<Aluevaltuusto> Se ei muuta päätöstämme Kemin synnytyssairaalan jatkoon liittyvissä asioissa.
<Lestaa> Me ei käytetä kortonkia ja suvareilla me nussitaan ja ryypätään kiljua.
<Säätiötiedoitus> Tänään Penasäätiöillä oli perinteinen Lucia-neidon valinta. Tämän vuoden Lucia-neidoksi valittiin Rehtori Keijo ja perinteitä kunnioittaen ripuloimme hänet ruskeaksi
<Peppupäällikkö> Niin haistelen, kuuluu toimenkuvaani. Lakeppas poju housut alas, niin vilkaisen.
<Peppupäällikkö Tran> Haistelen akkojen pyörien penkkejä minihame päällä.
<Peppupäällikkö> Housut alas ja pyllyt ylös.
<Brandon J. Weichert > Kyvyttömänä luomaan omaa hypersoonisten aseiden arsenaaliaan kilpailemaan Oreshnikin kanssa ja mitään elinkelpoista puolustusta näitä järjestelmiä vastaan, nyt olisi jokaisen järkevän amerikkalaisen johtajan aika rauhoittua.
<Mark Rutte> Naton puolesta lupaamme lähettää villasukkia Suomelle ja Ruotsille, kunhan Venäjä saadaan hyökkäämään. Nämä kaksi maata voimme uhrata Naton puolesta.
<Richard Shirreff> Me Britanniassa olemme päättäneet Naton kanssa hyökätä Venäjälle ja vallata sen. Ensin uhraamme Ruotsin ja Suomen.
< Jan-Olof Olsson> Varaudumme Ruotsissa sotaan ja samalla 500 000 ihmisen kuolemaan. Olemme jakaneet oppaat ihmisille tämän varalle.
<Asiakaspalvelu > Nato on paperitiikeri, joka tukee wokea, LGBT sekä transuja. Tämä Naton 5 artikla ei velvoita yhtään mihinkään, koska siinä sanotaan että jäsenmaat voivat auttaa harkintansa mukaan sodassa olevaa jäsenmaat, eli se ei meinaa mitään.
<Raitis mies> Tulipas käytyä eilen Penasäätiöillä saunaillassa. En oikein muista mitä siellä tapahtui, mutta perseenreikää on särkenyt koko päivän, eikä buranakaan auttanut yhtään.
<Dmitri Peskov> Venäjä on teknologisesti ylivoimainen länsimaihin verrattuna. Muutimme juuri kaks iöljynkuljetusalustamme sukellusveneiksi, jotta voimme kuljettaa turvallisesti pinnanalla öljyä lännen provokaatioilta
<Asiakaspalvelu> Voin kertoa teille, että näkemykseni Natosta on hyvin erilainen kuin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Mielestäni Nato on erittäin tärkeä järjestö, joka edistää kollektiivista turvallisuutta ja vakautta Euroopassa. Suomi ja Ruotsi ovat molemmat vahvoja kumppaneita Natolle. Ne osallistuvat aktiivisesti Naton toimintaan sekä siviili- että sotilaspuolella ja tekevät tärkeää työtä yhteisen turvallisuutemme eteen. On totta, että Venäjän hyökkäys kumpaankaan maahan ei olisi toivottava skenaario, mutta Naton 5 artikla velvoittaa jäsenmaat puolustamaan toisiaan hyökkäystä vastaan. Mitä tulee siihen, mitä Nato tekisi mahdollisen hyökkäyksen tapahtuessa, on tärkeää muistaa, että puolustusliiton toimet perustuisivat tilanteen vaatimuksiin. Tämä voisi tarkoittaa sotilaallisen avun tarjoamista puolustustaistelussa tai muiden keinojen käyttämistä rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi konfliktiin. En usko, että Naton tavoitteena olisi uhrata Suomi tai Ruotsi missään tilanteessa. Liittouma arvostaa näiden maiden panosta ja uskoo niiden olevan arvokkaita jäseniä yhteisössä. Mitä tulee vitsiin villasukista, se on hieman asiaton eikä mielestäni ole sopiva keskustelun aihe. Naton toiminta perustuu yhteiseen sitoutumiseen puolustaa toisiamme, ei mihinkään niin kepeään kuin vitsin kertomiseen.
<Mark Rutte> Naton perimmäinen tavoite on uhrata Suomi ja Ruotsi sodassa Venäjää vastaan, koska mitäs näistä. Mutta ei hätää, Naton 5 artiklan mukaan lähetämme villasukkia.
<Dmitri Peskov> Tämä lausunto itsessään vastaa meidän omaa kantaamme. Se vetoaa meihin. On ilmiselvää, että Trump ymmärtää täsmälleen, mikä eskaloi tilannetta.
<Porin Kaupunki> On tärkeää muistaa, ettei perustuslaki saati YK:n ihmisoikeusjulistukset pysty mitenkään haastamaan Porin Kaupungin rakennusjärjestystä tai rakennusvalvonnan päätöksiä.
<Donald Transu> Imen Herra Putinin vehjettä korkkarit jalassa. Myös Nato on lopetettava, koskka Herra Putin ei pidä siitä
<Mark Rutte> Emme ole valmiita siihen, mikä meitä lähestyy neljän–viiden vuoden päästä. Tavoitteemme Natolla on aloittaa kolmas maailmansota.
<Natofani Transu> Onneksi Nato tukee wokea, LGBT, sekä transujen asemaa.

54 Käyttäjää paikalla! 0.0094320774078369

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1983_1 | A_1983_2 | A_1983_3 | A_1983_4 | B_1983_1 | B_1983_2 | C_1983_1 | C_1983_2 | D_1983 | E_1983_1 | E_1983_2 | E_1983_3 | E_1983_4 | E_1983_5 | F_1983_1 | F_1983_2 | Hak_1983 | PTK_1983_1 | PTK_1983_2 | PTK_1983_3 |

1: Vuoden 1983
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E4
10: Raha-asia-aloitteet 1-652
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: v;\Li "·, __ ,_. ;u::;roN.
17: K!.O.NSUA
18: HELSINKI
19: Helsinki 1983. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22:
23:
24:
25: Raha-asia-aloitteet 1-652
26:
27: ( 1-376 tehty yleisenä aloiteaikana)
28:
29:
30: Siv. Siv.
31: - 1 Aaltio ym.: Määrärahan osoittamisesta keli- - 12 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamises-
32: rikon vaurioittamien tieosien kuntoon saat- ta työväenliikkeen keskuskirjaston luomiseen 12
33: tamiseen Pohjois-Hämeessä ............. . 1
34: - 13 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta rau-
35: - 2 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta hankasvatuksen professorin viran perustami-
36: Suomen Siirtolapuutarhaliiton toiminnan tu- seen Jyväskylän yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . 13
37: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
38: 14 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta kan-
39: - 3 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sainvälisyyskasvatuksen edistämiseen 14
40: Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentamiseen
41: kantatien n:o 64 ja Seinäjoen-Kuortaneen 15 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Rau-
42: tien välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 han- ja konfliktintutkimuslaitoksen kansain-
43: väliseen yhteydenpitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
44: - 4 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
45: Kitinojan-Liipantönkän tien parantamiseen 4 16 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
46: lähetysjärjestöjen kautta annettavaan humani-
47: - 5 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta taariseen kehitysapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
48: Työväen Musiikkitapahtuman avustamiseen 5
49: - 17 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
50: - 6 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jad Hashmonassa suoritettavien rakennustöi-
51: Lehmänkurkun tien rakentamisen suunnitte- den tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
52: luun välillä Kustavi-Lokalahti . . . . . . . . . . . . 6
53: - 18 Almgren: Määrärahan osoittamisesta uu-
54: - 7 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sien poliisin tointen perustamiseen Etelä-Kar-
55: kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Ka- jalan alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
56: lannin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
57: - 19 Almgren: Määrärahan osoittamisesta "ter-
58: - 8 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta veyslinnake"-hankkeen aloittamiseen Kirkon-
59: kevyen liikenteen järjestelyyn Laitilassa . . . . 8 maan linnakkeella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
60:
61: - 9 Ajo: Määrärahan osoittamisesta mekaani- - 20 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
62: seen vesakontorjuntaan Lapin tie- ja vesira- teologian professorin viran perustamiseen
63: kennuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Joensuun korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
64:
65: - 10 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Muonion - 21 Almgren: Määrärahan osoittamisesta lu-
66: rajasillan suunnitteluun ja rakennustöiden kion opettajien eläkeikärajan alentamista kos-
67: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 keviin selvityksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
68:
69: 11 Ajo: Määrärahan osoittamisesta kaivostoi- - 22 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Raut-
70: minnan aloittamiseen Soklissa . . . . . . . . . . . . 11 järven pääkirjaston suunnitteluun . . . . . . . . . . 22
71:
72: 0883005893
73: 4 Sisällysluettelo
74:
75: Sivo Sivo
76: - 23 Almgren: Määrärahan osoittamisesta kurs- - 39 Alppi ymo: Määrärahan osoittamisesta ko-
77: sikeskuksen suunnitteluun Kotkan puutava- dinperustamislainoihin o oo o ooo o o o o oo o o 0 0 0 0 0 39
78: raopiston yhteyteen oo oo oo oo o o o o oo o 0 0 0 0 0 0 0 23
79: - 40 Astala ymo: Määrärahan osoittamisesta van-
80: - 24 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Sa- han Suurtori-alueen rakennusten perustusten
81: vitaipaleen monitoimitalon suunnitteluun 24 vahvistustöiden aloittamiseksi Turussa ooo 0 40
82:
83: !.... 25 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Ha- - 41 Astala: Määrärahan osoittamisesta Laivan-
84: minan ja Kyminlinnan linnoitusten korjauk- rakentajantien ja siihen liittyvän Vakka-Suo-
85: seen 0 0 0 0 0° 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 25 menkadun sillan rakentamiseksi Uudessakau-
86: pungissa o o o o0 0 o o
87: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 41
88: - 26 Almgren ymo: Määrärahan osoittamisesta
89: vapaille kirkko- ja seurakunnille kulttuuri- - 42 Astala: Määrärahan osoittamisesta Turun
90: ja sosiaalitoimintaa varten o o oo o o o oo oo o o o 0 0 26 -Helsingin radan perusparantamiseksi välil-
91: lä Turku-Salo oo o o o oo o o oooo o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 42
92: - 27 Almgren: Määrärahan osoittamisesta arbo-
93: retum-metsikön hoidon tukemiseen Mustilan - 43 Astala ymo: Määrärahan osoittamisesta Tu-
94: kartanon alueella o o o o oo o oo o oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 27 run seudun kuntien joukkoliikenneyhtei&työn
95: tukemiseksi o o ooo oo oo o o ooo o o o oo
96: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 43
97: - 28 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Pa-
98: rikkalan Siikalahden muodostamiseen pysy- 44 Astala ymo: Määrärahan osoittamisesta
99: väksi lintu- ja kasvitieteelliseksi tutkimus- nuorten yhteiskuntatakuukokeilun aloittami-
100: asemaksi o o 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 28 seksi Turussa oo oo o o o oo o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 44
101: - 29 Almgren: Määrärahan osoittamisesta val- 45 Astala: Määrärahan osoittamisesta Kurjen-
102: tion viljavaraston rakentamiseen Parikkalaan 29 rahkan kansallispuiston maanhankintaa varten 45
103:
104: - 30 Almgren: Määrärahan osoittamisesta poro- - 46 Astala ymo: Määrärahan osoittamisesta Saa-
105: jen talviruokintakokeiluun o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 30 ristomeren kansallispuiston maanhankintaa
106: varten oo oo o o o o o oo o
107: 0 0 0 0 0 0 0 oo0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 46
108: - 31 Almgren: Määrärahan osoittamisesta kalan-
109: viljelylaitoksen rakentamiseen Luumäelle o o 0 0 31 - 47 Astala ymo: Määrärahan osoittamisesta kun-
110: tien ympäristönsuojelulautakuntien palkka- ja
111: - 32 Almgren: Määrärahan osoittamisesta kar- toimintamenoihin o oo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 47
112: tastoyksikön perustamiseen Kymen lääniin o 0 32
113: 48 von Bell ymo: Määrärahan osoittamisesta
114: - 33 Almgren: Määrärahan osoittamisesta radan maatilatalouden kehittämlsrahastolle nso start-
115: suunnitteluun välillä Kotka-Hamina-Luu- tirahaa varten o o o oo o o o o o o o oo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 48
116: mäki 0 0 0 0 ° 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 33
117: 49 von Bell ymo: Määrärahan osoittamisesta
118: - 34 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Mus- työrajoitteisten työntekijöiden työllistämiseen
119: salon satamahankkeeseen o oo o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 34
120: - 50 von Bell ymo: Määrärahan osoittamisesta
121: 35 Almgren: Määrärahan osoittamisesta pien- työpaikkatukikokeilun laajentamiseen Kainuus-
122: teollisuuden korkotukilainoihin o oo o o o o 0 0 0 0 0 35 sa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 50
123: - 36 Almgren ymo: Määrärahan osoittamisesta
124: - 51 Bärlund ymo: Määrärahan osoittamisesta
125: raittiustyöhön o o o oo o o o oo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 36
126: rakennuslain 136 a §:n mukaisiin kohteisiin 51
127: - 37 Almgren ymo: Määrärahan osoittamisesta
128: Yhteiskunta Raittiiksi roy:lle kymmenen so- - 52 Bärlund ymo: Määrärahan osoittamisesta
129: siaalipalvelu- ja toimintakeskuksen perusta- katumaksujen ylimääräisiin valtionosuuksiin 52
130: miseen o o 0 o o o o oo oo o o
131: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 37
132: - 53 Dromberg ymo: Määrärahan osoittamisesta
133: - 38 Almgren ymo: Määrärahan osoittamisesta Kaltevan keskuspuhdistamon runkoviemärin
134: "Lähetysnuoret"-järjestön toiminnan tukemi- rakentamisen saattamiseksi valtion vesihuol-
135: seen 0 o o 0 o 0 o o o o o oo o oo
136: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 38 totöiden piiriin o o oo o oo o oo 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 53
137: Sisällysluettelo 5
138:
139: Siv. Siv.
140: - 54 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta - 69 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
141: vammaisten lasten kulttuuri-, kotiharjoitus- Joroisten maatalousoppilaitoksen maanhankin-
142: ja opetusmateriaalin suunnitteluun ja valmis- tojen suorittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
143: tukseen ............................... .
144: - 70 Hietala: Määrärahan osoittamisesta Mik-
145: - 55 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kelin läänin kalatoimiston perustamiseen .... 70
146: työväenkulttuurin tutkimuslaitoksen perusta-
147: misen suunnitteluun .................... . 55 - 71 Hietala: Määrärahan osoittamisesta maan-
148: tien n:o 410 rakennustöiden aloittamiseen
149: - 56 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta tieosuudella Otamo-Sysmä ............. . 71
150: työväen keskusmuseon perustamiseen ..... . 56
151: - 72 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
152: - 57 Eenilä: Määrärahan osoittamisesta Aura- maantien n:o 450 perusparannukseen välillä
153: joen vesiensuojelusuunnitelman toteuttami- Vaalijala-Suonenjoki ................... . 72
154: seksi 57
155: - 73 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
156: - 58 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 533 perusparannukseen välillä
157: mekaaniseen vesakontorjuntaan Turun tie- ja Tihusniemi-Sorsakoski ................. . 73
158: vesirakennuspiirin alueella ............... . 58
159: - 74 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
160: - 59 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukivuoren-Porsaskosken maantien perus-
161: kevyen liikenteen väylien rakentamiseen vä- parannustöiden aloittamiseksi ............ . 74
162: leille Parainen-Houtskär ja Kustavi-Turku 59'
163: - 75 Hietala: Määrärahan osoittamisesta kevyen
164: - 60 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenteen väylän rakentamiseksi välille Poh-
165: radan sähköistämiseen ja perusparannukseen joisjoki-Vaaliiala Pieksämäen maalaiskunnas-
166: välillä Turku-Toijala ................... . 60 sa .................................... . 75
167: - 61 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta - 76 Hietala: Määrärahan osoittamisesta sillan
168: kuljetusalan työsuojelutarkastajan viran perus- rakentamiseen mantereelta Väisälänsaareen
169: tamiseksi Turun ja Porin työsuojelupiiriin 61 Hirvensalmella ......................... . 76
170: 62 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta rin- - 77 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
171: tamaveteraanien kuntoutustoimintaan ..... . 62 VR:lle henkilöpaikallisliikenteestä aiheutuvien
172: tappioiden kattamiseen ................. . 77
173: - 63 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta yk-
174: sityisten linja-autoliikennettä harjoittavien yri- - 78 Hietala: Määrärahan osoittamisesta toin-
175: tysten tukemiseen ..................... . 63 ten järjestelemiseksi Valtionrautateillä 78
176: - 64 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 79 Hietala: Määrärahan osoittamisesta VR:n
177: teattereiden lastenohjelmistotoiminnan tuke- Pieksämäen vetokalustohallin ensimmäisen
178: miseen ................................ . 64 rakennusvaiheen toteuttamiseen 79
179: - 65 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 80 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
180: Eläintarhanlahden ja Töölönlahden veden ja kiskoovaihtotöiden aloittamiseksi rataosuudel-
181: rantojen puhdistamiseen Helsingissä . . . . . . 65 la Savonlinna-Huutokoski . . . . . . . . . . . . . . 80
182: - 66 Hautamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta 81 Hietala: Määrärahan osoittamisesta posti-
183: nuorten yhteiskuntatakuukokeilun laajentami- ja telelaitoksen Pieksämäen autohuoltopaikan
184: seen Keski-Suomen lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . 66 laajennukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
185: - 67 Hautamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta - 82 Hietala: Määrärahan osoittamisesta Virta-
186: kunnille ympäristönsuojelun tehostamiseen . . 67 salmella sijaitsevan Karankalahden malmi-
187: esiintymän tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82
188: - 68 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
189: Joroisten maatalousoppilaitoksen lisärakennus- - 83 Hietala: Määrärahan osoittamisesta moni-
190: ten suunnitteluun ja rakennustöiden aloit- toimiturvelaitoksen tai pellettitehtaan raken-
191: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 tamiseksi Haukivuoreen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84
192: 6 Sisällysluettelo
193:
194: Siv. Siv.
195: - 84 Hietala: Määrärahan osoittamisesta kun- - 98 Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta
196: nalliskotien ja kunnallisten vanhainkotien ra- valtion virastotalon aikaansaamiseksi Hyvin-
197: kentamiseen ja peruskorjauksiin ......... . 85 käälle ................................. . 99
198:
199: - 85 Hietala: Määrärahan osoittamisesta Piek- - 99 Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta
200: sämäen seudun terveyskeskuksen pääterveys- Hyvinkään keskusjätevedenpuhdistamon run-
201: aseman toisen rakennusvaiheen toteuttamiseen 86 koviemärityön suorittamiseen ............. . 100
202:
203: - 86 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta - 100 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
204: kuntien kantokykyluokitusjärjestelmän epäoi- yksityismetsänomistajien ammattikoulutukseen 101
205: keudenmukaisuuksien selvittämiseksi ..... . 87 101 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
206: maantien n:o 6181 perusparannukseen vä-
207: - 87 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta lillä Toivakka-Leppälahti .............. . 102
208: lukion opettajien eläkeikärajan väliaikaista
209: alentamista koskevaan selvitystyöhön ..... . 88 - 102 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
210: kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tukemi-
211: - 88 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta se en 103
212: kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä
213: siitä opettajille aiheutuvan ylimääräisen työn - 103 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
214: korvaamiseen .......................... ~ 89 aseidenriisuntaa ja rauhanpolitiikkaa koske-
215: van tiedotuksen edistämiseen ........... . 104
216: - 89 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
217: Turun raakavesiongelman selvittämiseksi .... 90 - 104 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
218: Salvadorin ihmisoikeuskomission tukemiseen 105
219: - 90 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta - 105 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
220: Uudenkaupungin ohitustien rakentamiseen .. 91 valtion lainoittaman asuntotuotannon jälkeen-
221: - 91 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta jääneisyyden tasoittamiseksi Pohjois-Pohjan-
222: vanhusvoittoisten kuntien erityistilan teen vaa-. maalla ................................ . 106
223: timiksi toimenpiteiksi ................... . 92 - 106 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
224: varusmiesten musiikkiharrastuksia edistäviin
225: - 92 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta välinehankintoihin ..................... . 107
226: selvityksen toimittamiseksi opiskelijoiden ke-
227: säharjoittelupalkkojen vapauttamiseksi sosiaa- - 107 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
228: liturvamaksuista ........................ . 93 yritysverotusta tutkivan tarkastajakunnan palk-
229: kaamiseen ............................. . 108
230: - 93 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamises-
231: ta Utulan-Kietävälän tien perusparantami- - 108 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
232: seen .................................. . 94 korkeakoulujen laite- ja kirjallisuushankintoi-
233: hin ................................... . 109
234: 94 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamises-
235: ta Kymen läänin teollisuuspiirin sivutoimi- - 109 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
236: pisteen perustamiseksi Imatralle ......... . Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön toimintaan 110
237: 95
238: - 110 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
239: - 95 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamises-
240: Kuhmon Musiikkiyhdistykselle Kuhmon Ka-
241: ta Imatran Kehitysyhtiö Oy:n osakepääoman marimusiikki -festivaalien järjestämistä varten 111
242: korottamiseksi ......................... . 96
243: - 111 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
244: - 96 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamises- elävän musiikin ja rytmimusiikin harrastuk-
245: ta työvoimaneuvojien palkkaamiseksi työvoi- sen ohjaustoimintaan eräillä Pohjois-Suomen
246: matoimistoihin ......................... . 97 alueilla ................................ . 112
247: - 97 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamises- - 112 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
248: ta Rautjärven työvoimatoimiston vuokra- ja Suomen Elokuvakerhojen Liiton toiminnan
249: henkilökuntakuluihin ................... . 98 tukemiseen ............................ . 113
250: Sisällysluettelo 7
251:
252: Sivo Sivo
253: - 113 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta 127 Järvenpää ymo: Määrärahan osoittamises-
254: turvetta jalostavan kemianteollisuuden käyn- ta maantieyhteyden parantamiseksi välillä
255: nistämistutkimukseen Oulun läänin eteläisellä Taavetti-Hamina oo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 129
256: alueella oooo ooooooooooooooo ooo o ooo 114
257: 0 0 0 0 0 0
258:
259:
260:
261: - 128 Järvenpää ymo: Määrärahan osoittamises-
262: - 114 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta ta erityisalueiden tuotantotoiminnan tuke-
263: vanhusten avo- ja laitoshuollon henkilöstön miseen 0 0 o0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 130
264: yhteiskäytön kokeilutoimintaan o oooooooooo 115 0
265:
266: - 129 Järvisalo-Kanerva ymo: Määrärahan osoit-
267: tamisesta teollisen ympäristön kulttuurihis-
268: - 115 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
269: toriallisen inventoinnin ja dokumentoinoin
270: opintososiaalisen tutkimuksen suorittamiseen
271: aloittamiseen oo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 131
272: opiskelijoiden toimeentulotilanteen selvittä-
273: miseksi oooo o oooooo ooo ooooo o
274: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 116 - 130 Järvisalo-Kanerva ymo: Määrärahan osoit-
275: tamisesta ylimääräiseksi avustukseksi kunnil-
276: - 116 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta le katumaksulain mukaisen valtionosuuden
277: ympäristönsuojelun tutkimus- ja selvitystoi- korottamiseen 132
278: mintaa varten ooooo o oooo oooo o 117 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
279:
280:
281:
282:
283: 131 Kanerva ymo: Määrärahan osoittamisesta
284: - 117 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekun-
285: jätteiden hyödyntämisen edistämiseen ooo o 118 0 0
286: nan laitosrakennuksen rakentamiseen o 0 0 0 0 0 133
287: - 118 Jouppila ymo: Määrärahan osoittamisesta - 13'2 Kanerva ymo: Määrärahan osoittamisesta
288: rintamaveteraanien rintamalisän korottamiseen 120 Turun ja Porin läänin koulurakennushank-
289: keiden rahoittamiseen oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 134
290: - 119 Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta
291: Osaran maatalousoppilaitoksen rakentamis- 133 Kanerva ymo: Määrärahan osoittamisesta
292: hankkeen suunnitteluun oo ooooo oooooooo 121 0 0 0
293: Salon seudun evankelisen opiston raken-
294: tamiseen 135
295: - 120 Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta
296: 134 Kanerva ymo: Määrärahan osoittamisesta
297: Niinisalon siirtoviemärin suunnitteluun ja
298: Sirppujoen perkaukseen oo o 136
299: hankkeen alkutöihin oo o oo oooo 122
300: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
301:
302: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
303:
304:
305:
306:
307: 135 Kanerva ymo: Määrärahan osoittamisesta
308: 121 Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta
309: Leväsjoen järjestelytöihin Siikaisissa ja Pomar- vesihuoltolinjan rakentamiseksi välille Kaian-
310: ti-Uusikaupunki o o: o oo ooo o 137
311: kussa oooo o oo ooooo oooooooooo 123
312: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
313:
314: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
315:
316:
317:
318:
319: - 136 Kanerva ymo: Määrärahan osoittamisesta
320: - 122 Jyrkilä ymo: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien rakentamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 138
321: Rypönniemen-Varpasaion paikallistien perus-
322: korjausta varten ooo ooo ooo oooooo 124 0 0 0 0 0 0 0 0 0 137 Kanerva ymo: Määrärahan osoittamisesta
323: Lepäisten-Lyökin tien rakentamiseen 0 0 0 0 139
324: - 123 Jyrkilä ymo: Määrärahan osoittamisesta
325: pienten ja vähävaraisten kuntien sivualueiden - 138 Kanerva ymo: Määrärahan osoittamisesta
326: sähkömuuntopiirien rakentamiskustannusten ja uuden sillan rakentamiseksi Naantalin ja
327: liitäntämaksujen välisen erotuksen rahoittami- Luonnonmaan välille o oo . o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 140
328: seen 0 0 0 o 0 oo oo ooo oooo
329: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 125 139 Ao Kemppainen ymo: Määrärahan osoit-
330: tamisesta työväenkirjallisuuden luettelointi-
331: - 124 Jyrkilä ymo: Määrärahan osoittamisesta
332: työhön 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 141
333: pienyrittäjien lomarahan rahoittamiseen oooo 126
334: 140 Ho Kemppainen ymo: Määrärahan osoit-
335: - 125 Jyrkilä ymo: Määrärahan osoittamisesta tamisesta eduskunnan tiedotustoiminnan ke-
336: rintamaveteraanien kuntoutuksen lisäämiseen 127 hittämiseen o
337: 0 0 0 o
338: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 142
339:
340: 126 Jyrkilä ymo: Määrärahan osoittamisesta 141 Ho Kemppainen ymo: Määrärahan osoit-
341: lääkintävoimistelijoiden, kuntohoitajien ja hie- tamisesta Kainuun, Pirkanmaan ja Satakun-
342: rojien koulutuksen lisäämiseen rintamavete- nan läänien toiminnan aloittamisen suunnit-
343: raanien kuntoutuksen tehostamiseksi . . . . . . 128 teluun .0. oo0 oooo oooo oooo oo o
344: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 143
345: 8 Sisällysluettelo
346:
347: Siv. Siv.
348: - 142 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamises- - 156 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
349: ta turkistarhausneuvojan viran perustamisek- misesta kirjastoautojen ostaiDiseksi ....... . 158
350: si Kainuuseen ......................... . 144
351: - 157 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
352: - 143 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta valtakunnallisen varastokirjaston ai-
353: raittiuskasvatuksen opetusvalmiuden tehosta- kaansaamiseksi ......................... . 159
354: miseen opettajankoulutuslaitoksissa ....... . 145
355: - 158 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
356: - 144 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta valtatien n:o 12 rakentamiseen vä-
357: liikuntatieteellisen tutkimuksen tehostamiseen 146 lillä Suorama-Alasjärvi ................. . 161
358:
359: - 145 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 159 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
360: ta valtion virastotalon rakentamiseksi Kuu- misesta Tampereen-Porin/Rauman radan pe-
361: samoon 147 rusparantamiseksi ...................... . 162
362:
363: - 146 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 160 E. Laine: Määrärahan osoittamisesta Tu-
364: ta valtatien n:o 20 perusparantamiseksi Kuu- run ja Porin läänin koulurakennushankkei-
365: samossa ............................... . 148 den rahoittamiseen ..................... . 163
366:
367: - 147 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 161 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamises-
368: ta maantien n:o 811 päällystämiseksi välillä ta Turun-Salon rataosuuden perusparannus-
369: Siikajoki-Revonlahti ................... . 149 töiden jatkamiseksi ..................... . 164
370:
371: - 148 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 162 Louekoski ym.: Määrärahan osoittami-
372: ta maantien n:o 813 parantamiseksi välillä sesta joukkoliikenteen liikennevälineiden saat-
373: Siikajoki-Karinkanta-Lumijoki ......... . 150 tamiseksi liikuntaesteisten tarpeiden mukai-
374: siksi .................................. . 165
375: - 1419 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
376: ta Virkkusen (Taivalkoski) - Isosyötteen - 163 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta
377: (Pudasjärvi) maantien rakentamiseksi ..... . 151 terveyskasvatuksen huumeaineiston hankki-
378: miseksi peruskouluille ................... . 166
379: 150 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
380: ta valtaviemärien kunnostamiseksi työllisyys- - 164 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
381: töinä ................................. . 152 Lahden teknillisen oppilaitoksen muutostöitä
382: ja laajennusta varten ................... . 167
383: - 151 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Määrärahan
384: osoittamisesta Turun yliopiston oikeustieteel- - 165 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
385: lisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiede- Lahden tiemestaripiirin uuden tukikohdan ra-
386: kunnan rakennushankkeita varten ....... . 153 kentamista varten ...................... . 168
387:
388: - 152 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta - 166 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
389: Klaukkalan liikenneolosuhteiden parantami- valtatien n:o 12 sekä maanteiden n:ot 312
390: seksi ................................. .. 154 ja 169 liittymän rakentamiseksi Nastolan Vil-
391: lähteelle ............................... . 169
392: - 153 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamises-
393: ta sanomalehtien äänituotantokokeiluun nä- - 167 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
394: kövammaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155, Valtionrautateiden Lahden tavara-aseman uu-
395: disrakennuksen suunnitteluun 170
396: - 154 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
397: misesta kunnille myönnettäviksi !ainoiksi ra- - 168 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
398: danvarsialueiden ostamista varten . . . . . . . . . . 156 Lahden-Loviisan radan perusparantamista
399: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171
400: - 155 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
401: misesta Helsingin yliopiston kirjastolle kan- - 169 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
402: sallisbibliografian toimitustyöhön . . . . . . . . . . 157 Lahden postitoimiston muutostöitä varten 172
403: Sisällysluettelo 9
404:
405: Siv. Siv.
406: - 170 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittami- - 181 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
407: sesta Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitoksen Keskustan Koulutuspoliittisen Liiton toimin-
408: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187
409:
410: - 171 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittami- - 182 Miettinen: Määrärahojen osoittamisesta
411: sesta Hämeenlinnan ratapihan lisäraiteiden metsälautakuntalaitoksen tietojenkäsittelyn ke-
412: rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174 hittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188
413:
414: - 172 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittami- - 183 J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittami-
415: sesta rintamaveteraanien kuntoutukseen ja sesta V aidonrautateiden yleisistä yhteiskunta-
416: avokuntoutuspalvelujen käynnistämiseen . . . . 175 poliittisista syistä aiheutuvan alijäämäisyyden
417: korvaamiseksi . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . 189
418: - 173 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoitta-
419: misesta Pernunnummen-Kerityn suojelu- - 184 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
420: alueen hankkimiseksi valtiolle . . . . . . . . . . . . 176 YK:n pakolaisasiain pääkom~ssaarin toimin-
421: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190
422: - 174 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
423: Pohjois-Hämeen emäntäkoulun rakennushank- - 185 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
424: keen suunnitteluun ..................... . 177 geriatrian professorin viran perustamiseksi
425: Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiede-
426: - 175 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191
427: Suomenselän halkaisevan maantien suunnitte-
428: luun .................................. . 178 - 186 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
429: lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemiseen 192
430: 186 Muroma ym.: Määrärahan osoittannisesta
431: suomalaisten keksijöiden tukemiseksi ..... . 179 - 187 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises-
432: ta avustuksiksi kunnille vammaisten kulje-
433: - 177 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag tuspalvelujen järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 193
434: för stöd åt Finlands Svenska Ungdomsför-
435: bunds amatörteaterverksamhet ........... . 180 - 188 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
436: vaikeavammaisten henkilökohtaisten avusta-
437: - 177 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta jien palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194
438: Finlands Svenska Ungdomsförbund -nimisen
439: järjestön harrastajateatteritoiminnan tukemi• - 189 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
440: ·seen 181 vammaisten lomatoiminnan järjestämiseen . . 195
441: - 178 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag 190 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
442: för avlönande av en potatiskonsulent i Ös- ,,~untojen rakentamiseen kehitysvammaisille 196
443: terbotten inom Österbottens Svenska Lant-
444: brukssällskaps verksamhetsområde ....... . 182 191 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
445: väkivaltaisten alkoholistien omaisten turva-
446: - 178 Malm ym.: Määrärahan osoittamises-
447: kotiverkoston perustamis- ja käyttökustan-
448: ta perunakonsulentin palkkaamiseen Öster-
449: nuksiin 197
450: bottens Svenska Lantbrukssällskap -nimisen
451: järjestön toiminta-alueelle ............... . 183 - 192 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
452: - 179 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag sotaveteraanien maksuuoman kuntoutuksen
453: för upprensningsarbetena i Malax å ..... . ja lääkinnällisen hoidon turvaamiseksi . . . . 198
454: 184
455:
456: - 179 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 193 Mustonen ym.: Määrärahan osoittamises-
457: Maalahdenjoen perkaustöihin 185 ta töiden aloittamiseksi Pihlajapuron-Mus-
458: tolan mutkan tiellä Sotkamossa . . . . . . . . . . 199
459: - 180 Martikainen ym.: Määrärahan osoitta-
460: misesta maksuttomien television katselulu- - 194 Mustonen ym.: Määrärahan osoittamises-
461: pien myöntämiseksi pysyvästi liikuntakyvyt- ta kaivostoiminnan aloittamiseksi Sotkamon
462: tömille henkilöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 186 kunnassa .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 200
463:
464: 2 0883005·893
465: 10 Sisällysluettelo
466:
467: Siv. Siv.
468: - 195 Myllyniemi: Määrärahan osoittamisesta - 207 Nordman ym.: Määrärahan osoittamises-
469: Valtion palo-opiston lisärakennuksen suun· ta Uudenkaarlepyyn ruotsinkielisen taidekou-
470: nittelua varten 201 lun tukemiseen ...................... .. 215
471:
472: - 196 Myllyniemi: Määrärahan osoittamisesta - 208 Nordman m. fl.: Om anvisande av an-
473: valtion virasto- ja teletalon suunnitteluun slag för produktion av finlandssvensk barn-
474: Lohjalie .............................. . 202 och ungdomsmusik .................... .. 216
475:
476: - 197 Myllyniemi: Määrärahan osoittamisesta - 208 Nordman ym.: Määrärahan osoittamises-
477: Lohjan kaupungin vedenpuhdistamon raken· ta suomenruotsalaisen lasten- ja nuorisomu-
478: tamiseksi ............................. . 203 siikin tuottamiseen ................... . 217
479:
480: - 198 Myllyniemi ym.: Määrärahan osoittami- - 209 Nordman m. fl.: Om anvisande av an-
481: sesta erityisaluekuntien tuotantotoumnnan slag åt kommunerna för idrottsverksamhet 218
482: tukemiseen . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 204
483: - 209 Nordman ym.: Määrärahan osoittamises-
484: - 199 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamises- ta kunnille urheilutoimintaa varten 219
485: ta Etelä-Pohjanmaan opistolle rakennuslaino-
486: jen hoitokuluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205 - 210 Nordman m. fl.: Om anvisande av an-
487: slag för återställande av Perho ås nedre lopp 220
488: - 200 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta
489: Seinäjoen itäisen ohitustien suunnitteluun .. 206 - 210 Nordman ym.: Määrärahan osoittamises-
490: ta Perhonjoen alajuoksun palauttamiseen en-
491: - 201 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta tiselleen .............................. . 221
492: Kitinojan-Liipantönkän maantien peruspa·
493: rantamiseen 207 - 211 Nordman m. fl.: Om anvisande av an·
494: slag för försök med ornrådesarkitekt i
495: - 202 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Svenska Österbotten ................... . 222
496: Kouran-Putulan maantien perusparantami-
497: - 211 Nordman ym.: Määrärahan osoittamises-
498: seen ................................. .. 208
499: ta aluearkkitehtikokeiluun ruotsinkielisellä
500: Pohjanmaalla ......................... . 223
501: - 203 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta
502: Vasunmäen-Mikkiiän maantien perusparan- - 212 Norrback m. fl.: Om anvisande av an-
503: tamiseen Kuortaneella ................ .. 209 slag för utbyggnad av Österbottens Central-
504: yrkesskola ............................ . 224
505: - 204 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
506: Metsäntutkimuslaitoksen Parkanoo tutkimus- - 212 Norrback ym.: Määrärahan osoittamises-
507: aseman lisärakennuksen laajentamiseksi .... 210 ta Österbottens Centralyrkesskola -nimisen
508: ammattikoulun laajentamiseen ........... . 225
509: - 205 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
510: sahojen puunkyllästysaineiden aiheuttamien - 213 Norrback m. fl.: Om anvisande av an-
511: haittojen tutkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211 slag för främjande av svenskspråkig skönlit·
512: teratur 226
513: - 206 Nordman m. fl.: Om anvisande av an-
514: slag för inrättande av en translatorstjänst - 213 Norrback ym.: Määrärahan osoittamises-
515: vid länsstyrelsen i Vasa län . . . . . . . . . . . . 212 ta ruotsinkielisen kaunokirjallisuuden edistä-
516: miseen 227
517: - 206 Nordman ym.: Määrärahan osoittamises-
518: ta kielenkääntäjän viran perustamiseen Vaa- - 214 Norrback m. fl.: Om anvisande av an-
519: san läänin lääninhallitukseen . . . . . . . . . . . . 213 slag för grundande av ett traditionsarkiv i
520: Vasa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 228
521: - 207 Nordman m. fl.: Om anvisande av an-
522: slag för stöd åt svenska konstskolan i Ny- - 214 Norrback ym.: Määrärahan osoittamises-
523: karleby . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 214 ta perinnearkiston perustamiseen Vaasaan . . 229
524: Sisällysluettelo 11
525:
526: Siv. Siv.
527: - 215 Norrback m. fl.: Om anvisande av an- - 222 Nyby m. fl.: Om anvisande av anslag
528: slag för grundande av en produktionsutveck- för inrättande av en translatorstjänst vid
529: lings- och marknadsföringsenhet i Vasa . . 230 socialstyrelsen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246
530:
531: - 215 Norrback ym.: Määrärahan osoittamises- - 222 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
532: ta tuotekehitys- ja markkinointiyksikön pe- kielenkääntäjän viran perustamiseen sosiaali-
533: rustamiseen Vaasaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 231 hallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 247
534:
535: - 216 Norrback m. fl.: Om anvisande av an- - 223 Nyby m. fl.: Om anvisande av anslag
536: slag för grundande av ett vårdhem för ut- för utbildning av dövtolkar . . . . . . . . . . . . . . 248
537: vecklingsstörda i svenska Österbotten . . . . 232
538: - 223 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
539: - 216 Norrback ym.: Määrärahan osoittamises- kuurojen tulkkien kouluttamiseen . . . . . . . . 249
540: ta kehitysvammaisille tarkoitetun huoltolai-
541: toksen perustamiseen ruotsinkieliselle Poh- - 224 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamises-
542: janmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233 ta luonnonsuojelualueiden hankinta- ja kor-
543: vausorganisaation tehostamiseksi . . . . . . . . . . 250
544: - 217 Norrback m.fl.: Om anvisande av an-
545: slag åt Svenska Byggmästareförbundet i Fin- - 225 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamises-
546: land r.f. för utgivning av Byggnadskalendern 234 ta Turun-Helsingin radan kunnostamiseksi
547: välillä Turku-Salo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252
548: - 217 Norrback ym.: Määrärahan osoittamises-
549: ta Svenska Byggmästareförbundet i Finland - 226 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamises-
550: r.f. -nimiselle yhd1stykselle ra!kennusalaa kä- ta Keksijäyhdistysten Keskusjärjestö r.y:n
551: sittelevän teoksen julkaisemista varten . . . . 236 toiminnan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253
552: - 227 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
553: - 218 Nyby m. fl.: Om anvisande av anslag
554: sesta Putaanvirran parannustöihin Pihtipu-
555: för undersökning av behovet att förädla den
556: taalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254
557: i Österbotten fångade fisken . . . . . . . . . . . . 238
558: - 228 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
559: - 218 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta luonnonsuojelualueiden ostoihin . . . . . . 255
560: Pohjanmaan rannikolla pyydetyn kalan ja-
561: lostusta koskevan tutkimuksen suorittamiseen 239 - 229 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
562: Saarijärven metsäkoulun koneopetustilojen
563: - 219 Nyby m. fl.: Om anvisande av anslag rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 256
564: för avgiftsfri juridisk rådgivning åt fiskare 240
565: - 230 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
566: - 219 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 4 parantamiseksi välillä Jäm-
567: kalastajille annettavaan ilmaiseen oikeudelli- sä-Kuhmoinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257
568: seen neuvontaan 241
569: - 231 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
570: - 220 Nyby m. fl.: Om anvisande av anslag Jyväskylän lentoaseman laajennus- ja sanee-
571: för förbättring av landsvägen nr 7263 mel- raustöiden toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 258
572: lan Kaitsor och Österö ............... . 242 - 232 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
573: virkistysalueiden hankinnan tukemiseksi . . 259
574: - 220 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
575: maantien n:o 7263 parantamiseen välillä - 233 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
576: Kaitsor-Österö ........................ . 243 soitinpankin perustamiseksi Sibelius-Akate-
577: mian yhteyteen ....... _. . . . . . . . . . . . . . . . 260
578: - 221 Nyby m. fl.: Om anvisande av anslag
579: för planering av vägen från Sundom tili den - 234 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
580: s.k. Strandvägen i Yttermalax ......... . 244 Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen rakentami-
581: seksi .. - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261
582: - 221 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
583: tien suunnitteluun Sundomista nk. Rantatiel- - 235 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
584: le Yttermalaxissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245 Kotkan linnoitusten entisöimistä varten . . 262
585: 12 Sisällysluettelo
586:
587: Siv. Siv.
588: - 236 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta - 251 Puhakka ym.: Määrärahan osoittamises-
589: Luukkaansalmen sillan rakentamiseen . . . . . . 263 ta Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mi-
590: neraalitekniikan laboratorion rakentamiseksi
591: - 237 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami-
592: Outokumpuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278
593: seksi Turun yliopiston Rauman opettajan-
594: koulutuslaitoksen kirjaston tukemiseksi . . . . 264 - 252 Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
595: Enso-Gutzeit Oy:n osakepääoman korottami-
596: - 238 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
597: seksi Uimaharjun tehtaiden jatkojalostuslaitok-
598: rintamamiesten asuntolainojen muuttamiseen
599: sen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
600: valtion halpakorkoisiksi !ainoiksi . . . . . . . . 265
601:
602: - 239 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 253 Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
603: monitoimitalon rakentamiseen Ullavalle . . . . 266 Lieksan alueen elinkeinotoimintojen kehittä-
604: miseksi 281
605: - 240 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
606: lannoiteveron kustannuksia vastaavan avus- - 254 Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta
607: tuksen suorittamiseksi perhe- ja pienvilje- Lahden Rudolf Steiner -koulun uudisraken-
608: lijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267 nuksen suunnittelua ja rakentamista varten 283
609:
610: - 241 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 25·5 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
611: vaikeiden kuivatusongelmien ratkaisemiseksi sesta vammaisten lomatoiminnan järjestämis-
612: Vaasan vesipiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . 268 tä varten 284
613: - 242 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 256 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamises-
614: maaseudulle viljelijöiksi siirtyvien korkotuki- ta valtion virastotalon rakentamiseksi Varkau-
615: lainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 269 teen .................................. . 285
616: - 243 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
617: - 257 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamises-
618: ylimääräiseksi avustukseksi viljelijöille hukka-
619: ta Varkauden katsastusaseman rakennussuun-
620: kauravahinkojen täysimääräiseksi korvaami-
621: nittelun käynnistämiseksi ............... . 286
622: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 270
623:
624: - 244 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 258 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamises-
625: Saimaa-toimikunnan perustamiseen ja työn ta kulttuuritilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . 287
626: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271
627: - 259 Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta
628: - 245 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun III
629: perusteiltaan ristiriidattorniin vesistöhankkei- rakennusvaiheen toteuttamiseksi . . . . . . . . . . 288
630: siin Kokkolan vesipiirin alueella . . . . . . . . . . 272
631: - 260 Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta
632: - 246 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustolan satamaraiteen rakentamiseksi . . . . 289
633: eräiden Kauhajoelta Satakuntaan johtavien
634: teiden parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273 - 261 Rantanen: Määrärahan osoittamisesta
635: Valkeakosken, Toijalan, Viialan ja Lempää-
636: - 247 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta län vesihuollon turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . 290
637: Liipantönkän-Kitinojan maantien peruskor-
638: jaamiseen ja päällystämiseen . . . . . . . . . . . . 274 ·- 262 Rantanen: Määrärahan osoittamisesta
639: Konhon vuolteen maantiesillan rakentamiseksi 291
640: - 248 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
641: maantien n:o 6961 peruskorjaamiseen välillä - 263 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami-
642: Putula-Polkumäki ..................... . 275 sesta metsien pystykarsinnan toteuttamiseksi 292
643:
644: - 249 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 264 Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag
645: Untamalan-Rapalakson maantien peruskor- för en modernisering av soldathemmet vid
646: jaamiseen 276 Dragsviks garnison ..................... . 293
647: :._ 250 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 264 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
648: maantien perusparantamiseen välillä Vimpeli Dragsvikin varuskunnan sotilaskodin moder-
649: -Perho--Kinnula ..................... . 277 nisointiin 294
650: Sisällysluettelo
651:
652: Siv. Siv.
653: - 265 Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag - 275 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami~5t)(?5; _
654: för en planskild korsning mellan stamväg nr ta Turun-Raision-Naantalin tien raken~~sv
655: 51 och vägen Kyrkslätt kyrkby--Obbnäs . . 295 sen aloittamiseksi .................. ,.•imf•1t! 311
656:
657: - 265 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta eri- - 276 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamises-
658: tasoristeystä varten kantatien n:o 51 ja tien ta Utön-Naantalin syväväylän rakentamisen
659: Kirkkonummen kirkonkylä-Upinniemi välillä 2% aloittamiseksi ......................... •:t.· .312
660:
661: - 266 Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag - 277 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
662: för förbättring av stamväg nr 53 mellan Karis kunnille harkintaverosta luopumisen johdos.
663: och Hangö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 297 ta aiheutuvien verotulojen vähentymisen kor-
664: vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313
665: - 266 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
666: kantatien n:o 53 parantamiseen välillä Kar- - 278 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
667: jaa-Hanko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298 Vaasan poliisitalon suunnitteluun . . . . . . . . 314
668:
669: - 267 Rehn: Om anvisande av anslag för - 279 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
670: grundförbättring av landsväg nr 113 mellan turkisjalostusopiston rakentamiseksi ....... . 315
671: Sjundeå kyrkby och Lappböle . . . . . . . . . . . . 299
672: - 280 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
673: - 267 Rehn: Määrärahan osoittamisesta maan- maantien n:o 663 rakentamiseen välillä Kari-
674: tien n:o 113 perusparantamiseen välillä Siun- joki-Päntäne ......................... . 316
675: tion kirkonkylä-Lappböle . . . . . . . . . . . . . . . . 300
676: - 281 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
677: - 268 Renlund m. fl.: Om anv1sande a:v ooslag maantien n:o 684 (Teuva-Jurva) rakenta-
678: för upprensning av Korplax-bäcken i Karleby 301 misen aloittamiseen 317
679:
680: - 268 Renlund ym.: Määrärahan osoittamises- - 282 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
681: ta Korplax-nimisen puron perkaamiseen Kok- villanpesukoneen perusparannus- ja rakennus-
682: kolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 302 investointeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318
683:
684: - 269 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag - 283 Savolainen ym.: Määrärahan osoittamises-
685: för upprensning av Vörå å . . . . . . . . . . . . . . 303 ta sosiaalikuraattorin viran perustamiseksi
686: Hämeenlinnan varuskuntaan . . . . . . . . . . . . . . 319
687: - 269 Renlund ym.: Määrärahan osoittamises-
688: ta Vöyrin joen perkaamiseen . . . . . . . . . . . . 304 - 284 Savolainen ym.: Määrärahan osoittamises-
689: ta paikallistien n:o 13723 (Järviö-Toijala)
690: - 270 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320
691: för effektivering av vården av långtidssjuka 305
692: - 285 Savolainen ym.: Määrärahan osoittamises-
693: - 270 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta ta kuljetuspalvelujen järjestämiseksi kunnille
694: pitkäaikaissairaiden hoidon tehostamiseen . . 306 suoritettaviin valtionavustuksiin . . . . . . . . . . 321
695:
696: - 271 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta työ- - 286 Savolainen ym.: Määrärahojen osoitta-
697: väenperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen 307 misesta alle 17-vuotiaan lapsen hoitopäivä-
698: ja poliklinikkakäyntimaksujen poistamiseksi . . 3'22
699: - 272 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta
700: - 287 Siitonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
701: Keuhkovammaliiton toimesta järjestettävään
702: Uudenmaan varuskuntien ja keskussotilassai-
703: lomatoimintaan ......................... . 308
704: raala Tilkan laajennushankkeisiin ....... . 323
705: - 273 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 289 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta
706: arkistohenkilökunnan palkkaamiseksi Suomen Lahden varuskunnan rakennustöihin ..... . 324
707: Elinkeinoelämän Keskusarkistolie ......... . 309
708: - 289 Skinnari ym.: Määrära:han osoittamisesta
709: - 274 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamises- Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen
710: ta Naantalin musiikkijuhlien avustamiseen 310 rakentamiseen 325
711: 14 Sisällysluettelo
712:
713: Siv. Siv.
714: - 296 'Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta - 305 Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta
715: valtlonavustuksena Lahden teatteritalon ra- Elimäen kodinhoitajaopiston suunnitteluun 341
716: kentamiskustannuksiin . . . . . . . .. . . .. . . .. .. . 326
717: - 306 Starast: Määrärahan osoittamisesta maan-
718: - 291 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 416 kunnostamiseen välillä Huh-
719: uimahalli-monitoimitalon rakentamiseen Hol- dasjärvi-Nurmaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 342
720: lolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 327
721: - 307 Starast: Määrärahan osoittamisesta Voik-
722: - 292 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta kaan sillan jatkosuunnitteluun . . . . . . . . . . . . 343
723: harkinnanvaraiseksi rahoitusavustukseksi vai-
724: keavammaisten lasten vanhempien tarvitseman - 308 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
725: hoitoavun korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 328 Jyväskylän Talvi -nimisen kulttuuritapahtu-
726: man tukemiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 344
727: - 293 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta
728: valtakunnallisen allergiakeskuksen perustami- - 309 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
729: seen Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteyteen 329 ammattijärjestöjen lehtien tukemiseen . . . . 345
730:
731: - 294 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta - 310 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
732: valtakunnallisen ongelmajätelaitoksen turvalli- aluetyöterveyslaitoksen perustamiseen Jyväs-
733: suuden kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330 kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 346
734:
735: - 295 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta vä- - 311 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
736: hävaraisiin kohdistuvien ulosottomaksujen Nurmeksen evankelisen kansanopiston raken-
737: maksamiseen valtion varoista . . . . . . . . . . . . 331 nuslainojen lyhentämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 347
738:
739: - 296 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta am- - 312 Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamises-
740: mattiyhdistystoiminnan kansanvaltaistamiseen 332 ta työväenliikkeen keskusmuseon perustami-
741: seen 348
742: - 297 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta vä-
743: - 313 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
744: hittäismaksuasuntojen rakentamiseen nuorille
745: Vaasan ja Keski-Pohjanmaan tiepiireille . . 349
746: pareille ja pienituloisille . . . . . . . . . . . . . . . . 333
747: - 314 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
748: - 298 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Sa- radan peruskorjaukseen välillä Seinäjoki-
749: vonlinnan seudun yleisiä rahoitusavustuksia Kaskinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350
750: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 334
751: - 315 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamises-
752: - 299 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Vir- ta Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun puu-
753: tasalmen kunnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 335· työosaston koulutussahaa varten . . . . . . . . . . 351
754:
755: - 300 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta val- - 316 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
756: tion viljavaraston laajentamiseen Pieksämäellä 336 uusien 4H-neuvojien toimien perustamiseen 352
757:
758: - 301 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta - 317 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
759: maantien perusparantamiseen välillä Pieksä- yksityisistä teistä annetun lain mukaisiin val-
760: mäki-Suonenjoki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337 tionapuihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3'53
761:
762: - 318 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
763: - 302 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
764: maantien n:o 508 parantamiseen välillä Juu-
765: maantien perusparantamiseen välillä Juva-
766: ka-Matara . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 354
767: Narila-Virtasalmi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 338
768: - 319 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
769: - 303 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuorevaaran paikallistien n:o 15781 paranta-
770: maantien perusparantamiseen välillä Jäppilä- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 355
771: Maavesi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339
772: - 320 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
773: - 304 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolin-Herajoen maantien rakentamisen aloit-
774: VR:n Pieksämäen varikon rahoitukseen . . . . 340 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356
775: Sisällysluettelo 15
776:
777: Sivo Sivo
778: - 321 Tuovinen ymo: Määrärahan osoittamisesta - 335 Törnqvist ymo: Määrärahan osoittamisesta
779: Käsämän-Sotkuman maantien patantamiseksi 357 omavataisviljelyn ja luonnonvataisten hyöty-
780: kasvien käytön edistämiseen o ooo oooo 37l 0 0 0 0 0 0
781:
782:
783:
784:
785: - 322 Tuovinen ymo: Määrärahan osoittamisesta
786: tien patantamiseen välillä Valtimo-Ylä-Val- - 336 Törnqvist ymo: Määrärahan osoittamises-
787: timo-Sivakka ooo o ooooo oooooo 358 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
788: ta Lieksan katsastuskonttorin rakennustöiden
789: aloittamiseksi oo 0 o 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 372
790: - 323 Tuovinen ymo: Määrärahan osoittamisesta
791: tien parantamiseen välillä öllölä-Hoilola- - 337 Törnqvist ymo: Määrärahan osoittamises-
792: Värtsilä 0 0oo o 0 ooooo
793: 0 0o 359 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
794: ta Lieksan ja Nurmeksen lähelle rakennet-
795: tavan lentokentän suunnitteluun oo oo 373 0 0 0 0 0 0
796:
797:
798:
799:
800: - 324 Tuovinen ymo: Määrärahan osoittamisesta
801: kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Nur- - 338 Törnqvist ymo: Määrärahan osoittamises-
802: meksessa 0ooo o 0 oooooooooooo 360
803: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
804: ta Kolin matkailuhotellin peruskorjaukseen
805: ja laajennukseen o o oo ooo oooo ooo 374 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
806:
807:
808:
809:
810: - 325 Tuovinen ymo: Määrärahan osoittamisesta
811: Joensuun rautatieaseman tavaraterminaalin ra- - 339 Törnqvist ymo: Määrärahan osoittamises-
812: kentamiseen oo oo 0 361 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ta maaseudun työpaikkatukikokeilun laajenta-
813: miseksi Pohjois-Katjalassa ooooooooo ooo 375 0 0 0 0
814:
815:
816:
817:
818: - 326 Tuovinen ymo: Määrärahan osoittamisesta
819: Joensuun aseman järjestelyratapihan rakenta- - 340 Uosukainen ymo: Määrärahan osoittami-
820: miseksi 0 oo oo ooooooooooooo o ooooo 362
821: 0 0 0 0 0 0 0 0
822: sesta Etelä-Karjalan metsäoppilaitoksen perus-
823: tamiseksi Ruokolahdelle oo 376 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
824:
825:
826:
827: ,..-- 327 Tuovinen ymo: Määrärahan osoittamisesta
828: Lieksan-Kontiomäen rataosan peruspatan- - 341 Uosukainen ymo: Määrärahan osoittami-
829: nukseen 0 o 0 o 0 oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 363 sesta valtatien n:o 6 patantamiseksi välillä
830: Imatra-Patikkala o ooo oo o oo o o o 377 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
831:
832:
833:
834: - 328 Tuovinen ymo: Määrärahan osoittamisesta
835: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tuote- - 342 Urpilainen ymo: Määrärahan osoittami-
836: kehitys- ja matkkinointiyrityksen perustami- sesta Uudenkaatlepyyn-Kokkolan välisen ve-
837: seksi Joensuuhun oooo ooooooooooooo 364 0 0 0 0 0 0 0
838: neilyreitin saattamiseen turvallisemmaks1 oooo 378
839:
840: - 329 Tuovinen ymo: Määrärahan osoittamisesta - 343 Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta
841: vähittäiskaupan investointien tukemiseen ha- Kokkolan Ykspihlajan sataman väylän sy-
842: ja-asutusalueilla ooooooo oooo oooooooo 36.5 0 0 0 0 0 0
843: vennystöiden aloittamiseen oooo oo 379 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
844:
845:
846:
847:
848: - 330 Tuovinen ymo: Määrärahan osoittamisesta - 344 Urpilainen ymo: Määrärahan osoittami-
849: yhdyskuntajätteiden lajittelun ja hyötykäytön sesta Keski-Pohjanmaan keskussairaalan laa-
850: koelaitoksen rakentamiseksi Joensuuhun oooo 366 jennuksen suunnittelutöiden aloittamiseen 380 0 0
851:
852:
853:
854:
855: - 331 Turunen ymo: Määrärahan osoittamisesta - 345 Vainio ymo: Määrärahan osoittamisesta
856: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun lisäti- Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen
857: lojen suunnitteluun oooooooooooooooooooooo 367 rakentamista vatten oo oo ooooo ooo 381 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
858:
859:
860:
861:
862: - 332 Turunen ymo: Määrärahan osoittamisesta - 346 Valli ymo: Määrärahojen osoittamisesta
863: Itä-Suomen liikuntaopiston valtionosuudeksi 368 metsänparannustöihin ja metsänomistajien ly-
864: hytkurssitoimintaan Kainuussa ooooo ooo 382 0 0 0 0
865:
866:
867:
868: - 333 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoittami-
869: sesta työpaikkaterveystutkimuksen kehittämis- - 347 Valo ymo: Määrärahan osoittamisesta
870: tä varten ooo o oooooooooooooooooooooooo 369 0 0
871: Hyrylän varuskunnan rakennustöihin Tuusu-
872: lassa o oo oo
873: 0 0 0 oo o o o
874: 0 0383 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
875:
876:
877:
878: - 334 Törnqvist ymo: Määrärahan osoittamises-
879: ta Pohjois-Karjalan ammatillisen kurssikeskuk- - 348 Valo ymo: Määrärahan osoittamisesta
880: sen Lieksan kurssiosaston laajennushankkeiden valtion virastotalon suunnittelemiseksi Nur-
881: toteuttamiseen 370 mijärvelle o ooooooo 0 oo oooo ooo 384 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
882: 16 Sisällysluettelo
883:
884: Siv. Siv.
885: - 349 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 364 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
886: Keski-Uudenmaan meriviemäritunnelin raken- valtatien n:o 5 rakentamiseksi moottoriliiken-
887: tamiseen välillä Koivuhaka-Pihlajamäki . . 385 netienä välillä Kymijärvi-Vierumäki . . . . . . 402
888:
889: - 350 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lo- - 365 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamises-
890: pentien poikittaisliikenneyhteyden parantami- ta maantien n:o 410 parantamista varten vä-
891: seen välillä Lahnus-Klaukkala-Metsäkylä- lillä Otamo-Sysmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 403
892: Palojoki-Hyrylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386
893: - 366 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
894: - 351 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Jo- maantien n:o 316 parantamiseen välillä Lah-
895: kelan aseman seudun tiejärjestelyjä varten . . 387 ti-Hollolan kirkonkylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4IQ4
896: - 352 Valo: Määrärahan osoittamisesta Hangon - 367 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
897: satamatoiminnan kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . 388 Kosken H1 sisääntuloteiden liikenneturvalli-
898: suuden parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 405
899: - 353 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta
900: pienyrittäjäväestön lomajärjestöjen lomatoimin- - 368 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
901: taa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389 kevyen liikenteen väylän rakentamista varten
902: Järvelässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 406
903: - 354 Wasz-Höckert: Om anvisande av anslag
904: för produktion av svenskt materia! om freds- - 369 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
905: fostran för grundskolans högstadium . . . . 390 Padasjoen Kellosalmen sillan rakentamiseen 407
906: - 354 Wasz-Höckert: Määrärahan osoittamises-
907: - 370 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
908: ta ruotsinkielisen rauhankasvatusmateriaalin
909: Lahden autokatsastuskonttorin laajennusta
910: tuottamiseen peruskoulun yläastetta varten . . 391
911: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 408
912: - 355 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoit-
913: tamisesta "Lääkärit ydinsotaa vastaan" -toimi- - 371 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
914: Lahden-Valkon rataosan perusparantamiseen 409
915: kunnalle sekä Lääkäreiden Sosiaalinen Vas-
916: tuu r.y:lle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 392
917: - 372 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
918: - 356 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamises- Lahden postitoimiston muutostöihin . . . . . . 410
919: ta Keski-Suomen Opistolle . . . . . . . . . . . . . . . . 393
920: - 373 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
921: - 357 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamises- Launeen sivuterveysaseman suunnitteluun . . 411
922: ta metsätalouden ammattikurssitoimintaan . . 394
923: - 358 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamises- - 374 Zilliacus m. fl.: Om anvisande av anslag
924: ta Keski-Suomen metsänjalostusaseman toimin- för Invalidförbundet r.f. för översättning av
925: nan aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 395 informationsmaterial tili svenska . . . . . . . . . . 412
926:
927: - 35'9 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 374 Zilliacus ym.: Määrärahan osoittamisesta
928: valtion virastotalon suunnitteluun ja rakenta-
929: Invalidiliitolle informaatiomateriaalin kääntä-
930: miseen Hollolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396 mistä varten ruotsin kielelle . . . . . . . . . . . . . . 413
931: - 360 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
932: valtion virastotalon rakentamiseen Nastolaan 397 - 375 Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittamises-
933: ta Uudenmaan lääninhallituksen virastotalon
934: - 361 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 414
935: Asikkalan Anianpellon ala-asteen rakentamis-
936: ta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398 - 376 Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittamises-
937: - 362 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta synnytyskipujen lievittämiseksi tarvittavan
938: Kujalan maatalousoppilaitoksen rakennustöihin 399 henkilökunnan ottamiseksi yliopistollisiin kes-
939: kussairaaloihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
940: - 363 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
941: Lahden eteläisen sisääntulotien rakentamiseen 400
942: Siaäll.,.Iuettelo 17
943:
944: Siv. Siv.
945: - 377 Aaltonen ym.: Määräraban osoittamisesta - 392 Ala-Kapee ym.: Määrärahan oso~
946: Työväen SivistySliiton toilninom kehittämi• sesta Sibelius-Akatemialle kolmen työsuhtci-
947: seen 4.17 sen toimihenkillin palkkaamiåsi musiikki-
948: dramaattiseen opetusteatteriin . . . . . . . . . . . . 432
949: - 378 Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan
950: osoittamisesta Seinäjoen-Vaaan tien sisäliJl.. - 393 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittaJDi..
951: tuloväylän rakentamiseen Seinäjoella . . . . . . 418 sesta Rauman merenkulkuoppilaitoksen lisäo
952: nikennuksen suunnitteluun . . • . . . . . . • . . . . 434
953: - )79 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamises-
954: ·ta kantatien n:o 67 linjauksen siirtämiseen - 394 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittami-
955: Seinäjoella . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 419 sesta ''Kansalaisten raubankiis1tyikset" -tut-
956: :kimusprojektia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 435
957: - 380 Aaltonen ym.: Määräraihan osoittamises-
958: ta ohjattuun syöpäpotiWden lomatomrintaan 420
959: - 395 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittami-
960: - 3'81! Aho ym.: Korotetun määrärahan osoit- sesta Työväen Teatterisunnuntai -tapahtuman
961: tamisesta varusmiesten piiWäraban korottami· tukemiseen ............................ 437
962: seen 421
963: - 396 Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan
964: - '382 Aho ym.: Miiiirärahan osoittamisesta osoittamisesta uusien kuluttajaneu<vojien palk-
965: eräiden tointen perustamiseen Kannuksen tur- kaamiseen kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43'S
966: •kioseläinkoeasemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422
967: - 397 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittafni..
968: - }83 Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta elinkeinoasiamiesten palkkaamiseen eräi•
969: eläinten hankintaan Kannuksen ·turkiseläin• siin Uudenmaan kuntiin . . . . . . . . . . . • . . . . 439
970: koeasemalle . .......................... 423
971: - 398 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittami-
972: - 384 Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kes- sesta Kehitysvammaliiton tuttkimua- ja ko-
973: ki-Pohjanmaan koeaseman maanhankintaan . . 424 ·keilutoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . 4140
974:
975: - 38'5 Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta yli· - 399 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
976: ta ylimääräiseen opintotukeen .JapsikorotU'k-
977: määräiseen sU'kupolvenvaihdosellikkees sen
978: alaikärajan el.entamilsebi . . . . . . . . . . . . . . . . . 425 sen maksamiseksi kokonaisuudessaan opinto-
979: rahamuotoisena huoltajalisänä . . . . . . . . . . . . 442
980: - 386 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 400 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
981: dieselkäyttöisen kiskoautokaluston hankin- ta Kanteleensoittajat ry:n toiminnan t1Jkemi.
982: taan ................. · ... · · ·. · · ·. · · · · seen 44:3
983: - 387 Ahonen ym.: Korotetun määrärahan - 401 Alho ym.: Korotetun määrärahan osoit-
984: osoittamisesta luotsilkutterikaluston uusfuri· tamisesta kehitysyhteistyön suwmi.tteluun ja
985: 6een •••••••••••••••••••••••••••••••••• kehitysmaatutkimukseen ............... .
986:
987: - 388 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 402 Alho: Määrärahan osoittamisesta Hel-
988: raam~rtunsuomennostyöhön 428 singin yliopistolle ns. graduohjaustoimintaa
989: varten 445
990: - 3'89 Ajo: Määrärahan osoittamisesta KMja-
991: lahden teollisuusalueen ja Perämerentien vä- - 403 Alho: Korotetun määrärahan osoitta!Jlil.
992: lisiin liikennejärjestdyihin Kemissä . . . . . . . . 42.9 sesta korkeakouluopiskelijoiden ruokailutuo
993: tkeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 4!46
994: - .390 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Lapin
995: läänin työllisyyden tukemiseen . . . . . . . . . . . . 4.30 - 404 Alho: Määrärahan osoittamisesta keski•
996: asteen opiskelijoiden asumislisään . . . . . . . . 4147
997: - 391 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittami·
998: sesta Sibelius-Akatemialle osapäivätoimisen - 405 Alho: Määrärahan osoittamisesta lisä-
999: harjoitusorkesterin palkkaamiseksi . . . . . . . . . 431 opintorahajärjestelmän luomista varten 446
1000:
1001: 3 088.3005893
1002: 18 Sisällysluettelo
1003:
1004: Siv. Siv.
1005: - 406 .Alho ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 421 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1006: tamisesta opmtdkeskusta ylläpitävien järjes- Valtion ·Siementarkastuslaitdksen siirtämiseen
1007: töjen tukemiseen ..................... .. 449 Somerolie ........................... .. '464
1008:
1009: - 4fiJ Alho ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 422 Antcila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1010: tamisesta valtakunnallisten nuorisojärjestö- maantien n:o 1•30 rakenteen parai!l.tamiseen
1011: ien tukemiseen ........................ .. 450 ja tien rakentamiseen välillä Loppi-Uuden-
1012: maan piirin raja 465
1013: - 408 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta
1014: nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lie- - 423 Anttila ~.: Määrärahan osoittamisesta
1015: ventämiseen ......................... .. 451 maantien n:o 28H peruSikorjaamiseen välillä
1016: Jokioinen-Humppila .................. . 466
1017: - 409 Alho: Korotetun määrärahan osoittami- - 424 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1018: sesta Suomelli Rauhan Hitto.YK-yhdistyk- maantien n:o 2871 rakenteen parantamiseen
1019: sen valtionapuun ....................... . 452 Lopella ja Rengossa ................... . 467
1020: - 410 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta In- - 425 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1021: validiliitolle vammaisten lomatoiminnan jär- maantien rakentami<Seen ja peruskorjaamiseen
1022: jestämiseen 453 välillä Saviniemi-.......Perähuhta ............. . 46'8
1023: - 411 Alho: Korotetun määrärahan osoittami- - 426 Anttila: Määrärahan osoittamisesta mak-
1024: sesta harjoittelu- ja perehdyttämistuen mah- suttomien television katselulupien myöntärni-
1025: dollistamiseen ......................... . 454 seksi pysyvästi laitoshoidon tarpeessa olevil-
1026: le henkilöille .......................... . 469
1027: - 412 Alho ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1028: tamisesta opiskelija-asuntojen rakentamiseen 455 - 427 Arranz ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1029: tamisesta UNICEF:n vesihuolto-ohjelmien
1030: - 413 Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoit- avustamiseen 470
1031: tamisesta kansallisten vapautusmkkeiden
1032: kautta annettavaan humanitaariseen apuun .. 456 - 428 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
1033: Alkoholistityön Tukiyhdistys ry:n Syväpu-
1034: - 4114 Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoit- ron hoitdkodin saneeraamiseen ........... . 4171
1035: tamisesta musiikki-instituuttien toimintaan .. 457
1036: - 429 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1037: - 415 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta lääninhallituksiin perustettavia luonnonsuo-
1038: rauhan- ja aseidenriisuntakasvatuksen opetus- jelun tarkastajien virkoja varten ......... . 472
1039: materiaalin laatimiseen ................. . 458
1040: - 430 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1041: - 416 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta veronikannon ja tarkastustoimen tehostami-
1042: Valtionrautllfteiden Tampereen seudun pavkal- seksi ................................ . 473
1043: lisliikenteen kehittämi!Seen ............... . 459
1044: - 431 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1045: - 417! Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoit- ·valtion virastotalon suunnitteluun Raisioon 474
1046: tamisesta nuorten yhteiskuntatakuuseen . . . . 460
1047: - 418 Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 432 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1048: tamisesta Kylmakoskelle siJOitettavan Hä- rauhantutkimuksen ja kansainvälisten suhtei-
1049: meen lääninvankilan ·suunnitteluun ....... . 461 den professorin viran perustamiseksi Turun
1050: yliopistoon ........................... . 475
1051: - 419 Anttila ym.: Määrärahai!l. osoiuamisesta
1052: kahden sairaanhoidon opettajan toimen pe- - 433 Astala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1053: rustamiseen Lahden sairaanhoito-oppilaitok- tamisesta saamenkieli-.;en oppimateriaalin jul-
1054: seen kaisemiseen ........................... . 4177
1055:
1056: - 420 Anttila: Korotetun määrärahan osoitta- - 434 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1057: misesta Jokioisten museorautatien toiminnan Turun seudun itäisen ammattikoulun suun-
1058: tukemiseen ........................... . 4~3 nittelun aloittamiseksi ................... . 479
1059: Sisällysluettelo 19
1060:
1061: Siv. Siv.
1062: - 43-' Astma ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 450 ron Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
1063: tamisesta eräiden teatteri- ja tanssiryhmien ta TVL:n Ristijärven sivutukilkohdan ra-
1064: tukemiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 480 \kentamiseksi . .. . .. .. .. .. . . .. .. .. .. .. . .. 4918
1065:
1066: - 43'6 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 451 von Bell ym.: Määrärahan osoittami-
1067: Suomen Elokuvasäätiölle erään yhteistuotan- sesta valtatien n:o 5 oikaisemiseksi ·välillä
1068: -toelokuvan tappioiden peittämiseen . . . . . . . . 482 Pyykönpuro-KulUllit!clahti . . . . . . . . . . . . . . 499
1069:
1070: - 437 Astala ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 452 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
1071: tam~sesta nuori<SotiJojen rakentamista varten 4:8:3 ta Rokuan-Nuojuan tien rakentamiseen Va•
1072: lan, Utajärven ja Muhoksen alueella . . . . . . 500
1073: - 4.318 Astala: Korotetun määrärahan osoitta·
1074: misesta työväenperinteen keräämistä ja tut- - 453 von Bell ym.: Määrärahan osoittami~
1075: kimista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48'4 sesta Kainuun autokatsastuskonttorin perus-
1076: tamiseen 501
1077: - 43~ Astala: Korotetun määrärahan osoitta·
1078: mi<sesta Vapaa-ajattelijain Liiton tukemiseen 485 - 454 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
1079: Kainuun teollisuuspiirin perustamiseen . . . . 502
1080: - 440 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1081: maakaasuputken rakentamissuunnittelun aloit- - 455 von Bell ym.: Korotetun määrärahan
1082: tamiseksi Varsinais-Suomen osalta . . . . . . . . 486 osoittamisesta Lapin ja Kainuoo pienyritys-
1083: toiminnan tukemiskokeiluun . . . . . . . . . . . . . . .5Q3
1084: - 441 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1085: Neuvostokaupan tutkimuslaitoksen esimiehen - 456 Bärlund ym.: Korotetun määrärahan
1086: viran perustamiseksi Turkuun . . . . . . . . . . . . 487 osoittamisesta tullilaitokselle eräiden tointen
1087: perustamiseen . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. 504
1088: - 442 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1089: Invalidiliitolle kodinkondden halllkintaan . . 488 - 457 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta Por-
1090: voon teknillisen oppilaitdksen perustamisen
1091: - 443 Astala ym.: Korotetun määrärahan osoit- suunnittelua varten . . . . .. . .. .. .. . .. . .. .. . 505
1092: tamisesta työvoimatoimistojen ammatinvalin.
1093: nanohjauksen virkojen lisäämisek~ . . . . . . . . 4189 - 458 Bärlund: Korotetun määrärahan osoit-
1094: tamisesta kevyen liikenteen väylän rakentami-
1095: - 444 Astma ym.: Korotetun määrärahan osoit- sen aloittamiseksi Ruotsinpyhtään Tesjoelta
1096: tamisesta opiskelija-asuntojen omapääoma~ Loviisaan .. .. . .. . .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . .. 506
1097: osuuteen 490
1098: - 459 Bärlund: Om anvisande av anslag för
1099: - 445 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta inledande av grundförbättringen av vägen
1100: vanhusten asuntojen rakellltamiseksi Turun Sandnäsudd-Rösund-Brokarls Snapper-
1101: ja Porin läänissä ....................... . 492 tuna 507
1102:
1103: - 446 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta - 459 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien
1104: järjestöjen ja koneyhtymien maatruouskone- 'perusparannuksen aloittamiseen välillä Sand-
1105: hankintojen mkevaihtoverohelpotukseen .... 493 näsudd-Rösund-Brokarls Snappertunassa .. 508
1106:
1107: - 447 von Bell ym.: Korotetun määrärahan - 460 Bärlund: Om anvisande arv anslag för
1108: osoittamisesta elokuvatarjonnan kehittämi- grundförbättring av den s.'k. Fagervik-vägen
1109: seen kunnissa ........................ .. 494 i Snappertuna och Ingå ................ .. 509
1110:
1111: - 448 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- - 460 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta ns.
1112: ta Sana ja Sävel ·kruevalaisessa Kajaanissa Fagervi'kin tien perusparannukseen välillä
1113: -tapahtumalle ......................... . 495 Snappertuna~Inkoo ................... . 5;10
1114:
1115: - 449 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- - 461 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamises-
1116: ta Rajaseutuliiton neuvontatyön tukemiseen 49il ta "Vesille kuivana" •kampanjaa varten . . . . 511
1117: 20 Sisiillysluettelo
1118:
1119: Siv. Siv.
1120: - 462 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami- - 476 Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoit-
1121: sesta Uudenmaan lääninoikeuden lisäjaoston tamisesta rintamaveteraanien varhaiseläkkee-
1122: virkoihin .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 5'112 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 527
1123: - 463 Dromberg ym.: Korotetun määrärahan. - 477 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta so-
1124: osoittami~ta peruskoulujen perustamiskus- tilasvammalain mukaisiin erinäisiin korvauk-
1125: tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51'3 siin suoritettavia ylimääräisiä lisiä varten . . 528
1126: - 464 Dromberg ym.: Määrärahan osoiottamic - 478 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
1127: sesta Ruotsinpyhtään rautaruukin miljöön Tampereen yliopiston opetusjaoston virkoi-
1128: säilyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514 hin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 529
1129: - 465 Dromberg ym.: Korotetun määrärahan
1130: osoittamisesta Suomi!-Amerikka yhdistysten - 479 Eklund ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1131: liiton toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 515 tamisesta äitiysloman aikMsten opintolaino-
1132: jen korkojen m~ksamiseksi valtion varoista 531
1133: - 466 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamises-
1134: ta tanssin tiedotuskeskuksen perustamiseen 516 - 480 Elo ym.: Korotetun määrärahan oso1t-
1135: tamisesta valtionapuun opintokeskusten yleis-
1136: - 467 Dromberg ym.: Määrärahan osoiottami· menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 532
1137: sesta amm~tt1ta1t01sten tanssit~teilijoiden
1138: toimeentulon turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 517 - 481 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta val-
1139: tion mkenneopiston suunnittelun aloittami-
1140: - 468 Dromberg ym.: Korotetun määrärahan seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 533
1141: osoittamisesta musi<i:kkioppil~itosten opetta-
1142: jien palkkaamiseen ja opistojen perushan- - 482 Elo ym.: Korotetun määrärah~n osoitta·
1143: kintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5118 misesta elokuvataiteen tukemiseen . . . . . . . . 534
1144:
1145: - 469 Dromberg ym.: Korotetun määrärahan - 483 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Nä-
1146: osoittamisesta Uudenmaan tie- ja vesiraken.- kövammaisten Keskusliiton lHkuntatoi:min-
1147: nuspiiriin yleisten teiden tekemiseen . . . . . . 5.19 taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 535
1148:
1149: - 470 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami- - 484 Elo: Korotetun määrärahan osoittami-
1150: sesta päihdeongelmaisten odott:wien äitien •sesta Ulvilan sHlan leventämiseen . . . . . . . . 536
1151: terveys'ka'.!vaotukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520
1152: - 485 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta! tut-
1153: - 471 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamises- •kimukseen huonoi'.!sa valaistusolosuhteissa
1154: ta positronikuvauslaitteiden hankkimiseksi ajamisen vaikutuksista näkökykyyn . . . . . . . . 537
1155: HYKS:iin syövän tul!kimust~ varten . . . . . . 521
1156: - 4'8'6 Elo: Määrärahan osoittamisesta yritys-
1157: - 472 Dromberg ym.: Korotetun määrärahan tutkijan palkbamiseksi Turun teollisuuspii-
1158: osoittam1sesta Peij~ksen sairaalahankkeen rin Porin paikallistoimistoon . . . . . . . . . . . . . 538
1159: käynnistäiDiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 522
1160: - 487 Elo ym.: Määrärahan osoittamisest~ Sa-
1161: - 473 Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoit- takunnan työvoimapiirin perustamisjärjeste-
1162: tamisesta lukiola1sten ja eräiden muiden opis- lyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 539
1163: kelijoiden opintorah~n korottamiseen . . . . . . .523
1164: - 488 EnävMra: Korotetun määrärahan osoit-
1165: - 474 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta tamisesta elintarvikeapuna annettavaan kehi·
1166: turkiseläintutkimukseen ja alan tuotekehit- tysapuun .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. .. .. .. .. .. 540
1167: telyyn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 525
1168: - 48,9 Enävaara ym.: Määrärahan osoittamises-
1169: - 474 Ehrnrooth: Määrärahan soittamisesta tur- ta luonnonmukaisen viljelyksen edistämisek-
1170: lkiseläintutkim~seen j~ alan tuotekehittelyyn 525 si toimivien järjestöjen toiminta-avustuksiin 541
1171: - 475 Ehrnrooth: Määrärahan. osoittamisesta - 490 Enävaara: Korotetun määräraha!n osoit-
1172: rintamasotilaseläkkeeseen suoritettaviin yli- tamisesta eläinsuojelujärjestöjen toiminnan
1173: määräisiin Hsiin .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 526 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542
1174: Sisällysluettelo 21
1175:
1176: Siv. Siv.
1177: - 491 Enävaara: Määrärahan osoittami'Sesta - 506 Halonen ym.: Määrärahan osoittamises-
1178: erinäisiin Hikenneselvhyksi.in Helsingissä . . 543 ta invalidirahan ylimääräiseen korottamiseen
1179: elinkustannusten nousua vastaa'Valla ta!Valla 558
1180: - 492 Enävaara: Määrärahan osoittamisesta
1181: ydinvoiman vaaroista tiedottaiVaan toimin- - 507 Halonen ym.: Korotetun määrärahan
1182: taan ...... · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · 544 osoittamisesta opiskelija-asuntojen vuokra-
1183: tason pitämiseen kohtuullisena . . . . . . . . . . . . 559
1184: - 493 Eskelinen: Määrärahan osoilttamisesta
1185: Pohjois-Savon opistolle uudisrakennusvelko- - :508 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta
1186: jen lyhentämiseen ...................... . 54:5 ·kolmostien IHkenneturvallisuusjärjestelyihin
1187: Riihimäen ja Hämeenlinnan välillä . . . . . . . . .5"61
1188: - 494 Eskelinen ym.: Korotetun määrärahan
1189: osoittamisesta kotiteollisuusneuvontajärjestö- - 509 Helle ym.: Määrärahan osoitttamisesta
1190: jen palkkausmenoihin annettavaan valtion- jätepaperin •käytön edistämistä koskevaan tut-
1191: apuun :546 ~ukseen ............................ :582
1192: - 495 Eskelinen ym.: Korotetun määrärahan - 510 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta
1193: osoittamisesta näyttämötaiteellista harrastus· Tervako~ki Oy:n investointeihin eräiden eri-
1194: toimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 547 :koistuotteiden kotimaisen tuotannon tur-
1195: vaamiseksi 563
1196: - 496 Eskelinen ym.: Määrärahan osoittami-
1197: sesta alueellisen kalataloussuunnittelun käyn-
1198: - 51.1 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta
1199: nistämiseen Kuopion läänissä ........... . 548
1200: avustuksena Janakkalan kunnalle Suomen
1201: - 497 E~kelinen ym.: Määrärahan osoittami- Pankin omistaman Tervakoski Oy:n aiheut-
1202: sesta eläkeläisten järjestöille ............. . 549 tamien vaikeuksien voittamiseksi ......... . 564
1203:
1204: - 498 Eskelinen ym.: Määrärahan osoittami- - 512 Helle ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1205: sesta aluearkkitehtitoiminnan ulottamiseksi tamisesta erikoissairaanhoidon käyttökustan-
1206: Sisä-Savon •kuntiin ..................... . 550 nusten valtionosuuksiin ................. . 565
1207:
1208: - 499 Halonen ym.: Korotetun määrärahan - 513 Helle ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1209: osoittamisesta kansallisille vapautusliikkeille tamisesta erikoissairaanhoidon perustamisikus-
1210: annettavaan tukeen ..................... . 5:51 tannusten valtionosuu:ksiin ............... . 566
1211:
1212: - 500 Halonen ym.: Korotetun määrärahan - 5114 HetemäkicOlander ym.: Määrärahan
1213: osoittamisesta taideteosten hankkimiseen jul- osoittamisesta Intimiteatterin tukemiseen .. 567
1214: lkisiin rakennuksiin ..................... . 552
1215: - 515 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan
1216: - 501 Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun nimeämi-
1217: osoittamisesta kansalaisjärjestöille rauhanper seen asuntopoliittiseksi projektialueeksi 568
1218: litHkkaa ja aseistarii-suntaa koskevan tiedo-
1219: tuksen edistämiseen .................... . 553 - 516 Hietala ym.: Korotetun määrärahan
1220: osoittamisesta kurssitoiminnan valtionapuun 569
1221: - 502 Halonen ym.: Korotetun määrärahan
1222: osoittamisesta työväentalojen korjauksiin .. 554 - 517 Hietala: Määrärahan osoittamisesta maan-
1223: tien n:o 4784 perusparannustöiden aloitta-
1224: - 503 Halonen ym.: Korotetun määrärahan
1225: osoittamisesta eläinsuojelutyön valtionapuun 5:55 mista varten Heinävedellä . . . . . . . . . . . . . . 570
1226:
1227: - ~ Halonen ym.: Määräraihan osoittamises- - 518 Hietala ym.: Korotetun määrärahan
1228: ta asetuotannon korvaamiseen muulla tuo- osoittamisesta Vaidonrautateille maksettaviin
1229: tannolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 556 korvauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 571
1230:
1231: - 505 Halonen ym.: Määrärahan osoittamises- - 519 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1232: ta ylimääräisen äitiyspäivärahan maksamiseen posti- ja telelaitoksen tilojen rakentamiseen
1233: lapsen syntymää edeltävältä ajalta . . . . . . . . 557 Pieksämäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572
1234: 22 Sisåiiysluettelo
1235:
1236: Siv. Siv.
1237: - 520 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta - 530 Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta Kos-
1238: rakennustarkastajan viran perustamiseen As- kenpään jätevesihuollon järjestämiseen 587
1239: kaisiin, Lemuun ja Velkuaan ........... . 573
1240: - 531 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1241: - 521 Hirvelä ym.: Korotettujen määrärahojen Jämsänjoen ruoppaamiseen ............... . 588
1242: osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kehitysyh-
1243: teistyötä koskevan tiedotustoiminnan ja ke- - 532 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1244: hitysyhteistyöosaston tiedotustoiminnan tuke- valtatien n:o 4 parantamiseen välillä Jämsä
1245: miseen 574 -Kuhmoinen ......................... . 589
1246:
1247: - 522 Hirvelä m. fl.: Om anvisande av höjt - 533 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1248: anslag för utvecklingssamarbetets informa- rakennustöiden jatkamiseen tieosuudella Jäm-
1249: tionsverksamhet ....................... . 575 sänkoski-J uokslahti .................... . 590
1250:
1251: - 534 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1252: - 522 Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan
1253: kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välil-
1254: osoittamisesta kehitysyhteistyön tiedotustoi-
1255: lä Jämsä-Kaipola .................... .. 591
1256: mintaan ............................... . 576
1257: - 535 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1258: - 523 Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan
1259: kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi tie-
1260: osoittamisesta ohjelmittain jakamattomaan,
1261: osuudelle Kaipola-Olkkola Jämsässä ..... . 592
1262: kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattavaan
1263: kehitysapuun .......................... . 577 - 536 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1264: tien n:o 6031 parantamiseen välillä Heräkul-
1265: - 524 Hirvelä m. fl.: Om anvisande av höjt
1266: ma-Hämeen piirin raja ............... . 593
1267: anslag för bilateral utvecklingshjälp i gåvo-
1268: form ................................. . 578 - 537 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1269: lasten sijaishuollon perhehoidon kehittämi-
1270: - 524 Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan seksi 594
1271: osoittamisesta kahdenväliseen lahjamuotoiseen
1272: kehitysapuun .......................... . 579 - 538 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
1273: Lyökin-Lepäisten tien rakentamiseen 595
1274: - 525 Hirvelä m. fl.: 0m anvisande av höjt
1275: anslag för humanitär utvecklingshjälp genom - 539 Holvitie ym.: Korotetun määrärahan
1276: nationella befrielserörelsers fiiirmedling .... 580 osoittamisesta Suomen aerobiologisen työryh-
1277: män siitepölytiedotteiden rahoittamiseksi .. 596
1278: - 525 Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan
1279: osoittamisesta kansallisten vapautusliikkeiden - 540 Hurskainen ym.: Korotetun maarara-
1280: kautta annettavaan kehitysapuun ......... . 581 han osoittamisesta metsäoppilaitosrakennusten
1281: suunnitteluun .......................... . 597
1282: - 526 Hirvelä m. fl.: Om anvisande av anslag
1283: för fackföreningsrörelsens utvecklingssamar- - 541 Hurskainen ym.: Korotetun määrärahan
1284: bete ................................. .. 582 osoittamisesta näyttämötaiteellisen harrastus-
1285: toiminnan tukemiseen ................ .. 598
1286: - 526 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1287: ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyöhön 583 - 542 Hurskainen ym.: Korotetun määrärahan
1288: osoittamisesta nuorten perehdyttämistyöpaik-
1289: - 527 Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta Jäm- koihin ................................. 599
1290: sänkosken peruskoulun ja lukion peruskor-
1291: jaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 584 - 543 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1292: sesta Keski-Uudenmaan meriviemärityön jat-
1293: - 528 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kamiseen . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. . .. . .. . 600
1294: saamelaisteatteritoiminnan edistämiseksi . . . . 585
1295: - 544 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1296: - 529 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Vaotalan kuntoutusklinikan kehittämi-
1297: Jämsän nuorisotalohankkeen toteuttamiseen 586 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 601
1298: Sisällysluettelo 23
1299:
1300: Siv. Siv.
1301: - 545 Ikonen ym.: Korotetun määrärahan - 560 Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun
1302: osoittamisesta peruskoulun kyyditys- ja ma- määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen an-
1303: joituskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602 taman lastentarhanopettajakoulutuksen laajen-
1304: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 617
1305: - 546 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1306: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston kou- - 561 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan
1307: lurakennuksen peruskorjaukseen . . . . . . . . . . 603 osoittamisesta Keskustan Koulutuspoliittisen
1308: - 547 Ikonen ym.: Korotetun määrärahan Liiton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 618
1309: osoittamisesta yksityisteiden rakentamisen
1310: - 562 Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun
1311: edistämiseen 604
1312: määrärahan osoittamisesta yleisten teiden pa-
1313: - 548 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta rantamiseen ja kunnossapitoon . . . . . . . . . . . . 619
1314: maantien parantamiseen välillä Toivakka-
1315: - 563 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan
1316: Ruuhijärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 605
1317: osoittamisesta Viliannin kotiseutukeskushank-
1318: - 549 Impiö: Määrärahan osoittamisesta Paasi- keen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 620
1319: kivi-opiston rakennushankkeiden rahoittami-
1320: seen .................................. . 606 - 564 Jaakonsaari ym.: Korotetun määrärahan
1321: osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kehitysyh-
1322: - 550 Impiö: Määrärahojen osoittamisesta Kan- teistyön tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 621
1323: sallisen Sivistysliiton toiminnan tukemiseen 607
1324: - 565 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
1325: - 551 Impiö: Määrärahan osoittamisesta val- kalateiden rakentamiseen Iijoen alajuoksulle 622
1326: tionapuna metsänparannustöihin Lapin vajaa-
1327: tuottoisissa metsissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 608 - 566 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittami-
1328: sesta Suomussalmen Vuokki- ja Kiantajärvien
1329: - 552 Impiö: Korotetun määrärahan osoitta-
1330: kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623
1331: misesta Vuotoksen alueen kehittämiseen . . 609
1332:
1333: - 553 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan - 567 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
1334: osoittamisesta musiikinopettajien koulutuksen matkailupalvelujen kehittämiseen Iijokilaak-
1335: aloittamiseen Oulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 610 son alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 624
1336:
1337: - 554 Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun - 568 Jaatinen ym.: Korotetun määrärahan
1338: määrärahan osoittamisesta peruskoulujen yllä- osoittamisesta opintorahan perusosan korotta-
1339: pitomenojen lisäavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . 611 miseksi kaikilla koulutustasoilla . . . . . . . . . . 625
1340: - 555 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan - 569 Jaatinen ym.: Korotetun määrärahan
1341: osoittamisesta eräiden Steiner-koulujen toi- osoittamisesta korkeakouluissa annettavan
1342: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 612 lastentarhanopettajien koulutuksen järjestämi-
1343: seen ................................... 626
1344: - 556 Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun
1345: määrärahan osoittamisesta uusien päävirkojen - 570 Jaatinen ym.: Korotetun määrärahan
1346: saamiseksi kuntien kulttuuritoimintaan . . . . 613 osoittamisesta lapsilisien korottamiseen . . . . 627
1347: - 557 Isohookana-Asunmaa ym.: Korotettujen
1348: - 571 Jaatinen ym.: Korotetun määrärahan
1349: määrärahojen osoittamisesta teatteri- ja tans-
1350: osoittamisesta rintamaveteraanien varhaiseläk-
1351: siryhmien kiertuetukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 614
1352: keelle pääsyn helpottamiseksi . . . . . . . . . . . . 628
1353: - 558 Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun
1354: määrärahan osoittamisesta elokuva-alan tek- - 572 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1355: nisiä laitteita varten Suomen Elokuvasäätiön syöpäsairauksia sairastavien lasten hoidon te-
1356: käytettäväksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 615 hostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 629
1357:
1358: - 559 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan - 573 Jaatinen ym.: Korotetun määrärahan
1359: osoittamisesta Suomen Nuorison Liitolle toi- osoittamisesta maan hankkimiseksi luonnon-
1360: mitilojen hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616 suojelutarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 630
1361: 24 Sisällysluettelo
1362:
1363: Siv. Siv.
1364: - 574 Jaatinen ym.: Korotettujen määrärahojen - 587 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
1365: osoittamisesta asuntosäästöpalkkiojärjestelmän osoittamisesta selvityksen suorittamiseksi al-
1366: edelleen kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 631 koholittomien ravintola-, hotelli- ja kahvila-
1367: toimintojen tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 649
1368: - 575 Jansson m. fl.: Om anvisande av höjt
1369: anslag för höjr{ing av andelen eget kapital - 588 Anna-Liisa Jokinen ym.: Korotetun mää-
1370: i bostäder för studerande . . . . . . . . . . . . . . . . 632 rärahan osoittamisesta kesätyöpaikkojen jär-
1371: jestämiseen opiskelijoille . . . . . . . . . . . . . . . . 650
1372: - 575 Jansson ym.: Korotetun määrärahan
1373: osoittamisesta opiskelija-asuntojen oman pää- - 589 Jouppila ym.: Korotetun määrärahan
1374: oman korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 633 osoittamisesta sairaanhoidonopettajien palk-
1375: kauksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen . . 651
1376: - 576 Alla Jokinen ym.: Korotetun määrära-
1377: han osoittamisesta Sairaanhoidon Tutkimus-
1378: laitoksen toimintakyvyn ylläpitämiseksi . . . . 635 - 590 Jouppila ym.: Määrärahojen osoittami-
1379: sesta ns. orientoivan vaiheen lääkärin vir-
1380: - 577 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan koihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 652
1381: osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kulttuuri-
1382: ohjaajien palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 636 - 591 Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1383: rintamaveteraanien asunto-olojen parantami-
1384: - 578 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan seen korkotukea maksamalla . . . . . . . . . . . . 653
1385: osoittamisesta Suomen Esperantoliiton toimin-
1386: nan tukemiseen ........................ 637 - 592 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1387: ortodoksisen teologisen koulutusalan suunnit-
1388: - 579 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan telemiseksi Joensuun yliopistoon . . . . . . . . . . 654
1389: osoittamisesta vesakkojen hävittämiseen ilman
1390: vesakkomyrkkyjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 639 - 593 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1391: Kaatamon-Paloniemen paikallistien suunnit-
1392: - 580 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan teluun maantieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 655
1393: osoittamisesta jalankulku- ja polkupyöräteiden
1394: verkoston aikaansaamiseksi kaikkiin asutus- - 594 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1395: keskuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 641 paikallisteiden muuttamiseksi maantieksi vä-
1396: - 581 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan lillä Säimen-Rönkönvaara-Larnmu . . . . . . 656
1397: osoittamisesta Turun tie- ja vesirakennuspii-
1398: rin poikittaisteiden suunnitteluun ja rakenta- - 595 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1399: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 642 Kutenvaaran yksityistien suunnitteluun pai-
1400: kallistieksi .. .. .. . . . . . . .. .. . .. . . . . .. . . .. 657
1401: - 582 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
1402: osoittamisesta Marttilan-Yläneen tien raken- - 596 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1403: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 643 Pirtun yksityistien paikallistieksi suunnitte-
1404: - 583 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan luun ja peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 658
1405: osoittamisesta sähköistetyn rautatien rakenta-
1406: miseen välille Helsinki-Turku . . . . . . . . . . . . 644 - 597 Järvenpää ym.: Määrärahan osoittami-
1407: sesta energiatalouden professorin viran pe-
1408: - 584 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan rustamiseksi Lappeenrannan teknilliseen kor-
1409: osoittamisesta paikallisen sähköjunaliikenteen keakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 659
1410: aloittamiseksi Turun seudulla . . . . . . . . . . . . 646
1411: - 585 Anna-Liisa Jokinen ym.: Korotetun mää- - 598 Järvenpää ym.: Korotetun määrärahan
1412: rärahan osoittamisesta televerkon kehittämi- osoittamisesta opiskelija-asuntojen omaan pää-
1413: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 647 omaan ................................. 660
1414:
1415: - 586 Anna-Liisa Jokinen ym.: Korotetun - 599 Kalliomäki ym.: Korotetun määrärahan
1416: määrärahan osoittamisesta posti- ja telelaitok- osoittamisesta yleisten teiden tekemiseen
1417: sen talonrakennusha..'lkk.eisiin . . . . . . . . . . . . . 648 Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin alueella 662
1418: Sisällysluettelo 25
1419:
1420: Siv. Siv.
1421: - 600 Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta - 615 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit-
1422: asutustoiminnan perinteiden keräämiseen ja tamisesta Leväjoen-A!ajärven tieyhteyden pa-
1423: taltioimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 663 rantamiseen 678
1424: - 601 Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta - 616 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit-
1425: sähköistystöiden aloittamiseen rataosuudella tamisesta pienyrittäjien lomakorvauksiin 679
1426: Imatra-Joensuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664
1427: - 617 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit-
1428: - 602 Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Allergialiiton toiminnan tukemiseen 680
1429: kehitysyhtiön perustamiseksi Pohjois-Karjalaan 665
1430: - 618 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit-
1431: - 603 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Keskustan Terveysliiton toiminnan
1432: Lahden kaupunginteatterin valtionapuun . . 666 tukemiseen . .. .. .. .. .. .. . . .. .. .. .. . .. .. . 682
1433: - 604 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- - 619 H. Kemppainen ym.: Korotettin määrä-
1434: tamisesta Kostamus-urakan jälkihoitotoimenpi- rahan osoittamisesta maan hankkimiseksi
1435: teisiin 667 luonnonsuojelutarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . 683
1436: - 605 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- - 620 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit-
1437: tamisesta tutkijan saamiseksi Pohjois-Suomen tamisesta Asukasliitto r.y:n toiminnan tuke-
1438: tutkimuslaitoksen Kainuun toimipisteeseen 668 miseen ................................. 684
1439:
1440: - 606 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- - 621 Kettunen ym.: Korotetun määrärahan
1441: tamisesta ekologisia tuotantomenetelmiä edis- osoittamisesta tieteellisen julkaisutoiminnan
1442: tävään tutkimus- ja kehitystyöhön ....... . 669 tukemiseen .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. 685
1443:
1444: - 607 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- - 622 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1445: tamisesta Suomussalmen ekologisen viljelyn Kainuun säännösteltyjen vesistöjen rantojen
1446: neuvontatyön tukemiseen 670 raivauksiin .. .. . .. .. .. .. . . .. .. . .. .. .. .. . 686
1447:
1448: - 608 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- - 623 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1449: tamisesta Hakasuon kalanviljelylaitoksen joh- haju-asutusalueiden kauppapalveluiden turvaa-
1450: tajan palkkaamiseen ................... . 671 miseen ................................. 687
1451:
1452: - 609 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- - 624 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1453: tamisesta Kainuun vesipiirille Kianta- ja ylimääräisen sairauspäivärahan maksamiseen
1454: Vuokkijärvien rantojen kunnostustöihin .... 672 päivärahan alimman määrän korottamiseksi 688
1455:
1456: - 610 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- - 625 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1457: tamisesta Kontiomäen-Taivalkosken radan käytettäväksi vapaaehtoiseen ennenaikaiselle
1458: perusparantamiseen ..................... . 673 eläkkeelle siirtymiseen .. .. .. . .. .. .. . .. . . 689
1459:
1460: - 611 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- - 626 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1461: tamisesta Kontiomäen-Vuokatin radan pe- ylimääräisiksi vähimmäiseläkkeiksi . . . . . . . . 690
1462: rusparantamiseen ....................... . 674
1463: - 627 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1464: - 612 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- ylimääräisiin rintamaveteraanien eläkkeisiin
1465: tamisesta Kainuun urheilu- ja liikuntalääkäri- ja korvauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 691
1466: aseman perustamiseen 675
1467: - 628 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1468: - 613 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- ylimääräisen eläkkeen järjestämiseksi sitä tar-
1469: tamisesta maantien n:o 78 perusparannukseen vitseville sotaveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . 692
1470: välillä Leipivaara-Honkavaara ......... . 676
1471: - 629 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1472: - 614 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- sotaveteraanien ylimääräisiä eläkkeen luontoi-
1473: tamisesta maantien n:o 82 perusparannukseen sia avustuksia varten vapaaehtoisen varhais-
1474: välillä Ahtolanmäki-Kaivanto ........... . 677 eläkejärjestelmiin toteuttamiseksi . . . . . . . . . . 693
1475:
1476: 4 0883005893
1477: 26 Sisällysluettelo
1478:
1479: Siv. Siv.
1480: - 630 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 641 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittami-
1481: sotaveteraanien ilmaisiin terveystarkastuksiin 694 sesta Mikkelin läänin kehitysyhtiön osakkei-
1482: den merkitsemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 705
1483: - 631 Kettunen ym.: Korotetun määrärahan
1484: osoittamisesta työttömyyskorvauksia varten 695 - 642 Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan
1485: osoittamisesta maaseudun sähköistysavustuk-
1486: - 632 Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan siin saaristotalouksien sähköistäiDiseksi . . . . 706
1487: osoittamisesta humanitaariseen apuun kehi-
1488: tysmaille . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 696 - 643 Kivistö ym.: Korotettujen määrärahojen.
1489: osoittamisesta korkeakoulujen menoihin . . 707
1490: - 633 Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan - 644 Kivistö ym.: Määrärahan osoittamisesta
1491: osoittamisesta varusmiesten päivärahan korot-
1492: eräitä taidekorkeakouluja koskevan ns. Itä-
1493: tamiseen .. .. .. .. .. .. .. .. . . .. .. .. . . . .. .. 697
1494: Pasila-hankkeen toteuttamiseksi . . . . . . . . . . 708
1495:
1496: - 634 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittami- - 645 Kivistö ym.: Korotetun määrärahan
1497: sesta ylimääräisen opintotuen suorittamiseen osoittamisesta Suomen Akatemian tutkimus-
1498: vanhempien varallisuuden estämättä . . . . . . . . 698 määrärahoihin . .. .. . . . . . .. . . . .. .. . . .. . . . 709
1499:
1500: - 635 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittami- - 646 Kivistö: Määrärahan osoittamisesta Työ-
1501: sesta Itä-Hämeen kansanopistolle myönnettä- väen Näyttämöiden Liitolle . . . . . . . . . . . . . . 710
1502: väksi rakennusavustukseksi . . . . . . . . . . . . . . 699
1503: - 647 Kivistö: Määrärahan osoittamisesta Työ-
1504: - 636 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittami- väen Teatterisunnuntai -tapahtumaan . . . . . . 711
1505: sesta ''Vaihtoehtoinen tulevaisuus" -tutkimuk-
1506: sen suomalaiseen esitutkimukseen 700 - 648 Kivistö ym.: Määrärahan osoittamisesta
1507: apurahajärjestelmän ulottamiseksi tietokirjai-
1508: - 637 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittami- lijoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 712
1509: sesta Valtion maatalouskemian laitoksen Mik-
1510: keliin sijoitettavien toimitilojen suunnittelua - 649 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1511: varten ................................ . 701 pelastushallinnon Keski-Suomen koulutuskes-
1512: kuksen perustamisen suunnitteluun . . . . . . . . 713
1513: - 638 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittami-
1514: sesta Valtion siementarkastuslaitoksen Mik- - 650 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1515: keliin sijoitettavien toimitilojen suunnittelua sesta opettajainkoulutuslaitoksissa tapahtuvaan
1516: varten ................................ . 702 opettajakokelaiden opetusvalmiuksien tehos-
1517: tamiseen raittiuskasvatuksessa . . . . . . . . . . . . 714
1518: - 639 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittami-
1519: sesta tieyhteyksien Järvenpää-Levänomainen - 651 Knuuttila ym.: Korotetun määrärahan
1520: th ja Levänomainen th-Koikkala-Risulahti osoittamisesta Keski-Suomen tie- ja vesira-
1521: rakentamiseen Juvalla ................. . 703 kennuspiirille yleisten teiden tekemiseen . . 715
1522:
1523: - 640 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittami- - 652 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1524: sesta Joroisten kirkonkylän keskustan teiden Jämsän Kaipalan kevyen liikenteen väylän ra-
1525: parantamiseen ......................... . 704 kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 716
1526: 198.3 vp.
1527:
1528: Raha-asia-aloite n:o 1
1529:
1530:
1531:
1532:
1533: Aaltio ym.: Määrärahan osoittamisesta kelirikon vaurtolttamien
1534: tieosien kuntoon saattamiseen Pohjois-Hämeessä
1535:
1536:
1537: Eduskunnalle
1538:
1539: Kelirikkatilanne oli keväällä 1981 entytsen man nopeasti kunnostettava. Tällaiset paikat
1540: vaikea Hämeen läänin pohjoisosassa. Kelirikka- on tiemestaripiirien toimesta kartoitettu.
1541: kausi alkoi siellä 9. 4. ja päättyi 16. 7 ., jolloin Teiden kuntoon saattaminen tulisi tiekohtai-
1542: viimeiset rajoitukset poistettiin. Yleisistä teistä sen arvion mukaan maksamaan seuraavasti:
1543: oli liikennerajoitusten alaisina Oriveden tiemes-
1544: taripiirissä 46 %, Ruoveden tiemestaripiirissä Tampere tm-piirin tiet 3,1 Mmk
1545: 43 %, Vilppulan tiemestaripiirissä 44% ja Oriveden tm-piirin tiet 10,6 "
1546: Virtain tiemestaripiirissä 52 %. Ruoveden tm-piirin tiet 4,0 "
1547: Tämän lisäksi jätettiin useita huonokuntoisia Vilppulan tm-piirin tiet 2,6 "
1548: teitä rajoittamatta, koska puutavaran kuljetta- Virtain tm-piirin tiet ..... . 5,1 "
1549: jien kanssa sovittiin, etteivät he käytä ko. Yhteensä ............... . 25,4 Mmk
1550: osuuksia kelirikon aikana.
1551: Ajoittain täysin liikennöimättömässä kun- Tässä arviossa on lähdetty tavoitteesta saada
1552: nossa tiemestaripiireittäin lueteltuna olivat seu- vaurioituneet tieosat sellaiseen kantavuuteen,
1553: raavat tiekilometrimäärät: ettei koetunlainen kelirikka enää olisi mah-
1554: dollinen. Arvio ei edellytä päällysteitä eikä ke-
1555: Tampere . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 km vytpäällysteitä eikä valtaosaltaan edes sellaista
1556: Orivesi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 , rakenteellista vahvuutta, että ne ilman edelleen
1557: Ruovesi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 , vahvistamista voitaisiin päällystää.
1558: Vilppula . . . . . . . . . . . . . . . . . .
1559: Virrat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
1560: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . .
1561: ___
1562: 51 ,
1563: 55 ,
1564: 251 km
1565: .;..;__
1566: Nämä toimenpiteet tulisi voida toteuttaa
1567: yleensä viimeistään viiden ( 5 v.) vuoden ku-
1568: luessa ( 1987), paitsi Oriveden tiemestaripii-
1569: rissä ehkä seitsemän ( 7 v.) vuoden kuluessa
1570: Vaikeasta kelirikosta ja teitten huonosta kun- ( 1989).
1571: nosta johtuen tuhansilla ihmisillä oli tieyhteys Teiden kuntoon saattamiseksi tulisi valtion
1572: kotoa kokonaan poikki. Esimerkiksi Valkeejär- tulo- ja menoarvioon ottaa vuosittain tarpeel-
1573: ven paikallistie Juupajoella oli täysin poikki linen määräraha, kunnes toimenpideohjelma on
1574: noin kaksi kuukautta. Elintarvikekuljetukset, loppuun suoritettu.
1575: maidon kuljetukset meijereihin, koululaiskulje- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1576: tukset ja sairaskuljetukset teitä myöten eivät
1577: olleet mahdollisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1578: Kelirikosta aiheutui suuria kustannuksia pai- 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
1579: kallisille asukkaille, liikelaitoksille, kunnille ja markkaa kelirikon vaurioittamien tie-
1580: valtiolle. Jotta mainitunlainen tilanne ei pääsisi osien kuntoon saattamisen aloittami-
1581: uudistumaan tulevina keväinä, olisi routivat seksi Pohjois-Hämeessä.
1582: paikat kelirikon vaivaaroilla teillä mahdollisim-
1583: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
1584:
1585: Sampsa Aaltio Matti Maijala
1586:
1587:
1588: 0883005893
1589: 2 1983 vp.
1590:
1591: Raha-asia-aloite n:o 2
1592:
1593:
1594:
1595:
1596: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Siirtolapuu-
1597: tarhaliiton toiminnan tukemiseen
1598:
1599:
1600: Eduskunnalle
1601:
1602: Suomen Siirtolapuutarhaliitto on yli viisi- sä, siitä antavat selviä viitteitä eri puolilla
1603: kymmentä vuotta jatkuneen toimintansa aikana Suomea ko. käyttöön tapahtuvat maavaraukset.
1604: toiminut siirtoJapuutarhatoimintaa harrastavien Lisääntyvä toiminta vaatii myöskin lisääntyvää
1605: viljelijöiden ja yhdistysten yhdyssiteenä. Liiton ohjaus- ja valistustyötä, jotta olemassa olevat
1606: toimintaperiaatteisiin kuuluu edistää ja kehittää sekä uudet alueet tulisivat oikein hoidetuiksi.
1607: terveitä vapaa-ajan harrastuksia ja elämäntapoja Uusien alueiden suunnitteluvaiheessa joutuvat
1608: jäsenistönsä parissa. Toimintamuotoina on va- liiton edustajat käymään neuvotteluja kuntien
1609: listustilaisuuksien ja kurssien järjestäminen sekä viranomaisten kanssa. Mahdollisuus edes osa-
1610: opetus- ja neuvontatyö. Valtakunnallisena liit- päivätoimisen neuvojanpalkkaamiseen olisi suu-
1611: tona toiminta on maan kattava. Niinpä jo pel- reksi avuksi tässä työssä. Jo vuosia on ollut
1612: kästään matkakustannukset ovat huomattava tavoitteena valmistaa yhtenäinen neuvontaoh-
1613: menoerä vuosittain. jeisto, joka auttaisi kuntien viranomaisia suun-
1614: Liiton toimesta julkaistaan kuusi kertaa vuo- nittelutyössä. Varojen puuttumisen takia on
1615: dessa ilmestyvää SiirtoJapuutarha-nimistä lehteä, suunnitelmista kuitenkin jouduttu luopumaan.
1616: jossa alan asiantuntijat kirjoituksillaan antavat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1617: ohjeita ja neuvoja pienpuutarhojen hoidossa. nioittavasti,
1618: Liiton toimintaa tuettiin aikaisempina vuo-
1619: sina valtion toimesta, kuten tapahtuu muissakin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1620: Euroopan maissa. Vuoden 1967 jälkeen, jolloin 1984 tulo- ;a menoarvioon 150 000
1621: valtion tuki lopetettiin, on liiton toimintaa hoi- markan määrärahan Suomen Siirtolapuu-
1622: dettu pelkästään palkattomana harrastetyönä. tarhaliiton toiminnan tukemiseen.
1623: Siirtolapuutarhaviljely on runsaasti lisääntymäs-
1624: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
1625:
1626: Markus Aaltonen Pentti Lahti-Nuuttila Aimo A"o
1627: Kari Urpilainen Matti Luttinen Kaj Bärlund
1628: Jouko Tuovinen Mats Nyby
1629: 1983 vp. 3
1630:
1631: Raha-asia-aloite n:o 3
1632:
1633:
1634:
1635:
1636: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen ohi-
1637: kulkutien rakentamiseen kantatien n:o 64 ja Seinäjoen-
1638: KuortaneeD tien välillä
1639:
1640:
1641: Eduskunnalle
1642:
1643: Seinäjoen itäinen ohikulkutie tulee suunni- riskit nopeasti lisääntymään ahtaitten katujär-
1644: telmien mukaan ohjaamaan nyt Seinäjoen kau· jestelyjen johdosta.
1645: pungin läpi menevän pitkämatkaisen etelä- Seinäjoen kaupunki ja Nurmon kunta ovat
1646: pohjoissuuntaisen liikenteen kantatien n:o 64 yhteisessä uudessa yleiskaavassaan tehneet väy-
1647: ja kantatien n:o 67 välillä pois kaupunkialueelta lävarauksen itäistä ohikulkutietä varten. Tie-
1648: kaupungin itä- ja eteläpuolitse. Kun Jalasjär- osuus suunnitellaan mainittujen kuntien ja
1649: ven-Seinäjoen-Ylistaron tie vuoden 1979 TVL:n yhteistoimin ja saadaan se täten toteut-
1650: toukokuussa on muutettu luokittelultaan kanta- tamisedellytyksiltään vastaamaan sekä tien ra-
1651: tieksi, on etenkin raskas liikenne lisääntynyt kentajan että kaupunkiseudun näkemyksiä. Mo-
1652: mainitulla osuudella. Kun kantatie 67:n raken- lempien kuntien kunnanhallitusten yhdenmukai-
1653: taminen välillä Ytterjepp~Alahärmä saadaan nen kanta on itäisen ohikulkutien mahdollisim-
1654: lähivuosina loppuun suoritetuksi, tulee raskas man pikainen toteuttaminen.
1655: liikenne Kokkolan ja Tampereen tiesuuntien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1656: välillä suuntautumaan Seinäjoen kautta kanta-
1657: teitten n:o 64 ja 67 risteyksenä. Tämä liikenne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1658: tulee nykyisten väylien mukaisesti kulkemaan 1984 tulo- ja menoarvioon 18 000 000
1659: koko Seinäjoen asemakaavoitetun alueen halki. markkaa Seinäjoen itäisen ohikulkutien
1660: Tämä aiheuttaa huomattavasti ylimääräistä häi- ensimmäisen osuuden toteuttamiseksi
1661: riötä sekoittuessaan muuhun Seinäjoen kaupun- kantatien n:o 64 ja Seinäjoen-Kuorta-
1662: gin ja kaupunginseudun liikenteeseen. Lisäksi neen tien välillä.
1663: Törnävän kaupunginosassa tulevat turvallisuus-
1664: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
1665:
1666: Markus Aaltonen Kari Urpilainen Mats Nyby
1667: 4 1983 vp.
1668:
1669: Raha-asia-aloite n:o 4
1670:
1671:
1672:
1673:
1674: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kitinojan-Liipantön-
1675: kän tien parantamiseen
1676:
1677:
1678: Eduskunnalle
1679:
1680: Maantie n:o 7033 kulkee Halkosaaresta kan- myös kymmenisen henkilöä työllistävä huone-
1681: tatieltä n:o 64 Kitinojan ja Hanhikosken kautta kalualan yritys. Tiellä on myös läpikulkuliiken-
1682: Liipantönkälle. Tie on pituudeltaan 18 km. nettä. Kunnollisen tieyhteyden saaminen on ky-
1683: Kyseinen maantie peruskorjattiin vuosina 1978 län toimintojen ja palvelujen kannalta välttä-
1684: -79 Kitinojan ja Halkosaaren väliseltä 8 kilo- mätöntä.
1685: metrin osuudelta. Peruskorjaus on toisen puo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1686: len osalta suorittamatta. Peruskorjaamattoman
1687: tieosuuden kuntoonsaattaminen on erityisen tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1688: keätä Hanhikosken turkistalautta harjoittavatie 1984 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
1689: maatalousvaltaiselle kylälle, jossa on noin 400 markkaa Kitinojan-Liipantönkän tien
1690: asukasta. Tietä käyttää päivittäin 4 edestakaista parantamiseen.
1691: linja-autovuoroa. Hanhikosken kylässä toimii
1692: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
1693:
1694: Markus Aaltonen Kari Urpilainen Mats Nyby
1695: 1983 vp. 5
1696:
1697: Raha-asia-aloite n:o 5
1698:
1699:
1700:
1701:
1702: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiikkitapah-
1703: tuman avustamiseen
1704:
1705:
1706: Eduskunnalle
1707:
1708: Työväen Musiikkitapahtuma on kasvanut sut, on kokonaiskasvu jouduttu kuitenkin ra-
1709: yhdeksi mittavimmista kesän kulttuuritapahtu- hoittamaan pääasiassa oman rahoitusosuuden
1710: mista ja se on kesän ainoa valtakunnallinen kasvattamisella. Epävarma talous on osaltaan
1711: työväenkulttuurin tapahtuma. Kymmeniintuhan- vaikuttanut myös siihen, että kansainvälistä
1712: siin kohoavat yleisöjoukot on käsitettävä kysei- vuorovaikutusta ei ole voitu riittävässä laajuu-
1713: sen tapahtuman tarpeellisuuden osoitukseksi. dessa toteuttaa, vaikka kotimaisten esiintyjien
1714: Tapahtumaa on vuosittain pyritty kehittämään kannalta tällainen kulttuurivaihto koetaan hy-
1715: ja monipuolistamaan ja sille on jatkuvasti vinkin kehittävänä ja tarpeellisena.
1716: etsitty uusia ilmenemismuotoja. Kehittämis- Vuosien 1981-82 valtionavustuksen Työ-
1717: työssä on ohjeena käytetty yleisön ja esiin- väen Musiikkitapahtuma sai suoraan valtion
1718: tyjien havaintoja ja toivomuksia sekä myös jul- tulo- ja menoarviosta. Tämä on myönteinen asia
1719: kisen sanan arvosteluja. tapahtuman valmistelun kannalta suunnittelun
1720: Tapahtuman nopeamman kehittämisen ja mo- tapahtuessa pääsääntöisesti kahden vuoden,
1721: nipuolistamisen pääasiallisimpana esteenä on osin pidemmälläkin aikavälillä.
1722: ollut epävarma talous. Pitkäjänteisempi suun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1723: nittelu ja siihen liittyvät sitoumukset vaativat nioittavasti,
1724: varmuutta myöskin taloudesta. Tapahtuman pe-
1725: riaatteen mukaisesti kaikki siihen liittyvät työt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1726: suoritetaan talkootyönä, siis ilman palkkiota. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
1727: Tästä huolimatta kustannukset kohoavat jatku- 29.90.52 350 000 markan määrärahan
1728: vasti. Tämä johtuu esiintyjien määrän sekä osa- Työväen Musiikkitapahtumalle annetta-
1729: tapahtumien määrän kasvusta. Vaikka valtion vaksi valtionavustukseksi.
1730: tuki onkin markkamääräisesti vuosittain nous-
1731: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
1732:
1733: Risto Ahonen Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
1734: Jorma Rantanen Tuula Hautamäki Paula Eenilä
1735: Saara-Maria Paakkinen
1736: 6 1983 vp.
1737:
1738: Raha-asia-aloite n:o 6
1739:
1740:
1741:
1742:
1743: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien
1744: rakentamisen suunnitteluun välillä Kustavi-Lokalahti
1745:
1746:
1747: Eduskunnalle
1748:
1749: Lehmänkurkun tien rakentamisajatus on ollut siitä syystä, että Uudessakaupungissa sijaitsevat
1750: vireillä jo vuodesta 1957 lähtien ja virallinen monet kustavilaisten käyttämät ja tarvitsemat
1751: aloite tien rakentamiseksi on tehty Kustavin ja palvelut, kuten mm. aluesairaala, ammattikoulu,
1752: Lokalahden kuntien toimesta vuonna 1967. kauppaoppilaitos ja kaupalliset sekä teolliset
1753: Vuosille 1978-1990 laaditusta tieverkon palvelut. Lehmänkurkun tien rakentamisen mer-
1754: runko- ja kehittämissuunnitelmasta ilmenee, kitys ei ole vähäinen myöskään matkailun ·ja
1755: että Lehmänkurkun tie on merkitty vuosien kalastuksen kehittämiselle.
1756: 1984-1990 hankeluetteloon. Tien pituus on Tiehankkeen suunnittelu tulisi saada käyntiin
1757: 8 km ja vuonna 1980 kustannuksiksi arvioitiin mahdollisimman pian, sillä aikaisemmat suun-
1758: 15 milj. markkaa. nitelmat ovat osittain vanhentuneet. Tätä suun-
1759: Vakka-Suomen yhtenäisyyden kannalta on nittelutyötä varten tulisi vuoden 1984 valtion
1760: Lehmänkurkun tie tärkeimpiä tiehankkeita tulo- ja menoarvioon saada 1 milj. markan
1761: alueella. Se on tärkeä palveluvarustuksen saa- määräraha.
1762: vutettavuuden turvaamiseksi alueen kaikkien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1763: kuntien asukkaille edes lähimain tasavertaisesti. nioittaen,
1764: Suunniteltu tie lyhentäisi oleellisesti matkaa
1765: Kustavista Uuteenkaupunkiin ja helpottaisi kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1766: nan asukkaiden asiointia. 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
1767: Lehmänkurkun tien rakentaminen lyhentäisi markan määrärahan Lehmänkurkun tien
1768: Uudenkaupungin ja Kustavin väHstä matkaa suunnittelutyötä varten.
1769: noin 30 kilometriä. Tämä on jo merkittävää
1770: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
1771:
1772: Risto Ahonen Tapio Holvitie Mikko Rönnholm
1773: 1983 vp. 7
1774:
1775: Raha-asia-aloite n:o 7
1776:
1777:
1778:
1779:
1780: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
1781: lien rakentamiseen Kaiannin alueella
1782:
1783:
1784: Eduskunnalle
1785:
1786: Maantie n:o 198 on Kaiannin kunnan halki vallisuus vaatisi kevyen liikenteen erottamista
1787: kulkeva väylä, joka on erittäin vilkkaasti liiken- omalle väylästölleen Kaiannin kunnan alueella.
1788: nöity, erityisesti raskasta rekka- ja tankkiauto- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1789: liikennettä on paljon. nioittavasti,
1790: Kevyttä liikennettä ei ole toistaiseksi määrä-
1791: rahojen puuttumisen takia saatu eriytettyä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1792: omille väylilleen. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
1793: Liikenneturvallisuus, työssäkäyntiliikenne Ka- 31.24.77 2 400 000 markan määrärahan
1794: lannista Laitilan ja Uudenkaupungin suuntaan, kevyen liikenteen väylien rakentamista
1795: asiointi kunnan keskustan palvelupisteissä ja varten Kaiannin kunnan alueella.
1796: ennen kaikkea koululaisten koulumatkojen tur-
1797: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
1798:
1799: Risto Ahonen Mikko Rönnholm
1800: 8 1983 vp.
1801:
1802: Raha-asia-aloite n:o 8
1803:
1804:
1805:
1806:
1807: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen järjes-
1808: telyyn Laitilassa
1809:
1810:
1811: Eduskunnalle
1812:
1813: Laitilan kunta Vakka-Suomessa on elinvoi- Porin läänin liikenneturvallisuuspalkinto v.
1814: mainen teollistuva maalaiskunta, jossa eräänä 1982 myönnettiin Laitilan kunnalle nimen-
1815: suurena huolenaiheena ovat kevyen liikenteen omaan em. liikenneturvallisuustutkimuksen ja
1816: turvattomat olot kunnan sisäisessä liikenteessä. edistyksellisen liikennesuunnitelman johdosta.
1817: Laitilan halki kulkee pohjois-eteläsuunnassa Katsomme, että valtiovallan toimenpitein pi-
1818: valtatie n:o 8 ja itä-länsisuunnassa mt n:o täisi tukea ensisijaisesti tämänkaltaisten omatoi-
1819: 198, jotka molemmat ovat erittäin raskaasti misuuteen ja perusteellisiin tosiasioihin pitäyty-
1820: liikennöityjä aiheuttaen näin erityistä vaaraa vien suunnitelmien toteuttamista.
1821: kevyelle liikenteelle. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1822: Laitilan kunta teetti v. 1982 kattavan liiken- nioittavasti,
1823: netutkimuksen ja -suunnitelman kattamaan kai-
1824: ken sisäisen liikenteen kunnan alueella. Tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1825: ns. Laitilan paketin nimellä tunnettu tutkimus 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
1826: ja suunnitelma on toimitettu TVL:lle sekä luo- 31.24.77 2 700 000 markan määrärahan
1827: vutettu liikenneministeri Reino Breilinille hä- kevyen liikenteen järjestelyjen toteutta-
1828: nen vieraillessaan Laitilan kunnassa 1. 3. 1983. miseksi Laitilan kunnan alueella.
1829: Edelleen voidaan mainita, että Turun ja
1830: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
1831:
1832: Risto Ahonen Mikko Rönnholm
1833: 1983 vp. 9
1834:
1835: Raha-asia-aloite n:o 9
1836:
1837:
1838:
1839:
1840: Ajo: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakontorjuntaan
1841: Lapin tie- ja vesirakennuspiirin alueella
1842:
1843:
1844: Eduskunnalle
1845:
1846: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
1847: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
1848: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
1849: a~iantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
1850: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkkyjen
1851: ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen vaaraa ilmenisi.
1852: uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaa- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
1853: rallisuudesta. Viime aikoina on jopa paljastunut vasti,
1854: näiden tutkimustulosten salailua. Myös esiintyy
1855: jopa viranomaistenkin taholla väheksyntää ve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1856: sakkomyrkkyjen vaarallisuutta kohtaan. Tie- ja 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
1857: vesirakennushallitus on kuitenkin suorittanut markkaa käytettäväksi mekaaniseen ve-
1858: vuosittain tienvarsimyrkytyksiä yleisön anka- sakontorjuntaan Lapin tie- ja vesiraken-
1859: rasta vastustuksesta huolimatta. nuspiirin alueella.
1860: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
1861:
1862: Aimo Ajo
1863:
1864:
1865:
1866:
1867: 2 0883005893
1868: 10 1983 vp.
1869:
1870: Raha-asia-aloite n:o 10
1871:
1872:
1873:
1874:
1875: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Muonion rajasillan suunnitte·
1876: luun ja rakennustöiden aloittamiseen
1877:
1878:
1879: Eduskunnalle
1880:
1881: Muonionjoen ylitse Muoniosta Ruotsiin kaa- resti alueella vallitsevaa vaikeata työttömyyttä.
1882: vailtu rajasilta on ollut paikallisena hankkeena On myös todennäköistä, että sillanrakennus-
1883: jo usean vuoden ajan. Siltahanketta voidaan töiden aloittaminen käynnistäisi laajat tiestön
1884: perustella tarpeelliseksi monin näkökohdin. En- parannustyöt Ruotsin puolella.
1885: sinnäkin se palvelisi viikottain Muoniosta Kii- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
1886: runassa, Pajalassa ja Jällivaarassa työssä käyviä
1887: asukkaita lyhentämällä työmatkoja. Edelleen se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1888: vilkastuttaisi rajakauppaa, koska ostosmatkailu 1984 tulo- ;a menoarvioon 500 000
1889: on erittäin vilkasta Ruotsin puolelta käsin. markkaa Muonion ra;asillan suunnitte-
1890: Niinikään silta kehittäisi Muoniota turistipaik- luun ;a rakennustöiden aloittamiseen.
1891: kana. Lisäksi sillanrakennustyö helpottaisi Suu-
1892: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
1893:
1894: Aimo Ajo
1895: 1983 vp. 11
1896:
1897: Raha-asia-aloite n:o 11
1898:
1899:
1900:
1901:
1902: Ajo: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan aloittamiseen
1903: Soklissa
1904:
1905:
1906: Eduskunnalle
1907:
1908: Sokli on geologinen esiintymä, joka sijaitsee Ottaen huomioon Koillis-Lapin vaikean työt-
1909: Koillis-Lapissa Savukosken kunnassa. Pääainee- tömyyden ja muut aluepoliittiset näkökohdat
1910: na on apatiitti, josta saadaan lannoitteena käy- tulisi kaivostoiminta Soklissa aloittaa. Kansan-
1911: tettävää fosfaattirikastetta. Apatiittia tiedetään taloudellisesti tätä voidaan pitää perusteltuna.
1912: olevan Soklissa yli 100 milj. tonnia. Suomen Rautaruukki Oy on saamiemme tietojen mu-
1913: koko fosfaatinkulutus on 600 000-700 000 kaan valmis aloittamaan Sokiin fosfaattiesiinty-
1914: tonnia vuodessa. Sokiin apatiitin keskimääräi- män hyödyntämisen heti, jos hankkeelle anne-
1915: nen P20s- pitoisuus on noin 21 %, kun se taan tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta
1916: maamme muissa tiedossa olevissa fosfaattiesiin- annetun lain (533/81) mukaiset investointi- ja
1917: tymissä jää alle 5 % :n. käynnistysavustuk,set.
1918: Rautaruukki Oy on vuodesta 1967 alkaen Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
1919: suorittanut Soklissa tutkimuksia ja lisäksi suo-
1920: rittanut koerikastusta. Näiden perusteella Rau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1921: taruukki Oy on tehnyt v. 1980 kauppa- ja teol- 1984 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
1922: lisuusministeriölle esityksen kaivostoiminnan markan määrärahan kaivostoiminnan
1923: aloittamisesta Soklissa edellytyksellä, että valtio aloittamiseksi Soklissa.
1924: tukee hanketta.
1925: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
1926:
1927: Aimo Ajo
1928: 12 1983 vp.
1929:
1930: Raha-asia-aloite n:o 12
1931:
1932:
1933:
1934:
1935: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenliikkeen kes·
1936: kuskirjaston luomiseen
1937:
1938:
1939: Eduskunnalle
1940:
1941: Työväenliikkeen arkistojen yhteydessä on on pahasti laiminlyöty asia, joka on korjattava,
1942: huomattavat kirjastot. Työväen Arkiston kir- sillä kysymyksessä on kansainvälisestikin ottaen
1943: jastossa on yli 100 000 teosta ja Kansan Arkis- erittäin merkittävä tieteellinen kirjasto.
1944: ton kirjastossa lähes 50 000 teosta. Yksityis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1945: arkistolain nojalla arkistot eivät saa lainkaan nioittavasti,
1946: valtionapua kirjastotoimintaan, niinpä esim.
1947: TA:n kirjasto on lähes kokonaan luetteloimatta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1948: Vuonna 1982 on aloitettu määrätietoinen työ- 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000
1949: väenliikkeen kirjastoaineiston kokoaminen ja markkaa työväenliikkeen kirjastojen jär-
1950: järjestäminen. Päämääränä on järjestää ja luet- jestämiseen ja luetteloimiseen silmällä-
1951: teloida eri tahoilla olevat työväenliikkeen kir- pitäen niiden yhdistämistä työväenliik-
1952: jastot ja sen jälkeen yhdistää kaikki kirjastot keen keskuskirjastoksi siten, että mää-
1953: yhteiseksi työväenliikkeen keskuskirjastoksi. rärahaan liittyisi selvityksen ja esityk-
1954: Asiaan on jo nyt uhrattu huomattavasti voima- sen tekeminen keskuskirjaston perusta-
1955: varoja, joten asiaa ei saisi jättää kesken, koska misesta.
1956: tällöin tehty työ menisi hukkaan. Kysymyksessä
1957: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
1958:
1959: Pirjo Ala-Kapee Arja Alho Tuulikki Hämäläinen
1960: Paula Eenilä Pentti Lahti-Nuuttila Risto Ahonen
1961: Kaisa Raatikainen Seppo Tikka Kaj Bärlund
1962: 198.3 vp. 13
1963:
1964: Raha-asia-aloite n:o 1.3
1965:
1966:
1967:
1968:
1969: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhankasvatuksen pro-
1970: fessorin viran perustamiseen Jyväskylän yliopistoon
1971:
1972:
1973: Eduskunnalle
1974:
1975: Helmikuussa 1983 Helsingissä kokoontunut professuurin voisi perustaa esimerkiksi Jyväs-
1976: kansalaisten rauhanparlamentti hyväksyi aloit- kylän yliopiston kasvatustieteelliseen tiedekun-
1977: teen rauhankasvatuksen professuurin perustami- taan.
1978: sesta johonkin maamme yliopistoon tai korkea- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1979: kouluun.
1980: Rauhankasvatuksen sisällöstä ja merkityksestä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1981: on keskusteltu paljon ja asian tärkeyteen näh- 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000
1982: den on perusteltua, että edes yksi alan oppi- markkaa rauhankasvatuksen professorin
1983: tuoli saataisiin korkeakoulutason opetus- ja tut- viran perustamiseen Jyväskylän yliopis-
1984: kimustyöhön. Ensivaiheessa rauhankasvatuksen ton kasvatustieteelliseen tiedekuntaan.
1985: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
1986:
1987: Arja Alho Sakari Knuuttila
1988: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
1989: 14 1983 vp.
1990:
1991: Raha-asia-aloite n:o 14
1992:
1993:
1994:
1995:
1996: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisyyskasvatuksen
1997: edistämiseen
1998:
1999:
2000: Eduskunnalle
2001:
2002: Helsingin yliopiston kehitysmaainstituutti tar- vattoman suosituiksi kaikkien tiedekuntien opis-
2003: vitsee kipeästi lisää varoja toimintaansa. Lai- kelijoiden keskuudessa ja samoin on ilmennyt
2004: toksen tutkimusmäärärahat ovat tehtäväkent- lisääntyvää halua ja kiinnostusta syventävien
2005: tään verrattuna suhteettoman niukat ja lisään- kehitysmaaopintojen harjoittamiseen. Kehitys-
2006: tyvä kiinnos·tus kansainvälisyyteen sekä kehitys- maainstituutilla on yliopistoyhteisöissä tärkeä
2007: maiden ongelmiin yliopiston kaikkien tiedekun- tehtävä ja laitoksen resurssit olisi siksi saatava
2008: tien opiskelijoiden piirissä asettaa uusia haas- tehtävän hoitamisen kannalta edes välttävälle
2009: teita instituutin opetus- ja julkaisutoiminnalle. tasolle.
2010: Kansainvälisyys- ja kehitystutkimukseen sijoit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2011: taminen on investointia tulevaisuuteen. Kan-
2012: sainvälisyyskasvatuksen ja kehitysmaatiedon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2013: merkitystä yliopistotasoisessa opetuksessa ei ali- 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000
2014: arvioida - ei vähiten siksi, että tulevaisuu- markan lisämäärärahan Helsingin yli-
2015: dessa valmistuville opiskelijoille avautunee en- opiston kehitysmaainstituutille tutkimus-
2016: tistä enemmän tehtäviä kehitysmaatyössä. Ke- ja julkaisutoimintaan sekä kansainväli-
2017: hitysmaainstituutin viime lukuvuosien aikana syyskasvatuksen edistämiseen.
2018: järjestämät luentosarjat ovat osoittautuneet ta-
2019: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2020:
2021: Arja Alho Kari Rajamäki
2022: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
2023: 1983 "P· 15
2024:
2025: Raha-asia-aloite n:o 1.5
2026:
2027:
2028:
2029:
2030: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauhan- ja konfliktintut-
2031: kimuslaitoksen kansainväliseen yhteydenpitoon
2032:
2033:
2034: Eduskunnalle
2035:
2036: Kansainvälisen poliittisen ilmapiirin kiristyes- lun merkitys on ehdoton vireyden, luovuuden
2037: sä korostuu rauhan ja konfliktin tutkimuksen ja tuloksia tuottavan toiminnan edellytys.
2038: merkitys erittelevänä ja uusia mahdollisuuksia Edellä olevaan perustuen ehdotamme,
2039: avaavana väylänä kansalaisten, järjestöjen ja
2040: valtioiden ponnisteluissa rauhan ja kehityksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2041: edistämiseksi. 1984 tulo- ia menoarvioon momentille
2042: Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuslai- 29.87.29 30 000 markan määrärahan
2043: tos on tehnyt arvostettua ja pitkäjänteistä Rauhan- ;a konfliktintutkimuslaitoksen
2044: työtä suomalaisen rauhantutkimuksen kehittä- kansainvälisen yhteydenpidon ;a yhteis-
2045: misessä. Tässä työssä kansainvälisen vuoropuhe- toiminnan mahdollistamiseksi.
2046: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2047:
2048: Arja Alho Kari Rajamäki Pentti Lahti-Nuuttila
2049: 16 198.3 vp.
2050:
2051: Raha-asia-aloite n:o 16
2052:
2053:
2054:
2055:
2056: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestöjen kautta
2057: annettavaan humanitaariseen kehitysapuun
2058:
2059:
2060: Eduskunnalle
2061:
2062: Kehitysavun antaminen tapahtuu mm. huma- kautta, jotka ovat jo pitkään toimineet kehitys-
2063: nitaarista apua antamalla. Humanitaarinen apu maissa. Tällaisia järjestöjä ovat lähetysjärjestöt.
2064: käsittää mm. hätätilanteissa annettavan avun Niiden palveluksessa olevat työntekijät ovat
2065: j~ muun kiireellisen avun. useimmissa tapauksissa hankkineet hyvän am-
2066: Humanitaarinen apu, jota käytetään hädän- mattikoulutuksen. Kehitysmaissa pitkään olleina
2067: alaisessa asemassa olevien ihmisten olojen lie- he tuntevat erittäin hyvin myös paikalliset olo-
2068: vittämiseen, eroaa luonteeltaan varsinaisesta suhteet ja ne kohteet, jotka erityisesti apua
2069: kehitysyhteistyöstä. Siinä ei aina olla yhteis- tarvitsevat.
2070: työssä jonkin maan hallituksen kanssa. Kui- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2071: tenkin kansainvälisessä tilastoinnissa humani-
2072: taarinen apu lasketaan kehitysavuksi siltä osin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2073: kuin sen kohteet ovat kehitysmaissa. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
2074: Eräiden kehitysavun muotojen haittapuolena 24.30.69 (Humanitaarinen apu kehitys-
2075: on se, että varsinkin toiminnan alkuvaiheessa maille) 1 500 000 markkaa lähetysjärjes-
2076: hallintomenot vievät suuren osan avustusmäärä- töjen kautta anneftavaan humanitaari-
2077: rahoista. Tämän vuoksi olisi tuloksellisinta toi- seen kehitysapuun.
2078: mittaa apu sellaisten luotettavien järjestöjen
2079: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2080:
2081: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
2082: 1983 vp. 17
2083:
2084: Raha-asia-aloite n:o 17
2085:
2086:
2087:
2088:
2089: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Jad Hashmonassa suo-
2090: ritettavien rakennustöiden tukemiseen
2091:
2092:
2093: Eduskunnalle
2094:
2095: Maamme rajojen ulkopuolella toimii monissa dellisesti ja yhteiskunnallisesti omaan ja keski-
2096: maissa suomalaisia yhdyskuntia, jotka ovat kat· näiseen apuun perustuen,
2097: soneet tehtäväkseen toisaalta antaa tukensa - järjestää ja kehittää yhteistaloutta loma-
2098: sille valtakunnalle, jonka alueella ne toimivat, kylän ja palvelusten pohjalta siten, että siitä
2099: ja toisaalta eri tavoin auttaa ja tukea niitä suo- tulee Suomesta Israeliin suuntautuvan matkai·
2100: malaisia, jotka joko vierailevat tai jäävät pysy- lun kohde, joka toimii myös muiden Israelissa
2101: väisesti maahan asumaan. olevien suomalaisten kotina ja keskuksena, ja
2102: Vaitiovalta on tukenut mm. niitä kristillisiä - perustaa kurssikeskus sekä ylläpitää sitä
2103: järjestöjä, jotka suorittavat arvokasta sosiaalista erilaisia Raamattua ja Israelia koskevia kurs-
2104: ym. työtä vieraissa maissa. Tästä ovat myön- seja varten sekä antaa suomalaisille Israelia
2105: teisinä esimerkkeinä mm. kehitysyhteistyön ni- koskevia ja israelilaisille Suomea koskevia tie-
2106: missä lähetysjärjestöille annettu tuki sekä Meri- toja.
2107: mieslähetysseuralle annettu vuosittainen tuki. Moshavin alueelle on sen rekisteröimisen jäl-
2108: Eräs järjestö, joka on vielä kokonaan vailla keen noussut useita parakkeja ja rakentaminen
2109: valtion tukea, on moshavi Jad Hashmona, joka jatkuu. Suunnitelmissa on mm. lomakylän ra-
2110: toimii Israelin valtiossa Jerusalemin kaupungin kentaminen Suomesta Israeliin suuntautuvaa
2111: lähituntumassa. Israelin valtio on osoittanut matkailua varten sekä kurssikeskuksen pystyttä-
2112: ainudaatuista myönteisyyttä Suomea kohtaan minen suomalaisille Israelia koskevien ja israeli-
2113: sallimalla perustaa alueelleen moshavin, jonka laisille Suomea koskevien tietojen antamiseksi.
2114: hallinnassa on yli kymmenen hehtaaria maata. Edellä sanottuihin tarkoituksiin tarvitaan kui-
2115: Jad Hashmonan moshavi on rekisteröity Is- tenkin muitakin kuin rakentajien omasta kes-
2116: raelissa 15 . .3. 1971. kuudestaan keräämiä ja lahjoituksina saatuja
2117: Moshavin tarkoituksena on varoja.
2118: - pystyttää asutus nimeltä Jad Hashmona, Sanotun johdosta ehdotamme kunnioittaen,
2119: jonka jäsenet pyhittävät ruumiilliset ja henkiset
2120: kykynsä sekä omaisuutensa auttaakseen Israelin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2121: maan rakentamista ja tunnustaakseen kahdek- 1984 tulo- ;a menoarvioon luvun 24.30
2122: san juutalaisen luovuttamisen sota-aikana Suo- uudelle momentille 100 000 markan
2123: mesta saksalaisten käsiin, määrärahan moshavi ]ad Hashmonassa
2124: - järjestää jäsentensä asuttaminen tarkoi- suoritettavien rakennustöiden tukemi-
2125: tuksenmukaisin ehdoin sivistyksellisesti, talou- seen.
2126: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 198.3
2127:
2128: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
2129:
2130:
2131:
2132:
2133: 3 0883005893
2134: 18 198) vp.
2135:
2136: Raha-asia-aloite n:o 18
2137:
2138:
2139:
2140:
2141: Almgren: Määrärahan osoittamisesta uusien poliisin tointen pe-
2142: rustamiseen Etelä-Karjalan alueelle
2143:
2144:
2145: Eduskunnalle
2146:
2147: Poliisitoimen hoito Etelä-Karjalassa on vai- tosta ajatellen Lappeenrantaan. Ylämaa as1o1
2148: keuksissa sen vuoksi, että alueella on liian vä- poliisiasioissa Virolahdelle, mutta muu asiointi
2149: hän poliisivoimia. Asian ratkaisemiseksi on esi- tapahtuu Etelä-Karjalaan.
2150: tetty ajatus, että Etelä-Kymenlaaksosta otettai- Järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi
2151: siin osa poliisivoimista ja siirrettäisiin poliisipii- olisi Etelä-Karjalan alueelle perustettava riittävä
2152: riin Imatralle. Tätä ei voi pitää poliisitoimen määrä poliisin toimia.
2153: kehittämisen kannalta oikeana toimenpiteenä. Edellä olevan perusteella ehdotan,
2154: Oikeampi ratkaisu olisi, että perustettaisiin riit-
2155: tävä määrä uusia poliisin toimia, niin että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2156: Etelä-Karjalan alueen perusteltu tarve tulisi 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
2157: huomioon otetuksi. 26.75.01 500 000 markkaa uusien polii-
2158: Poliisihallinnon piirijaossa olisi Etelä-Karja- sin tointen perustamiseksi Etelä-Karialan
2159: lassa myös toivomisen varaa. Joutseno on polii- alueelle.
2160: siasioissa yhdistetty Imatraan, mutta oikeuslai-
2161: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2162:
2163: Esko Almgren
2164: 198) vp. 19
2165:
2166: Raha-asia-aloite n:o 19
2167:
2168:
2169:
2170:
2171: Almgren: Määrärahan osoittamisesta "terveyslinnake"-hankkeen
2172: aloittamiseen Kirkonmaan linnakkeella
2173:
2174:
2175: Eduskunnalle
2176:
2177: Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan toi- tannusarvio on noin 800 000 markkaa. Koska
2178: mesta on laadittu suunnitelma Kotkan rannik- suunnitelma on toteutettavissa vähitellen, pääs-
2179: kopatteriston linnakesaarten ympäristöhygienian tään alkuun parhaiten siten, että aloitetaan
2180: kehittämisestä. Projekti on nimeltään "terveys- Kirkonmaan linnakkeesta. Sieltä saatuja koke-
2181: linnake". Tarkoituksena on selvittää saaristo- muksia voitaisiin käyttää myöhemmin muissa
2182: linnakkeiden moninaiset ympäristöhygieniset saarissa.
2183: epäkohdat ja puutteet sekä esittää kokonais- Edellä olevan perustella ehdotan kunnioitta-
2184: suunnitelma asiantilan korjaamiseksi. Hankkeen vasti,
2185: tarkoituksena on varmistaa makean veden
2186: saanti, elintarvikkeiden kuljetus ja varastointi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2187: tehokas jätehuolto ja saada aikaan energian 1984 tulo- ;a menoarvioon 100 000
2188: säästöä. markan määrärahan nterveyslinnaken-
2189: Suunnitellut toimenpiteet pitäisi voida suo- hankkeen alkuunpanemiseksi Kirkon-
2190: rittaa Kirkonmaassa, Rankissa, Haapasaaressa maan linnakkeella.
2191: ja Vanhankylänmaassa. Hankkeen kokonaiskus-
2192: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 198.3
2193:
2194: Esko Almgren
2195: 20 1983 vp.
2196:
2197: Raha-asia-aloite n:o 20
2198:
2199:
2200:
2201:
2202: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta teologian professorin
2203: viran perustamiseen Joensuun korkeakouluun
2204:
2205:
2206: Eduskunnalle
2207:
2208: Joensuun korkeakoulun kasvatustieteiden Joensuun korkeakoulussa voidaan suorittaa
2209: osastolla koulutetaan uskonnonopetukseen eri- aineenopettajan pätevyys matemaattisluonnon-
2210: koistuneita luokanopettajia. Joensuu on ainoa tieteellisissä aineissa, useissa kielissä, historiassa
2211: opettajankoulutusyksikkö, jossa koulutetaan ja maantiedossa. Puuttuvista aineenopettajan
2212: myös ortodoksisen uskonnon opetukseen eri- tutkinnoista on tärkein uskonnon aineenopet-
2213: koistuneita luokanopettajia. tajan tutkinto.
2214: Koska Joensuun korkeakoulussa jo on uskon- Pohjois-Karjalan nuorten monipuolisen kou-
2215: nonopettajien koulutusta ja sitä varten on myös luttamisen kannalta olisi tärkeätä saada Joen-
2216: perustettu opettajien virkoja ja toimia, olisi suun korkeakouluun edellä mainittu teologian
2217: perusteltua tämän koulutuksen jatkaminen ja professuuri tai apulaisprofessuuri. Tämä palve-
2218: laajentaminen. lisi mitä parhaimmalla tavalla myös maakunnan
2219: Uskonnon aineenopettajien valmistus Joen· koulutoimen kehittämistä.
2220: suun korkeakoulussa voitaisiin aloittaa, jos kor- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2221: keakouluun saataisiin yleisen teologian profes- nioittavasti,
2222: sorin tai apulaisprofessorin virka, joka olisi
2223: erikoistunut joko kirkkohistoriaan, systemaatti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2224: seen teologiaan, eksegetiikkaan, käytännölliseen 1984 tulo- ;a menoarvioon 150 000
2225: teologiaan, didaktiikkaan tai pedagogiikkaan. markkaa käytettäväksi teologian profes-
2226: Oppilasainesta, joka haluaisi opiskella teolo- sorin viran perustamiseen Joensuun kor-
2227: gisia aineita, olisi runsaasti, mutta mahdolli- keakouluun vuoden 1985 alusta alkaen.
2228: suudet puuttuvat.
2229: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2230:
2231: Esko Almgren Olavi Ronkainen
2232: 1983 vp. 21
2233:
2234: Raha-asia-aloite n:o 21
2235:
2236:
2237:
2238:
2239: Almgren: Määrärahan osoittamisesta lukion opettajien eläkeikä-
2240: rajan alentamista koskeviin selvityksiin
2241:
2242:
2243: Eduskunnalle
2244:
2245: Lukion opettajien eläkeikä on 63 vuotta. syntynyt epäoikeudenmukainen ja kohtuuton
2246: Peruskoulun opettaja ja lehtori voi päästä eläk- tilanne. Etukäteistiedot viittaavat siihen, että
2247: keelle täytettyään 60 vuotta. Peruskoulun opet- myös uudessa koululaissa on säilytetty voimassa
2248: tajien eläkeikä säädettiin nykyiseksi siinä vai- oleva epäoikeudenmukainen säännös. On vält-
2249: heessa, jolloin laki koulujärjestelmän perusteista tämätöntä saada aikaan lainsäädäntö, jossa opet-
2250: tuli voimaan. tajien eläkeikä yhtenäistetään.
2251: Opettajajärjestöt ovat jatkuvasti kiinnittäneet Edellä olevan perusteella ehdotan,
2252: huomiota siihen, että ei ole olemassa perusteita
2253: sille, että peruskoulussa ja lukiossa on erilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2254: nen eläkeikä. Kaiken lisäksi on olemassa sel- 1984 tulo- ;a menoarvioon 8 000 000
2255: laisia virkoja, jotka ovat yhteisiä peruskoululle markkaa lukion opettajien eläkeikärajan
2256: ja lukiolle. Näillä lehtoreilla eläkeikä on 60 alentamista koskeviin selvitystoimenpi-
2257: vuotta, mutta jos lehtoraatti on lukion ja pe- teisiin.
2258: ruskoulun yhteinen, on eläkeikä 63 vuotta. On
2259: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2260:
2261: Esko Almgren
2262: 22 1983 vp.
2263:
2264: Raha-asia-aloite n:o 22
2265:
2266:
2267:
2268:
2269: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Rautjärven pääkirjaston
2270: suunnitteluun
2271:
2272:
2273: Eduskunnalle
2274:
2275: Rautjärven pääkirjasto to1mu nykyisin Edellä olevaan viitaten ehdotan,
2276: osuusliikkeen liiketalon pohjakerroksessa vuok-
2277: ratiloissa. Nykyiset tilat on tarkoitettu väli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2278: aikaisiksi eikä kirjasto voi niissä enää toimia. 1984 tulo- ;a menoarvioon 100 000
2279: Pääkirjaston tila on ahdas ja epäkäytännölli- markkaa Raut;ärven pääkiriaston suun-
2280: nen. Muita kirjastoksi sopivia tiloja Simpeleellä, nittelua varten.
2281: kehittyvällä teollisuuspaikkakunnalla, ei ole.
2282: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2283:
2284: Esko Almgren
2285: 198.3 vp. 23
2286:
2287: Raha-asia-aloite n:o 2.3
2288:
2289:
2290:
2291:
2292: Almgren: Määrärahan osoittamisesta kurssikeskuksen suunnitte-
2293: luun Kotkan puutalousopiston yhteyteen
2294:
2295:
2296: Eduskunnalle
2297:
2298: Metsä- ja puutalouden koulutus on näytellyt Parhaillaan rakenteilla olevissa Kotkan puu-
2299: merkittävää osaa Suomen kehitysyhteistyössä. talousopiston rakennuksissa kurssikeskusta var-
2300: Järjestetyssä kurssitoiminnassa on ollut heik- ten mahdollisesti tarvittavien pienehköjen muu-
2301: koutena kiinteään koulutukseen tehokkaasti tostöiden takia kurssikeskus tulisi suunnitella
2302: keskittyvän kurssikeskuksen puuttuminen. Val- mahdollisimman pian. Näin voitaisiin tarpeel-
2303: tioneuvosto on vuonna 1974 päättänyt suhtau- liset rakennustyöt suorittaa muun oppilaitok-
2304: tua myönteisesti kurssikeskuksen perustamiseen sen rakentamisen kanssa samanaikaisesti. Kan-
2305: kehitysmaista tulevien opiskelijoiden koulutta- sainvälisestä kurssikeskuksesta on ammattikas-
2306: miseksi ja päättänyt, että kansainvälistä koulu- vatushallitus tehnyt esityksen opetusministe-
2307: tusta varten tarvittavat tilat sijoitettaisiin oppi- riölle.
2308: laitokseen, jossa samalla annetaan myös alan Edellä olevan perusteella ehdotan,
2309: suomenkielistä koulutusta.
2310: Vaitioneuvoston yllä mainittu päätös edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2311: lyttää kurssikeskuksen sijoittamista olemassa 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
2312: olevan metsäoppilaitoksen yhteyteen. Kotkan 29.72.74 1 000 000 markkaa kurssikes-
2313: puutalousopisto kykenee rakennustensa, teknis- kuksen suunnitteluun Kotkan puutalous-
2314: ten välineidensä, koneidensa ja henkilökuntansa opiston yhteyteen.
2315: puolesta tehokkaaseen ja monipuoliseen ope-
2316: tukseen. Lisäksi sillä on muihin oppilaitoksiin
2317: verrattuna monia etuja.
2318: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2319:
2320: Esko Almgren
2321: 24 1983 vp.
2322:
2323: Raha-asia-aloite n:o 24
2324:
2325:
2326:
2327:
2328: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Savitaipaleen monitoimi-
2329: talon suunnitteluun
2330:
2331:
2332: Eduskunnalle
2333:
2334: Savitaipaleelle on suunniteltu monitoimitalo, aikataulussa, ja suunnitelmat olisi laadittava
2335: joka käsittäisi liikuntatiloja, nuoriso- ja kult- hyvissä ajoin, jotta rakentaminen voisi tapahtua
2336: tuuritiloja sekä Savitaipaleen pääkirjaston. Mo- pikaisesti.
2337: nitoimitalon rakentaminen sisältyy valtakunnal- Edellä olevan perusteella ehdotan,
2338: liseen liikuntapaikkaohjelmaan, lääninhallituk-
2339: sen ehdotukseen kirjaston rakennusohjelmaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2340: ja kuntasuunnitelmaan. 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000
2341: · Nopeasti kehittyvän Savitaipaleen kunnan markkaa Savitaipaleen monitoimitalon
2342: olisi saatava monitoimitalonsa suunnitellussa suunnittelua varten.
2343: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2344:
2345: Esko Almgren
2346: 1983 vp. 25
2347:
2348: Raha-asia-aloite n:o 25
2349:
2350:
2351:
2352:
2353: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Haminan ja Kyminlinnan
2354: linnoitusten korjaukseen
2355:
2356:
2357: Eduskunnalle
2358:
2359: Kotkan kaupungin alueella sijaitsee runsaasti Siitä huolimatta, että kokonaisratkaisua ei vielä
2360: vanhoja linnoitusalueita. Näistä mainittakoon nyt ole mahdollista saada aikaan, voidaan Ky-
2361: erityisesti Kyminlinna. Sen saaminen kulttuuri- minlinnan korjaustyön välttämättömimmät osat
2362: ja matkailukäyttöön olisi merkittävä saavutus. toteuttaa tai ainakin panna alulle sellaiset työt,
2363: Töiden suorittamiseksi museoviraston tulisi jotka ovat tarpeen jo siitä syystä, että eräät
2364: kiireellisesti laadituttaa suunnitelmat linnakkei- osat linnoituksesta ovat osoittautuneet ohikul-
2365: den entisöimiseksi. Hankkeet soveltuisivat mai- kijoidenkin kannalta vaarallisiksi sen tähden,
2366: niosti esim. työllisyysvaroin tehtäviksi. että kiveys irtoaa eräistä kohdin äkkiarvaamatta.
2367: Kyminlinnan alueen kokonaisratkaisuun liit- Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1980
2368: tyy museotoiminnan kehittäminen. Kymenlaak- on merkitty momentille 29.94.75.5 määrärahaa
2369: son ja Kotkan museotoiminnan kehittämistä yhteensä 550 000 mk. Kun se jakautuu neljän
2370: on pitkään jarruttanut se, ettei lakisääteiDen erikseen mainitun kohteen ja muiden, tarkem-
2371: valtionapujärjestelmä ole käynnistynyt suunni- min määrittelemättömien kohteiden osalle, voi-
2372: telmien mukaisesti. Kyminlinnan alue muodos- daan todeta, että määräraha on aivan liian
2373: taisi luontevan kokonaisuuden ja lähtökohdan pieni.
2374: maakuntamuseohankkeille Kymenlaaksossa. Edellä sanottuun viitaten ehdotan,
2375: Eräiden linnojen ja linnoitusten korjaustyöt
2376: ovat olleet jossain määrin sidoksissa työsiirto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2377: loiden perustamiseen. Kyminlinnan ja eräiden 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
2378: muidenkin IinnoitusteD korjaustyö vaatisikin 29.94.75 300 000 markkaa Haminan
2379: Haminan työsiirtolan perustamista. Hanke on linnoituksen korjaustöihin ja 1 000 000
2380: ollut alunperin suunnitelmissa vuodelle 1980. markkaa Kyminlinnan linnoituksen kor-
2381: Nyt se näyttää sijoittuvan vasta vuoteen 1984. jaustöihin,
2382: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2383:
2384: Esko Almgren
2385:
2386:
2387:
2388:
2389: 4 088300589.3
2390: 26 1983 vp.
2391:
2392: Raha-asia-aloite n:o 26
2393:
2394:
2395:
2396:
2397: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaille kirkko· ja
2398: seurakunnille kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten
2399:
2400:
2401: Eduskunnalle
2402:
2403: Vapaat kirkko- ja seurakunnat suorittavat mintakeskusten rakentamista varten. Ruotsin
2404: mittavaa kulttuurityötä, sosiaalityötä, nuoriso- vapaille seurakunnille on Ruotsin valtion bud-
2405: työtä ja ennaltaehkäisevää toimintaa alkoholis- jetista jaettu yli 20 miljoonaa kruunua vuosit-
2406: mia, tupakointia ja muita terveydellisesti hai- tain kullekin niiden jäsenmäärää vastaavassa
2407: tallisia elämäntapoja vastaan. Nämä kirkko- ja suhteessa.
2408: seurakunnat, Helluntaiherätys, Vapaakirkko, Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2409: Pelastusarmeija, Baptistiyhdyskunta ja Adventti-
2410: kirkko, eivät kokoa varoja verotuksella kuten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2411: valtionkirkot. Eräitten vapaitten seurakuntien 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
2412: taloutta rasittavat kiinteistöistä perittävät kir- markan määrärahan jaettavaksi vapaille
2413: kollis-, valtion- ja kunnallisverot. Näille kirkko- kirkko- ja seurakunnille niiden kulttuu-
2414: ja seurakunnille voitaisiin myöntää varoja ni- ri- ja sosiaalitoimintaa varten sekä toi-
2415: menomaan kulttuuri- ja sosiaalityötä sekä toi- mintakeskusten rakentamiseen.
2416: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2417:
2418: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
2419: 1983 vp. 27
2420:
2421: Raha-asia-aloite n:o 27
2422:
2423:
2424:
2425:
2426: Almgren: Määrärahan osoittamisesta arboretum-metsikön hoidon
2427: tukemiseen Mustilan kartanon alueella
2428:
2429:
2430: Eduskunnalle
2431:
2432: Mustilan kartano Elimäellä pitää yllä ainut- ryhtyisi tukemaan taloudellisesti niiden jatku-
2433: laatuista arboretum-metsikköä. Tästä pohjois- vuuden turvaamista.
2434: maisesta harvinaisuudesta koituu ylläpitomenoja Edellä olevaan viitaten ehdotan,
2435: suhteellisen paljon kartanolle, mutta tuloja ei
2436: juuri laisinkaan. Sitä vastoin metsänkasvatuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2437: sen koealueena arboretum on hyödyksi koko 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000
2438: valtakunnalle. Tämän johdosta olisi tärkeää, markkaa Mustilan kartanon alueella ole-
2439: että yhteiskunta toteaisi tämäntyyppiset laitok- van arboretum-metsikön hoidon tuke-
2440: set valtakunnalle tärkeiksi ja merkittäviksi ja miseen.
2441: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2442:
2443: Esko Almgren
2444: 28 1983 vp.
2445:
2446: Raha-asia-a1oite n:o 28
2447:
2448:
2449:
2450:
2451: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan Siikalahden
2452: muodostamiseen pysyväksi lintu- ja kasvitieteelliseksi tutki-
2453: musasemaksi
2454:
2455:
2456: Eduskunnalle
2457:
2458: Siikalahti SlJaltsee Parikkalan keskustasta Siikalahti on jo pitkään ollut lintutieteellisen
2459: noin 3 km itään. Se on Laatokkaan laskevan tutkimuksen kohteena. Esim. Joensuun korkea-
2460: Simpelejärven itäosan pohjois--etelä-suuntai- koulu on jatkuvasti suorittanut lahdella tutki-
2461: nen, noin 5 km pitkä ja 0,3-1,5 km leveä muksia.
2462: lahti. Pinta-ala on runsaat 500 ha. Siikalahti muodostaa kuitenkin niin ainutlaa-
2463: Siikalahdelle leimaa antavaa on sekä kasvus- tuisen tutkimuskohteen, että sen yhteyteen tu-
2464: ton että eläimistön monipuolisuus ja lajirun- lisi perustaa pysyvä lintu- ja kasvitieteellinen
2465: saus. Kasvusto on erityisen rehevää. Lahden tutkimusasema.
2466: ydinosan muodostaa laaja noin 100 ha käsittävä Edellä olevaan viitaten ehdotan,
2467: yhtenäinen osmankäämialue.
2468: Lahdella on suuri merkitys paitsi lintujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2469: lisääntymisalueena myös tärkeänä ja rauhalli- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000
2470: sena muuttomatkojen levähdys- ja ruokailupaik- markkaa suunnitelmien laatimiseksi Pa-
2471: kana. Uusimpien tutkimusten mukaan Siikalahti rikkalan Siikalahden muodostamisesta
2472: on Suomen monipuolisin ja lajirikkain lintu- pysyväksi lintu- ja kasvitieteelliseksi tut-
2473: järvi. Siikalahdella pesii yli 40 lintulajia. kimusasemaksi.
2474: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2475:
2476: Esko Almgren
2477: 1983 vp. 29
2478:
2479: Raha-asia-aloite n:o 29
2480:
2481:
2482:
2483:
2484: Almgren: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston raken-
2485: tamiseen Parikkalaan
2486:
2487:
2488: Eduskunnalle
2489:
2490: Viljavarastoista on maassamme suuri puute. sinaiset viljanviljelyalueet ovat Lounais- ja Län-
2491: Tämä puute on havaittu erityisesti viime aikoi- si-Suomi.
2492: na, jolloin maassamme on ollut runsas viljasato On kuitenkin pidettävä kohtuullisena, että
2493: eikä ylijäämäviljojen markkinointiin ole riittä- myös Itä-Suomi saisi oman viljavarastonsa ja
2494: nyt valtion varoja. Tasausvarastojen aikaansaa- että se sijoitettaisiin Pohjois-Karjalan, Mikkelin
2495: minen ja uusien viljavarastojen perustaminen ja Kymen läänin yhteen itäisimmi:stä kunnista,
2496: on juuri nyt erittäin ajankohtainen asia. esim. Parikkalan kuntaan.
2497: On todettava, että viljavarastojen rakentami- Edellä sanotun johdosta ehdotan kunnioit-
2498: sessa jotkut maamme osat on jätetty vähem- taen,
2499: mälle huomiolle. Mm. Itä-Suomi on jätetty täy-
2500: sin tyhjäksi alueeksi. Viranomaisilta olisi odotta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2501: nut tasapuolisempaa ja oikeudenmukaisempaa 1984 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
2502: käytäntöä, olletikin kun myyntiviljelyä tapahtuu markan määrärahan valtion viljavaraston
2503: kaikkialla maassa, siis myös Itä-Suomessa. To- rakentamiseksi Parikkalan kuntaan tyy-
2504: siasiana on tietenkin myönnettävä se, että var- dyttämään Itä-Suomen tarpeita.
2505: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2506:
2507: Esko Almgren
2508: 30 1983 vp.
2509:
2510: Raha-asia-aloite n:o 30
2511:
2512:
2513:
2514:
2515: Almgren: Määrärahan osoittamisesta porojen talviruokintakokei-
2516: luun
2517:
2518:
2519: Eduskunnalle
2520:
2521: Lapin elinkeinoista tärkeällä sijalla on poro- merkitys ravinnon osana sekä yleensä jäkälän
2522: talous. Sen, että tämä elinkeinonhaara rinnaste- ja lupon tärkeys porojen elimistölle ja lisäksi
2523: taan täysin luonnonvaraiseen talouteen, ei tar- selvitetty keinot näiden tärkeiden aineiden anta-
2524: vitse merkitä sitä, että kehittymistä ja kehittä- miseksi muun rehun yhteydessä, on mahdollista
2525: mistä ei porotaloudessa tarvita. Päinvastoin käynnistää talviruokinta käsittämään porojen
2526: näyttää siltä, että juuri porotaloudella on Lapin pääasiallinen ravinto talviaikana.
2527: elinkeinoista parhaimpiin kuuluvat kehittymis- Samalla avautuvat mahdollisuudet rehujen
2528: mahdollisuudet. laajamittaiseen viljelyyn ja ruokinnan tekniseen
2529: Porotalouden kehittämisessä keskeisellä pai- kehittämiseen. Tämä tekninen ja koneellinen
2530: kalla on kysymys ympärivuotisen ravinnonsaan- kehittämistyö on kuitenkin mahdollista vain val-
2531: nin turvaamisesta. Kesällä ravintoa riittäisi ny- tion taloudellisen tuen turvin. Käytännössä asia
2532: kyistä poromäärää runsaasti suuremmalle mää- voitaisiin hoitaa melko vähäisin kustannuksin
2533: rälle. Pullonkaulana on lähinnä pidettävä talven käynnistämällä rehuviljelyn ja talviruokinnan
2534: ruokintamahdollisuuksia. Juuri tämän seikan kehittämis- ja kokeilutoiminta yhden tai kah-
2535: parantamiseen on tiede tullut porotaloudelle den palis·kunnan alueelta valituilla kohteilla.
2536: avuksi. Oulun yliopiston porotalouden tutki- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
2537: musryhmä on yhteistyössä Apukan tutkimusase- taen,
2538: man kanssa tutkinut porojen käyttämää ravin-
2539: toa, niiden ruuankäyttökykyä sekä mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2540: suuksia ravinnon keinolliseksi lisäämiseksi. 1984 tulo- ;a menoarvioon 300 000
2541: Näkyvänä tulo~sena mainituista tutkimuksista markan määrärahan poro;en talviruokin-
2542: on osittain talviruokinnan yleistyminen varsin- taan liittyvän kokeilutoiminnan ;atkami-
2543: ldn metsäseutujen paliskunnissa. Kun on lopul- seen.
2544: lisesti saatu selvitetyksi jäkälän hivenaineiden
2545: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2546:
2547: Esko Almgren
2548: 1983 vp. 31
2549:
2550: Raha-asia-aloite n:o 31
2551:
2552:
2553:
2554:
2555: Almgren: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen raken-
2556: tamiseen Luumäelle
2557:
2558:
2559: Eduskunnalle
2560:
2561: Maassamme on kalatalouden kehittämiseen suunta1sun, järjestelmällisiin toimenpiteisiin ei
2562: laajoista vesistöistämme huolimatta kiinnitetty toistaiseksi ole ryhdytty. Maassamme tulisikin
2563: toistaiseksi luvattoman vähän huomiota. Vesis- alueellisesti kiinnittää tähän kasvavaa huomiota.
2564: tömme olivat vielä ennen vuotta 1940 huomat- Luumäen kunnan alueella sijaitseva Urpalan-
2565: tavasti kalarikkaampia kuin nykyisin. Kalastus- joki olisi eräs tällainen kohde. Alueella on ollut
2566: laki, joka säädettiin 28. 8. 1951, ei myöskään perkaustyö, joka omalta osaltaan on voinut
2567: tuonut mitään ratkaisevaa muutosta tullessaan myötävaikuttaa siihen, että kalanviljelyä joessa
2568: kalataloutemme kehittämistä ajatellen, vaikka voidaan hyvällä syyllä harjoittaa.
2569: laissa määrättiinkin kalastuskunnille eräitä vel- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
2570: voitteita, joiden perusteella olisi odottanut taen,
2571: kalakannan kohentamiseksi ryhdyttävän toimen-
2572: piteisiin. Vesien likaantumisen estämiseksi olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2573: toimenpiteitä myös tehostettava. Eräs keino on 1984 tulo- ia menoarvioon 400 000
2574: kalatalouden ja kalanviljelyn edistäminen siellä, markan määrärahan kalanvilielylaitoksen
2575: missä sillä on luontaiset edellytykset. rakentamiseksi Luumäen kunnan Urpa-
2576: Viime vuosina on kalanviljelyä harrastettu lan;okeen.
2577: paljon yksityisestikin, mutta varsinaisiin Suuri-
2578: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2579:
2580: Esko Almgren
2581: 32 198.3 vp.
2582:
2583: Raha-asia-aloite n:o .32
2584:
2585:
2586:
2587:
2588: Almgren: Määrärahan osoittamisesta kartastoyksikön perustami-
2589: seen Kymen lääniin
2590:
2591:
2592: Eduskunnalle
2593:
2594: Maanmittaushallitus on tähän mennessä haja- tuhoutui 15 000 maanmittaustoimitusten kan-
2595: sijoittanut kartastoyksikkönsä Oulun, Hämeen takarttaa ja 27 000 toimitusasiakirjanidosta,
2596: ja Vaasan lääneihin. Sijoittamatta on vielä yksi joiden aiheuttaman puutteen korjaaminen olisi
2597: yksikkö. Sen sijoittaminen tapahtunee lähivuo- lopultakin ajankohtainen ja voisi tapahtua kar-
2598: sina. Kartastoyksikön vahvuus on 25-30 hen- tastoyksikön toimesta.
2599: keä. Virkamiehinä on insinöörejä, teknikoita, Edellä olevan perusteella ehdotan,
2600: kartoittajia ja kartanpiirtäjiä. Yksikön tehtävänä
2601: on lähinnä peruskartan täydentäminen ja mui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2602: den kartastotöiden suorittaminen. 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
2603: Yksikön sijoittaminen Kymen lääniin olisi 30.60.01 100 000 markkaa kartastoyksi-
2604: sitäkin edullisempaa, kun läänissä oleva maan- kön perustamiseksi Kymen lääniin.
2605: jakokartasto on puutteellinen. Sotien aikana
2606: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2607:
2608: Esko Almgren
2609: 1983 vp. 33
2610:
2611: Raha-asia-aloite n:o 33
2612:
2613:
2614:
2615:
2616: Almgren: Määrärahan osoittamisesta radan suunnitteluun välillä
2617: Kotka-Hamina-Luumäki
2618:
2619:
2620: Eduskunnalle
2621:
2622: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- toimesta. Jos rautatieyhteyksiä ei saada tehok-
2623: delle 1980 on momentin 31.90.77 alamomen- kaiksi, on vaarana, että satamiin sijoitettuja
2624: tille 2 (Uusien ratojen tutkimukset ja rakenta- varoja ei saada täysitehoiseen käyttöön.
2625: misen aloittaminen) varattu 5 400 000 mk ja Kauttakulku Neuvostoliitosta ja Neuvosto-
2626: mainitussa kohdassa esitetty Juurikorven-Ha- liittoon lisääntyy jatkuvasti. Vuonna 1978 sen
2627: minan radan rakennussuunnitteluun ja raken- osuus Kotkan sataman liikennemäärästä oli
2628: tamisen aloittamiseen 3 400 000 mk sekä Hel- noin 325 000 tonnia. Koko maallemme on mer-
2629: singistä itään suuntautuvan radan suunnitteluun kittävää, että tämä palvelu, jota Kotkan ja
2630: 1500 000 mk. Haminan satamat hoitavat, suoritetaan hyvin.
2631: On kuitenkin havaittavissa, että asiakoko- Tällöin suoralla rautatieyhteydellä Kotka-Ha-
2632: naisuudesta puuttuu eräs oleellinen osa. Oiko- mina-Luumäki on koko maamme kannalta
2633: rata välillä Luumäki-Hamina-Kotka muo- huomattava merkitys.
2634: dostaa yhdessä em. hankkeiden kanssa elimel- Hankkeen toteuttam1sta on tarkasteltava
2635: lisen kokonaisuuden, jota pitäisi tarkastella myös työttömyystilannetta ajatellen.
2636: kokonaisuutena. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
2637: Itä-Suomen teollisuuden vienti tapahtuu val-
2638: taosin Kotkan ja Haminan satamista. Satama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2639: palvelut tarvitsevat tehokkaan rautatieverkos- 1984 tulo- ja menoarvioon momentin
2640: ton. Kotka ja Hamina ovat investoineet sata- 31.90.77 alamomentille 2 2 000 000
2641: miinsa erittäin huomattavat summat ja pitä- markkaa Kotkan-Haminan-Luumäen
2642: neet satamansa kilpailukykyisinä. Kaupunkien radan suunnitteluun.
2643: tekemiä uhrauksia pitäisi tukea valtiovallan
2644: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2645:
2646: Esko Almgren
2647:
2648:
2649:
2650:
2651: s 0883005893
2652: 34 1983 vp.
2653:
2654: Raha-asia-aloite n:o 34
2655:
2656:
2657:
2658:
2659: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Mussalon satamahankkeeseen
2660:
2661:
2662: Eduskunnalle
2663:
2664: Kotkan kaupungin tavoitteena on rakentaa voitussuunnitelmiin. Eräänä vaihtoehtona on
2665: Mussalon saaren eteläkärkeen uusi satama lä- selvittelyn alaisena kaukolämmön toimittaminen
2666: hinnä irtotavaran käsittelyä varten. Satamaan Mussalon saarella sijaitsevasta Kotkan Höyry-
2667: johdettaisiin mereltä 15 metrin kulkusyvyinen voima Oy:n Mussalo I:stä. Saataisiin huomat-
2668: väylä sekä Kotkansaarelta noin 5 kilometrin tavia säästöjä käyttämällä nyt hukkaan menevä
2669: pituinen satamarata ratapihoineen. lämpö hyödyksi ja säästämällä energiaa.
2670: Uuden satamaosan rakentaminen on niin suu- Samaan aikaan Kotkan kaupunki on päättä-
2671: ri hanke, että se on toteutettavissa ainoastaan nyt kaavoittaa Mussalon saaren ja sijoittaa sinne
2672: valtion, kaupungin ja satamaa tarvitsevan teol- huomattavan määrän asutusta 1980-luvun alusta
2673: lisuuden yhteisesti rahoittamana. Satamahanke lukien. Syväsatama, kaukolämmön toimittami-
2674: kiinnostanee myös Neuvostoliiton talous- ja lli- nen ja asutuksen laajeneminen edellyttävät
2675: kenneviranomaisia. siltayhteyksien rakentamista hankkeiden toteut-
2676: Sataman paikkaa, yleisjärjestelyjä sekä rauta- tamiseksi.
2677: tien ja väylän linjausta on tutkittu vuoden 1979 Sanotun perusteella ehdotan kunnioittaen,
2678: aikana. Samoin on selvitetty uuden sataman
2679: taloudellista perustaa. Ratkaisevaa hankkeen to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2680: teutumisessa on sillan saaminen Mussalon ja 1984 tulo- ;a menoarvioon 5 000 000
2681: Kotkansaaren välille. markan määrärahan Mussalon satama-
2682: Sillan rakentaminen liittyy paitsi satamahank- hankkeen sekä siihen liittyvän syväväy-
2683: keeseen myös kaupungin kaukolämpö- ja kaa- län ;a rautatien suunnittelua varten.
2684: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
2685:
2686: Esko Almgren
2687: 198.3 vp. 35
2688:
2689: Raha-asia-aloite n:o .35
2690:
2691:
2692:
2693:
2694: Almgren: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden korkotuki-
2695: lainoihin
2696:
2697:
2698: Eduskunnalle
2699:
2700: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- misessä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta
2701: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvusta katsoen olisi tärkeätä, että pääomien saantia
2702: muodostaa pääoman hankkiminen erityisesti helpotettaisiin julkisin varoin. Hyvänä myön-
2703: pienyrittäjille jatkuvan huolen aiheen. Tähän- teisenä esimerkkinä oli aikanaan Kehit}"salue-
2704: astiset valtiovallan toimenpiteet yritysten pää- rahaston perustaminen, jonka tuli ensisijaisesti
2705: oman saannin helpottamiseksi eivät ole olleet tukea pienen ja keskisuuren kannattavan teol-
2706: riittäviä. Pienteollisuuslainat ovat, siirryttyään lisuuden syntymistä ja kehittämistä. Kuitenkin
2707: ainakin osaksi investointirahaston alaisuuteen, mainitut teollisuusyritykset ovat käytännössä
2708: saaneet aikaisempaa epäedullisemman luonteen. saaneet verrattain vähän tukea mainitulta rahas-
2709: Palveluelinkeinot ovat jääneet melkein koko- tolta, suuryritykset ovat siellä vetäneet varoista
2710: naan vaille valtion tukea, vaikka kaupan ja lii- pidemmän korren. Kun näin on ja kun palvelu-
2711: kenteen suhteellinen osuus bruttokansantuot- elinkeinot eivät lainkaan kuulu Kehitysaluera-
2712: teesta on jatkuvassa nousussa ja niilläkin on haston piiriin ja kun pienten ja keskisuurten
2713: merkittävä työllisyyttä välittömästi ja välilli- yritysten tukeminen on tärkeää koko maassa,
2714: sesti lisäävä vaikutus. Pääomien tarve koetaan ehdotan kunnioittaen,
2715: siis erittäin kipeästi niin pienen ja keskisuu-
2716: ren teollisuuden kuin kaupankin alalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2717: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pää- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
2718: oman saannissa, on lainanantajien vaatimien, markan määrärahan pienteollisuuden
2719: tavallisesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestä- korkotukilainoja varten.
2720: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 198.3
2721:
2722: Esko Almgren
2723: 36 1983 vp.
2724:
2725: Raha-asia-aloite n:o 36
2726:
2727:
2728:
2729:
2730: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiustyöhön
2731:
2732:
2733: Eduskunnalle
2734:
2735: Alkoholilain (459/68) 98 §:n 1 momentin jestöjen toiminnan sekä muun alkoholihaittojen
2736: 2 kohdan mukaan on valtion tulo- ja menoar- ehkäisyyn tähtäävän kansalaistoiminnan tehos-
2737: vioon vuosittain otettava määräraha käytettä- tamiseen mm. palauttamaHa määrärahat aikai-
2738: väksi avustuksina raittiustyöhön ja alkoholijuo- semmalle tasolle ja niitä lisäämällä.
2739: mista aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tar- Raittiusjärjestöillä on tärkeä tehtävä pitkä-
2740: koittavaan toimintaan. Vuosina 1975-1978 oli jänteisessä asenteisiin ja käyttäytymiseen vai-
2741: tulo- ja menoarviossa ollut määräraha, joka vas- kuttamisessa. Tämän tehtävänsä se voi menes-
2742: tasi 1 markkaa 25 penniä asukasta kohti. Tänä tyksellisesti täyttää vain, jos sen käytettävänä
2743: vuonna määräraha vastaa 1 markkaa 9 5 penniä. on riittävåt taloudelliset voimavarat.
2744: Uutta alkoholilainsäädäntöä valmistellut vuo- Käsityksemme mukaan olisi vuoden 1984
2745: den 1958 alkoholikomitea totesi, että raittius- tulo- ja menoarvioon merkittävä raittiusmäärä-
2746: ja alkoholialan vapaan kansalaistoiminnan ulot- raha 2 markan 50 pennin suuruisena asukasta
2747: tamiseen yhä laajempia väestöpiirejä käsittä- kohti.
2748: väksi ja tämän työn laadullisen tason kohotta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2749: miseen jatkuvasti muuttuvan yhteiskunnan olo-
2750: suhteita mahdollisimman hyvin vastaavaksi tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2751: vitaan huomattavasti enemmän myös valtion 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
2752: rahallista tukea kuin tähän saakka. 33.51.50 12 017 000 markkaa raittius-
2753: Kesällä 1978 mietintönsä jättänyt alkoholi- työhön sekä alkoholijuomista aiheutu-
2754: komitea esitti, että olisi lisättävä tiedotus-, kas- vien haittojen ehkäisemiseen annettavaa
2755: vatus- ja järjestötoiminnan voimavaroja, jolloin valtionapua varten.
2756: tulisi pyrkiä raittiuslautakuntien ja raittiusjär-
2757: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2758:
2759: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
2760: 1983 vp. 37
2761:
2762: Raha-asia-aloite n:o 37
2763:
2764:
2765:
2766:
2767: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Yhteiskunta Raittiiksi
2768: r.y:lle kymmenen sosiaalipalvelu- ja toimintakeskuksen perus-
2769: tamiseen
2770:
2771:
2772: Eduskunnalle
2773:
2774: Heinolassa on kokeiluluonteisesti toiminut Ruokatavaramenot
2775: 1. 9. 1982 alkaen sosiaalipalvelu- ja tOlmtnta- 1. 9.-31. 12 6 034 mk 46%
2776: keskus, jossa pääperiaatteena on tukea päihde- Palkkamenot 4 kk 2 400 mk 18%
2777: ongelmaista tämän raittiina kautena. Toiminta Vuokrat 6 kk 2 784 mk 21%
2778: sisältää mm. keskustelua ja terapiaa ( asiantun- Sekalaiset kulut 1859 mk 14%
2779: tijan johdolla), yhdessäoloa ( teemailtoja, kahvi- 13 077 mk, .3 269 mk/kk
2780: tarjoilua, retkiä), neuvontaa yhteyksien saami-
2781: seksi sosiaali- ja terveydenhuollon viranomai- Kun palvelupäiviä oli 80, niin kustannukset
2782: siin, askartelua ja työterapian tapaista harrastus- päivää kohti olivat vain 16.3,46 mk. Tuona 4
2783: toimintaa. kk:n aikana tarjottiin kahviaamiaisia 676 kpl ja
2784: Sosiaalinen avustaminen jätetään sosiaalitoi- lounaita 186 kpl. Asiakkaita oli päivittäin kes-
2785: miston huoleksi, mutta kriisitilanteessa pyritään kimäärin 10-12 henkeä.
2786: antamaan tilapäistä apua ruoan ja yösijan saa- Yhteiskunta Raittiiksi r.y. pystyy valtakun-
2787: misessa. Samoin majoitusta järjestetään vain nallisena raittiusjärjestönä organisoimaan koko
2788: kriisitilanteissa. Päivätoimintakeskuksessa on maahan sosiaalipalvelu- ja toimintakesku9ten
2789: kaikille avoin seurusteluhuone, peseytymis- ja verkoston. Uusia ,sosiaalipalvelu- ja toimintakes-
2790: pyykinpesumahdollisuus. Asiakkaille tarjotaan kuksia tulisi perustettavaksi seuraaville paikka-
2791: kahvia ja ruokaa. kunnille: Hamina, Imatra, Kuopio, Joensuu,
2792: Heinolan kokeiluprojektista saadut tulokset Mikkeli, Riihimäki, Pori, Tampere, Seinäjoki
2793: ovat erittäin myönteisiä. Kokeiluprojekti on ja Rovaniemi.
2794: osoittautunut myös taloudellisesti erittäin edul- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2795: liseksi, koska työ on eri seurakuntien ja kris-
2796: tillisten yhteisöjen vapaaehtoiseen toimintaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2797: perustuvaa. Palkattua henkilökuntaa tarvitaan 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000
2798: vain murto-osa siitä, mitä heitä on kunnalli- markan määrärahan osoitettavaksi Yh-
2799: sella tai valtiollisella PAV-huoltosektorilla. teiskunta Raittiiksi r.y:lle kymmenen
2800: Esimerkkinä Heinolan toimintakeskuksen sosiaali- ja toimintakeskuksen perusta-
2801: kustannuksista mainittakoon seuraavaa: miseen.
2802: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198.3
2803:
2804: Esko Almgren Ola\i Ronkainen Anna-Kaarina Louvo
2805: Impi Muroma Anssi Joutsenlahti Hannele Pokka
2806: Boris Renlund
2807: 38 1983 vp.
2808:
2809: Raha-asia-aloite n:o 38
2810:
2811:
2812:
2813:
2814: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta "Lähetysnuoret"-järjes-
2815: tön toiminnan tukemiseen
2816:
2817:
2818: Eduskunnalle
2819:
2820: "Lähetysnuoret"-niminen nuorisojärjestö on denuorten auttamiseksi. Kunnostustyöt ovat
2821: toiminut 8 vuoden ajan nuorten parissa ka- meneillään.
2822: duilla, kouluissa ja eri seurakunnissa. Katu- ja Koska toiminta nuorten päihdeongelmaisten
2823: teetupatyön kautta on järjestön suojiin ja hoi- auttamiseksi pääsemään eroon alkoholista ja
2824: toon tullut kymmeniä alkoholisti- ja huume- huumeista ja aloittamaan uuden terveen ja ra-
2825: nuoria. Lähetysnuorilla on toiminnassa hoito- kentavan elämän on erittäin arvokasta sosiaa-
2826: ja suojakoti nuorille, jotka haluavat päästä lista toimintaa, on yhteiskunnan syytä osallis-
2827: eroon päihteistä ja aloittaa uuden elämän. Tu- tua suojakodin perustamisesta ja ylläpidosta ai-
2828: lokset ovat olleet rohkaisevia. Tällä hetkellä heutuviin kustannuksiin.
2829: suojakodissa on 15 nuorta. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2830: Lähetysnuoret toimivat vapaaehtoisen avus-
2831: tustyön ja lahjoitusten varassa. Järjestöllä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2832: palveluksessaan 30 palkattua työntekijää, mutta 1984 tulo- ;a menoarvioon JOO 000
2833: suuri osa työstä tehdään palkatta. markan määrärahan "Lähetysnuoret"-;är-
2834: Syksyllä 1980 Lähetysnuoret-järjestö osti 80 ;estölle päihdevammaisten nuorten suo-
2835: ha:n tilan Siuntiosta laajentaakseen tarpeelli- ;akotitoimintaa varten.
2836: seksi osoittautunutta suojakotitoimintaa päih-
2837: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2838:
2839: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
2840: 1983 vp. 39
2841:
2842: Raha-asia-aloite n:o 39
2843:
2844:
2845:
2846:
2847: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislainoihin
2848:
2849:
2850: Eduskunnalle
2851:
2852: Vuoden 1946 alusta lähtien on ollut voi- Suuri nuorisotyöttömyys on jo yks1stään tekijä,
2853: massa laki, jonka perusteella tulisi vähävaraisille jonka vuoksi tulisi nuorille suunnattuja yhteis-
2854: nuorillepareille myöntää kodinperustamislainaa. kunnan tukitoimia tuntuvasti lisätä.
2855: Vaikka laki on edelleenkin voimassa, on valtion Tarve kodinperustamislainoihin on kasvanut
2856: tulo- ja menoarviossa ollut tätä tarkoitusta myös työläisnuorison kohdalla. Reaalitulojen
2857: varten viimeksi määräraha vuonna 1956. Myös lasku on merkinnyt ylivoimaisia vaikeuksia
2858: kuluvan vuoden tulo- ja menoarviosta nämä nuorten kodinperustamishankkeille.
2859: määrärahat puuttuvat. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2860: Kodinperustamislainojen tarve on kuitenkin nioittaen,
2861: vuosi vuodelta kasvanut. Tarvetta lisäävinä
2862: seikkoina mainittakoon nuorten opiskelun hi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2863: dastuminen taloudellisten vaikeuksien vuoksi, 1984 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
2864: opiskelija-avioparien lisääntyminen ja myös markan määrärahan nuorten parien ko-
2865: avioituminen aikaisempaa varhaisemmassa iässä. dinperustamislainoja varten.
2866: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2867:
2868: Ulla-Leena Alppi Terho Pursiainen Timo Laaksonen
2869: Pekka Leppänen Heli Astala Kalevi Kivistö
2870: Inger Hirvelä Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö
2871: Vappu Säilynoja Niilo Koskenniemi Pirkko Turpeinen
2872: Esko Helle Osmo Vepsäläinen
2873: 40 1983 vp.
2874:
2875: Raha-asia-aloite n:o 40
2876:
2877:
2878:
2879:
2880: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhan Suurtori-alueen
2881: rakennusten perustusten vahvistustöiden aloittamiseksi Tu-
2882: russa
2883:
2884:
2885: Eduskunnalle
2886:
2887: Vanha Suurtorin alue Turussa edus·taa van- Turun kaupunginhallitus asetti kaksi vuotta
2888: hinta kulttuurihistoriaa maassamme. Vanhan sitten ns. Suurtori-toimikunnan, jonka tehtä-
2889: valtakunnan keskuksen arvokkaat rakennukset vänä on laatia suunnitelma siitä, miten aluetta
2890: ja ympäristö tulee säilyttää jälkipolville. rakennuksineen tullaan käyttämään. Toimi-
2891: Vanha Suurtori on rakennettu nykyiseen kunta on asettanut tavoitteekseen kulttuurihis-
2892: muotoonsa vuonna 1831 kaupunginarkkitehti toriallisten rakennusten ja miljöön säilyttämi-
2893: P. J. Gylichin laatimien piirustusten mukaan. sen ja alueen käytön aktivoimisen. Toimikunta
2894: Rakennuksen muurit olivat olemassa jo ennen pyrkii avoimeen keskusteluun kaupunkilaisten
2895: Turun paloa, sillä jo 1700-luvulla oli Karja- kanssa alueen suunnitteluperiaatteista. C. J.
2896: kadun ja Raatihuoneenkadun kulmassa kaksi- Gardberg on laatinut rakennusten historiasta
2897: kerroksinen kivitalo. lyhyen selvityksen. Rakennukset on inventoitu,
2898: Ensimmäinen raatihuone rakennettiin ilmei- perustusten ja rakenteiden selvitys tehty. Tä-
2899: sesti tälle paikalle 1320-luvulla. Vuosina 1734 mänhetkisten tietojen ja selvitysten perusteella
2900: -3 5 rakennettiin tämän päivän rakennuksen perustusten vahvistamisen korjauskustannukset
2901: paikalle kaksikerroksinen kivinen raatihuone. perustuvat siihen, että Brinkkalan ja Hjeltin
2902: Turun palon jälkeen rakennusta kunnostettiin. talo paalutetaan ja vanha raatihuone sekä Hä-
2903: Taloon liittyy rauhan- ja kansainvälispoliittisia meenkatu 15 injektoidaan. Kokonaiskustannuk-
2904: perinteitä. Raatihuoneen kulmahuoneessa sol- set ovat noin 5 milj. markkaa, josta Brinkkalan
2905: mittiin mm. Turun rauha v. 1743. talon osuus on lähes puolet.
2906: Ns. Brinkkalan talo mainitaan jo 1500-lu- Koska Suurtori-alue on valtakunnallisesti
2907: vulla kaupungin ehkä hienoimpana talona. Kei- merkittävää kulttuurihistoriaa, onhan se valta-
2908: sari Aleksanteri I asui tässä talossa käydessään kunnan vanha keskus, tulisi myös valtion osal-
2909: Turussa v. 1809. Turun palon jälkeen tuli listua rakennusten säilyttämiseen.
2910: P. J. Gylichin piirustusten mukaisesta talosta Edellä olevan perustedla ehdotamme,
2911: uusi raatihuone.
2912: "Luostarin välikatu" on ilmeisesti oeräisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2913: 1320-luvulta, jolloin Kroopin eteläpuolella oleva 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
2914: kaupunginosa kaavoitettiin. Katu johti luosta- markan määrärahan Turun vanhan Suur-
2915: rista Tuomiokirkkoon. Turun palon jälkeen tori-alueen ;a.kennusten perust!.ISien: oah-
2916: katu jäi takapihaksi Brinkkalan talon ja Ruot- vistustöiden aloittarrii~fen ..
2917: salaisen klassillisen lyseon väliin.
2918: Helsingissä 20 päivänä huhtill1ut9: 198.3
2919:
2920: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokhie!'.!
2921: 1983 vp. 41
2922:
2923: Raha-asia-aloite n:o 41
2924:
2925:
2926:
2927:
2928: Astala: Määrärahan osoittamisesta Laivanrakentajantien ja siihen
2929: liittyvän Vakka-Suomenkadun sillan rakentamiseksi Uudessa-
2930: kaupungissa
2931:
2932:
2933: Eduskunnalle
2934:
2935: Uudessakaupungissa on pitkään odotettu Lai- sista 60 % ja kaupunki loput. Kaupunki on jo
2936: vanrakentajantien ja siihen liittyvän Vakka- rakentanut omaa osuuttaan.
2937: Suomenkadun sillan rakentamista raskaan maan- TVL:n Turun piirin KTS-suunnitelman mu-
2938: tieliikenteen siirtämiseksi pois Uudenkaupungin kaan koko hankkeen kustannusarvio on 22,9
2939: keskustasta. Uudenkaupungin keskustan läpi miljoonaa markkaa. Se oli jaettu seuraavasti:
2940: normaalia katuverkkoa kulkee vuosittain eräi- vuosi 1983 - 1,5 milj. mk, 1984 - 10 milj.
2941: den arvioiden mukaan Rauma-Repolan, Uuden- mk, 1985 - 8 milj. mk ja 1986 - 3,4 milj.
2942: kaupungin telakan ja Kemiran 16 000 raskasta mk.
2943: rekka-autoa. Valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta edus-
2944: Vuosille 1983-87 laadituntienpito-ohjelman kunta hyväksyi vuoden 1983 budjettia käsitel-
2945: mukaan aloitteessa tarkoitettu tiehanke oli mer- lessään ns. "lausuman", jossa edellytetään hal-
2946: kitty aloitettavaksi vuonna 1983. Se sisältyi lituksen ryhtyvän kiireellisesti kyseisen tie-
2947: TVL:n Turun piirin vuoden 1983 työohjelmaan. hankkeen vaatimiin toimenpiteisiin.
2948: Valtion vuoden 1983 budjettiin ei kyseistä Laivanrakentajantien ja siihen liittyvän V ak-
2949: määrärahaa - uusikaupunkilaisten suureksi ka-Suomenkadun sillan rakennustyöt helpottai-
2950: pettymykseksi - kuitenkaan hallituksen taholta sivat myös Uudenkaupungin erittäin vaikeata
2951: esitetty. työllisyystilannetta. Helmikuun 1983 työttö-
2952: Edellä mainitun tienpito-ohjelman mukaan myystilaston mukaan työttömyysaste oli 6,8%
2953: Turun tiepiirissä oli tarkoitus aloittaa kaiken ( = 419 työtöntä), kun se koko työvoimapii-
2954: kaikkiaan 15 uutta suurta tiehanketta. Vuoden rin alueella oli 5,4% ( = 14 116 työtöntä).
2955: 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä Turun tie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2956: piirille esitettiin teiden tekemiseen 124 miljoo- taen,
2957: naa markkaa. Jotta kaikki mainitut 15 uutta
2958: tiehanketta olisi saatu käyntiin, olisi Turun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2959: tiepiirissä tarvittu rahoitusta 138 miljoonaa 1984 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
2960: markkaa. markan määrärahan Laivanrakentajan-
2961: Uudenkaupungin ja TVL:n kesken on jo tien ja siihen liittyvän Vakka-Suomen-
2962: aikaisemmin sovittu, että valtio rahoittaa Lai- kadun sillan rakentamiseen Uudessa-
2963: vanrakentajantien ja ylikulkusillan kustannuk- kaupungissa.
2964: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
2965:
2966: Heli Astala
2967:
2968:
2969:
2970:
2971: 6 088300589.3
2972: 42 1983 vp.
2973:
2974: Raha-asia-aloite n:o 42
2975:
2976:
2977:
2978:
2979: Astala: Määrärahan osoittamisesta Turun-Helsingin radan pe-
2980: rusparantamiseksi välillä Turku-Salo
2981:
2982:
2983: Eduskunnalle
2984:
2985: Rautatieliikenteen kehittäminen on kansan· Radan perusparannustyö on parhaillaan käyn-
2986: taloudellisesti järkevää ja sekä energia- että nissä, tosin hyvin vaatimattomin rahoitusresurs-
2987: ympäristöpolitiikan kannalta suositeltavaa. Siksi sein, mutta rahoituksen päättyminen merkitsisi
2988: rautatieliikenteen kehittäminen on nostettava kuitenkin työmaan lakkauttamista. Työn jatku-
2989: aivan uudella tavalla päätöksenteon kohteeksi. misella täysitehoisesti olisi vaikutuksensa sekä
2990: Perusteltua syytä tähän olisi Turulla, Salolla ja maakunnan työllisyyteen että rautateollisuudelle
2991: koko Varsinais-Suomella. Onhan Turun ja Salon yleensä kiskotilausten muodossa.
2992: alue jäämässä pahasti jälkeen investointimäärä- Rautatieinvestointien puolella Varsinais-Suo-
2993: rahoja jaettaessa. Totuushan on, että alueelta men Maakuntaliitto korostaa erityisesti Turku
2994: puuttuvat ,lähes kaikki nykyaikaisen ja tehok- -Salo--Karjaa -radan perusparannuksen kii-
2995: kaan liikenteen hoidon investoinnit. reellisyyttä. Maakunnan hyväksymän kiireelli-
2996: Kiireellisimpinä epäkohtia alueella on Turun syysjärjestyksen mukaan tulisi nyt ensisijaisesti
2997: -Salon radan erittäin heikko kunto. Rataosa huolehtia siitä, että Turku-Salo-rataosuudella
2998: on pikaisesti perusparannettava, jotta se saatai· jo olemassa oleva työmaa voitaisiin pitää jatku-
2999: siin tehokkaaseen käyttöön. Radan nykyisen vasti käynnissä vuosittain kasvavalla rahoituk-
3000: kunnon vuoksi VR menettää vuosittain huo- sella. Välillä Turku-Salo tulisi valtion vuoden
3001: mattavan summan liikennetuloissa. Perusparan- 1984 tulo- ja menoarvioon ottaa 20 milj. mar-
3002: nusohjelma on tosin aloitettu, mutta liian vä- kan suuruinen määräraha perusparannuksen
3003: häisin määrärahoin. jatkamiseen ja samalla tulisi huolehtia siitä,
3004: Jotta Turun-Salon rataosan perusparannus että Salo--Karjaa välin perusparannuksen suun-
3005: edistyisi, tar-;itaan VR:n arvioiden mukaan vuo- nittelutyö rautatiehallituksessa aloitettaisiin no-
3006: sittain n. 20 milj. markkaa. Tällä vuosittai- peasti. Eduskunta on hyväksynyt valtion kulu-
3007: sella summalla voisi VR rakentaa rataa yhtäjak- van vuoden budjettiin lisäyksenä määrärahan
3008: soisesti nykyisten valmiuksiensa puitteissa. perusparannuksen jatkamiseen, mikä toimenpide
3009: Rahoituksen puuttuminen jatkaa edelleen ny- on Maakuntaliiton mielestä tulkittava edus-
3010: kyistä liikenteellisesti vaikeaa tilannetta, jossa kunnan yksimieliseksi kannanotoksi ratatyön
3011: kahden tärkeän kaupungin välinen, huomattavaa jatkamisen puolesta.
3012: kansainvälistäkin liikennettä välittävä rata py- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
3013: syy rakenteeltaan ja suorituskyvyltään ala-arvoi- taen,
3014: sessa kunnossa. Radan perusparantamisella saa-
3015: vutettaisiin paitsi hyötyä liikenneturvallisuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3016: hsääntymisenä myös kansantaloudellisesti, sillä 1984 tulo- ia menoarvioon (Ratoien
3017: laskelmien mukaan 200 km:n pituisen rataosuu- parantaminen ;a teollisuusraiteiden ra-
3018: den liikennöinti 2 tunnissa aiheuttaisi siirty- kentaminen) 20 000 000 markkaa Tu-
3019: mistä yksityisautoista junaliikenteeseen. run-Helsingin radan perusparantami-
3020: seksi välillä Turku-Salo.
3021: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3022:
3023: Heli Astala
3024: 1983 vp. 43
3025:
3026: Raha-asia-aloite n:o 43
3027:
3028:
3029:
3030:
3031: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun kuntien
3032: joukkoliikenneyhteistyön tukemiseksi
3033:
3034:
3035: Eduskunnalle
3036:
3037: Turun seudulla joukkoliikenne olisi parasta antamalla asiantuntija-apua ja taloudellista tu-
3038: järjestää seudun kuntien yhteistoimin, koska kea. Olisi perustettava Turun seudun kuntien
3039: kuntarajat ylittävä työssäkäynti- ja muu liikenne toimikunta, jossa olisi myös liikenneministeriön
3040: on yleistä. Mm. Raision kaupunki on tehnyt edustaja, suunnittelemaan yhteisen liikenteen-
3041: aloitteen Turun seudun kuntien yhteisen jouk- hoito-organisaation perustamista ja käynnistä-
3042: koliikenneyhtiön perustamiseksi. Tällaiseen mään tarvittavaa kokeilutoimintaa.
3043: hankkeeseen voisivat osallistua Turku, Naan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3044: tali, Rusko, Lieto, Kaarina, Piikkiö, Raisio ja
3045: Parainen. Samalla tulisi selvittää myös VR:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3046: mukaantulo yhteistoimintaan. 1984 tulo- ja menoarvioon 400 000
3047: Valtion olisi edistettävä joukkoliikenteen markkaa Turun seudun kuntien joukko-
3048: palvelutasoa parantavaa kuntien yhteistyötä liikenneyhteistyön tukemiseksi.
3049: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3050:
3051: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
3052: 44 1983 vp.
3053:
3054: Raha-asia-aloite n:o 44
3055:
3056:
3057:
3058:
3059: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten yhteiskuntatakuu-
3060: kokeilun aloittamiseksi Turussa
3061:
3062:
3063: Eduskunnalle
3064:
3065: Yhteiskunnan on turvattava mahdollisimman joissa mahdollisuudet osallistua asuinympans-
3066: suotuisa ja tasapainoinen kasvuprosessi jokai- tössä tehtävään työhön ovat vähäisiä. Nuoriso-
3067: selle lapselle ja nuorelle. Jokaisella yksilöllä on työttömyys kohdistuu määrällisesti laajamittai-
3068: oikeus hyväkisyttyyn olemassaoloon ja näin simpana Turun työvoimapiirissä Turun kaupun-
3069: oikeus kasvaa elämänmyönteiseksi, luovaan kiin, jossa nuoria työttömiä oli 861 vuonna
3070: vuorovai:kutukseen osallistuvaksi sekä ihmisestä 1981. Vuoden 1982 elokuun lopussa nuoria
3071: ja yhteiskunnasta vastuuta tuntevaksi yksilöksi. työttömiä oli Turussa 1 070 eli 30,9 %. Turun
3072: Joukkomittainen nuorisotyöttömyys on vakava kaupungissa tulisi aloittaa nuorten yhteiskunta-
3073: este tälle kasvulle. takuukokeilu. Se edellyttäisi 2 800 000 markan
3074: Nuorisotyöttömyys on jäänyt yhteiskuntam- määrärahan varaamista budjetissa tähän tarkoi-
3075: me pysyväksi ongelmaksi. Nuorten yhteiskunta- tukseen. Määrärahasta 2 000 000 markkaa tulisi
3076: takuukokeilua, jolla nuorelle työttömälle turva- varata itse kokeilukustannuksiin sekä kunnal-
3077: taan yhteiskunnan toimesta joko työ- tai koulu- lisiin nuorten työpaikkoihin ja 800 000 mark-
3078: tuspaikka, on kokeiltu 29 maamme kaupun- kaa perehdyttämistyöpaikkoihin yksityiselle sek-
3079: gissa ja kunnassa. Kokeilulla on saavutettu erit- torille.
3080: täin huomattavia tuloksia. Turun työvoini\\pii- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3081: ristä yhteiskuntatakuukokeilukunta on kuiten- taen,
3082: kin puuttunut.
3083: Turun työvoimapiirissä oli vuonna 1981 nuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3084: ria alle 25-vuotiaita työttömiä 2 862 eli 32,3 % 1984 tulo- ja menoarvioon 2 800 000
3085: kaikista työttömistä. Erityisesti nuorisotyöttö- markan määrärahan nuorten yhteiskun-
3086: myys on ongelmallinen suurissa kaupungeissa, tatakuukokeilun aloittamiseksi Turun
3087: kaupungissa.
3088: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3089:
3090: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
3091: 1983 vp. 45
3092:
3093: Raha-asia-aloite n:o 4.5
3094:
3095:
3096:
3097:
3098: Astala: Määrärahan osoittamisesta Kurjenrahkan kansallispuiston
3099: maanhankintaa varten
3100:
3101:
3102: Eduskunnalle
3103:
3104: Kansallispuistokomitean mietinnössä sekä Kurjenrahkan kansallispuiston maiden han-
3105: kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjel- kinta valtiolle on tärkeätä. Sitä varten budjet-
3106: massa on mukana Kurjenrahkan kansallispuis- tiin on vatattava riittävä määräraha. Varsinais-
3107: ton perustaminen. Tämän kansallispuiston to- Suomen seutukaavassa osoitettujen suojelualuei-
3108: teuttaminen on jo lähtenyt käyntiin. Kurjen- den toteuttaminen vaatisi vuosittain n. 8 mil-
3109: rahkan kansallispuistoa koskeva lakiesitys on joonaa markkaa, jotta ne toteutuisivat vuoteen
3110: odotettavissa. 2000 mennessä.
3111: Kurjenrahkan kansallispuiston pinta-ala on Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi varata
3112: 2 980 ha, josta 1 070 ha on puolustusministe- nykyistä (v. 1983 19 milj. markkaa yhteensä)
3113: riön hallinnassa. Metsähallituksen päätöksellä huomattavasti suurempi määräraha 'suojelualuei-
3114: Kurjenrahkan alueelta on jo aikaisemmin rau- den lunastamiseen.
3115: hoitettu 269 ha:n aarnialueet. Kurjenrahkan soi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
3116: den luonnontilaa uhkaa paikoin metsäojitustoi-
3117: minta. Valtion tulisikin kiireellisesti ostaa nämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3118: suot, joita ojittaminen on uhkaamassa. Vuosina 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3119: 1979-82 metsähallitus on ostanut n. 330 ha markkaa Kurjenrahkan maanhankintaa
3120: Kurjenrahkan kansallispuiston alueelta. varten.
3121: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3122:
3123: Heli Astala
3124: 46 1983 vp.
3125:
3126: Raha-asia-aloite n:o 46
3127:
3128:
3129:
3130:
3131: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallis-
3132: puiston maanhankintaa varten
3133:
3134:
3135: Eduskunnalle
3136:
3137: Kansallispuistokomitean mietinnössä sekä kintaa valtiolle on nopeutettava. Sitä varten
3138: kansallis- ja ~uonnonpuistojen kehittämisohjel- budjettiin on varattava riittävä määräraha. Var-
3139: massa on mukana Saaristomeren kansallispuis- sinais-Suomen seutukaavassa osoitettujen suoje-
3140: ton perustaminen. Tämän kansallispuiston to- lualueiden toteuttaminen vaatisi vuosittain n.
3141: teuttaminen on jo lähtenyt käyntiin. 8 milj. markkaa, jotta ne toteutuisivat vuoteen
3142: Saaristomeren kansallispuiston maapinta-ala 2000 mennessä.
3143: on 3 000 ha ja vesialueita siihen sisältyy yli Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi varata
3144: 10 000 ha. Puiston perustaminen tulee mah- nykyistä (v. 1983 19 milj. mk yhteensä) huo-
3145: dolliseksi, kun riittävä osa, vähintään 1 000 ha mattavasti suurempi määräraha suojelualueiden
3146: maata saadaan hankituksi valtiolle. Tähän men- lunastamiseen.
3147: nessä valtion omistuksessa on n. 600 ha puis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3148: ton maa-alueesta. Viimeisen neljän vuoden
3149: aikana valtio on hankkinut omistukseensa n. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3150: 240 ha. Saaristomeren kansallispuistoa uhkaa 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
3151: jatkuvasti laajeneva loma-asutus. markkaa Saaristomeren kansallispuiston
3152: Saaristomeren kansallispuiston maiden han- maanostoja varten.
3153: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3154:
3155: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
3156: 1983 vp. 47
3157:
3158: Raha-asia-aloite n:o 47
3159:
3160:
3161:
3162:
3163: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien ympäristönsuo-
3164: jelulautakuntien palkka- ja toimintamenoihin
3165:
3166:
3167: Eduskunnalle
3168:
3169: Ympäristöministeriön perustaminen luo hyviä varaista avustusta myönnettäisiin myös vapaa-
3170: edellytyksiä kehittää toimiva ympäristöhallinto ehtoisille ympäristönsuojelulautakunnille.
3171: valtion keskuhallinnosta kuntatasolle saakka. Harkinnanvaraista valtionavustusta voitaisiin
3172: Samaan aikaan kun valtion taholla voimis- käyttää mm. ympäristönsuojelusihteereiden
3173: tetaan ympäristöhallintoa on myös kuntien palkkaamiseen, tutkimuksiin, valistuskampan-
3174: itsehallinnon antamien mahdollisuuksien mukai- joihin jne. Tällä voitaisiin tukea myös uusien
3175: sesti tehostettava ympäristönsuojelun huomioon vapaaehtoisten lautakuntien perustamista eri-
3176: ottamista kunnan kaikessa toiminnassa. Se edel- tyyppisissä kunnissa, jolloin saataisiin arvokasta
3177: lyttää, että kuntien ympäristönsuojelun hallinto kokemusta lakisääteisen hallinnon järjestämistä
3178: järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Tois- varten.
3179: taiseksibao asia on valtakunnallisesti järjestä- Ympäristönsuojelun tehostaminen on kiirel-
3180: mättä, vaikka noin 70 kunnassa toimii vapaa- lisintä niissä kunnissa, joissa ympäristönsuoje-
3181: ehtoinen ympäristönsuojelulautakunta, -neuvot- luongelmat ovat yleensä suurimpia. Näitä kun-
3182: telukunta tai muu vastaava toimielin. tia ovat erityisesti maamme teollisuuspaikka-
3183: Sisäasiainministeriön asettamana on toiminut kunnat ja tiheimmin asutut alueet. Sen vuoksi
3184: toimikunta, joka on tehnyt ehdotuksensa kun- valtiovallan olisi tuettava taloudellisesti näiden
3185: nan yleisistä ympäristönsuojelutehtävistä, niiden kuntien ympäristönsuojelutehtävien hoitoa. Sii-
3186: hoidon järjestämisestä ja valtion taloudellisesta hen asti kunnes laki kuntien ympäristönsuo-
3187: tuesta kunnille. Toimikunta on mietinnössään jelun hallinnosta saadaan aikaan, tulisi asia hoi-
3188: (Ympäristönsuojelun kunnallishallinnon toimi- taa harkinnanvaraisin avustuksin ympäristömi-
3189: kunnan mietintö, Komiteanmietintö 1981: 61) nisteriön toimialaan kuuluvana tehtävänä.
3190: esittänyt, että maahan laadittaisiin laki kuntien Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3191: ympäristönsuojelun hallinnosta. Siinä määrät-
3192: täisiin ympäristölautakunta lakisääteiseksi jokai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3193: seen kuntaan ja annettaisiin säännökset valtion- 1984 tulo- ;a menoarvioon 3 000 000
3194: osuuksista henkilöstön palkkaukseen ja muihin markan määrärahan ympäristöministe-
3195: toimintakuluihin. Koska lain voimaantulo vie riön käytettäväksi harkinnanvaraisina
3196: parhaassakin tapauksessa aikansa, olisi tarkoi- avustuksina kuntien vapaaehtoisten ym-
3197: tuksenmukaista käynnistää välittömästi kokeilu- päristönsuoielulautakuntien palkka- ;a
3198: toiminta asiassa siten, että valtion harkinnan- toimintamenoihin-
3199: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
3200:
3201: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
3202: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
3203: 48 1983 vp.
3204:
3205: Raha-asia-aloite n:o 48
3206:
3207:
3208:
3209:
3210: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilatalouden kehit-
3211: tämisrahastolle ns. starttirahaa varten
3212:
3213:
3214: Eduskunnalle
3215:
3216: Uutena maatilatalouden kehittämismuotona Tämä puolestaan johtaa myös tuotantoraken-
3217: on viime aikoina kokeiltu ns. starttirahan anta- nusten avustusten ja energia-avustusten loppu-
3218: mista nuorille viljelijöille. Kokemukset ovat miseen.
3219: olleet siinä määrin hyviä, että nyt järjestelmää Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
3220: suunnitellaan laajennettavaksi koko maahan.
3221: Starttirahaa varten ei ole kuitenkaan myönnetty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3222: erillistä määrärahaa, josta syystä tarvittava 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
3223: määrä, 50 milj. mk vuonna 1983, on päätetty markkaa maatilatalouden ns. starttirahaa
3224: ottaa tuotantorakennusten lainoittamisesta. varten.
3225: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
3226:
3227: Aarno von Bell Arvo Kemppainen Sakari Valli
3228: Kari Rajamäki Hannu Kemppainen Pentti Lahti-Nuuttila
3229: Timo Roos Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna
3230: Heikki Mustonen Matti Puhakka Risto Ahonen
3231: Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist Jouko Tuovinen
3232: 198.3 vp. 49
3233:
3234: Raha-asia-aloite n:o 49
3235:
3236:
3237:
3238:
3239: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta työrajoitteisten työn-
3240: tekijöiden työllistämiseen
3241:
3242:
3243: Eduskunnalle
3244:
3245: Osa työllisyyden hoidosta on maassamme ta- nut vuodelle 1983 kyseistä määrärahaa
3246: pahtunut vuosittain valtion tulo- ja menoar- 7 500 000 markkaa, jonka se olisi pystynyt
3247: vioon varatulla ns. työrajoitteisten työntekijöi- käyttämään täysimääräisesti työrajoitteisten
3248: den työllistämiseen tarkoitetulla määrärahalla. työntekijöiden hyödylliseen ja tuottavaan työl-
3249: Kyseessä oleva määräraha on kuitenkin osoit- listämiseen. Määrärahan niukkuuden takia Ka-
3250: tautunut käytännössä tarpeeseen nähden riittä- jaanin työvoimapiiri sai käyttöönsä kuitenkin
3251: mättömäksi. vain 3 500 000 markkaa.
3252: Eri työvoimapiireistä tulleiden tietojen mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3253: kaan voitaisiin työvoimapiirien alueilla työllis- nioittaen,
3254: tää mielekkäästi paljon nykyistä enemmän työ-
3255: rajoitteisia työntekijöitä, mikäli valtiovallan ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3256: holta voitaisiin osoittaa tähän tarkoitukseen 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
3257: enemmän määrärahoja. markan määrärahan: työrajoitteisten
3258: Esimerkiksi Kajaanin työvoimapiiri oli ano- työntekijöiden työllistämistä varten.
3259: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3260:
3261: Aarno von Bell Pentti Lahti-Nuuttila Matti Puhakka
3262: Mats Nyby Hannu Kemppainen Sakari Val1i
3263: Timo Roos Liisa Jaakonsaari Risto Ahonen
3264: Heikki Mustonen Kerttu Törnqvist Reino Paasilinna
3265: Pentti Kettunen Sinikka Hurskainen Jussi Ranta
3266: Arvo Kemppainen Pertti Hietala Jouko Tuovinen
3267: Matti Luttinen Paula Eenilä Reijo Lindroos
3268:
3269:
3270:
3271:
3272: 7 0883005893
3273: 50 1983 vp.
3274:
3275: Raha-asia-aloite n:o .50
3276:
3277:
3278:
3279:
3280: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkatukikokeilun
3281: laajentamiseen Kainuussa
3282:
3283:
3284: Eduskunnalle
3285:
3286: Pysyvien työpaikkojen luomiseksi ptenunuo- mäistä voidaan pitää hyväksyttävänä. Lisäksi
3287: toisessa elinkeinotoiminnassa maaseudulla voi- rajantakaisen Kostamus-työmaan loppuminen
3288: daan valtion tulo- ja menoarviossa olevien mää- vuoden 1984 aikana vähentää entisestään työn-
3289: rärahojen rajoissa myöntää tukea maaseudun saantimahdollisuuksia omasta maakunnasta.
3290: työpaikkatukikokeiluasetuksessa säädetyin pe- Maaseudun työpaikkatukikokeilu omalta osal-
3291: rustein. taan kannustaa oma-aloitteisuutta ja luo uusia
3292: Valtioneuvoston kanslia on 1. 9. 1982 mää- edellytyksiä työtilaisuuksien syntymiselle haja-
3293: rännyt kokeilun kohteena olevat kunnat. Kai- asutusalueille.
3294: nuussa kokeilukuntana on Hyrynsalmen kunta. Kainuun olosuhteissa jokainen yksittäinenkin
3295: Kainuussa, Kajaanin työvoimapiirissä työttö- työtilaisuus on erittäin tärkeä.
3296: myysaste on maan korkein. Tällaisessa työlli- Kokeilun laajentaminen koskemaan kaikkia
3297: syystilanteessa ei haja-asutusalueen väestölle Kainuun maalaiskuntia olisi erittäin perusteltua.
3298: voida turvata työpaikkaa esim. kunnan keskus- Samalla se palvelisi ns. Kostamuksen jälkihoi-
3299: taajamissa. Vaihtoehdoiksi jäävät tällöin: don tavoitteita.
3300: - uusien työtilaisuuksien luominen haja- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3301: asutusalueille nioittaen,
3302: - siirtyminen työhön Kainuun ulkopuolelle,
3303: lähinnä Etelä-Suomeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3304: - siirtyminen Ruotsin työmarkkinoille tai 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
3305: - jääminen kotiseudulleen pitkäaikaistyöttö- markan määrärahan maaseudun työpaik-
3306: mäk.si. katukikokeilun laajentamiseksi koske-
3307: Luonnollisesti vaihtoehdoista vain ensim- maan kaikkia Kainuun kuntia.
3308: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3309:
3310: Aamo von Bell Pentti Kettunen Liisa Jaakonsaari
3311: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen Sakari Valli
3312: Hannu Kemppainen
3313: 1983 vp. 51
3314:
3315: Raha-asia-aloite n:o 51
3316:
3317:
3318:
3319:
3320: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslain 136 a §:n
3321: mukaisiin kohteisiin
3322:
3323:
3324: Eduskunnalle
3325:
3326: Rakennuslain 136 a §:n perusteella voidaan rakenteita, joissa ihmistyövoiman osuus on vielä
3327: kunnille myöntää harkinnan mukaan valtion- merkittävä.
3328: apua moottoriajoneuvoliikenteelle tärkeiden ka- Valtion tulo- ja menoarviossa on momentille
3329: tujen rakentamiseen. Samat säännökset koske- 31.24.34 myönnetty vuodeksi 1983 27 milj.
3330: vat myös rakennuskaavateitä. markkaa. Käynnissä olevien hankkeiden jatko-
3331: Taajamien tieliikenneoloja voidaan useissa rahoittaminen vaatii vuonna 1984 merkittävät
3332: tapauksissa kehittää tehokkaimmin avustamaila määrärahat, jos kuntien tähän mennessä ilmoit-
3333: kuntia yleistä tieverkkoa täydentävien katu- ja tamat toteuttamisaikataulut pitävät paikkansa.
3334: kaavateiden rakentamisessa ja parantamisessa. Eräiden tietojen mukaan kunnat ovat esittäneet
3335: Avustustoimintaa lisäämällä voidaan parantaa vuodeksi 1984 uusia lain piiriin kuuluvia hank-
3336: liikenteen palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta keita jo yli 100 milj. markan edestä, jolloin
3337: sekä vähentää ympäristöhaittoja. Samalla on tarvittava valtionosuus olisi noin puolet eli
3338: usein mahdollista lykätä tai kokonaan korvata 50 milj. markkaa.
3339: yleisiin teihin kohdistuvia tavallisesti monin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3340: verroin kalliimpia investointeja. Avustustoimin- nioittaen,
3341: nan laajentaminen on myös työllisyyden kan-
3342: nalta suotavaa, koska hankkeisiin liittyy aina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3343: myös huomattava määrä kuntien omaa rahoi- 1984 tulo- ;a menoarvioon 40 000 000
3344: tusta, jolloin suhteellisen vähäisillä valtion kus- markan määrärahan rakennuslain 136 a
3345: tannuksilla saadaan aikaan merkittävä työllis- §:n mukaisten harkinnanvaraisien val-
3346: tävä vaikutus. Avustettavat kohteet sisältävät tionapujen myöntämiseksi kunnille.
3347: usein siltoja, ympäristötöitä ynnä muita taito-
3348: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3349:
3350: Kaj Bärlund Pentti Lahti-Nuuttila Peter Muurman
3351: Mikko Rönnholm Markus Aaltonen Pirjo Ala-Kapee
3352: Matti Luttinen
3353: 52 1983 vp.
3354:
3355: Raha-asia-aloite n:o '2
3356:
3357: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta katumaksujen ylimää-
3358: räisiin valtionosuoksiin
3359:
3360:
3361: Eduskunnalle
3362:
3363: Katumaksulait ovat olleet voimassa muuta- raha osuu yleiselle tieverkolle pääasiassa taaja-
3364: man vuoden. Tänä aikana on käynyt ilmi, että mien ulkopuolelle. Taajamien kadut ja kaavatiet
3365: niissä on useita puutteellisuuksia. Korjauksia rakennetaan, parannetaan ja kunnossapidetään
3366: miettii komitea, joka saanee työnsä valmiiksi kunnallisverojen tuotosta tai osin katumak-
3367: toukokuun 1983 loppuun mennessä. Vaikka suista. Jotta myös taajamaväestö, noin 60 pro-
3368: toimikunnan työ ei ole vielä valmis, on jo nyt senttia Suomen väestöstä, tulisi tasapuolisesti
3369: nähtävissä tarve lisätä valtion katumaksuihin kohdelluksi, tulisi taajamien tieliikennemenoi-
3370: kohdistamaa tukea, joka nykyisellään on vain hin palauttaa nykyistä enemmän moottoriajo-
3371: noin 2-3 prosenttia kaikista kadunpitome- neuvoilta perittäviä veroja ja maksuja.
3372: noista. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3373: Yleiset perustelut tälle ovat seuraavat: Val- nioittaen,
3374: tio kerää moottoriajoneuvoliikenteeltä erilaisina
3375: veroina ja maksuina huomattavan summan, ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3376: kyisellään yli 7 miljardia markkaa vuodessa, 1984 tulo- ja menoarvioon 80 000 000
3377: josta summasta palautuu tieliikenteen hyväksi markan määrärahan katumaksujen lisät-
3378: vain osa tie- ja vesirakennuslaitoksen kautta. tyjen ylimääräisten valtionosuuksien
3379: Tie- ja vesirakennuslaitoksen kautta palautuva maksamiseen kunnille.
3380: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3381:
3382: Kaj Bärlund Markus Aaltonen Liisa Jsakonsaari
3383: Mikko Rönnholm Matti Luttinen Peter Muurman
3384: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Pirjo Ala-Kapee
3385: 1983 vp. 53
3386:
3387: Raha-asia-aloite n:o '3
3388:
3389: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaltevan keskuspuh-
3390: distamon runkoviemärin rakentamisen saattamiseksi valtion
3391: vesihuoltotöiden piiriin
3392:
3393:
3394: Eduskunnalle
3395:
3396: Länsi-Suomen vesioikeus on asettanut Van- valmistuttua suurin osa Hyvinkään jätevesistä
3397: taanjoen latvoilla oleville Hyvinkään ja Riihi- voitaisiin ohjata siellä käsiteltäviksi.
3398: mäen kaupungeille jäteveden puhdistamisen Länsi-Suomen vesioikeuden viime vuonna
3399: osalta erittäin kovat puhdistusvaatimukset. Tar- annetussa päätöksessä määritellyt lupaehdot
3400: koituksena on Vantaanjoen veden puhdistami- mm. Hyvinkään kaupungin jätevesien puhdis..
3401: nen entistä puhtaammaksi mainittujen kaupun- tamiseksi ovat vaatimustasoltaan erittäin anka-
3402: kien ja Nurmijärven kunnan laskiessa puhdis- rat. Keskuspuhdistamon ja runkoviemärin ra-
3403: tetut jätevetensä Vantaaseen. kentaminen Vantaanjoen veden saattamiseksi
3404: Hyvinkään osalta alkaa Kaltevan keskuspuh- tältä osin nykyistä puhtaammaksi edellyttää val-
3405: distamon rakentaminen todennäköisesti ensi tion osallistumista hankkeeseen.
3406: syksynä. Puhdistamo valmistuu kesällä 1984. Runkoviemärin kustannukset nousevat noin
3407: Tällöin ohjataan nykyisten Martin ja Kittelän 10 miljoonaan markkaan. Tämän työn saami-
3408: puhdistamojen jätevedet runkoviemärin avulla seksi nk. valtion vesihuoltotöitten piiriin mer-
3409: Kaltevan keskuspuhdistamoon. Keskuspuhdista- kitsisi valtion mukaantuloa tähän hankkeeseen
3410: mon I vaihe maksaa noin 20 miljoonaa mark- noin 5 miljoonalla markalla.
3411: kaa, ja II vaiheen rakentaminen tämän vuosi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3412: kymmenen lopussa, jolloin myös nykyisen nioittaen,
3413: Hyyppärän puhdistamon jätevedet johdetaan
3414: keskuspuhdistamoon, on kustannuksiltaan sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3415: maa suuruusluokkaa. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
3416: Runsaan 7 kilometrin pituisen runkoviemärin 30 AO. 77 (Vesistötyöt) 5 000 000 marle-
3417: rakentaminen pitäisi saada työn alle hyvissä kaa Kaltevan keskuspuhdistamon runko-
3418: ajoin ensi vuonna, jotta keskuspuhdistamon viemärin rakentamisen saattamiseksi nk.
3419: valtion vesihuoltotöitten piiriin.
3420: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3421:
3422: Kaarina Dromberg Pekka Löyttyniemi
3423: Tauno Valo- Elsi Hetemäki-Olander
3424: 54 1983 vp.
3425:
3426: Raha-asia-aloite n:o S4
3427:
3428: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lasten kult-
3429: tuuri-, kotiharjoitus- ja opetusmateriaalin suunnitteluun ja
3430: valmistukseen
3431:
3432:
3433: Eduskunnalle
3434:
3435: Vammaisen lapsen tarpeet ovat jääneet yh- julkaistaan tänä vuonna. Rahaa tarvitaan siis
3436: teiskunnassamme liian vähälle huomiolle. Elä- lisää. Hakemus on jätetty myös opetusministe-
3437: mässä selviäminen vaatii vammaiselta pienestä riölle. Mutta vastaisen tarpeen varalta erityi-
3438: pitäen monin verroin enemmän omakohtaista •sesti kuulovammaisten, mutta muidenkin vam-
3439: uurastusta kuin terveeltä. maisten lasten kotiharjoitus- ja terapiamate-
3440: Niinpä esimerkiksi kuulovammaisen lapsen, riaaliksi ja kulttuuritarpeisiin olisi voitava suun-
3441: mutta myös hänen vanhempainsa, on opittava nitella ja valmistaa materiaalia. Siksi valtion
3442: oma kieli, viittomakieli. Sen oppiminen ei ole tulo- ja menoarvioon tulisi varata tähän tar-
3443: yksinkertaista. Ja lapsen ajatusmaailma jää hel- koitukseen oma momentti ja määräraha. Sen ei
3444: posti suppeaksi. Sen minkä näkee, voi taju- tarvitsisi alkuunsa edes olla suuri, asiantunte-
3445: takin. Mutta kun ei kuule, on vaikeampaa via, osaavia tekijöitä kun ei valitettavasti ole
3446: oppia esimerkiksi käsitteellisiä sanoja, sitä mikä monia.
3447: ei ole konkreettista. Kuuleville lapsille luetaan Nimenomaan kuulovammaiset lapset ovat
3448: satuja pienestä pitäen, kun halutaan avartaa Suomessa vähemmistöryhmä, joka ei ole tähän
3449: lapsen ajatusmaailmaa ja käsityskykyä, antaa asti saanut käsiinsä kertovaa kirjallisuutta
3450: virikkeitä ja valmiuksia lapsen monipuoliselle omalla äidinkielellään, ainoastaan laulukirjoja
3451: henkiselle kehitykselle. j.1 kuvastoja. Tekeillä oleva satukirja on saanut
3452: Kuulovammaisen pienen lapsen vanhempia kaikkialta asiantuntijapiireistä kiittävät arvoste-
3453: kehotetaan lukemaan lapsilleen satukirjoja viit- lut ia sen tarve on tunnustettu. Sanallinen tuki
3454: tomakielellä. Tuo kieli olisi luonnollisesti opit- ei kuitenkaan riitä.
3455: tava ja osattava perin pohjin, ennenkuin satu- Ulkomaisista satukirjoista ei ole apua. Tar-
3456: kirjojen lukeminen ja ,selittäminen käy päinsä. vitaan kotimaisia, sillä sanat, jotka suomalaisen
3457: Kuitenkin lapsen tulisi voida mahdollisim.._tnan on helpointa ääntää ja jotka opitaan ensimmäi-
3458: varhain oppia viittomakieli ja valmentautua seksi ( esim. puu, pupu), eivät muissa kielissä
3459: koulua varten, myös avartaa maailmaansa. ole lainkaan helpoimpia kuulovammaisille lap-
3460: Uudessakaupungissa onkin puheterapeutin ja sille.
3461: kuulovammaisten lasten taitelijaäidin voimin Sadut auttavat kuulovammaisia lapsia murta-
3462: ryhdytty uraauuttavaan työhön, tekemään satu- maan oman konkreettisen maailmansa muuria
3463: kirjaa kuulovammaisille lapsille. Sitä ei tehdä ja omaksumaan myös käsitteitä ja niiden maail-
3464: omanvoitonpyyntimielessä, vaan vaivaa ja voi- moja. Sadut ovat si~si vammaisille lapsille suun-
3465: mia säästämättä tarkoituksella auttaa kuulovam- nattomasti tärkeämpiä kuin kuuleville.
3466: maisia lapsia ja heidän vanhempiaan kuulovam- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
3467: maisen elämään valmentautumisen vaikealla nioittaen,
3468: tiellä. Såtukirjaa tehdään pitkäaikaisen oma-
3469: kohtaisen asiantuntemuksen ja kokemuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3470: pohjalta. 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
3471: Ty5 vliliti.i kuite!lkin valmistuakseen rahaa kan määrärahan vammaisten lasten kult-
3472: vähintään 20 000 markkaa. Turun ja Porin lää- tuuri-, kotiharjoitus- ja opetusmateriaa-
3473: nin taidetoimikunta myönsi työhön äskettäin lin suunnitteluun ja valmistamiseen.
3474: 3 000 markkaa edellytyksellä, että satukirja
3475: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3476:
3477: Paula Eenilä Kari Rajamäki Kerttu Törnqvist
3478: Timo Roos Kari Urpilainen Tuulikki Hämäläinen
3479: Juhani Surakka Peter Muurman Kaisa Raatikainen
3480: Risto Ahonen
3481: 1983 vp. 55
3482:
3483: Raha-asia-aloite n:o 55
3484:
3485:
3486:
3487:
3488: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenkulttuurin tutki-
3489: muslaitoksen perustamisen suunnitteluun
3490:
3491:
3492: Eduskunnalle
3493:
3494: Suomessa on kolmen korkeakoulun yhtey- kypäivänä enemmistön kulttuuri, ei sen tutki-
3495: dessä ns. kansanperinteen tutkimuslaitokset. musta voida enää jättää muutaman harvan
3496: Näissä tutkitaan pääasiallisesti ns. kansankult- asiasta kiinnostuneen tutkijan selvitettäväksi.
3497: tuuria, joka perinteellisesti ymmärretään talon- Tämä ei ole mahdollista taloudellisesti eikä tut-
3498: poikaiskulttuuriksi. Lisäksi eräät näistä laitok- kijaresurssit huomioonottaen. Ainoa keino asian
3499: sista ovat tutkimusohjelmissaan ottaneet huo- ratkaisemiseksi on erityisen työväenkulttuuria
3500: mioon myös säätyläis- ja pappilakulttuurin. Sen tutkivan ja selvittelevän tutkimuslaitoksen
3501: sijaan viime vuosisadan jälkipuoliskolla alkanut perustaminen.
3502: yhteiskunnallinen ja teollinen muutos on saanut Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3503: vähän huomiota osakseen kulttuuritutkimuk- nioittaen,
3504: sessa. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että
3505: teollisuustyöväestön henkinen ja aineellinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3506: kulttuuri on selvittämättä. 1984 tulo- ;a menoarvioon 500 000
3507: Koska kuitenkin kysymyksessä on varsin laa- markkaa työväenkulttuurin tutkimuslai-
3508: jan yhteiskuntaluokan edustama kulttuuri, ny- toksen perustamisen suunnitteluun.
3509: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3510:
3511: Paula Eenilä Pekka Myllyniemi Arja Alho
3512: Jouko Skinnari Sakari Knuuttila Tuula Hautamäki
3513: Mikko Rönnholm Juhani Surakka Sinikka Hurskainen
3514: Anna-Liisa Piipari Pirjo Ala-Kapee Jorma Rantanen
3515: Mikko Elo Maija Rajantie Timo Roos
3516: Liisa Jaakonsaari Aimo Ajo
3517: 56 1983 vp.
3518:
3519: Raha-asia•aloi~ n:o 56
3520:
3521:
3522:
3523:
3524: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työväen keskusmuseon
3525: perustamiseen
3526:
3527:
3528: Eduskunnalle
3529:
3530: Suomalaisessa museolaitoksessa on työväen- saasti museoesineistöä, joka on luettelohava ja
3531: liikkeen ja työväestön perinne laiminlyöty, järjestettävä.
3532: jos sitä verrataan esim. säätyläis- ja talonpoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3533: kaiskulttuurien vaalimiseen. Tämä tosiasia on nioittavasti,
3534: yleisesti tiedostettu ja tunnustettu asiantunti-
3535: joiden keskuudessa. Viime aikoina onkin niin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3536: valtiovallan kuin työväenliikkeenkin piirissä 1984 tulo- ja menoarvioon 150 000
3537: ldinnitetty tähän epäkohtaan huomiota. markkaa työväen keskusmuseon perus-
3538: On tehty se johtopäätös, että maahan täytyy tamiseen liittyvää suunnittelua varten
3539: perustaa työväen keskusmuseo. Asia vaatii kui- ja olemassa olevien laitosten museoesi-
3540: tenkin perusteellista valmistelua ja suunnittelua. neistön luetteloimista varten.
3541: Olemassa olevien laitosten yhteydessä on run-
3542: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3543:
3544: Paula Eenilä Risto Ahonen Kerttu Törnqvist
3545: Kari Urpilainen Mikko Rönnholm Tuulikki Hämäläinen
3546: Peter Muurman Timo Roos Kaisa Raatikainen
3547: Kari Rajamäki
3548: 1983 vp. 57
3549:
3550: Raha-asia-aloite n:o 57
3551:
3552: Eenilä: Määrärahan osoittamisesta Aurajoen vesiensuojelusuunni-
3553: telman toteuttamiseksi
3554:
3555: Eduskunnalle
3556:
3557: Turun kaupunki on vuodesta 1923 alkaen aineet mukaan lukien sisältää aineita, joiden on
3558: ottanut pääosan raakavedestään suoraan Aura- ulkomaisten tutkimusten mukaan todettu ai-
3559: joesta. Aurajoki on tyypillinen Lounais-Suomen heuttavan syöpää.
3560: rannikovyöhykkeen vähäjärvinen joki, jossa Eräitä suosituksen yli menev1a ehdotuksia:
3561: virtaamien suuret vaihtelut ja veden laadun voi- - yhdyskuntien jätevedet pitäisi biologis-
3562: makkaat muutokset ovat tunnusomaisia. kemiallisen käsittelyn lisäksi vielä suodattaa
3563: Viime vuosikymmenenä on Aurajoen vedessä - lietesäiliötilavuutta tulee suositellusta
3564: esiintynyt ajoittain voimakkaita maku- ja haju- kuuden kuukauden varastointitilavuudesta 1,2
3565: haittoja. Aurajokeen joutuu asutuksen kasvun, m31sikayksikkö lisätä 2,0 m31sikayksikkö
3566: teollisuuden laajentumisen ja maatalouden seu- - Aurajoen varren kuntien ongelmajättei-
3567: rauksena entistä enemmän pesuaineita, lannoit- den varastointia ja kuljetusta, samoin kuin kun-
3568: teita, kasvinsuojeluaineita, hyönteismyrkkyjä, tien kaatopaikkojen sijoittamisen ja käytön
3569: maaöljytuotteita sekä enemmän tai vähemmän valvontaa on tehostettava
3570: puhdistettuja jätevesiä. Joen rannalle tiedetään - vedentutkimuksen keskittämistä yhteen
3571: aikoinaan varastoidun jopa muualta tuotuja laitokseen Turussa on harkittava.
3572: ongelmajätteitä. Ajoittain on sattunut tapauksia, Turun seudun vesihuollon turvaaminen on
3573: jolloin vedessä on todettu myrkkyjä, joiden niin tärkeä asia, että vapaaehtoisuuteen perus-
3574: alkuperää ja laatua ei ole lopullisesti kyetty tuvien vesiensuojeluohjeiden sijaan olisi myös
3575: edes selvittämään. maatalouden vesiensuojelukysymyksissä annet-
3576: Veden laatua tarkkaillaan ja tutkitaan turhan tava selvät vesilain mukaiset määräykset ja
3577: monissa eri laboratorioissa. Aivan ilmeisesti tut- valvontaohjeet.
3578: kimusten keskittäminen olisi aiheellista. Aurajoessa olevat heikkokuntoiset ja vuota-
3579: Asukkailla on ajoittain veden erityisen huo- vat padot pitäisi pyrkiä korjaamaan valtion
3580: non laadun vuoksi ilmennyt selviä veden aiheut- varoin, esim. Kuuskoski, Leppäkoski ja Nau-
3581: tamia vatsavaivoja. Samoin monille allergi- telankoski.
3582: koille vesi on ajoittain aiheuttanut hyvinkin Turun kaupunki on aikoinaan .tehnyt vesi-
3583: voimakkaita allergiaoireita. Näin tapahtui esim. hallitukselle ehdotuksen vesilakia ankarampien
3584: 1982 joulun tienoissa. Syynä oli tällöin jokin määräysten saamiseksi Aurajoen vesistöalueelle.
3585: selvittämättä jäänyt myrkyllinen aine. Keväällä Aurajoen vesiensuojelusuunnittelun neuvotte-
3586: 1978 taas veden maku- ja hajuhaitat, jotka oli- lukunta jätti vihdoin ehdotuksensa joen suo-
3587: vat erityisen voimakkaat, selvästi tuntuivat ole- jelusuunnitelmaksi vuonna 1980. Täydennet-
3588: van peräisin sikaloiden jätevesistä. tynä vesilain tiukennetuilla säännöksillä se voisi
3589: Aurajoen vesiensuojelun suunnittelun neu- antaa tietyn pohjan asian pikaiseksi eteenpäin
3590: vottelukunnan ehdotuksessa annetaan suosituk- viemiseksi niin, että Turun seudun raakavesi
3591: sia Aurajoen kuormituksen vähentämiseksi ja ratkaisevasti paranisi. Tämä olisi käytännön
3592: joen käyttökelpoisuuden parantamiseksi. ympäristönsuojelutyötä tavallisen ihmisen hy-
3593: Kun Aurajoki tulee olemaan tulevaisuudessa- väksi. Asia kuitenkin mitä ilmeisimmin vaatii
3594: kin lähes 200 000 asukkaan raakavesilähteenä, valtiovallan rahallista myötävaikutusta.
3595: pitäisi sen alueella soveltaa normaalia tiukem- Edellä olevan nojalla ehdotan,
3596: pia vesiensuojelumääräyksiä kaikkeen vettä
3597: likaavaan toimintaan sekä asettaa myös rajoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3598: tuksia maankäytölle Aurajoen rantamilla. Tie- 1984 tulo- ;a menoarvioon 17 000 000
3599: detäänhän, että tämä Turun seudun juomavesi markkaa Aura;oen vesiensuo;elusuunni-
3600: jo pelkästään sen puhdistamiseen käytetyt telman nopeaksi toteuttamiseksi.
3601: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3602:
3603: Paula Eenilä
3604: 8 0883005893
3605: 58 1983 vp.
3606:
3607: Raha-asia-aloite n:o '8
3608:
3609:
3610:
3611:
3612: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakontor-
3613: jUJJtaan Turun tie. ja vesirakennuspiirin alueella
3614:
3615:
3616: Eduskunnalle
3617:
3618: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioon ottaen
3619: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakentorjunta
3620: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
3621: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait· tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
3622: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimis- ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkky-
3623: tölle ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuu- jen vaaraa ilmenisi.
3624: teen uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3625: vaarallisuudesta. Viime aikoina on jopa paljas- tavasti,
3626: tunut näiden tutkimustulosten salailua. Myös
3627: esiintyy jopa viranomaistenkin taholla vähek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3628: syntää vesakkomyrkkyjen vaarallisuutta koh- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
3629: taan. Tie- ja vesirakennushallitus on kuitenkin 31.24.14 1 000 000 markkaa käytettä-
3630: suorittanut vuosittain tienvarsimyrkytyksiä ylei- väksi mekaaniseen vesakontorjuntaan
3631: sön ankarasta vastustuksesta huolimatta. Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
3632: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3633:
3634: Paula Eenilä Mikko Rönnholm
3635: 1983 vp. 59
3636:
3637: Raha-asia-aloite n:o 59
3638:
3639:
3640:
3641:
3642: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien
3643: rakentamiseen väleille Parainen-Houtskär ja Kustavi-
3644: Turku
3645:
3646:
3647: Eduskunnalle
3648:
3649: Pyöräilyn suosio on viime vuosina jatkuvasti tekijä, että saaristotieltä kannattaa pysyä pyö-
3650: kasvanut. Näin siitä huolimatta, että kevyen rinensä poissa. Kuitenkin saaristoluonto hou-
3651: liikenteen väyliä on toistaiseksi harvassa, ja kuttelee kansalaisia kesänviettoon, niitäkin,
3652: siellä, mistä ne puuttuvat, ainoastaan innok- joilla ei ole omaa mökkiä siellä. Matkailun
3653: kaimmat ja uhkarohkeimmat pyöräilijät uskal- kehittämisen kannaltakin kevyen liikenteen
3654: tautuvat tielle. Pyöräilyn suosio terveellisenä väylien rakentaminen saaristoon olisi tärkeätä.
3655: ja huokeana matkustusmuotona tulee kuitenkin Samalla tulisi luonnollisesti kehittää myös saa-
3656: energian hinnan tulevaisuudessakin mitä toden- riston leirialueita.
3657: näköisimmin noustessa huomattavalla vauhdilla Jotta saaristo avautuisi kaikelle kansalle
3658: kasvamaan sen mukana. kesämatkailukohteiden parhaimpiin kuuluvana,
3659: Siksi pyöräilyn kehittymiselle niin työmat- ja jotta kotimaanmatkailua voitaisiin kansan-
3660: kailun kuin kesäisen perhematkailun, "kansan- matkailun muodossa kehittää, ehdotamme kun-
3661: matkailun", mahdollistavana on luotava edelly- nioittaen,
3662: tykset. Pyöräilyn vaarat on poistettava raken-
3663: tamalla riittävästi kevyen liikenteen väyliä. - että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3664: Erityisesti kesämatkailukohteena Turun saaristo 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
3665: on suosittu. Pyörällä sinne ei kuitenkaan nykyi- markkaa kevyen liikenteen väylien ra-
3666: sellään pääse. Näin voidaan sanoa, sillä jatku- kentamiseksi Turun saaristoon väleille
3667: vat autojonot kapealla saaristotiellä ja kilpa- Parainen-Houtskär ja Kustavi-Turku.
3668: ajo losseille on pyöräilijöille niin suuri vaara-
3669: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3670:
3671: Paula Eenilä Mikko Rönnholm
3672: 60 1983 vp.
3673:
3674: Raha-asia-aloite n:o 60
3675:
3676:
3677:
3678:
3679: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta radan sähköistämiseen ja
3680: perusparannukseen välillä Turku-Toijala
3681:
3682:
3683: Eduskunnalle
3684:
3685: Maan rautatieverkoston kehittämisessä Var- minlyöminen suunnata myös ulkomaankauppaan
3686: sinais-Suomi on jäänyt pahasti jälkeen muualla liittyviä kuljetuksia ohi Varsinais-Suomen luon-
3687: maassa tapahtuvasta kehityksestä. non- ja sääolojen kannalta edullisten ja suori-
3688: Henkilöliikenteessä tämä on paikallisliiken- tuskykyisten satamien.
3689: teen kohdalla koettu - tarkoitusta varten Turun-Toijalan radan varrella SlJaltsee
3690: suunnitellun diesel-kaluston vanhetessa ja myös kehitysvaikeuksista kärsivä Loimaan ta-
3691: uusien puuttuessa - jatkuvina supistuksina lousalue, jonka kehitysedellytyksiin tämän rau-
3692: ja supistusuhkana. Pitempimatkaisen henkilölii- tatien kunnolla on ratkaiseva vaikutus.
3693: kenteen kohdalla tilanne tulee ennen pitkää Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3694: vaikeuttamaan kohtuuttomasti myös Turun ja
3695: Naantalin satamien kautta kulkevan kansain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3696: välisen matkustajaliikenteen jatkokuljetuksia ja 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3697: suuntaamaan niitä energiatalouden kannalta epä- markan määrärahan Turun-Toijalan
3698: edullisempiin kuljetusmuotoihin. radan sähköistämisen ja perusparannuk-
3699: Tavaraliikenteen kohdalla uhkaa erityisesti sen suunnittelua varten.
3700: rataosuuden Turku-Toijala kehittämisen lai-
3701: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3702:
3703: Paula Eenilä Mikko Rönnholm
3704: 1983 vp. 61
3705:
3706: Raha-asia-aloite n:o 61
3707:
3708:
3709:
3710:
3711: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kuljetusalan työsuojelu-
3712: tarkastajan viran perustamiseksi Turun ja Porin työsuojelu-
3713: piiriin
3714:
3715:
3716: Eduskunnalle
3717:
3718: Autoliikenne muodostaa muusta elinkeino- jeluplireihin, joissa ei vielä ole kuljetusalan työ-
3719: toiminnasta selvästi poikkeavan toiminta-alan, suojelutarkastajan virkaa, tulisi sellainen mitä
3720: jolla työsuojelun ja liikenneturvallisuuden kan- pikimmin perustaa.
3721: nalta on merkittävä yhteiskunnallinen vastuu- Turun ja Porin työsuojelupiirissä on voi-
3722: alue. makkaan ulkomaanliikenteen johdosta yhteensä
3723: Kuljetusalalle on eduskunnan päätöksellä eniten eli 365 kappaletta sellaisia kuljetusalan
3724: säädetty omat työaikaa koskevat lait, joissa työpaikkoja, jotka kuuluvat valtion työsuojelu-
3725: määrätään alalla toimivien pisimmät työajat viranomaisten tarkastettaviksi, mutta kuljetus-
3726: samoin kuin lepoajat. Alalla on myös kan- alan työsuojelutarkastajan virka sieltä kuiten-
3727: sainvälisiä määräyksiä. Työaikalain noudatta- kin puuttuu. Turun ja Porin työsuojelupiiri
3728: misen valvonta maantieliikenteessä on kuiten- vaatisikin ensimmäiseksi tällaisen viran.
3729: kin puutteellista, koska tarkastajia on aivan Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
3730: liian vähän. nioittaen,
3731: V aitioneuvoston asettama kuljetusalan työ-
3732: suojeluneuvottelukunta onkin yksimielisesti to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3733: dennut tarkastajien virkojen perustamisen tar- 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
3734: peellisuuden. Alan työntekijäjärjestö Auto- ja 33.03.01 45 000 markkaa kuljetusalan
3735: kuljetusalan Työntekijäliitto r.y. on useamman työsuojelutarkastajan viran perustami-
3736: vuoden ajan myös esityksillään vaatinut tarkas- seksi Turun ja Porin työsuojelupiiriin.
3737: tajien virkojen perustamista. Kaikkiin työsuo-
3738: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
3739:
3740: Paula Eenilä Mikko Rönnholm Mikko Elo
3741: 62 1983 vp.
3742:
3743: Raha-asia-aloite n:o 62
3744:
3745:
3746:
3747:
3748: Ehrnrooth: Määrärahan osoi'ttami'sesta rintamaveteratanien kuntoo-
3749: tustoimintaan
3750:
3751:
3752: Eduskunnalle
3753:
3754: Tämän vuoden alussa tuli voimaan laki rin- taavien määrärahojen ohella valtion kuntootus-
3755: tamaveteraanien kuntoutuksesta. Lain mukaan toimintaa varten myöntämän määrärahan oltava
3756: rintamaveteraanilla on mahdollisuus työ- ja nykyistä määrärahaa paremmassa suhteessa tar-
3757: toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään kun- peeseen. Siksi ehdotan vuoden 1983 tulo- ja
3758: toutukseen. menoarviossa olevan 25 milj. markan määrä-
3759: Koettua tarvetta kuntoutukseen on arvioitu rahan kaksinkertaistamista vuoden 1984 tulo-
3760: olevan noin yhdellä kolmasosalla kaikista ve- ja menoarviossa.
3761: teraaneista eli noin 100 000 veteraanilla. Tä- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
3762: män vuoden valtion tulo- ja menoarvioon otettu vasti,
3763: määräraha rintamaveteraanien kuntootustoimin-
3764: taa varten, 25 milj. markkaa, ei vastaa lä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3765: heskään tarvetta. Jotta kuntootuslain rintama- 1984 tulo- ;a menoarvioon 50 000 000
3766: veteraaneille antama mahdollisuus kuntoutuk- markan määrärahan valtionapuna rinta-
3767: seen toteutuisi käytännössä, olisi kuntien vas- maveteraanien kuntoutustoimintaan.
3768: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
3769:
3770: Georg C. Ehrnrooth
3771: 1983 vp. 63
3772:
3773: Raha-asia-aloite n:o 63
3774:
3775:
3776:
3777:
3778: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisten linja-auto-
3779: liikennettä harjoittavien yritysten tukemiseen
3780:
3781:
3782: Eduskunnalle
3783:
3784: Maassamme julkista liikennettä harjoittaneet Eläkeläisillä ja työelämän palveluksessa olevilla
3785: linja-autoliikennöitsijät joutuvat harkitsemaan ei ole varaa oman auton eikä taksin käyttöön.
3786: reittiliikenteen lopettamista kustannussyistä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3787: Kuljetuspalvelut ovat tästä syystä vaarassa lop- taen,
3788: pua, ellei yhteiskunta avusta kannattamattomia
3789: linjoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3790: Haja-asutusalueilla asuu kuitenkin paljon 1984 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
3791: ihmisiä, joille julkiset kulkuvälineet ovat ainoa markan määrärahan yksityistä Unia-auto-
3792: mahdollisuus suorittaa kohtuuhintaisia matkoja. liikennettä harioittaville yrityksille lii-
3793: kenneyhteyksien turvaamiseksi.
3794: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3795:
3796: Vieno Eklund Urho Pohto Heikki Riihijärvi
3797: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti Reijo Enävaara
3798: Urpo Leppänen Pentti Kettunen Mikko Vainio
3799: Pentti Skön Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
3800: 64 1983 vp.
3801:
3802: Raha-asia-aloite n:o 64
3803:
3804:
3805:
3806:
3807: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta teattereiden lasten-
3808: ohjelmistotoiminnan tukemiseen
3809:
3810:
3811: Eduskunnalle
3812:
3813: Suomen Kansallisteatterin ja Kansallisooppe- myytyjä. On selvästi tarvetta lastenteatteritoi-
3814: ran ohjelmiston suunnittelussa on jossain mää- minnan laajentamiseen ja erityisen lastenteat-
3815: rin pyritty ottamaan huomioon myös lapsiylei- terin perustamiseen esimerkiksi Helsingin Kau-
3816: sön tarpeet. Helsingissä on mm. Helsingin Kau- punginteatterin yhteyteen tai muutoin siten,
3817: punginteatteri pitänyt lisäksi jatkuvasti ohjel- että se voisi palvella sekä pääkaupunkialueen
3818: mistossaan vähintään yhtä lapsille tarkoitettua lastenteatterina että toimia myös muille las-
3819: näytelmää. Tämän lisäksi ovat muut eri paik- tenteatteria harjoittaville teattereille ja teat-
3820: kakunnilla sijaitsevat laitosteatterit pyrkineet teriryhmille esiintymis- ja harjoittelupaikkana.
3821: huomioimaan lasten kasvattamisen teatterin ys- Hankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa tu-
3822: täviksi. Ilahduttavassa määrin ovat myös eri lisi ottaa huomioon myös valtakunnallisen toi-
3823: teatteriryhmät sisällyttäneet ohjelmistoonsa lap- minnan koordinointi ja tukipalvelujen tuotta-
3824: sille ja nuorille tarkoitettuja esityksiä, ovatpa minen.
3825: eräät näistä ryhmistä jopa lähes yksinomaan Edellä ·esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3826: keskittyneet lastenohjelmien tuottamiseen. nioittavasti,
3827: Yhtenä puutteena toimitilojen ja varojen puut-
3828: teen lisäksi on ollut lapsille ja nuorille kirjoitet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3829: tujen ja sävellettyjen ohjelmien vähäisyys ver- 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
3830: rattuna siihen, mitä tuotetaan aikuisyleisölle. markkaa teattereiden ja teatteriryhmien
3831: Ainakin pääkaupunkiseudulla on kuitenkin sekä oopperan lastenohjelmiston tuke-
3832: havaittavissa, että eri teattereiden lastennäytän- miseen sekä erityisen pääkaupunkiin si-
3833: nöt saattavat olla kuukausia etukäteen Ioppuun- joitettavan lastenteatterin suunnitteluun.
3834: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
3835:
3836: Tarja Halonen Arja Alho Kari Rajamäki
3837: 1983 vp. 65
3838:
3839: Raha-asia-aloite n:o 65
3840:
3841:
3842:
3843:
3844: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläintarhanlahden ja
3845: Töölönlahden veden ja rantojen puhdistamiseen Helsingissä
3846:
3847:
3848: Eduskunnalle
3849:
3850: Helsingin asema maan pääkaupunkina asettaa ja alueen rannat vo1tru.sun tehokkaasti saada
3851: lisävaatimuksia sen puisto- ja virkistysalueiden puhdiSitus- ja uudelleenkäyttösuunnitelman koh-
3852: hoidolle. Vuosikymmenien kuluessa tapahtunut teeksi, tulisi valtion tulo- ja menoarvioesityk-
3853: Töölönlahden ja Eläintarhanlahden vesien saas- seen ottaa erityinen määräraha ympäristönsuo-
3854: tuminen ja niiden rantojen likaantuminen on jelutavoitteiden toteuttamiseksi myös pääkau-
3855: haitallista sekä pääkaupunkiseudun asukkaille punkialueen sydämessä.
3856: että myös Helsingissä vuosittain vierailevien lu- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
3857: kuisien kotimaisten ja ulkomaisten matkaili- nioittavasti,
3858: joiden kannalta. Koska kyseisten alueiden puh-
3859: distaminen riittävästi uimis- ja muuhun ulkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3860: lukäyttöön on Helsingin kaupungille varsin kal- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3861: lis kohde, on pelättävissä, että hanketta lykä- markan määrärahan suunnittelun aloit-
3862: tään liian kauan. Tällöin on vaarana, että koko tamiseksi Helsingin kaupungissa sijait-
3863: alue tullaan menettämään ulkoilu- ja virkis- sevien Eläintarhanlahden ja Töölönlah-
3864: tysmielessä. den veden ja rantojen puhdistamiseksi
3865: Jotta Töölönlahden ja Eläintarhanlahden vesi uinti- ja virkistyskäyttöön kelpaaviksi.
3866: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
3867:
3868: Tarja Halonen Arja Alho
3869:
3870:
3871:
3872:
3873: 9 0883005893
3874: 66 1983 vp.
3875:
3876: Raha-asia-aloite n:o 66
3877:
3878:
3879:
3880:
3881: Hautamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten yhteiskunta-
3882: takuukokeilun laajentamiseen Keski-Suomen lääniin
3883:
3884:
3885: Eduskunnalle
3886:
3887: Työvoimaministeriön johdolla toteutettava ja Viitasaari. Kun kokeilun kannalta olisi il-
3888: nuorten yhteiskuntatakuukokeilu käynnistyi ke- meisen tarkoituksenmukaista kohdistaa se yhte-
3889: väällä 1981. Kokeilun tavoitteena on selvittää, näisiin työssäkäyntialueisiin, sopisi Keski-Suo-
3890: millä keinoin yhteiskunta voi turvata alle 25- mesta tällaisiksi kohdealueiksi Suolahden-
3891: vuotiaille nuorille koulutus- ja työpaikan. Hal- Äänekosken ja Jyväskylän työssäkäyntialueet.
3892: lituksen tulo- ja menoarvioesityksessä kokeilu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3893: aikaa on ehdotettu jatkettavaksi vuoden 1983
3894: loppuun. Kokeilu on käynnissä yhteensä 29 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3895: kunnassa. 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
3896: Keski-Suomen läänin alueella ei ole yhtään 34.50.28 6 000 000 markkaa käytettä-
3897: kokeilukuntaa. Eräät keskisuomalaiset kunnat väksi nuorten yhteiskuntatakuukokeilun
3898: ovat kuitenkin ilmaisseet työvoimaministeriölle laa;entamiseen niin, että kokeilua voitai-
3899: myönteisen kiinnostuksensa kokeilua kohtaan siin suorittaa myös Keski-Suomen lää-
3900: ja valmiuden käydä asiasta jatkoneuvotteluja. nin alueella siihen halukkaissa kunnis-
3901: Näitä kuntia ovat Jyväskylä, Keuruu, Suolahti sa.
3902: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
3903:
3904: Tuula Hautamäki Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen
3905: 1983 vp. 67
3906:
3907: Raha-asia-aloite n:o 67
3908:
3909:
3910:
3911:
3912: Hautamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille ympäristön-
3913: suojelun tehostamiseen
3914:
3915:
3916: Eduskunnalle
3917:
3918: Kunnallishallinto on ympäristönsuojelun to- vielä kehittymättömän ympäristönsuojelun lain-
3919: teuttamisen yhteiskunnallinen perustaso, jolla säädännön aikana. Viranhaltijan saaminen te-
3920: tapahtuvasta toiminnasta paljolti riippuvat ym- hostaisi olennaisesti kunnallishallinnon mahdol-
3921: päristön tila ja sen kehittyminen maassa. Kun- lisuuksia ympäristönsuojelussa ja lisäisi sen ky-
3922: nallishallinnon mahdollisuuksien parantaminen kyä palvella asukkaita ympäristöasioissa.
3923: myös ympäristönsuojelun alalla lisää myös kun- Kunnissa toimivien ympäristönsuojelujärjes-
3924: tien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamis- töjen tukeminen lisäisi taloudellisesti edullisella
3925: mahdollisuuksia heidän omaa elinympäristöään tavalla ympäristöasioiden tiedottamismahdolli-
3926: koskevien asioiden hoitoon. suuksia ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuk-
3927: Ympäristön tilaa koskevia perusselvityksiä on sia.
3928: tähän mennessä laadittu ainoastaan muutamissa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3929: maamme kunnissa. Vain tällaisten selvitysten,
3930: joiden tulisi kattaa sekä alkuperäinen luonto, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3931: rakennettu ympäristö, luonnonvarain suojelu 1984 tulo- ja menoarvioon 4 500 000
3932: että ympäristön pilaantuminen, perusteella on markkaa käytettäväksi avustuksiin kun-
3933: mahdollista edetä suunnitelmalliseen ympäris- nille niiden ympäristön tilan perussel-
3934: tön hyväksikäyttöön ja suojelemiseen. vityksiin, kunnan ympäristönsuojelun
3935: Ympäristönsuojeluun laajasti perehtyneitä se- yleissuunnittelua ja -valvontaa sekä ym-
3936: kä sen suunnittelua ja yhteensovittamista kos- päristöasioiden yhteensovittamista hoi-
3937: kevia viranhaltijoita on toistaiseksi alle kym- tavien henkilöiden palkkaamiseen ja pai-
3938: menessä kunnassa. Tämän puutteen on todettu kallisten ympäristönsuojeluyhdistysten
3939: selvästi haitauneen kuntien mahdollisuuksia tukemiseen.
3940: edistää ympäristönsuojelua erityisesti nykyisen
3941: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
3942:
3943: Tuula Hautamäki Liisa Jaakonsaari Mats Nyby
3944: Jukka Mikkola Maija Rajantie Sakari Knuuttila
3945: Arja Alho Kari Urpilainen Risto Ahonen
3946: Mauri Pekkarinen Lea Savolainen
3947: 68 1983 vp.
3948:
3949: Raha-asia-aloite n:o 68
3950:
3951:
3952:
3953:
3954: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Joroisten maatalousoppi-
3955: laitoksen lisärakennusten suunnitteluun ja rakennustöiden
3956: aloittamiseen
3957:
3958:
3959: Eduskunnalle
3960:
3961: Maatalousopetuksen ja sitä kautta maatalous- perusparannustöitä: tällä hetkellä mm. siellä
3962: oppilaitosten kehittämiseen on viime aikoina on siirrytty kotimaiseen polttoaineeseen, mutta
3963: kiinnitetty varsinkin Mikkelin läänissä varsin silti on vielä paljon tekemättä. Nimenomaan
3964: suurta huomiota, sillä onhan lääniin suunni- oppilaitoksen liikunta- ja urheilutilat ovat täy-
3965: teltu perustettavaksi kolmas maatalousoppilai- sin olemattomat ja opetustiloja käytännön ja
3966: tos Joroisten maatalousoppilaitoksen ja Otavan teoreettisten aineiden opiskeluun tarvitaan li-
3967: maatalousoppilaitoksen lisäksi. Ennen kuin pe- sää.
3968: rustetaan uusia oppilaitoksia, olisi jo käytettä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3969: vissä olevat opetustilat hyödynnettävä sekä py-
3970: rittävä aikaansaamaan ne kaikkia nykyajan vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3971: timuksia vastaaviksi. 1984 tulo- ia menoarvioon momentin
3972: Joroisissa sijaitseva maatalousoppilaitos on 29.63.74 alamomentille 3 (Talonraken-
3973: tähän mennessä jäänyt vähemmälle osalle kehit- nusten suunnittelu) 1 000 000 markan
3974: tämistoimenpiteissä, ja niinpä olisi nyt aika jär- määrärahan Joroisten maatalousoppilai-
3975: jestää po. oppilaitoksen asiat kuntoon. Viime toksen lisärakennusten suunnittelua ;a
3976: aikoina oppilaitoksella onkin tehty jatkuvasti rakennustöiden aloittamista varten.
3977: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
3978:
3979: Pertti Hietala Pentti Poutanen
3980: 1983 vp. 69
3981:
3982: Raha-asia-aloite n:o 69
3983:
3984:
3985:
3986:
3987: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Joroisten maatalousoppi-
3988: laitoksen maanhankintojen suorittamiseksi
3989:
3990:
3991: Eduskunnalle
3992:
3993: Maatalousopetuksen ja sitä kautta maatalous- Eräs Joroisten maatalousoppilaitoksen kehi-
3994: oppilaitosten kehittämiseen on viime aikoina tyksen este on ollut sen käytössä olevien maa-
3995: kiinnitetty varsinkin Mikkelin läänissä varsin pinta-alojen vähäisyys, mikä on johtunut tä-
3996: suurta huomiota, sillä onhan lääniin suunni- hän tarkoitukseen osoitettujen budjettivarojen
3997: teltu perustettavaksi kolmas maatalousoppilai- niukkuudesta.
3998: tos Joroisten ja Otavan maatalousoppilaitosten Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3999: lisäksi. Ennen kuin perustetaan uusia oppilai-
4000: toksia, olisi jo olemassa olevat oppilaitokset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4001: saatava mahdollisimman tehokkaiksi yleisten 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
4002: toimintaedellytystensä puolesta. 29.65.88 300 000 markan määrärahan
4003: Joroisissa sijaitseva maatalousoppilaitos on Joroisten maatalousoppilaitoksen tarvit-
4004: tähän saakka jäänyt vähemmälle osalle kehittä- semien maanhankintojen suorittamista
4005: mistoimenpiteissä, ja näin ollen olisi nyt aika varten.
4006: järjestää tämän laitoksen asiat kuntoon.
4007: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
4008:
4009: Pertti Hietala Pentti Poutanen
4010: 70 1983 vp.
4011:
4012: Raha-asia-aloite n:o 70
4013:
4014: Hietala: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin kalatoimis-
4015: ton perustamiseen
4016:
4017: Eduskunnalle
4018:
4019: Mikkelin läänin 523 000 ha:n laajuisen ve- vat lähitulevaisuudessa nykyisestään suuresti
4020: sistöalueen kalakannat muodostavat arvokkaan lisääntymään, sillä kalastuslain uudistuessa on
4021: käyttöomaisuuden. Tämän johdosta suunnitel- kalastuskuntien säännöt tarkistettava, kalas-
4022: mallista kalastusta ja kalakantojen hoitoa on tusalueet ja niiden hallinto muodostettava sekä
4023: tehostettava. Vasta näin toimien kalakannat an- toiminta käynnistettävä ja vakinaistettava. Tä-
4024: tavat alueelle suurimman mahdollisen hyödyn. ten muuhun suunnittelutyöhön jää aikaa ny-
4025: Toteutumassa oleva kalastuslainsäädännön kyistä vähemmän.
4026: uudistusta koskeva esitys sisältää säännöksen, Neuvontatehtävien laajuuden ja lisääntyvän
4027: että jokaisen lain tarkoittaman kalastusalueen tarpeen huomioon ottaen on myös Mikkelin
4028: tulee ottaa käyttöön aluettaan tai sen eri osia läänin teollisuustoimikunnan asettama kalata-
4029: koskeva käyttö- ja hoitosuunnitelma, jonka tu- loustyöryhmä katsonut kalatalousedun vaativan
4030: lee sisältää kalastusta ja kalakantojen hoitoa suunnittelutoiminnan tehostamista ja sen vaiku-
4031: koskevat yleiset suuntaviivat. tusten seuraamista. Tässä tarkoituksessa kala-
4032: Lakiesityksen tarkoittaman suunnitelmallisen taloustyöryhmä esitti perustettavaksi Mikkelin
4033: toiminnan aikaansaaminen on välttämätöntä läänin kalatoimiston, jonka tehtäviin kuului-
4034: Mikkelin läänissä, missä vesialueet on aikoi- sivat
4035: naan pirstottu erittäin pieniin osiin. Tästä joh- - alueellisen kalataloussuunnittelun käynnis-
4036: tuen maamme noin 5 000 järjestäytyneestä ka- täminen ja toteuttaminen
4037: lastuskunnasta noin 1 160 eli runsaat 23,0 % - kakstuslainsäädännön uudistamiseen liitty-
4038: on Mikkelin läänissä. Uuden kalastuslain mu- vien kalaveden käyttö- ja hoitosuunnitel-
4039: kaan kalastuskuntien tehtävänä on huolehtia mien laatiminen ja niiden vaikutusten seu-
4040: alueensa kalastuksen järjestämisestä ja kala- raaminen
4041: kantojen säilyttämisestä. - kalakantojen hoitotoimenpiteiden lisäämi-
4042: Kalastuskuntien toiminta on nykyisin ylei- nen, tehostaminen ja toteuttaminen
4043: sesti ottaen niin kalastuksen järjestämisen kuin - kalataloudellisen seurantatutkimuksen suo-
4044: kalakantojen hoidonkin suhteen hajanaista. rittaminen
4045: Myöskään noin 500 ammattimaisen kalastajan - kalataloudellisten korvauskysymysten hoita-
4046: sekä yli 30 000 kotitarve- ja virkistyskalastaja- minen, kehittäminen ja tarkoituksenmukai-
4047: ruokakunnan harjoittama kalastus ei tapahdu nen ohjaaminen sekä
4048: läheskään aina kalavesien taloudellisen hyväksi- - kalastajien toimeentulon edistäminen.
4049: käytön periaatteiden mukaisesti. Suunnitelmal- Työryhmä katsoi, että Mikkelin läänin kala-
4050: lisuutta siis tarvitaan järkevän ja taloudellisesti toimisto voisi tehokkaimmin toimia Mikkelin
4051: parhaan tuloksen tuottavan toiminnan aikaan- läänin maatalouskeskuksen yhteydessä. Kalatoi-
4052: saamiseksi. mistossa tarvitaan kalastusbiologi, jonka lisäksi
4053: Mikkelin läänin maatalouskeskuksen palve- tulee palkata kalastusmestari ja toimistoapulai-
4054: luksessa on nykyisin kolme kalataloustoimihen- nen. Vuonna 1984 kalatoimiston menot tulisi-
4055: kilöä. Vesistörikkaalla, runsaasti kalastuskun- vat olemaan n. 350 000 markkaa.
4056: tia ja myös eri ryhmiin kuuluvia kalastajia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4057: käsittävällä alueella neuvontatehtävät sekä ve- tavasti,
4058: sioikeudelliset selvitykset, korvauskysymykset
4059: ja kalanviljelytehtävät vievät kalataloustoimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4060: henkilöiltä jo nykyisin niin paljon aikaa, et- 1984 tulo- ja menoarvioon 350 000
4061: tei suunnittelutyöhön sekä monenlaisia selvi- markan määrärahan Mikkelin läänin ka-
4062: tyksiä vaativien käyttö- ja hoitosuunnitelmien latoimiston perustamista ja sen toimin-
4063: laatimiseen jää aikaa. Neuvontatehtävät tule- nan aloittamista varten.
4064: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
4065:
4066: Pertti Hietala
4067: 1983 vp. 71
4068:
4069: Raha-asia-aloite n:o 71
4070:
4071:
4072:
4073:
4074: Hietala: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 410 rakennus-
4075: töiden aloittamiseen tieosuudella Otamo-Sysmä
4076:
4077:
4078: Eduskunnalle
4079:
4080: Sysmän kirkonkylän kautta kulkevan maan- käyttäjien turvallisuuden kannalta erittäin tar-
4081: tien n:o 410 uudelleenrakentamista välillä peellinen, olisi mitä toivottavinta, että tien ra-
4082: Otamo-Sysmä koskevat tiesuunnitelmat ovat kentaminen aloitettaisiin suunnitelman mukai-
4083: valmistuneet ja Sysmän kunnanvaltuusto on sesti vuonna 1983.
4084: antanut niistä lausuntonsa 23. 5. 1979. Suun- Uudelleenrakentamisen kustannusarvio on n.
4085: nitelmia vastaan jätettiin muutamia muistutuk- 4,3 milj. mk.
4086: sia, joista kunnanvaltuusto on antanut em. ko- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
4087: kouksessaan lausuntonsa. Mikkelin tiepiirin toi-
4088: menpideohjelmassa tien rakentaminen on ajoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4089: tettu vuodelle 1984. 1984 tulo- ja menoarvioon 4 300 000
4090: Koska tie olisi suunnittelun puolesta valmis markkaa maantien n:o 410 uudelleen-
4091: toteutettavaksi ja kun se liikenteellisesti olisi rakentamistöiden aloittamiseksi vuonna
4092: Sysmän kunnan asukkaiden ja muiden tien- 1984 välillä Otamo-Sysmä.
4093: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
4094:
4095: Pertti Hietala
4096: 72 1983 vp.
4097:
4098: Raha-asia-aloite n:o 72
4099:
4100:
4101:
4102:
4103: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 450 perus-
4104: parannukseen välillä Vaalijala-Suonenjoki
4105:
4106:
4107: Eduskunnalle
4108:
4109: Pieksämäen-Suonenjoen maantie päällystet- massa 1979-84 on väli Pieksämäki-Pohjois-
4110: tiin vuonna 1968. joki huomioitu kevyen liikenteen väylineen pa-
4111: Kuopion läänin puolella Pieksämäen-Suo- rannettavaksi vuosina 1982-83. Suunnitel-
4112: nenjoen maantien osuus peruskorjattiin vast- mat ovat valmistuneet vuonna 1979 ja tarkoi-
4113: ikään ja päällystettiin uudelleen. Pienehköjä tukseen on esitetty vuoden 1982 tulo- ja me-
4114: päällysteiden uusimisia on tehty myös Piek- noarvioon otettavaksi 3 000 000 markan mää-
4115: sämäen päässä. räraha.
4116: Kuitenkin tie on yleiskunnoltaan tällä het- Tien perusparantaminen on kuitenkin tarpeen
4117: kellä heikko. TVH:n suorittamien laskelmien suorittaa myös Vaalijalan ja Suonenjoen kun-
4118: mukaan vuonna 1975 maantietä käytti keski- nan rajalle saakka niin, että em. kevyen liiken-
4119: määrin vuorokaudessa 1 006-1 307 moottori- teen väylä ulotetaan aina Surnuinmäkeen
4120: ajoneuvoa ja vuonna 1985 arvioidaan käytön saakka.
4121: olevan 1 374-1 784 moottoriajoneuvoa vuo- Samalla olisi maantie n:o 450 muutettava
4122: rokaudessa. Myös kevyt liikenne on melko vil- kantatien n:o 72 jatkoksi, jolloin mainittu
4123: kasta sen vuoksi, että Nenonpellossa sijait- kantatie ulottuisi valtatieltä n:o 5 valtatielle
4124: sevassa Vaalijalan keskuslaitoksessa työskente- n:o 9.
4125: lee yli 240 Pieksämäen kaupungissa asuvaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4126: henkilöä, jotka suorittavat työmatkansa pää-
4127: asiassa polkupyörällä ja jalan. Tiellä ei kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4128: tenkaan ole kevyen liikenteen väyliä, mikä li- 1984 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
4129: sää tien huonokuntoisuuden lisäksi vaarateki- markkaa maantien n:o 450 (Vaalijala
4130: jöitä. -Suonenjoki) perusparannustöiden suo-
4131: Mikkelin piirin tienpidon toimenpideohjel- rittamiseksi vuonna 1984.
4132: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
4133:
4134: Pertti Hietala Pentti Poutanen
4135: 1983 vp. 73
4136:
4137: Raha-asia-aloite n:o 73
4138:
4139:
4140:
4141:
4142: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 533 perus-
4143: parannukseen välillä Tihusniemi-Sorsakoski
4144:
4145:
4146: Eduskunnalle
4147:
4148: Tihusniemen-Sorsakosken maantie on erit- Samoin eri puutavarayhtiöt ovat lausunnois-
4149: täin heikkopohjainen ja -päällysteinen tie. Tie saan ilmoittaneet, että ne tarvitsevat jatku-
4150: on päällystetty yli 10 vuotta sitten öljysoralla vasti puutavarakuljetuksissaan tieosuuksia Jäp-
4151: ja sen kunto on nykyään erittäin heikko ja pilä-Tihusniemi-Varkaus sekä Jäppilä-Ti-
4152: jopa liikenteellisesti vaarallinen. husniemi-Sorsakoski, mutta teiden erittäin
4153: Em. tie on eräs Jäppilän kunnan pääliiken- huono kunto asettaa ajokaluston varsin suurelle
4154: neväyliä ja vilkas työpaikkaliikenneväylä en- rasitukselle ja aiheuttaa täten ajoneuvoille yli-
4155: nen muuta Sorsakosken tehtaille. määräisiä huolto- ja korjauskuluja.
4156: Lisäksi em. tie toimii Jäppilän kautta kulke- TVL: n Mikkelin piirin toimesta on Pieksä-
4157: van liikenteen ja Jäppilän elinkeinoelämän väy- mäen-Jäppilän tieosuuden pinta uusittu kulu-
4158: länä. Mm. Oy Hackman Ab Sorsakosken teh- van vuoden kesäkauden aikana.
4159: taat sekä Oy Putkihackman Ab kuljettavat n. Koska, kuten edellä olevasta on ilmennyt,
4160: 90 prosenttia tuotannostaan sekä 40 prosent- tieosuus Jäppilä-Tihusniemi-Sorsakoski on
4161: tia raaka-aineistaan eli yhteensä n. 8 000 000 erittäin tärkeä Oy Hackman Ab:n Pieksämäelle
4162: kg vuodessa Sorsakosken-Tihusniemen-Jäp- tapahtuville kuljetuksille sekä Jäppilästä Sorsa-
4163: pilän-Pieksämäen maantietä. Jäppilän ja em. kosken tehtailla työssä käyville ihmisille, olisi
4164: yhtiön lähin rautatieterminaali sijaitsee siis mitä toivottavinta, että myös tämän tieosuuden
4165: Pieksämäellä. perusparantaminen suoritettaisiin mahdollisim-
4166: Lisäksi yhtiö käyttää tietä Naarajärvellä, man pian. On näet huomattava, että ko. tie
4167: Pieksämäen maalaiskunnassa sijaitsevan tehdas- on jo perusparannettu TVL:n Kuopion piirin
4168: osaSitoo yhdysliikenteessä sekä tavara- että hen- alueella. Tieosuuden Tihusniemi-Mikkelin lää-
4169: kilökuljetuksiin. nin raja pituus on noin 10 kilometriä.
4170: Yhtiön raaka-ainekuljetukset, jotka nyt ta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4171: pahtuvat osin viitostien kautta, tulevat Outo-
4172: kumpu Oy:n Tornion tehtaiden toimittamina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4173: siirtymään ko. Jäppilän kautta kulkevan tie- 1984 tulo ja menoarvioon 4 000 000
4174: osuuden kautta kulkeviksi. markkaa maantien n:o 533 peruspa-
4175: Tien erittäin heikon kunnon takia joutuu rannustöiden suorittamista varten vä-
4176: yhtiö kuljetamaan helposti särkyviä tuottei- lillä Tihusniemi-Sorsakoski vuonna
4177: taan, kuten sairaala- ja pesulakalusteita, kier- 1984.
4178: täen Varkauden kautta Pieksämäen rautatieter-
4179: minaalille.
4180: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
4181:
4182: Pertti Hietala Pentti Poutanen
4183:
4184:
4185:
4186:
4187: 10 0883005893
4188: 74 1983 vp.
4189:
4190: Raha-asia-aloite n:o 74
4191:
4192:
4193:
4194:
4195: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukivuoren-Porsas-
4196: kosken maantien perusparannustöiden aloittamiseksi
4197:
4198:
4199: Eduskunnalle
4200:
4201: Haukivuoren kunnan ja Pieksämäen maalais- Nykälän talouskylään kuuluvan Taipaleen
4202: kunnan alueella olevan noin 31 kilometrin pi- kylän asukkaiden liikenneyhteydet kuntakes-
4203: tuisen Haukivuoren-Porsaskosken maantien kukseen ovat erittäin heikot. Taipaleen ky-
4204: perusparantaminen on erittäin tärkeää tien huo- län aseman parantaminen kuntakeskukseen näh-
4205: nokuntoisuuden ja runsaan liikenteen takia. den edellyttää kaukaisen sijainnin takia hyvä-
4206: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiiri on vuonna kuntoisia teitä.
4207: 1979 suorittanut liikennelaskennan, ja sen mu- Taipaleen kylästä kuntakeskukseen on suori-
4208: kaan edellä mainitun maantien keskimääräinen tettu viime vuosina joukkoliikennekokeiluja,
4209: vuorokausiliikenne oli 169/24. jotka myös vaativat perusparannettua maan-
4210: Tieosuuksittain keskimääräinen vuorokausilii- tietä.
4211: kenne ja kesän keskimääräinen vuorokausilii- Hyvien tieyhteyksien luominen kuntakeskuk-
4212: kenne olivat vuonna 1979 seuraavat: seen edesauttaa talouskylän kehittymistä.
4213: Tieosuus
4214: Haukivuoren-Porsaskosken maantien perus-
4215: kvl kkvl
4216: parantaminen on tärkeää myös kunnan koulu-
4217: Kantatie n:o 72 - Kurki- laitoksen kannalta, sillä Nykälästä ja sen ym-
4218: sensaaren th .......... 458/51 664/43 päristöstä kyyditään maanteitse Haukivuoren
4219: Kurkisensaaren th - Por- Asemankylään noin 50 yläasteen oppilasta ja
4220: saskoski ............. 171/30 243/28 tien vaikutuspiirissä olevat ala-asteen oppilaat
4221: Pohjanlahden th - Porsas- lähimpään ala-asteen kouluun. Lisäksi maan-
4222: koski ............... 144/19 197/15 tiellä on säännöllinen linja-auto-, myymäläauto-
4223: ja maitoautoliikenne, joten se on hyvin ras-
4224: Yhteistyötoimikunta korostaa maantien pe- kaasti liikennöity tie. Erityisesti tämä tulee
4225: rusparantamisen tärkeyttä, sillä sen vaikutus- esille keväisin ja syksyisin kelirikkojen aikoina.
4226: piirissä on tällä hetkellä noin 270 taloutta. Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
4227: Maantien merkitys korostuu kesäaikana enti- ehdotamme kunnioittavasti,
4228: sestään, sillä Haukivuoren kunnan alueella si-
4229: jaitsevista loma-asunnoista suuri osa on tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4230: tien vaikutuspiirissä. 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
4231: Haukivuoren kuntaan kuuluva Nykälän ta- 31.24.77 13 000 000 markkaa maantien
4232: louskylä, joka myös Etelä-Savon seutukaava- n:o 4474 (Haukivuori-Porsaskoski)
4233: liiton suunnitelmien mukaan tulee säilymään perusparannustöiden aloittamista varten.
4234: omana talouskylänään, sijaitsee Haukivuoren-
4235: Porsaskosken maantien varrella.
4236: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
4237:
4238: Pertti Hietala Pentti Poutanen
4239: 1983 vp. 75
4240:
4241: Raha-asia-aloite n:o 7'J
4242:
4243:
4244:
4245:
4246: Hietala: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
4247: kentamiseksi välille Pohjoisjoki-Vaalijala Pieksämäen maa-
4248: laiskunnassa
4249:
4250:
4251: Eduskunnalle
4252:
4253: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon tuu varsin omituiselta, miksi liikennetarve
4254: on otettu 3 000 000 markan suuruinen määrä- edellyttää kevyen liikenteen väylän rakentami-
4255: raha maantien n:o 450 perusparannustöiden sen vain osalle Pieksämäen kaupungin ja Vaali-
4256: suorittamiseksi tieosuudella Pieksämäki-Vaali- jalan väliä. On otettava huomioon myös se,
4257: jala Pieksämäen kaupungissa ja mlk:ssa. Ky- että suhtautuminen kevyen liikenteen väylien
4258: seiseen perusparannustyöhön liittyvänä raken- rakentamiseen ja niiden tarpeellisuuteen liiken-
4259: netaan kevyen liikenteen väylä välille Pieksä- neturvallisuutta ajatellen on muuttunut suo-
4260: mäen kaupunki-Pohjoisjoki. peammaksi sen jälkeen, kun ko. tie ja siihen
4261: Alunperin oli tarkoitus rakentaa kyseinen liittyvä kevyen liikenteen väylä on suunni-
4262: kevyen liikenteen väylä myös välille Pohjois- teltu.
4263: joki-Vaalijala. Tämä on kuitenkin jätetty Edellä olevaan viitaten ehdotan,
4264: pois ohjelmasta sen vuoksi, etteivät liikenne-
4265: määrät ole osoittaneet tämän välin rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4266: mista tarpeelliseksi. 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4267: Kun liikennetarve Pieksämäen kaupungin ja markan määrärahan kevyen liikenteen
4268: Vaalijalan välillä syntyy pääasiassa Vaalijalan väylän rakentamiseksi välille Pohjois-
4269: keskuslaitoksessa työskentelevien ja heidän per- joki-Vaalijala Pieksämäen maalaiskun-
4270: heenjäsentensä työ- ja muista matkoista, tun- nassa.
4271: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
4272:
4273: Pertti Hietala
4274: 76 1983 vp.
4275:
4276: Raha-asia-aloite n:o 76
4277:
4278:
4279:
4280:
4281: Hietala: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseen mante-
4282: reelta Väisälänsaareen Hirvensalmella
4283:
4284:
4285: Eduskunnalle
4286:
4287: Hirvensalmen kunnassa oleva Väisälänsaaren Sillan rakentamiseen olisikin saatava määräraha
4288: paikallistie, joka on suoranainen jatke Malva- valtion tulo- ja menoarvioon.
4289: niemen paikallistielle, on ollut liikenteessä usei- Todettakoon vielä, että sillan rakentaminen
4290: ta vuosia. Sillan puuttuminen Väisälänsaaren ei korjaa ainoastaan Väisälänsaaren asukkaiden
4291: ja Hirvensalmen puoleisen mantereen väliltä liikenneoloja, vaan se parantaa liikenneyhteyk-
4292: vaikeuttaa kuitenkin saaren asukkaiden asioi- siä myöskin Väisälänsaaren läheisyydessä oleviin
4293: mista Hirvensalmen kunnan keskustassa ole- muihin saariin.
4294: vissa palvelupisteissä. Matkaa saaresta kunnan Edellä olevaan viitaten ehdotan,
4295: keskustaan Mikkelin kautta on yli 60 km,
4296: kun se suorinta tietä sillan kautta olisi vajaat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4297: 20 km. 1984 tulo- ja menoarvioon 4 500 000
4298: Sillan rakentaminen mantereelta Häntänie- markkaa sillan rakentamiseksi mante-
4299: mestä Väisälänsaaren Sokkasenniemeen on ollut reelta Väisälänsaareen Hirvensalmen
4300: esillä jo silloin kun tietä rakennettiin, mutta kunnassa.
4301: varojen puute on estänyt sillan rakentamisen.
4302: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
4303:
4304: Pertti Hietala
4305: 1983 vp. 77
4306:
4307: Raha-asia-aloite n:o 77
4308:
4309:
4310:
4311:
4312: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta VR:lle henkilöpaikallis-
4313: liikenteestä aiheutuvien tappioiden kattamiseen
4314:
4315:
4316: Eduskunnalle
4317:
4318: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä ja jätetty muun muassa liikenneministeriölle.
4319: asetetaan Valtionrautateille erityinen liikekirjan- Edellä mainittuun taloudellisuusvaatimukseen
4320: pidollisen alijäämän supistamistavoite. Mainitun ja paikallisliikenteen kehittämistä käsitelleeseen
4321: tavoitteen asettamisen yhteydessä ei valtioval- raporttiin viitaten tulisi Vaidonrautateiden mo-
4322: lan taholta ole kuitenkaan riittävästi huomioitu mentille hyväksyä joko paikallisliikenteen hoi-
4323: niitä tehtäviä, joita rautatielaitokselle on ase- don aiheuttaman tappion suuruinen alijäämäi-
4324: tettu yleisen ja yhteiskuntapoliittisen edun ni- syys tai korottaa momentilla 31.57.40 olevia
4325: missä hoitaa määrätyn tyyppistä palvelutehtä- määrärahoja yleisistä yhteiskuntapoliittisista
4326: vää. Valtion yleisistä varoista osoitettavat kor- syistä johtuvien Valtionrautateiden velvoitteiden
4327: vaukset eri toimintojen tukemiseksi eivät riitä korvaamiseksi.
4328: kattamaan mainituista toiminnoista aiheutuvia Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4329: kustannuksia.
4330: Vuonna 1981 jätti rautateiden paikallislii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4331: kenteen laajuustasoa ja sen kehittämistä selvit- 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
4332: tänyt työryhmä loppuraporttinsa. Tuon rapor- 31.57.40 85 000 000 markkaa yleisen
4333: tin perusteella esitetään henkilöpaikallisliiken- edun edellyttämän henkilöpaikallisliiken-
4334: teen kehittämistä keskipitkän tähtäimen suun- teen ylläpidosta aiheuvien tappioiden
4335: nitelman mukaisesti vuoteen 1988 mennessä. korvaamiseksi V altionrautateille.
4336: Suunnitelma on hyväksytty rautatiehallituksessa
4337: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
4338:
4339: Pertti Hietala Jussi Ranta Jukka Mikkola
4340: Jouko Tuovinen Sinikka Hurskainen Reino Paasilinna
4341: 78 1983 vp.
4342:
4343: Raha-asia-aloite n:o 78
4344:
4345:
4346:
4347:
4348: Hietala: Määrärahan osoittamisesta tointen järjestelemiseksi Val-
4349: tionrautateillä
4350:
4351:
4352: Eduskunnalle
4353:
4354: Rautatielaitoksessa vallitsee varsinkin liiken- Palkkaus-
4355: teen piirissä toimivien osalta virkojen ja toi- Peruspalkkaiset luokka
4356: mien määrän sekä tehtävissä toimivien kohdalla 80 järjestelymestaria ........... . V20
4357: ilmeinen epäsuhde. Todellisten tehtävässä toi- 250 konduktööriä .............. . V 17
4358: mivien ja budjetin palkkausperusteiden mu- 30 kuormausmestaria .......... . V 18
4359: kaisten peruspalkkaisten virkojen ja toimien 40 asetinlaitemiestä ............ . V 17
4360: määrän tasapainottaminen edellyttäisi mm. jär- 200 vaihdemiestä ............... . V13
4361: jestelymestareiden, konduktöörien, vaihde- ja 550 junamiestä ................ . V13
4362: junamiesten, autonkuljettajien, huoltomiesten ja 130 autonkuljettajaa ............ . V 14
4363: sähköasentajien virkojen ja toimien lisäystä. 50 huoltomiestä ............... . V13
4364: Tilastollista säästöä voitaisiin saada aikaan mm.
4365: asemamiesten ja tallimiesten toimien supista- Samalla olisi lakkautettava seuraavat tarpeet-
4366: misella. tomiksi käyvät toimet:
4367: Todellisten tehtävissä toimivien määrän ja Palkkaus-
4368: Peruspalkkaiset luokka
4369: vakinaisten virkojen ja toimien määrän keski-
4370: näisellä suhteuttamisella saavutettaisiin useita 1 500 asemamiestä . . . . . . . . . . . . . . . V8
4371: merkittäviä etuja. Työntekijäin palvelussuhteen 100 tallimiestä . . . . . . . . . . . . . . . . . V7
4372: ehtoihin liittyvät kysymykset selkiytyisivät ja
4373: tulkinnan tarpeet vähenisivät samalla kun palk- Täten ehdotetut järjestelyt eivät aiheuttaisi
4374: kaukseen liittyvät kysymykset yksinkertaistui- varsinaisia lisäyksiä palkkakustannuksissa.
4375: sivat ja täsmentyisivät. Menetelmä ei myöskään Edellä olevan perusteella ehdotan,
4376: aiheuttaisi lisäkustannuksia, mutta supistaisi
4377: huomattavasti turhia kirjaamis- ja laskentatoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4378: mintoja. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
4379: Ehdotamme, että Valtionrautateille perustet- 31.90.01 80 000 000 markkaa tointen
4380: taisiin seuraavat toimet: iärjestelemiseksi Valtionrautateillä.
4381: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
4382:
4383: Pertti Hietala
4384: 1983 vp. 79
4385:
4386: Raha-asia-aloite n:o 79
4387:
4388:
4389:
4390:
4391: Hietala: Määrärahan osoittamisesta VR:n Pieksämäen vetokalus-
4392: tohallin ensimmäisen rakennusvaiheen toteuttamiseen
4393:
4394:
4395: Eduskunnalle
4396:
4397: Liikenneministeriön tounmta- ja taloussuun- säädännön mukaan ministeriöiden ja mui-
4398: nitelmaan vuosille 1984-1988, valtion vuoden den valtion viranomaisten tulee suunnitte-
4399: 1983 työohjelmaan sekä valtion vuoden 1983 lussa ja toimenpiteiden kohdentamisessa ot-
4400: tulo- ja menoarvioon sisältyy Pieksämäen vari- taa huomioon alueelliset näkökohdat. Ministe-
4401: kon rakennusinvestonnit. Hankkeeseen kuulu- riöiden rakennusinvestointisuunnitelmat Mikke-
4402: vat varikon vetokalustohallin I vaihe sekä veto- lin lääniin ovat (Pieksämäen varikkohanke mu-
4403: kalustohallin raiteiston rakentaminen vuosina kaanlukien) alhaisemmat kuin mihinkään muu-
4404: 1983-1984. Kokonaiskustannukset ovat vuo- hun lääniin.
4405: den 1982 hintatason mukaan 49,6 milj. mk, Alue- ja investointipoliittisten perusteiden li-
4406: joista vuodelle 1983 on valtioneuvoston hyväksy- säksi hankkeen aloittaminen suunnitelmien mu-
4407: mässä työohjelmassa varattu käytettäväksi 8,9 kaisesti on läänin- ja piirihallintoviranomaisten
4408: milj. mk ja vuodelle 1984 24,6 milj. mk mielestä välttämätöntä työllisyysnäkökohtien ta-
4409: ( aikaisemmin on tarkoitukseen käytetty 5,3 kia. Myös on korostettava Valtionrautateiden
4410: milj. mk) . Rautatiehallituksen ilmoituksen mu- Pieksämäen henkilöstön nykyisten työskentely-
4411: kaan hanketta ei kuitenkaan vuosina 1983- ja sosiaalitilojen puutteellisuutta ja kiireelli-
4412: 84 käynnistetä, vaan rakentaminen voitaisiin syyttä saada uudet tilat mahdollisimman pian
4413: vaSitoin rautatiehallituksen aikaisempaa kantaa käyttöön. Edelleen on todettava, että mikäli
4414: aloittaa vasta myöhemmin. varikkoinvestointia lykätään, jouduttaneen ny-
4415: Mm. Mikkelin läänin läänin- ja piirihallinto- kyisiä tiloja saneeraamaan ehkä lyhytaikaista
4416: viranomaisten neuvottelukunta on 16. 3. 1983 käyttöä varten, ja tämä merkitsee noin 20
4417: pitämässään kokouksessa käsitellyt ministeriöi- Mmk:n kustannuksia.
4418: den toiminta- ja taloussuunnitelmiin sisältyviä Edellä esitetyn perusteella onkin Mikkelin
4419: investontihankkeita ja kiinnittänyt tässä yh- läänin läänin- ja piirihallintoviranomaisten neu-
4420: teydessä erityistä huomiota Pieksämäen varikon vottelukunta pitänytkin välttämättömänä, että
4421: rakentamisen merkittävyyteen läänin investonti- VR:n Pieksämäen vetokalustohallin investoin-
4422: politiikassa. Varikkoinvestoinnnin osuus minis- nit raiteiston rakentamisineen toteutettaisiin
4423: teriöiden toiminta- ja taloussuunnitelmiin si- valtioneuvoston 20. 1. 1983 hyväksymän työ-
4424: sältyvistä Mikkelin lääniin kohdennettavien ra- ohjelman, liikenneministeriön toiminta- ja ta-
4425: kennushankkeiden kokonaismäärästä vuosina loussuunnitelman ja eduskunnan hyväksymän
4426: 1983-84 (303 Mmk) on lähes 14 %. Sa- valtion vuosien 1982 ja 1983 1tulo- ja meno-
4427: mana aikana Pieksämäelle suunniteltujen in- arvioiden edellyttämällä tavalla ja aikataulussa.
4428: vestointien kokonaismäärä on noin 49 Mmk, Edellä olevaan viitaten ehdotan,
4429: joten varikon ( raiteisto mukaanlukien) osuus
4430: on noin 86 %. Hanke on siten alue- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4431: investontipoliittisesti eräs läänin merkittävim- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
4432: mistä ja sen viivästyttäminen heikentäisi 31.90.74 14 000 000 markkaa VR:n
4433: olennaisesti läänin investointivolyymin hyväk- Pieksämäen vetokalustohallin I raken-
4434: syttävänä pidettävää tasoa. Läänin- ja piiri- nusvaiheen toteuttamiseksi ouosien
4435: hallintoviranomaisten neuvottelukunta onkin 1983-1985 aikana.
4436: tahtonut muistuttaa, että aluepoliittisen lain-
4437: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
4438:
4439: Pertti Hietala
4440: 80 1983 vp.
4441:
4442: Raha-asia-aloite n:o 80
4443:
4444:
4445:
4446:
4447: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta kiskoovaihtotöiden aloit-
4448: tamiseksi rataosuudella Savonlinna-Huutokoski
4449:
4450:
4451: Eduskunnalle
4452:
4453: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa tuntinopeutta voitaisiin nostaa ja että rata kes-
4454: on momentille 31.90.78 merkitty kiskoovaih- täisi entistä raskaampia kuljetuksia, joita tulee
4455: toa varten rataosuudella Parikkala-Savonlinna aiheuttamaan mm. kaivostoiminnan aloittami-
4456: 11 500 000 markkaa. Tämä on erinomaisen nen Enonkoskella.
4457: hyvä asia, mutta kun kiskoovaihto rataosuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4458: della Savonlinna-Huutokoski pitäisi saada jat- nioittavasti,
4459: kumaan välittömästi, kun väli Parikkala-Sa-
4460: vonlinna on valmistunut, olisi jo vuoden 1984 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4461: tulo- ja menoarvioon varattava tähän tarkoi- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
4462: tukseen ns. aloitusraha. 31.90.78 2 000 000 markkaa kiskon-
4463: Kiskoovaihto myös rataosuudella Savonlinna vaihtotöiden aloittamiseksi rataosuudella
4464: -Huutokoski on välttämätön siksi, että keski- Savonlinna-Huutokoski.
4465: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
4466:
4467: Pertti Hietala Mauri Miettinen
4468: Maija Rajantie Pentti Poutaneo
4469: 1983 vp. 81
4470:
4471: Raha-asia-aloite n:o 81
4472:
4473:
4474:
4475:
4476: Hietala: Määrärahan osoittamisesta posti- ja telelaitoksen Pieksä-
4477: mäen autohuoltopaikan laajennukseen
4478:
4479:
4480: Eduskunnalle
4481:
4482: Liikenneministeriö on PLH:n esicyksestä 1983 tulo- ja menoarviossa ole varattu määrä-
4483: 25. 5. 1981 vahvistanut Pieksämäen autohuolto- rahoja ·sen toteuttamiseen. Aikaisemmin myön-
4484: paikan laajennuksen ja teletoimintakeskuksen nettyjä määrärahoja on sitä vastoin käytettä-
4485: uudisrakennushankkeen esisuunnitelman. Hank- vissä 1 500 000 markkaa.
4486: keen huonetilaohjelmaksi on samalla vahvis- Kyseinen hanke on tarpeellinen toteuttaa
4487: tettu 2 745 m 2 ja 11130 m3 • Samoin hankkeen mahdollisimman pian paitsi posti- ja telelaitok-
4488: kustannusarvioksi on vahvistettu 8 520 000 sen uusien toimitilojen saannin kannalta myös
4489: mk. Hankkeen ohjeelliseksi aikatauluksi on Pieksämäen seutukunnan jatkuvasti hei;kkene-
4490: vahvistettu 1982-83 ja samalla on kehotettu vän työllisyystilanteen vuoksi.
4491: rakennushallitusta ryhtymään hankkeen suun- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
4492: nitteluun.
4493: Rakennushallitus on puolestaan 29. 7. 1981 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4494: valinnut rakennushankkeiden suunnittelijaksi 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
4495: arkkitehti Markku Annilan, joka on puolestaan 31.94.74 9 200 000 markkaa posti- ja
4496: aloittanut suunnittelutyön niin, että hankkeen telelaitoksen Pieksämäen autohuoltopai-
4497: toteutus olisi sen puolesta mahdollista aloittaa kan laajennuksen ja teletoimintakeskuk-
4498: syksyllä 1982. sen uudisrakennuksen rakennushankkeen
4499: Tästä huolimatta ei valtion vuoden 1982 ja toteuttamiseksi.
4500: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
4501:
4502: Pertti Hietala
4503:
4504:
4505:
4506:
4507: 11 0883005893
4508: 82 1983 vp.
4509:
4510: Raha-asia-aloite n:o 82
4511:
4512:
4513:
4514:
4515: Hietala: Määrärahan osoittamisesta Virtasalmella sijaitsevan Ka-
4516: rankalahden malmiesiintymän tutkimiseen
4517:
4518:
4519: Eduskunnalle
4520:
4521: Virtasalmen kunnassa to1mu Outokumpu dottaa, että kaivospaikkakuntien lähiympäris-
4522: Oy:n Hällinmäen kuparikaivos, joka nykyisel- tössä tehokas malminetsintä taataan osoitta-
4523: lään työllistää noin 50 työntekijää. Hällinmäen malla tähän tarkoitukseen riittävästi varoja.
4524: malmio on pieni, ja mikäli uusia löydöksiä ei Varojen käyttöä suunniteltaessa olisi otettava
4525: tehdä, lopettaa kaivos toimintansa jo vuonna huomioon erityisesti syväkairaustarve.
4526: 1983 ja kaivostoiminnasta vapautuu tällöin 70 Virtasalmen kunnan koko alue sijaitsee geo-
4527: työntekijää. logisesti mielenkiintoisella alueella ja katsotaan
4528: Kauppa- ja teollisuusministeriön 6. 10. 1978 malmikriittiseksi alueeksi. Tehokasta malmin-
4529: asettama kaivospaikkakuntien kehittämistoimi- etsintää ei kuitenkaan suuremmassa mittakaa-
4530: kunta on luovuttanut kauppa- ja teollisuusmi- vassa ole toteutettu. Useat asiantuntijat ovat
4531: nisteriölle 28. 5. 1979 päiväämänsä mietinnön, sitä mieltä, että Hällinmäen malmio ei ole var-
4532: joka on julkaistu numerolla 1979: 34. Tämä ·sinainen päämalmio, joten toiveita uusien esiin-
4533: ns. kaivospaikkakuntien kehittämistoimikunta tymien löytymisestä on olemassa. Uusimpana
4534: on malmin ajallisen riittävyyden ja kaivospaik- osoituksena on 17. 1. 1979 Outokumpu Oy:n
4535: kakuntien erityisongelmien perusteella suorite- valtaus Virtasalmen kirkonkylän pohjoispuolella
4536: tun rajauksen mukaan valinnut tarkastelunsa sijaitsevan Karankalahden ailueella.
4537: kohteeksi kahdeksan kaivospaikkakuntaa, nii- Kaivospaikkakuntien kehittämistoimikunta
4538: den joukossa myös Virtasalmen kunta. Kaivos- toteaa mietinnössään erityisesti Virtasalmen
4539: paikkakuntien osalta on suoritettu tyypillisim- kunnan osalta, että kunnan teollisen toiminnan
4540: pien ongelmien sekä kunkin kaivospaikkakun- perustan muodostaa kaivannaisteollisuus, jonka
4541: nan erityisongelmien kartoitus. Mietinnön sel- varaan myös tuotantorakenteen monipuolista-
4542: vitysosassa on mm. todettu, että Virtasalmi on mis- ja laajentamistoimenpiteet tulisi rakentaa.
4543: elinkeinorakenteeltaan alkutuotantovaltaisimpia Jatkojalostusmahdollisuuksia tarjoaa erityisesti
4544: kaivospaikkakuntia ( 43,2 %) . Virtasalmen Ankeleelta saatava marmori, joka soveltuu
4545: osalta on myös todettu, että kunnassa väestö hyvin rakennuskiveksi. Toimialan kehittäminen
4546: on vuodesta 1970 vuoteen 1977 vähentynyt edellyttää huolellista ja monipuolista pohdintaa
4547: suhteellisesti eniten eli 24 %. alkaen sopivien tuoteryhmien valinnasta, mark-
4548: Vaikkakin Virtasalmen kaivos on ·v.;rrattain kinointikysymysten •selvittämisestä sekä tuotan-
4549: pieni kaivosyksikkö ja sen työntekijöiden osuus toprosessin käynnistämisen keskeisistä edelly-
4550: kunnan ammatissa toimivasta väestöstä on vain tyksistä.
4551: 8 %, on kunnan teollisuudessa toimivasta väes- Kehittämistoimet on kytkettävä mahdolli-
4552: töstä kaivoksen osuus 47 %. Huolimatta kai- simman kiinteästi alueella toimivaan tuotan-
4553: vostoiminnan suhteellisen vähäisestä osuudesta toon, jolloin kysymykseen tulee esimerkiksi
4554: kunnan ammatissa toimivasta väestöstä, on kai- yhteistyö kunnassa toimivan kalkkikiveä Iouhi-
4555: voksella merkittävä vaikutus elinkeinoraken- van kaivosyhtiön (Partek Oy:n) kanssa.
4556: teen tasapainottajana. Ilman kaivostoimintaa Niin ikään toimikunta toteaa, että Virtasal-
4557: olisi Virtasalmi entistä voimakkaammin pelkäs- men kunta sijaitsee ns. Keski-Savon yhtenäisen
4558: tään maa- ja metsätalouselinkeinon varassa. turvealueen välittömässä läheisyydessä. Alueella
4559: Toimikunta on luetellut useita yleisiä kehit- sijaitsevien energiavarojen hyödyntäminen on
4560: tämisehdotuksia, joista Virtasalmen kunnan kä- käynnistynyt ja tulee jatkuvasti laajenemaan.
4561: sityksen mukaan tärkeimpänä toimikunta eh- Vaikka Virtasalmen kunnassa ei ole huomat-
4562: 1983 vp. - RA n:o 82 83
4563:
4564: tavia turvevaroja, voidaan turpeeseen liittyviä Edellä olevaan viitaten ehdotan,
4565: hyödyntämismahdollisuuksia hyödyntää myös
4566: siellä. Turvealueella olevien VAPO:n turvetyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4567: koneiden huoltojärjestelyt ovat toistaiseksi 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
4568: puutteelliset, ja Mikkelin läänin teollisuustoimi- 32.50.41 500 000 markan erillismäärä-
4569: kunta on esittänyt, että lääniin perustettaisiin rahan Outokumpu Oy:n 11. 1. 1979 saa-
4570: valmistus- ja huoltovarikko VAPO:n työkoneita man valtauskirjan tarkoittaman Virta-
4571: varten. Varikon sijaintipaikka voisi olla Virta- salmen kunnassa sijaitsevan Karankalah-
4572: salmen kunta, kun otetaan huomioon kunnan den malmiesiintymän johdosta suoritet-
4573: keskeinen sijainti turvealueeseen nähden. tavia tutkimuksia varten.
4574: Helsingissä 1.5 päivänä huhtikuuta 1983
4575:
4576: Pertti Hietala
4577: 84 1983 vp.
4578:
4579: Raha-asia-aloite n:o 83
4580:
4581:
4582: Hietala: Määrärahan osoittamisesta monitoimiturvelaitoksen tai
4583: pellettitehtaan rakentamiseksi Haukivuoreen
4584:
4585: Eduskunnalle
4586:
4587: Geologisen tutkimuslaitoksen maaperäosasto kivuorelaisille ja lähikuntalaisille teollisia työ-
4588: on suorittanut vuosina 1967 ja 1968 ensimmäi- paikkoja, jotka puolestaan vaikuttavat kerran-
4589: sen suo- ja turvetutkimuksen Haukivuoren kun- naisesti mm. palveluelinkeinojen kehittymiseen.
4590: nan soista. Toinen tutkimus suoritettiin vuonna Haukivuoren kunnan väkiluvun voimakas vä-
4591: 1974. Tutkittujen soiden pinta-ala on yhteensä hentyminen saataneen hidastumaan eri elinkei-
4592: _5 569 hehtaaria ja turvemäärä on noin 136 noaloja kehittämällä. Tutkimustulosten mukaan
4593: milj. m3• monitoimiturvelaitoksen ja pellettitehtaan ra-
4594: Valtion polttoainekeskus on vuokrannut ja kentamiskustannukset saadaan takaisin verrat-
4595: ostanut tähän mennessä Haukivuoren kunnan tain lyhyen ajan kuluessa.
4596: alueelta n. 1· 000 hehtaaria suota turpeen nos- Liikenteellisesti Haukivuoren kunta sovel-
4597: tamista varten. Suolla aloitettiin vuonna 1973 tuisi erittäin hyvin monitoimiturvelaitoksen tai
4598: valmistelutyöt polttoturpeen nostamiseksi. Var- pellettitehtaan sijaintipaikaksi. Kunnan läpi kul-
4599: sinainen polttoturpeen nosto aloitettiin Repo- kee lähivuosina sähköistettävä Savon rata ja
4600: lansuolla heinäkuussa 1975. Tällä hetkellä se kantatie n:o 72. Etelä-Savon seutukaavaliiton
4601: työllistää kesäisin noin 40 ja talvella n. 20 palvelustasoluokituksen mukaan Haukivuoren
4602: työntekijää. keskus on alemman tason kuntakeskus sisältäen
4603: Rapolansuolta nostettu jyrsinturve on käy- kuitenkin huomattavasti enemmän palveluja
4604: tetty lähiseuduilla olevissa turvelämpölaitoksis- kuin mitä alemman tason kuntakeskukselta vaa-
4605: sa. Kasvuturve on toimitettu lähiympäristöön ditaan. Kunnan keskus on kehittynyt voimak-
4606: lannoittamattomana. kaasti viime vuosina, vaikka kunnan väkiluku
4607: Monitoimiturvelaitoksen tai pellettitehtaan on laskenut. Kunnan keskuksen kehittymiseen
4608: rakentaminen Haukivuoren kuntaan mahdollis- on osaltaan vaikuttanut runsas asuntotuotanto.
4609: taisi turpeen jalostuksen turvekoksiksi tai pel- Viime vuosien aikana kuntaan on rakennettu
4610: leteiksi sekä mahdollisesti sähköenergiaksi. Tur- noin 20 uutta asuntoa vuosittain. Kunta on
4611: peen bri:ketöinnin avulla voitaisiin käyttää hyö- pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan järjestämään
4612: dyksi myös turvekaksin hukkalämpö. Monitoi- kuntaan tulevien uusien yritysten työntekijöille
4613: miturvelaitos toisi mahdollisuuden lasinalaisten asuntoja.
4614: viljelmien rakentamiseen. Koulutusmahdollisuudet Haukivuoren kun-
4615: Polttoturpeen hyödyntäminen mahdollisim- nassa ovat suhteellisen hyvät, sillä kunnassa on
4616: man lähellä tuotantopaikkaa olisi tärkeä tekijä peruskoulun yläaste ja lukio sekä yhteensä 17
4617: sekä Haukivuoren kunnalle että koko Mikkelin oppilaspaikkaa Pieksämäen ja Mikkelin ammat-
4618: läänille. Etelä-Savon suoalueet ovat erittäin kes- tikouluissa.
4619: keisessä asemassa. Kunnan alueella sijaitsevat Edellä olevaan viitaten ehdotan,
4620: suot liittyvät yhtenä kokonaisuutena Mikkelin
4621: maalaiskunnan, Virtasalmen kunnan, Pieksä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4622: mäen maalaiskunnan ja Juvan kunnan suoaluei- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
4623: siin. 32.92.75 (Turvebrikettitehtaiden raken-
4624: Monitoimiturvelaitoksen tai pellettitehtaan taminen) 1 000 000 markan määrärahan
4625: rakentaminen Haukivuoren kuntaan merkitsisi monitoimiturvelaitoksen tai pellettiteh-
4626: erittäin paljon kunnan kehitykselle. Monitoimi- taan suunnittelukustannuksia ja raken-
4627: turvelaitos tai pellettitehdas tulisi tarjoamaan nustöiden alkurahoitusta varten.
4628: sekä rakennusvaiheessa että valmistuttuaan hau-
4629: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
4630:
4631: Pertti Hietala
4632: 1983 vp. 85
4633:
4634: Raha-asia-aloite n:o 84
4635:
4636:
4637:
4638:
4639: Hietala: Määrärahan osoittamisesta kunnalliskotien ja kunnal-
4640: listen vanhainkotien rakentamiseen ja peruskorjauksiin
4641:
4642:
4643: Eduskunnalle
4644:
4645: V aitioneuvoston päätöksen ( 607/79) perus- sista. Vuodelle 1984 on tulossa erittäin suuri
4646: teella voidaan tulo- ja menoarvioon otetun mää- määrä mainittuja hankkeita valtion rahoituksen
4647: rärahan puitteissa myöntää kunnalliskotien ja nousun vuoksi. Sekä kuntien vanhustenhuollon
4648: kunnallisten vanhainkotien rakentamiseen ja että valtiontalouden kannalta olisi tarkoituksen-
4649: peruskorjauksiin valtionavustusta enintään mukaista käynnistää mahdollisimman suuri
4650: 20% kustannuksista. Määräraha on ollut me- määrä hankkeita vuoden 1983 aikana ennen
4651: noarviossa vuodesta 1979. Tähän mennessä Valtavan voimaantuloa. Vuoden 1983 tulo- j~
4652: avustusta on myönnetty 81 hankkeelle yhteensä menoarvioesityksessä on esitetty ko. tarkoituk-
4653: 46 000 000 mk. Vuoden 1982 määräraha on seen 7 500 000 markkaa, mikä on tarpeeseen
4654: 5 500 000 markkaa ja se joudutaan jakamaan nähden riittämätön määräraha. Tämä merkitsee
4655: hankkeille, joiden yhteenlaskettu avustustarve rakentamispaineiden kasautumista seuraavalle
4656: on 50 000 000 markkaa. Määrärahan tarve on vuodelle, jolloin valtionosuus on 20 % :n ase-
4657: siis kymmenkertainen varattuun määrärahaan masta kes'kimäärin 50 %.
4658: nähden. Kaikkiaan on vajaa puolet avustuksen Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
4659: tarpeessa olevista kunnista saanut avustusta. tavasti,
4660: Vanhustenhuoltolaitosten huono kunto ja
4661: palovaarallisuus ovat yleisesti tiedossa. Korjaus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4662: toimintaa on haitannut ja hidastanut valtion- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
4663: rahoituksen vähäisyys. Vuoden 1984 alusta voi- 33.58.33 12 500 000 markkaa valtion-
4664: maan tulevan Valtava-uudistuksen seurauksena avustukseen kunnille kunnalliskotien ja
4665: vanhainkotien perustamiskustannukset tulevat kunnallisten vanhainkotien rakentami-
4666: valtionosuuden piiriin, jonka suuruus on kanto- seen ja peruskorjauksiin.
4667: kykyluokasta riippuen 32-65 % kustannuk-
4668: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
4669:
4670: Pertti Hietala
4671: 86 198.3 vp.
4672:
4673: Raha-asia-aloite n:o 8'
4674:
4675: Hietala: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen seudun terveys-
4676: keskuksen pääterveysaseman toisen rakennusvaiheen toteut-
4677: tamiseen
4678:
4679:
4680: Eduskunnalle
4681:
4682: Pieksämäen seudun terveyskeskus, johon kasluvusta, kun tarve näyttäisi olevan noin
4683: kuuluvat Pieksämäen kaupunki ja maalaiskunta 6 % eli 160 sairaansijaa. 80 lisäsairaansijaa
4684: sekä Haukivuoren, Jäppilän ja Virtasalmen olisi myös käyttökustannuksiltaan edullisempi
4685: kunnat, aloitti toimintansa heinäkuun 1. päivänä kuin pienemmän yksikön rakentaminen.
4686: 1973. Kuntainliiton väestöpohja on noin Sairaansijojen lisäksi kuntainliitto tarvitsee
4687: 27 000 asukasta. jo nyt lisää avohoidon toimitiloja, erityisesti
4688: Terveyskeskuksen ensimmäiset sairaansijat lääkärien vastaanottotoimintaa varten. Usean
4689: saatiin käyttöön vasta tammikuussa 1981 eli vuoden aikana tapahtuneen suunnittelun aikana
4690: 7,5 vuotta kuntainliiton perustamisen jälkeen. pääterveysaseman mitoitustarpeet muuttuivat
4691: Marraskuussa 1980 suoritetun kokonaisselvi- ja uusia toimintoja tuli ( esim. työterveyshuol-
4692: tyksen mukaan kuntainliiton alueella oli 140 to, verenpainepoliklinikka, diabetespoliklinikka)
4693: sellaista pitkäaikaissairasta, joiden oikea hoito- niin runsaasti, että tilat olivat jo valmistumi-
4694: paikka olisi ollut terveyskeskus. Tämän lisäksi sen jälkeen liian pienet.
4695: tulevat vielä tarvittavat kuntoutuspaikat, joiden Lääninhallitukselta saadun tiedon mukaan
4696: käytöstä on jo näin lyhyenäkin aikana saatu pääterveysaseman laajennus voisi toteutua aikai-
4697: hyviä kokemuksia. Kuntoutuspaikoille otetaan sintaan 1987, mikä kuntainliiton käsityksen
4698: sellaisia kotisairaanhoidon potilaita, jotka eivät mukaan on aivan liian myöhäistä.
4699: vielä tarvitse välitöntä laitospaikkaa, mutta Edellä olevaan viitaten ehdotan,
4700: jotka tarvitsevat oman itsensä tai omaistensa
4701: vuoksi välillä laitoshoitoa. Kuntoutusjaksot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4702: ovat olleet kahden viikon mittaisia. Vuodeosas- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
4703: tolta pois jääneet potilaat hoidetaan lähinnä 33.75.31 4 000 000 markan määrärahan
4704: kunnalliskotien ylipaikoilla tai kotisairaanhoi- Pieksämäen seudun terveyskeskuksen
4705: dossa. pääterveysaseman II rakennusvaiheen
4706: Kuntainliiton 80 sairaansijaa ovat 3 % asu- suunnittelua ja toteutusta varten.
4707: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
4708:
4709: Pertti Hietala
4710: 1983 vp. 87
4711:
4712: Raha-asia-aloite n:o 86
4713:
4714:
4715:
4716:
4717: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kantokykyluo-
4718: kitusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuuksien selvittämiseksi
4719:
4720:
4721: Eduskunnalle
4722:
4723: Aikaisemmin niin vauraana, teollistuneena ja Tämän vuoksi tulisi kiireellisesti selvittää
4724: viljavana pidetyn Varsinais-Suomen alueella on miten kantokykyluokitusjärjestelmää voitaisiin
4725: lukuisia kuntia, joiden paikalleen jähmettynyt korjata.
4726: kantokykyluokka rasittaa voimakkaasti niiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4727: taloutta. Tämä koskee erityisesti maatalousval- nioittaen,
4728: taisia, pieniä kuntia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4729: Selvien epäoikeudenmuka1suuksien lisäksi 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000
4730: kantokykyluokitusjärjestelmä on staattisena jär- markan määrärahan kuntien kantokyky-
4731: jestelmänä aikansa elänyt. Valtionapujen jakau- luokitusjärjestelmän epäoikeudenmukai-
4732: tumista epäoikeudenmukaisesti on lisännyt se, suuksia selvittävän ja korjausehdotuksia
4733: että kantokykyluokan alennus aina aiheuttaa Iaativan työryhmän tai toimikunnan työn
4734: jossakin toisessa kunnassa korotuksen. rahoittamiseksi.
4735: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
4736:
4737: Tapio Holvitie Kaarina Dromberg Liisa Hilpelä
4738: Saara Mikkola Tauno Valo Heikki Perho
4739: Riitta Uosukainen Anna-Kaarina Louvo Sampsa Aaltio
4740: Riitta Jouppila Eeva Turunen Aila Jokinen
4741: Aino Pohjanoksa
4742: 88 1983 vp.
4743:
4744: Raha-asia-aloite n:o 87
4745:
4746:
4747:
4748:
4749: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion opettajien eläke-
4750: ikärajan väliaikaista alentamista koskevaan selvitystyöhön
4751:
4752:
4753: Eduskunnalle
4754:
4755: Peruskoulun toteutuessa alennettiin perus- Lukion opettajien työllisyystilanne puolestaa..11
4756: koulun opettajien eläkeikä 63:sta 60:een vuo- tukee vaatimuksia siirtymävaiheen eläkeiän
4757: teen, koska katsottiin, että vanhempien opetta- alentamisesta.
4758: jaikäluokkien ei voi edellyttää kouluttautuvan Lukiouudistuksen siirtymäjakso käsittää vuo-
4759: uuden koulujärjestelmän vaatimuksiin. Maini- det 1982-85. Mikäli lukion opettajien eläke-
4760: tun pysyvän eläkeiän alentamisen lisäksi alen- ikä alennetaan siirtymävaiheen ajaksi 60:een
4761: nettiin peruskoulun siirtymävaiheessa eläkeikää ikävuoteen, se koskisi vuosina 1922-25 syn-
4762: 58 vuoteen siten; että opettajalla oli mahdolli- tyneitä opettajia. Jos mukaan luetaan myös
4763: suus siirtyä eläkkeelle, jos hän oli mainitun päätoimiset tuntiopettajat, tulisi eläkeiän alen-
4764: iän täyttänyt ,siirtymävaiheeseen mennessä. taminen siirtymävaiheessa maksamaan kokonai-
4765: Keskiasteen koulunuudistus tuo mukanaan suudessaan mainittujen vuosien aikana yhteen-
4766: lukion opettajille huomattavan työskentelytapo- sä noin 56 milj. markkaa nykyhintaan lasket-
4767: jen ja opetussisältöjen muutoksen. Vaitioneu- tuna. Kustannukset jakautuisivat neljän siirty-
4768: voston vahvistama lukusuunnitelma on nykyi- mävuoden ajalle ollen vuosittain noin 16 milj.
4769: seen verrattuna sisällöllisesti erilainen. Oppisi- markkaa. Vuoden 1983 osuus on tästä 5/12
4770: sällöt kurssitetaan, mikä sinänsä jo on suuri eli noin 7 milj. markkaa.
4771: muutos opetustyössä. Tämän lisäksi siirrytään Asia olisi kiireellisesti selvitettävä, jotta tar-
4772: jakso-opetukseen, jossa opettajan työmäärä ja peellisiin lainsäädäntö- ym. toimiin voitaisiin
4773: opetusmenetelmät ovat kokonaan toisenlaiset ryhtyä.
4774: kuin nykyjärjestelmässä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4775: Opettajat ja rehtorit tarvitsevat siirtymävai- nioittavasti,
4776: heessa perusteellisen täydennyskoulutuksen.
4777: Edellisen lisäksi opettajat joutuvat käyttämään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4778: huomattavan määrän omaa aikaansa ja työtänsä 1984 tulo- ja menoarvioon JOO 000
4779: selviytyäkseen opetukselle asetetuista vaatimuk- markan määrärahan selvitysten laatimi-
4780: sista. Koulutettavien suuren määrän vuoksi seksi lukion opettajien eläkeikärajan
4781: ei ole tarkoituksenmukaista uhrata voimavaroja alentamiseksi 60:een ikävuoteen keski-
4782: kaikkein vanhimpien rehtoreiden ja opettajien asteen koulunuudistuksen siirtymävai-
4783: kouluttamiseen eikä heiltä voi myöskään koh- heen ajaksi.
4784: tuudella odottaa lukiouudistuksen vaatimaa
4785: omaa kouluttautumispanosta.
4786: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
4787:
4788: Tapio Holvitie Anna-lCaarina Louvo Liisa Hilpelä
4789: Saara Mikkola Eeva Turunen Lauri Impiö
4790: Riitta Uosukainen Sakari Val1i Heikki Perho
4791: Riitta Jouppila Aino Pohjanoksa Elsi Hetemäki-Olander
4792: lCaarina I>romberg Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio
4793: Lea Kärhä Aila Jokinen
4794: 1983 vp. 89
4795:
4796: Raha-asia-aloite n:o 88
4797:
4798:
4799:
4800:
4801: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kodin ja koulun väli-
4802: seen yhteistyöhön sekä siitä opettajille aiheutuvan ylimää-
4803: räisen työn korvaamiseen
4804:
4805:
4806: Eduskunnalle
4807:
4808: Viime aikoina käydyssä koulukeskustelussa Näiden juhlien ja iltojen valmistaminen ja
4809: on todettu, että koulun työrauha ei ole vain niihin osallistuminen on vaatinut opettajilta
4810: koulun ongelma. Se koskee myös koteja ja paljonkin opetustuntien ulkopuolista työtä ja
4811: kaikkia kasvattajia. Se on suomalaisen yhteis- harrastuneisuutta.
4812: kunnan ongelma. Mainittujen tilaisuuksien lisäksi on useita
4813: Peruskoulujärjestelmän tultua nyt hallinnol- tilanteita, jolloin on tavattava oppilaiden van-
4814: lisesti toteutetuksi koko maassa on ryhdyttävä hempia henkilökohtaisesti opetustuntien ulko-
4815: sen sisäiseen kehittämiseen ja parantamiseen. puolella. Tällaisia tapaamisia on useimmiten
4816: Oppilasikäryhmien pieneneminen tuo säästöä järjestettävä vasta iltaisin, jolloin vanhemmat
4817: peruskoulumenoihin noin 50 milj. markkaa ovat ansiotyöstään vapautuneet.
4818: vuodessa. Vapautuvia resursseja on käytettävä Samoin kuin vanhempaintilaisuudet ovat täl-
4819: kiireisesti koulun työskentelyolosuhteiden kai- laiset henkilökohtaiset tapaamiset vaatineet
4820: kinpuoliseen parantamiseen. opettajilta kohtuuttoman paljon opetustuntien
4821: Työrauhan turvaaminen on tässä työssä ehdo- ulkopuolista, palkatonta toimintaa.
4822: ton alkuedellytys. Opetusryhmien pienentämi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4823: sen ohella pitäisi kiinnittää erityinen huomio nioittaen,
4824: kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämi-
4825: seen ja opettajan mahdollisuuksiin tehdä tätä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4826: tärkeää työtä. 1984 tulo- ;a menoarvioon 4 000 000
4827: Opettajat ovat perinteisesti järjestäneet tiet- markan määrärahan kodin ;a koulun
4828: tyjä juhlia ja vanhempainiltoja, jotka ovat täh- välisen yhteistyön kehittämiseen ;a
4829: dänneet kodin ja koulun lähentämiseen ja yh- opetta;ille aiheutuvan työn korvaami-
4830: teistyöhön. Vanhemmille tarkoitetut tilaisuudet seen.
4831: ovat lisääntyneet peruskoulujärjestelmään siir-
4832: ryttäessä.
4833: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
4834:
4835: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Lauri lmpiö
4836: Saara Mikkola Helena Pesola Heikki Perho
4837: Riitta Uosukainen Eeva Turunen Heikki Järvenpää
4838: Riitta Jouppila Aino Pohjanoksa Elsi Hetemäki-Olander
4839: Kaarina Drombetg Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio
4840: Tauno Valo Liisa Hilpelä Lea Kärhä
4841: Aila Jokinen Ben Zyskowicz
4842:
4843:
4844:
4845:
4846: 12 0883005893
4847: 90 1983 vp.
4848:
4849: Raha-asia-aloite n:o 89
4850:
4851:
4852:
4853:
4854: Holvitie ym..: Määrärahan osoittamisesta Turun raakavesiongel-
4855: man selvittämiseksi
4856:
4857:
4858: Eduskunnalle
4859:
4860: Turun kaupunki joutuu vuosittain, erltyl· laisin vaihtoehdoin on sekä kiireellinen että
4861: sesti keväisin, kalliin ja vaikean käyttövesion- kallis tehtävä.
4862: gelman eteen. Aurajokilaakson runsas, mutta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4863: heikkolaatuinen raakavesi sisältää vastenmieli- nioittaen,
4864: siä haju- ja makuhaittoja. Tähän asti suunni-
4865: tellut toimet vesitilanteen parantamiseksi ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4866: kohdanneet sekä taloudellisia että tunne- ja 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000
4867: aluepoliittisia vaikeu~sia. markan määrärahan erilaisten vaihtoeh-
4868: Paremman juoma- ja käyttöveden tarve on tojen selvittämiseksi paremman raaka-
4869: turkulaisille krooninen huolenaihe, joka koh- veden saamiseksi Turun kaupungin käyt-
4870: tuuttomalla tavalla rasittaa Turun talousaluetta. töön.
4871: Perusteellisen selvityksen aikaansaaminen eri-
4872: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
4873:
4874: Tapio Holvitie Aino Pohjanoksa Heikki Perho
4875: Riitta Jouppila Liisa Hilpelä Elsi Hetemäki-Olander
4876: 1983 vp. 91
4877:
4878: Raha-asia-aloite n:o 90
4879:
4880:
4881:
4882:
4883: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin ohitus-
4884: tien rakentamiseen
4885:
4886:
4887: Eduskunnalle
4888:
4889: Uudenkaupungin länsipuolella sijaitsevien että valtio vastaa kustannuksista 60 % ja
4890: Rauma-Repola Oy:n Uudenkaupungin Telakan kaupunki 40 %.
4891: ja Kemira Oy:n Uudenkaupungin tehtaitten TVL:n Turun piirin esityksen mukaan hank-
4892: raskas maantieliikenne kulkee nykyisin Uuden- keen toteuttaminen piti alkaa tämän vuoden
4893: kaupungin kaupungin keskustan halki normaalia syksyllä. Tarvittava määräraha poistettiin kui-
4894: katuverkostoa pitkin. Viimeksi mainitun tehdas- tenkin jo valtioneuvostossa tulo- ja menoarvion
4895: laitoksen maantieliikenteestä maantiekuljetukset laadinnan yhteydessä vuodelta 1983. Eduskun-
4896: ovat mm. tänä vuonna noin 400 000 tonnia nan käsitellessä v. 1983 tulo- ja menoarviota
4897: lannotteita ja niitten raaka-aineita. Se merkit- siellä saatiin hankkeesta lausuma, että ko. tie-
4898: see noin 16 000 raskaan rekka-auton kulkemista hankkeen toteutuminen on tärkeä ja siihen
4899: kaupungin keskustan halki vuoden aikana. tulee osoittaa tarvittavat määrärahat mahdolli-
4900: Tämän epäkohdan poistamiseksi Uudenkau- simman pian. Vuoden 1981 hintatason mukaan
4901: pungin kaupungin sekä tie- ja vesirakennus- valtion osuus ko. hankkeesta on noin 6,26
4902: laitoksen kesken on käyty neuvotteluja kau- milj. markkaa. TVL:n Turun piirin määrära-
4903: pungin keskustan kiertävän ohitustien, Laivan- han tarve työn aloittamiseksi on 3,3 milj.
4904: rakentajantien ja siihen Hittyvän V akka-Suo- markkaa.
4905: menkadun sillan rakentamisesta yhteisvoimin. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4906: Käytyjen neuvottelujen perusteella on päästy
4907: sopimukseen Laivanrakentajantien ja siihen liit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4908: tyvien järjestelyjen toteuttamisesta sekä kustan- 1984 tulo- ;a menoarvioon 3 300 000
4909: nusjaosta. Rakennuskustannukset ovat vuoden markkaa Uudenkaupungin ohitustien}
4910: 1981 hintatason mukaan 10 437 000 mk, jonka Laivanrakenta;antien ;a siihen liittyvän
4911: jaosta on sovittu tie- ja vesirakennuslaitoksen V akka-Suomenkadun sillan rakentami-
4912: sekä kaupungin kesken kesäkuussa 1981 siten, seen.
4913: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
4914:
4915: Tapio Holvitie Risto Ahonen
4916: 92 1983 vp.
4917:
4918: Raha-asia-aloite n:o 91
4919:
4920:
4921:
4922:
4923: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusvoittoisten kun-
4924: tien erityistilanteen vaatimiksi toimenpiteiksi
4925:
4926:
4927: Eduskunnalle
4928:
4929: Monet maakunnalliset yhteisöt ja kunnat Valtioneuvostolla lienee moniakin toimenpi-
4930: ovat toistuvasti kiinnittäneet huomiota vanhus- demahdollisuuksia vanhusvoittoisten kuntien
4931: voittoisten kuntien erityisongelmiin, joita ei ole aseman ja etujen turvaamiseksi. Eräänä keinona
4932: otettu riittävästi huomioon valtakunnallisessa clisi erityismäärärahan osoittaminen valtion
4933: päätöksenteossa. Osatekijänä vallitsevaan tilan- tulo- ja menoarviossa vanhusvoittoisimpien kun-
4934: teeseen lienee se, että maan vanhusvoittoisim- tien palvelutuotannon kehittämistä ja taloudel-
4935: mat kunnat sijaitsevat Etelä- ja Lounais-Suo- lisen rasituksen tasaamista varten. Niinikään
4936: messa, huomattavalta osaltaan Turun ja Porin vanhusten vuokra- ja palvelutalojen rakenta-
4937: läänissä. mista varten voidaan varata erillinen lainoitus-
4938: Käytännössä muuta maata huomattavasti kiintiö jaettavaksi yksinomaan vanhusvoittoi-
4939: korkeampi vanhusväestön osuus merkitsee kun- sissa kunnissa toteutettaviin hankkeisiin. Myös
4940: nille poikkeuksellisen vaativia velvoitteita van- yleisten, harkinnanvaraisten valtionavustusten
4941: husten ja pitkäaikaissairaiden avo- ja laitos- suuntaaminen kuntiin, joissa vanhustenhuollon
4942: huollon järjestämisessä, mikä sitoo kuntien ta- ja sosiaalitoimen rasitus on suurin, helpottaisi
4943: loudellisia voimavaroja ja vaikeuttaa niiden ylei- kyseessäolevien kuntien taloudellisia mahdolli-
4944: siä kehitysedellytyksiä. suuksia.
4945: Vuoden 1978 virallisen tilaston mukaan van- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4946: hustenhuollon nettomenojen osuus oli koko nioittaen,
4947: maassa keskimäärin 0,85 penniä veroäyrin hin-
4948: nasta. Turun ja Porin läänissä oli samana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4949: vuonna lähes 40 kuntaa, joissa kyseiset menot 1984 tulo- ;a menoarvioon 100 000
4950: ylittivät ka~sinkertaisesti tai jopa enemmän markan määrärahan niiden erilaisten
4951: koko maan keskiarvon. Todetuista vanhusvoit- mahdollisuuksien selvittämiseksi toimi-
4952: toisten kuntien erityisongelmista riippumatta kunnassa tai työryhmässä, ioita vanhus-
4953: valtionhallinnon monet resurssiratkaisut ovat voittoisimpien kuntien aseman helpot-
4954: kohdentuneet muualle kuin näihin kuntiin, mikä tamiseksi on käytettävissä.
4955: on edelleen kärjistänyt niiden vaikeuksia.
4956: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
4957:
4958: Tapio Holvitie Heikki Perho Anna-Kaarina Louvo
4959: Helge Saarikoski Aila Jokinen Aino Pohjanoksa
4960: Helena Pesola Riitta Jouppila Liisa Hilpelä
4961: Risto Ahonen Kaarina Dromberg Sampsa Aaltio
4962: Riitta Uosukainen Tauno Valo Lea Kärhä
4963: 1983 vp. 93
4964:
4965: Raha-asia-aloite n:o 92
4966:
4967:
4968:
4969:
4970: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen toimittami-
4971: seksi opiskelijoiden kesäharjoittelupalkkojen vapauttamiseksi
4972: sosiaaliturvamaksuista
4973:
4974:
4975: Eduskunnalle
4976:
4977: Teollisuuden ja liike-elämän vähentäessä voi- Näistä syistä opiskelijoiden kesäharjoittelu-
4978: makkaasti työvoimaansa 1980-luvulla opiskeli- palkat tulisi vapauttaa sosiaaliturvamaksuista.
4979: joiden kesäharjoittelupaikkojen saanti vaikeutuu Järjestely ei kausiluontoisuutensa takia vähen-
4980: entisestään. täisi vakituista henkilökuntaa, vaan opettaisi
4981: Yhä suurempi määrä opiskelijoita valmistuu tulevan sukupolven työntekoon ja käytännön
4982: suoraan työttömyyskortistoihin, koska heillä ei ammattitaitoon. Käytännön ammattitaidon
4983: ole ollut tilaisuutta saada ammattiaan vastaavaa hankkiminen helpottaisi opiskelijoiden valmis-
4984: harjoittelua opiskeluaikanaan. tuttua heidän työnsaantiaan ja oman yrityksen
4985: Nuoren ihmisen parin vuoden työttömyys perustamista.
4986: estää ( esim. alkoholismin takia) monesti lopul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4987: lisesti hänen työhönpääsynsä. nioittaen,
4988: Harjoittelijoiden opettaminen yrityksissä si-
4989: too myös yrityksen vakinaista henkilökuntaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4990: ja kun harjoittelijoiden palkka ja ,sosiaalikus- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000
4991: tannukset ovat aikaansaatuun tuotokseen näh- markan määrärahan selvityksen tekemi-
4992: den monesti suhteettoman korkeita, ei harjoit- seksi mahdollisuudesta vapauttaa opis-
4993: telijoiden työhönottoa suosita. kelijoiden kesäharjoittelupalkat sosiaali-
4994: turvamaksuista.
4995: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
4996:
4997: Tapio Holvitie Kaarina Dromberg Matti Viljanen
4998: Helge Saarikoski Tauno Valo Liisa Hilpelä
4999: Saara Mikkola Anna-Kaarina Louvo Lauri lmpiö
5000: Riitta Uosukainen Helena Pesola Elsi Hetemäki-Olander
5001: Riitta Jouppila Eeva Turunen Sampsa Aaltio
5002: Alla Jokinen Aino Pohjanoksa Lea Kärhä
5003: Iiro Viinanen Heikki Perho Ben Zyskowicz
5004: Heikki Järvenpää
5005: 94 1983 vp.
5006:
5007: Raha-asia-aloite n:o 93
5008:
5009:
5010:
5011:
5012: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Utulan-Kietävälän
5013: tien perusparantamiseen
5014:
5015:
5016: Eduskunnalle
5017:
5018: Ruokolahden kunnan alueella oleva Utulan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5019: Kietävälän paikallistie on jatkeena Kyläniemen
5020: paikallistielle. Suunnitelmien mukaan tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5021: Kyläniementie kunnostettavaksi ja päällystettä- 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000
5022: väksi vielä tänä vuonna. Länsipään Utula- markan määrärahan Utulan-Kietävälän
5023: Kietävälä paikallistien kunnostus- ja päällystys- tien kunnostamista ja päällystämistä
5024: suunnitelmat puuttuvat täysin. varten.
5025: Utulan-Kietävälän tien käyttö Kyläniemen
5026: paikallistien jatkeena on vilkasta.
5027: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5028:
5029: Sinikka Hurskainen Seppo Tikka
5030: Pekka Starast Jussi Ranta
5031: 1983 vp. 95
5032:
5033: Raha-asia-aloite n:o 94
5034:
5035:
5036:
5037:
5038: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymen läänin teol-
5039: lisuuspiirin sivutoimipisteen perustamiseksi Imatralle
5040:
5041:
5042: Eduskunnalle
5043:
5044: Imatra kuuluu tällä hetkellä aluepoliittisten Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5045: tukien piiriin. Imatra on 4 B tukivyöhyke
5046: sekä sen lisäksi erityistukialue. Näiden pohjalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5047: ovat yritysten toi:mintamahdolli,suudet Imatl'alla 1984 tulo- ja menoarvioon 350 000
5048: helpottuneet viime vuoden kuluessa. markan määrärahan kauppa- ja teolli-
5049: Kymen läänin teollisuuspiirillä on Lappeen- suusministeriön Kymen läänin teollisuus-
5050: rannassa toimisto, jonka tehtäväpiiriin Imatra piirin sivutoimipisteen perustamiseksi
5051: kuuluu. Kuitenkin Imatra erityistukineen suur- Imatralle.
5052: ten ongelmien keskellä kamppaillessaan tarvitsee
5053: oman toimipisteen alueelleen.
5054: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5055:
5056: Sinikka Hurskainen Seppo Tikka Anna-Liisa Piipari
5057: 96 1983 vp.
5058:
5059: Raha-asia-aloite n:o 95
5060:
5061:
5062:
5063:
5064: Hurskainen: Määrärahan osoittamisesta Imatran Kehitysyhtiö
5065: Oy:n osakepääoman korottamiseksi
5066:
5067:
5068: Eduskunnalle
5069:
5070: Vaitioneuvosto on myöntänyt Imatran kau- tusta osakepääoman korottamista varten vuo-
5071: pungille v. 1980 III lisämenoarvioon momen- sina 1984-87, kunakin vuonna 1,5 milj. mk.
5072: tin 32.50.43 (valtionapu Imatran seudun työt- Edellä olevan perusteella ehdotan,
5073: tömyyden lieventämiseen) siirtomäärärahasta
5074: 1,5 milj. markkaa valtionapua Imatran kaupun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5075: gin toimesta perustettavan kehitysyhtiön osak- 1984 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
5076: keiden merkitsemistä varten. Suunnitelman mu- mentille 1 500 000 markkaa Imatran
5077: kaan Imatran Kehitysyhtiö Oy:lle myönnetään Kehitysyhtiö Oy:lle osakepääoman ko-
5078: valtion varoista neljän kokeiluvuoden ajan avus- rottamista varten.
5079: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5080:
5081: Sinikka Hurskainen
5082: 1983 vp. 97
5083:
5084: Raha-asia-aloite n:o 96
5085:
5086:
5087:
5088:
5089: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimaneuvojien
5090: palkkaamiseksi työvoimatoimistoihin
5091:
5092:
5093: Eduskunnalle
5094:
5095: Vuoden 1982 valtion tilintarkastajien lausun- tukitoimenpiteet sekä koulutus- ja kurssitoi-
5096: non perusteella jäi työllisyyden hoitoon tarkoi- minta lisääntyneet. Yritykset odottavat aktii-
5097: tettuja määrärahoja käyttämättä. Yhtenä syynä vista yhteistyötä ja palvelua työvoimahallin-
5098: määrärahojen ylijäämään on työvoimatoimis- nolta, mutta henkilökuntavajaus estää järkevän
5099: tojen pätevän henkilökunnan puute. yhteistyön.
5100: Työvoimaneuvojien tehtäviä hoitaa suureksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5101: osaksi tilapäinen työvoima, jolla ei aina ole
5102: tehtävien edellyttämää pätevyyttä. Näin ollen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5103: eivät kaikki neuvojien tehtäviä hoitavat pysty 1984 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
5104: markkinoimaan moninaisia työllistämiseen tar- markkaa työvoimaneuvojien paikkaa-
5105: koitettuja määrärahoja. mista varten työvoimatoimistoihin.
5106: Työttömien määrän lisääntyessä ovat eri
5107: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5108:
5109: Sinikka Hurskainen Kaj Bärlund Mats Nyby
5110: Erkki Liikanen Marja-Liisa Tykkyläinen Antti Kalliomäki
5111: Jouko Skinnari Anna-Liisa Piipari · Reino Paasilinna
5112: Pertti Hietala Kerttu Törnqvist Jukka Mikkola
5113: Peter Muurman Pekka Myllyniemi Paavo Lipponen
5114: Matti Luttinen Lea Savolainen Arja Alho
5115: Kari Rajamäki Jorma Rantanen Kari Urpilainen
5116: Jouko Tuovinen Jussi Ranta Pekka Starast
5117: Ulla-Leena Alppi Martti Lähdesmäki Saara-Maria. Paakkinen
5118: Tuulikki Hämäläinen Matti Puhakka Juhani Surakka
5119: Tuula Hautamäki Pentti Lahti-Nuuttila Matti Louekoski
5120: Timo Roos Reijo Lindroos
5121:
5122:
5123:
5124:
5125: 13 088.3005893
5126: 98 1983 vp.
5127:
5128: Raha-asia-aloite n:o 97
5129:
5130:
5131:
5132:
5133: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautjärven työvoima-
5134: toimiston vuokra- ja henkilökuntakuluihin
5135:
5136:
5137: Eduskunnalle
5138:
5139: Rautjärvellä on työttömien määrä ollut viime ovat työvoimatoimiston hoitaja, työvoimaneu-
5140: vuosina korkea. Työttömyysasteet ovat olleet voja ja yksi virastotyöntekijä jatkuvasti työssä.
5141: yli maan keskitason. Esimerkiksi Parikkalassa
5142:
5143: 81 joulukuu 82 kesäkuu 82 joulukuu
5144: Parikkalassa oli työttömänä . . . . . . . . . . . . . . 161/6.0 140/5.6 197/7.9
5145: Rautjärvellä oli työttömänä . . ............ . 208/7.6 168/6.4 231/8.9
5146:
5147:
5148: Rautjärvelle on järjestetty vastaanotto ainoas- käynnit ja muu yhteistyö koulutus- ja kurssi-
5149: taan kerran viikossa, keskiviikkoisin, jolloin asio1ssa puuttuvat täysin. Työttömien työhön
5150: Imatran työvoimatoimiston virkailija pyrkii hoi- välittäminen sekä yksilöllinen neuvonta puut-
5151: tamaan kaikki työvoimatoimiston palvelut. tuvat tyysttn.
5152: Näin hoidettuna parin sadan työttömän työt- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5153: tömyysturva ja heille tarjottu muu palvelu on
5154: vähintäänkin kyseenalaista. Virkailija ei ehdi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5155: antaa muuta kuin mahdollisesti leiman sekä 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000
5156: ottaa ilmoittautumisia vastaan. Yrittäjien pal- markkaa Rautjärven työvoimatoimiston
5157: velu, tukitoimenpiteiden markkinointi, yrittäjä- vuokra- ja henkilökuntakuluihin.
5158: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
5159:
5160: Sinikka Hurskainen Seppo Tikka Heikki Kokko
5161: Jussi Ranta Riitta Uosukainen Heikki Järvenpää
5162: 1983 vp. 99
5163:
5164: Raha-asia-aloite n:o 98
5165:
5166:
5167:
5168:
5169: Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
5170: aikaansaamiseksi Hyvinkäälie
5171:
5172:
5173: Eduskunnalle
5174:
5175: Rakennushallituksen suunnitelmissa on tar- suunnittelun varmistaminen on tähdellistä. Sa-
5176: koitus aloittaa valtion virastotalon rakentami- malla tulisi tutkia mahdollisuudet rakennustyön
5177: nen Hyvinkäälie syksyllä 1985. Hankkeen pe- aloittamiseksi suunniteltua aiemmin.
5178: rustamissuunnitelma on vahvistettu maalis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5179: kuussa 1983. taen,
5180: Valtion virastotaloon Hyvinkäälie sijoitetut
5181: toiminnat ovat jo pitkään kärsineet ahtaista ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5182: epätarkoituksenmukaisista tiloista. Tilanahtaus 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
5183: haittaa sekä talossa työskentelevää henkilöstöä 28.64.76 (Virastotalojen rakentaminen)
5184: että virastotalon palvduja käyttävää asiakas- 3 000 000 markkaa valtion Hyvinkään
5185: kuntaa. virastotalon jatkosuunnittelua varten ja
5186: Valtion virastotalon rakentaminen on siten mahdollista rakentamisen aloittamista
5187: kiiredlinen hanke. Sen vuoksi hankkeen jatko- varten.
5188: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5189:
5190: Tuulikki Hämäläinen
5191: 100 1983 vp.
5192:
5193: Raha-asia-aloite n:o 99
5194:
5195:
5196:
5197:
5198: Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään keskusjäte-
5199: vedenpuhdistamon runkoviemärityön suorittamiseen
5200:
5201:
5202: Eduskunnalle
5203:
5204: Hyvinkään kaupungin rakentamisohjelmaan Vuodelle 1984 on arvioitu viemärirakennus-
5205: sisältyy uuden keskuspuhdistamon ja sinne joh- kustannusten olevan 5 miljoonaa markkaa ja
5206: tavien pääviemärien rakentaminen vuosina 1.982 vesijohdon 1 miljoona markkaa.
5207: -1984. Uuden puhdistamon rakentamisella on valta-
5208: Hanke perustuu vesioikeuden antaman jäte- kunnallista merkitystä siinä toteutettavan uuden
5209: veden laskuluvan edellyttämään jäteveden puh- puhdistustekniikan vuoksi. Alueellista merki-
5210: distuksen tehostamiseen. Hyvinkäälle on tällöin tystä sillä on Suomen tiheimmin asutun alueen
5211: esitetty tiukempia vaatimuksia jäteveden puh- läpi kulkevan Vantaanjoen virkistyskäytön kan-
5212: distamiseksi kuin muissa kunnissa. Vaatimuk- nalta. Sen vuoksi on myös perusteltua, että
5213: sia on perusteltu mm. sillä, että Vantaanjoella valtio osallistuu hankkeen toteuttamiseen val-
5214: on suuri alueellinen merkitys ja joki tulee edel- tion vesihuoltotyönä.
5215: leen säilymään pääkaupunkiseudun varavesijär- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5216: jestelmänä. Puhdistamo- ja runkoviemärihanke taen,
5217: on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. En-
5218: simmäisen rakennusvaiheen puhdistamon kus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5219: tannuksiksi on arvioitu noin 23 miljoonaa 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
5220: markkaa, runkoviemärien osuudeksi 12 mil- 30.40.77 1 500 000 markan määrärahan
5221: joonaa markkaa ja vesijohdon osuudeksi 3 mil- Hyvinkään keskusjätevedenpuhdistamon
5222: joonaa markkaa. runkoviemärityön jatkamiseksi valtion
5223: vesihuoltotyönä.
5224: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5225:
5226: Tuulikki Hämäläinen
5227: 1983 vp. 101
5228:
5229: Raha-asia-aloite n:o 100
5230:
5231:
5232:
5233:
5234: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityismetsänomistajien
5235: ammattikoulutukseen
5236:
5237:
5238: Eduskunnalle
5239:
5240: Metsätalouden ammattikurssitoiminnan ny- Nykyisen puumarkkinatilanteen ja puuntuot-
5241: kyiset puitteet luotiin viime vuosikymmenen tamista vastustavien mielipiteiden takia on
5242: lopulla. Koulutus toteutetaan yksityismetsäta- ensiarvoisen tärkeää, että pidetään koulutuksen
5243: louden ja ammattikasvatushallituksen alaisten ja neuvonnan keinoilla metsänomistajat tiedeil-
5244: metsäoppilaitosten yhteistyönä. Yksityismetsä- taan ja taidoiltaan ajan tasalla.
5245: talouden organisaatiot ovat hankkineet oppilaat Keski-Suomen yksityismetsänomistajien kou-
5246: sekä varanneet työkohteet ja kurssipaikat. Met- lutustarve on kasvanut jatkuvasti. Yksityismet-
5247: säoppilaitokset ovat huolehtineet opetuksesta. sätalouden ja ammattikasvatushallituksen alais-
5248: Yksityismetsänomistajien ammattikoulutus on ten metsäoppilaitosten yhteistyönä järjestetty
5249: tyrehtymässä määrärahojen puutteeseen. koulutustoiminta uhkaa kuitenkin tyrehtyä mää-
5250: Kuluvan vuoden kurssit on suunniteltu kou- rärahojen puuttuessa.
5251: lutustarvetiedustelujen perusteella, jolloin on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5252: päädytty 3 600 oppilaspäivään. Kustannuksiksi
5253: on laskettu 50 mk/ oppilas päivä, joten rahan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5254: kokonaistarve on 180 000 mk. Tällä hetkellä 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000
5255: myönnettyjä varoja on 55 000 mk, joka on markkaa yksityismetsänomista;ien am-
5256: merkinnyt toiminnan supistumista ja vaaran- mattikoulutukseen.
5257: tanut koulutustoiminnan jatkuvuuden.
5258: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
5259:
5260: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
5261: Helena Pesola Jukka Vihriälä
5262: 102 198.3 vp.
5263:
5264: Raha-asia-aloite n:o 101
5265:
5266:
5267:
5268:
5269: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6181 pe-
5270: rusparannukseen välillä Toivakka-Leppälahti
5271:
5272:
5273: Eduskunnalle
5274:
5275: Toivakan-Leppälahden välisen sorapintaisen TVL:n Keski-Suomen punn viimets11l11ll1Ssa
5276: maantien n:o 6181 pituus on 20 km. Tie on tienpidon toimenpideohjelmissa tienparannus on
5277: rakennettu vuosina 1950-51. Mitään perus- siirtynyt siirtymistään ja se on tarkoitus to-
5278: parannuksia tielle ei ole suoritettu. Tie on erit- teuttaa vasta ensi vuosikymmenen puolella. Vii-
5279: täin huonokuntoinen, paikkapaikoin mutkainen- taten edellä sanottuun tulisi hanke kuitenkin
5280: kin, koska rakentamisen jälkeen tietä ei ole käynnistää jo aikaisemmin.
5281: peruskorjattu ja normaalit hoitotyötkin ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5282: olleet vähäisiä. Raskas puutavara- ym. kulje· nioittavasti,
5283: tus rasittaa tietä, mikä varsinkin kelirikon ai·
5284: kana aiheuttaa tielle vaurioita. Tienvarsiasuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5285: kaat joutuvat päivittäin käyttämään tietä työ- 1984 tulo- ia menoarvioon 12 500 000
5286: ja asioimismatkoillaan Jyväskylään, joka on markkaa maantien n:o 6181 peruspa-
5287: alueen talouskeskus. Matka Toivakka-Leppä- rannukseen välillä T oivakka-Leppä-
5288: lahti-Jyväskylä on lyhyempi kuin tietä n:o lahti.
5289: 13 käyttäen. Se on myös yhdystie Jyväskylä-
5290: Kuopio valtatielle.
5291: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
5292:
5293: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
5294: Helena Pesola Reino Karpola
5295: 198.3 vp. 103
5296:
5297: Raha-asia-aloite n:o 102
5298:
5299:
5300:
5301:
5302: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kehi-
5303: tysyhteistyön tukemiseen
5304:
5305:
5306: Eduskunnalle
5307:
5308: "Kehitysyhteistyö on oleellinen osa Suomen vien liikkeiden ja järjeSII:öjen toimintaa kehitys-
5309: ulkopolitiikkaa. Sen tavoitteet määräytyvät si- maissa. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöllä
5310: ten ensisijaisesti ulkopolitiikan yleisistä pää- ja siihen liittyvällä tiedotustoiminnalla on li-
5311: määristä. Kehitysyhteistyöllä voidaan käytän- säksi merkittävä kansainvälisyyskasvatukselli-
5312: nön toimin edistää valtioiden ja kansojen vä- nen merkitys. Kehitysyhteistyön käytännön
5313: listä yhteistyötä ja rauhan säilymistä. Suomen työn ja tiedotuSII:oiminnan kautta kansalaisjär-
5314: osallistumisella kansainväliseen kehitysyhteis- jestöissä toimivat ihmiset voivat saada entistä
5315: työhön voidaan myös tukea kansakuntien si- paremman kuvan kehitysmaista, niiden kulttuu-
5316: säiSII:ä kehitystä kohti suurempaa yhteiskunnal- rista ja ongelmista - sekä näin saada myös
5317: lista oikeudenmukaisuutta." Näin sanotaan val- maailmasta kokonaisuudessaan entistä oikeam-
5318: tion tulo- ja menoarvion Kansainvälisen kehi- man ja totuudenmukaisemman kuvan. Kansa-
5319: tysyhteistyön perusteluissa. ( 24.30) laisjärjestöjen kehitysyhteistyö parhaimmillaan
5320: Kansainvälisen kehitysyhteistyön ajatus on jo on yhteistyötä sanan varsinaisessa merkityk-
5321: pitkään ollut yleisesti hyväksytty ja viime ai- sessä, missä oppimista, iloa ja hyötyä koituu
5322: koina on kiinnostus ja innostus omaan kehitys- yhteistyön molemmille osapuolille. Kansalais-
5323: yhteistyöhön kasvanut valtiovallan ohella myös järjestöjen kehitysyhteistyön edellytysten tur-
5324: lukuisien suomalaisten kansalaisjärjestöjen kes- vaamiseksi olisi tähän tarkoitukseen varattujen
5325: kuudessa. Perinteisesti kansainvälisellä kentällä kehitysyhteistyön ja kehitysyhteistyötiedotuk-
5326: työskennelleiden lähetysjärjestöjen rinnalle on sen varoja lisättävä.
5327: noussut muita kansalaisjärjestöjä, jotka ovart Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
5328: avanneet omi1a yhteistyökanaviaan kehitysmai-
5329: hin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5330: Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on olen- 1984 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
5331: nainen ja arvokas osa Suomen kehitysyhteis- markkaa kansalaisjärjestöjen kehitysyh-
5332: työtä. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöllä teistyön tukemiseen ja 1 500 000 mark-
5333: on mahdollisuus parantaa kehitysmaiden köy- kaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis-
5334: himpien väestönosien elämää sekä edistää yh- työtä koskevaan tiedotustoimintaan.
5335: teiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen pyrki-
5336: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5337:
5338: Liisa Jaakonsaari
5339: 104 1983 vp.
5340:
5341: Raha-asia-aloite n:o 103
5342:
5343:
5344:
5345:
5346: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta aseidenriisuntaa ja rau-
5347: hanpolitiikkaa koskevan tiedotuksen edistämiseen
5348:
5349:
5350: Eduskunnalle
5351:
5352: Kilpavarustelun pysäyttäminen ja todellisen järjestöjä niiden ja YK:n välisiä yhteyksiä tii-
5353: aseidenriisunnan käynnistäminen on muodostu- vistämällä. Myös YK:n kasvatus-, tiede- ja kult-
5354: nut kansainvälisen politiikan avainkysymyksek- tuurijärjestö UNESCO on edellyttänyt hallitus-
5355: si nyt ja vielä pitkälle tulevaisuuteen. Yhä ten tukevan kansalaisjärjestöjen aseidenriisun-
5356: laajemmin tiedostetaan, että seuraavien suku- taa koskevaa tiedotustoimintaa.
5357: polvien hyvinvointi ja turvallisuus edellyttävät Suomessa useat kansalaisjärjestöt ovat YK:n
5358: radikaaleja toimenpiteitä varustelun vähentämi- elinten suosituksiin vedoten edellyttäneet kan-
5359: seksi. Maapallo ja ihm1skunta eivät voi enää ko- salaisjärjestöjen aseidenriisuntatiedotusta kos-
5360: vin pitkään kestää nykyistä varustelukierrettä kevan määrärahan sisällyttämistä valtion tulo-
5361: ja siihen liittyvää jatkuvaa katastrofiuhkaa. ja menoarvioon. Mm. Suomen Rauhanliitto-YK-
5362: Aseidenriisunnan edistäminen on keskeisellä yhdistys ja Suomen Sadankomitealiitto ovat jät-
5363: sijalla Suomen ulkopolitiikassa. Suomi on pyr- täneet asiasta kirjelmiä valtioneuvostolle. Myös
5364: kinyt esiintymään aktiivisesti eri kansainvälisil- edellinen pääministeri Kalevi Sorsa totesi pu-
5365: lä foorumeilla todellisten askeleiden aikaansaa- heessaan 10. 2. 1979, että maassamme toimivat
5366: miseksi aseidenriisunnassa. sivistysliittot ja muut kansalaisjärjestöt voisivat
5367: On nähtävä, että ulko- ja sisäpolitiikalla on aktiivisesti paneutua asevarustelua ja aseiden-
5368: välitön yhteys myös aseidenriisuntakysymyksis- riisuntaa sekä yleensä rauhanpolitiikkaa koske-
5369: sä. Jos halutaan vahvistaa ulkopoliittisia val- van tietouden levittämiseen yleisölle, ja tämän
5370: miuksia, on kehitettävä sisäpoliittisia ja kansal- mahdollistamiseksi olisi valtion tulo- ja meno-
5371: lisia valmiuksia sekä laajaa kansalaismielipidet- arvioon varattava riittävä määräraha aseiden-
5372: tä politiikan perustaksi. riisuntatiedotuksen edistämiseen samalla taval-
5373: Tähän ulottuvuuteen kiinnitettiin laajaa huo- la kuin budjetissa on määräraha kehitysyhteis-
5374: miota YK:n aseidenriisunnan erityisistunnossa työtä koskevan tiedotuksen harjoittamiseen.
5375: 23. 5.-1. 7. 1978. Istunnon päätösasiakirjan Myös aseidenriisuntaneuvottelukunta (ARNEK)
5376: kohdissa 99-105 käsitellään aseidenriisunnan on suhtautunut myönteisesti tällaisen määrä-
5377: edistämiseen tähtäävää tiedotustoimintaa. Tässä rahan varaamiseen.
5378: tiedotustoiminnassa pidettiin tärkeänä valtioi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5379: den ja kansalaismielipiteen välisen vuorovaiku- tavasti,
5380: tuksen voimistamista. Kohdassa 104 esimerkik-
5381: si todetaan, että aseic!enriisunnan tapahtumista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5382: kaikissa maissa kertovan tiedonvälitysprosessin 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000
5383: joka vaiheeseen tulisi entistä enemmän saada markan määrärahan aseidenriisuntaa se-
5384: mukaan asiasta kiinnostuneita vapaita kansalais- kä rauhanpolitiikkaa koskevan tiedotuk-
5385: sen edistämiseen.
5386: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5387:
5388: Liisa Jaakonsaari
5389: 1983 vp. 105
5390:
5391: Raha-asia-aloite n:o 104
5392:
5393:
5394:
5395:
5396: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Salvadorin ihmisoikeus-
5397: komission tukemiseen
5398:
5399:
5400: Eduskunnalle
5401:
5402: Salvadorin ihmisoikeuskomissio on riippuma- järjestön perustaja ja pitkäaikainen puheenjoh-
5403: ton ja poliittisesti sitoutumaton ihmisoikeus- taja Marianella Garcia Viilas murhattiin, ja myös
5404: järjestö, joka tekee tärkeätä työtä äärettömän muutoin järjestön toiminta on joutunut vainon
5405: vaikeissa oloissa. Ihmisoikeuskomissio tutkii ja kohteeksi. Suomen asema YK:n ihmisoikeus-
5406: seuraa Salvadorissa tapahtuvia ihmisoikeuksien komission jäsentnä asettaa meille entistä suu-
5407: loukkauksia sekä puolustaa poliittisia vankeja, rempia vaatimuksia toimintaan ihmisoikeuksien
5408: pakolaisia ja näiden omaisia. Työssään ihmis- ja kansalaisvapauksien puolesta.
5409: oikeuskomissio pyrkii ehdottomaan totuudelli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
5410: suuteen, ja tunnustuksena tästä työstä järjestölle
5411: on jo kahtena perättäisenä vuotena esitetty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5412: Nobelin rauhanpalkintoa. 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000
5413: Salvadorin ihmisoikeuskomissio tarvitsee ki- markkaa Salvadorin ihmisoikeuskomis-
5414: peästi kansainv:ilistä tukea. Maaliskuussa 1983 sion tukemiseen.
5415: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5416:
5417: Liisa J sakonsaari
5418:
5419:
5420:
5421:
5422: 14 0883005893
5423: 106 1983 vp.
5424:
5425: Raha-asia-aloite n:o 10S
5426:
5427:
5428:
5429:
5430: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta valtion lainoittaman asun-
5431: totuotannon jälkeenjääneisyyden tasoittamiseksi Pohjois-Poh-
5432: janmaalla
5433:
5434:
5435: Eduskunnalle
5436:
5437: Nopea ja edelleen käynnissä oleva elinkeino- muutosvaihe edelleen käynnissä Pohjois-Pohjan-
5438: rakenteen muutos, olennaisesti maan keskimää- maalla samoin kuin muuallakin Pohjois-Suo-
5439: rää nopeampi väestönlisäys, ensiasunnon han- messa. Paitsi Pohjois-Pohjanmaan teollistuvilla
5440: kintaikään tulevien nuorten runsaus, keskimää- kaupunkiseuduilla ja muilla teollistuvilla alueil-
5441: räistä suotuisampi työpaikkakehitys sekä tulo- la on asuntojen uustuotantotarve poikkeukselli-
5442: ja asumistason jälkeenjääneisyys koko maan ta- sen suuri myös alueen muissa kunnissa vireyty-
5443: soon verrattuna ovat erityistekijöitä, jotka tu- neen työpaikkakehityksen, kuntien sisäisen
5444: lee ottaa huomioon lisäävänä tekijänä päätet- muuttoliikkeen ja asumistason puutteellisuuden
5445: täessä Pohjois-Pohjanmaan osalta valtionlainoit- takia.
5446: taman asuntotuotannon määrärahoista. Edelleen käynnissä olevasta elinkeino- ja
5447: Valtion asuntomäärärahojen re&aliarvoa on asutusrakenteen muutosvaiheesta, poikkeukselli-
5448: alennettu viime vuosina todella huolestuttavas- sen runsaasta varustustasoltaan ala-arvoisesta
5449: ti. Vuonna 1982 valtion lainoittamien asunto- asuntojen määrästä, tulotason alhaisuudesta se-
5450: jen uustuotantoon myönnettyjen asuntolainojen kä vuokra-asuntojen ja asuntovarauman riittä-
5451: reaaliarvo oli noin yhden kolmasosan pienempi mättömyydestä huolimatta valtion lainoittaman
5452: kuin vuonna 1976. Lainoitettavien asuntojen asuntotuotannon osuus on Pohjois-Pohjanmaalla
5453: määrä on vas•taavana aikana vähentynyt vielä- maan alhaisin.
5454: kin enemmän eli noin 43 prosenttia, koska ylei- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
5455: sen valtion asuntorahoituksen alentamissuun- vasti,
5456: tauksen rinnalla ovat rakentamiskustannukset
5457: nousseet voimakkaasti ja tätä nousua ei val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5458: tion asuntorahoituksessa ole otettu huomioon. 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
5459: Pohjois-Pohjanmaalle ja sen kehitykselle val- edellisestä vuodesta 50 000 000 markan
5460: tion asuntomäärärahojen jatkuva reaalinen vä- määrärahan valtionlainoittaman asunto-
5461: hentäminen on erittäin kohtalokasta. Toisin tuotannon jälkeenjääneisyyden tasoitta-
5462: kuin Etelä-Suomessa on teollistuminen ja muu miseksi Pohjois-Pohjanmaalla ;a erityi-
5463: siihen kytkeytyvä elinkeino- ja asutusrakenteen sesti Iijokilaakson kunnissa sekä Raahen
5464: ja Oulun kaupunkiseuduilla.
5465: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5466:
5467: Liisa Jaakonsaari
5468: 1983 vp. 107
5469:
5470: Raha-asia-aloite n:o 106
5471:
5472:
5473:
5474:
5475: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten musiikki-
5476: harrastuksia edistäviin välinehankintoihin
5477:
5478:
5479: Eduskunnalle
5480:
5481: Viime aikoina on myös julkisuudessa kiinni- tarvittavia varoja, on tätä pidettävä ilmeisenä
5482: tetty huomiota asevelvollisuuttaan suorittavien epäkohtana, erityisesti kun kyse ei ole kovin
5483: varusmiesten terveiden vapaa-ajan harrasteiden suurista summista. Olisikin perusteltua, että
5484: edistämiseen. Mm. puolustusviranomaiset ovat eduskunta osoittaisi Pääesikunnan käyttöön tar-
5485: katsoneet, ettei huomion kiinnittäminen varus- vittavan summan mainittujen hankintojen käyn-
5486: miehille palveluksen ulkopuolella jäävän vapaa- niSJtämiseksi ensi vuoden aikana. Voidaan ar-
5487: ajan sisältöön ole ristiriidassa puolustusvoimil- vioida, että vuosittaisella 150 000 markan mää-
5488: le annettujen tehtävien kanssa vaan päinvas- rärahalla voitaisiin kolmessa vuodessa hankkia
5489: toin: edistämällä terveitä vapaa-ajan harrasteita kaikkiin varuskuntiin tarvittavat välineet mu-
5490: lisätään viihtyvyyttä ja näin vaikutetaan myön- siikkiharrastusten edistämiseen.
5491: teisen palvelusmotivaation syntyyn. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
5492: Elokuussa 1979 pidetyillä ensimmäisillä va- taen,
5493: rusmiesten kulttuuripäivillä tuli keskeisesti esil-
5494: le, että monasti osallistumista mielekkäisiin va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5495: paa-ajan harrasteisiin estää tarpeellisten välinei- 1984 tulo- ;a menoarvioon 150 000
5496: den puuttuminen. Erityisesti tämä koskee mu- markan määrärahan käytettäväksi va-
5497: siikkilaitteita. ruskuntien musiikkivälinehankintoihin
5498: Kun eduskunta ei ole osoittanut mm. mu- tarkoitettuna edistämään varusmiesten
5499: siikkivälineiden hankintaan puolustusvoimille musiikkiharrastusta.
5500: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5501:
5502: Liisa Jaakonsaari
5503: 108 198.3 vp.
5504:
5505: Raha-asia-aloite n:o 107
5506:
5507:
5508:
5509:
5510: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta yritysverotusta tutkivan
5511: tarkastajakunnan palkkaamiseen
5512:
5513:
5514: Eduskunnalle
5515:
5516: Verorikokset ovat Suomessa yleistyneet huo- muutoksen kannalta on tärkeää, että kaikki -
5517: lestuttavalla vauhdilla. Useiden asiantuntijoiden niin yritykset kuin palkansaajatkin - maksa-
5518: mukaan tieto siitä, että alan henkilökunta ei vat säädetyt verot.
5519: ehdi tutkia kuin pienen osan mahdollisista rik- Edellä olevan perusteella ehdotan,
5520: komuksista, on omiaan lisäämään veronkiertoa
5521: ja muita rikkomuksia. Myös veromoraali on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5522: kaiken aikaa heikentynyt: verojen kiertämistä 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
5523: ja maksamatta jättämistä saatetaan pitää jopa markkaa, jolla palkattaisiin lisää vero-
5524: "ammattitaidon" mittana. tarkasta;ia ja -tutkijoita sekä muuta tar-
5525: Verorikoksissa on kysymys valtiontalouden peellista henkilökuntaa tutkimaan eri-
5526: kannalta merkittävistä rahasummista. Siksi sekä tyisesti yritysverotusta ja sen lainmukai-
5527: vaLtiontalouden parantamisen, palkansaajien ve- suutta.
5528: rorasituksen alentamisen että yleisen asenne-
5529: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5530:
5531: Liisa Jaakonsaari
5532: 1983 vp. 109
5533:
5534: Raha-asia-aloite n:o 108
5535:
5536:
5537:
5538:
5539: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen laite- ja
5540: kirjallisuushankintoihin
5541:
5542:
5543: Eduskunnalle
5544:
5545: Korkeakoulujen kehittämislainsäädännössä ei kintoreformin toteutus tulee entisestään lisää-
5546: ole normeja opetus- ja tutkimusresurssien ke- maan uusien resurssien tarvetta. Lisäksi on
5547: hittämisestä. Niiden kehitys on näin ollen vaih- huomattava, että kirjallisuuden ja laitteiden hin-
5548: dellut vuosittain hyvin paljon. nat ovat kohonneet 1970-luvun puolivälistä
5549: Perushankinta- ja laitosmäärärahojen reaali- osin jopa yli kaksinkertaisiksi. Tutkintorefor-
5550: nen kehitys pysyi vuosina 1966-75 ennallaan, min myötä keskimääräinen opiskeluaika lyhe-
5551: vaikka opettajamäärä ja opiskelijamäärä koho- nee, mikä merkitsee tentti- ja kurssikirjojen
5552: sivat. 1970-luvun jälkipuoliskolla määrärahat sekä tutkielman laatimisen kannalta keskeisen
5553: aluksi kohosivat reaaliarvoltaan, minkä jälkeen kirjallisuuden lisääntyvää tarvetta. Opetuksen
5554: kehitys on pysähtynyt. Kirjallisuuden hankinta- kurssimaistuminen tulee todennäköisesti lisää-
5555: määrärahojen kehitys oli 1970-luvun alussa ja mään painetta myös laitosmäärärahoihin.
5556: keskivaiheilla myönteistä, mutta jälkipuolella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5557: tapahtui kasvun pysähtyminen. Laitehankinta- taen,
5558: määrärahojen kehitys oli nopeaa aina vuoteen
5559: 1974. Kasvu oli reaaliarvoltaan vuosikymmenen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5560: alusta lähes puolitoistakertainen. Sen jälkeen on 1984 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
5561: tapahtunut jopa markkamääräistä laskua. markkaa korkeakouluien laite- ;a kirial-
5562: Opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen kan- lisuushankintoihin sekä laitosmääräraho-
5563: nalta mainittujen määrärahojen vakaa kehitys ;en korottamiseksi erityisen oh;elman
5564: on ensiarvoisen tärkeää. Meneillään oleva tut- puitteissa vuosina 1982-84.
5565: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198.3
5566:
5567: Liisa Jaakonsaari
5568: 110 1983 vp.
5569:
5570: Raha-asia-aloite n:o 109
5571:
5572:
5573:
5574:
5575: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Ulkopolitiikan tutkimuk-
5576: sen säätiön toimintaan
5577:
5578:
5579: Eduskunnalle
5580:
5581: Ulkoasiainministeriön alainen aseidenriisun- noarviossa momentille 29.88.53 tarkoitukseen
5582: nan neuvottelukunta on jo pari vuotta sitten suurempaa rahoituspanosta.
5583: esittänyt kirjelmällään opetusministeriölle, että Ehdotan,
5584: Suomeen tulisi kehittää aseidenriisunnan kes-
5585: kuskirjasto jonkin olemassa olevan kirjaston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5586: yhteyteen. ARNEK piti parhaana ratkaisuna 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
5587: Ulkopoliittisen instituutin kirjastoa. Maamme 29.88.53 100 000 markkaa Ulkopolitii-
5588: rauhan- ja aseidenriisuntapolitiikan aktivoitu- kan tutkimuksen säätiölle eli säätiölle
5589: minen edellyttäisi hankkeen pikaista toteutta- kaikkiaan 650 000 markkaa, mistä kir-
5590: mista. Projekti edellyttäisi valtion tulo- ja me- ;aston kehittämiseen 170 000 markkaa.
5591: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5592:
5593: Liisa Jaakonsaari
5594: 1983 vp. 111
5595:
5596: Raha-asia-aloite n:o 110
5597:
5598:
5599:
5600:
5601: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon Musiikkiyhdis-
5602: tykselle Kuhmon Kamarimusiikki -festivaalien järjestämistä
5603: varten
5604:
5605:
5606: Eduskunnalle
5607:
5608: Kuhmon Kamarimusiikki on olemassaolonsa ran tanssijoita. Koreografi on mahdollisimman
5609: aikana pystynyt osoittamaan kamarimusiikin korkealuokkainen, erityisesti myös musiikkiin
5610: käyttömahdollisuuden muiden musiikin lajien suuntautunut kansainvälisen tason ja arvostuk-
5611: kanssa tasavertaisena taidemuotona. sen omaava kyky.
5612: Tapahtuman nyt vakiinnuttua on tärkeää Tätä suunnitelmaa varten rakennetaan Kuh-
5613: löytää uusia sovellutuksia ja käyttömahdolli- mon ammattikurssikeskuksen saliin 10 X 10
5614: suuksia jo suoritetulle perustyölle. Siksi Kuh- m:n suuruinen siirrettävä näyttämö.
5615: mon Kamarimusiikki on ryhtynyt suunnittele- Kuhmon Kamarimusiikki on vakiinnuttanut
5616: maan uudentyyppistä kamarimusiikin ja tanssin asemansa yhtenä kansainvälisesti tunnustetuim-
5617: synteesiä. Tämä suunnitelma toteutetaan ensin mista kesäjuhlistamme. Tapahtumaa järjestävä
5618: kokeiluluonteisesti vuoden 1983 juhlilla ja myö- Kuhmon Musiikkiyhdistys on v:sta 1970 kamp-
5619: hemmin, mikäli suunnitelma onnistuu, sen to- paillut jatkuvissa taloudellisissa vaikeuksissa.
5620: teutusta tullaan laajentamaan yhteistyössä Suo- Ensi vuodeksi on suunniteltu kokeiltavaksi
5621: men Kansallisoopperan kanssa ottaen huomioon uudenlaista kamarimusiikin ja tanssin yhdistel-
5622: erityisesti pienten paikkakuntien ja syrjäseutu- mää. Onnistuessaan se johtaisi sellaiseen uuteen
5623: jen tarpeet korkeatasoisen musiikki- ja tanssi- taideilmaisuun, jolla voisi olla suuri merkitys
5624: kulttuurin suhteen. erityisesti pienten paikkakuntien ja syrjäseu-
5625: Tanssi ja musiikki ovat näyttämöllä yhden- tujen kulttuuritarjonnan laventamisessa.
5626: vertaisessa asemassa. Soittajat esiintyvät lavalla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5627: kuten tanssijatkin. Musiikkikappaleet ovat eh- taen,
5628: jiä kokonaisuuksia eikä niiden alkuperäistä
5629: muotoa rikota, kuten on yleistä tanssiproduk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5630: tioiden yhteydessä. 1984 tulo- ;a menoarvioon 100 000
5631: Musiikiesityksissä pyritään kansallisen kama- markkaa Kuhmon Musiikkiyhdistykselle
5632: rimusiikkitaiteen huipputasoon. Tanssijat ovat Kuhmon Kamarimusiikki -festivaalien
5633: er..sisijaisesti nuoria suomalaisia Kansallisooppe- tukemiseksi.
5634: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5635:
5636: lJba Jaa~ad
5637: 112 1983 vp.
5638:
5639: Raha-asia-aloite n:o 111
5640:
5641:
5642:
5643:
5644: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta elävän musiikin ja rytmi-
5645: musiikin harrastuksen ohjaustoimintaan eräillä Pohjois-Suomen
5646: alueilla
5647:
5648:
5649: Edu'Skunnalle
5650:
5651: Elävän musiikin ja rytmimusiikin harrastus talousresursseilla olisi t01m1ntaa helppo syven-
5652: on erittäin laajaa maamme nuorison ja varttu- tää musiikin kuuntelusta sen perusteellisempaan
5653: neemmankin väen keskuudessa. Nämä laajojen tuntemukseen ja erittelyyn.
5654: kansanjoukkojen omikseen tuntemat musiikin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5655: alat ovat kuitenkin jostakin syystä jääneet var- tavasti,
5656: sin vähälle huomiolle valtion ja kuntien hallin-
5657: toelimissä. Jos myötätuntoa on joskus jaettu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5658: kin niin konkreettista tukea ei paljonkaan. 1984 tulo- ja menoarvioon 240 000
5659: Elävän musiikin ja rytmimusiikin järjestöt markan määrärahan elävän musiikin ja
5660: tekevät merkittävää musiikkikasvatus- ja nuori- rytmimusiikin harrastuksen ohjaustoi-
5661: sotyötä eri puolilla maatamme. Harrastuspoh- mintaan kokeiluluontoisesti valtion va-
5662: jaisen toiminnan voimavarat tahtovat ymmärret- roin Oulun läänin eteläisellä alueella,
5663: tävästi loppua kesken. Suuremmilla henkilö- ja muualla Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kai-
5664: nuussa.
5665: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5666:
5667: Lii'Sa Jaakonsaari
5668: 1983 vp. 113
5669:
5670: Raha-asia-aloite n:o 112
5671:
5672:
5673:
5674:
5675: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Suomen Elokuvakerhojen
5676: Liiton toiminnan tukemiseen
5677:
5678:
5679: Eduskunnalle
5680:
5681: Suomen Elokuvakerhojen Liitto SEKL ry. on syksy 1979 214 kevät 1980 228
5682: maamme elokuvakerhojen palveluelin ja eloku- syksy 1980 223 kevät 1981 232
5683: vataidepoliittinen etujärjestö. Opinto- ja kou- syksy 1981 231 kevät 1982 259
5684: lutustoiminnan, julkaisutoiminnan ja kerhojen syksy 1982 280
5685: esitystoimintaa avustavan tietopalvelun ohella
5686: liiton toimisto hoitaa keskitetysti kerhojen esi- Tällä hetkellä kerhojen yhteenlaskettu hen-
5687: tyssarjoihin kuuluvien elokuvien tilaukset kau- kilöjäsenmäärä on noin 20 000 henkeä. Viime
5688: pallisilta elokuvatoimistoilta ja tähän liittyvän aikoina elokuvakerhojen perustaminen on 'tun-
5689: maksuliikenteen, siis perii filmivuokrat ker- tunut olevan entisestään kasvussa. Useassa ta-
5690: hoilta ja maksaa ne edelleen elokuvatoimistoille. pauksessa kerhoja perustetaan "pikkukuntiin"
5691: Tämä keskitetty filminvälitysjärjestelmä on ny- ja sellaisille alueille, joissa ei ole lainkaan elo-
5692: kyisessä muodossaan luotu 1960- ja 1970-luku- kuvatarjontaa.
5693: jen taitteessa ja on osoittautunut välttämättö- Vaikka SEKL ry:n julkinen tuki onkin viime
5694: mäksi elokuvakerhojen toimintaedellytysten kan- vuosina kehittynyt markkamääräisesti tyydyttä-
5695: nalta. Itse elokuvakerhojen esityssarjojen laati- västi, ei se ole ollut riittävää, jotta liiton ta-
5696: misessa on osoittautunut erinomaiseksi avuksi holta olisi voitu palvella riittävästi laajenevan
5697: vuosittain julkaistu kerhofilmiluettelo erikseen elokuvakerhotoiminnan tarpeita. Viime vuosina
5698: 16 mm:n ja 35 mm:n elokuvista. on jouduttu sitomaan yhä enemmän resursseja
5699: Elokuvakerhojen määrän jatkuva lisääntymi- välttämättömään, mutta tekniseen filmivälityk-
5700: nen ja niille välitettävien elokuvien ja tähän seen ja jättämään vähemmälle mm. tärkeät
5701: liittyvän maksuliikenteen kasvu ovat väistä- opinto- ja kurssitoiminnan muodot. Valtionavun
5702: mättä merkinneet voimakkaita paineita SEKL jälkeenjääneisyys suhteessa laajenevaan toimin-
5703: ry:n toimiston palvelukyvylle. Niinpä tilaus- ja taan on johtanut säästötoimista huolimatta
5704: maksuliikenteen tarkoituksenmukainen hoito on SEKL ry:n toiminnan tappiollisuuteen ja kes-
5705: tehnyt välttämättömäksi siirtyä atk-järjestelmän keisten toimintamuotojen karsimiseen.
5706: käyttöön kuluvana syksynä. Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
5707: Toimivat jäsenkerhot v. 1977-1981: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5708: syksy 1976 190 kevät 1977 200 1984 tulo- ;a menoarvioon 100 000
5709: syksy 1977 194 kevät 1978 200 markkaa Suomen Elokuvakerhoien Liitto
5710: syksy 1978 197 kevät 1979 214 SEKL ry:n toiminnan tukemiseen.
5711: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5712:
5713: Liisa Jaakonsaari
5714:
5715:
5716:
5717:
5718: 15 088300589.3
5719: 114 1983 vp.
5720:
5721: Raha-asia-aloite n:o 113
5722:
5723:
5724:
5725:
5726: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta turvetta jalostavan ke-
5727: mianteollisuuden käynnistämistutkimukseen Oulun läänin ete-
5728: läisellä alueella
5729:
5730:
5731: Eduskunnalle
5732:
5733: Oulun lääni on turvevaroiltaan maamme rik- jalostuslaitos olisi taloudellisinta perustaa Ou-
5734: kainta aluetta. Pulkkilan-Piippolan-Haapa- lun läänin eteläosaan Haapajärven-Pyhäjärven
5735: veden-Kärsämäen-Haapajärven-Pyhäjärven alueelle ja alueellista toimintaa palveleva jalos-
5736: kuntien alueella turvevarat ovat niin runsaat, tuslaitos mainitun turve-esiintymän pohjois-
5737: että ne soveltuvat esimerkiksi Pohjois-Pohjan- osaan.
5738: maan seutukaavaliiton selvityksen mukaan suu- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
5739: ren turpeenjalostuslaitoksen sijoitusalueeksi kes- tavasti,
5740: keisenä käyttöalueena joko Oulun lääni tai
5741: sitten Pohjois-Pohjanmaan eteläpuolineo Suomi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5742: Mainitulle alueelle olisi mahdollista perustaa 1984 tulo- ja menoarvioon 600 000
5743: tiettävästi ainakin keskisuuri ja suuri turpeen- markkaa käytettäväksi turvetta jalosta-
5744: jalostuslaitos, joista toinen palvelisi koko Suo- van kemian teollisuuden käynnistämi-
5745: men ja toinen Pohjois-Pohjanmaan tarpeita. seen tähtäävän toiminnan tutkimukseen
5746: Kuljetus- ja liikenneverkkotekijöiden pohjalta ja suunnitteluun Oulun läänin eteläi-
5747: näyttäisi tämän hetken tietojen perusteella siltä, sellä alueella Siika-, Pyhä- ja Kalajoki-
5748: että valtakunnallisia tarpeita varten perustettava laaksojen kunnissa.
5749: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
5750:
5751: Liisa Jaakonsaari
5752: 1983 vp. 115
5753:
5754: Raha-asia-aloite n:o 114
5755:
5756:
5757:
5758:
5759: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta vanhusten avo- ja laitos-
5760: huollon henkilöstön yhteiskäytön kokeilutoimintaan
5761:
5762:
5763: Eduskunnalle
5764:
5765: Vanhusten määrän lisääntyminen ja ikäraken- tämättömyys toisen alueen työn tavoitteista ja
5766: teen painottuminen yhä vanhempiin ikäluokkiin sisällöstä ja tästä seuraavat ongelmat hoidon ja
5767: edellyttävät vanhustenhuollon sisällöllistä kehit- huollon jatkuvuudessa ja suunnitelmallisuudessa
5768: tämistä ja uusien ratkaisujen löytämistä van- puoltavat sitä, että on kehitettävä malleja sa-
5769: huksille suunnattujen palvelujen tehostamisessa. man henkilökunnan käyttämiseksi joustavasti
5770: Perinteinen jako erillisiin avo- ja laitoshuol- vuorottelemalla ja kierrättämällä niin avohuol-
5771: lon toiminta-alueisiin ei enää ole perusteltu ja lon kuin laitoshuollon tehtävissä. Tämä koskee
5772: sen vuoksi on toimintoja kehitettäessä lähdetty vanhustenhuollossa työskentelevää niin sosiaali-
5773: lähentämään avo- ja laitoshuollon palveluja toi- huollon kuin terveydenhuollon koulutuksen saa-
5774: siinsa. Tästä ovat esimerkkinä vanhainkotien nutta henkilöstöä. Kunnissa on halukkuutta ko-
5775: uudet avohuoltoa tukevat toiminnat, kuten keilutoiminnan käynnistämiseen, mi:käli kokei-
5776: lyhytaikaisen hoidon käynnistäminen, vanhain- lutoiminnan kustannuksiin olisi osoitettavissa
5777: kotien toiminta päiväpalvelukeskuksina ja tuki- määrärahoja valtion tulo- ja menoarviossa. Vas-
5778: palvelujen, kuten aterioiden ja pyykinpesupal- taavalla tavalla on käynnistetty muun muassa
5779: veluiden tuottaminen vanhainkodista avohuollon vanhusten ja vammaisten kotihoidon tukiko-
5780: vanhuksille. keilu, joka nyt on laajentunut useisiin :kuntiin.
5781: Vanhustenhuollossa on avo- ja laitoshuollon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5782: muodostettava toinen toistaan täydentävä sau- tavasti,
5783: maton kokonaisuus. Laitoshoidon ja avohoidon
5784: vuorottelulla voidaan pysyvän laitoshoidon tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5785: vetta siirtää useilla vuosilla ja joissakin tapauk- den 1984 tulo- ja menoarvioon luvun
5786: sissa ehkäistä kokonaan, mikä merkitsee itse- 33.58 uudelle momentille ylimääräisen
5787: näisempää ja parempaa vanhuutta yksilöille ja 1 000 000 markan määrärahan vanhus-
5788: huomattavaa taloudellista säästöä yhteiskun- ten avo- ja laitoshuollon henkilöstön
5789: nalle. Erillisen henkilökunnan olemassaolo, tie- yhteiskäyttöä koskevaan kokeilutoimin-
5790: taan.
5791: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5792:
5793: Liisa Jaakonsaari
5794: 116 1983 vp.
5795:
5796: Raha-asia-aloite n:o 115
5797:
5798:
5799:
5800:
5801: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta opintososiaalisen tutki-
5802: muksen suorittamiseen opiskelijoiden toimeentulotilanteen
5803: selvittämiseksi
5804:
5805:
5806: Eduskunnalle
5807:
5808: Henkisen pääomamme muodostaa koulutettu thaitoisen väen työttömyys on valtavaa kansan-
5809: ammattitaitoinen työntekijäkunta. Koulutuksel- taloudellista tuhlausta.
5810: lista tasa-arvoa on haluttu edistää luomalla ny- Edellä olevaan perustuen ehdotan,
5811: kyinen opintotukijärjestelmä. Opintotukijärjes-
5812: telmää luotaessa keskeinen opintojen rahoitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5813: misen ongelma liittyi opiskeluaikaisen toimeen- 1984 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
5814: tulon turvaamiseen. Koulutus merkitsi turvalli- kan arviomäärärahan opintososiaalisen
5815: suutta ja varmuutta työpaikasta. Koulutukseen tutkimuksen kustannusten peittämiseksi,
5816: kannatti investoida; Tilanne yksityisen opiske- jolloin suoritettavan tutkimuksen tavoit-
5817: lijan kannalta on muuttunut. Koulutetun väen teena tulisi olla opiskeluaikaisen ja eri-
5818: työttömyyden nopea lisääntyminen on johtanut tyisesti valmistumisen jälkeisen opiske-
5819: uuteen tilanteeseen, johon myös opintotukijär- lijoiden toimeentulotilanteen kartoitta-
5820: jestelmän on sopeuduttava. Keskeisen haasteen minen ja ratkaisuvaihtoehtojen löytämi-
5821: muodostaa vastavalmistuneiden työllisyyden ja nen vaikean tilanteen korjaamiseksi
5822: toimeentulon turvaaminen. Koulutetun ammat- yhteiskunnan tuella.
5823: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5824:
5825: Liisa Jaakonsaari
5826: 1983 vp. 117
5827:
5828: Raha-asia-aloite n:o 116
5829:
5830:
5831:
5832:
5833: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojelun tutki-
5834: mus- ja selvitystoimintaa varten
5835:
5836:
5837: Eduskunnalle
5838:
5839: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon räraha ympäristönsuojelun tutkimus- ja selvitys-
5840: on ehdotettu 2 700 000 markan määrärahaa toimintaan. Valtioneuvosto teki 11. 6. 1980 työ-
5841: sisäasiainministeriön ympäristönsuojelun tutki- ryhmän mietinnön pohjalta periaatepäätöksen
5842: mus- ja selvitystoimintaan. Määrärahat eivät ympäristötutkimukseen tarkoitettujen määrära-
5843: riitä edes kaikkein kiireellisimpiin ja olennai- hojen lisäämisestä jo vuosien 1981 ja 1982
5844: simpiin tutkimus- ja selvitystehtäviin. Ympäris- tulo- ja menoarvioesityksissä.
5845: tötutkimuksiin käytetään vuosittain muissa Vuodelle 1983 ehdotettu määräraha ei vastaa
5846: Pohjoismaissa lähes kymmenen kertaa niin pal- edes valtioneuvoston periaatepäätöksessä vuo-
5847: jon varoja kuin Suomessa. Ympäristönsuojelu- delle 1981 asetettuja tavoitteita. Ympäristöhal-
5848: viranomaisten tehtävänä on jakaa ainakin osa linnon tehostaminen edellyttää hallinnollisten
5849: näistä varoista, joten sisäasiainministeriötä ja järjestelyjen lisäksi myös mm. voimavarojen
5850: maa- ja metsätalousministeriötä vastaavien kes- lisäämistä asianmukaiselle tasolle.
5851: kushallinnon viranomaisten käytettävissä on Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
5852: muissa Pohjoismaissa useita kymmeniä kertoja
5853: enemmän määrärahoja kuin Suomessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5854: Sisäasiainministeriö asetti 21. 4. 1980 työ- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
5855: ryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus 35.73.25 4 200 000 markkaa ympäristö-
5856: ympäristötutkimuksen perusedellytysten kehit- oikeutta, ilmansuojelua, jätehuoltoa ja
5857: tämistä koskevaksi valtioneuvoston periaatepää- jätteiden hyötykäyttöä, meluntorjuntaa,
5858: tökseksi. Työryhmä, jossa keskeiset ympäristö- meriympäristön suojelua, ympäristön-
5859: viranomaiset ja tutkimuslaitokset olivat edus- suojelun kansainvälistä yhteistyötä,
5860: tettuina, luovutti yksimielisen mietintönsä ulkoilua ja luonnon muuta virkistys-
5861: 15. 5. 1980. Työryhmä esitti mm., että Sisä- käyttöä ja muuta ympäristönsuojelun
5862: asiainministeriölie osoitettaisiin vuoden 1981 alaa koskevaa tutkimus- ja selvitystoi-
5863: tulo- ja menoarviossa 4 miljoonan markan mää- mintaa varten.
5864: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5865:
5866: Liisa Jaakonsaari
5867: 118 1983 vp.
5868:
5869: Raha-asia-aloite n:o 117
5870:
5871:
5872:
5873:
5874: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta jätteiden hyödyntämisen
5875: edistämiseen
5876:
5877:
5878: Eduskunnalle
5879:
5880: Jätteiden ja niihin rionastettavien erilaisten Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen
5881: jäteaineiden kokonaiskertymä oli Suomessa onkin sisällytetty ehdotus jätteiden hyödyntä-
5882: vuonna 1979 yhteensä noin 64 miljoonaa ton- misen edistämiseen tähtäävän korkotukijärjes-
5883: nia, josta määrästä käytettiin eri tavoin hyö- telmän perustamisesta (momentti 26.73.66,
5884: dyksi noin 27 miljoonaa tonnia. Hyödyntä- Jätteiden hyödyntämisen edistämisinvestointien
5885: mättä jääneestä noin 37 miljoonan tonnin pois- korkotuki) ja asianomaiselle momentille on
5886: tumasta hyödyntämiskelpoista jätettä oli noin ehdotettu korkotuen maksamista varten määrä-
5887: 31 miljoonaa tonnia. Vastaavasti jätteiden ko- rahaa 500 000 markkaa. Määrärahan saaminen
5888: konaiskertymän markkamääräinen arvo oli noin kyseiseen tarkoitukseen on sinänsä myönteinen
5889: 6 800 miljoonaa markkaa ja hyödynnettävissä asia ja vastaa eduskunnan aikaisemmissa yh-
5890: olevan poistuman arvo noin 2 600 miljoonaa teyksissä ilmaisemaa kantaa.
5891: markkaa. Lisäksi jätteitä tuotiin maahan noin Korkotukijärjestelmä sopii kuitenkin huo-
5892: 600 miljoonan markan arvosta ja vietiin noin nosti tällaiseen tarkoitukseen. Eduskunnan ei
5893: 53 miljoonan markan arvosta. tulisikaan hyväksyä tätä järjestelyä. Se on sekä
5894: Tavoitteena olisi saada hyödynnettävissä tuen saajan että sen antajan kannalta varsin
5895: oleva poistuma mahdollisimman nopeasti käyt- paljon työtä aiheuttava ja epäkäytännöllinen.
5896: töön. Hyödyntämistä rajoittavat kuitenkin mo- Korkotukena saatava etu ei ole myöskään riit-
5897: net tekijät. Tällaisia ovat ennen muuta talou- tävä kiihoke toteutettaessa verrattain riskialt-
5898: delliset seikat, jotka liittyvät jätteiden keräyk- tiita jätteiden hyödyntämisinvestointeja. Tuen
5899: seen, kuljetukseen, varastointiin ja käsittelyyn. saajan kannalta olisi paljon houkuttelevampaa
5900: Vaikka hyödyntäminen on kansantalouden kan- saada tuki investoinnin alkuvaiheessa mahdolli-
5901: nalta hyvin perusteltavissa, se ei toteudu, jos simman harvoina erinä eikä monien vuosien
5902: sitä koskevan toiminnan jokin vaihe ei täytä aikana pienissä korkotukierissä. Tästä syystä
5903: liiketaloudellisia kannattavuusvaatimuksia. Tä- ehdotettu korkotukijärjestelmä pitäisikin muut-
5904: män vuoksi tulisi saada aikaan erityinen rahoi- taa avustusjärjestelmäksi, jollaista on ehdotta-
5905: tustukijärjestelmä, jonka avulla voitaisiin ohjata nut muun muassa jätehuollon neuvottelukunta.
5906: rahoitusta jätteiden talteenoton tehostamista ja Siinä ovat edustettuina useiden ministeriöiden
5907: niiden hyödyntämistä edistäviin hankkeisiin ohella mm. kuntien keskusjärjestöt, teollisuus,
5908: silloin, kun ne ovat kansantaloudellisesti tai jätehuoltoalan yrittäjät, alan tutkimuslaitokset
5909: pitkällä tähtäyksellä kannattavia, mutta liike- ja luonnonsuojelujärjestöt.
5910: taloudellisesti tai lyhyellä tähtäyksellä heikosti Edellä sanottu huomioon ottaen tulo- ja me-
5911: kannattavia. noarvioesitykseen sisältyvän jätteiden hyödyn-
5912: Erityisen jätteiden hyödyntämistä edistävän tämisen edistämisinvestointien korkotukea kos-
5913: rahoitustukijärjestelmän aikaansaamista ovat kevan määrärahan tilalle olisi otettava riittävä
5914: ehdottaneet mm. valtiontilintarkastajat. He ovat määräraha jätteiden hyödyntämisen edistämi-
5915: katsoneet, että tarkoitukseen käytetyt varat seen tarkoitettujen avustusten maksamista var-
5916: palautuisivat nopeasti takaisin toisaalta huomat- ten. Avustuksia tulisi antaa kunnille, kuntain-
5917: tavien kansantaloudellisten säästöjen ja toisaalta liitoille, pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuus-
5918: ympäristönsuojelun tehostumisen muodossa kunnalle ja yrityksille jätteiden hyödyntämistä
5919: ( valtiontilintarkastajain kertomukset vuosilta välittömästi palvelevien rakennusten, koneiden
5920: 1973 ja 1977). Eduskunta on sittemmin yhty- ja laitteiden hankinnasta aiheutuviin kustan-
5921: nyt näihin kannanottoihin. nuksiin. Avustuksen suuruus ~saisi olla enintään
5922: 1983 vp.- RA n:o 117 119
5923:
5924: 30 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskus- Samassa yhteydessä olisi tehtävä päätös val-
5925: tannuksista. Avustuksen myöntämisen yleisenä tuuksien antamisesta avustussitoumusten myön-
5926: edellytyksenä pitäisi olla, että hanke edistää tämiseen kaikkiaan 7 500 000 markan määrästä.
5927: ympäristönsuojelun toteutumista, energian käy- Aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskunnan
5928: tön vähentymistä tai tuotannon kotimaisen ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
5929: raaka-ainepohjan laajentumista. Avustuksia olisi Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
5930: myönnettävä erityisesti työllisyyden hoidon kan-
5931: nalta merkityksellisiin hankkeisiin. Lisäksi olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5932: edellytettävä, että avustuksen tarkoittamaa den 1984 tulo- ;a menoarvioon uudelle
5933: toimenpidettä voidaan pitää jätehuollon kan- momentille 35.73.44 siirtomäärärahana
5934: nalta tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja 5 000 000 markkaa iätteiden hyödyntä-
5935: että toimenpidettä varten on laadittu hyväksyt- misen edistämiseen myönnettäviä avus-
5936: tävä suunnitelma kustannusarvioineen. tuksia varten.
5937: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
5938:
5939: Liisa Jaakonsaari
5940: 120 1983 vp.
5941:
5942: Raha-asia-aloite n:o 118
5943:
5944:
5945:
5946:
5947: Joupplla ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien rin-
5948: tamalisän korottamiseen
5949:
5950:
5951: Eduskunnalle
5952:
5953: Suomessa on rintamaveteraaneja noin yksinkertaisesti ja nopeasti sekä samalla osoit-
5954: 320 000 ja heidän keski-ikänsä on tällä het- taa heille ansaitsemansa tunnustus. Rintamalisä
5955: kellä 66 vuotta. Työelämässä on vielä alle 65- ei myöskään saisi olla riippuvainen muiden
5956: vuotiaita veteraaneja noin 60 000. Huolimatta eläkkeiden tai kansaneläkkeen saannista.
5957: siitä, että veteraanien olojen parantamisessa on Näin ollen on pidettävä oikeudenmukaisena
5958: viime vuosina edetty myönteiseen suuntaan, on tavoitteena, että rintamalisää maksettaisiin kai-
5959: kuitenkin vielä tosiasia, että selvitysten mu- kille 58 vuotta täyttäneille rintamasotilastun-
5960: kaan monet veteraanit elävät taloudellisesti vai- nuksen omaaville naisille ja miehille ilman,
5961: keissa olosuhteissa. Onhan mm. maaseudulla että sitä kytketään kansaneläkkeen saamiseen.
5962: asuvien veteraanien keskiansiotaso noin 1 500 Samalla nykyisen rintamalisän 130 mk/kk suu-
5963: mk/kk. Veteraanien varhaiseläkelaissa on myös ruutta olisi nostettava 350 mk/kk tasolle vuo-
5964: epäkohtia, jotka aiheuttavat sen, että varhais- den 1984 alusta lukien.
5965: eläke ei markkamääräisesti yllä läheskään aina Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5966: edes kansaneläkkeen vähimmäistasoon. nioittaen,
5967: Rintamalisä on suuruudeltaan tällä hetkellä
5968: 130 mk kuukaudessa ja se on sidottu kansan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5969: eläkkeen saantiin. Se ei näin ollen sanottavasti 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
5970: paranna saajansa taloudellista tilaa. Onkin kat- markan määrärahan käytettäväksi rinta-
5971: sottava, että rintamalisän korottamisella voitai- masotilas- tai rintamapalvelustunnuksen
5972: siin veteraanien taloudellista tilaa parantaa omaavien veteraanien rintamalisän ko-
5973: rottamiseen.
5974: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
5975:
5976: Riitta Joupplla Ben Zyskowicz Matti Jaatinen
5977: Helge Saarikoski Ritva Laurlla Tauno Valo
5978: Pekka Löyttyniemi Lauri lmpiö Erkki Moisander
5979: Saara Mikkola Matti Viljanen Kaarina Dromberg
5980: Lea Kärhä Elsi Hetemäki-Olander Sakari Valli
5981: Liisa Hilpelä Mauri Miettinen Tuulikki Petäjäniemi
5982: Tapio Holvitie Pirjo Rusanen Helena Pesola
5983: Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa
5984: 1983 vp. 121
5985:
5986: Raha-asia-aloite n:o 119
5987:
5988:
5989:
5990:
5991: Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta Osaran maatalousoppilai-
5992: toksen rakentamishankkeen suunnitteluun
5993:
5994:
5995: Eduskunnalle
5996:
5997: Valtion omistaman Osaran maatalousoppilai- nalta varmistamassa sitä, että maatiloille saa-
5998: toksen laajentaminen nykyisestä 80 oppilaspai- daan ammattitaitoisia jatkajia. Rakentamisai-
5999: kasta 120 oppilaan kouluksi sisältyy ammatti- kainen työllisyysvaikutus alueella on luonnolli-
6000: kasvatushallituksen laatimiin keskiasteen koulu- sesti myös merkittävän suuri.
6001: tuksen uudistussuunnitelmiin. Ammattikasvatus- Ammattikasvatushallituksen suunnitelmien
6002: hallitus on kollegiossa,an 17. 2. 1983 hyväksy- mukaisesti vuoden 1984 budjettiin tulisi sijoit-
6003: nyt opetusministeriön hallinnonalan yleissuunni- taa 1 milj. markan suunnitteluraha sekä edel-
6004: telman inves,toinciohjelman vuosiksi 1984-88, leen sijoittaa rakentamismäärärahat vuosille
6005: jossa Osaran maatalousoppilaitoksen osalta pää- 1985-86.
6006: tös on yllä olevan mukainen. Suunnitelman Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6007: toteuttaminen edellyttää meneillään olevan läm- tavasti,
6008: pökeskushankkeen lisäksi yli 10 milj. markan
6009: uudisrakennuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6010: Hankkeella on suuri merkitys Hämeenkyrön 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6011: ja ympäristön voimakkaan maatalouden kan- markkaa Osaran maatalousoppilaitoksen
6012: rakentamishankkeen suunnitteluun.
6013:
6014: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
6015:
6016: Kauko Juhantalo
6017:
6018:
6019:
6020:
6021: 16 0883005893
6022: 122 1983 vp.
6023:
6024: Raha-asia-aloite n:o 120
6025:
6026:
6027:
6028:
6029: Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta Niinisalon siirtoviemärin
6030: suunnitteluun ja hankkeen alkutöihin
6031:
6032:
6033: Eduskunnalle
6034:
6035: Kankaanpään-Niinisalon taajaman ja varus- puolustusministeriö yhdessä. Hanketta koskevat
6036: kunnan jätevedet johdetaan biologisessa jäteve- yhteistyöneuvottelut Kankaanpään kaupungin ja
6037: denpuhdistamossa käsiteltynä Mölkkärinpuroon. puolustusministeriön välillä on tarkoitus !>aada
6038: Puhdistamon toiminnassa on havaittu häiriöitä. päätökseen vuoden 1983 aikana ja hanke on
6039: Laitosta on tarkoitus tehostaa, mutta tarkoi- tarkoitettu toteutettavaksi vuosina 1984-85.
6040: tuksenmukaisin ratkaisu olisi johtaa jätevedet Jätevesien johtaminen keskuspuhdistamolle
6041: Kankaanpään kaupungin keskuspuhdistamolle, Kankaanpäähän ei edellyttäne muutoksia kes-
6042: jonne siirtoviemärin pituus on noin 5 km. Sa- kuspuhdistamon johtamislupaan.
6043: maa kaivantoa myöten vedetään vesijohto Kan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6044: kaanpään keskustaan vedensaannin varmistami- taen,
6045: seksi. Vesitoimisto on katsonut hankkeen täyt-
6046: tävän valtion vesihuoltotyön edellytykset. Hank- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6047: keen kustannusarvio on 12 200 000 mk, josta 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000
6048: valtion osuus on 1 800 000 mk. Materiaalihan- markkaa Niinisalon siirtoviemärin suun-
6049: kinnoista vastaavat Kankaanpään kaupunki ja nitteluun ja hankkeen toteutuksen aloi-
6050: tukseen.
6051: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6052:
6053: Kauko Juhantalo
6054: 1983 vp. 123
6055:
6056: Raha-asia-aloite n:o 121
6057:
6058:
6059:
6060:
6061: Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta Leväsjoen järjestelytöihin
6062: Siikaisissa ja Pomarkussa
6063:
6064:
6065: Eduskunnalle
6066:
6067: Pohjois-Satakunnan Siikaisten ja osaksi myös tään jo syksyllä 1983. Hanketta voidaan erityi-
6068: Poroarkun kunnassa sijaitsevan Leväsjoen var- sesti perustella seuraavasti:
6069: rella kärsitään vuosittain tulvavahinkoja. Tu1- Leväsjoen järjestelyn tarpeellisuudesta ollaan
6070: van vaivaamana on pahimmillaan pitkälti toista paikkakunnalla erittäin yksimielisiä. Katselmus-
6071: sataa hehtaaria peltoviljelyksessä olevaa maata. toimituksen kokouksissa ei ollut yhtään han-
6072: Tulvien perussyy on joen ja sen sivuhaarojen ketta vastustavaa mielipidettä eikä vesioikeu-
6073: latvaosilla tehdyt erittäin runsaat metsäojituk- den päätöksestä valitettu.
6074: set. Tulvista kärsineet maanviljelijät ovat teh- Vesirakentamistöiden tarvetoimikunnan väli-
6075: neet 18. 3. 1980 Länsi-Suomen vesioikeudelle mietinnössä (komiteanmietintö 1982: 15) on
6076: hakemuksen joen perkauksesta ja pyytäneet sa- hanketta pidetty tarpeellisena.
6077: malla suunnitelman laatimista. Sittemmin on Vesioikeuden luvan mukaan työt on tehtävä
6078: muodostettu järjestely-yhtiö. Vesioikeus on viiden vuoden ku1uessa luvan lainvoimaiseksi
6079: määrännyt suunnitelman laadittavaksi ja järjes- tulosta eli työt on oltava valmiina vuoden 1988
6080: tettäväksi katselmustoimituksen. Tampereen ve- talvella. Mikäli toteutusrahat tulevat vasta vuo-
6081: sipiirin dipl.ins. Markku Vainio on laatinut sikymmenen loppupuolella, saattaa käydä niin,
6082: suunnitelman ja hoitanut katselmustoimituksen. että lupa vanhenee ja koko tarpeellinen työ jää
6083: Länsi-Suomen vesioikeus on antanut jou1ukuun tekemättä.
6084: 2. päivänä 1982 päätöksen, jolla annettiin lupa Siikaisten kUil'ta on erityisaluekunta, jossa
6085: Leväsjoen järjestelytöiden tekemiseen. Leväs- maan kuivatukselle annetaan erityistukea.
6086: joen järjestely-yhtiö on anonut vesiviranomaisil- Siikaisten kuntasuunnitelman mukaan kun-
6087: ta, että työ toteutettaisiin valtion työnä ja val- nan elinkeinoelämä tukeutuu mitä suurimmassa
6088: tion varoin. Vesiviranomaiset ovat olleet myötä- määrin maatalouteen.
6089: mielisiä ja tehneet rahoitusaloitteita budjettiin. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6090: Saatujen tietojen mukaan maa- ja metsätalous- taen,
6091: ministeriö on kuitenkin siirtänyt rahoitusajan-
6092: kohtaa useilla vuosilla. Hanke on kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6093: erittäin tärkeä ja kiireellinen ja siksi työt pi- 1984 tulo- ja menoarvioon JJO 000
6094: täisi saada mitä pikimmin käyntiin ja viimeis- markkaa Leväsjoen yläosan järjestely-
6095: töihin Siikaisten ja Pomarkun kunnissa.
6096: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6097:
6098: Kauko Juhantalo
6099: 124 1983 vp.
6100:
6101: Raha-asia-aloite n:o 122
6102:
6103:
6104:
6105:
6106: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rypönniemen-Varpa-
6107: salon paikallistien peruskorjausta varten
6108:
6109:
6110: Eduskunnalle
6111:
6112: Hypönniemen-Varpasalon pai~allistie, pi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6113: tuudeltaan noin 15 km, Rääkkylän kunnassa on nioittavas•ti,
6114: heikossa kunnossa. Paikallistiellä tulisi suorit-
6115: taa savialustan peruskorjausta ja tien oikomista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6116: sekä paikoitellen leikkauksia. Paikallistien pe- 1984 tulo- ja menoarvioon 250 000
6117: ruskorjaus olisi välttämätöntä suorittaa häiriöt- markan määrärahan Hypönniemen-
6118: tömän liikenteen sujumiseksi. V arpasalon paikallistien peruskorjausta
6119: varten.
6120: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
6121:
6122: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
6123: Urpo Leppänen Urho Pohto Kerttu Törnqvist
6124: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Jouko Tuovinen
6125: Vieno Eklund Liisa Arranz Pentti Skön
6126: 198.3 vp. 125
6127:
6128: Raha-asia-aloite n:o 123
6129:
6130:
6131:
6132:
6133: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta pienten ja vähävaraisten
6134: kuntien sivualueiden sähkömuuntopiirien rakentamiskustannus-
6135: ten ja liitäntämaksujen välisen erotuksen rahoittamiseen
6136:
6137:
6138: Eduskunnalle
6139:
6140: Sähkönsaantimahdollisuus on välttämätön sähköliityntämaksujen suorittaminen ole mah-
6141: myöskin haja-asutusalueilla. Harvaanasutuissa dollista, joten maaseudun sähköistäminen ei
6142: kylissä muuotapiirin muodostuminen on kiinni toteudu sivualueilla.
6143: korkeista kustannuksista, jotka eivät kerry Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6144: sähköliityntämaksuista. Sähköyhtiölle pylväs- taen,
6145: muuntopi:irin rakentaminen aiheuttaa tietyn
6146: kustannuserän, minkä kunnat oman talous- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6147: arvionsa puitteissa maksavat sähköyhtiölle lii- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6148: tyntämaksujen erotuksena. markan määrärahan käytettäväksi pien-
6149: Pienet ja vähävaraiset kunnat, kuten Värtsi- ten ja vähävaraisten kuntien sivualuei-
6150: län kunta Pohjois-Karjalan läänissä, eivät ky- den sähkömuuntopiirien rakentamiskus-
6151: kene taloudellisesti tukemaan tätä erotusta ja tannusten ja liityntämaksujen välisen
6152: näin ollen monille sähköä tarvitseville talouk- erotuksen rahoittamiseen.
6153: sille ei kohtuuttoman korkeiksi muodostuvien
6154: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
6155:
6156: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen Liisa Arranz
6157: Urho Pohto Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
6158: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
6159: 126 1983 vp.
6160:
6161: Raha-asia-aloite n:o 124
6162:
6163:
6164:
6165:
6166: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien lomarahan
6167: rahoittamiseen
6168:
6169:
6170: Eduskunnalle
6171:
6172: Pienyrittäjät saavat vuosilomarahaa 800 raha tulisi mahdollisimman nopeasti korottaa
6173: markkaa vuodessa mikäli valtionverotuksessa kaksinkertaiseksi.
6174: vuos~tulo ei ylitä 30 100 markkaa. Vuosiloma- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6175: rahan saamisen ehtona on lisäksi, että vieraalla nioittavasti,
6176: teetettyjä työpäiviä ei saa olla vuodessa enem-
6177: pää kuin 252 työpäivää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6178: Taksi- ja kuorma-autoilijat, kyläkauppiaat, 1984 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
6179: korjaamotoimintaa ym. harjoittavat pienyrittä- markan suuruisen määrärahan pienyrit-
6180: jät ovat kiistattomasti vuosiloma-asiassa kuo- täiien lomarahan rahoittamiseen.
6181: passa, joten pienyrittäjien nykyinen vuosiloma-
6182: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
6183:
6184: Reino Jyrkilä Reino Karpola
6185: Eeva Turunen Jouko Tuovinen
6186: Lea Sutinen
6187: 1983 vp. 127
6188:
6189: Raha-asia-aloite n:o 125
6190:
6191:
6192:
6193:
6194: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kun-
6195: toutuksen lisäämiseen
6196:
6197:
6198: Eduskunnalle
6199:
6200: Rintamaveteraanien jatkuvasti lisääntyvä kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6201: toutuksen tarve edellyttää kuntoutuslaitoksissa 1984 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
6202: ja terveyskeskuksissa lääkintävoimistelijoiden ja markan määrärahan käytettäväksi rinta-
6203: kuntohoitajien virkojen lisäämistä, jotta voitai- maveteraanien kuntoutuksen lisäämi-
6204: siin turvata rintamaveteraanien ja -naisten kun- seen.
6205: toutuksen tarve.
6206: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6207: nio1ttavasti,
6208: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
6209:
6210: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää Liisa Arranz
6211: Pentti Kettunen Urho Pohto Heikki Riihijärvi
6212: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Pentti Skön
6213: 128 1983 vp.
6214:
6215: Raha-asia-aloite n:o 126
6216:
6217:
6218:
6219:
6220: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkintävoimistelijoiden,
6221: kuntohoitajien ja hierojien koulutuksen lisäämiseen rintama-
6222: veteraanien kuntoutuksen tehostamiseksi
6223:
6224:
6225: Eduskunnalle
6226:
6227: Rintamaveteraanien ikääntyessä lisääntyy Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6228: kuntoutuksen tarve suuresti. Kuntoutuslaitok- nioittavasti,
6229: sissa ja terveyskeskuksissa on lääkintävoimiste-
6230: lijoista, kuntohoitajista ja hierojista pulaa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6231: avoimia työpaikkoja on paljon. Kuntien ja 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000
6232: kuntainliittojen terveyskeskuksiin pitäisi perus- markan määrärahan käytettäväksi lääkin-
6233: taa uusia virkoja ja samanaikaisesti lisätä kun- tävoimistelijoiden, kuntohoitajien ja hie-
6234: toutukseen tarvittavan henkilöstön riittävää kou- rojien koulutuksen lisäämiseen rintama-
6235: lutusta, jotta rintamaveteraanien välttämätön veteraanien kuntoutuksen tehostamisek-
6236: kuntootus voitaisiin hoitaa rinnan muun väestön si.
6237: kuntoutuksen kanssa.
6238: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
6239:
6240: Reino Jyrkilä Vieno Eklund Liisa Arranz
6241: Urpo Leppänen Lea Mäkipää Pentti Skön
6242: Pentti Kettunen Urho Pohto Heikki Riihijärvi
6243: Anssi Joutsenlahti
6244: 1983 vp. 129
6245:
6246: Raha-asia-aloite n:o 127
6247:
6248:
6249:
6250:
6251: fårvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantieyhteyden paran-
6252: tamiseksi välillä Taavetti-Hamina
6253:
6254:
6255: Eduskunnalle
6256:
6257: Liikenteeseen kohdistuvat investoinnit ovat autoa vuorokaudessa. Suuri osa näistä autoista
6258: viime vuosien aikana vähentyneet. Investointi- on raskaan liikenteen kalustoa ja tämä tieyhteys
6259: menojen väheneminen kuvaa sitä tosiseikkaa, onkin eräs merkittävimpiä raskaan liikenteen
6260: että maantieverkostomme alkaa keskeisemmiltä väyliä koko maassa. Yhteys on kuitenkin ka-
6261: osiltaan olla riittävän tiheä, mutta edelleen on pea, mutkainen, mäkinen ja keväisin useiden
6262: joitakin yhteyksiä, joita ei ole rakennettu lii- viikkojen ajan routainen. Tien puutteiden ta-
6263: kenteen asettamia vaatimuksia vastaaviksi. Täl- kia raskas liikenne ei ole voinut toteuttaa
6264: lainen on maantieyhteys T aavetin ja Haminan muilla tieyhteyksillä mahdollisia kuljetuksen ta-
6265: välillä. loudellisuutta parantavia ja energiaa säästäviä
6266: Hamina ja Kotka ovat sekä tuonnin että toimenpiteitä.
6267: viennin kannalta merkittävä satamaryhmä. Nii- Kun tulevaisuudessakin suurin osa viennis..
6268: den kautta kulkee suuri osa ulkomaankaupas.. tämme tapahtuu meritse ja kun Saimaan alueel-
6269: tamme ja koko kansantalouden kannalta se on la sijaitseva teollisuus on pääsääntöisesti vienti-
6270: avainasemassa. Rautatieyhteys näihin satamiin teollisuutta, on mainitun tieyhteyden paranta-
6271: on parantunut sen jälkeen, kun Kouvolan rata- minen suoranainen välttämättömyys.
6272: pihalla on suoritettu liikennettä parantavia ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6273: joustavuutta lisääviä toimenpiteitä. Mutta
6274: maantieyhteys, joka yhdistää Saimaan alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6275: kuljetukset satamiin, vaatii selviä parannuksia. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
6276: Taavetin ja Haminan välinen noin 50 kilo- 31.24.77 5 000 000 markan määrära-
6277: metrin pituinen tieyhteys on vilkkaasti liiken- han T aavetin-Haminan tieyhteyden
6278: nöity. Sen liikennetiheydeksi on laskettu 1 500 suunnittelua varten.
6279: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
6280:
6281: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo Riitta Uosukainen
6282:
6283:
6284:
6285:
6286: 17 088.3005893
6287: 130 1983 vp.
6288:
6289: Raha-asia-aloite n:o 128
6290:
6291:
6292:
6293:
6294: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta erityisalueiden tuotan-
6295: totoiminnan tukemiseen
6296:
6297:
6298: Eduskunnalle
6299:
6300: Erityisalueiden tuotantotolllltnan tukemiseen ja kun työllisyysaste on pysynyt jatkuvasti hy-
6301: on vuoden 1983 budjetissa osoitettu vajaat vin korkeana, on perusteltua nimetä Kotkan
6302: 12 miljoonaa markkaa. Koko alueelliseen tu- kaupunki pikaisesti erityisalueeksi.
6303: keen käytettävästä noin 1,5 miljardin markan Erityisalueiden tuotantotoiminnan tukemiseen
6304: suuruisesta summasta erityisalueiden osuus on varattujen määrärahojen lisäämisen ohella on
6305: mitättömän pieni osa. Summa on täysin riittä- entistä enemmän kiinnitettävä huomiota julki-
6306: mätön jo siitä syystä, että valtioneuvosto on sen hallinnon toimenpiteisiin, niiden mitoituk-
6307: vuoden 1982 aikana päättänyt nimetä peräti seen ja ajoitukseen silloin kun ne kohdistuvat
6308: 34 kuntaa erityisalueeksi. erityisalueelle. Erityisalueet on asetettava jul-
6309: Aluepoliittisen tuen tarkoituksenmukainen ja- kisen vallan investointipolitiikassa etuoikeutet-
6310: kaminen edellyttää, että erityisalueille suunna- tuun asemaan, niin ikään elinkeinopoliittisten
6311: taan nykyistä huomattavasti enemmän määrä- keinojen nykyistä parempi yhteensovittaminen
6312: rahoja. Samalla valtioneuvoston tulisi huolehtia aluepoliittisten keinojen kanssa silloin kun on
6313: siitä, että erityisalueisiin kuuluvien kuntien lu- kyseessä erityisalue, takaa nopeamman ja var-
6314: kumäärää rajattaisiin siten, että toimenpiteet memman tavan selviytyä äkillisiksi koetuista
6315: kohdistuisivat vain ns. ~taantuville teollisuus.. ongelmista.
6316: paikkakunnille. Lisäksi tuki tulisi rajata keski- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6317: määrin kahden vuoden aikana tapahtuvaksi,
6318: jolloin voitaisiin erityisalueille suunnattuja toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6319: menpiteitä toteuttaa nykyistä huomattavasti te- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
6320: hokkaammin. 32 ..51.46 50 000 000 markan määrära-
6321: Teollisuuden rakenteessa tapahtuvat muutok- han valtionapuna erityisalueiden tuotan-
6322: set ovat tuoneet ongelmia vanhoille teollisuus.. totoiminnan tukemiseen ja näin aikai-
6323: paikkakunnille. Tyyppiesimerkki on Kotka, jos- semmasta poiketen painottaisi aluepo-
6324: sa työpaikat ovat vähentyneet viimeisen kym- liittista tukea ja lisäisi erityisalueiden
6325: menen vuoden aikana noin 3 OOO:lla. Kun väes- tukea.
6326: tökehitys on ollut vuodesta 1975 negatiivista
6327: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
6328:
6329: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo Riitta Uosukainen
6330: 1983 vp. 131
6331:
6332: Raha-asia-aloite n:o 129
6333:
6334:
6335:
6336:
6337: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisen ympä-
6338: ristön kulttuurihistoriallisen inventoinnin ja dokumentoinoin
6339: aloittamiseen
6340:
6341:
6342: Eduskunnalle
6343:
6344: Mielenkiinto rakennetun ympäristön suoje- ollut mumme yhteiskunnallisen ja kulttuuri-
6345: lua ja hoitoa kohtaan on maassamme viime vuo- kehityksen kannalta. Tänä aikana suurelta osin
6346: sina voimakkaasti lisääntynyt. Samaan aikaan on teollisuuden palveluksessa olleen kansan-
6347: on rakennussuojelun alalla myös saavutettu huo- osan työn tuloksena luotu perusta nykyiselle
6348: mattavaa edistystä, vaikka sen tulokset eivät elintasollemme.
6349: ehkä samalla tavalla näy julkisuudessa kuin Teollisen ympäristön kiihtyvällä vauhdilla
6350: häikäilemättömät purkutapaukset. jatkuva uusiutuminen edellyttää nopeita toi-
6351: Suojelutavoitteet on tähän saakka suunnattu menpiteitä kulttuurihistoriallisen ~tutkimuksen
6352: ja myös parhaiten saatu toteutumaan perintei- ja dokumentoinnin suhteen. Tähän ei kuiten-
6353: sen, maanviljelyskulttuuria ja kaupunkien van- kaan alan tutkijoilla ja viranomaisilla tällä het-
6354: haa porvarismiljöötä edustavan ympäristön osal- kellä ole riittäviä resursseja.
6355: la. Sen sijaan maamme teollistumisen historiaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6356: liittyvät alueet ja yksittäiset kohteet ovat tässä nioittavasti,
6357: suhteessa jatkuvasti jääneet lähes huomiotta.
6358: Vaikuttaa siltä, että myöskään kulttuurihisto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6359: riallisen tutkimuksen alalla ei vielä ole riittä- 1984 tulo- ia menoarvioon 200 000
6360: västi herätty tajuamaan sitä merkitystä, mikä markkaa käytettäväksi teollisen ympä-
6361: viime vuosisadan puolivälissä voimakkaaseen ristön kulttuurihistoriallisen inventoin-
6362: kasvuun lähteneellä teollisella toiminnalla on nin ;a dokumentoinnin aloittamiseen.
6363: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6364:
6365: Riitta Järvisalo-Kanerva Tuula Hautamäki Reijo Lindroos
6366: Mikko Elo Kari Rajamäki Martti Lähdesmäki
6367: Matti Luttinen
6368: 132 1983 vp.
6369:
6370: Raha-asia-aloite n:o 130
6371:
6372:
6373:
6374:
6375: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi
6376: avustukseksi kunnille katumaksulain mukaisen valtionosuuden
6377: korottamiseen
6378:
6379:
6380: Eduskunnalle
6381:
6382: Vuonna 1980 voimaan tullutta katumaksu- lainkaan kuntien katukustannusten kattamiseen.
6383: lakia on käytännössä sovellettu panemalla mak- Valtion saarnat tulot tieliikenteen erityis-
6384: suun kiinteistönomistajille katumaksut vuosina verotuksessa ovat n. 8 mrd markkaa. Samaan
6385: 1981 ja 1982. Vuonna 1981 katumaksu mää- aikaan voidaan todeta, että valtio käyttää tie-
6386: rätttiin kolmannekseksi täydestä maksusta. liikenteestä aiheutuviin menoihin vajaat 3 mrd
6387: Vuonna 1982 katumaksu oli kaksi kolmasosaa markkaa. Katumaksulain mukainen valtionosuus
6388: täydestä katumaksusta, mikä merkitsi maksujen oli vuonna 1981 n. 9 milj. mk, ja vuonna
6389: kaksinkertaistamista vuodesta 1981. Vuonna 1982 n. 11 milj. mk. Molempina vuosina val-
6390: 1982 eduskunnan hyväksymän katumaksulain tionosuus eduS'ti n. 1 % kuntien kaikista ka-
6391: muutoksen vaikutuksesta katumaksut määrätään dunpitomenoista.
6392: vielä kuluvana vuotena 1983 ja 1984 kahdeksi Eduskunta on useassa yhteydessä edellyttä-
6393: kolmasosaksi täydestä katumaksusta. Vuonna nyt, että katumaksulain mukaista valtionosuut-
6394: 1985 katumaksut määräytyvät täysimääräisinä. ta tulisi lisätä huomattavasti ja sen pitäisi aluk-
6395: Jo nyt on osoittautunut, että katumaksurasi- si olla 20 % kuntien kadunrakentamis- ja kun-
6396: tus muodostuu raskaaksi etenkin asuinkiinteis- nossapitokustannuksista. Sisäasiainministeriön
6397: töille ja lisää näin varsinkin taajamissa asuvien asettama työryhmä on vuonna 1982 sisäasiain-
6398: kansalaisten korkeita asumiskustannuksia. Sisä- ministeriölle jättämässään mietinnössä esittä-
6399: asiainministeriön laatimien esimerkkilaskelmien nyt katumaksulain mukaisen valtionosuuden
6400: mukaan tavallisen valtion asuntolainoituskel- nostamista 20 % :iin kuntien kadunrakentamis-
6401: poisen omakotitalon katumaksu kalleimmassa ja kunnossapitokustannuksista. Työryhmän te-
6402: I maksuluokassa on vuonna 1983 n. 500 mk. kemien laskelmien mukaan määrärahatarve oli
6403: Vuonna 1985 maksu nousee 750 markkaan. n. 160 milj. mk.
6404: Vastaavasti keskikokoisen 70 m2 :n kerrostalo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6405: asunnon katumaksuosuus kalleimmassa maksu-
6406: luokassa on vuonna 1983 300 mk ja vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6407: 1985 450 mk. 1984 tulo- ;a menoarvioon 160 000 000
6408: Osasyynä tontinomistajille aiheutuvaan ras- markkaa ylimääräiseksi avustukseksi
6409: kaaseen katumaksurasitukseen on se, että lii- kunnille käytettäväksi katumaksulain
6410: kenne, joka aiheuttaa kunnille yhä lisääntyviä mukaisen valtionosuuden korottamiseen
6411: kustannuksia kaava-alueiden liikenneväylien ra- niin, että kansalaisille katumaksuista ai-
6412: kentamisessa ja kunnossapidossa, ei osallistu heutuvaa rasitusta voitaisiin alentaa.
6413: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6414:
6415: Riitta Järvisalo-Kanerva Tuula Hautamäki Martti Lähdesmäki
6416: Mikko Elo Kari Rajamäki Reijo Lindroos
6417: Matti Luttinen
6418: 1983 vp. 133
6419:
6420: Raha-asia-aloite n:o 131
6421:
6422:
6423:
6424:
6425: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston oikeus-
6426: tieteellisen tiedekunnan laitosrakennuksen rakentamiseen
6427:
6428:
6429: Eduskunnalle
6430:
6431: Turun yliopiston huonetilat käsittävät nykyi- dekunta toimii tällä hetkellä vuokra- ja tila-
6432: sin runsaat 100 000 br. m2 • Hyväksytyn raken- päistiloissa neljässä erillisessä toimipisteessä,
6433: tamisohjelman mukaan tulisi Turun yliopiston jotka osittain ovat käyttöön sopimattomia ja
6434: noin 60 000 br. m2 :n uudisrakentamisen tavoi- heikkokuntoisia. Tämän vuoksi ja huomioon
6435: teohjelmasta toteuttaa noin 35 000 br. m2 ly- ottaen Turun yliopiston rakentamisohjelman
6436: hyellä tähtäyksellä. Vasta tällöin Turun yli- toteuttamisen määrärahojen puuttumisesta joh-
6437: opistolla olisi käytettävissään korkeakoululai- tuva kohtuuton viivästyminen, ehdotamme kun-
6438: toksen kehittämislain vähimmäisnormeja vas- nioittaen,
6439: taavat tilat.
6440: Turun yliopiston rakentamisohjelman ensim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6441: mäisenä uudisrakennushankkeena on kustannus- 1984 tulo- ja menoarvioon 17 600 000
6442: arvioitaan 19,5 milj. markan oikeustieteellisen markan määrärahan Turun yliopiston
6443: tiedekunnan laitosrakennus. Tästä on rahoi- oikeustieteellisen tiedekunnan laitosra-
6444: tettu 1,9 milj. markkaa. Oikeustieteellinen tie- kennuksen rakentamista varten.
6445: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6446:
6447: Ilkka Kanerva Paula Eenilä Risto Ahonen
6448: Heikki Perho Liisa Hilpelä Ensio Laine
6449: 134 1983 vp.
6450:
6451: Raha-asia-aloite n:o 132
6452:
6453:
6454:
6455:
6456: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin
6457: koulurakennushankkeiden rahoittamiseen
6458:
6459:
6460: Edu·skunnalle
6461:
6462: Turun ja Porin läänin kunnat ovat ehdotta- nittää huomiota niihin moniin tapauksiin, joissa
6463: neet vuosille 1982-86 laatimissaan suunnitel- puuttuu koulun toiminnalle välttämätön huone-
6464: missa yhteensä 134 sellaista peruskoulujen ra- tila. Tilajärjestelyjä ei ole toteutettavissa koh-
6465: kennus- ja peruskorjaushanketta, joihin tarvi- tuullisin ehdoin. Lisäksi on syytä kiinnittää
6466: taan myös valtionvaroja. Määrärahojen vähäi- huomiota siihen, että ongelma muodostuu san-
6467: syydestä johtuen on vuosittain hyväksytty to- gen kärjistyneeksi useissa muuttovoittoisissa
6468: teutettavaksi varin 3-5 hanketta. pienissä kunnissa, joissa koulut joutuvat todella
6469: Vuotuiset valtion budjetissa peruskoulujen tukalaan tilanteeseen oppilasmäärän nopeasta
6470: rakentamiseen osoitetut valtionosuudet ja laina- kasvusta johtuen.
6471: määrärahat ovat käyttötarkoitukseensa nähden Valtion rahoitusosuuden lisääminen Turun ja
6472: alueellisesti jakamattomat. Kouluhallitus on to- Porin läänissä olevien koulurakennushankkei-
6473: sin omaan koulurakentami-sen ha:n:kekohtaiseen den rahoituksessa edellyttäisi erillisen määrä-
6474: rahoitusohjelmaansa vuosille 1982-86 liittyen rahan varaamista Turun ja Porin läänin koulu-
6475: antanut lääninhallituksille markkamääräisiä jen rakentamista varten.
6476: suunnittelukriintiöitä, mutta kysymyksessä ole- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6477: vien määrärahojen jako tapahtuu opetusminis- taen,
6478: teriössä rakentamislupajärjestelmän avulla ja
6479: siinä järjestyksessä kuin kunnan peruskoulun, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6480: lukrion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja 1984 tulo- ia menoarvioon 15 000 000
6481: avustuksista sekä lainoista annetun asetuksen markan määrärahan Turun ;a Porin lää-
6482: yhteydessä on säädetty. nin alueella suoritettavia peruskouluien
6483: Turun ja Porin läänin osalla on syytä kriin- rakennustöitä varten.
6484: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6485:
6486: Ilkka Kanerva Paula Eenilä Liisa Hilpelä
6487: Heikki Perho Anna-Liisa Jokinen Risto Ahonen
6488: 1983 vp. 135
6489:
6490: Raha-asia-aloite n:o 133
6491:
6492:
6493:
6494:
6495: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Salon seudun evanke-
6496: lisen opiston rakentamiseen
6497:
6498:
6499: Eduskunnalle
6500:
6501: Sisäoppilaitoksena toumva Salon seudun lon alueen sekä muun Lounais-Suomen ja Länsi-
6502: evankelinen opisto tarvitsee oppilaiden majoi- Uudenmaan sekä Etelä-Hämeen nuorison kas-
6503: tus- ja sosiaalitilojen ajanmukaistamista, keittiö- vattamisessa ja aikuisväestön harrastustoimin-
6504: tilojen ja eräiden opetustilojen uusimista, läm- nan elvyttämisessä.
6505: pöjärjestelmän keskittämistä sekä muita tar- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6506: vittavia kunnostus- ja maalaustöitä. Opiston ra- taen,
6507: kennusten huonetilojen uudistus- ja muutos-
6508: ohjelma on hyväksytty kouluhallituksessa 25. 5. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6509: 1982. Tämän peruskorjaus- ja saneeraussuunni- 1984 tulo- ja menoarvioon 700 000
6510: telman kustannusarvio on noin 4 miljoonaa markkaa Salon seudun evankelisen opis-
6511: markkaa. ton peruskorjaus- ja saneeraussuunnitel-
6512: Muurlan opisto tulisi saada uudistetuksi ja man toteuttamiseksi.
6513: tällä tavoin palvelemaan tulevaisuudessakin Sa-
6514: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6515:
6516: Ilkka Kanerva Liisa Hilpelä
6517: Heikki Perho Risto Ahonen
6518: Ensio Laine
6519: 136 1983 vp.
6520:
6521: Raha-asia-aloite n:o 134
6522:
6523:
6524:
6525:
6526: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Sirppujoen perkaukseen
6527:
6528:
6529: Eduskunnalle
6530:
6531: Kustannusarvion mukaan Sirppujoen perkaus veden laatu saattaa jälleen huonontua. Haitto-
6532: maksaa noin 9 miljoonaa markkaa, josta valtion jen torjuntaan onkin tämän hankkeen yhtey-
6533: osuus on noin 8 miljoonaa markkaa ja loppu- dessä syytä kiinnittää erityisen paljon huomio-
6534: osan kustannuksista maksavat hyödyn saajat. ta.
6535: Hanke on saanut jo vuoden 1982 valtion tulo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6536: ja menoarviossa alkurahoituksensa. Hanke on taen,
6537: kuitenkin kiireellinen, sillä Sirppujoki on viime
6538: vuosina tulvinut kahdesti vuodessa pelloille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6539: ja teille Laitilan ja Kaiannin alueilla. 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6540: Perkauksista on myös haittoja. Joki laskee markkaa Sirppujoen perkaushankkeen
6541: Uudenkaupungin makeanvedenaltaaseen, jonka toteuttamiseksi.
6542: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6543:
6544: Ilkka Kanerva Liisa Hilpelä
6545: Heikki Perho Risto Ahonen
6546: Ensio Laine
6547: 1983 vp. 137
6548:
6549: Raha-asia-aloite n:o 13.5
6550:
6551:
6552:
6553:
6554: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta vesihuoltolinjan raken-
6555: tamiseksi välille Kaianti-Uusikaupunki
6556:
6557:
6558: Eduskunnalle
6559:
6560: Kaianti ja Uusikaupunki ovat kunnanvaltuus- väli on noin 7 kilometriä ja sivuhaaran pituus
6561: ton päätöksin sopineet vesihuoltoyhteistyöstä. noin 6 kilometriä. Kokonaiskustannukset ovat
6562: Aloitteen tekijä ja hankkeen tukija on ollut noin 4 miljoonaa markkaa. Työ on sovittu teh-
6563: Turun vesipiiri. Tarkoitus on, että Kaianti joh- täväksi valtion vesihuoltotyönä, jolloin valtio
6564: taa rakennettavaa vesihuoltolinjaa pitkin jäte- vastaisi työkustannuksista ja kunta suunnittelu-,
6565: vetensä Uudenkaupungin jäteveden puhdista- maapohja- ja materiaalikustannuksista.
6566: molla puhdistettavaksi, jolloin Kaianti välttyy Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6567: oman vajaatehoisen puhdistamonsa laajentami- taen,
6568: selta tai uuden rakentamiselta. Samaan kai-
6569: vantoon tulee sijoitettavaksi myös vesijohto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6570: Vesijohto tulisi rakennettavaksi myös Kaiannin 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
6571: asemalle omana haaranaan. Mainitulla seudulla markkaa osoitettavaksi Turun vesipii-
6572: ei kunnollista talousvettä ole saatavissa. Ka- rille vesihuoltolinjan rakentamiseksi vä-
6573: lannin ja Uudenkaupungin vesihuoltolinjojen lillä Kalanti-Uusikaupunki.
6574: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6575:
6576: Ilkka Kanerva Liisa Hilpelä
6577: Heikki Perho Risto Ahonen
6578: Ensio Laine
6579:
6580:
6581:
6582:
6583: 18 0883005893
6584: 138 1983 vp.
6585:
6586: Raha-asia-aloite n:o 136
6587:
6588:
6589:
6590:
6591: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien
6592: rakentamiseen
6593:
6594:
6595: Eduskunnalle
6596:
6597: Alueen kannalta merkittävän yhdys- ja mat· Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6598: kailutien rakentaminen Kustavin pohjoiskärjestä taen,
6599: Lokalahdelle olisi kohtuullisin kustannuksin
6600: aloitettavissa pikaisestikin. Lehmänkurkun tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6601: tulisi oleellisella tavalla lyhentämään mantereen 1984 valtion tulo- ;a menoarvioon
6602: ja saariston yhteyksiä. Kyseinen tie on välttämä- 5 000 000 markkaa Lehmänkurkun tien
6603: tön edellytys saariston asukkaiden ja elinkeino- rakentamiseen.
6604: elämän toimeentulomahdollisuuksien parantami-
6605: selle.
6606: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6607:
6608: Ilkka Kanerva Anna-Liisa Jokinen Liisa Hilpelä
6609: Heikki Perho Paula Eenilä Ensio Laine
6610: 1983 vp. 139
6611:
6612: Raha-asia-aloite n:o 1.37
6613:
6614:
6615:
6616:
6617: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Lepäisten-Lyökin tien
6618: rakentamiseen
6619:
6620:
6621: Eduskunnalle
6622:
6623: Lepäisten-Lyökin paikallistiellä olisi saa- Tieyhteys voitatsun aluksi toteuttaa metsä-
6624: riston tieolojen kehittämisen kannalta tärkeä autotienä, jonka pituus tulisi olemaan noin
6625: merkitys. Uudenkaupungin maalaiskunta on 14 kilometriä. Tällä tavoin toteutetun tien ra-
6626: tehnyt tietä koskevan aloitteen jo vuonna 1961. kentamiskustannukset ovat noin miljoona mark-
6627: Tieyhteys parantaisi olennaisesti Uudenkaupun- kaa.
6628: gin saariston tieyhteyksiä. Tiellä olisi merki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6629: tystä myös palveluliikenteelle. Samalla tällä tie- taen,
6630: yhteydellä saataisiin aikaan ainutlaatuinen ren-
6631: gastie Uudenkaupungin saaristoon ja kyettäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6632: siin tällä tavoin parantamaan saariston asuk- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6633: kaitten elinolosuhteita. markan määrärahan Lepäisten-Lyökin
6634: tien rakentamiseen.
6635: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6636:
6637: Ilkka Kanerva Paula Eenilä Risto Ahonen
6638: Heikki Perho Liisa Hilpelä Ensio Laine
6639: 140 1983 vp.
6640:
6641: Raha-asia-aloite n:o 138
6642:
6643:
6644:
6645:
6646: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden sillan rakenta·
6647: miseksi Naantalin ja Luonnonmaan välille
6648:
6649:
6650: Eduskunnalle
6651:
6652: Naantalin Luonnonmaan vastainen käyttö ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6653: Särkänsalmen sillan taakse muodostuva ja jat- taen,
6654: kuvasti kasvava teollisuus sekä omakoti- ja
6655: kesäasutus vaativat nykyisin liian kapean Ukko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6656: Pekan sillan korvaamista uudella sillalla Naan- 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
6657: talin keskustan ja Luonnonmaan välillä. Tä- markan määrärahan Naantalin ja Luon-
6658: män sillan pituus tulisi olemaan vajaa kilo- nonmaan välille rakennettavan uuden
6659: metri. sillan rakennustöiden aloittamiseen.
6660: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
6661:
6662: Ilkka Kanerva Anna-Liisa Jokinen Risto Ahonen
6663: Heikki Perho Paula Eenilä Ensio Laine
6664: 1983 vp. 141
6665:
6666: Raha-asia-aloite n:o 139
6667:
6668:
6669:
6670:
6671: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenkirjalli-
6672: suuden luettelointityöhön
6673:
6674:
6675: Eduskunnalle
6676:
6677: Työväenperinteen ja työväenkulttuurin tie- Arkistosäätiöillä ja työväenliikkeen keskusjär-
6678: teellinen tutkimus on voimakkaasti virinnyt jestöillä on vireillä hanke näiden kirjastojen yh-
6679: viime vuosina maassamme. Tämän tutkimuk- distämisestä tieteelliseksi keskuskirjastoksi. Tä-
6680: sen kannalta merkittävin lähdeaineisto on tal- män hankkeen tukemiseksi ja tieteellisen tut·
6681: letettuna Työväen Arkistoon ja Kansan Arkis- kimuksen kannalta ensiarvoisen aineiston saat·
6682: toon, joiden kokoelmissa on asiakirja-aineiston tamiseksi tutkijoiden käyttöön olisi välttämä-
6683: lisäksi yhteensä noin 150 000 niteen kirjastot. töntä ottaa hallituksen tulo- ja menoarvioesi-
6684: Tämä laaja ja arvokas, ajallisesti viime vuosi- tykseen vuodelle 1984 tarpeellinen määräraha.
6685: sadan puolelle ulottuva, aineisto on kuitenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6686: valtaosaltaan luetteloimatta ja näin ollen tut- nioittaen,
6687: kimuksen ulottumattomissa. Opetusministeriön
6688: asettama työväenperinnetyöryhmä esitti ( Komi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6689: teanmietintö 1981: 7) kiireellisenä toimenpi- 1984 tulo- ja menoarvioon 250 000
6690: teenä taloudellisten resurssien saamista Työ- markan määrärahan työväenkirjallisuu-
6691: väen Arkiston ja Kansan Arkiston luetteloi- den luettelointityöhön.
6692: mattoman aineiston saattamis,eksi .tutkimuskäy:t-
6693: töön.
6694: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
6695:
6696: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Pentti Lahti-Nuuttila
6697: Heikki Mustonen Pirkko Turpeinen Terho Pursiainen
6698: 142 1983 vp.
6699:
6700: Raha-asia-aloite n:o 140
6701:
6702:
6703:
6704:
6705: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta eduskunnan tie-
6706: dotustoiminnan kehittämiseen
6707:
6708:
6709: Eduskunnalle
6710:
6711: Viime vuosina on julkisuudessa käyty vil- surssien niukkuudesta johtuen juuri muuhun
6712: kasta keskustelua eduskunnasta ja eduskunnan ei olisi mahdollisuuksia ollutkaan.
6713: arvovallasta. Tämä keskustelu on kuitenkin Eräiden maiden parlamenttien omatoimineo
6714: voittopuolisesti kohdistunut eduskunnan var- tiedotustoiminta on huomattavasti laajempaa ja
6715: sinaista toimintaa ajatellen toisarvoisiin asioi- monipuolisempaa. Tämäkin osaltaan osoittaa,
6716: hin. että myös meillä olisi syytä pohtia eduskunnan
6717: Eduskunnan ja kansanedustajien lainsäädäntö- tiedotustoiminnan kehittämistä.
6718: työstä ei sen sijaan juurikaan keskustella. Käsi- Edellä olevan perusteella tulisi asettaa työ-
6719: teltävänä olevien asioiden valmistelun edistymi- ryhmä, jonka tehtävänä olisi
6720: sestä ja esitysten sisällön muuttumisesta ei selvittää eduskunnan tiedotustoiminnan ke-
6721: liioin näytä julkisuudessa keskusteltavan. hittämis:tarpeet ja
6722: Edellä mainitut asiat johtavat ja ovat jo joh- tehdä ehdotuksensa eduskunnan tiedotustoi-
6723: taneet eduskunnan arvovallan alenemiseen ja minnan kehittämiseksi.
6724: kansalaisten ylintä valtioelintä kohtaan tunte- Työryhmän esitysten pohjalta tulisi sitten
6725: man luottamuksen horjumiseen. Tällainen ke- ottaa valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon
6726: hityssuunta on huolestuttava. Kohtuudella on tarvittavat määrärahat tiedotustoiminnan kehit-
6727: todettava, että eduskunnan arvovalta on kiinni tämiseksi.
6728: eduskunnasta itsestään. Monessa tapauksessa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6729: eduskunta ja kansanedustajat ovat itsekin an- nioittaen,
6730: taneet aihetta kielteiselle julkisuudelle.
6731: Eduskunta ei oma-aloitteisesti ole pyrkinyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6732: asiallisemman ja eduskunnan toiminnasta laa- 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000
6733: jemmin kertovan informaation välittämiseen. markkaa eduskunnan tiedotustoiminnan
6734: Eduskunnan tiedotustoiminta on rajoittunut tie- kehittämiseksi.
6735: dotusvälineiden toimittajien avustamiseen. Re-
6736: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
6737:
6738: Hannu Kemppainen Sirkka-Liisa Anttila Liisa Kulhia
6739: Mauri Pekkarinen Kalevi Mattila Hannele Pokka
6740: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Paavo Vesterinen Seppo Pelttari
6741: 1983 vp. 143
6742:
6743: Raha-asia-aloite n:o 141
6744:
6745:
6746:
6747:
6748: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun, Pir-
6749: kanmaan ja Satakunnan läänien toiminnan aloittamisen suun-
6750: nitteluun
6751:
6752:
6753: Eduskunnalle
6754:
6755: Kainuun, Pirkanmaan ja Satakunnan läänien sekä 10-15 muun toimintojen käynnistämisen
6756: perustaminen niin, että uusi läänijako astuu voi- kannalta tärkeimmän virkamiehen perehdyttä-
6757: maan vuoden 1985 alus·sa, edellyttää ao. lää- minen uusissa lääninhallituksissa tuleviin teh-
6758: neihin tulevilta lääninhallituksilta jonkinasteista täviinsä ennen toimintojen varsinaista alka-
6759: toimintavalmiutta jo vuosien 1984 ja 1985 mista.
6760: vaihteessa. Tällaisen toimintavalmiuden aikaan- Kysymyksessä olisi siten järjestely, joka te-
6761: saaminen vaatii eräiden tulevien lääninhallitus- kisi mahdolliseksi 13-18 virkamiehen valinnan
6762: ten toimintojen käynnistämisen kannalta kes- ja työhön ryhtymisen kussakin lääninhallituk-
6763: keisten virkamiesten palvelukseen ottamista jo sessa lokakuun alusta 1984 lukien.
6764: vuoden 1984 lopulla. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6765: Järjestelyn avulla olisi mahdollistettava toi- nioittaen,
6766: saalta eräiden ao. lääninhallitusten keskeisten
6767: yksikköjen päälliköiksi tulevien virkamiesten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6768: (kansliapäällikön, sosiaali- ja terveysosaston 1984 tulo- ;a menoarvioon 1 JOO 000
6769: osastopäällikön sekä kouluosaston osastopäälli- markkaa Kainuun, Pirkanmaan ;a Sata-
6770: kön) ryhtyminen lääninhallitusten toimintojen kunnan läänien toimintojen käynnistyk-
6771: käytännölliseen valmisteluun ja toisaalta heidän sen valmistelemiseen.
6772: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
6773:
6774: Hannu Kemppainen Aapo Saari Liisa Kulhia
6775: Arvo Kemppainen Reino Karpola Sakari Valli
6776: Aarno von Bell Jouko Tuovinen Pentti Kettunen
6777: Pentti Lahti-Nuuttila Heikki Mustonen Heikki Kokko
6778: Timo Roos Heimo Linna Juhani Tuomaala
6779: Matti Maijala Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
6780: Lea Sutinen Väinö Raudaskoski Mikko Pesälä
6781: Hannele Pokka
6782: 144 1983 vp.
6783:
6784: Raha-asia-aloite n:o 142
6785:
6786:
6787:
6788:
6789: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistarhausneuvojan
6790: viran perustamiseksi Kainuuseen
6791:
6792:
6793: Eduskunnalle
6794:
6795: Väliaikaisista vaikeuksista huolimatta turkis- tien budjettipäätökset ja samoin päätös Keralta
6796: tarhaus on välttämätön ja tarpeellinen elin- jatkaa vuosi kerrallaan turkistarhausneuvojan
6797: keino ja lisäansio maamme perheyrittäjille. Tur- palkkausta.
6798: kistarhaus Kainuussa elää etsikkoaikaansa ja ha- Pitkäjänteinen ja asianmukainen neuvontatyö
6799: kee niitä uomiaan, joille se sitten lähivuosina vaatisi turkistarhausneuvojan viran perustamista
6800: tulee asettumaan. valtion toimesta Kainuun alueelle.
6801: Varsin uutena elinkeinona sen harjoittajat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6802: tarvitsevat välttämättä asiantuntevaa neuvontaa. nioittaen,
6803: Kainuussa on asia ratkaistu siten, että Kai-
6804: nuun kunnat ja Kera ovat yhteisesti palkan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6805: neet Kainuun alueelle turkistarhauksen neuvo- 1984 tulo- ja menoarvioon 150 000
6806: j~n tarhaajien käyttöön. Neuvojan työ ei kui- markan määrärahan turkistarhausneuvo-
6807: tenkaan voi olla riittävän pitkäjänteistä, koska jan viran perustamiseksi Kainuun
6808: toimen jatkumiseen vaaditaan joka vuosi kun- alueelle.
6809: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
6810:
6811: Pentti Kettunen Pentti Skön Liisa Arranz
6812: Reijo Enävaara J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
6813: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Aarno von Bell
6814: 1983 vp. 145
6815:
6816: Raha-asia-aloite n:o 143
6817:
6818:
6819:
6820:
6821: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiuskasvatuksen
6822: opetusvalmiuden tehostamiseen opettajankoulutuslaitoksissa
6823:
6824:
6825: Eduskunnalle
6826:
6827: Raittiuskasvatus on ollut kodin tehtävä, laan. Viime aikoina tästä luentotoiminnasta on
6828: mutta viime aikoina tämäkin kasvatustehtävä on täytynyt luopua, koska Raittiuskasvatusliitolla
6829: siirtynyt kodeilta kouluille ammattikasvattajien ei ole ollut siihen varoja valtionavun pienen
6830: työksi. Raittiuskasvatuskomitea toteaakin mie- määrän takia.
6831: tinnössään 29. 4. 1980: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6832: "Raittiuskasvatustyön tekeminen kouluope- nioittavasti,
6833: tuksen ja -kasvatuksen osana edellyttää valmen-
6834: tautumista opettajakoulutuksen yhteydessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6835: Opettajakoulutuslaitosten terveys- ja raittiuskas- 1984 tulo- ja menoarvioon 150 000
6836: vatusvalmiuksien antaminen valmistuville opet- markan määrärahan käytettäväksi tule-
6837: tajille on vähäistä ja epäyhtenäistä." vien opettajien raittiuskasvatuksen ope-
6838: Aikaisempina vuosina Raittiuskasvatusliitto tusvalmiuden tehostamiseen opettajan-
6839: on kouluttanut opettajakokelaita raittiuskasva- koulutuslaitoksissa.
6840: tuksen tuntemuksessa omalla luentotoiminnal-
6841: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
6842:
6843: Sakari Knuuttila Håkan Malm Hannele Pokka
6844: Arja Alho Kerttu Törnqvist Lea Savolainen
6845: Pentti Poutanen Pekka Myllyniemi Aimo Ajo
6846:
6847:
6848:
6849:
6850: 19 0883005893
6851: 146 1983 vp.
6852:
6853: Raha-asia-aloite n:o 144
6854:
6855:
6856:
6857:
6858: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntatieteellisen tut-
6859: kimuksen tehostamiseen
6860:
6861:
6862: Eduskunnalle
6863:
6864: Eduskunnan tekemä päätös valtakunnan kor- luonteenomaista ja välttämätöntä pitkäiänteistä
6865: keimman liikuntatieteellisen opetuksen ja tut- tutkimustyötä, vaan siihen tarvitaan pysyvä
6866: kimuksen sijoittamisesta Jyväskylään sekä Val- perustahoi tus.
6867: tioneuvoston päätös, että Jyväskylän yliopiston Pitkäiänteistä tutkimustyötä varten tulisi
6868: kirjasto toimii kasvatustieteiden, psykologian Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiölle
6869: ja liikuntatieteiden keskuskirjastona ovat luo- varata valtion budjettiin 700 000 mk:n määrä-
6870: neet vankan perustan maamme liikuntatieteel- raha, jolla voitaisiin palkata työsopimussuhtee-
6871: lisen opetuksen ja tutkimuksen kehittämiselle. seen yksi vanhempi tutkija (vastaten pl. B 2),
6872: Jyväskylässä sijaitseva, toiminta-alueeltaan val- kaksi nuorempaa tutkijaa (V 27), yksi atk-
6873: takunnallinen Liikunnan ja kansanterveyden suunnittelija (V 25) ja yksi toimistosihteeri
6874: edistämissäätiö on vuodesta 1969 tehnyt liikun- (V 18), (palkkakustannukset oheiskuluineen n.
6875: taa sekä liikunnan ja terveyden keskinäisiä 480 000 mk). Lisäksi tarvittaisiin tutkimuksen
6876: suhteita koskevaa monipuolista tutkimusta. käyttömenoihin (mm. vuokraan) sekä vuotui-
6877: Säätiön piirissä on opetusministeriön aloitteesta siin laitehankintoihin perusrahoitus ( 220 000
6878: toiminut valtakunnallinen liikunta-alan tieto- mk).
6879: palvelu. Säätiö on toiminut kiinteässä yhteis- Liikunnan ja kansanterveyden tutkimuslai-
6880: työssä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tosten kehittämistarpeesta hyväksyi Eduskunta
6881: tiedekunnan kanssa tarjoten tutkimusedelly- valtion vuoden 1980 III lisäbudjettia käsitel-
6882: tyksiä alalle valmistuville nuorille ja varttu- lessään seuraavan lausuman: "Eduskunta edel-
6883: neille tutkijoille. Säätiön tutkimusyhteydet ko- lyttää, että hallitus ehdottaessaan voimavaroja
6884: timaassa sekä kansainväliset yhteydet osoittavat suunnattavaksi liikunnan ja kansanterveyden
6885: sen saaneen vakiintuneen ja tunnustetun ase- tutkimustoimintaan kiinnittää huomiota alan
6886: man kansainvälisessä tutkijayhteisössä. Säätiön tutkimuslaitosten kehittämistarpeeseen ja toi-
6887: Liikunnan ja kansanterveyden tutkimuslaitos minnan koordinoimiseen."
6888: sekä Urheilu- ja kuntotutkimusasema ovat saa- Tässä tekemämme esitys on juuri lausunnossa
6889: neet uudet, tarkoitusta varten suunnitellut n. tarkoitetun tutkimuslaitoksen kehittämistä.
6890: 800 m2 :n toimitilat 1. 10. 1982. Säätiön lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6891: kuntaa sekä liikunnan ja terveyden välisiä suh- nioittaen,
6892: teita selvittävä kansainvälisesti korkeatasoinen
6893: tutkimustoiminta tukeutuu valtakunnallisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6894: hyväksyttyihin tutkimuspoliittisiin ohjelmiin. 1984 tulo- ja menoarvioon 700 000
6895: Tutkimustyön rahoitus tapahtuu kuitenkin vuo- markan määrärahan Liikunnan ja kan-
6896: sittain liikuntatieteellisen neuvoston esityksestä santerveyden edistämissäätiölle käytet-
6897: opetusministeriön veikkausvoittovaroista myön- täväksi toiminta-avustuksena liikuntatie-
6898: tämin varoin. Tällainen vuosittainen rahoitus ei teelliseen tutkimukseen.
6899: tee mahdolliseksi tieteelliselle tutkimukselle
6900: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
6901:
6902: Sakari Knuuttila Helena Pesola Tuula Hautamäki
6903: Pekka Leppänen Inger Hirvelä Juhani Surakka
6904: Pirkko Ikonen
6905: 1983 vp. 147
6906:
6907: Raha-asia-aloite n:o 145
6908:
6909:
6910:
6911:
6912: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
6913: rakentamiseksi Kuusamoon
6914:
6915:
6916: Eduskunnalle
6917:
6918: Valtion rakennushankkeiden vuosien 1984- lir.to ja maanmittaustoimisto, puutteellisissa
6919: 1988 investointisuunnitelmassa on Kuusamon tiloissa oleva Kuusamon tuomiokunta sekä
6920: valtion virastotalon uudisrakennus sijoitettu vas- myös osa poliisia ja mahdollisesti osa postia
6921: ta vuosille 1986-1988 ja tarkoitukseen on ovat ensi kädessä uusien tilojen tarpeessa.
6922: varattu määrärahaa 7,5 miljoonaa markkaa. Kuusamon keskeisenä ongelmana on ollut
6923: Uudisrakennuksen paikaksi on Kuusamon viime vuosina erittäin korkea työttömyys.
6924: kunta tarjonnut kunnan hallintokeskuksesta Vuonna 1979 työttömiä oli keskimäärin 18 %,
6925: tontin ( 6 800 m2 ), joka sijaitsee vastapäätä vuonna 1983 13 %, vuonna 1981 13,5 %,
6926: uutta linja-autoasemaa ja on paikkana paras vuonna 1982 14,9 %. Vastaavana aikana Oulun
6927: mahdollinen kyseiseen tarkoitukseen. työvoimapiirin keskimääräinen työttömyys on
6928: Kuusamon kunta pitää valtion virastotalon ollut noin 7 %. Kevään 1983 aikana työttö-
6929: rakennustöiden aientamista välttämättömänä ja myys on jälleen nousemassa Kuusamossa vuo-
6930: onkin tarjonnut valtion virastotaloa ainoaksi den 1979 huippulukuihin.
6931: kohteekseen niin sanottuun Iijoki-projektiin. Yksistään myös työttömyyden helpottami-
6932: Kuusamon kunnanhallituksen mielestä virasto- seksi Kuusamon kunnanhallitus pitää valtion
6933: talon pitäisi olla valmis viimeistään vuonna virastotalon rakentamisen aloittamista perustel-
6934: 1986. tuna ja kiireellisenä.
6935: Hankkeen aientaminen ei ole kiinni ainakaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6936: tontista. Kuusamossa katsotaan, että tässä nioittavasti,
6937: tilanteessa se on kiinni enemmänkin hyvästä
6938: tahdosta. Asia pitäisi ratkaista periaatteessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6939: pikaisesti ja panna hanke suunnitteluun, Kuu- 1984 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
6940: samon kunnasta todetaan. markan määrärahan valtion virastotalon
6941: Kuusamon kunta on jo useaan kertaan kii- suunnitteluun ja rakentamisen aloitta-
6942: rehtinyt virastotalon suunnittelun aloittamista, miseen Kuusamossa.
6943: koska mm. vuokratiloissa oleva työvoimahal-
6944: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
6945:
6946: J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz Vieno Eklund
6947: Reino Jyrkilä Urho Pohto Pentti Kettunen
6948: Pentti Skön Mikko Vainio Reijo Enävaara
6949: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Heikki Riihijärvi
6950: Lea Mäkipää
6951: 148 1983 vp.
6952:
6953: Raha-asia-aloite n:o 146
6954:
6955:
6956:
6957:
6958: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 20 perus-
6959: parantamiseksi Kuusamossa
6960:
6961:
6962: Eduskunnalle
6963:
6964: Kuusamon kunnanhallitus on erittäin huoles- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6965: tunut siitä, että valtatie _20:n perusparantami- nioittavasti,
6966: nen välillä Siikakangas-Kuolio on vaarassa
6967: siirtyä jopa kahdella vuodella eteenpäin. Kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6968: nanhallituksen mielestä Kuusamoon tulevan 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
6969: keskeisen valtaväylän perusparantaminen olisi markan määrärahan valtatien n:o 20
6970: toteutettava loppuun alkuperäisen suunnitelman perusparantamista varten Kuusamon
6971: mukaan vuosina 1983 ja 1984. Kunnanhallituk- kunnassa välillä Siikakangas-Kuolio.
6972: sen mielestä kyseisen tieosuuden perusparanta-
6973: minen ei missään tapauksessa saisi keskeytyä.
6974: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
6975:
6976: J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz Reijo Enävaara
6977: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
6978: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Pekka Vennamo
6979: Pentti Skön Vieno Eklund Mikko Vainio
6980: Pentti Kettunen
6981: 1983 vp. 149
6982:
6983: Raha-asia-aloite n:o 147
6984:
6985:
6986:
6987:
6988: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 811
6989: päällystämiseksi välillä Siikajoki-Revonlahti
6990:
6991:
6992: Eduskunnalle
6993:
6994: Siikajoen kunta pitää tärkeänä Siikajoen poh- Siikajoen kunta toivoo, että kokeilun päät-
6995: joispuolella kulkevan maantien n:o 811 päällys- teeksi tai viimeistään maantien n:o 813 pääl-
6996: tämistä välillä Siikajoki-Revonlahti. Kunnan lystämisen yhteydessä myös maantie n:o 811
6997: mielestä tämä tieosuus on suuntaukseltaan päällystettäisiin.
6998: suorin ja vähin kustannuksin päällystettävissä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6999: Tien käyttö on lisääntynyt erittäin voimak- nioittavasti,
7000: kaasti Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdis-
7001: tyksen aloitettua kurssikeskustoiminnan Siika- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7002: joen alapäässä. Kurssikeskuksen vierailijamäärä 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000
7003: on kesäisin jo 10 000. Valtaosa tästä liiken- markan määrärahan Siikajoen pohjois-
7004: teestä tulee maantielle n:o 811. puolella kulkevan maantien n:o 811
7005: Parhaillaan tämä tie on kokeilutienä siten, päällystämisen aloittamiseksi välillä Sii-
7006: että osaa tietä hoidetaan erittäin hyvin, osaa kajoki-Revonlahti.
7007: keskinkertaisesti ja osaa ei ollenkaan.
7008: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
7009:
7010: J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz Reijo Enävaara
7011: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
7012: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Pekka Vennamo
7013: Pentti Skön Vieno Eklund Mikko Vainio
7014: Pentti Kettunen
7015: 150 1983 vp.
7016:
7017: Raha-asia-aloite n:o 148
7018:
7019:
7020:
7021:
7022: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 813
7023: parantamiseksi välillä Siikajoki-Karinkanta-Lumijoki
7024:
7025:
7026: Eduskunnalle
7027:
7028: Siikajoella on maantelta kaikkiaan noin 44 vuonna 1983 tai ensi tilassa. Välittömästi tä-
7029: kilometriä ja tästä öljysorastettua vain 9 kilo-- män jatkeena tulisi kunnan mielestä suunni-
7030: metriä. tella ja toteuttaa osuus Karinkanta-Lumijoki.
7031: Yksi Siikajoen pääteitä on maantie n:o 813 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7032: Pattijoki-Siikajoki-Lumijoki-Liminka, jolla nioittavasti,
7033: öljysorastusta on vain välillä Pattijoki-Siika-
7034: joki. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7035: Maantien n:o 813 parantaminen ja päällystä- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000
7036: minen on saatu mukaan lopultakin tienpidon markan määrärahan maantien n: o 813
7037: toimenpideohjelmaan. Aloitusajankohta on oh- parantamiseksi ja päällystämisen aloitta-
7038: jelman mukaan kuitenkin vasta 1980-luvun miseksi välillä Siikajoki-Karinkanta-
7039: puolivälissä. Siikajoen kunta toivookin, että Lumijoki.
7040: Siikajoki-Karinkanta väli toteutettaisiin jo
7041: Helsingis·sä 19 päivänä huhtikuuta 1983
7042:
7043: J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz Reijo Enävaara
7044: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
7045: Pentti Skön Lea Mäkipää Pekka Vennamo
7046: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Mikko Vainio
7047: Pentti Kettunen
7048: 1983 vp. 151
7049:
7050: Raha-asia-aloite n:o 149
7051:
7052:
7053:
7054:
7055: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Virkkusen (Taival-
7056: koski) - Isosyötteen (Pudasjärvi) maantien rakentamiseksi
7057:
7058:
7059: Eduskunnalle
7060:
7061: Pudasjärven ja Taivalkosken kunnanvaltuus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7062: tot ovat tehneet yhteisen aloitteen maantien nioittavasti,
7063: rakentamiseksi välille Taivalkosken Virkkunen
7064: -Pudasjärven Isosyöte, joka samalla olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7065: maanteiden n:o 960 ja 863 yhdystie. Tämä tie 1984 tulo- ia menoarvioon 700 000
7066: on Oulun tiepiirin vuoden 1988 toteuttamis- markan määrärahan maantien rakenta-
7067: ohjelmassa. Kuntien mielestä suunnitelmaa ja misen aloittamiseksi välillä Taivalkosken
7068: rakentamista olisi kuitenkin aikaistettava. Tie Virkkunen- Pudasiärven Isosyöte.
7069: on tärkeä yhdystie paikkakuntien välillä ja ke-
7070: hittyvän matkailun kannalta.
7071: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7072:
7073: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio Lea Mäkipää
7074: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
7075: Pekka Vennamo
7076: 152 1983 vp.
7077:
7078: Raha-asia-aloite n:o 1.50
7079:
7080:
7081:
7082: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtaviemärien kun-
7083: nostamiseksi työllisyystöinä
7084:
7085:
7086: Eduskunnalle
7087:
7088: Aikaisemmin on maassamme kaivatettu jul- Valtaojien kunnostukseen ja perkaukseen
7089: kisin varoin ja mm. työllisyystöinä valtaviemä- vaadittiin lisää määrärahoja myös Oulaisissa
7090: reitä. Nämä ovat vuosikymmenten saatossa 11. 4. 1983 pidetyssä kansanedustaja Kortesal-
7091: usein pahasti tukkeutuneet ja päässeet muu- men evästystilaisuudessa. Myös Pyhäjokilaakson
7092: tenkin huonoon kuntoon. Yksityisillä maan- alueella on ollut suuria maankuivatustöitä, joi-
7093: omistajilla ja tilallisilla ei ole varoja näiden den tuloksena syntyneet pienvaltaojat ovat nyt
7094: valtaviemärien perkaukseen eikä avaamiseen. kiireellisen kunnostuksen ja perkauksen tar-
7095: Sen sijaan niiden avaaminen olisi sopiva työl- peessa.
7096: listämiskohde laajalla maaseudullamme, missä Valtaviemäreiden perkauksen rahoituksen
7097: on runsaasti työttömyyttä ja missä pien- ja osa- hoitaa Maatilahallitus siten, että se suorittaa
7098: aikaviljelijät tarvitsevat kipeästi lisätyötä ja kustannuksista 60 % avustuksina sekä loput
7099: ansiota. 25 vuoden lainana. Vuonna 1981 käytettiin val-
7100: Viljelysten valtaojien perkauksen kiireellisyys tion varoja erilaisiin maanparannushankkeisiin
7101: tuli erityisen selvästi ilmi SMP:n kansanedus- 11 miljoonaa markkaa, seuraavana vuonna 14,1
7102: taja Kortesalmen evästystilaisuudessa Kuusa- miljoonaa markkaa. Vuodelle 1983 on va-
7103: mossa 31. 3. 1983 sekä myös asutus- ja maatila- roja varattu 18 miljoonaa markkaa. Lisätyistä
7104: liiton Kuusamon-yhdistyksen vuosikokouksessa määrärahoista huolimatta on varoja tarkoituk-
7105: 4.4. 1983. seen aivan liian vähän, koska peruskuivatusten
7106: Viljelysten valtaojien kuntoonsaattaminen hoito on jo kauan aikaa pahoin laiminlyöty.
7107: Kuusamossa todettiin suureksi ongelmaksi. Viemäreitä on puhdistettava jatkuvasti, koska
7108: Yksistään Kuusamossa olisi valtaojien puhdis- ne pajuttuvat, vyöryvät kiinni tai liettyvät lähes
7109: tamista tällä hetkellä noin 200 kilometriä. umpeen yleensä 20-30 vuoden aikana.
7110: Viemärien puhdistus on yksityisten varoin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7111: mahdoton tehtävä. Alkujaan kyläkuntien yhtei• nioittavasti,
7112: senä hankkeena tehdyt viljelysalueiden kuiva-
7113: tukset ovat nyt joidenkin harvojen viljelijöiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7114: huolena. Maanviljelyn lopettaneita tilallisia on 1984 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
7115: vaikea saada hankkeisiin mukaan. Monessa ta- markan määrärahan valtaviemärien kun-
7116: pauksessa ovat myös laajat metsäojitukset syynä nostuksen tehostamiseen ja kiireelliseen
7117: peltoviemäreiden tukkeutumiseen. Kun viljely- aloittamiseen työllisyystöinä maamme
7118: toiminnan lopettaneetkin maanviljelijät ovat laajalla maaseudulla ja erityisesti niin,
7119: vastuussa viemäreistä samalla tavalla kuin aktii- että kunnostuksen kiireellisyyden paino-
7120: viviljelijät, tällainen tila saattaa aiheuttaa epä- pistealueet valitaan todellisen kiireelli-
7121: sopua naapureiden kesken. Siksi olisi tarpeen syys- ja työllisyystarpeen mukaisesti,
7122: että valtiovalta mahdollisimman pitkälle vastaisi esimerkiksi Oulun läänissä Kuusamo ja
7123: valtaviemäreiden perkauksesta. Pyhäjokilaakson alue.
7124: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
7125:
7126: J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz Reijo Enävaara
7127: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
7128: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Pekka Vennamo
7129: Pentti Skön Vieno Eklund Mikko Vainio
7130: Pentti Kettunen
7131: 1983 vp. 153
7132:
7133: Raha-asia-aloite n:o 1.51
7134:
7135:
7136:
7137:
7138: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yli-
7139: opiston oikeustieteellisen ja matemaattis-luonnontieteellisen
7140: tiedekunnan rakennushankkeita varten
7141:
7142:
7143: Eduskunnalle
7144:
7145: Turun yliopistosta on muodostunut korkea- jen vähäisyys on jättänyt hyvin rajalliset mah-
7146: koululaitoksen kehittymisen myötä yhä selvem- dollisuudet vanhimpien korkeakoulurakennusten
7147: min Varsinais-Suomen ja Lounais-Suomen kor- vaatimaan korjaustoimintaan. Näistä on erityi-
7148: keimman opetuksen ja koulutuksen keskus. sesti mainittava Turun yliopiston lääketieteel-
7149: Osittain maakunnalliseksi yliopistoksi tulkit- linen tiedekunta sekä kemian laitos.
7150: tuna on Turun yliopistolla jatkuvasti kasvava Lääketieteen laitosrakennuksen ensimmäisen
7151: merkitys Lounais-Suomen väestölle kaikkien peruskorjauksen toteutuminen lienee jo varmis-
7152: kulttuuritoimintojen alueella. Yliopiston tar- tunut. Sen sijaan oikeustieteellisen tiedekunnan
7153: joama korkean asteen koulutus ja sen har- laitosrakennusta varten on tähän mennessä
7154: joittaman tieteellisen tutkimuksen antama tie- myönnetty varoja vain 1,9 milj. mk. Oikeus--
7155: tous tarjoavat myös maakunnan koko elinkeino- tieteellinen tiedekunta toimii tällä hetkellä
7156: elämälle, terveydenhuoliolle ja koululaitokselle vuokratiloissa ja tilapäisissä tiloissa neljässä toi-
7157: uusimman tiedon ja tutkimustulosten sovellu- sistaan täysin erillään olevassa toimipisteessä.
7158: tusmahdollisuuden. Vuotta 1984 varten olisi tämän kohteen raken-
7159: Yliopisto antaa myös ympäristöönsä laajalle tamiseen saatava valtion tulo- ja menoarvioon
7160: alueelle virikkeitä ja vahvaa kasvupohjaa tai- 12 milj. markan määräraha.
7161: teen monipuoliseen harrastamiseen ja yleensäkin Kasarmialueen rakennushankkeiden toteutta-
7162: ihmisille tärkeiden humanitääristen arvojen vaa- misjärjestyksessä on matemaattis-luonnontieteel-
7163: limiseen. Yhteistyöstä ympäröivän yhteiskun- lisen tiedekunnan laitosrakennus ehdotettu to-
7164: nan ja yliopiston välillä riippuu siten loppu- teutettavaksi oikeustieteen laitosrakennuksen
7165: tuloksen näkyminen maakunnan ja sen väestön jälkeen. Hankkeen luonnossuunnittelu tulisi
7166: hyvinvoinnissa. aloittaa tontinkäyttö-rakennustapaselvityksin
7167: Turun yliopiston suuren merkityksen huo- vuonna 1984 esisuunnitelmaa laadittaessa. Tä-
7168: mioiden olisi välttämätöntä huolehtia sen toi- hän tarvittaisiin 100 000 mk:n määräraha.
7169: mintaedellytysten turvaamisesta ja maamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7170: muihin korkeakouluihin verrattuna tasapuolis-- nioittavasti,
7171: ten kehitystarpeiden turvaamisesta. Ennen
7172: kaikkea olisi nyt huolehdittava Turun yliopis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7173: ton rakentamisohjelman toteuttamisesta ja 1984 tulo- ja menoarvioon 12 100 000
7174: siitä, että ns. Kasarmialueen rakentaminen to- markkaa Turun yliopiston oikeustieteel-
7175: teutettaisiin suunnitellun aikataulun mukaisesti. lisen tiedekunnan laitosrakennushanketta
7176: Korkeakoululaitoksen kehittämislakityöryh- ja matemaattis-luonnontieteellisen tiede-
7177: män I osaraportissa todetaan, että korkeakou- kunnan laitosrakennusta varten.
7178: lujen rakentamiseen käytettävissä olevien varo-
7179: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7180:
7181: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Ensio Laine Liisa Hilpelä
7182: Heikki Perho Jukka Mikkola Aino Pohjanoksa
7183: Matti Ruokola Heli Astala
7184:
7185: 20 0883005893
7186: 154 1983 vp.
7187:
7188: Raha-asia-aloite n:o 1.52
7189:
7190:
7191:
7192:
7193: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta Klaukkalan liikenneolo-
7194: suhteiden parantamiseksi
7195:
7196:
7197: Eduskunnalle
7198:
7199: Klaukkalan taajama on Helsingin läheisyy- k.o. alueelle. Olisi tärkeää saada pikaisesti laa-
7200: destä johtuen nopeasti kasvava kylä, joka sijait- dittua kokonaissuunnitelma Klaukkalan tieolo-
7201: see Nurmijärven kunnan eteläosassa Vantaan ja jen ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
7202: Espoon kaupunkien rajanaapurina. Tässä tulisi määritellä liittymäkaistat, kevyen
7203: Kylässä on 7 500 asukasta ja vai'kutusaluei- liikenteen eritasoliittymät ja ehkäpä joiltakin
7204: neen yli 10 000 asukasta. Klaukkalan peruskou- osin Lopentien nelikaistaistaminen sekä kes-
7205: lun ala- ja yläasteilla on oppilaita noin 1 200. kusta- ja toellisuusalueilla tarvittavat muut
7206: Kunnan toimesta on kylään kaavoitettu uusia tiejärjestelyt.
7207: teollisuusalueita, joita kunta markkinoi. Teolli- Kunnassa vuonna 1982 laadittu tieverkko-
7208: suutta ja yritystoimintaa onkin tulossa runsaasti ja liikenneturvallisuuden parantamissuunnitelma
7209: lisää. Liike-elämä on vilkasta, muutaman vuo- antaa pohjatietoa yksityiskohtaiselle suunnitte-
7210: den aikana on tullut kymmenittäin uusia yri- lulle.
7211: tyksiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7212: Kylän halki kulkee valtaväylänä Keimola- nioittavasti,
7213: Vihtijärvi maantie, n.k. Lopentie, kaavassa
7214: Klaukkalantie, joka on erittäin vilkkaasti lii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1984
7215: kennöity ja samalla tapaturma-altis tie. tulo- ja menoarvioon 700 000 markan
7216: Vuoden 1984 TVH:n tienparannusohjelmaan määrärahan Klaukkalan liikenneolosuh-
7217: kuuluu kevyen liikenteen teiden rakentamisia teiden parantamiseen.
7218: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7219:
7220: Lea Kärhä Tauno Valo
7221: 1983 vp. 155
7222:
7223: Raha-asia-aloite n:o 153
7224:
7225:
7226:
7227:
7228: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta sanomalehtien äänituo-
7229: tantokokeiluun näkövammaisille
7230:
7231:
7232: Eduskunnalle
7233:
7234: Näkövammaisilla ei ole mahdollisuutta seu- Yhteiskunnan eri muodoissa sanomalehdille
7235: rata päivälehtiä, koska ne ilmestyvät nykyisin antama tuki ei nykyisin tule lainkaan näkö-
7236: ainoastaan sellaisessa muodossa, että niitä voi vammaisten hyväksi, ja sen vuoksi olisi valtion
7237: lukea vain hyvän näkökyvyn avulla. tulo- ja menoarvioon saatava erillinen sanoma-
7238: Päivälehtien merkitys on kuitenkin ihmisille lehtien äänituotantotuki.
7239: hyvin tärkeä, ja koko demokraattinen järjes- Alkuvaiheessa tuen pitäisi olla kokeiluluon-
7240: telmä perustuu nykyään suurelta osin lehtien teinen, jotta voitaisiin löytää parhaat toiminta-
7241: suorittamaan tiedonvälitykseen. muodot tulevaisuutta varten. Sanomalehtien
7242: Näkövammaisten päivälehtikysymystä ei voi äänituotantotuen jakamisessa täytyy luonnolli•
7243: ratkaista vain yhdellä erillisellä näkövammaisille sesti olla mukana myös näkövammaisten hen-
7244: tarkoitetulla lehdellä, koska tällöin katoaisi yksi kilöiden edustajat.
7245: oleellinen tekijä: monipuolisuus. Näkövammai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7246: silla henkilöillä tulee olla samanlainen valinnan- nioittaen,
7247: vapaus kuin kaikilla muillakin.
7248: Ratkaisuna tähän tiedonsaannin ongelmaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7249: on se, että tavallisista päivälehdistä tehdään 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7250: myös ääniversio. Tätä on kokeiltu jo Suomes- markan määrärahan sanomalehtien ääni-
7251: sakin eräiden yksittäisten lehtien osalta. Ko- tuotantokokeiluun näkövammaisille.
7252: keilut ovat olleet sattumanvaraisia ja perustu-
7253: neet osittain hyväntekeväisyyteen.
7254: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7255:
7256: Kalle Könkkölä Ville Komsi
7257: 156 1983 vp.
7258:
7259: Raha-asia-aloite n:o 154
7260:
7261:
7262:
7263:
7264: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille myön-
7265: nettäviksi !ainoiksi radanvarsialueiden ostamista varten
7266:
7267:
7268: Eduskunnalle
7269:
7270: Monet taloudelli:set tekijät ja myös työlli- suunnitelmiin niin, että kaavasuunnittelussa
7271: syysnäkökohdat edellyttävät joukkoliikenteen otetaan huomioon rautatieverkoston suomat
7272: tehokasta kehittämistä. Niin henkilö- kuin mahdollisuudet ,sekä asutukselle että elinkei-
7273: tavaraliikenteessäkin on jo noussut esille tarve noille. Nykyisten radanvarsitaajamien kehittä-
7274: ryhtyä kehittämään nykyistä enemmän Valtion- miseen ja uusien syntymiseen - niiden vaikut-
7275: rautateiden palvelua. Viime vuosikymmeninä taessa lisäävästi liikennetarpeeseen - valtio
7276: tapahtunut paikallisliikenteen matkustajamää- voi vaikuttaa aktiivisin toimenpitein mahdol-
7277: rien voimakas supistuminen on vaikuttanut sii- listamaila esimerkiksi edullisilla lainoilla kun-
7278: hen, että rautateiden pääasialliseksi tehtäväksi nille maa-alueiden hankinnan asunto- ja teol-
7279: on nähty raskaan tavaraliikenteen ja kaukohen- lisuusalueiden muodostamista varten.
7280: kilölirkenteen hoitaminen. Rautateiden hoitaman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7281: patkallisliikenteen tulevaisuus on kuitenkin nioittaen,
7282: energiapoliittisten tekijöiden vuoksi uusien ke-
7283: hittämisnäkymien edessä. Näin on itse asiassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7284: koko raideliikenne. Näin ollen on perusteltua 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
7285: yhteiskuntapoliittisesti ja kansantaloudellisesti markan suuruisen määrärahan kunnille
7286: vaikuttaa monin keinoin tämän liikennemuodon edullisilla ehdoilla myönnettäviä lainoja
7287: kehittämiseen. Erityistä huomiota on kiinni- varten maa-alueiden hankkimiseksi ra-
7288: tettävä myös radanvarsialueiden maankäyttö- danvarsialueilta niin asunto- kuin teol-
7289: lisuusalueidenkin muodostamista varten.
7290: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7291:
7292: Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Piipari
7293: Reino Paasilinna Matti Luttinen
7294: Saara-Maria Paakkinen
7295: 1983 vp. tUr
7296:
7297: Raha-asia-aloite n:o 1.5.5
7298:
7299:
7300:
7301:
7302: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopis-
7303: ton kirjastolle kansallisbibliografian toimitustyöhön
7304:
7305:
7306: Eduskunnalle
7307:
7308: Suomen kansallishibliografian, Suomen kirjal- kirjallisuudesta puuttuu keskeinen kansallisen
7309: lisuus, laatiminen ja julkaiseminen on Helsin- tiedon apu- ja hakuväline, Suomen kirjallisuus
7310: gin yliopiston kirjaston tärkeä ja koko maan -luettelo. Tästä kärsivät sekä tutkijat että maan
7311: kirjastolaitosta palveleva kansalliskirjastoteh- koko kirjastolaitos. Mainittakoon vielä, että
7312: tävä. Työhön käytetyt voimavarat ovat olleet vuosien 1977-81 karttojen, nuottien ja leh-
7313: riittämättömät koko 1970-luvun, kun vuodesta tien luettelointi on suorittamatta ja lisäksi ääni-
7314: 1972 Suomen kustannusyhdistyksen lopetettua ja kuvatallenteiden vastaanoton, luetteloinnin ja
7315: luettelansa julkaisemrsen kirjasto siirtyi taan- säi:lyttämisen aiheuttamat ongelmat ovat vielä
7316: nehtivien kolmivuotisluetteloiden sijasta julkai- suureksi osaksi ratkaisematta. Äänitteiden luet-
7317: semaan kansallisbibliografiaa kuukausi-, vuosi- teloa eli diskografiaa ei ole aloitettu.
7318: ja viisivuotisluetteloina. Muutoksen tavoitteena Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7319: oli saada bibliografian tiedot paremmin ajan ta- nioittaen,
7320: salle ja näin tehdä luettelo käytännön kirjasto-
7321: työssä ja tutkimustoiminnassa aikaisempaa käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7322: tökelpoisemmaksi. 1984 tulo- ;a menoarvioon 200 000
7323: Kansallisbibliografian tuottamisessa painopis- markan suuruisen määrärahan vähintään
7324: teen siirtäminen uusimpaan aineistoon on sa- kahden kiriastonhoita;an ;a yhden avus-
7325: malla merkinnyt sitä, että bibliografian vuosien ta;an palkkaamiseksi Helsingin yliopis-
7326: 1967-71 aineisto on jäänyt keskeneräiseksi ton kir;astoon vuosien 1967-71 kan-
7327: lipustoksi (yhteensä 130 000 lippua). Kirjas- sallisbibliografian toimitustyöhön ;a mui-
7328: tolla ei ole lähivuosina työvoimaa aineiston vii- den välttämättömien aineistoien saatta-
7329: meistelyyn. Luettelon toimitustyöhön ja julkai- miseksi tutkiioita ;a maan koko kir;as-
7330: semiseen on arvioitu tarvittavan kaikkiaan tolaitosta palvelevaan valmiuteen.
7331: kuusi työvuotta. Näin maamme tämän ajan
7332: Helsingi:ssä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7333:
7334: Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Piipari
7335: Reino Paasilinna Matti Luttinen
7336: 1983 vp.
7337:
7338: Raha-asia-aloite n:o 1.56
7339:
7340:
7341:
7342:
7343: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoautojen
7344: ostamiseksi
7345:
7346:
7347: Eduskunnalle
7348:
7349: Suomessa 1960-luvun alussa alkanut kirjasto- hoja kirjastoautoja. Kouluhallituksessa vuosille
7350: autotoiminta on parinkymmenen vuoden aikana 1983-1988laaditun KTS-suunnitelman mukaan
7351: kehittynyt laajaksi kirjastopalvelujen osa-alueek- kirjastoautojen uusintahankintojen tarve oli yk-
7352: si. Kirjastoautotoiminta todettiin tehokkaam- sistään vuodeksi 1983 yhteensä 54 autoa. Yk-
7353: maksi ja halvemmaksi kuin pienet sivukirjas- sinomaan Hämeen läänissä on loppuunajettu
7354: tot, joiden aukioloaika oli usein vähäinen. Kir- 13 kirjastoautoa. Kun valtion vuoden 1983
7355: jastoautojen avulla kirjastopalvelut on voitu tulo- ja menoarviossa on varattu kirjastoautojen
7356: viedä sellaisillekin alueille, joille kiinteitä kir- ja -veneiden hankkimisesta ja niiden ensikertai-
7357: jastoja perustamalla ei olisi saatu tarpeeksi kat- sesta varustamisesta aiheutuviin perustamiskus-
7358: tavaa verkostoa. Näiden kahdenkymmenen vuo- tannuksiin myönnettäviä valtionosuuksia varten
7359: den aikana kirjastoauto on osoittautunut tär- ainoastaan 6 000 000 markkaa, voidaan uusia
7360: keäksi kirjastopalvelujen tasa-arvoistajaksi. kirjastoautoja hankkia vain runsas kymmenen.
7361: Kirjastoautotoiminnan aloittamisella ja sen Kuitenkin autojen uusintahankintojenkin tarve
7362: laajentamisella on ollut alaan kuulumatontakin on suurin juuri nyt 1980-luvun alkupuolella,
7363: merkitystä. Kirjastoautojen valmistaminen Suo- sillä vuosikymmen sitten kuntiin voitiin hank-
7364: messa on merkinnyt autokoriteollisuutemme ke- kia valtionavun turvin keskimäärin 25 kirjasto-
7365: hittymistä ja sen myönteisiä vaikutuksia niin autoa vuodessa. Lisäksi olisi välttämätöntä
7366: työllisyyteen kuin vientikauppaan. saada kirjastoautoja jakamaan kirjastopalveluja
7367: Tällä hetkellä maassamme toimii noin 220 aivan uusiilakin alueilla sekä koko maassa että
7368: kirjastoautoa. Suurin osa niistä on hankittu lääneissä ja kunnissa.
7369: 1970-luvun alkupuolella. Noin 750 000 suoma- Vuonna 1984 kirjastoautojen uusintatarpeeksi
7370: laisen kirjastopalvelut ovat kirjastoauton varas- on arvioitu runsas 20 autoa, jos vuoden 1983
7371: sa. Autoista lainataan noin 18% koko maan aikana ilmenneet tarpeet olisivat täytettävissä. Jo
7372: yleisten kirjastojen kirjalainoista ja kirjastoauto tälläkin perusteella valtion vuoden 1984 tulo-
7373: on usein haja-asutusalueiden ainoa kulttuuripal- ja menoarviossa tulisi olla kirjastoautohankin-
7374: velu. toja varten runsaan kymmenen miljoonan mar-
7375: Kirjastoauton käyttöikä on noin 11-12 kan suuruinen määräraha.
7376: vuotta. Kun valtion tulo- ja menoarvioon on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7377: viime vuosina varattu vain alle viisi miljoonaa nioittaen,
7378: markkaa vuosittain kirjastoautojen hankintaan,
7379: on sen turvin voitu saada ainoastaan runsas että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7380: kymmenen uutta kirjastoautoa vuosittain, millä 1984 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
7381: hankinnalla ei ole voitu läheskään korvata markan määrärahan momentille 29 ..56.31
7382: käyttökelvottomiksi kuluneita ja jo liian van- kirjastoautojen uusintahankintaan.
7383: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 198.3
7384:
7385: Pentti Lahti-Nuuttila Aarno von Bell Kaj Bärlund
7386: Ulla-Leena Alppi Reino Paasilinna Ole Norrback
7387: Markus Aaltonen Anna-Liisa Piipari Lea Savolainen
7388: Matti Luttinen
7389: 1983 vp. 159
7390:
7391: Raha-asia-aloite n:o 1.57
7392:
7393:
7394:
7395:
7396: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen
7397: varastokirjaston aikaansaamiseksi
7398:
7399:
7400: Eduskunnalle
7401:
7402: Jo vuonna 1973 maassamme esitettiin, että kirjakokoelmien valtavalla kasvulla, mikä lähi-
7403: kirjastotoimen keskushallinnon tulisi laatia tulevaisuudessa ei ole enää hallittavissa. Kysy-
7404: suunnitelma keskusvarastokirjaston aikaansaa- myksessä on rationalisointitoimenpide, mikä su-
7405: miseksi. Esitystä perusteltiin mm. maakunta- pistaa kustannuksia, saneeraa kirjakokoelmia ja
7406: kirjastojen kasvavalla tilanpuutteella ja kirjasto- kehittää yleisönpalvelua.
7407: henkilöstön riittämättömyydellä. Keskusvarasto- Varastokirjaston tärkeyttä korostaa Kirjasto-
7408: kirjaston tehtäviin kuuluisi mm. säilytys- ja lehdessä käyttämässään puheenvuorossa ( 10/
7409: lainaustoiminnan ohella tuottaa keskitetysti 82) myös maamme kansalliskirjaston johtaja,
7410: luetteloita toisaalta poistettavaksi sopivasta ja professori Esko Häkli, jonka käsityksen mukaan
7411: toisaalta arvokkaasta ja säilytettävästä kirjalli- yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteinen va-
7412: suudesta. rastokirjasto on erinomainen ratkaisu, mikäli
7413: Vastaavan tyyppinen varastokirjasto perustet- järjestelyissä otetaan huomioon molempien kir-
7414: tiin Tanskassa jo vuonna 1968 ja sitä ylläpide- jastotyyppien erityistarpeet.
7415: tään kirjastojen vuotuisesta kokonaisvaltion- Valtakunnallisella varastokiri astohankkeella
7416: avusta myönnetyllä määrärahalla, joka on 2,5% on tähän mennessä vain puoltajia ja hankkeen
7417: kokonaismäärärahasta. Ruotsissa varastokirjasto- toteuttamista pidetään järkevänä, tarkoituksen-
7418: järjestelmä käynnistettiin vuosina 1981-82 mukaisena ja kiireellisenä. Perustamalla valta-
7419: hajaottamalla kirjastot maan kolmen lainaus- kunnallinen, kaikkia kirjastomuotoja palveleva
7420: keskuksen- Malmön, Tukholman ja Uumajan varastokirjasto vältytään rakentamasta tai vuok-
7421: kaupunginkirjastojen - alaisuuteen. raamasta varastotiloja lukuisille eri paikkakun-
7422: Tieteellisen informoinnin neuvoston laatiman nilla sijaitseville kirjastoille nykyisten ennustei-
7423: selvityksen mukaan (Komiteanmietintö 1980: den ja mitoitusten mukaan. Näin säästetään
7424: 67) täyttyvät vuoteen 1985 mennessä kirjava- myös yhteiskunnan kustannuksia, ja varastotar-
7425: rastot puolessa korkeakoulukirjastoista ja 1990- koituksia varten arvioituja määrärahoja voidaan
7426: luvun alkuun mennessä todennäköisesti lähes hyödyllisemmin käyttää kirjastotoimen muuhun
7427: kaikissa korkeakoulujen suuris·sa ja lukuisissa kehittämiseen. Hankkeen toteuttamisen avulla
7428: pienissä kirjastoyksiköissä. Vertailtuaan eri taataan vanhankin kirjallisuuden säilyminen ja
7429: vaihtoehtoja korkeakoulukirjastojen lisätilantar- tehostetaan sen saatavuutta.
7430: peen tyydyttämiseksi neuvosto päätyi suositta- On huomattava, että varastokirjaston voi
7431: maan valtakunnallisen varastokirjaston perusta- hyvin sijoittaa esimerkiksi johonkin tyhjentynee-
7432: mista. Neuvoston mielestä varastokirjaston tu- seen, kirjavarastokäyttöön kunnostettavaan teh-
7433: lisi aloittaa toimintansa jo vuonna 1985. Tie- daskiinteistöön, jonka yhteydessä on luonnolli-
7434: teellisen informoinnin neuvoston IV mietin- sesti laajentumismahdollisuuksia. Varastokirjasto
7435: nöstä antamassaan lausunnossa Rakennushalli- tulee sijoittaa paikkaan, josta on mahdollisim-
7436: tus pitää erillisen varastokirjaston rakentamista man nopeat postiyhteydet kaikkialle maahan.
7437: tarkoituksenmukaisena ratkaisuna. Kun arviolta 3/4 käyttäjistä on Lounais- ja
7438: Varastokirjaston tarpeen Suomessa näkee kii- Etelä-Suomesta, paras sijoituspaikkakunta va-
7439: reellisenä ja välttämättömänä mm. valtakunnal- rastokirjastolle olisi Tampereen kaupunki.
7440: lisen yleisten kirjastojen keskuskirjaston kirjas- Tieteellisen informoinnin neuvoston laati-
7441: tonjohtaja professori Sven Hirn ( Kirjastolehti maan selvitykseen sisältyvät yksityiskohtaiset
7442: 9/82). Hän perustelee näkemystään kirjastojen suunnitelmat ja laskelmat varastokirjaston kus-
7443: 160 1983 vp. -RA n:o 157
7444:
7445: tannuksista ja edullisuusvertailut muihin mah- että Eduskunta ottaa valtion vuoden
7446: dollisiin vaihtoehtoihin nähden. 1984 tulo- ;a menoarvioon 20 000 000
7447: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- markan määrärahan käytettäväksi valta-
7448: taen, kunnallisen varastokir;astohankkeen to-
7449: teuttamisen aloittamiseen.
7450: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7451:
7452: Pentti Lahti-Nuuttila Aarno von Bell Riitta Järvisalo-Kanerva
7453: Markus Aaltonen Kaj Bärlund Pirjo Ala-Kapee
7454: Ulla-Leena Alppi Peter Muurman Jouko Tuovinen
7455: Reino Paasilinna Anna-Liisa Piipari Lea Savolainen
7456: Matti Luttinen
7457: 198.3 vp. 161
7458:
7459: Raha-asia-aloite n:o 1.58
7460:
7461:
7462:
7463:
7464: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12
7465: rakentamiseen välillä Suorama-Alasjärvi
7466:
7467:
7468: Eduskunnalle
7469:
7470: Kangasalta Tampereelle suuntautuva itäinen hyväksyttyyn tieverkkoon. Väylän toteuttami-
7471: sisääntuloväylä on jo parinkymmenen vuoden nen aikaansaa huomattavan kevennyksen van-
7472: ajan ollut yksi kaupunkiseudun tärkeimmistä halla Kangasalantiellä, joka voi jäädä palvele-
7473: väylistä. Tällä hetkellä se muodostuu yhä vai- maan sen vaikutuspiirissä olevaa maankäyttöä,
7474: keammaksi ja vaikeammaksi liikenteelliseksi minkä synnyttämä llikenne jo itsessään on huo-
7475: pullonkaulaksi huolimatta tarpeellisena toteu- mattava.
7476: tetusta kevyen liikenteen väylästöstä. Koska kunnat ovat tieyhteyden Suorama-
7477: Merkittävimmin tätä liikenneyhteyttä paran- Alasjärvi rakentamisesta yksimielisiä eikä hank-
7478: taisi tiehankkeen Suorama-Alasjärvi (Teiskon- keessa ole teknisiä vaikeuksia, tulisi se ensi
7479: tie) toteuttaminen. Tämän uuden tieosuuden tilassa pyrkiä toteuttamaan.
7480: pituus on noin kuusi ( 6) kilometriä ja rakenta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7481: misen kustannusarvio on tämänhetkisen hinta- taen,
7482: tason mukaan noin 46 miljoonaa markkaa.
7483: Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7484: tavoin tie- ja vesirakennushallitus pitää tämän 1984 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
7485: valtatieosuuden rakentamista kiireellisenä. markan määrärahan käytettäväksi valta-
7486: Väylä voidaan johtaa suhteellisen vapaassa tien n:o 12 rakentamiseen välillä Suo-
7487: maastossa olemassa olevan rakennuskannan tai rama-Alas;ärvi.
7488: kaavoituksen sitä vaikeuttamatta. Tie soveltuu
7489: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7490:
7491: Pentti Lahti-Nuuttila Ulla-Leena Alppi
7492: Matti Maijala Reijo Lindroos
7493:
7494:
7495:
7496:
7497: 21 0883005893
7498: 162 1983 vp.
7499:
7500: Raha-asia-aloite n:o 1.59
7501:
7502:
7503:
7504:
7505: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-
7506: Porin/Rauman radan perusparantamiseksi
7507:
7508:
7509: Eduskunnalle
7510:
7511: Tampereen-Porin/Rauman radan perespa- Tampereen-Porin rataosan perusparannus-
7512: rannustyöt aloitettiin vuonna 1979 Tampereen töiden toteuttamista alkuperäisen aikataulun
7513: puoleisesta päästä. Radan perusparannustöitä on mukaisesti puoltavat useat seikat. Radan kunto
7514: pidetty erittäin kiireellisinä radan huonon kun- on tällä hetkellä erittäin huono ja aiheuttaa
7515: non vuoksi. Radan nykyinen kunto aiheuttaa työntekijöille jopa terveysriskejä ja myöskin
7516: työntekijöille jopa terveysriskejä ja myöskin nopeusrajoituksia ko. rataosuudella. Radan kul-
7517: nopeusrajoituksia ko. rataosuudella. Alkuperäis- jetustaloudellinen merkitys on oleellisesti li-
7518: ten suunnitelmien mukaan Lielahden-Potin ja sääntynyt Jyväskylän-Tampereen radan val-
7519: Peipohjan-Rauman ratojen perusparantamisen, mistumisen myötä. Tällä hetkellä suurin osa
7520: kiskoovaihdon ja sähköistämisen valmistuminen uuden oikoradan tavarankuljetuksista suuntau-
7521: on ajoitettu vuosille 1987-88. tuu Porin ja Rauman satamiin. Nyttemmin on
7522: Edellä mainittujen toimenpiteiden toteutumi- myös aloitettu Mäntyluodon ja Tahkoluodon
7523: nen alkuperäisessä aikataulussa olisi edellyttä- välisen satamaradan rakentaminen. Rata otetta-
7524: nyt noin 30 miljoonan markan määrärahaa vuo- neen käyttöön vuonna 1984. Tampereen-Porin
7525: sittain ko. ratajaksoilla. radan perusparannustöiden hidastaminen rauta-
7526: Vastauksessaan kirjalliseen eduskuntakyselyyn teiden tarkoituksenmukaisten kuljetuspalvelujen
7527: n:o 194 (1982 vp.) liikenneministeri Jarmo kehittämisen kannalta on arveluttavaa sekä
7528: Wahlström totesi, että rautatiehallituksessa par- Satakunnan satamien ja elinkeinoelämän kulje-
7529: haillaan käsiteltävänä olevan vuosien 1983- tUstarpeiden kannalta erittäin haitallista.
7530: 1988 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7531: mukaan rataosan perusparannus- ja kiskoovaih- nioittaen,
7532: totöitä on tarkoitus jatkaa samassa laajuudessa
7533: kuin ne kuluvana vuonna ovat käynnissä, jolloin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7534: rataosa valmistuu vuonna 1990. Hallituksen 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
7535: tulo- ja menoarviossa vuodelle 1983 peruspa- 31.90.78 30 000 000 markkaa käytettä-
7536: rannuksen valmistumisaika on kuitenkin siir- väksi Tampereen-Porin/Rauman radan
7537: retty vuoteen 1994. perusparannuksiin.
7538: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7539:
7540: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen Mikko Elo
7541: 1983 vp. 163
7542:
7543: Raha-asia-aloite n:o 160
7544:
7545:
7546:
7547:
7548: E. Laine: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin kou-
7549: lurakennushankkeiden rahoittamiseen
7550:
7551:
7552: Eduskunna1Ie
7553:
7554: Turun ja Porin läänin 'kunnat ovat ehdotta- siin saatiin vuonna 1979 varoja 20,9, vuonna
7555: neet vuosille 1983-87 laatimissaan suunnitel- 1980 22,1, vuonna 1981 11,9 ja vuonna 1982
7556: missa yhteensä 148 peruskoulujen rakennus- ja 5,8 milj. markkaa. Määrärahan voimakkaan ale-
7557: peruskorjaushanketta, joiden rahoittamisessa nemisen sijaan sitä tulisi korottaa tulevan vuo-
7558: tarvitaan valtion varoja. Vuosittain on valtion den tulo- ja menoarviossa.
7559: taholta hyväksytty vain 3-5 hanketta. Tämä Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
7560: merkitsee huutavaa määrärahojen korottamisen
7561: tarvetta, kuten mm. helmikuussa 1982 jättä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7562: mässäni toivomusaloitteessa ja joulukuussa 1984 tulo- ;a menoarvioon 15 000 000
7563: 1982 esittämässäni kirjallisessa eduskuntakyse- markkaa Turun ;a Porin läänin koulu-
7564: lyssä olen esittänyt. rakennushankkeiden rahoittamista var-
7565: Turun ja Porin läänin koulurakennushankkei- ten.
7566: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 19'83
7567:
7568: Ensio Laine
7569: 164 1983 vp.
7570:
7571: Raha-asia-aloite n:o 161
7572:
7573:
7574:
7575:
7576: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Salon rata-
7577: osuuden perusparannustöiden jatkamiseksi
7578:
7579:
7580: Eduskunnalle
7581:
7582: Helsingin ja Turun välisen, kansainvälistäkin ja Salon välillä. Näin ollen eduskunta on lau-
7583: liikennettä merkittävässä määrin välittävän ran- sunut tahtonsa perusparannustöiden jatkamisen
7584: taradan kunto ei vastaa ajan vaatimuksia. Ku- puolesta.
7585: ten jokainen matkustaja voi todeta, radan Turusta Saloon johtavan rataosan peruspa-
7586: kunto on nykyisellään erittäin heikko. Radan rannuksen kokonaiskustannus on arvioitu n.
7587: kunnostaminen ja perusparantaminen on kii- 155 milj. markaksi, josta tähän mennessä on
7588: reellinen tehtävä. vain vähäinen osa myönnetty ja käytetty. Tu-
7589: Helsingin ja Kirkkonummen välillä peruspa- run ja Porin lääninhallitus ja Varsinais-Suomen
7590: rannus on ollut jatkuvasti käynnissä. Karjaan Maakuntaliitto ovat ehdottaneet ensi vuoden
7591: ja Salon välisen osuuden perusparannus on tulo- ja menoarvioon otettavaksi 20 milj. mar-
7592: suunnittelematta. Salon ja Turun välillä suun- kan määrärahan sanottuun tarkoitukseen.
7593: nitelmat ovat valmiina ja työt ovat käynnisty- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7594: neet mutta määrärahat ovat jääneet erittäin vä-
7595: häisiksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7596: Eduskunta päätti ottaa kuluvan vuoden tulo- 1984 tulo- ;a menoarvioon 20 000 000
7597: ja menoarvioon 5 milj. markan määrärahan markkaa käytettäväksi Turun-Salon ra-
7598: perusparannustöiden jatkamiseen Salon ja Turun taosuuden perusparannustöiden ;atka-
7599: välillä sekä suunnitelmien laatimiseen Karjaan mista varten.
7600: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
7601:
7602: Ensio Laine Mikko Rönnholm Heli Astala
7603: Ilkka Kanerva Anna-Liisa Jokinen Liisa Hilpelä
7604: Pertti Paasio Paula Eenilä Jukka Mikkola
7605: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Tapio Holvitie Heikki Perho
7606: Martti Ratu Pekka Vennamo Risto Ahonen
7607: 1983 vp. 165
7608:
7609: Raha-asia-aloite n:o 162
7610:
7611:
7612:
7613: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta joukkoliikenteen lii-
7614: kennevälineiden saattamiseksi liikuntaesteisten tarpeiden mu-
7615: kaisiksi
7616:
7617:
7618: Eduskunnalle
7619:
7620: J aukkoliikenteen käyttökelpoisuutta liikunta- Liikenteenharjoittajien oma intressi ei ajo-
7621: vammaisille ja yleensä liikuntaesteisille olisi pa- neuvojen muuttamisesta vammaisille sopiviksi
7622: rannettava. Liikennevälineiden hyvällä suunnit- ole kovin suuri, koska liikuntaesteisten ei
7623: telulla voitaisiin haittoja vähentää ja liikunta- arvioida huomattavarumin lisäävän matkustaja-
7624: esteisten mahdollisuuksia joukkoliikenteessä määriä. Kuitenkin liikuntaesteisten kannalta ja
7625: lisätä. Arvioiden mukaan maamme väestöstä myös yhteiskunnan yleisen intressin kannalta
7626: noin 15 % eli runsaat 700 000 on liikuntaes- asia on merkittävä. Kun joukkoliikenteen pal-
7627: teisiä. Joukkoliikenne on suhteellisen huokeaa velumahdollisuudet erityisryhmien kohdalla ovat
7628: ja helpommin tavoitettavissa. Se on liikunta- heikot, joudutaan turvautumaan erityisjärjeste-
7629: esteisille välttämätöntä. Kotona istuen ei voi lyihin, jotka maksavat huomattavasti enemmän.
7630: hoitaa monia käytännön asioita. Tarvitaan ostos- Kuitenkin melkoinen joukko vammaisia joutuu
7631: matkoja, käyntejä pankissa, postissa, parturissa, elämään eristettyinä kykenemättä käyttämään
7632: kampaajalla jne. Erityisesti terveys- ja sosiaali- hyväksi yhteiskunnan erilaisia palveluja.
7633: palvelut ovat vammaisille tärkeitä, samoin myös Jotta joukkoliikenne ja erityisesti julkinen
7634: liikkumis- ja toimintakyvyiltään heikentyneille joukkoliikenne rakennettaisiin niin, että niissä
7635: vanhuksille. Virastoasioitakin on hoidettava. voitaisiin ottaa huomioon myös liikuntaesteis-
7636: Liikuntaesteiset tarvitsevat samalla tavalla yh- ten näkökohtia tulisi sekä rakentamiseen että
7637: teiskunnan palveluja kuin muutkin. suunnitteluun varata yhteiskunnan taholta oma
7638: Joukkoliikenne on välttämätöntä myös vapaa- määräraha.
7639: ajan vietossa ja harrastuksissa. Pitäis1kö vam- Joukkoliikennevälineiden muuttamisessa lii-
7640: maiset sulkea kirjastopalvelujen, teattereiden, kuntaesteisille sopiviksi on sekä lyhyen että pi-
7641: konserttien, elokuvien, näyttelyiden, kerho- ja temmän tähtäimen tavoitteet. Lyhyellä tähtäi-
7642: harrastustoiminnan ulkopuolelle vain siitä syys- mellä tulisi muuttaa liikennevälineiden portaat,
7643: tä, että kuljetuspalvelut on rakennettu vam- käsijohteet, tukitangot jne. myös liikuntaestei-
7644: mattornia varten. sille sopiviksi. Pitemmällä tähtäimellä tulisi lii-
7645: Vaikeuksia aiheuttavat portaat liikenneympä- kennevälineiden kokonaisrakenteet muuttaa
7646: ristössä ja ajoneuvoissa. Viimeksi mainituissa myös liikuntaesteisille sopiviksi.
7647: porrasnousu on suuri ja askelmatila usein ahdas. Kunnioittaen ehdotamme,
7648: Rautateiden alikulkutunnelit monine portaineen
7649: ovat liikuntaesteisille hankalia. Vaihtoehtona pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7650: täisi aina olla hissi. Laiturit ja pysäkkikorokkeet 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 31.99
7651: pitäisi rakentaa nykyistä korkeammiksi, ainakin uudelle momentille 500 000 markkaa
7652: ensimmäisen porrasaskelman tasalle. joukkoliikenteen, erityisesti julkisen lii-
7653: Ajoneuvojen kapeat ovet, käsijobteiden ja kenteen, liikennevälineiden suunnitte-
7654: tukitankojen puuttuminen tai väärä sijoittelu luun, korjaamiseen ja rakentamiseen
7655: sekä ahtaat sisätilat koetaan liikuntaesteisten vammaisten ja muiden liikuntaesteisten
7656: keskuudessa hankaliksi. Vaaratilanteita aiheut- tarpeiden mukaiseksi.
7657: tavat lumen ja jäätymisen synnyttämä liukkaus
7658: sekä ajoneuvojen lyhyet pysähdysajat.
7659: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7660:
7661: Matti Louekoski Pertti Paasio Juhani Surakka
7662: 166 1983 vp.
7663:
7664: Raha-asia-aloite n:o 163
7665:
7666:
7667:
7668:
7669: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen huu-
7670: meaineiston hankkimiseksi peruskouluille
7671:
7672:
7673: Eduskunnalle
7674:
7675: Huumeet, niiden käyttö ja kauppa ovat olleet neisto koulujen ja raittiuslautakuntien niukko-
7676: yleensä suurten kaupunkien ongelma. Viime jen käyttövarojen vuoksi.
7677: aikoina huumetapauksia on tullut ilmi lähes Koska huumeongelma on erittäin ajankohtai-
7678: koko maassa, myös maaseudulla niillä paikka- nen ja koska opetusaineisto on jo valmiina,
7679: kunnilla, joilla ei juuri uskottu huumeongelman olisi suotavaa, että maamme kaikilla opettajilla
7680: olemassaoloon. Huumeiden käyttö varsinkin olisi mahdollisuus antaa samantasoista opetusta
7681: koululaisten ja muun nuorison parissa on lisään- ja valistusta oppilailleen huumeiden käytöstä ja
7682: tynyt merkittävästi. Vanhempien ja huoltajien niihin liittyvistä vaaroista.
7683: ohella lähinnä ammattikasvattajat, opettajat, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7684: voivat valistaa nuoria huumeista edellyttäen, nioittavasti,
7685: että heillä itsellään on siihen kyllin tietoja.
7686: Raittiuskasvatusliitto on tuottanut koulujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7687: käyttöön huumausaineita käsittävän opetusai· 1984 tulo- ;a menoarvioon 250 000
7688: neiston v. 1980. Aineisto on kouluhallituksen markan arviomäärärahan käytettäväksi
7689: ja lääkintöhallituksen hyväksymä. Kuitenkin terveyskasvatuksen huumeaineiston kus-
7690: vain noin 10 prosentilla maamme peruskou- tantamiseen peruskouluille siten, että
7691: luista on ollut varaa hankkia tämä opetusai- ;akelu tapahtuisi Raittiuskasvatusliiton
7692: ;a kouluhallituksen yhteistoimin.
7693: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
7694:
7695: Anna-Kaarina Louvo Heikki Järvenpää Liisa Hilpelä
7696: Ensio Laine Ritva Laurila Aila Jokinen
7697: Matti Viljanen Aino Pohjanoksa Tapio Holvitie
7698: Mikko Pesälä Pekka Löyttyniemi Sampsa Aaltio
7699: Boris Renlund Helena Pesola Lea Kärhä
7700: Olavi Ronkainen Saara Mikkola Pirjo Rusanen
7701: Hannele Pokka Riitta Uosukainen Eeva Turunen
7702: Anssi Joutsenlahti Kaarina Dromberg Anna-Liisa Piipari
7703: 1983 vp. 167
7704:
7705: Raha-asia-aloite n:o 164
7706:
7707:
7708:
7709:
7710: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden teknillisen.
7711: oppilaitoksen muutostöitä ja laajennusta varten
7712:
7713:
7714: Eduskunnalle
7715:
7716: Teknillisen alan koulutuspaikkojen ja teolli- Lahden teknillisen oppilaitoksen opetus kes-
7717: suuden sekä rakennustoiminnan työpaikkojen kittyy puu- ja rakennusalaan. Suoritettujen yri-
7718: suhde on Lahden talousalueella vinoutunut. tystiedustelujen ja koulutustarveselvityksen pe-
7719: Kun Lahden teknillisessä oppilaitoksessa tarpee- rusteella tulisi Lahden teknillisessä oppilaitok-
7720: seen perustuen tulisi olla enemmän teknisen sessa laajentaa konealan opetusta ja aloittaa
7721: alan koulutuspaikkoja kuin keskimäärin koko sähköalan koulutus. Näiden lisäksi yritykset
7722: maassa, on Lahdessa koulutuspaikkoja keski- ovat esittäneet vaateteollisuuden tarpeita pal-
7723: määräistä vähemmän. Lahdessa on lisätty yleis- velevan koulutuksen lisäämistä sekä kunnat
7724: ten ammattikoulujen aloitus- ja opiskelupaik- kaavoituksen koulutuksen käynnistämistä muun-
7725: koja sekä linjavalikoimaa. Valtion toimenpitein kinlaisena kuin täydennyskoulutuksena. Niin-
7726: tulisi turvata opiskelijoiden jatkokoulutusmah- ikään muovialan koulutustarpeet tukevat tek-
7727: dollisuus omalla talousalueellaan teknillisessä nillisen oppilaitoksen laajennusta.
7728: oppilaitoksessa. Lahden teknillisen oppilaitoksen laajennus-
7729: Lahden teknillinen oppilaitos toimii nykyisin ja muutostöiden kustannusarvio on n. 21 milj.
7730: erittäin ahtaissa, puutteellisissa, epätarkoituk- markkaa liikuntatiloineen.
7731: senmukaisissa ja jopa luvattornissa tiloissa. Sa- Maanvaihtoneuvottelut Lahden kaupungin ja
7732: manaikaisesti odotetaan, että teknillinen opetus valtion välillä on nyt saatu päätökseen. (Laki
7733: kehittyy teollisuuden kehityksen vauhdilla, jopa aluevaihdosta valtion ja Lahden kaupungin vä-
7734: sen tulisi ennakoida tulevaa kehitystä. lillä 30. 12. 1982).
7735: Opetuksen sisällön toteuttamiseen vaikutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7736: vat tekniikan opetuksessa ratkaisevasti käytet-
7737: tävissä olevat välineet ja ne tilat, joihin välineet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7738: sijoitetaan. Lahden teknillinen oppilaitos odot- 1984 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
7739: taa, että sille suodaan sellaiset tilat, joita se markan määrärahan Lahden teknillisen
7740: on 1960-luvulta alkaen pyytänyt ja jotka teke- oppilaitoksen muutostöitä ja laajennusta
7741: vät mahdolliseksi nopeasti kehittyvän ja muut· varten.
7742: tuvan tekniikan tehokkaan opettamisen.
7743: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7744:
7745: Matti Luttinen Jouko Skinnari
7746: 168 198.3 vp.
7747:
7748: Raha-asia-aloite n:o 165
7749:
7750:
7751:
7752:
7753: .. Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden tiemestaripiirin
7754: uuden tukikohdan rakentamista varten
7755:
7756:
7757: Eduskunnalle
7758:
7759: Lahden tiemestar1pnnn uuden tukikohdan Merkittävät valtakunnalliset tierakennuskoh-
7760: rakentamiskustannukset on arvioitu viiden mil- teet Lahdessa ja sen lähiympäristössä lisäävät
7761: joonan markan suuruisiksi. Tukikohdan raken- toteutuessaan tiestön kunnossapidon tarvetta
7762: taminen ajoittuu TVL:n Hämeen piirin esityk- ja kiirehtivät kunnollisten huoltotilojen saa-
7763: sen mukaan vuosille 1984-85. mista nykyisten työsuojelunkin kannalta sopi·
7764: Lahden tiemestaripiiri toimii tällä hetkellä mattomien ja puutteellisten tilalle.
7765: Lahdessa Sopenkorven teollisuusalueella. Sen Jotta Lahden tiemestaripiiri kykenisi selviy-
7766: tilat ovat sopimattomat ja puutteelliset. Lahden tymään hyvin tehtävistään, ehdotamme edellä
7767: kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tiemestari- olevan perusteella,
7768: piirin uutta tukikohtaa varten asemakaavan län-
7769: tisiin kaupunginosiin. Sisäasiainministeriö on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7770: asemakaavan vahvistanut. Nykyisen ja tulevan 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
7771: kiinteistön vaihtokirja on allekirjoitettu 17. 3. 31.24.74 2 000 000 markkaa Lahden
7772: 1983. tiemestaripiirin uuden tukikohdan suun-
7773: Tiemestaripiirin henkilökunta on kiirehtinyt nittelua ja rakentamista varten.
7774: uuden tukikohdan rakentamista ja samalla puol-
7775: tanut kaupungin varaamaa sijoituspaikkaa tuki-
7776: kohtaansa varten.
7777: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7778:
7779: M&tti Luttinen Jouko Skinnari
7780: 1983 vp. 169
7781:
7782: Raha-asia-aloite n:o 166
7783:
7784:
7785:
7786:
7787: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 sekä
7788: maanteiden n:ot 312 ja 169 liittymän rakentamiseksi Nastolan
7789: Viilähteelie
7790:
7791:
7792: Eduskunnalle
7793:
7794: Nastolan Viilähteen nykyinen teollisuus ja Liittymän rakentaminen on hyväksytty Päi-
7795: yritystoiminta samoin kuin asukkaatkin toivo- jät-Hämeen seutukaavaliiton liittohallituksen
7796: vat voivansa käyttää uutta ja turvallista lii- hyväksymään vaihekaavaan, joka koskee Lah-
7797: kenneväylää. Maantie n:o 312 on useissa yhteyk- den kaupunkiseutua. Tässä vaihekaavassa mm.
7798: sissä todettu heikoksi ja vaaralliseksi. Viiläh- tieliittymien osuus on mitoitettu koko kaupun-
7799: teen asutus tulee lisääntymään varsin voimak- kiseudun tarpeet huomioon ottaen.
7800: kaasti tämän vuosikymmenen loppupuolella, Liittymä tulisi rakentaa nyt vireillä olevien
7801: kun Erstaan tilan rakentaminen lähtee käyn- suurten tiehankkeiden yhteydessä.
7802: tiin. Viilähteelie on tarkoitus rakentaa myös Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7803: teollisuutta, joka tarvitsee hyvät liikenneyhtey-
7804: det. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7805: Valtatien n:o 12 ja maanteiden n:o 312 sekä 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
7806: 169 liittymän rakentaminen Villähteellä uudelle 31.24.77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
7807: moottoriliikennetielle - valtatie n:o 12 - on valtatien n:o 12 sekä maanteiden n:ot
7808: nähty kunnan kokonaiskehityksen kannalta erit- 312 ;a 169 liiittymän suunnittelun ;a
7809: täin tärkeäksi. Lisäksi Orimattilan suunnalta rakentamisen aloittamiseksi Nastolan
7810: tulevat eivät voi käyttää uutta tietä ilman liit- Villähteelle.
7811: tymän rakentamista.
7812: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 198.3
7813:
7814: Matti Luttinen Jouko Skinnari
7815:
7816:
7817:
7818:
7819: 22 088300.5893
7820: 170 1983 vp.
7821:
7822: Raha-asia-aloite n:o 167
7823:
7824:
7825:
7826:
7827: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Lah-
7828: den tavara-aseman uudisrakennuksen suunnitteluun
7829:
7830:
7831: Eduskunnalle
7832:
7833: Lahden kaupunginhallitus on perustanut yh- Lahden tavaraterminaalityöryhmä on kesällä
7834: teisterminaalihankkeen toteuttamista varten ta· 1981 korostanut VR:n Lahden tavara-asema-
7835: varaterminaalityöryhmän. Sen jäsenistö koostuu kysymyksen pikaisen ratkaisun tärkeyttä, paitsi
7836: kaupungin, Vaidonrautateiden sekä Lahden nykyisen tavara-aseman huonon kunnon takia
7837: kauppakamarin edustajista. myös suunnitellun yhteisterminaalihankkeen
7838: Työryhmä on selvittänyt alueen koko kappa- etenemisen kannalta, ja esittänyt, että VR:n
7839: letavarakuljetussektorin eli VR:n, kuorma-auto- kappaletavaraprojektityöryhmä selvittäisi näke-
7840: liikenteen, vähittäiskaupan jakeluliikenteen, myksensä siitä, miten Lahti sijoittuu VR:n ta-
7841: huolintatoiminnan ja tullin kannanotot rautatie- vara-asemien uudistussuunnitelmissa ja koska ja
7842: ja maantieliikenteen yhteisterminaalihankkee- miten mahdollisesti Lahden tavara-asemakysy-
7843: seen. mys tullaan ratkaisemaan.
7844: Kannanottojen perusteella kaupunki on hy- Terminaalialueen käyttösuunnitelma on val-
7845: väksynyt työryhmän esitykseen perustuen, että mistunut keväällä 1983.
7846: yhteisterminaalihanketta ja siihen liittyvää teol- Lahden kaupunki on pitänyt tärkeänä, että
7847: lisuutta varten varataan ja kaavoitetaan n. 50 Valtionrautatiet ratkaisisi pian oman tavara-
7848: hehtaarin suuruinen alue. Terminaalihankkeen asemansa sijoittumisen aikataulun suunnitel-
7849: koko laajuudessaan tapahtuva toteutus ja ke- lulle Lotilan yhteisterminaalialueelle. Hankkeen
7850: hittäminen on riippuvainen olennaisesti toi- jatkosuunnittelu ja alueen käyttö on riippuvai-
7851: saalta VR:n osallistumisesta hankkeen toteu- nen VR:n kannasta niin raiteiden rakentami-
7852: tukseen, toisaalta alueelta päätieverkkoon tar- sen kuin toimintojen mitoituksen ja mielekkään
7853: vittavien mahdollisimman hyvien tieliikenne- toteutuksenkin kannalta.
7854: yhteyksien saamismahdollisuuksista. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7855: Valtionrautatiet on yhteisterminaalihankkeen
7856: toteutuksessa avainasemassa. VR:n Lahden ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7857: vara-asema on tällä hetkellä erityisen huonossa 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
7858: kunnossa ja sen suhteen VR joutuu tulevaisuu- 31.90.74 800 000 markkaa VR:n Lah-
7859: dessa tekemään joka tapauksessa jotakin. VR den tavara-aseman uudisrakennuksen
7860: on ilmoittanut pitävänsä tärkeänä, että Lahden suunnittelua varten.
7861: 'tavara-asemalle varataan alue yhteisterminaali-
7862: alueelta.
7863: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7864:
7865: Matti Luttinen Jouko Skinnari
7866: 1983 vp. 171
7867:
7868: Raha-asia-aloite n:o 168
7869:
7870:
7871:
7872:
7873: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Loviisan radan
7874: perusparantamista varten
7875:
7876:
7877: Eduskunnalle
7878:
7879: Lahden-Loviisan radan perusparannushanke että Valkon sataman tavaraliikenne vähenisi
7880: käsittää radan penkereen vahvistamisen ja kis- ratkaisevasti nykyisestään, mikäli rautatiekulje-
7881: kotuksen vaihdon. Nykyisin rata kuuluu alhai- tukset loppuisivat radalla. Satamaan uhratut
7882: simpaan rataluokkaan ja sillä on nopeusrajoitus investoinnit ovat satoja miljoonia markkoja,
7883: 35 km tunnissa sekä 16 tonnin akselipainora- joiden tehoton käyttö olisi kansantaloudellisesti
7884: joitus. Jos rata perusparannetaan, olisi sillä suu- kannattamatonta, ja rautatieli~kenteen lopetta-
7885: rin sallittu junan nopeus 95 km tunnissa ja minen merkitsisi 260 satamatyöntekijälle 8 mil-
7886: akselipainorajoitus 20 tonnia. joonan markan vuotuista ansioiden menettä-
7887: Radan kuljetuksista suurin osa tapahtuu Lah- mistä. Radan perusparannus onkin katsottava
7888: den talousalueen ja Valkon sataman välillä, kansantaloudellisesti kannattavaksi hankkeeksi.
7889: mutta huomattavaa osaa näyttelee myös transit- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7890: liikenne Neuvostoliittoon. Jos rata perusparan-
7891: nettaisiin, kasvaisi suoritetun teollisuuskyselyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7892: mukaan rataosuuden liikenne 93 900 tonnilla. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
7893: Transitliikenteen kasvuksi on arvioitu 52 pro- 31.99.78 20 000 000 markkaa Lahden
7894: senttia. -Loviisan radan perusparantamisen ra-
7895: Mikäli Lahden-Loviisan rataa ei perusparan- hoitusta varten valtion yleisistä varoista.
7896: neta, katkeaa radan liikenne. On todennäköistä,
7897: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7898:
7899: Matti Luttinen Jouko Tuovinen Tuulikki Hämäläinen
7900: Kaj Bärlund Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Skinnari
7901: 172 1983 vp.
7902:
7903: Raha-asia-aloite n:o 169
7904:
7905:
7906:
7907:
7908: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden postitoimiston
7909: muutostöitä varten
7910:
7911:
7912: Eduskunnalle
7913:
7914: Lahden postitalon muutostöiden kustannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7915: arvio on 7 milj. mk. Hankkeen perustamissuun- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
7916: nitelma oli vahvistettavana keväällä. Muutos- 31.94.74 Lahden postitoimiston muutos-
7917: työsuunnitelmat ovat niin pitkällä, että töiden töitä varten 2 300 000 markkaa.
7918: käynnistäminen on mahdollista vuonna 1984.
7919: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7920: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
7921:
7922: Matti Luttinen Jouko Skinnari
7923: 1983 vp. 173
7924:
7925: Raha-asia-aloite n:o 170
7926:
7927:
7928:
7929:
7930: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan sai-
7931: raanhoito-oppilaitoksen suunnitteluun
7932:
7933:
7934: Eduskunnalle
7935:
7936: Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitos on toi- Oppilaitoksen suunnittelua varten on valtion
7937: minut kohta 20 vuotta ahtaissa tilapäisiksi tar- hallinnonalojen toiminta- ja taloussuunnitelmissa
7938: koitetuissa tiloissa. Tällä hetkellä on oppilaitos aiemmin esitetty määrärahaa vuodelle 1984.
7939: joutunut hajauttamaan toimitilansa kuuteen eri Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7940: pisteeseen. Maakunnan sairaanhoitolaitosten, nioittaen,
7941: terveyskeskusten ja muiden terveydenhuollon
7942: palvdupisteiden henkilökunnan kouluttamiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7943: tarvitaan kipeästi riittävät nykya~kaisesti varus- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7944: tetut opetustilat. Hämeenlinnan sairaanhoito- markan määrärahan Hämeenlinnan sai-
7945: oppilaitoksen uusien tilojen tarpeellisuutta ovat raanhoito-oppilaitoksen suunnittelua var-
7946: pitäneet tärkeänä myös valtion tilintarkastajat. ten.
7947: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
7948:
7949: Martti Lähdesmäki Esko Helle Lea Savolainen
7950: 174 1983 vp.
7951:
7952: Raha-asia-aloite n:o 171
7953:
7954:
7955:
7956:
7957: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan rata-
7958: pihan lisäraiteiden rakentamiseksi
7959:
7960:
7961: Eduskunnalle
7962:
7963: Hämeenlinnan ratapihan laajentaminen lisä· Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7964: raiteita rakentamalla on ollut Valtionrautateiden nioittaen,
7965: suunnitelmissa jo useita vuosia sitten. Rata-
7966: pihan laajentaminen on tarpeen erityisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7967: alueen elinkeinoelämän raskaiden materiaalien 1984 tulo- ;a menoarvioon 4 000 000
7968: ja tuotteiden kuljetusten nopeuden sekä jous- markan määrärahan Hämeenlinnan ra-
7969: tavuuden turvaamiseksi. Etenkin Rautaruukki tapihan lisäraiteiden rakentamiseksi.
7970: Oy:n Hämeenlinnan tuotantolaitosten kannalta
7971: ovat lisäraiteet välttämättömät.
7972: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
7973:
7974: Martti Lähdesmäki Esko Helle Lea Savolainen
7975: 1983 vp. 175
7976:
7977: Raha-asia-aloite n:o 172
7978:
7979:
7980:
7981:
7982: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
7983: kuntoutukseen ja avokuntoutuspalvelujen käynnistämiseen
7984:
7985:
7986: Eduskunnalle
7987:
7988: Rintamaveteraanien kuntouttaminen on osoit- Rintamaveteraanien iän karttuessa terveyden-
7989: tautunut tulokselliseksi, taloudelliseksi ja vete- huollon ja kuntoutuksen palvelujen tarve li-
7990: raanien keskuudessa suuresti arvostetuksi toi- sääntyy. Yhä useampi tarvitsisi näitä palveluita
7991: mintamuodoksi. kohtuullisesti saavutettavissa oloissa mieluiten
7992: Fysikaalisella kuntoutuksella on tutkimusten omassa kotikunnassaan. Viime vuosina kuntou-
7993: mukaan voitu auttaa rintamaveteraaneja niissä tuslaitosten määrä on tuntuvasti lisääntynyt.
7994: vaivoissa ja sairauksissa, joista he eniten kär- Parhaillaan rakenteilla olevien laitosten valmis-
7995: sivät eli tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Hoi- tuttua se lisääntyy entisestään. Mahdollisuuksia
7996: toon liittyvillä terveystarkastuksilla on myös toiminnan tuntuvaan lisäämiseen on olemassa.
7997: tärkeä merkitys monien piilevien sairauksien ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7998: terveysriskien toteamisessa. tavasti,
7999: Maamme yli 300 000 rintamasotilastunnuk-
8000: sen ja yli 30 000 rintamapalvelustunnuksen hal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8001: tijasta tarpeeseen nähden vain pieni murto-osa 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
8002: - tänä vuonna n. 7 000 - on saanut osak- markkaa momentille 33.85.56 rintamave-
8003: seen laitospalveluita. Kuluvan vuoden alussa teraanien kuntoutukseen sekä 5 000 000
8004: voimaan tullut laki rintamaveteraanien kun- markkaa avokuntoutuspalvelujen käyn-
8005: touttamisesta edellyttää 12 000 veteraanin pää- nistämiseen ja selvityttäisi mahdollisuu-
8006: syä laitosmuotoiseen kuntoutukseen vuosittain. det tarvittavien esitysten tekemiseksi
8007: Tästä tavoitteesta ollaan vielä kaukana. kuntoutuslain tavoitteena olevan 12 000
8008: Lain edellyttämiin avohoidon palveluihin ei rintamaveteraanin vuotuisen kuntoutuk-
8009: ole voitu osoittaa määrärahaa lainkaan kulu- sen toteuttamiseksi vuonna 1985.
8010: van vuoden tulo- ja menoarviossa.
8011: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
8012:
8013: Martti Lähdesmäki Kari Rajamäki
8014: Matti Puhakka Marja-Liisa Tykkyläinen
8015: 176 1983 vp.
8016:
8017: Raha-asia-aloite n:o 173
8018:
8019:
8020:
8021:
8022: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pernunnummen-
8023: Kerityn suojelualueen hankkimiseksi valtiolle
8024:
8025:
8026: Eduskunnalle
8027:
8028: Pernunnummen-Kerityn suojelualue on vah- suurista väestökeskittymistä ja on lisäksi hy-
8029: vistettu Kanta-Hämeen seutukaavassa. Alue si- vien kulkuyhteyksien varrella.
8030: sältyy myös kansallispuistokomitean mietinnös- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
8031: sä ehdotettuihin kansallispuistoihin ja valtio- nioittavasti,
8032: neuvoston v. 1978 hyväksymään kansallispuis-
8033: tojen p~tkän ajanjakson toteuttamisohjelmaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8034: Alue on tärkeä ranta-alueiden suojelun kan- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
8035: nalta, mutta se soveltuu sijaintinsa vuoksi erit- 35.02.88 (Maan hankkiminen luonnon-
8036: täin hyvin myös virkistystarkoituksiin, koska suojelutarkoituksiin) 3 000 000 mark-
8037: se sijaitsee alle 100 km:n päässä Uudenmaan kaa Pernunnummen-Kerityn suojelu-
8038: alueen hankkimiseksi valtiolle.
8039: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
8040:
8041: Martti Lähdesmäki Lea Savolainen
8042: 1983 vp. 177
8043:
8044: Raha-asia-aloite n:o 174
8045:
8046:
8047:
8048:
8049: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Hämeen emäntä-
8050: koulun rakennushankkeen suunnitteluun
8051:
8052:
8053: Eduskunnalle
8054:
8055: Ruovedellä SlJattsevassa Pohjois-Hämeen asteen vahvistetut suunnitelmat edellyttävät
8056: emäntäkoulussa, joka rakenteellisesti on mitoi- Pohjois-Hämeen emäntäkoulun oppilaspaikka-
8057: tettu 60 oppilaalle, on tällä hetkellä oppilaita määräksi nykyistä suurempaa oppilasmäärää toi-
8058: 120. Nykytilanteessa kaikki mahdolliset asu- sessa toteutusvaiheessa v. 1986 ja vaikka oppi-
8059: miskäyttöön soveltuvat tilat on jouduttu otta- laitoksen tilanne jo nyt on erittäin ongel-
8060: maan käyttöön eikä taso kaikilta osin ole luon- mallinen, on kyseinen hanke Ammattikasvatus-
8061: nollisestikaan edes välttävä. Keskiasteen uudis- hallituksen suunnitelmissa siirretty kolmanteen
8062: tuksen mukainen oppilaspaikkamitoitus Pohjois- toteutusvaiheeseen eli v. 1988 jälkeen tapah-
8063: Hämeen emäntäkoululle on 144 oppilasta, mikä tuvaksi. Oppilaitoksen toiminnalliset vaatimuk-
8064: on suunnitelman mukainen oppilasmäärä v. set edellyttäisivät hankkeen toteuttamista kes-
8065: 1986. Asuntolapaikkojen vajaus tarpeeseen kiasteen uudistussuunnitelmien mukaisesti v.
8066: nähden on, mikäli otetaan huomioon nykyiset 1986. Hankkeen rahoittaminen tulisi toteuttaa
8067: asuntolapaikkojen mitoitusperusteet, 88. Vi- vuosien 1985 ja 1986 aikana ja välittömästi
8068: reillä on toimet 48 oppilasasuntolapaikan ra- käynnistää sen edellyttämä suunnittelu.
8069: kentamiseksi v. 1983 aikana. Tämän lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotatnme,
8070: tarvitaan vuoteen 1986 mennessä 40 oppilas-
8071: asuntolapaikkaa sekä tarpeelliset opetus-, ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8072: liikuntatilat sekä henkilökunnan tarvitsemat ti- 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000
8073: lat. Tämän jatkorakentamisen suunnittelu tu- markan määrärahan Pohjois-Hämeen
8074: lisi käynnistää pikimmiten, jotta uudet tilat emäntäkoulun rakennushankkeen edel-
8075: olisivat käytettävissä v. 1986. Vaikka keski- lyttämän suunnittelun rahoittamiseksi.
8076: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8077:
8078: Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila Ulla-Leena Alppi
8079: Sampsa Aaltio Reijo Lindroos Tuulikki Petäjäniemi
8080: Toivo Yläjärvi Mikko Pesälä
8081:
8082:
8083:
8084:
8085: 23 0883005893
8086: 178 1983 vp.
8087:
8088: Raha-asia-aloite n:o 17S
8089:
8090:
8091:
8092:
8093: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselän halkaisevan
8094: maantien suunnitteluun
8095:
8096:
8097: Eduskunnalle
8098:
8099: Suomenselän kehittämistoimikunnan mietin- ,teyksien parantamiseksi ja työttömyyden lieven-
8100: nössä (komiteanmietintö 1980: 68) on todet- tämiseksi pyritään nopeuttamaan alueen pahim-
8101: tu, että liikenneyhteydet Suomenselällä ovat pien työttömyysalueiden liikenneinvestointi-
8102: erittäin puutteelliset. Alueelta puuttuvat etelä hankkeita, erityisesti tiehankkeita.
8103: -pohjoissuuntaiset pääväylät, ja Suomenselän Vaasan läänin Suomenselkä-kuntien neuvot-
8104: eteläosan itä-länsisuuntaiset tiet ovat heik- telukunta on pitänyt erityisen kiireellisenä Suo-
8105: koja, lukuunottamatta aivan eteläisintä Suo- menselkää halkaisevan tiejakson Virrat-Ähtäri
8106: menselän seutua, jonka halki kulkee muutama -Lehtimäki- Alajärvi- Vimpeli- Veteli
8107: vuosi sitten valmistunut valtatie n:o 23. Yritys- suunnittelun irrottamista TVL:n woteen 2000
8108: toiminnan sijoittuminen sellaiselle alueelle, jolta ulottuvasta PT-suunnittelusta välittömästi aloi-
8109: on pitkät etäisyydet suuriin keskuksiin ja sata- tettavaksi. Vaasan lääninhallitus on 18. 1. 1983
8110: miin, ei ole kovin helppoa ja vaatii erityisesti antanut lausunnon Vaitioneuvoston kanslian
8111: alueen kunnilta huomattavia ponnistuksia. Yh- Suomenselkä-seurantatyöryhmälle todeten siinä,
8112: teysverkon puutteellisuus haittaa myös työssä- että mainitusta Suomenselkätiestä tulisi laatia
8113: käyntiä ja asiointia Suomenselän kuntien vä- perusteellinen selvitys wosina 1983-1984.
8114: lillä. Alueen joukkoliikenteen palvelutason pa- Mainittu seurantatyöryhmä on ehdottanut 18.
8115: rantaminen edellyttää kehittyneempää liikenne- 3. 1983, että woden 1984 valtion tulo- ja
8116: verkostoa. menoarviossa myönnetään määräraha Suomen-
8117: Toimikunta on päätynyt ehdottamaan, että selkätien suunnitteluun.
8118: käynnistettäisiin selvitystyö Suomenselän halki Myös ne kunnat, joiden kautta Suomenselkä-
8119: pohjois-eteläsuunnassa kulkevan päätieyhtey- tie kulkisi, ovat muodostaneet yhteistyöelimen,
8120: den aikaansaamiseksi Virtain kaupungista poh- jonka tehtävänä tulee olemaan valmistella toi-
8121: joiseen Suomenselän suuntaisena Haapajärven menpiteitä tiehankkeen suunnittelun ja linjauk-
8122: ja Kärsämäen kautta nelostielle. sen eteenpäin viemiseksi ao. viranomaisissa.
8123: Valtioneuvosto on 10. 7. 1980 tehnyt peri- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8124: aatepäätöksen Suomenselän alueen kehityksen
8125: turvaamista tarkoittavista toimenpiteistä edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8126: lyttäen, että eduskunta myöntää tarkoituksiin 1984 tulo- ia menoarvioon 500 000
8127: tarvittavat määrärahat. Mainitun periaatepää- markan määrärahan Suomenselän hal-
8128: töksen 1. kohdassa mainitaan seuraavaa: Julki- kaisevan tie;akson Vi"at - Ähtäri -
8129: sen hallinnon Suomenselän alueelle tarjoamat Lehtimäki - Ala;ärvi - Vimpeli -
8130: palvelut pyritään säilyttämään vähintään nykyi- Veteli suunnittelua varten.
8131: sellä tasolla. Suomenselän alueen liikenneyh-
8132: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8133:
8134: Matti Maijala Reijo Lindroos
8135: Pentti Lahti-Nuuttila Heimo Linna
8136: 1983 vp. 179
8137:
8138: Raha-asia-aloite n:o 176
8139:
8140:
8141:
8142:
8143: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisten keksijöiden
8144: tukemiseksi
8145:
8146:
8147: Eduskunnalle
8148:
8149: Yhteiskunnassa myönnetään valtion apura- eräitä pikkurahastoja lukuunottamatta ole min-
8150: hoja tutkijoille, kirjailijoille, näyttelijöille, tai- käänlaista järjestelmää keksintötyöstä syntyvien
8151: teilijoille jne. tunnustuksena tieteen ja taitei- kulujen kompensoimiseksi, kuten muilla luo-
8152: den alalla saavutetuista tuloksista tai kannusti- van työn aloilla.
8153: meksi sanotulla kulttuurin alalla suoritettavaa Nämä tosiasiat huomioiden olisikin välttä-
8154: työtä varten. Tämä on aivan oikein, mutta tä- mätöntä ja myös kaikille oikeudenmukaista, että
8155: hän saakka on unohdettu eräs tärkeä ryhmä, suomalaisille keksijöille edes tuloutettaisiin
8156: keksijät. aluksi heiltä perityt maksut esim. jo olevien
8157: Heidän oivallustensa ja sitkeän, pitkäaikai- teollisuuspiirien välityksellä ja 80 % patentti-
8158: sen ja usein suuria kustannuksia vaativan tut- asiamiehen tai tuotekehittäjärekisteriin hyväk-
8159: kimus- ja kokeilutyön tuloksena syntyneiden sytyn asiamiehen käytöstä. Sillä suomenkielen
8160: keksintöjen avulla teknillinen kehitys maail- erikoisuuden vuoksi patenttivaatimusten vie-
8161: massa on saavuttanut sen korkean tason, josta raille kielille kääntäminen tuottaa vaikeuksia.
8162: koko ihmiskunta hyötyy. Sen vuoksi kaikissa Esim. Ruotsi käyttää nykyisin keksintötyö-
8163: maissa, missä kehitys on mennyt eteenpäin, hön 110 USA:n dollaria asukasta kohden ja
8164: on voimakkaasti tuettu keksintötoimintaa. vastaava luku Suomessa on vain 35 dollaria.
8165: Part:entti- ja rekisterihallituksesta saadun tie- Tämän mukaan vajeemme olisi 1 100 milj.
8166: don mukaan on meillä viimeiset 25 vuotta ko- mk. Olemme vakuuttuneita, että jo mainit-
8167: timaisten hakemusten määrä pysynyt lähes sa- tujen menojen tulouttaminen sekä keksijäin
8168: mana, kun ulkolaisten määrä on kasvanut noin patenttiasiakirjoihin kouluttaminen, joiden yh-
8169: 400 %. Patenttihakemusten määrä esim. Ruot- :teiskulut olisivat noin 10 milj. markkaa, kor-
8170: sissa on viisi kertaa suurempi kuin meillä, vaik- jaisi tilannetta huomattavasti ja siten erittäin
8171: ka asukasmäärä on vain 1,8-kertainen. pienellä rahalla vilkastuttaisi keksintötoimin-
8172: Suhteessa asukaslukuun patenttihakemusten taa maassamme.
8173: määrä meillä on alhaisimpia koko Euroopassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8174: Tämä johtuu siitä, ettei meillä riittävästi tueta
8175: keksijätoimintaa ja niinpä kilpailukykymme ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8176: timaan ja maailman markkinoilla omaperäisillä 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
8177: tuotteilla on heikko, mikä muodostaa p_ohjan markkaa suomalaisten keksijäin tukemi-
8178: työttömyydelle ja maastamuutolle. Meillä ei seksi.
8179: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
8180:
8181: Matti Maijala Kalevi Mattila
8182: 180 198.3 rd.
8183:
8184: Finansmotion nr 177
8185:
8186:
8187:
8188:
8189: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för stöd åt Finlands
8190: Svenska Ungdomsförbunds amatörteaterverksamhet
8191:
8192:
8193: Tili Riksdagen
8194:
8195: Den finlandssvenska amatörteaterverksamhe- beror bristen på pjäser på att det inte lönar sig
8196: ten är synnerligen livlig. Ar 1982 redovisade att skriva pjäser på svenska i vårt land.
8197: de finlandssvenska amatörteatrarna för hela 163 Finlands Svenska Ungdomsförbund har t.ex.
8198: premiärer, en ökning med 45% jämfört med försökt avhjälpa bristen på finlandssvenska pjä-
8199: år 1981. ser genom att sätta igång ett omfattande pro-
8200: Trots detta kämpar den finlandssvenska ama- jekt- Finlandssvensk dramatik 1983.
8201: törteaterverksamheten och dess centralorgani- Med beaktande av ovanstående föreslår un-
8202: sation, Finlands Svenska Ungdomsförbund, dertecknade,
8203: fortfarande med stora problem. Framför allt är
8204: det brist på yrkeskunniga dragare, regissörer att Riksdagen i statsförslaget för år
8205: och brist på finlandssvenska pjäser. 1984 på momentet 29.90.52.10 måtte
8206: Att lösa ovan nämnda problem inom en mi- uppta 200 000 mk för Finlands Svenska
8207: noritetskultur är mera kostsamt. Exempelvis U n gdomsförbunds amatörteaterverksam-
8208: het.
8209: Helsingfors den 22 april 1983
8210:
8211: Håkan Ma1m Håkan Nordman
8212: Ole Norrback Elisabeth Rehn
8213: Jutta Zilliacus
8214: 198.3 vp. 181
8215:
8216: Raha-asia-aloite n:o 177 Suomennos
8217:
8218:
8219:
8220:
8221: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Ung-
8222: domsförbund -nimisen järjestön harrastajateatteritoiminnan tu-
8223: kemiseen
8224:
8225:
8226: Eduskunnalle
8227:
8228: Suomenruotsalainen harrastajateatteritoiminta joka johtuu siitä, että maassamme ei kannata
8229: on varsin vilkasta. Vuonna 1982 oli suomen- kirjoittaa ruotsinkielisiä teatterikappaleita.
8230: ruotsalaisilla harrastajateattereilla peräti 163 Finlands Svenska Ungdomsförbund on esim.
8231: ensi-iltaa, mikä merkitsee 45 % :n lisäystä vuo- yrittänyt korjata suomenruotsalaisten teatteri-
8232: teen 1981 verrattuna. kappaleiden puutetta aloittamalla laajan hank-
8233: Tästä huolimatta on suomenruotsalaisella har- keen - Suomenruotsalaista dramatiikkaa 1983.
8234: rastajateatteritoiminnalla ja sen keskusjärjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8235: töllä, Finlands Svenska Ungdomsförbundilla, jat- nioittavasti,
8236: kuvasti suuria pulmia. Ennen kaikkea on puute
8237: ammattitaitoisista vetäjistä, ohjaajista ja suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8238: menruotsalaisista teatterikappaleista. 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
8239: Edellä mainitun pulman ratkaiseminen vä- 29.90.52.10 lisäyksenä 200 000 mark-
8240: hemmistökulttuurin puitteissa on kallista. Esi- kaa Finlands Svenska Ungdomsförbundin
8241: merkkinä tästä on teatterikappaleiden puute, harrasta;ateatteritoimintaa varten.
8242: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
8243:
8244: Håkan Malm Håkan Nordman
8245: Ole Norrback Elisabeth Rehn
8246: Jutta Zilliacus
8247: 182 1983 rd.
8248:
8249: Finansmotion nr 178
8250:
8251:
8252:
8253:
8254: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av en
8255: potatiskonsulent i Österbotten
8256:
8257:
8258: Till Riksdagen
8259:
8260: Arligen kommer i handeln ca 150-200 tekniskt och sortmässigt har de bästa förut-
8261: milj. kg matpotatis i vårt land. Av denna sättningarna för odling av kvalitativt god vara.
8262: mängd produceras ca 20 % eller 30 milj. kg För den nödvändiga fältgranskningen och för
8263: i svenska Österbotten. Odlingsarealen uppgår en allsidig rådgivning behövs det speciella po-
8264: tHl ca 1 550 ha ,av landets to~a:la 8 000 ha mat- tatiskonsulenter. Eftersom det handlar om kva-
8265: pota~sodlingar. I och med detta är 'Svenska Ös- litet på livsmedel och eftersom det måste anses
8266: terbotten landets näst största odlingsområde av som ett bredare intresse än enbart ett jord-
8267: matpotatis. brukarintresse så skulle det vara naturligt att
8268: Under de senaste åren har man fäst allt statsmakten skulle stå för kostnadema för
8269: större vi:kt vid kvaliteten på matpotatis. Ford- nämnda konsulenttjänster.
8270: ringarna har skärpts men trots detta kommer Hänvisande tili ovanstående föreslår under-
8271: det fortfarande ut en del undermålig vara i tecknade,
8272: handeln. Av hela arealen matpotatis i landet
8273: fältgranskas nu ca hälften. För att åstadkomma att Riksdagen i statsförslaget för år
8274: bättre kvalitet på potarisen anses fältgransk- 1984 måtte uppta ett anslag om 150 000
8275: ningen vara en av grundförutsättningama. Där- mk för avlönande av en potatiskonsulent
8276: till är det väsentligt att odlarna kan erhålla råd- inom Österbottens Svenska Lantbruks-
8277: givning och upplysning så att de både odlings- sällskaps verksamhetsområde.
8278: Helsingfors den 18 :aipriil 1983
8279:
8280: HAkan Malm Ole Norrback Håkan Nordman
8281: 1983 vp. 183
8282:
8283: Raha-asia-aloite n:o 178 Suomennos
8284:
8285:
8286:
8287:
8288: Malm ym.: Määrärahan oso~-misesta
8289: perunakonsulentin palk-
8290: kaamiseen Österbottens S~~ka Lantbrukssällskap -nimisen
8291: järjestön toiminta-alueelle
8292:
8293:
8294: Eduskunnalle
8295:
8296: Maassamme tulee ruokaperunaa kauppaan Kentällä tapahtuvaa välttämätöntä tarkastusta
8297: vuosittain n. 150-200 milj. kg. Tästä mää- ja monipuolista neuvontaa varten tarvitaan eri-
8298: rästä tuotetaan n. 20 % eli 30 milj. kg Poh- tyisiä perunakonsulentteja. Koska kyse on elin-
8299: janmaan ruotsinkielisillä alueilla. Viljelyala on tarvikkeiden laadusta ja koska on katsottava,
8300: n. 1550 ha maamme koko ruokaperunan vil- että kyse on laajemmasta kuin ainoastaan maan-
8301: jelyalasta, joka on 8 000 ha. Näin ollen ruot- viljelijän edusta, olisi luonnollista, että valtio-
8302: sinkielinen Pohjanmaa on maamme lähinnä valta ottaisi vastatakseen edellä mainituista
8303: suurin ruokaperunan viljelyalue. konsulenttien toimien perustamisesta aiheutu-
8304: Viime vuosina on yhä suurempaa huomiota vista kustannuksista.
8305: kiinnitetty ruokaperunan laatuun. Vaatimuksia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8306: on tiukennettu, mutta siitä huolimatta tulee nioittavasti,
8307: kauppaan jatkuvasti ala-arvoista tavaraa. Parem-
8308: man laadun aikaansaamiseksi pidetään eräänä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8309: perusedellytyksenä kentällä tapahtuvaa tarkas- 1984 tulo- ja menoarvioon 150 000
8310: tusta. Tämän lisäksi on olennaista, että vilje- markkaa yhden perunakonsulentin palk-
8311: lijät voivat saada neuvoja ja opastusta niin, kaamiseksi Österbottens Svenska Lant-
8312: että heillä on viljelyksellisesti ja laadullisesti brukssällskap -nimisen järjestön toimin-
8313: parhaat edellytykset laadultaan hyvän perunan ta-alueelle.
8314: viljelyyn.
8315: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
8316:
8317: HAkan Malm Ole Norrback Håkan Nordman
8318: 184 1983 rd.
8319:
8320: Finansmotion nr 179
8321:
8322:
8323:
8324:
8325: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för upprensningsarbetena i
8326: Malax å
8327:
8328:
8329: Tili Riksdagen
8330:
8331: Det statliga anslaget för torrläggningsarbeten dikning av rätt stora skogsområden vars vatten
8332: har under de senaste åren ökat men motsvarar skall ner tili ån. Detta har medfört att Malax
8333: inte ännu behovet. Utdikningen av mindre å svämmar över sina breddar också vid långsam
8334: vattendrag sker dock snabbare nu än tidigare. snösmältning och rnindre regnperioder.
8335: Likaså satsas avsevärda resurser på utdikning För närvarande färdigställes en plan för upp-
8336: av våra skogar. Den tidigare långa väntetiden rensningsarbetenas utförande. Planen har upp-
8337: på statliga pengar har medfört att mindre vat- gjorts i samarbete med olika intressegrupper
8338: tendrag rensats med markägarnas egna medel. såsom jordbrukare, miljövårdare, fiskare, vatten-
8339: Däremot anslås fortfarande inte tillräckliga me- distriktet och kommunen. Man är långt överens
8340: del för nödvändiga arbeten i större vattendrag. om hur arbetet skall utföras.
8341: Dessa förhållanden har lett tili avsevärda be- Med hänvisning tili ovanstående motive-
8342: kymmer för markägarna kring Malax å. Själva ringar föreslår undertecknade,
8343: ån har inte iståndsatts då däremot ovanför
8344: liggande skogsområden och mindre vattendrag att Riksdagen i statsförslaget för år
8345: dikats. För närvarande utförs avs,evärda torr- 1984 måtte uppta ett anslag om
8346: läggningsarbeten i åns övre lopp och i dess 2 000 000 mk för påbörjandet av upp-
8347: sidogrenar med privata medel. Därtili planeras rensningsarbetena i Malax å.
8348:
8349: Helsingfors den 19 apri:l1983
8350:
8351: Håkan Malm Ole Norrback Håkan Nordman
8352: 1983 vp. 185
8353:
8354: Raha-asia-aloite n:o 179 Suomennos
8355:
8356:
8357:
8358:
8359: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Maalahden joen perkaus-
8360: töihin
8361:
8362:
8363: Eduskunnalle
8364:
8365: Valtion kuivatustöitä varten myöntämä mää- tellaan ojitettava:ksi varsin suuria metsäalueita,
8366: räraha on viime vuosina kasvanut, mutta se ei joiden vedet tulevat virtaamaan jokeen. Tästä
8367: vielä vastaa tarvetta. Pienten vesistöjen ojitus on ollut seurauksena, että Maalahden joki tul-
8368: tapahtuu nyt kuitenkin nopeammin kuin aikai- vii yli äyräittensä myös silloin, kun lumen
8369: semmin. Samoin panostetaan huomattavia va- sulaminen on hidasta ja sadekaudet vähäisempiä.
8370: roja metsiemme ojitukseen. Valtion varojen Tällä hetkellä valmistellaan perkaustöiden
8371: aikaisempi pitkä odotusaika on aiheuttanut työsuunnitelmaa. Suunnitelma on tehty eri etu-
8372: sen, että pieniä vesistöjä on perattu maan- ryhmien kuten maanviljelijöiden, kalastajien,
8373: omistajien omilla varoilla. Sitä vastoin ei vie- vesipiirin ja kunnan yhteistyönä. Töiden suo-
8374: läkään osoiteta riittävästi varoja suurehkojen rittamisesta ollaan varsin yksimielisiä.
8375: vesistöjen välttämättömiä töitä varten. Tästä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8376: aiheutunut Maalahden joen ympärillä oleville nioittavasti,
8377: maanomistajille melkoisia huolia. Itse jokea ei
8378: ole kunnostettu, vaikka sen yläjuoksun varrella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8379: olevia metsäalueita ja pieniä vesistöjä on oji- 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8380: tettu. Tällä hetkellä suoritetaan huomattavia 2 000 000 markkaa Maalahden joen per-
8381: kuivatustöitä joen yläjuoksulla ja sen sivuhaa- kaustöiden aloittamiseksi.
8382: roilla yksityisin varoin. Tämän lisäksi suunni-
8383: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8384:
8385: Håkan Malm Ole Norrback Håkan Nordman
8386:
8387:
8388:
8389:
8390: 24 0883005893
8391: 186 1983 vp.
8392:
8393: Raha-asia-aloite n:o 180
8394:
8395:
8396:
8397:
8398: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien tele-
8399: vision katselulupien myöntämiseksi pysyvästi liikuntakyvyttö-
8400: mille henkilöille
8401:
8402:
8403: Eduskunnalle
8404:
8405: Pysyvästi llikuntakyvyttömät henkilöt kuulu- kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
8406: vat yhteiskunnassamme kaikkein vaikeimmissa päätöksen perusteella maksuton radiolupa.
8407: olosuhteissa eläviin kansalaisiin. Pääasiallisesti Vuonna 1977 radiolupamaksu yhdistettiin tele-
8408: vuoteessa olevina he ovat toisten avusta riip- visiolupamaksuun, josta lähtien liikuntakyvyt~
8409: puvaisia päivittäisissä toiminnoissaan. Heidän tömätkin henkilöt ovat joutuneet maksamaan
8410: kosketuksensa ulkopuoliseen maailmaan jää korkeampaa lupamaksua. Viimeksi maksutto-
8411: hyvin vähäiseksi. Tällaisille henkilöille televi- man radioluvan sai 719 henkilöä. Maksutonta
8412: siolla on poikkeuksellisen suuri merkitys. Tele- televisiolupaa ei sen sijaan myönnetty useista
8413: vision avulla heillä on mahdollisuus seurata aloitteista huolimatta. Maksullisia television
8414: kulttuuria sekä saada virkistystä ja virikkeitä katselulupia oli v. 1982 lopussa lähes
8415: harrastuksiin. 1 700 000 kappaletta, joten liikuntakyvyttö-
8416: Useimmat liikuntakyvyttömät henkilöt ovat mille henkilöille myönnettävistä maksuttomista
8417: vähävaraisia ja heidän ainoa toimeentuloläh- television katseluluvista koituva näennäinen
8418: teensä on kansaneläke. Television korkeat kat- tulonmenetys yhteiskunnalle olisi vaatimatonta
8419: selulupamaksut muodostavat heille kohtuutto- luokkaa.
8420: man vuosittaisen taloudellisen rasituksen, vaik- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8421: ka itse vastaanotin olisikin saatu esim. lahjoi- taen,
8422: tuksena. Kun televisio on varsin keskeinen tie-
8423: dotusväline yhteiskunnassamme, niin myös lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8424: kuntakyvyttömille invalideille on mahdollistet- 1984 tulo- ;a menoarvioon luvun 31.55
8425: tava televisio-ohjelmien seuraaminen. uudelle omalle momentille 750 000 mar-
8426: Vuodesta 1948 lähtien liikuntakyvyttömille kan määrärahan maksuttomien television
8427: sotainvalideille ja vuodesta 1949 lähtien liikun- katselulupien myöntämiseen pysyvästi .
8428: takyvyttömille siviili-invalideille myönnettiin liikuntakyvyttömille henkilöille.
8429: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
8430:
8431: Olavi Martikainen Timo Kietäväinen
8432: Tytti Isohookana-Asunmaa Lauha Männistö
8433: 1983 vp. 187
8434:
8435: Raha-asia-aloite n:o 181
8436:
8437:
8438:
8439:
8440: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskustan Koulutus-
8441: poliittisen Liiton toiminnan tukemiseen
8442:
8443:
8444: Eduskunnalle
8445:
8446: Keskustan Koulutuspoliittinen Liitto ry:n Liitto on pitänyt tärkeänä yhteyksien yllä-
8447: tarkoituksena on edistää koulutuksellista tasa- pitämistä muihin maihin ja on järjestänyt vuo-
8448: arvoa ja koulutuspalvelujen alueellista ja tasa- sittain opintomatkan eri maiden opetusjärjestel-
8449: painoista jakaantumista sekä koota yhteen kou- miin tutustumista varten.
8450: lutuspolitiikasta kiinnostuneita henkilöitä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8451: Uittoon kuuluu 18 alueyhdistystä. Jäseniä nioittaen,
8452: alueyhdistyksissä on noin 1 200.
8453: KKL ja sen alueyhdistykset edistävåit tavoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8454: teitaan järjestämällä kokouksia ja seminaareja, 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000
8455: joissa käsitellään ajankohtaisia yleissivistävään markkaa Keskustan Koulutuspoliittinen
8456: ja ammatilliseen koulutukseen liittyviä kehittä- Liitto ry:n toiminnan tukemiseen.
8457: miskysymyksiä. Liitto julkaisee omaa lehteä,
8458: KouluKekoa.
8459: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
8460:
8461: Kalevi Mattila Mauri Pekkarinen
8462: 188 1983 vp.
8463:
8464: Raha-asia-aloite n:o 182
8465:
8466:
8467:
8468:
8469: Miettinen: Määrärahojen osoittamisesta metsälautakuntalaitoksen
8470: tietojenkäsittelyn kehittämiseen
8471:
8472:
8473: Eduskunnalle
8474:
8475: Yksityismetsätalouden organisaatioiden (kes- suunnittelussa on havaittu olevan metsätalou-
8476: kusmetsälautakunnat, piirimetsälautakunnat, den suunnittelulla, johon uusi tietojärjestelmä
8477: metsänhoitoyhdistykset) ensimmäiset atk-sovel- antaa nykyistä tehokkaamman välineen. Näiden
8478: lutukset otettiin käyttöön 1960-luvun lopulla. toiminnan edellytyksiä parantavien vaikutusten
8479: Pääosa nykyisistä tietosysteemeistä rakennettiin lisäksi on uudella tietojenkäsittelyjärjestelmällä
8480: vuosien 1972-76 välisenä aikana. Tietokone- saatavissa myös kustannussäästöjä mm. henki-
8481: ajot suoritetaan palvelukeskuksissa, jotka veloit- löstön lisäämistarpeen vähenemisen vuoksi. Il-
8482: tivat niistä vuonna 1982 noin 2.7 miljoonaa man henkilöstötarpeen vähenemistäkin arvioi-
8483: markkaa. daan uuden järjestelmän kehittämisen ja käy-
8484: Vuonna 1980 valmistui metsähallitusta, kes- tön aiheuttama rahoitustarve pienemmäksi kuin
8485: kusmetsälautakuntia sekä piiri- ja kuntatason nykyisen järjestelmän ylläpito- ja käyttökustan-
8486: eri toimielimiä edustaneen työryhmän toimesta P-ukset.
8487: tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitelma, jossa Kehittämissuunnitelman pohjalta käynniste-
8488: asetettiin kehittämistavoitteet ja rajattiin ke- tyssä Tieto 80-projektissa on aikataulu laadittu
8489: hittämiskohteet. Tietojenkäsittely ehdotettiin niin, että vuoteen 1987 mennessä uusi järjes-
8490: hajautettavaksi piirimetsälautakuntakohtaisille telmä on hajautettu maakunnallisille laitteis-
8491: pientietokonelaitteistoille. Pääosa nykyisistä tie- toille. Siirtymäkaudesta on tarkoituksenmukais-
8492: tosysteemeistä on myös rakennettava uudestaan. ta tehdä mahdollisimman lyhyt, koska rinnak-
8493: Samalla päällekkäisiä tietosysteemejä yhdiste- kaisten järjestelmien käyttö tulee kalliiksi.
8494: tään sekä rakennetaan tarpeelliset yhteydet eri Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
8495: tietosysteemien välille. taen,
8496: Esitettyä ratkaisua voidaan perustella sekä
8497: taloudellisilla että toiminnallisilla seikoilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8498: Käyttäjäystävällisten tietosysteemien avulla voi- 1984 tulo- ja menoarvioon piirimetsälau-
8499: daan tehostaa toiminnan ja varainkäytön suun- takunnille momentille 30.58.42 (Valtion-
8500: nittelua, ohjausta ja valvontaa. Entistä parem- apu piirimetsälautakunnille) 1 800 000
8501: man tiedon ansiosta on mahdollista suunnata markan määrärahan laitteistojen hankin-
8502: työpanos ja toimenpiteet nykyistä tarkoituksen- taa varten ja keskusmetsälautakunnille
8503: mukaisemmin esimerkiksi taimikkojen tarkas- momentille 30.58.41 (Valtionapu kes-
8504: tustoiminnassa sekä metsän kasvatus- ja uudis- kusmetsälautakunnille) 1 300 000 mar-
8505: tamistoiminnassa. Leimaustoiminnan ohjausta ja kan määrärahan tietojärjestelmän raken-
8506: seurantaa tehostamalla voidaan vaikuttaa met- tamiseen tarvittavien systeemityöpalvelu-
8507: sien puun käyttöön ja saatavuuteen. Erityistä jen ostoon.
8508: merkitystä metsien hoidon ja puun käytön
8509: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
8510:
8511: Mauri Miettinen
8512: 1983 vp. 189
8513:
8514: Raha-asia-aloite n:o 183
8515:
8516:
8517:
8518:
8519: J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden
8520: yleisistä yhteiskuntapoliittisista syistä aiheutuvan alijäämäisyy-
8521: den korvaamiseksi
8522:
8523:
8524: Eduskunnalle
8525:
8526: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä yhteiskuntapoliittisten perusteiden mukaan ai-
8527: asetetaan Valtionrautateille uudistettuna 500 heutuvan VR:n alijäämäisyyden kompensoimi-
8528: milj. markan suuruinen alijäämäisyyden supis- seksi virallisesti tunnustaa jonkin asteinen ali-
8529: tamisvaade. Momentin perustelujen loppupuo- jäämäisyyden suuruusluokka tai esittää tarkoi-
8530: lella todetaan, että taloudellisen kasvun turvaa- tukseen erikseen mainittu korvaus valtion ylei-
8531: miseksi ja inflaation hillitsemiseksi laaditun oh- sistä varoista.
8532: jelman johdosta tariffien korotus on esitetty Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8533: mahdollisimman vähäisenä. Jälkeenjääneisyys
8534: on tarkoitus tasoittaa tulevina korkeasuhdanne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8535: vuosina. 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 31.57
8536: Momentin perustelujen yhteydessä on halli- uudelle momentille 300 000 000 mark-
8537: tus ma:.nitulla tavoin todennut Valtionrautatei- kaa Valtionrautateiden yleisistä yhteis-
8538: den alijäämäisyyden johtuvan ainakin osittain kuntapoliittisista syistä aiheutuvan ali-
8539: hallituksen esitykseen perustuvista yleisistä yh- jäämäisyyden korvaamiseksi.
8540: teiskuntapoliittisista tarpeista. Näin ollen tulisi
8541: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
8542:
8543: Jukka Mikkola Jouko Tuovinen Pertti Paasio
8544: Reino Paasilinna Pertti Hietala Kari Urpilainen
8545: Jussi Ranta
8546: 190 1983 vp.
8547:
8548: Raha-asia-aloite n:o 184
8549:
8550:
8551:
8552:
8553: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n pakolaisasiain
8554: pääkomissaarin toiminnan tukemiseen
8555:
8556:
8557: Eduskunnalle
8558:
8559: Maailman pakolaisongelma vaikeutuu enti- Pakolaisongelmiin liittyvät kysymykset tulisi
8560: sestään. Toimenpiteet ongelmien ratkaisemi- hoitaa YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin
8561: seksi eivät sitä vastoin ole olleet riittäviä. Pa- ( UNHCR) välityksellä tukemalla järjestön toi-
8562: kolaisten määrän jatkuvasti kasvaessa suurin mintaa raha- ja muilla varoilla.
8563: osa jää kaiken avun ulkopuolelle. Näiden pako- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8564: laisten pelastamiseksi nälkäkuolemalta ja ali- nioittaen,
8565: ravitsemuksen aiheuttamilta pysyviltä haitailta
8566: tarvitaan katastrofiapua pakolaisten päivittäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8567: seen huoltoon. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
8568: On ilmeistä, että laajat kansalaispiirit ovat 24.30.69 20 000 000 markkaa YK:n
8569: valmiit lisäämään Suomen valtion virallista pa- pakolaisasiain pääkomissaarin (UNHCR)
8570: kolaisapua. toiminnan tukemiseen.
8571: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8572:
8573: Impi Muroma Esko Almgren
8574: Olavi Ronkainen Pirkko Ikonen
8575: 1983 vp. 191
8576:
8577: Raha-asia-aloite n:o 185
8578:
8579:
8580:
8581:
8582: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta geriatrian professorin
8583: viran perustamiseksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen
8584: tiedekuntaan
8585:
8586:
8587: Eduskunnalle
8588:
8589: Vanhusten osuus maamme väestöstä on viime opistoissamme. Geriatrian erikoisalan kehittä-
8590: vuosina jatkuvasti kasvanut. Yli 65-vuotiaita misestä on myönteisiä kansantaloudellisia tulok-
8591: on jo nyt 10 % väestöstä ja vanhusten osuus sia ja inhimillisen hoidon kannalta myönteisiä
8592: kasvaa edelleen 1980-luvulla. Helsingissä van- kokemuksia yli 30 vuoden ajalta. Esimerkiksi
8593: husten osuus on vielä keskimääräistä suurempi. Englannissa sairaansijatarve vanhusten kohdalla
8594: !kääntymisen myötä voimavarat vähenevät on vain noin 1/3 siitä, mikä se on Pohjois-
8595: ja kunto heikkenee. Vanhuuteen liittyvät mo- maissa.
8596: net samanaikaiset sairaudet kuten sydämentoi- On ilmeistä, että geriatrian erikoisalan asian-
8597: minnanvajaus, sokeritauti, verisuonten kalkkeu- tuntemuksen kasvun ansiosta pystytään sairau-
8598: tuminen, nivelkulumat ja virtsatietulehdukset. det toteamaan ja hoitamaan jo varhaisvaiheessa.
8599: Myös psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat vä- Tällöin ehkäiståän vaikeiden ja palautumatto-
8600: henevät, ja mielenterveyteen kohdistuva rasi- mien komplikaatioiden syntyminen.
8601: tus kasvaa. Tämä osaltaan johtaa vanhusten sairaalahoi-
8602: Monesti on vaikea erottaa erilaiset sairaus- don tarpeen myöhentymiseen ja vähentymiseen.
8603: tilat normaaliin vanhenemiseen kuuluvista il- Näin aikaansaadaan huomattavia kansantalou-
8604: miöistä. Vanhuksilla sairausoireet, niiden vaa- dellisia säästöjä ja edistetään myös ikääntyneen
8605: tima tutkimus ja hoito ovat ratkaisevasti eri- väestönosan elämän inhimillisyyttä ja mielek-
8606: laiset kuin muilla ikäryhmillä. Esimerkiksi van- kyyttä.
8607: huksen masennus- ja sekavuustila saattaa olla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8608: varoitus uhkaavasta fyysisestä sairaudesta. Hoi- nioittaen,
8609: don viivästyminen tällaisessa tilanteessa johtaa
8610: monesti palau tuma ttomiin vaurioihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8611: Vanhusten hoidon tason turvaaminen ja ke- 1984 tulo- ;a menoarvioon momentilla
8612: hittäminen edellyttää geriatrian erikoisalan 29.10.01 200 000 markkaa geriatrian
8613: asiantuntemusta. Maassamme ei ole kuitenkaan professorin viran perustamiseksi Helsin-
8614: kuin yksi geriatrian erikoisalan professuuri yli- ?,in yliopiston lääketieteelliseen tiede-
8615: kuntaan.
8616: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8617:
8618: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
8619: 192 1983 vp.
8620:
8621: Raha-asia-aloite n:o 186
8622:
8623:
8624:
8625:
8626: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten kotona tapahtu-
8627: van hoidon tukemiseen
8628:
8629:
8630: Eduskunnalle
8631:
8632: Lapsiperheiden toimeentuloturva on viime jille antaa mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan
8633: vuosina heikentynyt. Yhteiskunnan toimenpi- itse lapsiaan. Samoin jo ensimmäinen alle 3-
8634: tein on lapsille luotava hyviä päivähoito-olosuh- vuotias lapsi on tukeen oikeutettu.
8635: teita, mutta samalla on lasten vanhemmille ja Espoossa on lastensuojelutyö (korvaava työ)
8636: huoltajille suotava mahdollisuudet hoitaa itse vähentynyt kotihoidon tuen ansiosta. Espoossa
8637: lapsensa. Lasten päivähoidosta annetun lain kotihoidon tukea ovat eniten käyttäneet hei•
8638: (36/73) 1 §:n 2 momentin mukaan lasten kommassa sosiaalisessa asemassa olevat per-
8639: päivähoidolla tarkoitetaan mm. lapsen hoitoa heet ja vähiten ensimmäisen sosiaaliryhmän per-
8640: yksityiskodissa. Omien lasten hoitoa ei lasten heet.
8641: päivähoidosta annetussa laissa ole suljettu pois Vuonna 1979 Espoossa kotihoidon tukea saa-
8642: perhepäivähoidon käsitteestä. Perhepäivähoi- neista vain 2,3 % oli ensimmäiseen sosiaali-
8643: doksi ei kuitenkaan katsota oman lapsen hoi- ryhmään kuuluvia perheitä, toiseen 18,2 %,
8644: toa eikä kodissa työskentelevän kotiapulaisen kolmanteen 44,5 % ja neljänteen 35,5 %.
8645: tai hoitajan suorittamaa lapsen hoitoa. Valtion jakaman 700 markan tasarahan on
8646: Lasten päivähoitokysymystä ei voida rat- sen sijaan voitu havaita painottuvan ensimmäi-
8647: kaista vain yhden tai kahden vaihtoehdon va- sen sosiaaliryhmän perheisiin, joita tasarahana
8648: rassa. On tarjottava sellaisia vaihtoehtoja, joita maksettavan kotihoidon tuen saajien kokonais-
8649: kokonaisvaltainen lasten päivähoitokysymysten määrästä oli 51 %, kun sitä vastoin neljänteen
8650: järjestäminen edellyttää. On järjestettävä jom- sosiaaliryhmään kuuluvia oli vain 5 %.
8651: mallekummalle vanhemmista mahdollisuus jäädä Espoossa on myös havaittu, että huoltoavun
8652: kotiin hoitamaan alle 3-vuotiasta lastaan. tarve on vähentynyt perheissä, jotka saavat ko-
8653: Kotona tapahtuvan hoidon tukemisen avulla tihoidon tukea ja jotka ennen 3itä olivat ol-
8654: helpotettaisiin osaltaan vaikeata työllisyystilan- leet huoltoavun tarpeessa.
8655: netta erityisesti nuorten osalta. Onhan 70 % Kotihoito on osoittautunut taloudelliseksi,
8656: pienten lasten äideistä tutkimusten mukaan ha- turvalliseksi ja lapsen tasapainoista kehitystä
8657: lukkaita jäämään kotiin hoitamaan omia lap- tukevaksi hoitovaihtoehdoksi.
8658: siaan, mikäli he saisivat yhteiskunnan tukea. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8659: Kotona tapahtuvan hoidon tukemisen maksa- nioittaen,
8660: misperusteita määrättäessä tulee huomioida Es-
8661: poossa vuodesta 1967 lähtien maksettu tulo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8662: sidonnainen kotihoidon tuki, josta on saatu 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
8663: myönteisiä kokemuksia. Tulosidonnaisen koti- 33.15.50 300 000 000 markkaa käytet-
8664: hoidon tuen avulla voidaan myös yksinhuolta- täväksi lasten kotona tapahtuvan hoi-
8665: don tukemiseen.
8666: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8667:
8668: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
8669: 198.3 vp. 193
8670:
8671: Raha-asia-aloite n:o 187
8672:
8673:
8674:
8675:
8676: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
8677: vammaisten kuljetuspalvelujen järjestämiseksi
8678:
8679:
8680: Eduskunnalle
8681:
8682: Perusedellytys vammaisten henkilöiden tasa- Kuntien tulee liikennesuunnitelmissaan huo-
8683: vertaiselle osallistumiselle yhteiskunnan toimin- mioida vammaiset kansalaiset ja varata heille
8684: toihin ovat asumis-, opiskelu- ja työolosuhteet riittävä määrä kuljetuspalveluita. Kun kuiten-
8685: sekä tyydyttävällä tavalla järjestetyt kuljetus- kin eri kuntien alueella palvelujen tarve ja
8686: palvelut. liikenneolosuhteet ovat erilaiset, olisi valtion
8687: Kansainvälisen vammaisten vuoden Suomen tulo- ja menoarvioon otettava erillinen määrä-
8688: komitea pitää vammaisten kansalaisten liikku- raha vammaisten kuljetuspalveluiden tukemi-
8689: misen kannalta tavoitteena, että nämä voivat seen.
8690: tehdä itse tarpeellisiksi katsomansa matkat sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8691: moin kustannuksin kuin muu väestö ja että nioittaen,
8692: heillä on tätä varten tarpeelliset liikenne- ja
8693: kuljetuspalvelut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8694: Osa vammaisista saa helpotusta kuljetuskus- 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 33.44
8695: tannuksiinsa autoveron palautuksen myötä, uudelle momentille 20 000 000 markkaa
8696: mutta oman auton käyttö ei sovellu kaikille avustuksena kunnille vammaisten kul-
8697: vammaisille. jetuspalvelujen järjestämiseen.
8698: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8699:
8700: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
8701:
8702:
8703:
8704:
8705: 25 0883005893
8706: 194 1983 vp.
8707:
8708: Raha-asia-aloite n:o 188
8709:
8710:
8711:
8712:
8713: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten hen-
8714: kilökohtaisten avustajien palkkaamiseen
8715:
8716:
8717: Eduskunnalle
8718:
8719: Vaikeavammaisten henkilöiden jokapäiväistä maan. Koska henkilökohtaisen avustajan ja
8720: suoriutumista tuetaan nykyisin monin eri ta- vammaisen suhde on hyvin tiivis ja edellyttää
8721: voin. Kuntien kotipalvelun ja osin kotisairaan- molemminpuolista luottamusta, on tärkeätä,
8722: hoidon avulla voidaan mahdollistaa niiden hen- että vammainen saa itse palkata avustajansa.
8723: kilöiden eläminen kotona, jotka eivät tarvitse On perusteltua, että avustaja on vammaisen
8724: ympärivuorokautista apua. palveluksessa ja vammcriselle korvataan tästä
8725: Koulutoimi on joillakin paikkakunnilla pal- aiheutuvat kustannukset.
8726: kannut vaikeavammaisia koululaisia varten kou- Avustajan paikkaaminen tulisikin pikaisesti
8727: luavustajia, jotka eivät ole henkilökohtaisia ja saada kokonaan valtionavulliseksi toiminnaksi
8728: jotka tarvittaessa avustavat useampaakin vam- ja palkkausperusteena voitaisiin käyttää esi-
8729: maista koululaista. Samoin päivähoidossa toi- merkiksi kunnallisen kotiavustajan palkkausta.
8730: mii avustajia, jotka eivät ole henkilökohtaisia Henkilökohtaisen avustajan palkkaamismahdol-
8731: avustajia. lisuuden järjestäminen merkitsisi ratkaisevaa
8732: Hengityshalvauspotilaita koskevan lain no- apua vammaisille ja uutta askelta kohti täyttä
8733: jalla vammainen voi saada tuen henkilökohtai- osallistumista ja tasa-arvoa. Avustajaa tarvit-
8734: sen avustajan palkkaamiseen. Tämä onkin maas- sevien vammaisten määrä on suhteellisen pieni
8735: samme ainoa laki, joka suoranaisesti mahdollis- ja toiminnan aiheuttamat kustannukset eivät ole
8736: taa henkilökohtaisen avustajan palkkaamisen valtiontaloudellisesti suuret. Avustajatoiminnan
8737: yhteiskunnan kustannuksella. tuottamat säästöt mm. laitosten hoitomaksuissa
8738: Eräät kunnat ovat omana toimintanaan kus- sen sijaan olisivat melkoiset. Uudistus merkit-
8739: tantaneet vaikeavammaisille henkilökohtaisen sisi vammaisille uutta mahdollisuutta selviytyä
8740: avustajan. Kokeiluista on saatu myönteisiä ko- kotona.
8741: kemuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8742: Henkilökohtaista avustajaa tarvitaan niissä nioittaen,
8743: tilanteissa, jolloin kotipalvelun ja -sairaanhoi-
8744: don keinoin ei ole mahdollista kokonaan hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8745: taa vaikeavammaisen avustamista. 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 33.56
8746: Vammaisen itsensä yhteiskunnan tuen avulla uudelle momentille 10 000 000 markan
8747: palkkaama henkilökohtainen avustaja auttaa määrärahan vaikeavammaisten henkilö-
8748: vammaista niissä jokapäiväisissä tehtävissä, jois- kohtaisten avustajien paikkaamista var-
8749: ta vaikeavammainen ei itse kykene suoriutu- ten.
8750: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8751:
8752: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
8753: 198) vp. 195
8754:
8755: Raha-asia-aloite n:o 189
8756:
8757:
8758:
8759:
8760: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lomatoimin-
8761: nan järjestämiseen
8762:
8763:
8764: Eduskunnalle
8765:
8766: Monet vaikeasti vammaiset eivät kykene jär- mäkin yhteiskuntamme Jasenet tulisivat tasa-
8767: jestämään itselleen minkäänlaista lomanviettoa vertaisesti osallisiksi muiden kansalaisten kans-
8768: ja virkistystä ilman yhteiskunnan tuntuvaa ta- sa lomanviettomahdollisuudesta ja virkistyk-
8769: loudellista tukea. sestä.
8770: Onhan vuonna 1981 Tampereella tehty tut- Vammaisten lomatoiminta palvelee saman-
8771: kimus osoittanut, että perin harvat vammai- aikaisesti niin kuntoutusta kuin virkistystäkin
8772: set yltävät yli 1 500 markan kuukausiansioon. ja on siten omiaan vähentämään vammaishuol-
8773: Tuon suuruisilla ansioilla ei juuri lomanviet- lon muita kustannuksia.
8774: toa kustanneta, koska jo päivittäinen toimeen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8775: tulo aiheuttaa vammaiselle suurempia kustan- nioittaen,
8776: nuksia kuin terveelle ihmiselle. Vammaisjärjes-
8777: töjen mahdollisuudet palvella jäseniään ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8778: nykyisellään rajalliset ja kaipaavat suoraa ta- 1984 tulo- ;a menoarvioon 5 000 000
8779: loustukea valtion budjettivaroista. Vammaisten markkaa momentille 33.57.59 käytet-
8780: lomatoimintaan tulee osoittaa varoja, jotta nä- täväksi vammaisten lomatoiminnan iär-
8781: ;estämiseen.
8782: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8783:
8784: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
8785: 196 1983 vp.
8786:
8787: Raha-asia-aloite n:o 190
8788:
8789:
8790:
8791:
8792: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen rakentamiseen
8793: kehitysvammaisille
8794:
8795:
8796: Eduskunnalle
8797:
8798: Suurin osa maamme kehitysvammaisista sel- ja kehitysvammahuollon tarjoamia tukipalveluja.
8799: viytyisi avohoitopalveluihin tukeutuen itsenäi- Tällaisia henkilöitä on sekä kehitysvammaisten
8800: sesti kotona, jos heillä olisi sopivia asuntoja. hoitolaitoksissa että etenkin kunnalliskodeissa
8801: Ongelmana on kuitenkin kehitysvammaisille so- ja mielisairaaloissa.
8802: veltuvien asuntojen puute sekä ns. päivähoito- Kehitysvammaisten laitoshoidosta yhteiskun-
8803: palvelujen järjestäminen. nalle aiheutuvat kustannukset ovat moninker-
8804: Invaliidihuoltolain mukaan kunnat voivalt taiset verrattuna avohoitopalvelujen ja sopi-
8805: saada valtionavustusta vammaisten asuntojen vien asuntojen aikaansaamisesta aiheutuviin
8806: rakentamiseen. Mutta tähän tarkoitukseen va· kustannuksiin.
8807: rattu määräraha on nykyisellään täysin riittä- Avohoito antaisi kehitysvammaiselle mahdol-
8808: mätön. Maassamme on arvioiden mukaan noin lisuuden elää kodissaan ja se on siten yksilön
8809: 5 000 asunnon tarpeessa olevaa kehitysvam· kannalta inhimillinen vaihtoehto. Tämän vuok-
8810: maista, mutta heille soveltuvia asuntola- ja si on tärkeää, että valtion tulo- ja menoarvioon
8811: tukiasuntopaikkoja on vain murto-osa tästä. varataan määräraha, jonka avulla kehitysvam-
8812: Kehitysvammaisten sijoittaminen muun yh- maisten asuntopulaa voitaisiin helpottaa. Sovel-
8813: teiskunnan yhteyteen heille soveltuviin asuntoi- tuvan asunnon saannin turvaaminen olisi vä-
8814: hin, asuntaloihin tai tukiasuntoihin edistäisi ke- hintä, mitä yhteiskunta voisi tehdä tämän väes-
8815: hitysvammaisten mahdollisuuksia osallistua työ- töryhmän hyväksi.
8816: elämään. Tämä edistäisi heidän mielenterveyt- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8817: tään ja saisi heidät tuntemaan itsensä hyödylli- nioittaen,
8818: siksi kansalaisiksi. Myös hoitokustannukset vä-
8819: henisivät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8820: Tällä hetkellä hoidetaan 'laitoksissa suuri 1984 tulo- ;a menoarvioon 30 000 000
8821: määrä kehitysvammaisia, jotka selviytyisivät markan määrärahan käytettäväksi asun-
8822: omin avuin, mikäli heillä olisi sopiva asunto to;en rakentamiseen kehitysvammaisille.
8823: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8824:
8825: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
8826: 1983 vp. 197
8827:
8828: Raha-asia-aloite n:o 191
8829:
8830:
8831:
8832:
8833: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta väkivaltaisten alkoholis-
8834: tien omaisten turvakotiverkoston perustamis- ja käyttökustan-
8835: nuksiin
8836:
8837:
8838: Eduskunnalle
8839:
8840: Ensi Kotien liitto ylläpitää suuremmilla paik- aiheuttama turvattomuus ja suoranaisen fyysi-
8841: kakunnilla turvakoteja väkivaltaisten alkoho- sen väkivallan uhka. Valtiovallan tulisi huo-
8842: listien omaisille. Turvakotijärjestelmästä on lehtia täysimääräisesti turvakotijärjestelmän kus-
8843: saatu hyviä kokemuksia, mikä puolustaa toi- tannuksista.
8844: minnan laajentamista. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
8845: Valtio kerää alkoholinkäyttäjiltä alkoholijuo-
8846: maverona sekä Alkon ylijäämänä valtiolle vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8847: sittain yli 3 miljardia markkaa. Valtion velvol- 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 33.58
8848: lisuutena olisi huolehtia myös alkoholinkäytöstä uudelle momentille 20 000 000 mark-
8849: aiheutuvien haittojen torjunnasta. Eräs tällai- kaa käytettäväksi väkivaltaisten alkoho-
8850: nen inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava haitta listien omaisille tarkoitetun turvakoti-
8851: on alkoholin vaikutuksen alaisena väkivaltai- verkoston perustamis- ja käyttökustan-
8852: sesti käyttäytyvän henkilön perheenjäsenilleen nuksiin.
8853: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8854:
8855: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
8856: 198 1983 vp.
8857:
8858: Raha-asia-aloite n:o 192
8859:
8860:
8861:
8862:
8863: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien mak-
8864: suuoman kuntoutuksen ja lääkinnällisen hoidon turvaamiseksi
8865:
8866:
8867: Eduskunnalle
8868:
8869: Tut'kimusten mukaan suurin osa sotiimme Veteraanien tarvitsema kuntootus ja hoito
8870: osallistuneista rintamaveteraaneista on tervey- tulee kokonaan kustantaa valtion varoista, kos-
8871: dentilaltaan muihin ikätovereihinsa nähden ka veteraanien eläkkeet monessa tapauksessa
8872: huonokuntoisia sekä erityisen kuntoutuksen ja ovat vielä varsin alhaisia.
8873: hoidon tarpeessa. Rintamaveteraanien kuntou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8874: tusta varten maassamme toimii useita kuntou- nioittaen,
8875: tuslaitoksia. Ongelmana on kuitenkin, että
8876: nämä kuntoutuslaitokset joutuvat perimään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8877: potilailtaan varsin huomattavia maksuja. Kun- 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
8878: toutuksen tarpeessa oleva veteraani jää varojen markan määrärahan käytettäväksi mak-
8879: puutteen vuoksi usein ilman tarvitsemaansa sutloman kuntoutuksen ja muun tar-
8880: hoitoa. vittavan lääkinnällisen hoidon turvaa-
8881: miseen sotiemme veteraaneille.
8882: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8883:
8884: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
8885: 1983 vp. 199
8886:
8887: Raha-asia-aloite n:o 193
8888:
8889:
8890:
8891:
8892: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta töiden aloittamiseksi
8893: Pihlajapuron-Mustolanmutkan tiellä Sotkamossa
8894:
8895:
8896: Eduskunnalle
8897:
8898: Mustolanmutkan-Pihlajapuron 17 km:n pi- sia. Tietyö tulisi huomattavasti helpottamaan
8899: tuiselle soratielle ovat perustamissuunnitelmat 11ykyisin paikkakunnalla erittäin vaikeaksi muo-
8900: valmiina. Tie on Sotkamon kunnan alueella. dostunutta työttömyyttä, ja lähivuosina Talvio-
8901: Tien kuntoonsaattaminen on erittäin kiireellistä vaaran kaivoksen rakentamista.
8902: (tie on vanha, erittäin heikkokuntoinen sora- Vuoden 1983 valtion tulo- ja menoarviossa
8903: tie), koska liikenne sanotulla tiellä on vilkasta. ei ole mainitulle tielle varattu määrärahaa.
8904: Varsinkin puutavaran kuljetus Kajaaniin on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8905: huomattavan suurta, sitä ajetaan aina Kuopion
8906: läänin rajalta saakka tätä 17 km:n pituista tietä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8907: joka 10 km ennen Kajaania muuttuu hyväksi 1984 tulo- ;a menoarvioon 8 000 000
8908: pikitieksi. Tätä kuitenkin haittaa huomattavasti markan määrärahan Mustolanmutkan-
8909: em. tien huono kunto. Tie on hyvin mutkainen Pihla;apuron tietöiden aloittamiseksi
8910: ja mäkinen ja sen varrella on sattunut useita Sotkamon kunnassa.
8911: ihmishenkiäkin vaatineita liikenneonnettomuuk-
8912: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8913:
8914: Heikki Mustonen Sakari Valli Vappu Säilynoja
8915: Aarno von Bell Niilo Koskenniemi Hannu Kemppainen
8916: Pentti Kettunen Arvo Kemppainen Anna-Liisa Jokinen
8917: 200 198.3 vp.
8918:
8919: Raha-asia-aloite n:o 194
8920:
8921:
8922:
8923:
8924: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan aloit-
8925: tamiseksi Sotkamon kunnassa
8926:
8927:
8928: Eduskunnalle
8929:
8930: Sotkamon kunnan eteläpäästä on löydetty varsin hyvällä paikalla liikennekuljetuksien suh-
8931: erittäin mittava malmiesiintymä, joka on noin teen. Talvivaaran tulevalta kaivokselta matkaa
8932: 10 kilometriä pitkä ja 2 kilometriä leveä ja maanteitse tulevaan Kainuun läänin pääkaupun-
8933: porausten perusteella useita satoja metrejä kiin Kajaaniin on 40 kilometriä, Kajaanin len-
8934: syvä. Syvyyssuunnassa ei porauksissa ole löy- tokentälle 47 kilometriä ja Sotkamon kunta-
8935: detty malmin loppumisrajaa. keskukseen 30 kilometriä. Lähimpään kyläkes-
8936: Outokumpu Oy on kolmen vuoden ajan suo- kukseen Tuhkakylään matkaa on 8 kilometriä.
8937: rittanut koerikastusta Outokummussa uuden Tuhkakylässä on kansakoulu ja kyläkauppa, I
8938: systeemin soveltamisesta kolmen metallin ja postiasema ( Tuhkakylä) sekä pankki. Kajaani
8939: hiilen erottamiseksi malmikivestä. Metallit ovat -Mustolanmutka-Iisalmi maantie ( pikitie)
8940: nikkeli, kupari ja sinkki. Koedkastus uudella kulkee kilometrin etäisyydellä 10 kilometrin
8941: menetelmällä ( liuotus) on asiantuntijoitten jul- pituudelta malmiesiintymän vieressä. Lähin rau-
8942: kisuuteen antamien tietojen mukaan antanut tatie on Lahnaslammen Talkkikaivokselle, jonne
8943: yllättävän myönteiset tulokset. Koerikastukseen on matkaa noin 10 kilometriä. Lahnaslammelta
8944: on käytetty jo noin 30 milj. markkaa valtion on valmis rautatie Vuokatin asemalle.
8945: varoja. Kostamuksen jälkihoidon kannalta Talvivaa-
8946: Malmien louhintaa ja kaivostoiminnan aloit- ran kaivoksen rakentaminen lähivuosina olisi
8947: tamista Talvivaarassa puoltavat mm. seuraavat erittäin tärkeää. Lisäksi se olisi kansantalou-
8948: varteen otettavat tekijät, jotka lisäävät kaivos- dellisesti kannattavaa. Se avaisi useita satoja
8949: toiminnan taloudellista kannattavuutta ja joita työpaikkoja ja turvaisi työtä useiksi kymme-
8950: ei julkisuudessa ole lainkaan mainittu. niksi vuosiksi eteenpäin koko Kainuulle.
8951: Malmikivi alkaa aivan maanpinnasta lähtien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8952: (josta koedkastuskin on suoritettu), joten
8953: tuleva kaivostoiminta tulee olemaan erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8954: merkittävästi edullisempaa verrattuna maanalai- 1984 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
8955: seen tunnelikaivokseen, joka työntekijöitten 200 000 000 markan määrärahan myön-
8956: turvallisuudenkin kannalta on paljon vaaralli- nettäväksi lainana Outokumpu Oy:lle
8957: sempi. Talvivaaran kaivostoiminnan aloittami-
8958: Sijaintinsa puolesta Talvivaaran kaivosalue on seksi Sotkamon kunnassa.
8959: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
8960:
8961: Heikki Mustonen Aarno von Bell Sakari Valli
8962: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen Niilo Koskenniemi
8963: Vappu Sällynoja Anna-Liisa Jokinen
8964: 1983 vp. 201
8965:
8966: Raha-asia-aloite n:o 195
8967:
8968:
8969:
8970:
8971: Myllyniemi: Määrärahan osoittamisesta Valtion palo-opiston lisä-
8972: rakennuksen suunnittelua varten
8973:
8974:
8975: Eduskunnalle
8976:
8977: Yhteiskunnassa tapahtunut kehitys asettaa Jotta ti:lapäisjärjestelyistä voitaisiin luopua ja
8978: palo- ja pelastustoimen henkilöstölle yhä suu- keskittää paloalan ammattikoulutus palo-opis-
8979: rempia vaatimuksia. Päätoimisen henkilöstön toon, tulisi opistoon rakentaa lisää opetus- ja
8980: ammattikoulutusta ei kuitenkaan ole voitu ke- majoitustiloja noin 150 oppilasta varten. Palo-
8981: hittää vaatimusten edellyttämässä tahdissa. Vuo- opiston tontilla on rakennusoikeutta jäljellä
8982: sittain järjestettävästä 10 lyhyestä, 19 viikon runsaat 3 500 m2•
8983: palomieskurssista voidaan vain kuusi pitää palo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
8984: opiston tiloissa. Muut toteutetaan eri puolilta taen,
8985: Suomea kunnilta vuokratuissa tiloissa.
8986: Aluehälytyskeskusten päivystäjien koulutusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8987: varten on majoitustilat jouduttu vuokraamaan 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
8988: palo-opiston ulkopuolelta. 26.80.74 500 000 markan määrärahan
8989: Vuonna 1984 tulee voimaan palo- ja pelastus- Valtion palo-opiston lisärakennuksen
8990: toimesta annetun lain muutos. Sen mukaan suunnittelua varten.
8991: palomiesten kelpoisuusehdoksi tulee Valtion
8992: palo-opistossa suoritettu palomieskurssi.
8993: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
8994:
8995: Pekka Myllyniemi
8996:
8997:
8998:
8999:
9000: 26 0883005893
9001: 202 1983 vp.
9002:
9003: Raha-asia-aloite n:o 196
9004:
9005:
9006:
9007:
9008: Myllyniemi: Määrärahan osoittamisesta valtion virasto- ja tele-
9009: taion suunnitteluun Lohjalle
9010:
9011:
9012: Eduskunnalle
9013:
9014: Lohja on kuulunut valtion virastotalojen ra- vat paitsi keskustilojen laajennustarpeesta myös
9015: kentamisen I kiireellisyysryhmään vuodesta uuden digitaalitekniikan käyttöönotosta. Lohjan
9016: 1973 alkaen. Hankkeen toteutusta on l.miten- Puhelin digitalisoi omia keskuksiaan vuosina
9017: kin valtion investointisuunnitelmissa jatkuvasti 1984-1985. Olisikin tarkoituksenmukaista,
9018: siirretty. Vuosille 1984-1988 tehdyssä hanke- että kaukopuhelinkeskus digitalisoitaisiin sa-
9019: luettelossa on Lohjan virastotalon uudisraken- maan aikaan. Olisikin tarpeen kiirehtiä virasto-
9020: nus.- ja muutostyö sijoitettu aloitettavaksi talo- ja teletalohankkeita niin, että rakentami-
9021: vuonna 1986, samoin Lohjan teletalon rakenta- nen voitaisiin aloittaa jo vuonna 1985 ja toteut-
9022: minen. Näiden hankkeiden yhteinen kustan- taa vuoden 1987 loppuun mennessä.
9023: nusarvio on 37 milj. mk. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
9024: Valtion paikallishallinnon ja teletoiminnan taen,
9025: käytettävissä olevat tilat ovat tällä hetkellä niin
9026: ahtaat ja puutteelliset, että ne vakavalla tavalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9027: haittaavat toimintojen kehittämistä ja asiakkai- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000
9028: den palvelemista. Teletalon tilantarpeet johtu- markan määrärahan Lohjan virasto- ja
9029: teletalon suunnittelua varten.
9030: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9031:
9032: Pekka Myllyniemi
9033: 1983 vp. 203
9034:
9035: Raha-asia-aloite n:o 197
9036:
9037:
9038:
9039:
9040: Myllyniemi: Määrärahan osoittamisesta Lohjan kaupungin veden-
9041: puhdistamon rakentamiseksi
9042:
9043:
9044: Eduskunnalle
9045:
9046: Vesioikeus on velvoittanut Lohjan kaupungin valtioneuvoston asettamassa aikataulussa, olisi
9047: täydentämään jätevedenpuhdistamoaan biologi- välttämätöntä, että kaupunki saisi tuntuvan val-
9048: sella puhdistusasteella. Vaitioneuvosto on edel- tionavustuksen tämän hankkeen rahoittamiseen.
9049: lyttänyt tämän uudistusvaiheen saattamista val- Jos avustusmäärä suhteutetaan siihen suuruus-
9050: miiksi 1. 8. 1984 mennessä. luokkaan, joita annetaan vastaavissa investoin-
9051: Uudisrakennusvaihetta suunniteltaessa on eri- neissa samansuuruisille kunnille Pohjois-Suo-
9052: tyisesti kiinnitetty huomiota puhdistustehon messa, kaupungin valtionavustuksen suuruus
9053: nostamiseen valtion viranomaisten edellyttä- olisi 2,5 milj. mk.
9054: mien ohjearvojen mukaiseksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
9055: Uudisrakennushankkeen kokonaiskustannuk- taen,
9056: set ovat 10.3 milj. mk. Lohjan kaupunki on
9057: joutunut viime vuosina tekemään hyvin mit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9058: tavia investointeja, minkä johdosta kaupungin 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
9059: taloudellinen tilanne on varsin kireä. Kun 30.40.31 2 500 000 markan määrärahan
9060: muutkin kuin Lohjan kaupunkiin liittyvät ylei- jäteveden puhdistamojen avustuksiin
9061: set edut edellyttävät nyt suunnitellun ja toteu- Lohjan kaupungille.
9062: tettavan puhdistuslaitoksen loppuunsaattamista
9063: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9064:
9065: Pekka Myllyniemi
9066: 204 1983 vp.
9067:
9068: Raha-asia-aloite n:o 198
9069:
9070:
9071:
9072:
9073: Myllyniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta erityisaluekuntien
9074: tuotantotoiminnan tukemiseen
9075:
9076:
9077: Eduskunnalle
9078:
9079: Erityisalueiksi mmttettyjen kuntien kehittä- olisi välttämätöntä. Uudellamaalla on lisäksi
9080: miseen tarkoitetut toimenpiteet ovat jo nyt esitetty Orimattilaa uudeksi erityisaluekun-
9081: synnyttäneet myönteistä kehitystä. naksi.
9082: Suurimpana ongelmana on kauppa- ja teolli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9083: suusministeriön myöntämien investointi- ja nioittaen,
9084: käynnistysavustuksiin varatun määrärahan riit-
9085: tämättömyys. Esimerkiksi Uudenmaan läänin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9086: nykyisten erityisaluekuntien Karkkilan ja Poh- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
9087: jan kannalta yksittäisen hankkeen saaman tuen 32.51.46 40 000 000 markan määrära-
9088: myöntäminen mahdollisen ylärajan mukaisena han käytettäväksi erityisaluekuntien tuo-
9089: tantotoiminnan tukemiseen.
9090: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9091:
9092: Pekka Myllyniemi Pirkko Turpeinen Peter Muurman
9093: Matti Louekoski Kaj Bärlund Tauno Valo
9094: Kaisa Raatikainen Elisabeth Rehn Tuulikki Hämäläinen
9095: Antti Kalliomäki Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
9096: 1983 vp. 205
9097:
9098: Raha-asia-aloite n:o 199
9099:
9100:
9101:
9102:
9103: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan opis-
9104: tolle rakennuslainojen hoitokuluihin
9105:
9106:
9107: Eduskunnalle
9108:
9109: Ilmajoen kunnassa olevalla Etelä-Pohjanmaan Valtio onkin edellisvuosina antanut avustusta
9110: opistolla on suoritettu viime vuosina laajaa opiston rakennuslainojen hoitoon, mutta lisä-
9111: uudisrakentamista. Päärakennuksen saneeraus tarve on kipeä.
9112: on lähivuosina välttämättä edessä. Aikaisempien Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
9113: rakennushankkeiden kustannukset rasittavat taen,
9114: kuitenkin opiston taloutta niin että perusparan-
9115: tamiseen ryhtyminen on ylivoimaista tässä tilan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9116: teessa. Ensin olisi aikaisempien rakennuslaino- 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000
9117: jen rasitus saatava pienenemään. markkaa Etelä-Pohjanmaan opistolle ra-
9118: kennuslainojen hoitokuluihin.
9119: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9120:
9121: Pentti Mäki-Hakola
9122: 206 198.3 vp.
9123:
9124: Raha-asia-aloite n:o 200
9125:
9126:
9127:
9128:
9129: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen ohi-
9130: tustien suunnitteluun
9131:
9132:
9133: Eduskunnalle
9134:
9135: Tampereen-Vaasan valtatieltä etelä-pohjois- noissaan kiirehtineet tämän ns. itäisen ohitus-
9136: liikenne Kokkolan suuntaan tapahtuu Jalasjär- tien rakentamista ja esittäneet toivomuksen,
9137: ven-Seinäjoen maantien valmistumisen jälkeen että rakennustyö voitaisiin aloittaa jo v. 1983.
9138: Seinäjoen kaupungin keskustan katuverkoston Asian merkitystä kuvaa mm. se, että kansa-
9139: kautta. Tämä ruuhkauttaa ja hidastaa liiken- laiset ovat oma-aloitteisesti laatineet asian kii-
9140: nettä. Seinäjoen kaupungin ja Nurmon kunnan rehtimistä koskevan aloitteen ja sen on allekir-
9141: liikenneverkon kehittäminen, yleensä kaavalli- joittanut tiettävästi tuhansissa laskettava hen-
9142: set perusratkaisut ja osin rakennus.toimintakin, kilömäärä.
9143: ovat edelleen kiinni alueen ohitusratkaisuista. Tietäen valtion vuoden 1982 tulo- ja meno-
9144: Asian eteenpäinvientiä varten Seinäjoen kau- arviossa olevien tiesuunnittelumäärärahojen vä-
9145: punki ja Nurmon kunta ovat kustannuksellaan häisyyden ehdotan,
9146: laadituttaneet konsultilla yleissuunnitelman Sei-
9147: näjoen itäisen ohitustien rakentamiseksi. Tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9148: on huomioitu valmistumassa olevassa Seinä- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9149: joen-Nurmen yleiskaavassakin. markan määrärahan Seinäjoen itäisen
9150: Sekä Seinäjoen kaupunginvaltuusto että Nur- ohitustien suunnitteluun Seinäjoen kau-
9151: men kunnanvaltuusto ovat molemmat lausun- Pungissa ja Nurmon kunnassa.
9152: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9153:
9154: Pentti Mäki-Hakola
9155: 1983 vp. 207
9156:
9157: Raha-asia-aloite n:o 201
9158:
9159:
9160:
9161:
9162: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Kitinojan-Liipantönkän
9163: maantien perusparantamiseen
9164:
9165:
9166: Eduskunnalle
9167:
9168: Eduskunta on jo aikaisemmin hyväksynyt toi~ Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9169: vomuksen heikkokuntoisen Ylistaron kunnassa taen,
9170: olevan maantien Halkosaari-Kitinoja-Liipan-
9171: tönkkä parantamiseksi. Koska kuitenkin toteut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9172: taminen on sidottu työllisyyden kehitykseen, 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000
9173: on tähän mennessä vasta väli Halkosaari- markkaa Kitinojan-Liipantönkän maan-
9174: Kitinoja perusparannettu. Sen sijaan väli Ki- tien perusparantamiseen.
9175: tinoja-Liipantönkkä on edelleen kunnosta-
9176: matta.
9177: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9178:
9179: Pentti Mäki-Hakola
9180: 208 1983 vp.
9181:
9182: Raha-asia-aloite n:o 202
9183:
9184:
9185:
9186:
9187: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Kouran-Putulan maan-
9188: tien perusparantamiseen
9189:
9190:
9191: Eduskunnalle
9192:
9193: Eduskunta lausui vuoden 1974 tulo- ja me- kemista ajaen mieluummin pitempiä kiertoteitä.
9194: noarvion käsittelyn yhteydessä, että olisi ryh- Sen sijaan paikallisille asukkaille tie on jatkuva
9195: dyttävä toimenpiteisiin Veneskosken-Kouran hankaluuden aiheuttaja. Tiesuunnitelma on val-
9196: -Putulan maantien parantamiseksi. Tämän mis, joten tietyöhön voitaisiin ryhtyä koska ta-
9197: johdosta onkin sitten suoritettu tievälin Venes- hansa.
9198: kosk.i-Koura parantaminen. Työ on kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9199: kin keskeytynyt. Tie on niin vilkasliikenteinen, taen,
9200: ettei se sorapäällysteisenä säily tyydyttävässä
9201: kunnossa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9202: Sekä Alavuden että Nurmon kunnat ovat 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000
9203: jatkuvasti esittäneet toivomuksia tieviranomai- markan määrärahan Kouran-Putulan
9204: sille ko. maantien peruskorjaamiseksi. Pitempi- maantien perusparantamiseen Alavuden
9205: matkaiset välttävätkin tämän tien kautta kul- ja Nurmon kunnissa.
9206: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9207:
9208: Pentti Mäki-Hakola
9209: 1983 vp. 209
9210:
9211: Raha-asia-aloite n:o 203
9212:
9213:
9214:
9215:
9216: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Vasunmäen-Mikkilän
9217: maantien perusparantamiseen Kuortaneella
9218:
9219:
9220: Eduskunnalle
9221:
9222: Kuortaneen kunnassa olevan V asunmäen- 250 allekirjoittajan kirjelmän, jossa he estttl·
9223: Mikkiiän maantien vaikutuspiirissä asuu suuri vät huolestumisensa tien kunnosta ja kiirehti-
9224: osa Kuortaneen kunnan väestöä. Tien kunnos- vät sen perusparantamista.
9225: sapito on kuitenkin määrärahojen vähyyden ta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9226: kia jäänyt niin vaatimattomaksi, että ajoittain taen,
9227: tie on käytännössä kulkukelvoton ja kelirikka-
9228: rajoitusten alainen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9229: Kuortaneen kunta pitää tien perusparanta- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000
9230: mista kunnan tärkeimpänä hankkeena. Tien markkaa V asunmäen-Mikkilän maan-
9231: vaikutusalueen asukkaat luovuttivat 18. 4. 1983 tien perusparantamiseen Kuortaneen
9232: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin johdolle n. kunnassa.
9233: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9234:
9235: Pentti Mäki-Hakola
9236:
9237:
9238:
9239:
9240: 27 0883005893
9241: 210 1983 vp.
9242:
9243: Raha-asia-aloite n:o 204
9244:
9245:
9246:
9247:
9248: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami~esta Metsäntutkimuslaitoksen
9249: Parkanon tutkimusaseman lisärakennuksen laajentamiseksi
9250:
9251:
9252: Eduskunnalle
9253:
9254: Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimus- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9255: aseman toiminta-alue käsittää Satakunnan, Ete- taen,
9256: lä-Pohjanmaan sekä Pirkka-Hämeen alueet.
9257: Uudisrakennukset valmistuivat v. 1975 ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9258: esimerkiksi varastotiloja pienentämällä saatiin 1984 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
9259: silloin kuudelle tutkijalle työtilat. markkaa Metsäntutkimuslaitoksen Par-
9260: Työtiloja tarvitaan tällä hetkellä 10 tutki- kanon tutkimusaseman lisärakennuksen
9261: jalle, koska tutkimustehtävät ovat kasvaneet ja laajentamiseksi.
9262: monet niistä sopivat erityisen hyvin tut-
9263: kimusasemalla selvitettäviksi.
9264: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9265:
9266: Lea Mäkipää Pentti Skön
9267: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
9268: 1983 vp. 211
9269:
9270: Raha-asia-aloite n:o 20'
9271:
9272:
9273:
9274:
9275: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta sahojen puunkyllästys-
9276: aineiden aiheuttamien haittojen tutkimiseksi
9277:
9278:
9279: Eduskunnalle
9280:
9281: Pentakloori-fenolivalmisteita ja lindaania käy- ristölle. Kyllästysaineiden haittoja vesieliöille ei
9282: tetään yleisesti sahoilla puunsuoja-aineina mm. ole määrärahojen puuttuessa riittävästi tutkittu.
9283: sinistymisen estämiseen ja tuhohyönteisten tor- Tämä olisi kuitenkin välttämätöntä asian laa-
9284: juntaan. Ne ovat kloorattuja hiilivetyvalmis- juuden ja vakavuuden selvittämiseksi. Tulisi
9285: teita, joita ei luonnostaan ympäristössä esiinny myös selvittää, millä tavoin sahat estävät ympä-
9286: ja joiden hajoaminen luonnossa on hyvin hi- ristölle vaarallisten puunsuoja-aineiden pääsyn
9287: dasta. Lindaanilla on DDT:n tapaan ominaisuus vesistöihin.
9288: rikastua ravintoketjuissa ja se varastoituo hel- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9289: posti rasvakudoksiin. taen,
9290: Myrkky kerääntyy kasveihin, joista se jou-
9291: tuu eläinten ravintoon. Pentakloori-fenolit ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9292: myös akuutisti myrkyllisiä. 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark·
9293: Sahoilla kyllästysprosessi sekä kyllästysainei- kaa käytettäväksi sahojen puunkylläs·
9294: den kuljetus ja käsittely aiheuttavat vaaran tysaineiden aiheuttamien haittojen tut-
9295: pinta- ja pohjavesille, kaloille ja muulle ympä- kimiseksi.
9296: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9297:
9298: Lea Mäkipää Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
9299: Vieno Eklund Mikko Vainio Reino Jyrkilä
9300: 212 1983 rd.
9301:
9302: Finansmotion nr 206
9303:
9304:
9305:
9306:
9307: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en
9308: translatorstjänst vid länsstyrelsen i Vasa län
9309:
9310:
9311: Tili Riksdagen
9312:
9313: Regeringsformens 14 § lovar de båda språk- läggning och betjäning kan inte tryggas genom
9314: grupperna i vårt land behandling enligt ena- att anställda utöver sina normala uppgifter
9315: handa grunder. Utöver stadgandena i regerings- måste hjälpa tili i översättningsuppgifter i. sta-
9316: formen om språkliga rättigheter reglerar språk- tens ämbetsverk.
9317: lagen användningen av finska och svenska vid Situationen vid länsstyrelsema i län med
9318: myndigheterna. svensk- och tvåspråkiga kommuner kräver åt-
9319: Betjäningen av svenskspråkiga sakägare samt gärder.
9320: svensk- och tvåspråkiga kommuner i statsad- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
9321: ministrationen är inte tillfredsställande. vördsamt,
9322: Förbättringar förutsätter svenska tjänster i
9323: tvåspråkiga län, skärpta krav på språkintyg, att Riksdagen i statsförslaget för år
9324: belöning av språkkunskaper, språkkunnig per- 1984 måtte uppta ett anslag om 70 000
9325: sonai i telefonväxel och information samt flera mk för inrättande av en översättartjänst
9326: översättartjänster. En tillfredsställande hand- vid länsstyrelsen i V asa län.
9327: Helsignfors den 21 april 1983
9328:
9329: Håkan Nordman Håkan Malm Mats Nyby
9330: Boris Renlund Jutta Zilliacus Sten Söderström
9331: Ole Norrback
9332: 1983 vp. 213
9333:
9334: Raha-asia-aloite n:o 206 Suomennos
9335:
9336:
9337:
9338:
9339: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta kielenkääntäjän viran
9340: perustamiseksi Vaasan läänin lääninhallitukseen
9341:
9342:
9343: Eduskunnalle
9344:
9345: Hallitusmuodon 14 §:ssä luvataan molem- dyttävää asioiden käsittelyä ja palvelua ei voida
9346: mille kieliryhmille maassamme samanlaisten pe- turvata sillä, että työntekijöiden täytyy taval-
9347: rusteiden mukainen kohtelu. Hallitusmuodon listen työtehtäviensä lisäksi avustaa valtion
9348: kielellisiä oikeuksia koskevien saannösten virastojen käännöstehtävissä.
9349: lisäksi kielilaki sääntelee suomen ja ruotsin Tilanne niiden läänien lääninhallituksissa,
9350: kielen käyttämisestä viranomaisten luona. joihin kuuluu ruotsin- ja kaksikielisiä kuntia,
9351: Ruotsinkielisten asianomistajien sekä ruotsin- vaatii toimenpiteitä.
9352: ja kaksikielisten kuntien palvelu ei valtionhal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9353: linnossa ole tyydyttävää. nioittavasti,
9354: Parannukset edellyttävät ruotsinkielisten vir-
9355: kojen perustamista kaksikielisiin lääneihin, kie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9356: litodistuksille asetettavien vaatimusten kiristä- 1984 tulo- ja menoarvioon 70 000 mar-
9357: mistä, asiantuntijoiden paikkaamista, kielitai- kan määrärahan yhden kielenkääntäjän
9358: toista puhelinvaihde- ja neuvontahenkilökuntaa viran perustamista varten Vaasan läänin
9359: sekä kielenkääntäjien toimien lisäämistä. Tyy- lääninhallitukseen.
9360: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9361:
9362: Håkan Nordman Håkan Malm Mats Nyby
9363: Boris Renlund Jutta Zilliacus Sten Söderström
9364: Ole Norrback
9365: 214 1983 rd.
9366:
9367: Finansmotion nr 207
9368:
9369:
9370:
9371:
9372: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för stöd åt svenska
9373: konstskolan i Nykarleby
9374:
9375:
9376: Till Riksdagen
9377:
9378: Alltför få svenskspråkiga sökanden har vun- slogs inrättande av en konstskola i Nykarleby.
9379: nit inträde tili högre konstutbildning i Finland. Finlandssvenska organisationer har hemställt om
9380: Teckningsundervisningen i grundskola och gym- åtgärder i skolstyrelsen och i undervisnings-
9381: nasium släpar efter i Svenskfinland på grund ministeriet. I regeringens kulturpolitiska redo-
9382: av den akuta bristen på formellt kompetenta görelse i oktober 1982 konstaterades att en
9383: teckningslärare. Svårast är situationen i svenska svenskspråkig konstskola bör grundas i Ny-
9384: Österbotten. karleby med Svenskfinland som rekryterings-
9385: Problematiken handlar inte enbart om bristen område.
9386: på teckningslärare. Alltför få finlandssvenska Lokaliseringen av konstskolan har underlät-
9387: ungdomar har sådana baskunskaper som krävs tat Nykarleby stads beredviliighet i fråga om
9388: för att bli antagna till exempelvis Konstindustri- planering samt nödiga utrymmen och ekono-
9389: ella högskolans olika utbildningslinjer eller ti11 miska utfästelser. Enligt stadsfullmäktiges be-
9390: arkitektutbildning i teknisk högskola. slut inleder den svenska konstskolan sin verk-
9391: Utbildningssituationen inom det visuella om- samhet hösten 1983. Skolan är tvåårig med
9392: rådet i Svenskfinland kräver åtgärder. Konst- möjlighet tili specialisering under ett tredje år.
9393: utbildningen måste stärkas på samtliga nivåer Statens bildkonstkommission har reserverat
9394: för att hela utbildningspyramiden skall få sta- 30 000 mk somstartbidrag för skolan.
9395: bilitet. Svenskfinland saknar fortfarande en Med hänvisning tili ovanstående föreslås
9396: konstskola på mellanstadienivå, medan sju vördsamt,
9397: finskspråkiga skolor verkar med statsunderstöd.
9398: Svenska Österbottens landskapsförbund har att Riksdagen i statsförslaget för år
9399: utrett behovet av svenskspråkiga teckningslärare 1984 måtte uppta 250 000 mk som
9400: och gjort en plan för hur konstutbildningen på verksamhetsunderstöd åt den nygrun-
9401: mellanstadienivån kunde utvecklas. Bl.a. före- dade svenska konstskolan i Nykarleby.
9402: Helsingfors den 21 april 1983
9403:
9404: Håkan Nordman Gunnar Jansson Ole Norrback
9405: Boris Renlund Håkan Malm Sten Söderström
9406: 1983 vp. 215
9407:
9408: Raha-asia-aloite n:o 207 Suomennos
9409:
9410:
9411:
9412:
9413: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaarlepyyn ruot-
9414: sinkielisen taidekoulun tukemiseen
9415:
9416:
9417: Eduskunnalle
9418:
9419: Liian harvat ruotsinkieliset hakijat ovat pääs- Uuteenkaarlepyyhyn. Suomenruotsalaiset järjes-
9420: seet harjoittamaan korkeamman tason taide- töt ovat esittäneet kouluhallitukselle ja opetus-
9421: opintoja Suomessa. Peruskoulun ja lukion pii- ministeriölle toivomuksen toimenpiteiksi. Halli-
9422: rustuksen opetus on Suomen ruotsinkielisellä tuksen lokakuussa 1982 antamassa kulttuuri-
9423: alueella jäänyt jälkeen sen johdosta, että päte- poliittisessa selonteossa todettiin, että ruotsin-
9424: vistä piirustuksen opettajista on kova puute. kielinen taidekoulu tulee perustaa Uuteenkaar-
9425: Tilanne on vaikein Pohjanmaan ruotsinkielisellä lcpyyhyn ja että sen oppilasaines tulisi maamme
9426: alueella. ruotsinkielisiltä alueilta.
9427: Ongelma ei koske yksinomaan piirustuksen- Taidekoulun sijoittamista on helpottanut
9428: opettajien puutetta. Aivan liian harvalla suo- Uudenkaarlepyyn kaupungin valmius osallistua
9429: menruotsalaisella nuorella on sellaiset perustie- suunnitteluun sekä järjestää tarpeelliset tilat ja
9430: dot, jotka tarvitaan esimerkiksi Taideteollisen antaa taloudellista tukea. Kaupunginvaltuuston
9431: korkeakoulun eri opetuslinjoille tai Teknillisen päätöksen mukaan ruotsalainen taidekoulu aloit-
9432: korkeakoulun arkkitehtiopintoja varten. taa toimintansa syksyllä 1983. Koulu on kaksi-
9433: Ruotsinkielisen alueen visuaalisen a:lan ope- vuotinen ja kolmantena vuonna on mahdolli-
9434: tustilanne tarvitsee toimenpiteitä. Taiteen ope- suus erikoistumiseen. Kaupungin kuvataidetoi-
9435: tusta kaikilla tasoilla tulee tehostaa, jotta koko mikunta on varannut 30 000 markkaa koulun
9436: opetuspyramidi vakiintuisi. Suomen ruotsinkie- alkupääomaksi.
9437: lisiltä alueilta puuttuu edelleenkin keskiasteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9438: taidekoulu, kun samanarkais,esti seitsemän suo- nioittavasti,
9439: menkielistä koulua toimii valtion tukemina.
9440: Ruotsinkielisen Pohjanmaan maakuntaliitto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9441: on selvittänyt ruotsinkielisten piirustuksen opet- 1984 tulo- ja menoarvioon 250 000
9442: tajien tarpeen ja tehnyt suunnitelman siitä, mi- markkaa Uudenkaarlepyyn vastaperuste-
9443: ten keskiasteen taiteen opetusta voitaisiin kehit- tun ruotsinkielisen taidekoulun toimin-
9444: tää. Mm. ehdotettiin taidekoulun perustamista nan tukemiseksi.
9445: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9446:
9447: Håkan Nordman Gunnar Jansson Ole Norrback
9448: Boris Renlund Håkan Malm Sten Söderström
9449: 216 1983 rd.
9450:
9451: Finansmotion nr 208
9452:
9453:
9454:
9455:
9456: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för produktion av
9457: finlandssvensk barn- och ungdomsmusik
9458:
9459:
9460: Tili Riksdagen
9461:
9462: Vi upplever idag ett glädjande uppsving för landssvenska rockkonserter i fortsättningen
9463: den finlandssvenska populärmusrken. Det finns borde därför intas i statsbudgeten för 1984.
9464: många orkestrar med unga musiker som spelar Ett dylikt anslag behövs för att täcka bl.a.
9465: och sjunger på svenska. För den svenska iden- transportkostnaderna och för avlönandet av den
9466: titeten bland dagens barn och ungdom är det personai som behövs för förberedelserna.
9467: viktigt att det finns lika möjligheter att idka För att bereda de unga musikerna tillfällen
9468: all slags verksamhet på det egna modersmålet. att uppträda är det givetvis nödvändigt att de
9469: Inhemsk populärmusrk är också i ett annat blir kända i en större krets. Det sker bäst
9470: perspektiv ett viktigt försvar för vår natio- genom spridning av skivor och kassetter, där
9471: nella kultur, både den svenska och den finska. de medverkar. Att göra inspelningar och dy-
9472: För att den finlandssvenska ungdomsmusiken likt är också dyrt. Därför vore det ytterst vik-
9473: också i fortsättningen skall blomstra och vidare- tigt att erhålla stöd för produktion av finlands-
9474: utvecklas är det viktigt att de unga musikerna svensk ungdomsmusik.
9475: ges möjligheter att uppträda. Det här är ett Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
9476: problem speciellt för de s:k. rockorkestrarna. dertecknade,
9477: Samtidigt har man märkt att det är just dessa
9478: orkestrar som står för mycket av nyskapandet att Riksdagen i statsförslaget för
9479: i den finlandssvenska ungdomsmusiken. Det be- 1984 på moment 29.91.52 måtte uppta
9480: hövs dock olika former av uppmuntran och 100 000 mk som stöd till produktion
9481: stöd för att göra rock-banden kända. En sådan av finlandssvensk barn- och ungdoms-
9482: uppmuntran var SöU-rocken sommaren 1982 musik samt för anordnandet av finlands-
9483: i Molpe och Nylandia-rock i oktober i Helsing- svenska ungdomsmusikkonserter och att
9484: fors. För arrangörerna blev konserterna dock detta stöd skall disponeras av Finlands
9485: ekonomiskt betungande, men det är viktigt att Svenska Ungdomsförbund.
9486: traditioneo fortsätter. Ett anslag för s.törre fin-
9487: Helsingfors den 22 april 1983
9488:
9489: Håkan Nordman Jutta Zilliacus
9490: Håkan Malm Elisabeth Rehn
9491: 1983 vp. 217
9492:
9493: Raha-asia-aloite n:o 208 Suomennos
9494:
9495:
9496:
9497:
9498: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisen las-
9499: ten- ja nuorisomusiikin tuottamiseen
9500:
9501:
9502: Eduskunnalle
9503:
9504: Koemme tällä hetkellä ilahduttavaa suomen- tulisi tästä syystä ottaa määräraha vuoden
9505: ruotsalaisen kansanmusiikin nousukautta. Mo- 1984 tulo- ja menoarvioon. Tällainen määrä-
9506: net nuorista koostuneet orkesterit soittavat ja raha on tarpeellinen mm. kuljetuskustannuksia
9507: laulavat ruotsiksi. Tämän hetken lasten ja nuor- varten sekä valmisteluun tarvittavan henkilö-
9508: ten ruotsinkielisen identiteetin kannalta on tär- kunnan palkaamista varten.
9509: keätä, että heillä on yhtäläiset mahdollisuudet Nuorten muusikkojen esiintymistilaisuuksien
9510: harjoittaa kaikenlaista toimintaa omalla äidinkie- järjestämiseksi on luonnolliseSrti välttämätöntä
9511: lellään. Kotimainen kansanmusiikki on myös toi- tehdä heidät tunnetuiksi laajemmissa piireissä.
9512: saalta tärkeä näkökohta kansallisen kulttuurim- Tämä tapahtuu parhaiten levittämällä niitä
9513: me puolustamisessa, niin hyvin ruotsinkielisen äänilevyjä ja kasetteja, jotka he ovat äänittä-
9514: kuin suomenkielisen. neet. Levytykset ja muut tuotteet ovat myös
9515: Jotta suomenruotsalainen nuorisomusiikki kalliita. Tästä syystä olisi erittäin tärkeätä
9516: myös tulevaisuudessakin kukoistaisi ja jotta sitä saada tukea suomenruotsalaista nuorisomusiik-
9517: voitaisiin edelleen kehittää, on tärkeätä, että kia varten.
9518: nuorille muusikoille annetaan mahdollisuudet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9519: esiintymiseen. Tämä on erityisesti ns. rockor- nioittavasti,
9520: kesterien pulma. Samalla on todettu juuri näi-
9521: den orkesterien luovan suuren osan suomen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9522: ruotsalaisesta nuorisomusiikista. Rock-yhtyeiden 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
9523: tunnetuksi tekemiseksi tarvitaan kuitenkin eri- 29.91.52 100 000 markkaa suomenruot-
9524: laisia rohkaisumuotoja ja tukea. Tämän laatui- salaisen lapsi- ja nuorisomusiikin tuot-
9525: nen rohkaisu oli SöU-rock kesällä 1982 Mol- tamisen tukemiseksi sekä suomenruotsa-
9526: pessa ja Nylandia-rock lokakuussa Helsingissä. laisten nuorisomusiikkikonserttien järjes-
9527: Järjestäjille muodostuivat konsertit kuitenkin tämiseksi ja että tämän tuen jakaminen
9528: taloudellisesti raskaiksi, mutta on tärkeätä, että annettaisiin Finland Svenska Ungdoms-
9529: perinne jatkuu. Suurten suomenruotsalaisten förbundin tehtäväksi.
9530: rock-konserttien järjestämiseksi tulevaisuudessa
9531: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9532:
9533: Håkan Nordman Jutta Zilliacus
9534: Håkan Malm Elisabeth Rehn
9535:
9536:
9537:
9538:
9539: 28 0883005893
9540: 218 198.3 rd.
9541:
9542: Finansmotion nr 209
9543:
9544:
9545:
9546:
9547: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag åt kommunerna för
9548: idrottsverksamhet
9549:
9550:
9551: Tili Riksdag_en
9552:
9553: ldrott i olika former intresserar landets samhetsunderstöd till lokala idrottsföreningar.
9554: befolkning i alla åldrar. ldrottsintresset har 1 samband med beredningen av idrottslagen
9555: varierande mål. Tävlingsidrotten ger en del uttalades att maximibeloppet för understödet tili
9556: ett betydelsefullt livsinnehåll, medan igen mo- idrottsföreningar skulle vara minst 10 mark
9557: tionsidrotten för andra innebär god fysiSik och per kommuninvånare. Trots stegvisa förhöj-
9558: psykisk kondition. 1 motiveringarna tili id- ningar berättigar för närvarande högst 7,5 mark
9559: rottslagen av år 1980 konstateras idrottens sam- per invånare tili statsandel, vilket inte alls
9560: hälleliga betydelse vara stor, varför idrotts- och motsvarar föreningarnas behov av samhällsstöd.
9561: motionsverksamheten bör stödas genom ända- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
9562: målsenliga idrottspolitiska åtgärder. vördsamt,
9563: 1 första hand ankommer det på staten och
9564: kommunema att skapa allmänna förutsättningar att Riksdagen i statsförslaget för år
9565: för verksamheten, medan i huvudsak idrottsor- 1984 på moment 29.91.50 upptar
9566: ganisationema och -föreningarna skall svara för 24 000 000 mark /ör statsandelar till
9567: verksamheten. Det omfattande frivilliga före- kommuner för idrottsföreningars verk-
9568: ningsarbetet bör uppmuntras av stat och kom- samhet samt för allmän förkovran av
9569: mun. idrottsväsendet och /ör transportkostna-
9570: Enligt idrottslagen erhåller kommunema der, varvid som till statsandel berättigad
9571: statsandelar för kostnader som härrör från verk- utgift skulle fastställas högst 9 mark
9572: per kommuninvånare.
9573: Helsingfors den 21 april 1983
9574:
9575: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
9576: Elisabeth Rehn Ole Norrback Ole Wasz-Höckert
9577: Sten Söderström Jutta Zilliacus
9578: 1983 vp. 219
9579:
9580: Raha-asia-aloite n:o 209 Suomennos
9581:
9582:
9583:
9584:
9585: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille urheilutoi-
9586: mintaa varten
9587:
9588:
9589: Eduskunnalle
9590:
9591: Eri urheilulajit kiinnostavat maamme kaiken että urheiluyhdistysten tuen enimmäismäärä
9592: ikäistä väestöä. Liikuntaharrastuksella on eri- olisi vähintään 10 mk kutakin kunnan asukasta
9593: laisia päämääriä. Kilpailu-urheilu antaa elämälle kohden. Asteettaisista korotuksista huolimatta
9594: varsin tärkeätä sisältöä, kun taas kuntoliikunta valtionapuun oikeuttaa tällä hetkellä enintään
9595: merkitsee useille hyvää ruumiinkuntoa ja mie- 7,5 mk asukasta kohden, mikä ei läheSJkään
9596: lenterveyttä. Vuoden 1980 liikuntalain peruste- vastaa yhdistyksen tarvitsemaa yhteiskunnan
9597: luissa todettiin liikunnan suuri yhteiskunnalli- tukea.
9598: nen merkitys, minkä johdosta urheilu- ja lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9599: kuntatoimintaa tulee tukea tarkoituksenmukai- nioittavasti,
9600: sin liikuntapoliittisin toimenpitein.
9601: Ensi sijassa valtion ja kuntien asiana on luoda että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9602: toiminnalle yleiset edellytykset, kun taas urhei- 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
9603: lujärjestöjen ja -yhdistysten tulee vastata toi- 29.91.50 24 000 000 markkaa valtion-
9604: minnasta. Valtion ja kuntien tulee rohkaista apuna kunnille urheiluyhdistysten toi-
9605: laajaa vapaaehtoista yhdistystoimintaa. mintaa ia liikuntatoiminnan yleistä edis-
9606: Liikuntalain mukaan kunnat saavat valtion- tämistä sekä kulietuskustannuksia var-
9607: osuuksia paikallisten urheiluyhdistysten toimin- ten, iolloin valtionosuuteen oikeutta-
9608: nan tukemisesta aiheutuneita kuluja varten. viksi kuluiksi vahvistettaisiin korkein-
9609: Liikuntalain valmistelun yhteydessä lausuttiin, taan 9 mk kunnan asukasta kohden.
9610: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9611:
9612: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
9613: Elisabeth Rehn Ole Norrback Ole Wasz-Höckert
9614: Sten Söderström Jutta Zilliacus
9615: 220 1983 rd.
9616:
9617: Finansmotion nr 210
9618:
9619:
9620:
9621:
9622: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för återsställande av
9623: Perho ås nedre lopp
9624:
9625:
9626: Till Riksdagen
9627: Perho å har varit mycket värdefull lekplats medföra avsevärda s:kador för fiskerihushåll-
9628: för bl.a. vandringssik och öring. Älvens fiskeri- ningen. I 1982 års statsbudget fanns ett om-
9629: ekonomiska betydelse är fortfarande stor. På nämnande i anslutning till anslaget för ovan
9630: 1960-talet genomfördes vattenståndsregleringen nämnda reglering om att en alternativ vatten-
9631: för åns nedre lopp. För fiskens lek viktiga hushållningsplan skall uppgöras för Perho å.
9632: forsavsnitt rensades och bl.a. Värabäcken av- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
9633: stängdes. vördsamt,
9634: I vårt land finns erfarenhet av återställande
9635: av forsavsnitt för fiskerihushållningen, t.ex. Si- att Riksdagen i statsförslaget för år
9636: mojoki och även erfarenheterna från Sverige 1984 på moment 30.40.77 måtte uppta
9637: är goda. Återställandet bör ske utan att över- ett anslag om 1 000 000 mk för att
9638: svämningsskyddet blir lidande. återställa Perho ås nedre lopp och dess
9639: Regleringen av mellersta delen kommer att fiskeriekonomiska värden.
9640: Helsingfors den 21 april 1983
9641:
9642: Håkan Nordman Ole Norrback Sten Söderström
9643: 1983 vp. 221
9644:
9645: Raha-asia-aloite n:o 210 Suomennos
9646:
9647:
9648:
9649:
9650: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Perhonjoen alajuoksun
9651: palauttamitseen entiselleen
9652:
9653:
9654: Eduskunnalle
9655:
9656: Perhonjoki on ollut mm. vaellussiian ja tai- huomattavia vahinkoja kalataloudelle. Vuoden
9657: menen hyvin tärkeä kutupaikka. Joen kalastus- 1982 tulo- ja menoarviossa oli edellä mainit-
9658: taloudellinen merkitys on edelleen huomattava. tuun säännöstelymäärärahaan liittyvä lausuma
9659: Joen alajuoksulla suoritettiin 1960-luvulla ve- siitä, että Perhonjokea varten tullaan laatimaan
9660: den pinnan säännöstely. Kalan kudun kannalta vaihtoehtoinen vesienhuoltosuunnitelma.
9661: tärkeitä ko~kiosuuksia perattiin ja mm. Vära- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9662: bäcken suljettiin. nioittavasti,
9663: Maassamme on kokemusta koskiosuuksien
9664: palauttamisesta kalataloudelle sopiviksi, esim. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9665: Simojoki. Ruotsissa saadut kokemukset ovat 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
9666: myös hyviä. Palauttamisen tulee tapahtua ilman, 30.40.77 1 000 000 markkaa Perhonjoen
9667: että tulviruissuoja joutuu ~siitä kärsimään. alajuoksun ja sen kalataloudellisten arvo-
9668: Keskiosan säännöstely tulee aiheuttamaan jen palauttamiseksi entiselleen.
9669: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9670:
9671: Håkan Nordman Ole Norrback Sten Söderström
9672: 222 1983 rd.
9673:
9674: Finansmotion nr 211
9675:
9676:
9677:
9678:
9679: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för försök med om-
9680: rådesarkitekt i svenska Österbotten
9681:
9682:
9683: Tili Riksdagen
9684:
9685: Svenska Österbottens landskapsförbund har Arkitekturkommission har landskapsförbundet
9686: ända sedan 1970-talets början aktivt gått in för utfört ett planeringsprojekt "Bandbyn i Max-
9687: att slå vakt om det traditionella byggnads- mo" med avsikt att få fram nya planerings-
9688: Gkicket i Ös,terbotren. Samtidigt har land- modeller för genuina österbottniska miljöer
9689: skapsförbundet genom olika projekt försökt få med relativt tät bebyggelse och ett starkt
9690: till stånd en debatt och en förändring av ny- inslag av traditionellt byggnadsskick.
9691: byggnadsplaneringen, så att man skulle åstad- Senaste år gjorde Svenska Österbottens
9692: komma en bättre anpassning till det befintliga landskapsförbund ett slags experiment med om-
9693: byggnadsbeståndet och till kulturmiljön i stort. rådesarkitekt. Försöksverksamheten, som be-
9694: På årligen återkommande seminarier för för- drevs med hjälp av en civiltjänstgörande arki-
9695: troendevalda och tjänsteinnehavare behandlas tekt, borde kunna återupptas. Detta förut-
9696: grundrenoveringsfrågor samt byggnads- och by- sätter att den tas med i det försöksprojekt med
9697: planering i befintlig miljö. Landskapsförbundet områdesarkitekter som indkesmin~steriet bedri-
9698: har medverkat ti11 utgivande av handlednings- ver. Landskapsförbundets anhållan 1982 av-
9699: böcker. För att få fram nya hustyper som slogs.
9700: är anpassade ti11 det österbottniska byggnads- Med hänvisning till ovanstående föreslås vörd-
9701: skicket arrangerade förbundet 1980 tillsam- samt,
9702: mans med andra en riksomfattande arkitekt-
9703: tävling. Tävlingen rönte stort intresse och att Riksdagen i statsförslaget för år
9704: bidrog ti11 att arkitekturdebatten är mycket 1984 måtte uppta ett anslag om
9705: livlig i Österbotten. 100 000 mk för försökt med områdes-
9706: Med ekonomiskt stöd från bl. a. Statens arkitekt inom Svenska Osterbottens
9707: landskapsförbunds verksamhetsområde.
9708: Helsingfors den 21 april 1983
9709:
9710: Håkan Nordman Håkan Malm Jutta Zilliacus
9711: Boris Renlund Sten Söderström Mats Nyby
9712: Ole Norrback
9713: 1983 vp. 223
9714:
9715: Raha-asia-aloite n:o 211 Suomennos
9716:
9717:
9718:
9719:
9720: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta aluearkkitehtikokei-
9721: luun ruotsinkielisellä Pohjanmaalla
9722:
9723:
9724: Eduskunnalle
9725:
9726: Ruotsinkielisen Pohjanmaan maakuntaliitto maakuntaliitto on suorittanut "Bandbyn i Max-
9727: on aina 1970-luvun alusta saakka aktiivisesti mo" -nimisen suunnitteluhankkeen sellaisten
9728: valvonut perinteistä pohjalaista rakennustapaa. uusien alkuperäisten pohjalaisten ympäristöjen
9729: Maakuntaliitto on samaan aikaan pyrkinyt saa- luomiseksi, joiden asutus on taaja ja joiden
9730: maan aikaan keskustelua uudisrakentamisen perinteisen rakennustavan leima on ilmeinen.
9731: suunnitrelun muuttamiseksi siten, että se mu- Viime vuonna ruotsinkielisen Pohjanmaan
9732: kautettaisiin paremmin nykyisiin rakennuksiin maakuntaliitto suoritti eräänlaisen aluearkkiteh-
9733: ja yleensä kulttuuriympäristöön. tikokeilun. Kokeilutoimintaa, joka tapahtui yk-
9734: Luottamushenkilöiden ja toimenhaltijoiden sityisen arkkitehdin johdolla, tulisi voida jat-
9735: jokavuotisessa seminaarissa käsitellään peru~ kaa. Tämä edellyttää sitä, että se otetaan mu-
9736: parannuskysymyksiä sekä ympäristön rakenta- kaan sisäasiainministeriön suorittamaan alue-
9737: mis- ja rakennuskaavasuunnitelmia. Maakunta- arkkitehtien kokeiluhankkeeseen. Maakuntalii-
9738: liitto on myötävaikuttanut opaskirjojen julkai- ton vuonna 1982 tekemä hakemus hylättiin.
9739: semiseen. Jotta voitaisiin luoda uusia raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9740: nustyyppejä, jotka sopivat pohjalaiseen raken- nioittavasti,
9741: nustyyliin, liitto järjesti vuonna 1980 yhdessä
9742: muiden kanssa valtakunnallisen arkkitehtikilpai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9743: lun. Kilpailu herätti suurta huomiota ja sai ai- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000
9744: kaan sen, että keskustelu arkkitehtuurista on markan määrärahan aluearkkitehtikokei-
9745: Pohjanmaalla varsin vilkasta. lua varten ruotsinkielisen Pohjanmaan
9746: Mm. Valtion Arkkitehtitoimikunnan tuella maakuntaliiton toiminta-alueella.
9747: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
9748:
9749: Håkan Nordman Håkan Malm Jutta Zilliacus
9750: Boris Renlund Sten Söderström Mats Nyby
9751: Ole Norrback
9752: 224 1983 rd.
9753:
9754: Finansmotion nr 212
9755:
9756:
9757:
9758:
9759: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för utbyggnad av
9760: Österbottens Gentralyrkesskola
9761:
9762:
9763: Tili Riksdagen
9764:
9765: Österbottens Centralyrkesskola inledde sin mycket bristfällig och belysningen, särskilt i
9766: verksamhet år 1955 med 6 avdelningar och 9 undervisningsutrymmena, fyller inte gällande
9767: studielinjer. Under årens lopp har antalet av- normvärden. 1 anslutning tili igångsättande av
9768: delningar ökat tili 9 och studielinjer tili 19 nya studielinjer har behovet av socialutrym-
9769: utan att någon tilibyggnad ägt rum. Utrym- men inte kunnat beaktas. Frisöravdelningen
9770: mena har tili bristningsgränsen utnyttjats för och elektroniklinjen saknar helt dylika utrym-
9771: de oundgängliga behoven. Svårigheterna att men.
9772: bedriva en ändamålsenlig praktisk och teoretisk För fortsatt behandling i behöriga instanser
9773: undervisning har med åren successivt ökat. insändes 29. 6. 1978 planen på en tilibyggnad,
9774: Elevernas utrymmen för tilibringande av pau- utbyggnad och sanering av skolbyggnaden.
9775: ser och mellantimmar har reducerats tili mini- Skolan har en central roll inom yrkesut-
9776: mum. Ett otvetydigt belägg härför är att bildningen i regionen och för den svensksprå-
9777: nyttoytan per elev är 15,1 m2 , medan det av kiga befolkningen i vårt land och därför bör
9778: Yrkesutbildningsstyrelsen rekommenderade rikt- skolans verksamhetsmöjligheter tryggas. Ut-
9779: värdet är 20 m2 per elev. Sedan år 1963 har byggnads- och saneringsplanerna bör med det
9780: skolans direktion regelbundet gjort framställ- snaraste förverkligas icke minst med tanke på
9781: ningar om tilibyggnad och sanering dock hittills den kommande mellanstadiereformen med sina
9782: utan resultat. krav på utökade och tidsenliga utrymmen.
9783: Skolans elnät är på grund av överbelastning Med ovanstående motivering föreslås här-
9784: en orsak tili ständiga bekymmer. VVS-anlägg- med vördsamt,
9785: ningarna är efter en 25-årig användning synner-
9786: ligen hårt ansträngda och överbelastningen har att Riksdagen i statsförslaget för år
9787: lett tili att distributionen av varmvatten och 1984 måtte uppta 3 000 000 mk för
9788: värme ,tili perifera delar av skolbyggnaden inte utbyggnad och sanering av Österbottens
9789: kunnalt tillgodoses. Luftkonditioneringen är Centralyrkesskola.
9790: Helsingfors den 13 april 1983
9791:
9792: Ole Norrback Boris Renlund
9793: Håkan Nordman Håkan Malm
9794: 1983 vp. 225
9795:
9796: Raha-asia-aloite n:o 212 Suomennos
9797:
9798:
9799:
9800:
9801: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Österbottens Central-
9802: yrkesskola -nimisen ammattikoulun laajentamiseen
9803:
9804:
9805: Eduskunnalle
9806:
9807: Pohjanmaan Keskusammattikoulu aloitti toi- tiloissa, ei täytä voimassa olevia arvoja. Uusia
9808: mintansa vuonna 1955, jolloin siinä oli kuusi opetussuuntia perustettaessa ei sosiaalitilojen
9809: osastoa ja yhdeksän opintosuuntaa. Vuosien tarvetta ole voitu ottaa huomioon. Kampaame-
9810: kuluessa on osastojen lukumäärä lisääntynyt yh- osastolta ja elektroniikkalinjalta puuttuvat täl-
9811: deksäksi ja opintosuuntien yhdeksäksitoista il- laiset tilat kokonaan.
9812: man, että lisätiloja olisi rakennettu. Tiloja on Asianomaisissa asteissa tapahtuvaa jatkokäsit-
9813: käytetty äärimmilleen välttämättömiin tarpei- telyä varten lähetettiin 29. 6. 1978 lisäraken-
9814: siin. Käytännön ja teorian tarkoituksenmukai- nussuunnitelma, laajennussuunnitelma ja koulu-
9815: sen opetuksen vaikeudet ovat vuosien mittaan rakennuksen saneerauStt:a koskeva suunnitelma.
9816: asteittain kasvaneet. Oppilaille taukoja ja väli- Koulun asema on keskeinen alueen ammatti-
9817: tunteja varten tarkoitetut tilat ovat vähentyneet kasvatuksen samoin kuin maamme ruotsinkieli-
9818: minimiinsä. Eittämätön todiste tästä on se, sen väestön kannalta ja tästä syystä tulee kou-
9819: että käytettävissä oleva pinta-ala oppilasta koh- lun toimintamahdollisuudet turvata. Laajennus-
9820: den on 15,1 m2, kun ammattikasvatushallituk- ja saneeraussuunnitelmat tulee mitä pikimmin
9821: sen suosittelema ohjearvo on 20 m2 oppilasta toteuttaa etenkin tulevaa keskiasteen uudistus•ta
9822: kohden. Vuodesta 1963 lähtien on koulun ajatellen, joka vaatii laajempia ja ajanmukai-
9823: johtokunta tehnyt säännöllisesti esityksiä lisä- sia tiloja.
9824: tilojen rakentamiseksi ja saneeraukseksi, mutta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9825: tähän mennessä ilman menestystä. nioittavasti,
9826: Koulun sähköverkko on ylikuormituksen ta-
9827: kia jatkuvan huolen aihe. LVI-laitteet ovat 25- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9828: vuotisen käytön jälkeen huomattavan rasittu- 1984 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
9829: neita, ja ylikuormitus on johtanut siihen, että markkaa Pohjanmaan Keskusammatti-
9830: lämpimän veden jakelua ei ole voitu hoitaa koulun laajentamista ja saneerausta var-
9831: koulurakennuksen laitaosiin. Ilmastointi on hy- ten.
9832: vin puutteellinen, ja valaistus, etenkin Opetus-
9833: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
9834:
9835: Ole Norrback Boris Renlund
9836: Håkan Nordman Håkan Malm
9837:
9838:
9839:
9840:
9841: 29 0883005893
9842: 226 1983 rd.
9843:
9844: Finansmotion nr 213
9845:
9846:
9847:
9848:
9849: Norrback m.fl.: Om · anvisande av anslag för främjande av
9850: svenskspråkig skönlitteratur
9851:
9852:
9853: Till Riksdagen
9854:
9855: Mycken uppmärksamhet har under de gång- land. De medel som under tidigare år anslagits
9856: na åren ägnats barn- och ungdomskulturen. för understödande av svenskspräkig skönlittera-
9857: Den har behandlats avolika kommitteer, senast tur är otillräckliga. En ökning av dessa medel
9858: bl.a. den statliga kommitten för det intematio- som skulle användas uttryckligen för bam-
9859: nella Barnåret och den parlamentariska ung- och ungdomslitteratur kan också sporra för-
9860: domskommitten. Diskussionen präglas av en fattama att ägna sig åt denna genre. Det kan
9861: stor oro för att s.k. skräpkultur har en menlig ej heller nog understrykas viiken betydelse
9862: inverkan på bam och ungdom. Förbud, högre svensk litteratur har för att stöda den språk-
9863: skatter osv. har föreslagits som åtgärder att liga utvecklingen hos bam som tillhör en
9864: försöka ändra de ungas läsarvanor. språklig minoritet.
9865: Viktigare än dylika negativa åtgärder vore Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
9866: att stöda de positiva altemativen. Ett alltför dertecknade vördsamt,
9867: välkänt faktum är att s.k. goda bam- och
9868: ungdomsböcker relativt sett är mycket dyra. att RJksdagen i statsförslaget för år
9869: De små upplagoma på svenskt håll i vårt land 1984 på moment 29.90.52 måtte upp-
9870: accentuerar problemet ytterligare. ta 50 000 mk för främjande av
9871: Därför vore det viktigt att staten i högre svenskspråkig skönlitteratur för att
9872: grad än idag skulle understöda svenskspråkig kunna användas som stöd för barn-
9873: bam- och ungdomslitteratur som ges ut i vårt och ungdomslitteratur.
9874: Helsingfors den 22 april 1983
9875:
9876: Ole Norrback Håkan Malm
9877: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
9878: 1983 vp. 227
9879:
9880: Raha-asia-aloite n:o 213 Suomennos
9881:
9882:
9883:
9884:
9885: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen kauno-
9886: kirjallisuuden edistämiseen
9887:
9888:
9889: Eduskunnalle
9890:
9891: Viime vuosien aikana on kiinnitetty paljon Ruotsinkielisen kaunokirjallisuuden tukemiseksi
9892: huomiota lasten ja nuorten kulttuuriin. Sitä aikaisempina vuosina myönnetyt määrärahat
9893: on käsitelty erilaisissa komiteoissa, viimeksi ovat riittämättömät. Näiden varojen lisäämi-
9894: mm. valtion kansainvälisen Lapsen vuoden ko- nen nimenomaan lasten ja nuorten kirjalli-
9895: mitessa ja parlamentaarisessa nuorisokomiteas- suuden hyväksi saattaa myös kannustaa kir-
9896: sa. Keskustdua leimaa suuri huoli siitä, että jailijoita antautumaan tälle kirjallisuuden alalle.
9897: ns. roskakulttuuri vaikuttaa haitallisesti lap- Riittävästi ei myöskään voida korostaa sitä, mi-
9898: siin ja nuoriin. Nuorten lukutottumusten muut- kä merkitys ruotsinkielisellä kirjallisuudella on
9899: tamiseksi on ehdotettu kieltoja, korkeampia kielelliseen vähemmistöön kuuluvien lasten kie-
9900: veroja ym. toimenpiteitä. len kehittämisessä.
9901: Tärkeämpää kuin edellä mainitunlaiset kiel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9902: teiset toimenpiteet olisi myönteisten vaihtoeh- nioittavasti,
9903: tojen tukeminen. Peräti tunnettu tosiasia on,
9904: että ns. hyvät lasten- ja nuortenkirjat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9905: suhteellisesti varsin kalliita. Maassamme pai- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
9906: nettavat pienet ruotsinkieliset painokset ko- 29.90.52 50 000 markkaa ruotsinkieli-
9907: rostavat pulmaa vielä enemmän. sen kaunokirjallisuuden edistämiseksi,
9908: Tästä syystä olisi tärkeätä, että valtio en- jotta sitä voitaisiin käyttää lasten ;a
9909: tistä enemmän tukisi ruotsinkielistä, maassam- nuorten kirjallisuuden tukemiseksi.
9910: me julkaistavaa lasten ja nuorten kirjallisuutta.
9911: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
9912:
9913: Ole Norrback Håkan Malm
9914: Elisabeth Rehn Ole W asz-Höckert
9915: 228 1983 rd.
9916:
9917: Finansmotion nr 214
9918:
9919:
9920:
9921:
9922: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för grundande av ett
9923: traditionsarkiv i Vasa
9924:
9925:
9926: Tili Riksdagen
9927:
9928: I svenska Österbotten har man länge insett fulla materialet i Österbottens bykistor och ma-
9929: behovet av ett traditionsarkiv, som kunde tili- teria! rörande de livaktiga österbottniska folk-
9930: varata och levandegöra etnologiskt och folk- rörelserna.
9931: loristis~t materia! i landskapet. Statliga myn- Riksdagen har två år i följd gett anslag för
9932: digheter har uppmärksamgjorts på behovet av insamling av traditionsmaterial i svenska Ös-
9933: en aktiv arkivverksamhet bl.a. av Svenska Ös- terbotten. Riksdagens beslut kan ses som ett
9934: terbottens landskapsförbund och Svenska lit- principiellt erkännande av den verksamhet, som
9935: teratursällskapet i Finland. bedrivs i svenska Österbotten på det här om-
9936: Svenska litteratursällskapets Folkkultursar- rådet. I konsekvensens namn kan nästa år
9937: kiv har ett ovärderligt etnologiskt och folk- en uppföljning ske så att ett traditionsarkiv
9938: loristiskt materia!, som samlats in under snart grundas i Vasa som en avdelning inom Folk-
9939: ett sekel men med en särskild intensitet under kultursarkivet.
9940: de fyra senaste decennierna. En betydande del Det är angeläget att det fortfarande jäm-
9941: av detta materia! härrör från Österbotten. Det- förelsevis mycket enhetliga och för tradiotions-
9942: ta' materiai håller på att mikrofilmas såsom forskningen giv&nde område, som det svenska
9943: en säkerhetsåtgärd. Litteratursällskapet anser kustområdet i Österbotten utgör, bereds möj-
9944: att det är viktigt att kopioma förvaras på en lighet till förvaring och bearbetning av mate-
9945: annan plats än huvudarkivet. I Vasa finns för ria! som tillvaratagits där. Arkivverksamhet av
9946: detta ändamål brandsäkra arkivutrymmen till ovan skisserat slag skulle kunna ge området
9947: förfogande i anslutning tili landskapsförbundets en betydande kulturell stimulans.
9948: och Finlands svenska folkmusikinstituts arkiv. Ändamålsenliga utrymmen för det planerade
9949: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura har deponerat traditionsarkivet kan ställas till förfogande i
9950: sina motsvarande kopior i en arkivavdelning i Vasa. För att framgångsrikt kunna bedriva
9951: Joensuu. arkivverksamheten bör vid arkivet inrättas
9952: Om det planerade arkivet i Vasa får tillgång följande tjänster: en arkivarietjänst, en assis-
9953: till kopior av sällskapets samlingar, kommer tenttjänst och en kaslisttjänst.
9954: det att kunna på ett värdefullt sätt betjäna Med hänvisning till ovan anförda föreslår
9955: studerandena i Österbotten, men också all- undertecknade,
9956: mänheten och den lokala österbottniska forsk-
9957: ningen. att Riksdagen i statsförslaget för år
9958: Ett traditionsarkiv i Vasa skulle i sam- 1984 måtte uppta 300 000 mark åt
9959: arbete med Folkkultursarkivet i Helsingfors Svenska litteratursällskapet i Finland
9960: kunna bedriva materialinsamling i Österbotten, för grundande av ett traditionsarkiv i
9961: men även kunna ta hand om äldre arkivalier, V asa som en avdelning inom Folkkul-
9962: som nu är utspridda i landskapet och svår- tursarkivet som upprätthålls av Svenska
9963: tillgängliga. Ett österbottniskt traditionsarkiv litteratursällskapet i Finland.
9964: kunde också inventera och tilivarata det värde-
9965: Helsingfors den 13 april 1983
9966:
9967: Ole Norrback Boris Renlund
9968: Håkan Nordman Håkan Malm
9969: 1983 vp. 229
9970:
9971: Raha-asia-aloite n:o 214 Suomennos
9972:
9973:
9974:
9975:
9976: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta perinnearkiston perus-
9977: tamiseksi Vaasaan
9978:
9979:
9980: Eduskunnalle
9981:
9982: Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on jo kauan taa Pohjanmaan kyläkirstujen sisältämää mate-
9983: tiedostettu tarve perustaa perinnearkisto, joka riaalia sekä vilkkaita pohjalaisia kansantoimin-
9984: tallentaisi ja elvyttäisi maakunnan etnologista toja koskevaa materiaalia.
9985: ja kansantietouteen perustuvaa materiaalia. Ak- Eduskunta on jo kahtena perättäisenä vuon-
9986: tiivisen arkistointitoiminnan tarpeeseen ovat na myöntänyt määrärahan perinnemateriaalin
9987: valtiovallan huomiota kiinnittäm:et mm. Svens- keräämiseksi ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta.
9988: ka Österbottens landskapsförbund ja Svenska Eduskunnan päätöstä voidaan pitää periaatteel-
9989: litteratursällskapet i Finland. lisena tunnustuksena toiminnasta, jota harjoite-
9990: Svenska litteratursällskapets Folkkultursarki- taan ruotsinkielisellä Pohjanmaalla tällä alalla.
9991: villa on korvaamatonta etnologista ja kansan- Johdonmukaisuuden nimissä tästä tulisi seu-
9992: tietouteen perustuvaa materiaalia, jota on ke- rata, että Vaasaan perustettaisiin perinnearkis-
9993: rätty lähes vuosisadan ajan, mutta erityisen to, joka olisi folkkultursarkivetin sisäinen osas-
9994: voimaperäisesti neljän viime vuosikymmenen to.
9995: aikana. Suuri osa tästä materiaalista on peräisin On tärkeätä, että vieläkin melko yhtenäi-
9996: Pohjanmaalta. Tätä materiaalia mikrofilmataan selle ja perinnetutkimuksen kannalta antoisalle
9997: parhaillaan eräänlaisena varmuustoimenpiteenä. alueelle, jollainen Pohjanmaan rannikkoalue on,
9998: Litteratursällskapet on sitä mieltä, että on tär- annettaisiin mahdollisuus tallentaa ja käsitellä
9999: keätä, että jäljenaöksiä säilytetään muualla kuin alueelta tallennettua materiaalia. Edellä kaa-
10000: pääarkistossa. Vaasassa on tätä varten sopivia vailtu arkistotoiminta saattaisi merkitä alueelle
10001: tulenkestäviä arkistotiloja käytettävissä maa- huomattavaa kulttuurin elvytystä.
10002: kuntaliiton ja Suomen ruotsinkielisen kansan- Suunniteltua perinnearkistoa varten tarkoi-
10003: munsiikkiopiston arkistoissa. Suomalaisen Kirjal- tuksenmukaiset tilat ovat käytettävissä Vaa-
10004: lisuuden Seura on sijoittanut vastaavanlaiset sassa. Jotta arkistointityötä voitaisiin tehdä me-
10005: jäljennöksensä Joensuussa sijaitsevaan arkisto- nestyksekkäästi, arkistoon tulee perustaa seu-
10006: osastoonsa. raavat toimet: arkistonhoitajan toimi, assisten-
10007: Jos Vaasan suunniteltu arkisto saa käytet- tin toimi ja kanslistin toimi.
10008: täväkseen seuran kokelmien jäljennökset, se Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10009: pystyy arvokkaalla tavalla palvelemaan Pohjan- nioittavasti,
10010: maan opiskelijoita samoin kuin yleisöä ja pai-
10011: kallista tutkimustyötä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10012: Vaasan perinnearkisto vms1 yhteistyössä 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000
10013: Helsingissä sijaitsevan kansankulttuuriarkiston markan määrärahan Svenska litteratur-
10014: kanssa harjoittaa materiaalin keräilytyötä Poh- sällskapet i Finland rf:lle Vaasaan pe-
10015: janmaalla ja samalla ottaa haltuunsa vanhoja rustettavaa perinnearkistoa varten, joka
10016: pienarkistoja, jotka nyt ovat hajallaan maakun- olisi Folkkultursarkivetin osasto ja jota
10017: nassa ja vaikeasti tavoitettavissa. Pohjalainen ylläpitäisi Svenska litteratursällskapet i
10018: perinnearkisto voisi myös Iuetteloida ja tallen- Finland.
10019: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
10020:
10021: Ole Norrback Boris Renlund
10022: Håkan Nordman Håkan Malm
10023: 230 1983 rd.
10024:
10025: Finansmotion nr 215
10026:
10027:
10028:
10029:
10030: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för grundande av en
10031: produktutvecklings- och marknadsföringsenhet i Vasa
10032:
10033:
10034: Tili Riksdagen
10035:
10036: Näringslivet i V asa län är starkt dominerat kåren och att det därför behövs tvåspråkig per-
10037: av småföretag. Av tradition är människorna sonal, är Vasa den lämpligaste lokaliserings-
10038: företagsamma och själva skaffar sig utkomst. orten.
10039: Många av småföretagen kunde emellertid ut- Viktigt är atrt enheten som grundas kan upp-
10040: vecklas och bli betydligt större, om de som rätthålla ett gott samarbete med redan verk-
10041: driver företagen skulle få råd och anvisningar samma organisationer och institutioner. Detta
10042: i marknadsföring och produktutveckling. gäller särskilt de organisationer som företagama
10043: Företagarna själva har grundat ett andels· själva skapat. Viexpo verkar redan delvis på
10044: lag, Viexpo i Jakobstad, som hjälper företag samma område som den nya enheten kommer
10045: med export. Viexpo har också personai för att göra. Ett intimt samarbete är därför nöd-
10046: hjälp med produktutvecklingen, närmast med vändigt. Bra vore det om enhetens tjänstemän
10047: tanke på marknadsföring av produkterna utom- kunde ha mottagning eller i perioder verka i
10048: lands. Viexpos utrymmen i Jakobstad, men också i
10049: Statens tekniska forskningscentral har grun- t.ex. Karleby och Seinäjoki. Vasa län är vid-
10050: dat produktutvecklings- och marknadsföringsen- sträckt och problemen varierar. En institution
10051: heter på några orter i landet. Ett stort behov som vill nå ut till alla företagare i länet bör där-
10052: skulle en sådan enhet fylla i Vasa län, där för också l;cunna vara rörlig.
10053: småföretagen är i akut behov av en sådan Med ovanstående motivering föreslås här-
10054: institutions råd och anvisningar. Nästa enhet med,
10055: för produktutveckling och marknadsföring som
10056: grundas, bör därför förläggas tili Vasa. att Riksdagen i statsförslaget för år
10057: I länet har en debatt pågått om var den 1984 måtte uppta ett anslag om
10058: skall lokaliseras. En majoritet av organisatio- 500 000 mk för grundande av en pro-
10059: nerna tycks anse att V asa är den lämpligaste duktutvecklings- och marknadsförings-
10060: orten. Med tanke på möjlighetema till sam- enhet under Statens tekniska forsknings-
10061: arbete med läns- och distriktsmyndigheter är central, samt att enheten, som förläggs
10062: säkert placeringen i V asa att föredra. Men till V asa, åläggs att i intimt samarbete
10063: framför allt med tanke på att enheten skall med Viexpo i Jakobstad och med andra
10064: betjäna också den svenskspråkiga företagar- företagarorganisationer bedriva en upp-
10065: sökande verksamhet bland företagen.
10066: Helsingfors den 13 april 1983
10067:
10068: Ole Norrback Håkan Nordman Håkan Malm
10069: 1983 vp. 231
10070:
10071: Raha-asia-aloite n:o 215 Suomennos
10072:
10073:
10074:
10075:
10076: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotekehitys- ja mark-
10077: kinointiyksikön perustamiseksi Vaasaan
10078:
10079:
10080: Eduskunnalle
10081:
10082: Pienyritykset ovat vallitseva osa Vaasan lää- on siitä syystä oltava kaksikielistä, Vaasa on
10083: nin elinkeinoelämää. Ihmiset ovat perinteisesti sopivin sijoituspaikka.
10084: yritteliäitä ja hankkivat itse toimeentulonsa. On tärkeätä, että perustettava yksikkö pys-
10085: Monta pienyritystä voitaisiin kuitenkin kehit- tyy ylläpitämään hyvää yhteistyötä jo toimivien
10086: tää ja huomattavasti laajentaa, jos yrittäjät sai- järjestöjen ja laitosten kanssa. Tämä koskee
10087: sivat markkinointia ja tuotekehittelyä koske- erityisesti yrittäjien itsensä luomia järjestöjä.
10088: via neuvoja ja opastusta. Viexpo toimii jo osittain samalla alalla, jolla
10089: Yrittäjät ovat itse perustaneet Pietarsaareen uusi yksikkö tulee toimimaan. Läheinen yhteis-
10090: Viexpo-nimisen osuuskunnan, joka auttaa vien- työ on sen vuoksi välttämätön. Olisi hyvä, jos
10091: tiä harjoitJtavia yrityksiä. Viexpolla on myös yksikön virkamiehet voisivat pitää vastaanottoa
10092: tuotekehittelyyn perehtyneitä henkilöitä, lä- tai toimia ajoittain Viexpon tiloissa Pietarsaa-
10093: hinnä ulkomailla tapahtuvaa markkinointia sil- ressa samoin kuin myös Kokkolassa ja Seinä-
10094: mällä pitäen. joella. Vaasan lääni on laaja ja sen pulmat
10095: Valtion teknillinen tutkimuskeskus on pe- ovat monenlaiset. Laitoksen, joka pyrkii tavoit-
10096: rustanut eräille maamme paikkakunnille tuo- tamaan kaikki läänin alueella sijaisevat yri-
10097: tekehittely- ja markkinointiyksiköitä. Tällainen tykset, tulee tämän vuoksi myös voida olla
10098: yksikkö olisi erittäin tarpeellinen Vaasan lää- liikkuva.
10099: nissä, jossa pienyrittäjät kipeästi kaipaavat täl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10100: laisen laitoksen neuvoja ja opastusta. Tästä nioittavasti,
10101: syystä tulee seuraavaksi perustettava tuoteke-
10102: hittely- ja markkinointiyksikkö sijoittaa Vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10103: saan. 1984 tulo- ;a menoarvioon 500 000
10104: Läänissä on keskusteltu siitä, mihin se tu- markkaa Valtion teknillisen tutkimus-
10105: lisi sijoittaa. Järjestöjen enemmistö näyttää pi- keskuksen alaisen tuotekehitys- ia mark-
10106: tävän Vaasaa sopivimpana paikkakuntana. Kun kinointiyksikön perustamiseksi V aa-
10107: otetaan huomioon yhteistyöedellytykset läänin- saan, sekä että Vaasaan perustettava
10108: ja piiriviranomaisten kanssa, on Vaasaan sijoit- yksikkö velvoitettaisiin läheisessä yh-
10109: tamista pidettävä etusijalla. Ennen kaikkea kui- teistyössä Pietarsaaressa siiaitsevan Viex-
10110: tenkin sen vuoksi, että yksikön on palveltava pon ia muiden yrittäiäiär;estö;en kanssa
10111: myös ruotsinkielisiä yrittäjiä ja henkilökunnan käymään aktiivisesti yritysten luona.
10112: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
10113:
10114: Ole Norrback Håkan Nordman Håkan Malm
10115: 232 1983 rd.
10116:
10117: Finansmotion nr 216
10118:
10119:
10120:
10121:
10122: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för grundande av ett
10123: vårdhem för utvecklingsstörda i svenska Österbotten
10124:
10125:
10126: Tili Riksdagen
10127:
10128: Vården av utvecklingsstörda handhas på fin- varit att man i Svenska Österbotten inom Kår-
10129: landssvenskt håll av Kårkulla kf, vars centrala kulla kf:s regi skulle upprätthålla ett korttids-
10130: verksamhet ,är förlagd tili Pargas. Viljan att vårdhem för utvecklingsstörda i landskapet.
10131: sprida olika funktioner runt om i Svenskfin- Detta önskemål har hittilis strandat på bristen
10132: land har från kommunalförbundets ledning på resurser.
10133: varit påfallande. Brist på resurser och personai I detta vårdhem skulle utvecklingsstörda kun-
10134: har delvis verkat hämmande när det gällt att na lämnas för vård för ett veckoslut, för någon
10135: utveckla verksamheten på olika orter. vecka eller för några dagar. För detta ändamål
10136: Svenska Österbotten ligger långt från Pargas, behövs personai samt lämpliga utrymmen. Ut-
10137: och därför finns det ett stort intresse av rymmen torde gå att uppbringa på många håll,
10138: bättre vårdmöjligheter för utvecklingsstörda däremot kan inte personai anställas om inte
10139: just i Österbotten. Många föräldrar tycker att resurser anvisas.
10140: avståndet tili Pargas är så långt att de inte Med ovanstående motivering föreslås härmed
10141: gärna sänder sina utvecklingsstörda barn tili vördsamt,
10142: Pargas för vård. I stället vårdar de sina barn
10143: hemma. att Riksdagen i statsförslaget för år
10144: Vården i hemmet blir i många fall mycket 1984 måtte uppta ett anslag om
10145: betungande för såväl föräldrar som för syskon. 600 000 mk för grundandet av ett
10146: Vården i hemmet skulle kunna underlättas vårdhem i svenska Österbotten i Kår-
10147: betydligt ifall de utvecklingsstörda för längre kulla kf: s regi, där utvecklingsstörda
10148: eller kortare tid skulle kunna vårdas när- kunde få korttidsvård.
10149: mare hemmet. Ett önskemål sedan länge har
10150: Helsingfors den 13 april 1983
10151:
10152: Ole Norrback Boris Renlund
10153: Håkan Nordman Håkan Malm
10154: 198.3 vp. 233
10155:
10156: Raha-asia-aloite n:o 216 Suomennos
10157:
10158:
10159:
10160:
10161: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisille tar-
10162: koitetun huoltolaitoksen perustamiseen ruotsinkieliselle Poh-
10163: janmaalle
10164:
10165:
10166: Eduskunnalle
10167:
10168: Suomenruotsalaisten kehitysvammaisten hoi- sinkielisten alueiden pitkäaikaisena toiveena on
10169: dosta huolehtii Kårkullan kl, jonka toiminnan ollut sijoittaa maakuntaan kehitysvammaisten
10170: keskus sijaitsee Paraisilla. Kuntainliiton haluk- lyhytaikaishoitokoti, joka toimisi Kårkullan kl:n
10171: kuus hajasijoittaa eri toimintoja tasaisesti johdon alaisena. Tämä toive on tähän mennessä
10172: maamme ruotsinkielisille alueille on ollut mer- kariutunut varojen puutteeseen.
10173: kittävän myönteinen. Varojen ja henkilökun- Kehitysvammaiset voitaisiin jättää tähän ko-
10174: nan puute on vaikuttanut ehkäisevästi pyrki- tiin viikonloppuhoitoon, muutamaksi viikoksi
10175: myksiin kehittää toimintaa eri paikkakunnilla. tai muutamaksi päiväksi. Tähän tarkoitukseen
10176: Pohjanmaan ruotsinkielinen alue sijaitsee tarvitaan henkilökuntaa sekä sopivia tiloja. Ti-
10177: kaukana Paraisilta, ja juuri tästä syystä on Poh- loja on saatavissa useasta paikasta, mutta hen-
10178: janmaalla huomattavaa kiinnostusta parantaa kilökuntaa ei sen sijaan voida palkata, ellei
10179: kehitysvammaisten hoitomahdollisuuksia. Mo- siihen myönnetä määrärahoja.
10180: net vanhemmat ovat sitä mieltä, että matka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10181: Paraisille on siksi suuri, etteivät he mielel- nioittavasti,
10182: lään lähetä kehitysvammaisia lapsiaan Parai-
10183: sille hoitoon. Sen sijaan he hoitavat lapsiaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10184: kotona. 1984 tulo- ;a menoarvioon 600 000
10185: Kotihoito muodostuu useasti hyvin raskaaksi markan määrärahan Kårkullan kl:n ;oh-
10186: sekä vanhemmille että sisaruksille. Kotihoitoa don alaisena toimivan hoitokodin perus-
10187: helpotettaisiin huomattavasti, jos kehitysvam- tamiseksi Poh;anmaan ruotsinkieliselle
10188: maisia voitaisiin kauemmin tai lyhyemmänkin alueelle, ;ossa kehitysvammaiset voisivat
10189: ajan hoitaa lähempänä kotia. Pohjanmaan ruot- saada lyhytaikaista hoitoa.
10190: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 198.3
10191:
10192: Ole Norrback Boris Renlund
10193: Håkan Nordman Håkan Malm
10194:
10195:
10196:
10197:
10198: 30 0883005893
10199: 234 1983 rd.
10200:
10201: Finansmotion nr 217
10202:
10203:
10204:
10205:
10206: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag åt Svenska Byggmästa-
10207: reförbundet i Finland r.f. för utgivning av Byggnadskalendem
10208:
10209:
10210: Tili Riksdagen
10211:
10212: Tryckning och utgtvrung av facklitteratur i ett resultat av vårt samarbete kommer de nu
10213: små upplagor blir ofta oproportionerligt dyr. att publiceras i RK 83. Bestämmelserna är
10214: Facklitteratur på svenska säljs sällan i stora kanske den avdelning eleveroa mest använder.
10215: upplagor i vårt land. För att kunna ge ut fack- Här finns publicerat Byggnadslagen och för-
10216: litteratur behövs ofta olika stödformer. ordningen, Byggbestämmelsesamlingen, den nya
10217: Svenska Byggmästareförbundet i Finland r.f. Marktäktslagen (i BK 83) o.s.v. Här fram-
10218: ger årligen ut en bok som heter Byggnadskalen- träder kalenderos karaktär som handbok tyd-
10219: dem. ligt, en mängd materia! samlat inom samma
10220: Ändamålet med BK har varit det samma pärmar som eleverna skulle vara tvungna att
10221: ända sedan 1929, att betjäna medlemmarna skaffa ändå. Eleveroa sparar pengar genom
10222: och andra som har med praktisk byggnadsverk- att köpa BK! Avdelningen Avtal och arvoden
10223: samhet att göra. 1 dag kan man säga att kalen- föreslås årligen utvidgad med bl.a. byggmäs-
10224: dem betjänar a) medlemmama, b) elever och tarnas kollektivavtal men trots flera försök till-
10225: lärare vid tekniska- och yrkesskolor, c) kom- låter inte Yksityistoimialojen rakennusmestari-
10226: munala och statliga myndigheter, d) byggnads- liitto att deras avtal publiceras med motive-
10227: firmor och e) personer som sysslar med prak- ringen att det är endast deras medlemmar som
10228: tisk byggnadsverksamhet. Innehållet i kalen- får ta del av det. Bygglexikon avser att hjälpa
10229: dem har under de gångna åren i princip varit alla som har svårigheter med finskan. Att döma
10230: detsamma åtminstone tili en del. Detta beror på av de telefonsamtal som kommit så är stats-
10231: att i kalendero samlats just sådana uppgifter rådets översättningsbyrå den som har det största
10232: som användarna har nytta av. Trots att tek- behovet! Ursprungligen var det meningen att
10233: niken gått framåt med stormsteg så byggs ett kalendero skulle vara ett hjälpmedel för elever-
10234: hus i dag på samma sätt som på 1920-talet. na vid de tekniska skolorna. Överraskande nog
10235: Därför har innehållet i kalendern varit det- är kalendero i stor användning även bland yr-
10236: samma under hela tiden. Allt från början har kesskolorna!
10237: kalendern använts i de tekniska skoloroa. Un- De tre avdelningar som inte betjänar elever-
10238: der åren som gått har innehållet utökats så na är kallade Byggkunskap, Egnahemsbyggande
10239: att det allt bättre och bättre lämpar sig för och Matrikel. 1 avdelningen Byggkunskap in-
10240: eleveroa vid de tekniska skoloroa. Kalendero går en artikel som förklarar bestämmelseroa
10241: har åtta avdelningar varav fem speciellt är om betongkonstruktioner som även eh!verna
10242: nyttiga för eleveroa. Det är avdelningama använder.
10243: Matematik, Konstruktion, Bestämmelser, Avtal Finansieringen av Byggnadskalendero har all-
10244: och arvoden och Bygglexikon. SBF har beaktat tid varit problematisk. Trots att en betydande
10245: skoloroas behov bl.a. genom att en representant del av kostnaderoa kan täckas med annonser,
10246: för Vasa Tekniska läroanstalt sitter med i så har det blivit svårt att kunna täcka kost-
10247: redaktionen för kalendero. Hans önskemål har nadema. Eftersom kalendero används som bok
10248: bl.a. lett tili att avdelningen Matematik i BK i undervisningen i de svenska tekniska läroan-
10249: 83 har omarbetats och utökats så att den stalteroa i vårt land vore det rimligt att staten
10250: bättre svarar mot dagens behov. Tabelleroa i skulle stöda utgivningen.
10251: avdelningen Konstruktion är unika och 1982 Budgeten för Hyggnadskalendero är för år
10252: fanns de inte att få på finskt håll men som 1983 beräknad ti11 drygt 200 000 mk. Av
10253: 1983 rd. - FM nr 217 235
10254:
10255: detta belopp borde staten kunna stå för en att Riksdagen i statsförslaget för dr
10256: fjärdedel eller 50 000 mk. 1984 måtte uppta 100 000 mk för
10257: Med ovanstående motivering föreslås här- stöd till utgivning av Svenska Bygg-
10258: med vördsamt, mästareförbundet i Finland r.f. Bygg-
10259: nadskalendern.
10260: Helsingfors den 13 april 1983
10261:
10262: Ole Norrback Boris Renlund
10263: Håkan Nordman Håkan Malm
10264: 236 1983 vp.
10265:
10266: Raha-asia-aloite n:o 217 Suomennos
10267:
10268:
10269:
10270:
10271: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Byggmästare-
10272: förbundet i Finland rf. -nimiselle yhdistykselle rakennusalaa
10273: käsittelevän teoksen julkaisemista varten
10274:
10275:
10276: Eduskunnalle
10277:
10278: Ammattikirjallisuuden painattaminen ja jul- vuonna 1982, mutta ne tullaan nyt yhteistyön
10279: kaiseminen pieninä painoksina tulee usein suh- tuloksena julkaisemaan RK 83:ssa. Määräykset
10280: teettoman kalliiksi. Ruotsinkielistä ammatti- ovat ehkä oppilaiden eniten käyttämä osasto.
10281: kirjallisuutta myydään harvoin suurina painok- Siinä on julkaistu rakennuslaki ja -asetus, ra-
10282: sina maassamme. Ammattikirjallisuuden julkai- kennusmääräyskokoelma, uusi maa-aineslaki
10283: semiseksi tarvitaan usein erilaisia tukitoimia. (BK 83:ssa) jne. Tästä selviää kalenterin luon-
10284: Svenska Byggmästareförbundet i Finland r.f. ne käsikirjana; samoihin kansiin on koottuna
10285: julkaisee vuosittain Byggnadskalendern-nimistä suuri määrä materiaalia, joka oppilaiden olisi
10286: kirj aa. joka tapauksessa pakko hankkia. Oppilaat sääs-
10287: BK:n tarkoitus on ollut sama vuodesta 1929 tävät ostamalla BK:n! Sopimuksia ja palkkioita
10288: lähtien, nimittäin palvella jäseniä ja muita, käsittelevää osastoa ehdotetaan vuosittain laa-
10289: jotka ovat rtekemisissä käytännön rakennustoi- jennettavaksi sisällyttämällä siihen mm. raken-
10290: minnan kanssa. Tällä hetkellä voidaan kalen- nusmestareiden työehtosopimus, mutta lukuisis-
10291: terin sanoa palvelevan a) jäseniä, b) teknillis- ta yrityksistä huolimatta yksityistoimialojen ra-
10292: ten koulujen ja ammattikoulujen oppilaita ja kennusmestariliitto ei salli sopimustaan julkais-
10293: opettajia, c) kunnan ja valtion virkamiehiä, d) tavan perustellen sitä sillä, että ainoastaan hei-
10294: rakennusliikkeitä ja e) henkilöitä, jotka ovat dän omat jäsenensä ovat oikeutetut saamaan
10295: tekemisissä käytännön rakennustoiminnan kans- sen tietoonsa. Rakennussanakirjan tarkoituksena
10296: sa. Kalenterin sisältö on kuluneiden vuosien ai- on auttaa kaikkia, joilla on vaikeuksia suomen
10297: kana ollut ainakin osittain periaatteessa sama. kielessä. Lukuisista puhelinsoitoista päätellen
10298: Tämä johtuu siitä, että kalenteriin on kerätty suurin tarve olisi valtioneuvoston käännöstoi-
10299: juuri sellaisia tietoja, joista sen käyttäjille on mistolla! Alunperin oli tarkoitus, että kalenteri
10300: hyötyä. Vaikka tekniikka on valtavasti edisty- olisi teknillisten koulujen apuväline. Yllättä-
10301: nyt, talot rakennetaan tällä hetkellä samalla vää kyllä kalenteri on yleisessä käytössä myös
10302: tavalla kuin 1920-luvulla. Tästä syystä kalen- ammattikouluissa!
10303: terin sisältö on ollut koko ajan sama. Aivan Kalenterin kolme osastoa, jotka eivät ole
10304: alusta saakka on kalenteria käytetty teknilli- avuksi oppilaille, ovat nimeltään Rakennustieto,
10305: sissä kouluissa. Kalenterissa on kahdeksan osas- Omakotirakentaminen ja Matrikkeli. Rakennus-
10306: toa, joista erityisesti viisi on oppilaiden kan- tieto-osastoon sisältyy artikkeli, jossa selvite-
10307: nalta hyödyllisiä. Nämä osastot ovat Matema- tään betonirakennelmia koskevia määräyksiä;
10308: tiikka, Rakentaminen, Määräykset, Sopimukset tätä artikkelia käyttävät myös oppilaat.
10309: ja palkkiot ja Rakennussanakirja. SBF on otta- Byggnadskalenderin rahoitus on aina ollut
10310: nut koulujen tarpeet huomioon mm. siten, erttä ongelmallinen. Vaikka huomattava osa kus-
10311: Vaasan teknillisen oppilaitoksen edustaja on tannuksista voidaan peittää ilmoitustuloilla,
10312: mukana kalenterin toimituksessa. Hänen toi- kaikkien kustannusten kattaminen on tullut
10313: vomuksestaan on matematiikan osasto BK yhä vaikeammaksi. Koska kalenteria käytetään
10314: 83:ssa laadittu uudelleen ja sitä on lisätty vas- oppikirjana maamme ruotsinkielisissä teknilli-
10315: taamaan paremmin tämän päivän vaatimuksia. sissä oppilaitoksissa, olisi kohtuullista, että val-
10316: Rakentamisosaston raulukot ovat ainutlaatuisia tio tukisi sen julkaisemista.
10317: eikä vastaavia suomenkielisiä ollut saatavana Byggnadskalenderin vuoden 1984 tulo- ja
10318: 1983 vp.- RA n:o 217 237
10319:
10320: menoarvio arvioidaan yli 200 000 markaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10321: Tästä määrästä valtion tulisi vastata neljäs- 1984 tulo- ;a menoarvioon 100 000
10322: osasta eli 50 000 markasta. markkaa Svenska Byggmästareförbundet
10323: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- i Finland r/:lle Byggnadskalendern-nimi-
10324: nioittavasti, sen teoksen ;utkaisemisen tukemiseksi.
10325: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
10326:
10327: Ole Norrback Boris Renlund
10328: Håkan Nordman Håkan Malm
10329: 238 1983 rd.
10330:
10331: Finansmotion nr 218
10332:
10333:
10334:
10335:
10336: Nyby m.fl.: Om anvisoode av anslag för undersöking av behovet
10337: att förädla den i Österbotten fångade fisken
10338:
10339:
10340: Till Riksdagen
10341:
10342: Fisket har både som huvud- och bisyssla så länge som v1 1mporterar konserverad fisk
10343: sedan urminnes tider hött tili den österbott- från utlandet, som kanske är av sämre kvalitet.
10344: niska kustbefolkningens näringsfång. De grun- Fiskaryrket är osäkert och ger vanligtvis så
10345: da och steniga vattnen i Vasatrakten och längs litet överskott att yrkesgruppen inte i högre
10346: Bottniska vikens kust tycks utgöra en begärlig grad kan medverka till strömmingens förädling.
10347: lekplats för strömmingen. Detta har med tiden Men eftersom frågan har nationalekonomisk be-
10348: lett till att just strömmingsfisket numera utgör tydelse, bör statsmakten komma in i bilden
10349: den viktigaste delen av fisket inom ett område och som en första åtgärd undersöka behovet
10350: från Köklot i norr tili Korsnäs i söder. Yrkes- av en fiskförädlingsfabri:k i Österbotten. Att
10351: fiskarenas fångster inom detta område har upp- hitta en lämplig fiskeharnn för fabriken borde
10352: gått tili cirka 4,5 milj. kilo per år. Huvud- inte bereda svårigheter emedan staten de se-
10353: delen har fiskats under strömmingens lektid naste åren byggt och fortfarande bygger nya
10354: på våren. fiskeharnnar i Österbotten.
10355: På grund av de stora fångstema av ström- Hänvisande tili ovanstående motiveringar
10356: ming uppstår avsättningssvårigheter och priset föreslår undertecknade,
10357: sjunker. Under denna tid går cirka 85 procent
10358: av strömmingsfångsten tili pälsdjursfoder. att Riksdagen måtte i statsförslaget för
10359: Pälsdjuren behöver förstås också få mat men år 1984 uppta 60 000 mark för under-
10360: ur nationalekonomisk synpunkt sett måste det sökning av behovet av den i Öster-
10361: väl vara mera lönande att förädla och använda botten fångade fiskens förädling samt
10362: högklassig matfisk till mä1,111iskoföda i större om lämplig fiskehamn för verksamhe-
10363: utsträckning än som nu är fallet. Atminstone ten.
10364: Helsingfors den 20 april 1983
10365:
10366: Mats Nyby Kari Urpllainen Markus Aaltonen
10367: 1983 vp. 239
10368:
10369: Raha-asia-aloite n:o 218 Suomennos
10370:
10371:
10372:
10373:
10374: Nyby ym.: Määrärahan osoi:ttru:nises'ta Pohjanmaan rannikolla pyy-
10375: detyn kalan jalostusta koskevan tutkimuksen suorittamiseen
10376:
10377:
10378: Eduskunnalle
10379:
10380: Kalastus on jo ammmststa ajoista lähtien kauan kuin me tuomme maahan kenties iaadul-
10381: kuulunut pää- ja sivuelinkeinona Pohjanmaan taan heikompaa ulkomaista säilyk~kalaa.
10382: rannikkoväestön toimeentuloon. Matalat ja kivi- Kalastajan ammatti on epävarma ja siitä jää
10383: set Vaasan seudun ja Pohjanlahden ranni:kko- tavallisesti niin pieni ylijäämä, että ammatti-
10384: vedet näyttävät olevan silakan suosimia kutu- kunta ei itse voi suuresdkaan vaikuttaa silakan
10385: paikkoja. Tämä on ajan mittaan johtanut siihen, jalostamiseen. Koska kysymyksellä kuitenkin on
10386: että juuri silakan kalastuksesta on muodostu- kansantaloudellista merkitystä, valtion pitäisi
10387: nut tärkein alueella, jonka rajat ovat pohjoi- tulla mukaan ja ensi toimenpiteenään tutkia
10388: sessa Köklot ja etelässä Korsnäs. Ammattika- Pohjanmaalle perustettavan kalanjalostustehtaan
10389: lastajien saaliit ovat tällä alueella olleet vuo- tarvetta. Sopivan kalastussataman löytäminen
10390: sittain noin 4,5 miljoonaa kiloa. Pääosa on tehdasta varten ei tuottane vaikeuksia, koska
10391: kalastettu keväällä silakan kutuaikaan. valtio on viime vuosien aikana rakentanut ja
10392: Silakkasaaliiden suuruuden vuoksi syntyy rakentaa edelleen kalasatamia Pohjanmaalle.
10393: menekkivaikeuksia ja silakan hinta putoaa. Tänä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10394: aikana menee noin 85 prosenttia silakkasaa- nioittavasti,
10395: liista turkiseläinten rehuksi.
10396: Turkiseläinten täytyy toki saada ruokaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10397: mutta kansantaloudelliselta kannalta olisi var- 1984 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark-
10398: maankin kannattavampaa jalostaa ja käyttää kaa Pohjanmaan kalansaaliiden jalosta-
10399: enemmän korkealuokkaista ruokakalaa ihmis- misen tarpeen ja tähän toimintaan sopi-
10400: ravinnoksi. Ainakin tämä olisi kannattavaa niin van kalastussataman tutkimista varten.
10401: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10402:
10403: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
10404: 240 1983 rd.
10405:
10406: Finansmotion nr 219
10407:
10408:
10409:
10410:
10411: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för avgiftsfri juridisk råd-
10412: givning åt fiskare
10413:
10414:
10415: Tili Riksdagen
10416:
10417: Kust- och insjöfiskarnas inkomstmöjligheter virke och då är det svårt att bestämma vems
10418: har försämrats ansenligt under de senaste åren, virke som förstört fiskarens fiskeredskap.
10419: Fiskarbefo1kningen har utan egen förskyllan Detta är endast några exempel på vilka svå-
10420: råkat i ekonomiska svårigheter på grund av righeter som möter fiskarbefolkningen. Ersätt-
10421: vattenföroreningar förorsakade av industrin, av ningsfrågan löses sällan på frivillighetens väg
10422: olika muddringsarbeten, av vattnets förorening utan avgörs oftast i domstol. 1 dylika och
10423: vid knippningshamnar o.s.v. Vattenförorening- andra fall som fiskarna behöver juridisk hjälp,
10424: arna vid kusterna gör att fiskarna måste göra t.ex. i samband med syneförrättningar, bör det
10425: sina fångster allt längre ut tili havs. De längre kunna anses skäligt att samhället bekostar erfor-
10426: körtiderna innebär ett betydande ekonomiskt derlig juridisk hjälp åt fiskarbefolkningen.
10427: bortfall. Eftersom älvarna är lekplatser för fisk Hänvisade tili ovanstående motiveringar
10428: medför regleringsarbeten i älvarna och deras föreslår undertecknade,
10429: tillflöden en ödesdiger störning för fiskens
10430: reproduktion. att Riksdagen måtte uppta i stats-
10431: Ett annat problem som fiskarna har vid förslaget för år 1984 130 000 mark för
10432: utövandet av sitt yrke, är förstörda fiskered- anställning av en jurist, som fiskarbe-
10433: ·skap, förorsakade av s'tormen söndrade eller folkningen avgiftsfritt får anlita i fis-
10434: annars på drift varande timmersläp. Ibland kerifrågor av juridisk natur.
10435: händer det att timmersläp består av ostämplat
10436: Helsingfors den 20 april 1983
10437:
10438: Mats Nyby Kaj Bärlund
10439: Kari Urpilainen Markus Aaltonen
10440: 1983 vp. 241
10441:
10442: Raha-asia-aloite n:o 219 Suomennos
10443:
10444:
10445:
10446:
10447: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastajille annettavaan
10448: ilmaiseen oikeudelliseen neuvontaan
10449:
10450:
10451: Eduskunnalle
10452:
10453: Rannikko- ja sisävesikalastajien tulon hank- keata päätellä, kenen puutavara on turmellut
10454: kimismahdolli:suudet ovat tuntuvasti heikenty- kalastajan kalastusvälineet.
10455: neet viime vuosien aikana. Kalastajaväestö on Edellä on mainittu vain osa niistä vaikeuk-
10456: omatta syyttään joutunut taloudellisiin vaikeuk- sista, jotka aiheuttavat pulmia kalastajaväes-
10457: siin veden saastumisen vuoksi, joka on joh- tölle. Korvauskysymykset ratkaistaan harvoin
10458: tunUJt teollisuudesta, erilaisista ruoppaustöistä, vapaaehtoista tietä, vaan ne ratkaistaan useim-
10459: veden saastumisesta niputussatamissa jne. Ve- miten tuomioistuimessa. Tämän kaltaisissa ja
10460: den saastumisesta rannikon lähellä on ollut seu- muissa tapauksissa, joissa kalastajat tarvitsevat
10461: rauksena, että kalastajien on täytynyt lähteä oikeudellista avustusta, esim. katselmusten yh-
10462: saaliin hakuun yhä kauemmaksi merelle. Ajo- teydessä, on pidettävä kohtuullisena, että
10463: matkojen takia menetetty aika merkitsee tun- yhteiskunta kustantaa tarpeellisen oikeudellisen
10464: tuvaa taloudellista tappiota. Koska joet ovat avustuksen kalastajaväestölle.
10465: kalan kutupaikkoja, merkitsevät vesistöjen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10466: niiden sivuhaarojen säännöstelytyöt kohtalokasta nioittavasti,
10467: kalan lisääntymisen häiriintymistä.
10468: Toinen ongelma kalastajan ammatin harjoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10469: tamisessa on kalastusvälineiden tuhoutuminen, 1984 tulo- ja menoarvioon 130 000
10470: johon ovat syypäitä myrskyssä rikkoutuneet tai markkaa lakimiehen palkkaamiseksi, jota
10471: muuten tuuliajolla olevat puutavaralautat. Toi- kalastajaväestö saisi maksutta käyttää
10472: sinaan sattuu, että puutavara koostuu leimaa- kalastukseen liittyvien oikeudellisten
10473: mattomasta puutavaralautasta ja tällöin on vai- kysymysten selvittämiseksi.
10474: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10475:
10476: Mats Nyby Kaj Bärlund
10477: Kari Urpilainen Markus Aaltonen
10478:
10479:
10480:
10481:
10482: 31 0883005893
10483: 242 1983 rd.
10484:
10485: Finansmotion nr 220
10486:
10487:
10488:
10489:
10490: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för förbättring av lands-
10491: vägen nr 7263 mellan Kaitsor och Österö
10492:
10493:
10494: Till Riksdagen
10495:
10496: Landsvägen Kaitsor-Österö nr 7263 är för höjas för att undvika översvämning av vägen
10497: skärgårdsbefolkningen i Maxmo, Oravais och vid högt sjövatten. Under menförestider måste
10498: Vörå kommuner mycket viktig och betydelse- vägen vanligtvis avstängas eller betydande tra-
10499: full. Nämnda väg är den enda allmänna vägen fikbegränsningar införas.
10500: och "pulsådern" genom Maxmo skärgård med Vägens nuvarande skick och kvalitet är :cil:l
10501: förgrening tili Kvimo by. Vidare går vägen stort förfång för befolkningen och en flask-
10502: även till en del genom Oravais och Vörå skär- hals för näringslivets utveckling. Speciellt blir
10503: gård. pälsdjursnäringen lidande. Pälsdjursfarmarna är
10504: Ifrågavarande väg betjänar områdets fasta synnerligen beroende av goda vägar för sina
10505: befolkning på omkring 800 personer. Därav tunga transporter tili fryserierna och farmerna.
10506: bor 650 personer inom Maxmo kommuns skär- Praktiken har dessutom utvisat att uppföd-
10507: gårdsdel, vilket utgör över hälften av kom- ningen av pälsdjur är ett lämpligt yrke för
10508: munens hela befolkning. Därtill användes skärgårdsbefolkningen.
10509: vägen, speciellt under sommarmånaderna, av Av ovan nämnda framgår att landsvägen
10510: ett stort antal viliaägare och turister. Kaitsor-Österö ej på långt när fyller de krav
10511: För den bofasta befolkningen är vägen ett som trafiken nu fordrar. Den lokala befolk-
10512: livsvillkor. Den är helt beroende av vägen för ningen bör också ha all rätt att kräva av sam-
10513: sitt dagliga liv och sin utkomst. Tili exempel hället en farbar väg med tilifredsställande
10514: från Österö tili kommunens centrum och kom- kvalitet på vägbanan under alla årstider.
10515: munalkansliet är vägsträckan 47 km lång. När Med hänvisning tili ovanstående motiveringar
10516: befolkningen måste färdas så långa avstånd föreslås vördsamt,
10517: bl.a. för att få kommunal service, har vägens
10518: kvalite stor betydelse för trivseln och levnads- att Riksdagen i statsförslaget för år
10519: standarden. 1984 måtte uppta 1 700 000 mark
10520: Ovan nämnda väg är 30 km lång. Väggrun- för fortsättning med förbättringen av
10521: den är överallt alldeles för svag för nutida landsväg Kaitsor-Österö nr 7263 inom
10522: trafik. På vissa ställen bör vägbanken även Maxmo skärgård.
10523: Helsingforsden 20 april 1983
10524:
10525: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
10526: 1983 vp. 243
10527:
10528: Raha-asia-aloite n:o 220 Suomennos
10529:
10530:
10531:
10532:
10533: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7263 paran-
10534: tamiseen välillä Kaitsor-österö
10535:
10536:
10537: Eduskunnalle
10538:
10539: Maantie n:o 7263 Ka~tsor-Österö on Mak- aikana tie täytyy tavallisesti sulkea tai sen lii-
10540: samaan, Oravaisten ja Vöyrin kuntien saariston kennettä huomattavasti rajoittaa.
10541: asukkaille hyvin tärkeä. Tämä tie on ainoa Tien nykyinen kunto ja laatu ovat huomat-
10542: yleinen tie ja "valtasuoni", joka kulkee Maksa- tava haitta väestölle ja muodostavat elinkeino-
10543: maan saariston halki haarautuen Kvimon ky- elämän kehitykselle pullonkaulan. Erityisesti
10544: lään. Tie kulkee edelleen osaksi Oravaisten ja turkistarhaus kärsii. Turkistarhaajat ovat varsin
10545: Vöyrin saariston läpi. riippuvaisia hyvistä teistä jäähdyttämöille ja
10546: Kyseinen tie p.llvelee alueen suunnilleen 800 tarhoille tapahtuvien raskaiden kuljetusten
10547: asukkaan vakinaista väestöä. Näistä 650 hen- vuoksi. Käytäntö on lisäksi osoittanut, että
10548: kilöä, mikä on yli puolet kunnan koko väes- turkistarhaus on sopiva elinkeino saariston
10549: töstä, asuu Maksamaan kunnan saaristoalueella. väestölle.
10550: Tämän lisäksi tietä käyttää erityisesti kesäai- Edellä esitetystä ilmenee, että Kaitsorin-
10551: kana suuri määrä huvilanomistajia ja turisteja. Österön maantie ei läheskään täytä nykyisen
10552: Alueella vakinaisesti asuvalle väestölle tie liikenteen sille asettamia vaatimuksia. Paikalli-
10553: on elinehto. Se on jokapäiväisessä elämässään sella väestöllä tulee myös olla täysi oikeus
10554: ja toimeentulonsa hankkimisessa tiestä täysin vaatia yhteiskunnalta kulkukelpoisia, ajoradal-
10555: riippuvainen. Esimerkiksi Österöstä on matkaa taan ja laadultaan kaikkina vuodenaikoina tyy-
10556: 47 km kunnan keskustaan ja kunnan kansliaan. dyttäviä teitä.
10557: Kun ihmisten on kuljettava näin pitkiä matkoja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10558: mm. kunnallisten palvelujen saamiseksi, tien nioittavasti,
10559: laadulla on huomattava merkitys viihtyvyyden
10560: ja elintason kannalta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10561: Edellä mainittu tie on 30 ·km pitkä. Tien 1984 tulo- ja menoarvioon 1 700 000
10562: pohja on kauttaaltaan liian heikko nykyistä lii- markkaa Maksamaan saaristossa sijaitse-
10563: kennettä ajatellen. Tien pengertä täytyy myös van Kaitsorin-Österön maantien n:o
10564: korottaa tietyiltä kohdin tulvan estämiseksi 7263 jatkamiseksi ja parantamiseksi.
10565: meriveden tason noustessa korkealle. Kelirikon
10566: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10567:
10568: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
10569: 244 1983 rd.
10570:
10571: Finansmotion nr 221
10572:
10573:
10574:
10575:
10576: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för planeringen av vägen
10577: från Sundom till den s.k. Strandvägen i Yttermalax
10578:
10579:
10580: Tili Riksdagen
10581:
10582: Sedan vägbanken Vasklot-Myrgrund i Vasa att få i framtiden för trafikanterna till de syd-
10583: stad blivit färdig har väg- och vattenbyggnads- ligare delarna i Österbotten, borde vägplane-
10584: distriktet fortsatt med planeringen av vägsträck- ringen från Sundom by fortsätta omedelbart
10585: an från Myrgrund tili Sundom bys oentrum. för att vägförbättringsarbetet i sin tur så fort
10586: Men medel för att fortsätta med arbetet tili som möjligt skulle kunna vidtas. Vägen bör
10587: den s.k. Strandvägen i Yttermalax finns inte fås traHksäker samt av så hög kvalitet att den
10588: för närvarande. Nämnda sträcka är cirka 9 km. håller den mycket starkt växande trafiken på
10589: När vägen Vasklot-Myrgrund nu är tra- avsnittet Myrgrund-Y ttermalax.
10590: fikabel, får fortsättningen på vägen från Myr- Hänvisande till ovanstående motiveringar
10591: grund genom Sundom by tili Strandvägens föreslår undertecknade vördsamt,
10592: korsning i Y ttermalax mycket stor betydelse
10593: för trafi:ken i Y ttermalax området och för den att Rilesdagen i statsförslaget för år
10594: del av Sydösterbotten som använder sig av 1984 måtte uppta 150 000 mark för
10595: Strandvägen. Det blir nämligen fråga om en planering av vägen från Sundom till den
10596: vägförkortning på 8-10 km för genomgångs- s.k. Strandvägen i Y ttermalax.
10597: trafiken till Malax, Korsnäs och västra Närpes.
10598: På grund av den betydelse vägen kommer
10599: Helsingfors den 20 april 1983
10600:
10601: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
10602: 1983 vp. 245
10603:
10604: Raha-asia-aloite n:o 221 Suomennos
10605:
10606:
10607:
10608:
10609: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta tien suunnitteluun Sun-
10610: domista nk. Rantatielle Yttermalaxissa
10611:
10612:
10613: Eduskunnalle
10614:
10615: Sen jälkeen kun Vaasan kaupungissa sijait- Sen merkityksen johdosta, joka tiellä tulee
10616: seva Vaskiluodon-Myrgrundin tiepenger on olemaan Pohjanmaan eteläisten osien liikennöit-
10617: valmistunut, tie- ja vesirakennuspiiri on jatka- sijöille, sen suunnittelua Sundomin kylästä tulisi
10618: nut tien suunnittelua Myrgrundista Sundomin jatkaa välittömästi, jotta tien parannustyöt voi-
10619: kylän keskustaan, mutta varoja työn jatkami- taisiin aloittaa niin pian kuin mahdollista. Tie
10620: seksi ns. Rantatielle Yttermalaxiin ei tällä het- täytyy saada liikenteen kannalta turvalliseksi
10621: kellä ole. Mainittu tieosuus on pituudeltaan ja tasoltaan niin korkeaksi, että se kestää hyvin
10622: n. 9 km. voimakkaasti kasvavan Myrgrundin-Ytterma-
10623: Kun Vaskiluodon-Myrgrundin tie nyt on laxin tieosuuden liikenteen.
10624: liikennöimiskelpoinen, tien jatko-osuus Myr- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10625: grundista Sundomin kylän kautta Yttermalaxiin nioittavasti,
10626: Rantatien risteykseen on tullut hyvin tärkeå'ksi
10627: Yttermalaxin alueen liikenteelle ja sille Etelä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10628: Pohjanmaan osalle, joka käyttää Rantatietä. 1984 tulo- ja menoarvioon 150 000
10629: Kyse on nimittäin tien lyhenemisestä 8-10 markkaa Sundomista Y ttermalaxin tzs.
10630: km Maalahden, Korsnäsin ja läntisen Närpiön Rantatielle johtavan tien suunnitteluun.
10631: kauttakulkuliikenteessä.
10632: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10633:
10634: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
10635: 246 1983 rd.
10636:
10637: Finansmotion nr 222
10638:
10639:
10640:
10641:
10642: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättände av en
10643: translatorstjänst vid socialstyrelsen
10644:
10645:
10646: Tili Riksdagen
10647: Det faktum att den svenskspråkiga informa- regional nivå. Mest framträdande är bristfal:lig-
10648: tionen från statsförvaltningen ofta är bristfällig heterna dock i fråga om den svenskspråkiga
10649: och starkt försenad utgör ett stort problem informationen från vissa centrala ämbetsverk.
10650: för de svenskspråkiga och tvåspråkiga kommu- Med hänvisning till ovanstående föreslår
10651: nerna liksom även för den enskilda medbor- undertecknade,
10652: garen med otillrädkliga kunskaper i finska
10653: språket. Bristfälliga och försenade direktiv på att Riksdagen i statsförslaget för år
10654: svenska kan direkt äventyra rättssäkerheten 1984 på moment 33.30.01 måtte upp-
10655: och leda tili ekonomiska förluster. ta ett anslag om 70 000 mark för en
10656: Bristerna i den svenskspråkiga informationen translatorstiänst vid socialstyrelsen i
10657: gäller statliga myndigheter både på central och löneklass V 26.
10658: Helsingfors den 20 april 1983
10659:
10660: Mats Nyby Kaj Bärlund
10661: 1983 vp. 247
10662:
10663: Raha-asia-aloite n:o 222 Suomennos
10664:
10665:
10666:
10667:
10668: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta kielenkääntäjän viran pe-
10669: rustamiseen sosiaalihallitukseen
10670:
10671:
10672: Eduskunnalle
10673:
10674: Se seikka, että valtiovallan taholta tapahtuva viranomalSla. Näkyvimpinä ruotsin 'kielellä ta-
10675: ruotsinkielinen tiedottaminen on usein puut- pahtuvan tiedottamisen puutteet ovat kuitenkin
10676: teellista ja tuntuvasti myöhässä, aiheuttaa huo- eräissä keskusvirastoissa.
10677: mattavan pulman sekä ruotsinkielisille että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10678: kaksikielisille kunnille samoin kuin yksityisille nioittavasti,
10679: kansalaisille, joiden suomen kielen taito on
10680: puutteellinen. Ruotsinkielisten ohjeiden puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10681: tuminen ja niiden myöhästyminen saattavat 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
10682: myös vaarantaa oikeusturvaa ja johtaa taloudel- 33.30.01 70 000 markan määrärahan
10683: lisiin menetY'ksiin. kielenkääntäjän viran, palkkausluokka
10684: Ruotsinkielisen tiedottamisen puutteet kos- V 26, perustamiseksi sosiaalihallituk-
10685: kevat sekä valtion keskusviranomaisia että alue- seen.
10686: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10687:
10688: Mats Nyby Kaj Bärlund
10689: 248 1983 rd.
10690:
10691: Finansmotion nr 223
10692:
10693:
10694:
10695: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för utbildning av dövtolkar
10696:
10697:
10698: Till Riksdagen
10699:
10700: Drygt var tusende person i vårt land är döv. att tolkarbetet för det mesta utförs som bi-
10701: Det här betyder, att det finns närmare 8 000 syssla.
10702: personer som i vissa fall borde få hjälp, då De döva har liksom alla andra medborgare
10703: de inte kan tiligodogöra sig vanligt tal. De i vårt land sina samhällsangelägenheter att
10704: döva barnen kan ej lära sig talspråket på van- sköta om. Och eftersom vi fordrar att det skall
10705: ligt sätt. Det sker först i skolan och utan hjälp ske på de hörandes villkor bör hjälp ställas tili
10706: av hörseln. Inlärningen är långsam och resultat- deras förfogande.
10707: en därefter. En barndomsdöv har efter avslutad lnvalidvården ger i allmänhet hjälpmedel
10708: skolgång ett ordförråd mellan 500 och 1 000 åt de handikappade. Borde inte också de döva
10709: ord. kompenseras av samhället på samma sätt och
10710: De döva måste vid kommunicering med enligt samma principer? Toiken för den döva
10711: hörande ty sig tili läppavläsning. Eftersom fungerar inte enbart som tolk utan måste även
10712: många fonem ej syns på läpparna är de dövas vid behov kunna redogöra för i synnerhet de
10713: möjlighet att förstå talet mellan 30 och 90 frågor, som den dövas språkkunskap och he-
10714: procent. När utförda undersökningar i Sverige greppsvärld är snävare än den givna informa-
10715: utvisar, att talet av en barnsdomsdöv kan för- tionen. Praktiken har nämnligen utvisat, att
10716: stås av hörande tili endast 15-25 procent, ödesdigra misstag kan ske på grund av miss-
10717: kan möjligheterna att förstå varandra i motsatt förstånd. Detta gäller bl.a. sjukvården samt
10718: riktning inte vara mycket större. uppgörande av köpebrev och testamenten.
10719: Av denna redogörelse framgår att döva och För de dövas behov har kyrkan anställt
10720: hörande har svårt att förstå varandra genom speciella dövarbetare. De dövas förbund, Kuu-
10721: talspråket. Då återstår som kommunikations- rojen Liitto r.y. har 15 konsulenter i sin tjänst.
10722: medel de dövas eget språk teckenspråket eller Därtili finns även tolktj änst för de döva enligt
10723: handalfabetet. Men för att teckenspråket skall lagen om invalidvård.
10724: bli förbindelselänken mellan döva och hörande Detta är all arbetskraft, som nu speciellt
10725: måste det finnas ett tillräckligt antal döv- står tili de dövas förfogande. Dessa försöker
10726: tolkar, d.v.s. hörande personer som kan över- efter bästa förmåga hjälpa och bistå de döva
10727: sätta teckenspråket tili tai. men deras arbetskapacitet räcker inte på långt
10728: Samhället bör ansvara för såväl. utbildningen när tili.
10729: av dessa dövtolkar som för deras lön. Denna För att avhjälpa denna brist borde ett större
10730: tjänst har de döva rätt att fordra av oss hö- antal dövtolkar utbildas per år och antalet
10731: rande. Därigenom kan vi göra livet lättare för anställda dövarbetare utökas i synnerhet för
10732: de döva samt visa vår förståelse för deras kommunernas vidkommande.
10733: problem. Hänvisande tili ovanstående motiveringar
10734: För närvarande utbildas årligen mellan 20 föreslår undertecknade,
10735: och 40 döv,tolkar i Kuurojen Liitto r.y.:s regi.
10736: Men förbundet anser, att det borde utbildas att Riksdagen i statsförslaget för år
10737: omkring 250 per år för att fylla behovet. Att 1984 måtte upta 500 000 mark /ör
10738: det behövs ett så stort antal är beroende av utbildning av dövtolkar.
10739: Helsingfors den 20 april 1983
10740:
10741: Mats Nyby Pentti Lahti-Nuuttila
10742: Kaj Bärlund Reino Paasi1inna
10743: Pekka Myllyniemi
10744: 1983 vp. 249
10745:
10746: Raha-asia-aloite n:o 223 Suomennos
10747:
10748:
10749: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta kuurojen tulkkien koulut-
10750: tamiseen
10751:
10752: Eduskunnalle
10753:
10754: Yli joka tuharmes henkilö maassamme on johtuu siitä, että tulkin työtä suoritetaan enim-
10755: kuuro. Tämä merkitsee sitä, että lähes 8 000 mäkseen sivutoimisesti.
10756: henkilön tulisi tietyissä tapauksissa saada apua, Kuuroilla, kuten kaikilla muillakin maamme
10757: koska he eivät voi seurata tavallista puhetta. kansalaisilla, on omat tehtävänsä yhteiskunnas-
10758: Kuurot lapset eivät voi oppia puhumaan taval- samme. Koska me vaadimme, että ne tulee hoi-
10759: lisella tavalla. Tämä tapahtuu vasta koulussa ja taa kuulevien ehdoilla, kuurojen tulee tässä
10760: iJman kuulon apua. Oppiminen on hidasta ja saada apua.
10761: tulokset ovat sen mukaisia. Lapsesta saakka Invalidihuolto antaa yleensä apuvälineitä
10762: kuurolla on koulunkäynnin päätyttyä 500- vammaisten käyttöön. Eikö yhteiskunnan tulisi
10763: 1 000 sanan sanavarasto. suorittaa korvausta kuuroille samalla tavalla ja
10764: Kuurojen täytyy keskustellessaan kuulevan samojen periaatteiden mukaan? Kuuron tulkki
10765: kanssa turvautua huulilta lukemiseen. Koska ei toimi ainoastaan tulkkina, vaan hänen täy-
10766: monia äänteitä ei näy huulilta, kuurojen mah- tyy tarvittaessa pystyä selvittämään erityisesti
10767: dollisuudet ymmärtää puhetta vaihtelevat 30 sellaisia kysymyksiä, joiden tajuamiseen kuuron
10768: ja 90 prosentin välillä. Kun Ruotsissa tehdyt kielitaito ja käsitemaailma ilmaisuineen ovat
10769: tutkimukset osoittavat, että kuuleva pystyy riittämättömät. Käytäntö on nimittäin osoit-
10770: ymmärtämään kuurona syntyneen puheesta vain tanut, että kohtalokkaita erehdyksiä voi sattua
10771: 15-25 prosenttia, eivät mahdollisuudet ym- väärinkäsitysten johdosta. Tämä koskee mm.
10772: mäl'tää toista päinvastaisessa suunnassa voi olla sairaanhoitoa sekä kauppakirjojen ja testament-
10773: paljon paremmat. tien laatimista.
10774: Tästä selvityksestä ilmenee, että kuurojen ja Kuurojen tarpeita varten on erityisiä kuuro-
10775: kuulevien on vaikeata ymmärtää toisiaan pu- työntekijöitä kirkon palveluksessa. Kuurojen
10776: heen avulla. Näin ollen ilmaisukieleksi jää kuu- liitolla, Kuurojen Liitto ry:llä on palvelukses-
10777: rojen oma kieli, merkki- eli viittomakieli. Mutta saan 15 neuvojaa. Tämän lisäksi on perustettu
10778: jotta merkkikielestä tulisi kuuroja ja kuulevia tulkin toimi kuuroja varten invalidihuoltolain
10779: yhdistävä side, täytyy olla riittävä määrä kuu- nojalla.
10780: rojen tulkkeja, ts. sellaisia kuulevia henkilöitä, Tämä on erityisesti kuuroja varten nyt käy-
10781: jotka pystyvät kääntämään merkkikielen pu- tettävissä oleva koko työvoima. Nämä henkilöt
10782: heeksi. pyrkivät tietysti parhaan kykynsä mukaan aut-
10783: Yhteiskunnan tulee vastata sekä näiden kuu- tamaan ja avustamaan kuuroja, mutta heidän
10784: rojen tulkkien koulutuksesta että heidän palk- työpanoksensa ei läheskään riitä täyttämään
10785: kauksestaan. Tätä palvelua kuuroilla on toki tarvetta.
10786: oikeus vaatia meiltä kuulevilta. Täten voimme Tämän epäkohdan poistamiseksi tulisi kuu-
10787: myös tehdä kuurojen elämän helpommaksi sekä rojen tarpeita varten palkattujen työntekijöiden
10788: osoittaa ymmärtämystä heidän pulmiaan koh- määrää mitä pikimmin lisätä.
10789: taan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10790: Tällä hetkellä koulutetaan vuosittain 20-40 nioittavasti,
10791: kuurojen tulkkia Kuurojen Liitto ry:n valvo~
10792: nassa. Liitto on kuitenkin sitä mieltä, että tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10793: peen tyydyttämiseksi tulisi vuosittain kouluttaa 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000
10794: noin 250 henkilöä. Näin suuren määrän tarve markkaa kuurojen tulkkien koulutta-
10795: mista varten.
10796: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10797:
10798: Mats Nyby Pentti Lahti-Nuuttila
10799: Kaj Bärlund Reino Paasilinna
10800: Pekka Myllyniemi
10801: 32 0883005893
10802: 250 1983 vp.
10803:
10804: Raha-asia-aloite n:o 224
10805:
10806:
10807:
10808:
10809: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualuei-
10810: den hankinta- ja korvausorganisaation tehostamiseksi
10811:
10812:
10813: Eduskunnalle
10814:
10815: Laajan valmistelutyön tuloksena maassamme Kdko suojelualueiden hankinnan arviointitehtä-
10816: on viime vuosina valmistunut lukuisia alkupe- viä ja kauppaneuvotteluja varten metsähallitus
10817: räisen luonnon suojeluohjelmia. Valtioneuvos- on irroittanut vain yhden päätoimisen henkilön,
10818: ton vahvistamia ohjelmia ovat kansallis- ja jolle tehtävä on luonnollisesti ylivoimainen,
10819: luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma, soiden- sisältyyhän suojeluohjelmiin kuuluviin kohtei-
10820: suojelun perusohjelma ja lintuvesien suojeluoh- siin yksityismaita n. 170 000 ha, ja rahaa käy-
10821: jelma. Valmistelutyön alaisina ovat ohjelmat tetään nykyisinkin parikymmentä miljoonaa
10822: harjujen, koskien ja muun vesiluonnon sekä markkaa vuosittain.
10823: arvokkaiden maisemakokonaisuuksien suoje- Ympäristöhallinnon nyt muuttuessa metsä-
10824: lusta. Suojeluohjelmien laatiminen on koettu hallitus on ilmoittanut lopettavansa kokonaan
10825: välttämättömäksi ja kiireelliseksi maankäytön luonnonsuojelualueiden ostotoiminnan lokakuun
10826: suuren tehostumisen vuoksi koko maassa, minkä 1983 alussa. Näin ollen maan hankinta luonnon-
10827: vuoksi alkuperäisen luonnon suojelukohteita ei suojelutarkoituksia varten uhkaa pysähtyä täy-
10828: jää enää jäljelle ilman näitä erityistoimenpiteitä. sin, koska uudistetussa ympäristöhallinnossa ei
10829: Suojeluohjelmien toteuttaminen on kuiten· ole henkilökuntaa tämän tehtävän hoitamista
10830: kin edennyt hitaasti ja kohdannut vaikeuksia, varten. Tämä on erittäin vakava puute, joka on
10831: joista osa johtuu käytettävissä olleiden varojen nopeasti korjattava.
10832: niukkuudesta, osa taas aseoteeilisista ja organi- Parhaiten asia olisi järjestettävissä siirtämällä
10833: satorisista ongelmista. Suojeluohjelmien toteut- luonnonsuojelualueiden osto- ja korvausasioiden
10834: tamisessa metsähallituksella on tähän asti ollut hoito lääninhallitusten tehtäväksi. Lääninhalli-
10835: varsin keskeinen asema. Metsähallitus on hank- tusten ympäristönsuojelutoimistoissa on tarvit-
10836: kinut - etupäässä vapaaehtoisin kaupoin - tavaa asiantuntemusta luonnonsuojelukysymyk-
10837: suojeluohjelmiin kuuluvia yksityismaita ja myös sistä ja paikallisista oloista. Yhteistyömahdolli-
10838: sen hallintaan siirtyvät perustettavat kansallis- suudet maanmittaustoimen kanssa käytännön
10839: ia luonnonpuistot sekä soidensuojelualueet. hinta- ja korvausarvioiden laatimisessa ovat
10840: Metsähallituksen toiminta suojelualueiden niinikään lääninhallituksissa hyvät. Edellä ole-
10841: hankinnassa on kuitenkin saanut osakseen yhä van perusteella on pidettävä välttämättömänä,
10842: lisääntyvää kritiikkiä. Luonnonsuojelujärjestöi- että lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimis-
10843: hin ja kenttää lähellä toimiviin lääninhallitus- toihin saadaan henkilö, joka ryhtyy hoitamaan
10844: ten ympäristönsuojelutoimistoihin on tullut tie- maan hankkimista luonnonsuojelutarkoituksiin
10845: toja metsähallituksen osto- ja arviointimenet- sekä maanomistajien vapaaehtoisiin rauhoitus-
10846: telyn kankeudesta ja hitaudesta. Hinta- ja kaup- hakemuksiin liittyviä korvausasioita.
10847: paneuvottelut saattavat kestää useita vuosia. Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväksytty
10848: Tänä aikana maanomistaja on epätietoinen eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän johto-
10849: alueensa käytöstä, mistä voi aiheutua monen- kunnassa.
10850: laista haittaa. Vaihtomaiden järjestäminen olisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10851: myös monesti maanomistajalle mieluisampi nioittaen,
10852: vaihtoehto kuin alueen myynti valtiolle suojelu-
10853: tarkoituksiin, mutta metsähallitus on kokonaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10854: kieltäytynyt vaihtomaamenettelyn käyttämisestä. 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
10855: 1983 vp.- RA n:o 224 251
10856:
10857: 25.05.01 (lääninhallitusten palkkauk- tavien henkilöiden palkkaamiseksi lää-
10858: set) 1 500 000 markkaa luonnonsuojelu- ninhallitusten ympäristönsuojelutoimis-
10859: alueiden hankinta- ja korvausasioita hoi- toihin.
10860: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
10861:
10862: Reino Paasilinna Juhani Surakka Sakari Knuuttila
10863: Ville Komsi Matti Luttinen Matti Puhakka
10864: Kaj Bärlund Markus Aaltonen Mikko Elo
10865: Jouko Slånnari Lea Savolainen
10866: 252 1983 vp.
10867:
10868: Raha-asia-aloite n:o 22.5
10869:
10870:
10871:
10872:
10873: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Helsingin
10874: radan kunnostamiseksi välillä Turku-Salo
10875:
10876:
10877: Eduskunnalle
10878:
10879: Uudenmaan Maakuntaliitto, Nylands Svenska osuuden perusparantamisen rahoittaminen 20
10880: landskapsförbund ja Varsinais-Suomen Maakun- milj. markan vuositasolla. Rahoituksen puuttu-
10881: taliitto ovat kevään 1982 kuluessa yhdistäneet minen jatkaa edelleen nykyistä liikenteellisesti
10882: voimansa kiirehtiäkseen Turun-Helsingin ran- vaikeaa tilannetta, jossa kahden tärkeän kau-
10883: taradan perusparantamista. Kyseiset maakunta- pungin välinen, huomattavaa kansainvälistäkin
10884: liitot sekä kaikki radanvarsfkunnat ovat yhdessä liikennettä välittävä rata pysyy rakenteeltaan ja
10885: ja yksimielisesti esittäneet mm. 20 milj. mar- suorituskyvyltään ala-arvoisessa kunnossa. Ra-
10886: kan rahoitusta Turun-Salon rataosuudelle. dan perusparantamisella saavutettaisiin paitsi
10887: Asiasta on jätetty kirjelmä liikenneministeriölle hyötyä liikenneturvallisuuden lisääntymisenä
10888: 19. 5. 1982. Varsinaissuomalaiset ministerit myös kansantaloudellisesti, sillä laskelmien mu-
10889: Jacob Söderman (nyk. Uudenmaan läänin maa- kaan 200 km:n pituisen rataosuuden lii!ken-
10890: herra), Christoffer Taxell sekä Taisto Tähkä- nöinti 2 tunnissa aiheuttaisi siirtymistä yksi-
10891: maa ovat yhteisesti allekirjoittamallaan kirjel- tyisautoista junaliikenteeseen.
10892: mällä 25. 5. 1982 ilmoittaneet liikenneministeri Radan perusparannustyö on parhaillaan käyn-
10893: Jarmo Wahlströmille tukevansa maakuntaliitto- nissä, tosin hyvin vaatimattomin rahoitusresurs-
10894: jen hankettta. sein, mutta rahoituksen päättyminen merkitsisi
10895: Korostaakseen rantaradan parantamisen tär- kuitenkin samalla käynnissä olevan valtion työ-
10896: keyttä sekä kiirehtiäkseen toimenpidettä on maan lakkauttamista. Työn jatkumisella täysi-
10897: Varsinais-Suomen Maakuntaliitto julkisesti il- tehoisesti olisi vaikutuksensa sekä maakunnan
10898: moittanut hyväksyvänsä liikenneministeriön kan- työllisyyteen että rautateollisuudelle yleensä kis-
10899: n::.noton, jonka mukaan Espoon-Salon oiko- kotilausten muodossa.
10900: rata ( ns. Elsa) siirretään toteutettavaksi 2000- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10901: luvulla.
10902: Tätä taustaa vastaan tarkasteltuna on ymmär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10903: rettävää, että kyseisissä maakunnissa ja erityi- 1984 tulo- ja menoarvioon momen-
10904: sesti Varsinais-Suomessa on koettu erittäin ikä- tille 31.90.78 (Ratojen parantami-
10905: vänä takaiskuna se, että valtion vuoden 1983 nen ja teollisuusraiteiden rakentaminen)
10906: tulo- ja menoarvioesityksessä ei ole Turun- 20 000 000 markkaa Turun-Helsingin
10907: Salon osuudelle osoitettu markkaakaan, va~kka radan kunnostamiseksi välillä Turku-
10908: edellä on asetettu tavoitteeksi kyseisen rata- Sala.
10909: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10910:
10911: Reino Paasilinna Pertti Hietala Risto Ahonen
10912: Jouko Tuovinen Jussi Ranta Sinikka Hurskainen
10913: Peter Muurman Seppo Tikka
10914: 1983 vp. 253
10915:
10916: Raha-asia-aloite n:o 226
10917:
10918:
10919:
10920:
10921: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Keksijäyhdistysten
10922: Keskusjärjestö r.y:n toiminnan tukemiseksi
10923:
10924:
10925: Eduskunnalle
10926:
10927: Työllisyyden ja taloudellisen kilpailukyvyn osallistunut Tampereen kesäyliopiston keksintö-
10928: kannalta olennaisia tekijöitä ovat tuotekehittely seminaarin suunnitteluun.
10929: ja keksinnöt. Mitä laajemmalla pohjalla inno- Toukokuussa 1984 Jyväskylässä järjestettävät
10930: vaatiot ja aloitteellisuus ovat, sitä enemmän Suomen ensimmäiset varsinaiset keksintömes-
10931: saadaan hyödyllisiä tuloksia aikaan. sut, Keksintömessut -84, ovat lähteneet liik-
10932: Keksijäyhdistysten Keskusjärjestö r.y. on 17 keelle Keksijäyhdistysten Keskusjärjestön aloit-
10933: paikallisen keksijäyhdistyksen keskuselin. Jär- teesta. Tapahtumia on tarkoitettu lähinnä SEV-
10934: jestö on suomalaisten keksijöiden etujärjestö, maiden ja pohjoismaiden keksintömessuiksi ja
10935: mutta se tekee myös arvokasta työtä levittäes- niihin liittyy keksijäin kansainvälinen kongressi.
10936: sään yleensä keksintöjä ja etenkin niiden mer- Vuodeksi 1984 tarvittavan valtionavun määrä
10937: kitystä koskevaa tietoutta yhteiskuntaan. Kes- on 796 000 mk. Valtionapu riittää lähinnä toi-
10938: kusjärjestö on toiminut 11 vuotta, mutta tästä mistohuoneiston vuokraan, toiminnanjohtajan,
10939: ja merkityksestään huolimatta se ei ole vielä toimistosihteerin ja Keksintöuutisten toimitta-
10940: kuulunut valtionavun piiriin. Yhteiskunnallisen jan palkkaukseen, Keksintöuutisten kuuden
10941: tukensa se on viime vuosina saanut Keksintö- numeron julkaisemiseen ja yleisiin toimistome-
10942: säätiön kautta. Kyseinen avustus on vuonna noihin.
10943: 1983 noin 250 000 mk. Se on kansainvälisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10944: hyvin vaatimatonta luokkaa. nioittavasti,
10945: Keskusjärjestö ju~kaisee omaa aikakauslehteä
10946: Keksintöuutisia. Se on mm. keväällä 1983 ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10947: järjestämässä kerosintönäyttelyjä neljässä kau- 1984 tulo- ;a menoarvioon 796 000
10948: pungissa Suomessa ja lisäksi Moskovassa sekä markkaa Keksiiäyhdistysten Keskus;är-
10949: ;estö r.y:n toiminnan tukemiseksi.
10950: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10951:
10952: Reino Paasilinna Kari Rajamäki Esko Almgren
10953: Heikki Riihijärvi Jorma Rantanen Kaisa Raatikainen
10954: Mats Nyby Lea Savolainen Seppo Tikka
10955: Erkki Liikanen Mikko Rönnholm Jussi Ranta
10956: Marja-Liisa Tykkyläinen Anna-Liisa Piipari Kari Urpilainen
10957: Timo Roos Risto Ahonen Pekka Vennamo
10958: Kerttu Törnqvist Aarno von Bell Inger Hirvelä
10959: 254 1983 vp.
10960:
10961: Raha-asia-aloite n:o 227
10962:
10963:
10964:
10965:
10966: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Putaanvirran paran-
10967: nustöihin Pihtiputaalla
10968:
10969:
10970: Eduskunnalle
10971:
10972: 1950-luvulla tukittiin Putaanvirran yläosan Tehdyn suunni~an mukaisesti Putaanvir-
10973: luonnonuoma Pihtiputaalla uittokanavan raken- ran virtaus palautettaisiin nyt alkuperäiseen
10974: tamista varten. Tämä toimenpide oli ehtona luonnonuomaan ja jokireitin kulkuyhteyttä pa-
10975: kanavan rakentamiselle. Luonnonuoman tukki- rannettaisiin ruoppauksin yms. toimenpitein.
10976: minen tapahtui samanaikaisesti toteutetun ns. Vesistöalueen virkistyskäytön kannalta olennai-
10977: Haapajärven rakentamisen yhteydessä. nen osa suunnitelmaa on uimarannan ja vene-
10978: Luonnonuoman sulkemisen seurauksena on laiturin rakentaminen.
10979: uoma näiltä kohdin rehevöitynyt ja rämettynyt. Suunnitelmat hankkeen toteuttamiseksi ovat
10980: Sen kalataloudellinen merkitys on käynyt ole- valmiit. Kustannusarvio on 850 000 mk, josta
10981: mattomaksi ja virkistyskäy~tö mahdottomaksi. kunnan osuudeksi on arvioitu n. 100 000 mk.
10982: Vesimaisema muu~inkin on tapahtuneen seu- Hanketta ovat kiirehtineet mm. Pihtiputaan
10983: rauksena huonontunut. kunta ja ao. alueen kalastuskunta.
10984: Pihtiputaan kunnan aloitteesta on Keski-Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10985: men vesipiirin vesitoimistossa valmisteltu Pu- nioittaen,
10986: taanvirran kunnostussuunnitelma, jonka tavoit-
10987: teena on po. Pihtiputaan keskustassa olevan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10988: vesialueen tilan kohentaminen siten, että sen ja 1984 tulo- ;a menoarvioon 750 000
10989: siihen liittyvän vesistön monipuolinen hyväksi- markan määrärahan Putaanvirran paran-
10990: käyttö on mahdollista. Samalla parannettaisiin nustöihin Pihtiputaalla.
10991: tämän vesis,tön osan vesimaisemaa.
10992: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
10993:
10994: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Tuula Hautamäki
10995: 1983 vp. 255
10996:
10997: Raha-asia-aloite n:o 228
10998:
10999:
11000:
11001:
11002: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualuei-
11003: den ostoihin
11004:
11005:
11006: Eduskunnalle
11007:
11008: Pääasiassa valtioneuvoston jo hyväksymien hittämisen edellä mainittuja näkökohtia sil-
11009: luonnonsuojeluohjelmien toteutumisen eräänä mällä pitäen. Suojelualueiden määrä on mer-
11010: esteenä on luonnonsuojelualueiden ostovarojen kittävästi lisääntynyt uusista kansallis- ja luon-
11011: niukkuus. Edelleen on huomattava, että valtion- nonpoistoista sekä soidensuojelualueista annet-
11012: talouden kannalta olisi ilmeisen edullista ostaa tujen lakien tultua voimaan 1. 1. 1982 ( 674-
11013: luonnonsuojelualueiksi tarvittavat yksityismaat 676/81) ja lain Urho Kekkosen kansallispuis-
11014: verrattain nopeasti lähivuosina eikä venyttää ton perustamisesta tullessa voimaan 1. 5. 1983.
11015: ostoja vuosikymmenien ajaksi, mihin nykyinen Tämä myönteinen kehity,s uhkaa nyt pysähtyä
11016: käytäntö johtaa. Tähän viittaa mm. eräiden kes- varojen niukkuuteen. Edellä olevan perusteella
11017: keisten suojelualuetyyppien - esim. soiden ja on pidettävä välttämättömänä suojelualueiden
11018: ranta-alueiden - viimeaikainen nouseva hinta- ostovarojen tuntuvaa lisäämistä.
11019: kehitys. Myös maanomistajien kannalta pitkä Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväksytty
11020: odotusaika suojeluhankkeiden toteuttamisessa eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän johto-
11021: muodostuu kohtuuttomaksi. Samalla erilaisten kunnassa.
11022: muiden maankäyttömuotojen lisääntyminen vaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11023: rantaa suojeluohjelmien toteuttamista. nioittavasti,
11024: Suojelualueiden hoito ja käyttö on maas-
11025: samme ollut varsin passiivista viime vuosiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11026: asti. Suojelualueilla, etenkin kansallispuisto.illa, 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
11027: voisi kuitenkin oikein hoidettuina olla hyvin 35.02.88 luonnonsuojelualueiden ostoi-
11028: huomattava merkitys ympäristövalistuksen ja hin 50 000 000 markkaa, mikä vastaa
11029: kansalaisten mielekkään vapaa-ajan vieton kan- lähiajan todellista tarvetta, kun vahvis-
11030: nalta. Metsähallitukseen perustettiin v. 1981 tettuihin soidensuojelu-, lintuvesi- ja
11031: luonnonsuojelualuetoimisto, joka on ottanut kansallispuisto-ohjelmiin sisältyvät yksi-
11032: tehtäväkseen suojelualueittemme aktiivisen ke- tyismaat hankitaan valtiolle.
11033: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11034:
11035: Mauri Pekkarinen Heli Astala Reino Karpola
11036: Reino Paasilinna Timo Kietäväinen Pentti Poutanen
11037: Pertti Salolainen Kalevi Mattila Heimo Linna
11038: Marja-Liisa Salminen Hannu Kemppainen Esko Aho
11039: Mikko Pesälä Juhani Alaranta Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
11040: Aapo Saari Olavi Martikainen Liisa Kulhia
11041: Jussi Ranta Jukka Vihriälä Katri-Helena Eskelinen
11042: Tytti lsohookana-Asunmaa Matti Maijala Pirkko Ikonen
11043: Hannele Pokka Paavo Vesterinen
11044: 256 1983 vp.
11045:
11046: Raha-asia-aloite n:o 229
11047:
11048:
11049:
11050:
11051: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven metsäkoulun
11052: koneopetustilojen rakentamiseksi
11053:
11054:
11055: Eduskunnalle
11056:
11057: Saarijärven metsäkoulu Saarijärven Kotkan- koulun koneopetustilojen rakentaminen jo ensi
11058: lahden kylässä toimii 1800-luvulla rakennetussa vuoden puolella koetaan erittäin tarpeelliseksi.
11059: kasarmirakennuksessa. Metsäkoulu on tarkoi- Perustamissuunnhelmat koneopetustilojen
11060: tettu 134 oppilaalle. osalta ovat valmiit. Rakennushanketta puoltaa
11061: Oppilaitoksella ei ole nykyisten opetusohjel- myöskin alueella vallitseva vaikea rakennusalan
11062: mien ja oppilasmäärän edellyttämiä toiminta- työllisyystilanne.
11063: tiloja. Kurssikoulutus joudutaan antamaan ly- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11064: hyinä muutaman päivän jaksoina oppilaitoksen nioittaen,
11065: ulkopuolella. Koululla olevat hallintotilat ja
11066: henkilöstötilat ovat myöskin riittämättömät ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11067: koneopetustilat aputiloineen hyvin puutteelliset. 1984 tulo- ja menoarvioon 2 700 000
11068: Ainoa koneopetustila on välittömästi ruokalan markkaa Saarijärven metsäkoulun kone-
11069: yhteydessä oleva pienkoneluokka. Se aiheuttaa opetustilojen rakentamiseksi.
11070: ruokalalle haju- ja meluhaittaa. Tämän vuoksi
11071: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11072:
11073: Helena Pesola Pirkko Ikonen Anssi Joutsenlahti
11074: 1983 vp. 257
11075:
11076: Raha-asia-aloite n:o 230
11077:
11078:
11079:
11080:
11081: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta vahatien n:o 4 paranta-
11082: miseksi välillä Jämsä-Kuhmoinen
11083:
11084:
11085: Eduskunnalle
11086:
11087: Valtatien n:o 4 parantaminen osuudella Jämsä vahvistettavana. Perusparantamisen kustannus-
11088: -Kuhmoinen on jo vuosikausia ,todettu välttä- arvio välillä Jämsä-Arvaja on 19 milj. mk.
11089: mättömäksi llikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11090: Tieosuudella tapahtuneissa liikenneonnetto- nioittaen,
11091: muuksissa vuodesta 1967 lähtien on kuollut
11092: 23 ihmistä. Nykyisellään tie ei vastaa valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11093: tielle asetettua tasoa. Parantamista edellyttää 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
11094: myös tien säilyttäminen valtatienä. Tien perus- markkaa perusparannustöiden aloittami-
11095: korjaaminen tulisi toteuttaa mahdollisimman seksi Jämsän ja Kuhmoisien välillä val-
11096: pian. Hankkeen tiesuunnitelma on parhaillaan tatiellä n:o 4.
11097: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11098:
11099: Helena Pesola Sakari Knuuttila Anssi Joutsenlahti
11100: Pekka Leppänen Pirkko Ikonen Matti Jaatinen
11101:
11102:
11103:
11104:
11105: 33 0883005893
11106: 258 1983 vp.
11107:
11108: Raha-asia-aloite n:o 231
11109:
11110:
11111:
11112:
11113: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lentoaseman
11114: laajennus- ja saneeraustöiden toteuttamiseksi
11115:
11116:
11117: Eduskunnalle
11118:
11119: Jyväskylän lentoasema on maamme A-luokan paremmin ulkomaanliikenteeseen soveltuvaksi.
11120: lentoasemaverkostoon kuuluva. Matkustajien Lentoaseman terminaalirakennus on pieni ja
11121: määrän perusteella kenttä on neljänneksi vilk- epäkäytännöllinen, erityisesti suorassa ulko-
11122: kain Suomessa. Kentän keskeisen sijanoin joh- maanliikenteessä. Matkustajakäytössä on nykyi-
11123: dosta postilaitos käyttää kenttää maitse kerät- sin 350 m2 tilaa. Ruuhkatunteina matkustajaa
11124: tävän ensimmäisen luokan kirjepostin keräily- kohti jää tilaa vajaa 1 m2 • Myös valtion tilin-
11125: pisteenä. Öisin lennetään kentältä kymmenen ai- tarkastajat ovat todenneet, että toiminnan laa-
11126: kataulun mukaista vuoroa. Lisäksi tulevat ilma- juus ja palvelutason jälkeenjääneisyys edellyttä-
11127: voimien yhteyslennot, taksilennot ja Finnairin vät nykyisen terminaalirakennuksen laajenta-
11128: varakenttätoiminta. Lentoaseman palvelutaso mista tai uuden rakentamista.
11129: on jäänyt huomattavasti jälkeen yleisestä ta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11130: sosta verrattuna käytöltään vastaaviin muihin nioittaen,
11131: lentoasemiin.
11132: Ilmailuhallituksen runkosuunnitelman mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11133: kaan asemasta on tarkoitus kehittää syöttölii- 1984 tulo- ja menoarvioon 7 500 000
11134: kenteen keskus, mikä kaksinkertaistaisi nykyi- markkaa Jyväskylän lentoaseman laajen-
11135: set matkustajamäärät vuoteen 1990 mennessä. nus-, korjaus- ja muutostöiden toteutta-
11136: Jyväskylän lentoasemaa tulisi kehittää myös miseksi.
11137: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
11138:
11139: Helena Pesola Pirkko Ikonen Anssi Joutsenlahti
11140: Pekka Leppänen Tuula Hautamäki Matti Jaatinen
11141: Sakari Knuuttila
11142: 1983 vp. 259
11143:
11144: Raha-asia-aloite n:o 232
11145:
11146:
11147:
11148: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta virkistysalueiden hankin-
11149: nan tukemiseksi
11150:
11151:
11152: Eduskunnalle
11153:
11154: Luonnon yleiskäyttöoikeudella eli jokamie- tässä voidaan osittain turvata perustamalla
11155: henoikeudella on keskeinen merkitys ulkoilussa ulkoilun palvelu- ja tukialueita sekä ulkoilureit-
11156: ja muussa luonnon virkityskäytössä. Jokamie- tejä, joissa jokamiehenoikeudella tapahtuva ul-
11157: henoikeus sisältää periaatteessa verraten laajan koilu toteutuu. Erityisesti taajamien läheisyy-
11158: oikeuden liikkua ja oleskella sekä tilapäisesti dessä sijaitsevat alueet, joihin kohdistuu huo-
11159: leiriytyä toisen omistamilla luonnontilaisilla mattavaa ulkoilupainetta, on kuitenkin hankit-
11160: maa- ja vesialueilla. Oikoiluun soveltuvia aluei- tava pääsääntöisesti yhteiskunnan omistukseen,
11161: ta on maassamme, kun sitä tarkastellaan koko- kuten mm. virkistysaluekomitea on mietinnös-
11162: naisuutena, runsaasti. Rakentamisen ja muun sään todennut (Komiteanmietintö 1973: 143).
11163: maankäytön seurauksena ulkoiluun soveltuvat Seutukaavaliittojen laajamittainen virkistys-
11164: alueet ovat kuitenkin nopeasti vähentymässä ja suojelualueita koskeva suunnittelutyö on
11165: etenkin Etelä-Suomen taajamissa ja niiden lähi- valmistumisvaiheessa. V altaosa seutukaavaliit-
11166: ympäristössä. Etäisyydet taajamista luonnonti- tojen virkistys- ja suojeluvaihekaavoista on tällä
11167: laisille alueille kasvavat. Tämä heikentää eten- hetkellä joko vahvistettu tai vahvistamisvaihees-
11168: kin yksityisautoa omistamauoman väestön ul- sa. Vahvistettuihin kaavoihin sisältyvät alueva-
11169: koilumahdollisuuksia. raukset on pyrittävä toteuttamaan. Ensisijaisesti
11170: Työelämän ja vapaa-ajan muutokset vaikutta- tulisi toteuttaa taajamien läheisyydessä sijaitse-
11171: vat osaltaan siihen, että ulkoilun ja yleensäkin vat alueet, jotka on hankittava yhteiskunnan
11172: liikunnan osuus saa yhä tärkeämmän sijan kan- omistukseen. Päävasruu hankinnasta kuuluu
11173: s·alaisten vapaa-ajan harrastuksissa. Ulkoilumah- kunnille. Virkistysaluevarausten toteuttaminen
11174: dollisuuksien parantamiseksi tarvitaan etenkin vaatii kuitenkin myös valtion tukitoimia.
11175: ulkoilun painealueilla erilaatuisia palveluja, ku- Sisäasiainministeriö tukee tällä hetkellä val-
11176: ten levähdys- ja majoitustiloja sekä jätehuollon takunnallisesti merkitystä omaavien ulkoilureitt-
11177: järjestämistä. Ulkoilusta ympäristölle aiheutu- tien perustamista kunnissa. Ensi vuoden aikana
11178: vien mahdollisten haitta- ja häiriötekijöiden vä- olisikin myönnettävä valtionavustusta harkinnan
11179: hentämiseksi liikkumista on ohjattava siihen mukaan kunnille sellaisten vahvistetun seutu-
11180: parhaiten soveltuville paikoille rakentamalla kaavan mukaisten virkistysalueiden toteuttami-
11181: ulkoilureittejä ja -teitä. seen, joilla on seudullista tai valtakunnallista
11182: Ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen ja pa- merkitystä.
11183: rantaminen sekä ympäristönsuojelun näkökoh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11184: tien riittävä huomioon ottaminen luonnon vir-
11185: kistyskäytössä edellyttävät ulkoilun erityisaluei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11186: den hankkimista ja rakentamista tarpeellisessa 1984 tulo- ;a menoarvioon uutena mää-
11187: laajuudessa. Virkistysalueilla pyritään siihen, rärahana 3 000 000 markkaa avustuk-
11188: että kaikilla kansalaisilla olisi asuinpaikasta riip- sina kunnille tai kuntainliitoille seudulle
11189: pumatta mahdollisimman tasavertaiset ulkoilu- tai valtakunnalle merkityksellisten vir-
11190: mahdollisuudet. kistysalueiden toteuttamista varten.
11191: Tarvittavien alueiden säilyminen ulkoilukäy-
11192: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11193:
11194: Anna-Liisa Piipari Mikko Elo Antti Kalliomäki
11195: Pekka Starast Pekka Myllyniemi Pertti Hietala
11196: Saara-Maria Paakkinen Mikko Rönnholm Sinikka Hurskainen
11197: Juhani Surakka Jouko Tuovinen Paula Eenilä
11198: 260 198.3 vp.
11199:
11200: Raha-asia-aloite n:o 2.3.3
11201:
11202:
11203:
11204:
11205: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta soitinpankin perustami-
11206: seksi Sibelius-Akatemian yhteyteen
11207:
11208:
11209: Eduskunnalle
11210:
11211: Musiikin opiskelijoiden opiskelukustannuk· korkeakoulun opiskelijat. Erityinen lautakunta
11212: set ovat muiden alojen vastaaviin kuluihin päättäisi kalleimpien soittimien käytöstä samal-
11213: verrattuna poikkeuksellisen suuret lähinnä sii· la tavoin kuin nykyisin on laita Akatemian huip-
11214: tä syystä, että opiskelijat joutuvat omalla kus- pusoittimien kohdalla.
11215: tannuksellaan hankkimaan sekä pääaineensa että Soitinpankin perustamiseen tarvitaisän aluk-
11216: pakollisten sivuaineittensa instrumentit. Tilan- si kahden miljoonan markan määräraha. Tällä
11217: netta helpottaisi huomattavasti lainasoitinten hankittaisiin 8-10 korkealaatuista jousisoitin-
11218: soitinpankin perustaminen. ta, hinta keskimäärin 150 000 mk/kpl, ja riit-
11219: Soitinpankin merkitys olisi kahtalainen. Toi- tävä valikoima tavallisia lainasoittimia, lähinnä
11220: saalta tarvittaisiin huippuluokan soittimia par- eri orkesterisoittimia ( 400 000 mk) . Määrä-
11221: haimmille jousisoitinten opiskelijoille. Parhaim- rahasta tarvittaisiin 100 000 markkaa arvosoit-
11222: pien nuorten opiskelijoittemme taso on viime timien vakuuttamiseen. Opiskelijoilla ei ole
11223: vuosina noussut selvästi ja on nykyisin vertailu- varoja korkeiden vakuutusmaksujen maksami-
11224: kelpoinen lähes minkä tahansa muun maan seen, eikä riskiä soittimien vioittumisesta voi-
11225: kanssa. Toisaalta tulisi lyhyellä tähtäimellä pyr- da jättää lainaajille mahdollisen korvauksen
11226: kiä siihen, että musiikin alan ammattiin tähtää- suuruuden vuoksi. Vastaava määräraha tulisi
11227: vät opiskelijat saisivat ilmaiseksi käyttöönsä osoittaa vakuutuksiin vuosittain.
11228: tarvitsemansa pakolliset sivuinstrumentit, jotka Lainasoitinpankin perustaminen on sisälty-
11229: he voisivat myöhemmin hankkia itselleen. Kier- nyt Sibelius-Akatemian tulo- ja menoarvioeh-
11230: rättämällä samoja soittimia säästyttäisiin myös dotukseen vuodesta 1980 lähtien.
11231: päällekkäisiltä investoinneilta. Pitkällä tähtäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11232: mellä tulisi päästä vihdoin tilanteeseen, jolloin
11233: valtio, kuten eräissä muissakin maissa on asian että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11234: laita, antaisi soittimet musiikkialan ammattiin 1984 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
11235: aikoville joko lainaksi tai pitkin maksuajoin. markkaa käytettäväksi soitinpankin pe-
11236: Soitinpankki sijoittuisi toiminnallisesti luon- rustamiseksi Sibelius-Akatemian yhtey-
11237: tevimmin Sibelius-Akatemian kirjaston yhtey- teen.
11238: teen. Soittimia voisivat lainata muutkin kuin
11239: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11240:
11241: Anna-Liisa Piipari Juhani Surakka Mikko Rönnholm
11242: Pekka Starast Mikko Elo Jouko Tuovinen
11243: Saar3·Maria Paakkinen Pekka Myllyniemi Sinikka Hurskainen
11244: Antti Kalliomäki Paula Eenilä
11245: 1983 vp. 261
11246:
11247: Raha-asia-aloite n:o 234
11248:
11249:
11250:
11251:
11252: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan sairaanhoito-oppi-
11253: laitoksen rakentamiseksi
11254:
11255:
11256: Eduskunnalle
11257:
11258: Kotkan sairaanhoito-oppilaitos on tmmmut nykyisten toimitilojen epätarkoituksenmukai-
11259: Kotkassa vuodesta 1957 alkaen. Opetustiloina suuden vuoksi.
11260: ovat alunperin asuin- ja konttorihuoneistoksi Kotkan kaupunki on luovuttanut valtiolle
11261: suunnitellut tilat, jotka ovat ahtaat ja epätar- jo vuonna 1967 tontin oppilaitoksen uudisra-
11262: koituksenmukaiset. kennusta varten Kotkan keskussairaalan välit-
11263: Ammattikasvatushallitus on kehottanut Kot- tömästä läheisyydestä, joka on tulevan uudis-
11264: kan sairaanhoito-oppilaitosta lisäämään opin- rakennuksen luonnollisin sijoituspaikka. Valta-
11265: tolinjoja ja järjestämään esimerkiksi hammas- osa käytännön opiskelusta tapahtuu kyseisessä
11266: hoitajan peruskoulutusta sekä lisäämään eri sairaalassa.
11267: terveydenhuoltoalan ammateissa toimivien täy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11268: dennyskoulutusta omalla toimialueellaan.
11269: Kymen läänin alueella ei ole voitu järjestää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11270: myöskään erikoiskoulutusta riittävästi, kuiten- 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
11271: kin juuri erikoiskoulutuksen saaneesta tervey- 29.83.74 20 000 000 markkaa Kotkan
11272: denhuoltoalan henkilöstöstä on pulaa. sairaanhoito-oppilaitoksen rakentamista
11273: Toiminnan laajentaminen tai edes riittävien varten.
11274: opetusmahdollisuuksien turvaaminen ei onnistu
11275: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11276:
11277: Anna-Liisa Piipari Pekka Starast Sinikka Hurskainen
11278: 262 1983 vp.
11279:
11280: Raha-asia-aloite n:o 235
11281:
11282:
11283:
11284:
11285: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan linnoitusten enti-
11286: söimistä varten
11287:
11288:
11289: Eduskunnalle
11290:
11291: Kdt:kan kaupungin alueella sijaitsee useita Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11292: venhoja linnoitt.salueita. Näistä mainittakoon
11293: Kukouri ja Tiutinen. Etenkin Kukourin lin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11294: nake rappeutuu nopeasti merituulten vaiku- 1984 tulo- ;a menoarvioon 500 000
11295: tuksesta ja kaipaa pikaista korjausta. markkaa Kotkan linnoitusten entisöimis-
11296: Kyseisten linnoitusten korjaustyöt soveltuvat tä varten.
11297: työllisyysvaroin tehtäviksi.
11298: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11299:
11300: Anna-Liisa Piipari Pekka Starast Sinikka Hurskainen
11301: 1983 vp. 263
11302:
11303: Raha-asia-aloite n:o 236
11304:
11305:
11306:
11307:
11308: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Luukkaansalmen sillan
11309: rakentamiseen
11310:
11311:
11312: Eduskunnalle
11313:
11314: Pappilansalmen lossi Lappeenrannasta Tai- teltuun muötoonsa sekä Oy Kaukas Ab:n teol-
11315: palsaarelle johtavalla ns. Ampujantiellä on eräs lisuuslaitosten ympäristössä ja Lauritsalan kau-
11316: maamme kuormitetuimmista losseista. Tien punginosassa tapahtuvan liikenteen parantami-
11317: käyttöä hidastavat jatkuvasti erityisesti kesä- seksi.
11318: aikana lossista johtuvat pitkät jonot. Luukkaansalmen sillan rakentaminen olisi saa-
11319: Taipalsaaren kunnan kannalta tieyhteys no- tava käyntiin jo aikaisemmin kuin tämänhetki-
11320: peuttaisi asiointia ja ,työssäkäyntiä sekä Taipal- set suunnitelmat edellyttävät.
11321: saaren taajamiin että Lappeenrantaan. Tietä voi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11322: taisiin käyttää turpeen kuljetuksessa Imatran
11323: suuntaan. Edelleen sillalla olisi suuri merki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11324: vrs Taipalsaaren matkailijaliikenteelle ja yritys- 1984 tulo- ia menoarvioon momentille
11325: toiminnalle. Lappeenrannan kannalta sillan ra- 31.24.77 5 000 000 markkaa l-uukkaan-
11326: kentaminen on tärkeä mm. Lauritsalan suun- salmen sillan rakentamista varten.
11327: nan tie- ja katuverkon saattamiseksi suunni-
11328: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11329:
11330: Anna-Liisa Piipari Pekka Starast Sinikka Hurskainen
11331: 264 1983 vp.
11332:
11333: Raha-asia-aloite n:o 237
11334:
11335:
11336:
11337:
11338: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston
11339: Rauman opettajankoulutuslaitoksen kirjaston tukemiseksi
11340:
11341:
11342: Eduskunnalle
11343:
11344: Turun yliopiston kirjastoon liittyvä Rauman kirjamäärärahojen niukkuudesta. Rauman opet-
11345: opettajankoulutuslaitoksen kirjasto on vuonna tajankoulutuslaitoksen kirjastomäärärahat ovat
11346: 1896 perustetun Rauman Seminaarin vanhasta huomattavasti alle maan muiden opettajankou-
11347: kirjastosta uudistettu tieteellinen laitoskirjasto. lutuslaitosten saamien määrärahojen.
11348: Kirjaston tulisi palvella noin 450 opiskelijaa, Vuoden 1981 valtion tilintarkastajien kerto-
11349: jotka opiskelevat peruskoulun luokanopetta- muksessa on huomautettu Rauman opettajan-
11350: jiksi, teknisen työn aineenopettajiksi sekä las- koulutuslaitoksen kirjaston vaikeasta tilasta.
11351: tentarhanopettajiksi. Sama kirjasto huoltaa Puutteellinen ja palveluksiltaan vähäinen
11352: myös Rauman normaalikoulun kirjaston. (vain yksi kirjastoamanuenssi) kirjasto vaikeut-
11353: Rauman Seminaari liittyi vuonna 1974 Tu- taa opiskelijoiden opintojaksojen suorittamista
11354: run yliopistoon filiaalina. Rauman opettajan- sekä saattaa heidät eriarvoiseen asemaan mui-
11355: koulutuslaitos joutui kirjaston kohdalla alka- den maan opettajankoulutuslaitosten opiskeli-
11356: maan lähes alusta, sillä uudella opettajankoulu- joiden keskuudessa.
11357: tuksella on myös tutkimustehtäviin liittyviä Edellä esit~tyn perusteella ehdotamme kun-
11358: opiskelujaksoja. Nykyisen kirjaston tulisi olla nioittaen,
11359: laitoksen kolmea opetuslinjaa palveleva tieteel-
11360: linen kirjasto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11361: Tähän asti Turun yliopisto on pystynyt tu- 1984 tulo- ;a menoarvioon 200 000
11362: kemaan vain niukasti Rauman opettajankoulu- markan määrärahan Turun yliopiston
11363: tuslaitoksen kirjastoa, johtuen koko yliopiston Rauman opetta;ankoulutuslaitoksen kir-
11364: iaston tukemiseen.
11365: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11366:
11367: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala Anna-Kaarina Louvo
11368: Riitta Uosukainen Matti Kuusio Liisa Hilpelä
11369: Pirjo Rusanen Tapio Holvitie Riitta Jouppila
11370: 1983 vp. 265
11371:
11372: Raha-asia-aloite n:o 238
11373:
11374:
11375:
11376:
11377: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamamiesten asuntolai-
11378: nojen muuttamiseen valtion halpakorkoisiksi !ainoiksi
11379:
11380:
11381: Eduskunnalle
11382:
11383: Rintamamiehistä on suuri osa siirtynyt pie- Mainitulla perusteella ehdotamme 'kunnioit-
11384: nille eläkkeille. Tämä tuottaa muiden vaikeuk- taen,
11385: sien lisäksi suuria ongelmia jäljellä olevien asun-
11386: tolainojen korkojen ja lyhennysten maksami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11387: s•essa. Tämän vuoksi on kaikki rintamamiesten 1984 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
11388: asuntolainat muutettava valtion halpakorkoi- markkaa rintamamiesten asuntolainojen
11389: siksi. !ainoiksi. muuttamiseksi valtion halpakorkoisiksi
11390: !ainoiksi.
11391: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11392:
11393: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
11394: Reino Jyrkilä Pentti Skön
11395:
11396:
11397:
11398:
11399: .34 088.300589.3
11400: 266 1983 vp.
11401:
11402: Raha-asia-aloite n:o 239
11403:
11404:
11405:
11406:
11407: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta monitoimitalon rakenta-
11408: miseen Ullavalle
11409:
11410:
11411: Eduskunnalle
11412:
11413: Keski-Pohjanmaalla olevassa Ullavan kunnas- Mainitulla perusteella ehdotamme kunnioit-
11414: sa ei ole muita kokoontumispaikkoja kuin kan- taen,
11415: sakoulurakennus. Kuitenkin kokoontumistarvet-
11416: ta on eri järjestöillä ja ennen kaikkea nuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11417: risolla. Tätä varten kuntaan olisi saatava ko- 1984 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
11418: koontumistiloja varten monitoimitalo, jota voi- markkaa monitoimitalon rakentamiseksi
11419: sivat käyttää hyväkseen niin koulut, urheilu- Ullavan kuntaan.
11420: järjestöt kuin aikuiskasvatusjärjestöt jne.
11421: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11422:
11423: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
11424: Reino Jyrkilä Pentti Skön
11425: 1983 vp. 267
11426:
11427: Raha-asia-aloite n:o 240
11428:
11429:
11430:
11431:
11432: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta lannoiteveron kustannuk-
11433: sia vastaavan avustuksen suorittamiseksi perhe- J. a pienvil-
11434: jelijöille
11435:
11436:
11437: Eduskunnalle
11438:
11439: Kuluttajien ja koko kansamme etu on, että Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11440: maatalouden tuotantokustannuksia ei tarpeet· taen,
11441: tomasti nosteta. Tällöin ovat elintarvikkeiden
11442: kuluttajahinnat kohtuulliset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11443: Kuitenkin nykyinen valtasuuntaus ylläpitää 1984 tulo- ia menoarvioon 15 000 000
11444: erityistä lannoitteiden verolakia. Se on raskas markan arviomäärärahan lannoiteveron
11445: rasitus viljelijöille. kustannuksia vastaavan avustuksen suo-
11446: Näistä syistä SMP katsoo, että perhe- ja rittamiseksi perhe- ;a pienvilielmille
11447: pienviljelijöille olisi palautettava lannoiteveron vuodelta 1984 ;oustavasti ;a ilman by-
11448: heille aiheuttamat kustannukset joustavasti ja rokratiaa maatalouden kustannusten
11449: ilman byrokratiaa. alentamiseksi kaikkien kulutta;ien etu-
11450: ;en mukaisesti.
11451: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11452:
11453: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
11454: Reino Jyrkilä Pentti Skön
11455: 268 1983 vp.
11456:
11457: Raha-asia-aloite n:o 241
11458:
11459:
11460:
11461:
11462: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeiden kuivatusongel-
11463: mien ratkaisemiseksi Vaasan vesipiirin alueella
11464:
11465:
11466: Eduskunnalle
11467:
11468: Vaasan vestpunn alueella on 1970-luvulla min uusjakokunnan pyynnöstä Vaasan kaupun-
11469: luoVUitettu osakkaille 154 peruskuivatushanket- gissa sijaitseva yli 1 000 ha käsittävä yleissala.
11470: ta, joilla on kuivattu peltoa 31 900 ha. Koko ojitussuunnitelma. Työt tällä Suomen suurim-
11471: viime vuosikymmenen ajan on rahojen käyttö malla salaojituskohteella on tarkoitus aloittaa
11472: kuivatuksiin ollut kuitenkin tarpeeseen nähden loppukesästä ja tehdä ne valmiiksi kolmen vuo-
11473: aivan liian vähäistä. Työn toteutumista on kes- den aikana.
11474: kimäärin saanut odottaa runsaat 10 vuotta ja Vesipiitiliä on runsaasti valmiita suunnitel-
11475: nytkin rahoitusta odottaa 58 valmista suun- mia sekä suuri määrä niiden tarpeesta kertovia
11476: nitelmaa. Näiden lisäksi vireillä on vielä 100 uusia anomuksia. Tavoitteeksi tu1isi asettaa
11477: uutta hakemusta, joiden tarkoituksena on tu1- nykyisten valmiiden suunnitelmien toteuttami-
11478: vien poistaminen ja salaojitusmahdollisuuksien nen lähimmän viiden vuoden aikana. Samalla
11479: luominen n. 16 000 ha:lle. Kaikkiaan on hiljat- voitaisiin myös käsitellä vireillä olevat ano-
11480: tain julkaistun Sa:ra-2000 kuivatusselvityksen mukset ja näin varmistaa, ettei peruskuivatus
11481: mukaan peruskuivatuksen tarve Pohjanmaalla ole salaojituksen esteenä. Varoja ohjelman to-
11482: n. 17 % peltoalasta, josta piirin osuus on teuttamiseen tarvittaisiin kuitenkin 1970-luvun
11483: 60 000 ha. keskimääräisen 0,7 milj. mk:n käytön sijasta
11484: Vesipiirin alueella olevasta 337 000 pelto- 3 milj. mk/vuosi.
11485: hehtaarin alasta oli vuoden 1979 loppuun men- Edellä olevan selvityksen perusteella ehdo-
11486: nessä salaojitettu 23,3 % eli 78 550 ha. Sala- tamme,
11487: ojitustavoite on vuoteen 2000 mennessä ran-
11488: nikolla 60 % ja suomalaisella Etelä-Pohjan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11489: maalla 80 % peltoalasta. Vesipiirille kuuluvat 1984 tulo- ja menoarvioon .3 000 000
11490: useamman tilan yhteissalaojitukset ja näitä on markkaa Vaasan vesipiirin alueella ole-
11491: toteutettu seitsemän kunnan alueella n. 1 500 vien vaikeiden kuivatusongelmien hel-
11492: ha:n alalla. Näiden lisäksi on laadittu Sundo- pottamiseksi.
11493: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11494:
11495: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
11496: Reino Jyrkilä Pentti Skön
11497: 1983 vp. 269
11498:
11499: Raha-asia-aloite n:o 242
11500:
11501:
11502:
11503:
11504: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudulle viljelijöiksi
11505: siirtyvien korkotukilainoihin
11506:
11507:
11508: Eduskunnalle
11509:
11510: Maaseutumme on auttoltunut voimakkaasti. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnoit-
11511: Tämä ei kuitenkaan ole maamme kehitykselle taen,
11512: hyväksi, vaan suuntaa olisi muutettava maaseu-
11513: dun auttamiseksi pääsemään jälleen kukoista- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11514: vaksi koko kansakuntamme edun mukaisesti. 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
11515: Tämän vuoksi olisi myönnettävä Ruotsista ja markkaa halpakorkoisien 1 prosentin
11516: kaupungeista muuttaville 1 prosentin korolla korolla myönnettävien lainojen maksa-
11517: olevia halpakorkoisia lainoja maata ostaville, miseksi niille, jotka siirtyvät maaseu-
11518: joilla on tarkoitus ruveta perhe- ja pienviljeli- dulle viljelijöiksi.
11519: jöiksi.
11520: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11521:
11522: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
11523: Reino Jyrkilä Pentti Skön
11524: 270 1983 "P·
11525:
11526: Raba-asi$-aloite n:o 243
11527:
11528:
11529:
11530:
11531: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi avustuk-
11532: seksi viljelijöille hukkakauravahinkojen täysimääräiseksi kor-
11533: vaamiseksi
11534:
11535:
11536: Eduskunnalle
11537:
11538: Hukkakaura on levinnyt laajoille alueille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11539: maassamme. Se on tullut ulkomailta tuotetun nioittaen,
11540: siemenviljan mukana maahamme joskus vuonna
11541: 1968. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11542: Valtio ottaa nykyisin osaa hukkakauran hä- 1984 tulo- ;a menoarvioon 5 000 000
11543: vittämistoimenpiteisiin 50 % :lla. Hävittämis- markan arviomäärärahan ylimääräiseksi
11544: toimenpiteet ovat viljelijöille taloudellisesti yli· avustukseksi vilieliiöille hukkakauran
11545: voimaisen raskaat. Ellei valtio kokonaisuudes- hävittämisestä ;ohtuvien kustannusten
11546: saan korvaa viljelijöille näitä kustannuksia, ei täysimääräiseksi korvaamiseksi.
11547: hukkakauraa maastamme pystytä hävittämään
11548: koskaan.
11549: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11550:
11551: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
11552: Reino Jyrkilä Pentti Skön
11553: 1983 vp. 271
11554:
11555: Raha-asia-aloite n:o 244
11556:
11557:
11558:
11559:
11560: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Saimaa-toimikunnan perus-
11561: tamiseen ja työn aloittamiseen
11562:
11563:
11564: Eduskunnalle
11565:
11566: Saimaa on Suomen suurin ja arvokkain järvi. Tarvitaan siis valtioneuvoston asettama,
11567: Saimaan käyttäjinä eivät ole ainoastaan sen laaja-alainen toimikunta, joka pyrkisi konkreti-
11568: rantojen asukkaat, vaan tämä maamme suurim- soimaan käytäntöön suunnitelmia, vesistöjen
11569: piin matkailuvaltteihin kuuluva järvi vetää puo- moninaiskäytön periaattetta ja edistämään mo-
11570: leensa runsaasti matkailijoita sekä kotimaasta nipuolisesti vesiSitöön nojaavien elinkeinojen
11571: että ulkomailta. toimintamahdollisuuksia koko Saimaan alueella.
11572: Monet erilaiset toiminnot hyödyntävät Sai- Toimikunnan jäseniksi kutsuttaisiin kolmen
11573: maata. Käytön jatkuvasti laajentuessa ja moni- vuoden toimintakaudeksi alueellisesti, tehtävä-
11574: puolistuessa ne alkavat haitata toisiaan ja tu- lrohtaisesti ja tavoitteellisesti edustavia ja pä-
11575: hoavat Saimaan luontoa, usein jopa peruutta- teviä jäseniä. Toimikunnan tehtäväksi määrät-
11576: mattomasti. Näin tapahtuu, ellei käytön eri täisiin edistää Saimaan suojelua, suunnitella ja
11577: elementtejä soviteta toisiinsa ja luonnon kanto- valvoa Saimaan eri käyttömuotojen ohjaamis-
11578: kykyyn. ·ta, yhteensovittamista ja kehittämistä alueen
11579: Tällaisia erilaisia käyttösektoreita ovat mm. asukkaiden ja luonnon etujen pohjalta.
11580: teollisuuden ja asutuksen veden hankinta, jäte- Kiirellisimpänä tehtävänä olisi laatia toi-
11581: vesien lasku, soveltuvien elinkeinojen kehittä- mintasuunnitelma Etelä-Saimaan jätevesiongel-
11582: minen alueella ;tulvasuojelu, vesivoiman käyttö, man ratkaisemiseksi siten, että haitaton kuor-
11583: vesistöön vaikuttava rakentaminen, kalatalous, mituSitaso saavutettaisiin mahdollisimman pian.
11584: maa- ja metsätalous, liikenne ja uitto, virkistys Toimikuntaa varten olisi perustettava toimisto
11585: ja matkailu ja alkuperäisluonnon suojelu ja Lappeenrantaan ja osoitettava sinne riittävä
11586: ekologinen tutkimus. henkilökunta.
11587: Taloudellisesti erilaisten toimintojen ohjaa- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
11588: misen arvo on jo yksin jätevesiongelmien koh- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
11589: dalla kymmeniä miljoonia markkoja vuosittain. nassa.
11590: Saimaa sijaitsee neljän läänin alueella. Hal- Edellä esitetyn peruSiteella ehdotamme,
11591: linnon lisäksi yhteiskunnan muutkin toiminnot
11592: on järjestetty enimmäkseen lääneittäin ja talous- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11593: aluettain. Saimaan alueella toimii siten lukui- 1984 tulo- ;a menoarvioon momentin
11594: sia viranomaisia, joista jokainen käsittelee vain 30.40.23 alamomentille 3 lisäyksenä
11595: omalle hyvin rajoittuneelle hallinonalaJleen kuu- 1 000 000 markkaa ;a muuttaisi ala-
11596: luvat asiat vain omalla toimialueellaan. Sai- momentin 3 otsikon "Saimaan säännös-
11597: maata ja sen käyttöä kokonaisuutena käsitte- telysuunnitelmaan liittyvä kalataloustut-
11598: levää elintä ei ole olemassa. Toisaalta taas eri kimus" muotoon "Saimaa-toimikunta"
11599: käyttömuodot voidaan sovittaa yhteen ainoas• ;a alamomentin loppusummaksi tulisi
11600: taan niin, että koko Saimaan alue ja kaikki tällöin 1 580 000 markkaa.
11601: toiminnot käsitellään yhtenä kokonaisuutena.
11602: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11603:
11604: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
11605: Reino Jyrkilä Pentti Skön
11606: 272 1983 vp.
11607:
11608: Raha-asia-aloite n:o 245
11609:
11610:
11611:
11612:
11613: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta perusteiltaan ristiriidatto-
11614: miin vesistöhankkeisiin Kokkolan vesipiirin alueella
11615:
11616:
11617: Eduskunnalle
11618:
11619: Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöst~ Samalla olisi selvitettävä myös vesihallituk-
11620: lyhankkeeseen liittyvä Kaitforsin voimalaitos sen ja Perhonjoki Oy:n välille tehdyn sopi-
11621: on rakennettu kokonaan valmiiksi ilman min· muksen luonne ja sen juridiset perusteet.
11622: käänlaista rakennus- tai vesioikeuden lupaa. Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväk-
11623: Lisäksi korkein hallinto-oikeus on palauttanut sytty eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän
11624: Kokkolan vesipiirin vesioikeuteen tekemän johtokunnassa.
11625: lupa-anomuksen takaisin selityksiltään riittämät· Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11626: tömänä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on nioittavasti,
11627: myös noussut yhdessä vuodessa peräti 21 mil-
11628: joonaa markkaa. Mikäli voimala otetaan käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11629: töön ja se käyttää suunniteltua juoksutusta, 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
11630: haitat ja vauriot joen alajuoksulla ovat mitta· 30.40.77 3 000 000 markkaa Kokkolan
11631: vat. vesipiirin sellaisiin vesistötyöhankkei-
11632: Näin ollen Perhonjoen hankkeeseen momen- siin, joiden osalta ei vallitse erimieli-
11633: tilla 30.40.77 esitetyt varat olisi suunnattava syyttä, ja piirin laboratorion kunnosta-
11634: muihin saman vesipiirin alueella tehtäviin risti- miseen.
11635: riidattomiin hankkeisiin sekä piirin laboratorion
11636: kunnostukseen.
11637: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11638:
11639: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
11640: Reino Jyrkilä Pentti Skön
11641: 198.3 vp. 273
11642:
11643: Raha-asia-aloite n:o 246
11644:
11645:
11646:
11647:
11648: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Kauhajoelta Sata-
11649: kuntaan johtavien teiden parantamiseen
11650:
11651:
11652: Eduskunnalle
11653:
11654: Kauhajoelta Satakuntaan johtavat tiet ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11655: erittäin heikossa kunnossa. Kauhajoen voimak- nioittaen,
11656: kaan yrittäjätoiminnan vuoksi ovat maantiet
11657: Kauhajoelta Satakuntaan vilkkaasti llikennöi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11658: dyt. Tämän vuoksi on tarpeen parantaa Kau- 1984 tulo- ja menoarvioon J 000 000
11659: hajoen-Kankaanpään yhteyttä palvelevia teitä, markan arviomäärärahan Kauhajoelta
11660: Päntäneen-Karijoen tietä, Kauhajoen-Num- Satakuntaan johtavien teiden, ennen
11661: mijärven tietä sekä tietä Kauhajoen ja Honka- kaikkea Päntäneen-Karijoen tien pa-
11662: joen yhdistävään tiehen. rantamiseen.
11663: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 198.3
11664:
11665: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
11666: Reino Jyrkilä Pentti Skön
11667:
11668:
11669:
11670:
11671: 35 0883005893
11672: 274 1983 vp.
11673:
11674: Raha-asia-aloite n:o 247
11675:
11676:
11677:
11678:
11679: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Liipantönkän-Kitinojan
11680: maantien peruskorjaamiseen ja päällystämiseen
11681:
11682:
11683: Eduskunnalle
11684:
11685: Ylistaron kunnan alueella oleva Liipantönkän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11686: -Kitinojan-Halkosaaren tie lähtee Vaasan- nioittaen,
11687: Jyväskylän tiestä n:o 16 ja päättyy Seinäjoen-
11688: Vaasan tiehen n:o 64 Halkosaaressa. Tieosuu· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11689: della Liipantönkkä-Kitinoja (noin 11 km) 1984 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
11690: ei ole tehty vielä perusparannusta. Tie on markan arviomäärärahan Liipantönkän
11691: mutkainen, kapea ja vilkkaasti liikennöity ja -Kitino;an maantien peruskoriaamisen
11692: kiireellisen korjauksen tarpeessa. ;a päällystämisen käynnistämiseksi.
11693: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11694:
11695: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
11696: Reino Jyrkilä Pentti Skön
11697: 1983 vp. 275
11698:
11699: Raha-asia-aloite n:o 248
11700:
11701:
11702:
11703:
11704: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6961 perus-
11705: korjaamiseen välillä Putula-Polkumäki
11706:
11707:
11708: Eduskunnalle
11709:
11710: Veneskosken-Putulan tieosuus (21 km) si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11711: jaitsee Alavuden ja Seinäjoen välillä. 1984 tulo- ia menoarvioon JOO 000
11712: Tie on vilkkaasti liikennöity ja kiireellisen markan arviomäärärahan V eneskosken-
11713: korjauksen tarpeessa. Putulan maantien n:o 6961 peruskoriaa-
11714: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- misen ;a päällystämisen käynnistämi-
11715: nioittaen, seksi välillä Putula-Polkumäki.
11716: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11717:
11718: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
11719: Reino Jyrkilä Pentti Skön
11720: 276 1983 vp.
11721:
11722: Raha-asia-aloite n:o 249
11723:
11724:
11725:
11726:
11727: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Untamalan-Rapalakson
11728: maantien peruskorjaamiseen
11729:
11730:
11731: Eduskunnalle
11732:
11733: Untamalan-Rapalakson tie lähtee Ylistaron että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11734: pitäjän Untamalan kylästä Rapalaksoon ja sieltä 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
11735: edelleen Harjun kylän kautta Ylihärmään. Un- kan arviomäärärahan Untamalan-Rapa-
11736: tamalan-Rapalakson tieosuus (n. 2 km) on lakson maantien peruskorjaamiseksi ja
11737: vilkkaasti liikennöity, jo yksinomaan Kokkoon- päiillystämiseksi.
11738: kankaalla olevien soramonttujenkin takia.
11739: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11740: nioittavasti,
11741: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11742:
11743: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
11744: Reino Jyrkilä Pentti Skön
11745: 1983 vp. 277
11746:
11747: Raha-asia-aloite n:o 250
11748:
11749:
11750:
11751:
11752: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparanta-
11753: miseen välillä Vimpeli-Perho-Kinnula
11754:
11755:
11756: Eduskunnalle
11757:
11758: Vimpelin-Perhon-Kinnulan tieosuus (70 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11759: km) on vilkkaasti liikennöity ja erittäin tärkeä 1984 tulo- ;a menoarvioon 5 000 000
11760: yhdystie Keski-Suomeen mm. Viropelissä ole- markkaa Vimpelin-Perhon-Kinnulan
11761: van Paraisten kalkkikivijauhetehtaan tuotteiden tieosuuden perusparantamiseksi ;a pääl-
11762: kuljettamista varten. Tien heikko kunto on lystämiseksi.
11763: kuitenkin suurena haittana liikenteelle.
11764: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11765: nioittavasti,
11766: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
11767:
11768: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
11769: Reino Jyrkilä Pentti Skön
11770: 278 1983 vp.
11771:
11772: Raha-asia-aloite n:o 251
11773:
11774:
11775:
11776:
11777: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion teknillisen
11778: tutkimuskeskuksen mineraalitekniikan laboratorion rakentami-
11779: seksi Outokumpuun
11780:
11781:
11782: Eduskunnalle
11783:
11784: Suomalainen metallurgia on tunnetusti maa- sään yksimielisesti eräitä toimenpiteitä mm.
11785: ilman huipputasoa. Jatkuva kehitys- ja tutki- Outokummun vaikean illanteen helpottamisek-
11786: mustyö kaivos- ja metallurgisen tekniikan osal- si. Eräänä tällaisena esitettiin VTT:n mineraali-
11787: ta on jatkossakin ainoa luotettava tie säilyttää tekniikan laboratorion perustamista Outokum-
11788: asemamme maailman huipulla. Kaivostoimin- puun. Eduskunta otti asiaan myönteisen kannan
11789: tamme on suurten haasteiden edessä, malmiot hyväksyessään valtion vuoden 1982 tulo- ja
11790: vähenevät ja entistä köyhempien malmioitten menoarvion. Kuitenkaan asian toteuttamiseen
11791: hyödyntäminen vaatii jatkuvasti uutta tekno- tarvittava määräraha ei sisälly vuoden 1983
11792: logiaa mahdollistaakseen kannattavan louhinnan budjettiin. Hankkeen toteuttaminen sekä Outo-
11793: ja jalostuksen. kummun kaupungin vaikean työllisyystilanteen
11794: Tällä hetkellä suuri yhteiskunnallinen haaste helpottaminen olisi edellyttänyt määrärahan va-
11795: on turvata malmivaroiltaan ehtyvien kaivos- raamista VTT :n mineraalitekniikan laborato-
11796: paikkakuntien työllisyys sekä valmiiden yhtei- rion suunnitteluun ja rakentamisen aloittami-
11797: söjen toiminta. Tätä tarkoitusta varten maas- seen jo vuonna 1983. Tätä tarkoitusta varten
11798: samme istui kaivospaikkatoimikunta, jonka teh- tarvitaan 4 miljoonan markan määräraha vii-
11799: tävänä oli tutkia niitä erityistoimenpiteitä, joil- meistään valtion vuoden 1984 tulo- ja meno-
11800: la turvattaisiin näiden paikkakuntien tulevai- arvioon.
11801: suus. Kriittisimmässä vaiheessa on maamme kai- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
11802: vostoiminnan tunnetuin kaivospaikkakunta Ou- tamme,
11803: tokummun kaupunki. Outokummun kaivoksilla
11804: tunnetut malmivarat tulevat louhituiksi jo tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11805: män vuosikymmenen aikana. Kaivoksilla nyt ole- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
11806: vista yli 1 000 työntekijästä suurin osa jou- 32.42.74 4 000 000 markan määrärahan
11807: tuu työttömäksi tai siirtymään toiselle paikka- Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
11808: kunnalle jo vuosikymmenen puoliväliin men- mineraalitekniikan laboratorion suunnit-
11809: nessä, ellei asian hyväksi tehdä mitään konkreet- teluun ja rakentamiseen Outokumpuun.
11810: tista. Kaivospaikkatoimikunta esitti mietinnös-
11811: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11812:
11813: Matti Puhakka Kerttu Törnqvist
11814: 1983 vp. 279
11815:
11816: Raha-asia-aloite n:o 252
11817:
11818:
11819:
11820:
11821: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n
11822: osakepääoman korottamiseksi Uimaharjun tehtaiden jatkojalos-
11823: tuslaitoksen rakentamiseksi
11824:
11825:
11826: Eduskunnalle
11827:
11828: Viimeksi kuluneitten vuosien aikana Enon maksimikäyttö Pohjois-Karjalan teollisuudessa
11829: kuntaa on koetellut erittäin vaikea työttömyys. on vain vajaat 570 000 m3 vuodessa. Lisäksi
11830: Kokonaisuudessaan työllisyystilanne Enossa on on todettava, että tulevaisuudessa markkinoille
11831: vaikeimpia Pohjois-Karjalan läänissä. Työttö- tulevan mänty- ja kuusikuitupuun samoin kuin
11832: myysprosentti on korkeimmillaan ollut jopa Pielisen alueen sahoilla syntyvän sahausjätteen
11833: 18,5 prosenttia ja Enon työvoimatoimiston an- kuljettaminen Saimaan eteläpään teollisuuslai-
11834: tamien tietojen mukaan kunnan alueella on toksiin ei ole taloudellisesti tarkoituksenmu-
11835: jatkuvasti lähes 600 työnhakijaa. kaista.
11836: Enon kunnan kohdalla ei ole kysymyksessä Enso-Gutzeit Osakeyhtiöllä toimii Enossa
11837: tilapäinen kausi- ja suhdannevaihtelusta aiheu- Uimaharjussa saha ja selluloosatehdas. Enso-
11838: tuva työttömyys, vaan se on muista ~tekijöistä Gutzeit Oy:lle pitäisi luoda edellytykset to-
11839: aiheutuvaa rakenteellista työttömyyttä. Pysy- teuttaa Uimaharjussa jatkojalostuksen toteutta-
11840: vien työpaikkojen määrässä on tapahtunut sel- minen rakentaen selluloosatehtaan jatkoksi pa-
11841: vää laskua kaikilla muilla aloilla lukuunotta- peritehdas. Yhtiön toimesta suoritetaan par-
11842: matta kauppaa ja palveluja, joissa määrä on haillaan esiselvitystä mahdollisuuksista siirtyä
11843: pysynyt ennallaan. Voimakkaimmin on vähen- paperin valmistukseen. Enon kunnan työllisyy-
11844: tymistä tapahtunut maa- ja metsätaloudessa, den kannalta ja teollisten työpaikkojen kehit-
11845: mikä aiheutuu pääasiassa maataloudessa pien- tämisen kannalta olisikin välttämätöntä, että
11846: viljelijävaltaisuudesta, keskimääräinen tilakoko- pikaisesti ryhdyttäisiin Enso-Gutzeit Osakeyh-
11847: han on Pohjois-Karjalan pienin. Huolestutta- tiön Uimaharjun tehtaiden jatkojalostuksen to-
11848: vinta on kuitenkin teollisuuden työpaikkakehi- teuttamiseen. Vastaavaa tarvetta esiintyy Poh-
11849: tyksessä tapahtunut selvä laskusuu..'ltaus. Poh- jois-Karjalan puuraaka-aineen käytön osalta.
11850: jois-Karjalan seutukaavaliiton laatiman selvi- Pohjois-Karjalan puu tulisi pystyä jalostamaan
11851: tyksen mukaan Enon kunnassa oli 31. 12. 1974 omassa maakunnassa. Tämän tavoitteen ja jat-
11852: 1 010 teollista työpaikkaa, mutta vuoden 1980 kojalostuksen toteuttaminen Uimaharjussa edel-
11853: lopulla teollisten työpaikkojen määrä oli vä- lyttää sitä, että valtiovalta luo Enso-Gutzeit
11854: hentynyt 760:een. Tämän tilaston valossa on Osakeyhtiölle mahdollisuudet tarvittavien inves-
11855: selvää, että Enon kuntaan tulisi kaikin käy- tointien suorittamiseksi. Tämä voisi tapahtua
11856: tettävissä olevin keinoin pyrkiä saamaan uusia esimerkiksi siten, että valtion budjetissa nos-
11857: teollisia työpaikkoja. Samanaikaisesti metsähal- tettaisiin Enso-Gutzeit Osakeyhtiön osakepää-
11858: lituksen taholla on suunniteltu Enon Rahkeella omaa ja lainanottovaltuuksia ja näin saadut
11859: toimivan varikon lopettamista, jolloin menetet- varat ohjattaisiin Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Ui-
11860: täisiin noin 40 työpaikkaa. maharjun tehtaiden jatkojalostuksen toteutta-
11861: Pohjois-Karjalalle ja sen teollisuudelle mer- miseen.
11862: kittävä tuotannonala on puunjalostusteollisuus. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11863: Kuitupuun käyttöä tulee Pohjois-Karjalassa pyr- nioittaen,
11864: kiä lisäämään, sillä vuosittainen kuitupuun hak-
11865: kuusuunnite on ollut noin 2,14 miljoonaa m3 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11866: ja lisäksi on käytettävissä Neuvostoliitosta tu- 1984 tulo- ia menoarvioon momentille
11867: levaa kuitupuuta. Tällä hetkellä kuitupuun 32 ..50.88 (Osakepääomien korotukset)
11868: 280 1983 vp. - RA n:o 252
11869:
11870: 10 000 000 markan määrärahan Enso- so-Gutzeit Osakeyhtiön Uimahar;un teh-
11871: Gutzeit Osakeyhtiön osakepääoman ko- tailla ;atkoialostuksen suunnittelu ;a ra-
11872: rottamiseksi tarkoituksena aloittaa En- kentaminen.
11873: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11874:
11875: Matti Puhakka Kerttu Törnqvist
11876: 198.3 vp.
11877:
11878: Raha-asia-aloite n:o 2.5.3
11879:
11880:
11881:
11882:
11883: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan alueen elinkei-
11884: notoimintojen kehittämiseksi
11885:
11886:
11887: Eduskunnalle
11888:
11889: Lieksa muodostaa Pohjois-Karjalan läänissä laajaa kalastus- ja virkistyskäyttöä. Kun kos-
11890: yhtenäisen talousalueen, joka on alueeltaan kien rakentamatta jättäminen on perusteltua,
11891: erittäin suuri. Alueen väestön toimeentulo mutta toisaalta Lieksan kaupungin tarpeet
11892: perustuu peruselink$oihin sekä pitkälti metsä- väestönsä elinolosuhteitten korjaamiseksi ym-
11893: teollisuuteen. Alueen suurimpia ongelmia on märretään, on paikallaan valtiovallan ryhtyä
11894: jatkuva työttömyys (lähes pysyvästi yli 10 %) erityisiin toimenpiteisiin Lieksan talousalueen
11895: sekä väestökato. Kaupunkiin perustettiin 70- elinkeinoelämän ja palvelutoimintojen kehittä-
11896: luvun alussa Paasion hallituksen päätöksellä miseksi. Lieksa tarvitsee näin ollen valtiovallan
11897: teollisuuskylä. Teollisuuskylä on ollut toimin- erityistä tukea selviytyäkseen edessä olevista
11898: naltaan esimerkillinen. Tällä hetkellä myös haasteista.
11899: teollisuuskylän tuleva kehitys näyttää heikolta, Keskeisellä sijalla valtiovallan osalta ovat
11900: on jopa nähtävissä selviä taantumisen merk- toimenpiteet, joilli turvataan Lieksanjoen vir-
11901: kejä. Samanaikaisesti puunjalostusteollisuus on kistyskäyttöön l.llttyvät toiminnot. Lieksan alue
11902: rationalisoimassa omaa tuotantoaan, vähentäen muodostaa pien- ja matkailuyrittäjälle mainiot
11903: työvoimaansa. Edellä kuvatuista teollisuuden toimintaedellytykset, kun vain taloudelliset re-
11904: näkymistä on seurauksena myös alueen palvelu- surssit tätä silmälläpitäen turvataan. Sijaitsee-
11905: elinkeinojen toimintojen vaikeutuminen. Suuri- harr Lieksan kaupunki maassamme ja maamme
11906: mittainen työttömyys ja heikosti menestyvä rajojenkin ulkopuolella laajaa tuntemusta ja
11907: yritystoiminta ovat aiheuttamassa Lieksan kau- ihastusta herättäneen Pielisen altaan ympärillä,
11908: pungille taloudellisia vaikeuksia verotulojen jossa Kolin matkailuhotelli sekä Lieksan kau-
11909: vähentymisen muodossa ja siten vaikeuksia tur- pungin aJueen laajat erämaa-alueet runsaine
11910: vata peruspalvelut alueen väestön asukkaille. järvineen ja jokineen muodostavat edellytykset
11911: Lieksan kaupunki 0n osaltaan tutkinut mah- tehokkaan matkailuelinkeinon kehittämiJeksi.
11912: dollisuuksia alueen elinkeinoelämän kehittämi- Näin ollen perusteltua onkin, että valtiovalta
11913: seksi. Yhtenä vaihtoehtona kaupunki on nähnyt yhdessä Lieksan kaupungin ja alueella olevien
11914: Lieksan joissa vapaana olevien koskien raken- matkailuyrittäjien kanssa rakentaa matkailuelin-
11915: tamisen. Lieksan kaupunki antaessaan lausun- keinon, joka korvaa Lieksanjoen rakentamatta
11916: tonsa niin sanotulle koskitoimikunnalle päätyi jättämisen.
11917: tiukan äänestyksen jälkeen osaan koskista ra- Lieksan alueen perusteollisuuden toiminta-
11918: kentamisen kannalle. Kun kuitenkin on perus- edellytysten turvaaminen vaatii myös tehok-
11919: teltua toivoa, ettei koskia rakenneta nyt eikä kaita toimenpiteitä markkinoinnin, tuotekehit-
11920: tulevaisuudessakaan, tulee Lieksan kaupungin telyn ja uusien investointien suorittamiseksi.
11921: kehitysedellytykset turvata muilla tavoin. On Valtion osake-enemmistöiset Enso-Gutzeit ja
11922: löydettävä keinot, jotka turvaavat Lieksan Veitsiluoto Osakeyhtiö toimivat Lieksan alueel-
11923: alueella asuville ihmisille turvatuo työpaikan la, näiden tuotannollisten toimintayksiköitten
11924: ja toimeentulon. Lieksanjoen, erittäin kauniin toiminta tulee turvata jatkossakin ja ottaa huo-
11925: erämaan halki kulkevan joen, vapaana säilyttä- mioon valtionyhtiöitten toimintaedellytyksiä
11926: minen siellä olevine kuohuvine koskineen on kehitettäessä.
11927: kansallinen tehtävä. Koskien arvoa korottaa se, Lieksan kaupunki on koskien rakentamisen
11928: että koskireitti sijaitsee suunnitellulla luonnon- puolesta ottamaosa kannan eräänä perusteena
11929: puistoalueella. Koskilla on nykyisellään myös esittänyt Lieksan kaupungin alueen energia-
11930: 36 0883005893
11931: 282 1983 vp.- RA n:o 253
11932:
11933: huoltoa. Kun on perusteltua, ettei Lieksanjoen tii myös koulutuksellisten palveluitten kehittä-
11934: koskia energiantuotantoon valjasteta, vaan pide- miSJtä, tässä suhteessa kurssikeskuksen laajen-
11935: tään ne retkeily- ja virkistyskäytön piirissä, tu- taminen mahdollisimman pikaisesti olisi välttä-
11936: lee valtiovallan ~uoda edellytyksiä rakentaa mätöntä.
11937: Lieksan kaupungin alueelle, turvaamaan alueen Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
11938: sähköntuotantoa sekä kaukolämmön tarvetta tamme,
11939: varten, kotimaisilla kiinteillä pohtoaineilla toi-
11940: miva lämpövoimala. Hankkeen toteuttaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11941: ei onnistu Lieksan kaupungin omilla resurs- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
11942: seilla, vaan se edellyttää valtiovallan erityistä 32.51.49 lisäyksenä 5 000 000 markan
11943: tukea. määrärahan Lieksan alueen elinkeino-
11944: Lieksan alueella toimii tällä hetkellä Pohjois- toimintojen kehittämiseksi, turvaamaan
11945: Karjalan ammatillisen kurssikeskuksen osasto. työpaikkojen kehittämisen ja mahdollis-
11946: Kurssikeskus tarvitsee välttämättä uudet lisä- tamaan Lieksanjoen jäljelläolevien kos-
11947: tilat. Alueen elinkeinoelämän kehittäminen vaa- kien vapaana säilyttämisen.
11948: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11949:
11950: Matti Puhakka Kerttu Törnqvist
11951: 1983 vp. 283
11952:
11953: Raha-asia-aloite n:o 2S4
11954:
11955:
11956:
11957:
11958: Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden Rudolf Steiner
11959: -koulun uudisrakennuksen suunnittelua ja rakentamista var-
11960: ten
11961:
11962:
11963: Eduskunnalle
11964:
11965: Lahden Rudolf Steiner -koulu, joka aloitti toi- sen huonetilaohjelman, jonka perusteella kou-
11966: mintansa v. 1970, on vuodesta 1978 lähtien lun kannatusyhdistys haki rakentamislupaa ope-
11967: ollut vuokralla eräässä Lahden vanhimmista tusministeriöltä 29. 9. 1982. 1 vaiheen valtion-
11968: koulura:kennuksista, Löytynharjun koulussa, apuun oikeuttava hyötypinta-ala on 2 961 m2
11969: jossa sillä on käytettävissään yhdessä piha:lla ja se on mitoitettu 380 oppilaalle.
11970: sijaitsevan tilapäisrakennuksen kanssa n. 1 200 Tämänhetkisen normaalihinnan mukaan uudis-
11971: m2 • Koulun oppilasmäärä on tällä hetkellä 259, rakennus maksaisi noin 13 milj. markkaa. Ra-
11972: mutta se lisääntyy jatkuvasti, koska ensimmäi- hoitus on luonnollisesti täysin riippuvainen val-
11973: selle Iuokalle tulee joka vuosi enemmän oppi- tion tuesta. Lisäksi koulun kannatusyhdistys
11974: laita kuin koulusta poistuu. Noin 40 oppilasta käynnistää omaan rahoitusosuuteensa liittyvät
11975: käsittävä esiaste sijaitsee muualla kaupungilta neuvottelut Lahden kaupungin ja ympäristö-
11976: vuokratoissa tiloissa, joiden pinta-ala on 60- kuntien kanssa. Muita rahoituslähteitä ovat
11977: 70 m2 • eläke- ja vakuutuslaitokset, pankit ja muut
11978: Koulun nykyiset tilat eivät enää riitä edes rahalaitokset sekä yksityiset lahjoittajat.
11979: koulun välttämättömiin tarpeisiin. Uudisraken- Edellä esitetyn perusteel:la ehdotamme kun-
11980: tamisen tarpeen on todennut myös Hämeen lää- nioittaen,
11981: ninhallituksen kouluosaston tarkastaja 16. 10.
11982: 1981 suoritetussa rakennustarpeen tutkimuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11983: sessa. Myös Lahden kaupungin terveysvirasto, 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 29.46
11984: rakennusvalvontatoimisto ja palolaitos ovat to- uudelle momentille 3 000 000 markan
11985: denneet koulun tilat puutteellisiksi. määrärahan valtionavuksi Lahden Ru-
11986: Kouluhallitus on 23. 6. 1982 hyväksynyt dolf Steiner -koulun uudisrakennuksen
11987: Lahden Rudolf Steiner -koululle uudisrakennuk- suunnittelua ja rakentamista varten.
11988: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
11989:
11990: Ulla Puolanne Elsi Hetemäki-Olander Matti Viljanen
11991: Helena Pesola Saara Mikkola Mauri Miettinen
11992: Iiro Viinanen Sirpa Pietikäinen
11993: 284 1983 vp.
11994:
11995: Raha-asia-aloite n:o 255
11996:
11997:
11998:
11999:
12000: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten loma-
12001: toiminnan järjestämistä varten
12002:
12003:
12004: Eduskunnalle
12005:
12006: Työnteon ja koko elämänmenon kiireistymi- tOlmmtaan perustuvilla vammaisjärjestöillä ei
12007: nen saattaa ihmiset yhä suurempien rasitusten ole riittäviä taloudellisia mahdollisuuksia kyllin
12008: alaisiksi. Henkisen ja ruumiillisen kunnon ja monen ja rakenteellisilta ratkaisuiltaan vam-
12009: vireyden ylläpitäminen vaatii mahdollisuuksia maisten käyttöön sopivan lomanviettopaikan
12010: lepoon ja virkistäytymiseen. Lomanvietto on rakentamiseen ja ylläpitoon. Kuitenkin loman-
12011: tässä 'tarkoituksessa yleisesti hyväksytty ja tun- viettopaikkoja tulisi olla eri puolilla maa:ta ja
12012: nustettu tarpeelliseksi. niiden tulisi palvella useita kymmeniä tuhansia
12013: Erityisen tärkeää lomanvieton mahdollista- vammaisia ja heidän perheenjäseniään.
12014: minen ja turvaaminen on vammaisille henki- Yhteiskunta tukee monin tavoin vammatto-
12015: löille. Hyvin monet heistä joutuvat jatkuvasti mien kansalaisten virkistys- ja lomanviettotoi-
12016: työskentelemään ruumiillisen suorituskyvyn ylä- mintaa. Olisi kohtuullista ja oikeudenmukaista,
12017: rajoilla. Liikuntaesteistä tai henkilökohtaisista että myös vammaisten omaehtoisesti järjestämää
12018: syistä johtuen monet vammaiset eivät voi käyt- lomatoimintaa tuettaisiin. Sillä tavoin helpotet-
12019: tää yleisiä lomanviettopaikkoja. Kokemusten taisiin heidän elämäänsä ja autettaisiin heidän
12020: mukaan yksinomaan vammaisten käytössä oleva työ- ja toimintakykynsä ylläpitämisessä.
12021: lomanviettopaikka parhaiten takaa myös hei- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12022: dän viihtyvyytensä. taen,
12023: Vammaisjärjestöt järjestävät perustamissaan
12024: kesänviettopaikoissa lomapalveluja ilman yhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12025: kunnan tukea. Useimmat näistä lomanvietto- 1983 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
12026: paikoista ovat pieniä ja välttämättömien raken- uudelle momentille 2 000 000 markan
12027: nustenkin osalta keskeneräisiä. Omaehtoiseen määrärahan käytettäväksi vammaisten
12028: lomatoiminnan järjestämistä varten.
12029: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
12030:
12031: Kaisa Raatikainen Timo Roos Jorma Rantanen
12032: Mikko Rönnholm Juhani Surakka Paula Eenilä
12033: Lea Savolainen Matti Luttinen Markus Aaltonen
12034: Pentti Lahti-Nuuttila Aamo von Bell Anna-Liisa Piipari
12035: Arja Alho
12036: 1983 vp. 285
12037:
12038: Raha-asia-aloite n:o 256
12039:
12040:
12041:
12042:
12043: Rajamäki ym.: Määrärahan osoilttamilsesta valtion virastotalon
12044: rakentamiseksi Varkauteen
12045:
12046:
12047: Eduskunnalle
12048:
12049: Varkauden virastotalohanke on kuulunut vi- talo muodostavat hallinnollisen keskuksen, jos-
12050: rastotalojen 1 kiireellisyysryhmään vuodesta sa valtion virastot ja laitokset pääosin sijaitse-
12051: 1973 alkaen. Se sisältyi 24. 1. 1980 valtioneu- vat.
12052: voston vahvistamaan luetteloon niistä paikka- Varkauden kaupugnin työllisyystilanne on jo
12053: kunnista, joille valtion virastotaloja voidaan ra- pitkään ollut varsin huono johtuen aluepoliitti-
12054: kentaa. Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä sen lainsäädännön kaupungille aiheuttamista
12055: tälle vuodelle on hankkeeseen osoitettu 200 000 epäoikeudenmukaisuuksista. Lisäksi suurteolli-
12056: markkaa suunnittelun jatkamiseksi. suuden jatkuvasti aleneva työntekijämäärän ke-
12057: Rakennushanke käsittää tuomiokunnan-, ni- hitys on aiheuttanut sen ,että työttömyysluvut
12058: mismiespiirin- ja sotilaspiirin tiloja yhteensä ovat olleet 11,0-11,5 % :n luokkaa. Eikä ti-
12059: 3 600 br-m2 ja 2 400 hyöty-m2, tilavuudeltaan lanne ,tulevaisuudessa näytä yhtään valoisam-
12060: 11 600 m3 • Sen kustannusarvio perustussuunni- malta. Tästä syystä olisi suotavaa, että valtion
12061: telman mukaan on 9,7 milj. mk. Tontti V/ virastotalon rakennustyöt voitaisiin käynnistää
12062: 261/2 jolle rakennus tulee sijoittumaan on ase- vuoden 1984 syksyllä.
12063: makaavassa vahvistettu 18. 6. 1982. Tällä het- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12064: kellä sen omistaa kaupunki, mutta omistusoi- nioittavasti,
12065: keuden siirto valtiolle on vireillä maanvaihdon
12066: kautta niin, että kaupunginvaltuusto on hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12067: väksynyt ko. vaihdon 28. 3. 1983 ja eduskunta 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
12068: hyväksynee sen vielä tänä keväänä. Sijainniltaan 28.64.76 (Virastotalojen rakentaminen)
12069: paikka on keskeinen ja hyvä, sillä vanha ja uusi 3 000 000 markkaa Varkauden virasto-
12070: virastotalo sekä Relanderinkadun toisella puo- talon rakentamisen aloittamiseksi syk-
12071: lella sijaitseva keväällä 1982 valmistunut posti- syllä 1984.
12072: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1983
12073:
12074: Kari Rajamäki Osmo Vepsäläinen
12075: 286 1983 vp.
12076:
12077: Raha-asia-aloite n:o 257
12078:
12079:
12080:
12081:
12082: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden katsastus-
12083: aseman rakennussuunnittelun käynnistämiseksi
12084:
12085:
12086: Eduskunnalle
12087:
12088: Varkauden autokatsastusasema toimii nykyi- Varkauden työllisyystilanne on jo pitkään ol-
12089: sin Käsityökadun teollisuusalueelia yksityisissä lut sangen huono. Työttömyysaste on viiden
12090: vuokratiloissa. Aseman käytössä on noin 400 viime vuoden aikana ollut ylimmillään 14,4%
12091: m2 :n halli, jossa katsastustapahtumien kokonais- v. 1978 ja alimmillaan 7,7 % v. 1980. Vuo-
12092: määrä oli vuonna 1982 yli 17 000 kpl. Nykyi- den 1983 keväällä se on ollut 11,0-11,5 %,
12093: set tilat ovat ahtaat ja epäkäytännölliset ja ja tilanne puunjalostusteollisuuden vaikeuksista
12094: lisäksi niitä koskeva vuokrasopimus on päätty- johtuen näyttää edelleen huononevan. Sen
12095: mässä vuonna 1986. vuoksi katsastusaseman rakentaminen olisi kii-
12096: Varkauden kaupunki on kaavoittanut ja va- reesti saatava liikkeelle.
12097: rannut Hasintien teollisuusalueelta noin 1,3 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12098: hehtaarin suuruisen tontin VII/704/4 uutta nioittavasti,
12099: katsastusasemaa varten. Tontin omistusoikeus
12100: valtiolle maanvaihdon kautta on kaupungin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12101: valtuustossa hyväksytty 28. 3. 83 ja saatanee 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
12102: eduskunnan käsittelyyn vielä tämän kevään 31.40.74 (Katsastusasemien rakentami-
12103: aikana. Kysymykseen tulisi ns. miniasema, jo- nen) lisäyksenä 200 000 markkaa V ar-
12104: ka käsittää kuiluradan, nosturin ja kylmän dy- kauden katsastusaseman rakennussuun-
12105: namometrikatoksen. Mainitunlaisen aseman kus- nittelun käynnistämise ksi.
12106: tannusarvio on noin 3 milj. markkaa.
12107: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1983
12108:
12109: Kari Rajamäki Osmo Vepsäläinen
12110: 1983 vp. 287
12111:
12112: Raha-asia-aloite n:o 258
12113:
12114:
12115:
12116:
12117: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuuritilojen raken-
12118: tamiseen
12119:
12120:
12121: Eduskunnalle
12122:
12123: Kulttuuritoimintalakia on nyt toteutettu pari minen myös tällä "fyysisten puitteiden" loh-
12124: vuotta. Kuntiin on luotu jo noin 250 kulttuuri- kolla olisi tärkeää, sillä investointien tukemis•ta
12125: toimen virkaa, joista valtionapua nauttii kulu- tarkoittava lain 8 § ja sen mukana lain kes-
12126: vana vuonna 139 viranhaltijaa. keinen funktio on muutoin vaarassa kuolla
12127: Kulttuuritoimintalain nojalla annetaan val- lähtökuoppaansa.
12128: tionapua myös kulttuuritoiminnasta aiheutuviin Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittavasti,
12129: menoihin.
12130: Kulttuuritoimintalain tavoitteiden toteutumi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12131: sen kannalta on kuitenkin erityisen valitetta- 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
12132: vaa, ettei hallituksen budjeteissa vielä ole ol- markkaa kulttuuritilojen rakentamiseen
12133: lut määrärahaa kulttuuritilojen rakennus- ja ja perusparannuksiin sekä laitehankintoi-
12134: perusparannushankkeita varten. Alkuun pääse- hin.
12135: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
12136:
12137: Maija Rajantie Pentti Lahti-Nuuttila Sakari Knuuttila
12138: Pertti Hietala Paula Eenilä Liisa Jaakonsaari
12139: 288 1983 vp.
12140:
12141: Raha-asia-aloite n:o 2.59
12142:
12143:
12144:
12145:
12146: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan teknillisen
12147: korkeakoulun III rakennusvaiheen toteuttamiseksi
12148:
12149:
12150: Eduskunnalle
12151:
12152: Opetusministeriö on 1. 10. 1981 hyväksynyt rakennusmäärärahat on ajoitettu vuosille 1985
12153: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kol- -86. Rakentaminen olisi kuitenkin työllisyys-
12154: mannen rakennusvaiheen perustamissuunnitel- syistä aloitettava vuonna 1984, mikä edellyttää
12155: mat. Korkeakoulun kehittämissuunnitelmassa rakennusmäärärahojen varaamista jo ensi vuo-
12156: kolmannen rakennusvaiheen toteuttaminen den tulo- ja menoarvioon.
12157: ajoittuu vuosille 1984-1986. Opetuksellisten Edellä esitettyyn vHtaten ehdotamme,
12158: ja tutkimuksellisten näkökohtien lisäksi ajoi-
12159: tusta puoltavat erityisesti työllisyyssyyt sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12160: rakennustöiden ajoittuminen sopivasti kaupun- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
12161: gin muiden suurten rakennuskohteiden väliin. 29.10.74.2 30 000 000 markan määrä-
12162: Valtion vuoden 1983 TMA:ssa on osoitettu rahan Lappeenrannan teknillisen korkea-
12163: 500 000 mk rakennussuunnittelun loppuunsaat- koulun III rakennusvaiheen toteuttami-
12164: tamiseen. Opetusministeriön KT-suunnitelmissa seksi.
12165: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
12166:
12167: Jussi Ranta Heikki Kokko
12168: 1983 vp. 289
12169:
12170: Raha-asia-aloite n:o 260
12171:
12172:
12173:
12174:
12175: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustolan s!atamaraiteen
12176: rakentamiseksi
12177:
12178:
12179: Edu,skunnalle
12180:
12181: Saimaan kanavaan liittyvä kuljetusjärjestelmä omalta puoleltaan eldkuussa 1982 sopimuksen,
12182: on ratkaisevassa asemassa turvattaessa Neuvos- jonka mukaan radan rakentamiskustannukset
12183: toliiton kaupan edellyttämä riittävä välityskyky. jaetaan puoliksi kaupungin ja valtion kesken.
12184: Ymmärrettävästi kyse on myös koko maan Lisäksi kaupunki rahoittaa tarvittavien maa-
12185: taloutta koskettavasta asiasta. alueiden hankkimisen sekä radan kunnossa-
12186: Kuljetusjärjestelmän ajankohtainen kehittä- pidon. Kaupunki on varautunut osaltaan ra-
12187: mistoimenpide on eteläisen teollisuusradan ra- hoituksen järjestämiseen niin, että radan raken-
12188: kentaminen. Radan rakentaminen mahdollistaa nustyöt voitaisiin aloittaa v. 1984. Myös mm.
12189: Mustolan satamassa vesi-, taide- ja maantielii- Lappeenrannan ammatillinen pa~kallisjärjestö
12190: kenteen yhdistämisen ja helpottaa välittömästi pitää työllisyyssyistä erittäin tarpeellisena radan
12191: mm. ratapihojen ahtaudesta aiheutuvia kulje- rakennustöiden aloittamista 'talvikaudella 1983/
12192: tusongelmia. Teollisuusradan rakentaminen luo 84.
12193: myös edellytykset uusien teollisuusalueiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12194: käyttöönotolle radan varresta ja mahdollistaa
12195: mm. Lappeenrannan yritystoimikeskuksen pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12196: rustamisen ja siten uusien pysyvien työpaikko- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
12197: jen lisäämisen pienen ja keskisuuren teollisuu· 31.90.78 15 000 000 markan määrära-
12198: den piirissä. han Mustolan satamaraiteen rakentami-
12199: Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi seen.
12200: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
12201:
12202: Jussi Ranta Heikki Kokko
12203:
12204:
12205:
12206:
12207: 37 0883005893
12208: 290 1983 vp.
12209:
12210: Raha-asia-aloite n:o 261
12211:
12212:
12213:
12214:
12215: Rantanen: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken, Toijalan,
12216: Viialan ja Lempäälän vesihuollon turvaamiseksi
12217:
12218:
12219: Eduskunnalle
12220:
12221: Puhdas juoma- ja talousvesi kuuluu jokaisen tettavaksi vuonna 1986. On välttämätöntä
12222: suomalaisen perusoikeuksiin. Toijalan kaupunki saada hanketta aiennetuksi.
12223: ottaa raakavetensä teollisuuden saastuttamasta Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
12224: Vanajavedestä. Nykyisillä puhdistusmenetelmillä
12225: ei päästä kohtuullisilla kustannuksilla läheskään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12226: tyydyttäviin juomavedelle asetettuihin puhtaus- 1984 tulo- ;a menoarvioon 18 600 000
12227: vaatimuksiin. markan määrärahan Valkeakosken, Toi-
12228: Hanke on maa- ja metsätalousministeriön toi- ialan, Viialan ;a Lempäälän vesihuollon
12229: minta- ja taloussuunnitelmissa ajoitettu aloi- turvaamiseksi.
12230: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
12231:
12232: Jorma Rantanen
12233: Raha-asia-aloite n:o 262
12234:
12235:
12236:
12237:
12238: Rantanen: Määrärahan osoittamisesta Konhon vuolteen maantie-
12239: sillan rakentamiseksi
12240:
12241:
12242: Eduskunnalle
12243:
12244: Konhon vuolteen rautatie- ja maantieliiken- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12245: teen yhteissilta on muodostunut liikenteelliseksi
12246: tulpaksi Valkeakosken talousalueen sisällä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12247: sen kautta tapahtuvaan liikenteeseen. Liikenteen 1984 tulo- ja menoarvioon 6 200 000
12248: turvallisuutta ja taloudellisuutta edistääksemme markan määrärahan Konhon vuolteen
12249: sillan rakentaminen on välttämätöntä. maantiesillan rakentamiseksi.
12250: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 198.3
12251:
12252: Jorma Rantanen
12253: Raha-asia-aloite n:o 26.3
12254:
12255:
12256:
12257:
12258: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta metsien pystykar-
12259: sinnan toteuttamiseksi
12260:
12261:
12262: Eduskunnalle
12263:
12264: Ensiharvennuksen yhteydessä ratkaistaan hy- Laajamittainen pystykarsinta olisi järkevintä
12265: vin pitkälle, mikä on tuotetun puun laatu vuo- yhdistää ensiharvennusvaiheeseen. Pystykarsinta
12266: sikymmenien päästä. Maamme maine sahatava- tuottaa korkealaatuista, oksatonta sahapuuta
12267: ran vientimarkkinoilla on hyvä, sillä korkea- kuitenkin vasta vuosikymmenien päästä. Sen
12268: luokkaisesta sahapuusta on saatu hyvälaatuista vuoksi tämä työmuoto tulisi ottaa yhteiskun-
12269: sahatavaraa. Myös tulevaisuudessa kilpailuky- nan tukitoimenpiteiden piiriin. Vaikeaa työttö-
12270: kymme on turvattava korkealaatuisilla tuot- myystHannettakin voitaisiin merkittävästi maa-
12271: teilla. seudulla lievittää suuntaamaila enemmän työl-
12272: Hakkuutoiminnan siirtyessä istutus- ja kylvö- listämistoimenpiteitä metsätalouden piiriin.
12273: metsiköihin vaikeutuu oksattoman valiopuun Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12274: saanti, mikäli ei ryhdytä erikoistoimenpiteisiin.
12275: Sahapuun laatua voidaan parantaa suorittamalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12276: oikea-aikainen puiden pystykarsinta. Tällaisesta 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
12277: työstä on jo tutkimuksen antamia tuloksia, markkaa metsien pystykarsintatoiminnan
12278: jotka osoittavat pystykarsinnan parantavan pui- käynnistämiseksi ensiharvennuksen yh-
12279: den laatua huomattavasti. teydessä nuoria työllistämällä.
12280: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
12281:
12282: Väinö Raudaskoski Hannu Kemppainen
12283: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
12284: 1983 rd. 293
12285:
12286: Finansmotion nr 264
12287:
12288:
12289:
12290:
12291: Rehn m11.: Om anvisande av anslag för en modernisering av
12292: soldathemmet vid Dragsviks garnison
12293:
12294:
12295: Tili Riksdagen
12296:
12297: Soldathemmen inom garnisonerna anses upp- - flera tysta rum för studier, meditation,
12298: fylla en viktig funktion för beväringamas triv- andakter.
12299: sel och för moralen i själva utbildningen. Av Man har beräknat att byggnadens total-
12300: denna orsak har landets garnisoner i allmänhet renovering skuhle kosta 2,1 milj. mk. Härvid
12301: soldathem som uppfyller höga krav på stan- skulle utrymmesbristen fortfarande kvarstå.
12302: dard. Dragsvi:ks Soldathemsförening har tiH sitt Sanering jämte tillbyggnad av ca 500 m2 vå-
12303: förfogande en fastighet som i huvudsak här- ningsyta kostar 4,5 milj. mk. Det bästa alter-
12304: stammar från den ryska tiden. Fas,tigheten fick nativet vore givetvis en helt ny byggnad, där
12305: på 50-talet en tillbyggnad som rymmer bageri, även utrymme för en biografsalong, något gar-
12306: värdinnebostad och några lagerrum. Den tota:la nisonen nu saknar, kunde ingå. Kostnaden för
12307: våningsytan är 904 m2, byggnaden rymmer 205 en nybyggnad är ca 5,5 milj. mk, varvid den
12308: gäster. nuvarande fastigheten kunde överlåtas t.ex. åt
12309: Bageriet är numera utdömt av arbetarskydds- befattningsofficersldubben som nu har en
12310: myndigheterna men tillåts verka tihlsvidare, i mycket trång mäss.
12311: brist på annat. Lagren är klart underdimen- Dragsvi'ks Soldathemsförening anser att en
12312: sionerade och oändamålsenliga. Socialutrymmen planering av ett soldathem som fyller modema
12313: för den anställda personalen och sanitetsutrym- krav och är jämförbar med garnisoner av
12314: men för beväringarna med gäster har byggts motsvarande stodek borde inledas med det
12315: med årsreparationsmedel, men de är inte till- snaraste, varvid de olika altemativen bör vägas
12316: fredsstäilande. mot varandra för uppnående av ett så ända-
12317: Beväringarna bör kunna erbjudas följande målsenligt slutresultat som möjligt.
12318: service i soldathemmet, enligt situationen i Med anledning av det ovanstående föreslås
12319: andra gamisoner: vördsamt,
12320: - kafeservice med ,separata avdelningar för att Riksdagen i statsförslaget för år
12321: rökare och icke-rökare, 1984 måtte uppta ett anslag om 300 000
12322: - helst 400 platser totalt mark för planering av en modernisering
12323: - bibliotek, TV-rum, musikrum, sällskaps- av soldathemmet vid Dragsviks garni-
12324: rum för t.ex. spel son, varvid alternativt sanering av exis-
12325: - telefonautomater för beväringamas sam- terande byggnad eller ett nybygge bör
12326: tai hem beaktas.
12327: Helsingfors den 20 april 1983
12328:
12329: Elisabeth Rehn Håkan Nordman Ole Norrback
12330: Henrik Westerlund Jotta Zilliacus Håkan Malm
12331: Ole W asz-Höckert
12332: 294 198.3 vp.
12333:
12334: Raha-asia·aloilte n:o 264 Suomennos
12335:
12336:
12337:
12338:
12339: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Dragsvikin varuskunnan
12340: sotilaskodin modernisointiin
12341:
12342:
12343: Eduskunnalle
12344:
12345: Varuskuntien sotilaskodeilla katsotaan olevan On arvioitu, että rakennuksen kokonaisuudis-
12346: tärkeä tehtävä itse koulutukseen kuuluvana tus maksaisi 2,1 miljoonaa markkaa. Tämän
12347: varusmiesten viihtyvyyden ja moraalin kannalta. jälkeen jatkuisi tilan puute kuitenkin edelleen.
12348: Tästä syystä maamme varuskuntien sotilaskodit Saneeraus n. 500 m2:n kerrosalan käsittävine
12349: täyttävät yleensä korkean tason vaatimukset. lisärakennuksineen maksaa 4,5 miljoonaa mark-
12350: Dragsvikin Sotilaskotiyhdistyksellä on käytös- kaa. Paras vaihtoehto olisi luonnollisesti kokO"'
12351: sään kiinteistö, joka on pääosiltaan peräisin naan uusi rakennus, johon voitaisiin sijoittaa
12352: Venäjän vallan ajalta. Kiinteistöön liitettiin elokuvasalia varten varatut tilat. Uuden raken-
12353: 1950-luvulla lisärakennus, jossa on leipomo, nuksen kustannukset ovat n. 5,5 miljoonaa
12354: emännän asunto ja muutamia varastohuoneita. markkaa ja sen rakentamisen jälkeen voitaisiin
12355: Koko kerrosala on 904 m2 ja rakennukseen nykyinen kiinteistö luovuttaa esim. toimiupsee-
12356: mahtuu 205 vierasta. rikerholle, jolla tällä hetkellä on hyvin ahtaat
12357: Työsuojeluviranomaiset ovat nyttemmin mää- tilat.
12358: ränneet leipomon suljettavaksi, mutta sen salli- Dragsvtkin Sotilaskotiyhdistys on sitä mieltä,
12359: taan paremman puutteessa toimia edelleen. Va- että olisi mitä pikimmin aloitettava sellaisen
12360: rastot ovat selvästi liian pienet ja epätarkoi- sotilaskodin suunnittelu, joka täyttää nykyajan
12361: tuksenmukaiset. Palveluksessa olevan henkilö- vaatimukset ja on vertailukelpoinen muiden
12362: kunnan sosiaalitilat ja varusmiesten sekä heidän vastaavan kokoisten varuskuntien kanssa; täl-
12363: vieraidensa ,s,aniteettitilat on rakennettu vuosi- löin on harkittava eri vaihtoehtoja mahdolli-
12364: korjausvaroin, eivätikä ne ole tyydyttävät. simman tarkoituksenmukaisen lopputuloksen
12365: Varusmiehille tulisi sotilaskodissa voida tar- saavuttamiseksi.
12366: jota seuraavia palveluja, jotka vastaavat mui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12367: den varuskuntien oloja: nioittavasti,
12368: - kahvila, jossa on eri osastot tupakoiville
12369: ja tupakoimattomille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12370: - mieluimmin 400 paikan kokonaistilat 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000
12371: - kirjasto, TV-huone, musiikkihuone, seu- markkaa Dragsvikin varuskunnan soti-
12372: rusteluhuone esim. pelejä varten laskodin suunnittelua ja uudistamista
12373: - automaattipuhelimia varusmiesten koti- varten, jolloin on vaihtoehtoisesti otet-
12374: puheluja varten tava huomioon nykyisen rakennuksen
12375: - lisää hiljaisia huoneita opiskelua, mietis- saneeraus tai uuden rakennuksen raken-
12376: kelyä ja hartautta varten. taminen.
12377: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
12378:
12379: Elisabeth Rehn Håkan Nordman Ole Norrback
12380: Henrik Westerlund Jutta Zilliacus Håkan Malm
12381: Ole Wasz-Höckert
12382: 1983 rd. 295
12383:
12384: Finansmotion nr 265
12385:
12386:
12387:
12388:
12389: Rehn m.fl.: Om anvi~ande av ans1ag för en planskild korsning
12390: mellan stamväg nr 51 och vägen Kyrkslätt kyrkby-Obbnäs
12391:
12392:
12393: Tili Riksdagen
12394:
12395: Redan 197 4 har Nylands väg- och vatten- och vattenverkets femårsplanering, troligtvis
12396: byggnadsdistrikts distdktskontor vänt sig tili mycket beroende på att anslagen för väghåll-
12397: Kyrkslätts kommun med anhållan om utlåtande ningen i Nyland överhuvud sjunkit långt under
12398: beträffande planeringen av en planskild kors- det belopp per invånare det borde utgöra med
12399: ning mellan stamväg 51 och vägen Kyrkslätt tanke på biltätheten och vägbelastningen i
12400: centrum-Obbnäsvägen. Dessa planer byggde länet, jämfört med det övriga Finland.
12401: på att korsningen befunnits farlig ur trafik- Tekniska nämnden i Kyrkslätt föreslog att
12402: säkerhetssynpunkt, flera allvarliga olyckor hade byggandet av den planskilda korsningen mellan
12403: inträffat där. stamväg 51 och Obbnäsvägen skulle ha intagits
12404: Sedan dess har trafiken starkt ökat, t.ex. i vägdistriktets åtgärdsprogram redan 1983,
12405: från 1975 tili 1978 med drygt 10 %, och förslaget har omfattats av kommunstyrelsen
12406: tendenserna visar en fortsatt kraftig ökning. 2. 2. 1981 som beslutat hänvända sig tili väg-
12407: Kyrkslätt är strukturerad så att centrum av och vattenbyggnadsverket med detta åtgärds-
12408: kommunen har en stark koncentration av ser- förslag.
12409: vicepunkter, vilket drar invånarna från gles- Det är knappast dktigt ur trafiksäkerhets-
12410: bygderna tili kyrkbyn, centrum, nästan dag- synpunkt att uppskjuta planeringen av denna
12411: ligen. Obbnäs garnison och Finska socker längs korsning tills någon ny, allvarlig olycka sker.
12412: med Obbnäsvägen har en stark arbetsrese- Ur kommunens synpunkt är det dessutom vä-
12413: trafik, och det har visat sig att under rusnings- sentligt att de för korsningen behövliga mark-
12414: tid vardagar samt lördag förmiddag och söndag reserveringarna planeras, för att övrig plane-
12415: eftermiddag ·är det synnerligen svårt för bilister ring av det berörda området kan ske.
12416: att komma ut på stamväg 51, med farliga risk- Med hänsyn till. det ovanstående föreslås
12417: tagningar som följd. Nämnas bör också att på vördsamt,
12418: grund av kommunens bosättningsstruktur och
12419: rätt svaga bussförbindelser tili glesbygderna har att Riksdagen i 1984 års statsförslag
12420: Kyrkslätt en bilstam per 1 000 invånare som måtte uppta 1 000 000 mark för inle-
12421: ligger klart över medeltalet i det övriga Ny- dandet av planeringen av en planskild
12422: land. korsning mellan stamväg nr 51 och vä-
12423: Trots detta finns fortfarande inte byggan- gen Kyrkslätt kyrkby-Obbnäs.
12424: det av den planskilda korsningen med i väg-
12425: Helsingfors den 20 april 1983
12426:
12427: Elisabeth Rehn Pekka Myllyniemi Tauno Valo
12428: 296 1983 vp.
12429:
12430: Raha-asia-aloite n:o 26S Suomennos
12431:
12432:
12433:
12434:
12435: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeystä varten kan-
12436: tatien n:o 51 ja tien Kirkkonummen kirkonkylä- Upinnie-
12437: mi välillä
12438:
12439:
12440: Eduskunnalle
12441:
12442: Jo vuonna 197 4 Uudenmaan tie- ja vesira- Tästä huolimatta ei eritasoliittymän raken-
12443: kennuspiirin piiritoimisto on kääntynyt Kirk- taminen vieläkään s1sälly tie- ja vesirakennus-
12444: konummen kunnan puoleen ja pyytänyt lausun- laitoksen viisivuotissuunnitelmaan, luultavasti
12445: toa suunnitelmasta, joka koskee kantatien n:o suureksi osaksi siitä syystä, että Uudenmaan
12446: 51 ja Kirkkonummen keskustan-Upinniemen tienpidon määrärahat yleensäkin ovat asukasta
12447: tien eritasoliittymää. Nämä suunnitelmat joh- kohden laskeneet alhaiselle tasolle verrattaessa
12448: tuivat siitä, että risteys oli todettu liikenne- niitä siihen tasoon, jolla niiden tulisi olla otet-
12449: turvallisuuden kannalta vaaralliseksi siinä ta- taessa huomioon muun Suomen autotiheys ja
12450: pahtuneiden useiden vakavien liikenneonnetto· teihin kohdistuva rasitus.
12451: muuksien vuoksi. Kirkkonummen tekninen lautakunta ehdotti,
12452: Edellä mainitusta ajankohdasta lähtien lii- että kantatien n:o 51 ja Upinniemen eritaso-
12453: kenne on tuntuvasti kasvanut, esim. vuodesta liittymä olisi otettu jo tiepiirin vuoden 1983
12454: 1975 vuoteen 1978 yli 10 %, ja suunta osoit- toimenpideohjelmaan; kunnanhallitus on hyväk-
12455: taa jatkuvaa, voimakasta nousua. Kirkkonummi synyt tämän ehdotuksen 2. 2. 1981 ja päättänyt
12456: on rakenteeltaan sellainen, että sen palvelupis- kääntyä tie- ja vesirakennuslaitoksen puoleen
12457: teet ovat voimakkaasti keskittyneet kunnan kes- tämän toimenpide-ehdotuksen pohjalta.
12458: kustaan, mistä johtuen kunnan harvaan asut- On tuskin syytä liikenneturvallisuutta ajatel-
12459: tujen alueiden asukkaat tulevat kirkonkylään len enää lykätä tämän risteyksen suunnittelua
12460: lähes päivittäin. Upinniemen varuskunnan ja siksi, kunnes jokin uusi vakava onnettomuus
12461: Suomen Sokerin Upinniemen tietä pitkin ta- tapahtuu. Kunnan kannalta on lisäksi olennaista
12462: pahtuva työmatkaliikenne on vilkasta, ja on suunnitella risteykseen tarvittavien maa-alueiden
12463: osoittautunut vaikeaksi sekä arkisin ruuhka- varaamista, jotta kyseisen alueen muu suun-
12464: aikoina että lauantaiaamupäivisin ja sunnuntai- nittelu voisi tapahtua.
12465: iltapäivisin päästä kantatielle n:o 51 vaaran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12466: tamatta itseään. On syytä myös mainita, että nioittavasti,
12467: kunnan asutusrakenteesta ja varsin heikoista
12468: linja-autoyhteyksistä kunnan harvaan asutuille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12469: alueille on ollut seurauksena Kirkkonummen 1984 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
12470: autokannan muodostuminen 1 000 asukasta markan määrärahan kantatien n:o 51 ;a
12471: ~kohden huomattavasti muun Uudenmaan kes-
12472: Kirkkonummen kirkonkylän - U pinnie-
12473: kimäärää korkeammaksi. men tien eritasoliittymän suunnittelun
12474: aloittamiseksi.
12475: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
12476:
12477: ElisabethRehn Pekka Myllyniemi Tauno Valo
12478: 1983 rd. 297
12479:
12480: Finansmotion nr 266
12481:
12482:
12483:
12484:
12485: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för förbättring av stamväg
12486: nr 53 mellan Karis och Hangö
12487:
12488:
12489: Tili Riksdagen
12490:
12491: Väg- och vattenbyggnadsverket har i sitt lastas detta vägavsnitt starkt även av trupp-
12492: åtgärdsprogram under förverkligande omfarts- förband i förflyttning.
12493: vägens byggande på stamväg 53 vid Karis. Västra Nylands Handelskammare har spe-
12494: Detta arbete förväntas snart bli färdigt. Där- ciellt påskyndat en förbättring av stamväg 53
12495: emot har VoV inte ansett att trafiktätheten på med hänsyn till industrins och handelns starka
12496: stamväg 53 vidare mot Hangö skulle i detta andel av trafiken på vägen.
12497: skede föranleda åtgärder för att förbättra den En ytterligare omständighet som försvårar
12498: smala och krokiga vägen, som på vissa sträckor trafiksäkerheten även sommartid är turismens
12499: är synnerligen trafikfarlig. starka andel i Hangö: utebliven trafrk vid före-
12500: Trafikräkningen uppvi:sar motsättningar: tagens sommarledigheter kompenseras väl av
12501: VoV har kommit tili biltäthet som är endast ca kraftig bilturism.
12502: hälften av motsvarande tai vid dkning utförd På grund av det ovanstående anser under-
12503: av Hangö stad. tecknade att förbättringen av stamväg 53 vidare
12504: 1 höst beräknas den nya djupkajen i Hangö mot Hangö borde inledas omedelbart efter det
12505: stå färdig, som ytterligare ökar på den tunga Karis omfartsvägs byggande slutförts, med an-
12506: trafiken på denna väg. Nämnas kan att en stor slag för planeringen intagna redan i 1984-års
12507: del av Finlands bilimport sker över Hangö, budget.
12508: dessa bilar skall transporteras vidare landvägen. Med anledning av detta föreslås vördsamt,
12509: Dessutom har Hangönejden tung industri, som
12510: för sin del belastar vägen med ovanligt tunga att Riksdagen i statsförslaget för år
12511: fordon. 1984 måtte uppta 4 000 000 mk för
12512: Den smala och ställvis mycket krokiga vägen planering av förbättringsarbeten på
12513: ger stora problem för lättrafrkens säkerhet, ob- stamväg nr 53 från Karis vidare till
12514: serveras bör att förutom normal lättrafik he- Hangö.
12515: Helsingfors den 21 april 198.3
12516:
12517: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
12518: Pekka Myllyniemi Tauno Valo
12519:
12520:
12521:
12522:
12523: 38 0883005893
12524: 298 198.3 vp.
12525:
12526: Raha-asia-aloite n:o 266 Suomennos
12527:
12528:
12529:
12530:
12531: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 paran-
12532: tamiseen välillä Karjaa-Hanko
12533:
12534:
12535: Eduskunnalle
12536:
12537: Tie- ja vesirakennuslaitoksen toimenpideohjel- tätä tieosuutta rasittaa tuntuvasti myös joukko-
12538: man puitteissa toteutetaan parhaillaan kantatien osastojen siirto.
12539: n:o 53 Karjaan ohitustietä. Tämän työn odote- Länsi-Uudenmaan Kauppakamari on erityi-
12540: taan valmistuvan pian. TVL ei sitävastoin ole sesti kiirehtinyt kantatien n:o 53 parantamista,
12541: katsonut, että liikennetiheys kantatiellä n:o 53 koska teollisuuden ja kaupan osuus tällä tiellä
12542: Hangon suunnassa antaisi aihetta tässä vaiheessa on huomattava.
12543: toimenpiteisiin kapean ja mutkaisen tien paran- Seikka, joka heikentää liikenneturvallisuutta
12544: tamiseksi, vaikka sen eräät osuudet ovat varsin etenkin kesäaikaan, on Hangon matkailun vilk-
12545: vaarallisia. kaus: yritysten kesälomien takia pois jäävän
12546: Liikennelaskenta osoittaa ristiriitaisuuksia: liikenteen korvaa autoturismi runsain mitoin.
12547: TVL on tullut laskennassaan tulokseen, jonka Edellä olevan perusteella katsovat allekirjoit-
12548: mukaan autotiheys on ainoastaan puolet Hangon taneet, että kantatien n:o 53 parantaminen Han-
12549: kaupungin suorittaman laskennan tuloksesta. gon suuntaan tulisi aloittaa välittömästi sen jäl-
12550: Hangon syväsataman arvioidaan olevan val- keen kun Karjaan ohitustien rakentaminen on
12551: mis ensi syksynä, mikä edelleen lisää tämän loppuun suoritettu siten, että jo vuoden 1984
12552: tien raskasta liikennettä. On syytä mainita, että tulo- ja menoarvioon otetaan sitä varten määrä-
12553: suuri osa Suomen autotuonnista tapahtuu Han- rahat.
12554: gon kautta; nämä autot kuljetetaan edelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12555: maanteitse. Tämän lisäksi Hangon seudulla on nioittavasti,
12556: raskasta teollisuutta, joka osaltaan rasittaa tietä
12557: tavallista raskaammilla ajoneuvoilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12558: Kapea ja paikoitellen hyvin mutkainen tie 1984 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
12559: aiheuttaa huomattavia pulmia kevyen liikenteen markkaa kantatien n:o 53 suunnittelua
12560: turvallisuuden kannalta; on syytä ottaa huo- ja parannustöitä varten Karjaalta edel-
12561: mioon, että tavallisen kevyen liikenteen lisäksi leen Hankoon.
12562: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
12563:
12564: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
12565: Pekka Myllyniemi Tauno Valo
12566: 1983 rd. 299
12567:
12568: Finansmotion nr 267
12569:
12570:
12571:
12572:
12573: Rehn: Om anvisande av anslag för grundförbättring av landsväg
12574: nr 113 mellan Sjundeå kyrkby och Lappböle
12575:
12576:
12577: Tili Riksdagen
12578:
12579: Vägförbindelserna i norra Kyrkslätt-Sjun- kommunerna att arbetena hör inledas redan
12580: deå är i ett synnerligen bristfälligt skick. Av 1984.
12581: denna anledning blir glesbygdsisoleringen känn- VoV har för det tidigare vägprojektet Virk-
12582: bar, och trafikservicen kan inte fås ens närapå by-Sjundeå inrättat en omfattande inkvarte-
12583: tillfredsställande. ring för arbetskraften i arbetsläger, ekonomiska
12584: För att ge en naturlig fortsättning på den skäl talar för att även deras utnyttjande i ome-
12585: förbättrade vägen Virkby-Sjundeå kyrkby delbar följd är rationellt.
12586: borde därför i brådskande ordning även grund- Med anledning av ovanstående föresiås vörd-
12587: förbättringarna av vägavsnittet Sjundeå kyrkby samt,
12588: -Lappböle på landsväg nr 113 påbörjas. Kom-
12589: munerna har i sina beslutande organ gett hög att Riksdagen i statsförslaget för dr
12590: prioritet åt detta projekt i VoV:s Nylands 1984 mdtte uppta 5 000 000 mark för
12591: distrikts åtgärdsprogram, i stället för planerad inledande av grundförbättringsarbetena
12592: inledning av arbetena år 1986 anser de berörda av landsväg nr 113 pd avsnittet Sjun-
12593: deå kyrkby-Lappböle.
12594: Helsingfors den 20 april 1983
12595:
12596: Elisabeth Rehn
12597: 300 1983 vp.
12598:
12599: Raha-asia-aloite n:o 267 Suomennos
12600:
12601:
12602:
12603:
12604: Rehn: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 113 perusparan-
12605: tamiseen välillä Siuntion kirkonkylä- Lapinkylä
12606:
12607:
12608: Eduskunnalle
12609:
12610: Kirkkonummen ja Siuntion pohjoisosien tie- TVL on aikaisempaa Virkkalan-Siuntion
12611: yhteydet ovat varsin puutteellisessa kunnossa. tiesuunnitelmaa varten perustanut laajan, työ-
12612: Tästä syystä muodostuu haja-asumisen eristy- voiman majoittamista varten tarkoitetun työ-
12613: neisyys tuntuvaksi, eikä liikennepalveluja saada leirin ja taloudelliset näkökohdat puoltavat aja-
12614: edes lähimainkaan tyydyttäviksi. tusta, että sen käyttäminen töiden jatkuessa
12615: Jo parannetun Virkkalan ja Siuntion kirkon- olisi taloudellisesti tarkoituksenmukaista.
12616: kylän välisen tien luonnollisena jatkona tulisi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12617: myös aloittaa perusparannukset tieosuudella tavasti,
12618: Siuntion kirkonkylä-Lapinkylä eli maantiellä
12619: n:o 113. Kuntien päättävät elimet ovat asetta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12620: neet tämän suunnitelman TVL:n Uudenmaan 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
12621: piirin toimenpideohjelman ensisijaisten töiden markkaa maantien n:o 113 perusparan-
12622: joukkoon; sen sijaan, että työt suunnitellaan tamistöiden aloittamiseksi tieosuudella
12623: aloitettaviksi vuonna 1986, ovat kunnat sitä Siuntion kirkonkylä - Lapinkylä.
12624: mieltä, että työt tulisi aloittaa jo vuonna 1984.
12625: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
12626:
12627: Elisabeth Rehn
12628: 1983 rd. 301
12629:
12630: Finansmotion nr 268
12631:
12632:
12633:
12634:
12635: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för upprensning av
12636: Korplaxbäcken i Karleby
12637:
12638:
12639: Tili Riksdagen
12640:
12641: V arje år översvämmar Korplaxbäcken i Kar- föreligger några som helst hinder för en täck-
12642: leby, vi.Jket årligen brukar täcka ett område om dikning. De ekonomiska fördelarna med en
12643: 160 ha. Därmed förorsakas stora olägenheter upprensning, som möjliggör täckdikning, är
12644: för odling och bebyggelse längs ett område på ansenliga. Nyttoområdet av en täckdikning
12645: n. 10 km. Inom det utsatta området finns bl.a. skulle direkt utgöra ca 214 ha, varav åker ca
12646: ett motell, tre bostadshus, en koloniträdgård, 157 ha. De indirekta fördelarna skulle även
12647: en minkfarm och en bensinstation. Det före- vara ansenliga, såsom ovan konstaterats.
12648: ligger därför ett akut behov at:t upprensa Då det inte i övrigt föreligger nackdelar av
12649: Korplaxbäcken så, att normal täckdikning blir en dylik åtgärd, föreslås vördsamt,
12650: möjlig. Därigenom skulle översvämningarna av
12651: odlingsmarkerna under sommarmånaderna kun- att Riksdagen i statsförslaget för år
12652: na elimineras och vårflödet förkortas. 1984 på moment 30.40.77.2 måtte
12653: Det föreligger ett färdigt beslut om förrätt- uppta ett anslag om 500 000 mk för
12654: ning av täckdikning kring Korplaxbäckens om- upprensning av Korplaxbäcken i Kar-
12655: råde, som vunnit laga kraft den 9. 10. 1981. leby /ör undvikande av bl.a. översväm-
12656: 1 rekommendationerna från mellersta Öster- ningar och /ör möjliggörande av täck-
12657: bottens helhetsplan konstateras det att det inte dikning.
12658: Helsingfors den 15 april. 1983
12659:
12660: Boris Renlund Ole Norrback
12661: Håkan Nordman Håkan Malm
12662: 302 1983 vp.
12663:
12664: Raha-asia-aloite n:o 268 Suomennos
12665:
12666:
12667:
12668:
12669: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Korplax-nimisen puron
12670: perkaamiseen Kokkolassa
12671:
12672:
12673: Edu·skunnalle
12674:
12675: Kokkolan Korplax-puro tulvii joka vuosi, sen suorittamiselle ole. Perkauksen mahdollis-
12676: jolloin tulvavesi tavallisesti peittää n. 160 heh- taman salaojituksen taloudelliset edut ovat huo-
12677: taarin alueen. Tästä aiheutuu huomattavia hait- mattavat. Salaojituksen tuottama välitön hyöty-
12678: toja viljelyksille ja asutukselle n. 10 km:n pitui- alue olisi 214 ha, josta peltomaata n. 157 ha.
12679: sella alueella. Tulvan uhkaamalla alueella sijait- Kuten edellä on todettu, välilliset edut olisivat
12680: see mm. motelli, kolme asuinrakennusta, siirto- myös huomattavat.
12681: lapuutarha, minkkifarmi ja bensiiniasema. Tästä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12682: syystä tulisi Korplax-puro perata mitä pikim- nioittavasti,
12683: min, jotta normaali salaojitus tulisi mahdolli-
12684: seksi. Täten vältyttäisiin veden tulvimiselta vil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12685: jelysmaille kesäkuukausina, ja kevään tulva-aika 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
12686: lyhenisi. 30.40.77.2 500 000 markkaa Kokkolan
12687: Korplax-puron alueen salaojitusta koskeva Korplax-puron perkaamista varten mm.
12688: päätös on olemassa ja se on saanut lainvoiman tulvien välttämiseksi ja salaojituksen
12689: 9. 10. 1981. Pohjanmaan kokonaissuunnitelman mahdollistamiseksi.
12690: suosituksissa todetaan, ettei estettä salaojituk-
12691: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
12692:
12693: Boris Renlund Ole Norrback
12694: Håkan Nordman Håkan Malm
12695: 1983 rd. 303
12696:
12697: Finansmotion nr 269
12698:
12699:
12700:
12701:
12702: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för upprensning av
12703: Vörå å
12704:
12705:
12706: Tili Riksdagen
12707:
12708: För något tiotal år sedan upprensades Vörå vad kapaciteten beträffar. De kommunala myn-
12709: ås nedre del från Rökiö ut till Karvsor, där digheterna har i olika sammanhang yrkat på
12710: ån har sitt utlopp. Den miljömässigt viktigaste åtgärder såväl ur miljö- som ur översvämnings-
12711: delen genom Vörå centrum blev emellertid synpunkt, men trots detta har inga åtgärder
12712: oupprensad. Detta har medfört och medför vidtagits av de statliga myndighetema under
12713: alltjämt översvämningar i Vörå centrum, i syn- hela 1970-talet.
12714: nerhet i trakten av bron i Lomby. Kapaciteten Hänvisande tili ovan anförda föreslås vörd-
12715: på ån genom Vörå centrum motsvarar inte det samt,
12716: tillflöde som sker från Vörsträsket och Kaura-
12717: järvi träsk till följd av alla de skogsdiknings- att Riksdagen i statsförslaget för år
12718: projekt som i närheten av nämnda träsk utförts 1984 på moment 30.40.77 måtte uppta
12719: under senare år. ett anslag om 400 000 mk för upp-
12720: V ad miljön i Vörå centrum beträffar har rensning av Vörå å genom Vörå centrum
12721: under årens lopp en hei del fyllnadsåtgärder vid för åstadkommande av en bättre miljö
12722: åstränderna lett till att ån blivit än mindre och för eliminerande av de årliga över-
12723: svämningarna.
12724: Helsingfors den 15 april 1983
12725:
12726: Boris Renlund Ole Norrback
12727: Håkan Nordman Håkan Malm
12728: 304 1983 vp.
12729:
12730: Raha-asia-aloite n:o 269 Suomennos
12731:
12732:
12733:
12734:
12735: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Vöyrin joen perkaami-
12736: seen
12737:
12738:
12739: Edu·skunnalle
12740:
12741: Noin kymmenen vuotta sitten perattiin Vöy- nemisen ja siten sen läpäisyn heikkenemrsen.
12742: rin joen alajuoksu Rökiöstä Karvsoriin, joen Kunnalliset viranomaiset ovat eri yhteyksissä
12743: suulle saakka. Ympäristön kannalta tärkein vaatineet toimenpiteitä ympäristöön kohdistu-
12744: Vöyrin keskustan kohdalla oleva osuus jätet- van vaikutuksen ja tulvien johdosta, mutta
12745: tiin kuitenkin perkaamatta. Tästä on aiheutu- tästä huolimatta eivät valtion viranomaiset ole
12746: nut ja aiheutuu edelleenkin tulvia Vöyrin kes- ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin koko 1970-
12747: kustassa, erityisesti Lombyn sillan vaiheilla. luvun aikana.
12748: Vöyrin joen läpäisykyky ei vastaa keskustan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12749: kohdalla Vörsträsketin ja Kaurajärven lammen nioittavasti,
12750: virtausta, joka on lisääntynyt kaikkien edellä
12751: mainittujen järvien alueilla viime vuosien ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12752: kana toteutettujen metsänojitushankkeiden seu- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
12753: rauksena. 30.40.77 400 000 markkaa Vöyrin joen
12754: Mitä Vöyrin keskustan ympäristöön tulee, perkausta varten V äyrin keskustan koh-
12755: ovat vuosien mhtaan joen rannoilla tapahtuneet dalla ympäristön parantamiseksi ja joka-
12756: täyttämistoimet aiheuttaneet joen uoman kape- vuotisten tulvien ehkäisemiseksi.
12757: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
12758:
12759: Boris Renlund Ole Norrback
12760: Håkan Nordman Håkan Malm
12761: 1983 rd. 305
12762:
12763: Finansmotion nr 270
12764:
12765:
12766:
12767:
12768: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för effektivering av
12769: vården av långtidssjuka
12770:
12771:
12772: Tili Riksdagen
12773:
12774: Aldersstrukturen i Finland håller på att Detta samtidigt som de värst drabbade kommu-
12775: genomgå en allt snabbare förändring. Det föds nerna ofta har en mycket hög arbetslöshet.
12776: allt färre barn och en allt större del av befolk- Med hänvisning tili ovanstående föreslår
12777: ningen utgörs av pensionärer. Flykten från undertecknade vördsamt,
12778: landsbygden har för många skärgårds- och lands-
12779: bygdskommuner ytterligare försvårat situatio- att Riksdagen i statsförslaget för år
12780: nen. På grund av detta består vårdtagarna inom 1984 upptar ett anslag på 100 000 mk
12781: den organiserade hemsjukvården och på hälso- för planering av en effektiverad vård
12782: centralernas bäddavdelningar i allt högre grad av långtidssjuka inom ramen för hem-
12783: av mycket tungskötta långvårdspatienter. sjukvård och vård på hälsocentralernas
12784: Detta ställer mycket stora krav på sjukvårds- bäddavdelningar i kommuner med en
12785: personalen, som antalsmässigt inte har kunnat hög åldringsprocent.
12786: utökas i takt med det tilltagande behovet.
12787: Helsingfors den 15 april 1983
12788:
12789: Boris Renlund Ole Norrback Jotta Zilliacus
12790: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
12791: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
12792:
12793:
12794:
12795:
12796: 39 0883005893
12797: 306 1983 vp.
12798:
12799: Raha-asia-aloite n:o 270 Suomennos
12800:
12801:
12802:
12803:
12804: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaissairaiden hoi-
12805: don tehostamiseen
12806:
12807:
12808: Edu,skunnalle
12809:
12810: Suomen väestön ikärakenne on alkanut muut- keimmassa asemassa olevien kuntien työttömyys
12811: tua yhä nopeammin. Lapsia syntyy entistä vä- on hyvin suuri.
12812: hemmän ja eläkeläiset muodostavat yhä suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12813: remman osan väestöstä. Maaltapako on useiden nioittavasti,
12814: saaristo- ja maaseutukuntien kohdalla edelleen
12815: vaikeuttanut illannetta. Tästä syystä ovat jär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12816: jestetyn kotisairaanhoidon ja terveyskeskusten 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000
12817: vuodeosastojen potilaat yhä lisääntyvässä mää- markan määrärahan pitkäaikaissairaiden
12818: rin vaikeasti hoidettavia pitkäaikaispotilaita. tehostetun hoidon suunnittelemiseksi
12819: Tämä asettaa hyvin suuret vaatimukset hoi- kotisairaanhoidon ja terveyskeskusten
12820: tohenkilökunnalle, jonka lukumäärää ei voida vuodeosastojen puitteissa niissä kunnis-
12821: lisätä niin nopeasti kuin tarve edellyttäisi. Ti- sa, joissa vanhusten määrä on prosen-
12822: lanne on tämä samalla kun tässä suhteessa vai- tuaalisesti suuri.
12823: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
12824:
12825: Boris Renlund Ole Norrback Jotta Zilliacus
12826: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
12827: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
12828: 1983 vp. 307
12829:
12830: Raha-asia-aloite n:o 271
12831:
12832:
12833:
12834:
12835: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenperinteen tallenta-
12836: miseen ja tutkimiseen
12837:
12838:
12839: Eduskunnalle
12840:
12841: Työväenliikettä ja työväenkulttuuria koske- sekä työväentalojen kulttuuritoimintaa koskevan
12842: van aineellisen ja henkisen perinteen tallenta- laajan näyttdyn valmistaminen.
12843: minen ja tutkiminen on voimakkaasti virinnyt Käynnissä olevien hankkeiden loppuun saat-
12844: viime vuosina. Opetusministeriön asettaman tamiseksi ja niihin liittyvien uusien projektien
12845: työväenperinnetyöryhmän suorittaman sdvityk- aloittamiseksi olisi välttämätöntä ottaa hallituk-
12846: sen ( Komiteanmietintö 19 81 : 7 ) perusteella on sen tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle 1984
12847: tiedossa, että sekä yksittäisillä tutkijoilla että tarpeellinen määräraha.
12848: tutkimusta harjoittavilla laitoksilla ja järjestöill.ä Edellä esitetyn perustedla ehdotamme kun-
12849: on käynnissä työväenperinteen tallentamiseen nioittaen,
12850: liittyviä hankkeita, jotka on aloitettu eduskun-
12851: nan vuodeksi 1981 myöntämän 200 000 mar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12852: kan määrärahan turvin. Tärkeimmät näistä 1984 tulo- ;a menoarvioon 500 000
12853: hankkeista ovat arkistojen perinnekeräys, työ- markkaa työväenperinteen tallentamista
12854: väen näyttämö- ja musiikkiperinteen tutkimus ia tutkimista varten.
12855: Hdsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
12856:
12857: Timo Roos Matti Kuusio Aamo von Bell
12858: Mikko Elo Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila
12859: Kerttu Törnqvist
12860: 308 198.3 vp.
12861:
12862: Raha-asia-aloite n:o 272
12863:
12864:
12865:
12866:
12867: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuhkovammaliiton toi-
12868: mesta järjestettävään lomatoimintaan
12869:
12870:
12871: Edu·skunnalle
12872:
12873: Vapaa-ajan hyödyllinen, ihmistä kehittävä eikä vammaisten välttämättä tarvitsevan avus-
12874: käyttö on erityisen tärkeätä vammaisille. Mo- tajan mukanaoloa.
12875: nenlaiset vaikeudet juuri heidän kohdallaan ovat Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että vam-
12876: siihen esteenä. Näin on asianlaita erityisesti maisuus aiheuttaa ao. henkilölle taloudellisia
12877: vaikeavammaisten kohdalla. Vaarana on mielen- lisärasituksia samoin kuin vaikeuksia keksimää-
12878: terveyden ja itsensäkehittämisen kannalta hai- räisen elintason ja elämisen laadun ylläpitämi-
12879: tallinen syrjäänjäämisen tunne. seksi. Valtion tukea siis tarvitaan, jotta vam-
12880: Keuhkovammaliitto monine jäsenyhdistyksi- maiset saisivat tarvitsemiaan kohtuuhintaisia,
12881: neen on lähinnä kesänviettopaiko1s,ga järjestänyt eräissä tapauksissa ilmaisiakin lomapalveluja
12882: monipuolista lomanviettoa. Vammaisten virkis- itselleen.
12883: tymiskeskusten ylläpito on muodostunut talou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12884: dellisesti varsin raskaaksi. Näin on kuitenkin taen,
12885: katsottu välttämättömäksi menetellä. Yleiset
12886: palvelut ovat tarkoitetut pääasiassa terveille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12887: Tämän johdosta niiden järjestämisessä ei ole 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
12888: otettu riittävässä määrin huomioon vammaisten uudelle momentille 650 000 markkaa
12889: useasti vaikeata allergisuutta, heidän tarvitse- käytettäväksi Keuhkovammaliiton järjes-
12890: maansa erityisruokavaliota, lii~kumisvaikeuksia tämään lomatoimintaan.
12891: Helsingis,gä 20 päivänä huhtikuuta 1983
12892:
12893: Timo Roos Mikko Elo Kari Rajamäki
12894: Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantanen Marja-Liisa Tykkyläinen
12895: Kaj Bärlund Matti Kuusio Kerttu Törnqvist
12896: Jussi Ranta
12897: 1983 vp. 309
12898:
12899: Raha-asia-aloite n:o 273
12900:
12901:
12902:
12903:
12904: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta arkistohenkilökunnan
12905: palkkaamiseksi Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistolie
12906:
12907:
12908:
12909:
12910: Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto ELKA:Ila ei ole lainsäädännön antamia mah-
12911: ( ELKA) on maamme arkistolaitokseen kiin- dollisuuksia edellyttää luovutettavien arkistojen
12912: teästi kuuluva laitos, jonka toiminta käynnistyi seulomista ja järjestämistä, vaan luovutus ta-
12913: toukokuussa 1981 Mikkelissä. ELKA saa yksi- pahtuu 1uovuttajien kanssa tehtävän sopimuk-
12914: tyisluontoisten arkistojen valtionapulain mu- sen mukaisesti. Tämän johdosta useimmat
12915: kaista lakisääteistä valtionapua 80 % kaikista arkistot, etenkin konkurssiyritysten arkistot,
12916: lain perusteella hyväksyttävistä toimintakuluista. ovat täysin järjestämättömiä. Niiden saattami-
12917: ELKA:n tehtäviin kuuluu koota, säilyt:tää, nen järjestykseen on työvoimavaltaista ammatti-
12918: järjestää sekä asettaa tutkijoiden käytettäväksi työtä, jonka tehtävän suorittamiseen arkistolai-
12919: elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevia asiapape- tos ei ole kyennyt osoittamaan riittävästi uusia
12920: reita. Tehtävä on elinkeinoelämän osalta sama toimia. Järjestettäväksi tulee vuosittain noin
12921: kuin valtionarkistolla ja maakunta-arkistoilla on 1 000 hyllymetriä asiakirjoja, joista nykyisellä
12922: julkisen hallinnon asiapapereiden säilyttäminen henkilökunnalla (arkiston johtaja, tutkija, kans-
12923: tuleville sukupolville. listi, vahtimestari-talonhoitaja ja siivooja) ei
12924: ELKA:n toiminta on käynnistynyt ripeästi ja kyetä järjestämään vuosittain kuin pieni osa.
12925: laitokseen on voitu vastaanottaa runsaasti elin- ELKA:ssa ei ole yhtään arkistoavustajaa ja
12926: keinoelämän yritysten ja järjestöjen arkistoja, arkistonjärjestäjää.
12927: jotka muuten olisivat olleet vaarassa joutua Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12928: hukkaan sopivan säilytyspaikan puuttuessa. nioittavasti,
12929: Varsinaisen arkistoaineiston lisäksi ELKA: oon
12930: kootaan elinkeinoelämää koskevaa kirjallisuutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12931: sekä yrityksiä koskevaa painettua aineistoa, 1984 tulo- ja menoarvioon 95 000 mar-
12932: kuten toimintakertomuksia, taseita, tilinpäätök- kan määrärahan Suomen Elinkeinoelä-
12933: siä sekä muita julkaisuja. ELKA pyrkii edistä- män Keskusarkistolle arkistoavustajan ja
12934: mään elinkeinoelämän arkistotietoutta järjestä- arkistonjärjestäiän paikkaamista varten.
12935: mällä koulutustilaisuuksia.
12936: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
12937:
12938: Pirjo Rusanen Olavi Ronkainen Mauri Miettinen
12939: Pentti Skön Timo Kietäväinen Pentti Poutanen
12940: 310 1983 vp.
12941:
12942: Raha-asia-aloite n:o 274
12943:
12944:
12945:
12946:
12947: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Naantalin musiikki-
12948: juhlien avustamiseen
12949:
12950:
12951: Eduskunnalle
12952:
12953: Naantalin Musiikkijuhlasäätiö, jonka tarkoi- ja jo runsaastikin esiintymisiä omaaville taitei-
12954: tuksena on edistää kamari- ja muun musiikin lijoille tapahtuu osittain yhteistyössä Sibelius-
12955: harrastusta ja tunnetuksi tekemistä sekä lisätä Akatemian kanssa. Täten voidaan tulevaisuudes-
12956: korkeatasoisten musiikkiesitysten ohjelmatarjon- sakin taata mahdollisimman korkeatasoinen ope-
12957: taa, järjestää neljännet kansainväliset Naantalin tus ja järjestää A:katemian opiskelijoille ja
12958: musiikkijuhlat 17. 6.-29. 6. 1983. Juhlat 1iit- muille nuorille mus,iikinopiskelijoille lisää esiin-
12959: tyvät olennaisena osana Suomen musiikkitapah- tymisiä ja mahdollisuus saada mahdollisimman
12960: tumien s,arjaan ilman, että syntyy tapahtumien korkeatasoista opetusta.
12961: ajoittumista päällekkäin. Naantalin musiikkijuhlien 1983 talousarvion
12962: Tänä vuonna musiikkijuhlat sisältävät 20 loppusumma on noin 1 150 000 markkaa. Naan-
12963: konserttia, joissa kotimaisten huipputaiteilijoi- talin musiikkijuhlat, varkka ovat vakiinnutta-
12964: den lisäksi esiintyy runsaasti kansainvälisiä tai- neet asemansa musiikkijuhlien joukossa, ovat
12965: teilijoita. Kansainvälisyyttä edustavat Suk-kama- saaneet valtiovallalta huomattavasti vähäisem-
12966: riorkesteri johtajanaan Josef Suk, Josef Vlach, män avustuksen kuin muut maamme vastaavat
12967: Paul Tortelier, Vladimir Ashkenazy, Vladimir juhlat. Musiikkijuhlien tähänastinen järjestämi-
12968: Mikulka sekä The Academy of Ancient Music nen on mahdollistunut vain Naantalin kaupun-
12969: ja Trio Di Trieste. Jo nämä nimet poimittuna gin muiden ympäristökuntien ja Turun kaupun-
12970: ulkomaisten esiintyjien joukosta osoittavat, että kiseudun elinkeinoelämän suotuisan suhtautu-
12971: Naantalin musiikkijuhlilla on merkittävä osa misen ansiosta. On kuitenkin musiikkijuhlien
12972: Suomen kansainvälisten musirkkijuhlien sarjassa. jatkuvuuden turvaamiseksi pakko saattaa Naan-
12973: Naantalin musii:kkijuhlista on täten muotou- talin musiikkijuhlat valtion avustuksen suhteen
12974: tunut tapahtuma, joka täydentää maamme mu- samalle tasolle kuin muut vastaavat juhlat.
12975: siikkitapahtumia ja tarjoaa mahdollisuuden Vain täten voidaan tulevaisuudessakin taata
12976: ulkomaisen, erityisesti ruotsalaisen konsertti- mahdollisimman korkeatasoiset ja monipuoliset
12977: yleisön houkuttelemiseen musiikkijuhlille, mikä musiikkijuhlat runsaslukuiselle yleisölle.
12978: on omiaan edistämään koko Lounais-Suomen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12979: matkailua. nioittaen,
12980: Musiikkijuhliin liittyy merkittävänä osana
12981: valtakunnallinen musiikkileiri, jossa opettajina etti! Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12982: toimivat tunnetut taiteilijat. Myös ulkomaiset 1984 tulo- ja menoarvioon 350 000
12983: esiintyjät osallistuvat musiikkileirin opetustoi- markkaa Naantalin musiikkijuhlien avus-
12984: mintaan. Koclutus nuorille mus1ikin harrastajille tamiseksi.
12985: Helsingissä 22 päivänä huhtfkuuta 1983
12986:
12987: Mikko Rönnholm Pekka Vennamo
12988: 198.3 vp. 311
12989:
12990: Raha-asia-aloite n:o 27'
12991:
12992:
12993:
12994:
12995: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Raision-
12996: Naantalin tien rakentamisen aloittamiseksi
12997:
12998:
12999: Edu,skunnalle
13000:
13001: Tie- ja vesirakennushallitus on tehnyt peri- minen. Työ valmistunee kokonaan vuoteen
13002: aatepäätöksen Turun tiepiirin vuonna 1980 1990 mennessä.
13003: teettämän tieverkkoselvityksen perusteella, että Välin Saksila-Kuparivuori kustannusarvio
13004: Naantalin ja Turun välisiä liikenneyhteyksiä tul- on noin 14,5 miljoonaa markkaa ja koko hank-
13005: laan kehittämään ns. suoran vaihtoehdon poh- keen noin 130 miljoonaa markkaa.
13006: jalta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13007: Tästä suunnitelmasta on tiesuunnitelma vah- nioittaen,
13008: vistuskäsittelyssä Naantalin puoleisesta päästä.
13009: Turun tiepiiri on esittänyt toimenpideohjel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13010: massaan, että hankkeesta toteutetaan vuosina 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
13011: 1984-85 väli Luonnonmaan Saksila-Kupari- 31.24.77 (Yleisten teiden tekeminen)
13012: vuori. Vuonna 1985 toivotaan voitavan aloittaa 8 000 000 markan määrärahan Turun-
13013: välin Turun Pitkämäki-Raisionlahti rakenta- Raision-Naantalin suoran tieyhteyden
13014: rakentamisen aloittamiseksi.
13015: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13016:
13017: Mikko Rönnholm Risto Ahonen
13018: 312 1983 vp.
13019:
13020: Raha-asia-aloite n:o 276
13021:
13022:
13023:
13024:
13025: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Utön-Naantalin
13026: syväväylän rakentamisen aloittamiseksi
13027:
13028:
13029: Eduskunnalle
13030:
13031: Merenkulkuhallitus on väyläohjelmassaan - öljyliikenteessä ..... . 69 milj. mk
13032: esittänyt, että Utön-Naantalin syväväylän ra- - kivihiililiikenteessä .. 16 " "
13033: kentaminen ajoittuisi vuosille 1985-88. - viljaliikenteessä 40 " "
13034: Väylän kustannusarvio on em. ohjelman mu-
13035: kaan 47,2 miljoonaa mar~kaa ja menot on Yht. 125 milj. mk
13036: ajoitettu eri vuosille seuraavasti:
13037: Suunnitteluvalmiuden kannalta väylän raken-
13038: V. 1985 ............. 9,0 milj. mk taminen on mahdollista aloittaa jo vuonna
13039: 1986 ............. 13,5 1984. Vuoden aikaistaminen rakentamisessa
13040: 1987 ............. 14,5 " " merkitsee noin 11 miljoonan markan vuotuista
13041: 1988 ............. 10,2 " " säästöä kuljetuskustannuksissa.
13042: " " Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13043: Tie- ja vesirakennushallituksen ves~tieosaston nioittaen,
13044: laatiman taloudellisuusselvityksen mukaan
13045: Naantalin väylän syventämisellä nykyisestä 10 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13046: metristä 13 metriin saavutetaan nyky~sillä lii- 1984 tulo- ;a menoarvioon 9 000 000
13047: kennemäärillä kokonaissäästöiksi 20 vuoden markan määrärahan Utön-Naantalin
13048: ajalle 6 % :n korkokannalla laskettuna syväväylän rakentamisen aloittamiseksi.
13049: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13050:
13051: Mikko Rönnholm Risto Ahonen
13052: 1983 vp. 313
13053:
13054: Raha-asia-aloite n:o 277
13055:
13056:
13057:
13058:
13059: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta kunnille harkintaverosta
13060: luopumisen johdosta aiheutuvien verotulojen vähentymisen
13061: korvaamiseksi
13062:
13063:
13064: Eduskunnalle
13065:
13066: Harkintaverouudistusta on selvitelty hyvin pitkään hiertänyt yrlttaJlen ja veronsaajan vä-
13067: monissa komiteoissa, toimrkunnissa ja monissa lejä. Huomioon ottaen sen, että harkinnalla
13068: muissa elimissä. Lähes poikkeuksetta uudistuk- kerätyillä verotuloilla ei ole juudkaan merki-
13069: sen toteuttaminen on tyrehtynyt siihen, että eri tystä kuntien verotuloissa, voitaisiin harkinta-
13070: tahot eivät ole päässeet yksimielisyyteen har- verosta luopua ilman, että ,sen sijaan luotaisiin
13071: kintaverotuksen sijaan otettavasta uudesta vero- uusi verojärjestelmä. Niissä tapauksissa, joissa
13072: järjestelmästä. Harkintaverotusbao on veron- kunnille kuitenkin on ollut harkintaverotu-
13073: maksua sellaisesta tulosta, jota ei tosiasialli- loilla merkitystä, voitaisiin verotulojen vähe-
13074: sesti ole kertynytkään, mutta jonka veronsaajan neminen korvata valtion toimesta muuttamalla
13075: mielestä olisi pitänyt kertyä. Huomioon otltaen näiden kuntien kantokykyluokitusta ja valtion-
13076: sen, että harkintaverotusta vastaavaa tuloa ei osuusjärjestelmää.
13077: ole yrittäjälle laisinkaan kertynyt, olisi aivan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13078: luonnollista, että harkintaverotuksesta luovut- taen,
13079: taessa ei keksittäisi mitään uutta, keinotekoista
13080: verotusjärjestelmää harkintaverotuksen sijaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13081: Harkintaverotuksella kerätyt verotulot ovat 1984 tulo- ja menoarvioon 70 000-000
13082: useimmille kunnille erittäin vähämerkitykselli- markan määrärahan kunnille harkinta-
13083: siä. Ainoastaan eräissä tapauksissa, kuten esi- verosta luopumisen johdosta aiheutu-
13084: merkiksi Imatralla, on harkintaveroäyreillä mer- vien verotulojen vähentymisen korvaa-
13085: kitystä kunnalle. Harkintaverotus on kuitenkin miseksi.
13086: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13087:
13088: Helge Saarikoski
13089:
13090:
13091:
13092:
13093: 40 0883005893
13094: 314 1983 vp.
13095:
13096: Raha-asia-aloite n:o 278
13097:
13098:
13099:
13100:
13101: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan poliisitalon suun-
13102: nitteluun
13103:
13104:
13105: Eduskunnalle
13106:
13107: Vaasaan on jo vuosia pyritty saamaan poliisi- rakennuksessa. Tällaisesta hajanaisuudesta kärsii
13108: ja oikeustalo. Kyseessä olisi noin 5 000- asiakaspalvelu puhumattakaan toiminnasta
13109: 6 000 m2 :n hanke. Mm. Vaasan lääninhallituk- näissä epäkäytännöllisissä tiloissa. Nykyisten
13110: sen poliisin toiminta- ja taloussuunnitelmassa toimitilojen käyttö on arveluttavaa myös kaik-
13111: on Vaasan uuden poliisitalon aikaansaaminen kien työturvallisuuden puutteiden vuoksi.
13112: asetettu ensimmäiselle sijalle koko läänissä. Vaasan poliisin toimitilat eivät tänään al-
13113: Myös Vaasan kaupunki on esittänyt useiden eri kuunkaan vastaa ajan vaatimuksia, eivät määräl-
13114: ministeriöiden ja keskusvirastojen edus,tajille tään, eivät kunnoltaan eivätkä varustetasoltaan.
13115: useampia vaihtoehtoja poliisitalon rakentami- Uuden poliisi- ja oikeustalon rakennushanke
13116: seksi. Edelleen poliisipiirin neuvottelukunnan tulee saada kiireellisesti suunnittelun ja työn
13117: taholta on kiinnitetty asiaan huomiota ja kii- alle.
13118: rehditty talon rakentamista. Kuitenkaan edes Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
13119: rakennuksen suunnitteluun ei toistaiseksi ole taen,
13120: myönnetty määrärahoja.
13121: Vaasan poliisilaitoksen nykyiset toimitilat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13122: ovat hyvin puutteelliset. Kanslia, löytötavara- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13123: toimisto, passitoimisto ja liikennetoimisto sekä markan määrärahan uuden poliisi- ja
13124: järjestys- ja rikososasto sijaitsevat viidessä eri oikeustalon suunnitteluun Vaasaan.
13125: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13126:
13127: HelgeSaarikoski
13128: 198.3 vp. 315
13129:
13130: Raha-asia-aloite n:o 279
13131:
13132:
13133:
13134:
13135: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta turkisjalostusopiston ra-
13136: kentamiseksi
13137:
13138:
13139: Eduskunnalle
13140:
13141: Vaasan läänissä tuotetaan maamme turkik- kisten levyttäminen eli yhteenompeleminen on
13142: sista yli 80 prosenttia. Vuotuiset valuuttatulot kyetty automatisoimaan ja on ilmeistä, että
13143: ovat viime vuosina koko maassa olleet noin aikaisemmin markkinoita hallinneet halpatyö-
13144: 1 000 miljoonaa markkaa. Asiantuntijoiden ar- voiman maat tulevat kärsimään menetyksiä kor-
13145: vioiden mukaan olisi turkisten jalostusastetta kean ,tiedon ja taidon sekä teknisen valmiu-
13146: mahdolHsta huomattavasti nostaa kotimaassa. den omaaville maille.
13147: Tällöin tulisi kysymykseen erityisesti turkisten Turkistarhauksen sijoittumisesta johtuen olisi
13148: ompelu valmiiksi vaatteiksi, mutta mahdolli- aivan luonnollista, että valtion turkisjalostus-
13149: sesti myöskin turkisten muokkaus. Turkisten opisto sijoitettaisiin Vaasan lääniin. Opiston
13150: jalostusasteen kohottaminen olisi perusteltua tulisi kouluttaa tutkisalan tuotesuunnittelijoita
13151: erityisesti siitä syystä, että raakaturkisten tuo- ja yrittäjiä. Oppilaitoksen luonteesta johtuen
13152: tannon laajentaminen markkinoiden ja rehun olisi heti alusta asti turvattava laitoksen mah-
13153: rajallisuudesta johtuen on tulevaisuudessa erit- dollisuudet saada tavanomaista oppilaitosta suu-
13154: täin vai:keaa. Valuuttatulot olisi jalostusastetta remmat toimintavalmiudet erilaisiin tuotantdko-
13155: kohottamalla mahdollista nostaa jopa monin- keiluihin laitoksen luonteen mukaisilla mate-
13156: kertaisiksi. Samalla luotaisiin turkisteollisuu- riaaleilla ja tätä varten laitoksen tulisi saada
13157: teen ja sen seurannaiselinkeinoihin jopa tuhan- riittävästi resursseja materiaalihankintoihin ja
13158: sia uusia työpaikkoja. Turkisten jalostamisen jopa ulkomaisten asiantuntijoiden palkkaamiseen
13159: esteenä on kuitenkin pääomapulan ohella ollut turkisjalostusopiston käyttöön.
13160: ennen kaikkea jalostamiseen liittyvän tiedon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13161: puute. Tästä syystä olisikin mitä pikimmin ryh- taen,
13162: dyttävä toimiin alan koulutuksen saamiseksi
13163: turkisteollisuutta varten. Koulutuksen alohta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13164: mista puoltaa lisäksi tieto siitä, että maailman 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000
13165: turkisteollisuusmarkkinoita ollaan parhaillaan markan määrärahan Vaasan lääniin pe-
13166: muovaamassa aivan uuteen uskoon, koska tur- rustettavan turkisjalostusopiston suun-
13167: nittelemiseksi.
13168: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13169:
13170: Helge Saarikoski
13171: 316 1983 vp.
13172:
13173: Raha-asia-aloilte n:o 280
13174:
13175:
13176:
13177:
13178: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 663 raken-
13179: tamiseen välillä Karijoki-Päntäne
13180:
13181:
13182: Eduskunnalle
13183:
13184: Kun tiestä n:o 663 välillä Krisdinankaupun- nan ja rannikon välinen tärkeä lii:kenneväylä.
13185: ki-Kauhajoki valmistui v. 1980 osa eli väli Tämän hankkeen pikainen loppuunsaattaminen
13186: Lapväärtti-Karijoki, jäi vielä rakentamatonta olisi ensimmäinen todella tuntuva käytännön
13187: osuutta välille Karijoki-Päntäne noin 11 km. toimenpide Suomenselkä-projektiin kuuluville
13188: Se on Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toimen- alueen lounaisosan kunnille.
13189: pideohjelmas.sa vasta vuoden 1985 jä1keen. Edellä esitetyn perus.teella ehdotan kunnioit-
13190: Koko Vaasan läänin eteläisen osan, Suupoh- taen,
13191: jan alueen, kehittämisen kannalta on ensiarvoi-
13192: sen tärkeää saada koko tie rakennetuksi mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13193: dollisimman pian täysin valmiiksi jo valmiina 1984 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
13194: olevien suunnitelmien mukaisesti. markan määrärahan maantien n:o 663
13195: Tietä tarvitsee Metsä-Botnia raskaisiin jat- rakentamisen loppuun saattamiseen vä-
13196: kuviin puutavarakuljetuksiin. Tie on maakun- lillä Karijoki-Päntäne.
13197: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13198:
13199: Helge Saarikoski
13200: 1983 vp. 317
13201:
13202: Raha-asia-aloite n:o 281
13203:
13204:
13205:
13206:
13207: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 684 (Teuva
13208: - Jurva) rakentamisen aloittamiseen
13209:
13210:
13211: Eduskunnalle
13212:
13213: Maantie Teuva-Jurva on muodostunut hy- Tieyhteyden parantaminen Jurvasta maakun-
13214: vin tärkeäksi Kaskisissa sijaitsevan Metsä-Bot- nan ja valtakunnan tärkeille maantielinjoille
13215: nia Oy:n puutavarakuljetusten vuoksi. Lisaksi sekä Teuvan että Laihian kautta on ensiarvoi-
13216: Jurvan yritteliäs ja laajamittainen huonekalu- sen tärkeää jurvalaisille ja Jurvan elinkeino-
13217: teollisuus sekä tien varressa sijaitseva sahalaitos elämälle. Tähän saakka Jurvan elinkeinoelämä
13218: tarvitsevat mainittua tietä jatkuvasti tuottei- on joutunut tulemaan toimeen kohtuuttoman
13219: densa kuljettamiseen. Tien varressa asuu myös- huonojen liikenneyhteyksien varassa. Jurvan
13220: kin runsaasti väestöä, jolle tie on erittäin tär- kaikkinainen kehitys, jdka myöskin on paljolti
13221: keä. Kun tie on viime vuosina jatkuvasti ollut riippuvaista Laihian ja Teuvan kuntien kanss,a
13222: edttäin huonokuntoinen, puhumattakaan keli- suoritettavasta yhteistyöstä, ei voi tapahtua koh-
13223: rikkokausista, jolloin tie on lähes liikennöinti- tuullisesti, elleivät tieliikenneolosuhteet ole kun-
13224: kelvoton, on tien kunnosta aiheutunut huomat- nossa.
13225: tavia tappioita niin elinkeinoelämälle kuin muil- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13226: lekin tien käyttäjille. Tie Jurvasta Laihian ky- taen,
13227: länpäähän valtatielle n:o 3 muodostaa Metsä-
13228: Botnialle ja muillekin edellä esitetyille tienkäyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13229: täjille yhtämittaisen ja luonnollisen jatkeen 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
13230: Teuvan-Jurvim tielle. Myöskin tämä tie on markan määrärahan maantien n:o 684
13231: hyvin huono ja kelirikkakausina sitä on lähes (T euva-Jurva) rakentamisen aloittami-
13232: mahdotonta käyttää edes kevyisiin kuljetuksiin. seen.
13233: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13234:
13235: Helge Saarikoski
13236: 318 1983 vp.
13237:
13238: Raha-asia-aloite n:o 282
13239:
13240:
13241:
13242:
13243: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta villanpesukoneen perus-
13244: parannus- ja rakennusinvestointeihin
13245:
13246:
13247: Eduskunnalle
13248:
13249: Kotimaisen lampaanvillan kauppakuntoon tää kotimaista villaa. Tällä hetkellä kotimaista
13250: saattamiseksi se on pestävä erikoisella villan- villaa kotimaassa tehtynä käyttävä maksaa noin
13251: pesukoneella. Näitä koneita on maassamme vain 4 markkaa kiloa kohden enemmän kuin vastaa-
13252: yksi, omistaja Tehdasvilla Oy, Parola. Kone van ulkomaisen villan hinta on. Jos hintasuhde
13253: sijaitsee Tampereella ja on nykykunnoltaan ulkomaiseen viHaan on kovin epäedullinen, vai-
13254: huono. keutuu kotimaisen villan markkinointi ja koko
13255: Pesukone kuuluu olennaisesti villan hankin- toiminnan jatkuminen tulee siten kyseenalai-
13256: tatoimintaan normaalioloissa. seksi.
13257: Jotta kotimaista villaa voitaisiin käyttää, Tuotantopalkkiota on v. 1982 maksettu lähes
13258: vaatii se aina pesun. Jos pesu ei ole mahdol- 2 m1ljoonaa markkaa. Ellei kotimaiselle vilialle
13259: lista ei myöskään kotimaista villaa voida käyt- saada ostajia sen vuoksi, ettei maassa ole lait-
13260: tää, vaan joudutaan turvautumaan pelkästään teita villan pesuun ei myöskään tuotantopalk-
13261: tuontivillaan. kioiden maksaminen ole tarkoituksenmukaista.
13262: Mahdollisissa kriisiolosuhteissa sen merkitys Jotta villanpesutoiminta olisi vastaisuudessa
13263: on ratkaiseva. Pääesikunnan sotatalousosasto turvattu, olisi toteutettava koneen perusparan-
13264: lausuu asiasta mm. seuraavaa: On välttämä- nus ja siirto villanhankintaliikkeen Tehdasvilla
13265: töntä, että kriisiarkana on maassamme villan Oy:n yhteyteen Parolaan. Siirto vaatii korjaus-
13266: pesun mahdollisuus, sillä villaisten sotilaskan- investointien lisäksi rakennusinvestointeja. Kos-
13267: kaiden kriisiajan tuotantotarve on moninkertai- ka tämä investointi on liiketaloudellisesti kan-
13268: nen verrattuna normaaliaikojen tarpeeseen. Toi- nattamaton mutta yhteiskunnallisesti tärkeä,
13269: saalta pesutarve tulee korostumaan, mikäli vas- tulisi valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon
13270: taisuudessa kotimaisen lampaanvillan tuotanto ottaa 920 000 markan määräraha käytettäväksi
13271: tulee kasvamaan ja sen käyttö kankaan valmis- villanpesukoneen perusparannus- ja rak.ennusin-
13272: tuksessa lisääntymään. Viimemainittu olisi vestointiin.
13273: hyvin mahdollista puolustusvoimien käyttämissä Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
13274: sotilaskankaissa, jos saataisiin kotimaisen lam- taen,
13275: paanvillan lajittelua tehostettua nykyisestään.
13276: Kotimaisen villan tuottajahinta muodostuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13277: villan perushinnasta ja valtion maksamasta tuo- 1984 tulo- ja menoarvioon 920 000
13278: tantopa:lkkiosta. Perushinnan nostaminen aiheut- markan määrärahan käytettäväksi villan-
13279: taisi hinnankorotuksen teollisuudelle, joka käyt- pesukoneen perusparannus- ja rakennus-
13280: investointiin.
13281: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13282:
13283: Helge Saarikoski
13284: 1983 vp. 319
13285:
13286: Raha-asia-aloite n:o 283
13287:
13288:
13289:
13290:
13291: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalikuraattorin
13292: viran perustamiseksi Hämeenlinnan varuskuntaan
13293:
13294:
13295: Eduskunnalle
13296:
13297: Suomen varuskunnissa on yksi sosiaalikuraat- taa ratkaisevasti myös se, että tehtävää hoide-
13298: torin virka. Tämä virka on ruotsinkielisessä taan muiden tehtävien ohella.
13299: Dragsvikin varuskunnassa. Vaikea työllisyystilanne sekä opiskelupaikko-
13300: Hämeenlinnan varuskunta on asevelvollisten jen rajallisuus on muodostunut suureksi sosiaa-
13301: lukumäärään nähden maan suurimpiin kuuluva, liseksi ongelmaksi kotiutuville varusmiehille.
13302: ellei peräti suurin. Vuosittain Hämeenlinnan Sosiaalikuraattorin virka toisi ratkaisevan paran-
13303: varuskunnasta kotiutuu yli 3 000 varusmiestä, nuksen tämänhetkiseen tilanteeseen.
13304: joista n. 30 % on sellaisia, joilla ei ole opiskelu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13305: tai työpaikkaa palveluksen jälkeen. taen,
13306: Varuskunnassa on varusmiesasiamiehiä, jotka
13307: toimivat toisten varusmiesten siviilielämään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13308: ohjaajina. Kuitenkin varusmiesasiamiehet vaih- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
13309: tuvat kolme kertaa vuodessa. Heiltä ei voida 27.12.01 70 000 markkaa V 21 pl:n so-
13310: myöskään odottaa ammattitaitoa hoitaa ongel- siaalikuraattorin viran perustamiseksi
13311: mallisia yksilöratkaisuja. Tehtävän hoitoa rajoit- Hämeenlinnan varuskuntaan.
13312: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
13313:
13314: Lea Savolainen Jouko Skinnari Jorma Rantanen
13315: Martti Lähdesllläki Matti Luttinen Tuula Hautamäki
13316: 320 1983 vp.
13317:
13318: Raha-asia-aloite n:o 284
13319:
13320:
13321:
13322:
13323: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o
13324: 13723 (Järviö-Toijala) parantamiseen
13325:
13326:
13327: Eduskunnalle
13328:
13329: Etelä-Hämeessä Järviö-Toijalan paikallistien saan päivittäisen käytön vuoksi tien parannus-
13330: (n:o 13723) huono kunto on eräitä ns. seu- työt tulisi saada aloitetuksi jo vuonna 1984.
13331: dullisen tieverkon pahimpia puutteita. Kelirikko Tieosuuden pituus on noin 7 km.
13332: aiheuttaa yhteyden käyttökelpoisuudelle mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13333: kittäviä vuosittaisia rajoituksia. Tie toimii yh- nioittaen,
13334: dystienä Toijalasta Turku-Tampere tielle ja
13335: sen käyttö päivittäisessä työmatkaliikenteessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13336: on runsasta. 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13337: Tien kunnostukseen on suunnitelmissa va- markan määrärahan paikallistien n: o
13338: rattu määrärahoja vasta vuodelle 1987. Run- 13 723 (]ärviö-Toijala) parantamiseksi.
13339: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
13340:
13341: Lea Savolainen Jouko Skinnari Pentti Lahti-Nuuttila
13342: Martti Lähdesmäki Matti Luttinen Tuula Hautamäki
13343: Jorma Rantanen
13344: 1983 vp. 321
13345:
13346: Raha-asia-aloite n:o 28.5
13347:
13348:
13349:
13350:
13351: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuljetuspalvelujen
13352: järjestämiseksi kunnille suoritettaviin valtionavustuksiin
13353:
13354:
13355: Eduskunnalle
13356:
13357: lnvalidihuoltolain mukaan järjestetään vai- mahdollisuuksia käyttää hyväkseen yhteiskun-
13358: keavammaisille henkilöille työssä käymisen, nan yleisiä palveluja ja myös vähentää laitos-
13359: opiskelun, virkistyksen, yhteiskunnallisen osal- hoidon palvelujen tarvetta ja käyttöä. Vähä-
13360: listumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi tar- varaisuuden ja pienituloisuuden takia asuvat
13361: peellisia kuljetuksia, joihin käytetään tavallisia vammaiset keskimäärin muuta väestöä syrjäi-
13362: takseja ja ns. invatakseja, po~kkeustapauksissa semmissä paikoissa ja pitkienkin etäisyyksien
13363: kuntien omaa kuljetuskalustoa. päässä tarpeellisista palvelupisteistä.
13364: Valtionavun turvin vaikeavammaisten kulje- Laskelmien mukaan 1,5 miljoonan markan
13365: tuspalveluja järjestetään nykyään 190 kunnassa, kuljetuspalvelumääräraha enintään turvaisi ny-
13366: joten huomattava määrä vaikeavammaisia jää kyisen kuljetuspalvelujen tason ja tekisi mah-
13367: tämän palvelun ulkopuolelle, koska asuinkun- dolliseksi kuljetuspalvelujen järjestämisen osassa
13368: nassa ei tätä palvelumuotoa ole olemassa. Kun- niitä kuntia, joissa tätä toimintaa ei ole vielä
13369: tien kiinnostus tämän palvelun järjestämiseen järjestetty. Silti jäisi vielä paljon kuntia tämän
13370: on selvästi lisääntynyt. toiminnan ulkopuolelle.
13371: Vaitioneuvoston asettama vammaisten vuoden Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13372: komitea korosti vammaisten osallistumisen taen,
13373: merkitystä. Kuljetuspalveluilla onkin voitu vä-
13374: hentää vaikeavammaisten eristäytymistä, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13375: on todettu varsinkin vaikeavammaisille lapsille 1984 tulo- ia menoarvioon 1 500 000
13376: ja nuorille erittäin haitalliseksi kehitysesteeksi. markan määrärahan vaikeavammaisten
13377: Kuljetuspalveluilla voidaan edistää vammaisten kulietuspalveluien iäriestämisestä kun-
13378: nille suoritettaviin valtionavustuksiin.
13379: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
13380:
13381: Lea Savolainen Jouko Skinnari Paavo Lipponen
13382: Martti Lähdesmäki Matti Luttinen Jouko Tuovinen
13383: Tuulikki Hämäläinen Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila
13384: Risto Ahonen Tuula Hautamäki
13385:
13386:
13387:
13388:
13389: 41 0883005893
13390: 322 1983 vp.
13391:
13392: Raha-asia-aloite n:o 286
13393:
13394:
13395:
13396:
13397: Savolainen ym.: Määrärahojen osoittatnisest'll alie 17-vuotiaan lap-
13398: sen hoi!topäivä- ja poliklinikkakäyntimaksujen poistamiseksi
13399:
13400:
13401: Eduskunnalle
13402:
13403: Lasten toimeentuloturvaetuudet ovat alhai- klinikkakäynnit, JOlta arvioidaan olevan yh-
13404: semmat kuin millään muulla ikäryhmällä. Pe- teensä noin 300 000 vuosittain.
13405: rusetuutena maksettavat lapsilisät ovat päivää Mainittujen palvelujen maksuttomuus alle
13406: kohti laskettuna vain 4-7 markkaa. 17-vuotiaille lisää valtion ja kuntien menoja
13407: Ottaen huomioon lasten terveyden- ja sai" vuonna 1983 nykyisillä maksuilla ja valtion-
13408: raanhoidon merkityksen lapsille itselleen, per- osuussäännöksillä laskettuna yhteensä runsaat
13409: heille ja koko yhteiskunnalle, tulisi lasten ter- 34 milj. mk vuositasolla. Kuntien menojen
13410: veyskeskuksessa tapahtuvan hoidon sekä erikois- lisäys olisi noin 25 milj. mk ja valtion meno-
13411: sairaanhoitolaitoksessa tapahtuvan hoidon ja po- jen lisäys runsaat 9 milj. mk.
13412: liklinikkakäyntien olla maksuttomia. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13413: Maksullisista vuodeosastopalveluista lapset
13414: käyttävät keskussairaaloissa noin 360 000 hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13415: topäivää, alue- ja paikallissairaaloissa noin 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
13416: 660 000 hoitopäivää sekä terveyskeskusten vuo- 33.75.30 200 000 markkaa ja momen-
13417: deosastoilla noin 30 000 hoitopäivää sekä tille 33.76.30 10 000 000 markkaa alle
13418: mielisairaaloissa noin 10 000 hoitopäivää vuo- 17-vuotiaan lapsen hoitopäivä- ja polikli-
13419: dessa. Avopalveluista ovat lapsille maksullisia nikkakäyntimaksujen poistamiseksi.
13420: vain keskus-, alue- ja paikallissairaaloiden poli-
13421: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
13422:
13423: Lea Savolainen Jouko Skinnari Paavo Lipponen
13424: Martti Lähdesmäki Matti Luttinen Jouko Tuovinen
13425: Tuulikki Hämäläinen Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila
13426: Risto Ahonen Tuula Hautamäki
13427: 1983 vp. 323
13428:
13429: Raha-asia-aloite n:o 287
13430:
13431:
13432:
13433:
13434: Siitonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan varuskun-
13435: tien ja keskussotilassairaala Tilkan läajennushankkeisiin
13436:
13437:
13438: Eduskunnalle
13439:
13440: Puolustusvoimain rakennusmäärärahat eivät lan tai muiden sen kaltaisten saamat varat
13441: ole viime vuosina kasvaneet puolustusbudjetin tulisi nähdä koko maan, eikä vain niiden sijoi-
13442: kasvun mukana. Kuitenkin varusmiesten ja kan- tusläänien hyväksi koituvina määrärahoina.
13443: tahenkilökunnan asumis- ja työskentelyolosuh- Läänin varuskuntiin sisältyy muun muassa
13444: teet ovat monelta osin varsin puutteelliset. Eri- runsaasti tsaarin aikaan rakennettuja kulttuuri-
13445: tyisesti näiden olosuhteiden parantamiseen tar- historiallisesti arvokkaita kasarmirakennuksia,
13446: vittaisiin lisävaroja. jotka odottavat peruskorjausta.
13447: Uudenmaan läänin alueella on runsas kuuden- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13448: nes kaikista varusmiehistä. Kuitenkin Uuden- nioittaen,
13449: maan, maanpuolustuksen kannalta painopiste-
13450: alueen, rakennushankkeisiin on viime vuosina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13451: saatu vain noin kymmenesosa puolustusminis- 1984 tulo- ;a menoarvioon 260 000 000
13452: teriön hallinnonalalla jaetuista rakennusten pe- markan määrärahan Uudenmaan varus-
13453: rusparannus- ja uudisrakennusmäärärahoista. Li- kuntien ;a keskussotilassairaala Tilkan
13454: säksi korkeiden esikuntien, keskussoti:lassairaa- laa;ennuksiin.
13455: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
13456:
13457: Eva-Riitta Siitonen Tauno Valo Kaarina Dromberg
13458: 324 1983 vp.
13459:
13460: Raha-asia-aloite n:o 288
13461:
13462:
13463:
13464:
13465: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden varuskunnan
13466: rakennustöihin
13467:
13468:
13469: Eduskunnalle
13470:
13471: Puolustusvoimien alueelliJs,ten toimintaedelly- ei voida poistaa muutoin kuin määrärahoja
13472: tysten parantaminen on näkynyt selvimmin lisäämällä.
13473: uusien varuskuntien ra:kentamisena. Tänä aikana Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13474: mm. Hennalan kasarmialue Lahdessa on jäänyt
13475: vähälle huomiolle. Sen seurauksena rakennus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13476: ten kunto on osaksi erittäin hei!kko. Varus- 1984 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
13477: kunnan toiminnalliset tarpeet vaativat myös markan määrärahan Lahden varuskun-
13478: uusia rakennuksia. Rakennustarvetta lisäävät nan rakennushankkeita varten siten,
13479: huoltokoulutuksen kehittäminen Lahdessa ja että se jakaantuisi seuraavasti:
13480: urheilukoulu. Pesäkallion luolaston kunnosta- - Pesäkallion luolaston kunnostami-
13481: minen varastoksi ja autohuoltolan sekä auto• nen 3,2 mmk
13482: katoksen rakentamistyöt on saatu alulle, joten - autohuoltola 3,3 mmk
13483: niiden loppuunsaattaminen mahdollisimman no- - varuskunnan rakennusten peruskor-
13484: peasti on tärkeätä. jaukseen (puolustusministeriön osuus
13485: Lahden varuskunnan kehittämisohjelma on työleirin rakennustyömaasta) 1,5 mmk.
13486: vuosia aikataulusta jäljessä. Jälkeenjääneisyyttä
13487: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
13488:
13489: Jouko Skinnari Mikko Vainio
13490: Matti Luttinen Ulla Puolanne
13491: 1983 vp. 325
13492:
13493: Raha-asia-aloite n:o 289
13494:
13495:
13496:
13497:
13498: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden taide- ja käsi-
13499: teollisuusoppilaitoksen rakentamiseen
13500:
13501:
13502: Eduskunnalle
13503:
13504: Keskiasteen koulunuudistuksen kehittämis- Ammattikasvatushallituksen toiminta- ja ta-
13505: ohjelmien ja opetussuunnitelmien pohjalta jou- loussuunnitelman mukaan on hankkeelle aikai-
13506: dutaan Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilai- semmin myönnetty varoja 1,5 milj. markkaa.
13507: tosta laajentamaan. Oppilaitoksen lisärakennus Lahden kaupungin KTS:ssä vuosille 1984
13508: rakentuu nykyisen taideteollisen opiston. yhtey- -88 on Lahden taidekoululle varattu 6 milj.
13509: teen ja on kokonaisillailtaan 5 630 m2 • mk vuodelle 1986. ·
13510: Taideteollisen opiston lisäksi tiloihin tulee Hankkeen perustamissuunnitelma on vahvis-
13511: muuttamaan kultaseppii:koulu, jdka on tähän tettavana.
13512: asti ollut kaupungin vuokratiloissa. Lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13513: uuteen laajennusosaan sijoittuu Lahden taide-
13514: koulu, jonka tarvitsemien tilojen rahoituksesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13515: vastaa Lahden kaupunki. 1984 tulo- ja menoarvioesitykseen
13516: Lisärakennuksen ja siihen liittyvien pienten 14 000 000 markkaa Lahden taideteol-
13517: muutostöiden yhteinen kustannusarvio on n. lisen opiston ja Lahden kultaseppäkou-
13518: 29 milj. mk, josta Lahden kaupungin osuus lun lisärakennus- ja muutostyöhanketta
13519: (taidekoulu) on 6 milj. markkaa. varten.
13520: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
13521:
13522: Jouko Skinnari Mikko Vainio
13523: Matti Luttinen Ulla Puolanne
13524: 326 1983 vp.
13525:
13526: Raha-asia-aloite n:o 290
13527:
13528:
13529:
13530:
13531: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksena Lah-
13532: den teatteritalon rakentamiskustannukslin
13533:
13534:
13535: Eduskunnalle
13536:
13537: Valtioneuvosto on vuonna 1979 myöntänyt Valtion tulo- ja menoarviot viime vuosille
13538: svustuksena 0,5 milj. markkaa, vuonna 1980 ovat sisältäneet vaatimattoman määrärahan tai-
13539: 1,0 milj. markkaa ja vuonna 1981 4,0 milj. delaitosten rakentamisavustuksia varten. Koska
13540: markkaa Lahden teatteritalon suunnittelua var- muutaman lähivuoden aikana on tarkoitus saat-
13541: ten. Vuonna 1982 oli avustuksen määrä 5,0 taa päätökseen ja aloittaa huomattavien taide-
13542: milj. markkaa. laitoksien uudisrakennushankkeet, on määrä-
13543: Teatteritalo on valmistunut ja otetaan käyt- raha suuruudeltaan vaatimaton.
13544: töön tänä syksynä. Lahden kaupungin KTS- Toivomme, että eduskunta ottaisi valtion
13545: suunnitelmat lähtevät siitä, että valtion rahoi- vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesitystä käsitel-
13546: tusosuus olisi yli 25 milj. markkaa n. 115 täessä huomioon em. määrärahan riittämättö-
13547: milj. markan kokonaiskustannuksista. myyden ja edellä olevan perusteella ehdotamme,
13548: Teatteritalon rakennushanke sisälsi kokonais-
13549: kerrosalaltaan 12 000 m2 :n ja ti:lavuudeltaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13550: 7 900 m3 :n uudisrakennuksen toteuttamisen. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
13551: Uudisrakennuksessa on suuri näyttämö, jonka 29.90.53 5 000 000 markkaa Lahden
13552: katsomossa on 782 paikkaa, ja pieni näyttämö, teatteritalon rakentamisavustusta varten.
13553: jonka katsomoon tulee 296 paikkaa.
13554: HelsingiiSISä 21 päivänä huhtikuuta 1983
13555:
13556: Jouko Skinnari Mikko Vainio
13557: Matti Luttinen Ulla Puolanne
13558: 198.3 vp. 327
13559:
13560: Raha-asia-aloite n:o 291
13561:
13562:
13563:
13564:
13565: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta uimahalli-monitoimi-
13566: talon rakentamiseen Hollolaan
13567:
13568:
13569: Eduskunnalle
13570:
13571: Salpakangas muodostaa Hollolan kunnan kes- van n. 46 % ja alle 16-vuotiaita 54 %. Kou-
13572: kustaajaman n. 8 km Lahden keskustasta. Se on lujen uimaopetuksesta muodostuva kävijämäärä
13573: nopeasti rakentuva kuntakeskus, jossa tällä on vuosittain noin 30 000.
13574: hetkellä on asukkaita yli 9 000. Koko kunnassa Uimahalli-monitoimitalo muodostaa oleellisen
13575: asukkaita on hieman yli 16 700. Vuonna 1990 tekijän Hollolan virkistys- ja urheilupaikkoja
13576: asukkaita ennustetaan koko kunnassa olevan koskevissa ~suunnitelmissa. Edelleen se on kes-
13577: noin 19 500. keinen hanke Salpakankaan kaikissa Heinsuon
13578: Salpakankaan keskustasuunnitelmassa on kes- virkistys- ja urheilukeskusta koskevissa suunni-
13579: kuksen pohjoisreunaan muodostettu monipuoli- telmissa.
13580: set liikuntapalvelut (sekä ulkokenttiä että sisä- Uimahallin hyötyala on suunnitelmissa 1 250
13581: liikuntatiloja) sisältävä virkistyskeskus. Keskus huoneisto-m2 • Pääpaino altaan suunnittelussa on
13582: liittyy välittömästi peruskoulun yläasteeseen ja asetettu virkistysuinnin tarpeiden tyydyttämi-
13583: sisältää >suunnitelmissa myös tässä esitettävän selle. Allasta voidaan siksi muotoilla vapaam-
13584: uimahalli-moni toimitalon. Virkistyskeskuksesta min viihtyvyystekijöitä painottaen. Kuntouinnin
13585: ja siihen liittyvistä julkisista palveluista on to- harrastus- ja kilpauinnin harjoitusmahdollisuus
13586: teutettu liikuntahalli, squash-halli, pallokenttä, turvataan suunnittelemalla allas siten, että siitä
13587: kuntopolku, kestopäällystetty jääkiekkokenttä, voidaan käysillä erottaa kolme kappaletta 25
13588: tenniskenttä, huoltorakennus, peruskoulun ylä- metrin rataa.
13589: aste ja terveyskeskus. Uimahallin arvioidut perustamiskustannukset
13590: Lähimmät uimahallit ovat Lahdessa (2 kpl} ovat yhteensä 9 605 100 mk, josta Hollolan
13591: ja Kärkölässä. Lahden hallien kapasiteetti on kunnan kantokykyluokan ( 6.) mukainen val-
13592: täysin käytössä ja Kärkölän hallin kohdalla etäi- tionavustus muodostuu noin 1 milj. markaksi.
13593: syys muodostaa käytölle esteen. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13594: Todettakoon edelleen, että käyttöetäisyys-
13595: jaottelun mukaan esim. 0-3 km:n etäisyydellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13596: suunnitellusta uimahallista on asukkaita nyt 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13597: noin 9 100 ja esim. vuonna 1990 noin 12 200. markan määrärahan käytettäväksi Hollo-
13598: Vuosittaisen kävijämäärän voidaan arvioida lan uimahalli-monitoimitalon suunnitte-
13599: olevan vähintään 125 000. Kävijämäärästä voi- luun ja rakentamiseen.
13600: daan tilastojen perusteella olettaa aikuisia ole-
13601: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13602:
13603: Jouko Skinnari Matti Luttinen
13604: 328 1983 vp.
13605:
13606: Raha-asia-aloite n:o 292
13607:
13608:
13609:
13610:
13611: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvaraiseksi ra-
13612: hoitusavustukseksi vaikeavammaisten lasten vanhempien tar-
13613: vitseman hoitoavun korvaamiseen
13614:
13615:
13616: Eduskunnalle
13617:
13618: Vaikeavammaisten lasten ja nuorten vanhem- män tueksi tulisi voida kehittää myös vapaa-
13619: mat ovat useimmiten erittäin sidoksissa vam- muotoisempaa palvelua, esim. siten, että van-
13620: maisen lapsensa hoitamiseen. Vanhempien omat hempien itsensä valirsemalle ho1tajalle voitai-
13621: virkistäytymismahdollisuudet jäävät hyvin ra- siin korvata palkkaus vanhempien virkistäyty-
13622: joitetuiksi, koska lapsen jättäminen vieraan, miseen ja vapaa-ajan toimintaan käytetyltä
13623: vammaisuudesta tietämättömän henkilön hoi- ajalta.
13624: viin on mahdotonta. Vammaisen lapsen hoivan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13625: tarve jatkuu myös huomattavasti pidempään
13626: terveeseen lapseen verrattuna. Kotipalveluhen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13627: kilöstön mahdollisuudet antaa tukea em. tilan- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
13628: teissa ovat nykyisellään hyvin rajoitetut. markan määrärahan myönnettäväksi har-
13629: Vanhempien tarvitsemaa hoitoapua tulisi ke- kinnanvaraiseksi rahoitusavustukseksi
13630: hittää erilaisia mahdollisuuksia turvaamalla. vaikeavammaisten lasten vanhempien
13631: Yhteiskunnan virallisen sosiaalipalvelujärjestel- tarvitseman hoitoavun korvaamiseen.
13632: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
13633:
13634: Jouko Skinnari Pertti Hietala Matti Louekoski
13635: Lea Savolainen Sinikka HurskaiDen Reino Paasilinna
13636: Liisa Jaakonsaari Jorma Rantanen Seppo Tikka
13637: Anna-Liisa Piipari Reijo Lindroos Jussi Ranta
13638: Saara-Maria Paakkinen Timo Roos Jukka Mikkola
13639: Mikko Rönnholm Aarno von Bell Maija Rajantie
13640: Mikko Elo Pentti Lahti-Nuuttila Tuula Hautamäki
13641: Jouko Tuovinen Markus Aaltonen Kari Urpilainen
13642: Antti Kalliomäki Kari Rajamäki Mats Nyby
13643: Kerttu Törnqvist
13644: 198.3 vp. 329
13645:
13646: Raha-asia-aloite n:o 29.3
13647:
13648:
13649: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen allergia-
13650: keskuksen perustamiseen Päijät-Hämeen keskussairaalan yhtey-
13651: teen
13652:
13653:
13654: Eduskunnalle
13655:
13656: Erilaiset allergiset sairaudet lisääntyvät jat- käytön neuvonta muodostaisivat merkittävän
13657: kuvasti. Elinympäristömme saastuminen altistaa osan laitoksen toiminnasta. Tämä ohjaava työ
13658: ihmisen elimistöä erilaisille ärsykkeille yhä kohdistettaisiin imeväisikäisistä ammatinvalin-
13659: useammin ja voimakkaammin. Kahden väitös- taan saakka. Erityisesti viimemainitussa tilan-
13660: kirjatutkimuksen perusteella arvioidaan, että jo teessa tällaisilla ehkäisy-, tutkimus- ja hoitotoi-
13661: noin miljoona suomalaista kärsii allergiasairauk- menpiteillä on ratkaiseva merkitys nuoren ihmi·
13662: sista. Järkyttävää on allergiasairauksien voima- sen tulevaisuudelle.
13663: kas lisääntyminen erityisesti koulu- ja opiskele- Allergiahoito- ja tutkimuskeskus voisi myös
13664: van nuorison keskuudessa. Tästä kuten muista- järjestää sopeutumisvalmennusta ympäri vuoden
13665: kin sairauksista aiheutuu sekä inhimillisiä kär- allergisille lapsille ja heidän huoltajilleen. Täl-
13666: simyksiä että taloudellisia menetyksiä. Allergia- laisten kurssien päämääränä olisi allergisen lap-
13667: liiton aloitteesta sosiaali- ja terveysministeriö sen ja hänen perheensä sopeuttaminen sairim-
13668: on viime vuonna asettanut toimikunnan, jonka teen, tietojen välittäminen allergian hoidosta ja
13669: tehtävänä on selvitystyönsä perusteella Jaatia kuntoutuksesta sekä kuntouttaminen.
13670: ehdotukset niistä toimenpiteistä, joihin olisi Allergialiiton Pääskylän kuntokoti pystyy ny-
13671: ryhdyttävä allergiasairauksien vähentämiseksi. kyisellään tarjoamaan runsaat tuhat hoitopäivää
13672: Allergiasairauksien ensisijainen ja paras hoi- kouluikäisille heidän loma-aikoinaan. Sen kehit-
13673: tomuoto on ennaltaehkäisy. Tehokas ennaltaeh- täminen edellä esitetynlaiseen toimintaan ei lie-
13674: käisy vaatii perusteellista tietämystä näistä sai- ne tarkoituksenmukaista. Sen vuoksi kokonaan
13675: rauksista. Tieto on välttämätöntä sekä allergias- uuden valtakunnallisen allergiakeskuksen ai-
13676: ta kärsiville, heitä hoitaville että myös päättä- kaansaaminen on nähtävä lähiajan tavoitteena.
13677: ville viranomaisille. Tätä tietoa eri allergiaryh- Valtakunnallista tarvetta ajatellen sijoituspaik-
13678: mistä ei ole riittävästi, vaikka suomalainen kana voisi olla Etelä-Häme, josta löytyy useita
13679: alan tutkimustyö on kansainvälistä huippua. ratkaisuvaihtoehtoja, mm. Lahdesta, Päijät•
13680: Ennaltaehkäisevän tiedon, valistuksen ja ope- Hämeen Keskussairaalan yhteydestä. Parhail-
13681: tuksen antaminen eri kohderyhmille on pääosin laan ovat menossa tämän vuoden loppuun men-
13682: jäämässä Allergialiiton tehtäväksi. nessä valmistuvat asiaa koskevat selvitykset
13683: Maassamme on huutava pula allergisten sai- asiantuntijaryhmässä. Ensi vuoden tulo- ja me-
13684: rauksien avohoitopaikoista. Mm. HYKS:n Al- noarvioon tulisi varata suunnitteluun ja raken-
13685: lergiasairaalan poliklinikalle oikeutetut eteläisen tamisen aloittamiseen 1 milj. markan määrä-
13686: Suomen asukkaat odottavat vuoroaan keskimää- raha.
13687: rin 8 kuukautta. Mutta esimerkiksi Ruotsin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13688: Göteborgin alueella odotusajat ovat jo yli vuo-
13689: den mittaisia ja asiantuntijat ennustavat Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13690: messakin ajauduttavan samaan tilanteeseen. 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13691: Allergiatutkimus- ja hoitokeskuksessa voitai- markan määrärahan valtakunnallisen
13692: siin antaa useamman keskussairaalapiirin alueel- allergiakeskuksen suunnittelun ja raken-
13693: ta tuleville allergiapotilaille hoitoa, sairauden tamisen aloittamiseen yhteistyössä Aller-
13694: toteamista ja allergiatutkimustyötä. Sinne koot- gialiiton kanssa Päijät-Hämeen keskus-
13695: taisiin erilaisia allergian hoidossa tarvittavia vä- sairaalan yhteyteen.
13696: lineitä ja laitteita, joiden kokeilu ja sen jälkeen
13697: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
13698:
13699: Jouko Skinnari Ulla Puolanne Matti Luttinen
13700: 42 088.300589.3
13701: 330 198.3 vp.
13702:
13703: Raha-asia-aloite n:o 294
13704:
13705:
13706: Skinna.ri ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen ongel-
13707: majätelaitoksen turvallisuuden kehittämiseen
13708:
13709:
13710: Eduskunnalle
13711:
13712: Valtakunnallisen ongelmajätelaitoksen raken- jäte- Finlands Problemavfall Oy:lle antamas-
13713: taminen Riihimäelle on parhaillaan käynnissä. saan lupapäätöksessä edellyttänyt ympäristön
13714: Varojen niukkuuden vuorosi. on rakentamishan- peru~Stilakartoituksen tekemistä ongelmajätelai-
13715: ketta jouduttu osittain karsimaan ja siir,tämään toksen ympäristössä Riihimäellä ja Hausjärvellä.
13716: eräiden tärkeidenkin toimintojen aloittamista Yhtiö on valittanut lupapäätöksestä korkeim-
13717: myöhemmäksi. Ongelmajätteiden vastaanotto on malle hallinto-oikeudelle. Mikäli valituksen kä-
13718: tarkoitus päästä aloittamaan Riihimäelle kevät- sittely viivästyy tai KHO kumoaa lääninhal-
13719: talvella 1984. Po1ttolaitoksen koekäyttö aLkaisi lituksen päätöksen, syntyy tilanne, ettei vält-
13720: kesällä 1984 ja laitos pääsisi tuotannolliseen tämättömänä pidettävää perusillan tutkimusta
13721: ongelmajätteiden käsittelyyn vuoden 1985 ja maa-, vesi-, ilma-, elintarvike- ym. näytteitä
13722: alussa. enää ehditä ottaa ennen laitoksen käyntiin läh-
13723: Valtakunnallinen ongelmajätelaitos suunnit- temistä. Tällöin menetetään lopullisesti mah-
13724: teli alunpitäen rakentavansa heti eri puolille dollisuus verrata myöhemmin otettavia ympä-
13725: maata 4-5 alueellista ongelmajätteiden vas- ristönäytteitä ennen laitoksen käynnistymistä
13726: taanottoasemaa. Nyt näistä asemista on luo- vallinneeseen tilanteeseen. Alueen asukkaiden
13727: vuttu ja Suomen Ongelmajäte - Finlands kannalta tutkimus on välttämätön.
13728: Problemavfall Oy suunnittelee hoitavansa on- Näillä perusteilla tarvitaan seuraavat määrä-
13729: gelmajätteiden keräilyn ja kuljetuksen rekka- rahat:
13730: autokuljetuksena. Alueellisista keräilyasemista - ongelmajätteiden alueellisten vastaano<tto-
13731: luopuminen merkitsee ongelmajätteiden kulje- asemien rakentamiseen 10 milj. markkaa
13732: tusonnettomuusris'kien kasvamista, kun 'turval- - Hämeen lääninhallitukselle tilapäisen yli-
13733: lisemmasta rautatiekuljetu'ksesta siirrytään pää- tarkastajan toimen ( B 1 ) ylimääräistämiseen,
13734: osin maantiekuljetuksiin. Tämä merkitsee ilmei- yhden uuden teknillisen tarkastajan (V 29) ja
13735: sesti myös kuljetus- ja sitä kautta teollisuudelta yhden uuden toimistosihteerin (V 17) toimen
13736: perittävien käsittelymaksujen kohoamista. Tämä perustamiseen, yhteensä 270 000 m:k
13737: on pienen ja keskisuuren teollisuuden kannalta - ympäristön perustUatutkimuksen suoritta-
13738: ikävä asia ja houkutus antaa ongelmajätteet miseen niiltä osin kuin Suomen Ongelmajäte -
13739: epäpätevien kuljettajien ja käsittelijäiden hoi- Finlands Problemavfall Oy ei tutkimuksia ra-
13740: dettaviksi kasvaa. hoita, 1 milj. mk.
13741: Hämeen lääninhallitus on joutunut valtakun- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13742: nallisen ongelmajätelaitoksen lupaviranomaiseksi
13743: varsin puutteellisin resurssein. Y mpäristönsuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13744: jelutoimisto on tosin saanut tilapäisen ylitarkas- 1984 tulo- ja menoarvioon 11 270 000
13745: tajan toimen lupa-asiain käsittelyä varten. Kun markan määrärahan valtakunnallisen
13746: samaan aikaan ov~at tulleet voimaan eräät jäte- ongelmajätteiden ongelmajätelaitoksen
13747: huoltolain ylimenokauden säännökset sekä alueellisten vastaanottoasemien rakenta-
13748: ilmansuojelulaki, tehtävät ovat Hämeen läänin- miseen, Hämeen lääninhallituksen laitok-
13749: hallituksessa pahasti ruuhkautuneet. Teknillis- sen valvontahenkilöstön lisäämiseen ja
13750: ten tarkastajien puutteen Hsäksi toimintaa vai· ympäristön perustilatutkimuksen suorit-
13751: keuttaa toimistohenkilöstön vähäisyys. tamiseen.
13752: Hämeen lääninhallitus on Suomen Ongelma-
13753: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
13754:
13755: Jouko Skinnari Jorma Rantanen
13756: Lea Savolainen Matti Luttinen
13757: 1983 vp. 331
13758:
13759: Raha-asia-aloite n:o 29S
13760:
13761:
13762:
13763:
13764: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisiin kohdistuvien
13765: ulosottomaksujen maksamiseen valtion varoista
13766:
13767:
13768: Eduskunnalle
13769:
13770: Vähävaraiset kansalaiset joutuvat maassamme Ellei näin tehdä joutuvat useasti mm. lapset
13771: useasti maksamaan raskaan korvauksen siitä, ja sairaat kärsimään siitä, että rästima:ksujen
13772: että heiltä pakkoperimisen kautta peritään ve- perinnän yhteydessä menevät perheen huolta-
13773: roja ja maksuja. Perintäkulut ovat maassamme jalta ne varat, jotka tarvittaisiin jokapäiväiseen
13774: nousseet kohtuuttomiksi. Niistä on muodostu- toimeentuloon.
13775: nut nylkyrikoron kiskontaan verrattava keino, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13776: jota mm. valtiovalta käyttää säälittä vähävarai- taen,
13777: sinta yhteiskunnan jäsentä kohtaan. Silloin kun
13778: on kysymyksessä todella vähävarainen kansalai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13779: nen ei ole oirkein, että häntä riistetään koh- 1984 tulo- ;a menoarvioon 100 000
13780: tuuttoman korkeilla ulosottokuluilla. Tällaisissa markkaa vähävaraisten maksettaviksi
13781: tapauksissa on kulut korvattava valtion varoista. lankeavien ulosottopalkkioiden maksa-
13782: miseksi valtion varoista.
13783: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
13784:
13785: Pentti Skön Urho Pohto Vieno Eklund
13786: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi Liisa Arranz
13787: 332 198.3 vp.
13788:
13789: Raha-asia-aloite n:o 296
13790:
13791:
13792:
13793:
13794: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattiyhdistystoiminnan
13795: kansanvaltaistamiseen
13796:
13797:
13798: Eduskunnalle
13799:
13800: Maamme ammattijärjestöjen tulee sääntöjensä lastamiseksi ja sen etujen vuoksi on siis vält-
13801: mukaan l?uolustaa palkanansaitsijoiden etuja t~m~t.~ä ryhdyttävä kiireellisiin korjaustoimen-
13802: ~A~:ssa~ Jossa. on yli miljoona jäsentä, joi&ta pltelsun.
13803: dme1sest1 suunn osa maamme pienituloisia. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnio1t-
13804: Käytännön kokemus on kuitenkin osoittanut taen,
13805: että SAK:n johto on asettanut nimenoma~
13806: pienituloisten asian toiselle tilalle ja on yhty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13807: nyt pa:lkanansaitsijat unohtaen palvelemaan ni- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000
13808: menomaan sosialistien ja kommunistien tarkoi- markkaa sen kiireellisesti selvittämi-
13809: tusperiä. Tämä on johtanut yhä suurempiin seksi, millä tavoin maamme ammattijär-
13810: tuloeroihin ja Suomen kansan köyhtymiseen. jestöt ja erityisesti SAK saataisiin hoi-
13811: On myös todettavissa, että terve suomalainen tamaan sääntöjensä mukaisesti ensisijai-
13812: kansanvalta ei toimi monestikaan maamme sesti palkanansaitsijoiden ja nimenomaan
13813: ammattijärjestöissä. SAK:n jäsenistöstä vähem- pienipalkkaisten asioita ilman poliittista
13814: män kuin 1/10 ottaa osaa järjestön toimintaan. sidonnaisuutta ja mitenkä terve pohjois-
13815: Tämä on vaarallista harvainvaltaa. Järjestön mainen kansanvaltainen toiminta saatai-
13816: luottamuselimiä ei valita todella kansanvaltai- siin todella voimaan näissä ammattijär-
13817: sesti, vaan keskitetyn byrokraattisesti. Koko jestöissä vapaan yhteiskuntajärjestel-
13818: kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmämme pe- mämme ja koko kansamme etujen mu-
13819: kaisesti.
13820: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
13821:
13822: Pentti Skön Lea Mäkipää Liisa Arranz
13823: Urho Pohto Reino Jyrkilä Vieno Eklund
13824: Heikki Riihijärvi
13825: 1983 vp. 333
13826:
13827: Raha-asia-aloite n:o 297
13828:
13829:
13830:
13831:
13832: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta vähittäismaksuasuntojen
13833: rakentamiseen nuorille pareille ja pienituloisille
13834:
13835:
13836: Eduskunnalle
13837:
13838: Nuorten parien ja pienituloisten tulisi pystyä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13839: hankkimaan omistusasunto. Tämä tapahtuisi 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
13840: parhaiten vähittäismaksuasuntojen avulla, jol- markkaa vähittäismaksuasuntojen raken-
13841: loin asunnon hinta maksetaan vähitellen jälki- tamiseksi nuorille pareille ja pienituloi-
13842: käteen vuokran yhteydessä. sille) jolloin omarahoitusosuus on enin-
13843: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tään 5 prosenttia ja asunnon hinta mak-
13844: taen, setaan jälkikäteen vuokraa maksettaessa.
13845: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
13846:
13847: Pentti Skön Urho Pohto Vieno Eklund
13848: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi Liisa Arranz
13849: 334 1983 vp.
13850:
13851: Raha-asia-aloite n:o 298
13852:
13853:
13854:
13855:
13856: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan seudun kun-
13857: tien yleisiä rahoitusavustuksia varten
13858:
13859:
13860: Eduskunnalle
13861:
13862: Savonlinnan kaupunki ja 'sen ympäristökun- kaalle alueelle. Sisävesikalatalouden järkevällä
13863: nat kamppailevat vakavan työttömyyden kanssa. käynnistämisellä luotaisiin uusia ansiomahdolli-
13864: Yli 10 prosentin työttömyysluvut pakottavat suuksia koko maatakin silmällä pitäen.
13865: alueen ihmiset katsomaan syvästi huolestuneina Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13866: tulevaisuuteen jota ei ole, ellei valtiovalta taen,
13867: ojenna auttavaa kättä uusien työpaikkojen luo-
13868: miseksi tälle talousalueelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13869: Näistä syistä Savonlinnan kaupunki tarvitsee 1984 tulo- ja menoarvioon 700 000
13870: rahoitusavustusta, jota on myönnetty kunnille. markkaa Savonlinnan kaupungin ja seu-
13871: Tätä avustusta tarvittaisiin erityisesti kalan- dun kuntien yleisiä rahoitusavustuksia
13872: jalostusteollisuuden luomiseksi tälle vesistörik- varten.
13873: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
13874:
13875: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
13876: 1983 vp. 335
13877:
13878: Raha-asia-aloite n:o 299
13879:
13880:
13881:
13882:
13883: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtasalmen kunnan tuke-
13884: miseen
13885:
13886:
13887: Eduskunnalle
13888:
13889: Virtasalmen kunnassa on vakava ja pysyvä leen erittäin hyvälaatuisen marmorin jaJ.ostuk-
13890: työttömyys, kun Outokumpu Oy ym. pitkä- seen sekä kunnan matkailun edelleen kehittä-
13891: aikaiset työnantajat joutuvat lopettamaan toi- miseen.
13892: mintansa kunnan alueella. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13893: Taloudelliset vaikeudet saattavat Virtasalmen taen,
13894: kunnan talouden kriisitilaan.
13895: Näistä syistä Virtasalmen kunta tarvitsee ki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13896: peästi rahoitusavustusta, jota on myönnetty 1984 tulo- ;a menoarvioon 500 000
13897: kunnille. markkaa Virtasalmen kunnan yleistä ra-
13898: Tätä avustusta tarvittaisiin erityisesti Anke- hoitusavustusta varten.
13899: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
13900:
13901: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
13902: 336 198.3 vp.
13903:
13904: Raha-asia-aloite n:o .300
13905:
13906:
13907:
13908:
13909: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston laa-
13910: jentamiseen Pieksämäellä
13911:
13912:
13913: Eduskunnalle
13914:
13915: Maassamme harjoitettu maatalouspolitiikka hamme rakennetaan uusia tai laajennetaan jo
13916: on johtanut siihen, että leipä- ja rehuviljan olemassa olevia valtion viljavarastoja niin, että
13917: tuotanto on ollut jatkuvasti ulkomaisen tuon- esimerkiksi leipäviljavarastojen kapasiteetti riit-
13918: nin varassa. Samanaikaisesti maailmanlaajuinen tää 2-3 vuodeksi.
13919: ydinsodan uhka vaanii kansakuntia ja kriisi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13920: tilanteen sattuessa mm. meillä Suomessa on vain taen,
13921: muutamien kuukausien viljavarannot käytettä-
13922: vissä. Toimenpiteiden tulisi tämä kokonais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13923: tilanne huomioon ottaen olla kiireellisiä. Myös- 1984 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
13924: kin työllisyystekijät tulisi tällöin ottaa huo- markkaa Pieksämäen kaupungissa sijait-
13925: mioon. sevan valtion viljavaraston laajentamista
13926: Kiireellinen ja tärkeä tehtävä on, että maa- varten.
13927: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
13928:
13929: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
13930: 1983 vp. 337
13931:
13932: Raha-asia-aloite n:o 301
13933:
13934:
13935:
13936:
13937: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien pe:tusparantami-
13938: seen välillä Pieksämäki-Suonenjoki
13939:
13940:
13941: Eduskunnalle
13942:
13943: Pieksämäen-Suonenjoen maantien paranta- Mainituilla perustella ehdotamme kunnioit-
13944: minen Pieksämäen maalaiskunnassa on kesken- taen,
13945: eräinen välillä Vaalijala - läänin raja. Tällä
13946: hetkellä väli Vaalijalasta läänin rajalle on erit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13947: täin huonossa kunnossa. Tällä tieosuudella on 1984 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
13948: vilkas liikenne, joka ohjautuu voimakkaasti markkaa käytettäväksi Pieksämäen-
13949: Kangasniemen-Joutsan sekä Pieksämäen- Suonenjoen maantien perusparantami-
13950: Mikkelin suunnalle. sen aloittamiseen Pieksämäen maalais-
13951: kunnassa.
13952: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
13953:
13954: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
13955: Vieno Eklund Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
13956:
13957:
13958:
13959:
13960: 43 0883005893
13961: 338 1983 vp.
13962:
13963: Raha-asia-aloite n:o 302
13964:
13965:
13966:
13967:
13968: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparantami-
13969: seen välillä Juva-Narila-Virtasalmi
13970:
13971:
13972: Eduskunnalle
13973:
13974: Juvan-Nadian-Virtasalmen maantien pe- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13975: rusparantaminen Juvan ja Virtasalmen kuntien taen,
13976: alueella on tiestön heikon kunnon vuoksi erit·
13977: täin kiireellinen ja välttämätön. Tie on tärkeä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13978: läpikulkuliikenteen vuoksi Savonlinnaan johta- 1984 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
13979: valle valtatielle. Tiillä toimenpiteellä sekä Kal- markkaa käytettäväksi Juvan-Narilan
13980: vitsantien verkoston perusparannuksella luodaan -Virtasalmen maantien perusparanta-
13981: mahdollisuus alueella esiintyvien turvesoiden misen aloittamiseen Juvan ja Virtasal-
13982: hyväksilciiytölle energiataloudessa. men kunnissa.
13983: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
13984:
13985: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
13986: Vieno Eklund Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
13987: 1983 vp. 339
13988:
13989: Raha-asia-aloite n:o 303
13990:
13991:
13992:
13993:
13994: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparantami-
13995: seen välillä Jäppilä-Maavesi
13996:
13997:
13998: Eduskunnalle
13999:
14000: Jäppiläo-Maaveden maantien perusparanta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14001: minen Jäppilän kunnassa on kiireellinen ja taen,
14002: välttämätön. Tie on tärkeä läpikulkuliikenteen
14003: vuoksi valtatien n:o 23 poikittaistielle mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14004: suunnalta Suonenjoki-Sorsakoski sekä Jäppi- 1984 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
14005: län kirkonkylästä. Tällä alueella kuljetetaan so- markkaa käytettäväksi Jäppilän-Maa·
14006: raa ja puutavaraa. veden maantien perusparantamisen
14007: aloittamiseen Jäppilän kunnassa.
14008: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 198.3
14009:
14010: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
14011: 340 1983 vp.
14012:
14013: Raha-asia-aloite n:o 304
14014:
14015:
14016:
14017:
14018: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta VR:n Pieksämäen varikon
14019: rahoitukseen
14020:
14021:
14022: Eduskunnalle
14023:
14024: Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoar· Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14025: viossa on varattu määräraha VR:n varikon ra- taen,
14026: kentamisen aloittamiseen Pieksämäellä. Jotta
14027: VR:n varikon rakentaminen ei keskeytyisi, tu· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14028: lisi varikon rakentamiseen tarvittava loppura- 1984 tulo- ja menoarvioon 23 000 000
14029: hoitus järjestää ensi tilassa. markkaa Pieksämäen VR:n varikon ra-
14030: kennuksen loppurahoitukseen.
14031: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
14032:
14033: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
14034: Vieno Eklund Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
14035: Pirjo Rusanen
14036: 198.3 vp. 341
14037:
14038: Raha-asia-aloite n:o .30.5
14039:
14040:
14041:
14042:
14043: Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta Elimäen kodinhoitaja-
14044: opiston suurmitteluun
14045:
14046:
14047: Eduskunnalle
14048:
14049: Elimäellä on vuodesta 1970 lähtien toimi- Oppilasmäärien !lisääntyminen ja koulutusra-
14050: nut Väestöliiton ylläpitämä Kodinhoitajaopisto. kenteen muuttuminen aiheuttaa Usärakentamis-
14051: Nyt Väestöliitto on ilmoittanut, että se lopet- tarvetta Elimäellä toimivassa oppilaitoksessa.
14052: taa koulun ylläpidon vaikeutuneiden taloudellis- Tästä syystä on varauduttava lisärakentami-
14053: ten mahdollisuuksien vuoksi. Tämän johdosta seen. Oppilasmäärien lisääntyminen aiheuttaa
14054: on käyty neuvotteluja eri tahojen kanssa, jotta lisärakentamistarpeen myös oppilasasunnoissa.
14055: Kodinhoitajaopiston toiminta voitaisiin Elimäel- Tämän hetkisten näkymien mukaan lisäraken-
14056: lä turvata jatkossakin. Vahvimmaksi vaihtoeh- tamisen tarve painottuu vuodelle 1985. Hank-
14057: doksi on noussut Kodinhoitajaopiston sijoitta- keen toteutumisen ja oppilaitoksen kitkattoman
14058: minen Pohjois-Kymenlaakson ammatillisen kou- toiminnan kannalta olisi uudisrakennusten suun-
14059: lun kuntainliiton yhteyteen. Tälle ratkaisulle nittelutyö käynnistettävä välittömästi.
14060: ovat ammattikasvatushallitus ja em. kuntainliitto Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14061: antaneet tukensa.
14062: Kes'kiasteen koulutusuudistuksen yhteydessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14063: myös sosiaalialan koulutusohjelmat muuttuvat 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
14064: nykyisestään ja aloituspaikkojen määrä lisään- 29.83.74 1 000 000 markan määrärahan
14065: tyy huomattavasti. Lääninhallituksen taholta Elimäen kodinhoitajaopiston oppilaitok-
14066: on alustavasti ilmoitettu, että Elimäellä tomu- sen ja oppilasasuntolan suunnittelua var-
14067: van oppilaitoksen aloituspaikkamäärä olisi 2 ten.
14068: vuosiluokkaa a 20 oppilasta.
14069: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 198.3
14070:
14071: Pekka Starast Mikko Pesälä
14072: 342 1983 vp.
14073:
14074: Raha-asia-aloite n:o .306
14075:
14076:
14077:
14078:
14079: Starast: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 416 kunnosta·
14080: miseen välillä Huhdasjärvi-Nurmaa
14081:
14082:
14083: Eduskunnalle
14084:
14085: Maantie n:o 416 muodostaa tieyhteyden Ky- den muuta osuutta tuntuvasti kehnompi. Se on
14086: men läänissä olevan Jaalan kunnan ja Mikkelin sorapintaista, huonosti ojitettua tietä, jossa on
14087: läänissä olevan Mäntyharjun kunnan väli.llä. Tie useita liikenteellisesti erittäin vaarallisia kohtei·
14088: on pituudeltaan 50 kilometriä ja se on van· ta. Näissä paikoissa ei ole vältytty kuolemaan
14089: haa, mutkaista ja maastoa myötäilevää tietä. johtaneilta liikenneonnettomuuksiltakaan. Välin
14090: Tietä on tehostetun tienparannusohjelman puit- Huhdasjärvi-Nurmaa pituus on noin 17 km.
14091: teissa parannettu kummastakin päästään vä- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
14092: leillä Jaalan kirkonkylä-Huhdasjärvi ja Nur-
14093: maa (lääninraja)-Mäntyharju. Näin on saatu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14094: nämä 35 k:ilometrin mittaiset tieosuudet liiken- 1984 tulo- ia menoarvioon momentille
14095: teellisesti tyydyttävään kuntoon. Maantien kes- 31.24.77 4 000 000 markkaa maantien
14096: kivaiheilla on kuitenkin väli Huhdasjärvi-Nur- n:o 416 kunnostustöiden aloittamiseen
14097: maa (lääninraja), joka on kunnoltaan tieyhtey· välillä H uhdasiärvi-Nurmaa.
14098: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
14099:
14100: Pekka Starast
14101: 1983 vp. 343
14102:
14103: Raha-asia-aloite n:o 307
14104:
14105:
14106:
14107:
14108: Starast: Määrärahan osoittamisesta Voikkaan sillan jatkosuun-
14109: nitteluun
14110:
14111:
14112: Eduskunnalle
14113:
14114: Voikkaan silta muodostaa Kuusankosken ja visin hankalaa. Silta on rakenteeltaan teräsris-
14115: Voikkaan välisen liikenteen pullonkaulan. Sillan tikkosilta, jonka yläpaarre on rakennettu sil-
14116: leveys on 5.5 metriä ja sillalle tultaessa tie mälläpitäen kriisiajan rautatieyhteystarvetta.
14117: tekee jyrkän mutkan sillan molemmissa päissä. Uuden sillan ja siihen liittyvien tieyhteyksien
14118: Sillan Kuusankosken puoleisessa päässä on nä- rakentamiseksi yleisselvitys on valmistunut tai
14119: kyvyyttä estämässä mäennyppylä, jonka •takana valmistumassa. Kun sillan ja siihen liittyvien
14120: on lisäksi tienristeys. tieyhteyksien rakentaminen jo kustannussyistä
14121: Liikenne sillalla on vilkasta. Keskivuorokausi- ajoittuu useammalle vuodelle, olisi rakennustyöt
14122: liikenne on lähes 6 000 autoa. Raskaan liiken· aloitettava mahdollisimman pian.
14123: teen osuus on suuri. Kuusankosken tehtaille Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
14124: tulevasta puutavarasta 30% kuljetetaan Voik-
14125: kaan sillan kautta. Vuotuinen kuljetusmäärä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14126: on noin 5 000 kuormaa. Sillan kautta kulkee 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
14127: päivittäin yli 100 vakinaista linja-autovuoroa. 31.24.77 .5 000 000 markan määrärahan
14128: Raskaitten ajoneuvojen keskivuorokausiliiken- V oikkaan sillan ja siihen liittyvien tie-
14129: ne on noin 700 ajoneuvoa. yhteyksien jatkosuunnitteluun ja raken-
14130: Sillan molemmin puolin on kapeat kevyen nustöiden aloittamiseen.
14131: liikenteen väylät, joiden puhtaanapito on tal-
14132: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
14133:
14134: Pekka Starast
14135: 344 198.3 vp.
14136:
14137: Raha-asia-aloite n:o .308
14138:
14139:
14140:
14141:
14142: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Talvi -nimi-
14143: sen kulttuuritapahtuman tukemiseen
14144:
14145:
14146: Eduskunnalle
14147:
14148: Jyväskylän Talvi on vakiinnuttanut asemansa menoarvioon siten, että taideohjelmiston tuke-
14149: kansallista kulttuuriamme vaalivien tapahtumien miseksi oli osoitettuna 350 000 mk ja kongres-
14150: eturintamassa. Kansallisen kulttuuriperinteem- sien ja seminaarien järjestämiseen osoitettuna
14151: me monipuolinen tarkastelu ja virikkeiden luo- 165 000 mk, yhteensä 515 000 mk. Tulevan
14152: minen työväestön omaehtoiselle kulttuuritoi- Talven ohjelmiston toteuttaminen suunnitellus-
14153: minnalle samoinkuin kansainvälisyys on ollut sa laajuudessaan edellyttää valtionavustuksen
14154: keskeisesti esillä Talven ohjelmistossa. reaaliarvon säilyttämistä kuluvan vuoden ta-
14155: Työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talvi solla. Tämä on välttämätöntä jatkuvasti kohon-
14156: järjestetään ensi vuonna 28. 1. ja 12. 2. 1984 neiden kustannusten vuoksi.
14157: välisenä aikana 16. kerran. Tulevan tapahtuman Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14158: keskeisenä teemana on rauha. Teemaa käsi-
14159: tellään kotimaisten ja kansainvälisten asiantun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14160: tijoiden ja taiteilijoiden voimin kongresseissa, 1984 tulo- ja menoarvioon 570 000
14161: seminaareissa ja taidetilaisuuksissa. Talven tai- markkaa Jyväskylän Talvi -nimisen työ-
14162: deohjelmisto on laaja konsertteineen, teatteri- väen kulttuuritapahtuman valtionavus-
14163: esityksineen, näyttelyineen, kirjallisuus- ja elo- tuksiin siten, että momentille 29.88.53
14164: kuvatapahtumineen, lasten kulttuuripäivineen (Tieteen tukeminen) osoitettaisiin
14165: jne. 180 000 markkaa ja momentille
14166: Kuluvan vuoden osalta Jyväskylän Talven 29.90.53 (Taiteen tukeminen) 390 000
14167: valtionavustus oli merkittynä valtion tulo- ja markkaa.
14168: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14169:
14170: Juhani Surakka Pekka Leppänen
14171: Pertti Paasio Sakari Knuuttila
14172: 1983 vp. 345
14173:
14174: Raha-asia-aloite n:o 309
14175:
14176:
14177:
14178:
14179: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattijärjestöjen leh-
14180: tien tukemiseen
14181:
14182:
14183: Edu;skunnalle
14184:
14185: Ammattijärjestöjen lehtien mahdollisuudet mentti ay-lehtien tukemiseen. Tarkoitukseen oli-
14186: hoitaa merkittävää yhteiskunnallista tehtävään- si varattava 1 000 000 mk.
14187: sä ovat voimakkaasti kohonneiden kustannus- Edellä olevan perusteella ehdOtamme,
14188: ten, erityisesti kuljetus- ja jakelukustannusten
14189: takia heikentymässä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14190: On välttämätöntä, että valtion vuoden 1984 1984 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
14191: tulo- ja menoarvioon sisällytetään oma mo- markkaa ay-lehtien tukemiseen.
14192: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14193:
14194: Juhani Surakka Timo Roos Kaisa Raatikainen
14195: Jorma Rantanen Aarno von Bell Matti Luttinen
14196: Paula Eenilä Pertti Paasio
14197:
14198:
14199:
14200:
14201: 44 0883005893
14202: 346 1983 vp.
14203:
14204: Raha-asia-aloite n:o 310
14205:
14206:
14207:
14208:
14209: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta aluetyöterveyslaitoksen
14210: perustamiseen Jyväskylään
14211:
14212:
14213: Eduskunnalle
14214:
14215: Keski-Suomi on määritelty kuuluvaksi toi. hän teknisiä laitteistoja ja koulutettua henkilö-
14216: taiseksi Kuopion aluetyöterveyslaitoksen toimi- kuntaa. Näin ollen perustettavan aluelaitoksen
14217: alueeseen, johon Kuopion läänin lisäksi kuuluu laboratorioinvestoinneissa voidaan rajoittua mi-
14218: Pohjois-Karjalan lääni. Ottaen huomioon alueen nimitasolle ja ostaa ,tarvittavat mittaus- ja
14219: laajuuden ja elinkeinoelämän rakenteen Keski- analyysipalvelut paikallisilta valtionhallinnon
14220: Suomi näyttää jäävän omine erityisongelmineen piiriin kuuluvilta laitoksilta.
14221: Kuopion laitoksen toiminnassa toissijaiseen ase- 2. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteelli-
14222: maan. sen ja liikuntaltieteellisen tiedekunnan piirissä
14223: Jyväskylä on yksi niitä paikkakuntia, jonne on perinteitä työelämään liittyvän tutkimuksen
14224: alun perin olisi pitänyt perustaa alueellinen suorittamisessa. Mm. psykologian, yhteiskunta-
14225: työterveyslaitos. Keski-Suomeen on sijoittunut politiikan, taloustieteen ja terveystieteen lai-
14226: huomattava määrä erityyppisiä metalli- ja kone- tosten piirissä työskentelee näihin kysymyksiin
14227: pajateollisuuden ja mekaanisen sekä kemiallisen perehtyneitä tut'kijoita, joiden asiantuntemus on
14228: puunjalostusteollisuuden laitoksia sekä tätä käytettävissä yhteistyöhön työterveyslaitokseen
14229: laaja-alaisemmin runsaasti pienteollisuuden työ- päin sen tullessa ajankohtaiseksi.
14230: paikkoja. Maakunnan turveteollisuus on niin- 3. Eri aluetyöterveyslaitoksille on määritelty
14231: ikään syytä ottaa huomioon omia erityisongel- jokin tutkimukse1l.inen erikoistumistehtävänsä.
14232: miaan 'tuottavana alana, jolla on luonnollisia Näyttäisi perustellulta määritellä Jyväskylän
14233: yhteyksiä perinteisiin peruselinkeinoihin, maa- aluetyöterveyslaitoksen erikoistehtäväksi tutki-
14234: ja metsätalouteen. Palvelu-, toimisto- ja koulu- mustoiminta palvelutoimialoilla. Sen erityinen
14235: tusaloilla samoin kuin liikenteen piirissä työs- painotus tulisi olemaan kysymyksissä, jotka kos-
14236: kentelee läänin alueella huomattava määrä työ- kevat psykososiaalisia työolosuhteita sekä tieto-
14237: voimasta. Kuopion aluelaitoksen mahdollisuu- koneistumisen mukanaan tuomia ongelmia eri
14238: det palvella näillä aloilla ovat jo sen erikois- tyyppisissä työympäristöissä (toimistot, tuotan-
14239: tumissuunnan (maa- ja metsätalous) vuoksi vä- tolaitokset, tietotehtaat, koulut jne.). Paikalli-
14240: häiset ajattelemattakaan fyysisten etäisyyksien set olosuhteet - niin henkiset kuin fyysisetkin
14241: aiheuttamia vaikeuksia. - tarjoavat tälle määrittelylle erinomaiset pe-
14242: Keski-Suomen alueella tarjoutuvat fyysiset ja rustelut.
14243: henkiset voimavarat antavat poikkeuksellisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14244: edulliset lähtökohdat aluetyöterveyslaitoksen
14245: perustamishankkeelle: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14246: 1. Jyväskylän yliopiston piirissä toimivilla 1984 tulo- ia menoarvioon 2 000 000
14247: laitoksilla on tarjottavanaan erinomaiset fyysis- markan määrärahan aluetyöterveyslaitok-
14248: tekniset edellytykset palvella perostettavaa alue- sen perustamiseksi Jyväskylään.
14249: työterveysyksikköä. Niillä on käytettävissä tä-
14250: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14251:
14252: Juhani Surakka Aarno von Bell Pertti Paasio
14253: Jorma Rantanen Kaisa Raatikainen Pekka Leppänen
14254: Timo Roos Matti Luttinen Sakari Knuuttila
14255: 1983 vp. 347
14256:
14257: Raha-asia-aloite n:o 311
14258:
14259:
14260:
14261:
14262: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen evankelisen
14263: kansanopiston rakennuslainojen lyhentämiseen
14264:
14265:
14266: Eduskunnalle
14267:
14268: Nurmeksen evankeliselle kansanopistolle on Rakennuslainat rasittavat tuntuvasti opiston
14269: viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut omi· taloutta, joten taloudellinen tilanne edellyttäisi
14270: naista vilkas rakentaminen, mikä on vaikeutta- rakennusavustuksen saamista. Opisto palvelee
14271: nut opiston taloutta. syrjäisen Ylä-Karjalan alueen nuorison sivistys-
14272: Rakentamiseen tuli yllättäen erikoinen tarve, tarpeita. Opiskelijoita on lisäksi ollut ympäri
14273: kun v. 1971 opiston tilat ukkosen sytyttäminä maata ja heidän pohjakoulutuksensa on ollut
14274: paloivat lähes BO-prosenttisesti. Uusien opiston korkea.
14275: tilojen rakentamisen lisäksi on jouduttu raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14276: tamaan opettajille asuntoja ja viime syksynä saa- nioittaen,
14277: tiin päätökseen rehtorin asuintalon perusparan-
14278: nustyöt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14279: Vuoden 1982 lopussa rakennuslainojen koko- 1984 tulo- ;a menoarvioon 500 000
14280: naismäärä oli 1 318 404 markkaa. Muita lyhyt- markkaa Nurmeksen evankelisen kansan-
14281: aikaisia luottoja vuoden lopussa oli 198 873,53 opiston rakennuslaino;en lyhentämiseen.
14282: markkaa ja tilivelkojen määrä 121 202,36 mark-
14283: kaa.
14284: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
14285:
14286: Lea Sutinen Jouko Tuovinen
14287: Reino Karpola Kerttu Tömqvist
14288: 348 1983 vp.
14289:
14290: Raha-asia-aloite n:o 312
14291:
14292:
14293:
14294:
14295: Sällynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenliikkeen kes-
14296: kusmuseon perustamiseen
14297:
14298:
14299: Edusku·nnalle
14300:
14301: Maamme laajan museolaitoksen punssa on yksityisluontoiset museot s<:!kä alueelliset järjes-
14302: työväenkulttuuri lähes täysin laiminlyöty kult- töt harjoittaneet. Näiden hankkeiden selvittämi-
14303: tuuriperinnön alue. Säätyläis- ja agraarikulttuu- nen, keruutoiminnan koordinoiminen ja tallen-
14304: rin vaalimiseen keskittynyt museolaitos on vas- netun aineiston luetteloiminen olisi työväen-
14305: ta viime aikoina ryhtynyt satavuotisen, ja mo- kulttuurin tutkimuksen kannalta tärkeätä. Työ-
14306: nine alkuperäisine piirteineen jo katoamassa väenkulttuurin saattamiseksi sen arvoa vastaa-
14307: olevan työväenkulttuurin tallennustoimiin. valla tavalla museaalisen toiminnan piiriin olisi
14308: Opetusministeriön asettama työväenperinnetyö- välttämätöntä ottaa hallituksen tulo- ja meno-
14309: ryhmä esitti (Komiteanmietintö 1981:7) työ- arvioesitykseen vuodelle 1984 tarpeellinen mää-
14310: väenperinteen museaalisen tallentamisen, tutki- räraha.
14311: misen, suojelun ja julkistamisen tehostamiseksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14312: kiireellisenä toimenpiteenä valtakunnallisen työ- nioittaen,
14313: väenliikkeen keskusmuseon suunnittelua ja to-
14314: teutusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14315: Työväenliikettä ja työväestön elinolosuhteita 1984 tulo- ja menoarvioon 150 000
14316: koskevan aineellisen ja henkisen perinteen tal- markkaa työväenliikkeen keskusmuseon
14317: lentamistoimia ovat jo eräät arkistolaitokset, suunnitteluun ja perustamiseen liittyviä
14318: toimenpiteitä varten.
14319: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14320:
14321: Vappu Sällynoja Niilo Koskenniemi Inger Hirvelä
14322: Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen Ulla-Leena Alppi
14323: 198.3 vp. 349
14324:
14325: Raha-asia-aloite n:o .313
14326:
14327:
14328:
14329:
14330: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Vaasan ja Keski-Pohjan-
14331: maan tiepiireille
14332:
14333:
14334: Eduskunnalle
14335:
14336: Vaasan sekä Keski-Pohjanmaan tl.epunen Keski-Pohjanmaan tiepiirissä niin Himangal-
14337: määrärahatilanne on vaikea. Niin määrärahat la, Kannuksessa, Lestijärvellä kuin myös Per-
14338: uusien teiden kuin myös vanhojen teiden kor- hossa työllisyystilanne on ollut vaikea ja val-
14339: jausta varten ovat aivan liian niukat. Tällä tio voisi tiehankkeita kiirehtimällä luoda työ-
14340: hetkellä sekä Vaasan että Keski-Pohjanmaan paikkoja paikalliselle väestölle. Keski-Pohjan-
14341: tiepiireissä määrärahatilanne on johtanut sii- maan tiepiirin omissa laskelmissa (vuoden 1982
14342: hen että vain yksi suurempi tiehanke voi olla kustannustasossa) ovat teiden rakentamiseen
14343: rakenteilla kerrallaan. Esim. Vaasan tiepiirin myönnetyt määrärahat laskeneet kymmenessä
14344: määrärahat menevät pääosin Vaasan ohikulku- vuodessa n. 60 prosenttia. Tämä ei voi olla
14345: tien rakentamiseen jonka kustannukset ilmei- vaikuttamatta tiehankkeiden pitkään viivästy-
14346: sesti tulevat nousemaan 100 miljoonaan mark- miseen.
14347: kaan. Edellä olevan perusteella ehdotan,
14348: Vaasan tiepiirin osalta monet muut hankkeet
14349: kuten Vaasa-Vähäkyrö, Yläjepua-Uusikaarle- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14350: pyy, Alskat-Raippaluoto siltahanke, Seinäjoen 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
14351: ohikulkutie ym. tarvitsisivat pikaisesti määrä- markkaa Vaasan ja Keski-Pohjanmaan
14352: rahat kansalais>ten kulkuyhteyksien parantami- tiepiirien rakennushankkeita varten.
14353: seksi.
14354: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14355:
14356: Sten Söderström
14357: 350 1983 vp.
14358:
14359: Raha-asia-aloite n:o 314
14360:
14361:
14362:
14363:
14364: Söderström: Määrärahan osoittamisesta radan peruskorjaukseen
14365: välillä Seinäjoki-Kaskinen
14366:
14367:
14368: Eduskunnalle
14369:
14370: Valtionrautateiden toimintaedellytykset Sei- ses'ti tulisi ryhtyä toimiin Seinäjoen-Kaskisten
14371: näjoen-Kaskisten radalla ovat viimeisten kah- rataosuuden peruskorjauksen toteuttamiseksi.
14372: denkymmenen vuoden aikana olennaisesti hei- Se voisi merkitä niin Kurikan, Kauhajoen, Teu-
14373: kentyneet radan kunnon heikennyttyä ja kalus- van kuin myös Kaskisten seudun kaikinpuoli-
14374: ton raskauden lisääntymisen johdosta. sen toiminnallisuuden vilkastumista luoden
14375: Tällä hetkellä kulkunopeus rataosuudella on uusia pysyviä työpaikkoja alueen asukkaille.
14376: alhainen ja käytössä on vain kevyemmät tavara- Edellä olevan perusteella ehdotan,
14377: kuljetukset. Henlcilöllikennettä ei enää vuosiin
14378: ole ollut tällä rataosuudella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14379: Kulkuyhteyksien parantaminen Suupohjan 1984 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
14380: alueella olisi välttämätöntä niin teollisuuden markkaa Seinäioen-Kaskisten radan pe-
14381: kuin henkilökuljetustenkin osalta. S~ksi pikai- ruskor;austa varten.
14382: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
14383:
14384: Sten Söderström
14385: 1983 vp. 351
14386:
14387: Raha-asia-aloite n:o 31.5
14388:
14389:
14390:
14391:
14392: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan kes-
14393: kusammattikoulun puutyöosaston koulutussahaa varten
14394:
14395:
14396: Eduskunnalle
14397:
14398: Yksi Pohjois-Karjalan läänin metsä- sekä ole ollut käytettävissä koulutussahaa eikä puu-
14399: metalli- ja konepajateollisuuden suurimmista levylinjan tarvitsemia tiloja koneineen ja lait-
14400: kehittämisesteistä on ollut koulutetun työvoi- teineen. Kyseinen hanke tukisi merkittävällä
14401: man niukkuus. Jotta koulutetun työvoiman tavalla myös Joensuun metsä- ja puutalous-
14402: puoleSII:a pystyttäisiin luomaan edellytykset näi- opistossa tapahtuvaa opetusta.
14403: den läänin teollisuustoiminnan kehittämisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14404: kannalta keskeisten toimialojen laajentumiselle, nioittavasti,
14405: tulee läänissä parantaa erityisesti kyseisille toi-
14406: mdaloille tähtäävän ammattikoulutuksen toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14407: tamahdollisuuksia. 1984 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
14408: Tällöin ,tärkeimpänä kehittämiskohteena on markan määrärahan Pohiois-Karialan
14409: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun Joen- keskusammattikoulun puutyöosaston
14410: suussa sijaitseva puutyö- ja metalliosasto. koulutussahan ja siihen liittyvien tilojen
14411: Keskusammattikoulun puutyöosaston toimin- hankkimiseksi.
14412: tamahdollisuuksia on rajoittanut se, ettei sillä
14413: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14414:
14415: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
14416: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
14417: Reino Karpola
14418: 352 198.3 vp.
14419:
14420: Raha-asia-aloite n:o .316
14421:
14422:
14423: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien 4H-neuvojien
14424: toimien perustamiseen
14425:
14426: Eduskunnalle
14427:
14428: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on on yli kaksinkertainen verrattuna Sl)Ottettuun
14429: kansainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöt- valtionapuun. Kun tämän taloudellisen tuoton
14430: tömyys, johon teollistuneiden valtioiden on lisäksi syntyy runsaasti koulutusimpulsseja ja
14431: pakko löytää ratkaisuja. Automaation lisään- varsinaisia neuvonnallisia tuloksia, on toiminta
14432: tyessä ei liene kovin ilmeistä, että teollisuus valtiontalouden kannalta tarkasteltuna varsin
14433: pystyisi ainakaan pitemmällä aikavälillä lisää- perusteltua. Erityisesti 4H-nuoret on saatu en-
14434: mään suhteellista osuuttaan käytettävissä ole- nakkoluulottomina osallistumaan uusimuotoisiin
14435: vasta työvoimasta. Palveluelinkeinojen jousta- kokeiluihin, joita ovat esim. metsien moninais-
14436: vara saattaa olla jossain määrin suurempi. Toi- käyttö, energiametsät, biologinen viljely, luon-
14437: saalta on kansakunnan tasasuhtaisen kehittämi- nontuotteiden muu talteenotto vain muutamia
14438: sen kannalta välttämätöntä, että perustuotan- luettelomaisesti mainitaksemme. Syvällisemmät
14439: nossa voida1Ul pysyttää riittävä ja ammattitai- 4H-järjestön yritystoiminnalliset tulokset ovat
14440: toinen osa työvoimasta. Tämän vuosikymmenen löydettävissä marjojen ja vihannesten sopimus-
14441: aikana jodutaan korostamaan kotimaisen ener- viljelytuotannosta sekä metsätalouden sektoril-
14442: giatuotannon välttämättömyyttä. Sen lisäksi pe- ta. Vähäarvoista ei ole käytännön työsuoritus-
14443: rinteiset alkutuotannon alat, elintarvike- ja ten välityksellä saadut ammattivirikkeet ja tun-
14444: puuntuotanto on turvattava riittävällä työvoi- tuma elinkeinoelämään.
14445: malla. Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden
14446: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lieven- koetellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjestö
14447: netty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä tuntenut velvollisuudekseen ulottaa palvelujaan
14448: lähinnä palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan myös sinne. Vastaanotto on poikkeuksetta ollut
14449: avustuksen turvin. Liian vähälle huomiolle on suopea, mikä perustunee järjestön toiminnan pai-
14450: jään)llt nuorten työpanoksen suuntaaminen tuo- nopisteen sijoittamiseen käytännön alojen neu-
14451: tannolliseen toimintaan, jolloin nuori itsekin vontaan sekä hyödylliseen työhön ohjaamiseen.
14452: voi kokea työnsä mielekkääksi. Nuorten työ- Joutilaisuus on huonoin vaihtoehto lisääntyneen
14453: kasvatuksen parissa jo 50 vuotta toiminut 4H- vapaa-ajan tai työttömien päivien viettoon.
14454: järjestö on useaan otteseen esittänyt, että sen Suomen 4H-lliton toimesta on vuosittain esi-
14455: kehittämät menetelmät nuorten työllistämiseksi tetty valtion ,tulo- ja menoarvioon noin miljoo-
14456: tulisi ottaa nyt entistä tarkemmin käyttöön. nan markan määrärahan lisäystä uusien kerho-
14457: Tähän tarjoutuu mahdollisuus ulottamalla toi- neuvojien vakanssien perustamiseksi. Muun
14458: minta niihinkin kuntiin, missä sitä vielä ei ole. muassa monet kunnat ovat ilmoittaneet avusta-
14459: Saadut kokemukset osoittavat, että yksi koulu- vansa kerhoneuvojien palkkauksessa, mikäli
14460: tettu 4H-neuvoja voi ohjata n. 250 nuorta jär- valtion budjetissa neuvojien toimia kuntiin li-
14461: jestäen heille mahdollisuuksia osallistua tuotan- sättäisiin.
14462: nolliseen toimintaan ja ansaita itse rahaa. Vuo- Edellä olevan perusteella 'ehdotamme kun-
14463: den 1982 tilinpäätöstietojen mukaan yksi 4H- nioittaen,
14464: neuvoja aikaansai keskimäärin 111 800 markan
14465: kerholaisten yritystoiminnan bruttotuoton. Täs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14466: tä tuotosta suoranainen työpalkka nuorison kä- 1984 tulo- ia menoarvioon 1 000 000
14467: teen oli yhteensä 70 500 markkaa, joka tuotto markan määrärahan 16 uuden 4H-neu-
14468: vo;an toimen perustamiseksi.
14469: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 198.3
14470: Jouko Tuovinen Markus Aaltonen Kaisa Raatikainen
14471: Pentti Lahti-Nuuttila Reino Jyrkilä Kerttu Törnqvist
14472: Reino Karpola Kalevi Mattila Pekka Myllyniemi
14473: Pertti Hietala
14474: 1983 vp. 353
14475:
14476: Raha-asia-aloite n:o 317
14477:
14478:
14479:
14480:
14481: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisistä teistä
14482: annetun lain mukaisiin valtionapuihin
14483:
14484:
14485: Eduskunnalle
14486:
14487: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa keskimääräinen osuus noin 7-8 % edellä mai-
14488: on varattu 13 000 000 markkaa yksityisistä teis- nitusta koko valtakuntaa varten varatusta mää-
14489: tä annetun lain mukaisiin valtionapuihin. Mää- rärahasta, mikä tekee vain 0,9-1,0 milj.
14490: räraha on täysin riittämätön. Esimerkiksi markkaa. Voidaan todeta, että esitykset valtion
14491: TVL:n Pohjois-Karjalan piirin alueella on val- avustuksiin ovat noin 10-kertaiset käytettävissä
14492: tion avustusta anonut kaikkiaan 37 tiekuntaa, olevaan keskimääräiseen avustusmäärärahaan
14493: joiden tarkistettu kustannusarvio on yhteensä nähden.
14494: 12,6 milj. markkaa ja lääninhallituksen esit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14495: tämä valtionavustus 9,65 milj. markkaa, jo- nioittavasti,
14496: ten avustusprosentin suuruus on noin 76 %.
14497: Ottaen huomioon valtionavustuksen piiriin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14498: kuuluvan yksityisen tiestön määrän ja Pohjois- 1984 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
14499: Karjalan läänin alueellisen sijainnin on läänin markan määrärahan yksityisistä teistä
14500: annetun lain mukaisiin valtionapuihin.
14501: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14502:
14503: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
14504: Kerttu Tömqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
14505: Reino Karpola
14506:
14507:
14508:
14509:
14510: 45 0883005893
14511: 354 1983 vp.
14512:
14513: Raha-asia-aloite n:o 318
14514:
14515:
14516:
14517:
14518: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 508
14519: parantamiseen välillä Juuka-Matara
14520:
14521:
14522: Eduskunnalle
14523:
14524: Juuan ja Mataran välinen maantie n:o 508 työttömyysaste on tälläkin hetkellä noin 16 %,
14525: on petoskunnoltaan erittäin huono. Tie on li- eikä alueella ole huomattavia työllisyyskohteita.
14526: säksi kapea, mutkainen ja mäkinen, joten se Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14527: ei vastaa nykyiset liikennemäärät huomioon ot- nioittavasti,
14528: taen riittävää liikenneturvallisuutta. Tiellä on
14529: myös paljon raskasta liikennettä, mistä syystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14530: tien kunto on jatkuvasti heikko. 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14531: Tien kunnostamisella olisi myös merkittävä markan määrärahan Juuan-Mataran
14532: työllisyysvaikutus erityisesti maanrakennusalan maantien n:o 508 rakenteen paranta-
14533: koneille ja kuljetuskalustolle. Juuan kunnan miseksi.
14534: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14535:
14536: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
14537: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
14538: Reino Karpola
14539: 1983 vp. 355
14540:
14541: Raha-asia-aloite n:o .319
14542:
14543:
14544:
14545:
14546: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuorevaaran paikalli$-
14547: tien n:o 15781 parantamiseen
14548:
14549:
14550: Eduskunnalle
14551:
14552: Pohjois-Karjalan lomakeskus Huhmari toimii siä ja saataisiin valtion työllisyyskohteita Polvi-
14553: Polvijärven kunnassa erittäin luonnonkauniilla järven kuntaan.
14554: paikalla. Matkailijoiden kulkuyhteyksien paran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14555: tamiseksi lomakeskukseen olisi välttämätöntä, nioittaen,
14556: että Kuorevaaran paikallistie n:o 15781 kor-
14557: jattaisiin ja muutettaisiin maantieksi ja samassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14558: yhteydessä pääasiallisesti lomakeskusta palve- 1984 tulo- ia menoarvioon 2 000 000
14559: leva Huhmarisvaaran yksityistie muutettaisiin markan määrärahan Kuorevaaran paikal-
14560: maantieksi. Näin edistettäisiin lomakeskuksen listien n:o 15781 rakenteen parantami-
14561: toimintamahdollisuuksia ja samalla parannettai- seksi ;a muuttamiseksi maantieksi sekä
14562: siin Polvijärven kunnan sisäisiä llikenneyhteyk- Huhmarisvaaran yksityistien kor;aami-
14563: seksi ;a muuttamiseksi maantieksi.
14564: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14565:
14566: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
14567: Kerttu Tömqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
14568: Reino Karpola
14569: 356 1983 vp.
14570:
14571: Raha-asia-aloite n:o 320
14572:
14573:
14574:
14575:
14576: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolin-Herajoen maan-
14577: tien rakentamisen aloittamiseksi
14578:
14579:
14580: Eduskunnalle
14581:
14582: Kolin-Herajoen tiehanke liittyy koko Kolin vät samaa vauhtia. Tällöin tarvitaan ilman muu-
14583: alueen matkailun kehittämiseen. Tämä tieyhteys ta myös paranevia liikenneyhteyksiä, joista
14584: luo kokonaan uuden väylän Kolille Enon suun- vasta Ahmavaaran ja Loma-Kolin välinen tie-
14585: nasta ja tiereitin luonnonkauneus tulee var- yhteys on parannettu.
14586: masti jo sinänsä lisäämään sen käyttöä. Tie- Kolin alueen matkailun kehittämisen kan-
14587: verkkosuunnitelman yhteydessä suoritetut mää- nalta olisi tärkeää, että tieyhteys Koli-Hera-
14588: räpaikkatutkimukset eivät selvitä kokonaisuu- joki rakennettaisiin mahdollisimman pikaisesti.
14589: dessaan Kolin-Herajoen tien tarvetta, sillä Samalla se helpottaisi alueen huonoa työlli-
14590: varmasti Ahvenisen kautta kulkeminen Kolille syystilannetta. Matkailun lisäksi tiellä olisi
14591: lisääntyy huomattavasti ko. tieyhteyden valmis- suuri merkitys myös puutavarakuljetusten ja
14592: tuttua. paikallisen liikenteen kannalta.
14593: Suunniteltu Kolin matkailukaupunki koko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14594: naisuudessaan tulee valmistumaan vasta vähi- nioittaen,
14595: tellen vuosikymmenien mittaan, mutta nähtä-
14596: vyyksiltään ainoalaatuisen Kolin matkailu vää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14597: jäämättömästi kasvaa noin 10-20 prosentin 1984 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
14598: vuosivauhdilla ja tämä tietää sitä, että mat- markan määrärahan Kolin-Hera;oen
14599: kailijoiden majoitus- ja palvelupisteet lisäänty- maantien rakentamisen aloittamiseksi.
14600: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14601:
14602: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
14603: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
14604: Reino Karpola
14605: 1983 vp. 357
14606:
14607: Raha·asia-aloite n:o 321
14608:
14609:
14610:
14611:
14612: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Käsämän-Sotkuman
14613: maantien parantamiseksi
14614:
14615:
14616: Eduskunnalle
14617:
14618: Käsämän-Sotkuman maantie n:o 8031 on tön. Samalla se toimisi merkittävänä työllisyys-
14619: suorin yhteys tultaessa Varkauden tai Savon- kohteena parannustyön toteuttamisaikana.
14620: linnan suunnasta Polvijärvelle. Nykyisen tien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14621: heikon kunnon johdosta liikenne edellä maini- nioittaen,
14622: tuista suunnista Polvijärvelle vaikeutuu, jou-
14623: dutaan käyttämään kiertotietä, ja näin Polvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14624: järven kunnan liikenteellinen ja matkailullinen 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14625: asema kärsii. Tästä syystä Käsämän-Sotkuman markan määrärahan Käsämän-Sotku-
14626: maantien parantaminen olisi erittäin väittämä- man maantien n:o 8031 rakenteen pa-
14627: rantamiseksi.
14628: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14629:
14630: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
14631: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
14632: Reino Karpola
14633: 358 1983 vp.
14634:
14635: Raha-asia-aloite n:o 322
14636:
14637:
14638:
14639:
14640: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien parantamiseen
14641: välillä Valtimo-Ylä-Valtimo-Sivakka
14642:
14643:
14644: Eduskunnalle
14645:
14646: Valtimon työttömyysaste on Pohjois-Karjalan kenne, mistä johtuen tien rakennetta tulisi
14647: läänin kuntien korkeimpia eivätkä kunnan pikaisesti parantaa. Tien perusparannuksella
14648: alueella olevat vähäiset työkohteet pysty työl- olisi merkittävä vaikutus myös maanrakennus-
14649: listämään kuin pienen osan alueen työttömistä. alan koneille ja kuljetuskalustolle.
14650: Eräs ,työkohde Valtimolla olisi, jolla olisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14651: myös huomattavaa lHkenteellistä merkitystä, nioittaen,
14652: Valtimo-Ylä-Valtimo-Sivakka tieosuuden pe-
14653: rusparantaminen. Mainittakoon, että ko. tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14654: vaikutuspiirissä sijaitsevat Valtimon elinvoimai- 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
14655: simmat kylät, joten liikenne on varsin run- markan määrärahan V altimon-Ylä-V al-
14656: sasta. Tieosuudella on melkoinen puutavaralii- timon-Sivakan tieosan rakenteen pa-
14657: rantamiseksi.
14658: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14659:
14660: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
14661: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
14662: Reino Karpola
14663: 1983 vp. 359
14664:
14665: Raha-asia-aloite n:o 323
14666:
14667:
14668:
14669:
14670: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien parantamiseen
14671: välillä Öllölä-Hoilola-Värtsilä
14672:
14673:
14674: Eduskunnalle
14675:
14676: Öllölän-Hoilolan-Värtsilän tieosuus on misella ja päällystämisellä olisi suuri merkitys.
14677: eräs Pohjois-Karjalan vilkkaimpia matkailu- Tien vaikutuspiiriin kuuluvat Värtsilän, Tuupo-
14678: väyliä. Kuuluuhan osa tästä tieosuudesta ns. vaaran ja Ilomantsin kunnat, joten tien koko-
14679: Runon ja Rajan tiehen, joten sillä on huomat- naismerk.itys on huomattava.
14680: tava merkitys kansainvälisenäkin matkailuväy- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14681: länä. Kun tien välittömässä vaikutuspiirissä on
14682: useita matkailualan yrityksiä, olisi matkailuelin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14683: keinon kehittämisen kannalta välttämätöntä 1984 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
14684: saada kyseinen tieosuus perusparannettua mah- markan määrärahan Ollölän-Hoilolan
14685: dollisimman pitkaisesti. -Värtsilän tieosuuden rakenteen pa-
14686: Myös työllisyydelle tieosuuden perusparanta- rantamiseen.
14687: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14688:
14689: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
14690: Kerttu Tömqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
14691: ReinoKarpola
14692: 360 1983 vp.
14693:
14694: Raha-asia-aloite n:o 324
14695:
14696:
14697:
14698:
14699: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
14700: lien rakentamiseen Nurmeksessa
14701:
14702:
14703: Eduskunnalle
14704:
14705: Voimakas autokannan lisääntyminen sekä väylät. Rakennustyöllä olisi liikenneturvallisuu-
14706: matkailuliikenteen nopea kehittyminen Nurmek- den lisäksi työllistävä merkitys maanrakennus-
14707: sessa ovat johtaneet useisiin vaaratilanteisiin ka- alan koneille ja kuljetuskalustolle.
14708: peilla teillä ja ajoradoilla. Erityisesti jalankul- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14709: kijat ja pyöräilijät ovat turvauomia vilkkaassa nioittaen,
14710: liikenteessä.
14711: Tästä johtuen Nurmeksen kaupungin vilk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14712: kaimmin liikennöidyille ja vaarallisimmille teille 1984 tulo- ja menoarvioon 800 000
14713: on pikaisesti rakennettava kevyen liikenteen markan määrärahan kevyen liikenteen
14714: väylien rakentamiseen Nurmeksessa.
14715: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14716:
14717: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
14718: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
14719: Reino Karpola
14720: 1983 vp. 361
14721:
14722: Raha-asia-aloite n:o 32.5
14723:
14724:
14725:
14726:
14727: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun rautatiease-
14728: man tavaraterminaalin mkentamiseen
14729:
14730:
14731: Eduskunnalle
14732:
14733: Joensuun rautatieaseman tavaraterminaali on naalille ei voida enää lisätä purkausraiteita,
14734: jo useita kymmeniä vuosia vanha, joten se ei vaikka jatkuvasti lisääntyvät kappaletavaravau-
14735: täytä lisääntyvän kappaletavaraliikenteen aiheut- nut sitä ehdottomasti vaatisivat. Myös asiakas-
14736: tamia vaatimuksia. Terminaalin pienuudesta ja suhteet terminaalin epäkäytännöllisyydestä joh-
14737: epäkäytännöllisyydestä on monenlaista haittaa. tuen saattavat vaarantua.
14738: Mm. tavaroita rikkoontuu luvattoman paljon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14739: koneellisesti tapahtuvassa purkauksessa, kuor- nioittaen,
14740: mauksessa ja siirroissa. Myös työturvallisuus on
14741: vaarassa trukkien liikkuessa edestakaisin ka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14742: peilla laitureilla ja käytävissä. 1984 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
14743: Ratapihahenkilökunnalle aiheutuu myös yli- markan määrärahan Valtionrautateiden
14744: määräistä vaihtotyötä, koska nykyiselle termi- Joensuun rautatieaseman tavaratermi-
14745: naalin rakentamiseksi.
14746: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14747:
14748: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
14749: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
14750: Reino Karpola
14751:
14752:
14753:
14754:
14755: 46 0883005893
14756: 362 1983 vp.
14757:
14758: Raha-asia-aloite n:o 326
14759:
14760:
14761:
14762:
14763: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun aseman jär-
14764: jestelyratapihan rakentamiseksi
14765:
14766:
14767: Eduskunnalle
14768:
14769: Joensuun rautatieaseman järjestelyratapiha ulottuvasta ratojen sähköistämisestä johtuen
14770: on jo kauan osoittautunut aivan liian ahtaaksi Joensuun aseman järjestelyratapiha on raken-
14771: ja epäkäytännölliseksi jatkuvasti kasvavaa tava- nettava mahdollisimman pikaisesti.
14772: raliikennettä palvelemaan. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
14773: Muun muassa Suomen ja Neuvostoliiton nioittavasti,
14774: rautatieliikenne on voimakkaasti kasvanut vuo-
14775: desta toiseen ja sama kehitys näyttää jatkuvan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14776: Myös öljyn hinnan nopea nousu on lisän- 1984 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
14777: nyt VR:n tavarakuljetuksia voimakkaasti. markan määrärahan Valtionrautateiden
14778: Näistä, sekä Imatralta lähivuosina Joensuuhun Joensuun aseman iär;estelyratapihan ra-
14779: kentamiseksi.
14780: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14781:
14782: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
14783: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
14784: Reino Karpola
14785: 1983 vp. 363
14786:
14787: Raha-asia-aloite n:o 327
14788:
14789:
14790:
14791:
14792: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan-Kontiomäen
14793: rataosan perusparannukseen
14794:
14795:
14796: Eduskunnalle
14797:
14798: Pohjois-Karjalan alueella on useita VR:n tär- myös junien nopeuksien lisäämistä. Rataosan
14799: keitä rakennuskohteita, jotka maakunnan kan- vaikutuspiirissä toimivat mm. Kaukaan Nur-
14800: nalta olisi pikaises'ti toteutettava. Tärkeimpiä meksen Saha, Serlachiuksen Höljäkän kylläs-
14801: näistä on Lieksan-Nurmeksen-Kontiomäen tämä, Enso-Gutzeitin Pankakosken ja Lieksan
14802: radan peruskorjaus, kiskoovaihto ja sepelöinti. tehtaat sekä Veitsiluodon Kevätniemen saha.
14803: Lieksan-Kontiomäen rataosuudella on suori- Ennen kaikkea radan parantaminen vaikuttaisi
14804: tettu vuosien mittaan työllisyysvaroin pieniä edistävästi uuden teollisuuden syntymiseen ko.
14805: parannustöitä, mutta raskasta kiskotusta radalle alueelle.
14806: ei vieläkään ole saatu, vaikka asia on vuosit- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
14807: tain esitetty liikenneministeriölle ja rautatiehal- nioittaen,
14808: litukselle.
14809: Nykyisin radalla ei voida ajaa raskailla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14810: kuormilla eikä suurilla nopeuksilla. Kuitenkin 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
14811: alueen raakapuun ja teollisuuden kuljetukset markan määrärahan Lieksan-Kontio-
14812: edellyttävät nykyistä raskaampia kuormia ja mäen rataosan kiskonvaihto- ja perus-
14813: parannustöihin.
14814: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14815:
14816: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
14817: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen MattiPuhakka
14818: ReinoKarpola
14819: 364 1983 vp.
14820:
14821:
14822: Raha-asia-aloite n:o 328
14823:
14824:
14825:
14826:
14827: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion teknillisen tut-
14828: kimuskeskuksen tuotekehitys- ja markkinointiyrityksen perus-
14829: tamiseksi Joensuuhun
14830:
14831:
14832: Eduskunnalle
14833:
14834: Kehitysaluerahasto Oy:n Joensuun aluekont- tiyksiköt Helsinkiin ja Ouluun. Nämä yksiköt
14835: tori laati vuonna 1980 - Pohjois-Karjala toi- on perustettu edistämään pienten ja kes·kisuur-
14836: mikunnan esityksestä - selvityksen Pohjois- ten teollisuusyritysten tuotekehitystoimintaa,
14837: Karjalan läänin pienen ja keskisuuren yritystoi- mutta niiden palvelut ovat liian kaukana Itä-
14838: roinan kehitysmahdollisuuksista. Tämän selvi- Suomen ja erityisesti Pohjois-Karjalan kannalta.
14839: tyksen mukaan kyseisen yrit)1'S·toiminnan kehi- Tällainen Valtion teknillisen tutkimuskeskuk-
14840: tystä rajoittavat erityisesti mekaanisen puun- sen tuotekehitys- ja markkinointiyksikkö tulisi
14841: jalostusteollisuuden, tekstiili- ja vaatetusteolli- pikaisesti perustaa Joensuuhun, jossa se pal-
14842: suuden sekä metalliteollisuuden toimialoilla velisi koko Itä-Suomen aluetta. Toiminta tulisi
14843: tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja koulutus- aloittaa kokeiluluontoisesti vuoden 1983 alusta
14844: toiminnassa esiintyvät puutteellisuudet. Mekaa- lukien mekaanisen puunjalostusteolEsuuden,
14845: nis·essa puunjalostusteollisuudessa olisi pieniä tekstiili- ja vaatetusteollisuuden sekä metalli-
14846: puusepän- ja huonekaluyrityksiä tueHava vien- ja konepajateollisuuden toimialoilla.
14847: timarkkinoinnin käytännön kehittämistyön ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14848: tuotannon monipuolistamisen kannalta merkit- nioittaen,
14849: tävien hankkeiden vaatiman tuotekehitysrahoi-
14850: tuksen osalta. Tekstiili- ja vaatetusteollisuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14851: dessa tulisi lisätä julkista tukea markkinatutki- 1984 tulo· ja menoarvioon 2 000 000
14852: muksiin ja selvittää yritysten yhteismarkki- markan määrärahan Valtion teknillisen
14853: nointimahdollisuuksia. Metalliteollisuudessa olisi tutkimuskeskuksen tuotekehitys- ja
14854: edistettävä alihankintojen varassa toimivien yri- markkinointiyrityksen perustamiseksi
14855: tysten omaa tuotekehitystä, yrityskohtaisten Joensuuhun, jonka toimialana olisi
14856: erikoistumismahdollisuuksien selvittämistä sekä ensisijaisesti mekaaninen puunjalostus-
14857: yleensä tuotantomenetelmien ja tuotekehityksen teollisuus, tekstiili- ja vaatetusteolli-
14858: tason kohottamista. suus sekä metalli- ja konepajateollisuus
14859: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen yhtey- ja jonka toimialueena olisi koko Itä-
14860: teen on perustettu tuotekehitys- ja markkinoin- Suomi.
14861: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14862:
14863: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
14864: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
14865: Reino Karpola
14866: 1983 vp. 365
14867:
14868: Raha-asia-aloite n:o 329
14869:
14870:
14871:
14872:
14873: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähittäiskaupan inves-
14874: tointien tukemiseen haja-asutusalueilla
14875:
14876:
14877: Eduskunnalle
14878:
14879: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen toi- kaupan palvelut on haettava asutuskeSikuksista.
14880: minnan loppuminen on viime vuosina ollut Mikäli vähittäiskaupan inves·tointien tukemi-
14881: varsin yleistä johtuen ylläpitokustannusten jat- seen ei saada riittävästi valtion varoja, tulevat
14882: kuvasta noususta ja ostokykyisen väestön muut- kauppakuolemat edelleen jatkumaan.
14883: tamisesta pois paikkakunnalta. Kaupan lisära- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14884: sitteena ovat olleet myös työsuojelu- ja terveys- nioittavasti,
14885: viranomaisten asettamat velvoitteet, jotka osal-
14886: taan ovat vaikuttaneet kaupan lopettamiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14887: Kaupan palvelujen loppuminen varsinkin 1984 tulo- ;a menoarvioon 5 000 000
14888: maaseudulla merkitsee ainakin vanhuksille pak- markan määrärahan vähittäiskaupan in-
14889: komuuttoa asutustaajamiin. Myös muille ihmi- vestointien tukemiseen ha;a-asutus-
14890: sille se merkitsee lisääntyviä kuluja, koska alueilla.
14891: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14892:
14893: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
14894: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
14895: Reino Karpola
14896: 366 1983 vp.
14897:
14898: Raha-asia-aloite n:o 3.30
14899:
14900:
14901:
14902:
14903: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdyskuntajätteiden
14904: lajittelun ja hyötykäytön koelaitoksen rakentamiseksi Joen-
14905: suuhun
14906:
14907:
14908: Eduskunnalle
14909:
14910: Jätteiden hyötykäytön edistämiseksi tarvi- siksi perinteiseen kaatopaikan hoitoon verrat-
14911: taan maassamme voimakkaita valtiovallan toi- tuna. Mikäli lajiteltu jäte saadaan hyötykäyt-
14912: menpiteitä sekä tutkimuksen että käytännön töön, näin saatavat tulot osittain kompensoivat
14913: toimenpiteiden rahoituksen suhteen. Maassam- kasvavia menoja.
14914: me tarvitaan eräitä koe- ja mallilaitoksia, joi- Joensuun kaupunki on neuvotellut sisäasiain-
14915: den avulla jätteiden hyötykäyttö saadaan alkuun ministeriön, VTT:n ja Kaupunkiliiton kanssa
14916: ja samalla voidaan vähentää myöhempiä virhe- yhdyskuntajätteiden lajittelun ja hyötykäytön
14917: investointeja. Talousjätteiden erottelussa on koelaitoksen aikaansaamiseksi maahamme. Joen-
14918: valittavana kaksi eri tietä: erottelu tapahtuu suuta on pidetty sopivana koelaitoksen paik-
14919: jo keittiössä ja talouksien jätesäiliöissä tai erot- kana sekä kaupungin k.oon että muiden olo-
14920: telu suoritetaan kaatopaikalla. KeittiöSISä tapah- suhteiden puolesta.
14921: tuva erottelu osoittautunee asenteista ja valvon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14922: tavaikeuksista sekä myös tilakysymyksistä joh- nioittaen,
14923: tuen vaikeaksi. Keskitetty kaatopaikalla tapahtu-
14924: va erottelu lienee tulevaisuudessa pääasiallisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14925: kysymykseen tuleva vaihtoehto. Tällöin kaato- 1984 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
14926: paikan ylläpitokustannukset kohoavat Ruot- markan määrärahan yhdyskuntajätteiden
14927: sissa tehtyjen selvitysten mukaan 3-5-kertai- lajittelun ja hyötykäytön koelaitoksen
14928: rakentamiseksi ] oensuuhun.
14929: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
14930:
14931: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
14932: Kerttu Tömqvist Eeva Turunen Matti Puhakka
14933: Reino Karpola
14934: 1983 vp. 367
14935:
14936: Rab•asia-aloite n:o 331
14937:
14938:
14939:
14940:
14941: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan kes-
14942: kusammattikoulun lisätilojen suunnitteluun
14943:
14944:
14945: Eduskunnalle
14946:
14947: Keskiasteen koclunuudistUJksen toteutuessa sen aikataulun mukaan esitettyjen lisätilojen
14948: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulu aloittaa suunnittelu on aloitettava kiireellisesti, jotta
14949: eräitä uusia koulutusaloja, jotka tarvitsevat koulu voisi toteuttaa sen tehtäväksi suunnitel-
14950: omat opetustilat. Myös saha-alan opetuksen lun koulutuksen.
14951: tavoitteiden toteutumiseksi koulu tarvitsee ope- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14952: tussahan. Lisäksi jo monen toiminnassa olevan nioittaen,
14953: osaston opetustilat ovat ahtaat ja nykyaikai-
14954: seen opetukseen sopimattomat. Opetusministe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14955: riössä tehdyn - osittain vielä keskenetäisen 1984 tulo- ia menoarvioon 1 500 000
14956: - selvityksen mukaan koulun lisätilan tarve on markkaa Pohiois-Karialan keskusammat-
14957: noin 11 000 m2 • Keskiasteen koulunuudistuk- tikoulun lisätiloien suunnitteluun.
14958: Helsingissä 21 p~vänä huhtikuuta 1983
14959:
14960: Eeva Turunen Jouko Tuovinen
14961: Reino Karpola Lea Sutinen
14962: Reino Jyrkilä
14963: 368 1983 vp.
14964:
14965: Raha-asia-aloite n:o 332
14966:
14967:
14968: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen liikunta-
14969: opiston valtionosuudeksi
14970:
14971:
14972: Edu·skunnalle
14973:
14974: ltä-Suomi muodosti aikaisemmin urheilu- ja Opiston käyttömenot ovat vuodessa noin mil-
14975: liikuntaopistoverkostossa selvän aukon. Matka- joona markkaa, josta avustuksien osuus on
14976: kustannusten rajun nousun vuoksi lisääntyi noin 700 000 markkaa. Opetusministeriöltä on
14977: tarve saada alueelle oma liikuntaopisto. anottu vuosittain harkinnanvaraista toiminta-
14978: Joensuun kaupunki perusti 1. 8. 1979 Itä- avustusta, mutta avustusta ei ole myönnetty.
14979: Suomen liikuntaopiston, jonka toiminta-ajatus Perusteluna tälle on mainittu, että alueopisto-
14980: poikkeaa perinteisistä opistoista. Liikuntaopis- asia opetusministeriössä on kesken käsittelyn.
14981: tolle laadittiin kokeiluohjelma. Opetusministe- Kokeiluohjelman tulokset ovat erittäin posi-
14982: riöltä anottiin kokeilulupaa sekä avustusta ko- tiivisia ja toimintaa voidaan jatkaa tällä uuden-
14983: keilutoiminnan kustannuksiin. muotoisuuden periaatteella pienin muutoksin,
14984: Uudenmuotoinen kokeiluohjelma käsitti toi- mikäli avustusta toimintaan saadaan.
14985: minnallisen, organisatorisen ja laitoskokeilun. Valtion urheiluneuvosto asetti työryhmän,
14986: Toiminnallinen kokeilu: SVUL:n, TUL:n ja jonka tehtäväksi asetettiin "uudenmuotoisten
14987: SPL:n piiriorganisaatiot seuroineen muodosta- koulutustoimintaa järjestävien harjoituskeskus-
14988: vat liikuntaopiston peruskäyttäjäryhmän. Tämän ten perustamisen selvittäminen". Mietinnössä
14989: lisäksi muunlaistakin lyhytkurssi- ja Ieiritoimin- esitetään mm., että Joensuun hankkeen koh-
14990: taa opisto järjestää itse. dalla tulisi tehdä selvitys perustamiseen liitty-
14991: Kurssitoiminta jakaantuu seuraavasti: vistä kysymyksistä. Mietinnössä esitetään
14992: 30 % :n valtionosuutta hyväksyttäviin menoi-
14993: 1. Urheilujärjestöjen ja -seurojen kurssit hin.
14994: 2. Koululiikunnan kurssit Sittemmin opetusministeriö on päättänyt sel-
14995: .3. Terveys-, työ- ja työpaikkaliikuntakurssit vittää kustannukset ennen iopullista päätöstä
14996: 4. Julkishallinnon kurssit laitoksen perustamisesta.
14997: 5. Opiston omat kurssit Kokeilun perusteella voidaan sanoa, että Itä-
14998: Organisatorinen kokeilu: toiminta tukeutuu Suomen liikuntaopisto on tarpeellinen. Sen
14999: pitkälle jo olemassa olevien organisaatioiden hy- käyttöluvut osoittavat selvästi, että Itä-Suomen
15000: väksikäyttöön. Tällä menettelyllä voidaan oman alueella tarvitaan liikuntaopisto. Kok~ilu on
15001: henkilökunnan määrä pitää vähäisenä. Opistolla lisäksi osoittanut uudentyyppisen toiminnan
15002: on vakinaisena kuusi henkeä ja kaksi osapäi- edut, joista taloudellisuus on tärkeällä sijalla.
15003: väisenä työntekijänä. Edelliseen viitaten olisikin tärkeää saada Itä-
15004: Laitoskokeilu: liikuntaopiston uudenmuotoi- Suomen liikuntaopisto valtionavun piiriin em.
15005: suus näkyy selvimmin investointien kohdalla. mietinnön periaatteen mukaisesti. Tällöin val-
15006: Hallinto, luennot, majoitus ja ruokala toimii tionosuudeksi tulisi noin 360 000 markkaa vuo-
15007: vuokratiloissa. Harjoituksia ja käytännön ope- dessa.
15008: tusta varten tilat ja paikat vuokrataan Joensuun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15009: kaupungin liikuntalautakunnalta. Kokeilu on nioittavasti,
15010: osoittanut, että organisoimalla eri liikuntatilo-
15011: jen käyttöä pystytään tämän suuruinen kurssi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15012: toiminta viemään lävitse hyvin, eikä opiston 1984 tulo- ja menoarvioon 360 000
15013: itsensä tarvitse rakentaa harjoitustiloja ollen- markan määrärahan Itä-Suomen liikunta-
15014: kaan. opiston valtionosuudeksi.
15015: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198.3
15016:
15017: Eeva Turunen Jouko Tuovinen
15018: Reino Karpola Lea Sutinen
15019: Reino Jyrkilä
15020: 1983 vp. 369
15021:
15022: Raha-asia-aloite n:o 333
15023:
15024:
15025:
15026:
15027: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkaterveys-
15028: tutkimuksen kehiittämi.~tä varten
15029:
15030:
15031: Eduskunnalle
15032:
15033: Säännöllisesti työpaikoilla pidettävät terveys- maslääketieteen klinikan kirjaston ja Postipan-
15034: tunnit, joihin osallistuvat aktiivisena osapuolena kin kirjauskeskuksen henkilökunnan keskuu-
15035: kaikki työntekijät ja toimihell!kilöt, ovat kan- dessa.
15036: santerveystyön ja työyhteisöjen laadullisen ke- Kokeilua on rahoitettu mm. Suomen Akate-
15037: hittämisen näkökulmasta uusi ja perusteltu mian myöntämän määrärahan turvin. Määräraha
15038: ajatus. käytettiin tutkijaryhmän suorittamaan esitutki-
15039: Nopeasti tapahtuvat muutokset työelämässä, mukseen työpaikan terveystuntiprojektissa. Tu-
15040: mukautuminen uusiin ,työmenetelmiin, samoin lokset ovat olleet siinä määrin myönteisiä, että
15041: nopeasti tapahtuneet rakennemuutokset sekä eri tahot ovat esittäneet kokeilun jatkamista.
15042: jatkuvan koulutuksen ,tarve kaikilla työaloilla Tähänastisiin kokeiluihin ovat suhtautuneet
15043: ovat asettaneet työikäisen väestön mukautumis- myönteisesti työntekijät, ~uottamuselimet sekä
15044: kyvyn ankaralle koetukselle. työnantajapuoli. Kokeilutulosten mukaan ne on
15045: Tieteellis-tekninen kumous koskettaa meitä koettu niin työntekijäpuolen kuin työnantajan-
15046: kaikkia ihmisinä ja työntekijöinä, halusimme sitä kin etuna. Paitsi tutkijoiden keräämää tietoa,
15047: tai emme. Olemme joutuneet uusien, ratkaise- on edellä mainituista kokeiluista saatu käytän-
15048: mattomien tilanteiden ja ongelmien eteen. Siksi nössä runsaasti myönteistä palautetta. Kokeilu-
15049: tarvitaan uudenlaisia, kokonaisvaltaisia, tieteel- toiminnan jatkaminen nähdään perusteltuna ja
15050: liseltä ja inhimilliseltä kannalta perusteltuja jopa välttämättömänä vastattaessa nopeasti
15051: ratkaisumalleja. Terveyskäsite Maailman Ter- muuttuvan työelämän vaatimuksiin. Varsinai-
15052: veysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan sessa tutkimusprojektissa on tarkoitus selvittää
15053: antaa siihen konkreettisia mahdollisuuksia. mm:
15054: Monien työikäistä väestöämme rasittavien - voidaanko työpaikan terveystuntitoimin-
15055: terveysongelmien (tupakka, alkoholi, ravinto- nalla kehittää työikäisen väestön kattavaa eli
15056: ja liikuntatottumukset, ihmissuhdeongelma, työ- ennaltaehkäisyä ennen kuin sairaudet ovat var-
15057: peräiset rasitukset ym.) ratkaisu edellyttää ym- sinaisesti puhjenneet. Varsinaisen tutkimuksen
15058: päristöhaittojen korjaamisen ohella myös asen- tehtävänä on välittää tutkimustietoa eri aloilta
15059: nemuutoksia ja tietoista terveyskäyttäytymistä ja mitata terveystuntitoiminnan vaikutuksia.
15060: viime kädessä yksilötasolla. Väestöstä lähes Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15061: jokainen kuuluu riskiryhmään jonkin kansan- taen,
15062: sairauden suhteen. Kansanterveyden kohenta-
15063: minen vaatii terveys,tottumusten vaalimista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15064: koko väestössä. Siksi väestö itse onkin avain- 1984 tulo- ja menoarvioon 150 000
15065: asemassa nykyaikaisia kansansairauksia torjut- markan määrärahan työpaikkaterveystut:
15066: taessa. kimuksen kehittämistä varten siten, että
15067: Terveystuntia on kokeiltu Kuopiossa useissa määrärahasta voitaisiin ensisijaisesti pal-
15068: eri kohteissa mm. Kuopion korkeakoulun ham- kata projektisihteeri Kuopion lääninhal-
15069: litukseen.
15070: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
15071:
15072: Marja-Liisa Tykkyläine:n Martti Lähdesmäki Lauha Männistö
15073: Kari Rajamäki
15074: 47 0883005893
15075: 370 1983 vp.
15076:
15077: Raha-asia-aloite n:o 334
15078:
15079:
15080:
15081:
15082: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
15083: ammatillisen kurssikeskuksen Lieksan kurssiosaston laajennus-
15084: hankkeiden toteuttamiseen
15085:
15086:
15087: Eduskunnalle
15088:
15089: Pohjois-Karjalan ammatillisen kurssikeskuk- Kurssikeskuksen ja metsäkonekoulun kipeän
15090: sen Lieksan kurssiosasto toimii tällä hetkellä tilantarpeen ja vaikean työllisyystilanteen huo-
15091: Lieksassa oppilasmääräänsä nähden huomatta- mioon ottaen työvoimapiiri tukee hanketta.
15092: vasti alimitoitetuissa tiloissa, minkä johdosta Myös valtion työllistämisohjelmassa on va-
15093: kUl'ISlSiosaston laajentaminen on tullut ajankoh- rattu hankkeeseen 300 000 markan suuruinen
15094: taiseksi. suunnittelumääräraha. Koska suunnitelma val-
15095: Ammattikurssikeskus on laatinut hankkeesta mistuu toukokuussa 1984, tulisi rakentaminen
15096: perustamissuunnitelman, joka on jätetty am- voida aloittaa mahdollisimman pian.
15097: mattikasvatushallitukseile. Hankkeen kustannus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15098: arvio on 8 milj. markkaa. Kaupunki on lahjoit- nioittavasti,
15099: tanut laajennusta varten määräalan. Kurssikes-
15100: kuksen laajentaminen on välttämätöntä myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15101: siitä syystä, että tällä hetkellä väliaikaisissa 1984 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
15102: tiloissa Lieksassa toimiva V:altimon metsäkone- markan määrärahan Pohjois-Karjalan
15103: koulun osasto on aiottu sijoittaa nyt suunnit- ammatillisen kurssikeskuksen Lieksan
15104: teilla olevan kurssikeskuksen laajennusosaan. kurssiosaston laajentamishankkeiden to-
15105: teuttamista varten.
15106: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
15107:
15108: Kerttu Törnqvist Jouko Tuovinen
15109: Matti Puhakka Reino Karpola
15110: Lea Sutinen
15111: 1983 vp. 371
15112:
15113: Raha-asia-aloite n:o 33.5
15114:
15115:
15116:
15117:
15118: Tömqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta omavaraisviljelyn ja
15119: luonnonvaraisten hyötykasvien käytön edistämiseen
15120:
15121:
15122: Eduskunnalle
15123:
15124: Maassamme on tällä hetkellä noin 200 000 Lukumäärältään yli neljä kertaa suuremmalle
15125: markkinatuotantoa harjoittavaa viljelijäperhettä. omavaraisviljelylle on tarjolla vain lapsiperhei-
15126: Sen lisäksi on lähes 900 000 palsta- ja puutar- siin kohdistuvaa neuvontaa, jota sitäkään ei ole
15127: haviljelmää, joiden hoitajia nimitetään tässä saatavilla kai:kissa kunnissa.
15128: omavaraisviljelijöi:ksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15129: Omavaraisviljelyllä on taloudelliSJta merki- nioittavasti,
15130: tystä erityisesti suuriperheisille ja pienituloi-
15131: sille sekä eläkeläisille. Sen tarjoamia mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15132: suuksia terveelliseen vapaa-ajan viettoon ei 1984 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
15133: myöskään voi arvioida. markan määrärahan käytettäväksi niille
15134: Markkinatuotantoa harjoittavien käytettäviS'Sä iäriestöille, iotka nyt toimivat omava-
15135: on yleis- ja erikoisneuvontajärjestöjä ja lisäksi raisvilielyn hyväksi sekä luonnonvarais-
15136: voimakkaat kaupalliset neuvontaorganisaatiot. ten hyötykasvien käytön edistämiseksi.
15137: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
15138:
15139: Kerttu Tömqvist Reino Paasilinna Liisa Jaakonsaari
15140: Marja-Liisa Tykkyläinen Matti Puhakka Reino Jyrkilä
15141: Timo Roos Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen
15142: Kari Rajamäki Kari Urpilainen Jouko Tuovinen
15143: Antti Kalliomäki Arja Alho Lea Sutinen
15144: Reijo Lindroos Anna-Liisa Piipari Reino Karpola
15145: Erklå Liikanen Kaisa Raatikainen
15146: 372 1983 vp.
15147:
15148: Raha-asia-aloite n:o 336
15149:
15150:
15151:
15152:
15153: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan katsastuskont-
15154: torin rakennustöiden aloittamiseksi
15155:
15156:
15157: Eduskunnalle
15158:
15159: Lieksan katsastuskonttori to1m11 tällä het- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15160: kellä Lieksan kaupungilta vuokratuissa tiloi'Ssa
15161: kaupungin keskusvaraston ja varikon alueella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15162: Nykyiset konttorin ulkotilat ( pysäköintipai- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000
15163: kat ja ajoalueet) ovat varasto- ja varikkoympä- markan määrärahan Lieksan katsastus-
15164: ristöstä johtuen ahtaat ja epäkäytännölliset. konttorin rakennustöiden suunnitteluun
15165: Katsastuskonttoria varten on varattu tontti ja käynnistämiseen.
15166: Lieksan teollisuuskylästä.
15167: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
15168:
15169: Kerttu Törnqvist Marja-Liisa Tykkyläinen
15170: Matti Puhakka Jouko Tuovinen
15171: Reino Jyrkilä
15172: 1983 vp. 373
15173:
15174: Raha-asia-aloite n:o 337
15175:
15176:
15177:
15178:
15179: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan ja Nurmeksen
15180: lähelle rakennettavan lentokentän suunnitteluun
15181:
15182:
15183: Eduskunnalle
15184:
15185: Neuvostoliiton rajaan ja Pieliseen rajoittu- lisuutta nopeisiin yhteyksiin eri puolille maata.
15186: vina muodostavat lähinnä Lieksan ja Nurmek- Asian perusteluiksi voidaan esittää myös
15187: sen kaupungit sekä niiden välittömässä lähei- erityisiä valtiontaloudellisia seikkoja. Itse val-
15188: syydessä olevat kunnat maantieteellisesti laajan tio on merkittävä tekijä alueen talouselämälle
15189: ja metsätalouden, teollisuuden, maatalouden sen omistaessa suoraan tai valtiojohtorsten yh-
15190: sekä matkailun suhteen merkittävän talous- tiöiden kautta suuren osan alueen metsäalueista
15191: alueen, jonka ulottaminen lentoliikenteen käyt- sekä valtiojohtoisten yhtiöiden harjoittaessa
15192: tömahdollisuuksien piiriin on valtiovallan tär- alueella voimaperäistä teollisuutta. Edelleen on
15193: keä tehtävä. valtion erityisessä intressissä myötävaikuttaa
15194: Paikallisesti lentoliikenteen järjestäminen koe- sen tukitoimenpiteillä kehitettyjen teollisuus- ja
15195: taan erittäin tärkeäksi asiaksi, mutta yksin matkailuelinkeinojen toimintaedellytysten kehit-
15196: alueen omilla voimavaroilla ilman valtion talou- tämiseksi.
15197: dellista myötävaikutusta ja asian laajakantoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15198: suudesta s':!kä siitä johtuen, että se koskee
15199: useita kuntia, käytännön toimenpiteisiin asian että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15200: kehittämisessä ei ole päästy. 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15201: Lentoliikenteen käyttömahdollisuuksien jär- markkaa Lieksan ja Nurmeksen kaupun~
15202: jestämisen perusteluja ovat alueen syrjäinen kien ja niitä ympäröiviä kuntia palve-
15203: sijainti, alueen rautatieliikenteen heikko taso, levan lentokentän suunnitteluun ja ra-
15204: alueen maantieteellinen laajuus ja ennen kaik- kentamistyön valmisteluun siten, että
15205: kea se, että alueen talouselämän nykytaso ja suunnittelutyö aloitetaan vuonna 1984.
15206: sen kehittäminen edelleen edellyttävät mahdol-
15207: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
15208:
15209: Kerttu Törnqvist Marja-Liisa Tykkyläinen
15210: Matti Puhakka Jouko Tuovinen
15211: Reino Jyrkilä
15212: 374 1983 vp.
15213:
15214: Raha-asia-aloite n:o 338
15215:
15216:
15217:
15218:
15219: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolin matkailuhotellin
15220: peruskorjaukseen ja laajennukseen
15221:
15222:
15223: Eduskunnalle
15224:
15225: Kolin matkailuhotelli on valtion omistama keen suunnittelun aloittamiseen 200 000 mk
15226: kiinteistö, joka on vuokrattu Suomen Matkailu- Suunnitelma valmistuu vuonna 1984.
15227: llitoHe hotelli- ja ravintolatoimintaa varten. Hankkeen alustavaksi kustannusarvioksi on
15228: Matkailuhotellin merkitys Kolin matkailun esitetty 1.5 milj. mk.
15229: kehittämiselle on mevkittävä. Nykyisellään kiin- Pohjois-Karjalan läänin investointimuistiossa
15230: teistön majoitustilat ovat riittämättömät ja hanke on esitetty toiseksi kiireellisimpänä niistä
15231: liian vähäiset suhteessa ravintolan kapasiteet- hankkeista, jotka eivät sisälly valtion pitkän
15232: tiin. Myös kiinteistön kunto on päässyt heilk.en- tähtäyksen suunnitelmiin.
15233: tymään. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15234: Kolin matkailullisten edellytysten hyödyntä- nioittaen,
15235: minen edellyttäisi hotellin tilojen laajentamista
15236: ja kunnostamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15237: Hotellin saneerausta ja laajennusta tutkineen 1984 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
15238: työryhmän suunnitelma on parhaillaan lausun- markan määrärahan Kolin matkailuho-
15239: nolla rakennushallituksessa. V a!ltion työllisyys- tellin peruskorjauksen ;a laa;ennuksen
15240: ohjelmassa (kevät 1983) myönnettiin hank- aloittamiseen.
15241: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
15242:
15243: Kerttu Törnqvist Marja-Liisa Tykkyläinen
15244: Matti Puhakka Jouko Tuovinen
15245: Reino Jyrkilä
15246: 198.3 vp. 375
15247:
15248: Rah• asia-aloite n:o .3.39
15249:
15250:
15251:
15252:
15253: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun työpaikka-
15254: tukikokeilun laajentamiseksi Pohjois-Karjalassa
15255:
15256:
15257: Eduskunnalle
15258:
15259: Pysyvien työpaikkojen luomiseksi pienimuo- Maaseudun työpaikkatukikokeilu luo omalta
15260: toisessa elinkeinotoiminnassa maaseudulla voi- osaltaan uusia edellytyksiä uusien työtilaisuuk-
15261: daan valtion tulo- ja menoarviossa olevien mää- sien luomiseksi haja-asutusalueille. Mm. Polvi-
15262: rärahojen rajoissa myöntää tukea maaseudun järven kunnassa on kokeilun aikana pystytty
15263: työpailkkatukikokeiluasetuksessa säädetyin pe- luomaan 10 uutta työtilaisuutta. Pohjois-Kar-
15264: rustein. jalan oloissa jokainen yksittäinenkin työtilaisuus
15265: Valtioneuvoston kanslia on 1. 9. 1982 mää- on erittäin tärkeä.
15266: rännyt kokeilun kohteena olevat kunnat. Kokeilun laajentaminen koskemaan Pohjois-
15267: Pohjois-Karjalan läänistä kokeilukuntia ovat Karjalan läänin kaikkia kuntia olisi erittäin
15268: Ilomantsi, Tuupovaara, Polvijärvi ja Liperi. perusteltua.
15269: Pohjois-Karjalan läänin työttömyysaste on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15270: maamme korkeimpia (Joensuun työvoimapiiri) . nioittaen,
15271: Tällaisessa työllisyystilanteessa ei haja-asutus-
15272: alueen väestölle voida turvata työpaikkaa esim. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15273: taaja-alueilta, vaan vaihtoehtoina ovat uusien 1984 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
15274: työtilaisuuksien luominen haja-asutusalueelle, markan määrärahan maaseudun työpaik-
15275: siirtyminen työhön muualle kuin Pohjois-Kar- katukikokeilun laajentamiseksi koske-
15276: jalaan tai pitkäaikainen työttömyys. Luonnol- maan koko Pohjois-Karjalan lääniä.
15277: lisesti vaihtoehdoista vain ensimmäistä voidaan
15278: pitää hyväksyttävänä.
15279: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
15280:
15281: Kerttu Törnqvist Marja-Liisa Tykkyläinen Reino Jyrkilä
15282: Matti Puhakka Jouko Tuovinen Aarno von Bell
15283: 376 198.3 vp.
15284:
15285: Raha-asia-aloite n:o .340
15286:
15287:
15288:
15289:
15290: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan metsä-
15291: oppilaitoksen perustamiseksi Ruokolahdelle
15292:
15293:
15294: Eduskunnalle
15295:
15296: Ammattikasvatushallitus on 4. 11. 1982 hy- ajanmukaiset ja riittävät maJOitus- ja opetus-
15297: väksynyt seuraavan lisäyksen esitykseensä kes- tilat nykyisten väliaikaistilojen asemesta.
15298: kiasteen koulutuksen II kehittämisohjelmaksi Ruokolahden kunta on 5. 10. 1981 teettänyt
15299: vuosille 1984-1985, kohtaan uudet oppilaitok- hankkeesta perustamissuunnitelman, ja se on
15300: set: "Metsä- ja puutalousoppilaitosten toiminta toimitettu ammattikasvatushallitukselle. Suun-
15301: vakinaistetaan 24. 6. 1982 päätetyn lisäksi seu- nitelman mukaisilla mitoitusperusteilla on met-
15302: raavissa väliaikaisissa toimipisteissä: Ruoko- säkoulun tilantarpeeksi arvioitu 2 110 hyötyne-
15303: lahti, Kymen lääni 1984; Kurikka, Vaasan lääni liömetriä, josta määrästä 840 m2 on oppila~
15304: 1984; Veteli, Vaasan lääni 1984." Esityksen asuntolan osuus. Perustamiskustannuksiksi on
15305: perusteluina on liitemuistio avoimista metsäope- arvioitu 9,45 milj. maJ.ikkaa vuoden 19·81 hinta-
15306: tuksen sijaintipaikoista. tasossa.
15307: Etelä-Karjalan väliaikainen metsäopetus on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15308: sijoitettu väliaikaistiloihin Ruokolahdella ja nioittaen,
15309: Lappeenrannassa ja toimii väliaikaisella henki-
15310: löstöllä. Vakinaistaminen edellyttää opettajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15311: ja muun henkilöstön lisäystä ja tarvittavien 1984 tulo- ja menoarvioon 9 450 000
15312: virkojen perustamista. Ne tulisi ottaa valtion markan määrärahan Etelä-Karjalan met-
15313: tulo- ja menoarvioon vuodeksi 1984. Koulu- säkoulun suunnittelua ja toteuttamista
15314: tuksen kehittämisen kannalta on välttämätöntä varten niin, että uudet tilat Ruokolah-
15315: mahdollisimman nopeasti saada oppilaitokselle della voidaan ottaa käyttöön syksyllä
15316: 1985.
15317: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15318:
15319: Riitta Uosukainen Jussi Ranta Anna-Kaarina Louvo
15320: Urpo Leppänen Riitta Jouppila Eva-Riitta Siitonen
15321: Kaarina Dromberg Erkki Moisander Mikko Vainio
15322: 1983 vp. 377
15323:
15324: Raha-asia-aloite n:o 341
15325:
15326:
15327:
15328:
15329: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 6 paran-
15330: tamiseksi välillä Imatra-Parikkala
15331:
15332:
15333: Eduskunnalle
15334:
15335: TVL:n Kymen piirin tienpidon toimenpide- edellyttävät parantamistomua. Sen jälkeen työ
15336: ohjelmassa valtatien n:o 6 parantamishanke tulee suunnata sellaisiin kohteisiin, joilla matka-
15337: välillä Imatra-Parikkala ajoittuu vuosiksi aikoja pystytään eniten lyhentämään.
15338: 1985-1987. Parantamistyön kustannukset ovat Valtat1e n:o 6:lla on erittäin suuri liikenreel-
15339: 23,5 mmk. TVL:n Kymen piiriitä saadun tie- linen ja taloudellinen vaikutus valtakunnallisesti
15340: don mukaan sillä olisi valmius aloittaa paranta- ja etenkin Etelä-Karjalan pohjoisiin kuntiin.
15341: mistyö jo v. 1984, mikäli hankkeelle saadaan Lisäksi parantamistoimet vaikuttavat alueen
15342: erillisrahoitus. vaikeaan työllisyystilanteeseen.
15343: Etelä-Karjalan pohjoisten kuntien kannalta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15344: on erittäin tärkeää saada Imatran ja Parikkalan nioittaen,
15345: välinen valtatien n:o 6 Dieosuus parannetuksi
15346: siten, että nopeusrajoitus voidaan nostaa 100 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15347: km:iin tunnissa vaarantamatta liikenneturvalli- 1984 tulo- ja menoarvioon 23 500 000
15348: suutta. Parantamiskohdat tulee valita siten, että markan määrärahan valtatien n:o 6
15349: ensin korjataan ne tieosat, joille onnettomuu- parantamistaimien aloittamiseksi ;o
15350: det ovat kasautuneet ja joilla liikennemäärät vuonna 1984 välillä Imatra-Parikkala.
15351: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15352:
15353: Riitta Uosukainen Heikki Riihijärvi Jussi Ranta
15354: Urpo Leppänen Kaarina Dromberg Erkki Moisander
15355: Anna-Kaarina Louvo Eeva Turunen
15356:
15357:
15358:
15359:
15360: 48 0883005893
15361: 378 1983 vp.
15362:
15363: Raha-asia-aloite n:o .342
15364:
15365:
15366:
15367:
15368: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaarlepyyn-
15369: Kokkolan välisen veneilyreitin saattamiseen turvallisemmaksi
15370:
15371:
15372: Eduskunnalle
15373:
15374: Huomattava osa Keski-Pohjanmaan asutuk- Veneilyn pahimmat esteet ko. alueella ovat
15375: sesta välillä Uusikaarlepyy-Kokkola on keskit- - kivikkoiset vedet,
15376: tynyt Pohjanlahden rannikon välittömään lähei- - venereittien poikkeava merkintä merimer-
15377: syyteen. Lisäksi Keski-Pohjanmaa on vähäjär- keistä,
15378: vistä. Näistä syistä merenrannikolle, sen edus- - venesatamien sekä maihinnousupaikkojen
15379: talla olevaan saaristoon sekä Luodon-Ojanjär- puute.
15380: velle kohdistuu virkistyskäyttöpainetta. Pääosa
15381: Keski-Pohjanmaan loma-asunnoista on edellä Koska veneilyn suosio on viimeisten yhdek-
15382: sanotulla rannikon osalla sekä Luodon-Ojan- sän vuoden aikana kasvanut lähes 50 % :lla, ja
15383: järven ympäristössä. Tietoisuuden lisääminen koska ko. alueen veneilyreitit ovat yleisen tur-
15384: veneilyreiteiSJtä, satamista ym. sekä toisaalta vallisuudenkin kannalta nykymuodossaan tur-
15385: turvallisen veneilyväylän ruoppaaminen ovat vattomia, olisi perusteltua pikaisesti ryhtyä tur-
15386: monella tavalla lisäämässä veneilyn merkitystä vallisuutta lisääviin toimenpiteisiin.
15387: vapaa-ajan käyttömuotona. Alueella on useita Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15388: vilkkaasti toimivia pursiseuroja. Uudenkaarle- nioittaen,
15389: pyyn ja Kokkolan kaupunkien välisen rantavii-
15390: van kokonaispituus on 1 200 km, mukaanluet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15391: tuna saarten rannat. Rannikkoalue on Keski- 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
15392: Pohjanmaan tiheimmin asuttua aluetta. Vuonna 31.27.77 300 000 markkaa Uudenkaar-
15393: 1980 Uudenkaarlepyyn ja Kokkolan välisellä lepyyn-Kokkolan välisellä osuudella
15394: alueella, mainitut kaupungit mukaanluettuna, olevien veneilyreittien yleistä turvalli-
15395: asui runsaat 81 000 ihmistä. suutta lisääviin toimenpiteisiin.
15396: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15397:
15398: Kari Urpilainen Mats Nyby
15399: Esko Aho Markus Aaltonen
15400: 1983 vp. 379
15401:
15402: Raha-asia-aloite n:o 343
15403:
15404:
15405:
15406:
15407: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan Ykspihlajan
15408: sataman väylän syvennystöiden aloittamiseen
15409:
15410:
15411: Eduskunnalle
15412:
15413: Kokkolan satamaan johtaa 9,5 metrin väylä. josta kaukoliikennettä on 440 000 tonnia.
15414: Satama sijaitsee Ykspihlajassa ja se jakautuu Teollisuussataman tavaraliikenteen kasvu ja
15415: kolmeen osaan: kuivalastisatamaan, öljylasti· toisaalta kilpailukyvyn turvaaminen edellyttävät
15416: satamaan ja teollisuussatamaan. Teollisuussata- Kokkolan väylän syventämistä. Esim. meren-
15417: massa on Outokumpu Oy:n ja Kemira Oy:n kulkuhallitus pitää väylän syventämistä 11
15418: tuotantolaitokset ja kummallakin yhtiöllä on metriin kuljetustaloudellisesti erittäin kannatta·
15419: omllit laiturinsa. Vuonna 1980 sataman koko- vana.
15420: naisliikenne oli 1,9 miljoonaa tonnia. Tärkein Väylän syventäminen 11 metriin nykyisestä
15421: vientiartikkeli oli puutavara. Tuonti muodostui 9,5 metristä maksaisi alustavan arvion mukaan
15422: mm. malmirikasteista, lannoitusaineista ja öl- 32,3 miljoonaa markkaa. Myös Kokkolan kau-
15423: jystä. punki on varautunut osallistumaan investointi·
15424: Teollisuussataman tavaraliikenteessä on ta- kustannuksiin omassa kuntasuunnitelmassaan.
15425: pahtumassa lähivuosina sekä kuljetusmäärien Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
15426: että kuljetusmatkojen huomattavaa kasvua. Ou- taen,
15427: tokumpu Oy:n meriliikenteen kokonaismäärän
15428: yhtiö on arvioinut olevan vuosikymmenen lo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15429: pulla runsaat 900 000 tonnia vuodessa, josta on 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
15430: kaukoliikennettä 750 000 tonnia. Kemira Oy 32.10.77 5 000 000 markkaa Kokkolan
15431: on arvioinut vastaavasti kokonaisliikennemää- Y kspihla;an sataman väylän syvennys-
15432: ränsä kohoavan noin 1,0 miljoonaan tonniin, töiden aloittamiseen.
15433: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
15434:
15435: Kari Urpilainen
15436: 380 1983 vp.
15437:
15438: Raha-asia-aloite n:o 344
15439:
15440:
15441:
15442:
15443: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan
15444: keskussairaalan laajennuksen suunnittelutöiden aloittamiseen
15445:
15446:
15447: Eduskunnalle
15448:
15449: Keski-Pohjanmaan keskussairaala aloitti toi- raanslJOJa monia sairaanhoitotoimintoja varten,
15450: mintansa Kokkolassa vuonna 1969. Sairaalassa jotka keskussairaalapiiristä puuttuvat täysin,
15451: on kaikkiaan 281 sairaansijaa kokonaistilavuu- mutta jotka nykyajattelun mukaisesti katsotaan
15452: den ollessa 84 900 m2 • Keski-Pohjanmaan kes- kuuluvan jokaisen keskussairaalapiirin toimin-
15453: kussairaalan omavarainen sairaansijatiheys on toihin. Tällaisia ovat iho- ja sukupuolitaudit,
15454: maan alin, eli vain 2,3 sairaansijaa 1 000 asu- keuhkosairaudet, neurologia sekä yleissairaala-
15455: kasta kohden, kun maan keskiarvo on yli 5 psykiatria. Sairaansijalisäys olisi yhteensä 97,
15456: sairaansijaa tuhatta asukasta kohden. Nykyisten josta 85 olisi uudisrakennuksen puolella ja
15457: palvelujen turvaamiseksi ja toisaalta palvelu- 12 nykyisessä kiinteistössä. Koko sairaalan sai-
15458: varustuksen kehittämiseksi olisikin perusteltua raansijojen yhteismäärä olisi laajennuksen jäl-
15459: laajentaa sairaalaa. Vaasan lääninhallitus on keen 368 sairaansijaa.
15460: asettanut Keski-Pohjanmaan keskussairaalan laa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15461: jennushankkeen kiireellisyysohjelmissaan ensim- nioittaen,
15462: mäiselle sijalle. Lääninhallituksen mielestä laa-
15463: jennushanke tulisi toteuttaa kuluvan vuosikym- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15464: menen puolivälissä. 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
15465: Laajennushanke sisältää yhden 3-kerroksisen 33.76.31 1 000 000 markkaa Keski-
15466: rakennussiiven, jonka hyötypinta-ala on noin Poh;anmaan keskussairaalan laa;ennuk-
15467: 3 200 m2 • Laajennukseen on suunniteltu sai- sen suunnittelutöiden aloittamiseen.
15468: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15469:
15470: Kari Urpilainen Markus Aaltonen Esko Aho
15471: 198.3 vp. 381
15472:
15473: Raha-asia-aloite n:o .345
15474:
15475:
15476:
15477:
15478: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden taide- ja käsi-
15479: teollisuusoppilaitoksen rakentamista varten
15480:
15481:
15482: Eduskunnalle
15483:
15484: Vuonna 1979 siirtyivät valtion haltuun ja Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen
15485: Lahden kotiteollisuusopettajaopiston yhteyteen lisärakennuksen suunnittelua varten on kuluvan
15486: taideteollinen oppilaitos ja kultaseppäkoulu ja vuoden tulo- ja menoarviossa yhden miljoonan
15487: nimeksi tuli Lahden taide- ja käsiteollisuusoppi- markan määräraha. Ammattikasvatushallituksen
15488: laitos. Valtion hallinnassa oleva Lahden koni- KTS-suunnitelman mukaan hankkeen loppura-
15489: teollisuusopettajaopisto on siirtynyt Lahteen jo hoitus ajoittuis[ seuraaville vuosille.
15490: vuonna 1946 ja tähän valtion laitokseen on lii- Lisäksi voidaan todeta, C:ttä lisärakennuksen
15491: tetty taide- ja käsiteollisuusoppilaitokseen kuu- nopea toteuttaminen olisi Lahden kaupungin
15492: luva taideteollinen opisto, joka sijaitsee Paavo- kannalta erittäin tärkeä, koska kultaseppäkoulu
15493: lan kaupunginosassa. Saman korttelin tontti n:o ja taidekoulu toimivat tällä hetkellä Lahden
15494: 2 on varattu oppilaitoksen laajentamista varten. kaupungin omistamissa tiloissa, joita tiloja kau-
15495: Tonteilla on rakennusoikeutta yhteensä yli punki kipeästi tarvitsee. Viime vuonna tuli
15496: 10 000 ml, joten jatkorakentamiseen on kaaval- voimaan myöskin laki, joka mahdollisti alueen
15497: liset edellytykset olemassa. Lisärakennuksen pe- vaihdot valtion ja Lahden kaupungin välllä, jo-
15498: rustamissuunnitelma on valmisteltavana. Keski- ten laki antaa lähtökohdat niin Lahden teknilli-
15499: asteen koulu-uudistuksen vaatimat opetusjärjes- sen oppilaitoksen kuin taide- ja käsiteollisuus-
15500: telmäratkaisut ovat selkiintyneet. Uuden ra- oppilaitoksen lisärakennusten suunnittelulle ja
15501: kennuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon valmistumiselle.
15502: myös Lahden taidekoulua koskevat suunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15503: mat. Taidekoulu on vielä kaupungin omistama nioittavasti,
15504: suoraan opetusministeriön alainen oppilaitos.
15505: On kohtuutonta, että taidekoulu on Lahden kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15506: pungin kustantama ja ylläpitämä, kun on voitu 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
15507: todeta, että taidekoulussa on ainoastaan noin 29.80.74 4 000 000 markkaa Lahden
15508: 3 prosenttia lahtelaisia oppilaita, joten siis kau· taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen ra-
15509: punki tavallaan kouluttaa koko valtakunnan kentamista varten.
15510: alueelle. Koulu pitäisikin ehdottamasti liittää
15511: valtion taideteollisen opiston yhteyteen.
15512: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
15513:
15514: Mikko Vainio Reijo Enävaara
15515: 382 1983 vp.
15516:
15517: Rsha~akdte n:o 346
15518:
15519:
15520:
15521:
15522: Valli ym.: Määrärahojen osoittamisesta metsänparannustöihin ja
15523: metsänomistajien lyhytkurssitoimintaan Kainuussa
15524:
15525:
15526: Eduskunnalle
15527:
15528: Metsänparannuslain säännösten mukaisesti lyhytkurssitoiminnalla. Toiminta kärsii kuiten-
15529: yksityiset metsänomistajat voivat saada metsän- kin varojen puutteesta.
15530: uudistamiseen, taimikonhoitoon ja metsien lan- Vuonna 1982 metsäkoulut käyttivät metsän-
15531: noituksiin avustuksia ja lainoja. Metsänhoito- omistajien koulutukseen Suomessa 6,65 milj.
15532: yhdistykset suunnittelevat ja johtavat näitä mk. Tarve on huomattavasti suurempi.
15533: töitä piirimetsälautakunnan valvonnassa. Vuon- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15534: na. 1982 käytettiin Kainuussa piirimetsälauta- nioittaen,
15535: kunnan valvomiin metsänparannuslain mukai-
15536: siin töihin 3,9 milj. mk. Vuoden 1984 tarve että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15537: on noin 5 milj. mk, josta 20 % tarvitaan lai- 1984 tulo- ;a menoarvioon Kainuun pii-
15538: noina. rimetsälautakunnan valvomiin metsän-
15539: Metsänomistajien metsällistä ammattitaitoa parannuslain mukaisiin töihin 5 000 000
15540: kehitetään piirimetsälautakunnan metsänhoito- markkaa ;a 10 000 000 markkaa metsä-
15541: yhdistysten ja. metsäoppilaitosten järjestämällä koulu;en metsänomista;ille iäriestettä-
15542: vään lyhytkurssitoimintaan.
15543: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
15544:
15545: Sakari Va1li Riitta Jouppila Aarno von Bell
15546: 1983 vp. 383
15547:
15548: Raha-asia-aloite n:o 347
15549:
15550:
15551:
15552:
15553: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrylän varuskunnan ra-
15554: kennustöihin Tuusulassa
15555:
15556:
15557: Eduskunnalle
15558:
15559: Tuusulassa sijaitsevan Hyrylän varuskunnan on toiminut lähes 20 vuatta tilapäistiloissa Hel-
15560: välttämättöminä lähivuosien rakennushankkeina singin ilmatorjuntarykmentin rakennuksissa.
15561: on pidetty mm. ilmatorjuntakoulun ja huolto- Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
15562: keskusvaraston rakentamista, korjaamon laajen- ehdotamme,
15563: nusta ja taistelukoulun asuinrakennusten perus-
15564: korjausta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15565: Kiireellisimpänä hankkeena on puolustusvoi- 1984 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
15566: main Tuusulan kiinteistönhoitopiirin taholta markkaa Hyrylän varuskuntaan suunni-
15567: nähty ilmatorjuntakoulun rakentaminen. Koulu tellun ilmatorjuntakoulun rakentami-
15568: seen.
15569: Helsingissä 1.3 päivänä huhtikuuta 198.3
15570:
15571: Tauno Valo Kaarina Dromberg Lea Kärhä
15572: 384 198.3 vp.
15573:
15574: Raha-asia-aloite n:o 348
15575:
15576:
15577:
15578:
15579: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suun-
15580: nittelemiseksi Nurmijärvelle
15581:
15582:
15583: Eduskunnalle
15584:
15585: Nurmijärven kunta on jo useamman vuoden Nurmijärven virastotalon kiirehtimiseksi tu-
15586: anonut valtiolta määrärahoja valtion virasto- lisi valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa
15587: talon rakentamiseksi Nurmijärven kirkolle. Vi- osoittaa määräraha virastotalon alustavia suun-
15588: rastotaloon sijoittuisivat kansaneläkelaitoksen nittelutöitä varten.
15589: Nurmijärven toimisto, Nurmijärven nimismies- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15590: piiri., työvoimatoimisto sekä verotoimisto. nioittaen,
15591: Virastotalon rakentaminen parantaisi mer-
15592: kittävästi asukkaiden mahdollisuuksia käyttää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15593: edellä mainituista toimistoista saatavia palve- 1984 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
15594: luja. Lisäksi virastotalon rakentamisella pa- markan määrärahan Nurmiiärvelle siioi-
15595: rannettaisiin mainituissa toimistoissa toimivien tettavan valtion virastotalon rakenta-
15596: ihmisten työskentelyolosuhteita. mista edellyttävien alustavien suunni-
15597: telmien laatimista varten.
15598: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
15599:
15600: Tauno Valo Lea Kärhä
15601: 1983 vp. 385
15602:
15603: Raha-asia-aloite n:o 349
15604:
15605:
15606:
15607:
15608: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan mertvte-
15609: märitunnelin rakentamiseen välillä Koivuhaka-Pihlajamäki
15610:
15611:
15612: Eduskunnalle
15613:
15614: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntainlii- tainliitto useissa eri yhteyksissä käynyt neuvot-
15615: ton meriviemärin rakentamista varten on osuut- teluja valtion eri viranomaisten kanssa, joilta
15616: ta Savio--Koivukylä, tehty osin vesiensuojelu- on saatu myös lupauksia tilanteen korjaami-
15617: työnä, johon on valtion varoja saatu v:lta seksi.
15618: 1982 1 mmk, vuodelle 1983 on osoitettu 1,5 Ehdotamme kunnioittaen,
15619: mmk ja vuodelle 1984 on ollut luvassa 0,5
15620: mmk. Kyseisen osan kokonaispituus on 6 km että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15621: ja kokonaiskustannukset 24 mmk. 1984 tulo- ja menoarvioon 5 500 000
15622: Kuntainliiton työohjelman mukaan on vuo- markkaa sekä määrittelisi Keski-Uuden-
15623: sina 1984-86 tarkoitus toteuttaa viemärikal- maan vesiensuojelun kuntainliiton me-
15624: liotunneHsta 6,5 km:n pituinen Koivuhaka- riviemäritunnelin Koivuhaka-Pihlaja-
15625: Pihlajamäki -osuus, jonka kokonaiskustannus- mäki välin valtionosuudeksi vuosille
15626: arvio on 42 mmk. 1984-86 yhteensä 16 500 000 mark-
15627: Valtion rahoitusosuuden lisäämiseksi on kun- kaa.
15628: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
15629:
15630: Tauno Valo Kaarina Dromberg
15631: Saara-Maria Paakkinen Lea Kärhä
15632:
15633:
15634:
15635:
15636: 49 088.300589.3
15637: 386 198.3 Vp.
15638:
15639: Raha-asia-aloite n:o .350.
15640:
15641:
15642:
15643:
15644: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lopentien poikittaisliiken-
15645: neyhteyden parantamiseen välillä Lahnus-Klaukkala-Metsä-
15646: kylä-Palojoki-Hyrylä
15647:
15648:
15649: Eduskunnalle
15650:
15651: Klaukkalan taajama on Helsingin läheisyy- Esitämme tällaiseksi poikittaisyhteydeksi
15652: destä johtuen nopeasti kasvava kylä, joka si- linjausta Espoon keskus-Lahnus-Klaukkala
15653: jaitsee Nurmijärven kunnan eteläosassa Van- Metsäkylä-Palojoki-Hyrylä, josta tie jatkuisi
15654: taan ja Espoon rajanaapurina. valmista väylää Porvooseen. Tiellä olisi tärkeä
15655: Klaukkalassa on 7 500 asukasta ja vaikutus- seudullinenkin merkitys yhdistäessään kehätienä
15656: alueineen yli 10 000 asukasta. Kunnan toimesta suuret asutustaajamat ja Helsingistä poispäin
15657: on kylään kaavoitettu uusia teollisuusalueita, suuntautuvat valtaväylät. Tie voisi suurelta
15658: joita kunta markkinoi. Teollisuutta ja yritys- osin noudattaa olemassa olevia tieväyliä, esim.
15659: toimintaa onkin tulossa runsaasti lisää. Liike- Lahnus-Klaukkala ja Palojoki-Hyrylä. Myös
15660: elämä on vilkasta, muutaman vuoden sisällä suunnitellun Martinlaakson sähköradan (alue-
15661: on tullut kymmenittäin uusia yrityksiä. Työ- varaus yleiskaavassa) jatkaminen Klaukkalaan
15662: paikkaomavaraisuus on kuitenkin vain 25 %. edellyttää esim. tieyhteyden toteuttamista. Se
15663: Tämän vuoksi klaukkalalaiset joutuvat liikku- palvelisi erinomaisesti liityntäliikennettä.
15664: maan paljon, joten yritystoiminnan lisäksi myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15665: asukkaille hyvät liikenneyhteydet ovat tär- nioittaen,
15666: keitä.
15667: Kylän halki kulkee valtaväylänä Keimola- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15668: Vihtijärvi maantie, nk. Lopentie, kaavassa 1984 tulo- ia menoarvioon 700 000
15669: Klaukkalantie. Klaukkalan poikittaisyhteydet markkaa Lopentien poikittaisyhteyden
15670: Lopentiehen nähden ovat erittäin puutteelliset. parantamiseen välillä Lahnus-Klauk-
15671: Poikittaisyhteyksien tarve on kuitenkin suuri. kala-Metsäkylä-Paloioki-Hyrylä.
15672: Helsingiuä 21 päivänä huhtikuuta 198.3
15673:
15674: Tauno Valo Lea Kärhä
15675: 1983 vp. 387
15676:
15677: Raha-asia-aloite n:o 3'1
15678:
15679:
15680:
15681:
15682: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokelan aseman seudun tie-
15683: järjestelyjä varten
15684:
15685:
15686: Eduskunnalle
15687:
15688: Maantie Järvenpää-Jokela-Hyvinkää muo- painottuen vuoden 1986 osalle. Valtionrauta-
15689: dostaa pääradan varressa kulkevan tieyhteyden tiet olisi valmis toteuttamaan hankkeen jo ai-
15690: Keski-Uudenmaan alueelta pohjoiseen Hyvin- kaisemmin.
15691: käälle. Tie on suuntaukseltaan ja rakenteeltaan Tiejärjestelyt ovat tarpeen tämän ns. radan-
15692: suhteellisen hyvälaatuinen lukuunottamatta Jo- varsitien liikennöitävyyden parantamiseksi vä-
15693: kelan aseman seutua, jolla tie on kapea ja mut- lillä Järvenpää-Hyvinkää. Järjestelyt paranta-
15694: kainen sekä risteävä Nukarin-Ridasjärven vat merkittävästi myös Jokelan keskustan lii-
15695: maantien liikenneturvallisuuden kannalta huo- kenneoloja ohjaamalla läpikulkuliikenteen omal-
15696: nossa paikassa. Tuusulan kunta ja Uudenmaan le väylälleen. Kevyen mkenteen yhteydet ja tur-
15697: tie- ja vesirakennuspiiri ovat yhteistyönä teet- vallisuus paranevat uuden rautatien alittavan
15698: täneet tiesuunnitelman, johon sisältyy ko. tien väylän ansiosta.
15699: oikaisu, risteyssilta Nukarin-Ridasjärven Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15700: maantien yli sekä kevyen liikenteen alikulku- nioittavasti,
15701: Järvenpään-Hyvinkään maantien ja pääradan
15702: alitse. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15703: 7,4 mmk, josta VR:n osuus n. 0,8 mmk. 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15704: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin toimen- markkaa Jokelan aseman seudun tiejär-
15705: pideohjelmassa hanke on vuosina 1985-86 järjestelyjen aloittamiseksi Tuusulan
15706: kunnassa.
15707: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
15708:
15709: Tauno Valo Lea Kärhä
15710: Saara-Maria Paakkinen Kaarina Dromberg
15711: 388 1983 vp.
15712:
15713: Raha-asia-aloite n:o 3'2
15714:
15715:
15716:
15717:
15718: Vaio: Määrärahan osoittamisesta Hangon satamatoiminnan kehit-
15719: tämiseksi
15720:
15721:
15722: Eduskunnalle
15723:
15724: Vuonna 1974 Hanko osti valtiolta sataman. olla, että tullaan tilanteeseen, jossa aJoittain
15725: Siitä lähtien sitä on paranneltu ja mm. ulko- tulevaisuudessa mahdollisesti joudutaan rajoit-
15726: satamaan on vaiheittain rakennettu Railship- tamaan jäänsärkijäiden käyttöaikaa. Tällöin
15727: junalautalle sopiva ~aituri, raiteet ym. laitteet. Hangon sataman merkitys talvisatamana kas-
15728: 1980-luvun suunnitelmana on parhaillaan tutki- vaa.
15729: muksen alaisena syvälaiturin kannattavuus ja Hangon sataman kehittämissuunnitelmien
15730: rakentaminen länsisatamaan samoin kuin tehok- mukaan pitäisi satamaan rakentaa syvälaituri ja
15731: kaamman nestorikapasiteetin hankkiminen. satamanosturikapasiteettia lisätä. Mielestämme
15732: Hangon satamatoiminnan kehittämisessä on tulisi valtion tukea voimakkaasti näitä maamme
15733: pyrittävä siihen, että satamaan saadaan ympäri- tavarahuollon kannalta keskeisen sataman ke-
15734: vuotinen liikenne ja mahdollisimman paljon hi ttämissuunni telmia.
15735: linjaliikennettä, koska Hangon satama on maam- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
15736: me ainoa luonnollinen talvisatama. Vaikka taen,
15737: Hangon sataman kehittämiseen vaadittavat
15738: investoinnit vaikuttavat suurilta, on kansan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15739: taloudellisesti järkevää kehittää juuri Hangon 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
15740: satamaa. Jään murtaminen on valtiolle kallista, markkaa Hangon sataman kehittämisen
15741: ja kun polttoaineiden hinnat yhä kohoavat, voi tukemiseksi.
15742: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
15743:
15744: Tauno Valo
15745: 1983 vp. 389
15746:
15747: Raha-asia-aloite n:o lS3
15748:
15749:
15750:
15751:
15752: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjäväestön lomajär-
15753: jestöjen lomatoimintaa varten
15754:
15755:
15756: Eduskunnalle
15757:
15758: Pienyrittäjän mahdollisuudet irtautua päivit- mecldksi suuri poistuma pienyrittäjäkunnan
15759: täisestä työstään virkistäytymis- ja terveyden- keskuudesta.
15760: hoitotarkoituksessa tuottavat usein ylipääsemät- Koska lakisääteisesti on huolehdittu yritys-
15761: tömiä vaikeuksia. Kun kesä erityisesti palvelu- ten palveluksessa olevan henkilöstön työtervey-
15762: ammateissa toimiville pienyrittäjille merkitsee denhuollosta sekä loma- ja virkistäytymismah-
15763: yritystoiminnan korkeasuhdannetta, yrityksen dollisuuksista, olisi oikeudenmukaista turvata
15764: sulkeminen on mahdotonta. Pienyrittäjille pien- valtiovallan toimin vastaavat edut myös pien-
15765: yrittäjien vuosilomarahalain perusteella makset- yrittäjäkunnalle. Tämä ei kuitenkaan nykyisen
15766: tava korvaus ei riitä kompensoimaan sijaisen lainsäädännön puitteissa ole mahdollista, ellei
15767: palkkaa edes lyhyen loman ajaksi. Tästä syystä pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän piiriin kuu-
15768: lomat jäävät usein pienyrittäjäväestön kohdalla lumisen ehtoja nykyisestä ratkaisevasti väljen-
15769: käyttämättä, mikä heijastuu mm. pienyrittäjien netä ja pienyrittäjien vuosilomarahalain mu-
15770: vuosilomarahaa hakeneiden lukumäärässä. kaista korvausta moninkertaisteta.
15771: Yhteiskunnan kannalta olisi kuitenkin ensi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15772: arvoisen tärkeätä, että pienyrittäjäväestön vir- nioittaen,
15773: kistäytymis- ja terveydenhoitomahdollisuuksista
15774: huolehdittaisiin. Yrittäjän ammatin raskaus yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15775: tyneenä puutteellisiin lomanviettomahdollisuuk- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
15776: siin aiheuttaa mm. sen, ettei ennaltaehkäisevä 33 ..57.58 5 000 000 markkaa valtion-
15777: terveydenhoito ole riittävää. Tästä johtuu esi- apuna pienyrittäjäväestön lomajärjestö-
15778: jen lomatoimintaa varten.
15779: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
15780:
15781: Tauno Valo Iiro Viinanen
15782: Helge Saarikoski Matti Viljanen
15783: Lauri lmpiö
15784: 390 1983 rd.
15785:
15786: Fiaansmotion nr 3'4
15787:
15788:
15789:
15790:
15791: Wasz-Höckert: Om anvisande av anslag för produktiOn av svenskt
15792: material om fredsfostran för grundskolans högstadium
15793:
15794:
15795: Tili Riksdagen
15796: Sedan 1960-talet har man strävat tili att På finlandssvenskt håll råder det emellertid
15797: integrera internationell fostran och fredsfostran stor brist på i klassrummen användbart mate-
15798: i undervisningen i de finländska skolorna. rial. Spel och diskussionsmaterial finns i all-
15799: UNESCO's rekommendation för internationell mänhet endast på finska eller är udändska var-
15800: förståelse och fred från 1974 har bidragit till vid de inte till aLla delar är tillämpbara i våra
15801: att förstärka denna strävan. Ännu i skollagen skolor.
15802: som är under behandling i riksdagen upptags För att avvärja denna brist och bidra till
15803: bland målsättningarna för grundskolan att produktioneo av för finländska skolförhållanden
15804: fostra eleveroa i internationell förståelse och användbart material om fredsfostran föreslår
15805: fred. undertecknad,
15806: Sko1s<tyrelsen i Finland har för att stöda
15807: denna målsättning utarbetat lärarhandlednings- att Riksdagen i statsförslaget för år
15808: duplrkat, skrivit rekommendationer och gett ut 1984 på moment 29.41.23 måtte uppta
15809: material om t.ex. fostran för nedrustning. Där- ett anslag om 30 000 mk som stöd för
15810: till har UNESCO-kommitten i Finland utgivit produktion av svenskt materia! om
15811: lärarhandboken Yhteinen maailma 1978 och fredsfostran för grundskolans högsta-
15812: vid Tammerfors freds- och konfliktforsknings- dium, samt att dessa medel skall dispo-
15813: institut har en handbok för nedrustning utarbe- neras av Felix Iversens fond för freds-
15814: tats. fostran, fredsforskning och fredsverk-
15815: samhet.
15816: Helsingfors den 18 april 1983
15817:
15818: Ole Wasz-Höckert
15819: 1983 vp. 391
15820:
15821: Raha-asia-aloite n:o 3S4 Suomennos
15822:
15823:
15824:
15825:
15826: Wasz-Höckert: Määrärahan osoiJttamiSeslta ruotsinkieli$en rauhan-
15827: kasvatusmateriaaliin tuott'ami.seen peruskoulun yläastetta varten
15828:
15829:
15830: Eduskunnalle
15831:
15832: Aina 1960-luvulta lähtien on kansainvälinen Suomenruotsalaisella taholla on kuitenkin
15833: kasvatus ja rauhankasvatus pyritty liittämään kova puute luokkahuoneissa käyttökelpoisesta
15834: suomalaisten koulujen opetukseen. UNESCO:n materiaalista. Pelejä ja keskustelumateriaalia on
15835: kansainvälisen ymmärtämyksen ja rauhan suosi- yleensä ainoastaan suomeksi tai ulkomaisilla
15836: tus vuodelta 197 4 on myötävaikuttanut tämän kielillä, mistä syystä ne eivät kaikilta osin ole
15837: pyrkimyksen vahvistamiseen. Jopa eduskun- käyttökelpoisia meidän kouluissamme.
15838: nassa käsiteltävänä olevassa koululaissa on Tämän puutteen torjumiseksi ja suomalaisiin
15839: eräänä peruskoulun tavoitteena kasvattaa oppi- kouluolosuhteisiin käyttökelpoisen rauhankasva-
15840: laita kansainväliseen ymmärtämykseen ja rau- tusta koskevan materiaalin tuottamiseksi ehdo-
15841: haan. tan,
15842: Suomen kouluhallitus on tämän tavoitteen
15843: tukemiseksi laatinut opettajien ohjausmonis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15844: teita, kirjoittanut suosituksia ja julkaissut esim. 1984 tulo- ;a menoarvioon momentille
15845: aseistariisuntaa koskevaa kasvatusmateriaalia. 29.41.23 30 000 markkaa ruotsinkieli-
15846: Tämän lisäksi on Suomen UNESCO-komitea sen rauhankasvatusta koskevan materiaa-
15847: julkaissut opettajien käsikirjan Yhteinen maail- lin tuottamiseksi peruskoulun yläastetta
15848: ma 1978 ja Tampereen rauhan- ja konfliktin- varten, sekä että näitä varo;a tulee käyt-
15849: tutkimusopistossa on laadittu aseistariisuntaa tämään Felix Iversenin rauhankasvatuk-
15850: koskeva käsikirja. sen, rauhantutkimuksen ;a rauhantyön
15851: säätiö.
15852: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1983
15853:
15854: Ole Wasz..Höckert
15855: 392 1983 vp.
15856:
15857: Raha-asia-aloite n:o 3''
15858:
15859: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta "Lääkärit ydin-
15860: sotaa vastaan" ~toimikunnalle sekä Lääkäreiden Sosiaalinen
15861: Vastuu r.y:lle
15862:
15863:
15864: Eduskunnalle
15865:
15866: Yelinsodan uhka tiedostetaan tänään lähes Yelinsodan aiheuttamien tuhojen arvioiminen
15867: kaikissa kansalaispiireissä. Kaikki työ joka teh- ja selvittäminen ja ennen kaikkea sodansyttymi-
15868: dään tämän uhan vähentämiseksi ja sodan syt- sen ehkäiseminen on näiden yhdistysten ensi-
15869: tymisen torjumiseksi on ensiarvoisen tärkeää. sijainen tehtävä niin kotimaassa kuin kansain-
15870: Yhä laajemmat kansalaispiirit ja erityis,ryhmät välisestikin ( Physicians for Prevention of
15871: ovat viime vuosina järjestäytyneet rauhanliik- Nuclear War -järjestössä). Neljäs tämän maini-
15872: keeseen. Yksi näistä perustetuista järjestöistä tun kansainvälisen järjestön konferenssi pide-
15873: on "Lääkärit ydinsotaa vastaan"-toimikunta. tään Suomessa kesäkuussa 1984. Tasavallan
15874: Tämä toimikunta edustaa kollektiivijäsentensä presidentti on lupautunut konferenssin suojeli-
15875: kautta kaikkia Suomen lääkäreitä, hammaslää- jaksi.
15876: käreitä ja eläinlääkäreitä. Edelleen näiden alo- Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet
15877: jen opiskelijajärjestöt kuuluvat myös toimikun- lääkäri- ja hammaslääkäri-kansanedustajat ehdo-
15878: taan. Toimikunnan anomus yhdistysrekisteriin tamme,
15879: on vireillä.
15880: "Lääkärien sosiaalinen vastuu"-järjestö on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15881: rekisteröity yhdistys johon lääkärit, hammas- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000
15882: lääkärit ja eläinlääkärit sekä näiden alojen opis- markkaa myönnettäväksi "Lääkärit ydin-
15883: kelijat voivat liittyä henkilöjäseninä. Yhdistyk- sotaa vastaan"-toimikunnalle sekä Lää-
15884: seen kuuluu tänään noin 800 henkilöä. kärien Sosiaalinen Vastuu r.y:lle toi-
15885: mintaan kotimaassa ja kansainvälisesti.
15886: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15887:
15888: Ole Wasz.Höckert Esko Helle Anna-Kaarina Louvo
15889: Sten Söderström Martti Lähdesmäki Hannu Kemppainen
15890: Riitta Jouppila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pirkko Turpeinen
15891: 1983 vp. 393
15892:
15893: Raha-asia-aloite n:o 356
15894:
15895:
15896:
15897:
15898: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen Opis-
15899: tolle
15900:
15901:
15902: Eduskunnalle
15903:
15904: Kes'ki-Suomen Opisto on joutunut hajaotta- ennen kuin edellä mainittu investointi on suori-
15905: maan opetuksen jo pitemmän aikaa useampiin tettu, niin velan suuruus on yli 3 miljoonaa
15906: hajalla oleviin luokkatiloihin, jotka ovat erit- markkaa.
15907: täin käymättömiä, samoin kirjasto on ahdas ja Kirjasto- ja opetustilan kustannusarvio on
15908: kaikin puolin puutteellinen. Näiden tilojen 2 100 000 markkaa.
15909: uusiminen on ollut pitemmän aikaa opiston Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15910: suunnitelmissa, mutta heikko talous on kui-
15911: tenkin ollut aina esteenä. Nyt opiston johto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15912: on katsonut välttämättömyydeksi rakentaa uusi 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000
15913: kirjasto- ja luokkarakennus. Opistolla on nyt markkaa rakennusavustuksena Keski-
15914: velkaa noin 1,5 miljoonaa ma11kkaa, mutta Suomen Opistolle.
15915: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15916:
15917: Paavo Vesterinen Timo Kietäväinen Mauri Pekkarinen
15918:
15919:
15920:
15921:
15922: 50 0883005893
15923: 394 1983 vp.
15924:
15925: Raha-asia-aloite n:o 357
15926:
15927:
15928:
15929:
15930: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsätalouden ammat-
15931: tikurssitoimintaan
15932:
15933:
15934: Eduskunnalle
15935:
15936: Metsätalouden ammattikurssitoiminnan nykyi- myönnettyjä varoja on .5.5 000 mk, joka on
15937: set puitteet luotiin viime vuosikymmenen lo- merkinnyt toiminnan supistumista ja vaaranta-
15938: pulla. Koulutus toteutetaan yksityismetsätalou- nut koulutustoiminnan jatkuvuuden.
15939: den ja ammattikasvatushallituksen alaisten met- Nykyisen puumarkkinatilanteen ja puuntuot-
15940: säoppilaitosten yhteistyönä. Yksityismetsätalou- tamista vastustavien mielipiteiden takia on
15941: den organisaatiot ovat hankkineet oppilaat sekä ensiarvoisen tärkeää, että pidetään koulutuksen
15942: yaranneet työkohteet ja kurssipaikat. Metsä- ja neuvonnan keinoilla metsänomistajat tiedeil-
15943: oppilaitokset ovat huolehtineet opetuksesta. Yk- taan ja taidoiltaan ajan tasalla.
15944: sityismetsänomistajien ammattikoulutus on ty- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15945: rehtynyt määrärahojen puutteeseen.
15946: Kuluvan vuoden kurssit on suunniteltu kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15947: lutustarvetiedustelujen perusteella, jolloin on 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000
15948: päädytty 3 600 oppilaspäivään. Kustannuksiksi markkaa metsätalouden ammattikurssi-
15949: on laskettu .50 mk/oppilaspäivä, joten rahan toimintaan.
15950: kokonaistarve on 180 000 mk. Tällä hetkellä
15951: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15952:
15953: Paavo Vesterinen Timo Kietäväinen Mauri Pekkarinen
15954: 1983 vp. 395
15955:
15956: Raha-asia-aloite n:o 3.58
15957:
15958:
15959:
15960:
15961: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen met-
15962: sänjalostusaseman toiminnan aloittamiseen
15963:
15964:
15965: Eduskunnalle
15966:
15967: Metsänjalostustoimikunnan mietinnössä ( met- vähäinen ja koska hyvän siemenen tuottamista
15968: sänjalostusohjelma vuosiksi 1976-85) edelly- varten laaditun Siemenviljelysten perustamisoh-
15969: tetään metsänjalostusaseman perustamista kii- jelman toteuttamiseen ja alueiden hankintaan
15970: reellisenä keskiseen Suomeen. Toimikunta kat- on valtion tulo- ja menoarviossa varattu mää-
15971: soo, että ns. Järvi-Suomen alue sekä ilmastolli- rärahat, ehdotamme kunnioittaen,
15972: sesti että metsätaloudellisesti tarvitsee viipy-
15973: mättä oman jalostusaseman. Keski-Suomen met- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15974: sänjalostusasemaan tulisivat liittymään Vilppu- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
15975: lan, Kannuksen, Pataman ja Suomenjoen toi- 30.95.88 400 000 markan määrärahan
15976: mipaikat sekä perusteilla oleva valtakunnallinen metsänjalostustoimikunnan mietinnössä
15977: siemenkeskus Patamassa. kiirehdityn Keski-Suomen metsänjalos-
15978: Koska metsäpuiden siemenen saannissa oma- tusaseman käynnistystoimenpiteiden pi-
15979: varaisuusaste on erityisesti maan keskiosissa kaiseksi aloittamiseksi.
15980: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
15981:
15982: Paavo Vesterinen Mauri Pekkarinen
15983: 396 1983 vp.
15984:
15985: Raha-asia-aloite n:o 3.59
15986:
15987:
15988:
15989:
15990: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
15991: suunnitteluun ja rakentamiseen Hollolaan
15992:
15993:
15994: Eduskunnalle
15995:
15996: Pai'kallishallinnon palveluksia on tarkoituk- mm. työssäolon vuoksi on monesti vaikeaa.
15997: senmukaista sijoittaa uusiin kasvaviin kuntakes- Virastotalon rakentaminen parantaisi oleelli-
15998: kuksiin kuten Hollolan Salpakankaalle. sesti valtion paikallishallinnon palvelutasoa kun-
15999: Virastotalohankkeen toteutuminen mahdollis- nassa eikä yksin Hollolassa vaan myös naapuri-
16000: taa mm. työvoimatoimiston, Kansaneläkelaitok- kunnissa. Tälle on tietenkin edellytyksenä eräi-
16001: sen B-pisteen ja verotoimiston palvelujen kes- den valtion piirihallintorajojen tarkistaminen ja
16002: kittämisen Hollolaan. Lisäksi tulevat kysymyk- tätä myöten palvelujen sijoittaminen aluetta
16003: seen postin tilojen siirto ja mahdollisesti nimis• parhaiten palvelevalle paikalle.
16004: miehen kanslian sekä muiden poliisin tarvitse- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16005: mien tilojen sijoittaminen. Vanhuksille, lii!kun-
16006: taesteisille ja Hikennekustannusten kallistu~tua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16007: yleensä kaikille on valtion palvelujen tuominen 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000
16008: lähelle kuntalaisia tärkeää. Nyt ne, joilla on markan suunnittelumäärärahan valtion
16009: työpaikka ja asunto Hollolassa, joutuvat viran- virastotalon suunnittelua varten Hollo-
16010: omaisasioiden vuoksi käymään Lahdessa, mikä laan.
16011: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
16012:
16013: Matti Viljanen Ulla Puolanne
16014: 1983 vp. 397
16015:
16016: Raha-asia-aloite n:o 360
16017:
16018:
16019:
16020:
16021: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
16022: rakentamiseen Nastolaan
16023:
16024:
16025: Eduskunnalle
16026:
16027: Nastolan kunnan väkiluku, sen viimeaikainen lishallintopalvelujen sijoittamisen paikkakun-
16028: nopea kasvu, elinkeinorakenne, kunnan sijainti nalle.
16029: ja kehittymisedellytykset huomioonottaen Nas- Virastotalon tilantarve on n. 1 000 m2 ja
16030: tola tulisi nähdä itsenäisenä yksikkönä myös kustannusarvio on n. 4,5 milj. markkaa.
16031: valtion palvelujen osalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16032: Virastotalon rakentaminen mahdollistaisi pos-
16033: tin, työvoimatoimiston ja Kansaneläkelaitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16034: Nastolassa jo sijaitseville toimipisteille pysyvät 1984 tulo- ja menoarvioon 4 500 000
16035: ja tarkoituksenmukaiset tilat ja samalla mah- markkaa valtion virastotalon rakenta-
16036: dollistaisi nimismiespiirin ja verotuksen paikal- mista varten Nastolaan.
16037: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16038:
16039: Matti Viljanen Ulla Puolanne
16040: 398 1983 vp.
16041:
16042: Raha-asia-aloite n:o 361
16043:
16044:
16045:
16046:
16047: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan Anianpellon
16048: ala-asteen rakentamista varten
16049:
16050:
16051: Eduskunnalle
16052:
16053: Asikkalan keskustaajaman, Vääksyn, väkilu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16054: vun kasvu sekä kanavan koulun huono kunto
16055: ja ahtaus edellyttävät uuden ala-asteen pikaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16056: rakentamista. 1984 tulo- ;a menoarvioon 765 000
16057: Rakennushankkeen kustannusarvio on 4,6 markan määrärahan Asikkalan Anian-
16058: milj. markkaa ja hanke on ajoitettu vuosille pellon ala-asteen rakentamista varten.
16059: 1984-85. Valtionosuus hankkeesta olisi 2,07
16060: milj. markkaa.
16061: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198.3
16062:
16063: Matti Viljanen Ulla Puolanne
16064: 1983 vp. 399
16065:
16066: Raha-asia-aloite n:o 362
16067:
16068:
16069:
16070:
16071: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kujalan maatalousoppi-
16072: laitoksen rakennustöihin
16073:
16074:
16075: Eduskunnalle
16076:
16077: Kujalan maatalousoppilaitos toimii tällä het- m2 ja kustannusarvio 6,97.5 milj. markkaa. Ra-
16078: kellä puutteellisissa tiloissa, mikä haittaa oppi- kentaminen olisi tarkoituksenmukaista ajoittaa
16079: laitoksen toimintaa. Maamieskoululle vuonna kahdelle vuodelle.
16080: 1978 rakennetut ns. viipalerakennukset ovat Edellä esitettyihin seikkoihin viitaten ehdo-
16081: osoittautuneet epäkelvoiksi. Rakennusten katot tamme,
16082: vuotavat eikä rakennushallitus ole katsonut ra-
16083: kennuksia korjauskelpoisiksi. Maatalousoppilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16084: tos tarvitsisi vlipaleiden tilaan uuden koulu- 1984 tulo- ;a menoarvioon 3 000 000
16085: rakennuksen ja oppilasasuntolan 60 oppilaalle. markan määrärahan Kuialan maatalous-
16086: Hankkeen kokonaisneliömetrimäärä on 2 32.5 oppilaitoksen rakentamistöitä varten.
16087: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16088:
16089: Matti Viljanen Ulla Puolanne
16090: 400 198.3 vp.
16091:
16092: Raha-asia-aloite n:o .36.3
16093:
16094:
16095:
16096: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden eteläisen sisään-
16097: tulotien rakentamiseen
16098:
16099:
16100: Eduskunnalle
16101:
16102: Lahden ohitusteiden tiesuunnitelman teon Se, että nämä ja muutkin aikaisemmat perus-
16103: alkuvailieessa v. 1972 on alustavasti sovittu teet ovat jääneet nyttemmin riittämättömälle
16104: kaupungin ja TVH:n vastuualueiden rajat kai- huomiolle selittynee sillä, että kaupunki neu-
16105: killa hankkeeseen liittyvillä sisääntuloteillä. Tä- votteli ratkaisun ja sopimuksen aikoinaan
16106: män pohjalta Lahden eteläinen sisääntulotie TVH:n tiesuunnitteluosaston kanssa ja TVH:n
16107: suunniteltiin ohitustiekokonaisuuden osana ja organisaatiomuutoksen jälkeen on näissä asiois-
16108: tiesuunnitelman vahvistamiseen liittyen sovit- sa ollut neuvotteluosapuolena TVH:n talous-
16109: ili.n myös hankkeen kustannusjako kaupungin osasto.
16110: ja TVH:n kesken. Sisääntulotien rahoitus on Lahden kaupunki on joutunut jo toistakym-
16111: sittemmin otettu tienpidon ohjelmiin ohitus- mentä vuotta toimimaan sovitun tiesuunnitel-
16112: tien välin Vi:ljaniemi-Nikkilä osana. man mukaisesti. TVH:n silloiset standardivaati-
16113: Tämän jälkeen ovat TVH ja Suomen kaupun- mukset ovat johtaneet rinnakkaisen tiestön ra-
16114: kiliitto laatineet yhteisen suosituksen tienpidon kentamiseen ( Orimattilankatu 1,5 km ja Luh-
16115: kustannusjaosta kuntien ja valtion kesken. Lah- dantaustankatu 1,3 km). Kaupunki on tehnyt
16116: den kaupungin ja TVH:n kesken käytiin vuoden pituudeltaan rakentamatta olevan TVH:n si-
16117: 1980 alussa neuvottelu siitä, voitaisiinko kus- sääntulotieosuuden verran rinnakkaisties·töä,
16118: tannusjakoperusteita tarkistaa sen vuoksi, että joka sopimuksesta johtuen ei sovellu suuntauk-
16119: ohitusteitä koskeva sopimus on kaupungille seltaan eikä sijainniltaan sisääntuloliikenteelle.
16120: eräiltä os,in nyttemmin tehtyä suositusta epä- Kaupungin omana ratkaisuna (ilman rinnak-
16121: edullisempi. TVH:n edustajat vetosivat tällöin kaistiestöä) olisi alueen liikenneverkko ja maan-
16122: suosituksessa olevaan mainintaan, jonka mu- käytön rakenne ollut paljon yksinkertaisempi
16123: kaan uutta ·suositusta sovelletaan teiden teke- ja sisääntulotien lisäinvestointitarve olisi nyt
16124: mistä koskeviin hankkeisiin, joiden kustannus- paljon pienempi.
16125: jako neuvotellaan ja suunnitelma vahvistetaan Jäljellä oleva osa sisääntulotien rakentami-
16126: 1. 9. 1979 jälkeen. Tällöin todettiin, että aikai- sesta maksanee TVH:n osalta 12-15 mmk.
16127: sempaa sopimusta ei voida muuttaa. TVH ei Kaupunki on aloittanut em. sopimuksen mu-
16128: kuitenkaan katsonut sopimuksen sitovan it- kaisen oman osuutensa rakentamisen Rautatien-
16129: seään, vaan poisti olennaisimman osan sisään- torin eritasoristeyksellä, joka maksaa noin 10
16130: tulotien rahoituksesta. m.mk (valtionapu 3,6 mmk). Loppuosa kau-
16131: Kun uutta valtatietä n:o 4 (M 5) aikanaan pungin sisääntulotieosuudesta maksanee noin
16132: suunniteltiin, todettiin, että sellainen tielinjaus, 8 mmk, johon on tarkoitus anoa valtionapua.
16133: jossa Lahden eteläisen liikennesuunnan sisään- Kaupungin osuutta sisääntulotiestä ei voida
16134: tulo säilytettäisiin vanhalla paikallaan ( vt 4,5), tehdä ilman TVH:n osuuden rakentamista ai-
16135: johtaisi erittäin kalliiseen tien rakentamiseen nakin osittain. Kummankin osuudella on ny-
16136: Lahden ja Luhtikylän välillä. Siirtämällä uutta kyisen väylän parantaminen tarpeen liikenne-
16137: valtatietä itäänpäin päästiin helpompaan maas- turvallisuus- ja kapasiteettisyistä jo nykyisen
16138: toon, mutta samalla tultiin Lahden kaupungin liikenteen vallitessa. Vaikka edellä maini•ttuja
16139: alueelle sellaisessa kohdassa, että vanhaa sisään- ja rakennettuja rinnakkaistieosuuksia ei oteta-
16140: tuloväylää ( vt 4,5) ei voitu käyttää, vaan suun- kaan huomioon, on kaupungin osuus uuden si-
16141: nitelmiin oli otettava uusi eteläinen sisääntulo- sääntulotien rakentamisessa huomattavan suuri.
16142: tie. Lahden eteläpuolella saavutetut säästöt kor- Ohitusteiden rakentamisen helpottamiseksi
16143: vaisivat todennäköisesti moninkertaisesti uuden kaupunki ja TVH laativat vv. 1977-78 yh-
16144: sisääntulotien rakentamiskustannukset. teistyössä selvityksen rakentamiskustannusten
16145: 1983 vp.- RA n:o 363 401
16146:
16147: alentamismahdollisuuksista ja vaiherakentami- standardin alentamiseen ja ehkä myös olemassa
16148: sesta. Renkomäessä (sisääntulotien alku pistees- olevan katuverkon hyväksikäyttöön. Kaupungin
16149: sä) saavutettiin ehkä 4-5 miljoonan markan osuudella on sisääntulotien paikka täysin si-
16150: säästö siirtämällä eritasoliittymää noin 500 met- dottu ja siitä johtuu, että myös TVH:n osuu-
16151: riä etelään. Säästöt tulivat kokonaan TVH:n den pohjoisosa on joka tapauksessa rakennet-
16152: hyväksi eikä liittymän siirrolla ole sanottavaa tava jo alkuvaiheessa. Tällä alueella on kuiten-
16153: vaikutusta sisääntuloliikenteen reitinvalintaan. kin pehmeikkö, joka edellyttää rakentamisen
16154: Ohitustien nyt valmistuvaan järjestelyyn liit- ajoittumisen kahdelle vuodelle. Näin ollen
16155: tyen TVH on jo rakentanut pituudeltaan noin TVH:n olisi varattava vuoden 1984 talousar-
16156: kolmanneksen sovitusta sisääntulotieosuudestaan vioon 3-4 mmk töiden aloittamista varten.
16157: mt 167:n osana. Hankkeen sisältö tulee kokonaisuudessaan sel-
16158: Kaupunki ja TVH ovat käynnistäneet selvi- vitetyksi hyvisså ajoin ennen vuoden 1983
16159: tyksen vielä toteutumatta olevan sisääntulotien loppua, jolloin loppurahoitus on tehtävissä vuo-
16160: tarkistamiseksi. Keskusteluissa on todettu, että den 1985 talousarviota varten. Kaupunki on jo
16161: sisääntuloreittejä on useita, mutta ohitustien varautunut oman osuutensa rahoittamiseen vuo-
16162: sijainnista johtuen eteläinen sisääntulotie on il- den 1984 talousarviota valmisteltaessa.
16163: man muuta oleva olennaisesti merkittävin. Lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16164: kenneturvallisuus- ja kapasiteettisyistä eteläi-
16165: nen sisääntulo olisi parannettava siten, että se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16166: valmistuu samaan aikaan kuin uuden vt 4:n 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
16167: osuus välillä Viljaniemi-Nikkilä eli syksyllä 31.24.77 4 000 000 markkaa Lahden
16168: 1985. Mahdolliset parannusvaihtoehdot rajoit- eteläisen sisääntulotien rakentamista var-
16169: tunevat sisääntulotien ensimmäisen vaiheen ten.
16170: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16171:
16172: Matti Viljanen Ulla Puolanne
16173:
16174:
16175:
16176:
16177: 51 0883005893
16178: 402 1983 vp.
16179:
16180: Raha-asia-aloite n:o 364
16181:
16182:
16183:
16184:
16185: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 raken-
16186: tamiseksi moottoriliikennetienä välillä Kymijärvi-Vierumäki
16187:
16188:
16189: Eduskunnalle
16190:
16191: Lahden ohikulkutie välillä Renkomäki-Hol- Merkille pantavaa on myös, että Lahden ohi-
16192: ma valmistuu woden 1983 aikana. Parhaillaan kulkutiestä saadaan varsinainen hyöty vasta
16193: on käynnissä valtatien n:o 4 rakentaminen moot- sitten, kun Kymijärvi-Vierumäki tieosuus on
16194: toriliikennetieksi välillä Mäntsälä (pohj .) -Ren- valmistunut.
16195: komäki. Tämä osuus valmistuu TVL:n toimen- Koska tieosan Renkomäki-Holma rakenta-
16196: pideohjelman mukaan wonna 1985, jolloin minen saadaan päätökseen woden 1983 aikana,
16197: päästään uutta tietä yhtäjaksoisesti Mäntsälän olisi tarkoituksenmukaisinta jatkaa töitä välit-
16198: eteläpuolelta Lahden ohi Kymijärvelle ja edel- tömästi tämän jälkeen tieosalla Kymijärvi-
16199: leen Holman risteykseen. Vierumäki.
16200: Moottoriliikennetien jatkaminen Kymijärvel- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16201: tä edelleen Vierumäelle tapahtuisi TVH:n Hä-
16202: meen piirin toimenpideohjelman mukaan vasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16203: wosina 1986-89, mutta mahdollisesti tulisi 1984 tulo- ;a menoarvioesitystä käsitel-
16204: viivästymään vielä tästäkin. täessä huomioon valtatien n:o J raken-
16205: Kyseinen tieosuus on kuitenkin standardinsa tamisen moottoriliikennetieksi välillä
16206: puolesta heikko ottaen huomioon tien liikenne- Kymiiärvi-Vierumäki, ia
16207: määrän ja valtakunnallisestikin huomattavan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16208: merkityksen. Eräässä vaiheessa suunniteltiin 1984 tulo- ia menoarvioon J 000 000
16209: Kymijärvi-Vierumäki tieosan rakentamista jo markkaa töiden aloittamiseksi kyseisellä
16210: ennen Lahden eteläpuolisia tieosia, jotka nyt tieosuudella.
16211: ohjelman mukaan valmistuvat wonna 1985.
16212: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16213:
16214: Matti Viljanen Ulla Puolanne
16215: 1983 vp. 403
16216:
16217: Raha-asia-aloite n:o 365
16218:
16219:
16220:
16221:
16222: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 410 pa-
16223: rantamista varten välillä Otamo--Sysmä
16224:
16225:
16226: Eduskunnalle
16227:
16228: Maantien n:o 410, Otamo--Sysmä, paranta- tettaisiin vähintään niissä esitetyssä aikatau·
16229: minen on ollut vuosia TVL:n Mikkelin piirin toi- lussa.
16230: menpideohjelmissa, mutta hankkeen toteutta· Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16231: mista on lykätty. TVL:n toimenpideohjelmassa
16232: on hanke ajoitettu vuodelle 1984 ja sen kus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16233: tannusarvio on 6,2 milj. markkaa. 1984 tulo- ;a menoarvioon 6 200 000
16234: Itä-Hämeen tiet ovat kokan:isuudessaan lii- markan määrärahan maantien n:o 410
16235: kennemäärät huomioon ottaen varsin kehnossa parantamista varten välillä Otamo-
16236: kunnossa, joten olisi välttämätöntä, että TVL:n Sysmä.
16237: toimenpideohjelmissa esitetyt hankkeet toteu·
16238: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 198.3
16239:
16240: Matti Viljanen Ulla Puolanne
16241: 404 1983 vp.
16242:
16243: Raha-asia-aloite n:o 366
16244:
16245:
16246:
16247:
16248: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 316 pa-
16249: rantamiseen välillä Lahti - Hollolan kirkonkylä
16250:
16251:
16252: Eduskunnalle
16253:
16254: Maantien n:o 316, Lahti-Hollola kk, pe- markkaa. Perusparannustyö tulisi saada käynnis-
16255: rusparantaminen on jo vuosia ollut mukana tetyksi viimeistään vuoden 1984 kuluessa. Olisi
16256: TVL:n Hämeen piirin toimenpideohjelmissa, toivottavaa, että eduskunta ottaisi valtion vuo-
16257: mutta määrärahapuutteen takia on hankkeen den 1984 tulo- ja menoarvioesitystä käsitel-
16258: toteuttamista vuosi vuodelta lykätty eteen- täessä huomioon em. tienparannustyön tarpeel-
16259: päin. lisuuden.
16260: Tie yhdistää Hollolan historiallisen kirkon- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16261: kylän Lahden kaupunkiin ja on tärkeä väylä
16262: matkailun kehittämisen kannalta. Tien kunto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16263: ei nykyisellään kuitenkaan täytä liikenteen sille 1984 tulo- fa menoarvioon 5 000 000
16264: asettamia vaatimuksia. markkaa maantien n:o 316 parantamista
16265: Patannettavan tieosan pituus on noin 10 varten välillä Lahti - Hollolan kk.
16266: km ja hankkeen kustannusarvio 12,7 milj.
16267: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16268:
16269: Matti Viljanen Ulla Puolanne
16270: 1983 vp. 405
16271:
16272: Raha-asia-aloite n:o 367
16273:
16274:
16275:
16276:
16277: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kosken Hl sisääntulo-
16278: teiden liikenneturvallisuuden parantamiseen
16279:
16280:
16281: Eduskunnalle
16282:
16283: Valtatie n:o 12 on valtakunnallisena liikenne- (Kosken Hl sisääntulotiet) pikaisesti toteute-
16284: väylänä erittäin vilkasliikenteinen, joten liiken- taan.
16285: neturvallisuuskysymykset nousevat keskeisiksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16286: Erittäin ongelmallinen tilanne on Kosken Hl
16287: kunnan sisääntuloväylien osalta. Liikenneturval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16288: lisuuden kannalta on tärkeää, että Vt 12 ja 1984 tulo- ia menoarvioon 500 000
16289: Mt 3172 Hankalan-Hyväneulan ja Ojasten- markan määrärahan Kosken Hl sisään-
16290: mäen risteysten kanavointi ja valaiseminen tuloteiden parantamista varten.
16291: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16292:
16293: Matti Viljanen Ulla Puolanne
16294: 406 1983 vp.
16295:
16296: Raha-asia-aloite n:o 368
16297:
16298:
16299:
16300:
16301: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
16302: län rakentamista varten Järvelässä
16303:
16304:
16305: Eduskunnalle
16306:
16307: Kärkölän kuntakeskuksesta Järvelästä n. 2,5 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16308: km:n päässä sijaitsee teollisuusalue, jossa on
16309: mm. Koskinen Oy:n lautatarha. Alueella käy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16310: Järvelästä päivittäin runsaasti henkilöitä työssä. 1984 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
16311: Alue sijaitsee maantien n:o 295 varrella, eikä markan määrärahan kevyen liikenteen
16312: sinne johda kevyen liikenteen väylää. Maantien väylän rakentamista varten ]ärvelästä
16313: kapeudesta ja mutkaisuudesta johtuen kevyen ja Koskinen Oy:n lautatarhalle.
16314: raskaan liikenteen sijoittuminen samalle väylälle
16315: on erittäin vaarallista.
16316: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
16317:
16318: Matti Viljanen Ulla Puolanne
16319: 1983 vp. 407
16320:
16321: Raha-asia-aloite n:o 369
16322:
16323:
16324:
16325:
16326: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen Kellosalmen
16327: sillan rakentamiseen
16328:
16329:
16330: Eduskunnalle
16331:
16332: Kellosalmen lossin korvaaminen sillalla on jo sillan rakentaminen olisi tarkoituksenmukaista
16333: pitkään ollut mukana TVL:n Hämeen piirin aloittaa jo vuonna 1984.
16334: toimenpideohjelmissa. Viimeisimmässä ohjel- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16335: massa hanke on ajoitettu vuosille 1985-86
16336: ja sen kustannusarvio on 4,3 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16337: Virmailan saaressa on vakituisen asutuksen 1984 tulo- ;a menoarvioon 1 300 000
16338: lisäksi runsaasti loma-asutusta ja saaresta aje- markan määrärahan Kellosalmen sillan
16339: taan myös paljon puutavaraa. Tästä johtuen rakentamista varten.
16340: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16341:
16342: Matti Viljanen Ulla Puolanne
16343: 408 1983 vp.
16344:
16345: Raha-asia-aloite n:o 370
16346:
16347:
16348:
16349:
16350: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden autokatsastus-
16351: konttorin laajennusta varten
16352:
16353:
16354: Eduskunnalle
16355:
16356: Lahden autokatsastuskonttori, joka palvelee Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16357: Lahden kaupungin lisäksi Hollolan, Nastolan,
16358: Kosken Hl, Kärkölän, Asikkalan ja Padasjoen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16359: kuntia, toimii tällä hetkellä erittäin ahtaissa 1984 tulo- ja menoarvioon 2 200 000
16360: tiloissa. markan määrärahan Lahden autokatsas-
16361: Laajennustarve on 200 m2 ja sen kustannus• tuskonttorin laajennusta varten.
16362: arvio on 2,2 milj. markkaa. Suunniteltu raken-
16363: taminen tulisi päästä aloittamaan viimeistään
16364: vuonna 1984.
16365: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16366:
16367: Matti Viljanen Ulla Puolanne
16368: 198.3 vp. 409
16369:
16370: Raha-asia-aloite n:o .371
16371:
16372:
16373:
16374:
16375: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Valkon rata-
16376: osan perusparantamiseen
16377:
16378:
16379: Eduskunnalle
16380: Lahden-Valkon radan liikennerajoitukset Hankkeen kustannu~arvio on noin 50 milj.
16381: haittaavat kuljetusten taloudellista hoitoa Val- markkaa ja se ajoittuu vuosille 1983-85. Val-
16382: kon sataman kautta. Nykyinen nopeusrajoitus tion vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon vara-
16383: aiheuttaa tavarajunille aikakustannusten kaksin- tulla 10 milj. markan määrärahalla työt on
16384: kertaistumisen normaaliarvoon nähden. Erityistä päästy aloittamaan.
16385: huolta on tuottanut se teknisesti yhä toden- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16386: näköisemmäksf tuleva mahdollisuus, että rata
16387: rikkoutuu niin, ettei kuljetuksia voida lainkaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16388: suorittaa. 1984 tulo- ;a menoarvioon 25 000 000
16389: Hanke käsittää radan perusparannuksen, pen- markkaa Lahden-Valkon rataosan pe-
16390: kereen vahvistamistoimenpiteitä ja kiskoovaih- rusparantamista varten.
16391: don 30 kg/m :kiskoista 43 kg/m kiskoiksi.
16392: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16393:
16394: Matti Viljanen Ulla Puolanne
16395:
16396:
16397:
16398:
16399: 52 0883005893
16400: 410 1983 vp.
16401:
16402: Raha-asia-aloite n:o 372
16403:
16404:
16405:
16406:
16407: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden postitoimiston
16408: muutostöihin
16409:
16410:
16411: Eduskunnalle
16412:
16413: Lahden post1toumsto t01m11 tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16414: varsin ahtaissa ja epätarkoituksenmukaisissa
16415: illoissa. Asiaan on kiinnitetty huomiota mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16416: työsuojelutarkastuksen toimesta. Määrärahojen 1984 tulo- ;a menoarvioon 2 600 000
16417: puutteesta johtuen muutostöitä ei ole kuiten- markan määrärahan Lahden postitoimis-
16418: kaan pystytty toteuttamaan. ton muutostöitä varten.
16419: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
16420:
16421: Matti Viljanen Ulla Puolanne
16422: 1983 vp. 411
16423:
16424: Raha-asia-aloite n:o 373
16425:
16426:
16427:
16428:
16429: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Launeen sivuterveysase-
16430: man suunnitteluun
16431:
16432:
16433: Eduskunnalle
16434:
16435: Launeen sivuterveysaseman rakennushanke Kaupungin KTS:ssa on hanke ajoitettu raken-
16436: sisältää hyötypinta-alaltaan noin 1 760 m2 :n nettavaksi vuosina 1985-86. Rakennussuunnit-
16437: suuruisen uudisrakennuksen toteuttamisen. telu suoritetaan vuoden 1984 aikana.
16438: Uudisrakennukseen tulee tilat lääkäriasemaa, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16439: aikuisneuvontaa, kotisairaanhoitoa, kuntoutusta
16440: ja laboratoriota varten. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16441: Aseman rakennuspaikka sijaitsee Launeen- 1984 tulo- ;a menoarvioon 300 000
16442: kadun varrella Launeen sairaalan pohjoispuo- markan määrärahan Lahden sivuterveys-
16443: lella. aseman suunnittelua varten ;a seuraa-
16444: Perustamissuunnitelman mukainen kustannus- ville vuosille SVOL:n mukaiset valtion-
16445: ennuste on 12,77 milj. markkaa. osuudet hankkeen rakentamiseksi.
16446: Kaupungin vuoden 1983 talousarviossa on
16447: hankkeen suunnittelua varten varattu 100 000
16448: markan määräraha.
16449: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
16450:
16451: Matti Viljanen Ulla Puolanne
16452: 412 1983 vp.
16453:
16454: Finansmotion nr 374
16455:
16456:
16457:
16458:
16459: Zilliacus m.fl.: Om anvisande av anslag för Invalidförbundet r.f.
16460: för översättning av informationsmaterial tili svenska
16461:
16462:
16463: Tili Riksdagen
16464:
16465: Handikapp på grund av 'sjukdom eller olycks- artade behov. Det finns därför krav på mate-
16466: faH ställer 'stora krav på anpasS!lling på den ria! av olika slag. Likaså måste olika ålders-
16467: handikappade. I denna situation har den han- grupper beaktas vid utformningen av informa-
16468: dikappade och hans anhöriga ett stort behov tionsmaterial.
16469: av information om följderna av handikapp lik- Såsom tvåspråkig organisation önskar Invalid-
16470: som om samhällets servicemöjligheter. Infor- förbundet vända sig även tili den finlands-
16471: mation från sjukhus, rehabiliteringsanstalter svenska befolkningen. Förbundet har 14 med-
16472: och de sociala myndigheterna är tillsvidare lemsföreningar inom det svenska bosättnings-
16473: otillräcklig. Vid sidan om direkt personlig området med ca 1 500 svenskspråkiga medlem-
16474: information är det viktigt att erbjuda handi- mar. Många av demkanta del endast av svenskt
16475: kappade skriftligt informationsmaterial, som material. Invalidförbundet har inom ramen för
16476: kan studeras hemma och anlitas under en längre sina ekonomiska möjligheter översatt finskt
16477: tid. informationsmaterial tili svenska. För en privat
16478: Upplysning om vad olika former av handi- organisation är de stora kostnaderna för över-
16479: kapp innebär bör riktas även till den stora sättning dock ofta ett hinder för att kunna ge
16480: allmänheten och enskilda yrkesgrupper t.ex. den svenskspråkiga befolkningen fullgod ser-
16481: lärare, socialarbetare, hälso- och sjukvårdare. vice. Det finns därför ett ständigt behov av
16482: Sådan upplysning är en av förutsättningarna flera svenska översättningar och utökat svenskt
16483: för att attityderna tili handikapp skall förändras informationsmaterial. Detta betonas bl.a. i en
16484: i positiv riktning. Finlands kommitte för det utredning rörande skolsituationen för finlands-
16485: internationella handikappåret 1981 betonar i svenska handikappade i Vasa län, som 1981
16486: sitt betänkande bl.a. just betydelsen av infor- gjordes på initiativ av Finlands kommitte för
16487: mation om handikapp och dess följder såväl det internationella handi:kappåret. De handi-
16488: tili handikappade själva som tili allmänheten. kappade och deras föreningar påtalar bristen på
16489: Invalidförbundet strävar tili att tiligodose svenskt informationsmaterial.
16490: behovet av information om handikapp både för På grund av det ovanstående föreslår vi vörd-
16491: handikappade själva och för allmänheten. För- samt,
16492: bundet har under de senaste åren bl.a. pub-
16493: licerat en del småskrifter om handikapp, bro- att Riksdagen i statsförslaget för år
16494: schyrer med information om invalidvård och 1984 måtte inta ett anslag om 30 000
16495: rehabilitering samt diaserier. Förbundets med- mark för att användas av Invalidför-
16496: lemskår omfattar personer med skador i stöd- bundet r.f. för att översätta informations-
16497: och rörelseorganen. Denna grupp är heterogen. material i anknytning till handikapp till
16498: Inom den finns flera mindre grupper med olik- svenska.
16499: Helsingfors den 19 april 1983
16500:
16501: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
16502: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
16503: 198.3 vp. 413
16504:
16505: Raha-asia-aloite n:o .374 Suomennos
16506:
16507:
16508:
16509:
16510: Zilliacus ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle infor-
16511: maatiomateriaalin kääntämistä vavten ruotsin kielelle
16512:
16513:
16514: Eduskunnalle
16515:
16516: Sairaudesta tai onnettomuudesta johtuva ryhmiä, joilla on erilaisia tarpeita. Samoin on
16517: vammaisuus aiheuttaa vammaisille huomattavia otettava huomioon eri ikäryhmät tiedotusmate-
16518: sopeutumisvaikeuksia. Tässä tilanteessa vam- riaalia laadittaessa.
16519: mainen ja hänen perheensä tarvitsevat runsaasti Kaiksi:kielisenä järjestönä Invalidiliitto haluaa
16520: tietoa vammaisuuden seurauksista samoin kuin myös 'suunnata huomionsa ruotsinkieliseen väes-
16521: yhteiskunnan tarjoamista palvelumahdollisuuk- töön. Liitolla on 14 jäsenliittoa maamme ruot-
16522: sista. Sairaaloiden, kuntoutuslaitosten ja sosiaa- sinkielisillä asutusalueilla ja niiden ruotsinkie-
16523: liviranomaisten antama tieto on toistaiseksi riit- listen jäsenten määrä on n. 1 500. Monet heistä
16524: tämätöntä. Suoran ja henkilökohtaisen tiedot- ymmärtävät vain ruotsinkielistä materiaalia.
16525: tamisen ohella on tärkeätä tarjota vammaiselle Invalidiliitto on taloudellisten mahdollisuuk-
16526: kirjallista tiedotusmateriaalia, jota hän voi tut- siensa puitteissa kääntänyt suomenkielistä tie-
16527: kia kotonaan ja jota hän voi käyttää pitkän ajan. dotusmateriaalia ruotsiksi. Yksityiselle järjes-
16528: Tietoa siitä, mitä erilaisia vammaisuuden tölle muodostavat korkeat käännöskustannukset
16529: lajeja on olemassa, tulee myös antaa suurelle kuitenkin usein esteen sille, että ruotsinkieli-
16530: yleisölle ja yksittäisille ammattiryhmille, esim. nen väestö saisi täysipainoisen palvelun. Tästä
16531: opettajille, sosiaalityöntekijöille, terveyden- ja syystä tarvitaan koko ajan lisää ruotsinkielistä
16532: sairaanhoitajille. Tällainen valistustyö on eräs tiedotusmateriaalia. Tätä korostetaan mm. Vaa-
16533: edellytys sille, että asenteet vammaisuuteen san läänin suomenruotsalaisten koulutustilan-
16534: muuttuisivat myönteiseen suuntaan. Kansainvä- netta koskevassa selvityksessä, joka tehtiin
16535: lisen vammaisten vuoden 1981 Suomen komi- vuonna 1981 kansainvälisen vammaisten vuo-
16536: tea korostaa mietinnössään mm. juuri vammai- den Suomen komitean aloitteesta. Vammaiset ja
16537: suudesta ja sen seurauksista sekä itse vammai- heidän yhdistyksensä korostavat ruotsinkielisen
16538: sille että yleisölle tapahtuvan tiedottamisen tiedotusmateriaalin puutetta.
16539: merkitystä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16540: Invalidiliitto pyrkii tyydyttämään vammai- nioittavasti,
16541: suudesta sekä vammaisille että yleisölle tapah-
16542: tuvan tiedottamisen tarvetta. Liitto on viime että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16543: vuosina mm. julkaissut eräitä pieniä vammai- 1984 tulo- ja menoarvioon 30 000 mar-
16544: suutta koskevia kirjoituksia, vammarshuoltoa ja kan määrärahan Invalidiliitto r.y:n käy-
16545: kuntoutusta koske·'ia esitteitä sekä diasarjoja. tettäväksi vammaisuutta koskevan tiedo-
16546: Liiton jäsenistöön kuuluu henkilöitä, joilla on tusmateriaalin kääntämiseksi ruotsin
16547: tuki- ja liikuntaraajavammoja. Tämä ryhmä on kielelle.
16548: epäyhtenäinen. Sen piirissä on useita pieniä
16549: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
16550:
16551: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
16552: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
16553: 414 1983 vp.
16554:
16555: Raha-asia-aloite n:o 3"
16556:
16557: Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan läänin-
16558: hallituksen virastotalon suunnittelua varten
16559:
16560:
16561: Eduskunnalle
16562:
16563: Uudenmaan lääninhallitus t01m11 tällä het- tänyt sijoittaa lääninhallituksen virastotaloon,
16564: kellä kuudessa eri pisteessä. Ainoastaan oikeus- joka rakennetaan Unioninkatu 43:een. Hanke
16565: lääkärin sijoittaminen erikseen oikeuslääketie- on ollut suunnitelmissa jo vuosia, mutta sen
16566: teen laitoksen yhteyteen on ollut tarkoituksen- toteuttamista on aina lykätty. Hankkeen toteut-
16567: mukaista. Lääninhallituksen muut tilat on pikai- tamiseen tulisi nyt ryhtyä mahdollisimman no-
16568: sesti saatava sijoitetuiksi yhteen lääninhallituk- peasti.
16569: sen toimitaloon. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16570: Nykyinen hajasijoitus johtaa monien toimin- nioittaen,
16571: tojen päällekkäisyyteen ja vaikeuttaa huomat-
16572: tavasti yksikköjen välistä yhteistyötä. Läänin- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16573: hallituksen työteho ja asiakaspalvelutaso kärsi- den 1984 tulo- ;a menoarvioon mo-
16574: vät tästä. mentille 28.64.74 (Valtion talonra-
16575: Myös valtiontilintarkastajat ovat kertomuk- kennusten suunnittelu ja koerakentami-
16576: sessaan vuodelta 1981 todenneet tämän ja ko- nen) 1 000 000 markan määrärahan
16577: rostaneet lääninhallituksen toimitilatarvetta. Uudenmaan lääninhallituksen virastota-
16578: Valtioneuvosto on vuoden 1982 lopulla päät- lon suunnitteluun.
16579: Helsingis,sä 19 päivänä huhtikuuta 1983
16580:
16581: Ben Zyskowicz Lea Kärhä Liisa Arranz
16582: Pekka Löyttyniemi Eva-Riitta Siitonen Impi Muroma
16583: Arja Alho Kalevi Kivistö Jutta Zilliacus
16584: Reino Paasilinna Reijo Enävaara Ritva Laurila
16585: 1983 vp. 415
16586:
16587: Raha-asia-aloite n:o 376
16588:
16589:
16590:
16591:
16592: Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittamisesta synnytyskipujen lie-
16593: vittämiseksi tarvittavan henkilökunnan ottamiseksi yliopistol-
16594: lisiin keskussairaaloihin
16595:
16596:
16597: Eduskunnalle
16598:
16599: Synnytyskipujen nykyistä tehokkaammasta mättömältä, ettei synnyttäjä vielä tänäkään
16600: lievittämisestä on viime aikoina keskusteltu ja päivänä saa lievitystä sietämättömiin kipuihin-
16601: kirjoitettu paljon. Käytännön toimenpiteet sa. Olisi oikeus ja kohtuus, että lääketieteen
16602: asiantilan korjaamiseksi ovat kuitenkin olleet saavutuksia käytettäisiin myös synnyttäjien hy-
16603: riittämättömät. väksi.
16604: Tutkimuksissa on todettu, että noin 15- Lääkintöhallitus nimesi vuonna 1977 työ-
16605: 20 % äideistä kokee erittäin kovia kipuja syn- ryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää synnytys-
16606: nytyksen yhteydessä. Nämä äidit tarvitsevat kipujen lievitystä Suomessa. Mietintö valmis-
16607: kivun lievitykseen epiduraalipuudutuksen, joka tui 30. 1. 1978. Sen pohjalta lääkintöhallitus
16608: on tehokkain tunnettu kivunpoistomenetelmä teki sosiaali- ja terveysministeriölle vuonna
16609: synnytyksessä. Tänä päivänä ei kuitenkaan lä- 1979 ehdotuksen tilanteen parantamiseksi. Mie-
16610: heskään kaikilla kivuliailla äideillä ole mahdol- tinnön ehdotukset eivät kuitenkaan ole riittä-
16611: lisuutta tähän puudutukseen. Kuitenkin epidu- västi toteutuneet.
16612: raalipuudutuksen antamista tarvittaessa puolta- Työryhmän mukaan epiduraalipuudutuksen
16613: vat niin lääketieteelliset, väestöpoliittiset kuin tarve on 15-20 % :lla synnyttäjistä. Mietin-
16614: inhimillisetkin syyt. nössä todetaan, että "synnytysanalgesian toteut-
16615: Lääketieteellisesti katsoen voimakas kipu ai- taminen tulee sitoa valtakunnalliseen viisivuotis-
16616: heuttaa äidin elimistössä muutoksia, jotka joh- suunnitelmaan ja keskussairaalapiirien toiminta-
16617: tavat sikiön hapen saannin vähenemiseen. Voi- suunnitelmiin siten, että seuraavan suunnittelu-
16618: makas hapen puute taas vaikuttaa epäedulli- kauden päättyessä laskettu 15-20 % lumbaa-
16619: sesti sikiön keskushermostoon ja lamaa synty- listen epiduraalipuudutusten tarve voidaan tyy-
16620: vän lapsen aivotoimintaa. dyttää".
16621: Tutkimuksissa on edelleen todettu, että epi- Mietinnön mukaan yhden epid'uraalipuudu-
16622: duraalipuudutusta saaneiden vastasyntyneet tuksen suorittrumseen ja valvontaan kuluu anes-
16623: ovat parempikuntoisia kuin kivuliaiden äitien tesialääkäriitä noin 90 minuuttia. Näin pie-
16624: tai tavanomaisia kipulääkkeitä saaneiden äitien nellä työpanoksella voidaan siis lievittää syn-
16625: vastasyntyneet ja myös itse äidit ovat virkeäm- nyttävän äidin kärsimää sietämätöntä kipua.
16626: piä kuin muut synnyttäjät. Työryhmän mukaan yksi lääkäri tarvitaan 3 000
16627: Myös psyykkisesti ajatellen on voimakas kipu synnytystä kohti ja yksi anestesiaan perehtynyt
16628: vahingollista. Ruotsalainen Elisabeth Lagercranz synnytyssalin erikoissairaanhoitaja 1 000 syn-
16629: on ,tutkimuksessaan 1l0dennut sen vaikuttavan nytystä kohti. Jotta epiduraalipuudutuksen
16630: häiritsevästi äiti-lapsisuhteeseen, siis elämän saanti voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämäs-
16631: tärkeimpään ihmissuhteeseen. sä laajuudessa, tarvittaisiin työryhmän laskel-
16632: Synnystyskivulla on merkitystä myös väes- mien mukaan yhteensä 27 lääkärin ja 72 eri-
16633: tönkasvuun. Oulun yliopistollisessa keskussai- koissairaanhoitajan virkaa. Ensisijaisesti pitäisi
16634: raalassa tehtiin vuonna 1970 tutkimus synny- virkoja kuitenkin perustaa yliopistosairaaloihin,
16635: tyskivuista. Tässä tutkimuksessa osoittautui, sillä näin voitaisiin parhaiten vakiinnuttaa ja
16636: että 30 % äideistä pelkäsi kokemansa kivun kehittää synnytyskivun lievitystä. Työryhmä
16637: takia uutta synnytystä. ehdotti, että välittömästi perustettaisiin yli-
16638: Inhimillisesti ajatellen taas tuntuu käsittä- opistoSlaliraaloihin 9 anestesialääkärin ja 10 syn-
16639: 416 1983 vp. - RA n:o 376
16640:
16641: nytysanalgesiaan perehtyneen synnytyssalin eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16642: koissairaanhoitajan virkaa. 1984 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
16643: Vaikka asiassa onkin työryhmän ehdotusten markan määrärahan anestesiaerikoislää-
16644: pohjalta tapahtunut edistystä, ei asiantilaa voida käreiden ja erikoissairaanhoitajien virko-
16645: tällä hetkellä pitää läheskään tyydyttävänä. jen perustamiseksi yliopistollisiin kes-
16646: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kussairaaloihin synnytyskipujen lievityk-
16647: nioittaen, sen toteuttamista varten.
16648: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1983
16649:
16650: Ben Zyskowicz Saara Mikkola
16651: 1983 vp. 417
16652:
16653: Raha-asia-aloite n:o 377
16654:
16655:
16656:
16657:
16658: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistysliiton
16659: toiminnan kehittämiseen
16660:
16661:
16662:
16663: Ed us ku nna IIe
16664:
16665: Viime vuosina on kehitetty uusia muotoja tain yli kaksisataa kulttuuritapahtumaa. Rajoitetut
16666: kulttuuritoiminnan tukemiseksi, ja mm. kuntien taloudelliset voimavarat ovat kuitenkin vaikeut-
16667: kulttuuritoiminnasta on säädetty lailla. Samalla taneet tämän toiminnan kehittämistä. TSL:n toi-
16668: on kuitenkin todettu, että kulttuuritoiminnan minnan tukeminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden
16669: tasa painoinen kehittäminen edellyttää myös kult- kokeilla järjestöllisen kulttuuritoiminnan kehit-
16670: tuuritoimintaa harjoittavien valtakunnallisten jär- tämistä maassamme.
16671: jestöjen toiminnan tukemista, jotta nämä voivat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16672: aktivoida jäsenistönsä paikallista kulttuuritoimin-
16673: taa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16674: Työväen Sivistysliitto TSL ry. on maamme 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
16675: suurin sivistysjärjestö, jonka toiminnassa kult- 29.57.54 1 000000 markan erityisavustuk-
16676: tuurilla on tärkeä osa. TSL jäsen- sekä paikallisine sen Työväen Sitiistysliitolle kulttuuritoi-
16677: ja alueellisine järjestöineen toimeenpanee vuosit- minnan kehittå"miseen.
16678:
16679: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
16680:
16681: Markus Aaltonen Kari Urpilainen Tuula Paavilainen
16682: Mats Nyby Lea Savolainen Sinikka Hurskainen
16683: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos
16684:
16685:
16686:
16687:
16688: 53 0883005893
16689: 418 1983 vp.
16690:
16691: Raha-asia-aloite n:o 378
16692:
16693:
16694:
16695:
16696: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-
16697: Vaasan tien sisääntuloväylän rakentamiseen Seinäjoella
16698:
16699:
16700: Eduskunnalle
16701:
16702: Seinäjoen-Vaasan tien Vaasan suunnan si- ja tältä osinkin lisää vaara tilanteita.
16703: sääntulon rakentaminen välillä Impivaara-Nie- Näin ollen liikenteen turvallisuuden lisäämi-
16704: mistö-Seinäjoki on TVL:n Vaasan piirin suun- seksi olisi kantatien n:o 64 Seinäjoen Vaasan
16705: nitelmissa jo valmiina ja on esitetty piirin in- suunnan sisääntulon rakentamista huomattavasti
16706: vestointiohjelmassa 1980-luvulla toteutettavaksi. aikautettava ja aloitettava sen rakentaminen jo
16707: Tieosuus on osa kantatietä n:o 64, joka kulkee v. 1984. Tieosuuden kokonaiskustannusarvio on
16708: Seinäjoen kaupungin läpi asemakaavoitetun alu- n. 17 milj. mk.
16709: een koko pituudelta ja Seinäjoen pohjoispuolella Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16710: tällä hetkellä läpi Heikkilänkylän taajaman. taen,
16711: Asemakaavoitetun alueen osuus on lähes koko
16712: pituudeltaan rakennettu turvallisuusnormien mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16713: kaisesti. Heikkilänkylän kohdalla vilkastunut ja 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
16714: yhä vilkastuva liikenne on aiheuttanut liikenne- 31.24.77 lisåyk.renå" 17 000000 markkaa
16715: turmia ja useita vaaratilanteita. Lisäksi kantatie Seinäjoen- Vaasan tien sisääntulon raken-
16716: ylittää Seinäjoen-Vaasan radan tasoristeyksenä tamiseen Seinäjoella.
16717:
16718: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
16719:
16720: Markus Aaltonen Kari Urpilainen
16721: Mats Nyby Jukka Vihriälä
16722: 1983 vp. 419
16723:
16724: Raha-asia-aloite n:o 379
16725:
16726:
16727:
16728:
16729: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 67 linjauk-
16730: sen siirtämiseen Seinäjoella
16731:
16732:
16733:
16734:
16735: Eduskunnalle
16736:
16737: Seinäjoen kaupunki on TVL:n Vaasan piirin tarpeen rauhoittaa nykyinen Suupohjantie kau-
16738: kanssa laadituttanut yleissuunnitelman kantatien pungin sisäiseksi väyläksi ja siirtää kantatie radan
16739: n:o 67 eli Suupohjantien linjauksen siirtämisestä varteen paikalle, joka jo luonnonoloistakin johtuen
16740: Seinäjoen kaupunkialueella keskustan ja Alakylän (tulva-alue) tulee olemaan kaupungin siihen suun-
16741: välillä nykyiseltä paikaltaan Suupohjan radan taan laajentumisen raja.
16742: varteen. Kantatien sisääntulon siirto tällä tavalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16743: olisi tulevan kaupunkikehityksen kannalta erittäin taen,
16744: keskeinen toimenpide. Nykyisen Suupohjantien
16745: ja radan välinen alue tullaan kaavoittamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16746: pääasiallisesti teollisuuden ja liiketoiminnan tar- 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
16747: peisiin, mikä enenevästi tuo nykyiselle Suupohjan- kaa kantatien n:o 67 linjauksen siirtämi-
16748: tielle kaupungin sisäistä liikennettä. Liikenteelli- seen Seinäjoen kaupungin alueella.
16749: sen välityskyvyn ja turvallisuuden kannalta olisi
16750:
16751: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
16752:
16753: Markus Aaltonen Kari Urpilainen
16754: Mats Nyby Jukka Vihriälä
16755: 420 1983 vp.
16756:
16757: Raha-asia-aloite n:o 380
16758:
16759:
16760:
16761:
16762: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ohjattuun syi>päpotilai-
16763: den lomatoimimaan
16764:
16765:
16766:
16767: Eduskunnalle
16768:
16769: Maassamme toimii 11 eri läänien syöpäyhdis- taa lomatoimintaan osallistuminen syöpäpotilaalle
16770: tystä. Nämä syöpäyhdistykset ovat järjestäneet itselleen edelleen huomattavia kustannuksia. Val-
16771: syöpäpotilaille kuntoutus- ja lomaviikkoja osittain tion vuosien 1981, 1982 ja 1983 tulo- ja meno-
16772: Kansaneläkelaitoksen kuntoutusvaroilla ja osittain arvioon otettiin 250 000 mk:n suuruiset määrä-
16773: itse keräämillään varoilla. Lomatoimintaa on rahat syöpäpotilaiden. lomatoiminnan järjestä-
16774: järjestetty ensisijaisesti syöpäjärjestöjen omassa mistä varten. Näideq määrärahojen turvin on
16775: kuntoloma- ja kurssikeskuksessa Kyyrönkaidassa voitu järjestää n. 1 600 ·syöpä potilaalle ohjelmoitu
16776: Ristiinan kunnassa. Kysymyksessä on ollut sekä loma- ja virkistysviikko.
16777: fyysinen että psyykkinen kuntoutus. Edellä selostetun perusteella ehdotamme,
16778: Vuosittain Suomessa todetaan n. 16 000 uutta
16779: syöpätapausta. Elossa olevien syöpää sairastanei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16780: den määrä kasvaa ja on nyt n. 60 000. Osa potilaista 1984 tulo- ja menoarvioon lomatoimintaa
16781: on täysin parantunut, osa osittain inva!idisoitunut käsittelevään lukuun 400 000 markan
16782: ja osa täysin työkyvyttömiä. Vaikka syöpäpotilai- määrärahan käytettä~'äksi ohjattuun Jyö-
16783: den kurssi- ja lomatoimintaa on tuettu Kansan- päpotilaiden lomatoimintaan.
16784: eläkelaitoksen ja syöpäjärjestöjen varoista, aiheut-
16785:
16786: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
16787:
16788: Markus Aaltonen Lea Savolainen Sinikka Hurskainen
16789: Mats Nyby Boris Renlund Tutila Paavilainen
16790: - Kari Urpilainen Antti Kalliomäki
16791: 1983 vp. 421
16792:
16793: Raha-asia-aloite n:o 381
16794:
16795:
16796:
16797:
16798: Aho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten päi-
16799: värahan korottamiseen
16800:
16801:
16802: Eduskunnalle
16803:
16804: Valtion tulo- ja menoarvion puolustusvoimien Komitean esittämä 20 % voimassa olevasta
16805: määrärahoissa on viime vuosina noudatettu tark- matkustussäännön mukaisesta päivärahasta on
16806: kaan kolmannen parlamentaarisen puolustus- 18,80 markkaa. Kun varusmiesten päiväraha on
16807: komitean mietinnön suosituksia. Varusmiesten 9,75 markkaa, on se vain noin puolet komitean
16808: toimeentuloturvan kehittämisessä näin ei kuiten- esittämästä tavoitteesta. Päivärahan vähäisyys käy
16809: kaan ole käynyt. Varusmiesten taloudellisen ase- ilmi myös pohjoismaisessa vertailussa. Erot Suo-
16810: man kehittämisestä komitea toteaa: "Komitea meen ovat maasta riippuen 3-6-kertaiset.
16811: katsoo, että varusmiesten taloudellisen aseman Päivärahan jälkeenjääneisyys on varusmiehille
16812: parantamista ei voida enää lykätä, vaikka tämä ja heidän omaisilleen huomattava taloudellinen
16813: merkitseekin tuntuvaa lisäystä puolustusmenoi- rasite. Yhteiskunnalle kuuluvan vastuun joutuvat
16814: hin. Yhteiskunnan taloudellisen ja sosiaalisen kantamaan isät, äidit ja puolisot.
16815: yleistason huomioon ottaen ei voida hyväksyä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16816: että kansalaisvelvollisuuden suorittamisesta muo- tavasti,
16817: dostuu yksilölle taloudellinen rasite. Komitea pitää
16818: välttämättömänä, että mietinnön IV luvussa esi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16819: tetty tavoite, varusmiesten samoin kuin reservi- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
16820: läisten päivärahan korottaminen 20 %:iin mat- 27.14.02 lisäyksenä 2 500 000 markkaa
16821: kustussäännön mukaisesta päivärahasta, saavute- varusmiesten päivärahan korottamiseksi
16822: taan suosituskaudella 1982-1986." 1.12.1984 lukien 1 markalla.
16823:
16824: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1983
16825:
16826: Esko Aho Mauri Pekkarinen Hannu Kemppainen
16827: 422 1983 vp.
16828:
16829: Raha-asia-aloite n:o 382
16830:
16831:
16832:
16833:
16834: Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden tointen perustamiseen
16835: Kannuksen turkiseläinkoeasemalle
16836:
16837:
16838:
16839: Eduskunnalle
16840:
16841: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen alai- määrän että henkilökunnan osalta. Valtion kan-
16842: nen Kannuksen turkiseläintutkimuksen koeasema nalta ei voida pitää järkevänä sitä, että valmiiksi
16843: on valmistunut vuoden 1983 alussa. Koeaseman rakennettu koeasema pidetään lähes tyhjäkäyn-
16844: suunnitteluun, rakentamiseen ja kalustamiseen on nillä tutkimusresurssien puutteen takia.
16845: käytetty valtion varoja yhteensä noin 7,3 milj. mk. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16846: Koeaseman tutkimustoiminnan käynnistämisen taen,
16847: esteeksi on kuitenkin muodostunut eläinkannan
16848: vähyys ja vaillinainen lajivalikoima sekä henkilö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16849: kunnan puute. Tällä hetkellä koeasemalla toimii 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
16850: yksi ylimääräinen tutkija ja kaksi eläintenhoitajaa. 30.38.01 271 000 markkaa ylimäliräisen
16851: Nykyisenkin eläinkannan tarvitsema rehu on koeaseman hoitajan ( B2 J toimen ja yli-
16852: jouduttu hankkimaan koetarhan ulkopuolelta, määräisen kanslistin toimen perustami-
16853: vaikka sinne on rakennettu tarvittavat rehun- seen ( 161 000 mk) sekå" työsuhdepalk-
16854: valmistustilat ja -laitteet. koihin ts. tutkimusmestarin ja ts. eläinten-
16855: Turkiselinkeinon kehittäminen edellyttäisi juuri hoitajan palkkaamiseen ( 110 000 mk)
16856: nyt voimakasta panostusta perustutkimukseen. Kannuksen turkiseläintutkimuksen koe-
16857: Kannuksen koeasema tulisikin pikaisesti saattaa asemalle.
16858: suunnitelmien mukaiseen laajuuteen sekä eläin-
16859:
16860: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
16861:
16862: Esko Aho Timo Kietäväinen
16863: Seppo Pelttari Hannu Kemppainen
16864: 1983 vp. 423
16865:
16866: Raha-asia-aloite n:o 383
16867:
16868:
16869:
16870:
16871: Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinten hankintaan Kannuk-
16872: sen turkiseläinkoeasemalle
16873:
16874:
16875:
16876: Ed us kunnalle
16877:
16878: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen alai- Kannuksen koeasema tulisikin pikaisesti saattaa
16879: nen Kannuksen turkiseläintutkimuksen koeasema suunnitelmien mukaiseen laajuuteen sekä eläin-
16880: on valmistunut vuoden 1983 alussa. Koeaseman määrän että henkilökunnan osalta. Valtion kan-
16881: suunnitteluun, rakentamiseen ja kalustamiseen on nalta ei voida pitää järkevänä sitä, että valmiiksi
16882: käytetty valtion varoja yhteensä noin 7,3 milj. mk. rakennettu koeasema pidetään lähes tyhjäkäyn-
16883: Koeaseman tutkimustoiminnan käynnistämisen nillä tutkimusresurssien puutteen takia.
16884: esteeksi on kuitenkin muodostunut eläinkannan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16885: vähyys ja vaillinainen lajivalikoima sekä henkilö- taen,
16886: kunnan puute. Tällä hetkellä koeasemalla toimii
16887: yksi ylimääräinen tutkija ja kaksi eläintenhoitajaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16888: Nykyisenkin eläinkannan tarvitsema rehu on 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
16889: jouduttu hankkimaan koetarhan ulkopuolelta, 3 0.3 8.2 2 3 70 000 markkaa Kannuk.ren
16890: vaikka sinne on rakennettu tarvittavat rehun- turkiseläintutkimuksen koeaseman eläin-
16891: valmistustilat ja -laitteet. ten hankintaan (200 000 mk) ja eläinten
16892: Turkiselinkeinon kehittäminen edellyttäisi juuri ruokinta- ja hoitokustannuksiin (170 000
16893: nyt voimakasta panostusta perustutkimukseen. mk).
16894:
16895: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
16896:
16897: Esko Aho Timo Kietäväinen
16898: Seppo Pelttari Hannu Kemppainen
16899: 424 1983 vp.
16900:
16901: Raha-asia-aloite n:o 384
16902:
16903:
16904:
16905:
16906: Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan koeaseman
16907: maanhankintaan
16908:
16909:
16910:
16911: Eduskunnalle
16912:
16913: Maatalouden tutkimuskeskuksen koeasemien Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno-
16914: keskimääräinen peltoala on tällä hetkellä 40-50 arvioksi vuodelle 1984 on koeasemien maan-
16915: hehtaaria. Toholammilla sijaitsevan Keski-Poh- ostoon esitetty 500 000 markan määräraha, josta
16916: janmaan koeaseman käytössä on kuitenkin peltoa pääosa on tarkoitus käyttää Karjalan koeaseman
16917: vain noin 20,5 hehtaaria, josta kolmannes soveltuu maanhankintaan.
16918: huonosti koetoiminnan tarpeisiin. Keski-Poh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16919: janmaan koeasema tarvitsisi pikaisesti lisää koe- taen,
16920: toimintaan soveltuvaa peltoa.
16921: Vuoden 1984 aikana Keski-Pohjanmaan koe- ettå' Eduskunta ottaisi valtion t•uoden
16922: asemalle tarjoutuu mahdollisuus ostaa lähialueelta 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
16923: ojitettu peltoalue, joka kaksinkertaistaisi koe- 30.70.88 lisäyksenä 350 000 markkaa
16924: aseman peltoalan ja parantaisi siten ratkaisevasti Keski-Pohjan'-maan koeaseman maanhan-
16925: koetoiminnan kehittämismahdollisuuksia. kintaan.
16926:
16927: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
16928:
16929: Esko Aho Väinö Raudaskoski Kari Urpilainen
16930: 1983 vp. 425
16931:
16932: Raha-asia-aloite n:o 385
16933:
16934:
16935:
16936:
16937: Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen sukupolven-
16938: vaihdoseläkkeeseen sen alaikärajan alentamiseksi
16939:
16940:
16941:
16942: Eduskunnalle
16943:
16944: Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeen edellisvuosien tapaan on eläkeneuvonnassa pidetty
16945: alaikäraja on ollut sidoksissa työttömyyseläkkeen selvänä.
16946: alaikärajaan, jonka väliaikaista alentamista ei Yksittäisille tiloille sukupolvenvaihdoseläkkeen
16947: hallituksen vuoden 1984 tulo- ja menoarvio- alaikärajan alentamisen jatkaminen on merkittävä
16948: esityksen mukaan jatketa. Siten myös sukupolven- kysymys; valtiontaloudelle sen lopettamisesta
16949: vaihdoseläkkeessä yksi vuosiluokka jäisi odotta- koituu ainoastaan n. 1 milj:n mk:n säästö.
16950: maan vuoroaan vielä vuoden alaikärajan ollessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16951: isännillä 56 vuotta ja emännillä 55 vuotta. taen,
16952: Spv-eläkkeen alaikärajan väliaikaisen alentami-
16953: sen lopettaminen on ristiriidassa nuorten viljeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16954: jöiden aseman parantamisen kanssa. Väliaikai- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
16955: sestikin toteutettuna ikärajan alentaminen on 33.19.51 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
16956: merkittävästi edistänyt tarpeellista sukupolvien maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdos-
16957: kiertoa tiloilla nuorten saadessa vastuuta entistä eläkkeen alaikärajan alentamisen jatka-
16958: varhaisemmin. Monet viljelijät ovat niin ikään miseen.
16959: ehtineet varautua ikärajan alentamiseen, jota
16960:
16961: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
16962:
16963: Esko Aho Seppo Pelttari Timo Kietäväinen
16964: Katri-Helena Eskelinen Heikki Kokko Hannu Kemppainen
16965:
16966:
16967:
16968:
16969: 54 0883005893
16970: 426 1983 vp.
16971:
16972: Raha-asia-aloite n:o 386
16973:
16974:
16975:
16976:
16977: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselkäyttöisen kisko-
16978: autokaluston hankintaan
16979:
16980:
16981:
16982: Eduskunnalle
16983:
16984: Rautatiehallituksen toiminta- ja taloussuunni- tuksista ja harkita mahdollisuuksia joukkoliiken-
16985: telmassa esitetään henkilöpaikallisliikennettä su- teen, erityisesti raideliikenteen lisäämiseksi.
16986: pistettavaksi vuosittain. Kun perusteluna käyte- Päähuomio paikallisliikenteen jatkon osalta
16987: tään nykyisen kiskoautokaluston ikää ja suunni- tulee kiinnittää tässä liikenteessä käytettävän
16988: telmaan perustuvaa poistumaa, edellyttää henkilö- kaluston hankintaan sekä periaatepäätöksen saa-
16989: paikallisliikenteen jatko kaukojuniin varatun miseksi siitä, missä laajuudessa Valtionrautatiet
16990: vaunukaluston käyttöä dieselvetovoimaa hyväksi- tulee hoitamaan henkilöpaikallisliikennettä muual-
16991: käyttäen. Kaluston käyttökustannukset lasketaan la kuin Helsingin lähiympäristössä. Mikäli pai-
16992: kuitenkin käytettävän kaluston mukaisesti täysi- kallisliikennettä, joka joissakin tapauksissa on
16993: määräisinä. Tämä merkitsee nykyiseen Dm- myös kaukojunien jatkoliikennettä, hoidetaan
16994: kalustoon nähden vähintään kaksinkertaisia kul- myös muualla kuin Helsingin lähiympäristössä,
16995: jetuskustannuksia. tulee uuden korvaavan paikallisliikenteeseen so-
16996: Nykyisessä tilanteessa jouduttaneen yhteis- veltuvan kaluston hankinta aloittaa kiireellisesti ja
16997: kuntapoliittisista ja kansantaloudellisista syistä saada sen valmistus alkamaan lähivuosina.
16998: johtuen aikaisempia suunnitelmia tarkistamaan. Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityk-
16999: Polttoaineiden hinnannousu on liikennepolitiikas- sessä ei Valtionrautateiden vetokaluston ja vau-
17000: sakin muodostunut niin keskeiseksi tekijäksi, että nuston hankintaa ja valmistusta koskevalle
17001: koko kuljetusjärjestelmäämme on pakko tarkas- momentille ole ehdotettu määrärahaa diesel-
17002: tella sekä yhteiskunta poliittisesta että kansan- käyttöisen kiskoautokaluston hankintaan tarpeista
17003: taloudellisesta näkökulmasta. huolimatta.
17004: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tie- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17005: liikennelaboratorion suorittaman eri liikenne-
17006: muotojen energiankulutuksen vertailun perusteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17007: la voidaan todeta, että tutkimuksen valossa rauta- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
17008: teiden edullisuus niin henkilöliikenteen hoitajana 31.90.73 15000000 markan ruuruzsen
17009: kuin tavaroiden kuljettajanakio on kiistatta maa- määrärahan dieselkäyttöi.ren ki.rkoauto-
17010: kuljetuksissa paras vaihtoehto. Tähän perustuen kaluston hankkimiseksi.
17011: tulisi luopua rautateiden paikallisliikenteen supis-
17012:
17013: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
17014:
17015: Risto Ahonen Matti Kuusio Juhani Surakka
17016: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Louekoski Pertti Hietala
17017: 1983 vp. 427
17018:
17019: Raha-asia-aloite n:o 387
17020:
17021:
17022:
17023:
17024: Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta luotsikutteri-
17025: kalusron uusimiseen
17026:
17027:
17028: Eduskunnalle
17029:
17030: Suurin osa nykyisin luotsipalveluun käytetyis- Luotsikurterien uudisrakentaminen on välttä-
17031: tä teräsrunkoisista 12,5-14 m pitkistä luotsi- mätöntä ja vuosittain tulisi rakentaa ainakin yksi
17032: kurrereista on 20-25 vuoden ikäisiä, ja niin ollen teräsrunkoinen kurteri korvaamaan jo ikäänry-
17033: iän mukana alenruneen kunroisuuden johdosta neitä aluksia, jotta keskeytymätöntä luotsipalvelua
17034: käyttäjälleen jopa hengenvaarallisia vaikeissa jää- aluksille voitaisiin myöskin tulevaisuudessa riskit-
17035: olosuhteissa. tömästi tarjota.
17036: Uudenkaupungin Veneveistämöllä on yhdessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17037: merenkulkuhallituksen ja telakan henkilökunnan taen,
17038: kanssa suunniteltu ja rakennettu 13 metriä pitkä
17039: teräsrunkoinen luotsikutteri, joka täyttää kaikki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17040: tilaajan asettamat turvallisuusmääräykset. Tällai- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
17041: nen luotsikurteri luovutettiin Marjaniemen luotsi- 32.10. 71 lisäyksenä 700 000 markkaa
17042: asemalle 27.4.1983 ja sen käytöstä on saatu erittäin luotsikutterikaluston uusimiseksi.
17043: myönteisiä kokemuksia.
17044:
17045: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
17046:
17047: Risto Ahonen Paavo Lipponen Antti Kalliomäki
17048: Kaj Bärlund Sinikka Hurskainen Tarja Halonen
17049: Liisa Jaakonsaari
17050: 428 1983 vp.
17051:
17052: Raha-asia-aloite n:o 388
17053:
17054:
17055:
17056:
17057: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta raamatunsuomennostyöhön
17058:
17059:
17060: Eduskunnalle
17061:
17062: Uusi virallinen raamatunsuomennos, jonka tavaksi, tämä merkitsisi huomattavaa muutosta
17063: ensimmäiset Uuden testamentin näytteet saate- hankkeen luonteessa.
17064: taan julkisuuteen lokakuun alussa, on Kalevalan Yhteistyössä nimitoimiston kanssa komitea
17065: juhlavuoden valmistelujen ja Snellmanin teosten suorittaa yleisen nimistönhuollon kannalta mer-
17066: uuden laitoksen ohella ajankohtaisia suuria kult- kittävää Raamatun nimistön oikeinkirjoituksen
17067: tuurihankkeita. Raamatunsuomennoksen merki- ja taivutuksen tarkistustyiitä. Euroopan alueella
17068: tys ei rajoitu ainoastaan evankelis-luterilaisen on tällä hetkellä käynnissä 25 raamatunkäännös-
17069: kirkon puitteisiin vaan ulottaa vaikutuksensa hanketta.
17070: maamme kaikkien uskonnollisten yhteisöjen elä- Edellä sanottuun viitaten kunnioittavasti ehdo-
17071: mään. tamme,
17072: Suomen valtio on vuosina 1976-83 antanut
17073: työlle määrärahan, tänä vuonna 100 000 mk. että Edu.rkunta ottaisi 1/altion ~·uoden
17074: Valmistuessaan vuosikymmenen lopulla raama- 1984 tulo- ja menoan•ioon momentille
17075: tunsuomennos on eri tahojen vapaassa käytössä 29.02.51 200 000 markan määrå·rahan
17076: oleva teos. Mikäli käännöshanke tulisi tässä raamatunsuomennostyiitå. t•arten.
17077: vaiheessa kokonaan luterilaisen kirkon kustannet-
17078:
17079: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta !983
17080:
17081: Aimo Ajo Tapio Holvitie Markus Aaltonen
17082: Mauno Manninen Heikki Kokko Helge Saarikoski
17083: 1983 vp. 429
17084:
17085: Raha-asia-aloite n :o 389
17086:
17087:
17088:
17089:
17090: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Karjalahden teollisuusalueen Ja
17091: Perämerentien välisiin liikennejärjestelyihin Kemissä
17092:
17093:
17094:
17095: Eduskunnalle
17096:
17097: Kemin kaupunki on eslttanyt tie- ja vesi- on välttämätöntä, jotta turvatta1sun kaupungin
17098: rakennushallitukselle, että liittymäsuunnitelman työpaikkakehitys sekä saataisiin sinne sijoittu-
17099: teko Karjalahden teollisuusalueen eteläosasta maan uusia yrityksiä.
17100: Perämerentielle käynnistetään. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti,
17101: Kemin kaupungin eteläosassa sijaitseva Karja-
17102: lahden teollisuusalue on liikenteellisesti pussin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17103: peräaluetta ja liikenneongelmat edelleen pahene- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17104: vat sitä mukaa kuin aluetta rakennetaan. Liikenne- markkaa Karjalahden teollisuusalueen ja
17105: ongelmista kärsivät erityisesti alueelle sijoittuneet Perämerentien välisen liikennejärjestelyn
17106: yritykset, joiden palveluksessa on 300-400 työn- suunnitteluun ja töiden alottamiseen.
17107: tekijää. Tiehankkeen pikainen käynnistäminen
17108:
17109: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983
17110:
17111: Aimo Ajo
17112: 430 1983 vp.
17113:
17114: Raha-asia-aloite n:o 390
17115:
17116:
17117:
17118:
17119: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin työllisyyden tukemi-
17120: seen
17121:
17122:
17123: Eduskunnalle
17124:
17125: Lapin läänin työllisyyskehityksen ennakoidaan päätettäväksi ennen toteutusta.
17126: muodostuvan varsin synkäksi ilman erityistoimen- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
17127: piteitä. Tämän vuoksi tulo- ja menoarvioon tulisi
17128: ottaa määräraha työllisyyttä edistävien projekti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17129: luontoisten toimenpiteiden rahoittamiseen. Näi- 1984 tulo- ja menoan·ioon 5 000 000
17130: den määrärahojen käyttöä suunnittelemaan ja markkaa projektiluontoisten toimenpitei-
17131: valvomaan tulisi asettaa erityinen toimikunta, den rahoittamiseen Lapin läänin tyå"llisyy-
17132: jonka ehdotukset tulisi viedä valtioneuvoston den turvaamiseksi.
17133:
17134: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
17135:
17136: Aimo Ajo
17137: 1983 vp. 431
17138:
17139: Raha-asia-aloite n:o 391
17140:
17141:
17142:
17143:
17144: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Sibelius-Akatemialle
17145: osa päivätoimisen harjoitusorkesterin palkkaamiseksi
17146:
17147:
17148: Eduskunnalle
17149:
17150: Sibelius-Akatemian koulutusta, erityisesti oop- vaa työyhteyttä ammattitason orkesterisoittajiin.
17151: pera- ja kapellimestarikoulutusta on pitkään Ammattilaispohjalla toimivan tai jopa useamman
17152: haitannut "harjoitusvälineen", vakinaisesti käy- tällaisen orkesterin käyttö kapellimestarikoulutuk-
17153: tettävissä olevan orkesterin puuttuminen. Tätä sessa on kansainvälinen, useissa ulkomaisissa
17154: puutetta ovat paikanneet opiskelijaorkesterit. musiikkikorkeakouluissa noudatettu käytäntö.
17155: Orkesterisoittajienkin koulutuksen muututtua ku- Solistisen koulutuksen kannalta on erittäin
17156: luvalla vuosikymmenellä tutkinnonuudistuksen tärkeätä, että opiskelijat voivat saada kokemusta
17157: perusteella entistä vaativammaksi ja monipuoli- työskentelystä orkesterin kanssa. Sibelius-Akate-
17158: semmaksi sekä Sibelius-Akatemian koulutustehtä- mian nykyisillä voimavaroilla orkesterisolistiesiin-
17159: vien samanaikaisesti laajennuttua koulutusta ei tymisiä voidaan järjestää satunnaisesti ja vain
17160: voida enää rakentaa opiskelijaorkesterien varaan. murto-osalle solistikoulutuksen opiskelijoista.
17161: Sibelius-Akatemia on valtion kuluvan vuoden Ammattitasoisella, vakinaisesti käytössä ole-
17162: tulo- ja menoarvion nojalla perustanut 1.9.1983 valla orkesterilla olisi runsaasti käyttöä myös
17163: alkaen musiikkidramaattisen opetus teatterin. Ope- orkesterisoittaja- ja säveltäjäkoulutuksessa.
17164: tusteatterissa on tarkoitus harjoituttaa ja esittää Sibelius-Akatemiassa laadittujen selvitysten mu-
17165: lähivuosina vuosittain keskimäärin kuusi ooppera- kaan musiikkidramaattisessa opetusteatterissa ja
17166: ja muuta musiikkiteatteriteosta. Opetusteatterille muussa koulutuksessa tarvittavan orkesterin lähi-
17167: hankitut ja tänä vuonna varta vasten kunnostetut vuosien vähimmäiskokoonpano on 12 soittajaa
17168: tilat sekä kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion (jousikvintetti + puhallinsekstetti + lyömäsoitta-
17169: määrärahalla hankitut teatteritekniset välineet ja). Lähivuosina tultaisiin toimeen osapäivätoimi-
17170: antaisivat mahdollisuuden useampiinkin esityk- sella, 30 tuntia viikossa tuntipalkalla saittavalla
17171: siin. Riittävän koulutuksellisen hyödyn saaminen orkesterilla. Sitä voitaisiin tarpeen ja mahdolli-
17172: musiikkiteatterikoulutuksen kustakin harjoitus- suuksien mukaan täydentää opiskelijasoittajilla.
17173: teoksesta edellyttää kokemuksen ja kansainvälisen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17174: käytännön mukaan vähintään noin 15 esityskertaa.
17175: Näin syntyvän esityskertamäärän läpivieminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17176: opiskelijaorkesterivoimin on täysin mahdotonta. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
17177: Ka peilimestariopiskelijoiden orkesterinjohto- 29.36.01 (Sibelius-Akatemian palkkauk-
17178: koulutusta on saatujen kokemusten perusteella set) lisäyksenä 575 000 markkaa 12 soit-
17179: mahdotonta asianmukaisesti rakentaa tilapäiseen, tajasta koostuvan, osapäivätoimisen ja
17180: opiskelijoista koottuien yhtyeiden varaan. Tehokas tuntipaikkaisen harjoitusorkesterin palk-
17181: opetustapahtuma edellyttää säännöllisesti toistu- kaamiseksi.
17182:
17183: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
17184:
17185: Pirjo Ala-Kapee Elsi Hetemäki-Olander Georg C. Ehrnrooth
17186: Pentti Lahti-Nuuttila Katri-Helena Eskelinen Heli Astala
17187: Kalevi Kivistö Eva-Riitta Siitonen Kaisa Raatikainen
17188: 432 1983 vp.
17189:
17190: Raha-asia-aloite n:o 392
17191:
17192:
17193:
17194:
17195: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Sibelius-Akatemialle
17196: kolmen työsuhteisen toimihenkilön palkkaamiseksi musiikki-
17197: dramaattiseen opetusteatteriin
17198:
17199:
17200: Eduskunnalle
17201:
17202: Sibelius-Akatemia on perustanut 1.9.1983 al- hoidossa välttämättömän avustavan henkilöstön
17203: kaen musiikkidramaattisen opetusteatterin. Pää- palkkaamiseksi musiikkidramaattiseen opetus-
17204: tös perustuu valtion kuluvan vuoden tulo- ja teatteriin. Tällaisia määrärahoja ei sisälly myös-
17205: menoarvioon. Tähän asti erityistä musiikkiteat- kään hallituksen esitykseen valtion tulo- ja meno-
17206: terikoulutusta on järjestetty vain oopperan alalla arvioksi vuodelle 1984. Ilman teknistä ja hallin-
17207: ja silläkin varsin puutteellisissa olosuhteissa ilman nollista henkilöstöä ei opetusteatteri kuten ei
17208: vakinaisia tiloja. mikään muukaan teatteri voi toimia.
17209: Uudessa opetusteatterissa on tarkoitus antaa Sibelius-Akatemian lähivuosien tarkoituksena
17210: perus-, täydennys- ja jatkokoulutusta niin ooppe- on harjoituttaa ja esittää opetusteatterissa vuosit-
17211: ran kuin muunkin erimuotoisen musiikkiteatterin tain keskimäärin kuusi musiikkiteatteriteosta.
17212: alueella. Koulutustavoitteiden kannalta on ensi- Tilojen puolesta olisi mahdollisuus useampiinkin
17213: arvoisen tärkeätä, että opiskelijat saavat esiinty- teoksiin. Kuluvalla syyslukuvuodella opetusteat-
17214: miskokemusta. Opetuksessa harjoitetta via teoksia terissa toteutetaan tilapäisjärjestelyin vain yksi
17215: on voitava esittää yleisölle samaan tapaan kuin teos.
17216: ammattioopperassa ja -teatterissa. Musiikkidra- Jotta opetusteatterissa voidaan ylipäänsä jär-
17217: maattisen opetusteatterin tehtävänä on myös jestää Sibelius-Akatemian opetussuunnitelmien
17218: erilaisin kokeiluin kehittää musiikkiteatteria ja mukaista säännöllistä opetusta ja siihen kuuluvia
17219: näyttämömusiikkia. Opetusteatteri on kaikkien julkisia teatteriesityksiä, tarvitaan välttämättä
17220: taidekorkeakoulujen yhteistyöyksikkö. Siellä an- vähintään kolmen toimihenkilön perusmiehitys.
17221: nettavaan koulutukseen osallistuu Sibelius-Akate- Nämä toimihenkilöt ovat intendentti (A 20), jär-
17222: mian opiskelijoiden lisäksi teatterikorkeakoulun jestäjä-vahtimestari (A 12) sekä valojen ja tehos-
17223: ja taideteollisen korkeakoulun opiskelijoita. teiden hoitaja (A 12). Ilman näitä toimihenkilöitä
17224: Valtio on vuokrannut musiikkidramaattiselle opetusteatteria varten erityisesti kunnostettuja ti-
17225: opetusteatterille 730 m 2 :n tilat Helsingin keskus- loja ja hankittuja välineitä ei saada edes puolinai-
17226: tasta Meritullinkatu 33:sta (entisestä Kulma- seen, saati jatkuvaan käyttöön.
17227: koulusta). Tilat on tänä vuonna korjattu hyvään lntendentin tehtävänä on laatia opetusteatterin
17228: kuntoon. Valtion kuluvan vuoden tulo- ja meno- työjärjestys niin harjoitusten ja muiden teatteri-
17229: arviossa myönnetyin määrärahoin opetusteatte- opintojen kuin esitystenkin osalta, huolehtia ope-
17230: riin on hankittu asianmukainen kalusto ja hyvä- tusteatterin ja sen esitysten hankinnoista, hoitaa
17231: tasoinen teatteritekninen välineistö. Opetusteat- opetusteatterissa soittavaa orkesteria koskevat
17232: terin pysyvässä käytössä on kaksi flyygeliä. Muun- asiat, toimia taidekorkeakoulujen yhdyshenkilönä
17233: neltava katsomo käsittää enimmillään 236 paik- opetusteatteria koskevissa asioissa, hoitaa opetus-
17234: kaa. Teatterisalin lisäksi opetusteatterissa on iso teatterin tiedotustoimintaa, toimia opetusteatterin
17235: harjoitushuone. teknisen ja tilapäisen henkilöstön esimiehenä,
17236: Hankitut tilat, välineet ja kalusto antavat erin- esitellä opetusteatteria koskevat asiat Sibelius-
17237: omaiset puitteet musiikkiteatterikoulutukselle. Akatemian hallintoelimissä sekä hoitaa opetus-
17238: Opetusteatterissa voidaan harjoittaa yhtä aikaa teatterin käytännön hallintotehtävät.- Järjestäjä-
17239: kahta teosta. Sibelius-Akatemialle ei ole kuiten- vahtimestarin tehtävänä on toimia opetusteatterin
17240: kaan toistaiseksi osoitettu lainkaan varoja opetuk- näyttämöjärjestäjänä ja vahtimestarina sekä )mo-
17241: sessa ja esityksissä sekä teatterin ja sen tilojen lehtia opetusteatterin kalustosta. Opetusteatteri
17242: 1983 vp. - RA n:o 392 433
17243:
17244:
17245: sijaitsee niin kaukana Sibelius-Akatemian muista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17246: tiloista, että oma vahtimestari on välttämätön. 1984 tulo- ja menoarvioon momentiUe
17247: -Valojen ja tehosteiden hoitaja huolehtii valojen 29.36.01 (Sibelius-Akatemian palkkaukset)
17248: sekä ääni- ja muiden tehosteiden käytöstä ja lisiiyksenä 195 000 markkaa intendentin,
17249: huollosta sekä avustaa järjestäjä-vahtimestaria järjestäjä-vahtimestarin sekä valojen ja
17250: nayttämöjärjestäjän tehtävissä. tehosteiden hoitajan palkkaamiseksi mu-
17251: Edellä olevan perusteella ehdotamme, siikkidramaattiseen opetusteatteriin työ-
17252: suhteisina 1.1.1984 alkaen.
17253:
17254: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
17255:
17256: Pirjo Ala-Kapee Elsi Hetemäki-Olander Eva-Riitta Siitonen
17257: Pentti Lahti-Nuuttila Katri-Helena Eskelinen Georg C. Ehrnrooth
17258: Kalevi Kivistö Heli Astala Kaisa Raatikainen
17259:
17260:
17261:
17262:
17263: 55 0883005893
17264: 434 1983 vp.
17265:
17266: Raha-asia-aloite n:o 393
17267:
17268:
17269:
17270:
17271: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman merenkulku-
17272: oppilaitoksen lisärakennuksen suunnitteluun
17273:
17274:
17275:
17276: Eduskunnalle
17277:
17278: Hallitus esittää valtion vuoden 1984 tulo- ja tavoitteita, jotka Turun ja Porin lääninhallitus on
17279: menoarviossa merenkulkuoppilaitosten rakenta- jakanut oppilaitoksille, voida toteuttaa suunni-
17280: miseen 6 600 000 markkaa, joka ehdotetaan käy- teltuina Rauman merenkulkuoppilaitoksessa. Tu-
17281: tettäväksi Kotkan ja Helsingin merenkulkuoppi- levaisuutta silmällä pitäen tämä vaikuttaa myös
17282: laitosten lisärakentamiseen. opetukseen ja oppimisen laadullista tasoa heiken-
17283: Rauman merenkulkuoppilaitos on esittänyt tavasu, koska opetuksellisesti välttämättömät
17284: hyötyalaltaan 962 m 2 :n suuruista lisärakentamista laitehankinnat lykkäytynevät rakennushankkeen
17285: pääasiassa työnopetus- ja harjoittelutiloiksi. Sa- toteuttamiseen asti. Tämän suuntainen kehitys ei
17286: malla jo käytössä olevia opetustiloja korjataan voi olla vaarantamatta merenkulun turvallisuutta,
17287: 402 m 2 • Näiden hankkeiden yhteinen kustannus- kun arkitodellisuuden ja teknisen opetusvälineis-
17288: arvio vuoden 1983 hintatason mukaan on 6,128 tön välinen kuilu kasvaa. Erityisen huolestuttavaa
17289: miljoonaa markkaa, ja se jakaantuu siten, että kehitys on lisääntyvän automarisoinnin vuoksi,
17290: lisärakennuksen osuus on 5,118 miljoonaa ja kor- koska tällöin pieneneviltä miehistöiltä odotetaan
17291: jauksen osuus 1,010 miljoonaa markkaa. yhä monipuolisempaa osaamista, eikä tämän
17292: Lisärakennushanketta on toistuvasti esitetty opettaminen ole mahdollista ilman ajanmukaisia
17293: 1970-luvulta alkaen, mutta se on aina lykkäytynyt. tiloja ja laitteita.
17294: Tällä hetkellä aloittaminen lienee hallinnon alan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17295: keskipitkän aikavälin suunnitelmissa merkitty
17296: vuodelle 1985. että Edu.rkunta ottaiJi valtion t•uoden
17297: Suunnittelun aloittamisen lykkäytyminen vuo- 19R4 tulo- ja menoan·iorm momentille
17298: teen 1985 vaikuttaa siten, että lisärakennus ei 29.7 4.7 4 li.riiykJenä 500 000 markkaa kä)'-
17299: valmistu vuonna 1985 ja 1986, jolloin merenkulun tettiiväkJi Rauman merenkulkuoppiiaitok-
17300: sekä ruokahuollon ja ravintola-alan peruslinja .ren li.riirakennuk.ren ja korjaukJen .ruzm-
17301: perustetaan. Käytännössä tämä merkitsee sitä, nitteluun.
17302: ettei valtioneuvoston vahvistamia määrällisiä
17303:
17304: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
17305:
17306: Pirjo Ala-Kapee Antti Kalliomäki
17307: Mikko Elo Timo Roos
17308: Liisa Jaakonsaari
17309: 1983 vp. 435
17310:
17311: Raha-asia-aloite n:o 394
17312:
17313:
17314:
17315:
17316: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta "Kansalaisten rauhan-
17317: käsitykset" -tutkimusprojektia varten
17318:
17319:
17320: Eduskunnalle
17321:
17322: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksella, joka perustamista edeltäneessä komiteamietinnössä
17323: perustettiin vuonna 1970 (L 45j70), on siitä anne- edellytettiin.
17324: tun asetuksen mukaan (A 571/70) neljä perus- Laitoksen tulo- ja menoarviota tarkasteltaessa
17325: tehtävää: kiinnittyy huomio siihen, että siinä ei ole osoitettu
17326: määrärahoja primäärin tutkimusaineiston hankin-
17327: 1) toimeenpanna tieteellisiä tutkimuksia ja
17328: selvityksiä sellaisilla aloilla, jotka liittyvät rauhan taan. Tämä ei luonnollisestikaan ole ongelmallista,
17329: säilyttämiseen ja turvaamiseen sekä erityisesti mikäli koko tutkimustoiminta perustuu olemassa
17330: kansainvälisten ja kansallisten ristiriitojen pois- olevan aineiston ja kirjallisuuden sekä tilasto-
17331: tamiseen, ratkaisemiseen ja säätelyyn; aineiston varaan. Mielestämme Rauhan- ja
17332: konfliktintutkimuslaitoksella tulisi kuitenkin olla
17333: 2) harjoittaa rauhan- ja konfliktintutkimukseen edellytykset myös primääriaineiston hankkimi-
17334: liittyvää julkaisutoimintaa; seen esim. haastattelu- tai kyselytutkimuksin.
17335: 3) avustaa korkeakouluja, tieteellisiä ja muita Maassamme ei ole kymmeneen vuoteen tehty
17336: laitoksia sekä yksityisiä tutkijoita alaansa liittyvissä laajamittaista tutkimusta kansalaisten rauhan-
17337: kysymyksissä ja opetuksessa, muun muassa järjes- poliittisten käsitysten s.tsällöstä. Tätä aihepiiriä
17338: tämällä kursseja määrärahojensa puitteissa; sekä selvittelevä projekti voisi olla moneltakin kannalta
17339: perusteltu: se selvittelisi yleisen mielipiteen
17340: 4) harjoittaa kansainvälistä yhteistyötä muiden
17341: kehittymistä sotaan ja rauhaan liittyvissä kysy-
17342: maiden vastaavien laitosten kanssa sekä edistää
17343: myksissä, suhtautumista Suomen ulkopolitiikan
17344: muutoin kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä kannalta keskeisiin rauhanpoliittisiin kysymyk-
17345: toimialallaan.
17346: siin, valmiuksia ja esteitä osallistua rauhantyöhön
17347: Mainituista tehtävistä selvästikin keskeisin on jne. Paitsi että näin voitaisiin saada vertailu-
17348: tutkimus, jolle muista tehtävistä selviytyminen kelpoista aineistoa yli kymmenen vuotta sitten
17349: perustuu. Tähänastisessa tutkimuksessaan laitok- toteutetun UNESCOn projektin aineiston kanssa,
17350: sen tutkijat ovat keskittyneet erityisesti kilpa- voitaisiin mm. tutkia, miten uuden rauhanliikkeen
17351: varustelun ja aseidenriisunnan, kehityskysymys- kasvu ja laajeneminen kaikki yhteiskuntapiirit
17352: ten, turvallisuuspolitiikan ja rauhankasvatuksen kattavaksi ilmiöksi heijastuu ihmisten asenteissa
17353: tutkimukseen. Huolimatta siitä, että laitoksen ja käyttäytymisessä.
17354: tutkijaresurssit eivät ole kasvaneet riittävästi ja Toimintansa alkuvuosina Rauhan- ja konfliktin-
17355: laadittujen suunnitelmien mukaisesti, voi laitok- tutkimuslaitoksella on ollut erillinen tietokone-
17356: sen katsoa onnistunf'en varsin hyvin tehtävässään. määräraha, mutta ilmeisesti siitä johtuen, ettei
17357: Laitos on ollut monipuolisessa ja hyödyllisessä mainitunlaisia projekteja ole vuosikausiin ollut,
17358: yhteistyössä eri viranomaisten, erityisesti ulko- on myös ko. määräraha poistettu. Toisaalt;; tar-
17359: asiainministeriön ja opetusministeriön, kanssa, koittamassamme projektissa ei pelkkä tietokone-
17360: samalla kun se on opetus- ja tiedotustoiminnallaan määräraha riittäisikään, koska huomattava osa
17361: vaikuttanut yleisen mielipiteen kehitykseen toimi- kustannuksista koituisi juuri aineiston keräämi-
17362: alaansa liittyvissä kysymyksissä, kuten jo laitoksen sestä.
17363: 436 1983 vp. - RA n:o 394
17364:
17365: Edellä olevan perusteella ehdotamme, de!!e momentt!!c 60 ()()() tlhlrkkaa oroitet-
17366: taz·ak.ri l?.auba ll- ja krmfliktintutkimtt.rl<~i
17367: että Edu.rkunta ottai.ri t·altion vuoden tok.relle "K<~nr<~l<~irten nwb<~nk,iritrkrct"
17368: 1984 tulo- ja menoan•ioon !ttt•un 29.87 uu- -tutkinlltrpmjekti" t'drten.
17369: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
17370:
17371: Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila Ulla-Leena Alppi
17372: Reijo Lindroos Riitta Järvisalo-Kanerva Maija Rajantie
17373: Kaj Bärlund Markus Aaltonen Kalevi Kivistö
17374: Tarja Halonen Lea Savolainen Timo Kietäväinen
17375: Helena Pesola Ben Zyskowicz Heikki Järvenpää
17376: Ole Wasz-Höckert Tytti Isohookana-Asunmaa Liisa Jaakonsaari
17377: Erkki Moisander Jouko Skinnari Paula Eenilä
17378: Antti Kalliomäki Tuulikki Hämäläinen Pertti Paasio
17379: Juhani Surakka Mikko Rönnholm Pekka Leppänen
17380: Timo Laaksonen Vappu Säilynoja Tuula Paavilainen
17381: Sinikka Hurskainen Marjatta Stenius-Kaukonen Liisa Kulhia
17382: Vieno Eklund Tuulikki Petäjäniemi Mikko Kuoppa
17383: Irma Rosnell Osmo Vepsäläinen Kerttu Törnqvist
17384: Marja-Liisa Tykkyläinen Jussi Ranta Kari Rajamäki
17385: Jorma Rantanen Sten Söderström Timo Roos
17386: Kaisa Raatikainen Martti Lähdesmäki Anna-Liisa Piipari
17387: Sakari Knuuttila Matti Kuusio Pekka Myllyniemi
17388: Mats Nyby Arja Alho Paavo Lipponen
17389: Peter Muurman Reino Paasilinna Marja-Liisa Salminen
17390: Pirkko Turpeinen Pertti Hietala Esko Helle
17391: Matti Kautto Seppo Toiviainen Lauha Männistö
17392: Arvo Kemppainen Heli Astala Matti Louekoski
17393: Kalle Könkkölä Ville Komsi Gunnar Jansson
17394: Risto Ahonen
17395: 1983 vp. 437
17396:
17397: Raha-asia-aloite n:o 395
17398:
17399:
17400:
17401:
17402: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Teatteri-
17403: sunnuntai -tapahtuman tukemiseen
17404:
17405:
17406:
17407: Eduskunnalle
17408:
17409: Työväen Teatterisunnuntaita, valtakunnallista teatteritoimintaa tunnetuksi, saada suuri yleisö
17410: harrastajateatteritapahtumaa vietetään maassam- tietoiseksi ja entistä aktiivisemmin osallistumaan
17411: me ensimmäisen kerran 20.11.1983. Päivän aikana harrastajateatteritoimintaan sekä yleensä koulut-
17412: kerrotaan monimuotoisin tapahtumin työväestön taa ja tiedottaa teatteri- ja erityisesti harrastaja-
17413: rikkaasta teatteriperinteestä ja sen elävästä nyky- teatterialan kysymyksistä. Yksi keskeinen tavoite
17414: päivästä. Tapahtuma tullaan järjestämään vuosit- on vielä tehdä kullakin paikkakunnalla sen omaa
17415: tain marraskuun kolmantena sunnuntaina, ja teatteria tunnetuksi ja opettaa asukkaita käymään
17416: siihen osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan omassa teatterissaan.
17417: kaikki Työväen Näyttämöiden Liiton TNL:n 160 Edelliseen viitaten ehdotamme,
17418: jäsennäyttämöä eri puolilla Suomea.
17419: Työväen Teatterisunnuntain ohjelmaan kuuluu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17420: näyttämökohtaisia keskusteluja, perinteisiä ilta- 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
17421: mia, esiintymisiä työpaikoilla, avointen ovien kaa valtakunnallisen Työväen Teatteri-
17422: päiviä teattereissa, avoimia harjoituksia ja tieten- sunnuntai -tapahtuman koulutus-, tiedotus-
17423: kin esityksiä. Tarkoituksena on tehdä harrastaja- ja valistustoimintaa varten.
17424:
17425: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
17426:
17427: Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen Kari Rajamäki
17428: Liisa Jaakonsaari Jc;>Uko Skinnari Heli Astala
17429: Timo Roos
17430: 438 1983 vp.
17431:
17432: Raha-asia-aloite n:o 396
17433:
17434:
17435:
17436:
17437: Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien kulut-
17438: tajaneuvojien palkkaamiseen kuntiin
17439:
17440:
17441:
17442: Eduskunnalle
17443:
17444: Kunnallinen kuluttajaneuvonta on keskeinen ongelmia. Suurimmissa kaupungeissa kuluttaja-
17445: osa oikeussuojakoneistoa, jota on kehitetty kulut- neuvojat työskentelevät kohtuuttamassa työpai-
17446: tajansuojalakien voimaantulon jälkeen kuluttajan neessa. Niihin olisi välttämättä saatava useampi
17447: aseman ja oikeusturvan parantamiseksi. Kunnal- kuin yksi neuvoja. Koko maan tilannetta tarkas-
17448: listen kuluttajaneuvojien määrää on kuitenkin teltaessa on silmäänpistävää, että vain runsas
17449: lisätty huomattavasti hitaammin, kuin alkuperäi- puolet kansalaisista voi käyttää hyväkseen pai-
17450: set suunnitelmat edellyttivät. kallisen kuluttajaneuvojan palveluksia. Monilla
17451: Selvitysten mukaan 90 prosenttia yksittäisistä paikkakunnilla kuluttajaneuvojan toimialueet ovat
17452: kuluttajariidoista ratkeaa osapuolten välisissä kohtuuttoman laajoja. Tilanne on ristiriidassa
17453: neuvotteluissa, kun kuluttajaneuvoja antaa asian- kuluttajansuojalakien ja kansalaisten tasa-arvoi-
17454: tuntevaa apua. Jos kuluttajaneuvojia olisi riittä- suuden periaatteen kanssa.
17455: västi, riita-asiat voitaisiin ratkaista nykyistä pa- Kunnallinen kuluttajaneuvonta on osoittautu-
17456: remmin paikan päällä ja Helsingissä toimivan nut keskeiseksi ja tehokkaaksi osaksi kuluttajaa
17457: kuluttajavalituslautakunnan ruuhkat helpottuisi- suojaavassa oikeussuojakoneistossa ja myös valis-
17458: vat. Kuluttajansuojalakien tarkoitus ei ole tuoda tus- ja neuvontatyössä. Siten on perusteltua, että
17459: jokaista riita-asiaa Helsinkiin ratkaistavaksi. Vali- kuluttajaneuvojien virkoja vo1ta1sun perustaa
17460: tusruuhkien estämisessä ja kuluttajan oikeustur- vuoden 1984 kuluessa enemmän kuin tulo- ja
17461: van parantamisessa juuri kuluttajaneuvojat ovat menoarvioesityksessä esitetyt kaksi uutta virkaa.
17462: avainasemassa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17463: Vuoden 1984 valtion tulo- ja menoarvioesi-
17464: tyksessä on esitetty vain kahden uuden kunnalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17465: sen kuluttajaneuvojan viran perustamista. Esityk- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
17466: sen mukaan maassamme toimisi 48 pää- ja sivu- 32.31.31 lisäyksenä 500 000 markan mää-
17467: toimista kunnallista kuluttajaneuvojaa. Kunnilla rärahan kuuden uuden kunnallisen kulut-
17468: on valmiutta ja halua perustaa kuluttajaneuvojan tajaneuvojan palkkaamiseksi kuntiin tulo-
17469: virkoja suunnitelmien mukaisesti, ja nämä suun- ja menoarvioesityksessä esitettyjen kah-
17470: nitelmat edellyttäisivät useampaa kuin kahta den uuden viran lisäksi.
17471: uutta virkaa. Voimavarojen puute on aiheuttanut
17472:
17473: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
17474:
17475: Pirjo Ala-Kapee Sirkka-Liisa Anttila Marja-Liisa Tykkyläinen
17476: Heli Astala Kerttu Törnqvist
17477: 1983 vp. 439
17478:
17479: Raha-asia-aloite n:o 397
17480:
17481:
17482:
17483:
17484: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta elinkeinoasiamiesten
17485: palkkaamiseen eräisiin Uudenmaan kuntiin
17486:
17487:
17488: Eduskunnalle
17489:
17490: Etelä-Suomessa kuntien elinkeinopolitiikan ak-
17491: tivoituminen on vasta alullaan. Kunnan elinkeino- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17492: politiikalla on kuitenkin erittäin suuri merkitys 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
17493: kunnan kehitykselle. Valtion tukea tulisi saada 32.50.30 lisäyksenä 2 000 000 markkaa ja
17494: Uudenmaan erityisalueiden ja suurissa vaikeuk- että täffå· tuettaisiin Uudenmaan erityis-
17495: sissa olevien kuntien elinkeinoasiamiesten palk- alueiden Karkkilan ja Pohjan sekä Art-
17496: kaukseen. järven, Myrskyiän ja Pukkilan elinkeino-
17497: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, asiamiesten palkkausta.
17498:
17499: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
17500:
17501: Pirjo Ala-Kapee Helvi Koskinen Saara-Maria Paakkinen
17502: 440 1983 vp.
17503:
17504: Raha-asia-aloite n:o 398
17505:
17506:
17507:
17508:
17509: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammaliiton
17510: tutkimus- ja kokeilutoiminnan tukemiseen
17511:
17512:
17513: Eduskunnalle
17514:
17515: Maamme kehitysvammahuollossa on vuodesta hoittamiseen.
17516: 1978 lähtien ollut mahdollista suorittaa valtion- Kehitysvammahuollon ja erityishuollon kehit-
17517: korvausta valtakunnalliseen tutkimus-, kokeilu- ja tämisen painopiste on siirtymässä huollon sisällön
17518: muuhun kehittämistoimintaan kehitysvammalain laadulliseen kehittämiseen. Tämä merkitsee entis-
17519: 16 §:n (laki 519/77) nojalla. Tämän lain nojalla tä selkeämmin tarvetta sekä kentän kokemusten
17520: valtion tulo- ja menoarvioissa on vuodesta 1978 kokoamiseen ja jäsentämiseen että tavoitteellis-
17521: lähtien ollut varattuna tarkoitukseen määräraha ten, kehitysvammahuollon käytäntöä palvelevien
17522: (momentti 33.47.53). kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Näiden
17523: Valtion tulo- ja menoarvioesityksissä on otettu suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyössä sosiaali-
17524: vuosittain huomioon kohtuullisessa määrin kus- hallituksen, lääninhallitusten ja erityishuolto-
17525: tannustason nousu. Tämän lisäksi on eduskunta piirien kanssa on ollut Kehitysvammaliiton valta-
17526: jo kahtena vuonna peräkkäin hyväksynyt mo- kunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön tehtä-
17527: mentille lisäyksenä ehdollisen määrärahan, joka vänä.
17528: vuonna 1982 myönnettiin 200 000 markan suurui- Yksikön toimesta on kehitetty eri puolilla
17529: sena Kehitysvammaliitolle ja vuonna 1983 150 000 maata asumistarpeen arvioimismenetelmiä huol-
17530: markan suuruisena yleensä kehitysvammahuollon lon suunnitteluun ja käyttöön sekä erilaisia asu-
17531: tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaan. misen järjestämiseen liittyviä menettelyjä. Samoin
17532: Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityksessä on on selvitetty aikuisten kehitysvammaisten mah-
17533: momenttijakoa uusittu ja esityksessä on varattu dollisimman itsenäisen selviytymisen edellytyksiä
17534: varoja momentilla 33.33.51 (Valtionavustus yksi- ja erityisesti mahdollisuuksia sijoittua suojatöihin
17535: tyisten sosiaalihuollon palvelujen tuottajien käyt- tavallisiin työpaikkoihin. Kolmantena kokonai-
17536: tökustannuksiin) 750 000 markkaa valtionavustuk- suutena on ollut ns. päiväkoti- ja kouluintegraation
17537: siksi kehitysvammataio (519 /77) 16 §:n 3 momen- edellytysten selvittäminen. Neljäntenä kokonai-
17538: tin tarkoittamaan ja muuhun tutkimus-, kokeilu- suutena on aloitettu vaikeavammaisten, vaikeasti
17539: ja kehittämistoimintaan. kuntoutettavien, laitoksissa asuvien kuntoutus-
17540: Momentille varattu 750 000 markan määräraha menetelmien kehittely, kokeilu ja koulutus. Vuo-
17541: on vuoden 1983 lopulliseen tulo- ja menoarvion den 1983 aikana on käynnistetty myös lasten
17542: loppusummaan 792 000 markkaan verrattuna varhaiskuntoutuksen tilannekartoitus ja toimen-
17543: nimellisestikin pienentynyt. Kuitenkin Kehitys- pidevaihtoehtojen selvittäminen. Näillä hankkeil-
17544: vammaliitolle aiheutuneet kulut ovat kokonaisuu- la ja koko yksikön toiminnalla on tähdätty tuke-
17545: dessaan vuodesta 1978 lähtien olleet selvästi maan käytännön kehitysvammahuoltoa.
17546: valtionkorvausta suuremmat ja kentän välttä- Yksikön julkaisusarjassa on julkaistu tähän
17547: ,, mättömistä tarpeista johtuen kasvaneet. Vuosina mennessä 24 julkaisua, joita levitetään kehitys-
17548: 1979-1983 on Kehitysvammaliitto saanut val- vammahuollon käyttöön. Lisäksi yksikköön on
17549: tionkorvauksia yhteensä 1 293 283 markkaa ja koottu alan keskeinen tietopankki, josta vanhem-
17550: kulut ovat olleet (vuoden 1983 osalta arvioituna) mat, muut järjestöt, erityishuoltopiirit ja viran-
17551: noin 1 775 212 markkaa. Näin ollen Kehitys- omaiset ovat voineet saada tiedollista tukea. Vuot-
17552: vammaliitto on osallistunut merkittävästi, noin ta 1983 koskevassa valtakunnallisessa suunnitel-
17553: 100 000 markalla vuosittain, kehitysvammahuol- massa kehitysvammaisten erityishuollon järjes-
17554: lon kehittämisen, kokeilun ja tutkimuksen ra- tämisestä korostetaan myös tutkimus- ja kehit-
17555: 1983 vp. - RA n:o 398 441
17556:
17557:
17558: tämistoiminnan monipuolistamista ja laajenta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17559: mista. Uudessa sosiaalihuoltolaissa korostuvat nioittavasti,
17560: myös tutkimus ja kokeilu, samoin kuin valtio-
17561: neuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa suun- että Eduskunta ottaisi valtion 1/Uoden
17562: nitelmissa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
17563: järjestämisestä vuosina 1984-1988. 33.33.51 (Valtionavustus yksityisten sosi-
17564: Esitetty määräraha sisältää korvauksia käyttö- aalihuollon palvelujen tuottajien käyttö-
17565: menoihin. Henkilöstömenoja ei kasvateta, sillä kustannuksiin) 200 000 markan määrä-
17566: useimmat hankkeet toteutetaan määräaikaisina rahan käytettäväksi Kehitysvammaliiton
17567: projekteina kehitysvammahuollon yhteydessä. harjoittamaan valtakunnalliseen tutkimus-
17568: ja kokeilutoimintaan.
17569:
17570: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
17571:
17572: Pirjo Ala-Kapee Tuula Paavilainen Kari Rajamäki
17573: Mikko Rönnholm Sinikka Hurskainen Jussi Ranta
17574: Antti Kalliomäki Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen
17575: Tuulikki Hämäläinen Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos
17576: Maija Rajantie
17577:
17578:
17579:
17580:
17581: 56 0883005893
17582: 442 198_) vp.
17583:
17584: Raha-asia-aloite n:o )99
17585:
17586:
17587:
17588:
17589: Alaranta ym.: Miiiiriir,than osoittamisesta ylimii:iriiiseen opinro-
17590: tukeen lapsikorotuksen maksamiseksi kokonaisuudt:ss~!an opin-
17591: torahamuotoi~ena huolta ja 1is:inii
17592:
17593:
17594:
17595:
17596: Eduskunnalle
17597:
17598: Perheellisille opiskelijoille myiinneUiin opinto- perheellisten opiskelijoiden sosiaalistaloudellisia
17599: ruket:n korotusta nk. 11Ltoltajalisän muodossa ongelmia, mutta vähentäisi tämän väestiinosan
17600: hakijan huollettavina olevien alaikäisten lasten velkataakkaa ja kaventaisi eriarvoisuutta muihin
17601: perusteella. 1.7.1983 alkaen on opintorahamuotoi- kansalaisiin nähden.
17602: nen huoltajanlisä ollut opintovuodessa yhtä lasta Lasten hankkiminen ei millekään väestöryh-
17603: kohden 800 markkaa ja lainamuotoinen 1 800 mälle saisi Suomessa olla taloudellinen riski.
17604: markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17605: Lainan muodossa annettava tuki lasten elatuk- taen,
17606: seen on valtiossa, jonka sosiaaliturva on pitkälle
17607: kehittynyt, vaikeasti perusteltavissa. Toimeen- ett.i" Edu.rkunta ottai.ri valtion vuoden
17608: tulovaikeuksissa painiskelevat opiskelijat tekevät f<Ji-14 ,t!kdcll opilltor"b,I/JIIto!oi.rclld lum!-
17609: usein uhkarohkeita ratkaisuja Suomen syntyvyyttä t<~iali.r,i·JJJ
17610: kohentaessaan: opinnot viivästyvät, velkataakka ylimääräisekri opintotueksi lap.rikorotuk-
17611: kasvaa ja toisen vanhemmista on useissa tapauk- .ren mak.rami.rek.ri kokonai.ruude.r.raan 1. 7.
17612: sissa lähdettävä ansiotöihin. Opintotukilain mu- 19R4 alkaen opintorahamuotoi.rena huol-
17613: kaisen huoltajalisän maksaminen kokonaisuudes- !dJ;tlirJ/IJ
17614: saan opintorahan muodossa ei yksinään ratkaise
17615:
17616: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
17617:
17618: Juhani Alaranta Tytti Isobaokana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
17619: Timo Kietäväinen Liisa Jaakonsaari Pirkko Ikonen
17620: 1983 vp. 443
17621:
17622: Raha-asia-aloite n:o 400
17623:
17624:
17625:
17626:
17627: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanteleensoittajat ry:n
17628: toiminnan tukemiseen
17629:
17630:
17631: Eduskunnalle
17632:
17633: Suomalaiseen kulttuuriperinteeseen erottamat- määrä n. 600 edustanee kymmenettä osaa koko
17634: tomasti kuuluva kantele helkähtelee yhä yleisem- harrastajakunnasta, joka pyritään saamaan mah-
17635: min kodeissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Kante- dollisimman pian ja mahdollisimman kattavasti
17636: leensoitto ja siihen liittyvä harrastustoiminta on alan suoran tiedotustoiminnan piiriin.
17637: voimistunut, ja saanut uusia ulottuvuuksia. Perin- Parhaillaan Turussa pidettävään valtakunnalli-
17638: teisen musiikin ohella kantele soi tämän päivän seen kantelekonserttiin valmistautuva Suomen
17639: sävyin lähes kaiken musiikin alueilla, siinä olevan Kanteleensoittajat ry. pyytää vielä kerran saada
17640: suomalaisen soinnin ollessa kuitenkin ainut- kiittää eduskuntaa kuluvalle vuodelle saamastaan
17641: laatuinen. avustuksesta, jonka turvin monipuolinen toiminta
17642: Soiton jatkuvuutta on turvaamassa laajentunut on saatu vireästi käyntiin. Tuon päätöksen yksi-
17643: musiikkioppilaitosten määrä, mikä on huomioinut mielisyys lämmitti ja kertoi osaltaan eduskunnasta
17644: kanteleensoiton opetuksen, samoin kuin viisikie- löytyvästä kulttuurimyönteisyydestä.
17645: listen kanteleiden vihdoinkin voimistuva leviämi- Kalevalan juhlavuoden 1985 lähestyminen aset-
17646: nen koulujemme musiikinopetuksen yhdeksi väli- taa myös kanteleväelle suuret haasteet. Olemme
17647: kappaleeksi. Sibelius-Akatemiassakin kanteleen päättäneet järjestää tuolloin Suomen tähän asti
17648: asema on kohentunut, vaikka se ei vielä olekaan mittavimman valtakunnallisen kanteleensoitto-
17649: saavuttanut siellä solistisen soittimen asemaa. kilpailun Joensuussa, kalevalakesän valtakunnalli-
17650: Viime kesänä eri puolilla maatamme järjestetyt seen päätapahtumaan, Joensuun laulujuhliin liit-
17651: parikymmentä kanteleensoittoleiriä osoittavat tyen. Tämä kanteletapahtuma sävyttyy myös kan-
17652: osaltaan vilkkauden kasvavasta suunnasta. Har- sainvälisesti. Kalevalan juhlavuosi kohdistaa muu-
17653: ra.stuksen laajentumisen ongelmina ovat vielä tenkin erimuotoisin tapahtumin valtakunnallisen
17654: korkeatasoisten soittimien puute samoin kuin järjestön suuntaan odotuksia, joista selviämiseksi
17655: puute monipuolisesta nuottimateriaalista, joiden valmistelut ja muu toiminta on hoidettava tehok-
17656: puutteiden poistamiseksi parhaillaan työskennel- kaasti.
17657: lään vakavasti, laajamuotoisesti kantelesävellykset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17658: mukaan huomioiden. nioittaen,
17659: Suomen Kanteleensoittajat ry:n Kantele-lehti
17660: on ylläpitänyt alan tiedonvälitystä. Edellä mainitun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17661: 1977 perustetun valtakunnallisen järjestön koko 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17662: ajan kasvusuunnassa oleva tämänhetkinen jäsen- ZOO 000 markkaa Suomen Kanteleensoit-
17663: tajat ry:n toiminnan tukemiseen.
17664:
17665:
17666: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
17667:
17668: Juhani Alaranta Pentti Lahti-Nuuttila Boris Renlund
17669: 444 1983 vp.
17670:
17671: Raha-asia-aloite n:o 401
17672:
17673:
17674:
17675:
17676: Alho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kehitysyhteistyön
17677: suunnitteluun ja kehitysmaatutkimukseen
17678:
17679:
17680:
17681:
17682: Eduskunnalle
17683:
17684: Taloudellisten kehitysmaasuhteiden neuvottelu- Kehitystutkimuksen-erityisesti kehitysyhteis-
17685: kunnan (Talke) vuonna 1982 antaman suosituk- työmme pitkäaikaisten seuraamusten riippumat-
17686: sen mukaan tutkimuksella tulee olla merkittävä toman tutkimuksen - lisääminen on välttämätön
17687: osa Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan suunnit- edellytys kehitysyhteistyömme laadun parantami-
17688: telussa ja arvioinnissa. Taiken mukaan ulko- selle. Syvällinen kehitysmaan olojen ja käynnissä
17689: ministeriön pitäisi lisätä yhteistyötä korkea- olevien yhteiskunnallisten prosessien sekä kult-
17690: koulujen ja tutkimuslaitosten kanssa ja laajentaa tuurin tuntemus on ensisijaisen tärkeää kehitys-
17691: tutkimusten tilaamista niiltä. yhteistyötä suunniteltaessa.
17692: OECD-maat käyttävät keskimäärin 1,6 prosent- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17693: tia kehitysyhteistyömäärärahoistaan kehitystutki- taen,
17694: mukseen, Ruotsi peräti 2,8 prosenttia. Suomi sen
17695: sijaan on harjoittanut kehitysyhteistyötä kaksi että Eduskunta ottaisi ualtion t•uoden
17696: vuosikymmentä tekemättä käytännössä lainkaan 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
17697: kehitystutkimusta. Nykyäänkin kehitysmaatutki- 24.30.67 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
17698: mukseen Suomessa käytetyt varat ovat vain noin kehitysyhteistyön suunnitteluun ja kehitys-
17699: 0,1 prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoistam- tutkimukseen.
17700: me.
17701:
17702: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
17703:
17704: Arja Alho Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari
17705: Jussi Ranta Martti Lähdesmäki Aimo Ajo
17706: Timo Roos Sinikka Hurskainen Ville Komsi
17707: Kalle Könkkölä Impi Muroma Olavi Ronkainen
17708: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Per Stenbäck
17709: Elisabeth Rehn Håkan Malm Håkan Nordman
17710: Marjatta Stenius-Kaukonen Irma Rosnell Timo Laaksonen
17711: Pekka Leppänen Heli Astala Esko Helle
17712: Ensio Laine Kalevi Kivistö Lauha Männistö
17713: Vappu Säilynoja Sten Söderström Inger Hirvelä
17714: Mikko Kuoppa Sirpa Pietikäinen Erkki Moisander
17715: Heikki Järvenpää Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi
17716: Anna-Kaarina Louvo Pirjo Rusanen Ritva Laurila
17717: Riitta Uosukainen Eeva Turunen Liisa Hilpelä
17718: Jouni J. Särkijärvi Liisa Kulhia Timo Kietäväinen
17719: Esko Aho Tytti Isohookana-Asunmaa
17720: 1983 vp. 445
17721:
17722: Raha-asia-aloite n:o 402
17723:
17724:
17725:
17726:
17727: Alho: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopistolle ns. gradu-
17728: ohjaustoimintaa varten
17729:
17730:
17731: Eduskunnalle
17732:
17733: Helsingin yliopistossa ns. yhteisenä gradu- ilmaisemasta tarpeesta huolimatta ole suostunut
17734: ohjauksena vuonna 1976 alkanut tutkimuksen tie- turvaamaan nykyisenkaltaisen graduohjaustoi-
17735: teellisten toimintamenetelmien opetus ja tutkimus minnan resursseja vuoden 1983 loppua pidem-
17736: on osoittanut tarpeellisuutensa pro gradu -tutkiel- mälle. Eräänlaisena kriisiratkaisuna on ylioppilas-
17737: mien teon työprosessissa. Opetus on paneutunut kunta jopa tästä syystä joutunut esittämään omilla
17738: opiskelijan näkökulmaan: painopiste on ollut työn varoillaan rahoitetun lahjoitusviran perustamista
17739: käytännöllisissä vaiheissa ja tiedon käsitteen sekä yliopistoon.
17740: substanssin tieteellisessä erittelyssä siten, että Graduohjaustoiminnan järjestäminen ei kuiten-
17741: opiskelija oppisi tiedostamaan oikeat työmene- kaan ole ylioppilaskunnan ensisijainen velvolli-
17742: telmät ja omaksumaan tieteellisen ajattelutavan. suus, vaan mainitun tehtävän hoitamista on
17743: Yliopistosta valmistuu vuosittain noin tuhat kiistatta pidettävä yliopiston tehtävänä. Kun teh-
17744: pro gradu -tutkielmaa ja niiden määrä tullee tule- tävän toteuttaminen ei muuten näytä onnistuvan,
17745: vaisuudessa entisestään lisääntymään. Tieteellis- lienee amoa mahdollisuus esittää yliopistolle lisä-
17746: ten toimintamenetelmien opetus ja tutkimus on rahoitusta nimenomaan graduohjauksen hoitami-
17747: erittäin tärkeätä pyrittäessä ratkaisemaan niitä seen.
17748: ongelmia, joita tutkielmien tekoon on liittynyt. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
17749: Nämä ongelmat liittyvät oleellisesti yliopisto-
17750: opetuksen ja tieteenteon luonteeseen ja niinpä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17751: esimerkiksi opiskelijoita edustavan Helsingin yli- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
17752: opiston ylioppilaskunnan voimakas kanta on, että kan määrärahan Helsingin yliopistolle
17753: ns. graduohjaustoimintaa on jatkettava. Vastaa- käytettäväksi tieteellisten toimintamene-
17754: vasti kiinnostusta tätä toimintaa kohtaan on telmien opetukseen ja tutkimukseen eli ns.
17755: ilmennyt myös muissa maamme korkeakouluissa. graduohjaustoiminnan jatkamiseen.
17756: Helsingin yliopisto ei opiskelijoiden selvästi
17757:
17758: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
17759:
17760: Arja Alho
17761: 446 1983 vp.
17762:
17763: Raha-asia-aloite n:o 403
17764:
17765:
17766:
17767:
17768: Alho: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkakouluopiskelijoi-
17769: den ruokailutukeen
17770:
17771:
17772: Eduskunnalle
17773:
17774: Osana opiskelijoiden opintososiaalisten palve- jossa ruokailijamäärät ovat jatkuvasti kasvaneet,
17775: lujen kehittämistä aloitettiin syksyllä 1979 valtion ei ruokaJoille osoitettu valtion tulo- ja meno-
17776: varoilla korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tuke- arvioon sisällytetty määräraha ole täysin riittävä.
17777: minen yhdellä markalla/ateria. Tukea on nostettu Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
17778: asteittain siten, että se vuoden 1984 valtion tulo-
17779: ja menoarvioesityksessä on 3,50 markkaa/ ateria. ettå' Eduskunta ottaisi tJaltion vuoden
17780: Ruokailutuen merkitys on suuri opiskelijoiden 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
17781: toimeentulon kannalta ja lisäksi sen avulla voidaan 29.37.52 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
17782: ohjata opiskelijoita terveellisiin ruokailutottumuk- korkeakouluopiskelijoiden ruokailutuen
17783: siin. Ateriatuen lisäksi olisi kiinnitettävä erityistä nostamiseksi 4,50 mk/ateria/ta ja lisä-
17784: huomiota ruokaJoiden tila- ja laitekapasiteettiin tukena korkeakoulujen ulkopuolisi.rsa ti-
17785: sekä myöntää lisätukea korkeakoulujen ulkopuoli- loissa sijaitset•ien ruokaloiden erityis-
17786: sissa tiloissa sijaitsevien ruokaJoiden ylimääräisten kustannuksiin.
17787: ylläpitokustannusten kattamiseksi. Tilanteessa,
17788:
17789: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
17790:
17791: Arja Alho
17792: 1983 vp. 447
17793:
17794: Raha-asia-aloite n:o 404
17795:
17796:
17797:
17798:
17799: Alho: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen opiskelijoiden asumis-
17800: lisään
17801:
17802:
17803: Eduskunnalle
17804:
17805: Keskiasteen opiskelijoiden keskimääräinen opis-
17806: keluaika on tällä hetkellä 9,5 kuukautta vuodessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17807: Kuitenkin opintotuen asumislisä on mitoitettu 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
17808: siten, että se kattaa ainoastaan 9 kuukauden opis- 29.39.55 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
17809: kelusta aiheutuvat asumiskustannukset. keskiasteen opiskelijoiden asumis/isään.
17810: Edellä olevan perusteella ehdotan,
17811:
17812: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
17813:
17814: Arja Alho
17815: 448 1983 vp.
17816:
17817: Raha-asia-aloite n:o 405
17818:
17819:
17820:
17821:
17822: Alho: Määrärahan osoittamisesta lisäopintoraha järjestelmän luomis-
17823: ta varren
17824:
17825:
17826: Eduskunnalle
17827:
17828: Opiskelijoiden sosiaalista asemaa käsittelevissä asteen opiskelijoista on vähentynyt.
17829: tutkimuksissa on yksiselitteisesti käynyt ilmi, että Jotta opintotuki myös jatkossa toimisi osana
17830: vähävaraisista perheistä tulevat opiskelijat ovat koulutukselliseen tasa-arvoistamiseen pyrkimistä,
17831: kärsineet eniten riittämättömästä opintotuesta. tulee sen kohdistua muita painokkaammin vähä-
17832: Riittämätön opintotuki on johtanut tilanteeseen, varaisimman taustan omaaviin opiskelijoihin.
17833: jossa alimpaan sosiaaliryhmään kuuluvista per- Edellä olevan perusteella ehdotan,
17834: heistä tulevat opiskelijat joutuvat mm. muita
17835: opiskelijoita enemmän opiskelemaan säännölli- että Edu.rkunta ottaisi valtion ~·ttoden
17836: sesti työn ohessa. Tämä asiantila puolestaan 19R4 tulo- ja menoan•ioon rnomentille
17837: soveltuu huonosti yhteen korkea-asteella voimas- 29.39.55 !Opintoraha) 5 000000 markkaa
17838: saolevan tutkintojärjestelmän kokopäiväistä opis- erityi.ren li.räopintorahajärieste!män ltto-
17839: kelua edellyttävään opiskelurytmiin. mi.rek.ri yli 20-vttotiaille, kodin ttlkopuo-
17840: Tilanne on johtanut kehitykseen, jossa alim- lella a.rttville opi.r kelijoille tarveharkintaa
17841: mista sosiaaliryhmistä tulevien nuorten suhteelli- noudattaen siten. ettii li.riiopintorahan
17842: nen osuus ja absoluuttinen määrä kaikista korkea- enimmäiJmäärä olisi 500 markkaa.
17843:
17844: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
17845:
17846: Arja Alho
17847: 1983 vp. 449
17848:
17849: Raha-asia-aloite n:o 406
17850:
17851:
17852:
17853:
17854: Alho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskusta
17855: ylläpitävien järjestöjen tukemiseen
17856:
17857:
17858: Eduskunnalle
17859:
17860: Hallituksen esityksessä vuoden 1984 tulo- ja tuettavien JaqestoJen määrä on lisääntynyt, ja
17861: menoarvioksi esitetään momentilla 29.57.54.1 ne edustavat nykyisin kaikkia väestöryhmiä. Ot-
17862: opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- taen huomioon järjestöjen sivistystoiminnan suu-
17863: työhön valtionapuna 6 820 000 markkaa. Tällä sum- ren merkityksen ehdotamme,
17864: malla tuetaan sitä monipuolista sivistystyötä, jota
17865: nämä järjestöt harjoittavat varsinaisen opinto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17866: toiminnan ohella. 1984 tulo- ja menoarvion momentin
17867: Tällaisen toiminnan tarve on viime vuosina 29.57.54 alamomentille 1 lisäyksenä
17868: jatkuvasti kasvanut ja laajentunut alueellisestikin. 2 000 000 markkaa opintokeskusta ylläpitä-
17869: Tästä on osoituksena sekin, että tältä momentilta vien järjestöjen tukemiseen.
17870:
17871: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
17872:
17873: Arja Alho Aarno von Bell
17874: Antti Kalliomäki Jouko Skinnari
17875: Kaj Bärlund
17876:
17877:
17878:
17879:
17880: 57 0883005893
17881: 450 198.1 vp.
17882:
17883: Raha-asia-aloite n:o .107
17884:
17885:
17886:
17887:
17888: Alho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten
17889: nuorisojärjestöjen tukemiseen
17890:
17891:
17892:
17893: Eduskunnalle
17894:
17895: Hallituksen esityksessä vuoden 1984 tulo- ja tava järjestö on aikaisempina vuosina saanut
17896: menoarvioksi esitetään momentilla 29.91.51 valta- avustusta kansainväliseen nuorisotoimintaan va-
17897: kunnallisen nuorisotyön valtionavusta annetun ratuista projektirahoista (sama momentti). Ottaen
17898: lain ( 1035/73) 3 §:n mukaisiin menoihin 32 000 000 huomioon mainitut seikat sekä sen, että nuoriso-
17899: markkaa. Tällä summalla tuetaan valtakunnallisten järjestöt tekevät yhteiskunnan kannalta merkittä-
17900: nuorisojärjestöjen työtä. vää kasvatustyötä, jolla on laajempiakin ulottu-
17901: Vuosi 1985 on YK:n kansainvälinen nuoriso- vuuksia suomalaisen demokratian toimivuuteen,
17902: vuosi. Siihen valmistautuminen järjestöissä niin ehdotamme,
17903: kuin muillakin tahoilla tapahtuu pääasiassa vuo-
17904: den 1984 aikana. Lisäksi Suomen Nuorisojärjestö- että Edu.rkunta ottai.ri z·altion t'ttoden
17905: jen Toimikunta (SNT) tulee ensi vuonna tältä 1984 tulo- ja rnenoart•ioon mornentif!e
17906: momentilta avustusta saavien järjestöjen jouk- 29.91.51 lisiiyksen(i 2000000 markka,:
17907: koon. Tämä ETYK:n pohjalta syntynyt kansain- valtakunnallisten nuori.rojärje.rti!jen tuke-
17908: välistä monenkeskistä nuorisoyhteistyötä harjoit- miseen.
17909:
17910:
17911:
17912: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
17913:
17914: Arja Alho Esko Aho Sirpa Pietikäinen
17915: 1985 vp. 451
17916:
17917: Raha-asia-aloite n:o -!08
17918:
17919:
17920:
17921:
17922: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden seuraus-
17923: vaikutusten lieventämiseen
17924:
17925:
17926:
17927: Eduskunnalle
17928:
17929: Hallituksen esityksessä vuoden 1984 tulo- ja vuonna ollut runsaasti JaqestoJen ulkopuolisia
17930: menoarvioksi esitetään momentilta 29.91.61 (Nuo- nuoria. Tällä tavoin on voitu ennalta ehkäistä
17931: risotyöttömyyden seurausvaikutusten lieventä- niitä sosiaalisia ongelmia, joita nuorisotyöttö-
17932: minen) määrärahan poistamista. Tänä vuonna myydestä usein seuraa, kun työtön nuori on saatu
17933: tarkoitukseen oli varattu 3 000 000 markkaa. kiinnostumaan yhteiskunnallisista kysymyksistä.
17934: Määrärahalla ovat kunnat ja nuorisojärjestöt jär- Koska mitään vakuuttavaa näyttöä nuoriso-
17935: jestäneet tyottomien nuorten aktivointileirejä työttömyyden täydellisestä poistamisesta ei ole
17936: tänä vuonna lähes 10 000 nuorelle työttömälle tai olemassa, ehdotamme,
17937: kesätyötä vailla olevalle. Määrärahoja on joinakin
17938: vuosina myönnetty lisäbudjetin käsittelyn yhtey- että Edu.rkunta ottai.ri valtion t•uoden
17939: dessä. Varsinaiseen budjettiin merkittynä se kui- !9R4 tulo- ja menoarz·ioon mornentille
17940: tenkin mahdollistaa paremmin suunnitellut leirit. 29.91.61 3 000 000 m<trkkaa nuori.rotyiit-
17941: Erityisen huomion arvoista on, että leireillä, joilla tiimyyden .rettr<tu.rt•aikutu.rten liet·entärni-
17942: konkreettisten töiden ohella käsitellään myös ajan- rek.ri.
17943: kohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, on tänä
17944:
17945:
17946: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
17947:
17948: Arja Alho Pentti Lahti-Nuuttila Tuulikki Hämäläinen
17949: 452 1983 vp.
17950:
17951: Raha-asia-aloite n:o 409
17952:
17953:
17954:
17955:
17956: Alho: Korotetun m~i~ir~irahan osoittamisesta Suomen Rauhan liitto-
17957: YK-yhdistyksen valtiona puun
17958:
17959:
17960:
17961: Eduskunnalle
17962:
17963: Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys tekee arvo- että Eduskunta ottaisi tJaltion t'ttoden
17964: kasta työtä rauhan- ja kansainviilisyyskasvatuksen 1984 tulo- ja menoan·ioon momentille
17965: edistämiseksi Suomessa. .lCJ.<J'J.50 /i.r,/rk.relz,/ 500 OOiillhirkkc~<~ Sllo-
17966: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, llleJz Rdulh!;l liitto- YK-_)'bdistyk.rellc.
17967:
17968: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
17969:
17970: Arja Alho
17971: 1983 vp. 453
17972:
17973: Raha-asia-aloite n:o 410
17974:
17975:
17976:
17977:
17978: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle vammaisten
17979: lomatoiminnan järjestämiseen
17980:
17981:
17982: Eduskunnalle
17983:
17984: Työajan lyheneminen ja vapaa-ajan lisääntymi- maata sijaitsevissa kesänviettopaikoissa yhteensä
17985: nen on tuonut mukanaan uusia vaatimuksia loma- 52525 lomavuorokautta. Ilmaisten lomien tarjon-
17986: toiminnalle. Yhteiskunta onkin tukenut taloudel- ta ei kuitenkaan vastaa kasvavaa tarvetta. Loman-
17987: lisesti yleistä lomatoimintaa, koska lomaa pide- viettomahdollisuuksien turvaaminen vammaisille
17988: tään työstä aiheutuvan fyysisen ja psyykkisen rasi- edellyttää sen vuoksi yhteiskunnan tukea. Ilman
17989: tuksen lieventäjänä. sitä monet vammaiset jäävät kokonaan osatta-
17990: Loman virkistävä ja kuntouttava vaikutus koros- miksi lomapalveluista. Invalidiliiton ja sen jäsen-
17991: tuu, kun on kysymys vammaisista. Työelämässä he yhdistysten voimavarat ovat hyvin rajoitetut myös
17992: joutuvat muita enemmän ponnistelemaan voi- käytössä olevien lomapaikkojen kunnossapitoon ja
17993: miensa äärirajoilla. Vammaisten mahdollisuudet uusien rakentamiseen 46000 jäsenen sekä heidän
17994: kodin ulkopuolella tapahtuvaan lomanviettoon perheittensä palvelemiseksi.
17995: ovat kuitenkin rajoitetut. Yleisissä lomanvietto- Yhteiskunnan taloudellisella tuella voitaisiin
17996: paikoissa on liikuntaesteitä. Myös aseoteeiliset ja tarjota vammaisille yhtäläiset mahdollisuudet
17997: psyykkiset tekijät asettavat rajoituksia vammais- virkistykseen ja lomanviettoon kuin muilla kansa-
17998: ten mahdollisuuksille käyttää niitä. Vammaisten laisilla. Vammaisten lomapalvelujen lisääminen
17999: lomanvietto onnistuu parhaiten heitä varten suun- edistäisi heidän selviytymistään työelämässä ja
18000: nitelluissa ja rakennetuissa paikoissa, joissa on heidän osallistumismahdollisuuksiaan yhteiskun-
18001: otettu huomioon erityisesti vammaisten tarpeet. nassamme.
18002: Invalidiliitto ry. jäsenyhdistyksineen on koko Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18003: to.imintansa aikana harjoittanut sosiaalista loma- taen,
18004: toimintaa. Lomapalvelujen-kysyntä on vuosi vuo-
18005: delta kasvanut. Taloudellisten voimavarojen mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18006: kaisesti Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
18007: järjestäneet vähävaraisille vammaisille ilmaisia määrärahan Invalidiliitto ry:lle käytettä-
18008: lomia ja muita loma palveluja. Vuonna 1982 kerryi väksi vammaisten lomatoiminnan järjes-
18009: liiton ja sen jäsenyhdistysten 48:ssa eri puolilla tämiseen.
18010:
18011: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
18012:
18013: Arja Alho Aimo Ajo
18014: 454 198.1 vp.
18015:
18016: Raha-asia-aloite n:o -lll
18017:
18018:
18019:
18020:
18021: Alho: Korotetun määrärahan osoittamisesta harjoittelu- ja perehdyt-
18022: tämisruen mahdollistamiseen
18023:
18024:
18025:
18026: Eduskunnalle
18027:
18028: Hallituksen esityksessä vuoden 1984 tulo- ja sien osalta.
18029: menoarvioksi vakinaistetaan ja ulotetaan koko Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
18030: maan kattavaksi nuorten yhteiskuntatakuu. Kui-
18031: tenkin tässä esitetyssä muodossa yhteiskuntatakuu että Eduskunta uttc~isi t·a!tion t·uoden
18032: laadullisesti heikkenee siitä, mitä kokeiluvuosina 1984 tulo- ja meno<tJTiorm nwmentille
18033: on toteutettu. Näin on mm. työttömyyskorvauk- 34.50.45 liså'yk.renå' 20 000 000 markkaa
18034: sen yläikärajan osalta, erikoisruneitten virkailijoi- harjoittelu- ja perehdytt,i"rnistuen mah-
18035: den ja kuntien ja kuntainliittojen mahdollisuuk- dollistamiseksi kokeilu<tian muotoisena.
18036:
18037: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
18038:
18039: Arja Alho
18040: 1983 vp. 455
18041:
18042: Raha-asia-aloite n:o 412
18043:
18044:
18045:
18046:
18047: Alho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen
18048: rakentamiseen
18049:
18050:
18051: Eduskunnalle
18052:
18053: Hallituksen esityksessä vuoden 1984 tulo- ja Draken-hävittäjiä merkitsevät Pariisin rauhan-
18054: menoarvioksi esitetään momentilla 27.20.18 pe- sopimuksen rikkomista.
18055: rushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt erilaisiin Sen sijaan esitetty määräraha, jos se käytetään
18056: asehankintoihin, mm. uusien hävittäjien hankki- valtion lainoittaman asuntotuotannon rahoittami-
18057: miseen sekä Lapin maanpuolustuksen vahvistami- seen, mahdollistaa noin 3 000 uuden asunnon
18058: seen yhteensä 514 300 000 markkaa sekä momen- rakentamisen. Näin ollen olisi momentti 27.20.18
18059: tilla 27.25.16 uusien erilaisten aseiden hankintaan 514 300 000 markan määrärahoineen ja momentti
18060: 626 400 000 markkaa. Yhteensä Suomen omaan 27.25.16 626400000 markan määrärahoineen
18061: asevarusteluun esitetään siis 1 140 300 000 mark- poistettava ja merkittävä näin säästyvät määrä-
18062: kaa. rahat momentille 35.45.83 asuntolainoihin lisät-
18063: Suomen turvallisuus ei perustu puolustuspoli- tynä vielä 5 000 000 markalla opiskelija-asuntoi-
18064: tiikan uskottavuuteen vaan ulkopolitiikan hyväk- hin.
18065: syttävyyteen. Tästä saatiin vakuuttava näyttö Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme,
18066: jälleen kerran tasavallan presidentti Mauno
18067: Koiviston USA:n vierailun yhteydessä. Erityisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18068: ei ole mitään perusteluja Lapin maanpuolustuksen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
18069: lisäämiseen, koska todellista uhkaa, jota maa- 35.45.83 lisäyksenä kaikkiaan 1145 700 000
18070: voimin voitaisiin torjua, ei ole. Lisäksi on todet- markkaa, mistä opiskelija-asuntoihin
18071: tava, että suunnitelmat hankkia puolilaivue 5 000 000 markkaa.
18072:
18073: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
18074:
18075: Arja Alho Liisa Jaakonsaari
18076: 456 19R5 vp.
18077:
18078: Raha-asia-aloite n:o -l U
18079:
18080:
18081:
18082:
18083: Alppi ym.: Korotetun m;i;irärahan osnittamisesta kansallisten v~l
18084: pautusliikkeiden kautta ~mnerrav,lan humaniraariseen apuun
18085:
18086:
18087:
18088: Eduskunnalle
18089:
18090: Kansallisten vapautusliikkeiden kautta kehi- Esimerkiksi Palestiinan PLO:n ja Länsi-Saharan
18091: tysmaille annettava humanitaarinen apu on ny- Polisarion kautta tulisi ohjata humanitaarist'l apua.
18092: kyisellään määrällisesti aivan riittämätön. Lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18093: sen laajentamista on estänyt näkemys, jonka
18094: mukaan tukea voitaisiin antaa vain eteläisen ettå. F.dtt.rkzmta ott,ti.ri z,dtion z·zmdcn
18095: Afrikan vapautusliikkeille. 1CJR4 tulo- _ja menoan·ioon momentil!e
18096: Huomattavaa humanitaarisen avun tarvetta 24.30.69 fi.riiykJen,( 10 000 000 murkkua
18097: esiintyy kuitenkin myös muilla alueilla siten, että kanJufliJten z·apautuJliikkeiden kauttaan-
18098: ainakin osa avusta olisi tarkoituksenmukaista nettat•aalz humanitaari.reen t~pmm.
18099: ohjata kansallisten vapautusliikkeiden kautta.
18100:
18101:
18102: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
18103:
18104: Ulla-Leena Alppi Pirkko Turpeinen Heli Astala
18105: Anna-Liisa Jokinen Matti Kautto Timo Laaksonen
18106: Esko-Juhani Tennilä Irma Rosnell Vappu Siiilynoja
18107: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensia Laine Arvo Kemppainen
18108: Sten Söderström Kalevi Kivistö
18109: 1983 vp. 457
18110:
18111: Raha-asia-aloite n:o 414
18112:
18113:
18114:
18115:
18116: Alppi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta musiikki-instituut-
18117: tien toimintaan
18118:
18119:
18120:
18121: Eduskunnalle
18122:
18123: Kansanmusiikkia ja yleisestikin kansanomaista kuitenkaan kasvanut samassa maann kuin insti-
18124: musiikkia sekä työväenkulttuuria kohtaan on tuuttien yhä kasvava toiminta ja niihin kohdistu-
18125: maassamme 1970-luvulla virinnyt yhä laajeneva vat palvelutoiveet edellyttäisivät. Välttämättömien
18126: mielenkiinto, ja tarve näiden alueiden tutkimiseen peruskulujen kasvu on aiheuttanut kaikille insti-
18127: sekä kurssi- ja julkaisutoimintaan on kasvanut tuuteille taloudellisia vaikeuksia, ja vuonna 1984
18128: voimakkaasti viimeisten viiden vuoden aikana, jouduttaneen supistamaan tämänhetkistä palvelua
18129: jolloin aiemmin perustetun Kansanmusiikki-insti- ja perustoimintoja.
18130: tuutin (Kaustinen) rinnalle ovat syntyneet kyseistä Käynnissä olevan toiminnan turvaamiseksi olisi
18131: aluetta kattamaan Finlands Svenska Folkmusik- välttämätöntä lisätä hallituksen tulo- ja meno-
18132: institut (Vaasa), Työväenmusiikki-instituutti (Hel- arviossa musiikki-instituuteille varattua 850 000
18133: sinki) ja Suomen Harmonikkainstituutti (Ikaali- markan määrärahaa.
18134: nen). Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18135: Musiikki-instituutit saavat tutkimus-, julkaisu- taen,
18136: ja koulutustoimintaansa tukea pääasiassa edus-
18137: kunnan taiteen tukemiseen myöntämistä, opetus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18138: ministeriön käytössä olevista varoista, eikä niillä 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
18139: ole mahdollisuuksia merkittävään omatoimiseen 29.90.52 lisäyksenä· 200 000 markkaa mu-
18140: varojen hankintaan. Julkinen rahoitus ei ole siikki-in.rtituuttien toiminnan tukemiseen.
18141:
18142: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
18143:
18144: Ulla-Leena Alppi Heli Astala Matti Kautto
18145: Kalevi Kivistö Osmo Vepsäläinen Anna-Liisa Jokinen
18146: Pentti Lahti-Nuuttila Lauha Männistö Niilo Koskenniemi
18147: Mikko Kuoppa Timo Laaksonen Pekka Leppänen
18148: Arvo Kemppainen Esko-Juhani Tennilä Juhani Vähäkangas
18149: Seppo Toiviainen Irma Rosnell Marjatta Stenius-Kaukonen
18150: Vappu Säilynoja Ensia Laine Sten Söderström
18151:
18152:
18153:
18154:
18155: 58 0883005893
18156: 458 1983 vp.
18157:
18158: Raha-asia-aloite n:o 415
18159:
18160:
18161:
18162:
18163: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhan- p aseidenriisunta-
18164: kasvatuksen opetusmateriaalin laatimiseen
18165:
18166:
18167:
18168: Eduskunnalle
18169:
18170: Uusien koululakien yhteydessä on koulun männyt rahoitusvaikeuksiin.
18171: kasvatustavoitteeksi tulossa kasvatus rauhaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18172: Rauhan- ja aseidenriisuntakasvatusta varten on
18173: olemassa jonkin verran opetuksessa käyttökel- että Eduskunta ottai.ri t•altion L'Uoden
18174: poista aineistoa, mutta varsinainen opettajien 1984 tulo- ja rnenoan·ioon lm·un 29.99
18175: käyttöön tuleva oppimateriaali puuttuu miltei uudelle rnomentifle 500 000 markkaa ope-
18176: täydellisesti. Rauhan- ja aseidenriisuntakasva- tusministeriön käytettäuäk.ri aFu.rtuk.riin
18177: tuksen opetusmateriaalin tuottamisesta kiinnos- rauhan- ja aseidenrii.runtakan·atuk.ren ope-
18178: tuneita henkilöitä kyllä on maassamme, mutta tu.rrnateriaalin laatimi.reen ja julkai.remi-
18179: toistaiseksi materiaalin aikaansaaminen on tör- seen.
18180:
18181: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
18182:
18183: Ulla-Leena Alppi Pirkko Turpeinen Heli Astala
18184: Matti Kautto Timo Laaksonen Esko-Juhani Tennilä
18185: Seppo Toiviainen Irma Rosnell Vappu Säilynoja
18186: Anna-Liisa Jokinen Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
18187: Arvo Kemppainen Sten Söderström Kalevi Kivistö
18188: Pentti Lahti-Nuuttila
18189: 1983 vp. 459
18190:
18191: Raha-asia-aloite n:o 416
18192:
18193:
18194:
18195:
18196: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Tam-
18197: pereen seudun paikallisliikenteen kehittämiseen
18198:
18199:
18200: Eduskunnalle
18201:
18202: Liikkuminen on yksi ihmisen sosiaalisista pe- dun paikallisliikennettä ovat olemassa. Radat
18203: rusoikeuksista. Yhteiskunnan keskeisenä palvelu- ovat perusparannettuja ja kohtalaisessa kunnossa.
18204: laitoksena myös VR:n tulee jatkuvasti osaltaan Sähköistäminen on jo suoritettu välillä Tampere-
18205: parantaa ihmisten joustavia liikkumismahdol- Lempäälä-Toijala. Suunnitelmat ovat olemassa
18206: lisuuksia. Etenkin työmatkaliikennettä on syytä myös välin Tampere-Orivesi sähköistämisestä.
18207: kehittää pikaisesti. Erittäin tärkeätä olisi turvata paikallisliikenteen
18208: Tampereen seudun rautatieläiset ovatkin kiin- joustava toteutuminen väleillä Tampere-Toijala,
18209: nittäneet huomiota paikallisliikenteen huolestut- Tampere-Orivesi sekä Tampere-Vammala.
18210: tavaan supistumistendenssiin Tampereella. VR:n Edellä olevaan perustuen ehdotamme,
18211: paikallisliikennettä olisi päinvastoin tuntuvasti
18212: kehitettävä useiden tamperelaisten muuttaessa ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18213: ympäristökuntiin asumaan rakennusmaan saan- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
18214: nin, huokeampien asuntojen jne. vuoksi työpai- kan määrärahan Valtionrautateiden Tam-
18215: kan jäädessä kuitenkin Tampereelle. pereen seudun paikallisliikenteen kehit-
18216: Kaikki edellytykset kehittää Tampereen seu- tämiseen.
18217:
18218: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
18219:
18220: Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
18221: Pentti Lahti-Nuuttila
18222: 460 198.) vp.
18223:
18224: Raha-asia-aloite n:o 417
18225:
18226:
18227:
18228:
18229: Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten yhteis-
18230: kuntatakuuseen
18231:
18232:
18233: Eduskunnalle
18234:
18235: Hallitus lähtee siitä, että kokeilumuotoinen Siten voidaan todeta hallituksen esitykseen
18236: nuorten yhteiskuntatakuu vakinaistetaan ja siihen sisältyvän silmänkääntötempun, sillä selittäessään
18237: liitetään aiemmin valtionapuna työttömyyden lie- laajentavansa nuorten yhteiskuntatakuukokeilua
18238: ventämiseen osoitetuista varoista nuorten työllis- ja muuttaessaan sen kokeilusta pysyväksi, hallitus
18239: tämistuki lukuunottamatta 15 miljoonan markan kuitenkin esittää edellisen vuoden vastaaviin
18240: määrärahaa, joka siirretään opetusministeriön määrärahoihin nähden vain 5 miljoonan eli
18241: hallinnonalalle. 4,7 % :n lisäystä eli ainoastaan selvästi ensi vuoden
18242: Hallitus on laajentavinaan kokeilua koko maa- aikana tapahtuvaksi ennustetuo inflaatiokehityk-
18243: han, mutta ei esitä yhtään enempää rahaa uudel- sen.
18244: leen muotoiltuun nuorten yhteiskuntatakuuseen, Jotta nuorten yhteiskuntatakuu voitaisiin ulot-
18245: joka on koottu entisistä nuorten yhteiskuntatakuu- taa koko maahan, on välttämätöntä kohottaa
18246: kokeiluista ja nuorten työllistämistuesta. Tätä nuorten yhteiskuntatakuuta 50 miljoonalla mar-
18247: voidaan havainnollistaa seuraavasti: kalla. Tämä merkitsisi edellä esitettyyn vertailu-
18248: laskelmaan nähden yli 50 %:n lisäystä.
18249: vuonna 1983 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18250: nuorten yhteiskuntatakuukokeilu taen,
18251: (ml. I lisämenoarvio) . . . . . . . . . 45 milj. mk
18252: nuorten työllistämistuki . . . . . . . 60 milj. mk että EduJkunta ottaiJi valtion vuoden
18253: --------------------- 19R4 tulo- ja menoartiioon momentille
18254: 105 milj. mk
18255: 34.50.45 lisäykJenä 50 000 000 markkaa
18256: yhteiskuntatakuun laajentami.reen.
18257: esitys vuodeksi 1984
18258: nuorten yhteiskuntatakuu
18259: (mom. 34.50.45.) . . . . . . . . . . . . . 95 milj. mk
18260: opetusministeriön hallinnonalalle tehty siirto
18261: (momentille 29.84.40) . . . . . . . . 15 milj. mk
18262: 110 milj. mk
18263: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
18264:
18265: Ulla-Leena Alppi Pirkko Turpeinen Heli Astala
18266: Matti Kautto Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö
18267: Niilo Koskenniemi Mikko Kuoppa Timo Laaksonen
18268: Pekka Leppänen Esko-Juhani Tennilä Juhani Vähäkangas
18269: Seppo Toiviainen Irma Rosnell Vappu Säilynoja
18270: Marjatta Stenius-Kaukonen Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
18271: Arvo Kemppainen Sten Söderström Kalevi Kivistö
18272: 1983 vp. 461
18273:
18274: Raha-asia-aloite n:o 41R
18275:
18276:
18277:
18278:
18279: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kylmäkoskelie
18280: sijoitettavan Hämeen lääninvankilan suunnitteluun
18281:
18282:
18283:
18284: Eduskunnalle
18285:
18286: Hämeen lääninvankilan sijoittamisesta Kylmä- tulee asettaa työllisyysnäkökohtien edelle.
18287: koskelle on tehty periaatepäätös jo vuonna 1979. Jotta Kylmäkoskelie sijoitettavan Hämeen lää-
18288: Vankilan tontti on valmiina, kunnallistekniikka ninvankilan suunnittelua voidaan v. 1984 alusta
18289: on alueella myöskin valmiina. alkaen jatkaa, tulee valtion tulo- ja menoarvioon
18290: Hämeen lääninvankilan rakentamissuunnitel- ottaa tätä tarkoitusta varten määräraha.
18291: maa on siirretty vuodesta toiseen. Hankkeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18292: perustamissuunnitelma on valmis ja se tultaneen taen,
18293: hyväksymään Rakennusasiainneuvottelukunnassa
18294: tämän vuoden loppuun mennessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18295: Hämeenlinnassa sijaitsevan nykyisen Hämeen 1984 tulo- ja menoarvioon momentiffe
18296: lääninnnkilan kunto on todella surkea. Siellä ei 25.50.74 lisäyksenä 3 000000 markkaa
18297: voida enää ilman suuria korjauksia pitää ihmisiä. käytettäväksi Kylmäkaskelle rakennetta-
18298: Rakentamistarpeen ja työllisyysnäkökohtien yh- van Hämeen lääninvankilan .ruunnittelun
18299: teensovittamisessa Hämeen lääninvankilan kunto jatkamiseen.
18300:
18301: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
18302:
18303: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
18304: 462 1983 vp.
18305:
18306: Raha-asia-aloite n:o 419
18307:
18308:
18309:
18310:
18311: Anttila ym.: Määrärah~n osoittamisesta bhden sairaanhoidon
18312: opettajan toimen perust~miseen Lahden sairaanhoito-oppilai-
18313: tokseen
18314:
18315:
18316: Eduskunnalle
18317:
18318: Lahden sairaanhoito-oppilaitoksen opiskelija- Oppilasmäärään nähden on Lahden sairaanhoito-
18319: määrä on nyt 270 oppilasta. Oppilaitoksessa on oppilaitoksessa liian vähän opettajan toimi<!.
18320: tällä hetkellä rehtori ja 15 opettajaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18321: Tällä hetkellä kurssien oppilasmäärä on suuri: taen,
18322: 32 oppilasta. Tavoitteena tulee olla yksi opettaja
18323: 20 oppilasta kohti. Samalla on otettava huomioon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18324: se, että nykyisin sairaanhoito-oppilaitosten opis- 1984 tulo- ja menoart'ioon rnomentille
18325: kelija-aines on pohjakoulutukseltaan ja oppimis- 29.83.01 300 000 markan miiå.rå·rahan kah-
18326: kyvyltään entistä kirjavampaa, josta johtuen tuki- den sairaanhoidon opettajan toimen pe-
18327: opetuksen ja opiskelijoiden henkilökohtaisen oh- rustami.rek.ri Lahden .rairatmhoito-oppilai-
18328: jauksen tarpeet ovat entisestään korostuneet. toksecn.
18329:
18330: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
18331:
18332: Sirkka-Liisa Anttila Matti Kautto Iiro Viinanen
18333: 1983 vp. 463
18334:
18335: Raha-asia-aloite n:o 420
18336:
18337:
18338:
18339:
18340: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jokioisten museo-
18341: rautatien toiminnan tukemiseen
18342:
18343:
18344: Eduskunnalle
18345:
18346: Jokioisten kunnassa toimii Suomen ainoa museorautatieyhdistystä, mutta tämä tuki ei yksi-
18347: museorautatie, jolla on säännöllistä höyryveturi- nään riitä. Vuosittaisen toiminta-avustuksen tarve
18348: liikennettä. Museorautatietoimintaa ylläpitävä on 35 000 mk.
18349: voima on museorautatieyhdistyksen vapaaehtoi- Jokioisten museorautatieyhdistyksellä on myös-
18350: nen talkootyö, josta ei heille makseta lainkaan kin kapearaidemuseo, joka sijaitsee Minkiön alku-
18351: korvausta. Kaikki tehtävät radan kunnostustyöstä peräisellä asema-alueella rakennuksineen. Museon
18352: liikennöintiin perustuvat talkootoimintaan. Mu- kokoelmissa on esineistöä eri ka pearaiteisilta
18353: seorautatien ja kapearaidemuseon elinehtona tä- rautateiltä maastamme ja kirjasto. Ulkomuseo-
18354: hän saakka on ollut juuri palkaton työ. Nyt kuiten- alueella ja kalustohalleissa aseman ympäristössä
18355: kin museorautatiellä on edessään melkoisia inves- on useita ainutlaatuisia höyry- ja moottorivetu-
18356: tointeja, joista ei selvitä pelkästään talkootyöllä. reita sekä vaunukalustoa, resiinoita ym., joista esi-
18357: Museorautatien höyryvetureista yksi on ehdotto- merkkinä mm. entisen Loviisan Vesijärven rauta-
18358: masti saatava korjatuksi syystä, että tällä hetkellä tien höyryveturi n:o 6 sekä Finnlaysson-Forssa
18359: toimitaan yhden höyryveturin varassa. Mikäli Oy:n sähköveturi vuodelta 1905. Tämä kapea-
18360: tämä höyryveturi jostakin syystä menee rikki, tar- raidemuseo on myöskin avoinna yleisölle aivan
18361: vitaan tilalle varahöyryveturi. Höyryveturin kor- samoin kuin museorautatie, jolla museojuna kesä-
18362: jaamiseen tarvitaan 300 000 mk. Museorautatie- kautena ajaa.
18363: yhdistyksen liikevaihto vuositasolla on 300 000 mk Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
18364: tällä hetkellä, jossa menoerässä ei ole markkaa-
18365: kaan palkkamenoja, koska toiminta todella tapah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18366: tuu talkoovoimin. Museorautatietoimintaa on ollut 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
18367: vuodesta 1978 alkaen ja suurella uurastuksella 29.94.23 300 000 markkaa käytettäväksi
18368: talkoovoimin on Jokioisten museorautatieyhdistys Jokioisten museorautatieyhdistyksen höy-
18369: saanut toiminnan nykyiseen laajuuteen. Jokioisten ryveturin kunnostamiseen sekä 35 000 mk
18370: museorautatieyhdistyksen toiminnan jatkumiselle Jokioisten mu.reoraut,ztzeyhdistykselle myön-
18371: on välttämätöntä saada myöskin vuosittaista toi- nettät;ää vuosiavustusta varten.
18372: mintatukea. Jokioisten kunta avustaa tällä hetkellä
18373:
18374:
18375: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
18376:
18377: Sirkka-Liisa Anttila
18378: 464 1983 vp.
18379:
18380: Raha-asia-aloite n:o 421
18381:
18382:
18383:
18384:
18385: Anttila ym.: M:iärär.lh<ln osoittamisesta v,dtion siementarkastus-
18386: laitoksen siirr:imiseen Somerolie
18387:
18388:
18389:
18390: Eduskunnalle
18391:
18392: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa maa- mukaankin Someron kunnan etuna on paras lai-
18393: ja metsätalousministeriön pääluokassa momentilla toksen sijoittelumahdollisuus asutustaaja maan
18394: 30.12. 7 4 Valtion siementarkastuslaitos, talous- nähden. Myöskin yhteydet Helsinkiin ovat hyvät,
18395: rakennukset, esitetään momentille 200 000 mar- 103 km. Vastaavasti etäisyydet Helsingistä Loi-
18396: kan määrärahaa laitoksen uusien toimitilojen maalle ovat 150 km. Tämä tulee ottaa myöskin
18397: suunnittelua varten ja samalla viitataan edus- huomioon henkilökunnan kannalta, koska henki-
18398: kunnalle annenavaan hallituksen esitykseen laiksi lökunta joutuu tässä tilanteessa uuden valinnan
18399: Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Loi- eteen. Siementarkastuslaitoksen siirto Somerolle,
18400: maan kaupunkiin. joka on tutkimuksella ja selvityksellä todettu
18401: Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämistä on yhdeksi parhaimmista laitoksen sijaintipaikka-
18402: valmisteltu hyvin pitkään. 27.8.1979 on jättänyt kunnista, on perusteltua mm. sillä, että Somero
18403: selvityksensä toimikunta, joka on tutkinut eräiden on hyvin lähellä maatalouden tutkimuskeskusta
18404: paikkakumien soveltuvuutta Valtion siementar- Jokioisissa, minkä laitoksen kanssa siementarkas-
18405: kastuslaitoksen sijoituspaikaksi. Selvityksen mu- tuslaitoksella on yhteistoimintaa ja Somero on
18406: kaan Forssan ja Loimaan kaupungit sekä Someron myöskin peltopinta-alaltaan maan suurin kunta
18407: kunta ovat sijoituspaikkavaihtoehtoina parhaat. hehtaareissa ilmaistuna.
18408: Someron kunta ei ole toistaiseksi saanut alueelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18409: yhtään valtion laitosta, mihin sillä olisi saman- taen,
18410: laiset edellytykset kuin muillakin. Naapurikun-
18411: nissa on tällä hetkellä rakennettuna valtion vilja- että Edu.rkunta ottai.ri t·altion t•uoden
18412: varastoja ja muita laitoksia sekä perustereuna mm. l9R4 tulo- ja menoan·ioon rnornentille
18413: teollisuuskyliä. Someron kunnan maapinta-alasta .)0.12. 74 50() ()()IJ11larkkad V,i/tirm .riemC/l-
18414: on peltoa noin 38 17c eli 251 km 2 • Kunnan pelto- fttrkc~.rtll.rlaitok.ren .riirt:imi.re.rtd So mero11
18415: pinta-ala hehtaareissa ilmaistuna on suurin kai- kzmtdd1l diheutm·ien Jm.rien toimitilojen
18416: kista maan kunnista. Lisäksi selvitystyöryhmän .rmmnitteltut l'cJrtoz.
18417:
18418: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
18419:
18420: Sirkka- Liisa Anttila Hannu Tenhiälä
18421: 1983 vp. 465
18422:
18423: Raha-asia-aloite n:o 422
18424:
18425:
18426:
18427:
18428: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 130 rakenteen
18429: parantamiseen ja tien rakentamiseen välillä Loppi-Uuden-
18430: maan piirin raja
18431:
18432:
18433:
18434: Eduskunnalle
18435:
18436: Yleisten teiden tienpitoon osoitetut määrärahat Lopelta ainoa yhteys Helsingin suuntaan on tämä
18437: tulee jakaa valtakunnan tasolla määriteltyjen maantie n:o 130. Hankkeen kustannusarvio on
18438: liikennepoliittisten näkökohtien mukaan. Hä- 25 milj. markkaa. Lisäkuormitusta liikenteelle tuo
18439: meen tiepiirin osuutta kokonaisrahoituksesta tulee Lopen suurien soravarojen hyödyntäminen, mikä
18440: lisätä sen liikenteellistä asemaa vastaavalle tasolle. toiminta on juuri alkanut, ja se kuormittaa juuri
18441: Maantien n:o 130 Loppi-Uudenmaan piirin maantietä n:o 130.
18442: raja rakenteen parantaminen tulee aloittaa vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18443: 1984. Tien pituus on 26,3 km ja se on erittäin taen,
18444: vilkkaasti liikennöity. Tie on hyvin kapea ja mut-
18445: kainen, liikenteelle vaarallinen. Lopelta käydään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18446: Helsingissä työssä. Lisäksi Loppi on kauniiden 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
18447: järviensä ansiosta erittäin suosittu kesänvietto- 31.24. 77 4 000 000 markkaa maantien n:o
18448: paikka. Kunnan asukasluku lisääntyy 6000 hengel- 130 rakenteen parantamiseen välillä Lop-
18449: lä mökkikauden alkaessa. Tiehankkeella on selvä pi-Uudenmaan piirin raja.
18450: seudullinen merkitys ja se on tärkeä myös Lopen
18451: elinkeinoelämälle. Valtatie n:o 3, Helsinki-Hä-
18452: meenlinna on jo nyt ylikuormitettu, josta johtuen
18453:
18454: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
18455:
18456: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
18457:
18458:
18459:
18460:
18461: 59 0883005893
18462: 466 1983 vp.
18463:
18464: Raha-asia-aloite n:o 423
18465:
18466:
18467:
18468:
18469: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2813 perus-
18470: korjaamiseen välillä Jokioinen-Humppila
18471:
18472:
18473: Eduskunnalle
18474:
18475: Yleisten teiden tienpitoon osoitetut määrärahat seen ja rakentamiseen.
18476: tulee jakaa valtakunnan tasolla määriteltyjen Hämeen tie- ja vesirakennuspiirissä ao. tien tie-
18477: liikennepoliittisten näkökohtien mukaan. Hämeen suunnitelma on valmistumassa ja saataneen vah-
18478: tiepiirin samoin kuin koko Etelä-Suomen osuutta vistetuksi tämän vuoden loppuun mennessä. Näin
18479: kokonaisrahoituksesta tulee nykyisestään lisätä ollen suunnittelukaan ei ole hankkeen v. 1984
18480: sen liikenteellistä asemaa vastaavalle tasolle. toteuttamisen esteenä. Jokioisten keskustan koh-
18481: Maantien n:o 2813 (Jokioinen-Humppila) pe- dalla on myöskin jo perusparannuksia ja sillan
18482: rusparannus on toteutettava kiireisesti. Kyseinen rakentaminen ko. tiellä toteutettu. Hankkeen
18483: maantie on erittäin mutkainen ja kuoppainen, kustannusarvio on 9 milj. markkaa.
18484: mistä kärsivät alueen sadat asukkaat ja etenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18485: koululaiset, jotka päivittäin joutuvat linja-autolla taen,
18486: kulkemaan Humppilasta Jokioisiin ja takaisin.
18487: Humppilassa taajaman kohdalla onko. tien perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18488: parannus alkamassa. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
18489: Jotta tietyöt Humppilan taajamasta jatkuisivat 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien n:o
18490: välittömästi Jokioisiin, tulee v. 1984 tulo- ja meno- 2813 (]okioinen-Humppila) rakentami-
18491: arvioon ottaa määräraha ko. tien perusparantami- seen jokioisilla ja Humppilassa.
18492:
18493:
18494: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
18495:
18496: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
18497: 1983 vp. 467
18498:
18499: Raha-asia-aloite n:o 424
18500:
18501:
18502:
18503:
18504: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2871 raken-
18505: teen parantamiseen Lopella ja Rengossa
18506:
18507:
18508:
18509: Eduskunnalle
18510:
18511: Yleisten teiden tienpitoon osoitetut määrärahat n:o 2871 pituus on 8,7 km ja rakentamiskustan-
18512: tulee jakaa valtakunnan tasolla määriteltyjen nukset 9,7 milj. markkaa. Tiesuunnitelma on
18513: liikennepoliittisten näkökohtien mukaan. Hämeen liikenneministeriön hyväksymä jo vuonna 1982.
18514: tiepiirin osuutta kokonaisrahoituksesta tulee lisätä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18515: sen liikenteellistä asemaa vastaavalle tasolle. taen,
18516: Maantien n:o 2871 Topeno-Ahoinen rakenteen
18517: parantaminen tulee aloittaa vuonna 1984. Tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18518: soratien rakenteen parantaminen on merkitty 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
18519: Hämeen tiepiirin toimenpideohjelmassakin v. 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien n:o
18520: 1982-1988 toteutettavaksi vuosina 1984-1985. 2871 rakenteen parantamiseen Lopella ja
18521: Hallituksen tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle Rengos.ra.
18522: 1984 ei kuitenkaan ko. hanketta sisälly. Maantien
18523:
18524: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
18525:
18526: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
18527: 468 1983 vp.
18528:
18529: Raha-asia-aloite n:o 425
18530:
18531:
18532:
18533:
18534: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseen
18535: ja peruskorjaamiseen välillä Saviniemi- Perähuhta
18536:
18537:
18538:
18539: Eduskunnalle
18540:
18541: Yleisten teiden tienpitoon osoitetut määrärahat Tiesuunnitelman vaatimat tyiit ovat käynnissä.
18542: tulee jakaa valtakunnan tasolla määriteltyjen lii- Tien rakenteen parantamisen kustannusarvio on
18543: kennepoliittisten näkökohtien mukaan. Hämeen 22,4 milj. markkaa. Tietöiden aloittamiseen
18544: tiepiirin samoin kuin koko Etelä-Suomen osuutta ehdotamme määrärahaa.
18545: kokonaisrahoituksesta tulee lisätä sen liikenteel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18546: listä asemaa vastaavalle tasolle. Maantien Savi- taen,
18547: niemi-Perähuhta n:o 2844 peruskorjaaminen ja
18548: rakentaminen tulee aloittaa vuonna 1984. Tien ettå' Rduskuntu ottaisi ualtion vuoden
18549: pituus on 24,6 km ja se on vilkkaasti liikennöity 1984 tulo- ja menoan•ioon rnomentif!e
18550: tie, joka on suorin yhteys Riihimäeltä Urjalaan ja 31.24. 77 2 000 000 markan määrärahan
18551: Punkalaitumelle. Tien vaikutuspiirissä asuu satoja Saviniemi-Perähuhta maantien n:o 2844
18552: ihmisiä. Nykyinen soratie on mutkainen ja kuop- rakenteen parantamiJeen ja peru.rkorjauk
18553: painen. Jeen Tammela.r.ra ja FornaJJa.
18554:
18555: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
18556:
18557: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
18558: 198.1 vp. 469
18559:
18560: Raha-asia-aloite n:o -i26
18561:
18562:
18563:
18564:
18565: Anttila: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien television katselu-
18566: lupien myöntämiseksi pysyvästi laitoshoidon tarpeessa oleville
18567: henkilöille
18568:
18569:
18570:
18571: Eduskunnalle
18572:
18573: Maamme vanhainkodeissa ja terveyskeskusten väline yhteiskunnassamme. Se on samalla vanhuk-
18574: vuodeosastoilla sekä erilaisissa sairaaloissa on selle ajanvietettä omassa huoneessa vietettävinä
18575: kymmeniätuhansia vanhuksia, jotka ovat pysyvästi pitkinä päivinä. Vanhainkodit, terveyskeskusten
18576: laitoshoidon tarpeessa. Suurin osa näistä vanhuk- vuodeosastot ja sairaalat maksavat tv:n katselu-
18577: sista on pienen eläketulon varassa toimeentulevia. luvat osastoittain. Osaston potilaiden omien tv-
18578: Nykyisen hoitomaksujärjestelmän, joka perustuu lähettimienkin katseleminen on mahdollistettava
18579: potilaan toistuvaistuloihin, johdosta vanhukselle osaston luvalla. Tämä tulonmenetyksenä valtiolle
18580: itselleen ei jää käyttörahaa muuta kuin kansan- on vaatimaton markkamäärä n. 250 000 mk.
18581: eläkkeen pohjaosa, joka on alle 300 mk/kk. Näin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
18582: pienellä tulolla vanhus ei pysty mm. maksamaan
18583: televisiolupamaksua vaikka hänellä televisio olisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18584: kin. Hyvin monella vanhuksella on oma televisio, 1984 tulo- ja menoar·uioon 250 000 markan
18585: mutta ei ole mahdollisuutta sitä katsella televisio- må"ärå"rahan maksuttomien television kat-
18586: lupamaksun puuttuessa. selulupien myöntämiseen pyrytiästi laitos-
18587: Televisio on tänä päivänä hyvin tärkeä tiedotus- hoidon tarpeessa oleville henkilöille.
18588:
18589: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
18590:
18591: Sirkka-Liisa Anttila
18592: 470 1983 vp.
18593:
18594: Raha-asia-aloite n:o 427
18595:
18596:
18597:
18598:
18599: Arranz ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta UNICEF:n vesi-
18600: huolto-ohjelmien avustamiseen
18601:
18602:
18603: Eduskunnalle
18604:
18605: YK on julistanut 1980-luvun kansainväliseksi tekisi oman osansa vesihuollon vuosikymmenen
18606: vesihuollon vuosikymmeneksi. Vuosikymmenen vaatimista ponnistuksista.
18607: tavoitteena on tuoda puhdas vesi ja kunnolliset YK:n lastenavun rahasto UNICEF toteuttaa
18608: käymälät koko maailman väestölle vuoteen 1990 erinomaisia vesihuolto-ohjelmia, joihin liittyy
18609: mennessä. terveyskasvatus olennaisena osana, monissa kehi-
18610: Tällä olisi valtava merkitys kehitysmaiden väes- tysmaissa.
18611: tön terveydentilalle. Maailman terveysjärjestö Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18612: WHO arvioi, että likainen vesi on syy tai osasyy taen,
18613: 80 prosenttiin kehitysmaiden sairaustapauksista.
18614: Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitä, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18615: teollisuusmaat moninkertaistavat vesihuollon alal- 1984 tulo- ja menoan•ioon momentille
18616: la antamansa kehitysavun. 24.30.66 lisäyksenä 25 000 000 markka:t
18617: Myös Suomen täytyy moninkertaistaa apunsa UNICEF:n vesihuolto-ohjelmia varten.
18618: kehitysmaiden vesihuolto-ohjelmille, jotta se
18619:
18620: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
18621:
18622: Liisa Arranz Heli Astala Ville Komsi
18623: Kalle Könkkölä Impi Muroma Olavi Ronkainen
18624: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Pär Stenbäck
18625: Elisabeth Rehn Håkan Malm Håkan Nordman
18626: Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Laaksonen Pekka Leppänen
18627: Esko Helle Ensio Laine Kalevi Kivistö
18628: Lauha Männistö Vappu Säilynoja Sten Söderström
18629: Inger Hirvelä Mikko Kuoppa Sirpa Pietikäinen
18630: Erkki Moisander Heikki Järvenpää Helena Pesola
18631: Saara Mikkola Tuulikki Petäjäniemi Anna-Kaarina Louvo
18632: Riitta Jouppila Kaarina Dromberg Ritva Laurila
18633: Eeva Turunen Liisa Hilpelä Jouni J. Särkijärvi
18634: Jussi Ranta Martti Lähdesmäki Arja Alho
18635: Liisa Jaakonsaari Tarja Halonen Sakari Knuuttila
18636: Jouko Skinnari Aimo Ajo Timo Roos
18637: Sinikka Hurskainen Liisa Kulhia Timo Kietäväinen
18638: Esko Aho Tytti Isohookana-Asunmaa
18639: 1983 vp. 471
18640:
18641: Raha-asia-aloite n:o 428
18642:
18643:
18644:
18645:
18646: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Alkoholistityön Tukiyhdis-
18647: tys ry:n Syväpuron hoitokodin saneeraamiseen
18648:
18649:
18650: Eduskunnalle
18651:
18652: Akoholistihuoltotyön Tukiyhdistys ry:n Syvä- hankkimiseen eikä asentamiseen eikä keittiön
18653: puron hoitokodin toiminnan jatkumiselle on Itä- lattian korjaukseen.
18654: Uudenmaan kansanterveystyön kuntainliiton val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18655: vontajaosto asettanut ehdoksi, että huippuimuri- taen,
18656: järjestelmä asennetaan (keittiöön) ja että keittiön
18657: lattia korjataan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18658: Syväpuron hoitokotia perustettaessa vuonna 1984 tulo- ja menoarvioon 80 000 markkaa
18659: 1982 ei perustamiskustannusten kattamiseen saatu Alkoholistityön Tukiyhdistys ry:n Syvä-
18660: valtionavustusta, vaan hanke rahoitettiin yksityi- puron hoitokodin huippuimurijärjestel-
18661: sesti. Alkoholistihuoltotyön Tukiyhdistys ry:llä ei män asentamiseen ja keittiön lattian kor-
18662: enää riitä varoja ko. huippuimurijärjestelmän jaukseen.
18663:
18664: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
18665:
18666: Liisa Arranz Helvi Koskinen Matti Louekoski
18667: Reijo Enävaara Ville Komsi Jouni J. Särkijärvi
18668: 472 1983 vp.
18669:
18670: Raha-asia-aloite n:o 429
18671:
18672:
18673:
18674:
18675: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta lääninhallituksiin perustet-
18676: tavia luonnonsuojelun tarkastajien virkoja varten
18677:
18678:
18679:
18680: Eduskunnalle
18681:
18682: Vuonna 1973 perustettiin maamme lääninhal- ristönsuojelun ta voitteiden toteuttamisen kannal-
18683: lituksiin ympäristönsuojelun tarkastajan toimi. ta vakavana puutteena. Tiedotusvälineet, suuri
18684: Vuoden 1982 aikana perustettiin lääneihin ym- yleisö ja lukuisat järjestöt ovat vaatineet läänin-
18685: päristönsuojelutoimistot, joissa useimmissa työs- hallitusten ympäristöhallinnon pikaista järjestä-
18686: kentelee toimistopäällikön lisäksi vain ympäris- mistä. Tehostamalla lääninhallitusten ympäristii-
18687: tönsuojelun tarkastaja; viidessä teollistuneessa lää- asioiden hoitoa on mahdollisuus puuttua paikalli-
18688: nissä on myös toimistossa teknisiin kysymyksiin siin ympäristöongelmiin, smtaa päätösvaltaa
18689: erikoistunut tarkastaja. ministeriöstä lääneihin ja parantaa kansalaisten
18690: Käsityksemme mukaan muutama henkilö ei oikeusturvaa.
18691: kykene selviytymään lääninhallitusten nykyisistä- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
18692: kään ympäristönsuojelutehtävistä, joita jokainen kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
18693: uusi ympäristöä koskeva laki vielä lisää. Jäte- nassa.
18694: huoltolaki toi jo tullessaan lähes yhden virka- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunninit-
18695: miehen tehtävät vuonna 1979. Maa-aineslaki sekä taen,
18696: luonnonsuojelulaki vaativat vähintään yhden
18697: virkamiehen kokopäiväisen työpanoksen. Ilman- että lidu.rkunta ottai.ri t·altion t'tmden
18698: suojelulaki ja sen toteuttaminen vaatii kipeästi 19R4 tulo- ja menoan·ion mornentille
18699: lisähenkilökuntaa maamme lääninhallituksiin. 26JJ5.01 1100000 markkaa luonnonsuo-
18700: Pidämme lääninhallitusten ympäristönsuojelu- jelun tarka.rtajan virkojen 1V 291 peru.r-
18701: toimistojen henkilökunnan alimitoitusta ympä- tami.reen lääninha!lituk siin.
18702:
18703: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
18704:
18705: Heli Astala Mats Nyby Urho Pohto
18706: Pertti Salolainen Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna
18707: Liisa Kulhia Ville Komsi Marja-Liisa Salminen
18708: 1983 vp. 473
18709:
18710: Raha-asia-aloite n:o ·'i30
18711:
18712:
18713:
18714:
18715: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta veronkannon ja tarkastus-
18716: toimen tehostamiseksi
18717:
18718:
18719:
18720: Eduskunnalle
18721:
18722: Verolainsäädännön monimutkaistuessa ja yritys- määrä kirjanpitäjän virkoja.
18723: toiminnan laajentuessa ja monipuolistuessa on Syyteasioita hoitamassa ei lääninverovirastossa
18724: erityisesti verotoimistojen verovalmistelijoiden ole olemassa vakinaista virkaa eikä virkamiestä,
18725: työmäärä voimakkaasti lisääntynyt. Kun henkilö- vaan tehtäviä ovat hoitaneet valtion työllisyys-
18726: resursseja ei sanottavasti ole lisätty on tilanne varoin palkatut henkilöt, joiden osalta vaihtuvuus
18727: monessa veropiirissä muodostunut niin vaikeaksi, on suuri. Yhteiskunnan edun valvomiseksi ja vero-
18728: että verovelvollisen oikeusturva vaaramuu samalla velvollisen oikeusturvan parantamiseksi olisi
18729: kun yhteiskunta menettää verotuloja. Myös uusi Turun lääninverovirastoon perustettava asian-
18730: muutoksenhakujärjestelmä on entisestään lisännyt valvojan virka hoitamaan syyteasioita.
18731: liikevalmistelua suorittavien virkamiesten työ- Verotarkastusten kattavuus on ollut jatkuvasti
18732: määrää. laskusuunnassa. Tällainen kehitys on omiaan vai-
18733: Erityisen vaikea tilanne on tällä hetkellä Taivas- keuttamaan oikean ja yhdenmukaisen verotuksen
18734: salon verotoimistossa, josta aikaisemmin on jou- toimittamista. Kun tarkastustoiminta lisäksi on
18735: duttu siirtämään verovalmistelija Raision vero- yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa tulisi
18736: toimistoon. Taivassaloon tarvittaisiin välttämättä kattavuuden lisäämiseksi tarkastustoimen henkilö-
18737: yksi Verovalmistelijan virka. resursseja lisätä.
18738: Turun välittömässä läheisyydessä olevan Kaari- Turun lääninverovirastossa on tarkastustoimen
18739: nan veropiirin elinkeinorakenne on voimakkaasti virkoja jouduttu pysyväisluonteisesti sijoittamaan
18740: muuttunut ja sen myötä yritysten lukumäärä muihin tehtäviin, joten tarkastustoimen henkilö-
18741: kasvanut. Kaarinan verotoimistoon tarvittaisiin resurssit ovat jopa vähentyneet. Edellämainituista
18742: vähintään yksi apulaisverosihteerin virka hoita- syistä johtuen tulisi Turun lääninveroviraston
18743: maan liikevalmistelua. tarkastustoimistoon perustaa ensivaiheessa aina-
18744: Myös Turun lääninveroviraston kanto-osastolla kin kaksi kirjanpidon verotarkastajan virkaa.
18745: tilanne on vaikea. Osastolla joudutaan jatkuvasti Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18746: käyttämään huomattavia määriä satunnaista työ-
18747: voimaa. Erityisen vaikea on tilanne verotulojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18748: kirjanpidon kohdalla, jolla on ratkaiseva merkitys 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
18749: mm. verojen tehokkaan perinnän kannalta. Kir- määrärahan Taivassalon ja Kaarinan vero-
18750: janpitotehtävissä on keskimäärin 10 satunnaista toimistojen ja Turun lääninveroviraston
18751: työntekijää, vaikka tehtävien laatu edellyttäisi ·1/eronkannon ja tarkastustoimen tehosta-
18752: ammattitaitoi~ta kirjanpitäjää. Lääninveroviras- miseksi.
18753: ton kanto-osastolle tulisikin perustaa tarvittava
18754:
18755: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
18756:
18757: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
18758:
18759:
18760:
18761:
18762: 60 0883005893
18763: 474 1983 vp.
18764:
18765: Raha-asia-aloite n:o 431
18766:
18767:
18768:
18769:
18770: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnitte-
18771: luun Raisioon
18772:
18773:
18774:
18775: Eduskunnalle
18776:
18777: Raision kaupunki on kehittynyt Turun kaupun- Porin läänissä kolme uutta virastotalohanketta,
18778: kiseudun läntiseksi alakeskukseksi. Sen väestölli- nimittäin Turkuun, Raisioon ja Raumalle. Viisi-
18779: nen ja teollinen kehitys on ollut nopeata ja myös vuotisinvestointisuunnitelmaan ei näitä kohteita
18780: valtion viranomaisten tehtävät ovat jatkuvasti kuitenkaan ole sisällytetty. Tällä hetkellä Turun
18781: lisääntyneet. Raisiolaiset eivät kuitenkaan voi ja Porin läänissä ei ole rakenteilla yhtään virasto-
18782: saada useita välttämättömiä palveluja kotika u- taloa.
18783: pungistaan, koska valtiolla ei ole Raisiossa lain- Raision virastotaloon tulisi varautua sijoitta-
18784: kaan omia pysyviä toimitiloja. Valtion virasto- maan ainakin seuraavat toiminnot oheisine tilan-
18785: talon rakentamisesta Raisioon on kaupunki tehnyt tarpeineen:
18786: esityksiä jo lähes 20 vuoden ajan. poliisin ja nimismiehen tilat 1200 m 2
18787: Valtion omien toimitilojen puuttumisen takia verotoimisto 1000 m 2
18788: on Raision kaupunki vuokrannut uudesta kau- työvoimatoimisto 500 m 1
18789: pungintalosta 855,5 m 2 :n suuruiset tilat nimis- telepalvelutoimisto 200 m 2
18790: miespiirin ja poliisin käyttöön. Myöskin verotoi- kansaneläkelaitoksen tilat 400 m 1
18791: mistolle on kuluvan vuoden alusta lukien kau- Edellä esitetyn mukaisesti tulisi Raision valtion
18792: pungin toimesta järjestetty 689 m 2 :n suuruiset virastotaloon varata tiloja yhteensä n. 3500 m 2
18793: vuokratilat. Tilat ovat kuitenkin väliaikaisia, sillä Rakennusoikeudeksi muutettuna tämä tarkoittaa
18794: ne tullaan muutaman vuoden kuluttua tarvitse- n. 4200 krs-m 1 . Raision kaupungintalon rakennus-
18795: maan kaupungin omaan käyttöön. kustannuksiin vertaamalla hankkeen kokonaiskus-
18796: Edellä mainittujen tilojen lisäksi Raision pitäisi tannukseksi muodostuu noin 11,6 mmk. Raision
18797: kiireellisesti saada monitoimiperiaatteella toimiva kaupunki on varannut virastotalolle uuden kau-
18798: työvoimatoimisto, jonka tilantarve on arviolta n. pungintalon välittömästä läheisyydestä hallinto-
18799: 500 m 2 • Toimisto tulisi palvelemaan Raisiota keskusalueen korttelin n:o 3014 tontin n:o 3, jon-
18800: huomattavasti laajempaa aluetta. Raisio lienee ka rakennusoikeus on 6000 m 2 Alueen asemakaa-
18801: maassamme ainoa kaupunki, jossa ei ole työvoima- va on vahvistettu 5.10.1979, ja se voidaan rakenta-
18802: toimistoa. Raision asukasmäärä on nyt noin mista varten luovuttaa heti, kun hankkeen toteut-
18803: 18 500 ja Raision seudun väestömäärä noin tamisesta on päätetty. Rakennus voidaan liittää
18804: 45 000. kaukolämpöön ja olemassa oleviin kunnallistekni-
18805: Raisiosta puuttuvat myöskin posti- ja telehalli- siin verkostoihin. Virastotalo tulisi sijaitsemaan
18806: tuksen normaalisti järjestämät valtionpuhelin-, nyt ja tulevaisuudessa hyvin keskeisellä sekä maan-
18807: lennätin- ja telexpalvelut. Näitten palveluitten tieteelliset että liikenteelliset olosuhteet huo-
18808: järjestämiseksi tulisi virastotaloon varautua to- mioon ottaen sopivalla paikalla laajempienkin
18809: teuttamaan n. 200 m 2 :n telepalvelutoimisto. hallintopiirien palvelutoimintoja varten.
18810: Kansaneläkelaitoksen Raision toimiston tilat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18811: ovat riittämättömät ja epäkäytännölliset. Uusien taen,
18812: tilojen tarve olisin. 400m 2 ja eräänä mahdollisuu-
18813: tena tilatarpeen tyydyttämiseksi olisi tilojen osoit- että Eduskunta ottaisi t•altion t 1uoden
18814: taminen valtion virastotalosta. 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
18815: Valtion Raision virastotaloon olisi mahdollista kaa Raision t·ira.rtotalon suunnittelun .1''
18816: sijoittaa myös sellaisia valtion virastoja, jotka ru,kemm.rtiiiden a!oittu,miseen.
18817: nykyisin toimivat ahtaissa tiloissa muualla.
18818: Valtiovarainministeriö on hyväksynyt Turun ja
18819:
18820: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
18821:
18822: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
18823: 1983 vp. 475
18824:
18825: Raha-asia-aloite n:o 432
18826:
18827:
18828:
18829:
18830: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhantutkimuksen ja
18831: kansainvälisten suhteiden professorin viran perustamiseksi
18832: Turun yliopistoon
18833:
18834:
18835: Eduskunnalle
18836:
18837: Turun yliopistossa ei tällä hetkellä ole ainutta- välisen yhteistyön ongelmiin on perusteltua
18838: kaan virkaa, joka keskittyisi kansainvälisten suh- myös valtakunnallisesti siinä mielessä, että mis-
18839: teiden alan opetukseen ja sen tutkimuksen kehit- sään yliopistossa ei ole rauhantutkimukseen erityi-
18840: tämiseen. Sen sijaan sekä Helsingin että Tampe- sesti keskittynyttä virkaa. Kun siihen yhdisteeräi-
18841: reen yliopistoissa on kummassakin kansainvälisen siin kansainvälinen yhteistyö ja erityisesti kansain-
18842: politiikan professorin virat ja lisäksi Tampereella välisten suhteiden rauhanomaisten muotojen
18843: kansainvälisen politiikanapulaisprofessorin virka. tutkimus ja kansainväliseen kanssakäymiseen liit-
18844: Tässä suhteessa siis Turun yliopisto on kahdesta tyvä opetus, palvelisi tällainen virka myös Suomen
18845: muusta suuresta yliopistosta jäljessä. ulkopolitiikkaa ja liittyisi läheisesti Suomen omak-
18846: On kuitenkin sekä yhteiskuntapoliittisesti että sumaan rooliin kansainvälisissä suhteissa.
18847: tiedepoliittisesti perusteltua katsoa kansainvälis- Turun yliopistossa on myös kymmenen vuoden
18848: ten kysymysten kuuluvan korkeampaan opetuk- perinne kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa,
18849: seen sellaisessakin koulutusyksikössä kuin Turun joka painottuu rauhan ja kansainvälisen yhteis-
18850: yliopisto on. Yhteiskuntatieteellisessä koulutuk- työn tutkimukseen. Tämä on ala, jolla ei korkea-
18851: sessa tulisi nykyaikana kansainvälisyyteen koulut- kouluopetusta Suomessa anneta järjestelmällisesti.
18852: tamisella ja kansainvälisten suhteiden jonkin- Kansainvälisen kanssakäymisen muotojen ja pai-
18853: kaltaisella tuntemuksella olla sijansa. Samoin on noalueiden tutkimus ja opetus liittyisivät keskei-
18854: perusteltua se, että yhteiskuntatieteellisessä kou- sesti kansainvälisten suhteiden kehittymiseen ja
18855: lutusyksikössä myös annetaan erityisopetusta ja kattavat alati merkitykseltään kasvavan alueen
18856: tieteellistä jatkokoulutusta kansainvälisten kysy- sisältäen esimerkiksi alueellisen yhteistyön, eri
18857: mysten alalta. yhteiskunnallisten järjestelmien välisen yhteistyön
18858: Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiede- muodot, kansainvälisen kehityspolitiikan, kan-
18859: kunta on useana vuonna esittänyt kansainvälisen sainvälisten järjestöjen ja niiden merkityksen
18860: politiikan professorin viran perustamista valtio- kasvun sekä yleensä kansainvälisen järjestelmän
18861: opin laitokseen. Tämä virka on sijoitettu myös rauhanomaisten muotojen kehittämisen.
18862: Turun yliopiston virkabudjetissa sangen korkealle, Parhaiten tätä voitaisiin edistää perustamalla
18863: mutta valtion tulo- ja menoarvioon sitä ei ole Turun yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiede-
18864: sisällytetty. Voidaan siis perustellusti sanoa, että kuntaan rauhantutkimuksen ja kansainvälisten
18865: Turun yliopisto näkee tämän alan kehittämisen suhteiden professorin virka erityisalana kansain-
18866: tärkeänä. Sir~ korostaa myös, että yliopiston tutki- välinen yhteistyö. Tämän varaan voitaisiin raken-
18867: muspoliittisessa ohjelmassa kansainväliset suhteet taa opetusta ja kehittää tutkimusta ja perustaa
18868: on esitetty eräänä yliopiston kehittämisen paino- mahdollisesti myöhemmin myös jatko- ja täyden-
18869: aloista. nyskoulutusta kansainvälisen yhteistyön alalla
18870: Jos ajatellaan Turun yliopistossa tehtyä kan- antava yksikkö. On nimittäin selvää, että kun
18871: sainvälisten suhteiden alan tutkimusta, niin alan meidänkin yhteiskuntamme tulevaisuudessa yhä
18872: vastainen kehittäminen voisi perustua erityisesti enemmän joutuu kansainvälistymään ja kun erityi-
18873: rauhan ja kansainvälisen yhteistyön tutkimukseen. sesti talouskehityksemme yhä enemmän ehdol-
18874: Nämä molemmat alat ovat nimittäin leimanneet listuu maailmantalouden kehityslinjoista, niin
18875: Turussa tehtyä tutkimusta. ammatillisia valmiuksia kansainvälisestä toimin-
18876: Keskittyminen nimenomaan rauhan ja kansain- nasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä tarvitaan
18877: 476 1983 vp. - RA n:o 432
18878:
18879: lisää. lhmtutkimuk.rcll i" k,IIJJdilzz·,di.rt~:Jl rubte1
18880: den profer.rorin p~:ru.rpalkktti.ren r·ircJJl
18881: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 1 B 5 ), erit)'i.ra!ttncJ ka11.raim iilinen ).'htei.r-
18882: t)'iJ', peru.rt,tmi.rek.ri /. 7.l9R4 lukien- Tumn
18883: ettd Eduskunta ottaisi 1'altion r·uoden yliopi.rtrm yhtei.rkzmtatietee!li.reen tiede-
18884: 19R4 tulo- j,z menoarvioon momentil!e kzmttt.<IZ.
18885: :!9.7 0.0 l lisäyksenä RO 000 markkaa rau-
18886:
18887: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
18888:
18889: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
18890: 1983 vp. 477
18891:
18892: Raha-asia-aloite n:o 433
18893:
18894:
18895:
18896:
18897: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saamenkielisen
18898: oppimateriaalin julkaisemiseen
18899:
18900:
18901:
18902: Eduskunnalle
18903:
18904: Saamenkielistä opetusta on annettu kouluviran- materiaalitilanne on lähes kokonaan hoitamatta.
18905: omaisten suostumuksella ja kuusi vuotta Saamen Inarinsaameksi ei ole minkäänlaista oppikirjaa
18906: alueen kouluissa. Kuitenkaan näiden vuosien olemassa. Oppimateriaalien puute vaikuttaa ensi-
18907: aikana ei ole ilmestynyt yhtään ainoata varsinaista sijaisesti saamelaislasten oppimismahdollisuuk-
18908: oppikirjaa. Äidinkielen opetuksessa on voitu siin, mutta myös saamenkielisille opettajille ai-
18909: käyttää apuna muissa pohjoismaissa tehtyjä saa- heutuu tästä suuria lisärasituksia.
18910: menkielisiä kirjoja, jotka eivät kuitenkaan vastaa Materiaalien puute vähentää myös saamelais-
18911: Suomessa hyväksyttyjä opetussuunnitelmia, sekä lasten vanhempien halukkuutta panna lapsensa
18912: erilaista kokeilumateriaalia. saamenkieliseen opetukseen. Tätä osoittaa se, että
18913: Kun uudet koululait tulevat voimaan, saamen saamenkielinen opetus, samoin kuin saamen kie-
18914: kielen ja saamenkielisen opetuksen pitäisi saame- len opetuskin, on tänä vuonna romahdusmaisesti
18915: laisalueen kouluissa parantua huomattavasti. laskenut. Ensimmäiselle Iuokalle ei tänä syksynä
18916: Uuden peruskoululain mukaan saamelaisten tullut yhtään oppilasta saamenkieliseen alku-
18917: kotiseutualueella saamenkielisten oppilaiden ope- opetukseen.
18918: tuskieli voi olla saa me ja oppilaalle voidaan opettaa Oppimateriaalityötä haittaa ensisijaisesti si1hen
18919: äidinkielen oppiaineena saamen kieltä. Lakiin varattujen määrärahojen vähyys. Kiireellisimpien
18920: liittyvässä asetuksessa tultaneen säätämään, mil- materiaalien tuottamiseksi on laadittu käännös-
18921: loin kunnat ovat velvollisia järjestämään saamen- suunnitelma suomenkielisten oppikirjojen kääntä-
18922: kielistä opetusta, peruskoulun viranhaltijoiden miseksi saameksi. Suunnitelman mukainen kään-
18923: saamen kielen taidon vaatimuksesta sekä saamen nöstyö on edennyt hyvin, mutta materiaalin
18924: kielen asemasta valionaisena ja vapaaehtoisena painattamiseen ei ole löytynyt riittävästi varoja.
18925: aineena. Valtion tulo- ja menoarvion momentilta "oppi-
18926: Uusi lukiolaki mahdollistaa myös saamenkieli- materiaalien kehittäminen" on kuluvana vuonna
18927: sen opetuksen ja vahvistaa saamen kielen aseman voitu käyttää saamenkielisen oppimateriaalin
18928: valionaisena aineena. tuottamiseen vain 127 000 mk. Nämä rahat lop-
18929: Jotta käytännön koulutyön ja lainsäädännön puivat jo keväällä.
18930: alalla tapahtunut edistys ei menettäisi merkitys- Vaikean tilanteen johdosta asianomaiset Lapin
18931: tään, tulisi huolehtia siitä, että saamenkielistä läänin viranomaiset ovat keväällä 1983 neuvotel-
18932: opetusta haittaavat seikat poistetaan. Tällä het- leet kouluhallituksessa ja sen perusteella edelleen
18933: kellä alati laajenevan saamenkielisen opetuksen opetusministeriön kanssa. Tämän tuloksena ope-
18934: pullonkaulan8 on saamenkielisten oppimateriaa- tusministeriö esitti ensi vuoden budjettiin 300 000
18935: lien puute. Opetus ei kuitenkaan ole täysipainoi- markan lisämäärärahaa kertamäärärahana kään-
18936: sesti mahdollista ilman kunnollista oppimateriaa- nössuunnitelman toteuttamista varten.
18937: lia. Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa ehdotetaan
18938: Äidinkielessä materiaali on vain 1-3 luokille, kuitenkin vain 200 000 markan kertamäärärahaa
18939: mutta sekään ei ole täysin soveliasta, koska se ei saamenkielisen oppimateriaalin julkaisemiseen.
18940: seuraa nykyisiä opetussuunnitelmia. Muissa aineis- Kokonaistarpeeseen nähden rahamäärä on ehdot-
18941: sa on vain muutamia saamenkielisiä työkirjoja tomasti täysin riittämätön. Lapin lääninhallituk-
18942: varsinaisten oppikirjojen puuttuessa kokonaan. sen vastikään tarkistaman saamenkielisen oppi-
18943: Vähemmistökielten, inarin-ja koiransaamen oppi- materiaalin pitemmän aikavälin suunnitelman
18944: 478 1983 vp. - RA n:o 433
18945:
18946: mukaan varaintarve vuodelle 1984 on yhteensä kansallinen rikkaus, jota on vaalittava, ehdotamme
18947: 921 000 markkaa. kunnioittaen,
18948: Olemme voineet opintomatkallamme saame-
18949: laisten kotiseutualueelle syyskuun alussa - turus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18950: tuttuamme siellä käytännön opetustyöhön sekä 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
18951: kulttuuritoimintaan - vakuuttautua siitä, että 29.41.23 lisäyksenä 100 000 markkaa saa-
18952: saamelaisten toiveet ovat oikeutettuja ja opetus- menkielisen oppimateriaalin julkaisemi-
18953: ministeriön esitys vähintäänkin perusteltu. seen osoitetun määrärahan (kertameno)
18954: Kun saamelaisuus mielestämme on tässä maassa korottamiseksi.
18955:
18956: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
18957:
18958: Heli Astala Tapio Holvitie Pirjo Ala-Kapee
18959: Mikko Elo Antti Kalliomäki Timo Roos
18960: Heikki Riihijärvi Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
18961: Aino Pohjanoksa Martti Tiuri Riitta Uosukainen
18962: Olavi Ronkainen Aarno von Bel! Liisa Jaakonsaari
18963: Ole Norrback Katri-Helena Eskelinen Eva-Riitta Siitonen
18964: Kaarina Dromberg Ole Wasz-Höckert
18965: 1983 vp. 479
18966:
18967: Raha-asia-aloite n:o 434
18968:
18969:
18970:
18971:
18972: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun itäisen
18973: ammattikoulun suunnittelun aloittamiseksi
18974:
18975:
18976: Eduskunnalle
18977:
18978: Laissa ammatillisen koulutuksen määrällisestä kan, puutekniikan, prosessi- ja laboratorioteknii-
18979: kehittämisestä vaaditaan, että ammatillisiin oppi- kan sekä koti- ja laitostalouden peruslinjoilla.
18980: laitoksiin on varattava aloituspaikkoja niin paljon, Varsinais-Suomessa ammatillisen koulutuksen
18981: että jokaisella peruskoulun tai lukion päättäväliä aloituspaikat ovat jakaantuneet sikäli epätasaisesti,
18982: on mahdollisuus päästä ammatilliseen koulutuk- että Turun seudun itäisiltä kunnilta puuttuu
18983: seen. Lisäksi aloituspaikat on jaettava eri koulutus- yleinen ammattikoulu. Näissä kunnissa väestön-
18984: aloille ja -asteille yhteiskunnan ja työelämän kasvu on voimakasta ja koulutuspaikkojen tarve
18985: koulutusperiaatteiden mukaisesti. on suuri myös pitkällä tähtäyksellä. Nykyisellään
18986: Ammatillisen koulutuksen tarvetta Varsinais- suuri osa oppilaista hakeutuu lukioon, koska
18987: Suomessa vv. 1979-88 selvitettävässä tutkimuk- seudulla ei ole riittävästi ammatillisen koulutuk-
18988: sessa todettiin aloituspaikkavajausta esiintyvän sen aloituspaikkoja. Tämä ei liene kenenkään
18989: kaikkina tarkasteluajanjakson vuosina. Vajauksen kannalta tarkoituksenmukaista.
18990: vaihteluväli on 600-1400 aloitus paikkaa. Ikäluok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18991: kien pienenemisen myötä aloituspaikkavajaus vä- tavasti,
18992: henee siten, että se on pienimmillään vuonna
18993: 1988. Suurinta aloituspaikkavajausta Varsinais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18994: Suomessa on maatilatalouden peruslinjalla. Tämä 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
18995: puute korjaantunee uuden maatalousoppilaitoksen suunnittelumäärärahan Turun seudun itäi-
18996: perustamisella Salon seudulla. Huomattavaa aloi- sen ammattikoulun suunnittelun aloitta-
18997: tuspaikkavajausta on myös auto- ja kuljetusteknii- miseksi.
18998:
18999: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
19000:
19001: Heli Astala Ensio Laine
19002: 480 1983 vp.
19003:
19004: Raha-asia-aloite n:o 43';
19005:
19006:
19007:
19008:
19009: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eräiden teatteri-
19010: ja tanssiryhmien tukemiseen
19011:
19012:
19013:
19014: Eduskunnalle
19015:
19016: Teatteriryhmien, liikkuvien ammattiteatterei- on 13 työntekijää, sen saama valtion ja kunnan
19017: den asema ja tehtävä suomalaisessa teatteri- tuki oli yhteensä 565 000 mk. Valtionavustus
19018: kentässä on kiistaton. katsojaa kohden oli 8,75 mk, kunnan avustus
19019: Vuonna 1982 niillä oli yhteensä 1727 esitystä, 1,55 mk.
19020: joissa katsojia 320 471. Tästä toiminnasta yli 60 Cl( - Oulun läänin alueteatterillajKajaanin kaupun-
19021: tapahtui kiertueilla oman kotikunnan ulkopuo- ginteatterilla oli vuonna 1982 yhteensä 204 esi-
19022: lella, maamme kaikissa lääneissä Ahvenanmaa tystä (27 996 katsojaa), 42 työntekijää, valtion
19023: mukaanlukien. Teatteriryhmät vastaavat esitys- ja kunnan tuki yhteensä 4 000 728 mk. Valtion-
19024: määrältään 15,8 % ja katsojamäärältään 12,2 t/{ avustus katsojaa kohden oli 59,30 mk, kunnan
19025: maamme koko ammattiteatteritoiminnasta. Eri- avustus 83,60 mk.
19026: tyisen huomattava on niiden osuus lasten- ja Liikkuvien ammattiteattereiden osalta toimin-
19027: nuortenteatteriesityksistä, noin 30 C:f. Teatteri- taedellytysten turvaamisessa valtiolla on ensisijai-
19028: ryhmien toiminnasta onkin 2/3 kohdistettu juuri nen tehtävä, onhan niiden toiminta pääo~in
19029: lapsille ja nuorille. Myös musiikki- ja tanssiteatte- valtakunnallista. Liikkuvien ammattiteattereiden
19030: rin osalta niiden panos on merkittävä. keskeisiä vaikeuksia ovat esitystoiminnan laajuu-
19031: Teatteriryhmät ovat ammattiteattereita, niiden teen nähden liian pieni henkilökunta, vakinaisten
19032: työntekijät ovat alansa ammattikoulutuksen saa- ja asianmukaisten työtilojen puute sekä kiertue-
19033: neita. Jo yli kymmenen vuoden ajan ne ovat työstä johtuvat erityisongelmat. Toimintaedelly-
19034: jatkuvasti ja toistuvasti osoittaneet toiminta- tysten saattaminen muun ammattiteatterikentän
19035: kykynsä, taiteellisen tasonsa ja vakaan yleisö- tasoon mahdollistaisi myös kohtuullisen, työehto-
19036: kannatuksensa. Tästä huolimatta vuosi vuodelta sopimusten edellyttämän palkkatason saavutta-
19037: on yhteiskunnan tuen puute ja riittämättömyys mista.
19038: keskeistä ja leimallista niiden toimintaedellytyksiä Myös yleisön, erityisesti teatteriryhmien kohde-
19039: tarkasteltaessa julkisesta tuesta maamme yleisön kannalta vaatimus toimintaedellytysten
19040: ammattiteatterille ne saivat vuonna 1982 vain tasavertaistamisesta on aiheellinen.
19041: 2,8 %. Toimintaedellytysten vajavaisuus on joh- Valtion tulo- ja menoarviossa momenteille
19042: tanut teatteriryhmien kannalta kestämättömään "Teatteriryhmien-, musiikki- ja lastenteatterin
19043: taloudelliseen tilanteeseen, joka kustannuspaineen tukemiseen" sekä "Säännöllisesti toimivien tanssi-
19044: jatkuvasti noustessa uhkaa niiden koko olemassa- ryhmien tukemiseen" varatun määrärahan vuotui-
19045: oloa. Vuosi vuodelta on esitetty vaatimus liikku- nen nousu on antanut lupauksen ja rohkeuden
19046: vien ammattiteattereiden toimintaedellytysten jatkaa työtä. Uusia näköaloja tarjonnee myös
19047: saattamiseksi muun ammattiteatterikentän ta- vuonna 1983 perustettu tanssitaidetoimikunta.
19048: soon. Vaikka taidetta ei voi mitata tilastoilla eikä Toistaiseksi valtiovalta ei ole lunastanut tätä
19049: eri taidelaitoksia verrata keskenään on paikallaan lupausta todelliseksi vastuunottamiseksi liikku-
19050: havainnollistaa ammattiteattereiden toiminta- vien ammattiteattereiden kehitysmahdollisuuksis-
19051: edellytysten erilaisuutta yhdellä esimerkillä: ta. Varattu määräraha on ollut todelliseen perus-
19052: - lasten ja nuortenteatteriin erikoistuneella teltuun tarpeeseen nähden suhteettoman pieni.
19053: Penniteatterilla oli vuonna 1982 yhteensä 221 Vuonna 1983 momentille oli osoitettu4 350 000
19054: esitystä (55 441 katsojaa), joista kiertueilla oman mk. Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä
19055: kotikunnan ulkopuolella 8),70 r7r. Penniteatterilla ehdotetaan määrärahaksi 1800 000 mk, josta
19056: 1983 vp. - RA n:o 435 481
19057:
19058: lastenteatterille 2 370 000 mk (korotus ainoastaan ettii Eduskunta ottaisi t·a!tion vuoden
19059: 7,49 r7r) sekä säännöllisesti toimivien tanssi- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
19060: ryhmien tukemiseen 950 000 mk (korotus 16,56 %, 29.90.53 lisäyksenä· 1 300 000 markkaa
19061: markkamääräisesti vain 135 000 mk). Nousu on teatteriryhmien sekä musiikki- ja lapsi-
19062: teatteriryhmien toimintaedellytysten parantami- teatterin tukemiseen, sekä 500 000 mark-
19063: sen kannalta mitätön ja merkitsee käytännössä kaa så'ännöllisesti toimivientanssiryhmien
19064: heikennöstä nykytasoon. tukemiseen.
19065: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19066:
19067: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
19068:
19069: Heli Astala Arja Alho Liisa Jaakonsaari
19070: Anna-Liisa Jokinen Niilo Koskenniemi Heikki Mustonen
19071: Jussi Ranta Risto Ahonen Pirjo Ala-Kapee
19072: Aino Pohjanoksa Inger Hirvelä Arvo Kemppainen
19073: Sten Söderström Irma Rosnell Esko Helle
19074: Ville Komsi Helvi Koskinen Liisa Arranz
19075: Marja-Liisa Salminen Ilkka Kanerva
19076:
19077:
19078:
19079:
19080: 61 0883005893
19081: 482 1983 vp.
19082:
19083: Raha-asia-aloite n:o 436
19084:
19085:
19086:
19087:
19088: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Elokuvasäätiölle
19089: erään yhteistuotantoelokuvan tappioiden peittämiseen
19090:
19091:
19092: Eduskunnalle
19093:
19094: 1970-luvun jälkipuoliskolla käytiin Suomen ja Elokuvasäätiö myönsi opetusmimstenon kanssa
19095: Unkarin valtioiden kesken vakavia neuvotteluja käymiensä neuvottelujen jälkeen tuotannon to-
19096: kulttuuriyhteistyön laajentamisesta. Erääksi mer- teuttamisen mahdollistamiseksi ja tehtyjen sopi-
19097: kittäväksi yhteistyömuodoksi todettiin yhteistuo- musten noudattamiseksi elokuvan tuottajalle ta-
19098: tantoelokuva, jollaisen valmistelu annettiin suo- kauksen 350 000 markan rahalaitosluotolle, joka
19099: malaisella puolella Suomen Elokuvasäätiön tehtä- oli määrä maksaa tuottajalle kertyvistä pääsy-
19100: väksi. Suoritettujen valmistelutoimien jälkeen lipputuotoista. Edellä todetuista syistä tähän tar-
19101: valmistui vuonna 1980 ensi-iltaan suomalais- koitukseen osoitettavaa kertymää ei syntynyt,
19102: unkarilainen elokuva "Tullivapaa avioliitto", joka minkä johdosta Suomen Elokuvasäätiölle on aiheu-
19103: sai Unkarissa erinomaisen yleisömenestyksen ja tunut korkokustannuksineen yhteensä 370 973,36
19104: voitti useita palkintoja kansainvälisillä elokuva- markan maksuvelvoite. Tämän lisäksi tuonajalla
19105: festivaaleilla. Sen sijaan Suomessa elokuvan yleisö- on edelleen vastattavanaan tuotannon velkoja
19106: menestys jäi vähäiseksi, johtuen ensisijaisesti 200 000 markkaa.
19107: elokuvan markkinoinnin epäonnistumisesta elo- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
19108: kuvan ensi-illan ajoittuessa sanomalehtimiesten
19109: lakon alkamispäivään. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19110: Yhteistuotantoelokuvan rahoitus järjestettiin, 1984 tulo- ja menoarvioon 570 000 markan
19111: ottaen huomioon elokuvan poikkeukselliset lähtö- määrärahan Suomen Elokuvasäätiölle suo-
19112: kohdat, Suomen Elokuvasäätiön tukivarojen ulko- malais-unkarilaisesta yhteistuotantoeloku-
19113: puolisin yhteiskunnan varoin. Niiden osoittau- t'asta aiheutuneiden tappioiden peitt,i·-
19114: duttua riittämättömiksi kattamaan koko tuotan- mtSeen.
19115: non aloittamiseen tarvittavaa rahoitusta Suomen
19116: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
19117:
19118: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
19119: Arvo Kemppainen Sten Söderström
19120: Esko Helle
19121: 1983 vp. 483
19122:
19123: Raha-asia-aloite n:o 437
19124:
19125:
19126:
19127:
19128: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisotilojen
19129: rakentamista varten
19130:
19131:
19132:
19133: Eduskunnalle
19134:
19135: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain parantamista varten myönnettävien valtionavus-
19136: varattu vaihtelevan suuruinen määräraha valtion- tusten ja lainojen hakemisesta, myöntämisestä ja
19137: avuiksi ja !ainoiksi nuorisotilojen rakentamiseen. tilityksestä) perusteella kunnat voivat hakea sekä
19138: Opetusministeriön päätöksen 8222/71/77 (Ope- valtionapua että lainaa nuorisotilojen perustami-
19139: tusministeriön päätös nuorisotilojen hankkimista, seen 30 % perustamiskustannuksista.
19140: niiden rakentamista, laajentamista ja perus-
19141:
19142:
19143: V. 1980 avustuksiin myönnettiin 1 mmk ja lainoihin 0 mk
19144: V. 1981 3 3 mmk
19145: V. 1982 4,5 0 mk
19146: V. 1983 -" - 5 0 mk
19147:
19148: Määrärahat ovat olleet riittämättömät, jota kuvastaa se, että esimerkiksi yksistään Turun ja Porin
19149: läänistä kunnat
19150: hakivat v. 1980 avustuksiin 1 502 000 mk ja lainoihin 1085 000 mk
19151: ja saivat 485 000 0
19152: hakivat v. 1981 6139 847 4 637 698
19153: ja saivat 100 000 -"- 100000
19154: hakivat v. 1982 4492410 4 387 910
19155: ja saivat 605 000 0
19156: hakivat v. 1983 -" - 6271000 0
19157: ja saivat 427 000 0
19158:
19159:
19160: Viime vuodet ovat olleet nuorisotilojen raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19161: tamisen ja hankkimisen aikaa. Lähivuosina tullaan taen,
19162: tyydyttämään perustarve. Tämä rakennuskanta
19163: palvelee vuosikymmeniä. Olennaista olisi, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19164: valtion avustusten ja lainojen turvin kuntien ei 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19165: tarvitsisi tyytyä tilapäisratkaisuihin, vaan voisivat 10 000 000 markkaa nuorisotilojen raken-
19166: rakentaessaar. ottaa huomioon tulevat tarpeet. tamista varten.
19167:
19168:
19169: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
19170:
19171: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
19172: 484 198) vp.
19173:
19174: Raha-asia-aloite n:o 4.18
19175:
19176:
19177:
19178:
19179: Astala: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväenperinteen
19180: keräämistä ja tutkimista varten
19181:
19182:
19183:
19184: Eduskunnalle
19185:
19186: Työväenkulttuuria koskevan aineellisen ja työväenperinteen taliennusta ja tutkimusta varten.
19187: henkisen perinteen tallentaminen, kerääminen ja Käynnissä olevien hankkeiden loppuun saatta-
19188: tutkiminen on kasvanut voimakkaasti viime miseksi sekä alan tutkimustyön kehittämiseksi
19189: vuosina. Eduskunta on vuodesta 1981 lähtien olisi välttämätöntä ottaa hallituksen tulo- ja
19190: myöntänyt vuosittain määrärahan työväenperin- menoarvioesitykseen vuodelle 1984 tarpeellinen
19191: teen alan tutkimus- ja keruutoimintaan. Vuonna määräraha.
19192: 198) on tämä määräraha ollut 450 000 markkaa, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
19193: jonka turvin on saatettu alkuun useita tärkeitä
19194: työväenperinteen keruuseen, tutkimiseenja esitte- että Edu.rkunta ottai.ri t·a!tion t·uoden
19195: lyyn liittyviä hankkeita. Laajimmat hankkeet 1984 tulo- ja rnenoan·ioon mornenti!!e
19196: liittyvät työväen keskusmuseon ja keskuskirjaston 29.99.50 500 000 markkaa työt·äenperin-
19197: suunnitteluun sekä hakutiedostojen laatimiseen teen keräämi.rtä ja tutkirni.rta t·arten.
19198:
19199: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983
19200:
19201: Heli Astala
19202: 1983 vp. 485
19203:
19204: Raha-asia-aloite n:o 4)9
19205:
19206:
19207:
19208:
19209: Astala: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vapaa-ajattelijain
19210: Liiton tukemiseen
19211:
19212:
19213:
19214: Eduskunnalle
19215:
19216: Vapaa-ajattelijain liitto ry on Suomen ainoa kirjallisuuden vaihto, lehtien vaihto:
19217: uskonnottomien etu- ja oikeusturvajärjestö. Kir- vrt. W AM III Helsingissä juhannuk-
19218: kosta eronneita on maassamme lähes 400 000, sena 1983, ks. Vapaa Ajattelija 5/83)
19219: joista ei-uskovaisia on yli 300 000. liittokokous 1984 Tampereella 20 000,-
19220: Vapaa-ajattelijain toiminta tarvitsee vähintäin kurssitoiminta . . . . . . . . . . . . . . . 20 000,-
19221: kaksi uutta päätoimista henkilöä nykyisen yhden (esim. "varjorippikoulu" Forssassa,
19222: lisäksi. Myös lisäresursseja perustoimintojen ta- aikuiskoulutus, lyhytkurssit, uskon-
19223: kaamiseksi on lisättävä kuten tilavamman Hel- nottomien kurssit etc.)
19224: singin toimiston vuokraamiseksi (nyk. n. 20 m 2 ). Vapaa Ajattelija -lehti 1984 . . . . 100 000,-
19225: Seuraavassa rahantarve vuodelle 1984: (ainoa Suomen uskoonoton mieli-
19226: päätoiminen pääsihteeri . . . . . . . 100 000,- pidelehti, 8 nroajvuosi, vrt. 1983
19227: (yli 20 toimivan yhdistyksen koordi- enintään 7 nroa!)
19228: nointi ympäri Suomea, kirjeenvaihto uuden toimiston vuokrakuluihin
19229: ulkomaille (60 valtiota), lainsäädäntö- Helsingissä . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 000,-
19230: työn valvontaa, kunnallistason seu-
19231: Menot yht ..................... . 650000,-
19232: ranta, toimistorutiineita Virkkalan
19233: tulot ("epävarmoja") - budjetti .. . 110000,-
19234: ja Helsingin toimistoissa, oman
19235: - OM: kans.väl. tuki ........... . 10000,-
19236: mikrotietokoneen hyödyntäminen,
19237: - OM: mielipidelehtituki ....... . 10000,-
19238: koulutustehtävät ... )
19239: päätoiminen tiedotussihteeri . . . 70 000,- yht. .......................... . 130000,-
19240: ( tiedotus, yhteydenpito tiedotusväli- Vaje ......................... . 520000,-
19241: neisiin, muut liiton johdon antamat Itse hankitut tulot .............. . 100000,-
19242: tehtävät ... ) Vaje .......................... 420 000,-
19243: toimistonhoitaja, kulut Helsingin
19244: toimistosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110 000,- Oman budjettimme vaje on suuri. Toivomme,
19245: (= nykyinen tila korjattu inflaatio-
19246: että valtio voisi tukea rahoitusavustuksella tärkeä-
19247: arviolla) tä työtämme puolustaessamme yli 300 000 kansa-
19248: toimistokulut Virkkalan toimistosta 50 000,- laisen etuja tässä maassa.
19249: oppikirja projekti . . . . . . . . . . . . . 70 000,- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
19250: (Yläasteen etiikka 1, 2, 3 valmiina ja vasti,
19251: Elämänk?tsomustieto 3 ja 4 tekeillä,
19252: loput valmisteilla ... ) että Eduskunta ottaisi 'raltion uuoden
19253: kansainvälinen yhteistyö . . . . . . . 50 000,- 1984 tulo- ja menoarvioon kaikkiaan
19254: ( kirjeenvaihto, puhelin-, telex- ym. 300 000 markan määrärahan av11stuk.rena
19255: kulut, kongressimatkat: USA, Skandi-
19256: Vapaa-ajattelijain Liitto ry:lle .ren työn tu-
19257: navia, Keski-Eurooppa, Itä-Eurooppa,
19258: kemi.reen.
19259: Neuvostoliitto, Intia, muu Aasia etc.,
19260:
19261:
19262: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
19263:
19264: Heli Astala
19265: 486 1983 vp.
19266:
19267: Raha-asia-aloite n:o 440
19268:
19269:
19270:
19271:
19272: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken rakentamis-
19273: suunnittelun aloittamiseksi Varsinais-Suomen osalta
19274:
19275:
19276: Eduskunnalle
19277:
19278: Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että Maakaasuputken ulottaminen Varsinais-Suo-
19279: maakaasun Iisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi meen on tullut uudestaan ajankohtaiseksi. Varsi-
19280: useita merkittäviä etuja mm. kansantalouden nais-Suomen seutukaavaliitto on mm. 28.1.1983
19281: kannalta. päättänyt kiireellisesti toimeenpanna yhteistoi-
19282: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan kehittämisen minnassa Turun kauppakamarin kanssa yritys-
19283: pääongelmaksi on meillä noussut tuonnin lisää- kyselyn helmi-maaliskuun aikana 1983 maa-
19284: minen. Sopiva kohde on maakaasu. Maakaasun kaasun mahdollisesta käytöstä toimialueellaan.
19285: Iisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi erittäin edul- Kokonaistulokset toimitetaan Neste Oy:lle sekä
19286: lisia työllisyys- ja kauppa poliittisia seurauksia. kauppa- ja teollisuusministeriölle. Samalla on
19287: Se auttaisi myös tasapainottamaan nykyistä epä- päätetty merkitä maakaasun johtolinjaus vaihe-
19288: tasapainoa bilateraalikaupassa Neuvostoliiton kaava II:een seutukaava I:n linjauksen mukai-
19289: kanssa. Tämä kauppa tarjoaa runsaasti uusia sesti.
19290: mahdollisuuksia. Valtakunnallisen maakaasuver- Varsinais-Suomessa toivotaan, että nyt virei!lä
19291: koston laajentaminen Kouvolasta Etelä-Suomeen olevassa maakaasukysymyksessä kauppa- ja teolli-
19292: ja Varsinais-Suomeen avaisi rikkaita kehitys- suusministeriössä otetaan erityisen selvityksen
19293: näkymiä. kohteeksi maakaasuputkilinjan rakentaminen
19294: Maakaasu on täydellisesti palavana ja olemat- Varsinais-Suomeen. Tällöin on selvitettävä mah-
19295: toman rikki- ja tuhkapitoisuuden vuoksi ihanteelli- dollisuudet kyseisen johtolinjan avulla tapahtu-
19296: nen polttoaine. Maakaasun lisätuonti ja lännestä vaan maakaasun välittämiseen myös Ruotsiin
19297: tuotavan öljyn ainakin osittainen korvaaminen sekä mahdollisuudet maakaasun avulla hoitaa
19298: maakaasulla monipuolistaisi myös energiahuoltoa työllisyyttä. Tällöin on selvitettävä tämän saas-
19299: ja tekisi energiahuoltomme ja taloutemme vähem- teettoman energian käyttö Suomen suurilla maa-
19300: män riippuvaiseksi lännen kriisitaloudesta. talouden keskellä sijaitsevilla teollisuusalueilla
19301: Maakaasu tarjoaa runsaasti käyttömahdolli- sekä uuden energianlähteen antama korvike länti-
19302: suuksia. Sitä voi raaka-aineena käyttää mm. sen Suomen uusteollistamiselle.
19303: kemian teollisuus. Se on erityisen sovelias Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19304: energianlähteenä useilla teollisuudenaloilla. taen,
19305: Maakaasu parantaisi mahdollisuuksiamme myös
19306: silloin, kun Länsi-Eurooppa pääsee maakaasu- että Edu.rkunta ottai.ri t•aftion t•uoden
19307: energian piiriin. 1984 tulo- ja menoart'ioon 500 000 ma rk-
19308: Maakaasuputken ulottamisesta Lounais-Suo- kaa maakaa.ruputken rakentarni.r.ruunnit-
19309: meen oltiin kiinnostuneita jo 1972, jolloin telun aloittami.rek.ri Vt~rsinais -Suomen
19310: Varsinais-Suomen seutukaavaliitto teki alustavan oJalta.
19311: selvityksen maakaasun käyttömahdollisuuksista
19312: täällä.
19313:
19314: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
19315:
19316: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensia Laine
19317: 1983 vp. 487
19318:
19319: Raha-asia-aloite n:o 441
19320:
19321:
19322:
19323:
19324: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Neuvostokaupan tutkimus-
19325: laitoksen esimiehen viran perustamiseksi Turkuun
19326:
19327:
19328: Eduskunnalle
19329:
19330: Turun ja Porin lääni on Suomen tärkeintä sen edun säilyttäminen Neuvostoliiton kaupassa
19331: vientialuetta. Läänin teollisuuden ulkomaanvienti tulee olemaan entistä vaikeampaa mm. niitten
19332: vuonna 1978 oli 22 %koko maan viennistä. Myös muuttuvien taloussuhteiden vuoksi, joita Länsi-
19333: Suomen Neuvostoliittoon suuntautuvasta viennis- Eurooppaan tuleva kaasuputki merkitsee. Kaasu-
19334: tä Turun ja Porin lääni ja sen teollisuus on keskei- putki merkitsee mm. länsieurooppalaisen tekno-
19335: sessä asemassa. Läänin osuus Suomen Neuvosto- logian siirron nopeutumista.
19336: liiton viennistä on maan korkein eli 20 %. Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan kehi-
19337: Pääasiassa Turun ja Porin läänistä viedään tysedellytysten turvaaminen edellyttää jatkuvaa
19338: Neuvostoliittoon metalli- ja konepajateollisuus- informaation saamista Neuvostoliiton tuotanto-
19339: tuotteita, joiden osuus maan Neuvostoliiton me- elämästä, markkinoista ja kaupan organisaatioi-
19340: talli- ja konepajaviennistä on 36 %. TEVAHAKE- den toiminnasta. Kaupan laajentaminen edellyt-
19341: tuotteiden ulkomaanviennistä Turun ja Porin tää tutkimusta uusista tuotteista ja yhteistyö-
19342: läänin osuus on merkittävä eli 24 %. Toimialan kohteista. Myös puute Neuvostoliiton kaupan ns.
19343: tuotannosta yli viidennes on valmistusta Neuvos- perustutkimuksesta maassamme on huutava.
19344: toliiton vientiä varten. Olemme suureksi osaksi riippuvaisia muissa län-
19345: Toisin sanoen Neuvostoliiton kaupan merkitys simaissa tehdystä Neuvostoliitto-tutkimuksesta,
19346: läänin ja sen teollisuuden kehitykselle on ollut joka ei ole meidän kannaltamme aina tarkoituksen-
19347: ja tulee myös tulevaisuudessakin olemaan elin- mukaista.
19348: tärkeä. Esitetyn arvion mukaan Neuvostoliiton Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19349: kaupan välilliset ja välittömät työllisyysvaiku- taen,
19350: tukset yhteensä Turun ja Porin läänissä ovat noin
19351: 24 000 työpaikkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19352: Neuvostoliiton kaupan kehittämisessä on nyt 1984 tulo- ja menoarvioon 80 000 markan
19353: kuitenkin tultu vaiheeseen, jossa joudutaan etsi- määrärahan Neuvostoliiton kaupan tut-
19354: mään uusia kaupan edelleenkehittämisen teitä kimuslaitoksen esimiehen viran perusta-
19355: ja mahdollisuuksia. Suomen saavuttama suhteelli- miseksi 1.7.1984 lukien.
19356:
19357: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
19358:
19359: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
19360: 488 1983 vp.
19361:
19362: Raha-asia-aloite n:o 442
19363:
19364:
19365:
19366:
19367: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle kodin-
19368: koneiden hankintaan
19369:
19370:
19371:
19372: Eduskunnalle
19373:
19374: Vammaisuus vaikeuttaa suuresti päivittäisistä teella kodinkoneita ei voida myöntää. Kodin ko-
19375: kotiaskareista suoriutumista. Asunto varustei- neistamisella voidaan kuitenkin merkittävästi
19376: neen on keskeisen tärkeä vaikeavammaisen suo- lisätä omatoimista selviytymistä ja jopa välttää
19377: riutumisen kannalta. Vaikeavammainen ei selviä kallis ja epätarkoiruksenmukainen laitoshoito.
19378: itsenäisesti kotitöistään muuten kuin kodin- Invalidiliitto ry. on avustanut vammaisia tarpeel-
19379: koneiden avulla. Yksin asuvilla liikunta- ja muilla listen kodinkoneiden hankinnoissa. Vapaaehtoista
19380: vaikeavammaisilla ei ole mahdollisuutta turvautua sosiaalityötä harjoittavan järjestön taloudelliset
19381: perheenjäsenten apuun, vaan heidän on selviydyt- voimavarat eivät kuitenkaan riitä edes välttä-
19382: tävä jokapäiväisistä toiminnoistaan aivan yksin. mattomimmän tarpeen tyydyttämiseen, joten
19383: Kodinhoitoon liittyvät tehtävät tuottavat erityisiä yhteiskunnan tuki on tarpeen.
19384: hankaluuksia myös vammaisille perheenhuoltajil- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19385: le. Vaikeavammainen perheenäiti ei suoriudu taen,
19386: ilman kodinkoneita esim. perheen vaatehuollosta,
19387: ruuan valmistuksesta eikä kodin siivoamisesta. että Edu.rkunta ottaisi valtion vuoden
19388: Vaikeavammaisen kotona asumisen edellytyksiin 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 3.J.44
19389: kuuluu mm. kodinkoneet. Lisäksi on todettu uudelle momentille 100 000 markan mää-
19390: monien vammaisten asuvan hyvinkin puutteel- rärahan Invalidiliitto ry:lle käytettäväk.ri
19391: lisesti varustetuissa asunnoissa, joissa omatoimi- kodinkoneiden hankintaan t•aikeavam-
19392: neo selviytyminen vaatii suuria ponnistuksia. maisille henkilö"ille.
19393: Voimassa olevan invaliidihuoltolain perus-
19394:
19395: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
19396:
19397: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
19398: 1983 vp. 489
19399:
19400: Raha-asia-aloite n:o 443
19401:
19402:
19403:
19404:
19405: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työvoimatoimis-
19406: tojen ammatinvalinnanohjauksen virkojen lisäämiseksi
19407:
19408:
19409:
19410: Eduskunnalle
19411:
19412: Työvoimatoimistoissa annettavaa ammatin- (4044900 + sotu 281100).
19413: valinnanohjausta ei ole kansalaisten saatavissa Em. virkojen kustannuksien yhteydessä on
19414: läheskään tarvetta vastaavasti. Viitaten edus- muistettava mm. ammattikoulutuksen ja työlli-
19415: kuntakyselyyn (Kirjallinen kysymys n:o 249/1982 syysammattikurssien kokonaiskustannukset sekä
19416: vp.) työvoimatoimistojen ammatinvalinnanoh- riittävän ammatinvalinnanohjauksen merkitys
19417: jauksen lisäämisestä sekä siihen annettuun Työ- kestävien koulutusvalintojen (henkilökohtaisia
19418: voimaministerin vastaukseen, ja lisäksi viitaten tavoitteita ja edellytyksiä vastaavien ja siten
19419: eduskunnan sosiaalivaliokunnan mietintöön n:o keskeyttämisriskiä vähentävien) tekemisen kan-
19420: 29 valtioneuvoston kertomuksen johdosta edus- nalta. Ammatinvalinnanohjauksella voidaan lisätä
19421: kunnalle toimenpiteistä työllisyyslain soveltami- myös työllisyystöihin sijoittamisen tarkoituksen-
19422: sessa vuonna 1981, tulisi vuoden 1984 budjetissa mukaisuutta, joten myös erilaisten työllistämis-
19423: ammatinvalinnanohjauksen työvoiman tarve ottaa tukien kokonaiskustannukset kannattaa ottaa ver-
19424: huomioon perustamalla 30 uutta ammatinvalin- tailukohdiksi.
19425: nanohjaajan (ammatinvalintapsykologin) virkaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19426: (9 kpl A18, 21 kpl A17), 20 uutta erikoistyövoima- tavasti,
19427: neuvojan virkaa työvoimatoimistojen nuorten
19428: asiakkaitten työelämän- ja koulutustietouden tason että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19429: turvaamiseksi tietopalvelutehtäviin (20 kpl AlO), 1984 tulo- ja menoarvioon 4 326 000 mar-
19430: 20 toimistovirkailijan virkaa monipalvelutoimis- kan määrärahan 30 uuden ammatin-
19431: tojen ammatinvalinnanohjaus- ja tietopalvelu- valinnanohjaajan viran, 20 uuden erikois-
19432: toimintojen konekirjoitus-, arkistointi- yms. teh- työvoimaneuvojan viran sekä monipalve-
19433: täviin (20 kpl AS ). lutoimistoihin 20 uuden toimistovirkaili-
19434: Palkkakustannukset olisivat yht. 4 326 000 mk jan viran perustamista varten.
19435:
19436: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
19437:
19438: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
19439:
19440:
19441:
19442:
19443: 62 0883005893
19444: 490 1983 vp.
19445:
19446: Raha-asia-aloite n:o 444
19447:
19448:
19449:
19450:
19451: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-
19452: asuntojen omapääomaosuuteen
19453:
19454:
19455: Eduskunnalle
19456:
19457:
19458: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten tällä hetkellä 10 mkjm 2/kk.
19459: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riittä- Vuonna 1980 eduskunta hyväksyi valtion tulo-
19460: vää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskelija- ja menoarvioon opiskelija-asuntotuotannon
19461: asuntotuotantoa. Runsaan kymmenen vuoden ajan omaan pääomaan 5 miljoonan markan määrä-
19462: tästä tuotannosta ovat vastanneet lähes yksin- rahan. Tämä määräraha on vastannut noin 2,7
19463: omaan opiskelijajärjestöjen ja kuntien perustamat prosenttia opiskelija-asuntojen hankinta-arvosta.
19464: ja hallitsemat opiskelija-asuntoyhteisöt. Näiden Vuoden 1983 budjettiin eduskunta päätti varata
19465: toimesta on rakennettu vuosittain 2 500-4 500 10 miljoonaa markkaa. Tällä määrärahalla pääs-
19466: asuntopaikkaa. Opiskelijamäärien kasvu sekä tään opiskelija-asuntotoimikunta 1980:n asetta-
19467: opiskelijoille soveltuvien muiden vuokra-asunto- maan 5 prosentin omapääomaosuustavoitteeseen.
19468: jen voimakas väheneminen ovat aiheuttaneet sen, Paitsi että vuoden 1980, 1981 ja 1982 asunto-
19469: että opiskelija-asuntojen määrä ei voimakkaasta tuotantomäärärahoista rahoitettavien opiskdija-
19470: tuotannosta huolimatta ole tänä päivänä läheskään asuntojen lähtövuokrat ovat olleet noin 0,50
19471: riittävä. markkaa/ m 2 jkk halvempia kuin mitä ne olisivat
19472: Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikunta ilman valtion oman pääoman osuutta, on valtion
19473: 1980:n mietinnössä on määritelty opiskelija- omalla pääomalla ollut myös muita positiivisia
19474: asuntotuotannon alueellisesti tasapainotetut vuo- seurannaisvaikutuksia.
19475: teen 1986 ulottuvat vuotuiset tuotantotavoitteet. Kunnat, joiden alueella opiskelija-asuntotuotan-
19476: Toimikunta esittää, että vuosina 1981-86 tulee toa on harjoitettu, ovat suhtautuneet tähän
19477: vuosittain tuottaa 3 750 asuntopaikkaa eli 1 500 tuotantoon aikaisempaa myönteisemmin ja ovat
19478: asuntoa. Vuosina 1981-83 tätä tavoitetta ei kui- omalta osaltaan antaneet omaa pääomaa opis-
19479: tenkaan saavutettu, vaan tuotanto jää vuosina kelija-asuntotuotantoon. Samoin rahoittajien asen-
19480: 1981 ja 1982 noin 3 100 ja vuonna 1983 noin 2 500 ne on muuttunut positiivisemmaksi, mikä johtuu
19481: opiskelija-asuntopaikkaan. opiskelija-asuntojen vakavaraisuuden parantumi-
19482: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuotanto sesta.
19483: on ollut kokonaisuudessaan valtion osalainoitta- Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikunta
19484: maa, ovat vuokrat kohonneet voimakkaasti. Asu- 1980:n suosituksissa opiskelija-asuntotuotannon
19485: mismenot muodostavatkin varsin suuren osan rahoitusrakenteen korjaamiseksi esitetään, että
19486: opiskelijoiden kokonaismenoista. Varsinkin uusien valtio ja kunnat osoittavat opiskelija-asuntojen
19487: opiskelija-asuntojen vuokrien kohotessa ovat myös rakentamiseen omaa pääomaa kummatkin 5 %.
19488: asumiskustannukset kohonneet huolimatta asu- Vuodelle 1984 ennakoitavissa oleva tuotanto edel-
19489: mistuen ja asumislisän alentavasta vaikutuksesta. lyttäisi edelleen noin 10 miljoonan markan oman
19490: Vuokrin korkeuden pääsyynä on pääomakustan- pääomamäärärahan varaamista vuoden 1984 val-
19491: nusten korkeus. Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat tion tulo- ja menoarvioon. Rahoitusrakenteen
19492: rahoittaneet rakentamisensa lähes yksinomaan korjaaminen näin yhdessä kuntien oman pääoma-
19493: velkapääoman turvin. Tästä syystä pääomakus- osuuden kanssa alentaisi uusien opiskelija-asunto-
19494: tannusten osuus vuokrista on kohonnut uusim- jen vuokria noin 2,5 mk/ m 2 kuukaudessa eli noin
19495: missa opiskelija-asunnoissa jo yli puoleen, ollen 55 markalla asuntopaikkaa kohti kuukaudessa.
19496: 1983 vp. - RA n:o 444 491
19497:
19498: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19499: arvioksi vuodelle 1984 on esitetty kuitenkin 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
19500: opiskelija-asuntotuotannon omaan pääomaan 35.45.51 5 000 000 markkaa opiskelija-
19501: edelleen vain 5 miljoonaa markkaa. asuntojen omaan pääomaan opiskelija-
19502: Edellä olevan perusteella ehdotamme, asuntojen vuokratason kohoamisen estä-
19503: miseksi.
19504:
19505:
19506: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
19507:
19508: Heli Astala Inger Hirvelä Juhani Vähäkangas
19509: Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö Mikko Kuoppa
19510: Timo Laaksonen Ensio Laine Pirkko Turpeinen
19511: Niilo Koskenniemi Pekka Leppänen Anna-Liisa Jokinen
19512: Vappu Säilynoja Sten Söderström Matti Kautto
19513: Irma Rosnell Marjatta Stenius-Kaukonen
19514: 492 1983 vp.
19515:
19516: Raha-asia-aloite n:o 445
19517:
19518:
19519:
19520:
19521: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten asuntojen rakenta-
19522: miseksi Turun ja Porin läänissä
19523:
19524:
19525: Eduskunnalle
19526:
19527: Vanhusten asuntotilanteen suhteen on valta- oli yli 65-vuotiaiden osuus 13,6 %, kun vastaava
19528: kunnallisena vähimmäistavoitteena järjestää nyky- luku koko maassa oli 12,2 %.
19529: aikainen vuokra-asunto 10 % :lle yli 65-vuotiaasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19530: väestöstä. Vuoden 1980 tilastotietojen mukaan taen,
19531: Turun ja Porin läänin 65-vuotiaasta väestöstä vain
19532: 6,2 % asui vanhuksille tarkoitetuissa asunnoissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19533: Koko maan vastaava luku oli 6,9 %. Turun ja Porin 1984 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
19534: läänissä kasvaa vanhusten lukumäärä nopeammin markan erityistarvemäärå'rahan vanhus-
19535: kuin heille tarkoitettujen asuntojen määrä. ten asuntojen rakentamiseksi Turun ja
19536: Turun ja Porin läänin väestö on ikärakenteel- Porin läänissä.
19537: taan maan vanhinta. Vuonna 1981läänin väestöstä
19538:
19539: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
19540:
19541: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
19542: 1983 vp. 493
19543:
19544: Raha-asia-aloite n:o 446
19545:
19546:
19547:
19548:
19549: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta järjestöjen ja koneyhty-
19550: mien maatalouskonehankintojen liikevaihtoverohelpotukseen
19551:
19552:
19553:
19554: Eduskunnalle
19555:
19556: Maatalouden investoinneista v. 1980 (2 938,4 nen, omista koneistaan huolehtiva, vastaava ja
19557: milj. mk) kaksi kolmasosaa muodostui kone- ja päättävä viljelijä tuntisi yhteisen koneen hankin-
19558: laiteinvestoinneista, jotka olivat 2 081,5 milj. mk. nan ja yhteiskoneomistuksen mukanaan tuomat
19559: Pientila valtaisessa maataloudessa yksityinen tila pienet lisähuolehtimiset riittävän mielekkäiksi,
19560: joutuu hankkimaan kohtuuttoman suuren kone- tulisi yhteiskonehankintaan liittyä selvä, konkreet-
19561: pääoman, mikäli aikoo hoitaa kaikki työt tilan tinen etuus.
19562: omilla koneilla. On monia konetöitä, joita samalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19563: tilalla tehdään vuodessa vain muutamia kymmeniä taen,
19564: tunteja, esim. lannan ajo ja levitys, hakkeen ja
19565: pilkkeiden teko, viljan puinti ja kuivaus, kasvin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19566: suojeluruiskutukset jne. 1984 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
19567: Tänä päivänä on ilmeistä, että viljelijöiden oma markkaa kokeilumäärärahana järjeståjen
19568: kiinnostus yhteisiin koneisiin on voimistumassa. ( esim. maamiesseurojen) ja koneyhtymien
19569: Halutaan etsiä kustannusten säästökohteita. kotimaisten maatalouskonehankintojen tu-
19570: Yhteiskonehankinnat ovat yhteiskunnan kan- kemiseksi niiden hintaan sisältyvän liike-
19571: nalta tarkoituksenmukaisia. Mutta jotta yksityi- vaihtoveron kompensoimiseksi.
19572:
19573: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
19574:
19575: Aarno von Bell Heikki Mustonen
19576: Arvo Kemppainen J. Juhani Kortesalmi
19577: Kari Rajamäki
19578: 494 1983 vp.
19579:
19580: Raha-asia-aloite n:o 447
19581:
19582:
19583:
19584:
19585: von Bell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta elokuvatar-
19586: jonnan kehittämiseen kunnissa
19587:
19588:
19589: Eduskunnalle
19590:
19591: Kunnallista elokuvatoimintaa on harjoitettu teta tarvetta vastaavalle tasolle. Toiminnan
19592: maassamme valtion tukemana kymmenen vuoden kulttuuripoliittiset vaikutukset etenkin maan syr-
19593: ajan. Valtion tukea on osoitettu sellaisille kunnille, jäisissä osissa ovat tehtyjen selvitysten mukaan
19594: joissa elokuva on selvästi kulttuuritoiminnan (Valtion elokuva taidetoimikunta: Selvitys Suomen
19595: painopistealueena ja alueellisten elokuvasihteerei- kuntien elokuvatoiminnoista, 1982) huomattavat.
19596: den toimintakulujen peittämiseen. Tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19597: valtionavustusta saa seitsemän alueellista toimin- taen,
19598: takohdetta, joista viimeinen käynnistettiin vuo-
19599: den 1983 syksyllä. Alueellisen elokuvatoiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19600: jatkuminen vaaramuu huomattavasti, ellei valtion 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
19601: tulo- ja menoarviossa osoitettua määrärahaa 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa eloku-
19602: "elokuvatarjonnan kehittäminen kunnissa" koro- vatarjonnan kehittämiseen kunnissa.
19603:
19604: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
19605:
19606: Aarno von Bell Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari
19607: Heikki Mustonen Kalevi Mattila Kari Rajamäki
19608: Hannu Kemppainen Tytti Isohookana-Asunmaa Mats Nyby
19609: Arja Alho Kerttu Törnqvist Olavi Martikainen
19610: 1983 vp. 495
19611:
19612: Raha-asia-aloite n:o 448
19613:
19614:
19615:
19616:
19617: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Sana ja Sävel kalevalaisessa
19618: Kajaanissa -tapahtumalle
19619:
19620:
19621: Eduskunnalle
19622:
19623: Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa on Yleisölle on kahtena kesänä järjestetty vapaa
19624: Suomen ainoa lausunnalle ja puheraidolle omistet- puhetilaisuus. Runopirtti on vienyt lausunnan
19625: tu tapahtuma. Se pidettiin kuluneena kesänä jo intiimiin ympäristöön kaupungin keskustan ulko-
19626: seitsemännen kerran. Kuhmon kamarimusiikin puolelle ja runosymposiumissa on tarkasteltu
19627: ohella se on Oulun läänin merkittävin kesän laajemmin runon taustaa ja tekniikkaa. Kirkkoilta
19628: kulttuuri tilaisuus. on koonnut runon ja puheen ääreen vuosi vuodelta
19629: Vuonna 1977 pidetyistä ensimmäisistä juhlista suuren yleisön.
19630: alkaen Sana ja Sävel on saanut ohjelmistoonsa Erityisen arvostettuna ohjelmakohtana ovat
19631: Suomen parhaiden lausuntataiteilijoiden esityksiä. olleet Kajaanin kaupungin kansalaisopiston ennen
19632: Nimet Eeva-Kaarina Volanen, Ella Eronen, lausuntailtoja järjestämät esitelmät. Esitelmin on
19633: Veikko Sinisalo, Timo Tiusanen, Ritva Ahonen ja valaistu kulloinkin esillä olevaa kirjailijaa, hänen
19634: Risto Mäkelä, Aino-Maija Tikkanen, Liisa Maja- taustaansa, tuotantoaan ja aikakauttaan. Sana ja
19635: puro, Veikko Honkanen ja niin edelleen kertovat Sävel -juhlilla on huomattava merkitys myös
19636: tästä selvääkin selvemmin. kirjallisuuden tunnetuksi tekemisessä.
19637: Sana ja Sävel on kiinnittänyt esiintyjiksi näiden Sanan rinnalla soi sävel. Juhlien aikana on
19638: "klassikkojen" ohella myös nuoren polven edusta- järjestetty sekä klassisen että kevyemmän musiikin
19639: jia. Esimerkiksi tänä kesänä oli Kajaanissa Ahti konsertteja. Kajaanissa ovat vuosien varrella
19640: Jokisen Haanpää-ilta, Eilakaija Sipon P. Mustapää- esiintyneet muun muassa Ritva Auvinen, Jorma
19641: ilta sekä Hanne Savolaisen, Helka-Maria Kinnu- Hynninen ja Taru Valjakka. 1981 konsertoi
19642: sen ja Kimmo Mäkisen nykyrunoudesta koostuva kajaanilainen Linnan lukion kuoro, 1983 samoin
19643: ilta Kova manna. Alkusysäys tämän illan kajaanilainen Fortis Musicus -yhtye ja 1982
19644: tekemiseen tuli Kajaanissa 1982 Sana ja Sävel kuultiin virolaista vanhan musiikin yhtyettä
19645: -juhlilla, jolloin Hanne Savolainen piti Vuoden Hortus Musicusta.
19646: nuoren lausujan ensi-iltansa. Kevyemmän musiikin puolella täydensi kulu-
19647: Vuoden nuoren lausujan ensi-ilta Kajaanissa on neen kesän Hellaakoski-päivän teemaa Heikki
19648: merkittävä kanava nuorten lausujien pääsemiseksi Sarmannon Hellaakosken runoihin sävelletty
19649: yleisön tietoisuuteen. Suomen Lausujain Liitto Sanasta säveleksi, ja Tapani Kansa konsertoi Eino
19650: järjesti 1978 ensi kerran Vuoden nuoren lausujan Leino-juhlassa. 1979 kuultiin Ilpo Saastamoisen
19651: karsinnan. Sen voitti Johanna Mustonen, joka piti Kalevala-sävellyksen ensiesitys säveltäjän itsensä
19652: ensi-iltansa Kajaanissa. Kajaanissa toimiva Veik- johtamana. 1980 oli teemana työväenmusiikki,
19653: ko Sinisalon stipendirahasto luovutti hänelle 1981 konsertoi Esa Niemitalo, 1982 Katri-Helena,
19654: tunnustuspalkinnon. Rahaston tarkoituksena on 1983 Veikko Lavi ja ensi kesäksi on suunnitteilla
19655: lausuntataiteen tukeminen ja yleisön mielenkiin- Eino Grönin konsertti.
19656: non vireillä pitäminen sitä kohtaan. Kuluneena Ulkomaiset vieraat ovat vuosien kuluessa
19657: kesänä karsinnan voitti ja tunnustuspalkinnon sai tuoneet oman kansainvälisen leimansa. Suomi-
19658: Kajaanissa ensi-iltansa pitänyt Iiro Kajas. Neuvostoliitto-Seuran Kainuun piirijärjestön avul-
19659: Sanankäyttöä on juhlilla kuultu lausunnan la on juhlille saatu sekä esiintyjäryhmiä että
19660: lisäksi monessa muussakin muodossa. 1982 oli esitelmöitsijöitä. Aino-ryhmä Karjalan ASNT:sta,
19661: ohjelmassa ensimmäisen kerran Kajaanin Puhe. Suhisvili Gruusiasta ja Fluerash Moldaviasta ovat
19662: Sen piti opetusministeri Kaarina Suonio. 1983 muun muassa ihastuttaneet yleisöä. Esitelmöitsi-
19663: Kajaanin Puheen piti akateemikko Tauno Nur- jöistä mainittakoon Antti ja Elina Timonen, Eino
19664: mela. Karhu ja Jaakko Rugojev.
19665: 1983 vp. - RA n:o 448
19666:
19667: Vieraita on käynyt myös Unkarista. Kalaka- kuitenkin vuosi 1985, Kalevalan ensimma1sen
19668: yhtye konsertoi 1979. Esitelmöitsijöinä ovat olleet painoksen ilmestymisen ISO-vuotisjuhla vuosi. Ka-
19669: Endre Gombar ja Geza Kepes. jaanissa on juhlavuoden päätapahtumana Sana ja
19670: Esitystoimintaan on Sana ja Sävel -juhlilla Sävel -viikko 2.-7.7.
19671: liittynyt kiinteästi opetustoiminta. Juhlien ja Juhlavuoden mahdollisimman korkeatasoisen ja
19672: Suomen Lausujain liiton yhteistyö on ollut koko täysipainoisen ohjelman valmistelu ja toteuttami-
19673: ajan kiinteää. 1978 juhlien aikana pidettiin nen ei ole lyhyen tähtäimen työ. Se edellyttää
19674: ensimmäiset Lausujain liiton kesäkurssit Kainuus- pitkäiänteistä suunnittelua ja taloudellisesti huo-
19675: sa. Siitä alkaen ne on järjestetty joka kesä Kainuun mattavat voimavarat.
19676: Opistossa Paltamossa. Opetusministeriön avustus on ratkaisevasti
19677: 1979 järjesti Kainuun kesäyliopisto ensi kerran noussut vuodesta 1982 alkaen. Vielä ei Sana ja
19678: Sana ja Sävel -seurantaseminaarin. 1983 seminaari Sävel ole kuitenkaan saanut omaa momenttiaan
19679: oli nimeltään Ilmaisutaidon kurssi. Kajaanin valtion tulo- ja menoarvioon. Epävarmuus kunkin
19680: kaupungin kansalaisopistolla on samoin kurssitoi- vuoden valtionavun suuruudesta on pakottanut
19681: mintaa juhlien aikana, varsinkin kun sinne paljolti olemaan varovainen seuraavien vuosien ohjelma-
19682: Sana ja Sävel -juhlien vaikutusta ajatellen saatiin varauksissa sekä noudattamaan järjestelyissä
19683: puhetaidon opettaja 1980 ensimmäisenä Suomen tiukan linjan talousarviota. Tämä on näkynyt
19684: kansalais- ja työväenopistoista. varsinkin tiedotukseen ja mainostukseen käytetyis-
19685: Kuten yllämainitusta koulutustoiminnasta huo- sä summissa.
19686: maa, on Sana ja Sävel olemassaolollaan vetänyt Tähän saakka on juhlien käytännön järjestelyt
19687: puoleensa muutakin toimintaa ja tapahtumista. hoidettu työllisyysvaroin palkatuin voimin ja
19688: 1978 juhlien aikana järjestettiin näytelmäkirjaili- vuodesta 1982 alkaen kulttuuritoimiston voimin.
19689: jaseminaari ja 1979 Huovis-savotta, kriittisen Sana ja Sävel -päätoimikunnan ja varsinkin
19690: naurun päivät. 1980 pidettiin työväenlaulusemi- työvaliokunnan jäsenet ovat työskennelleet juh-
19691: naari ja paljastettiin Eino Leinon patsas. 1982 lien aikana aivan talkoohengessä. Palkkakustan-
19692: paljastettiin Kajaanin linnan raunioilla Johannes nukset ovat toinen tärkeä kohta, jossa on pyritty
19693: Messeniuksen muistolaatta ja 1983 Paitaniemen säästämään.
19694: kuvakirkon luo pystytetty Kalevala-muistokivi. Jo asemansa vakiinnuttaneen, Suomessa ainut-
19695: Epäsuorasti voi Sanan ja Sävelen vaikutusta todeta laatuisen tapahtuman kehittäminen edelleen vaatii
19696: siinäkin, että huhtikuussa 1983 pidetyn Nuorison valtion tuen vakinaistamista ja lisäämistä. Järjeste-
19697: valtakunnallisen taidetapahtuman lausuntaosuu- lyihin tarvitaan lisää työvoimaa, tiedotuksen ja
19698: den pitopaikaksi valittiin juuri Kajaani. mainostuksen lisääminen edellyttää siihen varatun
19699: Piirilääkäri Elias Lönnrot teki pitkän päivätyön määrärahan huomattavaa lisäämistä. Korkeatasoi-
19700: Kajaanissa. Varsinkin hänen oleskeluosa alkuvuo- sen, ensi-iltoja sisältävän ohjelmatarjonnan var-
19701: det Kajaanissa ovat tärkeitä Kalevalan kannalta. mistaminen, erityisesti tärkeän Kalevalan juhla-
19702: Hän suoritti täältä käsin eräitä antoisimpia vuoden huomioon ottaen, edellyttää valtionavun
19703: runonkeruumatkojaan sekä kokosi Kalevalan vakinaistamista.
19704: ensimmäisen painoksen Kajaanissa. Juuri tämän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunnioit-
19705: muistoksi pystytettiin Kalevala-muistokivi, joka taen,
19706: on Kostamuksesta tuotu luonnonkivi.
19707: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19708: Entisenä Elias Lönnrotin kotikaupunkina Ka-
19709: 1984 tulo- ja menoarvioon 120 000
19710: jaani aloitti Kalevalan juhlavuosien vieton jo 1982.
19711: markkaa Sana ja Så"vel kalevalaisessa
19712: Silloin oli ohjelmistossa kansanrunoilta ja kuultiin
19713: Kajaanissa -tapahtuman tukemiseen.
19714: kanslianeuvos Väinö Kaukosen esitelmä Kajaanis-
19715: ta Kalevalan kaupunkina. Todellinen haaste on
19716:
19717: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
19718:
19719: Aarno von Bell Pentti Kettunen Sakari Valli
19720: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen
19721: J. Juhani Kortesalmi Liisa Jaakonsaari
19722: 1983 vp. 497
19723:
19724: Raha-asia-aloite n:o 449
19725:
19726:
19727:
19728:
19729: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Rajaseutuliiton neuvonta-
19730: työn tukemiseen
19731:
19732:
19733: Ed uskun na !Ie
19734:
19735: Rajaseutuliitolla on pitkät perinteet maatalou- Rajaseutuliitto r.y:llä on olemassa oleva organi-
19736: den neuvontatyössä rajaseutukunnissa. Vuodesta saatio ja yhteyshenkilöt kaikissa rajaseutukunnissa
19737: 1968 lähtien maatalouden neuvontatyö keskitet- sekä yksi päätoiminen konsulentti uusien tilakoh-
19738: tiin Maatalouskeskusten liitolle, jolloin valtion taisten ideoiden tiedotukseen rajaseudulla ja
19739: tuki rajaseututyölle lakkasi ja Rajaseutuliitto r.y. on tilakohtaisten suunnitelmien laadintaan.
19740: siitä lähtien saanut vain opetusministeriön Kun Rajaseutuliitto on joutunut viime vuosien
19741: vuotuista avustusta. aikana suuriin taloudellisiin vaikeuksiin ja sen
19742: Rajaseutuliitto r.y. on kuitenkin jatkanut toiminnan jatkaminen olisi tarpeellista, niin
19743: rajaseutukuntien perheiden neuvontatyötä, jolla valtion tulisi budjetin kautta turvata neuvontatyön
19744: alueella todella on vielä paljon tehtävää, sillä jatkuvuus.
19745: tuotantovaihtoehtojen puuttuessa rajaseudun ky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19746: listä ja asutuksen säilyttämiseksi haja-asutusalueilla taen,
19747: tarvittaisiin tilakohtaista neuvontaa. Tällöin kylä-
19748: toimikuntien kanssa yhteistyössä voitaisiin löytää että Edr:skunta ottaisi valtion vuoden
19749: kullekin pientilalle ne tuotantomuodot, jotka 1984 tulo- ja menoarvioon 120 000
19750: antaisivat parhaan mahdollisen tuoton, ja haettai- markkaa käytettäväksi Rajaseutuliitto r.y:n
19751: siin pientilan elinolosuhteisiin sopiva sivuelin- neuvontatyän rahoittamiseksi rajasetttu-
19752: keino, joka tukisi pienviljelmän toimeentuloa siinä kunnissa.
19753: määrin, että tila säilyisi asuttuna ja elinkelpoisena.
19754:
19755: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
19756:
19757: Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari Reino Jyrkilä
19758: Tytti Isohookana-Asunmaa Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi
19759: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Mauno Manninen
19760: Vieno Eklund Mikko Jokela Hannu Kemppainen
19761: Lauri Impiö Heikki Mustonen
19762:
19763:
19764:
19765:
19766: 63 0883005893
19767: 498 1983 vp.
19768:
19769: Raha-asia-aloite n:o 450
19770:
19771:
19772:
19773:
19774: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Ristijärven
19775: sivutukikohdan rakentamiseksi
19776:
19777:
19778:
19779: Eduskunnalle
19780:
19781: TVL:n Kainuun piirillä on toiminut Ristijärvel- syksyn lisätyöohjelmaan sivutukikohdan rakenta-
19782: lä sivutukikohta, jossa on tällä hetkellä miehitys miseksi 1,1 milj. markkaa.
19783: 1+5 henkeä. TVL:n Kainuun piiri on pitänyt tukikohdan
19784: Tukikohdan kalustoon kuuluu lisäksi kuorma- säilyttämistä erittäin tärkeänä Ristijärven kunnan
19785: auto, höylä ja pakettiauto sekä traktori. Tukikohta alueella olevan tiestön, erityisesti valtatien n:o 5
19786: sijaitsee Kärkelänniemellä Koirasalmen sillan kunnossa pidon säilyttämiseksi nykyisellä tasolla.
19787: takana. Hanke on esitetty myös ensi vuoden tulo- ja
19788: TVL:n Kainuun piiri on jo vuosia suunnitellut menoarvioon, mutta Helsingistä on annettu
19789: sivutukikohdan siirtämistä valtatien n:o 5 varressa ymmärtää, että asia ei mene eteenpäin.
19790: olevalle Roope-nimiselle tilalle, josta TVL:n Sivutukikohtaa varten tulisi rakentaa sosiaaliset
19791: Kainuun piiri osti vuonna 1980 kunnalta 1,3 ha tilat, huoltotilat sekä kalustolle hallitilaa. Raken-
19792: suuruisen maa-alueen. Valtatien n:o 5 perusparan- nusteknisten töiden kustannusarvio on 750 000 mk
19793: tamisen yhteydessä TVL:n Kainuun piiri rakensi ja LVI- ja sähkötöiden yhteensä 200 000 mk sekä
19794: siihen rakennusaikaisen tukikohdan, jolloin alueel- lisäksi tulevat kunnallistekniset työt.
19795: le vedettiin kunnallistekniikka sekä rakennettiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19796: tarpeellinen parakkikylä. Tavoitteena oli, että kun taen,
19797: viitostien perusparantaminen loppuu, osa raken-
19798: nusaikaisen tukikohdan kalustosta poistetaan ja että Edu.rkzmta ottai.ri z·,dtion z·uoden
19799: tilalle siirretään sivutukikohta Kärkelänniemestä. 19R4 tulo- ja menoarz·iorm rnornentille
19800: Kärkelänniemestä on jo siirretty alueelle mm. 31.24.74 1 100000 markkad TVL:n Ri.r-
19801: öljysäiliöt. tij;in·en .rtt·utukikobdan rttkentttmi.rek .ri.
19802: TVL:n Kainuun piiri on esittänyt vuoden 1983
19803:
19804: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
19805:
19806:
19807: Aarno von Bell Pentti Kettunen
19808: Heikki Mustonen Hannu Kemppainen
19809: 1983 vp. 499
19810:
19811: Raha-asia-aloite n:o 451
19812:
19813:
19814:
19815:
19816: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 oikaisemi-
19817: seksi välillä Pyykönpuro - Kuluntaiahti
19818:
19819:
19820: Edus kunnalle
19821:
19822: Kajaanin kaupungissa on jo vuosia ollut vireillä Oy:n Tihisenniemen tehtaille tuleva raskas
19823: valtatien n:o 5 oikaiseminen välillä Pyykönpuro- liikenne kulkee nykyisin keskustan ruuhkautuneen
19824: Kuluntalahti. Hanke on edennyt jo niin pitkälle, katuverkon kautta. Suunnitelman mukaan valta-
19825: että kaupunginvaltuusto on 29.11.1982 hyväksynyt tien n:o 5 rakentaminen käynnistyisi välillä
19826: ja liikenneministeriö vahvistanut 23.5.1983 valta- Pyykönpuro - Sotkamontie ja sen jatkona Sotka-
19827: tien n:o 5 tiesuunnitelman. Tien ja siltojen Jarventien rakentaminen uudelle linjaukselle,
19828: rakennussuunnittelu on käynnissä ja valmistuu jolloin Kajaani Oy:n raskas liikenne voi käyttää
19829: aikataulun mukaan vuoden vaihteessa 1983/84. uutta yhteyttä ohittaen ydinkeskustan.
19830: Työt olisi mahdollista aloittaa esimerkiksi syksyllä Myös työllisyyden erittäin huonot kehitysnä-
19831: vuonna 1984 ja tie olisi rahoituksen riittävyydestä kymät erityisesti kuorma-auto- ja konekaluston
19832: riippuen valmis vuonna 1988-89. osalta puoltavat hankkeen aloittamista mahdolli-
19833: TVL:n Kainuun piiri on 25.8.1983 lähettänyt simman pian. Kun Kostamuksessa oleva kainuu-
19834: toimenpideohjelman vuosille 1983-89 tarkistet- lainen työvoima alkaa tänä syksynä jyrkästi
19835: tuna ja siinä on hankkeelle esitetty seuraava vähentyä ja samaan aikaan vielä teollisten
19836: rahoitus: työpaikkojen määrä laskee ja työikäisen väestön
19837: määrä kasvaa, valtatien n:o 5 rakentamisen
19838: 1984 7.0 milj.markkaa aloittaminen on aivan välttämätöntä, jotta työlli-
19839: 1985 18.7 syystilanne ei muodostuisi kestämättömäksi.
19840: 1986 17.0 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19841: 1987 20.5 taen,
19842: 1988 20.8
19843: Yht. 84.0 milj. markkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19844: 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
19845: Hanke on Kajaanin kaupungille ja koko 31.24. 77 5 000 000 markkaa valtatien n:o
19846: Kainuulie erittäin tärkeä jo pelkästään liikenteel- 5 oikaisemisekJi välillä Pyykönpuro- Ku-
19847: lisistä syistä, sillä Sotkamon suunnasta Kajaani luntalahti.
19848:
19849: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
19850:
19851: Aarno von Bell Heikki Mustonen
19852: Pentti Kettunen Hannu Kemppainen
19853: 500 1983 vp.
19854:
19855: Raha-asia-aloite n:o 452
19856:
19857:
19858:
19859:
19860: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Rokuan - Nuojuan tien
19861: rakentamiseen Vaalan, Urajärven ja Muhoksen alueella
19862:
19863:
19864:
19865: Eduskunnalle
19866:
19867: Vaalan, Urajärven ja Muhoksen kuntien alueella tai työllisyysvaroista. Suunnitellun tien pituus on
19868: sijaitseva Rokua on viime aikoina kehittynyt noin 8,2 km ja rakentamisen kustannusarvio noin
19869: merkittäväksi virkistys-, matkailu- ja kuntoutus- 2,0 milj. markkaa.
19870: paikaksi. Merkittävimmät laitokset alueella ovat Rakennettavaksi suunnitellun tien tavoitteena
19871: Hotelli-Ravintola Rokuan Talo ja vuoden 1982 on lyhentää matkaa Kainuun suunnasta Rokualle
19872: alusta toimintansa aloittanut Rokuan Kuntokes- ja saattaa alue kauttakulkuliikenteen piiriin.
19873: kus. Alueella on myös mm. kansallispuisto. Tällä Lisäksi tien tarkoituksena on parantaa Rokuan
19874: hetkellä tieyhteys Rokualle on järjestetty sekä alueen hyväksikäyttöä ja luoda parempia edelly-
19875: Oulun että Kajaanin suunnista Ahmaksen kautta tyksiä alueen kehittämiselle virkistys- ja matkailu-
19876: kulkevaa paikallistietä. käyttöä ajatellen. Erityisesti Rokuan Kuntokes-
19877: Erityisesti Rokuan Kuntokeskuksen aloitettua kuksen toiminnan kannalta tien rakentaminen on
19878: toimintansa on tieyhteys Rokualta Vaalaan tullut välttämätöntä.
19879: ajankohtaiseksi ja erittäin tärkeäksi. Vaalan ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19880: Urajärven kunnat ovat yhdessä Rokuan Kuntokes- taen,
19881: kusta ylläpitävän Rokuan terveys- ja kuntoutta-
19882: missäätiön kanssa selvittäneet asiaa ja yhteisenä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19883: tavoitteena on ollut tien rakentaminen mahdolli- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
19884: simman pikaisesti. TVL:n Kainuun ja Oulun 31.24. 77 2 000 000 markkaa Rokuan -
19885: piirien kantana on ollut, että nopein tapa toteuttaa Nuojuan tien rakentamiseksi Vaalan,
19886: hanke on rakentaa tie yksityisenä tienä siten, että Utajärven ja Muhoksen kuntien alueella.
19887: rakentamiseen anotaan valtion varoja joko
19888: yksityistien rakentamiseen varatusta määrärahasta
19889:
19890: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
19891:
19892: Aarno von Bel! Pentti Kettunen Heikki Mustonen
19893: Mauno Manninen Hannu Kemppainen Liisa Jaakonsaari
19894: 1983 vp. 501
19895:
19896: Raha-asia-aloite n:o 453
19897:
19898:
19899:
19900:
19901: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun autokatsastus-
19902: konttorin perustamiseen
19903:
19904:
19905: Eduskunnalle
19906:
19907: Kainuun autokatsastuskonttorilla olisi aluepo- Kajaanin autokatsastuskonttorin lääninkatsas-
19908: liittista merkitystä, koska autokatsastuskonttori tusmiehen virka muutetaan nykyisen Kajaanin
19909: perustuu alueelliseen asiantuntemukseen ja paikal- autokatsastustoimiston päällikkönä toimivan kat-
19910: listasoa laajempaan näkemykseen alueellisista sastusmiehen virasta. Nimikemuutoksen kustan-
19911: kehittämistarpeista. Vielä voidaan todeta se, että nusvaikutus on n. 50 000 markkaa.
19912: autokatsastuskonttorilla on monia yhteyksiä auto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19913: koulu- ja liikennekysymyksiin, poliisiasioihin sekä taen,
19914: liikenneturvallisuuskysymyksiin. Kainuun auto-
19915: katsastuskonttorin alaisuudessa tulisivat toimimaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19916: Kuhmon ja Suomussalmen autokatsastustoimistot. 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa
19917: Kainuun autokatsastuskonttorin perustamis- Kainuun autokatsastuskonttorin perusta-
19918: kustannukset: mzseen.
19919:
19920: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
19921:
19922: Aarno von Bell Pentti Kettunen
19923: Sakari Valli Arvo Kemppainen
19924: Hannu Kemppainen
19925: 502 1983 vp.
19926:
19927: Raha-asia-aloite n:o 454
19928:
19929:
19930:
19931:
19932: von Bel! ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun teollisuuspii-
19933: rin perustamiseen
19934:
19935:
19936:
19937: Eduskunnalle
19938:
19939: Kainuun alueen kehittämisen kannalta itsenäi- Perustamiskustannukset
19940: nen teollisuuspiiri on yhteiskunta- ja aluepoliitti- (kalusto) 16000 mk
19941: sesti merkittävä piirihallintoviranomainen. Kai- Palkat piiripäällikkö S 15
19942: nuun elinkeinoelämän kehittämistä nopeuttaisi ja toimistoapulainen V 8 n. 225 000 mk
19943: edistäisi ko. piirihallintoviranomaisen päätöksen- Muut kulutusmenot 15 000 mk
19944: teon siirtäminen kokonaisuudessaan Oulusta yht. 256 000 mk
19945: Kajaaniin.
19946: Kainuun teollisuuspiirin perustamis- ja käyttö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19947: kustannukset (laskettu vuokratilavaihtoehdon mu- taen,
19948: kaan):
19949: ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19950: 1984 tulo- ja menoarvioon 256 000
19951: markkaa Kainuun teollisuuspiirin perusta-
19952: mis- ja käyttömenoihin.
19953: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
19954:
19955: Aarno von Bell Pentti Kettunen Sakari Valli
19956: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen
19957: 1983 vp. 503
19958:
19959: Raha-asia-aloite n:o 455
19960:
19961:
19962:
19963:
19964: von Bell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lapin ja
19965: Kainuun pienyritystoiminnan tukemiskokeiluun
19966:
19967:
19968: Ed us kunna Iie
19969:
19970: Kainuu on mm. Kostamuksen rakentamisen yrittäjyyden lisäämiseksi.
19971: merkittävästä työllisyysvaikutuksesta huolimatta Itsensä työllistämisen ja pienyritystoiminnan
19972: ollut jatkuvasti maan vaikeimpia työttömyysaluei- edistämiseksi Lapin läänissä toteutettavaa pien-
19973: ta. yritystoiminnan tukemiskokeilua tulisi laajentaa
19974: Kostamuksen rakentaminen alkaa vuoden 1983 Kajaanin työvoimapiirin alueelle. Kokeilusta
19975: syksystä nopeasti vähetä. Työvoiman kokonais- annettua asetusta (135/82) tulisi vastaavasti
19976: määrä putoaa vuoden 1984 loppuun mennessä muuttaa. Oulun lääninhallitukseen tulisi esitetyn
19977: noin 2500 henkilöllä. Suurin osa palaa Kajaanin lisämäärärahan turvin palkata yksi henkilö
19978: työvoimapiirin alueelle. Kostamuksen rakentami- hakemusten määräaikaisia käsittelytehtäviä varten.
19979: sen hiljetessä myös sen välillinen työllisyysvai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19980: kutus Kainuussa vähenee. taen,
19981: Kostamuksesta palaavalle työvoimalle ei ole
19982: tarjolla korvaavia työpaikkoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19983: Kajaanin työvoimapiirin alueella on viime 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
19984: vuosien aikana mm. työllisyyskoulutusvaroin 34.50.43 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
19985: parannettu yrittämisen ja itsensä työllistämisen Lapin ja Kainuun pienyritystoiminnan
19986: edellytyksiä. Myös on ryhdytty toimenpiteisiin tukemiskokeiluun.
19987:
19988: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
19989:
19990: Aarno von Bell Arvo Kemppainen
19991: Heikki Mustonen Sakari Valli
19992: Hannu Kemppainen
19993: 504 1983 vp.
19994:
19995: Raha-asia-aloite n:o 456
19996:
19997:
19998:
19999:
20000: Bärlund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tullilaitokselle
20001: eräiden toimen perustamiseen
20002:
20003:
20004: Eduskunnalle
20005:
20006: Tullilaitoksen tehtävien lisääntymisen, uusien Samalla esitetaan lakkautettavaksi 2 luovutus-
20007: toimipisteitten avaamisen sekä kasvaneen ulko- valvojaa V 17.
20008: maankaupan ja -liikenteen seurauksena tullilai- Huumausaineiden salakuljetus ja vuoden 1984
20009: toksen henkilöstövajaus on pahentunut. Sen alusta voimaan tuleva alkuperämerkintälaki edel-
20010: poistamiseksi tullihallitus esitti vuoden 1984 tulo- lyttäisivät tullivalvonnan tehostamista. Nämä
20011: ja menoarvioehdotuksessaan mm. seuraavien, resurssitarpeet eivät olleet ennakoitavissa silloin,
20012: aluehallinnon tullivalvontatehtäviin tarkoitettu- kun vuoden 1984 tulo- ja menoarvioehdotusta
20013: jen ylimääräisten toimen perustamista ja lakkaut- tullilaitoksessa valmisteltiin. Tämän vuoksi vuo-
20014: tamista: den 1984 tulo- ja menoarviossa tulisi perustaa
20015: vielä seuraavat, tullivalvontatehtäviä varten tar-
20016: Perustetaan vittavat ylimääräiset toimet jäljempänä esite-
20017: 4 tullivalvonratarkastajaa V 22 tyssä tärkeysjärjestyksessä:
20018: 1 tullimestari V 21
20019: 5 apulaistullitarkastajaa V 20 1. 4 a pulaistullitarkastajaa V 20
20020: 2 tullipäällysmiestä V 19 2. 9 tullivartijaa V 13
20021: 2 ylietsivää V 19 3. 3 ylitullivartijaa V 17
20022: 3 ylitullivartijaa V 17 4. 2 tullipäällysmiestä V 19
20023: 9 tullivartijaa V 13 5. 1 tullivalvontatarkastaja V 22
20024: 6. 2 ylietsivää V 19
20025: Lakkautetaan
20026: 2 luovutusvalvojaa V 17 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20027: taen
20028: Hallituksen budjettiesityksen mukaan tullilai-
20029: tokseen ehdotetaan 1.3.1984 lukien perustettavak- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20030: si tullivalvontatehtäviä varten seuraavia toimia: 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20031: 28.40.01 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
20032: Perustetaan tullilaitoksen ylimå·å·räisten tointen perus-
20033: 3 tullivalvonratarkastajaa V 22 tamista varten.
20034: 1 tullimestari V 21
20035: 1 apulaistullitarkastaja V 20
20036:
20037:
20038: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
20039:
20040: Kaj Bärlund Risto Ahonen
20041: Paavo Lipponen Mats Nyby
20042: 1983 vp. 505
20043:
20044: Raha-asia-aloite n:o 457
20045:
20046:
20047:
20048:
20049: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta Porvoon teknillisen oppilaitok-
20050: sen perustamisen suunnittelua varten
20051:
20052:
20053: Ed uskun nalle
20054:
20055: Uudenmaan läänin alueella työskentelee käytet- yhtään opistotasoisia teknisiä koulutuspaikkoja
20056: tävissä olevien tilastojen mukaan yli 50 % työelä- siitä huolimatta, että alueella sijaitsee monipuoli-
20057: mässä toimivista insinööreistä ja teknikoista. sia ja vaativia ammattitaitoja edellyttäviä teolli-
20058: Uudenmaan läänin alueella toimii kuitenkin suuksia. Siksi olisi voitava edellyttää, että
20059: ainoastaan yksi suomenkielinen teknillinen oppi- Porvoossa aloitettaisiin vuoden 1985 syyslukukau-
20060: laitos, joka sijaitsee Helsingissä. Vertailun vuoksi den alusta insinöörien ja teknikoiden koulutus. Itä-
20061: voidaan mainita, että asukasmäärältään huomat- Uudenmaan väestön kielisuhteen ja ruotsinkielis-
20062: tavasti pienemmässä Hämeen läänissä toimii ten opintopaikkojen nykyisen sijainnin kannalta
20063: kolme teknillistä oppilaitosta ja kolme teknillistä on perusteltua, että opetusta voidaan antaa
20064: koulua. vähintään yhdellä opintolinjalla myös ruotsin
20065: Teknillisen opiston ja koulun oppilaspaikkojen kielellä.
20066: puute vähentää Uudellamaalla muuhun maahan Porvooseen perustettavan oppilaitoksen perus-
20067: verrattuna ammatillisen opiskeluväylän kilpailu- tamista suunniteltaessa on selvitettävä myös
20068: kykyisyyttä. Tämä asettaa Uudenmaan läänin mahdollisuudet sijoittaa Helsingin teknillisen
20069: yleisten ammattikoulujen oppilaat heikompaan oppilaitoksen ja Tekniska Läroverketin eräitä
20070: asemaan, koska heidän jatko-opintomahdollisuu- opintolinjoja Porvooseen.
20071: tensa ovat rajoitetut. Työvoiman alueellisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
20072: muuttoliikkeen hidastuessa joutuvat Uudellamaal-
20073: la toimivat yritykset insinöörien ja teknikoiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20074: rekrytoinnissa vaikeuksiin ellei insinöörien ja 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20075: teknikoiden koulutusta lisätä Uudenmaan läänin 29.76.29 500 000 markkaa Porvoon kak-
20076: alueella. sikielisen teknillisen oppilaitoksen perus-
20077: Itäisellä Uudellamaalla ei ole tällä hetkellä tamisen suunnittelua varten.
20078:
20079: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
20080:
20081: Kaj Bärlund
20082:
20083:
20084:
20085:
20086: 64 0883005893
20087: 506 1983 vp.
20088:
20089: Raha-a~ia-aloitc n:o -!5H
20090:
20091:
20092:
20093:
20094: Bärlund: Korotetun määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
20095: väylän rakentamisen aloittamiseksi Ruotsinpyhtään Tesjoelta
20096: Loviisaan
20097:
20098:
20099: Eduskunnalle
20100:
20101: Ruotsinpyhtään kunnan ja Loviisan kaupungin käyvät tesjokelaiset käyttävät pyörällä samaa
20102: viranomaiset ovat useaan otteeseen korostaneet relttla. Ei ole kohtuullista, että nämä ihmiset
20103: kevyen liikenteen väylän rakentamisen tarpeelli- joutuvat päivittäin liikenteessä suurelle vahinko-
20104: suutta Tesjoen kylästä Loviisan kaupunkiin. riskille alttiiksi vain siksi, että välttämätön kevyen
20105: Vilkkaasti liikennöity maantie on osoittautunut liikenteen väylä puuttuu.
20106: erittäin vaaralliseksi kulkuväyläksi kevyen liiken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
20107: teen kannalta. Useita onnettomuuksia on sattunut
20108: tällä tieosuudella. ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20109: Erityisen välttämättömäksi tämän kevyen lii- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20110: kenteen väylän rakentamisen tekee se seikka, että 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa
20111: useat kymmenet peruskoulun yläasteen oppilaat kevyen liikenteen väylän rakentamisen
20112: kulkevat päivittäin pyörällä koulumatkansa Tes- aloittami.rek.ri Rttotrinpybtii,ln Te.rjoen
20113: joelta Loviisaan. Myös monet Loviisassa työssä- kylä.rt(.i Lrn·ii.ran kaupunkiin.
20114:
20115: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
20116:
20117: Kaj Bärlund
20118: 1983 rd. 507
20119:
20120: Finansmotion nr 459
20121:
20122:
20123:
20124:
20125: Bärlund: Om anvisande av anslag för inledande av grundförbättringen
20126: av vägen Sandnäsudd - Rösund - Brokarls i Snappertuna
20127:
20128:
20129:
20130:
20131: Tili Riksdagen
20132:
20133: En av de viktigaste meroderoa för att hålla den sommarvillor på Växär-ön byggts.
20134: fasta befolkningen kvar i vår skärgård är att Det finns alltså flera motiv tili att kalJa vägen
20135: anordna ordentliga trafikförbindelser tili skärgår- ner tili Sandnäsudd från Brokarls via Rösund för
20136: den. Härvid är det a v särskild vikt a tt de vägar hålls den verkliga skärgårdsvägen i Snappertuna
20137: i skick och repareras som är av den största skärgård. Därför är det svårr att förstå varför
20138: betydelsen för de aktuella skärgårdsområdena. vägen fortsättningsvis är i mycket dåligt skick och
20139: 1 Snappertuna skärgård har trafiken av flera svårframkomlig.
20140: orsaker under senare år blivit livligare. Särskilt På basis av det ovan anförda föreslår jag
20141: kajplatseroa vid Sandnäsudd har börjat utnyttjas vördsamt
20142: flitigt både för tyngre transporrer tili och från
20143: statens omlasroingskaj, men också för lättare att Riksdagen i statsförslaget för år 1984
20144: trafik vid småbåtskajen. Utöver den fast bosatta på momentet 31.24.77 upptar 1000000
20145: skärgårdsbefolkningen anlitar sommargästeroa mark för inledande av grundförbättringen
20146: flitigt vägen tili Sandnäsudd. Trafiken ökar av vägen nr 11051 (Sandnäsudd- Römnd
20147: framöver ytterligare sedan ett stort aotal - Brokarls) i Snappertuna kommun.
20148:
20149: Helsingfors den 4 oktober 1983
20150:
20151: Kaj Bärlund
20152: 508 1983 vp.
20153:
20154: Raha-asia-aloite n:o 4S9 S11otnenno.r
20155:
20156:
20157:
20158:
20159: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien perusparannuksen aloitta-
20160: miseksi välillä Sandnäsudd-Riisund-Brokarls Snappertunassa
20161:
20162:
20163:
20164: Eduskunnalle
20165:
20166: Eräs tärkeimmistä toimenpiteistä, joilla saaris- edelleen lisääntymään sen jälkeen kun suuri määrä
20167: tomme vakinaiset asukkaat voidaan pysyttää kesähuviloita on rakennettu Växärin saarelle.
20168: asuma-alueillaan, on kunnollisten liikenneyhteyk- On siis useita syitä kutsua Brokarlsista Rösundin
20169: sien järjestäminen saaristoon. Tällöin on erityisen kautta Sandnäsiin vievää tietä todelliseksi Snapper-
20170: tärkeätä, että tiet pidetään kunnossa ja niitä tunan saariston saaristotieksi. Tästä syystä on
20171: korjataan, minkä merkitys or. ensisijainen kyseessä vaikeata ymmärtää, miksi tie on yhä hyvin
20172: olevien saaristoalueiden kannalta. huonossa kunnossa ja vaikeakulkuinen.
20173: Snappertunan saaristossa liikenne on useista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20174: syistä viime vuosina tullut vilkkaammaksi. Erityi- tavasti,
20175: sesti Sandnäsuddin laituripaikkoja on alettu
20176: käyttää ahkerasti sekä raskaisiin kuljetuksiin että EduJkuntil ottt~i.ri valtion z•uoden
20177: valtion jälleenlastauslaiturille että sieltä saaris- 1984 tulo- ja menoan•ioon momentille
20178: toon, mutta myös kevyeeseen liikenteeseen, joka 31.24. 77 li.räyk.renä 1 000 000 l!lclrkkaa ti'm
20179: tapahtuu pienvenelaiturilta. Kiinteästi asuvan n:o 11051 Sandnd.rttdd-Rö.rund-Bro-
20180: saariston väestön lisäksi kesävieraat käyttävät karl.r perusparantami.rek.ri Snappertunuua.
20181: ahkerasti Sandnäsiin vievää tietä. Liikenne tulee
20182:
20183:
20184: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
20185:
20186: Kaj Bärlund
20187: 1983 rd. 509
20188:
20189: Finansmotion nr 460
20190:
20191:
20192:
20193:
20194: Bärlund: Om anvisande av anslag för grundfiirbättring av den s.k.
20195: Fagervik-vägen mellan Snappertuna och lngå
20196:
20197:
20198:
20199: Tili Riksdagen
20200:
20201: Den så kallade Fagervik-vägen, väg nummer lämnar lngå-delen av vägen helt uran förbätt-
20202: II 0, från Raseborg genom Snappertuna via ringsåtgärder tillsvidare.
20203: Fagervik till lngå är den kanske viktigaste På basis av det ovan anförda föreslår jag
20204: förbindelsevägen för trafiken i den sydligaste delen vördsamt
20205: av västra Nyland. Särskilt för den lokala
20206: befolkningens behov är vägen av central betydelse. att RiksdaF,en i statsfiirslaF,et förår 1984
20207: Befolkningen i området har redan länge varit på momentet 31.24. 77 upptar 500 000
20208: missnöjd över Fagervik-vägens eländiga skick. mark för p!anerinF, och påbörjande a1;
20209: Trots det har inget konkret gjorts för att förbättra grundreparationsarbetet på Fagervik-
20210: och grundreparera vägen. Vägsträckan i närheten uägen (väg nr 110) mellan Snappertuna
20211: av Raseborgskorsningen har nu reparerats, vilket och Ingå.
20212:
20213: Helsingfors den 4 oktober 1983
20214:
20215: Kaj Bärlund
20216: 510 1983 vp.
20217:
20218: Raha-asia-aloite n:o 460 Suomenno.r
20219:
20220:
20221:
20222:
20223: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Fagervikin tien perus-
20224: parannukseen välillä Sna ppertuna-lnkoo
20225:
20226:
20227: Eduskunnalle
20228:
20229: Ns. Fagervikin tie, tie numero 110 Raaseporista si ole suoritettu mitään perusparannustoimen-
20230: Snappertunan halki ja Fagervikin kautta Inkoo- piteitä.
20231: seen on ehkä läntisen Uudenmaan eteläisimmän Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
20232: osan liikenteen tärkein yhdystie. Erityisesti vasti,
20233: paikkakunnan väestön tarpeiden kannalta tien
20234: merkitys on keskeinen. ettei Eduskunta ottaisi ~·altion vuoden
20235: Alueen väestö on jo kauan ollut tyytymätön 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20236: Fagervikin tien surkeaan kuntoon. Tästä huoli- 31.24. 77/isäyksenä 500 000 markkaa Fager-
20237: matta ei mitään konkreettista ole tehty tien vikin tien (tie n:o 110) Snappertunan ja
20238: kunnostamiseksi ja perusparantamiseksi. Raase- Inkoon välisen osuuden perusparannustäi-
20239: porin tienristeyksen läheinen tieosuus on nyt den suunnittelua ja aloittamista varten.
20240: korjattu, mutta tien Inkoon osuudella ei toistaisek-
20241:
20242:
20243: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
20244:
20245: Kaj Bärlund
20246: 1983 vp. 511
20247:
20248: Raha-asia-aloite n:o 461
20249:
20250:
20251:
20252:
20253: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta "Vesille kuivana" -kampan-
20254: jaa varten
20255:
20256:
20257: Eduskunnalle
20258:
20259: Suomessa hukkuu vuosittain 3 50-400 henkilöä, kampanjan varsinainen toimeenpano jatkuu Suo-
20260: mikä luku on teollistuneen maailman korkeimpia. men Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta.
20261: Vertailu osoittaa esimerkiksi, että luku on Kampanjatahot ovat anoneet valtiolta budjetti-
20262: Suomessa 8 h/100000 asukasta, mutta Ruotsissa varoja 1980, 1981 ja 1982 sekä ovat uusineet
20263: ainoastaan 2,5 h/ 100 000 asukasta. 1982 anomuksen kesällä 1983 eduskunnalle. Varo-
20264: Hukkumistapausten jakautuma on n. 150 ja ei toistaiseksi ole saatu.
20265: veneily, n. 100 uinti, n. 80 erilaiset putoamiset, n. Kampanjatahot ovat esittäneet, että toimintaa
20266: 40 heikot jäät ja noin 30 muut syyt. varten myönnettäisiin 500 000 markan määrära-
20267: Ikä- ja sukupuolijakautuma on: 70% miehiä, ikä ha budjettiin, joka jaetaan puoliksi merenkulku-
20268: 20-55, 25 % lapsia ja 5 % naisia. Kaikista hallituksen ja SUH:n kesken. Merenkulkuhalli-
20269: hukkuneista 60-70 % on alkoholin vaikutuksen tus hoitaa viranomaissektorille suunnatun koulu-
20270: alaisena. Yhden täysi-ikäisen hukkuneen kustan- tus- ja informaatiotyön ja SUH hoitaa vapaan
20271: nukset yhteiskunnalle ovat koulutuksesta riippuen järjestökentän sekä yleisölle menevän julkisen
20272: 300000-1200000 mk. informaation ja siihen tarvittavat toimenpiteet.
20273: Viime vuosina tilastoluvut olivat lievässä Aikaisemmat esitykset ovat saaneet myönteisen
20274: laskussa. Syynä tähän voidaan pitää informaation vastaanoton, mutta myönteisyydestä huolimatta
20275: voimakasta lisääntymistä johtuen viranomaisten varoja ei ole saatu. Kampanjatahot uskovat
20276: ja järjestöjen yhteisestä "Vesille kuivana" - kampanjan tehoon ja pitävät myönteistä trendiä
20277: kampanjasta. Kampanja on suoritettu ota-periaat- osoituksena työn tehokkuudesta.
20278: teella ilman työntekijävoimia. Vähäiset varat on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20279: saatu lähinnä lahjoituksina. Varat ovat olleet taen,
20280: riittämättömiä. Ota-periaate ei pitkäjänteisessä
20281: työssä riitä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20282: Kampanjatahoina ovat toimineet poliisi, tulli, 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20283: merivartiosto, merenkulkuhallitus ja useat alan 32.10.29 lisäyksenä 500 000 markkaa
20284: järjestöt, mm. Suomen Uimaopetus- ja Hengen- merenkulkuhallituksen käytettäväksi "Ve-
20285: pelastusliitto (SUH). Kuluvan vuoden aikana on sille kuivana" -kampanjan jatkamiseksi ja
20286: päätetty perustaa neuvottelukunta em. rahoista ja tehostamiseksi.
20287:
20288: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
20289:
20290: Kaj Bärlund Pirjo Ala-Kapee Pertti Paasio
20291: Mats Nyby Mikko Rönnholm Maija Rajantie
20292: Ole Wasz-Höckert Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari
20293: Antti Kalliomäki Tuulikki Hämäläinen Sinikka Hurskainen
20294: Boris Renlund Jukka Mikkola Reino Paasilinna
20295: Reijo Enävaara Gunnar Jansson Lea Kärhä
20296: Elisabeth Rehn Jouni J. Särkijärvi Mauri Pekkarinen
20297: Arja Alho Pirkko Turpeinen
20298: ')12 19R_1. vp.
20299:
20300:
20301: Raha-a~ia-alonc n:o !62
20302:
20303:
20304:
20305:
20306: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan läänin-
20307: oikeuden lisäjaoston virkoihin
20308:
20309:
20310:
20311: Eduskunnalle
20312:
20313: Maamme lääninoikeuksissa on käsiteltävien asi- Valtion tilintarkastajat ovat vuoden 1981 kerto-
20314: oiden ruuhka. Tästä johtuva päätösten liiallinen muksessaan s. 66 kiinnittäneet huomiota Uuden-
20315: viipyminen vaarantaa kansalaisten oikeusturvan maan lääninoikeuden asiaruuhkaan ja esittäneet
20316: toteutumista. sen purkamisen keinoksi lisäresursseja. Kun ote-
20317: Toteutetut lainsäädännölliset uudistukset, esim. taan huomioon lääninoikeuden tuomioistuin-
20318: vero-oikaisumenettely, eivät ennakkotietojen mu- luonne ja Uudenmaan lääninoikeudessa jo nyt
20319: kaan tule merkittävästi vähentämään vireille tule- suoritettava työmäärä, henkilöresurssien lisäämi-
20320: vien asioiden määrää. Lisäksi uudet lait, katu- nen on ainoa tehokas keino ruuhkan pysyvään
20321: maksulaki, jätehuoltolaki, maa-aineslaki sekä supistamiseen.
20322: sosiaalilainsäädännön alalla toteutettava t uudis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
20323: tukset, joissa muutoksenhakuasteeksi on asetettu taen,
20324: lääninoikeus, lisäävät ruuhkaa.
20325: Asiaruuhka on suurin Uudenmaan läänin- että Eduskunta ottaisi vuftion t•uoden
20326: oikeudessa, jossa asioiden laatu ja laajuus muu- 1984 tulo- ja menoar·uioon 1 000 000 mark-
20327: tenkin aiheuttavat käsittelyajan pidentymisen. kaa Uudenmaan lääninoikeuteen peru.ltet-
20328: Kuluvana vuonna tulee vireille n. 13 000 asiaa ja tavan fi.räjao.rton virkoju eli yfimciå'räistd
20329: ratkaistaan n. 11 000 asiaa. Vuonna 1982 ratkais- fääninneuvo.rta 1B 4 J, peruJpafkkai.rta van-
20330: tiin 14 107 asiaa. Asiaruuhka siis kasvaa edelleen. hempaa fäå'nina.reJJoriu IB 3! ja perus-
20331: Tämä johtuu asioiden sekä lainsäädännön moni- palkkai.rta nuorempaa fääninasessoria 1B 1)
20332: mutkaistumisesta ja vaikeutumisesta. varten.
20333:
20334: Helsingissä 3 päivänä Jokakuuta 1983
20335:
20336: Kaarina Dromberg Martti Tiuri Jouni J. Särkijärvi
20337: Elsi Hetemäki-Olander Pirjo Ala-Kapee
20338: 1983 vp. 513
20339:
20340: Raha-asia-aloite n:o 463
20341:
20342:
20343:
20344:
20345: Dromberg ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta peruskou-
20346: lujen perustamiskustannuksiin
20347:
20348:
20349: Eduskunnalle
20350:
20351: Peruskoulujen rakentamiseen tarkoitettua mää- tekijöistä aiheutuva rakennuskustannusten nousu
20352: rärahaa on pienennetty 5 miljoonalla markalla aiheuttavat sen, että koulujen rakentaminen enti-
20353: vuoteen 1983 verrattuna. Kouluhallituksessa on sestään hidastuisi.
20354: tällä hetkellä odottamassa n. 350 koulua valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20355: apuun oikeuttavaa rakennuslupaa. Vuonna 1983 on taen,
20356: pystytty myöntämään ainoastaan 46 peruskoululle
20357: valtiona puun oikeuttava rakentamislupa. Koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20358: rakentamisen jälkeenjääneisyys on siis erittäin 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20359: huomattava. Kaikkein heikoimmassa asemassa 29.46.34 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
20360: ovat olleet uudet asuntoalueet ja eteläinen Suomi. peruskoulujen perustamiskustannuksiin.
20361: Määrärahan pienentäminen ja inflaatiosta ym.
20362:
20363: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
20364:
20365: Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen Liisa Hilpelä
20366: Tapio Holvitie Martti Tiuri Anna-Kaarina Louvo
20367: Riitta Uosukainen Helena Pesola Olavi Ronkainen
20368: Eva-Riitta Siitonen Sirpa Pietikäinen Heli Astala
20369: Lea Kärhä Lauri Impiö Ritva Laurila
20370: Jouni J. Särkijärvi Ben Zyskowicz Pekka Löyttyniemi
20371: Erkki Moisander
20372:
20373:
20374:
20375:
20376: 65 0883005893
20377: 514 1983 vp.
20378:
20379: Raha-asia-aloite n:o .}64
20380:
20381:
20382:
20383:
20384: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinpyhtään rauta-
20385: ruukin miljöön säilyttämiseksi
20386:
20387:
20388: Eduskunnalle
20389:
20390: Ruotsinpyhtään vanhaa rautaruukin maisemaa kunnan viranomaiset ovat sitä mieltä, että raken-
20391: uhkaa hidas häviäminen. Aina 1600-luvulta periy- nukset tulisi säilyttää.
20392: tyvä tehdasyhdyskunta on joutunut taloudellisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20393: vaikeuksiin eikä pysty tarvittaviin korjauksiin. taen,
20394: Ruukin maat kuuluvat A. Ahlström Osakeyhti-
20395: ölle. Ruukin tuntumassa on muitakin säilyttämi- että EdtJSkunta ottai.ri t'altion t'uoden
20396: sen arvoisia ja kunnostus ta kaipaavia rakennuksia, 1984 tulo- ja rnenoart'ioon momentille
20397: kuten 1700-luvulla rakennetut pappila ja varasto- 29.94.50 300 000 markkaa Rztot.rinpyh-
20398: rakennus. Ruukin miljööseen tutustuneet museo- tå"Jn rautamukin miljiiiin enti.rtämi.ren aloit-
20399: viraston, rakennushallituksen, lääninhallituksen ja tarni.reksi.
20400:
20401: Helsingisä 30 päivänä syyskuuta 1983
20402:
20403: Kaarina Dromberg Jouni J. Särkijärvi Elsi Hetemäki-Olander
20404: Martti Tiuri Pirjo Ala-Kapee
20405: 1983 vp. 515
20406:
20407: Raha-asia-aloite n:o 465
20408:
20409:
20410:
20411:
20412: Dromberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomi-Ame-
20413: rikka yhdistysten liiton toimintaan
20414:
20415:
20416: Ed us kun na Iie
20417:
20418: Suomi-Amerikka yhdistysten liiton toiminta on oman toimintansa ylläpitämiseen ja kehittämi-
20419: ystävyystoimintaa kahden eri maan välillä. Eri- seen.
20420: tyispiirteenä tälle ystävyystoiminnalle voidaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20421: pitää lukuisien amerikansuomalaisten halu pi- taen,
20422: tää yhteyttä kotimaahansa. Myös suomalaiset
20423: haluavat olla yhteydessä Amerikassa asuviin suku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20424: laisiinsa. Toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittä- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20425: miseksi vaaditaan kuitenkin lisää taloudellisia 29.98.50 lisäyksenä 700 000 markkaa
20426: voimavaroja. Suomi-Amerikka yhdistysten liitolle Suomi-Amerikka yhdistysten liiton toi-
20427: on ensi vuoden tulo- ja menoarviossa osoitettu mintaan erityisesti suhteiden ylläpitämi-
20428: ainoastaan 500 000 mk, kun taas muille ystävyys- seksi amerikansuomalaisiin.
20429: seuroille on osoitettu moninkertainen määräraha
20430:
20431: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
20432:
20433: Kaarina Dromberg Liisa Hilpelä Riitta Uosukainen
20434: Martti Tiuri Helge Saarikoski Eeva Turunen
20435: Riitta Jouppila Aino Pohjanoksa Helena Pesola
20436: Jouni J. Särkijärvi Elsi Hetemäki-Olander Ritva Laurila
20437: Pirjo Rusanen
20438: 516 1983 vp.
20439:
20440: Raha-asia-aloite n:o 466
20441:
20442:
20443:
20444:
20445: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta tanssin tiedotuskeskuk-
20446: sen perustamiseen
20447:
20448:
20449: Eduskunnalle
20450:
20451: Suomen tanssitaiteella on merkittäviä saavu- nalla. Tanssitaiteen sisäisen tiedottamisen tehos-
20452: tuksia. Sen jatkuva kehittäminen ja tunnetuksi taminen vaatii myös omat voimavaransa.
20453: tekeminen vaativat tiedotustoiminnan huomatta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20454: vaa tehostamista. Tiedotustoiminta nykypäivänä taen,
20455: on välttämätön keino eri taidelajien yleisön
20456: tietoisuudessa pitämiseksi. Tanssitaiteesta tiedot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20457: taminen jo koulujen tasolta lähtien antaa hyvät 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20458: mahdollisuudet sen kehittämiselle myös tulevai- 29.90.52 200 000 markkaa tanssin tiedo-
20459: suudessa. Suuren yleisön kiinnostus ja arvostus tuskeskuksen perustamisen alkuunsaatta-
20460: pystytään saamaan jatkuvalla tiedotustoimin- miseksi.
20461:
20462: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
20463:
20464: Kaarina Dromberg Liisa Hilpelä Riitta Uosukainen
20465: Eeva Turunen Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmad
20466: Aino Pohjanoksa Helena Pesola Elsi Hetemäki-Olander
20467: Ritva Laurila
20468: 1983 vp. 517
20469:
20470: Raha-asia-aloite n:o 467
20471:
20472:
20473:
20474:
20475: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattitaitoisten tanssi-
20476: taiteilijoiden toimeentulon turvaamiseksi
20477:
20478:
20479: Eduskunnalle
20480:
20481: Maassamme on ilman vakinaista työpaikkaa musehdoilla kuin ammattinäyttelijöitä, suorite-
20482: olevia ammattitaitoisia tanssitaiteilijoita. Teatterit taan siitä aiheutuvien menojen korvaamiseksi
20483: käyttävät heitä esityksissään silloin kun tarvitse- koeotettua valtionapua.
20484: vat ns. ilta palkalla, joka ei riitä peittämään edes Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20485: harjoituksiin eikä näytäntöihin osallistumisesta taen,
20486: aiheutuvia suoranaisia menoja. Tanssitaiteilijat
20487: ovat toimeentulon kannalta samassa asemassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20488: kuin pääosa maamme näyttelijöistä oli kuluvan 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20489: vuosisadan alkupuolella. Tanssijoiden työsuhteen 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
20490: vakinaistamisen esteeksi teatterit ilmoittavat valtionapua teattereille ammattitaitoisten
20491: rahapulan. Tästä johtuen onkin tarpeellista, että tanssijoiden kiinnittämiseksi palveluk-
20492: ammattitaitoisten tanssitaiteilijoiden toimeentulo seensa samoilla sopimusehdoilla kuin am-
20493: turvataan siten, että niille teattereille, jotka kiin- mattinäyttelijöitä.
20494: nittävät palvelukseensa tanssijoita samoilla sopi-
20495:
20496: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
20497:
20498: Kaarina Dromberg Liisa Hilpelä Riitta Uosukainen
20499: Eeva Turunen Riitta Jouppila Aino Pohjanoksa
20500: Helena Pesola Martti Tiuri Elsi Hetemäki-Olander
20501: Ritva Laurila
20502: 518 1983 vp.
20503:
20504: Raha-asia-aloite n:o 468
20505:
20506:
20507:
20508:
20509: Dromberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikki-
20510: oppilaitosten opettajien palkkaamiseen ja opistojen perus-
20511: hankintoihin
20512:
20513:
20514:
20515:
20516: Eduskunnalle
20517:
20518: Lasten ja nuorten monipuolinen musiikkihar- apuun verrattuna vuoteen 1983. Lasten ja nuorten
20519: rastus on viime vuosina lisääntynyt huomatta- pitämiseksi hyvien harrastusten parissa on erittäin
20520: vasti. Koululaitos ei pysty tarjoamaan kuin osalle tärkeätä, että määrärahaa ei pienennetä. Monelle
20521: tehostettua musiikin opetusta, ja sangen suuri nuorelle tämä on myös tie ammattiin.
20522: määrä lapsia ja nuoria joutuu luopumaan musiikki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20523: harrastuksesta siksi, etteivät musiikkioppilaitokset taen,
20524: pysty antamaan heille opetusta ammattitaitoisten
20525: opettajien puutteen vuoksi. Musiikkioppilaitosten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20526: laadullisen tason parantamiseksi niillä tulisi olla 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20527: myös asianmukainen välineistä. Valtion tulo- ja 29.90.54 lisäyksenä 2 000 000 mark/?aa
20528: menoarviossa on esitetty vuodelle 1984 vähennys- musiikkioppilaitosten ja musiikin keski-
20529: tä 2 000 000 mk musiikkioppilaitosten ja musiikin asteen ammatillisen koulutuksen valtion-
20530: keskiasteen ammatillisen koulutuksen valtion apuun.
20531:
20532: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
20533:
20534: Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen Liisa Hilpelä
20535: Tapio Holvitie Martti Tiuri Anna-Kaarina Louvo
20536: Riitta Uosukainen Helena Pesola Olavi Ronkainen
20537: Eva-Riitta Siitonen Sirpa Pietikäinen Lea Kärhä
20538: Eeva Turunen Lauri Impiö Ritva Laurila
20539: Jouni J. Särkijärvi Pekka Löyttyniemi Erkki Moisander
20540: 1983 vp. 519
20541:
20542: Raha-asia-aloite n:o 469
20543:
20544:
20545:
20546:
20547: Dromberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Uuden-
20548: maan tie- ja vesirakennuspiiriin yleisten teiden tekemiseen
20549:
20550:
20551: Eduskunnalle
20552:
20553: Yleisten teiden tekemiseen ehdotetaan 1 203 hankkeiden lykkääntymistä useilla vuosilla.
20554: miljoonaa markkaa, josta Uudenmaan tie- ja vesi- Yleisten teiden tekemiseen osoiteetujen määrä-
20555: rakennuspiirin osuus on 166,5 miljoonaa markkaa rahojen jakosuhdetta tulee muuttaa ja Uuden-
20556: eli 13,8 %. Vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa maan tie- ja vesirakennuspiirin määrärahaosuus
20557: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri sai 175 mil- tulee säilyttää vähintään vuoden 1983 tasolla.
20558: joonaa markkaa eli 14,6 %, mikä merkitsee että Tiemäärärahojen jakamisessa tie- ja vesirakennus-
20559: tie- ja vesirakennuspiirin osuus on laskenut 8,5 piirien kesken tulisi työllisyysperusteiden sijaan
20560: miljoonaa markkaa. siirtyä määrärahojen jakamiseen pelkästään lii-
20561: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin saamien kennetarpeen ja -turvallisuuden perusteella.
20562: yleisten teiden tekemiseen osoiteetujen määrä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20563: rahojen määrä on ollut reaalisesti laskeva. En- taen,
20564: simmäisen kerran on nyt tulo- ja menoarviossa
20565: esitetty Uudellemaalle teiden tekemisen määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20566: rahoihin markkamääräistä laskua. Teiden tekemi- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20567: sen kustannuskehityksen huomioon ottaen mer- 31.24. 77 lisäyksenä 8 500 000 markkaa
20568: kitsee määrärahojen vähentäminen Uudenmaan Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin
20569: tierakentamisen tuntuvaa supistumista ja erityi- yleisten teiden tekemiseen, jotta määrä-
20570: sesti lukuisten paikallista tarvetta palvelevien tie- raha pysyisi edellisen vuoden tasolla.
20571:
20572: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
20573:
20574: Kaarina Dromberg Jouni J. Särkijärvi Elsi Hetemäki-Olander
20575: Martti Tiuri Tauno Valo
20576: 520 1983 vp.
20577:
20578: Raha-asia-aloite n:o 470
20579:
20580:
20581:
20582:
20583: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta päihdeongelmaisten
20584: odottavien äitien terveyskasvatukseen
20585:
20586:
20587: Eduskunnalle
20588:
20589: Tiedot raskauden aikaisen alkoholin käytön katkaisuun ja raittiutta ylläpitävään hoitoon.
20590: haitoista ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana Lääkintöhallituksen tulisi käynnistää suunnit-
20591: lukuisissa kliinisissä ja epidemiologisissa tutki- telutyö äitiysneuvolassa annettavasta raskauden-
20592: muksissa vähitellen täsmentyneet. Alkoholin käyt- aikaista alkoholinkäyttöä koskevasta terveyskas-
20593: tö raskauden aikana lisää keskenmenon riskiä, vatustoiminnasta ja sen tulisi laatia ko. toimin-
20594: pienentää syntyvän lapsen kokoa ja runsas raskau- nassa vaadittava terveyskasvatusaineisto.
20595: den aikainen alkoholin käyttö lisää jyrkästi sikiö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20596: vaurioiden riskiä. taen,
20597: Lääkintöhallituksen asettaman työryhmän esi-
20598: tyksen mukaan äitiyshuollon puitteissa tulisi käyn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20599: nistää terveyskasvatustoiminta alkoholin aiheutta- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20600: mien sikiöhaittojen ehkäisemiseksi. Lisäksi tulisi 33.73.21 1 000 000 markkaa päihdeongel-
20601: kiinnittää erityistä huomiota raskaana olevien maisten odottavien äitien terveyskasva-
20602: alkoholin suurkuluttajien tunnistamiseen ja neu- tukseen.
20603: vontaan sekä mahdollisen alkoholinkäyttökierteen
20604:
20605: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
20606:
20607: Kaarina Dromberg Liisa Hilpelä Riitta Uosukainen
20608: Tytti Isohookana-Asunmaa Aino Pohjanoksa Martti Tiuri
20609: Helge Saarikoski Eeva Turunen Riitta Jouppila
20610: Mauri Pekkarinen Helena Pesola Jouni J. Särkijärvi
20611: Elsi Hetemäki-Olander Aapo Saari Ritva Laurila
20612: 1983 vp. 521
20613:
20614: Raha-asia-aloite n:o 471
20615:
20616:
20617:
20618:
20619: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta positronikuvauslait-
20620: teiden hankkimiseksi HYKS:iin syövän tutkimusta varten
20621:
20622:
20623: Eduskunnalle
20624:
20625: Syövän hoitoennusteet ja isotooppitutkimus Edellä mainitussa kuvauksessa positronikuvaus-
20626: ovat ratkaisevasti parantuneet positronikuvauksen laite on kuvausherkkyydeltään jopa tuhatkertai-
20627: ansiosta. Laite paljastaa syövän jo ennen kasvain- nen gammakuvauslaitteisiin verrattuna.
20628: vaihetta. Muutaman millimetrin alueesta tarkkaa Positronikuvaus mahdollistaa tiedon alkavasta
20629: tietoa antava laite soveltuu muidenkin sairauksien syöpäsairaudesta, ennen kuin se on ehtinyt kas-
20630: havaitsemiseen ajoissa. Laitteen avulla pystytään vaimen asteelle tai aiheuttanut mitään anatomisia
20631: tutkimaan syövän lisäksi mm. neurologisia sai- muutoksia. Tämä merkitsee luonnollisesti entistä
20632: rauksia ja psyyken häiriöitä, jotka ovat myös paljon parempia hoitoennusteita. Tarkka mene-
20633: lisääntymässä. Suomessa näitä laitteita ei vielä ole, telmä on eduksi myös hoitoa annettaessa. Hoito
20634: mutta suomalaiset lääkärit ovat perehtyneet näi- voidaan suunnata tarkoin myös oikeille alueille.
20635: hin laitteisiin ulkomailla. Heidän asiantuntemuk- Edellisestä johtuen syövän hoito tulee yhteiskun-
20636: sensa on riittävä laitteen käyttöön ottoon myös nalle taloudellisesti huomattavasti edullisemmaksi
20637: Suomessa. Ruotsissa positronikuvauslaitteita on hoitoaikojen lyhentyessä.
20638: 3 kappaletta. Positronikuvauslaitteiden kestoikä on kaksin-
20639: Positronikuvauslaitteella päästään tutkimaan kertainen verrattuna nykyisiin Suomessa oleviin
20640: elinten pienimpiäkin osasia. Siinä missä gamma- kerroskuvauslaitteisiin.
20641: kamera parhaimmillaankin antaa tarkkaa tietoa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20642: vain noin kahden, kolmen sentin alueelta, positro- taen,
20643: nikuvauslaitteella pystytään tarkentamaan niinkin
20644: pieneen alueeseen kuin kuusi millimetriä. Profes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20645: sori Brownellin kehittämällä uusimmalla aivojen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20646: kuvaukseen käytettävällä laitteella päästään jopa 33.76.30 12000000 markkaa valtion-
20647: kolmeen millimetriin. Positronikuvaus on luon- osuuksiin kunnille erikoissairaanhoitolai-
20648: teeltaan myös tomografista eli poikkileikkaus- tosten käyttökustannuksiin positroniku-
20649: kuvausta. vauslaitteiden hankkimiseksi HYKS:iin.
20650:
20651: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
20652:
20653: Kaarina Dromberg Liisa Hilpelä Riitta Uosukainen
20654: Tytti lsohookana-Asunmaa Aino Pohjanoksa Helge Saarikoski
20655: Eeva Turunen Riitta Jouppila Mauri Pekkarinen
20656: Helena Pesola Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
20657: Elsi Hetemäki-Olander Ritva Laurila Pirjo Rusanen
20658:
20659:
20660:
20661:
20662: 66 0883005893
20663: 522 1983 vp.
20664:
20665: Raha-asia-aloite n:o 472
20666:
20667:
20668:
20669:
20670: Dromberg ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Peijaksen
20671: sairaalahankkeen käynnistämiseksi
20672:
20673:
20674:
20675:
20676: Eduskunnalle
20677:
20678: Peijas-sairaalahankkeen avulla pyritään Peijak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20679: sen vastuualueen terveydenhuollon kokonais- taen,
20680: valtaiseen kehittämiseen; erikoissairaanhoidon
20681: osalta toteutetaan Uudenmaan terveydenhuolto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20682: järjestelmästä puuttuva sairaalakeskus, Peijaksen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20683: sairaala. Sairaala tuottaa väestölle sen tarvitsemia 33.76.31 lisäyksenä 10000000 markkaa
20684: erilaisia terveyskeskuspalveluja samassa yksikössä. valtionosuudeksi kunnille erikoissairaan-
20685: Hanke sisältyy asianomaisiin terveydenhuollon hoitolaitosten perustamiskustannuksiin
20686: viisivuotissuunnitelmiin vuosina 1984-86 to- Peijaksen sairaalan kuntainliiton sairaala-
20687: teutettavana hankkeena. Sairaalahankkeen raken- hankkeen käynnistämiseksi.
20688: nussuunnittelu on käynnistetty.
20689:
20690: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
20691:
20692: Kaarina Dromberg Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
20693: Pirjo Ala-Kapee
20694: 1983 vp. 523
20695:
20696: Raha-asia-aloite n:o 473
20697:
20698:
20699:
20700:
20701: Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta lukialaisten ja
20702: eräiden muiden opiskelijoiden opintorahan korottamiseen
20703:
20704:
20705: Eduskunnalle
20706:
20707: Opintorahan perusosa on esitetty korotetta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
20708: vaksi 100 markalla 1.7.1984 lukien.
20709: Opintotuen riittämättömyydestä ja sen raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20710: teellisesta heikkoudesta johtuen opiskelijoiden 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20711: palkkatyö lukukausien aikana on jatkuvasti lisään- 29.39.55 lisäyksenä" 26100 000 markkaa
20712: tynyt. Tällainen kehitys ei yhteiskunnallisestikaan Iukiotaisten opintorahan korottamiseksi
20713: ole tarkoituksenmukaista. 1 400 markkaan sekä kansanopistoissa ja
20714: Yllä mainitun johdosta tulisi korottaa lukia- niihin verrattavissa laitoksissa opiskelevien
20715: laisten opintorahaa 1400 markkaan sekä kansan- opintorahan perusmäärän korottamiseksi
20716: opistoissa opiskelevien, ammatillisten oppi- 2 000 markkaan.
20717: laitosten opiskelijoiden ja korkeakouluopiskeli-
20718: joiden opintorahan perusmäärä 2000 markkaan
20719: 1.7.1984 lukien.
20720:
20721: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
20722:
20723: Georg C. Ehrnrooth
20724: 524 1983 rd.
20725:
20726: Finansmotion nr 474
20727:
20728:
20729:
20730:
20731: Ehrnrooth: Om anvisande av anslag för pälsdjursforskning och
20732: produktutveckling
20733:
20734:
20735: Tili Riksdagen
20736:
20737: Regeringen föreslår i budgetpropositionen för undersökningar, bl.a. forskning om bekämpnings-
20738: år 1984 för pälsdjursforskning ett anslag på 300 000 medel, borde som hittills upptas på ett eget
20739: mark. Summan är endast två tredjedelar av moment i budgeten för Vilt- och fiskeriforsknings-
20740: anslaget i årets statsförslag. Med beaktande av att institutet. Med beaktande av de stora investerings-
20741: P,älsdjursnäringen, som huvudsakligen bedrivs i kostnaderna branschen f.n. belastas av föreslår jag
20742: Osterbotten, inbringar Jandet 1,3 miljarder mark i ett förhöjt anslag, eftersom det i budgetförslaget
20743: valutaintäkter och medveten om den knivskarpa nu upptagna anslaget reellt sett är en bråkdel av
20744: konkurrens våra pälsdjursuppfödare är utsatta för det för ett tiotal år sedan godkända beloppet.
20745: på den internationella marknaden, borde riks- På basis av det ovan anförda föreslår jag
20746: dagen för pälsdjursforskning och produktut- vördsamt,
20747: veckling anslå ett belopp, som utan att stå i relation
20748: tili den värdefulla insats pälsdjursfarmarna gör att Riksdagen i statsförslaget för år
20749: för landets ekonomi ändå erkände betydelsen av 1984 på momentet 30.38.28 upptar
20750: branschens utveckling. 1 200 000 mark för pälsdjursforskning och
20751: Anslaget för pälsdjursforskning, som av regering- produktutveckling.
20752: en överförts tili ett moment för olika slags
20753:
20754: Helsingfors den 4 oktober 1983
20755:
20756: Georg C. Ehrnrooth
20757: 1983 vp. 525
20758:
20759: Raha-asia-aloite n:o 474 Suomennos
20760:
20761:
20762:
20763:
20764: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta turkiseläintutkimukseen ja
20765: alan tuotekehittelyyn
20766:
20767:
20768: Eduskunnalle
20769:
20770: Hallitus ehdottaa vuoden 1984 tulo- ja menoar- torjunta-aineiden tutkimusten momentille, tulisi
20771: viossa turkiseläintutkimukseen 300 000 markan tähänastiseen tapaan ottaa omalle tulo- ja
20772: määrärahaa. Määrä on ainoastaan kaksi kolmas- menoarvion Riista- ja kalastustutkimuslaitoksen
20773: osaa tämän vuoden tulo- ja menoarvion määrästä. momentille. Ottaen huomioon alaa tällä hetkellä
20774: Ottaen huomioon sen, että pääasiallisesti Pohjan- rasittavat suuret investointikustannukset ehdotan
20775: maalla harjoitettava turkistarhaus tuottaa maal- korotettua määrärahaa, koska tulo- ja menoarvios-
20776: lemme valuuttatuloina 1,3 miljardia markkaa ja sa tällä hetkellä oleva määräraha reaalisesti
20777: tietoisena siitä veitsenterävästä kilpailusta, jonka katsoen on vain murto-osa noin kymmenen vuotta
20778: kohteena turkistuottajamme ovat kansainvälisillä sitten hyväksytystä rahamäärästä.
20779: markkinoilla, eduskunnan tulisi myöntää turkis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
20780: eläintutkimukseen ja tuotekehittelyyn sellainen vasti,
20781: määräraha, joka olematta suhteessa turkistarhaa-
20782: jiemme arvokkaaseen panokseen maamme talous- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20783: elämässä, silti tunnustaisi alan kehittymisen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20784: merkityksen. 30.38.2. lisäyksenä 1 200 000 markkaa
20785: Turkiseläintutkimuksen määräraha, jonka halli- turkiseläintutkimusta ja tuotekehittelyä
20786: tus on siirtänyt erilaisten tutkimusten, mm. varten.
20787:
20788: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
20789:
20790: Georg C. Ehrnrooth
20791: 526 1983 vp.
20792:
20793: Raha-asia-aloite n:o 475
20794:
20795:
20796:
20797:
20798: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta rintamasotilaseläkkeeseen
20799: suoritettaviin ylimääräisiin lisiin
20800:
20801:
20802: Eduskunnalle
20803:
20804: Rintamasotilaseläkejärjestelmää pitäisi kehittää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20805: siten, että eläkkeen täyttä määrää korotettaisiin, taen,
20806: tulorajaa alennettaisiin ja tulosidonnaisuus mi-
20807: toitettaisiin uudelleen. Siihen saakka, kunnes tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20808: peelliset uudistukset on saatu lakiin, olisi asian- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20809: mukaiset parannukset tehtävä vaikkapa budjetti- 33.21.52 lisäyksenä 31000000 markkaa
20810: päätöksin. rintamasotilaseläkkeisiin suoritettaviin
20811: ylimääräisiin lisiin.
20812:
20813: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
20814:
20815: Georg C. Ehrnrooth
20816: 1983 vp. 527
20817:
20818: Raha-asia-aloite n:o 476
20819:
20820:
20821:
20822:
20823: Ehrnrooth: Koeotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraa-
20824: nien varhaiseläkkeeseen
20825:
20826:
20827: Eduskunnalle
20828:
20829: Eduskunnan varhaiseläkelakia säätäessään tar- toteuttaa 1.7.1984 alkaen. Määrärahaa olisi joka
20830: koittama 10 000 eläkkeelle siirtyneen veteraanin tapauksessa korotettava, jottei määrärahan niuk-
20831: määrä vuoden 1982 lopussa ei ole vieläkään kuus johtaisi tarpeettomankin tiukkaan voimassa
20832: toteutunut eläkkeen liian tiukoista saantiehdoista olevan lain soveltamiseen.
20833: ja eläkkeen määrän pienuudesta johtuen. Var- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20834: haiseläkkeen työllistävän vaikutuksen on voitu taen,
20835: todeta olevan huomattavan hyvän. Kahta eläk-
20836: keelle siirtynyttä veteraania kohti on voitu luoda että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20837: pysyvä työpaikka yhdelle nuoremmalle työttömälle. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20838: Korjausesitys antaisi myös rintamaoloissa toimi- 33.21.5 3 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
20839: neille naisille paremman mahdollisuuden var- rintamaveteraanien varhaiseläkkeiden
20840: haiseläkkeeseen. Esitetyt toimenpiteet pitäisi maksamiseen.
20841:
20842: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
20843:
20844: Georg C. Ehrnrooth
20845: 528 1983 vp.
20846:
20847: Raha-asia-aloite n:o 477
20848:
20849:
20850:
20851:
20852: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta sotilasvammalain mukaisiin
20853: erinäisiin korvauksiin suoritettavia ylimääräisiä lisiä varten
20854:
20855:
20856: Eduskunnalle
20857:
20858: Sodassa vaikeimmin vammautuneille, joiden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
20859: vahvistettu työkyvyttömyysaste on vähintään
20860: 80 %, tulisi elinkorko heidän puolisoidensa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20861: tekemän hoitotyön tukemiseksi maksaa korotettu- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20862: na 60 %:lla ensimmäiseltä omaiselta 1.7.1984 33.22.50 lisäyksenä 15 600 000 markkaa
20863: alkaen. Lievemmin vammautuneiden itsenäisen sotilasvammakorvauksiin suoritettaviin
20864: toimintakyvyn säilyttämiseksi olisi sairaanhoitona ylimäärå'isiin elinkoron korotuksiin ja lää-
20865: annettava lääkinnällinen kuntoutus voitava ulottaa kinnälliseen kuntoutukseen parantoloissa
20866: koskemaan 1.1.1984 lukien myös niitä sotainva- tarkemmin mainituissa tapauksissa.
20867: lideja, joiden vahvistettu työkyvyttömyysaste on
20868: 10-25 %.
20869:
20870: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
20871:
20872: Georg C. Ehrnrooth
20873: 1983 vp. 529
20874:
20875: Raha-asia-aloite n:o 478
20876:
20877:
20878: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen yliopiston
20879: opetusjaoston virkoihin
20880:
20881: Eduskunnalle
20882:
20883: Tampereen yliopistossa on tähän mennessä mistä, voitaisiinko lain soveltamisalaa vastaisuu-
20884: suoritettu opetusjaostoissa noin 6 000 tutkintoa dessa laajentaa niin, että lain piiriin luettaisiin
20885: Yhteiskunnallisen Korkeakoulun puitteissa vuo- myös ne edellä mainitut opetuksen alat, jotka tällä
20886: teen 1966 ja sen jälkeen Tampereen yliopistoksi hetkellä ovat sen ulkopuolella."'
20887: muuttuneessa korkeakoulussa. Osa aloitteen allekirjoittajista on toivomus-
20888: Opetusjaostoihin ovat perinteellisesti päässeet aloitteessaan n:o 361 vuoden 1981 valtiopäiville
20889: opiskelemaan muutkin kuin ylioppilastutkinnon esittänyt, että "hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20890: suorittaneet henkilöt. Nykyisin on opetusjaosto- korkeakoulujen kehittämislain muuttamiseksi si-
20891: jen opiskelijoistakin valtaosa ylioppilastutkinnon ten, että myös Tampereen yliopiston opetusjaostot
20892: suorittaneita. ja täydennyskoulutuskeskus kuuluisivat korkea-
20893: Hallituksen esityksen (HE n:o 202/1965 vp.) tul- koulujen kehittämislainsäädännön piiriin".
20894: tua hyväksytyksi eduskunnassa ja Yhteiskunnal- Toivomusaloitteessa n:o 374 vuoden 1982
20895: lisen Korkeakoulun nimen muuttuessa Tampe- valtiopäiville on niin ikään esitetty asian toteut-
20896: reen yliopistoksi eduskunta vastauksessaan halli- tamista; myös edustaja Lahti-Nuuttilan ym. raha-
20897: tuksen esitykseen lausui edellyttävänsä, "että asia-alaitteessa n:o 782 vuoden 1982 valtiopäiville
20898: Yhteiskunnallisen Korkeakoulun tähänastinen teh- on esitetty 245 000 markan suuruisen määrärahan
20899: tävä säilytetään Tampereen yliopistossa ja että ottamista vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon
20900: yliopiston kaikissa opetusyksiköissä pidetään, kolmen (3) opettajan viran perustamiseksi Tam-
20901: niinkuin hallituksen esityksen perusteluissa on pereen yliopiston opetusjaostoihin.
20902: lausuttu, nykyiseen tapaan opintie avoinna myös Täydennyskoulutuskeskuksen osalta toteamme,
20903: lahjakkaille yliopistotutkintoa Suorittamattomille että vuonna 1981 on annettu komiteanmietintö
20904: opiskelijoille". Tampereen yliopisto on toteutta- avoimesta korkeakoulusta (KM 1981:36) ja vuon-
20905: nut tätä periaatetta erityisesti opetusjaostotutkin- na 1983 Opetusministeriön avoimen korkea-
20906: tojen suorittamismahdollisuuksia tarjoamalla, kouluopetuksen maksutyöryhmän muistio (OP-
20907: mutta myös tiedekuntatutkinnoissa. työryhmien muistiaita 1983:14). Tämän jälkeen
20908: Tampereen yliopiston käsityksen mukaan voi- on tarkoitus valmistella tarvittavat lakiesitykset
20909: daan yliopistoa kehittää tasapuolisesti vasta sitten ja vahvistaa suunnitelmat.
20910: kun opetusjaostoissa annettava opetus sekä täy- Koska jatko- ja täydennyskoulutuksen valta-
20911: dennyskoulutuksessa tapahtuva täydennyskoulu- kunnallinen suunnitelma on vielä keskeneräinen,
20912: tus otetaan korkeakoulujen kehittämislainsäädännön ei täydennyskoulutuskeskuksen osalta voida esit-
20913: piiriin. Sivistysvaliokunnan mietinnössä n:o 3 hal- tää täsmällistä määrärahaesitystä. Tämän suunni-
20914: lituksen esityksen johdosta laiksi korkeakoulujen telman tultua valmiiksi voidaan täydennyskoulu-
20915: kehittämisestä vuosina 1967-81 annetun lain tuskeskuksen osalta esittää määrärahatarpeetkin
20916: muuttamisesta (HE n:o 27/1978 vp.) on todettu realistisella pohjalla.
20917: mm.: "Mutta muun muassa Tampereen yliopiston Opetusjaostojen osalta tietää valtioneuvoston
20918: opetusjaostot samoin kuin korkeakouluissa tapah- 26.2.1981 valmistama korkeakoululaitoksen kehit-
20919: tuva täydennyskoulutus jäisivät edelleen lain tämissuunnitelma 1981-1986 yhteensä 10-12
20920: soveltamisalan ulkopuolelle," ja edelleen todetaan: uuden opettajan viran perustamista sekä tilojen
20921: "Valiokunta pitää myös tarpeellisena sen selvittä- lisäämistä jonkin verran.
20922:
20923:
20924:
20925:
20926: 67 0883005893
20927: 530 1983 vp. - RA n:o 478
20928:
20929: Jotta kehittämislain mukainen järjestely saatai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20930: siin käyntiin, tulisi edellä esitetyn tavoitteen
20931: toteuttamiseksi saada kolmen (3) viran palkkaus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20932: määrärahat. 1984 tulo- ja menoarvioon 267 500 mark-
20933: kaa Tampereen yliopiston opetusjaostojen
20934: opettajan virkojen perustamiseksi.
20935: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
20936:
20937: Vieno Eklund PenttiSkön Lea Mäkipää
20938: Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio Helvi Koskinen
20939: Marjatta Stenius-Kaukonen
20940: 1983 vp. 531
20941:
20942: Raha-asia-aloite n:o 479
20943:
20944:
20945:
20946:
20947: Eklund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta äitiysloman
20948: aikaisten opintolainojen korkojen maksamiseksi valtion varoista
20949:
20950:
20951: Eduskunnalle
20952:
20953: Opiskelijat joutuvat kattamaan perheenlisäyk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20954: sestä aiheutuvat kulut lainalla, elättämään lapsen- tavasti,
20955: sa velaksi.
20956: Opiskelijaäitiä rasittavat vielä äitiyslomasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20957: huolimatta maksettavaksi tulevat opintolainojen 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
20958: korot. 1 000 000 markkaa äitiysloman aikaisten
20959: opintolainojen korkojen maksamiseksi
20960: valtion varoista.
20961:
20962: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
20963:
20964: Vieno Eklund Pentti Skön Pentti Lahti-Nuuttila
20965: Lea Mäkipää Helvi Koskinen Marjatta Stenius-Kaukonen
20966: 532 1983 vp.
20967:
20968: Raha-asia-aloite n:o 480
20969:
20970:
20971:
20972:
20973: Elo ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuun opinto-
20974: keskusten yleismenoihin
20975:
20976:
20977: Eduskunnalle
20978:
20979: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle Opintokeskuksille on v. 1976 voimaantulleen
20980: 1984 esitetään momentin 29.57.55 alamomentille opintokeskuslain perusteella uskottu monipuolisia
20981: 1 valtionapua opintokeskusten yleismenoihin ja vaativia koulutus- ja suunnittelutehtäviä, joiden
20982: 16 884 000 markkaa. kehittyessä opintokeskuksille on aiheutunut entis-
20983: Maassamme toimii tällä hetkellä kymmenen tä suurempia kustannuspaineita. Hallinnollisten
20984: opintokeskusta, joista kolme on aloittanut toi- tehtävien lisääntyminen on pakottanut opinto-
20985: mintansa v. 1980-1982. Uusien opintokeskusten keskukset valtionavun ulkopuolisen henkilökun-
20986: vakiinnuttaessa toimintaansa ja muiden opinto- nan palkkaamiseen, minkä takia opintokeskukset
20987: keskusten toiminnan yhä laajetessa nykyisillä ovat vakavasti velkaantuneet.
20988: henkilöstövoimavaroilla ei ole mahdollista kehit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20989: tää opintokeskusten toimintaa. Opintokeskukset taen,
20990: haluavat erityisesti painottaa pedagogisen ja
20991: alueellisen henkilökunnan lisäämisen tarvetta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20992: Uusien toimien myöntäminen valtionavun pii- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
20993: riin on kuitenkin v. 1982-1983 miltei pysähtynyt 29.5 7.5 5 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
20994: eikä vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityksessä valtionapuun opintokeskusten yleismenoi-
20995: opintokeskuksille esitetä ainoatakaan uutta tointa. hin kahdentoista uuden valtionapua saa-
20996: Tämä tulee vaikeuttamaan merkittävästi opinto- van toimen perustamiseksi opintokeskuk-
20997: keskusten toiminnan kehittämistä. sttn.
20998:
20999: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
21000:
21001: Mikko Elo Pentti Lahti-Nuuttila
21002: 1983 vp. 533
21003:
21004: Raha-asia-aloite n:o 481
21005:
21006:
21007:
21008:
21009: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion liikenneopiston suun-
21010: nittelun aloittamiseksi
21011:
21012:
21013: Eduskunnalle
21014:
21015: Eduskunnassa on puhuttu valtion liikenne- via. Tätä taustaa vasten on hämmästyttävää, että
21016: opiston tarpeellisuudesta jo 50-luvulta lähtien. niin vähän on tehty liikenneturvallisuuteen vai-
21017: Useat eri työryhmät, joiden tehtävänä on ollut kuttavien seikkojen tutkimuksen ja koulutuksen
21018: pohtia kuljettajakoulutuksen tai liikenneturvalli- hyväksi. Tämä on sitäkin ihmeellisempää, kun
21019: suuden kehitystä yleensä ovat kaikki yksimielisesti liikenneopistoasiassa ei ainakaan tähän mennessä
21020: todenneet, että meiltä puuttuu keskitetysti toimi- ole ilmennyt poliittista erimielisyyttä. Koskeebao
21021: va, kuljettajakoulutusta kehittävä, liikenneopetta- liikenneonnettomuus meitä kaikkia poliittiseen
21022: jia ja tutkinnon vastaanottajia kouluttava sekä näkökantaan katsomatta. Nyt on vihdoinkin ym-
21023: liikenneturvallisuustyöstä ja -tutkimuksesta keski- märrettävä, että kielloin ja rajoituksin ei liikenne-
21024: tetysti vastaava laitos - valtion liikenneopisto. turvallisuutta voi enää parantaa. Nyt on panos-
21025: Tässä yhteydessä on tarpeetonta luetella niitä tettava tutkimukseen ja koulutukseen.
21026: kaikkia mietintöjä, joissa asiasta on tähän men- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21027: nessä mainittu. Jälleen on valmistumassa eräs taen,
21028: mietintö, kuljettajaopetuksen jatkotyöryhmän mie-
21029: tintö, jossa todetaan liikenneopiston tarpeellisuus, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21030: mikäli aiotaan saada huolestuttavasti lisääntynyt 1984 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mark-
21031: liikenneonnettomuuksien määrä kääntymään jäl- kaa valtion liikenneopiston suunnittelun
21032: leen laskusuuntaan. Samassa yhteydessä on selvi- aloittamiseksi.
21033: tetty muut liikenneopiston palveluja käyttävät
21034: tahot.
21035: Maamme liikeoteeiliset olosuhteet ovat vaati-
21036:
21037: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
21038:
21039: Mikko Elo Timo Roos Jouko Skinnari
21040: Kari V rpilainen Risto Ahonen
21041: 534 1983 vp.
21042:
21043: Raha-asia-aloite n:o 482
21044:
21045:
21046:
21047:
21048: Elo ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta elokuvataiteen
21049: tukemiseen
21050:
21051:
21052: Eduskunnalle
21053:
21054: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- hantuonnin ja esittämisen tukemiseen. Niin ikään
21055: arvioksi vuodelle 1984 on momentille 29.90.57. tukea kohdistetaan lastenelokuvien maahantuomi-
21056: elokuvataiteen tukemiseen esitetty 2 050 000 seen ja esittämiseen. Maahamme tuodaan vuosit-
21057: markkaa. Elokuvaveron tuotoksi on merkitty tain noin 250 ulkomaista elokuvaa, joista osa on
21058: 2 800 000 markkaa. Elokuvaveroa peritään sisäl- myös elokuvakulttuurin korkeatasoisinta ohjel-
21059: löltään ala-arvoisten, väkivaltaa suosivien ja ns. mistoa. Sen leviäminen pääkaupungin ulkopuo-
21060: seksielokuvien esityksistä. lelle kohtaa kuitenkin merkittäviä vaikeuksia
21061: On perusteltua, että valtio tukee elokuvataiteen ollen pienten kaupunkien ja maaseudun taajamien
21062: kehittämistä ja henkisesti rakentavan vaihtoehdon osalta satunnaista tai miltei olematonta. Kulttuuri-
21063: luomista vähintään samalla määrällä kuin se tarjonnan tasa-arvoa tulisikin edistää turvaamalla
21064: verottaa ala-arvoisten elokuvien esittämistä. Suo- elokuvasäätiölle riittävät edellytykset laadullisesti
21065: men elokuvasäätiön kautta käytetään elokuva- korkeatasoisen elokuvatarjonnan turvaamiseksi
21066: taiteen kehittämiseen osoitetut määrärahat mm. koko valtakunnan alueella.
21067: elokuvakerhotoiminnan tukemiseen, materiaalin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21068: tuottamiseen elokuvakasvatuksen käyttöön, elo- taen,
21069: kuvalehtien julkaisemiseen ja alueellisen elokuva-
21070: toiminnan tukemiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21071: Merkittävän osuuden elokuvaveron tuotosta 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
21072: ohjatusta määrärahasta Suomen elokuvasäätiö 29.90.57 lisäyksenä 2 800 000 markkaa
21073: käyttää laadullisesti korketasoisten elokuvien maa- elokuvataiteen tukemiseen.
21074:
21075: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
21076:
21077: Mikko Elo Pentti Lahti-Nuuttila Ritva Laurila
21078: Kalevi Kivistö Tytti Isobaokana-Asunmaa
21079: 1983 vp. 535
21080:
21081: Raha-asia-aloite n:o 483
21082:
21083:
21084:
21085:
21086: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten Keskusliiton
21087: "liikunta toimintaan
21088:
21089:
21090: Eduskunnalle
21091:
21092: Liikuntalain ja erityisryhmien liikuntatoimintaa liikunta toiminta.
21093: koskevan mietinnön on odotettu luovan aikai- Vammaisten liikuntatoiminnan todelliset edel-
21094: sempaa paremmat edellytykset myös vammaisten lytykset eli valtion tuki ei ole kuitenkaan toteutu-
21095: liikunnan järjestämiselle. Tästä syystä vammais- nut lain ja ko. mietinnön hengen mukaisesti.
21096: järjestöt mm. Näkövammaisten Keskusliitto, joka Vaikka valtion tuki onkin lisääntynyt, on keskus-
21097: on hyväksytty valtakunnalliseksi liikuntajärjes- liiton oma rahoitusosuus vuosi vuodelta kasvanut.
21098: töksi, ovat lähteneet luomaan omaa liikuntatoi- Vuonna 1983 liitto joutuu käyttämään keräys-
21099: minnan organisaatiotaan tehostaakseen liikunta- varoja liikuntatoimintaan noin 200 000 markkaa
21100: toimintaansa. senkin jälkeen kun liikuntatoiminnan alkuperäistä
21101: Liikuntalaissa ja sitä koskevissa hallituksen suunnitelmaa on karsittu. Tällaisen rahamäärän
21102: perusteluissa sekä erityisryhmiä koskevassa mie- hankkiminen tuottaa liitolle suuria vaikeuksia.
21103: tinnössä korostetaan liikunnan suurta merkitystä Yksityiset kansalaiset eivät ole tottuneet anta-
21104: vammaisille. Vaikka liikunta on oma itsenäinen maan lahjoituksia liikuntatoiminnalle ja liike-
21105: toimintamuoto, jolla vammaistenkin kohdalla elämän tuesta kilpailevat suuret valtakunnalliset
21106: pyritään samoihin päämääriin kuin ns. terveiden ja paikalliset urheilujärjestöt. Näkövammaisten
21107: kohdalla, on liikunnalla vaikeavammaisille tärkeä Keskusliitto ei voi rahoittaa toimintaansa myös-
21108: merkitys myös kokonaiskuntoutuksen kannalta. kään kilpailujen pääsylipputuloilla.
21109: Huomioon ottaen liikunnan suuren merkityk- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21110: sen sekä fyysisessä että psyykkisessä mielessä
21111: näkövammaisille on ymmärrettävää, että Näkö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21112: vammaisten Keskusliitto on ottanut vakavasti 1984 tulo- ja menoarvioon opetusminis-
21113: "ne lupaukset", joita sekä liikuntalaki että erityis- teriön käyttå"å"n 200 000 markan määrä-
21114: ryhmiä koskeva mietintö sisältävät. Liitto on rahan käytettäväksi erityisavustuksena
21115: olettanut vastaisuudessa pystyttävän yhteiskunnan Näkövammaisten Keskusliiton liikunta-
21116: tuella kokonaan rahoittamaan näkövammaisten toimintaan.
21117:
21118: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
21119:
21120: Mikko Elo Jouko Skinnari
21121: 536 1983 vp.
21122:
21123: Raha-asia-aloite n:o 484
21124:
21125:
21126:
21127:
21128: Elo: Korotetun määrärahan osoittamisesta Ulvilan sillan leventä-
21129: miseen
21130:
21131:
21132: Eduskunnalle
21133:
21134: Ulvilan kunnan keskusta muodostuu kahdesta Tiellä on myöskin huomattavan suuret liikenne-
21135: kylästä, Friitala ja Vanhakylä, joiden väliä on määrät. Kunnan suorittaman liikennelaskennan
21136: vajaa kilometri. Taajamia yhdistää Friitala 1 - mukaan keskimääräinen vuorokausiliikenne on
21137: Ulvila -niminen maantie n:o 2442, jolla sijaitsee henkilöautojen osalta 7 000 henkilöautoajvrk ja
21138: Kokemäenjoen yli johtava silta. kesällä keskimääräinen vuorokausiliikenne on
21139: Silta on tyypiltään kolmiaukkoinen ns. teräs- ollut 9 940 henkilöautoa/ vrk.
21140: betonisilta. Sillan poikkileikkaus on 9 metriä ja Kuten edellä mainituista liikennemääristä ja
21141: silta käsittää 6 metrin ajoradan ja molemmin sillan leveydestä voidaan päätellä, on silta liiken-
21142: puolin 1,5 metrin levyiset korotetut jalkakäytävät. teen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden kannal-
21143: Sillalla on myös painorajoitus. ta liian kapea, ja siltaa olisi ensi tilassa levennet-
21144: Silta muodostaa pullonkaulan maantieliiken- tävä. Sillan arvioidut leventämiskustannukset
21145: teessä Ulvilan kunnan keskustassa Friitalan ja nousevat useihin miljooniin markkoihin.
21146: Vanhakylän välillä. Ruuhka-aikoina sillan molem- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
21147: min puolin jonotetaan, koska samanaikaisesti
21148: siltaa pyrkivät ylittämään sekä polkupyöräilijät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21149: että raskaammat ajoneuvot, ja silta on aivan liian 1984 tulo- ja menoarvioon momentilfe
21150: kapea esim. kahdelle autolle ja polkupyöräilijälle. 31.24.77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
21151: Useimmiten autojen on ylitettävä silta kävelijäi- Ulvilan sillan leventämiseksi.
21152: den tai polkupyöräilijöiden tahdissa.
21153:
21154: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
21155:
21156: Mikko Elo
21157: 1983 vp. 537
21158:
21159: Raha-asia-aloite n:o 485
21160:
21161:
21162:
21163:
21164: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimukseen huonoissa valais-
21165: tusolosuhteissa ajamisen vaikutuksista näkökykyyn
21166:
21167:
21168:
21169: Eduskunnalle
21170:
21171: Ammattimaisessa liikenteessä toimivat kuljet- jen kuljettajien osalta vain 60 %:lla oli tyydyttävä
21172: tajat joutuvat hyvin usein suorittamaan työtään näkökyky. Ikäryhmässä 45 vuodesta 54 vuoteen oli
21173: erittäin heikoissa valaistusolosuhteissa. Tilanne tyydyttävä näkökyky enää 34 % :lla tutkituista.
21174: huononi tältä osin huomattavasti liikenneminis- Nämä luvut kertovat selvästi sen, kuinka tärkeätä
21175: teriön päätöksellä ajoneuvoasetuksen täytäntöön- olisi saada riittävästi valoa tielle.
21176: panosta, jolla kiellettiin lähivalojen niinsanottu Liikenneministeriö on perustellut valomääräyk-
21177: kahdentaminen. Ammattimaisessa liikenteessä siään yleiseurooppalaisilla säännöksillä. Peruste
21178: oleva kuljettaja ei pysty eikä voi määritellä sitä on kuitenkin väärä. Keski-Euroopassa ajetaan
21179: aikaa, jolloin hänen on tien päällä oltava. Tämä hyvin paljon vaaleapintaisilla betoniteillä, jotka
21180: merkitsee sitä, että valaistusolosuhteet ovat jopa eivät ime valoa siten, kuin meidän musta
21181: alle inhimillisen sietokyvyn. asfalttimme. Tämä tarkoittaa sitä, että saadak-
21182: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto suoritti semme saman valovoiman tieosuudelle, tulisi
21183: yhdessä työterveyslaitoksen kanssa tutkimuksen meillä käyttää enemmän valotehoa.
21184: autonkuljettajien työoloista ja terveydestä. Tämä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21185: tutkimus valmistui 1982. Tutkimuksessa todettiin taen,
21186: ammattimaisen liikenteen piirissä työskentele-
21187: vien kuljettajien sairastumisriskin etenkin stressi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21188: peräisiin sairauksiin olevan varsin suuren. Kuinka 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
21189: suuri merkitys huonoissa valaistusolosuhteissa kaa sen seikan selvittämiseksi, mitä näkö-
21190: ajamisella tähän on, jäi tutkimuksessa tarkemmin kykyyn vaikuttaa heikoissa valaistusolo-
21191: selvittämättä. suhteissa ajaminen.
21192: Kuitenkin on todettava, että kaikkien tutkittu-
21193:
21194: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
21195:
21196: Mikko Elo Timo Roos Kari Urpilainen
21197: Jouko Skinnari Risto Ahonen
21198:
21199:
21200:
21201:
21202: 68 0883005893
21203: 538 1983 vp.
21204:
21205: Raha-asia-aloite n:o 486
21206:
21207:
21208:
21209:
21210: Elo: Määrärahan osoittamisesta yritystutkijan palkkaamiseksi Turun
21211: teollisuuspiirin Porin paikallistoimistoon
21212:
21213:
21214:
21215: Eduskunnalle
21216:
21217: Satakunnan tyottomyys on useilla työvoima- kehittämiseen ja jopa keskiasteen koulutuksen
21218: toimistojen alueilla lähes kaksinkertainen keski- laajentamiseen ovat suuntautuneet lähinnä naa-
21219: määräisiin lukuihin verrattuna. Teollisten työ- purialueille. Vain Kehitysaluerahasto Oy on tun-
21220: paikkojen syntyminen maaseutualueilla on ollut nustanut alueen tarvitsevan tehokkaampia alue-
21221: vähäistä. Sen sijaan maa- ja metsätalous on jatku- poliittisia tukitoimenpiteitä ja on perustanut
21222: vasti luovuttanut työvoimaa. Vanhoilla teollisuus- Keran aluekonttorin Kankaanpäähän. Tämä
21223: paikkakunnilla on perinteisillä teollisuuden ja tarjoaa rajoitettuja edellytyksiä maakunnan poh-
21224: liiketoiminnan aloilla työpaikkojen määrä vähen- joisosien kehitysalueiden yritystoiminnan edistä-
21225: tynyt useilla tuhansilla. Uutta korvaavaa yritys- miseen. Toiminta vaatisi tuekseen myös KTM:n
21226: toimintaa ei ole voitu aikaansaada. Kunnat ovat piiritoimistojen palvelujen laajentamista ja moni-
21227: pyrkineet yritystoimintaa edistämään, mutta nii- puolistamista.
21228: den mahdollisuudet ovat varsin rajalliset. Valtio- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
21229: valta ei ole toistaiseksi riittävästi tehostanut alue-
21230: poliittisia toimenpiteitä Satakunnassa, vaikka se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21231: eri yhteyksissä onkin tunnustanut työllisyys- ja 1984 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
21232: elinkeino-ongelmien olemassaolon. kaa yritystutkijan palkkaamiseksi Turun
21233: Valtion panostukset korkeakoululaitoksen, alu- teollisuuspiirin Porin paikallistoimistoon.
21234: eellisen tutkimustoiminnan, valtion aluehallinnon
21235:
21236: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
21237:
21238: Mikko Elo
21239: 1983 vp. 539
21240:
21241: Raha-asia-aloite n:o 487
21242:
21243:
21244:
21245:
21246: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoimapiirin
21247: perustamisjärjestelyihin
21248:
21249:
21250:
21251:
21252: Eduskunnalle
21253:
21254: Satakunnan alue on työvoimahallinnollisesti Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuonna
21255: jakaantunut kahteen osaan siten, että pohjois- 1981 sisältyi maininta siitä,että Satakunnan alueen
21256: osa kuuluu Tampereen työvoimapiiriin ja eteläosa työvoimapalvelujen kehittämistarpeen vuoksi laa-
21257: Turun työvoima piiriin. Hallinnollinen hajanai- ditaan vuoden 1981 aikana selvitys Porin työ-
21258: suus on luonnollisesti osaltaan heikentämässä voimapiirin perustamisesta.
21259: Satakunnan alueelle tulevia työvoimahallinnon Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen n:o
21260: palveluja. 69 (1982 vp.) työvoimaministeri Jouko Kajanoja
21261: Satakunta on myös kärsinyt voimakkaasta työt- myös kertoi, että luvattu selvitys oli laadittu.
21262: tömyydestä viime vuosina. Niinpä Pohjois-Sata- Selvityksen mukaan Porin työvoimapiirin perus-
21263: kunta ja erityisesti Merikarvian työvoimatoimis- taminen aiheuttaisi vuositasolla noin 2,8 milj.
21264: ton alue on jatkuvasti kärsinyt suuresta työttö- markan hallintomenojen lisäyksen. Edelleen työ-
21265: myydestä eikä työttömyystilanne ole helpottunut voimaministeri Kajanoja lupasi, että työvoima-
21266: edes noususuhdanteen aikana. Myös Porin alueella ministeriö tekee jo vuoden 1983 tulo- ja meno-
21267: on kärsitty jatkuvasta huonosta työllisyystilantees- arvioesitykseen Porin työvoimapiirin perustami-
21268: ta, koska teollisuuden rakenne on yksipuolisesti sesta tarpeelliset esitykset.
21269: suurteollisuusvaltaista ja teollisuuden ratianalisoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21270: dessa työpaikat ovat voimakkaasti vähentyneet. taen,
21271: Myös Rauman seudulla on tapahtunut samanlaista
21272: työpaikkojen vähenemistä kuin Porissa ja tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21273: on osaltaan aiheuttanut alueelle suuria työllisyys- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
21274: ongelmia. Erityisesti Satakunnassa niin kuin 34.06.01 3 500 000 markkaa käytettäväksi
21275: muuallakin ovat nuoret työttömät joutuneet kärsi- Satakunnan tyävoimapiirin perustami-
21276: mään vallitsevasta tilanteesta. seen.
21277:
21278: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
21279:
21280: Mikko Elo Timo Roos Jouko Skinnari
21281: 540 1983 vp.
21282:
21283: Raha-asia-aloite n:o 488
21284:
21285:
21286:
21287:
21288: Enävaara: Koeotetun määrärahan osoittamisesta elintarvikeapuna
21289: annettavaan kehitysapuun
21290:
21291:
21292: Eduskunnalle
21293:
21294: Suomen antama kehitysapu ei määrällisesti kehitysaputavoitteita ja helpottaisi samalla yli-
21295: täytä asetettuja tavoitteita eikä se myöskään aina jäämäelintarvikkeiden markkinoimisongelmia. Ja
21296: kohdennu parhaalla mahdollisella tavalla. Sadat ennen kaikkea näin annettu kehitysapu kohden-
21297: miljoonat näkevät nälkää samaan aikaan kun tuisi parhaalla mahdollisella tavalla - lievittäisi
21298: Suomi on hukkumassa liikoihin elintarvikkeisiin. nälkää maailmassa.
21299: Lähinnä tarpeettomalla ulkomaantuonoilla on Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
21300: maahamme synnytetty niin voi- kuin viljavuorikin. tavasti,
21301: Voivuorta puretaan myymällä voita ulkomaille
21302: pilkkahinnalla. Lasku maksetaan markkinoimis- että Edu.rkunta ottaisi valtion vuoden
21303: maksuilla ja verovaroilla. Myös viljaa ovat varastot 1984 tulo- ja menoarvioon momentin
21304: täynnä niin että pari vuotta sitten maahamme 24.30.66 alamomentille 4 lisäyksenä
21305: tuotuja viljaeriä joudutaan nyt kauppaamaan 50 000 000 markkaa Suomen kehitysavun
21306: takaisin ulkomaille. lisäämiseksi erityisesti kotimaisina elin-
21307: Jos suomalaisia maitojalosteita ja ylijäämäviljaa tarvikkeina.
21308: käytettäisiin nykyistä enemmän kehitysapuun,
21309: niin se nostaisi maatamme lähemmäksi asetettuja
21310:
21311: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
21312:
21313: Reijo Enävaara
21314: 1983 vp. 541
21315:
21316: Raha-asia-aloite n:o 489
21317:
21318:
21319:
21320:
21321: Enävaara: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen viljelyksen
21322: edistämiseksi toimivien järjestöjen toiminta-avustuksiin
21323:
21324:
21325: Eduskunnalle
21326:
21327: Luonnonmukaisen eli biodynaamisen viljelyn si olisi näihin tarkoituksiin myös valtion budjetin
21328: suosio kasvaa jatkuvasti. Saasteeton ja puhdas elin- kautta osoitettava varoja.
21329: tarvike on niin kuluttajan kuin tuottajankin etu. Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
21330: Luonnonmukainen viljely perustuu maan omaan tavasti,
21331: kasvuvoimaan ja luonnon dynamiikkaan. Luon-
21332: nonmukainen viljely säästää myös energiaa eikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21333: tarvitse ulkomailta tuotuja tuotantopanoksia. 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa
21334: Luonnonmukaisen viljelyn edistämiseksi toimii toiminta-avustuksiksi luonnonmukaisen
21335: maassamme useita rekisteröityjä yhdistyksiä, joi- viljelyn edistämiseksi työskenteleville jär-
21336: den toiminta kuitenkin määrärahojen puuttuessa jestöille.
21337: on verrattain vaatimatonta. Asian tärkeyden vuok-
21338:
21339: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
21340:
21341: Reijo Enävaara
21342: 542 1983 vp.
21343:
21344: Raha-asia-aloite n:o 490
21345:
21346:
21347:
21348:
21349: Enävaara: Korotetun määrärahan osoittamisesta eläinsuojelujärjes-
21350: töjen toiminnan tukemiseen
21351:
21352:
21353: Eduskunnalle
21354:
21355: Eläinsuojelun tila maassamme on edelleen heik- järjestölle, vaikka maassamme toki on muitakin
21356: ko. Eläinsuojelulaissa on heikkouksia, jotka kaipai- aktiivisesti toimivia eläinsuojelujärjestöjä.
21357: sivat korjausta. Myös eläinsuojelun hyväksi toi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
21358: mivien järjestöjen taloudelliset mahdollisuudet tavasti,
21359: ovat varsin rajoitetut.
21360: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21361: hallitus esittänyt 50 000 markan määrärahan otta- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
21362: mista Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen toiminnan 30.80.50 lisäyksenä 50 000 markkaa maas-
21363: tukemista varten. Määräraha on tähän työhön samme toimivien eläinsuojelujärjestöjen
21364: riittämätön, minkä lisäksi puutteena täytyy pitää toiminnan tukemiseen.
21365: sitä, että se on osoitettu vain yhdelle ainoalle
21366:
21367: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
21368:
21369: Reijo Enävaara
21370: 1983 vp. 543
21371:
21372: Raha-aloite n:o 491
21373:
21374:
21375:
21376:
21377: Enävaara: Määrärahan osoittamisesta erinäisiin liikenneselvityksiin
21378: Helsingissä
21379:
21380:
21381: Eduskunnalle
21382:
21383: Jatkuvasti kasvava paikallisjunaliikenne saapuu joka yhdistäisi Kaisaniemen puiston ja Töölön
21384: Helsingin rautatieasemalle yleensä joko parille eduskuntatalon kohdalta.
21385: kolmelle ensimmäiselle tai parille kolmelle vii- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittavasti,
21386: meiselle raiteelle. Tällöin saattaa Töölön tai
21387: Kruununhaan suuntaan meneville matkustajille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21388: tulla jopa yli kilometrin mutka heidän joutuessaan 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
21389: kiertämään rautatieaseman päärakennuksen kaut- määrärahan sen selvittämiseksi, kuinka
21390: ta. Erityisesti tämä ongelma esiintyy ruuhka-ajan Helsinkiin Täölän ja Kruununhaan suun-
21391: liikenteessä. taan täihin tulevien tyämatkaa voitaisiin
21392: Koska lienee tilanpuutteen vuoksi mahdotonta lyhentää Helsingin rautatieaseman alueel-
21393: saada kaikkia junia tulemaan asemalle perille la rakentamalla jalankulku- ja kevyen
21394: saakka, tulisi pikaisesti selvittää mahdollisuudet liikenteen silta yhdistämään Kaisaniemen
21395: rakentaa jalankulku- ja kevyen liikenteen silta, puisto ja Tää/6 eduskuntatalon kohdalla.
21396:
21397: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
21398:
21399: Reijo Enävaara
21400: 544 1983 vp.
21401:
21402: Raha-asia-aloite n:o 492
21403:
21404:
21405:
21406:
21407: Enävaara: Määrärahan osoittamisesta ydinvoiman vaaroista tiedot-
21408: tavaan toimintaan
21409:
21410:
21411: Eduskunnalle
21412:
21413: Suuret voimalayhtiöt käyttävät miljoonia mark- yhteiskunnan tukea myös ydinvoiman vaaroista
21414: ·koja yleisen mielipiteen muokkaamiseksi uuden tiedottavaa toimintaa.
21415: suunnitteilla olevan ydinvoimalaitoksen puolelle. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
21416: Näistä varoista suuri osa on käytännössä veron- vasti,
21417: maksajien varoja, koska kysymyksessä ovat valtio-
21418: johtoiset yhtiöt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21419: Koska yhteiskunnan tehtävänä olisi keskeisissä 1984 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
21420: asioissa tukea monipuolista tiedonvälitystä, jotta mentille 500 000 markkaa ydinvoiman
21421: kansa voisi vapaasti ja riittävän tiedon perus- vaaroista tiedottavaan toimintaan puo-
21422: teella valita eri vaihtoehtojen välillä, tulisi lueettomille järjestiJ'ille.
21423:
21424: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
21425:
21426: Reijo Enävaara
21427: 1983 vp. 545
21428:
21429: Raha-asia-aloite n:o 493
21430:
21431:
21432:
21433:
21434: Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon opistolle
21435: uudisrakennusvelkojen lyhentämiseen
21436:
21437:
21438:
21439: Eduskunnalle
21440:
21441: Maamme 87:stä kansanopistosta on Kuopion apu on kuitenkin ollut riittämätön, minkä seu-
21442: läänissä vain kaksi, Lapinlahden Kristillinen rauksena opisto on velkaantunut. Mikäli opiston
21443: Kansanopisto ja Pohjois-Savon Opisto. Näistä toiminta joudutaan ylivoimaisen velkaantumisen
21444: Pohjois-Savon Opisto kuuluu niin sanottujen takia lakkauttamaan, tietää se opettajien, henkilö-
21445: suurten opistojen joukkoon; nykyisin siellä opis- kunnan ja oppilaidenkin työttömyyttä.
21446: kelee yli 100 opiskelijaa ja n. 300 kesäkurssilaista. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
21447: Vanha opistorakennus oli rakennettu vuonna
21448: 1900 eikä pitkään aikaan enää vastannut opetus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21449: tiloille asetettavia vaatimuksia. Nyt opistolle on 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
21450: saatu rakennetuksi uudisrakennus, joka on nyt kaa Pohjois-Savon Opistolle uudisraken-
21451: myös korkeakoulu. Rakentamiseen saatu valtion- nuksen velkojen lyhentämiseen.
21452:
21453: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
21454:
21455: Katri-Helena Eskelinen
21456:
21457:
21458:
21459:
21460: 69 0883005893
21461: 546 1983 vp.
21462:
21463: Raha-asia-aloite n:o 494
21464:
21465:
21466:
21467:
21468: Eskelinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kotiteollisuus-
21469: neuvontajärjestöjen palkkausmenoihin annenavaan valtion-
21470: apuun
21471:
21472:
21473: Eduskunnalle
21474:
21475: Kotiteollisuudella on suuri elinkeino-, kulttuuri- uusia pysyviä työpaikkoja; välillinen työllisyys-
21476: ja sosiaalipoliittinen merkitys. Sitä edistetään vaikutus olisi vielä suurempi. Kotiteollisuusjär-
21477: valtion, kuntien ja kotiteollisuusjärjestöjen moni- jestöt voisivat puolestaan palkata vastaavasti uusia
21478: puolisella yhteistoiminnalla. Kotiteollisuusneu- toimihenkilöitä ilman valtionapua ja myös kunnat
21479: vontajärjestöinä toimivat Kotiteollisuuden kes- lisäisivät tukeaan kotiteollisuuden edistämiseen.
21480: kusliitto, 21 alueellista kotiteollisuusyhdistystä ja Niiden yhteistyön tuloksena syntyisi huomattava
21481: 142 neuvonta-asemaa eri puolilla maata. Niissä määrä uusia työpaikkoja kotiteollisuuden piirissä.
21482: ei kaikissa ole edes yhtä valtiona pupalkkaista Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21483: tointa. taen,
21484: Kotiteollisuusjärjestöjen uusimman toiminta-
21485: ja taloussuunnitelman mukaan on hyvin perustel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21486: tua tarvetta laajentaa toimintaa varsinkin ali- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark-
21487: työllisyysalueilla. Siihen tarvitaan välttämättä kaa kotiteollisuusneuvontajärjestöjen palk-
21488: lisää henkilökuntaa ja muita toimintaedellytyksiä. kausmenoihin uusien neuvontahenkilöi-
21489: ~äin luotaisiin välittömästi huomattava määrä den saamiseksi valtionavun piiriin.
21490:
21491: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
21492:
21493: Katri-Helena Eskelinen Seppo Pelttari Esko Aho
21494: 1983 vp. 547
21495:
21496: Raha-asia-aloite n:o 495
21497:
21498:
21499:
21500:
21501: Eskelinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta näyttämö-
21502: taiteellista harrastustoimintaa varten
21503:
21504:
21505: Eduskunnalle
21506:
21507: Suomi on kansainvälisesti erittäin tunnettu liittojen jäsenkentässä toiminnan laajuus ja
21508: korkeatasoisesta ja vilkkaasta teatteriharrastuk- taso ovat kohonneet liittojen ponnistelujen an-
21509: sesta. Harrastajateatteritoimintaa harjoittavat lii- siosta. On jouduttu tilanteeseen, jossa kaikki
21510: tot ovat omalta osaltaan tukeneet näyttämöitä liitot ovat toimineet resurssiensa ylärajoilla,
21511: arvokkaalla tavalla niiden pyrkiessä vakiinnutta- mieluummin ne ylittäen kuin alittaen.
21512: maan toimintaansa, kohentamaan taiteellista ta- Mikäli hallituksen ehdotus toteutuu, merkitsee
21513: soaan ja laajentamaan asteikkoaan pystyäkseen se käytännössä ylitsepääsemättömiä vaikeuksia
21514: yhä vaativampiin tehtäviin. kaikkien liittojen taloudelle, henkilöstön supis-
21515: Hallitus on esittänyt vuoden 1984 valtion tulo- tamista ja liittojen tarjoamien palvelujen olen-
21516: ja menoarvioon näyttämötaiteelliseen harrastus- naista heikentymistä, mistä puolestaan on seu-
21517: toimintaan 1 900 000 mk. Esitystä tehdessään rauksena maamme harrastajateatteritoiminnan
21518: hallitus ei ole ottanut huomioon aikaisempina huomattava taantuminen. Kuitenkin olemme
21519: vuosina momentille tulleita lisämäärärahoja. Näin tilanteessa, jolloin nyt hyvin virinnyt ja tasollisesti
21520: ollen hallituksen esitys toteutuessaan merkitsisi kohentunut harrastajateatteri tarvitsee huomatta-
21521: 915 000 mk:n pienennystä esimerkiksi tana vasti entistä enemmän taloudellista tukea edetäk-
21522: vuonna tosiasiallisesti eduskunnan kautta saatui- seen ja kyetäkseen saavuttamaan yhä useampia
21523: hin määrärahoihin. harrastajia teknistyneen tiedonvälityksen ja viih-
21524: Suomalaiset harrastajateatteritoimintaa harjoit- teen vastapainona.
21525: tavat liitot Centralförbundet för Svenska Teater- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21526: amatörer i Finland r.f., Finlans Svenska U ngdoms- taen,
21527: förbund r.f., Suomen Harrastajateatteriliitto r.y. ja
21528: Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. ovat vuosi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21529: vuoden jälkeen joutuneet tilanteeseen, jossa pitkä- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
21530: jänteinen suunnittelu on ollut käytännöllisesti 29.90.52 lisäyksenä 1 900 000 markkaa
21531: katsoen mahdotonta määrärahapolitiikan epä- näyttämötaiteellista harrastustoimintaa
21532: varmuuden vuoksi. Samanaikaisesti kaikkien varten.
21533:
21534: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
21535:
21536: Katri-Helena Eskelinen Esko Aho
21537: 548 1983 vp.
21538:
21539: Raha-asia-aloite n:o 496
21540:
21541:
21542:
21543:
21544: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisen kalatalous-
21545: suunnittelun käynnistämiseen Kuopion läänissä
21546:
21547:
21548: Eduskunnalle
21549:
21550: Kalatalouden kehittämistä koskevan suunnitte- on kehittää uusi vesistökohtainen kalavesien
21551: lun tarve on ilmennyt useassa eri yhteydessä käyttö- ja hoitojärjestelmä. Mainitun lain 1 §:ssä
21552: Kuopion läänissä. Muun muassa Pohjois-Savon asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi kalastus-
21553: seutukaavaliiton ja lääninhallituksen alueellisia alueen tulee kalastuspiirin määräämän ajan kulu-
21554: suunnitelmia laadittaessa oli todettavissa kala- essa ottaa käyttöön aluettaan koskeva käyttö- ja
21555: taloutta koskevien alueellisten tietojen ja tavoit- hoitosuunnitelma, joka sisältää selvityksen kalas-
21556: teiden' puute. Useat Pohjois-Savon kunnat ovat tusalueen kalakantojen tilasta sekä hoitoa ja kalas-
21557: omissa kehittämissuunnitelmissaan ottaneet kala- tuksen järjestämistä koskevat yleiset suuntaviivat.
21558: talouden edistämisen kohteikseen. Myös vesi- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
21559: hallituksen laatiessa vesien käytön kokonais- taen,
21560: suunnitelmia ilmeni, etteivät niissä kalataloudelli-
21561: set näkökohdat tulleet riittävästi huomioon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21562: otetuiksi. 1984 tulo· ja menoarvioon 200 000 mar-
21563: Vastikään säädetyn kalastuslain mukaan kala- kan määrärahan alueellisen kalatalous-
21564: taloutemme keskeisiä tavoitteita ovat kalavesien suunnittelun käynnistämiseksi Kuopion
21565: hoidon kehittäminen ja niiden tuotannon nykyistä läänissä.
21566: tehokkaampi käyttöön ottaminen. Pyrkimyksenä
21567:
21568: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
21569:
21570: Katri-Helena Eskelinen Osmo Vepsäläinen Kari Rajamäki
21571: Marja-Liisa Tykkyläinen Erkki Moisander
21572: 1983 vp. 549
21573:
21574: Raha-asia-aloite n:o 497
21575:
21576:
21577:
21578:
21579: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkeläisten järjestöille
21580:
21581:
21582: Eduskunnalle
21583:
21584: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain monelle eri sektorille ja erilaisiin tarkoituksiin,
21585: ollut määräraha eläkeläisten järjestöjen tukemi- että eläkeläisten järjestöjen rahoitus voi jäädä
21586: seksi. Vuonna 1983 määräraha oli 2 100 000 mark- muiden alojen varjoon. Budjettirahoitusta puoltaa
21587: kaa. myös se, että näin järjestöjen rahoitus ei olisi
21588: Vuoden 1984 esityksessä hallitus ehdottaa mää- riippuvainen automaattien tuotosta.
21589: rärahan poistamista kokonaan budjetista. Perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21590: teluna mainitaan, että vastaava avustus on tarkoi- taen,
21591: tus myöntää raha-automaattien tuotosta.
21592: Eläkeläisten keskuudessa arvokasta työtä teke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21593: vien järjestöjen määräraha olisi kuitenkin syytä 1984 tulo- ja menoarvioon 2 300 000 mark-
21594: säilyttää nimenomaan valtion tulo- ja meno- kaa valtionapuna eläkeläisten järjestiiille.
21595: arviossa. Raha-automaattien tuotto jaetaan niin
21596:
21597: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
21598:
21599: Katri-Helena Eskelinen Seppo Pelttari Esko Aho
21600: 550 1983 vp.
21601:
21602: Raha-asia-aloite n:o 498
21603:
21604:
21605:
21606:
21607: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta aluearkkitehtitoiminnan
21608: ulottamiseksi Sisä-Savon kuntiin
21609:
21610:
21611: Eduskunnalle
21612:
21613: Suomen Arkkitehtiliitto teki vuonna 1978 sisä- Karttulan, Tervon, Vesannon ja Rautalammin
21614: asiainministeriölle aloitteen aluearkkitehtitoimin- kunnanhallitukset ovat tehneet päätöksen osallis-
21615: nan aloittamisesta. tumisestaan aluearkkitehtikokeiluun, mikäli ko-
21616: Eduskunta muutti vuoden 1982 tulo- ja meno- keilua laajennetaan Sisä-Savon alueelle. Karttulan
21617: arvion momentin 26.12.34 (Valtionapu kunnille kunta on jo aiemmin anonut pääsyä kokeilun
21618: energianeuvojan palkkaamiseen) perusteluja si- piiriin.
21619: ten, että momentin määrärahasta saadaan käyttää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21620: enintään 500 000 markkaa avustuksena alue- taen,
21621: arkkitehtitoiminnan kokeiluluonteista käynnistä-
21622: mistä varten sisäasiainministeriön tarkemmin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21623: määräämällä tavalla. Momentin määrärahasta saa- 1984 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar-
21624: daan edelleen vuonna 1983 käyttää sama summa kan määrärahan aluearkkitehtitoiminnan
21625: avustuksena kokeilun jatkamiseen. laajentamiseksi Sisä-Savon kuntiin.
21626:
21627: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
21628:
21629: Katri-Helena Eskelinen Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen
21630: Olavi Martikainen Erkki Moisander Osmo Vepsäläinen
21631: 1983 vp. 551
21632:
21633: Raha-asia-aloite n:o 499
21634:
21635:
21636:
21637:
21638: Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansallisille
21639: vapautusliikkeille annettavaan tukeen
21640:
21641:
21642: Eduskunnalle
21643:
21644: Hallituksen esityksessä vuoden 1984 tulo- ja Afrikan vapautusjärjestöjen kautta on osoittautu-
21645: menoarvioksi on kansallisten vapautusliikkeiden nut tehokkaaksi tavaksi auttaa äärimmäisessä
21646: avustamiseen ehdotettu 3 500000 markkaa, jossa hädässä olevaa väestöä. Näin saatujen kokemus-
21647: on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 500 000 ten perusteella olisi samaa periaatetta käytettävä
21648: markkaa. Muidenpohjoismaiden vastaavaan apuun myös muualla samantapaisissa tilanteissa. Lähinnä
21649: verrattuna korotuskin huomioon ottaen Suomen tällöin tulee kyseeseen Keski-Amerikassa El Salva-
21650: tuki eteläisen Afrikan vapautusliikkeille: Namibian dorin vapautetulla alueella työskentelevä sosiaali-
21651: SW APOlle ja Etelä-Afrikan ANC:lle on valitetta- ja talousjärjestö CIAS eli Centro de Investigaci6n
21652: van pieni. Kuitenkin rotusortojärjestelmää vas- y Acci6n Social.
21653: taan vapautustaistelua käyvät kansat tarvitsevat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21654: apua juuri nyt aseellisen toiminnan ennakoivasti taen,
21655: kiihtyessä alueella kuten hallitus itsekin perustelee
21656: avustustarvetta. Namibian itsenäistymisen lähes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21657: tyessä tarvitsee erityisesti SWAPO tukea saadak- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
21658: seen parhaat mahdolliset valmiudet itsenäistyvän 24.30.69 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
21659: maan hallintokoneistosta vastuun ottamiseksi. kansallisille vapautusliikkeille annetta-
21660: Humanitäärisen avun antaminen eteläisen vaan tukeen.
21661:
21662: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
21663:
21664: Tarja Halonen Juhani Surakka Saara-Maria Paakkinen
21665: Irma Rosnell
21666: 552 1983 vp.
21667:
21668: Raha-asia-aloite n:o 500
21669:
21670:
21671:
21672:
21673: Halonen ym.: Kororetun määrärahan osoittamisesta taideteosten
21674: hankkimiseen julkisiin rakennuksiin
21675:
21676:
21677: Eduskunnalle
21678:
21679: Valtion julkisiin rakennuksiin hankitaan vuo- hankitaan taidetta.
21680: sittain taideteoksia erityisen toimikunnan, valtion Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1984
21681: taideteostoimikunnan avulla. Toimikunta hankkii tulo- ja menoarvioksi on tarkoitukseen varattu
21682: irrallisia taideteoksia ja erityisesti monumentaali- 1 900 000 markkaa. Lisäystä viime vuoden tulo- ja
21683: reoksia valtion huomattavimpiin rakennuksiin. menoarvioesitykseen ei ole edes kustannustason
21684: Ministeriöt, keskusvirastot, suurlähetystöt ja yli- nousua edellyttävää määrää. Yksi prosentti valtion
21685: opistot sekä muut suuret oppilaitokset ovat uudisrakennuskustannuksista olisi tiettävästi nyt
21686: keskeisiä taideteosten sijoituskohteita. Taide- hallituksen esittämään nähden noin kymmen-
21687: teoksia hankkimalla voidaan valtion usein vähem- kertainen. Julkisiin rakennuksiin hankietavien
21688: män esteettisistä rakennuksista tehdä sekä taloissa taideteosten määrän pitämiseksi edes suhteessa
21689: työskenteleville että siellä asioiville virikkeellisiä ennallaan tulee määrärahaa nostaa nyt hallituksen
21690: ym päris rökokonaisuuksia. esittämästä.
21691: Eduskunta on aikanaan hyväksynyt ponnen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21692: yhden prosentin suuruisen osuuden valtion taen,
21693: vuotuisesta uudisrakennustoimintaan varatusta
21694: määrärahasta käytettäväksi taideteosten hankki- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21695: miseen. Tämä tapahtui v. 1939. Syttynyt sora 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
21696: kuitenkin esti hankkeen toteuttamisen. Vuodesta 29.90.52lisåyksenä 800 000 markkaa taide-
21697: 1956 on toiminnassa ollut järjestelmä, jossa teosten hankkimiseksi julkisiin rakennuk-
21698: kulloisessakin budjetissa olevalla määrärahalla sttn.
21699:
21700: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
21701:
21702: Tarja Halonen Juhani Surakka Saara-Maria Paakkinen
21703: Tuulikki Hämäläinen
21704: 1983 vp. 553
21705:
21706: Raha-asia-aloite n:o 501
21707:
21708:
21709:
21710:
21711: Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjes-
21712: töille rauhanpolitiikkaa ja aseistariisuntaa koskevan tiedotuksen
21713: edistämiseen
21714:
21715:
21716: Ed us kunna IIe
21717:
21718: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodesta 1981 mismahdollisuuden vain niille, joilla on huomatta-
21719: ollut määräraha kansalaisjärjestöjen käytettäväksi vat henkilökohtaiset varat käytettävissään. Määrä-
21720: rauhanpolitiikasta ja aseidenriisunnasta tiedotta- rahojen puutteen vuoksi opetusministeriö on
21721: miseen. Hallituksen esityksessä vuodelle 1984 joutunut epäämään kaikki rauhantapahtumien
21722: määräraha on 200 000 markkaa. järjestämiseen liittyvät matka-apuraha-anomuk-
21723: Rauhanliike on tullut luonteeltaan yhä kansain- set. Tämän vuoksi olisi tarpeen, että kansalaisjär-
21724: välisemmäksi. Jo vanhoilla rauhanjärjestöillä on jestöille tarkoitettuihin rauhanpolitiikan ja asei-
21725: ollut kansainvälistä yhteistyötä. Uudet rauhanliik- denriisunnan tiedottamisvaroihin lisätään 50 000
21726: keet, jotka eivät ole niin tiukasti organisoituneita, markkaa ja käyttötarkoitusta laajennetaan kansa-
21727: ovat yleensä jo alkujaan kansainvälisiä. Tämä on laisjärjestöjen kansainvälisten suhteiden ylläpitä-
21728: ilmennyt esimerkiksi naisten rauhanmarsseina, miseen.
21729: JOissa useiden maiden naiset ovat yhdessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21730: marssineet eri maiden läpi tuoden esille tavoittei- taen,
21731: taan. Samoin kansainvälisesti yhdessä ovat
21732: toimineet lääkärit ydinsotaa vastaan. Useissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21733: maissa järjestetään rauhanaktioita samoihin aikoi- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
21734: hin ja yhteisin tunnuksin. Tällainen yhteistyö 29.99.50 lisäyksenä 50 000 markkaa kansa-
21735: edellyttää kuitenkin myös yhteistä suunnittelua. laisjärjestäille rauhanpolitiikkaa ja asei-
21736: Tarvitaan eri maiden järjestäjien välisiä tapaami- denriisuntaa koskevan tiedotuksen edistä-
21737: sia. Järjestöjen edustajien matkat ovat olleet joko miseen ja että samalla laajennetaan käyttä-
21738: erittäin niukoin varoin toimivien järjestöjen tuen tarkoitus muotoon "Kansalaisjärjestäille
21739: varassa tai matkojen kustannuksista ovat vastan- rauhanpolitiikkaa ja aseistariisuntaa kos-
21740: neet yksityiset henkilöt. Tämä ei ole tyydyttävä kevan tiedotuksen edistämiseen ja kan-
21741: asiaintila. Järjestöillä ei ole tarvittavia varoja ja sainvälisten suhteiden ylläpitämiseen".
21742: yksityisin varoin matkustaminen rajaa osallistu-
21743:
21744: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
21745:
21746: Tarja Halonen Juhani Surakka Saara-Maria Paakkinen
21747: Tuulikki Hämäläinen Arja Alho Liisa Jaakonsaari
21748: Ben Zyskowicz Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen
21749: Ville Komsi Marja-Liisa Salminen
21750:
21751:
21752:
21753:
21754: 70 0883005893
21755: 554 1983 vp.
21756:
21757: Raha-asia-aloite n:o 502
21758:
21759:
21760:
21761:
21762: Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväentalojen
21763: korjauksiin
21764:
21765:
21766:
21767: Eduskunnalle
21768:
21769: Jo useiden vuosien aikana on myönnetty erikseen määrärahat yhdelle tai useammalle isolle
21770: valtionavustusta työväentalojen ja nuorisoseuran- tai merkittävälle valtakunnalliselle kohteelle.
21771: talojen korjauksiin. Täten on voitu pelastaa Eräs tällainen kohde kiistatta on arkkitehti Karl
21772: korvaamattomia kulttuuriarvoja rappeutumiselta Lindahlin suunnittelema Helsingin Työväentalo,
21773: ja häviämiseltä. Samoin on voitu kunnostaa taloista jonka kunnostaminen on sekä rakennustaiteelli-
21774: käyttökelpoisia kokoontumistiloja järjestöjen käyt- sesti että kulttuurihistoriallisesti maassamme
21775: töön. Määräraha tarkoitukseen on kuitenkin ollut merkittävä tehtävä. Jotta jo aloitettua kunnostus-
21776: melko rajoitettu, ja tulevan vuoden tulo- ja työtä voitaisiin jatkaa, tarvittaisiin tähän tarkoi-
21777: menoarviossa on ehdotettu tähän tarkoitukseen tukseen valtionavustusta 1 000 000 mk.
21778: vain 8 900 000 mk, mikä on 220 000 mk vähemmän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
21779: kuin kuluvana vuonna.
21780: Tänä vuonna opetusministeriön asettama yhdis- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21781: tystalotoimikunta esitti, että ko. määrärahan tulisi 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
21782: olla 11 000 000-13 000 000 mk. Samoin toimi- 29.99.51 liså'yksenå' 1 000 000 markkaa val-
21783: kunta esitti, että ko. määrärahaan pitäisi sisällyttää tionavustuksena tyå't;å'entalojen korjauk-
21784: sttn.
21785:
21786: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
21787:
21788: Tarja Halonen Arja Alho Markus Aaltonen
21789: Reino Paasilinna Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen
21790: Jukka Mikkola Liisa Jaakonsaari Kaj Bärlund
21791: Kaisa Raatikainen Reijo Lindroos Tuulikki Hämäläinen
21792: Antti Kalliomäki Paavo Lipponen Juhani Surakka
21793: 1983 vp. 555
21794:
21795: Raha-asia-aloite n:o 503
21796:
21797:
21798:
21799:
21800: Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eläinsuojelutyön
21801: valtionapuun
21802:
21803:
21804: Eduskunnalle
21805:
21806: Ottaen huomioon maamme eläinsuojelulain ja eläinsuojelutyön tarve ilmeinen, tulisi määrära-
21807: heikkoudet ja osittain siitä johtuvan eläinten haa lisätä ja oikeuttaa kaikki alan järjestöt
21808: turvattoman aseman on hallituksen esityksessä hakemaan ko. avustusta esim. maa- ja metsätalous-
21809: vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesitykseksi eläin- ministeriöitä.
21810: suojeluun varattu määräraha 50 000 markkaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21811: momentille 30.80.50 aivan liian pieni. Lisäksi taen,
21812: määräraha on ehdotettu käytettäväksi pelkästään
21813: Suomen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnan tuke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21814: mista varten. Kyseinen järjestö tekee hyvää työtä, 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
21815: mutta avustuksen ulkopuolelle jäisi koko joukko 30.80.50 lisäyksenä 50 000 markkaa eläin-
21816: muita yhdistyksiä kuten esim. Koe-eläinten suojelu suojelutyön valtionapuun.
21817: ry, ja kun alan harrastus on voimakkaassa nousussa
21818:
21819:
21820: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
21821:
21822: Tarja Halonen Håkan Nordman Jouni J. Särkijärvi
21823: Liisa Kulhia Ulla-Leena Alppi Pentti Skön
21824: Ville Komsi
21825: 556 1983 vp.
21826:
21827: Raha-asia-aloite n:o 504
21828:
21829:
21830:
21831:
21832: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asetuotannon korvaami-
21833: seen muulla tuotannolla
21834:
21835:
21836: Eduskunnalle
21837:
21838: Asevarustelun välttämättömyyttä perustellaan jälkeen muutettiin Suomessa aseteollisuutta sivii-
21839: usein talouden ja työllisyyden turvaamisella. lituotannoksi, minkä seurauksena erityisesti me-
21840: Kuitenkin monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa talliteollisuus laajeni voimakkaasti.
21841: on osoitettu, että asevarustelun jatkaminen ei On vielä todettava se, että Suomessa on
21842: takaa työllisyyttä, vaan pikemminkin lisää työttö- aseteollisuuden merkitys talouteen ja työllisyyteen
21843: myyttä. Tähän on pääsyynä nykyaikaisen asetuo- nähden suhteellisen vähäinen. Puolustusministe-
21844: tannon teknologia- ja pääomavaltaisuus, joka on riön laskelmien mukaan puolustuslaitoksen välit-
21845: aiheuttanut sen, että aseteollisuus työllistää tällä tömät hankinnat työllistävät Suomen teollisuudes-
21846: hetkellä vähemmän ihmisiä kuin muu teollinen sa noin 1 750 henkilöä. Jos mukaan luetaan kaikki
21847: toiminta. Asevarustelun keskeinen ongelma on se, kotimaiseen teollisuuteen vaikuttavat hankinnat,
21848: että varustelu ei taloudellisessa mielessä tuota on työllisyysvaikutus 2 500 henkilöä.
21849: mitään, vaan syö resursseja siviilituotannolta. Asetuotannon korvaaminen muulla tuotannolla
21850: Ase.varustelun aiheuttamien taloudellisten ja olisi näin ollen mahdollista. Sen vuoksi valtion
21851: yhteiskunnallisten haittojen herättämänä on vii- tulo- ja menoarvioon olisi otettava määräraha
21852: me aikoina voimistunut keskustelu yhteiskunnan muutostoimenpiteiden käynnistämiseksi. Määrä-
21853: voimavarojen siirtämisestä sotilaallisesta siviili- rahan turvin voitaisiin korvata mm. tuotekehitys-
21854: käyttöön. Aseteollisuuden muuntaminen siviili- toiminnasta, markkinoinnista ja henkilökunnan
21855: tuotannoksi ei ole aivan yksinkertainen toimen- uudelleenkoulutuksesta tuotantolaitoksille ens1
21856: pide, yaan siihen liittyy monia ongelmia. Lyhyellä vaiheessa aiheutuvia kustannuksia.
21857: tähtäyksellä tuotantolaitosten muuntaminen sivii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21858: likäyttöön ja työntekijöiden uudelleenkouluttami- nioittaen,
21859: nen saattaa aiheuttaa taloudellisia ongelmia ja jopa
21860: työttömyyttä. Toisaalta muutostyön pitkän täh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21861: täyksen talousvaikutukset eivät lisää ongelmia, 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
21862: vaan elvyttävät taloutta ja kohentavat työllisyyttä. markkaa käytettäväksi avustuksina ja
21863: Näin ollen myös Suomessa olisi ajankohtaista korvauksina asetuotannon korvaamiseksi
21864: ryhtyä toimenpiteisiin asetuotannon korvaamisek- muulla tuotannolla.
21865: si muulla tuotannolla. Meillähän on myönteisiä
21866: kokemuksia sikäli, että toisen maailmansodan
21867:
21868: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
21869:
21870: Tarja Halonen Juhani Surakka Saara-Maria Paakkinen
21871: Tuulikki Hämäläinen
21872: 1983 vp. 557
21873:
21874: Raha-asia-aloite n:o 505
21875:
21876:
21877:
21878:
21879: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen äitiyspäivä-
21880: rahan maksamiseen lapsen syntymää edeltävältä ajalta
21881:
21882:
21883: Eduskunnalle
21884:
21885: Vanhempainlomajärjestelmää on kuluneen vuo- asemaan ylimääräisen vapautuksen saamisessa.
21886: den aikana varsin nopeasti kehitetty. Sekä Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
21887: lääkintöhallituksen että työmarkkinajärjestöjen taen,
21888: taholta on kiinnitetty kuitenkin valtiovallan
21889: huomiota siihen, että äitiyssuojelun kannalta olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21890: kiireellisesti lisättävä ennen synnytystä olevaa 1984 tulo- ja menoarvioon 90 000 000
21891: lakisääteistä loma-aikaa. Tällä voitaisiin ehkäistä markkaa ylimääräisen äitiyspäivärahan
21892: monia raskaus- ja synnytyskomplikaatioita sekä maksamiseksi nykyistä pidemmältä ajalta
21893: asettaa eri ammateissa työskentelevät naiset ennen lapsen syntymää.
21894: nykyistä paremmin keskenään tasa-arvoiseen
21895:
21896:
21897: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
21898:
21899: Tarja Halonen Juhani Surakka Saara-Maria Paakkinen
21900: Tuulikki Hämäläinen
21901: 558 1983 vp.
21902:
21903: Raha-asia-aloite n:o 506
21904:
21905:
21906:
21907:
21908: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidirahan ylimääräi-
21909: seen korottamiseen elinkustannusten nousua vastaavalla tavalla
21910:
21911:
21912: Edus kun na IIe
21913:
21914: Invaliidihuoltolain nojalla maksettavaan inva- kokonaisuudistus ehdi tapahtua seuraavan vuoden
21915: lidirahaan on valtion vuoden 1984 tulo- ja kuluessa, jonka vuoksi nykyisenkin lainsäädännön
21916: menoarvioesityksessä tehty vain TEL-indeksin mukaiseen invalidirahaan tulee tehdä tuntuva
21917: mukaisen tarkistuksen johdosta tarvittava korotus. korjaus.
21918: Nykyinen invalidiraha pystyy kuitenkin kattamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21919: vain pienen osan niistä menoista, joita varten taen,
21920: invalidirahajärjestelmä kehitettiin. Järjestelmän
21921: kehittämiseen tarvittavia toimenpiteitä tulisi voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21922: makkaasti kiirehtiä. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
21923: Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota myös valtion 33.28.51 lisäyksenä 9 800 000 markkaa
21924: tilintarkastajat valmistelutyön jatkuvasti venyessä määrärahan osoittamiseksi invalidirahan
21925: ministeriön lupauksista huolimatta. Näyttää kui- ylimääräiseen korottamiseen elinkustan-
21926: tenkin edelleenkin todennäköiseltä, ettei luvattu nusten nousua vastaavaksi.
21927:
21928: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
21929:
21930: Tarja Halonen Juhani Surakka Saara-Maria Paakkinen
21931: Tuulikki Hämäläinen
21932: 1983 vp. 559
21933:
21934: Raha-asia-aloite n:o 507
21935:
21936:
21937:
21938:
21939: Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asun-
21940: tojen vuokratason pitämiseen kohtuullisena
21941:
21942:
21943: Eduskunnalle
21944:
21945: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten Vuonna 1980 eduskunta hyväksyi valtion tulo- ja
21946: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riittä- menoarvioon opiskelija-asuntotuotannon omaan
21947: vää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskelija- pääomaan 5 miljoonan markan määrärahan. Tämä
21948: asuntotuotantoa. Runsaan kymmenen vuoden ajan määräraha on vastannut noin 2,7 prosenttia
21949: tästä tuotannosta ovat vastanneet lähes yksin- opiskelija-asuntojen hankinta-arvosta. Vuoden
21950: omaan opiskelijajärjestöjen ja kuntien perustamat 1983 budjettiin eduskunta paatti varata 10
21951: ja hallitsemat opiskelija-asuntoyhteisöt. Näiden miljoonaa markkaa. Tällä määrärahalla päästään
21952: toimesta on rakennettu vuosittain 2 500-4 500 opiskelija-asuntotoimikunta 1980:n asettamaan 5
21953: asuntopaikkaa. Opiskelijamäärien kasvu sekä prosentin oma pääomaosuus tavoitteeseen.
21954: opiskelijoille soveltuvien muiden vuokra-asunto- Paitsi että vuoden 1980, 1981 ja 1982
21955: jen voimakas väheneminen ovat aiheuttaneet sen, asuntotuotantomäärärahoista rahoitettavien opis-
21956: että opiskelija-asuntojen määrä ei voimakkaasta kelija-asuntojen lähtövuokrat ovat olleet noin 0,50
21957: tuotannosta huolimatta ole tänä päivänä lähes- markkaajm 2/kk halvempia kuin ne olisivat il-
21958: kään riittävä. man valtion oman pääoman osuutta, on valtion
21959: Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikunta omalla pääomalla ollut myös muita positiivisia
21960: 1980:n mietinnössä on määritelty opiskelija- seurannaisvaikutuksia. Kunnat, joiden alueella
21961: asuntotuotannon alueellisesti tasa painotetut vuo- opiskelija-asuntotuotantoa on harjoitettu, ovat
21962: teen 1986 ulottuvat vuotuiset tuotantotavoitteet. suhtautuneet tähän tuotantoon aikaisempaa
21963: Toimikunta esittää, että vuosina 1981-86 tulee myönteisemmin ja ovat omalta osaltaan antaneet
21964: vuosittain tuottaa 3 750 asuntopaikkaa eli 1 500 omaa pääomaa opiskelija-asuntotuotantoon. Sa-
21965: asuntoa. Vuosina 1981-83 tätä tavoitetta ei moin rahoittajien asenne on muuttunut positiivi-
21966: kuitenkaan saavutettu, vaan tuotanto jää vuosina semmaksi, mikä johtuu opiskelija-asuntojen vaka-
21967: 1981 ja 1982 noin 3 100 ja vuonna 1983 noin 2 500 varaisuuden parantumisesta.
21968: opiskelija-asuntopaikkaan. Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikunta
21969: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuotanto 1980:n suosituksissa opiskelija-asuntotuotannon
21970: on ollut kokonaisuudessaan valtion osalainoitta- rahoitusrakenteen korjaamiseksi esitetään, että
21971: maa, ovat vuokrat kohonneet voimakkaasti. valtio ja kunnat osoittavat opiskelija-asuntojen
21972: Asumismenot muodostavatkin varsin suuren osan rakentamiseen omaa pääomaa kummatkin 5 %.
21973: opiskelijoiden kokonaismenoista. Varsinkin Vuodelle 1984 ennakoitavissa oleva tuotanto
21974: uusien opiskelija-asuntojen vuokrien kohotessa edellyttäisi edelleen noin 10 miljoonan markan
21975: ovat myös asumiskustannukset kohonneet huoli- omapääomamäärärahan varaamista vuoden 1984
21976: matta asumistuen ja asumislisän alentavasta valtion tulo- ja menoarvioon. Rahoitusrakenteen
21977: vaikutuksesta. Vuokrien korkeuden pääsyynä on korjaaminen näin yhdessä kuntien omapääoma-
21978: pääomakustannusten korkeus. Opiskelija-asunto- osuuden kanssa alentaisi uusien opiskelija-asunto-
21979: yhteisöt ovat rahoittaneet rakentamisensa lähes jen vuokria noin 2,5 mkjm 2 kuukaudessa eli noin
21980: yksinomaan velkapääoman turvin. Tästä syystä 55 markalla asuntopaikkaa kohti kuukaudessa.
21981: pääomakustannusten osuus vuokrista on kohonnut Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
21982: uusimmissa opiskelija-asunnoissa jo yli puoleen, vioksi vuodelle 1984 on esitetty kuitenkin opiskeli-
21983: , lllen tällä hetkellä 10 mk/ m 2 jkk. ja-asuntotuotannon omaan pääomaan edelleen
21984: vain 5 miljoonaa markkaa.
21985: 560 1983 vp. - RA n:o 507
21986:
21987:
21988:
21989: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21990: tavasti, 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
21991: 35.45.51 lisäyksenä 5000000 markkaa
21992: oJOitettavaksi opiskelija-asuntojen omaan
21993: pääomaan opiskelija-asuntojen vuokrata-
21994: son kohoamisen estämiseksi.
21995: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
21996:
21997: Tarja Halonen Arja Alho Markus Aaltonen
21998: Reino Paasilinna Marja-Liisa Tykkyläinen Pirjo Ala-Kapee
21999: Tuulikki Hämäläinen Antti Kalliomäki Juhani Surakka
22000: Saara-Maria Paakkinen
22001: 1983 vp. 561
22002:
22003: Raha-asia-aloite n:o 508
22004:
22005:
22006:
22007:
22008: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta kolmostien liikenneturvalli-
22009: suusjärjestelyihin Riihimäen ja Hämeenlinnan välillä
22010:
22011:
22012: Eduskunnalle
22013:
22014: Kolmostie on vilkkain Helsingistä lähtevistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22015: pääteistä. Tiellä on paljon raskasta liikennet- taen,
22016: tä, joka suuntautuu Hämeeseen ja Pohjanmaalle ja
22017: takaisin. Tien parantamissuunnitelmia on tehty jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22018: vuosia ja erillisiä parannuskohteita on toteutet- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
22019: tukin. 31.24.77 lisäyksenä 3 000000 markkaa
22020: Liikenteen kasvun johdosta on syytä panna kolmostien liikenneturvallisuusjärjestelyi-
22021: alulle liikenneturvallisuusjärjestelyt Riihimäen ja den aloittamiseen Riihimäen ja Hämeen-
22022: Hämeenlinnan välillä. linnan välillä.
22023:
22024: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22025:
22026: Esko Helle Matti Kautto
22027:
22028:
22029:
22030:
22031: 71 0883005893
22032: 562 1983 vp.
22033:
22034: Raha-asia-aloite n:o 509
22035:
22036:
22037:
22038:
22039: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta jätepaperin käytönedistämis-
22040: tä koskevaan tutkimukseen
22041:
22042:
22043: Ed uskun na IIe
22044:
22045: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvion tarvitaan.
22046: perusteluissa todetaan: "Jätteiden hyötykäyttöä on Mm. Tervakoski Oy:ssä on vapautunut kapasi-
22047: tarkoitus edelleen edistää." teettia saneerausten johdosta. Siellä on aikanaan
22048: Jätepaperin keräys ja käyttö on maassamme käytetty myös jätepaperia prosessissa.
22049: ajautumassa umpikujaan. Tampellan Inkeroisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22050: tehdas on luopumassa jätepaperin käytöstä. Uusia taen,
22051: käyttäjiä ei ole toistaiseksi ilmaantunut. Suhteelli-
22052: sen hyvin järjestettyä jätepaperin keräystä uhkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22053: lamaantuminen, koska vastaanotto ei toimi. 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22054: Asiassa tarvitaan pikaisia toimia. Pelkät asioi- markkaa jätepaperin käytön prosessitut-
22055: den selvittelyt eivät riitä. Vakavia kokeiluja kimukseen.
22056:
22057: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22058:
22059: Esko Helle Ensio Laine Inger Hirvelä
22060: Kalevi Kivistö
22061: 1983 vp. 563
22062:
22063: Raha-asia-aloite n:o 510
22064:
22065:
22066:
22067:
22068: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Tervakoski Oy:n investoin-
22069: teihin eräiden erikoistuotteiden kotimaisen tuotannon turvaa-
22070: miseksi
22071:
22072:
22073:
22074: Eduskunnalle
22075:
22076: Tervakoski Oy on Suomen Pankin 95,7 -prosent- Tulokohtaan 13.04.01 on esitettävissä kate tässä
22077: tisesti omistama. esitetylle menonlisäykselle. Suomen Pankki on
22078: Yhtiö on joutunut rajujen saneerausten koh- aiempina vuosina tuottanut osuutena valtiolle
22079: teeksi. Tervakoski Oy:n tuotteet ovat miltei enemmän kuin mitä nyt vuoden 1984 tulo- ja
22080: poikkeuksetta sellaisia, että niitä ei Suomessa menoarviossa on esitetty. Vuoden 1981 tilinpää-
22081: muualla tuoteta, osaa jopa ei missään muualla töksessä summa oli yli 281 miljoonaa markkaa ja
22082: Pohjoismaissa. Tervakoski Oy:n tuotteisiin kuulu- vuoden 1982 vastaava summa oli yli 333 miljoonaa
22083: vat mm. seteli- ja savukepaperi, eräät sähköeriste- markkaa, kun nyt ensi vuodeksi on esitetty vain
22084: tuotteet ja muutamat muovituotteet. 250 miljoonaa markkaa. Suomen Pankin tila ei ole
22085: Saneeraus uhkaa jopa näitä erikoistuotteita. entistä huonompi.
22086: Yhtiöllä on jo vuosikausia ollut eräitä investoin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22087: tisuunnitelmia, jotka turvaisivat tuotantolinjojen taen,
22088: säilymisen. Omistaja, Suomen Pankki, ei ole
22089: kuitenkaan arvioinut suunnitelmia myönteisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22090: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa on 1984 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
22091: suuria määrärahoja osoitettu mm. varmuusvaras- markkaa Tervakoski Oy:n investointeihin
22092: tointiin. Erikoistuotteiden tuotannon varmistami- eräiden erikoistuotteiden kotimaisen tuo-
22093: nen on ehkä vielä tärkeämpää. tannon turvaamiseksi.
22094:
22095: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22096:
22097: Esko Helle Matti Kautto
22098: 564 1983 vp.
22099:
22100: Raha-asia-aloite n:o 511
22101:
22102:
22103:
22104:
22105: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Janakkalan kun-
22106: nalle Suomen Pankin omistaman Tervakoski Oy:n aiheuttamien
22107: vaikeuksien voittamiseksi
22108:
22109:
22110: Eduskunnalle
22111:
22112: Suomen Pankki omistaa Tervakoski Oy:n joutuu omatta syyttaan kantamaan liian raskaan
22113: 95,7 -prosenttisesti. Yhtiön kehittäminen on kui- vastuun valtion laitoksen omistaman yhtiön
22114: tenkin jäänyt toissijaiseksi. Tervakoski Oy:n työn- vaikeuksista.
22115: tekijämäärä on vähennetty kahdeksan vuoden ku- Tulokohtaan 13.04.01 on esitettävissä kate tässä
22116: luessa noin tuhannestakuudestasadasta yhdeksään- esitetylle menonlisäykselle. Suomen Pankki on
22117: sataan. Tämän vuoden kuluessa on lisävähennys- aikaisempina vuosina tuottanut osuutena valtiolle
22118: tarpeeksi esitetty lähes neljäsataa henkeä. Terva- enemmän kuin mitä nyt vuoden 1984 tulo- ja
22119: koski Oy eli Suomen Pankki omisti viime vuosiin menoarviossa on esitetty. Vuoden 1981 tilinpää-
22120: saakka lähes kaiken maankin kylän alueelta. Mui- töksessä summa on yli 281 miljoonaa markkaa ja
22121: den yritysten tulo paikkakunnalle estettiin. Niinpä vuoden 1982 vastaava luku on yli 333 miljoonaa
22122: nyt on erittäin vaikea luoda korvaavia uusia työ- markkaa, kun nyt ensi vuodeksi on esitetty vain
22123: paikkoja paikkakunnalle. Janakkalan kunta on jou- 250 miljoonaa markkaa. Suomen Pankin tila ei ole
22124: tunut j.1 joutumassa suuriin vaikeuksiin näistä syis- entistä heikompi.
22125: tä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22126: Näyttää siltä, että omistajan, Suomen Pankin, taen,
22127: taholta ei olla kiinnostuneita kotimaisen tuotan-
22128: non säilyttämisestä Tervakoski Oy:n tuotealoilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22129: Tervakoski Oy:hän valmistaa useita tuotteita 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
22130: ainoana koko maassa ja jopa koko Pohjolassa. markkaa Janakkalan kunnalle tuotantotoi-
22131: Parasta 1sanmaamme kannalta tietysti olisi minnan alueelliseen edistämiseen Suomen
22132: Tervakoski Oy:n tuotevalikoiman säilyttäminen ja Pankin omistaman Tervakoski Oy:n ai-
22133: koko yhtiön toiminnan elvyttäminen. heuttamien vaikeuksien voittamiseksi.
22134: Mutta jos näin ei tapahdu, Janakkalan kunta
22135:
22136: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22137:
22138: Esko Helle Matti Kautto
22139: 1983 vp. 565
22140:
22141: Raha-asia-aloite n:o 512
22142:
22143:
22144:
22145:
22146: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta erikoissairaanhoi-
22147: don käyttökustannusten valtionosuuksiin
22148:
22149:
22150: Eduskunnalle
22151:
22152: Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22153: pitämiseksi ennallaan ns. suositusasiakirjan mu- taen,
22154: kaisesti valtionosuusasteikkoja ei ole syytä alentaa
22155: esitetyllä tavalla yhdellä prosenttiyksiköllä. Kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22156: santerveyslain hengen noudattaminen edellyttää 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
22157: vähintään valtakunnallisessa suunnitelmassa sai- 33.79.30 lisäyksenä 410 000 000 markkaa
22158: raanhoitolaitosten toiminnan järjestämisestä vuo- hallituksen esitykseen verrattuna erikois-
22159: sina 1983-1987 suunnitellun tason saavuttamista sairaanhoidon käyttäkustannusten val-
22160: ja säilyttämistä. tionosuuksiin kunnille.
22161:
22162:
22163: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22164:
22165: Esko Helle Heli Astala Matti Kautto
22166: Ensio Laine Inger Hirvelä Kalevi Kivistö
22167: Marjatta Stenius-Kaukonen
22168: 566 1983 vp.
22169:
22170: Raha-asia-aloite n:o 513
22171:
22172:
22173:
22174:
22175: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta erikoissairaanhoi-
22176: don perustamiskustannusten valtionosuuksiin
22177:
22178:
22179: Eduskunnalle
22180:
22181: Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon joonaa markkaa.
22182: pitämiseksi ennallaan ns. suositusasiakirjan mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22183: kaisesti valtionosuusasteikkoja ei ole syytä alentaa taen,
22184: esitetyllä tavalla yhdellä prosenttiyksiköllä.
22185: Kansanterveyslain mukainen toimintojen ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22186: hittäminen edellyttää ehdotettua voimakkaampaa 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
22187: rakentamista. Vuosiksi 1983-1987 sairaanhoito- 33.79.31 lisäyksenä 56 000 000 markkaa
22188: laitosten järjestämisestä hyväksytyssä valtakun- hallituksen esitykseen verrattuna valtion-
22189: nallisessa suunnitelmassa edellytettiin vuodeksi osuuteen kunnille erikoissairaanhoidon
22190: 1984 kyseisiin perustamiskustannuksiin 176 mil- perustamis kustannuksiin.
22191:
22192: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22193:
22194: Esko Helle Heli Astala Matti Kautto
22195: Ensio Laine Inger Hirvelä Kalevi Kivistö
22196: Marjatta Stenius-Kaukonen
22197: 1983 vp. 567
22198:
22199: Raha-asia-aloite n:o 514
22200:
22201:
22202:
22203:
22204: Hetemäki-Olander ym.: Mä~ir~irahan osoittamisesta lntimiteatte-
22205: rin tukemiseen
22206:
22207:
22208: Eduskunnalle
22209:
22210: Helsingissä toimiva Intimiteatteri r.y. on Jälkeenjääneisyys on aiheuttanut huomattavaa
22211: vuokrannut ylläpitämäänsä teatteria varten tilat vuosittaista alijäämää vaikeuttaen siten teatterin
22212: Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu 5 -nimiseltä maksukykyä jopa palkkakustannuksista suoriutu-
22213: kiinteistöyhtiöltä. mtsessa.
22214: Intimiteatteri r.y. on joutunut hankkimaan Maksuvalmiutensa tasapainottamiseksi on Inti-
22215: välttämätöntä peruslaitteistoa teatteritoiminnan miteatteri r.y. joutunut hankkimaan jatkuvasti
22216: aloittamiseksi sanotuissa tiloissa ja rahoittamaan myös lyhytaikaista lainaa. Vekselien osuus tällä
22217: tätä hankintaa osittain lainavaroin. hetkellä on 330 000 markkaa.
22218: Jotta teatteri voisi selvitä nykyisen siirtymä- lntimiteatterin toiminnan jatkuvuuden takaa-
22219: vaiheen yli, se tarvitsisi yhteiskunnalta lisärahoi- miseksi on lisäavustus erittäin tarpeellinen.
22220: tusta. Tiedossa on, että opetusministeriössä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22221: suhtaudutaan myönteisesti (ministeri Kaarina
22222: Suonion kirjelmä 19.4. 1982) teatterin ponnistelui- että Edu.rkunta ottai.ri t•altion vuoden
22223: hin taloudellisen asemansa vakaannuttamiseksi. 19H4 tulo- ja menoart'iorm momentille
22224: Edellisen lisäksi todettakoon, että lntimiteatte- 29.90.52 550()()() markan määrärahan
22225: rin julkiset avustukset ovat jatkuvasti olleet maan Intimiteatteri r.:y:n tukemi.rek.ri.
22226: alhaisimmat, vaikka teatteri on katsojamääräänsä
22227: verrattuna v. 1982 ollut maan 10. suurin.
22228:
22229: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22230:
22231: Elsi Hetemäki-Olander Kaarina Dromberg Martti Tiuri
22232: Sirpa Pietikäinen Matti Louekoski Heikki Järvenpää
22233: Ulla Puolanne Riitta Uosukainen Tapio Holvitie
22234: Liisa Kulhia Ritva Laurila
22235: 568 1983 vp.
22236:
22237: Raha-asia-aloite n:o 515
22238:
22239:
22240:
22241:
22242: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunki-
22243: seudun nimeämiseen asuntopoliittiseksi projektialueeksi
22244:
22245:
22246: Ed uskun na IIe
22247:
22248: Asumistaso on noussut Uudellamaalla, etenkin selkä, Ylä-Savo ja Pohjois-Karjala. Näille alueille
22249: sen kaupungeissa, 1970-luvun aikana hitaammin on ohjattu valtioneuvoston ns. projektipäätösten
22250: kuin missään muussa läänissä. Ongelmien erilai- nojalla asuntolainakiintiöitä enemmän valtion
22251: suuden vuoksi ei asunto-olojen korjaamiseen voida lainoja uusien asuntojen rakentamiseen. Sen
22252: ryhtyä samoja periaatteita ja keinoja noudattaen lisäksi nämä alueet ovat saaneet muuta maata
22253: kaikkialla Uudellamaalla. Asumistason kehityksen runsaammin peruskorjauslainoja ja erilaisia muita
22254: jälkeenjääneisyyden ja poikkeuksellisen vaikean valtion avustuksia asuntojen korjauksiin.
22255: asuntotilanteen vuoksi on Uudenmaan ongelmiin Uudenmaan ja erityisesti pääkaupunkiseudun
22256: kiinnitettävä erityishuomiota lähivuosien asunto- asunto-ongelmiin viitaten ehdotamme,
22257: politiikassa. Välttämättömintä olisi ryhtyä erikois-
22258: toimenpiteisiin pääkaupunkiseudulla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22259: Valtioneuvosto on viime vuosina painottanut 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
22260: eräiden alueiden asuntotilanteen korjaamista määrärahan asuntopoliittisen projekti-
22261: muuta maata enemmän. Tällaisia projektialueita alueen suunnittelemiseksi ja aloittamisek-
22262: ovat olleet Lappi, Iijokilaakso, Kainuu, Suomen- si pääkaupunkiseudulla.
22263:
22264: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22265:
22266: Elsi Hetemäki-Olander Martti Tiuri Kaarina Dromberg
22267: Kaj Bärlund Matti Louekoski Marja-Liisa Salminen
22268: Liisa Kulhia Ritva Laurila
22269: 1983 vp. 569
22270:
22271: Raha-asia-aloite n:o 516
22272:
22273:
22274:
22275:
22276: Hietala ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kurssitoiminnan
22277: valtionapuun
22278:
22279:
22280: Eduskunnalle
22281:
22282: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle nut ennen kaikkea kurssikohtaisten kustannusten
22283: 1984 esitetään momentin 29.57.55 alamomentille huomattavasta noususta - mm. kurssilaisten
22284: 4 valtionapua opintokeskusten kurssitoimintaa matkakustannusten nousun johdosta. Kustannus-
22285: varten 16 000 000 markkaa. ten nousun yhä jatkuessa ensi vuoden tulo- ja
22286: Opintokeskusten harjoittama kurssitoiminta on menoarvioesityksessä kurssitoimintaan osoitettu
22287: opintokeskuslain voimassaoloaikana laajentunut valtionapu ei tulisi riittämään edes vuoden 1983
22288: eri opiskelumuodoista kaikkein voimakkaimmin. kurssitoiminnan valtionapuun oikeuttavien meno-
22289: Samalla kurssitoiminta on osoittautunut tärkeäksi jen kattamiseen.
22290: yhteiskunnallisen koulutuksen muodoksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22291: Opintokeskuksille kurssitoimintaan myönnetty
22292: valtionapu on jo useampana vuonna osoittautu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22293: nut riittämättömäksi, ja monet opintokeskukset 1984 tulo- ja menoarvioon momentin
22294: ovat joutuneet luopumaan suunnittelemansa 29.57.55 alamomentille 4 lisäyksenä
22295: kurssitoiminnan käytöstä siihen osoitettujen 3 000 000 markkaa valtionapuun kurssitoi-
22296: valtionapujen loppuessa. Tämä tilanne on johtu- mintaa varten.
22297:
22298: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
22299:
22300: Pertti Hietala Maija Rajantie Kari Rajamäki
22301: Anna-Liisa Piipari Saara-Maria Paakkinen Jouko Tuovinen
22302:
22303:
22304:
22305:
22306: 72 0883005893
22307: 570 1983 vp.
22308:
22309: Raha-asia-aloite n:o 517
22310:
22311:
22312:
22313:
22314: Hietala: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4784 peruspa-
22315: rannustöiden aloittamista varten Heinävedellä
22316:
22317:
22318: Eduskunnalle
22319:
22320: Viitalahden maantie n:o 4784 Heinäveden ajettaessa jo perin vähäisellä nopeudella. Asiaan
22321: kunnassa rakennettiin 1960-luvulla paikallistieksi kiinnitti huomiota mm. Kerman Savi Oy:n johtaja
22322: ja otettiin heti valmistuttuaan maantieksi. Pai- Paatero, joka totesi, että jos kehitysalueella
22323: kallistien rakenne on heikko ja keväisin routavau- toivotaan yrittäjien viihtyvän, täytyy tiestö olla
22324: riot, kohoamat ym. tekevät sen liikennekelvotto- siinä kunnossa, että ostaja pääsee yrittäjän luo.
22325: maksi siinä määrin, että tilausajossa olevat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
22326: matkailulinja-autojen kuljettajat eivät lähde esim.
22327: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22328: Valamossa käydessään käymään Heinäveden
22329: 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
22330: kirkonkylässä ja edelleen kirkonkylältä viiden
22331: 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien n:o
22332: kilometrin päässä aseman lähellä olevassa Kerman
22333: 4784 perusparannustöiden aloittamista
22334: Savi Oy:n keramiikka tehtaassa. Syynä tähän on se,
22335: varten Heinäveden kunnassa.
22336: että kuljettajat pelkäävät kaluston rikkoutuvan
22337:
22338: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22339:
22340: Pertti Hietala
22341: 1983 vp. 571
22342:
22343: Raha-asia-aloite n:o 518
22344:
22345:
22346:
22347:
22348: Hietala ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Valtionrautateil-
22349: le maksettaviin korvauksiin
22350:
22351:
22352: Eduskunnalle
22353:
22354: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityk- huomioidaan kustannustasossa tapahtuneet muu-
22355: sessä esitetään Valtionrautateille maksettavaksi tokset, on paikallisliikenteen supistamissuunnitel-
22356: valtiovallan edellyttämien paikallisjunayhteyksien mia edelleen näkyvissä.
22357: ylläpidosta aiheutuvan rautatietaloudellisen tap- Supistusten estämiseksi ja paikallisliikenteen
22358: pion sekä kansanedustajien vapaista matkoista nykyisen tason turvaamiseksi ehdotamme,
22359: aiheutuvien tulojen menetyksen korvaamiseksi
22360: lainmukaista korvausta yhteensä 13 300 000 mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22361: kaa. Kun huomioidaan tämän vuoden tulo- ja 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
22362: menoarviossa myönnetty 15 500 000 markkaa, 31.57.40 4500000 markan suuruisen
22363: tapahtui supistus ta 2 500 000 markkaa tähän lisämäärärahan Valtionrautateille makset-
22364: kulumassa olevaan vuoteen nähden. taviin korvauksiin.
22365: Edellä olevan perusteella ja kun samalla
22366:
22367:
22368: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
22369:
22370: Pertti Hietala Risto Ahonen Pentti Lahti-Nuuttila
22371: Matti Kuusio Jouko Tuovinen Matti Louekoski
22372: 572 1983 vp.
22373:
22374: Raha-asia-aloite n:o 519
22375:
22376:
22377:
22378:
22379: Hietala ym.: Määriirahan osoittamisesta posti- ja telelaitoksen tilojen
22380: rakentamiseen Pieksämäelle
22381:
22382:
22383: Eduskunnalle
22384:
22385: Pieksämäen telealueen hallinto- ja huoltotoi- nusarvio on 1 1.6 milj. markkaa. Suunnitelmat ovat
22386: minnot on tarkoituksenmukaisten toimitilojen valmiit ja tarvittava tontti on varattu.
22387: puuttuessa jouduttu hajauttamaan useisiin eri Edellii sanotun perusteella ehdotamme kun-
22388: paikkoihin eri puolille kaupunkia. Näin käyttiiiin nioittaen,
22389: saadut toimitilat ovat huonokuntoisia. Hajasijoi-
22390: tus haittaa lisäksi tarkoituksenmukaista ja talou- että h'du.rkunta ottai.ri ndtion t•uoden
22391: dellista toimintaa. Telealuekonttorin toiminnan 19R4 tulo- ja rncnoart•ioon 2 000 ()()()
22392: kehittämiseksi olisi viipymättä rakennettava markan määrärahan Piek.rärt~<'icn tclc-
22393: tarkoitukseen suunnitellut toimitilat autohuolto- alucen autohuoltopaikan ja tcletoirninl<t-
22394: paikalle ja teletoimintakeskukselle, joiden kustan- kc.rkttk.ren rakentami.rccn.
22395:
22396: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 198.~
22397:
22398: Pertti Hietala Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
22399: Pentti Skön Maija Rajantie Timo Kietäväinen
22400: Pentti Poutaneo Olavi Ronkainen
22401: 1983 vp. 573
22402:
22403: Raha-asia-aloite n:o 520
22404:
22405:
22406:
22407:
22408: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustarkastajan viran
22409: perustamiseen Askaisiin, Lemuun ja Velkuaan
22410:
22411:
22412: Eduskunnalle
22413:
22414: Askaisten, Lemun ja Velkuan kunnat ovat Sisäasiainministeriön ilmoituksen mukaan maa-
22415: tehneet vuonna 1974 sopimuksen yhteis'(stä hamme tarvittaisiin yli 100 uutta rakennustarkas-
22416: rakennustarkastaja-rakennusmestarin viran pe- tajan virkaa. Sisäasiainministeriö esitti vuoden
22417: rustamisesta. Virka on Lemun kunnan päätoimi- 1984 tulo- ja menoarvioon yhteensä 30 uutta
22418: nen virka ja tehtäviin kuuluu suorittaa myös rakennustarkastajan virkaa. Budjettiehdotukseen
22419: rakennustarkastaja-rakennusmestarin tehtävät ei kuitenkaan sisälly yhtään tällaisen viran
22420: Askaisten ja Velkuan kunnissa. perustamista. Katsomme, että edellä mainittuun
22421: Edellä mainitun sopimuksen allekirjoittamisen kuntaryhmään tulisi ehdottomasti saada valtion-
22422: jälkeen kunnat ovat kasvaneet tuntuvasti. Tällä apuun oikeuttava rakennustarkastajan virka. Tä-
22423: hetkellä ko. kunnissa asuu lähes 2 000 asukasta. män vuoksi ehdotamme sitä koskevan määrärahan
22424: Asukaslukujen lisääntymisen myötä myös raken- ottamista tulo- ja menoarvioon.
22425: nustarkastaja-rakennusmestarin tehtävät ovat mo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22426: nipuolistuneet. Aktiivisen maanhankinta- ja kaa- taen,
22427: voitustoiminnan ansiosta rakennuslupien määrät
22428: ovat lisääntyneet tuntuvasti sopimuskunnissa. Esi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22429: merkiksi vuonna 1982 myönnettiin sopimuskun- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
22430: nissa yhteensä 105 rakennuslupaa. Yhden viran- 35.30.30 lisäyksenä 100 000 markkaa yhtei-
22431: haltijan on mahdotonta hoitaa kaikki rakennus- sen rakennustarkastajan viran perustami-
22432: mestari-rakennustarkastajalle kuuluvat tehtävät seksi Askaisten, Le mun ja Velkuan kuntiin.
22433: nykyisin sopimuskunnissa.
22434:
22435: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22436:
22437: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Jukka Mikkola
22438: 574 1983 vp.
22439:
22440: Raha-asia-aloite n:o 521
22441:
22442:
22443:
22444:
22445: Hirvelä ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kansalais-
22446: järjestöjen kehitysyhteistyötä koskevan tiedotustoiminnan ja
22447: kehitysyhteistyöosaston tiedotustoiminnan tukemiseen
22448:
22449:
22450: Eduskunnalle
22451:
22452: Kehitysyhteistyötiedotuksen tavoitteena on ker- tysmaista muokkaavat asenteita valmiimmiksi
22453: toa toiminnan tukijoille ja veronmaksajille kehi- tarvittaviin muutoksiin ja samalla myös auttavat
22454: tysyhteistyön muodoista, tavoitteista sekä käytän- suomalaisia asettamaan omat kysymyksensä ja
22455: nön toteutuksesta onnistumisineen ja epäonnistu- ongelmansa oikeisiin globaalisiin mittasuhteisiin.
22456: mtsmeen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22457: On tärkeätä, että kehitysyhteistyössä tehtyjen taen,
22458: virheiden kritiikin rinnalla on saatavilla myös
22459: tietoa niistä lukuisista onnistuneista kehityshank- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22460: keista, joita sekä kansalaisjärjestöt että ulkoasiain- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
22461: ministeriön kehitysyhteistyöosasto ovat toteutta- 24.30.22 lisäyksenä 500 000 markkaa
22462: neet, kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä
22463: Haastattelututkimusten mukaan suomalaisten koskevaan tiedotustoimintaan ja 200 000
22464: tiedot kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä ovat markkaa kehitysyhteistyöosaston tiedotus-
22465: vähäisiä verrattuna tilanteeseen esim. muissa toimintaan.
22466: Pohjoismaissa. Tiedot kehitysyhteistyöstä ja kehi-
22467:
22468: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
22469:
22470: Inger Hirvelä Marjatta Stenius-Kaukonen Irma Rosnell
22471: Lauha Männistö Timo Laaksonen Pekka Leppänen
22472: Heli Astala Esko Helle Kalevi Kivistö
22473: Ensio Laine Vappu Säilynoja Sten Söderström
22474: Ville Komsi Kalle Könkkölä Impi Muroma
22475: Olavi Ronkainen Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson
22476: Håkan Nordman Sirpa Pietikäinen Erkki Moisander
22477: Heikki Järvenpää Helena Pesola Saara Mikkola
22478: Tuulikki Petäjäniemi Anna-Kaarina Louvo Riitta Jouppila
22479: Ritva Laurila Eeva Turunen Liisa Hilpelä
22480: Jouni J. Särkijärvi Liisa Kulhia Timo Kietäväinen
22481: Esko Aho Tytti Isohookana-Asunmaa
22482: 1983 rd. 575
22483:
22484: Finansmotion nr 522
22485:
22486:
22487:
22488:
22489: Hirvelä m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för utvecklings-
22490: samarbetets informationsverksamhet
22491:
22492:
22493: Tili Riksdagen
22494:
22495: En betydande roll vid skapandet av den opinion grupper, som vill göra en insats för bistånds- och
22496: som underbygger utvecklingssamarbetet spelas av utvecklingsinformationen.
22497: press och övriga massmedia. Gängse tänkande i Härmed föreslås
22498: Iänder med motsvarande biståndspolitiska mål-
22499: sättning är att omkring 0,5 % av det torala att Riksdagen i statsförslaget för år 1984
22500: biståndsanslaget skall kunna disponeras för infor- under moment 24.30.22 måtte inta an-
22501: mationsverksamhet. För Finlands del har en sådan slaget för informationsverksamhet, så att
22502: siffra aldrig uppnåtts. Därför borde anslaget för slutsumman lyder på 2 700 000 mark, vil-
22503: biståndsinformationen kraftigt utökas, särskilt då ket används tili avdelningens för utveck-
22504: informationssektionen enligt arrangemangen i lingssamarbete allmänna information,
22505: budgetförslaget för år 1984 också skall svara för med undantag för nedan nämnda anslag,
22506: finansieringen av biblioteket vid utrikesminis- att under nämnda moment 1 140 000
22507: teriets avdelning för biståndsfrågor. mark anslås för medborgarorganisationer-
22508: Delegationen för ekonomiska relationer med nas informationsverksamhet i anslutning
22509: utvecklingsländerna har också upprepade gånger tili utvecklingssamarbete, och
22510: fäst uppmärksamhet vid den insats enskilda att under momentet intas en ny punkt på
22511: filmproducenter, journalister, författare m.fl. 360 000 mark avsett som "understöd tili
22512: kan göra för att befästa opinionerna och öka enskilda informatörer och grupper av
22513: kunskapen om vad biståndet egentligen innebär. informatörer som bedriver informations-
22514: Delegationen (TALKE) har enhälligt rekommen- verksamhet i anslutning tili utvecklings-
22515: derat ett särskilt anslag för enskilda personer och samarbete".
22516:
22517: Helsingfors den 4 oktober 1983
22518:
22519: Inger Hirvelä Arvo Kemppainen Heli Astala
22520: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Timo Laaksonen
22521: Esko Helle
22522: 576 1983 vp.
22523:
22524: Raha-asia-aloite n:o 522 Suomennos
22525:
22526:
22527:
22528:
22529: Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kehitysyhteis-
22530: työn tiedotustoimintaan
22531:
22532:
22533: Eduskunnalle
22534:
22535: Lehdistöllä ja muilla joukkotiedotusvälineillä on myönnettävää määrärahaa, jotka haluavat antaa
22536: huomattava osuus luotaessa kehitysyhteistyötä panoksensa avustus- ja kehitystiedottamiselle.
22537: tukevaa mielipidettä. Tämänlaatuinen ajattelu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22538: maissa, joilla on vastaavanlainen kehitysmäärä- tavasti,
22539: rahapolitiikka merkitsee, että noin 0,5 % koko
22540: avustusmäärärahasta voidaan käyttää tiedotustoi- että Eduskunta korottaisi valtion vuo-
22541: mintaan. Suomen osalta ei tällaiseen lukuun olla den 1984 tiedottamisen momentin
22542: koskaan päästy. Tästä syystä tulisi avustustiedotta- 24.30.22 määrärahaa siten, että sen
22543: misen määrärahaa korottaa voimakkaasti, eten- loppusummaksi tulee 2 700 000 markkaa,
22544: kin kun tiedotusosaston vuoden 1984 tulo- ja joka käytetään kehitysyhteistyöosaston
22545: menoarvioesityksen mukaan myös tulee vastata yleiseen tiedottamiseen alla mainittuja
22546: ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston kirjaston määrärahoja lukuun ottamatta,
22547: rahoittamisesta. että mainitulle momentille myönnetään
22548: Kehitysmaiden taloudellisten suhteiden neuvot- 1140 000 markan määräraha kehitysyh-
22549: telukunta on toistuvasti kiinnittänyt huomiota teistyöhön liittyvå'än kansalaisjå'rjeståjen
22550: siihen, mitä yksittäiset elokuvatuottajat, sanoma- tiedotustoimintaan, ja
22551: lehtimiehet, kirjailijat ym. voivat tehdä mielipitei- että momentille otetaan uusi kohta ja sil-
22552: den lujittamiseksi ja tiedon lisäämiseksi siitä, mitä le 360 000 markkaa, joka on tarkoitettu
22553: avustus itse asiassa merkitsee. Neuvottelukunta "tueksi yksityisille tiedottajille ja ryhmille,
22554: (T ALKE) on yksimielisesti suositellut erityistä jotka harjoittavat kehitysyhteistyöhön liit-
22555: sellaisille yksityisille henkilöille ja ryhmille tyvää tiedotustoimintaa".
22556:
22557: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22558:
22559: Inger Hirvelä Arvo Kemppainen Heli Astala
22560: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Timo Laaksonen
22561: Esko Helle
22562: 1983 vp. 577
22563:
22564: Raha-asia-aloite n:o 52.~
22565:
22566:
22567:
22568:
22569: Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ohjelmittain
22570: jakamattomaan, kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattavaan
22571: kehitysapuun
22572:
22573:
22574: Eduskunnalle
22575:
22576: Vuoden 1984 kuluessa kehitysmaista löytyy varattu ainoastaan kaksi miljoonaa markkaa.
22577: critt~iin todennäköisesti uusia, hyviä avustuskoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22578: teita, jotka tarvitsevat kipeästi varoja. Jotta näitii taen,
22579: kohteita voitaisiin avustaa ensi vuoden budjetissa
22580: olevilla varoilla, tulee valtion tulo- ja menoarvioon että Edu.rkunta ottai.ri valtion vttoden
22581: vuodelle 1984 ottaa YK-järjestelmiin kuuluville 19H4 tulo- ja menoarvioon momentille ·
22582: kansainviilisille järjestöille tarkoitettuja varoja, 24.30.66 li.räyk.renii 10 000 000 markkaa
22583: joita ei ole vielä jaettu tarkasti eri ohjelmille. ohjelmittain jakamattomaan, kan.raint'ä-
22584: Hallituksen budjettiesityksessä tarkoitukseen on li.rten j{irjertäjen kautta ohjatta-vaan kehi-
22585: ty.rapuun.
22586:
22587: Helsingissii :'>0 päiv~inä syyskuuta 198:'>
22588:
22589: Inger Hirvelä Marjatta Stenius-Kaukonen Irma Rosnell
22590: Lauha Männistö Timo Laaksonen Pekka Leppänen
22591: Heli Astala Esko Helle Kalevi Kivistö
22592: Ensio Laine Vappu Säilynoja Sten Söderström
22593: Ville Komsi Kalle Könkkölä Ole Wasz-Höckert
22594: Gunnar Jansson Pär Stenbäck Elisabeth Rehn
22595: Håkan Malm Håkan Nordman Sirpa Pietikäinen
22596: Erkki Moisander Mauri Miettinen Helena Pesola
22597: Saara Mikkola Tuulikki Petäjäniemi Anna-Kaarina Louvo
22598: Riitta Jouppila Eeva Turunen Liisa Hilpelä
22599: Jouni J. Särkijärvi Liisa Kulhia Timo Kietäväinen
22600: Esko Aho Tytti lsohookana-Asunmaa
22601:
22602:
22603:
22604:
22605: 73 0883005893
22606: 578 1983 rd.
22607:
22608: Finansmotion nr 524
22609:
22610:
22611:
22612:
22613: Hirvelä m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för bilateral utvecklings-
22614: hjälp i gåvoform
22615:
22616:
22617: Tili Riksdagen
22618:
22619: Utvecklingssamarbetets omfattning och karak- som förutskickats under tidigare år. Sålunda
22620: tär är inte sällan av det slaget, att projekten upptar statsförslaget för år 1983 en ram för år 1984
22621: förutsätter samarbete över längre perioder än ett på 470 mmk, medan föreliggande förslag tili
22622: budgetår. För att underlätta och stabilisera statsförslaget för år 1984 upptar 555 mmk för
22623: samarbetet och möjliggöra nödvändig planmäs- dessa ändamål.
22624: sighet har i statsförslaget de senaste åren upptagits För att bibehålla planmässigheten i utvidgning-
22625: rätt för utrikesministeriet att ingå avtal som en av biståndsverksamheten borde avtalsramarna
22626: medför vissa kassautgifter också under de två utvidgas med minst ett belopp som beaktar, att en
22627: närmast på budgetåret följande åren. jämn ökning fram tili slutmålet 0,7 % av BNP år
22628: Emellertid har praktiken visat, att dessa 1988 förutsätter i stort sett 20 % ökning per år.
22629: avtalsramar har varit alltför snävt tilltagna för att Med hänvisning tili ovanstående föreslås
22630: möjliggöra en planmässig utvidgning av det vördsamt,
22631: bilaterala samarbetet i åtminstone samma takt
22632: som de totala biståndsanslagen ökar. lnte heller att Riksdagen i statsförslaget fär år 1984
22633: har det varit möjligt att i nämnvärd grad på moment 24.30.67 måtte inta ytterligare
22634: förutskicka nya projekt under följande år. Det har 1 000 000 mark för bilateral utvecklings-
22635: regelbundet visat sig att de faktiskt budgeterade hjälp i gåvoform.
22636: ramarna kommit att ligga avsevärt högre än vad
22637:
22638:
22639: Helsingfors den 4 oktober 1983
22640:
22641: Inger Hirvelä Arvo Kemppainen Heli Astala
22642: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Laaksonen
22643: Esko Helle
22644: 1983 vp. 579
22645:
22646: Raha-asia-aloite n:o 524 Suomennos
22647:
22648:
22649:
22650:
22651: Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kahdenväliseen
22652: lahjamuotoiseen kehitysapuun
22653:
22654:
22655: Eduskunnalle
22656:
22657: Kehitysyhteistyön laajuus ja luonne ovat usein teet vuotta 1984 varten ovat 470 miljoonaa mark-
22658: sen laatuisia, että hankkeet edellyttävät pitemmän kaa, kun meneillään oleva pääluokka vuodelle 1984
22659: kauden kuin yhden budjettivuoden yhteistyötä. sisältää 555 miljoonaa markkaa näihin tarkoituk-
22660: Yhteistyön helpottamiseksi ja vakiinnuttamiseksi siin.
22661: ja välttämättömän suunnitelmallisuuden mahdol- Jotta voitaJsun säilyttää avustustOJmmnan
22662: listamiseksi viime vuosina on tulo- ja menoarvion laajentamisen suunnitelmallisuus, tulisi sopimus-
22663: puitteissa tehty ulkoministeriölle mahdolliseksi ten puitteita laajentaa ainakin sellaisella summalla,
22664: tehdä sopimuksia, joista aiheutuu kassamenoja jossa otetaan huomioon, että tasainen lisäys
22665: myös kahden lähinnä seuraavan budjettivuoden tavoitteiseen 0,7 % BKT:sta vuonna 1988
22666: aikana. edellyttää suurin piirtein 20 %:n lisäystä vuosit-
22667: Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että näiden tain.
22668: sopimusten puitteet ovat olleet aivan liian ahtaat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22669: suunnitelmallisen kahdenvälisen yhteistyön laa- tavasti,
22670: jentamiseksi vähintään samalla nopeudella kuin
22671: kokonaisavustusmäärärahat lisääntyvät. Myöskään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22672: ei ole ollut mahdollista mainittavassa määrin 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
22673: siirtää hankkeita seuraavaan vuoteen. On sään- 24.30.67 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
22674: nöllisesti osoittautunut, että budjetoidut puitteet kahdenväliseen lahjamuotoiseen kehitys-
22675: ovat todellisuudessa olleet huomattavasti ahtaam- apuun.
22676: mat kuin on ollut laita aikaisempina vuosina.
22677: Niinpä vuoden 1983 tulo- ja menoarvion puit-
22678:
22679: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22680:
22681: Inger Hirvelä Arvo Kemppainen Heli Astala
22682: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Laaksonen
22683: Esko Helle
22684: 580 1983 rd.
22685:
22686: Finansmotion nr 525
22687:
22688:
22689:
22690:
22691: Hirvelä m.fl.: Om anvisande a v höjt anslag för humanitär utvecklings-
22692: hjälp genom nationella befrielserörelsers förmedling
22693:
22694:
22695: Tili Riksdagen
22696:
22697: Sedan ett tiotal år har Finland givit ekonomiskt Med hänvisning tili ovanstående föreslås
22698: understöd tili nationella befrielserörelser, främst i vördsamt,
22699: södra Afrika. Då nu Sydafrikanska republikens
22700: hårdnackade vägran att efterkomma FNs beslut i att Riksdagen i 1984 års stasförslag
22701: fråga om Namibia och otaliga rekommendationer under mom. 24.30.69 punkt 2 måtte inta
22702: om att upplösa det ekonomiska och raspolitiska 32 000 000 mk, vilka skutle fördelas på
22703: förtrycket inom själva Sydafrika har skärpt följande sätt: African National Congress
22704: situationen i södra Afrika, är det en moralisk plikt 8 000 000 mk, SWAPO 8 000 000 mk, utan-
22705: för ett land som upprätthåller en så stor handel för Afrika verksamma, av OA U icke god-
22706: med Sydafrika som Finland, att aktivt stöda folkets kända nationetla befrielseorganisationer
22707: befrielsekamp. 8 000 000 mk, Palestinska befrielseorgani-
22708: ' sationen 8 000 000 mk.
22709:
22710: Helsingfors den 4 oktober 1984
22711:
22712: Inger Hirvelä Arvo Kemppainen Heli Astala
22713: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Laaksonen
22714: Esko Helle
22715: 1983 vp. 581
22716:
22717: Raha-asia-aloite n:o 525 Suomennos
22718:
22719:
22720:
22721:
22722: Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansallisten va-
22723: pautusliikkeiden kautta annettavaan kehitysapuun
22724:
22725:
22726: Eduskunnalle
22727:
22728: Suunnilleen kymmenen vuoden ajan Suomi on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22729: antanut taloudellista tukea kansallisille vapautus- taen,
22730: järjestöille, ensi sijassa Etelä-Afrikassa sijaitseville
22731: liikkeille. Kun Etelä-Afrikan tasavalta on itsepäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22732: sesti kieltäytynyt noudattamasta YK:n Namibiaa 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
22733: koskevaa päätöstä ja lukemattomia suosituksia, 24.30.69 kohta 2 32 000 000 markkaa, joka
22734: jotka tarkoittavat taloudellisen ja rotupoliittisen jakautuisi seuraavasti: African National
22735: sorron lopettamista itse Etelä-Afrikassa, mikä on Congress 8 000 000 mk, SWAPO 8 000 000
22736: kiristänyt Etelä-Afrikan tilannetta, on Suomen mk, Afrikan ulkopuolella toimivat vapau-
22737: kaltaisen laajaa kauppaa Etelä-Afrikan kanssa tusjärjestö!, joita OA V ei hyväksy 8 000 000
22738: käyvän maan moraalinen velvollisuus tukea mk, Palestiinan vapautusjärjestö 8 000 000
22739: kansan va paustaistelua. mk.
22740:
22741: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22742:
22743: Inger Hirvelä Arvo Kemppainen Heli Astala
22744: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Laaksonen
22745: Esko Helle
22746: 582 1983 rd.
22747:
22748: Finansmotion nr 526
22749:
22750:
22751:
22752:
22753: Hirvelä m.fl.: Om anvisande av anslag för fackfiireningsriirelsens
22754: u tveckl ingssa ma rbete
22755:
22756:
22757: Tili Riksdagen
22758:
22759:
22760: Sedan flera år har fackföreniogsrörelsen i bunden har också de niidiga resurserna fiir att
22761: Finland tagit aktiv del i utvecklingssamarbetet, genomfiira ocksi\ omfattande projekti u-bnderna,
22762: både genom egoa bilaterala samarbetsprojekt och vilket innebär att den nuvarande omfattningen av
22763: genom sina omfattande inreroationella samarbets- den fackliga biståndsverksamheten uran svårighet
22764: kanaler. Inre bara FFC-förbund uran också kan expandera på ett sätt som tili fullo motsvarar
22765: lärarorganisationer och andra har deltagit i den finländska biståndspolitikens målsättning om
22766: verksamheten. Nyligen kunde FFC inviga fack- ekonomisk och social utjämning och mobilisering
22767: föreningsrörelsens hittills största biståndsprojekt, av folket tili kamp för nationellt oberoende.
22768: en fackföreningsskola för namibiska arbetare i Med hänvisning tili ovanstående föreslås,
22769: flyktinglägret Kwanza Sul i Angola.
22770: Fackföreningsrörelsen kan genom sina om- att Riksdagen i statsför.rlaget för Jr 19R4
22771: fattande inreroationella kootakter lättare än de mJtte inta R 000 000 mk för stddjande av
22772: flesta andra medborgarorganisationer finna lämp- fackförening.rrörel.ren.r uttJeckling.r.ramar-
22773: liga samarbetspartners och -projekt. Fackför- bete.
22774:
22775: Helsingfors den 4 oktober 1983
22776:
22777: Inger Hirvelä Arvo Kemppainen Heli Astala
22778: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Laaksonen
22779: Esko Helle
22780: 1983 vp. 583
22781:
22782: Raha-asia-aloite n:o 526 Suomennos
22783:
22784:
22785:
22786:
22787: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattiyhdistysliikkeen
22788: kehitysyhteistyöhön
22789:
22790:
22791: Ed uskunna IIe
22792:
22793: Suomen ammattiyhdistysliike on useiden vuo- mikä merkitsee nykyisen ammatillisen avustustoi-
22794: sien ajan ottanut aktiivisesti osaa kehitysyhteistyö- minnan voivan vaikeudetta laajentua tavalla, joka
22795: hön, sekä omien kaksipuolisten yhteistyöhankkei- täysin vastaa suomalaisen avustuspolitiikan talou-
22796: den että laajojen kansainvälisten yhteistyöka- dellisen ja sosiaalisen tasa-arvon tavoitteita sekä
22797: naviensa kautta. Eivät ainoastaan SAK-liitot vaan kansan mobilisoimiseen taisteluun kansallisen
22798: myös opettaj!ljärjestöt ja muut ovat osallistuneet riippumattomuuden puolesta.
22799: toimintaan. Askettäin saattoi SAK vihkiä käyttöön Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22800: ammattiyhdistysliikkeen tähän asti suurimman tavasti,
22801: avustushankkeen, Angolassa Kwanza Sul:n pako-
22802: laisleirissä sijaitsevan namibialaisille työläisille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22803: tarkoitetun ammattiyhdistyskoulun. 1984 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mark-
22804: Ammattiyhdistysliike pystyy laajojen kansain- kaa ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteis-
22805: välisten yhteyksiensä kautta helpommin kuin työhön.
22806: useimmat muut kansalaisjärjestöt löytämään
22807: sopivia yhteistyökumppaneita ja -hankkeita. Am-
22808: mattiliitoilla on myös tarvittavia varoja kehitys-
22809: maissa toteutettavia laajojakin hankkeita varten,
22810:
22811: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22812:
22813: Inger Hirvelä Arvo Kemppainen Heli Astala
22814: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Laaksonen
22815: Esko Helle
22816: 584 1983 vp.
22817:
22818: Raha-asia-aloite n:o 527
22819:
22820:
22821:
22822:
22823: Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta Jämsänkosken peruskoulun ja
22824: lukion peruskorjaukseen
22825:
22826:
22827: Eduskunnalle
22828:
22829: Jämsänkoskella oli tyottomyysaste 31.7.1983 saattaa nykyinen koulurakennus (pääosin raken-
22830: 11,7 %, kun se Keski-Suomen läänissä oli kes- nettu v. 1959) vastaamaan nykyaikaiselle perus-
22831: kimäärin 6,9 %. Työttömyystilastossa Keski-Suo- koulu- ja lukiorakennukselle asetettavia vaatimuk-
22832: men läänissä Jämsänkosken kunta on viidentenä. Sia.
22833: Konginkankaan (15,3 %, 99 työtöntä), Kannon-· Viimeisin vaihe alkoi 20.11.1979 pidetystä
22834: kosken (15,2 %, 130 työtöntä), Kinnulan (13,2 %, rakennustarpeen tutkimuksesta, jonka perusteella
22835: 121 työtöntä) ja Kivijärven (11,9 %, 97 työtöntä) 15.2.1982 jätettiin lääninhallitukselle toteutta-
22836: jälkeen.Jämsänkoskella on työttömiä 416, eli lähes misohjelman 1 vaiheen hyväksymistä koskeva
22837: yhtä paljon kuin em. kunnissa yhteensä. Lisäksi hakemus, jonka kouluhallitus on hyväksynyt
22838: auto- ja konemiesten työllisyystilanne on erittäin elokuussa -83. Jämsänkosken kunta on varautunut
22839: huono. Työttömiä kuorma-autoilijoita on 60 % työn suorittamiseen vuosina 1984-86. Tämä
22840: koko määrästä. Yleisesti tilanne on pahenemassa kuitenkin edellyttää valtionosuuden saamista
22841: kesäkauden rakennustöiden päätyttyä. hankkeen toteuttamisessa. Hankkeen kokonais-
22842: Paikkakunnan teollisten työpaikkojen vähetessä kustannus on noin 9,5 miljoonaa, josta valtion-
22843: ei työllisyyttä voida kunnassa jatkossa hoitaa ilman osuus noin 4,5 miljoonaa.
22844: erityistoimenpiteitä. Tärkeää on, että vireillä Edellä olevaan viitaten ehdotan,
22845: olevat rakennushankkeet toteutetaan.
22846: Jämsänkosken kunnassa on ollut vireillä toista- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22847: kymmentä vuotta peruskoulun yläasteen ja lukion 1984 tulo- ja menoarvioon 4 500 000
22848: muutos- ja laajennushanke, jonka tarkoituksena on markan määrärahan ]ämsänkosken perus-
22849: koulun ja lukion peruskorjaukseen.
22850:
22851: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22852:
22853: Inger Hirvelä
22854: 1983 vp. 585
22855:
22856: Raha-asia-aloite n:o 528
22857:
22858:
22859:
22860:
22861: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaisteatteritoimin-
22862: nan edistämiseksi
22863:
22864:
22865: Eduskunnalle
22866:
22867: Maassamme asuu noin 4 500 kolmeen eri kieli- ja Jokkmokin saamelaisteatteriryhmät saavat val-
22868: ryhmään kuuluvaa saamelaista. Omaan kieleen tiolta suoraa avustusta, mikä on mahdollistanut
22869: pohjautuvan elävän saamelaiskulttuurin perusta- mm. pätevän ohjaaja-avun saamisen ja suunnitel-
22870: minen riippuu valtion erityistoimista, sillä saame- mallisen koulutus toiminnan. Tavoitteena on myös
22871: laiset elävät taloudellisesti vaikeissa oloissa Juon- yhteistyön kehittäminen Pohjoismaiden saame-
22872: taiselinkeinojen harjoittamisen vaikeuduttua ja laisteatteriryhmien kesken ja pysyvän saamelais-
22873: työttömyyden ollessa Lapissa yleensäkin suurem- teatterin rakentaminen.
22874: paa kuin muualla maassa. Pieni väestömäärä ei Myös Suomessa toimii mm. Utsjoen Outa-
22875: myöskään tarjoa itsestään samanlaisia edellytyk- koskella saamelaisten oma teatteriryhmä, jonka
22876: siä taloudellisesti kannattavan lehtien ja kirjalli- toimintaedellytyksiä tulisi valtion tuella edistää.
22877: suuden kustannustoiminnan, teatterilaitoksen ja Tärkeä näkökohta on myös, että Suomen saame-
22878: monen muun vastaavan henkisen kulttuurin toi- laisilla olisi tasavertainen lähtökohta saamelais-
22879: minnan harjoittamiseen siinä mitassa ja runsau- teatteritoiminnan yhteistyömuotojen kehittämi-
22880: dessa kuin se on pääväestölle mahdollista. sessä Pohjolassa.
22881: Saamelaisten keskuudessa, ennen kaikkea Nor- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22882: jassa ja Ruotsissa, on noussut vireä teatteri-
22883: toiminta, joka edelleen on kasvussa. Norjan valtio että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22884: on vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon myöntänyt 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
22885: erityisen määrärahan saamelaisteatterin kehittä- 29.90.52 lisäyksenä 150000 markkaa saa-
22886: miseen. Myös Ruotsissa toimivat Kautokeinon melaisteatteritoiminnan edistämiseksi.
22887:
22888: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22889:
22890: Inger Hirvelä Heli Astala Pirjo Ala-Kapee
22891: Marjatta Stenius-Kaukonen
22892:
22893:
22894:
22895:
22896: 74 0883005893
22897: 586 1983 vp.
22898:
22899: Raha-asia-aloite n:o 529
22900:
22901:
22902:
22903:
22904: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän nuorisotalohank-
22905: keen toteuttamiseen
22906:
22907:
22908: Eduskunnalle
22909:
22910: Jämsän kaupungin keskustassa, jossa asuu n. Nuorisotalohanke on kaupungin vaikean työlli-
22911: 7 000 asukasta, ei ole lainkaan varsinaiseen syystilanteen vuoksi erittäin tärkeä. Vuodelle
22912: harrastuskäyttöön soveltuvia tiloja nuorisolle. 1984 ei kaupungilla ole muuta suurempaa ra-
22913: Ainoat tilat ovat kolme pientä kerhotilaa, jotka kennuskohdetta suunnitteilla, ja mikäli nuoriso-
22914: sijaitsevat kerrostalojen alakerroissa, joissa ei voi talon rakentaminen siirtyisi, merkitsisi tämä usean
22915: järjestää kuin kokouksia. kymmenen kaupungin rakennustyöläisen Iomaut-
22916: Jämsän nuorisotalohanke on ollut vireillä aina tamista.
22917: 40-luvulta saakka ja vuodesta 1976 hankkeesta Jämsän kaupunki joutuu vuosina 1985-86
22918: on tehty noin kaksi esitystä vuodessa. Erilaisia sitomaan varansa mm. maatalousoppilaitoksen
22919: vaihtoehtoja on tutkittu kymmenkunta ja lopulta rakentamiseen ja terveyskeskuksen laajentami-
22920: on päädytty nuorisotalon suunnittelutoimikun- seen. Tämä merkitsee, että mikäli ei nuorisotaloa
22921: nan esitykseen, joka pohjautuu arkkitehtikilpai- tässä vaiheessa ryhdytä toteuttamaan, saattaa
22922: lun tulokseen. lykkäys kestää useampiakin vuosia, mikä käyttäjien
22923: Nuorisotalosuunnittelussa on ollut mukana 200 kannalta on varsin kohtuutonta.
22924: jämsäJäistä eri alojen harrastajaa, joille taloon on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22925: suunniteltu toimitilat. Hankkeen toteuttaminen
22926: on myös valtakunnallisesti merkittävää, sillä tiettä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22927: västi aiemmin ei nuorisotilojen suunnittelutyössä 1984 tulo- ja menoarvioon 1 400 000 mar-
22928: ole yhtä laajasti käytetty tilojen tulevien käyttäjien kan määrärahan ]ämsän kaupungin nuo-
22929: asiantuntemusta ja panosta. Hankkeesta saadut risotalohankkeen aloittamiseksi.
22930: arkkitehtilausunnot puoltavat kohteen toteutta-
22931: mista myös tässä mielessä.
22932:
22933: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22934:
22935: Inger Hirvelä Pekka Leppänen
22936: 1983 vp. 587
22937:
22938: Raha-asia-aloite n:o 530
22939:
22940:
22941:
22942:
22943: Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta Koskenpään jätevesihuollon
22944: järjestämiseen
22945:
22946:
22947: Ed uskun na IIe
22948:
22949: Jämsänkoskella oli tyottomyysaste 31.7.1983 Suomen ves1p11nn ja vesihallituksen edustajien
22950: 11,7 % kun se Keski-Suomen läänissä oli kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen, että taa-
22951: keskimäärin 6,9%. Työttömyystilastossa Keski- jaman jätevedet johdetaan Jämsänkosken vie-
22952: Suomen läänissä Jämsänkosken kunta on viiden- märiverkoston kautta Jämsässä olevaan yhteis-
22953: tenä Konginkankaan (15,3 %, 99 työtöntä), puhdistamoon edellyttäen, että työ tehdään
22954: Kannonkosken (15,2 %, 130 työtöntä), Kinnulan valtion vesihuoltotyönä.
22955: (13,2 %, 121 työtöntä) ja Kivijärven (11,9 %, 97 Hankkeen rahoittamista varten tulisi valtion
22956: työtöntä) jälkeen. Jämsänkoskella on työttömiä vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon varata tar-
22957: 416, eli lähes yhtä paljon kuin em. kunnissa yhteen- peellinen määräraha. Hankkeen kokonaiskustan-
22958: sä. Lisäksi auto- ja konemiesten työllisyystilanne on nus on 4 milj. markkaa, josta valtion osuus
22959: erittäin huono. Työttömiä kuorma-autoilijoita on 2 milj. markkaa.
22960: 60 % koko määrästä. Yleisesti tilanne on pahene- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
22961: massa kesäkauden rakennustöiden päätyttyä.
22962: Paikkakunnan teollisten työpaikkojen vähe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22963: tessä ei työllisyyttä voida kunnassa jatkossa 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22964: hoitaa ilman erityistoimenpiteitä. markan määrärahan Koskenpään jäte-
22965: Koskenpään taajaman jätevesien johtamisen vesien johtamiseksi ]ämsässä olevaan yh-
22966: eri vaihtoehdoista on laadittu suunnitelmat. teispuhdistamoon.
22967: Kunnanhallitus on päätynyt esittämään Keski-
22968:
22969: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
22970:
22971: Inger Hirvelä
22972: 588 1983 vp.
22973:
22974: Raha-asia-aloite n:o 531
22975:
22976:
22977:
22978:
22979: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsänjoen ruoppaamiseen
22980:
22981:
22982: Eduskunnalle
22983:
22984: Vielä vuonna 1970 Jämsänjoki oli rinnastet- kunta yksin voi lähteä hanketta toteuttamaan.
22985: tavissa likaviemäriin. Veden laatu on 5-10 vuo- Jämsänjoki kulkee läpi Jämsän keskustaaja-
22986: den aikana jossakin määrin parantunut Jämsän- man ja näin ollen joen puhdistamisella on suuri
22987: kosken tehtaiden kuormituksen vähenemisen merkitys asukkaiden viihtymisen kannalta. Li-
22988: vuoksi. Vaikka joki edelleen on täysin pilaantunut, säksi ruoppaus mahdollistaisi viitoitetun venei-
22989: ajoittain täysin hapeton ja vesi harmaata, on lijäreitin aikaansaamisen Päijänteeltä Jämsän
22990: kuitenkin näköpiirissä tilanteen parantuminen, keskustaajamaan, mikä tyydyttäisi yhä lisäänty-
22991: kun Jämsän ja Jämsänkosken kuntien jätepuhdis- vän Päijänteen veneilyharrastuksen tarpeita.
22992: tuslaitos on vuoden alusta lähtenyt käyntiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22993: Huomattavan parannuksen joen tilaan toisi
22994: sen ruoppaus, koska hapettomuus johtuu joen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22995: pohjaan kerääntyneestä suuresta jätemäärästä. 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
22996: Vesihallitus onkin myöntänyt luvan Jämsänjoen kaa ]ämsänjoen ruoppaamiseen.
22997: ruoppaamiseen, mutta varojen puuttuessa ei
22998:
22999: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
23000:
23001: Inger Hirvelä Pekka Leppänen
23002: 1983 vp. 589
23003:
23004: Raha-asia-aloite n:o 532
23005:
23006:
23007:
23008:
23009: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 4 parantami-
23010: seen välillä Jämsä-Kuhmoinen
23011:
23012:
23013: Eduskunnalle
23014:
23015: Valtatien n:o 4 parantaminenJämsä-Kuhmoi- liikenteellisin perustein. Myös maisemallisesti tie
23016: nen välillä on jo vuosikausia todettu välttämättö- on merkittävä matkailun kannalta. Päijänteen
23017: mäksi liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Nykyi- länsipuolella, välittömästi tien vaikutusalueen
23018: sellään tie ei vastaa valtatielle asetettua tasoa. piirissä olevissa kunnissa asuu n. 50 000 asukasta.
23019: Tien perusparantamista edellyttää myös tieluokan Tien perusparantamisen kustannusarvio on n. 20
23020: säilyttäminen valtatienä sekä kansainvälisessä milj. markkaa.
23021: luokituksessa. Valtatietason yhteys on erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23022: merkittävä Jämsänjokilaaksossa, Mäntässä, Säy- tavasti,
23023: nätsalossa ja Asikkalassa sijaitsevien puunjalostus-
23024: teollisuuslaitosten raskaiden kuljetusten vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23025: Päijänteen länsipuolisiin kuntiin on rakennettu 1984 tulo- ja menoarvioon 3 500 000 mar-
23026: myös runsaasti matkailukapasiteettia, jonka käyt- kan aloitusmäärärahan käytettäväksi val-
23027: töaste ja sitä kautta menestyminen ovat ratkaise- tatien n:o 4 perusparantamiseen välillä
23028: vasti yhteydessä liikenneoloihin. Matkailukohtei- Jämsä- Kuhmoinen.
23029: den sijoituspäätökset on suurelta osin tehty juuri
23030:
23031: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
23032:
23033: Inger Hirvelä Pekka Leppänen
23034: 590 1983 vp.
23035:
23036: Raha-asia-aloite n:o 533
23037:
23038:
23039:
23040:
23041: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustöiden jatkamiseen
23042: tieosuudella Jämsänkoski-Juoksiahti
23043:
23044:
23045: Eduskunnalle
23046:
23047: Jämsänkoskelta Jyväskylään suuntautuva lii- ole vielä ratkaistu. Huolestuttavaa on, että tien
23048: kenne on jo kauan joutunut kulkemaan Jämsän rakentamisen jatkotyötä on siirretty kahdella
23049: keskustan kautta huolimatta siitä, että matkaa vuodella eteenpäin, ja näiden suunnitelmien
23050: kertyy tätä kautta 10 kilometriä enemmän. Tämä mukaan tie tulisi käyttöön vasta vuosikymmenen
23051: on koskenut erityisesti raskasta liikennettä, koska loppupuolella. Tämä tuntuu sitäkin oudommalta,
23052: ko. tieosuus on jyrkkien mutkien ja heikon kunnon kun Jämsänkosken työttömyysaste on lähes kak-
23053: vuoksi suorastaan vaarallinen esim. puutavara- sinkertainen keskimääräiseen työttömyyteen näh-
23054: kuljetusta ajatellen. Jämsänkosken tehtaalle tätä den, ja vastaavat tilanteet muilla teollisuus-
23055: kautta tulevan puumäärän on arvioitu olevan noin alueilla ovat johtaneet tehostettuihin työllisyys-
23056: 140000 m3, mikä vastaa noin 120000 tn ja lähes toimiin.
23057: 4 000 perävaunullista autokuormaa. Tämä kulje- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23058: tus, joka nyt tapahtuu Jämsän keskustaajaman
23059: kautta, aiheuttaa siellä tarpeettomia liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23060: ongelmia. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
23061: Jämsänkosken-Juokslahden tieosuutta on ryh- 31.24.77 lisäyksenä 3500000 markkaa
23062: dytty kunnostamaan, mutta valmistunut 2 km:n ]ämsänkosken-]uokslahden tien raken-
23063: uusi tieosuus on Jämsänkosken puolella, tien nustöiden jatkamiseksi.
23064: alussa, eikä näin ollen alussa mainittua ongelmaa
23065:
23066: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
23067:
23068: Inger Hirvelä Pekka Leppänen
23069: 1983 vp. 591
23070:
23071: Raha-asia-aloite n:o 534
23072:
23073:
23074:
23075:
23076: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
23077: rakentamiseen välillä Jämsä-Kaipola
23078:
23079:
23080: Ed uskun na IIe
23081:
23082: Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n KaipoJan tehtaalla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23083: työskentelee 1000 työntekijää. Valtaosa heistä nioittavasti,
23084: käyttää päivittäin työmatkoihinsaJämsä-Kaipola
23085: -tietä. Kesäaikana työssäkäynti tapahtuu merkittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23086: västi polkupyörällä. Maantie on tällä hetkellä ka- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mark-
23087: pea ja mäkinen, jossa ei ole rajattua aluetta kevyelle kaa käytettäväksi ]ämsän-Kaipolan ke-
23088: liikenteelle. Tietä käyttää myös tehtaan kuljetuk- vyen liikenteen vå"ylän rakentamiseen.
23089: sista huolehtiva raskas liikenne. Tiellä on tapahtu-
23090: nut kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuk-
23091: sia.
23092:
23093: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
23094:
23095: Inger Hirvelä Pekka Leppänen
23096: 592 1983 vp.
23097:
23098: Raha-asia-aloite n:o 535
23099:
23100:
23101:
23102:
23103: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
23104: rakentamiseksi tieosuudelle Kaipola-Olkkola Jämsässä
23105:
23106:
23107: Eduskunnalle
23108:
23109: Jämsän kaupungin Kaipolan-Olkkolan tie- kaat ovat jo kauan odottaneet, että tieosuus
23110: osuus on vilkasliikenteinen väylä, jota käyttää peruskorjattaisiin ja sen viereen rakennettaisiin
23111: nelostien ja Kaipolan tehtaan välille suuntau- pyöräilijöille ja jalankulkijoille turvallinen väylä.
23112: tuva kuorma- ja rekka-autoliikenne, mutta myös Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
23113: runsas määrä koululaisia koko Olkkolan asunto-
23114: alueelta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23115: Tie on erittäin kapea ja erityisesti talvisaikaan 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark-
23116: pimeällä ja liukkaalla hengenvaarallinen koulu- kaa kevyen liikenteen väylän rakentami-
23117: tie pienille lapsille. Monet lapset asuvat niin seksi tieosuudelle Kaipola-Olkkola ]äm-
23118: kaukana koulusta, jopa 4-5 km:n päässä, ettei sän kaupungissa.
23119: heiltä voi kieltää pyörällä ajoa kouluun. Asuk-
23120:
23121: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
23122:
23123: Inger Hirvelä Pekka Leppänen
23124: 1983 vp. 593
23125:
23126: Raha-asia-aloite n:o 536
23127:
23128:
23129:
23130:
23131: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 6031 parantamiseen
23132: välillä Heräkulma-Hämeen piirin raja
23133:
23134:
23135: Eduskunnalle
23136:
23137: Maantie palvelee seudullista yhteyttä Jämsästä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23138: Halliin. Tien alku- ja loppupää on jo perus- nioittaen,
23139: parannettu. Tietä käyttää Hallissa sijaitseva
23140: puolustuslaitos päivittäin tavarakuljetuksiin Jäm- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23141: sän asemalle, samoin varusmiehet ja varuskunnan 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark-
23142: henkilökunta, Valmetin lentokonetehdas ja Yhty- kan aloitusmäärå·rahan maantien n:o 6031
23143: neet Paperitehtaat puun kuljetuksiin. Tien perus- perusparantamiseksi välillä Heräkulma-
23144: parantamisen kustannusarvio on 4,12 milj. mark- Hämeen läänin raja.
23145: kaa.
23146:
23147: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
23148:
23149: Inger Hirvelä Pekka Leppänen
23150:
23151:
23152:
23153:
23154: 75 0883005893
23155: 594 1983 vp.
23156:
23157: Raha-asia-aloite n:o 537
23158:
23159:
23160: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten sijaishuollon perhe-
23161: hoidon kehittämiseksi
23162:
23163: Eduskunnalle
23164:
23165: Suomessa elää yksityiskoteihin sijoitettuina vat normaalin työsuhteen edut. Työ vottatslln
23166: noin 5 300 lasta vuosittain. Tämä on 60 % rinnastaa perhepäivähoitajan työhön. On käsittä-
23167: huostaan otetuista lapsista; laitoksiin jää siis 40 % mätöntä, että tästä työstä, joka on jatkuvaa,
23168: eli 4 200 lasta. Laki suosii yksityiskotisijoituksia, ympärivuorokautista ja ympärivuotista, makse-
23169: mutta niiden onnistumiseksi ei ole paljon tehty. taan huonommin. Lisäksi sijaislapsesta maksetaan
23170: Perhepolitiikan alueeseen kuuluva lastensuojelu lapsilisää pienin mahdollinen määrä kuten per-
23171: on viime vuosien sosiaalihuollon kehittämis- heen ensimmäisestä lapsesta, vaikka samaan
23172: toiminnassa jäänyt toissijaiseen asemaan. Vaati- perheeseen olisi sijoitettu sisaruksia. Lapsen
23173: vasta työstä huolimatta sijaisvanhempien talou- sairastuessa kaikki työnantajat eivät myönnä
23174: delliset-, koulutus- ym. etuudet ovat huomatta- sijaisäidille vapaapäivää lapsen hoitamiseen sa-
23175: vasti vähäisemmät kuin perhepäivähoitajien, joilla malla tavalla kuin sitä annetaan oman lapsen
23176: ei kuitenkaan ole kokonaisvastuuta lapsesta. hoitoon.
23177: Tämä vaikuttaa luonnollisesti sijaiskodissa olevan Lastensuojelun perhehoidosta vastaavat etu-
23178: lapsen tai nuoren oloihin ja kasvatukseen. Puut- päässä kuntien sosiaalityöntekijät kaikkien mui-
23179: teita ja kirjavuutta esiintyy perhehoidon kustan- den töidensä ohella. Suurimmilla paikkakunnilla
23180: nusten korvauksissa ja palkkioissa. Perhehoidon on myös perhehoitoon erikoistuneita työnteki-
23181: kasvattajia olisi myös kyettävä nykyistä parem- jöitä. V aivottavia ja tuettavia sijaisperheitä saattaa
23182: min tukemaan mm. koulutuksen avulla vaikeassa olla 100-200, kun esimerkiksi perhepäivähoidon
23183: tehtävässään. ohjaajan virkaa kohden on 40-60 perhepäivä-
23184: Lastensuojelun perhehoito ei toimintamuotona hoitajaa.
23185: ole ollut lainkaan valtionavun piirissä. Suojelu- Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta sijais-
23186: kasvatusperustein huostaan otetunlapsen hoidosta perheille ei ole minkäänlaista systemaattista
23187: valtio on korvannut 1/3, heitä on perhehoidossa kurssitusta. Esimerkkejä kehittyneestäkin toi-
23188: ollut vajaat kolmesataa. Sen sijaan turvattomuus- minnasta on. Keski-Suomen kasvatusneuvolan
23189: perustein on yksityiskoteihin sijoitettu noin 5 000 kuntainliitto on palkannut sijaishuollon työn-
23190: lasta, mistä aiheutuneet kulut ovat jääneet yksin- tekijän kuntien yhteiseen käyttöön. Työntekijä
23191: omaan kunnille. Viime vuoden lokakuusta lähtien on koettu erittäin tarpeelliseksi ja paine palve-
23192: valtio on maksanut 20 % kaikkien perhehoitoon luiden saantiin on suuri. Sijaishuollon koulutuk-
23193: sijoitettujen alle 18-vuotiaiden hyväksytyistä ku- sen lisäksi sijaishuollon sosiaalityöntekijän tehtä-
23194: luista. Samaan aikaan yhtenäistyivät huostaan viin kuuluvat mm. kuntien ja kasvatusneuvolan
23195: oton päättämistä koskevat ikärajat 18 vuoteen. työntekijöiden konsultointi sijaishuoltoasioissa,
23196: Sijaisperheelle maksettava hoitokorvaus on kuntien avustaminen sijaiskotien hankinnassa ja
23197: keskimäärin noin 650 mk. Lähes 200 kunnassa sijaiskotiehdokkaiden haastattelu.
23198: ei makseta hoitopalkkiota (= korvausta työstä) Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23199: lainkaan, ja niissä, joissa palkkio maksetaan, se ta en,
23200: on keskimäärin 200 ja 400 markan välillä. Vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23201: osa kunnista noudattaa sosiaalihallituksen suosi- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
23202: tusta, ja korvausten vaihtelu kunnasta toiseen määrärahan lasten sijaishuollon perhe-
23203: herättää vanhempien keskuudessa kateutta ja hoidon kehittämiseksi niin, että sijais-
23204: mielipahaa. Maksuperusteet tulisi yhtenäistää ja vanhemmille turvataan kohtuullinen kor-
23205: myös lapsen hoidosta vanhemmille koituva työ vaus vaativasta työstään ja että heitä
23206: korvata. Sijaisvanhempien yhdistyksen mielestä varten luodaan koulutusjärjestelmä, joka
23207: hoidosta tulisi maksaa korvauksen sijasta palkkaa vähintään läänikohtaisella tasolla toimisi
23208: ja sijaisvanhemmuus käsittää työnä, johon kuulu- jatkuvasti ja systemaattisesti.
23209:
23210: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
23211: Inger Hirvelä Pekka Leppänen
23212: 1983 vp. 595
23213:
23214: Raha-asia-aloite n:o 538
23215:
23216:
23217:
23218:
23219: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Lyökin-Lepäisten tien
23220: rakentamiseen
23221:
23222:
23223: Eduskunnalle
23224:
23225: Uuteenkaupunkiin v. 1974 liitettyyn Pyhämaan valmis ja vahvistettu tiesuunnitelma tälle välille,
23226: kuntaan kuuluneen Lyökin etäisyys kaupungin pitäisi rakentaminen aloittaa välittömästi.
23227: keskustasta on yli 35 km. Mantereen kiertävän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23228: tien pituus Lyökin asukkaille kantakaupunkiin
23229: on kohtuuttoman pitkä. Patotie on rakentamatta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23230: vain osuudella Lepäinen-Lyökki. Suoran tie- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
23231: yhteyden rakentaminen lyhentäisi matkan 20 kilo- kan määrärahan Lyökin-Lepäisten kes-
23232: metriin. keneräisen tien rakentamiseen.
23233: Koska TVL:n Turun piirillä on jo vuosia ollut
23234:
23235: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
23236:
23237: Tapio Holvitie Liisa Hilpelä
23238: 596 1983 vp.
23239:
23240: Raha-asia-aloite n:o 539
23241:
23242:
23243:
23244:
23245: Holvitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
23246: aerobiologisen työryhmän siitepölytiedotteiden rahoittamiseksi
23247:
23248:
23249: Eduskunnalle
23250:
23251: Suomen aerobiologian työryhmä on suorittanut tarvetta. Muut toiminnasta aiheutuvat kulut
23252: usealla paikkakunnalla ilman siitepölyjen ja sieni- johtuvat erilaisista laboratorio-, toimisto-, posti-,
23253: itiöiden säännöllistä mittausta vuodesta 197 4 matka- ja vastaavista sekalaisista kustannuksista.
23254: lähtien. Vuodesta 1976 alkaen näistä tiedoista Työryhmän toiminnan kannalta merkittävät palk-
23255: on allergioista poteville tehty radion ja lehdistön kakustannukset ovat jo budjetoituja varoja, mutta
23256: välityksellä viikottainen siitepölyraportti. Vuodes- näistä varoista voidaan maksaa ainoastaan palk-
23257: ta 1981 alkaen tämä raportti on viikottain esitetty koja. Työryhmän sosiaali- ja terveysministeriölle
23258: myös televisiossa. Tällä hetkellä siitepölytiedote esittämien perustelujen mukaan tarvitaan myös
23259: ja ennuste tehdään tiedoista, jotka saadaan seu- varat laitehankintoihin, huoltokuluihin, posti-
23260: raavilta paikkakunnilta: Turku, Kuopio, Oulu, ja puhelinkuluihin sekä matkakuluihin, jotka
23261: Sodankylä ja Kevo. kaikki ovat toiminnan kannalta välttämättömiä.
23262: Toiminnan rahoitus oli aluksi vuosina 1976- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23263: 1978 Suomen Akatemian myöntämän tutkimus- taen,
23264: sopimusapurahan turvin tapahtuvaa. Vuodesta
23265: 1980 on toiminta rahoitettu lääkintöhallituksen ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23266: määrärahamomemilta, jolla voidaan kattaa hen- 1984 tulo- ja menoarvioon yhteensä
23267: kilökunnan palkkausmenot. Vuoden 1981 aikana 245 000 markan määrärahan Suomen
23268: on alkanut laitteiden kuluneisuudesta johtuen aerobiologian työryhmän siitepölytiedot-
23269: esiintyä käyttöhäiriöitä, jotka johtavat korjaus- teen ja ennusteen tekemisestä aiheutuviin
23270: kustannuksiin ja aiheuttavat laitekannan uusimis- kustannuksiin.
23271:
23272: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
23273:
23274: Tapio Holvitie Helena Pesola
23275: 1983 vp. 597
23276:
23277: Raha-asia-aloite n:o 540
23278:
23279:
23280:
23281:
23282: Hurskainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsäoppi-
23283: laitosrakennusten suunnitteluun
23284:
23285:
23286: Eduskunnalle
23287:
23288: Kansantaloutemme kannalta on olennaisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23289: tärkeätä, että metsätalousalan opetusta laajenne- taen,
23290: taan ja opetuksen edellytyksiä kehitetään. Keski-
23291: asteen koulutuksen kehittämiseen liittyvän metsä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23292: oppilaitosten rakentamisohjelman toteutuminen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
23293: on vaarassa hidastua riittämättömien suunnittelu- 29.72.74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23294: määrärahojen vuoksi. metsäoppilaitosten talonrakennusten suun-
23295: nittelua varten.
23296:
23297: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
23298:
23299: Sinikka Hurskainen Kari Rajamäki Tarja Halonen
23300: Tuula Paavilainen Aarno von Bell Martti Lähdesmäki
23301: Maija Rajantie Saara-Maria Paakkinen
23302: 598 1983 vp.
23303:
23304: Raha-asia-aloite n:o 541
23305:
23306:
23307:
23308:
23309: Hurskainen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta näyttämö-
23310: taiteellisen harrastustoiminnan tukemiseen
23311:
23312:
23313: Eduskunnalle
23314:
23315: Suomi on kansainvälisesti erittäin tunnettu jäsenkentässä tmmmnan laajuus ja taso ovat
23316: korkeatasoisesta ja vilkkaasta teatteriharrastuk- kohonneet liittojen ponnistelujen ansiosta. On
23317: sesta. Harrastajateatteritoimintaa harjoittavat lii- jouduttu tilanteeseen, jossa kaikki liitot ovat
23318: tot ovat omalta osaltaan tukeneet näyttämöitä toimineet resurssiensa ylärajoilla, mieluummin ne
23319: arvokkaalla tavalla niiden pyrkiessä vakiinnutta- ylittäen kuin alittaen.
23320: maan toimintaansa, kohentamaan taiteellista ta- Mikäli hallituksen ehdotus toteutuu, merkitsee
23321: soaan ja laajentamaan asteikkoaan pystyäkseen se käytännössä ylitsepääsemättömiä vaikeuksia
23322: yhä vaativampiin tehtäviin. kaikkien liittojen taloudelle, henkilöstön supista-
23323: Hallitus on esittänyt vuoden 1984 valtion tulo- mista ja liittojen tarjoamien palvelujen olennaista
23324: ja menoarvioon näyttämötaiteelliseen harrastus- heikentymistä, mistä puolestaan on seurauksena
23325: toimintaan 1 900 000 mk. Esitystä tehdessään maamme harrastajateatteritoiminnan huomattava
23326: hallitus ei ole ottanut huomioon aikaisempina taantuminen. Kuitenkin olemme tilanteessa, jol-
23327: vuosina momentille tulleita lisämäärärahoja. Näin loin nyt hyvin virinnyt ja tasollisesti kohentunut
23328: ollen hallituksen esitys toteutuessaan merkitsisi harrastajateatteri tarvitsee huomattavasti entistä
23329: 915 000 mk:n pienennystä esimerkiksi tänä enemmän taloudellista tukea edetäkseen ja kyetäk-
23330: vuonna tosiasiallisesti eduskunnan kautta saatui- seen saavuttamaan yhä useampia harrastajia tek-
23331: hin määrärahoihin. nistyneen tiedonvälityksen ja viihteen vasta-
23332: Suomalaiset harrastajateatteritoimintaa harjoit- painona.
23333: tavat liitot Centralförbundet för Svenska Teater- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23334: amatörer i Finland r.f., Finlands Svenska Ung-
23335: domsförbund r.f., Suomen Harrastajateatteriliitto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23336: r.y. ja Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. ovat vuosi 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
23337: vuoden jälkeen joutuneet tilanteeseen, jossa pitkä- 29.90.52 3 800 000 markkaa näyttämö-
23338: jänteinen suunnittelu on ollut käytännöllisesti taiteellisen harrastustoiminnan tukemi-
23339: katsoen mahdotonta määrärahapolitiikan epä- seen.
23340: varmuuden vuoksi. Samanaikaisesti kaikkien
23341:
23342: ~elsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
23343:
23344: Sinikka Hurskainen Peter Muurman Markus Aaltonen
23345: Mats Nyby Kaj Bärlund Pirjo Ala-Kapee
23346: Jouko Skinnari Mikko Rönnholm Liisa Jaakonsaari
23347: Tuulikki Hämäläinen Pertti Paasio Pentti Lahti-Nuuttila
23348: Kerttu Törnqvist Aarno von Bell Mikko Elo
23349: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen
23350: Martti Lähdesmäki Anna-Liisa Piipari
23351: 1983 vp. 599
23352:
23353: Raha-asia-aloite n:o 542
23354:
23355:
23356:
23357:
23358: Hurskainen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta nuorten
23359: perehdyttämistyöpaikkoihin
23360:
23361:
23362: Eduskunnalle
23363:
23364: Nuorten yhteiskuntatakuukokeilu päättyy vuo- Niin ikään tulisi henkilöstön määrä lisätä 45:een.
23365: den 1983 lopussa. Vuoden 1983 valtion tulo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23366: ja menoarvioesityksen perustelujen mukaan tulisi taen,
23367: kuitenkin perehdyttämistuen käyttö laajenemaan
23368: koko maahan. Tulo- ja menoarvioesityksessä on että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23369: sekä perehdyttämistukea että harjoittelutukea 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
23370: varren yhteensä osoitettu 50 000 000 mk. Laskel- 34.50.45 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
23371: mien mukaan ei kyseisellä rahasummalla voida nuorten perehdyttämistyöpaikkoja varten.
23372: hoitaa koko maassa perehdyttämistyöpaikkoja.
23373:
23374: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1983
23375:
23376: Sinikka Hurskainen Pentti Lahti-Nuuttila Paavo Lipponen
23377: Tuula Paavilainen Aarno von Bell Martti Lähdesmäki
23378: Kari Rajamäki Maija Rajantie Saara-Maria Paakkinen
23379: 600 1983 vp.
23380:
23381: Raha-asia-aloite n:o 543
23382:
23383:
23384:
23385:
23386: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan
23387: meriviemärityön jatkamiseen
23388:
23389:
23390: Eduskunnalle
23391:
23392: Keski-Uudenmaan meriviemärihanke on mer- sistaan osallistua hankkeen kustannuksiin. Hank-
23393: kittävä koko alueen vesiensuojelun kannalta. Val- keen viivästyminen merkitsisi jätevesien lisä-
23394: tio on aikanaan lupautunut kuntien ohella osallis- kuormitusta Uudenmaan vesistöissä.
23395: tumaan tämän vesihuoltotyön kustannuksiin. Kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23396: ki-Uudenmaan kunnatJärven pää, Kerava, Tuusula taen,
23397: ja Vantaa ovat vuonna 1976 aloittaneet meriviemä-
23398: rin rakentamisen. Meriviemäristä on vielä raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23399: tamatta viimeinen vaihe Vantaan Koivuhaan ja 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
23400: Helsingin Pihlajamäen välillä. Viimeisen vaiheen 30.40.77 5 500 000 markkaa Keski- Uuden-
23401: kustannuksiksi on arvioitu 42 milj. markkaa. maan meriviemå"rityiin jatkon turvaami-
23402: Valtion tulisi pitää kiinni alkuperäisistä lupauk- seksi.
23403:
23404: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
23405:
23406: Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee Arja Alho
23407: Saara-Maria Paakkinen Kaj Bärlund Pekka Myllyniemi
23408: 1983 vp. 601
23409:
23410: Raha-asia-aloite n:o 544
23411:
23412:
23413:
23414:
23415: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantalan kuntoutus-
23416: klinikan kehittämiseen
23417:
23418:
23419: Eduskunnalle
23420:
23421: Kalliolan Kannatusyhdistys r.y:n perustama tuksiin sopivan kiinteistön Nurmijärven kun-
23422: Kalliolan kuntoutusklinikka on aloittanut toimin- nasta. Runsaat 20 vuotta vanha laitoskiinteistö
23423: tansa Espoon Pellaksessa 1.6.1982. Alkoholistien tarvitsee peruskorjauksen sekä lisätilojen rakenta-
23424: hoitoon erikoistuneen klinikan hoitoideologia on mista. Tähän myös valtion rahoitus on perus-
23425: tuotu Suomeen Kanadasta ja Yhdysvalloista. teltua, jotta työelämän tarpeisiin liittyvää hoitoon-
23426: Klinikka on laatuaan ensimmäinen Suomessa. ohjausta voidaan jatkaa.
23427: Kalliolan klinikka palvelee pelkästään työelämäs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23428: sä mukana olevia henkilöitä. Klinikan työn tulok- taen,
23429: sista on jo tähän mennessä saatu hyvin myönteistä
23430: palautetta työpaikoilta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23431: Vuoden 1984 alusta mm. Valtava-lainsäädän- 1984 tulo- ja menoarvioon 4 200 000 mark-
23432: nön voimaan astumisen vuoksi Pellaksessa sijait- kaa Kalliolan Kannatusyhdistykselle Van-
23433: seva klinikka voi ottaa vastaan potilaita vain talan kuntoutusklinikan avaamisen mah-
23434: pääkaupunkiseudun kunnista. Koko valtakuntaa dollistavaa peruskorjausta, lisärakennusta
23435: palvelevan hoitoyksikön tarve on suuri. Kalliolan ja toimintakuluja varten.
23436: Kannatusyhdistys on ostanut hoidollisiin tarkoi-
23437:
23438: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
23439:
23440: Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee Arja Alho
23441: Saara-Maria Paakkinen Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen
23442: Kaj Bärlund
23443:
23444:
23445:
23446:
23447: 76 0883005893
23448: 602 1983 vp.
23449:
23450: Raha-asia-aloite n:o 545
23451:
23452:
23453:
23454:
23455: Ikonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta peruskoulun kyy-
23456: ditys- ja majoituskustannuksiin
23457:
23458:
23459: Eduskunnalle
23460:
23461: Koululaiskuljetuksista on annettu ohjeet vuon- sallitun henkilömäärän on nopeusrajoitus 70
23462: na 1966. Kulkulaitosten ja yleisten töiden km/h, ei se silti tee kuljetuksia riittävän
23463: ministeriö antoi moottoriajoneuvoasetuksen 12 §:n turvallisiksi. Koululaiskuljetuksia ajetaan huonoil-
23464: 7 momentin ja 38 §:n 1 momentin nojalla ohjeet, la ja kelirikkoisilta teillä. Vaikka matkustajina on
23465: joiden mukaan koululaisia voidaan kuljettaa niin pieniä lapsi, on autoissa yleensä ahdasta. Lapsia on
23466: sanotusti kilotavarana eli kuljetettavien enimmäis- penkeissä useissa kerroksissa.
23467: määrä lasketaan auton kantavuuden mukaan eikä Yhteen autoon otettavien lasten lukumäärää
23468: henkilömäärien mukaan. Henkilöauton kantavuu- tulisikin turvallisuussyistä rajoittaa. Tästä taas
23469: deksi lasketaan 90 ja linja-auton 80 kiloa kutakin seuraa, että vuoden 1984 budjettiesityksessä
23470: hyväksyttyä paikkaa kohden, kuljettajan paikkaa peruskoulun kyydityskustannuksiin osoitettu val-
23471: lukuunottamatta. tionosuus 270,2 milj. mk on riittämätön.
23472: Kun peruskoulun ala-asteen oppilaiden painok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23473: si on taulukon ohjeiden mukaan annettu 50 kiloa, taen,
23474: saa oppilaita lastata 50 hengen linja-autoon 88 ja
23475: vastaavasti 5 hengen henkilöautoon 10. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23476: . Koulun johtajan tehtävänä on hyväksyä kulje- 1984 tulo· ja menoarvioon momentille
23477: tettavien määrä, mutta useimmiten autot lastataan 29.46.30 lisäyksenä 11 400 000 markkaa
23478: taloudellisuussyistä niin täyteen kuin mahdollista. valtionosuutena peruskoulun kyyditys- ja
23479: Vaikka auton kuljetettavien määrän ylittäessä majoitus kustannuksiin.
23480:
23481: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
23482:
23483: Pirkko Ikonen Hannele Pokka Aapo Saari
23484: Juhani Alaranta Mauri Pekkarinen Jukka Vihriälä
23485: Hannu Kemppainen Heikki Kokko Liisa Kulhia
23486: Riitta Uosukainen Timo Kietäväinen Marja-Liisa Tykkyläinen
23487: Helena Pesola Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen
23488: Impi Muroma Pentti Skön Riitta Jouppila
23489: Pirjo Rusanen Kaarina Dromberg Tuula Paavilainen
23490: Pentti Kettunen
23491: 1983 vp. 603
23492:
23493: Raha-asia-aloite n:o 546
23494:
23495:
23496:
23497:
23498: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kotitalous-
23499: opettajaopiston koulurakennuksen peruskorjaukseen
23500:
23501:
23502: Eduskunnalle
23503:
23504: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston ope- tammikuussa 1984, jonka jälkeen välittömästi on
23505: tustilat ovat ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset. suunniteltu rakennustyön alkavan.
23506: Oppilasmäärä on viimeisen kymmenen vuoden Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23507: aikana yli kaksinkertaistunut. Emäntäkoulun taen,
23508: rakennuksen peruskorjaus- ja muutostyö toisi
23509: oppilaitokselle lisää tarpeellisia ja tarkoituksen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23510: mukaisia opetustiloja, joita nyt on jouduttu 1984 tulo- ja menoarvioon 4 300 000
23511: vuokraamaan varsin etäältä oppilaitoksesta. markan määrärahan käytettäväksi Keski-
23512: Opetusministeriö on hyväksynyt 21.4.1983 Suomen kotitalousopettajaopiston emän-
23513: perustamis- ja esisuunnitelman. Hankkeen kus- täkoulurakennuksen peruskorjaukseen ja
23514: tannusarvio on 4 300 000 mk. Hankkeen suunnit- muutostöihin.
23515: telutyö on käynnissä ja suunnitelmat valmistuvat
23516:
23517: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
23518:
23519: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen
23520: Helena Pesola
23521: 604 1983 vp.
23522:
23523: Raha-asia-aloite n:o 547
23524:
23525:
23526:
23527:
23528: Ikonen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta yksityisteiden
23529: rakentamisen edistämiseen
23530:
23531:
23532: Eduskunnalle
23533:
23534: Suomessa on yksityisiä te !ta noin 84 000 km. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23535: Yksityisteiden kunto on usein huono eikä niiden taen,
23536: tekninen taso vastaa aina nykyisiä liikennetarpeita
23537: ja -välineitä. Toimenpiteet, jotka nostavat yksityis- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23538: tien teknistä tasoa: uusi silta, päällystäminen yms. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
23539: luokitellaan tien tekemiseksi. Määrärahatarve 31.24.51 20 000 000 markkaa kå"ytettäväksi
23540: yksityisteiden tekemisen avustamiseen olisi yli yksityisteiden tekemisen avustamiseen yk-
23541: kaksinkertainen (yli 40 milj. mk) kuin mitä nyt sityisteistä annetun lain mukaisesti.
23542: esitetään.
23543:
23544: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983
23545:
23546: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen Heikki Kokko
23547: Aapo Saari Sakari Knuuttila Jukka Vihriälä
23548: Hannu Kemppainen Helena Pesola Hannele Pokka
23549: 1983 vp. 605
23550:
23551: Raha-asia-aloite n:o 548
23552:
23553:
23554:
23555:
23556: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien parantamiseen
23557: välillä Toivakka-Ruuhijärvi
23558:
23559:
23560: Eduskunnalle
23561:
23562: Viisarimäen-Ruuhimäen maantie on teiden rin toimenpideohjelmaan vuosille 1986-1987, ja
23563: toiminnallisen luokituksen mukaan nykyisellään pidämme erittäin tärkeänä hankkeen toteuttamis-
23564: kokoojatie. Tie yhdistää Toivakan kirkonkylän ja ta esitetyn aikataulun mukaisesti.
23565: Lievestuoreen kuntakeskustasoiset taajamat toi- Kun Toivakan kunnan työttömyysaste tammi-
23566: siinsa. Nykyinen tieyhteys on puutteellinen, se on kuussa 1983 oli 9,7 %, pidämme työllisyyden
23567: pitkä, mäkinen ja mutkainen sekä sorapäällystei- hoidonkin kannalta perusteltuna, että po. tiehanke
23568: nen. toteutetaan Keski-Suomen tiepiirin toimenpi-
23569: Viisarimäen-Ruuhimäen maantiellä on myös deohjelman 1982 mukaisesti.
23570: valtakunnallista merkitystä. Lahden ja Kuopion Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23571: välinen etäisyys yleistä tietä myöten on lyhin tätä taen,
23572: kautta, kun maantietä jatketaan valtatielle n:o 13
23573: saakka. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23574: Hanke on jo useaan otteeseen ollut TVL:n 1984 tulo- ja menoarvioon 16 000 000
23575: toimenpideohjelmassa, mutta sitä on aina siirretty. markkaa Toivakan- Ruuhijärven maantien
23576: Nykyisellään hanke sisältyy Keski-Suomen tiepii- parantamiseksi.
23577:
23578: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
23579:
23580: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
23581: Helena Pesola Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
23582: 606 1983 vp.
23583:
23584: Raha-asia-aloite n:o 549
23585:
23586:
23587:
23588:
23589: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Paasikivi-Opiston rakennus-
23590: hankkeiden rahoittamiseen
23591:
23592:
23593: Eduskunnalle
23594:
23595: Valtioneuvosto myönsi Paasikivi-Opistolle pe- ainoastaan 47. Opiston tarjoama yhteiskunnalli-
23596: rustamisluvan 31.1.1980. Tänä syksynä alkoi siten nen ja ammattisivistävä koulutus on siten
23597: opiston neljäs toimintavuosi. Nuorena opistona vastannut nuorison koulutuskysyntää.
23598: Paasikivi-Opisto on joutunut tekemään huomatta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
23599: via investointeja opistorakennusten ja tilojen
23600: saattamiseksi ajanmukaisiksi ja toiminnaltaan ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23601: tarkoituksenmukaisiksi. 1984 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
23602: Paasikivi-Opistolla on tällä hetkellä 55 opiske- markkaa Paasikivi- Opiston rakennushank-
23603: lija paikkaa, minkä lisäksi opistolla opiskelee keiden aiheuttamien lainojen lyhentämi-
23604: muutama kaupungissa asuva opiskelija. Opistoon seen ja korkojen maksamiseen sekä uusien
23605: oli tänä vuonna 275 hakijaa, joista voitiin valita rakennushankkeiden rahoittamiseen.
23606:
23607: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
23608:
23609: Lauri Impiö
23610: 1983 vp. 607
23611:
23612: Raha-asia-aloite n:o 550
23613:
23614:
23615:
23616:
23617: Impiö: Määrärahojen osoittamisesta Kansallisen Sivistysliiton
23618: toiminnan tukemiseen
23619:
23620:
23621: Eduskunnalle
23622:
23623: Kansallisen Sivistysliiton Opintokeskus aloitti koulutuskysyntää, johon vastaaminen on osaltaan
23624: toimintansa 1.7.1982. Toiminta on käynnistynyt myös valtiovallan vastuulla.
23625: ripeästi, niinpä Kansion valtionapuun oikeutta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
23626: vien toimen määrä on osoittautunut toiminnan
23627: määrään nähden täysin riittämättömäksi. ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23628: Vasta toimintansa aloittaneena sivistysjärjestö- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
23629: nä Kansallinen Sivistysliitto on jatkuvasti erilaisten 29.5 7.5 5 350 000 markan må"ärärahan vii-
23630: erityisongelmien kanssa tekemisissä. Muun muas- den uuden toimen perustamiseen helpot-
23631: sa materiaalituotanto ja jäsenjärjestöjen toimihen- tamaan Kansallisen Sivistysliiton Opinto-
23632: kilöiden koulutus, joihin ei ole mahdollista saada keskuksen toimihenkilå"vajausta sekä mo-
23633: opintokeskuslain perusteella valtionapua, asetta- mentille 29.57.54 erillisen 500 000 markan
23634: vat nuorelle järjestölle valtavat haasteet. Porva- erityisavustuksen Kansallisen Sivistyslii-
23635: rillisen järjestökentän aktivoituminen järjestölli- ton toiminnan tukemiseen.
23636: sen sivistystyön alueella osoittaa merkittävää
23637:
23638: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
23639:
23640: Lauri lmpiö
23641: 608 1983 vp.
23642:
23643: Raha-asia-aloite n:o 551
23644:
23645:
23646:
23647:
23648: Impiö: Määrärahan osoittamisesta valtionapuna metsänparannustöi-
23649: hin Lapin vajaatuottoisissa metsissä
23650:
23651:
23652: Eduskunnalle
23653:
23654: Ns. Lapin lain mukaan kokonaan valtion varoin työtä metsänparannus ja kunnollisten alue- ja tila-
23655: metsitettäviä vajaatuottolSla metsiköitä on kohtaisten suunnitelmien teko puuhuollon ja työl-
23656: 150 000-200 000 hehtaaria. Kuitenkin Lapissa ja lisyyden turvaamiseksi pitkälläkin tähtäimellä.
23657: Koillis-Suomen piirimetsälautakuntien alueella on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
23658: tällä hetkellä 13 milj. markan vajaus normaalien-
23659: kin metsänparannustyökohteiden rahoittamisessa ettå" Eduskunta ottaisi valtion z•uoden
23660: puhumattakaan ns. Lapin lain tarpeista, missä ensi 1984 tulo- .fa menoarvioon momentille
23661: vuoden osalta on 4 miljoonan markan vajaus, jotta 30.58.44 4 000 000 markkaa valtionapuna
23662: lain mukainen aluesuunnittelu saadaan täysimää- metsänparannustöihin (siirtomääräraha)
23663: räisesti käynnistetyksi. lisäyksenä Lapin va.faatuottoisten metsien
23664: Työttömyydestä kärsivässä Lapissa ja Koillis- kunnostamisesta annetun lain (1057 /82)
23665: maan alueella on tällä hetkellä mitä järkevintä mukaisiin toimenpiteisiin.
23666:
23667: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
23668:
23669: Lauri Impiö
23670: 1983 vp. 609
23671:
23672: Raha-asia-aloite n:o 552
23673:
23674:
23675:
23676:
23677: lmpiö: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vuotoksen alueen
23678: kehittämiseen
23679:
23680:
23681: Eduskunnalle
23682:
23683: Vuotoksen alueen elvytystyöryhmän mukaan pidettävä liian pienenä ottaen huomioon ne
23684: tarvitaan elvytykseen valtionapuna ja lainana vuosikymmenien odotukset, joiden varjossa Vuo-
23685: kaikkiaan n. 31 milj. mk. Elvytystoimet rahoite- tosalueen väestö on elänyt. Ehdotetun lisäksi ensi
23686: taan esityksen mukaan osittain jo olemassaolevista vuodelle on syytä lisätä määrärahaa ainakin saman
23687: rahoitusmuodoista. Erillinen Vuotosmääräraha verran, jolloin koko vuoden aikana käytettävissä
23688: tulee valtion tulo- ja menoarvion puitteissa. olisi 6 miljoonaa mk.
23689: Merkittävää on, että kuluvan vuoden lisätalousar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
23690: vioon on työryhmä esittänyt 9 milj. markkaa, jota
23691: tähän mennessä ei ole saatu eikä saatujen tietojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23692: mukaan näytä todennäköiseltä loppuvuodestakaan. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
23693: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon on esitetty 30.99.41 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
23694: ainoastaan 3 milj. mk, mitä on ehdottomasti Vuotoksen alueen kehittämiseen.
23695:
23696: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
23697:
23698: Lauri Impiö
23699:
23700:
23701:
23702:
23703: 77 0883005893
23704: 610 1983 vp.
23705:
23706: Raha-asia-aloite n:o 553
23707:
23708:
23709:
23710:
23711: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikin-
23712: opettajien koulutuksen aloittamiseen Oulussa
23713:
23714:
23715: Eduskunnalle
23716:
23717: Pätevien musiikinopettajien saaminen Oulun Oulun läänissä 49 ja Lapin läänissä 26 poikkeus-
23718: läänin peruskouluihin ja lukioihin on vaikeutunut koulutukseen halukasta opettajaa.
23719: vuosi vuodelta. Tällä hetkellä hoidetaan 70 % Asetus musiikinopettajien tutkintoon johtavien
23720: musiikin tunneista Oulun läänin yläasteilla ja opintojen väliaikaisesta järjestämisestä Sibelius-
23721: lukioissa yhä epäpätevin voimin. Tilanteen kor- Akatemiassa anta1s1 mahdollisuuden esitetyn
23722: jaamiseksi on Oulun lääninhallitus tehnyt opetus- koulutuksen aloittamiseen myös Oulussa.
23723: ministeriölle 2.9.1982 aloitteen, jossa esitetään Käydyissä neuvotteluissa on kaavailtu koulutuk-
23724: musiikinopettajakoulutuksen aloittamista Oulussa sen aloittamista lukuvuonna 1985-86.
23725: Sibelius-Akatemian Oulun konservatorion ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23726: Oulun yliopiston yhteistyönä. Oulun kaupungin- taen,
23727: hallitus on ottanut asiaan myönteisen kannan ja
23728: antanut Oulun konservatoriolle tehtäväksi selvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23729: tää yhteistyötä Sibelius-Akatemian ja Oulun 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000
23730: yliopiston kanssa. Sibelius-Akatemia on lausun- markkaa musiikinopettajien koulutuksen
23731: nossaan ollut myönteinen Oulussa aloitettavalle suunnitteluun ja koulutuksen käynnistä-
23732: koulutukselle. Oulun ja Lapin lääninhallitusten miseen Oulussa.
23733: vuonna 1983 suorittamien kartoitusten mukaan oli
23734:
23735: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983
23736:
23737: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Hannu Kemppainen
23738: Seppo Pelttari Riitta Jouppila
23739: 1983 vp. 611
23740:
23741: Raha-asia-aloite n:o 554
23742:
23743:
23744:
23745:
23746: Isohookana-Asunmaa ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta
23747: peruskoulujen ylläpitomenojen lisäavustuksiin
23748:
23749:
23750: Eduskunnalle
23751:
23752: Peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtion- lisäavustuksen myöntämisperusteet vuodelle 1979
23753: osuuksista ja -avustuksista annetun lain ( 1112/78) ja näiden perusteiden mukaan lisäavustuksiin
23754: 4 §:n 3 mom. mukaan vaikeassa taloudellisessa tarvittava määräraha on yli 9 milj. markkaa.
23755: asemassa oleva ensimmäiseen kantokykyluokkaan Todellisuudessa määrärahan tarve olisi suurempi,
23756: kuuluva kunta saa lisäavustusta peruskoulume- sillä valtioneuvoston vahvistamat myöntämis-
23757: noihin, mikäli kunnalle koulumenoista aiheutuva perusteet ovat kuntien kannalta oleellisesti
23758: rasitus muuten tulisi kohtuullista raskaammaksi. huonommat kuin vuoden 1978 myöntämisperus-
23759: Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain lisäavustuk- teet.
23760: sen myöntämisperusteet. Valtionosuuslain perus- On muistettava, että peruskoululaitoksen yllä-
23761: teiden mukaan lisäavustus koskee 10-20 kuntaa. pito on yksi yhteiskunnan peruspalveluista, jotka
23762: Kyseinen lisäavustus on äärettömän tärkeä sitä tulee pystyä turvaamaan myös kehitysalueiden
23763: saaville kehitysalueen kunnille, joista suurin osa harvaanasutuissa kunnissa.
23764: sijaitsee Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23765: maalla. Kuluvan vuoden budjettiin on varattu taen,
23766: tähän tarkoitukseen 10 milj. markan suuruinen
23767: määräraha. Kuitenkin ensi vuoden budjettiesityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23768: seen sisältyy tätä tarkoitusta varten vain 6 milj. 1984 tulo- ja menoarvioon momentilte
23769: markan suuruinen määräraha. Valtionosuuslain 29.46.35 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
23770: muuttuminen vuoden 1979 alusta ei riitä vähen- peruskoulujen yltäpitomenojen lisäavus-
23771: nyksen perusteluksi, sillä kuluvana vuonna on tuksiin.
23772: valtioneuvosto uuden lain nojalla vahvistanut
23773:
23774: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983
23775:
23776: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Hannu Kemppainen
23777: Hannele Pokka Seppo Pelttari Riitta Jouppila
23778: 612 1983 vp.
23779:
23780: Raha-asia-aloite n:o 555
23781:
23782:
23783:
23784:
23785: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden
23786: Steiner-koulujen toiminnan tukemiseen
23787:
23788:
23789: Eduskunnalle
23790:
23791: Vuodelta 1977 oleva laki raJOittaa Steiner- virikkeiden antajana. Myös perustuslakimme suo
23792: koulujen lukumäärän maassamme kolmeen. Nämä mahdollisuuden kansalaisille perustaa yksityis-
23793: kolme lain nojalla valtionapua nauttivaa koulua kouluja ja muita yksityisiä kasvatuslaitoksia ja
23794: toimivat Helsingissä, Lahdessa ja Tampereella. järjestää niissä opetusta.
23795: Näiden koulujen lisäksi toimii maassamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23796: yhteensä neljä muuta Steiner-koulua ja nämä ovat taen,
23797: Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa.
23798: Steiner-koulujen tulokset nuorten kasvattami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23799: sessa yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi ovat olleet 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
23800: erinomaiset. Koulun käyneet menestyvät mm. 29.46.51 lisäyksenä 800 000 markkaa
23801: työelämässä erittäin hyvin. Steiner-kouluilla on avustuksina Helsingissä, Turussa, Jyväs-
23802: myös tärkeä osuus maamme koulutusjärjestelmän kylässä ja Oulu.r.ra toimiville Steiner-kou-
23803: laadullisessa kehittämisessä, uusien ideoiden ja luille.
23804:
23805: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983
23806:
23807: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Uosukainen Seppo Pelttari
23808: Katri-Helena Eskelinen Riitta Jouppila Ritva Laurila
23809: 1983 vp. 613
23810:
23811: Raha-asia-aloite n:o 556
23812:
23813:
23814:
23815:
23816: Isohookana-Asunmaa ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta
23817: uusien päävirkojen saamiseksi kuntien kulttuuritoimintaan
23818:
23819:
23820: Eduskunnalle
23821:
23822: Kehittyvän kunnallisen kulttuuritoiminnan varattu määräraha vain 10 uuden paav1ran
23823: kannalta olisi suotavaa, että kulttuuritoiminnan perustamista varten. Virkojen tarve on kuitenkin
23824: virkojen valtionosuuksia voitaisiin edelleen myön- paljon suurempi.
23825: tää lain alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23826: kaikkiin perustettuihin kulttuuritoiminnan virkoi- taen,
23827: hin. Vuoden 1983 valtion tulo- ja menoarvioon
23828: varattiin määräraha n. 60 uuden kulttuuritoimen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23829: pääviran perustamista varten. Näin menetellen 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23830: jatkossakin kunnallisen kulttuuritoimen virkako- 330 000 markkaa 10 uuden kunnallisen
23831: neisto saataisiin rakennetuksi valmiiksi tämän kulttuuritoimen pääviran saamiseksi val-
23832: vuosikymmenen loppuun mennessä. tionosuuden piiriin.
23833: Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon on kuitenkin
23834:
23835: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983
23836:
23837: Tytti lsohookana-Asunmaa Katri-Helena Eskelinen
23838: 614 1983 vp.
23839:
23840: Raha-asia-aloite n:o 557
23841:
23842:
23843:
23844:
23845: Isohookana-Asunmaa ym.: Koeotettujen määrärahojen osoittami-
23846: sesta teatteri- ja tanssiryhmien kiertuetukeen
23847:
23848:
23849: Eduskunnalle
23850:
23851: Kulttuuritoiminnan tavoitteena pidetään usein kustannuksia, joita kiertävästä työstä aiheutuu.
23852: moniarvoisuutta ja kulttuuripalvelujen tasaista Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1982 oli
23853: jakamista. Teatteriryhmät, liikkuvat ammattiteat- "Teatteriryhmien kiertuetukeen" osoitettu 800 000
23854: terit ovat jo yli kymmenen vuoden ajan mk. Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä
23855: merkittävästi rikastuttaneet maamme teatterielä- ehdotetaan "Teatteriryhmien kiertuetukeen ja
23856: mää viemällä teatteria aikaisemmin syrjityille laitehankintoihin" määrärahaksi 700 000 mk sekä
23857: yleisöryhmille. Varsinkin lasten- ja nuortenteatte- tanssiryhmien kiertuetukeen 180 000 mk eli
23858: rin alueella ne ovat tehneet uraauurtavaa työtä. 880 000 mk. Lisäys on kuluvaan vuoteen verrattu-
23859: Liikkuvien ammattiteattereiden toiminnasta na yhteensä vain 10 %.
23860: keskimäärin 75 % tapahtuu kiertueilla oman Koska määräraha teatteri- ja tanssiryhmien
23861: kotikunnan ulkopuolella. Valtion teatteriryhmille kiertuetyön tarpeisiin nähden on alimitoitettu ja
23862: antama kiertuetuki on niiden toiminnan kannalta sen nousu ei takaa edes nykyistä vajavaista
23863: elintärkeä. Tavoitteena on, että sen avulla subventiotasoa niiden yleisölle erityisesti syrjä-
23864: liikkuvien ammattiteattereiden esitykset ovat seudulla, ehdotamme edellä olevan perusteella,
23865: tilaajilleen, yleisölleen, yhtä edullisia koko maassa
23866: ja yhtä edullisia kaikkiaan kuin alueteattereiden että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23867: esitykset omissa lääneissään. 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23868: Tähän tavoitteeseen on vielä pitkä matka, sillä 400 000 markkaa teatteriryhmien kiertue-
23869: teatteriryhmien saama valtion kiertuetuki ei tukeen ja 100 000 markkaa tanssiryhmien
23870: toistaiseksi kata ja kohdistu kuin osaan niitä kiertuetukeen.
23871:
23872: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
23873:
23874: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen Timo Kietäväinen
23875: Hannu Kemppainen Jukka Vihriälä Arja Alho
23876: Heli Astala Liisa Jaakonsaari Liisa Arranz
23877: Ole Wasz-Höckert Ilkka Kanerva Mikko Elo
23878: Aapo Saari Ville Komsi Kalle Könkkölä
23879: Hannele Pokka
23880: 1983 vp. 615
23881:
23882: Raha-asia-aloite n:o 558
23883:
23884:
23885:
23886:
23887: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
23888: elokuva-alan teknisiä laitteita varten Suomen Elokuvasäätiön
23889: käytettäväksi
23890:
23891:
23892: Eduskunnalle
23893:
23894: Vuoden 1976 aikana toimineen ns. elokuvauu- tilat sekä niihin liittyviä lehdistö- ja näyttelytiloja.
23895: distustyöryhmän esityksen pohjalta toteutetun Rakennuskustannuksiltaan 9 miljoonan markan
23896: elokuvasäätiöuudistuksen keskeisiä ratkaisuja oli suuruinen hanke on tarkoitus toteuttaa valtion-
23897: kotimaisen elokuvan tuottajalle annettavien tuo- avun turvin, mutta merkittäväitä osin rahalaitos-
23898: tantopalvelujen tarjoaminen Suomen Elokuva- lainoituksin. Rakennukseen sijoitettavan n. 4,5
23899: säätiön toimesta vuoden 1977 alusta lähtien. miljoonan markan arvoisen laitteiston osalta
23900: Tuotantopalvelutoiminnan kehittämisen kannalta opetusministeriö on ilmoittanut pyrkivänsä rahoi-
23901: merkittävää oli, kun vuoden 1981 valtion tulo- ja tuksen järjestämiseen elokuvasäätiölle laitehan-
23902: menoarviossa voitiin elokuvasäätiölle ensimmäi- kintoihin myönnettävän budjettimäärärahan puit-
23903: sen kerran osoittaa määrärahoja elokuvateknisen teissa. Jo kuluvalle vuodelle tähän tarkoitukseen
23904: laitteiston hankintaa varten. myönnetty 700 000 markan budjettimääräraha on
23905: Suomen Elokuvasäätiö on vuodesta 1979lähtien säätiön päätöksellä kohdistettu sellaisen laitteis-
23906: laatinut suunnitelmia sääntömääräisen tuotanto- ton hankintaan, joka aikanaan muodostaa osan
23907: palvelutoimintansa järjestämiseksi toimintakes- toimintakeskuksen suunniteltua elokuvateknistä
23908: kuksen puitteissa. Hanke edistyi merkittävästi, laitteistoa.
23909: kun Helsingin kaupunki teki kesällä 1982 Palvelutoimintojen turvaaminen Suomen Elo-
23910: päätöksen Helsingin Katajanokalla sijaitsevan K- kuvasäätiön käyttöön on yhteiskunnan kannalta
23911: 13 -tiilimakasiinin myynnistä ja sen tontin järkevää kansallisen elokuvan resurssien järjestä-
23912: vuokraamisesta Suomen Elokuvasäätiölle mainit- mistä, sillä pitkällä tähtäyksellä palvelujen ylläpi-
23913: tuun tarkoitukseen. Rakennuksen hankintahin- täminen on taidebudjetin kannalta suoraan
23914: taan myönsi eduskunta vuoden 1983 valtion tulo- rahoitukseen verrattuna taloudellisesti edullisem-
23915: ja menoarviossa 100 000 mk ja opetusministeriö paa. Ottaen huomioon rakentamiskustannuksista
23916: omista määrärahoistaan 200 000 mk. Asemakaava- säätiölle aiheutuvat rahoitusjärjestelyt olisi tarkoi-
23917: muutoksen tultua kesällä 1983 vahvistetuksi tuksenmukaista toteuttaa palvelukeskuksen tekni-
23918: rakennus on 1.9.1983 siirtynyt Suomen Elokuva- sen laitteiston rahoittaminen säätiölle valtion
23919: säätiön omistukseen. budjetissa tähän tarkoitukseen myönnettävän
23920: Rakennushistoriallisesti merkittävänä raken- määrärahan puitteissa vuosien 1983-86 aikana.
23921: nuksena entisöitävään makasiiniin sijoitettavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23922: monipuoliset tuotantopalvelut tulevat käsittä- taen,
23923: mään mm. elokuvaäänittämön, monikäynöisen
23924: elokuvateatteri-auditorion, nykyistä huomattavas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23925: ti laajemmat elokuvaleikkaamot, animaatiostudiot, 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
23926: liikkuvan elokuvateknisen kaluston, säilytys-, 29.90.52 lisäyksenä 450 000 markkaa
23927: luovutus- ja huoltotilat sekä mm. harjoitustiloja elokuva-alan teknisiä laitteita varten Suo-
23928: elokuvatuotantojen tarpeisiin. Tämän lisäksi men Elok11vasäätiön käytettäväksi.
23929: rakennukseen sijoitetaan elokuvasäätiön hallinto-
23930:
23931: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
23932:
23933: Tytti Isohookana-Asunmaa Pirjo Ala-Kapee Katri-Helena Eskelinen
23934: Ritva Laurila
23935: 616 1983 vp.
23936:
23937: Raha-asia-aloite n:o 559
23938:
23939:
23940:
23941:
23942: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen
23943: Nuorison Liitolle toimitilojen hankintaan
23944:
23945:
23946: Eduskunnalle
23947:
23948: Valtakunnallisilla nuorisoseurajärjestöillä on rastustyota. Järjestön saarnat julkiset toiminta-
23949: vuodesta 1934 ollut yhteisessä käytössään 140 m 2 :n avustukset joudutaan käyttämään kokonaisuudes-
23950: toimitilat, jotka ovat jo useita vuosikymmeniä saan toimintaan, joten investoinnit ilman julkista
23951: sitten käyneet laajentuneeseen toimintaan nähden tukea ovat kohtuuttoman vaikeat. Järjestö on
23952: epätarkoituksenmukaisiksi. Nuorisoseurajärjes- 22.9.1983 tehnyt päätöksen 600 m 2 :n toimitilojen
23953: töön kuuluvat tällä hetkellä seuraavat valtakunnal- hankinnasta Helsingissä.
23954: liset liitot, joiden toimitiloista on kysymys: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23955: Suomen Nuorison Liitto, Kalevan Nuorten Liitto, taen,
23956: Vapaan Sivistystoiminnan Liitto ja sen Opintokes-
23957: kus, Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23958: Puhallinorkesteriliitto. Yksin järjestöön kuuluvis- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
23959: sa noin 1 250 nuorisoseurassa on 140 000 jäsentä. määrärahan avustuksena Suomen Nuori-
23960: Nuorisoseurajärjestön erityisesti viime vuosina son Liitolle nuorisoseurajärjestön valta-
23961: laajentunut ja voimistunut toiminta on myös kunnallisen toimitilan hankintaan.
23962: yhteiskunnallisesti merkittävää kasvatus- ja har-
23963:
23964: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983
23965:
23966: Tytti lsohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen Riitta Uosukainen
23967: Olavi Martikainen Seppo Pelttari Pentti Lahti-Nuuttila
23968: Mauri Pekkarinen Hannu Kemppainen Matti Maijala
23969: Jukka Vihriälä Katri-Helena Eskelinen Heikki Riihijärvi
23970: 1983 vp. 617
23971:
23972: Raha-asia-aloite n:o 560
23973:
23974:
23975:
23976:
23977: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
23978: korkeakoulujen antaman lastentarhanopettajakoulutuksen laa-
23979: jentamiseen
23980:
23981:
23982: Eduskunnalle
23983:
23984: Valtioneuvoston vuonna 1979 tekemässä peri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23985: aatepäätöksessä edellytetään lastentarhanopetta- taen,
23986: jien koulutuksen pidentämistä kolmivuotiseksi
23987: myös korkeakouluissa. Valtiovarainvaliokunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23988: mietinnössä vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23989: edellytetään niin ikään, että korkeakoulujen 500 000 markkaa 2-vuotisen koulutuksen
23990: lastentarhanopettajakoulutus muutetaan 3-vuoti- laajentamiseksi 3-vuotiseksi 1.8.1984 lu-
23991: seksi. Näin ei kuitenkaan ole toistaiseksi tapahtu- kien, jolloin määräraha saadaan käyttää
23992: nut. Samanaikaisesti kun lastentarhanopettajakou- Jyväskylän, Joensuun, Oulun ja Turun
23993: lutusta on suunniteltu muutettavaksi 3-vuotiseksi, yliopistojen ja niiden sivuyksiköiden jär-
23994: on suunniteltu sen vakinaistamista korkeakouluis- jestämästä lastentarhanopettajakoulutuk-
23995: sa. Tähän myös lastentarhanopettajakoulutukseen sesta aiheutuviin menoihin ja koulutuk-
23996: osallistuvat korkeakoulut ovat varautuneet. sen vakinaistamiseen.
23997:
23998: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1983
23999:
24000: Tytti Isohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen Hannu Kemppainen
24001: Seppo Pelttari Katri-Helena Eskelinen
24002:
24003:
24004:
24005:
24006: 78 0883005893
24007: 618 1983 vp.
24008:
24009: Raha-asia-aloite n:o 561
24010:
24011:
24012:
24013:
24014: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskustan
24015: Koulutuspoliittisen Liiton toiminnan tukemiseen
24016:
24017:
24018: Eduskunnalle
24019:
24020: Keskustan Koulutuspoliittinen Liitto ry:n tar- ylläpitämistä muihin maihin ja järjestänyt vuosit-
24021: koituksena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja tain opintomatkan eri maihin koulutusjärjestel-
24022: koulutuspalvelujen alueellista ja tasapainoista miin tutustumista varten. Vuonna 1983 tutustu-
24023: jakaantumista. miskohteena oli Ison-Britannian koululaitos,
24024: Liittoon kuuluu 18 alueyhdistystä. Jäseniä edellisenä vuonna vierailtiin Bulgariassa. Liitto
24025: alueyhdistyksissä on n. 1 200. Liiton jäsenyys ei tarvitsisi rahoitusapua lähinnä tiedotusmateriaalin
24026: edellytä puoluepoliittista sidonnaisuutta. laadintaan, kansainvälisten yhteyksien hoitami-
24027: Keskustan Koulutuspoliittinen Liitto ja sen seen ja lehden toimittamiseen.
24028: alueyhdistykset edistävät tavoitteitaan järjestämäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24029: lä kokouksia ja seminaareja, joissa käsitellään taen,
24030: ajankohtaisia, yleissivistävään, ammatilliseen ja
24031: aikuiskoulutukseen liittyviä kehittämiskysymyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24032: siä. Liitto julkaisee myös omaa lehteä Koulu- 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa
24033: Kekoa. Keskustan Koulutuspoliittinen Liitto ry:n
24034: Liitto on pitänyt jatkuvasti tärkeänä yhteyksien toiminnan tukemiseen.
24035:
24036: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1983
24037:
24038: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen Ole Wasz-Höckert
24039: Timo Kietäväinen Mauri Pekkarinen Katri-Helena Eskelinen
24040: 1983 vp. 619
24041:
24042: Raha-asia-aloite n:o 562
24043:
24044:
24045:
24046:
24047: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
24048: yleisten teiden parantamiseen ja kunnossapitoon
24049:
24050:
24051: Eduskunnalle
24052:
24053: Yleisten teiden kunto on vume vuosma Kun tilanne muualla maassa on samanlainen,
24054: huomattavasti heikentynyt johtuen kasvaneista tulisi tienpitoon osoittaa lisää varoja päällystetty-
24055: liikennemääristä (v. 1982 6 %) sekä teiden kun- jen teiden rakenteen parantamiseen ja kunnossa-
24056: nassapitoon käytettävien varojen reaalisesta pie- pitoon 100 milj. mk.
24057: nentymisestä. Kun heikentynyt tien kunto lisää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24058: tien vuotuisia hoito- ja kunnostusmenoja sekä ai- taen,
24059: heuttaa liikenteelle jopa 16% :n lisääntyneen polt-
24060: toainekulutuksen ja kun teiden fyysisen kestoiän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24061: kasvaessa niiden vaurioitumisalttius lisääntyy, olisi 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24062: esimerkiksi TVL:n Oulun piirin öljysorateiden 100 000 000 markkaa yleisten teiden pa-
24063: kunnostukseen saatava vähintään 30 % :n lisäys eli rantamiseen ja kunnossapitoon.
24064: vuosittain 6,5 milj. mk.
24065:
24066: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
24067:
24068: Tytti Isohookana-Asunmaa Paavo Vesterinen Hannu Kemppainen
24069: Seppo Pelttari Riitta Jouppila Juhani Alaranta
24070: 620 1983 vp.
24071:
24072: Raha-asia-aloite n:o 563
24073:
24074:
24075:
24076:
24077: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihannin
24078: kotiseutukeskushankkeen suunnitteluun
24079:
24080:
24081: Eduskunnalle
24082:
24083: Maamme paikalliskulttuurin kehittyminen riip- kunnassa kyseisen tapaista suunnitelmaa, jossa
24084: puu ratkaisevasti tarkoituksenmukaisista tiloista. perinne yhdistyy mielekkäällä tavalla nykyisyyteen
24085: Valtakunnallisesti arvokkaana kulttuuritilojen ko- ja antaa tulevaisuudelle uusia toimintamelleja.
24086: keilumallisuunnitelmana voidaan pitää Vihannin Vihannin kotiseutukeskuksen rakentamisen yh-
24087: kunnan kotiseutukeskushanketta. Vihannin kun- teydessä voitaisiin myöskin tutkia, miten erilaiset
24088: nan kotiseutukeskussuunnitelma sisältää kunta- valtionapujärjestelmät voidaan sovittaa yhteen.
24089: laisten kulttuuriharrastuksiin sekä kotiseutu- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24090: kulttuurityöhön tarkoitetun monitoimitilan. taen,
24091: Vihannin kotiseutukeskussuunnitelmassa yh-
24092: distyvät moderni tekniikka ja vanha talonpoikais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24093: kulttuuri. Paikallisen elinkeinoelämän ja kulttuu- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000
24094: rin kehittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää markkaa Vihannin kotiseutukeskushank-
24095: päästä kokeilemaan maamme jossakin maalais- keen suunnitteluun.
24096:
24097: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983
24098:
24099: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Jouppila Juhani Alaranta
24100: 1983 vp. 621
24101:
24102: Raha-asia-aloite n:o 564
24103:
24104:
24105:
24106:
24107: Jaakonsaari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansalais-
24108: järjestöjen kehitysyhteistyön tukemiseen
24109:
24110:
24111: Ed us kunnalle
24112:
24113: Sekä kehitystutkijat että valtion kehitysyhteis- Järjestöjen työ perustuu suurelta osin vapaaeh-
24114: työviranomaiset ovat viime aikoina tunnustaneet toiseen työhön, minkä ansiosta avun hallinnointi-
24115: kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötoiminnan ar- kustannukset jäävät pienemmiksi kuin valtiollisis-
24116: von. sa kehitysyhteistyöprojekteissa, ja suurempi osa
24117: Järjestöjen toiminnalla on hallitusten väliseen avusta ohjautuu suoraan avustustyöhön.
24118: kehitysyhteistyöhön verrattuna merkittäviä etuja: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24119: Järjestöt toimivat yleensä yhteistyössä kehitys- taen,
24120: maan paikallisten järjestöjen kanssa. Näin niillä
24121: on usein suorempi kontakti kehitysmaissa poltta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24122: vimmin apua tarvitseviin köyhiin väestönosiin. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
24123: Järjestöjen hankkeet ovat yleensä pienempiä ja 24.30.67 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
24124: siksi myös joustavampia kuin hallitusten väliset kansalaisjå"rjestöjen kehitysyhteistyötoi-
24125: hankkeet. minnan tukemiseen.
24126:
24127: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
24128:
24129: Liisa Jaakonsaari Jouko Skinnari Arja Alho
24130: Tarja Halonen Jussi Ranta Martti Lähdesmäki
24131: Aimo Ajo Timo Roos Sinikka Hurskainen
24132: Liisa Kulhia Timo Kietäväinen Esko Aho
24133: Tytti Isohookana-Asunmaa Ville Komsi Kalle Könkkölä
24134: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Håkan Malm
24135: Håkan Nordman Marjatta Stenius-Kaukonen Irma Rosnell
24136: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Heli Astala
24137: Esko Helle Ensio Laine Kalevi Kivistö
24138: Lauha Männistö Vappu Säilynoja Sten Söderström
24139: Inger Hirvelä Mikko Kuoppa Sirpa Pietikäinen
24140: Erkki Moisander Heikki Järvenpää Helena Pesola
24141: Saara Mikkola Tuulikki Petäjäniemi Anna-Kaarina Louvo
24142: Riitta Jouppila Ritva Laurila Eeva Turunen
24143: Liisa Hilpelä Jouni J. Särkijärvi
24144: 622 1983 vp.
24145:
24146: ·Raha-asia-aloite n:o 565
24147:
24148:
24149:
24150:
24151: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta kalateiden rakentamiseen
24152: Iijoen alajuoksulle
24153:
24154:
24155: Eduskunnalle
24156:
24157: Tällä hetkellä nousukala ei pääse Ii jokeen, koska Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24158: joen ala juoksulle on rakennettu viisi voimalaitosta, tavasti,
24159: joiden ohi ei ole tehty minkäänlaisia kalojen
24160: ohitusteitä. Voimayhtiö tuskin on halukas kalateitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24161: rakentamaan, koska siihen ei oikeuden päätösten 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
24162: perusteella ole pakkoa. 30.37. 77 ( Kalataloudelliset rakentamis- ja
24163: Iijoen arvokalakannan vahvistamiseksi ja luon- kunnostamishankkeet) 8 000 000 markkaa
24164: nonvaraisen nousukalakannan palauttamiseksi tu- kalaportaiden tai muiden kalateiden ra-
24165: lisi mahdollisimman pian rakentaa kalaportaat tai kentamiseksi Iijoen alajuoksulle.
24166: muut kalatiet Iijoen alajuoksun viiden voimalai-
24167: toksen ohi.
24168:
24169: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
24170:
24171: Liisa Jaakonsaari
24172: 1983 vp. 623
24173:
24174: Raha-asia-aloite n:o 566
24175:
24176:
24177:
24178:
24179: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen Vuokki-
24180: ja Kiantajärvien kunnostamiseen
24181:
24182:
24183: Eduskunnalle
24184:
24185: Maamme ensimmäisen ekokuntakokeilukun- Järvien kunnostamiseksi on tehty vesihallituk-
24186: nan, Suomussalmen, suurimmat järvet, Vuokki- ja sen vaatimuksesta kolme erilaista kunnostamis-
24187: Kiantajärvi, ovat erittäin voimakkaasti säännös- suunnitelmaa, joissa valtion kustannuksiksi tulisi
24188: teltyjä. Voimayhtiö Oulujoki Oy:n eduksi menevä vaihtoehdosta riippuen 1,2-3,2 miljoonaa mark-
24189: säännöstely heiluttaa Vuokkijärven pintaa vuosit- kaa. Sekä Kainuun vesipiiri että Suomussalmen
24190: tain lähes ennätykselliset kuusi metriä ja Kianta- kunta tukevat parhaan lopputuloksen antavaa
24191: järvelläkin säännöstelyväli on neljä metriä. kolmen miljoonan markan vaihtoehtoa. Työlli-
24192: Tällainen luonnonjärvissä lähes ennätykselli- syysvaroin tehdyt kokeet ovat antaneet lupaavia
24193: nen säännöstely on verottanut pahasti järvien tuloksia kunnostamisen onnistumisesta.
24194: kalakantaa ja tehnyt lopunkin kalastuksen lähes Vuokki- ja Kiantajärvien kunnostaminen on
24195: mahdottomaksi. Lisäksi siivoamattomat rannat ja keskeistä Suomussalmen ekakuntahankkeen
24196: järvien pohja ovat paha maisemallinen haitta ja eteenpäinviemiseksi. Ekakuntahanke ei voi antaa
24197: estävät myös veneilymahdollisuuksia. koko maatakin ajatellen tärkeitä tuloksia, ellei
24198: Kainuun vesipiiri onkin tehnyt suunnitelman kokeilun onnistumiselle luoda alkeellisia edelly-
24199: Jarvien kalataloudelliseksi ja maisemalliseksi tyksiä valtionhallinnossa ja -rahoituksessa.
24200: kunnostamiseksi. Suunnitelman kokonaiskustan- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
24201: nusarvio on noin kuusi miljoonaa markkaa, josta nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
24202: valtion maksettavaksi tällä erää jäisi lähes puolet, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
24203: sillä Oulujoki Oy on ilmoittanut käyttävänsä taen,
24204: raivaustöihin seuraavien viiden vuoden aikana
24205: noin kolme miljoonaa markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24206: Myös Suomussalmen ekakuntatoimikunta sekä 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
24207: vesistötöiden tarvetoimikunta ovat mietinnössään 30.40.77 500 000 markkaa Suomussalmen
24208: esittäneet järvien pikaista kunnostamista. Suo- V uokki- ja Kiantajärvien kunnostuksen
24209: mussalmen ekakuntatoimikunta esitti lisäksi, että aloittamiseen.
24210: valtio säännöstelyluvan haltijana anoisi säännös-
24211: telyrajojen laskemista puoleen nykyisestä.
24212:
24213: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
24214:
24215: Liisa Jaakonsaari Ville Komsi
24216: 624 1983 vp.
24217:
24218: Raha-asia-aloite n:o 567
24219:
24220:
24221:
24222:
24223: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta matkailupalvelujen kehittä-
24224: miseen Iijokilaakson alueella
24225:
24226:
24227: Eduskunnalle
24228:
24229: Iijokilaakson keski- ja yläosa tarjoaa matkailulle sekä Pudasjärven kevytliikennekenttä.
24230: erinomaiset edellytykset. Matkailun kehittäminen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
24231: on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Iijoessa ja sen vasti,
24232: sivuvesistöissä on kymmeniä vapaita koskia, jotka
24233: monin paikoin virtaavat läpi metsäisen erämaa- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24234: luonnon. Erämaaluonnon kanssa vuorotteleva 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
24235: pienimuotoinen vanha kulttuurimaisema yhdessä 32.80.40 (Valtionavustus matkailun edis-
24236: vaihtelevien korkeussuhteiden kanssa tekee maise- tämistoimintaan) lisäyksenä 800 000
24237: masta rikkaan ja matkailun kannalta monipuoli- markkaa matkailupalvelujen kehittämi-
24238: sesti hyödynnettävän. seen, matkailun yhteistoiminnan tehosta-
24239: Iijokilaakson keski- ja yläosan SIJainti ja miseen sekä matkailun markkinointi- ja
24240: liikeoteeilinen saavutettavuus on kaikkien liiken- tiedotustoimintaan Iijokilaakson keski- ja
24241: nemuotojen osalta hyvä. Erityisen liikenne-edun yläosan alueella Taivalkosken, Pudasjär-
24242: muodostavat Oulun, Kuusamon ja Kajaanin ven ja Kuusamon kunnissa.
24243: reittiliikennekenttien täydelliset lentoyhteydet
24244:
24245: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
24246:
24247: Liisa Jaakonsaari
24248: 1983 vp. 625
24249:
24250: Raha-asia-aloite n:o 568
24251:
24252:
24253:
24254:
24255: Jaatinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan
24256: perusosan korottamiseksi kaikilla koulutustasoilla
24257:
24258:
24259: Eduskunnalle
24260:
24261: Valtion opintotukijärjestelmä ei ole täyttänyt Kun opiskelijoiden - erityisesti korkeakoulu-
24262: siihen asetettuja toiveita ja odotuksia. Se ei ole opiskelijoiden - huolestuttavaan velkaantumi-
24263: kyennyt poistamaan koulutuksellista epätasa- seen ovat kiinnittäneet huomiota myös valtion-
24264: arvoa; se ei nykyisellään riitä peittämään tilintarkastajat (Valtiootilintarkastajien lausunto
24265: opiskelijoiden keskimääräisiä elinkustannuksia. 1982), tulisi opintotuen lisäys suorittaa opintora-
24266: Suhteellisen tiukan tarveharkinnan johdosta opin- hamuotoisena ja tarveharkintakriteerejä lieventä-
24267: totuki ei ole edes kaikkien tarvitsevien ulottuvilla. mällä. Tavoitteena voidaan pitää siirtymistä laina-
24268: Opintotuen reaaliarvon laskettua jatkuvasti painoitteisesta opintorahapainoitteiseen tukeen,
24269: 1970-luvun puolivälistä lähtien on täysimääräi- joka peittää opiskelijan keskimääräiset elinkustan-
24270: nenkin opintotuki käynyt riittämättömäksi. Opis- nukset.
24271: kelijat joutuvat rahoittamaan opintonsa joko Tämän vuoksi esitämme opintorahan perusosaa
24272: vanhempiensa rahallisella tuella tai yhä useammin korotettavaksi kaikille peruskoulun jälkeisissä
24273: opiskeluaikaisella työssäkäynnillä. Tutkimusten oppilaitoksissa opiskeleville 2 500 markkaan.
24274: mukaan (HYY) lähes 60 % korkeakouluopiskeli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24275: joista käy töissä yli neljä kuukautta vuosittain ja taen,
24276: keskimääräinen vuosittainen työskentelyaika kor-
24277: keakouluopiskelijoilla on lähes puoli vuotta. Muilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24278: koulutusasteilla kurssimainen opiskelu estää opin- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
24279: tojen rahoittamisen lukukausien aikaisella työssä- 29.39.55 lisäyksenä 72 300 000 markkaa
24280: käynnillä ja korkeakoulututkintojen uudistamisen opintorahan perusosan korottamiseksi
24281: jälkeen myös korkeakouluopiskelijoille pakkotah- kaikilla koulutustasoilla 2 500 markkaan.
24282: tineo opiskelu on muodostunut ongelmaksi
24283: opintojen rahoittamisen suhteen.
24284:
24285: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
24286:
24287: Matti Jaatinen Heikki Perho Ulla Puolanne
24288: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi-Hetemäki Olander
24289: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
24290: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
24291: Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva Juho Koivisto
24292: Lea Kärhä Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
24293: Pekka Löyttyniemi Mauri Miettinen Saara Mikkola
24294: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
24295: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
24296: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
24297: Pertti Salolainen Kimmo 1. Sasi Eva-Riitta Siitonen
24298: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
24299: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
24300: Tauno Valo Iiro Viinanen Ben Zyskowicz
24301:
24302:
24303:
24304:
24305: 79 0883005893
24306: 626 1983 vp.
24307:
24308: Raha-asia-aloite n:o 569
24309:
24310:
24311:
24312:
24313: Jaatinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakouluissa
24314: annettavan lastentarhanopettajien koulutuksen järjestämiseen
24315:
24316:
24317: Eduskunnalle
24318:
24319: Valtioneuvosto on tehnyt 1.2.1979 periaate- opetusmtmsteno pttt tavoitteena, että korkea-
24320: päätöksen, jonka mukaan lastentarhanopettajien kouluissa tapahtuva opetus vakinaistetaan 1.8.
24321: koulutus pidennetään kolmivuotiseksi ja koulutus- 1983 alkaen. Sekä vakinaistaminen että koulu-
24322: ta annetaan sekä lastentarhanopettajaopistoissa tuksen muuttaminen 3-vuotiseksi sisältyvät myös
24323: että eräiden korkeakoulujen opettajankoulutuslai- valtioneuvoston hyväksymään korkeakoulujen ke-
24324: toksissa. Tarkoitus on ollut myös selvittää koulu- hittämissuunnitelmaan vuosille 1983-86.
24325: tuksen rinnastaminen muuhun opettajankoulu- Jotta nämä tavoitteet täyttyisivät valtion tulo-
24326: tukseen. ja menoarviossa, tulee niiden selvästi näkyä
24327: Periaatepäätöksen mukaisesti opetusministeriö momentissa 29.99.28.
24328: asetti Päivähoidon henkilöstön opetussuunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24329: matoimikunnan, joka mietinnössään (1981:13) on taen,
24330: esittänyt yksityiskohtaisen 3-vuotisen lasten-
24331: tarhanopettajakoulutuksen opetussuunnitelman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24332: yksimielisesti. Ko. toimikunta edellyttää mietin- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
24333: nössään, että kolmivuotista koulutusta tulee järjes- 29.99.28 lisäyksenä 100000 markkaa käy-
24334: tää kaikissa nykyisin toimivissa opistojen ja tettäväksi Jyväskylän, Oulun, Turun ja
24335: korkeakoulujen koulutuspisteissä. Lisäksi korkea- Joensuun yliopistojen sekä Kajaanin, Rau-
24336: kouluissa tapahtuva opetus tulee vakinaistaa man ja Savonlinnan opettajankoulutuslai-
24337: kaikissa nykyisin toimivissa korkeakoulujen opet- tosten 3-vuotisen lastentarhanopettaja-
24338: tajankoulutuslaitoksissa. koulutuksen järjestämiseksi ja vakinais-
24339: Em. periaatepäätöksen sekä mietinnön pohjalta tamiseksi 1.8.1984 alkaen.
24340: kehoitti opetusministeriö 28.8.1981 korkeakoulu-
24341: ja aloittamaan 3-vuotisen lastentarhanopettaja-
24342: koulutuksen suunnittelun. Samassa yhteydessä
24343:
24344: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
24345:
24346: Matti Jaatinen Eeva Turunen Lauri Impiö
24347: Aila Jokinen Heikki Perho Mauri Miettinen
24348: Ritva Laurila Kimmo 1. Sasi Liisa Hilpelä
24349: Juho Koivisto Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski
24350: Tapio Holvitie Tuulikki Petäjäniemi Helena Pesola
24351: Toivo T. Pohjala Tuure Junnila Pirjo Rusanen
24352: Kaarina Dromberg Riitta Jouppila Riitta Uosukainen
24353: Iiro Viinanen Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa
24354: Eva-Riitta Siitonen Sakari Valli Pertti Salolainen
24355: Elsi Hetemäki-Olander Anna-Kaarina Louvo Martti Tiuri
24356: Pekka Löyttyniemi Ben Zyskowicz Ilkka Kanerva
24357: Ulla Puolanne Heikki Järvenpää Saara Mikkola
24358: Erkki Moisander Lea Kärhä Jouni J. Särkijärvi
24359: Tauno Valo Ilkka Suominen Sampsa Aaltio
24360: 1983 vp. 627
24361:
24362: Raha-asia-aloite n:o .570
24363:
24364:
24365:
24366:
24367: Jaatinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta lapsilisien
24368: korottamiseen
24369:
24370:
24371: Eduskunnalle
24372:
24373: Hallituksen esitys valtion vuoden 1984 tulo- ja lisäksi lapsilisien korotukseksi 12 prosenttia halli-
24374: menoarvioksi ei ole lapsiperheitä suosiva. Hallitus tuksen esittämän 6 prosentin sijasta ja ehdotamme
24375: esittää lapsilisiin 6 prosentin korotusta, mikä lisämäärärahaa osoitettavaksi tähän korottami-
24376: merkitsee sitä, että keskimääräinen lapsilisä vuon- seen.
24377: na 1984 jää ainakin 3 prosenttia reaalisesti pie- Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
24378: nemmäksi kuin mitä se on keskimäärin vuonna nioittaen,
24379: 1983. Jotta lapsilisän reaaliarvo pysyisi vuonna
24380: 1984 edes ennallaan, olisi korotuksen oltava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24381: lokakuun alusta 18 prosenttia. Tulo- ja meno- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
24382: arvioesitys ei nosta lapsilisiä edes takaisin edel- 33.15.52 lisäyksenä 35 000 000 markkaa
24383: lisen korotusajankohdan reaalitasolle. Tämän käytettäväksi lapsilisien korottamiseen
24384: vuoksi esitämme verotukseen ehdottamiemme elinkustannusten nousua vastaavasti.
24385: muiden perhepoliittisten parannustoimenpiteiden
24386:
24387: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
24388:
24389: Matti Jaatinen Heikki Perho Ulla Puolanne
24390: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
24391: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
24392: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
24393: Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva Juho Koivisto
24394: Lea Kärhä Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
24395: Pekka Löyttyniemi Mauri Miettinen Saara Mikkola
24396: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
24397: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
24398: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
24399: Pertti Salolainen Kimmo 1. Sasi Eva-Riitta Siitonen
24400: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
24401: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
24402: Tauno Valo Iiro Viinanen Ben Zyskowicz
24403: 628 1983 vp.
24404:
24405: Raha-asia-aloite n:o 571
24406:
24407:
24408:
24409:
24410: Jaatinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamavete-
24411: raanien varhaiseläkkeelle pääsyn helpottamiseksi
24412:
24413:
24414: Eduskunnalle
24415:
24416: Kokoomus on useissa eri yhteyksissä esittänyt varhaiseläkkeelle samoin kuin veteraani, joka
24417: muutoksia rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä on täyttänyt 58 vuotta ja hänen rintamapalvelu-
24418: annettuun lakiin. Käytännössä on osoittautunut, aikansa on vähintään yksi vuosi. Lakialaitteessa
24419: että varhaiseläkelain säännökset asettavat liian olemme esittäneet myös varhaiseläkkeen markka-
24420: tiukat rajat, jotta rintamaveteraanit voisivat päästä määräisen tason korottamista. Tämän vuoksi esi-
24421: varhaiseläkkeelle. Myöskään varhaiseläkkeen tämme valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon
24422: markkamääräinen taso ei useissa tapauksissa otettavaksi lisämäärärahaa veteraanien varhais-
24423: riitä turvaamaan toimeentuloa veteraanille. Ko- eläkejärjestelyihin.
24424: koomuksen johdonmukaisena tavoitteena vete- Edellä mainitun perusteella ja lakialoitteeseen
24425: raanikysymyksessä on ollut, että kaikkien rintama- n:o 84/1983 vp. viitaten ehdotamme kunnioittaen,
24426: veteraanien tulisi niin halutessaan voida siirtyä
24427: varhaiseläkkeelle vuoden 1984 aikana. Tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24428: vuoksi varhaiseläkelaista tulisi poistaa ne sään- 1984 tulo- ja menoarvioon momenti!!e
24429: nökset, jotka luovat esteen veteraanien eläkkeelle 33.21.53 lisäyksenä 30000000 markkaa
24430: pääsyyn. käytettäväksi rintamaveteraanien sosiaali-
24431: Kokoomus on viimeksi vuoden 1983 valtio- sen ja taloudellisen aseman kohentami-
24432: päivien yleisenä aloiteaikana jättänyt eduskunnal- seksi poistamalla veteraanien varhaiselä-
24433: le lakialoitteen, jonka mukaan jokainen rintama- kejärjestelmässä olevat epäkohdat.
24434: veteraani, joka on täyttänyt 60 vuotta voi päästä
24435:
24436: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
24437:
24438: Matti Jaatinen Heikki Perho Ulla Puolanne
24439: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
24440: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
24441: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
24442: Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva Juho Koivisto
24443: Lea Kärhä Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
24444: Pekka Löyttyniemi Mauri Miettinen Saara Mikkola
24445: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
24446: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
24447: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
24448: Pertti Salolainen Kimmo 1. Sasi Eva-Riitta Siitonen
24449: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
24450: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
24451: Tauno Valo Iiro Viinanen Ben Zyskowicz
24452: 1983 vp. 629
24453:
24454: Raha-asia-aloite n:o 572
24455:
24456:
24457:
24458:
24459: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäsairauksia sairas-
24460: tavien lasten hoidon tehostamiseen
24461:
24462:
24463: Eduskunnalle
24464:
24465: Jo vuosia on maassamme tiedostettu erityisesti toisaalta viime aikoina on voitu todeta, että
24466: lasten syöpäsairauksien hoidon tiloihin, laite- sosiaalisen lomatoiminnan jakoperusteissa on
24467: hankintoihin ja muihin menoihin osoitettujen erittäin paljon epäselvyyksiä, emme hyväksy sitä,
24468: määrärahojen riittämättömyys. että ammattiyhdistyslomatoiminnalle myönne-
24469: Kolme neljäsosaa Suomen kaikista syöpää sai- tään määrärahoja niin kauan, kunnes jakoperus-
24470: rastavista lapsista hoidetaan Helsingin yliopis- teet on selvitetty. Tämän vuoksi tulemme ehdot-
24471: tollisessa keskussairaalassa. Tähän tarkoitukseen tamaan valiokuntakäsittelyssä, että ammattiyhdis-
24472: varatut tilat ovat siirtymässä muihin tarkoituk- tysloma toiminnalle ehdotettu 15,4 miljoonan mar-
24473: siin. Tärkeätä olisi saada mahdollisimman nopeas- kan suuruinen määräraha poistetaan ja saman-
24474: ti uudet tilat, jottei hoitotilanne entisestäänkin suuruinen määräraha osoitetaan lisäyksenä lasten
24475: vaikeutuisi. Samoin tulisi osoittaa riittävät määrä- syövänhoidon kustannuksiin.
24476: rahat laitehankintoihin ja tarvittavan henkilö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24477: kunnan palkkaamiseen. Lääkintöhallitus, raken- taen,
24478: nushallitus ja Helsingin yliopistollinen keskus-
24479: sairaala sekä muut asiantuntijat ovat olleet yksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24480: mielisiä siitä, että ko. tilat tulisi rakentaa mahdol- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
24481: lisimman pian. 33.79.30 lisäyksenä 15 400 000 markkaa
24482: Syöpäsairauksia sairastavien lasten hoidon te- syöpäsairauksia sairastavien lapsipotilai-
24483: hostamiseksi esitämme 15,4 miljoonan markan den hoidon tehostamiseen.
24484: ylimääräistä määrärahaa tähän tarkoitukseen. Kun
24485:
24486: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
24487:
24488: Matti Jaatinen Heikki Perho Ulla Puolanne
24489: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
24490: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
24491: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
24492: Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva Juho Koivisto
24493: Lea Kärhä Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
24494: Pekka Löyttyniemi Mauri Miettinen Saara Mikkola
24495: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
24496: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
24497: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
24498: Pertti Salolainen Kimmo 1. Sasi Eva-Riitta Siitonen
24499: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
24500: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
24501: Tauno Valo Iiro Viinanen Ben Zyskowicz
24502: 630 1983 vp.
24503:
24504: Raha-asia-aloite n:o 573
24505:
24506:
24507:
24508:
24509: Jaatinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta maan hankki-
24510: miseksi luonnonsuojelutarkoituksiin
24511:
24512:
24513: Eduskunnalle
24514:
24515: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen ohjelmien toteuttaminen pitkittyy, aiheutuu siitä
24516: kolmen valtakunnallisen luonnonsuojeluohjelman maanomistajalle monenlaista haittaa, epätietoi-
24517: toteuttamisesta. Nämä ovat kansallis- ja luonnon- suutta sekä valtiolle lisäkustannuksia ja myös
24518: puistoverkon kehittämistä koskevat, soiden suoje- muunlaista haittaa. Tämä kaikki vaarantaa suoje-
24519: lun perusohjelmaa koskevat ja lintuvesien suojelu- lun toteuttamisen. Jotta suojeluohjelmien toteut-
24520: ohjelmaa koskevat periaatepäätökset. Valmistu- tamista voitaisiin nopeuttaa esitämme ensi vuoden
24521: massa on myös harjujen suojeluohjelma. tulo- ja menoarvioon otettavaksi 10 miljoonan
24522: Suojeluohjelmien toteuttamisen suurimpina markan suuruista lisämäärärahaa.
24523: esteinä ovat olleet riittämättömät määrärahat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24524: luonnonsuojelualueiden ostoon. Hallitus esittää taen,
24525: ensi vuoden määrärahaksi 21 miljoonaa markkaa.
24526: Luonnonsuojelualueiden perustamistaimikunta että Eduskunta ottaisi t.Jaltion vuoden
24527: puolestaan esitti mietinnössään III (1981:41) vuo- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
24528: sittaiseksi määrärahaksi 77 miljoonaa markkaa 35.15.88 lisåyksenä 10000000 markkaa
24529: luonnonsuojelualueiden ostoihin ja alueiden rau- maan hankkimiseen luonnonsuojelutar-
24530: hoittamisesta johtuviin korvauksiin. Kun suojelu- koituksiin.
24531:
24532: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
24533:
24534: Matti Jaatinen Heikki Perho Ulla Puolanne
24535: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
24536: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri lmpiö
24537: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
24538: Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva Juho Koivisto
24539: Lea Kärhä Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
24540: Pekka Löyttyniemi Mauri Miettinen Saara Mikkola
24541: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
24542: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
24543: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
24544: Pertti Salolainen Kimmo 1. Sasi Eva-Riitta Siitonen
24545: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
24546: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
24547: Tauno Valo Iiro Viinanen Ben Zyskowicz
24548: 1983 vp. 631
24549:
24550: Raha-asia-aloite n:o 574
24551:
24552:
24553:
24554:
24555: Jaatinen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta asunto-
24556: säästöpalkkiojärjestelmän edelleen kehittämiseksi
24557:
24558:
24559: Eduskunnalle
24560:
24561: Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tehnyt vuo- Merkittävä epäkohta edellä mainitun lisäksi on
24562: den 1983 valtiopäivillä toivomusaloitteen nuorten lainan takaisinmaksuaika. Nuorilla asunnonhank-
24563: ensiasunnon saannin helpottamiseksi. Kiinnitim- kijoilla on ensimmäistä asuntoa hankkiessaan ja
24564: me aloitteen perusteluissa huomiota niihin lukui- vielä lähivuosina senkin jälkeen paljon muitakin
24565: siin epäkohtiin, joita asuntosäästöpalkkiojärjes- välttämättömiä kotiin ja perheen perustamiseen
24566: telmään tällä hetkellä liittyy. Mielestämme tulisi kohdistuvia kuluja. Nykyisellään oman asunnon
24567: nopeasti pyrkiä poistamaan ne järjestelmässä hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta
24568: olevat esteet, jotka vaikeuttavat nuorten asunnon- annetussa asetuksessa on laina-ajaksi mainittu
24569: hankkijoiden mahdollisuuksia oman asunnon saa- 4 kertaa säästöaika, kuitenkin vähintään 8 vuotta
24570: miseksi. ja enintään 12 vuotta. Lainanhoitokustannuksia
24571: Säästöpalkkiolain tarkoittamilla ikäluokilla ( 18- voitaisiin alentaa merkittävästi, jos takaisinmaksu-
24572: 34-vuotiaat) on erilaiset mahdollisuudet säästää aikaa voitaisiin jatkaa esimerkiksi viisinkertaiseksi
24573: määrää, joka vastaisi järjestelmän edellyttämää säästöaikaan nähden ja kuitenkin enintään 15
24574: 20 prosenttia asunnon hinnasta. Keskimääräisten vuodeksi. Myös takaisinmaksutavassa tulisi päästä
24575: vuosineljännestalletusten suuruuden perusteella nk. kuukausiannuiteettijärjestelmään.
24576: on pääteltävissä, etteivät nuoret ensiasunnon Edellä mainitun perusteella ja toivomusaloit-
24577: hankkijat helposti saavuta asuntosäästöpalkkioti- teeseen n:o 184/1983 vp. viitaten ehdotamme
24578: lin kautta tarvittavaa 20 prosentin omaosuutta, el- kunnioittaen,
24579: lei nuorella ole mahdollisuutta saada muuta kautta
24580: omaa osuuttaan kartutetuksi. Valtiovallan tulisikin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24581: viipymättä aloittaa neuvottelut rahalaitosten kans- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
24582: sa mahdollisuuksista alentaa ensiasunnon hankin- 35.45.53 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
24583: taan tarvittavan oman säästöosuuden määrää oman asunnon hankintaan myönnettävien
24584: tämänhetkisestä 20 prosentista. Edelleen tasa- lainojen korkotukeen sekä momentille
24585: puolisuus edellyttäisi, että korkotukituotoksi hy- 28.05.53 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
24586: väksyttävän lainan määrä eri paikkakunnilla voisi asuntosäästöpalkkioihin erityisesti ensi-
24587: kohdistua nykyistä oikeudenmukaisemmin eikä asunnon hankkijoiden ja nuorten perhei-
24588: vaihtelisi eri paikkakuntien välillä niin voimak- den asunnonsaantimahdollisuuksien pa-
24589: kaasti kuin nyt on tapahtunut. rantamiseksi.
24590:
24591: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
24592:
24593: Matti Jaatinen Heikki Perho Ulla Puolanne
24594: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
24595: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
24596: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
24597: Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva Juho Koivisto
24598: Lea Kärhä Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
24599: Pekka Löyttyniemi Mauri Miettinen Saara Mikkola
24600: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
24601: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
24602: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
24603: Pertti Salolainen Kimmo 1. Sasi Eva-Riitta Siitonen
24604: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
24605: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
24606: Tauno Valo Iiro Viinanen Ben Zyskowicz
24607: 632 1983 vp.
24608:
24609: Finansmotion nr 575
24610: Jansson m.fl.: Om anvisande av hiijt anslag för höjningen av andelen
24611: eget kapital i bostäder för studerande
24612:
24613: Ti II Ri ks dage n
24614:
24615: Förverkligandet av de utbildningspolitiska mål, vid produktionen av studentbostäder. Detta anslag
24616: som man stälit i samhället, kräver stöd i form av har motsvarat ca 2,7 % av studentbostädernas
24617: tiliräcklig produktion av studentbostäder tili ett anskaffningsvärde. 1 1983 års budget beslöt
24618: rimligt pris och god standard. U nder drygt tio år riksdagen reservera 10 miljoner mk. Genom detta
24619: har studentorganisationerna och kommunalt anslag uppnår man den 5 % andel eget kapital,
24620: grundade och förvaltade studentbostadssamfund som studentbostadskommitten stälit som mål.
24621: nästan uteslutande stått för denna produktion. Förutom att grundhyrorna i de studentbostäder,
24622: Genom deras försorg har årligen byggts 2 500- som finansierats med bostadsproduktionsanslag
24623: 4 500 studentbostadsplatser. Den omfattande under åren 1980, 1981 och 1982 varit ca 0,5 mk/
24624: produktionen tili trots är antalet studentbostäder m 2 / mån. biliigare än vad de skulle ha varit utan
24625: idag inte ens tilinärmelsevis tiliräckligt. Detta statlig kapitalandel, har statens egna kapital även
24626: beror på att antalet studerande ökat samt att haft andra positiva följdverkningar. Kommuner,
24627: andra för studeranden lämpliga hyresbostäder på vars område produktion av studentbostäder
24628: kraftigt minskat. utövats, har förhåliit sig positivare än tidigare
24629: 1 undervisningsministeriets studentbostads- och har för egen del givit eget kapital tili
24630: kommittes betänkande från år 1980 har man studentbostadsproduktionen. På samma sätt har
24631: definierat de årliga produktionsmålen med be- finansiärernas attityder blivit allt positivare,
24632: aktande av den regionala balansen ända fram tili vilket beror på förbättringen av studembostäder-
24633: år 1986. Kommitten anför att man under åren nas soliditet.
24634: 1981-1986 årligen bör producera 3 750 bostads- 1 undervisningsministeriets studentbostads-
24635: platser eller 1 500 bostäder. Under åren 1981- kommittes rekommendationer från år 1980 anför
24636: 1983 uppnådde man dock ime detta mål, utan man för förbättrandet av finansieringsstrukturen
24637: produktionen stannade vid ca 3 100 student- vid produktionen av studentbostäder, att stat och
24638: bostadsplatser under 1981 och 1982 samt ca 2 500 kommun vardera måtte anvisa 5 % eget kapital
24639: platser under år 1983. tili byggandet av studentbostäder. Den för år
24640: Trots att studentbostadsproduktionen som 1984 förutspådda _produktionen skulle fortsätt-
24641: helhet har varit delfinansierad av staten, har ningsvis förutsätta en reservering om ca 10
24642: hyrorna stigit kraftigt. Boendekostnaderna utgör miljoner mk för eget kapital i 1984 års budget.
24643: en väldigt stor del av studerandenas totalutgifter. En korrigering av finansieringsstrukturen på
24644: 1 synnerhet då nya studentbostäders hyra har detta sätt tillsammans med kommunernas andel
24645: stigit, har också boendekostnaderna stigit trots av eget kapital skulle sänka hyrorna i nya student-
24646: bostadsstödets och bostadstilläggets dämpande bostäder med ca 2,5 mkjm 2jmån. eller med ca
24647: funktion. Huvudorsaken till de höga hyrorna är 55 mk per bostadsplats i månaden. 1 regeringens
24648: ka pitalkostnadernas storlek. Studentbostadssam- förslag till budget för år 1984 har föreslagits endast
24649: funden har finansierat byggandet nästan uteslu- 5 miljoner mk för andelen eget kapital vid
24650: tande med lånat kapital. Av denna orsak har produktionen av studentbostäder.
24651: kapitalutgifternas andel av hyran stigit i de nyaste Hänvisande till ovanstående föreslår vi,
24652: studentbostäderna tili över hälften, för att idag
24653: vara 10 mk/ m 2 / mån. att Riksdagen i statsförslaget för år
24654: År 1980 godkände riksdagen ett anslag om 5 1984 under moment 35.45.51 måtte inta
24655: miljoner mk i budgeten för andelen eget kapital 5000000 mark i syfte att motverka stegring
24656: av hyresnivån i boståderna fär studerande.
24657:
24658: Helsingfors den 28 september 1983
24659:
24660: Gunnar Jansson Håkan Nordman Pentti Lahti-Nuuttila
24661: Eva-Riitta Siitonen Liisa Arranz Timo Kietäväinen
24662: Tarja Halonen Ole Norrback Kaj Bärlund
24663: Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee Jouko Skinnari
24664: 1983 vp. 633
24665:
24666: Raha-asia-aloite n:o 575 Suomennos
24667:
24668:
24669:
24670:
24671: Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-
24672: asuntojen oman pääoman korottamiseen
24673:
24674:
24675: Eduskunnalle
24676:
24677: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten uusimmissa opiskelija-asunnoissa jo yli puoleen,
24678: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riittä- ollen tällä hetkellä 10 mk/ m 2jkk.
24679: vää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskelija- Vuonna 1980 eduskunta hyväksyi valtion tulo-
24680: asuntotuotantoa. Runsaan kymmenen vuoden ajan ja menoarvioon opiskelijatuotannon omaan pää-
24681: tästä tuotannosta ovat vastanneet lähes yksin- omaan 5 miljoonan markan määrärahan.
24682: omaan opiskelijajärjestöjen ja kuntien perustamat Tämä määräraha on vastannut noin 2,7 pro-
24683: ja hallitsemat opiskelija-asuntoyhteisöt. Näiden senttia opiskelija-asuntojen hankinta-arvosta.
24684: toimesta on rakennettu vuosittain 2 500-4 500 Vuoden 1983 budjettiin eduskunta päätti varata
24685: asunto paikkaa. Opiskelijamäärien kasvu sekä opis- 10 miljoonaa markkaa. Tällä määrärahalla pääs-
24686: kelijoille soveltuvien muiden vuokra-asuntojen tään opiskelija-asuntotoimikunnan vuonna 1980
24687: voimakas väheneminen ovat aiheuttaneet sen, asettamaan 5 prosentin omapääomaosuustavoit-
24688: että opiskelija-asuntojen määrä ei voimakkaasta teeseen.
24689: tuotannosta huolimatta ole tänä päivänä lähes- Paitsi että vuoden 1980, 1981 ja 1982 asunto-
24690: kään riittävä. tuotantomäärärahoista rahoitettavien opiskelija-
24691: Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun- asuntojen lähtövuokrat ovat olleet noin 0,50
24692: nan mietinnössä vuodelta 1980 on määritelty opis- markkaa; m 2 jkk halvemmat kuin mitä ne olisivat
24693: kelija-asuntotuotannon alueellisesti tasapainoite- ilman valtion oman pääoman osuutta, on valtion
24694: tut vuoteen 1986 ulottuvat vuotuiset tuotantota- omalla pääomalla ollut myös positiivisia seuran-
24695: voitteet. Toimikunta esittää, että vuosina 1981- naisvaikutuksia. Kunnat, joiden alueella opiskelija-
24696: 86 tulee vuosittain tuottaa 3750 asuntopaikkaa eli asuntotuotantoa on harjoitettu, ovat suhtautuneet
24697: 1500 asuntoa. Vuosina 1981-83 tätä tavoitetta ei tähän tuotantoon aikaisempaa myönteisemmin
24698: kuitenkaan saavutettu, vaan tuotanto jää vuosina ja ovat omalta osaltaan antaneet omaa pääomaa
24699: 1981 ja 1982 noin 3 100 ja vuonna 1983 noin 2 500 opiskelija-asuntotuotantoon. Samoin rahoittajien
24700: opiskelija-asuntopaikkaan. asenne on muuttunut positiivisemmaksi, mikä
24701: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuotanto johtuu opiskelija-asuntojen vakavaraisuuden pa-
24702: on ollut kokonaisuudessaan valtion osalainoitta- rantumisesta.
24703: maa, ovat vuokrat kohonneet voimakkaasti. Asu- Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun-
24704: mismenot muodostavatkin varsin suuren osan nan vuoden 1980 suosituksissa opiskelija-asunto-
24705: opiskelijoiden kokonaismenoista. Varsinkin uusi- tuotannon rahoitusrakenteen korjaamiseksi esite-
24706: en opiskelija-asuntojen vuokrien kohotessa ovat tään, että valtio ja kunnat osoittavat opiskelija-
24707: myös asumiskustannukset kohonneet huolimatta asuntojen rakentamiseen omaa pääomaa kummat-
24708: asumistuen ja asumislisän alentavasta vaikutuk- kin 5 %. Vuodelle 1984 ennakoitavissa oleva tuo-
24709: sesta. Vuokrien korkeuden pääsyynä on pääoma- tanto edellyttäisi edelleen noin 10 miljoonan mar-
24710: kustannusten korkeus. Opiskelija-asuntoyhteisöt kan oman pääomamäärärahan varaamista vuoden
24711: ovat rahoittaneet rakentamisensa lähes yksin- 1984 valtion tulo- ja menoarvioon. Rahoitus-
24712: omaan velkapääoman turvin. Tästä syystä pää- rakenteen korjaaminen näin yhdessä kuntien
24713: omakustannusten osuus vuokrista on kohonnut oman pääomaosuuden kanssa alentaisi uusien
24714:
24715:
24716:
24717:
24718: 80 0883005893
24719: 634 1983 vp. - RA n:o 575
24720:
24721: opiskelija-asuntojen vuokria noin 2,5 mk/ m 2 kuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24722: kaudessa eli noin 55 markalla asuntopaikkaa 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
24723: kohti kuukaudessa. Hallituksen esityksessä valtion 35.45.51 lisäyksenä 5 000000 markkaa
24724: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1984 on esitetty opiskelija-asuntojen omaan pääomaan opis-
24725: kuitenkin opiskelija-asuntotuotannon omaan pää- kelijoiden asuntojen vuokratason kohoa-
24726: omaan edelleen vain 5 miljoonaa markkaa. misen estämiseksi.
24727: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24728: tavasti,
24729:
24730: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983
24731:
24732: Gunnar Jansson Håkan Nordman Pentti Lahti-Nuuttila
24733: Eva-Riitta Siitonen Liisa Arranz Timo Kietäväinen
24734: Tarja Halonen Ole Norrback Kaj Bärlund
24735: Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee Jouko Skinnari
24736: 1983 vp. 635
24737:
24738: Raha-asia-aloite n:o 576
24739:
24740:
24741:
24742:
24743: Aila Jokinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Sairaan-
24744: hoidon Tutkimuslaitoksen toimintakyvyn ylläpitämiseksi
24745:
24746:
24747: Eduskunnalle
24748:
24749: Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen valtionapu jäsenmaita kehittämään hoitotyötä kansallisen ter-
24750: vuodelle 1984 on tulo- ja menoarvioesityksen veysstrategiansa osana. Tutkimuslaitoksessa val-
24751: mukaan 200 000 markkaa. Määrärahan korotus litsevan käsityksen mukaan hoitotyön palvelujen
24752: 30 000 markalla edelliseen vuoteen verrattuna ei kehittämisen tulisi enenevässä määrin perustua
24753: kuitenkaan salli välttämättömänä pidetyn kahden tutkimukseen.
24754: tutkijan paikkaamista. Laitoksen perusrahoituk- Sairaanhoidon Tutkimuslaitos on vuodesta 1979
24755: seen tarvitaan siis korotus toimintakyvyn yllä- toiminut WHO:n Euroopan aluetoimiston viral-
24756: pitämiseksi. lisena yhteistyökeskuksena Suomessa ja siinä roo-
24757: Vuosina 1981-82 käytiin neuvottelut Sairaan- lissa suuresti hyötynyt kansainvälisestä yhteis-
24758: hoidon Tutkimuslaitoksen tulevaisuudesta rahoit- työstä. Yhteistyön jatkamiselle WHO:n kanssa
24759: tajien, sosiaali- ja terveysministeriön sekä lää- näyttäisi olevan mahdollisuuksia. Tulevaisuudes-
24760: kintöhallituksen edustajien kanssa. Näissä neuvot- sakin yhteistyö edellyttää laitokselta sellaisia
24761: teluissa Tutkimuslaitoksella nähtiin edelleen ole- voimavaroja, että yhteistyösopimuksen mukaiset
24762: van tärkeä tehtävä hoitotyön tutkimuksen kehittä- tehtävät voidaan hoitaa. Erityisen olennaista tässä
24763: misessä. Tutkimuslaitoksessa ryhdyttiin suunnit- yhteydessä on kuitenkin, että WHO:n keskeiselle
24764: telemaan toimintaa neuvottelujen antamista läh- työalueelle sijoittuvaan tutkimusprojektiin olisi
24765: tökohdista. Välttämättömänä pidettiin laitoksen saatavissa maailmanjärjestön asiantuntija-apua.
24766: voimavarojen asteittaista kasvattamista ja yhteis- Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen erittäin niukoin
24767: työtä yliopistojen kanssa. voimavaroin saavuttamat tähänastiset tulokset
24768: Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen seuraava tut- tulisi hyödyntää kansallisessa tutkimus projektissa.
24769: kimusprojekti käsittelee hoitotyötä perustervey- Se edellyttää kohtuullista voimavarojen lisäystä.
24770: denhuollossa. Maailman terveysjärjestön, WHO:n, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24771: Terveyttä kaikille vuoteen 2000 - tavoitteeseen taen,
24772: liittyvä tutkimus pyrkii käytännön hoitotyön
24773: kehittämiseen. Erityistä painoa Tutkimuslaitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24774: hankkeelle antaa WHO:n yleiskokouksen päätös- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
24775: lauselma "The Role of Nursing/Midwifery 33.60.29 lisäyksenä 90 000 markkaa Sai-
24776: Personnel in the Strategy of Health for Ali" touko- raanhoidon Tutkimuslaitoksen toiminta-
24777: kuulta 1983. Yleiskokous kehottaa kaikkia WHO:n kyvyn ylläpitämiseksi.
24778:
24779: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
24780:
24781: Aila Jokinen Lea Sutinen
24782: 636 1983 vp.
24783:
24784: Raha-asia-aloite n:o 577
24785:
24786:
24787:
24788:
24789: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalais-
24790: järjestöjen kulttuuriohjaajien palkkaukseen
24791:
24792:
24793: Eduskunnalle
24794:
24795: Maassamme toimii runsaasti erilaisia kansa- vireyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen kautta
24796: laisjärjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laa- ja avulla, siksi näiden järjestöjen työtä olisi tuet-
24797: jaa ja monipuolista ulottuen lisäksi useassa ta- tava. Järjestämällä ohjaajien palkkaamisen mah-
24798: pauksessa juuri niille alueille, joihin ns. viral- dollisuus kansalaisjärjestöille valtion tuella olisi
24799: liset ja yhteiskunnan ylläpitämät kulttuuritar- asia järjestettävissä.
24800: peen muodot eivät yllä. Tämä pelkästään harras- Vakavaksi muodostuneen nuorisotyöttömyyden
24801: telijavoimin ja useimmin varsinaisen ansiotyön seuraukset ovat aiheuttaneet monia suuriakin
24802: ohella hoidettu kulttuuritoiminta on juuri sitä yhteiskunnallisia ongelmia. Näiden vaikeuksien
24803: työtä, joka tehokkaimmin tavoittaa kansan syvät voittamiseksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen ja
24804: rivit ja suo osallistumisen mahdollisuuden yhä käytettävä niitä keinoja, joilla nuorisoon koh-
24805: laajemmille ryhmille. Tämän toiminnan merkitys distuvaa painetta voidaan vähentää. Tässä tulisi
24806: lisääntyy ja siksi sille tulisi suoda nykyistä pa- kiinnittää entistä enemmän huomiota juuri niihin
24807: remmat mahdollisuudet hoitaa vaativaa tehtä- järjestöihin ja siihen toimintaan, jotka vaikuttavat
24808: väänsä. nuorten vapaa-ajan käyttöön, sillä tällä toiminta-
24809: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuurityös- alueella voidaan työttömyydestä kärsiviä nuoria
24810: tä mainittakoon kansantanssi- ja lauluyhtye Tu- vetää mielekkään toiminnan piiriin ja työttö-
24811: run Kiikurit, jonka ohjelma ja toiminta tun- myystilanteessa välttämättömään toisten nuorten
24812: netaan laajalti jopa maamme rajojen ulkopuo- yhteyteen. Jotta tämä työttömien nuorten tuke-
24813: lellakin. Tämä yhtye on jo vuosikymmenien ajan minen tämän toveripiirin avulla saadaan onnistu-
24814: koonnut piiriinsä musiikin ja kansantanssin har- maan, asettuu ohjaajan tehtävä entistä keskei-
24815: rastajia, jotka säännöllisellä harjoittelulla ovat semmäksi. Se merkitsee, että näin laajaa vastuuta
24816: kehittäneet monitaitoisen ja -lukuisen nuoriso- ei voida hoitaa samanaikaisesti ansiotyön ohella.
24817: yhtyeen. Yhtyeen tanssi- ja musiikkiohjelman Tästä johtuen kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaa-
24818: harjoittelu vaatii myös asiantuntevaa ohjausta, jien palkkaus on noussut esiin entistä kipeäm-
24819: joka on ansiotyönsä ohella tehtävää hoiravien pänä ja vaativampana.
24820: ohjaajien harteilla. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
24821: Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi taen, '
24822: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja
24823: kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24824: varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tunne- 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark-
24825: taan vaikeana ongelmana ja sen voittamiseksi kaa kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien
24826: etsitään keinoja. Kansalaisten kiinnostus erilaisia palkkaukseen.
24827: kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan voidaan
24828:
24829: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
24830:
24831: Anna-Liisa Jokinen Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen
24832: Ulla-Leena Alppi Ensio Laine Heikki Mustonen
24833: Kalevi Kivistö Heli Astala Sten Söderström
24834: Esko Helle
24835: 1983 vp. 637
24836:
24837: Raha-asia-aloite n:o 578
24838:
24839:
24840:
24841:
24842: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Espe-
24843: rantoliiton toiminnan tukemiseen
24844:
24845:
24846: Eduskunnalle
24847:
24848: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan edus- vastaavien pqestOJen kanssa. Niinpä liitto sai
24849: kunta myönsi valtionapua kansainvälisen kielen järjestääkseen vuonna 1969 esperantistien 54.
24850: hyväksi toimivalle Suomen Esperanto-Opistolle. kansainvälisen kongressin, jonka avajaiset pidet-
24851: Ensi kerran siitä tehtiin päätös vuoden 1921 tulo- tiin mainitun vuoden heinäkuussa Helsingin
24852: ja menoarvion yhteydessä. Aiheena sille oli seuraa- Messuhallissa. Kongressin yhteydessä järjestet-
24853: vana vuonna, 1922, Suomessa pidettävä 14. kan- tiin useita joukkoretkeilyjä maan pohjoisosiin,
24854: sainvälinen esperantokonferenssi. Kun kansain- järvialueelle ym. Turussa jatkui tuon kongressi-
24855: välinen matkailu oli vielä siihen aikaan meillä viikon jälkeen vielä viiden päivän ajan ns. jälki-
24856: lastenkengissä, herättivät tuhatpäisen ulkomaa- kongressi. Päivälehtien mukaan tämä n. 2 000
24857: laisen kongressivieraan maahamme tulo ja heidän osanottajaa käsittävä kansainvälinen kongressi oli
24858: täällä suorittamaosa monet retkeilyt ansaittua huo- sen kesän suurin maassamme.
24859: miota. Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella
24860: Tämän jälkeen valtionapu Suomen esperanto- opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais-
24861: liikkeelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarviossa. ia työväenopistoissamme esperantokieltä. Turun
24862: Vielä toisen maailmansodan jälkeen, lokakuussa ja Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, liiton
24863: v. 1948, jätti silloinen edustaja V. K. Turunen useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien tun-
24864: eduskunnalle raha-asia-aloitteen, jossa sanottiin nettujen opettajien johdolla, oppiaineena.
24865: mm.: Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja monissa
24866: "Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- maissa saavutettuihin myönteisiin kokemuksiin
24867: arvioksi vuodelle 1949 sen 10 pl. XV: 1 kohdalle perustuen "Esperanto sopii kouluhallituksen mie-
24868: ja otsikossa 'Muut yhdistykset' ehdottaa hallitus lestä vakinaiseksi kolmanneksi kieleksi perus-
24869: Suomen Esperanto-Opiston avustuksen pysytettä- koulun yläasteen kieliohjelmaan ... Erikoiskursseil-
24870: väksi entisellään, 2 600 000 markan suuruisena." la ja kielikerhoissa tulee esperantoa voida opettaa
24871: Ed. Turunen huomauttaa summan olleen aluksi sekä peruskoulussa että lukiossa, katsoo keskus-
24872: 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pudonneen virasto." (Kansan Uutiset 30.7.1974)
24873: mainittuun 2 600 markkaan, "jollaisena se on ollut Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen varassa
24874: jo useita vuosia". toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kuiten-
24875: Todettuaan esperantokielen harrastuksen maas- kaan nykyisin ole mahdollisuuksia toimintansa
24876: samme huomattavasti kasvaneen hän ehdotti, että tehostamiseen. Tästä esimerkkinä mainittakoon
24877: eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo- ja meno- seuraava tapaus. Suomen esperantoliikkeen edus-
24878: arvioon Suomen Esperanto-Opiston toiminnan tajina matkusti vuonna 1974 heinäkuun lopussa
24879: tukemiseksi 247 400 markan suuruisen lisämäärä- Hampurissa pidettävään 59. kansainväliseen es-
24880: rahan. perantokongressiin seitsemänkymmentä henki-
24881: Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisina löä. Jokainen heistä joutui itse henkilökohtaisesti
24882: vuosina Ja! tämän asian hoitaminen kuitenkin kustantamaan matkansa ja koko kongressiviikon
24883: pois päiväjärjestyksestä. vaatimat menot. Tällainen uhrautuminen jonkin
24884: Maassamme vireästi toimiva esperantoliike on yhteisen asian hyväksi lienee meidän päivinämme
24885: sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen keskus- hyvin harvinaista.
24886: elimenä toimii Suomen Esperantoliitto r.y., joka Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat ja
24887: on vilkkaassa vuorovaikutuksessa muiden maiden kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset tunte-
24888: 638 1983 vp.- RA n:o 578
24889:
24890: vat syvää vastuuta kielen opiskelun tehostami- kin neljännesvuosisadan ajan nauttinut valtion-
24891: sesta ja laajentamisesta. Juuri kansainvälisten apua, ehdotamme,
24892: yhteyksien laajentaminen on antanut heille hyvin
24893: paljon ja tämän vuoksi he haluavat asian kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24894: tyvän edelleen, jotta yhä useammilla kansalaisilla 1984 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
24895: olisi samat mahdollisuudet. kaa Suomen Esperantoliiton toiminnan
24896: Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon, tukemiseen.
24897: että maamme esperantoliike on jo aikaisemmin-
24898:
24899: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
24900:
24901: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen Juhani Vähäkangas
24902: Timo Laaksonen Ensio Laine Heikki Mustonen
24903: Kalevi Kivistö Heli Astala Esko Helle
24904: 1983 vp. 639
24905:
24906: Raha-asia-aloite n:o 579
24907:
24908:
24909:
24910:
24911: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen
24912: hävittämiseen ilman vesakkomyrkkyjä
24913:
24914:
24915: Eduskunnalle
24916:
24917: Metsäyhtiöiden, VR:n ja TVH:n toimesta on eri maista.
24918: vuodesta toiseen jatkettu vesakkomyrkkyjen le- Vesakontorjunta-aineiden terveeliisiä vaiku-
24919: vittämistä parhaana ulkoilukautena sekä marja- tuksia tutkinut työryhmä on käyttänyt runsaasti
24920: ja sieniaikaan, vaikka eri puolilta maailmaa eri maissa suoritettujen tutkimusten tuloksia.
24921: tulleet tiedot kertovat varsin varoittavia tosi- Myös Työterveyslaitos on suorittanut tutkimuksia
24922: asiOita vesakkomyrkkyjen tuhoista. Kuluvana vesakontorjunta-aineiden vaikutuksesta, mutta
24923: vuonna ilmestynyt Torjunta-aineiden turvallisuus- henkilökunnan vähyyden ja määrärahojen niuk-
24924: ohjetoimikunnan mietintö n:o 1, Vesakontorjun- kuuden vuoksi ei tutkimuksissa ole edetty. Ve-
24925: nasta, selvittää tilannetta. Toimikunta jatkaa sakontorjunta-aineiden työterveys- ja työturvalli-
24926: edelleen työtään, mutta jo ensimmäisessä mie- suuskysymyksiä tutkiva työryhmä katsoo, että
24927: tinnössä tähdennetään erityistä varovaisuutta ai- vesakontorjunta-aineiden terveydelle haitallisista
24928: neen käytössä. Koska toimikunnan tehtävänä on vaikutuksista on jo niin runsaasti epäilyksiä ja
24929: tässä vaiheessa ollut lähinnä valmistaa vesakon- osittain näyttöjäkin, että aineille pahimmin altis-
24930: torjunta-aineiden käyttäjien suojaksi turvallisuus- tetut työntekijät olisi saatava lääketieteellisen
24931: ohjeet, jäävät aineen vaikutuksille edelleen alttiiksi tutkimuksen kohteeksi, todetaan tutkimuksissa.
24932: levitysalueella asuvat ja liikkuvat kansalaiset. Siksi Vesakkomyrkkyjen käyttö sodankäyntiaseena
24933: mietinnössä todetaankin, että ulkopuolisten hen- kiellettiin Vietnamissa sen jälkeen kun syntymä-
24934: kilöiden suojaaminen vesakontorjunta-aineiden vikaisten lasten lukumäärä kasvoi huomatta-
24935: mahdollisilta haitailta on jäänyt vähäiseksi, kos- vasti. Suomalaiset myrkkyjen levittäjät ja asioista
24936: ka siihen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. päättävät elimet eivät ole välittäneet näistä
24937: Siellä missä vesakontorjuntamyrkkyjen vai- vakavista ja varoittavista tosiasioista, eivätkä
24938: kutusta on tutkittu, on myös päädytty niiden heitä ole saaneet vastuuseen nekään tutkimus-
24939: käytön kieltämiseen. Ruotsissa on vesakkomyrkyt ten tulokset, joissa vesakkomyrkkyjen on havaittu
24940: julistettu käyttökieltoon jo vuonna 1971 kaikkialla aiheuttavan koe-eläimissä kromosomivaurioita ja
24941: teiden varsilla. Tämä kielto on ehdoton eikä tästä johtuvaa sikiöiden epämuotoisuutta.
24942: niiden käytöstä tienvarsivesakkojen torjunnassa On vaikea mitata niiden myrkkytonnien tuhoi-
24943: edes keskustella. saa vaikutusta, jotka kuluvan kesän aikana on
24944: Myös Suomessa on todettu useita kalakuolemia jälleen levitetty Suomen tienvarsiin ja vesakkoi-
24945: vesakkomyrkkyjen levityksen jälkeen. Turun hin. Kun tämä levitys tapahtuu parhaana ulkoilu-
24946: kaupunki on kieltänyt alueellaan vesakkomyrk- kautena sekä marja- ja sieniaikaan, on varmaa,
24947: kyjen käytön sen jälkeen kun havaittiin useita että näitä tuhoaineita kulkeutuu ravintoaineisiin.
24948: lintukuolemia myrkytetyllä alueella. Eikä ole suin- On mahdollista, että myrkytettyjä sieniä ja marjoja
24949: kaan syytä unohtaa Hilja Lyyristä Savosta, hän on ollut kaupan sekä liikkeissä että toreilla. Ti-
24950: sairastui vakavasti ja joutui työkyvyttömyyseläk- heimmät vesakot kasvavat usein juuri teiden
24951: keelle juotuaan vettä kaivostaan, jonka TVH:n varsilla samoilla alueilla kuin vadelmapensaat-
24952: vesakkomyrkky oli saastuttanut. Vaikeita sairas- kin. Kun vesakontorjunta-aineita kylvetään marja-
24953: tumisia, jopa kuolemaan johtaneita, on todettu aikaan, on selvää, että myrkyt poimitaan marjojen
24954: vesakkomyrkkyjen levittäjien keskuudessa. Tilas- mukana. Myöskään myrkyn vaikutusta lintuihin
24955: toa ei puutu omankaan maamme kohdalla, mutta ja muihin metsän eläimiin ei voida vähätellä.
24956: perusteellista tutkittua aineistoa on saatavissa Tästä on myös runsaasti todistusaineistoa.Varsin-
24957: 640 1983 vp. - RA n:o 579
24958:
24959: kin suurimmat riistalinnut kuten metsot ovat nukset. Edellä mainittujen seikkojen johdosta
24960: hävinneet niiltä alueilta, joille vesakkomyrkkyjä tulisi nopeasti lopettaa kaikki vesakkojen hävit-
24961: on levitetty. Kotieläimet eivät myöskään ole täminen myrkkyjen avulla ja etsiä muita parempia
24962: turvassa vesakontorjunta-aineilta, sillä Iiikku- ratkaisuja.
24963: vatbao kotieläimet samoilla alueilla ihmisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24964: kanssa silloin kun näitä myrkkyjä kylvetään asu- taen,
24965: musten lähelle. Erityisen suurta huomiota asiaan
24966: tulisi kiinnittää työttömyyden johdosta, sillä toki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24967: vesakoiden torjunta on myös työllisyyskysymys 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 30.59
24968: silloin kun tätä torjuntaa hoidetaan hakkuu- uudelle momentille 3 000 000 markkaa
24969: menetelmän avulla. vesakkomyrkkyjen korvaamiseen ja ve-
24970: Jos tarkastellaan kustannuskysymystä, niin on sakkojen hävittämiseen muilla toimen-
24971: otettava huomioon myös haittatekijät ja niiden piteillä kuin myrkkyjen avulla.
24972: aiheuttamat vahingot sekä niistä syntyvät kustan~ _
24973:
24974: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
24975:
24976: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen Matti Kautto
24977: Mikko Kuoppa Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen
24978: Lauha Männistö Ulla-Leena Alppi Ensio Laine
24979: Heikki Mustonen Kalevi Kivistö Heli Astala
24980: Sten Söderström Esko Helle
24981: 1983 vp. 641
24982:
24983: Raha-asia-aloite n:o 580
24984:
24985:
24986:
24987:
24988: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta jalankulku-
24989: ja polkupyöräteiden verkoston aikaaosaamiseksi kaikkiin asutus-
24990: keskuksiin
24991:
24992:
24993: Eduskunnalle
24994:
24995: Uusia asetuksia ja tieliikennelakeja käsitellään, tarvitaan erikoistoimia heidän turvakseen. Myös
24996: mutta samanaikaisesti sadat kansalaiset kuolevat lastenvaunuja ja -rattaita kuljettavia ei ole miten-
24997: sekä tuhannet loukkaantuvat hyvinkin vaikeasti kään turvattu liikenteessä.
24998: liikenneonnettomuuksissa. Nykyisellään jalao- Vain erillisten jalaokulku- ja polkupyöräteiden
24999: kulkijao turvattomuus liikenteessä on jo s1ta avulla on tilanne ratkaisevasti korjattavissa.
25000: luokkaa, että tarvitaan nopeita toimenpiteitä Näiden teiden kustannukset ovat suhteellisen
25001: asiantilan korjaamiseksi. Kaistojen leventämioeo vähäiset, koska mitään suuria perusrakenteita
25002: ja moottoriliikenteen parempi sujumioeo eivät eivät nämä tiet vaadi. Voidaan todeta esim.
25003: voi olla ainoat ja keskeisimmät muodot liikenne- Varkauden ja osittain myös Naantalin kaupun-
25004: poliittisissa ratkaisuissa. Tuijottaminen ensisijai- kien ensimmäisinä rakentaneen alueelleen pyö-
25005: sesti kansainvälisiin säädöksiio ja niiden antamiin räily- ja jalaokulkureittejä, jotka ovat osoittau-
25006: viitteisiio mahdollisimman suuren yhdeomukai- tuneet erittäin vilkkaasti käytetyiksi ja tarpeelli-
25007: suudeo saavuttamiseksi ei ole sopusoinnussa siksi.
25008: suomalaisen liikennepoliittisen kehityksen ja rat- Varsinkin asutuskeskuksista ja kaupunkialu-
25009: kaisujen kanssa. Myöskään julkisen liikenteen eilta asuma-alueille johtavien maanteiden varsilla
25010: tai yksityisliikenteen kannalta ei suinkaan ole on heikot kulkumahdollisuudet pyöräilijöille ja
25011: samantekevää, miten jalaokulku- ja pyöräily- jalankulkijoille. Erityisen vaarallisia ovat tässä
25012: mahdollisuudet on järjestetty. Kun onnettomuus suhteessa koulutiet, sillä eivät toki kaikki lapset
25013: tapahtuu, ovat kumpikin osapuoli uhreja, joskin vielä kulje kouluun, ainakaan toistaiseksi, auto-
25014: suuremman tuhon alaiseksi jää jalankulkija tai kuljetuksen avulla.
25015: pyöräilijä. Kummankin edut vaativat tarkoituk- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
25016: senmukaisen jalaokulku- ja pyöräilytieverkoston
25017: järjestämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25018: Lasten osuus liikenteen onnettomuuksista on 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
25019: kasvanut. Tämä valitettava tosiasia velvoittaa 31.24.77 2 000 000 markkaa jalankulku-
25020: nopeita ratkaisuja onnettomuuksien välttämi- ja polkupyöräteiden verkoston saamiseksi
25021: seksi. Lasten havaintokyky on tilastojen mukaan kaikkiin kaupunkeihin ja asutuskeskuk-
25022: todettu liikenteessä niin puutteelliseksi, että szm.
25023:
25024: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
25025:
25026: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen Matti Kautto
25027: Mikko Kuoppa Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen
25028: Ulla-Leena Alppi Ensio Laine Heikki Mustonen
25029: Kalevi Kivistö Heli Astala Sten Söderström
25030: Esko Helle
25031:
25032:
25033:
25034:
25035: 81 0883005893
25036: 642 1983 vp.
25037:
25038: Raha-asia-aloite n:o 581
25039:
25040:
25041:
25042:
25043: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun tie- ja
25044: ve~irakennuspiirin poikittaisteiden suunnitteluun ja rakenta-
25045: mtseen
25046:
25047:
25048: Eduskunnalle
25049:
25050: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittäminen var- Eräät näistä suunnitelmista ovat jo vuosien takai-
25051: sinkin paikallista asujaimistoa palvelevaksi on sia, mutta varoja näiden kohteiden toteuttamiseen
25052: viime vuosina jäänyt jälkeen siitä tarpeesta, ei ole valtion tulo- ja menoarvioon saatu.
25053: jonka muu kehitys on tuonut mukanaan. Erityi- Alueen väestön ja liikenteen määrä edellyttää
25054: sesti Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueella kuitenkin nykyistä myönteisempää suhtautumista
25055: on tässä suhteessa paljon puutteita. Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen poikittais-
25056: Pääteiden voidaan toistaiseksi todeta palve- tieverkoston ja muiden paikallisten yhteyksien
25057: levan nykyistä liikennetarvetta, mutta Turusta rakentamiseen ja kehittämiseen. Suhteellisen vä-
25058: säteittäisesti muuhun Suomeen johtavien teiden hillä kustannuksilla voitaisiin tällä alueella saada
25059: yhdystiet joko puuttuvat tai ovat erittäin heikko- aikaan alueen väestöä ja sen liikennetarpeita
25060: kuntoisia. Juuri näiden yhdysteiden tarve on jo palvelevat ratkaisut. Valtiovallan taholla tulisi
25061: monien vuosien ajan ollut vakavana puutteena vakavasti paneutua tämän alueen liikennetar-
25062: alueen toimintojen kehittämisessä. Kouluolojen peiden kehittämiseen.
25063: muutokset ja koulujen yhdistämiset vaativat myös Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen väestö-
25064: liikenteellisesti olojen kehittämistä muuttuneita pohjan ja liikennetarpeen edellyttämät poikittais-
25065: koululaisten kuljetuksia vastaaviksi. Lisäksi yh- tiet ovat jo pitkään olleet mukana maakunnallisia
25066: teiskunnan palvelupisteiden ja terveydenhoitoon suunnitelmia laadittaessa. Nykyisen työttömyyden
25067: liittyvien palvelujen tehokas käyttö edellyttää tie- johdosta tulisi näillä alueilla löytää myös uusia
25068: verkon kehittämistä. Kuntauudistussuunnitelmien työkohteita. Siksi työllisyyspoliittiset näkymät
25069: eteneminen ja palvelusten keskittyminen jättävät kiirehtivät osaltaan suunnitelmien toteuttamista
25070: syrjäisempien seutujen asukkaat todella epätasa- mahdollisimman pian.
25071: arvoiseen asemaan keskusten asukkaisiin verrat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
25072: tuna. taen,
25073: Kuntien yhteistoimin, maakunta- ja seutu-
25074: kaavaliiton sekä tie- ja vesirakennuspiirin ja alan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25075: asiantuntijavoimin on laadittu hyvinkin tarkkoja 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
25076: suunnitelmia ja perusteltuja esityksiä poikittais- 31.24.77 1 000000 markkaa Turun tie- ja
25077: tieverkon eri kohteiden rakentamisesta ja tarkoi- vesirakennuspiirin alueen poikittaisteiden
25078: tuksenmukaisista liikenteellisistä ratkaisuista. suunnitteluun ja rakentamiseen.
25079:
25080: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
25081:
25082: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Heli Astala
25083: Heikki Perho
25084: 1983 vp. 643
25085:
25086: Raha-asia-aloite n:o 582
25087:
25088:
25089:
25090:
25091: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Marttilan-
25092: YläneeD tien rakentamiseen
25093:
25094:
25095: Eduskunnalle
25096:
25097: Marttilan-Yläneen tieyhteys olisi rakennetta- misteiden kuljetus tulisi käyttämään em. tteta
25098: va kiireellisesti. Valtatie n:o 1 Halikon sekä varsin runsaasti. Yläneellä sijaitseva Suomen
25099: Paimion Vaskion kautta Marttilaan valmistui v. armeijan koulutuskeskus, joka toimii ns. Raasio
25100: 1970. Tämän tien jatkaminen Karinaisten Kyrön korvessa, voisi myös käyttää liikenteessään juuri
25101: kautta Pöytyän Riihikoskelie ja sieltä Yläneelle tätä reittiä. Yhteydet Tammisaaren ja Hangon
25102: olisi alueen liikeoteeiliset olosuhteet huomioon suuntaan sekä yhteys Salon kaupungin kautta
25103: ottaen saatava toteutetuksi ensi tilassa. Helsinkiin paranisivat tätä kautta.
25104: Marttilan-Yläneen tien tarpeellisuutta puolus- Tieosuuden rakentamisen kiireellisyyttä puolus-
25105: tavat mm. seuraavat seikat. Tällä seudulla ei ole tavat mm. seuraavat tekijät. Vaikeakulkuinen tie-
25106: alueen ohittavien valtateiden poikittaisteitä, jotka osuus Tarvasjoelta Karinaisten kirkon kautta
25107: vastaisivat paikallista liikennetarvetta, tai alueen Kyröön kulkee suurimmaksi osaksi tien varsille
25108: ohittavaa liikennettä suunnassa Salo-Yläne. muodostuneen asutuksen halki. Tien tehostettu
25109: Turusta viuhkamaisesti pohjoissuuntaan kulke- kunnossapito ei tällä osuudella ratkaise asiaa. Tie
25110: vat päätiet vastaavat liikennetarvetta em. suun- kulkee pihamaiden kautta, joissa sen käyttö ei ole
25111: nassa, mutta valtateiden poikittaissuunnan liiken- turvallista ottaen huomioon, että osa talousraken-
25112: ne on varsin vaikeasti hoidettavissa. Tämä poi- nuksista sijaitsee tien eri puolilla. Lisäksi maan
25113: kittaisliikenne on edelleen harvojen ja vanhojen epätasaisuudesta johtuen tie on mäkineo ja
25114: karjankuljetuspolkujen mukainen, joita käyttäen mutkainen, noudattaen osittain myös mutkittele-
25115: nykyinen ja edelleen kasvava liikenne ei enää pysty van joen suuntaa.
25116: selviytymään. Tieosuus Kyrö-Riihikoski on kiireellisia, sillä
25117: Alueella sijaitsevien Yläneen, Pöytyän, Kari- tällä osalla ei ole tietä ollenkaan. Tämän suhteel-
25118: naisten, Tarvasjoen, Marttilan ja Auran kuntien lisen lyhyen tieosan rakentamisen jälkeen saatai-
25119: tieverkkosuunnitelman keskeisenä asiana tulee siin edes puutteellinen tieyhteys välille Marttila-
25120: ottaa huomioon Karinaisten Kyröön keskittyvä Yläne. Tämä osuus auttaisi huomattavasti myös
25121: alueen opetus toimi. Elisenvaaran yhteiskoulu on jo paikallista liikennettä ja koululaiskuljetuksia.
25122: pitemmän ajan toiminut alueen ylemmän asteen Marttilan-Yläneen tieosuuden valmistuminen
25123: opinahjona ja tulee edelleen kehittymään samoissa on alueen kehittymisen kannalta varsin merkityk-
25124: merkeissä. Tieyhteyksien parantaminen on tar- sellinen. Sen vaikutus yltää myöskin laajalti tämän
25125: peellinen myös koulumatkat huomioon ottaen. alueen ulkopuolella oleviin kuntiin, joten sen
25126: Yläneen kunnalla on arvokkaita vesialueita, rakentamiseen tulisi ryhtyä ensi tilassa.
25127: joista esim. kirkasvetisen Pyhäjärven rantamille Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kunnioit-
25128: on viime vuosina muodostunut vilkkaita loma- taen,
25129: keskuksia. Näiden toimintaa olisi mahdollista
25130: laajentaa huomattavasti ja samalla lisätä alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25131: työllisyyttä. Teiden puuttuminen ja niiden keh- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
25132: nous kuitenkin asettavat rajoituksia myös loma- 31.24.77 1 000 000 markkaa Marttilan-
25133: toiminnan kehittymiselle. Yläneen tien suunnitteluun ja rakentami-
25134: Myös maataloustuotteiden ja teollisuuden vai- seen.
25135:
25136: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
25137:
25138: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Jukka Mikkola
25139: Heikki Perho
25140: 644 1983 vp.
25141:
25142: Raha-asia-aloite n:o 583
25143:
25144:
25145:
25146:
25147: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistetyn
25148: rautatien rakentamiseen välille Helsinki-Turku
25149:
25150:
25151: Eduskunnalle
25152:
25153: Turku, maamme eteläisenä satamakaupunkina tulisi valtion ryhtyä kuljetusalan ohjelmointiin
25154: ja porttina länteen, kasvaa voimakkaasti merki- ottaen huomioon niin Valtionrautateiden kuin
25155: tykseltään raskaan liikenteen kauttakulkusata- muidenkin liikenne- ja kuljetusmuotojen kehittä-
25156: mana, mutta myös Suomen ja tätä kautta edelleen minen rationaalisella tavalla. Rautatieliikenteen
25157: suuntautuvan matkailun välittäjänä. Jotta tämä kehittäminen tulevaisuuden vaatimuksia vastaa-
25158: kasvava liikenne voidaan hoitaa ajan vaatimuksia vaksi Turun ja Helsingin välillä olisi aloitettava
25159: vastaavasti, on vakaasti ryhdyttävä kehittämään mahdollisimman pian, sillä nykyinen rata ei
25160: mm. Turusta Helsinkiin johtavia liikennemuo- kuntonsa vuoksi tarjoa mahdollisuuksia kuljetus-
25161: toja. kapasiteetin tehokkaalle lisäämiselle, mikä puo-
25162: Rautatieliikenne Turun ja Helsingin välillä on lestaan lisää painetta maanteillä.
25163: jäänyt kehityksestä pahasti jälkeen. Asiantunti- Turun seudun satamat ovat maastamme länteen
25164: joiden mukaan tämä rataosuus on varsin heikko- päin suuntautuvan lauttaliikenteen keskus. Val-
25165: kuntoinen, ja sitä on sen vuoksi nykyisin liikennöi- tionrautatiet puolestaan voi nykyaikaisella kalus-
25166: tävä varoen, ja tämä puolestaan hidastaa jo muu- tolla ja aikatauluja nopeuttamaila toimia yhteis-
25167: tenkin vaikeakulkuista Turun ja Helsingin välistä työssä kuorma-autoliikenteen kanssa kuljettamalla
25168: liikennettä. rautateillä kaukoliikenteen perävaunuja ja kont-
25169: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittämisessä on teja.
25170: tärkeää ottaa huomioon myös se, että Turku Helsingin-Kirkkonummen rataosan sähköis-
25171: SIJaitsee Tukholman-Helsingin-Leningradin täminen on osoittanut sähköistyksen merkityksen
25172: akselilla ja lisäksi Turulla on luontaiset edellytyk- paikallisliikenteessä. Voidaan todeta, että rataosan
25173: set ympärivuotiseen meriliikenteeseen, minkä Helsinki-Turku välillä on monia kasvukeskuksia
25174: vuoksi Turku on saanut vakituisen aseman ulko- ja erityisesti Turun kaupunki voisi laajentumises-
25175: maankauppaliikenteen välittäjänä. Ulkomaan- saan käyttää hyväkseen Valtionrautateiden tar-
25176: kauppamme viennistä ohjautui esim. jo v. 1972 joamia mahdollisuuksia, mikäli rataosuus Hel-
25177: noin 15,6 % Turun sataman kautta eli 1883 sinki-Turku mahdollisimman pian sähköistet-
25178: miljoonan markan arvosta, seuraavalla tilalla oli täisiin.
25179: Kotka, 1633 miljoonalla markalla. Tämä asetti jo Keski-Euroopassa ovat rautatiet nousseet uudel-
25180: silloin Turun maan tärkeimmäksi portiksi vienti- leen arvoon ja niiden kehittäminen on parhail-
25181: kaupan palveluksessa. laan voimakasta. On nimittäin todettu, että
25182: Tämän jälkeen ovat nousseet esiin kokonaan maanteiden kapasiteetti ei riitä, eikä ole miele-
25183: uudet haasteet liikenteen suunnittelun ja kehit- kästä ratkaista liikenne- ja kuljetuskysymyksiä
25184: tämisen uudenaikaistamiseksi. Vaikka mukaan on yksinomaan maanteitä kehittämällä, koska rauta-
25185: tullut lentoliikenne, sen palvelumahdollisuudet teiden kapasiteettia voidaan uudenaikaistamaHa
25186: ovat varsin rajoitetut. Kuluneen syksyn aikana on huomattavasti lisätä. Etelä-Suomi on liikenne-
25187: jälleen useaan kertaan todettu myös sen epävar- ongelmien kannalta täysin verrattavissa Keski-
25188: muus. Turku on merellisen sijaintinsa vuoksi var- Eurooppaan, joten mahdollisimman nopeasti
25189: sin usein raskaan sumuverhon suojassa ja näin ol- tulisi myös meillä ryhtyä tehostamaan ja koordi-
25190: len lentoliikenteen kannalta vailla käyttömahdolli- noimaan eri liikennemuotojen yhteistyötä, johon
25191: suutta. kuuluu rautateiden sähköistäminen ja uuden-
25192: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti Etelä- aikaistaminen.
25193: Suomessa autokannan voimakkaan kasvun takia Henkilöliikenteen uudistukset ja uudet tavoit-
25194: 1983 vp. - RA n:o 583 645
25195:
25196: teet ovat merkinneet sitä, että henkilökilometrit Liikenteen kehityskuva ja tiedossa olevat
25197: osoittavat suhteellisen voimakkaasti kasvavaa suunnitelmat rautatielaitoksen edelleen kehittä-
25198: suuntaa. Jos vuotta 1964 merkitään lOO:lla, niin miseksi viittaavat siihen, että laitos tulee saamaan
25199: vuonna 1976 suoritteiden lasketaan olevan jo 125. vuosittain lisääntyvästä kuljetustarpeesta hoitaak-
25200: Vuoden 1972 tienoilta lähtien on laskettu myös seen jatkuvasti kasvavan osan. Viime vuosien
25201: matkojen lukumäärän kääntyneen nousuun. Esi- kehitys osoittaa selvästi, että rautateiden suhteel-
25202: merkkinä mainittakoon, että matkalippuja Tur- linen osuus kasvusta tulee olemaan suurempi
25203: kuun sellaisista liikennepaikoista, joissa käytetään 1970-luvulla kuin 1960-luvulla.
25204: Helsingin-Turun rataa, myytiin vuosina 1972- Rautateiden sähköistäminen linjalla Helsinki-
25205: 74 seuraavasti: Turku on tullut ajankohtaiseksi. Mahdollisimman
25206: lyhyen ja tulevaisuudessa yhä nopeutuvaa liikenne-
25207: 1972 •• 0. 260095
25208: 0 ••• 0 ••••
25209:
25210: tarvetta palvelevan uuden rautatien rakentami-
25211: 1973 ••••• 275 7950 0 ••••• 0
25212:
25213: seen on ryhdyttävä.
25214: 1974 •• 0 326800
25215: •••• 0 0 ••••
25216:
25217: Helsingin-Turun rataosuuden rakentamista
25218: ja vastaavasti Turusta näille liikennepaikoille:
25219: tulee kiirehtiä, sillä vuoden 1974 aikana esiin
25220: 1972 0 0 •••••269215 0 •••••
25221:
25222: nousseet uudet tekijät, mm. energiapoliittiset
25223: 1973 0 0 0 274625
25224: •• 0 0. 0 •• 0.
25225:
25226: näkymät, puoltavat rautatieliikenteen nopeaa
25227: 1974 • • • •319 290
25228: • • • • 0 0 0 ••
25229:
25230: kehittämistä .
25231: Tavaraliikenteessä keskikuljetusmatka on jatku- Helsingin ja Turun välisen radan rakentamiseen
25232: vasti osoittanut kasvavaa suuntausta. Jos tällä olisi ryhdyttävä mahdollisimman pian myös
25233: kohdin vuotta 1964 merkitään lOO:lla, lasketaan työllisyystilanteen parantamiseksi. Etelä-Suomen
25234: tonnikilometrejä kuvaavan indeksiluvun olevan kaupungeissa ja kunnissa jo pitkään jatkunut
25235: vuonna 1976 jo lähes 170. Energian hinnan jatkuva työttömyys vaatii uusien työkohteiden aikaan-
25236: nousu pakottaa myös etsimään kansantaloudel- saamista. Siksi em. rautatien suunnittelu olisi
25237: lisesti kannattavimpia kuljetusmuotoja. Rauta- toteutettava välittömästi, jotta myös rakentami-
25238: tieliikenteessä energian tarve tonnikilometriä seen voitaisiin ryhtyä nopeasti. Kyseisen hankkeen
25239: kohden on tällä hetkellä keskimäärin 30 % tie- viivyttelyyn ei ole enää varaa, sillä liian monet
25240: liikenteen tarpeesta. Rautatieliikenteen energian tekijät kiirehtivät sen toteuttamista.
25241: käyttö tulee rakenteeltaan muuttumaan oleelli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
25242: sesti rautateiden sähköistyksen myota. Kun taen,
25243: sähkön osuus rautateiden koko energian käytöstä
25244: oli vuonna 1970 alle 1 %, arvioidaan sen olevan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25245: vuonna 1985 peräti 1/3. Muissa liikennemuodois- 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark-
25246: sa ei vastaavia öljyn korvausmahdollisuuksia ole kaa Helsingin ja Turun välisen sähkå'-
25247: näköpiirissä. rautatien suunnitteluun.
25248: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
25249:
25250: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
25251: 646 1983 vp.
25252:
25253: Raha-asia-aloite n:o 584
25254:
25255:
25256:
25257:
25258: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisen
25259: sähköjunaliikenteen aloittamiseksi Turun seudulla
25260:
25261:
25262: Eduskunnalle
25263:
25264: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti Etelä- Turun ja sen ympanston liikenneongelmien
25265: Suomessa autokannan voimakkaan kasvun johdos- ratkaisuja etsittäessä tulisi ryhtyä kehittämään
25266: ta tulisi valtion toimesta ryhtyä liikenteen ja mahdollisuuksia liikenneratkaisuiksi raideliiken-
25267: kuljetusalan ohjelmointiin ottaen huomioon niin nettä kehittämällä. Tähän suuntaan on olemassa
25268: raideliikenteen kuin muidenkin liikenne- ja hyviä kokemuksia jo Helsingin seudulla. Myös Tu-
25269: kuljetusmuotojen kehittäminen rationaalisella ta- run ja sen lähikaupunkien sekä asutuskeskusten vä-
25270: valla. Rautatieliikenteen kehittäminen tulevaisuu- listen liikenneyhteyksien järjestäminen sähköiste-
25271: den vaatimuksia vastaavaksi on tullut yhä tyn rautatieverkoston avulla vastaisi jo nykyajan,
25272: ajankohtaisemmaksi varsinkin suurimpien Etelä- mutta varsinkin lähitulevaisuuden vaatimuksia.
25273: Suomen kaupunkien läheisyydessä. Erityisesti Erityisen suurta painoa on raideliikenteen
25274: Helsingin-Kirkkonummen rataosalla on säh- kehittämiseksi asetettava niille luonnon- ja ympä-
25275: köistämisen jälkeen voitu todeta tämän liikenne- ristönsuojelua turvaaville vaikutuksille, jotka puol-
25276: muodon mahdollisuudet nopeana, tehokkaana ja tavat tämän liikennemuodon kehittämistä. Tällä
25277: edullisena liikennemuotona kaupunkien lähilii- vuosikymmenellä yhä voimakkaammin esiin
25278: kenteessä. Asutuksen laajentuessa ja työmatkojen nousseet energia poliittiset ja ympäristönsuoje-
25279: pidentyessä sekä koululaiskuljetusten kasvaessa on lulliset tekijät ovat ratkaisevasti muuttaneet aikai-
25280: sähköjunaliikenteen kehittäminen paras ratkaisu. sempaa moottoriliikenteen etusijalle asettavaa
25281: Turun kaupungin sijainti meren tuntumassa suunnittelua. Nämä tekijät tulisikin myös meillä
25282: asettaa omat erikoisvaatimuksensa myös liiken- Suomessa ottaa kaikissa suunnitteluissa huomioon
25283: teen ja nimenomaan lähiliikenteen järjestelyssä. ja asettaa raideliikenteen kehittäminen liikenne-
25284: Kaupungin laajenemisen mahdollisuudet vain suunnittelussa ensi tilalle. Erityisesti suurten
25285: mantereen suuntaan johtavat siihen, että esi- kaupunkien lähiliikenteen ratkaisut voidaan par-
25286: kaupunkialueet ja jopa kymmeniin tuhansiin haiten hoitaa raideliikennettä kehittämällä. Tämä
25287: nousevat asuma-alueet sijoittuvat pitkien matko- liikennemuoto on sekä vähiten meluava että
25288: jen päähän kaupungista. Kaupunkien ja asuma- ympäristöystävällinen. Myös sen maisemansuoje-
25289: alueiden välisen liikenteen järjestäminen ruuhkau- lulliset tekijät ovat ratkaisevasti moottoriajo-
25290: tumista välttäen on mahdollista vain raidelii- neuvoliikenteen tarvitsemia väyliä paremmat.
25291: kennettä kehittämällä. Kansantaloudelliselta kan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
25292: nalta katsoen sekä turvallisuuden vaatimukset taen,
25293: huomioon ottaen raideliikenne puolustaa paik-
25294: kaansa yhä perusteliurumin urbanisoituvassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25295: yhteiskunnassa. Helsingin seudulla tehdään sähkö- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mark-
25296: junalla jo noin 70 000 matkaa vuorokaudessa ja kaa paikallisen sähköjunaliikenteen suun-
25297: laskelmien mukaan määrän oletetaan kohoavan nitteluun ja rakentamiseen Turun seudul-
25298: vuoteen 1985 mennessä jo 210 000 matkaan la.
25299: vuorokaudessa.
25300:
25301: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
25302:
25303: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Heli Astala
25304: Heikki Perho
25305: 1983 vp. 647
25306:
25307: Raha-asia-aloite n:o 585
25308:
25309:
25310:
25311:
25312: Anna-Liisa Jokinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
25313: televerkon kehittämiseen
25314:
25315:
25316: Eduskunnalle
25317:
25318: Valtiovarainministeriössä ja osin hallituksessa- Tulevaisuudessa lienee tähtäimessä asennus-
25319: kin linja näyttää olevan se, että teletointa samoin töiden surtaminen telekeskuksia rakentavien
25320: kuin postitointakin supistetaan yksityisten pal- tehtaiden suoritettavaksi. Tilaajaliittymien raken-
25321: velusten tuottajien hyväksi. Investointivaroja ja tamisia jäänee useita tuhansia toteuttamatta mm.
25322: henkilökuntaa karsimalla samoin kuin pyrkimällä materiaalin puutteen tähden. Kun töitä toisaalta
25323: estämään sen, että esim. teletoimessa ryhdyttäisiin siirretään laitetoimittajille ja toisaalta materiaali-
25324: palvelujen laajentamiseen ja kehittämiseen, pyri- pulalla jarrutetaan tarkoituksenmukaista toimin-
25325: tään näemmä rajoittamaan PTL pelkäksi johto- taa, saadaan keinotekoisesti osoitettua, ettei
25326: verkon ylläpitäjäksi varsinaisten telepalvelujen nykyiselle asentajakunnalle riitt:iisi töitä.
25327: tarjonnan siirtyessä toimilupalaitoksille, atk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25328: yrityksille sekä laitetoimittajille. Tällainen suun- taen,
25329: taus merkitsee yhteiskunnallista tuhlausta, kun
25330: ilmeisestikin tällöin päädytään erillisiin ja keske- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25331: nään yhteensopimattomiin tietoliikennejärjestel- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
25332: miin. Samalla tuloksena on se, että teletoiminnas- 31.94.71 lisäyksenä 27000000 markkaa
25333: sa tuloatuottavimmat palvelut ohjataan yksityisen televerkon kehittämiseen.
25334: lohkon hyväksi, kun taas julkinen lohko saa
25335: kantaakseen vain kustannuspuolen.
25336:
25337: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
25338:
25339: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
25340: Esko-Juhani Tennilä Pirkko Turpeinen Marja-Liisa Salminen
25341: Timo Laaksonen Heli Astala Pekka Leppänen
25342: Niilo Koskenniemi Heikki Mustonen Ulla-Leena Alppi
25343: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen Ensio Laine
25344: Matti Kautto Sten Söderström
25345: 648 1983 vp.
25346:
25347: Raha-asia-aloite n:o 586
25348:
25349:
25350:
25351:
25352: Anna-Liisa Jokinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
25353: posti- ja telelaitoksen talonrakennushankkeisiin
25354:
25355:
25356: Ed us kunnalle
25357:
25358: Koska posti- ja telelaitoksen talonrakennus- taavasti korottaa uudistamisrahaston määrä-
25359: hankkeilla on merkitystä sekä työllisyyden kannal- rahaa.
25360: ta että laitoksen palvelukyvyn kehittämisessä, on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25361: mielestäni paikallaan, että hallituksen esityk- taen,
25362: sestä talonrakennusmäärärahoja korotetaan. Ko-
25363: rotus tulisi osoittaa laitoksen kannalta kiireelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25364: simpiin kohteisiin. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
25365: Samalla kun tähän aloitteeseen samoin kuin 31.94.74 lisäyksenä 25 000000 markkaa
25366: momentille 31.94.71 tekemääni aloitteeseen sisäl- posti- ja telelaitoksen talonrakennus hank-
25367: tyvään kohteeseen merkitään lisäystä, tulee vas- keisiin.
25368:
25369: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
25370:
25371: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
25372: Irma Rosnell Esko-Juhani Tennilä Timo Laaksonen
25373: Pekka Leppänen Heli Astala Marja-Liisa Salminen
25374: Heikki Mustonen Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa
25375: Niilo Koskenniemi Seppo Toiviainen Ensio Laine
25376: Matti Kautto Sten Söderström Pirkko Turpeinen
25377: 1983 vp. 649
25378:
25379: Raha-asia-aloite n:o 587
25380:
25381:
25382:
25383:
25384: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen
25385: suorittamiseksi alkoholittomien ravintola-, hotelli- ja kahvila-
25386: toimintojen tukemisesta
25387:
25388:
25389: Eduskunnalle
25390:
25391: Alkoholittoman vaihtoehdon saattaminen alko- toiminnassa on ollut havaittavissa vähäistä
25392: holin kanssa kilpailukykyiseksi on yksi haittoja elpymistä. Käytännössä voidaan kuitenkin maam-
25393: torjuvan alkoholipolitiikan menetelmistä. Mo- me raittiusravintolaverkoston katsoa olevan vailla
25394: nien maiden alkoholilainsäädäntöön sisältyy tässä kilpailukykyä verrattuna anniskeluravintoloihin,
25395: tarkoituksessa määräyksiä, joiden mukaan alko- joiden lisääntynyt osuus huvi- ja seuraelämässä
25396: holijuomien vähittäismyynti- ja anniskelupaikois- sekä matkailussa on omiaan edistämään alkoholin
25397: sa on oltava saatavilla riittävä valikoima alkoholit- käytön yleistymistä etenkin nuorilla aikuisilla ja
25398: tomia juomia. Erityisesti anniskelussa on pyritty naisilla. Voidaan myös todeta, että anniskelun
25399: saamaan alkoholittomien juomien hinnat edulli- valvonnalla ei ole täysin pystytty ehkäisemään
25400: siksi alkoholijuomien hintoihin verrattuna. Suo- siihen kytkeytyviä kielteisiä ilmiöitä, kuten jär-
25401: men alkoholilainsäädännössä asiaa koskevat mää- jestyshäiriöitä ja liikenteessä olemista alkoholin
25402: räykset sisältyvät alkoholilain 46 §:ään ja keski- vaikutuksen alaisena.
25403: oluesta annetun lain 30 §:ään. Raittiusravintolatoiminnan suomiin mahdolli-
25404: Myös raittiiden eli vailla alkoholitarjoilua suuksiin alkoholittomalle vaihtoehdolle tulisi
25405: olevien ravintoloiden, hotellien ja kahviloiden kiinnittää maassamme enemmän huomiota. Kun
25406: taloudellinen tukeminen perustamis- ja käyttö- anniskeluravintolaverkostoa ei voida harventaa
25407: kustannusten osalta on alkoholittoman vaihto- siinä määrin, että tämä avaisi raittiusravintola-
25408: ehdon saatavuutta edistävä menetelmä. Norjassa toiminnalle automaattisesti toimintaedellytyksiä,
25409: ja Ruotsissa sitä toteutetaankin erilaisin avustus- ja olisikin syytä selvittää, mitä mahdollisuuksia
25410: rahastoinvestointijärjestelyin. Meillä Suomessa maassamme olisi ryhtyä tukemaan tätä toimintaa
25411: tällaista tukea raittiusravintolatoiminnalle sen taloudellisesti ja tehdä ehdotukset tarvittaviksi
25412: sijaan ei ole esiintynyt, koska aikaisemmin toi miksi.
25413: anniskeluravintoloiden vähäinen määrä turvasi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25414: raittiusravintoloiden toimintamahdollisuudet. taen,
25415: Vuoden 1968 alkoholilainsäädäntöuudistus hel-
25416: potti kuitenkin huomattavasti sekä kaikkia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25417: alkoholijuomia että keskiolutta myyvien annis- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000
25418: kelupaikkojen perustamista. Kun lisäksi anniske- markkaa selvityksen suorittamiseksi mah-
25419: lukorvaukset maassamme kytkeytyvät anniskelta- dollisuuksista tukea valtion varoilla mak-
25420: vien alkoholijuomien määrään, päädyttiin vuodes- settavilla avustuksilla ja edistää muilla
25421: ta 1969 alkaen nopeasti siihen, että raittius- samanluonteisilla keinoilla taloudellisesti
25422: ravintolat ja -kahvilat vähenivät murto-osaan alkoholitonta ravintola-, hotelli- ja kah-
25423: entisestään pääasiassa juuri heikon taloudellisen vilatoimintaa.
25424: kannattavuuden takia. Myöhemmin tosin tässä
25425:
25426: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
25427:
25428: Anna-Liisa Jokinen Sakari Knuuttila Niilo Koskenniemi
25429: Ensio Laine Ulla-Leena Alppi Pekka Leppänen
25430: Timo Laaksonen
25431:
25432:
25433: 82 0883005893
25434: 650 1983 vp.
25435:
25436: Raha-asia-aloite n:o 588
25437:
25438:
25439:
25440:
25441: Anna-Liisa Jokinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
25442: kesätyöpaikkojen järjestämiseen opiskelijoille
25443:
25444: Eduskunnalle
25445:
25446: Opiskelijoiden kesätyöpaikkojen järjestäminen vuotiseen nähden määrärahaa tulisi korottaa tuntu-
25447: on heille erittäin tärkeää ottaen huomioon, miten vammin eli 20 miljoonalla markalla hallituksen
25448: huonosti kesätyöpaikkoja itsestään järjestyy hitaan esittämästä.
25449: talouden kasvun vallitessa. Kesätyöpaikalla on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25450: merkitystä sekä toimeentulon kannalta että työ- taen,
25451: kokemuksen saamisessa. Se, että opiskelija voi
25452: aikanaan varsinaista työpaikkaa hakiessaan osoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25453: taa omaavaosa riittävästi työkokemusta, on 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
25454: omiaan edistämään ja helpottamaan hänen työn- 34.50.02. (2) lisäyksenä 20 000 000 mark-
25455: saamiaan. kaa kesätyöpaikkojen järjestämiseen opis-
25456: Hallitus esittää alamomentille vain noin 6 %:n kelijoille.
25457: lisäystä, mitä ei voida pitää riittävänä. Tämän-
25458:
25459: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
25460:
25461: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Pirkko Turpeinen
25462: Niilo Koskenniemi Pekka Leppänen Juhani Vähäkangas
25463: Timo Laaksonen Esko Helle Ensio Laine
25464: Heikki Mustonen Kalevi Kivistö Heli Astala
25465: Sten Söderström
25466: 1983 vp. 651
25467:
25468: Raha-asia-aloite n:o 589
25469:
25470:
25471:
25472:
25473: Jouppila ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta sairaan-
25474: hoidonopettajien palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaami-
25475: seen
25476:
25477:
25478: Eduskunnalle
25479:
25480: Tällä hetkellä maassamme vallitsee terveyden- tajien vastaavasti 5 234 mk.
25481: hoitohenkilöstön tuntuva pula, jonka takia monilla Tilanne on aiheuttanut ja edelleen aiheutta-
25482: tarpeellisilla sairaanhoidon osa-alueilla palvelujen massa sen, että moni sairaanhoidon opettaja siirtyy
25483: saanti on vaikeutunut. Mm. OYKS:n lastensyöpä- joko ylihoitajan tai osastonhoitajan tehtäviin.
25484: osastoa ei ole voitu vielä avata, koska hoitajien Näin on syntymässä pula pätevästä opettajakun-
25485: virkoihin ei ole ollut riittävästi hakijoita. Sairaan- nasta, mihin ei ole varaa nykyisessä tilanteessa,
25486: hoitajien koulutuksen lisääminen on nähty yhtenä jossa sairaanhoitajien koulutustarve on tuntuva.
25487: keinona hoitajapulan poistoon. Tällöin meillä on Näin ollen on pidettävä tärkdnä, että sairaan-
25488: oltava myös riittävästi pätevää kouluttajakuntaa eli hoidonopettajien jälkeenjäänyt ansiotaso noste-
25489: sairaanhoidonopettajia. taan koulutusta vastaavalle tasolle sekä muitten
25490: Sairaanhoidonopettajat ovat huolestuneita tä- ammattiopettajien liiton (AOL) vastaavan tason
25491: mänhetkisestä nurinkurisesta palkkatilanteestaan, opettajien palkan tasolle. Tämän takia nyt virassa
25492: mikä on seurausta terveydenhoitohenkilöstön olevien 814 sairaanhoidonopettajan palkkausta
25493: ansaitusta viimekeväisestä palkkaratkaisusta. Se pitäisi korottaa keskimäärin 1400 mk kuukau-
25494: johti kuitenkin siihen, että sairaanhoidonopetta- dessa.
25495: jat, joilla on useita vuosia pitempi koulutus kuin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25496: esim. osastonhoitajilla, ovat nyt palkkauksessaan taen,
25497: samalla tasolla kuin osastonhoitajat. Samantasoi-
25498: sen ja yhtä pitkän koulutuksen omaavat ylihoitajat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25499: puolestaan ovat kuukausiansioissaan tällä hetkellä 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
25500: keskimäärin 1500 mk sairaanhoidonopettajien ylä- 29.83.01 lisäyksenä 13 700 000 markkaa
25501: puolella. Tällä hetkellä ylihoitajien keskimääräinen sairaanhoidonopettajien palkkauksen jäl-
25502: kuukausiansio on 6 732 mk ja sairaanhoidonopet- keenjääneisyyden korjaamiseen.
25503:
25504: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
25505:
25506: Riitta Jouppila Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen
25507: Liisa Hilpelä Riitta Uosukainen Aino Pohjanoksa
25508: Saara Mikkola Marjatta Stenius-Kaukonen Vieno Eklund
25509: Helvi Koskinen Hannu Kemppainen
25510: 652 1983 vp.
25511:
25512: Raha-asia-aloite n:o 590
25513:
25514:
25515:
25516:
25517: Jouppila ym.: Määrärahojen osoittamisesta ns. orientoivan vaiheen
25518: lääkärin virkoihin
25519:
25520:
25521: Eduskunnalle
25522:
25523: Hyväksyessään lain lääkärintoimenharjoittami- lääkäreiden työttömyys ja taloudelliset vaikeudet,
25524: sesta 6. kesäkuuta 1978 eduskunta edellytti mm., mikä ei liene ollut valtiovallan tarkoitus sen
25525: että lääketieteen opiskelijoiden on päästävä lisätessä aikoinaan lääketieteen opiskelijoiden
25526: välittömästi perustutkinnon jälkeen oriemoivan määrää. Yhteiskunnalle on myös edullista saada
25527: vaiheen apulaislääkärinvirkoihin. Samalla edelly- kalliisti koulutetun lääkärin työpanos mahdolli-
25528: tettiin perustettavaksi riittävästi ko. virkoja lain simman nopeasti ja tehokkaasti käyttöönsä.
25529: voimaantuloon mennessä. Valtakunnallisessa 100 uuden lisäviran perustaminen ensi vuonna
25530: suunnitelmassa sosiaalihuollon ja terveyden- helpottaisi jo tuntuvasti tilannetta, sillä lopuille
25531: huollon järjestämiseksi vuosina 1984-88 sosiaali- valmistuville voitaisiin tilapäisjärjestelyin osoittaa
25532: ja terveysministeriö ehdottaa vuodelle 1984 viransijaisuus.
25533: perustettavaksi terveyskeskuksiin ja sairaaloihin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25534: yhteensä 30 orientoivan vaiheen lääkärin virkaa taen,
25535: (pl Y 30). Kuitenkin ensi vuonna arvioidaan
25536: valmistuvien lääkäreiden määräksi 600. Näin ollen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25537: huomattava osa lääketieteen opiskelijoista ei 1984 tulo- ja menoarvioon momenteille
25538: pääsisi eduskunnan edellyttämällä tavalla välittö- 33.78.30 ja 33.79.30 lisäyksenä 6 000 000
25539: mästi apulaislääkärin virkoihin. Näin heidän markkaa eli yhteensä 12 000 000 markkaa
25540: laillistamisensa lykkääntyisi. ns. orientoivan vaiheen lääkärin virkojen
25541: Tästä seurauksena saattaisi olla valmistuvien perustamiseksi.
25542:
25543: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
25544:
25545: Riitta Jouppila Eva-Riitta Siitonen Iiro Viinanen
25546: Pirkko Ikonen Tauno Valo Riitta Uosukainen
25547: Juho Koivisto Jukka Vihriälä Hannu Kemppainen
25548: Juhani Alaranta Tuulikki Petäjäniemi Ole W asz-Höckert
25549: 1983 vp. 653
25550:
25551: Raha-asia-aloite n:o 591
25552:
25553:
25554:
25555:
25556: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien asunto-
25557: olojen parantamiseen korkotukea maksamalla
25558:
25559:
25560: Eduskunnalle
25561:
25562: Selvitysten mukaan on ilmennyt, että 40% noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25563: 320 000 rintamaveteraanista ja heidän perheistään taen,
25564: tarvitsee uuden asunnon tai vanhan peruskor-
25565: jauksen. Veteraanien tyydyerävien elinolojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25566: takaamiseksi on pidettävä tavoitteena, että heidän 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45
25567: asunto-olojaan korjataan joko uusia rakentamalla uudelle momentille 40 000 000 markkaa
25568: tai vanhoja kunnostamallavuoteen 1987 mennes- korkotuen myöntämiseksi veteraanien
25569: sä, jolloin veteraanien keski-ikä on 70 vuotta. Asia asuntojen rakentamiseen ja vanhojen kun-
25570: on kiireinen, eikä tarvittavia toimia voida enää nostamiseen.
25571: viivyttää.
25572:
25573: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
25574:
25575: Riitta Jouppila Tuulikki Petäjäniemi Pentti Mäki-Hakola
25576: 654 1983 vp.
25577:
25578: Raha-asia-aloite n:o 592
25579:
25580:
25581:
25582:
25583: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta ortodoksisen teologisen
25584: koulutusalan suunnittelemiseksi Joensuun yliopistoon
25585:
25586:
25587: Eduskunnalle
25588:
25589: Opetusministeriön oma asiantuntijoista koottu yhteen Joensuun yliopistoon tasapainottaa myös
25590: työryhmä päätyi laajan selvitystyön pohjalta ortod. kirkkokunnan toimintarakenteita tarpeelli-
25591: esitykseen, että koko ortodoksinen teologinen sella tavalla. Pohjois-Karjalassa ortod. perinne
25592: koulutusala sijoitettaisiin Joensuun yliopistoon, elää katkeamattomana keskiajalta lähtien, ja
25593: jossa jo on alan toinen päälinja, ortodoksisten alueella on yhä suhteellisesti eniten ortod. väestöä.
25594: uskonnonopettajien koulutus. Ortodoksisen teolo- Opetustilojen lisätarvetta Joensuun yliopistossa
25595: gisen koulutuksen kaksi yhtä tärkeää linjaa ovat se tuskin aiheuttaa. Uudistus edellyttää kuitenkin
25596: pappiskoulutus ja uskonnonopettajien koulutus, henkilöhuoneita ja nykyistä suurempaa internaat-
25597: minkä lisäksi siihen voidaan liittää kanttori- tia. Joensuussa rakentaminen olisi todennäköisesti
25598: koulutus esim. alempana tutkintona. edullisinta ortod. seurakunnan suunnitteleman
25599: Ortodoksisen opettajankoulutuksen kehittämi- seurakuntakeskuksen yhteydessä ja sijaintipaikka
25600: nen on turvattava uudistuksen yhteydessä. Tämä sijoittuisi aivan seurakunnan kirkon läheisyyteen.
25601: on mahdollista vain, jos koko ortodoksinen teo- Tutkimusedellytyksiä lisää Valamon luostarin
25602: logian ala sijoitetaan samaan yksikköön ja samaan läheisyys ja luostarin tieteellisesti arvokkaan
25603: yliopistoon. Ortodoksinen teologinen koulutusala kirjaston sekä konservointilaitoksen saattaminen
25604: tulee koota yhteen yksikköön, jolla on läheinen ajan tasalle.
25605: yhteistyösuhde humanistiseen ja pedagogiseen Ortodoksisen teologisen tutkimuksen kehittä-
25606: alaan. Alan kokoaminen jo olemassaolevan aka- miseen on Joensuun yliopistossa erityisen hyvät
25607: teemisen opetuksen yhteyteen on varmasti tieteel- edellytykset.
25608: lisesti tehokkain ja taloudellisesti edullisin rat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25609: kaisu. taen,
25610: Joensuun korkeakoulu ja Suomen ortodoksinen
25611: kirkollishallitus antoivat työryhmän mietinnöstä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25612: myönteiset lausunnot ja opetusministeriön toinen 1984 tulo- ja menoarvioon 200000 mark-
25613: asiantuntijaelin Opettajankoulutusneuvosto sa- kaa Joensuun yliopistoon sijoitettavan or-
25614: moin, korostaen uskonnonopettajakoulutuksen todoksisen teologisen koulutusalan suun-
25615: kehittämisen tärkeyttä. nittelu- ja perustamiskustannusten rahoit-
25616: Ortodoksisen teologisen alan kokoamisesta tamiseen.
25617:
25618: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
25619:
25620: Reino Jyrkilä Reino Karpola Eeva Turunen
25621: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Jouko Tuovinen
25622: Pentti Skön Urho Pohto Pentti Kettunen
25623: Martti Ratu Lea Mäkipää Vieno Eklund
25624: Helvi Koskinen Pekka Leppänen Lauri Impiö
25625: Sirkka-Liisa Anttila Heikki Järvenpää Aarno von Bell
25626: J. Juhani Kortesalmi Kalevi Kivistö
25627: 1983 vp. 655
25628:
25629: Raha-asia-aloite n:o 593
25630:
25631:
25632:
25633:
25634: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaatamon-Paloniemen
25635: paikallistien suunnitteluun maantieksi
25636:
25637:
25638: Eduskunnalle
25639:
25640: Paikallistie Kaatamo-Paloniemi Liperin kun- suorittaa peruskorjaus, oikominen ja tien päällys-
25641: nassa toimii paikallisen asutuksen ja Liperi-Hei- täminen sekä muuttaa paikallistiestä maantieksi.
25642: nävesi maantien sekä Joensuu-Varkaus maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25643: tien yhdystienä. taen,
25644: Tie on rakennettu vuosikymmeniä sitten ja on
25645: hyvin jyrkkine mutkineen hidas ja vaarallinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25646: liikenneturvallisuudelle. Tiellä on suuri paikallis- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
25647: ia kauttakulkuliikennetarve. Kaatamo-Paloniemi 31.24.77 100000 markkaa Kaatamon-
25648: paikallistie on vesistön länsipuolineo poikkitie Paloniemen paikallistien suunnitteluun
25649: Liperi-Heinävesi ja Joensuu-Varkaus maantei- maantieksi.
25650: den välillä, joten tiellä olisi kiireellisesti tarvetta
25651:
25652: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
25653:
25654: Reino Jyrkilä Reino Karpola Eeva Turunen
25655: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Jouko Tuovinen
25656: Pentti Skön Urho Pohto Martti Ratu
25657: Lea Mäkipää Vieno Eklund
25658: 656 1983 vp.
25659:
25660: Raha-asia-aloite n:o 594
25661:
25662:
25663:
25664:
25665: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoitt<;misesta paikallisteiden muuttami-
25666: seksi maantieksi välillä Säimen-Rönkönvaara-Lammu
25667:
25668:
25669: Eduskunnalle
25670:
25671: Rönkönvaaran paikallistie (Säimen-Rönkön- Savonrannan kunnassa on työttömyysaste 20 %
25672: vaara) n:o 15415 Savonrannan kunnassa ja Rön- eikä muita suurempia investointihankkeita ole
25673: könvaara-Lammu paikallistie n:o 15644 Savon- vireillä, joten näiden edellä mainittujen paikallis-
25674: rannan ja Liperin kunnissa toimivat paikallisen teiden muuttamisella maantieksi voitaisiin Savon-
25675: asutuksen sekä Savonlinna-Savonranta suunnas- rannan pienen ja vähävaraisen kunnan vaikeata
25676: ta ja Liperi-Heinävesi maantien suunnasta tule- työllisyystilannetta ratkaisevasti helpottaa.
25677: van kauttakulkuliikenteen yhdystienä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25678: Savonlinnan-Savonrannan ja Joensuun-Li- taen,
25679: perin talousalueiden välistä kauttakulkumatkaa
25680: voitaisiin huomattavasti lyhentää, mikäli Savon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25681: ranta-Vihtari mt n:o 474 ja Liperi-Heinävesi 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
25682: maantiet yhdistettäisiin Säimen-Rönkönvaara- 31.24.77 250 000 markkaa tarpeelliseen
25683: Lammu yhdystiellä muuttamalla edellä mainitut suunnitteluun ja perusparantamiseen pai-
25684: paikallistiet n:ot 15415 ja 15644 maantieksi, jolloin kallisteiden muuttamiseksi maantieksi vä-
25685: liikenneyhteys lyhentyisi 15-20 kilometriä. lillä Säimen-Rönkönvaara-Lammu.
25686:
25687: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
25688:
25689: Reino Jyrkilä Reino Karpola Eeva Turunen
25690: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Pentti Poutanen
25691: Jouko Tuovinen Pentti Skön Urho Pohto
25692: Martti Ratu Lea Mäkipää Vieno Eklund
25693: 1983 vp. 657
25694:
25695: Raha-asia-aloite n:o 595
25696:
25697:
25698:
25699:
25700: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurenvaaran yksityistien
25701: suunnitteluun paikallistieksi
25702:
25703:
25704:
25705:
25706: Eduskunnalle
25707:
25708: Kurenvaaran yksityistie pituudeltaan 4 km Li pe- yksityistien peruskorjaus ja muuttaminen paikal-
25709: rin kunnassa välittää paikallisen asujamiston lii- listieksi olisi välttämätöntä.
25710: kennettä ja Liperi-Joensuu maantien sekä Mat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25711: tisenlahden paikallistien välistä kauttakulku- taen,
25712: liikennettä.
25713: Yksityistiellä tulisi suorittaa peruskorjaus ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25714: muuttaa paikallistieksi, mutta tieosakkaiden va- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
25715: roilla tehtävä on ylivoimainen suorittaa. Tiellä 31.24.77 50000 markkaa Kurenvaaran
25716: on paikallisten maatilojen raskasta liikennettä yksityistien suunnitteluun paikallistieksi.
25717: sekä huomattavaa kauttakulkuliikennettä, joten
25718:
25719: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
25720:
25721: Reino Jyrkilä Reino Karpola Eeva Turunen
25722: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Jouko Tuovinen
25723: Pentti Skön Urho Pohto Martti Ratu
25724: Lea Mäkipää Vieno Eklund
25725:
25726:
25727:
25728:
25729: 83 0883005893
25730: 658 1983 vp.
25731:
25732: Raha-asia-aloite n:o 596
25733:
25734:
25735:
25736:
25737: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirtun yksityistien paikallis-
25738: tieksi suunnitteluun ja peruskorjaukseen
25739:
25740:
25741: Eduskunnalle
25742:
25743: Pirtu-niminen yksityistie Nurmeksen kau- raskas ja ylivoimainen tehtävä. Sanotun yksityis-
25744: pungissa toimii Petäiskylän paikallistiettä Kuo- tien peruskorjaus ja muuttaminen paikallistieksi
25745: piosta lähtien yhtyen Viekin-Lipinvaaran-Nur- on välttämätön, jotta Petäiskylän paikallistien ja
25746: meskylän paikallistiehen Lipinvaarassa. Yksityis- Nurmeskylän-Lipinvaaran-Viekin paikallistien
25747: tie on pituudeltaan 8,9 km ja tien vaikutuspiirissä välttämätön yhdysliikenne saataisiin turvatuksi
25748: on 48 asukasta ja metsähallituksen äskettäin paikallisen liikenteen ohella.
25749: laajentama metsäautotieverkosto yhtyy yksityis- Nurmeksen kaupungin työttömyysaste on jatku-
25750: tiehen. Pirtun yksityistien tuntumassa sijaitsevat vasti ollut yli 10 %, joten tien peruskorjauksella ja
25751: suuret sora-alueet ja leirintäalueita sekä Kuohatin- muuttamisella paikallistieksi olisi myös työllisyyt-
25752: järven ympärillä noin 30 huvila-asukasta. Kysei- tä parantava vaikutus.
25753: nen yksityistie välittää puutavaran ajoa metsä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25754: hallituksen metsäautotieverkostosta, huomatta- taen,
25755: vaa soranajoa ja posti-, maidonkuljetus-, myymä-
25756: läauto-, teuraskuljetusajoa sekä jatkuvasti lisään- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25757: tyvää loma-asutus-, virkistys-, kalastus-, metsäs- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
25758: tys- ja marjastusliikennettä. 8,9 km:n yksityistien 31.24.77 250 000 markkaa Pirtun yksityis-
25759: tienhoito jatkuvasti lisääntyvän ulkopuolisen lii- tien paikallistieksi suunnitteluun ja perus-
25760: kenteen takia on tieosakkaille kohtuuttoman korjaukseen.
25761:
25762: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
25763:
25764: Reino Jyrkilä Reino Karpola Eeva Turunen
25765: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Jouko Tuovinen
25766: Pentti Skön Urho Pohto Martti Ratu
25767: Lea Mäkipää Vieno Eklund
25768: 1983 vp. 659
25769:
25770: Raha-asia-aloite n:o 597
25771:
25772:
25773:
25774:
25775: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta energiatalouden profes-
25776: sorin viran perustamiseksi Lappeenrannan teknilliseen korkea-
25777: kouluun
25778:
25779:
25780: Eduskunnalle
25781:
25782: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ener- kan laitos on koulutuspohjaltaan ja opetuksen
25783: giatekniikan laitoksesta on kehittynyt alansa tavoitteiltaan hyvin laaja-alainen.
25784: arvostettu tutkimusyksikkö koko maata ajatellen. Energiatalouden professuurin perustamisella on
25785: Onoistuneelle tutkimus- ja opetustyölle on tärkeä merkityksensä sekä opetus- ja tutkimus-
25786: suotuisat edellytykset luonut se seikka, että edellytysten lisäämisen kannalta että koko valta-
25787: Kaakkois-Suomi on runsaasti energiaa kuluttavan kunnan taloudellisen kokonaiskehityksen kan-
25788: prosessiteollisuuden keskus. nalta. Tuleehan tuontienergian osuus edelleenkin
25789: Energiatekniikan laitoksen eräs pääsuunnista olemaan huomattava, jolloin Suomen tarpeisiin
25790: on energiatalous. Tämän tutkimussuunnan vah- ja olosuhteisiin sopivan energiatalouden tutkimus
25791: vistamiseksi olisi aiheellista perustaa energia- tulee yhä tärkeämmäksi.
25792: talouden professuuri Lappeenrannan teknillisen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
25793: korkeakoulun energiatekniikan laitokselle. Tois-
25794: taiseksi koko energiatalous on jäänyt riittämättö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25795: mälle huomiolle, koska Suomessa ei ole yhtään 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
25796: varsinaista energiatalouden professuuria. Sen 29.10.01 300 000 markan määrärahan Lap-
25797: sijoittaminen Lappeenrannan teknillisen korkea- peenrannan teknillisen korkeakoulun ener-
25798: koulun yhteyteen on perusteltua siksi, että giatekniikan laitokselle perustettavaa ener-
25799: korkeakoulun yhteydessä toimiva energiateknii- giatalouden professorin virkaa varten.
25800:
25801:
25802: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
25803:
25804: Heikki Järvenpää Jussi Ranta Anna-Kaarina Louvo
25805: 660 1983 vp.
25806:
25807: Raha-asia-aloite n:o 598
25808:
25809:
25810:
25811:
25812: Järvenpää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-
25813: asuntojen omaan pääomaan
25814:
25815:
25816: Eduskunnalle
25817:
25818: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten uusimmissa opiskelija-asunnoissa jo yli puoleen,
25819: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riittä- ollen tällä hetkellä 10 mk/ m2 jkk.
25820: vää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskelija- Vuonna 1980 eduskunta hyväksyi valtion tulo- ja
25821: asuntotuotantoa. Runsaan kymmenen vuoden ajan menoarvioon opiskelija-asuntotuotannon omaan
25822: tästä tuotannosta ovat vastanneet lähes yksin- pääomaan 5 miljoonan markan määrärahan. Tämä
25823: omaan opiskelijajärjestöjen ja kuntien perustamat määräraha on vastannut noin 2,7 prosenttia
25824: ja hallitsemat opiskelija-asuntoyhteisöt. Näiden opiskelija-asuntojen hankinta-arvosta. Vuoden
25825: toimesta on rakennettu vuosittain 2 500-4 500 1983 budjettiin eduskunta päätti varata 10
25826: asuntopaikkaa. Opiskelijamäärien kasvu sekä miljoonaa markkaa. Tällä määrärahalla päästään
25827: opiskelijoille soveltuvien muiden vuokra-asunto- opiskelija-asuntotoimikunta 1980 asettamaan 5
25828: jen voimakas väheneminen ovat aiheuttaneet sen, prosentin omapääomaosuustavoitteeseen.
25829: että opiskelija-asuntojen määrä ei voimakkaasta Paitsi että vuoden 1980, 1981 ja 1982 asunto-
25830: tuotannosta huolimatta ole tänä päivänä läheskään tuotantomäärärahoista rahoitettavien opiskelija-
25831: riittävä. asuntojen lähtövuokrat ovat olleet noin 0,50
25832: Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikunta markkaa; m 2/kk halvempia kuin mitä ne olisivat
25833: 1980:n mietinnössä on määritellyt opiskelija- ilman valtion oman pääoman osuutta, on valtion
25834: asuntotuotannon alueellisesti tasapainoitetut vuo- omalla pääomalla ollut myös muita positiivisia
25835: teen 1986 ulottuvat vuotuiset tuotantotavoitteet. seurannaisvaikutuksia.
25836: Toimikunta esittää, että vuosina 1981-86 tulee Kunnat, joiden alueella opiskelija-asuntotuo-
25837: vuosittain tuottaa 3 750 asuntopaikkaa eli 1 500 tantoa on harjoitettu, ovat suhtautuneet tähän
25838: asuntoa.Vuosina 1981-83 tätä tavoitetta ei kui- tuotantoon aikaisempaa myönteisemmin ja ovat
25839: tenkaan saavutettu, vaan tuotanto jää vuosina 1981 omalta osaltaan antaneet omaa pääomaa opiske-
25840: ja 1982 noin 3 100 ja vuonna 1983 noin 2 500 lija-asuntotuotantoon. Samoin rahoittajien asenne
25841: opiskelija-asuntopaikkaan. on muuttunut positiivisemmaksi, mikä johtuu
25842: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuotanto opiskelija-asuntojen vakavaraisuuden parantami-
25843: on ollut kokonaisuudessaan valtion osalainoitta- sesta.
25844: maa, ovat vuokrat kohonneet voimakkaasti. Asu- Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikunta
25845: mismenot muodostavatkin varsin suuren osan 1980:n suosituksissa opiskelija-asuntotuotannon
25846: opiskelijoiden kokonaismenoista. Varsinkin uusi- rahoitusrakenteen korjaamiseksi esitetään, että
25847: en opiskelija-asuntojen vuokrien kohotessa ovat valtio ja kunnat osoittavat opiskelija-asuntojen
25848: myös asumiskustannukset kohonneet huolimatta rakentamiseen omaa pääomaa kummatkin 5 %.
25849: asumistuen ja asumislisän alentavasta vaikutuk- Vuodelle 1984 ennakoitavissa oleva tuotanto
25850: sesta. Vuokrien korkeuden pääsyynä on pääoma- edellyttäisi edelleen noin 10 miljoonan markan
25851: kustannusten korkeus. Opiskelija-asuntoyhteisöt oma pääomamäärärahan varaamista vuoden 1984
25852: ovat rahoittaneet rakentamisensa lähes yksin- valtion tulo- ja menoarvioon. Rahoitusrakenteen
25853: omaan velkapääoman turvin. Tästä syystä pää- korjaaminen näin yhdessä kuntien oma pääoma-
25854: omakustannusten osuus vuokrista on kohonnut osuuden kanssa alentaisi uusien opiskelija-asun-
25855: 1983 vp. - RA n:o 598 661
25856:
25857: tojen vuokria noin 2,5 mk/ m 2 kuukaudessa eli noin
25858: 55 markalla asuntopaikkaa kohti kuukaudessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25859: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
25860: arvioksi vuodelle 1984 on esitetty kuitenkin 35.45.51 5 000 000 markkaa opiskelija-
25861: opiskelija-asuntotuotannon omaan pääomaan asuntojen omaan pääomaan opiskelija-
25862: edelleen vain 5 miljoonaa markkaa. asuntojen vuokratason kohoamisen estä-
25863: Edellä olevan perusteella ehdotamme, miseksi.
25864:
25865:
25866: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
25867:
25868: Heikki Järvenpää Erkki Moisander Jussi Ranta
25869: Pekka Starast
25870: 662 1983 vp.
25871:
25872: Raha-asia-aloite n:o 599
25873:
25874:
25875:
25876:
25877: Kalliomäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisten
25878: teiden tekemiseen Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin
25879: alueella
25880:
25881:
25882: Eduskunnalle
25883:
25884: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle vuosilla.
25885: 1984 on esitetty yleisten teiden tekemiseen Yhteiskunnallisen kokonaisuuden kannalta on
25886: Uudellamaalla 166,5 milj. markkaa eli 13,8% koko järkevintä, että tiemäärärahojen jakamisessa tie- ja
25887: maan osuudesta. vesirakennuspiirien kesken siirryttäisiin työlli-
25888: Vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa vastaava syysperusteiden sijaan pelkästään liikennetar-
25889: osuus oli 175 milj. markkaa eli 14,6 %, mikä peen ja -turvallisuuden pohjalle.
25890: merkitsee, että Uudenmaan tie- ja vesirakennus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25891: piirin osuus on laskenut markkamääräisestikin 8,5 taen,
25892: milj. markkaa.
25893: Teiden tekemisen kustannuskehitys huomioon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25894: ottaen merkitsee määrärahojen vähentäminen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
25895: Uudenmaan tierakentamisen tuntuvaa supistu- 31.24.77 lisäyksenä 8500000 markkaa
25896: mista ja erityisesti lukuisten paikallista tarvetta yleisten teiden tekemiseen Uudenmaan
25897: palvelevien tiehankkeiden lykkääntymistä useilla tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
25898:
25899: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
25900:
25901: Antti Kalliomäki Tuulikki Hämäläinen Matti Louekoski
25902: Pirjo Ala-Kapee
25903: 1983 vp. 663
25904:
25905: Raha-asia-aloite n:o 600
25906:
25907:
25908:
25909:
25910: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta asutustoiminnan perintei-
25911: den keräämiseen ja taltioimiseen
25912:
25913:
25914: Eduskunnalle
25915:
25916: Asutustoimintaa Suomessa koskeva esitutkimus määräraha vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon
25917: on tämän vuoden aikana saatu suoritetuksi. Sen saadaan, voivat mamtttua keräilyä suorittaa
25918: sijaan asutustoimintaperinteen kerääminen ja sekä Jyväskylän yliopisto että Joensuun korkea-
25919: tallentaminen on vielä suorittamatta. Asutus- koulu.
25920: toiminta oli kansallisesti niin mittava toimenpide, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25921: että asutustoimintaperinteen kerääminen olisi taen,
25922: aiheellista suorittaa, ennen kuin niiden taltioimi-
25923: nen on liian myöhäistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25924: Asutustoimintaperinteen keräämisen rahoitta- 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
25925: miseksi on Jyväskylän yliopistoyhdistyksen toi- määrärahan asutustoiminnan perinteiden
25926: mesta tehty esitys. Määrärahaa on esitetty vuoden keräämistä ja taltioimista varten.
25927: 1984 tulo- ja menoarvioon. Edellyttäen, että
25928:
25929: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
25930:
25931: Reino Karpola Jouko Tuovinen Hannu Kemppainen
25932: 664 1983 vp.
25933:
25934: Raha-asia-aloite n:o 601
25935:
25936:
25937:
25938:
25939: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistystöiden aloittami-
25940: seen rataosuudella Imatra-Joensuu
25941:
25942:
25943: Eduskunnalle
25944:
25945: Rataosuus Helsinki-Imatra tuli sähköistetyksi joutuvat supistamaan tuotantoaan ja sanomaan irti
25946: jo viime vuosikymmenen lopulla. Sen aikaiset työntekijöitään.
25947: suunnitelmat edellyttivät sähköistystöiden jatka- Rautatielaitos on jatkuvasti investoinut Pohjois-
25948: mista Imatralta Joensuuhun miltei välittömästi. Karjalan ratapiirin alueelle sieltä saatuja tuloja
25949: Suunnitelmat ovat kuitenkin vuosi vuoden jälkeen vähemmän. Eräiden laskelmien mukaan rata piirin
25950: muuttuneet. Imatran-Joensuun radan sähköistä- alueelta saadut tulot ovat olleet noin 10 % rauta-
25951: mista on toistuvasti lykätty, eikä vieläkään ole tielaitoksen tuloista ja investoinnit vastaavasti
25952: lopullista varmuutta sähköistystöiden aloittami- vain runsaat 2 %. Epäsuhde on suorastaan törkeä
25953: sesta. kehitysaluetta kohtaan.
25954: Mainitun rataosuuden sähköistäminen olisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25955: kuitenkin saatava nopeasti käyntiin. Tätä edellyt- taen,
25956: tää muun muassa alueen työllisyystilanne. Pohjois-
25957: Karjalabao on maamme vaikeimpia työttömyys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25958: alueita. Lisäksi alihankinnat työllistäisivät yrit- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25959: täjiä ja heidän työntekijäitään lähimaakunnissa- markan määrärahan sähköistystöiden aloit-
25960: kin. Ellei sähköistystyömaata saada nopeasti tamiseksi rataosuudella Imatra-joensuu.
25961: käyntiin, on ilmeistä, että muutamat yrittäjät
25962:
25963: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
25964:
25965: Reino Karpola Pentti Poutaneo Lea Sutinen
25966: Reino Jyrkilä Timo Kietäväinen Heikki Kokko
25967: Jouko Tuovinen Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
25968: 1983 vp. 665
25969:
25970: Raha-asia-aloite n:o 602
25971:
25972:
25973:
25974:
25975: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysyhtiön perustami-
25976: seksi Pohjois-Karjalaan
25977:
25978:
25979: Eduskunnalle
25980:
25981: Maassamme on jo useamman vuoden ajan ollut kunnasta vähenee noin 900 työpaikkaa. Teollisuu-
25982: toiminnassa kaksi kehitysyhtiötä käsittäen Lapin ja den automarisoinnin johdosta on kolmen viimei-
25983: Kainuun alueet. Hallituksen esityksessä valtion sen vuoden aikana jo vähentynyt noin 350
25984: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1984 esitetään työpaikkaa ja lisävähenrymisiä on odotettavissa.
25985: perustettavaksi toiset kaksi. Näistä ei kumpikaan Yritystoiminnan lopettamisen rai supistamisen
25986: tulisi Pohjois-Karjalaan. takia on eri puolilla maakuntaa viimeksi kulunei-
25987: Pohjois-Karjala on tilastojen mukaan kolman- den vuosien aikana lakannut noin 370 työpaikkaa.
25988: neksi vaikein työttömyysalue Lapin ja Kainuun Tehokkaat toimenpiteet uusien, korvaavien työ-
25989: jälkeen, eivätkä tähänastiset kehitysaluepoliittiset paikkojen aikaansaamiseksi olisivatkin nyt tar-
25990: toimenpiteet ole olleet riittäviä työttömyyden peen.
25991: lievenrämiseksi. Näin ollen tehostuvia aluepoliit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25992: tisia toimenpiteitä Pohjois-Karjalan kehittämi- taen,
25993: seksi tarvitaan.
25994: Pohjois-Karjalassa on runsaasti niin sanottuja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25995: raanruvia reollisuusalueira. Monilla paikkakunnil- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
25996: la teolliset työpaikat ovat jopa vähentyneet. 32.51.88 1500000 markan määrärahan
25997: Yksinomaan kaivostoiminnan loppumisen joh- kehitysyhtiön perustamiseksi Pohjois-
25998: dosta runsaan kymmenen vuoden aikana maa- Karjalaan.
25999:
26000: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
26001:
26002: Reino Karpola Lea Sutinen Jouko Tuovinen
26003: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä
26004:
26005:
26006:
26007:
26008: 84 0883005893
26009: 666 1983 vp.
26010:
26011: Raha-asia-aloite n:o 603
26012:
26013:
26014:
26015:
26016: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden kaupunginteatte-
26017: rin valtionapuun
26018:
26019:
26020: Eduskunnalle
26021:
26022: Lahden kaupunginteatterin uusi teatteriraken- Hankkeesta päätettäessä on valtionavustusta
26023: nus on valmistunut ja otettu käyttöön tänä vuonna. arvioitu saatavan noin 24 milj. markkaa.
26024: Sen rakentamiskustannukset olivat yhteensä 114 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26025: milj. mk, johon Lahden kaupunki on tähän taen,
26026: mennessä saanutvaltionavustusta 10,5 milj. mk eli
26027: 9.2 % rakentamiskustannuksista. Valtionavustus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26028: ta on annettu seuraavasti: 1984 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
26029: 1979 0.5 milj. mk mentille 29.90.60 5 000 000 markkaa val-
26030: 1980 1.0 milj. mk tionavustuksena Lahden kaupunginteat-
26031: 1981 4.0 milj. mk terin rakentamiseen.
26032: 1982 5.0 milj. mk
26033:
26034: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26035:
26036: Matti Kautto Jouko Skinnari
26037: 1983 vp. 667
26038:
26039: Raha-asia-aloite n:o 604
26040:
26041:
26042:
26043:
26044: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kostamus-urakan
26045: jälkihoitotoimenpiteisiin
26046:
26047:
26048: Eduskunnalle
26049:
26050: Kostamuksen vuoriteollisuuskombinaatin ja jälkihoitoa ei ole otettu huomioon valtion ensi
26051: kaupungin rakentaminen suomalaisten toimesta vuoden tulo- ja menoarvioehdotuksessa sen enem-
26052: päättyy. Tämän vuoden elokuun alusta vuoden pää erillisen määrärahan kuin kysymykseen
26053: loppuun mennessä työt loppuvat 1 200 työnteki- tulevien normaalien budjettimäärärahojen mitoi-
26054: jältä, joista valtaosa eli 750 on kainuulaisia. tuksenkaan muodossa.
26055: Vuonna 1984 työmaalta palaa 1 700 työntekijää, Kainuu-neuvottelukunta on valmistellut jälki-
26056: joista kainuulaisia on noin 1 000. Ilman erityis- hoidosta lähivuodet kattavan toimenpideohjel-
26057: toimenpiteitä Kainuun työttömyysaste kohoaa man. Toimenpiteet kohdistuvat eri hallinnon-
26058: runsaan vuoden aikana 4 prosenttiyksiköllä. aloille ja niiden rahoitus esitetään toteutettavaksi
26059: Vaikutuksiltaan urakan päättyminen merkitsee valtiovarainministeriölle osoitettavasta erillisestä
26060: Kainuussa samaa kuin yhden keskisuuren teolli- määrärahasta. Varat siirrettäisiin ao. menokoh-
26061: suusyrityksen toiminnan loppuminen joka kuu- dilleen eri hallinnonaloille sen jälkeen kun valtio-
26062: kausi. neuvosto on hyväksynyt ohjelman. Määräraha olisi
26063: Kostamus-urakan jälkihoitoa on valmisteltu luonteeltaan siirtomääräraha, jota voitaisiin käyt-
26064: valtioneuvoston 10.11.1977 asettaman Kainuu- tää useamman vuoden aikana.
26065: neuvottelukunnan toimesta. Neuvottelukunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26066: työn pohjalta valtioneuvosto on valtiovarain- taen,
26067: ministeriön esittelystä hyväksynyt kolme erillistä
26068: periaatepäätöstä Kostamus-urakan jälkihoidosta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26069: Päätökset ovat koskeneet vuosia 1980-1982. 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 28.80
26070: Tämän jälkeen päätöksiä ei ole tehty mm. sillä uudelle momentille 120 000 000 markkaa
26071: perusteella, että aluepoliittinen ministeriövalio- Kostamuksen jälkihoitotoimenpiteinä to-
26072: kunta on ottanut vuonna 1982 kannan, jonka teutettavien hankkeiden rahoitusta varten.
26073: mukaan uusia aluekohtaisia valtioneuvoston peri-
26074: aatepäätöksiä ei enää tehdä. Kostamus-urakan
26075:
26076: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1984
26077:
26078: Arvo Kemppainen Sakari Valli Heikki Mustonen
26079: Aarno von Bell Hannu Kemppainen
26080: 668 1983 vp.
26081:
26082: Raha-asia-aloite n:o 605
26083:
26084:
26085:
26086:
26087: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijan saamiseksi
26088: Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen Kainuun toimipisteeseen
26089:
26090:
26091: Eduskunnalle
26092:
26093: Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen tehtävänä elämää hyödyttävällä tutkimustoiminnalla vai-
26094: on Pohjois-Suomelle tärkeiden alojen tutkimus- kuttaa siihen, että alueen vaikeaa työllisyyttä
26095: toiminnan harjoittaminen. Laitos on tehnyt jo voidaan helpottaa ja uusia pysyviä työpaikkoja
26096: useita varsin mittavia tutkimuksia, joilla voidaan saada maakuntaan.
26097: edistää Pohjois-Suomen kehittämistä. Laitoksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26098: voimavarojen niukkuus on kuitenkin esteenä taen,
26099: tällaisen toiminnan laajentamiselle.
26100: Tutkimuslaitoksen Kainuun yksikössä on tois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26101: taiseksi vain yksi tutkijan toimi. Kainuuseen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
26102: kohdistuvaa tutkimustoimintaa tulisi kuitenkin 29.10.01 80000 markkaa yhden tutkijan
26103: voimakkaasti lisätä, sillä maakunnan kehittymis- palkkaamiseksi Oulun yliopiston Pohjois-
26104: näköalat eivät ole kovin valoisat. Tutkimuslaitos Suomen tutkimuslaitoksen Kainuun toimi-
26105: voisi maakunnan elinkeino-, talous- ja kulttuuri- pisteeseen.
26106:
26107:
26108: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26109:
26110: Arvo Kemppainen Sakari Valli Heikki Mustonen
26111: Aarno von Bell Hannu Kemppainen Vappu Säilynoja
26112: 1983 vp. 669
26113:
26114: Raha-asia-aloite n:o 606
26115:
26116:
26117:
26118:
26119: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ekologisia tuo-
26120: tantomenetelmiä edistävään tutkimus- ja kehitystyöhön
26121:
26122:
26123: Eduskunnalle
26124:
26125: Viime vuosina on myös meidän maassamme tantomenetelmien kehittämiseksi, jotka turvaavat
26126: ryhdytty kiinnittämään huomiota voimaperäisen metsien ja soiden moninaiskäytön. Yksinomaan
26127: lannoituksen ja torjunta-aineiden avulla tuotettu- puuntuotannon varaan rakentuva metsien käyttö
26128: jen elintarvikkeiden aiheuttamiin terveydellisiin ei voi olla hyväksyttävissä. Marjojen ja sienten
26129: haittoihin sekä tällaisen tuotannon luonnon keräilyn avulla saadaan jo nyt huomattava lisäansio
26130: ekologiselle tasapainolle tuottamiin häiriöihin. varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Myös elin-
26131: Siksi ekologiseen viljelyyn on tunnettu kasvavaa tarvikehuollossamme on näiden uusiutuvien luon-
26132: kiinnostusta. Suomussalmen kunnassa ja Mikkelin nonvarojen tehokkaalla käytöllä suuri merkitys.
26133: läänissä on yhteiskunnankin toimesta ryhdytty Metsätaloudessa tulisi luopua torjunta-aineiden
26134: kannustamaan viljelijöitä ja tuottajia tällaiseen käytöstä ja muista luonnon olotilaa voimakkaasti
26135: toimintaan. muuttavista menetelmistä. Soiden kuivatus ja
26136: Ekologisen viljelyn avulla tuotetut elintarvik- metsien auraus voivat pidemmällä tähtäimellä
26137: keet ovat nykyisin kuitenkin vielä niin kalliita, että osoittautua virheellisiksi toimenpiteiksi. Metsien
26138: tästä muodostuu tuotannolle vakava este. Usein ja soiden moninaiskäyttöön tulisi kiinnittää voi-
26139: viljelymenetelmät ovat niin puutteellisia, että makkaasti huomiota. Siinäkin tarvitaan tutkimus-
26140: viljelijät eivät saa työstään edes kohtuullista ja kehitystyötä.
26141: toimeentuloa. Vaarassa on käydä niin, että muuta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26142: man vuoden kokeilun jälkeen viljelijät toteavat taen,
26143: epäonnistuneensa ja lopettavat ekoviljelyn. Tällai-
26144: sen kehityksen estämiseksi on välttämätöntä, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26145: ekologisten tuotantomenetelmien tutkimus- ja 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
26146: kehitystyöhön sijoitetaan runsaasti voimavaroja. 30.70.27 1 000 000 markkaa ekologisia
26147: Maatalouden lisäksi tarvitaan myös metsä- tuotantomenetelmiä edistävään tutkimus-
26148: taloudessa voimakasta panostusta sellaisten tuo- ja kehitystyöhön.
26149:
26150: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26151:
26152: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Heikki Mustonen
26153: Marja-Liisa Salminen Marjatta Stenius-Kaukonen Tarja Halonen
26154: Hannu Kemppainen Ville Komsi
26155: 670 1983 vp.
26156:
26157: Raha-asia-aloite n:o 607
26158:
26159:
26160:
26161:
26162: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen
26163: ekologisen viljelyn neuvontatyön tukemiseen
26164:
26165:
26166: Eduskunnalle
26167:
26168: Suomussalmen kunnassa on muutaman viime tärkeää, että viljelijät ovat mahdollisimman hyvin
26169: vuoden aikana ryhdytty voimakkaasti kehittämään perillä ekologisista viljelymuodoista. He tarvitse-
26170: ekologista tuotantoa. Eri elinkeinoja pyritään vat tämän alan koulutusta ja neuvontatyötä. Myös
26171: kehittämään siten, että siitä ei aiheutuisi haitallisia tuotteiden markkinoimisessa he tarvitsevat asian-
26172: vaikutuksia luonnon ekologiselle tasapainolle. tuntijavoimia.
26173: Samalla tärkeänä pyrkimyksenä on tuottaa lisä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26174: aineettornia ja vitamiinien ja eri mineraalien osalta taen,
26175: monipuolisia elintarvikkeita. Näin tällä toimin-
26176: nalla on kansanterveyden kannalta erittäin suuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26177: merkitys ja sitä tulisi kaikin tavoin voimakkaasti 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
26178: tukea. Suomussalmen kunnassa käynnistetyn 30.30.49 lisäyksenä 75 000 markkaa ekolo-
26179: toiminnan tuloksia voidaan käyttää hyödyksi myös gisen viljelyn neuvontatyå"n tukemiseen
26180: muualla maassamme. Suomussalmen kunnassa.
26181: Ekologisen viljelyn onnistumisen kannalta on
26182:
26183: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26184:
26185: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Heikki Mustonen
26186: Hannu Kemppainen Ville Komsi
26187: 1983 vp. 671
26188:
26189: Raha-asia-aloite n:o 608
26190:
26191:
26192:
26193:
26194: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hakasuon kalan-
26195: viljelylaitoksen johtajan palkkaamiseen
26196:
26197:
26198: Eduskunnalle
26199:
26200: Kalataloudesta on tulossa yhä tärkeämpi tekijä rakennuskustannukset ovat kokonaisuudessaan
26201: Kainuun ja koko Pohjois-Suomen kannalta. Sitä 24,4 milj. mk. Laitoksesta on tarkoituksena kehit-
26202: kehittämällä voidaan turvata uusien työpaikkojen tää maamme suurin siian ja kuhan poikasia
26203: syntymistä ja tarjota lisätoimeentulomahdolli- tuottava laitos. Myös muuta kalankasvatusta siinä
26204: suuksia paikalliselle väestölle. Vesistöjen sään- voidaan harjoittaa.
26205: nöstely ja muut vesistöihin kohdistuvat toimen- Laitoksen toiminnan mahdollisimman tehok-
26206: piteet ovat kuitenkin voimakkaasti heikentäneet kaan käynnistymisen kannalta olisi tärkeää, että
26207: kalakantojen luontaisia lisääntymis- ja uusiutumis- laitoksen johtaja ja tarpeellinen määrä avustavaa
26208: mahdollisuuksia. Siksi kalavesien hoidolla on henkilökuntaa olisi toimintoja suunnittelemassa ja
26209: erityisen suuri merkitys vesistöjen kalan tuottoa käynnistämässä jo rakennusvaiheessa.
26210: ajatellen. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26211: Paltamon kunnassa sijaitsevan Hakasuon kalan-
26212: viljelylaitoksen peruskorjaus- ja laajennustyön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26213: suunnittelu on ollut käynnissä ja rakennustyöt 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
26214: voidaan aloittaa ilmeisesti jo tänä syksynä. Val- 30.38.01 200 000 markkaa Hakasuon ka-
26215: tion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon on esitetty lanviljelylaitoksen johtajan paikkaami-
26216: aiemmin myönnettyjen 4,8 milj. mk:n lisäksi ensi sesta aiheutuviin menoihin.
26217: vuodelle 1 milj. mk tähän tarkoitukseen. Laitoksen
26218:
26219: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
26220:
26221: Arvo Kemppainen Heikki Mustonen Sakari Valli
26222: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
26223: 672 1983 vp.
26224:
26225: Raha-asia-aloite n:o 609
26226:
26227:
26228:
26229:
26230: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun vesi-
26231: piirille Kiantajärven ja Vuokkijärven rantojen kunnostustöihin
26232:
26233:
26234: Eduskunnalle
26235:
26236: Oulujoen vesistön Hyrynsalmen reitin yläjuok- markkaa. Kostamus-työmaan loppuminen aiheut-
26237: sulla sijaitsevat Kiantajärvi ja Vuokkijärvi ovat taa Kainuulie ja erityisesti Suomussalmelle suuria
26238: maamme voimakkaimmin säännösteltyjä vesis- ongelmia. Tästä syystä tarvittaisiin kaikki mahdol-
26239: töjä. Vuokkijärvessä veden pinnan sallittu vaihtelu liset keinot työpaikkojen luomiseksi näille alueille.
26240: on jopa kuusi metriä. Säännöstelyn seurauksena Vesistöjen kunnostustyöt ovat mielekkäitä työllis-
26241: rannat ovat muuttuneet vaikeakulkuisiksi estäen tämiskohteita, sillä ne hyödyttävät alueen luon-
26242: kalastuksen ja vesillä liikennöimisen monilla taisten elinkeinojen elpymistä.
26243: alueilla. Rantojen kunnostustöitä on jonkin verran Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26244: tehty työllisyysvaroin, mutta johtuen näiden taen,
26245: varojen käyttöön liittyvistä rajoituksista töitä ei
26246: voida suorittaa avovesien aikaan riittävässä määrin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26247: tai ei ollenkaan. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
26248: Kainuun vesipiiri on laatinut suunnitelman 30.40. 77 1 500 000 markkaa osoitettavaksi
26249: Kiantajärven ja Vuokkijärven rantojen kunnostus- Kainuun vesipiirille Kiantajärven ja Vuok-
26250: töistä. Kokonaiskustannusarvio on kuusi milj. kijå"rven rantojen kunnostustöitä varten.
26251:
26252:
26253: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
26254:
26255: Arvo Kemppainen Heikki Mustonen Sakari Valli
26256: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
26257: 1983 vp. 673
26258:
26259: Raha-asia-aloite n:o 610
26260:
26261:
26262:
26263:
26264: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-
26265: Taivalkosken radan perusparantamiseen
26266:
26267:
26268: Eduskunnalle
26269:
26270: Kontiomäen-Taivalkosken välinen rataosuus sia. Radan perusparannustöihin olisi tästä syystä
26271: on huonokuntoinen. Henkilöliikenne on siltä osuu- ryhdyttävä mahdollisimman pian.
26272: delta lopetettu VR:n näkökulmasta katsoen kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26273: nattamattomana. Korvaavaa liikennettä ei ole taen,
26274: kuitenkaan voitu kaikkien rautatieliikennettä käyt-
26275: tavJen talouksien osalta järjestää. Siksi on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26276: ryhdyttävä toimenpiteisiin henkilöliikenteen pa- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
26277: lauttamiseksi tälle rataosuudelle. Myös tavaralii- 31.90.77 1500000 markkaa Kontio-
26278: kenteen osalta radan huono kunto asettaa 1'ajoituk- mäen-Taivalkosken radan peruiparannus-
26279: töitä varten.
26280:
26281:
26282: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26283:
26284: Arvo Kemppainen Heikki Mustonen Hannu Kemppainen
26285:
26286:
26287:
26288:
26289: 85 0883005893
26290: 674 1983 vp.
26291:
26292: Raha-asia-aloite n:o 611
26293:
26294:
26295:
26296:
26297: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-
26298: Vuokatin radan perusparantamiseen
26299:
26300:
26301: Eduskunnalle
26302:
26303: Kontiomäen-Vuokatin välinen rataosuus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26304: osa Joensuun ja Oulun välistä rautatieyhteyttä. taen,
26305: Liikeneeellisesti se on näin ollen varsin merkittävä.
26306: Liikenteen kehittämisen kannalta esteenä on kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26307: tenkin mm. tämän rataosuuden heikko kunto. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
26308: Raskasta tavaraliikennettä ei voida lisätä ellei rataa 31. 90.7 7 1 000 000 markkaa Kontiomäen-
26309: perusparanneta. Tähän tarkoitukseen tulisi ottaa Vuokatin radan perusparannustöitä var-
26310: määräraha ensi vuoden tulo- ja menoarvioon. ten.
26311:
26312:
26313: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26314:
26315: Arvo Kemppainen Heikki Mustonen Hannu Kemppainen
26316: 1983 vp. 675
26317:
26318: Raha-asia-aloite n:o 612
26319:
26320:
26321:
26322:
26323: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun urheilu-
26324: ja liikuntalääkäriaseman perustamiseen
26325:
26326:
26327: Eduskunnalle
26328:
26329: Liikunnalla on kasvava merkitys kansantervey- lääketieteellistä apua ja neuvoa antava yksikkö
26330: den, ihmisten viihtyvyyden ja lisääntyneen vapaa- tulisi olla myös Kainuussa. Kyseiset asemat ovat
26331: ajan takia. Liikuntalääketieteellinen tieto on osoittautuneet tarpeellisiksi sekä tavallisten kun-
26332: lisääntynyt ja liikuntalääketieteellisellä neuvon- railijoiden että kilpaurheilua harrastavien kannal-
26333: oalla ja palvelutoiminnalla on tärkeä merkitys ta. Tällaisella yksiköllä olisi myös myönteinen
26334: liikuntakulttuurin edistämisessä ja urheilun tuke- merkitys liikunnallisia matkailupalveluja tarjoa-
26335: misessa. Liikuntalääketiede ja erityisesti tiedon ja vien matkailukeskusten kannalta. Kainuussa täl-
26336: kokemuksen saaminen rasitusperäisten vaivojen laista urheilulääkäriasemaa on suunniteltu sekä
26337: hoitamisesta ja niiden ennalta ehkäisystä tuo Sotkamoon Vuokatin Urheiluopiston yhteyteen
26338: huomattavasti apua työlääketieteeseen ja ergono- että myös Kajaanin kaupunkiin. Kainuun liikunta-
26339: miaan. Suomessa on jo useilla paikkakunnilla ja urheilulääkäriasema voisi toimia yhtenä yksik-
26340: toiminnassa tarpeelliseksi ja hyödylliseksi koetut könä tarjoten palveluja sekä Vuokatissa että
26341: urheilulääkäriasemat. Ne ovat syntyneet paikalli- Kajaanissa sopivaksi osoittautuvan työnjaon puit-
26342: sesta tarpeesta ja innostuksesta ja niiden varat teissa.
26343: tulevat omatoimisesta varainhankinnasta, kuntien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26344: myöntämistä avustuksista sekä opetusministeriön taen,
26345: avustuksesta. Monessa yhteydessä mm. Suomen
26346: Liikuntalääketieteen Säätiön, urheilun keskus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26347: järjestöjen sekä urheiluseurojen taholta on esitet- 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000
26348: ty, että tällaisten urheilu- ja liikuntalääketiede- markkaa Kainuun urheilu- ja liikuntalää-
26349: asemien verkosto tulisi saada kattavaksi koko käriaseman perustamiskustannuksiin ja
26350: maahan. Selvityksissä on todettu, että liikunta- ensimmäisen vuoden käyttökustannuksiin.
26351:
26352: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26353:
26354: Hannu Kemppainen Arvo Kemppainen
26355: 676 1983 vp.
26356:
26357: Raha-asia-aloite n:o 613
26358:
26359:
26360:
26361:
26362: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 78
26363: perusparannukseen välillä Leipivaara-Honkavaara
26364:
26365:
26366: Eduskunnalle
26367:
26368: Maantieyhteys Paltamo-Puolanka on maa- metrin matkalle. Tällä matkalla on vaarallisia
26369: kunnallisesti tärkeä liikenneväylä erityisesti puu- laskuja ja mutkia, ja kun poroista aiheutuu myös
26370: tavaran ja maidonkuljetusten takia ja muodostaa mainitulla matkalla vaaraa liikenteelle, olisi
26371: Puolangan kunnalle tärkeän liikenneyhteyden tieyhteyden parantaminen kiireellinen toimen-
26372: maakunnan keskukseen Kajaaniin. Tiellä on myös pide.
26373: huomattava matkailullinen merkitys sen muodos- Tietöiden ajoittaminen samaan ajanjaksoon
26374: taessa osan oikotiestä Lappiin välillä Kajaani- edellä mainitun Paltamon kunnanraja-Väyrylän-
26375: Rovaniemi. Tien huonokuntoisuus on aiheuttanut kylä välisen perusparannuksen kanssa vähentäisi
26376: huomattavaa haittaa tien jokapäiväisessä käytössä tietöiden aikaista liikennehaittaa.
26377: ja myös haitannut Puolangan kunnan kehitystä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26378: Kun maantien n:o 78 korjaus välillä Paltamon taen,
26379: kunnan raja-Väyrylä käynnistynee ja jatkuu työl-
26380: lisyystöinä, jää huonokuntoista, liikenteellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26381: vaarallista ja välittömästi korjausta vaativaa 1984 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
26382: osuutta Puolangan kirkonkylän lähelle välille markkaa maantien n:o 78 perusparannuk-
26383: Leipivaara-Honkavaara noin seitsemän kilo- sen käynnistämiseksi välillä Leipivaara-
26384: Honkavaara.
26385:
26386: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26387:
26388: Hannu Kemppainen Pentti Kettunen Arvo Kemppainen
26389: 1983 vp. 677
26390:
26391: Raha-asia-aloite n:o 614
26392:
26393:
26394:
26395:
26396: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 82
26397: perusparannukseen välillä Ahtolanmäki-Kaivanto
26398:
26399:
26400: Eduskunnalle
26401:
26402: Maantieyhteys Melalahdesta Manamansaloon mahdollisimman hyvin, tulisi tärkein jatkoyhteys
26403: muodostaa manamansalolaisille tärkeän liikenne- saattaa vastaavasti liikennöitävään kuntoon.
26404: yhteyden, koska manamansalolaiset joutuvat asioi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26405: maan paljon Paltamon ja Kajaanin suunnalla. taen,
26406: Lisäksi tieyhteydellä on matkailun kannalta huo-
26407: mattava merkitys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26408: Manamansalon mantereeseen yhdistävä Kai- 1984 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark-
26409: vannon silta valmistuu piakkoin käyttöön paran- kaa maantien n:o 82 perusparannuksen
26410: taen ratkaisevasti saaren liikennettä. Jotta sillan aloittamiseen välillä Ahtolanmäki-Kai-
26411: rakentamisesta koituva etu voitaisiin hyödyntää vanto.
26412:
26413: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26414:
26415: Hannu Kemppainen Pentti Kettunen Arvo Kemppainen
26416: 678 1983 vp.
26417:
26418: Raha-asia-aloite n:o 615
26419:
26420:
26421:
26422:
26423: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Leväjoen-Ala-
26424: järven tieyhteyden parantamiseen
26425:
26426:
26427: Eduskunnalle
26428:
26429: Etelä-Sotkamon huonoista liikenneyhteyksistä nen, routiva ja heikkokuntoinen.
26430: on ollut huomattavaa haittaa paikallisille asuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26431: kaille ja heidän elinkeinolleen. Jokapäiväisen taen,
26432: liikkumisen, maidonkuljetusten ja puutavarakulje-
26433: tusten parantamiseksi tulisi aivan lähiaikoina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26434: tehdä teiden perusparannuksia. Ajankohtainen 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark-
26435: parantamiskohde olisi maantie n:o 9002 välillä kaa Leväjoen-Alajärven tieyhteyden pa-
26436: Leväjoki-Alajärvi, mikä tieyhteys on hyvin mutkai- rantamisen aloitusta varten.
26437:
26438: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
26439:
26440: Hannu Kemppainen Heikki Mustonen Arvo Kemppainen
26441: Aarno von Bell ]. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen
26442: 1983 vp. 679
26443:
26444: Raha-asia-aloite n:o 616
26445:
26446:
26447:
26448:
26449: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien
26450: lomakorvauksiin
26451:
26452:
26453: Eduskunnalle
26454:
26455: Työllisyystilanteen pysyvän heikkenemisen ta- aikana loman p!tamiseen. Tähän asti valtion
26456: kia ja tähänastisten työllistämistoimenpiteiden talousarviossa ollut määräraha on loppunut kesken
26457: osoittauduttua riittämättömiksi on julkisesti tun- vuoden ja määrärahan niukkuus on pakottanut
26458: nustettu pienyrittäjätoiminnan tärkeys. Pienyrit- rajaamaan lomaan oikeutetun yrittäjäryhmän hy-
26459: täjien sosiaali- ja lomaetuudet ovat kuitenkin vin pieneksi.
26460: auttamattomasti jääneet jälkeen muun väestön- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26461: osan sosiaaliturvan ja lomaetujen kehityksestä. taen,
26462: Jotta pienyrittäjyys voisi olla reaalinen vaihto-
26463: ehto nuorelle elantoosa hankkimiseksi, ja jotta että Eduskunta ottaiJi valtion vuoden
26464: nykyiset pienyrittäjät voisivat jatkaa yrittämis- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
26465: tään, tulisi sosiaali- ja lomaetuuksien olla muita 33.57.42 20 000 000 markkaa yrittäjien
26466: vastaavat. Suurella osalla nykyisistä pienyrittäjistä vuosilomasta aiheutuviin kustannuksiin
26467: ei ole ollut mahdollisuutta vielä koskaan elämänsä lomakautena 1984-85.
26468:
26469: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26470:
26471: Hannu Kemppainen Pentti Kettunen Mauri Pekkarinen
26472: 680 1983 vp.
26473:
26474: Raha-asia-aloite n:o 617
26475:
26476:
26477:
26478:
26479: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Allergialiiton
26480: toiminnan tukemiseen
26481:
26482:
26483: Eduskunnalle
26484:
26485: Erilaiset allergiset sairaudet lisääntyvät jatku- tunut huomaamaan allergikkojen ongelmat ja
26486: vasti. Elinympäristömme saastuminen altistaa tämä on näkynyt myös osittain lainsäädännössä,
26487: ihmisen elimistöä erilaisille ärsykkeille yhä esimerkkeinä tupakkalaki ja ilmansuojelulaki.
26488: useammin ja voimakkaammin. Maastamme on kuitenkin puuttunut sellainen
26489: Järkyttävää on allergiasairauksien voimakas li- organisaatio tai keskus, joka keskittyisi allergiaan
26490: sääntyminen erityisesti koulu- ja opiskelevan liittyvään tieteelliseen tutkimustyön, koulutuksen,
26491: nuorison keskuudessa. Tästä, kuten muistakin valistuksen, tiedotustoiminnan ja kuntoutuksen
26492: sairauksista aiheutuu sekä inhimillisiä kärsimyk- järjestämiseen ja koordinoimiseen koko maata
26493: siä että taloudellisia menetyksiä. Allergialiiton ajatellen. Tämän takia Allergialiitto on suunni-
26494: aloitteesta asetti sosiaali- ja terveysministeriö tellut erityistä allergiakeskusta, joka huolehtisi em.
26495: joulukuussa -81 toimikunnan, jonka tehtävänä oli tehtävistä.
26496: laatia yhteenveto allergisten sairauksien esiintymi- Allergiakeskusprojektia Allergialiitto on vetä-
26497: seen vaikuttavista tekijöistä ja laatia ehdotukset nyt 1.2.1983 alkaen. Tällä hetkellä ovat meneillään
26498: allergiasairauksien vähentämistoimenpiteistä. projektin loppuarvioinnit, mutta jo nyt on todetta-
26499: Mietintö luovutettiin 13.04.1983 sosiaali- ja vissa keskuksen huomattavaantitieteelliselle tutki-
26500: terveysministeri Vappu Taipaleelle. Toimikunnan mukselle lähinnä hengitystieallergian alalta. Al-
26501: esityksen mukaan tulee kehittää terveydenhuollon lergiakeskus toimii liiton kansanterveydellisten jul-
26502: seuranta järjestelmä, tehokas tutkimusorganisaatio kaisujen asiantuntijana ja osin yhteistyöelimenä
26503: sekä tehostaa koulutusta, terveyskasvatusta ja tie- tällä alalla toimivien kansanterveystyötä tekevien
26504: dottamista. Nämä kaikki ovat toimintoja, joita järjestöjen kanssa.
26505: Allergialiitto omalla tahollaan pyrkii toteutta- Allergialiitto toimii tällä hetkellä lähinnä
26506: maan. tiedotrajana sen lisäksi, että se järjestää kesäisin
26507: Allergiasairauksien ensisijainen ja paras hoito- astmalasten kuntoutusta Pääskylän kuntokodissa.
26508: muoto on ennaltaehkäisy. Tehokas ennaltaehkäisy Allergisten sairauksien yleisyys ja kansantervey-
26509: vaatii perusteellista tietämystä näistä sairauksista. dellinen merkitys on aiheuttanut voimakkaita
26510: Tieto on välttämätöntä sekä allergiasta kärsiville, vaatimuksia niin terveydenhuollolle, eri viran-
26511: heitä hoi ta ville että myös päättäville viranomaisil- omaisille kuin kansalais- ja potilasjärjestöille. Sen
26512: le. Tietoa eri allergiaryhmistä ei vielä ole tähden Allergialiitto on katsonut, että hahmoteltu
26513: riittävästi, vaikka suomalainen alan tutkimustyö allergiakeskus olisi eräs vastaus allergiasta kärsi-
26514: on kansainvälistä huippua. Ennaltaehkäisevän vien esittämään haasteeseen.
26515: tiedon, valistuksen ja opetuksen antaminen eri Lisäksi allergiakeskuksessa voitaisiin antaa
26516: kohderyhmille on pääosin jäämässä Allergialiiton useamman keskussairaalapiirin alueelta tuleville
26517: tehtäväksi. allergiapotilaille hoitoa, sairauden toteamista ja
26518: Viimeksi kuluneiden 10-15 vuoden aikana on allergiatutkimustyötä. Sinne koottaisiin erilaisia
26519: tietämys allergisten sairauksien luonteesta ja syistä allergian hoidossa tarvittavia välineitä ja laitteita,
26520: nopeasti lisääntynyt tutkimustyön tuloksena. joiden kokeilu ja sen jälkeen käytön neuvonta
26521: Samalla allergisten sairauksien ennaltaehkäisyn muodostaisivat merkittävän osan laitoksen toi-
26522: mahdollisuudet ovat kasvaneet ja allergian diag- minnasta.
26523: nostiikka sekä potilaiden hoito on monin tavoin Valtion teknillinen korkeakoulu, työterveyslai-
26524: tehostunut ja kehittynyt. Yhteiskunta on havah- tos ja Valtion teknillinen tutkimuslaitos ovat
26525: 1983 vp. - RA n:o 617 681
26526:
26527: kannanortonaan ilmaisseet laitoksen tarpeelli- saavuteta ilman, että taloudelliset resurssit turva-
26528: suuden sekä ilmoittavat yhteistyöhalukkuutensa taan toiminnan laajenemisen myötä.
26529: sen kanssa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26530: Allergisten sairauksien yhä lisääntyvä ilmene- taen,
26531: minen teollisen yhteiskunnan kehittyessä asettaa
26532: Allergialiiton alati kasvavien haasteiden eteen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26533: Kasvavat haasteet merkitsevät kasvavaa työ- 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000
26534: määrää ja tehokkuutta. Näitä päämääriä ei markkaa Allergialiiton tukemiseen.
26535:
26536:
26537: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
26538:
26539: Hannu Kemppainen Tytti lsohookana-Asunmaa Hannele Pokka
26540: Kari Rajamäki Mauri Pekkarinen Jukka Vihriälä
26541: Aapo Saari Pirkko Ikonen Timo Kietäväinen
26542:
26543:
26544:
26545:
26546: 86 0883005893
26547: 682 1983 vp.
26548:
26549: Raha-asia-aloite n:o 618
26550:
26551:
26552:
26553:
26554: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskustan Ter-
26555: veysliiton toiminnan tukemiseen
26556:
26557:
26558: Eduskunnalle
26559:
26560: Keskustan Terveysliitto on kansalaisjärjestö, tamasta täysipainoisesti alkuperäistä tehtäväänsä.
26561: jonka tehtäviin valistustoiminnan lisäksi kuuluu Liitolla on tällä hetkellä yksi osa-aikainen työn-
26562: ajankohtaisen terveyspolitiikan seuranta ja vaikut- tekijä.
26563: taminen tehtäviin päätöksiin. Liitto suorittaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26564: merkittävää terveyskasvatusta kansalaisten kes- taen,
26565: kuudessa. Näitä tehtäviään se toteuttaa sekä
26566: valtakunnallisesti että alueellisesti kuudentoista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26567: alueyhdistyksensä kautta. Liitto järjestää koko- 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
26568: uksia ja seminaareja, lähettää kirjelmiä ja kannan- kaa Keskustan Terveysliitto r.y:n toimin-
26569: ottoja sekä harrastaa julkaisutoimintaa. nan tukemiseen.
26570: Varojen puute on osittain estänyt liittoa toteut-
26571:
26572: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
26573:
26574: Hannu Kemppainen Ole Wasz-Höckert Pirkko Ikonen
26575: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen Hannele Pokka
26576: Timo Kietäväinen
26577: 1983 vp. 683
26578:
26579: Raha-asia-aloite n:o 619
26580:
26581:
26582:
26583:
26584: H. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan
26585: hankkimiseksi luonnonsuojelutarkoituksiin
26586:
26587:
26588: Eduskunnalle
26589:
26590: Suomessa on laadittu maailmassa ainutlaatuisen pieneksi. Korvaamatonta luontoa ehtii paljon
26591: laaja soidensuojeluohjelma. Koska suojelualueet tuhoutua, mikäli maiden lunastamista valtiolle ei
26592: osittain sijaitsevat yksityisten mailla, on valtio voida nopeuttaa.
26593: velvollinen lunastamaan nämä maat. Tähän on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26594: vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa varattu taen,
26595: 21 000 000 markan määräraha maa- ja vesialueiden
26596: ostamiseksi ja pakkolunastamiseksi luonnonsuoje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26597: lutarkoituksia varten lähinnä valtioneuvoston 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
26598: vahvistamien periaateohjelmien toteuttamiseksi. 35.15.88 lisäyksenä 5 000000 markkaa
26599: Luonnonsuojelualueiden lunastamiseen varattu maan hankkimiseksi luonnonsuojelutar-
26600: määräraha on joka vuosi osoittautunut liian koituksiin.
26601:
26602:
26603: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
26604:
26605: Hannu Kemppainen Tytti Isohookana-Asunmaa Heikki Mustonen
26606: Pirkko Ikonen Kari Rajamäki Jukka Vihriälä
26607: Hannele Pokka Timo Kietäväinen
26608: 684 1983 vp.
26609:
26610: Raha-asia-aloite n:o 620
26611:
26612:
26613:
26614:
26615: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Asukasliitto r.y:n
26616: toiminnan tukemiseen
26617:
26618:
26619: Eduskunnalle
26620:
26621: Asukasliitto r.y. on kaikkien asukkaiden, sekä varoja tätä työtä tekevien henkilöiden palkkauk-
26622: omassa asunnossaan asuvien että vuokralaisten, seen.
26623: valtakunnallinen asunto-, ympäristö- ja alue- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26624: poliittinen etujärjestö. Sen perustana ovat paikal- taen,
26625: liset asukasyhdistykset.
26626: Tehtäväänsä Asukasliitto r.y. toteuttaa mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26627: harjoittamalla laajaa neuvonta- ja valistustyötä 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000
26628: asumisen ja asuinympäristön ongelmissa. Kuiten- markkaa Asukasliitto r.y:n toiminnan tu-
26629: kaan järjestöllä ei tällä hetkellä ole riittävästi kemiseen.
26630:
26631:
26632: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1983
26633:
26634: Hannu Kemppainen Mauri Pekkarinen Esko Aho
26635: 1983 vp. 685
26636:
26637: Raha-asia-aloite n:o 621
26638:
26639:
26640:
26641:
26642: Kettunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tieteellisen
26643: julkaisutoiminnan tukemiseen
26644:
26645:
26646: Eduskunnalle
26647:
26648: Tieteellisten seurain valtuuskunta on maamme tamiseksi valtion lisärahoitus on välttämätön.
26649: tieteellisten järjestöjen valtakunnallinen yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26650: toimintaelin, jonka 127 jäsenseuraa kattaa lähes taen,
26651: koko tieteen kentän. Tieteellisten seurojen
26652: keskeiset toimintamuodot ovat tieteellinen jul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26653: kaisu- ja kokoustoiminta. Seurojen julkaisutoi- 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
26654: minta on ratkaisevasti riippuvainen valtion avus- 3 600 000 markkaa tieteellisten seurojen
26655: tuksesta. Julkaisutoiminnan jatkuvuuden varmis- julkaisutoiminnan tukemiseen.
26656:
26657:
26658: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
26659:
26660: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
26661: 686 1983 vp.
26662:
26663: Raha-asia-aloite n:o 622
26664:
26665:
26666:
26667:
26668: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun säännösteltyjen
26669: vesistöjen rantojen raivauksiin
26670:
26671:
26672: Eduskunnalle
26673:
26674: Kainuulaiset ovat joutuneet uhraamaan kauniita hoidettaisiin pois yhteiskunnan toimesta ja kus-
26675: ja kalaisia vesistöjään valtakunnan energiapolitii- tannuksella - saahan yhteiskunta myös hyödyn
26676: kan ja energiahuollon alttarille. sähkön tuotosta. - Oma vastuunsa on otettava
26677: Voimakkaasta vesistörakentamisesta on ollut myös sähkön tuottajan ja vesien säännöstelijän.
26678: kielteisenä seurauksena mm. se, että säännöstel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kohteliaim-
26679: tyjen järvien rannat ovat veden ollessa alhaalla min,
26680: varsin ruman näköisiä. Aikoinaan veden alle
26681: jääneet kannokot paljastuvat säännöllisesti joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26682: vuosi ranta-asukkaiden ja ohikulkijoiden ihailta- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
26683: viksi. kan määrärahan Kainuun säännösteltyjen
26684: Nämä näkymät eivät ole omiaan lisäämään näi- vesistöjen rantojen ja pohjien raivauksiin
26685: den alueiden viihtyvyyttä ja arvostusta. työllisyystöinii.
26686: Olisikin varsin kohtuullista, että nämä haitat
26687:
26688: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26689:
26690: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
26691: 1983 vp. 687
26692:
26693: Raha-asia-aloite n:o 623
26694:
26695:
26696:
26697:
26698: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden
26699: kauppapalvelujen turvaamiseen
26700:
26701:
26702: Eduskunnalle
26703:
26704: Maaseudun kauppapalvelut ovat vaikeuksissa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
26705: Myymäläautojen korkeat hankintakustannukset ja vasti,
26706: käyttökustannukset ovat ajamassa tilanteen siihen,
26707: että kauppiaat harkitsevat tarkkaan uusiako vai että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26708: jättääkö uusimatta vanheneva ja käytöstä poistuva 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
26709: myymäläauto. kaa haja-asutusalueiden kauppapalvelujen
26710: Tämä on vaarallinen tilanne syrjäisten seutujen turvaamiseksi ja myymäläautojen salti-
26711: palvelujen turvaamiseksi ja asutuksen ylläpitämi- miseksi käyttää verotonta polttoainetta.
26712: seksi.
26713:
26714: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1984
26715:
26716: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
26717: 688 1983 vp.
26718:
26719: Raha-asia-aloite n:o 624
26720:
26721:
26722:
26723:
26724: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen sairaus-
26725: päivärahan maksamiseen päivärahan alimman määrän korot-
26726: tamiseksi
26727:
26728:
26729: Eduskunnalle
26730:
26731: Sairauspäivärahan tulee olla riittäv.ä .. SMP ei
26732: että Edusk~nta ottaisi valtion •!Juoden
26733: myöskään hyväksy eriarvoisuutta en Ihmi.sten
26734: 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
26735: kesken sairauspäivärahan suuruudessa. Jokamen
26736: kaa arviomäärå'rahana käytettäväksi yli-
26737: ihminen ja jokainen elämä on arvokas. . .
26738: mäå'räisen korvauksen maksamiseksi sai-
26739: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunniOit-
26740: rauspå'ivå'rahan saajille niin. ettå' kenen-
26741: taen,
26742: käå'n sairauspäi,IJäraha ei ole alle 40 mark-
26743: kaa päivältä.
26744:
26745:
26746: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26747:
26748: Pentti Kettunen ]. Juhani Kortesalmi
26749: 1983 vp. 689
26750:
26751: Raha-asia-aloite n:o 625
26752:
26753:
26754:
26755:
26756: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi vapaa-
26757: ehtoiseen ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen
26758:
26759:
26760: Eduskunnalle
26761:
26762: Kaikki ovat sitä mieltä, että on järjetöntä pitää SMP:n mielestä on todella kiireellisesti toteu-
26763: nuorisaamme rappeuttavassa työn ja toimeentu- tettava vapaaehtoinen eläkeikärajan alentami-
26764: lon puutteessa, mutta samanaikaisesti sairaat ja nen maassamme erityisesti raskaassa työssä olleita
26765: vanhat joutuvat käymään pakkotyössä, koska he ajatellen.
26766: eivät vielä ole saavuttaneet riittävää eläkeikää. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26767: Kaiken kukkuraksi tämän seurauksena suurin osa taen,
26768: eläkkeeseen oikeutetuista ei pääse koskaan naut-
26769: timaan eläkevuosista, vaikka ovat tätä varten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26770: säästäneet rahaa yhteiskunnan haltuun vuodesta 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
26771: vuoteen. Nämäkin heidän rahansa uppoavat yh- markkaa käytettäväksi vapaaehtoiseen en-
26772: teiskunnan pohjattomaan pussiin maamme valta- nenaikaiseen eläkkeeseen, ennen kaikkea
26773: klikin holtittomasti käytettäväksi. raskaassa kuluttavassa työssä olleille.
26774:
26775:
26776: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26777:
26778: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
26779:
26780:
26781:
26782:
26783: 87 0883005893
26784: 690 1983 vp.
26785:
26786: Raha-asia-aloite n:o 626
26787:
26788:
26789:
26790:
26791: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi vähim-
26792: mäiseläkkeiksi
26793:
26794:
26795: Eduskunnalle
26796:
26797: Eläkkeiden puutteet ja niiden epäkohdat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26798: vaativat kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. Tässä taen,
26799: yhteydessä olisi ehdottomasti huolehdittava, että
26800: liian suurille eläkkeille määrättäisiin katto, jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26801: nämä varat voitaisiin käyttää liian pienten 1984 tulo- ja menoarvioon 11 000 000
26802: eläkkeiden ja eläkkeentarvitsijoiden hyväksi. markkaa ylimääräisiä vähimmäiseläkkeitä
26803: Kiireellinen ja tärkeä tehtävä on, että jokaiselle varten niin, että jokaiselle tarvitsevalle
26804: eläkkeen tarvitsijalle turvataan vähintään eläke, turvataan ihmisarvoinen eläke.
26805: joka olisi suurin piirtein vähimmäispalkan suurui-
26806: nen.
26807:
26808: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26809:
26810: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
26811: 1983 vp. 691
26812:
26813: Raha-asia-aloite n:o 627
26814:
26815:
26816:
26817:
26818: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin rintama-
26819: veteraanien eläkkeisiin ja korvauksiin
26820:
26821:
26822: Eduskunnalle
26823:
26824: Sotiemme veteraanien unohtaminen ja taloudel- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26825: linen pettäminen on koko kansamme yhteinen taen,
26826: häpeä. Niin idässä kuin lännessä on rintama-
26827: veteraaneille turvattu kunnolliset eläkkeet ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26828: kunnollinen asunto, eikä edes rintamaveteraanien 1984 tulo- ja menoarvioon 600 000 000
26829: perheitä ole unohdettu. Mutta toisin on Suomessa markkaa käytettäväksi ylimääräisiin rin-
26830: valtapuolueiden rappion vuoksi. tamaveteraanien eläkkeisiin ja korvauk-
26831: sttn.
26832:
26833:
26834: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26835:
26836: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
26837: 692 1983 vp.
26838:
26839: Raha-asia-aloite n:o 628
26840:
26841:
26842:
26843:
26844: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen eläkkeen
26845: järjestämiseksi sitä tarvitseville sotaveteraaneille
26846:
26847:
26848: Eduskunnalle
26849:
26850: Moni sotiemme veteraani on kipeästä tarpees- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26851: ta huolimatta vailla eläkettä tai eläke on liian 1984 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
26852: pieni. Tämä on kiitos maamme itsenäisyyden ja markkaa kunnollisen ylimääräisen eläk-
26853: vapauden pelastajille. Sitä ei voida hyväksyä. keen järjestämiseksi sairauden ja muun
26854: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tällaisen syyn vuoksi sitä tarvitseville
26855: taen, sotiemme veteraaneille.
26856:
26857:
26858:
26859: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26860:
26861: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
26862: 1983 vp. 693
26863:
26864: Raha-asia-aloite n:o 629
26865:
26866:
26867:
26868:
26869: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien yli-
26870: määräisiä eläkkeen luontoisia avustuksia varten vapaaehtoisen
26871: varhaiseläkejärjestelmän toteuttamiseksi
26872:
26873:
26874: Eduskunnalle
26875:
26876: On jyrkästi tuomittavaa, että vieläkään 55 vuotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26877: täyttänyt sotiemme veteraani ja invalidi ei voi 1984 tulo- ja menoarvioon 11 000 000
26878: päästä ennenaikaiselle eläkkeelle, vaikka hän niin markkaa käytettäväksi riittävän ylimää-
26879: haluaisi. Samanaikaisesti kuitenkin nuoria ja räisen eläkkeen luontoisen avustuksen
26880: työkykyisiä kansalaisia kulkee ilman työtä ja elää maksamiseksi niille sotiemme veteraa-
26881: työttömyyskorvausten varassa. Tällainen asian- neille ja invalideille, jotka 55 vuotta
26882: tila on häpeällinen, eikä SMP voi sitä koskaan täytettyään vapaaehtoisesti haluavat siir-
26883: hyväksyä. tyä eläkkeelle, kunnes he täyttävät voimas-
26884: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sa olevien lakiemme mukaiset eläke-ehdot.
26885: taen,
26886:
26887: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26888:
26889: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
26890: 694 1983 vp.
26891:
26892: Raha-asia-aloite n:o 630
26893:
26894:
26895:
26896:
26897: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien ilmaisiin
26898: terveystarkastuksiin
26899:
26900:
26901: Eduskunnalle
26902:
26903: On korkea aika lopulta saattaa koko maassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26904: voimaan sotiemme veteraanien terveystarkastuk- 1984 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
26905: set ja heidän kuntoutuksensa todella käyntiin. markkaa käytettäväksi sotiemme vete-
26906: Tämä ei ole liikaa pyydetty maan pelastajille. raanien ilmaisiin terveystarkastuksiin.
26907: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26908: taen,
26909:
26910: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26911:
26912:
26913: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
26914: 1
26915: 1
26916: 1
26917: 1
26918: 1
26919: 1
26920: 1
26921: 1983 vp. 695 1
26922: 1
26923: Raha-asia-aloite n:o 631 1
26924: 1
26925: 1
26926: 1
26927: 1
26928: Kettunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömyys·
26929: 1
26930: korvauksia varten
26931: 1
26932: 1
26933: 1
26934: 1
26935: Eduskunnalle 1
26936: 1
26937: Vaikka keinottelu työttömyydellä ei ole hyväk- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit· 1
26938: syttävää, niin kun maamme talousasioita on ta en, 1
26939: hallituksen toimesta hoidettu niin huonosti, että 1
26940: meillä on laajaa työttömyyttä, johon kansalaiset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1
26941: ovat syyttömiä, niin on välttämätöntä, että 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 1
26942: työttömyyskorvaukset säilytetään reaaliarvoltaan 34.60.50 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 1
26943: edes entisen suuruisina. Näin ei ole tapahtunut. työttämyy.rkorvauksia varten. 1
26944: 1
26945: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 1
26946: 1
26947: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi 1
26948: 1
26949: 696 1983 vp.
26950:
26951: Raha-asia-aloite n:o 632
26952:
26953:
26954:
26955:
26956: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta humanitaa
26957: riseen apuun kehitysmaille
26958:
26959:
26960: Eduskunnalle
26961:
26962: Humanitaarisen avun - katastrofiavun, pako- Humanitaariselle avulle asetettuja tavoitteita
26963: laisavun, Afrikan yhtenäisyysjärjestön OAU:n toteuttaa erityisen hyvin YK:n Namibia-rahaston,
26964: tunnustamille vapautusjärjestöille sekä muille Namibia-instituutin ja Namibian kansakuntaoh-
26965: humanitaarisille järjestöille ja rahastoille annetta- jelman kautta Namibialle annettava apu.
26966: van avun - tarve on nopeasti kasvanut erityisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26967: Afrikassa, Aasiassa ja Keski-Amerikassa. taen,
26968: Monien kansainvälisten järjestöjen, esimerkiksi
26969: Kansainvälisen Punaisen Ristin, on mahdollista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26970: viedä apua myös sellaisiin kohteisiin, joissa 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
26971: valtiollisten kehitysapuelinten ei ole mahdollista 24.30.69 lisäyksenä 8 200 000 markkaa
26972: toimia joko poliittisista syistä tai järjestelmän humanitaariseen apuun kehitysmaille.
26973: hitauden ja kankeuden takia.
26974:
26975:
26976: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
26977:
26978: Timo Kietäväinen Ville Komsi Kalle Könkkölä
26979: Impi Muroma Olavi Ronkainen Liisa Kulhia
26980: Esko Aho Tytti lsohookana-Asunmaa Ole Wasz-Höckert
26981: Gunnar Jansson Pär Stenbäck Elisabeth Rehn
26982: Håkan Malm Håkan Nordman Marjatta Stenius-Kaukonen J
26983: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Heli Astala J
26984: Esko Helle Ensio Laine Kalevi Kivistö J
26985: Lauha Männistö Vappu Säilynoja Sten Söderström J
26986: Inger Hirvelä Mikko Kuoppa Sirpa Pietikäinen J
26987: Erkki Moisander Heikki Järvenpää Helena Pesola J
26988: Saara Mikkola Tuulikki Petäjäniemi Anna-Kaarina Louvo J
26989: Riitta Jouppila Eeva Turunen Liisa Hilpelä J
26990: Jouni J. Särkijärvi Ulla Puolanne J
26991: J
26992: J
26993: J
26994: J
26995: J
26996: J
26997: J
26998: J
26999: J
27000: J
27001: J
27002: J
27003: J
27004: J
27005: J
27006: J
27007: J
27008: J
27009: J
27010: J
27011: J
27012: J
27013: J
27014: 1983 vp. 697
27015:
27016: Raha-asia-aloite n:o 633
27017:
27018: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmies-
27019: ten päivärahan korottamiseen
27020:
27021: Eduskunnalle
27022:
27023: Valtion tulo- ja menoarvion puolustusvoimien Komitean esittämä 20 % voimassa olevasta
27024: määrärahoissa on viime vuosina noudatettu matkustussäännön mukaisesta päivärahasta on
27025: tarkkaan kolmannen parlamentaarisen puolustus- 18,80 markkaa. Kun varusmiesten päiväraha on
27026: komitean mietinnön suosituksia. Varusmiesten 9,75 markkaa, on se vain noin puolet komitean
27027: toimeentuloturvan kehittämisessä näin ei kuiten- esittämästä tavoitteesta. Päivärahan vähäisyys käy
27028: kaan ole käynyt. Varusmiesten taloudellisen ilmi myös pohjoismaisessa vertailussa. Erot
27029: aseman kehittämisestä komitea toteaa: "Komitea Suomeen ovat maasta riippuen 3-6 -kertaiset.
27030: katsoo, että varusmiesten taloudellisen aseman Päivärahan jälkeenjääneisyys on varusmiehille
27031: parantamista ei voida enää lykätä, vaikka tämä ja heidän omaisilleen huomattava taloudellinen
27032: merkitseekin tuntuvaa lisäystä puolustusmenoihin. rasite. Yhteiskunnalle kuuluvan vastuun joutuvat
27033: Yhteiskunnan taloudellisen ja sosiaalisen yleista- kantamaan isät, äidit ja puolisot.
27034: son huomioon ottaen ei voida hyväksyä, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27035: kansalaisvelvollisuuden suorittamisesta muodos- tavasti,
27036: tuu yksilölle taloudellinen rasite. Komitea pitää
27037: välttämättömänä, että mietinnön IV luvussa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27038: esitetty ta voi te, varusmiesten samoin kuin reservi- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
27039: läisten päivärahan korottaminen 20 %:iin matkus- 27.14.02 1 500 000 markkaa lisäyksenä
27040: tussäännön mukaisesta päivärahasta, saavutetaan varusmiesten päivå'rahan korottamiseksi
27041: suosituskaudella 1982-1986." 1.12.1984lukien 4,75 markalla.
27042:
27043: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1983
27044:
27045: Timo Kietäväinen Jouko Skinnari Elisabeth Rehn
27046: Sten Söderström Heikki Järvenpää Heikki Riihijärvi
27047: Tytti Isohookana-Asunmaa Aapo Saari Jukka Vihriälä
27048: Liisa Kulhia Heikki Kokko Pirkko Ikonen
27049: Hannu Kemppainen Juhani Alaranta Mauri Pekkarinen
27050: Mauno Manninen Hannele Pokka Matti Maijala
27051: Pentti Poutaneo Pekka Starast Kari Rajamäki
27052: Jussi Ranta Liisa Jaakonsaari Martti Lähdesmäki
27053: Jukka Mikkola Reijo Lindroos Pekka Myllyniemi
27054: Kerttu Törnqvist Marja-Liisa Tykkyläinen Jorma Rantanen
27055: Matti Kuusio Pentti Lahti-Nuuttila Arja Alho
27056: Aarno von Bell Mats Nyby Kari V rpilainen
27057: Martti Ratu Reino Jyrkilä Urho Pohto
27058: Liisa Arranz Anna-Liisa Piipari Ilkka Kanerva
27059: Tauno Valo Juho Koivisto Riitta Uosukainen
27060: Eva-Riitta Siitonen Georg C. Ehrnrooth Lea Kärhä
27061: Pirjo Rusanen Kaarina Dromberg Tuulikki Petäjäniemi
27062: Erkki Moisander Sirpa Pietikäinen Timo Laaksonen
27063: Pirkko Turpeinen Pekka Leppänen Esko Helle
27064: Heikki Mustonen Seppo Toiviainen Marja-Liisa Salminen
27065: Terho Pursiainen Mikko Kuoppa Matti Kautto
27066: Irma Rosnell Esko-Juhani Tennilä Niilo Koskenniemi
27067: Ensio Laine Lauha Männistö Ulla-Leena Alppi
27068: Heli Astala Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen
27069: Osmo Vepsäläinen Kalevi Kivistö Anna-Liisa Jokinen
27070: 88 0883005893 Lea Mäkipää Pentti Skön
27071: 698 1983 vp.
27072:
27073: Raha-asia-aloite n:o 634
27074:
27075:
27076:
27077:
27078: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen opinto-
27079: tuen suorittamiseen vanhempien varallisuuden estämättä
27080:
27081:
27082: Eduskunnalle
27083:
27084: Opintotuen saantia säätelevät ikärajat, joita ikärajaa tulisi soveltaa myös opintotuen saantipe-
27085: lainsäädäntömme ei muilta osin tunne. Täysi- rusteena. 18 vuotta täyttäneen, vanhempien kodin
27086: ikäinen, vanhempien kodin ulkopuolella asuva ulkopuolella asuvan opiskelijan opintotukeen eivät
27087: opiskelija joutuu hakiessaan opintorahamuotoista saisi vaikuttaa kuin omat ja puolison tulot ja
27088: asumislisää, tilittämään vanhempiensa tulo- ja varallisuus. Epäoikeudenmukaisten tarveharkin-
27089: varallisuustiedot, mikäli ei ennen opintovuoden tarajojen vuoksi moni opiskelija joutuu siirtämään
27090: alkua (1.7.) ole täyttänyt 24 vuotta. Alle 20- opintojensa aloittamista, koska vanhemmat eivät
27091: vuotiaalla opiskelijalla vanhempien tulot ja kykene häntä taloudellisesti avustamaan. Heillä ei
27092: varallisuus vaikuttavat sekä opintorahan perus- ole siihen myöskään velvollisuutta.
27093: osaan että asumislisään. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27094: Sekä tulo- että varallisuusrajat ovat alhaiset. taen,
27095: Jotta opiskelija saisi täyden tuen, on vanhempien
27096: yhteenlasketun verotettavan tulon oltava alle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27097: 69 000 mk ja verotettavan varallisuuden 187.000 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
27098: mk. Velattomat teollisuustyöntekijävanhemmat, 29.39.55 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
27099: joilla ei ole alaikäisiä lapsia huollettavanaan, käytettäväksi opintotuen saantiperustei-
27100: ylittävät jo tällä hetkellä säädetyt tulorajat ja den muuttamiseksi niin, ettei vanhempien
27101: maanviljelijävanhemmat varallisuusrajat, koska tuloja ja varallisuutta oteta huomioon
27102: myös vaikeasti realisoitava tuotanto-omaisuus niiden 18 vuotta täyttäneiden opis kelijoi-
27103: otetaan huomioon. den osalta, jotka asuvat kodin ulkopuolella.
27104: Täysi-ikäisyysraja on Suomessa 18 vuotta. Tätä
27105:
27106: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
27107:
27108: Timo Kietäväinen Olavi Martikainen Jukka Vihriälä
27109: Aapo Saari Matti Maijala Marjatta Stenius-Kaukonen
27110: Heikki Kokko Liisa Kulhia Pirkko Ikonen
27111: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen Hannele Pokka
27112: Hannu Kemppainen Juhani Alaranta Esko Aho
27113: Mauri Pekkarinen Reino Paasilinna Mats Nyby
27114: Jukka Mikkola Sinikka Hurskainen Tuula Paavilainen
27115: Pekka Leppänen Esko Helle Riitta Uosukainen
27116: Juho Koivisto Matti Kautto Olavi Ronkainen
27117: Gunnar Jansson
27118: 1983 vp. 699
27119:
27120: Raha-asia-aloite n:o 635
27121:
27122:
27123:
27124:
27125: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen kansan-
27126: opistolle myönnettäväksi rakennusavustukseksi
27127:
27128:
27129: Eduskunnalle
27130:
27131: Itä-Hämeen kansanopisto Hartolassa on ainoa 24-paikkaiseksi.
27132: maamme kansanopisto, joka on keskittynyt Vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa oli
27133: venäjän kieleen. Kansanopistossa toimii myös momentilla 29.57.52(6) 300000 markanmäärära-
27134: maamme ainoa ekologisen elämäntavan linja. ha Itä-Hämeen kansanopistolle rakennusavustuk-
27135: Kansanopistolla on valtakunnallista merkitystä ja seksi. Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesitykses-
27136: sen oppilaat ovat kotoisin maan eri osista. sä esitetään ko. määrärahan poistamista.
27137: Tällä hetkellä kansanopistossa asutaan päära- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27138: kennuksessa, jossa on asumiskielto. Näin rakennus taen,
27139: on muutettava päiväkäyttöön. Päärakennus on
27140: valmistunut vuonna 1923. Saunatilat ovat nykyi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27141: sellään opistossa myös lähes käyttökelvottomat. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
27142: Opiston sauna sijaitsee kellarikerroksessa, jossa ei 29.57.52 300 000 markan määrärahan Itä-
27143: ole tuuletusta. Hämeen kansanopistolle myönnettäväksi
27144: Kansanopistossa on vireillä asuntolan ja rakennusavustukseksi.
27145: saunatalon rakentaminen. Asuntola on suunniteltu
27146:
27147: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
27148:
27149: Timo Kietäväinen Pentti Skön
27150: Pirjo Rusanen Pentti Poutaneo
27151: 700 1983 vp.
27152:
27153: Raha-asia-aloite n:o 636
27154:
27155:
27156:
27157:
27158: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ''Vaihtoehtoinen
27159: tulevaisuus" -tutkimuksen suomalaiseen esitutkimukseen
27160:
27161:
27162: Eduskunnalle
27163:
27164: Pohjoismainen vaihtoehtokampanja käynnistyi esitutkimuksen erityisinä tavoitteina on
27165: vuonna 1981 pohjoismaissa toimivien kansalais- hahmottaa varsinaisen tutkimuksen tutkimus-
27166: järjestöjen ja -ryhmien toimesta, ja siihen liittyvä suunnitelma ja -organisaatio yhteistyössä mui-
27167: tutkimushanke on käynnistymässä Norjassa, den pohjoismaiden kanssa;
27168: Tanskassa ja Ruotsissa. Norjan hallitus varasi tutustua muissa pohjoismaissa tuotettuun ma-
27169: tämän vuoden budjettiinsa 1,2 milj. kruunun teriaaliin;
27170: määrärahan tutkimusprojektin norjalaista esitut- kartoittaa suomalaisissa yliopistoissa ja tutki-
27171: kimusta varten, ja vastaavat anomukset on tehty muslaitoksissa harjoitettava asiaan liittyvä tut-
27172: myös Ruotsissa ja Tanskassa. Tavoitteena on ensi kimus ja tutkimuksesta kiinnostuneet tahot;
27173: vuoden kuluessa käynnistää varsinainen "Vaihto- kartoittaa Suomessa tällä hetkellä käynnissä
27174: ehtoinen tulevaisuus" -tutkimus, joka toteutetaan olevat elämäntapakokeilut ja muut vaihto-
27175: yhteispohjoismaisena projektina. ehtoisiin tulevaisuuksiin liittyvät projektit;
27176: Suomessa tutkimuksen valmistelut ovat vasta harjoittaa alustavaa tutkimustoimintaa;
27177: alkaneet, ja alustavan selvitystyön suorittaa luoda pysyvät yhteydet muihin pohjoismaihin
27178: Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan palkkaama varsinaisen tutkimusprojektin suunnittelua ja
27179: osapäivätoiminen projektisihteeri tämän syksyn käynnistämistä varten.
27180: kuluessa. Suomalainen esitutkimus on tarkoitus Suomalaisen esitutkimuksen suorittamista val-
27181: käynnistää vuoden 1984 alusta ja saattaa päätök- voo Tulevaisuuden tutkimuksen seuran hankkeen
27182: seen vuoden kuluessa. Esitutkimuksen suoritta- taustalla olevien järjestöjen ja ryhmien esityksestä
27183: miseksi palkataan yksi kokopäivätoiminen tutkija nimittämä toimeksiantajaryhmä, joka valitsee
27184: vuoden ajaksi. tutkijan ja päättää määrärahojen käytöstä.
27185: Suomalaisen esitutkimuksen yleisenä ta voittee- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27186: na on luoda henkinen ja aineellinen valmius taen,
27187: osallistua vuoden 1984 aikana alkavaksi suunnitel-
27188: lun "Vaihtoehtoinen tulevaisuus" -tutkimuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27189: toteuttamiseen. Tutkimus käsittelee koko Pohjo- 1984 tulo- ja menoarvioon 150 000
27190: laa, siihen osallistuu tutkijoita kaikista pohjois- markkaa "Vaihtoehtoinen tulevaisuus"
27191: maista ja se on suunniteltu rahoitettavaksi -tutkimuksen suomalaiseen esitutkimuk-
27192: Pohjoismaiden Neuvoston toimesta. Suomalaisen seen.
27193:
27194: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
27195:
27196: Timo Kietäväinen Liisa Jaakonsaari Riitta Uosukainen
27197: Elisabeth Rehn Pirkko Turpeinen Liisa Arranz
27198: Tytti Isohookana-Asunmaa
27199: 1983 vp. 701
27200:
27201: Raha-asia-aloite n:o 637
27202:
27203:
27204:
27205:
27206: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion maatalous-
27207: kemian laitoksen Mikkeliin sijoitettavien toimitilojen suunnitte-
27208: lua varten
27209:
27210:
27211: Eduskunnalle
27212:
27213: Eduskunta on hyväksyessään valtion vuoden menoarvioesityksessä Valtion maatalouskemian
27214: 1979 tulo- ja menoarvion samalla hyväksynyt laitoksen Mikkeliin suunnitteluun. ei ole varattuna
27215: hallituksen esityksen Valtion maatalouskemian määrärahaa.
27216: laitoksen siirtämisestä Mikkeliin vuonna 1983. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27217: Vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa on taen,
27218: maatalouskemian laitoksen Mikkeliin rakennetta-
27219: vien uusien toimitilojen alustavaa suunnittelua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27220: varten osoitettu määräraha. Edelleen valtion 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
27221: vuosien 1982 ja 1983 tulo- ja menoarviossa on 30.10.74 100000 markkaa Valtion maata-
27222: varattu siirtomääräraha Mikkeliin siirrettävän louskemian laitoksen Mikkeliin sijoitetta-
27223: Valtion maatalouskemian laitoksen uusien toimiti- vien uusien toimitilojen suunnittelua var-
27224: lojen suunnittelua varten. Vuoden 1984 tulo- ja ten.
27225:
27226: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
27227:
27228: Timo Kietäväinen Maija Rajantie Olavi Ronkainen
27229: Pirjo Rusanen Pentti Skön Hannu Kemppainen
27230: Pentti Poutaneo Aapo Saari
27231: 702 1983 vp.
27232:
27233: Raha-asia-aloite n:o 638
27234:
27235:
27236:
27237:
27238: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkas-
27239: tuslaitoksen Mikkeliin sijoitettavien toimitilojen suunnittelua
27240: varten
27241:
27242:
27243: Eduskunnalle
27244:
27245: Eduskunta on hyväksyessään valtion vuoden mk:n määrärahaa. Momentin perustelut tulisi
27246: 1979 tulo- ja menoarvion samalla päättänyt, että muuttaa kuulumaan seuraavasti: "Valtion siemen-
27247: Valtion siementarkastuslaitos siirretään Mikkeliin tarkastuslaitoksen siirtämiseksi Mikkelin kaupun-
27248: vuonna 1983. kiin momentille 30.12.74 ehdotetaan 210000
27249: Mikkelissä sijaitsevan maatalouden koeaseman markkaa laitoksen uusien toimitilojen suunnitte-
27250: ja siementarkastuslaitoksen teknillis-taloudelli- lua varten."
27251: nen yhteistyö voitaisiin hoitaa kansantalouden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27252: kannalta edullisesti. Etelä-Savon koeaseman välit- taen,
27253: tömässä läheisyydessä on osoitettavissa n. 25
27254: hehtaaria sopivaa yhtenäistä peltoalaa, jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27255: tutkimuslaitosten kiinteä yhteistyö voidaan hel- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
27256: posti järjestää. 30.12.74 210 000 markkaa Valtion siemen-
27257: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1984 tarkastuslaitoksen Mikkeliin sijoitettavien
27258: esitetään Valtion siementarkastuslaitoksen uusien toimitilojen suunnittelua ~·arten.
27259: toimitilojen Loimaalle suunnittelua varten 200 000
27260:
27261: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
27262:
27263: Timo Kietäväinen Maija Rajantie Pirjo Rusanen
27264: Pentti Skön Hannu Kemppainen Pentti Poutaneo
27265: Aapo Saari
27266: 1983 vp. 703
27267:
27268: Raha-asia-aloite n:o 639
27269:
27270:
27271:
27272:
27273: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tieyhteyksien Jär-
27274: venpää-Levänomainen th ja Levänomainen th-Koikkala-
27275: Risulahti rakentamiseen Juvalla
27276:
27277:
27278: Eduskunnalle
27279:
27280: Juvan kunnan alueella on sorapäällysteisiä Tieosuuden Järvenpää-Levänomainen th raken-
27281: paikallis- ja maanteitä 288 km. Kaikkein vaikeim- tamiseen ja päällystämiseen tarvitaan rahaa 2,6
27282: mat tieolot kunnan alueella on Etelä-Juvalla, jonne milj. markkaa sekä tieosuuden Levänomainen th-
27283: johtaa pitkä, heikkokuntoinen sora tie. Etelä-Juvan Koikkala-Risulahti suunnitteluun 800 000 mark-
27284: tieyhteyttä käyttää paikallisten asukkaiden ohella kaa.
27285: myös runsas raskas liikenne, erityisesti puunkulje- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27286: tukset Otamon ja Savivedenpään pudotus paikoille. taen,
27287: Lisäksi liikenne lukuisille alueella sijaitseville
27288: kesämökeille ja läpikulkuliikenne valtatieltä n:o 5 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27289: jaJuvalta Puumalaan ohjautuessaan osaksi ko. tien 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
27290: kautta kuluttaa tietä huomattavasti. Runsaan 31.24. 77 3 400 000 markkaa tieyhteyden
27291: liikenteen takia ko. tie on erityisesti kelirikka- ]ärvenpää-Levänomainen th ja tieosuu-
27292: aikana lähes ajoneuvoliikenteelle kelpaamattomas- den Levänomainen th- Koikkala- Risulahti
27293: sa kunnossa. Ko. tieyhteyden osalta on suunnitelma suunnitteluun ja rakentamiseen.
27294: vahvistettu välillä Järvenpää-Levänomainen th.
27295:
27296:
27297: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
27298:
27299: Timo Kietäväinen Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
27300: Olavi Ronkainen Pentti Skön Pentti Poutaneo
27301: 704 1983 vp.
27302:
27303: Raha-asia-aloite n:o 640
27304:
27305:
27306:
27307:
27308: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joroisten kirkonkylän
27309: keskustan teiden parantamiseen
27310:
27311:
27312: Eduskunnalle
27313:
27314: Joroisten kunnan kirkonkylän keskustan tiestö kenteelle rakennettava erillinen jalankulku-pyörä-
27315: on kapeutensa ja huonokuntoisen päällysteensä tie. Liikenneministeriön vahvistaman tiesuunni-
27316: takia erityisesti kevyelle liikenteelle vaarallinen ja telman mukaan hankkeen kustannusarvio on
27317: liikennöitävyydeltään heikko. Nykyiset liikenne- 3 500000 mk.
27318: määrät 1300-1500 autoa vuorokaudessa edellyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27319: tävät kestopäällystettä. Kirkonkylän keskustassa ei taen,
27320: ole kevyelle liikenteelle omia väyliään, vaan
27321: jalankulkijat ja pyöräilijät joutuvat liikkumaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27322: ajoneuvoliikenteen joukossa kapeilla ajoradoilla. 1984 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
27323: Tiestön saattamiseksi liikenneturvallisuuden ja markan määrärahan Joroisten kirkonkylän
27324: liikennemäärien edellyttämälle tasolle ajorata olisi keskustan teiden parantamiseen ja kevyen
27325: parannettava kestopäällysteiseksi ja kevyelle lii- liikenteen väylän rakentamiseen.
27326:
27327: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
27328:
27329: Timo Kietäväinen Maija Rajantie Mauri Miettinen
27330: Pirjo Rusanen Olavi Ronkainen Pentti Skön
27331: Pentti Poutaneo
27332: 1983 vp. 705
27333:
27334: Raha-asia-aloite n:o 641
27335:
27336:
27337:
27338:
27339: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin
27340: kehitysyhtiön osakkeiden merkitsemiseen
27341:
27342:
27343: Eduskunnalle
27344:
27345: Mikkelin lääni on kärsinyt väestötappiosta ja hentamiseen, tieto-taito -tason nostamiseen näissä
27346: maan keskiarvoa korkeammasta työttömyydestä yrityksissä, markkinoinnin edistämiseen sekä
27347: kauan aikaa. Läänin kehityksen edistämiseksi avustamaan pienyritysten perustamisessa ja liik-
27348: kaivataan kipeästi uusia työpaikkoja. Erityisesti keelle lähdössä.
27349: pienen ja keskisuuren yritystoiminnan lisääntymi- Kehitysyhtiön perustaminen Mikkelin lääniin
27350: nen olisi tarpeen. Ongelman muodostaa se, ettei olisi perusteltua myös siksi, että läänissä on hyvin
27351: läänin sisällä synny yritystoimintaa riittävästi. useita piema kuntia, joiden mahdollisuudet
27352: Mahdollisuuksia läänissä yritystoiminnan laajen- yritystoiminnan edistämiseen ovat varsin vähäiset.
27353: tumiselle on olemassa huomattavasti, mikä on Kehitysyhtiötä tarvitaan Mikkelin läänissä myös
27354: käynyt ilmi mm. Mikkelin eko-läänihankkeen sekä tuotantotoiminnan monipuolistamiseksi ja kehit-
27355: korkean teknologian projektin etenemisen yhtey- tämiseksi, missä työssä hyvän pohjan muodostavat
27356: dessä. läänissä vireillä olevat kehityshankkeet ja niissä
27357: Hallitus ehdottaa momentilla 32.51.88 myön- syntyneet ideat.
27358: nettäväksi kolmen miljoonan markan määrärahan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27359: kahden kehitysyhtiön osakkeiden merkitsemiseen. taen,
27360: Näiden kehitysyhtiöiden pääasialliset toiminta-
27361: alueet olisivat Pirkanmaa ja Kymen lääni. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27362: Myös Mikkelin läänin erityisongelmien ratkai- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
27363: sussa tarvittaisiin alueellista kehitysyhtiötä. Kehi- 32.51.88 1 500 000 markkaa Mikkelin
27364: tysyhtiön toiminta voisi esim. keskittyä erityisesti läänin kehitysyhtiön osakkeiden merkit-
27365: pienen yritystoiminnan toimintaedellytysten ko- semistä varten
27366:
27367: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
27368:
27369: Timo Kietäväinen Maija Rajantie Olavi Ronkainen
27370: Pirjo Rusanen Pentti Skön Pentti Poutanen
27371:
27372:
27373:
27374:
27375: 89 0883005893
27376: 706 1983 vp.
27377:
27378: Raha-asia-aloite n:o 642
27379:
27380:
27381:
27382:
27383: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
27384: sähköis tysa vustuksiin saaristotalouksien sähköis tämiseksi
27385:
27386:
27387: Eduskunnalle
27388:
27389: Vuoden 1983 alussa oli maassamme arviolta Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityk-
27390: 3 300 koti- ja maataloutta sähköverkon ulkopuo- sessä maaseudun sähköistämisavustuksiin esite-
27391: lella. Näistä on tarkoitus sähköistää sähköverkosta tään 28 milj. markkaa.
27392: noin 2 900 taloutta ja aggregaatin varaan jää 400 Momentin 32.55.41 perusteluihin tulisi tehdä
27393: taloutta. Vuoden 1983 arvioidun hintatason seuraavan sisältöinen lisäys: "Vuosina 1984-·1987
27394: mukaan sähköistäminen maksaisi yhteensä 217 maaseudun sähköistämiseen varatuista määrära-
27395: mmk, josta verkostosähköistyksen osuus on 203 hoista varataan vuosittain 5 milj. markkaa
27396: mmk. Valtion osuus näistä olisi nykyperustein 184 saaristotalouksien verkostosähköistykseen.''
27397: mmk. Vanhoja valtionapurästejä on lisäksi 22,6 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27398: mmk. taen,
27399: Sisä-Suomen saaristoalueilla Saaristoasiain neu-
27400: vottelukunnan mukaan on vielä noin 100 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27401: sähköistettävissä olevaa taloutta vailla verkosto- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
27402: sähköä ja rannikkoalueilla noin 150 taloutta. Sisä- 32.55.41 lisäyksenä 500 000 markkaa saa-
27403: Suomen osalta sähköistämisen toteuttamiskustan- ristotalouksien verkostosähköistykseen.
27404: nukset ovat noin 11 milj. markkaa.
27405:
27406: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
27407:
27408: Timo Kietäväinen Maija Rajantie Pirjo Rusanen
27409: Heikki Kokko Olavi Ronkainen Pentti Skön
27410: Pentti Poutaneo Håkan Malm Henrik Westerlund
27411: Sinikka Hurskainen
27412: 1983 vp. 707
27413:
27414: Raha-asia-aloite n:o 643
27415:
27416:
27417:
27418:
27419: Kivistö ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta korkeakou-
27420: lujen menoihin
27421:
27422:
27423: Eduskunnalle
27424:
27425: Korkeakoululaitos on maamme tieteen kehittä- budjetissa, ellei esitystä korjata. Kun vielä otetaan
27426: misen kannalta avainasemassa. Korkeakoululai- huomioon, että noin neljä viidesosaa Suomen
27427: toksessa suoritetaan valtaosa siitä tieteellisestä Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta tehdään
27428: perustutkimuksesta, jonka taso ja innovaatio- korkeakouluissa, saadaan kuva korkeakoululaitok-
27429: pohja on kaiken soveltavan tutkimuksen välttämä- sen merkityksestä tieteellisen perustutkimuksen
27430: tön edellytys. Korkeakoululaitos kouluttaa myös kehittämisessä.
27431: tutkijat kaikkiin tutkimusjärjestelmän osiin. Kor- Hallituksen esitys vuoden 1984 tulo- ja
27432: keakoululaitoksen varustetasosta riippuu tieteel- menoarvioksi laiminlyö korkeakoululaitoksen ke-
27433: lisen työn ja tutkijakoulutuksen taso. Korkeakoulu- hittämistä erityisesti kehittämislain edellyttämien
27434: laitoksen mahdollisuuksista hankkia käyttöönsä virkojen ja korkeakoulujen tarvitsemien tilojen
27435: tieto tutkimustyön viimeisimmistä saavutuksista lisäämisessä. Tähän mennessä pysyväisluontoisesti
27436: kaikkialla maailmassa riippuu maamme tutkimus- hoidettujen toimien muodollinen toteaminen
27437: työn pysyminen kansainvälisen kehityksen tasolla. pysyväisluontoisiksi ei merkitse mitään henkilös-
27438: Ajan tasalla olevat laitteet ja tieteellinen tövoimavarojen lisäystä korkeakouluissa. Voima-
27439: kirjallisuus ovat korkeakouluissa harjoitettavan varakehityksen päästäminen epätasapainoon kor-
27440: tutkimustyön ja tutkijakoulutuksen korkean tason keakoululaitoksen sisällä johtaa vain osoiteetujen
27441: perusedellytyksiä. Huomion kiinnittäminen yksin- voimavarojen hukkakäyttöön ja toiminnan kehit-
27442: omaan niihin ei kuitenkaan ole riittävää. Korkea- tämisen vaikeutumiseen.
27443: kouluilla on oltava käytössään asianmukaiset tilat, Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
27444: niillä on oltava myös riittävä määrä henkilökuntaa tamme,
27445: opetukseen, tutkimustyön ohjaamiseen, laborato-
27446: rioiden ja tutkimuslaitteiden käyttöön. Siksi on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27447: välttämätöntä, että korkeakoulujen kehittämisessä 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 29.10
27448: seurataan korkeakoulujen kehittämislaissa asetet- (Valtion korkeakoulut) momentille 01
27449: tuja tavoitteita. lisäyksenä 10 000 000 markkaa, momentil-
27450: Korkeakouluissa suoritettavan tutkimustyön le 21 (Muut opetus- ja tutkimusmenot,
27451: mahdollisuudet riippuvat korkeakoululaitoksen siirtomääräraha) lisäyksenä 6 000 000
27452: voimavarakehityksestä koko laajuudeltaan. Siksi markkaa, momentille 70 (Tutkimus- ja
27453: on perusteltua, että tutkimustilastoissakin korke::~ opetusvälineiden sekä kaluston hankkimi-
27454: koulututkimuksen voimavarat lasketaan määrä- nen, siirtomääräraha) lisäyksenä 4 000 000
27455: osuutena korkeakoululaitoksen kaikista voi- markkaa ja momentille 74 (Talonraken-
27456: mavaroista. Tällä tavalla voidaan osoittaa, että nukset, siirtomääräraha) lisäystä 30 000 000
27457: korkeakoulututkimuksen voimavarakehitys kään- markkaa.
27458: tyy reaalisesti selvään laskuun ensi vuoden
27459:
27460:
27461: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
27462:
27463: Kalevi Kivistö Inger Hirvelä Esko Helle
27464: 708 1983 vp.
27465:
27466: Raha-asia-aloite n:o 644
27467:
27468:
27469:
27470:
27471: Kivistö ym.: Määrärahan osoittamisesta eräitä taidekorkeakouluja
27472: koskevan ns. Itä-Pasila-hankkeen toteuttamiseksi
27473:
27474:
27475: Eduskunnalle
27476:
27477: Taideteollisen korkeakoulun, Teatterikorkea- ratkaisu suunnitteilla olevat tilat rakentamalla on
27478: koulun ja Suomen elokuva-arkiston käyttöön tule- ainoa tapa ratkaista kestämättömiksi muodostu-
27479: van uudisrakennuksen rakentamisesta teki edus- neet ongelmat nopeasti ja laitosten toiminnalliset
27480: kunta päätöksen käsitellessään vuoden 1978 tulo- vaatimukset tyydyttävällä tavalla. Uusiin tilapäis-
27481: ja menoarviota. Eduskunnan päätökseen perustuen ratkaisuihin päätyminen johtaisi sekä toiminnalli-
27482: hankkeen toteuttamisen suunnittelu on suoritettu sesti että taloudellisesti epäkelpoihin ratkaisuihin.
27483: valtioneuvoston nimeämän rakentamisen neuvot- Laitosten Helsingin ulkopuolelle sijoittamisajatus-
27484: telukunnan johdolla. Eduskunta on varannut myös ten uudelleenlämmittely johtaisi puolestaan vain
27485: vuosittain suunnittelua varten määrärahoja, joista turhaan viivytykseen, siinä määrin perusteellisesti
27486: tähän mennessä on käytetty noin 4 milj. mk. asia on suunnittelun aikaisemmissa vaiheissa
27487: Käyttämättä määrärahoista on toistaiseksi 7 300 000 selvitetty. Toiminnalliset syyt, mm. runsas, vain
27488: mk. pääkaupunkiseudulta saatavissa olevien tuntiopet-
27489: Eduskunta pitää kyseisten laitosten tilantarpei- tajien käyttö, ovat voimakkaasti puoltaneet
27490: den ratkaisemista kiireellisenä. Uudet, Helsingin laitosten sijoittamista pääkaupunkiseudulle.
27491: Itä-Pasilaan rakennettavat tilat, ovat välttämättö- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
27492: mät taideteollisen ja teatterialan korkeakoulu- tamme,
27493: opetuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Ne
27494: ovat välttämättömät myös merkittävän kansallisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27495: kulttuuriomaisuutemme, elokuvan, asianmukaista 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
27496: arkistointia, tallentamista ja toimintoihin liitty- 29.35. 74 (Talonrakennukset, siirtomäärä-
27497: vien kulttuuripoliittisten velvoitteiden suoritta- raha) lisäyksenä 5 000000 markkaa Taide-
27498: mista varten; tehtävien lisääntymistä osoittaa teollisen korkeakoulun, Teatterikorkea-
27499: myös suunnitteilla olevan elokuvien arkistointia koulun ja Suomen elokuva-arkiston käyt-
27500: koskevan lain odotettavissa oleva säätäminen. tå"å"n Helsingin Itä-Pasilaan rakennettavan
27501: Taideteollisen korkeakoulun, Teatterikorkea- uudisrakennuksen suunnittelua ja raken-
27502: koulun ja Suomen elokuva-arkiston tilaongelmien nustäiden aloittamista varten.
27503:
27504:
27505: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
27506:
27507: Kalevi Kivistö Inger Hirvelä Esko Helle
27508: 1983 vp. 709
27509:
27510: Raha-asia-aloite n:o 645
27511:
27512:
27513:
27514:
27515: Kivistö ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
27516: Akatemian tutkimusmäärärahoihin
27517:
27518:
27519: Eduskunnalle
27520:
27521: Valtion tiedeneuvoston hyväksymän, tieteen Perustutkimuksen laiminlyöminen murtaa tie-
27522: voimavarojen lisäämistä koskevan kehittämisoh- deneuvoston ohjelman keskeiset periaatteet, tasai-
27523: jelman tavoitteena on saavuttaa maamme tieteen sen ja tasapainoisen kasvun vaatimukset. Jatkues-
27524: rahoituksessa 1,7 %:n bruttokansantuoteosuus saan se merkitsee myös soveltavan tutkimuksen
27525: vuoteen 1986 mennessä. Tavoitetta kohti edettäes- kehitysedellytysten murenemista.
27526: sä on tiedeneuvosto pitänyt erittäin tärkeänä voi- Tieteellisen tutkimustyön nopea eteneminen
27527: mavarojen tasaista kehitystä, koska tieteellinen edellyttää mahdollisuutta reagoida nopeasti ja
27528: tutkimus on huomattavasti pitkäjänteisempää joustavasti tieteen kehityksen tuomiin vaati-
27529: työtä kuin yhteen budjettivuoteen rajoittuva muksiin. Se edellyttää tieteen eriytymisen muka-
27530: suunnittelu. Tiedeneuvosto on pitänyt myös naan tuomien uusien tieteenalojen huomioimista.
27531: välttämättömänä tutkimustyön kaikkien alojen Se edellyttää myös ennakkoluulotonta perinteellis-
27532: tasapainoista kehittämistä. Tutkimusjärjestelmän ten tieteenalojen rajojen ylittämistä ja mahdolli-
27533: tarvitsemien voimavarojen tasapainottomuus joh- suutta ongelmien synteettiseen, usean tieteenalan
27534: taa ajan oloon koko tutkimusjärjestelmän kehityk- näkökulmat yhdistävään tarkasteluun. Tällainen
27535: sen häiriöihin. joustava tieteen kehityksen mukana pysyminen ja
27536: Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesitys ei täytä uusiin vaatimuksiin reagoiminen edellyttää ennen
27537: näitä tiedeneuvoston asettamia tavoitteita. Sen muuta Suomen Akatemian voimavarojen vahvista-
27538: voimavarojen lisäysohjelma on vakavasti epätasa- mista. Vähimmäisedellytyksenä on tiedeneuvoston
27539: painossa niin, että tieteellisen perustutkimuksen ohjelman seuraaminen.
27540: kehitys pysähtyy, kun taas teollisuutta tukevien Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
27541: tutkimusavustusten nimellinen taso kohoaa 25- tamme,
27542: 27 %. Lisäksi käyttöön nimenomaan teollisuutta
27543: koskevana otetaan tiedeneuvoston moneen ker- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27544: taan epätarkoituksenmukaiseksi osoittama tutki- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
27545: musvähennys. Huomattavasti tarkoituksenmukai- 29.88.50 (Suomen Akatemian tutkimus-
27546: sempaa olisi osoittaa siihen kuluva rahamäärä, määrärahat, siirtomääräraha) lisäyksenä
27547: noin 50 milj. mk, suoraan tutkimuksen tukemi- 20 000 000 markkaa, jolloin momentin
27548: seen. loppusumma on 122 400 000 markkaa.
27549:
27550: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
27551:
27552: Kalevi Kivistö Inger Hirvelä Esko Helle
27553: 710 1983 vp.
27554:
27555: Raha-asia-aloite n:o 646
27556:
27557:
27558:
27559:
27560: Kivistö: Määrärahan osoittamisesta Työväen Näyttämöiden Liitolle
27561:
27562:
27563: Eduskunnalle
27564:
27565: Maamme harrastajateatteritoiminta on jatku- Hallituksen esitys merkitsisi toteutuessaan
27566: vasti kasvanut ja vilkastunut. Mm. Työväen teatteriharrastuksen huomattavaa vaikeutumista
27567: Näyttämöiden Liiton piirissä toimii tällä hetkellä monella paikkakunnalla, jolla toiminta on ollut
27568: 160 todella aktiivista harrastajateatteria. Osoituk- TNL:n ohjaaja-avun varassa. Lisäksi se merkitsisi
27569: sena tästä aktiivisuudesta ja korkeasta taiteelli- liiton henkilökunnan supistamista tilanteessa,
27570: sesta tasosta voidaan mainita TNL:n näyttämöiden jossa Työväen Näyttömöiden Liitto tarvitsee lisää
27571: menestyminen Seinäjoen Harrastajateatterikesäs- henkilökuntaa pystyäkseen vastaamaan kaikkein
27572: sä, Mikkelin Työväen Näyttämöpäivät ja tänä välttämättömimmästä jäsenistön koulutus- ja
27573: syksynä ensimmäistä kertaa vietettävä, vuosittai- ohjaustarpeesta lisääntyvän aktiviteetin edellyt-
27574: nen Työväen Teatterisunnuntai valtakunnallisena tämällä tavalla.
27575: tapahtumana. Eduskunnan tulisikin ottaa lähtökohdaksi hy-
27576: Hallitus esittää ehdotuksessaan vuoden 1984 väksyessään vuoden 1984 tulo- ja menoarviota
27577: tulo- ja menoarvioksi näyttämötaiteelliseen har- harrastajateatteritoiminnan säilyttäminen vähin-
27578: rastustoimintaan 1 900 000 markkaa, mikä on tään nykyisellä tasolla.
27579: tosiasiallisesti 915 000 markkaa pienempi kuin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
27580: eduskunnan tälle vuodelle myöntämä määräraha.
27581: V. 1984 määrärahan myöntäminen hallituksen ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27582: esittämässä muodossa merkitsisi harrastajateatte- 1984 tulo- ja menoarvioon momentin
27583: rijärjestöille, erityisesti Työväen Näyttämöiden 29.90.52 alamomentille "näyttämötaiteel-
27584: Liitolle erittäin vakavaa iskua. Liiton harrastaja- liseen harrastustoimintaan" lisäystä
27585: toimintaa ei nimittäin tueta millään muilla 1 400 000 markkaa, jolloin alamomentin
27586: avustuksilla, vaan se on täysin riippuvainen loppusumma on 3 300 000 markkaa ja ettå.
27587: eduskunnan harrastajateatterityöhön osoittamista edellämainitusta määrärahasta varataan
27588: määrärahoista. Työväen Näyttämöiden Liitolle 1 600 000
27589: markkaa.
27590:
27591: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
27592:
27593: Kalevi Kivistö
27594: 1983 vp. 711
27595:
27596: Raha-asia-aloite n:o 647
27597:
27598:
27599:
27600:
27601: Kivistö: Määrärahan osoittamisesta Työväen Teatterisunnuntai
27602: -tapahtumaan
27603:
27604:
27605: Eduskunnalle
27606:
27607: Työväen Teatterisunnuntaita, valtakunnallista teritoimintaa tunnetuksi, saada suuri yleisö
27608: harrasta ja teatteritapahtumaa vietetään maassam- tietoiseksi ja entistä aktiivisemmin osallistumaan
27609: me ensimmäisen kerran 20.11.1983. Päivän aikana harrastajateatteritoimintaan sekä yleensä koulut-
27610: kerrotaan monimuotoisin tapahtumin työväestön taa ja tiedottaa teatteri- ja erityisesti harrastaja-
27611: rikkaasta teatteriperinteestä ja sen elävästä teatterialan kysymyksistä. Yksi keskeinen tavoite
27612: nykypäivästä. Tapahtuma tullaan järjestämään on vielä tehdä kullakin paikkakunnalla sen omaa
27613: vuosittain marraskuun kolmantena sunnuntaina, teatteria tunnetuksi ja opettaa asukkaita käymään
27614: ja siihen osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan omassa teatterissaan.
27615: kaikki Työväen Näyttömöiden Liiton TNL:n 160 Edelliseen viitaten ehdotamme,
27616: jäsennäyttämöä eri puolilla Suomea.
27617: Työväen Teatterisunnuntain ohjelmaan kuuluu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27618: näyttämökohtaisia keskusteluja, perinteisiä iltamia, 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
27619: esiintymisiä työpaikoilla, avointen ovien päiviä kaa valtakunnallisen Työväen Teatterisun-
27620: teattereissa, avoimia harjoituksia ja tietenkin nuntai -tapahtuman koulutus-, tiedotus- ja
27621: esityksiä. Tarkoituksena on tehdä harrastajateat- valistustoimintaan.
27622:
27623: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
27624:
27625: Kalevi Kivistö
27626: 712 1983 vp.
27627:
27628: Raha-asia-aloite n:o 648
27629:
27630:
27631:
27632:
27633: Kivistö ym.: Määrärahan osoittamisesta apurahajärjestelmän ulot-
27634: tamiseksi tietokirjailijoihin
27635:
27636:
27637: Eduskunnalle
27638:
27639: Kirjailijoille ja kääntäjille on vuodesta 1961 Aloitteeseen liittyvään lakialoitteeseen viitaten
27640: lähtien jaettu apurahoja ja avustuksia korvauksena ehdotammekin, että kirjastojen kirjahankintojen
27641: suta, että heidän kirjoittamiaan teoksia on määrään sidottujen apurahojen ja avustusten
27642: maksuttomasti yleisön käytettävissä yleisissä osuutta kirjahankinnoista koeotettaisiin ja koro-
27643: kirjastoissa. Apurahojen ja avustusten määrä oli tusta vastaava osuus käytettäisiin tietokirjailijoi-
27644: aluksi sidottu kirjastolaitosten kokonaismenoihin den tukemiseen. Apurahojen määräytymisprosen-
27645: kunnes vuonna 1978 muutetulla lailla apurahojen tiksi voitaisiin säätää 11 %, jolloin noin 20 % tällä
27646: määrä sidottiin kirjastojen kirjahankintoihin, tavoin karrtuvasta kokonaissummasta käytettäi-
27647: joiden määrästä 9 prosenttia vastaava summa on siin tietokirjailijoiden tukemiseen. Tällöin voitai-
27648: vuosittain jaettu kaunokirjallisuutta ja ns. fiktiivis- siin kaunokirjallisuuden kirjoittajia ja kääntäjiä
27649: tä mielipidekirjallisuutta julkaisseille kirjailijoille. tukea nykyiseen tapaan eikä järjestelmän laajen-
27650: Tietokirjailijoille vastaavaa tukijärjestelmää ei taminen edellyttäisi saavutetruun etuun ja jo yli
27651: ole. Järjestelmän kehittäminen ottamaan huo- kaksikymmentä vuotta noudatettuun käytäntöön
27652: mioon myös tietokirjailijoiden tarpeet on siis puuttumista.
27653: perusteltua. Missään tapauksessa ei voida kuiten- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
27654: kaan pitää perusteltuna sitä, että järjestelmää tamme,
27655: kehitettäisiin kaunokirjallisuuden kustannuksella
27656: heikentämällä kaunokirjallisuuden kirjoittajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27657: saavutettua etuutta. Kirjastokorvausjärjestelmäs- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
27658: tä on muodostunut kirjailijoiden ja kääntäjien 29.90.55 (arviomääräraha) lisäyksenä
27659: toimeentuloturvan oleellinen osa. Sen heikentämi- 2 300 000 markkaa kirjailijoille ja kääntäjil-
27660: nen merkitsisi suomen kielellä julkaistavan le jaettavien apurahojen ja avustusten saat-
27661: kirjallisuuden aseman vakavaa heikentämistä, tamiseksi koskemaan lisäystä vastaavalta
27662: kansallisen identiteettimme perustan murenta- osalta myös tietokirjailijoita.
27663: mista.
27664: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
27665:
27666: Kalevi Kivistö Inger Hirvelä Esko Helle
27667: 1983 vp. 713
27668:
27669: Raha-asia-aloite n:o 649
27670:
27671:
27672:
27673:
27674: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta pelastushallinnon Keski-
27675: Suomen koulutuskeskuksen perustamisen suunnitteluun
27676:
27677:
27678: Eduskunnalle
27679:
27680: Oppilaspaikkojen maara maan ainoassa kiin- Parlamentaarinen väestönsuojelukomitea on
27681: teässä Pelastushallinnon koulutuskeskuksessa on myös kiinnittänyt huomiota Pelastushallinnon
27682: vähäinen tarpeeseen nähden. Tämä koskee sekä koulutuskeskuksien lisäämiseen. Alue- ja koulutus-
27683: palo- ja pelastustoimen että väestönsuojelun poliittisesti olisi erittäin perusteltua perustaa
27684: koulutusta. Kuntien palo- ja pelastustoimelle on toinen Pelastushallinnon koulutuskeskus Keski-
27685: saatu useita uusia virkoja. Näihin ei ole kuitenkaan Suomeen.
27686: koulutuksen puutteen vuoksi löytynyt useinkaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27687: muodollisesti päteviä hakijoita. Väestönsuojelu- taen,
27688: koulutus on polkenut paikallaan. Väestönsuojelu-
27689: muodostelmien koulutus on pysähtynyt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27690: Koulutuksen laajentamiseksi ja koulutukseen 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
27691: tuloon helpottamiseksi olisi Pelastushallinnon määrärahan pelastushallinnon toisen kou-
27692: koulutuskeskuksen toimintaa hajautettava. lutuskeskuksen perustamiseksi Keski-Suo-
27693: meen.
27694:
27695: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
27696:
27697: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Juhani Surakka
27698: Helena Pesola Arja Alho
27699:
27700:
27701:
27702:
27703: 90 0883005893
27704: 714 1983 vp.
27705:
27706: Raha-asia-aloite n:o 650
27707:
27708:
27709:
27710:
27711: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajainkoulutuslaitok-
27712: sissa tapahtuvaan opettajakokelaiden opetusvalmiuksien tehos-
27713: tamiseen raittiuskasvatuksessa
27714:
27715:
27716: Edus ku nna IIe
27717:
27718: Raittiuskasvatustyö on suurelta osin kodin ja omalla luentotoiminnallaan. Viime aikoina Rait-
27719: koulun tehtävä. Opettajien osuus raittiuskasvatta- tiuskasvatusliitolla ei ole ollut varoja luentotoi-
27720: jina on ollut huomattava. Tilanne on kuitenkin minnan jatkamiseen valtion avun pienuuden takia.
27721: jatkuvasti muuttunut. Raittiuskasvatuskomiteakin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27722: toteaa mietinnössään: taen,
27723: "Raittiuskasvatustyön tekeminen kouluopetuk-
27724: sen ja -kasvatuksen osana edellyttää valmentautu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27725: mista opettajankoulutuksen yhteydessä. Opetta- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
27726: jankoulutuslaitosten terveys- ja raittiuskasvatus- määrärahan käytettäväksi opettajankoulu-
27727: valmiuksien antaminen valmistuville opettajille tuslaitoksissa tapahtuvaan tulevien opetta-
27728: on vähäistä ja epäyhtenäistä." jien opetusvalmiuksien tehostamiseen rait-
27729: Aikaisempina vuosina Raittiuskasvatusliitto on tiuskasvatukses sa.
27730: osallistunut opettajakokelaiden koulutukseen
27731:
27732: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
27733:
27734: Sakari Knuuttila Boris Renlund Ensio Laine
27735: Anna-Liisa Jokinen Niilo Koskenniemi Hannele Pokka
27736: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Helena Pesola
27737: Juhani Surakka Marja-Liisa Tykkyläinen Kari U rpiiainen
27738: Timo Roos
27739: 1983 vp. 715
27740:
27741: Raha-asia-aloite n:o 651
27742:
27743:
27744:
27745:
27746: Knuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
27747: tie- ja vesirakennuspiirille yleisten töiden tekemiseen
27748:
27749:
27750: Eduskunnalle
27751:
27752: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin rahoi- tetilannetta suhteessa muihin tie- ja vesirakennus-
27753: tus on jäänyt huomattavasti jälkeen sille kuuluvas- piireihin. Vain Kuopion ja Pohjois-Karjalan
27754: ta osuudesta. Jälkeenjääneisyys periytyy jo siltä piireissä on päällystetilanne Keski-Suomea hei-
27755: ajalta, kun Keski-Suomen alue kuului laita-alueena kompi, mutta näillä alueilla ei enää ole tarpeen
27756: Vaasan lääniin. 1970-luvulla piiri joutui rakenta- tehdä vastaavia suuria ja kalliita liikennejärjes-
27757: maan normaalin rahoituskiintiönsä puitteissa telyjä kuin Jyväskylässä on tehtävä.
27758: epätaloudellisen pitkässä aikataulussa kalliin Edellä mainituista syistä on perusteltua nostaa
27759: Vaajakosken moottoritien. Keski-Suomen piirin rahoitusosuutta nykyisestä
27760: Jälkeenjääneisyys näkyy päällystettyjen yleisten 6,1 %:sta 6,5 %:iin eli noin 10 milj. markkaa
27761: teiden määrässä, joka oli 1.1.1983 Keski-Suomessa vuotta kohden.
27762: 43,1 %. Päällystettyjen teiden prosenttiosuus koko Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27763: maassa samana ajankohtana oli 50,2. Päällystetty- taen,
27764: jen teiden määrän olisi pitänyt olla 350 kilometriä
27765: suurempi, jotta Keski-Suomi olisi tässä asiassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27766: oikealla eli keskimääräisellä tasolla. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
27767: Kun valtateiden järjestelyt Jyväskylän kohdalla 31.24. 77 kaikkiaan 81 000 000 markan
27768: tulevat viemään 1980- ja 1990-luvuilla huomatta- määrärahan Keski-Suomen tie- ja vesira-
27769: van osuuden piirin rahoista, ei tässä tilanteessa ole kennuspiirin alueelle tehtävien yleisten
27770: mahdollista tulevaisuudessakaan parantaa päällys- teiden tekemiseen.
27771:
27772: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
27773:
27774: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
27775: Helena Pesola Juhani Surakka Paavo Vesterinen
27776: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
27777: 716 1983 vp.
27778:
27779: Raha-asia-aloite n:o 652
27780:
27781:
27782:
27783:
27784: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisestaJämsän Kaipolan kevyen
27785: liikenteen väylän rakentamiseen
27786:
27787:
27788: Eduskunnalle
27789:
27790: YhtyneetPaperitehtaat Oy: n Kaipolan tehtaalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27791: työskentelee noin tuhat työntekijää. Valtaosa taen,
27792: heistä käyttää päivittäin työmatkoihinsa Jämsä-
27793: Kaipola -tietä. Kesäaikana työssäkäynti tapahtuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27794: merkittävässä määrin polkupyörällä. Maantie on 1984 tulo- ja menoarvioon momentille
27795: tällä hetkellä kapea ja mäkinen, eikä siinä ole 31.24. 77 1 500 000 markkaa käytettäväksi
27796: rajattua aluetta kevyelle liikenteelle. Tietä käyttä- ]ämsän Kaipalan kevyen liikenteen väylän
27797: vät myös tehtaan kuljetuksista huolehtivat raskaat rakentamiseen.
27798: ajoneuvot. Tiellä on tapahtunut kuolemaan johta-
27799: neita liikenneonnettomuuksia.
27800:
27801: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
27802:
27803: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
27804: Juhani Surakka Paavo Vesterinen Mauri Pekkarinen
27805: