<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
73 Käyttäjää paikalla!
0.0081419944763184
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983 1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1983_1 | A_1983_2 | A_1983_3 | A_1983_4 | B_1983_1 | B_1983_2 | C_1983_1 | C_1983_2 | D_1983 | E_1983_1 | E_1983_2 | E_1983_3 | E_1983_4 | E_1983_5 | F_1983_1 | F_1983_2 | Hak_1983 | PTK_1983_1 | PTK_1983_2 | PTK_1983_3 |
1: Vuoden 1983 2: 3: VALTIOPÄIVÄT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: E 5 10: Raha-asia-aloitteet 653-1300 11: 12: 13: 14: 15: EDUSKUNTA 16: HELSINKI VALTiO~·' L t. :-.,·osTON 17: KAi~SLlA 18: Helsinki 1983. Valtion painatuskeskus 19: SISÄLLYSLUETIELO 20: 21: 22: 23: 24: Raha-asia-aloitteet 653-1300 25: Siv. Siv. 26: 653 Koivisto: Korotetun määrärahan osoittami- 665 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta 27: sesta Vaasan läänin yleisten teiden kunnossapi- kotimaisen herneenviljelyn tukemiseen ....... . 729 28: toon......................................... 717 29: 666 Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoit- 30: 654 Koivisto: Korotetun määrärahan osoitta- tamisesta nuorten viljelijöiden tukemiseen ..... 730 31: misesta valtionavuksi yksityisten teiden tekemi- 32: seen ........................................ . 718 667 Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoit- 33: tamisesta kotimaisen lämmitysenergian käyt- 34: 655 Koivisto: Korotetun määrärahan osoitta- töön maatiloilla ............................. . 731 35: misesta Vaasan tiepiirin yleisten teiden tekemi- 36: seen ............................... -.- .. ----. 719 668 Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoit- 37: tamisesta maan hankkimiseksi luonnonsuojelu- 38: 656 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta tarkoituksiin ................................ . 732 39: Jaakkiman kristillisen kansanopiston oppilas- 40: asuntolan rakentamiseen ..................... . 720 669 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittami- 41: sesta Kansan Sivistystyön Liitolle opinto- ja 42: 657 Kokko: Määrärahan osoittamisesta Urpa- kulttuuritoiminnan kokeiluun ............... . 733 43: lanjoen järjestelyyn ja perkaamiseen .......... . 721 44: 670 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittami- 45: 658 Kokko: Määrärahan osoittamisesta maan- sesta Kansan Sivistystyön Liiton harjoittamaan 46: mittaushallituksen kartastoyksikön perustami- tutkimustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 734 47: seksi Lappeenrantaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 722 48: 671 Koskenniemi ym.: Korotetun määrärahan 49: 659 Kokko: Määrärahan osoittamisesta Musto- osoittamisesta liikenneturvallisuustiedottami- 50: lan satamaraiteen rakentamiseen ............. . 723 seen ........................................ . 735 51: 52: 660 Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoit- 672 Koskenniemi ym.: Korotetun määrärahan 53: tamisesta YK:n kehitysohjelmalle (UNDP) .... 724 osoittamisesta VR:n paikallisliikenteen ylläpitä- 54: miseen....................................... 736 55: 661 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta ta- 56: loudellisten rikosten tutkinnan tehostamiseen 725 673 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittami- 57: sesta kaivostoiminnan aloittamiseen Soklissa ... 737 58: 662 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta 59: Itä-Pasilan taidetalon suunnittelun loppuun- 674 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 60: viemiseen ja rakentamisen aloittamiseen ...... . 726 Keravan nuorisovankilan henkilökunnan asun- 61: tolan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 738 62: 663 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta 63: Suomen Sadankomitealiitto ry:n toiminnan tu- 675 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 64: kemiseen .................................... . 727 Viliikkalan nuorisoseuratalon peruskorjaukseen 739 65: 66: 664 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta 676 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 67: luonnonmukaisen viljelyn neuvojan palkkaa- hevosen ruokarahan maksamiseksi jokaiselle 68: miseen ...................................... . 728 suomalaisen työhevosen pitäjälle . . . . . . . . . . . . . . 740 69: 70: 0883005893 71: 4 Sisällysluettelo 72: 73: Siv. Siv. 74: 677 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 692 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta 75: tuotantosuuntaa muuttaneen viljelijän tuottei- valtion virastotalon suunnittelemiseksi Nokialle 756 76: den markkinoinnin selvittämiseen ............ . 741 77: 693 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta 78: 678 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanjonin koulun rakentamiseen Tampereen 79: maataloustuotteiden markkinointiyhtiön pe- Hervantaan ................................. . 757 80: rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 742 81: 694 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta 82: 679 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pikkujärvien puhdistuskokeiluun Kurussa ..... 758 83: Lanskinjoen ja Lapiokosken perkaamiseen ..... 743 84: 695 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta 85: 680 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 rakennustyön aloittamiseksi 86: Villikkajärven-Säyhteenjärven-Pyhäjärven välillä Kangasala-Alasenjärvi ............... . 759 87: salmien perkaamiseen ....................... . 744 88: 696 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta 89: 681 Koskinen ym.: Korotetun määrärahan maantien parantamiseen välillä Kuru-Virrat .. 760 90: osoittamisesta torjunta-aineiden sivuvaikutus- 91: ten selvittämiseen ........................... . 745 697 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta 92: katsastusaseman rakentamiseksi Nokialle ..... . 761 93: 682 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 94: tien perusparantamiseen välillä Hyvinkää- 698 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta 95: Kytäjä-Läyliäinen .......................... . 746 maakaasuverkoston laajentamiseen ........... . 762 96: 97: 683 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 699 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta 98: Karkkilan-Pilpalan-Loppi kk:n tien perus- Pirkkalan terveyskeskuksen rakentamiseen ..... 764 99: parantamiseen................................ 747 100: - 700 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta 101: 684 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristön- ja luonnonsuojelun tutkimus- 102: Kinnarin-Peisalan tieosuuden päällystämisen aseman suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi 103: aloittamiseen ................................ . 748 Kuruun ..................................... . 765 104: 105: 685 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 701 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta 106: Kinnarin-Hietaman-Iitin välisen tieosuuden VR:n eräiden virkojen ja toimien lakkauttami- 107: kunnostamiseen ............................. . 749 sen estämiseen .............................. . 766 108: 686 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Uu- 109: denmaan läänin elinkeinotoimintojen kehittä- 702 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta vakuu- 110: miseen ...................................... . 750 tusoikeuden ylimääräisen jaoston säilyttämisek- 111: si ........................................... . 767 112: 687 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 113: kansanterveystyön menotalouden tutkimiseen 7 51 703 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Klauk- 114: kalan taajaman läpi kulkevan Lopentien liiken- 115: 688 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta neturvallisuuden parantamiseen .............. . 768 116: HYKS:n lastenklinikan 10. osaston toiminnan 117: turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 752 7o4 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan 118: - 689 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta kesälukiotoiminnan tukemiseen 769 119: Uudenmaan ja Hämeen pienvesistöjen tilan- 120: teen selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 753 705 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan 121: osoittamisesta Näkövammaisten kirjaston toi- 122: 690 Kulhia ym.: Korotetun määrärahan osoit- mintaan ..................................... . 770 123: tamisesta valtiontalouden tarkastusvirastolle ta- 124: loudellisten rikosten tutkintaan . . . . . . . . . . . . . . . 754 706 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan 125: osoittamisesta mielipidelehtien tukemiseen .... 771 126: 691 Kulhia ym.: Korotetun määrärahan osoit- 127: tamisesta valtionosuudeksi kunnille ilmansuo- 707 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan 128: jelun toimenpiteisiin ........................ . 755 osoittamisesta viljan vientitukeen 772 129: Sisällysluettelo 5 130: 131: Siv. Siv. 132: 708 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta 724 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun maatara- 133: vuohenjalostusneuvojan palkkaamiseen ja käyt- han osoittamisesta Kuurojen Liiton kulttuuri- 134: tömenoihin ................................. . 773 toiminnan sekä videokokeiluprojektin tukemi- 135: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 789 136: 709 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan 137: osoittamisesta lammastalouden tukemiseen .... 774 725 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 138: sesta Kangasalan tiemestaripiirin Sarsan tuki- 139: - 710 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta kohdan petuskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 790 140: valtion vammaisneuvoston perustamiseen ..... 775 141: 726 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 142: 711 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamises- sesta uuden Kutuntien (mt 330) rakentamiseen 143: ta Helsingin Kulttuuritalo Oy:n juhlasalin ka- välillä Soppeenmäki-Rotikko . . . . . . . . . . . . . . . . 791 144: lusteiden uusimiseen ........................ . 776 145: 727 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrära- 146: 712 Laaksonen ym. : Määrärahan osoittamises- han osoittamisesta rautatieliikenteen hoitoon, 147: ta Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin perus- radan kunnossapitoon sekä materiaali- ja tuo- 148: tamiseen .................................... . 777 tantotoimintaan tarvittavia rakennuksia varten. 792 149: 150: 713 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamises- 728 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 151: ta Kuvaskankaan-Isojoen tien rakentamiseksi. 778 sesta Oriveden rata-alueen työ- ja henkilöstöti- 152: lojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 793 153: 714 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamises- 154: ta Kokemäen autokatsastusaseman rakentami- 729 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 155: seksi ........................................ . 779 sesta Reumaliitto-Reumaförbundet r.y:n po- 156: tilasneuvontatoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794 157: 715 Laaksonen ym.: Korotetun määrärahan 158: osoittamisesta äitiysavustusten korottamiseksi .. 780 730 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta 159: Tutun ja Porin läänin kuntien peruskoulu- 160: 716 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamises- rakennushankkeiden valtionosuuksiin . . . . . . . . . 795 161: ta vammaisten lomatoiminnan järjestämistä 162: varten ....................................... . 781 731 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta 163: Tutun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen 164: 717 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamises- 165: lastentarhanopettajakoulutuksen vakinaistami- 166: ta Satakunnan työvoimapiirin perustamista var- 167: 782 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 796 168: ten ......................................... . 169: 170: - 718 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrära- 732 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta 171: han osoittamisesta taloudellisten rikosten tut- Uudenkaupungin-Forssan tieyhteyden raken- 172: kintaan ..................................... . 783 tamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 797 173: 719 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 174: misesta Voionmaan opistolle ................. . 733 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta 175: 784 176: Kustavin ja Lokalahden välisen Lehmänkurkun 177: - 720 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrära- tieyhteyden rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 798 178: han osoittamisesta eräiden laitosmuotoisen si- 179: vistystyön keskusjärjestöjen valtionapuun ..... . 785 734 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta 180: kantatien n:o 184 petusparannukseen Perniön 181: 721 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrära- 182: ja Kiskon alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 799 183: han osoittamisesta kirjailijoille ja kääntäjille 184: jaettaviin aputahoihin ja avustuksiin ......... . 786 185: 735 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta 186: 722 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- taloudellista yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa 187: misesta työväenliikkeen keskuskirjastolle ..... . 787 edistävän toimiston perustamiseen Turkuun . . . 800 188: 189: 723 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 736 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta 190: sesta työväenperinteen tallentamiseen ja tutki- ylimääräisen insinöörin toimen perustamiseen 191: miseen ...................................... . 788 Turun ja Porin työsuojelupiiriin............... 801 192: 6 Sisällysluettelo 193: 194: Siv. Siv. 195: 737 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta 753 Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta pe- 196: ylimääräisenä asumistukena asumiskustannus- rustettavien Kymenlaakson ja Keski-Pohjan- 197: ten alentamiseksi ............................ . 802 maan maatalouskeskusten johtajien palkkaami- 198: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 818 199: 738 Laurila: Määrärahan osoittamisesta Koe- 200: eläinten suojelu r.y:n toiminnan tukemiseen .. 803 754 Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta 201: rakennusavustukseen Työväen Akatemialle .... 819 202: 739 Laurila: Määrärahan osoittamisesta Suo- 203: men Kanteleensoittajat r.y:n valtionavuksi .... 804 755 Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta 204: Epilepsialiitolle vammaisten lomatoiminnan 205: 740 Laurila: Korotetun määrärahan osoittami- järjestämiseen ............................... . 820 206: sesta näyttämötaidejärjestöille ................ . 805 207: 756 Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta 208: 741 Laurila: Määrärahan osoittamisesta Helsin- valtionapuun eläkeläisten järjestöille ......... . 821 209: gin Teatterimuseon kustannuksiin . . . . . . . . . . . . 806 210: 757 Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta 211: 742 Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta taidelaitosten uudisrakennuksen rakentamisek- 212: rakennusavustukseksi Kuntokallio-opistolle . . . . 807 si Helsingin Itä-Pasilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 822 213: 214: 743 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami- 758 Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta 215: sesta rakennusavustuksena Sirola-opistolle . . . . . 808 tilapäisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden 216: vakinaistamiseksi Valtionrautateillä . . . . . . . . . . . 823 217: 744 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami- 218: sesta Tarvaalan maatalousoppilaitoksen laajen- 759 Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta 219: nukseen...................................... 809 pääkaupunkiseudun asuntotuotannon erityis- 220: 745 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami- järjestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 824 221: sesta monitoimitalon rakentamiseen Hankasal- 222: 760 Louvo ym.: Korotetun määrärahan osoitta- 223: melle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 810 224: misesta äitiysavustuksen korottamiseksi........ 825 225: 746 P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta 226: valtion viljavaraston rakentamiseen Äänekos- 761 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta 227: kelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 811 opettajien ja kouluterveydenhuoltohenkilöstön 228: raittiuskasvatukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 826 229: 747 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami- 230: sesta kantatien n:o 69 parantamiseen Suolah- 762 Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta 231: dessa......................................... 812 kevyen liikenteen alikulkutien rakentamiseksi 232: valtatielle n:o 10 Ruununmyllyntien liittymään 827 233: 748 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami- 234: sesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi 763 Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta 235: välille Äänekoski-Suolahti................... 813 kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi valta- 236: tielle n:o 10 välille Viipurintie-Siiri . . . . . . . . . . 828 237: 749 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami- 238: sesta Suolahden-Sumiaisten tien perusparan- 764 Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta 239: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 814 kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi maan- 240: tielle n:o 290 välille Katumaotie-Rautaruukki 829 241: 750 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami- 242: sesta Jyväskylän lentoaseman terminaalitilojen 765 Löyttyniemi: Korotetun määrärahan osoit- 243: laajennukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 815 tamisesta Suomen Asuntoliiton ja Asuntorefor- 244: miyhdistyksen asuntoasiain valistustoiminnan 245: 751 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta tukemiseen................................... 830 246: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin toi- 247: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 816 766 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta 248: rakennusavustuksena Oriveden opistolle....... 831 249: 752 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta 250: toiminnanjohtajan palkkaamiseksi Suomen 767 Maijala ym.: Korotetun määrärahan osoit- 251: Nuorisokirjallisuuden Instituuttiin . . . . . . . . . . . . 817 tamisesta musiikki-instituuttien toimintaan . . . 832 252: Sisällysluettelo 7 253: 254: Siv. Siv. 255: 768 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 777 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för 256: Suomen Puhallinorkesteriliitto r.y:n tukemi- grundförbättring av Österhankmo- och Väster- 257: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 833 hankmo-vägarna i Korsholm . . . . . . . . . . . . . . . . . . 849 258: 259: 769 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta 777 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Ös- 260: Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnan tu- terhankmo ja Västerhankmo -nimisten teiden 261: kemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 834 perusparannukseen Mustasaaressa . . . . . . . . . . . . . 850 262: 263: 770 Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag 778 Manninen: Määrärahan osoittamisesta 264: tili musikinstituten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83 5 Kuusamon kansanopiston rakennusten ja piha- 265: alueen kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 851 266: 770 Malm ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- 267: misesta musiikki-instituuteille . . . . . . . . . . . . . . . . 836 779 Manninen: Määrärahan osoittamisesta 268: Kuusamo-Natura 84 luonto- ja kulttuurita- 269: 771 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för pahtuman tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 852 270: Finlands Svenska Spelmansförbunds verksam- 271: het . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 837 780 Manninen: Määrärahan osoittamisesta Oh- 272: taojan kalanviljelyslaitoksen koulu- ja majoi- 273: 771 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Fin- tustilojen rakentamiseen...................... 853 274: lands Svenska Spelmansförbund -nimisen yh- 275: distyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 838 781 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta 276: kehitysyhtiön perustamiseksi Ii jokilaaksoon . . . . 854 277: 772 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag tili 278: Finlands Svenska Ungdomsförbund för fortsatt 782 Manninen: Määrärahan osoittamisesta 279: amatörteaterverksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 839 Koillismaan matkailun markkinointiin . . . . . . . . 855 280: 281: 772 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Fin- 783 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami- 282: lands Svenska Ungdomsförbund -nimisen lii- sesta Portaanpään kristillisen kansanopiston ra- 283: ton harrastajateatteritoiminnan jatkamisen tur- kennuslainojen hoitamiseen ................. . 856 284: vaamiseen ................................... . 840 285: 784 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami- 286: 773 Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag sesta Maaseudun Sivistysliitolle annettavaan 287: för stabilisering av prisnivån för matpotatis .... 841 erityisavusrukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 7 288: 289: 773 Malm ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- 785 Martikainen ym.: Koeotetun määrärahan 290: misesta ruokaperunan hintatason vakiinnutta- osoittamisesta Suomen Rauhanpuolustajat 291: miseen ...................................... . 842 r.y:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 858 292: 786 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami- 293: 774 Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag 294: sesta Snellman-Instituutin toiminnan käynnis- 295: såsom prisstöd för ull ........................ . 843 tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 859 296: 297: 774 Malm ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- 787 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami- 298: misesta villan hintatukeen ................... . sesta Ylä-Savon uudissähköistämisen loppuun- 299: 844 300: saattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 860 301: 775 Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag 788 Martikainen: Määrärahan osoittamisesta 302: för bekämpning av flyghavre ................. . 845 vientiasiamiehen palkkaamiseen Ylä-Savon ta- 303: lousalueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 861 304: 775 Malm ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- - 789 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami- 305: misesta hukkakauran torjuntaan ............. . 846 sesta maanviljelijöiden työterveystutkimuksen 306: suorittamiseksi Kuopion aluetyöterveyslaitok- 307: 776 Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 862 308: för reglering av Kyeo älvs nedre lopp ......... . 847 309: 790 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami- 310: 776 Malm ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- sesta avustuksena Nuorisosäätiölle Herttonie- 311: misesta Kyrönjoen alajuoksun säännöstelyyn ... 848 men Nuorisohotellin lainojen hoitamiseen..... 863 312: 8 Sisällysluettelo 313: 314: Siv. Siv. 315: 791 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami- 806 Moisander ym.: Määrärahan osoittamisesta 316: sesta lnvalidiliitolle käytettäväksi kodinkonei- valtion palo- ja pelastusalan koulutusyksikön 317: den hankkimiseksi vaikeavammaisille ........ . 864 perustamiseksi Kuopioon .................... . 879 318: 319: 792 Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoit- 807 Moisander ym.: Määrärahan osoittamisesta 320: tamisesta kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin .. 865 Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitolle 321: vesilläliikkumisen turvallisuuden kehittämiseen 880 322: 793 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta 323: Raudaskylän kristillisen kansanopiston lainojen 808 Moisander ym.: Määrärahan osoittamisesta 324: hoitamiseen ................................. . 866 katsastusaseman perustamista varten Nilsiään .. 881 325: 326: 794 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta 809 Moisander ym.: Määrärahan osoittamisesta 327: Ylivieskan lentokentän rakentamiseen ........ . 867 vientiasiamiestoiminnan kehittämiseen ....... . 882 328: 329: 795 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 810 Muroma ym.: Korotetun määrärahan 330: Nokan asevarikon kehittämiseksi Hartolassa ... 868 osoittamisesta lähetysjärjestöjen kehitysyhteis- 331: työtoiminnan tukemiseen .................... . 883 332: 796 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 333: Pöyryn-Kälän maantien perusparantamiseen 811 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta 334: 869 335: nuoremman konstaapelin toimien perustami- 336: seksi Etelä-Suomen poliisiin ................. . 884 337: 797 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 338: pienvenesataman rakentamiseksi Anttolaan .... 870 812 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta 339: kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden valtion ra- 340: 798 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kennusten kunnostamiseen ja perusparantami- 341: Joroisten lentokentän kiitoradan perusparanta- se en 885 342: miseksi ...................................... . 871 343: 813 Muroma ym.: Koeotetun määrärahan 344: 799 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta saamenkielisen julkaisutoimin- 345: Valtionrautateiden Mikkelin tavara-aseman ra- nan tukemiseen ............................. . 886 346: kennustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 872 347: 814 Muroma ym.: Koeotetun määrärahan 348: 800 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta uskonnollisten lehtien tukemi- 349: nestemäisten polttoaineiden varmuusvaraston seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 887 350: rakentamiseksi Ristiinaan .................... . 873 351: 815 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta 352: 801 J. Mikkola ym.: Korotetun määrärahan marjojen ja sienien talteenoton edistämiseen . . 888 353: osoittamisesta Turun yliopiston oikeustieteelli- 354: sen tiedekunnan rakennuksen rakennustöiden 816 Muroma ym.: Koeotetun määrärahan 355: aloittamiseksi ............................... . 874 osoittamisesta sotainvalidien puolisoiden kun- 356: toutustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 889 357: 802 J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta 358: Perniön-Kasnäsin maantien n:o 183 paran- 359: nustöiden aloittamiseen välillä Ylönkylä- 817 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta 360: Kemiö ...................................... . 875 vammaisten lääkinnälliseen ja sosiaaliseen kun- 361: toutukseen ja suojatyöpaikkojen perustamiseen 362: 803 ). Mikkola ym.: Koeotetun määrärahan vammautuneille henkilöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 890 363: osoittamisesta valtionosuutena kunnille toi- 364: meentuloturvan kustannuksiin ............... . 876 818 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta 365: kunnille puhelimien hankkimista varten van- 366: 804 J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta husten käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 891 367: Saaristomeren kansallispuiston suunnitteluun, 368: tutkimukseen ja hoitoon ..................... . 877 819 Muroma ym.: Korotemo määrärahan 369: osoittamisesta erikoislääkärien ja sairaanhoita- 370: 805 S. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta jien palkkaamiseksi leukemiaa sairastavien lap- 371: valtionapuna eläkeläisten järjestöille .......... . 878 sipotilaiden erikoishoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 892 372: Sisällysluettelo 9 373: 374: Siv. Siv. 375: 820 Muroma ym.: Koeotetun määrärahan 835 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta 376: osoittamisesta asuntolainoihin ............... . 893 maantien rakentamiseksi välillä Siikainen- 377: Pyntäinen-Sammi-Kankaanpään raja ...... . 909 378: 821 Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 379: vihanneskeskusvaraston rakentamiseksi Kajaa- 836 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta 380: niin.......................................... 894 tien rakentamiseksi Suodenniemen keskustasta 381: Putajaan .................................... . 910 382: 822 Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 383: Kainuun maatalouden koeaseman rakentami- 837 Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta 384: seen Sotkamoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 895 nuorison kansainvälisten leiri- ja kurssikeskus- 385: ten rakentamis- ja käyttökustannuksiin ....... . 911 386: 823 Mustonen ym.: Koeotetun määrärahan 387: osoittamisesta Kainuun tie- ja vesirakennuspii- 838 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Kar- 388: rille tiestön perusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . 896 kun evankelisen kansanopiston rakennustöihin 389: ja toiminnan tukemiseen .................... . 912 390: 824 Mustonen ym.: Koeotetun määrärahan 391: osoittamisesta siittona maatilatalouden kehittä- 392: 839 Nieminen: Koeotetun määrärahan osoitta- 393: misrahastoon................................. 897 394: misesta siirtona maatilatalouden kehittämisra- 395: 825 Mustonen: Määrärahan osoittamisesta val- hastoon ..................................... . 913 396: tionapuun eläkeläisten järjestöille . . . . . . . . . . . . . 898 397: 840 Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt 398: 826 Muurman: Määrärahan osoittamisesta Suo- anslag för höjning av försörjartillägget tili stu- 399: men Ilmailumuseon toisen näyttelyhallin ra- diepenningen ............................... . 914 400: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 899 401: 840 Nordman ym.: Koeotetun määrärahan 402: 827 Muurman: Määrärahan osoittamisesta Al- osoittamisesta opintorahan huoltajalisän korot- 403: lergialiiton työn tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 900 tamiseksi .................................... . 915 404: 405: 828 Myllyniemi: Määrärahan osoittamisesta 841 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag 406: keskiasteen opiskelijoille maksettavan opintora- för anskaffning av teknisk utrustning tili Wasa 407: han asumislisän maksuajan pidentämiseksi . . . . 902 Teater ...................................... . 916 408: 409: 829 Myllyniemi: Määrärahan osoittamisesta py- 841 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta 410: syväisluontoisia tehtäviä suorittavien aseman Wasa Teater -nimisen teatterin tekniikan pa- 411: vakinaistamiseksi posti- ja telelaitoksessa . . . . . . 903 rantamiseen ................................. . 917 412: 413: 830 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta - 842 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag 414: Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämiseksi för en ungdomsföreningslokal i Uttermossa by 415: Ylistaroon . .. . . . .. .. .. . . . . . . . .. . .. .. .. .. . . . . . . 904 i Kristinestad ................................ . 918 416: 417: - 831 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta 842 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta 418: Männikön-Paavolan maantien rakentamiseen Kristiinankaupungin Uttermossan kylän nuori- 419: Lapualla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 905 soseuratiloja varten .......................... . 919 420: 421: 832 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami- 843 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag 422: sesta Rengonharjun lentokentän rakentamiseen för anskaffning av ismaskiner tili Bergö och 423: ja ylläpitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 906 Klobbskatt fiskehamnar ..................... . 920 424: 425: 833 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta 843 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta 426: tieyhteyden rakentamiseksi Järvi-Suomen tieltä jäähdytyskoneiden hankkimiseksi Bergön ja 427: Parkanon asemalle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 907 Klobbskatan keskuskalasatamiin ............. . 921 428: 429: 834 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta 844 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag 430: tien rakentamiseksi välillä Alkkia-Erkala- för byggande av en överföringsledning Över- 431: Kihniö....................................... 908 malax-Yttermalax såsom vattenvårdsarbete ... 922 432: 2 0883005893 433: 10 Sisällysluettelo 434: 435: Siv. Siv. 436: - 844 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta - 852 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta 437: Övermalaxin-Yttermalaxin siinojohdon ra- taloudenhoitajan toimen perustamiseksi Vasa 438: kentamiseen vesihuoltotyönä ................. . 923 tekniska läroanstalt -nimiseen oppilaitokseen .. 939 439: 440: - 845 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag - 853 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag 441: för förbättring av landsväg nr 7252 på avsnittet för stöd tili Musikfestspelen i Korsholm ...... . 940 442: Kvevlax-Petsmo ............................ . 924 443: - 853 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta 444: - 845 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustasaaren musiikkijuhlien tukemiseen ..... . 941 445: maantien n:o 7252 parannukseen välillä Koi- 446: vulahti-Petsmo ............................ . 925 854 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag 447: tili stöd för de finlandssvenska hembygdsföre- 448: - 846 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag ningarna .................................... . 942 449: för renovering av Hälsohemmet Udden ....... . 926 450: 854 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta 451: - 846 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta 452: suomenruotsalaisten kotiseutuyhdistysten tuke- 453: Ab Hälsohemmet Udden -nimisen laitoksen 454: miseen ...................................... . 943 455: kiinteistön korjaamiseen ..................... . 927 456: - 855 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag 457: 847 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag 458: för stödande av Oravais Ungdomsförening r.f:s 459: för nordiskt gränsregionalt samarbete ........ . 928 460: verksamhet .................................. . 944 461: - 847 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta 462: - 855 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta 463: pohjoismaiseen raja-alueyhteistyöhön ........ . 929 464: Oravais Ungdomsförening r.f. -nimisen yhdis- 465: - 848 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag tyksen toiminnan tukemiseen ................ . 945 466: för fortsatt energisamarbete .................. . 930 467: 856 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag 468: 848 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta för förbättrande av järnvägen Seinäjoki-Kaskö 946 469: energiayhteistoiminnan jatkamiseen .......... . 931 470: 856 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta 471: - 849 Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt 472: Seinäjoen-Kaskisten rautatien parantamiseen 947 473: anslag för specialsjukhusens personalutgifter ... 932 474: - 857 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag 475: - 849 Nordman ym.: Koeotetun määrärahan 476: för understöd tili riksornfattande pensionärsor- 477: osoittamisesta erikoissairaanhoidon henkilöstö- 478: ganisationer ................................. . 948 479: menoihin ................................... . 933 480: 481: - 850 Norrback: Om anvisande av anslag för - 857 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta 482: valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen valtion- 483: anskaffning av datorapparatur för undervisnin- 484: apuun ...................................... . 949 485: gen vid Vasa övningsskola ................... . 934 486: 487: 850 Norrback: Määrärahan osoittamisesta Vaa- 858 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta työ- 488: san harjoittelukoulun opetustietokonelaittei- paikan ja asunnon järjestämiseksi vankilasta 489: den hankintaan ............................. . 935 vapautuville ................................. . 950 490: 491: - 851 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag - 859 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för 492: för de finlandssvenska folkhögskolornas ver- påbörjande av vattenväxlingsförbättrande åt- 493: ksamhet ..................................... . 936 gärder i Vasa och Närpes skärgård ............ . 952 494: 495: 851 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta 859 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta ve- 496: suomenruotsalaisten kansanopistojen toimin- denvaihtumisen parantamiseksi Vaasan ja När- 497: nan tukemiseen ............................. . 937 piön saaristossa .............................. . 953 498: 499: - 852 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag - 860 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för 500: för inrättande av en ekonomtjänst vid Vasa grundförbättring av järnvägen på sträckan Sei- 501: tekniska läroanstalt .......................... . 938 näjoki-Kaskö .............................. . 954 502: Sisällysluettelo 11 503: 504: Siv. Siv. 505: 860 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta Sei- 872 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 506: näjoen-Kaskisten välisen rautatien peruspa- Nuotten Puolesta Keskusliitto r.y:lle lasten 507: rantamiseksi ................................. . 955 lomatoiminnan kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . 968 508: 509: 861 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta val- 873 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta 510: takunnallisten luonnonsuojelujärjestöjen toi- valtion liikenneopiston perustamiseksi . . . . . . . . . 969 511: minnan rukemiseen ......................... . 956 512: 874 Paasilinna ym.: Korotetun määrärahan 513: 862 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för osoittamisesta maan hankkimiseen luonnon- 514: avlönande av en forskare och en kanslist tili suojelutarkoituksiin ......................... . 970 515: projektet '' Alternativt Norden'' ............. . 957 516: 875 Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta 517: 862 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta tut- S1E1E:lle Pohjolan ydinaseettoman vyöhyk- 518: kijan ja kanslistin palkkaamiseksi '' Alternativt keen aikaansaamiseen tähtäävään toimintaan . . 971 519: Norden" -hanketta varten ................... . 958 520: - 876 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamises- 521: ta Jyväskylän hotelli- ja ravintola-alan oppilai- 522: 863 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta toksen laajennuksen suunnitteluun. . . . . . . . . . . . 972 523: Keravan nuorisovankilan henkilökunnan asun- 524: tojen rakentamiseen ......................... . 959 877 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamises- 525: ta lastentarhanopettajakoulutuksen jatkamisek- 526: 864 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta si kaikissa nykyisissä koulutuspisteissä ja koulu- 527: Vaunukankaan koulun suunnittelua varten tuksen vakinaistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 3 528: Tuusulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 960 529: 878 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamises- 530: 865 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen radan 531: urheilu- ja liikuntapaikkojen rakentamiseen sähköistykseen ............................... . 974 532: alueen asukaslukuun perustuvaa suhteellisuut- 533: ta noudattaen ............................... . 961 879 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamises- 534: ta Ensi Kotien Liiton ohjauksessa olevan yksin- 535: 866 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta huoltajien kriisipäivystystoiminnan käynnistä- 536: suunnitelmien laatiiDiseksi nuorisoasiain käsit- miseen ja ylläpitämiseen eri puolilla maata .... 975 537: telemisestä omana kokonaisuutena hallinnossa . 962 538: 880 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamises- 539: 867 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Viitasaaren työvoimatoimiston Pihtiputaan 540: lasten ja nuotten kuvataidekoulujen toiminnan sivutoimiston muuttamiseksi työvoimatoimis- 541: tukemiseen................................... 963 toksi ........................................ . 976 542: 868 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 881 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- 543: toimitilojen suunnitteluun Valtion siementar- ta Haapamäen varavankilan rakennustöiden 544: kastuslaitoksen sijoittamiseksi Keravalle . . . . . . . 964 käynnistäiDiseksi ............................ . 977 545: 546: 869 Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta ali- 882 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- 547: kulun rakentamiseksi Tuusulan-Keravan ta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tie- 548: maantielle Hirstienmäen asuntoalueen kohdal- dekunnan tutkimus- ja liikuntatilojen suunnit- 549: la............................................ 965 teluun ...................................... . 978 550: 551: 870 Paakkinen ym.: Koeotetun määrärahan 883 Pekkarinen ym.: Koeotetun määrärahan 552: osoittamisesta Hyryiästä Saviolle johtavan Fa!I- osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden opin- 553: backantien jalankulku- ja pyöräteiden suun- torahan perusosan ja huoltajalisän korottami- 554: nitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 966 seksi ........................................ . 979 555: 556: 871 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 884 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- 557: laivaradiopuhelujen maksujen alentamiseksi ta Alkio-opiston uuden oppilasasuntolan ra- 558: kotimaan kaukopuhelujen tasolle . . . . . . . . . . . . . 967 kentamiseen Korpilahdella ................... . 980 559: 12 Sisällysluettelo 560: 561: Siv. Siv. 562: 885 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Jy- 899 Pelttari ym.: Koeotetun määrärahan osoit- 563: väskylän Kesä -nimisen kulttuuritapahtuman tamisesta keskusrikospoliisille taloudellisten ri- 564: avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 981 kosten tutkimusresurssien lisäämiseen . . . . . . . . . 995 565: 566: 886 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- 900 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta 567: ta Jyväskylän, Oulun, Turun ja Joensuun yli- Keminmaan nimismiespiirin toimistoapulaisen 568: opistojen lastentarhanopettajakoulutuksen va- toimen muuttamiseksi ulosottoapulaisen toi- 569: kinaistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 982 meksi........................................ 996 570: 571: 887 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta 572: 901 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Perä- 573: Pihtiputaan Elämäjärvellä olevan Mäntypirtin 574: pohjolan opistolle lainojen lyhentämiseen ja 575: seurantalon peruskorjaustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . 983 576: korkojen maksamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 997 577: 888 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- 578: 902 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Uu- 579: ta Säkinmäen seurantalon peruskorjaustöihin 580: denkaupungin-Loimaan-Forssan maantien 581: Hankasalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 984 582: rakennustyön aloittamiseksi välillä Hinner- 583: joki-Yläne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 998 584: 889 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- 585: ta metsänjalostusaseman rakentamiseksi Saari- 903 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta ra- 586: järvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 5 kennustyön aloittamiseen tieosuudella Kemiö 587: - Perniön Ylönkylä - Perniön kk - Kiskon 588: 890 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- 589: Toija-valtatie n:o 1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 999 590: ta Kivijärven kirkonkylän, Puralankylän ja Hoi- 591: kanperän yhdysvesijohdon rakentamiseen . . . . . 986 592: 904 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta 593: 891 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- suunnitelmien laatimiseen Loimaan-Säkylän 594: ta maantien n:o 760 perusparannustöiden tien suuntauksen parantamiseksi välillä Loi- 595: aloittamiseksi välillä Pihtipudas-Muurasjärvi 987 maa-Alastaeo-Vampula.................... 1000 596: 597: 892 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- 905 Pesola ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- 598: ta Suolahden-Sumiaisten maantien peruskor- misesta Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutki- 599: jauksen käynnistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 988 musmenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1001 600: 601: 893 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta 906 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta 602: Saarensalmen sillan rakennustöiden käynnistä- Tarvaalan maatalousoppilaitoksen liikuntatilo- 603: miseksi Kinnulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 989 jen rakentamiseksi ... _........................ 1002 604: 605: - 894 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- 907 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta 606: ta radan peruskorjaukseen välillä Haapajärvi- avustukseksi Jyväskylän Kesä -kulttuuritapah- 607: Jyväskylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 990 tumaan .............................. ; . . . . . . . 1003 608: 609: - 895 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- 908 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta 610: ta Kyyjärven turvepellettitehtaan siirtämiseksi Laukaan kirkonkylän urheilukentän peruspa- 611: perustettavalle valtioenemmistöiselle turveyh- rannustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1004 612: tiölle......................................... 991 613: 614: 896 Pekkarinen ym.: Koeotetun määrärahan 909 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta 615: osoittamisesta lasten kotona tapahtuvan hoi- Suolahden-Sumiaisten maantien perusparan- 616: don tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 992 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 5 617: 618: 897 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- 910 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta 619: ta Lasten Keskus r.y:n toiminnan tukemiseen .. 993 Juokslahden tien kunnostustöiden aloittami- 620: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1006 621: 898 Pelttari ym.: Koeotetun määrärahan osoit- 622: tamisesta paikallispoliisin ja liikkuvan poliisin 911 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta si- 623: toimien perustamiseksi ...................... . 994 sämaan vesitieverkon suunnitteluun . . . . . . . . . . . 1007 624: Sisällysluettelo 13 625: 626: Siv. Siv. 627: 912 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta tur- 926 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamises- 628: velaboratorion kenttäkoeaseman perustamiseksi ta kasvuturvelaitoksen rakentamiseksi Merikar- 629: Leivonmäen Kailasuolle....................... 1008 vian Kuvaskankaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1022 630: 631: 913 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta 927 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ar- 632: Teknologian kehittämiskeskuksen tuotekehitys- vokalakantojen elvyttämiseen vesistöjä kunnos- 633: ja markkinointiyksikön perustamiseksi Jyväsky- tamaHa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1023 634: lään.......................................... 1009 635: 928 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta 636: 914 Pesola ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- Suomen Ilmailumuseon toisen näyttelyhallin 637: misesta lasten kotona tapahtuvan hoidon tuke- rakentamiseen................................ 1024 638: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1010 639: 929 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta La- 640: 915 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamises- pin lääninvankilan perustamiseksi Teevoiaan... 1025 641: ta Maailman terveysjärjestön (WHO) peruster- 642: veydenhuolto-ohjelmiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1011 930 Pokka: Määrärahan osoittamisesta rahapa- 643: jan siirtämiseksi Rovaniemelle. . . . . . . . . . . . . . . . . 1026 644: 916 Pietikäinen ym.: Koeotetun määrärahan 645: osoittamisesta käytettäväksi korkeakoulu- ja 931 Pokka ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- 646: opistotasoisen koulutuksen saaneiden työllistä- misesta saamenkielisen oppimateriaalin tuotta- 647: mistukeen.................................... 1012 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1027 648: 649: 917 Pietikäinen ym.: Koeotetun määrärahan 932 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Ke- 650: osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapaa- mijärven musiikkioppilaitoksen toiminnan tu- 651: omaosuuden valtionavustukseen . . . . . . . . . . . . . . 1013 kemiseen......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1028 652: 653: 918 Piipari: Määrärahan osoittamisesta Geolo- 933 Pokka ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- 654: giselle tutkimuslaitokselle merihiekkaprojektia misesta maamiesseurojen, pienviljelijäin yhdis- 655: varten........................................ 1014 tysten ja osastojen sekä raittiusseurojen talojen 656: korjaustöitä varten...................... . . . . . . 1029 657: 919 Piipari: Määrärahan osoittamisesta Van- 658: hus- ja lähimmäispalveluliitto ry:lle vanhusten 934 Pokka: Koeotetun määrärahan osoittami- 659: lomatoimintaa varten......................... 1015 sesta Pohjoiset Kirjailijat ry:n toiminnan tuke- 660: miseen................................ . . . . . . . 1030 661: 920 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 662: Vuokralaisten Keskusliiton toiminnan tukemi- 935 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Ou- 663: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1016 nasjoki-toimikunnille jokilaakson kehittämi- 664: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1031 665: 921 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 666: asuntolainoihin vanhojen asuntojen hankin- 936 Pokka ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- 667: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1017 misesta Vuotoksen alueen kehittämiseen . . . . . . 1032 668: 669: 922 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamises- 937 Poutanen ym.: Koeotetun määrärahan 670: ta Rauman merenkulkuoppilaitoksen lisätilojen osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavustuk- 671: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1018 siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1033 672: 673: 923 Pohjanoksa ym.: Koeotetun määrärahan 938 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta 674: osoittamisesta musiikki-instituuttien toimin- Itä-Karjalan kansanopiston asuinrakennuksen 675: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1019 peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1034 676: 677: 924 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamises- 939 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta 678: ta Kyröspohjan-Vesajärven tien kunnostami- Joroisten maatalousoppilaitoksen rakennusoh- 679: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1020 jelman toteuttamiseen........................ 1036 680: 681: 925 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamises- 940 Puolanne: Määrärahan osoittamisesta Lah- 682: ta Yläneen-Honkilahden-Hinnerjoen maan- den Kansainvälisen Urkuviikon toiminnan tu- 683: tien rakennustöiden aloittamiseen............. 1021 kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 37 684: 14 Sisällysluettelo 685: 686: Siv. Siv. 687: 941 Pursiainen: Määrärahan osoittamisesta 95 5 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta 688: Kotkan-Anjalankosken runkovesijohdon Saimaan tutkimuslaitoksen toiminnan käynnis- 689: suunnittelun edellyttärnään vesivarojen inven- tärniseksi..................................... 1053 690: tointiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1038 691: 956 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta 692: 942 Pursiainen: Määrärahan osoittamisesta itäi- Kymijoen kanavoinuin yleissuunnitelman laati- 693: sen Suomenlahden merihiekkainventointityö- miseen....................................... 1054 694: hön.......................................... 1039 695: - 957 Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Lap- 696: 943 Pursiainen: Määrärahan osoittamisesta Itäi- peenrannan sairaanhoito-oppilaitoksen lisära- 697: sen Suomenlahden kansallispuiston lunastami- kennuksen suunnitteluun..................... 1055 698: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1040 699: 958 Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta 700: 944 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamises- Mäntylän posti- ja teletalon rakentamiseksi 701: ta kahden tarkastajan toimen perustamiseksi Lappeenrantaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1056 702: Uudenmaan lääninhallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . 1041 703: 959 Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta 704: - 945 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamises- 705: Työväen Musiikkitapahtuman avustamiseen . . . 1057 706: ta valtion Espoon virastotalon suunnittelu- ja 707: rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1043 960 Ratu ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- 708: misesta musiikki-instituuttien toimintaan . . . . . 1058 709: 946 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamises- 710: ta Tapiolan kuoron toimintaedellytysten tur- 961 Raudaskoski ym.: Koeotetun määrärahan 711: vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1044 osoittamisesta valtionapuna kuivatustöihin . . . . 1059 712: 947 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamises- 713: ta Espoon vanhan rautatieasemarakennuksen 962 Raudaskoski ym.: Koeotetun määrärahan 714: suojelutoimiin................................ 1045 osoittamisesta siinona maatilatalouden kehittä- 715: misrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1060 716: 948 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamises- 717: ta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehit- 963 Raudaskoski ym.: Koeotetun määrärahan 718: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1046 osoittamisesta lainoina kuivatustöihin . . . . . . . . . 1061 719: 720: 949 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamises- 721: 964 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för 722: ta mielenterveyspalvelujen tehostamiseksi Uu- 723: anställande av en översättare vid Nylands Bri- 724: dellamaalla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 7 725: gad.......................................... 1062 726: 950 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamises- 727: 964 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta 728: ta pääkaupunkiseudun asuntotuotannon tuke- 729: kääntäjän palkkaamiseen Uudenmaan Prikaa- 730: miseen....................................... 1048 731: tiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1063 732: 951 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamises- 733: 965 Rehn ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- 734: ta "Kaupunki hyväksi elää" -kampanjaan liit- 735: misesta varusmiesten päivärahan korottamiseen 1064 736: tyvien toimenpiteiden tukemiseen . . . . . . . . . . . . 1049 737: 738: 952 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta 966 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för 739: hiiligrafiittiesiintymien etsimiseen Pohjois- inrättande av tjänster i u-ländernas livsmedels- 740: Savon alueella................................ 1050 produktion vid Helsingfors universitet......... 1065 741: 742: 953 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta 966 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta ke- 743: synnynnäisesti sydänvikaisten lasten leikkaus- hitysmaiden elintarviketuotannon tutkimus- 744: toiminnan tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1051 virkoihin Helsingin yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . 1066 745: 746: 954 Rajantie ym.: Määrärahojen osoittamisesta 967 Rehn m.fl.: Om anvisande av höjt anslag 747: kuurojen kulttuuritoimintaan ja videokokei- för redigering av svenskspråkiga taltidningar 748: luun......................................... 1052 för synskadade . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1067 749: Sisällysluettelo 15 750: 751: Siv. Siv. 752: 967 Rehn ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- 974 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta 753: misesta ruotsinkielisten äänilehtien toimittami- sotilasvammalain perusteella sairaanhoitona 754: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1068 annettavan kuntoutuksen laajentamiseksi...... 1081 755: 756: 968 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för 975 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta 757: anskaffning av utbildningspaket om Mama- huumausaineiden käytön ennalta ehkäisemi- 758: metoden tili hälsovårdscentraler och företags- seksi ja vähentämiseksi........................ 1083 759: hälsovårdsenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1069 760: 976 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta 761: 968 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. hissien rakentamiseksi yleisön pääsyn helpotta- 762: Mama-menetelmää koskevan koulutuspaketin miseksi eduskunnan täysistuntosalin lehtereille 1084 763: saamiseksi terveyskeskuksiin ja työterveyshuol- 764: 977 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta 765: toyksiköille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1070 766: eduskunnan täysistuntojen radioimiskustan- 767: 969 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 5 768: för Pedersöre Musikkår för inköp av musik- 769: 978 Riihijärvi ym.: Koeotetun määrärahan 770: instrument . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1071 771: osoittamisesta varusmiesten ilmaisia lomamat- 772: 969 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta koja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1086 773: Pedersöre Musikkår -nimiselle yhtyeelle soitti- 774: 979 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta 775: mien hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1072 776: vapaakirjeoikeuden järjestämiseksi varusmiehil- 777: 970 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag le............................................ 1087 778: för Föreningen Skärgårdsrådet r .f. för restaure- 779: 980 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta val- 780: ring och återuppbyggande av en fäbodby i 781: tion virastotalon rakentamiseen Juankoskelie . . 1088 782: Larsmo skärgård . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1073 783: 981 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta kir- 784: 970 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta jasto-kulttuuritalon rakentamiseksi Keiteleelle 1089 785: Föreningen Skärgårdsrådet -nimiselle yhdistyk- 786: selle karjamajakylän pystyttämiseen Luodon 787: 982 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Suo- 788: saaristoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1074 789: nenjoen maatalousoppilaitoksen oppilasasunto- 790: lan rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1090 791: 971 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag 792: för upprensning av uppgrundade havssund i 983 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta kala- 793: Larsmo skärgård . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 75 talousalan ammattioppilaitoksen perustamisek- 794: si Vehmersalmelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1091 795: 971 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta 796: eräiden liettyneiden salmien perkaamiseen 984 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta 797: Luodon vesillä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1076 sisävesikalatalouden opetuksen aikaansaamisek- 798: si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1092 799: 972 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag 800: för grundförbättring av landsvägen Hirvlax- 985 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta oppi- 801: Kantlax . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1077 sopimuskurssien teoriajaksojen järjestämiseksi 802: Muuruvedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1093 803: 972 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta 804: maantien perusparantamiseen välillä Hirvlax- 986 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta kone- 805: Kantlax . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1078 puuseppäkurssin järjestämiseksiJuankoskella . . 1094 806: 807: 973 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag 987 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Rau- 808: för grundförbättring av Granvik Krigsinvalid- tavaaran kansainvälisen nuorison kurssi- ja lei- 809: hem . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1079 rikeskuksen rakentamiseen ja käyttökustannus- 810: ten suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1095 811: 973 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta 812: Granvik Krigsinvalidhem -nimisen säätiön ra- 988 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta 813: kennusten perusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1080 osa-aikaviljelyn edistämiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1096 814: 16 Sisällysluettelo 815: 816: Siv. Siv. 817: 989 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1003 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Vie- 818: asutusteiden kuntoonpanoon ja kunnossapi- remän-Vuorisen-Kauppilanmäen maantien 819: toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1097 perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1111 820: 821: 990 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Syvä- - 1004 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 822: niemen ekakeskuksen rakentamisen tukemisek- Kihlovirran sillan suunnittelemiseksi ja töiden 823: si Katttulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1098 aloittamiseksi Iisalmessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1112 824: 825: 991 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta tur- 1005 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 826: kistarhaajakurssin järjestämiseksi Juankaskeila 1099 Puutossalmen sillan suunnitteluun ja raken- 827: nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1113 828: 992 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta 829: vesakkojen raivaukseen myrkkyjä käyttämättä.. 1100 1006 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 830: Vehmersalmen sillan rakennustöiden aloittami- 831: 993 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1114 832: selvityksen laatimiseksi vaarallisten aineiden 833: poistamisesta elintarviketuotannosta ja saas- 1007 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta 834: teettomien elintarvikkeiden tuotannon toteut- alkutoimenpiteiksi paikallisteiden hoidon siir- 835: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 0 1 tämiseksi kunnilta valtion kustannettaviksi . . . . 1115 836: 837: 994 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Ai- 1008 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Juo- 838: rakselan-Syväniemen maantien parantami- järven-Varisveden kanavoinnin suunnittele- 839: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1102 miseksi ja töiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 1116 840: 841: 995 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kei- 1009 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kei- 842: teleen-Pyhäjärven maantien perusparantami- teleen-Päijänteen kanavan rakentamisen 843: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1103 aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1117 844: 845: 996 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Poro- 1010 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta kat- 846: mäen-Laakajärven maantien perusparantami- sastuskonttorin rakentamiseen Juankoskelie.... 1118 847: seen Sonkajärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1104 848: 1011 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta pie- 849: 997 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Pu- noislentokentän rakentamisen aloittamiseksi 850: karan-Lammaspohjan maantien perusparan- Suonenjoella................................. 1119 851: tamiseen Pielavedellä......................... 1105 852: 1012 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Val- 853: 998 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Sal- tionrautateiden paikallisliikenteen säilyttämi- 854: misen-Palokankaan tien perusparantamiseen seksi Kuopion, Pieksämäen ja Joensuun alueil- 855: Suonenjoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1106 la............................................ 1120 856: 857: 999 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Soi- 1013 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 858: salon saaren tieverkoston perusparantamiseen Geologiselle tutkimuslaitokselle maaperä- 859: Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1107 tutkimusten tehostamiseksi Kuopion läänissä.. 1121 860: 861: 1000 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Ter- 1014 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta 862: von-Utrianlahden paikallistien perusparanta- palkinnoiksi suomalaisten keksijöiden tukemi- 863: mlseen....................................... 1108 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1122 864: 865: 1001 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1015 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Nil- 866: Vaajasalmen-Tervon maantien parantamiseen 1109 siän kvartsihiekan käytön laajentamiseksi...... 1123 867: 868: 1002 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Vie- 1016 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 869: remän-Mesilän-Salahmin tien rakentami- Paakkilan kaivoksen käynnistämiseksi Tuusnie- 870: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1110 mellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1124 871: Sisällysluettelo 17 872: 873: Siv. Siv. 874: 1017 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Sä- 1031 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Säy- 875: viän kupariesiintymän hyödyntämiseksi Piela- neisen työkeskuksen toimintaedellytysten pa- 876: vedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1125 rantamiseen.................................. 1139 877: 878: 1018 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta ns. 1032 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 879: mustan kiven laadun ja sijainnin selvittämisek- nuonen työllistämiseenJuankoskella . . . . . . . . . . 1140 880: si Varpaisjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126 881: 1033 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 882: avustuksiksi eläkeläisten omien asuntojen pe- 883: 1019 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta 884: ruskorjaustöihin Kuopion läänissä............. 1141 885: kotimaisen pientonniston toimintaedellytysten 886: parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1127 1034 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 887: asuntojen varustetason parantamiseksi ja asun- 888: 1020 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta kor- tovajauksen poistamiseksi Kuopion läänissä . . . . 1142 889: vaavan yritystoiminnan kehittämiseksi Kaavin 890: Luikonlahden kaivosalueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1128 1035 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 891: asuntopulan poistamiseksi Kuopiosta.......... 1143 892: 1021 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 893: marjanjalostustehtaan perustamiseksi Savoon . . 1129 1036 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta uu- 894: sien asuntojen rakentamiseen Varkaudessa . . . . . 1144 895: 1022 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta 103 7 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta 896: kotimaisten ilmaispolttoaineiden hyväksikäy- !ainoiksi maaseudun asuntotiloille ja -tonteille 1145 897: tön edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1130 898: 1038 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta 899: 1023 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta työ- vähittäismaksuasuntojen rakentamiseksi nuoril- 900: tyhmän asettamiseksi selvittämään uusien kai- le pareille ja vähävaraisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1146 901: voksien perustamista ja entisten kaivospaikka- 902: kuntien elinkeinotoiminnan kehittämistä Kuo- 1039 Ronkainen: Koeotetun määrärahan osoit- 903: pion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1131 tamisesta vapaaehtoista kriminaalihuoltotyötä 904: tekeville yhteisöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1147 905: - 1024 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 906: muuntopiirien rakentamiseen Rautavaaran 1040 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta 907: kunnassa..................................... 1132 Karkialammen varuskunnan uimahallin raken- 908: nustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1148 909: 1025 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta 910: vapaussodan veteraanien toimeentulon turvaa- 1041 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta 911: miseksi....................................... 1133 yleisen teologian apulaisprofessorin viran pe- 912: rustamiseksijyväskylän yliopistoon . . . . . . . . . . . . 1149 913: 1026 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta yli- 914: määräiseksi avustukseksi Tervon uuden kunnal- 1042 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta 915: liskodin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1134 Hartolan kirjastotalon rakentamiseen.......... 1150 916: 917: - 1027 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1043 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta 918: myrkkyjen aiheuttamien terveysmenetysten ja Itä-Hämeen kansanopiston lisärakennuksen ra- 919: vahinkojen korvaamiseksi täysimääräisinä...... 1135 kentamiseen Haetoiaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1151 920: 921: - 1028 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1044 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta ro- 922: myrkkyjen käytön valvonnan tehostamiseen . . . 1136 maaninuotten opintojen tukemiseen . . . . . . . . . . 1152 923: 924: 1029 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1045 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises- 925: huumenuotten hoidon järjestämiseen . . . . . . . . . 1137 ta Valtion siementarkastuslaitoksen siinämisek- 926: si Mikkeliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 3 927: 1030 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta ter- 928: veyskeskuksen vuodeosaston rakentamiseksi 1046 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises- 929: Rautavaaralie................................. 1138 ta viljavarastojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1154 930: 931: 3 0883005893 932: 18 Sisällysluettelo 933: 934: Siv. Siv. 935: - 1047 Ronkainen ym.: Koeotetun määrärahan - 1062 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta 936: osoittamisesta viljan pienvarastojen rakentami- erikoisluokkakokeilun järjestämiseen kauppa- 937: sen korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 5 oppilaitosten kaupan ja hallinnon linjalla . . . . . 1170 938: 939: 1048 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta 1063 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta 940: maantien n:o 406 perusparannukseen välillä nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lie- 941: Kultakivi-Särkilahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1156 ventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1171 942: - 1049 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta 1064 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta 943: Ruskealan-Tammijärven maantien peruskor- maantien n:o 459 parantamiseen välillä Vina- 944: jaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 7 salmi-Vehmaa .. . . . ........... ... . . ......... 1172 945: 1050 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta 946: Sysmän-Särkilahden tien perusparannukseen 1158 - 1065 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamises- 947: ta cyhmittymis- ja ohituskaistojen rakentami- 948: 1051 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta seksi valtatielle n:o 1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1173 949: Väisälänsaaren sillan rakentamiseen Hirvensal- 950: 1066 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta tila- 951: mella ....... ..... .. . . . ... ............. ....... 1159 952: päistyövoiman palkkaamiseen maatalouden ul- 953: 1052 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta kopuolisten elinkeinojen tukemiseksi Suomen- 954: Huutokosken-Savonlinnan-Parikkalan rata- selän alueella suoritettavana kokeiluna . . . . . . . . 1174 955: osuuden perusparannustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1160 956: 1067 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta 957: 1053 Ronkainen ym.: Koeotetun määrärahan Lehtimäen opiston lainojen maksamiseen...... 1175 958: osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjestel- 959: män kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1161 1068 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta 960: Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura r.y:lle nuoriso- 961: 10H Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises- seurantalojen peruskorjauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . 1176 962: ta alkoholismin ja huumeiden käytön kansain- 963: välistä ehkäisytoimintaa varten................ 1162 1069 Saari: Määrärahan osoittamisesta Alavu- 964: den, Kuonaneen ja Töysän yhteisen vesihuol- 965: 1055 Ronkainen: Koeotetun määrärahan osoit- tohankkeen toteuttamiseksi kuntien reuna-alu- 966: tamisesta valtionavustuksena opiskelija-asunto- eilla sijaitsevissa kylissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1177 967: jen omapääomaosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1163 968: 1070 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Pe- 969: 1056 Roos ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- räseinäjoen ohitustien rakentamiseen ja Taival- 970: misesta musiikki-instituuttien toimintaan . . . . . 1164 maan-Peräseinäjoen maantien rakentamisen 971: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1178 972: 1057 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 973: Suomen Kanteleensoittajat r.y:n toiminnan tu- 1071 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta 974: kemiseen..................................... 1165 maantien n:o 714 peruskorjaamiseen välillä 975: Iirooranta-Saarinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1179 976: 1058 Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta 977: Porin sivutoimiston muuttamiseksi Satakunnan 978: 1072 Saari ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- 979: työsuojelupiirin työsuojelutoimistoksi . . . . . . . . . 1166 980: misesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän 981: 1059 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1180 982: Itä-Hämeen kansanopiston rakennushankkei- 983: snn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1167 1073 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 984: Valtion viljavaraston rehuviljavaraston rakenta- 985: 1060 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta miseksi Suupohjaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1181 986: Otavan opiston asuntolan rakennustöihin . . . . . 1168 987: 1074 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Il- 988: - 1061 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta majoen kunnassa olevan limajoen-Pohjanluo- 989: Suomen nuoriso-opiston rakennushanketta var- man paikallistien n:o 17393 parantamisen 990: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1169 aloittamiseen................................. 1182 991: Sisällysluettelo 19 992: 993: Siv. Siv. 994: 1075 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 1090 Salolainen ym.: Määrärahan osoittamises- 995: maantien n:o 6961 rakentamisen aloittamiseksi ta luonnonsuojelualueiden hankintaorganisaa- 996: välillä Putula-Polkumäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1183 tion tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1198 997: 998: - 1076 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 1091 Savolainen ym.: Määrärahan osoittamises- 999: Teuvan-Bränbackin maantien n:o 682 paran- ta maakaasuputken jatkamiseksi Kymen läänis- 1000: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1184 tä Etelä-Hämeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1200 1001: 1077 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 1092 Savolainen ym.: Määrärahan osoittamises- 1002: Ylistaron-Könnin maantien perusparantami- ta ylimääräisten lapsilisien maksamiseksi alle 1003: sen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 5 17-vuotiaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1201 1004: 1078 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Lii- 1093 Siitonen ym.: Korotetun määrärahan 1005: naniemen sillan rakentamiseksi Ilmajoella . . . . . 1186 osoittamisesta liikenneopettajien tutkinnon jär- 1006: jestämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1202 1007: 1079 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 1008: Suupohjan radan perusparantamiseen . . . . . . . . . 1187 1094 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1009: Hollolaan rakennettavan valtion virastotalon 1010: 1080 Saarikoski: Koroteron määrärahan osoit- suunnitteluun................................ 1203 1011: tamisesta kuntien elinkeinoasiamiesten palk- 1012: kaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1188 1095 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1013: Helsingin yliopiston Lahden koulutuskeskuk- 1014: 1081 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 1015: sen virkojen perustamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1204 1016: sota-ajan korvaamiseksi yksityisissä työeläkkeis- 1017: sä ylimääräisin eläkejärjestelyin . . . . . . . . . . . . . . . 1189 1018: 1096 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1019: 1082 Saarikoski: Koeotetun määrärahan osoit- Asikkalan Anianpellon ala-asteen rakentami- 1020: tamisesta maatalous- ja pienyrittäjäväestön lo- seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1205 1021: majärjestöjen lomatoimintaa varten . . . . . . . . . . . 1190 1022: 1097 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1023: 1083 Salminen ym.: Korotetun määrärahan Lahden teknillisen oppilaitoksen jatkosuunnit- 1024: osoittamisesta lääninhallitusten palkkausme- telua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1206 1025: noihin ympäristönsuojelun tarkastajien palk- 1026: 1098 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1027: kausta varten................................. 1191 1028: Forssan musiikkikoulua varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1207 1029: 1084 Salminen ym.: Koeotetun määrärahan 1030: osoittamisesta yleisten kirjastojen käyttökustan- 1099 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1031: nuksiin vammaisten kirjaston käyttöä helpotta- Porraskosken kalanviljelylaitoksen suunnitte- 1032: vien laitteiden hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1192 luun ja perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1208 1033: 1034: 1085 Salminen: Määrärahan osoittamisesta Jär- 1100 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1035: venpään pääkirjaston rakentamista varten . . . . . 1193 valtatien n:o 12 parannustöihin Salpakankaan 1036: kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1209 1037: 1086 Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta 1038: valtionavustuksiin kunnille virkistysalueiden 1101 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1039: hankintaan................................... 1194 Kosken Hl kuntakeskuksen sisääntuloteiden ja 1040: valtatien n:o 12 risteysten valaisemiseen ja 1041: 1087 Salminen: Määrärahan osoittamisesta las- liikennejärjestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1210 1042: tentarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen 1043: järjestämiseen koulutuksen muuttamiseksi kol- 1102 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1044: mivuotiseksi.................................. 1195 Paavolan eritasoliittymän rakentamiseen Fors- 1045: sassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1211 1046: 1088 Salminen: Määrärahan osoittamisesta 1047: Keski-Uudenmaan meriviemäriä varten........ 1196 1103 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1048: kevyen liikenteen väylän jatkamiseksiJärvelässä 1212 1049: 1089 Salminen: Määrärahan osoittamisesta Jär- 1050: venpään terveyskeskuksen sairaalan 3. osaston 1104 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1051: rakentamista varten........................... 1197 Kellosalmen sillan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1213 1052: 20 Sisällysluettelo 1053: 1054: Siv. Siv. 1055: 1105 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lah- 1120 Skön: Määrärahan osoittamisesta sillan 1056: den postitalon korjaus- ja muutostöihin . . . . . . . 1214 rakentamiseksi Lietveden lossin tilalle . . . . . . . . . 1229 1057: 1058: 1106 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1121 Skön: Määrärahan osoittamisesta Jorois- 1059: Etelä-Hämeen lasiteollisuuden turvaamista kos- ten lentokentän kiitotien kunnostamiseen . . . . . 1230 1060: kevaan tutkimukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1215 1061: 1122 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1062: 1107 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi paikallislehtien toiminnan turvaa- 1063: valtionavustukseksi Nastolan kehitysyhtiöön . . . 1216 miseen....................................... 1231 1064: 1065: - 1108 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1123 Skön: Määrärahan osoittamisesta posti- ja 1066: maakaasuverkon laajentamiseksi Päijät-Hämee- telelaitoksen Pieksämäen autohuoltopaikan ja 1067: seen, Kanta-Hämeeseen ja Pirkanmaalle....... 1217 teletoimintakeskuksen tilojen parantamiseen . . 1232 1068: 1069: 1109 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1070: 1124 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta yli- 1071: Turengin terveysaseman II vaiheen rakentami- 1072: määräiseksi kuljetustueksi kehitysalueille . . . . . . 12 33 1073: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1218 1074: 1075: 1110 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1125 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta rah- 1076: nuonen yhteiskuntatakuukokeiluun Nastolassa 1219 tituen järjestämiseksi syrjäseuduilla............ 1234 1077: 1078: 1111 Skinnari ym.: Korotetun määrärahan 1126 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1079: osoittamisesta lääninhallitusten ympäristötutki- tuotantotueksi sivualueiden pienyrittäjille sekä 1080: mustarpeisiin................................. 1220 palveluelinkeinojen ja pienviljelmien harjoitta- 1081: jille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1235 1082: 1112 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta die- 1083: selöljyyn sisältyvää veroa vastaavan avustuksen 1127 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1084: suorittamiseksi autoilija-pienyrittäjille . . . . . . . . . 1221 maaseudun kehittämiskokeiluun Mikkelin lää- 1085: nissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1236 1086: 1113 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1087: pienpuun hyväksikäytön tehostamiseksi . . . . . . . 1222 1128 Skön ym.: Korotetun määrärahan osoitta- 1088: misesta kotimaisten polttoaineiden käytön 1089: 1114 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta yli- 1090: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 37 1091: määräisenä avustuksena katumaksua varten elä- 1092: keläisille ja pienituloisille oman kodin omista- 1093: jille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1223 1129 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta yli- 1094: määräisiksi eläkkeiksi sotien aikana kotirinta- 1095: 1115 Skön: Määrärahan osoittamisesta kanta- malla työskennelleiden toimeentulon turvaa- 1096: tien n:o 60 parantamiseksi välillä Hujansalo- miseksi....................................... 1238 1097: Kymen piirin raja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1224 1098: 1130 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta ri- 1099: 1116 Skön: Määrärahan osoittamisesta maan- koksen johdosta kärsimään joutuneiden talou- 1100: tien n:o 410 perusparantamiseen välillä dellisten vahinkojen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . 1239 1101: Otamo-Sysmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1225 1102: 1131 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta päi- 1103: 1117 Skön: Määrärahan osoittamisesta maan- 1104: vähoitopaikkojen järjestämiseksi lapsiperheiden 1105: tien n:o 542 parantamiseksi välillä Karvio- 1106: ja yksinhuoltajien tarpeita vastaavasti . . . . . . . . . . 1240 1107: Kuopion piirin raja........................... 1226 1108: 1109: 1118 Skön: Määrärahan osoittamisesta ohikul- 113 2 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta so- 1110: kutien rakentamiseksi välillä Asema-Kinnari taveteraanien ilmaista terveyden- ja sairaanhoi- 1111: Mikkelin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1227 toa vanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1241 1112: 1113: 1119 Skön: Määrärahan osoittamisesta ohikul- 1133 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. 1114: kutien rakentamiseksi välille Pitkäjärvi-Ase- Rinteen mallin mukaisen työllistämiskokeilun 1115: ma Mikkelin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1228 käynnistämiseksi Mikkelin läänissä . . . . . . . . . . . . 1242 1116: Sisällysluettelo 21 1117: 1118: Siv. Siv. 1119: 1134 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1144 Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta 1120: vuokra-asuntojen tuotannon edistämiseen ja Stiftelsen Gamla Borgå -nimiselle säätiölle sa- 1121: niiden asumiskustannusten alentamiseen . . . . . . 1243 neeraustöiden jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1259 1122: 1123: 113 5 Skön ym.: Koroteron määrärahan osoitta- 1145 Stenbäck m.fl.: Om anvisande av anslag 1124: misesta Asuntosäästäjät ry:lle . . . . . . . . . . . . . . . . . 1244 för grundförbättring av landsvägen Ebbo- 1125: Gäddrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1260 1126: 1136 Starast: Määrärahan osoittamisesta valta- 1127: tien n:o 12 suunnitteluun ja töiden aloittami- 1145 Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta 1128: seen välillä Tillola-Viilähde.................. 1245 Epoon-Gäddragin maantien perusparannuk- 1129: sen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1261 1130: 1137 Starast: Määrärahan osoittamisesta Ky- 1131: mintehtaan paikallistien parantamiseen välillä 1146 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun mää- 1132: Kouvola-Kuusankoski....................... 1246 rärahan osoittamisestaYK:nLähi-Idässä oleval- 1133: le pakolaisten avustus- ja työelimelle 1134: 1138 Starast: Korotetun määrärahan osoittami- (UNRWA) annettavaan avustukseen . . . . . . . . . . 1262 1135: sesta maakaasun käytön edistämiseen.......... 1247 1147 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1136: osoittamisesta Palestiinan vapautusjärjestölle 1137: 1139 Stenbäck: Om anvisande av höjda anslag 1138: (PLO) annettavaan humanitaariseen apuun.... 1263 1139: för information om utvecklingssamarbetet..... 1248 1140: 1148 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1141: 1139 Stenbäck: Koeotettujen määrärahojen 1142: osoittamisesta työsuojeluteknologian professo- 1143: osoittamisesta kehitysyhteistyön tiedotustoi- 1144: rin ja apulaisprofessorin virkojen perustamiseen 1264 1145: mintaan...................................... 1249 1146: 1149 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1147: 1140 Stenbäck m.fl.: Om anvisande av anslag 1148: osoittamisesta Koiviston ja Olkahisten ala- 1149: tili Svenska Litteratursällskapet i Finland för 1150: asteiden peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1265 1151: mikrofilmning av arkiv . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1250 1152: 1150 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1153: 1140 Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta 1154: osoittamisesta uuden CP-koulun rakentamisek- 1155: Svenska Litteratursällskapet i Finland -nimisen 1156: si Tampereelle................................ 1266 1157: seuran arkiston mikrofilmaukseen . . . . . . . . . . . . . 12 51 1158: 1151 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1159: 1141 Stenbäck: Om anvisande av anslag för osoittamisesta maantien perusparannukseen vä- 1160: reparationer på Diktarhemmet i Borgå . . . . . . . . 1252 lillä Kangasala-Valkeakoski.................. 1267 1161: 1162: 1141 Stenbäck: Määrärahan osoittamisesta Por- - 1152 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1163: voon Runoilijakodin korjauksiin . . . . . . . . . . . . . . 1253 osoittamisesta maantien rakentamiseen välillä 1164: Kangasalan as. - Korvenperä . . . . . . . . . . . . . . . . 1268 1165: 1142 Stenbäck: Om anvisande av anslag som 1166: understöd för Brages musikskola . . . . . . . . . . . . . . 1254 1153 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1167: osoittamisesta Kurun-Ruoveden tien korjaus- 1168: 1142 Stenbäck: Määrärahan osoittamisesta Bra- töiden aloittamiseen.......................... 1269 1169: ges musikskola -nimisen musiikkikoulun toi- 1170: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 55 1154 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1171: osoittamisesta Selkäsaran tien kunnostamiseen 1172: 1143 Stenbäck m.fl.: Om anvisande av anslag välillä Kyrönlahti-Länsi-Teisko . . . . . . . . . . . . . . 1270 1173: tili stöd för Kirjais kursgård verksamhet . . . . . . . 1256 1174: 1155 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun mää- 1175: 1143 Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta rärahan osoittamisesta kantatien n:o 66 paran- 1176: Kirjais kursgård -nimisen kurssikeskuksen toi- tamiseen välillä Mustajärvi-Visuvesi.......... 1271 1177: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1257 1178: 1156 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1179: 1144 Stenbäck m.fl.: Om anvisande av anslag osoittamisesta kevyen liikenteen väylän raken- 1180: tili Stiftelsen Gamla Borgå för fortsatta repara- tamiseksi välillä Ruutanan keskusta - Suinu- 1181: tioner........................................ 1258 lan ala-aste Kangasalla........................ 1272 1182: 22 Sisällysluettelo 1183: 1184: Siv. Siv. 1185: 115 7 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan - 1171 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 1186: osoittamisesta Viitapohjan paikallistien perus- taloudenhoitajan toimen perustamiseen Poh- 1187: patannukseen välillä Karppi-valtatie n:o 9 . . . 1273 jois-KatjaJan sairaanhoito-oppilaitokseen . . . . . . 1287 1188: 1158 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1172 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 1189: osoittamisesta laiturin rakentamiseksi Kurun- Pohjois-KatjaJan sairaanhoito-oppilaitoksen ra- 1190: lahden pohjukkaan........................... 1274 kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1288 1191: 1159 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1192: osoittamisesta eräiden virkojen perustamiseksi 117 3 Sutinen ym.: Koeotetun määrärahan 1193: työsuojeluhallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1275 osoittamisesta eräiden opettajankoulutusyksi- 1194: köiden lastentathanopettajakoulutukseen sen 1195: 1160 Stenius-Kaukonen ym.: Koeotetun mää- 1196: laajentamiseksi ja vakinaistamiseksi . . . . . . . . . . . 1289 1197: rärahan osoittamisesta eräistä sairauksista kärsi- 1198: vien dieettihoitorahakokeiluun................ 1276 1174 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 1199: 1161 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan pientilojen hyödyntämisen tutkimus- ja koulu- 1200: osoittamisesta korvausten maksamiseksi sodan- tuskeskuksen toiminnan aloittamiseenJuuassa 1290 1201: ja fasisiminvastaisesta toiminnastaan tai keski- 1202: tysleireistä kärsimään joutuneille . . . . . . . . . . . . . . 1277 1175 Säilynoja ym.: Koeotetun määrärahan 1203: osoittamisesta valtionavustukseksi kunnille so- 1204: - 1162 Stenius-Kaukonen ym.: Koeotetun mää- 1205: siaalipalveluiden perustamiskustannuksiin..... 1292 1206: rärahan osoittamisesta kuntien järjestämien so- 1207: siaalipalvelujen käyttökustannuksiin........... 1278 1176 Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta 1208: Työläislasten Tuki r.y:n Viipusjärven lomakes- 1209: - 1163 Stenius-Kaukonen ym.: Koeotetun mää- 1210: kuksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1293 1211: rärahan osoittamisesta kunnille sosiaalipalvelu- 1212: 1177 Säilynoja ym.: Koeotetun määrärahan 1213: jen perustamiskustannuksiin myönnettävään 1214: osoittamisesta valtionosuuteen kunnille kan- 1215: valtionapuun................................. 1279 1216: santerveystyön käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . 1294 1217: 1164 Stenius-Kaukonen ym.: Koeotetun mää- 1218: 1178 Säilynoja ym.: Koeotetun määrärahan 1219: rärahan osoittamisesta Lielahden terveysaseman 1220: osoittamisesta valtionosuuteen kunnille kan- 1221: rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1280 1222: santerveystyön perustamiskustannuksiin . . . . . . . 1295 1223: 1165 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1224: 1179 Särkijärvi ym.: Koeotetun määrärahan 1225: osoittamisesta Seitsemisen kansallispuiston 1226: osoittamisesta kulttuuriympäristön suojelusta 1227: opastuskeskuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1281 1228: aiheutuviin menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1296 1229: 1166 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta 1180 Söderström ym.: Määrärahan osoittami- 1230: majoitus- ja ravitsemusalan korkeakoulutasoi- sesta lääninhallitusten ympäristötoimistojen 1231: sen koulutuksen aloittamiseksi Jyväskylän ho- tarkastajanvirkojen perustamiseksi............. 1297 1232: telli- ja ravintolakoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1282 1233: 1181 Söderström: Määrärahan osoittamisesta 1234: 1167 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan Teatterin peruskorjausta varten . . . . . . . . 1298 1235: Keski-Suomen keskusammattikoulun asunto- 1236: lan peruskorjaustyön aloittamiseen . . . . . . . . . . . . 1283 1182 Söderström ym.: Määrärahan osoittami- 1237: sesta Suomen ja SNTI:n opetusministeriöiden 1238: 1168 Surakka ym.: Koeotetun määrärahan yhteistyöstä aiheutuviin kustannuksiin . . . . . . . . 1299 1239: osoittamisesta Jyväskylän Talvi -nimistä kult- 1240: tuuritapahtumaa varten....................... 1284 1183 Söderström ym.: Määrärahan osoittami- 1241: sesta maatalouden tuotannollisen yhteistoimin- 1242: 1169 Surakka ym.: Koeotetun määrärahan nan käynnistysavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1300 1243: osoittamisesta aikuiskoulutuksen kehittämiseen 1285 1244: 1184 Söderström: Om anvisande av höjt anslag 1245: 1170 Surakka ym.: Koeotetun määrärahan för fiskets prisstöd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1301 1246: osoittamisesta Valtionrautateiden autohankin- 1247: toihin kappaletavaran kuijetusjärjesielmän 1184 Söderström: Koeotetun määrärahan osoit- 1248: uudistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1286 tamisesta kalansaaliin hintatukeen . . . . . . . . . . . . 1302 1249: Sisällysluettelo 23 1250: 1251: Siv. Siv. 1252: 118 5 Söderström ym.: Määrärahan osoittami- 1199 Tennilä ym.: Koeotetun määrärahan 1253: sesta luontoystävällisten menetelmien käytön osoittamisesta valtion työtehtäviin . . . . . . . . . . . . . 1317 1254: edistämiseen vesakontorjunnassa metsähalli- 1255: tuksen metsissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 3 1200 Tiuri ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- 1256: misesta elektroniikan opetuksen kehittämiseen 1257: 1186 Söderström: Määrärahan osoittamisesta Teknillisessä korkeakoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1318 1258: Alskatin ja Raippaluodon välisen kiinteän 1259: tieyhteyden suunnitteluun.................... 1304 1201 Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta 1260: Suomenselän alueen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . 1319 1261: 1187 Söderström: Määrärahan osoittamisesta 1262: Suupohjan radan peruskorjausta varten........ 1305 1202 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamises- 1263: ta Kauhajoen evankelisen kansanopiston perus- 1264: 1188 Söderström ym.: Määrärahan osoittami- korjausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1320 1265: sesta suomalais-neuvostoliittolaisten yhteistyö- 1266: mahdollisuuksien selvittämiseen puolijohde- 1203 Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta 1267: Teuvan-Horon-Ylimarkun tien rakentami- 1268: komponenttialalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1306 1269: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1321 1270: 1189 Söderström: Määrärahan osoittamisesta 1271: 12o4 Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta 1272: turkisalan teollistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1307 1273: Suupohjan radan peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . 1322 1274: 1190 Söderström ym.: Määrärahan osoittami- 1275: sesta ympäristösaasteiden ja -vaikutusten tutki- 1205 Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta 1276: miseen ja normien kehittämiseen ympäristön- pienteollisuuslainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1323 1277: suojelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1308 1278: 1206 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 1279: 1191 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateille yhteiskuntapoliittisista syistä 1280: Lammin Porraskosken kalanviljelylaitoksen ra- aiheutuvan alijäämän kattamiseen . . . . . . . . . . . . 1324 1281: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1309 1282: 1207 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 1283: 1192 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Hae- Nurmeksen posti- ja teletalon rakentamiseen . . 1325 1284: vialan koulukodin suojatyöpaikkarakennuksen 1285: 1208 Tuovinen ym.: Koeotetun määrärahan 1286: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1310 1287: osoittamisesta vähittäiskaupan investointien tu- 1288: 1193 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lää- kemiseen haja-asutusalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1326 1289: ninvankilan rakennustöiden aloittamiseksi Ter- 1209 Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta 1290: volassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1311 Joensuun korkeakoulun ylioppilaskunnan yli- 1291: oppilastalohankkeen rahoittamiseen........... 1327 1292: 1194 Tennilä ym. : Koeotetun määrärahan 1293: osoittamisesta työrajoitteisten työhön sijoitta- 1210 Tykkyläinen ym.: Koeotetun määrärahan 1294: miseen....................................... 1312 osoittamisesta näyttämötaiteellista harrastustoi- 1295: mintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1328 1296: 1195 Tennilä ym.: Koeotetun määrärahan 1297: osoittamisesta sijoitusmenoihin työllisyyden 1211 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittami- 1298: turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1313 sesta Kuopion Syksy -tapahtumaa varten . . . . . . 1329 1299: 1300: 1196 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kemi 1212 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittami- 1301: Oy:n osakepääoman korottamiseen paperiko- sesta Snellman-Instituutin toiminnan käynnis- 1302: neen hankkimista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1314 tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1330 1303: 1304: 1197 Tennilä ym.: Koeotetun määrärahan 1213 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittami- 1305: osoittamisesta työrajoitteisten työllistämiseen sesta säteilyturvakeskuksen aluehallintoyksikön 1306: valtion erityiskohteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1315 perustamiseksi Kuopion lääniin . . . . . . . . . . . . . . . 13 31 1307: 1308: 1198 Tennilä ym. : Koeotetun määrärahan 1214 Tähkämaa ym.: Määrärahan osoittamises- 1309: osoittamisesta valtionapuun työttömyyden lie- ta Maskun-Lemun yhdysvesijohdon rakenta- 1310: ventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1316 miseen....................................... 1332 1311: 24 Sisällysluettelo 1312: 1313: Siv. Siv. 1314: 1215 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta 1230 Vainio: Määrärahan osoittamisesta Lah- 1315: kunnille tai kuntainliitoille virkistysalueiden den postitalon muutostöiden suorittamiseen... 1348 1316: perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 33 1317: 1231 Vainio: Määrärahan osoittamisesta syöpä- 1318: 1216 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta potilaiden sairauskulujen korvaamiskokeiluun 1319: käytettäväksi valtionapuna Lieksan kulttuuri- ja sairausvakuutusvaroista Lahdessa . . . . . . . . . . . . . . 1349 1320: nuorisotilojen rakentamiseen.................. 1334 1321: 1232 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta 1322: 1217 Törnqvist: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten lasten vanhempien tarvitse- 1323: Lieksan-Nurmijärven maantien n:o 524 pe- man hoitoavun korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1350 1324: rusparannuksen aientamiseksi................. 1335 1325: 1233 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta 1326: - 1218 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten, vanhusten ja kroonikkopotilaiden 1327: maantien n:o 5071 peruskorjauksen aloittami- kotihoidon korvaamiseen kokeiluna Lahdessa . . 1351 1328: seksi välillä Tiensuu-Vuonislahti............. 1336 1329: 1234 Vainio ym.: Koeotetun määrärahan osoit- 1330: 1219 Uosukainen: Koeotetun määrärahan tamisesta rintamaveteraanien kuntoutustoimin- 1331: osoittamisesta Helsingin yliopiston matemaat- nan valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1352 1332: tis-luonnontieteellisen osaston laitoskirjasto- 1333: määrärahoihin........ ......... ............... 1337 1235 Valli: Määrärahan osoittamisesta raama- 1334: tunkäännöstyön jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1353 1335: 1220 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami- 1336: sesta tutkijan viran perustamiseen Kotimaisten 1236 Valli: Määrärahan osoittamisesta raken- 1337: kielten tutkimuskeskuksen yhteyteen.......... 1338 nusavustukseksi Kainuun opistolle Paltamossa 1354 1338: 1339: 1237 Valli: Määrärahan osoittamisesta Kajaa- 1340: 1221 Urpilainen ym.: Koeotetun määrärahan 1341: nin kotiteollisuuskoulun III rakennusvaiheen 1342: osoittamisesta kirjallisuuden ostotukikokeiluun 1339 1343: toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 55 1344: 1222 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamises- 1345: 1238 Valli: Määrärahan osoittamisesta valtatien 1346: ta Keski-Pohjanmaan sairaanhoito-oppilaitok- 1347: n:o 5 rakentamiseen Kajaanissa . . . . . . . . . . . . . . . 1356 1348: sen uuden koulurakennuksen suunnitteluun. . . 1340 1349: 1239 Valli: Määrärahan osoittamisesta kanta- 1350: 1223 Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta 1351: tien n:o 78 peruskorjaustyön jatkamiseksi Pal- 1352: Kannuksen Työväentalon peruskorjaamiseen . . 1341 1353: tamossa ja Puolangalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 57 1354: 1355: 1224 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamises- 1240 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Ro- 1356: ta Kokkolassa sijaitsevan Pohjoismaisen Kuva- kuan-Nuojuan tien rakentamiseksi Vaalassa.. 1358 1357: taidekoulun toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 1342 1358: 1241 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta am- 1359: 1225 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamises- 1360: matinvalinnanohjaajan viran perustamiseksi 1361: ta ajoharjoitteluratojen rakentamiseksi . . . . . . . . 1343 1362: Kuhmon työvoimatoimistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . 1359 1363: 1226 Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta 1364: asuntolainojen korkojen maksun lykkäämiseen 1344 - 1242 Valo ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- 1365: misesta Keravan nuorisovankilan henkilökun- 1366: 1227 Vainio: Määrärahan osoittamisesta Hä- nan asuntojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1360 1367: meenlinnan sairaanhoito-oppilaitoksen koulu- 1368: rakennuksen suunnitteluun................... 1345 1243 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta- 1369: misesta laajennetulle rokotusohjelmalle (EPI) 1370: 1228 Vainio: Määrärahan osoittamisesta Jout- Unicefin kautta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1361 1371: järven nuorisotalon rakentamiseen Lahdessa . . . 1346 1372: 1244 Wasz-Höckert ym.: Koeotetun määrära- 1373: 1229 Vainio: Määrärahan osoittamisesta Kop- han osoittamisesta yliopistojen ja korkeakou- 1374: suon tien rakennustöiden aloittamiseen Asik- lujen keskuskirjastojen kirjallisuushankintoja 1375: kalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1347 varten........................................ 1362 1376: Sisällysluettelo 25 1377: 1378: Siv. Siv. 1379: 1245 Wasz-Höckert: Korotetun määrärahan 125 7 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1380: osoittamisesta Helsingin yliopiston kemian lai- ta Keiteleen ja Päijänteen välillä rautateitse 1381: tostilojen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1363 tapahtuvasta puunkuljetuksesta aiheutuvien 1382: maksujen alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1376 1383: 1246 Wasz-Höckert ym.: Korotetun määrära- 1384: han osoittamisesta tieteellisten seurojen julkai- 1258 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1385: sutoiminnan tukemiseen...................... 1364 ta vaikeavammaisten sotainvalidien elinkoron 1386: korottamiseksi ensimmäisen omaisen osalta tar- 1387: 1247 Wasz-Höckert ym.: Korotetun määrära- vittavaan ylimääräiseen avustukseen . . . . . . . . . . . 13 77 1388: han osoittamisesta lääkärien ydinsotaa vastusta- 1389: van järjestön kansainvälistä konferenssia varten 1365 1259 Westerlund: Om anvisande av anslag för 1390: byggnadsbidrag tili finlandssvenska folkhög- 1391: 1248 W asz-Höckert ym.: Korotetun määrära- skolor........................................ 1378 1392: han osoittamisesta lääkkeiden myyntilupahake- 1393: musten käsittelyyn tarvittavan henkilökunnan 1259 Westerlund: Määrärahan osoittamisesta 1394: palkkaamiseen lääkintöhallitukseen . . . . . . . . . . . 1366 suomenruotsalaisten kansanopistojen raken- 1395: nusavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1379 1396: 1249 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av 1397: 1260 Westerlund m.fl.: Om anvisande av an- 1398: anslag för anställande av medicinsk expertis vid 1399: slag för utbyggnad av Ekenäs forstinstitut . . . . . 1380 1400: miljöministeriet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1367 1401: 1260 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami- 1402: 1249 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta- 1403: sesta Tammisaaren metsäopiston laajennustöi- 1404: misesta lääketieteen asiantuntijan palkkaami- 1405: den aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1381 1406: seksi ympäristöministeriöön................... 1368 1407: 1261 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 1408: 1250 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- anslag för slutplanering av Tessjö ås vatten- 1409: sesta ylimääräisen veteraanieläkkeen maksami- regleringsprojekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1382 1410: seksi ulkomailla asuville suomalaisille sotavete- 1411: raaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1369 1261 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami- 1412: sesta Tesjoen säännöstelyhankkeen suunnitte- 1413: 1251 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- lun loppuunsaattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1383 1414: sesta työllisyyden hoidon erityistoimenpiteisiin 13 70 1415: 1262 Westerlund: Om anvisande anslag 1416: 1252 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittami- för inledande av Björnträsk-Lill- och Stor- 1417: sesta vaikuttajakoulutuksen käynnistäiDiseksi Lennox vattenregleringsprojekt. . . . . . . . . . . . . . . . 1384 1418: projektialuekunnissa ja kehitysalueiden eri- 1419: tyisaluekunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 71 1262 Westerlund: Määrärahan osoittamisesta 1420: Björnträsk-lill- och Stor-Lennox -nimisen 1421: 1253 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittami- säännöstelyhankkeen aloittamiseen............ 1385 1422: sesta Varkauden-Sorsakosken tien rakentami- 1423: 1263 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 1424: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 72 1425: anslag för påbörjande av Lovisa omfartsväg . . . . 1386 1426: 1254 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittami- 1263 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami- 1427: sesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi sesta Loviisan ohikulkutien rakentamisen aloit- 1428: valtatielle n:o 5 välillä Varkaus-Leppävirta . . . 1373 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1388 1429: 1430: - 12 55 Vepsäläinen ym. : Määrärahan osoittami- 1264 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 1431: sesta projektisihteerien palkkaamiseksi selvittä- anslag tili lnvalidförbundet för översättning 1432: mään työpaikkojen luomista kaivostoiminnan tili svenska av materia! som informerar om 1433: päättyessä Kaavilla ja Leppävirealla............ 1374 handikapp . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1390 1434: 1435: 1256 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1264 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami- 1436: ta Nevalan-Kintauksen sekä Kuikan-Uurais- sesta Invalidiliitolle vammaisuutta koskevan 1437: ten maantien perusparantamiseen............. 1375 tiedotusmateriaalin kääntämiseksi ruotsiksi . . . . 1391 1438: 1439: 4 0883005893 1440: 26 Sisällysluettelo 1441: 1442: Siv. Siv. 1443: - 1265 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 1278 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1444: anslag för planering av upplagringsstationer korvauksen maksamiseksi Valtion polttoaine- 1445: för problemavfall............................. 1392 keskukselle alihintaan vuokrattujen soiden 1446: omistajille.................................... 1406 1447: 1265 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami- 1448: sesta ongelmajätteiden varastointipaikkojen 1279 Viinanen: Korotetun määrärahan osoitta- 1449: suunnitteluun................................ 1393 misesta Riihimäen ja Hausjärven välisen tieyh- 1450: teyden parantamiseksi . .. .. . .. . . . . . . . .. .. .. . .. 1407 1451: 1266 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1452: Suomenselän alueelle rakennettavan pohjois- 1280 Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta 1453: eteläsuuntaisen valtatien suunnitteluun . . . . . . . 1394 pienteollisuuden lainojen korkotukeen . . . . . . . . 1408 1454: 1455: - 1267 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1281 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta 1456: maakuntaitsehallinnon toteuttamista valmiste- Etelä-Suomen teollisuuskylien korkotukeen.... 1409 1457: levan komitean asettamiseksi.................. 1395 1458: 1282 Viinanen ym.: Korotetun määrärahan 1459: osoittamisesta Pernunnummen-Kerityn luon- 1460: 1268 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1461: nonsuojelualueen lunastamiseen valtiolle...... 1410 1462: Etelä-Pohjanmaan opistolle rakennuslainojen 1463: lyhentämiseen ja korkojen maksamiseen . . . . . . . 1396 1464: 1283 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- 1465: sesta leirikeskuksen rakentamiseksi Pattijoen 1466: - 1269 Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan 1467: Mikonkariin.................................. 1411 1468: osoittamisesta alueteatteritoiminnan tukemi- 1469: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1397 1284 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- 1470: sesta Kulttuurityön Keskus r.y:n toiminnan 1471: 1270 Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan tukemiseen . .. . . .. .. .. . . . . . . . . .. .. . . .. . .. . . . . . 1412 1472: osoittamisesta voin ja margariinin hintojen ta- 1473: saamiseen . .. .. . . . . .. .. .. .. . . . . . . . .. . . . . . . . . . . 1398 1285 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- 1474: sesta Lehtopään-Turulan paikallistien paran- 1475: tamiseksi Oulaisissa .. .. . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . 1413 1476: - 1271 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1477: perunanviljelykonsulentin toimen perustami- 1286 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- 1478: seksi Etelä-Pohjanmaan maatalouskeskukseen.. 1399 sesta Raahen-Vihannin-Pulkkilan maantien 1479: peruskorjauksen toteuttamiseen............... 1414 1480: 1272 Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan 1481: osoittamisesta tärkkelystuotannon tukemiseen 1400 1287 Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan 1482: osoittamisesta Etelänkylän paikallistien kun- 1483: 1273 Vihriälä: Korotetun määrärahan osoitta- nostamiseen Pyhäjoella . . . . . . . . . .. . .. .. .. . . . . . 1415 1484: misesta hukkakauran torjunnasta aiheutuviin 1485: kustannuksiin . . . .. .. . . . . . . . . . . .. .. .. .. . . . . . . . 1401 1288 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- 1486: sesta luotsiaseman rakentamiseksi Raaheen . . . . 1416 1487: 1274 Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan 1488: osoittamisesta valtionapuna katujen ja kaava- 1289 Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan 1489: teiden rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1402 osoittamisesta asuntolainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . 1417 1490: 1491: 1275 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1290 Väänänen: Määrärahan osoittamisesta 1492: Vaasan-Seinäjoen-Jyväskylän valtatien suun- Orimattilan kotitalousopiston uudisrakennuk- 1493: nitteluun .. . . . .. . . . . . . . .. .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . 1403 siin.......................................... 1418 1494: 1495: 1276 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1291 Väänänen: Määrärahan osoittamisesta 1496: Suupohjan radan perusparantamiseen . . . . . . . . . 1404 Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämiseksi 1497: Mäntsälään................................... 1419 1498: 1277 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta 1499: VAPO:n Jalasjärven kasvuturvelaitoksen raken- 1292 Väänänen: Määrärahan osoittamisesta 1500: tamisen aloittamiseen .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . 1405 Taasianjoen säännöstelytöiden aloittamiseen... 1420 1501: Sisällysluettelo 27 1502: 1503: Siv. Siv. 1504: 1293 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises- 1297 Zilliacus m.fl.: Om anvisande av höjt 1505: ta Olkkalan-Karkkilan tien parantamiseen . . . 1421 anslag för Svenska Finlands folktings verksam- 1506: het . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1426 1507: 1294 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises- 1508: ta Pyörähtälän-Kuivannon tien n:o 1701 pe- 1297 Zilliacus ym.: Korotetun määrärahan 1509: ruskorjaukseen Orimattilassa.................. 1422 osoittamisesta Svenska Finlands folkting -toi- 1510: minnan valtionapuun .. .. . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . 1427 1511: 1295 Väänänen ym.: Koeotetun määrärahan 1512: osoittamisesta lasten kotona tapahtuvan hoi- 1298 Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittamises- 1513: don tukemiseen .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . . 1423 ta Uudenmaan lääninhallituksen toimitalon 1514: suunnitteluun................................ 1428 1515: - 1296 Zilliacus m.fl.: Om anvisande av anslag 1516: för Finlands deltagande i FN:s kvinnodecen- 1299 Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittamises- 1517: niums avslutningskonferens................... 1424 ta kotimaisen sarjakuvan tukemiseen . . . . . . . . . . 1429 1518: 1519: 1296 Zilliacus ym.: Määrärahan osoittamisesta 1300 Zyskowicz ym.: Koeotetun määrärahan 1520: Suomen osallistumista varten naisten vuosi- osoittamisesta valtionavustuksena opiskelija- 1521: kymmenen päättäjäiskokoukseen.............. 1425 asuntojen omapääomaosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . 1430 1522: 1983 vp. 717 1523: 1524: Raha-asia-aloite n:o 653 1525: 1526: 1527: 1528: 1529: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vaasan läänin 1530: yleisten teiden kunnossapitoon 1531: 1532: 1533: Eduskunnalle 1534: 1535: Tienrakennusmäärärahojen runsaina vuosma mät yleisten teiden kunnossapitomäärärahat ovat 1536: 1960-luvulla Vaasan tiepiiri sai ratkaisevasti aiheuttamassa korvaamattomia vahinkoja läänim- 1537: vähemmän määrärahoja kuin mitä sille oikeutetus- me maataloudelle ja yritystoiminnalle. 1538: ti olisi kuulunut. Maaperän rakentamisvaikeuksis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 1539: ta, soravarojen niukkuudesta ja kunnossapitomää- taen, 1540: rärahojen vähäisyydestä johtuen on läänin tiestö 1541: eräiltä osin jopa rappeutumassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1542: Pienteollisuuden ja maatilatalouden kuljetusten 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 1543: voimakas lisääntyminen sekä kylien kaikkinaisen 31.24.14 lisäyksenä 8 000 000 markkaa 1544: toiminnan vilkastuminen aiheuttavat painetta ties- Vaasan läänin yleisten teiden kunnossapi- 1545: tön nykyistä voimallisempaan kunnossapitoon. toon. 1546: Liikennemäärä- ja tiestöosuuttamme vähäisem- 1547: 1548: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 1549: 1550: Juho Koivisto 1551: 1552: 1553: 1554: 1555: 91 0883005893 1556: 718 1983 vp. 1557: 1558: Raha-asia-aloite n:o 654 1559: 1560: 1561: 1562: 1563: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavuksi 1564: yksityisten teiden tekemiseen 1565: 1566: 1567: Eduskunnalle 1568: 1569: Haja-asutusalueiden runkoasutuksen säilymi- haudannut lukemattomia tiehankkeita ympäri 1570: seksi ovat liikenneyhteydet nousemassa erityisen maata. 1571: tärkeään asemaan. Nykyisten niukkojen tiemäärä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 1572: rahojen aikana yksityisten teiden rakentaminen taen, 1573: olisi nopea ja paikalliset olosuhteet hyvin 1574: huomioiva ratkaisu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1575: Esteeksi yksityisten teiden rakentamiselle on 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 1576: muodostunut nopea kustannusten nousu ja 31.24.51 lisäyksenä 4 000 000 markkaa 1577: riittämätön valtionapu. Vuosien odottelu on jo nyt valtionavuksi yksityisten teiden tekemi- 1578: seen. 1579: 1580: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 1581: 1582: Juho Koivisto 1583: 1983 vp. 719 1584: 1585: Raha-asia-aloite n:o 655 1586: 1587: 1588: 1589: 1590: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vaasan tiepiirin 1591: yleisten teiden tekemiseen 1592: 1593: 1594: Eduskunnalle 1595: 1596: Vaasan tiepunn määrärahakehitys on viime suomalaisista yli 20 prosenttia on lähtöisin 1597: vuosina ollut huolestuttava. Ainoana tiepiirinä läänistämme. Suhteellisen osuutemme pitäisi olla 1598: Vaasan tiepiiri saa määrärahoja vähemmän kuin vain 10 prosenttia. Tämä on aiheuttanut pitkä- 1599: sekä tieliikenneosuutemme että myöskin tiestön aikaisen vääristymän tiepiirimme käytettävissä 1600: pituus edellyttäisi. Tämä siitä huolimatta, että oleviin määrärahoihin. 1601: alueellamme on vielä useita valtakunnallisestikin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 1602: merkittäviä teitä rakentamatta taikka perusparan- 1603: tamatta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1604: Tiepiirin todellista rahoitusosuutta heikentää 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 1605: lisäksi hyvä työllisyystilanne. Läänin saarnat 31.24.77 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 1606: työllisyysrahat ovat milteipä merkityksettömät. Vaasan tiepiirin yleisten teiden tekemi- 1607: Työttömyystilastot eivät anna todellista kuvaa seen. 1608: olosuhteistamme, sillä Ruotsiin muuttaneista 1609: 1610: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 1611: 1612: Juho Koivisto 1613: 720 1983 vp. 1614: 1615: Raha-asia-aloite n:o 656 1616: 1617: 1618: 1619: 1620: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Jaakkiman kristillisen kan- 1621: sanopiston oppilasasuntolan rakentamiseen 1622: 1623: 1624: Eduskunnalle 1625: 1626: Vuonna 1929 perustettu Jaakkiman kristillinen väljemmät tilat myös lisääntyviä palvelumahdol- 1627: kansanopisto sijoittui vuonna 1955 Ruokolahdelle. lisuuksia Ruokolahdella. 1628: · Täten se pysyi perustamismaakunnassaan Karja- Opiston toiminnan kannalta välttämätön raken- 1629: lassa ja on osin siksi säilyttänyt siteensä omaan nushanke on kuitenkin aiheuttanut opistolle 1630: maakuntaansa. Opistolla onkin tärkeä merkitys vaikeita taloudellisia ongelmia. Asuntolan raken- 1631: karjalaisena ja itäsuomalaisena koulutuspaikkana, taminen maksoi 3149000 markkaa. Alkuperäinen 1632: jota perinnettä opisto tahtoo vaalia. Opiston rahoitussuunnitelma jäi erittäin hankalasti toteut- 1633: viimeaikaisen kehityksen seurauksena sillä on tamatta, kun opisto on kolmesti jäänyt ilman 1634: myös valtakunnallista merkitystä. valtion rakennusavustusta. Tällä hetkellä pitkä- 1635: Opistoon on jatkuvasti ollut enemmän hakijoita aikaista velkaa on 2 865 000 markkaa ja lyhytai- 1636: kuin on voitu ottaa opiskelijoiksi. Lisäksi opisto kaista 300 000 markkaa. Tilanne on terveen 1637: joutui lukuvuosina 1978-79 ja 1979-80 turvau- taloudenpidon kannalta erittäin hankala ja opiston 1638: tumaan ulkopuoliseen majoitukseen, jonka saanti rahoitustilanne jatkuvasti kireä. 1639: ja taso on Ruokolahden kaltaisessa maaseutupai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 1640: kassa opiskelijoille hankala välimatkojen ja osin taen, 1641: epätyydyttävän asumistason vuoksi. 1642: Jaakkiman kristillinen kansanopisto onkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1643: vuosina 1979-80 toteuttanut oppilasasuntolan 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 1644: rakentamisen. Opiston oppilasasuntolan raken- 29.57.52 400 000 markkaa valtionavustuk- 1645: nushanke oli opiston oman toiminnan kehittämi- sena ]aakkiman kristillisen kansanopiston 1646: sen lisäksi tärkeä myös Imatran työssäkäynti- oppilasasuntolan rakennuskustannusten 1647: alueen yleisen huonon työllisyystilanteen vuoksi. peittämiseen. 1648: Uusi oppilasasuntola tarjoaa paitsi opiskelijoille 1649: 1650: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 1651: 1652: Heikki Kokko Sinikka Hurskainen Heikki Järvenpää 1653: Riitta Uosukainen Mauri Pekkarinen Jussi Ranta 1654: 1983 vp. 721 1655: 1656: Raha-asia-aloite n:o 657 1657: 1658: 1659: 1660: 1661: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Urpalanjoen järjestelyyn ja per- 1662: kaamiseen 1663: 1664: 1665: Eduskunnalle 1666: 1667: Kymen vesipiiri on laatinut suunnitelman säännöstely. Tulvahaitoista kärsivä alue on 1440 1668: Urpalanjoen järjestelyksi ja perkaamiseksi. Hank- ha, josta peltoa 820 ha. 1669: keelle on olemassa vesioikeuden lupa. Yläjuoksulla Suunnitelmissa ja työn toteutuksessa tulee 1670: sijaitsevan Kirkkojoen perkaus on parhaillaan mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon kala- 1671: käynnissä. Tämä lisää tulvahaittoja entisestään, taloudelliset ja luonnonsuojelulliset näkökohdat. 1672: mikäli Urpalanjoen perkaamista ei saada toteute- Samoin alajuoksun maanomistajille mahdollisesti 1673: tuksi. Hankkeen tarkoituksena ylipäätään on aiheutuvat haittavaikutukset on minimoitava. 1674: vuosittaisen vaikean tulvatilanteen poistaminen Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 12,5 milj. 1675: sekä vähäisten alivirtaamien lisääminen vesistön markkaa. 1676: tilan, kastelumahdollisuuksien ja virkistyskäyttö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 1677: hyötyjen parantamiseksi. 1678: Tarkoituksena on perata Urpalanjokea 45 km:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1679: matkalta. Joutsenkosken ja Urpalanjärven sään- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 1680: nöstelypatojen lisäksi rakennetaan 6 pohjapatoa ja 30.40. 77 1 500 000 markkaa Urpalanjoen 1681: uusitaan 17 siltaa. Hankkeeseen sisältyy myös järjestelyn ja perkaamisen aloittamiseen. 1682: Urpalanjärven sekä Pitkäjärven ja Suurijärven 1683: 1684: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 1685: 1686: Heikki Kokko 1687: 722 1983 vp. 1688: 1689: Raha-asia-aloite n:o 658 1690: 1691: 1692: 1693: 1694: Kokko: Määrärahan osoittamisesta maanmittaushallituksen kartas- 1695: toyksikön perustamiseksi Lappeenrantaan 1696: 1697: 1698: Eduskunnalle 1699: 1700: Maanmittaushallitus on perustamassa alueelli- Lappeenrantaan sijoitettava kartastoyksikkö voi 1701: sia kartastoyksiköitä, joiden tehtävänä on huoleh- yhteyksien kannalta erittäin hyvin palvella Kymen 1702: tia peruskartoituksesta toimialueellaan. Kartasto- ja Mikkelin läänien alueella tapahtuvaa kartoitus- 1703: yksiköiden työ kohdistuu useampiin lääneihin. työtä. Myös toimitilat on Lappeenrannassa tässä 1704: Kaakkois-Suomea palvelevan kartastoyksikön vaiheessa helposti järjestettävissä. 1705: sijoituspaikka on toistaiseksi ratkaisematta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 1706: Väestömäärä- ja elinkeinoelämän toiminta, 1707: maasto-olosuhteissa tapahtuvat muutokset ym. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1708: seikat painottavat Kaakkois-Suomeen sijoitetta- 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 30.60 1709: van kartastoyksikön työn voimakkaasti Kymen uudelle momentille 300 000 markkaa 1710: läänin alueelle. Kartoitus maan kaakkoisimmissa maanmittauslaitoksen alueellisen kartas- 1711: osissa joudutaan paljolti uusimaan myös siksi, että toyksikön perustamiseksi Lappeenrantaan. 1712: sodissa tuhoutui huomattava määrä karttoja. 1713: 1714: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 1715: 1716: Heikki Kokko 1717: 1983 vp. 723 1718: 1719: Raha-asia-aloite n:o 659 1720: 1721: 1722: 1723: 1724: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Mustolan satamaraiteen ra- 1725: kentamiseen 1726: 1727: 1728: Eduskunnalle 1729: 1730: Mustolan satamaraiteen rakentamisesta on Rakennustyö auttaisi samalla alueen työllisyyttä 1731: neuvoteltu Lappeenrannan kaupungin ja valtion erikoisesti kuorma-autoilijoiden ja koneurakoitsi- 1732: kesken. Kaupunginvaltuusto on osaltaan hyväksy- joiden osalta. 1733: nyt rakentamissopimuksen. Sen mukaan kustan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 1734: nukset jaettaisiin puoliksi kaupungin ja valtion 1735: kesken. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1736: Raiteen rakentaminen edistäisi ratkaisevasti 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 1737: Saimaan kanavan liikenteen kehittämistä. Samalla 31.90.77 2000000 markkaa Mustolan 1738: se antaisi myös teollisuudelle mahdollisuuden satamaraiteen suunnitteluun ja rakennus- 1739: sijoittua radan vaikutuspiiriin. työn aloittamiseen. 1740: 1741: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 1742: 1743: Heikki Kokko 1744: 724 1983 vp. 1745: 1746: Raha-asia-aloite n:o 660 1747: 1748: 1749: 1750: 1751: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n kehitysoh- 1752: jelmalle (UNDP) 1753: 1754: 1755: Ed us kunna IIe 1756: 1757: Suomi on toistuvasti ilmoittanut kannanotois- Suomi on ulkopolitiikassaan tukenut johdonmu- 1758: saan, että YK:n kehitysohjelma UNDP on kaisesti YK:n aseman voimistamista, mikä on 1759: maamme monenkeskisen kehitysavun tärkein myös Suomen kaltaisen pienen maan etujen 1760: kanava. Kuitenkin suurin osa multilateraalisesta mukaista. UNDP:n ja muiden YK:n järjestöjen 1761: avustamme kanavoidaan jatkuvasti kansainväli- voimakas taloudellinen tukeminen on olennainen 1762: sille kehitysrahoituslaitoksille eikä YK:n kehitys- osa tätä politiikkaa. 1763: ohjelmille ja erityisjärjestöille. Koko 1970-luvun Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 1764: ajan apumme kansainvälisille kehitysrahoituslai- taen, 1765: toksille kasvoi nopeammin kuin apumme YK-jär- 1766: jestöille. ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1767: UNDP:n voimakas tukeminen on tällä hetkellä 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 1768: tärkeää mm. sen takia, että useat teollisuusmaat 24.30.66 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 1769: ovat vähentäneet rahoitustaan järjestölle, minkä YK:n kehitysohjelmalle UNDP:lle. 1770: vuoksi tämä on joutunut vaikeaan rahoituskriisiin. 1771: 1772: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 1773: 1774: Ville Komsi Kalle Könkkölä Ole Wasz-Höckert 1775: Gunnar Jansson Pär Stenbäck Elisabeth Rehn 1776: Håkan Malm Håkan Nordman Marjatta Stenius-Kaukonen 1777: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Heli Astala 1778: Esko Helle Ensio Laine Kalevi Kivistö 1779: Lauha Männistö Vappu Säilynoja Sten Söderström 1780: Inger Hirvelä Mikko Kuoppa Sirpa Pietikäinen 1781: Erkki Moisander Heikki Järvenpää Helena Pesola 1782: Tuulikki Petäjäniemi Anna-Kaarina Louvo Eeva Turunen 1783: Liisa Hilpelä Jouni J. Särkijärvi Liisa Kulhia 1784: Timo Kietäväinen Esko Aho Tytti Isohookana-Asunmaa 1785: 1983 vp. 725 1786: 1787: Raha-asia-aloite n:o 661 1788: 1789: 1790: 1791: 1792: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellisten rikosten tut- 1793: kinnan tehostamiseen 1794: 1795: 1796: Eduskunnalle 1797: 1798: Viime vuosina on esille noussut yllättävänkin keskusrikospoliisin henkilöstöresurssien kasvat- 1799: useasti taloudellisia rikoksia, joiden oletetulla tamista siltä osin kun lisäys osoitetaan suoraan 1800: yhteenlasketulla vaikutuksella on kansantaloudel- taloudellisen rikollisuuden tutkimiseen. Arvioiden 1801: lista merkitystä. Lisäksi kysymys on julkisten mukaan alalle rekrytoidut tutkijat jopa kustantavat 1802: yhteiskuntapoliittisten toimien jäämisestä valitet- selvitettyjen rikosten kautta palkkauksensa. 1803: tavan tehottimiksi talousrikollisuuteen liittyvän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 1804: vallankäytön vuoksi. taen, 1805: Taloudellisten rikosten paljastumistiheys on 1806: ollut ja on yllättävää siksi, että tarkoitukseen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1807: varattu kovin vähän voimavaroja. Alan erityispiir- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 1808: re lienee sen työvoimavaltaisuus. Siksi on riittävää 26.75.01 2 500 000 markkaa taloudellisten 1809: ja edelliseen vedoten on perusteltua esittää rikosten tutkinnan tehostamiseen. 1810: 1811: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 1812: 1813: Ville Komsi Kalle Könkkölä 1814: 1815: 1816: 1817: 1818: 92 0883005893 1819: 726 1983 vp. 1820: 1821: Raha-asia-aloite n:o 662 1822: 1823: 1824: 1825: 1826: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Pasilan taidetalon 1827: suunnittelun loppuunviemiseen ja rakentamisen aloittamiseen 1828: 1829: 1830: 1831: 1832: Eduskunnalle 1833: 1834: Eduskunta on vuoden 1982 tulo- ja menoarvion Viimeisimpien tietojen mukaan Helsingin 1835: yhteydessä hyväksynyt taideteollisen korkeakou- kaupunki on halukas osallistumaan Itä-Pasilan 1836: lun, teatterikorkeakoulun ja Suomen elokuva- taidetalon kustannuksiin varsin merkittävällä 1837: arkiston käyttöön Itä-Pasilaan suunnitellun uudis- summalla. Tämän tarjouksen myötä kaatuu viimei- 1838: rakennuksen, ns. Itä-Pasilan taidetalon, kustan- nenkin epäilys hankkeen toteuttamisen välttämät- 1839: nusarvion ja siis samalla päättänyt hankkeen tömyydestä. Valtion on tietysti vain kannettava 1840: toteuttamisesta. Hallituksen esityksessä valtion oma osuutensa rahoituksesta. 1841: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1984 on kuitenkin Kansallisen identiteetin säilymisen ja myöntei- 1842: varattu määräraha, jonka voidaan epäillä riittävän sen kehittymisen valossa kulttuurin tukeminen on 1843: vain jo tehtyjen suunnitelmien purkamiseen. varmastikin selvää. 1844: Toisin sanoen hallitus esittää koko hankkeesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 1845: luopumista. Syyksi mielellään kerrotaan kustan- taen, 1846: nusarvion paisuminen, mutta vähemmän johdon- 1847: mukaisesti samankaltainen tapahtuma ei pysäytä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1848: hankkeita, joiden taakse sijoitetaan poliittista 1984 tulo- ja menoarvioon momentilte 1849: tahtoa. 29.35.7 4 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 1850: ltå"-Pasilan taidetalohankkeen suunnitte- 1851: lun loppuunsaattamiseen ja rakentami- 1852: sen aloittamiseen. 1853: 1854: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 1855: 1856: Ville Komsi Kalle Könkkölä 1857: 1983 vp. 727 1858: 1859: Raha-asia-aloite n:o 663 1860: 1861: 1862: 1863: 1864: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Sadankomitea- 1865: liitto ry:n toiminnan tukemiseen 1866: 1867: 1868: 1869: Eduskunnalle 1870: 1871: Kiristyvässä kansainvälisessä tilanteessa, ase- Tämä puolestaan aiheuttaa rahoituspaineen 1872: varustelun kiihtyessä ja sodanuhan alati kasvaessa, keventymistä n. 150 000 markalla momentilta, 1873: on rauhantyön tukeminen entistä tärkeämpää. jolta nuorisojärjestöjä tuetaan. 1874: Rauhanjärjestöjen keskeisenä tehtävänä on kan- Vuonna 1984 Suomen Sadankomitealiitto ry. 1875: salaisten omaehtoisen rauhantyön kanavana ole- aikoo toteuttaa uusina toimintamuotoina laajoja 1876: misen lisäksi tuottaa rauhantutkimukseen ja kan- tutkimusprojekteja, joiden aiheina ovat nuorison 1877: sainvälisiin kokemuksiin perustuvia rauhanpoliit- ja sodan suhteiden ja nuorten omaehtoisen rau- 1878: tisia aloitteita, joiden avulla voidaan lisätä maam- hantyön mahdollisuuksien selvittäminen, rauhan- 1879: me turvallisuutta ja tehostaa sen toimintaa asei- liikkeen suhde yhteiskunnallisiin vaikuttajiin 1880: denriisunnan puolesta. sekä rauhantyön aseman parantamisen mahdolli- 1881: Kaksikymmenvuotisen toimintansa aikana on suudet verotuspoliittisin keinoin. Lisäksi liitto 1882: Suomen Sadankomitealiitto ry. vakiinnuttanut aikoo toteuttaa eräitä suurimittaisia kansainvälisiä 1883: asemansa yhtenä maamme aloitteellisimmista yhteistyöhankkeita. 1884: rauhanjärjestöistä. Nyt järjestön toimintaan koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 1885: distuu voimakkaita laajenemispaineita ja tarpeita nioittaen, 1886: muuttaa sen luonnetta pääasiassa nuorisoon suun- 1887: tautuneesta yleiseksi rauhanpoliittiseksi järjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1888: töksi. Näiden kehitystarpeiden huomioon ottami- 1984 tulo· ja menoarvioon momentille 1889: nen edellyttää järjestön siirtymistä nuoriso- 29.99.50 400000 markkaa Suomen Sadan- 1890: järjestöjen valtionavun piiristä samanlaiseen komitealiitto ry:n toiminnan tukemiseen. 1891: järjestelmään kuin Suomen Rauhanpuolustajat 1892: ry. ja Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys ry. 1893: 1894: 1895: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 1896: 1897: Ville Komsi Kalle Könkkölä Arja Alho 1898: Ulla-Leena Alppi 1899: 728 1983 vp. 1900: 1901: Raha-asia-aloite n:o 664 1902: 1903: 1904: 1905: 1906: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen viljelyn 1907: neuvojan palkkaamiseen 1908: 1909: 1910: Eduskunnalle 1911: 1912: Luonnonmukaisen viljelyn neuvontatmmtntaa 1913: olisi tehostettava. Maatalouskeskusten Liitto ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1914: sen jäseninä olevat maatalouskeskukset ovat 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 1915: ilmaisseet tarpeen luonnonmukaisen viljelyn 30.30.40 60 000 markkaa luonnonmukai- 1916: neuvojan toimen perustamiseen. sen viljelyn neuvojan palkkaamiseen ja 1917: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- käyttömenoihin. 1918: nioittaen, 1919: 1920: 1921: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 1922: 1923: Ville Komsi Kalle Könkkölä 1924: 1983 vp. 729 1925: 1926: Raha-asia-aloite n:o 665 1927: 1928: 1929: 1930: 1931: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen herneenviljelyn 1932: tukemiseen 1933: 1934: 1935: Eduskunnalle 1936: 1937: Kotimaisen herneenviljelyn kehittäminen on 1938: tärkeätä maan luonnollisen typpilannoituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1939: kannalta. Luonnollista typensidontaa voidaan ke- 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 30.31 1940: hittää vaihtoehdoksi kalliille ja ulkomaisia tuotan- uudelle momentille 1 000 000 markkaa 1941: topanoksia vaativalle kemialliselle lannoitukselle. kotimaisen herneenviljelyn tukemiseen. 1942: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 1943: nioittaen, 1944: 1945: 1946: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 1947: 1948: Ville Komsi Kalle Könkkölä 1949: 730 1983 vp. 1950: 1951: Raha-asia-aloite n:o 666 1952: 1953: 1954: 1955: 1956: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten vilje- 1957: lijöiden tukemiseen 1958: 1959: 1960: Eduskunnalle 1961: 1962: Nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamista 1963: pitäisi tukea voimakkaasti. Samoin pitäisi tehdä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1964: nykyistä helpommaksi siirtyminen kaupungeista 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 1965: maaseudulle viljelyammattiin. 30.33.40 lisäyksenä" 14 000 000 markkaa 1966: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- nuorten viljelijöiden tukemiseen. 1967: nioittaen, 1968: 1969: 1970: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 1971: 1972: Ville Komsi Kalle Könkkölä 1973: 1983 vp. 731 1974: 1975: Raha-asia-aloite n:o 667 1976: 1977: 1978: 1979: 1980: Komsi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen 1981: lämmitysenergian käyttöön maatiloilla 1982: 1983: 1984: Eduskunnalle 1985: 1986: Kotimaisen lämmitysenergian käyttöä maatila- 1987: kiinteistöissä ja kasvihuoneviljelmillä tulisi voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1988: makkaasti edistää. Tässä tarkoituksessa olisi en- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 1989: tistä paremmin tuettava kotimaista energiaa käyt- 30.34.44 lisäyksenå· 5 000 000 markkaa 1990: tävien lämmitysjärjestelmien rakentamista ja uusi- kotimaisen lämmitysenergian käytön li- 1991: mista. säämiseen maatiloilla ja kasvihuonevil- 1992: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- jelmillä. 1993: nioittaen, 1994: 1995: 1996: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 1997: 1998: Ville Komsi Kalle Könkkölä 1999: 732 1983 vp. 2000: 2001: Raha-asia-aloite n:o 668 2002: 2003: 2004: 2005: 2006: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan hankki- 2007: miseksi luonnonsuojelutarkoituksiin 2008: 2009: 2010: Eduskunnalle 2011: 2012: Hallitus esittää momentille 21 000 000 markkaa nonsuojeluliitto ja Maataloustuottajain Keskus- 2013: maa- ja vesialueiden ostamiseksi ja pakkolunas- liitto ovat hetkeä aiemmin päässeet yhteiseen 2014: tamiseksi luonnonsuojelutarkoituksia varten lä- sopimukseen siitä, millä aikataululla luonnon- 2015: hinnä valtioneuvoston vahvistamien periaateoh- suojelualueiden lunastamisen tulisi tapahtua. Tuon 2016: jelmien toteuttamiseksi. Lisäksi hallitus ehdottaa, kannan huomioon ottaminen lienee todellinen tae 2017: että maata hankittaessa voitaisiin metsähallituk- koko suunnitelman onnistumiselle. Toteutuakseen 2018: sen hallinnassa olevia alueita tarvittaessa käyttää mainittu aikataulu edellyttää luonnonsuojelu- 2019: maa -alueiden vaihtamiseen. alueiden hankkimiseen lisäresursseja. 2020: Näillä esitetyillä voimavaroilla valtioneuvoston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2021: periaateohjelmienkin toteuttaminen veisi vuosien, nioittaen, 2022: jopa kymmenien vuosien ajan. Toimenpiteiden 2023: pitkittyessä saattaa tapahtua korvaamattomia va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2024: hinkoja, vaikkapa maanomistajien äkkipikaistuk- 1984 tulo- ja menoarvioon momentitle 2025: sissaan toimeenpanemien ojitusten tuottamina. 35.20.88 lisäyksenä· 56 000 000 markkaa 2026: Tämähän olisi vastoin mainittuja periaateohjel- maan hankkimiseksi luonnonsuojelutar- 2027: miakin. koituksiin. 2028: Edelleen on syytä huomata, että Suomen Luon- 2029: 2030: 2031: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 2032: 2033: Ville Komsi Kalle Könkkölä 2034: 1983 vp. 733 2035: 2036: Raha-asia-aloite n:o 669 2037: 2038: 2039: 2040: 2041: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansan Sivistys- 2042: työn Liitolle opinto- ja kulttuuritoiminnan kokeiluun 2043: 2044: 2045: Eduskunnalle 2046: 2047: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 2048: 1984 kohtaan 29.57.54.1 liittyen toteamme, ettei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2049: esitetty määräraha ole riittävä sivistysjärjestö- 1984 tulo- ja menoarvioon momentin 2050: kohtaiseen toiminnan edistämiseen. Katsomme, 29.5 7.54 uudelle alamomentille 800 000 2051: että Kansan Sivistystyön Liitto ei ole voinut markan määrärahan Kaman Sivistystyön 2052: opinto- ja kulttuuritoiminnan luonteen mukai- Liitolle alueellisen ja paikallisen opinto- 2053: sesti kehittää alueellista ja paikallista toimintaa. ja kulttuuritoiminnan kokeiluun ja kehit- 2054: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, tämiseen. 2055: 2056: 2057: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2058: 2059: Niilo Koskenniemi Timo Laaksonen Ensio Laine 2060: Mikko Kuoppa Marja-Liisa Salminen 2061: 2062: 2063: 2064: 2065: 93 0883005893 2066: 734 1983 vp. 2067: 2068: Raha-asia-aloite n:o 670 2069: 2070: 2071: 2072: 2073: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansan Sivistys- 2074: työn Liiton harjoittamaan tutkimustoimintaan 2075: 2076: 2077: Eduskunnalle 2078: 2079: Kansan Sivistystyön Liitto ry:n järjestämän että nykyisissä tiedeyhteisöissä, ja harjoitettu 2080: opintotoiminnan ja oppimateriaalituotannon poh- kansainvälistä yhteistyötä. 2081: jana on tieteellisen sosialismin teoria. Opinto- Tutkimustoimintaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2082: toiminnan suunnittelu ja opintoaineistojen laa- 1984. Tutkimustoiminnan painopistealueet ovat 2083: dinta pohjautuu paljolti suomalaisen marxilaisen edelleen: 2084: tutkimuksen perinteeseen, joka on suurelta osin 1. Työväenliikkeen poliittinen intressialue. 2085: kehittynyt ns. virallisten tiedelaitosten ulkopuo- 2. Työväenliikkeen tehtävien aiheuttama opis- 2086: lella, osin välittömässä yhteydessä työväenliikkeen kelutarve. 2087: järjestöihin. Opintotoiminnan kehittäminen on 3. Marxilaisuuden opettamisen pedagogiikka. 2088: osoittanut tarpeen yhtäältä perusteellisemmin Näiden alueiden sisällä keskitytään vuoden 2089: kartoittaa tämän tutkimusperinteen tuloksia ja 1984 aikana lähinnä kysymykseen valtion luon- 2090: toisaalta viedä sitä eteenpäin uusissa olosuh- teen muuttumisesta ja työväenliikkeen roolista 2091: teissa. Luonteensa mukaisesti tällainen tutkimus- siinä, kysymykseen rauhasta työväenliikkeen int- 2092: työ on työväenliikkeen itsensä tutkimista ja edel- ressinä, politiikan ja sivistyksen suhteeseen ni- 2093: lyttää läheisiä yhteyksiä työväenjärjestöihin. Se menomaan eri väestöryhmissä sekä marxilaisen 2094: vaatii myös eri_ yhteiskuntatieteiden lähestymis- teorian kehityksen ongelmiin; myös marxilaisuu-' 2095: tapojen ja metodien yhtäaikaista soveltamista. den tieteellisen kehityks·en uusimmasta histo- 2096: Muun muassa näiden vaatimusten johdosta viral- riasta laaditaan tarkastelu. 2097: liset tiedelaitokset eivät tänäänkään voi koko- Yliopistoissa ym. tehtävää tutkimusta käyte- 2098: naan tyydyttää edellä kerrottua tutkimustarvetta. tään tietysti hyväksi, mutta koska tutkimustoimin- 2099: Kansan Sivistystyön Liitossa on vuoden 1980 ta on työväenliikettä palvelevaa ja tapahtuu lä- 2100: alusta käynnistetty työväenliikkeen ja marxilai- heisessä yhteydessä järjestöjen kanssa, tarvitaan 2101: suuden tutkimustoiminta. Sen tähänastiset tutki- oma tutkimuspanos. Tutkimustoiminnan pää- 2102: mustulokset ovat käsitelleet työväenliikkeen po- asialliset kulut ovat kokopäivätoimisen tutkijan 2103: liittisten intressien kehitystä, noiden intressien palkkaamiseen sekä materiaali-, kokous-, matka- 2104: luonnetta poliittisen puolueen tasolla, opinto- ym. kulut. 2105: motivaatiota työväenliikkeessä sekä internatio- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2106: nalismin, erityisesti rauhan suhdetta poliittisen 2107: työväenliikkeen tehtäviin. Näistä kysymyksistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2108: on julkaistu tutkimusraportit, lisäksi on julkaistu 1984 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark- 2109: joukko työpapereita, seminaariaineistoja jne. kaa avustuksena Kansan Sivistystyön 2110: Tutkimustoiminnan piirissä on harjoitettu semi- Liitolle työväenliikkeen ja marxilaisuuden 2111: naaritoimintaa, yhteistyötä marxilaisen tutkimuk- tutkimustoimintaan. 2112: sen asiantuntijoiden kanssa sekä työväenliikkeessä 2113: 2114: 2115: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2116: 2117: Niilo Koskenniemi Timo Laaksonen Ensio Laine 2118: Mikko Kuoppa Marja-Liisa Safminen 2119: ,/ '"~ 2120: 1983 vp. 735 2121: 2122: Raha-asia-aloite n:o 671 2123: 2124: 2125: 2126: 2127: Koskenniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta liikenne- 2128: turvallisuustiedottamiseen 2129: 2130: 2131: Eduskunnalle 2132: 2133: Liikenneministeriön pääluokan momentin asiantuntijat" siirrettäisiin kultakin 50 000 mark- 2134: 31.01.29 tekstissä mainitaan "tiedotustoiminnan kaa momentin 31.01.29 alakohtaan 'Tiedotustoi- 2135: tehostamisesta" ja esitetään (liikenneturvallisuu- minta" ja että niihin tehtäisiin vastaavat korjauk- 2136: den) tiedottamiseen 700 000 markkaa. set. Esitys ei merkitse budjetin menojen lisäystä. 2137: LM:n budjetissa on ollut kyseinen määräraha Liikenneturvallisuustyötä voidaan pitää "käy- 2138: vuodesta 1974 alkaen, jolloin summa oli 500000 tännön" toimista liikenneministeriön tämän het- 2139: markkaa. Määräraha kohosi hitaasti niin, että ken keskeisenä alueena. Ytimen tälle muodostaa 2140: vuonna 1980 summa oli 800 000 ja 1981 850 000 tehokas tiedotustyö. Sekä tutkimukset että val- 2141: markkaa. Vuonna 1982 uuden tieliikennelain tie- vontaviranomaisten kokemukset osoittavat, että 2142: dottamiseen osoitettiin kaikkiaan 2,5 miljoonan liikenteessä ovat lisääntyneet kielteiset asenteet, 2143: markan määräraha, jonka lisäksi "normaalia" jotka johtavat liikennekurin höltymiseen. Tätä 2144: liikenneturvallisuustiedottamista varren oli 500 000 i varren tarvitaan tehokasta asennemuokkaustyötä. 2145: markan summa. Kuluvana vuonna määrärahan Myös liikenneministeriö itse on todennut työn 2146: suuruus on 647 000 markkaa, josta 250 000 mark- tärkeyden pääluokkansa perustekstissä, jossa to- 2147: kaa on tarkoitettu Pohjoismaisen liikenneturval- detaan koko 1970-luvun hyvin jatkuneen turvalli- 2148: lisuusvuoden tiedotustoimintaan. suuskehityksen pysähtyneen ja tilanteen nyt vaati- 2149: Kuluvaan vuoteenkaan verrattuna hallituksen van uusia toimenpiteitä. 2150: esitys ei juuri merkitse reaalinousua eikä siis Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2151: vastaa tekstin ajatusta tiedotustoiminnan tehosta- nioittaen, 2152: misesta. 1980-luvun alkuun verrattuna voidaan pu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2153: hua suoranaisesta romahduksesta. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2154: Jotta tilannetta saataisiin edes osittain korja- 31.01.29 lisäyksenä 1500QO markkaa ala- 2155: tuksi, esitetään, että LM:n budjetin momentilta kohdassa "Tiedotustoiminta" tarkoitettuun 2156: 31.01.29 alakohdista "Toimistomenot" ja "Muut tiedotustoimintaan liikennetuvallisuuden 2157: menot" sekä momenrilta 31.99.08 "Komiteat ja parantamiseksi. 2158: 2159: 2160: 2161: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2162: 2163: Niilo Koskenniemi Vappu Säilynoja Osmo Vepsäläinen 2164: Jouko Tuovinen Timo Laaksonen Pekka Leppänen 2165: Arvo Kemppainen Lauha Männistö Ensio Laine 2166: 736 1983 vp. 2167: 2168: Raha-asia-aloite n:o 672 2169: 2170: 2171: 2172: 2173: Koskenniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta VR:n 2174: paikallisliikenteen ylläpitämiseen 2175: 2176: 2177: Eduskunnalle 2178: 2179: Valtionrautateiden laatiman ja liikenneministe- välttyä ennalta arvaamattomilta muutoksilta lii- 2180: riön hyväksymän HEKE -80 -suunnitelman mu- kenneoloissa, ylläpidettävien junien määrä on 2181: kaisesti Helsingin ulkopuolisesta rautateiden pai- pidettävä nykyisellään. Tämä edellyttää 4 700 000 2182: kallisliikenteestä ei vuonna 1984 lakkautettaisi markan lisäystä hallituksen esitykseen em. mo- 2183: yhtään junaa. Lakkautettavien junien tilalle jär- mentille. 2184: jestettävän korvaavan liikenteen suunnitelmat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2185: on ajoitettu HEKE -80 -suunnitelman mukai- nioittaen, 2186: sesti. 2187: Tulo- ja menoarvioesityksessä on momentille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2188: 31.57.40 "Eräät valtionrautateille maksettavat 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2189: korvaukset" varattu 11 700 000 mk käytettäväksi 31.5 7.40 lisäyksenä 4 700 000 markkaa 2190: mm. henkilöpaikallisliikenteen ylläpidosta aiheu- Valtionrautateiden henkilöpaikallisliiken- 2191: tuvan tappion korvaamiseen. Jotta aiemmin vah- teen säilyttämiseksi nykyisen laajuisena 2192: vistettuja suunnitelmia voitaisiin noudattaa ja vahvistettujen suunnitelmien mukaisesti. 2193: 2194: 2195: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2196: 2197: Niilo Koskenniemi Timo Laaksonen Mikko Kuoppa 2198: Lauha Männistö Ensio Laine 2199: 1983 vp. 737 2200: 2201: Raha-asia-aloite n:o 673 2202: 2203: 2204: 2205: 2206: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan 2207: aloittamiseen Soklissa 2208: 2209: 2210: Eduskunnalle 2211: 2212: Savukosken kunnassa Koillis-La pissa SIJaitse- Hanke on ollut esillä myös Suomen ja Neuvosto- 2213: van Sokiin alueella on tutkimusten mukaan 100 liiton taloudellisessa yhteistyökomissiossa ja han- 2214: milj. tonnin apatiittiesiintymä, josta saadaan mm. ke sisältyy Suomen ja Neuvostoliiton väliseen pit- 2215: lannoitteena käytettävää fosfaattirikastetta. Suo- kän aikavälin yhteistyöasiakirjan (PAO) mahdol- 2216: men koko raakafosfaattikulutus on 700 000- lisena yhteistyökohteena. 2217: 800 000 tn vuodessa, josta n. 350 000 tn joudutaan Pysyviä työpaikkoja Sokiin kaivos toisi n. 200. 2218: tuomaan ulkomailta. Sokiin apatiitin keskimää- Rakentamisaikainen työllisyysvaikutus olisi 2219: räinen P 20 5-pitoisuus on n. 21 %, kun se maamme 1 000-2 000 työvuotta. Koillis-Lapin työllisyys- 2220: muissa tiedossa olevissa fosfaattiesiintymissä jää tilanteen kannalta hankkeella olisi siis olellinen 2221: alle 5 %:n. Sokiin fosfaatissa ei ole kadmiumia, merkitys. Alueen kunnissa Kemijärvellä, Pelko- 2222: mikä tulee olemaan huomattava kustannusetu senniemellä, Sailassa ja Savukoskella työttömyys- 2223: tuontifosfaattiin nähden, joka sisältää kadiumia. aste on ollut 13-20 % siten, että Sokiin sijainti- 2224: Ihmiselle ja eläimille vaarallisen kadmiumin si- kunnassa Savukoskella se oli 18% elokuussa 1983. 2225: sältyminen lannoitefosfaattiin on kielletty jo Alueen vakavan työllisyystilanteen huomioon ot- 2226: monessa maassa, mm. naapurimaassamme. taen tulisi pikaisesti ryhtyä toimenpiteisiin kai- 2227: Rautaruukki Oy on vuodesta 1967 alkaen suorit- vostoiminnan aloittamiseksi Soklissa. 2228: tanut Soklissa tutkimuksia ja myöhemmin myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2229: koerikastusta. Näiden perusteella Rautaruukki nioittaen, 2230: Oy on v. 1980 tehnyt kauppa- ja teollisuusminis- 2231: teriölle esityksen kaivostoiminnan aloittamisesta että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2232: Soklissa. Yhtiö on valmis aloittamaan esiintymän 1984 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 2233: hyödyntämisen sillä edellytyksellä, että hank- markkaa kaivostoiminnan aloittamiseksi 2234: keelle myönnetään voimassa olevien aluelakien Soklissa. 2235: mukaiset investointi- ja käynnistysavustukset. 2236: 2237: 2238: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 2239: 2240: Niilo Koskenniemi Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja 2241: Esko-Juhani Tennilä Arvo Kemppainen Lauri lmpiö 2242: 738 1983 vp. 2243: 2244: Raha-asia-aloite n:o 674 2245: 2246: 2247: 2248: 2249: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan nuorisovankilan 2250: henkilökunnan asuntolan rakentamiseen 2251: 2252: 2253: Eduskunnalle 2254: 2255: Keravan nuorisovankilan henkilökunnan asun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2256: totilanne on täysin epätyydyttävä. Erityisen heikko nioittaen, 2257: tilanne on perheasuntoa kipeimmin kaipaavien 2258: nuorten lapsiperheiden kohdalla. Myös valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2259: tilintarkastajat ovat vuoden 1982 tarkastuskerto- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2260: muksessaan puuttuneet vankilan henkilökunnan 25.50.74 500000 markkaa Keravan nuo- 2261: vaikeaan asuntotilanteeseen. Tilintarkastajat esit- risovankilan henkilökunnan asuintalon ra- 2262: tävät henkilökunnalle tarkoitetun vastaanotto- kentamisen aloittamiseen. 2263: asuntolan pikaista rakentamista ja pitävät myös 2264: henkilökunnalle tarkoitetun asuintalon rakenta- 2265: mista tarpeellisena. 2266: 2267: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2268: 2269: 2270: Helvi Koskinen Urho Pohto Pirjo Ala-Kapee 2271: Vieno Eklund 2272: 1983 vp. 739 2273: 2274: Raha-asia-aloite n:o 675 2275: 2276: 2277: 2278: 2279: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viliikkalan nuoriso- 2280: seuratalon peruskorjaukseen 2281: 2282: 2283: Eduskunnalle 2284: 2285: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- on Viliikkalan nuorisoseuratalo. Sen korjauksen 2286: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Samalla ehtona on valtion tuki. Se ei ole poliittinen vaan 2287: se antaa monesti ~yrjäiselle asuinyhteisölle har- yleishyödyllinen rakennus. Toivomme kuitenkin, 2288: rastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Näin että puolueopistojen saamien tukien lisäksi myös 2289: tarjotaan henkisiä virikkeitä henkilöille, joiden edes pieni tukirahan mahdollisuus on tällaisiinkin 2290: on mitään muuta kautta vaikea niitä saada. Viime tapauksiin varattavissa. 2291: vuosien kehitys on kuitenkin kulkenut tietä, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2292: autioittaa sivualueita. Tämän kielteisen kehityksen nioittaen, 2293: ovat saaneet kokea myös maaseutumme seura talot. 2294: Ne ovat rappeutumassa, eikä alueen väestöllä ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2295: niitä taloudellisia voimavaroja suorittaa niihin 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2296: välttämättömiä korjauksia. Valtion tulee olla 29.99.51 50 000 markkaa Viliikkalan nuo- 2297: vastaantulijana ja tukijana tällaisissa tapauksissa. risoseuratalon peruskorjauksen avustami- 2298: Yksi tällainen pikaisesti apua tarvitseva seuratalo seksi. 2299: 2300: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 2301: 2302: 2303: Helvi Koskinen Urho Pohto Reino Jyrkilä 2304: Vieno Eklund 2305: 740 1983 vp. 2306: 2307: Raha-asia-aloite n:o 676 2308: 2309: 2310: 2311: 2312: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hevosen ruokarahan 2313: maksamiseksi jokaiselle suomalaisen työhevosen pitäjälle 2314: 2315: 2316: Eduskunnalle 2317: 2318: Suomen työhevoskanta on supistunut huoles- ylläpitää työhevosta maksettakoon 3000 mk:n 2319: tuttavasti. Tämä on viime vuosina kyllä jossain suuruinen ruokarahakorvaus hevosta kohden vuo- 2320: määrin huomioitu, mutta ei riittävästi. On ollut dessa. 2321: selvästi havaittavissa, että metsätalouden puolella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2322: kaivataan tasaisesti koko maan kattavaa työhevos- nioittaen, 2323: kantaa metsätöissä käytettäväksi. Samoin eräillä 2324: muilla aloilla kaivataan palautumista hevosen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2325: käyttöön. Oman kokonaisuutensa muodostaa mah- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2326: dollinen kriisiaika. Tätä varten on ikään kuin 30.30.4 5 750 000 markkaa jokaiselle suo- 2327: vakuutena säilytettävä määrätyn suuruinen hevos- malaisen työhevosen pitäjälle maksettavaa 2328: kanta. Se ei kylläkään onnistu riittävässä mää- 3000 mk:n vuotuista hevosen ruokarahaa 2329: rin nykyisillä menetelmillä. Tulee luoda entisten varten. 2330: lisäksi ns. ruokarahajärjestelmä. Jokaiselle, joka 2331: 2332: 2333: 2334: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2335: 2336: Helvi Koskinen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto 2337: Vieno Eklund 2338: 1983 vp. 741 2339: 2340: Raha-asia-aloite n:o 677 2341: 2342: 2343: 2344: 2345: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotantosuuntaa muutta- 2346: neen viljelijän tuotteiden markkinoinnin selvittämiseen 2347: 2348: 2349: Eduskunnalle 2350: 2351: Maassamme on viime vuosina keskusteltu pal- nen muuttaessaan tuotantosuuntaa. Edellä maini- 2352: jon maataloutemme rakenteen kehittämisestä. tusta huomaamme miten suuret vakuudet ovat. 2353: Tässä asiassa on laadittu jopa pakkolakeja, joilla Sama vaatija, joka vaatii tuotannon suunnan- 2354: määrätään mitä saisi tuottaa ja mitä ei. Pakot ja muutosta toimii niin, että ulkomailta tuoden 2355: pakkolait eivät auta, ellei asioita hoideta muilta saildaan taas aikaan ylituotanto uusine epävar- 2356: osin. Maamme eri puolilta löytyy mitä erilaisimpia muustekijöineen, jotka eivät tässäkään ta pauk- 2357: esimerkkejä miten käy, kun muuttaa tuotanto- sessa ole väliaikaisia. 2358: suuntaa. Hyvin suuressa määrin Keski-Suomen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2359: Pohjanmaan alueelta tuotettiin ja tuotetaan edel- taen, 2360: leen mm. heinänsiementä. Tämä tuotantosuunnan 2361: muutos johti tuotteen viljelijäin käsiin jäämiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2362: Samanaikaisesti valtion toimeksiannosta tuotiin 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 2363: maahamme ulkomaista, monessa suhteessa epä- kaa sen selvittämiseksi, että tuotanto- 2364: varmaa heinänsiementä. Muun muassa Pohjan- suuntaa muuttaneen viljelijän uuden tuot- 2365: maalla jäi ensiluokkaista kotimaista timotein- teen markkinointia ei estetä ja vaikeuteta 2366: siementä myymättä tuhansia kiloja. Tämä on vain saman tuotteen ulkoatuonnilla. 2367: yksi osoitus miten käy suomalaisen viljelijän hä- 2368: 2369: 2370: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2371: 2372: Helvi Koskinen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto 2373: Vieno Eklund 2374: 2375: 2376: 2377: 2378: 94 0883005893 2379: 742 1983 vp. 2380: 2381: Raha-asia-aloite n:o 678 2382: 2383: 2384: 2385: 2386: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloustuotteiden 2387: markkinointiyhtiön perustamiseen 2388: 2389: 2390: Eduskunnalle 2391: 2392: Maassamme on tällä hetkellä näennäistä ylituo- kiinnittää riittävästi huomiota. Asian korjaa- 2393: tantoa karjataloustuotteista. Tämän on saanut ai- miseksi on aikaan saatava organisaatio, joka ei ole 2394: kaan jatkuva samojen elintarvikkeiden tuonti sidoksissa mihinkään keskusliikejohtoiseen orga- 2395: ulkoa, joita tuotamme itse. Kauppapoliittiset syyt nisaatioon, vaan on itsenäinen kaupallinen laitos. 2396: sanotaan olevan tuonnin perustana. Tosiasiassa on Tällöin ei tule eturistiriitoja, eikä tarvetta käyttää 2397: kyse meitä paremmin suoritetusta markkinoinnis- valtiota tukimaksajana. 2398: ta. Meidän maassamme ei kiinnitetä riittävästi huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2399: miota maataloustuotteiden markkinointiin. Osasyy taen, 2400: vallitsevaan tilanteeseen on karjataloustuotan- 2401: tomme myynnin ja yleensä markkinoinnin mono- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2402: poli Valio. Onhan tosiasia, että markkinoiltamme 1984 tulo- ja menoarvioon 150000 mark- 2403: ei aina ole saatavissa mm. elintarvikkeita, joiden kaa maataloustuotteiden kotimaisen ja 2404: saman alueen tuotantoa on täytynyt lopettaa. Näin ulkomaisen markkinoinnin edistämiseksi 2405: on mm. vuohenmaidon ja -juuston suhteen. Sa- suunnittelemalla ja perustamalla erityi- 2406: manlaisia esimerkkejä löytyy muualtakin maa- nen markkinointiyhtiö. 2407: taloustuotannon alalta. Tähän kysymykseen tulee 2408: 2409: 2410: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2411: 2412: Hei vi Koskinen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto 2413: Vieno Eklund 2414: 1983 vp. 743 2415: 2416: Raha-asia-aloite n:o 679 2417: 2418: 2419: 2420: 2421: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lanskinjoen ja Lapio- 2422: kosken perkaamiseen 2423: 2424: 2425: Eduskunnalle 2426: 2427: Artjärven- Porlammen alueella on pullonkau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2428: lana vesijärjestelyissä Lanskinjoen suu, joka on nioittaen, 2429: matala ja huonosti vetävä. Samoin on Pyhäjär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2430: vestä laskeva joki Lapiokoski alentamisen tar- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2431: peessa. Nämä tekijät vaikeuttavat maatalouden 30.40. 77 250 000 markkaa Lanskinjoen 2432: menestymistä nostaen vesiä tulviin asti märkinä suun ja Lapiokosken perkaustointen aloit- 2433: aikoina. tamiseksi. 2434: 2435: 2436: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2437: 2438: Helvi Koskinen Urho Pohto Reino Jyrkilä 2439: Vieno Eklund 2440: 744 1983 vp. 2441: 2442: Raha-asia-aloite n:o 680 2443: 2444: 2445: 2446: 2447: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viilikkajärven - Säyh- 2448: teenjärven - Pyhäjärven salmien perkaamiseen 2449: 2450: 2451: Eduskunnalle 2452: 2453: Maassamme on viime vuosina suoritettu suuria puhdistustoimenpiteitä vaatiSivat Viilikkajärven 2454: vesipoliittisia toimia, joiden haittavaikutukset - Säyhteenjärven ja Säyhteenjärven - Pyhäjär- 2455: ovat useimmiten jääneet hoitamatta. Metsien val- ven väliset salmet, niistä on muodostunut alueen 2456: tava ojittaminen on aikaansaanut maataloudelle kohdalla ongelmakysymys. Tunnetusti alue on 2457: ongelmia. Sulamis- ja sadevedet syöksyvät nopeas- voimakasta maatalousaluetta, joten sen tarpeet 2458: ti jokiin ja järviin, joiden läpäisykyky on useasti on huomioitava. 2459: rajoitettu. Vesien rehevöityminen viemäri- ym. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2460: syistä on lisääntynyt. Tällöin luontaiset veden nioittaen, 2461: ku1kuväylät ovat tukkeutuneet. Samoin sala- 2462: ojitukset peltoalueilla nopeuttavat tulvahuippu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2463: jen syntymistä. Tällöin ovat tulvat omiaan vai- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2464: keuttamaan maataloutta mm. tukkimaila kalliisti 30.40. 77 500 000 markan määrärahan 2465: hankittuja salaojia samalla vaikeuttaen muokkaus-, Viilikkajärven - Säyhteenjärven - Pyhä- 2466: korjuu- ym. töitä. Yksi tällainen alue on muodostu- järven salmien perkaustyönaloittamiseksi. 2467: nut Artjärven ym. kuntien kohdalla. Pikaisesti 2468: 2469: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2470: 2471: Helvi Koskinen Urho Pohto Vieno Eklund 2472: 1983 vp. 745 2473: 2474: Raha-asia-aloite n:o 681 2475: 2476: 2477: 2478: 2479: Koskinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta torjunta-ainei- 2480: den sivuvaikutusten selvittämiseen 2481: 2482: 2483: 2484: Eduskunnalle 2485: 2486: Maamme yhä lisääntyvä erilaisten myrkkyjen olevan maassamme yhä vähemmän painoa, kun 2487: käyttö alkaa nousta kansainvälisen tason huippu- vastapainona ovat myrkkyjen valmistajat. Val- 2488: lukuihin. Tämän tosiasian pitäisi herättää näke- litsevaan tilanteeseen on saatava nopeasti kor- 2489: mään yhteiskuntamme ne vaarat, joihin olemme jaus. 2490: joutumassa. Tehostettu tutkimus on muualla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2491: maailmassa johtanut monien vielä meillä yleisessä nioittaen, 2492: käytössä olevien myrkkyjen käyttökieltoihin. 2493: Yleinen mielipide maassamme on valveutuneem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2494: paa kuin asioista päättävillä. Erilaisilla myr- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2495: kyillä näyttää olevan yhteisiä vaikutuspiirreitä 30.99.20 lisäyksenä 400 000 markkaa tor- 2496: meillä Iisääntyväsri esiintyvien erilaisten uus- junta-aineiden ym. luonnossa käytettä- 2497: sairauksien kanssa. Vaikka muualta maailmasta vien myrkkyjen sivuvaikutusten selvittä- 2498: saamme tutkimustuloksia, jotka todistavat suuria miseksi ja sellaisten myrkkyjen poistami- 2499: vaaratekijöitä, niin meillä eletään välinpitämät- seksi käytå"stä, jotka muissa maissa on 2500: töminä. Vasruurrominta on se, että mm. maanvil- poistettu, sekä selvityksen antamiseen 2501: jelijöille näitä tietoja ei anneta, vaan tutkimus- myrkkyjen aiheuttamista haitoista. 2502: tulokset määrättiin salaisiksi. Terveydellä näyttää 2503: 2504: 2505: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2506: 2507: Helvi Koskinen ]. Juhani Kortesalmi Urho Pohto 2508: Vieno Eklund 2509: 746 1983 vp. 2510: 2511: Raha-asia-aloite n:o 682 2512: 2513: 2514: 2515: 2516: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien perusparantamiseen 2517: välillä Hyvinkää- Kytäjä- Läyliäinen 2518: 2519: 2520: Eduskunnalle 2521: 2522: Hyvinkään kaupunki on huomattava palvelu- syystä tulisi nopeasti saada parannetuksi tieyhtey- 2523: ja työllistäjäkeskus. Yhteydet lähikunnista eivät det Hyvinkää - Kytäjä- Läyliäinen tieosuudella. 2524: kuitenkaan ole sellaiset kuin niiden pitäisi. Hyvin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2525: kää on läänien rajakaupunki ja kuten aina läänin- nioittaen, 2526: raja muodostaa yhteyksien osittaisen katkon. Näin 2527: on myös Hyvinkään suhteen mm. Lopen Läyliäis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2528: ten suuntaan. Kymmenillä loppilaisilla on työ- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2529: paikka Hyvinkäällä. Kymmenillä hyvinkääläisillä 31.24.77 250000 markan määrärahan 2530: on vapaa-ajanviettopaikka Lopella. Näin on kans- Hyvinkään - Kytäjän - Läyliäisten tien 2531: sakäyminen puolin ja toisin vilkasta. Molempien perusparantamisen jatkamiseen myös Hä- 2532: alueiden yritystoiminta ja muut, kuten palvelu- meen läå'nin puolella Läyliäisiin saakka. 2533: elinkeinot kärsivät heikoista yhteyksistä. Tästä 2534: 2535: 2536: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2537: 2538: Helvi Koskinen Urho Pohto Reino Jyrkilä 2539: Pirjo Ala-Kapee Vieno Eklund 2540: 1983 vp. 747 2541: 2542: Raha-asia-aloite n:o 683 2543: 2544: 2545: 2546: 2547: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karkkilan - Piipalan 2548: - Loppi kk:n tien perusparantamiseen 2549: 2550: 2551: Eduskunnalle 2552: 2553: Karkkilan kaupungin yhteydet Hämeen läänin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2554: pieniin naapurikuntiin ovat luvattoman heikot. nioittaen, 2555: Tästä syystä tulee saada nopeasti aikaan mm. 2556: Karkkila - Piipala -Loppi kk -tien perusparan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2557: nus ja päällystys. Tämän tien kunnostaminen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2558: palvelee molempien alueiden kehitystä. Sen mer- 31.24.77 200000 markan määrärahan 2559: kitys alueen väestölle ja yritystoiminnalle on Karkkilan - Piipalan - Loppi kk:n tien 2560: tärkeä. perusparantamisen aloittamiseksi. 2561: 2562: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2563: 2564: Helvi Koskinen Pirjo Ala-Kapee Urho Pohto 2565: Reino Jyrkilä Vieno Eklund 2566: 748 1983 vp. 2567: 2568: Raha-asia-aloite n:o 684 2569: 2570: 2571: 2572: 2573: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kinnarin - Peisalan 2574: tieosuuden päällystämisen aloittamiseen 2575: 2576: 2577: Eduskunnalle 2578: 2579: Tieosuus Kinnari - Peisala (Pappilantie) on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2580: vilkasliikenteinen lääninosien välinen yhdystie, nioittaen, 2581: joka on osittain parannettu, mutta päällystys 2582: puuttuu edelleen. Tie on Artjärven ja naapurikun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2583: tien osalta välttämätön. Tien päällystäminen pa- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2584: rantaisi sen tarjoaman käytön edullisuutta huo- 31.24. 77 100 000 markkaa Kinnarin- ?ei- 2585: mattavasti. salan (Pappilantie) tieosuuden päällystä- 2586: Itä-Uudenmaan kehitysalueilla ei liene kohtuu- misen aloittamiseksi. 2587: ton vaatimus tieolojen parantaminen, sillä on jos- 2588: sain määrin alueen elämää elävöittävä vaikutus. 2589: 2590: 2591: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 2592: 2593: Helvi Koskinen Urho Pohto Reino Jyrkilä 2594: Pirjo Ala-Kapee 2595: 1983 vp. 749 2596: 2597: Raha-asia-aloite n:o 685 2598: 2599: 2600: 2601: 2602: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kinoarin- Hietamao 2603: - Iitin välisen tieosuuden kunnostamiseen 2604: 2605: 2606: Eduskunnalle 2607: 2608: Tieosuus Kinoari - Hietama - Iitti on käyt- tieyhteyksien saaminen. Se kuuluu ehdottomasti 2609: töönsä nähden luvattoman heikkokuntoinen. Täl- tasa -arvovaa timuksiin. 2610: läkin kohdalla vallitsee se yleinen käytäntö, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2611: on ominaista Uudenmaan ja muiden naapurilää- nioittaen, 2612: nien pienemmillä yhdysteillä. Ne ovat ajan vaati- 2613: muksiin nähden jääneet hoitamatta. Kuitenkin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2614: niin, että näidenkin teiden varsilla asutaan ja 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2615: maksetaan verot muiden syrjässäasumiskulujen 31.24. 77 250 000 markkaa tieosuuden Kin- 2616: lisäksi niin kuin rintamaillakin. nari - Hietama - Iitti kunnostamiseen ja 2617: Pieni vaatimus on siis nykypäivänä kunnollisten päällystystyön aloittamiseen. 2618: 2619: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 2620: 2621: Helvi Koskinen Urho Pohto Reino Jyrkilä 2622: Pirjo Ala-Kapee Vieno Eklund 2623: 2624: 2625: 2626: 2627: 95 0883005893 2628: 750 1983 vp. 2629: 2630: Raha-asia-aloite n:o 686 2631: 2632: 2633: 2634: 2635: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan läänin elinkei- 2636: notoimintojen kehittämiseen 2637: 2638: 2639: Eduskunnalle 2640: 2641: Valtion ja kuntien keinot eri alueiden kehittämi- Lääninhallitusten käyttöön tulisi saada määrä- 2642: seen ovat riittämättömät aluepoliittisen lainsää- raha, joka olisi alueellisesti ja myös muulla tavoin 2643: dännön keinoin. Näin on siitä huolimatta, että mahdollisimman vapaasti käytettävissä lähinnä 2644: erilaisia alueellisesti rajattuja tukimuotoja on projektiluonteisiin hankkeisiin. 2645: runsaasti käytettävissä. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 2646: Viime aikaimi on otettu käyttöön uusia vasti, 2647: toimintamuotoja: 2648: Lapin pienyritystoiminnan tukemiskokeilu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2649: - Maaseudun työpaikkatukikokeilu 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 2650: - Erityisaluetoimenpiteet markkaa lääninhallituksen käytettäväksi 2651: Kaikki mainitut keinot ovat jo alkuvaiheissaan Uudenmaan läänissä erityisesti elinkeino- 2652: osoittautuneet kohdealueiden kannalta myöntei- toimintojen edistämiseen. 2653: siksi. 2654: 2655: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 2656: 2657: Helvi Koskinen 2658: 1983 vp. 751 2659: 2660: Raha-asia-aloite n:o 687 2661: 2662: 2663: 2664: 2665: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanterveystyön meno- 2666: talouden tutkimiseen 2667: 2668: 2669: Eduskunnalle 2670: 2671: Toimeenpantu kansanterveystyö on asettamas- selle tasolle, kun se ei kerran itse pysty vastaamaan 2672: sa monet kunnat kuntainliittojäseninä suuriin omalla talouspanoksellaan vaatimuksistaan, ei sitä 2673: taloudellisiin vaikeuksiin. Erityisen raskaita talou- voida vaatia kunnaltakaan. 2674: dellisesti ovat kunnille rakentamisvelvoitteet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2675: Yleinen käsitys on, että mainitussa rakennustoi- taen, 2676: minnassa ovat vaatimukset liian korkeat. Vaati- 2677: mukset johtavat osaltaan käytännölle liian kallii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2678: seen kerskarakentamiselle vivahtavaan käytän- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2679: töön. Tämä on erikoisesti tullut esille tapauksessa, 33.01.29 50000 markkaa kansanterveys- 2680: jossa jäsenkunta joutuu rakentamaan tiloja työn menotalouden tutkimiseksi ja supis- 2681: vuokrattavaksi omalla alueellaan kansanterveys- tamiseksi rakennus- ja hankintamäärära- 2682: kuntainliiton käyttöön. hojen osalta niin, että vältytään kerskara- 2683: Kuntien joutuessa yhä tiukempaan talousvas- kentamiselta ym. tarpeettomalta tuhlaa- 2684: tuuseen näissä asioissa tulee vastuusta vetäytyvän miselta. 2685: valtion ymmärtää laskea tasovaatimuksia asialli- 2686: 2687: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 2688: 2689: Helvi Koskinen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto 2690: Vieno Eklund 2691: 752 1983 vp. 2692: 2693: Raha-asia-aloite n:o 688 2694: 2695: 2696: 2697: 2698: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta HYKS:n lastenklinikan 2699: 10. osaston toiminnan turvaamiseen 2700: 2701: 2702: Eduskunnalle 2703: 2704: HYKS:n lastenklinikalla käynnistyy vuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2705: 1984 alussa saneeraustyö, jonka johdosta lasten taen, 2706: syöpäosasto eli osasto 10 joudutaan hajauttamaan 2707: eri osastoille. Tämä merkitsee syöpää sairastavien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2708: lasten hoito-olosuhteiden selvää huonomumista. 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 2709: Tilanne jatkuu ilmeisesti syöpäsairaiden lasten markkaa HYKS:n lastenklinikan 10. osas- 2710: kannalta huonona, kunnes uusi lisärakennus ton eli lasten syöpäosaston toiminnan 2711: lastenklinikalle valmistuu. turvaamiseen. 2712: 2713: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2714: 2715: Helvi Koskinen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto 2716: Vieno Eklund Reijo Enävaara 2717: 1983 vp. 753 2718: 2719: Raha-asia-aloite n:o 689 2720: 2721: 2722: 2723: 2724: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan ja Hämeen 2725: pienvesistöjen tilanteen selvittämiseen 2726: 2727: 2728: Eduskunnalle 2729: 2730: Uudenmaan-Hämeen pienvesistöt ovat joutu- havaittavissa ne haitat, jotka happamuus liian 2731: massa saastumissyistä uhanalaisiksi. Se, että niitä korkeaksi kohonneena aiheuttaa kalakannoille. 2732: saastuttavat yhä lisääntyvät ympäristössä, metsissä Määrätyt kemikaalit aiheuttavat liiallista rehevöi- 2733: ja maataloudessa käytettävät erilaiset suoranaiset tymistä, joka saa aikaan veden happitilanteessa 2734: myrkyt ja tuotannon lisäykseen käytettävät kielteisiä muutoksia. 2735: kemikaalit ei enää riitä, uuden uhan tuovat niin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2736: sanotut happamat sateet. taen, 2737: Tähän kysymykseen ei ole kiinnitetty riittävästi 2738: huomiota. Meidän tulee suhtautua tähän kysymyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2739: seen vakavasti. Meillä ei ole varaa laskea asioita 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2740: niin pitkälle kuin naapurimaissamme on tapah- 35.10.25 200000 markan määrärahan 2741: tunut. Uudenmaan-Hämeen pienvesistöjen 2742: Mainitut pienvesistöt ovat erittäin tärkeitä mm. luonnonsuojelullisen tilanteen kiireelli- 2743: vapaa-ajan käytön kohdalla. Jo nyt on selvästi seksi selvittämiseksi ja tarpeellisiin toi- 2744: menpiteisiin ryhtymistä varten. 2745: 2746: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 2747: 2748: Helvi Koskinen Urho Pohto Pirjo Ala-Kapee 2749: Vieno Eklund 2750: 754 1983 vp. 2751: 2752: Raha-asia-aloite n:o 690 2753: 2754: 2755: 2756: 2757: Kulhia ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtiontalouden 2758: tarkastusvirastolle taloudellisten rikosten tutkintaan 2759: 2760: 2761: Eduskunnalle 2762: 2763: Taloudellinen rikollisuus, erityisesti lahjus- ja menoarvioksi on varattu määräraha. Muun 2764: väärinkäytöstapausten määrä on voimakkaasti henkilöstön paikkaaminen joudutaan toistaiseksi 2765: kasvanut maassamme. Tämänlaatuiset rikokset järjestämään siirroilla, mikä ei tarkastusviraston 2766: ovat usein hyvin komplisoituja ja vaativat muuta toimintaa ajatellen ole kestävä ratkaisu. 2767: tutkijoilta laajaa perehtyneisyyttä esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnan tur- 2768: kirjanpito- ja konkurssilainsäädäntöön. Keskusri- vaamiseksi ja taloudellisen rikollisuuden tutkinnan 2769: kospoliisilla ei tällaista akateemisen koulutuksen tehostamiseksi virastoon on tarpeellista jo vuoden 2770: saanutta työvoimaa juurikaan ole, joten valtionta- 1984 alusta perustaa viisi (5) uutta tutkijan tointa. 2771: louden tarkastusvirasto on joutunut antamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2772: virka-apua. Sillä on ol\ut viime aikoina 8-10 taen, 2773: henkeä koko ajan kiinni näissä tehtävissä. Tämä on 2774: ollut pois n.s normaaliasioiden hoitamisen resurs- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2775: seista, mitkä koko viraston henkilökunta mukaan 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2776: lukien käsittävät n. 80 henkeä. 28.10.01 liså'yksenå' 600 000 markkaa 2777: Valtiontalouden tarkastusvirastoon ollaan pe- kahden ylitarkastajan ( B 1) ja kolmen 2778: rustamassa taloudellisten rikosten tutkintaa varten tarkastajan (V 27) toimen perustamiseen 2779: uutta tarkastustoimistoa, erillistä tutkimustoimis- valtiontalouden tarkastusvirastossa talou- 2780: toa. Tämän toimistopäällikön paikkaamista varten dellisten rikosten tutkintaa varten. 2781: hallituksen esityksessä valtion vuoden 1984 tulo- ja 2782: 2783: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 2784: 2785: Liisa Kulhia Seppo Pelttari Jouni J. Särkijärvi 2786: Kari Urpilainen Mats Nyby Kalevi Mattila 2787: 1983 vp. 755 2788: 2789: Raha-asia-aloite n:o 691 2790: 2791: 2792: 2793: 2794: Kulhia ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuudeksi 2795: kunnille ilmansuojelun toimenpiteisiin 2796: 2797: 2798: Eduskunnalle 2799: 2800: Ilmansuojelulaki tuli voimaan 1.10.1982. Laki paneutua ilmansuojelututkimuksiin ja -selvityk- 2801: selkiytti maamme ilmansuojelutilannetta ja mah- siin. Kuntien valmiutta ilmansuojeluun ja ilman 2802: dollisti johdonmukaisemman ilmansuojelupolitii- laadun seurantaan tarkoitettujen laitteiden han- 2803: kan toteuttamisen. kintaan olisi lisättävä. 2804: Laki kavensi kuitenkin kansalaisten välittömiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2805: oikeuksia osallistua ilmansuojelua koskevaan taen, 2806: päätöksentekoon. Aiempi kuntatason päätöksen- 2807: teko siirrettiin lääneihin. Kunnille jäi vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2808: lausunto- ja valitusoikeus ilmansuojelulain mu- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2809: kaisten ilmoitusten käsittelyssä. 35.10.37 lisäyksenä 500000 markkaa val- 2810: Yksityisillä kansalaisilla ja kansalaisjärjestöillä tionosuudeksi kunnille ilmansuojelututki- 2811: on enää muistutusmahdollisuus ilmansuojelu- musten ja ilman laadun seurantaan 2812: asioissa. Nyt olisi parannettava päätöksentekoa tarkoitettujen laitteiden hankkimiseksi tai 2813: kunnissa ja lisättävä kuntien mahdollisuutta vuokraamiseksi. 2814: 2815: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 2816: 2817: Liisa Kulhia Ville Komsi Jouni J. Särkijärvi 2818: 756 1983 vp. 2819: 2820: Raha-asia-aloite n:o 692 2821: 2822: 2823: 2824: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suun- 2825: nittelemiseksi Nokialle 2826: 2827: 2828: Eduskunnalle 2829: 2830: Nokian kaupungissa ovat valtion virastot valtiolle. Nokian kaupungin vaikea työllisyystilan- 2831: monessa eri paikassa, mikä haittaa alueen asuk- ne puoltaa virastotalon pikaista suunnittelun 2832: kaiden asiointia ja palvelujen saantia. Lisäksi tästä aloittamista. 2833: aiheutuu suurta ajanhukkaa ja ylimääräisiä kustan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2834: nuksia virastoissa asioiville. taen, 2835: Valtiolle tästä hajasijoituksesta kertyy vuosit- 2836: tain huomattavia lisäkustannuksia. Lisäksi nyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2837: monet valtion toimistot kärsivät myös suuresta 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 2838: tilanahtaudesta, joka haittaa asiakaspalvelua ja markkaa valtion virastotalon suunnittele- 2839: aiheuttaa myös osaltaan lisääntyviä kustannuksia miseksi Nokialla. 2840: 2841: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2842: 2843: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Marjatta Stenius-Kaukonen 2844: 1983 vp. 757 2845: 2846: Raha-asia-aloite n:o 693 2847: 2848: 2849: 2850: 2851: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanjonin koulun rakenta- 2852: miseen Tampereen Hervantaan 2853: 2854: 2855: Eduskunnalle 2856: 2857: Tampereella Hervannan kouluneuvostojen jä- matkojen päässä linja-autoja käyttäen. Tästä 2858: senet ovat koulutilannetta käsitellessään todenneet aiheutuu oppilaille monesti kohtuutonta haittaa. 2859: opetustilojen puutteen kestämättömäksi. Hervan- Kouluhallituksen rakennusohjelman mukaan ti- 2860: ta on nopeasti kehittyvä Tampereen tytärkaupun- lanne ei helpotu moniin vuosiin. Tämän johdosta 2861: ki. Asukasluvun kasvaessa ei koulupalvelujen tulisi ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin Kanjonin 2862: rakentaminen ole pysynyt väestömäärän kasvun koulun rakentamiseksi Hervantaan. 2863: mukana. Alueelle on muuttanut runsaasti lapsi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2864: perheitä, mikä lisää painetta koulutilojen suhteen taen, 2865: vielä enemmän kuin pelkät asukasluvut edellyt- 2866: tävät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2867: Peruskoulun luokkatilojen puute on nyt 320 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2868: oppilaan kohdalla tosiasia. Heistä valtaosa on ala- 29.46.34 lisäyksenä· 3 000 000 markkaa 2869: asteen oppilaita. Tilojen puutteen johdosta Her- Kanjonin koulun rakentamiseksi Tampe- 2870: vannassa he joutuvat käymään koulunsa pitkien reen Hervantaan. 2871: 2872: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2873: 2874: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Marjatta Stenius-Kaukonen 2875: 2876: 2877: 2878: 2879: 96 0883005893 2880: 758 1983 vp. 2881: 2882: Raha-asia-aloite n:o 694 2883: 2884: 2885: 2886: 2887: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta pikkujärvien puhdistusko- 2888: keiluun Kurussa 2889: 2890: 2891: Eduskunnalle 2892: 2893: Monin paikoin ovat sisävesien kalastuskunnat mahdollista. Suuryhtiöt ja metsähallitus tulisi 2894: menettäneet huomattavan osan kalansaaliistaan, velvoittaa puhdistamaan saastuttamansa vesistöt. 2895: koska hyvät, kalaiset ja kauniit järvet ovat Valtion tulisi käynnistää tutkimukset tehokkai- 2896: menttämässä kalakantansa. Samoin sisävesien den puhdistusmentelmien kehittämiseksi ja periä 2897: ammattikalastajien määrä on jatkuvasti supistu- sitten kustannukset suuryhtiöiltä ja metsähallituk- 2898: nut, koska kalojen vähentyminen saastuneissa selta. Kurun kunnassa on runsaasti tällaisia 2899: järvissä ei anna riittävää toimeentuloa kalastajille. pikkujärviä, joissa työt voitaisiin aloittaa. 2900: Järvet ovat saastuneet ja rehevöityneet, vaikka Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2901: niiden läheisyydessä ei ole teollisuutta tai suuria taen, 2902: asutuskeskuksia. 2903: Metsäjärvien saastumiseen ovat varmasti usein että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2904: syynä metsähallituksen ja suuryhtiöiden suoritta- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark- 2905: mat metsien lentolannoitukset ja vesakkojen kaa pikkujärvien puhdistuskokeilun suo- 2906: lentoruiskutukset. Tehokkaan ympäristönsuojelu- rittamiseksi Kurun kunnassa. 2907: lainsäädännön puuttumisen johdosta tämä on ollut 2908: 2909: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2910: 2911: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Marjatta Stenius-Kaukonen 2912: 1983 vp. 759 2913: 2914: Raha-asia-aloite n:o 695 2915: 2916: 2917: 2918: 2919: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 rakennus- 2920: työn aloittamiseksi välillä Kangasala-Alasenjärvi 2921: 2922: 2923: Eduskunnalle 2924: 2925: Tampereen kauttakulkuliikenne Lahden suun- tien yhdistäminen Jyväskylän valtatiehen ohjaisi 2926: nasta kulkee kokonaisuudessaan Vatialan-Kau- keskustan kautta kulkevan liikenteen ohikulku- 2927: kajärven-Messukylän-Tampereen -keskustan tie- tielle. 2928: tä pitkin. Tie on koko pituudeltaan erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2929: paljon paikallisliikenteen käytössä ja osittain tieltä taen, 2930: puuttuu kevyen liikenteen väylä. Ruuhkat ja 2931: nopeusrajoitukset hidastavat kuljetuksia samalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2932: kun runsas paikallisliikenne ja kevyt liikenne 1983 tulo- ja menoarvioon momentille 2933: muodostavat vaaratilanteita liikenteessä. 31.24.77 2 000 000 markkaa valtatien n:o 2934: Tampereen uudesta ohikulkutiestä puuttuu 12 rakennustyön aloittamiseksi välillä 2935: muutamia kilometrejä. Lahden moottoriliikenne- Kangasala-Alasenjärvi. 2936: 2937: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2938: 2939: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen 2940: 760 1983 vp. 2941: 2942: Raha-asia-aloite n:o 696 2943: 2944: 2945: 2946: 2947: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien parantamiseen 2948: välillä Kuru-Virrat 2949: 2950: 2951: Eduskunnalle 2952: 2953: Maantien Kuru-Virrat parantaminen on laksi ja tien heikko kunto vaarantaa liikenneturval- 2954: ajankohtainen tien suuren paikallisen ja valtakun- lisuutta. Kiireellisen parannuksen tarpeessa olisi 2955: nallisen merkityksen vuoksi, koska se avaisi suoran erityisesti Kurun puoleinen osa noin 25 kilometrin 2956: ja taloudellisimman yhteyden aina Pietarsaaresta matkalla. 2957: Tampereelle asti. Jo 20 vuotta hanke on ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2958: vireillä, mutta tietä ei vieläkään ole saatu kuntoon. taen, 2959: Tie Kurun kunnan osalla on erittäin heikkokuntoi- 2960: nen ja kaipaisi kiireesti parantamista runsaiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2961: nyppylöiden ja mutkiensa vuoksi. Virroilta 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2962: Tampereelle ajaa kuitenkin tätä tietä 5 linja- 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien 2963: autovuoroa vuorokaudessa. Tien heikot reunat perusparannustöiden aloittamiseksi välillä 2964: tekevät liikennöimisen kuitenkin erittäin hanka- Kuru- Virrat. 2965: 2966: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2967: 2968: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Marjatta Stenius-Kaukonen 2969: 1983 vp. 761 2970: 2971: Raha-asia-aloite n:o 697 2972: 2973: 2974: 2975: 2976: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman rakenta- 2977: miseksi Nokialle 2978: 2979: 2980: Eduskunnalle 2981: 2982: Nokian kaupunki on pyrkinyt parantamaan on valtion suunnitelmissa lähivuosina. Nokialla 2983: tarjoamiaan palveluja kuntalaisille. On kuitenkin vallitsevan vaikean työllisyystilanteen johdosta ja 2984: eräitä alueita joihin kunnan yksittäinen päätöksen palvelujen saamiseksi kohtuulliselle tasolle tulisi 2985: teko ei yllä. Tällainen alue on moottoriajoneuvojen katsastusaseman rakentaminen aloittaa pikaisesti. 2986: katsastusaseman puuttuminen. Nykyisin nokialai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2987: set joutuvat katsastusasioissa asioimaan Tampe- taen, 2988: reella. Tampereen katsastusasema siirtyi jokin aika 2989: sitten Hervannan kaupunginosaan. Tämä vaikeut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2990: ti entisestään Nokialaisten asiointia katsastus- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 2991: asioissa pidentämällä matkaa huomattavasti. 31.40.74 lisäyksenä 1000000 markkaa 2992: Katsastusaseman puuttuminen Nokialta aiheuttaa Nokian katsastusaseman suunnittelemi- 2993: nokialaisille huomattavaa ajanhukkaa ja myös seksi ja rakennustöiden aloittamiseksi. 2994: lisäkustannuksia. Katsastusaseman rakentaminen 2995: 2996: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 2997: 2998: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Marjatta Stenius-Kaukonen 2999: 762 1983 vp. 3000: 3001: Raha-asia-aloite n:o 698 3002: 3003: 3004: 3005: 3006: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamista maakaasuverkoston laajentami- 3007: miseen 3008: 3009: 3010: Eduskunnalle 3011: 3012: Maakaasun tuonti Ja käyttö alkoi Suomessa kaasun lisääntyvä käyttö luo uusia työpaikkoja Suo- 3013: 1974. Kaasun käyttö on ollut pienempää kuin mitä meen bilateraalikaupan ansiosta. 3014: kauppasopimukset mahdollistaisivat. Vuonna Maakaasun kulutuksen lisääminen edellyttää 3015: 1981 tuotiin maakaasua vain 720 milj. kuutiomet- nykyisen putkiverkoston jatkamista niin, että se 3016: riä. Määrä on Suomen energiatarpeesta vain noin kattaa koko Etelä-Suomen. Neste Oy:n ja alueen 3017: 3 %. Voimassa oleva kaasuntuontisopimus mah- seutukaavaliittojen yhdessä tekemä tutkimus 3018: dollistaisi 1,4 miljardin kuutiometrin tuonnin osoittaa, että jo 1986 voitaisiin maakaasun käyttö 3019: Neuvostoliitosta Suomeen. kaksinkertaistaa nykyisestä 800 milj. kuutiomet- 3020: Maakaasuputki on nyt Kymenläänin alueella ja ristä 1710 milj. kuutiometriin. Samalla korvattai- 3021: nykyisen putkiverkon alueella kulutusta ei olen- siin hiiltä noin 700 milj. tonnia. Nykyisin hiilestä 3022: naisesti lisätä. Kaasuputken syöttökyky paineen- tuodaan huomattava osa lännestä ja hiilenkäytön 3023: korotuksettakin mahdollistaisi 3 miljardin kuutio- supistuminen antaisi huomattavan valuuttasääs- 3024: metrin tuonnin vuodessa. tön. Vuonna 1995 maakaasua käytettäisiin tutki- 3025: Nykyisen putkiverkon alueella Kymenläänissä muksen mukaan jo 2800 milj. kuutiometriä, millä 3026: käytetään maakaasua puunjalostusteollisuudessa, korvattaisiin 1,4 milj. tonnia kivihiiltä. Jotta 3027: voimalaitoksissa sähkön ja lämmön tuotantoon. kaasulla voidaan korvata kivihiiltä kaasun on 3028: Maakaasu soveltuu myös erinomaisesti pientalojen oltava kilpailukykyinen hiilen kanssa. Hintaver- 3029: lämmitykseen. tailuja tehtäessä on otettava kaikki tekijät 3030: Maakaasun siirto on energian siirtomuodoista huomioon eikä pelkästään välittömät käyttökus- 3031: halvimpia eikä maakaasu aiheuta korroosioita tannukset. Ne näet saattavat antaa virheellisen 3032: putkistoissa. Ympäristön kannalta maakaasu on kuvan eri energiamuotojen todellisista hinnoista. 3033: ihanteellinen polttoaine, sillä se ei sisällä rikkiä Työllisyys ja kansantaloudelliset syyt puoltavat 3034: eikä muitakaan epäpuhtauksia juuri ollenkaan. maakaasuputkiston nopeaa laajentamista. Lisäksi 3035: Tästä syystä maakaasua voidaan käyttää myös monissa kunnissa ollaan tekemässä ratkaisuja eri 3036: turvallisesti asutuksen keskellä. Maakaasu on energiamuotojen välillä, joten SKDL:n eduskun- 3037: kilpailukykyinen hinnaltaan asuntojen lämmityk- taryhmä pitää välttämättömänä maakaasun saata- 3038: seen. Se on myös kilpailukykyinen teollisuudessa vuuden laajentamista pikaisesti. 3039: raskaan polttoöljyn kanssa, mikäli otetaan käytettä- Kaasuputkea tulee jatkaa Kouvolasta Lahteen, 3040: vyys ja ympäristövaikutuksia mukaan, kuten Janakkalaan, josta putki haarautuisi Hämeenlin- 3041: tulisikin. Tällöin maakaasu on noin 5-20 % naan, Valkeakoskelle ja Tampereen seudulle. 3042: edullisempaa. Toinen haara suuntautuisi pääkaupunkiseudulle ja 3043: Länsi-Euroopan maat ostavat maakaasua Neu- kolmas linja Länsi-Suomen alueelle. 3044: vostoliitosta yhä kasvavia määriä. Neuvostoliitto Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3045: on ilmaissut halunsa myydä myös Suomeen ta en, 3046: maakaasua huomattavasti nykyistä enemmän. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3047: Maakaasun lisäkäyttöä puolustavat monet eri 1984 tulo- ja menoarvioon lukuun 32.55 3048: seikat. Kaasun ympäristöystävällisyys, käytön 50 000 000 markkaa maakaasujohdon jat- 3049: helppous, toimitusten varmuus ja se, että s1ta kamiseksi perusteluissa osoitetun linjauk- 3050: ei tarvitse varastoida, monipuolistaa Suomen sen mukaisesti på"äkaupunkiseudulle, Tam- 3051: energiaperustaa ja kaikkein tärkeintä on, että maa- pereen seudulle ja Länsi-Suomen alueelle. 3052: 1983 vp. - RA •n:o 698 763 3053: 3054: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 3055: 3056: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Timo Laaksonen 3057: Pirkko Turpeinen Pekka Leppänen Anna-Liisa Jokinen 3058: Niilo Koskenniemi Heli Astala Irma Rosnell 3059: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä Juhani Vähäkangas 3060: Sten Söderström Lauha Männistö Matti Kautto 3061: Osmo Vepsäläinen Vappu Säilynoja Marjatta Stenius-Kaukonen 3062: Marja-Liisa Salminen Terho Pursiainen Esko Helle 3063: Seppo Toiviainen Arvo Kemppainen Kalevi Kivistö 3064: 764 1983 vp. 3065: 3066: Raha-asia-aloite n:o 699 3067: 3068: 3069: 3070: 3071: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkkalan terveyskeskuksen 3072: rakentamiseen 3073: 3074: 3075: Eduskunnalle 3076: 3077: Hämeen lääninhallitus vahvisti päätöksessään toteuttaa kansanterveystyön 5-vuotissuunnitel- 3078: 17.1.1983 Pirkkalan kunnan kansanterveystyön man periaatteita ja velvoitteita ko. olosuhteissa. 3079: toimintasuunnitelmasta vuosille 1983-87 alusta- Avohoitotilojen äärimmäinen ahtaus ja puut- 3080: vasti Pirkkalan terveyskeskushankkeen aloittamis- teellisuus, terveyskeskus- ja aluesairaalatasoisten 3081: vuodeksi vuoden 1984. Kyseinen hanke on sairaansijojen puuttuminen, vanhainkotipaikko- 3082: kuitenkin nyt siirretty jälleen vuodella eteenpäin jen jatkuva ylikuormitus, velvoitteet pitkäaikais- 3083: eli vuodelle 1985. sairaanhoidon järjestämisestä sekä sairaanhoidon 3084: Pirkkalan terveyskeskushankkeen lykkääntymi- porrastamisesta ovat tehneet tilanteen kestämät- 3085: nen tuntuu käsittämättömältä, koska edelle tömäksi yli 10 000 asukkaan Pirkkalassa, jossa 3086: sijoitetut kansanterveystyön hankkeet koskevat väestöpohja kasvaa 2-3 %:n vuosivauhtia ja yli 3087: kuntia ja kuntainliittoja, joiden terveydenhuollon 75-vuotiaiden osuus lähes kaksinkertaistuu 1980- 3088: resurssit mm. aluesairaaloiden tai niiden osuuksien luvulla. Asianmukaisten terveyskeskustilojen saa- 3089: sekä jo rakennettujen terveyskeskustilojen vuoksi minen Pirkkalaan mitä pikimmin on välttämätön- 3090: ovat paremmat kuin Pirkkalassa. Pirkkalan kunta tä, jotta terveyskeskuspalvelut saataisiin maamme 3091: ei koko kansanterveyslain voimassaolon aikana ole yleistä tasoa vastaaviksi. 3092: saanut uusia tiloja kansanterveystyön toteuttamis- Pirkkalan kunta on varautunut aloittamaan 3093: ta varten, vaan toiminta on tapahtunut 50-luvulla terveyskeskuksen rakentamisen v. 1984. Myös 3094: yhden kunnanlääkärin asunnoksi ja vastaanottoti- rakennussuunnittelun tekninen valmius töiden 3095: laksi alunperin rakennetussa talossa, jossa nyt aloittamiseksi on olemassa. Henkilöstöresurssit 3096: työskentelee päivittäin yli 20 työntekijää. Koska avohoitotilojen miehittämiseen ovat olemassa, 3097: rakennus on alunperin tarkoitettu asuinrakennuk- vuodeosasto miehitetään myöhemmin osoitetta- 3098: seksi, intimiteettisuoja äänieristyksen puutteen vin resurssein. 3099: vuoksi on olematon. Tilan puutteen vuoksi osa Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 3100: työntekijöistä työskentelee kellaritiloissa, ja muu- 3101: taman neliön toimenpidehuone on ainoa ja sitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3102: käyttää neljä lääkäriä sekä kaksi laboratoriohoita- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 3103: jaa. Arkistotilojen puuttumisen vuoksi jatkuvaan 33.78.31 lisäyksenä 7 683 000 markkaa 3104: terveyskertomusjärjestelmään ei voida siirtyä valtion osuudeksi Pirkkalan terveyskeskuk- 3105: määräaikaan mennessä. Jo nämä muutamat sen rakentamiseksi. 3106: esimerkit osoittavat sen, kuinka mahdotonta on 3107: 3108: 3109: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 3110: 3111: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen 3112: 1983 vp. 765 3113: 3114: Raha-asia-aloite n:o 700 3115: 3116: 3117: 3118: 3119: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristön- ja luonnonsuo- 3120: jelun tutkimusaseman suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi 3121: Kuruun 3122: 3123: 3124: Eduskunnalle 3125: 3126: Puhtaan luonnon ja elinympäristön tarve on enttam puhdasta. Seitsemisen luonnonpuisto on 3127: viime vuosina voimakkaasti korostunut aivan osaksi myös kunnan alueella. Kunnan läheisyys 3128: oikeutetusti ihmisten keskuudessa. He haluavat Tampereen kaupunkiin mahdollistaisi yhteistoi- 3129: elinympäristönsä ja luonnon säilyvän puhtaana. minnan Tampereen yliopiston kanssa. Monipuo- 3130: Tämän sukupolven on tunnettava vastuunsa myös linen luonto ja eläimistä antaisivat hyvät 3131: tulevia sukupolvia kohtaan. luonnonolosuhteet Kurun kunnassa ympäristön- 3132: Luontoa on saastutettu varsin suruttomasti ja luonnonsuojelun tutkimusaseman toiminnalle · 3133: maassamme. Suomalainen teollisuus on ollut puhtaan luonnon säilyttämiseksi Suomessa. 3134: varsin piittaamaton luonnonsuojelun vaatimuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3135: sista. Nykyisin ei riitä edes se, että asutuskeskusten taen, 3136: ja teollisuusalueiden ympäristöt saastutetaan 3137: erilaisilla saasteilla. Nyt myös levitetään myrkkyjä ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3138: suoraan luontoon erilaisin perustein, tutkimatta 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 3139: niiden vaikutuksia luonnon tasa painoon. markkaa ympäristön- ja luonnonsuojelun 3140: Kurun kunnan alueilla on suoritettu vesakko- tutkimusaseman suunnittelemiseksi ja ra- 3141: myrkytyksiä erilaisia levityskeinoja käyttäen. Osa kennustöiden aloittamiseksi Kurun kun- 3142: kunnan runsaasta luonnosta on vielä kuitenkin nassa. 3143: 3144: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 3145: 3146: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Marjatta Stenius-Kaukonen 3147: 3148: 3149: 3150: 3151: 97 0883005893 3152: 766 1983 vp. 3153: 3154: Raha-asia-aloite n:o 701 3155: 3156: 3157: 3158: 3159: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta VR:n eräiden virkojen ja 3160: toimien lakkauttamisen estämiseen 3161: 3162: 3163: Eduskunnalle 3164: 3165: Valtionrautateiden palkkakustannusten alen- tehtäviä, tulisi tästä lakkauttamisesityksestä luo- 3166: tamiseksi ehdotetaan vuoden 1984 tulo- ja pua ja kyseiset virat ja toimet järjestelyvaltuuslain 3167: menoarvioesityksessä lakkautettavaksi 309 erilais- edellyttämällä tavalla saattaa valmiiksi vuoden 3168: ta peruspalkkaista ja ylimääräistä virkaa ja tointa. 1984 aikana. Täten olisi momentin 31.90.01 perus- 3169: Lakkauttamisen perusteluissa momentilla 31.09.01 telujen kohta b poistettava niiltä osin kuin se kos- 3170: kohdassa b ehdotetaan lakkautettavaksi tarpeetto- kee virkojen ja toimien lakkauttamista ja momen- 3171: miksi käyneitä virkoja ja toimia. Kuitenkin tille esitettävä siitä johtuva lisämääräraha 3172: luettelossa esiintyy nimikkeitä, joita toistuvasti on 15 215 900 mk, sekä järjestelyvaltuuslain nojalla 3173: esitetty perustettavaksi valtion virkojen ja toimien muutettava virkojen ja toimien määrä vastaamaan 3174: järjestelyvaltuuslain puitteissa. Lakkautettaviksi nyt esitetyn korjauksen mukaista tilannetta. 3175: esitettyjen virkojen ja toimien määrä tehtävissä Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3176: toimivien henkilöiden suhteeseen nähden on risti- 3177: riitainen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3178: Kun valtion virkojen ja toimien järjestelyval- 1984 tulo- ja menoarvioon 15 215 900 3179: tuuslain tarkoituksena on nimenomaan saattaa markkaa VR:n eräiden virkojen ja toimien 3180: näiden määrä paremmin vastaamaan muuttuneita lakkauttamisen estämiseksi. 3181: 3182: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 3183: 3184: Matti Kuusio Pertti Hietala 3185: 1983 vp. 767 3186: 3187: Raha-asia-aloite n:o 702 3188: 3189: 3190: 3191: 3192: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta vakuutusoikeuden ylimääräisen 3193: jaoston säilyttämiseksi 3194: 3195: 3196: Eduskunnalle 3197: 3198: Vakuutusoikeudessa, joka on Suomen ylin vakuutusoikeuden kohdalla. Vakuutusoikeuden 3199: sosiaaliturvan tuomioistuin, on ollut jatkuvasti ylimääräisen jaoston lopettaminen 1.3.1984 alkaen 3200: jutturuuhkaa. Juttujen määrää on saatu alennettua näyttää siis ennenaikaiselta. 3201: ja ruuhkaa purettua, mutta käsittelyaika juttua Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 3202: kohden on vakuutusoikeudessa edelleen 8-9 3203: kuukautta. Rintamaveteraanien "haravointi kam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3204: panjan" yhteydessä tapaturmavirastoon saapui yli 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 3205: 20 000 uutta sotilasvammakorvausta koskevaa 25.40.01 860 000 markkaa vakuutusoikeu- 3206: hakemusta, mikä on ruuhkauttanut tapaturmavi- den ylimääräisen jaoston säilyttämiseksi 3207: raston ja oletettavasti tulee tekemään niin myös vielä vuonna 1984. 3208: 3209: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 3210: 3211: Lea Kärhä 3212: 768 1983 vp. 3213: 3214: Raha-asia-aloite n:o 703 3215: 3216: 3217: 3218: 3219: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Klaukkalan taajaman läpi kulke- 3220: van Lopentien liikenneturvallisuuden parantamiseen 3221: 3222: 3223: Eduskunnalle 3224: 3225: Klaukkalan taajama Nurmijärven kunnassa on Olisi tärkeää saada pikaisesti laadittua koko- 3226: Helsingin läheisyydestä johtuen kasvava kylä, joka naissuunnitelma Klaukkalan tieolojen ja liikenne- 3227: sijaitsee Nurmijärven kunnan eteläosassa Vantaan turvallisuuden parantamiseksi, sillä jo kuluvana 3228: ja Espoon kaupunkien rajanaapurina. vuonna Klaukkalassa on sattunut noin 60 3229: Kylässä on yli 7000 asukasta ja vaikutusaluei- liikennetapaturmaa. Tässä suunnitelmassa tulisi 3230: neen yli 10000 asukasta. Klaukkalan peruskoulun määritellä liittymäkaistat, kevyen liikenteen erita- 3231: ala- ja yläasteilla on oppilaita noin 1200. soliittymät ym. 3232: Kunnan toimesta on kylään kaavoitettu uusia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 3233: teollisuusalueita, joita kunta markkinoi. Teolli- 3234: suutta ja yritystoimintaa onkin tulossa runsaasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3235: lisää. Liike-elämä on vilkasta, muutaman vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 3236: aikana on tullut kymmenittäin uusia yrityksiä. 31.24.77 700000 markkaa Uudenmaan 3237: Kylän halki kulkee valtaväylänä Keimo-Vihti- läänin Nurmijärven kunnan Klaukkalan 3238: järvi maantien, nk. Lopentie, kaavassa Klaukka- kylän läpi kulkevan Lopentien liikenne- 3239: lantie, joka on erittäin vilkkaasti liikennöity ja turvallisuuden lisäämiseksi. 3240: samalla tapaturma-altis tie. 3241: 3242: 3243: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 3244: 3245: Lea Kärhä 3246: 1983 vp. 769 3247: 3248: Raha-asia-aloite n:o 704 3249: 3250: 3251: 3252: 3253: Könkkölä ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta kesälukiotoi- 3254: minnan tukemiseen 3255: 3256: 3257: Eduskunnalle 3258: 3259: Viime vuosina merkittävällä tavalla virinneen ja huomioiden, miten merkittävänä kesälukiossa 3260: eri kouluhallinto- ja opetusviranomaisten tunnus- suoritettavaa kokeilutoimintaa on julkisuudessa- 3261: tamaa kesälukiotoiminnan kehittäminen ja näiden kin pidetty. Edelleen on valtion viranomaisten 3262: palvelujen käyttäjien asettamien kehitystavoittei- kanta kesälukiotoiminnan kehittämiseen ja laajen- 3263: den toteutuminen edellyttää myös tähän toimin- tamiseen ollut jo pitkään myönteinen. 3264: taan osoitettujen määrärahojen asteittaista nousua Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3265: ja ainakin kustannustason nousua vastaavaa taen, 3266: nolla kasvua. 3267: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3268: arvioksi vuodelle 1984 on päädytty kesälukiotoi- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 3269: mintaan osoitettujen varojen osalta jopa reaaliseen 29.44.52 lisäyksenä 20 000 markkaa kesä- 3270: pienentämiseen. Toimenpide ei ole perusteltu sen lukiotoiminnan tukemiseen. 3271: 3272: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 3273: 3274: Kalle Könkkölä Ville Komsi 3275: 770 1983 vp. 3276: 3277: Raha-asia-aloite n:o 705 3278: 3279: 3280: 3281: 3282: Könkkölä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Näkövam- 3283: maisten kirjaston toimintaan 3284: 3285: 3286: Eduskunnalle 3287: 3288: Näkövammaisten mahdollisuus lukea kirjalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3289: suutta on huomattavasti pienempi kuin muiden taen, 3290: kansalaisten. Valtakunnallisen näkövammaisten 3291: kirjaston nimikeluettelo on esimerkiksi n. 10 % että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3292: Helsingin kaupungin kirjaston vuotuisista uutuuk- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 3293: sista. Siksi on välttämätöntä lisätä näkövammais- 29.58.01 500 000 markkaa Näkövammais- 3294: ten kirjaston resursseja. ten kirjaston toimintaedellytysten paran- 3295: Momentin määrärahaa saa käyttää myös tamiseen. 3296: momentin 29.58.29 muihin kulutusmenoihin. 3297: 3298: 3299: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 3300: 3301: Kalle Könkkölä Ville Komsi 3302: 1983 vp. 771 3303: 3304: Raha-asia-aloite n:o 706 3305: 3306: 3307: 3308: 3309: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta mielipide- 3310: lehtien tukemiseen 3311: 3312: 3313: Eduskunnalle 3314: 3315: Puolueiden kannatus vuoden 1983 valtiopäivillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3316: on laskenut yhden prosenttiyksikön. Tämän taen, 3317: vuoksi mm. sama osuus puoluelehtituesta on 3318: jätetty jakamatta. Toisaalta maassamme toimii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3319: koko joukko korkeatasoisia kulttuuri- ja mielipide- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 3320: lehtiä, jotka jatkuvasti kärsivät taloudellisesta 29.99.57 lisäyksenä 429 500 markkaa 3321: ahdingosta. mielipidelehtien tukemiseen. 3322: 3323: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 3324: 3325: Kalle Könkkölä Ville Komsi 3326: 772 1983 vp. 3327: 3328: Raha-asia-aloite n:o 707 3329: 3330: 3331: 3332: 3333: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta viljan vienti- 3334: tukeen 3335: 3336: 3337: Eduskunnalle 3338: 3339: Suomessa ylituotettuja elintarvikkeita voitaisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3340: toimittaa kriisiapuna nälkäkatastrofeista kärsiviin taen, 3341: maihin kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta. 3342: Esimerkiksi viljaa voitaisiin Suomesta toimittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3343: vuonna 1984 elintarvikeapuna huomattavasti 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 3344: kaavailtua enemmän. 30.32.40 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 3345: viljan vientitukeen elintarvikeapuna. 3346: 3347: 3348: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 3349: 3350: Kalle Könkkölä Ville Komsi 3351: 1983 vp. 773 3352: 3353: Raha-asia-aloite n:o 708 3354: 3355: 3356: 3357: 3358: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta vuohenjalostusneuvojan 3359: palkkaamiseen ja käyttömenoihin 3360: 3361: 3362: Eduskunnalle 3363: 3364: Vuohenjalostustoiminnan kehittyminen maas- 3365: samme riippuu paljolti alan neuvontatoiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3366: kehittymisestä. Lampaanjalostuksen neuvojan ta- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 3367: paan tulisi perustaa vuohenjalostusneuvojan toimi. 30.30.42 53 000 markkaa vuohenjalostus- 3368: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- neuvojan palkkaamiseen ja käyttäme- 3369: taen, noihin. 3370: 3371: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 3372: 3373: Kalle Könkkölä Ville Komsi 3374: 3375: 3376: 3377: 3378: 98 0883005893 3379: 774 1983 vp. 3380: 3381: Raha-asia-aloite n:o 709 3382: 3383: 3384: 3385: 3386: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lammastalou- 3387: den tukemiseen 3388: 3389: 3390: Eduskunnalle 3391: 3392: Lammas- ja vuohitaloutta p!talSI maassamme 3393: voimakkaasti kehittää. Lampaiden käyttö tarjoaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3394: oivan vaihtoehdon mm. pehmeitä vesakonraivaus- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 3395: menetelmiä etsittäessä. 30.33.43 lisäyksenä 900 000 markkaa 3396: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- lammas- ja vuohitalouden tukemiseen. 3397: taen, 3398: 3399: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 3400: 3401: Kalle Könkkölä Ville Komsi 3402: 1983 vp. 775 3403: 3404: Raha-asia-aloite n:o 710 3405: 3406: 3407: 3408: 3409: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion vammaisneu- 3410: voston perustamiseen 3411: 3412: 3413: Eduskunnalle 3414: 3415: Kansainvälisen Vammaisten vuoden 1981 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3416: Suomen komitea ehdotti yksimielisessä mietin- 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 3417: nössään valtion vammaisneuvoston perustamista. kaa valtion vammaisneuvoston perustami- 3418: Mietinnössä ovat tarkemmat perustelut neuvoston seen. 3419: tarpeellisuudesta. 3420: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3421: taen, 3422: 3423: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 3424: 3425: Kalle Könkkölä Liisa Jaakonsaari Ole Wasz-Höckert 3426: Ville Komsi Liisa Arranz Jouni J. Särkijärvi 3427: Ulla Puolanne 3428: 776 1983 vp. 3429: 3430: Raha-asia-aloite n:o 711 3431: 3432: 3433: 3434: 3435: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Kulttuuritalo 3436: Oy:n juhlasalin kalusteiden uusimiseen 3437: 3438: 3439: Eduskunnalle 3440: 3441: Helsingin Kulttuuritalon rakentamisella hie- tilaisuuksissa noin 300 000 henkeä, joudutaan 3442: man yli kaksi vuosikymmentä sitten oli useita jatkuviin korjaus- ja uusintainvestointeihin sekä 3443: tarkoituksia. Siihen aikaan Helsingissä ei ollut yleisen vaatimustason nousun takia ja edellytysten 3444: ainoatakaan vaativat mitat täyttävää konsertti- parantuessa myös kehittämään talon toimintaa, 3445: salia. Kulttuuritalon konserttisali on nämä vaati- jotta puitteet eri toiminnoille olisivat mahdolli- 3446: mukset täyttänyt ja on tänäkin päivänä akustii- simman hyvät. 3447: kaltaan Pohjoismaiden parhaita. Tämän osoittaa- Talon rakentamisen työväestö on joutunut itse 3448: kin mm. se, että se on Radion sinfoniaorkes- kustantamaan ilman julkisen vallan apua. Muiden 3449: terin jatkuvana harjoitus- ja äänityspaikkana, vastaavien ja pienempienkin kulttuurilaitosten 3450: kymmenien erilaisten konserttien paikkana, Kan- julkinen tukeminen on ollut huomattavaa. Jotta 3451: sallisoopperan vierailutoiminnan paikkana jne. kulttuuritalo voisi olla työväenkulttuurin kehto, ei 3452: Alvar Aallon merkittävästä luoruistyöstä Kult- talon kunnossapitoa ja kehittämistä voi jättää 3453: tuuritalo on keskeisimpiä. Myös tämä perustelee yksin kasvavan velkataakan varaan. Sehän vaaran- 3454: talon kunnossa pitämistä. taisi talon valtakunnallisestikin merkittävän kult- 3455: Helsingin Kulttuuritalosta on kuluneina vuosi- tuurityön. 3456: na tullut myös työväestön kulttuuri-, opiskelu- ja Kulttuuritalossa on ollut menossa mittava 3457: muun harrastustoiminnan keskus. Toiminnan korjaus- ja uusintainvestointien ohjelma. Ohjel- 3458: laajuus on verrattavissa minkä tahansa työväen- tai maan kuuluvia toimenpiteitä ovat mm. konsertti- 3459: kansalaisopiston toimintaan ja ylittääkin monen salin lattian ja tuolien uusinta, korjaustoimet eri 3460: opiston toiminnan. Talossa on myös eri harrastus- tiloissa, talon laite- ja varustelutason parantami- 3461: ryhmiä, joilla on erittäin tärkeä tehtävä elävän työ- nen ja ajanmukaistaminen. 3462: väenkulttuurin jatkajana. Talossa on kaksi kuoroa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3463: big band, teatteri, kuvataidepiiri, valokuvauskerho, taen, 3464: tanssiryhmä, laulu- ja soitinyhtyeitä jne. Lapsilla on 3465: omat taide- ja harrastekerhonsa. Talossa toimivassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3466: Helsingin yhteiskunnallisessa opistossa opiskelee 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark- 3467: vuosittain kolmisentuhatta opiskelijaa. kaa avustuksena Helsingin Kulttuuritalo 3468: Kun Kulttuuritalossa vuosittain käy erilaisissa Oy:lle juhlasalin kalusteiden uusimiseen. 3469: 3470: 3471: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 3472: 3473: Timo Laaksonen Marja-Liisa Salminen Pirkko Turpeinen 3474: Sten Söderström Esko Helle Matti Kautto 3475: Arvo Kemppainen 3476: 1983 vp. 777 3477: 3478: Raha-asia-aloite n:o 712 3479: 3480: 3481: 3482: 3483: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja vesi- 3484: rakennuspiirin perustamiseen 3485: 3486: 3487: Eduskunnalle 3488: 3489: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on maamme tie- toivomuksen p11rm perustamisesta. Ehkä suun- 3490: ja vesirakennusP'iireistä suurin. Piirin alueella on nitteilla olevan Satakunnan läänin perustaminen 3491: yleisiä teitä n.10 000 kilometriä, yli tuhat siltaa jne. on vaikuttanut siihen, että on odotettu koko 3492: Maamme moottoriajoneuvoista ja liikennemääräs- hallinnon uudistamista maakunnan osalta. Kun 3493: tä on alueella noin 16 prosenttia. Piiri jakautuu Satakunnan läänin perustaminen toteutuu aikai- 3494: kahteen suureen keskukseen: Turun eteläiseen sintaan vuonna 1985, niin tie- ja vesirakennus- 3495: alueeseen eli Varsinais-Suomeen ja pohjoiseen piirin perustaminen ei ole ristiriidassa läänin 3496: alueeseen Satakuntaan. Porissa toimii TVL:n perustamisen kanssa, vaan tie- ja vesirakennus- 3497: korjaamo, jota on viime aikoina kehitetty piiri voitaneen perustaa jo aikaisemminkin. 3498: myönteiseen suuntaan ja joka palvelee lähinnä Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 3499: Satakunnan aluetta. Asioita voitaisiin nykyistä 3500: tehokkaammin hoitaa vastaamaan teille ja liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3501: teelle asetettuja vaatimuksia, jos Satakuntaan 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 3502: perustettaiSIIn oma tie- ja vesirakennuspiiri. kaa Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin 3503: Eduskuntakin on jo vuonna 1962 hyväksynyt perustamiseen. 3504: 3505: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 3506: 3507: Timo Laaksonen Mikko Elo Toivo T. Pohjala 3508: Aino Pohjanoksa Irma Rosnell Lea Mäkipää 3509: 778 1983 vp. 3510: 3511: Raha-asia-aloite n:o 713 3512: 3513: 3514: 3515: 3516: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuvaskankaan-Isojoen 3517: tien rakentamiseksi 3518: 3519: 3520: Eduskunnalle 3521: 3522: Vuoden 1983 aikana valmistuu Vaasan läänin Pohjois-Satakunnan heikon työllisyystilanteen 3523: puoleinen osuus Kuvaskangas-Isojoki-tiestä. Me- vuoksi tieosuuden rakennustöiden rahoitus tulisi 3524: rikarvian sekä Pohjois-Satakunnan vaikean työl- tarvittaessa järjestää työllisyysvaroin. 3525: lisyyden kannalta olisi perusteltua jatkaa keskey- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3526: tyksettä tiehanketta Turun ja Porin läänin taen, 3527: puolelle. Kunnostettavan tieosuuden pituus olisi 3528: 11 kilometriä. Tiellä on paljon raskasta liikennettä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3529: mm. Siikaisten Otamalla olevan kalkkitehtaan 1984 tulo- ja menoarvioon 2 700 000 3530: tuotteita ja puutavaraa. markan tyå"llisyysmäå"rå"rahan Kuvaskan- 3531: Tien vaikutuspiirissä ovat myös Vapo:n kasvu- kaan-lsojoen tien rakentamiseksi. 3532: turvelaitoksen tarvitsemat turpeenhankinta- 3533: alueet. 3534: 3535: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 3536: 3537: Timo Laaksonen Mikko Elo Toivo T. Pohjala 3538: Irma Rosnell Lea Mäkipää 3539: 1983 vp. 779 3540: 3541: Raha-asia-aloite n:o 714 3542: 3543: 3544: 3545: 3546: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäen autokatsas- 3547: tusaseman rakentamiseksi 3548: 3549: 3550: Eduskunnalle 3551: 3552: Keski-Satakunnan osalta on autokatsastus to- täisi myös 3-4 katsastusmiehen viran perusta- 3553: teutettu varsin puutteellisesti. Autorekisterikes- mista. 3554: kuksen käyttöön vuokratuissa tiloissa Porin katsas- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3555: tuskonttorin henkilökunta antaa palveluja vain 3556: kahtena päivänä kuukaudessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3557: Keski-Satakuntaan on suunnitteilla uuden vuok- 1984 tulo- ja menoarvioon 250 000 markan 3558: ratiloihin tulevan katsastusaseman perustaminen. suunnittelumäärärahan autokatsastusase- 3559: Tämän uuden katsastusaseman toiminta-aluee- man rakentamiseksi Kokemäelle. 3560: seen kuuluisi n. 13 500 ajoneuvoa, joka edellyt- 3561: 3562: 3563: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 3564: 3565: Timo Laaksonen Mikko Elo Irma Rosnell 3566: Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää 3567: 780 1983 vp. 3568: 3569: Raha-asia-aloite n:o 715 3570: 3571: 3572: 3573: 3574: Laaksonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta äitiys- 3575: avustusten korottamiseksi 3576: 3577: 3578: Eduskunnalle 3579: 3580: Tulo- ja menoarvioesityksessä vuodeksi 1984 Pakkauksessa käytetään ainoastaan kotimaisia 3581: hallitus esittää äitiysavustuksen nostamista 440 tuotteita, joten se antaa työtä kotimaisen teollisuu- 3582: markasta 470 markkaan. Tämä korotus merkitsee den palveluksessa oleville. Erityisesti tekstiili- ja 3583: ainoastaan 6,8 %:n korotusta, vaikka hallitus vaatetusalalle, joka muutoinkin on tällä haavaa 3584: olettaa 6 %: n inflaatiovauhtiin päästävän vasta erityisissä vaikeuksissa, olisi tällä oma työllistävä 3585: ensi vuoden lopulla ja inflaation koko vuoden merkityksensä. 3586: aikana olevan noin 8 %. Sitäpaitsi on huomat- Varojen osoittaminen äitiyspakkaukseen on 3587: tava, että äitiyspakkausta varten pyydetyissä sekä perheiden hyvinvoinnin edistämistä että 3588: tarjouksissa hintataso on kohonnut keskimäärin kotimaisen työllisyyden kohentamista. 3589: 11 %. Tähän korotukseen vaikuttaa vuoden 1983 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3590: syksyllä tehty devalvaatio, joka ei sisältynyt vuoden taen, 3591: 1983 pakkauksen arvon määrittelyyn. Tosiasialli- 3592: sesti pakkauksen arvo on viime vuosina alentunut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3593: Äitiysavustuksen määrä olisikin nostettava 500 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 3594: markkaan vuodeksi 1984. Tämä merkitsisi halli- 33.15.51 lisäyksenä 3 370000 markkaa 3595: tuksen esitykseen nähden vain 3 370 000 markan äitiysavustusten korottamiseksi 1.1.1984 3596: lisäystä momentin määrärahaan. lukien 440 markasta 500 markkaan. 3597: 3598: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 3599: 3600: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Ensio Laine 3601: Sten Söderström Heikki Mustonen Esko-Juhani Tennilä 3602: Matti Kautto Seppo Toiviainen Pirkko Turpeinen 3603: Juhani Vähäkangas Risto Ahonen Mikko Elo 3604: Timo Roos Esko Helle Mikko Kuoppa 3605: Niilo Koskenniemi Arvo Kemppainen 3606: 1983 vp. 781 3607: 3608: Raha-asia-aloite n:o 716 3609: 3610: 3611: 3612: 3613: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lomatoi- 3614: minnan järjestämistä varren 3615: 3616: 3617: Eduskunnalle 3618: 3619: Työnteon ja koko elämänmenon kiireistymi- mttav1a taloudellisia mahdollisuuksia kyllin mo- 3620: nen saattaa ihmiset yhä suurempien rasitusten nen ja rakenteellisilta ratkaisuiltaan vammaisten 3621: alaisiksi. Henkisen ja ruumiillisen kunnon ja käyttöön sopivan lomanviettopaikan rakentami- 3622: vireyden ylläpitäminen vaatii mahdollisuuksia seen ja ylläpitoon. Kuitenkin lomanviettopaikkoja 3623: lepoon ja virkistäytymiseen. Lomanvietto on tässä tulisi olla eri puolilla maata ja niiden tulisi palvella 3624: tarkoituksessa yleisesti hyväksytty ja tunnustettu useita kymmeniä tuhansia vammaisia ja heidän 3625: tarpeelliseksi. perheenjäseniään. 3626: Erityisen tärkeää lomanvieton mahdollistami- Yhteiskunta tukee monin tavoin vammatto- 3627: nen ja turvaaminen on vammaisille henkilöille. mien kansalaisten virkistys- ja lomanviettotoimin- 3628: Hyvin monet heistä joutuvat jatkuvasti työsken- taa. Olisi kohtuullista ja oikeudenmukaista, että 3629: telemään ruumiillisen suorituskyvyn ylärajoilla. myös vammaisten omaehtoisesti Jaqestämaa 3630: Henkisistä ja ruumiillisista syistä taikka liikunta- lomatoimintaa tuettaisiin. Sillä tavoin helpotettai- 3631: esteistä johtuen monet vammaiset eivät voi siin heidän elämäänsä ja autettaisiin heitä työ- ja 3632: käyttää yleisiä lomanviettopaikkoja. Kokemusten toimintakykynsä ylläpitämisessä. 3633: mukaan yksinomaan vammaisten käytössä oleva Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 3634: lomanviettopaikka parhaiten takaa myös heidän taen, 3635: viihtyvyytensä. 3636: Vammaisjärjestöt järjestävät perustamissaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3637: kesänviettopaikoissa lomapalveluja ilman yhteis- 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 3638: kunnan tukea. Useimmat näistä lomanviettopai- markan määrärahan käytettäväksi vam- 3639: koista ovat pieniä ja välttämättömien rakennus- maisten lomatoiminnan järjestämistä var- 3640: tenkin osalta keskeneräisiä. Omaehtoiseen toimin- ten. 3641: taan perustuvilla vammaisjärjestöillä e1 ole 3642: 3643: 3644: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 3645: 3646: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Vappu Säilynoja 3647: Pirjo Ala-Kapee Riitta Järvisalo-Kanerva Aino Pohjanoksa 3648: Irma Rosnell Mikko Elo Lea Mäkipää 3649: 3650: 3651: 3652: 3653: 99 0883005893 3654: 782 1983 vp. 3655: 3656: Raha-asia-aloite n:o 717 3657: 3658: 3659: 3660: 3661: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoi- 3662: mapiirin perustamista varten 3663: 3664: 3665: Eduskunnalle 3666: 3667: Työttömyys on myönteisestä kehityksestä huo- toisarvoiseen asemaan työllisyysasioita hoidettaes- 3668: limatta Satakunnassa huolestuttavan suuri. Erityi- sa. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä kiireelli- 3669: sesti Pohjois-Satakunnan ja Porin-Merikarvian sesti perustaa Satakunnan työvoimapiiri työvoi- 3670: alueella työllisyyden paraneminen on osoittautu- mahallinnon palvelujen parantamiseksi maakun- 3671: nut hitaammaksi kuin monilla muilla alueilla nassa. Tiettävästi myös työvoimaviranomaisten 3672: maassamme. Työllisyyden hoitamista haittaa myös taholta on asiaa valmisteltu ja kaikki edellytykset 3673: Satakunnan jakautuminen Tampereen ja Turun työvoimapiirin perustamiseen Satakunnassa ovat 3674: työvoimapiireihin, vaikka Satakunta omana maa- olemassa. 3675: kuntana muodostaisi edellytykset oman työvoima- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3676: piirin perustamiseen. Yksistään Turun ja Porin 3677: läänin pohjoisessa vaalipiirissä eli Satakunnassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3678: asuu lähes 300 000 asukasta. 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 3679: Kun työllisyysasioita hoidetaan työvoimapiireit- markkaa Satakunnan työvoimapiirin pe- 3680: täin, niin saman maakunnan kuuluminen kahteen rustamiseen. 3681: alueeseen johtaa koko maakunnan jäämiseen 3682: 3683: 3684: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 3685: 3686: Timo Laaksonen Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa 3687: Irma Rosnell 3688: 1983 vp. 783 3689: 3690: Raha-asia-aloite n:o 718 3691: 3692: 3693: 3694: 3695: Lahti-Nuuttila ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta taloudel- 3696: listen rikosten tutkintaan 3697: 3698: 3699: Eduskunnalle 3700: 3701: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen johtama ten kansalaisten toiminnasta. 3702: taloudellisen rikollisuuden selvittelytyöryhmä to- Myös valtiovarainvaliokunnan tarkastusjaosto 3703: tesi mietinnössään kesäkuussa 1983, että taloudel- on vastikään valmistuneessa mietinnössään katso- 3704: listen rikosten tutkinnan tehostamiseksi olisi nut, että taloudellisen rikollisuuden ja lahjonnan 3705: välttämätöntä lisätä tutkijan toimia sekä paikallis- estämiseksi on ryhdyttävä tehokkaisiin toimen- 3706: poliisiin että keskusrikospoliisiin. Keskusrikospo- piteisiin, mikä edellyttää useissa tapauksissa 3707: liisi on julkistanut aikaisemmin omat henkilöstön tutkivien viranomaisten henkilöstöresurssien li- 3708: lisäystarpeensa ja todennut, että tehokkaan säämistä. 3709: tutkinnan järjestäminen vaatisi sen organisaa- Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa olisi sen 3710: tioon valtakunnallisella tasolla 50 uutta tointa, vuoksi perustettava seuraavat toimet: 3711: joista virasto on saanut vuoden 1983 aikana 11. 3712: Apulaisoikeuskanslerin johtama työryhmä totesi 1 pp toimistopäällikkö B 3 3713: myös, että merkittäviä taloudellisia rikoksia, joissa 3 y rikosylitarkastajaa B 1 3714: tutkima oli aloittamatta, oli keskusrikospolii- 1 y toimistosihteeri V 19 3715: silla noin 50. Lokakuun alussa 1983 keskeneräisten 1 y konekirjoittaja V 10 3716: ja aloittamattomien juttujen kokonaismäärä oli 10 y rikosylikonstaapelia V 20 3717: noin 190. Koska tutkimukset ovat osoittaneet, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3718: maassa on runsaasti suurimittaista taloudellista taen, 3719: rikollisuutta ja julkisen vallan väärinkäyttörikol- 3720: lisuutta, joka tehokkaan tutkinnan puuttuessa jää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3721: tulematta ilmi, tutkijavoimia olisi pikaisesti 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 3722: lisättävä ainakin keskusrikospoliisiin, jonka tutkit- 26.75.01 lisäyksenä 1405 000 markkaa 3723: tavaksi suurimmat taloudelliset rikokset ohjautu- keskusrikospoliisin talousrikosyksikön tut- 3724: vat. Saadut näytöt osoittavat, että tällä tavoin kintatyön tehostamiseksi. 3725: voidaan sekä lisätä julkisia· tuloja että pienentää 3726: menoja, joita yhteiskunnalle aiheutuu epärehellis- 3727: 3728: 3729: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 3730: 3731: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee Mauri Miettinen 3732: Kaj Bärlund Ulla-Leena-Alppi Anna-Liisa Piipari 3733: Anssi Joutsenlahti Juhani Alaranta Mauri Pekkarinen 3734: 784 1983 vp. 3735: 3736: Raha-asia-aloite n:o 719 3737: 3738: 3739: 3740: 3741: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Voionmaan opis- 3742: tolle 3743: 3744: 3745: Eduskunnalle 3746: 3747: Voionmaan opiston tarkoituksena on tyovaen tostyö joudutaan suorittamaan vuonna 1984. 3748: yleisen ja yhteiskunnallisen sivistystason kohotta- Hankkeen kustannusarvio on 1 200 000 markkaa. 3749: minen. Opistossa annetaan opetusta yhteiskun- Opisto tarvitsee kipeästi jo pitkään vireillä 3750: nallisissa, järjestötyöhön liittyvissä ja maailman- olleen monitoimihallin, koska opiston musiikki- ja 3751: katsomusta avartavissa oppiaineissa. Opetuksen näyttämökurssitoiminnan harjoitteluolosuhteet 3752: keskeisenä tavoitteena on antaa opiskelijoille niitä sekä juhla- ja liikuntatilat ovat olemattomat. 3753: tiedollisia ja taidollisia perusvalmiuksia, joita he Monitoimihallihanketta on vuosi vuodelta siirret- 3754: tarvitsevat hoitaessaan luottamushenkilöinä teh- ty, koska rahoitusta ei ole pystytty järjestämään. 3755: täviään työväenjärjestöissä sekä kunnallisessa ja Samassa yhteydessä on pystyttävä ratkaisemaan 3756: muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Opetuk- myös opiskelussa välttämättömän, suhteellisen 3757: sessa korostetaan kriittisyyttä tiedonhankinnassa laajan kirjaston tilat asianmukaisiksi. 3758: sekä jatkuvan itsekasvatuksen merkitystä. Opiston Opistolle on muodostumassa laajentuvaa käyt- 3759: perusoppijakson lisäksi opistossa järjestetään töä, mutta jo nykyisen toiminnan kannalta raken- 3760: runsaasti erilaisia ja eripituisia kursseja. Voion- nushankkeiden toteuttaminen on erittäin ajan- 3761: maan opistosta on myös muodostunut merkittävä kohtaisen tarpeen sanelema. 3762: taideharrastusopetuksen kurssikeskus. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3763: Voidakseen toteuttaa tehtäviään opistolla pitää taen, 3764: olla kunnolliset, nykyaikaiset opetus-, asuntola-, 3765: harrastus- ym. tilat. Opisto laatii parhaillaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3766: rakentamisen kokonaissuunnitelmaa ajatellen opis- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 3767: ton nykyisten tilojen perusparannus- ja muutostyö- 29.57.52 (Yhteiskunnallinen sivistystyö) 3768: tarpeita sekä välttämätöntä uudisrakentamisen 500 000 markkaa rakennusavustukseksi 3769: tarvetta. Opiston vanhimman, vuodelta 1952 Voionmaan opistolle. 3770: olevan oppilasasuntolan perusparannus- ja muu- 3771: 3772: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 3773: 3774: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos Jukka Mikkola 3775: Markus Aaltonen Sinikka Hurskainen Anna-Liisa Piipari 3776: Risto Ahonen Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila 3777: Lea Savolainen Jouko Skinnari Reijo Lindroos 3778: 1983 vp. 785 3779: 3780: Raha-asia-aloite n:o 720 3781: 3782: 3783: 3784: 3785: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eräiden 3786: laitosmuotoisen sivistystyön keskusjärjestöjen valtionapuun 3787: 3788: 3789: Eduskunnalle 3790: 3791: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon tarkoitettujen keskusjärjestöjen piiriin kuuluviin 3792: valtioneuvosto on esittänyt laitosmuotoisen sivis- toimintoihin käytetään vuosittain useita satoja 3793: tystyön keskusjärjestöjen valtionapuun (29.57.54 miljoonia markkoja, jää keskusjärjestöille osoitet- 3794: alamomentti 2) 1 700 000 markkaa määrärahan tava, laadulliseen kehittämiseen tarkoitettu määrä- 3795: lisäyksen ollessa verrattuna vuoden 1983 määrä- raha verraten pieneksi. Oikeudenmukaista olisi 3796: rahaan ainoastaan 100 000 markkaa eli 6,2 prosent- korottaa määrärahaa ja osoittaa määrärahan 3797: tia. Lisäksi esitykseen sisältyy perustelu "ala- korotus momentin muille keskusjärjestöille kuin 3798: momentin määrärahasta saadaan käyttää 950 000 KTOL:lle, jotta kaikki keskusjärjestöt voisivat 3799: markkaa Kansalais- ja Työväenopistojen Liiton saada näin suhteessa yhtä suuren korotuksen 3800: osuutena". Tämä merkitsee sitä, että muuten tältä valtionapuuosa kuin KTOL sai vuonna 1983 ja saa 3801: momentilta valtionapunsa saavat järjestöt (mm. vuonna 1984. Määrärahaa olisi tällöin korotettava 3802: Suomen kirjastoseura, Suomen kansanopistoyh- vähintään 200 000 markalla. Oikeudenmukaista 3803: distys, Iltakoulujen liitto), saisivat yhteensä olisi, että tulo- ja menoarviossa ohjattaisiin myös 3804: samansuuruisen korotuksen valtionapuihinsa kuin muiden keskusjärjestöjen määrärahaosuutta sa- 3805: KTOL ja niiden valtionapu vähenisi reaalisesti maan tapaan kuin nyt tapahtuu Kansalais- ja 3806: vuonna 1983 saadusta valtionavusta. Huomatta- Työväenopistojen Liiton osalta. 3807: koon, että jo vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3808: näiden muiden järjestöjen valtionavun nousu taen, 3809: edellisvuodesta jäi kustannustason nousua pie- 3810: nemmäksi. Järjestöjen toimialaan kuuluvien lai- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3811: tosten antamien palvelujen päärahoittajan valtion 1984 tulo- ja menoarvioon momentin 3812: edun mukaista on tukea riittävästi tälle momentille 29.57.54 alamomentille 2 lisäyksenä 3813: sijoitettuja kaikkia keskus järjestöjä. Järjestöt tuot- 200 000 markkaa käytettäväksi Suomen 3814: tavat keskitetysti ja taloudellisesti edullisimmalla Kirjastoseuran, Suomen Kansanopisto- 3815: tavalla sellaisia palveluja, joita po. laitokset eivät yhdistyksen, Kristillis-yhteiskunnallisen 3816: muualta saa ja jotka nostavat niiden laadullista Työkeskusliiton ja Iltakoulujen liiton 3817: toimintatasoa. Ottaen huomioon, että tässä valtionapujen korotuksiin. 3818: 3819: 3820: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 3821: 3822: Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Piipari Sinikka Hurskainen 3823: Lauri Impiö Mauri Pekkarinen 3824: 786 1983 vp. 3825: 3826: Raha-asia-aloite n:o 721 3827: 3828: 3829: 3830: 3831: Lahti-Nuuttila ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kirjaili- 3832: joille ja kääntäjille jaettaviin apurahoihin ja avustuksiin 3833: 3834: 3835: Eduskunnalle 3836: 3837: Vuoden 1963 alusta lukien tuli voimaan laki huomioon alan kirjailijoiden käsityksemme mu- 3838: eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista kaan huonon järjestäytymisasteen voidaan olettaa 3839: apurahoista ja avustuksista. Tämän lain perusteel- apurahan piiriin hakeutuvan noin runsaat 100 3840: la kaunokirjallisuutta edustaville kirjailijoille ja kirjailijaa ja kääntäjää. 3841: kääntäjille on voitu myöntää yksi- ja useampi- Jotta toisaalta voitaisiin säilyttää kaunokirjalli- 3842: vuotisia työskentelya purahaja sekä iäkkäille ja suutta edustavien kirjailijoiden ja kääntäjien 3843: sairaille avustuksia. Näitä apurahoja ja avustuksia toimeentuloturva edes sellaisena kuin se nyt on ja 3844: on vuosittain jaettu noin 700 kirjailijalle ja toisaalta mahdollistaa apurahan saajien määrän 3845: kääntäjälle. Tämä apurahoitus merkitsee olennais- laajeneminen, on vuosittain jaettavissa oleva 3846: ta perustoimeentulon turvaa erityisesti nuorille, määräraha korotettava. Koska nk. kirjastokorvaus- 3847: aloitteleville sekä iäkkäille ja sairaille kirjailijoille apurahojen saajapiiriä ollaan valtion vuoden 1984 3848: ja kääntäjille, koska mikään muu apurahajärjes- tulo- ja menoarvioesityksessä laajentamassa, on 3849: telmä ei kata heidän tarpeitaan. Näihin apurahoi- oikeudenmukaista myös lisätä tarkoitukseen osoi- 3850: hin ja avustuksiin vuosittain käytettävä kokonais- tettua määrärahaa. 3851: määrä on yhdeksän prosenttia (9 %) edellisenä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3852: kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin taen, 3853: kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä 3854: määrärahasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3855: Ilmeistä on, että luovaa kaunokirjallisuutta 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 3856: lähellä olevaa tietokirjallisuutta edustavilla kirjai- 29.90.55lisåyksenå· 2 000 000 markkaa käy- 3857: lijoilla ja kääntäjillä on tarvetta edellä mainitun tettävaksi apurahoihin ja avustuksiin 3858: lain mukaiseen apurahoitukseen. Tietokirjailijain kirjailijoille ja kääntäjille. 3859: liiton jäsenmäärän perusteella arvioituna ottaen 3860: 3861: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 3862: 3863: Pentti Lahti-Nuuttila Tuulikki Petäjäniemi Paavo Lipponen 3864: Sinikka Hurskainen Pirjo Ala-Kapee Ulla-Leena Alppi 3865: Anna-Liisa Piipari 3866: 1983 vp. 787 3867: 3868: Raha-asia-aloite n:o 722 3869: 3870: 3871: 3872: 3873: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenliikkeen 3874: keskuskirjastolle 3875: 3876: 3877: Eduskunnalle 3878: 3879: Työväenliikkeen arkistojen yhteydessä on huo- kirjaston järjestämis- ja luetteloimistyötä tehdään 3880: mattavat tieteelliset kirjastot. Työväen Arkiston koko ajan. 3881: kirjastossa on yli 100 000 teosta ja Kansan Arkiston On syytä korostaa, että kysymys on niin ko- 3882: kirjastossa lähes 50 000 teosta. Yksityisarkistolain ti kuin ulkomaistenkin asiantuntijoiden mu- 3883: nojalla nämä arkistot eivät kuitenkaan saa lainkaan kaan ainutlaatuisesta tieteellisesti korkeatasoisesta 3884: valtionapua. Tämän vuoksi arkistot eivät kykene kirjastosta, joka on ehdottomasti saatava sellaiseen 3885: hoitamaan kirjastojaan asianmukaisesti. kuntoon, että siitä on tutkimukselle täysi hyöty. 3886: Vuonna 1982 aloitettiin määrätietoinen työ- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 3887: väenliikkeen kirjastoaineiston kokoaminen ja nioittaen, 3888: järjestäminen. Päämääränä on järjestää ja luette- 3889: loida eri tahoilla olevat työväenliikkeen kirjastot ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3890: sen jälkeen yhdistää kaikki kirjastot yhteiseksi 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar- 3891: työväenliikkeen keskuskirjastoksi. kan määrärahan Työväenperinne-Arbetar- 3892: Tätä tarkoitusta varten perustettiin Työväen- tradition ry:n käytettäväksi työväenliik- 3893: perinne-Arbetartradition r.y. Yhdistys on jo keen keskuskirjaston perustamiseksi ja 3894: ryhtynyt valmisteleviin toimenpiteisiin työväen- kirjastoon tulevan aineiston järjestämi- 3895: liikkeen keskuskirjaston perustamiseksi ja itse seksi ja luetteloimiseksi. 3896: 3897: 3898: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 3899: 3900: Pentti Lahti-Nuuttila Kaisa Raatikainen Sakari Knuuttila 3901: Tuulikki Hämäläinen Kaj Bärlund Pirjo Ala-Kapee 3902: Reijo Lindroos Markus Aaltonen Mikko Rönnholm 3903: Kari Urpilainen Kerttu Törnqvist Pekka Myllyniemi 3904: Reino Paasilinna Jorma Rantanen Martti Lähdesmäki 3905: Marja-Liisa Tykkyläinen Anna-Liisa Piipari Timo Roos 3906: Tuula Paavilainen Matti Kuusio Aarno von Bell 3907: Paula Eenilä Sinikka Hurskainen Mats Nyby 3908: Peter Muurman Jouko Skinnari Pertti Paasio 3909: Jukka Mikkola Risto Ahonen Lea Savolainen 3910: Ulla-Leena Alppi 3911: 788 1983 vp. 3912: 3913: Raha-asia-aloite n:o 723 3914: 3915: 3916: 3917: 3918: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenperinteen 3919: tallentamiseen ja tutkimiseen 3920: 3921: 3922: Eduskunnalle 3923: 3924: Työväenliikettä ja työväenkulttuuria koskevan joita on tarkoitus jatkaa vuoden 1984 aikana. 3925: aineellisen ja henkisen perinteen tallentaminen ja Näiden selvitysten pohjalta tullaan tekemään 3926: tutkiminen on voimakkaasti vmnnyt viime selkeät toimenpide-esitykset työväenperinteen 3927: vuosina koko teollistuneessa maailmassa. Työ- tallentamisesta ja tutkimisesta. 3928: väenperinne ja teollinen kulttuuri on näihin Asian hyväksi on tehty runsaasti perustavaa 3929: päiviin saakka pahasti laiminlyöty maamme laatua olevaa työtä. Työryhmälle on sen vuoksi 3930: museo- ja muissa perinnelaitoksissa. Kuitenkin on turvattava mahdollisuudet viedä tarvittavat selvi- 3931: kysymys kansallisen kulttuurimme osa-alueista, tykset loppuun saakka. 3932: joka kaikkein eniten koskettaa tämän päivän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 3933: ihmistä. nioittaen, 3934: Opetusministeriö asetti syksyllä 1982 työväen- 3935: perinnetyöryhmä Il:n jatkamaan aiemmin toimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3936: neen työväenperinnetyöryhmän työtä (Komitean- 1984 tulo- ja menoarvioon 450 000 mark- 3937: mietintö 1981:7). Vuoden 1983 aikana on kaa työväenperinteen tallentamista ja 3938: työryhmä pannut alulle lukuisia työväenperintee- tutkimista varten. 3939: seen ja teolliseen kulttuuriin liittyviä selvityksiä, 3940: 3941: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 3942: 3943: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee Mikko Elo 3944: Kaisa Raatikainen Tuulikki Hämäläinen Kaj Bärlund 3945: Markus Aaltonen Mikko Rönnholm Timo Roos 3946: Paula Eenilä Tuula Paavilainen Anna-Liisa Piipari 3947: Kari Urpilainen Kerttu Törnqvist Reijo Lindroos 3948: Pekka Myllyniemi Reino Paasilinna Jorma Rantanen 3949: Martti Lähdesmäki Marja-Liisa Tykkyläinen Matti Kuusio 3950: Aarno von Bell Sinikka Hurskainen Mats Nyby 3951: Peter Muurman Jouko Skinnari Pertti Paasio 3952: Jukka Mikkola Risto Ahonen Lea Savolainen 3953: Ulla-Leena Alppi Sakari Knuuttila 3954: 1983 vp. 789 3955: 3956: Raha-asia-aloite n:o 724 3957: 3958: 3959: 3960: 3961: Lahti-Nuuttila ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Kuurojen 3962: Liiton kulttuuritoiminnan sekä videokokeiluprojektin tukemi- 3963: seen 3964: 3965: 3966: Eduskunnalle 3967: 3968: Kuurojen harrastus- ja kulttuuritoiminta on laajuuden ja kuurojen kuvanauhureiden käytöstä 3969: syntynyt halusta toimia yhdessä, viittomakielen tarvittavien kokemusten selvittämiseksi käynnis- 3970: pohjalle. Se perustuu näöllä vastaanottamiseen ja tettiin kuurojen videoprojekti 1.6.1983. Projektin 3971: visuaalisesti tapahtuvaan tuottamiseen. Kuurojen tarkoituksena on aikaansaada kaikenikäisille kuu- 3972: Liitto ry on edistänyt monin tavoin tätä kulttuuri- roille viittomakielellä käännettyä kirjallisuutta ja 3973: toimintaa, mutta on ymmärrettävää, että sen tieto-ohjelmia eli kuurojen tiedonsaannin ja 3974: voimavarat ovat hyvin rajalliset. Valtiovalta on kirjallisuuden käytön parantaminen. Valtion 3975: vain sattumanvaraisesti osoittanut kulttuuritoi- vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityksessä on 3976: mintaan pieniä avustuksia. Kun Kuurojen Liiton osoitettu ainoastaan 50 000 markan määräraha 3977: toimesta nyt on käynnistynyt useitakin hankkeita, Kuurojen Liiton kulttuuritoiminnan ja videokokei- 3978: jotta kuuroilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet luprojektin tukemiseen. Määräraha on kuten jokai- 3979: muiden kansalaisten tavoin harrastaa kulttuuria ja nen ilman muuta ymmärtää täysin riittämätön. 3980: osallistua sen tuottamiseen, valtiovallan velvolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3981: suus on tukea näitä pyrkimyksiä valtion vuoden taen, 3982: 1984 tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotettua 3983: varmemmalla tavalla, jotta mm. videokokeilu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3984: projekti voidaan toteuttaa lopputuloksena video- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 3985: kirjasto. Videokirjasto toimisi samoin periaate- ja 29.99.50 lisäyksenä 200 000 markkaa Kuu- 3986: toimintatavoin kuin näkövammaisten äänikirjas- rojen Liiton kulttuuritoiminnan sekä vi- 3987: to. deokokeiluprojektin tukemiseen. 3988: Kuurojen videokirjaston tarpeen, toiminnan 3989: 3990: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 3991: 3992: Pentti Lahti-Nuuttila Sinikka Hurskainen Ulla-Leena Alppi 3993: Anna-Liisa Piipari 3994: 3995: 3996: 3997: 3998: 100 0883005893 3999: 790 1983 vp. 4000: 4001: Raha-asia-aloite n:o 725 4002: 4003: 4004: 4005: 4006: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasalan tie- 4007: mestaripiirin Sarsan tukikohdan peruskorjaukseen 4008: 4009: 4010: Eduskunnalle 4011: 4012: Jo vuosia TVL:n Hämeen piirin Kangasalan tie- peruskorjaustyö aloitetaan vuonna 1984. 4013: mestaripiirin Sarsan tukikohta on ollut perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4014: korjauksen tarpeessa. Nykyisellään se ei täytä edes taen, 4015: alkeellisia vaatimuksia ajatellen tukikohdan vas- 4016: tuuta alueensa tiestön hoidossa, ylläpidossa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4017: kehittämisessä. Sekä toiminnallisesti että työsuoje- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 4018: lullisesti tilat ovat ala-arvoiset ja todella epäkäy- 31.24.74 (Talonrakennukset) 1000000 4019: tännölliset. markkaa Kangasalan tiemestaripiirin Sar- 4020: Näin ollen on välttämätöntä, että tukikohdan san tukikohdan peruskorjaukseen. 4021: päärakennuksen ja siihen liittyvien rakennusten 4022: 4023: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 4024: 4025: Pentti Lahti-Nuuttila Ulla-Leena Alppi Vieno Eklund 4026: Marjatta Stenius-Kaukonen 4027: 1983 vp. 791 4028: 4029: Raha-asia-aloite n:o 726 4030: 4031: 4032: 4033: 4034: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden Kuruntien 4035: (mt 330) rakentamiseen välillä Soppeenmäki-Rotikko 4036: 4037: 4038: Eduskunnalle 4039: 4040: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesi- näiden rakentaminen lähiaikoina ja kestää usean 4041: tyksessä valtioneuvosto esittää valtatie 3:n raken- vuoden ajan, jolloin rakennusaikainen vilkas ja 4042: tamiseen välillä Tampere-Ylöjärvi 21,1 miljoo- raskas liikenne joutuu käyttämään olemassaolevia 4043: naa markkaa. Tämän tärkeän tienrakennustyön rakennettujen pientaloalueiden tieverkostoja. 4044: yhteydessä olisi taloudellista ja tarkoituksen- Yläjärven taajamien osayleiskaavatyön yhtey- 4045: mukaista toteuttaa myös liikenneturvallisuutta dessä laadituo yleissuunnitelman mukaisen mt 4046: kohentavana Yläjärven kunnan esittämä uuden 330:n tieosan rakentaminen mahdollisimman 4047: Kuruntien (mt 330) rakentaminen välillä Sop- nopeasti edellyttää kahden (2) miljoonan markan 4048: peenmäki-Rotikko. Tämä tien rakentaminen varaamista tähän tarkoitukseen, jolla edellä 4049: 1700 metrin matkalla vaikuttaisi myönteisesti mainitut liikenneyhteydet saataisiin ja siten tehtäi- 4050: muun muassa teollisuuden liikenneyhteyksiin siin liikenneturvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu. 4051: Yläjärven rautatieasemalla ja Rotikko-Haavisto Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4052: alueen alkaviin rakennustöihin. Teollisuuslaitok- taen, 4053: set, lähinnä Huurre Oy ja Ylö-Tehtaat Oy, joiden 4054: päivittäinen rautateitse lähtevän tavaran määrä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4055: enimmillään on kymmeniä junavaunullisia, joutu- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 4056: vat nyt käyttämään liikenneyhteytenään Yläjär- 31.24.77 (Yleisten teiden tekeminen) 4057: ven rautatieasemalle keskustan vilkkaita ja ras- 2 000 000 markkaa uuden Kuruntien ( mt 4058: kaalle liikenteelle huonosti sopivia liikenneväyliä. 330). rakentamiseen välillä. Soppeenmä- 4059: Yläjärven kunnan hankittua huomattavia maa- ki-Rotikko. 4060: alueita Ratikan ja Haaviston suunnalta alkaa 4061: 4062: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 4063: 4064: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee Ulla-Leena Alppi 4065: Vieno Eklund Marjatta Stenius-Kaukonen 4066: 792 1983 vp. 4067: 4068: Raha-asia-aloite n:o 727 4069: 4070: 4071: 4072: 4073: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rautatie- 4074: liikenteen hoitoon, radan kunnossapitoon sekä materiaali- ja 4075: tuotantotoimintaan tarvittavia rakennuksia varten 4076: 4077: 4078: Eduskunnalle 4079: 4080: Rautatielaitoksen liikenteen hoitoon ja radan ongelmat muodostuvat nykyaikaiseen liikenteen- 4081: kunnossapitoon sekä materiaali- ja tuotantotoi- hoitoon soveltumattomista ja epäkäytännöllisistä 4082: mintaan liittyvien rakennusten suunnittelua, työtiloista, joissa yleisesti joudutaan työskentele- 4083: rakentamista ja peruskorjausta varten varattuja mään työturvallisuuden kannalta epätyydyttävissä 4084: määrärahoja on viime vuosina merkittävästi työolosuhteissa. 4085: supistettu valtion budjetissa. Vuoden 1984 tulo- ja Teknisten välineiden puuttuminen tai niiden 4086: menoarviossa on näiden määrärahojen osuus soveltumattomuus vanhanaikaisiin tiloihin luo 4087: vähennetty jopa 70,6 prosenttia. tarpeita uusille investoinneille. Nykyaikainen 4088: Budjetissa tulisi huomioida näiden määräraho- tekniikka edellyttää vanhojen tavaraterminaalien 4089: jen merkitys laitoksen toiminnan kehitykselle. ja varikoiden uusimista sekä laajentamista, jotta 4090: Valtionrautateillä on vanhana laitoksena erityi- liikenteenhoidon vaatimukset voitaisiin täyttää. 4091: sen suuria tarpeita rakennus- ja kalustoinves- Näiden toimenpiteiden keskeyttäminen tai 4092: tointeihin. myöhentäminen aiheuttavat suoranaisia ongelmia 4093: Vanhat sosiaali- ja työtilat ovat kiireellisten henkilöstöpolitiikasssa ja liikenteenhoidossa. 4094: saneerausten ja peruskorjausten tarpeessa, mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4095: energiapoliittiset syyt puoltavat näiden määrä- 4096: rahojen säilyttämistä ainakin entisellään. Van- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4097: hoihin rakennuksiin, rakenteisiin, koneisiin ja 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 4098: muuhun materiaalitoimintaan on investoitava, 31.90.74 lisäyksenä 20000000 markkaa 4099: jotta kuljetuslaitos voisi pysyä ajan tasalla ja pystyä käytettå'vå'ksi rautatieliikenteen hoitoon ja 4100: tasapäiseen kilpailuun myös kuljetusmarkkinoilla. radan kunnossapitoon sekä materiaali- ja 4101: Liikenneosaston toimintaa koskevat budjetti- tuotantotoimintaan liittyvien rakennus- 4102: poliittiset toimet heijastuvat suoranaisesti sekä ten suunnittelua, rakentamista ja perus- 4103: seurannaisvaikutusten kautta. Liikenneosastolla korjausta varten. 4104: 4105: 4106: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 4107: 4108: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Kuusio Matti Louekoski 4109: Juhani Surakka Pertti Hietala Risto Ahonen 4110: Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Piipari 4111: 1983 vp. 793 4112: 4113: Raha-asia-aloite n:o 728 4114: 4115: 4116: 4117: 4118: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden rata- 4119: alueen työ- ja henkilöstötilojen rakentamiseen 4120: 4121: 4122: Eduskunnalle 4123: 4124: Oriveden rata-alueen henkilöstötilat eivät täytä teella uusien sosiaalitilojen rakentaminen on 4125: henkilöstötiloille asetettavia vaatimuksia. Epä- pakollista, koska nykyisiä sosiaalitiloja ei voida 4126: kohtia ja puutteita löytyy runsaasti. Vallitsevat parantaa asianmukaisiksi rakennuksen huonon 4127: puutteet tiloissa tulivat esille Hämeen työsuojelu- kunnon ja laadun vuoksi. Viimeksi laadittu 4128: piirin tarkastuksessa jo vuonna 1980. Tampereen kustannusarvio hankkeelle on miljoona markkaa, 4129: ratapiiri on esittänyt uusien, suunniteltujen työ- ja mikä summa käyttäen Oriveden rata-alueelle 4130: henkilöstötilojen rakentamista mahdollisimman saadaan rakennettua kunnolliset työ- ja henki- 4131: nopeasti. Hankkeen toteuttamismahdollisuuksiin löstötilat. 4132: on kytketty VR:n organisaatiouudistus, minkä väi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4133: tetään vaikuttavan mm. Oriveden rata-alueen taen, 4134: vastaiseen kohtaloon. Kaikki seikat kuitenkin 4135: osoittavat, että mahdollisista organisaatiomuutok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4136: sista huolimatta Orivesi on järkevää säilyttää 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 4137: kokoontumispaikkana ja rakennusmestarin tuki- 31.90 1 000 000 markkaa Oriveden rata- 4138: kohtana, jolloin Oriveden rata-alueen henkilö- alueen työ- ja henkilöstötilojen rakenta- 4139: määrä säilyy vähintään nykyisenä. Oriveden miseen. 4140: kohdalla sitäpaitsi jo työturvallisuuslain perus- 4141: 4142: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 4143: 4144: Pentti Lahti-Nuuttila Ulla-Leena Alppi Vieno Eklund 4145: Marjatta Stenius-Kaukonen 4146: 794 1983 vp. 4147: 4148: Raha-asia-aloite n:o 729 4149: 4150: 4151: 4152: 4153: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Reumaliitto- 4154: Reumaförbundet r.y:n potilasneuvontatoimintaan 4155: 4156: 4157: Eduskunnalle 4158: 4159: Reumaliitto-Reumaförbundet r.y. toimii reuma- Liiton omat varat eivät riitä meneillään olevan 4160: tautien vastustamiseksi, hoidon, kuntoutuksen ja laajennus- ja saneeraustyön rahoittamiseen, vaan 4161: sosiaalisen huollon tehostamiseksi reumasairaille sitä varten on otettava tuntuvasti velkaa. 4162: sekä valvoo reumasairaiden yhteiskunnallisia Tämä suuri hanke vaikuttaa luonnollisesti 4163: etuja. Liitto on toteuttanut tärkeää toimintaansa 37 siihen, että liitolla on vain rajallisesti voimavaroja 4164: vuotta. Tänä aikana on voitu huomattavasti käytettävissä reumasairaille ja muille tuki- ja 4165: lieventää reumatautien seuraamuksia, mutta vielä- liikuntaelinsairaille kohdistuvaan potilasneuvon- 4166: kin tämän vakavan kansantautimme aiheuttamat taan ja terveyskasvatukseen, mitä tahdotaan tehdä 4167: niin yhteiskunnalliset kuin yksilöäkin kohtaavat monin tavoin osin mm. liiton omaa julkaisutoi- 4168: haitat ovat mittavat. Liiton toiminnan kehittyessä mintaa hyväksikäyttäen. Kurssit ja esimerkiksi 4169: ja laajentuessa sen toiminnan kohteeksi ovat elämäntilannepienryhmät ovat eräitä toiminta- 4170: tulleet myös muut tuki- ja liikuntaelinsairaudet. muotoja, joilla liiton laajalle jäsenkunnalle voi- 4171: Erityisesti on viime aikoina pyritty kiinnittä- daan ojentaa useita auttavia käsiä reumatautien 4172: mään huomiota selkäsairaiden hoitoon. seuraamuksien lieventämiseen. 4173: Liitto ylläpitää kahta kuntoutumislaitosta, jotka Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4174: ovat ainoat erityisesti reumasairaiden kuntoutuk- taen, 4175: seen erikoistuneet laitokset maassamme. Toinen 4176: laitoksista sijaitsee Kangasalla ja toinen Jyväs- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4177: kylässä. Kangasalla sijaitsevaa laitosta laajenne- 1984 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark- 4178: taan parhaillaan 50 -paikkaisesta 100 -paikkaiseksi kaa Reumaliitto-Reumaförbundet ry:n 4179: laitokseksi. Uudet tilat ja ajanmukaiset hoitolait- potilasneuvontatoiminnan laajentamiseen. 4180: teet mahdollistavat korkeatasoisen hoidon anta- 4181: misen myös muille tuki- ja liikuntaelinsairaille. 4182: 4183: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 4184: 4185: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos Jukka Mikkola 4186: Risto Ahonen Sakari Knuuttila Lea Savolainen 4187: Jouko Skinnari Reijo Lindroos Anna-Liisa Piipari 4188: Markus Aaltonen Sinikka Hurskainen Ulla-Leena Alppi 4189: 1983 vp. 795 4190: 4191: Raha-asia-aloite n:o 730 4192: 4193: 4194: 4195: 4196: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin kun- 4197: tien peruskoulurakennushankkeiden valtionosuuksiin 4198: 4199: 4200: Eduskunnalle 4201: 4202: Turun ja Porin läänin peruskouluhankkeisiin telma muuttumassa 25-vuotissuunnitelmaksi. 4203: viime vuosina saatuJen valtion määrärahojen Vuonna 1980 saatiin läänin koulurakennus- 4204: pienuus on hidastanut hankkeiden toteuttamista. hankkeisiin varoja 22,1 milj. markkaa, vuonna 1981 4205: Seurauksena on ollut hankkeiden ruuhkautu- 11,9 milj. markkaa ja vuonna 1982 vain 5,8 milj. 4206: minen. Samanlainen tilanne vallitsee Hämeen ja markkaa. Jotta rakentamista voitaisiin nopeuttaa, 4207: Uudenmaan lääneissä. Tilanteen normalisointi tulisi määrärahoja saada tuntuvasti enemmän. 4208: vaatii välttämättä erityismäärärahan varaamista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 4209: kolmen läänin kuntien peruskoulujen rakentamis- 4210: paineen helpottamiseksi, kuten mm. kouluhallituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4211: sen toiminta- ja taloussuunnitelmassa on esitetty. 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 4212: Turun ja Porin läänin kunnat ovat ilmoittaneet markan erityismäärärahan käytettäväksi 4213: vuosille 1984-88 yhteensä 153 sellaista hanketta, Turun ja Porin läänin kuntien peruskoulu- 4214: joiden toteuttamiseen tarvitaan ministeriön ra- rakennushankkeiden valtionosuuden ra- 4215: kentamislupa ja valtionosuutta. Näistä hankkeista hoittamiseen ja määrärahaosuuden korot- 4216: kunnat aikovat toteuttaa 13 hakematta valtion- tamiseen. 4217: osuutta. Kun lääniin on vuosittain saatu lupa vain 4218: 5-6 koulun rakentamiseen, on 5-vuotissuunni- 4219: 4220: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 4221: 4222: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 4223: 796 1983 vp. 4224: 4225: Raha-asia-aloite n:o 731 4226: 4227: 4228: 4229: 4230: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston opetta- 4231: jankoulutuslaitoksen lastentarhanopettajakoulutuksen vakinais- 4232: tamiseksi 4233: 4234: 4235: Eduskunnalle 4236: 4237: Opetusministeriö lähetti 2.5.1983 pa1vatyssä Turussa on saatu luotua erittäin edulliset lähtö- 4238: kirjeessään kannanoton koskien lastentarhanopet- kohdat koko varhaiskasvatuksen alueen kehittämi- 4239: tajien koulutuksen kehittämistä. Kirjelmän mukai- selle. Toiminnassa on syntynyt myös hyvä yhteis- 4240: sesti lastentarhanopettajien peruskoulutus pois- työ muuhun opettajankoulutukseen. Niveltymi- 4241: tettaisiin opettajankoulutuslaitoksista asteittain. nen yliopisto-organisaatioon mahdollistaa resurs- 4242: Tämän sijalle todettiin kehitettävän varhaiskas- sien yhteistyön (mm. kirjasto, tilat, opetus- ja 4243: vatuksen kandidaattitasoinen koulutusväylä. hallintohenkilöstö), mikä lisää olennaisesti koulu- 4244: Koska lastentarhanopettajakoulutuksen saanei- tuksen toimintaedellytyksiä. 4245: den kandidaattien koulutustarve on maassamme Valtakunnallisesti suurin huolenaihe on alle 4246: osoittautunut varsin pieneksi, merkitsee tehty kouluikäisten kasvatukseen ja opetukseen suun- 4247: päätös käytännössä lastentarhanopettajakoulutuk- tautuvan tutkimuksen tyrehtyminen, jos opetta- 4248: sen sijoittamista kokonaisuudessaan takaisin las- jankoulutuslaitosten lastentarhanopettajakoulu- 4249: tentarhanopettajaopistoihin. tukset lopetetaan. Huolimatta siitä, että näissä 4250: Mikäli opetusministeriön päätös toteutuisi koulutuksissa on toistaiseksi varsinaisia tutkijan- 4251: käytännössä, se aiheuttaisi ermam kielteisiä virkoja saatu perustettua vain yksi (varhaiskasva- 4252: alueellisia ja koulutuksellisia seurauksia. Jos las- tuksen apulaisprofessori), on erityisesti henkilö- 4253: tentarhanopettajakoulutus siirrettäisiin kokonai- kunnan pätevöitymistarkoituksessa tuotettu kir- 4254: suudessaan lastentarhanopettajaopistoihin, hei- jallisuutta ja korkeampia opinnäytteitä alle kou- 4255: tettäisiin hukkaan kymmenen vuoden työllä kor- luikäisten kasvatuksen ydinkysymyksistä. 4256: keakoulussa luodut resurssit. Varhaiskasvatuksen Opetusministeriön tuleekin tarkistaa uudel- 4257: tutkimus on kymmenvuotisen väliaikaisen lasten- leen lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämis- 4258: tarhanopettajakoulutuksen toteuttamisen aikana tä koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen 4259: lisääntynyt voimakkaasti. Koulutuksen lopettami- toteuttamisohjeita ja varmistaa, että Turun yli- 4260: nen aiheuttaisi tutkimustyön pysähtymisen sekä opiston opettajankoulutuslaitoksen lastentarhan- 4261: peruskoulutuksen ja tutkimuksen kytkentöjen opettajakoulutus muutetaan kolmivuotiseksi syk- 4262: poistumisen. Tästä olisi seurauksena koulutuksen syllä 1984. Samanaikaisesti koulutus tulisi vaki- 4263: tason lasku. naistaa Turussa sekä varata tarvittavat määrärahat 4264: Opetusministeriön uudet ohjeet ovat ristirii- valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon, kuten 4265: taisia valtioneuvoston lastentarhanopettajakou- Turun eteläisen vaalipiirin kansanedustajat ope- 4266: lutuksen kehittämistä koskevan periaatepäätök- tusministeriölle ovat viime keväänä ehdottaneet. 4267: sen (1.2.1979) kanssa. Kyseisiä ohjeita tulee eh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4268: dottomasti tarkistaa ja varmistaa lastentarhan- nioittaen, 4269: opettajien peruskoulutuksen jatkuminen ja vaki- 4270: naistaminen Turun yliopiston opettajankoulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4271: tuslaitoksessa Turussa. 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 4272: Suunniteltu muutos merkitsisi nuorten ylioppi- kaa Turun yliopiston opettajankoulutus- 4273: laiden opiskelumahdollisuuksien siirtymistä laitoksen lastentarhanopettajakoulutuksen 4274: muualle tai muuttumista keskiasteen opiskelu- vakinaistamiseksi ja järjestämiseksi kolmi- 4275: paikoiksi. vuotisena Turussa syksystä 1984 alkaen. 4276: 4277: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 4278: 4279: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala 4280: 1983 vp. 797 4281: 4282: Raha-asia-aloite n:o 732 4283: 4284: 4285: 4286: 4287: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin- Fors- 4288: san tieyhteyden rakentamisen aloittamiseen 4289: 4290: 4291: Eduskunnalle 4292: 4293: Uudenkaupungin ja sen lähiseudun kehittämi- lisi aloittaa viimeistään vuoden 1984 syksyllä. 4294: sen sekä myös alueen asukkaiden liikkumisen kan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 4295: nalta on tarpeellista kehittää alueen liikenneyh- 4296: teyksiä sisämaahan päin. Tässä tarkoituksessa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4297: usein ollut esillä tien rakentaminen Uudestakau- 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 4298: pungista Forssan suuntaan. Asia ei ole kuitenkaan kan määrärahan Uudenkaupungin- Fors- 4299: mainittavasti edistynyt. Määrärahoja tien raken- san tieyhteyden rakentamisen aloittamista 4300: tamiseen ei ole saatu. Hanketta ei voida kuiten- varten. 4301: kaan loputtomasti siirtää. Tien rakentaminen tu- 4302: 4303: 4304: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 4305: 4306: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 4307: 4308: 4309: 4310: 4311: 101 0883005893 4312: 798 1983 vp. 4313: 4314: Raha-asia-aloite n:o 733 4315: 4316: 4317: 4318: 4319: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Kustavin ja Lokalahden 4320: välisen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseksi 4321: 4322: 4323: Eduskunnalle 4324: 4325: Vakka-Suomen kuntien liikenneolosuhteiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 4326: kehittämisen ja erityisesti Kustavin ja Lokalahden 4327: yhteyksien sekä näistä kunnista muualle maahan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4328: ja takaisin suuntautuvien henkilö- ja tavarakulje- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 4329: tusten parantamiseksi olisi välttämätöntä toteut- kan määrärahan Kustavin ja Lokalahden 4330: taa kauan vireillä ollut Lehmänkurkun tieyhteys. vå"lisen Lehmå"nkurkun tieyhteyden raken- 4331: Ennen mahdollisen kiinteän tieyhteyden rakenta- tamiseksi. 4332: mista yhteyttä voitaisiin hoitaa lossilla tai lautalla. 4333: 4334: 4335: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 4336: 4337: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 4338: 1983 vp. 799 4339: 4340: Raha-asia-aloite n:o 734 4341: 4342: 4343: 4344: 4345: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 184 perus- 4346: parannukseen Perniön ja Kiskon alueella 4347: 4348: 4349: Eduskunnalle 4350: 4351: Perniön ja Kiskon kunnan alueiden halki kul- ainoa tie Perniössä, josta on linja-autoyhteys 4352: keva kantatie n:o 184 on ainoa tie, jolta on suora Helsinkiin. Ko. tieosuus on Perniön ja Kiskon van- 4353: yhteys ko. kuntien alueelta itäiselle suunnalle ja himpia teitä. 4354: mm. Helsinkiin liikennettä välittävälle Salon - Edellä mainittu tieosuus on kunnoltaan heikko 4355: Mustion- Lohjan tielle. Kantatie n:o 184 on Per- ja päällystämätön. Asiantilaan on kiinnitetty huo- 4356: niön kirkonkylän ja Koski as. väliseltä osaltaan ja miota eduskunta-aloitteella, kunnallisissa päärän- 4357: osittain Kiskon kunnan alueella sorapäällysteinen. täelimissä ja myös viranomaisten keskuudessa. 4358: Tällä 16 km:n pituisella osuudella on vilkas liiken- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 4359: ne. Päivittäin sitä käyttää n. 800-900 aikuista 4360: henkilöä ja viikonloppuina on käyttäjämäärä huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4361: mattavasti suurempi. Suhteellisen vilkas liikenne 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 4362: on selitettävissä sillä, että ko. tie muodostaa ly- 500 000 markkaa Perniö'n ja Kiskon 4363: himmän yhteyden Helsinkiin johtavalle liikenne- kuntien alueen kantatien n:o 184 perus- 4364: väylälle. Tämä itä-länsi -suunnassa kulkeva tie on parantamiseen ja kestopäällystämiseen. 4365: 4366: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 4367: 4368: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 4369: 800 1983 vp. 4370: 4371: Raha-asia-aloite n:o 735 4372: 4373: 4374: 4375: 4376: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellista yhteistyötä 4377: Neuvostoliiton kanssa edistävän toimiston perustamiseksi 4378: Turkuun 4379: 4380: 4381: Eduskunnalle 4382: 4383: Neuvostoliiton ja Suomen välisillä taloudellisil- on teollisuuden itsensä ohella keskeinen merkitys 4384: la yhteistyösuhteilla on erittäin keskeinen merki- valtiovallan ja kuntien toimenpiteillä ja hankin- 4385: tys Turun, sen lähiseudun ja koko Turun ja Porin noilla. Merkittävää osaa voivat näyttää myös 4386: läänin teollisuudelle, kaupalle, maataloudelle ja kauppakamarit, kansalaisjärjestöt ja muut yhtei- 4387: työllisyydelle. Pelkästään Turussa on sotien jälkei- söt yksityisiä kansalaisia unohtamatta. 4388: senä aikana rakennettu Neuvostoliiton tilausten Neuvostoliiton kanssa tapahtuvaa taloudellista 4389: perusteella yli 600 laivaa, joiden myönteinen vai- yhteistyötä voisi merkittävästi edistää erityisen 4390: kutus telakkateollisuuden työllistämisessä on ollut toimiston perustaminen läänin keskuspaikkaan 4391: aivan ratkaiseva. Koko läänin alueella Neuvosto- Turkuun. Toimisto voisi koordinoida ja auttaa 4392: liiton kanssa tapahtuva taloudellinen yhteistyö yhteyksien solmimisessa. 4393: työllistää välittömästi ja välillisesti yli 20% työ- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 4394: voimasta. 4395: Ottaen huomioon Turun ja Porin läänin sijain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4396: nin ja sen teollisuuden rakenteen sekä kulkuyhtey- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 4397: det on olemassa edellytykset edelleen kehittää ja kan määrärahan taloudellista yhteistyötä 4398: monipuolistaa taloudellista, teollista ja tieteellis- Neuvostoliiton kanssa edistävän toimiston 4399: teknistä yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa. Tässä perustamiseksi Turkuun. 4400: 4401: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 4402: 4403: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 4404: 1983 vp. 801 4405: 4406: Raha-asia-aloite n:o 736 4407: 4408: 4409: 4410: 4411: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen insinöö- 4412: rin toimen perustamiseen Turun ja Porin työsuojelupii- 4413: riin 4414: 4415: 4416: Eduskunnalle 4417: 4418: Turun ja Porin läänin telakkateollisuuden työn- toimitettiin Turun työsuojelupiiriin. Piirin ilmoi- 4419: tekijäin ja toimihenkilöiden määrä lähentelee tuksen mukaan ei henkilökunnasta kuitenkaan 4420: 13 000 henkeä. Telakkatyöt kuuluvat vaarallisim- pystytä irrottamaan insinööriä tähän tehtävään 4421: piin työaloihin. Tilastojen mukaan sattuu telakoil- muun tarkastustoiminnan siitä kärsimättä. 4422: la noin kolme kertaa enemmän tapaturmia kuin Telakoiden työsuojeluvaltuutetut ovat toistuvas- 4423: teollisuudessa keskimäärin. Erityisesti rakenteilla ti kiinnittäneet asiantilaan huomiota. Mm. syksyllä 4424: olevalla aluksella on suuria vaara- ja haittatekijöi- 1983 työsuojeluvaltuutetut kääntyivät asiassa 4425: tä: yleinen järjestys on huono, kireäksi mitoitetut sosiaali- ja terveysministeriön puoleen muistiolla, 4426: urakat aiheuttavat työsuojelutoimenpiteiden lai- jossa korostettiin telakoiden ehkäisevän työsuoje- 4427: minlyöntejä, ilmastointi on puutteellista, valaistus lun kehittämistä tarkastustoimintaa tehostamalla. 4428: heikkoa, telineet epävarmoja jne. Samalla länsirannikon kahdeksan telakan työsuo- 4429: Yksittäinen laiva tai öljynporauslautta muodos- jeluvaltuutetut vaativat läänin työsuojelupiirin 4430: taa työkohteen, jossa saattaa olla töissä yhtä- alueelle yhtä työsuojelutarkastajan virkaa, teh- 4431: aikaisesti useita satoja työntekijöitä. Kuitenkaan tävänä telakoiden työolosuhteiden tarkastaminen 4432: valtion työsuojelutarkastajilla ei riitä aikaa tällai- sekä työsuojelun kehittäminen erityisesti telakoil- 4433: sen työkohteen tarkastukseen kertaakaan raken- la. 4434: nusvaiheen aikana. Laivanrakennustöitä varten ei Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 4435: ole myöskään laadittu turvallisuusohjeita. 4436: Laivanrakennuksen työsuojelun puutreisiin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4437: aikaisemminkin kiinnitetty huomiota. Asiasta on 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan 4438: tehty eduskuntakysely ja jo syyskuussa 1976 Turun määrärahan ylimääräisen insinöörin toi- 4439: ja Porin läänin telakoiden työsuojeluvaltuutettujen men perustamiseksi Turun ja Porin 4440: kokouksessa laadittiin asiasta kirjelmä, joka työsuojelupiiriin. 4441: 4442: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 4443: 4444: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 4445: 802 1983 vp. 4446: 4447: Raha-asia-aloite n:o 737 4448: 4449: 4450: 4451: 4452: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä asumistuke- 4453: na asumiskustannusten alentamiseksi 4454: 4455: 4456: Eduskunnalle 4457: 4458: Valtion lainoittaman asuntotuotannon alenemi- den naimisissaolovuoden jälkeen. Asumismeno- 4459: sesta aiheutuvaan asuntopoliittiseen kriisiin liittyy osuuksia olisi kauttaaltaan alennettava tuntuvasti 4460: kysymys asumiseen kohdistuvan tukipolitiikan ja erityisesti yhden hengen ruokakuntien omavas- 4461: epäsolidaarisuudesta, joka näkyy erityisesti pieni- tuuosuutta olisi alennettava. 4462: tuloisimmille väestöryhmille tarkoitetun asumis- Myös asumistuen reaaliarvon säilyttäminen 4463: tuen saannin rajoittuneisuutena, jopa vaikeutumi- edellyttää määrärahan korottamista varsinkin nyt, 4464: sena. kun hallitus on tehnyt päätöksen asuntolaina- 4465: Asumistuen saannin kriteerit on asetettu niin korkojen huomattavasta korottamisesta. Se johtaa 4466: ahtaiksi, että tuensaajien määrä ei ole voinut asumismenojen kasvuun keskimäärin 50-168 4467: lisääntyä tarvetta vastaavalla tavalla ja asumisme- penniä neliötä kohti kuukaudessa. 4468: nomäärät ovat jääneet korkeiksi. Pienituloisim- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4469: malla viidenneksellä asumismenot ovat keskimää- 4470: rin 20-25 prosentin luokkaa, jopa yksittäisissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4471: tapauksissa paljon tätäkin korkeammat. 1984 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000 4472: Koska asumistuki kohdemuu muita tukimuotoja markkaa ylimääräiseksi avustukseksi asu- 4473: sosiaalisemmin, tulisi sen määrää lisätä. Samalla mistuen korottamiseen, asumistuen saa- 4474: olisi huolehdittava tuensaajien piirin laajentami- jien piirin laajentamiseen, asumistuen 4475: sesta mm. saattamalla kaksihenkiset lapsenomat reaaliarvon så"ilyttå"miseen ja asumismeno- 4476: perheet asumistukijärjestelmän piiriin myös kah- jen kohtuullisuuden turvaamiseen. 4477: 4478: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 4479: 4480: Ensio Laine Heli Astala Lauha Männistö 4481: Mikko Kuoppa Sten Söderström Irma Rosnell 4482: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Matti Kautto 4483: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas Pirkko Turpeinen 4484: Pekka Leppänen Timo Laaksonen Niilo Koskenniemi 4485: Marjatta Stenius-Kaukonen Seppo Toiviainen 4486: 1983 vp. 803 4487: 4488: Raha-asia-aloite n:o 738 4489: 4490: 4491: 4492: 4493: Laurila: Määrärahan osoittamisesta Koe-eläinten suojelu r.y:n 4494: toiminnan tukemiseen 4495: 4496: 4497: Eduskunnalle 4498: 4499: Talousarviossa ehdotetaan kohdassa 30.80.50 eläinsuojelun uudistamisen hyväksi. 4500: yhteensä 50 000 mk käytettäväksi eläinsuojelutyö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4501: hön Suomen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnan taen, 4502: tukemista varten. Kun maassamme toimii useita 4503: eläinsuojeluun keskittyneitä järjestöjä, tuntuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4504: esitetty määräraha kovin pieneltä ja väärin 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 4505: suunnatulta. Mm. Koe-eläinten suojelu r.y. tekee 30.80.50 30 000 markkaa Koe-eläinten 4506: nimensä mukaista arvokasta työtä koe-eläinten, suojelu r.y:n toiminnan tukemiseen. 4507: mutta myös mm. kodittomien eläinten ja koko 4508: 4509: 4510: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 4511: 4512: Ritva Laurila 4513: 804 1983 vp. 4514: 4515: Raha-asia-aloite n:o 739 4516: 4517: 4518: 4519: 4520: Laurila: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kanteleensoittajat 4521: r.y:n valtionavuksi 4522: 4523: 4524: Eduskunnalle 4525: 4526: Kanteleensoitto ja siihen liittyvä harrastustoi- Kalevalan juhlavuosi 1985 asettaa myös kante- 4527: minta on Suomessa viime vuosina merkittävästi leväelle jo vuonna 1984 suuret haasteet. Suomen 4528: voimistunut ja saanut uusia ulottuvuuksia. Viime tähän asti mittavin kanteleensoittokilpailu on 4529: kesänä järjestettiin maassamme parikymmentä tarkoitus järjestää Joensuussa. Muutoinkin kante- 4530: kanteleensoittoleiriä. Korkeatasoisten soittimien leensoittajat tulevat valmistautumaan Kalevalan 4531: ja monipuolisen nuottimateriaalin puute haittaa juhlavuoteen monin tapahtumin, joiden järjestely 4532: kuitenkin suomalaiseen perimeeseemme erotta- ei ole mahdollista yhdistyksen omin varoin. 4533: mattomasti kuuluvan kanteleen soiton harrastuk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 4534: sen leviämistä täysin nykyistä kiinnostusta vastaa- 4535: vasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4536: Vuonna 1977 on perustettu Suomen Kanteleen- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 4537: soittajat r.y., joka mm. lehtensä Kanteleen 29.90.52 100 000 markkaa Suomen Kante- 4538: välityksellä pitää yllä alan tiedonvälitystä. leensoittajat r.y:n toiminnan tukemiseen. 4539: 4540: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 4541: 4542: Ritva Laurila 4543: 1983 vp. 805 4544: 4545: Raha-asia-aloite n:o 740 4546: 4547: 4548: 4549: 4550: Laurila: Koroterun määrärahan osoittamisesta näyttämötaidejärjes- 4551: töille 4552: 4553: 4554: Eduskunnalle 4555: 4556: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1984 Suomessa kuuluvia tehtäviä hoitavat valtion 4557: esitetään näyttämötaidejärjestöille 1 310 000 mark- viranomaiset. Näihin tehtäviin kuuluvat mm. 4558: kaa. Se merkitsee 5,56 %:n nousua verrattuna tilastointi, ulkomainen teatterivaihto, ulko- ja 4559: kuluvaan vuoteen, mikä ei vastaa edes vuotuista kotimainen tiedotus. Erityisen vaikeaksi on 4560: inflaatiokehitystä. Momentilta jaetaan valtionapua muodostunut niiden järjestöjen asema, jotka 4561: 16 järjestölle sekä alan ainoalle julkaisulle, vastaavat oman alansa täydennyskoulutuksesta ja 4562: Teatteri-lehdelle. kansainvälisistä tehtävistä. Esimerkiksi Kansain- 4563: Viimeisen viiden vuoden aikana näyttämötaide- välisen Teatteri-Instituutin ja Pohjoismaisen 4564: järjestöjen valtionapu on lähes poikkeuksetta Teatteriunionin Suomen keskus toimii jatkuvan 4565: kohonnut vähemmän kuin teatterimäärärahat taloudellisen paineen alaisena. 4566: keskimäärin ja myös alle kustannustason nousun. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 4567: Ainoan poikkeuksen muodostaa vuosi 1983, jolloin 4568: määrärahan turvin perustettiin yksi järjestötoimi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4569: nousun kuitenkaan takaamatta riittäviä määrära- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 4570: hoja tähänkään tarkoitukseen. Samanaikaisesti 29.90.52 lisäyksenä 70 000 markkaa näyt- 4571: järjestöjen tehtävät ja taloudelliset vaikeudet ovat tämötaidejärjestöjen valtionapuun. 4572: kasvaneet. V seissa maissa teatterialan järjestöille 4573: 4574: 4575: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 4576: 4577: Ritva Laurila 4578: 4579: 4580: 4581: 4582: 102 0883005893 4583: 806 1983 vp. 4584: 4585: Raha-asia-aloite n:o 741 4586: 4587: 4588: 4589: 4590: Laurila: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Teatterimuseon 4591: kustannuksiin 4592: 4593: 4594: Eduskunnalle 4595: 4596: Suomen teatterialan materiaalia kokoava, tal- joudutaan käyttämään välttämättömiin palkka- 4597: lentava, tutkiva ja yleisön käyttöön esille asettava ym. kuluihin; ellei valtio lisää merkittävästi 4598: Helsingin Teatterimuseo on kaksi vuosikymmentä museon avustusta, välttämättömän uuden tilan 4599: toiminut Helsingin kaupungin tuella. Valtion vuokra joudutaan vähentämään sinänsä jo pienistä 4600: osuus museon julkisista avustuksista on yleensä palkkamäärärahoista. Kun Teatterimuseo on 4601: ollut lähes olematon. Viime vuosina tuki on perustamisestaan saakka toiminut koko Suomen 4602: lisääntynyt, mutta edelleenkin se muodostaa vain alueella sekä kooten materiaalia maan eri 4603: murto-osan vastaavien, muita taiteen alueita teattereista että järjestämällä mm. näyttelyitä 4604: edustavien laitosten valtionavusta. Helsingin ulkopuolella, valtion osuuden huomat- 4605: Helsingin kaupunki on syksyllä 1983 etsinyt tava lisäys on perusteltua. 4606: museon käyttöön uudet arkisto- ja työskentely- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 4607: tilat, joiden avulla voidaan ylläpitää kokoelmien 4608: kuntoa ja järjestystä kunnes museo saa oman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4609: pysyvän toimitilan. Tämä sinänsä positiivinen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 4610: kehitys on saattanut Teatterimuseon vaikean 29.90.52 150 000 markkaa Helsingin Teat- 4611: ongelman eteen: Helsingin kaupungin tuki terimuseon kustannusten peittämiseksi. 4612: 4613: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 4614: 4615: Ritva Laurila 4616: 1983 vp. 807 4617: 4618: Raha-asia-aloite n:o 742 4619: 4620: 4621: 4622: 4623: Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustukseksi Kun- 4624: tokallio-opistolle 4625: 4626: 4627: 4628: Eduskunnalle 4629: 4630: Kuntokallio-opisto on Sipoossa toimiva van- tokallio-Säätiö on käynnistänyt vuonna 1982 4631: hustyöhön erikoistunut kansanopisto ja kansan- perustamansa gerontologisen tutkimusyksikön 4632: korkeakoulu. Vahvistaessaan opiston työohjelman puitteissa. Vanhustyön koulutustyöryhmän ehdo- 4633: 1972 valtioneuvosto piti vanhustyön koulutusta ja tusten jatkovalmisteluksi opetusministeriön kor- 4634: eläkeikäisille suuntautuvaa aikuiskoulutusta niin keakouluosasto valmisteli uuden työryhmän aset- 4635: merkittävänä, että opistolle myönnettiin sen tamisen, joka nimettiin maaliskuussa 1983. Tämän 4636: perustamisesta lähtien täysimääräinen valtionapu. Kuntokallio-työryhmän puheenjohtajaksi kutsut- 4637: Vuonna 1976 valmistui opiston laajennushanke, tiin sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö 4638: jonka kokonaiskustannukset olivat lähes neljä Matti Marjanen. Työryhmän toimintaedellytysten 4639: miljoonaa markkaa. turvaamiseksi ja Kuntokallio-opistan pitkäjän- 4640: Opetusministeriön Vanhustyön koulutustyöryh- teisen suunnittelun ja kehittämisen kannalta olisi 4641: mä esitti Kuntokalliosta muodostettavan vanhus- erittäin tärkeää, että Kuntokallio-opiston talou- 4642: työn koulutus- ja tutkimuslaitoksen joko kansan- dellinen asema vakautettaisiin mahdollisimman 4643: opistolakia väljentämällä tai laatimalla laitokselle pwn. 4644: oma laki (Komiteanmietintö 1981:71 ss. 78-81). Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4645: Kuntokallion nykyisen aseman ja toiminnan taen, 4646: turvaamiseksi työryhmä esitti kahden miljoonan 4647: markan rakennusavustusta vuosina 1982-1983 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4648: (sivu 81). Rakennusavustusta on kyseisinä vuosina 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 4649: opistolle myönnetty kuitenkin vain 300 000 29.57.52 (alamomentiksi 27) 500000 4650: markkaa. markkaa Kuntokallio-opistan rakennus- 4651: Vanhustyön koulutustyöryhmän ehdottamaa avustukseksi siten, että momentin loppu- 4652: soveltavaa sosiaaligerontologista tutkimusta Kun- summaksi tulee 6 050 000 markkaa. 4653: 4654: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 4655: 4656: Ritva Laurila Aila Jokinen Tapio Holvitie 4657: Impi Muroma Ben Zyskowicz Pekka Löyttyniemi 4658: Ilkka Kanerva Saara Mikkola Helena Pesola 4659: Tuulikki Petäjäniemi Kalevi Kivistö Heikki Perho 4660: Martti Tiuri Pirjo Rusanen Kaarina Dromberg 4661: Pär Stenbäck Elsi Hetemäki-Olander 4662: 808 1983 vp. 4663: 4664: Raha-asia-aloite n:o 743 4665: 4666: 4667: 4668: 4669: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena 4670: Sirola-opistolle 4671: 4672: 4673: Eduskunnalle 4674: 4675: Eduskunta on useana aikaisempana vuonna sään säilyttämään rakennukset Sirola-opisto on 4676: tunnustanut Sirola-opiston tekemän työn merkit- joutunut velkaantumaan kohtuuttomasti. 4677: tävyyden ja toisaalta ne erityiset kustannukset, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4678: jotka aiheutuvat kulttuurihistoriallisesti merkittä- taen, 4679: vän rakennuskokonaisuuden säilyttämisestä jälki- 4680: polville käyttämällä sitä sellaisessa muodossa, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4681: sallii rakennuksen säilymisen ja toisaalta tarjoaa 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 4682: mahdollisuuden nimenomaan työväestön sivistyk- 29.57.52 1 000 000 markkaa rakennusavus- 4683: sellisen tason kohottamiseen. Laitoksen ylläpidon tuksena Sirola-opistolle aikaisempien ra- 4684: erityiskustannuksen huomioon ottaen on perustel- kennushankkeiden lainojen lyhentämiseen 4685: tua sisällyttää myös ensi vuoden tulo- ja ja korkojen maksuun sekä uusien rakennus- 4686: menoarvioon määräraha Sirola-opistolle. Pyrkies- hankkeiden rahoitukseen. 4687: 4688: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 4689: 4690: Pekka Leppänen Inger Hirvelä 4691: 1983 vp. 809 4692: 4693: Raha-asia-aloite n:o 744 4694: 4695: 4696: 4697: 4698: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalous- 4699: oppilaitoksen laajennukseen 4700: 4701: 4702: Eduskunnalle 4703: 4704: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen laajennuk- Metalliverstaan laajennuksen pinta-ala on noin 4705: sen tarpeellisuus on selvitetty ja osoitettu. Sen 500 m 2 ja sen tulisi olla valmis viimeistään 4706: kustannusarvio on noin 1,3 milj. markkaa. syyskuussa 1984. 4707: Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa maatalous- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4708: koneasentajan jatkolinja alkaa viimeistään vuonna taen, 4709: 1984. 4710: Tätä varten oppilaitoksen olisi ehdottomasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4711: saatava lisää metalliverstastilaa. 1984 tulo- ja menoarvioon 1 300 000 4712: Ammattikasvatushallituksessa on laajennusta markkaa momentille 29.63.74 Tarvaalan 4713: suunniteltu oppilaitoksen esityksestä. maatalousoppilaitoksen laajennukseen. 4714: 4715: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 4716: 4717: Pekka Leppänen Inger Hirvelä 4718: 810 1983 vp. 4719: 4720: Raha-asia-aloite n:o 745 4721: 4722: 4723: 4724: 4725: P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta monitoimitalon rakentami- 4726: seen Hankasalmelle 4727: 4728: 4729: Eduskunnalle 4730: 4731: Taloon tulevat peruskoulun yläasteen laajen- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4732: nusosa, urheilua varten sisäliikuntatila, nuorisoti- taen, 4733: lat ja kansalaisopiston toimisto- ym. tiloja. 4734: Suunnitelmat ovat valmistuneet vuoden 1983 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4735: alussa. Kustannusarvio on 9,8 milj. mk, josta 1984 tulo- ja menoarvioon 2 600 000 4736: valtionavustusta 2,6 milj. mk ja valtion lainaa 1,7 markan määrärahan Hankasalmen moni- 4737: milj. mk. Lisäksi jälkirahoituksena ennakoidaan toimitalon rakentamiseen. 4738: saatavan 2,7 milj. mk. 4739: 4740: 4741: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 4742: 4743: Pekka Leppänen 4744: 1983 vp. 811 4745: 4746: Raha-asia-aloite n:o 746 4747: 4748: 4749: 4750: 4751: P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston 4752: rakentamiseen Äänekoskelle 4753: 4754: 4755: Eduskunnalle 4756: 4757: Valtio on järjestämässä viljan varmuusvaras- valtatiet n:o 4 ja 13 sekä rautatie turvaavat hyvät 4758: tointia koko maassa, mutta keskisen Suomen osalta liikenneyhteydet joka suuntaan. 4759: se on avom. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 4760: Äänekosken kaupunki on tällä hetkellä menet- 4761: tänyt n. 300 teollista työpaikkaa, eikä uusia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4762: työpaikkoja ole syntynyt, joten on myöskin 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29 4763: työllisyyspoliittisis~.a syistä perusteltua sijoittaa uudelle momentille 1 000 000 markkaa 4764: tämä viljavarasto Aänekoskelle. Å'änekosken viljavaraston rakentamiseen. 4765: Sijainti on erinomainen sen toimintaa ajatellen, 4766: 4767: 4768: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 4769: 4770: Pekka Leppänen 4771: 812 1983 vp. 4772: 4773: Raha-asia-aloite n:o 747 4774: 4775: 4776: 4777: 4778: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 4779: parantamiseen Suolahdessa 4780: 4781: 4782: Eduskunnalle 4783: 4784: Valmetin teollisuusalueen ja Teollisuuskylä Il:n Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 4785: kautta Suolahdessa kulkee kantatie n:o 69. Tie- taen, 4786: osalta on kaksi risteystä Suolahteen, toinen Kaura- 4787: ahossa ja toinen Sirkkaharjussa. Näihin risteyksiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4788: olisi rakennettava kaistoitukset. Lisäksi liikenne- 1984 tulo- ja menoarvioon 2 700 000 4789: turvallisuuden parantamiseksi olisi rakennettava markkaa kevyen liikenteen väylän rakenta- 4790: jalankulku-pyörätie Nakertajasta Valmetin trakto- miseksi Suolahden Nakertajasta Valmetin 4791: ritehtaalle. traktoritehtaalle ja Kaura-ahon ja Sirkka- 4792: Suolahdessa ei ole ollut valtion työkohteita juuri harjun risteysalueiden lisäkaistojen raken- 4793: lainkaan viime vuosien aikana. Niiden merkitys tamiseen. 4794: olisi erikoisen suuri varsinkin Metsä-Botnian 4795: jälkihoitona. 4796: 4797: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 4798: 4799: Pekka Leppänen Juhani Surakka Sakari Knuuttila 4800: Tuula Paavilainen Helena Pesola Paavo Vesterinen 4801: 1983 vp. 813 4802: 4803: Raha-asia-aloite n:o 748 4804: 4805: 4806: 4807: 4808: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen 4809: väylän rakentamiseksi välille Äänekoski-Suolahti 4810: 4811: 4812: Eduskunnalle 4813: 4814: Äänekoskelta Suolahteen johtavaa maantleta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4815: käyttää päivittäin useita satoja henkilöitä polku- taen, 4816: pyöräilemällä joko työmatkanaan tai sitten vapaa- 4817: ajan liikuntaa varten. Tiellä on vilkas auto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4818: liikenne, joka vaarantaa pyöräilijöiden turvalli- 1984 tulo- ja menoarvioon 800 000 4819: suutta. Pyöräilijöiden määrä taas kasvaisi, jos markkaa Å.änekosken-Suolahden välisen 4820: kevyen liikenteen väylä olisi rakennettu. kevyen liikenteen väylän rakentamiseen. 4821: Rakentamiseen ei ole olemassa tällä hetkellä 4822: esteitä. 4823: 4824: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 4825: 4826: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila 4827: 4828: 4829: 4830: 4831: 103 0883005893 4832: 814 1983 vp. 4833: 4834: Raha-asia-aloite n:o 749 4835: 4836: 4837: 4838: 4839: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Sumiais- 4840: tet, tien perusparantamiseen 4841: 4842: 4843: Eduskunnalle 4844: 4845: Suolahden-Sumiaisten maantie muodostaa merkitys olisi erikoisen suuri varsinkin Metsä- 4846: pääyhteyden Sumiaisten kunnasta seutukunnan Botnian jälkihoitona. 4847: keskuksiin Suolahteen ja Äänekoskelle. Asiointi-, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 4848: koulu- ja kasvavan työpaikkaliikenteen ohella tien taen, 4849: merkitys mm. puutavaran kuljetuksissa on erittäin 4850: suuri. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4851: Alueella ei ole ollut valtion investointihank- 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 4852: keita viime vuosien aikana lainkaan. Niiden markkaa Suolahden-Sumiaisten maan- 4853: tien perusparantamiseen. 4854: 4855: 4856: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 4857: 4858: Pekka Leppänen Juhani Surakka Sakari Knuuttila 4859: Tuula Paavilainen Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen 4860: 1983 vp. 815 4861: 4862: Raha-asia-aloite n:o 750 4863: 4864: 4865: 4866: 4867: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lentoase- 4868: man terminaalitilojen laajennukseen 4869: 4870: 4871: Eduskunnalle 4872: 4873: Ilmailuhallituksen asettama työryhmä, jonka to- yms. tiloineen on noin 970 hyöty-m 2. 4874: tehtävänä oli selvittää Jyväskylän lentoaseman Työryhmän mielestä suunnittelu olisi pitänyt 4875: kehittämistarpeet, antoi mietintönsä toukokuussa aloittaa välittömästi ja rakennustyöt vuoden 1984 4876: 1982. Tehdyn selvityksen mukaan tärkein kehittä- aikana. Alustava kustannusarvio on 7 500 000 mk 4877: miskohdeJyväskylän lentoasemalla on matkustaja- (vuoden 1982 kustannustasossa). Jyväskylän kau- 4878: terminaalitilojen lisääminen. Tätä ovatkin Keski- punki ja Jyväskylän maalaiskunta ovat esittäneet 4879: Suomen lääninhallitus, maakuntaliitto ja useat olevansa valmiit osallistumaan terminaalin raken- 4880: kunnat, ennen kaikkea Jyväskylän kaupunki ja nusaikaiseen rahoitukseen siten, että valtio 4881: Jyväskylän maalaiskunta jo useita vuosia vaatineet. maksaisi kuntien rahoitusosuuden korkoineen 4882: Jyväskylän terminaalin yleisötilat ovat selvästi myöhemmin takaisin. 4883: ahtaimmat verrattuna muihin samaa suuruusluok- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 4884: kaa oleviin lentoasemiin. Nykyisiä yleisötiloja, n. taen, 4885: 350 m 2, työryhmä esitti laajennettavaksi 500 4886: m2:Jlä. Myös muut terminaalin tilat ovat hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4887: ahtaat. Lisäksi lentoaseman tilapäisiksi tarkoitetut 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 4888: hallintotilat ovat rakennusteknisesti huonokuntoi- markkaa Jyväskylän lentoaseman termi- 4889: set. naalirakennuksen laajennuksen suunnitte- 4890: Terminaalirakennuksen laajennustarve toimis- luun ja rakentamisen aloittamiseen. 4891: 4892: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 4893: 4894: Pekka Leppänen Juhani Surakka Sakari Knuuttila 4895: Tuula Paavilainen Mauri Pekkarinen Paavo V esterineo 4896: 816 1983 vp. 4897: 4898: Raha-asia-aloite n:o 751 4899: 4900: 4901: 4902: 4903: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Nuorisokirjalli- 4904: suuden Instituutin toiminnan tukemiseen 4905: 4906: 4907: Eduskunnalle 4908: 4909: Vuonna 1978 perustettu valtakunnallinen Suo- Tässä mielessä SNI:ssä on kehitelty vuosiksi 4910: men Nuorisokirjallisuuden Instituutti on vuodesta 1984-1985 valtakunnallista lasten ja nuorten 4911: 1980 lähtien saanut valtionapua seuraavasti: kirjallisuus tapahtumaa, joka sisältäisi: 4912: V. 1980 50000,- 1. maamme parhaiden nyt elävien nuorisokirjai- 4913: V. 1981 100000,- lijain yhteisteoksen "Miten satu-/lasten- nuo- 4914: V. 1982 120000,- risokirjani on syntynyt" julkaisemisen, 4915: V. 1983 140000,- 2. pyrkimyksen kehittää yhteistoiminnassa noin 4916: V. 1984 150000,- 100-120 eri puolilla maatamme sijaitsevan 4917: Tämän valtionavun turvin SNI on pystynyt koulun ja kirjaston kanssa lasten ja nuorten 4918: palkkaamaan keskuudessa heidän oman kirjallisuutensa ja 4919: 1. täysipäiväisen kirjastoamanuenssin hoitamaan sen kuvituksen niin ymmärtämistä kuin luo- 4920: ja kehittämään SNI: n kirjastoa, jossa tällä miskyvyn syventämistä, 4921: hetkellä on jo yli 20 000 luetteloitua nidettä, 3. erityisten nuorisokirjailijajuhlien ja tapahtu- 4922: 2. osa-aikaisen toiminnanjohtajan järjestämään mien järjestämisen -jälleen eri puolilla maa- 4923: jokavuotisen tutkijakokouksen, jossa ovat edus- tamme, juhlien, joissa kirjailijoiden lisäksi oh- 4924: tettuina kaikki ne maamme yliopistot ja kor- jelman suorittajina esiintyy vain nuoria ja lapsia, 4925: keakoulut, joitten ohjelmassa on kirjallisuus 4. kauneimpien ja parhaimpien niin kotimaisten 4926: sekä hoitamaan SNI:n julkaisutoiminnan ja kuin ulkomaisten (noin 10-12 eri maata) 4927: juoksevat asiat, nuorten ja lastenkirjojen näyttelyiden järjes- 4928: 3. osa-aikaisen taloudenhoitajan huolehtimaan tämisen eri puolella maata kirjastoissa, kou- 4929: SNI:n taloudesta sekä luissa, pankeissa jne. 4930: 4. osa-aikaisen apulaiskanslistin. Edellä esitetyn toiminnan alkuunpanemiseksi 4931: Muu toiminta, kuten julkaisut ja näyttelyt jäävät vuonna 1984 ehdotamme, 4932: suurelta osin satunnaisten tulojen varaan. 4933: SNI:n tähänastiselle toiminnalle on ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4934: tunnusomaista vanha kansallinen talkoohenki. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 4935: Tällöin sen toiminta pakostakin on jäänyt 29.88.53 50 000 markkaa Suomen Nuo- 4936: huomattavalta osalta tamperelaiseksi. SNI on risokirjallisuuden Instituutin valtakunnal- 4937: kuitenkin valtakunnallinen instituutti, joten myös lisen toiminnan tukemiseen. 4938: toimintakenttä on saatava valtakunnalliseksi. 4939: 4940: 4941: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 4942: 4943: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Liisa Tykkyläinen 4944: 1983 vp. 817 4945: 4946: Raha-asia-aloite n:o 752 4947: 4948: 4949: 4950: 4951: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta toiminnanjohtajan 4952: palkkaamiseksi Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituuttiin 4953: 4954: 4955: Eduskunnalle 4956: 4957: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kan- uusia, sen toiminta-alueeseen keskeisesti liittyviä 4958: natusyhdistys ry:n ylläpitämä Suomen Nuoriso- tehtäviä, mutta vain osa on pystytty toteuttamaan, 4959: kirjallisuuden Instituutti (SNI), joka perustettiin koska SNI:IIä on aivan liian vähän työvoimaa 4960: 1978 ja toimii Tampereella, on alallaan maamme täyttämään edellä mainittuja odotuksia. 4961: ainoa suomalainen nuorisokirjallisuuden doku- Tällä hetkellä SNI:llä on palveluksessaan 4962: mentaatio- ja informaatiokeskus sekä alan tutki- kokopäiväinen kirjastoamanuenssi sekä osa-aikai- 4963: musta ja opetusta palveleva laitos. SNI kerää nen toiminnanjohtaja ja apulaiskanslisti. SNI anoi 4964: kaikki Suomessa painetut lasten- ja nuortenkirjat vuodeksi 1984 valtiolta toiminta-avustusta kolmen 4965: sekä lehdet, suomalaisten nuorisokirjojen kään- kokopäiväisen toimihenkilön palkkaamiseksi yh- 4966: nökset sekä alan keskeisen lähdekirjallisuuden. Se teensä 275 000 mk. Vuoden 1984 tulo- ja meno- 4967: pyrkii monin eri tavoin edistämään nuorisokir- arviossa momentilla 29.88.53 on SNI:IIe myönnet- 4968: jallisuuden tuntemusta, tutkimusta ja opetusta ty 150 000 mk. Tämä johtaa siihen, ettei SNI: n 4969: maassamme. Se pitää yhteyttä muiden maiden kahta osa-aikaista tointa voida muuttaa kokopäi- 4970: vastaaviin keskuksiin ja alan tutkijoihin ja väisiksi eikä toteuttaa SNI:IIe asetettuja sekä 4971: tiedottaa suomalaisesta lasten- ja nuortenkirjal- kotimaisia että kansainvälisiä tavoitteita. Toimin- 4972: lisuudesta ja sen tutkimuksesta. nanjohtajan toimen osa-aikaisuus on koettu 4973: Toimintansa aikana SNI on luonut tiiviit erittäin vaikeana toimintaa vaikeuttavana tekijänä. 4974: yhteydet maan korkeakouluihin, tutkijoihin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4975: nuorisokirjailijoihin. Tietojen välitys alan ulko- taen, 4976: maisten laitosten ja tutkijoiden kanssa osoittaa 4977: jatkuvaa kasvua. SNI:n harjoittama julkaisutoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4978: minta antaa mahdollisuuden tarpeellisten alan 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 4979: tutkimusten julkaisemiseen. Vuosittaisissa tutki- 29.88.53 53 000 markkaa, jotta Suomen 4980: jakokouksissa sekä erilaisten lastenkulttuurin Nuorisokirjallisuuden Instituutti voisi 4981: tulevaisuudesta kiinnostuneiden järjestöjen ja palkata kokopäiväisen toiminnanjohtajan. 4982: laitosten taholta on SNI:IIe tarjottu jatkuvasti 4983: 4984: 4985: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 4986: 4987: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Liisa Tykkyläinen 4988: 818 1983 vp. 4989: 4990: Raha-asia-aloite n:o 753 4991: 4992: 4993: 4994: 4995: Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta perustettavien Kymenlaak- 4996: son ja Keski-Pohjanmaan maatalouskeskusten johtajien palk- 4997: kaamiseen 4998: 4999: 5000: Eduskunnalle 5001: 5002: Vastauksessaan hallituksen esitykseen vuoden järjestelyajan puitteissa. Kymenlaakson maata- 5003: 1983 tulo- ja menoarvioksi eduskunta edellytti louskeskus on merkitty oikeusministeriön yhdis- 5004: hallituksen ryhtyvän kiireellisesti sellaisiin toi- tysrekisteriin Kaakkois-Suomen Maatalouskeskuk- 5005: menpiteisiin, että Kymenlaakson ja Keski-Pohjan- sen nimellä 22.12.1969 ja Keski-Pohjanmaan 5006: maan maatalouskeskusten perustaminen voidaan maatalouskeskus on merkitty yhdistysrekisteriin 5007: toteuttaa mahdollisimman pian. 15.8.1983. Maatalouskeskusten toimitilojen järjes- 5008: Tähän eduskunnan lausumaan perustuen maa- telyissä ei myöskään ole vaikeuksia, sillä Kouvolas- 5009: ja metsätalousministeriö lähetti maatilahallituk- sa ja Kokkolassa olevat aluetoimistojen käytössä 5010: selle kirjelmän 3.2.1983, jossa se kehotti maatila- olevat toimitilat palvelevat jo käytännössä tulevan 5011: hallitusta toimittamaan ministeriölle viimeistään tehtävänsä mukaisesti. Lyhyesti sanottuna molem- 5012: 15 päivänä maaliskuuta 1983 selvityksen niistä pien uusien maatalouskeskusten toimitilat ovat 5013: järjestöllisistä ja muista toimenpiteistä, joiden valmiina. 5014: toteuttaminen on edellytyksenä mainittujen maa- Maatilahallituksen lausuntoon viitaten Kymen- 5015: talouskeskusten perustamiselle mahdollisimman laakson ja Keski-Pohjanmaan maatalouskeskusten 5016: pian. Selvitykseen ministeriö kehotti sisällyttä- toiminta olisi tarkoituksenmukaista käynnistää 5017: mään muun muassa toimenpiteiden toteuttamis- siten, että valtion vuoden 1984 tulo- ja meno- 5018: aikataulun sekä arvion kustannuksista, jotka arvioon otetaan määrärahat kahden maatalous- 5019: aiheutuvat sanottujen maatalouskeskusten perus- keskuksen johtajan palkkausmenoja varten. Muu- 5020: tamisesta samoin kuin arvion valtionavun lisätar- toin mainittujen maatalouskeskusten toiminta on 5021: peesta. tarkoitus aloittaa siten, että perustettavien maa- 5022: Maatilahallitus on 11.3.1983 antamassaan vas- talouskeskusten toimialueella jo nykyisin toimiva 5023: tauksessa maa- ja metsätalousministeriölle toden- neuvontahenkilöstö siirtyy uusien maatalouskes- 5024: nut mm. seuraavaa: "Uusien maatalouskeskusten kusten palvelukseen. Kun toiminta on saatu 5025: kaavailluilla toimialueilla suorittavat tällä hetkellä käynnistetyksi vuoden 1984 aikana voidaan 5026: neuvontaa Kokkolassa ja Kouvolassa olevat ao. ratkaista erityisten toimistosihteerien välttämät- 5027: maatalouskeskusten aluetoimistot alue- ja paikal- tömyys valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarviosta 5028: lisneuvojineen, joiden toimet voitaisiin siirtää päätettäessä. 5029: uusiin maatalouskeskuksiin. Niihin kumpaankin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5030: olisi kuitenkin perustettava uudet toimet johtajaa taen, 5031: ja toimistosihteeriä varten." 5032: Kymenlaakson ja Keski-Pohjanmaan maata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5033: louskeskusten perustamisesta aiheutuva toimi- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 5034: henkilöiden lisäyksen minimitarve on johtajan ja 30.30.40 lisäyksenä 200 000 markkaa 5035: toimistosihteerin toimien perustaminen molem- perustettavien Kymenlaakson ja Keski- 5036: piin maatalouskeskuksiin. Pohjanmaan maatalouskeskusten johta- 5037: Käytännön neuvontatoiminta voidaan näissä jien paikkaamista varten. 5038: uusissa maatalouskeskuksissa aloittaa hyvin lyhyen 5039: 5040: 5041: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 5042: 5043: Heimo Linna Taisto Tähkämaa Esko Aho 5044: Mauno Manninen Einari Nieminen 5045: 1983 vp. 819 5046: 5047: Raha-asia-aloite n:o 754 5048: 5049: 5050: 5051: 5052: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustukseen 5053: Työväen Akatemialle 5054: 5055: 5056: Eduskunnalle 5057: 5058: Kauniaisissa toimivassa Työväen Akatemiassa, Tunnustuksena maamme merkittävimmän yh- 5059: joka täyttää 60 vuotta 1984, on parhaillaan teiskunnallisen kansankorkeakoulun työlle ja sen 5060: menossa toimitilojen ajanmukaistamis- ja sanee- omatoimisuudelle investointiensa rahoittamisessa 5061: raustyö, jonka tarkoituksena on saattaa asunto- ja valtiovallan tulisi osoittaa rakennusavustus Työ- 5062: opetustilat nykyajan vaatimusten tasolle. Oppilai- väen Akatemian välttämättömään saneeraushank- 5063: tos on saanut näihin hankkeisiin valtionavustusta. keeseen. 5064: Pääosan rahoituksesta Työväen Akatemia on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5065: kuitenkin hankkinut omatoimisesti lainoina ja taen, 5066: avustuksina sekä realisoimalla omaisuuttaan. 5067: Nykyisen rakennusvaiheen viimeisenä kohteena että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5068: on Työväen Akatemian vanhan asuntorakennuk- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 5069: sen saneeraus, jonka kustannusarvio on 2 800 000 29.57.52 500 000 markkaa rakennusavus- 5070: markkaa. Oppilaitoksen tarkoituksena on rahoit- tukseen Työvå·en Akatemialle. 5071: taa tämäkin investointi pääosin omatoimisesti. 5072: Rakennustyö aloitetaan 1984. 5073: 5074: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 5075: 5076: Paavo Lipponen Saara-Maria Paakkinen 5077: Jukka Mikkola Jorma Rantanen 5078: 820 1983 vp. 5079: 5080: Raha-asia-aloite n:o 755 5081: 5082: 5083: 5084: 5085: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta Epilepsialiitolle vam- 5086: maisten lomatoiminnan järjestämiseen 5087: 5088: 5089: Eduskunnalle 5090: 5091: Vaikeavammaisten epileptikoiden lomatoimin- suo vammaisille mahdollisuuden itsenäisyyden 5092: nan käynnistäminen on epilepsiasairauden ja harjoitteluun. Toimintasuunnitelma 1984-1988 5093: epileptikon koko perheen kannalta kuntouttavaa Loma: a 5-6 vrk 5094: ja sairauksia ennalta ehkäisevää toimintaa, joka Osanottajat: 15-20 henkilöä/loma 5095: tulisi saada käyntiin. Lomapaikat: kumoutuskeskuksia ja kurssikes- 5096: Suomessa oli 1.1. 1983 jatkuvalla epilepsialääki- kuksia, joissa mahdollisuus ohjat- 5097: tyksellä yhteensä n. 30 200 henkilöä. Heistä alle tuun liikuntaan 5098: 16-vuotiaita oli 5 200. Henkilökunta: 3-4 ohjaajaajloma 5099: Noin 80 % epilepsialääkityksellä olevista Tarve: 3-4 lomajaksoa vuosittain yh- 5100: henkilöistä saa lääkehoidosta niin hyvän avun, että teensä 60-100 henkilölle 5101: kohtaukset pysyvät hyvin kurissa. Kuitenkin noin 5102: 20 %: lla eli 6 000 henkilöllä on jatkuvaa haittaa Kustannusarvio vuosittain 5103: kohtauksista. Osalla näistä vaikeahoitoisemmista 1984 35.000 mk X 3 105.000 mk 5104: epileptikoista on myös liikunta- ja kehitysvammai- 1985 39.000 mk X 3 117.000 mk 5105: suutta sekä eriasteisia psyykkisiä ongelmia. Pieni 1986 43.000 mk X 3 129.000 mk 5106: osa joutuu käyttämään suojakypärää pään vammo- 1987 47.000 mk X 3 141.000 mk 5107: jen ehkäisemiseksi kohtausten yhteydessä. 1988 52.000 mk X 3 156.000 mk 5108: Tällaisten henkilöiden itsenäinen lomailu on 216.000 mk 648.000 mk 5109: usein hankalaa. Perheen muut jäsenet ovat lujilla 5110: joutuessaan jatkuvasti valvomaan ja huolehtimaan Koska lomatoimintaa ei vielä ole järjestetty, on 5111: henkilöstä kohtausten yhteydessä. Hoitovastuu Epilepsialiitto valmis käynnistämään kyseisen 5112: jatkuu perheissä vuorokaudet ympäriinsä vuodesta toiminnan. 5113: toiseen. Tällöin saattavat perheen henkiset Tämän johdosta ehdotamme kunnioittaen, 5114: voimavarat joutua joskus liiankin kovalle koetuk- 5115: selle. Siksi ·pitäisi koko perheen asemaa helpottaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5116: käynnistämällä lomatoiminta sekä vammaisten it- 1984 tulo- ja menoarvioon 648 000 5117: sensä että heidän perheidensä auttamiseksi. Järjes- markkaa Epilepsialiitt o-Epilepsifö"rbundet 5118: tetty lomatoiminta, jossa mukana on aina sairaan- r.y:lle vammaisten lomatoiminnan järjes- 5119: hoitokoulutuksen saanut henkilö, on turvallista ja tämiseen. 5120: 5121: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 5122: 5123: Paavo Lipponen Jorma Rantanen 5124: Tarja Halonen Martti Lähdesmäki 5125: 1983 vp. 821 5126: 5127: Raha-asia-aloite n:o 756 5128: 5129: 5130: 5131: 5132: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun eläkeläisten 5133: järjestöille 5134: 5135: 5136: Eduskunnalle 5137: 5138: Valtakunnallisesti keskeiset eläkkeensaajajär- hallitus ei kuitenkaan ole käynyt minkäänlaisia 5139: jestöt ovat saaneet toimintansa tukemiseen valtion neuvotteluja Raha-automaattiyhdistyksen kanssa, 5140: budjetin kautta vuosittain määrärahan, jota on vaikka hallitus pyrkii siirtämään Raha-automaatti- 5141: pidetty valtiovallan suoranaisena tunnustuksena yhdistykselle muitakin erittäin merkittäviä rahalli- 5142: järjestöjen tekemälle työlle. Määrärahaa on sia velvoitteita. Näin ollen ei ole myöskään mitään 5143: vuosittain korotettu hintojen nousua vastaavasti, varmuutta nykyistä vastaavan toiminta-avustuk- 5144: mihin järjestöt puolestaan ovat tyytyneet. Vuoden sen saannista eläkkeensaajajärjestöille. 5145: 1983 tulo- ja menoarviossa määräraha oli Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5146: 2 100000 markkaa. taen, 5147: Hallitus on vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesi- 5148: tyksestään jättänyt eläkkeensaajajärjestöjen toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5149: minta-avustusmäärärahan kokonaan pois, viitaten 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 5150: Raha-automaattiyhdistyksen kautta järjestöille 33.58.51 2 226 000 markkaa valtionapuun 5151: annettavaan tukeen. Tähän hetkeen mennessä eläkeläisten järjestöille. 5152: 5153: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 5154: 5155: Paavo Lipponen Matti Louekoski 5156: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila 5157: Jorma Rantanen 5158: 5159: 5160: 5161: 5162: 104 0883005893 5163: 822 1983 vp. 5164: 5165: Raha-asia-aloite n:o 757 5166: 5167: 5168: 5169: 5170: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta taidelaitosten uudisra- 5171: kennuksen rakentamiseksi Helsingin Itä-Pasilaan 5172: 5173: 5174: Eduskunnalle 5175: 5176: Vuoden 1982 tulo- ja menoarvion hyväksymisen hyväksymästä hankkeesta luopumiselle ole riittä- 5177: yhteydessä eduskunta totesi Taideteollisen korkea- viä perusteita. Päinvastoin nyt olisi kiireellisesti 5178: koulun, Teatterikorkeakoulun ja Suomen elokuva- saatava aikaan päätös hankkeen käytännön 5179: arkiston Itä-Pasilaan suunnitellun uudisrakennuk- toteuttamisesta ja toteuttamisen aikataulusta. 5180: sen kustannusarvioksi runsaat 150 milj. mk. Tässä Tämä voi tapahtua, kun eduskunta hyväksyy 5181: eduskunnan päätöksessä oli pääpaino siinä, että hanketta varten siirtomäärärahan vuoden 1984 5182: rakennusprojekti toteutetaan juuri Pasilaan. Sen valtion tulo- ja menoarvioon. 5183: vuoksi sillä seikalla, että myöhemmin laadituissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5184: suunnitelmissa on päädytty korkeampaan kustan- taen, 5185: nusarvioon, ei toteuttamispaikan suhteen ole 5186: merkitystä. Toteuttamisaikataulu taas on sovellet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5187: tavissa valtion muiden rakennushankkeiden kans- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 5188: sa tarkoituksenmukaiseksi. 29.35.74 lisäyksenä 200000000 markkaa 5189: Kustannuspainetta tämän ns. Pasila-projektin (siirtomääräraha) Taideteollisen korkea- 5190: toteuttamisessa helpottaa huomattavasti Helsingin koulun, Teatterikorkeakoulun ja Suomen 5191: kaupungin halukkuus osallistua omasta puolestaan elokuva-arkiston uudisrakennuksen raken- 5192: rakennuksen rahoittamiseen. tamiseksi Helsingin Itä-Pasilaan. 5193: Edellä sanotun perusteella ei eduskunnan jo 5194: 5195: 5196: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 5197: 5198: Matti Louekoski Kaisa Raatikainen Reino Paasilinna 5199: Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen Antti Kalliomäki 5200: Tarja Halonen Tuulikki Hämäläinen 5201: 1983 vp. 823 5202: 5203: Raha-asia-aloite n:o 758 5204: 5205: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta tilapäisessä työ- 5206: suhteessa olevien työntekijöiden vakinaistaiDiseksi Valtion- 5207: rautateillä 5208: 5209: 5210: Eduskunnalle 5211: 5212: Valtionrautateillä rataosasto työllisti tammi- aiheuta muita muutoksia kuin sen, että palkkaus- 5213: elokuussa 1983 keskimäärin noin 4 200 työn- määrärahat voitaisiin osoittaa nykyisten inves- 5214: tekijää. Näistä osa, noin 2 600, on ns. vakinaisia tointi- ja työllisyysmäärärahojen sijaan suoraan 5215: työntekijöitä. Muu osa työntekijöistä on tilapäistä palkkausmomentilta. 5216: työvoimaa. Näiden työntekijöiden osalta tilapäi- Edellä olevan johdosta ehdotamme, 5217: syyttä on jatkunut muutaman kuukauden tai 5218: enintään vuoden pituisin määräaikaisin työsuh- että Eduskunta ottaisi t•altion vuoden 5219: tein useiden vuosien ajan. Tilanne johtaa siihen, 1984 tulo- ja menoarvioon momentin 5220: että työntekijät ovat jatkuvassa epävarmuudessa 31.90.01 alamomentille 242000000 mar- 5221: työn jatkumiseen nähden ja jäävät eräiltä osin kan lisämäärärahan, jonka puitteissa Val- 5222: vaille vakinaiselle työntekijälle kuuluvia etuuksia. tionrautateillä nykyisiä tilapäisessä työ- 5223: Rataosasto voisi vakinaistaa nykyisin noin 2 600 suhteessa olevia henkilöitä' voitaisiin vaki- 5224: henkilön lisäksi noin 600 henkilöä. naistaa noin 600 henkilöä. 5225: Tämän määrän vakinaistaminen ei itse asiassa 5226: 5227: 5228: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 5229: 5230: Matti Louekoski Jouko Tuovinen Matti Kuusio 5231: Pentti Lahti-Nuuttila Risto Ahonen Pertti Hietala 5232: Juhani Surakka Pirjo Ala-Kapee Mikko Rönnholm 5233: Tuulikki Hämäläinen 5234: 824 1983 vp. 5235: 5236: Raha-asia-aloite n:o 759 5237: 5238: 5239: 5240: 5241: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun 5242: asuntotuotannon erityisjärjestelyihin 5243: 5244: 5245: Eduskunnalle 5246: 5247: Valtion tulo- ja menoarvioiden linjana on viime Pääkaupunkiseudun asuntojanoissa on jatku- 5248: vuosina ollut asuntotuotantovarojen osalta voima- vasti yli 10000 kunnallista vuokra-asuntoa jonot- 5249: kas supistuminen. Erityisen kovasti tämä toimen- tavaa ruokakuntaa, mikä luku omasta puolestaan 5250: pidesuunta on kohdistunut pääkaupunkiseudun kertoo tilanteen karmeuden, kun koko maassa 5251: asunto-oloihin. Vuosina 1981-1982 oli pää- aiotaan rakentaa vuonna 1984 vain 3 000 arava- 5252: kaupunkiseudun vuokra-asuntotuotanto vain 1 600 lainoitettua vuokra-asuntoa. 5253: asuntoa vuodessa, kun vielä kaudella 1976-1980 Aravamäärärahojen niukkuus merkitsee erityi- 5254: se oli noin 2 100 asuntoa vuodessa. Tämäkään sesti niukkuutta kohtuuhintaisten perheasuntojen 5255: tuotantomäärä ei silloin tyydyttänyt asunnontar- tarjonnassa. Se nostaa puolestaan myös kovan 5256: vetta, joka on koko 1970-luvun lopun ja 1980- rahan asuntojen hintoja ja aivan erityisesti kovalla 5257: luvun alun ajan vain kärjistynyt. rahalla rakennettujen pien- ja perheasuntojen 5258: Nykyään asuu pääkaupunkiseudulla puutteelli- hintoja. Puute ja hintojen nousu kohdistuvat siksi 5259: sesti n. 130 000 henkilöä, joista ahtaasti asuvia - erityisen voimakkaasti asutuskeskuksiin, varsinkin 5260: kansallisen mittapuun mukaan mitattuna - on pääkaupunkiseudulle ja asutuskeskuksissa nuoriin 5261: 45 000 henkilöä ja varustetasoltaan puutteellisesti ja nuoriin lapsiperheisiin sekä puutteellisissa 5262: asuvia 85 000 henkilöä. Alivuokralaisina asuu oloissa asuviin ruokakuntiin, sanalla sanoen pieni- 5263: runsaat 10 000 henkilöä ja asunnon tarpeessa tuloisiin. 5264: olevia laitosasukkeja on 2 200 henkilöä. Kokonaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5265: vailla asuntoa on yli 6 500 henkilöä. taen, 5266: Keskimääräisesti viimeisten 15 vuoden aikana 5267: selvästi kohentunut asuntotilanne koko maassa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5268: myös pääkaupunkiseudulla on tuonut entistä 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 5269: selkeämmin esille ne asumistasoerot, jotka 35.45.83 (Asuntolainat) 200000000mark- 5270: erityisesti pääkaupunkiseudun asukkaita rasitta- kaa på"äkaupunkiseudun asunto-olojen vaa- 5271: vat. Hyvien asunto-olojen rinnalla on koko timiin erityisjärjestelyihin nuorten, nuor- 5272: maatakin ajatellen sekä määrällisesti että laadulli- ten lapsiperheiden ja puutteellisesti asu- 5273: sesti kaikkein suurimpia puutteita varsin runsaasti. vien asuntotilanteen korjaamiseksi. 5274: 5275: 5276: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 5277: 5278: Matti Louekoski Paavo Lipponen Jussi Ranta 5279: Tuulikki Hämäläinen 5280: 1983 vp. 825 5281: 5282: 5283: Raha-asia-aloite n:o 760 5284: 5285: 5286: 5287: 5288: Louvo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta äitiysavustuksen 5289: korottamiseksi 5290: 5291: 5292: Eduskunnalle 5293: 5294: Tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1984 markkinat kiristyneet monistakin sy1sta, joten 5295: esitetään äitiysavustuksen nostamista 440 mar- pakkauksen merkitys näille teollisuuden alueille on 5296: kasta 470 markkaan. Tämä merkitsee ainoastaan entisestäänkin korostunut. Jos äitiyspakkausta 5297: 6,8 ..Prosentin korotusta. joudutaan supistamaan, tämä saattaa aiheuttaa 5298: Aitiysavustusta Saavista perheistä yli 80 % lomautuksia, jopa tehtaitten sulkemista. Pakkauk- 5299: haluaa avustuksen tavarapakkauksena. Vuodesta sen varma noin 55 000 kappaleen tilauserä on ollut 5300: 1984 äitiyspakkausta varten pyydetyissä tarjouk- riskialttiissa vaatetus- ja tekstiiliteollisuudessa 5301: sissa hinnat ovat kuitenkin kohonneet keski- elintärkeä pikkutehtaille. Lisävarojen osoitta- 5302: määrin noin 11 %. Tähän nousuun vaikuttaa minen äitiyspakkaukseen merkitsisi sekä perhe- 5303: suoritettu devalvaatio ja tosiasiallinen inflaatio- politiikan että kotimaisen työn edistämistä. 5304: kehitys. Devalvaation merkitystä ei kuluvan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5305: vuoden pakkauksen arvoa määriteltäessä otettu taen, 5306: lainkaan huomioon ja nousu olikin vain 6 %, mikä 5307: on merkinnyt pakkauksen arvon tosiasiallista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5308: alentumista viime vuosina. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 5309: Pakkauksessa käytetään ainoastaan kotimaisia 33.15.51 lisäyksenä 3 369 000 markkaa 5310: tuotteita, joten sen työllistävä vaikutus on erittäin äitiysavustuksen korottamiseksi viiteen- 5311: suuri. Erityisesti tekstiili- ja vaatetusalalla ovat sataan markkaan. 5312: 5313: 5314: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 5315: 5316: Anna-Kaarina Louvo Helena Pesola Saara Mikkola 5317: Riitta Uosukainen Tuulikki Hämäläinen Riitta Jouppila 5318: Pekka Löyttyniemi Pirjo Rusanen Liisa Hilpelä 5319: Erkki Moisander Heikki Järvenpää Eeva Turunen 5320: Lea Kärhä Kimmo 1. Sasi Kaarina Dromberg 5321: Sirpa Pietikäinen . Toivo T. Pohjala Iiro Viinanen 5322: Juho Koivisto Lauri Impiö Hannele Pokka 5323: Elsi Hetemäki-Olander Olavi Ronkainen Elisabeth Rehn 5324: Marjatta Stenius-Kaukonen 5325: 826 1983 vp. 5326: 5327: Raha-asia-aloite n:o 761 5328: 5329: 5330: 5331: 5332: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajien ja kouluterveyden- 5333: huoltohenkilöstön raittiuskasvatukseen 5334: 5335: 5336: Eduskunnalle 5337: 5338: Eduskunnan talousvaliokunta on mietinnössään raittiuskasvatusjärjestöjen toimesta. 5339: Oy Alko Ab:n kertomuksista vuodesta 1973 lähes Koulutusorganisaatio on jo olemassa: Raittius- 5340: vuosittain kiinnittänyt huomiota raittiuskasvatuk- kasvatusliitto on vuodesta 1975 järjestänyt lääni- 5341: sen tehostamiseen. Talousvaliokunta on todennut kohtaista, raittiuskasvatuksen ohjaaville opetta- 5342: mm., että koululaitos ei nykyisin pysty tehok- jille, muille terveys- ja raittiusopetusta antaville 5343: kaasti täyttämään osuuttaan päihteiden enna- opettajille, kouluterveydenhoitajille ja oppilas- 5344: kolta ehkäisyä tarkoittavassa toiminnassa ja että huoltohenkilökunnalle tarkoitettua kouluhallituk- 5345: kouluissa annettavan raittiusopetuksen tuntimää- sen ja lääkintöhallituksen vuosittain hyväksymää 5346: rä on pieni. Opetusta annetaan peruskoulussa koulutusta. 5347: nykyisin kansalaistaidon tunneilla, mutta vain Koulutusta on järjestetty seuraavasti: 5348: yhtenä osa-alueena 7 muun osa-alueen rinnalla, vuos1 koulutus- osallistujia 5349: joten opetuksen määrä jää vähäiseksi. tilaisuuksia 5350: Talousvaliokunta on myös esittänyt mm., että 1975 8 282 5351: opettajien ja kouluterveydenhuoltohenkilöstön 1976 12 457 5352: valmiuksia lisätään ja että raittiusopettajakoulu- 1977 8 372 5353: tukseen tulee liittää kansanterveyslain mukainen 1978 8 382 5354: yhteistyö kouluterveydenhuoltohenkilöstön kans- 1979 10 547 5355: sa. 1980 10 342 5356: Raittiuskasvatustyön tekeminen kouluissa edel- 1981 10 374 5357: lyttää opettajien, kouluterveydenhuoltohenkilös- 1982 10 320 5358: tön ja muiden kasvattajien valmentautumista 1983 10 350 5359: tähän tehtävään. 5360: Koulutukseen osallistumista ovat vaikeuttaneet 5361: Opettajankoulutuslaitosten raittiuskasvatusko- 5362: seminaarien järjestäminen muuna kuin virka- 5363: mitealle (1980:22) antamien selvitysten mukaan 5364: aikana ja osanottomaksut. Tämäntapainen koulu- 5365: terveys- ja raittiuskasvatuksen antaminen valmis- 5366: tus tulisi kustantaa suoraan valtion varoilla. 5367: tuville opettajille on vähäistä ja epäyhtenäistä, 5368: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 5369: jopa satunnaista. Sekä opettajankoulutukseen että 5370: taen, 5371: opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön jatko- ja 5372: täydennyskoulutukseen tulee raittiuskasvatusko- 5373: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5374: mitean mukaan sisällyttää yhä runsaammin ter- 5375: 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 5376: veys- ja raittiuskasvatusainesta. 5377: markkaa käytettäväksi opettajien ja kou- 5378: Raittiuskasvatuskomitea yhtyi kouluhallituksen 5379: luterveydenhuoltohenkilöstön raittiuskas- 5380: ja muiden komitealle lausunnon antaneiden 5381: vatuskoulutukseen. 5382: näkemyksiin siitä, että raittiuskasvatuksen täy- 5383: dennyskoulutusta tulee edelleen antaa myös 5384: 5385: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 5386: 5387: Anna-Kaarina Louvo Martti Tiuri Pekka Löyttyniemi 5388: Ben Zyskowicz Eeva Turunen Kaarina Dromberg 5389: Pirjo Rusanen Riitta Jouppila Riitta Uosukainen 5390: Juho Koivisto Mauri Miettinen Aila Jokinen 5391: Liisa Hilpelä Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi 5392: Elsi Hetemäki-Olander Impi Muroma Vieno Eklund 5393: Ensio Laine Hannele Pokka Heikki Järvenpää 5394: 8~. 5395: 1983 vp. 5396: 5397: Raha-asia-aloite n:o 762 5398: 5399: 5400: 5401: 5402: Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen ali- 5403: kulkutien rakentamiseksi valtatielle n:o 10 Ruununmyllyntien 5404: liittymään 5405: 5406: 5407: Eduskunnalle 5408: 5409: Viime aikojen liikenneonnettomuustilastot ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 5410: olleet huolestuttavia. Osasyynä tähän on ilmeises- 5411: ti lisääntynyt liikenne ja toisaalta liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5412: verkon kehityksen laiminlyönti. Erityisesti Hä- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 5413: meen läänin alue on jäänyt vähälle huomiolle. 31.24.77 600 000 markkaa kevyen liiken- 5414: Tästä syystä tulisi varata nykyistä enemmän teen alikulkutien rakentamiseksi valtatiel- 5415: määrärahoja erikoisesti kevyen liikenteen väylien le n:o 10 Ruununmyllyntien liittymään 5416: rakentamiseksi mm. koululaisten ja työmatkalii- erityisesti Ruununmyllyn koululaisten lii- 5417: kenteen turvallisuuden parantamiseksi. kenneturvallisuuden parantamiseksi. 5418: 5419: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 5420: 5421: Martti Lähdesmäki 5422: 828 1983 vp. 5423: 5424: Raha-asia-aloite n:o 763 5425: 5426: 5427: 5428: 5429: Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän 5430: rakentamiseksi valtatielle n:o 10 välille Viipurintie-Siiri 5431: 5432: 5433: Eduskunnalle 5434: 5435: Viime aikojen liikenneonnettomuustilastot ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 5436: olleet huolestuttavia. Osasyynä tähän ovat ilmei- 5437: sesti lisääntynyt liikenne ja toisaalta liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5438: verkon kehityksen laiminlyönti. Erityisesti Hä- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 5439: meen läänin alue on jäänyt vähälle huomiolle. 31.24. 7 7 2 900 000 markkaa kevyen liiken- 5440: Tästä syystä tulisi varata nykyistä enemmän teen väylän rakentamiseksi valtatielle n:o 5441: määrärahoja erikoisesti kevyen liikenteen väylien 10 välille Viipurintien liittymä-Siiri. 5442: rakentamiseksi mm. koululaisten ja työmatkalii- 5443: kenteen turvallisuuden parantamiseksi. 5444: 5445: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 5446: 5447: Martti Lähdesmäki 5448: 1983 vp. 829 5449: 5450: Raha-asia-aloite n:o 764 5451: 5452: 5453: 5454: 5455: Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän 5456: rakentamiseksi maantielle n:o 290 välille Katumantie-Rauta- 5457: ruukki 5458: 5459: 5460: Eduskunnalle 5461: 5462: Viime aikojen liikenneonnettomuustilastot ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 5463: olleet huolestuttavia. Osasyynä tähän ovat ilmei- 5464: sesti lisääntynyt liikenne ja toisaalta liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5465: verkon kehityksen laiminlyönti. Erityisesti Hä- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 5466: meen läänin alue on jäänyt vähälle huomioJie. 31.24.77 1 300 000 markkaa kevyen liiken- 5467: Tästä syystä tulisi varata nykyistä enemmän teen väylän rakentamiseksi maantielle n:o 5468: määrärahoja erikoisesti kevyen liikenteen väylien 290 vå"fille Katumantien liittymä - Rauta- 5469: rakentamiseksi mm. koululaisten ja työmatkalii- ruukin liittymä (1 ,1 km) erityisesti lasten 5470: kenteen turvallisuuden parantamiseksi. koulumatkojen sekä vilkkaan työmatkalii- 5471: kenteen vuoksi. 5472: 5473: 5474: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 5475: 5476: Martti Lähdesmäki 5477: 5478: 5479: 5480: 5481: 105 0883005893 5482: 830 1983 vp. 5483: 5484: Raha-asia-aloite n:o 765 5485: 5486: 5487: 5488: 5489: Löyttyniemi: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Asunto- 5490: liiton ja Asuntoreformiyhdistyksen asuntoasiain valistustoi- 5491: minnan tukemiseen 5492: 5493: 5494: Eduskunnalle 5495: 5496: Suomen Asuntoliitto ry. ja Asuntoreformiyh- as1am informaatiotoimintaansa varten. Tämä 5497: distys ry. ovat järjestöjä, jotka toiminnassaan maara on kuitenkin pysynyt jo pitkään samalla 5498: edesauttavat asunnontarvitsijain ja asunnonkäyttä- tasolla. Kustannusten kohottua ja em. järjestöjen 5499: jien asuntoasiain hoitoa. Tässä toiminnassa näillä toiminnan laajennuttua olisi välttämätöntä, että 5500: järjestöillä on päätoimintakohteena asuntoasiain valtiovalta lisäisi ko. työhön osoitettuja määrä- 5501: informaatio eri muodoissaan. Järjestöt järjestävät rahoja. 5502: keskustelu- ja informaatiotilaisuuksia sekä hoita- Suomen Asuntoliitto ry. ja Asuntoreformiyhdis- 5503: vat julkaisutoimintaa, joka palvelee asuntoasiain tys ry. tekevät omalla tahollaan erittäin merkit- 5504: informaatiota. Suomen Asuntoliitto ry. on jo tävää työtä asuntoasiain valistus- ja informaatio- 5505: pitkään julkaissut Asumistaso-vuosikirjaa ja Asun- työn hyväksi. 5506: toreformiyhdistys ry: llä on vastaavasti Asunto- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 5507: reformi-kirja, joilla molemmilla välitetään laajaa 5508: informaatiota asuntoasiassa. Molemmat järjestöt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5509: ovat mukana myös kehittämässä Osuuskunta 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 5510: Asuntomessut ry:n asuntomessutoimintaa. 35.99.54 lisäyksenä 100 000 markkaa Suo- 5511: Suomen Asuntoliitto ry. ja Asuntoreformiyhdis- men Asuntoliitto ry:n ja Asuntoreformi- 5512: tys ry. ovat jo usean vuoden ajan saaneet valtiolta yhdistys ry:n asuntoasiain valistus- ja 5513: kumpikin 50 000 markan avustuksen asunto- informaatiotoiminnan tukemiseen. 5514: 5515: 5516: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 5517: 5518: Pekka Löyttyniemi 5519: 1983 vp. 831 5520: 5521: Raha-asia-aloite n:o 766 5522: 5523: 5524: 5525: 5526: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena 5527: Oriveden opistolle 5528: 5529: 5530: Eduskunnalle 5531: 5532: Oriveden opisto on eräs maamme suurimmista 10 380 milj. markkaan, mihin sisältyy pääraken- 5533: kansanopistoista, jonka toiminta jakautuu 32 nuksen peruskorjausta varten otettu 2,5 milj. 5534: viikkoa kestävään perusoppijaksoon sekä kurssi- markan laina. Kouluhallitus on myöntänyt val- 5535: toimintaan. Perusoppijaksolla opiskelee tana tionavun ennakkona tälle vuodelle 3 695 000 mark- 5536: työvuonna 180 opiskelijaa. Kursseilla, joita työ- kaa. 5537: kautena 1982-1983 oli yhteensä sata, osanottajia Opiston tulolähteinä ovat vain lain mukaan 5538: oli lähes 4 000. Vakinaista henkilökuntaa on 18 määräytyvä valtionapu ja kurssimaksut. Kun lain 5539: opettajaa, muuta henkilökuntaa 29 eli yhteensä 37 mukaan opisto ei saa tuottaa voittoa, ei myöskään 5540: työntekijää. Opisto on siis huomattava työnantaja riittävästi pääomaa kerry rakennustöiden suorit- 5541: paikkakunnalla. tamiseksi lainapääomaan turvautumatta. 5542: Opistoa on kohdannut kaksi tuhoisaa tulipaloa, Opiston ulkopuolisen velan määrä on 31.8.1983 5543: joista ensimmäinen 1950 hävitti puisen pääraken- yhteensä 3 583 870 markkaa. 5544: nuksen ja toinen 1971 tuhosi uuden päärakennuk- Oriveden Opiston omistaa Kansanvalistusseu- 5545: sen juhlasalin. Näiden tilalle on rakennettu ra-saatiO Helsingistä. Säätiö on valtionapua 5546: vuosina 1952-56 nykyinen päärakennus ja nauttiva kansansivistysjärjestö, jonka mahdolli- 5547: 1972-77 juhlasali-liikuntahalli sekä toimisto- suudet tukea opistoa taloudellisesti ovat olemat- 5548: asuntola-siipi. 1979 suoritettiin kirjastotalon opis- tomat. 5549: kelija-asuntolan saneeraus ja tänä vuonna pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5550: rakennuksen asuntolan peruskorjaus. 1970-luvun taen, 5551: rakennuskustannukset olivat nykyrahassa arvioi- 5552: tuna noin 10 milj. markkaa. Tänä vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5553: toteutettu päärakennuksen saneeraus tuli maksa- 1984 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar- 5554: maan noin 2,5 milj. markkaa. Rakentamisen opisto kan määrärahan rakennusavustuksena Ori- 5555: on suorittanut täysin lainavaroin saamatta tähän veden opistolle. 5556: lainkaan valtion kansanopistoja varten myöntä- 5557: mää rakennusavustusta. 5558: Opiston tämän vuoden talousarvio päättyy 5559: 5560: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 5561: 5562: Matti Maijala Aapo Saari Marjatta Stenius-Kaukonen 5563: Olavi Martikainen Paavo Vesterinen Pentti Lahti-Nuuttila 5564: Reijo Lindroos Tuulikki Petäjäniemi Kimmo Sasi 5565: Vieno Eklund 5566: 832 1983 vp. 5567: 5568: Raha-asia-aloite n:o 767 5569: 5570: 5571: 5572: 5573: Maijala ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta musiikki- 5574: instituuttien toimintaan 5575: 5576: 5577: Eduskunnalle 5578: 5579: Kansanmusiikkia ja yleisestikin kansanomaista tuuttien yhä kasvava toiminta ja niihin kohdistuvat 5580: musiikkia sekä työväenkulttuuria kohtaan on palvelutoiveet edellyttäisivät. Välttämättömien 5581: maassamme 1970-luvulla virinnyt yhä laajeneva peruskulujen kasvu on aiheuttanut kaikille insti- 5582: mielenkiinto, ja tarve näiden alueiden tutkimiseen tuuteille taloudellisia vaikeuksia, ja vuonna 1984 5583: sekä kurssi- ja julkaisutoimintaan on kasvanut jouduttaneen supistamaan tämän hetkistä palvelua 5584: voimakkaasti viimeisten viiden vuoden aikana, ja perustoimintoja. 5585: jolloin aiemmin perustetun Kansanmusiikki- Käynnissä olevan toiminnan turvaamiseksi olisi 5586: instituutin (Kaustinen) rinnalle ovat syntyneet välttämätöntä lisätä hallituksen tulo- ja meno- 5587: kyseistä aluetta kattamaan Finlands Svenska arviossa musiikki-instituuteille varattua 850 000 5588: Folkmusikinstitut (Vaasa), Työväenmusiikki-ins- markan määrärahaa. 5589: tituutti (Helsinki) ja Suomen Harmonikkainsti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5590: tuutti (Ikaalinen). taen, 5591: Musiikki-instituutit saavat tutkimus-, julkaisu- 5592: ja koulutustoimintaansa tukea pääasiassa edus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5593: kunnan taiteen tukemiseen myöntämistä, opetus- 1984 tulo- ja menoarvion momentille 5594: ministeriön käytössä olevista varoista, eikä niillä 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa mu- 5595: ole mahdollisuuksia merkittävään omatoimiseen siikki-instituuttien toiminnan tukemiseen. 5596: varojen hankintaan. Julkinen rahoitus ei ole 5597: kuitenkaan kasvanut samassa määrin kuin insti- 5598: 5599: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 5600: 5601: Matti Maijala Heimo Linna Kalevi Mattila 5602: Mauno Manninen Aapo Saari Olavi Martikainen 5603: Paavo Vesterinen Heikki Kokko 5604: 1983 vp. 833 5605: 5606: Raha-asia-aloite n:o 768 5607: 5608: 5609: 5610: 5611: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Puhallinorkesteri- 5612: liitto r.y:n toiminnan tukemiseen 5613: 5614: 5615: Eduskunnalle 5616: 5617: Suomen Puhallinorkesteriliitto r.y. on valtakun- Varat eivät ole riittäneet edes perusto1m1ntojen 5618: nallinen järjestö, jonka tarkoituksena on kehittää, ylläpitämiseen. Kuitenkin tämänlaatuisella toi- 5619: tukea ja opastaa puhallinmusiikkiharrastusta minnalla on olennainen merkitys ihmisten viihty- 5620: maassamme. Liitto on perustettu vuonna 1977. vyyteen omalla kotiseudullaan. 5621: Tavoitteidensa toteuttamiseen liitto pyrkii Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5622: koulutus- ja neuvontatyöllä. Tarkoituksena on taen, 5623: myös luoda alueellinen ohjaajajärjestelmä sekä 5624: pyrkiä aluepuhallinorkesterien perustamiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5625: Liiton jäseninä on lähes 100 puhallinorkesteria, 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 5626: joissa on yli 2 500 jäsentä. 29.90.52 250 000 markkaa Suomen Pu- 5627: Huolimatta liiton laajasta toiminnasta ja hallinorkesteriliitto r.y:n toiminnan tuke- 5628: suuresta jäsenmäärästä, on se saanut valtion mtseen. 5629: avustusta toimintaansa vain vähäisessä määrin. 5630: 5631: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 5632: 5633: Matti Maijala Jukka Vihriälä Mauno Manninen 5634: Heikki Kokko Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila 5635: Aapo Saari Olavi Martikainen 5636: 834 1983 vp. 5637: 5638: Raha-asia-aloite n:o 769 5639: 5640: 5641: 5642: 5643: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Harrastajateatteri- 5644: liiton toiminnan tukemiseen 5645: 5646: 5647: Eduskunnalle 5648: 5649: Suomen Harrastajateatteriliitto tekee arvokasta kaikkiin niihin haasteisiin, joita sille esitetään. 5650: taidekasvatustyötä maan monien järjestöjen kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5651: kuudessa ohjaamalla ja kouluttamalla niiden taen, 5652: jäsenistöä harrastajanäyttämötoiminnan pariin ja 5653: edistämällä siten perinteistä näyttämötaideharras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5654: tusta maan eri puolilla asutuskeskuksissa ja 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 5655: maaseutukunnissa. Sen valtionapu on kuitenkin 29.90.52 350000 markkaa erityisavustuk- 5656: jäänyt jälkeen vastaavien muiden järjestöjen sena Suomen Harrastajateatteri/iita/le. 5657: valtionavusta eikä se pysty sen vuoksi vastaamaan 5658: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1983 5659: Matti Maijala Jukka Vihriälä Mauno Manninen 5660: Heikki Kokko Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila 5661: Aapo Saari Olavi Martikainen 5662: 1983 rd. 835 5663: 5664: Finansmotion nr 770 5665: 5666: 5667: 5668: 5669: Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag tili musikinstituten 5670: 5671: 5672: Tili Riksdagen 5673: 5674: Ett alit växande intresse för folkmusik och ökat i samma grad som institutens expanderande 5675: överhuvudtaget folklig musik samt arbetarkultur verksamhet och serviceönskemålen skulle ha 5676: har under 1970-talet vaknat tili Iiv i vårt land och förutsatt. Ökningen av de absolut nödvändiga 5677: behovet av att utforska dessa områden samt kurs- grundutgifterna har förorsakat alla institut 5678: och publikationsverksamhet har under de fem ekonomiska svårigheter, varför man år 1984 torde 5679: senaste åren tilitagit starkt. Under nämnda tid har vara tvungen att kringskära nuvarande service- 5680: jämsides med det tidigare grundade Folkmusik- former och verksamhet. 5681: institutet (Kaustby) tilikommit Finlands Svenska För att trygga den nuvarande verksamheten 5682: Folkmusikinstitut (Vasa), Työväenmusiikki-insti- vore det nödvändigt att höja det i regeringens 5683: tuutti (Helsingfors) och Suomen Harmonikka- budgetförslag för musikinstituten reserverade 5684: instituutti (lkalis). 850 000 mark stora anslaget. 5685: Musikinstituten erhåller stöd för forsknings-, Hänvisande tili det ovan anförda föreslås 5686: publikations- och skolningsverksamhet huvudsak- vördsamt, 5687: ligen ur av riksdagen för stödande av konst 5688: anslagna medel, som står tili undervisningsminis- att Riksdagen skulle håja det i 1984 års 5689: teriets förfogande. Möjligheter att själva skaffa sig statsjå'rslag på moment 29.90.52 för 5690: medel av avgörande betydelse har instituten ej. musikinstituten upptagna anslaget med 5691: Den offentliga finansieringen har emeliertid ej 200 000 mark. 5692: 5693: 5694: Helsingfors den 28 september 1983 5695: 5696: Håkan Malm Håkan Nordman Ole Norrback 5697: Boris Renlund Elisabeth Rehn 5698: 836 1983 vp. 5699: 5700: Raha-asia-aloite n:o 770 Suomennos 5701: 5702: 5703: 5704: 5705: Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikki-insti- 5706: tuuteille 5707: 5708: 5709: 5710: Eduskunnalle 5711: 5712: Maassamme on 1970-luvulla herännyt yhä samassa maann kuin instituuttien toiminnan 5713: kasvava kiinnostus kansanmusiikkiin ja kansalli- laajeneminen ja niiden palvelutoivomukset olisi- 5714: seen musiikkiin sekä työväenkulttuuriin ja tarve vat edellyttäneet. Ehdottoman välttämättömien 5715: tutkia näitä aloja sekä kurssi- ja julkaisutoimintaa perusmenojen lisääntyminen on aiheuttanut kai- 5716: on viiden viime vuoden aikana kasvanut voimak- kille instituuteille taloudellisia vaikeuksia, mistä 5717: kaasti. Edellä mainittuna aikana aikaisemmin syystä vuonna 1984lienee pakko rajoittaa nykyisiä 5718: perustetun Kansanmusiikkiopiston (Kaustinen) palvelumuotoja ja toimintaa. 5719: rinnalle on tullut Finlands Svenska Folkmusik- Tämän hetkisen toiminnan turvaamiseksi olisi 5720: institut (Vaasa), Työväenmusiikki-instituutti (Hel- välttämätöntä korottaa hallituksen tulo- ja meno- 5721: sinki) ja Suomen Harmonikkainstituutti (Ikaali- arvioesityksen musiikki-instituuteille varattua 5722: nen). 850 000 markan määrärahaa. 5723: Musiikki-instituutit saavat tukea tutkimus-, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5724: julkaisu- ja koulutustoimintaa varten pääasiassa tavasti, 5725: eduskunnan taiteen tukemista varten myöntämistä 5726: varoista, jotka ovat opetusministeriön käytettä- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5727: vissä. Mahdollisuuksia itse hankkia sellaisia varoja, 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 5728: joilla olisi ratkaiseva merkitys, instituuteilla ei ole. 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa 5729: Julkinen rahoitus ei kuitenkaan ole lisääntynyt musiikki-instituuttien toimintaan. 5730: 5731: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 5732: 5733: Håkan Malm Håkan Nordman Ole Norrback 5734: Boris Renlund Elisabeth Rehn 5735: 1983 rd. 837 5736: 5737: 5738: Finansmotion nr 771 5739: 5740: 5741: 5742: 5743: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för Finlands Svenska Spelmans- 5744: förbunds verksamhet 5745: 5746: 5747: 5748: Tili Riksdagen 5749: 5750: lntresset för folkmusik har kontinuerligt ökat sitt förbund i form av kurser, seminarier, råd och 5751: sedan början av 1970-talet. 1 dagens läge har hjälp med noter, information och allehanda annan 5752: uppskattningen av denna sant nationella musik- stödverksamhet. 5753: form fortsättningsvis ökat, och aktiva utövare i alla Förbundets verksamhet har hittills skötts 5754: ålderskategorier finns nu i ständigt växande antal huvudsakligen av förtroendemän under fritid. 5755: praktiskt taget över allt i landet. Detta räcker inte längre tili. Ett kansli med nödig 5756: På finlandssvenskt håll är denna utveckling personai och med fast adress måste inrättas. På 5757: ännu kraftigare än i rikets övriga delar. Antalet annat sätt kan dagens behov och krav inte mötas. 5758: aktiva medlemmar i Finlands Svenska Spelmansför- Detta är så mycket mera nödvändigt som 5759: bund rf. - som är organisationen för folkmusik- förbundets medlemstal fortsättningsvis kommer 5760: utövare på svenskt håll i Finland - ökar ständigt att öka. 5761: och är i dag över 1 tusen. 1 relation tili be- Med hänvisning tili ovanstående föreslår under- 5762: folkningsunderlaget är detta medlemstal det tecknade, 5763: klart högsta i hela Norden. 5764: Detstora och ständigt växande antalet nya unga att Riksdagen i 1984 års statsförslag 5765: spelmän, som nu börjat ägna sig aktivt åt upptar ett 20 000 mark stort anslag 5766: utövandet av vår traditionella folkmusik, ställer för Finlands Svenska Spelmansförbunds 5767: stora krav på förbundet. Utöver de två gånger i året verksamhet. 5768: regelbundet återkommande spelmanssamman- 5769: komsterna behöver de många nya spelmännen, 5770: liksom även äldre, ständigt ökande betjäning av 5771: 5772: Helsingfors den 29 september 1983 5773: 5774: Håkan Malm Boris Renlund Håkan Nordman 5775: Ole Norrback Elisabeth Rehn 5776: 5777: 5778: 5779: 5780: 106 0883005893 5781: 838 1983 vp. 5782: 5783: Raha-asia-aloite n:o 771 Suomennos 5784: 5785: 5786: 5787: 5788: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Spel- 5789: mansförbund -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen 5790: 5791: 5792: 5793: Eduskunnalle 5794: 5795: Kiinnostus kansanmusiikkia kohtaan on lisään- tumisten lisäksi monet uudet samoin kuin vanhat- 5796: tynyt jatkuvasti 1970-luvun alusta lähtien. Tätä kin pelimannit tarvitsevat liittonsa apua kurssien, 5797: nykyä on tämän todella kansallisen musiikki- seminaarien, neuvojen ja nuottiavun, tiedotta- 5798: muodon arvostus jatkuvasti noussut ja sen misen ja kaiken tukitoiminnan muodossa. 5799: aktiivisia harjoittajia on kaikissa ikäluokissa nyt Liiton toimintaa ovat tähän asti hoitaneet 5800: yhä lisääntyvässä määrin käytännöllisesti katsoen luottamusmiehet vapaa-aikoinaan. Tämä ei enää 5801: kaikkialla maassamme. riitä. On perustettava kanslia, jolla on tarpeellinen 5802: Suomenruotsalaisella taholla tämä kehitys on henkilökunta ja kiinteä osoite. Muulla tavoin ei 5803: vielä voimakkaampi kuin maamme muissa osissa. tämän päivän tarpeita ja vaatimuksia voida 5804: Finlands Svenska Spelmansförbund rf:n- joka on tyydyttää. Tämä on sitäkin tarpeellisempaa kun 5805: ruotsinkielisten kansanmusiikin harjoittajien jär- liiton jäsenmäärä jatkuvasti tulee kasvamaan. 5806: jestö - aktiivisten jäsenten lukumäärä lisääntyy Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5807: jatkuvasti ja ylittää tällä hetkellä tuhannen rajan. tavasti, 5808: Väestöpohjan huomioon ottaen tämä jäsenmäärä 5809: on Pohjolan korkein. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5810: Niiden nuorten soittajien suuri ja jatkuvasti 1984 tulo- ja menoarvioon 20 000 markan 5811: kasvava määrä, jotka nyt ovat aktiivisesti alkaneet määrärahan Finlands Svenska Spelmans- 5812: harjoittaa perinteistä kansanmusiikkiamme, aset- fdrbund -nimisen yhdi.rtyksen toimintaa 5813: taa liiton kovalle koetukselle. Säännöllisesti kaksi varten. 5814: kertaa vuodessa toistuvien pelimannien kokoon- 5815: 5816: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 5817: 5818: Håkan Malm Boris Renlund Håkan Nordman 5819: Ole Norrback Elisabeth Rehn 5820: 1983 rd. 839 5821: 5822: Finansmotion nr 772 5823: 5824: 5825: 5826: 5827: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag tili Finlands Svenska 5828: Ungdomsförbund för fortsatt amatörteaterverksamhet 5829: 5830: 5831: Tili Riksdagen 5832: 5833: Finlands Svenska Ungdomsförbund rf är den Ovan nämnda fakta tili trots har FSU vid 5834: största svenskspråkiga amatörteaterorganisatio- fördelandet av statliga medel för amatörteater- 5835: nen i Finland. verksamhet tilidelats kännbart mindre anslag i 5836: Förbundet har målmedvetet arbetat för att förhåliande tili finskspråkiga förbund än enkla 5837: genom att stälia såväl ekonomiska som personelia rättviseprinciper skulie ha förutsatt. Denna ut- 5838: resurser tili sina regionala medlemsförbunds veckling, som pågått ett antal år, har försatt 5839: förfogande stödja och utveckla verksamheten såväl Finlands Svenska Ungdomsförbund rf i en 5840: med avseende å kvalitetsmässiga bedömnings- ohålibar ekonomisk situation och leder, ifali den 5841: grunder som skolningsstöd, kurs- och infor- inte kan brytas, tili en inskränkning av verksam- 5842: mationsverksamhet som kvantitet på fältet. heten. 5843: Utredningar har visat, att den svenska verksam- Hänvisande tili det ovan anförda föreslås 5844: heten har en långt större bredd än t.ex. befolknings- vördsamt, 5845: underlaget ger vid handen. Samtidigt är verk- 5846: samheten förknippad med problem i anslutning att Riksdagen i 1984 års statsförslag 5847: tili de svenskspråkigas minoritetsstälining, vilket upptar ett 50 000 mark stort anslag för 5848: gör att verksamheten i många avseenden är garanterande av Finlands Svenska Ung- 5849: ekonomiskt mera betungande än motsvarande på domsförbund rf:s fortsatta amatörteater- 5850: ma joritetens s pråk. verksamhet. 5851: 5852: Helsingfors den 30 september 1983 5853: 5854: Håkan Malm Boris Renlund Elisabeth Rehn 5855: Håkan Nordman Ole Norrback 5856: 840 1983 vp. 5857: 5858: Raha-asia-aloite n:o 772 Suomenno.r 5859: 5860: 5861: 5862: 5863: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Ungdoms- 5864: förbund -nimisen liiton harrastajateatteritoiminnan jatkamisen 5865: turvaamiseen 5866: 5867: 5868: 5869: Eduskunnalle 5870: 5871: Finlands Svenska Ungdomsförbund rf on Suo- FSU on jaettaessa valtion varoja harrastajateatteri- 5872: men suurin ruotsinkielinen harrastajateatterijär- toimintaa varten saanut tuntuvasti pienempiä 5873: jestö. määrärahoja suomenkielisiin liittoihin verrattuna 5874: Liitto on työskennellyt määrätietoisesti alueellis- kuin yksinkertaiset oikeudenmukaisuusperiaatteet 5875: ten jäsenliittojen tukemiseksi asettamalla käytettä- olisivat edellyttäneet. Tämä jo useita vuosia jatku- 5876: väksi sekä taloudellisia että henkilöresursseja ja nut kehitys on saattanut Finlands Svenska Ung- 5877: niiden toiminnan kehittämiseksi ottaen huo- domsförbund rf: n kestämättömään taloudelliseen 5878: mioon laatunäkökohdat kuten koulutustuen, kurs- tilanteeseen ja johtaa, ellei kehityksen suuntaa 5879: si- ja tiedotustoiminnan sekä kentän kattavuuden. voida muuttaa, toiminnan rajoittamiseen. 5880: Selvitykset ovat osoittaneet, että ruotsinkieli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5881: sen toiminnan laajuus on paljon suurempi kuin tavasti, 5882: esim. väestöpohja edellyttäisi. Samanaikaisesti 5883: toiminta on sidoksissa ruotsinkielisten vähemmis- että Edu.rkunta ottaisi t•altion t•uoden 5884: töasemasta johtuviin pulmiin, mistä on seurauk- 19R4 tulo- ja menoarrioon 50 000 markan 5885: sena, että toiminta on taloudellisesti monessa määrärahan Finland.r St·emka Ungdorn.r- 5886: suhteessa rasitta vampaa kuin vastaava enemmistön /6rbund 1j:n harra.rtajateatteritoiminnan 5887: kielellä tapahtuva toiminta. jatkami.ren takaami.rek.ri. 5888: Edellä mainituista tosiseikoista huolimatta 5889: 5890: 5891: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 5892: 5893: Håkan Malm Boris Renlund Elisabeth Rehn 5894: Håkan Nordman Ole Norrback 5895: 1983 rd. 841 5896: 5897: Finansmotion nr 773 5898: 5899: 5900: 5901: 5902: Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för stabilisering av prisnivån 5903: på matpotatis 5904: 5905: 5906: 5907: Tili Riksdagen 5908: 5909: Liksom inom annan växtodling varierar skör- försöker få bort en del av matpotatisen genom 5910: dens storlek inom potatisodlingen avsevärt från år lagring, industrianvändning eller export, i under- 5911: tili år. Sålunda beräknas potatisskörden under de skottssituationer tillgrips import. 5912: senaste åren har varit följande: Anslaget för stabilisering av prisnivån på 5913: matpotatis har småningom sjunkit: 5914: 1980 736,2 milj. kg 5915: 1981 477,8 1980 5 milj. mk 5916: 1982 601,1 1981 4 5917: 1982 2 5918: Enligt jordbruksstyrelsens prognos per 15.8.1983 1983 2 5919: skulle årets skörd bli ca 740 milj. kg. Tili skillnad 5920: från andra växter kan ett eventuellt överskott av Skördarna 1981 och 1982 har inneburit att man 5921: potatis inte lagras, utan måste åtgärdas före ett importerat matpotatis. Eventuellt av denna orsak 5922: nytt skördeår. har anslaget minskat. För år 1984 förslås endast 1 5923: Utan särskilda åtgärder innebär den varierande milj. mk, samtidigt som årets skörd är av sådan 5924: skörden starkt varierande priser från år tili år på storlek att anslag kommer att behövas. 5925: matpotatis. Detta isin tur leder tili att intresset för För att undvika kaos på matpotatismarknaden i 5926: odling av matpotatis av god kvalitet minskar. En vinter, vilket i sin tur kan leda tili starkt minskat 5927: sådan utveckling gynnar varken producenter eller odlingsintresse följande år borde anslaget höjas 5928: konsumenter. med minst 5 milj. mk i budgeten för år 1984. 5929: För att stabilisera prisnivån på matpotatis har Hänvisande tili ovan anförda föreslår under- 5930: statsrådet årligen från och med år 1980 anslagit tecknade, 5931: medel och fattat beslut om spelregler för 5932: stabiliseringen. Under de år som systemet varit i att Riksdagen måtte inta i 1984 års 5933: bruk har spelreglerna för stabiliseringen använts statsförslag på moment 30.31.40 i tillägg 5934: både i situationer med överskott på potatis och 5 000 000 mark för stabilisering av pris- 5935: situationer med underskott på matpotatis. Reg- nivån på matpotatis. 5936: lerna går ut på att man i överskottssituationer 5937: 5938: Helsingfors den 4 oktober 1983 5939: 5940: Håkan Malm Boris Renlund Håkan Nordman 5941: Ole Norrback 5942: 842 1983 vp. 5943: 5944: Raha-asia-aloite n:o 773 Suomennos 5945: 5946: 5947: 5948: 5949: Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ruokaperunan 5950: hintatason vakiinnuttamiseen 5951: 5952: 5953: 5954: Eduskunnalle 5955: 5956: Samoin kuin on laita muunkin kasvinviljelyn, tämällä sitä teollisuustarkoituksiin tai vientiin, 5957: perunanviljelyn sadon suuruus vaihtelee huomat- alijäämätilanteissa turvaudutaan tuontiin. 5958: tavasti vuodesta toiseen. Niinpä arvioidaan, että Ruokaperunan hintatason vakiinnuttamiseen 5959: perunasato viime vuosina on ollut alla olevan myönnetty määräraha on vähitellen laskenut: 5960: suurumen: 5961: 1980 5 milj. mk 5962: 1980 736,2 milj. kg 1981 4 5963: 1981 477,8 , 1982 2 5964: 1982 601,1 1983 2 5965: 5966: Maataloushallituksen 15.8.1983 tekemän ennus- Vuosien 1981 ja 1982 sadot ovat aiheuttaneet 5967: teen mukaan tulisi kuluvan vuoden sadoksi n. 740 ruokaperunan tuontia. Mahdollisesti tästä syystä 5968: milj. kg. Muista kasveista poiketen perunan ovat määrärahat pienentyneet. Vuotta 1984varten 5969: mahdollista ylijäämää ei voida varastoida, vaan sen ehdotetaan ainoastaan 1 milj. mk kuluvan vuoden 5970: suhteen on ryhdyttävä toimenpiteisiin ennen uutta sadon ollessa sellainen, että määrärahaa tullaan 5971: satovuotta. tarvitsemaan. 5972: Ilman erityistoimenpiteitä merkitsee satovaih- Kaaoksen välttämiseksi ruokaperunamarkki- 5973: telu voimakasta ruokaperunan hintojen vaihtelua noilla ensi talvena, mikä osaltaan saattaa johtaa 5974: vuodesta toiseen. Tämä johtaa vuorostaan siihen, viljelyhalukkuuden huomattavaan vähenemiseen 5975: että kiinnostus hyvälaatuisen ruokaperunan vilje- seuraavana vuonna, määrärahaa tulisi korottaa 5976: lyyn vähenee. Tällainen kehitys ei suosi tuottajia vähintään 5 milj. mk:lla vuoden 1984 tulo- ja 5977: eikä kuluttajia. menoarviossa. 5978: Ruoka perunan hintatason vakiinnuttamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5979: valtioneuvosto on vuodesta 1980 myöntänyt varoja tavasti, 5980: ja päättänyt roimenpttetsta vakiinnuttamisen 5981: pelisäännöiksi. Niinä vuosina, joina järjestelmä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5982: on ollut käytiissä, on vakiinnuttamisen peli- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 5983: sääntöjä käytetty sekä silloin, kun ruoka perunaa on 30.31.40.2 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 5984: ollut liikaa että silloin kun siitä on ollut pulaa. ruokaperunan hintatason vakiinnuttami- 5985: Sääntöjen mukaan yritetään ylijäämätilanteissa .reksi. 5986: osa ruoka perunasta sijoittaa varastoimalla, käyt- 5987: 5988: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 5989: 5990: Håkan Malm Boris Renlund Håkan Nordman 5991: Ole Norrback 5992: 1983 rd. 843 5993: 5994: Finansmotion nr 774 5995: 5996: 5997: 5998: Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag såsom prisstöd för ull 5999: 6000: 6001: Tili Riksdagen 6002: 6003: U nder de senaste åren har statsmakten aktivt En ytterligare minskning skulle vara ödesdiger, 6004: velat gynna fårskötseln. Ett utslag härav är bl.a. att eftersom den låga produktioneo i sig innebär höga 6005: statsrådet anslagit medel för att utveckla får- omkostnader för slakterier och ullfirmor. Höga 6006: skötseln inom vissa specialområden, förordnade omkostnader i sin tur innebär höga konsument- 6007: på basen av lagen om främjande av en balanserad pnser. 6008: regional utveckling. Konsumtionen av fårkött är i Finland mycket 6009: Å andra sidan kämpar fårskötseln med svårig- låg och den inhemska ullen står endast för ca 5 % 6010: heter av annan art. Riktpriset på fårkött har av landets behov, vilket är betänkligt också ur 6011: kraftigt underskridits såväl under år 1982 som beredska pssynpunkt. För att förhindra ytterligare 6012: 1983. Grundpriset på ull har inte höjts sedan minskning av fårskötseln bör anslaget för prisstöd 6013: mitten av 1970-talet. Det statliga ullstödet har för ull höjas tili 2,2 milj. mk i 1984 års budget. 6014: varit oförändrat sedan år 1981 och föreslås ännu i Hänvisande tili ovan anförda föreslår under- 6015: propositionen tili statsförslag för år 1984 förbli tecknade, 6016: oförändrat. Den svaga prisutvecklingen för pro- 6017: dukterna av fårskötseln leder småningom tili ett att Riksdagen skulle höja det i 1984 års 6018: alltmer minskande intresse för fårskötseln. statsjå"rslag på moment 30.31.40.2 för 6019: Trots statlig välvilja beträffande fårskötseln på prisstöd för u/1 upptagna anslaget med 6020: specialområdena, kan produktioneo av fårkött och 500 000 mark. 6021: ull ytterligare minska på grund av svag lönsamhet. 6022: 6023: Helsingforsden 4 oktober 1983 6024: 6025: Håkan Malm Håkan Nordman Ole Norrback 6026: Boris Renlund 6027: 844 1983 vp. 6028: 6029: Raha-asia-aloite n:o 774 Suomennos 6030: 6031: 6032: 6033: 6034: Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta villan hintatukeen 6035: 6036: 6037: 6038: Eduskunnalle 6039: 6040: Valtiovalta on viime vuosina halunnut aktiivi- villan tuotanto laskea heikon kannattavuuden 6041: sesti tukea lampaanhoitoa. Ilmauksena tästä on takia. Jatkuva väheneminen olisi kohtalokasta, 6042: valtioneuvosto mm. myöntänyt varoja lampaan- koska alhainen tuotanto sinänsä merkitsee kor- 6043: hoidon kehittämiseksi eräillä erityisalueilla, jotka keita kustannuksia teurastamoille ja villayhtiöille. 6044: on määrätty alueellisen kehittämisen edistämis- Korkeat kulut merkitsevät vuorostaan korkeita 6045: lain nojalla. kuluttajahintoja. 6046: Toisaalta lampaanhoito kamppailee muunlais- Lampaanlihan kulutus on Suomessa hyvin 6047: ten vaikeuksien kanssa. Lampaanlihan ohjehinta alhainen ja kotimainen villa on ainoastaan 5 % 6048: on tuntuvasti alitettu sekä vuonna 1982 että 1983. maan koko tarpeesta, mikä on myös valmiuden 6049: Villan keskihintaa ei ole korotettu 1970-luvun kannalta arveluttavaa. Jotta lampaanhoito ei enää 6050: puolivälin jälkeen. Valtion villasta maksama tuki vähenisi, tulee villan hintatukea korottaa 2,2 milj. 6051: on ollut muuttumaton vuodesta 1981lähtien ja sen markkaan vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa. 6052: ehdotetaan vielä vuoden 1984 tulo- ja meno- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6053: arviossa pysyvän muuttumattomana. Lampaan- tavasti, 6054: hoidon tuotteiden heikko hintakehitys johtaa 6055: vähitellen yhä vähäisempään kiinnostukseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6056: lampaanhoitoa kohtaan. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 6057: Huolimatta valtion suopeudesta lampaanhoitoa 30.31.40.2 lisäyksenä 500 000 markkaa 6058: kohtaan erityisalueilla, saattaa lampaanlihan ja villan hintatukea varten. 6059: 6060: 6061: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 6062: 6063: HåkanMalm Håkan Nordman Ole Norrback 6064: Boris Renlund 6065: 1983 rd. 845 6066: 6067: Finansmotion nr 775 6068: 6069: 6070: 6071: 6072: Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för bekämpning av flyg- 6073: havre 6074: 6075: 6076: Tili Riksdagen 6077: 6078: Flyghavre håller på att bli våra åkrars värsta skulle påverka bekämpningsintensiteten så skulle 6079: ogräs. Bekämpningen är svår och dyrbar samtidigt det vara skäl med viss försöksverksamhet i de värst 6080: som spridningen av ogräset sker snabbt på stora drabbade kommunerna i landet. År 1983 togs ini- 6081: områden. Problemets storlek understrykes av att tiativ tili ett sådant försök från Vörå kommuns 6082: statsmakten kommit med när det gällt kostnader- sida. Försöksverksamheten kunde uppläggas så att 6083: na för bekämpningsmedlen. Men trots att staten skulle betala 80 % av preparatkostnader- 6084: statsmakten betalar 50 % av preparatkostnaderna na och jordbrukaren det resterande. Försöket 6085: så är dessa dyra och det har visat sig svårt att borde omfatta flera kommuner, bl.a. Vörå, Kors- 6086: åstadkomma den effektiva bekämpning som skulle holm och Lillkyro i Vasa Iän och dessutom någon 6087: vara nödvändig. Lantbruksnämnderna utför ett kommun i södra Finland, t.ex. Kyrkslätt. 6088: effektivt arbete, men just kostnadsfaktorn gör att Med hänvisning tili ovanstående föreslår under- 6089: man inte kan gå så effektivt fram i bekämp- tecknade, 6090: ningstvånget som skulle vara önskvärt. Eftersom 6091: bekämpningen av flyghavre är så besvärlig och så att Riksdagen i statsförslaget jör år 6092: dyrbar vore det på sin plats att statsmakten skulle 1984 skulle öka anslaget under moment 6093: komma med i högre grad än hittills. För att få 30.34.42 med 1 000 000 mark så att 6094: utrett hur ett större deltagande i kostnaderna försöksverksamheten med bekämpning 6095: för bekämpningsmedlen från statsmaktens sida av jlyghavre kunde ske i tillräcklig 6096: omfattning. 6097: 6098: Helsingfors den 4 oktober 1983 6099: 6100: Håkan Malm Elisabeth Rehn 6101: 6102: 6103: 6104: 6105: 107 0883005893 6106: 846 1983 vp. 6107: 6108: Raha-asia-aloite n:o 775 Suomennos 6109: 6110: 6111: 6112: 6113: Malm ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta hukkakauran 6114: torjuntaan 6115: 6116: 6117: Eduskunnalle 6118: 6119: Hukkakaurasta on tulossa peltojemme pahin torjunnan voimaperäisyyteen, olisi syytä suorittaa 6120: rikkaruoho. Sen torjunta on vaikeata ja kallista kokeiluja niissä maamme kunnissa, joissa vahingot 6121: samalla kun rikkaruohon leviäminen tapahtuu ovat olleet suurimmat. Vuonna 1983 Vöyrin kunta 6122: nopeasti suurille alueille. Pulman laajuus korostuu teki tällaisen aloitteen kokeilun suorittamiseksi. 6123: siinä, että valtiovalta on tullut mukaan korvaa- Koetoiminta voisi tapahtua siten, että valtio 6124: maan torjunta-aineiden kustannuksia. Huoli- maksaisi 80 % torjunta-aineiden kustannuksista ja 6125: matta siitä, että valtiovalta maksaa 50 % ainei- maanviljelijät loput. Koetoiminnan tulisi käsittää 6126: den kustannuksista, jotka ovat kalliit, on osoit- useita kuntia, mm. Vöyrin, Mustasaaren ja 6127: tautunut vaikeaksi toteuttaa välttämätöntä torjun- Vähäkyrön Vaasan läänissä ja sen lisäksi jonkin 6128: taa tehokkaasti. Maatalouslautakunnat suorit- Etelä-Suomen kunnan, esim. Kirkkonummen. 6129: tavat tehokasta työtä, mutta juuri kustannus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6130: tekijästä johtuu, ettei voida toimia niin tehokkaasti tavasti, 6131: kuin välttämätön torjunta edellyttäisi. Koska 6132: hukkakauran torjunta on niin hankalaa ja kallista, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6133: olisi paikallaan, että valtiovalta osallistuisi siihen 1984 tulo- ja menoarvion momentille 6134: enemmän kuin tähän saakka. Jotta voitaisiin 30.34.42 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 6135: selvittää, miten valtiovallan laajempi osallistu- hukkakauran torjunnan koetoiminnan suo- 6136: minen torjunta-aineiden kustannuksiin vaikuttaisi rittamiseksi riittävässä laajuudessa. 6137: 6138: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 6139: 6140: HåkanMalm Elisabeth Rehn 6141: 1983 rd. 847 6142: 6143: Finansmotion nr 776 6144: 6145: 6146: 6147: 6148: Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för reglering av Kyro älvs 6149: nedre lopp 6150: 6151: 6152: Tili Riksdagen 6153: 6154: I statsförslaget för år 1984 finns upptaget totalt vattenmassorna i Vassor-bäcken ökat avsevärt på 6155: 5,2 milj. mk för vattenarbeten i Kyro älv. Av detta grund av ovanför liggande skogsdikningar. 6156: anslag går 800 000 mk för arbeten i älvens nedre Det är väsentligt att arbetena i Kyro älvs nedre 6157: lopp. lopp utföres i snabbare takt än hittiiis för att 6158: Under de senaste åren har arbeten fortsatt i stort större olägenheter för jordbrukarna skaii kunna 6159: sett planenligt i älvens övre del då däremot den undvikas. 6160: nedre delen lämnats halvfärdig. Detta har lett tili Hänvisande tili ovanstående föreslår under- 6161: att framför aiit jordbruket blivit lidande. Planerade tecknade, 6162: och utlovade torrläggningsarbeten har inte kunnat 6163: utföras. Upprensningen av Vassor-bäcken väntar att Riksdagen i statsf6rslaget för år 6164: på att arbetena i den egentliga flodfåran skaii 1984 skulle höja det på moment 30.40.77.08 6165: utföras med påföljd att odlingsmarken vid Vassor- upptagna anslaget för reglering av Kyro 6166: fjärden inte kan dräneras ordentligt. Därtiii har älvs nedre lopp med 1 000 000 mark. 6167: 6168: 6169: 6170: Helsingfors den 4 oktober 1983 6171: 6172: Håkan Malm Boris Renlund Ole Norrback 6173: 848 1983 vp. 6174: 6175: Raha-asia-aloite n:o 776 Suomennos 6176: 6177: 6178: 6179: 6180: Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kyrönjoen ala- 6181: juoksun säännöstelyyn 6182: 6183: 6184: 6185: Eduskunnalle 6186: 6187: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon on purossa sen yläpuolella tapahtuneiden metsän 6188: otettu kaikkiaan 5,2 milj. mk Kyrönjoen vesitöitä ojitusten takia. 6189: varten. Tästä määrärahasta 800 000 mk käytetään On tärkeätä, että työt Kyrönjoen alajuoksulla 6190: joen alajuoksulla tehtäviin töihin. suoritetaan tähänastista nopeammin, jotta vältyt- 6191: Viime vuosien aikana työt ovat jatkuneet täisiin maanviljelijöihin kohdistuviita tuntuviita 6192: suurin piirtein suunnitelman mukaisesti joen haitoilta. 6193: yläjuoksulla, kun taas joen alajuoksu on jätetty Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6194: puolivalmiiksi. Tämä on johtanut ennen kaikkea tavasti, 6195: siihen, että maanviljely on kärsinyt. Suunniteltuja 6196: ja luvattuja kuivatustöitä ei ole voitu suorittaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6197: Vassorin puron perkaus odottaa varsinaisen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 6198: jokiuoman töiden suorittamista, mistä seurauk- 30.40.77.08 lisäyksenå· 1 000000 mark- 6199: sena Vassorin selän äärellä olevia viljelysmaita ei kaa Kyrönjoen alajuoksun säännöstelemi- 6200: pystytä kunnolla kuivaa maan. Tämän lisäksi veden seksi. 6201: määrä on lisääntynyt huomattavasti Vassorin 6202: 6203: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 6204: 6205: HåkanMalm Boris Renlund Ole Norrback 6206: 1983 rd. 849 6207: 6208: Finansmotion nr 777 6209: 6210: 6211: 6212: 6213: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av Öster- 6214: hankmo- och Västerhankmo-vägarna i Korsholm 6215: 6216: 6217: Tili Riksdagen 6218: 6219: Kostnaderna för vägbyggande och -underhåll är per dygn. Trafiken förutsätter, enligt gällande 6220: exeptionellt höga inom Vasa väg- och vatten- normer, att vägarna skulle vara permanentbelagda. 6221: byggnadsdistrikt, speciellt i kustregionen. Land- Den livliga trafiken på Hankmo-vägarna 6222: skapet utgöres långt av gammalt sjöbotten vilket utgörs dels av transporter tili lantbruket och 6223: gör att grunden är svag och kräver dyra lösningar pälsdjursnäringen, dels av en livlig pendeltrafik tili 6224: för dagens trafikbeläggning. Detta har gjort att arbetsplatser i Kvevlax och Vasa. Som läget är nu 6225: distriktet har många grusvägar med stor trafik- är vägarna snart när oframkomliga vissa tider av 6226: täthet som är i synnerligen dåligt skick. Vid året, något som inte kan accepteras. Grundför- 6227: fördelningen av anslag för vägbyggande och bättring och beläggning är ofrånkomligt för att 6228: -underhåll borde detta faktum beaktas i högre grad utkomsten och servicen tili befolkningen skall 6229: än hittills. kunna tryggas. 6230: Två vägar som är typexempel på dessa dåliga Hänvisande tili ovanstående motiveringar 6231: grusvägar är bygdeväg nr 17813 tili Österhankmo föreslår undertecknade, 6232: och nr 17819 tili Västerhankmo i Korsholms 6233: kommun. Den förra är 10,2 km och den senare att Riksdagen i statsförslaget för år 6234: 3,2 km lång och båda har sin början från 1984 måtte uppta ett anslag på 500 000 6235: den s.k. Petsmo-vägen. Trafiktätheten på Öster- mark för påbörjandet av grundförbättrings- 6236: hankmo-vägen är 430 fordon per dygn med hela arbetena och beläggningen av Österhank- 6237: 485 fordon på de 8 första kilometrarna. Trafik- mo och Vå"sterhankmo-vå·garna i Kors- 6238: tätheten på Västerhankmo-vägen är 258 fordon holm. 6239: 6240: 6241: Helsingfors den 4 oktober 1983 6242: 6243: Håkan Malm Håkan Nordman Ole Norrback 6244: Boris Renlund 6245: 850 1983 vp. 6246: 6247: Raha-asia-aloite n:o 777 Suomennos 6248: 6249: 6250: 6251: 6252: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Österhankmo ja Västerhank- 6253: mo -nimisten teiden perusparannukseen Mustasaaressa 6254: 6255: 6256: Eduskunnalle 6257: 6258: Teiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat voimassa olevien normien mukaan sitä, että tiet 6259: poikkeuksellisen korkeat Vaasan tie- ja vesiraken- olisivat päällystetyt. 6260: nuspiirissä, erityisesti rannikkoalueella. Alue on Hankmo-teiden liikenteen vilkkaus johtuu 6261: suureksi osaksi vanhaa merenpohjaa, mistä johtuu, osittain maatalouden ja turkistarhauksen kuljetuk- 6262: että perusta on heikko ja vaatii kalliita ratkaisuja sista, osittain vilkasta edestakaisesta liikenteestä 6263: vastatakseen tämän päivän liikenteen vaatimuksia. Koivulahdella ja Vaasassa sijaitseviin työpaikkoi- 6264: Tästä on ollut seurauksena, että piirissä on paljon hin. Tätä nykyä tiet ovat lähes liikennekelvottomia 6265: sorateitä, joiden liikennetiheys on suuri ja jotka eräinä aikoina vuodesta, mitä ei voida hyväksyä. 6266: ovat varsin huonossa kunnossa. Jaettaessa määrä- Perusparannus ja päällystys on väistämätöntä, jotta 6267: rahoja teiden rakentamiseen ja ylläpitoon tämä väestön toimeentulo ja palvelut voitaisiin turvata. 6268: tosiasia tulisi ottaa huomioon tähänastista suurem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6269: massa määrin. tavasti, 6270: Kaksi malliesimerkkiä tällaisista huonoista 6271: sorateistä ovat kylätie n:o 17813 Österhankmoon ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6272: n:o 17819 Västerhankmoon, molemmat Musta- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 6273: saaren kunnassa. Edellisen pituus on 10,2 km ja kan määrärahan Mustasaaressa sijaitsevien 6274: jälkimmäisen 3,2 km ja molemmat alkavat ns. Österhankmon ja Västerhankmon teiden 6275: Petsmon tiestä. Österhankmon tien liikenne- perusparantamisen ja päällystämisen aloit- 6276: tiheys on 430 ajoneuvoa vuorokaudessa määrän tamiseksi. 6277: ollessa peräti 485 ajoneuvoa kahdeksan ensimmäi- 6278: sen kilometrin matkalla. Liikenne edellyttää 6279: 6280: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 6281: 6282: HåkanMalm Håkan Nordman Ole Norrback 6283: Boris Renlund 6284: 1983 vp. 851 6285: 6286: Raha-asia-aloite n:o 778 6287: 6288: 6289: 6290: 6291: Manninen: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon kansanopiston 6292: rakennusten ja piha-alueen kunnostamiseen 6293: 6294: 6295: Eduskunnalle 6296: 6297: Kuusamon kansanopiston rakennukset on sisältyy mm. vanhojen rakennusten ikkunoiden 6298: rakennettu sodan jälkeen erittäin puutteenalaisissa uusiminen 67 500 . mk, rakennusten julkisivujen 6299: oloissa ja osittain materiaaleista, jotka eivät vastaa kunnostus ja maalaus 110 000 mk ja piha-alueen 6300: nykyajan vaatimuksia. asfaltointi 86 500 mk. 6301: Kulumassa olevana kunnossapidon viisivuotis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 6302: kautena (1982-86) opisto saa kouluhallituksen 6303: mukaan käyttää enintään 226 000 mk a.o. tarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6304: tukseen. Vuosina 1982-83 opisto on jo joutunut 1984 tulo- ja menoarvioon 250 000 6305: käyttämään vuosikorjauksiin 177 360 markkaa eli markkaa lisäavustuksena Kuusamon kan- 6306: kahdessa vuodessa 88 % viiden vuoden määrä- sanopiston rakennusten korjauksiin ;a 6307: rahasta. Vuoden 1984 kunnossapito-ohjelmaan piha-alueen kunnostukseen. 6308: 6309: 6310: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 6311: 6312: Mauno Manninen 6313: 852 1983 vp. 6314: 6315: Raha-asia-aloite n:o 779 6316: 6317: 6318: 6319: 6320: Manninen: Määrärahan osoittamisesta Kuusamo-Natura 84 6321: luonto- ja kulttuuritapahtuman tukemiseen 6322: 6323: 6324: Eduskunnalle 6325: 6326: Kuusamossa on järjestetty v. 1980 lähtien Kuusamo-Natura -tapahtuman tilaisuuksiin 6327: vuosittain Kuusamon kunnan ja Oulun yliopiston oli v. 1983 osallistujia 8 500. Kuusamo-Natura 6328: toimesta Kuusamo-Natura -luonto- ja kulttuuri- 84: n luontoteema on Linnut -luonto- ihminen. 6329: tapahtuma. Tapahtuman luonto- ja keskustelu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 6330: tilaisuuksissa käsiteltiin viime kesänä "'Suomalai- 6331: nen metsä" -aihetta maassamme vietettyyn metsä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6332: vuoden teemaan liittyen. 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa 6333: Kulttuuritilaisuudet ovat käsittäneet kesäteatte- Kuusamo-Natura 84/uonto- ja kulttuuri- 6334: ria, taide- ja valokuvanäyttelyjä, konsertteja sekä tapahtuman tukemiseen. 6335: paikkakunnan perinnekulttuuria. 6336: 6337: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 6338: 6339: Mauno Manninen 6340: 1983 vp. 853 6341: 6342: Raha-asia-aloite n:o 780 6343: 6344: 6345: 6346: 6347: Manninen: Määrärahan osoittamisesta Ohtaojan kalanviljelylaitok- 6348: sen koulu- ja majoitustilojen rakentamiseen 6349: 6350: 6351: 6352: 6353: Eduskunnalle 6354: 6355: Taivalkoskella SIJaitseva Pohjois-Suomen kes- maan koko Pohjois-Suomen kalatalouden koulu- 6356: kuskalanviljelylaitos tarjoaa hyvät puitteet kala- tustarpeita. 6357: talouden koulutukselle. Koulutuksen aloittamisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 6358: edellytyksenä on, että Ohtaojalle rakennetaan 6359: tarvittavat koulutus- ja majoitustilat. Näissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6360: tiloissa voitaisiin antaa kalatalouden jatko- ja 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 6361: täydennyskoulutusta alan ammattihenkilöille sekä markkaa Taivalkosken Ohtaojan kalan- 6362: perusaperusta ja kurssitusta yksityisille kalanvilje- viljelylaitoksen koulu- ja majoitustilojen 6363: lijöille, koti tarve- ja ammattikalastajille sekä kalas- suunnitteluun ja rakentamisen aloittami- 6364: tuskuntien luottamushenkilöille. seen. 6365: Kyseiset koulutustilat tulisi mitoittaa palvele- 6366: 6367: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 6368: 6369: Mauno Manninen 6370: 6371: 6372: 6373: 6374: 108 0883005893 6375: 854 1983 vp. 6376: 6377: Raha-asia-aloite n:o 781 6378: 6379: 6380: 6381: 6382: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysyhtiön perus- 6383: tamiseksi Iijokilaaksoon 6384: 6385: 6386: Eduskunnalle 6387: 6388: Valtioneuvosto teki 5.3.1981 periaatepäätöksen Kainuuseen ja Lappiin perustetuista kehitys- 6389: erityistoimenpiteistä Iijokilaakson kehittämiseksi. yhtiöistä on saatu hyviä kokemuksia, joten 6390: Valtiovallan erityistoimenpiteistä ja k.o. alueen mahdollisimman monipuolisesti ja tehokkaasti 6391: kuntien ponnisteluista huolimatta Iijokilaakson yritystoimintaa edistävän kehitysyhtiön perusta- 6392: yhdeksän kunnan alue on edelleen maamme minen myös Iijokilaaksoon on hyvin perusteltua. 6393: vaikeinta työttömyysaluetta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6394: Sen johdosta, että hallituksen aluepoliittinen taen, 6395: ministerivaliokunta on päättänyt kaikkien alue- 6396: projektien lopettamisesta vuoden 1984 loppuun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6397: mennessä, tulisi valtiovallan ryhtyä muihin 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark- 6398: mahdollisimman tehokkaisiin elinkeinoelämää kaa kehitysyhtiön perustamiseksi lijoki- 6399: elvyttäviin ja työllisyyttä edistäviin toimenpitei- laaksoon. 6400: siin mm. Iijokilaakson alueella. 6401: 6402: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 6403: 6404: Mauno Manninen Riitta Jouppila Vappu Säilynoja 6405: Tytti Isohookana-Asunmaa Liisa Jaakonsaari Pentti Kettunen 6406: 1983 vp. 855 6407: 6408: Raha-asia-aloite n:o 782 6409: 6410: 6411: 6412: 6413: Manninen: Määrärahan osoittamisesta Koillismaan matkailun 6414: markkinointiin 6415: 6416: 6417: Eduskunnalle 6418: 6419: Matkailu on Koillismaalla merkittävä elinkeino. merkitys, tulee myös viitaten valtioneuvoston 6420: Tehtyjen selvitysten mukaan matkailu työllistää jo periaatepäätökseen Iijokilaakson matkailun kehit- 6421: nyt Kuusamon, Posion, Taivalkosken ja Pudas- tämisestä valtiovallan osallistua mahdollisimman 6422: järven kunnissa lähes 400 henkilöä. Koillismaan monipuolisesti matkailun edistämiseen Koillis- 6423: matkailun kehittämiseen tähtääviä merkittäviä maalla. Ratkaisevan tärkeää Koillismaan matkai- 6424: investointeja toteutetaan parasta aikaa Kuusa- lun edistämistyössä on unohtamatta muita kehittä- 6425: mossa ja Pudasjärven Syötteellä. mistoimenpiteitä, alueen matkailun markkinoin- 6426: Koillismaalla vierailevien matkailijoiden mää- nin tehostaminen. 6427: rissä (n. 600000 vuodessa) on aina viime vuoteen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 6428: saakka tapahtunut myönteistä kehitystä. Ulkomaa- 6429: laisten matkailijoiden määrä on Koillismaalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6430: kuluvana vuonna suorastaan vähentynyt. Koska 1984 tulo- ja menoarvioon 150000 6431: matkailulla on maamme vaikeimpiin kuuluvalla markkaa Koillismaan matkailun markki- 6432: työttömyysalueella, Koillismaalla, suuri työllistävä nointiin. 6433: 6434: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 6435: 6436: Mauno Manninen 6437: 856 1983 vp. 6438: 6439: Raha-asia-aloite n:o 783 6440: 6441: 6442: 6443: 6444: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Portaanpään kristilli- 6445: sen kansanopiston rakennuslainojen hoitamiseen 6446: 6447: 6448: Eduskunna-lle 6449: 6450: Portaanpään kristillinen kansanopisto Lapin- rasittaa kohtuuttomasti laitoksen taloutta ja 6451: lahdella on toiminut 60 vuotta alueensa ainoana vaikeuttaa myös sen toiminnan kehittämistä. 6452: kansanopistona. Oppilaitoksena se on kehittynyt Tästä syystä olisikin perusteltua ylimääräisen 6453: ja opiskelijamäärissä on tapahtunut myönteistä avustuksen muodossa helpottaa vaikeaa tilannetta 6454: kehitystä. Opiston yleiskurssilla on opiskelijoita 85 ja siten turvata tämän kehitysalueella toimivan ja 6455: ja lyhytkursseilla, joita on ensi vuonna tarkoitus koulutuksen kannalta välttämättömän oppilaitok- 6456: järjestää 16, opiskelijamäärä on 450-500 opiske- sen toimintaedellytykset. 6457: lijaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6458: Viime vuosina opisto on joutunut uusimaan taen, 6459: toimitilojaan. Mm. tulipalossa ruhoutuneen oppi- 6460: lasasuntolan tilalle on rakennettu uudet tilat ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6461: vanhoja toimitiloja on peruskorjattu. Tästä on 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 6462: opistolle aiheutunut huomattavat velat. Rakenta- 29.57.52 300000 markkaa Portaanpään 6463: miseen kohdistuvien velkojen yhteismäärä on tällä kristillisen kansanopiston aikaisempien 6464: hetkellä lähes 1 000 000 mk. Portaanpään opiston rakennushankkeiden aiheuttamien laino- 6465: toiminnan kannalta välttämättömien investoin- jen lyhentämiseen ja korkojen maksami- 6466: tien suorittamisesta johtuva velkaantuminen seen. 6467: 6468: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 6469: 6470: Olavi Martikainen Timo Kietäväinen Matti Maijala 6471: Esko Aho Paavo Vesterinen 6472: 1983 vp. 857 6473: 6474: 6475: Raha-asia-aloite n:o 784 6476: 6477: 6478: 6479: 6480: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaseudun Sivistys- 6481: liitolle annettavaan erityisavustukseen 6482: 6483: 6484: 6485: Eduskunnalle 6486: 6487: Maaseudun Sivistysliitto perustettiin vuonna liiton toiminta on jakautunut kahteen pääsekto- 6488: 1952 eri maaseutuhenkisten sivistysjärjestöjen riin, jotka ovat yhä laajeneva aikuiskasvatustyö ja 6489: yhdyssiteeksi. Liiton tehtävänä on edistää maa- aktiivinen kulttuuritoiminta. 6490: seudun koulutus- ja kulttuuripyrintöjä sekä tarjota Liitto tarvitsee tukea keskustoimistonsa toimin- 6491: ja kehittää omaleimaisia sivistys- ja kulttuuri- nallisten valmiuksien parantamiseen sekä maa- 6492: palveluja etenkin haja-asutusalueilla, joilla palve- kunnissa tehtävään aikuiskasvatus- ja sivistys- 6493: lut usein ovat vähäisiä. Liitto vaikutti 1950-luvulla työhön ja kansalaisten omaehtoisen harrastus- ja 6494: voimakkaasti mm. maakuntien korkeakoulujen kulttuuritoiminnan aktivoimiseen. 6495: perustamiseen, kirjastoverkoston luomiseen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6496: nuorison ammattikoulutuksen kehittämiseen. taen, 6497: Maaseudun Sivistysliiton toiminta on tältä 6498: pohjalta kasvanut myöskin merkittäväksi alueelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6499: seksi organisaatioksi siten, että liitolla on alue- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 6500: keskuksia kymmenessä eri läänissä. markkaa erityisavustuksena Maaseudun 6501: Kansansivistysjärjestönä Maaseudun Sivistys- Sivistysliitolle. 6502: 6503: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 6504: 6505: Olavi Martikainen Esko Aho Hannu Kemppainen 6506: Heikki Kokko Juhani Alaranta 6507: 858 1983 vp. 6508: 6509: Raha-asia-aloite n:o 785 6510: 6511: 6512: 6513: 6514: Martikainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen 6515: R:-.uhanpuolustajat r.y:n toiminnan tukemiseen 6516: 6517: 6518: Eduskunnalle 6519: 6520: Hallituksen tulo- ja menoarvioesitykseen vuo- Nyt budjetissa Suomen Rauhanpuolustajille 6521: delle 1984 on maamme laajimmalle ja suurimmalle esitetty 650 000 markan määräraha ei riitä edes 6522: rauhanjärjestölle, Suomen Rauhanpuolustajat korvaamaan edellisvuodesta tapahtunutta kustan- 6523: r.y:lle sisällytetty 650 000 markan määräraha. nusten nousua, puhumattakaan siitä, että se 6524: Suomen Rauhanpuolustajien toimintaa on merkitsisi riittävää reaalista korotusta järjestön 6525: varsinaisen budjetin lisäksi tuettu vuosittain määrärahoihin. Suomen Rauhanpuolustajien val- 6526: lisäbudjeteissa olevilla projektimäärärahoilla. Jär- tionavun kehitys ei myöskään ole vastannut 6527: jestön tavoitteena on ollut päästä irti kaikille eräiden muiden rauhantyötä tekevien järjestöjen 6528: osa puolille rasittavasta lisäbudjettimenettelystä määrärahojen nousua. 6529: turvaamalla varsinaisessa budjetissa riittävät Suomen Rauhanpuolustajat on anonut v. 1984 6530: määrärahat koko toimintakaudelle. Vuonna 1983 valtionapua 880 000 markkaa. Sen saaminen 6531: otettiin myönteinen askel tähän suuntaan lisää- mahdollistaisi luopumisen lisäbudjettirahoituk- 6532: mällä Suomen Rauhanpuolustajien määrärahaa sesta ja kipeästi tarvittavan kuoppakorotuksen. 6533: varsinaisessa budjetissa. Uudistus ei kuitenkaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6534: nostanut valtionavun määrää tasolle, joka olisi taen, 6535: välttämätön tämän yhteiskunnallisesti tärkeätä 6536: työtä tekevän järjestön toiminnan turvaamiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6537: Eduskunta ilmaisi kantansa asiaan korottamalla 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 6538: Suomen Rauhanpuolustajien määrärahaa v. 1983 230 000 markkaa Suomen Rauhanpuolus- 6539: budjettikäsittelyn yhteydessä 600 000 markkaan. tajat r.y:n valtionapuun. 6540: 6541: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 6542: 6543: Olavi Martikainen Ilkka Kanerva Tytti Isohookana-Asunmaa 6544: Pentti Skön Anna-Liisa Piipari Marjatta Stenius-Kaukonen 6545: Ulla-Leena Alppi Liisa Jaakonsaari Timo Kietäväinen 6546: Ole Wasz-Höckert Irma Rosnell Marja-Liisa Salminen 6547: Hannu Kemppainen 6548: 1983 vp. 859 6549: 6550: Raha-asia-aloite n:o 786 6551: 6552: 6553: 6554: 6555: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Snellman-Instituutin 6556: toiminnan käynnistämiseen 6557: 6558: 6559: Eduskunnalle 6560: 6561: Snellman-Instituutti on Kuopiossa vuonna 1983 suorittamista jäsenmaksuista, valtion ja kuntien 6562: perustettu tutkimuslaitos, jonka tarkoituksena on avustuksista, vuotuisista ja kertakaikkisista lahjoi- 6563: harjoittaa ja edistää ensisijaisesti Pohjois-Savoon tuksista, arpajaisilla ja rahankeräyksillä sekä 6564: liittyvää humanistista, yhteiskunnallista ja talou- vastaanottamalla testamentteja. 6565: dellista tutkimustyötä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6566: Tarkoituksensa toteuttamiseksi instituutti jär- taen, 6567: jestää myös keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia, 6568: seminaareja ja näyttelyitä, harjoittaa julkaisutoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6569: mintaa sekä tekee koulutus- ja tutkimuspoliittisia 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa 6570: aloitteita ja esityksiä. Snellman-Instituutin toiminnan käynnis- 6571: Varat toimintaansa yhdistys saa jäsenten tämiseen. 6572: 6573: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1983 6574: 6575: Olavi Martikainen Mauno Manninen Katri-Helena Eskelinen 6576: 860 1983 vp. 6577: 6578: Raha-asia-aloite n:o 787 6579: 6580: 6581: 6582: 6583: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylä-Savon uudis- 6584: sähköistämisen loppuunsaattamiseksi 6585: 6586: 6587: Eduskunnalle 6588: 6589: Ylä-Savon talousalueella on vielä muutamia sähköistämisellä on elinkeinotoimintaa edistävä 6590: satoja talouksia uudissähköistämättä. Sähköistä- vaikutus, se lisää myös asukkaiden viihtyvyyttä ja 6591: mlsta voidaan kuitenkin p!taa ensiarvoisen saattaa heidät tasa-arvoiseen asemaan maan 6592: tärkeänä väestön pysyvyyden kannalta. Ylä-Savo muiden osien väestön kanssa. 6593: on viime vuosiin saakka ollut muuttotappioaluetta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6594: jonka kylien autioitumisen pysäyttämiseen tarvi- taen, 6595: taan tehokkaita toimenpiteitä. 6596: Uudissähköistämisen loppuunsaattaminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6597: omiaan edistämään olemassa olevien työpaikkojen 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 6598: säilyttämistä Ylä-Savossa. Jo pelkästään perus- markkaa Ylä-Savon uudissähköistämisen 6599: elinkeinona oleva maatalous tarvitsee teknistyes- loppuunsaattamiseen vuoteen 1985 men- 6600: sään sähköä, jota ilman olevat tilat joutuvat nessä. 6601: suhteellisesti heikompaan asemaan. Paitsi että 6602: 6603: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 6604: 6605: Olavi Martikainen Mauno Manninen 6606: 1983 vp. 861 6607: 6608: Raha-asia-aloite n:o 788 6609: 6610: 6611: 6612: 6613: Martikainen: Määrärahan osoittamisesta vientiasiamiehen palkkaa- 6614: miseen Ylä-Savon talousalueelle 6615: 6616: 6617: 6618: Eduskunnalle 6619: 6620: Ylä-Savo kuuluu valtioneuvoston projektipää- kannattava toimenpide. Asiamiehellä olisi myös 6621: töksen mukaisiin projektialueisiin. Ylä-Savo on ylipäätään idänkauppaa edistävä vaikutus, millä on 6622: myös aluetta, jolla on mahdollisuus kehittää valtakunnallistakin merkitystä. 6623: rajakauppaa Neuvostoliiton kanssa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 6624: Erityisen vienti- ja tuontiasiamiehen toimesta 6625: on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Kainuussa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6626: Tällaisen asiamiehen paikkaaminen Ylä-Savoon 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 6627: edistäisi huomattavasti alueen PKT-yritysten kaa Ylä-Savon talousalueen liitolle vienti- 6628: mahdollisuuksia viennin kehittämiseen ja olisi asiamiehen palkkaamiseen. 6629: siten pitkällä tähtäyksellä myös taloudellisesti 6630: 6631: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 6632: 6633: Olavi Martikainen 6634: 6635: 6636: 6637: 6638: 109 0883005893 6639: 862 1983 vp. 6640: 6641: Raha-asia-aloite n:o 789 6642: 6643: 6644: 6645: 6646: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanviljelijöiden 6647: työterveystutkimuksen suorittamiseksi Kuopion aluetyöter- 6648: veyslaitoksessa 6649: 6650: Eduskunnalle 6651: 6652: Kuopion aluetyöterveyslaitoksen aloitteesta on 1) tehdä tutkimustyötä viljelijäväestön työter- 6653: tehty viljelijäväestön työterveyshuoltoon liittyvää veyshuollon kehittämiseksi ja arvioimiseksi, 6654: perustutkimusta Kansaneläkelaitoksen rahoituk- 2) tutkia viljelijöiden työn ja terveyden välisiä 6655: sen turvin vuosina 1979-1983 ns. VTH-projektin vuorovaikutussuhteita. 6656: nimellä yhdessä lääkintöhallituksen kanssa. Tä- Projektiryhmän kooksi on suunniteltu vähin- 6657: män projektin tavoitteena on ollut luoda valta- taan viisi henkilöä sijoitettavaksi pysyvästi 6658: kunnallinen malli terveyskeskusten käyttöön Kuopion aluetyöterveyslaitokseen. 6659: tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen viljelijäväes- Lainsäädäntö viljelijäväestön työterveyshuoltoa 6660: tön työterveyshuollon toteuttamiseksi. Tämä varten on valmiina. Maanviljelijät ovat odotta- 6661: VTH-projekti on päättymässä 30.9.1983, jolloin neet VTH-projektin päättymistä eivätkä ole vielä 6662: Kansaneläkelaitoksen rahoitus projektilta siis kysyneet työterveyshuollon palveluja. Jotta palve- 6663: lakkaa. VTH-projektin tuloksena on kokeiltu ja lut saadaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti 6664: arvioitu kolmea eri mallia viljelijöiden työterveys- palvelemaan viljelijöiden työterveyttä sekä työ- 6665: huollon toteuttamiseksi ja projektin lopputuot- terveyshuoltotoiminnan käynnistämisvaiheessa 6666: teena on suositus viljelijöiden työterveyshuollon että erityisesti sen jatkossa, olisi tarpeen että 6667: käytännön aloittamiseksi maamme terveyskeskuk- tutkimusta viljelijöiden työn ja terveyden välisestä 6668: sissa. Projektin aikana ei kuitenkaan ole pystytty vuorovaikutuksesta jatkettaisiin, sekä että viljeli- 6669: tutkimaan sitä, miten tarkoituksenmukaisella ja jöiden työterveyshuollon käytännön toimintaa 6670: tehokkaalla tavalla voitaisiin huolehtia viljelijöi- seurattaisiin ja arvioitaisiin Kuopion aluetyöter- 6671: den työterveyshuoltotoiminnan jatkosta sen käyn- veyslaitoksen toimesta, jolle on Työterveyslaitok- 6672: nistämisvaiheen jälkeen. sen organisaatiossa annettu valtakunnallinen 6673: Lisäksi VTH-projektia tukevat tutkimukset, tehtävä viljelijöiden työterveyden tutkimiseksi. 6674: joita on jo projektin aikana runsaasti tehty viljeli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6675: jöiden työperäisten sairauksien kartoittamiseksi, taen, 6676: ovat pahasti kesken. Mainittakoon, että viljelijöi- 6677: den työterveydestä ja työperäisistä sairauksista ei ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6678: kansainvälisestikään ole kovin paljon tutkimus- 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 6679: tietoa. markkaa maanviljelijöiden työterveystutki- 6680: Kuopion aluetyöterveyslaitokseen on päätetty muksen toteuttamiseksi Kuopion alue- 6681: perustaa maanviljelijöiden työterveyshuoltopro- työterveyslaitoksessa. 6682: jektiryhmä (MTH-ryhmä), jonka tehtävinä on: 6683: 6684: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 6685: 6686: Olavi Martikainen Mauno Manninen Katri-Helena Eskelinen 6687: 1983 vp. 863 6688: 6689: Raha-asia-aloite n:o 790 6690: 6691: 6692: 6693: 6694: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Nuoriso- 6695: säätiölle Herttoniemen Nuorisohotellin lainojen hoitamiseen 6696: 6697: 6698: 6699: Eduskunnalle 6700: 6701: Nuorisosäätiön ylläpitämä Kiinteistö Oy Hert- nan, sähkön, lämpimän veden ja siivouspalvelut. 6702: toniemen Nuorisohotelli-asuntola on toiminut Asukkaat koostuvat huomattavalta osalta nuo- 6703: noin 10 vuotta. Hotelli on tarkoitettu työssä- rista työelämässä aloittavista henkilöistä. Sen 6704: käyville tai päätoimisesti opiskeleville nuorille ja vuoksi myös palvelut tulisi pitää hinnaltaan mah- 6705: siellä on vuodepaikkoja n. 340. dollisimman alhaalla. Nuorisohotellin toimintoja 6706: Nuorisohotelli on osoittautunut hyväksi ja on pyritty kehittämään siten, että vältyttäisiin suu- 6707: tarpeelliseksi ensiasunnoksi niille, jotka ovat rilta vuokrankorotuksilta. 6708: joutuneet työnhakuun tai opiskelemaan pää- Nuorisohotellin lainojen korkojen maksami- 6709: kaupunkiseudulle. Toiminta-aikanaan Nuoriso- nen ja lyhentäminen, korjaukset, vapaa-ajanpal- 6710: hotelli on vastaanottanut jo tuhansia nuoria. velukset asukkaille ja yleensä koko toiminta vaatisi 6711: Vakiintuminen työelämään herättää nuorissa rahoitusta, jolla ei olisi vaikutusta vuokrakustan- 6712: myöskin tarpeen hankkia vakituinen asunto. Parin nuksiin. 6713: asumisvuoden jälkeen ja perheen perustamisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6714: myötä on Nuorisohotellissa Nuorisosäätiön toi- taen, 6715: mesta avustettu nuoria hankkimaan väljempiä 6716: asuntoja lähinnä Helsingin kaupungin kautta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6717: Nuorisohotellissa on sekä työsuhdeasuntoja että 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 6718: myös Nuorisosäätiön kautta otettuja asukkaita. kaa avustuksena Nuorisosäätiölle Kiin- 6719: Talo on jatkuvasti täynnä ja jonossa on runsaasti teistö Oy Herttoniemen Nuorisohotelli- 6720: nuoria. Yhtiön toiminta perustuu palvelevaan asuntolan lainojen lyhentämistä ja korko- 6721: vuokratarjontaan. Varsinaisen huoneen lisäksi jen maksamista varten. 6722: asukkaat saavat vuokrahintaan liinavaatteet, sau- 6723: 6724: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 6725: 6726: Olavi Martikainen Esko Aho Mauno Manninen 6727: Katri-Helena Eskelinen 6728: 864 1983 vp. 6729: 6730: Raha-asia-aloite n:o 791 6731: 6732: 6733: 6734: 6735: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lnvalidiliitolle käy- 6736: tettäväksi kodinkoneiden hankkimiseksi vaikeavammaisille 6737: 6738: 6739: Eduskunnalle 6740: 6741: Vammaisuus vaikeuttaa suuresti päivittäisistä Voimassa olevan invaliidihuoltolain perusteella 6742: kotiaskareista suoriutumista. Asunto varusteineen kodinkoneita ei voida myöntää. Kodin koneis- 6743: on keskeisen tärkeä vaikeavammaisen suoriutumi- tamisella voidaan kuitenkin merkittävästi lisätä 6744: sen kannalta. Vaikeavammainen ei selviä itsenäi- omatoimista selviytymistä ja jopa välttää kallis ja 6745: sesti kotitöistään muuten kuin kodinkoneiden epätarkoituksenmukainen laitoshoito. Invalidiliit- 6746: avulla. Yksin asuvilla liikunta- ja muilla vaikea- to ry. on avustanut vammaisia tarpeellisten kodin- 6747: vammaisilla ei ole mahdollisuutta turvautua koneiden hankinnoissa. Vapaaehtoista sosiaalityö- 6748: perheenjäsenten apuun, vaan heidän on selviydyt- tä harjoittavan järjestön taloudelliset voimavarat 6749: tävä jokapäiväisistä toiminnoistaan aivan yksin. eivät kuitenkaan riitä edes välttämättömimmän 6750: Kodinhoitoon liittyvät tehtävät tuottavat erityisiä tarpeen tyydyttämiseen, joten yhteiskunnan tuki 6751: hankaluuksia myös vammaisille perheenhuoltajil- on tarpeen. 6752: le. Vaikeavammainen perheenäiti ei suoriudu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6753: ilman kodinkoneita esim. perheen vaatehuollosta, taen, 6754: ruuan valmistuksesta eikä kodin siivoamisesta. 6755: Vaikeavammaisen kotona asumisen edellytyksiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6756: kuuluvat mm. kodinkoneet. Lisäksi on todettu 1984 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mark- 6757: monien vammaisten asuvan hyvinkin puutteelli- kaa Invalidiliitto ry:n käytettäväksi kodin- 6758: sesti varustetuissa asunnoissa, joissa omatoiminen koneiden hankintaan vaikeavammaisille 6759: selviytyminen vaatii suuria ponnistuksia. henkiläille. 6760: 6761: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 6762: 6763: Olavi Martikainen Timo Kietäväinen Einari Nieminen 6764: 1983 vp. 865 6765: 6766: Raha-asia-aloite n:o 792 6767: 6768: 6769: 6770: 6771: Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin 6772: rahoitusavustuksiin 6773: 6774: 6775: Eduskunnalle 6776: 6777: Valtion tulo- ja menoarvion kustannustenjako- tiedossa olevien laskelmien pohjalta tarkasteltuna 6778: vaikutukset valtion ja kuntien kesken muut- yleisiin rahoitusavustuksiin esitetty markkamäärä, 6779: tuvat osin johtuen ns. VALTA V A-uudistuk- 165 mmk, ei kuitenkaan ole riittävä ottaen 6780: sesta ja osin valtionuudistusasteikkojen leikkaami- huomioon em. tekijät. Korkean veroäyrin ja 6781: sesta. Suhteellisesti leikkausvaikutus kohdistuu pienen veroäyrimäärän 1-3 kantokykyluokan 6782: suurimpana sellaisiin kuntiin, missä valtion- kunnat tarvitsevat rahoitusavustusta lisää 150 6783: apujen merkitys on suuri eli alempien kantokyky- mmk, jotta voitaisiin korvata nyt tapahtumassa 6784: luokkien kuntiin. olevat menetykset. Vaikka hallituksen budjetissa 6785: Markkamääräisesti valtionosuudet kasvavat tu- esittämää yleistä linjaa voidaan pitää aivan oikean 6786: lo- ja menoarvioesityksen perusteella kuluvan suuntaisena ja perusteltuna, näyttää juuri heikon 6787: vuoden tasosta eli 15,9 mrd markasta ensi vuonna taloudellisen aseman kuntien kannettavaksi jäävä 6788: 18,7 mrd markkaan. Suurimmat hyötyjät löytyvät osuus olevan kohtuuttoman suuri. Kyseiset kunnat 6789: kunnista, joissa esim. vanhustenhuolto on järjes- eivät voi nostaa enää veroäyrin hintaa ja toisekseen 6790: tetty muutoin kuin terveydenhoitopalvelujen kuntien velkarasitus asukasta kohden on tuntu- 6791: avulla. Pääosin tällaiset kunnat kuuluvat korkeim- vasti maan keskiarvoa suurempi. Siksi rahoitus- 6792: pien kantokykyluokkien kuntiin. Valtionapuja me- avustusten kuntien taloudellisia eroja tasaava 6793: nettävinä kuntina ovat pääsääntöisesti korkean vaikutus tulee ottaa eduskuntakäsittelyssä perus- 6794: veroäyrinhinnan ja pienen veroäyrimäärän kunnat, teellisesti tutkittavaksi. 6795: joiden taloudellinen liikkumavara muutoinkin on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6796: lähes olematon. Ennen muuta näitä menettäviä taen, 6797: kuntia on Pohjois- ja Itä-Suomessa. 6798: Valtion budjettiesityksessä on lähdetty aivan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6799: oikein taloudellisesti heikoimmassa asemassa 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 6800: olevien kuntien menetyksiä korvaamaan yleisten 26.97.30 lisäyksenä 150000000 markkaa 6801: rahoitusavustusten lisäämisellä. Tällä hetkellä kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin. 6802: 6803: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 6804: 6805: Kalevi Mattila Matti Maijala Juhani Vähäkangas 6806: Hannele Pokka Aapo Saari Jukka Vihriälä 6807: 866 1983 vp. 6808: 6809: Raha-asia-aloite n:o 793 6810: 6811: 6812: 6813: 6814: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Raudaskylän kristillisen 6815: kansanopiston lainojen hoitamiseen 6816: 6817: 6818: 6819: 6820: Eduskunnalle 6821: 6822: Raudaskylän kristillinen kansanopisto on jou- jakoulu. Näin opisto osaltaan on toteuttamassa 6823: tunut viime vuosina investoimaan niin henkilö- omalla työsarallaan koko yhteiskunnalle välttä- 6824: kunnan asuinhuoneistojen rakentamiseen kuin mättömäksi koettua nuorten jatko-, täydennys- ja 6825: opiston lämmitysjärjestelmän muuttamiseen sa- ammatillista koulutusta. 6826: moin kuin pienempiin korjaustoimiin varsin voi- Opiston toimintaa vaikeuttavat luonnollisesti 6827: makkaasti. Pelkästään em. aiheutuvat kokonais- em. välttämättömistä investoinneista johtuvat kor- 6828: menot nousevat yli 1 miljoonaan markkaan ja keat lainojen kuoletus ja korkoerät. Siksi on mitä 6829: rahoitus on jouduttu järjestämään pelkästään välttämättömintä, että vuoden 1984 tulo- ja meno- 6830: lainoituksen turvin poisluettuna kuluvan vuoden arviossa osoitenaisiin avustusta lainojen lyhen- 6831: tulo- ja menoarviossa saatua 200 000 markan nyksiin ja korkomenoihin. 6832: avustussummaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6833: Investoinnit ovat olleet opiston toiminnan ja taen, 6834: kehittämisen kannalta aivan välttämättömiä. Ne 6835: ovat merkinneet kuitenkin opiston rahoitus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6836: tilanteen tuntuvaa vaikeutumista, koska laina- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 6837: määrän lisäämiseen ei ole enää minkäänlaisia 29.57.52 200000 markkaa Raudaskylän 6838: reaalisia mahdollisuuksia. kristillisen kansanopiston toiminnasta 6839: Opiston yhteydessä toimii varsinaisen kansan- aiheutuvien lainojen lyhentämiseen ;a 6840: opiston ja kansankorkeakoulun lisäksi mm. korkojen maksamiseen. 6841: seurakuntien nuoriso-ohjaajakoulu ja kodinhoita- 6842: 6843: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 6844: 6845: Kalevi Mattila Vappu Säilynoja 6846: 1983 vp. 867 6847: 6848: Raha-asia-aloite n:o 794 6849: 6850: 6851: 6852: 6853: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan lentokentän 6854: rakentamiseen 6855: 6856: 6857: Ed usku nna IIe 6858: 6859: Oulun läänin eteläosa muodostaa lentoliiken- määrä kohoaisi yksistään Helsinkiin päin 23:een 6860: teen osalta sellaisen tyhjiön, jolla alkaa olla pelkästään Oulun läänin eteläosan tarpeesta 6861: tuntuvaa haittaa jopa elinkeinoelämänkin kehittä- laskettuna. 6862: miselle. Kuljenavaan matkaan menevä aika Kun Ylivieskan lentokentän todellinen tarve on 6863: pääkaupunkiseudulle ja sieltä Oulun läänin tunnustettu myös valtiovallankin taholta ja kun 6864: eteläosaan alkaa olla maamme pisimpiä. kentän rakentamistyöt ovat siinä vaiheessa, ettei 6865: Ylivieskaan on rakennettu jo useiden vuosien ole mitään mieltä viivyttää kentän rakennustöiden 6866: aikana reittiliikennettä palvelevaa kevytliiken- Ioppuunsaattamista, olisi luonnollista, että Yli- 6867: nettä, joka on hyväksytty mm. liikenneministeriön vieskan lentokenttä tässä vaiheessa rinnastet- 6868: pienlentokenttäselvityksissä. Ylivieskan kaupunki taisiin Mikkelin ja Kuusamon lentokenttiin ja 6869: on suunnitelmien mukaisesti ostanut lähes 60 ha:n kenttä saatettaisiin mahdollisimman pian palvele- 6870: suuruisen alueen n. 490 000 markalla. Kyseistä maan alueen julkisen hallinnon, elinkeinoelämän 6871: kenttää on rakennettu kaupungin toimesta ja ja yksityisten kansalaisten tarpeita. 6872: kaupungin rahoituksen lisäksi on saatu avustusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6873: sekä liikenneministeriöitä että työvoimaministe- taen, 6874: riöltä. Kentän saaminen lentoliikennettä palvele- 6875: vaksi edellyttää vielä kiitotien valaistuksen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6876: liikennettä ohjaavan majakan sekä terminaalin 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 6877: rakentamista. 31.47.41 500000 markkaa Ylivieskan 6878: Alueen kauppakamarin toimesta laadittujen lentokentän rakentamiseen. 6879: selvitysten mukaan päivittäinen henkilöliikenne- 6880: 6881: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 6882: 6883: Kalevi Mattila Vappu Säilynoja 6884: 868 1983 vp. 6885: 6886: Raha-asia-aloite n:o 795 6887: 6888: 6889: 6890: 6891: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nokan asevarikon 6892: kehittämiseksi Hartolassa 6893: 6894: 6895: 6896: Eduskunnalle 6897: 6898: Hartolan kunnassa Nokan kylässä sijaitsee Ase- Ottaen huomioon valtakunnan sotilasmateriaalin 6899: varikko 2:n Hartolan varikko-osasto. Varikko säilytyspaikat ja varastot ja niiden tämänhetkisen 6900: rakennettiin alunperin sellaisen suunnitelman tilanteen tulisi Nokan varikkoa kehittää ja 6901: pohjalta, joka toteutuessaan olisi merkinnyt laajentaa nykyisestään huomattavasti. Tätä puo~ 6902: huomattavan suurta varikkoyksikköä. Rakenta- tavat myös suuremmille toiminnoille rakenn~ 6903: misen kuluessa suunnitelmia on kuitenkin muu- tut ja mitoitetut esikunta-, rakennus- ja asunto- 6904: tettu. Nykyisin varikolla on tilava esikuntaraken- talot. 6905: nus, isokokoinen varasto-korjaamorakennus läm- Kehittämistoimenpiteisiin tulisi ryhtyä mah- 6906: pökeskuksineen sekä erillinen aidattu ja vartioitu dollisimman pian, sillä Nokan kylässä on asukas- 6907: varastorakennusalue sekä asuntokerrostalo, jossa luku uhkaavasti laskemassa. Varikon kehittäminen 6908: on 12 asuntoa. Asunnoista on käytössä 6 asuntoa. on siis ensiarvoisen tärkeää sekä Nokan kylän 6909: Täten varikolle on otettavissa uusia työntekijöitä, että myös koko Hartolan kunnan kannalta. 6910: koska siellä on vapaita asuntoja. Varikon Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6911: henkilöstövahvuus on nykyisin 16 henkeä. tavasti, 6912: Nokan varikko sijaitsee turvalliseksi valitulla 6913: alueella. Alueen välittömässä läheisyydessä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6914: runsaasti valtion metsähallinnon omistamia met- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 6915: säalueita. Varikon tieyhteydet ovat myös hyvät. må'å'rärahan Hartolan kunnassa sijaitsevan 6916: Nokan asevarikon jatkorakentamista ja 6917: kehittämistä varten. 6918: 6919: 6920: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1984 6921: 6922: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen 6923: 1983 vp. 869 6924: 6925: Raha-asia-aloite n:o 796 6926: 6927: 6928: 6929: 6930: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pöyryn-Kälän maan- 6931: tien perusparantamiseen 6932: 6933: 6934: Eduskunnalle 6935: 6936: Hirvensalmen kunnan keskustasta puuttuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6937: kunnollinen tieyhteys Keski-Suomeen. Kunta on taen, 6938: tehnyt esityksen Pöyryn-Kälän välisen maantien 6939: perusparantamisesta mahdollisimman pian. Ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6940: kyisen tien pohjakunto on erittäin heikko ja keli- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 6941: rikkaaikana liikennerajoitukset haittaavat tavara- 31.24.77 1000000 markkaa Pöyryn- 6942: ja henkilöliikennerrä. Osittainen perusparannus- Kälän maantien perusparannustöiden 6943: suunnitelma on kyseisellä tieosuudella vahvistettu ulottamiseksi koko tieosuudelle ja lop- 6944: Hirvensalmen kunnan Tuukkalan kylän kohdalla. puunsaattamiseksi mahdollisimman pian. 6945: Työn pitäisi alkaa vuonna 1984. Tien muunkin 6946: osan parantaminen olisi taloudellista ja järkevää 6947: suorittaa samanaikaisesti. 6948: 6949: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 6950: 6951: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen 6952: 6953: 6954: 6955: 6956: 110 0883005893 6957: 870 1983 vp. 6958: 6959: Raha-asia-aloite n:o 797 6960: 6961: 6962: 6963: 6964: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienvenesataman ra- 6965: kentamiseksi Anttolaan 6966: 6967: 6968: Eduskunnalle 6969: 6970: Anttola on tunnettu matkailupitäjä. Kirkon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6971: kylässä vieraileekin kesäaikana varsin paljon vesit- taen, 6972: se liikkuvia matkailijoita sekä laivoilla että omilla 6973: moottori- ja purjeveneillä. Kirkonkylässä ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6974: kuitenkaan asianmukaista pienvenesatamaa. Mat- 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 6975: kailijoitten palvelemiseksi ja matkailun kehittä- markkaa pienvenesataman suunnittelua ja 6976: miseksi pienvenesataman rakentaminen Anttolan rakentamista varten A nttolan kirkon- 6977: kuntaan on perusteltua. kylään. 6978: 6979: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 6980: 6981: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen 6982: 1983 vp. 871 6983: 6984: Raha-asia-aloite n:o 798 6985: 6986: 6987: 6988: 6989: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joroisten lentokentän 6990: kiitoradan perusparantamiseksi 6991: 6992: 6993: Eduskunnalle 6994: 6995: Joroisten lentokentän kiitotie on ilmailu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6996: hallituksen toimesta suoritetussa katselmuksessa taen, 6997: todettu kunnoltaan heikoksi ja keväisin alttiiksi 6998: routavaurioille. On vaarassa, että kiitotien heikko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6999: kunto saattaisi katkaista lentoliikenteen jopa 1-2 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 7000: kuukaudeksi. Kiitotien perusparantamisesta on markkaa Joroisten lentokentän kiitoradan 7001: olemassa parannussuunnitelma. perusparantamiseksi. 7002: 7003: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 7004: 7005: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen 7006: 872 1983 vp. 7007: 7008: Raha-asia-aloite n:o 799 7009: 7010: 7011: 7012: 7013: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden 7014: Mikkelin tavara-aseman rakennustöihin 7015: 7016: 7017: Eduskunnalle 7018: 7019: Valtionrautateiden Mikkelin tavara-aseman ny- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kunnioit-. 7020: kyinen alue on Mikkelin keskussairaalan kuntain- tavasti, 7021: liiton ja Valtionrautateiden välillä allekirjoitetun 7022: kauppakirjan mukaan luovutettava keskussairaa- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7023: lan käyttöön 1.7.1985, jolloin keskussairaalan 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 7024: laajennusosa valmistuu. Tavara-aseman häiriöttä- markan määrärahan Valtionrautateiden 7025: män toiminnan jatkumiseksi on välttämätöntä Mikkelin tavara-aseman rakennustöiden ja 7026: rakentaa tavara-asemalle uudet toimitilat ja tarpeellisten raiteisto- ja aluetöiden aloit- 7027: suorittaa tarvittavat raiteisto- ja aluetyöt. Tavara- tamiseen. 7028: asemarakennuksen kustannusarvio on 3,3 milj. 7029: markkaa ja raiteisto- ja aluetöiden kustannus- 7030: arvio 2,0 milj. markkaa. 7031: 7032: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 7033: 7034: Mauri Miettinen Timo Kietäväinen Maija Rajantie 7035: Pirjo Rusanen 7036: 1983 vp. 873 7037: 7038: Raha-asia-aloite n:o 800 7039: 7040: 7041: 7042: 7043: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nestema1sten poltto- 7044: aineiden varmuusvaraston rakentamiseksi Ristiinaan 7045: 7046: 7047: Eduskunnalle 7048: 7049: Mikkelin läänin teollisuustoimikunnassa on Näiden seikkojen sekä muuttuneen energia- 7050: valmistunut läänin energiaohjelma, jossa on tilanteen, läänin polttoainetuotannon turvaami- 7051: esitetty useita toimenpiteitä mm. kotimaisten sen sekä mahdollisen uuden öljykriisin takia on 7052: polttoaineiden tuotannon ja käytön edistämiseksi, välttämätöntä saada Mikkelin lääniin varmuus- 7053: energian säästämisen ja taloudellisen käytön varasto. Valtakunnallisen energiahuollon var- 7054: edistämiseksi, energiatutkimuksen kehittämiseksi muuden kannalta ei ole ilman merkitystä myös- 7055: sekä energiahuollon varmuuden lisäämiseksi. kään se, että Mikkelin lääni on maan ainoa lääni, 7056: Energiahuollon varmuuden lisäämisen osalta jossa ei ole nestemäisten polttoaineiden var- 7057: todetaan ohjelmassa sähkönjakelua turvaamisen muusvarastoa. 7058: kehittyvän suotuisasti llO kV siirtoverkoston ja Varmuusvaraston paras sijoituspaikka läänissä 7059: 400 kV "atomirengasjohdon" rakentamistaimien on Ristiina, joka täyttää kuljetusyhteyksiensä, 7060: ansiosta. Sen sijaan polttoainetuotannon ja -käy- sijaintinsa sekä kallioperänsä puolesta varastolle 7061: tön varmuutta tarkasteltaessa todetaan huomat- asetettavat edellytykset. Teollisuusradan valmis- 7062: tavana ongelmana nestemäisten polttoaineiden tuttua Ristiinaan päästään maanteitse, rautateitse 7063: varmuusvaraston puuttuminen läänistä. Kysymys ja syväväylää myöten. Myös Pellos Oy:n läheisyys 7064: liittyy läheisesti myös polttoaineiden kuljetuksiin, parantaa Ristiinan edellytyksiä. Ristiinan kunta on 7065: jotka Mikkelin läänissä tapahtuvat pääasiassa tehnyt asiasta valtiovarainministeriölle ja kauppa- 7066: maantiekuljetuksina. Ohjelman mukaan myös ja teollisuusministeriölle aloitteen, jota teollisuus- 7067: vesistökuljetusten kehittämiseen tulee läänin toimikunta tukee. Myös Mikkelin läänin teollisuus- 7068: alueella kiinnittää erityistä huomiota. toimikunta on esittänyt nestemäisten polttoainei- 7069: Varmuusvaraston perustamisen kiireellisyyttä den varmuusvaraston sijoittamista Ristiinaan. 7070: korostaa edelleen läänin energiahuollon riippu- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun- 7071: vuus tuontienergiasta, jonka osuus energian nioittavasti, 7072: kokonaiskulutuksesta läänissä on yli 70 %. 7073: Riippuvuus tuontienergiasta on Mikkelin läänissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7074: maan korkein. Puolustusministeriön hallinnon- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 7075: alan kannalta voidaan vielä todeta, että luotet- kan määrärahan nestemäisten polttoainei- 7076: tavan ja koko valtakunnan riittävästi kattavan den varmuusvaraston suunnittelua ja 7077: varmuusvarastoverkoston olemassaolo on eri- rakentamista varten Ristiinaan. 7078: tyisen tärkeää kriisiajan valmiuksien kannalta. 7079: 7080: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 7081: 7082: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen 7083: 874 1983 vp. 7084: 7085: Raha-asia-aloite n:o 801 7086: 7087: 7088: 7089: 7090: J. Mikkola ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Turun yliopis- 7091: ton oikeustieteellisen tiedekunnan rakennuksen rakennus- 7092: töiden aloittamiseksi 7093: 7094: 7095: Eduskunnalle 7096: 7097: Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan pitkään ja kun sen tarve on kiistaton, on täysin 7098: rakennus on sisällytetty rakennushallituksen perusteltua pitäytyä rakennushallituksen työohjel- 7099: vuoden 1983 työohjelmaan siten, että rakentami- ma-aikataulussa. 7100: nen alkaisi joulukuussa 1983. Tähän perustuen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7101: urakka-asiakirjat ovat valmiina. Vuoden 1984 tulo- taen, 7102: ja menoarvioon tarvitaan täten 12 milj. mk:n 7103: määräraha. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7104: Kun hallituksen esitykseen vuoden 1984 tulo- ja 1984 tulo- ja menoarvioon momentil!e 7105: menoarvioksi on tähän rakennushankkeeseen 29.10.74 lisäyksenä 6000000 markkaa 7106: merkitty vain 6 milj. mk, merkitsisi tämä sitä, että Turun yliopiston oikeustieteellisen tiede- 7107: rakentamisen aloittaminen siirtyisi syksyyn 1984. kunnan rakennuksen rakennustöiden aloit- 7108: Kun hanke on kuitenkin odottanut toteutusta tamiseksi. 7109: 7110: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 7111: 7112: Jukka Mikkola Risto Ahonen Mikko Rönnholm 7113: Paula Eenilä 7114: 1983 vp. 875 7115: 7116: Raha-asia-aloite n:o 802 7117: 7118: 7119: 7120: 7121: J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Perniön-Kasnäsin 7122: maantien n:o 183 parannustöiden aloittamiseen välillä Ylön- 7123: kylä-Kemiö 7124: 7125: 7126: Eduskunnalle 7127: 7128: Seudulliseksi tieksi määritellyllä Perniön-Kas- huonoista näkemistä sekä yleisten teiden liitty- 7129: näsin maantielle n:o 183 on suoritettu 1960-luvun mtssa että itse päätiellä. Linja-autopysäkki- 7130: lopulla suuntauksen parantamistyötä sekä Kemiön levennyksiä ei ole. 7131: kunnan että Perniön kunnan alueella. Vuonna Tehdyssä toimenpideohjelmassa on tien paran- 7132: 1971 valmistui tieosa Ylönkylä-Perniö noin 8,1 tamisen rahoitusjakautuma ollut seuraava: 1984 7133: km:n pituudelta Strömmao kanavan rakentamisen 3,3 milj. mk, 1985 11,0 milj. mk ja 1986 2,6 milj. mk. 7134: yhteydessä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7135: Nyt suunnittelun ja parantamisen kohteena taen, 7136: qleva tienosa on Strömmao kanavan kahta puolta. 7137: Tieosan pituus on 11,3 km ja kustannusarvio 16,9 ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7138: milj. mk. Tienosan on nyt keskimäärin 6,6 m leveä 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 7139: ja 1960 öljysoralla päällystetty, luiskat äkkijyrkkiä. 31.24. 77 3 300 000 markkaa maantien 7140: Tien kantavuus on heikko, tie routii ja siinä on Perniö-Kasnå·s n:o 183 parannustöiden 7141: painaumia. aloittamiseksi välillä Ylönkylä-Kemiö. 7142: Liikenneturvallisuus tiellä on huono johtuen 7143: tien pienisäteisistä vaaka- ja pystytason kaarista ja 7144: 7145: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 7146: 7147: Jukka Mikkola Risto Ahonen Mikko Rönnholm 7148: Paula Eenilä 7149: 876 1983 vp. 7150: 7151: Raha-asia-aloite n:o 803 7152: 7153: 7154: 7155: 7156: J. Mikkola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion- 7157: osuurena kunnille toimeentuloturvan kustannuksiin 7158: 7159: 7160: Eduskunnalle 7161: 7162: Sosiaalihuoltolaki tulee voimaan pa1vana vontaa. Näin on pelättävissä, että toimeentulo- 7163: tammikuuta 1984. Lain 30 §:n mukaan toimeen- turvasta annettava valtioneuvoston päätös ei 7164: tulotukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka on perustuisi eläkejärjestelmään verrattavaan perus- 7165: tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeenmukaista turvajärjestelmään. Joka tapauksessa toimeen- 7166: toimeentuloa ansiotyöllään eikä muillakaan tuloil- tulotukeen osoitettu määräraha on riittämätön. 7167: laan tai varoillaan. Toimeentulotuella on tarkoitus Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä päätyi 7168: korvata nykyinen huoltoapu. Sosiaalihuoltolain 32 keväällä esittämään koko maahan toimeentulo- 7169: §:n mukaan valtioneuvosto vahvistaa yleiset tukea, jonka taso olisi ylittänyt vallitsevan keski- 7170: perusteet, joiden mukaan toimeentulotuki määrä- määräisen huoltoaputason 10-15 %:1la. Samalla 7171: tään. Valtioneuvosto ei ole vielä tehnyt päätöstä työryhmä ehdotti luopumista yksityiskohtaisesta 7172: toimeentulotuen yleisistä perusteista. asiakkaisiin kohdistuvasta valvonnasta, jota olisi 7173: Hallituksen esityksessä vuoden 1984 tulo- ja toteutettu vain silloin, kun on todettu kykenemät- 7174: menoarvioksi momentille 33.27.30 Valtionosuus tömyyttä huolehtia raha-asioista. Työryhmän 7175: kunnille toimeentuloturvan kustannuksiin on esityksen toteutus olisi vaatinut 21000 000 mk 7176: merkitty 220 000 000 mk, josta 99 000 000 mk on enemmän varoja toimeentulotukea varten kuin 7177: tarkoitettu valtion osuudeksi toimeentulotukeen. mitä hallituksen esitys nyt sisältää. 7178: Tämä rahamäärä merkitsee sitä, että toimeentulo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7179: tuen taso laskee eräiden kuntien nykyisin taen, 7180: määrittelemästä huoltoavun tasosta. Vaikka val- 7181: tioneuvosto ei vielä olekaan tehnyt päätöstä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7182: toimeentulotuen myöntämisperusteista, niin mää- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 7183: rärahaesitys antaa aiheen olettaa, että toimeen- 33.27.30 lisäyksenä 21 000 000 mark- 7184: tulotuen perusteista määräävän valtioneuvoston kaa valtionosuutena kunnille toimeentulo- 7185: päätökseen sisältyy yksityiskohtaista tarveharkin- turvan kustannuksiin kåytettå.vå"ksi toi- 7186: taa ja varojen käyttöön kohdistuvaa erityisval- meentulotuen korottamiseksi. 7187: 7188: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 7189: 7190: Jukka Mikkola Risto Ahonen Mikko Rönnholm 7191: Paula Eenilä 7192: 1983 vp. 877 7193: 7194: Raha-asia-aloite n:o 804 7195: 7196: 7197: 7198: 7199: J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallis- 7200: puiston suunnitteluun, tutkimukseen ja hoitoon 7201: 7202: 7203: Eduskunnalle 7204: 7205: Laki Saaristomeren kansallispuistosta astui 3 000 hehtaaria). Puiston syntyminen on erittäin 7206: voimaan vuoden 1983 alussa. Toistaiseksi ei arassa vaiheessa, sillä paikallinen väestö on 7207: kuitenkaan ole käynnistetty puiston toteutuksen menettämässä uskoaan puiston toteutumiseen 7208: yksityiskohtaista suunnittelua, tutkimusta ja hoi- ainakaan heidän kannaltaan hyödyllisellä tavalla. 7209: toa. Tämän kansallispuiston suunnittelun tekee Heidän myötävaikutuksensa hankkeeseen on 7210: tavanomaista vaativammaksi se, että alueella asuu enttam tärkeä jo maanhankinnan takia ja 7211: noin sata ihmistä. Toisaalta venematkailu niin muutoinkin koko puiston tulevaisuuden kannalta. 7212: kotimaisten kuin ulkomaalaistenkin veneilijöiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7213: toimesta on runsasta, mikä korostaa kansallis- taen, 7214: puiston hoidon välttämättömyyttä. Suunnittelun ja 7215: tutkimuksen osalta on vielä huomattava, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7216: meillä ei juuri ole kokemusta meren saaristoissa 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 7217: sijaitsevista puistoista. 35.15.22 450000 markkaa Saaristomeren 7218: Saaristomeren kansallispuistoon kuuluu nyt kansallispuiston suunnitteluun, tutkimuk- 7219: maata noin 800 hehtaaria (tavoite tällä hetkellä seen ja hoitoon. 7220: 7221: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 7222: 7223: Jukka Mikkola Liisa Hilpelä Tapio Holvitie 7224: Risto Ahonen Mikko Rönnholm Paula Eenilä 7225: 7226: 7227: 7228: 7229: 111 0883005893 7230: 878 1983 vp. 7231: 7232: Raha-asia-aloite n:o 805 7233: 7234: 7235: 7236: 7237: S. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuna eläke- 7238: läisten järjestöille 7239: 7240: 7241: Eduskunnalle 7242: 7243: Aktiivisella väestönosalla tulee olemaan raskas nassa kaikki edellä luetellut toiminnat ovat hyvin- 7244: tehtävä huolehtia eläkeläisistä, mikäli tämä väes- kin keskeisiä. Niiden työ perustuu omaehtoiseen 7245: tönosa muodostuu vain vanhoista, joista on kulttuuriharrastukseen ja humaanisuuteen pohjau- 7246: kaikissa suhteissa pidettävä huoli. Yhä tärkeämpää tuvaan sosiaaliseen auttamistyöhön, joka useissa 7247: on, että eläkeläiset myös pysyvät kunnossa ja ovat tapauksissa ilmenee vapaaehtoisena vanhustyönä. 7248: mahdollisimman aktiivisia ja liikkuvaisia. Tällöin Järjestöjen työ tähtää eläkeläisväestön sosiaalisen 7249: he voivat suuremmassa määrin käyttää hyväksi ja henkisen turvallisuuden kehittämiseen. 7250: kaikkia yhteiskunnan palveluja, joita on yleensä Valtion tulo- ja menoarviossa esitetään valta- 7251: tarjolla kansalaisille, ilman että he rasittavat yh- kunnallisilta eläkeläisjärjestöiltä poistettavaksi 7252: teiskuntaa kalliilla erikoistoimenpiteillä ja -palve- momentilta 33.58.51 eläkeläisten järjestöille an- 7253: luilla. nettava valtionapu ja lupailiaan avustuksen 7254: Passiivinen hoito on korvattava aktivoivilla suorittamista RAY:n tuotosta. Valtion budjetin 7255: toiminnoilla, jotka tulevat pitemmällä tähtäimellä kautta tapahtuva rahoitus on kuitenkin parlamen- 7256: olemaan sekä eläkeläisten että yhteiskunnan taarisesti jaettua ja myös parlamentaarisessa 7257: etujen mukaisia. Eläkeläiset voivat tällöin integroi- kontrollissa tapahtuvaa. 7258: tua paremmin elävään yhteiskuntaan luonnollise- Eläkeläisten omaan järjestötoimintaan koh- 7259: na väestönosana, eikä heidän tarvitse joutua dentuva apu on periaatteellisesti samanlaatuista 7260: passivoivaan ja masentavaan eristykseen muusta kuin nuorisotyöhänkin suunnattu valtiovallan 7261: yhteiskunnasta. Tämäkin on tärkeätä sekä eläke- avustus, vaikka se ei perustukaan varsinaisesti 7262: läisille itselleen että muulle väestölle. Yhteis- mihinkään lakiin. Kuitenkin eläkeläisten osuus 7263: kunnan kannalta voidaan syystä väittää, että väestöstä ja varsinkin järjestöihin organisoituneen 7264: eläkeläisten aktivoiminen merkitsee yhteiskunta- eläkeläisväestön suuri määrä edellyttävät heidän 7265: taloudellisia säästöjä sosiaalialalla. Tosiasia on, oman järjestötoimintansa tukemista. 7266: että aktiivinen ja mielekäs vanhuus merkitsee Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7267: vähemmän sairauksia ja pienempää tarvetta taen, 7268: yhteiskunnan suorittamiin hoitotoimenpiteisiin. 7269: Erityisesti eri kulttuurimuodot tarjoavat hyviä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7270: mahdollisuuksia tällaisiin toimintoihin. Eläke- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 7271: läiset ovat ihmisryhmä, joka on aktiivisesti luova, 33.58.51 2 300 000 markkaa valtionapuna 7272: käy kursseilla, maalaa, pelaa, laulaa ja näyttelee. eläkeläisten järjestöille. 7273: Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen toimin- 7274: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 7275: 7276: Saara Mikkola Riitta Jouppila Aino Pohjanoksa 7277: AilaJokinen Eva-Riitta Siitonen Kaarina Dromberg 7278: Pirjo Rusanen Helge Saarikoski Ben Zyskowicz 7279: Iiro Viinanen Pertti Salolainen Pekka Löyttyniemi 7280: Toivo T. Pohjala Riitta Uosukainen Tuulikki Petäjäniemi 7281: Anna-Kaarina Louvo Ulla Puolanne Ritva Laurila 7282: Ilkka Kanerva Heikki Järvenpää Erkki Moisander 7283: Liisa Hilpelä Martti Tiuri Ilkka Suominen 7284: Juho Koivisto Tauno Valo Elsi Hetemäki-Olander 7285: Lea Kärhä Kimmo 1. Sasi Eeva Turunen 7286: Heikki Perho Lauri Impiö Helena Pesola 7287: 1983 vp. 879 7288: 7289: Raha-asia-aloite n:o 806 7290: 7291: 7292: 7293: 7294: Moisander ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion palo- ja pelastus- 7295: alan koulutusyksikön perustamiseksi Kuopioon 7296: 7297: 7298: Eduskunnalle 7299: 7300: Palomiesten ammattikoulutusta antavassa Val- Valtion tilintarkastajain kertomuksessa vuodel- 7301: tion palo-opistossa on vain sata oppilaspaikkaa. ta 1981 on todettu, että paloalan osalta on 7302: Lisäksi palo-opiston antama koulutus on kestol- selvitetty palo- ja pelastustoimen päätoimisen 7303: taan varsin lyhytaikaista, mistä syystä palo- ja henkilöstön koulutuksen kehittämistä keskiasteen 7304: pelastusalan koulutuksen voidaan arvioida vastaa- koulunuudistuksen toteutuessa. Koulutuksen ma- 7305: van varsin heikosti yhä teknistyvän ja monipuolis- teriaalisia edellytyksiä on tarkoitus kehittää laajen- 7306: tuvan yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeita. tamalla koulutusta siten, että 5-vuotiseen opisto- 7307: Palomiehistä yli 70 prosenttia on vailla asteen koulutukseen tulisi 300 oppilaspaikkaa ja 3- 7308: ammatillista peruskoulutusta. Koulutuksen kai- vuotista työntekijäasteen koulutusta varten pe- 7309: kinpuolinen riittämättömyys edellyttää näkyvää rustettaisiin 450 oppilaspaikkaa. 7310: korjausta, varsinkin kun jo nykyisin palomiesten Koulutuksen laajentaminen vuoteen 1990 men- 7311: perinteisten palotarkastus- ja sammutustehtävien nessä edellyttäisi noin 85 miljoonan markan 7312: lisäksi on hoidettava pelastustyöt räjähdys- investointia tilojen rakentamiseen ja opetuskalus- 7313: onnettomuuksissa, öljyvahingoissa, liikenneon- ton ja -välineistön hankintaan. Vuotuiset käyttö- 7314: nettomuuksissa, kaasu- ja nestevuodoissa sekä kustannukset nousisivat noin 16 miljoonaan 7315: muissa ympäristöä ja ihmisiä kosketravissa markkaan. 7316: onnettomuuksissa. Parlamentaarisen väestönsuojelukomitean mie- 7317: Valtion virastojen ja laitosten ammatillisen tintö ( 1983:22) toteaa, että pelastushallinnon 7318: peruskoulutuksen kehittämistyöryhmän mietin- koulutuskeskuksen toimintaa olisi nykyisestään 7319: nössä (Komiteanmietintö 1980:32) ja valtio- huomattavasti kehitettävä alueellisesti muuallakin 7320: neuvoston raha-asiainvaliokunnassa 28.4.1982 kuin Etelä-Suomessa. 7321: hyväksytyssä palo- ja pelastustoimen valtakun- Viitaten Kuopion lääninhallituksen, Pohjois- 7322: nallisessa yleissuunnitelmassa on esitetty huomat- Savon maakuntaliiton ja Kuopion kaupungin- 7323: tavia oppilas- ja aloituspaikkalisäyksiä, samoin hallituksen asiasta 31.8.1982 sisäasiainministe- 7324: kuin suunnitelmia koulutusaikojen pidentämi- riölle tekemään yhteisaloitteeseen ehdotamme 7325: seksi. kunnioittavasti, 7326: Komiteanmietinnössä on lisäksi todettu, että 7327: palo- ja pelastusalan koulutusta varten tulee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7328: rakentaa asianmukaiset koulutustilat ja alueet 1984 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 7329: harjoitusrakennelmineen käytännön sammutus-, markan suunnittelumäärärahan uuden val- 7330: pelastus- ja muiden harjoitusten pitämistä varten. tion palo- ja pelastusalan koulutusyksikå"n 7331: Tällaisia tiloja ja alueita ei maassamme tällä perustamiseksi Kuopioon. 7332: hetkellä ole. 7333: 7334: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 7335: 7336: Erkki Moisander Osmo Vepsäläinen Kari Rajamäki 7337: Marja-Liisa Tykkyläinen Olavi Martikainen Lauha Männistö 7338: Heikki Riihijärvi 7339: 880 1983 vp. 7340: 7341: Raha-asia-aloite n:o 807 7342: 7343: 7344: 7345: 7346: Moisander ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Uimaopetus- 7347: ja hengenpelastusliitolle vesilläliikkumisen turvallisuuden kehit- 7348: tämiseen 7349: 7350: 7351: Eduskunnalle 7352: 7353: Viime vuosina suoritettu voimakas julkinen työ sevää toimintaa, sen taloudellinen tukeminen on 7354: ja vapaaehtoinen toiminta sekä mm. Vesillä myös pitkällä aikavälillä kannattavaa. 7355: kuivana -kampanja ovat merkittävästi vaikutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7356: neet siihen, että vesiliikenteessä onnettomuus- taen, 7357: tilastojen kehitys on kääntynyt myönteiseksi. 7358: Tästä huolimatta onnettomuustilastot ovat vielä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7359: korkeimpia teollistuneissa maissa. 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 26.97 7360: Onnettomuustilastojen pienentämisessä ennal- uudelle momentille 300 000 markkaa 7361: taehkäisevä tiedotus- ja valistustyö on avainase- Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastus- 7362: massa. Tämän työn tulee kuitenkin olla hyvin liitolle käytettäväksi "Vesillä kuivana" 7363: suunniteltua ja huolella toteutettua. Yhteiskunnan -kampanjan jatkamiseen. 7364: tehtävä on pyrkiä edistämään myös ennaltaehkäi- 7365: 7366: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 7367: 7368: Erkki Moisander Liisa Hilpelä Pirjo Rusanen 7369: Kaarina Dromberg Lea Kärhä Heikki Järvenpää 7370: Eeva Turunen Tuulikki Petäjäniemi Tauno Valo 7371: 1983 vp. 881 7372: 7373: Raha-asia-aloite n:o 808 7374: 7375: 7376: 7377: 7378: Moisander ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman pe- 7379: rustamista varren Nilsiään 7380: 7381: 7382: Eduskunnalle 7383: 7384: Koillis-Savon alueella Kuopion läänissä ei ole autokatsastustoimintaa varten, olisi määrärahan 7385: katsastusasemaa. Autorekisterikeskuksen suun- varaaminen katsastusaseman perustamista ja 7386: nitelmien mukaisesti katsastusasema tulisi Koil- hankkimista varten valtiolle erittäin edullista. 7387: lis-Savoon lähivuosina perustaa. Alueen keskuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7388: sessa, Nilsiän kunnassa on Teollisuuskylä Oy:n taen, 7389: omistuksessa noin 7 vuotta vanhat autokorjaamo- 7390: tilat, pinta-alaltaan650m 2 , jotka kunta olisi valmis että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7391: luovuttamaan katsastusaseman käyttöön kor- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 7392: vauksetta. 31.40.74 200 000 markkaa autokorjaamo- 7393: Ottaen huomioon valtiontalouden kireän tilan- tilojen mahdollisia muutostöitä varten 7394: teen ja Nilsiän kunnan valmiuden luovuttaa nyt katsastusaseman perustamiseksi Nilsiään. 7395: tyhjänä oleva korjaamotih alueella tarvittavaa 7396: 7397: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 7398: 7399: Erkki Moisander Heikki Järvenpää Marja-Liisa Tykkyläinen 7400: 882 1983 vp. 7401: 7402: Raha-asia-aloite n:o 809 7403: 7404: 7405: 7406: 7407: Moisander ym.: Määrärahan osoittamisesta vientiasiamiestoimin- 7408: nan kehittämiseen 7409: 7410: 7411: Edus kunnalle 7412: 7413: Pienen ja keskisuuren teollisuuden yritysten maalle. 7414: merkitys työllisyysongelmien tasoittamisessa on Vientiasiamiestoiminta on maakunnallisella 7415: viime vuosina kasvanut. Teollisten työpaikkojen tasolla saanut varauksettoman kannatuksen ja 7416: luomisen sekä tuotannon laajentamisen tarvetta Ulkomaankauppaliiton palvelut, kaupalliset sih- 7417: on erityisesti kehitysalueilla. Viime vuosikymme- teerit sekä vienti eräänä yrityksen vaihtoehtona 7418: nen loppupuolella tapahtuneen tuotantorakenteen ovat tulleet huomattavasti lähemmäksi vienti- 7419: monipuolistumisen johdosta pienten yritysten asiamiestoiminnan kautta pientä ja keskisuurta 7420: toiminta on kohdistunut yhä voimakkaammin yrittäjää. Toimintaa laajennetaan vuonna 1983 ja 7421: sellaisille toimialoille, jotka eivät ole yksinomaan uudet vientiasiamiehet on jo nimetty Pirkanmaalle 7422: kotimarkkinoihin suuntautuneita. ja Lapin lääniin sekä todennäköisesti kesäkuun 7423: Pkt-yritysten viennin arvo oli vuonna 1980 noin alusta nimitetään lisäbudjetin turvin vientiasia- 7424: 9-10 miljardia markkaa eli 21-24 % tehdas- mies Pohjois-Karjalaan. Satakunnan maakunta- 7425: teollisuuden arvosta. Po. viennin voidaan suhteel- liitto on ollut myös yhteydessä Ulkomaankauppa- 7426: lisen nopeasta kasvusta huolimatta katsoa olevan liittoon ja esittänyt alustavasti vientiasiamiehen 7427: edelleen verrattain vähäistä. saamista myös Satakunnan alueelle vuoden 1984 7428: Pkt-yrityksillä, varsinkin niillä, jotka eivät vielä alusta. 7429: harjoita vientiä, mutta jotka ovat suunnittele- Vientiasiamiestoiminnan rahoitus tapahtuu lä- 7430: massa vakavasti viennin aloittamista, on usein hinnä kuntien ja maakuntaliittojen maksuosuudel- 7431: riittämättömästi tietoa siitä, miten ja missä la, joka on noin 60 % kokonaiskuluista, sekä 7432: järjestyksessä vienti tulisi käynnistää. Kahdella valtiontuella, joka kanavoituu toimintaan Ulko- 7433: kolmesta pienyrittäjästä on vientitekniikassa maankauppaliiton budjetin kautta. Vuoden 1983 7434: vaikeuksia, joista suurimpana on kielitaidon puute. vientiasiamiesten talousarvio, jolloin alueellisia 7435: Vientirutiineissa esiintyvät puutteet haittaavat vientiasiamiehiä on yhdeksän, päätyy summaan 7436: merkittävästi yritysten vientitoimintaa. 2,017 milj. markkaa, josta toimeksiantajien eli 7437: Pkt-neuvottelukunta on esittänyt, että pienen ja lähinnä maakuntaliittojen osuus on 1,154 milj. 7438: keskisuuren teollisuuden yritysten vientirutiinien markkaa, valtionavun osuus 683 000 markkaa ja 7439: hoitamisen helpottamiseksi tulee alueellisia palve- yrityksiltä perittävien ma tkakuluveloitusten osuus 7440: luja lisätä ja että näiden yritysten vientivalmiuk- 180 000 markkaa. 7441: sien kartoittamiseen liittyviä neuvonta-, koulutus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 7442: ja konsultointipalveluja tulee edelleen lisätä. 7443: Suomen Ulkomaankauppaliiton palveluksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7444: oli vuoden 1982 lopulla seitsemän vientiasia- 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 7445: miestä, heistä viisi toimi koko vuoden sijoitettuna kan määrärahan alueellisen vientiasia- 7446: Kuopion lääniin, Mikkelin lääniin, Etelä-Karja- miestoiminnan määrällisen kehittämisen 7447: laan, Kymenlaaksoon ja Varsinais-Suomen alueel- turvaamiseksi ja valtionosuuden korotta- 7448: le. Toukokuun alusta nimettiin vientiasiamies miseksi 75 %:iin alueellisen vientiasia- 7449: Kainuuseen ja kesäkuun alusta Pohjois-Pohjan- miestoiminnan aiheuttamista kuluista. 7450: 7451: 7452: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 7453: 7454: Erkki Moisander Lauha Männistö Osmo Vepsäläinen 7455: Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Riihijärvi Olavi Martikainen 7456: 1983 vp. 883 7457: 7458: Raha-asia-aloite n:o 810 7459: 7460: 7461: 7462: 7463: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestö- 7464: jen kehitysyhteistyötoiminnan tukemiseen 7465: 7466: 7467: Eduskunnalle 7468: 7469: Lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyötoiminnan onnistumiselle. 7470: arvon ovat viime aikoina tunnustaneet sekä Järjestöjen hankkeet ovat yleensä pienempiä - 7471: lukuisat kehitystutkijat että valtion kehitys- ja siksi myös joustavampia kuin hallitusten väliset 7472: yhteistyöviranomaiset uskonnollisista asenteista hankkeet. 7473: riippumatta. Lähetysjärjestöjen toiminnassa on Järjestöjen työ perustuu suurelta osin vapaa- 7474: hallitusten väliseen kehitysyhteistyöhön verrat- ehtoiseen työhön. Siksi avun hallinnointikustan- 7475: tuna merkittäviä etuja. nukset jäävät hallitusten hankkeita pienemmiksi, 7476: Lähetysjärjestöt toimivat yleensä yhteistyössä ja suurempi osa avusta ohjautuu suoraan avustus- 7477: paikallisten järjestöjen kanssa kehitysmaassa. työhön. 7478: Näin niillä on usein suorempi kontakti kehitys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7479: maassa polttavimmin apua tarvitsevaan köyhään taen, 7480: väestön osaan. 7481: Lähetysjärjestöt ovat toimineet useissa yhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7482: työmaissaan huomattavasti kauemmin kuin val- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 7483: tiolliset kehitysapuorganisaatiot. Niillä on koke- 24.30.67 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 7484: musta ja tietoa paikallisista oloista ja kulttuurista, lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyötoimin- 7485: mikä on välttämätön edellytys kehityshankkeiden nan tukemiseen. 7486: 7487: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 7488: 7489: Impi Muroma Ilkka Kanerva Riitta Uosukainen 7490: Juho Koivisto Olavi Ronkainen Tauno Valo 7491: Ville Komsi Ole Wasz-Höckert Liisa Kulhia 7492: Timo Kietäväinen Esko Aho Tytti Isohookana-Asunmaa 7493: Gunnar Jansson Pär Stenbäck Håkan Malm 7494: Håkan Nordman Heikki Kokko 7495: 884 1983 vp. 7496: 7497: Raha-asia-aloite n:o 811 7498: 7499: 7500: 7501: 7502: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta nuoremman konstaapelin 7503: toimien perustamiseksi Etelä-Suomen poliisiin 7504: 7505: Eduskunnalle 7506: 7507: Yleinen järjestys ja turvallisuus erityisesti pää- den vuoksi poliisien vaihtuvuus pääkaupunkiseu- 7508: kaupunkiseudulla on heikentynyt viime vuosina. dulla on keskimääräistä nopeampaa. Vain harvat 7509: Väestömäärän kasvun vuoksi poliisin työtaakka on hakeutuvat poliisin palvelukseen pääkaupunki- 7510: kasvanut. Uutena järjestystä uhkaavana tekijänä seudulle. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pikai- 7511: ovat kuvaan tulleet nuorisojengien aiheuttamat sia toimia. 7512: pahoinpitelyrikokset. Poliisipalvelut eivät kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7513: kaan ole kehittyneet ja monipuolistuneet tarpeita taen, 7514: vastaavasti. Tämä heijastuu poliisin työtaakan 7515: kohtuuttomana kasvuna ja kansalaisten turvalli- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7516: suuden heikentymisenä. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 7517: Poliisin hälytysvalmius ja ennalta ehkäisevä 26.75.01 2000000 markkaa 20 uuden 7518: partiointi on nykytilanteessa riittämätöntä. nuoremman konstaapelin toimen perusta- 7519: Miehistöpulan ja siitä johtuvan työn rasittavuu- miseksi Etelå"-Suomen poliisiin. 7520: 7521: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 7522: 7523: Impi Muroma Olavi Ronkainen Jouni J. Särkijärvi 7524: Eva-Riitta Siitonen Georg C. Ehrnrooth Tauno Valo 7525: 1983 vp. 885 7526: 7527: Raha-asia-aloite n:o 812 7528: 7529: 7530: 7531: 7532: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuurihistoriallisesti 7533: arvokkaiden valtion rakennusten kunnostamiseen ja perus- 7534: parantamiseen 7535: 7536: 7537: Eduskunnalle 7538: 7539: Viime aikoina on useissa eri yhteyksissä arvokkaiden rakennusten suojeluun ja kuntoon. 7540: kiinnitetty huomiota kulttuurihistoriallisesti tai Kaikki valtion omistamat kulttuurihistorialli- 7541: rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten sesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaat raken- 7542: suojeluun ja perusparantamiseen. Julkisuuteen on nukset olisi luetteloitava hallinnonhaaroittain ja 7543: tullut tapauksia joissa yksityisten omistamia ryhdyttävä laatimaan näiden rakennusten kunnos- 7544: rakennuksia on haluttu suojella kulttuurihistorial- tamista ja perusparantamista varten suunnitelmia. 7545: lisesti tai rakennustaiteellisesti erittäin arvok- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 7546: kaina. Valtion eri hallinnonhaaroilla on myös tavasti, 7547: omistuksessaan tällaisia rakennuksia. Monin eri 7548: paikoin on havaittavissa niiden huono ulkonäkö ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7549: kunto. Ne olisivat korjaamisen ja perusparan- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 7550: tamisen tarpeessa. markan määrärahan valtion omistamien 7551: Kun valtion viranomaiset määräävät yksityisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ra- 7552: omistamia rakennuksia suojeltaviksi kulttuuri- kennusten kunnostamiseen ja perusparan- 7553: historiallisesti erittäin arvokkaina, olisi erityistä tamiseen. 7554: huomiota myös kiinnitettävä valtion omien 7555: 7556: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 7557: 7558: Impi Muroma Olavi Ronkainen Riitta Uosukainen 7559: 7560: 7561: 7562: 7563: 112 0883005893 7564: 886 1983 vp. 7565: 7566: Raha-asia-aloite n:o 813 7567: 7568: 7569: 7570: 7571: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saamenkielisen 7572: julkaisutoiminnan tukemiseen 7573: 7574: 7575: Eduskunnalle 7576: 7577: Saamen kielellä on toistaiseksi erittäin vähän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7578: kirjallista tuotantoa. Osaksi saamenkielinen perus- taen, 7579: kouluopetus on aloitettu joitakin vuosia sitten, 7580: mikä osaltaan edistää kielen ja kulttuurin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7581: säilymistä. Alkaneen myönteisen kehityksen tur- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 7582: vaamiseksi ja monipuolistamiseksi tulee saamen- 29.99.50 lisäyksenä 70 000 markkaa käytet- 7583: kielistä julkaisutoimintaa tukea nykyistä voimak- täväksi saamenkielisen julkaisutoiminnan 7584: kaammin. Tällöin mahdollistetaan myös hengelli- tukemiseen. 7585: sen kirjallisuuden kääntäminen ja tuottaminen 7586: saamen kielellä. 7587: 7588: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 7589: 7590: Impi Muroma Olavi Ronkainen 7591: 1983 vp. 887 7592: 7593: Raha-asia-aloite n:o 814 7594: 7595: 7596: 7597: 7598: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uskonnollisten 7599: lehtien tukemiseen 7600: 7601: 7602: Eduskunnalle 7603: 7604: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon on tömän tuen tarve olisi kuitenkin ollut kaksin- 7605: varattu uskonnollisten lehtien tukemiseen 1.5 milj. kertainen jaetta vaan määrärahaan verrattuna. 7606: markkaa. Määräraha on vuodesta vuoteen pysynyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7607: lähes samansuuruisena. Inflaation ja kohonneiden taen, 7608: posti- ja painatuskustannusten johdosta määrä- 7609: raha on riittämätön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7610: Maassamme ilmestyy useita kymmeniä sekä 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 7611: ruotsin- että suomenkielisiä uskonnollisia lehtiä. 29.99.56 lisäyksenä 2 500 000 markkaa 7612: Avustussummat ovat vaihdelleet n. 2000 markasta uskonnollisten lehtien tukemiseen. 7613: 190 000 markkaan. Useimpien lehtien välttämät- 7614: 7615: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 7616: 7617: Impi Muroma Olavi Ronkainen 7618: 888 1983 vp. 7619: 7620: Raha-asia-aloite n:o 815 7621: 7622: 7623: 7624: 7625: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta marjojen ja stemen 7626: talteenoton edistämiseen 7627: 7628: 7629: Eduskunnalle 7630: 7631: Metsissämme kasvaa runsaasti marjoja ja sieniä, työllistämiseksi. 7632: joiden talteenotto, jalostus ja vienti antavat jo nyt Marjojen ja sienien talteenotto olisi eräs 7633: tuloja haja-asutusalueiden väestölle. Talteenottoa tällainen tuottavan työn mahdollisuus. Nuorille 7634: tehostamalla marja- ja sienisadon arvoa voitaisiin työttömille tuleekin järjestää alan koulutusta ja 7635: kohottaa huomattavasti nykyisestään. Se edellyttää työttömyyskorvausten maksamisen sijasta heidät 7636: valtiovallalta määrätietoista toimintaa keräyksen tulee työllistää mm. marjojen ja sienien poimimi- 7637: ja markkinoinnin järjestämiseksi. Sienien poi- sella. Tämän vaihtoehdon myönteisiä kokemuksia 7638: mimaan liittyvät myrkyllisten sienilajikkeiden on saatu eräästä kehitysaluekunnasta, jossa nuoret 7639: aiheuttamat vaaratekijät voidaan poistaa järjes- ovat poimineet marjoja kunnan koululaitosta 7640: tämällä sienien kerääjille koulutusta. varten. 7641: Marjojen talteenoton lisäämistä jarruttaa haja- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7642: nainen keräilyorganisaatio, joka nykyisellään koos- taen, 7643: tuu asiasta kiinnostuneista yksityisistä yrittäjistä. 7644: Sisäänostojen määrää rajoittaa lähinnä jatkokäsit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7645: telylaitosten, pakastamoiden, hillo- ja mehuteh- 1984 tulo- ja menoarvioon 7 000 000 7646: taiden ja varastojen riittämätön kapasiteetti. Kun markkaa marjojen ja sienien talteenottoa 7647: on ilmeistä, että taloudellinen elpyminen ja sen edistävään neuvontatyöhön ja mainittujen 7648: johdosta työttömyyden väheneminen viipyvät, on tuotteiden viennin edistämiseen. 7649: löydettävä uusia keinoja erityisesti nuorten 7650: 7651: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 7652: 7653: Impi Muroma Olavi Ronkainen 7654: 1983 vp. 889 7655: 7656: Raha-asia-aloite n:o 816 7657: 7658: 7659: 7660: 7661: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sotainvalidien 7662: puolisoiden kuntoutustoimintaan 7663: 7664: 7665: Eduskunnalle 7666: 7667: Sotainvalidien vaimot ovat vuosikymmenien vähintäänkin kohtuullista, että heille turvataan 7668: ajan voimiaan säästämättä hoitaneet puolisoitaan. riittävän usein toistuvat ja kyllin pitkät kuntoutus-, 7669: Näin he ovat suorittaneet arvokasta yhteiskun- virkistys- ja lomajaksot. 7670: nallista palvelustyötä. Mutta myös sotainvalidi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7671: miehiään hoitavat naiset ikääntyvät, heidän taen, 7672: voimansa vähenevät ja he ovat itsekin kipeästi 7673: loman, virkistyksen ja kuntoutuksen tarpeessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7674: Pysyäkseen sellaisessa kunnossa, että he jaksa- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 7675: vat hoitaa puolisoitaan, he tarvitsevat yhteis- 33.22.56 lisäyksenä 400 000 markkaa 7676: kunnan tukea. valtionapuun sotainvalidien puolisoiden 7677: Koska sotainvalidin puolisot tekevät työtä, joka kuntoutustoimintaan. 7678: oikeastaan kuuluisi yhteiskunnan tehtäviin, olisi 7679: 7680: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 7681: 7682: Impi Muroma Olavi Ronkainen Riitta Uosukainen 7683: 890 1983 vp. 7684: 7685: Raha-asia-aloite n:o 817 7686: 7687: 7688: 7689: 7690: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lääkinnälli- 7691: seen ja sosiaaliseen kuntoutukseen ja suojatyöpaikkojen pe- 7692: rustamiseen vammautuneille henkilöille 7693: 7694: Eduskunnalle 7695: 7696: Eri tavoin vammautuneille ihmisille on yhteis- myyntitulot pemavat näiden työpaikkojen me- 7697: kunnan taholta pyrittävä luomaan tasavertaiset noista tavallisesti yli 80 %. 7698: toiminta- ja elämisen mahdollisuudet terveiden Monet normaalista työelämästä sivuun joutu- 7699: kanssa. Avohoito ja kuntoutus vammaisten osalta neet vammautuneet tarvitsisivat suojatyötä jo 7700: tulisi järjestää niin, että mahdollisimman moni yksinomaan mielenterveyden kannalta. Paitsi työ- 7701: vammainen voisi elää mahdollisimman normaalia tuloja vajaatyökykyinen saa suojatyön kautta 7702: elämää. Useiden vammaisten ainoa elinpaikka- mielekkyyttä elämäänsä. Suojatyö lykkää työ- 7703: mahdollisuus on vanhainkoti, vaikka he sopivasti kyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja jouduttaa 7704: koulutettuina voisivat osallistua työelämään. Siksi siirtymistä laitoshoidosta osallistuvaan yhteiskun- 7705: tarvittaisiin vammaisille tarkoitettua ammatti- ja taan. Suojatyöpaikkojen lisääminen on perusteltua 7706: uudelleenkoulutusta sekä suojatyöpaikkoja. ennen kaikkea siksi, että tällä tavoin pyritään 7707: Vajaatyökykyisiä varten tarvittaisiin n. 10 000 ihmisen kuntouttamiseen, vammaisen mahdolli- 7708: suojatyöpaikkaa, kun niitä tällä hetkellä on vain n. simman itsenäiseen elämään ja elämän laadulliseen 7709: 1 000. Tarve on siis kymmenkertainen olemassa kohottamiseen. 7710: oleviin paikkoihin nähden. Nykyisin suojatyö- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 7711: keskusten ylläpitäjinä toimivat eri yhdistykset ja 7712: säätiöt. Olisi toivottavaa, että myös yhteiskunta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7713: osallistuisi merkittävällä panoksella suojatyöpaik- 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 7714: kojen perustamiseen ja ylläpitoon, koska tarve on kan määrärahan käytettäväksi vammais- 7715: moninkertainen ja suojatyön myönteiset puolet ten lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntou- 7716: kuntoutettaville ja vajaatyökykyisille ovat erittäin tuksen tehostamiseen ja suojatyöpaikkojen 7717: suuret. Suojatyöpaikkojen moninkertaistamisen perustamiseen vammautuneille henkilöil- 7718: yhteiskunnan toimesta ei pitäisi olla taloudelli- le. 7719: sestikaan mahdotonta, sillä suojatyöpaikkojen 7720: 7721: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 7722: 7723: Impi Muroma Olavi Ronkainen 7724: 1983 vp. 891 7725: 7726: Raha-asia-aloite n:o 818 7727: 7728: 7729: 7730: 7731: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille puhelimien 7732: hankkimista varten vanhusten käyttöön 7733: 7734: 7735: Eduskunnalle 7736: 7737: Viime vuosina on vanhusten turvattomuus kunnille, joiden väestörakenne on vinoutunut, 7738: lisääntynyt. Monet haja-asutusalueiden vanhuksis- tuottaa vaikeuksia hankkia vanhuksille puhelimia. 7739: ta asuvat useiden kilometrien päässä lähimmistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7740: naapureista. Asutuskeskuksissa taas jokainen asuu taen, 7741: omissa oloissaan niin, että sen vuoksi tunnetaan 7742: yksinäisyyttä ja turvattomuutta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7743: Useilla vanhuksilla ei ole varoja oman puheli- 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 7744: men hankkimiseen. Kuitenkin puhelin auttaisi markkaa ylimå"äräisenä avustuksena kun- 7745: yhteydenpitoa ja on monissa tilanteissa välttämä- nille puhelimien hankkimiseksi vanhusten 7746: tön apu vanhuksille. käyttöön. 7747: Vanhusten tulisi saada puhelin käyttöönsä 7748: yhteiskunnan tuen turvin. Etenkin pienille 7749: 7750: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 7751: 7752: Impi Muroma Olavi Ronkainen 7753: 892 1983 vp. 7754: 7755: Raha-asia-aloite n:o 819 7756: 7757: 7758: 7759: 7760: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta erikois- 7761: lääkärien ja sairaanhoitajien palkkaamiseksi leukemiaa sairas- 7762: tavien lapsipotilaiden erikoishoitoon 7763: 7764: 7765: Ed usku nna lle 7766: 7767: Suomessa sairastuu vuosittain leukemiaan n. 50 Mikäli leukemialapsia varten saataiSIIn asian- 7768: lasta. Vielä 1950-luvulla lähes jokainen leuke- mukaiset hoitotilat ja riittävä määrä erikoislääkä- 7769: miaan sairastunut lapsi kuoli, mutta viime reitä ja sairaanhoitajia, pikkulapsia voitaisiin 7770: vuosikymmenellä leukemian diagnostiikka, hoito parantaa noin nelinkertainen määrä nykyiseen 7771: ja ennuste ovat täysin muuttuneet. Parhaissa verrattuna. 7772: hoitokeskuksissa kyetään jo kaksi kolmasosaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7773: leukemiaan sairastuneista lapsista pelastamaan ja taen, 7774: noin neljäsosa paranee kokonaan. Hyvät hoito- 7775: tulokset edellyttävät kuitenkin erikoishoitoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7776: Suomessa ei ole riittävästi henkilöstöä tähän 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 7777: hoitoon ja sen vuoksi on menetetty useita lapsia. 33.79.30 lisäyksenä 600 000 markkaa 7778: Leukemian alkuhoito edellyttää mm. hoitoa eris- erikoislääkärien ja sairaanhoitajien palk- 7779: tyshuoneessa. Mitä pienempi lapsi on, sitä kaamiseksi leukemiaa sairastavien lapsi- 7780: enemmän hän tarvitsee henkilöstön antamaa potilaiden erikoishoidon järjestämistä var- 7781: hoitoa ja huolenpitoa eristysaikana. Kuitenkin ten Lastenklinikalle. 7782: leukemiaosastoilla on liian vähän henkilöstöä. 7783: Lisähenkilöstöstä olisi ratkaisevaa apua pienten 7784: leukemia potilaiden hoidossa. 7785: 7786: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 7787: 7788: Impi Muroma Olavi Ronkainen 7789: 1983 vp. 893 7790: 7791: Raha-asia-aloite n:o 820 7792: 7793: 7794: 7795: 7796: Muroma ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin 7797: 7798: 7799: Eduskunnalle 7800: 7801: Asuntopula maassamme on edelleen vaikea. kodinperustamisvaiheessa olevia nuoria avio- 7802: Erityisen vaikeaa on tällä hetkellä nuorten pareja kohtaan. Kuitenkin juuri heitä tulisi auttaa 7803: perheiden ensiasunnon saanti. elämän alkuun saamaan oma koti ja hankkimaan 7804: Nuorten perheiden ensiasunnon saantia on lapsia, sillä kolmatta lasta ei voi synnyttää ennen 7805: yritetty helpottaa ottamalla käyttöön asunto- ja kuin on synnyttänyt ensimmäisen ja toisen lapsen. 7806: säästöpalkkiojärjestelmä sekä korkotuki nuorten Asuntolainajärjestelmän heikkoutena on myös 7807: perheiden ensiasunnon hankkimiseen otetuille ahtaat tulorajat, jotka vaikuttavat varsinkin 7808: lainoille. Tämä järjestelmä on osittain mitätöity- pääkaupunkiseudulla. Tällä alueellahan ansiotaso 7809: nyt pienten asuntojen nopeaan hinnannousuun on pakostakin muuta maata korkeampi johtuen 7810: kysynnän kasvun seurauksena. juuri huomattavasti korkeammista asumiskustan- 7811: Jotta kysyntäolosuhteisiin voitaisiin vaikuttaa, nuksista. Näin ollen tulorajoja tulisi korottaa 7812: olisi voimakkaasti lisättävä nuorille pareille nykyisestä. 7813: soveltuvien pienasuntojen rakentamista niillä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 7814: paikkakunnilla, joissa asuntojen kysyntä ylittää nioittaen, 7815: tarjonnan. 7816: Ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyvien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7817: asuntolainojen osalta kehitys näyttää kuitenkin 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 7818: päinvastaiselta. Budjettiesityksen perusteluissa 35.45.83 lisäyksenä' JOO 000 000 markkaa 7819: kaavaillaan, ettei 55-60 prosentin asuntolainoja käytettäväksi erityisesti pienasuntotuotan- 7820: myönnettäisi lainkaan perheille, joissa on vä- non lisäämiseen, tulorajojen korotuksesta 7821: hemmän kuin kolme lasta. Vaikka rajoitusta aiheutuviin lisälainakustannuksiin sekä 7822: voidaan väestöpoliittisesti pitää oikeansuuntai- täysimääräisten lainojen turvaamiseen 7823: sena, on se kuitenkin kohtuuton nimenomaan myös yksi- ja kaksilapsisille perheille. 7824: 7825: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 7826: 7827: Impi Muroma Olavi Ronkainen 7828: 7829: 7830: 7831: 7832: 113 0883005893 7833: 894 1983 vp. 7834: 7835: Raha-asia-aloite n:o 821 7836: 7837: 7838: 7839: 7840: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vihanneskeskusvaraston 7841: rakentamiseksi Kajaaniin 7842: 7843: 7844: Eduskunnalle 7845: 7846: Kainuu on maamme pahimpiin alityöllisyys- viljelijöille markkinointivarmuus. 7847: alueisiin kuuluva maakunta. Tämä johtuu ennen Etelä-Suomen viljelijöille valtio turvaa vilja- 7848: kaikkea siitä, että alueella ei ole riittämiin sadon markkinoinnin valtion rakentamiin vilja- 7849: teollisuutta ja maatalous on suurelta osalta pien- varastoihin. Kainuuseen, missä on hyvätedellytyk- 7850: viljelysvaltaista. set olemassa vihannesviljelyn lisäämiselle, tulisi 7851: Kainuu tunnetaan vitamiini- ja ravintotarvik- valtion toimesta rakentaa Kajaaniin vihannes- 7852: keiden ja vihannestentuotantoalueena, kuiten- keskusvarasto, jonka ansiosta Kainuu vo1s1 7853: kin Kainuuseen tuodaan näitä elintarvikkeita keskittyä suuremmassa määrin vihannesviljelyyn 7854: nykyisin noin 80 % muualta Suomesta ja jopa ja tuottaa koko Pohjois- ja Itä-Suomen vihannes- 7855: ulkomailta. tarpeen. 7856: Kainuun vihanneskulutus on lisääntynyt huo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 7857: mattavasti sen jälkeen kun Kajaanista tuli taen, 7858: varuskuntakaupunki. Kainuun kokonaiskulutus on 7859: tuorevihannesten osalta likiarvoltaan 1.8 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7860: kiloa ja perunan osalta noin 6.5 milj. kiloa 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29 7861: vuodessa. uudelle momentille 1 000 000 markan 7862: Sopimusviljelytoiminnalla taattaisiin riittävä määrärahan vihanneskeskusvaraston ra- 7863: määrä vihanneksia kulutukseen, sekä niitten kentamiseksi Kajaanin kaupunkiin. 7864: 7865: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 7866: 7867: Heikki Mustonen Aarno von Bell Arvo Kemppainen 7868: Hannu Kemppainen 7869: 1983 vp. 895 7870: 7871: Raha-asia-aloite n:o 822 7872: 7873: 7874: 7875: 7876: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun maatalouden 7877: koeaseman rakentamiseen Sotkamoon 7878: 7879: 7880: Eduskunnalle 7881: 7882: Sotkamon kunta on v. 1979 tehnyt Maatalouden muskeskus onkin tehnyt ratkaisunsa asian suhteen 7883: tutkimuskeskukselle ja maa- ja metsätalousminis- jo vuonna 1979, jolloin se on hallituksessaan 7884: teriölle esityksen Kainuun koeaseman perustami- hyväksynyt sen ja esittänyt asiaa edelleen maa- ja 7885: seksi Sotkamoon. Esityksensä katteeksi kunta on metsätalousministeriölle. Eri syistä johtuen asia on 7886: luovuttanut vanhainkodin kolmesta eri tilasta kuitenkin edennyt varsin hitaasti ja vasta tämän 7887: muodostuvat pellot, yhteispinta-alaltaan n. 50 ha, vuoden keväällä on päästy vaiheeseen, jolloin myös 7888: valtiolle korvauksetta. Niin ikään on päätetty maa- ja metsätalousministeriössä on lähdetty asiaa 7889: luovuttaa tiloilla olevat maatalousrakennukset ja voimakkaasti edistämään. Asian tämänhetkinen 7890: asuinrakennus korvauksetta koeaseman käyttöön. tilanne on se, että Maatalouden tutkimuskeskuk- 7891: Näitä päätöksiä on kuluvan vuoden kevättalvella sen Kainuun koeaseman perustamishanke tulee 7892: täydennetty siten, että koeaseman tarpeisiin maa- ja metsätalousministeriön esityksen mukaan 7893: osoitettu maapinta-ala on yhteensä n. 100 ha. ratkaistavaksi vuoden 1984 valtion tulo- ja 7894: Perusteena tehdylle esitykselle on ollut se, että menoarvion käsittelyn yhteydessä. Suunnittelu- 7895: Pelsolla sijaitseva Kainuun koeasema ei sijain- varoja kohteeseen on jo käytetty Maatalouden tut- 7896: tinsa, maaperänsä, ilmastollisten olosuhteittensa kimuskeskuksen kohdentamattomista määrära- 7897: jne. takia edusta kainuulaisia viljelyolosuhteita. hoista, mutta myös loppusuunnitelman teko on 7898: Näin ollen, koska Sotkamo on kainuulaisen maa- sisällytettävä budjettivaroihin. Varsinaisilta ra- 7899: talouden eräs keskeinen painopistealue ja koska kennus- ja investointikustannuksiltaan hanke on 7900: koeaseman toimintaedellytykset täällä ovat hyvät 5 milj. markan suuruusluokkaa. 7901: ja maakunnan olosuhteita monipuolisuudellaan Kainuun maatalousväki toivoo, että tämä 7902: hyvin edustavat, tulisi uuden Maatalouden tutki- pitkään ollut asia saadaan nyt ratkaistuksi, sillä sen 7903: muskeskuksen koeaseman sijaita juuri Sotkamos- siirtäminen vaikeuttaa maakunnan kannalta tär- 7904: sa. Viime mainitussa viitataan erityisesti koease- keän elinkeinon eli maatalouden kehittämistä 7905: man käyttöön tarjottujen peltokuvioiden sijain- merkittävästi. 7906: tiin suhteessa vesistöön ja niiden erilaiseen ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 7907: vaihtelevaan maaperaan. Edelleen Sotkamon 7908: kunnan esitystä ovat tukeneet hyvin monet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7909: tilastolliset tekijät, joista voidaan mainita sijainti, 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 7910: väestö- ja elinkeinotekijät, monipuolinen palvelu- 30.70.74 1 000 000 markkaa maatalouden 7911: varustus, viihtyisyystekijät jne. koeaseman rakentamiseksi Sotkamon kun- 7912: Kunnan esityksen pohjalta Maatalouden tutki- taan. 7913: 7914: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 7915: 7916: Heikki Mustonen Aarno von Bell 7917: 896 1983 vp. 7918: 7919: Raha-asia-aloite n:o 823 7920: 7921: 7922: 7923: 7924: Mustonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kainuun 7925: tie- ja vesirakennuspiirille tiestön perusparannukseen 7926: 7927: 7928: Eduskunnalle 7929: 7930: Kainuun TVL-alueella on kokonaisuutena maan- puutavarakuljetukset, JOlta maakunnassa suorite- 7931: teiden yleiskunto muutamia päärunkoteitä lu- taan suuri osa sulan aikana, ennen maan jäätymistä 7932: kuunottamatta päässyt viime vuosien aikana - siis usein vasta myöhään syksyllä. Näin ollen 7933: pahasti rappeutumaan. Teiden huonon kunnon heikkokuntoiset tiet menevät suorastaan koko- 7934: ovat aiheuttaneet ne kovin pienet tiemäärärahat, naan liikennekelvottomiksi. 7935: joita viime vuosina on Kainuun TVL:lle valtion Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 7936: budjetissa myönnetty. 7937: Tiestön huonoa kuntoa todistaa kyllin selvästi jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7938: sekin, että Kainuun piirissa on koko maa 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 7939: huomioon ottaen suhteellisesti eniten maanteitä 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 7940: keväällä pitkään liikennekiellossa heikon kuntonsa Kainuun TVL:n piirille nykyisen tiestön 7941: vuoksi. perusparannustöiden tekemiseen. 7942: Kainuun tieverkostoa rasittavat suuresti raskaat 7943: 7944: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 7945: 7946: Heikki Mustonen Aarno von Bel! Arvo Kemppainen 7947: Hannu Kemppainen 7948: 1983 vp. 897 7949: 7950: Raha-asia-aloite n:o 824 7951: 7952: 7953: 7954: 7955: Mustonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona 7956: maatilatalouden kehittämisrahastoon 7957: 7958: 7959: Eduskunnalle 7960: 7961: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla on Tämä tulisi olemaan kohtalokas isku koko 7962: ollut merkittävä myönteinen vaikutus lähinnä maamme perheviljelmiä kohtaan. 7963: kehitysalueella, kuten Pohjois- ja Itä-Suomessa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7964: pienviljelijöiden taloudellisen aseman parantaja- taen, 7965: na. Tämä taas on hillinnyt työttömyyden kasvua. 7966: Valitettavasti käytettävissä olevat määrärahat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7967: vuosittain olleet kovin pienet, joten ne ovat 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 7968: loppuneet jo heti alkuvuodesta. Sittenkin hallitus 30.33.60 lisäyksenä· 50 000 000 markkaa 7969: rohkenee nyt esittää ensivuodelle peräti 100 milj. siirtona maatilatalouden kehittämisrahas- 7970: markkaa vähennystä tämän vuoden määrärahaan. toon. 7971: 7972: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 7973: 7974: Heikki Mustonen Matti Kautto Arvo Kemppainen 7975: Mikko Kuoppa Juhani Vähäkangas Ulla-Leena Alppi 7976: 898 1983 vp. 7977: 7978: Raha-asia-aloite n:o 825 7979: 7980: 7981: 7982: 7983: Mustonen: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun eläkeläisten 7984: järjestöille 7985: 7986: 7987: Eduskunnalle 7988: 7989: Eläkeläisjärjestöt tekevät merkittävää työtä vastuun avustuksen jakamisesta raha-automaat- 7990: eläkeläisten edunvalvonnan hyväksi ja edistävät tien tuoton jakoon. Tätä menettelyä ei kuitenkaan 7991: monipuolisesti sekä jäsenkuntansa että laajem- voida p1taa oikeana ja kohtuullisena, vaan 7992: minkin eläkeläisten sosiaalista, sivistyksellistä ja määräraha tulee säilyttää ja sitä lisätä ottaen 7993: virikkeellistä hyvinvointia. huomioon kustannustasossa tapahtuneet muutok- 7994: Vuosittain eläkeläisjärjestöille on valtion tulo- set. 7995: ja menoarviossa osoitettu määräraha seuraavasti: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 7996: v. 1981 1,8 milj. mk taen, 7997: v. 1982 1,9 milj. mk 7998: v. 1983 2,1 milj. mk että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7999: Ensi vuoden osalta hallitus esittää kuitenkin 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 8000: määrärahan poistamista tyytyen sälyttämään 33.58.51 2 300 000 markkaa valtionapuun 8001: eläkeläisten järjestäille. 8002: 8003: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 8004: 8005: Heikki Mustonen 8006: 1983 vp. 899 8007: 8008: Raha-asia-aloite n:o 826 8009: 8010: 8011: 8012: 8013: Muurman: Määrärahan osoittamisesta Suomen Ilmailumuseon 8014: toisen näyttelyhallin rakentamiseen 8015: 8016: 8017: Eduskunnalle 8018: 8019: Valtioneuvosto on syyskuun 13 päivänä 1979 Jotta vältyttäisiin enemmiltä ulkoisten olo- 8020: liikenneministeriöstä tapahtuneessa esittelyssä, suhteiden aiheuttamilta vahingoilta ja jotta 8021: asian oltua asianmukaisessa järjestyksessä valmis- historiallisesti arvokas esineistö voitaisiin säilyt- 8022: tavasti valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan kä- tää, on museolle saatava lisärakennus. Tämän 8023: siteltävänä, oikeuttaolit ilmailuhallituksen vuok- toteuttamiseksi yhdistys onkin saanut Vantaan 8024: raamaan Ilmailumuseoyhdistys ry:lle ilmailu- kaupungin kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa 8025: hallituksen hallinnassa olevasta Vantaan kau- vähäisen avustuksen rakennustöiden aloittami- 8026: pungin Veromiehen kylässä olevasta tilasta seksi. 8027: määräalan valtakunnallisen ilmailumuseon maa- Kun nykyisessä museohallissa on jo, ja uuteen 8028: pohjaksi. Vuokrasopimus on allekirjoitettu loka- halliin tulee sijoitettavaksi myös runsaasti valtion 8029: kuun 15 päivänä 1979. omaisuutta, katsomme, että myös valtion tulee 8030: Ilmailumuseoyhdistys ry:n toimesta on alueelle omalta osaltaan olla mukana toteuttamassa 8031: rakennettu ja syyskuun 24. päivänä 1981 avattu Ilmailumuseoyhdistys ry:n ajamaa Suomen Ilmai- 8032: Suomen Ilmailumuseon ensimmäinen museohalli. lumuseon laajennushanketta. 8033: Museon sisätilat ovat kuitenkin alusta alkaen olleet Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit- 8034: riittämättömät. Niinpä yhdistyksen hallintaansa tavasti, 8035: saarnat Finnair Oy:n omistama Convair Metro- 8036: politan -kone ja Tekniikan Museon omistama että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8037: Lockheed 18 Lodestar -malminetsintäkone on 1984 tulo- ja menoarvioon 760 000 markan 8038: asetettu näytteille ulkotiloihin. Samoin jouduttai- määrärahan momentille 31.99.40, Eräät 8039: siin ulkoilutiloihin sijoittamaan yhdistyksen hal- valtionavut, avustuksena Ilmailumuseo- 8040: lintaan luovutettu Karair Oy:n omistama DC-3 yhdistys ry:lle Suomen Ilmailumuseon 8041: kone. toisen näyttelyhallin rakentamisen jatko- 8042: Yhdistyksen omistuksessa tai hallinnassa on rahoitukseen. 8043: lisäksi eri puolilla maata useita koneita, joita ei 8044: voida asettaa sisätilojen puuttuessa lainkaan 8045: näytteille museoon. 8046: 8047: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 8048: 8049: Peter Muurman 8050: 900 1983 vp. 8051: 8052: Raha-asia-aloite n:o 827 8053: 8054: 8055: 8056: 8057: Muurman: Määrärahan osoittamisesta Allergialiiton työn tukemi- 8058: seen 8059: 8060: 8061: Eduskunnalle 8062: 8063: Erilaiset allergiset sairaudet lisääntyvät jatku- nut huomaamaan allergikkojen ongelmat ja tämä 8064: vasti. Elinympäristömme saastuminen altistaa on näkynyt myös osittain lainsäädännössä, esi- 8065: ihmisen elimistöä erilaisille ärsykkeille yhä merkkeinä tupakkalaki ja ilmansuojelulaki. Maas- 8066: useammin ja voimakkaammin. Järkyttävää on tamme on kuitenkin puuttunut sellainen organi- 8067: allergiasairauksien voimakas lisääntyminen eri- saatio tai keskus, joka keskittyisi allergiaan 8068: tyisesti koulu- ja opiskelevan nuorison keskuu- liittyvään tieteellisen tutkimustyön, koulutuksen, 8069: dessa. Tästä kuten muistakin sairauksista aiheutuu valistuksen, tiedotustoiminnan ja kuntoutuksen 8070: sekä inhimillisiä kärsimyksiä että taloudellisia järjestämiseen ja koordinoimiseen koko maata 8071: menetyksiä. Allergialiiton aloitteesta asetti sosiaa- ajatellen. Tämän takia Allergialiitto on suunnitel- 8072: li- ja terveysministeriö joulukuussa 1981 toimi- lut erityistä allergiakeskusta, joka huolehtisi em. 8073: kunnan, jonka tehtävänä oli laatia yhteenveto tehtävistä. 8074: allergisten sairauksien esiintymiseen vaikutta- Allergiakeskusprojektia Allergialiitto on vetä- 8075: vista tekijöistä ja laatia ehdotukset allergia- nyt 1.2.1983 alkaen. Tällä hetkellä on meneillään 8076: sairauksien vähentämistoimenpiteistä. projektin loppuarvioinnit, mutta jo nyt on 8077: Mietintö luovutettiin 13.04.1983 sosiaali- ja todettavissa keskuksen huomattava anti tieteelli- 8078: terveysministeri Vappu Taipaleelle. Toimikunnan selle tutkimukselle lähinnä hengitystieallergian 8079: esityksen mukaan tulee kehittää terveydenhuollon alalta. Allergiakeskus toimii liiton kansantervey- 8080: seuranta järjestelmä, tehokas tutkimusorganisaatio dellisten julkaisujen asiantuntijana ja osin yhteis- 8081: sekä tehostaa koulutusta, terveyskasvatusta ja työelimenä tällä alalla toimivien kansanterveys- 8082: tiedottamista. Nämä kaikki ovat toimintoja, joita työtä tekevien järjestöjen kesken. 8083: Allergialiitto omalla tahollaan pyrkii toteutta- Allergialiitto toimii tällä hetkellä lähinnä 8084: maan. tiedotrajana sen lisäksi, että se järjestää kesäisin 8085: Allergiasairauksien ensisijainen ja paras hoito- astmalasten kuntoutusta Pääskylän kuntokodissa. 8086: muoto on ennaltaehkäisy. Tehokas ennaltaehkäisy Allergisten sairauksien yleisyys ja kansantervey- 8087: vaatii perusteellista tietämystä näistä sairauksista. dellinen merkitys on aiheuttanut voimakkaita 8088: Tieto on välttämätöntä sekä allergiasta kärsiville, vaatimuksia niin terveydenhuollolle, eri viran- 8089: heitä hoitaville että myös päättäville viran- omaisille kuin kansalais- ja potilasjärjestöille. Sen 8090: omaisille. Tietoa eri allergiaryhmistä ei vielä ole tähden Allergialiitto on katsonut, että hahmoteltu 8091: riittävästi, vaikka suomalainen alan tutkimustyö allergiakeskus olisi eräs vastaus allergiasta kärsi- 8092: on kansainvälistä huippua. Ennalta ehkäisevän vien esittämään haasteeseen. 8093: tiedon, valistuksen ja opetuksen antaminen eri Lisäksi Allergiakeskuksessa voitaisiin antaa 8094: kohderyhmille on pääosin jäämässä Allergialiiton useamman keskussairaalapiirin alueelta tuleville 8095: tehtäväksi. allergiapotilaille hoitoa, todeta sairauksia ja tehdä 8096: Viimeksi kuluneiden 10-15 vuoden aikana on allergiatutkimustyötä. Sinne koottaisiin erilaisia 8097: tietämys allergisten sairauksien luonteesta ja syistä allergian hoidossa tarvittavia välineitä ja laitteita, 8098: nopeasti lisääntynyt tutkimustyön tuloksena. joiden kokeilu ja sen jälkeen käytön neuvonta 8099: Samalla allergisten sairauksien ennaltaehkäisyn muodostaisivat merkittävän osan laitoksen toi- 8100: mahdollisuudet ovat kasvaneet ja allergian diag- minnasta. 8101: nostiikka sekä potilaiden hoito on monin tavoin Valtion teknillinen korkeakoulu, työterveyslai- 8102: tehostunut ja kehittynyt. Yhteiskunta on havahtu- tos ja Valtion teknillinen tutkimuslaitos ovat 8103: 1983 vp. - RA n:o 827 901 8104: 8105: kannanortonaan ilmaisseet laitoksen tarpeellisuu- saavuteta ilman, että taloudelliset resurssit turva- 8106: den sekä ilmoittavat yhteistyöhalukkuutensa sen taan toiminnan laajenemisen myötä. 8107: kanssa. Täten ehdotan kunnioittaen, 8108: Allergisten sairauksien yhä lisääntyvä ilmene- 8109: minen teollisen yhteiskunnan kehittyessä asettaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8110: Allergialiiton alati kasvavien haasteiden eteen. 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar- 8111: Kasvavat haasteet merkitsevät kasvavaa työ- kan määrärahan Allergialiiton työn tuke- 8112: määrää ja tehokkuutta. Näitä päämääriä ei miseksi. 8113: 8114: 8115: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 8116: 8117: Peter Muurman 8118: 8119: 8120: 8121: 8122: 114 0883005893 8123: 902 1983 vp. 8124: 8125: Raha-asia-aloite n:o 828 8126: 8127: 8128: 8129: 8130: Myllyniemi: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen opiskelijoille 8131: maksettavan opintorahan asumislisän maksuajan pidentämi- 8132: seksi 8133: 8134: 8135: Eduskunnalle 8136: 8137: Keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa opis- 8138: keleville nuorille maksetaan opintorahan asumis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8139: lisää nykyisin vain 9 kuukaudelta, vaikka useim- 1984 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 8140: missa oppilaitoksissa asunnon varaamista edellyt- markan määrärahan lisäyksen momentille 8141: tävät opinnot opiskelupaikkakunnalla kestävät 29.39.55 (Opintoraha) siirtymiseksi käy- 8142: käytännössä 9,5 kuukautta. Epäkohta tulisi oikaista täntöön, jonka mukaan elokuussa alka- 8143: siten, että elokuussa alkavassa keskiasteen opis- vassa keskiasteen opiskelussa asumislisii 8144: kelussa asumislisä maksetaan vähintään 9,5 maksetaan 9,5 kuukaudelta, mikäli opiske- 8145: kuukaudelta, milloin opiskelija asuu jo elokuussa lija on asunut jo elokuussa vuokralla. 8146: vuokralla. 8147: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8148: taen, 8149: 8150: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 8151: 8152: Pekka Myllyniemi 8153: 1983 vp. 903 8154: 8155: Raha-asia-aloite n:o 829 8156: 8157: 8158: 8159: 8160: Myllyniemi: Määrärahan osoittamisesta pysyväisluontoisia tehtäviä 8161: suorittavien aseman vakinaistamiseksi posti- ja telelaitoksessa 8162: 8163: 8164: Eduskunnalle 8165: 8166: Posti- ja telelaitoksessa työskentelee noin 3 000 12 ylimääräisen ylipostimiehen A 6, 8167: satunnaista apulaista ja postiliikenneoppilasta, 116 ylimääräisen postimiehen A 4, 8168: joilla ei ole omaa virkaa tai tointa ja joilta puuttuu 23 peruspalkkaisen postiautonkuljettajan A 8, 8169: täysin työsuhdeturva. Spurin osa tästä henkilöstö- 67 ylimääräisen postiautonkuljettajan A 8, 8170: ryhmästä toimii pysyväisluontoisissa tehtävissä. 50 ylimääräisen ensimmäisen kirjurin A 9 sekä 8171: Yleistä on, että heidän palvelusuhteensa on 200 ylimääräisen kirjurin yp. A 5 tointa. 8172: jatkunut jo useamman vuoden ajan. Miltään 8173: työelämän alueelta tuskin löytyy vastaavaa järjes- Vastaavasti voidaan lakkauttaa: 8174: telmää, missä useita vuosia kestänyt palvelussuhde 23 peruspalkkaista autonkuljettajan A 6, 8175: on täysin vailla nk. työsuhdeturvaa. 67 ylimääräistä autonkuljettajan A 6, 8176: Oman viran tai toimen saaminen ammatti- 2 ylimääräistä postimiehen yp. A 5, 8177: taidon kehttymisen myötä on henkilön työmoti- 111 ylimääräistä postimiehen A 4, 8178: vaation kannalta välttämätöntä. Mahdollisuudet 80 ylimääräistä postiapulaisen A 3 tointa sekä 8179: ylempiin virkoihin pääsyyn ovat oleellisesti 248 satunnaisen apulaisen ja 8180: heikentyneet, kun viime vuosina postitoimeen 50 postiliikenneoppilaan palkkiota. 8181: perustetut vakanssit ovat sijoittuneet virka-astei- 8182: kon alapäähän. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8183: Pysyväisluontoisissa tehtävissä olevien koko- 8184: päivätoimisten työntekijöiden aseman vakiinnut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1984 tulo- 8185: tamiseksi olisi perustettava ja lakkautettava seu- ja menoarvioon momentille 31.94.01 8186: raavat toimet: lisäyksenä 1500000 markkaa pysyväis- 8187: luontoisia tehtäviä suoriitavien kokopäivä- 8188: Perustetaan: 8189: toimisten työntekijäiden aseman vakiin- 8190: 113 ylimääräisen ylipostimiehen yp. A 7, 8191: nuttamiseksi posti- ja telelaitoksessa. 8192: 8193: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1983 8194: 8195: Pekka Myllyniemi 8196: 904 1983 vp. 8197: 8198: Raha-asia-aloite n:o 830 8199: 8200: 8201: 8202: 8203: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkastus- 8204: laitoksen siirtämiseksi Ylistaroon 8205: 8206: 8207: Eduskunnalle 8208: 8209: Momentin 30.12.74 perusteluissa hallitus il- tuotantoalueina. Mm. vehnä on alueella nykyisin 8210: moittaa, että se tulee antamaan esityksen Val- tavanomainen viljelyskasvi. Kun muutenkin Etelä- 8211: tion siementarkastuslaitoksen siirtämiseksi Loi- Pohjanmaa on eräs merkittävimmistä maatalous- 8212: maan kaupunkiin. Näin on hallitus tässäkin alueista, puoltavat sekä maataloudelliset että 8213: ottanut kehitysaluevastaisen kannan. Ylistarossa aluepoliittiset seikat tässä suhteesa Ylistaroa. 8214: toimii Etelä-Pohjanmaan koeasema, jolla on pitkät Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8215: perinteet koe- ja tutkimustyössä. Koeaseman taen, 8216: viljelyspinta-ala on 53 ha, ja kunnalla on lisäksi 8217: varattuna alueen vieressä 20 ha:n alue. Tämä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8218: täysin riittävä siementarkastuslaitoksen alueeksi. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 8219: Ylistaron koeasema käsittää tunnettuja Kyrönjoki- 30.12. 74 200 000 markkaa Valtion siemen- 8220: alueen viljelyksiä, jotka jo vanhastaan ovat tarkastuslaitoksen siirtämiseksi Ylista- 8221: kuuluisia mm. viljanviljely- ja erikoisesti siemen- roon. 8222: 8223: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 8224: 8225: Pentti Mäki-Hakola 8226: 1983 vp. 905 8227: 8228: Raha-asia-aloite n:o 831 8229: 8230: 8231: 8232: 8233: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Männikön-Paavolan 8234: maantien rakentamiseen Lapualla 8235: 8236: 8237: 8238: Eduskunnalle 8239: 8240: Erittäin huonokuntoisen maantien Männikkö- Kuortaneen kunnassa, joka olisi kokonaisuutena 8241: Paavola Lapuan kaupungissa rakentamisasia on ensi tilassa otettava tienparannuksen kohteeksi. 8242: ollut kauan vireillä. Nyt on tietyön aloittamiseen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 8243: varattu 0,5 milj. markan määräraha. Kun jatko- 8244: rahoituksesta ei kuitenkaan v. 1984 budjetissa ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8245: huolehdittu, on kyseenalaista, käynnistyykö tietyö 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 8246: näin pienen määrärahan turvin lainkaan. Tie- 31.24.77 1000000 markkaa Männikön- 8247: hanke kuuluu tiejaksoon Männikkö-Paavola- Paavolan maantien rakentamiseksi La- 8248: Vasunmäki-Mikkilä Lapuan kaupungissa ja puan kaupungissa. 8249: 8250: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 8251: 8252: Pentti Mäki-Hakola 8253: 906 1983 vp. 8254: 8255: Raha-asia-aloite n:o 832 8256: 8257: 8258: 8259: 8260: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Rengonharjun lento- 8261: kentän rakentamiseen ja ylläpitoon 8262: 8263: Eduskunnalle 8264: 8265: V. 1977 perustivat useat yhteisöt, merkittävim- määrät vastaavat hyvinkin esimerkiksi Kuusamon 8266: pinä jäseninä ja vastuunkantajina Seinäjoen matkustajalukua. Kuitenkin Kuusamon saarnat 8267: kaupunki sekä Ilmajoen, Jalasjärven, Nurmon, valtionavustukset ovat määrältään aivan eri 8268: Peräseinäjoen kunnat, Rengonharju-säätiön lento- luokkaa. Katsommekin, että tämä Ilmajoella 8269: kenttätarpeen tyydyttämiseksi. sijaitseva ja Seinäjoen talousaluetta palveleva 8270: Tämän jälkeen lentokenttä on rakennettu. lentokenttä tulisi valtiontuen suhteen olla samassa 8271: Helmikuussa aloitti sitten lentonsa Wasa-Vings- asemassa kuin pari muutakin kenttää, joille on 8272: niminen yhtiö. Näiden säännöllisten lentojen, säännöllinen lentoliikenne. 8273: jotka käsittävät arkipäivisin 2 edestakaista vuoroa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8274: Helsinkiin, matkustajamäärä ylitti jo elokuussa taen, 8275: 3 000 matkustajan rajan. Tämä osoittaa alueella 8276: olevan pysyvän ja säännöllisen sekä lentoliiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8277: teen kannattavuuden takaavan matkustajamää- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark- 8278: rän. kaa Rengonharjun lentokentän rakenta- 8279: Valtion osuus lentokentän rakentamiseen ja miseen ja kunnossapitoon. 8280: ylläpitoon on ollut varsin vaatimaton. Matkustaja- 8281: 8282: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 8283: 8284: Pentti Mäki-Hakola Markus Aaltonen Juho Koivisto 8285: Jukka Vihriälä Aapo Saari Helge Saarikoski 8286: 1983 vp. 907 8287: 8288: Raha-asia-aloite n:o 833 8289: 8290: 8291: 8292: 8293: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tieyhteyden rakentami- 8294: seksi Järvi-Suomen tieltä Parkanoo asemalle 8295: 8296: 8297: Eduskunnalle 8298: 8299: Järvi-Suomen tieltä olisi saatava tieyhteys maa, edistäisi Pioneerivarikon kuljetuksia Keu- 8300: Parkanoo asemalle, jolloin yhteys lyhentyisi ruun suuntaan sekä lyhentäisi Virroilta ja 8301: huomattavasti ja samalla helpottaisi linja-autojen Kihniöstä Parkanoo rautatieasemalle kulkevien 8302: liikennöimistä aseman kautta. matkaa. 8303: Paras suunta tulevalle tielle olisi Harjulan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8304: Isokankaan yksityistien pohjaa hyväksi käyttäen taen, 8305: Isokankaan pysäkille, josta Porin-Haapamäen 8306: (lsokangas-Riuttaskorpi) radan vanhaa pohjaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8307: hyväksi käyttäen Parkanoo asemalle. Myös 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 8308: vaarallinen radan ylittäminen tulisi tarpeetto- 31.24. 77 1 000 000 markkaa tieyhteyden 8309: maksi, jos asennettaisiin alikulkutunneli. rakentamisen aloittamiseksi Järvi-Suo- 8310: Tieyhteys palvelisi mm. Linnankylän kylätaaja- men tieltä Parkanon asemalle. 8311: 8312: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 8313: 8314: Lea Mäkipää Pentti Skön Matti Maijala 8315: Timo Roos Timo Laaksonen Heikki Riihijärvi 8316: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Helvi Koskinen 8317: Liisa Arranz Urho Pohto 8318: 908 1983 vp. 8319: 8320: Raha-asia-aloite n:o 834 8321: 8322: 8323: 8324: 8325: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi välillä 8326: Alkkia-Erkala-Kihniö 8327: 8328: 8329: 8330: Eduskunnalle 8331: 8332: Tie välillä Karvian Alkkia-Erkala-Kihniön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8333: kirkonkylä on huonokuntoinen soratie, sen sijaan 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 8334: Alkkiasta Karvian keskustaan on tie rakennettu 31.24.77 lisäyksenä 500 000 markkaa tien 8335: nykyajan vaatimuksia vastaavaksi päällystetyksi rakentamisen jatkamiseksi välillä Kar- 8336: tieksi. vian Alkkia-Erkala-Kihniön keskusta. 8337: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8338: taen, 8339: 8340: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 8341: 8342: Lea Mäkipää Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 8343: Reino Jyrkilä Vieno Eklund 8344: 1983 vp. 909 8345: 8346: Raha-asia-aloite n:o 835 8347: 8348: 8349: 8350: 8351: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi 8352: välillä Siikainen-Pyntäinen-Sammi-Kankaanpään raja 8353: 8354: 8355: Eduskunnalle 8356: 8357: Tiesuunnitelmat Siikainen-Pyntäinen-Sam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8358: mi-Kankaanpään Alahonkajoki ovat valmiina, taen, 8359: mutta rakennusajankohta on siirtymässä vuosien 8360: päähän. Kankaanpään puolta kyllä rakennetaan, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8361: samoin Siikaisista Tuoeilaan rakennettavalle tielle 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 8362: määrärahat ovat valmiina. Jotta koko tie voisi 31.24.77 lisäyksenä 400 000 markkaa tien 8363: palvella täysipainoisesti tien käyttäjiä, olisi myös rakentamiseksi välille Siikainen-Pyntäi- 8364: väli Siikainen-Pyntäinen-Sammi rakennettava nen-Sammi-Kankaanpään raja. 8365: aikataulua nopeammin Kankaanpään rajalle asti. 8366: 8367: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 8368: 8369: Lea Mäkipää Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 8370: Reino Jyrkilä Vieno Eklund 8371: 8372: 8373: 8374: 8375: 115 0883005893 8376: 910 1983 vp. 8377: 8378: Raha-asia-aloite n:o 836 8379: 8380: 8381: 8382: 8383: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi 8384: Suodenniemen keskustasta Putajaan 8385: 8386: 8387: Eduskunnalle 8388: 8389: Tie Suodenniemen keskustasta Putajaan on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8390: huonokuntoinen mutkaisena, mäkisenä ja sora- taen, 8391: pintaisena. Tien pituus on vain 10 km ja siitäkin on 8392: jo rakennettu päällystetyksi tieksi siltatöiden ~ että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8393: yhteydessä pieni osa. Näin ei Suodenniemen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 8394: kunnan kehitykselle tärkeän tien rakentaminen 31.24 lisäyksenä 400 000 markkaa tien 8395: nykyajan liikenteen vaatimuksia vastaavaksi ole rakentamisen aloittamiseksi Suodennie- 8396: mitenkään ylivoimaista edes kustannusrenkaan men keskustasta Putajaan. 8397: osalta. 8398: 8399: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 8400: 8401: Lea Mäkipää Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 8402: Reino Jyrkilä Vieno Eklund 8403: 1983 vp. 911 8404: 8405: Raha-asia-aloite n:o 837 8406: 8407: 8408: 8409: 8410: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorison kansainvälisten 8411: leiri- ja kurssikeskusten rakentamis- ja käyttökustannuksiin 8412: 8413: 8414: Eduskunnalle 8415: 8416: Opetusministeriö vahvisti kansainvälistä, valta- rakennuskohteet ovat vaarassa vnvastyä, jopa 8417: kunnallista, maakunnallista ja paikallista käyttöä keskeytyä valtiovallan puutteellisen rahoituksen 8418: palvelevien nuorison kurssi- ja leirikeskusten vuoksi, sillä taloudellisilta resursseiltaan heikoilla 8419: kehittämisohjelman v. 1978. Sen mukaan minis- sijoituskunnilla ei ole varaa hankkeiden toteutta- 8420: teriö yhdessä kuntien kanssa perustaa mainittua miseen omin varoin. 8421: käyttöä palvelevia nuorison toimintakeskuksia. Merkittävän kurssi- ja leirikeskusverkoston 8422: Kurssi- ja leirikeskusverkostoon kuuluu tällä valmistuminen ja investointien täysipainoinen 8423: hetkellä kahdeksan kohdetta eri puolilla maata. hyväksikäyttö edellyttää valtion taloudellista tukea 8424: Valmistuttuaan ne pystyvät tehokkaasti palvele- myös käyttökustannuksiin. 8425: maan ulkomailta Suomeen suuntautuvaa nuoriso- Edelleen toiminnan kannalta on ratkaisevaa, 8426: matkailua sekä kotimaista ohjattua nuorisotoimin- että kurssi- ja leirikeskuksissa on kalusto, esim. 8427: taa. opetusvälineet ja tarvikkeet ja muu tarpeellinen 8428: Toiminta on käynnistynyt Kuusamon ja Kan- varustus niiden aloittaessa toimintansa. 8429: nonkosken kurssikeskuksissa. Vuoden 1983 aikana Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8430: on ollut tarkoitus käynnistää toiminta Rauta- taen, 8431: vaaran ja Nurmeksen keskuksissa. Leiri- ja kurssi- 8432: keskukset tuovat käynnistyessään sijaitsemiinsa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8433: kehitysaluekuntiin niiden kipeästi kaipaamia 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 8434: palvelualan työpaikkoja sekä toimintakeskuksen, markan määrärahan nuorison kansain- 8435: joka monin ta voin vaikuttaa alueen kehittymiseen. välisten leiri- ja kurssikeskusten rakenta- 8436: Kurssikeskusten käyttövalmiuteen saattamises- mista ja käyttökustannusten korvausta 8437: sa on kuitenkin ilmennyt ongelmia. Jo aloitetut varten. 8438: 8439: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 8440: 8441: Lauha Männistö Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen 8442: Erkki Moisander Olavi Martikainen Osmo Vepsäläinen 8443: Katri-Helena Eskelinen 8444: 912 1983 vp. 8445: 8446: Raha-asia-aloite n:o 838 8447: 8448: 8449: 8450: 8451: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Karkun evankelisen kansan- 8452: opiston rakennustöihin ja toiminnan tukemiseen 8453: 8454: 8455: Eduskunnalle 8456: 8457: Karkun evankelisen kansanopiston kannatusyh- Opisto tarvitsee lisää oppilasasuntolatilaa ja vanha 8458: distys ja sen ylläpitämä kansanopisto ovat olleet asuntola on korjattava. Suunnitelmat ovat jo niin 8459: viime vuosina taloudellisissa vaikeuksissa. Siitä pitkällä, että rakentamiseen päästään jo vuoden 8460: huolimatta, että omatoimisesti on eri tavoin 1984 aikana. 8461: pyritty taloudellisista asemaa kohentamaan, vai- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 8462: keudet ovat tahtoneet rasittaa opiston toimintaa. vasti, 8463: Karkun evankelinen kansanopisto on tehnyt ja 8464: tekee arvokasta työtä nuorison kehittämisessä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8465: kasvattamisessa. Vaativan tehtävänsä opisto voi 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 8466: kuitenkin hoitaa vielä nykyistä paremmin, jos se markkaa Karkun evankelisen kansanopis- 8467: saa helpotusta taloudellisiin vaikeuksiinsa. Vaati- ton oppilasasuntolan laajennukseen, sanee- 8468: mattomallakin valtion lisätuella olisi opiston raukseen ja opiston toiminnan tukemiseen. 8469: toiminnan kannalta aivan ratkaiseva merkitys. 8470: 8471: 8472: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 8473: 8474: Einari Nieminen 8475: 1983 vp. 913 8476: 8477: 8478: Raha-asia-aloite n:o 839 8479: 8480: 8481: 8482: 8483: Nieminen: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilata- 8484: louden kehittämisrahastoon 8485: 8486: 8487: Eduskunnalle 8488: 8489: Vaikka maatilatalouden kehittämisrahastoon enemmän varoja kuin vuoden 1984 tulo- ja meno- 8490: onkin viime vuosina saatu varoja jo melko arviossa on esitetty. 8491: runsaasti, on rahaston lisäystarve edelleen tuntuva. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioittaen, 8492: Sukupolvenvaihdosta pitää edelleen nopeuttaa. 8493: Nuorille viljelijöille, isännille ja emännille on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8494: luotava riittävän hyvät lähtökohdat tilansa hoitoon 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 8495: ja riittävään ansiotasoon. 30.32.60 kaikkiaan 670 000 000 markkaa 8496: Hallituksen olisi annettava eduskunnalle uusi siirtona maatilatalouden kehittämisrahas- 8497: vakauttamislainalaki, jonka turvin autetaan vai- toon. 8498: keuksiin joutuneita viljelijöitä. Tämä kaikki vaatii 8499: 8500: 8501: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 8502: 8503: Einari Nieminen 8504: 914 1983 rd. 8505: 8506: Finansmotion nr 840 8507: 8508: 8509: 8510: 8511: Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för höjning av 8512: försörjartillägget tili studiepenningen 8513: 8514: 8515: Tili Riksdagen 8516: 8517: Barnfamiljernas ekonomiska och samhälleliga borde ges i form av studiepenning. 8518: situation är i dag rätt så kärv. 1 synnerhet gäller 1 budgetförslaget för år 1984 föreslås en höjning 8519: detta unga familjer med små barn. För studerande med 300 mkjbarn i studiepenning, vilket enligt 8520: med barn är situationen ännu svårare än för vår mening är alldeles otillräckligt. 8521: förvärvsarbetande föräldrar. På basis av det ovan anförda föreslår vi 8522: En studerande med barn har möjlighet att tili vördsamt, 8523: studiestödet få ett extra tillägg, försörjartillägg, 8524: som per år utgör 1 800 mk i studielån och 800 mk i att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 8525: studiepenning per barn. Principen om att på momentet 29.39.55 i tillägg upptar 8526: studerande skall uppföda och försörja sina barn 2 100 000 mark få·r att håja få"rsörjar- 8527: med lån är fel. Det borde vara naturligt att tillägget för studerande med barn med 300 8528: samhället skulle stöda denna grupp med direkta mk ytterligare per barn och år. 8529: bidrag. En målsättning är, att hela försörjartillägget 8530: 8531: Helsingfors den 30 september 1983 8532: 8533: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Boris Renlund 8534: Ole Norrback Håkan Malm 8535: 1983 vp. 915 8536: 8537: Raha-asia-aloite no 840 Suomennos 8538: 8539: 8540: 8541: 8542: Nordman ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan 8543: huoltajalisän korottamiseksi 8544: 8545: 8546: Eduskunnalle 8547: 8548: Lapsiperheiden taloudellinen ja yhteiskunnalli- opintorahan muodossa. 8549: nen asema on tänä päivänä hankala. Tämä koskee Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa ehdotetaan 8550: erityisesti nuoria perheitä, joilla on pieniä lapsia. opintorahan korottamista 300 markalla lasta 8551: Sellaisille opiskelijoille, joilla on Ia psia, tilanne on kohti, mikä meidän mielestämme on täysin 8552: vielä vaikeampi kuin ansiotyössä oleville vanhem- riittämätöntä. 8553: mille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8554: Opiskelija, jolla on lapsia, voi saada opintotu- tavasti, 8555: keeosa ylimääräisen lisän, huoltajalisän, joka on 8556: vuodessa 1 800 mk opintolainana ja 800 mk että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8557: opintorahana lasta kohti. Periaate, jonka mukaan 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 8558: opiskelijoiden täytyy kasvattaa ja huoltaa lapsiaan 29.39.55 lisäyksenä 2100000 markkaa 8559: velan turvin, on väärä. Luonnollista olisi, että huoltajatisän korottamiseksi vielä 300 8560: yhteiskunta tukisi tätä ryhmää suorin avustuksin. markalla lasta kohti sellaisille opiskeli- 8561: Tavoitteena on, että koko huoltajalisä tulisi antaa joille, joilla on lapsia. 8562: 8563: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 8564: 8565: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Boris Renlund 8566: Ole Norrback Håkan Malm 8567: 916 1983 rd. 8568: 8569: Finansmotion nr 841 8570: 8571: 8572: 8573: 8574: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av teknisk 8575: utrustning tili Wasa Teater 8576: 8577: 8578: Tili Riksdagen 8579: Wasa Teater bedrev statsstödd regionteater- ljusbord, för vilka kostnaderna beräknas tili ca 8580: verksamhet i försökssyfte från 1973 fram tilll980 200 000 mk, och borde komma i åtnjutande av 8581: då teatern fick formell status av regionteater. "extra statsbidrag för teknisk utrustning". 8582: Under denna period blev teatern tvungen att göra På basis av det ovan anförda föreslår vi 8583: stora satsningar, för vilka stiftelsen blev tvungen vördsamt, 8584: att uppta lån. Bland annat utökades personalen för 8585: att regionteaterverksamheten skulle kunna bedri- att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 8586: vas med framgång. För att kunna betala tilihaka på momentet 29.90.52 i tillägg upptar 8587: upptagna lån om ca 400 000 mk behöver Wasa 200 000 mark för anskaffande av teknisk 8588: Teater stöd av kommunerna och staten. utrustning till Wasa Teater. 8589: 1 detta skede är teatern i behov av bl.a. ett nytt 8590: 8591: 8592: Helsingfors den 2 oktober 1983 8593: 8594: Håkan Nordman Ole Norrback 8595: Håkan Malm Boris Renlund 8596: 1983 vp. 917 8597: 8598: Raha-asia-aloite n:o 841 Suomennos 8599: 8600: 8601: 8602: 8603: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Wasa Teater -nimisen 8604: teatterin tekniikan parantamiseen 8605: 8606: 8607: Eduskunnalle 8608: 8609: Wasa Teater harjoitti kokeilumielessä valtion valopöydän, jonka kustannuksiksi arvioidaan 200 000 8610: tukemaa alueteatteritoimintaa vuodesta 1973 mk, ja sen pitäisi saada "ylimääräistä valtionapua 8611: vuoteen 1980, jolloin teatteri sai muodollisen teknisiä varusteita varten." 8612: alueteatterin aseman. Tänä aikana teatterin oli Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8613: pakko käyttää huomattavia määriä varoja, joiden taen, 8614: hankkimiseksi säätiön oli pakko ottaa lainoja. 8615: Muun muassa henkilökuntaa lisättiin, jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8616: alueteatteritoimintaa olisi voitu harjoittaa me- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 8617: nestyksekkäästi. Voidakseen maksaa takaisin n. 29.90.52 200 000 markkaa teknisten varus- 8618: 400 000 markan lainansa Wasa Teater tarvitsee teiden hankkimista varten Wasa Teateril- 8619: kunnan ja valtion tukea. le. 8620: Tässä vaiheessa teatteri tarvitsee mm. uuden 8621: 8622: 8623: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1983 8624: 8625: Håkan Nordman Ole Norrback 8626: Håkan Malm Boris Renlund 8627: 8628: 8629: 8630: 8631: 116 0883005893 8632: 918 1983 rd. 8633: 8634: Finansmotion nr 842 8635: 8636: 8637: 8638: 8639: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för en ungdoms- 8640: föreningslokal i Uttermossa by i Kristinestad 8641: 8642: 8643: Till Riksdagen 8644: 8645: Uttermossa ungdomsförenings lokal totalför- arbete och bidragsinsamlingar. Föreningen har 8646: stördes av brand våren 1983. Därigenom förlorade erhållit virke ur kommunens, Kristinestad stads 8647: byn sina enda allmänna samlingsutrymmen, skogar och anhållit om ytterligare 50 000 mk i 8648: eftersom byskolan upphört och sålts till privatper- bidrag. Svenska Kulturfonden har bidragit med 8649: son tidigare. 1 U ttermossa bor ungefär 60 5 000 mk för planeringen. 8650: personer. 1 denna situation har den lilla föreningen På basis av det ovan anförda föreslår vi 8651: sett det som ett överlevnadsvillkor för byn att ett vördsamt, 8652: nytt föreningshus uppförs. Nybygget på 351 m 2 8653: beräknas kosta minst ca 600 000 mk, oberoende av att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 8654: hur det kan förverkligas. Brandförsäkringen täcker upptar 100 000 mark för byggande av en 8655: bara 30 procent av kostnaderna. Huvudparten av ungdomsföreningslokal i Uttermossa by i 8656: kostnaderna måste täckas med hjälp av frivilligt K ristinestad. 8657: 8658: Helsingfors den 2 oktober 1983 8659: 8660: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund 8661: 1983 vp. 919 8662: 8663: Raha-asia-aloite n:o 842 Suomennos 8664: 8665: 8666: 8667: 8668: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristiinankaupungin 8669: Uttermossan kylän nuorisoseuratiloja varten 8670: 8671: 8672: Eduskunnalle 8673: 8674: Uttermossan nuorisoseuran talo tuhoutui täysin räyksillä. Yhdistys on saanut kunnan, Kristiinan- 8675: tulipalossa keväällä 1983. Tämän johdosta kylä kaupungin metsistä puutavaraa ja se on anonut 8676: menetti ainoan yleisen kokoontumispaikkansa, lisäksi 50000 markan avustusta. Svenska Kultur- 8677: koska kyläkoulu oli lakannut ja myyty yksityiselle fonden on avustanut suunnittelua 5 000 markalla. 8678: henkilölle aikaisemmin. U ttermossassa asuu noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8679: 60 henkilöä. Tällä hetkellä pieni yhdistys katsoo tavasti, 8680: kylän ainoaksi mahdollisuudeksi jäädä henkiin, 8681: että uusi seurantalo rakennetaan. Uudisrakennuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8682: sen, joka olisi kooltaan 351 m 2 , arvioidaan 1984 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mark- 8683: maksavan vähintään n. 600 000 mk riippumatta kaa Kristiinankaupungin Uttermossan 8684: toteutustavasta. Palovakuutus kattaa vain 30 kylän nuorisoseuran talon rakentamista 8685: prosenttia kustannuksista. Kustannusten pääosa varten. 8686: täytyy kattaa vapaaehtoisella työllä ja avustuske- 8687: 8688: 8689: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1983 8690: 8691: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund 8692: 920 1983 rd. 8693: 8694: Finansmotion nr 843 8695: 8696: 8697: 8698: 8699: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av 8700: ismaskiner tili Bergö och Klobbskat fiskehamnar 8701: 8702: 8703: Tili Riksdagen 8704: 8705: Arbetsplatser inom yrkesfisket är billiga arbets- miljoner mark och närmare 2 000 arbetsplatser. 8706: platser för samhället. 1 skärgårdsområden är det Fiskerihushållningens betydelse bör erkännas. 8707: livsviktigt att bibehålla dessa arbetsplatser och Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt bygger 8708: utkomstmöjligheter. Den fångst yrkesfiskarna får centralfiskehamnar längs kusten. Enligt program- 8709: längs hela Bottniska vikens kust upprätthåller met skall hamnarna utrustas med ismaskiner, 8710: fiskförädlings-, fiskförmedlings- och partifirmor eftersom konsumtionsfisken bör isas senast två 8711: samt minuthandelsförsäljningen av fisk. Tillverk- timmar efter uppdragningen. Medel bör anslås för 8712: ning och försäljning av fiskredskap sysselsätter ismaskiner tili centralfiskehamnarna så fort som 8713: hundratals människor inom detta område. Dess- möjligt. 8714: utom är fisket en bas i stor skala för pälsdjurs- På basis av det ovan anförda föreslår vi 8715: näringen, båttillverkningen, båtmotorindustrin vördsamt, 8716: och turismen. Många hundra hushåll får helt eller 8717: delvis sin utkomst från näringar i anslutning tili att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 8718: fisket. Fiskerihushållningens ekonomiska betydel- upptar 200 000 mark för anskaffande av 8719: se längs Bottniska viken rör sig, utgående från ismaskiner tili Bergö och Klobbskat 8720: värdet på de redskap som används, om hundratals centralfiskehamnar. 8721: 8722: Helsingfors den 2 oktober 1983 8723: 8724: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm 8725: 1983 vp. 921 8726: 8727: Raha-asia-aloite n:o 843 Suomennos 8728: 8729: 8730: 8731: 8732: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta jäähdytyskoneiden 8733: hankkimiseksi Bergön ja Klobbskatan keskuskalasatamiin 8734: 8735: 8736: Eduskunnalle 8737: 8738: Ammattikalastuksen työpaikat ovat yhteiskun- miljooniin, työpaikkoja on lähes 2 000. Kalastusta- 8739: nan kannalta halpoja työpaikkoja. Saaristoalueilla louden merkitys tulee tunnustaa. 8740: on elintärkeätä säilyttää nämä työpaikat ja toimeen- Vaasan tie- ja vesirakennuspiiri rakentaa 8741: tulomahdollisuudet. Ammattikalastajien koko Poh- keskuskalastussatamia pitkin rannikkoa. Ohjel- 8742: janmaan rannikolla pyydystämä saalis ylläpitää man mukaan tullaan satamat varustamaan jääko- 8743: kalanjalostus-, kalanvälitys- ja tukkuliikkeitä sekä nein, koska kulutuskala täytyy jäädyttää viimeis- 8744: kalan vähittäiskauppaa. Kalastusvälineiden val- tään kaksi tuntia sen jälkeen, kun kala on nostettu 8745: mistus ja myynti työllistää satoja ihmisiä tällä vedestä. Keskussatamien jääkoneita varten tulee 8746: alueella. Tämän lisäksi kalastus on perustana myöntää määrärahoja niin pian kuin mahdollista. 8747: pääasiallisesti turkistarhaukselle, veneveistämöil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8748: le, venemoottoriteollisuudelle ja turismille. Monet tavasti, 8749: sadat taloudet saavat kokonaan tai osittain 8750: toimeentulonsa kalastukseen liittyvistä elinkei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8751: noista. Kalastustalouden taloudellinen merkitys 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 markan 8752: Pohjanmaan rannikolla nousee, otettaessa huo- määrärahan Bergön ja Klobbskatan kes- 8753: mioon pyyntivälineiden arvo, useihin satoihin kuskalasatamia varten. 8754: 8755: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1983 8756: 8757: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm 8758: 922 1983 rd. 8759: 8760: Finansmotion nr 844 8761: 8762: 8763: 8764: 8765: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av en 8766: överföringsledning Övermalax-Y ttermalax såsom vattenvårds- 8767: arbete 8768: 8769: 8770: Tili Riksdagen 8771: 8772: Malax kommun har satsat mycket pengar på Vasa vattendistrikt har föreslagit att ifråga- 8773: vattenförsörjningen och avloppsarrangemang. varande ledningsavsnitt skulle förverkligas som 8774: Effektiva avloppsreningsverk har byggts i Petalax, statens vattenvårdsarbete åren 1984-85, varvid 8775: Bergö och Malax, men p.g.a. kostnadsskäl har bara staten skulle svara för arbetskostnaderna och 8776: några bosättningsområden ännu kunnat anslutas. kommunen för materialkostnaderna. 8777: För att den folkrikaste byn, Övermalax skall På basis av det ovan anförda föreslår vi 8778: kunna anslutas bör en överföringsledning, ca 4 km vördsamt, 8779: lång och 4 pumpstationer byggas mellan Över- 8780: malax och Yrtermalax. De torala kostnaderna för att Riksdagen i stats/örslaget för år 1984 8781: ledningssträckan, pumpstationerna och vattenled- på momentet 30.40.31 i tillägg upptar 8782: ningen utgör 2,2 miljoner mark, varav arbetskost- 300 000 mark för vattenvårdsarbete, en 8783: naderna utgör 1 065 000 mark och materialkost- överföringsledning Övermalax-Ytter- 8784: naderna 1135 000 mark. malax. 8785: 8786: Helsingfors den 2 oktober 1983 8787: 8788: Håkan Nordman Boris Renlund 8789: Håkan Malm Ole Norrback 8790: 1983 vp. 923 8791: 8792: Raha-asia-aloite n:o 844 Suomennos 8793: 8794: 8795: 8796: 8797: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Övermalaxin-Ytter- 8798: malaxin siirtojohdon rakentamiseen vesihuoltotyönä 8799: 8800: 8801: Eduskunnalle 8802: 8803: Maalahden kunta on sijoittanut paljon rahaa Vaasan vesipiiri on ehdottanut, että edellä 8804: vesihuoltoon ja viemärijärjestelyihin. Tehokkaita mainittu vesijohto rakennettaisiin valtion vesien- 8805: viemäripuhdistamoita on rakennettu Petolahdel- huoltotyönä vuosina 1984-85, jolloin valtio 8806: le, Bergöhön ja Maalahdelle, mutta kustannussyis- vastaisi työkustannuksista ja kunta tarvikekustan- 8807: tä on vain muutamia asuntoalueita voitu liittää nuksista. 8808: verkkoon. Jotta väkirikkain kylä, Övermalax Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8809: voitaisiin liittää verkkoon, tarvitaan n. 4 km pitkä tavasti, 8810: siirtojohto ja 4 pumppuasemaa täytyy rakentaa 8811: Övermalaxin ja Yttermalaxin välille. Johto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8812: osuuden, pumppuasemien ja vesijohdon yhteiskus- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 8813: tannukset ovat 2,2 miljoonaa markkaa, josta 30.40.31 300 000 markkaa vesienhuolto- 8814: työkustannusten osuus on 1 065 000 markkaa ja työtä varten Övermalaxin- Yttermalaxin 8815: tarvikekustannusten 1 135 000 markkaa. välisen siirtojohdon rakentamiseksi. 8816: 8817: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1983 8818: 8819: Håkan Nordman Boris Renlund 8820: Håkan Malm Ole Norrback 8821: 924 1983 rd. 8822: 8823: Finansmotion nr 845 8824: 8825: 8826: 8827: 8828: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för förbättring av landsväg 8829: nr 7252 på avsnittet Kvevlax-Petsmo 8830: 8831: 8832: Tili Riksdagen 8833: 8834: Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt har fått grundförbättringar och underhåll prioriteras 8835: en relativt liten andel av väghållningsanslagen framom dyra nybyggen, även om kompletteringar 8836: under årens lopp. Den förhållandevis låga arbets- behövs. Landsväg nr 7252 mellan Kvevlax och 8837: lösheten - tack vare företagsamheten och p.g.a. Petsmo i Korsholm kommun kräver åtgärder 8838: emigrationen i området- har inverkat menligt på snarast möjligt, innan dess skick försämras 8839: tilldelningen. Fortsatt faktisk minskning är ytterligare. Vägen som är 10,5 km lång är livligt 8840: alarmerande rhed hänsyn. tili vägnätets kvalitet i trafikerad, 559 fordon/ dygn. Den är delvis 8841: länet. permanentbelagd. Ny beläggning fordras i sam- 8842: För kustområdets del bör beaktas att de ytterliga band med byggnadsarbetena. 8843: förutsättningarna för vägbyggen är relativt Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås, 8844: ogynnsamina med åtföljande högre kostnader än 8845: normalt. Grundförhållandena är besvärliga och att Riksdagen i statsförslaget förår 1984 8846: tillgången på vägbyggnadsmaterial begränsad. upptar ett 500 000 mark stort anslag jå'r 8847: Därtill kräver skärgårdens kommunikationer påbörjande av förbättringsarbetena på 8848: särskilda ekonomiska resurser. landsväg nr 7252 Ktwz;lax-Petsmo. 8849: Inom ramen för tillgängliga resurser måste 8850: 8851: 8852: Helsingfors den 2 oktober 1983 8853: 8854: Håkan Nordman Håkan Malm Ole Norrback 8855: 1983 vp. 925 8856: 8857: Raha-asia-aloite n:o 845 Suomennos 8858: 8859: 8860: 8861: 8862: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7252 8863: parannukseen välillä Koivulahti-Petsmo 8864: 8865: 8866: 8867: Eduskunnalle 8868: 8869: Vaasan tie- ja vesirakennuspiiri on saanut Käytettävissä olevien varojen puitteissa tulee 8870: suhteellisen pienen osan tienpitomäärärahoista perusparannustyöt ja teiden ylläpito asettaa 8871: vuosien kuluessa. Suhteellisen alhainen työttö- uudisrakentamisen edelle huolimatta siitä, että 8872: myys - joka johtuu alueella tapahtuvasta yritys- täydennystä tarvittaisiin. Koivulahden ja Pets- 8873: toiminnasta sekä maastamuutosta - on vaikutta- mon välinen maantie n:o 7252 Mustasaaren kun- 8874: nut epäedullisesti jakoon. Määrärahojen tosiasial- nassa on pikaisten toimenpiteiden tarpeessa en- 8875: linen jatkuva pieneneminen on hälyttävä ottaen nenkuin sen kunto entisestään huononee. Tie, joka 8876: huomioon läänin tieverkon kunnon. on 10,5 km pitkä, on vilkkaasti liikennöity, 559 8877: Rannikkoalueen osalta on otettava huomioon, ajoneuvoa vuorokaudessa. Se on osittain päällys- 8878: että teiden rakentamisen ulkoiset edellytykset ovat tetty. Uusi päällyste on tarpeen rakennustöiden 8879: melkoisen epäedulliset, mistä aiheutuvat normaa- yhteydessä. 8880: lia korkeammat kustannukset. Maapohjan laatu on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8881: hankala ja tientekoaineiden saatavuus rajoitettu. tavasti, 8882: Tämän lisäksi vaativat saariston liikenneolot 8883: erityisiä taloudellisia resursseja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8884: 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 8885: määrärahan Koivulahden-Petsmon väli- 8886: sen maantien n:o 7252 perusparannustöi- 8887: den aloittamiseksi. 8888: 8889: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1983 8890: 8891: Håkan Nordman Håkan Malm Ole Norrback 8892: 8893: 8894: 8895: 8896: 117 0883005893 8897: 926 1983 rd. 8898: 8899: Finansmotion nr 846 8900: 8901: 8902: 8903: 8904: Nordman m.fl: Om anvisande av anslag för renovering av Hälso- 8905: hemmet Udden 8906: 8907: 8908: Tili Riksdagen 8909: 8910: U ngefär 650 personer har startat Ab Hälso- Tili programmet kommer att höra fasta, avgift- 8911: hemmet Udden i Munsala i Nykarleby. För nings- och avvänjningskurer, kostterapi, fysikalisk 8912: verksamheten har inköpts en fastighet av behandling m.m. under Iedning av Iäkare. Hälso- 8913: Nykarleby stad tili priset 650 000 mk. Nödvändiga hemmet skali bli ett friskvårdscentrum, där 8914: anskaffningar och renoveringen beräknas kosta ca förutom den egentliga behandlingen föreläsningar 8915: 800 000 mk. Uppslutningen kring projektet visar i förebyggande hälsovård, näringslära m.m. konti- 8916: det stora intresse för alternativa vårdformer som nuerligt ordnas. Försöksverksamhet och forskning 8917: komplement tili den etablerade hälso- och kommer att bedrivas, t. ex. i fråga om rökning och 8918: sjukvården som växer fram. alkoholvanor. 8919: Hälsohemmet Udden kommer att bedriva sin På basis av det ovan anförda föreslår vi 8920: verksamhet enligt ungerfär samma principer som vördsamt, 8921: den välkända Föliingegården i Sverige. Den 8922: vetenska pliga Föliinge-ra pporten bekräftar vad en att RiksdaRen i statsförslaRet fär år 1984 8923: dylik naturkuranstalt kan åstadkomma för män- på momentet 33.92.50 upptar 200 000 8924: niskors hälsa. mark för renoverinR av Hå"lsohemmet 8925: Uddens fastiRhet i Munsala. 8926: 8927: Helsingfors den 2 oktober 1983 8928: 8929: Håkan Nordman Håkan Malm 8930: Boris Renlund Ole Norrback 8931: 1983 vp. 927 8932: 8933: Raha-asia-aloite n:o 846 Suomennos 8934: 8935: 8936: 8937: 8938: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Ab Hälsohemmet 8939: Udden -nimisen laitoksen kiinteistön korjaamiseen 8940: 8941: 8942: 8943: Eduskunnalle 8944: 8945: Noin 650 henkilöä on perustanut Uudenkaarle- Ohjelmaan tulee kuulumaan paastoa, myrkky- ja 8946: pyyn Munsalassa sijaitsevan Ab Hälsohemmet muita vieroituskuureja, ravintotera piaa, fysikaalis- 8947: Uddenin. Sen toimintaa varten on Uudenkaarle- ta käsittelyä ym. lääkärin johdolla. Hälsohemme- 8948: pyyn kaupungilta ostettu 650 000 markan hintai- tistä tulee terveydenhoitokeskus, jossa varsinaisen 8949: nen kiinteistö. Välttämättömien hankintojen ja käsittelyn ohella järjestetään jatkuvasti luentoja, 8950: uudistustöiden arvioidaan maksavan n. 800 000 jotka koskevat ehkäisevää terveydenhoitoa, ravin- 8951: mk. Hankkeen saama kannatus osoittaa suurta to-oppia ym. Koetoimintaa ja tutkimustyötä 8952: mielenkiintoa uusia vaihtoehtoisia hoitomuotoja tullaan harjoittamaan, esim. sellaista, joka koskee 8953: kohtaan, jotka täydentävät vakiintunutta tervey- tupakointia ja alkoholitottumuksia. 8954: den- ja sairaanhoitoa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8955: Hälsohemmet Udden tulee harjoittamaan toi- tavasti, 8956: mintaansa suunnilleen samoin periaattein kuin 8957: Ruotsissa sijaitseva tunnettu Föllingegården. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8958: Tieteellinen Föllinge-ra portti vahvistaa sen, mitä 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 8959: tällainen luonnonparantola pystyy saamaan aikaan 33.92.50 200 000 markkaa Ab Hälsohem- 8960: ihmisten terveydelle. met Udden nimisen laitoksen kiinteistön 8961: korjaamiseen. 8962: 8963: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1983 8964: 8965: Håkan Nordman Håkan Malm 8966: Boris Renlund Ole Norrback 8967: 928 1983 rd. 8968: 8969: Finansmotion nr 847 8970: 8971: 8972: 8973: 8974: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för nordiskt gränsregionalt 8975: samarbete 8976: 8977: 8978: Tili Riksdagen 8979: 8980: Inom ramen för det nordiska regionpolitiska Eftersom länstyrelserna i Finland inte har 8981: samarbetet finns 11 gränsregionala samarbetsor- "egoa" medel som kan anvisas för dylikt ändamål 8982: gan på olika håll. Från finländsk sida deltar och Finland saknar landstingsorgan har det 8983: kommuner, myndigheter och organisationer i fyra uppstått svårigheter för de finländska länen att på 8984: sådana samarbetsorgan: Nordkalotten, Kvarken, någotlunda likvärdiga villkor delta i det gräns- 8985: Mittnorden och Skärgårdsprojektet (Aboland- regionala samarbetet. 8986: Ala nd-Stockholm). Totalt anslår NÄRP drygt 3 milj. mk tili de 8987: De gränsregionala samarbetsorganen initierar, samarbetsprojekt, som genomförs av de fyra 8988: planerar och genomför konkreta samarbetsprojekt gränsregionala samarbetsorgan, där Finland är 8989: som finansieras inom Nordiska Ministerrådets med. För att kunna initiera och utveckla ideer tili 8990: budget via Ämbetsmannakommitten för region- samarbetsprojekt som är angelägna och som klarar 8991: politik (NÄRP). Dessutom finansierar NÄRP tili sig i konkurrensen om de nordiska regionpolitiska 8992: betydande del de gränsregionala samarbetsor- anslagen krävs också nationella finansieringsin- 8993: ganens grundadministration innefattande projekt- satser via länsstyrelser och/ eller regionplaneför- 8994: ledarlön, kanslikostnader, resor o. dyl. Deltagande bund. 8995: parter i samarbetet är länsmyndigheter, land- Behovet är ungefär 50 000 mk per samarbets- 8996: skapsorgan, landsting och kommuner. organ från finländsk sida för år 1984, dvs. 8997: 1 takt med att det gränsregionala samarbetet Lapplands länsstyrelse 50 000 mk, Mellersta 8998: utvecklats och stabiliserats har kostnaderna för Finlands 50000 mk, Vasa 100000 mk (två 8999: administrationen ökat i sådan utsträckning att de samarbetsorgan) samt Aho och Björneborgs 9000: av Nordiska Ministerrådet anvisade medlen för 50000 mk. 9001: ändamålet inte räcker tili för att helt täcka kostna- Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås 9002: derna. Det innebär krav på nationell delfinansie- vördsamt, 9003: ring som för svensk, norsk och dansk del ordnats 9004: via landsting, länsstyrelser, fylken eller amtskom- att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 9005: muner. upptar ett 250 000 mark stort anslag för 9006: För år 1984 avser NÄRP anslå 2,55 milj. Nkr nordiskt gränsregionalt samarbete. 9007: för grundadministrationen. För de etablerade 9008: samarbetsorgan, där Finland ingår, innebär 1984 9009: års budgetförslag en reell sänkning av NÄRP:s 9010: stöd. 9011: 9012: Helsingfors den 2 oktober 1983 9013: 9014: Håkan Nordman Håkan Malm 9015: Boris Renlund Ole Norrback 9016: 1983 vp. 929 9017: 9018: Raha-asia-aloite n:o 847 Suomennos 9019: 9020: 9021: 9022: 9023: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta pohjoismaiseen raja- 9024: alueyhteistyöhön 9025: 9026: 9027: Eduskunnalle 9028: 9029: Pohjoismaisen aluepoliittisen yhteistyön piiriin Suomi kuuluu, vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesi- 9030: kuuluu eri tahoilla 11 raja-alueen yhteistyöelintä. tys merkitsee NÄRP:n tuen reaalista alenemista. 9031: Suomen osalta osallistuvat kunnat, viranomaiset ja Koska Suomen lääninhallituksilla ei ole "omia" 9032: organisaatiot neljään tällaiseen yhteistyöelimeen: varoja, joita voitaisiin osoittaa tällaiseen tarkoituk- 9033: Pohjoiskalotti, Merenkurkku, Keskipohjola ja seen ja kun Suomelta puuttuu maapäiväelin, on 9034: Saaristohanke (Turunmaa-Ahvenanmaa-Tuk- Suomen Jääneille syntynyt vaikeuksia edes joten- 9035: holma). kin yhtäJäisin ehdoin osallistua raja-alueiden 9036: Raja-alueiden yhteistyöelimet tekevät aloitteita, yhteistyöhön. 9037: suunnittelevat ja toteuttavat konkreettisia yhteis- NÄRP osoittaa yli 3 milj. markan määrärahan 9038: työhankkeita, jotka rahoitetaan Pohjoismaisen niille yhteistyöhankkeille, jotka ne neljä raja- 9039: Ministerineuvoston puitteissa Ämbetsmannakom- alueiden yhteistyöelintä toteuttavat, joissa Suomi 9040: mitten för regionpolitikin (NÄRP) kautta. Tämän on mukana. Jotta voitaisiin tehdä aloitteita ja 9041: lisäksi NÄRP rahoittaa huomattavan osan raja- kehittää ajatuksia tärkeiksi yhteistyöhankkeiksi, 9042: alueiden yhteistyöelinten perushallintoa, mikä jotka menestyvät kilpailtaessa pohjoismaisista 9043: käsittää hankkeiden johtajan palkat, kansliakus- aluepoliittisista määrärahoista, tarvitaan myös 9044: tannukset, matkat jne. Yhteistyöhön osallistuvia lääninhallitusten jajtai seutukaavaliittojen kautta 9045: yhteistyön osapuolia ovat läänin viranomaiset, tapahtuvia kansallisia rahoituspanostuksia. 9046: maakuntaelimet, maapäivät ja kunnat. Tarve on noin 50 000 mk yhteistyöelintä kohti 9047: Raja-alueiden yhteistyön kehittymisen ja va- Suomen osalta vuonna 1984, ts. Lapin lääninhalli- 9048: kiintumisen myötä ovat hallintokustannukset tuksen osalta 50 000 mk, Keski-Suomen 50 000 9049: nousseet siinä maann, että Pohjoismaiselle mk, Vaasan 100 000 mk (kaksi yhteistyöelintä) 9050: Ministerineuvostolle tätä tarkoitusta varten osoi- sekä Turun ja Porin 50 000 mk. 9051: tetut varat eivät riitä kokonaan kattamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9052: kustannuksia. Tämä merkitsee kansallisen osara- taen, 9053: hoituksen pakkoa, mikä on Ruotsin, Norjan ja 9054: Tanskan osalta järjestetty maa päivien, lääninhalli- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9055: tusten, läänien tai virkakuntien kautta. 1984 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark- 9056: Vuodelle 1984 NÄRP aikoo myöntää 2,55 milj. kaa pohjoismaista raja-alueiden yhteistyå'- 9057: Nkr:n määrärahan perushallintoa varten. Niiden tä varten. 9058: vakiintuneiden yhteistyöelimien kannalta, joihin 9059: 9060: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1983 9061: 9062: 9063: Håkan Nordman Håkan Malm 9064: Boris Renlund Ole Norrback 9065: 930 1983 vp. 9066: 9067: Finansmotion nr 848 9068: 9069: 9070: 9071: 9072: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för fortsatt energisam- 9073: arbete 9074: 9075: 9076: Tili Riksdagen 9077: 9078: Samarbetet mellan Vasa och Västerbottens Iän 60-110 deltagare och temata som: Regional- 9079: angående produktion och användning av torv och ekonomiska effekter av fastbränslehantering, 9080: flis initierades vid K varkenkonferensen 1980. torvbrytningens miljökonsekvenser, skogsråvarans 9081: Konferensen gav Kvarkenrådet i uppdrag att användning, förädling av flis genom torkning, 9082: utveckla ett samarbetsprojekt kring torv och flis provning av stycketorvmaskiner, standardisering 9083: innefattande erfarenhetsutbyte, stimulans tili av torv och flis. 9084: industriellt samarbete och utvecklad handel Enligt Nordiska Ämbetsmannakommittens för 9085: gränsregionalt. regionpolitik (NÄRP) kriterier kan dess stöd utgå 9086: Samarbetsprojektet godkändes av Nordiska under högst tre år, dvs. tili utgången av 1983. Det 9087: ministerrådet och dess Ämbetsmannakommitte finansiella ansvaret för fortsatt verksamhet bör 9088: för regionpolitik i början av 1981 som ett 3-årigt övertas av nationella, regionala eller lokala organ. 9089: försöksprojekt med tullfinansiering från Nordiska Enligt Kvarkenrådets energiarbetsgrupp är det 9090: ministerrådet åren 1981-83. Totalt har 490 000 angeläget att försöksprojektet kan få en fortsätt- 9091: Nkr anvisats. ning. Projektet har lett tili konkreta resultat: 9092: Samarbetsprojektet har inneburit anordnande VAPO:s affärsuppgörelse med Umeå Energiverk, 9093: av seminarier och konferenser kring teknisk- samarbete mellan finländska och svenska företag i 9094: ekonomiska frågor i anslutning tili produktion och utvecklande av torvbrytningsmaskiner och inom 9095: användning av torv och flis. Vidare har studieresor skogsbränslehanteringen, konsultsamarbete mel- 9096: anordnats för kommunala tjänste- och förtroen- lan finländska företag och svenska energibolag. 9097: demän, företag inom sektorn m.fl. Inom projektet Intresset från kommunernas och företagens sida är 9098: har ska pats förutsättningar för industriellt samar- stort. Samarbetet har bidragit tili att regionerna 9099: bete, konkreta affärsuppgörelser samt flera har en framskjuten position i fråga om de fasta 9100: planerings- och konsultuppdrag för finländska bränslens teknik och ekonomi. 9101: byråer tili Sverige. Ett projekt syftar tili Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås 9102: standardisering av torv och skogsbränslen. vördsamt, 9103: Kunska ps- och erfarenhetsutbytet har utveck- 9104: lats i den "Energibulletin" som Kvarkenrådet ger att Riksdagen i statsförslaget fiir år 1984 9105: ut 2-4 gånger i året. Bulletinen innehåller teknisk- upptar ett 50 000 mark stort anslag för 9106: ekonomisk information angående fastbränslehan- energisamarbetets fortsatta verksamhet. 9107: tering. 9108: Sammanlagt har 9 konferenser arrangerats med 9109: 9110: Helsingfors den 2 oktober 1983 9111: 9112: Håkan Nordman Boris Renlund 9113: Håkan Malm Ole Norrback 9114: 1983 vp. 931 9115: 9116: Raha-asia-aloite n:o 848 Suomennos 9117: 9118: 9119: 9120: 9121: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta energiayhteistoiminnan 9122: jatkamiseen 9123: 9124: 9125: Eduskunnalle 9126: 9127: Yhteistyö Vaasan ja Västerbottenin läänin mat aluetaloudelliset vaikutukset, turpeen noston 9128: kanssa turpeen ja hakkeen käytöstä aloitettiin 1980 aiheuttamat seuraamukset ympäristöön, metsä- 9129: Merenkurkun konferenssin yhteydessä. Konfe- raaka-aineen käyttö, hakkeen jalostaminen kuivaa- 9130: renssi antoi Merenkurkun neuvostolle tehtäväksi maila, pistoturvekoneiden kokeilu, turpeen ja 9131: kehittää turvetta ja haketta koskevaa yhteistyö- hakkeen standardisointi. 9132: hanketta, joka sisältäisi kokemusten vaihtoa, Nordiska Ämbetsmannakommittens för region-" 9133: virikkeitä teolliseen yhteistyöhön ja rajakaupan politik:n (NÄRP) periaatteiden mukaan sen tuki 9134: alueellista kehittämistä. voi kestää korkeintaan kolme vuotta, ts. vuoden 9135: Pohjoismaiden ministerineuvosto ja sen aluepo- 1983 loppuun. Taloudellisen vastuun toiminnan 9136: litiikan virkamieskomitea hyväksyi yhteistyöhank- jatkamisesta tulee siirtyä kansallisille, alueelli- 9137: keen vuoden 1981 alussa 3-vuotiseksi kokeilu- sille tai paikallisille elimille. 9138: hankkeeksi, jonka Pohjoismaiden Ministerineu- Merenkurkun neuvoston energiaryhmän mie- 9139: vosto rahoitti kokonaan vuosina 1981-83. Kaik- lestä on tärkeätä, että kokeiluhanketta jatketaan. 9140: kiaan on myönnetty määrärahoja 490 000 Nkr. Hanke on johtanut konkreettisiin tuloksiin: 9141: Yhteistyöhanke on merkinnyt seminaarien ja VAPO:n kaupallinen sopimus Uumajan Energia- 9142: konferenssien järjestämistä, joissa on käsitelty laitoksen kanssa, yhteistyö suomalaisten ja ruotsa- 9143: teknis-taloudellisia turpeen ja hakkeen tuotantoon laisten yritysten kesken turpeennostokoneiden 9144: ja käyttöön liittyviä kysymyksiä. Edelleen on kehittämiseksi sekä metsätuotteiden käsittelemi- 9145: järjestetty opintomatkoja kunnallisille virka- ja seksi, suomalaisten ja ruotsalaisten energiayhtiöi- 9146: luottamusmiehille, alan yrityksille jne. Hankkeen den välinen konsulttiyhteistyö. Kuntien ja yritys- 9147: puitteissa on luotu edellytykset teolliselle yhteis- ten kiinnostus on suuri. Yhteistyöstä on ollut 9148: työlle, konkreettisille kauppasopimuksille sekä seurauksena, että alueilla on korostunut asema 9149: useille Ruotsissa sijaitsevien suomalaisten toimis- kyseen ollessa kiinteiden polttoaineiden tekniikas- 9150: tojen suunnittelu- ja konsulttitehtäville. Eräs ta ja taloudesta. 9151: hanke tähtää turpeen ja metsäpolttoaineiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9152: sta ndardisoimiseen. tavasti, 9153: Tietojen ja kokemusten vaihtoa on kehitetty 9154: "Energiatiedotteessa", jota Merenkurkun neuvos- että Eduskunta ottaisi valtion t•uoden 9155: to julkaisee 2-4 kertaa vuodessa. Tiedote sisältää 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan 9156: teknis-taloudellista kiinteän polttoaineen käsitte- määrärahan enerRiayhteistoiminnan jat- 9157: lyinformaatiota. kamiseksi. 9158: Yhteensä on järjestetty yhdeksän konferenssia, 9159: joissa on ollut 60-110 osanottajaa. Aiheina ovat 9160: olleet: Kiinteän polttoaineen käsittelyn aiheutta- 9161: 9162: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1983 9163: 9164: Håkan Nordman Boris Renlund 9165: Håkan Malm Ole Norrback 9166: 932 1983 rd. 9167: 9168: Finansmotion nr 849 9169: 9170: 9171: 9172: 9173: Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för specialsjukhusens 9174: personalutgifter 9175: 9176: 9177: Tili Riksdagen 9178: 9179: Ökningen av den personai inom hälsovården liggörs av att Centralsjukhuset i Vasa, som har 9180: som berättigar tili starsandel och som ingår i den mindre sjukvårdspersonal än motsvarande inrätt- 9181: riksomfattande pianeo för social- och hälsovården ningar, har ansökt om fem nya tjänster men 9182: föreslås bli avsevärt mindre än de senaste åren. sannolikt inte får en enda. För äldre psykiatriska 9183: Hårdast drabbas specialsjukvården, som föreslås få sjukvårdsanstalter är situationen minst lika 9184: 545 tjänster mot 720 innevarande år. Detta bekymmersam. 9185: motsvarar inte närmelsevis sjukvårdsanstalternas Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås, 9186: behov. Särskilt kraftigt minskas kvoten för "övrig 9187: hälsovårdspersonal", från 410 tili 220, vilket att Riksdagen i statsfö"rslaget för år 1984 9188: innebär att inrättningarna måste komma tili rätta måtte besluta att för statsstöd får bevilja.r 9189: med otiliräcklig sjukvårdspersonal. 250 nya tjänster, en ökning med 30, "övrig 9190: Den föreslagna tilidelningen innebär ökande hiilsovårdspersonal" vid sjukvårdsanstalter- 9191: svårigheter för äldre sjukvårdsinrättningar, efter- na, vilket innebär ett tilläggsanslag om 9192: som tjänster i regel i första hand beviljas tili helt 1 000 000 mark. 9193: nya inrättningar och verksamheter. Detta åskåd- 9194: 9195: Helsingforsden 3 oktober 1983 9196: 9197: 9198: Håkan Nordman Ole Norrback 9199: 1983 vp. 933 9200: 9201: Raha-asia-aloite n:o 849 Suomennos 9202: 9203: 9204: 9205: 9206: Nordman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta erikoissairaan- 9207: hoidon henkilöstömenoihin 9208: 9209: 9210: Eduskunnalle 9211: 9212: Terveydenhoidon valtionosuuteen oikeuttavan keskussairaala, jolla on vähemmän sairaanhoito- 9213: henkilökunnan lisäämistä, joka sisältyy koko henkilökuntaa kuin muilla vastaavilla laitoksilla, 9214: maata käsittävään sosiaali- ja terveydenhoito- on anonut viittä uutta tointa, mutta ei todennäköi- 9215: suunnitelmaan, ehdotetaan huomattavasti pie- sesti saa yhtään ainoata. Vanhempien psykiatris- 9216: nemmäksi kuin viime vuosina. Ankarimmin tämä ten sairaanhoitolaitosten kohdalla tilanne on 9217: kohtaa erityissairaanhoitoa, jolle ehdotetaan 545 vähintään yhtä huolestuttava. 9218: tointa kuluvan vuoden 720 sijasta. Tämä ei vastaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9219: läheskään sairaanhoitolaitosten tarpeita. Erityisen tavasti, 9220: voimakkaasti vähennetään "muun terveydenhoi- 9221: tohenkilökunnan'' kiintiötä 410:stä 220:een, mikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9222: merkitsee s1ta, että laitosten täytyy selvitä 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 9223: riittämättömällä sairaanhoitohenkilökunnalla. markkaa 250 uuden terveydenhoitoalan 9224: Ehdotettu jako lisää vanhempien hoitolaitosten toimen perustamiseksi, mikä' merkitsee 9225: vaikeuksia, koska toimia perustetaan ensi sijassa sairaanhoitolaitosten "muun terveyden- 9226: aivan uusille laitoksille ja niiden toiminnoille. hoitohenkilökunnan" lisäystä 30:/lä. 9227: Tästä kuvaavana esimerkkinä on, että Vaasan 9228: 9229: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 9230: 9231: Håkan Nordman Ole Norrback 9232: 9233: 9234: 9235: 9236: 118 0883005893 9237: 934 1983 rd. 9238: 9239: Finansmotion nr 850 9240: 9241: 9242: 9243: 9244: Norrback.: Om anvisande av anslag för anskaffning av datorap- 9245: paratur för undervisningen vid Vasa övningsskola 9246: 9247: 9248: Tili Riksdagen 9249: 9250: Vasa övningsskola är de blivande svensk- Hall inte övningsskolan har ADB-utrustning 9251: språkiga lärarnas övningsskola. Den är natur- kommer den att bli efter i utvecklingen på det här 9252: ligtvis i hög grad stilbildande när det gäller området. Många andra gymnasier och högstadier 9253: undervisningen. De metoder som tillämpas där har nämligen redan ADB-utrustning. De nya 9254: och den undervisningsmaterial som används där är lärarna är dåligt förberedda för sitt arbete om de 9255: sådana som lärarna sedan i sin dagliga gärning inte haft möjlighet att ge undervisning inom ADB 9256: själva kommer att anse som normgivande. med modern utrustning. 9257: 1 sitt budgetförslag hade övningsskolan föreslagit Med ovanstående motivering föreslås härmed 9258: 150 000 mk för inköp av ADB-utrustning att vördsamt, 9259: användas i undervisningen. Totalt föreslås övnings- 9260: skolan få endast 130 000 mk för undervisnings- att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 9261: material och investeringar. Då behoven också i måtte uppta 150 000 mark så att Vasa 9262: övrigt är stora är det inte möjligt att anslå hela den övningsskola kan köpa ADB-utrustning 9263: summa som föreslås för inköp av ADB-utrust- att användas i undervisningen. 9264: ningen. 9265: 9266: Helsingfors den 4 oktober 1983 9267: 9268: Ole Norrback 9269: 1983 vp. 935 9270: 9271: Raha-asia-aloite n:o 850 Suomennos 9272: 9273: 9274: 9275: 9276: Norrback: Määrärahan osoittamisesta Vaasan harjoittelukoulun 9277: opetustietokonelaitteiden hankintaan 9278: 9279: 9280: 9281: Eduskunnalle 9282: 9283: Vaasan harjoituskoulu on tulevien ruotsinkie- muilla IukioilJa ja yläasteilla on nimittäin ATK- 9284: listen opettajien harjoiruskoulu. Se on luonnolli- varustus. Uudet opettajat valmistetaan huonosti 9285: sesti opetuksen kannalta suuressa määrin tyyliä työhönsä, ellei heillä ole ollut mahdollisuutta antaa 9286: kehittävä. Koulussa sovellettavat menettely- opetusta ajanmukaisilla ATK-välineillä. 9287: tavat ja siellä käytettävä opetusmateriaali ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 9288: sellaiset, joita opettajat päivittäisessä työssään itse vasti, 9289: tulevat pitämään ohjeellisena. 9290: Omassa tulo- ja menoarvioesityksessään harjoi- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9291: tuskoulu oli ehdottanut 150 000 mk opetuksessa 1984 tulo- ja menoarvioon 150 000 9292: käytettävää ATK-varustusta varten. Kaikkiaan markkaa, jotta Vaasan harjoituskoulu voisi 9293: esitetään harjoituskoululle ainoastaan 130 000 mk ostaa opetukseen kå"ytettå"vå"t ATK-varus- 9294: opetusmateriaalia ja investointeja varten. Kun teet. 9295: tarpeet muutoinkin ovat suuret, ei ole mahdollista 9296: myöntää koko summaa ATK-varustusta varten. 9297: Jollei harjoituskoululla ole ATK-varustusta, se 9298: tulee jäämään jälkeen alan kehityksestä. Monilla 9299: 9300: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 9301: 9302: Ole Norrback 9303: 936 1983 rd. 9304: 9305: Finansmotion nr 851 9306: 9307: 9308: 9309: 9310: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för de finlandssvenska folk- 9311: högskolornas verksamhet 9312: 9313: 9314: Tili Riksdagen 9315: 9316: Folkhögskolorna innehar en mycket viktig roll i Folkhögskolorna har även i stor utsträckning 9317: folkbildningsarbetet i Finland. 1 dag tjänar folk- specialkurser av sådan karaktär, som annars är 9318: högskolorna i mycket hög grad som direkt svåra att anordna. Den kursverksamhet, som är 9319: yrkesutbildande skolor. Dessutom utgör under- synnerligen viktig, är ofta dyr att bedriva. 9320: visningen i folkhögskolorna ofta en mycket god Med hänvisning tili det ovanstående anhåller 9321: grund för vidareutbildning i högskolor. undertecknade vördsamt om, 9322: Folkhögskolorna kämpar mycket ofta med 9323: ekonomiska svårigheter. Många skolor är gamla att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 9324: och utslitna, både beträffande internat och måtte uppta ett anslag om 450 000 mark att 9325: undervisningsutrymmen. De skolor som byggt nya /ördelas till de finlandssvenska folkhög- 9326: utrymmen eller renoverat gamla har mycket svårt skolorna jör deras verksamhet och in- 9327: att klara av räntor och amorteringar på lån som de vesteringar. 9328: tvingats uppta. 9329: 9330: Helsingfors den 30 september 1983 9331: 9332: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm 9333: Elisabeth Rehn Håkan Nordman Gunnar Jansson 9334: 1983 vp. 937 9335: 9336: Raha-asia-aloite n:o 851 Suomennos 9337: 9338: 9339: 9340: 9341: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten 9342: kansanopistojen toiminnan tukemiseen 9343: 9344: 9345: 9346: Eduskunnalle 9347: 9348: KansanopistoilJa on Suomessa hyvin tärkeä koska lainoja on ollut pakko ottaa. 9349: tehtävä kansansivistystyössä. Tänä päivänä kan- KansanopistoilJa on lisäksi paljon sen luonteisia 9350: sanopistot toimivat hyvin suuressa määrin suora- erikoiskursseja, joita muuten on vaikeata järjestää. 9351: naisesti ammatillisina kouluina. Tämän lisäksi Tämän erittäin tärkeän kurssitoiminnan järjestä- 9352: kansanopistojen opetus on usein erittäin hyvänä minen on usein kallista. 9353: pohjana korkeakouluissa tapahtuvalle jatkokoulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9354: tukselle. tavasti, 9355: Kansanopistot kamppailevat hyvin usein talou- 9356: dellisten vaikeuksien kanssa. Monet koulut ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9357: vanhoja ja huonokuntoisia, sekä asunto- että 1984 tulo- ja menoarvioon 450000 9358: opetustilojen osalta. Niiden koulujen, jotka ovat markkaa jaettavaksi suomenruotsalaisten 9359: rakentaneet uusia tiloja tai uudistaneet vanhoja, on kansanopistojen kesken niiden toimintaa 9360: hyvin vaikeata selviytyä koroista ja kuoletuksista, ja investointeja varten. 9361: 9362: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 9363: 9364: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm 9365: Elisabeth Rehn Håkan Nordman Gunnar Jansson 9366: 938 1983 rd. 9367: 9368: Finansmotion nr 852 9369: 9370: 9371: 9372: 9373: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslagför inrättandeavenekonom- 9374: tjänst vid Vasa tekniska läroanstalt 9375: 9376: 9377: Tili Riksdagen 9378: 9379: Vasa tekniska läroanstalt är en svensk läro- är begränsade. Såväl för undervisning men delvis 9380: anstalt som utbildar tekniker och ingenjörer. också för admioistration behövs större utrymmen. 9381: Behovet av administrativ personai är rätt stort och För att få alit att fungera behövs ett omfattande 9382: växande beroende av de ökande funktioner kansliet arbete inom administrationen. 9383: fått. Läroanstalten har redan under flera år haft Med hänvisning tili ovanstående föreslås 9384: behov av en ekonom. Redovisningsarbetet växer, härmed vördsamt, 9385: samtidigt som planeringen av den ekonomiska 9386: verksamheten ökar. För samordningen av alit det att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 9387: arbete som utförs i läroanstalten och som ansluter måtte uppta ett belopp om 90 000 mark för 9388: sig tili ekonomin, behövs omedelbart en ekonom- inrättande av en ekonomtjänst i löneklas s V 9389: tjänst. De flesta läroanstalterna med lika stort 20 vid Vasa tekniska läroanstalt. 9390: elevantai har redan egoa ekonomer. 9391: Arbetet i skolan kompliceras av att utrymmena 9392: 9393: Helsingforsden 30 september 1983 9394: 9395: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm 9396: Håkan Nordman Gunnar Jansson 9397: 1983 vp. 939 9398: 9399: Raha-asia-aloite n:o 852 Suomennos 9400: 9401: 9402: 9403: 9404: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudenhoitajan toimen 9405: perustamiseksi Vasa tekniska läroanstalt -nimiseen laitokseen 9406: 9407: 9408: Eduskunnalle 9409: 9410: Vaasan teknillinen oppilaitos on ruotsinkieli- Koulun työtä vaikeuttaa tilanahtaus. Sekä 9411: nen oppilaitos, joka kouluttaa teknikoita ja opetusta että osittain myös hallintoa varten 9412: insinöörejä. Hallinnollisen henkilökunnan tarve tarvitaan suuremmat tilat. Jotta kaikki saataisiin 9413: on melko suuri ja se on lisääntymässä, mikä johtuu toimimaan, tarvitaan tehokasta hallintotointa. 9414: kanslian kasvavista toiminnoista. Oppilaitos on jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9415: usean vuoden ajan tarvinnut taloudenhoitajaa. tavasti, 9416: Tilitystyö lisääntyy samalla kun taloudellisen 9417: toiminnan suunnittelu kasvaa. Kaiken oppilaitok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9418: sessa suoritettavan talouteen liittyvän työn 1984 tulo- ja menoarvioon 90 000 markkaa 9419: yhtenäistämiseen tarvitaan välittömästi talouden- taloudenhoitajan toimen (V 20) perusta- 9420: hoitajan toimi. Useimmilla oppilaitoksilla, joilla mista varten Vaasan teknilliseen oppilai- 9421: on yhtä suuri oppilasmäärä, on omat taloudenhoi- tokseen. 9422: tajansa. 9423: 9424: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 9425: 9426: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm 9427: Håkan Nordman Gunnar Jansson 9428: 940 1983 rd. 9429: 9430: Finansmotion nr 853 9431: 9432: 9433: 9434: 9435: Norrback m. fl.: Om anvisande avanslag förstöd tili Musikfestspeleni 9436: Korsholm 9437: 9438: 9439: Tili Riksdagen 9440: 9441: Sommaren 1983 anordnades för första gången Musikfestspelen i Korsholm är de enda i sitt slag 9442: Musikfestspelen i Korsholm. Arrangemangen på finlandssvenskt håll. De musikfestspel av den 9443: blev en stor succe, såväl konstnärligt som ifråga om här karaktären som redan under några år 9444: deltagarantal. Efter första årets framgång är det anordnats på annat håll i vårt land, t.ex. i Kuhmo, 9445: naturligt att man fortsätter att planera för festspel har varit förebilder. Erfarenheterna från dessa är ju 9446: också under kommande år. mycket positiva. 9447: Som alltid när det gäller arrangemang av det här Med hänvisning tili ovanstående föreslås 9448: slaget är de ekonomiska problemen största, i synner- härmed vördsamt, 9449: het i början när man har för avsikt att skapa en ny 9450: tradition. Även om kommuner och fonder trätt tili att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 9451: med understöd, skulle ett ekonomiskt bidrag från måtte uppta ett anslag om 150 OOOmarkför 9452: staten göra det möjligt att anordna ännu bättre understöd av Musikfestspelen i Korsholm 9453: festspel nästa år. år 1984. 9454: 9455: Helsingforsden 30 september 1983 9456: 9457: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm 9458: Håkan Nordman Gunnar Jansson 9459: 1983 vp. 941 9460: 9461: Raha-asia-aloite n:o 853 Suomennos 9462: 9463: 9464: 9465: 9466: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustasaaren musiikki- 9467: juhlien tukemiseen 9468: 9469: 9470: 9471: Eduskunnalle 9472: 9473: Kesällä 1983 järjestettiin Mustasaaressa musiik- Mustasaaren musiikkijuhlat ovat ainui:laatuiset 9474: kijuhlat ensi kerran. Järjestelyistä tuli valtava suomenruotsalaisella taholla. Tämänlaatuiset, jo 9475: menestys, sekä taiteelliselta että osanottajien aiempina vuosina muualla maassamme järjestetyt 9476: lukumäärän kannalta. Ensimmäisen vuoden me- musiikkijuhlat, kuten Kuhmossa, ovat olleet 9477: nestyksen jälkeen on luonnollista, että suunnitel- esikuvana. Kokemukset näistä ovat kyllä hyvin 9478: laan musiikkijuhlien jatkamista myös tulevina myönteiset. 9479: vuosina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9480: Aina kun on kyse tämänlaatuisista järjestelyistä tavasti, 9481: taloudelliset pulmat ovat suurimmat, varsinkin 9482: alussa kun on tarkoitus luoda uusi perinne. Vaikka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9483: kunnat ja rahastot ovat olleet mukana tukemassa, 1984 tulo- ja menoarvioon 150 000 markkaa 9484: valtion taloudellinen apu mahdollistaisi vielä Mustasaaren musiikkijuhlien tukemiseksi 9485: parempien musiikkijuhlien järjestämisen ensi vuonna 1984. 9486: vuonna. 9487: 9488: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 9489: 9490: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm 9491: Håkan Nordman Gunnar Jansson 9492: 9493: 9494: 9495: 9496: 119 0883005893 9497: 942 1983 rd. 9498: 9499: Finansmotion nr 854 9500: 9501: 9502: 9503: 9504: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag tili stöd för de fin- 9505: landssvenska hembygdsföreningarna 9506: 9507: 9508: Tili Riksdagen 9509: 9510: De finlandssvenska hembygdsföreningarna ut- föreningar har ofta skapats som ett resultat av 9511: för ett kulturellt värdefullt arbete. Arbetet för att privata insatser. De flesta föreningar åtnjuter 9512: bevara och sanera gamla byggnader, samla gamla också kommunala bidrag av varierande storlek. 9513: redskap och dokument samt att föra vidare gamla U nder senare år har de finlandssvenska hembygds- 9514: traditioner är ovärderligt. Trots kna ppa ekono- föreningarna erhållit statligt understöd. Mot 9515: miska resurser har man genom idogt frivilligt bakgrunden av den kulturellt värdefulla insats 9516: arbete skapat miljöer, som på ett naturligt sätt dessa föreningar gör är det skäl att också i 9517: åskådliggör boendet, arbetet och näringarna i fortsättningen ge föreningarna stöd. 9518: gamla tider. Med hänvisning tili ovanstående anhåller 9519: Hantverk, jordbruk, fiske, sjöfart, m.m. finns undertecknade om, 9520: representerade på museiområden runtom i 9521: Svenskfinland. 1 praktiskt taget varje kommun att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 9522: finns ett eller flera museiområden, som upprätt- måtte uppta ett anslag om 350 000 mark 9523: hålls av just hembygdsföreningarna. för att understöda de jinlandssvenska 9524: De ekonomiska resurserna för dessa hembygds- hembygdsjå'reningarna. 9525: 9526: Helsingforsden 30 september 1983 9527: 9528: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm 9529: Elisabeth Rehn Håkan Nordman Gunnar Jansson 9530: 1983 vp. 943 9531: 9532: Raha-asia-aloite n:o 854 Suomennos 9533: 9534: 9535: 9536: 9537: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten 9538: kotiseutuyhdistysten tukemiseen 9539: 9540: 9541: Eduskunnalle 9542: 9543: Suomenruotsalaiset kotiseutuyhdistykset suorit- Näiden kotiseutuyhdistysten taloudelliset varat 9544: tavat arvokasta kulttuurityötä. Työ vanhojen on usein hankittu yksityisten panosten tuloksena. 9545: rakennusten säilyttämiseksi ja saneeraamiseksi, Useimmat yhdistykset saavat kunnilta eri suuruis- 9546: vanhojen työvälineiden ja asiakirjojen keräämi- ta avustusta. Viime vuosina ovat suomenruotsalai- 9547: seksi ja vanhojen perinteiden säilyttämiseksi on set kotiseutuyhdistykset saaneet valtionapua. 9548: korvaamatonta. Niukoista varoista huolimatta on Yhdistysten suorittama arvokas kulttuuripanos 9549: tehty vapaaehtoista uutteraa työtä sellaisten huomioon ottaen on syytä myös tulevaisuudessa 9550: ympäristöjen luomiseksi, jotka luonnollisella antaa yhdistyksille tukea. 9551: tavalla tekevät havainnolliseksi entisaikojen asu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9552: misen, työn ja elinkeinot. tavasti, 9553: Käsityö, maanviljely, kalastus, merenkulku jne. 9554: ovat edustettuina kaikkialla maamme ruotsinkie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9555: listen alueiden museotiloissa. Käytännöllisesti 1984 tulo- ja menoarvioon 350 000 markan 9556: katsoen joka kunnassa on yksi tai useampia määrärahan suomenruotsalaisten kotiseu- 9557: museoalueita, joita juuri kotiseutuyhdistykset tuyhdistysten tukemiseksi. 9558: ylläpitävät. 9559: 9560: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 9561: 9562: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm 9563: Elisabeth Rehn Håkan Nordman Gunnar Jansson 9564: 944 1983 rd. 9565: 9566: Finansmotion nr 855 9567: 9568: 9569: 9570: 9571: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för stödande av Oravais 9572: V ngdomsförening r.f:s verksamhet 9573: 9574: 9575: Tili Riksdagen 9576: 9577: För ca fem år sedan brann Oravais ungdoms- samheten har emellertid inte gett den inkomst 9578: förenings loka! ned tillgrunden. Den brunna Iokalen föreningen räknade med när Iokalen byggdes, 9579: fyllde ett stort behov i kommunen, då motsvarande varför inkomsterna inte räckt tili utgifterna de 9580: utrymme saknades helt. Därför var alla överens senaste åren, trots att kommunen ökat sitt stöd. 9581: om att en ny loka! skulle uppföras, trots att den Föreningens banklån uppgår nu tili 592 000 mk, 9582: erhållna försäkringsersättningen inte räckte tili vartill kommer övriga skulder på ca 60 000 mk. 9583: för byggandet av en ny loka! motsvarande de behov Den ekonomiska situationen är föreningen därför 9584: som fanns. övermäktig. 9585: Med kommunens stöd gick föreningen således Med hänvisning tili ovanstående föreslås 9586: in för att bygga en ny loka!, som blev färdig för tre högaktningsfullt 9587: år sedan. Föreningen var då skuldsatt, men hade 9588: löfte a v kommunen om ett årligt bidrag för räntor att Riksdagen i statsfå"rslaget /O"r år 9589: och amorteringar på 50 000 mk förutom verksam- 1984 måtte uppta ett belopp om 100 000 9590: hetsbidraget på ca 20 000 mk per år. Den loka! som mark få"r amortering av byggnadsskulder 9591: byggdes tjänar många olika ändamål som allmän och få"r bidrag få"r verksamheten åt Oravais 9592: samlingslokal i kommunens centrum. Dansverk- Ungdomsfå"rening r.f. 9593: 9594: Helsingforsden 30 september 1983 9595: 9596: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm 9597: Håkan Nordman Gunnar Jansson 9598: 1983 vp. 945 9599: 9600: Raha-asia-aloite n:o 855 Suomennos 9601: 9602: 9603: 9604: 9605: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Oravais Ungdoms- 9606: förening r.f. -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen 9607: 9608: 9609: Eduskunnalle 9610: 9611: Noin vHSI vuotta sitten paloi Oravaisten keskustassa. Tanssitilaisuudet eivät kuitenkaan ole 9612: nuorisoseuran talo perustuksiaan myöten. Palanut tuottaneet yhdistyksen edellyttämää tuloa talon 9613: rakennus täytti kunnassa huomattavan tarpeen, ollessa rakennusvaiheessa, mistä syystä tulot eivät 9614: koska muita vastaavia tiloja ei ollut. Tästä syystä ole riittäneet menoihin viime vuosina, huolimatta 9615: kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että uusi talo kunnan lisääntyneestä tuesta. Yhdistyksen pankki- 9616: rakennettaisiin huolimatta siitä, että vakuutusyh- lainat ovat nyt 592 000 mk, minkä lisäksi on muita 9617: tiöltä saatu korvaus ei riittänyt tarvetta vastaavan velkoja n. 60 000 mk. Taloudellinen tilanne on 9618: uuden talon rakentamiseksi. yhdistykselle näin ollen kestämätön. 9619: Seura aloitti näin ollen kunnan tuella uuden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9620: seurantalon rakentamisen, joka tuli valmiiksi tavasti, 9621: kolme vuotta sitten. Yhdistys oli tällöin velkaan- 9622: tunut, mutta sillä oli kunnan antama lupaus 50 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9623: markasta vuosittain korkoihin ja lyhennyksiin sekä 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 9624: sen lisäksi n. 20 000 markasta vuodessa toiminta- kaa Oravais Ungdomsförening r.f:lle ra- 9625: avustukseksi. Rakennettu talo palvelee useita kennusvelkojen lyhentämistä ja toiminta- 9626: tarkoituksia yhteisenä kokoontumistilana kunnan avustusta varten. 9627: 9628: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 9629: 9630: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm 9631: Håkan Nordman Gunnar Jansson 9632: 946 1983 rd. 9633: 9634: Finansmotion nr 856 9635: 9636: 9637: 9638: 9639: Norrback m.fl.: Om anvisandeavanslagförförbättrandeav järnvägen 9640: Seinäjoki-Kaskö 9641: 9642: 9643: Tili Riksdagen 9644: 9645: Järnvägen mellan Seinäjoki och Kaskö är i Under ett par år godkändes mindre anslag för 9646: behov av en omfattande förbättring. Avsikten har små förbättringar av järnvägen. För år 1984 9647: varit att årligen anslå ett tillräckligt belopp för att föreslås inga pengar alls för detta viktiga projekt. 9648: få banan i gott skick. Med hänvisning tili ovanstående föreslås vörd- 9649: Transporteroa längs bansträckan har ökat sedan samt, 9650: industrietableringar skett. 1 dag transporteras en 9651: hei del farliga ämnen längs banan. Då den är i så att Riksdagen i statsförslaget /ör år 9652: pass dåligt skick, kan inte vagnarna lastas med full 1984 måtte uppta 5 000 000 mark för för- 9653: last. lnte heller farten får vara för hög. Det här bättring av järnvägen Seinäjoki-Kaskö. 9654: betyder dålig ekonomi för såväl dem som 9655: transporterar varor som för Statsjärnvägarna. 9656: 9657: Helsingforsden 30 september 1983 9658: 9659: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm 9660: Håkan Nordman Gunnar Jansson 9661: 1983 vp. 947 9662: 9663: Raha-asia-aloite n:o 856 Suomennos 9664: 9665: 9666: 9667: 9668: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Kaskisten 9669: rautatien parantamiseen 9670: 9671: 9672: Eduskunnalle 9673: 9674: Seinäjoen ja Kaskisten välinen rautatie on Muutaman vuoden aikana hyväksyttiin pieneh- 9675: huomattavan parannuksen tarpeessa. Tarkoituk- köjä määrärahoja rautatien pieniä parannuksia 9676: sena on ollut myöntää vuosittain riittävä määrä- varten. Vuodelle 1984 ei ehdoteta varoja ollen- 9677: raha radan korjaamiseksi hyvään kumoon. kaan tätä tärkeätä hanketta varren. 9678: Rataosuudella tapahtuvat kuljetukset ovat li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9679: sääntyneet sen jälkeen kun teollisuutta on tavasti, 9680: rakennettu. Tänä päivänä kuljetetaan radalla 9681: melko paljon vaarallisia aineita. Kun rata on niin ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9682: huonossa kunnossa, vaunuja ei voi lasrata täyteen. 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 9683: Nopeus ei myöskään saa olla liian korkea. Tämä markkaa Seinäjoen-Kaskisten rautatien 9684: merkitsee epätaloudellisuutta sekä niille, jotka parantamista varten. 9685: kuljettavat tavaroita, että Valtionrautateille. 9686: 9687: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 9688: 9689: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm 9690: Håkan Nordman Gunnar Jansson 9691: 948 1983 rd. 9692: 9693: Finansmotion nr 857 9694: 9695: 9696: 9697: 9698: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för understöd tili riksom- 9699: fattande pensionärsorganisationer 9700: 9701: 9702: Tili Riksdagen 9703: 9704: Under tidigare år har det via socialstyrelsen På basis av det ovan anförda föreslår v1 9705: kanaliserats ut understöd tili riksomfattande vördsamt 9706: pensionärsorga nisa tioners verksamhet. 9707: 1 budgetförslaget för år 1984 är detta understöd att Riksdagen i statsförslaget fär år 1984 9708: borttaget. Då emellertid detta understöd är av på momentet 33.58.51 upptar 2 300 000 9709: väsentlig betydelse för pensionärsorganisatio- mark för understöd tili riksomfattande 9710: nernas verksamhet, vore det viktigt att återinföra pensionärorganisationers verksamhet. 9711: anslaget i budgeten. 9712: 9713: Helsingfors 30 september 1983 9714: 9715: Ole Norrback Håkan Malm 9716: 1983 vp. 949 9717: 9718: Raha-asia-aloite n:o 857 Suomennos 9719: 9720: 9721: 9722: 9723: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten eläke- 9724: läisjärjestöjen valtionapuun 9725: 9726: 9727: Eduskunnalle 9728: 9729: Aikaisempina vuosina on sosiaalihallituksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9730: kautta kanavoitu tukea valtakunnallisten eläkeläis- tavasti, 9731: järjestöjen toimintaa varten. 9732: Tämä tuki on poistettu vuoden 1984 tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9733: menoarvioesityksestä. Koska tällä tuella kuitenkin 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 9734: on olennainen merkitys eläkeläisjärjestöjen toi- 33.58.51 2 300000 markkaa valtakunnal- 9735: minnalle, olisi tärkeätä palauttaa määräraha tulo- listen eläkeläisjärjestöjen toiminnan tuke- 9736: ja menoarvioesitykseen. miseksi. 9737: 9738: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 9739: 9740: Ole Norrback HåkanMalm 9741: 9742: 9743: 9744: 9745: 120 0883005893 9746: 950 1983 vp. 9747: 9748: Raha-asia-aloite n:o 858 9749: 9750: 9751: 9752: 9753: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikan ja asunnon järjes- 9754: tämiseksi vankilasta vapautuville 9755: 9756: 9757: Eduskunnalle 9758: 9759: Vankien keskimääräinen lukumäärä vankilois- syytä panna merkille, että suurin osa niistä, jotka 9760: samme vuonna 1978 oli suunnilleen 5 400. Sama- hakeutuivat työleireille, oli hoidon tarpeessa 9761: na vuonna aloitti 9 75 5 henkilöä va pausrangaistuk- alkoholiongelmien vuoksi. Vuoden 1976 jälkeen ei 9762: sensa sovittamisen. Näistä 1431 oli sakon työleirejä ole varojen puutteen vuoksi enää voitu 9763: muuntorangaistuksia. Vuonna 1978 vapautettiin ylläpitää, mikä työttömyyden vallitessa on merkin- 9764: kaikkiaan 8009 vankeusvankia. Suurin osa eli nyt maassamme tapahtuvan kriminaalihuollon 9765: 5990 viimeksi mainituista päästettiin ehdonalai- huomattavaa heikentymistä. 9766: seen vapauteen. Runsas neljännes näistä menettää Mitä tulee asuntokysymykseen, Kriminaalihuol- 9767: ehdonalaisen vapautensa vapauttamista seuraavan toyhdistys on siitä antanut huomattavan panok- 9768: vuoden kuluessa, ja niistä, jotka ovat aikaisemmin sensa ylläpitämällä eräissä kaupungeissa asuntoja 9769: kärsineet vapausrangaistuksen, puolet palaa van- vapautetuille, mihin on liittynyt toimintaa työn 9770: kilaan. hankkimiseksi. Tällä tavoin on vapautettuja voitu 9771: Vapautettujen vankien mahdollisuudet aloittaa tukea siten, että he ovat samanaikaisesti työpaikan 9772: normaali elämä vankilassa olon jälkeen ovat tällä kanssa saaneet asunnon ylimenokaudeksi. Viime 9773: hetkellä erittäin epätyydyttävät. Monista tulee vuosina ovat mahdollisuudet järjestää työtä 9774: rikoksenuusijoita sen johdosta, että heillä ei ole huomattavasti heikentyneet. 9775: todellisia mahdollisuuksia uudelleen sopeutua Vuonna 1978 Kriminaalihuoltoyhdistyksen yö- 9776: yhteiskuntaan. Suurin ongelma on työn ja asunnon majoissa oli yhteensä kymmenellä paikkakunnalla 9777: hankkimisen vaikeus. Työn ja asunnon saaminen kaikkiaan 216 paikkaa. Uusien paikkojen perus- 9778: ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Asuntopula ja taminen riippuu varoista, joita tätä tarkoitusta 9779: tällaisen asiakaspiirin saatavissa olevat ala- varten otetaan valtion tulo- ja menoarvioon. 9780: arvoiset asunnot vaikeuttavat heidän mahdolli- Yömajapaikkojen tarve on 400 ja 500 paikan 9781: suuksiaan uudelleen sopeutua työelämään. Käy- välillä. Niiden varojen lisäksi, jotka osoitetaan 9782: tännössä tämä merkitsee sitä, että vapautetun uusien asumismahdollisuuksien luomiseksi, on 9783: henkilön edellytykset palata normaaliin elämään myös välttämätöntä varata määräraha vuokraen- 9784: ovat erittäin vähäiset ja varsin etäällä ihanneolo- nakoiden maksamiseksi. Muussa tapauksessa ei 9785: tilasta. avoimille asuntomarkkinoille onnistuta sijoitta- 9786: maan niitä, jotka asuvat Kriminaalihuoltoyhdis- 9787: Tässä yhteydessä tulee myös ottaa huomioon,. tyksen tilapäisissä yömajoissa ja muissa asunnois- 9788: että melko suurelle osalle vapautetuista vangeista sa. Pääasiassahan myös vapautetut vangit tulisi 9789: vankilassa olo on aiheuttanut niin tuntuvia voida sijoittaa vapaille asuntomarkkinoille. 9790: häiriöitä, että he eivät heti pysty sopeutumaan On lähdettävä siitä, että henkilö, joka on 9791: normaaliin työympäristöön. On arvioitu, että sovittanut rangaistuksensa vankilassa, yleensä on 9792: suunnilleen viidesosalla ehdonalaiseen vapauteen sekä yhteiskunnan avun että tuen tarpeessa 9793: päästetyistä on huomattavia vaikeuksia tässä sopeutuakseen uuteen ympäristöönsä. Yhteiskun- 9794: suhteessa. nan, jonka asenne tähän saakka on ollut hyvin tyly 9795: Eräille ehdollisesti vapautetuille on Kriminaali- vapautettuja kohtaan, on pidettävä huoli siitä, että 9796: huoltoyhdistys aikaisemmin voinut järjestää mah- näille ihmisille annetaan mahdollisuudet uuden 9797: dollisuuden työskennellä sen valvonnassa työlei- elämän aloittamiseen. On pidettävä kohtuullisena, 9798: reillä. Vuosittain aina vuoteen 1976 saakka on että yhteiskunnan velvollisuus on järjestää sekä 9799: 600-700 vapautetulle vangille voitu osoittaa työtä sopivaa työtä että asunto samoin kuin ohjausta ja 9800: ja asunto ylimenokaudeksi tällaisella työleirillä. On neuvontaa edellä mainituille henkilöille. 9801: 1983 vp. - RA n:o 858 951 9802: 9803: Yhteiskunnan täytyy luoda perusedellytykset Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9804: paluulle normaaliin ja ihmisarvoiseen elämään. Jos tavasti, 9805: meillä on varaa pitää lähimmäisiämme rangais- 9806: tuslaitoksissa, meidän on myös kyettävä anta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9807: maan heille jälkeenpäin työtä ja asunto. Niissä 1984 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 9808: tapauksissa, joissa me onnistumme ponnistuksis- markkaa työn ja asunnon turvaamiseksi 9809: samme, ne koituvat moninkertaisesti yhteiskun- ylimenokauden ajaksi vankiloista vapautu- 9810: nan hyväksi. ville henkilöille siksi kunnes he ehtivät 9811: uudelleen sopeutua yhteiskuntaan. 9812: 9813: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 9814: 9815: MatsNyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen 9816: Jukka Mikkola Martti Lähdesmäki Kaj Bärlund 9817: 952 1983 rd. 9818: 9819: Finansmotion nr 859 9820: 9821: 9822: 9823: 9824: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av vattenväx- 9825: lingsförbättrande åtgärder i Vasa och Närpes skärgård 9826: 9827: 9828: Tili Riksdagen 9829: 9830: Den kraftiga landhöjningen i Österbotten gör strömmeni Köklot 200 000 mark, Sundomområdet 9831: att viktiga sund och strömmar långsamt stängs. 1 (Penikar ström och Granö ström) 1 000 000 mark 9832: vissa områden påskyndas utvecklingen av industri- samt Svartö ström i Pjelax fjärden 300 000 mark. 9833: utsläpp. Det här medför att vattnets självrening På basis av det ovan anförda föreslår vi 9834: försvåras och att fiskreproduktionen avtar. vördsamt, 9835: Sunden utnyttjas också som småbåtsfarleder både 9836: av yrkesfiskare och för rekreation. En pian för ett att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 9837: projekt som skulle förbättra vattenväxlingen i på momentet 30.40. 77 upptar 1 000 000 9838: Vasa skärgård och Närpes skärgård är utarbetad. mark för påhöjande av vattenväxlingsför- 9839: Hela projektet är kostnadsberäknat tili 1,5 bättrande åtgärder i Vasa och Närpes 9840: miljoner mark, fördelade enligt följande: Stor- skärgård. 9841: 9842: Helsingforsden 4 oktober 1983 9843: 9844: MatsNyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen 9845: 1983 vp. 953 9846: 9847: Raha-asia-aloite n:o 859 Suomennos 9848: 9849: 9850: 9851: 9852: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta vedenvaihtumisen paranta- 9853: miseksi Vaasan ja Närpiön saaristossa 9854: 9855: 9856: 9857: Eduskunnalle 9858: 9859: Pohjanmaalla tapahtuva voimakas maan kohoa- jakautuu seuraavasti: Köklotin Storströmmen 9860: minen aiheuttaa sen, että monet tärkeät salmet ja 200 000 markkaa, Sundomin alue (Penikarin virta 9861: virtapaikat kasvavat vähitellen umpeen. Eräillä ja Granön virta) 1 000 000 markkaa sekä Pjelaxin 9862: alueilla kehitystä jouduttavat teollisuuden jäte- selän Svartön virta 300 000 markkaa. 9863: paastot. Tästä on seurauksena, että veden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9864: puhdistuminen itsestään vaikeutuu ja kalan tuotos tavasti, 9865: vähenee. Salmia käytetään myös pienten veneiden 9866: väylinä ja niitä käyttävät sekä ammattikalastajat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9867: että virkistyskäyttäjät. Suunnitelma Vaasan saaris- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 9868: ton ja Närpiön saariston veden vaihtelun 30.40.77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa ve- 9869: parannushankkeeksi on valmiina. Koko hankkeen denvaihtumisen parantamistoimenpitei- 9870: kustannusarvio on 1,5 miljoonaa markkaa ja se den aloittamiseksi Vaasan ja Närpiön saa- 9871: ristossa. 9872: 9873: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 9874: 9875: MatsNyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen 9876: 954 1983 rd. 9877: 9878: Finansmotion nr 860 9879: 9880: 9881: 9882: 9883: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av järn- 9884: vägen på sträckan Seinäjoki-Kaskö 9885: 9886: 9887: Tili Riksdagen 9888: 9889: Järnvägen på sträckan Seinäjoki-Kaskö är nu mer också under de närmaste åren att bygga ut 9890: mycket undermålig. Det leder bl.a. tili att hamnen som i hög grad är beroende av en 9891: belastningen per axel måste begränsas tili 15 ton välfungerande järnvägsförbindelse. Hela grund- 9892: medan normal belastning i Finland är 20 ton per förbättringsprojektet är kosnadsberäknat tili 90 9893: axel. Hastigheten måste också begränsas tili miljoner mark. 9894: 50-35 kilometer i timmen. Målet vid en På basis a v det ovan anförda föreslår vi vördsamt, 9895: grundförbättring är att belastningen per axel skall 9896: kunna höjas tili 20-23 ton och hastigheten tili att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 9897: 85-70 kilometer per timme. Banans dåliga på momentet 31.99.78 upptar 10000000 9898: kvalitet medför nu att omlastningar måste ske mark för grundförbättring av järnvägen på 9899: vilket leder tili avsevärda olägenheter för sträckan Seinäjoki-Kaskö. 9900: träförädlingsindustrin i Kaskö. Kaskö stad kom- 9901: 9902: Helsingforsden 4 oktober 1983 9903: 9904: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen 9905: 1983 vp. 955 9906: 9907: Raha-asia-aloite n:o 860 Suomennos 9908: 9909: 9910: 9911: 9912: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Kaskisten vä- 9913: lisen rautatien perusparantamiseksi 9914: 9915: 9916: Eduskunnalle 9917: 9918: Seinäjoen-Kaskisten välinen rautatie on nyt na laajentamaan satamaansa, mikä suuressa 9919: hyvin huonossa kunnossa. Tämä johtaa mm. määrin on riippuvainen hyvin toimivasta rauta- 9920: siihen, että akselipaino täytyy rajoittaa 15 tonniin tieyhteydestä. Koko perusparannushankkeen kus- 9921: tavallisen painon Suomessa ollessa 20 tonnia tannusarvio on 90 miljoonaa markkaa. 9922: akselia kohti. Nopeus täytyy myös rajoittaa 50-35 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9923: kilometriin tunnissa. Perusparannuksen tavoittee- tavasti, 9924: na on akselipainon korottaminen 20-23 tonniin 9925: ja nopeuden 85-70 kilometriin tunnissa. Radan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9926: huono kunto aiheuttaa sen, että jälleenlastaukset 1984 tulo- ja menoarvioon momenti!!e 9927: ovat välttämättömiä, mikä aiheuttaa Kaskisten 31.99.7 8 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 9928: puunjalostusteollisuudelle huomattavia hanka- käytettäväksi Seinäjoen-Kaskisten väli- 9929: luuksia. Kaskisten kaupunki tulee myös lähivuosi- sen rautatieosuuden perusparantamista 9930: varten. 9931: 9932: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 9933: 9934: MatsNyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen 9935: 956 1983 vp. 9936: 9937: Raha-asia-aloite n:o 861 9938: 9939: 9940: 9941: 9942: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten luonnon- 9943: suojelujärjestöjen toiminnan tukemiseen 9944: 9945: 9946: 9947: Eduskunnalle 9948: 9949: Tuloksekkaan ympäristönsuojelutyön eraana Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1984 9950: edellytyksenä on luonnonsuojelun vapaaehtoinen valtionapua valtakunnallisille luonnonsuojelu- 9951: kansalaisjärjestötyö. Täydennetty ympäristölain- järjestöille ei ole esitetty koeotettavaksi lainkaan. 9952: säädäntö ja selkeytynyt hallinto ovat lisänneet Koska järjestöjen menot ovat jo tiukasti sidottuja, 9953: tarvetta järjestäytyneelle ympäristönsuojelun kan- tulisi valtiovallan taata näille järjestöille vähin- 9954: salais järjestötyölle. tään yleistä kustannuskehitystä vastaava valtion- 9955: Valtionapu valtakunnallisille luonnonsuojelu- avun kasvu. Muussa tapauksessa reaalisesti laskeva 9956: järjestöille, Suomen luonnonsuojeluliitto ry:lle ja valtionapu tulee supistamaan näiden järjestöjen 9957: Natur och Miljö rf:lle, on mahdollistanut viime toimintamahdollisuuksia. 9958: vuosina erityisesti näiden järjestöjen piirisihteeri- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun- 9959: järjestelmän laajentamisen. Tämä on osoittau- nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa. 9960: tunut tarpeelliseksi ja tehokkaaksi keinoksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9961: alueellisen ja paikallisen ympäristövalistuksen ja taen, 9962: kansalaisten ympäristöedun turvaamisessa. Sa- 9963: moin järjestöjen valistus- ja tiedotustoiminta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9964: osoittautunut välttämättömäksi. Kasvaneesta val- 1984 tulo- ja menoarvioon momenti!le 9965: tionavusta huolimatta näiden järjestöjen saama 35.10.50 1450000 markkaa Suomen luon- 9966: valtionapu on yhä suhteellisen vähäinen, se kattaa nonsuojeluliitto ry:n ja Natur och Miljö' 9967: noin neljäsosan järjestöjen menoista. rf:n toiminnan tukemiseen valtionapuna. 9968: 9969: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 9970: 9971: Mats Nyby Urho Pohto Pertti Salolainen 9972: Ville Komsi Reino Paasilinna Heli Astala 9973: Liisa Jaakonsaari Elisabeth Rehn 9974: 1983 rd. 957 9975: 9976: Finansmotion nr 862 9977: 9978: 9979: 9980: 9981: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av en forskare och 9982: en kanslist tili projektet "Alternativt Norden'' 9983: 9984: 9985: Tili Riksdagen 9986: 9987: Utvecklingen i Norden har i höggrad påverkats grad kännetecknas av negativa verkningar. 9988: av förhållandena på kontinenten. Den stora Naturskyddsorganisationerna, kyrkan, fredsrörel- 9989: befolkningskoncentrationen och ka pitalkoncent- sen och fackföreningsrörelsen har ställt sig bakom 9990: rationen där gynner storskaliga verksamhets- projektet. Stortinget i Norge har anslagit 1,2 9991: former inom både jordbruk och industri. Man bor miljoner kronor för forskning och administration 9992: längre borta från naturen än i Norden. I många av projektet. Finlands insats hittills består i att en 9993: fall är de "importerade" samhällsmodellerna civiltjänstgörare anställts för organisatoriska upp- 9994: mindre lämpliga i de Nordiska länderna, där den gifter. Också i Finland behövs en forskare och en 9995: spridda befolkningen gynner småskaliga lös- kanslist för att projektet skall fungera. 9996: ningar. Mot denna bakgrund har ett internordiskt På basis av det ovan anförda föreslår vi 9997: forskningsprojekt inletts, närmast på norskt vördsamt, 9998: initiativ. Projektet ett "Alternativt Norden" 9999: försöker studera resultaten, finna ut vad som varit att Riksdagen i stats/örslaget för år 1984 10000: positivt och negativt jämfört med de verksam- på momentet 35.99.29 upptar 130 000 10001: hetsformer som har varit genuina hos oss. mark för avlönande av en forskare och en 10002: Avsikten är att man på basen av forskningsresulta- kanslist tili projektet "Aiternativt Nor- 10003: ten skall styra in utvecklingen i banor som i mindre den". 10004: 10005: Helsingfors den 4 oktober 1983 10006: 10007: 10008: Mats Nyby Liisa Jaakonsaari Kaj Bärlund 10009: Tarja Halonen Reino Paasilinna 10010: 10011: 10012: 10013: 10014: 121 0883005893 10015: 958 1983 vp. 10016: 10017: Raha-asia-aloite n:o 862 Suomennos 10018: 10019: 10020: 10021: 10022: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijan ja kanslistin palk- 10023: kaamiseksi "Alternativt Norden" -hanketta varten 10024: 10025: 10026: Eduskunnalle 10027: 10028: Pohjolan kehitykseen on suuresti vaikuttanut vähemmän. Luonnonsuojelujärjestöt, kirkko, rau- 10029: mannermaalla vaikuttavat olosuhteet. Suuret hanjärjestö ja ammattijärjestö tukevat hanketta. 10030: väestö- ja pääomakeskitykset suosivat siellä Norjan suurkäräjät ovat myöntäneet 1,2 miljoonaa 10031: maanviljelyn ja teollisuuden laajamittaista toi- kruunua hankkeen tutkimustyötä ja hallintoa 10032: mintaa. Asutaan kauempana luonnosta kuin varten. Suomen panos on toistaiseksi yhden siviili- 10033: Pohjolassa. Useissa tapauksissa ovat "tuodut" työntekijän ottaminen palvelukseen organisato- 10034: yhteiskuntamallit sopimattomia pohjoismaiden risia tehtäviä varten. Myös Suomessa tarvitaan 10035: olosuhteisiin niiden väestön suosiessa pienipuit- tutkija ja kanslisti, jotta hanke voisi toimia. 10036: teisia ratkaisuja. Tätä taustaa vasten on aloitettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10037: pohjoismaiden välinen tutkimushanke lähinnä tavasti, 10038: Norjan aloitteesta. Hanke nimeltään "Alternativt 10039: Norden" pyrkii tutkimaan tuloksia, selvittämään että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10040: sen, mikä on ollut myönteistä tai kielteistä meidän 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 10041: alkuperäisiin toimintamuotoihimme verrattuna. 35.99.29lisåyksenå"l30 OOOmarkkaa tutki- 10042: Tarkoituksena on tutkimustulosten nojalla ohjata jan ja kanslistin palkkaamiseksi "Alterna- 10043: kehitys uriin, joissa kielteiset vaikutukset tuntuvat tivt Norden" -nimistä hanketta varten. 10044: 10045: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 10046: 10047: Mats Nyby Liisa Jaakonsaari Kaj Bärlund 10048: Tarja Halonen Reino Paasilinna 10049: 1983 vp. 959 10050: 10051: Raha-asia-aloite n:o 863 10052: 10053: 10054: 10055: 10056: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan nuorisovanki- 10057: lan henkilökunnan asuntojen rakentamiseen 10058: 10059: 10060: Eduskunnalle 10061: 10062: Keravan nuorisovankilan henkilökunnan heik- nykyisin. Tilannetta kiristää vielä Keski-Uuden- 10063: ko asuntotilanne on johtanut paitsi kohtuutto- maan ja pääkaupunkiseudun muutenkin huono 10064: muuksiin henkilökunnan kannalta, myös ongelmiin asuntotilanne. 10065: vankien kannalta henkilökunnan suuren vaihtu- Asuntojen puutteen tai huonojen asunto-olojen 10066: vuuden vuoksi. Nuorisovankilan kasvatuksellinen vuoksi on viime vuosien aikana lähes sata vankein- 10067: tehtävä onnistuu sitä paremmin mitä kiinteämmät hoitoalan ammattitutkinnon suorittanutta henki- 10068: ja paremmat ihmissuhteet saadaan luoduksi löä lähtenyt pois Keravan nuorisovankilan 10069: vankilan alueella eri ihmisryhmien välillä. palveluksesta. 10070: Nuorisovankilan alueella Keravalla on tällä Edellä olevan johdosta ehdotamme, 10071: hetkellä alle 40 perheasuntoa, joista kaikki eivät 10072: ole laadultaan tarkoitukseen parhaiten soveltuvia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10073: Tällä määrälla voidaan osoittaa asunto vain neljäs- 1948 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 10074: osalle henkilökunnasta. Edellinen alueelle raken- markkaa Keravan nuorisovankilan hen- 10075: nettu asuintalo on valmistunut 1948, jolloin kilökunnan asuntojen rakentamiseen. 10076: henkilökuntaa oli huomattavasti vähemmän kuin 10077: 10078: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 10079: 10080: Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen 10081: 960 1983 vp. 10082: 10083: Raha-asta-aloite n:o 864 10084: 10085: 10086: 10087: 10088: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaunukankaan koulun 10089: suunnittelua varten Tuusulassa 10090: 10091: 10092: Eduskunnalle 10093: 10094: Tuusulan kunnan väkiluvun kasvaessa on myös Hankkeen kustannusarvio on koulutoimen 10095: koulua käyvien lasten lukumäärä lisääntynyt niin, osalta 9,5 milj. mk. Kiinteistön rakentaminen on 10096: että koulutilat ovat käyneet riittämättömiksi. ajoitettu Tuusulan kuntasuunnitelmassa vuosille 10097: Tuusulan kunnan suunnitelmiin sisältyy Vau- 1985-86. Lisäksi on varattu suunnittelumäärä- 10098: nukankaan koulun rakentaminen Paijalan ala- rahaa vuosille 1983-84. Lääninhallituksen alus- 10099: asteen piiriin alueen nopean ja suuren oppilas- tavassa KTS:ssä se on ajoitettu vuoteen 1986. 10100: määrän kasvun vuoksi. Alueelle kaavoitetaan ja Hankkeen tarpeellisuus on lääninhallituksen 10101: rakennetaan edelleen runsaasti lisää asunto- viranomaisten tiedossa. 10102: alueita. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10103: Rakennushanke on suunniteltu toteutettavaksi taen, 10104: yhteistoimin koulu-, sosiaali- ja nuorisotoimen 10105: kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10106: Kiinteistöön rakennetaan: kuusi perusopetus- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 10107: ryhmää käsittävä ala-asteen koulu, lasten päivä- kaa Vaunukankaan koulun suunnittelua 10108: hoitotiloja sekä nuorisotiloja. varten Tuusulassa. 10109: 10110: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 10111: 10112: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee Tuulikki Hämäläinen 10113: 1983 vp. 961 10114: 10115: 10116: Raha-asia-aloite n:o 865 10117: 10118: 10119: 10120: 10121: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta urheilu- ja liikunta- 10122: paikkojen rakentamiseen alueen asukaslukuun perustuvaa suh- 10123: teellisuutta noudattaen 10124: 10125: 10126: 10127: Eduskunnalle 10128: 10129: Urheilumäärärahoja jaettaessa maan eri osat varata taloudellista tukea riittävästi ja tarkoituk- 10130: ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan mm. siksi, senmukaisesti, olisi tarpeen selvittää erikseen 10131: että isoja rakennuskohteita toteutettaessa ne isommat alueellisesti tai valtakunnallisesti mer- 10132: lohkaisevat koko läänille varatusta rahamäärästä kittävät hankkeet ja varata niille erillinen rahoitus 10133: valtaosan. Näin siitäkin huolimatta, että tällaisilla tulo- ja menoarvioon, jotta niiden toteutus ei 10134: hankkeilla, joista voi esimerkkinä mainita Helsin- pysäyttäisi kehitystä esim. Uudenmaan väkirik- 10135: gin stadionin videotaulun, on valtakunnallista tai kaassa läänissä, jonka alueella on lukuisia tarpeita. 10136: alueellisesti laajempaa yleistä merkitystä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10137: Urheilumäärärahojen jaon tulisi olla suhteu- taen, 10138: tettu asukaslukuun. Valtakunnan keskiarvolukuna 10139: on esitetty olevan seitsemän markkaa asukasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10140: kohden. Vastaava luku Uudellamaalla on n. 4,5 1984 tulo- ja menoarvioon erillisen 10141: markkaajasukas. Urheilumäärärahoista tulisi 7 000 000 markan määrärahan valtakun- 10142: Uudenmaan saada asukaslukunsa mukaisesti las- nallisesti tai alueellisesti merkittävien 10143: kien 24 %, kun nyt on Helsingin stadionin urheilu- ja liikuntapaikkojen rakentami- 10144: videotaulu mukaan lukienkin saatu vain 17,9 %. seen niin, että investointeihin varattavien 10145: Jotta urheilu- ja liikunta paikkoihin voitaisiin määrärahojen jaossa noudatetaan alueen 10146: asukaslukuun perustuvaa suhteellisuutta. 10147: 10148: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 10149: 10150: Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee 10151: Tarja Halonen Jorma Rantanen 10152: 962 1983 vp. 10153: 10154: Raha-asia-aloite n:o 866 10155: 10156: 10157: 10158: 10159: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelmien laati- 10160: miseksi nuorisoasiain käsitteleruisestä omana kokonaisuutena 10161: hallinnossa 10162: 10163: Eduskunnalle 10164: 10165: Parlamentaarinen nuorisokomitea on todennut, kehitystä, luovuutta ja tietoisuutta sitovat fyysiset, 10166: että nuorisopolitiikka on yhteiskunta politiikan psyykiset, sosiaaliset ja taloudelliset esteet ovat 10167: suuntaamista ja toteuttamista nuorten kasvu-, nuorten keskinäisen eriarvoisuuden lähteenä. 10168: kehitys- ja toimeentuloedellytysten sekä vaikutta- Yksilölliset ja kasvuyhteisöihin liittyvät voima- 10169: mismahdollisuuksien näkökulmasta. varat eivät ole tasaisesti jakautuneet. Toisaalta 10170: Määritelmän mukaan nuorisopolitiikka on siis ovat sosiaaliset ongelmat kasautuneet tietyille 10171: yhteiskuntapolitiikan eri alueet, talouspolitiikan, lapsi- ja nuorisoryhmille ja toisaalta myös 10172: kulttuuripolitiikan ja sosiaalipolitiikan läpäisevää hyväosaisuus on ollut kasautuvaa. Usein sosiaali- 10173: toimintapolitiikkaa. Nuorisopolitiikka on nähty sena perintönä siirryvää huono-osaisuuden kier- 10174: eräänlaisena toiminta-ajatuksena ja näkökulmana rettä ei voida katkaista kohtelemalJa kaikkia 10175: yhteiskuntapolitiikkaan, jota ei voi eikä tule samalla tavoin. Oikeudenmukaisen lopputuloksen 10176: rinnastaa yhteiskuntapolitiikan perinteisen lohko- saavuttamiseksi on resursseja kohdennettava 10177: jaon mukaiseksi alueeksi. Sosiaaliset ongelmat eniten niille, joilla niitä on vähiten. 10178: eivät muotoudu viranomaisten toimialueiden Lapsi- ja nuorisopolitiikan kokonaisuuden yh- 10179: mukaisesti. Niiden ratkaisemisessakaan ei tule teensovittamiseksi ja oikeudenmukaisen lainsää- 10180: pyrkiä ahtaan sektoriajattelun mukaisiin päätök- dännön aikaansaamiseksi olisi mielestämme ai- 10181: siin. Tehokas nuorisopolitiikka edellyttää lasten ja hetta harkita jopa erityisen oman nuorisovalio- 10182: nuorten kasvun ja sosiaalisten sairauksien ongel- kunnan perustamista eduskuntaan. Valiokunnan 10183: makeskeistä tarkastelua, joka edellyttää eri organi- tehtävänä olisi kaiken nuorisopoliittisen lain- 10184: saatioilta rakenteellista joustavuutta ja viran- säädännön valmisteleva käsitteleminen sekä lau- 10185: omaisilta suurempaa valmiutta yhteistyöhön esim. suntojen antaminen nuorisoa koskettavan lain- 10186: projektityötä kehittäen. säädännön yhteydessä eduskunnassa. Nuorisova- 10187: Parlamentaarinen nuorisokomitea on todennut liokunnan toiminnan lähtökohtana tulisi olla 10188: nuorisopolitiikan päämääräksi lasten ja nuorten nuorisopoliittinen näkökulma kaikkeen yhteis- 10189: inhimillisen kasvun. Näin ollen nuorisopolitiikan kunta politiikkaan. 10190: tehtävänä on turvata mahdollisimman suotuisa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10191: tasa painoinen kasvuprosessi säätelemällä sen taen, 10192: yksilöllisiä ja rakenteellisia tekijöitä, jotta lapsesta 10193: ja nuoresta voisi kasvaa täysipainoisesti voima- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10194: varojaan käyttävä, osallistuva ja tasa-arvoa edis- 1984 tulo- ja menoarvioon 150 000 10195: tävä ihminen. markkaa suunnitelmien laatimiseksi nuo- 10196: Nuorisopolitiikan tavoitteet määräytyvät niistä risopolitiikan piiriin kuuluvien asiain 10197: toimenpiteistä, jolla voidaan poistaa kasvun kokoamiseksi ja käsittelemiseksi omana 10198: yksilöllisiä ja rakenteellisia esteitä. Nuoren kokonaisuutena hallinnon eri tasoilla. 10199: 10200: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 10201: 10202: Saara- Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee Tarja Halonen 10203: Jorma Rantanen 10204: 1983 vp. 963 10205: 10206: Raha-asia-aloite n:o 867 10207: 10208: 10209: 10210: 10211: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten 10212: kuvataidekoulujen toiminnan tukemiseen 10213: 10214: 10215: Eduskunnalle 10216: 10217: Maassamme toimii kolmisenkymmentä lasten Opetus kuvataidekouluissa on luonteeltaan 10218: ja nuorten kuvataidekoulua, jotka ovat harrastus- vuodesta toiseen etenevää ja tapahtuu pien- 10219: pohjaisia 3-16-vuotiaille ikäryhmille tarkoitet- ryhmissä. Useilla kouluilla on selkeät ja yksityis- 10220: tuja kouluja. Kuvataidekoulut ovat syntyneet 1970- kohtaiset tulevaisuudensuunnitelmat opintojen 10221: luvun lopulla ja kuluvan vuosikymmenen .alussa. etenemisestä ja sisällöstä. 10222: Merkittävästi näiden kuvataidekoulujen syntymi- Lasten ja nuorten kuvataidekoulutus on etene- 10223: seen voidaan sanoa vaikuttaneen kuvaamataidon mässä ja etsimässä hallinnollista muotoaan. Nyt 10224: aseman heikkeneminen peruskoulu-uudistuksen käytännössä olevista kunnallisista ja yksityisistä 10225: yhteydessä. malleista on kaikista löydettävissä sekä hyviä että 10226: Kuvataidekouluja ei ole kuitenkaan tarkoitettu huonoja puolia. Kuvataideopetuksen laajenta- 10227: yksinomaan paikkaamaan peruskoulun puutteel- miseksi ja yhtenäistämiseksi onkin opetusminis- 10228: lista tuntimäärää, vaan koulut tarjoavat harras- teriöön ehdotettu perustettavaksi asiaa pohtiva 10229: tusmahdollisuuden kuvaamataiteista kiinnostu- työryhmä. 10230: neille lapsille ja nuorille. Kouluja on toiminnassa Taiteen keskustoimikunta on osaltaan käsitellyt 10231: eri puolilla maata. Hallinnollisesti koulut toimivat lasten ja nuorten kuvataidekoulutusta ja näkee 10232: monella eri pohjalla. On olemassa kunnallisia syntyneiden koulujen toiminnan merkitykselli- 10233: kuvataidekouluja, kannatusyhdistysten kouluja, seksi lasten ja nuorten kehityksen kannalta. 10234: taiteilijayhdistysten ylläpitämiä kuvataidekouluja Taiteen keskustoimikunnan mielestä valtion 10235: ja jopa yksityisten henkilöiden ylläpitämiä koulu- tulisikin kantaa vastuuta koulujen toiminnasta 10236: ja. osoittamalla niiden toimintaan taloudellista tu- 10237: Toiminta kuvataidekouluissa on yleensä peri- kea. 10238: aatteessa avointa kaikille lapsille ja nuorille, jotka Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10239: ovat kuvataiteista kiinnostuneita. Tämä käy taen, 10240: selville mm. siitä, että kouluihin ei valita 10241: "etevämmyyden" perusteella vaan yleensä ilmoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10242: tautumisjärjestyksessä tai arpomalla. Opetus 1984 tulo- ja menoarvioon 150 000 10243: kuvataidekouluissa suuntautuu ikäluokkaan, joka markkaa lasten ja nuorten kuvataide- 10244: on jäänyt kansalais- ja työväenopistojen opetuksen koulujen toimintamahdollisuuksien tur- 10245: ulkopuolelle. vaamiseksi. 10246: 10247: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 10248: 10249: Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen Tarja Halonen 10250: Pirjo Ala-Kapee Timo Roos Kerttu Törnqvist 10251: Jorma Rantanen 10252: 964 1983 vp. 10253: 10254: Raha-asia-aloite n:o 868 10255: 10256: 10257: 10258: 10259: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta toimitilojen suunnit- 10260: teluun Valtion siementarkastuslaitoksen sijoittamiseksi Kera- 10261: valle 10262: 10263: 10264: Eduskunnalle 10265: 10266: Valtion siementarkastuslaitokselle on etsitty naisvaltainen eikä heillä perhesiteidenkään vuoksi 10267: uutta sijoituspaikkaa useiden vuosien ajan. Esillä aina ole mahdollisuutta lähteä kauas muuttavan 10268: on ollut useita eri vaihtoehtoja, eri paikkakuntia, työpaikan mukaan. 10269: joista monet sijaitsevat varsin kaukanakin laitok- Henkilöstön keskuudessa onkin todettu Keski- 10270: sen nykyiseltä sijaintipaikkakunnalta ja sen Uudenmaan alue ja siellä Keravan kaupunki 10271: henkilökunnan asuinalueilta. sellaiseksi paikkakunnaksi, jossa nykyisiltä asuin- 10272: Laitoksen toiminnan kannalta ei liene välttä- alueilta hyvien liikenneyhteyksien vuoksi olisi 10273: mätöntä maanviljelysalueiden tai peltojen välitön mahdollista käydä työssä. 10274: läheisyys. Suurin osa laitoksen käsittelemistä Edellä olevan johdosta ehdotamme, 10275: näytteistä tulee siemenliikkeiltä. 10276: Laitoksen henkilökunnalle on ollut hankalaa se ettd Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10277: epävarmuus joka uuden sijoituspaikan etsimisestä 1948 tulo- ja menoarvioon momentille 10278: on aiheutunut. Hankalaa olisi myös jos laitos 30.12.7 4 (Talonrakennukset) lisdyksend 10279: siirtyisi kovin etäälle nykyisiltä asuinsijoilta. Se 100 000 markkaa toimitilojen suunnitte- 10280: olisi hankalaa sekä henkilöstölle, joka joutuisi lua varten Valtion siementarkastuslaitok- 10281: etsimään uuden työn, että laitokselle, joka saattaisi sen sijoittamiseksi Loimaan sijasta Kera- 10282: joutua etsimään kokonaan tai pääosin uutta valle. 10283: henkilökuntaa ja aloittamaan heidän koulutuksen- 10284: sa alusta. Henkilökunta on nimittäin voimakkaasti 10285: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 10286: 10287: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee 10288: 1983 vp. 965 10289: 10290: Raha-asia-aloite n:o 869 10291: 10292: 10293: 10294: 10295: Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta alikulun rakentamiseksi 10296: Tuusulan-Keravan maantielle Hirstienmäen asuntoalueen 10297: kohdalla 10298: 10299: 10300: Eduskunnalle 10301: 10302: Tuusulan kirkonkylästä Keravan keskustan Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit- 10303: johtavan tien liikenne on hyvin vilkas. Tien tavasti, 10304: varrella on taajaan asutettuja alueita sekä päiväkoti 10305: ja ala-asteen koulu. Tien vartta kulkeva kevyen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10306: liikenteen tie on samalla puolella tietä kuin koulu, 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 10307: mutta vastakkaisella puolella kuin päiväkoti ja 31.24.77 (Yleisten teiden tekeminen) 10308: suuret kerrostaloalueet. Tien ylittäminen aiheuttaa 600 000 markkaa alikulun rakentamiseksi 10309: vilkkaan ja raskaan liikenteen vuoksi jatkuvasti Tuusulan-Keravan maantielle Hirstien- 10310: vaaratilanteita lapsille. Vaarojen vähentämiseksi mäen asuntoalueen tuntumaan Mattilan 10311: on alikulku tiheimmän asutuksen tuntumassa alueella. 10312: välttämätön. Alikulku on rakennettava mahdolli- 10313: simman pian. 10314: 10315: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 10316: 10317: Saara-Maria Paakkinen 10318: 10319: 10320: 10321: 10322: 122 0883005893 10323: 966 1983 vp. 10324: 10325: Raha-asia-aloite n:o 870 10326: 10327: 10328: 10329: 10330: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Hyryiästä 10331: Saviolle johtavan Fallbackantien jalankulku- ja pyöräteiden 10332: suunnitteluun 10333: 10334: 10335: Eduskunnalle 10336: 10337: Tuusulassa Hyryiästä Saviolle johtaa Fallbackan- hin TVL:n suunnitelmiin hanke ei kuitenkaan 10338: tie, joka on Hyrylän teollisuusalueen kuljetuksia ja sisälly lainkaan. Hankkeen kustannukset ovat noin 10339: työmatkaliikennettä palveleva ainoa väylä. Tien 5 milj. markkaa. 10340: parantamiseksi sekä jalankulku- ja pyörätien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10341: rakentamiseksi on kunta teettänyt tiesuunnitel- taen, 10342: man tien länsiosasta ja TVL laatii parhaillaan 10343: suunnitelmaa tien itäosasta. Tuusulan kuntasuun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10344: nitelmassa hanke on sijoitettu vuosille 1986-87. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 10345: Lisääntyvän teollisuuden ja teollisten työpaikkojen 31.24. 77 lisäyksenä 100 000 markkaa 10346: vuoksi tien kunnostaminen tässä aikataulussa on Hyryiästä Saviolle johtavan Fallbackan- 10347: välttämätöntä. Varsinaista tiealuetta kiireellisem- tien jalankulku- ja pyöräteiden suunnit- 10348: min on toteutettava kevyen liikenteen tiet liiken- telua varten. 10349: neturvallisuuden varmistamiseksi. Vahvistettui- 10350: 10351: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 10352: 10353: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee Tuulikki Hämäläinen 10354: 1983 vp. 967 10355: 10356: Raha-asia-aloite n:o 871 10357: 10358: 10359: 10360: 10361: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta laivaradiopuhelujen 10362: maksujen alentamiseksi kotimaan kaukopuhelujen tasolle 10363: 10364: 10365: Eduskunnalle 10366: 10367: Suomen kauppalaivastosta on lähes puolet kohtuuttomuus korostuu erityisesti silloin, kun 10368: kolmansien maiden välisessä liikenteessä. Työn- niitä verrataan kotimaassa voimassaoleviin kauko- 10369: tekijöitä näissä aluksissa on noin 3 000 henkilöä. liikenteen puhelinkäyttömaksuihin. 10370: Laivaväkeen kuuluvat joutuvat olemaan aluksella Inhimillisen elämän laatuvaatimusten lisään- 10371: yhtäjaksoisesti useita kuukausia. Mainitut alukset tyessä on henkilökohtaisen yhteydenpidon tarve 10372: kulkevat pääasiassa Euroopan ulkopuolella olevien perheeseen, sukulaisiin ja ystäviin kasvanut. 10373: maiden välisessä liikenteessä. Tällöin suljetussa Tämän tason yhteydenpidon suurimmat esteet 10374: laivayhteisössä ja muutoin vieraissa olosuhteissa ovat edelleenkin postinkulun hitaus ja epä- 10375: korostuu yhteydenpidon tarve kotimaahan ja varmuus sekä laivaradiopuheluiden korkeat hinnat. 10376: omaisiin. Olosuhteiden pakosta merenkulkijat Kansainvälinen jännitys ja eräiden maiden sisäiset 10377: joutuvat käyttämään huomattavassa määrin lyhyt- levottomuudet ovat jatkuvasti vaikeuttaneet kirje- 10378: aaltopuheluja hoitaessaan yhtendenpitoa koti- ja muun postin joutuisaa ja varmaa toimitta- 10379: maahan. mista kotimaasta laivalle. 10380: Posti- ja lennätinhallituksen vahvistamien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10381: · puhelinmaksuperusteiden mukaan merimiehet taen, 10382: joutuvat maksamaan lyhytaaltopuheluista 18,60 10383: markkaa ensimmäiseltä kolmen minuutin jaksolta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10384: ja jokaisesta seuraavasta minuutista 6,20 markkaa. 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark- 10385: Tällaiset puhelimen käyttömaksut rasittavat me- kaa laivaradiopuhelujen maksujen alenta- 10386: renkulkijoita kohtuuttomasti ja rajoittavat sinänsä miseksi kotimaan kaukopuhelujen tasolle. 10387: tarpeellista yhteydenpitoa omaisiin. Maksujen 10388: 10389: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 10390: 10391: Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen Tarja Halonen 10392: Pirjo Ala-Kapee 10393: 968 1983 vp. 10394: 10395: Raha-asia-aloite n:o 872 10396: 10397: 10398: 10399: 10400: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuorten Puolesta 10401: Keskusliitto r.y:lle lasten lomatoiminnan kustannuksiin 10402: 10403: 10404: Eduskunnalle 10405: 10406: Viime vuosina on loma- ja vapaa-ajan vieton sena on järjestää eri puolilla maata leiri- ja 10407: kehittämiseen kiinnitetty runsaasti huomiota. lomatoimintaa lapsille. Osanottajat valitaan ensi- 10408: Nykypäivän Suomessa loma on jokaisen ihmisen sijaisesti sosiaalisin perustein yhdessä kuntien, 10409: elämään kuuluva luonnollinen asia. lastenkotien ja alan järjestöjen kanssa. 10410: Eri syistä johtuen ei kaikissa perheissä aina ole Toiminnan yleisen merkityksen vuoksi on 10411: mahdollisuuksia koko perheen yhteiseen loman· valtion syytä sitä tukea. 10412: viettoon. Tämän vuoksi kysymys lapsille järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10413: tettävien loma- ja virkistyspalveluiden kehittä- taen, 10414: misestä on jatkuvasti ajankohtainen. Kaikissakin 10415: tapauksissa tällainen toiminta on tarpeellista mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10416: lasten itsenäistymis- ja sosiaalistumisprosessin 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 10417: kannalta. Lomaa ja muuta vapaa-ajanviettoa tulee 33.97.50 lisäyksenä 200 000 markkaa 10418: tarkastella tärkeänä ja kiinteänä osana lapsen koko käytettäväksi Nuorten Puolesta Keskus- 10419: kehitystä ja elämäntilannetta. liitto r.y:lle lapsille tarkoitetun loma- 10420: Nuorten Puolesta Keskusliitto r.y:n tarkoituk- toiminnan kustannuksiin. 10421: 10422: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 10423: 10424: Saara-Maria Paakkinen Juhani Surakka Timo Roos 10425: Lea Savolainen Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee 10426: Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen Tarja Halonen 10427: 1983 vp. 969 10428: 10429: Raha-asia-aloite n:o 873 10430: 10431: 10432: 10433: 10434: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion liikenneopiston 10435: perustamiseksi 10436: 10437: 10438: Eduskunnalle 10439: 10440: Eduskunnassa on puhuttu valtion liikenneopis- Maamme liikenteelliset olosuhteet ovat vaati- 10441: ton tarpeellisuudesta jo 1950-luvulta lähtien. via. Tätä taustaa vasten on hämmästyttävää, että 10442: Useat eri työryhmät, joiden tehtävänä on ollut niin vähän on tehty liikenneturvallisuuteen 10443: pohtia kuljettajakoulutuksen tai liikenneturvalli- vaikuttavien seikkojen tutkimiseksi ja koulutuksen 10444: suuden kehitystä yleensä ovat kaikki yksimielisesti hyväksi. Tämä on sitäkin ihmeellisempää, kun 10445: todenneet, että meiltä puuttuu keskitetysti toimi- liikenneopistoasiassa ei ainakaan tähän mennessä 10446: va, kuljettajakoulutusta kehittävä, liikenneopetta- ole ilmennyt poliittista erimielisyyttä. Koskec- 10447: jia ja tutkinnon vastaanottajia kouluttava sekä han liikenneonnettomuus meitä kaikkia, poliitti- 10448: liikenneturvallisuustyöstä ja -tutkimuksesta keski- seen näkökantaan katsomatta. Nyt on vihdoinkin 10449: tetysti vastaava laitos - valtion liikenneopisto. ymmärrettävä, että kielloin ja rajoituksin ei 10450: Tässä yhteydessä on tarpeetonta luetella niitä liikenneturvallisuutta voida enää parantaa. Nyt on 10451: kaikkia mietintöjä, joissa asiasta on tähän men- satsattava tutkimukseen ja koulutukseen. 10452: nessä mainittu. Jälleen on valmistumassa eräs Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10453: m1etmtö, kuljettajaopetuksen jatkotyöryhmän tavasti, 10454: mietintö, jossa todetaan liikenneopiston tarpeel- 10455: lisuus mikäli aiotaan saada huolestuttavasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10456: lisääntynyt liikenneonnettomuuksien määrä kään- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mark- 10457: tymään jälleen laskusuuntaan. Samassa yhteydessä kaa valtion liikenneopiston suunnittelun 10458: on selvitetty muut liikenneopiston palveluja käyt- aloittamiseksi. 10459: tävät tahot. 10460: 10461: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982 10462: 10463: Reino Paasilinna Jussi Ranta Pekka Myllyniemi 10464: Marja-Liisa Tykkyläinen Kaj Bärlund Antti Kalliomäki 10465: Sinikka Hurskainen Saara-Maria Paakkinen Liisa Jaakonsaari 10466: Tuula Paavilainen Reijo Lindroos Jouko Skinnari 10467: 970 1983 vp. 10468: 10469: Raha-asia-aloite n:o 874 10470: 10471: 10472: 10473: 10474: Paasilinna ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan hankki- 10475: miseen luonnonsuojelutarkoituksiin 10476: 10477: 10478: Eduskunnalle 10479: 10480: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen ostovarojen niukkuus. Kuluvan vuoden valtion 10481: kolmen valtakunnallisen luonnonsuojeluohjelman tulo- ja menoarviossa tähän tarkoitukseen on 10482: toteuttamisesta. Nämä ovat 24.2.1978 tehty varattu 19 milj. mk ja ensi vuodelle hallitus esittää 10483: kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämistä 21 milj. mk. Luonnonsuojelualueiden perustamis- 10484: koskeva periaatepäätös siihen 2.4.1980 ja 2.9.1980 taimikunta esitti mietinnössään III (1981:41), että 10485: tehtyine täydennyksineen, 19.4.1979 tehty soiden- tulo- ja menoarvioon tulee vuosittain sisällyttää 77 10486: suojelun perusohjelmaa koskeva periaatepäätös milj. markan suuruinen määräraha luonnonsuoje- 10487: siihen 26.3.1981 tehtyine täydennyksineen ja lualueiden ostoihin ja alueiden rauhoittamisesta 10488: 3.6.1982 tehty lintuvesien suojeluohjelmaa kos- johtuviin korvauksiin. Käytettävissä olevien re- 10489: keva periaatepäätös. Harjujen suojeluohjelma on surssien ja todellisen tarpeen epäsuhde on näin- 10490: myös periaatteessa valmis, mutta sitä ei ole vie- ollen erittäin suuri. Suomen luonnonsuojeluliitto 10491: lä valtioneuvostossa vahvistettu. ja Maataloustuottajain Keskusliitto kiinnittivät jo 10492: Kansallis- ja luonnonpuistoja koskevan peri- viime vuonna yhteisessä kirjelmässään 1.6.1982 10493: aatepäätöksen tarkoittamien alueiden pinta-ala on valtiovarainministeriölle huomiota tähän epä- 10494: noin 529 200 ha, josta yksityisten omistamia kohtaan. Nykyisellä vauhdilla suojeluohjelmien 10495: alueita on noin 11 500 ha. Soidensuojelun toteuttaminen kestää yli 20 vuotta. Tästä aiheutuu 10496: perusohjelmaan sisältyvien alueiden suopinta-ala maanomistajalle monenlaista haittaa ja epätietoi- 10497: puolestaan on noin 488 500 ha, josta yksityisten suutta, valtiolle lisäkustannuksia maan hinnan 10498: omistamia alueita on noin 149 500 ha. Lintuvesien kohotessa ja lopulta erilaisten muiden maan- 10499: suojeluohjelmaan sisältyy 83 530 ha maa- ja vesi- käyttömuotojen lisääntyminen vaarantaa suojelun 10500: alueita, joista valtaosa on yksityisomistuksessa. toteuttamisen. 10501: Kaikkiaan suojeluohjelmiin sisältyy siis runsaasti Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun- 10502: yli 200 000 ha yksityismaita. Valtioneuvoston nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa. 10503: hyväksymät suojeluohjelmat tullaan yksityismai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 10504: den osalta toteuttamaan joko hankkimalla ohjel- taen, 10505: miin sisältyvät kohteet valtion omistukseen tai 10506: maksamalla suojelualueen muodostamisesta sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10507: omistajalle aiheutuvasta taloudellisen hyödyn 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 10508: menetyksestä korvaus. 35.20.88 40000000 markkaa maan hank- 10509: Suojeluohjelmien toteuttamisen eräänä suurim- kimiseen luonnonsuojelutarkoituksiin. 10510: pana esteenä on ollut luonnonsuojelualueiden 10511: 10512: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 10513: 10514: Reino Paasilinna Liisa Kulhia Mats Nyby 10515: Heli Astala Urho Pohto Elisabeth Rehn 10516: Pertti Salolainen 10517: 1983 vp. 971 10518: 10519: Raha-asia-aloite n:o 875 10520: 10521: 10522: 10523: 10524: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta STETE:lle Pohjolan ydin- 10525: aseettoman vyöhykkeen aikaansaamiseen tähtäävään toimintaan 10526: 10527: 10528: Eduskunnalle 10529: 10530: Suomen Toimikunta Euroopan Turvallisuuden toimia Pohjolan ydinaseettoman vyöhykkeen edis- 10531: Edistämiseksi pyrkii aktivoimaan yleistä mieli- tämiseksi. 10532: pidettä Suomessa niin, että toimet Euroopan Huolellisten valmistelujen ja Pohjoismaiden 10533: turvallisuuden edistämiseksi ja ETY-konferenssin pääkaupungeissa käytyjen neuvottelujen tuloksena 10534: päätösten toteuttamiseksi saisivat eri kansalais- STETE kutsui kokoon yhteispohjoismaisen eri 10535: piirien mahdollisimman laajan ja tehokkaan tuen. kansalaispiirejä edustavan työryhmän, joka on 10536: STETE: n tavoitteena on myös edistää Euroopan järjestäytynyt ja pitänyt ensimmäisen kokouksensa 10537: turvallisuuteen liittyviä alueellisia ratkaisuja ja Helsingissä. 10538: kehittää tässä mielessä yhteistyötä muiden Poh- Työryhmä valitsi keskuudestaan kahdeksan 10539: joismaiden kansallispiirien kanssa. hengen ydinryhmän, joka valmistelee työryhmän 10540: STETE:n järjestämässä seminaarissa Norjan konkreettisia toimia, mm. syksyllä 1984 pidettä- 10541: kansankäräjien jäsen, kirkko- ja opetusasiainvalio- välle laajalle konferenssille esitettävän Pohjolan 10542: kunnan puheenjohtaja Reiulf Steen esitti, että ydinaseetonta vyöhykettä koskevan asiakirjan. 10543: STETE laajaa luottamusta Pohjoismaissa nautti- Yhteispohjoismainen työryhmä arvioi, että ennen 10544: vana ottaisi muodostaakseen yleispohjoismaisen, konferenssia on välttämätöntä pitää kaksi työ- 10545: eri kansalaispiirejä edustavan työryhmän, joka ryhmän ja 2-3 ydinryhmän kokousta. 10546: muotoilisi ja konkretisoisi Pohjolan ydinaseetto- Jotta nyt käynnistynyt varsin ainutlaatuinen ja 10547: maan vyöhykkeeseen kohdistuvia ja liittyviä merkittävä yhteispohjoismainen prosessi voisi 10548: ehdotuksia sekä niiden eteenpäinviemistä. jatkua ja vastata sille asetettuja odotuksia, 10549: Tilanteessa, jossa laajat kansalaispiirit tuntevat edellyttää se varsin mittavia kustannuksia, joita 10550: lisääntyvää huolta ydinsodan vaarasta ja jossa STETE ei vuosittaisesta valtionavustaan vo1 10551: toisaalta presidentti Urho Kekkosen jo kaksi- rahoittaa. 10552: kymmentä vuotta sitten tekemä ehdotus ydinaseet- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 10553: toman vyöhykkeen luomisesta Pohjolaan on saanut 10554: osakseen kasvavaa tukea muissakin Pohjoismaissa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10555: on tärkeää rakentaa kansalaisyhteyksiä tavoitteena 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 10556: alueen turvallisuuden lujittaminen. 24.99.50 243 000 markkaa STETE:lle 10557: Tämän huomioon ottaen kaikki eduskuntaryh- käytettäväksi eri kansalaispiirejä edus- 10558: mät antoivat STETE:lle osoittamassaan kirjel- tavan yhteispohjoismaisen työryhmän työ- 10559: mässä tukensa Reiulf Steenin aloitteelle ja hön Pohjolan ydinaseettoman vyöhykkeen 10560: ehdottivat, että työryhmän tuloksista järjestettäi- edistå"miseksi sekä laajan kansalaiskonfe- 10561: siin laajapohjainen kokous, jossa käsiteltäisiin renssin jå"rjestämiseksi. 10562: 10563: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 10564: 10565: Pertti Paasio Liisa Jaakonsaari Ensio Laine 10566: Reino Karpola Jouko Skinnari Tarja Halonen 10567: Heli Astala Helena Pesola Ole Norrback 10568: Ole Wasz-Höckert Olavi Martikainen Mikko Jokela 10569: Pentti Skön Ilkka Kanerva Sten Söderström 10570: 972 1983 vp. 10571: 10572: Raha-asia-aloite n:o 876 10573: 10574: 10575: 10576: 10577: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän hotelli- ja 10578: ravintola-alan oppilaitoksen laajennuksen suunnitteluun 10579: 10580: 10581: Eduskunnalle 10582: 10583: Jyväskylän hotelli- ja ravintola-alan oppilai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 10584: toksen kehittämiseksi tulisi rakentaa opetus- taen, 10585: hotelli. Alkuperäisen suunnitelman mukaan sen 10586: suunnittelu olisi pitänyt alkaa jo tänä vuonna. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10587: Koko hankkeen kustannusario on vuoden 1982 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 10588: kustannustasossa 8 300 000 markkaa. Rakennus- määrärahan Jyväskylän hotelli- ja ravinto- 10589: töiden tulisi alkaa vuoden 1985 alussa. la-alan oppilaitoksen oppilashotellin suun- 10590: nittelua varten. 10591: 10592: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 10593: 10594: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Pekka Leppänen 10595: Juhani Surakka Helena Pesola Mauri Pekkarinen 10596: 1983 vp. 973 10597: 10598: Raha-asia-aloite n:o 877 10599: 10600: 10601: 10602: 10603: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lastentarhanopettaja- 10604: koulutuksen jatkamiseksi kaikissa nykyisissä koulutuspisteissä ja 10605: koulutuksen vakinaistamiseksi 10606: 10607: 10608: 10609: Eduskunnalle 10610: 10611: Lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämis- Noin 10 vuoden ajan korkeakouluissa tapahtu- 10612: työ on edennyt työryhmien, komiteoiden sekä edus- nut väliaikainen lastentarhanopettajakoulutus on 10613: kunnan kannanottojen kautta valtioneuvoston osoittautunut erinomaiseksi. 10614: periaatepäätökseen, joka tehtiin 1.2.1979. Tämä Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa on 10615: periaatepäätös toimii lähtökohtana lastentarhan- määräraha lastentarhanopettajaopistoissa ta pah- 10616: opettajakoulutuksen kehittämiselle. Periaatepää- tuvan kolmivuotisen koulutuksen järjestämiseen, 10617: töksen mukaisesti lastentarhanopettajan koulutus sen sijaan siinä ei ole mainintaa yliopistoissa ja 10618: pidennetään aluksi kolmivuotiseksi lastentarhan- korkeakouluissa tapahtuvan väliaikaisen lasten- 10619: opettajaopistoissa ja eräiden korkeakoulujen opet- tarhanopettajakoulutuksen vakinaistamisesta ja 10620: tajankoulutusyksiköissä. Myöhemmin selvitetään laajentamisesta kolmivuotiseksi 1.8.1984 alkaen. 10621: mahdollisuudet koulutusten laajentamiseen ja Momentin 29.99.28 määrärahaesitys vuodelle 10622: rinnastamiseen muuhun opettajankoulutukseen. 1984 on edellisen vuoden määrärahan suuruinen, 10623: Periaatepäätöksessä todetaan edelleen, että lasten- eikä kustannusten noususta aiheutuvaa lisätarvetta 10624: tarhanopettajille järjestetään korkeakouluissa otettu huomioon. 10625: mahdollisuus edetä kasvatustieteellisen koulutus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10626: alan perustutkintoihin. taen, 10627: Valtion tulo- ja menoarvio vuodelle 1983 loi 10628: myös edellytyksiä koulutuksen kehittämiseksi. Sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10629: mukaisesti lastentarhanopettajakoulutus kolmi- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 10630: vuotistettiin 1.8.1983 Iastentarhanopettajaopis- 29.99.28 lisäyksenä 650 000 markkaa las- 10631: toissa. Käsitellessään hallituksen esitystä vuoden tentarhanopettajakoulutuksen jatkamisek- 10632: 1983 tulo- ja menoarvioksi eduskunta edellytti, että si kaikissa nykyisissä koulutuspisteissä ja 10633: myös korkeakoulutasoisessa koulutuksessa siirry- niissä tapahtuvan lastentarhanopettaja- 10634: tään kolme vuotta kestävään opetukseen. koulutuksen vakinaistamiseksi ja muutta- 10635: Tällä hetkellä lastentarhanopettajakoulutusta miseksi syksystä 1984 alkaen kolmivuoti- 10636: tapahtuu kuudessa korkeakouluyksikön opettajan- seksi. 10637: koulutuslaitoksessa: Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, 10638: Rauma, Savonlinna ja Turku. 10639: 10640: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1983 10641: 10642: Tuula Paavilainen Liisa Jaakonsaari Maija Rajantie 10643: Jussi Ranta Sinikka Hurskainen Kari Rajamäki 10644: Mikko Elo Aarno von Bell Juhani Surakka 10645: 10646: 10647: 10648: 10649: 123 0883005893 10650: 974 1983 vp. 10651: 10652: Raha-asia-aloite n:o 878 10653: 10654: 10655: 10656: 10657: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Jyväs- 10658: kylän-Pieksämäen radan sähköistykseen 10659: 10660: 10661: Eduskunnalle 10662: 10663: Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki radan säh- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioittaen, 10664: köistäf11inen on VR: n suunnitelmissa siirretty ensi 10665: vuosi~ymmenelle. VR:n investoinnit Keski-Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10666: messa',ovat vähentyneet huomattavasti. V. 1977 ne 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 10667: olivat '126 milj. mk ja v. 1983 vain 16 milj. mk. markan siirtomäärärahan käytettäväksi 10668: Raidekuljetusten kilpailukyvyn ja samalla koko Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen ra- 10669: Keski-Suomen kehittämisen turvaamiseksi olisi- dan sähköistämisen aloittamiseen. 10670: vat investoinnit rautateihin erittäin tärkeät. 10671: 10672: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 10673: 10674: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 10675: Helena Pesola Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen 10676: 1983 vp. 975 10677: 10678: Raha-asia-aloite n:o 879 10679: 10680: 10681: 10682: 10683: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ensi Kotien Liiton oh- 10684: jauksessa olevan yksinhuoltajien kriisipäivystystoiminnan käyn- 10685: nistämiseen ja ylläpitämiseen eri puolilla maata 10686: 10687: 10688: Eduskunnalle 10689: 10690: Yksinhuoltajaperheitä, jotka muodostuvat les- mintaan käytettävinään fyysiset puitteet; altl- Ja 10691: keyden, avioeron sekä au-äitiyden kautta, tuetaan lapsikodit, turvakodit, asuntolat ja kerhotilat, jois- 10692: yhteiskunnassamme monin muodoin. Ne muodos- ta käsin voitaisiin tarpeelliseksi koettu tukitoi- 10693: tavat kuitenkin riskialttiin ryhmän johtuen juuri minta puhelinpäivystyksineen organisoida. Suun- 10694: toisen huoltajan puuttumisesta. niteltujen tukitoimien toteuttaminen edellyttäisi 10695: Nuoret yksinäiset yksinhuoltajat kohdataan määrärahan saantia valtion budjetista. 10696: ensikotitoiminnassa useimmiten jo siinä vaihees- Käytännössä tukitoimintaa tullaan harjoitta- 10697: sa, kun he odottavat lastaan. Ensi Kodit tarjoavat maan mm. siten, että päivystäjät toimivat juuri sel- 10698: turvapaikan ja "lapsenhoito- ja perhevalmius- laisina aikoina, jolloin muut palvelupisteet ovat 10699: opiston" näille äideille vauvavaiheen ajaksi. Äitejä suljetut (iltaisin ja viikonloppuisin). Heillä on tu- 10700: tuetaan asunnon, ammattikoulutuksen ja työpai- kenaan vapaaehtoisten renkaat, joista löydetään 10701: kan hankinnassa sekä yhteiskunnan muille apu- auttaja kulloiseenkin kriisitilanteeseen, on sitten 10702: lähteille ohjautumisessa. Ensi Kodista lähdönkin kyseessä sairastuneen lapsen tai äidin luokse meno, 10703: jälkeen au-äidit varsin usein ovat jälkihuollolli- yksinhuoltajan tilanteen muu helpottaminen sekä 10704: sessa yhteydessä Ensi Kotiin. turvakotien yhteydessä perheväki vai ta tilanteeseen 10705: Myös ne äidit, jotka eivät asu Ensi Kodissa, väliintulo. 10706: saavat sieltä monenlaista lähimmäisentukea. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 10707: Heille annetaan neuvontaa ja heillä on mahdolli- 10708: suus osallistua au-äitien kerhotoimintaan ja heidän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10709: lapsilleen tarjoutuu tenava tupa- ja muita palveluja. 1984 tulo- ja menoarvioon 350000 mar- 10710: Kaupunkien uusilla asutusalueilla asuu runsaasti kan määrärahan Ensi Kotien Liiton oh- 10711: kuntien osoittamissa asunnoissa nuoria yksin- jauksessa olevan yksinhuoltajien kriisi- 10712: huoltajia. Heille ovat Ensi Kotien Liiton jäsen- päivystystoiminnan käynnistämiseen ja 10713: järjestöt organisoimassa keskinäiseen tukitoimin- ylläpitämiseen 16 eri puolilla maata toi- 10714: taan perustuvia lähiökerhoja. mivan ylikunnallisen toimipisteen kautta 10715: Ensi Kotien Liitto on viime vuosina perehdyt- (Helsingissä, Imatralla, Jyväskylässä, Kot- 10716: tänyt jäsenjärjestöjään ja niiden jäseniä vapaaeh- kassa, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, 10717: toistoimintaan. Halukkuutta osallistua järjestet- Outokummussa, Porissa, Rovaniemellä, 10718: tyyn tukihenkilötoimintaan ja kriisitilanteen päi- Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Van- 10719: vystykseen on ilmennyt kaikissa 16 jäsenyhdistyk- taalla). 10720: sessä eri puolilla maata. Yhdistyksillä on tukitoi- 10721: 10722: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1983 10723: 10724: Tuula Paavilainen Sinikka Hurskainen Pirkko Ikonen 10725: Helena Pesola Aarno von Bell Jussi Ranta 10726: 976 1983 vp. 10727: 10728: Raha-asia-aloite n:o 880 10729: 10730: 10731: 10732: 10733: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren työvoima- 10734: toimiston Pihtiputaan sivutoimiston muuttamiseksi työvoima- 10735: toimistoksi 10736: 10737: 10738: Eduskunnalle 10739: 10740: Pihtiputaan työttömyysaste on ollut pitkään misto muutettava työvoimatoimistoksi. Kinnula 10741: Jyväskylän työvoimapiirin korkeimpia. Vuonna kuuluu Viitasaaren työvoimatoimiston alueeseen. 10742: 1982 työttömyysaste oli keskimäärin 10,5 %. Elo- Välimatka Viitasaarelta Kinnulaan on yli 60 kilo- 10743: kuun lopussa 1983 työttömiä työnhakijoita oli 281 metriä. Jos työvoimatoimisto perustetaan Pihti- 10744: ja työttömyysaste oli 10,8 %, mikä on erittäin sel- putaalle, se voisi palvella koko pohjoista aluetta. 10745: västi työvoimapiirin keskiarvoa (6,9%) korkeam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10746: pi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 8.9.1983 tehdyn selvi- nioittaen, 10747: tyksen mukaan työttömistä työnhakijoista 17,5 %, 10748: mikä on varsin selvästi työvoimapiirin keskiarvoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10749: (14,4%) suurempi. Koska lisäksi pohjoisessa 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 10750: Keski-Suomessa työkohteita on varsin vähän, pit- 34.06.01 lisäyksenä 67 000 markkaa Viita- 10751: käaikaistyöttömien määrä on nykyisestään lisään- saaren työvoimatoimiston Pihtiputaan si- 10752: tymässä. vutoimiston muuttamiseksi työvoimatoi- 10753: Pihtiputaalla toimii Viitasaaren työvoimatoi- mistoksi ja toimistonhoitajan viran perus- 10754: miston sivutoimista, jossa on vain yksi vakinainen tamiseksi näin perustettuun uuteen työ- 10755: virkailija. Palvelun parantamiseksi asiakkaan kan- voimatoimistoon. 10756: nalta edes siedettäväksi olisi Pihtiputaan sivutoi- 10757: 10758: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 10759: 10760: Tuula Paavilainen Helena Pesola Pekka Leppänen 10761: 1983 vp. 977 10762: 10763: Raha-asia-aloite n:o 881 10764: 10765: 10766: 10767: 10768: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen varavanki- 10769: lan rakennustöiden käynnistämiseksi 10770: 10771: 10772: Eduskunnalle 10773: 10774: Varavankiloiden tarvetta ja rakentamista selvi- nalta löytyy varsin hyvin varavankilan tarpeisiin 10775: tellyt avolaitostyöryhmä jätti mietintönsä 7.6. sopivat maa-alueet. 10776: 1979. Mietinnössä esitetään mm. uuden avolaitok- Varavankilan tontista on syksyllä 1982 tehty 10777: sen perustamista Keski-Suomeen. Hallitus on kauppakirja kunnan ja rakennushallituksen välillä. 10778: 24.9.1980 tekemällään periaatepäätöksellä päät- Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 30 milj. mk. 10779: tänyt sijoittaa yhden rakennettavista varavanki- Rakennushankkeen toteutuminen suunnitellussa 10780: loista Keuruun kunnan Haapamäelle. aikataulussa edellyttäisi vuodelle 1984 riittäviä 10781: Haapamäen kylätaajama on viime vuosien aika- suunnittelumäärärahoja sekä rakennusmääräraho- 10782: na menettänyt paljon valtiovallan toimien, lähinnä ja vuosille 1984 ja 1985. 10783: VR:ntoiminnan supistamisen seurauksena. Muun Edellä olevan perusteella ehdotamme, 10784: muassa työpaikkojen määrä on vähentynyt kym- 10785: menen vuodenkuluessa noin 400:lla. Tätäkin taus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10786: taa vasten avolaitoksen rakentaminen Haapa- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 200 000 10787: mäelle on perusteltua. Muutoinkin paikkakuntana markkaa Haapamäen varavankilan suun- 10788: Haapamäki varsin hyvin täyttää mainituissa avo- nittelemista ja rakennustöiden aloitta- 10789: laitostyöryhmän mietinnöissä esitetyt kriteerit. Se mista varten. 10790: sijaitsee rautateiden risteyspaikassa ja paikkakun- 10791: 10792: 10793: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 10794: 10795: Mauri Pekkarinen Helena Pesola Pirkko Ikonen 10796: 978 1983 vp. 10797: 10798: Raha-asia-aloite n:o 882 10799: 10800: 10801: 10802: 10803: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston 10804: liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimus- ja liikuntatilojen 10805: suunnitteluun 10806: 10807: 10808: Eduskunnalle 10809: 10810: Maamme liikuntatieteellisen korkeakoulutasoi- maan huomioon korkeakoululaitoksen rakenta- 10811: nen koulutus ja tutkimus keskitettiin valtiovallan misohjelmissa. 10812: toimenpitein Jyväskylän yliopistoon 1970-luvun Vastauksessaan hallituksen esitykseen valtion 10813: alussa. Liikuntatieteellistä tiedekuntaa kehitettiin tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1983 eduskunta on 10814: sen valtakunnallisen tehtävän mukaisesti vuosi- tämän asian johdosta lausunut seuraavaa: 10815: kymmenen alkuvuosina. Kehitys on jäänyt kuiten- Eduskunta katsoo, että Jyväskylän yliopiston lii- 10816: kin kesken. Alkuun päässeitä koulutusaloja ei ole kuntatieteellisen tiedekunnan toimintaedellytyk- 10817: voitu laajentaa ja syventää niiden luonnollisen ke- siä tulee lähivuosina kehittää erityisesti tutkimus- 10818: hittymisen edellyttämällä tavalla. Yhteiskunnan ja tilojen osalta siten kuin valtioneuvosto on asiaan 10819: liikunta-alan kehityksen luomia uusia tarpeita ja liittyvässä, 2.9.1982 tekemässään periaatepäätök- 10820: mahdollisuuksia ei ole voitu ottaa huomioon. sessä todennut. Tässä tarkoituksessa tutkimuslabo- 10821: Tilanteen korjaamiseksi laadittiin erityinen liikun- ratorion suunnittelua tulee jatkaa keskeytyksettä. 10822: tatieteellisen tiedekunnan kehittämisohjelma, jon- Tutkimuslaboratorioon ja sen tehokkaaseen 10823: ka yliopiston hallitus hyväksyi 11.2.1981. Tämän käyttöön elimellisesti liittyy sellaisten liikunta- 10824: ohjelman tavoitteena on ajanmukaistaa tiedekun- tilojen rakentaminen, missä tutkimuksen varsinai- 10825: nan toimintaedellytykset ja turvata se asema, joka nen empiirinen aineisto on hankittavissa. Näitä 10826: tiedekunnalle kuuluu valtakunnallisena liikunta- liikuntatiloja voidaan toki käyttää hyväksi yliopis- 10827: tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen korkea- ton varsinaisessa opetuksessakin samoin kuin pai- 10828: koulutasaisena keskuksena. Kehittämisohjelma kallisten urheiluseurojen tarpeisiin. 10829: sisältyy myös yliopiston vuosien 1983-1986 toi- Varsinaisten liikuntatilojen osalta on Jyväskylän 10830: minta- ja taloussuunnitelmaan. kaupungilla valmius tulla hankkeeseen mukaan. 10831: Valtioneuvosto teki 2.9.1982 seuraavan peri- Koko laboratorion ja valtaosaltaan myös tarvitta- 10832: aate päätöksen: vien liikuntatilojen rakentamisen osalta rahoitus- 10833: Hallitus tulee huolehtimaan siitä, että liikunnan vastuu on kuitenkin valtiovallan. 10834: ja terveyden yhteyksiä selvittävän tutkimuksen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10835: siihen liittyvän korkeakouluopetuksen edellytyk- nioittavasti, 10836: siä tehostetaan niin, että samalla kun valtio osallis- 10837: tuu Urho Kekkosen kuntoinstituutin rahoittami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10838: seen, tullaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteel- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 10839: lisen tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilökun- kaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelli- 10840: taa lisäämään korkeakoululaitoksen kehittämis- sen tiedekunnan tutkimustilojen ja niihin 10841: lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja tiede- liittyvien liikuntatilojen suunnittelun jat- 10842: kunnan tutkimuslaboratorion rakentaminen otta- kamiseksi. 10843: 10844: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 10845: 10846: Mauri Pekkarinen Anssi Joutsenlahti Pirkko Ikonen 10847: Paavo Vesterinen Olavi Martikainen 10848: 1983 vp. 979 10849: 10850: Raha-asia-aloite n:o 883 10851: 10852: 10853: 10854: 10855: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkea- 10856: kouluopiskelijoiden opintorahan perusosan ja huoltajalisän 10857: korottamiseksi 10858: 10859: 10860: Eduskunnalle 10861: 10862: Nykyisen opintotukijärjestelmän suurimpia Juuri osan vuodesta työssä käyvien opiskelijoi- 10863: epäkohtia on opintotuen laina painotteisuus. Tämä den kannalta hallituksen esitys 400 markan oma- 10864: on johtanut ennen kaikkea korkeakouluopiskelijoi- vastuun asettamisesta korkojen verovähennysoi- 10865: den kohtuuttamaan velkaantumiseen. Juuri kor- keuteen on varsin kielteinen asia. 10866: keakouluopiskelijoiden velkataakka saattaa jo tänä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10867: päivänä nousta jopa useisiin kymmeniintuhansiin nioittaen, 10868: markkoihin. 10869: Käytännössä tällainen asian tila on johtanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10870: siihen, että yhä useamman opiskelijan on ollut 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 10871: pakko hakeutua opiskelun jossakin vaiheessa an- 29.39.55 lisäyksenä 4 000 000 markkaa 10872: siotyöhön. Tämä taas pitkittää valmistumista, korkeakouluissa opiskelevien opintorahan 10873: mikä tästä syystä useimmiten ei ole tarkoituksen- perusosan ja huoltajaliså·n nostamiseksi 10874: mukaista. Erityisen usein työhön hakeutuminen on 200 markalla 1.7.1984 lukien. 10875: välttämätöntä niissä opiskelija perheissä, joissa on 10876: pieniä Ia psia. 10877: 10878: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 10879: 10880: Mauri Pekkarinen Pentti Lahti-Nuuttila 10881: 980 1983 vp. 10882: 10883: Raha-asia-aloite n:o 884 10884: 10885: 10886: 10887: 10888: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Alkio-opiston uuden 10889: oppilasasuntolan rakentamiseen Korpilahdella 10890: 10891: 10892: Eduskunnalle 10893: 10894: Alkio-opiston toiminnassa viimeiset vuodet lä jo pitkään. Jo vuonna 1976 on kouluhallitus hy- 10895: ovat olleet monenlaisen uudistumisen ja aktivoitu- väksynyt majoitustiloja koskevan rakennusohjel- 10896: misen aikaa. Alkio-opisto kiinnostaa tänään nuo- man, jota tosin nyt ollaan tarkistamassa. Valmius 10897: ria. Sen sija on selvä laajassa kansanopistojen per- uuden asuntolan rakentamiseen on Alkio-opistolla 10898: heessä. Opistoon pyrkineiden määrä on viime vuo- jo vuonna 1984. Valtionavustuksen saaminen ra- 10899: sien aikana ollut jatkuvassa kasvussa. Opistoon kennustöiden käynnistämiseen on kuitenkin vält- 10900: pyrkineistä onkin nyttemmin kyetty ottamaan tämätöntä. 10901: sisään vain runsas puolet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10902: Opiston toiminnan suuri pullonkaula on kuiten- nioittaen, 10903: kin oppilasasuntolapaikkojen vähäisyys. Opiston 10904: nykyisissä asuntoloissa on kaikkiaan 72 paikkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10905: Loput ovat joutuneet tyytymään erilaisiin tilapäis- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark- 10906: ratkaisuihin, kuten mm. kesäkäyttöön tarkoitet- kaa Alkio-opiston uuden oppilasasuntolan 10907: tuihin mökkeihin. rakentamiseen Korpilahdella. 10908: Uuden asuntolan rakennushanke on ollut vireil- 10909: 10910: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 10911: 10912: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen 10913: 1983 vp. 981 10914: 10915: Raha-asia-aloite n:o 885 10916: 10917: 10918: 10919: 10920: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Kesä -nimisen 10921: kulttuuritapahtuman avustamiseen 10922: 10923: 10924: 10925: Eduskunnalle 10926: 10927: Jyväskylän Kesä on yksi maamme vanhimmista, Valtion avustusosuuden on eduskunta viime vuo- 10928: laajimmista ja monipuolisimmista kulttuuritapah- sina myöntänyt tulo- ja menoarvion momen- 10929: tumista. Päivien ohjelma koostuu musiikista, kuva- tilta 29.90.53 (Taiteen tukeminen). Huolimatta 10930: taiteesta, arkkitehtuurista, näyttämötaiteesta ja Kesän kongressien merkittävästä tieteellisestä 10931: elokuvasta. Taideohjelmiston lisäksi Jyväskylän tasosta, ei vastaavaa avustusta ole kuitenkaan saatu 10932: Kesä on toiminut korkeatasoisena keskustelufoo- budjettimomentille tieteen tukemiseen. Saman- 10933: rumina. Johtavien tiedemiesten ja tutkijoiden joh- aikaisesti tältä momentilta avustusta saavat eräät 10934: dolla nämä kongressit ovat käsitelleet monipuoli- sellaiset tapahtumat, joiden tieteellinen anti ei 10935: sesti ajankohtaisia yhteiskunnallisia ja aatteellisia ainakaan ylitä Kesän vastaavaa. 10936: kysymyksiä maan ja maailmanlaajuisesti. Jyväsky- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 10937: län Kesä on avoin kaikille maailmankatsomuksille. 10938: Se näkyy myös tapahtuman hallinnossa. Mukana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10939: on kaikkien merkittävien poliittisten ryhmien 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 10940: edustus. 29.88.5 3 lisäyksenä 170 000 markkaa 10941: Jyväskylän Kesän rahoitus koostuu karkeasti Jyväskylän Kesä -nimisen kulttuuritapah- 10942: ottaen kolmesta liki yhtä suuresta osasta: valtion- tuman avustukseksi. 10943: avustuksesta, kuntien avustuksista ja omatoimi- 10944: sesta rahoituksesta. 10945: 10946: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 10947: 10948: Mauri Pekkarinen 10949: 10950: 10951: 10952: 10953: 124 0883005893 10954: 982 1983 vp. 10955: 10956: Raha-asia-aloite n:o 886 10957: 10958: 10959: 10960: 10961: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän, Oulun, Tu- 10962: run ja Joensuun yliopistojen lastentarhanopettajakoulutuksen 10963: vakinaistamiseksi 10964: 10965: 10966: 10967: Eduskunnalle 10968: 10969: Maamme lastentarhanopettajakoulutuksen ke- Opetusministeriö on kuitenkin nyttemmin 10970: hittämisen kannalta teki valtioneuvosto 1.2.1979 ottanut kannan, jonka mukaan lastentarhanopet- 10971: tärkeän periaatepäätöksen. Päätöksen mukaisesti tajien peruskoulutus poistettaisiin opettajankou- 10972: lastentarhanopettajakoulutus pidennetään kolmi- lutuslaitoksesta asteittain. Tällainen toimenpide 10973: vuotiseksi aluksi lastentarhanopettajaopistoissa ja olisi kuitenkin vastoin asian laajassa parlamen- 10974: eräiden korkeakoulujen opettajankoulutusyksiköis- taarisessa valmistelussa omaksuttua kantaa. 10975: sä. Korkeakouluissa annettava lastentarhanopetta- 10976: Päivähoidon henkilöstön opetussuunnitelma- jakoulutus tuleekin jo 1.8.1984 lukien vakinaistaa 10977: toimikunta on mietinnössään esittänyt yksityis- tätä opetusta nykyisin antavissa Joensuun, Jyväs- 10978: kohtaisen kolmivuotisen lastentarhanopettajakou- kylän, Kajaanin, Rauman, Savonlinnan ja Turun 10979: lutuksen opetussuunnitelman. Suunnitelman mu- opettajankoulu tusy ksikö issä. 10980: kaan kolmivuotista koulutusta tulee järjestää kai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10981: kissa nykyisin toimivissa opistojen ja korkeakou- nioittaen, 10982: lujen koulutus pisteissä. Lisäksi toimikunta edellyt- 10983: ti kaiken nykyisin korkeakoulujen yhteydessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10984: annettavan koulutuksen vakinaistamista. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 10985: Lastentarhanopettajaopistoissa on nyttemmin 29.99.28 lisåjksenå· 500 000 markkaa Jy- 10986: siirryttykin kolmivuotiseen koulutukseen ja uuteen väskylän, Oulun, Turun ja Joensuun yli- 10987: koulutusohjelmaan. Päätettäessä vuoden 1983 opistojen järjestämän väliaikaisen lasten- 10988: valtion tulo- ja menoarviosta eduskunta edellytti tarhanopettajakoulutuksen vakinaistami- 10989: myös korkeakouluissa annettavassa lastentarhan- sesta ja kolmivuotiseksi laajentamisesta 10990: opettajakoulutuksessa siirryttavan kolmivuoti- aiheutuviin kustannuksiin. 10991: seen koulutukseen. Tarkoituksena on ollut, että 10992: alan koulutus myös korkeakouluissa vakinaiste- 10993: taan. 10994: 10995: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 10996: 10997: Mauri Pekkarinen Hannu Kemppainen Pirkko Ikonen 10998: Paavo Vesterinen Esko Aho Pentti Poutaneo 10999: 1983 vp. 983 11000: 11001: Raha-asia-aloite n:o 887 11002: 11003: 11004: 11005: 11006: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan Elämäjärvellä 11007: olevan Mäntypirtin seurantalon peruskorjaustöihin 11008: 11009: 11010: Eduskunnalle 11011: 11012: Mäntypirtti on Pihtiputaan Elämäjärven kylän kustannusarvioon l/3:1la. Peruskorjattuja tiloja 11013: ainoa isompi yhteinen kokous- ja kokoontumis- tulisi käyttämään hyväksi mm. kansalaisopisto. 11014: paikka, Keskustapuolueen Elämäjärven paikallis- Yhdistyksen omarahoitusosuus olisi niinikään 1/3. 11015: yhdistyksen omistuksessa oleva seurantalo. Talo Ottaen huomioon po. talon poikkeuksellisen 11016: on rakennettu vuonna 1959. Siitä lähtien se on suuren merkityksen osana kylän elinvoimaisena 11017: palvellut paitsi omistajayhteisöään niin myös pitämistä, tulisi valtiovallan rahoittaa hankkeen 11018: Elämäjärven kylän kaikkia muitakin seuroja ja viimeinen kolmannes. 11019: yhdistyksiä. Talon sydän on sen 250-paikkainen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 11020: sali. Myös talon kahvila on ollut aktiivisessa käy- 11021: tössä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11022: Talossa on uunilämmitys, siitä puuttuu vesi- 1984 tulo- ja menoarvioon BO 000 markkaa 11023: johdot ja kaikki saniteettitilat. Uusimista välttä- Pihtiputaan Elämäjärven Mäntypirtin seu- 11024: mättä kaipaavat vanhat 2-kertaiset ikkunat. rantalon peruskorjaustöiden suorittami- 11025: Kunnan avustuksella yhdistys onkin teettänyt seen. 11026: talolle perusparannussuunnitelman. Hankkeen 11027: kustannusarvio on 240 000 mk. Kunta osallistunee 11028: 11029: 11030: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 11031: 11032: Mauri Pekkarinen 11033: 984 1983 vp. 11034: 11035: Raha-asia-aloite n:o 888 11036: 11037: 11038: 11039: 11040: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Säkinmäen seurantalon 11041: peruskorjaustöihin Hankasalmella 11042: 11043: 11044: 11045: Eduskunnalle 11046: 11047: Yhdeksi tärkeäksi keinoksi kylien toiminnan el- suuruisesta saneerausurakasta selviytyminen liian 11048: vyttämisessä on todettu riittävien yhteisten kokoon- suuri urakka pienelle kylälle. 11049: tumistilojen hankkiminen kylään. Useissa kylissä Talon keskeistä merkitystä koko kylälle kuvaa 11050: asia on voitu hoitaa esim. vanhojen koulutilojen se, että sitä käyttävät maamiesseuran lisäksi mm. 11051: kunnostamisella tai nuoriso-, maamiesseura- tai paikalliset nuorisoseurat, keskustanuoret ja kan- 11052: työväentalojen ajanmukaiseen kuntoon saattami- salaisopisto. Talon vaikutusalueella, missä ei 11053: sella. muuta vastaavaa tilaa ole käytettävissä, asuu noin 11054: Hankasalmen Säkinmäki on muutaman sadan 500 henkeä. 11055: hengen kylä, jonka ainoa yhteinen suurempi ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11056: koontumistila on maamiesseuran omistuksessa nioittaen, 11057: oleva seurojentalo. Talon kunto on kuitenkin var- 11058: sin heikko. Viimeisen vuoden aikana tähän liki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11059: kolme vuosikymmentä vanhaan taloon on aloitettu 1984 tulo- ja menoarvioon 50000 markkaa 11060: ensimmäinen perusteellisempi korjaus. Huolimat- Hankasalmen Säkinmäen seurantalon pe- 11061: ta valtion tarkoitukseen myöntämästä 25 000 ruskorjauksen loppuun saattamista varten. 11062: markan avustuksesta, on runsaan 100000 markan 11063: 11064: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 11065: 11066: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen 11067: 1983 vp. 985 11068: 11069: Raha-asia-aloite n:o 889 11070: 11071: 11072: 11073: 11074: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsänjalostusaseman 11075: rakentamiseksi Saarijärvelle 11076: 11077: 11078: Eduskunnalle 11079: 11080: Metsänjalostusohjelmassa vuosille 1976-1985 taan keskustaajaman läheisyydessä tarkoitukseen 11081: edellytetään metsänjalostusaseman rakentamista hyvä. 11082: kiireellisenä Keski-Suomeen. Saarijärven kun- Metsänjalostusaseman rakentamisen puolesta 11083: nanhallitus on tehnyt metsänjalostustoimikun- Saarijärvelle puhuu myös paikkakunnan vaikea 11084: nalle ja maa- ja metsätalousministeriölle esitykset työllisyystilanne. Työttömyyslukemat ovat jatku- 11085: metsänjalostusaseman sijoittamisesta Saarijär- vasti olleet lähes kaksinkertaiset maan keski- 11086: velle Ahvenlammen alueelle. Metsänjalostustoi- määräislukemiin verrattuna. 11087: mikunnan, ministeriön ja metsähallituksen edus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11088: tajat ovat tutustuneet paikkaan ja todenneet sen nioittaen, 11089: tarkoitukseen sopivaksi. 11090: Saarijärvi ns. Järvi-Suomen alueella on sekä il- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11091: mastollisesti että metsätaloudellisesti ja metsän- 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 markan 11092: jalostuksellisesti tarkoituksenmukainen metsän- suuruisen määrärahan metsänjalostusase- 11093: jalostusaseman paikka. Ahvenlammen alue on man suunnittelemiseksi Saarijärvelle. 11094: maastoltaan, kunnallistekniikaltaan ja sijainnil- 11095: 11096: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 11097: 11098: Mauri Pekkarinen Helena Pesola 11099: 986 1983 vp. 11100: 11101: Raha-asia-aloite n:o 890 11102: 11103: 11104: 11105: 11106: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivijärven kirkonkylän, 11107: Puralankylän ja Hoikanperän yhdysvesijohdon rakentamiseen 11108: 11109: 11110: Eduskunnalle 11111: 11112: Kivijärvellä on kirkonkylän kaava-alueen katta- on lisäksi harvaa haja-asutusta. Hankkeen kustan- 11113: va vesilaitos. Muita yhteisiä vesilaitoksia ei pitä- nusarvio on pohjavesitutkimuksineen 1 590 000 11114: jässä ole. Vesilaitoksen käyttövesi otetaan kirkon- mk, mistä valtion osuus on 690 000 mk. 11115: kylän pohjavesialueelta. Veden laadussa on ongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11116: mia. Pohjavesitutkimukset Hoikanperän Lintu- nioittaen, 11117: harjun alueella tulisi suorittaa vuoden 1984 aikana. 11118: Mikäli Lintuharjun veden laatu ja antoisuus ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11119: odotuksien mukaiset, rakennettaisiin tänne 1984 tulo- ja menoarvioon 290 000 mark- 11120: Kivijärven kirkonkylän Hoikanperän ja Purolan- kaa Puralankylän, Hoikanperän ja Kivi- 11121: kylän yhteinen vedenottamo. järven kirkonkylän yhdysvesijohdon ra- 11122: Yhdysjohdon piiriin kuuluu talouksia koko kentamiseksi ja siihen tarvittavien pohja- 11123: kirkonkylän taajaman lisäksi Hoikanperältä n. 20 vesiselvitysten tekemiseksi. 11124: kpl ja Puralankylältä n. 15 kpl. Osalla johtolinjaa 11125: 11126: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 11127: 11128: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen 11129: 1983 vp. 987 11130: 11131: Raha-asia-aloite n:o 891 11132: 11133: 11134: 11135: 11136: Pekkarinen ym.: Määrärahanosoittamisesta maantien n:o 760 perus- 11137: parannustöiden aloittamiseksi välillä Pihtipudas-Muurasjärvi 11138: 11139: 11140: Ed usku n na Iie 11141: 11142: Maantie n:o 760 välillä Pihtipudas-Muuras- tienpidon toimenpideohjelmassa perusparannus 11143: järvi yhdistää Pihtiputaan ja Reisjärven kunta- on tarkoitus suorittaa vasta tämän vuosikymme- 11144: keskukset. Tie lähtee 4-tieltä Pihtiputaan kirkon- nen puolenvälin jälkeen. Hankkeen tällainen vii- 11145: kylän pohjoispuolelta. Matkaa sieltä Reisjärven vyttäminen ei ole perusteltua enempää tienpidon 11146: rajalle on n. 36 km ja Reisjärven kirkonkylään n. 50 kuin myöskään työllisyyspolitiikan näkökohdilla. 11147: km. Tie on tärkein yhdystie pohjoisen Keski-Suo- Perusparannustyöt tulisikin valtion budjettirahoi- 11148: men ja Pohjanlahden rannikon välillä. Pihtipu- tuksen turvin aloittaa jo vuonna 1984. Tarvittavat 11149: taan kunnan sisäisessä liikenteessä tie on eniten suunnitelmat ovat valmiit. Vähäisiä töitä tiellä 11150: liikenriöity maantie. suoritetaan työllisyystöinä jo tällä hetkellä. 11151: Tietä pitkin hoidetaan myös valtaosa Pihtipu- Hankkeen kustannusarvioksi on laskettu n. 13,2 11152: taan öljynkuljetuksista ja noin 1/3 kunnan alueelta milj. markkaa. 11153: lähtevästä puutavarasta ajetaan sen kautta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11154: Runsaan liikenteen ja tien rakenteen heikkou- nioittavasti, 11155: den, mutkaisuuden ja mäkisyyden vuoksi tien kun- 11156: toa ei ole kyetty pitämään liikennemääriä vastaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11157: valla tasolla. Tieosuus kaipaa pikaista parannusta. 1984 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar- 11158: TVL:n Keski-Suomen piirin alkuperäisten kan määrärahan perusparannustöiden 11159: suunnitelmien mukaan tien perusparannus piti aloittamiseksi maantiellä n:o 760 välillä 11160: suoritettaman heti 80-luvun alussa. Uusimmassa Pihtipudas-Muurasjärvi. 11161: 11162: 11163: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 11164: 11165: Mauri Pekkarinen Helena Pesola 11166: 988 1983 vp. 11167: 11168: Raha-asia-aloite n:o 892 11169: 11170: 11171: 11172: 11173: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Sumiaisten 11174: maantien peruskorjauksen käynnistämiseksi 11175: 11176: 11177: 11178: 11179: Eduskunnalle 11180: 11181: Suolahden-Sumiaisten maantie muodostaa Äänekosken seutukunnan kuntien aluetoimi- 11182: pääyhteyden Sumiaisten kunnasta seutukunnan kunta on asettanut Suolahden-Sumiaisten tien 11183: keskuksiin Suolahdelle ja Äänekoskelle. Tämä 17 parantamisen kiireisimmäksi tiehankkeekseen. 11184: km:n pituisen tieyhteyden merkitys asiointi-, Kohde ei kuitenkaan sisälly vielä TVL:n roimen- 11185: työpaikka- ja koululiikenteen kannalta on poik- pideohjelmiin. 11186: keuksellisen suuri, Sumiaisten peruskoulun yläaste Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11187: kun on Suolahdessa. Sumiaisten oman heikon taen, 11188: palveluvarustuksen vuoksi kaikki tärkeimmät 11189: palvelukset haetaan joko Suolahdesta tai Ääne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11190: koskelta. Tieyhteyden merkitys on myös puu- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 11191: tavarakuljetusten kannalta erittäin suuri. 31.24.77 1000000 markkaa Suolahden- 11192: Tien päällyste on uusittu vuonna 1976. Heikon Sumiaisten maantien peruskorjauksen 11193: kantavuutensa vuoksi tien kelirikkovauriot ovat käynnistämiseksi. 11194: kuitenkin jo ympärivuotisia, päällyste on rikkou- 11195: tunut ja perusta monin paikoin pettänyt. 11196: 11197: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 11198: 11199: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen 11200: 1983 vp. 989 11201: 11202: Raha-asia-aloite n:o 893 11203: 11204: 11205: 11206: 11207: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Saarensalmen sillan raken- 11208: nustöiden käynnistämiseksi Kinnulassa 11209: 11210: 11211: 11212: 11213: Eduskunnalle 11214: 11215: Saarensalmen lossi Kinnulan Saarenkylällä lossin sillalla korvaaminen kuuluukin Keski- 11216: Kinnulan-Pihtiputaan maantiellä, ns. Mustalais- Suomen tienpidon 5-vuotisohjelmaan. Ottaen 11217: tiellä, on muodostunut merkittäväksi pullonkaulak- vielä huomioon seutukunnan korkean työttömyys- 11218: si neljän pitäjän keskeiselle liikenteelle. Saaren- asteen (yli 10 %) olisi perusteltua saada hanke 11219: salmen lossin kautta kulkee lyhin kuntakeskusten käynnistettyä jo vuoden 1984 lopulla. 11220: välinen yhteys Pihtiputaan ja Kivijärven välillä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11221: sekä Kivijärven ja Viitasaaren välillä. Lassin taen, 11222: kautta kulkee myös suuri osa Kinnulan ja Pihti- 11223: putaan välisestä liikenteestä. Viimeisten liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11224: laskentatietojen mukaan liikenneyhteys on lähes 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark- 11225: 300 autoajvrk. Lossin nykyiset käyttökustannukset kaa Saarensalmen sillan rakennustöiden 11226: ovat kohonneet kohtuuttoman suuriksi. Niinpä käynnistämiseen Kinnulassa. 11227: 11228: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 11229: 11230: Mauri Pekkarinen 11231: 11232: 11233: 11234: 11235: 125 0883005893 11236: 990 1983 vp. 11237: 11238: Raha-asia-aloite n:o 894 11239: 11240: 11241: 11242: 11243: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta radan peruskorjaukseen 11244: välillä Haapajärvi-Jyväskylä 11245: 11246: 11247: 11248: 11249: Eduskunnalle 11250: 11251: Haapajärven-Jyväskylän rataosuus muodostaa eteläosan kunnissa. Tällaisen elpymisen myota 11252: suoran rautatieyhteyden Keski-Suomesta Oulun myös rautateiden tavarakuljetuspalvelujen tarve 11253: seudulle ja koko pohjoiseen Suomeen. Vaihto- on lisääntymässä. 11254: ehtoiset rautatieyhteydet Seinäjoen, Kuopion ja Huomattava rautateiden kuljetustarpeen lisään- 11255: Iisalmen kautta merkitsevät ratkaisevasti pitempiä tyminen on tapahtunut myös pohjoisen ja 11256: kuljetusetäisyyksiä. eteläisen Suomen välillä. Rannikkoradan tiedetään 11257: Jyväskylän-Jämsän-Tampereen ratayhteyden jo tänään olevan kovasti rasitetun. Ratkaisuksi 11258: rakentamisen jälkeen on Haapajärven-Jyväs- tähän ongelmaan on esitetty rinnakkaisraiteen 11259: kylän-Jämsän-Tampereen yhteys varsin suora rakentamista rannikkoradalle. 11260: yhteys pohjoisen Suomen ja eteläisen Suomen Edellä sanotut kuljetustarpeen lisääntymiset 11261: välillä. nostavat kysymyksen Haapajärven-Jyväskylän 11262: Jo 1960-luvulla on Haapajärven-Jyväskylän rataosuuden peruskorjauksesta ja siihen liittyen 11263: radalta henkilöliikenne lopetettu välillä Haapa- nykyvaatimusten mukaisen raskaamman kisko- 11264: järvi-Saarijärvi. Myös tavaraliikenteen osalta tuksen vaihtamisesta uudelleen ajankohtaiseksi. 11265: viimeinen vuosikymmen on aivan viime vuosia Haapajärven-Jyväskylän rataosuuden peruskor- 11266: lukuun ottamatta mainitulla rataosuudella ollut jaus on monin eri perustein nähtävä järkeväm- 11267: aika vähäistä. mäksi kuin rinnakkaisradan rakentaminen ranni- 11268: Nämä vaikeat vuodet merkitsevät sitä, ettei kolle. 11269: radan tehostetumman käytön kannalta välttämät- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 11270: tömiin radan peruskorjaustöihin tuolloin eikä taen, 11271: myöhemminkään ole ryhdytty. Niinpä raskaam- 11272: paa tavaraliikennettä ei enää viime vuosina ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11273: koko rataosuudelle voitu suunnata. 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark- 11274: Harjoitetun aluepolitiikan tuloksena ovat mo- kaa Haapajärven-!yvå"skylän radan pe- 11275: net elinkeinot, eritoten teollisuus elpymässä ruskorjauksen suunnitteluun ja töiden 11276: pohjoisessa Keski-Suomessa ja Oulun läänin käynnistämiseen. 11277: 11278: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 11279: 11280: Mauri Pekkarinen Helena Pesola Pirkko Ikonen 11281: 1983 vp. 991 11282: 11283: Raha-asia-aloite n:o 895 11284: 11285: 11286: 11287: 11288: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyyjärven turvepelletti- 11289: tehtaan siirtämiseksi perustettavalle valtioenemmistöiselle 11290: turveyhtiölle 11291: 11292: 11293: 11294: 11295: Eduskunnalle 11296: 11297: Maassamme viime vuosina harjoitetun energia- tuslaitoshankkeita, olisi luonnollista, että toimin- 11298: politiikan tärkeänä tavoitteena on ollut kotimais- nan teknilliset ja taloudelliset edellytykset selvi- 11299: ten polttoaineiden käytön edistäminen lähinnä tettäisiin jo olemassa olevia tuotantoyksiköitä 11300: varmuus- ja työllisyysnäkökohtien perusteella. hyväksikäyttäen. Tällöin elinkeinoelämän ja yh- 11301: Energiahuoltomme kotimaisuusastetta onkin on- teiskunnan niihin uhraamat taloudelliset voima- 11302: nistuttu nostamaan. Valtion Polttoainekeskuksen varat eivät olisi menneet hukkaan. 11303: lisättyä erittäin voimakkaasti omaa polttoturve- Edellisen hallituksen eduskunnalle 17.11.1982 11304: tuotantoaan, on myös useilla yksityisillä tahoilla antamassa energia poliittisessa selonteossa on 11305: herännyt innostus turvetuotantoon. Samalla maas- todettu, että "turvepuristeita koskevaa tutkimus- ja 11306: samme on yhteiskunnan tuella harjoitettu laajaa kehitystyötä tullaan jatkamaan edelleen ja siihen 11307: energiatutkimus- ja kehitystoimintaa. pyritään panostamaan aiempaa enemmän. Tavoit- 11308: Turvetuotantoa kehitettäessä on todettu, että teena on pyrkiä tuottamaan taloudellisesti ja 11309: turpeen jalostustoiminnalla voidaan luoda edelly- teknisesti kilpailukykyisiä tuotteita, joille myös 11310: tyksiä kotimaisen polttoaineen laajemmalle käy- markkinat olisivat varmistetut. Uusien kaupallis- 11311: tölle uusissa, erityisesti pienissä ja keskisuurissa ten jalostuslaitteiden rakentamista jatketaan kun 11312: kulutuskohteissa. Jalostustuotteiden käytön lisää- toiminnan taloudelliset perusteet on voitu varmis- 11313: misen edellytyksenä on paitsi tuotannon myös taa ja kun polttoaineiden hintakehitys selkeytyy 11314: kuljetuksen, jakelun sekä erityisesti sopivien nykyisestään. Hyvän pohjan jatkotoiminnalle 11315: polttoaineiden kehitys ja käyttöönotto. Koska luovat ne kehitysinvestoinnit, jotka alalla on jo 11316: turpeen jalostustoiminta ei ainakaan lyhyellä suoritettu". 11317: tähtäyksellä tule olemaan liiketaloudellisesti kan- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun- 11318: nattavaa, on sen yhteyteen liittyvän kehitystyön nioittaen, 11319: tapahduttava yhteiskunnan tuella. Tällöin se 11320: parhaiten tapahtuisi käyttämällä hyväksi jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11321: suoritettuja investointeja. Kyyjärven turvepelletti- 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 11322: tehtaan osalta tämä olisikin hyvin mahdollista markkaa käytettäväksi Kyyjärven turve- 11323: yhteistyössä Valtion Polttoainekeskuksen ja VTT:n peiiettitehtaan siirtämiseksi perustetta- 11324: kotimaisten polttoaineiden laboratorion sekä sen vaiie valtioenemmistöiseiie yhtiöiie sekä 11325: yhteyteen mahdollisesti perustettavan tuotekehit- turvepuristeiden tutkimus- ja kehitystoi- 11326: tely- ja markkinointiyksikön kanssa. Kun maas- minnan jatkamiseen tehtaan yhteydessä. 11327: samme on nytkin vireillä useita vastaavia jalos- 11328: 11329: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 11330: 11331: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen 11332: 992 1983 vp. 11333: 11334: Raha-asia-aloite n:o 896 11335: 11336: 11337: 11338: 11339: Pekkarinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta lasten 11340: kotona tapahtuvan hoidon tukemiseen 11341: 11342: 11343: Eduskunnalle 11344: 11345: Lähes puolet alle kouluikäisistä lapsista hoide- Hallituksen esityksessä vuoden 1984 tulo- ja 11346: taan kotona vanhempien toimesta joko siten, että menoarvioksi on kotona tapahtuvan hoidon 11347: vanhemmat suorittavat hoitotyön pääasiallisena tukemiseen esitetty 180 milj. markkaa. Lisäystä 11348: työnään tai yritystoiminnassa tehdyn työn ohessa. edelliseen vuoteen tässä on ainoastaan 10 milj. 11349: Myös useat niistä vanhemmista, jotka eivät tällä markkaa. 11350: hetkellä näin tee, olisivat valmiita hoitamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11351: lapsensa kotonaan, mikäli se olisi taloudellisesti taen, 11352: mahdollista. Tämä olisi sekä lasten itsensä että 11353: yhteiskunnan kannalta paras vaihtoehto. ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11354: Kotihoidontukea tulee asteittain laajentaa kos- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 11355: kemaan kaikkia alle kolmevuotiaita lapsia, samalla 33.15.50 lisäyksenä 20 000000 markkaa 11356: kun sen reaaliarvo on turvattava. Kotihoidon- lasten kotona tapahtuvan hoidon tuke- 11357: tukeen käytettävät lisävarat tulee ohjata niistä miseen. 11358: lapsista maksettavien etuuksien kehittämiseen, 11359: jotka eivät ole julkisen päivähoitotoiminnan 11360: piirissä. 11361: 11362: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 11363: 11364: Mauri Pekkarinen Sirkka-Liisa Anttila 11365: 1983 vp. 993 11366: 11367: Raha-asia-aloite n:o 897 11368: 11369: 11370: 11371: 11372: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lasten Keskus r.y:n 11373: toiminnan tukemiseen 11374: 11375: 11376: Eduskunnalle 11377: 11378: Lasten Keskus r.y:n tarkoituksena on pyrkiä viikon kestäviä lomaleirejä. Liitto tukee taloudel- 11379: parantamaan lasten kasvuolosuhteita, suojella lisesti vähävaraisia lapsia osallistumaan leireille. 11380: lapsia kaikilta heidän henkistä ja fyysistä kasvuaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11381: häiritseviltä tekijöiltä sekä kasvattaa heistä tavasti, 11382: yhteiskuntaelämään kykeneviä, tasapainoisia ja 11383: omatoimisia kansalaisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11384: Järjestön toiminnallisena pääkohteena on so- 1984 tulo· ja menoarvioon 300 000 mark- 11385: siaalisen leiritoiminnan järjestäminen. Liitto kaa Lasten Keskus r.y:n toiminnan 11386: järjestää lapsille sekä heidän vanhemmilleen tukemiseksi. 11387: 11388: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 11389: 11390: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen 11391: 994 1983 vp. 11392: 11393: Raha-asia-aloite n:o 898 11394: 11395: 11396: 11397: 11398: Pelttari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallispoliisin 11399: ja liikkuvan poliisin toimien perustamiseksi 11400: 11401: 11402: Eduskunnalle 11403: 11404: Sisäasiainministeriö asetti 24.5.1979 työryhmän tärkeänä, että hallitus selvittelisi tarvittavat 11405: selvittämään tarpeelliset toimenpiteet poliisin toimenpiteet sekä tekisi selvitykseen perustuvat 11406: henkilökunnan henkilöstörakenteen kehittämi- ehdotukset toimenpiteiksi henkilöstörakenteen 11407: seksi vastaamaan muuttuneita ja lisääntyneitä muuttamiseksi ja toiminimikkeiden uusimiseksi 11408: tehtäviä sekä tekemään asiassa ehdotuksensa ot- tarpeellisilta osin. 11409: taen huomioon erityisesti sen, mitä eduskunta on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11410: vastauksessaan hallituksen esitykseen valtion tulo- taen, 11411: ja menoarvioksi vuodelle 1979 asiassa lausunut. 11412: Eduskunta oli edellyttänyt hallituksen selvittävän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11413: paikallispoliisin ylikonstaapelien, vanhempien 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 11414: konstaapelien ja nuorempien konstaapelien sekä 26.75.01 lisäyksenä 787 000 markkaa 11415: nimismiespiirien toimistohenkilöstön toimiraken- paikallispoliisin 30 tarkastusylikonstaape- 11416: teen kehittämistä sekä liikkuvan poliisin ylikons- lin (V 19 ), 10 toimistosihteerin (V 17) ja 11417: taapelien, vanhempien ja nuorempien konstaape- 20 tarkastuskonstaapelin (V 16) toimen 11418: lien toimirakenteen muuttamista. perustamiseksi, jolloin samalla lakkau- 11419: Edelleen eduskunta on tulo- ja menoarvion tettaisiin 50 nuoremman konstaapelin 11420: yhteydessä vuodelle 1983 valtiovarainvaliokunnan (V 12) ja 10 toimistoapulaisen (V 9) tointa, 11421: lausunnon perusteella todennut, että alipäällystön, sekä liikkuvan poliisin 10 tarkastusyli- 11422: miehistön ja kansliahenkilökunnan henkilöstö- konstaapelin (V 19 ), 10 tarkastuskonstaa- 11423: rakenne ja toiminimikkeet eivät vastaa poliisialan pelin (V 16), 30vanhemmankonstaapelin 11424: henkilöstörakenteen ja toiminimikkeistön muut- (V 15) toimen perustamiseksi, jolloin 11425: tamista selvittäneiden asiantuntijaryhmien mie- samalla lakkautettaisiin 50 nuoremman 11426: tinnöissä ehdotettuja periaatteita. Eduskunta piti konstaapelin (V 12) tointa. 11427: 11428: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 11429: 11430: Seppo Pelttari Risto Ahonen Pertti Hietala 11431: Liisa Kulhia Aapo Saari Tytti Isohookana-Asunmaa 11432: Tapio Holvitie Niilo Koskenniemi Jukka Vihriälä 11433: Hannele Pokka 11434: 1983 vp. 995 11435: 11436: Raha-asia-aloite n:o 899 11437: 11438: 11439: 11440: 11441: Pelttari ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta keskusrikos- 11442: poliisille taloudellisten rikosten tutkimusresurssien lisäämiseen 11443: 11444: 11445: 11446: Eduskunnalle 11447: 11448: Taloudellisten rikosten, enty1sesti lahjus- ja mattomina tai keskeneräisinä tulevaisuuteen. 11449: väärinkäytöstapausten määrä on voimakkaasti Kuitenkin taloudellisten rikosten selvittämiseen 11450: kasvanut maassamme. Talousrikokset muodosta- sijoitetut resurssit tuottavat valtiovallalle sen 11451: vat nykyisellään jo 40-70% keskusrikospoliisin SIJOittamat rahat takaisin. Resurssitarve on 11452: työstä. todellisuudessa keskusrikospoliisissa noin 50 tut- 11453: Taloudelliset rikokset ovat usein hyvin kompli- kijaa kolmen lähimmän vuoden sisällä. Suurin tar- 11454: soituja ja vaativat tutkijoilta laajaa perehtynei- ve kohdistuu tällä hetkellä Hämeen, Lapin, Mikke- 11455: syyttä esimerkiksi kirjanpito- ja konkurssilain- lin ja Oulun sekä Vaasan lääninosastoihin. 11456: säädäntöön. Valtiontalouden tarkastusvirasto on- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11457: kin antanut keskusrikospoliisille merkittävää taen, 11458: virka-apua tältä osin, mistä on kuitenkin aiheutu- 11459: nut haittaa tarkastusviraston varsinaisten tehtä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11460: vien hoidolle. Tilinpidollisen asiantuntemuksen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 11461: ostaminen puolestaan yksityisiltä tilitoimistoilta 26.7 5.01 lisäyksenä 462 000 markkaa 11462: tulee valtiolle kalliiksi ja sitä on virka vastuun viiden (5) ylimääräisen rikoskomisarion 11463: puuttumisen vuoksi pidettävä epätyydyttävänä (V23) toimen perustamiseen keskusrikos- 11464: ratkaisumallina. poliisin Hämeen, Lapin, Mikkelin, Oulun 11465: Taloudellisten rikosten tutkinta on tällä hetkellä ja Vaasan lääninosastoihin taloudellisten 11466: pahasti ruuhkautunut. Huomattava osa tutkitta- rikosten tutkinnan tehostamiseksi. 11467: vaksi tulleista tapauksista on siirtynyt aloitta- 11468: 11469: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 11470: 11471: Seppo Pelttari Esko Aho Katri-Helena Eskelinen 11472: 996 1983 vp. 11473: 11474: Raha-asia-aloite n:o 900 11475: 11476: 11477: 11478: 11479: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Keminmaan nimismiespiirin 11480: toimistoapulaisen toimen muuttamiseksi ulosottoapulaisen toi- 11481: meksi 11482: 11483: Eduskunnalle 11484: 11485: Vuoden 1980 kevääseen saakka perintätehtäviä vaitionkin saamiset, kuten verot, joutuisasti 11486: Keminmaan nimismiespiirissä hoiti kolme poliisi- perittyä. 11487: miestä ulosottoapulaisen ja avustavan ulosotto- Nimismiespiiriin kuuluu kolme kuntaa, Kemin- 11488: miehen määräyksin. Kun posti- ja lennätinhalli- maan lisäksi Simo ja Tervola. Matkat ovat varsin 11489: ruksesta siirrettiin kaksi puhelunvälittäjää piiriin pitkiä. Kuntien väestö asuu Kemi- ja Simojokien 11490: ulosottoapulaisiksi, oli tällöin mahdollista siirtää varsilla molemmin puolin jokia. Nämä seikat 11491: poliisimiehet varsinaisiin poliisitehtäviin siten, hankaloittavat tehtävien hoitamista. Vuosien 11492: että kolmanneksi ulosottoapulaiseksi tuli läänin- kokemus on osoittanut, että vähintään kolme 11493: hallituksen määräyksellä toimistoapulainen. Käy- ulosottoapulaista on tarpeen. 11494: täntö on jatkunut sittemmin tällaisenaan. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 11495: Näin ollen toimirakenne ei vastaa tosiasiallisia 11496: tehtäviä. Toimistohenkilökuntaa on piirissä riittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11497: västi, vaikka toimistoapulaisen nimike muutetaan 1984 tulo- ja menoarvioon 6 000 markkaa 11498: ulosottoapulaisen toimeksi. Valtiolle se ei paljon- Keminmaan nimismiespiirin ylimääräisen 11499: kaan lisää kustannuksia. Sen sijaan on valtion edun toimistoapulaisen (V9) toimen muuttami- 11500: mukaista, että perintätehtävissä ulosottoapulaisi- seksi virkasuhteiseksi ulosottoapulaisen 11501: na on riittävästi henkilökuntaa; tulevathan tällöin toimeksi (V12). 11502: 11503: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 11504: 11505: Seppo Pelttari 11506: 1983 vp. 997 11507: 11508: Raha-asia-aloite n:o 901 11509: 11510: 11511: 11512: 11513: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Peräpohjolan opistolle lainojen 11514: lyhentämiseen ja korkojen maksamiseen 11515: 11516: 11517: 11518: Eduskunnalle 11519: 11520: Peräpohjolan opiston maksettavaksi tulee vuon- aikaisempien rakennuskohteiden aiheuttamien 11521: na 1984 aikaisempien rakennushankkeiden aiheut- lainojen lyhentämiseen ja korkojen maksamiseen. 11522: tamista lainoista korkoja ja lyhennyksiä 850 000 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 11523: markkaa. 11524: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11525: opistolle osoitettu 200 000 markkaa rakennus- 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 11526: avustusta. Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesi- markkaa Peräpohjolan opistolle aikaisem- 11527: tyksestä Peräpohjolan opisto on kuitenkin jätetty pien rakennushankkeiden aiheuttamien 11528: kokonaan pois. lainojen lyhentämiseen ja korkojen maksa- 11529: Koska opisto ilman valtionavustusta joutuu mzseen. 11530: huomattaviin taloudellisiin vaikeuksiin, olisi myös 11531: vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa saatava avustus 11532: 11533: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 11534: 11535: Seppo Pelttari 11536: 11537: 11538: 11539: 11540: 126 0883005893 11541: 998 1983 vp. 11542: 11543: Raha-asia-aloite n:o 902 11544: 11545: 11546: 11547: 11548: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Loi- 11549: maan-Forssan maantien rakennustyön aloittamiseksi välillä 11550: Hinnerjoki-Ylä ne 11551: 11552: 11553: 11554: Eduskunnalle 11555: 11556: Eduskunnassa tehdyn toivomusaloitteen perus- Lappi Tl:n kautta Pyhäjärven eteläpuolitse, eivät 11557: teella eduskunta on jo vuonna 1965 lausunut suuntaerimielisyydet enää ole esteenä. Niinpä 11558: toivomuksen ( 1965 vp. - Edusk. toivomus - maantie Laitila-Eura valmiiksi peruskunnostet- 11559: Toivomusal. miet. n:o 133), "että Hallitus ryhtyisi tuna palvelee nykyisellään hanketta. Kokonaan 11560: kiireellisiin toimenpiteisiin Uudenkaupungin- aloittamatta oleva yhteys Hinnerjoki-Ylä ne 11561: Loimaan-Forssan tieyhteyksien parantamiseksi". edustaa yhteyden pituudesta enää murto-osaa. 11562: Eduskunnan päättämän toivomuksen perustee- On kansantaloudellista tuhlausta, että näin pitkä 11563: na olevassa toivomusaloitteessa (n:o 517, Saura ja valtakunnallisesti merkittävä tiehanke on 11564: ym.) todetaan, että tiet lähtevät säteittäin Turusta, jatkuvasti juuri yhteyden keskivaiheilta toteutu- 11565: mutta etenkin maakunnan pohjoisosissa kaivataan matta ja niin huonokuntoinen, että nykyaikainen 11566: yhteyksiä itä-länsisuunnassa. Yhteydet Vakka- tavara- ja linja-autoliikenne ei tielle sovellu. Vasta 11567: Suomesta Loimaan-Forssan suuntaan ja edelleen tien valmistuttua koko pituudeltaan se halventaisi 11568: sisämaahan käyvät joko Pyhäjärven pohjoispuolit- kuljetuskustannuksia vaikutuspiirissään ratkaise- 11569: se tai Turun kautta. Tämä lisää huomattavasti vasti. Samalla se palvelisi jo olevaa ja edelleen 11570: matkaa ja aiheuttaa liikenteen kasautumista kehittyvää elinkeinoelämää Vakka-Suomessa ja 11571: mainituille tieosuuksille kaikkine rasituksineen Rauman talousalueella ja olisi omiaan luomaan 11572: niin tien kunnolle kuin liikenneturvallisuudellekin. uusia kehitysmahdollisuuksia vaikutusalueen kun- 11573: Voidaan todeta, että toimenpiteet edellä maini- nille, joista huomattava osa tällä kertaa on aivan 11574: tun tieyhteyden aikaansaamiseksi ovat edelleen nykyaikaan sopimattomien ja ala-arvoisten lii- 11575: pahasti kesken. Tietä on kyllä osittain tehty, sillä kenneyhteyksien varassa. 11576: mm. väli Uusikaupunki-Laitila on kunnossa, Loimaan talousalueen tultua v. 1979 kehitys- 11577: samoin yhteys Loimaa-Forssa. Tehostetulla alueiden ulkopuoliseksi tukialueeksi tien rakenta- 11578: kunnossa pidolla on yhteys Loimaa-Oripää-Ylä- minen valmiiksi auttaisi osaltaan positiivisen 11579: ne saatu välttävään kuntoon. kehityksen vauhdittamista paikkakunnalla. 11580: Välillä Yläne-Laitila tiehankkeen suunnittelua Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11581: ja toteuttamista on pitkään hidastanut tien vai- taen, 11582: kutuspiirissä olevien kuntien erimielisyys tien 11583: suuntauksesta ja ilmeisesti myös välillä Hinner- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11584: joki-Yläne olevat maastolliset vaikeudet. Kun 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 11585: kuntien välillä ja mm. seutukaavaliitossa on voitu 31.24. 77 2 000 000 markkaa suunnitelmien 11586: sopia tien rakentamisesta nykyistä keskusraken- loppuunsaattamiseksi ja töiden aloittami- 11587: netta palvelevana ja mukaan on tullut myös seksi Uudenkaupungin-Loimaan-Fors- 11588: Rauman kaupungin tarve parantaa tieyhteyksiään san maantiellä välillä Hinnerjoki- Yläne. 11589: 11590: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 11591: 11592: Heikki Perho Liisa Hilpelä Ilkka Kanerva 11593: Tapio Holvitie 11594: 1983 vp. 999 11595: 11596: Raha-asia-aloite n:o 903 11597: 11598: 11599: 11600: 11601: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustyön aloittamiseen 11602: tieosuudella Kemiö-Perniön Ylönkylä-Perniön kk-Kiskon 11603: Toija-valtatie n:o 1 11604: 11605: 11606: Eduskunnalle 11607: 11608: Varsinais-Suomen maakunnan kaakkoisosien kunnossa. Kemiön-Ylönkylän väli on kuitenkin 11609: tieolojen parantaminen on ollut pitkään vireillä. tärkeä osa pidempää yhteyttä Taalintehdas- 11610: Osaparannuksia on jo tähän mennessä saatukin. Perniö-Mustion tie/valtatie n:o 1. Vasta koko 11611: Hankkeet ovat kuitenkin vielä osittain pahasti tieyhteyden tultua valmiiksi paranevat maakun- 11612: kesken. Töiden loppuun saattaminen puuttuvilta nan itäisen saariston ja erityisesti siihen liittyvän 11613: osin olisi erittäin merkittävää ei yksin tien Taalintehtaan teollisuuden liikenneolosuhteet lii- 11614: vaikutuspiirissä olevien alueiden ja paikkakuntien kenteen ohjautuessa Salon kaupungin ohi suoraan 11615: kannalta vaan myös kansantalouden kannalta, sillä valtatielle n:o 1. 11616: rakentamatta olevat tieosuudet eri väylillä rajoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11617: tavat sillä tapahtuvaa liikennettä ja aiheuttavat taen, 11618: myös kustannuksia heikkojen teiden kunnossa- 11619: pidon osalta normaalia tarvetta enemmän. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11620: Taalintehtaan ja Kemiön saariryhmän raken- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 11621: teellisiin oloihin saadaan helpotusta uuden 31.24. 77 200 000 markkaa rakennustöiden 11622: Dragsfjärdin-Kemiön tien valmistuttua. Tien aloittamiseksi tieosuudella Kemiö-Per- 11623: jatke Kemiön keskustasta Perniön Ylönkylään on mon Ylönkylä-Perniön kirkonkylä- 11624: kuitenkin suurimmalta osalta hyvin ala-arvoisessa Kiskon Toija-valtatie n:o 1. 11625: 11626: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 11627: 11628: Heikki Perho Liisa Hilpelä Ilkka Kanerva 11629: Tapio Holvitie 11630: 1000 1983 vp. 11631: 11632: Raha-asia-aloite n:o 904 11633: 11634: 11635: 11636: 11637: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelmien laatimiseen 11638: Loimaan-Säkylän tien suuntauksen parantamiseksi välillä 11639: Loimaa-Alastaro-Vampula 11640: 11641: 11642: Eduskunnalle 11643: 11644: Maantieyhteys Loimaalta Alastaron ja Vampu- tien välittömässä yhteydessä. Vaikutusalueen 11645: lan kuntien kautta Säkylään on eräs lounaisen kunnat ovat kaikki jäseninä Loimaan aluesairaa- 11646: Suomen poikittaisista tieyhteyksistä, joka edelleen lassa. Kesäliikennettä lisäävät Loimaan suunnalta 11647: pääosiltaan on suuntaukseltaan parantamatta ja tapahtuvat käynnit kesäpaikoilla Säkylän Pyhä- 11648: tästä syystä erittäin mutkainen ja huonokuntoinen. järvellä. 11649: Tämä aiheuttaa liikenneturvallisuuden kannalta Varsinais-Suomen seutukaavaliitto pitää tie- 11650: vaaratilanteita etenkin talviaikaan ja rajoittaa hanketta alueellisen yhdyskuntarakenteen kehit- 11651: raskaan liikenteen mahdollisuuksia tieyhteyden tämisen kannalta katsoen tärkeänä. Koko yhteys 11652: käyttöön. Tästä huolimatta tiellä jo nykyisellään- Loimaalta Säkylään on 49 km. Matkasta on saatu 11653: kin on liikennetutkimusten perusteella todettu kunnostetuksi väli Vampula-Säkylä. Pääosa 11654: vilkas sekä kauttakulku- että paikallisliikenne. tiestä, n. 33 km, on pahoin kesken. 11655: Maantien vaikutuspiirissä on kuusi kuntaa: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11656: Loimaan kaupunki, Loimaan, Alastaron, Vampu- taen, 11657: lan, Köyliön ja Säkylän kunnat. Asutus on vanhaa 11658: ja haja-asutusalueellakin suhteellisen tiheätä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11659: keskittymässä tien varrella sijaitseviin kunta- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 11660: keskuksiin. Kaksi tien vaikutusalueen kunnista, 31.24.77 1 000 000 markkaa suunnitelmien 11661: Alastaro ja Vampula, ovat nykyään kehitysaluei- laatimiseksi ja töiden aloittamiseksi Loi- 11662: den ulkopuolella olevia tukialueita. Alueelle on maan-Säkylän tien suuntauksen paranta- 11663: nykyisten tieyhteyksien heikkoudesta huolimatta miseksi tieosuudella Loimaa-Alastaro- 11664: sijoittunut melkoisesti keskisuurta ja pienteolli- Vampula alkaen osuudella Loimaa-Alas- 11665: suutta. Porin Prikaatin varuskunta sijaitsee myös taro. 11666: 11667: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 11668: 11669: Heikki Perho Liisa Hilpelä Ilkka Kanerva 11670: Tapio Holvitie 11671: 1983 vp. 1001 11672: 11673: Raha-asia-aloite n:o 905 11674: 11675: 11676: 11677: 11678: Pesola ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yli- 11679: opiston opetus- ja tutkimusmenoihin 11680: 11681: 11682: 11683: Eduskunnalle 11684: 11685: Vuoden 1983 budjetin eduskuntakäsittelyn hintakehityksen seurauksena monografia-hankin- 11686: yhteydessä on lausuttu, että Suomen markan ul- ta on ratkaisevasti vähentynyt. Kun kirjojen osuus 11687: koista arvoa on alennettu siten, että markka on hankinnoista 10 vuotta sitten oli yli 50 %, se 11688: devalvoitunut yhteensä n. 10 %:lla. Sen seurauk- nykyään on vähentynyt 20-25 %:iin. Koska 11689: sena on lausuman mukaan mm. seurattava tarkoin vuosittain on varauduttava maksamaan ainakin 11690: määrärahojen käyttöä ja ryhdyttävä tarvittaessa aikakauslehtitilaukset, näyttää siltä, että tieteelli- 11691: tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin. sen tutkimuskirjallisuuden hankinta loppuu muu- 11692: Edelleen on todettu, että korkeakoulujen tamassa vuodessa kokonaan. Tänä vuonna kirja- 11693: kirjastojen palvelukyvyn tehostamiseksi tulee hankintoja ei ole voitu tehdä kevätlukukauden 11694: ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin sekä huolehtia jälkeen. Viime vuosien määrärahasuuntauksen 11695: siitä, että devalvaation seurauksena ulkomaisen jatkuessa vaaramuu tieteellisen kirjallisuuden 11696: kirjallisuuden hankintamahdollisuudet voidaan hankinta todella vakavasti. Resurssitilanreen 11697: kohtuullisesti turvata. kiristyminen luo selvästi voimakasta uhkaa mm. 11698: Edellä mainittuja lausumia ei sittemmin ole automaattisen tietojenkäsittelyn opetuksen ja 11699: käytännössä kuitenkaan toteutettu. Jyväskylän kehittämisen suhteen. Luonnollista kai olisi, että 11700: yliopiston kohdalla muiden opetus- ja tutkimus- korkeakoulut sinänsä voisivat toimia tämänkin 11701: menojen kokonaismäärä on kuluvallevuodelle 9,0 alueen kärkijoukoissa. 11702: Mmk. Muiden opetus- ja tutkimusmenojen keski- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo- 11703: määräinen nousu oli 9,7 %, mikä ei vastaa edes tamme, 11704: hintatason muutosta puhumattakaan devalvaation 11705: aiheuttamasta lisätarpeesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11706: On selvää, että niin kirjallisuus- ja laitostarvike- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 11707: hankintojen kuin myös huomattavalta osalta auto- 29.10.21 ehdotetun 10300000 markan 11708: maattisen tietojenkäsittelyn menojen suhteen ke- sijasta 12 500 000 markkaa Jyväskylän 11709: hityssuunta on mitä pelottavin. yliopiston opetus- ja tutkimusmenoihin. 11710: Esimerkiksi kirjallisuuden jyrkästi nousseen 11711: 11712: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 11713: 11714: Helena Pesola Pirkko Ikonen 11715: 1002 1983 vp. 11716: 11717: Raha-asia-aloite n:o 906 11718: 11719: 11720: 11721: 11722: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalousoppi- 11723: laitoksen liikuntatilojen rakentamiseksi 11724: 11725: 11726: 11727: Eduskunnalle 11728: 11729: Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa Saarijär- lytykset puuttuvat. Kuljetukset kirkonkylän koulu- 11730: vellä on noin 200 opiskelijaa. Oppilaitoksen yksi keskukseen urheilusaleille ovat pitkän matkan 11731: suurimpia ongelmia on liikuntatilojen puuttumi- takia hankalia ja oppilaitokselta puuttuu lisäksi 11732: nen. henkilökuljetuskalusto. 11733: Opiskelijoiden kokonaisvaltaisen persoonalli- Oppilaitoksen liikuntatilojen suunnitelmat ovat 11734: suuden kehittäminen edellyttää, että opiskelijoi- valmiina. Myös Tarvaalan kyläkunta hyötyisi 11735: den fyysisestä ja psyykkisestä suorituskyvystä tilojen rakentamisesta. 11736: pidetään huolta. Maamme opiskelijoiden kunto on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11737: monissa tutkimuksissa todettu huonoksi ja sen on taen, 11738: todettu laskevan opiskeluaikana. Tämän haitta- 11739: vaikutuksen lieventäjänä on liikunta varteenotet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11740: tava tekijä ja opiskelijoille tulee taata mahdolli- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark- 11741: suudet ympärivuotiseen liikunnan harrastamiseen. kaa Tarvaalan maatalousoppilaitoksen lii- 11742: Tarvaalan maatalousoppilaitokselta nämä edel- kuntatilojen rakentamiseksi. 11743: 11744: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 11745: 11746: Helena Pesola Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen 11747: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Pekka Leppänen 11748: 1983 vp. 1003 11749: 11750: Raha-asia-aloite n:o 907 11751: 11752: 11753: 11754: 11755: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Jyväskylän 11756: Kesä -kulttuuritapahtumaan 11757: 11758: 11759: 11760: Eduskunnalle 11761: 11762: Jyväskylän Kesä on vanhin suomalainen kesä- myota toimintansa pitkäjänteiselle pohjalle. Tä- 11763: festivaali. Jyväskylän Kesällä on valtakunnallisena män vuoksi on tärkeää, että edistettäessä moni- 11764: ja kansainvälisenä kulttuuritapahtumana arvostet- puolisesti kansallisen kulttuurin kehittymistä ja 11765: tu asema. Tapahtuman tarkoituksena on edistää olemassaoloa, Suomen valtion näkökulmasta näh- 11766: kulttuuria ja sen eri osa-alueita. Toiminnan täisiin Jyväskylän Kesän tukeminen tärkeänä toi- 11767: pääasiallisiksi muodoiksi ovat vakiintuneet kon- menpiteenä. 11768: serttitoiminnan, kamarimusiikin kesäakatemian Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11769: kurssien sekä monipuolisten kongressien ja taen, 11770: seminaarien järjestäminen. 11771: Jyväskylän Kesän rahoituspohjasta muodosta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11772: vat noin kolmanneksen valtion avustukset. Jyväs- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 11773: kylän kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta vas- 29.88.53 170 000 markkaa Jyväskylän 11774: taavat noin 40 % :lla rahoituksesta ja loppurahoi- Kesälle myönnettäväksi avustukseksi tie- 11775: tus hoidetaan omatuimisella varainhankinnalla. teen tukemiseen. 11776: Jyväskylän Kesä pyrkii saamaan taloutensa ja sen 11777: 11778: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 11779: 11780: Helena Pesola Pirkko Ikonen Pekka Leppänen 11781: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen 11782: 1004 1983 vp. 11783: 11784: Raha-asia-aloite n:o 908 11785: 11786: 11787: 11788: 11789: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukaan kirkonkylän urhei- 11790: lukentän perusparannustöihin 11791: 11792: 11793: 11794: Eduskunnalle 11795: 11796: Laukaan kunta on jo pitkän aikaa odottanut parannettua urheilukenttää invalidiurheilijoiden 11797: tukea kirkonkylän urheilukentän perusparantami- tarpeisiin. 11798: seen. Kenttä sijaitsee aivan kunnan keskustassa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11799: on näin sijainniltaan ja tavoitettavuudeltaan taen, 11800: erinomainen. Urheilukenttä on välttämätön mm. 11801: lähes 1 000 koululaisen liikuntatuntien järjestä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11802: misen kannalta. Myös urheiluseuratoiminta on 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 11803: hyvin vireää kunnan alueella. kaa Laukaan kirkonkylän urheilukentän 11804: Laukaan kunnassa sijaitseva Peurungan kunrou- perusparannustöihin. 11805: tumis- ja liikuntakeskus voisi käyttää perus- 11806: 11807: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 11808: 11809: Helena Pesola Paavo Vesterinen Pekka Leppänen 11810: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen 11811: 1983 vp. 1005 11812: 11813: Raha-asia-aloite n:o 909 11814: 11815: 11816: 11817: 11818: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Sumiaisten 11819: maantien perusparantamiseen 11820: 11821: 11822: 11823: Eduskunnalle 11824: 11825: Suolahden-Sumiaisten maantie muodostaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11826: pääyhteyden Sumiaisten kunnasta seutukunnan taen, 11827: keskuksiin Suolahteen ja Äänekoskelle. Asiointi-, 11828: koulu- ja kasvavan työpaikkaliikenteen ohella tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11829: merkitys mm. puutavaran kuljetuksissa on erittäin 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 11830: suun. markkaa Suolahden-Sumiaisten maan- 11831: Alueella ei ole ollut valtion investointihankkeita tien perusparantamiseen. 11832: viime vuosien aikana lainkaan. Niiden merkitys 11833: olisi erikoisen suuri varsinkin Metsä-Botnian 11834: jälkihoitona. 11835: 11836: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 11837: 11838: Helena Pesola Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen 11839: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen 11840: 11841: 11842: 11843: 11844: 127 0883005893 11845: 1006 1983 vp. 11846: 11847: Raha-asia-aloite n:o 910 11848: 11849: 11850: 11851: 11852: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisestaJuokslahden tien kunnostus- 11853: töiden aloittamiseen 11854: 11855: 11856: Eduskunnalle 11857: 11858: Jämsänkoskelta Jyväskylään suuntautuva liiken- tavaran kuljetus, jota tehtaan ilmoituksen mukaan 11859: ne joutuu kulkemaan Jämsän keskustan kautta ohjautuisi tälle tieosuudelle n. 4 000 perävaunullis- 11860: huolimatta siitä, että matkaa kertyy tätä kautta 10 ta autokuormaa vuodessa. 11861: kilometriä enemmän ja kauttakulkuliikenne ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11862: heuttaaJämsän keskustaan ruuhkautumista. Tämä taen, 11863: johtuu siitä, ettei Juokslahden tien kunto nykyisin 11864: ole sellainen, että liikenne voisi ohjautua tälle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11865: tieosuudelle. Perusteluna tien rakentamiselle 1984 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mark- 11866: voidaan todeta myös alueen joukkoliikenteen kaa ]uokslahden tien kunnostustöiden 11867: hoidon parantuminen ja Yhtyneet Paperitehtaat aloittamiseksi. 11868: Oy:n Jämsänkosken tehtaalle lisääntyvä puu- 11869: 11870: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 11871: 11872: Helena Pesola Paavo Vesterinen Pekka Leppänen 11873: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila 11874: 1983 vp. 1007 11875: 11876: Raha-asia-aloite n:o 911 11877: 11878: 11879: 11880: 11881: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta sisämaan vesitieverkon 11882: suunnitteluun 11883: 11884: 11885: 11886: Eduskunnalle 11887: 11888: Eduskunnan enemmistö ilmaisi keväällä 1980 Vesitieverkoston rakentaminen vie aikaa n. 20 11889: vesitieverkon kehittämistä koskevan toivomuk- vuotta. Vesitieverkoston kannattavuutta ei tule 11890: sen, jonka mukaan hallituksen tulisi ryhtyä arvioida yksinomaan nykyhetken valossa vaan 11891: pikaisiin toimiin Suomen vesitieverkon kehittä- ennenkaikkea sen mukaan, mikä on tilanne 20 11892: miseksi ja rakentamiseksi siten, että saataisiin vuoden kuluttua. 11893: aikaan myös toimivat meriyhteydet. Sisämaan vesitieverkon merkittävimmät raken- 11894: Toisiinsa ja mereen yhdistetyt päävesistöt nuskohteet ovat Keiteleen-Päijänteen kanava, 11895: muodostavat tulevaisuudessa vesitieverkon, jolla Kymijoen kanavaimi ja Iisveden-Haukiveden 11896: voidaan harjoittaa monipuolista, lähinnä massa- kanava. Näin saataisiin mereen kanavoiduista ja 11897: tavarakuljetuksesta koostuvaa liikennettä. Vesitie- toisiinsa yhdistetyistä Vuoksen ja Kymijoen 11898: verkosta hyötyvät silloin tasapuolisesti maan eri vesistöistä n. 800 km pitkä, Viipurista Kotkaan 11899: osat ja intressiryhmät. Vesitieverkoston rakenta- ulottuva vesitierengas, jonka vaikutuspiirissä olisi 11900: minen parantaa erityisesti sisämaan voima- arviolta 30-40 % maamme asutuksesta ja 11901: varojen hyödyntämistä antamalla mahdollisuudet teollisuus potentiaalista. 11902: suoriin tuonti- ja vientikuljetuksiin ulkomaille. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 11903: Nykyisellä vesiliikennekalustolla, työntö- ja tamme, 11904: moottoriproomuilla sekä proomuemälaivoilla, pys- 11905: tytään yhdistämään järkevästi ja taloudellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11906: sisävesi- ja meriliikenne. Vesiliikennekalustoa 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 11907: kyetään rakentamaan kotimaisilla telakoilla oma- 31.27.77 1 000 000 markkaa sisämaan vesi- 11908: varaisuuden ollessa 80-90 prosenttia. tieverkon suunnittelua varten. 11909: 11910: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 11911: 11912: Helena Pesola Juhani Surakka Tuula Paavilainen 11913: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 11914: 1008 1983 vp. 11915: 11916: Raha-asia-aloite n:o 912 11917: 11918: 11919: 11920: 11921: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta turvelaboratorion kenttä- 11922: koeaseman perustamiseksi Leivonmäen Kailasuolle 11923: 11924: 11925: 11926: Eduskunnalle 11927: 11928: Turpeen tutkimusta harjoitetaan tällä hetkellä Kenttäkoeaseman perustamista Kailasuolle tu- 11929: monella taholla. Valtion teknillisen tutkimus- kee myös se, että Jyväskylän yliopiston toimesta 11930: laitoksen turvepolttoainetutkimus on sijoitettu harjoitetaan samalla suunnalla turvetutkimusta. 11931: Jyväskylään. Turvetutkimuslaboratorio tarvitsee Näin myös Jyväskylän yliopisto voisi saada tilat 11932: tuekseen kenttäkoeaseman, koska turvetyömailla Kailasuon kenttäkoeaseman yhteyteen. 11933: on lyhyen kesän johdosta keskityttävä täysipai- Kenttäkoeasemasta päätettäessä on harkittava 11934: noisesti turpeen nostamiseen eikä tutkimustoi- aseman yhteyteen liitettäväksi turvekoneiden 11935: mintaa ole mahdollista harjoittaa normaaleilla käyttö- ja testauspaikka, sillä turveteollisuuden 11936: turvetyömailla kuin rajoitetussa määrin. jatkuvasti laajentuessa on tällaisen toiminnan 11937: Kenttäkoeaseman perusedellytykset täyttaa tarve ilmeinen. 11938: maassamme tällä hetkellä vain Kailasuon turve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11939: työmaa Leivonmäellä. Kailasuo sijaitsee maantie- taen, 11940: teellisesti keskeisellä ja kulkuyhteyksien kannalta 11941: edullisella paikalla. Sillä on kaikki edellytykset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11942: muodostua kansallisesti ja kansainvälisesti merkit- 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 11943: täväksi turveteollisuuden tutkimuskeskukseksi, markkaa turvelaboratorion kenttäkoease- 11944: jossa on pienellä alalla nähtävänä monipuolinen man perustamiseksi Leivonmå·en Kaila- 11945: turveteollisuuden, turvealan koulutuksen ja tutki- suolle. 11946: mustoiminnan sekä luonnonsuojelun muodostama 11947: kokonaisuus. 11948: 11949: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 198~ 11950: 11951: Helena Pesola Tuula Paavilainen 11952: 1983 vp. 1009 11953: 11954: Raha-asia-aloite n:o 913 11955: 11956: 11957: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Teknologian kehittämiskes- 11958: kuksen tuotekehitys- ja markkinointiyksikön perustamiseksi 11959: Jyväskylään 11960: 11961: 11962: Eduskunnalle 11963: 11964: Teknologian kehittämiskeskuksen (VTT:n) tuo- maansa rajusti. PK-teollisuuden tukemiseksi olisi 11965: tekehitys- ja markkinointiyksiköistä on erittäin kyseinen yksikkö tarpeen perustaa Keski-Suo- 11966: hyviä kokemuksia, mutta niiden verkko on vielä meen. 11967: harva. Niiden palvelut ovat kaukana Keski- Tuotekehitys- ja markkinointiyksikkö tulisi 11968: Suomesta, joka jää tässä suhteessa palvelutyhjiöön. perustaa Jyväskylään viimeistään Vaasan ja 11969: Jyväskylässä on VTT:n kotimaisten polttoainei- Kuopion yksiköiden perustamisen jälkeen. 11970: den laboratorio. Näin ollen Jyväskylässä on asian- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11971: tuntemusta eri polttoaineiden käsittely-, poltto- ja taen, 11972: polttolaitostekniikassa. Jyväskylään perustettava 11973: yksikkö voisi erikoistua em. alaan, mutta sen tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11974: samalla olla riittävän laaja-alainen. 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 11975: Tuotekehitys- ja markkinointiyksiköitä perus- kaa Teknologian kehittämiskeskuksen alai- 11976: tettaessa tulisi huomioida myös alueelliset näkö- sen tuotekehitys- ja markkinointiyksikön 11977: kohdat. Keski-Suomen teollisuus on suuryritys- perustamiseksi Jyväskylään. 11978: valtaista ja se on viime vuosina vähentänyt työvoi- 11979: 11980: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 11981: 11982: Helena Pesola Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen 11983: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Pekka Leppänen 11984: 1010 1983 vp. 11985: 11986: Raha-asia-aloite n:o 914 11987: 11988: 11989: 11990: 11991: Pesola ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta lasten kotona 11992: tapahtuvan hoidon tukemiseen 11993: 11994: 11995: Eduskunnalle 11996: 11997: Laki lasten päivähoidosta merkitsee lakisääteis- Erityisen tärkeä tämä valinnanmahdollisuus on 11998: ten puitteiden luomista päivähoitotoiminnalle ja alle kouluikäisten ja erityisesti alle 3-vuotiaiden 11999: sen kehittämiselle. Laki rajaa kuitenkin päivä- lasten vanhemmille. 12000: hoidon päiväkodeissa ja perhepäiväkodeissa an- Kotihoidon tukea olisikin kehitettävä ja laajen- 12001: nettuun hoitoon sekä ulkona tapahtuvaan leikin ja nettava edelleen ja siihen olisi varattava riittävästi 12002: toiminnan ohjaukseen ja valvontaan. Laissa määrärahoja. 12003: mainitaan myös, että sosiaali- ja terveysminis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12004: teriön suostumuksella voidaan järjestää muunkin- taen, 12005: laista päivähoitotoimintaa, jos Ia psen etu sitä 12006: vaatii. Tähän nojautuen on maassamme toteutettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12007: valtioneuvoston hyväksymää kotihoidon tuke- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12008: mista. 33.15.50 lisäyksenå· 20000000 markkaa 12009: Kotihoidontuki on koettu myönteiseksi. Sen lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemi- 12010: avulla lapsen huoltajille on annettu valinnanmah- seen. 12011: dollisuus ansiotyön ja kotiinjäämisen välillä. 12012: 12013: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 12014: 12015: Helena Pesola Lauri Impiö Sampsa Aaltio 12016: Aino Pohjanoksa Kaarina Dromberg 12017: 1983 vp. 1011 12018: 12019: Raha-asia-aloite n:o 915 12020: 12021: 12022: 12023: 12024: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maailman terveys- 12025: järjestön (WHO) perusterveydenhuolto-ohjelmiin 12026: 12027: 12028: Eduskunnalle 12029: 12030: Maailman terveysjärjestöllä on suuri joukko ole kuitenkaan saaneet mistään rahaa, koska kaikki 12031: erinomaisia kehitysyhteistyöohjelmia, jotka pyrki- varat on suunnattu suuremmille ja tunnetuimmille 12032: vät edistämään perusterveydenhuoltoa kehitys- ohjelmille. Nämä WHO:n pienet ohjelmat eivät 12033: maissa. Suomen tuki näille ohjelmille on ollut tässä vaiheessa tarvitse suuriakaan rahasummia: 12034: hyvin vähäistä, muiden Pohjoismaiden panokset muutamilla sadoilla tuhansilla tai muutamilla 12035: ovat olleet yleensä vähintään 5-10 kertaa miljoonilla markoilla voi olla hyvin suuri merkitys 12036: suurempia. Näin siitä huolimatta, että Suomi on kokonaisten terveydenhuollon alojen kehittymi- 12037: virallisissa kannanotoissaan jatkuvasti korostanut selle kolmannessa maailmassa. 12038: sosiaali- ja terveyssektorin tärkeyttä kehitys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12039: yhteistyössä. taen, 12040: Esimerkiksi ripulitautien hoito-ohjelma, perus- 12041: lääkeohjelma ja trooppisten tautien tutkimus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12042: ohjelma ansaitsevat Suomelta paljon nykyistä 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12043: voimakkaampaa tukea. 24.30.67 lisäyksenä 19 600 000 markkaa 12044: WHO:lla on myös joukko pienempiä ohjelmia, Maailman terveysjärjestän (WHO) perus- 12045: joiden johdossa on maailman parhaita asiantunti- terveydenhuolto-ohjelmien tukemiseen. 12046: joita ja jotka ovat valmiiksi suunniteltuja. Ne eivät 12047: 12048: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 12049: 12050: Sirpa Pietikäinen Ilkka Kanerva Eva-Riitta Siitonen 12051: Iiro Viinanen Liisa Hilpelä Erkki Moisander 12052: Pirjo Rusanen Heikki Järvenpää Helena Pesola 12053: Saara Mikkola Tuulikki Petäjäniemi Anna-Kaarina Louvo 12054: Riitta Jouppila Ritva Laurila Eeva Turunen 12055: Jouni J. Särkijärvi Ulla Puolanne Ole Wasz-Höckert 12056: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn Håkan Malm 12057: Håkan Nordman Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Laaksonen 12058: Pekka Leppänen Heli Astala Esko Helle 12059: Ensio Laine Kalevi Kivistö Lauha Männistö 12060: Vappu Säilynoja Sten Söderström Inger Hirvelä 12061: Mikko Kuoppa Liisa Kulhia Timo Kietäväinen 12062: Ville Komsi Impi Muroma Kalle Könkkölä 12063: Esko. Aho Olavi Ronkainen Tytti Isohookana-Asunmaa 12064: 1012 1983 vp. 12065: 12066: Raha-asia-aloite n:o 916 12067: 12068: 12069: 12070: 12071: Pietikäinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu- 12072: ja opistotasoisen koulutuksen saaneiden työllistämistukeen 12073: 12074: 12075: Eduskunnalle 12076: 12077: Korkeakoulu- ja opistotasoisen koulutuksen epätaloudellista pitää työttöminä hyvän tieto- 12078: saaneiden työttömyys on ollut jatkuvasti nousussa. pohjan ja työedellytyksen omaavia niin yhteis- 12079: Syynä on yleinen kiristynyt työllisyystilanne, kunnalle kuin opiskelijalle itselleenkin kalliilla 12080: jolloin työnantajat ottavat töihin mielummin jo koulutettuja ihmisiä. Yksilötasolla tilanne aiheut- 12081: työkokemusta omaavia kuin juuri valmistuneita. taa erittäin suuria vaikeuksia niin henkisesti kuin 12082: Vastavalmistuneen ilman työkokemusta olevan taloudellisestikin opintojen tuntuessa jääneen tur- 12083: teoreettisen koulutuksen saaneen paikkaaminen hiksi ja opintovelkojen maksujen rasittaessa työ- 12084: merkitsee usein työnantajalle alkuvaiheessa hei- töntä. 12085: kompaa työpanosta ja enemmän kustannuksia Koska korkeakoulu- ja opistotasoisen koulutuk- 12086: kuin jo työelämässä olleen paikkaaminen. Korkea- sen saaneiden työllisyystilanne on edelleen 12087: koulu- tai opistotasoisen koulutuksen saanut ei kiristymässä katsomme että määrärahan tulisi olla 12088: koulutuksensa ja teoreettisen tietonsa pohjalta vähintään samansuuruinen kuin vuodelle 1983 12089: hallitse käytännön alaa, joka opitaan vasta varattu 10 000 000. 12090: työelämässä, näin hän ei alkuvaiheessa voi antaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12091: täyttä työpanosta vaan itseasiassa usein tarvitaan taen, 12092: toisenkin työntekijän aikaa työhönohjaukseen. 12093: Kun vastavalmistunut ei saa alansa työtä hän ei saa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12094: työkokemusta, eikä työkokemuksen puuttuessa 1984 tulo- ja menoarvioon momentitle 12095: työtä. 34.50.61 lisäyksenä 6 000000 markkaa 12096: Noidankehän murtamiseksi tarvitaan yhteis- korkeakoulu- ja opistotasoisen koulutuk- 12097: kunnan tukitoimia. Yhteiskunnan kannalta on sen saaneiden tyå"llistå"mistukeen. 12098: 12099: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 12100: 12101: Sirpa Pietikäinen Eeva Turunen Ritva Laurila 12102: Lea Kärhä Eva-Riitta Siitonen Jouni J. Särkijärvi 12103: Riitta Uosukainen Liisa Hilpelä Juho Koivisto 12104: Pirjo Rusanen Jouko Skinnari Helena Pesola 12105: Tapio Holvitie Kimmo 1. Sasi Tuulikki Petäjäniemi 12106: Helge Saarikoski Lauri Impiö Riitta Jouppila 12107: Pekka Löyttyniemi Erkki Moisander Ulla Puolanne 12108: Arja Alho 12109: 1983 vp. 1013 12110: 12111: Raha-asia-aloite n:o 917 12112: 12113: 12114: 12115: 12116: Pietikäinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija- 12117: asuntojen omapääomaosuuden valtionavustukseen 12118: 12119: 12120: Eduskunnalle 12121: 12122: Opiskelija-asumisen suurimpina ongelmina ovat opiskelija-asuntoloissa asumiskustannukset ovat 12123: olleet opiskelija-asuntotuotannon riittämättömyys nousseet vuosittain keskimäärin 15 %, kun 12124: ja asumiskustannusten nousu yli yleisen asumis- asumiskustannusten nousu yleisesti on ollut vain 12125: kustannuskehityksen. Opiskelija-asuntotuotannon 10 % keskimäärin. Nykyään opiskelijakohtaiset 12126: jääminen alle asetettujen tavoitteiden heijastelee asumiskustannukset ovat kohonneet kohtuutto- 12127: valtiovallan yleistä linjaa suhteessa vuokra- man suuriksi, varsinkin kun opintotuen reaaliarvo 12128: asuntotuotantoon, johon suunnattujen määrä- on 1970-luvun puolivälistä lähtien jatkuvasti 12129: rahojen reaaliosuus on tuntuvasti vähentynyt. laskenut. 12130: Opiskelija-asuntotoimikunta 80:n asettamista Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12131: vuositavoitteista, 3 750 asuntopaikkaa per vuosi, taen, 12132: ollaan jääty jo pahasti jälkeen: vuonna 1982 12133: rakennettiin vain noin 2 500 uutta asuntopaikkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12134: Tähän on ulkopuolisen lainoituksen puutteen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12135: lisäksi ollut syynä opiskelija-asuntojen rakennut- 35.45.51 lisäyksenä 10000000 markkaa 12136: taja- ja ylläpitäjäyhteisöjen vinoutunut pääoma- valtionavustuksena opiskelija-asuntojen 12137: rakenne - oman pääoman puute. omapääoma osuuteen. 12138: Juuri vinoutuneesta pääomarakenteesta johtuen 12139: 12140: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 12141: 12142: Sirpa Pietikäinen Esko Aho 12143: 12144: 12145: 12146: 12147: 128 0883005893 12148: 1014 1983 vp. 12149: 12150: Raha-asia-aloite n:o 918 12151: 12152: 12153: 12154: 12155: Piipari: Määrärahan osoittamisesta Geologiselle tutkimuslaitokselle 12156: merihiekka projektia varten 12157: 12158: 12159: Eduskunnalle 12160: 12161: Vuonna 1982 tehdyt aloitteet ja valmistelutyöt laitos, joka osittain tilapäishenkilökunnan puit- 12162: Itäisen Suomenlahden merihiekkavarojen kartoit- teissa aloitti tutkimustyön, tarvitsee ensi kaudelle 12163: tamiseksi tuottivat tulosta. Kuluvan vuoden vähintään 2 pysyväisluonteista tutkijan virkaa. 12164: kesällä Geologinen tutkimuslaitos suoritti tulok- Lisäksi tutkimuslautta vaatii peruskorjausta ja 12165: sellisen merenpohjan kartoituksen Pyhtään edus- lisävarustelua. 12166: talla. Samanaikaisesti saatiin käyntiin hiekan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 12167: hyväksikäyttöön liittyvä ympäristövaikutusselvi- 12168: tys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12169: Merenpohjan kartoitustyön jatkuminen Kotkan 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12170: ja edelleen Vehkalahden-Haminan edustalle on 32.40.21 lisäyksenä 750 000 markkaa meri- 12171: kuitenkin vaarantumassa. Geologinen tutkimus- hiekkaprojektia varten. 12172: 12173: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 12174: 12175: Anna-Liisa Piipari 12176: 1983 vp. 1015 12177: 12178: Raha-asia-aloite n:o 919 12179: 12180: 12181: 12182: 12183: Piipari: Määrärahan osoittamisesta Vanhus- ja lähimmäispalvelu- 12184: liitto ry:lle vanhusten lomatoimintaa varten 12185: 12186: 12187: Eduskunnalle 12188: 12189: Maamme vanhustenhuollon perustehtävät kuu- eristyksessä olevien vanhusten lomallevienti- 12190: luvat julkiselle hallinnolle. On kuitenkin osoittau- ohjelman. Tarkoituksena on, että vanhainkodit 12191: tunut, ettei kasvavan ja entisestään ikääntyvän sekä avopalveluja eristyksissä oleville vanhuksille 12192: vanhusryhmän tuen- ja avuntarvetta kyetä tyydyt- tuottavat vanhustyöyhdistykset valitsevat joko 12193: tämään yksin julkisin sosiaalipalveluin. Viime laitoksista tai heidän omista kodeistaan sellaisia 12194: vuosina onkin käynnistynyt vapaaehtoisten järjes- vanhuksia, jotka eivät ilman turvallista ja tuttua 12195: töjen Iuomaoa monipuolista lähimmäispalvelua, auttavaa henkilöä voi saada lomavirkistystä. 12196: jota ovat osin Raha-automaattiyhdistys ja osin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 12197: kunnat tukeneet. 12198: Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto ry., vanhain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12199: koteja ylläpitävien ja vanhusten avopalvelutoi- 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 12200: mintaa harjoittavien yhdistysten keskusjärjestö, markkaa valtionavustuksena myönnettä- 12201: on Jaa tinut yhteistyössä jäsenyhdistystensä ja loma- väksi Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto 12202: kotijärjestönsä kanssa ja kuntien sosiaaliviran- ry:lle vanhusten lomallevientiohjelman 12203: omaisia konsultoiden liikuntaesteisten ja muutoin toteuttamista varten. 12204: 12205: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 12206: 12207: Anna-Liisa Piipari 12208: 1016 1983 vp. 12209: 12210: Raha-asia-aloite n:o 920 12211: 12212: 12213: 12214: 12215: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten Keskusliiton 12216: toiminnan tukemiseen 12217: 12218: 12219: Eduskunnalle 12220: 12221: Allekirjoittaneet ovat huolestuneina seuranneet kuitenkin vuokralla-asujien aseman jatkuva seu- 12222: maamme asuntopolitiikan ja erityisesti vuokralla- raaminen ja pyrkimys vaikuttaa myönteisesti 12223: asujien yhä vaikeutuvaa tilannetta. Erityisesti asu- heidän asemaansa. 12224: miskustannusten jatkuva kohoaminen tuottaa mo- Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdotamme 12225: nille perheille kasvavia taloudellisia uhrauksia. kunnioittavasti, 12226: Vuokralaisten Keskusliitto r.y. on useiden 12227: keskeisten etujärjestöjen, mm. SAK:n, KK:n ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12228: TVK:n perustama järjestö. Myös vuokralaisyhdis- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12229: tykset ja itse vuokralla-asujatkuuluvat järjestöön. 35.99.54 (Valtionavustukset eräille asunto- 12230: Vuokralaisten Keskusliiton asiantuntemusta on alan järjestöille) 100 000 markkaa Vuokra- 12231: käytetty ja edelleen käytetään monin eri tavoin laisten Keskusliiton toiminnan tukemi- 12232: asuntopolitiikan eri yhteyksissä. Päätoiminta on seen. 12233: 12234: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1983 12235: 12236: Anna-Liisa Piipari Kari Rajamäki Mikko Rönnholm 12237: Paula Eenilä Antti Kalliomäki Tuula Paavilainen 12238: Marja-Liisa Tykkyläinen Jussi Ranta Pentti Lahti-Nuuttila 12239: Reijo Lindroos Sinikka Hurskainen Pertti Paasio 12240: Paavo Lipponen Martti Lähdesmäki Jukka Mikkola 12241: Pekka Myllyniemi Lea Savolainen Juhani Surakka 12242: Pekka Starast Kari Urpilainen Risto Ahonen 12243: Riitta Järvisalo-Kanerva Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari 12244: Kaj Bärlund Tarja Halonen Peter Muurman 12245: Reino Paasilinna 12246: 1983 vp. 1017 12247: 12248: Raha-asia-aloite n:o 921 12249: 12250: 12251: 12252: 12253: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin vanhojen 12254: asuntojen hankintaan 12255: 12256: 12257: Eduskunnalle 12258: 12259: Asunto-olojen parantamisessa tarvitaan uudis- lainat voisivat olla ensimma1sessä vaiheessa 12260: tuotannon lisäksi asuntokantaa koskevia julkisen tarkoitetut kunnille, jotta ne pystyisivät hoitamaan 12261: vallan tukitoimenpiteitä. Valtion peruskorjaus- kaikkein puutteellisimmin asuvien asunto-olojen 12262: lainoitus muodostaa tässä toiminnassa tärkeän korjaamista. 12263: alueen. Monissa yhteyksissä, mm. asuntopoliitti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12264: sen tavoitelain valmistelussa, on tullut lisäksi esille taen, 12265: se, että valtion varoista tulisi ryhtyä myöntämään 12266: asuntolainoja vanhojen asuntojen hankintaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12267: Siten voitaisiin edistää asuntokannan tarkoituk- 1984 tulo- ja menoarvioon 80 000 000 12268: senmukaista hyväksikäyttöä ja parantaa eri väestö- markkaa asuntolainoihin vanhojen asun- 12269: ryhmien asunto-olojen korjausedellytyksiä. Nämä tojen hankintaan. 12270: 12271: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 12272: 12273: Anna-Liisa Piipari Pentti Lahti-Nuuttila Ulla-Leena Alppi 12274: 1018 1983 vp. 12275: 12276: Raha-asia-aloite n:o 922 12277: 12278: 12279: 12280: 12281: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman merenkulku- 12282: oppilaitoksen lisätilojen suunnitteluun 12283: 12284: 12285: Eduskunnalle 12286: 12287: Rauman kaupunki on lahjoittanut lisätilatar- tarpeeseen liittyy myös saneerausta vanhoissa 12288: peen tyydyttämiseksi tontin valtiolle liitettäväksi tiloissa. Koko hankkeen kustannusarvio on 7 12289: Rauman merenkulkuoppilaitoksen tonttiin. miljoonaa. 12290: Laajennusta olisi päästävä nopeasti suunnitte- Vuodeksi 1984 olisi osoitettava suunnittelu- 12291: lemaan ja toteuttamaan, sillä hanke kuuluu määräraha. 12292: ammattikasvatushallituksen KTS:ään. Ensisijai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12293: sesti tilanpuute koskee työ- ja harjoittelutiloja, taen, 12294: mutta merimieskoulun osalta myös luokkaopetus- 12295: tiloja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12296: Lisärakennuksen kerrosalaksi on suunniteltu 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 12297: 940 m 2 ja tilavuudeksi 4 500 m 3• Valmistumis- kaa Rauman merenkulkuoppilaitoksen 12298: vuodeksi KTS:ään on merkitty 1985. Lisätila- lisätilojen suunnitteluun. 12299: 12300: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 12301: 12302: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala Aila Jokinen 12303: 1983 vp. 1019 12304: 12305: 12306: Raha-asia-aloite n:o 923 12307: 12308: 12309: 12310: 12311: Pohjanoksa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikki- 12312: instituuttien toimintaan 12313: 12314: 12315: Eduskunnalle 12316: 12317: Kansanomaista musiikkia kohtaan on virinnyt palvelutoiveet edellyttäisivät. Välttämättömien 12318: yhä laajeneva mielenkiinto ja tarve sen tutkimi- kulujen kasvu on aiheuttanut kaikille instituu- 12319: seen. Myös kurssi- ja julkaisutoiminta on kasvanut teille taloudellisia vaikeuksia, ja vuonna 1984 12320: voimakkaasti viimeisten viiden vuoden aikana. jouduttaneen supistamaan tämänhetkistä palvelua 12321: Kaustisten Kansanmusiikki-instituutin rinnalle ja perustoimintoja. 12322: ovat syntyneet kyseistä aluetta kattamaan Finlands Käynnissä olevan toiminnan turvaamiseksi olisi 12323: Svenska Folkmusikinstitut Vaasassa, Työväen- välttämätöntä lisätä hallituksen tulo- ja meno- 12324: musiikki-instituutti Helsingissä ja Suomen Har- arviossa musiikki-instituuteille varattua 850 000 12325: monikkainstituutti Ikaalisissa. markan määrärahaa. 12326: Musiikki-instituutit saavat tutkimus-, julkaisu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12327: ja koulutustoimintaansa tukea pääasiassa edus- taen, 12328: kunnan taiteen tukemiseen myöntämistä, opetus- 12329: ministeriön käytössä olevista varoista, eikä niillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12330: ole mahdollisuuksia merkittävään omatoimiseen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12331: varojen hankintaan. Julkinen rahoitus ei ole 20.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa mu- 12332: kuitenkaan kasvanut samassa määrin kuin insti- siikki-instituuttien toiminnan tukemiseen. 12333: tuuttien yhä kasvava toiminta ja niihin kohdistuvat 12334: 12335: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 12336: 12337: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala Aila Jokinen 12338: Timo Laaksonen 12339: 1020 1983 vp. 12340: 12341: Raha-asia-aloite n:o 924 12342: 12343: 12344: 12345: 12346: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyröspohjan-Vesa- 12347: järven tien kunnostamiseen 12348: 12349: 12350: Eduskunnalle 12351: 12352: Pohjois-Satakunnan tiestö on selvästi jäänyt Takamaantien kunnostamista. Tämä 19 km pitkä 12353: jälkeen läänin yleisestä tasosta. Hämeenkyrön Kyröspohjan-Vesajärven tie on ajoitettu vuosille 12354: tiemestaripiirin alueen tiet ovat valtakunnan 1985-1988. Tien kunnostus olisi saatava alkuun 12355: huonoimpia. Tätä käsitystä tukee myöskin se tieto, jo vuoden 1984 aikana. Tähän tarvitaan aloitus- 12356: että Hämeenkyrön kunta käyttää ylläpitämiensä määrärahaa. 12357: teiden hoitoon noin kaksinkertaisen määrän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12358: varoja tiekilometriä kohden muiden kuntien taen, 12359: keskimääräiseen varainkäyttöön verrattuna. 12360: Hämeenkyrö on haja-asutusaluetta ja tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12361: alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi olisi 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 12362: huolehdittava mm. teiden kunnosta. markkaa töiden aloittamiseen ns. Taka- 12363: Erittäin tärkeänä ja kiireellisenä pidetään maantien kunnostamiseksi välillä Kyrös- 12364: pohja- Vesajärvi. 12365: 12366: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 12367: 12368: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala Aila Jokinen 12369: Timo Laaksonen 12370: 1983 vp. 1021 12371: 12372: Raha-asia-aloite n:o 925 12373: 12374: 12375: 12376: 12377: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Yläneen-Honki- 12378: lahden-Hinnerjoen maantien rakennustöiden aloittamiseen 12379: 12380: 12381: Eduskunnalle 12382: 12383: Vuosikymmeniä vireillä ollut tiehanke Yläne- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12384: Honkilahti-Hinnerjoki on nyt tie- ja vesiraken- taen, 12385: nushallituksessa otettu toimenpideohjelmaan vuo- 12386: sille 1985-1987. Tien tarpeellisuuden huomioon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12387: ottaen sekä sen että rakennussuunnitelmat ovat 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 12388: valmiit ja vahvistetut, olisi hankkeen toteuttamista kaa Yläneen- H onkilahden-Hinnerjoen 12389: kiirehdittävä töiden aloitusmäärärahalla. maantien rakennustöiden aloittamiseen. 12390: 12391: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 12392: 12393: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala Aila Jokinen 12394: 12395: 12396: 12397: 12398: 129 0883005893 12399: 1022 1983 vp. 12400: 12401: Raha-asia-aloite n:o 926 12402: 12403: 12404: 12405: 12406: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvuturvelaitoksen 12407: rakentamiseksi Merikarvian Kuvaskankaalle 12408: 12409: 12410: Eduskunnalle 12411: 12412: Valtion polttoainekeskuksen suunnitelmassa on työllisyyden suhteen heikkoa aluetta. Työttö- 12413: kasvuturvelaitoksen rakentaminen Merikarvian myysprosentti on ollut keskimäärin 11,9 %. Meri- 12414: Kuvaskankaalle. Laitosta varten hankittujen karvia on valtioneuvoston päätöksellä määrätty 12415: soiden kunnostus jatkuu edelleen ja niiden on erityisaluekunnaksi työttömyyden suhteen. 12416: arvioitu olevan valmiina tuotannon aloittamiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12417: V. 1984. taen, 12418: Merikarvian kasvuturvelaitoksen rakennuskus- 12419: tannuksiksi on arvioitu 10 miljoonaa markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12420: Työllistävä vaikutus olisi arviolta 25 henkilöä 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 12421: ympärivuotisesti ja noin 30 henkilöä (+työ koneet) kaa töiden aloittamiseen Merikarvian Ku- 12422: kausiluontoisesti. Tämä on varsin tärkeä näkö- vaskankaan kasvuturvelaitoksen rakenta- 12423: kulma, sillä Merikarvian seutu on jatkuvasti ollut miseksi. 12424: 12425: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 12426: 12427: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala Aila Jokinen 12428: Timo Laaksonen 12429: 1983 vp. 1023 12430: 12431: Raha-asia-aloite n:o 927 12432: 12433: 12434: 12435: 12436: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta arvokalakantojen elvyttämi- 12437: seen vesistöjä kunnostamaila 12438: 12439: 12440: Eduskunnalle 12441: 12442: Suomen vaelluskalakannat, joista tärkeimmät kunnostusten pikaiseen aloittamiseen on kiinnit- 12443: ovat merilohi, meritaimen ja vaellussiika, ovat tänyt huomiota mm. viime syksynä mietintönsä 12444: romahtaneet viimeisten 30 vuoden aikana kaikilla jättänyt vesistötöiden tarvetoimikunta, joka esitti 12445: joki- ja merialueillamme. Tutkimusten mukaan on elvyttämisohjelman rahoittamista vuosittain vii- 12446: esimerkiksi alun perin 47:stä meritaimenen lisään- dellä miljoonalla markalla. 12447: tymisjoesta jäljellä enää viisi ja 30:stä lohijoesta Parhaillaan on valmisteilla myös valtakunnal- 12448: enää kaksi. Näidenkin jokien kantoja uhkaavat linen arvokalakantojemme elvyttämistä koskeva 12449: rakennushankkeet, vesien pilaantuminen ja liika- ohjelma, jota tekee maa- ja metsätalousminis- 12450: kalastus merialueilla. Kantoja ei voi pelastaa .teriön asettama työryhmä. Työryhmän määräaika 12451: pelkästään kalanviljelyllä, joten niitä uhkaa suku- päättyy vuoden 1983 lopussa. 12452: puutto. Asian tilasta, tarvetoimikunnan mietinnöstä ja 12453: Tilanne on samansuuntainen vaelluskaloihin valtakunnallisen vaelluskalaohjelman laatimisesta 12454: verrattavilla sisämaan arvokaloilla, kuten taime- huolimatta kalakantojen elvyttämiseen ei ole 12455: nella ja harjuksella. Edellä mainittujen tekijöiden osoitettu tähän mennessä valtion tulo- ja meno- 12456: lisäksi kalojen säilymis- ja lisääntymismahdolli- arviossa lainkaan varoja. Näin siitä huolimatta, 12457: suuksia haittaa jokien ja purojen pitäminen ns. että sekä suuri osa töistä että myöhemmin joista 12458: kriisiajan uittoväylinä, mikä estää niiden täysi- saatavasta pysyvästä hyödystä sijoittuisi maamme 12459: painoisen kunnostuksen. pahimmille työttömyysalueille. 12460: Arvokalakantojen romahtaminen on aiheutta- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus- 12461: nut ja aiheuttaa vuosittain kymmenien miljoonien kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun- 12462: markkojen ja lukuisten työtilaisuuksien menettä- nassa. 12463: misen sekä suoraan kalastuksessa että siitä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 12464: hyötyvässä matkailuelinkeinossa. taen, 12465: Kalakantojen elvyttäminen esimerkiksi uitto- 12466: väyliä kiveämällä ja muilla kalataloudellisilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12467: kunnostustoimilla on erittäin halpaa ja työllistävää 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark- 12468: toimintaa siitä saatavaan tuottoon verrattuna. kaa momentille 30.37.77 arvokalakanto- 12469: Lisäksi useimmilla maamme vesipiireistä on jemme elvyttämistä koskevien suunnitel- 12470: tämänkaltaisiin töihin sekä halua että valmiuksia. mien ja töiden tekemiseen. 12471: Arvokalakantojemme uhanalaiseen tilaan ja 12472: 12473: 12474: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 12475: 12476: Urho Pohto Liisa Kulhia J. Juhani Kortesalmi 12477: Heli Astala Mats Nyby Reino Paasilinna 12478: Pertti Salolainen Elisabeth Rehn Helvi Koskinen 12479: Ville Komsi 12480: 1024 1983 vp. 12481: 12482: Raha-asia-aloite n:o 928 12483: 12484: 12485: 12486: 12487: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Ilmailumuseon 12488: toisen näyttelyhallin rakentamiseen 12489: 12490: 12491: Eduskunnalle 12492: 12493: Valtioneuvosto on syyskuun 13 päivänä 1979 voida asettaa sisätilojen puuttuessa lainkaan 12494: liikenneministeriöstä tapahtuneessa esittelyssä, näytteille museoon. 12495: asian oltua asianmukaisessa järjestyksessa valmis- Jotta vältyttäisiin enemmiltä ulkoisten olo- 12496: tavasti valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan suhteiden aiheuttamilta vahingoilta, ja että 12497: käsiteltävänä, oikeuttanut ilmailuhallituksen vuok- historiallisesti arvokas esineistö voitaisiin säilyt- 12498: raamaan Ilmailumuseoyhdistys ry:lle ilmailuhal- tää, on museolle saatava lisärakennus. Tämän 12499: lituksen hallinnassa olevasta Vantaan kaupungin toteuttamiseksi yhdistys onkin saanut Vantaan 12500: Veromiehenkylässä olevasta tilasta määräalan val- kaupungin kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa 12501: takunnallisen ilmailumuseon maa pohjaksi. Vuok- vähäisen avustuksen rakennustöiden aloittami- 12502: rasopimus on allekirjoitettu lokakuun 15 päi- seksi. 12503: vänä 1979. Kun nykyisessä museohallissa on jo, ja uuteen 12504: Ilmailumuseoyhdistys ry:n toimesta on alueelle halliin tulee sijoitettavaksi myös runsaasti valtion 12505: rakennettu ja syyskuun 24 päivänä 1981 avattu omaisuutta, katsomme, että myös valtion tulee 12506: Suomen Ilmailumuseon ensimmäinen museohalli. omalta osaltaan olla mukana toteuttamassa 12507: Museon sisätilat ovat kuitenkin alusta alkaen olleet Ilmailumuseoyhdistys ry:n ajamaa Suomen Ilmai- 12508: riittämättömät. Niinpä yhdistyksen hallintaansa lumuseon laajennushanketta. 12509: saarnat Finnair Oy:n omistama Convair Metro- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunnioit- 12510: politan -kone ja Tekniikan Museon omistama tavasti, 12511: Lockheed 18 Lodestar -malminetsintäkone on 12512: asetettu näytteille ulkotiloihin. Samoin joudut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12513: taisiin ulkotiloihin sijoittamaan yhdistyksen hal- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12514: lintaan luovutettu Karair Oy:n omistama DC-3 31.99.40, (Eräät valtionavut) 760000mar- 12515: kone. kan määrärahan avustuksena Ilmailu- 12516: Yhdistyksen omistuksessa tai hallinnassa on museoyhdistys ry:lle Suomen Ilmailumu- 12517: lisäksi eri puolilla maata useita koneita, joita ei seon toisen näyttelyhallin rakentamisen 12518: jatkorahoitukseen. 12519: 12520: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 12521: 12522: Urho Pohto Matti Viljanen Pentti Mäki-Hakola 12523: Reino Jyrkilä Pertti Salolainen J. Juhani Kortesalmi 12524: 1983 vp. 1025 12525: 12526: Raha-asia-aloite n:o 929 12527: 12528: 12529: 12530: 12531: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin lääninvankilan 12532: perustamiseksi Tervolaan 12533: 12534: 12535: Eduskunnalle 12536: 12537: Jo vuonna 1978 oikeusministeriön asettama kanta on, että lääninvankila tulee SIJOittaa 12538: toimikunta kiirehti periaatepäätöksen tekemistä Tervolan kuntaan. Läänin kaupunkeihin, toisaalta 12539: Lapin lääninvankilan perustamisesta. Valtionta- Kemi-Tornio -alueelle, toisaalta Rovaniemelle ei 12540: loudellisista syistä päätöksenteko on lykkäytynyt ole pitkä matka. Tervolan kunta sijaitsee hyvien 12541: vuodesta toiseen. Myös sijaintipaikasta on esitetty liikenneyhteyksien varrella. 12542: erilaisia kantoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12543: Lääninvankilan perustamisella Lappiin alkaa taen, 12544: olla jo kiire. Vähintäänkin tulevan vuoden 1984 12545: tulo- ja menoarvioon tulee varata määräraha että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12546: lääninvankilan suunnitteluun. Mitä tulee sijainti- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12547: paikkaan, Lapin lääninhallituksen, Lapin maakun- 25.50. 74 50 000 markkaa Lapin lääninvan- 12548: taliiton ja Lapin kansanedustajien enemmistön kilan suunnitteluun Tervolan kuntaan. 12549: 12550: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1983 12551: 12552: Hannele Pokka Aimo Ajo 12553: Seppo Pelttari Lauri lmpiö 12554: 1026 1983 vp. 12555: 12556: Raha-asia-aloite n:o 930 12557: 12558: 12559: 12560: 12561: Pokka: Määrärahan osoittamisesta rahapajan siirtämiseksi Rovanie- 12562: melle 12563: 12564: 12565: Eduskunnalle 12566: 12567: Hallitus esittää vuoden 1984 tulo- ja menoar- päätöksen lykkääntymisen vuoksi toimitilakysy- 12568: viossaan, että raha pajan siirtämisestä Rovanie- mykset sekä laitehankinnat ovat viivästyneet. Asia 12569: melle luovutaan. Asiasta on olemassa eduskun- voidaan sekä toimitila- että laitehankintojen osal- 12570: nan päätös vuodelta 1977, jolloin eduskunta sisäl- ta ratkaista myös tekemällä selvä päätös rahapajan 12571: lytti vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon 200 000 sijoittamisesta Rovaniemelle. 12572: markan siirtomäärärahan rahapajan siirtoa varten. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12573: Lopullista ratkaisua laitoksen siirtämisestä ei ole taen, 12574: tehty. Asiasta on ymmärrettävästi aiheutunut vai- 12575: keuksia laitoksen toiminnalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12576: Hallituksen päätös luopua rahapajan siirtämi- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12577: sestä Rovaniemelle ei ole kestävästi perusteltu. 28.50.01 500 000 markkaa rahapajan siir- 12578: Hallitus viittaa budjetin perusteluissa, että hen- tå'miseksi Rovaniemelle. 12579: kilökunta vastustaa siirtoa ja että hajasijoitus- 12580: 12581: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 12582: 12583: Hannele Pokka 12584: 1983 vp. 1027 12585: 12586: Raha-asia-aloite n:o 931 12587: 12588: 12589: 12590: 12591: Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saamenkielisen 12592: oppimateriaalin tuottamiseen 12593: 12594: 12595: Eduskunnalle 12596: 12597: Saamenkielisen opetuksen polttavin ongelma sen vireille panema 35 työkirjan käännöshanke ei 12598: on tällä hetkellä sekä saamenkielisen että ole päässyt alkua pitemmälle, sillä kouluhallituk- 12599: saamenkielen opetuksen tarvitseman oppimate- sen tähän tarkoitukseen osoittamat varat 127 000 12600: riaalin puute. Tilannetta kuvastaa parhaiten loppuivat jo keväällä. Vähemmistökielten, inarin- 12601: saamelaisvaltuuskunnan ja Pohjoismaiden saame- ja kolttasaamen oppimateriaalitilanne on lähes 12602: laisneuvoston opetusministerille ja eduskunnan kokonaan hoitamatta." Vuoden 1984 tulo- ja 12603: sivistysvaliokunnalle 26.9.1983 jättämä kirjelmä, menoarviossa ehdotettu 200 000 markkaa on 12604: jossa todetaan mm. "Huolestuneina saamenkieli- täysin riittämätön. 12605: sen opetuksen tilasta saatamme tietoonne seuraa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12606: vat ongelmat: taen, 12607: Vaikka uusi koululainsäädäntö ottaa saamenkie- 12608: len ja saamenkielisen opetuksen suhteellisen hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12609: huomioon, tarkoitus uhkaa jäädä toteutumatta 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12610: oppimateriaalin puutteen vuoksi. Oppimateriaalin 29.41.23 kaikkiaan 500 000 markkaa saa- 12611: valmistaminen kokeiluineen vie vuosia. Sen vuoksi menkielisen oppimateriaalin tuottami- 12612: saamenkielistä oppimateriaalia on jo alettava seen. 12613: tuottaa suunnitelmallisesti. Lapin lääninhallituk- 12614: 12615: 12616: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 12617: 12618: Hannele Pokka Anna-Kaarina Louvo Tytti Isohookana-Asunmaa 12619: Seppo Pelttari Mauri Pekkarinen Liisa Kulhia 12620: Liisa Jaakonsaari Tarja Halonen Hannu Kemppainen 12621: Juhani Alaranta 12622: 1028 1983 vp. 12623: 12624: Raha-asia-aloite n:o 932 12625: 12626: 12627: 12628: 12629: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven musiikkioppi- 12630: laitoksen toiminnan tukemiseen 12631: 12632: 12633: Eduskunnalle 12634: 12635: Kemijärven musiikkioppilaitos on jo pitkään Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12636: ollut sekä opetusministeriön että kouluhallituk- taen, 12637: sen suunnitelmien mukaan oikeutettu otettavaksi 12638: lakisääteisen valtionavun piiriin. Tähän saakka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12639: musiikkioppilaitos on saanut opetusministeriöltä 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12640: ns. harkinnanvaraista avustusta. 29.90.54 lisäyksenä 50 000 markkaa Kemi- 12641: Kemijärven musiikkioppilaitos on alansa ainoa järven musiikkioppilaitoksen toiminnan 12642: Koillis-Lapissa. Laitoksen toiminnan tukemisen tukemiseen. 12643: saattaminen lakisääteiselle pohjalle on välttämä- 12644: töntä. 12645: 12646: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1983 12647: 12648: Hannele Pokka Aimo Ajo 12649: Seppo Pelttari Lauri Impiö 12650: 1983 vp. 1029 12651: 12652: Raha-asia-aloite n:o 933 12653: 12654: 12655: 12656: 12657: Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maamiesseu- 12658: rojen, pienviljelijäin yhdistysten ja osastojen sekä raittiusseuro- 12659: jen talojen korjaustöitä varten 12660: 12661: 12662: Eduskunnalle 12663: 12664: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1984 Esitetty määräraha on tarpeeseen nähden liian 12665: tulo- ja menoarvioksi on varattu määrärahoja pieni. Onhan maassamme noin 500 tällaista taloa, 12666: maamiesseurojen, pienviljelijäin yhdistysten ja joiden kunnostus olisi tarpeen. 12667: osastojen sekä raittiusseurojen talojen korjaustöitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12668: varten. Määräraha on tarkoitettu myös sellaisten taen, 12669: talojen korjauksiin, jotka nämä järjestöt omistavat 12670: yhdessä muiden yhteisöjen kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12671: Valtionavustus näiden talojen korjaamiseen on 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12672: välttämätöntä, koska talojen kunnostus on mones- 29.99.51 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 12673: sa tapauksessa muuten mahdotonta. Kuitenkin maamiesseurojen, pienviljelijäin yhdistys- 12674: talot ovat kylien elinvoimaisuuden kannalta ten ja osastojen sekä raittiusseurojen 12675: tärkeitä. talojen korjaustöitä varten. 12676: 12677: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 12678: 12679: Hannele Pokka Matti Maijala Juhani Alaranta 12680: Sakari Knuuttila Aapo Saari Paavo Vesterinen 12681: Heikki Kokko Pirkko Ikonen Timo Kietäväinen 12682: Jukka Vihriälä Seppo Pelttari Kalevi Mattila 12683: Hannu Kemppainen 12684: 12685: 12686: 12687: 12688: 130 0883005893 12689: 1030 1983 vp. 12690: 12691: Raha-asia-aloite n:o 934 12692: 12693: 12694: 12695: 12696: Pokka: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pohjoiset Kirjaili- 12697: jat ry:n toiminnan tukemiseen 12698: 12699: 12700: Eduskunnalle 12701: 12702: Pohjoiset Kirjailijat ry. on Lapissa tOimlVlen kolmannes Suomesta. Pohjoiset Kirjailijat ha- 12703: kirjailijoiden yhdysside. Järjestön toiminta on ollut luaisivat laajentaa toimintaansa myös koko 12704: erittäin vireää. Tätä osoittaa se, että äskettäin pohjoiskalotin alueelle, jos se taloudellisesti olisi 12705: järjestettyyn kirjoituskilpailuun jätettiin toistasa- mahdollista. 12706: taa arvosteltavaa työtä. Järjestön toimintaa Pohjoisille Kirjailijoille tuli valtion tulo- ja 12707: vaikeuttaa kuitenkin rahan puute. Vaikka erilais- menoarvion kautta oma määräraha vielä pari 12708: ten tilaisuuksien järjestäminen onkin sujunut vuotta sitten. Tämän määrärahan palauttaminen 12709: talkoovoimin, Lapin pitkät matkat aiheuttavat budjettiin on välttämätöntä. 12710: suuria kustannuksia, joiden maksaminen omasta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 12711: kukkarosta ei tunnu kohtuulliselta. 12712: Pari vuotta sitten totmmtansa aloittanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12713: Pohjoisen Kirjailijakeskus, jonka pääpaikkana on 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12714: Oulun kaupunki, ei kykene palvelemaan riittävästi 29.90.52 lisäyksenä 20 000 markkaa Poh- 12715: koko alueen tarpeita. Tämä on ymmärrettävää, joiset Kirjailijat ry:n toiminnan tukemi- 12716: kun toimitaan alueella, jonka pinta-ala on yli seen. 12717: 12718: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 12719: 12720: Hannele Pokka 12721: 1983 vp. 1031 12722: 12723: Raha-asia-aloite n:o 935 12724: 12725: 12726: 12727: 12728: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Ounasjoki-toimikunnille 12729: jokilaakson kehittämiseen 12730: 12731: 12732: Eduskunnalle 12733: 12734: Eduskunta hyväksyi viime keväänä lain Ounas- esityksessä varannut 600 000 markkaa Ounasjoen 12735: joen erityissuojelusta. Ounasjokilain aikaansaami- luonnontaloudellisen kehittämissuunnitelman laa- 12736: sessa aloitteentekijöinä olivat jokivarren asukkaat timiseen, on tärkeää, että tässä työssä myös 12737: ja heidän muodostamaosa Ounasjoki-toimikunnat. Ounasjoki-toimikunnat paikallista asiantuntemus- 12738: Ounasjoki-toimikunnat on perustettu jokaiseen ta edustavina voivat olla mukana. Toimikunnan 12739: Ounasjokilaakson kuntaan, Kittilään, Rovaniemen jäsenet joutuvat kokoontumaan pitkien matkojen 12740: maalaiskuntaan ja Enontekiölle. Ounasjoki-toimi- takaa. Näin ollen myös Ounasjoki-toimikuntien 12741: kuntien työ Ounasjoki-asiaa käsiteltäessä on ollut työn tukeminen on tärkeää. 12742: erittäin merkityksellinen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12743: Nyt Ounasjoki-toimikunnat haluavat osallistua taen, 12744: jokivarren elinkeinojen elvyttämiseen, kalatalou- 12745: den kehittämiseen ja muuhun Ounasjokilaakson että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12746: kehittämiseen. Siihen toimikunnilla, joiden jäse- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12747: net ovat poromiehiä, maanviljelijöitä, yrittäjiä ja 30.40.23lisäyksenä 50 000 markkaa Ounas- 12748: muita jokivarren asukkaita, on hyvät edellytykset. joki-toimikunnilie Ounasjokilaakson kehit- 12749: Kun hallitus on vuoden 1984 tulo- ja menoarvio- tämiseen. 12750: 12751: 12752: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 12753: 12754: Hannele Pokka Seppo Pelttari Aimo Ajo 12755: 1032 1983 vp. 12756: 12757: Raha-asia-aloite n:o 936 12758: 12759: 12760: 12761: 12762: Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vuotoksen alueen 12763: kehittämiseen 12764: 12765: 12766: Eduskunnalle 12767: 12768: Vuotoksen alueen asukkaat joutuivat elämään riittävästi rahoja. Hallituksen esittämällä 3 milj. 12769: kaksikymmentä vuotta allasuhan alla. Tämä markan määrärahalla tuskin päästään edes alkuun. 12770: aiheutti heille suuret taloudelliset menetykset. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12771: Hallitus teki viime vuoden syyskuussa iltakoulus- taen, 12772: saan periaatepäätöksen, ettei allasta rakenneta. 12773: Vähintä on, että monien viivytysten jälkeen ns. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12774: Jaatisen toimikunnan ehdotusten toteuttamiseen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12775: allasalueen elinkeinojen elvyttämiseksi välittö- 30.99.41 lisåyksenä 10500000 markkaa 12776: mästi ryhdytään ja toimintoja varten osoitetaan Vuotoksen alueen kehittämiseen. 12777: 12778: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 12779: 12780: Hannele Pokka Niilo Koskenniemi Aimo Ajo 12781: Seppo Pelttari Lauri Impiö Mikko Jokela 12782: 1983 vp. 1033 12783: 12784: Raha-asia-aloite n:o 937 12785: 12786: 12787: 12788: 12789: Poutaneo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin 12790: rahoitusavustuksiin 12791: 12792: 12793: Eduskunnalle 12794: 12795: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityk- van vähävaraisiin kuntiin, joissa jo tällä hetkellä on 12796: sessä on ehdotettu varattavaksi 165 miljoonaa veroäyri korkeampi kuin kunnissa keskimäärin. 12797: markkaa kuntien yleisiä rahoitusavustuksia varten. Jotta veroäyrin hinnankorotuksilta ennen kaikkea 12798: Lisäys vuoteen 1983 verrattuna on 36 milj. mk. kantokykyluokaltaan heikoimmissa kunnissa väl- 12799: Vuoden 1984 tulo- ja menoarvion yhteydessä tyttäisiin, olisi kuntien yleisiä rahoitusavustuksia 12800: aiotaan suorittaa eräitä leikkauksia kunnille lisättävä. 12801: tuleviin valtionosuuksiin ja siirtää eräiden valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12802: osuuksien maksatuksia. taen, 12803: Kuntien keskusjärjestöjen laskelmat osoittavat, 12804: että leikkaukset tulevat aiheuttamaan monissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12805: kunnissa painetta veroäyrin hinnan korottami- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12806: seen. 26.97.30 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 12807: Erikoisen voimakkaana paine näyttää kohdistu- kuntien yleisiä rahoitusavustuksia varten. 12808: 12809: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 12810: 12811: Pentti Poutaneo Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen 12812: Heimo Linna Katri-Helena Eskelinen Pentti Skön 12813: 1034 1983 vp. 12814: 12815: Raha-asia-aloite n:o 938 12816: 12817: 12818: 12819: 12820: Poutaneo ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Karjalan kansan- 12821: opiston asuinrakennuksen peruskorjaukseen 12822: 12823: 12824: Eduskunnalle 12825: 12826: Itä-Karjalan kansanopisto on kannatusyhdis- Opistolla on tällä hetkellä kahdeksan asuntoa, 12827: tyksen omistama varsinainen kansanopisto, joka joiden yhteispinta-ala on 297 m 2. Asuntoja 12828: saa toimintaansa valtionapua kansanopistojen tarvittaisiin lisäksi 2-3 toimihenkilölle. Opistolla 12829: valtionavusta annetun lain mukaisesti. Opisto on asuvat rehtorin, apulaisrehtorin ja talonmiehen 12830: perustettu vuonna 1906 Impilahdella Laatokan lisäksi kolme opettajaa, emäntä ja siivooja. 12831: Karjalassa, josta se on siirtynyt Punkaharjulle Päätoimisia opettajia ja toimihenkilöitä on 12832: talvisodan seurauksena. yhteensä 13. Opettajien ja eräiden toimihenkilöi- 12833: Opisto on grundtvigilainen, sitoutumaton maa- den asuminen opiston alueella on opistolle 12834: kuntaopisto. Opisto nähdään toiminta-alueellaan välttämätöntä perusoppijakson opiskelijoiden sään- 12835: tärkeänä ja tarpeellisena, laajoja kohderyhmiä nöllisen huollon ja valvonnan joustavan järjestä- 12836: palvelevana oppilaitoksena. Opistossa toimivat misen sekä kiinteistön hoidon vuoksi. Opettajien ja 12837: yleislinjan 1 vuosikurssi, hoitoalan linja ja muiden toimihenkilöiden asuminen opistolla on 12838: päiväkotiapulaislinja. Opistolla on peruskoulu- opistolle tärkeää myös siksi, että perusoppijakson 12839: todistuksen anto-oikeus. Opiskelijamäärä alka- opiskelijoista suuri osa on suhteellisen nuoria. 12840: neella perusoppijaksolla on 74. Opisto järjestää Työvuonna 1982-1983 opiskelijoista 47,3 % oli 12841: työvuosittain lisäksi 18 viikkoa lyhytkursseja, joilla 16- ja 17 -vuotiaita. Opiston osalta oma merkityk- 12842: opiskelee noin 200 henkilöä. Kurssit mukaan sensä on myös sen sijainnilla lassiyhteyden takana 12843: lukien opiston vuosiopiskelijamäärä on 115. saaressa. Opistolta on matkaa kunnan keskustaa- 12844: Hakijoita opistoon on ollut runsaasti. jamaan noin 7 kilometriä. Keskustaajama sijait- 12845: Opisto on sijoittunut Punkaharjulle entisen see luonnonsuojelualueena olevan Punkaharjun 12846: Valoniemen täysihoitolan kiinteistöön. Toimitilat harjualueen päässä. Näin ollen mahdollisimman 12847: koostuvat useista eri aikoina rakennetuista raken- monen toimihenkilön asuminen opiston alueella 12848: nuksista, joista pääosaa ei ole suunniteltu kansan- on ensiarvoisen tärkeää jo turvallisuussyistä. 12849: opistotoimintaa varren. Rakennusten kokonais- Muussa tapauksessa asuminen siirtyisi suhteellisen 12850: pinta-ala on 3 800m 2, mistä 1200 m 2 on varasto- kauaksi opistolta. 12851: tai kesäkäytössä olevia tiloja. Tilat ovat osaksi Kahden lisäasunnon saamiseksi ja henkilöstön 12852: epätarkoituksenmukaiset, riittämättömät ja lop- asuntotilanteen parantamiseksi opisto on laatinut 12853: puunkuluneet. Tilanne on erityisen huono henki- suunnitelman kaksikerroksisen asuinrakennus 12854: löstön asuntojen osalta. Olemassaolevat asunnot Rauhaniemen peruskorjaamiseksi henkilöstön 12855: ovat pieniä ja huonokuntoisia. Asuntoja ei asuntokäyttöön. Rakennuksen pinta-ala on 110 ka- 12856: myöskään ole tarpeeksi. m2 ja kustannusarvio 230 000 markkaa. 12857: 1983 vp. - RA n:o 938 1035 12858: 12859: Opisto on menettänyt talvisodan seurauksena Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 12860: huomattavan omaisuuden ja opistorakennukset. taen, 12861: Toiminnan käynnistämistä uudella kotipaikka- 12862: kunnalla ovat hankaloittaneet omaisuuden mene- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12863: tyksen lisäksi opiston sijoittuminen vaikeakulkui- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12864: selle paikalle saareen lossiyhteyden taakse sekä 29.57.52 lisäyksenä 200000 markan mää- 12865: entisen maakunnan menetys. Opisto on vakiinnut- rärahan Itä-Karjalan kansanopiston asuin- 12866: tanut asemansa uudella kotipaikkakunnallaan rakennus Rauhaniemen peruskorjaukseen 12867: erityisesti 1970-luvulla. Samalla se on saavuttanut ympärivuotiseen asuntokäyttään. 12868: omatoimisuutensa ansiosta riittävän hyvät toimin- 12869: nalliset lähtökohdat. 12870: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1983 12871: 12872: Pentti Poutanen Maija Rajantie Pertti Hietala 12873: Pentti Skön Mauri Miettinen Pirjo Rusanen 12874: Timo Kietäväinen 12875: 1036 1983 vp. 12876: 12877: Raha-asia-aloite n:o 939 12878: 12879: 12880: 12881: 12882: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joroisten maatalousoppi- 12883: laitoksen rakennusohjelman toteuttamiseen 12884: 12885: 12886: Eduskunnalle 12887: 12888: Maatilatalouden koulutuksen kehittäminen on ja lampola rakennetaan mahdollisimman pikai- 12889: Mikkelin läänissä asetettu keskiasteen koulutuksen sesti. Joroisten maatalousoppilaitoksen laajennus- 12890: kehittämisen painoalueeksi. Tämän mukaisesti on hanke on Mikkelin läänin vuoden 1983 investointi- 12891: päätetty lisätä maatilatalouden koulutuksen aloi- muistiossa esitetty tärkeimpänä v. 1984 alkavana 12892: tus- ja oppilaspaikkamääriä. Joroisten maatalous- hankkeena. 12893: oppilaitoksen koulutuksen sisäänottoa kasvattavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12894: laajentamisroimet sisältyvät ammattikasvatushal- taen, 12895: lityksen 17.2.1983 vahvistaman päätöksen oppilai- 12896: toksen oppilaitoskohtaisista tavoitteista vuodelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12897: 1988. Maatilatalouden koulutuksen laajentaminen 1984 tulo- ja menoarvioon 3 300 000 12898: Joroisten maatalousoppilaitoksessa edellyttää, että markkaa Joroisten maatalousoppilaitok- 12899: jo suunnitellut rakennushankkeet: oppilasasuntola sen rakennusohjelman toteuttamiseen. 12900: (48 paikkaa), liikuntahalli, työnopetushalli, kanala 12901: 12902: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 12903: 12904: Pentti Poutanen Mauri Miettinen Maija Rajantie 12905: Timo Kietäväinen Pertti Hietala Pentti Skön 12906: Pirjo Rusanen 12907: 1983 vp. 1037 12908: 12909: Raha-asia-aloite n:o 940 12910: 12911: 12912: 12913: 12914: Puolanne: Määrärahan osoittamisesta Lahden Kansainvälisen Urku- 12915: viikon toiminnan tukemiseen 12916: 12917: 12918: Eduskunnalle 12919: 12920: Lahden Kansainvälinen Urkuviikko on yli ohjelman monipuolisuus edellyttävät, että vel- 12921: kymmenvuotisen toimintansa aikana vuosittain kaantuminen ja yhteiskunnan myöntämän tuen 12922: velkaantunut niin, että tämän vuoden toiminnan pienuus eivät liiaksi jarruttaisi viikon taiteelli- 12923: rahoittamiseksi on ollut pakko ottaa 150 000 sen tason positiivista kehitystä. 12924: markan suuruinen laina. Velkaantumisen syynä on Urkuviikko tunnetaan nyt lähes kaikkialla 12925: ollut avustusten pienuus suhteessa välttämättö- monien Yleisradion konserttinauhoitusten väli- 12926: miin kuluihin viikon toiminnan käynnistymisestä tyksellä. Näitä lähetyksiä on vuosien aikana ollut 12927: lähtien. Pääsymaksutuloista kertyneet varat eivät yli 20 eri maassa. Myös televisiolähetykset tulevat 12928: myöskään ole pystyneet kattamaan syntyneitä lisäämään urkuviikon mainetta ulkomailla, sillä 12929: vajeita. Em. lainan kuoletukset ja korot lisäävät Unkarin TV-ohjelmaryhmä teki kuluneen urkuvii- 12930: rahoitusmenoja keskimäärin 40 000 markalla kon aikana ohjelman Lahden Kansainväliseltä 12931: vuosittain. U rkuviikolta. 12932: Vuonna 1984 järjestettävän urkuviikon taiteelli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 12933: seen toimintaan ja järjestelyihin Lahden Kansain- 12934: välinen Urkuviikko toivoo saavansa valtionapua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12935: 115 000 markkaa sekä vuonna 1984 järjestettävän 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 12936: urkukilpailun menoja varten 45 000 markkaa. 29.90.53 200000 markkaa Lahden Kan- 12937: Urkuviikon saavuttama asema velvoittaa järjes- sainvälisen Urkuviikon toiminnan tuke- 12938: täjiä ponnistelemaan jatkuvan korkean taiteelli- mtseen. 12939: sen tason ylläpitämiseksi. Tasollisuus ja viikon 12940: 12941: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 12942: 12943: Ulla Puolanne 12944: 12945: 12946: 12947: 12948: 131 0883005893 12949: 1038 1983 vp. 12950: 12951: Raha-asia-aloite n:o 941 12952: 12953: 12954: 12955: 12956: Pursiainen: Määrärahan osoittamisesta Kotkan-Anjalankosken 12957: runkovesijohdon suunnittelun edellyttämään vesivarojen inven- 12958: tointiin 12959: 12960: 12961: Eduskunnalle 12962: 12963: Kotkan-Anjalankosken runkovesijohdon suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12964: nittelu edellyttää vesivarojen inventointia. 1984 tulo- ja menoarvioon momentin 12965: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 30.40.23 alamomentille 1 500 000 markkaa 12966: Kotkan-Anjalankosken runkovesijohdon 12967: suunnittelun edetlyttämään vesivarojen 12968: inventointiin. 12969: 12970: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 12971: 12972: Terho Pursiainen 12973: 1983 vp. 1039 12974: 12975: Raha-asia-aloite n:o 942 12976: 12977: 12978: 12979: 12980: Pursiainen: Määrärahan osoittamisesta itäisen Suomenlahden 12981: merihiekkainventointityöhön 12982: 12983: 12984: Eduskunnalle 12985: 12986: Itäisen Suomenlahden merihiekkainventointi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12987: työ edellyttää lisäresursseja 1 miljoona markkaa. 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 12988: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- markkaa itäisen Suomenlahden merihiek- 12989: taen, kainventointityöhön. 12990: 12991: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 12992: 12993: Terho Pursiainen 12994: 1040 1983 vp. 12995: 12996: Raha-asia-aloite n:o 943 12997: 12998: 12999: 13000: 13001: Pursiainen: Määrärahan osoittamisesta Itäisen Suomenlahden kan- 13002: sallispuiston lunastamiseen 13003: 13004: 13005: Eduskunnalle 13006: 13007: Lähiväestön virkistäytymistarpeitten turvaami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13008: seksi olisi Itäisen Suomenlahden kansallispuiston 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 13009: alue saatava lunastetuksi. 35.20.88 1 000 000 markkaa Itäisen Suo- 13010: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, menlahden kansallispuiston lunastami- 13011: seen. 13012: 13013: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 13014: 13015: Terho Pursiainen 13016: 1983 vp. 1041 13017: 13018: Raha-asia-aloite n:o 944 13019: 13020: 13021: 13022: 13023: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden tarkastajan 13024: toimen perustamiseksi Uudenmaan lääninhallitukseen 13025: 13026: 13027: 13028: Eduskunnalle 13029: 13030: Ympäristöministeriön toiminnan alkaessa 1.10. Jo valtion tilintarkastajien kertomuksessa vuo- 13031: 1983 lääninhallinto muodostaa edelleen kansalai- delta 1981 (Helsinki 1983) on painotettu 13032: sia lähinnä olevan lakisääteisen ympäristöhal- Uudenmaan ympäristöhallinnon voimavarojen 13033: linnon tason. Tällä tasolla tullaan punnitsemaan riittämättömyyttä asukasmäärään verrattuna (s. 13034: ympäristöhallinnon kyky selviytyä kansalaisten 56). 13035: kasvavista odotuksista. 13036: Lääninhallituksella on keskeinen asema uusien Ympäristönsuojelun ongelmakohtia Uudella- 13037: ympäristölakien, erityisesti ilmansuojeluun, jäte- maalla 13038: huoltoon ja maa-ainesten ottoon liittyvissä 13039: Ilmansuojelulain voimaantulo aiheuttaa ilman- 13040: ympäristönsuojelukysymyksissä sekä momssa 13041: suojeluilmoitusten käsittelyn lisääntymisen vuo- 13042: muissa _luonnonsuojeluasioissa. 13043: desta 1984 lähtien, jolloin toiminnassa olevien 13044: Pääministeri Kalevi Sorsan neljännen hallituk- laitosten ilmansuojeluilmoitusten ruuhka on lää- 13045: sen ohjelman mukaan uuden ympäristönsuojelu- ninhallituksessa. Uudellamaalla on lääneistä eni- 13046: hallinnon toiminnan kehittäminen kaikkialla ten, lähes neljäsosa maamme ilmoitusvelvolli- 13047: hallinnon tasoilla turvataan. sista laitoksista. 13048: Jätehuollossa paljastuu jatkuvasti uusia ongel- 13049: mia. Vuoden 1984 aikana on tulossa n. 200 13050: Uudenmaan läänin erityisolosuhteet 13051: teollisuuslaitoksen jätehuoltosuunnitelmaa. Ongel- 13052: Tällä hetkellä näyttää siltä, että Uudellamaalla ei majätteiden käsittelylupahakemuksia tullee lisäksi 13053: voida selvitä edessä olevista ympäristökysymyk- n. 50 kpl. 13054: sistä nykyisin resurssein. Yhden työllisyysvaroin palkatun tilapäisen 13055: tarkastajan resurssit eivät riitä edes vireillä olevan 13056: Läänin väestömäärä on 1,1 miljoonaa. Kuntia on 13057: 30 jätehuoltosuunnitelman käsittelyyn ilman 13058: 39 ja seutukaavaliittoja 5. Läänin liikennesuorite viivytyksiä. 13059: on viidennes koko maan liikennesuoritteesta. 13060: Virkistys- ja luonnonsuojelualueiden suunnitte- 13061: Rakennustoiminta on maamme vilkkainta. lu, toteutus ja valvonta vaativat kiireellisiä 13062: Petrakemian teollisuus ja energiantuotanto keskit- toimenpiteitä. Lisääntyvä vapaa-aika vie ihmisiä 13063: tyvät paljolti Uudellemaalle. Uudenmaan saaristo luontoon, joka on lajistoltaan köyhtymässä ja 13064: ja muu luonto sekä kulttuurihistoria on monipuoli- paikoitellen kulumassa loppuun. 13065: nen ja suojelun tarpeessa. Väestön tarpeet Uudellamaalla on arvioitu olevan virkistys- 13066: elinympäristön laadun säilyttämiselle ja paranta- käyttöön soveltuvaa rantaviivaa vain 2 mjasukas, 13067: miselle ovat suuret. Uudellamaalla ympäristöhal- mikä on kymmenesosa koko maan keskiarvosta. 13068: linnon tehtävät ovat selvästi haastavammat kuin Paineita esiintyy muun muassa rantakaavoituksen 13069: muualla maassamme. suhteen. 13070: Kuitenkin resurssit ovat pahasti alimitoitetut. Liikenteen ympäristöongelmat ovat suurimmat 13071: Ympäristönsuojelutoimiston esittelijätasoisten Uudellamaalla. Liikennemelun torjuntaan ja melu- 13072: virkojen määrä asukasta kohti laskettuna on ylivoi- esteiden rakentamiseen ei ole pystytty kiinnittä- 13073: maisesti maamme huonoin, ja absoluuttisestikin mään riittävästi huomiota. Suunnitteilla olevien 13074: pienempi kuin Hämeen ja Turun ja Porin uusien liikenneväylien (Länsiväylä, kehä II) 13075: lääneissä. ympäristövaikutukset ovat suuret. 13076: 1042 1983 vp. - RA n:o 944 13077: 13078: Energiantuotannon ympäristöongelmat koros- Henkilöresurssoinnin perusteena tulee olla 13079: tuvat Uudellamaalla. Ilman pilaantumisen lisäksi läänin ympäristöasioiden määrä ja ongelmat 13080: massiiviset voimansiirtoverkot ja niiden uusimi- suhteessa väestön määrään. Erityisesti väestömää- 13081: nen tulee sopeuttaa uusmaalaiseen maisemaan. rä ja ympäristöön muuttavan toiminnan vilkkaus 13082: Maa-aineslain toteuttaminen vaatii arvioita asettavat Uudenmaan erityisasemaan. Ne vaativat 13083: soranoton vaikutuksesta ympäristöön. Tähän ei selvästi muuta maata enemmän toimenpiteitä ja 13084: tällä hetkellä ole riittäviä resursseja, mistä syystä aloitteellisuutta. 13085: hakemusten käsittely on jo viivästynyt ja jarruttaa Ympäristöministeriön perustaminen edellyttää 13086: myös hyväksyttävää soranottoa. mm1stenon hallinnonalalla toimivan osaston 13087: Vesiensuojelussa on tarvetta hallinnolliseen perustamista ainakin suurimpiin lääninhallituk- 13088: koordinoioriin myös väliportaan tasolla. Vesien siin. Lisäksi esittelijäiden ja toimistohenkilö- 13089: käyttö ja maa-alueiden käyttö pitäisi suunnitella kunnan määrä on mitoitettava tehtäviä vastaa- 13090: yhdessä. Vantaanjoen virkistyskäytön tehostami- vaksi. 13091: sella lääninhallitus pyrkii myös hallinnollisten Edellä sanotun perusteella esitetaan, että 13092: raja-aitojen madaltamiseen ja viranomaisten Uudenmaan lääninhallitukseen varataan valtion 13093: yhteistyöhön. tulo- ja menoarviossa vuodelle 1984 kaksi 13094: tarkastajan tointa. 13095: Organisaatio ja henkilöresurssien tarve Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 13096: taen, 13097: Jotta ympäristöasioiden hoidolle Uudellemaalle 13098: voidaan turvata kestävä pohja, on sitä varten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13099: lääninhallitukseen luotava toimiva organisaatio ja 1984 tulo- ja menoarvioon 160 000 markan 13100: riittävät henkilöresurssit. määrärahan kahden tarkastajan toimen 13101: perustamiseksi Uudenmaan lääninhalli- 13102: tukseen. 13103: 13104: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 13105: 13106: Kaisa Raatikainen Liisa Kulhia 13107: Pertti Salolainen Pirjo Ala-Kapee 13108: 1983 vp. 1043 13109: 13110: Raha-asia-aloite n:o 945 13111: 13112: 13113: 13114: 13115: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Espoon virasto- 13116: talon suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi 13117: 13118: 13119: Eduskunnalle 13120: 13121: Espoo on maamme neljänneksi suurin kaupunki kustannuksia valtiolle toimitilojen laajuuden ja 13122: ja väkiluvultaan yli 145 000 asukasta. Espoon vuokran suuruuden vuoksi. 13123: hallinnollinen keskus on rakentumassa Muuralaan. Espoon kaupunki on hyväksynyt asemakaavan, 13124: Liikennejärjestelyt ja niihin liittyvä rautatieyli- johon virastotalo voitaisiin rakentaa. Valtion 13125: kulkuratkaisu ovat osoituksena valtiovallan ja virastotalon saaminen Espoon keskustaan paran- 13126: Espoon kaupungin yhteistyötä. Espoon asukkaat taisi palvelujen saamista keskitetysti. 13127: odottavat yhteistyön jatkuvan MuuraJan aluelle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13128: suunnitellun valtion virastotalohankkeen kohdalla. taen, 13129: Espoolaiset ovat kärsineet vuosikymmeniä 13130: palvelujen hajanaisuudesta ja niiden siirtymisestä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13131: eri kohteisiin pääkaupunkiseudun kuntien alueella, 1984 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mark- 13132: mm. henkikirjoitusvirasto on jatkuvasti vaihtanut kaa valtion Espoon virastotalon suunnitte- 13133: toimitiloja, samoin poliisi, posti ja muut yleisöä lu- ja rakennustöiden aloittamiseksi. 13134: palvelevat toimipisteet. Espoon veroto1m1sto 13135: toimii vuokratiloissa aiheuttaen huomattavia 13136: 13137: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 13138: 13139: Kaisa Raatikainen Tuulikki Hämäläinen 13140: Matti Louekoski Pirjo Ala-Kapee 13141: 1044 1983 vp. 13142: 13143: Raha-asia-aloite n:o 946 13144: 13145: 13146: 13147: 13148: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tapiolan kuoron 13149: toimintaedellytysten turvaamiseksi 13150: 13151: 13152: Eduskunnalle 13153: 13154: Tapiolan kuorolla on ollut tilaisuus edustaa Jotta voitaisiin taata kuoron taiteellisen tason 13155: Suomea viime vuosina monissa kansainvälisissä säilyminen ja pitkäjänteiselle toiminnalle välttä- 13156: yhteyksissä, esimerkiksi kolme kertaa Yhdysval- mättömät organisatoriset puitteet, olisi kuoron 13157: loissa, kaksi kertaa Japanissa, kaksi kertaa Neuvos- hallinto ja taiteellinen toiminta voitava taloudelli- 13158: toliitossa sekä monissa Euroopan maissa. Eräs sesti vakiinnuttaa mm. kiinnittämällä kuoron 13159: kuoron mittavimpia edustustehtäviä oli kolmiviik- palvelukseen toiminnan kannalta välttämättömiä 13160: koinen Scandinavia Today -kiertue Yhdysvalloissa henkilöitä. 13161: syksyllä 1982. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13162: Tapiolan kuoro täytti keväällä 1983 kaksikym- taen, 13163: mentä vuotta. Kuoron kansallinen ja kansainväli- 13164: nen kysyntä on erittäin suuri. Joidenkin merkittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13165: vien asiantuntijoiden taholta on tuotu esiin ajatus, 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 13166: että Tapiolan kuorosta tulisi muodostaa eräänlai- kaa Tapiolan kuoron kansallisten ja kan- 13167: nen kansallinen instituutio Wiener Sängerknaben sainvälisten toimintaedellytysten turvaa- 13168: -kuoron tapaan. miseksi. 13169: 13170: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 13171: 13172: Kaisa Raatikainen Tuulikki Hämäläinen 13173: Matti Louekoski Pirjo Ala-Kapee 13174: 1983 vp. 1045 13175: 13176: Raha-asia-aloite n:o 947 13177: 13178: 13179: 13180: 13181: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon vanhan 13182: rautatieasemarakennuksen suojelutoimiin 13183: 13184: 13185: Ed us kunna Iie 13186: 13187: Vanhat historialliset rautatieasemarakennukset Valtionrautatiet voisi säästää tämän keskeisellä 13188: ns. rantaradalla ovat jäämässä kehityksen jalkoi- paikalla olevan vanhan rautatieasemarakennuksen 13189: hin. Tämä on valitettava seuraus ratojen uusimi- museokäyttöön. Kustannukset eivät tule kohoa- 13190: sesta ja samalla asemarakennusten nykyaikaista- maan korkeiksi. Kysymys on enemmänkin rauta- 13191: misesta. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on jo tielaitoksen historian kunnioittamisesta kuin huo- 13192: useita vanhoja asemarakennuksia purettu ja uudet mattavasta varojen käytöstä. Hanke olisi sopiva 13193: nykyaikaiset palvelutilat ovat käytössä. myös lamakauden lyhytaikaisena työllisyyskoh- 13194: Vanhoihin rautatieasemarakennuksiin liittyy teena. 13195: kuitenkin paljon rautatielaitoksen alkuajan histo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13196: riaa sekä kulttuuri- ja tunnearvoja. Kun nyt taen, 13197: viimeisetkin vanhat asemarakennukset ovat uudis- 13198: tussuunnittelun kohteena, olisi välttämätöntä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13199: huomata, kuinka tärkeää on säilyttää perinteis- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 13200: tä palvelurakennustyyliä tuleville sukupolville. 31.90.74 500 000 markkaa käytettäväksi 13201: Eräs säilytettävä kohde olisi Espoon vanha Espoon vanhan rautatieasemarakennuk- 13202: asemarakennus. Espoon vanhan aseman kohtalo sen suojelutoimiin. 13203: on kuitenkin vielä epäselvä, ja olisi suoranainen 13204: kulttuurinen tuhotyö, jos se purettaisiin ja 13205: hävitettäisiin jälkipolvilta. 13206: 13207: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 13208: 13209: Kaisa Raatikainen Tuulikki Hämäläinen 13210: Matti Louekoski Pirjo Ala-Kapee 13211: 13212: 13213: 13214: 13215: 132 0883005893 13216: 1046 1983 vp. 13217: 13218: Raha-asia-aloite n:o 948 13219: 13220: 13221: 13222: 13223: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun 13224: joukkoliikenteen kehittämiseen 13225: 13226: 13227: Eduskunnalle 13228: 13229: Pääkaupunkiseudun liikenneongelmat ovat ko- kysymys, että valtion tulisi osallistua sen kustan- 13230: rostuneet sitä mukaa kuin alueen väkiluku on nuksiin. Tämän lisäksi on välttämätöntä, että 13231: kasvanut. Tällä hetkellä Helsingin ja ympäristö- liikennemäärärahat ohjautuvat tulevaisuudessa 13232: kuntien kaupunkimaisissa yhdyskunnissa asuu jo nykyistä tasapuolisemmin myöskin pääkaupunki- 13233: noin 750 000 ihmistä. Alueen liikennejärjestely- seudulle. 13234: jen hajanaisuus on johtanut kalliisiin, mutta silti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13235: huonosti toimiviin ratkaisuihin. taen, 13236: Pääkaupunkiseudulle on saatava aikaan yhtenäi- 13237: nen joukkoliikenteen hoito-organisaatio ja koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13238: seudulla kelpaava matkalippu. Joukkoliikenteen 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark- 13239: kehittäminen pääkaupunkiseudulla on niin tärkeä kaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen 13240: kehittämiseen. 13241: 13242: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 13243: 13244: Kaisa Raatikainen Tuulikki Hämäläinen 13245: Matti Louekoski Pirjo Ala-Kapee 13246: 1983 vp. 1047 13247: 13248: Raha-asia-aloite n:o 949 13249: 13250: 13251: 13252: 13253: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta mielenterveyspalvelu- 13254: jen tehostamiseksi Uudellamaalla 13255: 13256: 13257: Eduskunnalle 13258: 13259: Eteläisen Suomen väestörikkaat alueet ovat Varsinkin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on 13260: jääneet syrjittyyn asemaan monilla eri yhteiskun- avohoitopalvelujen tarve suuri. Huolestuttava 13261: taelämän aloilla toteutettaessa lakisääteisiä uudis- tilanne vallitsee myös lapsipsykiatrian alalla. 13262: tuksia. Kuntien omat suunnitelmat joutuvat Hoitopaikkoja ei ole läheskään riittävästi, ja siitä 13263: karsinnan kohteiksi läänin ja valtakunnan viran- johtuen hoitoa tarvitsevat lapset joutuvat odotta- 13264: omaisten toimesta. Virallisina tuloksina vahviste- maan hoitopaikkaa liian pitkän ajan terveyden 13265: tut 5-vuotissuunnitelmat ovatkin nykyisin lähinnä heiketessä koko ajan. Nopeat hoitotoimenpiteet 13266: niukkuutta tarjoavia asiakirjoja, joiden lukuihin auttaisivat kuitenkin lasta kehittymään terveeksi 13267: kuntien on sopeutettava toimintansa. yhteiskunnan jäseneksi, mutta niitä ei jostakin 13268: Kehittyvissä kaupunkikunnissa ilmeneekin vai- syystä saada aikaan tarvetta vastaavasti. Säästötoi- 13269: keuksia, joiden hoitamiseen tarvittaisiin nopeita menpltelta tehdään väärissä kohdissa, koska 13270: toimenpiteitä. Tiukasti sitovat normistot esim. myöhästynyt hoito saattaa jo olla tehoton. Näin 13271: terveydenhuollossa eivät salli sellaista joustoa, jota tulee pysyväishoidon ja jopa suljetun hoidon 13272: tarvittaisiin hoitotoimenpiteiden käynnistäiDisek- potilaita yhä enemmän. Oikea hoidon ajoitus 13273: si silloin, kun niistä saataisiin suurin hyöty sekä onkin inhimillisesti perusteltua, ja tässä tapauk- 13274: kohteelle että yhteisölle. sessa sitä tukee vahva taloudellinenkin syy. 13275: Ihminen on nyky-yhteiskunnassakin varsin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13276: suojaton eri elämäntilanteissa ja saattaa tarvita taen, 13277: tukea ja palveluja ahdistuksessaan. Mielenter- 13278: veystyön merkitys muuttovoittoisilla alueilla on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13279: suuri. Uudet asukkaat etsivät kovassa henkilökoh- 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 13280: taisessa paineessa työtä ja asuntoa. Myös lasten markkaa riittävän terveydenhuoltopalve- 13281: mielenterveys joutuu uhatuksi asuinpaikan ja lujen tason aikaansaamiseksi Uudellamaal- 13282: kouluympäristön alituisen vaihtumisen seurauk- la mielenterveysongelmista kärsiville ke- 13283: sena. hittämällä erityisesti lasten psykiatrista 13284: Uudenmaan lääninhallitus onkin joutunut hoitoa tarvetta vastaavaksi ja lisäämällä 13285: toteamaan puutteita mielenterveys työssä. Palvelu- hoitopaikkoja sekä hoitohenkilå"kuntaa. 13286: ja ei ole kyetty lisäämään tarvetta vastaavasti. 13287: 13288: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 13289: 13290: Kaisa Raatikainen Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee 13291: 1048 1983 vp. 13292: 13293: Raha-asia-aloite n:o 950 13294: 13295: 13296: 13297: 13298: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun 13299: asuntotuotannon tukemiseen 13300: 13301: 13302: Eduskunnalle 13303: 13304: Pääkaupunkiseudulle muuttaa vuosittain jatku- Pääkaupunkiseudulle on viime vuosina myön- 13305: vasti useita tuhansia ihmisiä muualta Suomesta. netty jatkuvasti pienenevä osuus asuntotuotanto- 13306: Alueelle sijoittuu myös Ruotsista takaisin palaavia määrärahoista. Kun v. 1979 kiintiö oli 15,06 % 13307: suomalaisia. Kun tähän lisätään erittäin runsas koko maan määrärahoista, se oli v. 1982 14,22% ja 13308: sisäinen muuttovirta pääkaupunkiseudun kunnas- laskee edelleen. Asuntolainakiintiöitä määritel- 13309: ta toiseen sekä kuntien sisällä, päästään vuositasol- täessä ei ole otettu huomioon seudun erityisongel- 13310: la varovasti arvioiden yli 50 000 asukkaan mia, kuten ahtaasti ja puutteellisesti asumisen 13311: määrään, joka tällä alueella liikkuu vaihtaen yleisyyttä verrattuna koko maan tasoon eikä 13312: asuinpaikkaa. vuokra-asuntojen erittäin suuta tarvetta. Myös- 13313: Suurin muuton syy on työpaikka ja asunnon- kään asumiskustannusten korkeus ja rakentamisen 13314: saanti. Työpaikka on yleensä löytynyt, ennen kuin kallis hinta eivät ole vaikuttaneet kiintiöihin. 13315: päästään sisälle asuntoon. Asunnonsaantia vai- Vuoden 1982 valtion tulo- ja menoarvion 13316: keuttaa vuokra-asuntojen puute, omistusasuntojen asuntotuotantoon esitetyt määrärahat merkitse- 13317: liian suuri koko (tuotettujen asuntojen keski- vät valtion lainoittaman asuntotuotannon putoa- 13318: pinta-ala on yli 70 m 2) ja erityisesti asuntojen mista. Sen vuoksi olisi lisättävä määrärahaa 13319: korkea hinta. asuntotuotantoon ja suunnattava sen käyttö 13320: ', Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan kä- alueille, joilla on suurin pula vuokra-asunnoista ja 13321: sitellessä alueen asuntotuotannon rahoitusohjel- joilla esiintyy ahtaasti ja puutteellisissa oloissa 13322: maa, joka pohjautui alueen kuntien asunto-ohjel- asumisesta koituvia ongelmia. 13323: miin vuosina 1981-1985, todettiin, etteivät Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13324: valtion lainoittaman asuntotuotannon tarve ja taen, 13325: rahoitusmahdollisuudet ole koskaan aikaisemmin 13326: olleet niin suuressa ristiriidassa keskenään kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13327: nykyisillä näkymillä. 1984 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 13328: markkaa pääkaupunkiseudun asuntotuo- 13329: tannon tukemiseen. 13330: 13331: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 13332: 13333: Kaisa Raatikainen Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee 13334: 1983 vp. 1049 13335: 13336: Raha-asia-aloite n:o 951 13337: 13338: 13339: 13340: 13341: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta "Kaupunki hyväksi 13342: elää" -kampanjaan liittyvien toimenpiteiden tukemiseen 13343: 13344: 13345: Eduskunnalle 13346: 13347: Euroopan neuvosto julisti v. 1980 kaupunkien ja ten yhdyskuntien kehittämiskampanjaan liittyvien 13348: kaupunkimaisten yhdyskuntien kehittämiskam- mahdollisten määrärahojen sijoittamisessa eri 13349: panjan. Suomi on mukana tässä kampanjassa kohteisiin tulisi vakavasti ottaa huomioon asukas- 13350: tunnuksella "Kaupunki hyväksi elää!". Kampanja määrä, jonka asuinympäristöä parannustoimenpi- 13351: on saanut hyvän vastaanoton maamme kaupun- teet koskevat. Etelä-Suomi ja varsinkin pääkau- 13352: geissa. Paikallisia toimikuntia on perustettu ja punkiseutu muodostavat alueellisesti erikoista- 13353: paikallisia kotiseutu- tai asukasjärjestöjä kuullen pauksen. Työllisyysmäärärahojen jakoperusteena 13354: on esitetty kehitystavoitteita ja toimenpiteitä on yhä edelleen työttömien henkilöiden prosentti- 13355: kaupunkiyhdyskuntien parantamiseksi. Ehdotuk- nen osuus työvoimasta eikä heidän lukumääränsä. 13356: set eivät kuitenkaan toteudu vain paperilla olevilla Tällä laskentatavalla määrärahat ohjautuvat poh- 13357: sanoilla. Tarvitaan toimenpiteitä, ja ne vaativat joiseen jättäen Etelä-Suomen lukumääräisesti 13358: rahaa. moninkertaisen työttömyyden vaille huomiota. 13359: Varsinkin nopeasti kasvavien kaupunkien eri- Olisikin toivottavaa, että työllisyysmäärärahojen 13360: tyisenä ongelmana on keskeneräinen ja siksi jakoperusteeksi vihdoin otettaisiin työttömien 13361: epäviihtyisä asuinympäristö. Myös työttömyys lukumäärä eikä prosentti. 13362: koskettaa vahvasti maan eteläisiä teollistuneita Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13363: alueita. Käytettävissä olevaa työvoimaa pitäisi taen, 13364: käyttää toteuttamaan kaupunkien kehittämistä 13365: hyväksi elää etenkin kaupunkikunnissa, jotka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13366: kasvavat ja antavat asumismahdollisuuden jatku- 1984 tulo- ja menoarvioon 10000000 13367: vasti Iisääntyvälie väestölle. Erityisen tärkeää on markkaa työllisyyden hoitoon liittyvänä 13368: asuntojen tuottaminen. Myös asuinympäristöä "Kaupunki hyväksi elää" -kampanjan 13369: voidaan parantaa, jos halua on. mukaisten toimenpiteiden tukemiseksi. 13370: Työllisyysmäärärahojen ja muiden erillisten 13371: edellä mainittuun kaupunkien ja kaupunkimais- 13372: 13373: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 13374: 13375: Kaisa Raatikainen Tuulikki Hämäläinen 13376: Matti Louekoski Pirjo Ala-Kapee 13377: 1050 1983 vp. 13378: 13379: Raha-asia-aloite n:o 952 13380: 13381: 13382: 13383: 13384: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta hiiligrafiittiesiintymien 13385: etsimiseen Pohjois-Savon alueella 13386: 13387: 13388: Eduskunnalle 13389: 13390: Hiiligrafiitti on useissa, myös Geologisen Savossa näiden esiintymien tarkempaa tutkimusta 13391: tutkimuslaitoksen selvityksissä todettu taloudelli- ei ole tehty. 13392: sesti kannattavaksi polttoaineeksi. Sen hyödyntä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13393: misen suurimpana esteenä on, että esiintymien taen, 13394: sijainnista ja laadusta ei ole tarkkaa tietoa. 13395: Maaperänäytteitä ja kirjallisuutta tutkimalla on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13396: pystytty kartoittamaan todennäköisimmät esiinty- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 13397: misalueet ja niiden hiilipitoisuudet. Toistaiseksi markan määrärahan hiiligrafiittiesiinty- 13398: hiilirikkaimmat näytteet ovat Leppävirran ja mien etsintää ja tutkimuksia varten Poh- 13399: Tuusniemen kuntien alueilta, mutta Pohjois- jois-Savon alueella. 13400: 13401: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 13402: 13403: Kari Rajamäki Osmo Vepsäläinen Marja-Liisa Tykkyläinen 13404: Olavi Martikainen Lauha Männistö Heikki Riihijärvi 13405: Erkki Moisander 13406: 1983 vp. 1051 13407: 13408: Raha-asia-aloite n:o 953 13409: 13410: 13411: 13412: 13413: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta synnynna1sesti sydän- 13414: vikaisten lasten leikkaustoiminnan tehostamiseen 13415: 13416: 13417: Eduskunnalle 13418: 13419: Noin viidellä lapsella tuhannesta elävinä lasten terveyden palauttavat leikkaukset lähes 13420: syntyneistä on synnynnäinen sydänvika. Näistä riskittömiä. Leikkausten lykkääntyminen useissa 13421: kahdelle kolmesta täytyy jossain vaiheessa suorit- tapauksissa aikuisikään vaarantaa lasten hengen ja 13422: taa sydänleikkaus. aiheuttaa lukuisissa perheissä tarpeetonta inhimil- 13423: HYKS:n lastenklinikalla vallitsee vakava sydän- listä hätää. 13424: kirurginen tilanne. Tämän vuoden toukokuussa oli Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13425: leikkausjonossa peräti 191 lasta. Nykyisellä taen, 13426: leikkauskapasiteetilla tämä vastaa kolmen vuoden 13427: leikkausmääriä. Lasten sydänkirurginen jono on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13428: kahtena viime vuonna kasvanut voimakkaasti. 1984 tulo- ja menoarvioon 800 000 13429: Tällä hetkellä jää vuosittain 40-50 sellaista markkaa synnynnäisesti sydänvikaisten 13430: sydänlasta leikkaamatta, jotka ehdottomasti tarvit- lasten leikkaustoiminnan tehostamiseksi 13431: sisivat leikkausta. ja kiireellistä hoitoa vaativien lasten 13432: Suomalainen kirurgia on korkeatasoista ja sydänleikkausten suorittamiseksi. 13433: useimpien synnynnäistä sydänvikaa sairastavien 13434: 13435: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 13436: 13437: Kari Rajamäki Ole Wasz-Höckert Sten Söderström 13438: Martti Lähdesmäki Lea Savolainen Esko Helle 13439: Hannu Kemppainen 13440: 1052 1983 vp. 13441: 13442: Raha-asia-aloite n:o 954 13443: 13444: 13445: 13446: 13447: Rajantie ym.: Määrärahojen osoittamisesta kuurojen kulttuuri- 13448: toimintaan ja videokokeiluun 13449: 13450: 13451: Eduskunnalle 13452: 13453: Viittomakieli on kuurojen ensimmäinen kieli. Kuurojen Liitto pyrkii tuottamaan videokokei- 13454: Viittomakielen välityksellä voidaan kuuroille lua varten kuukausittain noin tunnin mittaisen 13455: välittää tietoa yhteiskunnan asioista. Suurelle videokasetin. Kuhunkin kasettiin suunnitellaan 13456: osalle kuuroja viittomakieli on ainoa kieli. Kuurot ohjelmaa eri ikäryhmille: lapsille, kouluikäisille, 13457: ovat kaiken tiedonvälityksen ja kulttuuripalvelu- aikuisille ja vanhuksille. Kokeiluun osallistuvat 13458: jen tarjonnan kannalta muuhun väestöön verrat- kuurot voivat lisäksi lainata aikaisempaa ohjelma- 13459: tuna ratkaisevasti eriarvoisessa asemassa. tuotantoa: satuja, viittomakielen opetusohjelmia, 13460: Kuurojen tiedotusvälineiden on oltava visuaali- kulttuuriohjelmia ja tiedotteita. 13461: sia. Videotekniikka avaa täysin uusia mahdolli- Yhteiskunnan rahoitus ohjelmatuotannon tur- 13462: suuksia tiedonvälitykseen kuuroille. Opetusminis- vaamiseksi kokeilua varten on välttämätön. Tulo- 13463: teriön videotoimikunnassa on valmisteltavana ja menoarvioehdotukseen vuodelle 1984 momen- 13464: kuurojen videokirjastoa koskeva lainsäädäntö. tille 29.99.50 (Eräät valtionavut) käyttösuunnitel- 13465: Kuurojen videotoiminta olisi Suomessa toteutet- man mukaan otettu 50 000 markan määräraha on 13466: tava saman periaatteen mukaisesti yhteiskunnan täysin riittämätön Kuurojen Liiton kulttuuritoi- 13467: tuella kuin näkövammaisten äänikirjastojärjestel- minnan ja videokokeilun tukemiseen. 13468: mä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13469: Kuurojen videokirjaston toiminnasta ja kuuro- tavasti, 13470: jen kuvanauhurien käytöstä tarvittavien kokemus- 13471: ten saamiseksi on käynnistetty kuurojen videopro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13472: jekti. Kesäkuusta 1983 lähtien kokeilun piirissä on 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 13473: ollut 100 kuuraa. Vuoden 1984 alusta lähtien 29.99.50 50 000 markan määrärahan käy- 13474: kokeilun piirissä olisi 250 taloutta, joihin kuuluu tettäväksi kuurojen kulttuuritoimintaan ja 13475: kuuro perheenjäsen. Kuvanauhurit tulevat kuuro- 120 000 markan määrärahan käytettäväksi 13476: jen käyttöön invalidihuoltona. kuurojen videokokeilun tukemiseen. 13477: 13478: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 13479: 13480: Maija Rajantie Pertti Hietala Pirjo Ala-Kapee 13481: Kaj Bärlund Liisa Jaakonsaari Jouko Skinnari 13482: Kalle Könkkölä Martti Lähdesmäki Jukka Mikkola 13483: Reijo Lindroos 13484: 1983 vp. 1053 13485: 13486: Raha-asia-aloite n:o 955 13487: 13488: 13489: 13490: 13491: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta Saimaan tutkimuslai- 13492: toksen toiminnan käynnistäiDiseksi 13493: 13494: 13495: Eduskunnalle 13496: 13497: Eri yhteyksissä on voimakkaasti korostettu Kun yleisten tutkimusvarojen suuntautuminen 13498: Saimaan vesistön ja ympäristön tutkimisen Mikkelin lääniin on lähes olematonta, olisi jo 13499: tärkeyttä. Sisäasiainministeriö asetti v. 1981 tässä tältäkin näkökannalta katsoen tutkimusyksikön 13500: mielessä työryhmän selvittämään Saimaan ekolo- aikaansaaminen perusteltua. Edellä olevan lisäksi 13501: gisen tutkimuslaitoksen perustamisen mahdolli- tutkimusyksikköä voidaan perustella myös paina- 13502: suuksia lähinnä viranomaisten tarpeita palvele- villa asiasyillä, niin kuin mm. Itä-Suomen korkea- 13503: van ekologisen tutkimuksen kehittämiseksi. koulut kannanotoissaan katsovat, samoin kuin 13504: Sittemmin opetusministeriö 23.6.1982 asetti tutkimuskeskus Savonlinnaan perusteetuna voisi 13505: työryhmän, jonka tehtävänä oli mm. tehdä toimia Mikkelin läänin ekahankkeen tarvitseman 13506: Saimaan alueen tutkimusta koskeva tutkimusoh- uudenlaisen kehittämis- ja ekologiatutkimuksen 13507: jelma, laatia suunnitelma ohjelman toteuttamisek- koordinoijana ja organisoijana. 13508: si alueen tutkimustyötä harjoittavien tutkimus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13509: yksiköiden välisenä yhteistyönä, laatia esitys taen, 13510: mahdollisen lisärahoituksen tarpeellisuudesta, jär- 13511: jestää alueen tutkimustyötä harjoittavien yksiköi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13512: de yhteydenpito ja toimia Saimaan alueen 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan 13513: tutkimusohjelman koordinointiryhmänä. määrärahan Saimaan tutkimuslaitoksen 13514: Edellä mainittu työryhmä on jättänyt mietintön- toiminnan käynnistämiseen Savonlinnas- 13515: sä 17.3.1983, jossa esitetään Saimaan tutkimuksen sa. 13516: tehostamiseksi ja koordinaation lisäämiseksi 13517: Saimaan tutkimuskeskuksen perustamista Savon- 13518: linnaan. 13519: 13520: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 13521: 13522: Maija Rajantie Mauri Miettinen Timo Kietäväinen 13523: Pertti Hietala Pentti Poutanen Pentti Skön 13524: Pirjo Rusanen Olavi Ronkainen 13525: 13526: 13527: 13528: 13529: 133 0883005893 13530: 1054 1983 vp. 13531: 13532: Raha-asia-aloite n:o 956 13533: 13534: 13535: 13536: 13537: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymijoen kanavoinnin 13538: yleissuunnitelman laatimiseen 13539: 13540: 13541: Eduskunnalle 13542: 13543: Suomen päävesistöt ovat suhteellisen helposti mahdollisuudet suoriin tuonti- ja vientikuljetuk- 13544: yhdistettävissä toisiinsa kanavoinnilla, mutta siin. Vesikuljetukset ovat myös halpoja, koska ne 13545: yhdistämisen tarjoamia mahdollisuuksia ei vielä käyttävät vähän energiaa, niiden kuljetuskalusto 13546: ole käytetty hyväksi riittävästi. Sekä kuljetustalou- on kuljetussuoritteeseen verrattuna halpaa ja 13547: dellisesti että matkailullisesti tärkeimpiä sisävesis- niiden miehistöntarve on vähäinen. Kuljetuksiin 13548: töjen hankkeista on Kymijoen kanavointi. Tämän tarvittava kalusto voidaan rakentaa kotimaan 13549: kanavoinoin taloudellisuutta on selvittänyt työryh- telakoilla. 13550: mä. Työryhmän työn valmistuttua tehdään v. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 13551: 1984-1986 yleissuunnitelma, jonka laatiminen 13552: tulisi mahdollistaa valtion rahoituksella. Suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13553: telman kustannusarvio on 5 milj. markkaa. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 13554: Vesitieverkoston rakentamisesta on hyötyä 31.27.77 1 700 000 markan määrärahan 13555: erityisesti sisämaan talouselämän kilpailukyvyl- Kymijoen kanavoinnin yleissuunnitelman 13556: le ja voimavarojen hyödyntämiselle, sillä se antaa laatimisen aloittamista varten. 13557: 13558: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 13559: 13560: Maija Rajantie Mauri Miettinen Timo Kietäväinen 13561: Pertti Hietala Pentti Poutanen Pentti Skön 13562: Olavi Ronkainen 13563: 1983 vp. 1055 13564: 13565: Raha-asia-aloite n:o 957 13566: 13567: 13568: 13569: 13570: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan sairaan- 13571: hoito-oppilaitoksen lisärakennuksen suunnitteluun 13572: 13573: 13574: Eduskunnalle 13575: 13576: Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitos on Lap- tilojensa lisäksi lisärakennus uusia opiskelija- 13577: peenrannassa vuodesta 1955 toiminut valtion ryhmiä varten siten, että rakennus on käytössä 13578: sairaanhoito-oppilaitos. Oppilaitoksesta valmis- keskiasteen uudistuksen toteutuessa v. 1987 . 13579: . tuu terveydenhuoltoalan ammattihenkilöstöä nel- Lappeenrannan kaupunki on käynnistämässä 13580: jältä eri linjalta: sairaanhoitajia, lääkintävoimiste- omalta puoleltaan toimenpiteitä suunnittelun 13581: lijoita, kuntohoitajia ja apuhoitajia. Lisäksi oppilai- aloittamiseksi. 13582: tos järjestää erikoiskoulutusta sairaanhoitajille Oppilaitos pitää tärkeänä järjestää opetusta 13583: sekä täydennyskoulutusta terveydenhuoltoalan eri nykyisillä ja suunnitelluilla opintolinjoilla, koska 13584: ammattiryhmille. Oppilaitoksessa on opiskelijoita voimavarat opetuksen järjestämiseen ovat erittäin 13585: yli 400 ja henkilökuntaa lähes 60 henkeä. hyvät ja ammatillisen pätevyyden omaavan 13586: Terveydenhuoltoalan ammatillisen koulutuksen henkilöstön tarve alueella on jatkuva. 13587: siirtymisen keskiasteen uudistuksen piiriin on Edellä olevan perusteella ehdotamme, 13588: määrä tapahtua vuoteen 1987 mennessä. Uudistus 13589: merkitsee em. oppilaitokselle huomattavaa opis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13590: kelijaryhmien lisääntymistä ja oppilasmäärän 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 13591: kasvua mikäli tähänastiset määrälliset ja laadulli- 29.83.74 500 000 markan lisämäärärahan 13592: set suunnitelmat toteutuvat. Uudistus merkitsee Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitok- 13593: oppilaitokselle kuitenkin sitä, että tilan tarve sen lisärakennuksen suunnittelun käynnis- 13594: kasvaa. Oppilaitoksen on saatava nykyisten tarkoi- tämiseksi v. 1984. 13595: tuksenmukaisten, mutta täysin kuormitettujen 13596: 13597: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 13598: 13599: Jussi Ranta Heikki Järvenpää 13600: Heikki Kokko Riitta Uosukainen 13601: 1056 1983 vp. 13602: 13603: Raha-asia-aloite n:o 958 13604: 13605: 13606: 13607: 13608: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntylän posti- ja teletalon 13609: rakentamiseksi Lappeenrantaan 13610: 13611: 13612: Eduskunnalle 13613: 13614: Lappeenrannan puhelinoloissa on palvelutason rakentamisen aloittamiseksi. Myös työllisyystilan- 13615: suhteen havaittu pahoja puutteellisuuksia - teen kannalta työn aloittaminen v. 1984 olisi 13616: erityisesti Mäntylän ja Kuuselan kaupunginosissa, tärkeää. 13617: joissa puhelinkeskuksen kapasiteetti ja käyttö- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 13618: varmuus on osoittautunut heikoksi. 13619: Toisaalta sanotun alueen postipalvelut on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13620: sijoitettu saavutettavuudeltaan syrjäiseen paik- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 13621: kaan. Valtion tuoreimmassa keskipitkäntähtäimen 31.94.74 1 000 000 markan määrärahan 13622: investointiohjelmassa onkin esitetty määrärahava- Mäntylän posti- ja teletalon rakentamisen 13623: raus vuodelle 1984 Mäntylän posti- ja teletalon aloittamiseksi. 13624: 13625: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 13626: 13627: Jussi Ranta Heikki Kokko 13628: 1983 vp. 1057 13629: 13630: Raha-asia-aloite n:o 959 13631: 13632: 13633: 13634: 13635: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiikkitapah- 13636: tuman avustamiseen 13637: 13638: 13639: 13640: Eduskunnalle 13641: 13642: Työväen Musiikkitapahtuma on kasvanut yh- markkamääräisesti vuosittain noussut, on koko- 13643: deksi mittavimmista kesän kulttuuritapahtumista naiskasvu jouduttu kuitenkin rahoittamaan pää- 13644: ja se on kesän ainoa valtakunnallinen työväenkult- asiassa oman rahoitusosuuden kasvattamisella. 13645: tuurin tapahtuma. Kymmeniintuhansiin kohoavat Epävarma talous on osaltaan vaikuttanut myös 13646: yleisöjoukot on käsitettävä kyseisen tapahtuman siihen, että kansainvälistä vuorovaikutusta ei ole 13647: tarpeellisuuden osoitukseksi. Tapahtumaa on voitu riittävässä laajuudessa toteuttaa, vaikka 13648: vuosittain pyritty kehittämään ja monipuolista- kotimaisten esiintyjien kannalta tällainen kulttuu- 13649: maan ja sille on jatkuvasti etsitty uusia ilmenemis- rivaihto koetaan hyvinkin kehittävänä ja tarpeel- 13650: muotoja. Kehittämistyössä on ohjeena käytetty lisena. 13651: yleisön ja esiintyjien havaintoja ja toivomuksia Vuosien 1981-1982 valtionavustuksen Työ- 13652: sekä myös julkisen sanan arvostelua. väen Musiikkitapahtuma sai suoraan valtion tulo- 13653: Tapahtuman nopeamman kehittämisen ja ja menoarviosta. Tämä on myönteinen asia 13654: monipuolistamisen pääasiallisimpana esteenä on tapahtuman valmistelun kannalta suunnittelun 13655: ollut epävarma talous. Pitkäjänteisempi suunnit- tapahtuessa pääsääntöisesti kahden vuoden, osin 13656: telu ja siihen liittyvät sitoumukset vaativat pidemmälläkin aikavälillä. 13657: varmuutta myöskin taloudesta. Tapahtuman peri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13658: aatteen mukaisesti kaikki siihen liittyvät työt taen, 13659: suoritetaan talkootyönä, siis ilman palkkiota. Tästä 13660: huolimatta kustannukset kohoavat jatkuvasti. että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13661: Tämä johtuu esiintyjien määrän sekä osatapahtu- 1984 tulo- ja menoarvioon momentiffe 13662: mien määrän kasvusta. Vaikka valtion tuki onkin 29.90.52 400 000 markkaa Työväen Mu- 13663: siikkitapahtumaffe annettavaksi valtion- 13664: avustukseksi. 13665: 13666: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 13667: 13668: Jorma Rantanen Paavo Lipponen Saara-Maria Paakkinen 13669: Timo Roos Sinikka Hurskainen Tuula Paavilainen 13670: 1058 1983 vp. 13671: 13672: Raha-asia-aloite n:o 960 13673: 13674: 13675: 13676: 13677: Ratu ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikki-instituut- 13678: tien toimintaan 13679: 13680: 13681: Eduskunnalle 13682: 13683: Kansanmusiikkia ja yleisestikin kansanomaista varojen hankintaan. Julkinen rahoitus ei ole 13684: musiikkia sekä työväenkulttuuria kohtaan on kuitenkaan kasvanut samassa määrin kuin insti- 13685: maassamme 1970-luvulla virinnyt yhä laajeneva tuuttien yhä kasvava toiminta ja niihin kohdistu- 13686: mielenkiinto, ja tarve näiden alueiden tutkimi- vat palvelutoiveet edellyttäisivät. Välttämättö- 13687: seen sekä kurssi- ja julkaisutoimintaan on kasvanut mien peruskulujen kasvu on aiheuttanut kaikille 13688: voimakkaasti viimeisten viiden vuoden aikana, instituuteille taloudellisia vaikeuksia, ja vuonna 13689: jolloin aiemmin perustetun Kansanmusiikki-insti- 1984 jouduttaneen supistamaan tämänhetkistä 13690: tuutin (Kaustinen) rinnalle ovat syntyneet kyseistä palvelua ja perustoimintoja. 13691: aluetta kattamaan Finlands Svenska Folkmusik- Käynnissä olevan toiminnan turvaamiseksi olisi 13692: institut (Vaasa), Työväenmusiikki-instituutti (Hel- välttämätöntä lisätä hallituksen tulo- ja menoar- 13693: sinki) ja Suomen Harmonikkainstituutti (Ikaali- viossa musiikki-instituuteille varattua 850 000 13694: nen). markan määrärahaa. 13695: Musiikki-instituutit saavat tutkimus-, julkaisu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunnioit- 13696: ja koulutustoimintaansa tukea pääasiassa eduskun- taen, 13697: nan taiteen tukemiseen myöntämistä, opetus- 13698: ministeriön käytössä olevista varoista, eikä niillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13699: ole mahdollisuuksia merkittävään omatoimiseen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 13700: 29.90.52 lisåyksenå" 200 000 markkaa 13701: musiikki-instituuttien toimintaan. 13702: 13703: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 13704: 13705: Martti Ratu J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi 13706: 1983 vp. 1059 13707: 13708: Raha-asia-aloite n:o %1 13709: 13710: 13711: 13712: 13713: Raudaskoski ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtion- 13714: apuna kuivatustöihin 13715: 13716: 13717: 13718: Eduskunnalle 13719: 13720: Maankuivatustöiden suorittamiseen myönnetyt Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- 13721: määrärahat ovat supistuneet viimeisten kymme- arvioksi vuodelle 1984 on valtionapuna kuivatus- 13722: nen vuoden aikana huomattavasti. Tämä on töihin varattu 10 000 000 mk. Lisäystä edelliseen 13723: käytännössä halvaannuttanut maankuivatustyöt vuoteen tässä on ainoastaan 600 000 mk. 13724: Pohjois-Suomessa. Kuivatustöiden väheneminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13725: on puolestaan lisännyt suuresti työttömyyttä taen, 13726: kehitysalueilla ja pysähdyttänyt tuotannollisen 13727: toiminnan kehityksen maa- ja metsätalouden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13728: alalla. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 13729: 30.33.48 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 13730: valtionapuna kuivatustöihin. 13731: 13732: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1983 13733: 13734: Väinö Raudaskoski Jukka Vihriälä Kalevi Mattila 13735: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen Sirkka-Liisa Anttila 13736: Pirkko Ikonen 13737: 1060 1983 vp. 13738: 13739: Raha-asia-aloite n:o 962 13740: 13741: 13742: 13743: 13744: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona 13745: maatilatalouden kehittämisrahastoon 13746: 13747: 13748: Eduskunnalle 13749: 13750: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar- Ien. Pelkällä tilalla ei aloitteleva viljelijä tee 13751: vioksi vuodelle 1984 esitetään siirtona maatilata- mitään. Tehtyä supistusta ei voida perustella edes 13752: louden kehittämisrahastoon 100 000 000 mk vä- tuotantopoliittisilla näkökohdilla. 13753: hemmän kuin vuonna 1983. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13754: Rahastosta on myönnetty varoja esimerkiksi taen, 13755: rakennusavustuksiin ja -lainoihin. Jo tähän saakka 13756: rahastoon tehdyt supistukset ovat vaikuttaneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13757: siten, että investointeja on jouduttu siirtämään. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 13758: Kuitenkin esimerkiksi rakentaminen saattaa olla 30.33.60 lisäyksenä 100 000 000 markkaa 13759: suorastaan ratkaiseva tilanpidon jatkamista aja te!- siirtona maatilatalouden kehittämisrahas- 13760: toon. 13761: 13762: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1983 13763: 13764: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila Sirkka-Liisa Anttila 13765: Tytti Isohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä Mauno Manninen 13766: Pirkko Ikonen 13767: 1983 vp. 1061 13768: 13769: Raha-asia-aloite n:o 963 13770: 13771: 13772: 13773: 13774: Raudaskoski ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta lainoina 13775: kuivatustöihin 13776: 13777: 13778: Eduskunnalle 13779: 13780: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar- vuosina olla yli 60 000 hehtaaria, koska saat 13781: voksi vuodelle 1984 esitetään maankuivatustöiden aiheuttavat vuosittaista vaihtelua ojitusmääriin. 13782: suorittamiseen myönnettavun avustuksiin Nyt tarkoitukseen varatuilla määrärahoilla ei 13783: 10 000 000 markkaa ja lainoihin 9 500 000 markkaa. vuonna 1984 tähän tavoitteeseen päästä. 13784: Vaikka onkin tyydytyksellä todettava, että hallitus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13785: on maankuivatustöihin kiinnittänyt huomiota, ei taen, 13786: esitettyjä määrärahoja voi pitää riittävinä. 13787: Vuoden 1980 tammikuussa hyväksytty valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13788: kunnallinen salaojitusohjelma edellyttää 1980- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 13789: luvulla keskimäärin 50 000 hehtaarin salaojitta- 30.33.83 lisåjksenå· 3 000 000 markkaa 13790: mista vuodessa. Ojitusmäärien tulisi parhaina lainoina kuivatustöihin. 13791: 13792: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1983 13793: 13794: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila Pirkko Ikonen 13795: Tytti Isohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä Mauno Manninen 13796: Sirkka-Liisa Anttila 13797: 13798: 13799: 13800: 13801: 134 0883005893 13802: 1062 1983 vp. 13803: 13804: Finansmotion nr 964 13805: 13806: 13807: 13808: 13809: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för anställande av en översättare 13810: vid Nylands Brigad 13811: 13812: 13813: Tili Riksdagen 13814: 13815: Nylands Brigad får alla order, direktiv, årligen för ca 65 000 mark. Denna summa kunde 13816: handledningar, bruksanvisningar m.m. från högre inbesparas om en översättare anställdes. 13817: militär staffel på finska. Ett undantag härvid är Tjänsten som översättare vid Nylands Brigad 13818: vissa reglementen som kommer på svenska, dock kunde inrättas på prov, eventuellt tili en början 13819: ofta flera år efter originalutgåvan (som givetvis som ett led i sysselsättandet av arbetslösa. 13820: träder i kraft med omedelbar verkan). Då Med hänvisning tili ovanstående föreslås 13821: brigadens interna arbetsspråk är svenska bör vördsamt att riksdagen i 1984 års statsförslag 13822: åtminstone den viktigaste texten genast översättas, måtte uppta ett anslag om 90 000 mark för att 13823: en tidskrävande arbetsuppgift som ofta medför att anställa en översättare vid Nylands Brigad. 13824: det egentliga arbetet blir lidande. På basis av det ovan anförda föreslår vi 13825: Om brigaden hade en egen översättare kunde vördsamt, 13826: han utföra detmesta av detta översättningsarbete, 13827: och militärpersonalen frigöras för sina egentliga att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 13828: uppgifter. Denna översättare kunde också översät- på momentet 27.12.01 upptar 90 000 mark 13829: ta de nya reglementen som direkt inverkar på för anställande av en översättare vid 13830: utbildningen. Nämnas kan att huvudstaben låter Nylands Brigad. 13831: översätta reglementen som free-lance arbeten 13832: 13833: Helsingfors den 28 september 1983 13834: 13835: Elisabeth Rehn Boris Renlund Henrik Westerlund 13836: Pär Stenbäck Håkan Malm Håkan Nordman 13837: Ole Norrback Kaj Bärlund 13838: 1983 vp. 1063 13839: 13840: Raha-asia-aloite n:o 964 Suomennos 13841: 13842: 13843: 13844: 13845: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kääntäjän palkkaamiseen 13846: Uudenmaan Prikaatiin 13847: 13848: 13849: Eduskunnalle 13850: 13851: Uudenmaan Prikaati saa kaikki määräyksensä, ne uudet ohjesäännöt, jotka välittömästi vaikut- 13852: ohjeensa, opasteensa, käyttöohjeensa jne. kor- tavat koulutukseen. On syytä mainita, että pää- 13853: keammalta sotilastaholta suomeksi. Poikkeuksena esikunta käännättää ohjesääntöjä freelance-työnä 13854: tästä ovat eräät ohjesäännöt, jotka tulevat vuosittain n. 65 000 markan edestä. Tämä summa 13855: ruotsiksi, tosin usein vasta vuosien kuluttua säästettäisiin, jos palkattaisiin kielenkääntäjä. 13856: alkuperäisen julkaisemisesta (joka luonnollisesti Uudenmaan Prikaatin kielenkääntäjän toimi 13857: tulee välittömästi voimaan). Kun prikaatin voitaisiin perustaa kokeeksi, mahdollisesti aluksi 13858: työkieli on ruotsi, täytyy ainakin välttämättömät toimenpiteenä työttömän työllistämiseksi. 13859: tekstit kääntää heti, mikä on aikaa vievä työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13860: tehtävä, jonka seurauksena usein on se, että tavasti, 13861: varsinainen työ kärsii. 13862: Jos prikaatilla olisi oma kielenkääntäjä, tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13863: voisi tehdä suurimman osan tästä käännöstyöstä ja 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 13864: vapauttaa sotilashenkilökunnan sen varsinaisiin 27.12.01 90 000 markkaa kielenkääntäjän 13865: tehtäviin. Tämä kielenkääntäjä voisi myös kääntää palkkaamiseksi Uudenmaan Prikaatiin. 13866: 13867: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 13868: 13869: Elisabeth Rehn Boris Renlund Henrik Westerlund 13870: Pär Stenbäck Håkan Malm Håkan Nordman 13871: Ole Norrback Kaj Bärlund 13872: 1064 1983 vp. 13873: 13874: Raha-asia-aloite n:o 965 13875: 13876: 13877: 13878: 13879: Rehn ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten 13880: päivärahan korottamiseen 13881: 13882: 13883: 13884: Eduskunnalle 13885: 13886: Valtion tulo- ja menoarvion puolustusvoimien Komitean esittämä 20 % voimassa olevasta 13887: määrärahoissa on viime vuosina noudatettu matkustussäännön mukaisesta päivärahasta on 13888: tarkkaan kolmannen parlamentaarisen puolustus- 18,80 markkaa. Kun varusmiesten päiväraha on 13889: komitean mietinnön suosituksia. Varusmiesten 9,75 markkaa, on se vain noin puolet komitean 13890: toimeentuloturvan kehittämisessä näin ei kuiten- esittämästä tavoitteesta. Päivärahan vähäisyys käy 13891: kaan ole käynyt. Varusmiesten taloudellisen ilmi myös pohjoismaisessa vertailussa. Erot 13892: aseman kehittämisestä komitea toteaa: "Komitea Suomeen ovat maasta riippuen 3-6-kertaiset. 13893: katsoo, että varusmiesten taloudellisen aseman Päivärahan jälkeenjääneisyys on varusmiehille 13894: parantamista ei voida enää lykätä, vaikka tämä ja heidän omaisilleen huomattava taloudellinen 13895: merkitseekin tuntuvaa lisäystä puolustusmenoi- rasite. Yhteiskunnalle kuuluvan vastuun joutuvat 13896: hin. Yhteiskunnan taloudellisen ja sosiaalisen kantamaan isät, äidit ja puolisot. 13897: yleistason huomioon ottaen ei voida hyväksyä, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13898: kansalaisvelvollisuuden suorittamisesta muodos- taen, 13899: tuu yksilölle taloudellinen rasite. Komitea pitää 13900: välttämättömänä, että mietinnön IV luvussa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13901: esitetty tavoite, varusmiesten samoin kuin reservi- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 13902: läisten päivärahan korottaminen 20% :iin matkus- 27.14.02 lisäyksenä 1 500 000 markkaa 13903: tussäännön mukaisesta päivärahasta, saavutetaan varusmiesten piiivå·rahan korottamiseksi 13904: suosituskaudella 1982-1986." 1.12.1984 lukien 4. 75 markalla. 13905: 13906: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1983 13907: 13908: Elisabeth Rehn Håkan Malm Håkan Nordman 13909: Boris Renlund Ole Norrback 13910: 1983 rd. 1065 13911: 13912: Finansmotion nr 966 13913: 13914: 13915: 13916: 13917: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av tjänster 13918: i u-ländernas livsmedelsproduktion vid Helsingfors universitet 13919: 13920: 13921: Tili Riksdagen 13922: 13923: Hittills har undervisning och forskning rörande jordbruk, dvs. livsmedelsproduktion, och inrättas 13924: u-ländernas förhållanden i mycket liten skala med det snaraste vid Agro-forstfakulteten vid 13925: bedrivits i Finland, endast vid Helsingfors Helsingfors universitet. 13926: universitets u-landsinstitut bedrivs någon nämn- Samtidigt borde en lektorsvakans grundas samt 13927: värd forskning. I Finland används ca 3 milj. mk tili behövlig kanslipersonal finnas att tillgå. 13928: u-landssektorns forskning och undervisning, då Speciellt bör betonas att undervisning och 13929: t.ex. motsvarande beloppi Sverige är ca 134 milj. forskning hör intimt samman. Därför borde inte u- 13930: Skr. landsforskningen i så hög grad som nu finansieras 13931: Mot bakgrunden av Finlands växande u-lands- av Finlands Akademi, utan ha nära anknytning tili 13932: bistånd borde vår forsknings- och undervisnings- undervisningen. Idealet vore att de studenter som 13933: insats stärkas. Har vi inte själva kvalificerade avlägger vitsord i u-landsjordbruk som en del av 13934: forskare och lärare kan vi inte heller kritiskt utbildningen praktiserar och gör sitt graduarbete i 13935: planera och utföra vettiga projekt, inte heller något av Finlands biståndsmottagarländer. 13936: utbilda de experter som i allt högre grad kommer En förutsättning för ett meningsfullt samarbete 13937: att behövas i u-länderna och även i internationella mellan u-landsforskarna och våra egna jordbruks- 13938: organ som FAO, UNESCO, WHO. I den u-lands- forskare är att vi har en institution som kan 13939: forskning och undervisning som hittills bedrivits i koordinera verksamheten. Viktigt är även att 13940: Finland har huvudvikten lagts vid antropologisk riksdagen vid behandlingen av denna finans- 13941: forskning. Även u-landsinstitutets verksamhet har motion beaktar dess bindning vid vårt utvecklings- 13942: kraftig slagsida åt detta håll. bistånd, så att dess kostnader även kan hänföras tili 13943: Ur u-landssynpunkt sett viktigare områden, totalkostnaderna för biståndet. 13944: som t.ex. jord- och skogsbruk, förebyggande Med hänvisning tili det ovanstående föreslås 13945: hälsovård och vattenhushållning, har det forskats vördsamt, 13946: betydligt mindre i. 13947: Vetenska pliga centralkommissionens sektion att Riksdagen i statsförsfaget för år 1984 13948: för u-landsforskning har i sitt betänkande 30.4. på moment 29.10.01 måtte uppta 240000 13949: 1981 föreslagit att i Finland borde inrättas två mark för inrättande av en professur vid 13950: personliga professurer på de ur u-landssynpunkt Agro-forst faku!teten vid Helsingfors 13951: viktigaste områdena, nämligen hälsovård, vatten- universitet i u-fändernas fivsmedefspro- 13952: hushållning eller jord- och skogsbruk. duktion ett ( B 5) och en fektorsvakans 13953: Eftersom u-ländernas livsmedelsproduktion i (V 29). 13954: dag måste anses vara det absolut angelägnaste 13955: problemet borde den första professuren gälla 13956: 13957: Helsingfors den 29 september 1983 13958: 13959: Elisabeth Rehn Boris Renlund Håkan Malm 13960: Håkan Nordman Ole Norrback Kaj Bärlund 13961: Gunnar Jansson Pär Stenbäck 13962: 1066 1983 vp. 13963: 13964: Raha-asia-aloite n:o 966 Suomennos 13965: 13966: 13967: 13968: 13969: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysmaiden elintarvike- 13970: tuotannon tutkimusvirkoihin Helsingin yliopistossa 13971: 13972: 13973: Eduskunnalle 13974: 13975: Tähän mennessä on tutkimusta kehitysmaiden tuotantoa, ja se tulisi perustaa mitä pikimmin 13976: oloista suoritettu Suomessa hyvin vähän, ainoas- Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteelli- 13977: taan Helsingin yliopiston kehitysmaiden instituu- seen tiedekuntaan. Samanaikaisesti tulisi perustaa 13978: tissa harjoitetaan tutkimusta jossakin määrin. lehtorin virka ja tarpeellisen kansliahenkilökun- 13979: Suomessa käytetään n. 3 milj. mk kehitysmaa- nan tulisi olla käytettävissä. Erityisesti on 13980: sektorin tutkimukseen ja opetustyöhön Ruotsin korostettava sitä, että opetus ja tutkimus kuuluvat 13981: vastaavan summan ollessa n. 134 Rkr. Suomen läheisesti yhteen. Tästä syystä ei Suomen 13982: kasvava kehitysapu huomioon ottaen tulisi meidän Akatemian pitäisi rahoitaa kehitysmaatutkimusta 13983: lisätä tutkimus- ja opetuspanostamme. Ellei meillä niin suuressa määrin kuin nyt, vaan sillä tulisi olla 13984: itsellämme ole päteviä tutkijoita ja opettajia, läheinen yhteys opetukseen. Ihanteena olisi se, että 13985: emme me myöskään pysty kriittisesti suunnittele- ne ylioppilaat, jotka suorittavat arvosanan kehitys- 13986: maan ja toteuttamaan järjellisiä hankkeita, emme- maan maanviljelyssä koulutuksensa osana, harjoit- 13987: kä kouluttamaan yhä enenevässä määrin kehitys- televat ja tekevät gradutyönsä jossakin Suomen 13988: maissa samoin kuin kansainvälisissä elimissä kuten kehitysapumaassa. Mielekkään yhteistyön edelly- 13989: FAO:ssa, UNESCO:ssa, WHO:ssa tarvittavia tys kehitysmaatutkijoiden ja omien maanviljelyn 13990: asiantuntijoita. Suomen harjoittaman kehitysapu- tutkijoidemme välillä on se, että meillä on 13991: tutkimuksen ja opetuksen pääpaino on ollut toiminnan koordinoimiseen kykenevä instituutio. 13992: antropologisessa tutkimuksessa. Kehitysmaiden Tärkeätä on myöskin, että eduskunta tätä raha- 13993: instituutin toiminta on myös voimakkaasti asia-aloitetta käsitellessään ottaa huomioon sen 13994: kallistunut tähän suuntaan. sidonnaisuuden kehitysapuumme, jotta sen kus- 13995: Kehitysmaiden kannalta tärkeitä aloja, kuten tannukset voidaan kirjata avun kokonaiskustan- 13996: esim. maanviljelyä ja metsätaloutta, ehkäisevää nuksiin. 13997: terveydenhuoltoa ja vesienhuoltoa on tutkittu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13998: vähemmän. Kehitysmaiden tutkimuksen tieteelli- tavasti, 13999: sen keskuskomission jaosto on mietinnössään 14000: 30.4.1981 ehdottanut, että Suomeen tulisi perustaa ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14001: kaksi henkilökohtaista professuuria kehitysmai- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 14002: den kannalta tärkeimmille aloille, nimittäin 29.10.01 240000 markkaa professorin 14003: terveydenhuollon, vesihuollon tai maanviljelyn ja viran ( B 5) perustamista varten H etsingin 14004: metsätalouden. yliopiston maatalous-metsätieteelliseen 14005: Koska kehitysmaiden elintarvikkeiden tuo- tiedekuntaan sekä lehtorin viran (V 29) pe- 14006: tantoa on tänä päivänä pidettävä ehdottomasti rustamista varten. 14007: tärkeimpänä pulmana, toisen professorin viran 14008: tulisi käsittää maanviljelyä, ts. elintarvikkeiden 14009: 14010: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 14011: 14012: Elisabeth Rehn Boris Renlund Håkan Malm 14013: Håkan Nordman Ole Norrback Kaj Bärlund 14014: Gunnar Jansson Pär Stenbäck 14015: 1983 rd. 1067 14016: 14017: Finansmotion nr 967 14018: 14019: 14020: 14021: 14022: Rehn m.fl.: Om aovisande av höjt anslag för redigeriog av 14023: sveoskspråkiga taltidoingar för synskadade 14024: 14025: 14026: Tili Riksdageo 14027: 14028: Momeot 29.57.59 i statsförslaget upptar stats- statsförslag måtte höja anslaget för redigering av 14029: uoderstöd för ordoande av tidoiogsservice för svenskspråkiga taltidningar från 200 000 mk tili 14030: blinda, momeotets belopp har ökats med 170 000 220000 mk. 14031: mk jämfört med föregående år. För de svensksprå- På basis av det ovan anförda föreslår vi 14032: kiga taltidoiogarna har dock reserverats endast vördsamt 14033: samma belopp för år 1984 som under föregående 14034: år. Med beaktande av kostoadsstegringen och den att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 14035: viktiga uppgift taltidningarna fylier, borde även på momentet 29.57.59 i tillägg upptar 14036: detta anslag höjas. Med hänvisning tili ovanstående 20 000 mark för redigering av svensksprå- 14037: föreslås vördsamt att riksdagen i 1984 års kiga taltidningar för synskadade. 14038: 14039: Helsingfors den 29 september 1983 14040: 14041: Elisabeth Rehn Boris Renlund Henrik Westerlund 14042: Pär Stenbäck Håkan Malm Håkan Nordmao 14043: Ole Norrback Gunnar Jansson 14044: 1068 1983 vp. 14045: 14046: Raha-asia-aloite n:o 967 Suomennos 14047: 14048: 14049: 14050: 14051: Rehn ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisten 14052: äänilehtien toimittamiseen 14053: 14054: 14055: Eduskunnalle 14056: 14057: Momentille 29.57.59 on otettu valtion tukea rahaa korotettaisiin 200 000 markasta 220 000 14058: sanomalehtipalvelun järjestämiseksi sokeille, mo- markkaan. 14059: mentin loppusummaa on korotettu 170 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14060: markalla edelliseen vuoteen verrattuna. Ruotsin- tavasti, 14061: kielisiä puhelehtiä varten on kuitenkin varattu 14062: ainoastaan sama summa vuodelle 1984 kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14063: edelliselle vuodelle. Ottaen huomioon kustannus- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 14064: ten nousun ja puhelehtien täyttämän tärkeän 29.57.59 lisäyksenä 20 000 markkaa näkö- 14065: tehtävän, myös tätä määrärahaa tulisi korottaa. vammaisten puhelehden toimittamista 14066: Edellä olevan perusteella ehdotetaan, että määrä- varten. 14067: 14068: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 14069: 14070: Elisabeth Rehn Boris Renlund Henrik Westerlund 14071: Pär Stenbäck Håkan Malm Håkan Nordman 14072: Ole Norrback Gunnar Jansson 14073: 1983 rd. 1069 14074: 14075: Finansmotion nr 968 14076: 14077: 14078: 14079: 14080: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av ut- 14081: bildningspaket om Mama-metoden tili hälsovårdscentraler och 14082: företagshälsovårdsenheter 14083: 14084: 14085: Tili Riksdagen 14086: 14087: Bröstcancer är den vanligaste cancersjukdomen centraler och 600 företagshälsovårdsenheter har 14088: hos kvinnor i Finland, liksom i andra industri- dock inte ali sjukvårdspersonal fått utbildning för 14089: länder. Ingen kan specielit utpekas som riskperson, utlärande av denna viktiga form av hälsokontroll. 14090: varför inte helier sjukdomen kan förebyggas hos Centralen för Hälsofostran har utprovat och 14091: enskilda individer i befolkningen. Den enda tilihandahålier undervisningspaketet "Självunder- 14092: möjligheten att bekämpa bröstcancer är genom sökning av brösten-Mama-metoden", vars pris är 14093: tidig diagnos, som kan säkra bättre livskvalitet ca 200 mk. Det vore ytterst viktigt att detta 14094: med sparsammare ingrepp, och längre överlevnad. utbildningspaket skulie finnas på varje hälso- 14095: Gruppundersökningar har i någon mån gjorts i vårdsenhet, så att utbildad sjukvårdspersonal kan 14096: Finland, men endast sporadiskt och utan kontinui- vidare utlära tili samtliga kvinnor som besöker 14097: tet, och av de 1,5 milj. kvinnor som i vårt land är i hälsovårdsenheter det enkla kontrolisystemet för 14098: riskåldern för bröstcancer har endast ca 30 000 bröstcancer. 14099: kvinnor sammanlagt undersökts i grupp. Att märka är att mammografiapparatur i detta 14100: Uppmärksamhet bör därför fästas vid kvinnans nu finns i tiliräcklig grad, någon ny personai 14101: egen förmåga att konstatera bröstcancersymptom. behöver ej helier anstälias. Metoden är enkel och 14102: Mama-metoden för tidig upptäckt av bröstcancer kan lätt tiligodogöras och vidare utläras av redan 14103: möjliggör tidig sakkunnigdiagnos, och ger därför utbildad sjukvårdspersonal på hälsocentralerna. 14104: kvinnorna motivation att i högre grad än andra Med hänvisning tili det ovanstående anhålies 14105: metoder genomföra regelbunden självunder- vördsamt, 14106: sökning. 14107: Ursprungligt initiativ att hjälpa alla landets att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 14108: kvinnor tili tidig diagnos har gjorts av Marttaliitto måtte uppta ett anslag om 260 000 mark 14109: och Finlands svenska Marthaförbund, som även fiir anskaffande av utbildningspaket om 14110: utprovat metoden i samarbete med Folkpensions- Mama-metoden för tidig upptäck av 14111: anstalten. bröstcancer tili landets samtliga hälso- 14112: Medicinalstyrelsen har rekommenderat samtliga vårdscentraler och företagshälsovården- 14113: hälsovårdscentraler i Jandet att lära ut den rätta heter, och att av anslaget 60 000 mark 14114: metoden för kvinnorna att kontroliera regelbundet används för svenskspråkigt materia!. 14115: brösten (6191/02/79). I landets ca 700 hälsovårds- 14116: 14117: Helsingfors den 3 oktober 1983 14118: 14119: Elisabeth Rehn Ole Norrback Boris Renlund 14120: Håkan Nordman Håkan Malm Gunnar Jansson 14121: Ole Wasz-Höckert 14122: 14123: 14124: 14125: 14126: 135 0883005893 14127: 1070 1983 vp. 14128: 14129: Raha-asia-aloite n:o 968 Suomennos 14130: 14131: 14132: 14133: 14134: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Mama-menetelmää 14135: koskevan koulutuspaketin saamiseksi terveyskeskuksiin ja 14136: työterveyshuoltoyksiköille 14137: 14138: 14139: Eduskunnalle 14140: 14141: Rintasyöpä on naisten tavallisin syöpäsairaus koko sairaanhoitohenkilökunta ei ole saanut 14142: Suomessa samoin kuin muissa teollisuusmaissa. koulutusta tämän tärkeän terveystarkastuksen 14143: Ketään ei voida erityisesti osoittaa riskialttiiksi muodon opettamiseksi. Terveyskasvatuksen kes- 14144: henkilöksi, mistä syystä väestön yksittäisen yksilön kus on kokeillut ja sillä on tarjolla koulutus- 14145: kohdalla sairautta ei voida ehkäistä. Ainoa paketti "Rintojen tutkiminen itse Mama-mene- 14146: mahdollisuus torjua rintasyöpä on tekemällä telmällä", jonka hinta on n. 200 mk. Olisi erittäin 14147: riittävän aikainen diagnoosi, joka voi taata tärkeätä, että tämä koulutuspaketti olisi jokaisessa 14148: paremman elämän laadun ja säästää toimenpiteitä terveydenhoitoyksikössä, jotta koulutettu sairaan- 14149: sekä lisätä elinaikaa. hoitohenkilökunta voisi edelleen opettaa kaikille 14150: Suomessa on suoritettu jonkin verran ryhmä- terveydenhoitoyksikössä käyville naisille yksin- 14151: tarkastuksia, mutta ainoastaan satunnaisesti ja kertaisen rintasyövän tarkastusmenetelmän. 14152: ilman jatkuvuutta, ja 1,5 miljoonasta maamme nai- On syytä todeta, että mammografialaitteita on 14153: sesta, jotka ovat rintasyövän kannalta riski-iässä, nykyään riittävästi, mitään uutta henkilökuntaa ei 14154: ainoastaan n. 30 000 naista on ollut ryhmätarkas- myöskään tarvitse palkata. Menetelmä on yksin- 14155: tuksessa. Tämän vuoksi on kiinnitettävä huomiota kertainen ja sitä on helppo käyttää hyväksi ja 14156: naisen omaan kykyyn todeta rintasyövän oireet. opettaa edelleen käytettävissä olevan terveys- 14157: Mama-menetelmä rintasyövän toteamiseksi aikai- keskusten valmiiksi koulutetun henkilökunnan 14158: sessa vaiheessa tekee mahdolliseksi asiantunti- toimesta. 14159: jalle varhaisen diagnoosin tekemisen ja antaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14160: naisille tästä syystä muita menetelmiä suurem- tavasti, 14161: man motivaation suorittaa säännöllistä tarkastusta 14162: itse. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14163: Alkuperäisinä aloitteentekijöinä maamme kaik- 1984 tulo- ja menoarvioon 260 000 mar- 14164: kien naisten auttamiseksi ovat olleet Marttaliitto ja kan määrärahan Mama-menetelmän kou- 14165: Finland svenska Marthaförbund, jotka ovat myös lutuspakettien hankkimiseksi rintasyövän 14166: kokeilleet menetelmää yhteistyössä Kansaneläke- varhaista toteamista varten maamme 14167: laitoksen kanssa. kaikkiin terveyskeskuksiin ja yrityster- 14168: Lääkintöhallitus on kehottanut kaikkia maam- veydenhoitoyksiköihin ja että määrära- 14169: me terveyskeskuksia opettamaan naisille oikean hasta käytetään 60 000 markkaa ruotsin- 14170: menetelmän rintojen tarkastamiseksi säännölli- kielistä materiaalia varten. 14171: sesti (6191/02/79). Maamme n. 700 terveys- 14172: keskuksen ja 600 yritysterveydenhoitoyksikön 14173: 14174: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 14175: 14176: Elisabeth Rehn Ole Norrback Boris Renlund 14177: Håkan Nordman Håkan Malm Gunnar Jansson 14178: Ole Wasz-Höckert 14179: 1983 vp. 1071 14180: 14181: Finansmotion nr 969 14182: 14183: 14184: 14185: 14186: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för Pedersöre Musikkår för 14187: inköp av musikinstrument 14188: 14189: 14190: Tili Riksdagen 14191: 14192: Pedersöre Musikkår r.f. är en ideeli organi- verksamhet är förlagd inom Pedersöre med- 14193: sation med syfte att tilivarataga och stimulera borgarinstituts ram, medan den andra gruppen 14194: intresset för blåsmusik genom att ge möjlighet tili utgör en elevklubb vid Sursik skola. 14195: aktivt musicerande. Musikkåren har verkat sedan För att kunna utvidga och utveckla verksam- 14196: januari 1972 och dess verksamhetsområde är heten föreligger behov av musikinstrument i 14197: Pedersöre kommun med omnejd. Det av musik- sådant prisläge, att en anskaffning inom musik- 14198: kåren mest uppskattade och värderade framträdan- kårens budgetramar i detta nu är en omöjlighet. 14199: det ägde rum vid Schaumans 100-års jubileum 8 Det akuta behovet hos musikkåren, pukor 10 000 14200: september 1983 i Jakobstad. mark, B-tuba 13 370 mark, barytonsaxofon 12 420 14201: Anslag för verksamheten, inköp av musik- mark, tenorsaxofon 7 190 mark, altklarinett 4 640 14202: instrument och noter har musikkåren i huvudsak mark, piccoloflöjt 2 000 mark och klockspel 2 160 14203: erhåliit från kommunen. De senaste åren har det mark, betingar ett belopp om 51 780 mark. 14204: årliga anslaget varit i storleksordningen 4 000- Med hänvisning tili ovan anförda föreslås 14205: 5000 mk. vördsamt, 14206: Under innevarande verksamhetsperiod arbetar 14207: musikkåren i två grupper. Grupp I består av äldre att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 14208: musikanter och längre hunna ungdomar, 42 tili måtte uppta ett anslag om 52 000 mark för 14209: antalet. Grupp II är en nybörjargrupp, som Pedersöre Musikkår för inköp av musik- 14210: omfattar 26 medlemmar, av vilka 10 ungdomar instrument. 14211: ges enskild undervisning. Den första gruppens 14212: 14213: Helsingfors den 29 september 1983 14214: 14215: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback 14216: Håkan Nordman 14217: 1072 1983 vp. 14218: 14219: Raha-asia-aloite n:o 969 Suomennos 14220: 14221: 14222: 14223: 14224: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pedersöre Musikkår -nimi- 14225: selle yhtyeelle soittimien hankintaan 14226: 14227: 14228: Eduskunnalle 14229: 14230: Pedersöre Musikkår r.f. on aatteellinen yhdistys, tapahtuu Pietarsaaren maalaiskunnan kansalais- 14231: jonka tarkoituksena on tallentaa ja piristää koulun puitteissa, kun taas toinen ryhmä muodos- 14232: kiinnostusta puhallinmusiikkiin järjestämällä taa oppilaskerhon Sursikin koululla. 14233: mahdollisuudet aktiiviseen soittamiseen. Soitto- Jotta toimintaa voitaisiin laajentaa ja kehittää 14234: kunta on toiminut tammikuusta 1972 lähtien ja sen tarvitaan sen hintaisia soittimia, ettei niitä ole 14235: toiminta-alue on Pietarsaaren maalaiskunta ympä- mahdollista hankkia soittokunnan oman budjetin 14236: ristöineen. Soittokunnan arvostetuin esiintyminen puitteissa tällä hetkellä. Soittokunnan välitön 14237: tapahtui Schaumanin 100-vuotisjuhlassa Pietar- tarve on: patarumpuja 10 000 mk, B-tuuba 14238: saaressa syyskuussa 1983. 13 370 mk, baritonisaksofoni 12 420 mk, tenori- 14239: Soittokunta on saanut määrärahoja toimintaa, saksofoni 7 190 mk, alttoklarinetti 4 640 mk, pik- 14240: musiikkisoittimia ja nuotteja varten pääasiassa kolohuilu 2 000 mk ja kellot 2 000 mk eli yhteis- 14241: kunnalta. Viime vuosina määrärahan suuruus on määräitään 51 780 mk. 14242: ollut 4 000-5 000 markkaa vuosittain. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14243: Kuluvana toimintakautena soittokunta toimii tavasti, 14244: kahtena ryhmänä. Ryhmä 1 koostuu vanhemmista 14245: soittajista sekä pitemmälle edistyneistä nuorista, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14246: lukumäärältään 42. Ryhmä II on aloittelijaryhmä, 1984 tulo- ja menoarvioon 52 000 mark- 14247: johon kuuluu 26 jäsentä, joista 10 nuorta saa kaa Pietarsaaren maalaiskunnan soitto- 14248: yksityisopetusta. Ensimmäisen ryhmän toiminta kunnalle soittimien ostamista varten. 14249: 14250: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 14251: 14252: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback 14253: Håkan Nordman 14254: 1983 rd. 1073 14255: 14256: Finansmotion nr 970 14257: 14258: 14259: 14260: 14261: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för Föreningen Skärgårds- 14262: rådet r.f. för restaurering och återuppbyggande av en fäbodby 14263: i Larsmo skärgård 14264: 14265: 14266: Tili Riksdagen 14267: 14268: Fäbodlivet har under flere århundraden varit av skulle en fäbodby byggas upp. Detta arbete har 14269: stor betydelse för larsmoborna. Under somrarna redan delvis inletts. På detta sätt kunde man 14270: flyttades korna ut tili holmarna i skärgården. Äldre bevara för eftervärlden ett minnesmärke över en 14271: kvinnor och barn vistades sommartid ute på byns kulturform, som tidigare varit mycket allmän i hela 14272: fäbodställe, medan andra åter kom ut på kvällarna kommunen. 14273: tili fäbodstället för att mjölka och återvände Det är sedan meningen att fäbodbyn skall 14274: följande morgon igen för att sköta de övriga användas vid Jäger, fester, konferenser, symposier 14275: sysslorna på hemgården. m.m. 14276: 1 Larsmo skärgård fanns flere riotai fäbodställen. Arbetet skall tili största delen utföras som 14277: Under 1950- och 1960-talet upphörde dock talkoarbete, men ändå kommer transporter, 14278: fäbodlivet i Larsmo. En del fäbodstugor har efteråt materia! m.m. att kräva betydande kapitalutgifter. 14279: fått tjäna som sommarvillor. Andra står och Hänvisande tili det ovan anförda föreslås 14280: förfaller. Om ingenting görs kommer mycket snart vördsamt, 14281: alla möjligheter att återuppbygga ett dylikt 14282: fäbodställe att vara omöjligt. att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 14283: Föreningen Skärgårdsrådet r.f. i Larsmo har för måtte uppta ett anslag om 100 000 mark 14284: avsikt att ta vara på sådana stugor som går att för Föreningen Skärgårdsrådet r.f. för 14285: restaurera. De skulle förflyttas tili Köpman- restaurering och återuppbyggande av en 14286: holmen, som ägs av Larsmo kommun, och där fäbodby i Larsmo skärgård. 14287: 14288: Helsingfors den 29 september 1984 14289: 14290: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback 14291: Håkan Nordman 14292: 1074 1983 vp. 14293: 14294: Raha-asia-aloite n:o 970 Suomennos 14295: 14296: 14297: 14298: 14299: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Föreningen Skärgårdsrådet 14300: -nimiselle yhdistykselle karjamajakylän pystyttämiseen Luodon 14301: saaristoon 14302: 14303: 14304: Eduskunnalle 14305: 14306: Karjamajoilla elämisellä on usean vuosisadan osittain jo aloitettu. Tällä tavalla pystyttäisiin 14307: ajan ollut suuri merkitys Luodon asukkaille. säilyttämään jälkimaailmalle erään kulttuurimuo- 14308: Kesäisin lehmät siirrettiin saariston saarille. don muistomerkki, joka on aikaisemmin ollut 14309: Vanhemmat naiset ja lapset oleskelivat kesällä hyvin yleinen koko kunnassa. 14310: kylän karjamajoilla toisten tullessa majoille On tarkoitus, että karjamajakylää käytettäisiin 14311: iltaisin lypsylle ja palatessa jälleen seuraavana myöhemmin leirialueena, juhlapaikkana, konfe- 14312: aamuna hoitamaan kotitalonsa muita tehtäviä. rensseihin, symposioihin jne. 14313: Luodon saaristossa on useita kymmeniä karja- Työt tullaan suurimmaksi osaksi tekemään 14314: majapaikkoja. 1950- ja 1960-luvuilla lakkasi talkootöinä, mutta siitä huolimatta tulevat kulje- 14315: kuitenkin elämä Luodon karjamajoilla. Eräät karja- tukset, rakennustarvikkeet ym. vaatimaan huo- 14316: majat ovat sen jälkeen palvelleet kesämökkeinä. mattavia kustannuksia. 14317: Muut ovat pystyssä ja rappeutuvat. Ellei mitään Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14318: tehdä, tulee hyvin pian olemaan mahdotonta tavasti, 14319: jälleenrakentaa tällaisia karjamajoja. 14320: Luodossa oleva Föreningen Skärgårdsrådet r.f. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14321: aikoo säilyttää sellaisia majoja, joiden kunnosta- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 14322: minen on mahdollista. Ne siirrettäisiin Köpman- kaa Fö"reningen Skärgårdsrådet r.f:lle 14323: holmiin, jonka Luodon kunta omistaa, ja sinne Luodon saaristoon entisö"itävää ja jälleen- 14324: rakennettaisiin karjamajakylä. Tämä työ on rakennettavaa karjamajakylää varten. 14325: 14326: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 14327: 14328: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback 14329: Håkan Nordman 14330: 1983 rd. 1075 14331: 14332: Finansmotion nr 971 14333: 14334: 14335: 14336: 14337: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för upprensning av 14338: uppgrundade havssund i Larsmo skärgård 14339: 14340: 14341: Tili Riksdagen 14342: 14343: En blick på sjökortet visar att hela Larsmo tre sund muddrats på Föreningen Skärgårdsrådets 14344: skärgård håller på att grunda upp. Vattendjupet är r.f. initiativ. Ytterligare har på vattendistriktets 14345: litet och många sund är grunda. Några sund har försorg muddra ts ett antal mindre sund. Det är 14346: alldeles nyligen, under de senaste 20 åren, vuxit alldeles nödvändigt att i fortsättningen effektivera 14347: igen. vattencirkulationen i skärgården i väntan på att 14348: Invallningen av "Larsmo-sjön" för att industrin industrins reningska pacitet skall förbättras. 14349: skulle få sötvattenmagasin, har påverkat vatten- I hela skärgården, såväl Larsmo som Öja, har 14350: cirkulationen i skärgården, i synnerhet vattencir- fisket påverkats av nedsmutsningen av vattnen. 14351: kulationen i de varten som ligger närmast Allt färre yrkesfiskare kan få sin utkomst av fisket. 14352: dammluckorna. Detsamma gäller de delar av Öja i Då befolkningen i såväl Jakobstads- som Karleby- 14353: Karleby stad, som berörs av invallningen. nejden är beroende av skärgården som fritids- och 14354: Då många sund grundar upp och blir torrt rekreationsområde, är det av största vikt att dessa 14355: land, minskar vattencirkulationen och därmed muddringar skulle ske. Detta gäller såväl upp- 14356: syrehalten i skärgårdsfjärdarnas vatten. Land- grundade ha vssund i Larsmo skärgård som olika 14357: höjningen är här 0,9 cmj år. Växtligheten och delar av Larsmo sjön, t.ex. Bysundet i Öja, Karleby 14358: sedimentationen ökar tillandningen, som lokalt och Kronoby åminne. Hänvisar ytterligare tili 14359: kan vara t.o.m. 2,0 cmjår. Landskapets stora hemställningsmotion nr 761/79 och finansmotion 14360: flackhet, med små nivåskillnader, främjar ytter- 1043/80. 14361: ligare en mycket snabb tillandning. Larsmo har Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås 14362: under de senaste 150 åren fått i medeltal15 ha nytt vördsamt, 14363: land årligen. Det är vattenområdena som minskar. 14364: Utanför den nuvarande skärgården är vatten- att Riksdagen i statsfå'rslaget jå'r år 1984 14365: djupet betydligt större än i skärgården, varför på momentet 30.40.77 måtte uppta ett 14366: någon ny skärgård inre uppstår där. Positivt för anslag om 400 000 mark jå'r upprensning 14367: vattencirkulationen i skärgården är de stora av uppgrundade havssund i Larsmo 14368: vattenståndsväxlingarna i Bottenviken. För att skärgård samt motsvarande ställen inom 14369: detta vattenbyte skall ske, är det nödvändigt att Larsmo sjön som t.ex. Bysundet i Öja, 14370: hålla sunden öppna, att muddra dem som växer Karleby och Kronoby åminne. 14371: igen. Med medel från en insamlingskampanj har 14372: 14373: Helsingfors den 29 september 1983 14374: 14375: Boris Renlund Mats Nyby Ole Norrback 14376: Håkan Nordman Håkan Malm 14377: 1076 1983 vp. 14378: 14379: Raha-asia-aloite n:o 971 Suomennos 14380: 14381: 14382: 14383: 14384: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden liettyneiden 14385: ~almien perkaamiseen Luodon vesillä 14386: 14387: 14388: 14389: 14390: Eduskunnalle 14391: 14392: Tarkasteltaessa merikarttaa havaitaan, että avulla on kolme salmea ruopattu. Edelleen on 14393: koko Luodon saaristo on mataloitumassa. Veden vesipiirin toimesta ruopattu useita pieniä salmia. 14394: syvyys on pieni ja monet salmet ovat matalia. On aivan välttämätöntä tehostaa saariston veden 14395: Muutamat salmet ovat aivan äskettäin, viime 20 kiertoa tulevaisuudessa odoteltaessa sitä, että myös 14396: vuoden aikana kasvaneet umpeen. teollisuuden puhdistuskapasiteettia parannetaan. 14397: Luodon-järven vallin rakentaminen teollisuu- Koko saaristossa, sekä Luodossa että Öjassa, 14398: den makean veden altaaksi on vaikuttanut veden veden saastuminen on vaikuttanut kalastukseen. 14399: kiertoon saaristossa, erityisesti niiden vesien Yhä harvemmat ammattikalastajat saavat toi- 14400: kiertoon, jotka ovat lähinn~ patoluukkuja. meentulonsa kalastuksesta. Koska sekä Pietar- 14401: Tämä koskee myös niitä Kokkolassa sijaitsevia saaren että Kokkolan seudun väestö on riippu- 14402: Öjan osia, jotka ovat pengerryksen vaikutuspiiris- vainen saaristosta vapaa-ajan- ja virkistysalueena 14403: sä. on m1ta tärkeintä, että nama ruoppaukset 14404: Kun useat salmet mataloituvat ja muuttuvat suoritetaan. Tämä koskee sekä Luodon saariston 14405: kuivaksi maaksi, veden kierto vähenee ja sen mataloituneita merensalmia että Luodon selän eri 14406: myötä saariston selkien hapen määrä. Maan osia, esim. Öjan Bysundetia, Kokkolaa että 14407: kohoaminen on täällä 0,9 cm vuodessa. Kasvilli- Kruunupyyn jokisuuta. Viittaan edelleen toivo- 14408: suus ja liete lisäävät vesijättöä, joka paikka paikoin musaloitteeseen n:o 761/79 ja raha-asia-aloittee- 14409: saattaa olla jopa 2,0 cm vuodessa. Alueen tasaisuus seen n:o 1043/80. 14410: ja pienet korkeuserot edistävät hyvin nopeata Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14411: maan kohoamista. Luotoon on viime 150 vuoden tavasti, 14412: aikana tullut uutta maata keskimäärin 150 ha 14413: vuodessa. Vesialueet pienenevät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14414: Nykyisen saariston ulkopuolisen veden syvyys 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 14415: on huomattavasti suurempi kuin saaristossa, 30.40. 77 400 000 markkaa Luodon saa- 14416: minkä johdosta sinne ei synny lainkaan uutta riston mataloituneiden meren salmien 14417: saaristoa. Saariston veden kierron kannalta myön- sekä vastaavanlaisten Luodon selän paik- 14418: teinen ilmiö on Pohjanlahden veden korkeuden kojen kuten esim. Öjan, Bysundetin, 14419: huomattava vaihtelu. Föreningen Skärgårdsrådet Kokkolan ja Kruunupyyn jokisuun per- 14420: r.f.:n aloitteesta suoritetun keräyskampanjan kaamiseksi. 14421: 14422: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 14423: 14424: Boris Renlund Mats Nyby Ole Norrback 14425: Håkan Nordman Håkan Malm 14426: 1983 rd. 1077 14427: 14428: Finansmotion nr 972 14429: 14430: 14431: 14432: 14433: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av 14434: landsvägen Hirvlax-Kantlax 14435: 14436: 14437: Tili Riksdagen 14438: 14439: Landsvägen Hirvlax-Kantlax (nr 7273) i -Hirvlax (nr 7273) under år 1983 har färdig- 14440: Nykarleby stad har en stor betydelse för ställts genom att grundförbättringen och ytbe- 14441: kommunikationerna genom att Hirvlax fungerar läggningen då slutförts. Därför vore det nöd- 14442: som servicecentra för Kantlax. I Hirvlax finns vändigt att slutföra de ursprungliga pianeroa och 14443: butik, bank, post, servicestation och skola, varför också grundförbättra och ytbelägga landsvägen 14444: det helt naturligt vore nödvändigt med goda Hirvlax -Kantlax så att hela vägsträckan skulle 14445: vägförbindelser. Därtill bör tilläggas att under åtgärdas samtidigt. Detta kan inte vara något 14446: sommaren ökar trafiken avsevärt på grund av den oöverstigligt ekonomiskt hinder då det endast är 14447: täta sommarstugebebyggelsen. Det bör också fråga om en sträcka om 2 km. 14448: påpekas av vägen trafikeras av tyngre trafik, som Hänvisande tili det ovan anförda föreslås vörd- 14449: närmast betjänar pälsdjursnäringen och dess samt, 14450: fodertransporter. Detta har medfört att vägen i 14451: synnerhet under tjällossningen är i ett mycket att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 14452: dåligt skick. måtte uppta ett anslag om 300 000 mark 14453: Det bör också påpekas att landsvägen Munsala för grundförbättring och asfaltering av 14454: landsvägen Hirvlax-Kantlax. 14455: 14456: 14457: Helsingfors den 29 september 1983 14458: 14459: Boris Renlund Håkan Nordman Håkan Malm 14460: Ole Norrback 14461: 14462: 14463: 14464: 14465: 136 0883005893 14466: 1078 1983 vp. 14467: 14468: Raha-asia-aloite n:o 972 Suomennos 14469: 14470: 14471: 14472: 14473: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparanta- 14474: miseen välillä Hirvlax-Kantlax 14475: 14476: 14477: Eduskunnalle 14478: 14479: Uudenkaarlepyyn kaupungin alueella olevalla suoritetuiksi ja tien tultua päällystetyksi. Tästä 14480: Hirvlaxin-Kantlaxin tiellä n:o 7273 on liikenteen syystä olisi välttämätöntä toteuttaa alkuperäiset 14481: kannalta huomattava merkitys, koska Hirvlax on suunnitelmat ja perusparantaa ja päällystää 14482: Kantlaxin palvelukeskus. Hirvlaxissa on kauppa, Hirvlaxin-Kantlaxin maantie niin, että koko 14483: pankki, posti, huoltamo ja koulu, mistä syystä tieosuus tulisi samanaikaisesti toimenpiteiden 14484: hyvät tieyhteydet ovat välttämättömät. Tähän kohteeksi. Tähän ei voi olla mitään ylipääsemät- 14485: voidaan lisätä, että liikenne vilkastuu huomat- tömiä taloudellisia esteitä, koska kyse on ainoas- 14486: tavasti kesällä tiheän lomamökkiasutuksen vuoksi. taan 2 km:n pituisesta tieosuudesta. 14487: On myös syytä korostaa, että tiellä liikennöi myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14488: raskasta liikennettä, joka lähinnä palvelee turkis- tavasti, 14489: tarhausta ja sen rehun kuljetuksia. Tästä on ollut 14490: seurauksena, että tie varsinkin kelirikkaaikana on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14491: ollut hyvin huonossa kunnossa. 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 14492: On edelleen todettava, että Munsalan-Hirv- kaa Hirvlaxin-Kantlaxin maanti~n perus- 14493: laxin tie (n:o 7273) on vuoden 1983 aikana parantamista ja päällystämistä varten. 14494: viimeistelty perusparannustöiden tultua loppuun 14495: 14496: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 14497: 14498: Boris Renlund Håkan Nordman Håkan Malm 14499: Ole Norrback 14500: 1983 rd. 1079 14501: 14502: Finansmotion nr 973 14503: 14504: 14505: 14506: 14507: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av 14508: Granvik Krigsinvalidhem 14509: 14510: 14511: Tili Riksdagen 14512: 14513: Stiftelsen Granvik Krigsinvalidhem har tili bättriogar på byggnaderna. Huvudbyggnadens 14514: uppgift att erbjuda rekreationsmöjligheter och rum är nu i tillfredsställaode skick, likaså 14515: sommarvistelse tili skäliga priser för krigsinvalider ytterväggar, målning och tak. Men änou borde de 14516: och veteraner i Österbotten. För att kunna fylla sin mindre stugoroas inkvarteringsutrymmen genom- 14517: uppgift väl har stiftelseo öoskat fortlöpande sköta gå en grundlig förbättriog, för vilket stiftelseo i 14518: underhållet av invalidhemmets byggnader. Kraven dagens läge inte på långt när har tillräckliga 14519: på komfort och ändamålsenlighet har dessutom resurser. 14520: fortlöpande stigit. Stiftelseo har därför uoder de Häovisaode tili ovanstående föreslås vördsamt, 14521: senaste åren satsat stora belopp - dels egoa 14522: medel, dels donationsmedel, dels frivilliginsatser att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 14523: på att rusta upp invalidhemmet. Arbetena är äonu måtte uppta ett anslag om 100 000 mark 14524: inte på långt oär avslutade. Källarutrymmen i för grundfärbättringar av byggnaderna av 14525: huvudbyggnaden är ännu i dåligt skick och i Granvik Krigsinvalidhem. 14526: pianeroa ingår att åstadkomma ett välrustat tvätt- 14527: och duschrum samt att åstadkomma grundför- 14528: 14529: Helsingfors den 29 september 1983 14530: 14531: Boris Renlund Håkan Nordman Håkan Malm 14532: Ole Norrback 14533: 1080 1983 vp. 14534: 14535: Raha-asia-aloite n:o 973 Suomennos 14536: 14537: 14538: 14539: 14540: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Granvik Krigsinvalidhem 14541: -nimisen säätiön rakennusten perusparannukseen 14542: 14543: 14544: Eduskunnalle 14545: 14546: Stiftelsen Granvik Krigsinvalidhemin tehtävä- sekä rakennusten perusparannuksen suorittami- 14547: nä on tarjota virkistys- ja lomanviettomahdolli- nen. Päärakennuksen huoneet ovat nyt tyydyttä- 14548: suuksia kohtuulliseen hintaan sotainvalideille ja - vässä kunnossa, samoin ulkoseinät, maalaus ja 14549: veteraaneille Pohjanmaalla. Voidakseen täyttää katot. Pienten mökkien majoitushuoneiden tilat 14550: tehtävänsä hyvin säätiö on edelleen toivonut tulisi vielä perusteellisesti korjata, mihin tarkoi- 14551: saavansa hoitaa invalidikodin rakennusten yllä- tukseen säätiöllä ei tällä hetkellä ole läheskään 14552: pitämistä. Mukavuuden ja tarkoituksenmukai- riittäviä varoja. 14553: suuden vaatimukset ovat sitäpaitsi jatkuvasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14554: lisääntyneet. Säätiö on tämän johdosta viime tavasti, 14555: vuosina sijoittanut runsaasti varoja - osittain 14556: omia varojaan, osittain lahjavaroja, joilla ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14557: vapaaehtoisin voimin se on pyrkinyt kunnostamaan 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 14558: invalidikotia. Työt eivät ole vieläkään lähes markkaa Granvik Krigsinvalidhem -ni- 14559: päättyneet. Päärakennuksen kellaritilat ovat vielä misen säätiön rakennusten perusparan- 14560: huonossa kunnossa ja suunnitelmiin kuuluu hyvin nusta varten. 14561: varustetun pesu- ja suihkuhuoneen tekeminen 14562: 14563: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 14564: 14565: Boris Renlund Håkan Nordman Håkan Malm 14566: Ole Norrback 14567: 1983 vp. 1081 14568: 14569: Raha-asia-aloite n:o 974 14570: 14571: 14572: 14573: 14574: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta sotilasvammalain perus- 14575: teella sairaanhoitona annettavan kuntoutuksen laajentamiseksi 14576: 14577: Eduskunnalle 14578: 14579: Sotilasvammalain perusteella korvataan kun- yleissairauksiin luo heidän kohdallaan tuntuvaa 14580: toutuksena työ- tai toimintakyvyn palauttamiseksi kuntoutustarvetta, josta huolehtiminen paran- 14581: tai säilyttämiseksi tarpeellinen lääkinnällinen taa heidän itsenäistä toimeentuloaan ja avohoito- 14582: hoito ja harjoitus. Edellytyksenä sotilasvamma- kelpoisuuden säilymistä. 14583: lain mukaiselle kuntoutukselle on, että sen tarve Sotilasvammalain nojalla myönnettävän lääkin- 14584: johtuu korvatusta vammasta tai sairaudesta. nällisen kuntoutuksen ulottaminen koskemaan 14585: Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka sotilas- kaikkia vähintään 10 prosentiksi vahvistetun työ- 14586: vammalain mukainen työkyvyttömyysaste on kyvyttömyysasteen omaavia sotainvalideja myös 14587: vähintään 30 prosenttia, voidaan kuntoutus silloin, kun kuntoutustarve johtuu muusta kuin 14588: korvata silloinkin, kun jokin sotilasvammalain korvattavasta vammasta tai sairaudesta olisi toteu- 14589: mukaan korvaamatta jäävä vamma tai sairaus tettavissa joustavasti rintamaveteraaniasiain neu- 14590: aiheuttaa kuntoutuksen tarvetta. vottelukunnan esittämällä tavalla vaiheittain. 14591: Rintamaveteraaneille tarkoitetun kuntoutuksen Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 1984 pääsisivät 14592: yhteydessä on osalla vaikeata lievemmin vammau- kuntoutuksen piiriin ne sotavammaiset, joiden 14593: tuneista ollut mahdollisuus päästä kuntoutukseen työkyvyttömyysaste on 25 prosenttia, seuraavana 14594: muiden rintamaveteraanien tavoin kuntakohtai- vuonna 20 prosentin työkyvyttömyysasteen omaa- 14595: sesti rintamaveteraani-ikäluokkiin kuuluvien luku- vat. Vuonna 1986 olisivat vuorossa ne, joiden 14596: määrän mukaisessa suhteessa, mutta ilman että työkyvyttömyysaste on 15 prosenttia ja vuonna 14597: sotavammaisuudesta aiheutuvat kuntoutuksen eri- 1987 10 prosentin työkyvyttömyysasteen omaavat. 14598: tyistarpeet voitaisiin ottaa kuntoutukseen pääsyn Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on esit- 14599: perusteina huomioon. Tämä myös vammautu- tänyt kuntoutusjakson pituudeksi kolme viikkoa. 14600: mattomille tarkoitettu kuntoutus ei riitä palvele- Niin "ikään on ehdotettu elinkoron korotus 14601: maan sodassa vammautuneita, joiden vähentynyt jätettäväksi pois silloin, kun kuntoutuksen perus- 14602: toimintakyky ja nopeutuva fyysinen rappeutumi- teena ei ole sotavamma. 14603: nen rajoittavat - heidän omatoimisuutensa Näin toteutettuna olisi sotavammaisilla, joiden 14604: ehtyessä ikääntymisen myötä - elämässä selviy- työkyvyttömyysaste on 10-25 prosenttia, mah- 14605: tymisen mahdollisuuksia vielä paljon enemmän dollisuus päästä kuntoutukseen joka neljäs vuosi. 14606: kuin sotilasvammalainsäädäntöön perustuvan kor- Uudistuksen kustannukset olisivat vuonna 1984 14607: vausvastuun mukaan määräytyvä haitta-aste osoit- noin 9,5 milj. mk. 14608: taa. Myös rintamaveteraanien kuntoutuksessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14609: ilmenevät puutteet, kuten pitkät odotusajat ja taen, 14610: kuntoutuksen tosiasiallinen kertaluonteisuus ko- 14611: rostuvat juuri erityisesti sotavammaisten koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14612: dalla. 1984 tulo- ja menoarvioon 9 500 000 14613: Suoritetut tutkimukset ja käytännön huolto- markkaa sotilasvammalain perusteella sai- 14614: työssä kertyneet kokemukset osoittavat työ- ja raanhoitona annettavan kuntoutuksen 14615: toimintakykyä elvyttävän ja säilyttävän kuntoutuk- ulottamiseksi 1.1.1984 lukien koskemaan 14616: sen tarpeen olevan jatkuvasti lisääntymässä myös niitä sotainvalideja, joiden sotilas- 14617: muutoinkin kuin korvattujen vammojen tai vammalain mukainen työkyvyttömyysaste 14618: sairauksien takia nimenomaan vaikeata lievem- on 10-25 prosenttia silloinkin, kun kuntou- 14619: min vammaisten ryhmässä. Lievänkin sotavam- tuksen tarve johtuu muista kuin korva- 14620: man aiheuttama pitkäaikaisrasitus liittyneenä tuista vammoista tai sairauksista. 14621: 1082 1983 vp. - RA n:o 974 14622: 14623: 14624: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 14625: 14626: Boris Renlund Håkan Nordman Mauri Miettinen 14627: Paavo Vesterinen Tauno Valo Liisa Hilpelä 14628: Eeva Turunen Heikki Kokko Timo Kietäväinen 14629: Liisa Arranz Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Petäjäniemi 14630: Elisabeth Rehn Jouni J. Särkijärvi Jukka Vihriälä 14631: Seppo Pelttari Mats Nyby Marja-Liisa Tykkyläinen 14632: Jouko Skinnari Mikko Kuoppa Henrik Westerlund 14633: Ole Norrback Jouko Tuovinen Helena Pesola 14634: Iiro Viinanen Ilkka Kanerva Pirkko Ikonen 14635: Helvi Koskinen Liisa Kulhia Eva-Riitta Siitonen 14636: Vappu Säilynoja Pirjo Ala-Kapee Heikki Riihijärvi 14637: Ben Zyskowicz Gunnar Jansson Heikki Järvenpää 14638: Olavi Martikainen Matti Maijala Riitta Jouppila 14639: Aila Jokinen Ole Wasz-Höckert Pertti Paasio 14640: Helge Saarikoski Pekka Löyttyniemi Håkan Malm 14641: Kaarina Dromberg Erkki Moisander Jukka Mikkola 14642: Martti Lähdesmäki Kaj Bärlund Sinikka Hurskainen 14643: Tuulikki Hämäläinen Antti Kalliomäki Markus Aaltonen 14644: Urho Pohto Reijo Enävaara Mauri Pekkarinen 14645: Esko Aho Juhani Alaranta Olavi Ronkainen 14646: Riitta Uosukainen Juho Koivisto Hannu Kemppainen 14647: Tytti Isohookana-Asunmaa Liisa Jaakonsaari 14648: 1983 vp. 1083 14649: 14650: Raha-asia-aloite n:o 975 14651: 14652: 14653: 14654: 14655: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta huumausaineiden käytön 14656: ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi 14657: 14658: 14659: Eduskunnalle 14660: 14661: Huumeiden käyttö koululaisten ja muun suuteen ulottuvaa työskentelyä on huumausaine- 14662: nuorison keskuudessa on lisääntynyt hälyttävästi valistuskampanja. Kampanjan toteutuksen pää- 14663: liittyen muissa Pohjoismaissa lisääntyneeseen vaiheet ovat suunnittelu, toteutus ja seuranta. 14664: käyttöön. Vanhempien ja huoltajien lisäksi 14665: koululla ja muilla tahoilla on suuret mahdolli- 1. Suunnittelu 14666: suudet vaikuttaa huumeidenkäyttöiässä olevaan selvitetään kampanjan vastuuhenkilöt, aika- 14667: nuorisoon. Näitä mahdollisuuksia on yrittänyt taulut, tarvittavat materiaalit jne. 14668: kartoittaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton aset- 14669: tama työryhmä, jossa edustettuina ovat mm. 2. Toteutus 14670: sosiaali- ja terveysministeriö, kouluhallitus, lää- koulutustilaisuuksien järjestäminen terveyden- 14671: kintöhallitus, kouluterveydenhuolto, Opettajien hoitohenkilökunnalle, opettajille, kunnan toi- 14672: Ammattijärjestö (OAJ), Kunnallisliitto, raittius- mi- ja luottamushenkilöille, kansalaisjärjes- 14673: järjestöt, Alko ja Alkoholipoliittinen tutkimus- töjen edustajille jne. 14674: laitos. Työryhmä järjesti elokuussa 1982 koulujen tiedotteiden ja esitteiden valmistus ja jako 14675: terveydenhoitohenkilökunnalle koulutustilaisuu- koteihin, kouluihin, nuorille ns. avainhenkilöi- 14676: den, jossa käsiteltiin mahdollisuuksia tehostaa den välityksellä 14677: huumeiden käytön ennalta ehkäisevää ja vähen- työskentely paikallistasolla kampanja-aineis- 14678: tävää toimintaa. ton avulla tarkasti rajatmihin kohderyhmiin 14679: Yhteistyö eri tahojen välillä nuorten huumeiden 14680: käyttöä koskevissa asioissa on nyt kehittymässä. 3. Seuranta 14681: Mahdollisuudet kodin ja koulun väliseen yhteis- - selvitetään kampanjan onnistuneisuus ja suun- 14682: työhön on tiedostettu; samoin on tiedostettu nitellaan jatkotoimenpiteet 14683: poliisin rooli huumeiden käytön ennalta ehkäisi- Anotusta summasta käytetään n. 30 000 mk 14684: jänä ja huumeongelmaisten hoitoon ohjaajana. suunnitteluun, n. 300 000 mk toteutukseen ja n. 14685: Tulisi selvittää myös, mitä uusia tahoja yhteis- 30 000 mk seurantaan ja jatkotoimenpiteisiin. 14686: työhön voitaisiin saada mukaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14687: Edellä mainitun työryhmän mielestä yhteis- taen, 14688: työn lisääminen, eri ammattiryhmiin kuuluvien, 14689: nuorten parissa työskentelevien henkilöiden kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14690: luttaminen ja tiedottamisen lisääminen ovat 1984 tulo- ja menoarvioon 360 000 markan 14691: tärkeimpiä päämääriä lähivuosina nuorten huu- määrärahan käytettäväksi huumausaine- 14692: meiden käytön ennalta ehkäisemiseksi ja vähentä- valistuskampanjan toteuttamiseen. 14693: miseksi. Yhtenä osana tätä koko kansan tietoi- 14694: 14695: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1982 14696: 14697: Boris Renlund Sakari Knuuttila Håkan Nordman 14698: Håkan Malm Ole Norrback Elisabeth Rehn 14699: Pär Stenbäck Ole Wasz-Höckert 14700: 1084 1983 vp. 14701: 14702: Raha-asia-aloite n:o 976 14703: 14704: 14705: 14706: 14707: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta hissien rakentamiseksi 14708: yleisön pääsyn helpottamiseksi eduskunnan täysistuntosalin 14709: lehtereille 14710: 14711: 14712: Eduskunnalle 14713: 14714: Eduskuntataloa on laajennettu niin, että siitä on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 14715: tullut eräässä mielessä kansanedustajille loma- taen, 14716: hotelliin verrattava. Mutta sitä vastoin edus- 14717: kunnan lehtereillä käyviä tavallisia kansalaisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14718: varten ei ole järjestetty hissejä, vaikka nousu 1984 tulo- ja menoarvioon 20 000 markan 14719: rappusia myöten on monelle varsin hankalaa. arviomäärärahan tarpeellisten hissien ra- 14720: On siis välttämätöntä, että eduskunnan lehte- kentamiseksi yleisön pääsyn helpottami- 14721: reiden yleisön hissejä varten myönnetään tarpeel- seksi eduskunnan lehtereille. 14722: linen määräraha. 14723: 14724: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 14725: 14726: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen 14727: 1983 vp. 1085 14728: 14729: 14730: Raha-asia-aloite n:o 977 14731: 14732: 14733: 14734: 14735: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta eduskunnan täysistunto- 14736: jen radioimiskustannuksiin 14737: 14738: 14739: Eduskunnalle 14740: 14741: Vallankeskitys on johtanut tiedon pimentämi- 14742: seen maassamme. Kansalaisia bachautetaan ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14743: tästä syystä kansalaiset äänestävät laajalti vaa- 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 14744: leissa todellisen tahtonsa vastaisesti vääriä puolu- kaa käytettäväksi eduskunnan täysistunto- 14745: eita. jen radioimisen kustannusten peittämi- 14746: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seen. 14747: taen, 14748: 14749: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 14750: 14751: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen 14752: 14753: 14754: 14755: 14756: 137 0883005893 14757: 1086 1983 vp. 14758: 14759: Raha-asia-aloite n:o 978 14760: 14761: 14762: 14763: 14764: Riihijärvi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta varusmies- 14765: ten ilmaisia lomamatkoja varten 14766: 14767: 14768: Eduskunnalle 14769: 14770: Asepalvelusta vakinaisessa väessä on velvolli- kunnon päivärahaa, mutta ei myös korvata 14771: nen suorittamaan jokainen Suomen kansalainen. matkakustannuksia edes Valtionrautateillä. Tällai- 14772: Tämä aika on vajaa vuosi, johon sisältyy määrätty nen epäkohta tulisi mitä nopeimmin korjata. Se 14773: määrä lomia ja myönnettäviä kuntoisuuslomia, tapahtuu parhaiten antamalla valtion toimesta 14774: samoin myös varuskuntalomia. Varusmiesajalta vapaalippu varusmiehelle hänen lomamatkojensa 14775: maksettava päiväraha ei riitä matkakuluihin suorittamiseksi yleisissä kulkuneuvoissa. 14776: vallankaan nyt, kun lippujen hinnat ovat jatkuvasti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 14777: kohonneet. Taloudellinen tilanne varusmiehen taen, 14778: kohdalla monasti ratkaisee miten usein hän pääsee 14779: kotona käymään. Varakkaat käyvät useasti, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14780: köyhemmät harvemmin. Näin siis eriarvoisuus 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 14781: tulee korostetusti esiin puolustusvoimissa, joissa markkaa varusmiesten ilmaisten loma- ja 14782: palvelevien pitäisi olla samanarvoisia. Tämä vain viikonloppumatkojen toteuttamiseksi. 14783: siitä syystä, että valtion toimesta ei makseta 14784: 14785: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 14786: 14787: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen 14788: 1983 vp. 1087 14789: 14790: Raha-asia-aloite n:o 979 14791: 14792: 14793: 14794: 14795: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaakirjeoikeuden 14796: järjestämiseksi varusmiehille 14797: 14798: 14799: Eduskunnalle 14800: 14801: Varusmiesten päivärahat ovat olemattoman sovellettaisiin varusmiehiin. Heidän yhteytensä 14802: pienet, niistä ei riitä läheskään kaikkiin tarpeisiin kotiin ja perheisiinsä lisääntyisi, samalla tarjoten 14803: joita esiintyy joka päiväisenä menona. vapaa-ajan käytölle uusia mahdollisuuksia. 14804: Päivärahatilannetta voitaisiin helpottaa huo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 14805: mattavasti myöntämällä varusmiehille vapaakirje- taen, 14806: oikeus. Tämä on välttämätöntä, koska postin 14807: kuljetusmaksuihin on jälleen odotettavissa huo- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14808: mattava korotus. Ei liene oikein, että kirjeen 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 markkaa 14809: lähettämisestä valtio perii varusmieheltä huomat- vapaakirjeoikeuden järjestå"miseksi varus- 14810: tavan osan hänen päiväansiostaan. Vapaakirje- miehille. 14811: oikeudella olisi todellinen merkitys, kun sitä 14812: 14813: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 14814: 14815: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen 14816: 1088 1983 vp. 14817: 14818: Raha-asia-aloite n:o 980 14819: 14820: 14821: 14822: 14823: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakenta- 14824: miseen Juankoskelie 14825: 14826: Eduskunnalle 14827: 14828: Juankosken kunnanvirasto sijaitsee nykyisellään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 14829: viidessä eri toimipisteessä keskustaajamassa. Tä- 14830: mänkin vuoksi on suunniteltu kunnan ja valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14831: yhteisen virastotalon rakentamista. Hanke työllis- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 14832: tää Juankaskeila ja myös naapurikuntien Kaavin ja 28.64. 76 200 000 markkaa valtion virasto- 14833: Tuusniemen rakennusalan miehiä, joten sen talon rakentamisen aloittamiseen ]uankos- 14834: vaikutus on kuntarajat ylittävä. kelle. 14835: 14836: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 14837: 14838: Heikki Riihijärvi 14839: 1983 vp. 1089 14840: 14841: Raha-asia-aloite n:o 981 14842: 14843: 14844: 14845: 14846: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta kirjasto-kulttuuritalon 14847: rakentamiseksi Keiteleelle 14848: 14849: 14850: Eduskunnalle 14851: 14852: Keiteleen kunnassa Kuopion läänissä olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14853: saatava kirjasto-kulttuuritalon rakentaminen käyn- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 14854: tiin. Tämä edistäisi paikkakunnan kehitystä markkaa kirjasto-kulttuuritalon rakenta- 14855: varteenotetta vasti. misen edistämiseksi Keiteleen kunnassa 14856: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, Kuopion läänissä. 14857: 14858: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 14859: 14860: Heikki Riihijärvi 14861: 1090 1983 vp. 14862: 14863: Raha-asia-aloite n:o 982 14864: 14865: 14866: 14867: 14868: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen maatalousoppi- 14869: laitoksen oppilasasuntolan rakentamiseksi 14870: 14871: 14872: Eduskunnalle 14873: 14874: Suonenjoen maatalousoppilaitoksen opetustoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14875: mintaa haittaa majoitustilojen puute. Välitön tarve 1984 tulo- ja menoarvioon 600 000 14876: on 64 oppilasasuntolapaikkaa. Ne olisi saatava markkaa Suonenjoen maatalousoppilai- 14877: kiireellisesti aikaan. toksen oppilasasuntolaa varten. 14878: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 14879: 14880: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 14881: 14882: Heikki Riihijärvi 14883: 1983 vp. 1091 14884: 14885: Raha-asia-aloite n:o 983 14886: 14887: 14888: 14889: 14890: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta kalatalousalan ammattioppi- 14891: laitoksen perustamiseksi Vehmersalmelle 14892: 14893: 14894: Eduskunnalle 14895: 14896: Sisä-Suomen vesirikkaimpaan Vehmersalmen Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 14897: kuntaan olisi perustettava kiireellisesti kalatalous- 14898: alan oppilaitos. Tällaisia ammattioppilaitoksiahan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14899: on suunniteltu. 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa 14900: Vehmersalmen kunta on saaristokunta, jossa on kalatalousalan ammattioppilaitoksen pe- 14901: puhtaat kalarikkaat vedet. Talousalueen keskipiste rustamisen käynnistå"miseksi Vehmersal- 14902: Kuopio on suhteellisen lähellä. Kunta kuuluu men kuntaan Kuopion läänissä. 14903: kehitysalueen ensimmäiseen vyöhykkeeseen. Kun- 14904: nan omistuksessa on erittäin sopivia maa-alueita 14905: tällaiselle oppilaitokselle. 14906: 14907: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 14908: 14909: Heikki Riihijärvi 14910: 1092 1983 vp. 14911: 14912: Raha-asia-aloite n:o 984 14913: 14914: 14915: 14916: 14917: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesikalatalouden 14918: opetuksen aikaansaamiseksi 14919: 14920: 14921: Eduskunnalle 14922: 14923: Vaikka Suomi on kymmenientuhansien järvien Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioittaen, 14924: maa, niin valtaosa käyttämästämme kalasta 14925: tuodaan ulkomailta. Kalastusasioittemme hoito on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14926: siis pahasti laiminlyöty. Tämä johtuu siitä, että 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 14927: maassamme ei ole huolehdittu riittävästi sisävesi- markkaa riittävän sisävesikalatalouden 14928: kalatalouden opetuksesta. Tämä olisi kuitenkin opetuksen kiireellisesti aikaansaamiseksi 14929: välttämätöntä. maassamme. 14930: 14931: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 14932: 14933: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen 14934: 1983 vp. 1093 14935: 14936: Raha-asia-aloite n:o 985 14937: 14938: 14939: 14940: 14941: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta oppisopimuskurssien teoria- 14942: jaksojen järjestämiseksi Muuruvedellä 14943: 14944: 14945: Eduskunnalle 14946: 14947: Muuruveden kurssiosasto on saanut maatalous- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 14948: lomittajien oppisopimuskoulutuksen teoria jakson. 14949: Tämä taannee vuosittain noin puolen vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14950: toiminnan kurssiosastolle. Juankosken kunta on 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 14951: uhrannut kurssiosastoon varsin huomattavia markkaa oppisopimuskurssien teoriajak- 14952: summia ja myöskin valtio on rahoittanut sojen järjestämiseksi Muuruvedellä. 14953: kurssiosastolle hallin. 14954: Olisikin toivottavaa, että kurssiosaston käyttöä 14955: tehostettaisiin järjestämällä muidenkin oppisopi- 14956: muskurssien teoriajaksoja Muuruvedellä. 14957: 14958: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 14959: 14960: Heikki Riihijärvi 14961: 14962: 14963: 14964: 14965: 138 0883005893 14966: 1094 1983 vp. 14967: 14968: Raha-asia-aloite n:o 986 14969: 14970: 14971: 14972: 14973: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta konepuuseppäkurssin järjes- 14974: tämiseksi Juankaskeila 14975: 14976: 14977: Eduskunnalle 14978: 14979: Juankosken kunnanhallitus on anonut Kuopion Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 14980: työvoimapiiriltä, että se ryhtyisi tarvittaviin 14981: toimenpiteisiin konepuuseppäkurssin järjestämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14982: seksi Juankoskella. Kunnan alueella toimivilla 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa 14983: yrityksillä on suuria vaikeuksia saada ammattitai- konepuuseppäkurssin järjestämiseksi ]uan- 14984: toista työvoimaa. Yrittäjien antamien sitoumusten koskella. 14985: perusteella uusia työpaikkoja syntyisi kunnan 14986: alueella 12-15 puuseppäalan yrityksiin. 14987: 14988: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 14989: 14990: Heikki Riihijärvi 14991: 1983 vp. 1095 14992: 14993: Raha-asia-aloite n:o 987 14994: 14995: 14996: 14997: 14998: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran kansainvälisen 14999: nuorison kurssi- ja leirikeskuksen rakentamiseen ja käyttö- 15000: kustannusten suorittamiseen 15001: 15002: 15003: Eduskunnalle 15004: 15005: Rautavaaran kansainvälisen nuorison kurssi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15006: ja leirikeskuksen rakennustöiden loppuun saat- 1984 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 15007: taminen ja käyttökustannukset aiheuttavat kunnal- markkaa käytettå"vå"ksi Rautavaaran kan- 15008: le ylivoimaisia rasituksia. Siksi on tuettava tätä sainvälisen nuorison kurssi- ja leirikes- 15009: hyvää asiaa yhteisillä varoilla. kuksen rakentamisen loppuun saattami- 15010: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, seen sekä käyttökustannusten suorittami- 15011: seen. 15012: 15013: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15014: 15015: Heikki Riihijärvi 15016: 1096 1983 vp. 15017: 15018: Raha-asia-aloite n:o 988 15019: 15020: 15021: 15022: 15023: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta osa-aikaviljelyn edistämi- 15024: seksi 15025: 15026: 15027: Eduskunnalle 15028: 15029: SMP ei hyväksy perhe- ja pienviljelmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15030: jatkuvaa hävittämistä. Tämä merkitsee autioituvaa 1984 tulo- ja menoarvioon 10000000 15031: maaseutua ja väkiluvultaan pienenevää kansaa. markkaa käytettäväksi osa-aikaviljelyn 15032: Tämä on kansallista itsemurhapolitiikkaa. edistiimiseksi maassamme. 15033: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 15034: taen, 15035: 15036: 15037: 15038: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15039: 15040: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen 15041: 1983 vp. 1097 15042: 15043: Raha-asia-aloite n:o 989 15044: 15045: 15046: 15047: 15048: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta asutusteiden kunroon- 15049: panoon ja kunnossapitoon 15050: 15051: 15052: Eduskunnalle 15053: 15054: Hallitus on unohtanut asutusteiden maarara- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 15055: han kokonaan tulo- ja menoarviosta. Perhe- ja taen, 15056: pienviljelmien hävittämisen linja siis edelleen 15057: jatkuu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15058: SMP ei hyväksy maaseudun autioittamista ja 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 15059: perhe- ja pienviljelmien hävittämistä, vielä markkaa asutusteiden kuntoonpanaan ja 15060: vähemmän kansamme saattamista nälkäuhan kunnossapitoon. 15061: alaiseksi. 15062: 15063: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15064: 15065: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen 15066: 1098 1983 vp. 15067: 15068: Raha-asia-aloite n:o 990 15069: 15070: 15071: 15072: 15073: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Syväniemen ekakeskuksen 15074: rakentamisen tukemiseksi Karttulassa 15075: 15076: 15077: Eduskunnalle 15078: 15079: Karttulan Syväniemen kylä on hiljentynyt Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 15080: aikaisemmasta teollisuusyhdyskunnasta maaseu- 15081: tukyläksi, jolla kuitenkin on poikkeuksellinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15082: palveluvarustus. 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 15083: Kuopion lääninhallituksen johdolla on suunni- määrärahan Syväniemen ekakeskuksen 15084: teltu, että Syväniemestä kehitetään ekaviljelyn rakentamisen tukemiseksi Karttulan kun- 15085: tutkimuksen, koulutuksen ja tiedotuksen keskus. nassa. 15086: Eräät kunnat ja Kuopion korkeakoulu ovat 15087: perustaneet tätä varten ympäristöterveyssäätiön. 15088: 15089: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15090: 15091: Heikki Riihijärvi 15092: 1983 vp. 1099 15093: 15094: Raha-asia-aloite n:o 991 15095: 15096: 15097: 15098: 15099: Riihijärvi: Mä1härahan osoittamisesta turkistarhaajakurssin järjes- 15100: tämiseksi Juankaskeila 15101: 15102: 15103: Eduskunnalle 15104: 15105: Juankosken kunta on tuonut Juankoskelie ja turkisten jatkojalostuksen kehittämiselle Koillis- 15106: samalla koko Koillis-Savoon turkistarhauksen. Savossa. 15107: Tässä tarkoituksessa kunnassa on järjestetty 4 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 15108: turkistarhaajakurssia. Suurelta osin kurssien pe- 15109: rusteella kuntaan on synrynyt 30 turkistarhaa, ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15110: Kaaville kymmenkunta. Kunnassa on toiminnassa 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa 15111: tällä hetkellä 2 turkkuriliikettä. Turkisompelu- turkistarhaajakurs sin jä"rjestämiseksi j ua n- 15112: kurssi olisi johdonmukainen jatke Juankosken koskelle turkisten jatkojalostuksen kehit- 15113: turkistarhaajakursseille ja kunnan pyrkimyksille tämiseksi Koillis-Savossa. 15114: 15115: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 15116: 15117: Heikki Riihijärvi 15118: 1100 1983 vp. 15119: 15120: Raha-asia-aloite n:o 992 15121: 15122: 15123: 15124: 15125: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen raivaukseen 15126: myrkkyjä käyttämättä 15127: 15128: 15129: Eduskunnalle 15130: 15131: Vesakkomyrkytys on kiireellisesti lopetettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15132: terveydelle ja luonnolle vaarallisena maassamme, 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 15133: niin kuin on tapahtunut Ruotsissa. Samalla olisi arviomäärärahan vesakkojen raivauksen 15134: edistettävä muunlaista vesakkojen raivausta myös edistämiseksi muulla tavoin kuin myrkkyjä 15135: työtä kansallemme antavana. käyttämällä. 15136: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 15137: taen, 15138: 15139: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15140: 15141: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen 15142: 1983 vp. 1101 15143: 15144: Raha-asia-aloite n:o 993 15145: 15146: 15147: 15148: 15149: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimi- 15150: seksi vaarallisten aineiden poistamisesta elintarviketuotannos- 15151: ta ja saasteettomien elintarvikkeiden tuotannon toteuttami- 15152: sesta 15153: 15154: 15155: Eduskunnalle 15156: 15157: Selvästi syöpä leviää maassamme aina vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15158: enemmän siitä syystä, että elintarvikkeita on 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 15159: käsitelty vaarallisilla aineilla. markkaa sen seikan kiireellisesti selvittä- 15160: Kuitenkin kotimainen elintarviketuotantom- miseksi, millä tavoin elintarviketuotan- 15161: me voidaan turvata ilman, että toteutetaan nostamme voidaan poistaa vaaralliset 15162: elintarvikkeiden myrkyttämisen linjaa samalla aineet ja toteuttaa maassamme saasteetlo- 15163: myös syöpää viljelijöiden keskuuteen levittäen. mien elintarvikkeiden tuotanto ja käyttö 15164: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sekä kuluttajien että viljelijöiden etujen 15165: taen, mukaisesti. 15166: 15167: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15168: 15169: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen 15170: 15171: 15172: 15173: 15174: 139 0883005893 15175: 1102 1983 vp. 15176: 15177: Raha-asia-aloite n:o 994 15178: 15179: 15180: 15181: 15182: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Airakselan-Syväniemen 15183: maantien parantamiseen 15184: 15185: 15186: Eduskunnalle 15187: 15188: Airakselan-Syväniemen maantien n:o 5942 Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 15189: parantaminen on kiireellinen ja välttämätön. Tie 15190: kärsii kelirikosta ja voi olla jopa läpipääsemätön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15191: Tiellä tapahtuu laajaa puutavarankuljetusta ja se 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 15192: on elinvoimaisen kylän ainoa yhteys kuntakeskuk- markkaa käytettäväksi Airakselan-Syvä- 15193: seen. niemen maantien n:o 5942 parantamiseen. 15194: 15195: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15196: 15197: Heikki Riihijärvi 15198: 1983 vp. 1103 15199: 15200: Raha-asia-aloite n:o 995 15201: 15202: 15203: 15204: 15205: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Pyhäjärven maan- 15206: tien perusparantamiseen 15207: 15208: 15209: Eduskunnalle 15210: 15211: Keiteleen-Pyhäjärven enttam heikkopohjai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15212: nen ja sorapäällysteinen tie palvelee teollisuuden 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan 15213: raaka-aine- ja työvoimakuljetuksia ja koululaiskul- määrå"rahan käytettäväksi yhdessä muiden 15214: jetuksia sekä toimii yhdyssiteenä Keiteleeltä tarkoitukseen irrotettavien määrärahojen 15215: Pohjois-Suomeen Suuntautuvalle liikenteelle. Tien kanssa Keiteleen-Pyhäjärven maantien 15216: perusparantaminen on siis kiireellinen ja välttä- kiireelliseen perusparantamiseen. 15217: mätön. 15218: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 15219: 15220: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15221: 15222: Heikki Riihijärvi 15223: 1104 1983 vp. 15224: 15225: Raha-asia-aloite n:o 996 15226: 15227: 15228: 15229: 15230: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Poromäen-Laakajärven 15231: maantien perusparanramiseen Sonkajärvellä 15232: 15233: 15234: Eduskunnalle 15235: 15236: Poromäen-Laakajärven maantie Sonkajärven että Edu.rkunta ottai.ri valtion vuoden 15237: kunnassa olisi perusparannettava. Siksi tarkoituk- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 15238: seen olisi myönnettävä varoja. markkaa Poromäen-Laakajärven maan- 15239: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, tien peru.rparantami.ren edi.rtämi.reen Son- 15240: kajärven kunna.r.ra. 15241: 15242: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15243: 15244: Heikki Riihijärvi 15245: 1983 vp. 1105 15246: 15247: Raha-asia-aloite n:o 997 15248: 15249: 15250: 15251: 15252: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Pukaran-Lammaspohjan 15253: maantien perusparantamiseen Pielavedellä 15254: 15255: 15256: Eduskunnalle 15257: 15258: Pukaran-Lammaspohjan maantie Pielaveden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15259: kunnassa on tärkeä läpikulkuliikenteen vuoksi. 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 15260: Mutta maantie tarvitsee välttämättä perusparanta- markkaa käytettäväksi Pukaran-Lammas- 15261: mista jo puutavara-ajonkin takia. pohjan maantien perusparantamisen aloit- 15262: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, tamiseen Pielaveden kunnassa. 15263: 15264: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15265: 15266: Heikki Riihijärvi 15267: 1106 1983 vp. 15268: 15269: Raha-asia-aloite n:o 998 15270: 15271: 15272: 15273: 15274: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Salmisen-Palokankaan 15275: tien perusparantamiseen Suonenjoella 15276: 15277: 15278: Eduskunnalle 15279: 15280: Puutavaraa kuljetetaan Suonenjoen kunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15281: alueelta Varkauteen 11 kilometriä pitempää tietä 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 15282: Ilvesjärven kautta sen vuoksi, että Salmisen- markkaa Salmisen-Palokankaan tien pe- 15283: Palokankaan tie tarvitsee kipeästi perusparan- rusparantamisen toteuttamisen eteenpäin 15284: nusta. Tämän tien perusparantaminen olisi siis viemiseen Suonenjoen kunnassa puutava- 15285: kansantaloudellisesti hyvin kannattavaa. ran kuljetuksen lyhentämiseksi Varkauden 15286: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, kaupunkiin. 15287: 15288: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15289: 15290: Heikki Riihijärvi 15291: 1983 vp. 1107 15292: 15293: Raha-asia-aloite n:o 999 15294: 15295: 15296: 15297: 15298: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Soisalon saaren tieverkos- 15299: ton perusparantamiseen Kuopion läänissä 15300: 15301: 15302: Eduskunnalle 15303: 15304: Soisalon saari on Suomen suurin saari Kuopion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15305: läänissä. Autioitumisen estämiseksi ja taloudelli- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 15306: sen toimeentulon parantamiseksi on Soisalon markkaa Soisalon saaren tieverkoston 15307: saaren tieverkosto nopeasti saatettava asianmukai- kiireellistä perusparantamista varten Kuo- 15308: seen kuntoon. Tätä puoltavat myös työllisyyden pion läänissä på"ämääränä saattaa saaren 15309: seikat. tieverkosto riittävän kelvolliseksi. 15310: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 15311: 15312: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15313: 15314: Heikki Riihijärvi 15315: 1108 1983 vp. 15316: 15317: Raha-asia-aloite n:o 1000 15318: 15319: 15320: 15321: 15322: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Tervon-Utrianlahden pai- 15323: kallistien perusparantamiseen 15324: 15325: 15326: Eduskunnalle 15327: 15328: Tervon-Utrianlahden paikallistien peruspa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15329: rantaminen on välttämätöntä, koska siitä on tullut 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 15330: läpikulkutie ja koska tietä tarvitsee eräs maamme markkaa käytettäväksi Tervon-Utrianlah- 15331: suurimmista kalanviljelylaitoksista. den paikattistien perusparantamisen edis- 15332: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, tämiseen. 15333: 15334: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15335: 15336: Heikki Riihijärvi 15337: 1983 vp. 1109 15338: 15339: Raha-asia-aloite n:o 1001 15340: 15341: 15342: 15343: 15344: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Vaajasalmen-Tervon maan- 15345: tien parantamiseen 15346: 15347: 15348: Eduskunnalle 15349: 15350: Vaajasalmen-Tervon maantien parantaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15351: on kiireellinen ja välttämätön. Asiaa ajavat sekä 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 15352: Suonenjoen kaupunki että Tervon kunta. markkaa Vaajasalmen-Tervon maantien 15353: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, parantamista varten. 15354: 15355: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15356: 15357: Heikki Riihijärvi 15358: 15359: 15360: 15361: 15362: 140 0883005893 15363: 1110 1983 vp. 15364: 15365: Raha-asia-aloite n:o 1002 15366: 15367: 15368: 15369: 15370: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Vieremän-Mesilän-Salah- 15371: min läpikulkutien rakentamiseen 15372: 15373: 15374: Eduskunnalle 15375: 15376: Vieremän-Mesilän-Salahmin tiestä on noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15377: 3 kilometriä rakentamatta. Jos se saataisiin raken- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan 15378: netuksi, niin tiestä tulisi taloudellinen läpikulkutie arviomäärärahan Vieremän-Mesilän-Sa- 15379: ja yleinen liikenneväylä. lahmin lå'pikulkutien rakentamiseksi. 15380: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 15381: 15382: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15383: 15384: Heikki Riihijärvi 15385: 1983 vp. llll 15386: 15387: Raha-asia-aloite n:o 1003 15388: 15389: 15390: 15391: 15392: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Vieremän-Vuorisen-Kaup- 15393: pilanmäen maantien perusparantamiseen 15394: 15395: 15396: Eduskunnalle 15397: 15398: Vieremän-Vuorisen-Kauppilanmäen maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15399: tie olisi perusparannettava. Tieyhteys on tärkeä 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 15400: kunnan etäisten osien liikenteen kannalta ja tie on markkaa Vieremän- Vuorisen- Kauppilan- 15401: myös tärkeä yhteys valtatielle n:o 5. mäen maantien perusparantamisen edistä- 15402: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, mueen. 15403: 15404: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15405: 15406: Heikki Riihijärvi 15407: 1112 1983 vp. 15408: 15409: Raha-asia-aloite n:o 1004 15410: 15411: 15412: 15413: 15414: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kihlovirran sillan suunnit- 15415: telemiseksi ja töiden aloittamiseksi Iisalmessa 15416: 15417: 15418: Eduskunnalle 15419: 15420: Kihlovirran sillan rakentaminen on ollut Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 15421: vireillä jo vuosikymmeniä. Iisalmen kaupungin 15422: kaupunginhallituskin pitää siltaa välttämättömänä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15423: ja kiireellisenä. 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 15424: Silta toteuttaisi uuden tieyhteyden Iisalmen- markkaa Kihlovirran sillan kiireelliseksi 15425: Pielaveden maantieltä kantatielle Iisalmi-Kala- suunnittelemiseksi ja rakentamisen aloit- 15426: joki. Hankkeen kustannusarvio on noin 6 miljoonaa tamiseksi Iisalmen kaupungissa. 15427: markkaa 15428: 15429: 15430: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15431: 15432: Heikki Riihijärvi 15433: 1983 vp. 1113 15434: 15435: Raha-asia-aloite n:o 1005 15436: 15437: 15438: 15439: 15440: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Puutossalmen sillan suunnit- 15441: teluun ja rakennustöiden aloittamiseksi 15442: 15443: 15444: Eduskunnalle 15445: 15446: Puutossalmen silta Kuopion läänissä on kansan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15447: taloudellisesti ja liikenteellisesti välttämätön. Se 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 15448: turvaisi myös laajalla alueella Kuopion läänissä markkaa Puutos salmen sillansuunnittelun 15449: maaseudulla asutusta. Sillan rakentaminen työllis- jatkamista ja töiden aloittamista varten 15450: täisi erityisesti kuorma-autoilija pienyrittäjiä. Kuopion läänissä·. 15451: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 15452: 15453: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15454: 15455: Heikki Riihijärvi 15456: 1114 1983 vp. 15457: 15458: Raha-asia-aloite n:o 1006 15459: 15460: 15461: 15462: 15463: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Vehmersalmen sillan raken- 15464: nustöiden aloittamiseksi 15465: 15466: 15467: Eduskunnalle 15468: 15469: Vehmersalmen kunnanvaltuusto ja kunnanhal- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 15470: litus pitävät Vehmersalmen lautan korvaamista 15471: sillalla erittäin tarpeellisena ja kiireellisenä. Silta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15472: parantaisi kunnan yhtenäisyyttä ja tukisi kirkonky- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 15473: län kehittymistä. Silta edesauttaisi myös Soisalon markkaa Vehmersalmen sillan rakentami- 15474: saaren elinkeinoelämän eteenpäin viemistä. Hyvä sen käynnistämiseksi. 15475: yhteys Kuopioon on hyvin tarpeellinen. 15476: 15477: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15478: 15479: Heikki Riihijärvi 15480: 1983 vp. 1115 15481: 15482: Raha-asia-aloite n:o 1007 15483: 15484: 15485: 15486: 15487: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta alkutoimenpiteiksi 15488: paikallisteiden hoidon siirtämiseksi kunnilta valtion kustan- 15489: nettaviksi 15490: 15491: 15492: Eduskunnalle 15493: 15494: On vaarm, että kunnat joutuvat aina vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15495: enemmän taloudellisesti uhraamaan paikallistei- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 15496: den ylläpitoon ja hoitoon. Kuitenkin nämä tiet markkaa paikallisteiden hoidon siirtämistä 15497: ovat yleisiä liikenneväyliä. kunnilta kokonaisuudessaan valtion kus- 15498: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tannettaviksi koskevia alkutoimenpiteitä 15499: taen, varten. 15500: 15501: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15502: 15503: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen 15504: 1116 1983 vp. 15505: 15506: Raha-asia-aloite n:o 1008 15507: 15508: 15509: 15510: 15511: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Juojärven-Varisveden kana- 15512: voinoin suunnittelemiseksi ja töiden aloittamiseksi 15513: 15514: 15515: Eduskunnalle 15516: 15517: Juojärven-Varisveden kanavaimi Kaavilla on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15518: tarpeellinen ja työllisyyttä edistävä. Kaikkiaan 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 15519: tämä kanavaimi Palokin kautta yhdellä sulkukana- markkaa käytettäväksi Juojärven- Varis- 15520: valla maksaisi noin 50 miljoonaa markkaa. veden kanavoinnin suunnittelun loppuun 15521: Suunnittelu on osittain vielä kesken. saattamiseksi ja töiden aloittamiseksi 15522: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, Kaavin kunnassa. 15523: 15524: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15525: 15526: Heikki Riihijärvi 15527: 1983 vp. 1117 15528: 15529: Raha-asia-aloite n:o 1009 15530: 15531: 15532: 15533: 15534: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Päijänteen kana- 15535: van rakentamisen aloittamiseen 15536: 15537: 15538: Eduskunnalle 15539: 15540: Vesistökuljetukset on maassamme typerasu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15541: laiminlyöty. Kanava Keitele-Päijänne olisi pitä- 1984 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 15542: nyt rakentaa jo aikoja sitten. markkaa Keiteleen-Päijänteen kanavan 15543: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, toteuttamisen aloittamiseen. 15544: 15545: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15546: 15547: Heikki Riihijärvi 15548: 15549: 15550: 15551: 15552: 141 0883005893 15553: 1118 1983 vp. 15554: 15555: Raha-asia-aloite n:o 1010 15556: 15557: 15558: 15559: 15560: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta katsastuskonttorin rakenta- 15561: miseen Juankoskelie 15562: 15563: 15564: Eduskunnalle 15565: 15566: Katsastuskonttorin SiJOittamista Juankoskelie Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 15567: ovat puoltaneet Pohjois-Savon Seutukaavaliitto 15568: sekä läänin katsastusmies. Lisäksi hanke on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15569: merkitty valtion pitkäntähtäimen suunnitelmiin. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 15570: Konttori tulisi palvelemaan koko Koillis-Savon 31.40.74 100000 markkaa katsastuskont- 15571: seutukunnan aluetta. torin rakentamisen aloittamiseen ]uan- 15572: koskelle. 15573: 15574: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 15575: 15576: Heikki Riihijärvi 15577: 1983 vp. 1119 15578: 15579: Raha-asia-aloite n:o 1011 15580: 15581: 15582: 15583: 15584: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta pienoislentokentän raken- 15585: tamisen aloittamiseksi Suonenjoella 15586: 15587: 15588: Eduskunnalle 15589: 15590: Pienoislentokenttä on Suonenjoella hyvin tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15591: peellinen. Vanhan lentokentän käyttö on vaaralli- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 15592: sena kielletty. Uuden lentokentän paikka on jo markkaa pienoislentokentän rakentami- 15593: varattu. sen aloittamiseksi Suonenjoelle. 15594: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 15595: 15596: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15597: 15598: Heikki Riihijärvi 15599: 1120 1983 vp. 15600: 15601: Raha-asia-aloite n:o 1012 15602: 15603: 15604: 15605: 15606: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden paikal- 15607: lisliikenteen säilyttämiseksi Kuopion, Pieksämäen ja Joensuun 15608: alueilla 15609: 15610: 15611: Eduskunnalle 15612: 15613: Valtionrautateiden paikallisliikenne palvelee vastustus ei tulisi liian kovaksi, mutta lopulli- 15614: työssäkävijöitä ja tavallisten kansalaisten tarpeita. nen päämäärä on paikallisliikenteen suurimmalta 15615: Siksi hallituksen suunnitelmat rautateiden paikal- osalta lopettaminen. Tämä ei ole hyväksyttävää. 15616: lisliikenteen rajoittamiseksi ja jopa laajalti lopetta- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 15617: miseksi eivät ole hyväksyttäviä. Rautatielaitos on 15618: palvelulaitos eikä mikään liikelaitos. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15619: Hallitus ja rautatiehallitus ovat kuitenkin 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 15620: yleisen mielipiteen vastustuksesta huolimatta markkaa Valtionrautateiden paikallislii- 15621: päättäneet rajoittaa laajalti rautateiden paikallislii- kenteen säilyttämiseksi Kuopion, Piekså'- 15622: kennettä tuhansien työssäkävijöiden ja tavallis- mäen ja Joensuun alueilla työssäkävijöi- 15623: ten kansalaisten korvaamattomaksi vahingoksi. den ja kehitysalueiden väestön tarpeiden 15624: Liikkeelle on kuitenkin lähdetty rajoitetusti, jotta mukaisesti. 15625: 15626: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15627: 15628: Heikki Riihijärvi 15629: 1983 vp. 1121 15630: 15631: Raha-asia-aloite n:o 1013 15632: 15633: 15634: 15635: 15636: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Geologiselle tutkimuslaitok- 15637: selle maaperätutkimusten tehostamiseksi Kuopion läänissä 15638: 15639: 15640: Eduskunnalle 15641: 15642: Maaperätutkimuksia olisi kiireellisesti tehostet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15643: tava Kuopion läänissä ja muualla Itä-Suomessa. 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 15644: Tätä varten tarvitaan lisävaroja. markkaa Geologiselle tutkimuslaitokselle 15645: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, maaperätutkimusten tehostamiseksi Kuo- 15646: pion läänin alueella. 15647: 15648: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15649: 15650: Heikki Riihijärvi 15651: 1122 1983 vp. 15652: 15653: Raha-asia-aloite n:o 1014 15654: 15655: 15656: 15657: 15658: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta palkinnoiksi suomalais- 15659: ten keksijöiden tukemiseen 15660: 15661: 15662: Eduskunnalle 15663: 15664: Keksintöjen merkitystä kansalaisten keskuudes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15665: sa ei saa väheksyä ja aliarvioida. Päinvastoin näitä 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 15666: keksintöjä olisi tehokkaasti edistettävä monopoli- markkaa käytettäväksi palkintoina suoma- 15667: soituvassa ja byrokratisoituvassa yhteiskunnassa. laisten keksijöiden tukemiseksi. 15668: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 15669: taen, 15670: 15671: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15672: 15673: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen 15674: 1983 vp. 1123 15675: 15676: Raha-asia-aloite n:o 1015 15677: 15678: 15679: 15680: 15681: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Nilsiän kvartsihiekan käytön 15682: laajentamiseksi 15683: 15684: 15685: Eduskunnalle 15686: 15687: Malmivarat ovat ehtymässä kolmessa Kuopion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15688: läänin kunnassa. Muita teollisuutta ja yritystoi- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 15689: mintaa edistäviä toimenpiteitä siis tarvitaan markkaa Nilsiän kvartsihiekan käytön 15690: kiireellisesti. tarkoituksenmukaisen laajentamisen edis- 15691: Tosiasiat puoltavat Nilsiän kvartsihiekan käy- tämiseksi. 15692: tön laajentamista. 15693: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 15694: 15695: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15696: 15697: Heikki Riihijärvi 15698: 1124 1983 vp. 15699: 15700: Raha-asia-aloite n:o 1016 15701: 15702: 15703: 15704: 15705: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Paakkilan kaivoksen käyn- 15706: nistämiseksi Tuusniemellä 15707: 15708: 15709: Eduskunnalle 15710: 15711: Tuusniemen kunnan Paakkilan kaivoksella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15712: Kuopion läänissä ei ole toimintaa. Kysymyksessä 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 15713: ovat kuitenkin Tuusniemen kuntalaisille varsin markkaa Tuusniemen kunnan Paakkilan 15714: merkittävät työpaikat. kaivoksen toiminnan käynnistämisen edis- 15715: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, tämiseksi. 15716: 15717: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15718: 15719: Heikki Riihijärvi 15720: 1983 vp. 1125 15721: 15722: Raha-asia-aloite n:o 1017 15723: 15724: 15725: 15726: 15727: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Säviän kupariesiintymän 15728: hyödyntämiseksi Pielavedellä 15729: 15730: 15731: Eduskunnalle 15732: 15733: Pielaveden kunnan Säviän kupariesiintymää ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15734: ole vieläkään hyödynnetty. Kuitenkin on mineraa- 1984 tulo- ja menoarvioon JOO 000 15735: leista maassamme puutetta ja Outokummun markkaa Säviän kupariesiintymän hyödyn- 15736: kaivoksia uhkaa lopettaminen. tämiseksi kaivostoimenpiteillå. Pielaveden 15737: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, kunnassa. 15738: 15739: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15740: 15741: Heikki Riihijärvi 15742: 15743: 15744: 15745: 15746: 142 0883005893 15747: 1126 1983 vp. 15748: 15749: Raha-asia-aloite n:o 1018 15750: 15751: 15752: 15753: 15754: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta ns. mustan kiven laadun 15755: ja sijainnin selvittämiseksi Varpaisjärvellä 15756: 15757: 15758: Eduskunnalle 15759: 15760: Varpaisjärven kunnassa on taloudellisesti hyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15761: dyllistä ns. mustaa kiveä. Tämän kiven laatu ja 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa 15762: sijainti olisi tutkimuksilla riittävästi selvitettävä. ns. mustan kiven laadun ja sijainnin 15763: Kiven lisääntyvällä jalostamisella ja käytöllä selvittämiseksi Varpaisjärven kunnassa ja 15764: voitaisiin korvata ulkomailta tuotavaa kiviraaka- sanotun kiven käytön lisäämiseksi maam- 15765: ainetta. me tarpeen tyydyttå"miseksi niin, ettå. 15766: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, ulkomailta tuonti vähenisi. 15767: 15768: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15769: 15770: Heikki Riihijärvi 15771: 1983 vp. 1127 15772: 15773: Raha-asia-aloite n:o 1019 15774: 15775: 15776: 15777: 15778: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen pientonnis- 15779: ton toimintaedellytysten parantamiseksi 15780: 15781: 15782: Eduskunnalle 15783: 15784: Ulkomaalainen pientonnisto on jo käytännölli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 15785: sesti katsoen vallannut Saimaan kanavan ja taen, 15786: Saimaan vesistön liikenteen. Tämä johtuu koti- 15787: maisen pientonniston syrjinnästä ja väheksymi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15788: sestä. Taloudelliset tappiot ovat huomattavat. 1984 tulo- ja meoarvioon 1 000 000 15789: Kuitenkin kilpailukykyinen kotimainen pien- markkaa käytettäväksi kotimaisen pien- 15790: tonnisto pystyisi toimimaan laajoilla alueilla tonniston edistämiseksi ennen kaikkea 15791: Euroopassa maatamme palvellen ja valuuttaa Saimaan kanavan liikenteessä. 15792: tuoden sekä työtä antaen. Asiantilaan olisi saatava 15793: kiireellinen korjaus. 15794: 15795: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15796: 15797: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen 15798: 1128 1983 vp. 15799: 15800: Raha-asia-aloite n:o 1020 15801: 15802: 15803: 15804: 15805: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta korvaavan yritystoiminnan 15806: kehittämiseksi Kaavin Luikonlahden kaivosalueella 15807: 15808: 15809: Eduskunnalle 15810: 15811: Kun Luikonlahden kaivoksen malmivarat Kaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15812: vin kunnassa näyttävät olevan rajalliset, niin on 1984 tulo- ja meoarvioon 100 000 markkaa 15813: välttämätöntä kehittää alueelle korvaavaa yritys- korvaavan yritystoiminnan kiireelliseksi 15814: toimintaa. Näin turvataan myös jo nyt suoritetut kehittämiseksi Luikonlahden kaivosalueel- 15815: investoinnit. la Kaavin kunnassa malmivarojen rajalli- 15816: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, suuden vuoksi. 15817: 15818: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15819: 15820: Heikki Riihijärvi 15821: 1983 vp. 1129 15822: 15823: Raha-asia-aloite n:o 1021 15824: 15825: 15826: 15827: 15828: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta marjanjalostustehtaan perus- 15829: tamiseksi Sa voon 15830: 15831: 15832: Eduskunnalle 15833: 15834: Kotimaisten elintarvikkeittemme edelleenjalos- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 15835: tus on maassamme laajalti laiminlyöty. Näin on 15836: asianlaita myös kotoisten marjojemme tehdasmai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15837: sessa jalostuksessa. 1984 tulo- ja menoarvioon 400 000 15838: Tämä puute on erityisesti havaittavissa myös markkaa käytettäväksi asianmukaisen mar- 15839: Savossa, vaikka maaseudun väki kärsii toimeen- janjalostustehtaan aikaansaamiseksi Sa- 15840: tulon puutteesta. Asiantilaan on siis saatava voon. 15841: korjaus. 15842: 15843: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15844: 15845: Heikki Riihijärvi 15846: 1130 1983 vp. 15847: 15848: Raha-asia-aloite n:o 1022 15849: 15850: 15851: 15852: 15853: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten ilmaispolt- 15854: toaineiden hyväksikäytön edistämiseksi 15855: 15856: 15857: Eduskunnalle 15858: 15859: Maassamme on laiminlyötynä valtavat mahdol- että Eduikunta ottaiJi valtion vuoden 15860: lisuudet korvata lämmitysöljy kotoisilla ilmais- 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 15861: polttoaineilla kuten talousjätteillä, puuroippeella, markkaa tilakohtaiJten ja omakotitalokoh- 15862: kuorijätteillä, hakkeilla, sahanpurulla, oljilla jne. taiJten kotoiJten ilmaiipolttoaineiden hy- 15863: Näin voitaisiin säästää ulkomaisessa energiassa. väkJikäytön tehokkaakii ediJtämiJekJi 15864: Maamme valtapuolueet ovat kuitenkin kaiken myöi näitä koJkevia laitteita kehittämällä. 15865: tämän laiminlyöneet. 15866: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 15867: taen, 15868: 15869: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15870: 15871: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen 15872: 1983 vp. 1131 15873: 15874: Raha-asia-aloite n:o 1023 15875: 15876: 15877: 15878: 15879: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta työryhmän asettamiseksi 15880: selvittämään uusien kaivoksien perustamista ja entisten 15881: kaivospaikkakuntien elinkeinotoiminnan kehittämistä Kuopion 15882: läänissä 15883: 15884: 15885: Eduskunnalle 15886: 15887: Maan uumenissa olevien mineraalirikkauksien Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 15888: tehokasta etsimistä ja hyväksikäyttöä on maas- 15889: samme vuodesta vuoteen laiminlyöty. Päinvastoin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15890: on oltu saamattomia, vaikka tunnettuja kaivok- 1984 tulo- ja menoarvioon20000 markkaa 15891: sia uhkaa malmin loppuminen ja kaivoksen lopetta- pysyväisluontoista työryhmää varten, jon- 15892: minen. Näin on asianlaita myös Kuopion läänin ka tehtävänä olisi selvittää Kuopion 15893: alueella. lääni.J.Jä uusien kaivosten perustamisen 15894: Kuopion läänin alueella siis tarvitaan kiireellisiä mahdollisuudet ja tarvittavat tukitoimen- 15895: toimenpiteitä, jotta lopulta selvitetään, mitenkä piteet sekä millaisiin toimenpiteisiin olisi 15896: tiedossa olevia mineraalirikkauksia voitaisiin ryhdyttävä kaivostoiminnan loppumisen 15897: käyttää kaivostoiminnassa hyväksi, sekä myös uhkaamitta paikkakunnilla väestön toi- 15898: viivytyksettä selvitetään niiden paikkakuntien ja meentulon turvaamiseksi. 15899: asutuskeskusten tulevaisuus, joissa kaivostoiminta 15900: kulkee loppuansa kohti. 15901: 15902: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15903: 15904: Heikki Riihijärvi 15905: 1132 1983 vp. 15906: 15907: Raha-asia-aloite n:o 1024 15908: 15909: 15910: 15911: 15912: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta muuotapiirien rakentamiseen 15913: Rautavaaran kunnassa 15914: 15915: 15916: 15917: Eduskunnalle 15918: 15919: Rautavaaran kunnassa on n. 30 rakentamatoma Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 15920: muuntopiiriä, joiden sähköistykseen rahaa tarvi- 15921: taan välittömästi. Meijerit ja maidontuottajat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15922: kiirehtineet tilojensa sähköistystä, koska maidon- 1984 tulo- ja menoarvioon 200000 15923: keruussa siirrytään harvempiin hakukertoihin ja markkaa Rautavaaran muuntopiirien ra- 15924: näin ollen jäähdytysjärjestelmät ovat välttämät- kentamiseen. 15925: tömiä tuotannollisen toiminnan jatkumisen kan- 15926: nalta. 15927: 15928: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 15929: 15930: Heikki Riihijärvi 15931: 1983 vp. 1133 15932: 15933: Raha-asia-aloite n:o 1025 15934: 15935: 15936: 15937: 15938: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaussodan veteraa- 15939: nien toimeentulon turvaamiseksi 15940: 15941: 15942: Eduskunnalle 15943: 15944: Maassamme on elossa vapaussotamme veteraa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15945: neja vielä noin 3 000. Monen kohdalla toimeen- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 15946: tulo on heikko. Tämäkin kunnia-asia on jäänyt markkaa vapaussotamme veteraanien ih- 15947: maamme valtaa pitäviltä hoitamatta. misarvoisen toimeentulon turvaamiseksi. 15948: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 15949: taen, 15950: 15951: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15952: 15953: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen 15954: 15955: 15956: 15957: 15958: 142 0883005893 15959: 1134 1983 vp. 15960: 15961: Raha-asia-aloite n:o 1026 15962: 15963: 15964: 15965: 15966: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi avustukseksi 15967: Tervon uuden kunnalliskodin rakentamiseen 15968: 15969: 15970: Eduskunnalle 15971: 15972: Tervon kunnalliskoti on vanha ja heikkokuntoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15973: nen. Paloturvallisuus on myös huono. 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 15974: Kuntaan olisi kiireellisesti rakennettava uusi markkaa ylimääräiseksi avustukseksi Ter- 15975: kunnalliskoti, mutta tämä ei ole mahdollista ilman von uuden kunnalliskodin rakentamiseen. 15976: valtion lisättyä tukea. 15977: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 15978: 15979: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 15980: 15981: Heikki Riihijärvi 15982: 1983 vp. 113) 15983: 15984: Raha-asia-aloite n:o 1027 15985: 15986: 15987: 15988: 15989: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta myrkkyjen aiheutta- 15990: mien terveysmenetysten ja vahinkojen korvaamiseksi täysi- 15991: määräisinä 15992: 15993: 15994: Eduskunnalle 15995: 15996: SMP ei hyväksy luonnon myrkyttämistä eikä nössä eikä tieteellisestikään ole monastikaan 15997: myöskään vaarallisten myrkkyjen käyttämistä mahdollista. 15998: elintarviketuotannossa ja teollisuudessa. Näiden Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 15999: myrkkyjen aiheuttamat kaikki vahingot ja terveys- taen, 16000: menetykset on korvattava asianomaisille täysi- 16001: määräisinä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16002: Myrkkyvahinkoja korvattaessa on lähdettävä 1984 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 16003: siitä, että kun vahinko ja terveyden menetys on markkaa käytettäväksi myrkkyjen aiheut- 16004: mahdollinen, niin tällöin jo korvaus suoritetaan. tamien terveysmenetysten ja muiden 16005: SMP ei hyväksy sitä, että vahinkoa kärsineelle vahinkojen korvaamiseen täysimääräisinä 16006: maksetaan korvaus jopa terveyden menetyksestä jo silloin, kun tällainen myrkkyvahinko 16007: vain silloin, kun voidaan täysin näyttää myrky- terveen järjen mukaan on mahdollinen. 16008: tyksen aiheuttama vahinko. Tämähän ei käytän- 16009: 16010: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 16011: 16012: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen 16013: 1136 1983 vp. 16014: 16015: Raha-asia-aloite n:o 1028 16016: 16017: 16018: 16019: 16020: Riihijärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta myrkky- 16021: jen käytön valvonnan tehostamiseen 16022: 16023: 16024: Eduskunnalle 16025: 16026: Ihmisen ja luonnon suojeleminen myrkyiltä on myrkkyjen käytön valvontaa tehostettava Ja 16027: välttämätöntä ja kiireellistä. Hallitus on kuitenkin tarkoitukseen myönnettävä riittävästi rahaa. 16028: ollut varsin välinpitämätön myrkkyjen käytön Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 16029: valvonnassa, ja nykyinenkin hallitus on sallinut taen, 16030: jopa myrkkyjen levittämisen lentokoneesta ja 16031: vesakkojen hävittämisen yhteydessä. Tätä ei voida että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16032: pitää hyväksyttävänä. 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 16033: Näistä syistä on nimenomaan elintarvikkeiden 30 000 markkaa myrkkyjen käytön valvon- 16034: nan tehostamiseksi. 16035: 16036: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 16037: 16038: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen 16039: 1983 vp. 1137 16040: 16041: Raha-asia-aloite n:o 1029 16042: 16043: 16044: 16045: 16046: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta huumenuorten hoidon 16047: järjestämiseen 16048: 16049: 16050: Eduskunnalle 16051: 16052: Maassamme on kymmeniätuhansia huumeiden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 16053: käyttäjiä. Huumeongelma pahenee vuosi vuodelta 16054: ja huumeiden käyttäjät ovat yhä nuorempia. Ns. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16055: kovat huumeet ovat yhä yleisimpiä. Monet nuoret 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 16056: ajautuvat itsemurhaan ja vielä useammat rikoksiin markkaa huumeongelman tutkimiseen ja 16057: huumeiden vuoksi. Ongelman vakavuudesta huoli- hoidon järjestämiseen. 16058: matta riittävän tehokasta hoitoa näiden nuorten 16059: pelastamiseksi ei ole järjestetty. 16060: 16061: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 16062: 16063: Heikki Riihijärvi 16064: 1138 1983 vp. 16065: 16066: Raha-asia-aloite n:o 1030 16067: 16068: 16069: 16070: 16071: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen vuode- 16072: osaston rakentamiseksi Rautavaaralie 16073: 16074: 16075: 16076: Eduskunnalle 16077: 16078: Rautavaaran kuntaan olisi kiireellisesti kunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16079: laisten edun mukaisesti rakennettava uusi 20 sai- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 16080: raansijan vuodeosasto korvaamaan entiset tilat. markkaa käytettäväksi terveyskeskuksen 16081: Tähän yhteyteen olisi rakennettava myös muut 20-sairaansijaisen vuodeosaston tarpeelli- 16082: kunnassa tarpeelliset terveydenhoidolliset tilat. sine muine tiloineen rakentamiseksi Raut- 16083: Suunnitelmien mukaan rakennushankkeen kus- vaaran kuntaan. 16084: tannusarvio on noin 4,5 miljoonaa markkaa. 16085: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 16086: 16087: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 16088: 16089: Heikki Riihijärvi 16090: 1983 vp. 1139 16091: 16092: Raha-asia-aloite n:o 1031 16093: 16094: 16095: 16096: 16097: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Säyneisen työkeskuksen 16098: toimintaedellytysten parantamiseen 16099: 16100: 16101: Eduskunnalle 16102: 16103: Juankosken kunta on saanut työkeskuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16104: perustaruisluvan 8.6.1983 sosiaalihallitukselta. 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark- 16105: Suunnitelmien mukaan 1/3 kolmestakymmenestä kaa investointikustannuksiin ja opettajan 16106: työpaikasta on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille ja palkkaamiseen Säyneisen työkeskukseen. 16107: työra joitteisille. 16108: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 16109: 16110: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 16111: 16112: Heikki Riihijärvi 16113: 1140 1983 vp. 16114: 16115: Raha-asia-aloite n:o 1032 16116: 16117: 16118: 16119: 16120: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta nuorten työllistämiseen 16121: Juankaskeila 16122: 16123: 16124: Eduskunnalle 16125: 16126: Juankosken kunnassa on viime aikoina kiinni- vähyys. Työtä olisi voitu tarjota Juankaskeila 16127: tetty huomiota erityisesti nuorten työllistämiseen. 25-30 henkilölle lisää tänä kesänä. 16128: Valtuustoaloitteen perusteella perustettiin maalis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 16129: kuussa 1982 työllisyystoimikunta, jonka tehtävänä 16130: on etsiä keinoja nuorten työllistämiseksi. Samalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16131: palkattiin kuntaan kunnan omin varoin työllisyys- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 16132: asiain hoitaja. Ongelmana on tänä vuonna kaa nuorten työllistämiseksi ]uankoskella. 16133: kuitenkin ollut valtion työllistämistukirahojen 16134: 16135: 16136: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 16137: 16138: Heikki Riihijärvi 16139: 1983 vp. 1141 16140: 16141: Raha-asia-aloite n:o 1033 16142: 16143: 16144: 16145: 16146: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi eläkeläisten 16147: omien asuntojen peruskorjaustöihin Kuopion läänissä 16148: 16149: 16150: Eduskunnalle 16151: 16152: Kuopion läänissä on paljon eläkeläisiä, jotka Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 16153: tarvitsisivat kiireellisesti ja kipeästi asuntojensa 16154: peruskorjausta. Tämän edistämiseksi taas tarvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16155: taan riittävästi avustusvaroja. Kokemukset osoit- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 16156: tavat, että tällaisen avustuksen enimmäismäärän markkaa käytettäväksi avustuksina elå"ke- 16157: tulisi olla ainakin 10 000 markkaa yhtä korjattavaa läisten omien asuntojen peruskorjaustöi- 16158: asuntoa kohti. hin Kuopion lå"å"nissä. 16159: 16160: 16161: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 16162: 16163: Heikki Riihijärvi 16164: 16165: 16166: 16167: 16168: 144 0883005893 16169: 1142 1983 vp. 16170: 16171: Raha-asia-aloite n:o 1034 16172: 16173: 16174: 16175: 16176: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta asuntojen varustetason paran- 16177: tamiseksi ja asuntovajauksen poistamiseksi Kuopion läänissä 16178: 16179: 16180: Eduskunnalle 16181: 16182: Asunto-olot ovat Kuopion läänissä jääneet Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 16183: yleisestä kehityksestä jälkeen. Ahtaasti asuvien 16184: osuus on valtakunnan keskimäärää huomattavasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16185: suurempi. 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 16186: Samoin asuntojen varustetaso on Kuopion markkaa käytettäväksi ylimääräisinä va- 16187: läänissä muita maakuntia huomattavasti heikom- roina Kuopion läänin alueella tämän 16188: pi, johtuen myös kotitalouksien pienemmästä läänin asuntojen jälkeenjääneisyyden ja 16189: tulotasosta. asuntovajauksen poistamiseksi. 16190: 16191: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 16192: 16193: Heikki Riihijärvi 16194: 1983 vp. 1143 16195: 16196: Raha-asia-aloite n:o 1035 16197: 16198: 16199: 16200: 16201: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta asuntopulan poistamiseksi 16202: Kuopiosta 16203: 16204: 16205: Eduskunnalle 16206: 16207: Asuntopula on Kuopion kaupungissa jatkuvasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16208: paha. Tämä johtuu valtapuolueiden laiminlyön- 1984 tulo- ja menoarvioon 50000000 16209: netsta ja virheistä. Kiireellinen korjaus on markkaa asuntopulan poistamiseksi Kuo- 16210: kuitenkin välttämätön. pion kaupungista. 16211: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 16212: 16213: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 16214: 16215: Heikki Riihijärvi 16216: 1144 1983 vp. 16217: 16218: Raha-asia-aloite n:o 1036 16219: 16220: 16221: 16222: 16223: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta uusien asuntojen rakentami- 16224: seen Varkaudessa 16225: 16226: 16227: Eduskunnalle 16228: 16229: Varkauden kaupungissa on paha asuntopula. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16230: Tämä vaikeuttaa jopa työllisyyttä. Varoja asunto- 1984 tulo- ja menoarvioon 7 500 000 16231: jen rakentamiseksi olisi saatava lisää. markkaa käytettäväksi sopivalla tavalla 16232: Kahdessa vuodessa on Varkaudessa vuokra- uusien asuntojen rakentamiseen Varkau- 16233: asunnon hakijoiden määrä noussut yli 60 %. den kaupungissa. 16234: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 16235: 16236: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 16237: 16238: Heikki Riihijärvi 16239: 1983 vp. 1145 16240: 16241: Raha-asia-aloite n:o 1037 16242: 16243: 16244: 16245: 16246: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta )ainoiksi maaseudun 16247: asuntotiloille ja -tonteille 16248: 16249: 16250: Eduskunnalle 16251: 16252: Maaseudun asuntotiloja ja asuntotontteja syrji- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16253: tään jatkuvasti. Kuitenkin juuri nämä pienomis- 1984 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 16254: tajat tarvitsevat erilaisia halpakorkoisia lainoja markkaa halpakorkoisten lainojen sopival- 16255: kipeästi. la tavalla myöntämiseksi maaseudun asun- 16256: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioittaen, totiloille ja asuntotonteille. 16257: 16258: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 16259: 16260: Heikki Riihijärvi 16261: 1146 1983 vp. 16262: 16263: Raha-asia-aloite n:o 1038 16264: 16265: 16266: 16267: 16268: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta vähittäismaksuasuntojen 16269: rakentamiseksi nuorille pareille ja vähävaraisille 16270: 16271: 16272: Eduskunnalle 16273: 16274: Nuorten parien Ja vähävaraisten tulisi myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16275: voida saada omistusasunto. Tämä tapahtuu 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 000 16276: parhaiten vähittäismaksuasuntojen avulla, jolloin markkaa vähittäismaksuasuntojen raken- 16277: asunnon hinta maksetaan vähitellen jälkikäteen tamiseksi nuorille pareille ja vähävarai- 16278: vuokran yhteydessä. sille, jolloin omarahoitusosuus on enintään 16279: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 5 % ja asunnon hinta maksetaan jälki- 16280: taen, käteen vuokraa maksettaessa. 16281: 16282: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 16283: 16284: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen 16285: 1983 vp. 1147 16286: 16287: Raha-asia-aloite n:o 1039 16288: 16289: 16290: 16291: 16292: Ronkainen: Koeotetun määrärahan osoittamisesta vapaaehtoista 16293: kriminaalihuoltotyötä tekeville yhteisöille 16294: 16295: 16296: Eduskunnalle 16297: 16298: Vankilasta vapautuvien henkilöiden jälkihuol- aiheutuvat suoranaiset menot, kuten vuokrat jne. 16299: losta huolehtii maassamme puolivirallinen Krimi- Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut määrä- 16300: naalihuoltoyhdistys, jolle on lainsäädännöllä mää- raha harkinnanvaraisten valtionavustusten myön- 16301: rätty tietyt tehtävät, joihin yhdistys saa valtion- tämiseksi kriminaalihuoltotyöhön muille yhtei- 16302: apua. Kriminaalihuoltoyhdistyksen ohella vapau- söille ja säätiöille. Tämä määräraha on vuonna 16303: tuvien vankien keskuudessa toimii lukuisia 1981 suuruudeltaan 220 000 markkaa. Se on 16304: aatteellisia yhdistyksiä, jotka tarjoavat vankilasta kuitenkin tarpeeseen nähden täysin riittämätön. 16305: vapautuneille asuntopalveluja sekä mahdollisuuk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 16306: sia suojatyöhön. Nämä järjestöt toimivat usein 16307: kokonaan vapaaehtoisten avustusten turvin. Toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16308: saalta juuri vapaaehtoinen työ tuottaa parhaita 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 16309: tuloksia. 25.50.53 lisäyksenä 730000 markkaa käy- 16310: Vankeinhoitotyöhön osallistuvat joutuvat uh- tettäväksi valtionavustuksena vapaaehtois- 16311: raamaan suuren osan ajastaan ja yksityiselämäs- ta kriminaalihuoltotyötä tekeville yhtei- 16312: tään vankien hyväksi. Sen vuoksi olisi kohtuullista, söille ja säätiöille. 16313: että valtiovalta kustantaisi tästä toiminnasta 16314: 16315: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 16316: 16317: Olavi Ronkainen 16318: 1148 1983 vp. 16319: 16320: Raha-asia-aloite n:o 1040 16321: 16322: 16323: 16324: 16325: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta Karkialammen varuskunnan 16326: uimahallin rakennustöiden aloittamiseen 16327: 16328: 16329: Eduskunnalle 16330: 16331: Savon prikaatilla on Karkialammen kasarmi- Karkialammen kasarmialueen vieressä olevien 16332: alueella Mikkelissä käytettävänään uudet toimi- lampien pohjat ovat upottavia, ja koska erääseen 16333: tilat, joiden ansiosta varusmieskoulutusta on voitu lampeen vuosia sitten hukkui varusmies upoten 16334: tehostaa sekä varusmiesten ja kantahenkilökun- syvälle pohjamutaan, ei varusmiesten uimista 16335: nan viihtyvyyttä lisätä. Kasarmialueen rakennus- Iammissa voida sallia. Uimahalli mahdollistaisi 16336: ohjelmassa on ollut myös uimahallin rakentami- myös kesällä kasarmialueella oleville varusmiehil- 16337: nen, mutta jostakin syystä hanke on myöhem- le virkistäytymisen, joka tältä osin nyt puuttuu. 16338: min jätetty suunnitelmista pois. Uimahallin Uimahallin rakentamista Karkialammelle voi- 16339: rakentaminen oli esillä jo vuonna 1970 Savon daan perustella myös sillä, että aikaa myöten sen 16340: prikaatin PLM:öön osoittamassa kirjeessä, jossa antamalla säästöllä uimahallimaksuissa Mikkelin 16341: rakentamisaika sijoittui vuosiin 1972-1974. kaupungille, kuljetuskustannuksissa sekä sillä ajal- 16342: Vuoden 1972 lopulla laaditussa Mikkelin PLM:n la, joka näin jää koulutukseen, maksetaan perusta- 16343: rakennustyön rakennusohjelman luonnoksessa miskustannukset ja samalla uudella rakennettaval- 16344: uimahallia varten oli varattu 1,5 milj. markkaa. la uimahallilla helpotettaisiin Mikkelin kaupun- 16345: Tällä hetkellä Savon prikaati voi käyttää vain gissa sijaitsevan uimahallin käyttöpainetta. 16346: kaksi tuntia viikossa Mikkelin kaupungin uima- Alunperin uimahallin sijainti on suunniteltu 16347: hallia. Aika on täysin riittämätön prikaatin kuntotalon viereen, mikä soveltuu edelleen tämän 16348: kokoiselle joukko-osastolle eikä mahdollista syste- päivän kokonaissuunnitelmaan. 16349: maattista uintikoulutusta vaan on nähtävä jon- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen, 16350: kinlaisena virkistystilaisuutena. 16351: Varusmiesvahvuus on noin 1 000 miestä. ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16352: Karkialammella asuu 60 perhettä eli noin 250 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 16353: henkilöä. Ilmeistä on, että myös muualla asuva 27.27.74 500 000 markkaa Mikkelissä 16354: henkilöstö (kantahenkilökunta ja siviilitoimen- sijaitsevan Karkialammen varuskunnan 16355: haltijat) tulisivat käyttämään "omaa" uimahallia. uimahallin rakennustöiden aloittamiseen. 16356: 16357: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 16358: 16359: Olavi Ronkainen 16360: 1983 vp. 1149 16361: 16362: Raha-asia-aloite n:o 1041 16363: 16364: 16365: 16366: 16367: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta yleisen teologian apulais- 16368: professorin viran perustamiseksi Jyväskylän yliopistoon 16369: 16370: 16371: Eduskunnalle 16372: 16373: Aikaisemmin ovat kaikki kansakoulunopettajat Yleisen teologian approbatur-opetus on Jyväs- 16374: saaneet seminaareissa ja opettajakorkeakouluissa kylässä järjestetty siten, että tuntiopettajat hoita- 16375: koulutusta uskonnon opettamiseen. Tilanne on vat peruskurssien luennot ja osatentit Helsingin 16376: uuden opettajanvalmistuksen mukana muuttunut. yliopiston vaatimusten mukaan. Arvosanat antaa 16377: Peruskoulun luokanopettajista opiskelevat uskon- Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta. 16378: nonopetusta vain ne, jotka ovat valinneet Yleisen teologian approbatur-opetusta on ollut 16379: uskonnon erikoistumisaineekseen. He suorittavat kesälukukaudesta 1968 lukien. Vuoden 1978 16380: yleisessä teologiassa arvosanan approbatur ja loppuun mennessä on arvosanoja suoritettu useita 16381: opetusharjoittelun. Muiden koulutus rajoittuu satoja. Myös yleisen teologian cum laude -arvo- 16382: kahden viikkotunnin didaktiseen kurssiin yhden sanoja on suoritettu vuodesta 1972 lähtien. 16383: lukukauden aikana. Opiskelijoiden suuren määrän vuoksi tilanne on 16384: Yleinen teologia on oppiaineena vain Helsingin käymässä ylipääsemättömän vaikeaksi ilman 16385: yliopistossa ja Aho Akademissa, erityisjärjestelyin vakinaista opettajaa. Myös kouluhallituksen us- 16386: Jyväskylässä ja Joensuussa. Lisäksi voidaan yleisen konnonopetuksen järjestelyä suunnitteleva työ- 16387: teologian approbatur suorittaa eräissä kesäyliopis- ryhmä esittää mietinnössään 1974, että opettajan- 16388: toissa sekä Rauman seminaarissa. Muissa maan valmistuslaitoksiin olisi perustettava yleisen teolo- 16389: keski- ja pohjoisosissa olevissa opettajankoulutus- gian apulaisprofessorin virka. Tehostamalla ylei- 16390: laitoksissa ei voida erikoistua uskonnonopetukseen. sen teologian opetusta Jyväskylän yliopisto samalla 16391: Peruskoulun yläasteella uskonto on liitetty palvelee maan keski- ja pohjoisosien uskonnon- 16392: johonkin muuhun aineeseen, lähinnä historiaan tai opettajien jatkokoulutusta. 16393: äidinkieleen. Pätevyysvaatimuksena on yleisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 16394: teologian cum laude ja uskontotieteen approbatur. 16395: Uskontotieteen opiskelu on mahdollista vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16396: Helsingissä ja Turussa. Kun useat Jyväskylän 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 16397: historian ja äidinkielen opiskelijat haluavat saada 29.10.01 lisäyksenä 120000 markkaa 16398: pätevyyden peruskoulun virkoihin, on kohtuullis- yleisen teologian apulaisprofessorin viran 16399: ta, että heillä on omassa yliopistossaan mahdol- perustamista varten Jyväskylän yliopis- 16400: lisuus suorittaa arvosanat yleisessä teologiassa ja toon. 16401: uskontotieteessä. 16402: 16403: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 16404: 16405: Olavi Ronkainen 16406: 16407: 16408: 16409: 16410: 145 0883005893 16411: 1150 1983 vp. 16412: 16413: Raha-asia-aloite n:o 1042 16414: 16415: 16416: 16417: 16418: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta Hartolan kirjastotalon 16419: rakentamiseen 16420: 16421: 16422: 16423: 16424: Eduskunnalle 16425: 16426: Hartolan kunnan suunnitelmiin sisältyi uuden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 16427: kirjastotalon rakentaminen jo vuonna 1982. 16428: Lääninhallituksen suunnitelmissa kyseinen hanke että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16429: oli sijoitettu samalle vuodelle. Hankkeen toteutus 1984 tulo- ja menoarvioon 1 200 000 16430: on kuitenkin jatkuvasti siirtynyt. markkaa Hartolan kirjastotalon rakenta- 16431: Hankkeen toteutuksen varmistamiseksi vuonna mtseen. 16432: 1984 tulisi valtion rahoitus, n. 1,2 miljoonaa 16433: markkaa, varmistaa. 16434: 16435: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 16436: 16437: Olavi Ronkainen 16438: 1983 vp. 1151 16439: 16440: Raha-asia-aloite n:o 1043 16441: 16442: 16443: 16444: 16445: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen kansanopiston 16446: lisärakennuksen rakentamiseen HartoJaan 16447: 16448: 16449: Eduskunnalle 16450: 16451: Hartolassa toimivan Itä-Hämeen kansanopis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 16452: ton nykyinen päärakennus on kunnoltaan niin 16453: heikko, että sitä on uhattu asumiskiellolla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16454: Toiminnan jatkaminen edellyttää oppilasasunto- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 16455: lan rakentamista. Kokonaiskustannusarvio on n. 29.57.52 1 500 000 markkaa käytettäväksi 16456: 3,5 miljoonaa markkaa. Valtion vuoden 1984 Itä-Hämeen kansanopiston lisärakennuk- 16457: budjettiin tulisi varata 1,5 miljoonan markan sen rakentamiseen Hartolaan. 16458: määräraha, jotta tämä välttämätön lisärakentami- 16459: nen voitaisiin toteuttaa. 16460: 16461: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 16462: 16463: Olavi Ronkainen 16464: 1152 1983 vp. 16465: 16466: Raha-asia-aloite n:o 1044 16467: 16468: 16469: 16470: 16471: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta romaaninuorten opintojen 16472: tukemiseen 16473: 16474: 16475: Eduskunnalle 16476: 16477: Nuorten Opintorahaston varojen turvin Mus- kasvua koulunkäyntiä kohtaan. Kaikki koulutus- 16478: talaislähetys r.y. tukee yritteliäiden ja lahjakkaiden mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole romaani- 16479: romaaninuorten perus-, jatko- ja yleissivistävää nuorten ulottuvilla. Tällöin yksityinen järjestö voi 16480: sekä ammatillista koulutusta. Mustalaislähetys ojentaa auttavan kätensä ja helpottaa eteenpäin 16481: r.y:n hallitus myöntää rahastosta tarveharkintaan pyrkivien koulutietä ja siloittaa heidän elämäänsä 16482: perustuen ja anojan muut mahdolliset rahoitus- tulevaisuudessa. 16483: lähteet tutkien sopiviksi katsomiaan avustus- Edellä olevaan perustuen ehdotan kunnioitta- 16484: summia. Tarkoituksena on auttaa lukukausimak- vasti, 16485: sujen maksamisessa, kirjojen ostamisessa, koulu- 16486: matkoissa, musiikki- ym. instrumenttien hankki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16487: misessa jne. niitä romaaninuoria, joilla ei muista 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan 16488: lähteistä ole riittävästi saatavissa taloudellista måä'rärahan käytettäväksi romaaninuor- 16489: tukea koulunkäyntinsä loppuun saattamiseksi. ten opintojen tukemiseen Mustalaislähe- 16490: Romaaninuorissa on viimeksi kuluneiden vuo- tys r.y:n Nuorten Opintorahaston kautta. 16491: sien aikana ollut havaittavissa mielenkiinnon 16492: 16493: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 16494: 16495: Olavi Ronkainen 16496: 1983 vp. 1153 16497: 16498: Raha-asia-aloite n:o 1045 16499: 16500: 16501: 16502: 16503: Ronkainen ym. Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkastus- 16504: laitoksen siirtämiseksi Mikkeliin 16505: 16506: 16507: Eduskunnalle 16508: 16509: Eduskunta päätti vuoden 1979 tulo- ja meno- Ilmastoltaan Mikkeli on täysin sovelias siemen- 16510: arvion hyväksyessään, että Valtion siementarkas- tarkastuslaitoksen sijoituspaikaksi. Kaikki viljely- 16511: tuslaitos siirretään Mikkeliin vuonna 1983. kasvit ehtivät valmistua riittävästi nimenomaan 16512: Mikkelissä sijaitsevan Etelä-Savon koeaseman siementarkastuslaitoksen tarpeisiin eli lajikkeiden 16513: välittömässä läheisyydessä on osoitettavissa noin tunnistamista ja kasvitautien toteamista varten. 16514: 25 hehtaaria sopivaa yhtenäistä peltoalaa, joten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16515: tämän maatalouden koeaseman ja siementarkas- tavasti, 16516: tuslaitoksen yhteistyö voitaisiin järjestää helposti että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16517: ja edullisesti. Mikkelin liikenteellinen sijainti on 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 markan 16518: hyvä ja kaupungilla on monipuolinen ja korkea suunnittelumäärärahan Valtion siemen- 16519: palveluvarustus. Myös työvoiman saanti on tarkastuslaitoksen Mikkeliin siirtämistä 16520: kaupungissa turvattu. Laitoksen sijoittamisella varten. 16521: Mikkeliin voitaisiin alentaa alueen korkeahkoa 16522: työttömyysastetta. 16523: 16524: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 16525: 16526: Olavi Ronkainen Pentti Poutanen Mauri Miettinen 16527: Timo Kietäväinen Maija Rajantie Pertti Hietala 16528: Pirjo Rusanen Pentti Skön 16529: 1154 1983 vp. 16530: 16531: Raha-asia-aloite n:o 1046 16532: 16533: 16534: 16535: 16536: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavarastojen raken- 16537: tamiseen 16538: 16539: 16540: Eduskunnalle 16541: 16542: Maassamme on vieläkin riittämättömästi vilja- Viljavaraston rakentaminen olisi hyödyllistä 16543: varastoja tarpeellisen viljaomavaraisuuden turvaa- myös työllisyyden hoidon kannalta. 16544: miseksi. Maassamme on peräkkäin koettu useita Edelläolevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16545: heikkoja satovuosia. Nämä vuodet ovat osoitta- taen, 16546: neet, että meillä ei ole ylijäämäongelmaa, vaan 16547: pikemminkin varastointiongelma. Viljahuollon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16548: turvaamiseksi on jouduttu tuomaan runsaasti 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29 16549: vehnää ulkomailta. Kansallisen turvallisuutemme uudelle momentille 30 000 000 markkaa 16550: kannalta tällainen tilanne on suorastaan hätkäh- viljavaraston rakentamista varten. 16551: dyttävä. 16552: 16553: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 16554: 16555: Olavi Ronkainen Impi Muroma 16556: 1983 vp. 1155 16557: 16558: Raha-asia-aloite n:o 1047 16559: 16560: 16561: 16562: 16563: Ronkainen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta viljan pien- 16564: varastojen rakentamisen korkotukeen 16565: 16566: 16567: Eduskunnalle 16568: 16569: Maamme viljaomavaraisuuden tasapainoinen Alueellisesti Jaa ja pienvarastoverkosto muodos- 16570: turvaaminen on jatkuvasti tuottanut vaikeuksia. taisi myös mahdollisina kriisiaikoina turvallisen 16571: Hyvinä satovuosina joudutaan viemään runsaasti viljan perusvaraston. 16572: viljaa ulkomaille kansainväliseen hintaan, joka on Pienvarastojen rakentamiseen halukkaita var- 16573: huomattavasti alle omassa maassa vallitsevan masti löytyy pienviljelijäväestöstä, kunhan valtio- 16574: hintatason. Huonoina satovuosina taasen joudu- valta turvaa rahoitusmahdollisuudet ja kannatta- 16575: taan tuomaan viljaa kotimaan tarpeen tyydyttä- van viljan varastoinnin. Varastoinoilla voidaan 16576: miseksi. On kansantaloudellisesti epäedullista, että helpottaa myös vaikeata työttömyystilannetta. 16577: satovuosien vaihteluita ei kyetä nykyistä parem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16578: min tasapainottamaan. Tämä johtuu viljavarasto- taen, 16579: jen riittämättömästä määrästä maassamme. 16580: Tarvitsemme nopeasti suurvarastojen täydentä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16581: miseksi pienvarastoja, jotka muodostaisivat koko 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 16582: maan kattavan kuntakohtaisen verkoston. Pien- 30.33.41 lisäyksenä 1400000 markkaa 16583: varastojen rakentaminen yksinkertaistaisi varas- viljan pienvarastojen rakentamisen korko- 16584: toista tapahtuvaa viljan alueellista jakelua ja tukea varten. 16585: vähentäisi siihen liittyviä kuljetuskustannuksia. 16586: 16587: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 16588: 16589: Olavi Ronkainen Impi Muroma 16590: 1156 1983 vp. 16591: 16592: Raha-asia-aloite n:o 1048 16593: 16594: 16595: 16596: 16597: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 406 perus- 16598: parannukseen välillä Kultakivi-Särkilahti 16599: 16600: 16601: Eduskunnalle 16602: 16603: Maantien n:o 406 (Kultakivi-Särkilahti) pe- mista kohdista. Parantamissuunnitelma on vahvis- 16604: rusparannustyöt aloitettiin syksyllä 1976 työlli- tettu tammikuussa 1976. 16605: syysvarojen turvin ja töitä on vuosittain tehty Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 16606: saatujen määrärahojen puitteissa. Tien perus- vasti, 16607: parannustöiden päätökseen saattaminen edellyt- 16608: tää, että valtio myöntää perusparannustöiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16609: jatkamiseksi lisää määrärahaa. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 16610: Maantie n:o 406 (Kultakivi-Särkilahti) on 31.24.77 1000000 markan määrärahan 16611: pituudeltaan 26 kilometriä. Tienvaikutuspiirissä käytettäväksi maantien n:o 406 ( Kultaki- 16612: asuu vakinaista väestöä noin 1100 henkilöä. Tie vi-Särkilahti) perusparannustöiden suo- 16613: on vanha ja heikkokuntoinen ja parannustyöt on rittamiseen. 16614: aloitettu heikoimmista ja liikenteellisesti vaikeim- 16615: 16616: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 16617: 16618: Olavi Ronkainen 16619: 1983 vp. 1157 16620: 16621: Raha-asia-aloite n:o 1049 16622: 16623: 16624: 16625: 16626: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta Ruskealan-Tammijärven 16627: maantien peruskorjaukseen 16628: 16629: 16630: Eduskunnalle 16631: 16632: Ruskealan-Tammijärven maantie eli maantie tehty, koska tiepohja on erittäin heikko. Maantie 16633: n:o 613 lähtee kantatiestä n:o 59 Hartolan n:o 613 tulisi mahdollisimman pikaisesti perus- 16634: Ruskealan kylästä ja johtaaJoutsan-Luhangan- parantaa ja päällystää. 16635: Korpilahden tielle. Tiestä eroaa Mikkelin läänin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 16636: alueella kolme paikallistietä. Tien pituus Hartolan vasti, 16637: kunnan puolella on 23,9 km. Tiellä kulkee useita 16638: linja-autovuoroja, mm. Lahden-Heinolan-Jy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16639: väskylän liikenne. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 16640: Maantie n:o 613 on aikaisemmin ollut kunnan 31.24. 77 2 000 000 markkaa käytettäväksi 16641: tienä ja luovutettu valtiolle 1940-luvulla. Tie on Ruskealan-Tammijärven maantien pe- 16642: erittäin heikkokuntoinen eikä peruskorjauksia ole ruskorjaukseen. 16643: 16644: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 16645: 16646: Olavi Ronkainen 16647: 16648: 16649: 16650: 16651: 146 0883005893 16652: 1158 1983 vp. 16653: 16654: Raha-asia-aloite n:o 1050 16655: 16656: 16657: 16658: 16659: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta Sysmän-Särkilahden tien 16660: perusparannukseen 16661: 16662: 16663: Eduskunnalle 16664: 16665: Ns. Päijänteen saaristotien heikoin tieosuus on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 16666: Sysmän kirkonkylän ja Särkilahden väli, 15 taen, 16667: kilometrin pituinen, sorapintainen vanha kylätie, 16668: joka on otettu hoidettavaksi maantienä. Tieosan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16669: parantamissuunnitelmat ovat valmiit. Tieosuus 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 16670: kuuluu paljon käytettyyn matkailuväylään, jonka 31.24.77 5 000 000 markkaa käytettå"väksi 16671: liikennöitävyys tulisi nopeasti nostaa samalle Sysmän-Särkilahden tien peruiparan- 16672: tasolle saaristotien pohjoisosien kanssa. nustöihin Hartolan kunnaJJa. 16673: Mm. vaikean työllisyystilanteen vuoksi tulisi 16674: tien rahoitus, 5 milj. mk, hoitaa työllisyysvaroin 16675: mahdollisimman pikaisesti. Kohde soveltuu talvi- 16676: työnä hoidettavaksi. Työkohde parantaisi myös 16677: kuljetusalan uhkaavaa työttömyyttä. 16678: 16679: 16680: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 16681: 16682: Olavi Ronkainen 16683: 1983 vp. 1159 16684: 16685: Raha-asia-aloite n:o 1051 16686: 16687: 16688: 16689: 16690: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan raken- 16691: tamiseen Hirvensalmella 16692: 16693: 16694: Eduskunnalle 16695: 16696: Hirvensalmen kunnassa oleva Väisälänsaaren osoittaa valtion tulo- ja menoarviossa. 16697: paikallistie, joka on suoranainen jatke Malva- Väisälänsaaren sillan rakentaminen ei korjaa 16698: niemen paikallistielle, on ollut liikennöitävässä ainoastaan tämän saaren asukkaiden liikenneoloja, 16699: kunnossa useita vuosia. Sillan puuttuminen vaan se parantaa liikenneyhteyksiä myös Väisä- 16700: Väisälänsaaren ja Hirvensalmen puoleisen mante- länsaaren läheisyydessä oleviin muihin saariin. 16701: reen väliltä vaikeuttaa kuitenkin saaren asuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta- 16702: kaiden asioimista Hirvensalmen kunnan keskus- vasti, 16703: tassa olevissa palvelupisteissä. Matkaa saaresta 16704: kunnan keskustaan Mikkelin kautta on yli 60 km, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16705: kun se suoraa tietä sillan kautta olisi alle 20 km. 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 16706: Sillan rakentaminen Häntäniemestä Väisälän- markkaa käytettäväksi Väisälänsaaren sil- 16707: saaren Sokkasenniemeen on ollut esillä jo silloin lan rakentamiseen Hirvensalmen kunnas- 16708: kun tietä rakennettiin, mutta varojen puute on sa. 16709: estänyt sillan rakentamisen. Varat tuleekin 16710: 16711: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 16712: 16713: Olavi Ronkainen 16714: 1160 1983 vp. 16715: 16716: Raha-asia-aloite n:o 1052 16717: 16718: 16719: 16720: 16721: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta Huutokosken-Savon- 16722: linnan-Parikkalan rataosuuden perusparannustöihin 16723: 16724: 16725: Eduskunnalle 16726: 16727: Savonlinnan talousalueen rautatieliikennetilan- mästi massatöiden suorittamisen jatkeeksi valmis- 16728: ne korjaantui huomattavasti, kun Savonlinnan- ta organisaatiota hyväksi käyttäen olisi perustel- 16729: Parikkalan rataosuuden kiskotustyö valmistui. Kui- tua. 16730: tenkin huomattavana haittana Savonlinnan talous- Rataosan korjaustyöt tulisi suorittaa siten, että 16731: alueella koetaan Huutokosken-Savonlinnan ra- välillä Huutokoski-Savonlinnaradan tukikerrok- 16732: dan kevyt kiskotus, joka suoranaisesti estää seksi pantaisiin sora. Lisäksi koko osuudella tulee 16733: raskaan läpikulkuliikenteen kyseisellä rataosuudel- noin 30 % ratapölkyistä vaihdettavaksi ja 16734: la. Asia tulee kiireellisesti korjata. tarpeelliset vaihteistot asennettavaksi. Kiskotus 16735: Välittömästi rataosan jatkeena sijaitseva Vuok- on vaihdettava K 30 -kiskotuksesta K 43 -kisko- 16736: senlaakson teollisuusalue hankkii suuren osan tukseksi. Kokonaisuutena korjaus merkitsee sitä, 16737: puuraaka-aineestaan Kainuusta, ja näiden kulje- että Huutokosken-Savonlinnan rataosuus nousee 16738: tusten hoitaminen kyseisen rataosan kautta olisi luokkaan B 1• 16739: taloudellisesti perusteltua kuljetusmatkan vuoksi. Matkustajaliikenteen lisäämisen kannalta asial- 16740: Tällä myös parannettaisiin Valtionrautateiden la on merkitystä sikäli, että matkustajajunien 16741: palvelusten tarjontaa Savonlinnan talousalueella nopeudet nousevat B-luokassa 95 kilometriin 16742: jo oleville tuotantolaitoksille ja luotaisiin mahdol- tunnissa. 16743: lisuuksia uusille yrityksille. Huutokosken-Savonlinnanrataosuuden perus- 16744: Liikennepoliittisesti olisi tällöin myös entista parannustyöt tulevat maksamaan ainakin 16745: paremmat mahdollisuudet ohjata yliraskasta lii- 30 000 000 mk. 16746: kennettä rautateille. Edelleen matkustajaliiken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 16747: nettä voitaisiin korkeampien nopeuksien vuoksi 16748: ohjata kyseiselle rataosuudelle. ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16749: Jotta edellä kerrottuja parannuksia voitaisiin 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 16750: toteuttaa, tulee rataosuus Huutokoski-Savon- markan määrärahan käytettäväksi Huuto- 16751: linna korjata vaatimuksia vastaavaksi. Rataosuu- kosken-Savonlinnan rataosuuden perus- 16752: della on suoritettu perusparannustöitä jo usean parannustå"ihin. 16753: vuoden aikana ja kiskotuksen uusiminen välittö- 16754: 16755: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 16756: 16757: Olavi Ronkainen 16758: 1983 vp. 1161 16759: 16760: Raha-asia-aloite n:o 1053 16761: 16762: 16763: 16764: 16765: Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien 16766: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin 16767: 16768: 16769: 16770: Eduskunnalle 16771: 16772: Pienyrittäjien vuosilomalain mukaan yhteiskun- korvaus tulevat pienituloisille pienyrittäjille suu- 16773: ta turvaa omaa työtään tekevälle pienyrittäjälle reen tarpeeseen. Tämän vuoksi budjetissa tulisi 16774: vuosiloman. Tähän tarkoitukseen on valtion tulo- olla niin suuri määräraha, että se ruttaJsi 16775: ja menoarviossa varattu määräraha. Määrärahan lomakorvaukseen. Lomajärjestelmää tulisi myös 16776: pienuudesta johtuen kaikki vuosilomarahaan laajentaa nykyisestään ja samalla lisätä loman 16777: oikeutetut eivät ole kuitenkaan pystyneet pitä- pituutta. 16778: mään lomaa. Vuosilomakorvaus on kuitenkin Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 16779: sangen vähäinen. Se riittää vain viikon mittaiseen 16780: vuosilomaan, kun palkansaajien paikallinen loma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16781: on tällä hetkellä jo vähintään neljä viikkoa. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 16782: Pienyrittäjien lomarahan saamisen ehdot ovat 33.57.42 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 16783: esimerkiksi vuositulojen osalta varsin tiukat. Näin kåytettäväksi pienyrittäjien vuosiloma- 16784: ollen loma ja siitä maksettava yhteiskunnan järjestelmän kustannuksiin. 16785: 16786: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 16787: 16788: Olavi Ronkainen Impi Muroma 16789: 1162 1983 vp. 16790: 16791: Raha-asia-aloite n:o 1054 16792: 16793: 16794: 16795: 16796: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholismin ja huumei- 16797: den käytön kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten 16798: 16799: 16800: 16801: Eduskunnalle 16802: 16803: Maailman terveysJaqestön yleiskokouksen 25 riittävästi määrärahoja näihin tarkoituksiin. Sama 16804: päivänä toukokuuta 1979 hyväksymän päätös- koskee osittain myös Pohjoismaiden raittiusneu- 16805: lauselman mukaan alkoholin liikakäytön haitat voston toimintaa. Jopa valitut edustajat ovat usein 16806: kuuluvat maailman suurimpiin terveysongelmiin. joutuneet osallistumaan matkoista aiheutuviin 16807: Yleiskokous kehotti jäsenvaltioita ryhtymään kustannuksiin, joskus suorastaan maksamaan ne 16808: tarpeellisiin toimenpiteisiin alkoholijuomien ku- itse. 16809: lutuksen vähentämiseksi ja antoi Maailman Tärkeänä syynä alkoholijuomien kulutuksen 16810: terveysjärjestön tehtäväksi kehottaa eri maita lisääntymiseen eri maissa on ollut mannermaisen 16811: toimimaan entistä enemmän yhdessä alkoholi- juomatavan leviäminen. Se ei ole mtssaan 16812: ongelmien ehkäisyn ja hoidon kehittämiseksi. syrjäyttänyt vanhoja kulutustottumuksia, vaan se 16813: Maailman terveysjärjestön apuelimenä tässä on tullut niiden lisäksi. Nykyisissä oloissa ehkäisy 16814: toiminnassa on Kansainvälinen alkoholi- ja voi olla tehokasta vain silloin, kun siihen pyritään 16815: huumeneuvosto (lnternational Council on Alcohol samantapaisin toimenpitein mahdollisimman mo- 16816: and Addictions, ICAA), jonka toimisto sijaitsee nessa maassa. Siksi kansainvälisten työmuotojen 16817: Lausannessa, Sveitsissä. Sen suomalaiset jäsen- ylläpitäminen ja kehittäminen on ensiarvoisen 16818: järjestöt, Alkoholitutkimussäätiö ja Suomen Rait- tärkeätä juuri nyt. 16819: tiusjärjestöjen Liitto, ovat aktiivisesti ottaneet osaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16820: neuvoston toimintaan mm. osallistumalla sen taen, 16821: kesäseminaariin 27 .6. -1.7.1983 Zagrebissa J ugo- 16822: slaviassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16823: Riittävän osanoton varmistaminen Kansainvä- 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 33.01 16824: lisen alkoholi- ja huumeneuvoston kokouksiin, uudelle momentille 100 000 markkaa kan- 16825: seminaareihin ja kongresseihin on osoittautunut sainväliseen tuimintaan alkoholismin Ja 16826: vaikeaksi. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja huumeiden käytön ehkäisemiseksi. 16827: Suomen Raittiusjärjestöjen Liitolla ei ole ollut 16828: 16829: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 16830: 16831: Olavi Ronkainen Impi Muroma 16832: 1983 vp. 1163 16833: 16834: Raha-asia-aloite n:o 1055 16835: 16836: 16837: 16838: 16839: Ronkainen: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavustuk- 16840: sena opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen 16841: 16842: 16843: Ed us kunnalle 16844: 16845: Nuorten ja opiskelijoiden asunto-oloja tulisi opiskelija-asuntoyhtiöiden omaan paaomaan. 16846: parantaa lisäämällä valtion tukitoimia sellaiselle Avustuksen tulisi olla suuruudeltaan vähintään 16847: asuntotuotannolle, joka on nuorille sopivaa. 10 % talon hankinta-arvosta. Kohteille myön- 16848: Opiskelija-asuntoja tulisi rakentaa opiskelija- nettävien valtion asuntolainojen laina-aika tulisi 16849: asuntotarvetta vastaavasti niille paikkakunnille, pidentää 40 vuoteen. Vain nämä ovat riittävän 16850: joilla on enemmän pysyviä opiskelijapaikkoja ja tehokkaita keinoja pitämään asumiskustannukset 16851: jotka keräävät paljon opiskelijoita paikkakunnan kurissa. 16852: ulkopuolelta. Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit- 16853: Muilla paikkakunnilla opiskelija-asuntojen riit- taen, 16854: tävyys tulisi turvata osana kunnan vuokra-asunto- 16855: tuotantoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16856: Opiskelija-asumisen ongelmana on asuntojen 1984 tulo- ja menoarvioon momentit!e 16857: riittämättömyyden lisäksi myös korkeat asumis- 35.45.51 lisäyksenä 5 000000 markkaa 16858: kustannukset, joihin ovat syynä korkeat pääoma- käytettäväksi valtionavustuksena opiskeli- 16859: kustannukset. Tämä johtuu talojen rahoitusraken- ja-asuntojen omapääomaosuuteen. 16860: teesta (koko talo rakennettu velaksi). 16861: Valtion tulisikin hillitä asumiskustannuksia 16862: varaamaHa määrärahan käytettäväksi avustuksina 16863: 16864: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 16865: 16866: Olavi Ronkainen 16867: 1164 1983 vp. 16868: 16869: Raha-asia-aloite n:o 1056 16870: 16871: 16872: 16873: 16874: Roos ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta musiikki-instituut- 16875: tien toimintaan 16876: 16877: 16878: Eduskunnalle 16879: 16880: Kansanmusiikkia ja yleisestikin kansanomaista kuitenkaan kasvanut samassa määrin kuin insti- 16881: musiikkia sekä työväenkulttuuria kohtaan on tuuttien yhä kasvava toiminta ja niihin kohdistuvat 16882: maassamme 1970-luvulla virinnyt yhä laajeneva palvelutoiveet edellyttäisivät. Välttämättömien 16883: mielenkiinto, ja tarve näiden alueiden tutkimiseen peruskulujen kasvu on aiheuttanut kaikille insti- 16884: sekä kurssi- ja julkaisutoimintaan on kasvanut tuuteille taloudellisia vaikeuksia, ja vuonna 1984 16885: voimakkaasti viimeisten viiden vuoden aikana, jouduttaneen supistamaan tämänhetkistä palvelua 16886: jolloin aiemmin perustetun Kansanmusiikki-insti- ja perustoimintoja. 16887: tuutin (Kaustinen) rinnalle ovat syntyneet kyseistä Käynnissä olevan toiminnan turvaamiseksi olisi 16888: aluetta kattamaan Finlands Svenska Folkmusik- välttämätöntä lisätä hallituksen tulo- ja meno- 16889: institut (Vaasa), Työväenmusiikki-instituutti arviossa musiikki-instituuteille varattua 850 000 16890: (Helsinki) ja Suomen Harmonikkainstituutti markan määrärahaa. 16891: (Ikaalinen). Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16892: Musiikki-instituutit saavat tutkimus-, julkaisu- taen, 16893: ja koulutustoimintaansa tukea pääasiassa edus- 16894: kunnan taiteen tukemiseen myöntämistä, opetus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16895: ministeriön käytössä olevista varoista, eikä niillä 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 16896: ole mahdollisuuksia merkittävään omatoimiseen 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa 16897: varojen hankintaan. Julkinen rahoitus ei ole musiikki-instituuttien toimintaan. 16898: 16899: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 16900: 16901: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva 16902: Jorma Rantanen Pekka Starast Pirjo Ala-Kapee 16903: Kaisa Raatikainen Sinikka Hurskainen Antti Kalliomäki 16904: Martti Lähdesmäki Pekka Myllyniemi Aarno von Bell 16905: Jouko Skinnari Jukka Mikkola Tuulikki Hämäläinen 16906: Marja-Liisa Tykkyläinen Mikko Rönnholm Liisa Jaakonsaari 16907: Paavo Lipponen Kari Rajamäki Juhani Surakka 16908: Tuula Paavilainen Matti Kuusio Mikko Elo 16909: Kaj Bärlund Reino Paasilinna Kerttu Törnqvist 16910: Risto Ahonen Arja Alho Jouko Tuovinen 16911: Mats Nyby Saara-Maria Paakkinen Pertti Hietala 16912: Kari Urpilainen Lea Savolainen 16913: 1983 vp. 1165 16914: 16915: Raha-asia-aloite n:o 1057 16916: 16917: 16918: 16919: 16920: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kanteleensoittajat 16921: r.y:n toiminnan tukemiseen 16922: 16923: 16924: Eduskunnalle 16925: 16926: Suomalaiseen kulttuuriperinteeseen erottamat- mahdollisimman pian ja mahdollisimman katta- 16927: tomasti kuuluva kantele helkähtelee yhä ylei- vasti alan suoran tiedotustoiminnan piiriin. 16928: semmin kodeissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Parhaillaan Turussa pidettävään valtakunnalli- 16929: Kanteleensoitto ja siihen liittyvä harrastustoimin- seen kantelekonserttiin valmistautuva Suomen 16930: ta on voimistunut ja saanut uusia ulottuvuuksia. Kanteleensoittajat ry. pyytää vielä kerran saada 16931: Perinteisen musiikin ohella kantele soi tämän kiittää eduskuntaa kuluvalle vuodelle saamastaan 16932: päivän sävyin lähes kaikilla musiikin alueilla siinä avustuksesta, jonka turvin monipuolinen toiminta 16933: olevan suomalaisen soinnin ollessa kuitenkin on saatu v1reast1 käyntiin. Tuon päätöksen 16934: ainutlaatuinen. yksimielisyys lämmitti ja kertoi osaltaan edus- 16935: Soiton jatkuvuutta on turvaamassa laajentunut kunnasta löytyvästä kulttuurimyönteisyydestä. 16936: musiikkioppilaitosten määrä, mikä on huomioinut Kalevalan juhlavuoden 1985 lähestyminen 16937: kanteleensoiton opetuksen, samoin kuin viisi- asettaa myös kanteleväelle suuret haasteet. 16938: kielisten kanteleiden vihdoinkin voimistuva leviä- Olemme päättäneet järjestää tuolloin Suomen 16939: minen koulujemme musiikinopetuksen yhdeksi tähän asti mittavimman valtakunnallisen kante- 16940: välikappaleeksi. Sibelius-Akatemiassakin kante- leensoittokilpailunJoensuussa, Kalevalakesän val- 16941: leen asema on kohentunut, vaikka se ei vielä takunnalliseen päätapahtumaan, Joensuun laulu- 16942: olekaan saavuttanut siellä solistisen soittimen juhliin liittyen. Tämä kanteletapahtuma sävyttyy 16943: asemaa. myös kansainvälisesti. Kalevalan juhlavuosi koh- 16944: Viime kesänä eri puolilla maatamme järjestetyt distaa muutenkin erimuotoisin tapahtumin valta- 16945: parikymmentä kanteleensoittoleiriä osoittavat kunnallisen järjestön suuntaan odotuksia, joista 16946: osaltaan vilkkauden kasvavasta suunnasta. Harras- selviämiseksi valmistelut ja muu toiminta on 16947: tuksen laajentumisen ongelmina ovat vielä korkea- hoidettava tehokkaasti. 16948: tasoisten soittimien puute samoin kuin puute Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16949: monipuolisesta nuottimateriaalista, joiden puut- taen, 16950: teiden poistamiseksi parhaillaan työskennellään 16951: vakavasti, laajamuotoiset kantelesävellykset mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16952: kaan huomioiden. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 16953: Suomen Kanteleensoittajat ry:n Kantele-lehti 29.90.52 100 000 markkaa käytettäväksi 16954: on ylläpitänyt alan tiedonvälitystä. Edellä maini- Suomen Kanteleensoittajat r.y:n toimin- 16955: tun 1977 perustetun valtakunnallisen järjestön nan tukemiseen. 16956: koko ajan kasvusuunnassa oleva tämänhetkinen 16957: jäsenmäärä, n. 600, edustanee kymmenettä osaa 16958: koko harrastajakunnasta, joka pyritään saamaan 16959: 16960: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 16961: 16962: Timo Roos Tarja Halonen Aarno von Bel! 16963: 16964: 16965: 16966: 16967: 147 0883005893 16968: 1166 1983 vp. 16969: 16970: Raha-asia-aloite n:o 1058 16971: 16972: 16973: 16974: 16975: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin sivutoimiston muut- 16976: tamiseksi Satakunnan työsuojelupiirin työsuojelutoimistoksi 16977: 16978: Eduskunnalle 16979: 16980: Satakunnan alueen työpaikkojen työsuojelun vasti tulee kuitenkin tietoon asioita, joissa työn- 16981: valvonnasta ja neuvonnasta Turun ja Porin antajat ovat laiminlyöneet työntekijän työturvalli- 16982: työsuojelupiirin alaisuudessa toimiva Porin sivu- suuden ja lisäävät voittojaan työntekijöiden ter- 16983: toimisto. veyden kustannuksella. Teknisen kehityksen ja 16984: Satakunnan alueella on vähintään kymmenen uusien, monesti tutkimattomien, aineiden käyt- 16985: työntekijää käsittäviä työpaikkoja noin 1 550 - töönotto lisää edelleen työntekijöiden työtervey- 16986: mukaan lukien kuljetusalan kaikki työpaikat. dellisiä riskejä. Työsuojelun neuvonnan ja valvon- 16987: Näiden valvonnasta vastaa nyt Porin sivutoimista, nan tehostamisella tulee täten olemaan keskeinen 16988: joka toimii alueella melko itsenäisesti. Mutta osuus terveiden työympäristöjen luomiselle tule- 16989: olemalla sivutoimista, siltä puuttuu eräitä keskei- vaisuudessa. 16990: siä alueellista työsuojelua edistäviä oikeuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16991: Työsuojelun jatkuva kehittäminen ja terveelli- taen, 16992: sen työympäristön luominen on palkansaajien yksi 16993: keskeinen tavoite. Työntekijöiden terveydestä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16994: ennakkoon huolehtiminen on myös kansantalou- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 16995: dellisesti kannattavaa, sillä maksaahan sairaala- markkaa Turun ja Porin työsuojelupiirin 16996: hoito tasosta riippuen 400-600 markkaa vuoro- alaisuudessa toimivan Porin sivutoimiston 16997: kaudelta. Vastuu niistä oloista, joissa työsuoritus muuttamiseksi Satakunnan työsuojelu- 16998: tapahtuu, kuuluu yksinomaan työnantajalle. Jatku- piirin tyäsuojelutoimistoksi. 16999: 17000: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 17001: 17002: Irma Rosnell Timo Laaksonen 17003: 1983 vp. 1167 17004: 17005: Raha-asia-aloite n:o 1059 17006: 17007: 17008: 17009: 17010: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen kansanopis- 17011: ton rakennushankkeisiin 17012: 17013: 17014: Eduskunnalle 17015: 17016: Itä-Hämeen kansanopisto pyrkii toteuttamaan Vuoden 1983 valtion budjetissa on hankkeelle 17017: asuntola- ja saunatalohankkeensa työllisyyskau- myönnetty 300 000 mk. Hankkeen toteuttamiseksi 17018: della 1983-1984. tulisi määrärahaa varata myös vuodelle 1984. 17019: Asuntola on tehtävä jo pelkästään paloviran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17020: omaisten määräysten takia, sillä päärakennuksen taen, 17021: asuntola on ollut Mikkelin lääninhallituksen 17022: määräämässä asumiskiellossa jo vuosia. Kieltoa ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17023: ole voitu toteuttaa ilman uutta asuntolaa. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 17024: Saunatalo on välttämätön hygieniasyistä. 29.57.52 500000 markkaa Itä-Hämeen 17025: Hankkeen urakkakilpailu on pidetty ja hank- kansanopiston rakennushankkeisiin. 17026: keen hinta, 2,7 mmk, on selvillä. 17027: 17028: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 17029: 17030: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen 17031: 1168 1983 vp. 17032: 17033: Raha-asia-aloite n:o 1060 17034: 17035: 17036: 17037: 17038: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Otavan opiston asuntolan 17039: rakennustöihin 17040: 17041: 17042: 17043: Eduskunnalle 17044: 17045: Otavan Opiston Säätiö ylläpitää kansanopistoa, Talousarvioesityksessä vuodelle 1984 meno- 17046: kansankorkeakoulua ja kodinhoitajakoulua Mik- kohdalle 29.57.52 on mainittuun rakennustyöhön 17047: kelin maalaiskunnassa. osoitettu määrärahaa 200 000 mk. Rakennustyön 17048: Opiston opetus- ja asuntotiloja on ryhdytty loppuunsaattamisen kannalta on valtionavustuk- 17049: voimakkaasti uudistamaan. Vuonna 1929 rakenne- sen saaminen suunnitellun rahoitushankkeen 17050: tun asuntolan rakennustyöt alkoivat 24.1.1983 ja mukaisena välttämätöntä. 17051: arvioitu valmistumisaika on 4.5.1984. Hankkeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17052: kustannusarvio on 3 300 000 mk. Hankkeen taen, 17053: rahoitus toteutetaan seuraavasti: 17054: Oma rahoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 000,- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17055: Pankkilainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 700 000,- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 17056: 29.57.52 800 000 markkaa Otavan opis- 17057: Valtion avustus vuodelle -83 . . . . . . 400 000,- 17058: Valtion avustusmääräraha 17059: ton asuntolarakennuksen muutos- ja sa- 17060: neeraustyön loppuunsaattamiseen. 17061: vuodelle -84 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 000 000,- 17062: 3 300000,- 17063: 17064: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 17065: 17066: Pirjo Rusanen Maija Rajantie Pertti Hietala 17067: Mauri Miettinen Timo Kietäväinen Pentti Skön 17068: Pentti Poutaneo 17069: 1983 vp. 1169 17070: 17071: Raha-asia-aloite n:o 1061 17072: 17073: 17074: 17075: 17076: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen nuoriso-opiston 17077: rakennushanketta varten 17078: 17079: 17080: Eduskunnalle 17081: 17082: Suomen nuoriso-opisto on tehnyt vuosille 2 600 000 markan rahoitusvajeen vuoksi. Ensim- 17083: 1983-1986 rakennusohjelman, joka jakautuu mäisessä vaiheessa voitaisiin siten rakentaa vain 17084: kolmeen vaiheeseen. opetusrakennus. Nuoriso-opiston toiminnan ja 17085: Ensimmäisellä vaiheelia (v. 1983-1985) luo- talouden sekä rakennuskustannusten nousun 17086: daan toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vuoksi olisi välttämätöntä, että myös asuntolan 17087: myöhemmille vaiheille rakentamalla suurryhmän rakentaminen voitaisiin aloittaa vuoden 1984 17088: opetusyksikkö ja 50 asuntolapaikkaa, koska aikana. 17089: asuntolapaikat vähenevät nykyisen ahtaan asunto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17090: lan muutostöiden seurauksena. taen, 17091: Rakennusohjelman tarkoituksena on turvata 17092: opistolle opetusta varten tarvittavat opetustilat, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17093: nykyisiä vaatimuksia vastaavat asuntolatilat, tar- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 17094: peeksi tilavat ruokalatilat ja hallintotilat sekä 29.57.52 1500000 markkaa Suomen nuo- 17095: asianmukaiset tilat kirjastolle. Kouluhallituksen riso-opiston rakennusohjelman ensimmäi- 17096: hyväksymä rakennusohjelmanensimmäinen vaihe sen vaiheen toteuttamista varten. 17097: on nyt jäämässä puutteellisesti toteutuvaksi noin 17098: 17099: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 17100: 17101: Pirjo Rusanen Pentti Poutaneo Mauri Miettinen 17102: Maija Rajantie Timo Kietäväinen Pertti Hietala 17103: Pentti Skön Olavi Ronkainen 17104: 1170 1983 vp. 17105: 17106: Raha-asia-aloite n:o 1062 17107: 17108: 17109: 17110: 17111: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoisluokkakokeilun 17112: järjestämiseen kauppaoppilaitosten kaupan ja hallinnon linjalla 17113: 17114: 17115: Eduskunnalle 17116: 17117: Keskiasteen uudistus käynnistyi kaupan ja erikoisluokkia, joilla opiskelijat voisivat syventää 17118: hallinnon peruslinjalla kaikissa maamme kauppa- ja lisätä tietouttaan näillä aloilla. 17119: oppilaitoksissa syyslukukauden 1983 alusta. Uudis- Tällaisen jatko- ja erityiskoulutuksen avulla 17120: tuksen mukaisesti kaupan ja hallinnon peruslinjan voidaan parantaa yritystemme kilpailukykyä tar- 17121: muodostavat yhteensä 14 erikoistumislinjaa, joista joamalla tehokkaasti koulutettua, liiketaloudelli- 17122: kouluasteisia ovat 2-vuotiset myyntilinja ja sen koulutuksen saanutta henkilökuntaa. 17123: toimistolinja sekä opistoasteisia 3-vuotiset lasken- Erikoisluokkiin kohdistuva kehittämistyö olisi 17124: tatoimen-, markkinointi-, sihteeri-, julkishallin- aloitettava välittömästi esim. siten, että yleisjakson 17125: non-, ulkomaankaupan-, idänkaupan-, materiaali- opetussuunnitelmakokeilussa mukana olleet oppi- 17126: talouden-, pankki-, matkailu-, kirjasto-, vakuutus- laitokset käynnistäisivät myös erikoisluokka- 17127: ja Atk-linja. kokeilun ammattikasvatushallituksen valvonnas- 17128: Elinkeinoelämän nopea kehitys on vaatinut, että sa. 17129: mahdollisuudet tietojen syventämiseen on järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17130: tetty erilaisin jatko- ja täydennyskurssein kauppa- taen, 17131: oppilaitoksissa. 17132: Kuitenkin useita erikoisaloja, kuten nykyaikais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17133: ta tietojenkäsittelyä ja konttoriteknologiaa, syven- 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 17134: tävää yritysten laskentatointa sekä teknisen ja markkaa erikoisluokkakokeilun käynnistä- 17135: kaupallisen tietouden yhteensovittamista varten miseksi kaupan ja hallinnon linjalla 17136: olisi edelleen perustettava kauppaoppilaitoksiin kauppaoppilaitoksissa. 17137: 17138: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 17139: 17140: Pirjo Rusanen Pentti Poutanen 17141: 1983 vp. 1171 17142: 17143: Raha-asia-aloite n:o 1063 17144: 17145: 17146: 17147: 17148: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden 17149: seurausvaikutusten lieventämiseen 17150: 17151: 17152: Eduskunnalle 17153: 17154: Valtion talousarvion menokohdalta 29.91.61 perusteella tulisi tämä määräraha sisällyttää myös 17155: ovat opetusministeriö ja työvoimaministeriö jo vuoden 1984 budjettiin. 17156: usean vuoden ajan tukeneet kuntia ja järjestöjä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17157: työttömille nuorille ja koululaisille tarkoitettujen taen, 17158: työtilaisuuksien, lähinnä työleirien järjestämisessä. 17159: Tämä toiminta on useissa kunnissa saanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17160: varsin vakiintuneet muodot ja on ollut merkittävä 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 17161: lisä työttömyyshaittojen torjunnassa sekä koulu- 29.91.61 3 000 000 markkaa nuorisotyöttö- 17162: laisten kesätyöpaikkojen järjestämisessä. myyden seurausvaikutusten lieventämiseen. 17163: Työleireistä saatujen myönteisten kokemusten 17164: 17165: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 17166: 17167: Pirjo Rusanen Kaarina Dromberg Liisa Hilpelä 17168: Erkki Moisander Heikki Järvenpää Aino Pohjanoksa 17169: Mauri Miettinen Kimmo 1. Sasi Riitta Jouppila 17170: Helena Pesola Anna-Kaarina Louvo 17171: 1172 1983 vp. 17172: 17173: Raha-asia-aloite n:o 1064 17174: 17175: 17176: 17177: 17178: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 459 paranta- 17179: miseen välillä Virtasalmi-Vehmaa 17180: 17181: 17182: Eduskunnalle 17183: 17184: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiiri on aloittanut vilkasta liikennettä, josta merkittävä osa on 17185: mt 459 parantamistyöt välillä Virtasalmi-Veh- kauttakulkuliikennettä. 17186: maskylän paikallistien liittymä eli Virtasalmelta Tämä tieosa muodostaa Virtasalmen kunnan 17187: Pieksämäen suuntaan. Työ valmistunee vielä Kironkyläo seudun eteläisen ulosmenotien ja on 17188: kuluvan vuoden aikana. tästä syystä tämänhetkisistä tiehankkeista keskei- 17189: Koska mt 459 muodostaa Pieksämäen ja Juvan sin. 17190: välisen tieyhteyden ja koska sillä on huomattavaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17191: merkitystä kauttakulkuliikenteelle mm. Pieksä- taen, 17192: mäeltä Savonlinnan suuntaan, olisi parantamis- 17193: työn toisen vaiheen eli Virtasalmi-Juva välisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17194: osuuden suunnittelu ja toteutus pikaisesti tarpeel- 1984 tulo· ja menoarvioon 100 000 17195: linen. markkaa maantien n:o 459 perusparanta- 17196: Tieosan kunto on nykyisellään heikko ja on misen suunnitteluun välillä Virtasalmi- 17197: ilmeistä, että tieosa ei enää pitkään kestä nykyistä Vehmaa (Juva). 17198: 17199: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 17200: 17201: Pirjo Rusanen Maija Rajantie Pertti Hietala 17202: Mauri Miettineo Timo Kietäväinen Pentti Skön 17203: Pentti Poutaneo 17204: 1983 vp. 1173 17205: 17206: Raha-asia-aloite n:o 1065 17207: 17208: 17209: 17210: 17211: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta ryhmittymis- ja ohitus- 17212: kaistojen rakentamiseksi valtatielle n:o 1 17213: 17214: 17215: Eduskunnalle 17216: 17217: Varsinais-Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys kenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen 17218: liikennepolitiikan tavoitteista: ensiarvoisena pi- saataisiin kohtalaisen nopeasti maksettua liiken- 17219: detään rantaradan parantamista. Näyttää kuiten- neonnettomuuskustannusten ja polttoainekulu- 17220: kin ilmeiseltä, että kaikissa olosuhteissa tulee tuksen alenemisella. 17221: valtatiellä n:o 1 olemaan huomattavaa liikenne- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17222: kuormaa, joka aiheuttaa jonon muodostusta, mistä taen, 17223: taas puolestaan seuraa liikenneturvallisuusongel- 17224: mia erityisesti liittymien ja nousujen kohdille. ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17225: Talousarvioon on varattu 11 mmk liikennetur- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 17226: vallisuustöihin koko piirin alueelle. Koska em. 31.24. 77 lisäyksenä 9 000 000 markkaa 17227: raha tarvittaisiin kokonaan valtatien n:o 1 ohitus- valtatien n:o 1 liikenneturvallisuutta lisää- 17228: ja ryhmittymiskaistojen rakentamiseen, olisi mää- vien ryhmittymis- ja ohituskaistojen ra- 17229: räraha korotettava 20 mmk:aan. Valtatien n:o 1lii- kentamiseksi. 17230: 17231: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 17232: 17233: Mikko Rönnholm Risto Ahonen 17234: 17235: 17236: 17237: 17238: 148 0883005893 17239: 1174 1983 vp. 17240: 17241: Raha-asia-aloite n:o 1066 17242: 17243: 17244: 17245: 17246: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta tilapäistyövoiman palkkaa- 17247: miseen maatalouden ulkopuolisten elinkeinojen tukemiseksi 17248: Suomenselän alueella suoritetta vana kokeiluna 17249: 17250: 17251: Eduskunnalle 17252: 17253: Maan pohjoisten alueiden luontaiselinkeino- menpiteiden väliin. Näillä alueilla tarvitaan myös 17254: toimikunta on 30.3.1983 jättänyt 1 osamietintön- monipuoliseen tilapäistyöhön pystyvää yrittäjä- 17255: sä. Mietintö käsittää mm. ehdotuksen luontaiselin- luontoista työvoimaa. Patkattava henkilö voisi 17256: keinolaiksi. Laki koskisi "luontaiselinkeinotilojen" toimia mm. maatalouden tilapäisavustajana ja 17257: muodostamista joko perustamalla tai lisäalueita lomittajana, kesä- ym. asutuksen avustajana jne. 17258: antamalla sekä lähinnä kiinteistöihin liittyvien aina paikallisen tarpeen mukaan. Tämä saattaisi 17259: toimenpiteiden lainoitusta ja avustusta. Sitä olla ratkaisu myös yksinäisten vanhusten hoito- 17260: sovelletaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kun- ongelmaan, joka erityisesti haja-asutusalueilla on 17261: nissa sekä osalla Muonion, Kittilän, Sodankylän, kipeä. Tukea voisi suunnata vielä siten, että 17262: Savukosken ja Sallan kuntien aluetta. rakentamiseen taajamien ulkopuolelle voitaisiin 17263: Luontaiselinkeinolain piiriin kuuluvia elin- osoittaa erityismääräraha. 17264: keinoja olisivat lähinnä pienimuotoinen maatalous Kokemusten saamiseksi ja pohjan luomiseksi 17265: ja erikoismaatalous sekä lisäksi kalastus, metsästys, mahdollista lainsäädäntöä varten tukitoimenpitei- 17266: porotalous, marjastus, sienestys ja muu luonnon tä voitaisiin kokeilla suppealla alueella. 17267: jatkuvaan tuottokykyyn perustuvien luonnonvaro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17268: jen hyödyntäminen. Pyrkimyksenä olisi kysymyk- taen, 17269: sessä olevien elinkeinojen harjoittamisen perus- 17270: lähtökohdat mahdollisimman laajalti kattavan ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17271: tukijärjestelmän luominen alueelle, jolla näiden 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 17272: elinkeinojen merkitys on huomattava. markkaa Suomenselän alueella suoritetta- 17273: Edellä kuvattujen toimenpiteiden lainsäädän- vaan kokeiluun, jossa maatilalain ulko- 17274: nöllinen järjestäminen koko maan haja-asutus- puolella olevia elinkeinoja tuettaisiin 17275: alueilla olisi perusteltua. Haja-asutusalueiden palkkaamalla tilapäistyövoimaa haja-asu- 17276: väestöstä huomattava osa jää toisaalta maatilalain tusalueiden asukkaiden auttamiseksi. 17277: sekä toisaalta muiden elinkeinojen tukemistoi- 17278: 17279: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 17280: 17281: Aapo Saari Esko Aho Mauri Pekkarinen 17282: Jukka Vihriälä 17283: 1983 vp. 1175 17284: 17285: Raha-asia-aloite n:o 1067 17286: 17287: 17288: 17289: 17290: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtimäen opiston lainojen 17291: maksamiseen 17292: 17293: 17294: Eduskunnalle 17295: 17296: Lehtimäen opisto on valtakunnallinen erityis- luissa vuosiopiskelija maksaa yli 100 000 mk. 17297: kansanopisto. Opistoon hakeutuvat opiskelijoiksi Lehtimäen opistossa käyttömenot vuosiopiskelijaa 17298: sellaiset lievästi kehitysvammaiset, jotka ilman kohden vuonna 1982 olivat 28 355 markkaa. 17299: lisäopetusta eivät ole päässeet ammattikoulujen Opisto on normaalin kansanopistojen valtion- 17300: erityisiinjoille tai jotka fyysisten lisävammojen avun lisäksi saanut toistaiseksi 150 000-330 000 17301: kuten liikuntaesteiden tai neurologisten vammo- markkaa harkinnanvaraista valtionapua kehitys- 17302: jen, kuten esim. epilepsian vuoksi eivät voi vammaisten opetuksesta aiheutuviin lisäkustan- 17303: opiskella invalidienkaan ammattikouluissa tai nuksiin. Vuodesta 1983 harkinnanvarainen val- 17304: tavallisissa kansanopistoissa. Lehtimäen opisto on tionapu on osoitettu rakennustoiminnasta aiheu- 17305: heille tällä hetkellä ainoa jatko-opetusta antava tuneiden lainojen maksamiseen, joten toiminta 17306: oppilaitos. tulee saada katetuksi lakisääteisen valtionavun 17307: Opistossa on 70 opiskelijapaikkaa, älyllisen sekä kuluvalle vuodelle myönnetyn 5,4 %:n 17308: jälkeenjääneisyyden lisäksi opiskelijajoukosta noin lisäavustuksen turvin. Jotta toimintaa eivät 17309: puolella on erilaisia lisävammoja. Perusoppi- rasittaisi huomattavan suuret korkokulut, velat 17310: jakson lisäksi opistossa järjestetään lyhytkursseja pitäisi saada maksetuksi nopeasti. 1.9.1983 17311: eri vammaisryhmille. Vuoden mittaan opistossa opistolla oli pitkäaikaista lainaa 2 382 000 mark- 17312: opiskelee noin 700 henkilöä koko maan alueelta. kaa, lyhytaikaista lainaa shekkiluottoina sekä 17313: Kurssipäiviä on noin 22 000. siirtovelkoina 330000 markkaa sekä erääntyneitä 17314: Koska opiston koko toiminta on tarkoitettu laskuja 160 000 markkaa. 17315: vammaisille henkilöille, kohoavat toimintakulut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17316: normaalia korkeammiksi. Toimintakuluja verrat- taen, 17317: taessa esim. apukoululaisten tai liikuntavammais- 17318: ten kouluissa opiskelevien kuluihin ovat opiston että Eduskunta ottaisi 'Valtion vuoden 17319: toimintakulut varsin kohtuulliset: apukoululainen 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 17320: maksaa tavalliseen peruskoululaiseen verrattuna markkaa Lehtimäen opiston lainojen mak- 17321: noin kaksinkertaisesti, liikuntavammaisten kou- samtseen. 17322: 17323: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 17324: 17325: Aapo Saari Jukka Vihriälä 17326: 1176 1983 vp. 17327: 17328: Raha-asia-aloite n:o 1068 17329: 17330: 17331: 17332: 17333: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan Nuoriso- 17334: seura ry:lle nuorisoseurantalojen peruskorjauksiin 17335: 17336: 17337: Eduskunnalle 17338: 17339: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1984 on Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura ry:n toiml- 17340: 8,8 milj. markan suuruinen menoerä yhdistys- alueella on runsas sata (100) nuorisoseurojen 17341: talojen peruskorjauksiin. Työväentalojen perus- omistamaa seurantaloa. Näistä on peruskorjauk- 17342: korjauksiin 3,6 milj. markkaa, nuorisoseuran- sen alaisina v. 1983 noin puolet. 17343: talojen peruskorjauksiin 3,6 milj. markkaa ja Tänä vuonna 33 nuorisoseuraa Etelä-Pohjan- 17344: muiden yhdistystalojen 1,6 milj. markkaa. maalla haki 2 940 000 markan korjauskustannuk- 17345: Tänä vuonna 1983 valtio jakoi avustuksia siinsa valtionavustusta, jota maakuntaamme saa- 17346: samaan tarkoitukseen runsaat yhdeksän miljoo- tiin 680 000 markkaa. Suurin osa peruskorjauk- 17347: naa markkaa. Kun jo tämän vuoden avustusmäärä- sista siis rahoitetaan keräyksillä, talkoilla ja muilla 17348: rahaa haki yli 400 yhdistystä ja anomuksien omarahoitustoiminnoilla. 17349: yhteissumma oli yli 20 milj. markkaa, voidaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17350: todeta, että ensi vuoden valtion budjettiin varattu taen, 17351: 8,8 miljoonaa markkaa on ehdottomasti liian 17352: vähän avustustarpeeseen verrattuna. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17353: Yhdistystalojen peruskorjaustoiminta on maas- 1984 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar- 17354: samme viime vuosina kasvanut moninkertaisesti. kan määrärahan Etelä-Pohjanmaan Nuori- 17355: Tämä on erittäin merkittävää laajojen kansalais- soseura ry:lle käytettäväksi nuorisoseuran- 17356: piirien yhteistoimintaa ja yhteiskunnallisesti talojen peruskorjauksiin vuosien 1984 ja 17357: taloudellista toimintaa verrattuna esimerkiksi 1985 aikana. 17358: kuntien itsensä harjoittamaan nuorisotilojen 17359: rakennus toimintaan. 17360: 17361: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 17362: 17363: Aapo Saari Jukka Vihriälä 17364: 1983 vp. 1177 17365: 17366: Raha-asia-aloite n:o 1069 17367: 17368: 17369: 17370: 17371: Saari: Määrärahan osoittamisesta Alavuden, Kuortaneen ja Töysän 17372: yhteisen vesihuoltohankkeen toteuttamiseksi kuntien reuna- 17373: alueilla sijaitsevissa kylissä 17374: 17375: 17376: Eduskunnalle 17377: 17378: Alavuden kaupungilla, Kuortaneen kunnalla ja kustannuksia säästävästä yhteistyöstä ja se koskee 17379: Töysän kunnalla on vireillä yhteinen vesihuolto- Suomenselän projektialuetta. Hankkeen toteutu- 17380: hanke. Sen mukaan Töysän Ukkokankaan veden- minen edellyttää sen saamista valtion vesihuolto- 17381: ottarnoita rakennettaisiin siirto- ja jakelulinjat hankkeeksi. 17382: Töysän kunnassa Luoman, Liesmäen ja Tohnin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 17383: kylien alueelle, Kuortaneen kunnassa Löyän ja 17384: Virtalan kylien alueelle ja Alavuden kaupungissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17385: Kätkänjoen ja Salon kylien alueelle. Alue on mai- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 140 000 17386: dontuotantoon perustuvaa pientilavaltaista maa- markkaa Kätkå"njoen-Salonkylän- Vir- 17387: talousaluetta, joten hyvälaatuisen talousveden saan- talan-Löyän-Luoman-Liesmäen- Toh- 17388: ti on erittäin tarpeellista. Hankkeen avulla saatet- nin vedenhankintasuunnitelman toteut- 17389: taisiin vesihuollon piiriin kustannuksia minimaiden tamiseksi valtion vesihuoltohankkeena. 17390: kunkin kolmen kunnan reuna-alueilla sijaitsevia 17391: kyläkuntia. Hanke on hyvä esimerkki kuntien 17392: 17393: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 17394: 17395: Aapo Saari 17396: 1178 1983 vp. 17397: 17398: Raha-asia-aloite n:o 1070 17399: 17400: 17401: 17402: 17403: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Peräseinäjoen ohitustien 17404: rakentamiseen ja Taivalmaan-Peräseinäjoen maantien raken- 17405: tamisen aloittamiseen 17406: 17407: 17408: Eduskunnalle 17409: 17410: Pitkä rannikkoalue Porin ja Vaasan välillä Kauhajoki-Alavus-väli olisi muutettava yhte- 17411: useine kasvavine kaupunkitason keskuksineen ja näisellä numeroinnilla varustetuksi kantatieksi. 17412: satamineen on vailla suoria valtatietason yhteyksiä Ongelmakohtina ovat vielä erityisesti Peräseinä- 17413: sisämaahan. Näiden yhteyksien tarve on nopeasti joen keskustan ohitus, Peräseinä joki-Taival- 17414: voimistunut Metsä-Botnian ja muun suurteollisuu- maa-väli ja Jalasjärven lukuisat risteykset. 17415: den SIJOittumisen seurauksena. Mm. Metsä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17416: Botnian Äänekosken tehtaat aikovat hoitaa taen, 17417: vientitoiminnan Kaskisten kautta. 17418: Kaskisista tapahtuva autolauttaliikenne kuljet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17419: taa jo noin 160 000 matkustajaa, joista suuri osa 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 17420: menee Keski-Suomen suuntaan. Autolauttaliiken- markkaa Peräseinäjoen keskustan ohi kul- 17421: teen ja satamien kehittämiseksi on erityisen kevan tien rakentamiseen ja Taivalmaan- 17422: tärkeää saada suora yhteys sisämaahan sekä Peräseinäjoen tien rakentamisen aloitta- 17423: tavaraliikenteen että matkustajaliikenteen kannal- miseen. 17424: ta. Kaskisista Gävleen tapahtuva autolauttaliiken- 17425: ne palvelee laajoja kehitysalueita lyhentäen 17426: matkoja eri puolille Länsi-Eurooppaa. 17427: 17428: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 17429: 17430: Aapo Saari Jukka Vihriälä 17431: 1983 vp. 1179 17432: 17433: Raha-asia-aloite n:o 1071 17434: 17435: 17436: 17437: 17438: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 714 peruskorjaa- 17439: miseen välillä Iironranra-Saarinen 17440: 17441: 17442: Eduskunnalle 17443: 17444: Tieosuudella mt 714 Iironranra-Saarinen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17445: edelleen peruskorjaamatonta osuutta 23,8 km. taen, 17446: Maastotutkimuksia ko. tieosuuden paranramis- 17447: suunnitelman laatiiniseksi tehdään parhaillaan ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17448: suunnitelmat valmistunevat keväällä 1984. Soini 1984 tulo- ja menoarvioon 4 600 000 17449: on Vaasan läänin pahinta työttömyysaluetta (vuo- markkaa maantien n:o 714 perusparanta- 17450: den 1983 keskimääräinen työttömyys 12,9 % ). miseen tieosuudella lironranta-Saarinen. 17451: Soinin elinkeinoelämän, mm. turvetuotannon 17452: kehittymisedellytysten kannalta edellä mainitun 17453: tieosuuden parantaminen on tärkeä ja kiireellinen. 17454: 17455: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 17456: 17457: Aapo Saari Jukka Vihriälä 17458: 1180 1983 vp. 17459: 17460: Raha-asia-aloite n:o 1072 17461: 17462: 17463: 17464: 17465: Saari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien 17466: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin 17467: 17468: 17469: Eduskunnalle 17470: 17471: Pienyrittäjäin vuosilomarahasta annetun lain on peräti 35 milj. markkaa. Tulorajoja nostamalla 17472: mukaan lomarahaan on lomarahalain muiden voitaisiin lomarahaan oikeutettujen määrää lisätä. 17473: edellytysten lisäksi oikeutettu sellainen pien- Kulumassa olevalla kaudella tämä tuloraja on 17474: yrittäjä, jonka valtionverotuksessa viimeksi vah- 30 100 markkaa, eli pienyrittäjä, joka ansaitsee 17475: vistettu verotettava tulo ei ylitä valtioneuvoston minimipalkan määrää enemmän, ei voi lomarahaa 17476: vuosittain vahvistamaa enimmäismäärää. Loma- saada. 17477: kaudella 1982-83 tällaisia pienyrittäjiä oli 19 400. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17478: Näistä kuitenkin lähes tuhat jouduttiin hylkää- taen, 17479: mään rahojen loppumisen vuoksi. 17480: Hallituksen esityksessä vuoden 1984 tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17481: menoarvioksi on pienyrittäjien vuosilomajärjes- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 17482: telmän kustannuksiin varattu 16,5 milj. markkaa. 33.57.42 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 17483: Reaalista kasvua vuoteen 1983 tässä ei ole juuri pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kus- 17484: lainkaan. Sosiaalihallituksen laskelmien mukaan tannuksiin. 17485: pienyrittäjien vuosilomarahan tarve vuonna 1984 17486: 17487: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 17488: 17489: Aapo Saari Esko Aho Timo Kietäväinen 17490: Urho Pohto Helge Saarikoski Håkan Malm 17491: 1983 vp. 1181 17492: 17493: Raha-asia-aloite n:o 1073 17494: 17495: 17496: 17497: 17498: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Valtion viljavaraston rehu- 17499: viljavaraston rakentamiseksi Suupohjaan 17500: 17501: Eduskunnalle 17502: 17503: Etelä-Pohjanmaa on valtakunnan voimakkaim- luontaisesti sopisi mainiosti alueen perustuotaneo- 17504: pia maatalousmaakuntia. Etelä-Pohjanmaalla tuo- valtaisen elinkeinorakenteen kehittämiseen. Val- 17505: tetaan valtakunnan kaikista tärkeimmistä maa- tion rehuviljavaraston lisärakentaminen sopinee 17506: taloustuotteista yli 10 prosenttia. Tästä syystä olisi mainiosti myöskin yleiseen viljavarastojen laajen- 17507: perusteltua rakentaa alueen karjatalousvaltaisim- tamispyrkimykseen, ja alue- sekä puolustustalou- 17508: mille seuduille lisää rehuviljan varmuusvarastoja. dellisetkin näkökohdat osaltaan tukevat Suupohjaa 17509: Suupohjassa, mm. Kauhajoella ja Teuvalla, valtion viljavarastopaikaksi. 17510: luonnonolosuhteet ovat niin epävarmat, että Asiantuntijoiden ilmoituksen mukaan 20 000 000 17511: vuotuiset satovaihtelut ovat hyvin huomattavat. kilon viljavarasto maksaisi vähän alle 1 markan 17512: Kun Suupohjan alueella ei ole Valtion viljavaras- varastoitua kiloa kohti. Huomioon ottaen Suu- 17513: tolla eikä yksityisellä rehuteollisuudellakaan vilja- pohjan rehuviljatuotantomäärät olisi vähintään 17514: varastoja, tulisi tämä puute korjata Valtion vilja- 20 000 000 kilon varasto rakennettava Suupohjaan 17515: varaston toimesta. Kauhajoella ja Teuvalla sekä vuosina 1984-1985. 17516: niiden naapurikunnissa on peltoa yli 70 000 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 17517: hehtaaria. Saman alueen rehuviljan vuosituotanto 17518: on lähes sata miljoonaa kiloa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17519: Rehuviljan varmuusvaraston rakentaminen Suu- 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 17520: pohjaan vaikuttaisi merkittävästi myöskin kulje- markkaa Valtion viljavaraston rehuvilja- 17521: tusten vähenemiseen, koska alue voisi itse tasata varaston rakentamisen aloittamiseksi Suu- 17522: vuotuisia satovaihteluja nykyistä huomattavasti pohjaan. 17523: paremmin. Samalla olisi aihetta olettaa, että 17524: alueelle syntyisi myöskin rehuteollisuutta, joka 17525: 17526: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 17527: 17528: Helge Saarikoski 17529: 17530: 17531: 17532: 17533: 149 0883005893 17534: 1182 1983 vp. 17535: 17536: Raha-asia-aloite n:o 1074 17537: 17538: 17539: 17540: 17541: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Ilmajoen kunnassa olevan 17542: limajoen-Pojanluoman paikallistien n:o 17393 parantamisen 17543: aloittamiseen 17544: 17545: 17546: Eduskunnalle 17547: 17548: Ilmajoen kunnassa oleva Pojanluoman paikal- tonta, jos Ilmajoelta lentokentälle pitäisi kiertää 17549: listie n:o 17393, joka johtaa Ilmajoen kirkon- noin kaksinkertaisen matkan eli Seinäjoen kautta, 17550: kylästä Pojanluoman kylään, on aikaisempien koska luonnollisin ja suorin yhteys ei ole kunnossa, 17551: Vaasan tiepiirin tienpidon toimenpideohjelmien vaikka Pojanluoman ja Rengon kylissä Pojan- 17552: mukaan ollut tarkoitus peruskorjata ja kesto- luoman paikallistien yhteyden varassa asuu noin 17553: päällystää jo 1980-luvun alkupuolella. Tien paran- 1 000 ilmajokilaista. 17554: tamisajankohtaa siirrettiin muun muassa vuosien Ilmajoen kunta ja Pojanluoman paikallistien 17555: 1981-87 toimenpideohjelmassa vuosilta 1985- käyttäjät ovat maltillisesti odotelleet tiensä 17556: 86 vuosille 1986-87. Vaasan tiepiirin sittemmin parantamisvuoroa tähän saakka, mutta kun 17557: valmistuneessa ohjelmassa ei Pojanluoman pai- samanlaisen liikennetarpeen omaavat tiet ovat 17558: kallistien parantamista mainita lainkaan. eräissä tapauksissa tulleet jo kahteenkin kertaan 17559: Kelirikkakausina mainittu Pojanluoman pai- rakennetuksi, katsovat huonoista liikenneoloista 17560: kallistie on käytännöllisesti katsoen kulkukelvoton kärsimään joutuneet tulleensa syrjityiksi. Keh- 17561: ja monesti muuhunkin aikaan vuodesta tien kunto noista liikenneolosuhteista johtuen uhkaa Pojan- 17562: on sellainen, että liikennöiori Pojanluomalta luoman ja Rengon kylien elimellinen yhteys ja 17563: kirkonkylään on hankalaa. Sen ohella, että yhteistoiminta kuntaansa ja kuntakeskukseensa 17564: mainittua tietä käyttävät pojanluomankyläläiset, katketa. 17565: käyttävät myöskin Pojanluomasta vielä etään- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 17566: pänä olevat rengonkyläläiset samaa tietä. Rengon- 17567: kylän Rengonharjulle on juuri valmistunut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17568: pienten reittikoneiden käyttöön Seinäjoen talous- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 17569: aluetta palveleva lentokenttä, jolta on tänä vuonna 31.24.77 1 000 000 markan määrärahan 17570: alkanut reittiliikenne Helsinkiin. Ilmajoen kunta Ilmajoen kunnassa olevan Ilmajoen-Po- 17571: on muiden lähialueen kuntien kanssa satsannut jan/uoman paikallistien n:o 17393 paranta- 17572: huomattavia määriä varoja alueellaan sijaitsevan misen aloittamiseen. 17573: lentokentän rakentamiseen. Olisi aivan kohtuu- 17574: 17575: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 17576: 17577: Helge Saarikoski 17578: 1983 vp. 1183 17579: 17580: Raha-asia-aloite n:o 1075 17581: 17582: 17583: 17584: 17585: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6961 rakenta- 17586: misen aloittamiseksi välillä Putula-Polkumäki 17587: 17588: 17589: Eduskunnalle 17590: 17591: Maantie n:o 6961 (Veneskoski-Putula) on Oy. Tukkien, sahatavaran ja muut kuljetukset 17592: päällystetty vain Veneskoskelta Kouran Polku- helpottuisivat oleellisesti, jos tie kunnostettaisiin 17593: mäelle. Sitävastoin tien Alavuden puoleinen ja päällystettäisiin. 17594: Putulassa Peräseinäjoen-Alavuden tiehen päätty- Rautatieliikennepalvelusten huononnuttua jat- 17595: vä osa on edelleen päällystämätön ja kunnoltaan kuvasti Seinä joen-Haapamäen radan varrella on 17596: varsin huono, vaikka suunnitelmat myös tämän paine maantieliikenteen puolella jatkuvasti lisään- 17597: tieosan kunnostamiseksi ovat olleet jo pitkään tynyt. Nurmon kuntaan on tullut tiedusteluja siitä, 17598: valmiina. voitaisiinko mainitun tien varrella sijaitsevaan 17599: Polkumäen-Putulan tien, joka on noin 19 km Kouran kylätaajamaan sijoittaa kotimaista kiinteää 17600: pitkä, päällystäminen kokonaan öljysorapintai- energiaa jalostava tuotantolaitos. Laitoksen kan- 17601: seksi olisi tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä, nalta eräänä tärkeänä tekijänä on tuotu esille 17602: koska tietä käytetään merkittävässä maann maantieyhteyksien parantaminen. Tässä mielessä 17603: myöskin läpiajoliikenteeseen Alavudelta maa- tien kunnostamisesta olisi myös laajempaa ener- 17604: kunnan keskukseen Seinäjoelle ja läänin pää- giataloudellista hyötyä. On myös muistettava, että 17605: kaupunkiin Vaasaan. Mm. linja-autoliikenne käyt- suoritettujen laskelmien mukaan sijoitukset yleen- 17606: tää mainittujen paikkakuntien välillä pääosin tätä säkin maanteinemme kunnostamiseen ovat osoit- 17607: tietä. tautuneet kannattaviksi sijoituksiksi. 17608: Sen ohella, että liikenne on voimakkaasti Maantie Veneskoski-Putula muodostaa myös 17609: suuntautunut mainitulle tielle kauttakulun osalta, lyhimmän ja varsin käytetyn maantieyhteyden 17610: on tien kunnolla erityisen suuri merkitys sen Seinäjoen ja Alavuden välillä. 17611: varressa asuville ihmisille niin liikkumisen kuin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 17612: viihtyvyydenkin kannalta. Tien kunnostamisella 17613: pystytään myös ehkäisemään väestön muutto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17614: halukkuutta ko. alueelta. Tien vaikutuspiirissä on 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 17615: myös Etelä-Pohjanmaan tihein huvila-asutus. 2 100 000 markan määrå'rahan maantien 17616: Kulku näille yli 500:lle vapaa-ajan asunnalle käy n:o 6961, Veneskoski-Putula, Alavuden 17617: nimittäin pääasiassa juuri tämän tien kautta. puoleisen päällystämättömän tieosan vä- 17618: Tien varteen on kasvanut myös teollisuutta, lillä Polkumäki-Putula perusparannus- 17619: josta voidaan mainita Kouran saha ja E.S. Lahtinen työn aloittamiseksi. 17620: 17621: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 17622: 17623: Helge Saarikoski 17624: 1184 1983 vp. 17625: 17626: Raha-asia-aloite n:o 1076 17627: 17628: 17629: 17630: 17631: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Teuvan-Bränbackin maan- 17632: tien n:o 682 parantamiseen 17633: 17634: 17635: Eduskunnalle 17636: 17637: Vaasan läänissä, erikoisesti läänin eteläisellä johdosta ole ollut mahdollisuuksia rakerHaa työl- 17638: alueella Suupohjassa, on tienrakentaminen huo- lisyysvaroilla teitä. Nyt on tilanne toinen, työllisyys- 17639: mattavasti jäljessä läänin muista osista varsinkin tilanne on Teuvallakin jatkuvasti huonontunut ja 17640: Teuvalla ja sitä ympäröivissä kunnissa. työttömyys lisääntynyt, siksi tämän tien rakenta- 17641: Maantieyhteys Teuvalta pohjoiseen valtatielle minen on aloitettava ns. työllisyysvaroilla. 17642: n:o 8 on huono, vaikka se on kiistatta eräs tämän Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 17643: alueen tärkeimpiä yhteyksiä. Huonoista teistä 17644: johtuen on alueen ja ympäristön teollisuus kärsinyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17645: huomattavia tappioita pidentyneitten kuljetus- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 17646: matkojen takia. markkaa Teuvan-Bränbackin maantien 17647: Näin ollen onkin perusteltua syytä pyrkiä siihen, n:o 682 rakentamisen aloittamiseksi työlli- 17648: että valtiovallan toimenpitein vähennetään oma- syysvaroilla vuonna 1984. 17649: toimisen yrittämisen rasituksia. Menneinä vuosina 17650: ei alueellisen kohtalaisen hyvän työllisyyden 17651: 17652: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 17653: 17654: Helge Saarikoski 17655: 1983 vp. 1185 17656: 17657: Raha-asia-aloite n:o 1077 17658: 17659: 17660: 17661: 17662: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Ylistaron-Könnin maan- 17663: tien perusparantamisen aloittamiseksi 17664: 17665: 17666: Eduskunnalle 17667: 17668: Ylistaron asemalta Könnille Ilmajoelle johtava Tien rakentamisen aJOittaminen talvikaudeksi 17669: maantie on erittäin mutkainen ja huonokuntoi- 1984-1985 helpottaisi myöskin alueen maa- 17670: nen sekä rakenteeltaan että pinnaltaan. Huomioon rakennusalalla olevaa työttömyyttä. 17671: ottaen tien liikenteellisen merkityksen sekä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 17672: Ylistaron että Ilmajoen kirkonkylän suuntaan olisi 17673: tie perusparannettava mahdollisimman pian. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17674: Nykykunnossa tie on sekä liikenteelle vaarallinen 1984 tulo· ja menoarvioon 2 000 000 17675: että myöskin osan vuotta lähes kulkukelvoton. markkaa Ylistaron-Könnin maantien 17676: Tien varrella olevan runsaan asutuksen ohella olisi perusparantamisen aloittamiseksi syksyllä 17677: tiellä käyttöä myöskin läpiajoliikenteen kannalta. 1984. 17678: 17679: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 17680: 17681: Helge Saarikoski 17682: 1186 1983 vp. 17683: 17684: Raha-asia-aloite n:o 1078 17685: 17686: 17687: 17688: 17689: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Liinaniemen sillan raken- 17690: tamiseksi Ilmajoella 17691: 17692: 17693: Eduskunnalle 17694: 17695: Ilmajoella Kyrönjoen yli johtava Liinaniemen TVL:n piirissä on Liinaniemen sillan uudelleen- 17696: riippusilta tuhoutui talvella 1980 TVH:n tie- rakentaminen ajoitettu alkavaksi aikaisintaan 17697: karhun katkaistua sillan toisen kannatinvaijerin. vuonna 1984, mutta ko. hanke ei ole vuoden 1984 17698: Vaikka tapahtuma oli selvä vahinko, on valtio tulo- ja menoarvioesityksessä. Näin pitkä odottelu 17699: tapahtuneesta ja myös uuden sillan rakentamisesta sillan rakentamisessa uhkaa Peuralan kylän elin- 17700: vastuussa. voimaisuutta. Ilmajoen kunta on tehnyt omat 17701: Tuhoutunut silta oli Ilmajoen Peuralan kylän päätöksensä TVL:n suunnitelmien pohjalta ja on 17702: toimivuuden kannalta aivan elintärkeä. Onhan valmis osallistumaan tämän paikallistien kustan- 17703: kylässä ainoastaan yksi koulu ja kauppa sekä nuksiin, jotka ovat lähes 2 miljoonaa markkaa, lain 17704: muutenkin kylä on muodostanut yhden toimin- edellyttämällä tavalla. 17705: nallisen alueen. Kylän elinvoima uhkaa tyrehtyä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 17706: sillan tuhouduttua, koska matka kiertoteitse joen 17707: toiselle puolelle saattaa kohota aina 8 kilometriin ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17708: saakka ja kiertotie kulkee kirkonkylän kautta, 1984 tulo· ja menoarvioon 1 000 000 17709: jolloin kirkonkylä imaisee ohikulkevat mm. markkaa Liinaniemen sillan rakentami- 17710: kauppapalveluihinsa. sen aloittamiseksi Ilmajoen kunnassa. 17711: 17712: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 17713: 17714: Helge Saarikoski 17715: 1983 vp. 1187 17716: 17717: Raha-asia-aloite n:o 1079 17718: 17719: 17720: 17721: 17722: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan perus- 17723: parantamiseen 17724: 17725: 17726: Eduskunnalle 17727: 17728: Suupohjan rata johtaa Seinäjoelta Kaskisiin ja tonnin kuormilla, jolloin nopeusrajoituksena on 35 17729: lisäksi radasta haarautuu Teuvan Peräiässä oma km/ t. Liikenne radalla on kuitenkin moninkertais- 17730: ratahaara Kristiinankaupunkiin. Nykyisellään tä- tunut viimeksi kuluneiden noin 10 vuoden aikana. 17731: mä noin 70 vuotta vanha rata on erittäin huonossa Rajoituksista ja huonosta kunnosta johtuen 17732: kunnossa. Radan heikkokuntoisuus on uhka liikennöinti on kalliimpaa kuin normaaliradoilla. 17733: liikenteenjatkuvuudelle ja radanvarren tiheän Näyttää siltä, että rautatiehallitus ei pysty 17734: asutuksen turvallisuudelle. On myöskin aivan nykyisillä määrärahoillaan ottamaan Suupohjan 17735: selvää, että huonokuntoisen ja vajaita kuormia rataa kunnostusohjelmaansa. 17736: ajavien junien käyttäminen ei saa alueen elin- Valtion rautateiltä ja alueen elinkeinoelämältä 17737: keinoelämää suopeaksi rautatiekuljetusten lisää- saatujen tietojen mukaan Suupohjan rata olisi 17738: miselle, vaikka radan välittömässä läheisyydessä täysin itse itsensä kannattava, jos rata saataisiin 17739: on runsaasti rautatiepalveluksiin aikoinaan tukeu- sellaisiin kuntoon, että radalla voidaan kuljettaa 17740: tunutta suuryritystä. Näistä voidaan mainita Metsä- normaaleja tavarakuormia. Tässä ei silloin ole 17741: Botnian Kaskisten selluloosatehdas, Rauma- vielä otettu huomioon sitäkään, että Suupohjan 17742: Repola Oy:n Kauhajoen puutalotehdas, Strömberg rata johtaa Kaskisissa erääseen Suomen meri- 17743: Oy:n Kauhajoen liesitehdas, Onninen Oy:n alueen parhaaseen luonnonsatamaan, jota parhail- 17744: konepaja Kauhajoella, Lohja Oy:n asuntovaunu- laan ollaan kehittämässä. 17745: tehdas Teuvalla, Parainen Oy:n tiilitehdas Kuri- Eteläpohjalaiselle elinkeinoelämälle Suupohjan 17746: kassa, Velsa Oy:n konepaja Kurikassa, Alko Oy:n radan varressa olisikin mitä tärkeintä, että 17747: viinatehdas Koskenkorvalla ja Ilko Oy:n konepaja Suupohjan rata saataisiin aivan lähitulevaisuu- 17748: Ilmajoella. Lisäksi monia muita pienempiä dessa kuntoon. Radan perusparantaminen mu- 17749: teollisuuslaitoksia ja erittäin voimakas ja paljon kaanlukien loppuunkuluneiden kiskojen vaihdon 17750: kuljetuksia tarvitseva maatalous. maksaisi yhteensä 90 miljoonaa markkaa. 17751: Tuntuukin suorastaan hämmästyttävältä, että Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 17752: Suupohjan rata on päästetty eräällä valtakunnan 17753: elinvoimaisimmalla alueella rappeutumaan, sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17754: manaikaisesti kun maantiestö uhkaa raskaan 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 17755: liikenteen alla vaurioitua ennenaikaisesti. markan määrärahan Suupohjan radan 17756: Suupohjan radan kantavuus on 15 t, kun perusparantamisen aloittamiseen vuonna 17757: kansallinen yleinen ratojen kantavuus on 20 t. 1984. 17758: Liikennöinti tapahtuu nykyään korkeintaan 17 17759: 17760: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 17761: 17762: Helge Saarikoski 17763: 1188 1983 vp. 17764: 17765: Raha-asia-aloite n:o 1080 17766: 17767: 17768: 17769: 17770: Saarikoski: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien elin- 17771: keinoasiamiesten palkkaukseen 17772: 17773: 17774: Eduskunnalle 17775: 17776: Elinkeinoasiamiesjärjestelmän systemaattinen puolestaan korostaa sekä yksityisen että julkisen 17777: kehittäminen alkoi 1970-luvulla. Laki valtion sektorin ponnistelun tarpeellisuutta yritystoimin- 17778: avustuksesta kuntien elinkeinoasiamiesten palk- nan kehittämiseksi. Erityisesti voidaan nykyisen 17779: kaukseen annettiin 7.3.1975 ja sitä täydentävä tilanteen katsoa korostavan pkt-yritysten toimin- 17780: asetus 4.4.1975. taa. Näiden yritysten merkitys niin joustavuuden 17781: Elinkeinoasiamiehen tehtävänä on kunnallis- kuin työllisyysnäkökohtien suhteen on merkittävä 17782: hallituksen tai elinkeinolautakunnan tahi vastaa- koko elinkeinoelämälle. Henkiset ja usein myös 17783: van lautakunnan välittömässä alaisuudessa hoitaa aineelliset resurssit aiheuttavat kuitenkin rajoituk- 17784: elinkeinojen edistäruistoimintaan kuuluvia työ- sensa näiden yritysten kehittymiselle. Tämä on 17785: tehtäviä. Näitä tehtäviä ovat omiaan korostamaan erilaisten edistäruistoimen- 17786: 1) yritysten neuvonta piteiden tarpeellisuutta. 17787: 2) tietojen välittäminen ja yhteistyön edistäminen Päätoimisia elinkeinoasiamiehiä on tällä hetkel- 17788: viranomaisten, yhteisöjen sekä yritysten kes- lä 284. Heistä valtionosuuden piirissä on 131 17789: ken henkilöä. Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityk- 17790: 3) kuntaa ja yrityksiä koskevan elinkeinotoimin- sessä ehdotetaan momentille Valtionosuus- ja 17791: taan liittyvän tietoaineiston kerääminen ja avustus kuntien elinkeinoasiamiesten palkkauk- 17792: ylläpitäminen seen lisäystä 2 023 000 mk. Valtionosuuden piiriin 17793: 4) osallistuminen kunnan elinkeinopolitiikkaan ehdotetaan hyväksyttäväksi vuonna 1984 vuoden 17794: liittyviin suunnittelutehtäviin sekä 1983 ensimmäisessä lisämenoarviossa hyväksytyn 17795: 5) muiden toimialaansa kuuluvien asioiden hoi- kolmen lisäksi enintään viisi uutta elinkeinoasia- 17796: taminen. miestä. Valtionavustuksen purun ehdotetaan 17797: Elinkeinoasiamiehen tehtävät vaihtelevat eri vuonna 1984 hyväksyttäväksi kaksi uutta elin- 17798: kaupungeissa ja kunnissa. keinoasiamiestä. Edellä ehdotettuja määriä ei 17799: Elinkeinoasiamiesten työn tuloksiin ollaan voida pitää riittävinä. 17800: yleisesti tyytyväisiä. Taloudellista kehitystä tar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 17801: kasteltaessa voidaan todeta elinkeinoelämämme 17802: olevan monien vaikeasti ratkaistavien ongelmien ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17803: edessä. Kauppapoliittiset ratkaisut, joiden vaiku- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 17804: tuksesta koko talouselämämme on tullut entistä 32.50.30 lisäyksenä 250 000 markkaa 17805: avoimemmaksi, ovat omalta osaltaan vaikuttamas- kuuden uuden elinkeinoasiamiehen hyväk- 17806: sa yritysten kilpailutilanteen kiristymiseen, mikä symiseksi valtionavustuksen piiriin. 17807: 17808: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 17809: 17810: Helge Saarikoski 17811: 1983 vp. 1189 17812: 17813: Raha-asia-aloite n:o 1081 17814: 17815: 17816: 17817: 17818: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta sota-ajan korvaamiseksi 17819: yksityisissä työeläkkeissä ylimääräisin eläkejärjestelyin 17820: 17821: Eduskunnalle 17822: 17823: Valtion eläkettä nauttivat voivat lukea myöskin TEL-eläkemaksuissa ei ole otettu huomioon 17824: sotavuodet eläkkeeseen oikeuttaviksi työvuosiksi. sota-aikaa eläkettä kerryttävänä. Tämän johdosta 17825: Valtioneläkkeet ovat prosentuaalisesti yksityisiä valtion tulisi korvata työeläkevakuutuslaitoksille 17826: korkeampia ja eläkeikä on valtiolla alhaisempi. edellä mainitusta uudistuksesta aiheutuvat menot. 17827: Voidaankin perustellusti väittää, että yksityinen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 17828: eläkejärjestelmä on valtioneläkejärjestelmää hei- 17829: kompi. Mitään luonnollisia perusteluja sille, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17830: sota-aika otetaan toisessa eläkejärjestelmässä 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 17831: huomioon ja toisessa sitä taas ei oteta huomioon ei markkaa yksityisten työelå"kkeiden kehittä- 17832: ole. miseksi tarvittaessa ylimääräisin eläkejär- 17833: Mainitun epäkohdan poistaminen siten, että jestelyin siten, että myös niissä sotapalve- 17834: valtion eläke-etuja heikennettäisiin ei ole mahdol- lusaika voitaisiin lukea eläkkeeseen oikeut- 17835: lista. Niinpä ainoaksi keinoksi jää se, että myöskin tavaksi työajaksi. 17836: yksityiset TEL-eläkkeet tulisi muuttaa sellaisiksi, 17837: että myöskin niissä sota palvelusaika laskettaisiin 17838: eläkkeeseen oikeutta vaksi ajaksi. 17839: 17840: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 17841: 17842: Helge Saarikoski 17843: 17844: 17845: 17846: 17847: 150 0883005893 17848: 1190 1983 vp. 17849: 17850: Raha-asia-aloite n:o 1082 17851: 17852: 17853: 17854: 17855: Saarikoski: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalous- Ja 17856: pienyrittäjäväestön lomajärjestöjen lomatoimintaa varten 17857: 17858: 17859: Eduskunnalle 17860: 17861: Tulo- ja menoarvioesityksessä verovuodelle syyden tai muun sosiaalisesta asemastaan johtuvan 17862: 1984 elinkeinojen edistämisen tehtäväryhmään esteen takia ole mahdollisuutta edellä selostetun 17863: kuuluu matkailun edistäminen. Tässä painotetaan lomaoikeutensa hyväksikäyttämiseen, olisi oltava 17864: matkailuelinkeinon kapasiteetin käyttöasteen nos- tilaisuus virkistäytymiseen ja henkilökohtaiseen 17865: tamista. Kotimaan matkailun markkinoinnissa on terveydenhoitoon. 17866: tavoitteena talvilomakysynnän lisääminen ja siten Momentilta 33.57 myönnetään avustuksia maa- 17867: kausivaihteluiden tasaaminen. Pääpaino on mat- talous- ja pienyrittäjäväestön lomajärjestäjille 17868: kailupalvelujen monipuolistamisessa. Palvelujen käytettäväksi sosiaalista lomatoimintaa palvele- 17869: kehittämistä tukemalla pyritään myös paranta- vien toimintayksiköiden perustaruiskustannuksiin 17870: maan alan työllisyyttä. sekä käytettäväksi sellaisten henkilöiden loman- 17871: Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain pienyrit- vieton tukemiseen, joilla ei omien tulojen 17872: täjälomalain 3 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla vähäisyydestä tai muusta syystä johtuen ole 17873: enimmäisvuositulon määrän, jota pienyrittäjän taloudellisia edellytyksiä kodin ulkopuolella tapah- 17874: viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistettu tuvaan lomanviettoon. Momentille ehdotetaan, 17875: valtion verotuksessa verotettava tulo ei saa ylittää, kuten vuoden 1983 menoarviossa, 3 100 000 mk:n 17876: sekä saman lain 5 §:n nojalla määrää vuosittain määrärahaa, jota on pidettävä riittämättömänä. 17877: vuosilomarahan suuruuden. Lomakaudella 1983/ Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 17878: 1984 on enimmäisvuositulon määrä 30100 mk ja 17879: vuosilomarahan suuruus 800 mk. Vuoden 1984 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17880: tulo- ja menoarvioesityksessä on valtion korvausta 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 17881: pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin 33.5 7.58 lisäyksenä 500 000 markkaa 17882: lisätty lähinnä hintojen nousun johdosta. yrittäjien sosiaalista lomatoimintaa var- 17883: Myös pienyrittäjillä, joilla ei tulojensa vähäi- ten. 17884: 17885: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 17886: 17887: Helge Saarikoski 17888: 1983 vp. 1191 17889: 17890: Raha-asia-aloite n:o 1083 17891: 17892: 17893: 17894: 17895: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lääninhallitus- 17896: ten palkkausmenoihin ympäristönsuojelun tarkastajien palk- 17897: kausta varten 17898: 17899: 17900: Eduskunnalle 17901: 17902: Toimintansa aloittaneen ympäristöministeriön dostua suoranaiseksi esteeksi lakimääräisten teh- 17903: lähiajan toiminnan painopisteitä tulee olemaan tävien hoidolle puhumattakaan siitä, että resurssit 17904: viime vuoden lopulla voimaan tulleen ilmansuoje- riittäisivät välttämättömään toiminnan kehittämi- 17905: lulain ja jätehuoltolain, jonka osalta siirtymäkausi seen ja ohjaustyöhön. 17906: päättyi 1.4.1983, edellyttämien tehtävien järjeste- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17907: ly ja hoito. Itse ministeriön perustaminen luo mm. taen, 17908: näiden lakien toteuttamiselle myönteisiä edelly- 17909: tyksiä keskushallinnon tasolla, mutta ilman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17910: riittäviä henkilö- ja muita resursseja lääninhallin- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 17911: nossa ja kuntatasolla ei lakien tarkoitus toteudu. 26.05.01 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 17912: Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimisto- ympäristiinsuojelun tarkastajien palkkaus- 17913: jen täysin riittämätön henkilökunta uhkaa muo- ta varten. 17914: 17915: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 17916: 17917: Marja-Liisa Salminen Heli Astala Ensio Laine 17918: Mikko Kuoppa Anna-Liisa Jokinen Niilo Koskenniemi 17919: Ulla-Leena Alppi Esko Helle Vappu Säilynoja 17920: Pirkko Turpeinen Arvo Kemppainen Marjatta Stenius-Kaukonen 17921: 1192 1983 vp. 17922: 17923: Raha-asia-aloite n:o 1084 17924: 17925: 17926: 17927: 17928: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisten 17929: kirjastojen käyttökustannuksiin vammaisten kirjaston käyttöä 17930: helpotravien laitteiden hankintaan 17931: 17932: 17933: Eduskunnalle 17934: 17935: Kulttuuripalvelujen tavoitettavuus on välttämä- Kirjastoautojen käyttö tulisi mahdollistaa myös 17936: tön edellytys sille, että vaikeasti vammainen vammaisille asentamalla autoihin sähköinen 17937: henkilö voi pysyä henkisesti vireänä ja aktiivisena nostolaite pyörätuoliin sidottuja kirjaston käyttä- 17938: yhteiskunnan jäsenenä sekä tulla toimeen avohoi- jiä varten. Tällaisen nostolaitteen hinta on varsin 17939: dossa. pieni verrattuna kirjastoauton kokonaishintaan. 17940: Kirjastot ovat yksi käytetyimmistä kulttuuri- Kirjastoihin tulisi voida valtionavun turvin 17941: palvelujen muodoista. Kuitenkin vaikeasti vam- hankkia myös enemmän ja monipuolisempia 17942: mautuneille yleisten kirjastojen käyttö saattaa olla lukemisen teknisiä apuvälineitä kuten kirja- ja 17943: lähes mahdotonta. lukutelineitä. Näitä välineitä tulisi olla mahdollista 17944: Kirjastojen kehittämistä koskevassa komitean- kokeilla myös kotona - vammaisen omaan 17945: mietinnössä on kiinnitetty huomiota myös kirjas- käyttöön soveltuvimman laitteen löytämiseksi. 17946: tojen erityispalvelujen kehittämiseen. Toistaiseksi Kirjastoihin tulisi saada enemmän myös ns. 17947: on kuitenkin jääty mietintötasolle - konkreettti- lukutelevisioita näkövammaisia varten. Näidenkin 17948: sia suunnitelmia ja esityksiä ei ole valmistunut. laitteiden kustannukset ovat häviävän pieni osa 17949: Välttämätön edellytys kirjastojen kotipalvelu- kirjastojen hankinnoista. 17950: toiminnan ja muiden sosiaalisten kirjastopalvelu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17951: jen kehittämiselle on valtionavun saaminen tälle taen, 17952: toiminnalle. 17953: Valtionavun piiriin tulisi saada mainittu kirjas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17954: tojen kotipalvelutoiminta, jota tulisi kehittää 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 17955: itsenäisenä toimintamuotona, joka sisältäisi myös 29.56.30 lisäyksenä 2 500 000 markkaa 17956: kirjojen esittelyä sekä keskustelu- ja arviointitilai- käytettäväksi vammaisten kirjaston käyt- 17957: suuksien järjestämistä vammaisille ja muille töä helpoltavien laitteiden hankintaan. 17958: toiminnan piirissä oleville erityisryhmille. 17959: 17960: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 17961: 17962: Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa Ensio Laine 17963: 1983 vp. 1193 17964: 17965: Raha-asia-aloite n:o 1085 17966: 17967: 17968: 17969: 17970: Salminen: Määrärahan osoittamisesta Järvenpään pääkirjaston 17971: rakentamista varten 17972: 17973: 17974: Eduskunnalle 17975: 17976: Järvenpään kirjasto toimii tällä hetkellä aivan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 17977: liian ahtaissa, työsuojelullisesti puutteellisissa ja 17978: palovaarallisissa tiloissa. Nykyisten tilojen huonon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17979: tason lisäksi edellyttää nopeasti kasvava lainaus- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 17980: toiminta uusien, asianmukaisten tilojen pikaista 29.56.31 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 17981: toteuttamista. Järvenpään pääkirjastohanke onkin Järvenpään pääkirjaston perustamiskus- 17982: mm. lääninhallituksen tarvetutkimuksen pohjalta tannuksiin. 17983: todettu erittäin kiireelliseksi. 17984: 17985: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 17986: 17987: Marja-Liisa Salminen 17988: 1194 1983 vp. 17989: 17990: Raha-asia-aloite n:o 1086 17991: 17992: 17993: 17994: 17995: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin kun- 17996: nille virkistysalueiden hankintaan 17997: 17998: 17999: Eduskunnalle 18000: 18001: Riittävät viher- ja virkistysalueet asuinalueiden ta käytävään kauppaan liittynyt keinottelua 18002: läheisyydessä katsotaan tänään kiistatta viihtyi- rakennusoikeuksien tai muiden etujen hankkimi- 18003: sään asumiseen kuuluviksi. Varsinkin suurimmissa seksi maanomistajalle. 18004: kaupungeissa ovat lähivirkistysalueiden muodos- Riittävien virkistysalueiden turvaamiseksi 18005: tamisen mahdollisuudet kuitenkin käymässä vä- asuinkeskusten läheisyyteen tarvitaan myöskin 18006: hiin. Tämä johtuu siitä, että viime vuosien tiivis valtion panosta. Paras tapa on valtionavustusten 18007: rakentaminen on jo turmellut paljon virkistyskäyt- osoittaminen kunnille. 18008: töön parhaiten soveltuvia alueita, mm. ranta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18009: alueita. Toinen syy on viheralueidenkin hintojen taen, 18010: voimakas kohoaminen asutuskeskusten läheisyy- 18011: dessä. Virkistyskäyttöön kaavoitettavien alueiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18012: hankinta vapaa-ehtoisin kaupoin tai lunastusme- 1984 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 18013: nettelyllä on muodostunut kunnille taloudellisesti markkaa käytettäväksi valtionavustuksiin 18014: varsin raskaaksi. Yhä useammin on virkistysalueis- kunnille virkistysalueiden hankintaan. 18015: 18016: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18017: 18018: Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa Ensio Laine 18019: 1983 vp. 1195 18020: 18021: Raha-asia-aloite n:o 1087 18022: 18023: 18024: 18025: 18026: Salminen: Korotetun määrärahan osoittamisesta lastentarhanopetta- 18027: jien väliaikaisen koulutuksen järjestämiseen koulutuksen muut- 18028: tamiseksi kolmivuotiseksi 18029: 18030: 18031: Eduskunnalle 18032: 18033: Valtioneuvosto vahvisti 6.1.1983 korkeakoulu- 2. 5.1983 Ias tentarhanopetta jien korkeakouluissa 18034: laitoksen kehittämissuunnitelman vuosille 1983- tapahtuvan koulutuksen lopettamista ja sen tilalle 18035: 1986, jossa korkeakouluissa tapahtuva lastentar- lähinnä hallinnollisiin tehtäviin tähtäävää varhais- 18036: hanopettajien koulutus ehdotetaan pidennettäväk- kasvatuksen kandidaatin koulutusta. Tämän mu- 18037: si kolmivuotiseksi 1.8.1984 alkaen ja eräänä kaisesti on rakennettu myös hallituksen budjetti- 18038: tavoitteena on koulutuksen muuttaminen kasva- esitys, jossa esitetään lastentarhanopettajaopis- 18039: tustieteiden kandidaatin tutkintoon johtavaksi toissa tapahtuvan koulutuksen muuttamista kol- 18040: koulutusohjelmaksi. mivuotiseksi, mutta korkeakouluissa tapahtuvan 18041: Tämä tavoite vastaa pyrkimystä muodostaa koulutuksen pysyttämistä kaksivuotisena. 18042: päivähoidosta osa yhtenäistä kasvatus- ja koulutus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 18043: järjestelmää, mikä edellyttää myös opettajan- 18044: koulutuksen yhdenmukaistamista. Lastentarhan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18045: opettajakoulutuksen rinnastaminen muuhun opet- 1984 tulo- ja menoarvioon momenti!le 18046: tajankoulutukseen ja siirtäminen korkeakouluissa 29.99.28 lisäyksenå· 200 000 markkaa luen- 18047: tapahtuvaksi vastaa myös pienten lasten kasvatus- to- ja tuntiopetuspalkkioina, mikä aiheu- 18048: ja koulutustehtävän merkitystä. tuu lastentarhanopettajien kaksivuotisen 18049: Poiketen aiemmin vahvistetusta tavoitteesta koulutuksen opetussuunnitelman laajenta- 18050: opetusministeriö kuitenkin esittää kirjeessään misesta kolmivuotiseksi. 18051: 18052: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18053: 18054: Marja-Liisa Salminen 18055: 1196 1983 vp. 18056: 18057: Raha-asia-aloite n:o 1088 18058: 18059: 18060: 18061: 18062: Salminen: Määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan merivie- 18063: märiä varten 18064: 18065: 18066: Eduskunnalle 18067: 18068: Keski-Uudenmaan kuntien Järvenpään, Kera- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 18069: van, Tuusulan ja Vantaan vuonna 1976 aloittamalle 18070: vesiensuojelun kannalta erittäin tärkeälle Keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18071: Uudenmaan meriviemärin jatko-osuudelle Koivu- 1984 tulo- ja menoarvioon momentitle 18072: haka-Pihlajamäki -tunnelille ei vuodeksi 1984 ole 30.40. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 18073: osoitettu valtion rahoitusta. Siten hallitus esittää, käytettäväksi Keski-Uudenmaan merivie- 18074: että valtio luopuisi alkuperäisestä kuntien kanssa märin rakentamiseen jatko-osuudelta Koi- 18075: tekemästään sopimuksesta vesihuoltotyön rahoit- vuhaka- Pihlajamäki. 18076: tamiseksi. 18077: Valtion tulee rahoittaa hankkeesta 20 prosent- 18078: tia, jolloin hankkeeseen on varattava 3 miljoonaa 18079: markkaa vuodeksi 1984. 18080: 18081: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 18082: 18083: Marja-Liisa Salminen 18084: 1983 vp. 1197 18085: 18086: Raha-asia-aloite n:o 1089 18087: 18088: 18089: 18090: 18091: Salminen: Määrärahan osoittamisesta Järvenpään terveyskeskuksen 18092: sairaalan 3. osaston rakentamista varten 18093: 18094: 18095: Eduskunnalle 18096: 18097: Järvenpään kansanterveys palvelujen kehittä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 18098: misen kiireeliisin hanke on terveyskeskuksen 18099: sairaalan 3. vuodeosaston ja poliklinikkatilojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18100: rakentaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö hy- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 18101: väksyi perustamissuunnitelman viime tammikuus- 33.78.31 lisäyksenä 4 000 000 markkaa 18102: sa ja hankkeen toteuttamisen pitäisi päästä alkuun käytettäväksi Järvenpään terveyskeskuk- 18103: ensi vuoden aikana, mikä edellyttää valtion sen sairaalan 3. vuodeosaston ja poliklini- 18104: rahoitusosuuden turvaamista vuoden 1984 tulo- ja kan perustamiskustannuksiin. 18105: menoarviossa. 18106: 18107: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18108: 18109: Marja-Liisa Salminen 18110: 18111: 18112: 18113: 18114: 151 0883005893 18115: 1198 1983 vp. 18116: 18117: Raha-asia-aloite n:o 1090 18118: 18119: 18120: 18121: 18122: Salolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualueiden 18123: hankintaorganisaation tehostamiseen 18124: 18125: 18126: Eduskunnalle 18127: 18128: Laajan valmistelutyön tuloksena maassamme on lisääntyvää kritiikkiä. Alueiden hinnan arviointi- 18129: viime vuosina valmistunut useita alkuperäisen menettely on ollut hidas ja kankea. Hinta- ja 18130: luonnon suojeluohjelmia. Valtioneuvoston vahvis- kauppaneuvottelut ovat saattaneet kestää useita 18131: tamia ohjelmia ovat kansallis- ja luonnonpuisto- vuosia. Tänä aikana maanomistaja onepätietoinen 18132: verkon kehittämisohjelma, soidensuojelun perus- alueensa käytöstä, mistä voi aiheutua monenlaista 18133: ohjelma ja lintuvesien suojeluohjelma. Valmiste- haittaa. Suojelualueiden ostotoiminta on tapahtu- 18134: lutyön alaisina ovat ohjelmat harjujen, koskien ja nut keskusjohtoisesti, etäällä kentältä ja metsähal- 18135: muun vesiluonnon sekä arvokkaiden maisemako- litus on irroittanut arviointitehtäviin ja kauppa- 18136: konaisuuksien suojelusta. Suojeluohjelmien laati- neuvotteluihin vain yhden päätoimisen henkilön, 18137: minen on koettu välttämättömäksi ja kiireelliseksi jolle tehtävä on luonnollisesti ylivoimainen. 18138: maankäytön suuren tehostumisen vuoksi koko Suojelualueiden ostotoiminta uhkaa edelleen 18139: maassa, minkä vuoksi alkuperäisen luonnon vaikeutua tai kokonaan pysähtyä kun nämä 18140: suojelukohteita ei jää enää jäljelle ilman näitä tehtävät siirtyvät 1.10.1983 toimintansa aloitta- 18141: erityistoimenpiteitä. valle ympäristöministeriölle, jolla ei kuitenkaan 18142: ole lainkaan henkilökuntaa hoitamaan ostoja. 18143: Valtioneuvoston tähän asti vahvistamiin suoje- 18144: Lisähenkilöstöä suojelualueiden ostotoiminnan 18145: luohjelmiin sisältyy runsaat 200 000 ha yksityis- 18146: tehostamiseksi on nopeimmin ja helpoimmin 18147: maita. Yksityismaiden osalta suojelu pyritään 18148: saatavissa muuttamalla ostovarojen · budjettimo- 18149: toteuttamaan joko hankkimalla ohjelmiin sisälty- 18150: mentin 35.20.88 perusteluja siten, että varoja 18151: vät kohteet valtion omistukseen tai maksamalla 18152: voitaisiin jossain määrin käyttää myös näitä asioita 18153: suojelualueen muodostamisesta sen omistajalle 18154: hoitavan henkilöstön palkkaamiseen lääninhalli- 18155: aiheutuvasta taloudellisen hyödyn menetyksestä 18156: tuksiin. Kyseeseen voisi aluksi tulla esim. kolmen 18157: korvaus. Suojeluohjelmien toteuttaminen on 18158: henkilön paikkaaminen, jolloin saataisiin Itä- ja 18159: kuitenkin edennyt yksityismaiden osalta hitaasti ja 18160: Länsi-Suomeen sekä Oulun lääniin suojelualueiden 18161: kohdannut vaikeuksia, joista osa johtuu käytettä- 18162: osto- ja korvausasioita hoitavat henkilöt. Menet- 18163: vissä olleiden varojen niukkuudesta, osa taas 18164: telyllä saavutettaisiin useita etuja. Erillistä rahaa 18165: organisatorisista puutteista ja henkilöresurssien 18166: lisähenkilöstön palkkaamiseksi tähän tehtävään ei 18167: vähäisyydestä. Suojeluohjelmien toteuttamisessa 18168: tarvittaisi. Lääninhallitusten ympäristönsuojelu- 18169: metsähallituksella on tähän asti ollut varsin 18170: toimistoissa on tarvittavaa asiantuntemusta luon- 18171: keskeinen asema. Metsähallitus on hankkinut - 18172: nonsuojelukysymyksistä ja paikallisista oloista. 18173: etupäässä vapaaehtoisin kaupoin- suojeluohjel- 18174: Yhteistyömahdollisuudet maanmittaustoimen 18175: miin kuuluvia yksityismaita ja myös sen hallintaan 18176: kanssa käytännössä hinta- ja korvausasioiden 18177: siirtyvät perustettavat kansallis- ja luonnonpuistot 18178: laatimisessa ovat niinikään lääninhallituksissa 18179: sekä soidensuojelualueet. 18180: hyvät. 18181: Metsähallituksen toiminta suojelualueiden han- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun- 18182: kinnassa on kuitenkin saanut osakseen yhä nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa. 18183: 1983 vp. - RA n:o 1090 1199 18184: 18185: Aloitteen varsinaisen tarkoituksen mukaisesti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 18186: olisi momentin 35.20.88 (Maan hankkiminen luon- taen, 18187: nonsuojelutarkoituksiin) perusteluihin lisättävä 18188: virke: "Määrärahaa voidaan käyttää enintään kol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18189: men työsopimussuhteessa olevan henkilön palk- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 18190: kaamiseen lääninhallituksiin hoitamaan suojelu- 35.20.15 lisäyksenä 1000000 markkaa 18191: alueiden ostoihin ja korvauksiin liittyviä tehtäviä." luonnonsuojelualueiden hankinnan tehos- 18192: tamiseksi. 18193: 18194: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 18195: 18196: Pertti Salolainen Heli Astala Mats Nyby 18197: Liisa Kulhia Reino Paasilinna Elisabeth Rehn 18198: Urho Pohto 18199: 1200 1983 vp. 18200: 18201: Raha-asia-aloite n:o 1091 18202: 18203: 18204: 18205: 18206: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken jatka- 18207: miseksi Kymen läänistä Etelä-Hämeeseen 18208: 18209: 18210: Eduskunnalle 18211: 18212: Maakaasuputken jatkamisesta Kymen läänistä ja era1ssä osin Suomea odotetaan valtiovallalta 18213: Hämeeseen ja muualle Suomeen on puhuttu nopeita ratkaisuja maakaasuputken jatkamiseksi. 18214: pitkään. Keskusteluille uutta pontta on antanut Jotta maakaasuputkiasiassa olisi mahdollisuudet 18215: muun muassa Ruotsin kiinnostus maakaasuputken edetä tarvittaessa nopeastikin, olisi rakentamisen 18216: .,vetämiseen Neuvostoliitosta Suomen läpi. käynnistämiseksi erityisesti suunnittelun osalta 18217: Esimerkiksi Lahti ja sen lähikunnat muun Suo- varattava määräraha, 10 miljoonaa markkaa. 18218: men tapaan ovat uusien energiaratkaisujen edessä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18219: Lahden kaupungissa tämä on erittäin ajankoh- tavasti, 18220: tainen asia, koska kaupungin keskustan tuntumas- 18221: sa olevan Kymijärven voimalaitoksen siirty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18222: misestä kivihiilikäyttöön on olemassa eräitä suun- 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 18223: nitelmia. Jos ko. voimalaitoksessa siirryttäisiin markkaa suunnittelu- yms. töihin maa- 18224: kivihiileen, olisi tämä vakava isku maakaasu- kaasuputken jatkamiseksi Kymen läänistä 18225: putken jatkohankkeille. Myös muualla Hämeessä Etelä-Hämeeseen ja muualle Suomeen. 18226: 18227: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18228: 18229: Lea Savolainen Tarja Halonen 18230: 1983 vp. 1201 18231: 18232: Raha-asia-aloite n:o 1092 18233: 18234: 18235: 18236: 18237: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten lapsilisien 18238: maksamiseksi alle 17 -vuotiaille 18239: 18240: 18241: Eduskunnalle 18242: 18243: Nykyinen lapsilisälaki säädettiin ensimmäisen vuotiaat lapset ovat jääneet väliinputoajiksi. Edellä 18244: kerran vuonna 1948. Tuolloin lakiin otettiin kuvattu epäkohta voidaan ainakin osittain korjata 18245: ikäraja, jonka mukaan lapsilisää suoritetaan siihen pidentämällä lapsilisän maksukautta siihen asti 18246: saakka, kun lapsi täyttää 16 vuotta. Tämä ikäraja kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. 18247: on edelleen voimassa. Mikäli lapsilisien maksukauden pidentäminen 18248: Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioehdotuksessaan suoritettaisiin asteittain esimerkiksi siten, että ensi 18249: hallitus esittää lapsilisiä koeotettavaksi 6 prosen- vaiheessa eli vuonna 1984 tuki ulotetaan 17 -vuoti- 18250: tilla ensi vuoden lokakuun alusta lukien. Näin ollen aisiin, olisivat kustannukset yhden uuden ikäluo- 18251: hallituksen esitykseen ei nytkään sisälly lapsilisän kan osalta neljännesvuoden ajalta, edellä mainittu 18252: maksukauden laajentamista yli 16-vuotiaisiin. Van- 6 prosentin korotus huomioiden, noin 3 5 000 000 18253: hempien lasten osuus perheen kulutuksesta on erityi- markkaa. 18254: sesti pidentyneen opiskeluajan myötä verrattuna Edellä olevan perusteella ehdotamme, 18255: 1940-luvun loppuun nykyaikana oleellisesti lisäänty- 18256: nyt. Lapsista aiheutuvat kustannukset ovatkin yleen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18257: sä suurimmillaan juuri silloin, kun lapsilisän saami- 1984 tulo- ja menoarvioon momentitle 18258: nen on jo päättynyt ja lapsi jatkaa opintojaan. 33.15.52 lisäyksenä 35 000 000 markkaa 18259: Kuitenkin yhteiskunnan perheelle osoittama tuki ylimääräisten lapsilisien maksamiseksi 18260: nimenomaan vanhempien lasten osalta on jäänyt lapsiperheille siten, että lapsilisien mak- 18261: riittämättömäksi. Esimerkiksi 1970-luvulla muu- sukausi voitaisiin ulottaa 1.1 0.1984 lukien 18262: ten voimakkaasti kehittynyt opintotukijärjestelmä siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 17 18263: ei ole merkittävästi vaikuttanut tämän ikäluokan vuotta. 18264: lasten asemaan. Voidaan siis todeta, että 16-17- 18265: 18266: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18267: 18268: Lea Savolainen Saara-Maria Paakkinen Aarno von Bell 18269: Pekka Starast Juhani Surakka Tuulikki Hämäläinen 18270: Kari Rajamäki Timo Roos Pirjo Ala-Kapee 18271: Tarja Halonen 18272: 1202 1983 vp. 18273: 18274: Raha-asia-aloite n:o 1093 18275: 18276: 18277: 18278: 18279: Siitonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta liikenneopetta- 18280: jien tutkinnon järjestämistä varten 18281: 18282: 18283: Eduskunnalle 18284: 18285: Kuljettajakoulutuksen kehittämisen suurin este On laskettu, että luonnollisena poistumana ja 18286: on tällä hetkellä ja viime vuosina ollut valtava alalta siirtymisenä vuotuinen uusien liikenneopet- 18287: työvoimapula. Viimeisimmän arvion mukaan ala tajien tarve on noin 80 opettajaa. Nykyisellä 18288: voisi heti työllistää yli 200 uutta liikenneopettajaa. koulutusmäärällä työvoimavajaus kasvaa edelleen. 18289: Muutaman vuoden takaisen katsastusmiesten Pyrittäessä parantamaan liikenneturvallisuutta 18290: tekemän laskelman mukaan pää- ja sivutoimisten on liikennekoulutusta kehitettävä. Siihen ei 18291: liikenneopettajien lisätarve oli lähes 600 opettajaa. kuitenkaan pystytä, ellei liikenneopetuksen työ- 18292: Voimassa olevia liikenneopettajakortteja on ny- voimapulaa poisteta. 18293: kyisin noin 2 500 kpl. Näiden haitijoista merkit- Mielestämme liikenneopettajavaje (noin 200 18294: tävä osa on syystä tai toisesta siirtynyt pois alalta. opettajaa) on viipymättä täytettävä järjestämällä 18295: Autokoulutoimenharjoittajat mukaan lukien on tarpeellinen määrä liikenneopettajakursseja ja 18296: vakituisesti alalla olevien liikenneopettajien määrä tulevaisuudessa, tilanteen normalisoiduttua, on 18297: noin 1800. liikenneopettajakoulutuksen määrällinen taso var- 18298: Vuoden 1981 valtion tulo- ja menoarviossa oli mistettava niin suureksi, että työvoimavajetta ei 18299: liikenneopettajakoulutukseen varattu 727 000 mk. pääse alalla uudelleen syntymään. Esitetyllä 1 18300: Tällä määrärahalla saatettiin vuonna 1981 kou- Mmk:n lisäyksellä voidaan järjestää 4 liikenne- 18301: luttaa 64 uutta liikenneopettajaa (4 kurssia a 16 opettajakurssia, jotka työllistävät 64 uutta opet- 18302: oppilasta). Vuoden 1983 määräraha oli saman tajaa. 18303: suuruinen. Kohonneiden kustannusten vuoksi sillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18304: saatettiin kouluttaa vain 48 uutta liikenneopettajaa taen, 18305: 3 kurssilla a 16 oppilasta. Nyt esillä olevassa 18306: vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa on liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18307: opettajatutkinnon järjestämistä varten osoitettu 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 18308: 777 000 mk. 50 000 mk:n korotus peittää vain 29.86.26 liså'yksenå' 1 000 000 markkaa 18309: kustannusten nousun - kurssien määrän jäädessä liikenneopettajien tutkinnon järjestämistä 18310: ennalleen. varten. 18311: 18312: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 18313: 18314: Eva-Riitta Siitonen Elisabeth Rehn Tauno Valo 18315: Helena Pesola Juhani Surakka Olavi Martikainen 18316: 1983 vp. 1203 18317: 18318: Raha-asia-aloite n:o 1094 18319: 18320: 18321: 18322: 18323: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Hollolaan rakennettavan 18324: valtion virastotalon suunnitteluun 18325: 18326: 18327: Eduskunnalle 18328: 18329: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon tulisi kunnissa. Tälle on tietenkin edellytyksenä eräiden 18330: saada 300 000 markan suunnittelumääräraha valtion piirihallintorajojen tarkistaminen ja tätä 18331: valtion virastotalon perustamiseksi Hollolaan. myöten palvelujen sijoittaminen aluetta parhaiten 18332: Kokonaiskustannusarvio on noin 5 miljoonaa palvelevalle paikalle. 18333: markkaa ja ajoitus vuosille 1984-85. Virastotalon Hollolan kunta on useaan otteeseen tehnyt 18334: pinta-ala on 1 500 m2. aloitteita esim. työvoimatoimiston sivutoimiston 18335: Virastotalohankkeen toteutuminen mahdollis- ja Kelan B-toimiston perustamiseksi Hollolan 18336: taisi mm. työvoimatoimiston, kansaneläkelaitok- Salpakankaalle. Aloite on tehty myös nimismies- 18337: sen B-pisteen ja verotoimiston palvelujen keskit- piirin jakamisesta. Ko. aloitteiden käsittelyä ja 18338: tämisen Hollolaan. Lisäksi tulevat kysymykseen toimenpiteitä niiden pohjalta tulisikin kiirehtiä. 18339: postin tilojen siirto ja mahdolliset nimismiehen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 18340: kanslian sekä muiden poliisin tarvitsemien tilojen 18341: sijoittaminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18342: Virastotalon rakentaminen parantaisi oleelli- 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 markan 18343: sesti valtion paikallishallinnon palvelutasoa kun- suunnittelumäärärahan valtion virasto- 18344: nassa, eikä yksin Hollolassa vaan myös naapuri- talon rakentamiseksi Hollolaan. 18345: 18346: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18347: 18348: Jouko Skinnari Lea Savolainen 18349: 1204 1983 vp. 18350: 18351: Raha-asia-aloite n:o 1095 18352: 18353: 18354: 18355: 18356: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston 18357: Lahden koulutuskeskuksen virkojen perustamiseen 18358: 18359: 18360: Eduskunnalle 18361: 18362: Lahden kaupunki on vuonna 1981 paattanyt denkeskus on johtava koko maassa ja auttaa tässä 18363: myöntää Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja maan eri korkeakoulukaupunkeja. 18364: koulutuskeskukselle lahjoitusvirkoja viideksi vuo- Tutkimusjohtajan ja tutkijan virkojen perustami- 18365: deksi. Lahden koulutuskeskuksen päätoiminta- nen 1.9.1984 lukien merkitsisi liitännäiskustan- 18366: muodot ovat avoin korkeakouluopetus, akateemi- nuksineen vain noin 150 000 mk:n menoerää. 18367: nen täydennyskoulutus, työllisyyskoulutus sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18368: yritys- ja kuntaprojektit. taen, 18369: Vuoden 1984 budjetissa on esitetty perustet- 18370: tavaksi 1.9.1984 assistentin ja toimistosihteerin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18371: virat. Perustarnana jäisivät kuitenkin vielä tutki- 1984 tulo- ja menoarvioon 150 000 18372: musjohtajan (pl B3) ja tutkijan (B1) virat, jotka markkaa tutkimusjohtajan ( B3) ja tutkijan 18373: olisivat Lahden keskuksen ja koko maankin kan- (Bl) virkojen perustamiseen Helsingin 18374: nalta välttämättömiä. Vastaabao Lahden keskus yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutus- 18375: mm. koko yliopiston täydennyskoulutuksesta lu- keskukseen 1.9.1984 lukien. 18376: kuun ottamatta maatalous- ja metsätieteellistä tie- 18377: dekuntaa. Työllisyys- ja yrittäjäkoulutuksessa Lah- 18378: 18379: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18380: 18381: Jouko Skinnari Matti Kautto Mikko Vainio 18382: 1983 vp. 1205 18383: 18384: Raha-asia-aloite n:o 1096 18385: 18386: 18387: 18388: 18389: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan Anianpellon 18390: ala-asteen rakentamiseen 18391: 18392: 18393: Eduskunnalle 18394: 18395: Päijät-Hämeen kuntien koulutusta palvelevien on kunnalla valmius v. 1984. Aloittamislupaa 18396: rakennushankkeiden kiireellisyys on ratkaistu odotetaan. Kustannusarvio on 5,5 mmk, josta 18397: yleensä muilla perusteilla kuin koulutustarve ja valtionosuutta lainoina ja avustuksina 3,4 mmk. 18398: oppilaiden oikeus tarkoituksenmukaiseen opiske- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18399: luun sekä opiskelutiloihin. "Riittämättömät" taen, 18400: työttömyysprosentit ja aluepolitiikka ovat hidas- 18401: taneet peruskoulu-uudistukselle välttämättömien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18402: koulurakennusten rakentamista mm. Asikkalassa. 1984 tulo- ja menoarvioon 2 700 000 18403: Asikkalan kuntakeskuksen väestömäärä on nous- markkaa lainoina ja avustuksina Asikkalan 18404: sut ja tarve uusiin koulutiloihin on polttava. Anianpellon ala-asteen rakentamista var- 18405: Asikkalan Anianpellon ala-asteen rakentamiseen ten. 18406: 18407: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18408: 18409: Jouko Skinnari Lea Savolainen 18410: 18411: 18412: 18413: 18414: ~52 0883005893 18415: 1206 1983 vp. 18416: 18417: Raha-asia-aloite n:o 1097 18418: 18419: 18420: 18421: 18422: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden teknillisen oppi- 18423: laitoksen jatkosuunnittelua varten 18424: 18425: 18426: Eduskunnalle 18427: 18428: Lahden vuonna 1954 valmistunut teknillinen telun kokonaiskustannukset 4-5 milj. markkaa. 18429: oppilaitos on tilailtaan epätarkoiruksenmukainen Ensi vuoden tarve olisi 4 milj. markkaa. 18430: ja ahdas. Oppilaita on nykyisin 520. Osa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18431: opetuksesta on jouduttu siirtämään jopa kellariin. taen, 18432: Tämän vuoden budjetissa oli suunnittelumäärä- 18433: rahaa 400 000 markkaa. Suunnitelmat ovatkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18434: valmistumassa ja valmistuisivat, ellei nyt yllättäen 1984 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 18435: vuoden 1984 budjetista olisi pudotettu suunnit- markkaa Lahden teknillisen oppilaitoksen 18436: telumäärärahaa kokonaan pois. Ovathan suunnit- jatkosuunnittelua varten. 18437: 18438: 18439: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18440: 18441: Jouko Skinnari Matti Kautto 18442: 1983 vp. 1207 18443: 18444: Raha-asia-aloite n:o 1098 18445: 18446: 18447: 18448: 18449: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan musiikkikoulua 18450: varten 18451: 18452: 18453: Eduskunnalle 18454: 18455: Musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta 8.3. opettajilla on heidän antamaansa opetusta 18456: 1968 annetun lain (147 /68), joka tuli voimaan vastaava pätevyys ja taito, 18457: 1.1.1969, mukaan valtionavustuksesta osalliseksi opetus on niin järjestetty, että suoritettavia 18458: pääsee musiikkioppilaitos, jonka avustaminen tutkintoja varten saavutetaan riittävä tieto- ja 18459: valtion varoin on maan musiikinopetusjärjestely- taitomäärä sekä 18460: jen kannalta tarkoituksenmukaista ja joka sen varanomille ja vähävaraisille lahjakkaille 18461: ohessa täyttää laissa säädetyt edellytykset. oppilaille myönnetään asetuksessa säädetyn 18462: Forssan musiikkikoulun johtokunta on toimin- perusteen mukaan alennusta tai vapautus luku- 18463: noissaan pyrkinyt johdonmukaisesti kehittämään kausimaksuista. 18464: oppilaitosta siten, että se täyttäisi lain vaatimat Kuten edellä on osoitettu, täyttää Forssan 18465: yleiset edellytykset. musiikkikoulu lain ja asetuksen edellyttämät 18466: Musiikkikoulun nykyinen toiminta on saatettu vaatimukset päästä valtionosuutta saavaksi mu- 18467: sellaiseksi, että se täyttää musiikkioppilaitosten siikkioppilaitokseksi. Valtionavun tuleva kehitys 18468: valtionavustuksesta annetun lain ja asetuksen riippuu kouluhallituksen ja opetusministeriön 18469: mukaiset velvoitteet. päätöksistä sekä niiden käytettävissä olevien 18470: Oppilaitos täyttää seuraavat yleiset velvoitteet: määrärahojen suuruudesta. 18471: oppilaitoksessa noudatetaan lain 147/68 sekä Musiikkikoulun menojen loppusumma vuonna 18472: asetuksen 468/77 nojalla annettuja määräyksiä 1983 on 1,4 milj. markkaa. Harkinnanvarainen 18473: soveltuvin osin, valtionosuus on arvioitu 180 000 markaksi. 18474: oppilaitoksen johtosääntö täyttää kouluhalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18475: tuksen asettamat vaatimukset eräin poikkeuk- taen, 18476: sin, 18477: oppilaitoksen talous on asianmukaisesti järjes- että Eduskunta ottaisi .valtion vuoden 18478: tetty ja sitä hoitaa kaupungin rahatoimisto, 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 18479: oppilaitoksella on käytettävissään asianmukai- 29.90.54 180 000 markkaa Forssan mu- 18480: set huonetilat, kalusto ja opetusvälineet, siikkikoulua varten. 18481: 18482: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 18483: 18484: Jouko Skinnari Martti Lähdesmäki 18485: 1208 1983 vp. 18486: 18487: Raha-asia-aloite n:o 1099 18488: 18489: 18490: 18491: 18492: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Porraskosken kalanviljely- 18493: laitoksen suunnitteluun ja perustamiseen 18494: 18495: 18496: Eduskunnalle 18497: 18498: Porraskoskelie suunniteltuun Etelä-Suomen järjestämisen edellytykset ovat Lammilla parem- 18499: keskuskalanviljelylaitokseen ei vuoden 1984 bud- mat kuin missään muualla. Myös uusien työpaik- 18500: jetissa ole yllättäen määrärahaa lainkaan. Tämä kojen kannalta Lammin kunnassa hankkeella olisi 18501: osaltaan vahvistaa huhuja siitä, että eräillä tahoilla merkitystä. 18502: ei sittenkään oltaisi valmiita laitoksen perustami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18503: seen Porraskoskelle. Näistä syistä muun muassa taen, 18504: laitoksen perustamissuunnitelmaa ei saatu kevääl- 18505: lä valmiiksi. Nyt hankkeen eteenpäinmenon ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18506: kannalta tärkeä valtion rahavirta uhkaa päästä 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 18507: katkeamaan. markkaa Lammin Porraskaskelle suunni- 18508: Lammin Porraskoskelie suunnitellun keskus- tellun Etelä-Suomen keskuskalanviljely- 18509: kalanviljelylaitoksen rakentaminen tulisi aloittaa laitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen. 18510: mitä pikimmin. Esimerkiksi alan koulutuksen 18511: 18512: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18513: 18514: Jouko Skinnari Lea Savolainen 18515: 1983 vp. 1209 18516: 18517: Raha-asia-aloite n:o 1100 18518: 18519: 18520: 18521: 18522: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 parannus- 18523: töihin Salpakankaan kohdalla 18524: 18525: 18526: Eduskunnalle 18527: 18528: Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1984 selvää, ettei nykyinen valtatie voi edes välttävästi 18529: tulisi ottaa 1 miljoonan markan määräraha valta- palvella kasvavaa liikennettä tulevan 10 vuoden 18530: tien n:o 12 liittymäjärjestelyjen rakentamisen aloit- aikana, tulisi TVL:n toimesta käynnistää välittö- 18531: tamiseen Hollolan Salpakankaan kohdalla. mästi suunnittelutyö valtatien numero 12 paran- 18532: Hollolan kunnan ja etenkin sen kuntakeskuk- tamiseksi sekä nykyisellä paikallaan Salpakan- 18533: sen Salpakankaan väkiluvun kasvu on heijastunut kaan kohdalla että myös eteläisen ohikulkutien 18534: voimakkaasti valtatien numero 12 liikenne- osalta. Edelleen valtatien numero 12 nelikaistais- 18535: määriin, sillä liikennemäärä valtatiellä Hollolan ja tamiseen Salpakankaan kohdalla tulisi varata 18536: Lahden rajalla oli vuonna 1965 3 400 autoajvrk ja määrärahat siten, että työ voitaisiin aloittaa 18537: vuonna 1982 13 640 autoajvrk ja Salpakankaalle lähivuosina. 18538: juuri valmistuneen liikennesuunnitelman suunnit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18539: teen mukaan vuonna 1990 jo 19 550 autoajvrk. taen, 18540: Täten valtatien nykyinen liikennemäärä edellyttäi- 18541: si jo olennaisesti korkeampitasaisempaa tietä kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18542: kolme vuosikymmentä sitten, jolla tasolla valtatie 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 18543: n:o 12 edelleen on. kan määrärahan suunnitelmaa sekä pie- 18544: TVL:n Hämeen piirin toimenpideohjelmien nehköjä parannuksia varten valtatiellä n:o 18545: mukaan mitään perusteellisempaa parantamista ei 12 Salpakankaan kohdalla. 18546: aloiteta ennen 1990-lukua. Koska on täysin 18547: 18548: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18549: 18550: Jouko Skinnari Lea Savolainen 18551: 1210 1983 vp. 18552: 18553: Raha-asia-aloite n:o 1101 18554: 18555: 18556: 18557: 18558: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kosken Hl kuntakeskuk- 18559: sen sisääntuloteiden ja valtatien n:o 12 risteysten valaisemiseen 18560: ja liikennejärjestelyihin 18561: 18562: 18563: Eduskunnalle 18564: 18565: Koski Hl:n kuntakeskus on valtatien n:o 12 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18566: varressa. Kuntakeskuksen pääväylä, joka yhtyy taen, 18567: valtatiehen kahdesti, on entinen valtatie ja sitä 18568: käyttää päivittäin mm. 70 julkisen liikenteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18569: vuoroa. Keskivuorokausiliikenne on 730 autoa. 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 18570: Valtatien n:o 12 vastaava liikennemäärä kirkon- markkaa Kosken Hl kuntakeskuksen 18571: kylän kohdalla on 3 150 autoa. Kuntakeskuksen sisääntuloteiden ja valtatien n:o 12 18572: päätien ja valtatien risteyksien liikenneturvallisuus risteysten valaisemista, valtatien kå"änty- 18573: on heikko. Risteykset ovat valaisematta ja käänty- miskaistojen sekä Hankalan/ Hyväneulan 18574: miskaistat valtatieltä puuttuvat. Toisen risteyksen alikulkusillan rakentamista varten. 18575: kautta valtatien poikki kulkee Hyväneulan ala-as- 18576: teen oppilaiden päivittäinen koulutie. 18577: 18578: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18579: 18580: Jouko Skinnari Lea Savolainen 18581: 1983 vp. 1211 18582: 18583: Raha-asia-aloite n:o 1102 18584: 18585: 18586: 18587: 18588: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Paavolan eritasoliittymän 18589: rakentamiseen Forssassa 18590: 18591: 18592: Eduskunnalle 18593: 18594: Paavolan eritasoliittymän (valtatie n:o 2/valta- Toteutuessaan Paavolan eritasoliittymä lisäisi 18595: tie n:o 10) nykytilanne on liikenteellisesti ongel- liikenteen välityskykyä, parantaisi liikenneturval- 18596: mallinen. Ramppi on liian lyhyt. Lisäksi kaksi liit- lisuutta ja kokonaisuudessaan valmistuttuaan 18597: tyq~-ää aiheuttaakapasiteetti vaikeuksia, ruuhkautu- parantaisi liikenteen sujuvuutta huomattavasti. 18598: mista ja onnettomuusriskejä. Liittymät valtateille Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18599: ovat kanavoimattomia. taen, 18600: Paavolan eritasoliittymä on TVL:n ohjelmassa 18601: vasta vuodelle 1987. Ensimmäisen vaiheen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18602: kustannusarvio on noin 1,3 miljoonaa markkaa. 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 18603: Tällöin liittymät kanavoitaisiin valtateillä ja markkaa Forssan kaupungissa olevan 18604: ramppiin tulisi vain yksi liittymä. Toisen vaiheen Paavolan eritasoliittymän rakentamiseksi 18605: Iisärampin kustannusarvio on noin 2 miljoonaa kiireellisesti. 18606: markkaa. 18607: 18608: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 18609: 18610: Jouko Skinnari Lea Savolainen Martti Lähdesmäki 18611: 1212 1983 vp. 18612: 18613: Raha-asia-aloite n:o 1103 18614: 18615: 18616: 18617: 18618: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän 18619: jatkamiseksi Järvelässä 18620: 18621: 18622: Eduskunnalle 18623: 18624: Kärkölän kunnan kuntakeskus,Järvelä, sijaitsee Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18625: Riihimäen-Lahden radan varressa, eri puolella taen, 18626: kuin Koskisen Oy:n tuotantolaitokset: saha, 18627: lautatarha, höyläämö, vaneri- ja levytehdas. että Eduskunta ottaisi valtion vuar:l.en 18628: Liikennejärjestelyt ovat jo vaatineet mm. ali- 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 18629: kulkusillan rakentamisen ja kevyen liikenteen 2 000 000 markkaa Kärki/lässä ]å'rvelän 18630: järjestelyjä. Niiden jatkaminen rakentamalla jatko kevyen liikenteen väylän jatkamiseksi 18631: keskustasta Koskisen Oy: n lautatarhan alueelle keskustasta Koskisen Oy:n lautatarhan 18632: on välttämätöntä. alueelle. 18633: 18634: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18635: 18636: Jouko Skinnari Lea Savolainen 18637: 1983 vp. 1213 18638: 18639: Raha-asia-aloite n:o 1104 18640: 18641: 18642: 18643: 18644: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kellosalmen sillan raken- 18645: tamiseen 18646: 18647: 18648: Eduskunnalle 18649: 18650: Etelä-Päijänteen suurimpaan saareen - Vir- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18651: mailan saareen Padasjoen kunnassa - on kulku- taen, 18652: yhteys järjestetty lossilla. Lassiväylän pituus on 61 18653: m. Tämä järjestely on osoittautunut kalliiksi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18654: sillä vuosikustannukset ovat 0,5 mmk. Tarkoitus 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 18655: on korvata lossi sillalla. Sillan rakentamisessa 4 600 000 markkaa Padasjoen Kellosalmen 18656: otetaan huomioon myös vesiliikenteen tarpeet. sillan rakentamiseen. 18657: Sillan kustannusarvio on 4,6 mmk. Hankkeella 18658: olisi myös työllistävä vaikutus. 18659: 18660: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18661: 18662: Jouko Skinnari Lea Savolainen 18663: 18664: 18665: 18666: 18667: 153 0883005893 18668: 1214 1983 vp. 18669: 18670: Raha-asia-aloite n:o 1105 18671: 18672: 18673: 18674: 18675: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lahden postitalon korjaus- ja 18676: muutostöihin 18677: 18678: 18679: Eduskunnalle 18680: 18681: Lahden kaupungin Keski-Lahden kaupungin- 18682: Hanketta voidaan pitää erittäin tarpeellisena 18683: osan korttelin 165 tontilla 1 olevassa vuonna 1960 18684: sekä kiireellisenä. 18685: valmistuneessa postitalossa toimii postikonttori 18686: Hankkeen bruttoala on 4529 m 2 , hyötyala 2763 18687: Lahti 10 ja sen alaisena postinlajittelukeskus. 18688: h-m 2 , lastauslaiturit 371m2 ja tilavuus 15400 18689: Rakennushallituksen toimesta on yhdessä posti- ja m3. 18690: telehallituksen kanssa laadittu postitalon korjaus- 18691: Hankkeen kustannusarvio on 6 600 000 mk eli 18692: ja muutostöiden yhdistetty perustamis- ja esi- 18693: 2389 mkjh-m 2, 429 mkjm3, bruttoalaan 18694: suunnitelma. 18695: perustuen 1457 mkjm 2• 18696: Nykyiset postikonttorin tilat ovat peruskorjauk- 18697: Piirirakennustoimisto on arvioinut hankkeen 18698: sen tarpeessa, eivätkä ne kaikilta osin täytä 18699: suunnittelu- ja kopiokustannuksiksi yhteensä 18700: nykyisen organisaation edellytyksiä. 18701: 5 50 000 mk. Liikenneministeriö on kirjeessään 18702: Lajittelukeskuksen tilat nykyisellään ovat epä- 18703: n:o 1568/35/82 18.3.1983 rakennushallituksel- 18704: käytännölliset ja ahtaat sekä sijaitsevat raken- 18705: le ilmoittanut, että suunnittelu rahoitetaan 18706: nuksessa epätarkoituksenmukaisesti. 18707: momentin 31.94.60 määrärahalla. 18708: Lastausolosuhteet ovat täysin epätyydyttävät ja 18709: edellyttävät perusteellista uudelleen järjestelyä Hankkeelle oli varattu posti- ja telehallituksen 18710: korkeusasemien ja pihan kaltevuuden osalta. KTS:n uudistusrahastossa määräraha vuosille 18711: Lisäksi tarvitaan uusia laituripaikkoja kuljetus- 1983-1984. Määräraha on uudistettuna vuosille 18712: kalustolle. 1984-1985. 18713: Lahden lajittelukeskusta käyttävät monet eri Alunperin hanke ajoitettiin siten, että rakenta- 18714: puolilta Suomea lähtevät runkokuljetukset, joiden minen olisi käynnistynyt vuoden 1983 lopulla ja se 18715: myöhästyminen aiheuttaa postinkannon hidastu- olisi valmistunut vuoden 1984 loppuun mennessä. 18716: mista. Tilanteen korjaaminen on sekä lajittelu- Aikatauluun on tullut vuoden viive. 18717: toiminnan että postiliikenteen kannalta erittäin Aloittamisvuonna 1984 tehdään töistä arviolta 18718: kiireellinen. kolmasosa, joten vuodelle 1984 tarvittava rahoi- 18719: Mikäli kiinteistöä aiotaan käyttää, tulee posti- tusosuus on n. 2 milj. mk. 18720: liikenteen tilat saattaa tarkoituksenmukaisiksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 18721: Myös koko kiinteistön ylläpito edellyttää perus- taen, 18722: korjausta ja ajan tasalle saattamista. 18723: Rakennushallitus on istunnossaan 2.11.1982 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18724: hyväksynyt rakennushallituksen laadituttaman 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 18725: Lahden postitalon korjaus- ja muutostyön yhdis- 2 000 000 markkaa Lahden postitalon 18726: tetyn perustamis- ja esisuunnitelman sekä toteaa korjaus- ja muutostöihin. 18727: hankkeesta seuraavaa: 18728: 18729: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18730: 18731: Jouko Skinnari 18732: 1983 vp. 1215 18733: 18734: Raha-asia-aloite n:o 1106 18735: 18736: 18737: 18738: 18739: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Hämeen lasiteolli- 18740: suuden turvaamista koskevaan tutkimukseen 18741: 18742: 18743: Eduskunnalle 18744: 18745: Suurisuuntainen ulkomainen sarjatuotanto sekä teen sisältyy kysymysmerkkejä. Halpatuonti on 18746: halpatuonti ovat suomalaisen lasiteollisuuden suuri ongelma. 18747: menestymisen esteenä tällä hetkellä. Lasiteollisuu- Valtioneuvoston tulisi asettaa komitea sihteeris- 18748: temme on sijoittunut etupäässä Etelä-Hämeeseen. töineen selvittämään kotimaisen lasiteollisuuden 18749: Etelä-Hämeen Lahti, Riihimäki, Urjalan Nuuta- asemaa. Tämä asia on erittäin kiireellinen. 18750: järvi, Humppila ja Kalvolan Iittala sekä Karhula, Komiteassa tulee olla edustettuna lasiteollisuuden 18751: Ilmajoki ja Pertuomaa ovat tunnettuja suomalaisia paikkakunnat Etelä-Hämeestä ja muusta Suo- 18752: lasiteollisuuspaikkakuntia. Erityisesti pienimmille mesta. 18753: näistä lasiteollisuus on paikkakuntalaisten elin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18754: ehto. taen, 18755: Kotimaisen lasiteollisuuden vaikeudet on tie- 18756: detty jo pidemmän aikaa. Ajoittaisista ja hajanai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18757: sista selvityksistä huolimatta kokonaisnäkemys 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 18758: lasiteollisuutemme tulevaisuudesta tavoitteineen markkaa komitean asettamiseksi selvittä- 18759: puuttuu. Tällainen selvitys ehdotuksineen olisi mään kotimaisen lasiteollisuuden asemaa 18760: kiireesti tehtävä. Talouslasi ja pakkauslasi ovat ja tavoitteita Etelä-Hämeessä ja muualla 18761: tällä hetkellä vaikeuksissa. Rakennuslasiteollisuu- Suomessa. 18762: 18763: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 18764: 18765: Jouko Skinnari Sirpa Pietikäinen Mikko Vainio 18766: Matti Kautto 18767: 1216 1983 vp. 18768: 18769: 18770: 18771: 18772: Raha-asia-aloite n:o 1107 18773: 18774: 18775: 18776: 18777: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustukseksi Nas- 18778: tolan kehitysyhtiöön 18779: 18780: 18781: 18782: 18783: Eduskunnalle 18784: 18785: Nastolan kunnan kehitysyhtiön osakekannan Tällaisia kehitysyhtiöitä on Suomessa kymme- 18786: omistaa Nastolan kunta. Yhtiön sijoituspääomaksi nillä paikkakunnilla. Kokemukset ovat pääasiassa 18787: pyritään saamaan 2 miljoonaa markkaa valtion- myönteisiä. Nastolan kunnan työllisyystilanteen 18788: avustuksena. kohentamiseksi valtionosuus kehitysyhtiön sijoi- 18789: Kehitysyhtiön perustamisessa ja toimintaperi- tuspääomaksi olisi välttämätön. 18790: aatteessa on otettu huomioon muun muassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18791: Nastolan yritystoiminnan kehittäminen tekemällä taen, 18792: osakepääomasijoituksia perustettaviin jo toimin- 18793: nassa oleviin yrityksiin, rahoittamalla ja välittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18794: mällä muun muassa tuoteideoita, tuotantomene- 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 18795: telmiä ja markkinointiyhteyksiä ja suorittamalla markan määrärahan valtionavustukseksi 18796: erilaisia konsultointeja erityisesti mukana olevissa Nastolan kehitysyhtiön sijoituspääomaksi. 18797: yhtiöissä. 18798: 18799: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18800: 18801: Jouko Skinnari Lea Savolainen 18802: 1217 18803: 18804: 1983 vp. 18805: 18806: Raha-asia-aloite n:o 1108 18807: 18808: 18809: 18810: 18811: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuverkon laajenta- 18812: miseksi Päijät-Hämeeseen, Kanta-Hämeeseen ja Pirkanmaalle 18813: 18814: 18815: Eduskunnalle 18816: 18817: Hämeen läänin alueella toimivat seutukaava- Maakaasuverkon laajentamisella olisi kaiken 18818: liitot ovat 1970-luvulla selvittäneet maakaasun muun ohella työllistävä vaikutus. Se tasapainottaisi 18819: käyttöönoton mahdollisuuksia ja kaasuverkon myös Neuvostoliiton kauppaamme pitkäHäkin 18820: sijoitukseen liittyviä kysymyksiä. Neste Oy:n aikavälillä. Ottaen huomioon maakaasun ympäris- 18821: aloitteesta on sittemmin suoritettu myös maa- töystävällisyyden maakaasuverkon laajentaminen 18822: kaasun käytön kartoitus Kymenlaaksosta Lahden olisi nyt kaikki nämä näkökohdat huomioon ottaen 18823: kautta Kanta-Hämeeseen ja sieltä edelleen kiireellinen tehtävä. Ensi vuoden budjettiin 18824: Tampereelle ja Riihimäen kautta Helsingin olisikin lisättävä tätä tarkoittava suunnittelu- ja 18825: alueelle. rakennustöiden aloittamismääräraha. 18826: Seutukaavaliitot pitävät selvitysten pohjalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18827: tärkeänä alueidensa energiahuollon turvaamista taen, 18828: siten, ettei sisämaan teollisuus joudu maan muita 18829: osia epäedullisempaan asemaan. Maakaasuverkon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18830: laajentaminen tulisikin tehdä kansantaloudellista 1984 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 18831: edullisuutta silmällä pitäen ja saattaa verkoston markkaa suunnittelu- ja rakennustäiden 18832: piiriin ensisijaisesti sisämaan talousmaakunnat aloittamiseksi maakaasuverkon laajenta- 18833: Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Pirkanmaa, maa- miseksi Päijät-Hämeeseen, Kanta-Hä- 18834: kuntien eri osat huomioon ottaen. Tähän meeseen ja Pirkanmaalle. 18835: vaatimukseen ovat yhtyneet ammattiyhdistysliike, 18836: osa teollisuuden piiristä, eri kunnat ja muut 18837: intressi tahot. 18838: 18839: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18840: 18841: Jouko Skinnari Pentti Lahti-Nuuttila 18842: 1218 1983 vp. 18843: 18844: Raha-asia-aloite n:o 1109 18845: 18846: 18847: 18848: 18849: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Turengin terveysaseman 18850: II vaiheen rakentamiseen 18851: 18852: 18853: Eduskunnalle 18854: 18855: Valtio lupasi Turengin terveysaseman II Terveysaseman II vaiheen kustannusarvio on 18856: vaiheen rakentamisen aloittamisen vuonna 1983, noin 10 mmk. Valtion osuus on noin 4 milj. 18857: samoin 1984. Viime vaiheessa valtioneuvosto on markkaa. 18858: kahdesti siirtänyt tätä hanketta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18859: Nykyisen hallituksen sosiaali- ja terveysminis- taen, 18860: teri Eeva Kuuskoski-Vikatmaalle selvitettiin 18861: tarkoin terveysaseman II vaiheen tarve. Onhan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18862: nykyinen sairaala lähes 60 vuotta vanha. Potilait- 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 18863: ten ja henkilökunnan kannalta tilat ovat ahtaat ja 4 000 000 markkaa Turengin terveysase- 18864: epätarkoituksenmukaiset. Paloturvallisuudenkin man II vaiheen rakentamiseen. 18865: kannalta vanha puurakennus on arveluttava. 18866: 18867: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18868: 18869: Jouko Skinnari Lea Savolainen 18870: 1983 vp. 1219 18871: 18872: Raha-asia-aloite n:o 1110 18873: 18874: 18875: 18876: 18877: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten yhteiskunta- 18878: takuukokeiluun Nastolassa 18879: 18880: 18881: 18882: 18883: Eduskunnalle 18884: 18885: Etelä-Hämeessä SIJaitsevan Nastolan kunnan ulottaminen koskemaan nastolalaisia nuoria on 18886: väestöstä noin puolet on alle 30-vuotiaita. välttämätöntä. Hallituksen budjettiperusteluissa- 18887: Nastolan työttömyystilastosta voidaan todeta, että han on todettu, että yhteiskuntatakuukokeilu 18888: nuorten osuus työttömistä on verrattain suuri. nuorten osalta ulotetaan koko maahan. Määrä- 18889: Erityisen masentavaa työttömäksi joutuminen on rahan niukkuus voi kuitenkin johtaa siihen, että 18890: niille, jotka ovat käyneet joko ammatillisen tai kaikki kunnat eivät pääse tästä osallisiksi, ellei 18891: muun vuosia kestäneen koulutuksen jopa velkaa yhteiskuntatakuukokeilun määrärahaa koroteta. 18892: tehden. Monesti heitä ei voida puuttuvan työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18893: kokemuksen tai olemanomien työpaikkojen vuok- taen, 18894: si sijoittaa työelämään Nastolassa. Monet haluai- 18895: sivat kuitenkin täällä asua, koska ovat tänne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18896: kiintyneet jo yksistään kotinsa, perheensä ja 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 18897: ystäviensä vuoksi. määrärahan nuorten yhteiskuntatakuuko- 18898: Näistä syistä nuorten yhteiskuntatakuukokeilun keilun ulottamiseksi Nastolan kuntaan. 18899: 18900: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18901: 18902: Jouko Skinnari Lea Savolainen 18903: 1220 1983 vp. 18904: 18905: Raha-asia-aloite n:o 1111 18906: 18907: 18908: 18909: 18910: Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lääninhallitus- 18911: ten ympäristötutkimustarpeisiin 18912: 18913: 18914: Eduskunnalle 18915: 18916: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle Määrärahan tarve on koko maassa 2 milj. markkaa. 18917: 1984 on ympäristöministeriölle varattu ympäristö- Määrärahojen käyttö tulee ohjata siten, että 18918: tutkimuksiin ja -selvityksiin 3,7 milj. markan lääninhallitukset voivat ostaa alueellaan toimiviita 18919: määräraha. Vaikka summa on kasvanut edellisestä yliopistoilta ja korkeakouluilta sekä valtion 18920: vuodesta 1 milj. markalla, se on täysin riittämätön. tutkimuslaitoksilta tutkimus-, selvitys- ja analyysi- 18921: Vertailun vuoksi todettakoon, että Ruotsi, jossa palveluita. 18922: ympäristötutkimus on järjestetty tyydyttävällä Erillinen ja kiireellinen ympäristötutkimukseen 18923: tavalla, käyttää vuosittain määrärahoja ympäristö- liittyvä määrärahakysymys on tarpeellisen PCB- 18924: tutkimuksiin noin 40 milj. markkaa vastaavan yhdisteiden ja niiden muunrumatuotteiden tutki- 18925: summan. musvalmiuden luominen nykyisten kolmen tutki- 18926: Ympäristönsuojelutoiminnan painopistettä tu- muslaitoksen (VTT, Helsingin yliopisto ja Jyväs- 18927: lisi ympäristöministeriön aloittaessa toimintaansa kylä) lisäksi ainakin Tampereelle (kysymykseen 18928: siirtää keskushallinnosta lääninhallituksiin. Tämä voisi tulla Tampereen teknillisen korkeakoulun 18929: edellyttää myös ympäristötutkimuksen painopis- valmiuksien ja laitteistojen parantaminen). Tähän 18930: teen siirtämistä lääninhallinnon toimintaa palve- tarvitaan erillinen 1 milj. markan määräraha 18931: levien tutkimusten ja selvitysten suorittamiseen. parhaiten kai ympäristöministeriön kohdalle tai 18932: Lääninhallitukset ovat joutuneet ympäristötutki- opetusministeriön kohdalle. Erityisenä peruste- 18933: muksissaan nojautumaan täysin sisäasiainministe- luna ovat Hämeen läänin lukuisat PCB-tapaukset 18934: riön määrärahoihin. Nokia Oy:n Kondensaattori- ja valtakunnallisen ongelmajätelaitoksen perusta- 18935: tehtaalla tapahtuneen PCB-polton selvittämisessä minen Hämeen lääniin Riihimäelle ja nykyisen 18936: törmättiin jo heti aluksi tutkimusvarojen riittä- tutkimuskapasiteetin riittämättömyys. 18937: mättömyyteen. Lääninhallitus ei voinut suorittaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18938: kaikkia tarpeellisia tutkimuksia, vaan osa selvitys- nioittaen, 18939: työstä jäi olettamusten ja liian vähäisen näytteen 18940: otannan varaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18941: Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimisto- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 18942: jen hallintotoimien on perustuttava tutkittuun 35.10.25 lisåyksenä 2 000 000 markkaa 18943: tietoon. Tästä syystä on tarpeellista, että ympä- ympäristötutkimusselvitystyöhön läänin- 18944: ristöministeriön budjettiin otetaan erillinen ym- hallitusten ympäristönsuojelutoimistoja 18945: päristötutkimus- ja selvitysmääräraha läänin- varten erityisesti Hå"meen läå"nissä. 18946: hallitusten ympäristönsuojelutoimistoja varten. 18947: 18948: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 18949: 18950: Jouko Skinnari Saara-Maria Paakkinen Reijo Lindroos 18951: Pentti Lahti-Nuuttila 18952: 1983 vp. 1221 18953: 18954: Raha-asia-aloite n:o 1112 18955: 18956: 18957: 18958: 18959: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselöljyyn sisältyvää veroa 18960: vastaavan avustuksen suorittamiseksi autoilijapienyrittäjille 18961: 18962: 18963: Eduskunnalle 18964: 18965: SMP ei hyväksy kohtuutonta dieselöljyn valtion- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 18966: veroa. Päinvastoin meidän tulisi maassamme taen, 18967: tukea ja edistää kuorma-autopienyritteliäisyyttä ja 18968: muuta autoilijapienyritteliäisyyttä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18969: Vasta sitten, kun kotimaisesta raaka-aineesta 1984 tulo- ja menoarvioon 9 000 000 18970: valmistettu polteoneste on käytettävissä, on markkaa käytettäväksi dieselöljyn veroa 18971: kansantaloudellisesti oikein verottaa ulkomaisia vastaavan avustuksen suorittamiseksi 18972: öljyjä. Näin ei kuitenkaan ola asianlaita laimin- kuorma-autoilijoille ja muille autoilija- 18973: lyöntien johdosta tämän päivän Suomessa. pienyrittäjille. 18974: 18975: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 18976: 18977: Pentti Skön Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi 18978: 18979: 18980: 18981: 18982: 154 0883005893 18983: 1222 1983 vp. 18984: 18985: Raha-asia-aloite n:o 1113 18986: 18987: 18988: 18989: 18990: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuun hyväksikäytön 18991: tehostamiseksi 18992: 18993: 18994: Eduskunnalle 18995: 18996: Meillä on maassamme valtavasti pienpuuta, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 18997: joka jää käyttämättä. Tämä on suurta tuhlausta. taen, 18998: Terveen järjen mukaan pienpuu olisi käytettävä 18999: yleisesti hyväksi. On jo korkea aika tehostaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19000: pienpuun käyttöä. Tällä tavoin säästettäisiin 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 19001: paljon varoja ja ulkomaan valuuttaa. markkaa pienpuun hyväksikäytön todella 19002: tehostamiseksi ja monipuolistamiseksi 19003: kansantaloutemme etujen mukaisesti. 19004: 19005: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 19006: 19007: Pentti Skön Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi 19008: 1983 vp. 1223 19009: 19010: Raha-asia-aloite n:o 1114 19011: 19012: 19013: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avustuksena 19014: katumaksua varten eläkeläisille ja pienituloisille oman kodin 19015: omistajille 19016: 19017: 19018: Eduskunnalle 19019: 19020: Katumaksulain nojalla penttavat katumaksut SMP ei hyväksy lähinnä maamme asutuskeskuk- 19021: ovat laajalti väärämielisiä ja kohtuuttomia. sissa suurten puolueiden toimesta aloitettua 19022: Kuitenkaan hallitus ei ole ryhtynyt toimenpitei- hyökkäystä pienomistuksen murtamiseksi, niin 19023: siin joko tämän väärämielisen katumaksulain kuin on jo laajalti toteutettu talonpojan tappo- 19024: kumoamiseksi tai sen säännösten saattamiseksi linjan avulla maaseudulla pienviljelyksen suh- 19025: oikeudenmukaisiksi ja kohtuullisiksi. teen. Omakotitalot ja omistetut kodit on pelas- 19026: Katumaksulain seurauksena ovat omakotitalo- tettava rahan mahdin ja yhteiskunnan mahdin 19027: jen omistajat ja muut pienituloiset oman asunnon puristuksesta. 19028: omistajat ja eläkeläiset joutumassa ylivoimaisiin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 19029: taloudellisiin vaikeuksiin, semminkin kun pien- taen, 19030: omistukseen on kohdistettu ja kohdistetaan aina 19031: vain lisää kunnallisia maksuja ja velvoituksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19032: Kuitenkin valtio perii liikenteestä vuosittain 1984 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 19033: erilaisia veroja ja maksutuloja yli 8 000 miljoonaa markkaa ylimääräisenä avustuksena käy- 19034: markkaa, mutta käyttää samaan tarkoitukseen vain tettäväksi katumaksun kokonaan tai osit- 19035: noin 3 000 miljoonaa markkaa vuodessa. On oikein tain suorittamiseksi eläkeläisille ja muille 19036: ja kohtuullista, että valtion n. 5 000 miljoonan pienituloisille omakotitalon ja omistetun 19037: markan ylijäämästä pieni vaatimaton osa käyte- kodin omistajille. 19038: tään vaikeuksissa olevien pienomistajien heille 19039: raskaiden katumaksujen suorittamiseen. 19040: 19041: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 19042: 19043: Pentti Skön Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi 19044: 1224 1983 vp. 19045: 19046: Raha-asia-aloite n:o 1115 19047: 19048: 19049: 19050: Skön: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 60 parantamiseksi 19051: välillä Hujansalo-Kymen piirin raja 19052: 19053: 19054: Eduskunnalle 19055: 19056: Kantatie n:o 60 välillä Hujansalo-Kymen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19057: punn raja Heinolan maalaiskunnassa tulisi 1984 tulo- ja menoarvioon 5 800 000 19058: parantaa mahdollisimman pikaisesti tien huonon markkaa kantatien n:o 60 parantamiseksi 19059: kunnon vuoksi. Heinolan maalaiskunnassa välillä Hujan- 19060: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- salo-Kymen piirin raja. 19061: vasti, 19062: 19063: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 19064: 19065: Pentti Skön 19066: 1983 vp. 1225 19067: 19068: Raha-asia-aloite n:o 1116 19069: 19070: 19071: 19072: 19073: Skön: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 410 perusparanta- 19074: miseen välillä Otamo-Sysmä 19075: 19076: 19077: Eduskunnalle 19078: 19079: Sysmän kirkonkylän kautta kulkevan maantien Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 19080: n:o 410 välillä Otamo-Sysmä uudelleen rakenta- vasti, 19081: mista koskevat tiesuunnitelmat on vahvistettu 19082: liikenneministeriössä 5.4.1983. Nykyinen tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19083: päällystetty vuonna 1977 öljysoralla ja se ei kestä 1984 tulo- ja menoarvioon 3 500 000 19084: jatkuvasti kasvavaa kesäajan liikennettä. Kevyen markkaa maantien n:o 410 uudelleen 19085: liikenteen väylien rakentaminen parantaisi ratkai- rakentamiseen välillä Otamo-Sysmä sekä 19086: sevasti lähes 3 000 asukkaan taajamaliikennettä. kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 19087: Mm. taajaman kouluissa on lapsia yli 800. tälle tieosuudelle. 19088: 19089: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 19090: 19091: Pentti Skön 19092: 1226 1983 vp. 19093: 19094: Raha-asia-aloite n:o 1117 19095: 19096: 19097: 19098: 19099: Skön: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 542 parantamiseksi 19100: välillä Karvio-Kuopion piirin raja 19101: 19102: 19103: Eduskunnalle 19104: 19105: Maantie n:o 542 välillä Karvio-Kuopion piirin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19106: raja Heinävedellä on kipeästi parantamisen 1984 tulo- ja menoarvioon 4 100 000 19107: tarpeessa. markkaa maantien n:o 542 parantamiseksi 19108: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- Heinävedellä välillä Karvio-Kuopion 19109: vasti, piirin raja. 19110: 19111: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 19112: 19113: Pentti Skön 19114: 1983 vp. 1227 19115: 19116: Raha-asia-aloite n:o 1118 19117: 19118: 19119: 19120: 19121: Skön: Määrärahan osoittamisesta ohikulkutien rakentamiseksi välillä 19122: Asema-Kinnari Mikkelin läänissä 19123: 19124: 19125: Eduskunnalle 19126: 19127: Ohikulkutien rakentaminen Mikkelin läänissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19128: välillä Asema-Kinnari valtatieltä n:o 5 on kesken 1984 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 19129: varojen puutteen vuoksi. markkaa ohikulkutien rakentamisen lop- 19130: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- puun saattamiseen Mikkelin läänissä 19131: vasti, välillä Asema-Kinnari. 19132: 19133: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 19134: 19135: Pentti Skön 19136: 1228 1983 vp. 19137: 19138: Raha-asia-aloite n:o 1119 19139: 19140: 19141: 19142: 19143: Skön: Määrärahan osoittamisesta ohikulkutien rakentamiseksi välille 19144: Pitkäjärvi-Asema Mikkelin läänissä 19145: 19146: 19147: Eduskunnalle 19148: 19149: Ohikulkutien rakentaminen kaikkine katu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19150: järjestelyineen välillä Pitkäjärvi-Asema Mikke- 1984 tulo- ja menoarvioon 13 000 000 19151: lin läänissä on kesken rahavarojen puutteen markkaa ohikulkutien rakentamisen lop- 19152: vuoksi. puun saattamiseksi kaikkine katujärjeste- 19153: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- lyineen välillä Pitkäjärvi-Asema Mikke- 19154: vasti, lin läänissä. 19155: 19156: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 19157: 19158: Pentti Skön 19159: 1983 vp. 1229 19160: 19161: Raha-asia-aloite n:o 1120 19162: 19163: 19164: 19165: 19166: Skön: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Lietveden 19167: lossin tilalle 19168: 19169: 19170: Eduskunnalle 19171: 19172: Puumalan kunnassa tietvedellä tulisi liikenteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19173: sujumisen vuoksi Lietveden Iassi korvata sillalla 1984 tulo- ja menoarvioon 6 800 000 19174: sekä huolehtia myös sillan edellyttämistä tie- markkaa Lietveden Iassin korvaamiseen 19175: järjestelyistä. sillalla sekä sillan edellyttämiin tiejärjes- 19176: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- telyihin. 19177: vasti, 19178: 19179: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 19180: 19181: Pentti Skön 19182: 19183: 19184: 19185: 19186: 155 0883005893 19187: 1230 1983 vp. 19188: 19189: Raha-asia-aloite n:o 1121 19190: 19191: 19192: 19193: 19194: Skön: Määrärahan osoittamisesta Joroisten lentokentän kiitotien 19195: kunnostamiseen 19196: 19197: 19198: Eduskunnalle 19199: 19200: Joroisten lentokentän kiitotie on ilmailuhalli- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 19201: tuksen tekemän tarkastuksen mukaan todettu vasti, 19202: kunnoltaan heikoksi ja keväisin alttiiksi routa- 19203: vaurioille. Näin ollen saattaa kiitotien heikko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19204: kunto katkaista lentoliikenteen jopa 1-2 kuukau- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 19205: deksi. Kiitotien peruskunnostamisesta on ole- markkaa Joroisten lentokentän kiitotien 19206: massa suunnitelmat, joiden toteuttaminen on peruskunnostamiseen. 19207: keskeytymättömän lentoliikenteen turvaamisen 19208: edellytys. Ilmailuhallitus on vakuuttunut hankkeen 19209: kiireellisyydestä ja tärkeydestä. 19210: 19211: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 19212: 19213: Pentti Skön 19214: 1983 vp. 1231 19215: 19216: Raha-asia-aloite n:o 1122 19217: 19218: 19219: 19220: 19221: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi paikallislehtien 19222: toiminnan turvaamiseen 19223: 19224: 19225: Ed us kunnalle 19226: 19227: Hallitus ja K-linja ovat nostaneet jatkuvasti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 19228: paikallislehtien kuljetuskustannuksia. Tämä vaa- taen, 19229: ramaa maassamme vapaan paikallisen tiedotus- 19230: toiminnan. SMP ei voi hyväksyä sitä, että raskailla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19231: rasituksilla puolueeton tiedotustoiminta nujerre- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 19232: taan ja Suomen kansa saatetaan yksisilmäisen ja kaa avustuksiksi paikallislehtien toimin- 19233: pimemävän tiedotustoiminnan aivopesun alai- nan turvaamiseen maassamme. 19234: seksi. 19235: 19236: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 19237: 19238: Pentti Skön Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi 19239: 1232 1983 vp. 19240: 19241: Raha-asia-aloite n:o 1123 19242: 19243: 19244: 19245: 19246: Skön: Määrärahan osoittamisesta posti- ja telelaitoksen Pieksä- 19247: mäen autohuoltopaikan ja teletoimintakeskuksen tilojen paran- 19248: tamiseen 19249: 19250: 19251: Eduskunnalle 19252: 19253: Pieksämäen kaupungissa olevan posti- ja rautateiden varikkorakennuksen toteuttaminen 19254: telelaitoksen autohuoltopaikan laajennuksen ja todennäköisesti siirtyy. 19255: teletoimintakeskuksen uudisrakennuksen suunnit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 19256: telutyöt ja toteutus ovat kesken varojen puuteen 19257: vuoksi. Hankkeen loppuunsuunnitteluun kuluva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19258: aika on kolmisen kuukautta, jonka jälkeen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 19259: laajennus ja rakentaminen päästäisiin aloittamaan. 31.54.74 11 700 000 markkaa posti- ja tele- 19260: Laajennuksen ja rakentamisen käynnistäminen laitoksen Pieksämäen autohuoltopaikan 19261: mahdollisimman pian on erittäin tärkeää Pieksä- laajentamisen ja teletoimintakeskuksen 19262: mäen huolestuttavaa työllisyystilannetta ajatellen rakentamisen loppuunsuunnitteluun sekä 19263: etenkin kun Pieksämäelle suunnitellun Valtion- hankkeen toteuttamiseen. 19264: 19265: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 19266: 19267: Pentti Skön 19268: 1983 vp. 1233 19269: 19270: Raha-asia-aloite n:o 1124 19271: 19272: 19273: 19274: 19275: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi kuljetustueksi 19276: kehitysalueille 19277: 19278: 19279: 19280: Eduskunnalle 19281: 19282: Kehitysalueiden alueellinen kuljetustuki on kiireellisesti näiden alueiden yritystoimintaa var- 19283: ollut niukka. Sen merkitys on entisestaan ten ylimääräistä kuljetustukea. Tällä kannalla ovat 19284: vähentynyt, kun Valtionrautatiet on muuttanut myös kehitysalueiden maakuntaliitot. 19285: rautatietariffejaan, ja sama koskee muutakin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 19286: kustannusten nousua. taen, 19287: Kuitenkin nimenomaan kehitysalueilla matkat 19288: ovat pitkät ja yliraskas kuljetustoimen alan verotus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19289: riistää siis erityisesti kehitysalueiden väestöä ja 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 19290: vaikeuttaa näiden alueiden elinkeinotoimintaa. markkaa ylimääräiseksi kuljetustueksi en- 19291: Jotta työllisyys ei seuraavana lamakautena täydel- nen kaikkea kehitysalueilla. 19292: lisesti romahtaisi kehitysalueilla, tarvitaan siis 19293: 19294: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 19295: 19296: Pentti Skön Pentti Kettunen ]. Juhani Kortesalmi 19297: 1234 1983 vp. 19298: 19299: Raha-asia-aloite n:o 1125 19300: 19301: 19302: 19303: 19304: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta rahtituen järjestämiseksi 19305: syrjäseuduilla 19306: 19307: 19308: Eduskunnalle 19309: 19310: Maamme laajojen alueiden ja syqaseutujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19311: talouselämän edistämiseksi tarvitaan nykyisessä 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 19312: tilanteessa välttämättä erilaista rahtitukea. markkaa tarpeellisen rahtituen järjestämi- 19313: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi maamme laajoilla alueilla ja syrjå'- 19314: taen, seuduilla elinkeinoelå'män edistämiseksi ja 19315: työttömyyden poistamiseksi. 19316: 19317: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 19318: 19319: Pentti Skön Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi 19320: 1983 vp. 1235 19321: 19322: Raha-asia-aloite n:o 1126 19323: 19324: 19325: 19326: 19327: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotantotueksi sivualueiden 19328: pienyrittäjille sekä palveluelinkeinojen ja pienviljelmien harjoit- 19329: tajille 19330: 19331: 19332: Eduskunnalle 19333: 19334: Tuotannollisen toiminnan tukemisessa on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 19335: varsinainen pienyritteliäisyys samoin kuin palvelu- taen, 19336: elinkeinot sekä perhe- ja pienviljelmät jääneet 19337: lapsipuolen asemaan. Tämä on johtanut sivu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19338: alueiden pahaan köyhtymiseen ja autioitumiseen. 1984 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 19339: Kuitenkin terveen järjen mukaan pitäisi nimen- markkaa käytettäväksi sivualueiden pien- 19340: omaan sivualueiden pienyritteliäisyydelle sekä yritteliäisyyden sekä palveluelinkeinojen 19341: palveluelinkeinoille ja perhe- ja pienviljelmille ja perhe- ja pienviljelmien tuotantotueksi. 19342: antaa tuotantotukea. Tämä olisi koko maamme 19343: etujen mukaista. 19344: 19345: Helsingisä 30 päivänä syyskuuta 1983 19346: 19347: Pentti Skön Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi 19348: 1236 1983 vp. 19349: 19350: Raha-asia-aloite n:o 1127 19351: 19352: 19353: 19354: 19355: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun kehittämis- 19356: kokeiluun Mikkelin läänissä 19357: 19358: 19359: 19360: Eduskunnalle 19361: 19362: Haja-asutusalueiden väkiluku on Mikkelin teena on edistää maaseutualueiden väestön 19363: läänissä vähentynyt vuosina 1960-80 runsaalla toimeentuloa ja korostaa omiin voimavaroihin ja 19364: 62 000 hengellä. Maaseudulla asuvan väestön raaka-aineisiin perustuvan omatoimisen työllis- 19365: osuus läänin kokonaisväkiluvusta on kuitenkin tämisen merkitystä läänin yleisessä kehittämis- 19366: edelleen noin 42 %. Tämä on Pohjois-Karjalan politiikassa. Ekaläänitoimintaa tulee jatkaa siten, 19367: läänin jälkeen enemmän kuin muissa lääneissä. että toimenpiteitä suunnataan maaseudun elin- 19368: Mikkelin läänille on myös tyypillistä se, että suuri keinotoiminnan ja työllisyyden konkreettiseen 19369: osa ammatissa toimivasta väestöstä saa toimeen- kehittämiseen. Kehittämistyön aloittamiseksi 19370: tulonsa maa- ja metsätaloudesta. Vuonna 1980 Mikkelin lääni tulisi määrätä maaseudun kehittä- 19371: 18,7 % ammatissa toimivasta väestöstä toimi misen kokeilualueeksi. Kokeilu perustuisi valtio- 19372: maataloudessa ja 4,5 % metsätaloudessa. Edelly- neuvoston kanslian asettaman maaseudun kehit- 19373: tykset maatilatalouden kehittämiseen eivät kui- tämistoimikunnan mietintöihin, muuhun valtio- 19374: tenkaan ole yhtä hyvät kuin muualla maassa. Tilat neuvoston kanslian maaseutualueiden kehittä- 19375: ovat pieniä ja kivisiä. Maa- ja metsätaloudesta mistä koskevaan työhön sekä Mikkelin läänin 19376: pääasiallisen toimeentulon saavan väestön tulo- ekaläänitoimikunnan valmistuvaan mietintöön. 19377: tason kohottamisen tarve mm. monitoimisuureen Kokeilutoiminnan aikana tulisi täsmentää halli- 19378: perustuvilla elinkeinoilla on siten suuri. Maa- tuksen ohjelmassa esitettyjä maaseudun kehittä- 19379: seudun säilyttäminen elinvoimaisena on Mikkelin misen tavoitteita sekä valmistella ja toteuttaa eri 19380: läänissä erityisen tärkeää alueen poikkeuksellisen hallinnonalojen ja sidosryhmien yhteistyönä lää- 19381: suurten metsävarojen hoidon ja hakkuumahdolli- nin maaseudun kehittämisohjelma. 19382: suuksien turvaamiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19383: Mikkelin läänissä on hyvät mahdollisuudet ja taen, 19384: edellytykset maaseudun monipuoliseen kehittä- 19385: mistoimintaan. Kylätoiminta on läänissä hyvin ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19386: aktiivista ja sen tukemisesta ovat kuntien lisäksi 1984 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 19387: kiinnostuneet monet valtion piirihallintoviran- markan määrå'rahan Mikkelin läänissä 19388: omaiset. Läänissä on käynnistetty Mikkelin läänin toteutettavaan maaseudun kehittå'misko- 19389: ekoläänitoiminta, jonka eräänä tärkeänä tavoit- keiluun. 19390: 19391: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 19392: 19393: Pentti Skön Olavi Ronkainen Timo Kietäväinen 19394: Mauri Miettinen Maija Rajantie Pertti Hietala 19395: 1983 vp. 1237 19396: 19397: Raha-asia-aloite n:o 1128 19398: 19399: 19400: 19401: 19402: Skön ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisten 19403: polttoaineiden käytön edistämiseen 19404: 19405: 19406: Eduskunnalle 19407: 19408: K-linjan aikana ovat energia-asiamme joutu- kuitenkin hallituksen toimenpiteet ovat riittämät- 19409: neet hunningolle. Olemme ajautuneet ulkomaises- tömät. 19410: ta energiasta pahasti riippuvaisiksi, minkä seu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 19411: rauksena kuluvanakin vuonna joudutaan tällaisesta taen, 19412: energiasta maksamaan ulkomaille yli 18 000 000 000 19413: markkaa. Se on raskasta sekä tarpeetonta ja että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19414: kansaamme köyhdyttävää. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 19415: Siksi on lopulta ryhdyttävä todella tehokkaisiin 32.55.40 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 19416: toimenpiteisiin kotimaisen energian mahdolli- kotimaisten polttoaineiden käytön edistä- 19417: suuksien hyväksikäyttämiseksi. Tässä suhteessa mtseen. 19418: 19419: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 19420: 19421: Pentti Skön Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi 19422: 19423: 19424: 19425: 19426: 156 0883005893 19427: 1238 1983 vp. 19428: 19429: Raha-asia-aloite n:o 1129 19430: 19431: 19432: 19433: 19434: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi eläkkeiksi sotien 19435: aikana kotirintamalla työskennelleiden toimeentulon turvaa- 19436: miseksi 19437: 19438: 19439: Eduskunnalle 19440: 19441: Sotiemme aikana monet joutuivat raatamaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 19442: kotirintamalla ylettömästi. Tämän seurauksena on taen, 19443: terveys ja työkyky menetetty ennenaikaisesti. 19444: SMP katsoo, että tällaisille henkilöille olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19445: myönnettävä ylimääräinen eläke aikaisemmin. 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 19446: Paitsi, että tämä on inhimillisesti oikein, se myös markkaa ennenaikaisiksi ja ylimääräisiksi 19447: edistäisi maassamme oikeudenmukaisesti välttä- eläkkeiksi sotiemme aikana kotirintamalla 19448: mätöntä ostokykyä. ankarasti työskennelleiden toimeentulon 19449: turvaamiseksi. 19450: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 19451: 19452: Pentti Skön Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi 19453: 1983 vp. 1239 19454: 19455: Raha-asia-aloite n:o 1130 19456: 19457: 19458: 19459: 19460: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta rikoksen johdosta kärsimään 19461: joutuneiden taloudellisten vahinkojen korvaamiseen 19462: 19463: 19464: Eduskunnalle 19465: 19466: Väkivalta ja rikokset rehottavat maassamme johdosta vahinkoa kärsinyt ei saa juuri minkään- 19467: laajalti. Tämä on mahdollista myös maamme laista korvausta syylliseltä. Näin syytön ehkä 19468: valtaa pitävien välinpitämättömyyden vuoksi. joutuu kärsimään ainakin taloudellisesti kaikkein 19469: SMP katsoo, että jokaisella kansalaisella tulee eniten. Tämä ei ole hyväksyttävää lainalaisessa 19470: maassamme olla turva väkivaltaa vastaan sekä yhteiskunnassa. 19471: oikeus saada täysi korvaus rikoksella aiheutetusta Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 19472: vahingosta. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole taen, 19473: asianlaita. 19474: Aivan oikein on maassamme turvattu rikoksesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19475: syytetyn puolustus, jotta vääriä tuomioita ei pääsisi 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 19476: tapahtumaan. Mutta sitä vastoin rikoksen ja markkaa käytettäväksi rikoksen johdosta 19477: vahingon kohteeksi joutunut on laajalti turvaton kärsimään joutuneen taloudellisten ja 19478: eikä hänen puolustustaan ole asianmukaisesti muiden vahinkojen korvaamiseen myän- 19479: järjestetty. nettäviin avustuksiin. 19480: Sitä paitsi monasti käy niin, että rikoksen 19481: 19482: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 19483: 19484: Pentti Skön Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi 19485: 1240 1983 vp. 19486: 19487: Raha-asia-aloite n:o 1131 19488: 19489: 19490: 19491: 19492: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta päivähoitopaikkojen järjes- 19493: tämiseksi lapsiperheiden ja yksinhuoltajien tarpeita vastaavasti 19494: 19495: 19496: Eduskunnalle 19497: 19498: Maamme valta puolueet ovat ajaneet äidit kodin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19499: ulkopuolelle töihin suuren rahan edun mukaisesti. 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 000 19500: Tällä tavoin on pystytty pitämään palkkataso markkaa sopivien päivähoitopaikkojen 19501: maassamme hyvin alhaisena. järjestämiseksi lapsille niillä alueilla, missä 19502: Mutta samanaikaisesti on laiminlyöty riittävien riittäviä päivähoitopaikkoja lapsiperhei- 19503: päivähoitopaikkojen järjestäminen lapsille puhu- den ja yksinhuoltajien tarpeiden mukaan ei 19504: mattakaan lasten kotihoidosta. Tämä on epäinhi- ole olemassa kohtuullisin kustannuksin. 19505: millistä ja väärin. 19506: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 19507: taen, 19508: 19509: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 19510: 19511: Pentti Skön Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi 19512: 1983 vp. 1241 19513: 19514: Raha-asia-aloite n:o 1132 19515: 19516: 19517: 19518: 19519: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien ilmaista 19520: terveyden- ja sairaanhoitoa varten 19521: 19522: 19523: 19524: Eduskunnalle 19525: 19526: Suoritettujen tutkimusten mukaan sotiemme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19527: veteraanit ovat melkeinpä laidasta laitaan enem- 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 19528: män tai vähemmän sairaita sotien aiheuttamien markkaa käytettäväksi sotiemme veteraa- 19529: rasitusten vuoksi. Tästä syystä on inhimillistä ja neille ilmaiseksi terveydenhoidoksi ja 19530: oikein, että heille järjestetään ilmainen tervey- sairaanhoidoksi. 19531: den- ja sairaanhoito. 19532: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 19533: taen, 19534: 19535: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 19536: 19537: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi 19538: 1242 1983 vp. 19539: 19540: Raha-asia-aloite n:o 1133 19541: 19542: 19543: 19544: 19545: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Rinteen mallin mukaisen 19546: työllistämiskokeilun käynnistämiseksi Mikkelin läänissä 19547: 19548: 19549: Eduskunnalle 19550: 19551: Mikkelin läänin monissa kunnissa ovat työttö- Savonlinnan kaupungeissa sekä Savonrannan, 19552: myysluvut lähellä 10 prosenttia ja näyttää siltä, että Heinäveden ja Jäppilän kunnissa. Virtasalmella 19553: eräiden kuntien kohdalla työttömyysluvut ovat kunnan velka asukasta kohti on 3 027 markkaa. 19554: vielä synkkenemässä. Esimerkkinä voidaan mai- Jo tämänhetkisten tietojen mukaan nyt Sata- 19555: nita Virtasalmen kunta, koska Virtasalmen kunnassa toteutettu ns. Rinteen mallin mukainen 19556: kunnassa lopettelevat toimintaansa Outokumpu suoran työllistämistuen kokeilu on onnistumassa 19557: Oy:n lisäksi Oy Partek Ab, joka on myynyt yli odotusten. 19558: kunnassa sijaitsevan Loukolammin kalkkitehtaan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 19559: sa Ruskialan Marmori Oy:lle, jolle omistus siirtyy nioittavasti, 19560: vuonna 1984. Ruskialan Marmori Oy on ilmoitta- 19561: nut, että työntekijöitä vähennetään 30 työnteki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19562: jästä noin puoleen. Outokumpu Oy:n 35 työnteki- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 19563: jää joutuvat työttömiksi, joten tulevaisuudennäky- markkaa ns. Rinteen mallin mukaisen 19564: mät työpaikkojen suhteen ovat varsin synkät. suoran työllistämistuen kokeilun aloitta- 19565: Työllisyysnäkymät ovat synkät myös Heinolan ja miseksi Mikkelin läänissä. 19566: 19567: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 19568: 19569: Pentti Skön Timo Kietäväinen 19570: 1983 vp. 1243 19571: 19572: Raha-asia-aloite n:o 1134 19573: 19574: 19575: 19576: 19577: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen tuotannon 19578: edistämiseen ja niiden asumiskustannusten alentamiseen 19579: 19580: 19581: Eduskunnalle 19582: 19583: Vuokra-asuntojen pula erityisesti suurissa asu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19584: tuskeskuksissamme on huomattava. Vuokra- 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 19585: asuntojen määrä suorastaan koko ajan alenee markkaa vuokra-asuntojen asumiskustan- 19586: virheellisen asuntopolitiikan vuoksi. Tästä kär- nusten tehokkaimmalla tavalla a!entami- 19587: sivät pienituloiset kaikkein eniten. Sama koskee seksi samalla uusien vuokra-asuntojen 19588: nuoria perheitä. aikaansaamista edistäen. 19589: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 19590: taen, 19591: 19592: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 19593: 19594: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi 19595: 1244 1983 vp. 19596: 19597: Raha-asia-aloite n:o 1135 19598: 19599: 19600: 19601: 19602: Skön ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Asuntosäästäjät 19603: ry:lle 19604: 19605: 19606: Eduskunnalle 19607: 19608: Asuntotilanne on Helsingin seudulla enttam Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19609: vaikea. Nykyisessä tilanteessa olisi käytettävä taen, 19610: kaikki keinot tilanteen helpottamiseksi. Tähän asti 19611: virallinen asuntopolitiikka ei ole tunnustanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19612: vaihtoehtoisia asuntotuotannon muotoja. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 19613: Asuntosäästäjät ry. on suorittanut koerakenta- 35.99.54 lisäyksenä 200 000 markkaa 19614: misohjelman, joka tähtää asukkaiden omatoimi- Asuntosäå"stäjät ry:n kokeilutoiminnan ja 19615: suuden mahdollistamiseen laajemmissakin ra- tiedotuksen tukemiseen. 19616: kennushankkeissa kuin omakotirakentamisessa. 19617: Nämä kokeilut ovat osoittautuneet erittäin 19618: tehokkaiksi. 19619: 19620: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 19621: 19622: Pentti Skön Heikki Riihijärvi Reijo Enävaara 19623: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi 19624: 1983 vp. 1245 19625: 19626: Raha-asia-aloite n:o 1136 19627: 19628: 19629: 19630: 19631: Starast: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 suunnitteluun ja 19632: töiden aloittamiseen välillä Tillola-Viilähde 19633: 19634: 19635: 19636: Eduskunnalle 19637: 19638: Kouvolan ja Lahden välinen valtatie n:o 12 olisi kannattamaan Iitin kunta ja TVH. Valtatien n:o 12 19639: rakennettava nykyaikaista moottoriajoneuvolii- lopullisen suunnan suunnittelu olisi kiireisesti 19640: kennettä vastaavaan kuntoon ensi sijassa Tiliolan aloitettava koko tieosuudella. Rakennustyöt on 19641: kankaan ja Viilähden väliseltä osalta. Lahden ja Lahden suunnasta aloitettu ja etenevät parhail- 19642: Kouvolan välinen liikenne sekä valtatien varrella laan Nastolan alueella. 19643: mm. Iitissä ja Nastolassa sijaitsevat tuotanto- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 19644: laitokset ja niiden tarvitsemat kuljetukset edellyt- 19645: tävät nykyistä joustavampia yhteyksiä. Valtatien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19646: n:o 12 ns. eteläinen vaihtoehto on tutkittu ja sen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 19647: mukaan tie kulkisi Kouvolan-Lahden rautatien 31.24. 77 2 000 000 markkaa valtatien n:o 19648: eteläpuolella noin neljä kilometriä Kausalan 12 suunnitteluun ja töiden aloittamiseen 19649: itäpuolella. Tätä vaihtoehtoa ovat asettuneet välillii Tillola- Vilfå"hde. 19650: 19651: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 19652: 19653: Pekka Starast 19654: 19655: 19656: 19657: 19658: 157 0883005893 19659: 1246 1983 vp. 19660: 19661: Raha-asia-aloite n:o 1137 19662: 19663: 19664: 19665: 19666: Starast: Määrärahan osoittamisesta Kymintehtaan paikallistien 19667: parantamiseen välillä Kouvola-Kuusankoski 19668: 19669: 19670: 19671: Eduskunnalle 19672: 19673: Kymintehtaan paikallistie n:o 14594 eli Ahl- perusteltua aloittaa ensi vuonna. Paikallistien 19674: mannintie on Pohjois-Kymenlaakson kaupunki- parantamisen koko kustannusarvio on 10 miljoo- 19675: seudun liikenneverkossa Kuusaantien ohella toi- naa markkaa. 19676: nen Kouvolan ja Kuusankosken keskustojen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 19677: välinen pääyhteys. Paikallistien parantaminen ja 19678: jatkoyhteyksien rakentaminen paikallistien pääte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19679: kohdasta Kuusankosken keskustaan on liikenne- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 19680: turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta 31.24.77 5 000000 markkaa Kyminteh- 19681: tarpeen. taan paikallistien n:o 14594 parantamiseen. 19682: Työllisyyssyistä hankkeen toteuttaminen olisi 19683: 19684: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 19685: 19686: Pekka Starast 19687: 1983 vp. 1247 19688: 19689: Raha-asia-aloite n:o 1138 19690: 19691: 19692: 19693: 19694: Starast: Koeotetun määrärahan osoittamisesta maakaasun käytön 19695: edistämiseen 19696: 19697: 19698: Eduskunnalle 19699: 19700: Tulevissa energiapoliittisissa ratkaisuissa olisi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 19701: maakaasun käytön edistäminen nostettava keskei- 19702: seksi vaihtoehdoksi. Maakaasun käytön lisääminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19703: olisi mahdollista jo nykyisen putkiverkoston 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 19704: puitteissa. Sen lisäksi olisi nopeasti valmisteltava 32.55.27 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 19705: suunnitelmat maakaasuputken jatkamiseksi Päi- maakaasun käytön edistämistä koskevaan 19706: jät-Hämeen ja pääkaupunkiseudun suuntaan. tiedotustoimintaan. 19707: Maakaasun käytön merkittäviä etuisuuksia koske- 19708: vaa tiedotustoimintaa olisi lisättävä. 19709: 19710: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 19711: 19712: Pekka Starast 19713: 1248 1983 rd. 19714: 19715: Finansmotion nr 1139 19716: 19717: 19718: 19719: 19720: Stenbäck: Om anvisande av höjda anslag för information om utveck- 19721: lingssamarbetet 19722: 19723: 19724: Tili Riksdagen 19725: 19726: Utvecklingssamarbetets tillväxt under de senaste allmänhet har varit synnerligen små. Medborgar- 19727: åren har lett tili en starkt ökad efterfrågan på organisationernas främsta uppgift är att mobilisera 19728: information om biståndet, särskilt i skolor, den allmänna opinionen, medan utrikesministeriet 19729: organisationer, massmedia och inom näringslivet i främsta hand ger faktainformation om Finlands 19730: men också bland vanliga medborgare. Avdel- bistånd och biståndspolitik. 19731: ningen för utvecklingssamarbete har dock inte i Den parlamentariska utvecklingssamarbets- 19732: motsvarande grad fått ökade resurser. U nder kommitten fäste i sitt betänkande (1978) 19733: perioden 1976-1983 har informationsanslaget uppmärksamhet vid informationssektorns ut- 19734: endast stigit från 500 000 tili 650 000 mk, vilket vecklingsbehov. Också OECDs utvecklingskom- 19735: innebär en reell sänkning med 30 %. I mittc§ DAC har upprepade gånger påtalat de små 19736: budgetförslaget för 1984 har ett eget moment informationsanslagen. I de andra nordiska länderna 19737: grundats för biståndsinformationen, samtidigt har ligger informationsanslagen på en helt annan nivå. 19738: anslaget för avdelningens för utvecklingssamarbete Informationsanslagen beaktas också vid uträk- 19739: bibliotek överförts från planeringsanslaget, vilket ningen av biståndets andel av BNP. 19740: innebär att informationsanslaget de facto enligt På basis av det ovan anförda föreslår jag 19741: förslaget ökar med endast 25 000 mk jämfört med vördsamt, 19742: 1983. 19743: Medborgarorganisationernas informationsverk- att Riksdagen i statsjå"rslaget jå"r år 1984 19744: samhet har också förts tili informationsmomentet. på momentet 24.30.22 i tillägg upptar 19745: Detta anslag föreslås öka med endast 40 000 mk 750 000 mark varav 400 000 mark för 19746: jämfört med 1982. Medborgarorganisationernas avdelningens för utvecklings samarbete 19747: intresse för u-landsfrågor har ökat starkt under de informationsverksamhet och 350 000 mark 19748: senaste åren: 1982 inkom 72 ansökningar om för medborgarorganisationernas informa- 19749: informationsstöd, 1983 var ansökningarna 112. tionsverksamhet. 19750: Detta har lett tili att de anslag som har beviljats i 19751: 19752: Helsingfors den 30 september 1983 19753: 19754: Pär Stenbäck 19755: 1983 vp. 1249 19756: 19757: Raha-asia-aloite n:o 1139 Suomennos 19758: 19759: 19760: 19761: 19762: Stenbäck: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kehitysyhteis- 19763: työn tiedotustoimintaan 19764: 19765: 19766: Eduskunnalle 19767: 19768: Kehitysyhteistyön lisääntyminen viime vuosien hakemuksia oli 112. Tämä on johtanut siihen, että 19769: aikana on aiheuttanut voimakasta avustusta yleisesti on myönnetty vain hyvin pieniä määrä- 19770: koskevan tiedottamisen kysyntää erityisesti kou- rahoja. Kansalaisjärjestöjen ensisijainen tehtävä 19771: luissa, järjestöissä, joukkotiedotusvälineissä ja elin- on herättää yleinen mielipide, kun taas ulko- 19772: keinoelämän piirissä, mutta myöskin tavallisten ministeriö lähinnä antaa tosiasiallisia tietoja 19773: kansalaisten keskuudessa. Kehitysyhteistyöosasto Suomen avusta ja avustuspolitiikasta. 19774: ei kuitenkaan ole saanut vastaavassa määrin Parlamentaarinen kehitysyhteistyökomitea kiin- 19775: lisävaroja. Aikana 1976-1983 tiedotusmäärä- nitti huomiota mietinnössään (1978) tiedotus- 19776: raha on noussut ainoastaan 500 000 markasta sektorin kehittämisen tarpeellisuuteen. OECD:n 19777: 650 000 markkaan, mikä merkitsee 30 % :n reaali- kehityskomitea DAC on myös useita kertoja 19778: laskua. Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesitykseen arvostellut alhaisia tiedotusmäärärahoja. Muissa 19779: on otettu oma momentti kehitysinformaatiota pohjoismaissa tiedotusmäärärahat ovat kokonaan 19780: varten, samanaikaisesti on kehitysyhteistyön toisella tasolla. Tiedotusmäärärahat otetaan myös 19781: kirjaston määräraha siirretty pois suunnittelu- huomioon laskettaessa avustuksen osuutta 19782: määrärahasta, mikä merkitsee sitä, että tiedotus- BKT:stä. 19783: määräraha itse asiassa ehdotuksen mukaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 19784: lisääntyy ainoastaan 25 000 mk verrattuna vuo- vasti, 19785: teen 1983. 19786: Kansalaisjärjestöjen tiedotustoiminta on myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19787: viety tiedotusmomentille. Tämän määrärahan 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 19788: ehdotetaan nousevan ainoastaan 40 000 markalla 24.3 0.22 750 000 markkaa, josta 400 000 19789: verrattuna vuoteen 1982. Kansalaisjärjestöjen markkaa kehitysyhteistyön tiedotustoi- 19790: mielenkiinto kehitysmaakysymyksiä kohtaan on minnan osastolle ja 350 000 markkaa kan- 19791: viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt: vuonna salaisjärjestöjen tiedotustoimintaa varten. 19792: 1982 tuli 72 tiedotustukihakemusta, vuonna 1983 19793: 19794: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 19795: 19796: Pär Stenbäck 19797: 1250 1983 rd. 19798: 19799: Finansmotion nr 1140 19800: 19801: 19802: 19803: 19804: Stenbäck m.fl.: Om anvisande av anslag tili Svenska Litteratursäll- 19805: skapet i Finland för mikrofilmning av arkiv 19806: 19807: 19808: 19809: 19810: Tili Riksdagen 19811: 19812: Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f. fjärrlån och kopiering) och emedan materialet 19813: upprätthåller Folkkultursarkivet och Allmänna nödvändigt borde säkerställas för eftervärlden, är 19814: arkivet. Dessa arkiv har tili uppgift att insamla, mikrofilmning av samlingarna nödvändig. 19815: registrera och offentliggöra dokumentation om På basis av det ovan anförda föreslår vi 19816: den finlandssvenska kulturen i alla dess uttrycks- vördsamt, 19817: former. 19818: Folkkultursarkivet har verkat sedan 1937 och att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1984 19819: har i dag ca 1450 accederade samlingsenheter på momentet 29.88.53 i tillägg upptar 19820: innehållande ca 250 000 sidor uppteckningar. 50 000 mark fiir Svenska Litteraturså"ll- 19821: Emedan materialet är unikt och utsätts för ett skapet i Finland r.f. för mikrofilmning av 19822: särdeles kraftigt mekaniskt slitage (läsning, arkiv. 19823: 19824: Helsingfors den 29 september 1983 19825: 19826: Pär Stenbäck Elisabeth Rehn Boris Renlund 19827: 1983 vp. 1251 19828: 19829: Raha-asia-aloite n:o 1140 Suomennos 19830: 19831: 19832: 19833: 19834: Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Litteratursäll- 19835: skapet i Finland -nimisen seuran arkiston mikrofilmaukseen 19836: 19837: 19838: Eduskunnalle 19839: 19840: Svenska Litteratursällskapet i Finland ylläpitää nen) ja kun materiaali ehdottomasti tulisi säilyttää 19841: Folkkultursarkivetia ja Allmänna arkivetia. Näi- jälkimaailmalle, kokoelmien mikrofilmaus on 19842: den arkistojen tehtävänä on kerätä, rekisteröidä ja välttämätöntä. 19843: julkistaa suomenruotsalaisen kulttuurin ja kaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19844: kien sen ilmenemismuotojen dokumentointia. tavasti, 19845: Folkkultursarkivet on toiminut vuodesta 1937 19846: lähtien ja sillä on tänään n. 1450 koottua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19847: keräysyksikköä, joissa on n. 250 000 sivua merkin- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 19848: töjä. Koska materiaali on ainutlaatuista ja koska se 29.88.53 50000 markkaa Svenska Littera- 19849: on erikoisen voimakkaan mekaanisen kulumisen tursällskapet i Finland rf:lle arkistojen 19850: kohteena (lukeminen, kaukolainat ja jäljentämi- mikrofilmausta varten. 19851: 19852: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 19853: 19854: Pär Stenbäck Elisabeth Rehn Boris Renlund 19855: 1252 1983 rd. 19856: 19857: Finansmotion nr 1141 19858: 19859: 19860: 19861: 19862: Stenbäck: Om anvisande av anslag för reparationer på Diktarhemmet 19863: i Borgå 19864: 19865: 19866: Tili Riksdagen 19867: 19868: Ar 1921 donerade förläggare Holger Schildtden Fönsterkarmar och -bågar förnyades i samband 19869: så kallade Flensborgska gården bredvid Borgå med restaureringen 1922 och har senare under- 19870: domkyrka tili Finlands Svenska Författareförening. hållits endast genom målning. Många bågar och 19871: Sam villkor för donationen uppsattes att gården, spröjsar uppvisar nu rötskador. 1 vissa fall har 19872: ett stenhus från 1700-ta!et, skulle iståndsättas och gångjärnens skruvar tappat taget, varför fönstren 19873: upprätthållas "som ett svenskt diktarhem". inte kan öppnas eller måste öppnas med största 19874: 1 Diktarhemmet har en lång rad av våra mest försiktighet. En genomgång av fönstren är med 19875: prominenta författare bott: Hjalmar Procope, andra ord nödvändig. 19876: Bertel Gripenberg, Jarl Hemmer, Rolf Lagerborg Det inre av huset målades för 10 år sedan. 19877: och - i dag - Lars Hulden. Normalt skulle det alltså vara på tiden med 19878: Byggnaden, en av de intressantaste i Borgå nymålning. 19879: gamla stad, är tyvärr i påfallande dåligt skick. Det På basis av det ovan anförda föreslår vi 19880: är inemot 20 år sedan huset senast målades, den vördsamt, 19881: färg som användes då var dessutom inte lämplig 19882: för rappade ytor. Rappet har nu flagat av på flera att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1984 19883: ställen och färgen är sprucken och delvis avnött. upptar 300 000 mark för inledandet av 19884: Taket målades för endast några år sedan, men det nödvändiga reparationer på Diktarhem- 19885: är utsatt för stora påfrestningar på grund av att det met i Borgå i form av bidrag tili Finlands 19886: är brutet, så att isbildningar på den övre delen Svenska Författareförening rf. 19887: störtar nedför den braota delen med stor brutalitet, 19888: när de bestämmer sig för att störta. 19889: 19890: Helsingfors den 4 oktober 1983 19891: 19892: Pär Stenbäck 19893: 1983 vp. 1253 19894: 19895: Raha-asia-aloite n:o 1141 Suomennos 19896: 19897: 19898: 19899: 19900: Stenbäck: Määrärahan osoittamisesta Porvoon Runoilijakodin 19901: korjauksiin 19902: 19903: 19904: Eduskunnalle 19905: 19906: Vuonna 1921 kustantaja Holger Schildtlahjoitti suurella voimalla jyrkkää osaa pitkin silloin, kun 19907: Porvoon tuomiokirkon vieressä olevan niin ovat tullakseen alas. 19908: sanotun Flensborgin talon Finlands Svenska Ikkunoiden kehät ja puitteet uusittiin vuoden 19909: Författareföreningenille. Ehtona lahjoitukselle oli, 1922 entisöinnin yhteydessä ja niitä on myöhem- 19910: että talo, 1700-luvulta oleva kivitalo, kunnostet- min hoidettu ainoastaan maalaamalla. Monet 19911: taisiin ja että sitä ylläpidettäisiin "ruotsalaisena puitteet ja pienat ovat lahonneet. Eräissä 19912: runoilijakotina". tapauksissa saranoiden ruuvit ovat löystyneet, 19913: Runoilijakodissa on asunut suuri joukko kaik- mistä syystä ikkunoita ei voi avata tai ne on 19914: kein kuuluisimpia kirjailijoitamme: Hjalmar avattava erittäin varovasti. Ikkunoiden uusimi- 19915: Procope, Bertel Gripenberg, Jarl Hemmer, Rolf nen on toisin sanoen välttämätöntä. 19916: Lagerborg ja - tänään - Lars Hulden. Talon sisämaalaus suoritettiin 10 vuotta sitten. 19917: Rakennus, joka on eräs Porvoon vanhan Normaalisti olisi siis aika suorittaa uusi maalaus. 19918: kaupungin mielenkiintoisimmista, on peräti huo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 19919: nossa kunnossa. Talon maalaamisesta on kulunut vasti, 19920: lähes 20 vuotta; silloin käytetty maali ei ollut 19921: sopiva rapatuille pinnoille. Rappaus on nyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19922: lohkeillut monin paikoin ja maali on halkeillut ja 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 19923: osittain kulunut pois. Katto maalattiin vain markkaa Porvoon Runoilijakodin välttä- 19924: muutama vuosi sitten, mutta se on ankaran mättömien korjaustöiden aloittamiseksi 19925: rasituksen kohteena, koska kyseessä on taite- avustuksen muodossa Finlands Svenska 19926: katto, jonka yläosasta jäälohkareet syöksyvät Författareförening rf:lle. 19927: 19928: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 19929: 19930: Pär Stenbäck 19931: 19932: 19933: 19934: 19935: 158 0883005893 19936: 1254 1983 rd. 19937: 19938: Finansmotion nr 1142 19939: 19940: 19941: 19942: 19943: Stenbäck: Om anvisande av anslag som understöd för Brages musik- 19944: skola 19945: 19946: 19947: Tili Riksdagen 19948: 19949: Brages musikskola inledde sin verksamhet visning i musikskolor hoppas i en snar framtid 19950: 1.10.1981 som den första (och t.v.) enda svenska komma i åtnjutande av lagstadgat statligt 19951: musikskolan i Helsingfors. Administrativt fungerar understöd. 19952: musikskolan inom föreningen Brage som en Ekonomin baseras på terminsavgifter och 19953: sektion med egen direktion. Skolan började med 53 understöd från stat, korumun och stiftelsen Pro 19954: elever, idag går 112 elever i musikskolan och 60 Juventute Nostra. Trots att Helsingfors stads 19955: elever i musiklekskolan. understöd har ökat från 20000 mk 1981 tili 19956: Personalen består av 14 lärare, varav rektor, 135 000 mk 1983 visar dock budgeten ett under- 19957: Ulla-Britta Broman och två lärare är fast anställda. skott på 98 775 mk. Det har delvis sin förklaring i 19958: De övriga samt kanslisten är timanställda. att statens understöd inte höjts i samma takt som 19959: Undervisningen försiggår dels i musiksskolans stadens. Musikskolan hade för år 1983 budgeterat 19960: egoa utrymmen vid Kaserngatan 28, dels i hyrda för statens del med 120 000 mk men erhöll 19961: lokaliteter runtom i staden. endast 35 000 mk. 19962: U ppbyggandet av verksamheten har skett Med hänvisning tili ovanstående föreslår 19963: eta ppvis men med en målmedveten inriktning på undertecknad, 19964: kvalitet och hög undervisningsnivå. Skolan som 19965: följer skolstyrelsens direktiv beträffande under- att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 19966: måtte uppta 40 000 mark som understöd 19967: fär Brages musikskola i Helsingfors. 19968: 19969: Helsingfors den 4 oktober 1983 19970: 19971: Pär Stenbäck 19972: 1983 vp. 1255 19973: 19974: Raha-asia-aloite n:o 1142 Suomennos 19975: 19976: 19977: 19978: 19979: Stenbäck: Määrärahan osoittamisesta Brages musikskola -nimisen 19980: musiikkikoulun toiminnan tukemiseen 19981: 19982: 19983: Eduskunnalle 19984: 19985: Bragen musiikkikoulu aloitti toimintansa 1.10. lakimääräistä valtionapua. 19986: 1981 ensimmäisenä (ja toistaiseksi) ainoana Talous perustuu lukukausimaksuihin ja valtion, 19987: ruotsinkielisenä musiikkikouluna Helsingissä. kunnan ja Pro Juventute Nostra säätiön tukeen. 19988: Hallinnollisesti musiikkikoulu toimii jaostona Huolimatta siitä, että Helsingin kaupungin tuki on 19989: Brage-yhdistyksen puitteissa ja sillä on oma noussut 20000 mk:sta vuonna 1981 135 000 19990: johtokunta. Koulun aloittaessa sillä oli 53 mk:aan vuonna 1983, budjetti osoittaa kuitenkin 19991: oppilasta, tällä hetkellä 112 oppilasta käy 98 775 markan alijäämää. Tämä on osittain 19992: musiikkikoulua ja 60 oppilasta musiikkileikki- selitettävissä siten, että valtion tukea ei ole 19993: koulua. nostettu samalla tavoin kuin kaupungin. Musiikki- 19994: Henkilökunta käsittää 14 opettajaa, joista koulu oli laatinut vuoden 1983 budjettinsa siten, 19995: rehtori, Ulla-Britta Broman ja kaksi opettajaa ovat että valtionapu olisi 120 000 mk, mutta sai vain 19996: kiinteästi palkattuja. Muut sekä kanslisti ovat 35 000 mk. 19997: tuntipalkkaisia. Opetus tapahtuu osittain musiik- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 19998: kikoulun omissa tiloissa Kasarminkatu 28:ssa, vasti, 19999: osittain vuokratiloissa eri puolilla kaupunkia. 20000: Toiminnan laajentaminen on tapahtunut asteit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20001: tain, mutta se on määrätietoisesti tähdännyt 1984 tulo- ja menoarvioon 40 000 markkaa 20002: laatuun ja korkeaan opetustasoon. Koulu noudat- Helsingissä sijaitsevan Brages musikskola 20003: taa kouluhallituksen musiikkikoulujen opetus- -nimisen musiikkikoulun tukemiseksi. 20004: ohjelmaa ja toivoo lähitulevaisuudessa saavansa 20005: 20006: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 20007: 20008: Pär Stenbäck 20009: 1256 1983 rd. 20010: 20011: Finansmotion nr 1143 20012: 20013: 20014: 20015: 20016: Stenbäck m.fl.: Om anvisande av anslag tili stöd för Kirjais kursgårds 20017: verksamhet 20018: 20019: 20020: Tili Riksdagen 20021: 20022: Det finns idag ett glädjande uppsving inom den strävar tili att hyra ut kursgården tili möjligast 20023: fria medborgarverksamheten, som är värt alit stöd. facila pris, emedan man ser dess funktion 20024: Ideer och planer är det ingen brist på, men ibland framföralit som ett stöd tili den fria medborgar- 20025: stöter förverkligandet av dem på vissa praktiska verksamheten. Faktum kvarstår dock, att husets 20026: problem t.ex. i form av verksamhetsutrymmen. fasad och värmesystem skulie behöva restaureras 20027: 1 Abolands skärgård, närmare bestämt på Lill- respektive utbytas. Köket skulle behöva en upp- 20028: Nagu, Kirjais, finns en gamma! folkskola som snyggning samt komplettering beträffande köksut- 20029: ombyggts tili en kursgård. Kursgården ägs och rustningen. Vidare skulle det vara viktigt med 20030: underhålls av ungdomsorganisationen Svensk tanke på den omfattande kursverksamheten att en 20031: Ungdom. viss audiovisuell kapacitet kunde erbjudas. Sist 20032: Verksamheten på kursgården är synnerligen men inte minst skulie logimöjligheterna behöva 20033: mångsidig och har under de senaste åren ökat på förbättras dvs, ungefär 50 sängar borde inför- 20034: ett betydelsefulit sätt. Kurser och seminarier av de skaffas. 20035: mest varierande slag anordnas där. Senaste Med hänvisning tili ovanstående föreslår under- 20036: sommar anordnades t.ex. tre barnläger, med tecknad, 20037: sammanlagt 74 deltagare. Vidare hölis ett 20038: sommargymnasium med dramainriktning, miljö- att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 20039: läger osv. lntresset för att genomföra s.k. under moment 29.91.51 måtte utöka 20040: lägerskolor på kursgården har också ökat. Vidare anslaget med 60 000 mark fär reparationer 20041: kan man konstatera, att den lokala befolkningen och materialanskaffningar till Kirjais 20042: regelbundet använder gården. Dessa i och för sig kursgård, så att gården även i fortsätt- 20043: glädjande ökade aktiviteter medför dock ett ökat ningen skalf kunna användas i nuvarande 20044: slitage på själva kursgården. Ägarföreningen omfattning. 20045: 20046: Helsingfors den 29 september 1983 20047: 20048: Pär Stenbäck Elisabeth Rehn Boris Renlund 20049: 1983 vp. 1257 20050: 20051: Raha-asia-aloite n:o 1143 Suomennos 20052: 20053: 20054: 20055: 20056: Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjais kursgård -nimisen 20057: kurssikeskuksen toiminnan tukemiseen 20058: 20059: 20060: Eduskunnalle 20061: 20062: Tällä hetkellä on havaittavissa ilahduttavaa ta. Omistajayhdistys pyrkii vuokraamaan kurssi- 20063: vapaan kansalaistoiminnan nousua, joka ansaitsee taloa mahdollisimman halvalla, koska sen toimin- 20064: kaiken tuen. Ajatuksista ja suunnitelmista ei ole nan katsotaan ennen kaikkea tukevan vapaata 20065: puutetta, mutta toisinaan niiden toteuttaminen kansalaistoimintaa. Tosiasia kuitenkin on, että 20066: kohtaa käytännössä vaikeuksia, esim. toiminta- talon ulkopuoli ja lämpöjärjestelmä tulisi entisöidä 20067: tilojen puuttuessa. ja vastaavasti uudistaa. Keittiö tarvitsisi siisti- 20068: Turunmaan saaristossa, tarkemmin sanottuna mistä sekä varusteiden täydentämistä. Edelleen 20069: Lill-Nagun Kirjaisissa on vanha kurssikeskuk- olisi tärkeätä laajaa kurssitoimintaa ajatellen, että 20070: seksi rakennettu kansakoulu. Kurssikeskuksen käytettävissä olisi audiovisuaalista laitteistoa. 20071: omistaa ja sitä ylläpitää nuorisojärjestö Svensk Lopuksi - ei vähiten tärkeätä - olisi makuusijo- 20072: Ungdom. jen parantaminen, ts. suunnilleen 50 sänkyä olisi 20073: Kurssikeskuksen toiminta on hyvin monipuo- hankittava. 20074: lista ja se on viime vuosina kasvanut merkittävällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20075: tavalla. Täällä järjestetään mitä erilaisimpia tavasti, 20076: kursseja ja seminaareja. Viime kesänä järjestettiin 20077: kolme lasten leiriä, joilla oli yhteensä 74 että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20078: osanottajaa. Lisäksi pidettiin kesälukio näytelmä- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 20079: linjoineen, ympäristöleiri jne. Kiinnostus ns. 29.91.51 60 000 markkaa Kirjaisten kurssi- 20080: leirikoulujen pitämiseksi kurssikeskuksessa on keskuksen korjaamista ja tarvikkeiden 20081: myös lisääntynyt. Edelleen voidaan todeta, että hankkimista varten niin, että" taloa voitai- 20082: paikallinen väestö säännöllisesti käyttää taloa. siin myös tulevaisuudessa käyttää nykyi- 20083: Nämä sinänsä ilahduttavat lisääntyneet toiminnat sessä laajuudessaan. 20084: aiheuttavat kuitenkin kurssirakennuksen kulumis- 20085: 20086: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 20087: 20088: Pär Stenbäck Elisabeth Rehn Boris Renlund 20089: 1258 1983 rd. 20090: 20091: Finansmotion nr 1144 20092: 20093: 20094: 20095: 20096: Stenbäck m.fl.: Om anvisande av anslag till Stiftelsen Gamla Borgå 20097: för fortsatta reparationer 20098: 20099: 20100: Till Riksdagen 20101: 20102: Gamla stan i Borgå är otvivelaktigt ett nationellt grundförbättringsanslag kan erhållas. Dessa är 20103: minnesmärke och en sevärdhet av rang. Området dock svåra att erhålla för den typ av delreparationer 20104: är också skyddat genom olika bestämmelser men som ofta är aktuella. Faktum är att bara 13 sådana 20105: kan bevaras för eftervärlden endast om de lån beviljats. Också Borgå stad stöder stiftelsens 20106: hundratals husen i stadsdelen hålls i beboeligt verksamhet, nästa år troligen med 80 000 mark. 20107: skick. Med hänvisning till att statsmakten borde bidra 20108: Stiftelsen Gamla Stan har tagit till sin uppgift till att bevara denna unika stadsdel under de 20109: att ge invånarna råd och information samt lån för närmaste åren och kan göra det genom en rätt 20110: reparationer. Under 1973-83 har stiftelsen blygsam insats föreslår undertecknade, 20111: kunnat stöda reparationen på 46 fastigheter i form 20112: av 58 lån och bidrag och kanaliserat 975 940 mark att Riksdagen i statsfå"rslaget få"rår 1984 20113: för detta ändamål. Invånarnas egen finansiering måtte uppta 200 000 mark såsom stöd 20114: har uppgått till 5 565 000 mark ( ca 85 % ). tili Stiftelsen Gamla Borgås program få"r 20115: Men ca 180 lägenheter borde ytterligare fortsatta reparationer i denna ur nationell 20116: åtgärdas. Stiftelsen har inte efter 1978 fått några synpunkt vå"rdefulla stadsdel i Borgå stad. 20117: statsmedel bl.a. med hänvisning till att statliga 20118: 20119: Helsingfors den 28 september 1983 20120: 20121: Pär Stenbäck Elisabeth Rehn 20122: 1983 vp. 1259 20123: 20124: Raha-asia-aloite n:o ll44 Suomennos 20125: 20126: 20127: 20128: 20129: Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Stiftelsen Gamla Borgå 20130: -nimiselle säätiölle saneeraustöiden jatkamiseen 20131: 20132: 20133: 20134: Eduskunnalle 20135: 20136: Porvoon vanha kaupunki on epäilemättä Näitä on kuitenkin vaikeata saada sen tyyppisiin 20137: kansallinen muistomerkki ja huomattava nähtä- osakorjauksiin, jotka usein ovat kyseessä. Tosiasia 20138: vyys. Alue on myös suojattu erilaisin määräyksin, on, että vain 13 tällaista lainaa on myönnetty. 20139: mutta se voidaan säilyttää jälkimaailmalle vain jos Myös Porvoon kaupunki tukee säätiön toimintaa, 20140: kaupunginosan sadat talot pidetään asuttavassa ensi vuonna luultavasti 80 000 markalla. 20141: kunnossa. Viitaten siihen, että valtiovallan tulisi myötä- 20142: Stiftelsen Gamla Stan (Vanhan Kaupungin vaikuttaa tämän ainutlaatuisen kaupunginosan 20143: Säätiö) on ottanut tehtäväkseen antaa asukkaille säilyttämiseen lähivuosina ja että se voi sen tehdä 20144: neuvoja ja tietoja sekä lainoja korjauksia varten. varsin vaatimattomalla panoksella ehdotamme 20145: Vuosina 1973-83 säätiö on saattanut tukea 46 kunnioittavasti, 20146: kiinteistön korjausta 58 lainalla ja avustuksella ja 20147: on kanavoinut 975 940 mk tähän tarkoitukseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20148: Asukkaiden oma rahoitus on ollut 5 565 000 mk (n. 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark- 20149: 85 %). kaa tukena Stiftelsen Gamla Borgå -nimi- 20150: Kuitenkin n. 180 huoneiston suhteen tulisi sen säätiän suunnitelmille jatkaa korjaus- 20151: ryhtyä toimenpiteisiin. Säätiö ei vuoden 1978 täitä tässä kansalliselta kannalta tärkeässä 20152: jälkeen ole saanut valtion varoja mm. perustein, Porvoon kaupunginosassa. 20153: että valtion perusparannuslainoja on saatavissa. 20154: 20155: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 20156: 20157: Pär Stenbäck Elisabeth Rehn 20158: 1260 1983 rd. 20159: 20160: Finansmotion nr 1145 20161: 20162: 20163: 20164: 20165: Stenbäck m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av 20166: landsvägen Ebbo-Gäddrag 20167: 20168: 20169: Tili Riksdagen 20170: 20171: Denna höst har förbättrings- och asfalterings- breddas, uträtas och asfalteras, helst före motor- 20172: arbetena på vägen söderut från Borgå tili Sunisund vägen Rita-Forsby blir klar tili avtaget i Böle 20173: slutförrs samtidigt som den fasta vägförbindelsen (Sannäs), vilket leder tili en del av den södergående 20174: tili Pellinge öppnats. Detta innebär att vägen trafiken via Ylike tili Tirmo. Denna srräcka är ca 6 20175: mellan Stensböle tili Virvik-vägskäl i Ebbo nu är i km lång. 20176: gott skick, likaså sträckan Gäddrag-Sunisund. Med hänvisning tili ovanstående föreslår 20177: Däremot har sträckan Ebbo-Gäddrag inre undertecknade, 20178: medtagits i det nu genomförda programmet. 20179: Detta medför en ojämn trafikbelastning då en att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 20180: stor del av den södergående trafiken kommer att gå måtte uppta 200 000 mark för inledandet 20181: via den längre vägsträckan Stensböle-(Fager- av grundförbättringar av landsvägen nr 20182: stad)-Vålax-Grännäs. 155 på sträckan Ebbo-Gäddrag i Borgå 20183: För att en utjämning skall ske vore det viktigt att landskommun. 20184: landsväg nr 155 mellan Ebbo och Gäddrag skulle 20185: 20186: Helsingforsden 29 september 1983 20187: 20188: Pär Stenbäck Elisabeth Rehn 20189: 1983 vp. 1261 20190: 20191: Raha-asia-aloite n:o 1145 Suomennos 20192: 20193: 20194: 20195: 20196: Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Epoon-Gäddragin maan- 20197: tien perusparannuksen aloittamiseen 20198: 20199: 20200: Eduskunnalle 20201: 20202: Tänä syksynä on suoritettu loppuun Porvoosta että Epoon ja Gäddragin välistä maantietä n:o 155 20203: etelään Sunisundiin vievän tien parannus- ja levennettäisiin, oikaistaisiin ja asvaltoitaisiin, 20204: asvaltointityöt samalla kun kiinteä tieyhteys mieluimmin ennen kuin Ritan-Koskenkylän moot- 20205: Pellinkiin on avattu. Tämä merkitsee sitä, että toritie tulee valmiiksi Bölen (Sannäs) tienhaa- 20206: Stensbölen ja Virvikin tienristeyksen välinen raan, josta osa etelään suuntautuvasta liikenteestä 20207: tie Epoossa on nyt hyvässä kunnossa, samoin menee Yliken kautta Tirmoon. Tämä osuus on n. 6 20208: Gäddragin-Sunisundin tieosuus. Sitävastoin tie- km: n pituinen. 20209: osuus Epoo-Gäddrag ei ole ollut mukana nyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20210: toteutetussa ohjelmassa. tavasti, 20211: Tästä on seurauksena liikenteen kuormituksen 20212: epätasapainoisuus, kun suuri osa etelään suuntau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20213: tuvasta liikenteestä tulee menemään pitemmän 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 20214: tieosuuden Stensböle-(Fagerstad)-Voolahti- markkaa maantien n:o 155 perusparan- 20215: Grännä kautta. tamisen aloittamiseksi osuudella Epoo- 20216: Tilanteen tasapainottamiseksi olisi tärkeätä, Gäddrag Porvoon maalaiskunnassa. 20217: 20218: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 20219: 20220: Pär Stenbäck Elisabeth Rehn 20221: 20222: 20223: 20224: 20225: 159 0883005893 20226: 1262 1983 vp. 20227: 20228: Raha-asia-aloite n:o 1146 20229: 20230: 20231: 20232: 20233: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahanosoittamisesta YK: n 20234: Lähi-Idässä olevalle pakolaisten avustus- ja työelimelle 20235: (UNRWA) annettavaan avustukseen 20236: 20237: 20238: Eduskunnalle 20239: 20240: Jo neljättä vuosikymmentä jatkuva Israelin esimerkiksi sen ylläpitämät koulut suurelta osin 20241: YK:npäätöksistä piittaamaton miehityspolitiikka suljetuiksi UNR W A on toistuvasti esittänyt 20242: on aiheuttanut mittaamattomia kärsimyksiä ennen kiireellisiä avustusvetoomuksia YK:n jäsenval- 20243: muuta Palestiinan arabikansalle. Israelin hyökkäys tioille toiminnan pelastamiseksi. Libanonin sodan 20244: Libanoniin aiheutti valtavaa tuhoa ja kurjuutta aiheuttavat tuhot asettavat UNRWA:lle entistä 20245: palestiinalaisväestön keskuudessa. UNR W A: n suurempia vaatimuksia. Niiden toteuttaminen 20246: johtaja totesi Israelin hyökkäyksen vieneen edellyttää hallituksen esitystä huomattavasti tun- 20247: järjestön työn samaan alkulähtökohtaan, jossa se tuvampia lisäyksiä UNRW A:lle annettavaan 20248: oli 30 vuotta sitten. avustukseen. 20249: Samaan aikaan kun on välttämätöntä ponnistel- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20250: la palestiinalaisten laillisten kansallisten oikeuk- 20251: sien puolesta, on kansainvälisellä yhteisöllä vastuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20252: Palestiinan kansan elinolosuhteiden ylläpitämi- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 20253: sestä. 24.30.69 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 20254: YK:n Lähi-Idässä olevien pakolaisten avustus- YK:n Lähi-Idässä olevalle pakolaisten 20255: ja työelin (UNRW A) on ollut ajautuneena erittäin avustus- ja työelimelle (UNRWA) annet- 20256: vakavaan rahoituskriisiin, jonka seurauksena suuri tavaan avustukseen. 20257: osa sen toiminnasta uhkaa joutua lopetettavaksi ja 20258: 20259: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 20260: 20261: Marjatta Stenius-Kaukonen Heli Astala Inger Hirvelä 20262: Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa Kalle Könkkölä 20263: Matti Kautto Ulla-Leena Alppi Timo Kietäväinen 20264: Seppo Pelttari Liisa Jaakonsaari Ensio Laine 20265: Hannu Kemppainen Arja Alho Jouni J. Särkijärvi 20266: Erkki Moisander 20267: 1983 vp. 1263 20268: 20269: Raha-asia-aloite n:o 1147 20270: 20271: 20272: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Palestiinan 20273: vapautusjärjestölle (PLO) annettavaan humanitaariseen apuun 20274: 20275: Edu.skunnalle 20276: 20277: Israelin hyökkäys Libanoniin kesäkuussa 1982, Uusi merkittävä vaihe palestiinalaisten asiassa 20278: sitä seurannut Länsi-Beirutin piiritys ja tuhoami- alkoi, kun YK 29. yleisistunnossaan tunnusti 20279: nen sekä palestiinalaisleireissä suoritetut koko PLO:n Palestiinan arabikansan lailliseksi edusta- 20280: maailmaa järkyttäneet palestiinalaisten siviilien jaksi ja myönsi sille tarkkailijan aseman. 20281: joukkomurhat toivat Palestiinan kysymyksen koko Myös Suomessa Palestiinan vapautusjärjestön 20282: maailman tietoisuuteen. Yleisesti tunnustetaan, arvovalta on merkittävästi lisääntynyt, ja Palestii- 20283: että Palestiinan kansan oikeudet on taattava, jotta nan kansan tukena Suomessa on voimakas 20284: Lähi-Itään saataisiin oikeudenmukainen ja pysyvä kansalaismielipide. Suomen ja Palestiinan kansan 20285: rauha, ja että tämä on kansainvälisen yhteisön yhteyksien tiivistymistä merkitsee Palestiinan 20286: kiireinen tehtävä. vapautusjärjestön PLO:n tiedotustoimiston avaa- 20287: Palestiinan arabikansa on jo yli kolmen vuosi- minen Helsingissä keväällä 1983. 20288: kymmenen ajan kamppaillut kansallisen itsemää- Lähi-Idän kriisin pysyvän ja rauhanomaisen 20289: räämisoikeutensa puolesta. Palestiinalaisten oi- ratkaisun mahdollisuudet riippuvat olennaisesti 20290: keus itse määrätä omista asioistaan on kansainväli- siitä, että Palestiinan arabikansan lailliset ja 20291: sesti tunnustettu mm. useissa YK:nyleisistuntojen kansalliset oikeudet tunnustetaan. Presidentti 20292: ja turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa. Kekkonen totesi 19.12.1973: "Mitään pysyvää 20293: Genevessä syyskuun alussa kokoontunut YK:n rauhanomaista ratkaisua Palestiinassa ei olekaan 20294: koollekutsuma kansainvälinen Palestiina-konfe- saavutettavissa ilman että Palestiinassa alunperin 20295: renssi, johon Suomi osallistui, korosti loppuasia- asuville arabeille tehdään oikeutta." 20296: kirjassaan Palestiinan kysymyksen olevan Lähi- Nelimiljoonainen Palestiinan kansa elää suuris- 20297: Idän kriisin ytimen, ja korosti kriisin ratkaisun sa vaikeuksissa. Se on joutunut kärsimään Israelin 20298: vaativan itsenäisen Palestiinan valtion perusta- aseellisten hyökkäysten ja terroritoimien johdosta, 20299: mista. joissa yksin v. 1983 kymmeniätuhansia palestiina- 20300: Palestiinalaisten todellinen edustaja on Pales- laisia kuoli tai haavoittui vaikeasti. Kokonainen 20301: tiinan vapautusjärjestö PLO, jonka puitteissa sukupolvi on saanut varttua pakolaisleirien 20302: toimivat kaikki merkittävät vastarintajärjestöt. ankarissa oloissa, joko miehityksen alaisena tai 20303: PLO järjestää lisäksi mm. laajaa terveydenhoito- ja vieraissa oloissa. Libanonin sodan seurauksena 20304: koulutustoimintaa palestiinalaisten keskuudessa. palestiinalaisten elämä on entistä vaikeampaa ja 20305: Arabimaissa PLO on yleisesti tunnustettu epävarmempaa. Palestiinan arabiväestö tarvitsee 20306: Palestiinan arabikansan ainoaksi lailliseksi edus- kaikkea mahdollista humanitaarista apua. 20307: tajaksi. PLO on Palestiinan Kansallisneuvoston Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 20308: kautta arabimaiden välisen parlamenttiliiton 20309: jäsen, se on tunnustettu palestiinalaisten ainoaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20310: lailliseksi edustajaksi mm. arabimaiden huippu- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 20311: kokouksissa sekä sitoutumattomien maiden liik- 24.30.69 5 000 000 markkaa humanitaaris- 20312: keessä. ta apua varten Palestiinan vapautusjärjes- 20313: PLO:n nauttimaa kansainvälistä arvonantoa tölle (PLO). 20314: kuvaa myös se, että järjestö osallistuu huomatta- 20315: viin kansainvälisiin konferensseihin. 20316: 20317: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 20318: 20319: Marjatta Stenius-Kaukonen Inger Hirvelä Heli Astala 20320: Pekka Leppänen Kalle Könkkölä Mikko Kuoppa 20321: Ulla-Leena Alppi Matti Kautto Timo Kietäväinen 20322: Seppo Pelttari Marja-Liisa Salminen Liisa Jaakonsaari 20323: Ensio Laine Arja Alho 20324: 1264 1983 vp. 20325: 20326: Raha-asia-aloite n:o 1148 20327: 20328: 20329: 20330: 20331: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuojelutek- 20332: nologian professorin ja apulaisprofessorin virkojen perustami- 20333: seen 20334: 20335: 20336: Eduskunnalle 20337: 20338: Teknillisen koulutuksen saaneilla henkilöillä on suuri. Työsuojeluopetuksen tehostaminen vaatii 20339: useimmiten ratkaiseva vaikutus työolojen terveei- vastaavan professorin viran pikaista perustamista 20340: lisyyteen ja turvallisuuteen. Tuotantojärjestelmien myös Teknilliseen korkeakouluun, joka on maam- 20341: suunnittelijalla ja toteuttajalla on mahdollisuus me suurin korkeamman teknillisen opetuksen 20342: teknistaloudellisten näkökohtien ohella valita oppilaitos. Vastaavasti Lappeenrannan teknilli- 20343: myös terveydelliseltä kannalta edullisimmat rat- seen korkeakouluun tulisi perustaa työsuojelutek- 20344: kaisut. Tämä kuitenkin edellyttää, että työntekijöi- nologian apulaisprofessorin virka. 20345: den terveyttä ja turvallisuutta edistävistä ratkai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 20346: suista ja niiden perusteista on käytettävissä 20347: riittävästi luotettavaa tietoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20348: Kaikkien korkeakouluista valmistuvien diplomi- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 20349: insinöörien tulisi saada työsuojelun perusopetus. 29.10.01 252 400 markkaa työsuojelutek- 20350: Tämän lisäksi tulisi olla mahdollisuus valita eri nologian professorin viran (B5) perusta- 20351: mittaiSia työsuojelualan aine- ja syventav1a miseksi Teknilliseen korkeakouluun ja 20352: opintoja täydentämään oman alan muuta teknistä työsuojeluteknologian apulaisprofessorin 20353: koulutusta. Nykyisin vain Tampereen teknillisessä viran ( B3) perustamiseksi Lappeenrannan 20354: korkeakoulussa on työsuojeluteknologian profes- teknilliseen korkeakouluun. 20355: 20356: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 20357: 20358: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Ulla- Leena Alppi 20359: Matti Kautto Marja-Liisa Salminen Pekka Leppänen 20360: Heli Astala 20361: 1983 vp. 1265 20362: 20363: Raha-asia-aloite n:o 1149 20364: 20365: 20366: 20367: 20368: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koiviston 20369: ja Olkahisten ala-asteiden peruskorjaukseen 20370: 20371: 20372: Eduskunnalle 20373: 20374: Koiviston ja Olkahisten ala-asteet Tampereella Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20375: toimivat ahtaissa ja vanhentuneissa tiloissa, jotka taen, 20376: vaikeuttavat sekä oppilaiden että opettajien työtä. 20377: Koiviston ala-asteella on jopa jouduttu hankki- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20378: maan omakoritalo operustiloiksi. Molempien 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 20379: koulujen kohdalla tarvitaan sekä peruskorjausta 29.46.34 lisäyksenä 1 500 000 markkaa 20380: että lisärakennustyötä kunnollisten opetus-, ruo- Koiviston ala-asteen ja Olkahisten ala- 20381: kailu- ja opettajien sosialitilojen järjestämiseksi. asteen peruskorjaus- ja lisärakennustöihin. 20382: 20383: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 20384: 20385: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Reijo Lindroos 20386: Vieno Eklund Kimmo 1. Sasi Pentti Lahti-Nuuttila 20387: Tuulikki Petäjäniemi 20388: 1266 1983 vp. 20389: 20390: Raha-asia-aloite n:o 1150 20391: 20392: 20393: 20394: 20395: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden CP-kou- 20396: lun rakentamiseksi Tampereelle 20397: 20398: 20399: Eduskunnalle 20400: 20401: Vuosi 1981 oli YK:nyleiskokouksen julistama Vuonna 1977 muodostettiin koululle kuntien 20402: vammaisten vuosi, jonka tunnuksena oli "Täysi yhteinen piiri, jossa Tampereen lisäksi ovat 20403: osallistuminen ja tasa-arvo". Näiden päämäärien mukana Nokian, Yläjärven, Pirkkalan, Kangas- 20404: saavuttamiseksi tarvitaan vielä monenlaisia toi- alan ja Lempäälän kunnat. Eräät koulupiirien 20405: menpiteitä vammaisten elämän helpottamiseksi. ulkopuolella sijaitsevat kunnat ovat tunteneet 20406: Eräänä konkreettisena esimerkkinä vammais- mielenkiintoa laajentaa koulupiiriä omaa kuntaan- 20407: ten epätasa-arvoisesta asemasta voidaan tuoda sa koskevaksi. Mikäli nyt vireillä oleva koulun 20408: esiin CP-vammaisen koulutilanne Tampereella. uudisrakennehanke pystytään toteuttamaan, piiri 20409: Pyörätuolissa liikkuvat, pakkoliikkeistä kärsivät, ulottunee myöhemmin valtaosaan koko Pirkan- 20410: erikoistiloja ja -välineitä tarvitsevat oppilaat eivät maan aluetta. Uudisrakennusta koskevat suunni- 20411: ole peruskoulutuksessa tasa-arvoisessa asemassa telmat ovat valmiina ja kaupunki on hakenut 20412: muiden lasten kanssa nykyisten koulutilojen opetusministeriöltä rakentamislupaa vuoden 1984 20413: puutteiden vuoksi. Oppilas- ja luokkamäärät ovat määrärahoista. Kyseessä on ainoa rakennushanke, 20414: koko ajan kasvaneet niin, että tilat ovat käyneet jolle kaupunki on hakenut ns. normaalia rakenta- 20415: riittämättömiksi. Lisäksi vanhan puurakennuksen mislupaa (peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston 20416: osin hyvin sokkeloiset tilat ovat koko ajan olleet valtionosuuslaki 13 §). 20417: liikuntavammaisten opetukseen varsin huonosti Kun kyseessä on vammaisille lapsille tarkoitettu 20418: soveltuvat. Sisäänkäynti rakennukseen tapahtuu erikoiskoulu, on väärin, että se kilpailee peruskou- 20419: pitkää ja vaikeakulkuista luiskaa pitkin, minkä lujen toivottoman pitkässä rakentamislupajonos- 20420: lisäksi rakennus kokonaisuudessaan on esimerkik- sa. Tämän tapaisille hankkeille tulisikin saada oma 20421: si paloturvallisesti varsin ongelmallinen. Syksyllä momentti valtion tulo- ja menoarvioon. Tällaisen 20422: 1982 jouduttiin yksi luokka ja syksyllä 1983 kaksi koulun kustannukset hyötyneliömetriä kohti ovat 20423: luokkaa sijoittamaan kuulovammaisten koulun huomattavasti keskimääräistä suuremmat mm. 20424: tiloihin Kaupinkadulle. Tilanne on koulun joka- varustelutasosta ja huonetilojen pienemmästä 20425: päiväisten toimintojen kannalta äärimmäisen koosta johtuen. Hanke ei kuitenkaan ole taloudel- 20426: vaikea, sillä tämän tapainen erityisopetus vaatisi lisesti ylivoimainen. Tampereen koulun kustan- 20427: nimenomaan yhtenäisiä tiloja aivan erityisesti nusarvio on noin 4,2 miljoonaa markkaa, josta 20428: oppilaiden kuntoutuksen takia. Oppilas- ja luokka- valtionapu on 21 % (882 000 markkaa) ja 20429: määrä on viimeisen vuoden aikana ollut seuraava: kuoletuslaina 14% (588000 markkaa). 20430: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20431: Lukuvuosi Oppilasmäärä Perusopetusryhmien 20432: määrä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20433: 1983-84 50 7 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 29.46 20434: uudelle momentille 1 500 000 markkaa 20435: Uuden koulun rakentamista varten on Tampe- käytettäväksi valtionapuna uuden CP- 20436: reella varattu tontti kuulovammaisten koulun koulun rakentamiseen Tampereelle. 20437: vierestä, mutta rakentaminen on vuosi vuodelta 20438: lykkääntynyt. 20439: 20440: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 20441: 20442: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa 20443: Matti Maijala Timo Roos Reijo Lindroos 20444: Lea Mäkipää Vieno Eklund Kimmo Sasi 20445: Pentti Lahti-Nuuttila Tuulikki Petäjäniemi Sampsa Aaltio 20446: 1983 vp. 1267 20447: 20448: Raha-asia-aloite n:o 1151 20449: 20450: 20451: 20452: 20453: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perus- 20454: parannukseen välillä Kangasala-Valkeakoski 20455: 20456: 20457: Eduskunnalle 20458: 20459: Noin 30 km pitkä, sorapintainen, kapea ja Työn suunnittelu on käynnissä, mutta suunnitel- 20460: mutkainen maantie on lyhin yhteys Kangasalan ja mien mukaan rakentaminen aloitettaisiin vasta 20461: Valkeakosken välillä. Paikallisliikenteessä sitä v. 1985. Ensi vuoden budjettiin tulisi varata 20462: käyttävät Kangasalalta Valkeakoskelle yksityisau- määräraha, jotta työ voitaisiin aloittaa syksyllä 20463: tolla liikkuvat työssäkäyvät, muutamat päivittäiset 1984. 20464: linja-autovuorot sekä paikalliset asukkaat. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20465: Joskin tien käyttö pääosiltaan koskee paikallis- 20466: ta teollisuutta ja asujaimistoa, peruskorjattuna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20467: tieosuus yhdessä Viialan-Vaikeakosken sekä 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 20468: Kangasalan-Oriveden teiden kanssa muodostaisi 31.24.77 3 000 000 markkaa Kangasalan- 20469: ohikulkutien Tampereen eteläpuolitse Turusta Valkeakosken maantien perusparantami- 20470: sisämaahan Suuntautuvalle liikenteelle. Tällä sen käynnistämiseen. 20471: hetkellä tien kunto ei mahdollista kyseistä 20472: liikennettä. 20473: 20474: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 20475: 20476: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi 20477: Matti Kautto Reijo Lindroos Vieno Eklund 20478: Pentti Lahti-Nuuttila Tuulikki Petäjäniemi 20479: 1268 1983 vp. 20480: 20481: Raha-asia-aloite n:o 1152 20482: 20483: 20484: 20485: 20486: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken- 20487: tamiseen välillä Kangasalan as.-Korvenperä 20488: 20489: 20490: Eduskunnalle 20491: 20492: Kulun helpottamiseksi Kangasalan asemanseu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20493: dun tulevalle teollisuusalueelle, bussien ympyrä- taen, 20494: liikenteen mahdollistamiseksi ja yhteyksien paran- 20495: tamiseksi Ruutanan ja Kangasalan keskustan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20496: välillä tulisi jatkona Vatialasta alkavalle tielle 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 20497: rakentaa kokonaan uusi tie välillä Kangasalan 31.24.77 1000000 markkaa Kangasalan 20498: asema-Korvenperä. Se on välttämätön myös as.-Korvenperå· -tieosuuden rakentamisen 20499: siksi että VR supistaa jatkuvasti omaa liikennet- aloittamiseksi. 20500: tään. 20501: 20502: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 20503: 20504: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa 20505: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Matti Maijala 20506: Vieno Eklund Tuulikki Petäjäniemi 20507: 1983 vp. 1269 20508: 20509: Raha-asia-aloite n:o 1153 20510: 20511: 20512: 20513: 20514: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Ruo- 20515: veden tien korjaustöiden aloittamiseen 20516: 20517: 20518: Eduskunnalle 20519: 20520: Kurun-Ruoveden tie (Mt 33 7) on päällystämä- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20521: tön, mutkainen ja kapea, heikkokuntoinen tie. Tie 20522: on kuitenkin liikenteellisesti tärkeä. Tietä käyte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20523: tään muun muassa puutavaran kuljettamiseen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 20524: Parkanoon, mikä asettaa tien suuren rasituksen 31.24. 77 5 000 000 markkaa käytettäväksi 20525: alaiseksi. Tie on tärkeä paitsi luonnollisesti sen Kurun-Ruoveden tien perusparannus- 20526: varrella asuville myös kaikkien Kurun ja Ruoveden tyiin aloittamiseen. 20527: kuntien yhteistoimintojen kehittämiselle. 20528: 20529: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 20530: 20531: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi 20532: Marja-Liisa Salminen Matti Maijala Reijo Lindroos 20533: Vieno Eklund Pentti Lahti-Nuuttila Tuulikki Petäjäniemi 20534: 20535: 20536: 20537: 20538: 160 0883005893 20539: 1270 1983 vp. 20540: 20541: Raha-asia-aloite n:o 1154 20542: 20543: 20544: 20545: 20546: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Selkäsaran tien 20547: kunnostamiseen välillä Kyrönlahti-Länsi-Teisko 20548: 20549: 20550: Eduskunnalle 20551: 20552: Kurun kunnan tieolojen ja työllisyyden paran- joten toimenpiteillä olisi suuri merkitys autoilijoi- 20553: tamiseksi tulisi valtion tulo- ja menoarvioon varata den työllisyyden parantamisessa edellyttäen, että 20554: määräraha Selkäsaran tien peruskunnostukseen se toteutetaan nimenomaan Kurun kunnan 20555: välillä Kyrönlahti-Länsi-Teisko niin sanottujen autoilijoiden hyväksi. 20556: lntin ahteitten korjaamiseksi. Hankkeeseen liittyy Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 20557: noin 100 000 m 3:n murskeen teko vuoresta, koska 20558: soraa ei ole. Murske pitäisi tehdä etukäteen, jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20559: tienteko olisi joustavaa. Mursketta tarvittaisiin 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 20560: kaikkiin Kurussa toteutettaviin tiehankkeisiin. 31.24. 77 3 000 000 markkaa Seikäsaran 20561: Kunnan autoilijat ovat olleet osittain työttöminä, tien peruskunnostukseen välillä Kyrå"nlah- 20562: ti-Länsi- Teisko. 20563: 20564: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 20565: 20566: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi 20567: Matti Maijala Reijo Lindroos Vieno Eklund 20568: Pentti Lahti-Nuuttila Tuulikki Petäjäniemi 20569: 1983 vp. 1271 20570: 20571: Raha-asia-aloite n:o 1155 20572: 20573: 20574: 20575: 20576: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kanta- 20577: tien n:o 66 parantamiseen välillä Mustajärvi-Visuvesi 20578: 20579: 20580: eduskunnalle 20581: 20582: Kantatien n:o 66 rakentamiseen on varattu ensi maastoa ja sillat Visuvedellä on tehty jo valmiiksi. 20583: vuoden budjettiin määräraha osuuden Virrat- Myös työllisyysnäkökohdat puoltavat tien ra- 20584: Vaasan piirin raja loppuun saattamiseksi. Jo kentamista viivytyksittä. Vuonna 1982 olin. 10% 20585: valmiina olevan tien välissä on osuus Mustajärvi- työvoimasta työttömänä ja muuttotappiooli 5,8% 20586: Visuvesi rakentamatta. Hämeen tiepiirin toimen- työvoimasta. Ilman muuttoliikettä olisi työttö- 20587: pideohjelman mukaan kantatien rakentamiseen myysaste lähes 6 prosenttiyksikköä suurempi. 20588: tulisi kahden vuoden tauko vuosina 1984-86. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20589: Tieosuudesta Mustajärvi-Visuvesi muodostuu 20590: kasvavan liikenteen myötä uusi "tulppa" kantaties- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden · 20591: sä, jos sen rakentaminen siirtyy vuoteen 1986. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 20592: Valtakunnan päätieverkostoon laskettava kan- 31.24.77 lisäyksenä 5 000000 markkaa 20593: tatieluokan tieyhteys tulisi rakentaa yhtäjaksoisesti kantatien n:o 66 parantamisen aloittami- 20594: valmiiksi. Noin 10 km:n tieosuus, jota koskevat seen välillä Mustajärvi- Visuvesi. 20595: suunnitelmat ovat valmiina, on helppoa harju- 20596: 20597: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 20598: 20599: Marjatta Stenius-Kaukonen Sampsa Aaltio Marja-Liisa Salminen 20600: Vieno Eklund Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila 20601: Tuulikki Petäjäniemi Reijo Lindroos Matti Maijala 20602: Ulla-Leena Alppi 20603: 1272 1983 vp. 20604: 20605: Raha-asia-aloite n:o 1156 20606: 20607: 20608: 20609: 20610: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen 20611: liikenteen väylän rakentamiseksi välillä Ruutanan keskusta- 20612: Suinulan ala-aste Kangasalla 20613: 20614: 20615: Eduskunnalle 20616: 20617: Tieosuus Ruutanan keskustasta Suinulan ala- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20618: asteelle on erittäin vaarallinen koulutienä. Kevyen taen, 20619: liikenteen väylän rakentamiselle on varattu alue ja 20620: Kangasalan kunnan budjetissa 100 000 markan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20621: määräraha sen suunnitteluun. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 20622: Epäkohdan vakavuus on saanut paikalliset 31.24. 77 1 000 000 markkaa kevyen liiken- 20623: asukkaat aktiivisesti vaatimaan väylän kiireellistä teen väylän rakentamiseksi välillä Ruuta- 20624: rakentamista. nan keskusta-Suinulan ala-aste. 20625: 20626: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 20627: 20628: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa 20629: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Matti Maijala 20630: Vieno Eklund Tuulikki Petäjäniemi 20631: 1983 vp. 1273 20632: 20633: Raha-asia-aloite n:o 1157 20634: 20635: 20636: 20637: 20638: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitapohjan 20639: paikallistien perusparannukseen välillä Karppi-valtatie n:o 9 20640: 20641: 20642: Ed us kunnalle 20643: 20644: Oriveden kunnassa sijaitsevan ns. Viitapohjan Välillä Karppi-valtatie n:o 9 on noin 5 km:n 20645: paikallistien merkitys ja liikenne on huomatta- heikkokuntoinen tieosuus, jonka perusparantami- 20646: vasti lisääntynyt sen jälkeen kun Tampereen- nen olisi suoritettava ensi tilassa. 20647: Oriveden valtatie n:o 9 on uudelleen rakennettu. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20648: Viitapohjan paikallistie osalta Karppi-valtatie 20649: n:o 9 on hyvin tärkeä koko eteläiselle Orivedelle ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20650: myös Längelmäelle, koska se on lyhin tieyhteys 1984 tulo- ja menorvioon momentille 20651: Tampereelle. Tämän tien vaikutuspiirissä sijaitsee 31.24. 77 3 000 000 markkaa Viitapohjan 20652: myös Oriveden kunnan raskas teollisuus kuten paikallistien perusparantamiseen välillä 20653: puunjalostus (Hiedan Saha) ja monet kiviteolli- Karppi-valtatie n:o 9. 20654: suuden louhinta- ja jalostuspaikat. 20655: 20656: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 20657: 20658: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi 20659: Reijo Lindroos Vieno Eklund Pentti Lahti-Nuuttila 20660: Tuulikki Petäjäniemi 20661: 1274 1983 vp. 20662: 20663: Raha-asia-aloite n:o 1158 20664: 20665: 20666: 20667: 20668: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta laiturin raken- 20669: tamiseksi Kurunlahden pohjukkaan 20670: 20671: 20672: Eduskunnalle 20673: 20674: Kunnollisen laiturin puuttuminen raJOittaa Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20675: vesiteiden käyttömahdollisuuksia Kurun kun- 20676: nassa. Viime kesänä harjoitettiin heinäkuun ajan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20677: matkustajaliikennettä kunnan avustamana. Yksi- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 20678: tyisillä veneilijöillä ei ole mahdollisuutta rantau- 31.27.77 lisäyksenä 300000 markkaa 20679: tua. Laiturin rakentaminen Kurunlahden pohjuk- laiturin rakentamiseksi Kurunlahden poh- 20680: kaan parantaisi huomattavasti vesiteiden käytön jukkaan. 20681: kehittämismahdollisuuksia. 20682: 20683: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 20684: 20685: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi 20686: Marja-Liisa Salminen Vieno Eklund Pentti Lahti-Nuuttila 20687: Tuulikki Petäjäniemi 20688: 1983 vp. 1275 20689: 20690: Raha-asia-aloite n:o 1159 20691: 20692: 20693: 20694: 20695: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen 20696: perustamiseksi työsuojeluhallitukseen 20697: 20698: 20699: Ed us kunna IIe 20700: 20701: Työolojen kehitys Suomessa on viime vuosina Osittain tämä johtuu työsuojeluhallituksen puut- 20702: ollut huolestuttavaa. Työtapaturmien lukumäärä teellisista resursseista normivalmistelussa. 20703: on suhteellisesti teollistuneiden maiden korkeim- Työsuojeluhallituksen perustamisen yhteydessä 20704: pia. Työstä johtuvat allergiset sairaudet ja syöpä laaditut suunnitelmat laitoksen työvoimatarpeen 20705: ovat nousseet keskeisiksi ongelmiksi. Melun ja kehityksestä on asteittain toteutettava. 20706: tärinän haittavaikutukset lisääntyvät. Työn liialli- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20707: nen voima peräistäminen johtaa usein työntekijän 20708: henkisen terveyden murtumiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20709: Samanaikaisesti työsuojeluhallinto on ollut 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 20710: kyvytön ratkaisemaan näitä ongelmia. Normitus- 33.03.01 631 200 markkaa viiden työ- 20711: työtä on hidastettu ja keskitetty valvonta ei ole suojeluinsinöörin (B1) ja kahden ylitarkas- 20712: edennyt viime vuosina. Tämä on vaikeuttanut ja tajan ( B1) palkkaamiseen työsuojeluhalli- 20713: jopa estänyt työsuojelun edistämistä työpaikoilla. tukseen. 20714: 20715: 20716: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 20717: 20718: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi 20719: Matti Kautto Ensio Laine Pekka Leppänen 20720: Heli Astala 20721: 1276 1983 vp. 20722: 20723: Raha-asia-aloite n:o 1160 20724: 20725: 20726: 20727: 20728: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 20729: eräistä sairauksista kärsivien dieettihoitorahakokeiluun 20730: 20731: 20732: Eduskunnalle 20733: 20734: Erikoisruokavaliota hoitoonsa tarvitsevista dia- mainittuihin tavoitteisiin. Järjestelmä voisi luon- 20735: betesta, keliakiaa, munuaistautia ja ruoka-allergiaa teeltaan muistuttaa Kansaneläkelaitoksen tällä 20736: sairastavat ihmiset muodostavat keskeisen osan. hetkellä jo hoitamaa lapsen hoitotukea. Sosiaali- 20737: Näiden ihmisten vaatimukset ruokavalioosa suh- valiokunta on mietinnössään Kansaneläkelaitok- 20738: teen saattavat suurestikin vaihdella, mutta yhteistä sen valtuutettujen toimintakertomuksesta vuodel- 20739: on se, että se on hoidon onnistumisen kannalta ta 1978 todennut muun muassa, että ylimääräisten 20740: välttämätön, että se ehkäisee taudin etenemistä ja kulujen korvaaminen erikoisruokavaliota noudat- 20741: voi lykätä lisäsairauksien ilmaantumista ja tuo taville olisi saatava aikaan. Sosiaali- ja terveys- 20742: huomattavia säästöjä lääkekustannuksissa ja sai- ministeriö asetti 14.10.1981 dieettityöryhmän, 20743: raalahoidon käytössä sekä että erikoisruokavalio- joka luovutti muistionsa 16.6.1982. Muistiossa 20744: hoidon toteuttaminen merkitsee asianomaiselle todetaan, että mikäli dieettihoitorahaa ryhdyttäi- 20745: itselleen usein lähes täysipainoista ja yhteiskunnan siin maksamaan, se vaatisi oman lakinsa ja että 20746: näkökulmasta työkykyistä elämää jatkossa. asian selvittämiseksi tarvittaisiin lisätutkimusta. 20747: Erikoisruokavalion noudattaminen saattaa ai- Diabetesliiton toimesta aloitetaan ensi marras- 20748: heuttaa useasta syystä ylimääräisiä kustannuksia. kuussa tutkimus diabeetikon ruokavalion kustan- 20749: Myös hoitohenkilökunnan antamalla ohjauksella nuksista ja sen arvioidaan valmistuvan puolessa 20750: on tärkeä osuus tällaisen ruokajärjestyksen vuodessa. 20751: noudattamisessa. Kuitenkin keskeisintä erikois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20752: ruokavalion toteuttamisessa on sen arvostuksen taen, 20753: kohottaminen sekä tarvitsijoiden että myös 20754: terveydenhuoltohenkilöstön piirissä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20755: Dieettihoitoraha, jolla tässä tarkoitetaan sosiaa- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 20756: liviranomaisen maksettavaksi tulevaa taloudellista markkaa dieettihoitorahakokeilun käyn- 20757: tukea erikoisruokavalion aiheuttamiin ylimääräi- nistå'miseksi diabetesta, keliakiaa, mu- 20758: siin kustannuksiin ja hoidon kannustamiseen, olisi nuaistautia ja ruoka-allergiaa sairastavien 20759: keino, jolla päästäisiin ennaltaehkäisynä edellä henkilöiden keskuudessa. 20760: 20761: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 20762: 20763: Marjatta Stenius-Kaukonen Sten Söderström Matti Kautto 20764: Hannu Kemppainen Tuula Paavilainen Mikko Kuoppa 20765: Inger Hirvelä Sampsa Aaltio Liisa Arranz 20766: Anna-Kaarina Louvo Pentti Skön Pirkko Ikonen 20767: 1983 vp. 1277 20768: 20769: Raha-asia-aloite n:o 1161 20770: 20771: 20772: 20773: 20774: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten 20775: maksamiseksi sodan- ja fasisminvastaisesta toiminnastaan tai 20776: keskitysleireistä kärsimään joutuneille 20777: 20778: 20779: Ed us kunnalle 20780: 20781: Valtiovalta on unohtanut ihmiset, jotka viime Sodan päättymisestä tulee kuluneeksi 40 vuotta. 20782: sotien aikana isänmaallisista syistä vastustivat Sodan- ja fasisminvastaisesta työstä tai Natsi- 20783: Hitler-Saksan rinnalla käytyä sotaa ja joutuivat Saksan keskitysleireistä kärsimään joutuneet 20784: vainon kohteeksi, keskitysleireihin ja vankiloihin, suomalaiset ja heidän omaisensa ovat tulleet 20785: vammautuivat ja joutuivat jopa menettämään vanhoiksi ja vankiloissa saadut vammat vaikutta- 20786: henkensä myötätunnon ·takia, jota he osoittivat vat yhä vakavammin terveyteen. 20787: fasisminvastaiselle kamppailulle. Unohduksiin On vihdoinkin aika muistaa niitä suomalaisia, 20788: ovat jääneet myös Natsi-Saksan keskitysleireihin jotka mitä vaikeimmissa oloissa kamppailivat 20789: ja työleireihin väkivalloin kuljetetut suomalaiset. niiden päämäärien puolesta, jotka on tunnustettu 20790: Nämä kansalaiset ja heidän kovia kokeneet YK:n johtaviksi periaatteiksi ja joille maamme 20791: omaisensa on jätetty kaikkien korvauslakien sodanjälkeinen virallinen ulkopolitiikka on raken- 20792: ulkopuolelle. Tässä suhteessa valtiomme lienee tunut. 20793: ainutlaatuinen Euroopassa, sillä eri maissa on Käsitellessään marraskuussa 1980 rintamasoti- 20794: laadittu lakeja korvauksista sodan- ja fasismin- laseläkelain muuttamista sosiaalivaliokunta edel- 20795: vastaisen toiminnan johdosta vainoa kärsineille ja lytti, että myös vuoden 1939-1945 sotien aikana 20796: heidän omaisilleen ja maksettu korvauksia heidän vakaumuksensa vuoksi keskitysleireihin ja vanki- 20797: kärsimystensä hyvittämiseksi edes jollakin tavoin. loihin suljettujen saattaminen korvausten piiriin 20798: Vuonna 1945 suoritettua erittäin vaatimatonta selvitetään. Asia ei kuitenkaan ole edennyt. Olisi jo 20799: korvausta poliittisista syistä tuomituille, syytteessä korkea aika saattaa myös vakaumuksensa vuoksi 20800: olleille tai turvasäilössä pidetyille, samoin kuin kärsimään joutuneiden osalta korvausasiat kun- 20801: 1950-luvulla maksettua hyvin pientä korvausta toon. 20802: osalle Natsi-Saksan vangitsemista merimiehistä, Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20803: ei voi katsoa riittäväksi. 20804: Korvauksetta ovat jääneet teloitettujen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20805: vammautuneiden sodanvastustajain sekä Natsi- 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20806: Saksan keskitysleireihin raahattujen suomalaisten 1 000 000 markkaa korvausten maksami- 20807: omaiset, jotka ovat saaneet kärsiä paljon ja kokea sen aloittamiseksi sodan- ja fasismin- 20808: taloudellista ahdinkoa. Neuvostoliitossa vangittu- vastaisesta toiminnastaan tai Hitler-Sak- 20809: jen tai sotasyyllisinä tuomittujen suhteen on san keskitysleireistä kå"rsimå"än joutuneille 20810: menetelty täysin eri tavoin. He ovat saaneet täydet suomalaisille ja heidän omaisilleen. 20811: korvaukset. 20812: 20813: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 20814: 20815: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi Matti Kautto 20816: Mikko Kuoppa Pekka Leppänen Heli Astala 20817: Ensio Laine 20818: 20819: 20820: 20821: 20822: 161 0883005893 20823: 1278 1983 vp. 20824: 20825: Raha-asia-aloite n:o 1162 20826: 20827: 20828: 20829: 20830: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun- 20831: tien järjestämien sosiaalipalvelujen käyttökustannuksiin 20832: 20833: 20834: Eduskunnalle 20835: 20836: Valtava-hankkeen toteutumisella piti pyrkiä Tänä vuonna kunnat ovat perustaneet yli 2000 20837: ennen kaikkea luomaan taloudellisia ja muita virkaa sosiaalipalvelujen kehittämiseen, joiden piti 20838: edellytyksiä sosiaalihuollon kehittämiseen saatta- päästä valtionosuuden piiriin uuden lainsäädän- 20839: malla se samanlaisen suunnittelu- ja valtion- nön voimaan tullessa. Siksi momentin peruste- 20840: osuusjärjestelmän piiriin kuin terveydenhuolto. luista tulee poistaa maininta, jonka mukaan niiden 20841: Kunnat ovat omissa suunnitelmissaan lähteneet sosiaalipalvelujen toimintojen osalta, joissa henki- 20842: valtakunnallisten suunnitelmien 1983-1987 ta- löstön määrän muutoksia ei ole hyväksytty 20843: sosta, joka ei sekään vastaa kunnissa esiintyvää valtakunnallisilla suunnitelmilla tai muilla valtion 20844: tarvetta sosiaali palvelujen kehittämiseen. viranomaisen tekemillä päätöksillä, kuntien tai 20845: Hallituksen esitys merkitsee 1/3 supistusta jo kuntainliittojen vuonna 1983 ottaman henkilös- 20846: vuosien 1983-87 suunnitelmissa hyväksytystä tön palkkaus- ja muihin menoihin suoritetaan val- 20847: kasvuvauhdista. tionosuutta enintään 600 henkilön osalta. 20848: Viitaten Valtava-hankkeen yhteydessä kunnille Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20849: annettuihin lupauksiin ja edellytettyyn kehittämis- taen, 20850: vauhtiin tulee valtion ensi vuoden budjetissa 20851: varata määrärahat esitetyn 2095 uuden viran että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20852: sijasta vähintään 3450 uuden viran perustamiseen 1984 tulo- ja menoarvioon momentitle 20853: lasten päivähoidon, vanhustenhuollon ja vam- 33.32.30 lisäyksenä 515 000 000 markkaa 20854: maishuollon sekä lastensuojelun palvelujen kehit- kuntien järjestämien sosiaalipalvelujen 20855: tämiseen. käyttö kustannuksiin. 20856: 20857: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 20858: 20859: Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Kautto Sten Söderström 20860: Anna-Liisa Jokinen Timo Laaksonen Mikko Kuoppa 20861: Inger Hirvelä Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi 20862: Ensio Laine Heli Astala Pirkko Turpeinen 20863: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Lauha Männistö 20864: 1983 vp. 1279 20865: 20866: Raha-asia-aloite n:o 1163 20867: 20868: 20869: 20870: 20871: Stenius-Kaukonen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kun- 20872: nille sosiaalipalvelujen perustamiskustannuksiin myönnettä- 20873: vään valtionapuun 20874: 20875: 20876: Eduskunnalle 20877: 20878: Jotta kunnat voisivat kehittää lasten päivä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20879: hoidon, vanhusten huollon, vammaishuollon ja taen, 20880: lastensuojelun palveluja vähintään siten, kuin 20881: hyväksytyissä vuosien 1983-87 valtakunnallisissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20882: suunnitelmissa edellytettiin vuonna 1984 tapahtu- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 20883: vaksi, tulee valtionosuutta kunnille sosiaalipalve- 33.32.31 lisäyksenä 7 000 000 markkaa 20884: lujen perustamiskustannuksiin nostaa vähintään 7 kunnille sosiaalipalvelujen perustamiskus- 20885: miljoonalla markalla. tannuksiin myännettäväå'n valtionapuun. 20886: 20887: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 20888: 20889: Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Kautto Sten Söderström 20890: Anna-Liisa Jokinen Timo Laaksonen Inger Hirvelä 20891: Mikko Kuoppa Niilo Koskenniemi Lauha Männistö 20892: Ulla-Leena Alppi Ensio Laine Heli Astala 20893: Pirkko Turpeinen Juhani Vähäkangas Pekka Leppänen 20894: 1280 1983 vp. 20895: 20896: Raha-asia-aloite n:o 1164 20897: 20898: 20899: 20900: 20901: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 20902: Lielahden terveysaseman rakentamisen aloittamiseen 20903: 20904: 20905: Eduskunnalle 20906: 20907: Lielahti on tamperelainen asumalähiö, jossa ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20908: ole alueellista terveysasemaa. Asukkaat ovat jo taen, 20909: useita vuosia käyneet voimakasta kamppailua 20910: terveysaseman saamiseksi Lielahteen, mutta hank- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20911: keen toteuttamista on aina vain lykätty. Terveys- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 20912: aseman rakentamisen aloittamiseen olisi päästävä 33.75.31 lisäyksenä 500000 markkaa 20913: mahdollisimman pian. Lielahden terveysaseman rakentamisen 20914: aloittamiseen. 20915: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 20916: 20917: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Reijo Lindroos 20918: Vieno Eklund Pentti Lahti-Nuuttila Tuulikki Petäjäniemi 20919: 1983 vp. 1281 20920: 20921: Raha-asia-aloite n:o 1165 20922: 20923: 20924: 20925: 20926: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Seitsemisen 20927: kansallispuiston opastuskeskuksen rakentamiseen 20928: 20929: 20930: Eduskunnalle 20931: 20932: Tehtyjen suunnitelmien mukaan Seitsemisen Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 20933: kansallispuistoon pitäisi rakentaa opastuskeskus 20934: Kurun kunnan Länsi-Aureen kylään. Tällä toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20935: menpiteellä korvattaisiin metsureiden työpaikko- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 20936: jen menetyksiä, joita puiston perustaminen 35.20.74 1 700 000 markkaa Seitsemisen 20937: aiheutti. Suunnitelmat opastuskeskuksen paikaksi kansallispuiston opastuskeskuksen raken- 20938: ovat olemassa ja asetettu toimikunta on ollut niistä tamiseksi Kurun kunnan Länsi-Aureen 20939: yksimielinen. Opastuskeskus on tarkoitus rakentaa kylään. 20940: metsähallituksen maalle ja Kurun kunnan toi- 20941: mesta on alueelle johtavan tien oikaisu rakennettu. 20942: 20943: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 20944: 20945: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi 20946: Marja-Liisa Salminen Matti Maijala Reijo Lindroos 20947: Vieno Eklund Pentti Lahti-Nuuttila Tuulikki Petäjäniemi 20948: 1282 1983 vp. 20949: 20950: Raha-asia-aloite n:o 1166 20951: 20952: 20953: 20954: 20955: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta majoitus- ja ravitsemus- 20956: alan korkeakoulutasoisen koulutuksen aloittamiseksi Jyväs- 20957: kylän hotelli- ja ravintolakoulussa 20958: 20959: 20960: Eduskunnalle 20961: 20962: Majoitus- ja ravitsemusalalla ei ole ertty1sta Tällaisena oppilaitoksena voisi hyvin tOimia 20963: korkeakouluasteista tutkintoa. Kuitenkin alalla Jyväskylän Hotelli- ja ravintolakoulu, joka yhteis- 20964: tarvitaan korkeakouluasteen koulutuksen saaneita työssä Jyväskylän yliopiston kanssa voisi käytän- 20965: henkilöitä tutkimus-, kehittämis-, opetus-, johto- nössä hoitaa alan korkeakoulutasoisen koulu- 20966: ja suunnittelutehtävissä. Nykyisin annettavat neljä tuksen. 20967: erikoisopistoa (Hotelli- ja ravintolaopisto) kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20968: lutusta majoitus-, ravitsemus- ja matkailun johto-, taen, 20969: suunnittelu-, kehittämis- ja tutkimustehtäviin. 20970: Oppilaitosten antama koulutus ei kuitenkaan ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20971: tieteellisesti niin painottunut kuin korkeakoulujen 1984 tulo- ja menoarvioon 500000 20972: antama opetus. Ei ole oikein se, että puhtaasti markkaa aloittaakseen suunnittelun kor- 20973: työnantajien omistamiin opistoihin viedään kor- keakoulutasoisen koulutuksen aloittami- 20974: keakouluopetusta, vaan opetus tulisi järjestää seksi Jyväskylän hotelli- ja ravintola- 20975: valtion omistamassa oppilaitoksessa. koulussa. 20976: 20977: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 20978: 20979: Juhani Surakka Saara-Maria Paakkinen Lea Savolainen 20980: Tarja Halonen Paavo Vesterinen Jorma Rantanen 20981: Timo Roos Tuulikki Hämäläinen Kerttu Törnqvist 20982: 1983 vp. 1283 20983: 20984: Raha-asia-aloite n:o 1167 20985: 20986: 20987: 20988: 20989: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen keskus- 20990: ammattikoulun asuntolan peruskorjaustyön aloittamiseen 20991: 20992: 20993: Eduskunnalle 20994: 20995: Keski-Suomen keskusammattikoulun oppilas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20996: asuntola on ala-arvoisessa kunnossa. Asuntolalla 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 20997: on opiskelijoiden viihtyvyydelle ja myös opiskelu- 29.68.74 3500000 markkaa Keski-Suo- 20998: edellytyksille suuri merkitys. Keski-Suomen kes- men keskusammattikoulun asuntolan pe- 20999: kusammattikoulun asuntolan perusparannustyö ruskorjaustyön aloittamiseksi vuoden 1984 21000: tulisi viimeinkin aloittaa. aikana. 21001: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21002: taen, 21003: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 21004: 21005: Juhani Surakka Tarja Halonen Pentti Lahti-Nuuttila 21006: Jukka Mikkola Tuula Paavilainen Paavo V esterineo 21007: 1284 1983 vp. 21008: 21009: Raha-asia-aloite n:o 1168 21010: 21011: 21012: 21013: 21014: Surakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväskylän 21015: Talvi -nimistä kulttuuritapahtumaa varten 21016: 21017: 21018: Eduskunnalle 21019: 21020: Jyväskylän Talvi on vakiinnuttanut asemansa tukeminen) 170 000 mk sekä momentille 29.90.53 21021: kansallista kulttuuriamme vaalivien tapahtumien (taiteen tukeminen) 270 000 mk. Avustusesityk- 21022: eturintamassa. Kansallisen kulttuuriperinteemme sissä on Talven tuen osalta tapahtunut 75 000 21023: monipuolinen tarkastelu ja virikkeiden luominen markan lasku. Inflaatiokehitys huomioiden avus- 21024: työväestön omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle on tuksen reaaliarvon pieneneminen on em. summaa 21025: ollut keskeisesti esillä Talven toiminnassa. Talven tuntuvasti suurempi. Tämä on osaltaan vaikeutta- 21026: toiminta-ajatuksen mukaisesti kansainvälisyys on massa tulevan Talven ohjelmiston toteuttamista 21027: ollut voimakkaasti esillä sekä kongressien että suunnitellussa laajuudessa. 21028: taidepuolen ohjelmistossa. Edellä mainitut seikat huomioiden 100 000 21029: Kulttuuritapahtuman suunnittelua on pyritty markan lisäys taideohjelmiston kulujen peittämi- 21030: kehittämään siten, että ennen kaikkea kansainväli- seksi säilyttäisi avustuksen reaaliarvon kuluvan 21031: nen, mutta osin kotimaineakio ohjelmisto valmis- vuoden 1983 tasolla. 21032: tellaan noin kahden vuoden tähtäyksellä. Suunni- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten ehdo- 21033: telmien toteuttaminen vaatii avustusten reaaliar- tamme, 21034: von säilyttämistä nykyisellä tasolla. 21035: Kuluvan vuoden osalta Jyväskylän Talven että Eduskunta korottaisi Työväen kult- 21036: valtionavustusta oli merkittynä valtion tulo- ja tuuritapahtuma Jyväskylän Talvelle myön- 21037: menoarvioon siten, että taideohjelmiston tukemi- nettå.vå·ksi esitettyjä valtionavustusosuuk- 21038: seksi oli osoitettuna momenteilta 29.90.5 3 250 000 sia siten, että valtion vuoden 1984 tulo- ja 21039: mk ja 29.90.58 100 000 mk sekä kongressien ja menoarvioon merkittynä avustuksena 21040: seminaarien järjestämiseen osoitettuna momen- osoitettaisiin Jyväskylän Talvi -nimiselle 21041: tilta 29.88.53 165000 mk, yhteensä 515000 mk. kulttuuritapahtumalle momentilta 29.90.53 21042: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle (Taiteen tukeminen) 370 000 mk. 21043: 1984 on Jyväskylän Talven valtionavustusosuu- 21044: deksi ehdotettu momentille 29.88.53 (tieteen 21045: 21046: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 21047: 21048: Juhani Surakka Arja Alho Saara-Maria Paakkinen 21049: Lea Savolainen Kaj Bärlund Jorma Rantanen 21050: Timo Roos Tuulikki Hämäläinen Kerttu Törnqvist 21051: Tarja Halonen 21052: 1983 vp. 1285 21053: 21054: Raha-asia-aloite n:o 1169 21055: 21056: 21057: 21058: 21059: Surakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta aikuiskoulutuk- 21060: sen kehittämiseen 21061: 21062: 21063: Eduskunnalle 21064: 21065: Valtioneuvosto teki vuonna 1978 periaate- olevien tilapäiseen työntekijöiden palkka- ja 21066: päätöksen aikuiskoulutuksen kehittämisestä. Tä- sosiaalikuluihin. 21067: män jälkeen useat aikuiskoulutusta käsitelleet Aikuiskoulutuksen tehokas kehittäminen valtio- 21068: toimikunnat ovat jättäneet opetusministeriölle neuvoston periaatepäätöksen ja hallitusohjelman 21069: mietintönsä. mukaisesti edellyttää määrärahojen tuntuvaa 21070: Aikuiskoulutuksen kehittäminen on nousemas- lisäystä. 21071: sa hallitusohjelmankin mukaan tärkeäksikoulutus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21072: politiikan kehittämisalueeksi. taen, 21073: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 21074: 1984 on esitetty momentille 29.99.22 koulutuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21075: sen suunnittelu, alakohtana aikuiskoulutuksen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 21076: kehittäminen, 350 000 mk:n määräraha. Tämä 29.99.22 lisäyksenä 150 000 markkaa 21077: määräraha riittää ainoastaan jo nyt kouluhallituk- aikuiskoulutuksen kehittämiseen. 21078: sen ja ammattikasvatushallituksen palveluksessa 21079: 21080: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 21081: 21082: Juhani Surakka Arja Alho Saara-Maria Paakkinen 21083: Pirjo Ala-Kapee Lea Savolainen Kaj Bärlund 21084: Kari Rajamäki Timo Roos Kerttu Törnqvist 21085: Tarja Halonen 21086: 21087: 21088: 21089: 21090: 162 0883005893 21091: 1286 1983 vp. 21092: 21093: Raha-asia-aloite n:o 1170 21094: 21095: 21096: 21097: 21098: Surakka ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Valtion- 21099: rautateiden autohankintoihin kappaletavaran kuljetusjärjestel- 21100: män uudistamiseksi 21101: 21102: 21103: Eduskunnalle 21104: 21105: Valtion aikaisemmissa sekä vuoden 1984 tulo- ja tilanteeseen on jouduttu sen vuoksi, että rautatie- 21106: menoarviossa on asetettu Valtionrautateille ta- laitos on luopunut aikaisemmin hallussaan olleista 21107: voitteeksi parantaa liikekirjanpidollista tulosta linja- ja tilausliikenneluvista. Tästä johtuen 21108: seuraavan 10 vuoden aikana noin 500 miljoonalla kappaletavaraliikenteen uudistuksen yhteydessä 21109: markalla. tulee turvautua autokuljetusten käyttöön vain 21110: Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa Valtion- niissä tapauksissa, joissa vaunukuljetuksin ei 21111: rautateiden momentin 31.90 perusteella esitetään saavuteta edellytettyä kuljetusnopeutta. 21112: edelleen yksityiskohtaisesti, että kappaletavara- Kappaletavaraliikenteen uuden kuljetusjärjes- 21113: liikenteen kuljetusjärjestelmä uusitaan vaiheittain telmän laajentamisesta olisi luovuttava siihen asti, 21114: vuoden 1984 loppuun mennessä. Rautateille epä- kunnes valtiovallan taholta kuljetusjärjestelmän 21115: tarkoituksenmukainen liikenne siirretään hoidet- edellyttämien investointien toteutuminen ja tar- 21116: tavaksi kuorma-autoilla. vittavien tilaus- ja liikennelupien saanti Valtion- 21117: Ongelmaksi muodostuu ulkopuolisen työvoi- rautateiden omalle kalustolle saadaan toteutettua. 21118: man ja yksityisen autokaluston laajentuva käyttö Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21119: Valtionra utateillä. 21120: Edelleen tämä aiheuttaa sen, että Valtion- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21121: rautateiden työt yksityistyvät ja saaduista tuo- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 21122: toista suuri osa joudutaan maksamaan ulkopuoli- 31.90.70 lisäyksenä autohankintavaroihin 21123: sille yrityksille, jolloin toiminnan tehostumisesta käytettäväksi 7 000 000 markkaa tarvitta- 21124: aiheutuva taloudellinen hyöty suuntautuu ali- viin kalustohankintoihin kappaletavara- 21125: urakoitsijoille rautateiden toiminnan kääntyessä liikenteen kuljetusjärjestelmän uudista- 21126: aikaisempaa tappiollisemmaksi. Edellä mainittuun miseksi. 21127: 21128: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 21129: 21130: Juhani Surakka Pertti Hietala Risto Ahonen 21131: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Kuusio Matti Louekoski 21132: Saara-Maria Paakkinen Lea Savolainen Kaj Bärlund 21133: Jorma Rantanen Kari Rajamäki Timo Roos 21134: Kerttu Törnqvist Tarja Halonen 21135: 1983 vp. 1287 21136: 21137: Raha-asia-aloite n:o 1171 21138: 21139: 21140: 21141: 21142: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudenhoitajan toimen 21143: perustamiseen Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksessa 21144: 21145: 21146: Eduskunnalle 21147: 21148: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitos on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21149: useaan kertaan anonut taloudenhoitajan tointa, ten, 21150: jonka tarve jatkuvasti kasvaneiden työtehtävien ja 21151: lisääntyneen vastuun vuoksi on kiistaton. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21152: Kun valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvio- 1984 tulo- ja menoarvioon momentilte 21153: esityksessä on yhden ylimääräisen toimistosihtee- 29.83.01 6 000 markkaa Pohjois-Karjalan 21154: rin toimi, on korkea aika muuttaa jo olemassa- sairaanhoito-oppilaitoksen ylimääräisen 21155: olevan toimistosihteerin toimi ylimääräiseksi toimistosihteerin toimen muuttamiseksi 21156: taloudenhoitajan toimeksi. ylimääräiseksi taloudenhoitajan toimeksi. 21157: 21158: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 21159: 21160: Lea Sutinen Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä 21161: Reino Karpola 21162: 1288 1983 vp. 21163: 21164: Raha-asia-aloite n:o 1172 21165: 21166: 21167: 21168: 21169: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan sairaan- 21170: hoito-oppilaitoksen rakentamiseen 21171: 21172: 21173: Eduskunnalle 21174: 21175: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen ny- Ammattikasvatushallituksen tekemää KTS-2 21176: kyiset tilat on mitoitettu 192 oppilaalle. Koulun rakennusohjelmaa on tarve tarkistaa, koska 21177: nykyinen oppilasmäärä on noin 400 oppilasta, Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitos tarvitsee 21178: mikä keskiasteen koulu-uudistukseen liittyen tulee lisärakennuksen kiireellisesti. Maakunnan vaikean 21179: kasvamaan noin 700 oppilaaseen. työllisyystilanteen huomioon ottaen voitaisiin 21180: Oppilaitos tarvitsee jo nyt huomattavan paljon tähän rakennuskohteeseen käyttää myös työlli- 21181: vuokratiloja, joiden tarve tulee lisääntymään. syysvaroja. 21182: Vuokratilat sijaitsevat varsin etäällä toisistaan, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21183: mistä aiheutuu huomattavaa haittaa opetuksen taen, 21184: luonteesta johtuen. Lisäksi on todettava, että 21185: vuokratilat ovat alunperin varastaksi rakennetussa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21186: kiinteistiissä ja ovat osoittautuneet pitempiaikai- 1984 tulo· ja menoarvioon 500 000 21187: sessa käytössä huonoiksi opetustiloiksi. markkaa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- 21188: Tilakysymyksen ratkaisussa on lähdetty s11ta, oppilaitoksen suunnitteluun ja rakenta- 21189: että nykyisen koulurakennuksen yhteyteen raken- misen aloittamiseen. 21190: netaan uusi rakennus. Vain näin kaikki keskeiset 21191: toiminnot saadaan keskitetyksi yhden yksikön 21192: piiriin. 21193: 21194: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 21195: 21196: Lea Sutinen Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä 21197: Reino Karpola 21198: 1983 vp. 1289 21199: 21200: Raha-asia-aloite n:o 1173 21201: 21202: 21203: 21204: 21205: Sutinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eräiden opetta- 21206: jankoulutusyksiköiden lastentarhanopettajakoulutuksen laajen- 21207: tamiseksi ja vakinaistamiseksi 21208: 21209: 21210: Eduskunnalle 21211: 21212: Laki lasten päivähoidosta ja samanniminen tUllaan JarJestamaan samojen korkeakoulujen 21213: asetus tulivat voimaan 1.4.1973. Tämä merkitsi opettajakoulutusyksiköissä kuin tähänkin saakka. 21214: lakisääteisten puitteiden luomista maamme lasten Lisäksi suunnitelmaa hyväksyttäessä päätettiin, 21215: päivähoidolle. Saman, yli 10 vuoden ajan, on että lastentarhanopettajakoulutus pidennetään 21216: lastentarhanopettajakoulutusta pohdittu eri työ- korkeakouluissa kolmivuotiseksi 1.8.1984 lukien. 21217: ryhmissä, komiteoissa ja eduskunnassa käydyissä Kaikesta huolimatta opetusministeri lähetti 21218: keskusteluissa. 2.5.1983 päivätyssä kirjeessään kouluhallitukselle 21219: Jo v. 1982 nimitetty ja tammikuussa 1974 ohjeet keskiasteen koulutuksen kolmannen kehit- 21220: mietintönsä jättänyt Varhaiskasvatuksen henkilö- tämisvaiheen toteuttamiseksi. Samassa yhteydessä 21221: kunnan koulutuskomitea piti syksyllä 1973 saivat korkeakoulut ohjeet, joiden mukaan lasten- 21222: korkeakouluissa aloitettua uudenmuotoista lasten- tarhanopettajien peruskoulutus poistettaisun 21223: tarhanopettajakoulutuksen kokeilua oikeaan osu- opettajankoulutuslaitoksesta asteittain. 21224: neena. Aivan erikoisesti Joensuun korkeakoulussa Korkeakouluissa 10 vuoden ajan tapahtunut 21225: aloitettua koulutusta tervehdittiin tyydytyksellä, väliaikainen lastentarhanopettajakoulutus on 21226: koska Itä-Suomessa ei ollut ennestään minkään- osoittautunut tarkoitustaan vastaavaksi. Mikäli nyt 21227: laista lastentarhanopettajakoulutusyksikköä. opetusministeriön päätös toteutettaisiin, se ai- 21228: Valtioneuvoston periaatepäätös v. 1979, ope- heuttaisi erittäin kielteisiä sekä alueellisia että 21229: tusministeriön kirje v. 1981 sekä opettajan- koulutuksellisia seurauksia. 21230: koulutusneuvoston kanta lastentarhanopettaja- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21231: koulutuksen kehittämisestä piti tavoitteena, että taen, 21232: korkeakoulujen opettajankoulutuslaitoksissa jär- 21233: jestettävä lastentarhanopettajakoulutus pidenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21234: tään kolmivuotiseksi 1.8.1983 alkaen. Samalla 1984 tulo- ja menoarvioon momenti!!e 21235: vakinaistetaan Ia s tentar ha nopetta jakoul utus niis- 29.99.28 lisäyksenä 200 000 markkaa 21236: sä opettajankoulutuslaitoksissa, joissa sitä järjeste- Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Sa- 21237: tään väliaikaisena. vonlinnassa, Raumalla ja Turussatoimivil- 21238: Myös valtioneuvosto hyväksyessään korkea- le lastentarhanopettajakoulutusta antavil- 21239: koulujen kehittämissuunnitelman vuosille 1983- le opettajankoulutusyksiköi!!e koulutuksen 21240: 1986 edellytti, että lastentarhanopettajakoulutusta laajentamiseen kolmivuotiseksi ja sen va- 21241: kinaistamiseen 1.8.1984 lukien. 21242: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 21243: 21244: Lea Sutinen Kalevi Mattila Kerttu Törnqvist 21245: Reino Jyrkilä Reino Karpola Katri-Helena Eskelinen 21246: 1290 1983 vp. 21247: 21248: Raha-asia-aloite n:o 1174 21249: 21250: 21251: 21252: 21253: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pientilojen hyödyntämisen 21254: tutkimus- ja koulutuskeskuksen toiminnan aloittamiseenJuuassa 21255: 21256: 21257: Eduskunnalle 21258: 21259: Pohjois-Karjalan ollessa maan maatalousvai- - Osallistuminen pientilataloutta koskevaan kou- 21260: taisiota aluetta, missä tilakoko on pieni, on tilojen lutukseen. 21261: elinkelpoisuuteen vaikuttavilla tekijöillä tavallista Joensuun korkeakoulu on suhtautunut erittäin 21262: suurempi merkitys. Kun viime vuosien kehityksen myönteisesti ko. aloitteen toteuttamiseen ja 21263: mukana on voimakkaasti vähentynyt tilojen päätynyt esittämään opetusministeriölle Juuan 21264: tärkein sivuansiomahdollisuus, metsätyöt, on tutkimus- ja koulutusyksikön perustamista Karja- 21265: seurauksena ollut tulotason lasku ja joutuminen lan tutkimuslaitoksen alaisuuteen v. 1984 valtio- 21266: asuinpaikan vaihtoon tai työttömyyskorvauksen neuvoston päätettävissä olevien erityisalueiden 21267: saajaksi. kehityksen turvaamiseksi tarvittavin toimen- 21268: Korkeiden työttömyyslukujen kuntaJuuka on v. pitein. 21269: 1980 jättänyt valtioneuvostolle aloitteen pien- Opetusministeriö kirjeessään 6.6.1983 Joensuun 21270: tilojen hyödyntämisen tutkimus- ja koulutuskes- korkeakoululle toteaa kuitenkin, että mitä tulee 21271: kuksen perustamiseksi. Jo alusravissa neuvotte- korkeakoulun ehdotukseen asian saattamiseksi 21272: luissa todettiin, että eräs mahdollinen tutkimus- ja valtioneuvoston päätettäväksi siinä yhteydessä kun 21273: koulutuskeskuksen sijoituspaikka hallinnollisesti erityisalueiden kehityksen turvaamista toimen- 21274: voisi olla Joensuun korkeakoulu ja sen yhteydessä piteistä päätetään, opetusministeriö ei pidä 21275: toimiva Karjalan tutkimuslaitos. tällaisen päätöksen tekemistä tarkoituksenmukai- 21276: Asiaa on valmistellut työryhmä, missä on ollut sena. 21277: edustettuna sekä Joensuun korkeakoulu että Juuan Jo tätä ennen annetussa opetusministeriön 21278: kunta. Työryhmä toteaa mm. "Suomen korkea- palautteessa korkeakouluille vuosien 1984-88 toi- 21279: koululaitos on aluepoliittisin perustein hajautettu minta- ja taloussuunnitelmista ko. asiaa koskeva 21280: erittäin tehokkaasti maan eri osiin. Tämä on kohta kuuluu seuraf> vasti: "Joensuun korkeakoulun 21281: piristänyt kehitysalueiden henkistä ja taloudellista suunnitelma tutkimustiedon välittämisestä avoimen 21282: toimeliaisuutta. Juukaan suunniteltavan pientilo- korkeakoulun keinoin Pohjois-Karjalan väestölle 21283: jen hyödyntämisen tutkimus- ja koulutuskeskuk- on kannatettava. Juuan kunnassa toimivan, 21284: sen eräänä tärkeänä tehtävänä olisi hajautetun lähinnä työllisyysvaroin rahoitetun, koulutuspis- 21285: korkeakoululaitoksen hyötyjen entistä tehok- teen toimintaa tulee ministeriön mielestä jatkaa 21286: kaampi hyväksikäyttö. Keskuksen avulla luotaisiin pääasiassa nykyisen tapaisena työllisyyskoulu- 21287: katkeamaton yhteys pientilan tuoteajasta korkea- tuksena ja avoimen korkeakoulun yksikkönä. 21288: koulutasoiseen tutkimukseen. Samalla korkea- Juuassa tapahtuvaa tutkimustoimintaa tulee kehit- 21289: koululaitosta suunnattaisiin entistä lähemmäksi tää Joensuun korkeakoulun ja Karjalan tutkimus- 21290: yhteiskuntaa." laitoksen tutkimustyöhön kiinteästi liittyen, eikä 21291: Työryhmä määritteli tutkimuskeskuksen tavoit- eriyttää sitä omaksi yksikökseen." 21292: teet ja tehtävät seuraavasti: Juuan kunta on tarjonnut tutkimuskeskusta 21293: Yhteys tiedon, opetuksen ja tutkimuksen ja varten liikenteellisesti edullisella paikalla sijait- 21294: toisaalta pientiloilla harjoitettavan käytännön sevaa koululaitokselta vapautuvaa koulurakennus- 21295: yritystoiminnan välille. ta, jonka työryhmä on katsonut sopivaksi ja 21296: Pientilatalouteen liittyvä luonnonvarain ja laatinut alustavan huonetilaohjelman. 21297: niiden hyödyntämisen taloudellinen ja tekni- Joensuun korkeakoulu esittää toiminnan alkaes- 21298: nen tutkimus. sa perustettavaksi kaksi tutkijan tointa, luonnon- 21299: Pientilojen yksityistaloudellinen kansantalou- varain tutkijan ja taloudentutkijan sekä kanslistin 21300: dellinen tutkimus. toimet. Kolmas, tekniikan tutkijan toimi, esitetään 21301: Pienyritysten tuotekehittelyn edistäminen. perustettavaksi seuraavana vuonna. 21302: Asennekasvatus ja tiedon välittäminen. 21303: 1983 vp. - RA n:o 1174 1291 21304: 21305: Vuoden 1984 alussa Joensuun yliopistoksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21306: muuttuvaa Joensuun korkeakoulua perustettaessa 1984 tulo- ja menoarvioon 400 000 21307: tärkeänä lähtökohtana on ollut Itä-Suomen markkaa Joensuun korkeakoulun (yliopis- 21308: alueellinen kehittäminen ja tukeminen. Pien- ton) ja Karjalan tutkimuslaitoksen yh- 21309: tilojen hyödyntämistä edistävän tutkimus- ja teyteen suunnitellun pientilojen hyödyn- 21310: koulutuskeskuksen toiminnan aloittaminen tukisi tämisen tutkimus- ja koulutuskeskuksen 21311: asetetun tavoitteen saavuttamista. toiminnan aloittamiseksi ]uuan kunnassa. 21312: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21313: taen, 21314: 21315: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 21316: 21317: Lea Sutinen Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä 21318: Reino Karpola 21319: 1292 1983 vp. 21320: 21321: Raha-asia-aloite n:o 1175 21322: 21323: 21324: 21325: 21326: Säilynoja ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtion- 21327: avustukseksi kunnille sosiaalipalveluiden perustamiskustannuk- 21328: sun 21329: 21330: 21331: Eduskunnalle 21332: 21333: Sosiaalihuollon alaisia kunnallisia vanhain- todettu mm. paloturvallisuussyistä asukkaiden 21334: koteja on maassamme yli neljäsataa ja hoito- kannalta vaarallisiksi. 21335: paikkoja näissä on noin 26 000. Vanhainkoti- Nykyaikaisen vanhainkodin tulisi kuitenkin 21336: paikkojen suuri tarve on johtanut siihen, että voida tarjota turvallinen ja hyvin varustettu kodin- 21337: hoidettavia on näissä laitoksissa ollut säännölli- omainen ympäristö asukkailleen, jotka eivät selviä 21338: sesti keskimäärin enemmän kuin hoitopaikkoja. yksin ja itsenäisesti. 21339: Uusien vanhainkotien rakentamista ja entisten Kuntien välitön valtionavustuksen tarve on 21340: peruskorjaamista on hidastanut se, että niiden moninkertainen siihen verrattuna, mitä hallitus 21341: rakentaminen ja ylläpito ovat kuuluneet kuntien esittää tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1984. 21342: itsensä kokonaan kustannettaviin menoihin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21343: Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon on esitetty taen, 21344: kunnille sosiaalipalvelujen perustamiskustannuksiin 21345: 30 000 000 mk. Uusien lomakotien rakentamista ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21346: vanhojen täydellistä peruskorjausta kiirehtii mm. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 21347: jo se, että kunnalliskodeissa hoidetaan vaikeasti 33.32.31 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 21348: liikuntavammaisia ja yleensä kroonikkopotilaita. valtionavustukseksi kunnille sosiaalipalve- 21349: Hyvin monet toimimassa olevat vanhainkodit on lujen perustamiskustannuksiin. 21350: 21351: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 21352: 21353: Vappu Säilynoja Marja-Liisa Salminen Ulla-Leena Alppi 21354: Esko Helle Osmo Vepsäläinen Niilo Koskenniemi 21355: Pekka Leppänen Arvo Kemppainen Juhani Vähäkangas 21356: Kalevi Kivistö Heikki Mustonen Ensio Laine 21357: Sten Söderström Mikko Kuoppa Pirkko Turpeinen 21358: Irma Rosnell Heli Astala Marjatta Stenius-Kaukonen 21359: 1983 vp. 1293 21360: 21361: Raha-asia-aloite n:o 1176 21362: 21363: 21364: 21365: 21366: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Työläislasten Tuki r.y:n 21367: Viipusjärven lomakeskuksen toiminnan tukemiseen 21368: 21369: 21370: Ed us kunnalle 21371: 21372: Työläislasten Tuki r.y:n Viipusjärven loma- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21373: keskus Kuusamon kunnassa on erittäin vilkkaassa taen, 21374: käytössä. Siellä järjestetään muun muassa lasten 21375: kesäleirejä sekä äitien lomaleirejä. Keskus joutuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21376: kuitenkin toimimaan erittäin puutteellisissa olo- 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 21377: suhteissa. Puutetta on jopa keittoastioista. Myös markkaa käytettäväksi valtionapuna Työ- 21378: rakennuksen välttämättömien kunnostustöiden läislasten Tuki r.y:n Viipusjärven loma- 21379: rahoittaminen on ollut vaikeaa. keskuksen kunnostustöihin, välinehankin- 21380: toihin ja käyttömenoihin. 21381: 21382: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 21383: 21384: Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen Niilo Koskenniemi 21385: Juhani Vähäkangas Heikki Mustonen 21386: 21387: 21388: 21389: 21390: 163 0883005893 21391: 1294 1983 vp. 21392: 21393: Raha-asia-aloite n:o 1177 21394: 21395: 21396: 21397: 21398: Säilynoja ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtion- 21399: osuuteen kunnille kansanterveystyön käyttökustannuksiin 21400: 21401: 21402: Eduskunnalle 21403: 21404: Halliruksen annettua tulo- ja menoarvioesi- Tämän mukaisesti esitetäänkin lisäystä 210 21405: tyksen vahvistettiin uusi terveydenhuollon valta- miljoonaa markkaa sekä valtionosuusasteikon 21406: kunnallinen suunnitelma vuosiksi 1984-1988. prosentin leikkauksesta luopumisen ja vuosiksi 21407: Uusi suunnitelma alentaa olennaisesti stta 1983-1987 vuosi sitten vahvistetun suunnitel- 21408: virkojen määrää, mitä vuosiksi 1983-1987 oli man mukaisen kehityksen toteuttamiseksi, minkä- 21409: vastaaville vuosille esitetty. Edelleen hallitus laista tarkistusta juuri hyväksyttyyn 5-vuotis- 21410: esittää valtionosuusasteikon yhden prosenttiyksi- suunnitelmaan eduskunnan tulee myös edellyttää. 21411: kön alennusta. Tämä edellyttäisi virkamäärän lisäämistä 90:llä. 21412: Vuodelle 1984 ehdotetut virkamäärät tuskin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21413: riittävät vuonna 1984 käyttöön otettaviksi aiottu- taen, 21414: jen laitosten miehittämiseen. Suurten asutus- 21415: keskusten kansanterveystyön kehittäminen edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21416: lyttäisi huomattavasti suuremmat virkamäärät 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 21417: kuin mitä alkavalle 5-vuotiskaudelle on vahvis- 33.78.30 lisäyksenä 210000000 markkaa 21418: tettu. valtionosuutena uusiin kansanterveystyön 21419: käyttötarkoituksiin. 21420: 21421: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 21422: 21423: Vappu Säilynoja Marja-Liisa Salminen Esko Helle 21424: Osmo Vepsäläinen Niilo Koskenniemi Matti Kautto 21425: Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi Arvo Kemppainen 21426: Juhani Vähäkangas Kalevi Kivistö Heikki Mustonen 21427: Ensio Laine Sten Söderström Mikko Kuoppa 21428: Pirkko Turpeinen Irma Rosnell Heli Astala 21429: Marjatta Stenius-Kaukonen 21430: 1983 vp. 1295 21431: 21432: Raha-asia-aloite n:o 1178 21433: 21434: 21435: 21436: 21437: Säilynoja ym.: Koroietun määrärahan osoittamisesta valtionosuu- 21438: teen kunnille kansanterveystyön perustamiskustannuksiin 21439: 21440: 21441: Eduskunnalle 21442: 21443: Aloitteessa, jonka olemme tehneet määrärahan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21444: lisäämiseksi momentille 33.78.30 eli valtionosuu- taen, 21445: teen kunnillekansanterveystyön käyttökustannuk- 21446: siin, olemme perustelleet tarvetta osoittaa kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21447: järjestämään kansanterveystyöhön lisää varoja. Ne 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 21448: perustelut pätevät myös tämän aloitteen osalta. 33.78.31 lisäyksenä 7000000 markkaa 21449: valtionosuuteen kunnille kansanterveys- 21450: työn perustamiskustannuksiin. 21451: 21452: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 21453: 21454: ·Vappu Säilynoja Marja-Liisa Salminen Esko Helle 21455: Sten Söderström Osmo Vepsäläinen Niilo Koskenniemi 21456: Matti Kautto Pekka Leppänen Juhani Vähäkangas 21457: Arvo Kemppainen Kalevi Kivistö Heikki Mustonen 21458: Ulla-Leena Alppi Ensio Laine Mikko Kuoppa 21459: Pirkko Turpeinen Irma Rosnell Heli Astala 21460: Marjatta Stenius-Kaukonen 21461: 1296 1983 vp. 21462: 21463: Raha-asia-aloite n:o 1179 21464: 21465: 21466: 21467: 21468: Särkijärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kulttuuri- 21469: ympäristön suojelusta aiheutuviin menoihin 21470: 21471: 21472: Eduskunnalle 21473: 21474: Eduskunnassa on käsiteltävänä rakennussuoje- maan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden raken- 21475: lulainsäädännön uudistus. Se laajentaa suojelun nusten suojelun lisäksi myös muinaismuistolain 21476: käsitettä yksittäisistä rakennuksista miljöökoko- edellyttämät korvaukset. Rakennussuojeluun 21477: naisuuksiin, jopa kokonaisiin asuin- tai teollisuus- jäävä osuus siten tuskin riittää edes yhden yksittäi- 21478: alueisiin. sen rakennuksen suojelemiseen vuonna 1984. 21479: Suurin ongelma rakennussuojelussa ei nykyisin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21480: kään ole ollut lainsäädännön puutteellisuus. taen, 21481: Määrärahat eivät ole olleet riittäviä sen enempää 21482: suojelukohteiden lunastamiseen kuin niiden yllä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21483: pitoonkaan. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 21484: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- 29.94.95 2550000 markkaa kulttuuri- 21485: arvioksi vuodelle 1984 ehdotetaan 550 000 mark- ympäristön suojelusta aiheutuviin menoi- 21486: kaa momentille, josta on tarkoitus kattaa koko hin. 21487: 21488: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 21489: 21490: Jouni J. Särkijärvi Ville Komsi 21491: 1983 vp. 1297 21492: 21493: Raha-asia-aloite n:o 1180 21494: 21495: 21496: 21497: 21498: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta lääninhallitusten 21499: ympäristötoimistojen tarkastajavirkojen perustamiseksi 21500: 21501: 21502: Eduskunnalle 21503: 21504: Suomessa on viime vuosina ympäristölain- Koska eduskunta säätäessään lait ilmansuojelus- 21505: säädäntöä uudistettu nopeasti. Ilmansuojelulaki ja ta ja jätehuollosta on asettanut velvoitteet 21506: jätehuoltolaki ovat tärkeinä lakeina siirtäneet lääninhallituksille käsitellä lupahakemukset ja 21507: suuria määriä tehtäviä lääninhallitusten ympä- valvoa lakien noudattamista on sen myös 21508: ristötoimistoille. Näissä työskentelee viidessä myönnettävä riittävät määrärahat tarkastustoi- 21509: lääninhallituksessa 3 tarkastajatason virkamiestä men suorittamiseksi. 21510: kun muissa lääninhallituksissa tarkastajatason Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21511: virkamiehiä on vain kaksi. Mm. Vaasan läänin- 21512: hallituksen ympäristöasiain toimistossa ei katsota että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21513: voitavan riittävän nopeasti käsitellä lupa- ym. 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark- 21514: hakemuksia erityisesti nyt laajenevan jätehuollon kaa 20 ympäristötarkastajan viran perus- 21515: ja ilmansuojelun aloilla. tamiseksi lääninhallitusten ympäristö- 21516: toimistoihin. 21517: 21518: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 21519: 21520: Sten Söderström Mikko Kuoppa Irma Rosnell 21521: Marjatta Stenius-Kaukonen 21522: 1298 1983 vp. 21523: 21524: Raha-asia-aloite n:o 1181 21525: 21526: 21527: 21528: 21529: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Vaasan Teatterin peruskor- 21530: jausta varten 21531: 21532: 21533: Eduskunnalle 21534: 21535: Vaasan kaupungissa toimii kaksi ammatti- semme kehittämisestä olisi Vaasan teatterille 21536: teatteria, suomen- ja ruotsinkielinen. myönnettävä määräraha ensi vuoden tulo- ja 21537: Suomenkielisen teatterin tilat ovat nykyisin epä- menoarviossa peruskorjauksen suorittamiseksi. 21538: asianmukaiset ja kaupunki on suunnitellut pitkään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 21539: teatteritalon peruskorjausta ja toisen näyttämön 21540: rakentamista samaan kiinteistöön. Suunnitelmat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21541: on arv101tu toteutuessaan maksavan n. 30 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenå· 21542: miljoonaa markkaa, joka summa verrattaessa 3 000 000 markkaa Vaasan Teatterin ra- 21543: uudisrakentamiseen on erittäin edullista. kennuksen peruskorjausta varten. 21544: Koska valtio on vastuullinen teatterilaitok- 21545: 21546: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 21547: 21548: Sten Söderström 21549: 1983 vp. 1299 21550: 21551: Raha-asia-aloite n:o 1182 21552: 21553: 21554: 21555: 21556: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ja SNTL:n 21557: opetusministeriöiden yhteistyöstä aiheutuviin kustannuksiin 21558: 21559: 21560: Eduskunnalle 21561: 21562: Suomen opetusministeriön ja SNTL:n opetus- Maamme koululaitoksen kehittäminen edellyt- 21563: ministeriön välillä 4.8.1977 allekirjoitetun yhteis- tää mahdollisimman monipuolista kansainvälistä 21564: työohjelman 2. artiklan mukaan osapuolet edistä- vuorovaikutusta nimen omaan opetussuunnitel- 21565: vät yhteisten seminaarien järjestämistä vuorotel- mallisissa kysymyksissä tällä hetkellä. Vuorovaiku- 21566: len kummassakin maassa yhteisesti sovituista tuksen ja kanssakäymisen lisäämiseen Neuvosto- 21567: yleispedagogisista aiheista tai erillisistä kysy- liiton kanssa myös kouluasioissa antavat aihetta 21568: myksistä. muun ohella vilkastunut kauppa maittemme 21569: Sopimuksen 4. artiklan mukaan osapuolet välillä, kasvanut matkailu ja muut yhteydet 21570: jatkavat koulukirjojen, opetusmateriaalin ja muun varsinkin tieteen ja tekniikan alalla. 21571: opetusalan informaatioaineiston vaihtoa. Yhteisten seminaarien järjestäminen, oppikir- 21572: Sopimuksen 6. artiklan mukaan osapuolet jojen sekä muun kasvatus- ja koulualan kirjallisuu- 21573: auttavat vastavuoroisesti tutustumisohjelmien jär- den kääntäminen ja opintomatkojen järjestäminen 21574: jestämisessä kummankin maan opetusministeriön Neuvostoliiton koululaitokseen tutustumista var- 21575: alaisiin laitoksiin turisteina maahan saapuville ten edellyttävät määrärahan varaamista kyseiseen 21576: opetusalan erikoisryhmille. toimintaan. 21577: Sopimus on voimassa vuoden 1980 loppuun Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 21578: saakka, mutta uusi vastaava sopimus on valmistel- 21579: tu saatujen tietojen mukaan opetusministeriössä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21580: on valmis allekirjoitettavaksi. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 21581: Voimassa olevan sopimuksen antamia mahdol- 29.98.25 lisäyksenä 300 000 markkaa 21582: lisuuksia ei sopimuskaudella ole riittävästi käytetty yhteistyöstä Suomen opetusministeriön ja 21583: hyväksi. Tulo- ja menoarvioissa ei ole erikseen SNTL:n opetusministeriön välillä aiheu- 21584: varattu määrärahoja tähän toimintaan siinä tuviin kustannuksiin. 21585: laajuudessa kuin tarvetta on esiintynyt. 21586: 21587: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 21588: 21589: Sten Söderström Mikko Kuoppa 21590: Irma Rosnell Marjatta Stenius-Kaukonen 21591: Matti Kautto 21592: 1300 1983 vp. 21593: 21594: Raha-asia-aloite n:o 1183 21595: 21596: 21597: 21598: 21599: Söderström ym.: Määrärahanosoittamisesta maatalouden tuotannol- 21600: lisen yhteistoiminnan käynnistysavustuksiin 21601: 21602: 21603: Eduskunnalle 21604: 21605: Maatilalaissa on omaksuttu periaate, että mahdollistetaan myös maataloudessa siirtyminen 21606: maatilojen välisen tuotannollisen yhteistoiminnan viisipäiväiseen työviikkoon, 8 tunnin työpäivään ja 21607: edistämiseksi voidaan myöntää halpakorkoisia vuosilomiin. 21608: luottoja samoin edellytyksin kuin yksityisille Laajempimittainen tilojen välinen tuotannolli- 21609: viljelijöille. Tämän säännöksen täytäntöönpanoa nen yhteistoiminta ei kuitenkaan käynnisty ilman 21610: viivyteltiin. Kun vihdoin asetus annettiin, jätettiin erityistoimia. Syynä on alkupääomien puute. Tästä 21611: yhteiskoneet halpakorkoisen lainoituksen ulko- syystä maatilojen välisen tuotannollisen yhteis- 21612: puolelle. työn edistämiseksi on otettava käyttöön käynnis- 21613: Tilojen välisestä tuotannollisesta yhteistoimin- tysavustukset. Samalla tulee laajentaa halpakoekoi- 21614: nasta ovat entistä enemmän kiinnostuneet itse sen valtion luoton saaminen myös yhteiskoneita 21615: viljelijät. On nähty, että tuotantokustannuksia koskevaksi. 21616: voidaan tuntuvasti alentaa tuotannollisen yhteis- Tuotannollisen yhteistoiminnan käynnistys- 21617: toiminnan avulla. Varsinkin pienviljelmien on avustusmääräraha voisi olla aluksi 35 miljoonaa 21618: suorastaan mahdotonta hankkia kaikkia maata- markkaa. Vastaava summa voitaisiin vähentää 21619: louskoneita. Eikä se ole edes järkevää, sillä eräiden esim. kesannointipalkkiojärjestelmästä. 21620: koneiden käyttöaika on vain muutama päivä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 21621: vuodessa. Näin on mm. leikkuupuimureiden, 21622: perunannosto-, kylvö- ja maanmuokkauskoneiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21623: suhteen. Tilojen välisen yhteistoiminnan avulla 1984 tulo- ja menoarvioon 35 000000 21624: voidaan konekustannuksia alentaa tuntuvasti. markkaa maatalouden tuotannollisen yh- 21625: Maassamme on myönteisiä kokemuksia yhtei- teistoiminnan käynnistysavustuksia var- 21626: sistä navetoista, kuivaamoista, kotitarvemyllyistä ten. 21627: jne. Tilojen välisen yhteistoiminnan avulla 21628: 21629: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 21630: 21631: Sten Söderström Mikko Kuoppa 21632: Irma Rosnell Marjatta Stenius-Kaukonen 21633: Matti Kautto 21634: 1983 rd. 1301 21635: 21636: Finansmotion nr 1184 21637: 21638: 21639: 21640: 21641: Söderström: Om anvisande av höjt anslag för fiskets prisstöd 21642: 21643: 21644: Tili Riksdagen 21645: 21646: Anslaget för prisstöd tili strömmingsfiskare har penn_ijkilo för foderströmmingen. En ryssjefiska- 21647: i de senaste årens budgeter varit ytterst knappt. re i Osterbotten får ca 20 000 kg Strömming per 21648: Pengarna har vanligen tagit slut efter halva året säsong i normala fali. Under resten av säsongen är 21649: och dessutom har utbetalningen av prisstödet fiskarna tvungna att få sin utkomst från sikfiske. 21650: släpat långt efter. T.ex. prisstödet för år 1982 För att trygga yrkesfiskarnas utkomstmöjlig- 21651: erhöll fiskarna först nu i september 1983. heter borde prisstödet tili sitt belopp fördubblas 21652: Dagens prisstödssystem är avsett som ett stöd åt och utbetalas direkt tili fiskarna för den levererade 21653: de fiskare som har det sämst ställt. Trots det här strömmingen utan dröjsmål. 21654: har största delen av pengarna gått tili förädlings- Utgående från ovanstående förestår underteck- 21655: industrin medan fiskarna blivit utan. 1 Svenska nad, 21656: Österbotten är situationen specielit besvärlig, 21657: eftersom här inte finns någon förädlingsindustri att Riksdagen i statsförslaget för år 21658: och fiskarna därför är tvungna att sälja nästan ali 1984 på moment 30.37.42 måtte uppta 21659: sin fångst tili pälsdjursnäringen. 1 år betalas 69 15 000 000 mark för fiskets prisstöd. 21660: 21661: Helsingfors den 4 oktober 1983 21662: 21663: Sten Söderström 21664: 21665: 21666: 21667: 21668: 164 0883005893 21669: 1302 1983 vp. 21670: 21671: Raha-asia-aloite n:o 1184 Suomennos 21672: 21673: 21674: 21675: 21676: Söderström: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalansaaliin 21677: hintatukeen 21678: 21679: 21680: Eduskunnalle 21681: 21682: Silakan kalastajille myönnetyn hintatuen mää- rehusilakasta 69 penniä kilolta. Rysäkalastaja saa 21683: räraha on viime vuosien tulo- ja menoarvioissa Pohjanmaalla pyyntikaudella normaalisti n. 20 000 21684: ollut erittäin niukka. Rahat ovat tavallisesti kg silakkaa. Pyyntikauden muuna aikana kalasta- 21685: loppuneet puolen vuoden kuluttua ja sitä paitsi jien on pakko saada toimeentulonsa siian kalastuk- 21686: hintatuen maksaminen on pahasti viivästynyt. sesta. Jotta ammattikalastajien toimeentulomah- 21687: Esim. vuoden 1982 hintatuen kalastajat saivat dollisuudet turvattaisiin, tulisi hintatuki kaksin- 21688: vasta nyt syyskuussa 1983. kertaistaa ja maksaa suoraan kalastajille viivytyk- 21689: Nykyinen hintatukijärjestelmä on tarkoitettu settä heidän toimittamistaan silakoista. 21690: vähävaraisimmille kalastajille. Tästä huolimatta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 21691: suurin osa rahoista on mennyt jalostusteollisuu- vasti, 21692: delle kalastajien jäädessä ilman. Ruotsinkielisellä 21693: Pohjanmaalla tilanne on erityisen hankala, koska että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21694: täällä ei ole mitään kalanjalostusteollisuutta ja 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 21695: kalastajien on tästä syystä pakko myydä lähes koko 30.3 7.42 15 000 000 markkaa kalan hinta- 21696: saaliinsa turkistarhaajille. Tänä vuonna maksetaan tukea varten. 21697: 21698: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 21699: 21700: Sten Söderström 21701: 1983 vp. 1303 21702: 21703: Raha-asia-aloite n:o 1185 21704: 21705: 21706: 21707: 21708: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta luontoystävällisten 21709: menetelmien käytön edistämiseen vesakontorjunnassa metsä- 21710: hallituksen metsissä 21711: 21712: 21713: Eduskunnalle 21714: 21715: Vesakkojen hävittäminen myrkyttämällä, var- kunnilla olla oikeus päättää lentomyrkytysten 21716: sinkin lentomyrkytysten käyttö, on herättänyt kieltämisestä tai sallimisesta alueellaan. Toisaalta 21717: laajaa vastustusta ja useat kunnat ovat olleet valtion tulisi edistää luonnon ja ihmisen terveydel- 21718: halukkaita kieltämään myrkytykset. Vesakkomyrk- le edullisten menetelmien käyttöä vesakontorjun- 21719: kyjen kulkua ja kasaantumista ravintoketjussa ja nassa. 21720: terveydellisiä haittoja on tutkittu perin vähän ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 21721: tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. 21722: Vesakkomyrkkyjen käytöstä, vähintäänkin sum- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21723: mittaisista lentolevityksistä, tulisikin luopua, 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 21724: kunnes on kiistatta selvitetty, ettei myrkkyjen 4 000 000 markkaa luontoystävällisten me- 21725: käytöstä ole muun luonnon tasapainolle eikä netelmien käytön edistämiseen vesakon- 21726: ihmisen terveydelle haittaa. Ensi vaiheena tulisi torjunnassa metsähallituksen metsissä. 21727: 21728: Helsingissä 4 päivänä lok11kuuta 1983 21729: 21730: Sten Söderström Mikko Kuoppa 21731: Irma Rosnell Marjatta Stenius-Kaukonen 21732: Matti Kautto 21733: 1304 1983 vp. 21734: 21735: Raha-asia-aloite n:o 1186 21736: 21737: 21738: 21739: 21740: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Alskatin ja Raippaluodon 21741: välisen kiinteän tieyhteyden suunnitteluun 21742: 21743: 21744: Eduskunnalle 21745: 21746: Raippaluodon saariston asukkaat ovat aina olleet lienee paikallaan ensin varata määräraha kiinteän 21747: eristettyinä mantereesta, koska kiinteää tieyhteyt- tieyhteyden suunnitteluun ja siihen, mikä vaikutus 21748: tä ei ole. Kiinteä tieyhteys voisi antaa saaris- sillä mahdollisesti saattaisi olla veden laatuun ja 21749: tolaisille työmahdollisuuksia heidän kotiseudul- kalastukseen, ja sen jälkeen myöntää määrä- 21750: laan, parempia palveluja jne. Kun mantereen ja raha sopivan sillan rakentamista varten. 21751: Raippaluodon väliset liikenneyhteydet jo kauan on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21752: hoidettu lauttaliikenteellä, vaatimukset kiinteän taen, 21753: yhteyden saamiseksi ovat tulleet yhä ajankohtai- 21754: semmiksi ja tie- ja vesirakennuspiirin edustajat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21755: ovat myös tutustuneet tilanteeseen. Sitäpaitsi 1984 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 21756: tulevat lauttaliikenteen huolto- ja ylläpitokustan- 300 000 markkaa Alskatin ja Raippaluo- 21757: nukset ajan oloon kalliimmiksi kuin sillan don välisen kiinteän tieyhteyden selvitys- 21758: rakentaminen. ja suunnittelutyötä varten. 21759: Koska suunnittelu toistaiseksi on vasta aloitettu, 21760: 21761: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 21762: 21763: Sten Söderström 21764: 1983 vp. 1305 21765: 21766: Raha-asia-aloite n:o 1187 21767: 21768: 21769: 21770: 21771: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan perus- 21772: korjausta varten 21773: 21774: 21775: Eduskunnalle 21776: 21777: Etelä-Pohjanmaan rautatieyhteyksien eräänä Rautatien kuljetusmäärät ovat viime vuosina 21778: tärkeänä osana on Suupohjan (Seinäjoen-Kaskis- liikkuneet n. 350 000 tonnin nurkilla. Edelleen 21779: ten) rata-osuus. Tämä rata, joka nykyisin palvelee radanvarressa asuu n. 100 000 ihmistä, joiden 21780: tavarakuljetuksia, on viimeisten kymmenen vuo- yhteyksien kehittämiseksi radan peruskorjaus olisi 21781: den aikana mennyt huonoon kuntoon. Perusparan- erityisen tärkeää. 21782: nusmäärärahoja on myönnetty niukasti jos Edellä olevan perusteella ehdotan, 21783: ollenkaan ja edessä on lähi vuosina joko kokonaan 21784: radan sulkeminen tai perusteellinen peruskorjaus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21785: Tärkeät teollisuuskeskukset kuten Kurikka, Kau- 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 21786: hajoki, Teuva ja Kaskinen tarvitsevat kuitenkin markkaa Suupohjan rautatien peruskor- 21787: halpaa ja varmaa kuljetusväylää, rautatietä. jausta varten. 21788: 21789: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 21790: 21791: Sten Söderström 21792: 1306 1983 vp. 21793: 21794: Raha-asia-aloite n:o 1188 21795: 21796: 21797: 21798: 21799: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalais-neuvostoliit- 21800: tolaisten yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseen puolijohde- 21801: komponenttialalla 21802: 21803: 21804: Eduskunnalle 21805: 21806: Keskeisimpiä ja samalla myös sisäiseltä raken- Suomelle vahingollista teknologista riippuvuutta 21807: teeltaan monimutkaisimpia elektroniikkakompo- Yhdysvalloista ovat vielä omiaan lisäämään 21808: nentteja ovat puolijohdekomponentit, jotka ovat Suomen yksityisen elektroniikkateollisuuden vii- 21809: nykyaikaisten tietokonejärjestelmien tärkeimmät mevuotiset miljoonainvestoinnit Yhdysvaltojen 21810: rakenneosat. Koska sekä teollisuus että monet puolijohdekomponenttiteollisuuteen. 21811: muut tärkeät yhteiskunnalliset toiminnot ovat Vaikka suomalais-neuvostoliittolaisessa pitkän 21812: Suomessa jo nyt riippuvaisia tietokoneista, on aikavälin yhteistyöohjelmassa, jota viime vuonna 21813: puolijohdekomponenteilla suuri kansantaloudelli- pidennettiin VoUOteen 1995 asti, on sovittu myös 21814: nen ja turvallisuuspoliittinen merkitys. Lähes kaik- yhteistyöstä puolijohdekomponenttien kehittämi- 21815: ki Suomen käyttämät puolijohdekomponentit tuo- sessä ja valmistamisessa, ei näitä yhteistyömah- 21816: daan lännestä ja valtaosa yhdestä maasta eli dollisuuksia ole Suomessa toistaiseksi edes selvitet- 21817: Yhdysvalloista. ty. 21818: Nykyinen tilanne puolijohdekomponenttien Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 21819: osalta ei ainoastaan rasita Suomen ulkomaan- 21820: kaupan vaihtotasetta, vaan luo myös teknologista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21821: riippuvuutta Yhdysvalloista, jonka nykyinen hyök- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 21822: käyshenkinen ulkopolitiikka vaarantaa rauhaa ja määrärahan Valtion teknilliselle tutkimus- 21823: turvallisuutta kaikkialla maailmassa. Lisäksi Yh- keskukselle suomalais-neuvostoliittolais- 21824: dysvalloissa valmistettuihin puolijohdekompo- ten yhteistyömahdollisuuksien kartoitta- 21825: nentteihin kytketyt vientikiellot haittaavat Suo- miseksi puolijohdekomponenttien kehit- 21826: men ja Neuvostoliiton keskinäisesti edullisten tämisessä ja valmistamisessa. 21827: kauppasuhteiden edelleen kehittämistä. Tätä 21828: 21829: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 21830: 21831: Sten Söderström Mikko Kuoppa 21832: Irma Rosnell Marjatta Stenius-Kaukonen 21833: Matti Kautto 21834: 1983 vp. 1307 21835: 21836: Raha-asia-aloite n:o 1189 21837: 21838: 21839: 21840: 21841: Söderström: Määrärahan osoittamisesta turkisalan teollistamiseen 21842: 21843: 21844: Eduskunnalle 21845: 21846: Maassamme toimii erittäin mittava turkistuo- kaikkea siksi, että kotimaasta puuttuu ammatti- 21847: tanto. Sen ongelmana on kuitenkin alhainen taitoinen henkilökunta ja sen lisäksi suuria 21848: jalostusaste. Maamme turkisnahkavienti on mitta- taloudellisia sijoituksia ei turkistaimimaan tois- 21849: vaa ja sen tuotot ovat vuosina 1978-79 olleet noin taiseksi ole Suomessa sijoitettu. 21850: 900 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi valmiiden Mikäli kaikki Suomessa tuotetut turkiesläinten 21851: turkisten vienti on ollut noin 50 miljoonaa nahat jalostettaisiin valmiiksi turkeiksi, voitaisiin 21852: markkaa. suoraan työllistää turkisten muokkauksessa, levit- 21853: Kaiken kaikkiaan maassamme on noin 4 000 tämisessä (bodie-valmistus) sekä turkisten valmis- 21854: turkistarhaa, jotka pääasiallisesti ovat perhetarho- telussa ja viimeistelyssä kaiken kaikkiaan noin 21855: ja ja joita hoitavat yksittäiset perheet. Täten 6 500 ihmistä (turkistutkimus, M-konsultointi). 21856: turkistarhaus on ensisijaisesti pienyritystoimintaa Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että turkisten 21857: ja erittäin työvoimavaltaista. Turkistarhaustoi- käsittely ja viimeistelytyö on hyvin työvoima- 21858: minta on koonnut ympärilleen myös laajan valtaista ja monivaiheista. Suomen tuotantoraken- 21859: alihankintateollisuuden, josta eläinhäkkien ja teen muuttamiseksi olisikin toivottavaa, että valtio 21860: rehutraktorien tuotannon voi mainita esimerkki- ryhtyisi toimenpiteisiin raakaturkisten edelleen 21861: nä. Lisäksi voidaan todeta, että kalastuksenkin jalostamiseksi. Tämä olisi omiaan monipuolista- 21862: kannalta turkistarhaus on erittäin tärkeätä. Kaikki maan maamme tuotantorakennetta ja myöskin 21863: rehukalahan nimittäin on tänä päivänä turkistar- voimakkaasti työllistämään. Turkisteollisuudessa 21864: hauksen käytössä. avautuvat todella mittavat mahqollisuudet. 21865: Maamme asema turkisten tuotannossa on Turkistarhaajat eivät pienyrittäjinä pysty sijoit- 21866: todella merkittävä, mutta toisaalta turkisten tamaan suuria pääomia j~lostustoimintaan. Siksi 21867: jalostuksessa maamme on jälkeen jäänyt kehitys- valtion tulisi perustaa turkisjalostusyhtiö. 21868: maa. Eräiden selvitysten mukaan, joissa myöskin Edellä olevan perusteella ehdotan, 21869: kauppa- ja teollisuusministeriö on ollut mukana, 21870: todettiin, että maamme tuottaa noin 20 % että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21871: minkinnahoista ja jopa 50 % siniketunnahoista 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark- 21872: koko maailmassa. Nämä tutkikset myydään kaa valtionyhtiön perustamiseksi turkis- 21873: kansainvälisillä huutokaupoilla ja menevät ostaja- jalostusta varten. 21874: maihin jalostettaviksi ja täten koko jalostusvaihe 21875: siirtyy ulkomaille merkittävänä työllistävänä 21876: seikkana. Turkisjalostus toimii ulkomailla ennen 21877: 21878: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 21879: 21880: Sten Söderström 21881: 1308 1983 vp. 21882: 21883: Raha-asia-aloite n:o 1190 21884: 21885: 21886: 21887: 21888: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristösaasteiden ja 21889: -vaikutusten tutkimiseen ja normien kehittämiseen ympäristön- 21890: suojelua varten 21891: 21892: 21893: Eduskunnalle 21894: 21895: Ympäristönsuojeluun suunnatut tutkimusmää- Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityk- 21896: rärahat ovat vuosikausia olleet maassamme sessä ei ole huomioitu ympäristön pilaantumiseen 21897: erittäin vähäiset. Etenkin tutkimustyö eri ympä- liittyviä vaaratekijöitä. 21898: ristönormien aikaansaamiseksi on ollut mitätöntä, Metsäojituksen aiheuttamia haittoja kasvilli- 21899: miltei olematonta. suudelle ja pohjavesimuutoksia ei ole tutkittu. 21900: Esim. puunjalostusteollisuuden aiheuttamat Lisäksi seuranta vesistöjärjestelytöiden osalta on 21901: vahingot vesistöillemme ovat jääneet perusteelli- miltei olematonta. Ilmansuojeluun ja käyttöveden 21902: sesti tutkimatta, ja edelleen puunjalostusteollisuus tutkimukseen suunnatut varat ovat täysin riittä- 21903: saa miltei vapaasti tyhjentää jätevetensä luonnon- mättömät. Eräiden tutkijoiden mukaan ilman- 21904: kauniita alueita tuhoten. Pietarsaaressa esim. Oy tutkimusta tarvittaisiin tarkemmin yli 40:ssä 21905: Wilh. Schauman Ab on jo 1930-luvulta saakka maamme kaupungissa. 21906: poikkeusluvalla pilannut Larsmon luonnonkau- Turpeen teollisen käytön aiheuttamat haitat 21907: niin saariston. ovat myös melko laajasti tutkimatta. 21908: Maassamme tarvitaan tutkimustyötä saasteiden Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21909: aiheuttamien epäkohtien selvittämiseksi sekä 21910: normien aikaansaamiseksi ennen kaikkea teolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21911: suudelle, joka tänä päivänä pilaa ympäristömme 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark- 21912: niin ilman kuin vedet. kaa ympäristösaasteiden ja -vaikutusten 21913: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon tutkimiseen ja normien kehittämiseen 21914: varatut määrärahat eivät riitä alkuunkaan katta- ympäristönsuojelua varten. 21915: maan tarkemman tutkimuksen alullepanoa. 21916: 21917: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 21918: 21919: Sten Söderström Matti Kautto Mikko Kuoppa 21920: Irma Rosnell Marjatta Stenius-Kaukonen 21921: 1983 vp. 1309 21922: 21923: 21924: Raha-asia-aloite n:o 1191 21925: 21926: 21927: 21928: 21929: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lammin Porraskosken 21930: kalanviljelylaitoksen rakentamiseen 21931: 21932: 21933: Eduskunnalle 21934: 21935: Kalanviljelyn tarpeen on yleisesti todettu tähdellistä mahdollisimman pikaisesti ryhtyä 21936: laajentuneen. Lisääntyvät velvoitteet kalavesien rakentamaan kalanviljelylaitosta Lammin Porras- 21937: hoidossa ja kalakannan säilyttämisessä vaativat koskelle. 21938: enttsta enemmän kalanviljelyn tehostamista. Lammilla sijaitseva Helsingin yliopiston bio- 21939: Alueellinen tasapaino edellyttää tarpeeksi suuren loginen tutkimusasema sekä Lammin Evolla 21940: kalanviljely-yksikön luomista Etelä-Suomeen. toimiva riista- ja kalatalouden tutkimusasema 21941: Kalataloutemme edistäminen edellyttää, että antavat hyvän pohjan kalanviljelytoiminnan ai- 21942: kalanviljelylaitokset saatetaan sekä määrällisesti kaansaamiselle sekä jatkuvalle edistymiselle. Niin 21943: että toiminnallisesti mahdollisimman tehokkaalle ikään voidaan todeta, että Porraskosken kalan- 21944: tasolle. Lammin Porraskaskeila on suoritettu jo viljelylaitoksen käynnistäminen antaisi mahdolli- 21945: pitkään toimenpiteitä ja tutkimuksia uuden suuden ryhtyä kehittämään myös kalataloudellisen 21946: kalanviljely-yksikön perustamisesta. Nämä tutki- opetuksen aikaansaamista Lammille. 21947: mukset ja selvitykset ovat osoittaneet, että Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 21948: Lammin Porraskoski on eteläisen Suomen viimei- taen, 21949: siä kalanviljelyyn sopivia ja käyviä paikkoja. 21950: Selvityksissä on mm. todettu, että alue sopii hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21951: lohenkasvatukseen sekä yleensä keskuskalanvil- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 21952: jelylaitoksen paikaksi. Koska maallamme on myös markkaa Lammin Porraskosken kalan- 21953: velvoitteita Itämeren lohen istutuksista, on viljelylaitoksen rakentamista varten. 21954: 21955: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 21956: 21957: Hannu Tenhiälä Matti Maijala Sirkka-Liisa Anttila 21958: 21959: 21960: 21961: 21962: 165 0883005893 21963: 1310 1983 vp. 21964: 21965: Raha-asia-aloite n:o 1192 21966: 21967: 21968: 21969: 21970: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Harvialan koulukodin suoja- 21971: työpaikkarakennuksen rakentamiseen 21972: 21973: 21974: Eduskunnalle 21975: 21976: Harvialan koulukoti Janakkalassa on tarkoitettu Suoritetun selvityksen mukaan suojatyöpaikalle 21977: itsenäistymisvaiheessa oleville koulukotioppilail- löytyy lähistöltä useampia erilaisia artikkeleita. 21978: le, jotka eivät niinkään enää ole varsinaisen hoidon Harvialan koulukodin johtokunta on jo pitkään 21979: tarpeessa, mutta jotka kuitenkin vielä tarvitsevat pitänyt tarpeellisena tällaisen rakennuksen raken- 21980: itsenäistymisen tukea, työharjoittelua ja ammatil- tamista. Rakennuksen kokonaiskustannusarvio on 21981: lista koulutusta. Toiminnan pääperiaatteena on tällä hetkellä 800 000 mk, josta vuoden 1984 tulo- 21982: ollut ammatillisen kuntoutuksen ja työpaikkojen ja menoarvioon tulisi ottaa 200 000 mk. 21983: hankkiminen laitoksen ulkopuolelta. Kaikkien Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioittaen, 21984: huollettavien osalta tämä ei kuitenkaan onnistu- 21985: varsinkaan aikana, jolloin nuorisotyöttömyys on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21986: korkealla. Tästä johtuen osa oppilaista on jäänyt 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 21987: ilman ammatillista kuntoutusta ja työharjoittelua. markkaa Harvialan koulukodin suojatyö- 21988: Suoritetun selvityksen perusteella ei myöskään paikkarakennuksen rakentamisen aloit- 21989: lähistöltä ole saatavilla tarvittavia suojatyöpaik- tamiseksi. 21990: koja ja näin ollen pienen suojatyöpaikkarakennuk- 21991: sen rakentaminen laitoksen omalle alueelle on 21992: tarpeellista. 21993: 21994: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 21995: 21996: Hannu Tenhiälä 21997: 1983 vp. 1311 21998: 21999: Raha-asia-aloite n:o 1193 22000: 22001: 22002: 22003: 22004: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lääninvankilan rakennustöiden 22005: aloittamiseksi Tervolassa 22006: 22007: 22008: Eduskunnalle 22009: 22010: Oikeusministeriön työryhmä on esittänyt syk- Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja työ- 22011: syllä 1978 neljän uuden lääninvankilan rakenta- paikkojen lisääminen on välttämätöntä. Sen 22012: mista. Yksi uusista lääninvankiloista tulisi Lapin lisäksi, että Tervolan kunta kuuluu valtioneu- 22013: lääniin. Lapin lääniin rakennettava lääninvankila voston päätöksellä kehitysalueiden !-vyöhykkeen 22014: helpottaisi nykyisin koko Pohjois-Suomea palvele- lisätukialueeseen, tarvitaan Tervolan kunnan 22015: van Oulun lääninvankilan tilanahtautta, johon elinkeinoelämän voimistamiseksi ja työpaikkojen 22016: myös valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet luomiseksi myös muita valtiovallan toimenpiteitä. 22017: huomiota. Valtiontilintarkastajien mukaan Oulun Tällaisena Lapin lääniä tasapuolisesti kehittävänä 22018: lääninvankilan käyttö on ollut ajoittain jopa yli toimenpiteenä tulisi kyseeseen Lapin lääninvanki- 22019: 100-prosenttista. Aivan viime aikoina Oulun lan sijoittaminen Tervolan kuntaan. 22020: lääninvankilan vankiluku on ollut jopa yli 100, kun Perusteluina Lapin lääninvankilan sijoittami- 22021: vankipaikkoja on ainoastaan 96. seksi Tervolaan voidaan esittää 22022: Oikeusministeriön työryhmän mukaan läänin- - liikenteelliset tekijät 22023: vankiloita sijoitettaessa on perusteltua ottaa Hyvistä liikenneyhteyksistä voidaan mamtta 22024: huomioon liikenteelliset tekijät ja väestön paino- Tervolan kautta kulkeva Kemijoen länsipuolineo 22025: pistealueet, koska tutkimavankien säilyttäminen valtatie n:o 4 ja Kemijoen itäpuolineo maantie. 22026: edellyttää yhteyksiä tuomioistuimiin ja muihin Lisäksi Tervolaila on hyvät rautatieliikenneyhtey- 22027: viranomaisiin. det ja kunnassa sijaitsee yksityinen pienlento- 22028: Edellä mainituista syistä ja koska laitosten kenttä. 22029: hajasijoittamisella on lisäksi huomattava alue- - sijainti Lapin läänin väestön painopiste- 22030: poliittinen merkitys niiden työllistäessä paikka- alueella 22031: kuntalaisia, on painavat ja perustellut syyt sijoittaa Tervola sijaitsee Lapin läänin väestöllisessä 22032: Lapin lääninvankila Tervolan kuntaan. painopisteessä ja huomattava osa Lapin väestöstä 22033: Tervola on ollut voimakas maatalouspitäjä. asuu kohtuullisella etäisyydellä Tervolasta. 22034: Maa- ja metsätalouden työllistävän merkityksen - lyhyet etäisyydet tuomioistuinpaikkakunnil- 22035: vähentyessä ei ole voitu luoda muissa elinkeinoissa le, joista Lapissa merkittävimmät ovat Rovaniemi, 22036: riittävästi työpaikkoja, joten seurauksena on ollut Tornio ja Kemi 22037: voimakas tappiollinen väestön muuttoliike ja suuri - sijainnista johtuen vangeilla on mahdollisuus 22038: työttömyys. Runsaan kymmenen vuoden aikana yhteydenpitoon omaisiin, työpaikkoihin ja koti- 22039: Tervolan väkiluku on pienentynyt kolmannek- paikkakunnan sosiaali- ja muihin viranomaisiin 22040: sella henkikirjoitetun väkiluvun ollessa 1.1.1979 - yläaste ja useat keskiasteen oppilaitokset 22041: 4 850 henkilöä. Viime vuosien aikana Tervolan tarjoavat lääninvankilan henkilökunnalle koulu- 22042: kunta on kuulunut Lapin vaikeimpiin työttömyys- tusmahdollisuuksia 22043: kuntiin. Vuonna 1979 työttömyysaste kunnassa oli - terveysaseman avohoito- ja sairasosastojen 22044: keskimäärin 19,3 %, mikä merkitsee sitä, että palvelut. 22045: talvikuukausina työttömänä oli yli 20 % työikäi- Edellä olevan perusteella ehdotan, 22046: sestä väestöstä. Vastaavana ajanjaksona koko 22047: läänin ja läänin maalaiskuntien työttömyys oli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22048: huomattavasti pienempi. 1984 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark- 22049: kaa lääninvankilan rakennustöiden aloit- 22050: tamiseen Tervolan kunnassa. 22051: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 22052: 22053: Esko-Juhani Tennilä 22054: 1312 1983 vp. 22055: 22056: Raha-asia-aloite n:o 1194 22057: 22058: 22059: 22060: 22061: Tennilä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta työrajoitteisten 22062: työhön sijoittamiseen 22063: 22064: 22065: Eduskunnalle 22066: 22067: Viitaten raha-asia-aloitteeseen, jossa esitetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22068: lisäystä momentille 34.30.02 ja siinä ilmeneviin taen, 22069: yleisiin perusteluihin, on perusteltua osoittaa 22070: työrajoitteisten työhön sijoittamiseen vastaavasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22071: 20 milj. mk enemmän kuin mitä hallitus esittää. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 22072: 34.30.62 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 22073: työrajoitteisten työhön sijoittamiseen. 22074: 22075: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 22076: 22077: Esko-Juhani Tennilä Pekka Leppänen Pirkko Turpeinen 22078: Heli Astala Osmo Vepsäläinen Matti Kautto 22079: Timo Laaksonen Marja-Liisa Salminen 22080: 1983 vp. 1313 22081: 22082: Raha-asia-aloite n:o 1195 22083: 22084: 22085: 22086: 22087: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sijoitusmenoihin 22088: työllisyyden turvaamiseksi 22089: 22090: 22091: Eduskunnalle 22092: 22093: Hallituksen esitystä vuoden 1984 valtion kuitenkin esittää näiden määrärahojen supista- 22094: budjetiksi leimaa alistuminen suurtyöttömyyteen. mista. Tämän vuoden varsinaisessa tulo- ja meno- 22095: Vaikka työvoimaministeri Urpo Leppänen on arviossa määräraha oli 500 miljoonaa markkaa, 22096: suuriäänisesti luvannut poistaa työttömyyden mutta nyt esitetään vain 450 miljoonaa markkaa. 22097: kokonaan kuudessa kuukaudessa, budjettiesityk- SKDL:n eduskuntaryhmä ei hyväksy alistumista 22098: sessä arvioidaan työttömyysasteen olevan noin suurtyöttömyyteen tietäessään millaisia kärsimyk- 22099: kuuden prosentin tasolla myös ensi vuonna siä työttömyys aiheuttaa uhreilleen niin taloudelli- 22100: nousukaudesta huolimatta. sesti kuin myös henkisesti. Pidämme lisäksi 22101: Siihen, että työttömyys jatkuu vaikeana nousu- työttömyyttä järjettömänä tuhlauksena, sillä vain 22102: kaudesta huolimatta, vaikuttaa osaltaan se, että työ luo arvoja. 22103: valtion työmäärärahoilla työllistettävien määrä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22104: tulee ensi vuonna olemaan tämän vuotistakin taen, 22105: vähäisempi. Tämä todetaan myös budjettiesityk- 22106: sessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22107: Työvoimaministeriön kannalta sijoitusmenot 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 22108: työllisyyden turvaamiseksi ovat hyvin tärkeitä 34.50.77 lisäyksenä 215 000000 markkaa 22109: varsinkin vaikeimmilla työttömyysalueilla olevien käytettäväksi työttömien työllistämiseen 22110: työkohteiden kiireelliseksi avaamiseksi. Hallitus avaamalla kiireellisesti uusia työkohteita. 22111: 22112: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 22113: 22114: Esko-Juhani Tennilä Pekka Leppänen Pirkko Turpeinen 22115: Niilo Koskenniemi Heli Astala Osmo Vepsäläinen 22116: Matti Kautto Timo Laaksonen Marja-Liisa Salminen 22117: 1314 1983 vp. 22118: 22119: Raha-asia-aloite n:o 1196 22120: 22121: 22122: 22123: 22124: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kemi Oy:n osakepääoman 22125: korottamiseen paperikoneen hankkimista varten 22126: 22127: 22128: Eduskunnalle 22129: 22130: Kemi Oy joutui muutama vuosi sitten niin Kemi Oy:n osakkeista valtio omistaa puolet ja 22131: suuriin vaikeuksiin, että uhkaamassa oli jopa Metsäliitto puolet. Valtiovallan onkin lähdettävä 22132: konkurssi ja siten työpaikkojen menettäminen. liikkeelle ja tehtävä omalta osaltaan päätös 22133: Tämän estämiseksi joukkoliikkeen voimakkaan paperikoneen osalta ja korotettava Kemi Oy:n 22134: toiminnan myötä yhtiön tervehdyttämiseksi so- osakepääomaa 50 miljoonalla markalla. Mikäli 22135: vittiin joukosta ratkaisuja, joilla tilannetta paran- Metsäliitto kieltäytyy vastaavista päätöksistä, 22136: nettaisiin. yhtiön osakekanta on siirrettävä kokonaisuudes- 22137: Kemi Oy: n vaikeuksien perussyynä on ollut ja saan valtion omistukseen yhtiön kehityksen ja 22138: on matala jalostusaste. Niinpä osakkaiden kesken siten työpaikkojen turvaamiseksi. 22139: onkin sovittu jalostusasteen nostamisesta raken- Edellä olevan perusteella ehdotan, 22140: tamalla paperikone. Päätökset asiasta ovat hyvin 22141: selkeät, mutta toimeenpano on viivästynyt. Epä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22142: määräinen tila jatkuu edelleenkin. 1984 tulo- ja menoarvioon 50000000 22143: markkaa Kemi Oy:n osakepääoman korot- 22144: tamiseen paperikoneen hankkimiseksi. 22145: 22146: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 22147: 22148: Esko-Juhani Tennilä 22149: 1983 vp. 1315 22150: 22151: Raha-asia-aloite n:o 1197 22152: 22153: 22154: 22155: 22156: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työrajoitteisten 22157: työllistämiseen valtion erityiskohteisiin 22158: 22159: 22160: Eduskunnalle 22161: 22162: Työrajoitteisten työvoimapalvelun määrärahoja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22163: saadaan käyttää työrajoitteisten henkilöiden työl- taen, 22164: listämiseen valtionhallintoon, kuntiin, kuntain- 22165: liittoihin, yrityksiin ja yhteisöihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22166: Hallituksen määrärahaesitys ei ole riittävä ja 1984 tulo- ja menoarvioon momentin 22167: siksi esitämme siihen korotusta. 34.30.02 alamomentille 1 lisäyksenä 22168: 15 000 000 markkaa työrajoitteisten työl- 22169: listämiseksi valtion erityiskohteisiin. 22170: 22171: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 22172: 22173: Esko-Juhani Tennilä Pekka Leppänen Pirkko Turpeinen 22174: Osmo Vepsäläinen Matti Kautto Timo Laaksonen 22175: 1316 1983 vp. 22176: 22177: Raha-asia-aloite n:o 1198 22178: 22179: 22180: 22181: 22182: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuun 22183: työttömyyden lieventämiseen 22184: 22185: 22186: Eduskunnalle 22187: 22188: Valtion budjetissa olevan työvoimaministeriön esitämme puolipäiväisesti palkattavaksi suunnitel- 22189: pääluokan momentin 34.50.61 määrärahasta on tujen paikkaamista kokopäiväisesti. Tähän tarkoi- 22190: tarkoitus käyttää pääosa kunnalliseen työllistämis- tukseen pääsemiseksi esitämme momentille lisäys- 22191: tukeen. Kun hallitus ei ole halunnut osoittaa tä 50 miljoonaa markkaa. 22192: tarkoitukseen riittävää määrärahaa, mutta työttö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22193: myystilastoja pyritään samanaikaisesti kuitenkin taen, 22194: kaunistelemaan, esitetään lisättäväksi puolipäiväi- 22195: sesti työllistettyjen määrää kokopäiväisesti palkat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22196: tavien sijasta. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 22197: SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä myös nuor- 34.50.61 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 22198: ten tulee saada työstä kunnon palkka. Siksi emme valtionapuna työ~tömyyden lieventämi- 22199: hyväksy puolipäivätöiden lisäämistä ja kokopäi- seen. 22200: väisesti palkattujen määrän vähentämistä vaan 22201: 22202: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 22203: 22204: Esko-Juhani Tennilä Pekka Leppänen Pirkko Turpeinen 22205: Osmo Vepsäläinen Matti Kautto Timo Laaksonen 22206: Marja-Liisa Salminen 22207: 1983 vp. 1317 22208: 22209: Raha-asia-aloite n:o 1199 22210: 22211: 22212: 22213: 22214: Tennilä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtion työ- 22215: tehtäviin 22216: 22217: 22218: Eduskunnalle 22219: 22220: Budjetin momentin 34.50.02 alamomentin 1 Puolipäivätöissä palkka jää kertakaikkiaan riittä- 22221: määrärahaa saadaan käyttää lähinnä nuorten tai mättömäksi. 22222: pitkäaikaisesti työttömien työntekijöiden palkkaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22223: miseen valtion virastoihin ja laitoksiin työttömyy- taen, 22224: den lievittämiseksi. Hallitus esittää budjettiesityk- 22225: sessään, että yhä suurempi osa tämän momentin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22226: määrärahoilla palkattavista olisi vain osa-aikai· 1984 tulo- ja menoarvioon momentin 22227: sesti työskenteleviä. SKDL:n eduskuntaryhmä ei 34.50.02 alamomentille 1 lisäyksenä 22228: voi hyväksyä kokoaikaisesti palkattavien määrän 50 000 000 markkaa valtion työtehtäviä 22229: vähentämistä ja osa-aikatyön lisäämistä, koska varten. 22230: työstä pitää saada myös kunnollinen palkka. 22231: 22232: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 22233: 22234: Esko-Juhani Tennilä Pekka Leppänen Pirkko Turpeinen 22235: Osmo Vepsäläinen Matti Kautto Timo Laaksonen 22236: Heli Astala Marja-Liisa Salminen 22237: 22238: 22239: 22240: 22241: 166 0883005893 22242: 1318 1983 vp. 22243: 22244: Raha-asia-aloite n:o 1200 22245: 22246: 22247: 22248: 22249: Tiuri ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta elektroniikan 22250: opetuksen kehittämiseen Teknillisessä korkeakoulussa 22251: 22252: 22253: Eduskunnalle 22254: 22255: Teknologiakomitea esitti mtettnnössaan v. menen. Teknillisen korkeakoulun sähköosasto on 22256: 1981, että uusille ja nopeasti kehittyville teknii- toistaiseksi saanut vain 2 uutta opettajanvirkaa. 22257: kan ja sen sovellutusten aloille on annettava Elektroniikan opetus ja tutkimus eivät ole voineet 22258: korkeakoululainsäädännön keskimääräiset kiintiöt kehittyä tarvetta vastaavasti. On välttämätöntä, 22259: ylittäen tutkimus- ja opetusvirkoja siten, että että teknologiakomitean suositus toteutetaan kii- 22260: niiden kokonaismäärä suhteessa opetettavien reellisesti 2-3 vuoden aikana. 22261: määrään tulee vähintään samaksi kuin vakiintu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22262: neemmilla teknisten tieteiden alueilla. taen, 22263: Opetusministeriö ei ole huolehtinut suosituksen 22264: toteutumisesta vaikka se on elintärkeää huippu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22265: tekniikkaa soveltavan teollisuuden ja palveluiden 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 22266: kehittymiselle Suomessa. 29.10.01 lisäyksenä 1 300 000 markkaa 2 22267: Teknillisen korkeakoulun sähköosaston hy- professorin viran, 2 apulaisprofessorin 22268: väksymän selvityksen mukaan opettajien vajaus viran, 2 yliassistentin viran ja 4 assistentin 22269: elektroniikan alalla on useita kymmeniä, joista toimen perustamiseksi Teknillisen korkea- 22270: professuureja ja apulaisprofessuureja yli kym- koulun sähköosastolle vuoden 1984 alusta. 22271: 22272: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 22273: 22274: Martti Tiuri Jouni J. Särkijärvi Kaarina Dromberg 22275: Elsi Hetemäki-Olander Riitta Uosukainen Helge Saarikoski 22276: Iiro Viinanen Tauno Valo Tapio Holvitie 22277: 1983 vp. 1319 22278: 22279: Raha-asia-aloite n:o 1201 22280: 22281: 22282: 22283: 22284: Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta Suomenselän alueen kehit- 22285: tämiseen 22286: 22287: 22288: Eduskunnalle 22289: 22290: Suomenselän kehittämistyötä on tehty toimi- Iin, Kortesjärven, Kuortaneen, Soinin, Lehtimäen, 22291: kunta- ja työryhmätyöskentelynä muutaman vuo- Alajärven ja Ähtärin kunnat. Lisäksi ainakin 22292: den ajan. Kehittämistyössä ovat luonnonmaan- Ylistaro kuuluu kehittyneisyysedellytyksiltään sa- 22293: tieteelliset tekijät olleet määräävinä tekijöinä, kun maan luokkaan. 22294: Suomenselän alueen rajoja on määritelty. Sittemmin onkin kyetty erilaisin keinoin 22295: Suomenselkä-toimikunta esitti toissa keväänä vaikuttamaan myönteisesti Suomenselkä-kuntien 22296: valtioneuvostolle, että kun kehittämistoimen- kehittämiseen esim. ottamalla huomioon kuntien 22297: piteitä Suomenselällä sovelletaan, tarkoitetaan kehittyneisyyserot asuntotuotantomäärärahojen 22298: kohdealueella lähinnä luonnonmaantieteellistä jaossa. 22299: Suomenselkää, mutta myös sellaisia tähän aluee- Mainitut kunnat kärsivät kuitenkin edelleen 22300: seen välittömästi liittyviä kuntia, joiden olot, mm. raskaasta työttömyydestä ja ovat monin eri 22301: kehittämistarve ja kehittämismahdollisuudet ovat tavoin kehittymisedellytyksiltään heikossa ase- 22302: rinnastettavissa luonnonmaantieteellisen Suo- massa. Sen vuoksi tuntuu yllättävältä, että valtio- 22303: menselän heikosti kehittyneisiin kuntiin. Lähes neuvoston taholta on ilmoitettu Suomenselkä- 22304: saman sisältöisen aluejakoehdotuksen teki myös projektin lopettamisesta lähiaikoina. Kun projek- 22305: valtioneuvoston periaatepäätöstä asiasta valmis- tin valmistelutyöhön on uhrattu runsaasti aikaa ja 22306: tellut työryhmä toissa vuoden loppukeväällä. varoja mm. valtion keskushallinnossa, ei ilmoitus 22307: Valtioneuvosto päätyi kuitenkin 10.7.1980 tunnu myöskään hallinnollisesti eikä taloudelli- 22308: Suomenselkää koskevassa periaatepäätöksessään sesti perustellulta. 22309: esittämään verraten yksiselitteistä tukitoimen- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 22310: piteiden kohdentamisaluetta, kuitenkin siten, että 22311: eri hallinnonaloilla pyritään toteuttamaan toimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22312: piteet alueen kuntien ongelmien vaikeusaste 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 22313: huomioon ottaen. markkaa Suomenselän alueen kehittä- 22314: Suomenselkä-projektiin kuuluvat Etelä-Pohjan- miseen liittyvään tutkimus- ja kehittämis- 22315: maalta Jalasjärven, Peräseinäjoen, Karijoen, Iso- toimintaan. 22316: joen, Kauhajoen, Evijärven, Lappajärven, Vimpe- 22317: 22318: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 22319: 22320: Juhani Tuomaala 22321: 1320 1983 vp. 22322: 22323: Raha-asia-aloite n:o 1202 22324: 22325: 22326: 22327: 22328: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kauhajoen evankelisen 22329: kansanopiston peruskorjausta varten 22330: 22331: 22332: Eduskunnalle 22333: 22334: Kauhajoen evankelinen kansanopisto toimii olisi siis välttämätöntä. Oppilaita on ollut riittä- 22335: puutteellisissa ja ahtaissa tiloissa. Opiston tyy- västi ja myös mielenterveystoimistojen kautta 22336: piltään arvokas rakennus olisi välttämättä perus- tulee oppilaita. Tämän vuoksi opiston ulkoiset 22337: korjauksen tarpeessa, jolloin myös saataisiin lisää puitteet pitäisi saada kuntoon. 22338: opetus- ja majoitustiloja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22339: Opistolla ei ole mahdollisuuksia selviytyä tavasti, 22340: peruskorjauksesta ilman ulkopuolista rahoitusta. 22341: Opistolla on jo ennestään runsaasti velkaa, joten sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22342: lisääminen ei ole mahdollista. Nykyiselläänkin 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 22343: velasta selviytyminen on hyvin vaikeaa. kaa Kauhajoen evankelisen kansanopis- 22344: Kauhajoen evankelisen kansanopiston raken- ton peruskorjausta varten. 22345: nuksen korjaaminen ja toimitilojen uusiminen 22346: 22347: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 22348: 22349: Juhani Tuomaala Aapo Saari 22350: 1983 vp. 1321 22351: 22352: Raha-asia-aloite n:o 1203 22353: 22354: 22355: 22356: 22357: Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta Teuvan-Horon-Ylimar- 22358: kun tien rakentamiseen 22359: 22360: 22361: Eduskunnalle 22362: 22363: Etelä-Pohjanmaalla Teuvan kunnassa oleva merkittävällä tavalla huolimatta sen huonosta 22364: Horonkylä on moneen otteeseen ollut liikenteelli- kunnosta ja mutkaisuudesta. 22365: sesti lähes motissa, koska Horonkylän tie on Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta- 22366: kunnoltaan lähes ala-arvoinen. Erityisiä vaikeuksia vasti, 22367: tiellä on varsinkin sateiden ja kevään kelirikkojen 22368: aikoina, koska tielle ei ole rakennettu kunnon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22369: pohjaa. 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 22370: Tiellä on merkitystä paitsi Horonkylän asuk- markkaa Vaasanläänissä olevan Teuvan- 22371: kaille itselleen myös kauttakulkuväylänä, ja jopa Horon- Ylimarkun tien rakentamiseksi ja 22372: raskas liikenne on käyttänyt tietä viime vuosina päällystämiseksi. 22373: 22374: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 22375: 22376: Juhani Tuomaala 22377: 1322 1983 vp. 22378: 22379: Raha-asia-aloite n:o 1204 22380: 22381: 22382: 22383: 22384: Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan perus- 22385: korjaukseen 22386: 22387: 22388: Eduskunnalle 22389: 22390: Ns. Suupohjan radan suunniteltu kantavuus on Oy Metsä-Botnia Ab on radan suurin käyttäjä 22391: 15 t, kun kansallinen yleinen ratojen kantavuus on vastaten noin 80 % käytetyistä nettotonneista. 22392: 20 t. Liikennöinti tapahtuu nykyään korkeintaan Ratayhteys on tämäntyyppisen teollisuuden välttä- 22393: 17 tonnin kuormilla, jolloin nopeusrajoituksena mätön edellytys. Metsä-Botnia tarvitsee rataa 22394: on 35 km/h. Liikenne radalla on kuitenkin raaka-aineiden, kemikaalien ja valmiin tavaran 22395: moninkertaistunut viimeksi kuluneiden noin 10 kuljetukseen. Tehtaalle kuljetetaan vuodessa noin 22396: vuoden aikana. Rajoituksista ja huonosta kunnosta 20 000 t klooria, ja sen siirtäminen maantiekulje- 22397: johtuen liikennöinti radalla on kalliimpaa kuin tuksiin ei ole suurten riskien takia toivottavaa. 22398: normaaliradoilla. Näyttää siltä, että rautatiehalli- Läpikulkuliikennettä pyritään tehostamaan mm. 22399: tus ei pysty nykyisillä määrärahoillaan ottamaan suurten kanttikuljetusten tehostamiseksi. Kaskis- 22400: Suupohjan rataa kunnostusohjelmaansa. ten kaupungilla on noin 10 mmk:n suunnitelma 22401: Nykyisellä kehityksellä ei mene montaakaan sataman kehittämiseksi. 22402: vuotta kun ollaan tilanteessa, jossa liikenteen Viime vuosina on radan varren kehitys 22403: rajoituksia on lisättävä ja tällöin tulee eteen kääntynyt entistä voimakkaampaan nousuun. Mm. 22404: kysymys liikenteen jatkamisesta ylipäänsä. Rata- radan varrelta tehdyt yritysostot (Lohja, Partek, 22405: osan liikennerajana on kantavuus huomioon Rauma-Repola, Vesionnineo ym.) vahvistavat 22406: ottaen pidettävä 30 milj. tonnia, joka on jo ylitetty. kehitystä edelleen. Radanvarsietu on ollut eräs 22407: Seinäjoen ja Kaskisten välillä joudutaan vaihta- edellytys tälle kehitykselle. VR:nasioiden hoito on 22408: maan vuosittain noin 150 kiskoa. Radan penger ollut kiitettävää, ja radan kehittäminen vaatisikin 22409: myötää raskaampien kuormien alla ja routii maakunnan tukea huomattavasti nykyistä enem- 22410: keväisin. Radan pölkytys on liian harvaa. Kuntoon män. Vaikka läänin kansanedustajat ovat radan 22411: saattamisen kustannusarvio on noin 90 mmk, josta kehittämisen puolella, vaatii asioiden eteenpäin- 22412: alustavasti oli luvassa 10 mmkensi vuodelle, mutta meno ilmeisesti vieläkin suurempaa painetta 22413: se on karsiintunut jossain vaiheessa pois. alueen kuntien ja elinkeinoelämän taholta. Asiassa 22414: Radan välitön vaikutusalue käsittää 12 kuntaa, on kysymys siitä, että alueen elinkeinoelämällä on 22415: joissa asuu yhteensä noin 100 000 henkilöä. oltava varmuus, että yhteiskunta hoitaa rata- 22416: Väestö on yritteliästä, ja alue on tunnettu runsaasta osuuden niin, että varmuudella voidaan luottaa · 22417: pienyrityskannasta. Alueen tärkeä elinkeino maa- tämän kuljetusyhteyden olemassa oloon myös 22418: talous kattaa 115 000 peltohehtaaria, mikä on n. 5 5-10 vuoden kuluttua. 22419: % koko maan peltoalasta. Alueella on myös Edellä sanotun perusteella ehdotan, 22420: kaksi kehittyvää satamaa, joista Kaskisista on myös 22421: säännöllinen lauttayhteys Ruotsiin. Alueen resurs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22422: sit antavat nykyään mahdollisuuden huomattavien 1984 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 22423: teollisuusyritysten kehittymiseen. Radan kunto ja markkaa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan 22424: epävarmuus sen tulevaisuudesta on kehityksen es- ns. Suupohjan radan korjaamiseen ja 22425: te. rakentamiseen. 22426: 22427: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 22428: 22429: Juhani Tuomaala 22430: 1983 vp. 1323 22431: 22432: Raha-asia-aloite n:o 1205 22433: 22434: 22435: 22436: 22437: Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslainoihin 22438: 22439: 22440: Eduskunnalle 22441: 22442: Vaasan läänin talouselämä pohjautuu vahvasti Yrittäjät ovat kokeneet ko. lainat käyttö- 22443: yrittäjätoimintaan, lähinnä pieneen ja keski- kelpoiseksi ja tarkoituksenmukaiseksi keinoksi 22444: suureen teollisuuteen sekä maataloudelliseen rahoitusvaikeuksiensa helpottamisessa. Sen vuoksi 22445: yrittäjätoimintaan. - vaikka mm. aluepoliittisen lainsäädännön 22446: Vaasan läänissä toimivat teolliset yritykset ovat avulla on luotansaantimahdollisuuksia kohennettu 22447: tyypiltään joitakin poikkeuksia lukuunottamatta - pienteollisuuslainojen poistamista valtion 22448: yleensä työvoimavaltaisia pienyrityksiä. budjetista on pidettävä perustelemattomana ja 22449: Pienyritykset joutuvat yleensä aina kamppaile- mm. Vaasan läänin yrittäjien toimintamahdolli- 22450: maan suurten rahoitusvaikeuksien kanssa. Sanot- suuksia heikentävänä ottaen huomioon erityisesti 22451: tuja vaikeuksia on lisäämässä lähinnä kaksi tekijää. sen, että Vaasan läänissä sijaitsee kaikista 22452: Ensinnäkin kyseisten yritysten rahoitusrakentees- maamme kyseisistä yrityksistä noin 15 %, kun 22453: sa oman pääoman osuus on yrityksen taloudellista läänin väkiluku koko maan väestöstä on vain noin 22454: kantokykyä ajatellen aivan liian alhainen verrattuna 9%. 22455: esimerkiksi kilpailijamaiden yritysten vastaavaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 22456: tilanteeseen. Toiseksi ongelmia vaikeuttaa se, että 22457: yrittäjien luotansaantimahdollisuudet eivät vielä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22458: kään ole tyydyttävässä kunnossa. 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 22459: Moni Vaasan läänissä toimiva pieni ja keski- markkaa valtion tulo- ja menoarviossa 22460: suuri yritys on aikoinaan aloittanut tuotannollisen aikoinaan olleiden ns. pienteollisuuslaino- 22461: toimintansa ja myöhemmin sitä laajentanut ns. jen palauttamiseksi takaisin valtion tulo- ja 22462: pienteollisuuslainojen turvin. menoarvioon. 22463: 22464: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 22465: 22466: Juhani Tuomaala 22467: 1324 1983 vp. 22468: 22469: Raha-asia-aloite n:o 1206 22470: 22471: 22472: 22473: 22474: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateille yhteis- 22475: kuntapoliittisista syistä aiheutuvan alijäämän kattamiseen 22476: 22477: 22478: Eduskunnalle 22479: 22480: Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityksessä liikelaitosten liikekirjanpidon periaatteiden kehit- 22481: asetetaan Valtionrautateille erityinen liikekirjan- täminen nykyistä enemmän kustannuslaskennan 22482: pidollisen alijäämän supistamistavoite. Mainitun periaatteita vastaaviksi, sekä samalla mahdollisen 22483: tavoitteen asettamisen yhteydessä ei valtiovallan alijäämän osalta ns. avoimen subvention peri- 22484: taholta ole kuitenkaan riittävästi huomioitu niitä aatteen toteuttaminen. Avoin budjetointi on 22485: tehtäviä, joita rautatielaitokselle on asetettu omiaan ohjaamaan valtiovallan päätöksentekoa 22486: yleisen ja yhteiskuntapoliittisen edun nimissä kansantaloudellisesti edullisempaan suuntaan. 22487: määrätyn tyyppisten palvelutehtävien hoitamiseksi. Valtiontilintarkastajat ovat myös kertomuksissaan 22488: Näin ollen Valtionrautatiet maksaa oman budjet- vaatineetyleisen edun tulkinnan ja korvausmenet- 22489: tinsa kautta yhteiskuntapoliittisesti tärkeiden toi- telyn täsmentämistä. Valtion menot eivät kor- 22490: mintojen ylläpitämisen omista liikennetuloistaan. vausmenettelyn myötä kasvaisi, mutta tulo- ja 22491: Alijäämän pysyttäminen nykyisellä tasolla olisi menoarvion kautta saatava informaatio liikenne- 22492: edellyttänyt rautateiden tariffien korottamista lajin kustannuksista ja sen saamasta yhteis- 22493: noin 21 prosentilla. Näin suureen korotukseen ei kunnan tuesta lisääntyisivät. 22494: ole katsottu olevan mahdollisuuksia, vaan tariffien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22495: jälkeenjääneisyyttä on tarkoitus tasoittaa tulevina taen, 22496: VUOSina. 22497: Näin todetessaan on valtiovalta osaltaan ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22498: tunnustanut Valtionrautateiden yleisen yhteis- 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 31.57 22499: kuntapoliittisen palvelulaitosluonteen ja on näin uudelle momentille 500 000 000 markkaa 22500: myöntänyt osan alijäämästä muodostuvan yleisistä Valtionrautateiden yleisistä yhteiskunta- 22501: yhteiskuntapoliittisista syistä. poliittisista syistä aiheutuvan alijäämäi- 22502: Liikenneministeriön hallinnonalan yleissuunni- syyden korvaamiseksi. 22503: telmassa vuosille 1981-84 on asetettu tavoitteeksi 22504: 22505: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 22506: 22507: Jouko Tuovinen Matti Kuusio Pentti Lahti-Nuuttila 22508: Risto Ahonen Pertti Hietala Juhani Surakka 22509: Matti Louekoski Kerttu Törnqvist Markus Aaltonen 22510: Mikko Rönnholm Kari Urpilainen Sakari Knuuttila 22511: 1983 vp. 1325 22512: 22513: Raha-asia-aloite n:o 1207 22514: 22515: 22516: 22517: 22518: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen posti- ja 22519: teletalon rakentamiseen 22520: 22521: 22522: Eduskunnalle 22523: 22524: Posti- ja telelaitoksen toimesta on Nurmekseen Posti- ja telelaitoksen toimipisteet Nurmekses- 22525: suunniteltu rakennettavaksi televarikko, johon sa toimivat useissa eri kohteissa, mikä omalta 22526: sijoitetaan posti- ja telelaitoksen autotallit, huolto- osaltaan vaikeuttaa ja hankaloittaa laitoksen 22527: ja korjaamotiloja, tarvikevarastoja yms. töiden suoritusta. Televarikan perustaminen mm. 22528: Rakennuksen suunnittelua varten on ensimmäi- vapauttaisi Nurmeksen keskustassa toissijaisessa 22529: set määrärahat varattu jo valtion vuoden 1980 varastokäytössä olevia tonttialueita tehokkaam- 22530: budjettiin. paan ja asemakaavan mukaiseen käyttöön. 22531: Nurmeksen kaupunki on vuokrannut posti- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22532: telelaitokselle televarikan tarvitseman tontin taen, 22533: Pitkänmäen teollisuusalueelta. Tälle samalle alu- 22534: eelle on valtion toimesta rakennettu autokatsas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22535: tuskonttorirakennus, joka valmistuu syksyn 1983 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 22536: kuluessa. 31.94.74 3000000 markkaa Nurmeksen 22537: posti- ja teletalon rakentamiseksi. 22538: 22539: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 22540: 22541: Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist Reino Karpola 22542: Reino Jyrkilä Eeva Turunen 22543: 22544: 22545: 22546: 22547: 167 0883005893 22548: 1326 1983 vp. 22549: 22550: Raha-asia-aloite n:o 1208 22551: 22552: 22553: 22554: 22555: Tuovinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta vähittäis- 22556: kaupan investointien tukemiseen haja-asutusalueilla 22557: 22558: 22559: Eduskunnalle 22560: 22561: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen toi- lut on haettava asutuskeskuksista. Mikäli vähit- 22562: minnan loppuminen on viime vuosina ollut varsin täiskaupan investointien tukemiseen ei saada 22563: yleistä johtuen ylläpitokustannusten jatkuvasta riittävästi valtion varoja, tulevat kauppakuolemat 22564: noususta ja ostokykyisen väestön muuttamisesta edelleen jatkumaan. 22565: pois paikkakunnalta. Kaupan lisärasitteena ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22566: olleet myös työsuojelu- ja terveysviranomaisten taen, 22567: asettamat velvoitteet, jotka osaltaan ovat vaikut- 22568: taneet kaupan lopettamiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22569: Kaupan palvelujen loppuminen varsinkin maa- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 22570: seudulla merkitsee ainakin vanhuksille pakko- 32.61.41 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 22571: muuttoa asutustaajamiin. Myös muille ihmisille se vähittäiskaupan investointien tukemiseen 22572: merkitsee lisääntyviä kuluja, koska kaupan palve- haja-asutusalueilla. 22573: 22574: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 22575: 22576: Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist Reino Karpola 22577: Reino Jyrkilä Eeva Turunen 22578: 1983 vp. 1327 22579: 22580: Raha-asia-aloite n:o 1209 22581: 22582: 22583: 22584: 22585: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun korkeakoulun 22586: ylioppilaskunnan ylioppilastalohankkeen rahoittamiseen 22587: 22588: 22589: Eduskunnalle 22590: 22591: Joensuun korkeakoulun ylioppilaskunta on Tiloihin tulevat toimistotilat ovat pinta-alaltaan 22592: asetukseen perustuva itsehallinnollinen yhteisö. noin 90m2 , harraste- ja osakuntatilat noin100m 2 22593: (Asetus numero 832/75 Joensuun korkeakoulun yli- sekä pienimuotoinen studioteatteri/monitoimitila 22594: oppilaskunnasta). Ylioppilaskunnan jäsenistön n. 130 m 2 • Hankkeen kustannusarvio on noin 22595: määrä on tällä hetkellä noin 3770 ja se tulee 1 500 000 mk. Lainoja rahoitukseen on otettu 22596: nousemaan korkeakoulun kasvaessa noin 4000:een 800 000 mk ja loppurahoitus on tarkoitus saada 22597: lähivuosina. sekä lahjoituksina että mahdollisesti budjetti- 22598: Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsen- varoista. 22599: tensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22600: nallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään. taen, 22601: Ensi vuoden alussa Joensuun korkeakoulu 22602: muuttuu yliopistoksi. Samalla korkeakoulun yli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22603: oppilaskunta muuttuu yliopiston ylioppilaskun- 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 22604: naksi. Tämän historiallisen tapahtuman kynnyk- markkaa Joensuun korkeakoulun ylioppi- 22605: sellä on ylioppilaskunta ryhtynyt hankkimaan laskunnan ylioppilastalohankkeen rahoit- 22606: itselleen omia toimisto- ja kulttuuritiloja. Tiloja tamiseen. 22607: ryhdytään rakentamaan jo tämän syksyn aikana. 22608: 22609: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1983 22610: 22611: Eeva Turunen Heikki Järvenpää Jouko Tuovinen 22612: Pirjo Rusanen Reino Jyrkilä Reino Karpola 22613: 1328 1983 vp. 22614: 22615: Raha-asia-aloite n:o 1210 22616: 22617: 22618: Tykkyläinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta näyttämö- 22619: taiteellista harrastustoimintaa varten 22620: 22621: 22622: Eduskunnalle 22623: 22624: Maamme harrastajateatteritoiminta on jatku- teatteriharrastuksen huomattavaa vaikeutumista 22625: vasti kasvanut ja vilkastunut. Mm. Työväen monella paikkakunnalla, jolla toiminta on ollut 22626: Näyttämöiden Liiton piirissä toimii tällä hetkellä TNL:n ohjaaja-avun varassa. Lisäksi se merkitsisi 22627: 160 todella aktiivista harrastajateatteria. Osoituk- liiton henkilökunnan supistamista tilanteessa, 22628: sena tästä aktiivisuudesta ja korkeasta taiteellisesta jossa Työväen Näyttämöiden Liitto tarvitsee lisää 22629: tasosta voidaan mainita TNL:n näyttämöiden henkilökuntaa pystyäkseen vastaamaan kaikkein 22630: menestyminen Seinäjoen Harrastajateatterikesäs- välttämättömimmästä jäsenistön koulutus- ja 22631: sä, Mikkelin Työväen Näyttämöpäivät ja tänä ohjaustarpeesta lisääntyvän aktiviteetin edellyttä- 22632: syksynä ensimmäistä kertaa vietettävä, vuosittai- mällä tavalla. 22633: nen Työväen Teatterisunnuntai valtakunnallisena Eduskunnan tulisikin ottaa lähtökohdaksi hy- 22634: tapahtumana. väksyessään vuoden 1984 tulo- ja menoarviota 22635: Hallitus esittää ehdotuksessaan vuoden 1984 harrastajateatteritoiminnan säilyttäminen vähin- 22636: tulo- ja menoarvioksi näyttämötaiteelliseen har- tään nykyisellä tasolla. 22637: rastustoimintaan 1900 000 markkaa, mikä on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 22638: tosiasiallisesti 915 000 markkaa pienempi kuin 22639: eduskunnan tälle vuodelle myöntämä määräraha. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22640: Vuoden 1984 määrärahan myöntäminen hallituk- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 22641: sen esittämässä muodossa merkitsisi harrastaja- 29.90.52 lisäyksenä 1 400 000 markkaa 22642: teatterijärjestöille, erityisesti Työväen Näyttämöi- näyttämötaiteelliseen harrastustoimin- 22643: den Liitolle erittäin vakavaa iskua. Liiton harrasta- taan, jolloin määräraha kohoaisi 3 300 000 22644: jatoimintaa ei nimittäin tueta millään muilla markkaan ja jolloin kokonaissummassa 22645: avustuksilla, vaan se on täysin riippuvainen olisi huomioitu myös inflaatiotarkistus, 22646: eduskunnan harrastajateatterityöhön osoittamista sekä että mainitusta määrärahasta varat- 22647: määrärahoista. taisiin Työväen Näyttämöiden Liitolle 22648: Hallituksen esitys merkitsisi toteutuessaan 1 600 000 markkaa. 22649: 22650: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 22651: 22652: Marja-Liisa Tykkyläinen Matti Lähdesmäki Liisa Jaakonsaari 22653: Anna-Liisa Piipari Timo Roos Mikko Rönnholm 22654: Tuula Paavilainen Matti Kuusio Kaj Bärlund 22655: Pentti Lahti-Nuuttila Sinikka Hurskainen Mikko Elo 22656: Sakari Knuuttila Maija Rajantie Pekka Myllyniemi 22657: Reijo Lindroos Kerttu Törnqvist Kari Urpilainen 22658: Mats Nyby Aarno von Bell 22659: 1983 vp. 1329 22660: 22661: Raha-asia-aloite n:o 1211 22662: 22663: 22664: 22665: 22666: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion Syksy 22667: -tapahtumaa varten 22668: 22669: 22670: Eduskunnalle 22671: 22672: Kuopion Syksy on vuosittainen valtakunnalli- laajentunut ja vetänyt mukaansa yhä enemmän 22673: nen runo- ja kirjallisuustapahtuma, joka tänä osallistujia eri puolilta Suomea. Tapahtumaa ei ole 22674: vuonna järjestettiin neljännen kerran. Tapahtu- enää sen nykyisessä laajuudessa mahdollista 22675: man järjestäjä on Työväen Sivistysliiton Kuopion järjestää kokonaan ilman palkattua työvoimaa. 22676: opintojärjestö r.y. Tapahtumaan sisältyy pysyvänä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22677: osana lausujien koulutusta ja lausuntakilpailuja. taen, 22678: Lausunnan harrastajille on maassamme erittäin 22679: vähän tarjolla tällaisia tilaisuuksia. Lausunnan ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22680: ohella Kuopion syksyyn on sisältynyt kynäilijöiden 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa 22681: koulutusta sekä kirjailijoiden tapaamisia ja esiin- Kuopion Syksy -tapahtumaa varten. 22682: tymisiä yleisölle. Tapahtuma on vuosi vuodelta 22683: 22684: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 22685: 22686: Marja-Liisa Tykkyläinen Pentti Lahti-Nuuttila 22687: 1330 1983 vp. 22688: 22689: Raha-asia-aloite n:o 1212 22690: 22691: 22692: 22693: 22694: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Snellman-Instituutin 22695: toiminnan käynnistämiseen 22696: 22697: 22698: Eduskunnalle 22699: 22700: Kuopiossa on perustettu 7.9.1983 Snellman- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22701: Instituutin kannatusyhdistys, jonka tarkoituksena taen, 22702: on ylläpitää Snellman-Instituutti -nimistä tutki- 22703: muslaitosta, joka harjoittaa ja edistää ensisijai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22704: sesti Pohjois-Savoon liittyvää humanistista, yh- 1984 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan 22705: teiskunnallista ja taloudellista tutkimustyötä. määrärahan Snellman-Instituutin toimin- 22706: nan käynnistämisestä aiheutuviin kus- 22707: tannuksiin. 22708: 22709: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 22710: 22711: Marja-Liisa Tykkyläinen Katri-Helena Eskelinen Erkki Moisander 22712: Lauha Männistö Heikki Riihijärvi Kari Rajamäki 22713: Osmo Vepsäläinen Olavi Martikainen 22714: 1983 vp. 1331 22715: 22716: Raha-asia-aloite n:o 1213 22717: 22718: 22719: 22720: 22721: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta säteilyturvakeskuk- 22722: sen aluehallintoyksikön perustamiseksi Kuopion lääniin 22723: 22724: 22725: Eduskunnalle 22726: 22727: Säteilyturvallisuuslaitoksen hallintotoimikunta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 22728: (1982:70) katsoo, että mikäli myös säteilyturva- taen, 22729: keskuksen toimialan osalta päädytään toimivallan 22730: ja tehtävien alueelliseen hajauttamiseen, voitaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22731: se toteuttaa lääninhallitusorganisaation pohjalta. 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 22732: Mahdolliset aluehallintoyksiköt voitaisiin perustaa määrärahan säteilyturvakeskuksen alue- 22733: Ouluun, Kuopioon ja Tampereelle lääninhallitus- hallintoyksikön ja sen tarvitsemien virko- 22734: ten yhteyteen. jen perustamiseksi Kuopion lääniin. 22735: 22736: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 22737: 22738: Marja-Liisa Tykkyläinen Katri-Helena Eskelinen Kari Rajamäki 22739: Osmo Vepsäläinen Erkki Moisander Olavi Martikainen 22740: Lauha Männistö Heikki Riihijärvi 22741: 1332 1983 vp. 22742: 22743: Raha-asia-aloite n:o 1214 22744: 22745: 22746: 22747: 22748: Tähkämaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Maskun-Lemun yhdys- 22749: vesijohdon rakentamiseen 22750: 22751: 22752: Eduskunnalle 22753: 22754: Turun vesipiiri on todennut Lemun kunnan velkamäärä on kuluvan vuoden lopussa noin 3 400 22755: vesijohtotilanteen niin kriittiseksi, että se on markkaa asukasta kohden ja veroäyri 16 penniä. 22756: esittänyt Maskun-Lemun yhdysvesijohdon raken- Edes veroäyrin hinnan kohtuullisella korottami- 22757: tamista vuonna 1984 valtion vesihuoltotyönä. Maa- sella ei ole mahdollista rahoittaa näin laajaa 22758: ja metsätalousministeriö on myös omalta osaltaan hanketta. 22759: esittänyt tämän vesijohdon rakentamiseen 650 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22760: markan määrärahaa. taen, 22761: Lemun kunnalla on samanaikaisesti muun 22762: muassa muita mittavia vesihuollon investointeja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22763: joista johtuen kunnalla itsellään ei ole taloudellisia 1984 tulo- ja menoarvioon 650 000 22764: mahdollisuuksia toteuttaa kyseistä yhdysvesijoh- markkaa Maskun-Lemun yhdysvesijoh- 22765: don rakentamista ilman valtion avustusta. Kunnan don rakentamiseen. 22766: 22767: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 22768: 22769: Taisto Tähkämaa Ilkka Kanerva Heikki Perho 22770: Mikko Rönnholm Anna-Liisa Jokinen Liisa Hilpelä 22771: Pertti Paasio Paula Eenilä Ensio Laine 22772: Jukka Mikkola Tapio Holvitie Martti Ratu 22773: Heli Astala 22774: 1983 vp. 1333 22775: 22776: Raha-asia-aloite n:o 1215 22777: 22778: 22779: 22780: 22781: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille tai kuntain- 22782: liitoille virkistysalueiden perustamiseen 22783: 22784: 22785: Eduskunnalle 22786: 22787: Luonnon yleiskäyttöoikeudella eli jokamiehen- Tarvittavien alueiden säilyminen ulkoilukäy- 22788: oikeudella on keskeinen merkitys ulkoilussa ja tössä voidaan osittain turvata perustamalla ulkoi- 22789: muussa luonnon virkistyskäytössä. Jokamiehen- lun palvelu- ja tukialueita sekä ulkoilureittejä, 22790: oikeus sisältää periaatteessa verraten laajan joissa jokamiehenoikeudella tapahtuva ulkoilu 22791: oikeuden liikkua ja oleskella sekä tilapäisesti toteutuu. Erityisesti taajamien läheisyydessä sijait- 22792: leiriytyä toisen omistamilla luonnontilaisilla maa- sevat alueet, joihin kohdistuu huomattavaa 22793: ja vesialueilla. Ulkoiluun soveltuvia alueita on ulkoilupainetta, on kuitenkin hankittava pää- 22794: maassamme, kun sitä tarkastellaan kokonaisuu- sääntöisesti yhteiskunnan omistukseen, kuten 22795: tena, runsaasti. Rakentamisen ja muun maan- mm. virkistysaluekomitea on mietinnössään to- 22796: käytön seurauksena ulkoiluun soveltuvat alueet dennut (Komiteanmietintö 1973: 143). 22797: ovat kuitenkin nopeasti vähentymässä etenkin Seutukaavaliittojen laajamittainen virkistys- ja 22798: Etelä-Suomen taajamissa ja niiden lähiympäristös- suojelualueita koskeva suunnittelutyö on valmis- 22799: sä. Etäisyydet taajamista luonnontilaisille alueille tumisvaiheessa. Valtaosa seutukaavaliittojen vir- 22800: kasvavat. Tämä heikentää etenkin yksityisautoa kistys- ja suojeluvaihekaavoista on tällä hetkellä 22801: omistamattoman väestön ulkoilumahdollisuuksia. joko vahvistettu tai vahvistamisvaiheessa. Vahvis- 22802: Työelämän ja vapaa-ajan muutokset vaikuttavat tettuihin kaavoihin sisältyvät aluevaraukset on 22803: osaltaan siihen, että ulkoilun ja yleensäkin pyrittävä toteuttamaan. Ensisijaisesti tulisi toteut- 22804: liikunnan osuus saa yhä tärkeämmän sijan taa taajamien läheisyydessä sijaitsevat alueet, jotka 22805: kansalaisten vapaa-ajan harrastuksissa. Ulkoilu- on hankittava yhteiskunnan omistukseen. Pää- 22806: mahdollisuuksien parantamiseksi tarvitaan eten- vastuu hankinnasta kuuluu kunnille. Virkistysalue- 22807: kin ulkoilun painealueilla erilaatuisia palveluja, varausten toteuttaminen vaatii kuitenkin myös 22808: kuten levähdys- ja majoitustiloja sekä jätehuollon valtion tukitoimia. 22809: järjestämistä. Ulkoilusta ympäristölle aiheutuvien Sisäasiainministeriö tukee tällä hetkellä valta- 22810: mahdollisten haitta- ja häiriötekijöiden vähentä- kunnallisesti merkitystä omaavien ulkoilureittien 22811: miseksi liikkumista on ohjattava siihen parhaiten perustamista kunnissa. Ensi vuoden aikana olisikin 22812: soveltuville paikoille rakentamalla ulkoilureittejä myönnettävä valtionavustusta harkinnan mukaan 22813: ja -teitä. kunnille sellaisten vahvistetun seutukaavan mu- 22814: Ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen ja paran- kaisten virkistysalueiden toteuttamiseen, joilla on 22815: taminen sekä ympäristönsuojelun näkökohtien seudullista tai valtakunnallista merkitystä. 22816: riittävä huomioon ottaminen luonnon virkistys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22817: käytössä edellyttävät ulkoilun erityisalueiden taen, 22818: hankkimista ja rakentamista tarpeellisessa laajuu- 22819: dessa. Virkistysalueilla pyritään siihen, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22820: kaikilla kansalaisilla olisi asuinpaikasta riippu- 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 22821: matta mahdollisimman tasavertaiset ulkoilu- markkaa avustuksina kunnille tai kuntain- 22822: mahdollisuudet. liitoille seudulle tai valtakunnalle merki- 22823: tyksellisten virkistysalueiden toteuttamis- 22824: ta varten. 22825: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 22826: 22827: Kerttu Törnqvist Juhani Surakka Timo Roos 22828: Saara-Maria Paakkinen Jorma Rantanen Tuulikki Hämäläinen 22829: Pekka Myllyniemi Martti Lähdesmäki 22830: 168 0883005893 22831: 1334 1983 vp. 22832: 22833: Raha-asia-aloite n:o 1216 22834: 22835: 22836: 22837: 22838: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi valtion- 22839: apuna Lieksan kulttuuri- ja nuorisotilojen rakentamiseen 22840: 22841: 22842: Eduskunnalle 22843: 22844: Lieksan kaupungista puuttuvat nuoriso- ja kult- Lieksan kaupungin talous on viime vuosina 22845: tuuritilat. Kaupunki on jo useamman vuoden huonontunut huomattavasti, koska alueen suuren 22846: aikana aktiivisesti etsinyt tiloja lisääntyvälle työttömyyden johdosta (elokuussa 1983 työttö- 22847: kulttuuri- ja nuorisotoiminnalle. Nyt kaupunki on myys oli jo 13 %) arvioitu veroäyrikertymä jää 22848: päätynyt ratkaisuun, jossa se on yhdessä Lieksan tältä vuodelta saavuttamatta. Lisäksi kaupunki on 22849: Osuuspankin kanssa perustanut Kiinteistö Oy käyttänyt huomattavia summia työllisyyden tuke- 22850: Lieksan Liike- ja kulttuurikeskuksen. Yhtiön miseen estääkseen alueen muuttoliikkeen voimis- 22851: tarkoituksena on rakentaa Lieksan keskustaan liike- tumista. Ensimmäinen hakemus valtionrahoituk- 22852: ja kulttuurikeskus, johon kaupungille tulee kult- sesta Lieksan kulttuuri- ja nuorisotiloihin on tehty 22853: tuuritiloja 1 350 m 2 ja nuorisotiloja 650 m 2 eli jo vuonna 1976. 22854: yhteensä 2 000 m 2 • Lisäksi kaupunki on osakkaana Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22855: kiinteistön yhteistiloihin. Liike- ja kulttuurikes- taen, 22856: kuksen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi 22857: vuoden 1984 alussa. Lieksan kaupungin vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22858: 1983 tulo- ja menoarviossa on tarkoitukseen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 22859: varattu 1,6 milj. markkaa. Lieksan kaupungin 29.91.51 2 000 000 markkaa kiiytettävå"ksi 22860: voimavarat eivät kuitenkaan riitä yksin hankkeen valtionapuna Lieksan kaupungin kulttuuri- 22861: toteuttamiseen, koska kaupungin osuus kustannus- ja nuorisotilojen rakentamista varten. 22862: arviosta on 13 milj. markkaa. 22863: 22864: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 22865: 22866: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Jouko Tuovinen 22867: 1983 vp. 1335 22868: 22869: Raha-asia-aloite n:o 1217 22870: 22871: 22872: 22873: 22874: Törnqvist: Määrärahan osoittamisesta Lieksan-Nurmijärven maan- 22875: tien n:o 524 perusparannuksen aientamiseksi 22876: 22877: 22878: Eduskunnalle 22879: 22880: Lieksa-Nurmijärvi maantie n:o 524 on mutkai- vaikean työllisyystilanteen johdosta ja tien huonon 22881: nen, mäkinen ja joskus laitettu päällyste on kunnon vuoksi esitän, että työt voitaisiin aloittaa jo 22882: pahoin vaurioitunut. Tie on merkittävä kautta- V. 1984. 22883: kulkutie Lieksasta Kuhmoon ja kesäisin tiellä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 22884: kulkee paljon matkailijoita. Lisäksi tiellä ajetaan 22885: raskailla puutavara-autoilla puuta metsistä pois. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22886: Tie on myös ainoa kulkureitti Nurmijärven ja 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 22887: Pankajärven kyläläisille Lieksan keskustaan. markan määrärahan Lieksan-Nurmijär- 22888: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Pohjois-Karjalan ven maantien n:o 524 perusparannustöi- 22889: piirin toteuttamisohjelmassa tien peruskorjauk- den aloittamiseksi jo vuonna 1984. 22890: sen aloitus on merkitty vuodelle 1985. Lieksan 22891: 22892: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1984 22893: 22894: Kerttu Törnqvist 22895: 1336 1983 vp. 22896: 22897: Raha-asia-aloite n:o 1218 22898: 22899: 22900: 22901: 22902: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 5071 perus- 22903: korjauksen aloittamiseksi välillä Tiensuu-Vuonislahti 22904: 22905: 22906: Eduskunnalle 22907: 22908: Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiiriin laivarantaan ja eläkkeensaajien lomakotiin, joka 22909: kuuluvan maantien n:o 5071 peruskorjaussuunni- on ympärivuotisessa käytössä. 22910: telma välillä Tiensuu-Vuonislahti on vahvistettu Lieksan kaupungin työttömyysaste oli jo elo- 22911: vuonna 1979. kuussa noin 13 %. Työllisyyden hoidon kannalta- 22912: Tie on tärkeä yhdystie neljän kylän noin 1 000 kin olisi tärkeää, että tien peruskorjaus voitaisiin 22913: asukkaalle, joista monet käyvät töissä Lieksan aloittaa jo vuonna 1984. 22914: keskustassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22915: Tie on myös tärkeä matkailutie ja matkailijoiden taen, 22916: määrä on viime vuosina kasvanut. Tie on merkitty 22917: matkailukarttaan ns. näköalatieksi (Simpauttajan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22918: tie). Tien vaikutusalueella on useita eri järjestöjen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 22919: ja yksityisten kesänviettopaikkoja ja sitä myöten 31.24.77 1000000 markkaa tien n:o 5071 22920: ohjautuu myös matkailuliikennettä suosittuun peruskorjauksen aloittamiseksi välillä Tien- 22921: taiteilija Eva Ryynäsen ateljeehen, Vuonislahden suu- Vuonislahti jo vuonna 1984. 22922: 22923: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 22924: 22925: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Jouko Tuovinen 22926: Timo Roos 22927: 1983 vp. 1337 22928: 22929: Raha-asia-aloite n:o 1219 22930: 22931: 22932: 22933: 22934: Uosukainen ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta Helsingin 22935: yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen osaston laitoskir- 22936: jastomäärärahoihin 22937: 22938: 22939: Eduskunnalle 22940: 22941: Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontie- Kaikki mahdolliset laitosten stsatset saasta- 22942: teellisen osaston laitokset ja laitoskirjastot ovat toimet on tehty. Useita maahamme ainoina 22943: ajautuneet kriisiin jo usean vuoden ajan jatkuneen kappaleina tulleita lehtiä ja sarjoja on jouduttu 22944: tieteellisen kirjallisuuden rajun hinnannousun lopettamaan. Jatkuvasti alkaa ilmestyä uusia 22945: takia. tärkeitä sarjoja, joiden hankkimiseen ei ole 22946: Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontie- mahdollisuuksia. 22947: teellisen osaston laitoskirjaston kirjallisuushan- Tieteellisen kirjallisuuden ja tieteellisten aika- 22948: kintamääräraha nousi vuodesta 1982 vuoteen 1983 kaus- ja muiden julkaisusarjojen puute on menes- 22949: vain 6,7 %. Samana aikana luonnontieteellisten tyksellisen tieteellisen työn harjoittamisen peruste. 22950: julkaisujen hinnat nousivat yli 30 %. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22951: Erittäin vakavaksi tilanteen tekee se, että jo taen, 22952: usean vuoden kirjallisuuden hankintahinnat ovat 22953: nousseet nopeammin kuin määrärahat. Tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22954: johdosta tieteellisten kirjojen hankinta on jouduttu 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 22955: supistamaan lähes olemattomiin. Tieteellisten 29.10.21 lisäyksenä 545 000 markkaa 22956: sarjojen ja lehtien osuus kirjastojen hankinta- Helsingin yliopiston matemaattis-luon- 22957: menoista on jo 80-95 %, ja niiden kallistuminen nontieteellisen osaston laitoskirjastomää- 22958: n. 30 %:n vuosivauhdilla vaikuttaa ratkaisevasti rärahoihin. 22959: kirjaston hankintamahdollisuuksiin. 22960: 22961: Helsingissä 4. päivänä lokakuuta 1983 22962: 22963: Riitta Uosukainen Martti Tiuri Ritva Laurila 22964: Aila Jokinen Mikko Elo Riitta Jouppila 22965: Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila Tytti Isohookana-Asunmaa 22966: Kaarina Dromberg Sinikka Hurskainen Iiro Viinanen 22967: Timo Kietäväinen Elsi Hetemäki-Olander Tapio Holvitie 22968: Liisa Kulhia 22969: 1338 1983 vp. 22970: 22971: Raha-asia-aloite n:o 1220 22972: 22973: 22974: 22975: 22976: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijan viran perus- 22977: tamiseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteyteen 22978: 22979: 22980: Eduskunnalle 22981: 22982: Maassamme ei ole toistaiseksi osoitettu sään- patsten määrärahojen turvin. Peruskoulun ja 22983: nöllistä, jatkuvaa tukea äidinkielen opetusta lukion äidinkielen opetukseen liittyy olennaisesti 22984: peruskoulussa, lukiossa eikä muissa keskiasteen juuri lukion päättökoe, ylioppilastutkinto. Se 22985: kouluissa palvelevalle, kielitieteen ja kirjallisuu- rakentuu uusien oppimääräsuunnitelmien varaan, 22986: dentutkimuksen tuloksia opetukseen soveltavalle joiden sisällössä uusilla tieteen sovellutuksilla 22987: tutkimukselle. Kuitenkin nopeasti kehittyvän on näkyvä sija. 22988: kieli- ja kirjallisuustieteen merkitys on opetukselle Lukion äidinkielen opetus ei kuitenkaan olisi 22989: entistä suurempi. Akateemisen tutkimuksen tulok- tutkijan ainoa työala. Yhtä tärkeä olisi kaikkien 22990: sia ei aina voi sellaisinaan käyttää opetuksen asteiden yleissivistävä ja ammatillinen koulutus. 22991: tarpeisiin, ja siksi soveltuvan tutkimuksen tarve on Samoin äidinkielen opettajien täydennyskoulutus 22992: ilmeinen. liittyisi tutkijan tehtäviin mm. niiltä osin, kuin 22993: Edellä tarkoitetun soveltavan aineteorian tutki- koulutukseen tarvitaan koulutusmateriaaleja. 22994: muksen käyttöön ei ole osoitettu työvoimaa. Tutkijan taustaryhmiä olisivat ylioppilastutkin- 22995: Äidinkielen opetuksen didaktiikkaa varten varten tolautakunta, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 22996: on olemassa jonkin verran tutkijavoimia. Aine- kouluhallitus ja Äidinkielen opettajain liitto. Täten 22997: teorian ja didaktiikan välinen epäsuhta olisi tutkijalla olisi koko ajan tuntuma siihen millaista 22998: korjattava, sillä molemmat ovat välttämättömiä. tietoa tarvitaan. 22999: Kielitieteen ja kirjallisuuden tutkimuksen tulok- Tutkijan toimeen tulisi asettaa pätevyysvaati- 23000: sia äidinkielen opetukseen soveltuvan tutkijan mukseksi lukion vanhemman lehtorin pätevyys. 23001: viran sopiva sijoituspaikka olisi Kotimaisten On myös edellytettävä kokemusta käytännön 23002: kielten tutkimuskeskus. Siellä on käytettävissä koulutyöstä ja tutkijankoulutusta. 23003: riittävät tilat, hyvä alan kirjasto ja välitön kontakti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23004: muihin alaa sivuaviin tutkijoihin. Ratkaisu olisi taen, 23005: taloudellinen. Myös tutkija voisi sieltä käsin olla 23006: luontevasti yhteydessä kouluhallitukseen, ylioppi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23007: lastutkintolautakuntaan, äidinkielen opettajiin ja 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 23008: yliopistoihin. 29.89.01 lisäyksenä 125 000 markkaa 23009: Tutkijan työn konkreettisena ja luontevana tutkijan viran perustamiseen Kotimaisten 23010: lähtökohtana olisi ylioppilastutkinnon äidinkielen kielten tutkimuskeskuksen yhteyteen äi- 23011: kokeen kehittäminen, joka on aloitettu tila- dinkielen opetuksen tutkimusta varten. 23012: 23013: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 23014: 23015: Riitta Uosukainen Riitta Jouppila Martti Tiuri 23016: Tytti Isohookana-Asunmaa Aila Jokinen Ritva Laurila 23017: Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila Sinikka Hurskainen 23018: Iiro Viinanen Kaarina Dromberg Timo Kietäväinen 23019: Elsi Hetemäki-Olander Tapio Holvitie Liisa Kulhia 23020: Mikko Elo 23021: 1983 vp. 1339 23022: 23023: Raha-asia-aloite n:o 1221 23024: 23025: 23026: 23027: 23028: Urpilainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjallisuuden 23029: ostotukikokeiluun 23030: 23031: 23032: Eduskunnalle 23033: 23034: Tiedonvälityksen tekninen kehitys on asettanut sopivaa aineistoa olisivat esimerkiksi lasten-, 23035: yleiset kirjastot uuden tilanteen eteen. Kirjan ajankohtais- ja opetusohjelmat television ohjelma- 23036: rinnalle on nousemassa uusia viestintä- ja tiedon- tarjonnasta sekä parhaat koti- ja ulkomaiset 23037: tallennusmuotoja, joista kirjastojen kannalta ehkä elokuvat. 23038: merkittävin on video. Videokasetilla on ominai- Kirjastojen videokokeilun suunnittelu on eden- 23039: suuksia, jotka tekevät siitä hyvin kirjastoihin nyt pitkälle. Kokeilun kestoksi on ehdotettu 23040: soveltuvan: se on kooltaan kirjaan verrattava, mikä vähintään kahta vuotta siten, että toiminta alkaisi 23041: tekee varastoinoin ja postitse lähettämisen kokeilukirjastoissa vuoden 1984 alussa. Kokeilu 23042: helpoksi, samoin kasetin kestävyys on melko hyvä. edellyttää monien eri osapuolien taloudellista 23043: Ennen kuin kirjastot voivat ryhtyä käyttämään panosta ja aktiivisuutta. Kokeilu ei kuitenkaan ole 23044: toiminnassaan videotallenteita, ratkaistavana on toteutettavissa ilman määrärahaa valtion tulo- ja 23045: lukuisia teknisiä, taloudellisia ja oikeudellisia menoarviossa. 23046: kysymyksiä. Opetusministeriön videotoimikunta Kokeilu on tarpeen myös sellaisten käytännön 23047: on tehnyt esityksen videokokeilun aloittamisesta kokemusten saamiseksi, joilla voidaan välttää 23048: yleisissä kirjastoissa. Kirjastojen videokokeilun virheinvestointeja yleisten kirjastojen kehittämi- 23049: tarkoituksena on selvittää, mitä uusia valmiuksia ja sessä. Lisäksi sen avulla voidaan huomattavasti 23050: resursseja kirjastot tarvitsevat, jos videotoiminta parantaa valmiuksia uuden tekniikan hallittuun 23051: muodostuu osaksi kirjastojen normaalia toimintaa. käyttöönottamiseen yleisissä kirjastoissa. 23052: Kirjastolaitoksen yleissuunnittelun kannalta on Edellä olevan perusteella kunnioittavasti ehdo- 23053: tärkeää selvittää muun muassa kirjastorakennusten tamme, 23054: soveltuvuus video-ohjelmien katseluun, aineiston 23055: valintaan ja luettelointiin vaikuttavat seikat, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23056: henkilöstön koulutustarpeet sekä kirjastojen käyt- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 23057: täjien tarpeet ja odotukset. Kokeilulla voidaan 29.56.23 yhteensä 350 000 markan määrä- 23058: myös selvittää, millaisin edellytyksin kirjastojen rahan käytettäväksi kirjallisuuden osto- 23059: ohjelmavalikoimaan voitaisiin sisällyttää taiteelli- tukikokeiluun ja yleisten kirjastojen video- 23060: sesti ja tietosisällöltään korkeatasoista ohjelmis- kokeiluun. 23061: toa. Luonnostaan sisällön puolesta kirjastoihin 23062: 23063: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 23064: 23065: Kari Urpilainen Mats Nyby Marja-Liisa Tykkyläinen 23066: 1340 1983 vp. 23067: 23068: Raha-asia-aloite n:o 1222 23069: 23070: 23071: 23072: 23073: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan 23074: sairaanhoito-oppilaitoksen uuden koulurakennuksen suunnit- 23075: teluun 23076: 23077: 23078: Eduskunnalle 23079: 23080: Keski-Pohjaomaan sairaanhoito-oppilaitos aloit- Opiskelijamääräksi on arvioitu noin 400, jolloin 23081: ti toimiotaosa Kokkolassa 1974. Oppilaitos toi- opetuksen laajennus suuntautuu entisten koulu- 23082: mii kaupungilta vuokratuissa puutteellisissa 1 907 tusmuotojen ja erikoiskoulutuksen lisäksi myös 23083: m 2 käsittävissä tiloissa. Opiskelijapaikkoja on yh- täydennyskoulutukseen. Ammattikasvatushallituk- 23084: teensä noin 200. Toiminnan kehittäminen ja sen KTS:ssä Keski-Pohjanmaan sairaanhoito- 23085: laajentaminen terveydenhuoltoalan alueellisia tar- oppilaitos on merkitty vuosille 1985-88. 23086: peita vastaavaksi ei siis ole mahdollista nykyisissä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23087: alunperin tilapäisiksi tarkoitetuissa tiloissa. taen, 23088: Keski-Pohjanmaan sairaanhoito-oppilaitoksen 23089: neuvottelukunta onkin esittänyt ammattikasvatus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23090: hallitukselle, että uuden koulurakennuksen ra- 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 23091: kenoushanke tulisi ottaa valtion viisivuotissuuo- markkaa Keski- Pohjanmaan sairaanhoito- 23092: oitelmiio. Kokkolan kaupunki on varannut tontin oppilaitoksen uuden koulurakennuksen 23093: sairaanhoito-oppilaitosta varten. Hankkeen kus- suunnittelua varten. 23094: tannuksiksi on arvioitu 27 miljoonaa markkaa. 23095: 23096: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 23097: 23098: Kari Urpilainen Mats Nyby Marja-Liisa Tykkyläinen 23099: 1983 vp. 1341 23100: 23101: Raha-asia-aloite n:o 1223 23102: 23103: 23104: 23105: 23106: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Kannuksen Työväentalon 23107: peruskorjaamiseen 23108: 23109: 23110: Eduskunnalle 23111: 23112: Kannuksen Työväentalon syntyyn ja sen alku- Talon kuntoonsaattaminen edellyttää mittavia 23113: vaiheisiin liittyy läheisesti eräs Suomen poliittisen ponnisteluja. Peruskorjaustyöt nousevat useisiin 23114: historian merkkimiehistä Oskari Tokoi. Paikal- satoihin tuhansiin, joten paikallisin voimin 23115: listen kulttuuripiirien aloitteesta uhanalaisena hankkeen toteuttaminen ei onnistu. Työväentalon 23116: ollut Työväentalo suojeltiin Vaasan lääninhalli- merkittävää kulttuurihistoriallista taustaa ja koko 23117: tuksen päätöksellä keväällä 1983 puoleksi vuo- suomalaista yhteiskuntaa ajatellen olisi perustel- 23118: deksi. Suojelua puolsi Museovirasto tammikuussa tua, että valtiovalta osallistuisi peruskorjaus- 23119: 1983. Museovirasto totesi talon olevan kulttuuri- kustannuksiin. 23120: historiallisesti arvokas erityisesti Oskari Tokoin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 23121: ansiosta ja myös siitä syystä, että sillä on 23122: merkitystä kannuslaisessa rakennuskulttuurissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23123: sekä maisemallista arvoa sijaiten Kannuksessa 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 23124: keskeisellä paikalla. 29.99.51 300 000 markkaa kulttuurihisto- 23125: Vaasan lääninhallitus on suojellut Kannuksen riallisesti merkittävän Kannuksen Työ- 23126: Työväentalon 15.09.83 tekemällään päätöksellä. väentalon peruskorjaukseen. 23127: Päätös odottaa valtioneuvoston vahvistamista. 23128: 23129: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 23130: 23131: Kari Urpilainen 23132: 23133: 23134: 23135: 23136: 169 0883005893 23137: 1342 1983 vp. 23138: 23139: Raha-asia-aloite n:o 1224 23140: 23141: 23142: 23143: 23144: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolassa sijaitsevan 23145: Pohjoismaisen Kuvataidekoulun toiminnan tukemiseen 23146: 23147: 23148: Eduskunnalle 23149: 23150: Kokkolassa aloittaa toimintansa Pohjoismainen ollessa 40. Opetuskieli on paaosin ruotsin kieli. 23151: Kuvataidekoulu tammikuussa 1984. Oppilaitos Opetuksesta tulee huolehtimaan pieni, kiinteä 23152: tulee olemaan keskiasteen ammatillista opetusta opettajakunta, jonka lisäksi opetusta tulevat 23153: antava kuvataidekoulu. Kaksivuotisen Pohjois- antamaan vierailevat opettajat kaikista Pohjois- 23154: maisen Kuvataidekoulun tarkoituksena on antaa maista. Näin koulu tulee konkreettisesti lisäämään 23155: perusopetusta kuvallisen taiteen alueella ja tuottaa Pohjoismaiden keskinäistä vuorovaikutusta nuori- 23156: oppilaille sellaisia valmiuksia, että he voisivat somme keskuudessa. 23157: koulun pohjalta pyrkiä taidekorkeakouluihin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23158: Pohjoismaissa ja, että he voisivat toimia vapaina taen, 23159: taiteilijoina koulun jälkeen sekä työskennellä esim. 23160: seuraavilla aloilla: muotoilu, lavastus, tekstiili- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23161: suunnittelu ja opetus. 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 23162: Koulu on tarkoitettu yli 18-vuotiaille nuorille markkaa Kokkolassa sijaitsevan Pohjois- 23163: kaikista Pohjoismaista. Kouluun on tarkoitus ottaa maisen Kuvataidekoulun toiminnan tuke- 23164: vuosittain 20 opiskelijaa, koko opiskelijamäärän miseen. 23165: 23166: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 23167: 23168: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Mats Nyby 23169: 1983 vp. 1343 23170: 23171: Raha-asia-aloite n:o 1225 23172: 23173: 23174: 23175: 23176: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ajoharjoitteluratojen 23177: rakentamiseksi 23178: 23179: 23180: Eduskunnalle 23181: 23182: Liikenneministeriö päätti 5.10.1981 asettaa työ- Näillä radoilla voitaisiin huomattavasti tehostaa 23183: ryhmän, jonka tehtävänä oli: myöskin vapaaehtoista kuljettajien jatkokoulutus- 23184: ta, joka nyt on ollut paljon riippuvaista siitä, onko 23185: 1. Selvittää ajoharjoitteluratojen tarve ottaen tähän tarkoitukseen jostain ollut löydettävissä 23186: huomioon mm. kuljettajaopetuksen uudistamis- sopiva harjoittelupaikka. 23187: suunnitelmat ja vapaaehtoisen autoilun jatko- Vaikka esimerkiksi maamme pohjoisosissa 23188: koulutuksen tehostaminen. voitaisiin käyttää niin sanottuja luonnonjäitä 23189: 2. Laatia yleisohjeet ajoharjoitteluratojen suun- harjoitteluun, on tassa törmätty vastakkain 23190: nittelua ja rakentamista varten. luonnonsuojelijoiden kanssa. Lisäksi on todettava, 23191: 3. Tehdä erotus ratojen lukumäärästä ja sijoitta- että mahdollisuudet harjoitella järven jäällä ovat 23192: mispaikoista. ilmastosta johtuen rajalliset. 23193: 4. Selvittää ratojen perustamis- ja käyttökustan- Kuljettajaopetuksen jatkotyöryhmä, joka jätti 23194: nukset. välimietintönsä 31.3.1981, päätyi esittämään niin 23195: 5. Selvittää ratojen perustamiseen ja rakentami- sanottua kaksivaiheista ajokorttitutkintoa. Toinen 23196: seen mukaan tulevat tahot sekä tehdä ehdotus vaihe suoritettaisiin 12-24 kuukauden kuluttua 23197: kustannusten jaosta eri osapuolten kesken. ensimmäisestä tutkinnosta. Tämä toinen vaihe 23198: sisältäisi myös harjoittelun poikkeuksellisissa 23199: Työryhmä sai työnsä valmiiksi ja luovutti oloissa, toisin sanoen liukkaankelin harjoittelu- 23200: mietintönsä 31.5.1983 liikenneministeriölle. radalla. 23201: Kartoittaessaan tehtäväänsä työryhmä totesi, Jotta nämä tavoitteet voitaisiin toteuttaa ja sitä 23202: että maamme hyvinkin vaikeat liikennöimisolo- kautta pienentää uusien kuljettajien onnettomuus- 23203: suhteet edellyttävät muulta liikenteeltä rauhoitet- riskiä edellyttää se, että maahamme saadaan 23204: tua tilaa, jossa voidaan harjoitella ajamista mahdollisimman nopeasti työryhmän esittämät 26 23205: poikkeavissa olosuhteissa. Työryhmä selvitti ajoharjoittelurataa. 23206: myöskin tilanteen muissa pohjoismaissa. Selvityk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23207: sen tuloksena todettiin, että Suomi on ainoa taen, 23208: pohjoismaista, jossa ei ole yhtään niin sanottua 23209: liukkaankelin harjoitusrataa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23210: Selvittelytyössä kävi myös ilmi, että uusien 1984 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 23211: kuljettajien yleisin onnettomuussyy on ajoneuvon markkaa ajoharjoitteluratatyöryhmän 23212: hallinnan menettäminen huonoissa olosuhteissa. mietinnön mukaisten harjoitteluratojen 23213: Näitä onnettomuuslukuja voitaisiin huomattavasti aikaansaamiseksi. 23214: pienentää, mikäli kuljettajakoulutuksen aikana 23215: voitaisiin antaa opetusta liukkaalla ajamisessa. 23216: 23217: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 23218: 23219: Kari Urpilainen Jouko Skinnari Mats Nyby 23220: Risto Ahonen Reino Paasilinna Pertti Paasio 23221: Mikko Elo 23222: 1344 1983 vp. 23223: 23224: Raha-asia-aloite n:o 1226 23225: 23226: 23227: 23228: 23229: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta asuntolainojen korkojen 23230: maksun lykkäämiseen 23231: 23232: 23233: Eduskunnalle 23234: 23235: Vuokra-asuntojen tilanteen korjaamiseksi voi- että tästä aiheutuva valtion korko- ja lyhennys- 23236: daan asuntotuotantolain muuttamisesta annetun maksujen väheneminen vuonna 1984 on yhteensä 23237: lain nojalla ennen 1.2.1982 lainoitetun vuokra- enintään 14 000 000 mk, josta korkoja enintään 23238: talon rakentamista, laajentamista tai peruskorjaa- 4 000 000 mk. Vuokratalolainojen korko- ja 23239: mista varten myönnettyjen lainojen ehtoja lyhennysmaksujen lykkäyksiä saadaan myöntää 23240: muuttaa vastaamaan tarkoitukseen myönnettävän aravavuokrien alentamiseksi siltä osin kuin ne 23241: lainan ehtoja. Tulo- ja menoarviossa kuitenkin ylittävät valtioneuvoston antaman tasoyleisohjeen 23242: todetaan, että tällaisia muutoksia ei ole tarkoitus mukaisen tason tai kun korotustarve ylittää 23243: suorittaa vuoden 1984 aikana. Vuokra-asuntotilan- asuntohallituksen eri vuosina lainoitettuja taloja 23244: teen korjaamiseen ja vuokratason kohtuullisena varten hyväksymien korotusten enimmäismäärät. 23245: pitämiseen tähtäävien pyrkimysten vuoksi tulisi Edellä oleva korkojen 4 milj. markan suuruinen 23246: tulo- ja menoarviota muuttaa vastaamaan sisä- määrä ei riitä pitämään vuokratasoa siinä määrin 23247: asiainministeriön ehdotusta. kohtuullisena kuin on asuntopolitiikan hoitamisen 23248: Asuntotuotantolain muuttamisesta annetun lain kannalta tarpeellista. 23249: (81/82) 11 §:n ja vastaavan aiemman säännöksen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 23250: nojalla ehdotetaan, että vuonna 1984 saataisiin 23251: myöntää asuntolainojen korkojen, lyhennysmak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23252: sujen taikka molempien suorittamisesta lykkäystä 1984 tulo- ja menoarvioon 9 000 000 23253: enintään kahdeksi vuodeksi enintään 850 000 000 markkaa asuntolainojen korkojen lykkää- 23254: markkaan nousevan lainamäärän osalta ja siten, misosuuteen. 23255: 23256: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 23257: 23258: Kari Urpilainen 23259: 1983 vp. 1345 23260: 23261: Raha-asia-aloite n:o 1227 23262: 23263: 23264: 23265: 23266: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan sairaanhoito- 23267: oppilaitoksen koulurakennuksen suunnitteluun 23268: 23269: Eduskunnalle 23270: 23271: Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitos on erit- sekä hajautetuissa tiloissa. Valtion hallinnonalojen 23272: täin ahtaissa tiloissa. Oppilaitos on joutunut toiminta- ja taloussuunnitelmissa on esitetty 23273: hajauttamaan toimitilansa erittäin moneen eri määrärahaa vuodelle 1984 oppilaitoksen suunnit- 23274: toimipisteeseen. Terveydenhuollon palvelupistei- telua varten. 23275: den henkilökunnan kouluttamiseksi tarvittaisiin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 23276: kipeästi riittävät, nykyaikaisia vaatimuksia vastaa- 23277: vat opetustilat. Valtiontilintarkastajat ovat myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23278: kiinnittäneet huomiota Hämeenlinnan sairaan- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 23279: hoito-oppilaitoksen tilojen tarpeellisuuteen. Hä- 29.83.74 800000 markkaa Hämeenlinnan 23280: meenlinnan sairaanhoito-oppilaitos on toiminut sairaanhoito-oppilaitoksen suunnittelua 23281: jo lähes parikymmentä vuotta ahtaissa, tilapäisissä varten. 23282: 23283: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1983 23284: 23285: Mikko Vainio 23286: 1346 1983 vp. 23287: 23288: Raha-asia-aloite n:o 1228 23289: 23290: 23291: 23292: 23293: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Joutjärven nuorisotalon rakenta- 23294: miseen Lahdessa 23295: 23296: 23297: Eduskunnalle 23298: 23299: Lahdessa Joutjärven kaupunginosa on alue, jossa neljä miljoonaa markkaa. Lahden kaupunginval- 23300: ei ole nuorisolle kunnon kokoontumispaikkaa. tuusto myönsi vuoden 1982 talousarvioon hank- 23301: Joutjärven nuorisotalon rakennushanke on myötä- keen aloittamiseksi 870 000 markan lisämäärä- 23302: tuulessa kaupungin suhteen ja se sisältää hyöty- rahan sekä vuoden 1983 talousarvioesitykseen 23303: pinta-alaltaan noin 830 neliömetrin suuruisen osittaisen määrärahan. 23304: uudisrakennuksen. Rakennukseen tulee harrastus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 23305: ja kokoontumistiloja sekä lisäksi 70 neliömetrin 23306: suuruinen väestönsuojelulohkon johtokeskus. Kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23307: punginvaltuusto on jo vuonna 1981 hyväksynyt 1984 tulo- ja menoarvioon 800000 23308: nuorisotalon luonnospiirustukset, joiden perus- markkaa ]outjärven nuorisotalon raken- 23309: teella laskettu kustannusennuste olisi vähän yli tamiseen. 23310: 23311: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 23312: 23313: Mikko Vainio 23314: 1983 vp. 1347 23315: 23316: Raha-asia-aloite n:o 1229 23317: 23318: 23319: 23320: 23321: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Kopsuon tien rakennustöiden 23322: aloittamiseen Asikkalassa 23323: 23324: 23325: Eduskunnalle 23326: 23327: Suomessa ei liene niin mutkaista eikä niin mäkis- tuukin melkein käsittämättömältä, että näin 23328: tä tietä kuin Asikkalassa nk. Kopsuon tie, joka huonolla tieosuudella ei ole vielä suurempia 23329: yhdistää kuntakeskukseen Vääksyn ja Kalkkisten liikennevahinkoja tapahtunut. Tiesuunnitelman 23330: taajaman. Tämä heikkokuntoinen tie on Kalkkis- laatimiseksi nykyisiä tarpeita silmällä pitäen olisi 23331: ten alueen asukkaiden ainoa tieyhteys, joka on välittömästi ryhdyttävä tien rakennustöihin. 23332: heille elintärkeä. Sen lisäksi, että tien varrella on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 23333: kymmeniä talouksia, Kopsuon tien liikenne 23334: vilkastuu erityisesti kesäkausina sen vuoksi, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23335: alueella on erittäin runsaasti kesäloma-asutusta. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 23336: Tiellä tapahtuva moottoriliikenne sekä jalankulki- 31.24.77 500000 markkaa Kapsuon tien 23337: joiden ja pyöräilijöiden turvallisuus edellyttävät suunnittelun ja rakennustöiden aloittami- 23338: pikaisia toimenpiteitä tien parantamiseksi. Tuo- seen. 23339: 23340: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 23341: 23342: Mikko Vainio 23343: 1348 1983 vp. 23344: 23345: Raha-asia-aloite n:o 1230 23346: 23347: 23348: 23349: 23350: Vainio: Määrärahan osoittamisesta Lahden postitalon muutostöiden 23351: suorittamiseen 23352: 23353: 23354: 23355: Eduskunnalle 23356: 23357: Lahden postitalon henkilökunta joutuu työsken- että töiden käynnistäminen olisi mahdollista 23358: telemään erittäin vaikeissa olosuhteissa. Jo vuosia jo vuonna 1984. Muutostyöllä olisi myöskin 23359: on ollut lupaukset vireillä, että postitalon merkittävä työllisyysvaikutus, koska muutostyöt 23360: korjaustöihin ryhdyttäisiin. Henkilökunta on yleensä ovat työllistäviä verrattuna uudisraken- 23361: vuosikausia yrittänyt saada aikaan parannusta nuksiin. 23362: monimuotoisilla painostus- ja informaatiokier- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 23363: roksilla, mutta mikään ei ole auttanut. 23364: Postitalon muutostöiden kustannusarvio on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23365: noin 7 miljoonaa markkaa. Myös hankkeen perus- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 23366: tamissuunnitelma oli vahvistettavana keväällä. 31.94.74 1500000 markkaa Lahden posti- 23367: Työsuunnitelmat muutokseen ovat jo niin pitkällä, talon muutostöitä varten. 23368: 23369: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 23370: 23371: Mikko Vainio 23372: 1983 vp. 1349 23373: 23374: Raha-asia-aloite n:o 1231 23375: 23376: 23377: 23378: 23379: Vainio: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden sairauskulujen 23380: korvaamiskokeiluun sairausvakuutusvaroista Lahdessa 23381: 23382: 23383: Eduskunnalle 23384: 23385: Sairausvakuutuslain puutteet ovat johtaneet miljoonaa markkaa vuodessa. Myydyistä lääkkeistä 23386: nurinkurisuuksiin syöpäsairaiden kulujen kor- muodostavat syöpälääkkeet noin 2 prosenttia 23387: vauksissa. Myöskin kunnat ovat jo ottaneet kustannuksista. 23388: erilaisia kantoja syöpäpotilaiden kulujen korvauk- Kysymys yhteiskunnan osallistumisesta poti- 23389: sissa. Esimerkkinä voisi mainita, että jos sairastut laan hoitokustannuksiin SMP:n mielestä on sekä 23390: syöpään Vantaalla, saat kaupungilta taloudellista eettinen että käytännöllinen kysymys. Näitä 23391: tukea hoitokuluihin, jos sairastut syöpään Hel- asioita pohtiessa nousevat väkisin esille seuraavat 23392: singissä, et saa kaupungilta ropoakaan - ellet kysymykset ja kannanotot: Syöpäsairaudet kuulu- 23393: mene sosiaalihuoltoon. vat vakavimpiin sairauksiin. Ilman hoitoa on 23394: Moni kunta varmasti tukisi syöpäpotilaitaan, prognoosi toivoton ja kuolema tulee suhteellisen 23395: mutta lakiteknillisesti se tuntuu olevan erittäin lyhyessä ajassa. Hoidolla voidaan pelastaa 1/3, 1/3 23396: vaikeaa. Esimerkkinä kuntien toiminnasta tässä- saavat lievitystä ja lisäaikaa. Hoidon inhimillinen 23397: kin Kurikan tilintarkastajat valittivat valtuuston välttämättömyys on ilmeinen ottaen huomioon 23398: päätöksestä Vaasan lääninoikeuteen, joka yhtyi yllä mainitut seikat. Kukaan potilas tai omainen ei 23399: valittajien kantaan. Lääninoikeuden mielestä jätä eikä voida edellyttää jättävän, tarttumatta 23400: syöpäkulujen maksaminen ei kuulu kunnallislain tähän oljenkorteen, maksoi mitä maksoi. Syöpä- 23401: tarkoittamaan kunnan toimialaan. potilaiden kohderyhmä on kuitenkin suhteellisen 23402: Lakien ristiriitaisuus ja epävarmuus siitä, onko pieni SV:n kokonaiskustannuksiin nähden, ja 23403: kunnilla oikeutta korvata joitakin lääkkeitä tai rahat ovat järjestettävissä sisäisin järjestelyin. 23404: hoitoja on sekava. Pitäisi ehdottomasti valtio- Tasavertaisuuteen pitää pyrkiä ei vain pykälien, 23405: vallan puuttua asiaan ja valtiovallan toimesta kor- vaan myöskin seurausten suhteen. Tällä hetkellä 23406: jata näin raskas virhe. on kyllä SV -korvauksen epäoikeudenmukaisuus 23407: Sytostaattihoito (solumyrkyt) kuuluu satapro- räikeintä juuri syöpäpotilaiden kohdalla, koska 23408: senttisesti SV-palautuksen piiriin vain noin 6-7 sairauden vakavuus, potilaan pelko ja kärsimys ja 23409: syöpälajin kohdalla, muiden (25-30) kohdalla hoidon pois jäämisen kohtalokkuus ovat erityisen 23410: annetaan vain tavanomainen 50 prosentin palau- suuret samalla kun kustannukset ovat kaikista 23411: tus. Koska lääkkeet ovat niin kalliit, on tämä 50 sairausryhmistä suurimpia. 23412: prosentin omavastuuosa useimmille potilaille Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 23413: melkein ylipääsemättömän kallista, noin 700- 23414: 2 000 markan arvoja on esitetty kuukaudessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23415: kuluviksi. 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark- 23416: Syöpäpotilaita on tiettävästi elossa noin 67 000. kaa syöpäpotilaiden sairauskulujen ottami- 23417: Näistä saavat noin 1/3 ilmaislääkityksen SV:n seksi sairausvakuutuksen piiriin kokeiluna 23418: piiristä. Loppuosan lääkekulut olisivat noin 25 Lahdessa. 23419: 23420: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 23421: 23422: Mikko Vainio 23423: 23424: 23425: 23426: 23427: 170 0883005893 23428: 1350 1983 vp. 23429: 23430: Raha-asia-aloite n:o 1232 23431: 23432: 23433: 23434: 23435: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten lasten 23436: vanhempien tarvitseman hoitoavun korvaamiseen 23437: 23438: 23439: Eduskunnalle 23440: 23441: Lasten vanhemmat ovat enttam sidoksissa palvelua, mm. että vanhempien itsensä valitse- 23442: vammaisten lasten hoitamisessa, joten vanhem- malle hoitajalle voitaisiin korvata palkkaus 23443: pien omat virkistäytymismahdollisuudet jäävät vanhempien virkistäytymiseen ja vapaa-ajan 23444: kovin rajoitetuiksi. Lapsen jättäminen vieraan toimintaan käytetyltä ajalta. 23445: hoitoon on usein joko mahdotonta tai muuten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23446: vaikeaa. Kotipalveluhenkilöstön mahdollisuudet taen, 23447: antaa tukea em. tilanteessa ovat nykyisellään hyvin 23448: rajoitetut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23449: Hoitoapua tulisi kehittää erilaisia mahdolli- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 23450: suuksia etsien. Sosiaalipalvelujärjestelmän tueksi markkaa myönnettäväksi harkinnanvarai- 23451: tulisi voida kehittää myös vapaamuotoisempaa seksi rahoitusavustukseksi vaikeavammais- 23452: ten lasten vanhempien tarvitseman hoito- 23453: avun korvaamiseen. 23454: 23455: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 23456: 23457: Mikko Vainio Vieno Eklund 23458: 1983 vp. 1351 23459: 23460: Raha-asia-aloite n:o 1233 23461: 23462: 23463: 23464: 23465: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten, vanhusten ja 23466: kroonikkopotilaiden kotihoidon korvaamiseen kokeiluna Lah- 23467: dessa 23468: 23469: 23470: Eduskunnalle 23471: 23472: Vammaisten, vanhusten ja kroonikkopotilai- Koska laitospaikkojen puutetta tulee olemaan, 23473: den laitospaikkoihin jooottaminen on tosiasia pitäisi kehittää kotihoitoa maksamalla hoito- 23474: ainakin useissa kaupungeissa. Laitospaikkojen tar- korvausta sellaisesta kotihoidossa hoidettavasta, 23475: ve tulee vuosi vuodelta lisääntymään. Uusia laitok- joka lääkärinlausunnon mukaan olisi laitoshoidon 23476: sia ei ehditä rakentaa tarvetta vastaavasti. Koti- tarpeessa. 23477: avustajatoiminta- ja kotisairaanhoito ovat huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 23478: mattava apu avohuollossa, mutta ei kata sellaista nioittavasti, 23479: hoidon tarvetta, jossa hoidettava vaatii jatkuvaa 23480: valvontaa. Tutkimusten mukaan useimmat hoidet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23481: tavat haluaisivat olla kotihoidossa, joka on 1984 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 23482: mielekkäämpää sekä monin verroin taloudellisem- markan määrärahan vammaisten, van- 23483: paa laitoshoitoon verrattuna. husten ja kroonikkopotilaiden kotihoidon 23484: Nykyäänkin monet perheet ovat hoitaneet korvaamisen kokeiluun Lahdessa. 23485: vuosikausia kroonikkopotilasta tai vammaista 23486: kotona ilman pienintäkään korvausta. 23487: 23488: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 23489: 23490: Mikko Vainio Vieno Eklund Lea Mäkipää 23491: 1352 1983 vp. 23492: 23493: Raha-asia,-aloite n:o 1234 23494: 23495: 23496: 23497: 23498: Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraa- 23499: nien kuntoutustoiminnan valtionapuun 23500: 23501: 23502: Eduskunnalle 23503: 23504: Maamme yli 300 000 rintamasotilastunnuksen sen palvelujen tarve lisääntyy erittäin nopeasti. 23505: ja yli 30000 rintamapalvelustunnuksen haltijasta Rintamaveteraaneista yhä useampi tarvitsisi näitä 23506: vain pieni murto-osa on saanut osakseen laitos- palveluita. Kotimaassa on viime vuosina kuntou- 23507: palveluita. tuslaitosten määrä tuntuvasti lisääntynyt sekä 23508: Fysikaalisella kuntoutuksella on tutkimuksen parhaillaan rakenteilla olevien laitosten valmis- 23509: mukaan voitu auttaa rintamaveteraaneja niissä tuttua toiminnan tuntuvaan lisäämiseen on 23510: vaivoissa ja sairauksissa, joista he eniten kärsivät olemassa edellytykset. 23511: eli tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Hoitoon Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23512: liittyvillä terveystarkastuksilla on myös tärkeä taen, 23513: merkitys monien piilevien sairauksien ja terveys- 23514: riskien toteamisessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23515: On valitettavaa, että lain edellyttämiin avo- 1984 tulo- ja menoarvioon momentitle 23516: hoidon palveluihin ei ole voitu osoittaa määrä- 33.84.56 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 23517: rahaa lainkaan kuluvan vuoden tulo- ja meno- valtionapuun rintamaveteraanien kuntou- 23518: arviossa. tustoimintaan. 23519: Iän karttuessa terveydenhuollon ja kuntoutuk- 23520: 23521: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1983 23522: 23523: Mikko Vainio Vieno Eklund 23524: 1983 vp. 1353 23525: 23526: Raha-asia-aloite n:o 1235 23527: 23528: 23529: 23530: 23531: Valli: Määrärahan osoittamisesta raamatunkäännöstyön jatkamiseen 23532: 23533: 23534: 23535: 23536: Eduskunnalle 23537: 23538: Eduskunta on edellisinä vuosina myöntänyt Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 23539: määrärahan raamatunkäännöstyöhön. Työ on 23540: edistynyt hyvin ja pysynyt myös aikataulussa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23541: Käännöstyö ei saa jäädä yksin kirkon vastuulle, 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 23542: sillä raamattu kuuluu koko suomalaisen yhteis- 29.02.51 100 000 markkaa raamatunkään- 23543: kunnan henkiseen perustaan. Se on osa suomalais- nöstyön jatkamiseen. 23544: ta kulttuuria. Siksi myös yhteiskunnan on syytä 23545: osallistua jatkuvasti käännöstyön rahoittamiseen. 23546: 23547: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 23548: 23549: Sakari Valli 23550: 1354 1983 vp. 23551: 23552: Raha-asia-aloite n:o 1236 23553: 23554: 23555: 23556: 23557: Valli: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustukseksi Kainuun 23558: opistolle Paltamossa 23559: 23560: 23561: Eduskunnalle 23562: 23563: Kainuun opisto on ainoa kansanopisto alueel- alueen lämpöhuolto uudistettaisiin keskiteeyksi ja 23564: ·laan Se on vuosien kuluessa kehittynyt merkittä- kotimaista polttoainetta käyttäväksi. Suunnitelmat 23565: väksi kulttuurikeskukseksi, jonka palveluja ovat ovat valmiit ja ne on hyväksytty kouluhallituk- 23566: käyttäneet oppilaiden lisäksi monet yhteisöt - sessa. 23567: niin kunnat kuin seurakunnat. Opistolle valmistui Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 23568: 1983 uusi juhlasali- ja asuntolarakennus. Seu- 23569: raavana vaiheena on vanhojen tilojen saneeraa- että Edurkunta ottairi valtion vuoden 23570: minen nykyajan tarpeita vastaaviksi. Paloviran- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 23571: omaiset ovat kieltäneet entisen päärakennuksen 29.57.52 800000 markkaa Kainuun opir- 23572: käytön majoitustilana. Se onkin aiottu korjata ton raneeraurruunnitelman toteuttami- 23573: kirjastoksi ja työpajoiksi. Samalla koko opisto- rekri Paltamon kunnarra. 23574: 23575: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 23576: 23577: Sakari Valli 23578: 1983 vp. 1355 23579: 23580: Raha-asia-aloite n:o 1237 23581: 23582: 23583: 23584: 23585: Valli: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin kotiteollisuuskoulun 23586: 111 rakennusvaiheen toteuttamiseksi 23587: 23588: 23589: Eduskunnalle 23590: 23591: Kajaanin kotiteollisuuskoulu on alansa ainoa rahoittaa vuonna 1984 780 000 mk ja vuonna 23592: oppilaitos Kainuussa. Oppilaita tulee myös muilta 1985 2 242 500 mk. 23593: talousalueilta. Koulu on saanut uuden koulu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 23594: rakennuksen muutama vuosi sitten. Keskiasteen 23595: koulusuunnitelman mukaan koulua kehitetään että Eduskunta ottaiJi valtion vuoden 23596: opistoasteiseksi. Tämä edellyttää lisätilojen saa- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 23597: mista puutyö-, kudonta- ja ompeluosaston laajen- 29.82.33 780 000 markkaa Kajaanin koti- 23598: tamiseksi. Hanke on suunniteltu siten, että valtio teollisuuskoulun 111 rakennusvaiheeseen. 23599: 23600: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 23601: 23602: Sakari Valli 23603: 1356 1983 vp. 23604: 23605: Raha-asia-aloite n:o 1238 23606: 23607: 23608: 23609: 23610: Valli: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 rakentamiseen 23611: Kajaanissa 23612: 23613: 23614: Eduskunnalle 23615: 23616: TVL:n Kainuun piiri on 25.8.1983 lähettänyt tajia, jotka tällä hetkellä ovat työssä Kostamuk- 23617: toimenpideohjelman 1983-89 tarkistettuna ja sessa. 23618: siinä on Kajaanin läpi kulkevan valtatien n:o 5 ra- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 23619: kennuskustannuksiksi merkitty viitenä vuotena 23620: yhteensä 84 milj. mk. Rakennussuunnitelmat ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23621: asemakaavat ovat valmiina. Kajaanin työttömyys- 1984 tulo- j'a menoarvioon momentille 23622: aste on ollut n. 10 %. Kostamus-työmaan päätty- 31.24.12 7 000 000 markkaa Kainuun tie- 23623: minen vapauttaa v. 1984 parituhatta kainuulais- ja verirakennuspiirille valtatien n:o 5 23624: ta takaisin Kainuuseen. Valtatien n:o 5 rakentami- rakennustyön aloittamiseksi KajaaniJia. 23625: nen työllistäisi runsaasti myös autoilijoita, maan- 23626: rakennusurakoitsijoita ja betonituotteiden valmis- 23627: 23628: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 23629: 23630: Sakari Valli 23631: 1983 vp. 1357 23632: 23633: Raha-asia-aloite n:o 1239 23634: 23635: 23636: 23637: 23638: Valli: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 78 peruskorjaustyön 23639: jatkamiseksi Paltamossa ja Puolangalla 23640: 23641: 23642: Eduskunnalle 23643: 23644: Kantatie n:o 78 peruskorjauksen pysäyttäminen ollut maamme korkeimpia - esimerkiksi maalis- 23645: Puolangan kunnan rajalle on omiaan heikentä- kuun lopussa 19,9 %. 23646: mään kehitysalueiden erityistukialueeksi nimetyn Tällaisen tien rakentamisrahat pitäisi sisällyttää 23647: Puolangan kunnan kehittymistä. Niin Paltamon liikenne- eikä työvoimaministeriön toimialaan, 23648: kuin Puolangan alueilla ei ole lähitulevaisuudessa koska on kyse alueen pääväylästä. 23649: töitä maanrakennusurakoitsijoille eikä sora-autoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 23650: lijoille. Tietä liikennöivät erittäin runsaasti 23651: Kajaanin suuntaan myös puutavara-autoilijat. että Edu.rkunta ottai.ri valtion vuoden 23652: Tien heikko kunto on lisännyt kuljetuskustan- 1984 tulo- ja menoarvioon momenti//e 23653: nuksia huomattavasti eikä se tule kestämään 31.24. 77 3 000 000 markkaa kantatien n:o 23654: raskaita kuljetuksia nykyisessä kunnossaan kovin- 78 peru.rkorjauk.ren jatkami.rek.ri Puolan- 23655: kaan kauan. Puolangan kunnan työttömyysaste on galla. 23656: 23657: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 23658: 23659: Sakari Valli 23660: 23661: 23662: 23663: 23664: 171 0883005893 23665: 1358 1983 vp. 23666: 23667: Raha-asia-aloite n:o 1240 23668: 23669: 23670: 23671: 23672: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Rokuan-Nuojuan tien raken- 23673: tamiseksi Vaalassa 23674: 23675: 23676: Eduskunnalle 23677: 23678: Vaalan, Utajärven ja Muhoksen kuntien alueella rakennettaisiin mahdollisimman pian joko yksi- 23679: sijaitseva Rokua on viime aikoina kehittynyt tyis- tai paikallistienä. Suunnitellun tien pituus on 23680: merkittäväksi virkistys-, matkailu- ja kuntoutus- n. 8,2 km ja kustannusarvio 2,0 milj. mk. 23681: paikaksi, esimerkkinä tästä on mm. Rokuan kunto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23682: keskus. Tällä hetkellä tieyhteys on järjestetty sekä taen, 23683: Oulun että Kajaanin suunnasta Ahmaksen kautta 23684: kulkevan heikon paikallistien kautta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23685: Rokuan kuntokeskuksen valmistuttua on tullut 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 23686: välttämättömäksi järjestää tieyhteys Rokualta 31.24.51 2000000 markkaa Nuojuan- 23687: Vaalaan, jotta se saadaan paremmin kauttakulku- Rokuan tien rakentamiseen yksityistienä. 23688: liikenteen piiriin. 23689: TVL:n Oulun ja Kainuun piirien kantana on 23690: ollut, että tämä uusi yhteys Vaalasta Rokualle 23691: 23692: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 23693: 23694: Sal<ari Valli Riitta Jouppila 23695: 1983 vp. 1359 23696: 23697: Raha-asia-aloite n:o 1241 23698: 23699: 23700: 23701: 23702: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnanohjaajan 23703: viran perustamiseksi Kuhmon työvoimatoimistoon 23704: 23705: 23706: Eduskunnalle 23707: 23708: Kostamus-työmaa hiljenee ensi vuonna ratkai- Nykyinen tilapäisjärjestely aiheuttaa sen, ettei 23709: sevasti. Sen loppuminen merkitsee esim. kesä- syrjäiseen Kuhmoon saada pätevää ja ammatti- 23710: kuussa 1984 678 kuhmolaisen Kostamuksessa taitoista henkilökuntaa muuten kuin vakinaista- 23711: työskentelevän sijoittamista uudelleenkoulutuk- maila yksi ammatinvalinnanohjaajan virka. 23712: seen tai työhön. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23713: Kuhmossa toimi vuonna 1975 271 henkilöä taen, 23714: talonrakennusalan ammateissa. Vuonna 1980 oli 23715: vastaava luku 731. Tämä merkitsee osaltaan suurta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23716: ammatillisen uudelleen- ja jatkokoulutuksen tar- 1984 tulo- ja menoarvioon momenti//e 23717: vetta. 34.06.01 72 000 markkaa ammatinvalin- 23718: Kajaanin työvoimatoimistolla ei ole riittävästi nanohjaajan viran perustamiseksi Kuh- 23719: henkilökuntaa kuhmolaisten työnhakijoiden pal- mon työvoimatoimistoon. 23720: velemiseksi. Pitkät etäisyydet vaikeuttavat myös 23721: Kajaanista toimimista. 23722: 23723: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983 23724: 23725: Sakari Valli Heikki Mustonen Aarno von Bell 23726: Arvo Kemppainen 23727: 1360 1983 vp. 23728: 23729: Raha-asia-aloite n:o 1242 23730: 23731: 23732: 23733: Valo ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Keravan nuoriso- 23734: vankilan henkilökunnan asuntojen rakentamiseen 23735: 23736: 23737: Eduskunnalle 23738: 23739: Keravan nuorisovankilan päälaitoksen alueella muihin vankiloihin tai kokonaan pois vankein- 23740: on tällä hetkellä vajaat 40 ns. perheasuntoa, joiden hoitolaitoksen palveluksesta. Tilannetta kuvaa 23741: yhteinen asuntopinta-ala on 2 450m2 , johon sisäl- parhaiten seuraavat tiedot: viimeisen kymmenen 23742: tyy yksi ns. poikamiesasuntola. Henkilökunnan vuoden aikana on vankilan palveluksesta eronnut 23743: asunnoista on seitsemän sekä pinta-alaltaan että yhteensä 47 vartijatutkinnon suorittanutta vartijaa 23744: laatutasoltaan parhaimpiin kuuluvaa huoneistoa ja 44 muihin henkilökuntaryhmiin kuuluvaa 23745: varattu virka-asunnoiksi loppujen ollessa vuokra- henkilöä. Tilanne on huolestuttava siitä syystä, että 23746: asuntoja. laitoksen palveluksesta poistuu tällaisten - 23747: Vaikka virka-asuntojen määrä perheasuntojen sinänsä ymmärrettävien - sosiaalisten syiden 23748: kokonaismäärästä on vain 18 %, niin pinta- vuoksi alalle hyvin soveltuvaa ja tehtäviin 23749: alaltaan ne muodostavat jo runsaan neljänneksen koulutettua henkilökuntaa. Prosessi jatkunee 23750: eli 26 % päälaitoksen alueella olevien perhe- tulevaisuudessakin samanlaisena, ellei tilanteeseen 23751: asuntojen kokonaispinta-alasta. Tämä merkitsee saada pikaista korjausta. 23752: puolestaan sitä, että vuokra-asuntojen keskiverto- Laitoksen palveluksesta eronneiden määrä on 23753: pinta-alat ovat melko pieniä ja että perheasun- eräs mittari tilanteen vakavuudesta. Lisäksi on 23754: noiksi soveltuvia asuntoja on päälaitoksen alueella huomioitava se, että merkittävä osa alalle 23755: vain muutamia. Lisäksi osaa vuokra-asunnoista on hakijoista vetää hakemuksensa takaisin tai peruu 23756: pyritty käyttämään ns. työsuhdeasuntoina määrä- tulonsa tehtäviin, kun henkilökunnan heikko 23757: tyille virkanimikeryhmille, sekä osa on jouduttu asuntotilanne selviää. Toisin sanoen Keravan 23758: luovuttamaan vastaanottoasunnoiksi, mikä vielä nuorisovankila ei pysty kilpailemaan pysyvästä 23759: pienentää yleiseen käyttöön tarkoitettujen vuokra- työvoimasta pääkaupunkiseudulla. 23760: asuntojen määrää. Valtion tilintarkastajat ovat puuttuneet vuoden 23761: Kun viimeisin asuintalo Keravan nuorisovanki- 1981 tarkastuskertomuksessaan vankilan henkilö- 23762: lan alueella 1948 rakennettiin, työskenteli vanki- kunnan vaikeaan asuntotilanteeseen. Tilintarkas- 23763: lassa vain noin kolmasosa laitoksen tämänhetki- tajat esittävät korjausta tilanteeseen ensinnäkin 23764: sestä henkilökuntamäärästä. Tuolloin vankila uudelle henkilökunnalle tarkoitetulla vastaanotto- 23765: tarjosi lähes jokaiselle halukkaalle vuokra-asun- asuntolan pikaisella rakentamisella ja pitäneet 23766: non. Tällä hetkellä voidaan tarjota ainoastaan myös henkilökunnalle tarkoitetun asuintalon 23767: neljäsosalle henkilökunnasta vastaavaa etuutta. rakentamista tarpeellisena. 23768: Niin ikään yleiset vuokra-asuntomarkkinat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23769: kiristyneet pääkaupunkiseudulle suuntautuneen taen, 23770: muuttoliikkeen johdosta. 23771: Erityisen heikko tilanne on perheasuntoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23772: kipeimmin kaipaavien nuorten lapsiperheiden 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 23773: kohdalla. Pienen lähtöpalkan ja vuokra-asuntojen 25.50.74 lisäyksenä 4500000 markkaa 23774: kalleuden ja vaikean saannin vuoksi monet käytettäväksi Keravan nuorisovankilan 23775: vankilan palvelukseen tulleet henkilöt ovat Vastaanottoasuntolan ja henkilökunnalle 23776: eronneet vankilan palveluksesta ja siirtyneet joko tarkoitetun asuintalon rakentamista var- 23777: ten. 23778: 23779: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 23780: 23781: Tauno Valo Kaarina Dromberg Peter Muurman 23782: Martti Tiuri Impi Muroma Pekka Myllyniemi 23783: 1983 vp. 1361 23784: 23785: Raha-asia-aloite n:o 1243 23786: 23787: 23788: 23789: 23790: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta laajennetulle roko- 23791: tusohjelmalle (EPI) Unicefin kautta 23792: 23793: 23794: Eduskunnalle 23795: 23796: Kehitysmaissa kuolee joka vuosi kuusi miljoo- Rokotusohjelmien toteutuminen on välttämä- 23797: naa lasta tauteihin, jotka olisi helppo ehkäistä tön edellytys myös perhesuunnitteluohjelmien 23798: rokotuksin. Lisäksi miljoonat sokeutuvat, halvaan- onnistumiselle. Ennen kuin lapsikuolleisuus kehi- 23799: tuvat tai invalidisoituvat muulla tavoin pysyvästi. tysmaissa laskee, eivät ihmiset halua rajoittaa 23800: WHO:n ja Unicefin laajennettu rokotusohjel- perheidensä kokoa. 23801: ma (EPI) pyrkii tuomaan rokotukset kuutta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23802: tappavaa lastentautia - poliota, tuberkuloosia, taen, 23803: tuhkarokkoa, jäykkäkouristusta, hinkuyskää ja 23804: kurkkumätää - vastaan kaikkien maailmassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23805: syntyvien lasten ulottuville. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 23806: Unicef pystyisi 30 miljoonalla markalla hankki- 24.30.66 (2) lisäyksenä 30 000 000 mark- 23807: maan rokotteita ja kylmäkalustoa arviolta yhdek- kaa laajennetun rokotusohjelman (EPI) 23808: sän miljoonan lapsen rokottamiseksi näitä kuutta tukemiseen Unicefin kautta. 23809: tautia vastaan. Tämä pelastaisi lukemattomien 23810: lasten hengen ja terveyden. 23811: 23812: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 23813: 23814: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Arvo Kemppainen 23815: Pär Stenbäck Elisabeth Rehn Riitta Jouppila 23816: Liisa Kulhia Ville Komsi Kalle Könkkölä 23817: Impi Muroma Olavi Ronkainen Marjatta Stenius-Kaukonen 23818: Irma Rosnell Timo Laaksonen Pekka Leppänen 23819: Heli Astala Esko Helle Ensio Laine 23820: Kalevi Kivistö Lauha Männistö Vappu Säilynoja 23821: Sten Söderström Inger Hirvelä Mikko Kuoppa 23822: Sirpa Pietikäinen Eva-Riitta Siitonen Toivo T. PohjaJa 23823: Liisa Hilpelä Pirjo Rusanen Heikki Järvenpää 23824: Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi Saara Mikkola 23825: Anna-Kaarina Louvo Riitta Jouppila Kaarina Dromberg 23826: Ritva Laurila Eeva Turunen Jouni J. Särkijärvi 23827: Ulla Puolanne Erkki Moisander Tytti Isohookana-Asunmaa 23828: Liisa Jaakonsaari Timo Kietäväinen Esko Aho 23829: Jussi Ranta Martti Lähdesmäki Arja Alho 23830: Tarja Halonen Sakari Knuuttila Jouko Skinnari 23831: Aimo Ajo Timo Roos Sinikka Hurskainen 23832: 1362 1983 vp. 23833: 23834: Raha-asia-aloite n:o 1244 23835: 23836: 23837: 23838: 23839: Wasz-Höckert ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yliopisto- 23840: jen ja korkeakoulujen keskuskirjastojen kirjallisuushankintoja 23841: varten 23842: 23843: 23844: Eduskunnalle 23845: 23846: Tieteellisen tutkimuksen kannalta on kiinni- "Korkeakoulukirjastoihin ei meillä juurikaan enää 23847: tetty vakavaa huomiota maamme tieteellisten hankita kirjanmuotoista tieteellistä kirjallisuutta. 23848: kirjastojen toiminnan nopeaan tyrehtymiseen Kirjastoissa lopetetaan vuosittain sadoittain niihin 23849: määrärahojen puutteessa. Tämä on johtamassa aikaisemmin jatkuvasti saapuneiden tieteellisten 23850: maamme tietohuollon taantumaan, joka vaikuttaa aikakauslehtien tilauksia." 23851: tieteen ja tutkimuksen kautta koko kansantalou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23852: temme kehitysnäköaloihin. Eduskunnan piirissä taen, 23853: on näihin asioihin kiinnitetty vakavaa huomiota 23854: viime aikoina valtiontilintarkastajien ja valtio- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23855: varainvaliokunnan toimesta. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 23856: Äskettäin järjestetyssä tietohuoltopäivässä ope- 29.10.21 lisäyksenä 5000000 markkaa 23857: tusministeriön kansliapäällikkö Jaakko Nummi- yliopistojen ja korkeakoulujen keskus- 23858: nen joutui toteamaan asiasta mm. seuraavaa: kirjastojen kirjallisuus hankintoihin. 23859: 23860: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 23861: 23862: Ole Wasz-Höckert Martti Lähdesmäki Riitta Jouppila 23863: Pär Stenbäck Håkan Malm Maija Rajantie 23864: Liisa Kulhia Tapio Holvitie Pirkko Turpeinen 23865: Heli Astala Tytti lsohookana-Asunmaa Martti Tiuri 23866: 1983 vp. 1363 23867: 23868: Raha-asia-aloite n:o 1245 23869: 23870: 23871: 23872: 23873: Wasz-Höckert: Korotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin 23874: yliopiston kemian laitostilojen suunnitteluun 23875: 23876: 23877: Eduskunnalle 23878: 23879: Kumpulan yliopistoalueelle on tarkoitus ra- taissa tiloissa toimivia humanistisia ja yhteis- 23880: kentaa tilat nykyisin hajallaan ja epätarkoituksen- kuntatieteitä. 23881: mukaisissa tiloissa toimivalle Helsingin yliopiston Kemian laitostilojen esisuunnittelu on meneil- 23882: matemaattis-luonnontieteelliselle osastolle. Alue lään. Vuonna 1984 tarvitaan kemian laitostilojen 23883: on esisopimuksella vaihdettu Helsingin kaupun- rakennussuunnittelun aloittamiseen 1 000 000 mk. 23884: gilta valtiolle Malminkartanon alueita vastaan. Hallituksen esittämästä 1 400 000 mk:n sum- 23885: Alue on tarkoitus rakentaa seitsemässä vaiheessa. masta ei riitä 1 000 000 mk Helsingin yliopiston 23886: Ensimmäinen vaihe fysiikan laitoksen hiukkas- kemian laitostilojen suunnitteluun. 23887: kiihdytinlaboratorio on jo toteutettu. Toisena Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 23888: vaiheena ovat kemian laitostilat, jotka on tarkoitus 23889: rakentaa vuosina 1987-89. Sitten seuraavat muut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23890: tilat: fysiikka, matematiikka ja tietojen käsittely- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 23891: oppi, geotieteet ja biotieteet kahtena vaiheena. 29.10.74 lisäyksenä 1000000 markkaa 23892: Laitosten nykyisistä vuokratiloista luovutaan ja Helsingin yliopiston kemian laitostilojen 23893: yliopiston käyttöönjääviin tiloihin siirretään ah- suunnitteluun. 23894: 23895: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 23896: 23897: Ole Wasz-Höckert 23898: 1364 1983 vp. 23899: 23900: Raha-asia-aloite n:o 1246 23901: 23902: 23903: 23904: 23905: Wasz-Höckert ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta tieteellis- 23906: ten seurojen julkaisutoiminnan tukemiseen 23907: 23908: 23909: Eduskunnalle 23910: 23911: Tieteellisten seurojen ylläpitämät tieteelliset Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23912: julkaisusarjat muodostavat keskeisen osan maam- taen, 23913: me tieteellisestä kirjallisuudesta, jonka ylläpitä- 23914: minen on välttämätön kansallinen tiede- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23915: kulttuuritehtävä. Tutkimustulosten täysipainoi- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 23916: nen hyödyntäminen ja siten tieteen kehitys on 29.88.53 lisäyksenä 3 600000 markkaa 23917: ratkaisevasti riippuvainen tieteellisestä julkaisu- maamme tieteellisten seurojen Suomen 23918: toiminnasta. Tieteellisten seurojen ylläpitämät Akatemian välityksellä jaettavaan määrä- 23919: pitkäaikaiset sarjat ovat erittäin merkittävä rahaan tieteellisten julkaisusarjojen jatku- 23920: kanava suomalaisen tieteen tunnetuksi tekemiselle vuuden mahdollistamiseksi. 23921: maamme rajojen ulkopuolella. 23922: 23923: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 23924: 23925: Ole Wasz-Höckert Heli Astala Maija Rajantie 23926: Pär Stenbäck Liisa Kulhia Håkan Malm 23927: 1983 vp. 1365 23928: 23929: Raha-asia-aloite n:o 1247 23930: 23931: 23932: 23933: 23934: Wasz-Höckert ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lääkärien 23935: ydinsotaa vastustavan järjestön kansainvälistä konferenssia 23936: varten 23937: 23938: 23939: Eduskunnalle 23940: 23941: Kansainvälinen ydinsotaa vastustava lääkärei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23942: den järjestö IPPNW pitää 4-8.6.1984 neljännen taen, 23943: kongressiosa Espoon Dipolissa. Tähän on varattu 23944: 330 000 mk tulo- ja menoarviossa anotun 800 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23945: mk:n asemesta. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 23946: Kehitys- ja sosialististen maiden lääkärit eivät 22.99.50 lisäyksenä 200 000 markkaa 23947: voi toivotussa määrässä osallistua, koska joudutaan kesäkuussa 1984 järjestettävän kansain- 23948: korottamaan osanottomaksuja. välisen Lääkärit ydinsotaa vastaan -kong- 23949: Huomattavan tärkeän rauhantapahtuman to- ressin toteuttamiseksi. 23950: teuttamiseksi anotaan korotettu määräraha 200 000 23951: mk varatun määrärahan lisäksi. 23952: 23953: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 23954: 23955: Ole Wasz-Höckert Pertti Paasio Arvo Kemppainen 23956: Pär Stenbäck Elisabeth Rehn Riitta Jouppila 23957: 23958: 23959: 23960: 23961: 172 0883005893 23962: 1366 1983 vp. 23963: 23964: Raha-asia-aloite n:o 1248 23965: 23966: 23967: 23968: 23969: Wasz-Höckert ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lääkkei- 23970: den myyntilupahakemusten käsittelyyn tarvittavan henkilökun- 23971: nan palkkaamiseen lääkintöhallitukseen 23972: 23973: 23974: Eduskunnalle 23975: 23976: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa Käsittelymaksut tulisi käyttää siihen tarkoituk- 23977: esitetään farmaseuttisten erikoisvalmisteiden seen, minkä vuoksi niitä on alunperin ryhdytty 23978: myyntilupahakemusten käsittelyruuhkan purka- keräämäänkin. Tämän vuoksi tulisi vuoden 1984 23979: miseksi lääkintöhallituksen tilapäisiin palkkoihin tulo- ja menoarviossa lääkintöhallitukseen esitetyt 23980: lisäystä 214 800 mk ylilääkärin (S 12), farmaseutin virat vähintään kaksinkertaistaa. Tämänkin jäl- 23981: (V 19) ja konekirjoittajan (V 10) paikkaamista keen käsittelymaksujen korotus jättäisi valtion 23982: varten. kassaan lähes 2,5 miljoonaa markkaa enemmän 23983: Näillä lisäyksillä myyntiluparuuhkaa ei vielä kuin kuluvana vuonna. 23984: tehokkaasti pureta. Lääkkeiden valmistajat ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23985: maahantuojat maksavat myyntilupien käsittely- taen, 23986: maksuja v. 1983 valtion tuloarvion mukaan 23987: 5 760 000 mk. Vuonna 1984 käsittelymaksuja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23988: arvioidaan kertyvän 8 660 000 mk. Lähes 3 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 23989: miljoonan markan lisäys johtuu käsittelymaksujen 33.60.01 lisäyksenä 214 800 markkaa yli- 23990: tuntuvasta korottamisesta. lääkärin (S 12), farmaseutin (V 19) ja 23991: konekirjoittajan (V 10) paikkaamista 23992: varten läå"kintö"hallitukseen. 23993: 23994: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 23995: 23996: Ole Wasz-Höckert Hannu Kemppainen Sten Söderström 23997: Riitta Jouppila Martti Lähdesmäki 23998: 1983 rd. 1367 23999: 24000: Finansmotion nr 1249 24001: 24002: 24003: 24004: 24005: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för anställande av 24006: medicinsk expertis vid miljöministeriet 24007: 24008: 24009: Tili Riksdagen 24010: 24011: Miljöministeriet påbörjar sin verksamhet 1.10. På basis av det ovan anförda föreslår VI 24012: 1983 utan tillgång tili medicinskt-toxikologisk vördsamt 24013: sakkunskap inom ministeriet. En väl utbildad 24014: läkare kan på ett tidigt stadium införskaffa att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 24015: vetenskapliga data som berör människans för- på momentet 35.01.01 upptar 180000 24016: hållande tili hotad miljö. På detta sätt kan sakernas mark för måjliggörande av medicinsk 24017: behandling påskyndas och säkerhets- och hälsoris- expertis (överläkare) vid miljöministeriet. 24018: kernas avlägsnande för människan uppnås. Med 24019: 180 000 mark kan en överläkare anställas tills 24020: en tjänst kan inrättas. 24021: 24022: Helsingfors den 30 september 1983 24023: 24024: Ole Wasz-Höckert Ole Norrback Gunnar Jansson 24025: Henrik Westerlund Boris Renlund Håkan Nordman 24026: Liisa Kulhia Kalle Könkkölä 24027: 1368 1983 vp. 24028: 24029: Raha-asia-aloite n:o 1249 Suomennos 24030: 24031: 24032: 24033: 24034: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta lääketieteen asian- 24035: tuntijan palkkaamiseksi ympäristöministeriöön 24036: 24037: 24038: Eduskunnalle 24039: 24040: Ympäristöministeriö aloittaa toimintansa 1.10. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24041: 1983 ilman, että ministeriössä on lääketieteellis- tavasti, 24042: toksikologista asiantuntemusta. Hyvin koulutettu 24043: lääkäri pystyy aikaisessa vaiheessa hankkimaan ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24044: tieteellisiä tietoja, jotka koskevat ihmisen suhdetta 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 24045: uhanalaiseen ympäristöön. Tällä tavoin voidaan 35.01.01 180000 markkaa lääketieteelli- 24046: asioiden käsittelyä kiirehtiä ja poistaa ihmistä sen asiantuntijan (ylilääkå.rin) viran perus- 24047: uhkaavat turvallisuus- ja terveysriskit. Ylilääkärin tamiseksi ympäristöministeriöön. 24048: virka voidaan perustaa 180 000 markalla. 24049: 24050: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 24051: 24052: Ole Wasz-Höckert Ole Norrback Gunnar Jansson 24053: Henrik Westerlund Boris Renlund Håkan Nordman 24054: Liisa Kulhia Kalle Könkkölä 24055: 1983 vp. 1369 24056: 24057: Raha-asia-aloite n:o 1250 24058: 24059: 24060: 24061: 24062: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen veteraani- 24063: eläkkeen maksamiseksi ulkomailla asuville suomalaisille sota- 24064: veteraaneille 24065: 24066: Eduskunnalle 24067: 24068: Rintamamieseläkelain mukaan eläkkeen saajan Suomen raJOJen ulkopuolella asuvat sotavete- 24069: tulee olla · Suomen kansalainen. · Tämä koetaan raanit, naiset mukaan lukien, olisi viimeinkin 24070: erittäin epäoikeudenmukaiseksi ulkomailla asu- tunnustettava tasa-arvoisiksi Suomessa asuvien 24071: vien veteraanien keskuudessa. Useiden muiden kohtalotovereittensa kanssa. 24072: maiden käytäntö poikkeaa Suomen käytännöstä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24073: Esim. Kanadaan maksavat sotaveteraanieläkkeen taen, 24074: mm. Länsi-Saksa, Norja, Tanska, Hollanti jne. 24075: olivatpa näissä maissa sotapalveluksessa olleet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24076: henkilöt synnyinmaansa kansalaisia tai eivät. 1984 tulo- ja menoarvioon 200 000 24077: Samoin Kanada maksaa kaikki eläkkeensä esim. markkaa ylimääräisen veteraanieläkkeen 24078: Suomeen muuttaneille. maksamiseksi ulkomailla asuville suoma- 24079: laisille sotaveteraaneille. 24080: 24081: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 24082: 24083: Veikko Vennamo Reijo Enävaara Helvi Koskinen 24084: Pentti Skön Pentti Kettunen 24085: 1370 1983 vp. 24086: 24087: Raha-asia-aloite n:o 1251 24088: 24089: 24090: 24091: 24092: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyden hoidon 24093: erityistoimenpiteisiin 24094: 24095: 24096: Eduskunnalle 24097: 24098: Vuoden 1984 tulo- ja menoarvion työllisyyden perustaa on kuitenkin ensimmäisen kerran tarpeen 24099: hoidon määrärahoilla ei voida järjestää työpaikkaa varata asianomaiselle työllisyyden hoidon momen- 24100: kuin osalle työttömistä työnhakijoista. Kun tille määräraha valtioneuvoston käytettäväksi sekä 24101: kuitenkin kaikki tosiasiat osoittavat, että työttö- vastaavasti. varata tulojen asianomaiselle mo- 24102: myyden yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset mentille määrärahaa työllisyysobligaatiolainasta 24103: ovat tosiasiassa suuremmat kuin ilman investoin- kertyvistä tuloista. Työllistämisrahastojärjeste- 24104: teja tapahtuvasta työllistämisestä aiheutuvat kus- lyllä valtioneuvosto voi huolehtia siitä, että tästä 24105: tannukset, niin tällöin on yhteiskunnan kokonais- sekä menojen puolella että tulojen puolella 24106: edun kannalta tarkoituksenmukaista varata tar- merkitystä samasta summasta ei aiheudu varsi- 24107: peelliset määrärahat työllisyyden hoidon erityis- naista menojen lisäystä budjettiin. 24108: toimenpiteisiin työpaikan järjestämiseksi työttö- Edellä mainittu järjestely on välttämätön, jotta 24109: minä oleville työnhakijoille. valtioneuvostolla on riittävät valtuudet tehostaa 24110: Kun työllistämisestä aiheutuu yhteiskunnalle työllisyyden hoidon erityistoimenpiteitä, kun kaik- 24111: muissa määrärahoissa jonkin ajan kuluttua ki asiantuntijaennusteet osoittavat sen, että 24112: säästöjä, on työllisyyden hoidon lisämäärärahojen mitkään talouspolitiikan yleiset keinot sekä 24113: rahoitus järjestettävissä niin, että lasketaan liik- taloudellisen kasvun edistäminen eivät ratkaise- 24114: keelle työllisyysobligaatiolaina, josta valtiolle ker- vasti vähennä työttömyyttä. Tämän vuoksi työttö- 24115: tyvillä varoilla rahoitetaan ylimääräiset työllisyy- myyden poistamiseksi tarvitaan valtioneuvoston 24116: den hoidon erityistoimenpiteet ja työllisyysobli- käytettäväksi erityisjärjestelyillä varat, jotta valtio- 24117: gaatiolaina vastaavasti maksetaan takaisin työllis- neuvosto voi tyhtyä todella uusiin ja ennakko- 24118: tämisestä aiheutuvilla kaikilla säästöillä. luulottorniin tehokkaisiin toimenpiteisiin työttö- 24119: Kun työllisyyden hoidon erityistoimenpiteitä myyden poistamiseksi. 24120: toteutetaan sitä mukaa kuin valtion kassaan kertyy Edellä mainituin perustein ehdotamme kun- 24121: varoja työllisyysobligaatiolainan myynnistä sekä nioittaen, 24122: kun työllisyysobligaatiolainan takaisinmaksu ta- 24123: pahtuu sitten sitä mukaa kuin työllistämisestä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24124: aiheutuu yhteiskunnalle säästöjä, ei näistä työlli- 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 34.50 24125: syyden hoidon erityistoimenpiteiden lisämäärä- uudelle momentille 1 100 000 000 mark- 24126: rahoista jää verovaroilla katettavaksi eikä myös- kaa työ"llisyysrahastoon työ"l/isyyden hoi- 24127: kään muulla valtion velalla katettavaksi penniä- don erityistoimenpiteisiin sitä mukaa kuin 24128: kään. Tämä järjestely voidaan toteuttaa perusta- työ"llisyysobligaatiolainasta on kertynyt 24129: malla erityinen työllistämisrahasto. varoja valtion kassaan. 24130: Jotta tällainen työllistämisrahasto voitaisiin 24131: 24132: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 24133: 24134: Veikko Vennamo Helvi Koskinen Martti Ratu 24135: Vieno Eklund Urho Pohto Pentti Kettunen 24136: Lea Mäkipää Mikko Vainio Liisa Arranz 24137: Reijo Enävaara Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi 24138: Pentti Skön Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi 24139: 1983 vp. 1371 24140: 24141: Raha-asia-aloite n:o 1252 24142: 24143: 24144: 24145: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikuttajakoulutuksen 24146: käynnistämiseksi projektialuekunnissa ja kehitysalueiden erityis- 24147: aluekunnissa 24148: 24149: 24150: Eduskunnalle 24151: 24152: Valtaosa ns. kehitysalueista kuuluu johonkin Vaikuttajakoulutuksen aloittamiseen on Kaupun- 24153: seitsemästä nimetystä projektialueesta. ki- ja Kunnallisopistolla sekä KTM:llä halukkuut- 24154: Teollisuuden syntyminen kehitysalueilla on ta, mutta varat puuttuvat. 24155: hyvin vaikeaa, varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Edellä sanotun johdosta ehdotamme kunnioit- 24156: Yhtenä syynä lienee pienen ja keskisuuren yritys- taen, 24157: perinteen puuttuminen alueelta. 24158: Kehitysaluemaakunnissa on asiaa selvitetty ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24159: katsottu tarvittavan alueen kunnallismiehille ns. 1984 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 24160: vaikuttajakoulutusta, jonka avulla pyritään vaikut- kan määrärahan vaikuttajakoulutuksen 24161: tamaan kunnallismiesten (johtavat virkamiehet ja käynnistämiseksi ns. projektialuekunnissa 24162: luottamusmiehet) asenteisiin ja tietouden lisää- ja valtioneuvoston nimeämissä kehitysalu- 24163: miseen yritystaloudesta sekä alueella olevien eiden erityisaluekunnissa. 24164: potentiaalisten yritysideoiden esille nostamiseen. 24165: 24166: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 24167: 24168: Osmo Vepsäläinen Erkki Moisander Kari Rajamäki 24169: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö 24170: 1372 1983 vp. 24171: 24172: Raha-asia-aloite n:o 1253 24173: 24174: 24175: 24176: 24177: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden-Sorsa- 24178: kosken tien rakentamiseksi 24179: 24180: 24181: 24182: Eduskunnalle 24183: 24184: Varkauden-Sorsakosken tien rakentamisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 24185: viivästyminen on jo pitkään ollut esteenä Leppä- nioittaen, 24186: virran kuntaan kuuluvan Sorsakosken taajaman 24187: asukkaille työssäkäymisessä ja asioimisessa Var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24188: kauden suuntaan. Se on myös hankaloittanut Sorsa- 1984 tulo- ja menoarvioon 10000000 24189: kaskeila sijaitsevien Oy Hackman Ab:n tuotanto- markan määrärahan Varkauden-Sorsa- 24190: laitosten toimituksia. Tien rakentaminen on niin kosken tien rakentamiseksi. 24191: Varkauden kaupungin, Leppiivirran kunnan kuin 24192: Sorsakosken taajaman ja Oy Hackman Ab:n etujen 24193: mukainen. 24194: 24195: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 24196: 24197: Osmo Vepsäläinen Kari Rajamäki Lauha Männistö 24198: 1983 vp. 1373 24199: 24200: Raha-asia-aloite n:o 1254 24201: 24202: 24203: 24204: 24205: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen 24206: väylän rakentamiseksi valtatielle n:o 5 välillä Varkaus- 24207: Leppävirta 24208: 24209: 24210: Eduskunnalle 24211: 24212: Valtatie n:o 5 on valtaväylänä liikenteellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24213: vilkas ja kevyelle liikenteelle suorastaan vaaralli- 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 24214: nen välillä Varkaus-Leppävirta. Tieltä puuttuu markan määrärahan kevyen liikenteen 24215: erillinen kevyen liikenteen väylä, mikä lisää onnet- väylän rakentamiseksi valtatielle n:o 5 24216: tomuusriskejä. välillä Varkaus-Leppävirta kevyen lii- 24217: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- kenteen turvallisuuden ja palvelutason 24218: taen, parantamiseksi. 24219: 24220: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 24221: 24222: Osmo Vepsäläinen Kari Rajamäki Lauha Männistö 24223: 24224: 24225: 24226: 24227: 173 0883005893 24228: 1374 1983 vp. 24229: 24230: Raha-asia-aloite n:o 1255 24231: 24232: 24233: 24234: 24235: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta projektisihteerin 24236: palkkaamiseksi selvittämään työpaikkojen luomista kaivos- 24237: toiminnan päättyessä Kaavilla ja Leppävirealla 24238: 24239: 24240: Eduskunnalle 24241: 24242: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama Puheena olevan työryhmän raportteihin viita- 24243: kaivospaikkakuntien seurantatyöryhmä vuosira- ten ehdotamme kunnioittavasti, 24244: portissaan 15. maaliskuuta 1982 on muun muassa 24245: pitänyt tärkeänä, että Kaavin kunta jälkikäteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24246: voitaisiin nimetä vielä erityisaluekunnaksi ja että 1984 tulo- ja menorvioon 200 000 markan 24247: Kuopion läänin teollisuustoimikunta ryhtyisi määrärahan kahden määräaikaisen projek- 24248: selvittämään matkailu- ja kurssikeskuksen perus- tisihteerin palkkaamiseksi tehtävänään 24249: tamismahdollisuuksia Leppävirran Kotalahteen selvittää Kaavilla ja Leppävirralla kaivok- 24250: sekä samalla edistämään pkt-yritysten sijoittu- sen lopettamiseen liittyen korvaavan 24251: mista kaivokselta vapautuviin tiloihin korvaavien tuotannon perustamiseen tarvittavia toi- 24252: työpaikkojen luomiseksi. menpiteitå'. 24253: 24254: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 24255: 24256: Osmo Vepsäläinen Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen 24257: Erkki Moisander Lauha Männistö 24258: 1983 vp. 1375 24259: 24260: Raha-asia-aloite n:o 1256 24261: 24262: 24263: 24264: 24265: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nevalan-Kimauksen 24266: sekä Kuikan-Uuraisten maantien perusparantamiseen 24267: 24268: 24269: Eduskunnalle 24270: 24271: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin tien- km, kustannukset 1,6 milj. mk. Tieosuudella on 24272: pidon toimenpideohjelmassa vuosille 1982-88 on erittäin huonossa kunnossa oleva öljysorapäällyste 24273: merkitty maantien n:o 625 (Kintaus-Uurainen) eikä tietä pystytä kunnossapitotoimenpitein kor- 24274: rakenteen ja suuntauksen parantaminen ja pääl- jaamaan. Kyseistä kautta kulkee Uuraisten kunnan 24275: lystäminen toteutettavaksi vuosina 1987-88. tärkein tieyhteys Jyväskylään. Lisäksi tietä käyttää 24276: Tien pituus on 27 km, josta puolet on Uuraisten mm. Tikkakosken varuskunta. 24277: kunnan ja loput Petäjäveden ja Jyväskylän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24278: maalaiskunnan kumien alueella. Kustannusarvio taen, 24279: on ohjelman mukaan 13,5 milj. mk. 24280: Kyseinen tie sorapäällysteisenä on huonokun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24281: toinen ja etenkin kelirikkaaikaan erittäin heikosti 1984 tulo- ja menoarvioon momentitle 24282: liikennöitävissä ja mm. Keski-Suomen turvepii- 31.24.77 15 000 000 markkaa käytettäväksi 24283: rillä on tuotannossa Petäjävedellä Palosuon turve- maantien n:o 625 (Nevala-Kintaus) pe- 24284: työmaa, jonka kuljetuksiin tätä tietä käytetään. rusparantamiseen ja maantien n:o 630 24285: Samoin em. toimenpideohjelmassa on ajoitettu ( Kuikka-Uuraisten kunnan raja) tieosuu- 24286: vuoteen 1985 maantien n:o 630 Kuikka-Uurais- den perusparantamiseen. 24287: ten kunnan raja, tien rakenteen parantaminen 3,2 24288: 24289: 24290: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 24291: 24292: Paavo Vesterinen Pekka Leppänen Helena Pesola 24293: Sakari Knuuttila Juhani Surakka 24294: 1376 1983 vp. 24295: 24296: Raha-asia-aloite n:o 1257 24297: 24298: 24299: 24300: 24301: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen ja Päijänteen 24302: välillä rautateitse tapahtuvasta puunkuljetuksesta aiheutuvien 24303: maksujen alentamiseen 24304: 24305: 24306: Eduskunnalle 24307: 24308: Puutavaran uittokuljetuksen tukemiseksi Keite- tiometriä puutavaraa ohjautuu ohi rautakanavan 24309: leellä ja Päijänteellä on Keiteleen ja Päijänteen maaoteitse Päijänteeseen. Tämä aiheuttaa tuntu- 24310: välistä rautatiekuljetusta tuettu kokeilumielessä vaa kustannusten nousua. Puutavara jouduttaisiin 24311: valtion varoin. Nyt tämä kokeilutoiminta on myös kuljettamaan maaoteitse Jyväskylän kau- 24312: päättynyt eikä sitä aiota jatkaa. pungin läpi Keljonlahteen. Kuljetus tulisi aiheut- 24313: Subventiokokeilun päättyminen aiheuttaa Kei- tamaan huomattavia liikenteellisiä ongelmia. 24314: teleen ja sen yläpuolisen vesistön uiton vaarantu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24315: misen. Tätä väylästöä on kuluneen kymmenvuotis- taen, 24316: kauden aikana jatkuvasti parannettu. Yhteis- 24317: kunnan ja uittoyhdistyksen investoinnit ovat tänä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24318: aikana olleet noin 60 milj. mk kyseisen vesistön 1984 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 24319: osassa. markkaa Keiteleen ja Päijänteen välisen 24320: Tämänhetkisten kuljetuskustannusarvioiden puunkuljetuksen rautatiemaksujen alen- 24321: perusteella on ilmeistä, että 50 000-100 000 kuu- tamiseen. 24322: 24323: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 24324: 24325: Paavo Vesterinen Pekka Leppänen Tuula Paavilainen 24326: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila 24327: Juhani Surakka 24328: 1983 vp. 1377 24329: 24330: Raha-asia-aloite n:o 1258 24331: 24332: 24333: 24334: 24335: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten sota- 24336: invalidien elinkoron korottamiseksi ensimmäisen omaisen 24337: osalta tarvittavaan ylimääräiseen avustukseen 24338: 24339: 24340: Eduskunnalle 24341: 24342: Sotavammasta invalidille aiheutuvan yleisen misen royota entisestaan vaikeutunut. Kun 24343: haitan ja jatkuvan vajavuuden korvauksena vaikeasti vammaisen invalidin hoidosta aiheutuu 24344: suoritetaan sotilasvammalain nojalla elinkorkoa. monenlaisia "ylimääräisiä" kustannuksia, on sekä 24345: Elinkorko maksetaan sotilasvammalain 9 §:n yhteiskunnan samoin kuin vammaisenkin etujen 24346: mukaan korotettuna muun muassa sille, jonka mukaista tukea tällaista perhettä, niin että laitos-. 24347: elätettävänä on hänen aviovaimoosa ja 17 vuotta hoitoon joutumista voidaan mahdollisuuksien mu- 24348: nuorempia lapsia, korotettuna 30 prosentilla kaan välttää. Sodassa vaikeimmin vammautuneille, 24349: ensimmäiseltä ja 20 prosentilla jokaiselta seuraa- joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttö- 24350: valta omaiselta. myysaste on vähintään 80 prosenttia, tulisi 24351: Sotavammaisten keski-iän noustua jo 67 elinkorko maksaa korotettuna 60 prosentilla 24352: vuoteen edellyttää avohuollossa selviytyminen ensimmäiseltä omaiselta. Uudistuksen kustannuk- 24353: erityisesti vaikeimmin vammaisten osalta jatku- set, mikäli se toteutettaisiin 1.7.1984 alkaen, 24354: vasti saatavissa olevaa apua ja tukea. Useimmat olisivat vuonna 1984 noin 6,1 milj. markkaa. 24355: sotainvalidit saavat tällaisen kotioloissa päivittäi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 24356: sissä toiminnoissakin tarvitsemansa avun ja hoidon taen, 24357: omaiseltaan, tavallisimmin puolisoltaan. 24358: Vaikeavammaisten invalidien aviopuolisot ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24359: monissa tapauksissa olosuhteiden pakosta joutu- 1984 tulo- ja menoarvioon 6 100 000 24360: neet joko heti miehensä vammautumisen tai sai- markkaa ylimääräisen avustuksen suorit- 24361: rastumisen tapahduttua tai sitten myöhemmin tamiseksi siten, että sotilasvammalain 24362: jäämään kotiin hoitamaan miestään. Tämän mukaisen elinkoron omaiskorotus voitai- 24363: vuoksi he ovat usein jääneet vaille työeläke- siin maksaa korotettuna 60 prosentilla en- 24364: turvaa joutuen elämään joko pääasiassa tai simmäiseltä omaiselta 1.7.1984 alkaen 24365: pelkästään miehensä sotilasvammalakiin perus- niille sotainvalideille, joiden vahvistettu 24366: tuvien korvausten varassa. Näin ollen perheen työkyvyttömyysaste on vähintään 80 pro- 24367: toimeentulo on molempien puolisoiden ikäänty- senttia. 24368: 24369: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 24370: 24371: Paavo Vesterinen Aapo Saari Boris Renlund 24372: Olavi Ronkainen Tauno Valo Einari Nieminen 24373: Reino Karpola Heimo Linna Jukka Vihriälä 24374: 1378 1983 rd. 24375: 24376: Finansmotion nr 1259 24377: 24378: 24379: 24380: 24381: Westerlund: Om anvisande av anslag för byggnadsbidrag tili fin- 24382: landssvenska folkhögskolor 24383: 24384: 24385: Tili Riksdagen 24386: 24387: 1 vårt land har vi i dag många folkhögskolor som ningsarbetet finns det skäl för att statsmaktens 24388: kämpar med ekonomiska svårigheter. Ofta har stöd tili folkhögskolorna ökar. 24389: skolorna gamla utslitna byggnader både för Med hänvisning tili det ovan anförda anhåller 24390: undervisningen och som internatbyggnader. De undertecknade om, 24391: skolor som bygg nytt eller renoverat gamla 24392: byggnader brottas ofta med ekonomiska svårig- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1984 24393: heter på grund av stora lån, amorteringar och på moment 29.57.52 måtte uppta ett 24394: räntor. Mot denna bakgrund och utgående från att ans/ag på 300 000 mark att förde/as tili 24395: folkhögskolorna utför en viktig uppgift i folkbild- finlandssvenska folkhögskolor. 24396: 24397: Helsingfors den 29 september 1983 24398: 24399: Henrik Westerlund 24400: 1983 vp. 1379 24401: 24402: Raha-asia-aloite n:o 1259 Suomennos 24403: 24404: 24405: 24406: 24407: Westerlund: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten kan- 24408: sanopistojen rakennusavustuksiin 24409: 24410: 24411: Eduskunnalle 24412: 24413: Tällä hetkellä ovat monet maamme kansanopis- vistystyötä, on syytä lisätä valtion tukea kansan- 24414: tot suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Opistojen opistoille. 24415: sekä opetukseen käytettävät että asuntolaraken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 24416: nukset ovat useinkin vanhoja ja kunnoltaan 24417: heikkoja. Niillä kouluilla, jotka ovat rakentaneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24418: uutta tai uudistaneet vanhoja rakennuksia, on 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 24419: taloudellisia vaikeuksia suurten lainojen, lyhen- 29.57.52 300000 markkaa jaettavaksi 24420: nysten ja korkojen takia. Tämän huomioon ottaen maamme ruotsinkielisten kansanopistojen 24421: ja kun kansanopistot tekevät arvokasta kansansi- kesken. 24422: 24423: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 24424: 24425: Henrik Westerlund 24426: 1380 1983 rd. 24427: 24428: Finansmotion nr 1260 24429: 24430: 24431: 24432: 24433: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för utbyggnad av Ekenäs 24434: forstinstitut 24435: 24436: 24437: Tili Riksdagen 24438: 24439: Ekenäs forstinstitut som är vårt lands äldsta fysik, kemi, träteknologi, maskinlära och ekologi, 24440: svenskspråkiga forstläroanstalt arbetar i dag under ett bibliotek, kartritningsutrymme, grupparbets- 24441: svåra förhållanden på grund av utrymmesbrist. utrymme och utrymme för inomhus arbetsöv- 24442: Skolan är idag tili följd av utrymmesbristen ningar. Utöver detta finns ännu akuta behov av 24443: splittrad på två orter, Björknäs och Pojo. Totalt kansliutrymme, förrådsutrymme, befolknings- 24444: förfogar skolan idag över 108 elevplatser, med skydd, arbetsutrymme för elevföreningen samt 24445: utbildningslinjer för såväl skogsarbetare som fritidsutrymme för eleverna. 24446: forsttekniker. Dessa brister betyder ett utbyggnadsbehov på ca 24447: Den nuvarande utrymmesbristen som endast 2 500 m 2 tili en beräknad kostnad på ca 10 milj. 24448: kan korrigeras med en utbyggnad av skolan är i mark. Detta utbyggnadsprojekt finns nu upptaget i 24449: korthet följande: yrkesutbildningsstyrelsens mellanlånga pian för 24450: - De tillbuds stående utrymmena fyllerendast åren 1982-87 med planering av utbyggnaden tili 24451: elementära behov och är allt annat än ändamålsen- 1987. Inga garantier finns dock för att inte 24452: liga. Nuvarande inhyrda utrymmen fyller inte ens ytterligare framskjutning kan ske. 24453: behjälpligt de krav man bör ställa på undervis- Med hänvisning tili att undersvisningssituatio- 24454: nings- och inkvarteringsutrymmen. nen vid Ekenäs forstinstitut måste anses som 24455: - Kursa vdelningen saknar helt undervisnings- mycket otillfredsställande föreslås vördsamt, 24456: och inkvarteringsutrymmen. 24457: - Kök, matsal och därtill hörande service- att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 24458: utrymmen är helt underdimensionerade. på moment 29.72.74 (Husbyggen) måtte 24459: - Lärare, hushålls- och kanslipersonal är utan uppta ett anslag om 1 000 000 mark för 24460: sociala utrymmen. vidtagande av erforderliga åtgärder för att 24461: Vidare skylle undervisningen kräva ett audito- de inledande arbetena för en utbyggnad av 24462: rium, 5 st. föreläsningssalar, ett laboratorium för Ekenäs forstinstitut kan påbörjas. 24463: 24464: Helsingfors den 27 september 1983 24465: 24466: Henrik Westerlund Pär Stenbäck Elisabeth Rehn 24467: 1983 vp. 1381 24468: 24469: Raha-asia-aloite n:o 1260 Suomennos 24470: 24471: 24472: 24473: 24474: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammisaaren metsä- 24475: opiston laajennustöiden aloittamiseen 24476: 24477: 24478: Edus ku nna IIe 24479: 24480: Tammisaaren metsäopisco, joka on maamme kartanpiircämistilat, ryhmätyötilat ja tilat sisällä 24481: vanhin ruotsinkielinen mecsäoppilaicos, toimii tapahtuvaa työharjoittelua varten. Tämän lisäksi 24482: tällä hetkellä varsin tukalissa oloissa eilanahtauden tarvittaisiin pikaisesti kansliahuone, varastohuo- 24483: vuoksi. Tilanahtauden vuoksi koulu on tällä ne, väestönsuoja, oppilasyhdistyksen työtilat sekä 24484: hetkellä hajautunut kahdelle paikkakunnalle, oppilaiden vapaa-ajan tilat. 24485: Björknäsiin ja Pohjaan. Koulussa on tätä nykyä Nämä puutteet merkitsevät n. 2 500 m 2 :n 24486: tilaa yli 108 oppilaalle, ja koulutus käsittää sekä laajennustarvetta, jonka kustannusarvio on n. 10 24487: metsätyöntekijän että metsäteknikon linjat. miljoonaa markkaa. Tämä laajennussuunnitelma 24488: Tämänhetkinen cilanpuute, joka on korjattavis- sisältyy nyt ammattikasvatushallituksen keskipit- 24489: sa ainoaseaan laajentamalla koulua, on seuraavan- kään vuosien 1982-87 ohjelmaan siten, että se on 24490: lainen: loppuun rakennettu vuonna 1987. Mitään takeita 24491: - Käytettävissä olevat tilat täyttävät ainoas- siitä, ettei lykkääntymistä saata tapahtua, ei 24492: taan perustavaa laatua olevat tarpeet eivätkä ne kuitenkaan ole. 24493: suinkaan ole tarkoitustaan vastaavia. Nykyiset Viitaten siihen, että opetustilannetta Tammi- 24494: vuokratilat eivät edes auttavasti täytä opetukselle saaren metsäopistossa on pidettävä erittäin 24495: ja majoitukselle asetettavia vaatimuksia. epätyydyttävänä, ehdotamme kunnioittaen, 24496: - Kurssiosastolta puuttuvat opetus- ja majoi- 24497: tustilat kokonaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24498: - Keittiö, ruokasali ja niihin liittyvät palvelu- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 24499: tilat ovat aivan liian pienet. 29.72. 74 (Talonrakennukset) 1 000 000 24500: - Opettajilla, talous- ja kansliahenkilökun- markan määrärahan tarpeellisia toimenpi- 24501: nalla ei ole sosiaalitiloja. teitä varten, jotta Tammisaaren metsä- 24502: Opetus tarvitsisi lisäksi yhden auditorion, 5 opiston laajennuksen valmistelutyöt voi- 24503: luentosalia, fysiikan, kemian, puuteknologian, taisiin aloittaa. 24504: koneopin ja ekologian laboratoriot, kirjaston, 24505: 24506: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 24507: 24508: Henrik Westerlund Pär Stenbäck Elisabeth Rehn 24509: 24510: 24511: 24512: 24513: 174 0883005893 24514: 1382 1983 rd. 24515: 24516: Finansmotion nr 1261 24517: 24518: 24519: 24520: 24521: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för slutplanering av Tessjö 24522: ås vattenregleringsprojekt 24523: 24524: 24525: Tili Riksdagen 24526: 24527: Vattenstyrelsen har uppgjort projekt för vårt land med tanke på såväl omfattning som 24528: Tessjö å's vattenreglering. Kostnaderna för för- karaktär. 1 medeltal under åren täcker översvämning- 24529: verkligandet av projektet har uppskattats tili ca arna ca 10% av odlingarna, men under svåra år är 24530: 15,5 milj. mk, varvid de uppnådda fördelarna översvämningseffekten flerfaldig. Arbetet med 24531: klart överstiger denna summa. Förverkligandet vattenregleringsprojektet kan påbörjas omedel- 24532: av vattenregleringsföretaget skulle eliminera bart efter det att Västra Finlands Vattendomstol 24533: översvämningsolägenheterna för ett område om har godkänt vattenstyrelsens ansökan, vilket be- 24534: ca 2 700 ha enbart i Strömfors, Lappträsk och räknas ske i god tid under nästa års förlopp. 24535: Elimäki kommuner. Översvämningsområdena Hänvisande tili ovanstående föreslås vördsamt, 24536: är nästan i sin helhet odlade åkrar. Därtill kunde 24537: Tessjö å's avrinning ökas ca 8-10 gånger från att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 24538: den nuvarande samt förutsättningar skapas för på moment 30.40.77 (Vattendragsarbeten) 24539: vattenområdets användning för rekreationsända- måtte uppta ett anslag om 1 000 000 mark 24540: mål i nuvarande vattendrag utan sjöar. för slutplanering av Tessjö å's vattenreg- 24541: Den relativa andel av odlingar, som besväras av leringsprojekt samt för påbörjandet av 24542: översvämningar, är i Tessjö å's vattendrag störst i vattenregleringsarbetet. 24543: 24544: Helsingfors den 29 september 1983 24545: 24546: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn 24547: 1983 vp. 1383 24548: 24549: Raha-asia-aloite n:o 1261 Suomennos 24550: 24551: 24552: 24553: 24554: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tesjoen säännöstely- 24555: hankkeen suunnittelun loppuunsaattamiseen 24556: 24557: 24558: Eduskunnalle 24559: 24560: Vesihallitus on tehnyt suunnitelman Tesjoen keskimäärin 10% viljelyksistä, mutta vaikeina 24561: veden säännöstelemiseksi. Hankkeen toteuttami- vuosina, kuten muutamana viime vuotena, tulvan 24562: sen kustannukset arvioidaan n. 15,5 milj. markak- vaikutus on moninkertainen. Työt vesien säännös- 24563: si, jolloin saavutetut edut selvästi nousevat tätä telemiseksi voidaan aloittaa välittömästi sen jäl- 24564: summaa suuremmiksi. Veden säännöstelytoimet keen, kun Länsi-Suomen vesioikeus on hyväksynyt 24565: poistaisivat tulvahaitat n. 2 700 ha:n suuruiselta vesihallituksen hakemuksen, minkä arvioidaan ta- 24566: alueelta pelkästään Ruotsinpyhtään, Lapinjärven pahtuvan hyvissä ajoin ennen ensi vuoden loppua. 24567: ja Elimäen kunnissa. Tulva-alueet ovat lähes koko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 24568: naisuudessaan viljeltyjä peltoja. Tämän lisäksi nioittavasti, 24569: Tesjoen virtaamaa voitaisiin lisätä 8-10-kertai- 24570: seksi nykyisestään ja luoda edellytykset vesialueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24571: käyttämiseksi virkistykseen tällä hetkellä järvettö- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 24572: mässä vesistössä. 30.40.77 (Vesistötyöt) 1000000 markkaa 24573: Tesjoen vesistön tulvien vaivaamien viljelysten Tesjoen säännöstelysuunnitelman loppuun 24574: suhteellinen osuus on maamme suurin sekä laajuu- saattamiseksi ja vesien säännöstelytöiden 24575: deltaan että laadultaan. Tulvat peittävät vuosittain aloittamiseksi. 24576: 24577: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 24578: 24579: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn 24580: 1384 1983 rd. 24581: 24582: Finansmotion nr 1262 24583: 24584: 24585: 24586: 24587: Westerlund m.fl.: Om anvisande a v anslag för inledande av Björnträsk- 24588: Lill- och Stor-Lennox vattenregleringsprojekt 24589: 24590: 24591: Tili Riksdagen 24592: 24593: Björnträsket med Lili- och Stor-Lennox vatten- uppskattas tili 15 000 mkjha och tomtpriserna tili 24594: regleringsprojekt i Sjundeå och Kyrkslätt kommu- det fyrdubbla. Markbeloppet, som skulie motsvara 24595: ner borde med det snaraste regleras enligt de före- främjandet av rekreationsmöjligheterna, har man 24596: liggande planerna. inte kunnat uppskatta. 24597: Avsikten med projektet är att minska över- Vattenlagsenlig syneförrättning slutfördes år 24598: svämningar inom vattendraget, iståndsätta sjöar 1978 och tili vattenrätten riktade anmärkningar 24599: och förbättra möjligheterna att använda dem för samt bemötande gjordes år 1979. Den slutliga tili- 24600: rekreation. Enligt pianeroa kommer man att sänka ståndsresolutionen torde redan vara klar. 24601: översvämningsnivån med 0,5-0,7 m. De lägsta Ur miljösynpunkt förbättras situationen avse- 24602: vattenståndsnivåerna under somrarna höjes med i värt genom en reglering, då de stora variationerna 24603: medeltal 0,2 m i syfte att främja sjöarnas istånd- i vattennivån på detta sätt kan undvikas. För jord- 24604: sättande och användning för rekreation. bruket i bydgen har regleringen stor betydelse, nu 24605: Kostnadsförslaget för projektet är ca 600 000 försvårar förekomsten av ett rikligt flödvatten en 24606: mk, varav andelen för rensning och dämnings- ändamålsenlig jordbruksdrift. 24607: konstruktioner utgör ca 450 000 mk samt för ut- Med hänvisning tili ovananförda föreslås vörd- 24608: dikning 40 000 mk. Avsikten är att förverkliga samt, 24609: projektet inom ramen för statens vattendrags- 24610: arbeten. att Riksdagen i statsfärslaget /iir år 1984 24611: Nyttoområdet, som erhålies genom skydd mot under moment 30.40.77 (Vattendrags- 24612: översvämningar, är 315 ha. I detta tai ingår för- arbeten) måtte uppta ett anslag om 24613: utom lant- och skogsbruksområden även 41 tomter 200 000 mark för inledandet av Björn- 24614: avsedda närmast för semesterbebyggelse. Nyttan träsk-Lill- och Stor-Lennox vattenreg- 24615: av skyddet mot översvämningar beräknas utgå leringsprojekt inom Sjundeå och Kyrkslätt 24616: med 1 040 000 mk då åkermarkens gängse pris kommuner. 24617: 24618: Helsingfors den 27 september 1983 24619: 24620: Henrik Westerlund 24621: 1983 vp. 1385 24622: 24623: Raha-asia-aloite n:o 1262 Suomennos 24624: 24625: 24626: 24627: 24628: Westerlund: Määrärahan osoittamisesta Björnträsk-Lill- Ja Stor- 24629: Lennox -nimisen säännöstelyhankkeen aloittamiseen 24630: 24631: 24632: Eduskunnalle 24633: 24634: Siuntion ja Kirkkonummen kunnissa stpttse- markkaajha ja tonttien hintaa nelinkertaisena. 24635: van Björnträskin säännöstely siihen liittyvine Lill- Virkistyskäytön edistämisestä aiheutuvan hyödyn 24636: ja Stor-Lennoxin vedensäännöstelyhankkeineen markkamäärää ei ole voitu arvioida. 24637: tulisi toteuttaa mitä pikimmin valmiina olevien Vesilain mukainen katselmus suoritettiin lop- 24638: suunnitelmien mukaisesti. puun vuonna 1978 ja vesioikeudelle osoitetut 24639: Hankkeen tarkoituksena on vesistön tulvien vä- muistutukset ja vastineet käsiteltiin vuonna 1979. 24640: hentäminen, järvien kunnostaminen ja niiden vir- Lopullinen lupa päätös lienee jo valmis. 24641: kistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen. Suun- Ympäristön kannalta tilanne paranee säännös- 24642: nitelmien mukaisesti tullaan tulvarajaa alenta- telyn kautta huomattavasti, kun suuret veden kor- 24643: maan 0,5-0,7 m. Alimpia kesävedenkorkeuksia keuden vaihtelut voidaan sen avulla välttää. Seu- 24644: korotetaan keskimäärin 0,2 m järvien kuntoon dun maanviljelylle säännöstelyllä on huomattava 24645: saattamisen edistämiseksi ja niiden käyttämiseksi merkitys; tällä hetkellä veden runsas tulviminen 24646: virkistystarkoituksiin. vaikeuttaa tarkoituksenmukaista maatalouden har- 24647: Hankkeen kustannusarvio on 600 000 markkaa, joittamista. 24648: josta perkaustöiden ja patorakenteiden osuus on n. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 24649: 450 000 markkaa ja ojituksen osuus 40 000 vasti, 24650: markkaa. Tarkoituksena on toteuttaa hanke val- 24651: tion vesistötöiden puitteissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24652: Hyötyalue, joka syntyy rakentamalla suoja tul- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 24653: via vastaan, on 315 ha. Tähän lukuun sisältyy maa- 30.40.77 (Vesistå'tyå't) 200 000 markkaa 24654: ja metsätalousalueiden lisäksi myös 41 tonttia, Bjö'rnträskin-Lill- ja Stor-Lennoxin ve- 24655: jotka on lähinnä tarkoitettu loma-asutukseen. densäännå'stelyhankkeen tö'iden aloitta- 24656: Tulvasuojan hyöty arvioidaan 1040 000 markaksi miseksi Siuntion ja Kirkkonummen kun- 24657: kun peltomaan käypänä hintana pidetään 15 000 tien alueella. 24658: 24659: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 24660: 24661: Henrik Westerlund 24662: 1386 1983 rd. 24663: 24664: Finansmotion nr 1263 24665: 24666: 24667: 24668: 24669: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av Lovisa 24670: omfartsväg 24671: 24672: 24673: Tili Riksdagen 24674: 24675: Redan under åren 1963-66 undersöktes riks- också den alltjämt växande internationella trafiken. 24676: vägens Helsingfors-Fredrikshamn förbi Lovisa Den genom Lovisa dirigerade allt tyngre och 24677: förbättringsplan. Tili detta vägförbättringsprojekt livligare trafiken utgör, förutom att den är skadlig 24678: hörde Lovisa stads omfartsväg, som anknyter sig för gamla hus, också en mycket stor trafikfara. Då 24679: tili riksväg 7, stadens infartsvägar värsterifrån man dessutom tar i beaktande Mannerheimvägens, 24680: med broar och österifrån samt förbindelsevägen som betjänar genomfartstrafiken, relativt branta 24681: tili Valkom hamn och vägen, som leder tili Lapp- lutning och den lokala hastighetsbegränsningen, 24682: träsk. blir genomfartstrafiken såväl tidsmässigt som på 24683: Ar 1973 blev förbindelsevägen tili Valkom färdig, grund av energiförbrukningen nationalekonomiskt 24684: den västliga infartsvägen med broar och vägen ofördelaktig. 24685: norrut i riktning mot Lappträsk. Däremot avstod Då man undersökt Lovisa omfartsvägs verk- 24686: man från att bygga den redan planerade och vik- ningar, har man försökt utreda trafikmängderna 24687: tigaste, dvs. stadens omfartsväg, fastän Lovisa och på infartsvägarna tili Lovisa och härtill skilja åt 24688: Pernå kommun redan hade fällt skog i och för att den trafik som stannar i Lovisa och den som kör 24689: underlätta vägbyggnadsarbetena. Man uppgav att igenom staden. 1 utredningen har man använt sig 24690: orsaken härtill var att den kommande motorvägen av beräkningar utförda år 1974, den av ingenjör- 24691: Helsingfors-Kotka skulle fungera som omfarts- byrån Viatek år 1970 utförda vägundersök- 24692: väg. ningen inom ramen för Nylands vägnät och den år 24693: Eftersom dessa vägplaner numera avsevärt 1973 av Östra Nylands regionplaneförbund ut- 24694: förändrats och byggs enligt helt andra sträcknings- förda trafikundersökningen. Resultaten finns i 24695: linjer, som inte ens kommer att tangera Lovisa tabellen. 24696: stad, kan självfallet omfartsvägen kring Lovisa inte Vid uppskattningen av genomfartstrafiken har 24697: få bli beroende av så osäkra riktlinjer och detta väg- man använt sig av Nylands vägnätsundersökning, 24698: byggnadsprojekt kan inte mera uppskjutas. enligt viiken av trafiken i riktning öster-väster 24699: Trafiken genom Lovisa växer enormt, som av före- 74% går genom staden och av den från Lappträsk 24700: liggande uppgifter framgår. Riksväg 7 eller E3 be- stannar 85 % i staden. 24701: tjänar som känt förutom trafiken mellan orterna 24702: 24703: Tabell förv. personbilsenheter och dess utveckling 24704: 24705: 1974 1975 1980 1985 1990 2000 24706: västra infarten ............................ 5100 5 500 7 200 9000 11000 13400 24707: Östra infarten ............................. 4500 5000 7000 9000 10000 11500 24708: Lappträsk-Lovisa ......................... 1900 1900 2100 2 300 2600 3100 24709: genomfart: öst-väst riktning ............... 3600 3900 5 300 6700 7800 9200 24710: genomfart: Lappträsk riktning ............... 300 300 300 300 400 500 24711: 24712: Tillsammans .............................. 3900 4200 5600 7000 8200 9700 24713: 24714: 1 Lovisa stannar ........................... 24715: öst-väst riktning ......................... 1300 1400 1800 2 300 2700 3500 24716: La ppträsk riktning ......................... 1600 1600 1800 2000 2 300 2600 24717: 24718: Tillsammans .............................. 2900 3000 3600 4300 5000 6100 24719: 1983 rd. - FM nr 1263 1387 24720: 24721: Om förverkligandet av projektet ytterligare Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås 24722: uppskjuts medför detta förutom betydande vördsamt, 24723: olägenheter oskäliga kostnader för en stad av 24724: Lovisas storlek. Av föreliggande utredningar fram- att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 24725: går även att förverkligandet av projektet vore väl måtte uppta ett tillägg om 1 000 000 mark 24726: motiverat även ur nationalekonomisk synpunkt. på moment 31.24.77 för påbörjandet av 24727: omfartsvägen förbi Lovisa stad. 24728: 24729: Helsingfors den 29 september 1983 24730: 24731: Henrik Westerlund Pär Stenbäck Elisabeth Rehn 24732: 1388 1983 vp. 24733: 24734: Raha-asia-aloite n:o 1263 Suomennos 24735: 24736: 24737: 24738: 24739: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Loviisan ohikulkutien 24740: rakentamisen aloittamiseen 24741: 24742: 24743: Eduskunnalle 24744: 24745: Jo vuosina 1963-66 tutkittiin Helsingin- listä liikennettä myös jatkuvasti kasvavaa kansain- 24746: Haminan Loviisan ohi kulkevan kantatien paran- välistä liikennettä. 24747: tamista. Tähän tiesuunnitelmaan kuului Loviisan Loviisan kaupungin kautta ohjautuva yhä ras- 24748: kaupungin ohitustie, joka liittyy kantatiehen n:o 7, kaampi ja vilkkaampi liikenne muodostaa, paitsi 24749: kaupunkiin lännestä tulevat tiet siltoineen ja idästä että se on vanhojen talojen kannalta haitallinen, 24750: päin tulevat tiet sekä Valkon satamaan vievä yhteys- myös huomattavan liikenteellisen vaaran. Kun 24751: tie ja Lapinjärvelle vievä tie. vielä otetaan huomioon kauttakulkuliikennettä 24752: Valkon yhteystie tuli valmiiksi vuonna 1973, palvelevan Mannerheimintien suhteellisen suuri 24753: samoin kuin läntinen tulotie siltoineen sekä poh- kaltevuus sekä paikallinen nopeusrajoitus, kautta- 24754: joiseen Lapinjärven suuntaan vievä tie. Sitä vastoin kulkuliikenne muodostuu sekä ajankäytön että 24755: luovuttiin rakentamasta jo suunniteltua ja tärkein- kansantalouden kannalta epäedulliseksi. 24756: tä eli kaupungin ohitustietä, vaikka Loviisan kau- Tutkittaessa Loviisan kauttakulkuliikenteen vai- 24757: punki ja Pernajan kunta jo olivat kaataneet metsää kutuksia on yritetty selvittää Loviisaan tulevien 24758: tien rakentamistöiden helpottamiseksi. Syyksi teiden liikenteen määrä ja tällä tavoin erottaa siitä 24759: tähän ilmoitettiin, että tuleva Helsingin-Kotkan Loviisaan jäävien ja edelleen matkaa jatkavien ajo- 24760: moottoritie tulisi toimimaan ohitustienä. neuvojen määrät toisistaan. Tutkimuksissa on käy- 24761: Koska näitä tiesuunnitelmia nyttemmin on tetty vuoden 197 4 arvioita, insinööritoimisto 24762: huomattavasti muutettu ja niitä toteutetaan nou- Viatekin vuonna 1970 suorittamaa tietutkimusta 24763: dattaen aivan toisia tiesuuntia, jotka eivät edes tule Uudenmaan tieverkon puitteissa ja Itä-Uuden- 24764: sivuamaan Loviisan kaupunkia, ei Loviisanohitus- maan seutukaavaliiton vuonna 1973 suorittamaa 24765: tie luonnollisestikaan saa olla riippuvainen näin tietutkimusta. Tulokset ilmenevät taulukosta. 24766: epävarmoista suuntavalinnoista, eikä tätä tiesuun- Arvioitaessa kauttakulkuliikennettä on käytetty 24767: nitelmaa voida enää lykätä. Loviisan kautta tapah- Uudenmaan tieverkkotutkimusta, jonka mukaan 24768: tuva liikenne kasvaa suunnattomasti, kuten liikenteestä itä-länsisuunnassa kulkee 74% 24769: oheisista tiedoista käy ilmi. Kantatie n:o 7 eli E 3 kaupungin läpi ja Lapinjärven suunnalta tulevasta 24770: palvelee, kuten tunnettua, paitsi paikkakuntien vä- 85 % jää kaupunkiin. 24771: 24772: 24773: Taulukko henkilöautoista ja niiden määrien kehityksestä: 24774: 24775: 1974 1975 1980 1985 1990 2000 24776: läntinen tuloväylä ......................... 5100 5 500 7200 9000 11000 13400 24777: itäinen tuloväylä .......................... 4500 5000 7000 9000 10000 11500 24778: Lapinjärvi-Loviisa ........................ 1900 1900 2100 2 300 2600 3100 24779: ................ 24780: kauttakulku: itä-länsisuunta 3600 3900 5 300 6700 7800 9200 24781: ............. 24782: kauttakulku: Lapinjärven suunta 300 300 300 300 400 500 24783: 24784: yhteensä ................................. 3900 4200 5 600 7000 8200 9700 24785: 24786: Loviisaan jää: 24787: itä-länsisuunta........................... 1300 1400 1800 2 300 2700 3 500 24788: Lapinjärven suunta........................ 1600 1600 1800 2000 2 300 2600 24789: 24790: yhteensä .................................. 2900 3000 3600 4300 5000 6100 24791: 1983 vp. - RA n:o 1263 1389 24792: 24793: Jos hankkeen toteuttamista edelleen lykätään, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24794: aiheutuu siitä Loviisan kokoiselle kaupungille huo- taen, 24795: mattavien haittojen lisäksi myös kohtuuttomia 24796: kustannuksia. Käytettävistä selvityksistä käy myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24797: ilmi, että projd ;n toteuttaminen olisi hyvin pe- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 24798: rusteltavissa myus kansantaloudelliselta kannalta. 31.24.77 lisäyksenä 1000000 markkaa 24799: Loviisan ohikulkutien töiden aloittamista 24800: varten. 24801: 24802: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 24803: 24804: Henrik Westerlund Pär Stenbäck Elisabeth Rehn 24805: 24806: 24807: 24808: 24809: 175 0883005893 24810: 1390 1983 rd. 24811: 24812: Finansmotion nr 1264 24813: 24814: 24815: 24816: 24817: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag tili Invalidförbundet för 24818: översättning tili svenska av materia! som informerar om 24819: handikapp 24820: 24821: 24822: Tili Riksdagen 24823: 24824: Handikapp på grund av sjukdom eller olycksfall samt diaserier. Även inom organisationen behövs 24825: ställer stora krav på anpassning på den ständigt informationsmaterial för att stärka med- 24826: handikappade. I denna situation har den handi- lemsföreningarnas möjlighet att verka för handi- 24827: kappade och hans anhöriga ett stort behov av in- kappade. 24828: formation om följderna av handikapp liksom om Såsom tvåspråkig organisation önskar Invalid- 24829: samhällets servicemöjligheter. Informationen från förbundet vända sig även tili den finlandssvenska 24830: sjukhus, rehabiliteringsanstalter och de sociala befolkningen. 24831: myndigheterna är tillsvidare otillräcklig. Vid sidan Förbundet har tolv medlemsföreningar inom 24832: om direkt personlig informa tion är det synnerligen det svenska bosättningsområdet med ca 1 000 24833: viktigt att erbjuda handikappade skriftligt infor- svenskspråkiga medlemmar. Många av demkanta 24834: mationsmaterial, som kan studeras hemma och del endast av svenskt materia!. För att kunna be- 24835: anlitas under en längre tid. tjäna sina svenska medlemmar liksom den fin- 24836: Även den stora allmänheten och personai t.ex. landssvenska befolkningen överhuvudtaget har 24837: inom undervisning, hälso- och sjukvård behöver Invalidförbundet inom ramen för sina ekonomiska 24838: upplysning om vad olika former av handikapp möjligheter översatt finskt informationsmaterial 24839: innebär. Sådan upplysning är en av förutsätt- tili svenska. För en privat organisation är de stora 24840: ningarna för att attityderna tili handikapp skall kostnaderna för översättning dock ofta ett hinder 24841: förändras i positiv riktning. Det internationella för att kunna ge den svenskspråkiga befolkningen 24842: handikappåret har aktiverat många kretsar i vårt fullgod service. Det finns därför ett ständigt behov 24843: samhälle tili att ta upp frågor i anknytning tili av flera svenska översättningar och utökat svenskt 24844: handikapp. Handikapporganisationerna har där- informa tionsma teria 1. 24845: med upplevt en stark efterfrågan på informations- Med hänvisning tili föregående föreslår vi hög- 24846: material såsom broschyrer, artiklar och diabilder aktningsfullt, 24847: med text. 24848: Invalidförbundet strävar tili att tiligodose att Riksdagen i statsjå"rslaget /ör år 1984 24849: behovet av information om handikapp både för måtte uppta ett anslag på 30 000 mark 24850: handikappade själva och för allmänheten. För- för att användas av Invalidförbundet r.f. 24851: bundet har under de senaste åren bl.a. publicerat för att översätta informationsmaterial i 24852: en del småskrifter om handikapp, broschyrer anknytning tili handikapp tili svenska. 24853: med information om invalidvård och rehabilitering 24854: 24855: Helsingforsden 29 september 1983 24856: 24857: Henrik Westerlund Håkan Malm Pär Stenbäck 24858: Elisabeth Rehn Håkan Nordman 24859: 1983 vp. 1391 24860: 24861: Raha-asia-aloite n:o 1264 Suomennos 24862: 24863: 24864: 24865: 24866: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle vam- 24867: maisuutta koskevan tiedotusmateriaalin kääntämiseksi ruot- 24868: siksi 24869: 24870: 24871: Eduskunnalle 24872: 24873: Sairaudesta tai onnettomuudesta aiheutunut puitteissa tarvitaan jatkuvasti tiedotusmateriaalia 24874: vammaisuus asettaa vammaisen sopeutumiselle jäsenyhdistysten mahdollisuuksien parantamisek- 24875: suuret vaatimukset. Näissä olosuhteissa tarvitsevat si vammaisten hyväksi työskenneltäessä. 24876: sekä vammainen että hänen omaisensa paljon tie- Kaksikielisenä järjestönä Invalidiliitto haluaa 24877: toa vammaisuuden seurauksista samoin kuin yh- myös kohdistaa toimintansa maamme ruotsinkie- 24878: teiskunnan mahdollisuuksista palvella vammai- liseen väestöön. Liitolla on kaksitoista jäsenjärjes- 24879: sia. Tiedottaminen, joka tapahtuu sairaaloissa, töä ruotsinkielisellä asutusalueella ja näiden jär- 24880: kuntoutuslaitoksissa ja sosiaaliviranomaisten ta- jestöjen ruotsinkielisiä jäseniä on n. 1 000 henki- 24881: holta, on toistaiseksi riittämätöntä. Henkilökoh- löä. Useat heistä pystyvät saamaan tietonsa vain 24882: taisen tiedottamisen ohella on mitä tärkeintä tar- ruotsinkielisestä materiaalista. Voidakseen pal- 24883: jota vammaiselle kirjallista tiedotusmateriaalia, vella ruotsinkielisiä jäseniään samoin kuin maam- 24884: jota voidaan käyttää kotona pitkän ajan kuluessa. me ruotsinkielistä väestöä yleensäkin Invalidi- 24885: Myös suuri yleisö ja esim. opetustoimen, tervey- liitto on taloudellisten mahdollisuuksiensa puit- 24886: denhoidon ja sairaanhoidon alojen henkilökunta teissa kääntänyt suomenkielistä tiedotusmateriaa- 24887: tarvitsee tietoja erilaisesta vammaisuudesta. Tämä lia ruotsiksi. Yksityiselle järjestölle tämä merkit- 24888: tiedotus on eräänä edellytyksenä sille, että asen- see huomattavaa käännöstyöstä aiheutuvaa kulu- 24889: teet vammaisia kohtaan muuttuisivat myöntei- erää ja on usein esteenä sille, että ruotsinkieliselle 24890: semmiksi. Kansainvälinen vammaisten vuosi on väestönosalle voitaisiin antaa moitteetonta pal- 24891: aktivoinut yhteiskuntamme monia piirejä otta- velua. Tästä syystä tarvitaan jatkuvasti lisää ruot- 24892: maan puheeksi vammaisuuteen liittyviä kysymyk- sinkielisiä käännöksiä ruotsinkielisen tiedotus- 24893: siä. Vammaisten järjestöihin on tällöin kohdis- materiaalin lisäämiseksi. 24894: tunut ankaraa painetta tiedotusmateriaalin, kuten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24895: esitteiden, artikkeleiden ja tekstitettyjen diakuvien nioittavasti, 24896: kysynnän muodossa. 24897: Invalidiliitto pyrkii tyydyttämään vammaisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24898: koskevaa tiedottamisen tarvetta sen koskiessa 1984 tulo- ja menoarvioon 30000 mark- 24899: vammaista itseään ja yleisöä. Liitto on viime vuo- kaa Invalidiliitto r.y:lle käytettäväksi vam- 24900: sina mm. julkaissut eräitä pienehköjä kirjoitelmia maisuuteen liittyvän tiedotusmateriaalin 24901: vammaisuudesta sekä esitteitä invalidien hoidosta kääntämiseksi ruotsiksi. 24902: ja kuntouttamisesta sekä diasarjoja. Myös järjestön 24903: 24904: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 24905: 24906: Henrik Westerlund Håkan Malm Pär Stenbäck 24907: Elisabeth Rehn Håkan Nordman 24908: 1392 1983 rd. 24909: 24910: Finansmotion nr 1265 24911: 24912: 24913: 24914: 24915: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av upplagrings- 24916: stationer för problemavfall 24917: 24918: 24919: Tili Riksdagen 24920: 24921: Den olagliga och ytterst beklagliga dumpningen Med hänvisning till ovanstående föreslår under- 24922: av gifter i Dragsfjärdsvattnena som kom till tecknade, 24923: offentlighet senaste sommar, visar med all önsk- 24924: värd tydlighet att snabba åtgärder från statsmak- att Riksdagen i 1984 års statsförslag 24925: tens sida nu skulle krävas. Företag som producerar måtte uppta 300000 markförplaneringav 24926: problemavfall väntar av allt att döma nu på att upplagringsstationer för problemavfalt. 24927: problemavfallsanläggningen i Riihimäki skall bli 24928: färdig. Då anläggningen emellertid blir klar först 24929: om några år borde uppsamlingsstationer för prob- 24930: lemavfall i olika delar av landet åstadkommas så 24931: snabbt som möjligt. 24932: 24933: Helsingfors den 29 september 1983 24934: 24935: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Pär Stenbäck 24936: 1983 vp. 1393 24937: 24938: Raha-asia-aloite n:o 1265 Suomennos 24939: 24940: 24941: 24942: 24943: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta ongelmajätteiden va- 24944: rastointipaikkojen suunnitteluun 24945: 24946: 24947: Eduskunnalle 24948: 24949: Laiton ja mitä valitettavin myrkkyjen upottami- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 24950: nen Dragsfjärdin vesiin, joka tuli julkisuuteen 24951: viime kesänä, osoittaa mitä selvimmin, että valtio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24952: vallan taholta tarvittaisiin nyt pikaisia toimenpi- 1984 tulo- ja menoarvioon 300000 mark- 24953: teitä. Ongelmajätteitä tuottavat yritykset odotta- kaa ongelmajätteiden varastointiasemien 24954: vat kaikesta päätellen Riihimäelle rakennettavan suunnittelua varten. 24955: ongelmajätelaitoksen valmistumista. Koska laitos 24956: kuitenkin tulee valmiiksi vasta muutaman vuoden 24957: kuluttua, tulisi perustaa ongelmajätteiden keräys- 24958: asemia eri puolille maata niin pian kuin mahdollis- 24959: ta. 24960: 24961: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 24962: 24963: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Pär Stenbäck 24964: 1394 1983 vp. 24965: 24966: Raha-asia-aloite n:o 1266 24967: 24968: 24969: 24970: 24971: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselän alueelle ra- 24972: kennettavan pohjois-eteläsuuntaisen valtatien suunnitteluun 24973: 24974: 24975: Eduskunnalle 24976: 24977: Pohjois-eteläsuuntaan ei Suomenselällä ole Yhtenä kehityksen kaikkein merkittävimpänä 24978: mitään yhtenäistä valtakunnanosien välistä maan- esteenä on pidetty merkittävien liikenneyhteyk- 24979: tieyhteyttä. Niinpä Suomenselkä, joka Oulun lää- sien puutetta Suomenselällä. Luontevaa olisi, jos 24980: nistä työntyy Vaasan ja Keski-Suomen läänien Oulun suunnasta voitaisiin rakentaa uusi tieyhteys 24981: raja-alueiden kautta ns. Lapin sormena aina Poh- Tampereen suuntaan. Vaasan läänin alueella tämä 24982: jois-Hämeeseen ja Pohjois-Satakuntaan, onkin ke- tieyhteys kulkisi verrattain lähellä lääninrajaa. 24983: hittyneisyydessään jäänyt ympäröiviä alueita sel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24984: västi jälkeen. Kuvaavaa tämän noin 200 000 asuk- nioittaen, 24985: kaan alueen kehityksen jälkeenjääneisyydelle 24986: onkin se, että alueen veroäyrimäärä on vain noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24987: 3/4 koko maan kehitysalueiden I vyöhykkeen tulo- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar- 24988: tasosta. 1 kehitysaluevyöhykkeeseen kuuluvat lähin- kan määrärahan Suomenselän pohjois- 24989: nä Pohjois- ja Itä-Suomen heikoimmat alueet. eteläsuuntaisen valtatien suunnittelun 24990: aloittamiseksi vuonna 1984. 24991: 24992: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 24993: 24994: Jukka Vihriälä Aapo Saari 24995: 1983 vp. 1395 24996: 24997: Raha-asia-aloite n:o 1267 24998: 24999: 25000: 25001: 25002: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maakuntaitsehallinnon 25003: toteuttamista valmistelevan komitean asettamiseksi 25004: 25005: 25006: Eduskunnalle 25007: 25008: Valtioneuvoston toimesta on maassamme laa- sina Iinjoina tulevassa maakuntaitsehallinnon 25009: dittu lukuisia väliportaanhallinnon uudistusehdo- käyttöönotossa tulisi olla hajanaisen kuntainliitto- 25010: tuksia. Yhteistä kaikille hylätyille ja vaille hallituk- hallinnon kokoaminen kansanvaltaisen maakunta- 25011: sen esityksiä jääneille selvityksille ja komiteamie- itsehallinnon ympärille. Valtion keskushallinnon 25012: tinnäille on ollut virkamiesvalmistelu ja väli- byrokratiaa ja taloudellisen vallan keskittynei- 25013: portaanhallinnon uudistamistapa ns. lääninhallin- syyttä tulisi purkaa maakuntaitsehallinnon hyväk- 25014: tomallin pohjalta. Siis valtion virkamiesvallan SI. 25015: mukaisesti. Missään esityksessä virkamiesvalmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25016: telijat eivät ole edes rohjenneet ottaa esille todel- nioittaen, 25017: lista maakuntaitsehallintoa. Eduskunnan mieli- 25018: pidettä valtioneuvosto ei ole asiassa rohjennut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25019: kysyä. 1984 tulo- ja menoarvioon 120 000 markan 25020: Eduskunnan tulisikin vihdoinkin määrätä val- määrärahan maakuntaitsehallinnon to- 25021: tioneuvosto laatimaan parlamentaarisessa komi- teuttamista valmistelevan parlamentaari- 25022: teassa mitä pikimmin selvitys ja ehdotus Suomessa sen komitean asettamiseksi. 25023: toteutettavaksi maakuntaitsehallinnoksi. Oleelli- 25024: 25025: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 25026: 25027: Jukka Vihriälä Heimo Linna Aapo Saari 25028: Kalevi Mattila 25029: 1396 1983 vp. 25030: 25031: Raha-asia-aloite n:o 1268 25032: 25033: 25034: 25035: 25036: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjamaan opistolle 25037: rakennuslainojen lyhentämiseen ja korkojen maksamiseen 25038: 25039: 25040: Eduskunnalle 25041: 25042: Etelä-Pohjanmaan opistossa Ilmajoella on suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25043: ritettu viime vuosien aikana laajoja rakennushank- nioittaen, 25044: keita. Oppilasasuntolan lainalyhennyksiä on jäl- 25045: jellä 1 500 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25046: Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityksessä ei 1984 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 25047: eri rakennusavustusta esitetä myönnettäväksi. kaa Etelä-Pohjanmaan opistolle raken- 25048: Koska Etelä-Pohjanmaan opiston rakennushank- nushankkeiden aiheuttamien lainojen ly- 25049: keet ovat kuitenkin laajat ja niiden kokonaiskus- hentämiseen ja korkojen maksamiseen. 25050: tannukset suuret, olisi myös vuonna 1984 saatava 25051: avustusta rakennushankkeen aiheuttamien laino- 25052: jen ja korkojen maksamiseen. 25053: 25054: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 25055: 25056: Jukka Vihriälä Juho Koivisto Juhani Tuomaala 25057: Urho Pohto 25058: 1983 vp. 1397 25059: 25060: Raha-asia-aloite n:o 1269 25061: 25062: 25063: 25064: 25065: Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alueteatteri- 25066: toiminnan tukemiseen 25067: 25068: 25069: Eduskunnalle 25070: 25071: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä on Mikäli valtio aikoo pitää kiinni tähän asti noudate- 25072: momentin 29.90.52 (Veikkauksen ja raha-arpajais- tusta periaatteesta, että valtionavustus kattaa noin 25073: ten voittovarat taiteen tukemiseen) käyttösuun- puolet (47-50 %) teatterin hyväksyttävästä kulu- 25074: nitelmassa ehdotettu alueteatteritoimintaa varten jäämästä (= menot ilman kiinteistömenoja vähen- 25075: 18 000 000 markan suuruista määrärahaa. Kulu- nettynä pääsylippu- yms. omilla tuloilla), olisi 25076: van vuoden vastaavaan määrärahaan verrattuna alueteatteritoimintaan vuonna 1984 osoitettava 25077: kasvu on 3 500 000 markkaa eli 24 %. vähintään 20 000 000 markkaa. Tällöin vanhojen 25078: Seinäjoen ja Vaasan kaupunginteatterit on ni- alueteattereiden valtionavustusten taso voitaisiin 25079: metty alueteattereiksi 1.12.1983 alkaen, joten niille säilyttää ja uudet teatterit voisivat aloittaa alueelli- 25080: myönnettävä valtionavustus tulee suoritettavaksi sen toimintansa tarpeellisin resurssein. Muutoin 25081: po. momentilta jo vuoden 1984 alusta. Alustavien joudutaan toiminnan supistuksiin ja toimimaan 25082: talousarvioiden mukaisesti niiden avustuksen puutteellisin voimavaroin. 25083: tarve olisi seuraava: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25084: uudet toimet: nioittaen, 25085: Seinäjoki n. 1600 000 9 25086: Vaasa n. 2 600 000 7 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25087: 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 25088: Yhteensä n. 4 200 000 25089: Vanhojen alueteattereiden valtionavustuksen 29.90.52 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 25090: alueteatteritoimintaa varten. 25091: tarve on alustavien talousarvioiden mukaan yh- 25092: teensä noin 16 400 000 markkaa (nousu olisi kulu- 25093: van vuoden niiden saamien määrärahaan n. 16% ). 25094: 25095: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 25096: 25097: Jukka Vihriälä Aapo Saari 25098: 25099: 25100: 25101: 25102: 176 0883005893 25103: 1398 1983 vp. 25104: 25105: Raha-asia-aloite n:o 1270 25106: 25107: 25108: 25109: 25110: Vihriälä ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta voin ja marga- 25111: riinin hintojen tasaamiseen 25112: 25113: 25114: Eduskunnalle 25115: 25116: Voin kulutus on maassamme vähentynyt. Osal- siin luopua ja yhdistää ne meijeriteollisuuden sisäi- 25117: taan tällaiseen kehitykseen on vaikuttanut voin seen maitovalmisteiden hintojen väliseen tasaus- 25118: hinta kilpaileviin ravintorasvoihin verrattuna. järjestelmään, jonka tuotot käytettäisiin voin hin- 25119: Muuttamalla voin ja margariinin hintasuhdetta nan alentamiseen. Maitovalmisteiden välinen hin- 25120: siten, että molemmat ravintorasvat olisivat sa- tojen tasausjärjestelmä hoidettaisiin meijeriteol- 25121: manhintaisia, voitaisiin voin kotimaisen kulutuk- lisuuden toimesta ja rahaston valvonta kuuluisi 25122: sen väheneminen pysäyttää ja kääntää jopa nou- nykyisinkin toimivien meijeriteollisuuden sisäisten 25123: suun. Kotimaisen kulutuksen lisääntyminen vä- rahastojen tapaan erityiselle selvitystoimikunnal- 25124: hentäisi voin vientitarvetta ja muodostaisi vienti- le. Maitovalmisteiden hintojen välisellä tasausjär- 25125: määrärahojen pienenemisen kautta valtiotaloudel- jestelmällä hoidettaisiin kuitenkin vain voin ja 25126: lista säästöä. Samoin hintasuhteiden muutos vä- margariinin hintojen tasauksen hienosäätö. Mar- 25127: hentäisi elintarviketeollisuuden rasvojen tuontia. gariineille kohdistettaisiin erikseen sovittavalla 25128: Hintasuhteiden muuttaminen voitaisiin toteut- tavalla tasausvero, jonka tuotto käytettäisiin sellai- 25129: taa siten, että voin hintaa alennettaisiin ja marga- senaan voin hinnan alentamiseen. Jos nykyinen 25130: riinin hintaa nostettaisiin. Eräillä tulo- ja meno- voin ja margariinin välinen hintaero puolitettai- 25131: arvion sisäisillä siirroilla, margariinin tasausve- siin, muodostuisi tasausveron tuotoksi noin 150 25132: roilla ja maitovalmisteiden sisäisillä tasausmak- milj. markkaa. 25133: suilla hintasuhteiden muuttaminen vottatslln Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25134: muuttaa ilman, että valtion taloudelle tulisi lisää nioittaen, 25135: rasitusta. 25136: Valtion tulo- ja menoarviossa on momentille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25137: 11.19.06 arvioitu tulevan kerman ja vähärasvaisen 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 25138: maidon tasausmaksutuloja 140 milj. mk. Voin ja 30.31.40.2lisäyksenä 140000000 markkaa 25139: margariinin hintasuhteiden muuttamisen yhtey- voin hinnanalennuskorvauksiin voin Ja 25140: dessä näiden maksujen perinnästä valtiolle voitai- margariinin hintojen tasaamiseksi. 25141: 25142: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 25143: 25144: Jukka Vihriälä Kalevi Mattila Aapo Saari 25145: Heikki Kokko Väinö Raudaskoski Hannele Pokka 25146: Pirkko Ikonen Paavo V esterineo 25147: 1983 vp. 1399 25148: 25149: Raha-asia-aloite n:o 1271 25150: 25151: 25152: 25153: 25154: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta perunanviljelykonsulen- 25155: tin toimen perustamiseksi Etelä-Pohjanmaan maatalouskes- 25156: kukseen 25157: 25158: 25159: Eduskunnalle 25160: 25161: Perunanviljely on 1970-luvulla keskittynyt piiriagrologi oman toimensa ohella. Maatalous- 25162: voimakkaasti Etelä-Pohjanmaalle. Vuosina 1966- keskukseen tarvittaisiin kipeästi perunanviljely- 25163: 70 maakunnan peruna-ala oli keskimäärin 9 500 ha konsulentin vakanssi, jonka hoitaja voisi päätoimi- 25164: eli 15,1 % koko maan peruna-alasta. Sato oli vas- sesti keskittyä perunanviljelyn neuvontaan. 25165: taavasti 15,9% valtakunnan kokonaissadosta. Perunanviljelykonsulentin palkkamenot sosiaa- 25166: Kuluvana vuonna Etelä-Pohjanmaalla viljellään likuluineen ovat noin 90 000 mk ja matkakulut 25167: perunaa maatilahallituksen tilaston mukaan 11100 30 000 mk vuodessa. Valtion rahoituksen osuus 25168: ha:lla, mikä on 24,5 % koko maan viljelyalasta. (70 %) edellyttäisi 84 000 markan määrärahaa 25169: Maakunnan perunasato-osuus on useana vuonna vuodessa. 25170: ollut n. 30 % valtakunnan kokonaissadosta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25171: Kuluttajien keskeiseksi vaatimukseksi on nous- nioittaen, 25172: sut perunan laadun parantaminen. Laatuun 25173: voidaan merkittävästi vaikuttaa viljely- ja varas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25174: tointitekniikan neuvonnalla. Neuvontapalvelui- 1984 tulo- ja menoarvioon 84 000 markan 25175: den kysyntä onkin lisääntynyt voimakkaasti vilje- määrärahan perunanviljelykonsulentin 25176: lyn erikoistumisen myötä. Tällä hetkellä Etelä- vakanssin perustamiseksi Etelä-Pohjan- 25177: Pohjanmaan maatalouskeskuksessa perunanvilje- maan maatalouskeskukseen. 25178: lyneuvontaa hoitaa pääasiallisesti Peräseinäjoen 25179: 25180: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983 25181: 25182: Jukka Vihriälä Juho Koivisto Aapo Saari 25183: Urho Pohto Pentti Mäki-Hakola 25184: 1400 1983 vp. 25185: 25186: Raha-asia-aloite n:o 1272 25187: 25188: 25189: 25190: 25191: Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tärkkelystuo- 25192: tannon tukemiseen 25193: 25194: 25195: Eduskunnalle 25196: 25197: Kotimaisesta tärkkelystuotannosta annetun lain dessa ainakin 25 miljoonalla kilolla. Tästä ylimää- 25198: (1037 /82) mukaan voidaan valtion tulo- ja meno- räisestä jauhatuksesta valmistuisi perunajauhoa n. 25199: arvion puitteissa tukea kotimaisesta perunasta 4 milj. kiloa, jonka markkinointi puunjalostusteol- 25200: valmistetun perunatärkkelyksen markkinointia 18 lisuuteen vaatisi hinnanerokorvauksia 11,1 milj. 25201: miljoonaan kiloon saakka. Ensi vuoden tulo- ja markkaa. Lisätyllä valmistuksella voitaisiin ko- 25202: menoarvioesityksessä on tätä määrää satovuoden hottaa tärkkelyksen omavaraisuusastetta nykyises- 25203: 1984/85 osalta alennettu 16 milj. kiloon. Lain mu- tä n. 50 % :iin, viime vuonnahan tuotiin tärkkelys- 25204: kaan kuitenkin poikkeuksellisen hyvän peruna- modifikaatteja 44 miljoonaa kiloa. 25205: sadon johdosta valtioneuvosto voi korottaa perus- Satovuonna 1983/84 valtion tuella markkinoi- 25206: määrää. tavan perunatärkkelyksen määrä olisikin nostetta- 25207: Maamme perunasato on tänä vuonna poikkeuk- va 22 miljoonaan kiloon. Satovuonna 1984/85 val- 25208: sellisen runsas, maatilahallituksen satoarvion mu- tion tuella markkinoitava perunatärkkelyksen 25209: kaan 766 miljoonaa kiloa. Ruokaperunan hinta on määrä olisi palautettava lain mukaiseen 18 milj. 25210: runsaan ylitarjonnan johdosta vain puolet maa- kiloon. 25211: taloustulosopimuksen mukaisesta tavoitteesta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25212: Ruokaperunamarkkinoiden vakaa nnuttamiseksi nioittaen, 25213: on esitetty vientimahdollisuuksia. Perunan mark- 25214: kinakatsaustyöryhmän mukaan vienti tullee kui- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25215: tenkin rajoittumaan enimmillään 20 milj. kiloon, 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 25216: kun ylimäärä on ainakin 100 milj. kiloa. 30.31.47 lisäyksenä 7 000 000 markkaa 25217: Perunan markkinoinnin turvaamiseksi on vält- tärkkelystuotannon tukemiseen. 25218: tämätöntä lisätä sen käyttöä tärkkelysteollisuu- 25219: 25220: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 25221: 25222: Jukka Vihriälä Aapo Saari 25223: 1983 vp. 1401 25224: 25225: Raha-asia-aloite n:o 1273 25226: 25227: 25228: 25229: 25230: Vihriälä: Korotetun määrärahan osoittamisesta hukkakauran tor- 25231: junnasta aiheutuviin kustannuksiin 25232: 25233: 25234: Eduskunnalle 25235: 25236: Hukkakaura on levinnyt voimakkaasti viime kunnat. Koko Kyrönmaan alueen viijoilla on pää- 25237: vuosina. Valtio korvaa tällä hetkellä 50% torjun- osin samat kauppa- ja kuljetusreitit. Tehoste- 25238: nasta aiheutuvista kustannuksista. Maa- ja metsä- tun torjunnan kannalta olisi välttämätöntä, että 25239: talousministeriö on valmistellut esitystä tehoste- aluetta laajennettaisiin jo kokeiluvaiheessa. 25240: tun hukkakauran torjunnasta eräillä koealueilla. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 25241: Esityksen mukaan kokeilualueilla valtio korvaisi 25242: 80 % hukkakaurahävitteiden hankintahinoasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25243: Kokeilu tulisi käynnistää kiireellisenä ja kokei- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 25244: lukunniksi tulisi suunniteltujen Vähäkyrön, Mus- 30.34.42 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 25245: tasaaren, Vöyrin, Kirkkonummen ja Kalanoin hukkakauran torjunnan kokeilukustannuk- 25246: lisäksi valita myös Laihian Isonkyrön ja Ylistaron sun. 25247: 25248: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 25249: 25250: Jukka Vihriälä 25251: 1402 1983 vp. 25252: 25253: Raha-asia-aloite n:o 1274 25254: 25255: 25256: 25257: 25258: Vihriälä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna 25259: katujen ja kaavateiden rakentamiseen 25260: 25261: 25262: Eduskunnalle 25263: 25264: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityk- neet vuodeksi 1984 uusta lain piiriin kuuluvia 25265: sessä ehdotetaan momentilla 31.24.34 harkinnan- hankkeita noin 100 milj. markan edestä, joten 25266: varaisena valtionapuna kunnille katujen ja kaava- määrärahan lisääminen olisi välttämätöntä. Tämä 25267: teiden rakentamiseen 30 milj. markkaa. on tarpeellista myös siksi, että osa sekä käynnissä 25268: Rakennuslain 135 a §:n 4 momentin perusteella olevista että ehdotetuista uusista hankkeista on 25269: voidaan kunnille myöntää harkinnan mukaan val- aikataulullisesti ja toiminnallisesti sidoksissa 25270: tionapua moottoriajoneuvoliikenteelle tärkeän TVL:n toimesta yleisinä teinä rakennettaviin koh- 25271: kadun rakentamiseen. Vastaavasti 5 momentin pe- teisiin. 25272: rusteella voidaan kunnalle myöntää valtionapua Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25273: yleisen tien rakentamisesta asemakaava-alueella nioittaen, 25274: aiheutuviin katujen rakentamis- ja muutostöiden 25275: kustannuksiin. Samat säädökset koskevat 6 mo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25276: mentin mukaan myös rakennuskaavateitä. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 25277: Vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa on tähän 31.24.34 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 25278: tarkoitukseen osoitettu 27 milj. mk. Vuodelle 1984 valtionapuna katujen ja kaavateiden ra- 25279: määrärahan tarve olisi paljon suurempi kuin halli- kentamiseen. 25280: tuksen esittämä 30 milj. mk. Kunnat ovat esittä- 25281: 25282: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 25283: 25284: Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen Riitta Jouppila 25285: Timo Kietäväinen 25286: 1983 vp. 1403 25287: 25288: Raha-asia-aloite n:o 1275 25289: 25290: 25291: 25292: 25293: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan-Seinäjoen- 25294: Jyväskylän valtatien suunnitteluun 25295: 25296: 25297: Eduskunnalle 25298: 25299: Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä tieyhteys muodos- Maassamme on useimmat vastaavantyyppiset 25300: tuu monesta tiekunnoltaan ja -luokitukseltaan eri- läänien pääkaupungit yhdistetty valtatieyhteydellä. 25301: arvoisesta tieosuudesta. Tieyhteys on tuiki tärkeä Vaasan ja Jyväskylän tapauksessa tieyhteyden pa- 25302: kahden naapuriläänin pääkaupungin yhdistävä lii- rantamista puoltaisivat erityisesti myöskin Sein~ 25303: kenneväylä, joka vielä kulkee läänien pääkaupun- joen merkittävä liikennemaantieteellinen asema ja 25304: kien väliin jäävän erittäin tärkeän maakuntakes- tievälin varsilla toimiva vilkas teollisuus- ja elin- 25305: kuksen kautta. keinotoiminta. 25306: Suurista liikennemääristä johtuen monet maini- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25307: tun tieyhteyden osat on jo rakennettu valtateiksi ja nioittaen, 25308: kantateiksi. Näiden tieosuuksien väliin jää kuiten- 25309: kin useita lyhyehköjä pullonkauloja, jotka pitäisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25310: mahdollisuuksien mukaan pyrkiä poistamaan jo 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan 25311: lähivuosina. Tämä puolestaan edellyttäisi sitä, että määrärahan Vaasan-Seinäjoen-Jyväs- 25312: tieyhteys Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä numeroi- kylän valtatien suunnittelun aloittamiseksi. 25313: taisiin mitä pikimmiten valtatieksi ja tehtäisiin 25314: mainitulle tielle valtatietasoiset suunnitelmat, 25315: joita määrätietoisesti toteutettaisiin. 25316: 25317: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 25318: 25319: Jukka Vihriälä Pentti Mäki-Hakola Markus Aaltonen 25320: Aapo Saari 25321: 1404 1983 vp. 25322: 25323: Raha-asia-aloite n:o 1276 25324: 25325: 25326: 25327: 25328: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan perus- 25329: parantamiseen 25330: 25331: 25332: Eduskunnalle 25333: 25334: Seinäjoelta Kaskisiin ja Kristiinankaupunkiin kehittyvää satamaa, JOISta Kaskisissa on myös 25335: johtava Suupohjan rata on päässyt suorastaan rap- säännöllinen lauttayhteys Ruotsiin. Alueen resurs- 25336: peutumaan. Radan kunnosta johtuen on liikenne sit antavat nykyään mahdollisuuden huomattavien 25337: radalla joutunut uhanalaiseksi. Tämä siitä huo- teollisuusyritysten kehittymiseen. Radan kunto ja 25338: limatta, että radalla olisi jatkuvasti ja voimakkaasti epävarmuus sen tulevaisuudesta on kehityksen 25339: lisääntyvä tarve tavarakuljetuksiin. Onhan Suu- este. 25340: pohjan radasta muodostunut voimakkaasti teollis- Oy Metsä-Botnia Ab on radan suurin käyttäjä 25341: tuvan Etelä-Pohjanmaan tärkeä talousrata. vastaten noin 80 % käytetyistä nettotonneista. 25342: Radan suunniteltu kantavuus on 15 t, kun kan- Ratayhteys on tämän tyyppisen teollisuuden vält- 25343: sallinen yleinen ratojen kantavuus on 20 t. Liiken- tämätön edellytys. Metsä-Botnia tarvitsee rataa 25344: nöinti tapahtuu nykyään korkeintaan 17 tonnin raaka-aineiden, kemikaalien ja valmiin tavaran 25345: kuormilla, jolloin nopeusrajoituksena on 35 kmjt. kuljetukseen. Tehtaalle kuljetetaan vuodessa noin 25346: Liikenne radalla on kuitenkin moninkertaistunut 20 000 t klooria, ja sen siirtäminen maantiekulje- 25347: viimeksi kuluneiden noin 10 vuoden aikana. Rajoi- tuksiin ei ole suurten riskien takia toivottavaa. 25348: tuksista ja huonosta kunnosta johtuen liiken- Läpikulkuliikennettä pyritään tehostamaan mm. 25349: nöinti radalla on kalliimpaa kuin normaaliradoilla. suurten konttikuljetusten tehostamiseksi. Kaskis- 25350: Näyttää siltä, että rautatiehallitus ei pysty nykyi- ten kaupungilla on noin 10 mmk:n suunnitelma 25351: sillä määrärahoillaan ottamaan Suupohjan rataa sataman kehittämiseksi. 25352: kunnostusohjelmaansa, vaikka jo muutamana Viime vuosina on radan varren kehitys käänty- 25353: vuonna ennen vuotta 1983 rata sai perusparanta- nyt entistä voimakkaampaan nousuun. Mm. radan 25354: miseen joitakin miljoonia markkoja. varrelta tehdyt yritysostot (Lohja, Partek, Rauma- 25355: Nykyisellä kehityksellä ei mene montaakaan Repola, Vesionnineo ym.) vahvistavat kehitystä 25356: vuotta, kun ollaan tilanteessa, jossa liikenteen edelleen. Radanvarsietu on ollut eräs edellytys tälle 25357: rajoituksia on lisättävä ja tällöin tulee eteen kysy- kehitykselle. 25358: mys liikenteen jatkamisesta ylipäänsä. Rataosan Eteläpohjalaiselle elinkeinoelämälle onkin erit- 25359: liikennerajana on kantavuus huomioon ottaen pi- täin tärkeää, että Suupohjan rata saataisiin mitä 25360: dettävä 30 milj. tonnia, joka on jo ylitetty. Seinäjoen pikimmiten kuntoon. Radan varteen sijoittunut 25361: ja Kaskisten välillä joudutaan vaihtamaan vuosit- teollisuus ja muu yritystoiminta on oikeutettua 25362: tain noin 150 vaurioitunutta kiskoa. Radan penger vaatimaan varmuutta siitä, että häiriöttömät, 25363: myötää raskaampien kuormien alla ja routii keväi- turvalliset ja taloudellisesti muiden ratojen kanssa 25364: sin. Radan pölkytys on liian harvaa. Kuntoon saat- tasavertaiset rautatiekuljetusyhteydet toimivat. 25365: tamisen kustannusarvio on noin 90 mmk, josta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25366: alustavasti oli luvassa 10 mmkensi vuodelle, mutta nioittaen, 25367: se on karsiintunut jossain vaiheessa pois. 25368: Radan välitön vaikutusalue käsittää 12 kuntaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25369: joissa asuu yhteensä noin 100000 henkilöä. Väestö 1984 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 25370: on yritteliästä, ja alue on tunnettu runsaasta pien- markan määrärahan Seinäjoelta Kaskisiin 25371: yrityskannasta. Alueen tärkeä elinkeino, maatalous, ja Kristiinankaupunkiin johtavan Suu- 25372: kattaa 115 000 peltohehtaaria, mikä on n. 5 % pohjan radan perusparantamisen jatkami- 25373: koko maan peltoalasta. Alueella on myös kaksi seen vuonna 1984. 25374: 25375: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 25376: 25377: Jukka Vihriälä Markus Aaltonen 25378: 1983 vp. 1405 25379: 25380: Raha-asia-aloite n:o 1277 25381: 25382: 25383: 25384: 25385: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta VAPO:nJalasjärven kasvuturve- 25386: laitoksen rakentamisen aloittamiseen 25387: 25388: 25389: Eduskunnalle 25390: 25391: Valtion polttoainekeskus on tehnyt valmiiksi polttoturpeeksi, vaan se joudutaan joko hylkää- 25392: suunnitelmat Jalasjärvelle sijoitettavasta kasvu- mään käyttämättömänä taikka sitten sitä voidaan 25393: turvejalostuslaitoksesta. Olipa kaksi vuotta sitten käyttää kasvuturpeen jalostukseen. Jo tässäkin 25394: tarkoitusta varten rahoituskin järjestyksessä. Ener- mielessä olisi mitä tärkeintä, että kasvuturpeen 25395: gian kansainvälisen hinnannousun pysähdyttyä jalostusta lisättäisiin ja nimenomaisesti sellaisilla 25396: Vapo pidättäytyi toistaiseksi hankkeen toteuttami- seuduilla, joilla maatumattomasta rahkaturpeesta 25397: sesta. Kasvuturpeen jalostus ei kuitenkaan ole on ylituotantoa. 25398: aivan kiinteästi sidoksissa energian hinnanvaihte- Jalasjärvi olisi erittäin sopiva paikka Vapon 25399: luihin. kasvuturvejalostuslaitokselle. Eritoten kun tiede- 25400: Vapo on kehittänyt kasvuturvejalosteensa erit- tään, että Vapolla on Jalasjärvellä laitosta varten 25401: täin pitkälle ja hyvin kilpailukykyiseksi. Kaik- tontti, suunnitelmat ja erittäin pitkälle viety ra- 25402: kialla maailmassa aletaan lisäksi huomata, että vi- kentamisvalmius. 25403: hannesten ym. kasvattaminen keinotekoisissa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 25404: vuorivilla pohjaisissa kasvualustoissa ei tuota luon- 25405: nontuotteiden kanssa kaikissa suhteissa kilpailu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25406: kykyisiä tuotteita. Tästä syystä olisi suomalaisella 1984 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark- 25407: Vapon kehittämän tuotteen pohjalta luoravissa kaa Valtion polttoainekeskuksen ]alas- 25408: mitä parhaat kansainväliset markkinat. järven kasvuturvelaitoksen rakentamisen 25409: Kasvuturve on usein polttoturpeen tuotannossa aloittamiseen. 25410: sivutuote, koska maatumaton pintaturve ei kelpaa 25411: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 25412: 25413: Jukka Vihriälä 25414: 25415: 25416: 25417: 25418: 177 0883005893 25419: 1406 1983 vp. 25420: 25421: Raha-asia-aloite n:o 1278 25422: 25423: 25424: 25425: 25426: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta korvausten maksamiseksi 25427: Valtion polttoainekeskukselle alihintaan vuokrattujen soiden 25428: omistajille 25429: 25430: 25431: Eduskunnalle 25432: 25433: Valtion polttoainekeskus on vuokrannut turve- taamaan nykyistä käypää vuokratasoa. Yksi tapa 25434: tuotantoa varten yksityisiltä maanomistajilta ja asian hoitamiseksi olisi se, että valtion tulo- ja 25435: mm. kunnilta soita muutamia kymmeniä tuhansia menoarvioon varattaisiin yhtiölle määräraha, jolla 25436: hehtaareja. Vielä noin viisi vuotta sitten tehdyt voitaisiin kertakaikkisena vuokrakorvauksena hy- 25437: vuokrasopimukset ovat tulleet viime vuosina sol- vittää vanhojen vuokrasopimusten alihintaisuus 25438: mittujen sopimusten jälkeen epäoikeudenmukai- soiden omistajille. 25439: seen asemaan. Vanhojen sopimusten mukaiset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25440: vuokrakorvaukset ovat pienimmillään ainoastaan nioittaen, 25441: muutamia pennejä suosta nostettua turvekuutiota 25442: kohti. Nykyiset kaikkien osapuolien hyväksymät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25443: sopimukset ovat kohtuullistuttaneet käyväksi 1984 tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar- 25444: vuokraksi noin yhden markan nostettua turvekuu- kan määrärahan alihintaan Valtion poltto- 25445: tiota kohti. ainekeskukselle aikanaan vuokrattujen soi- 25446: Kauppa- ja teollisuusministeriön tulisikin vai- den kertakaikkiseen vuokrakorvauksen 25447: kuttaa siihen, että perustettava uusi valtionyhtiö maksamiseen. 25448: vapaaehtoisesti muuttaisi vanhat sopimukset vas- 25449: 25450: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 25451: 25452: Jukka Vihriälä Väinö Raudaskoski Aapo Saari 25453: 1983 vp. 1407 25454: 25455: Raha-asia-aloite n:o 1279 25456: 25457: 25458: 25459: 25460: Viinanen: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Riihimäen ja 25461: Hausjärven välisen tieyhteyden parantamiseksi 25462: 25463: 25464: Eduskunnalle 25465: 25466: Riihimäen ja Hausjärven välisten tieyhteyksien yhteys Selänojan kautta säilytetään nykyisellä 25467: parantamiseksi on jo lukuisia vuosia haettu paikallaan kunnostettuna, päällystettynä ja pitäen 25468: ratkaisua. Nykyisin ainoastaan yhteys Kt 54 kautta se TVL:n hoidossa. 25469: täyttää nykyisille liikennemäärille asetettavat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 25470: vaatimukset, mutta ainoastaan Riihimäen ja Oitin 25471: välillä, jättäen Hausjärven kunnan Hikiän taaja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25472: man ympäristöineen hankalan tieyhteyden taakse. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 25473: Tämän asiantilan korjaamiseksi tulisi pikaisesti 31.24.77 lisäyksenä 1000000 markkaa 25474: selvittää tieyhteyden parantaminen Riihimäeltä Riihimäen ja Hausjärven välisen tieyhtey- 25475: Karhiin samalla huolehtien siitä, että eteläinen den parantamiseksi. 25476: 25477: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 25478: 25479: Iiro Viinanen 25480: 1408 1983 vp. 25481: 25482: Raha-asia-aloite n:o 1280 25483: 25484: 25485: 25486: 25487: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden lainojen 25488: korkotukeen 25489: 25490: 25491: Eduskunnalle 25492: 25493: Pienen ja keskisuuren teollisuuden rahoitus- vuosia sitten, vaikka sen merkitys valtiontaloudes- 25494: tilanteen helpottamiseksi sekä uusien yritysten sa oli vähäinen ja kaikinpuolin terveempi 25495: perustamisen kannustamiseksi oli 1960-luvulla ja järjestelmä kuin nykyisen avustuslinjan käyttä- 25496: vielä 1970-luvun alussa käytössä nk. korkotuki- minen. 25497: luottojärjestelmä. Sen mukaisesti valtion korko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25498: tuki oli lainan ottohetkellä suurimmillaan pieneten taen, 25499: laina-ajan loppua kohti. Laina sai PKT yritysten 25500: varauksettoman tuen ja etenkin kun KTM:n asian- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25501: tuntevalla opastuksella ja hakemusten joustavalla 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50. 25502: käsittelyllä lainansaanti yleensä toteutui ilman uudelle momentille 10 000 000 markkaa 25503: liiallista byrokratiaa. pienteollisuuden lainojen korkotukeen. 25504: Kyseinen järjestelmä on kuitenkin lopetettu jo 25505: 25506: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 25507: 25508: Iiro Viinanen Sirpa Pietikäinen 25509: 1983 vp. 1409 25510: 25511: Raha-asia-aloite n:o 1281 25512: 25513: 25514: 25515: 25516: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Suomen teollisuuskylien 25517: korkotukeen 25518: 25519: 25520: Eduskunnalle 25521: 25522: Tehtäessä päätöstä teollisuuskylien perustami- Etelä-Suomen teollisuuskylien kehittymisen ja 25523: sesta Etelä-Suomeen luvattiin järjestää myös rahoitusaseman turvaamiseksi olisi tärkeää, että 25524: korkotuki kylien rahoitusaseman tukemiseksi. hankkeisiin voitaisiin saada korkotukea varsinkin, 25525: Käytännössä kuitenkin teollisuuskylät saavat kun markkamääräinen vaikutus on valtion budje- 25526: ainoastaan INRA:n rahoitusta normaalien laina- tissa perin vähäinen. 25527: ehtojen puitteissa. Varsinaisesta taloudellisesta Vanhojen n. 45 milj. markan lainojen osalta 25528: tuesta ei siis ole kyse. korkotuki on vajaat 2 milj. markkaa vuodessa ja 25529: Teollisuuskyläpäätösten jälkeen on tehty pää- arviolta n. 15 milj. markan suuruisten uusien 25530: töksiä erityistukialueista Etelä-Suomessa ja nam lainojen osalta tuki olisi n. 1 milj. markkaa. 25531: ollen mm. Valkeakosken kaupunki on päässyt Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 25532: samaisen INRA:n rahoituksen piiriin. 25533: Kokemukset työllisyyden kohentamisessa kysei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25534: sillä paikkakunnilla ovat pelkästään myönteisiä. 1984 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50 25535: Mm. Riihimäelle on näin voitu luoda 400 uutta uudelle momentille 2 500 000 markkaa 25536: pysyvää työpaikkaa PKT yrityksiin, jotka on Etelä-Suomen teollisuuskylien korkotu- 25537: perustettu teollisuuskylään. keen. 25538: 25539: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 25540: 25541: Iiro Viinanen 25542: 1410 1983 vp. 25543: 25544: Raha-asia-aloite n:o 1282 25545: 25546: 25547: 25548: 25549: Viinanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pernun- 25550: nummen-Kerityn luonnonsuojelualueen lunastamiseen valtiol- 25551: le 25552: 25553: 25554: Eduskunnalle 25555: 25556: Kymi Kymmene Oy on 8.11.-82 esittänyt toimenpiteisiin alueiden pikaisesti lunastamiseen 25557: Hämeen lääninhallitukselle rantakaavan Iaatijan käyvästä hinnasta valtiolle. 25558: hyväksymistä omistamilleen Keritynjärven ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnio.it- 25559: Kivijärven, Tervalammen ja Lehmilammen ranta- taen, 25560: alueille Lopen kunnan Salon ja Hunsalan kylissä. 25561: Rantakaavoitukseen rajattu alue on sisäasiain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25562: ministeriön vahvistamassa Kanta-Hämeen seutu- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 25563: kaavan 1. vaihekaavassa varattu SU-alueeksi, joka 35.20.88 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 25564: osana kuuluu Perunnummen-Kerityn Kansallis- Pernunnummen-Kerityn luonnonsuoje- 25565: puistovarauksiin. lualueen lunastamisen alkurahoitukseen. 25566: Koska rantakaavoitus vaikeuttaa seutukaavan 25567: myöhempää toteuttamista tulisi valtion ryhtyä 25568: 25569: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 25570: 25571: Iiro Viinanen Sirkka-Liisa Anttila 25572: 1983 vp. 1411 25573: 25574: Raha-asia-aloite n:o 1283 25575: 25576: 25577: 25578: 25579: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta leirikeskuksen Mikon- 25580: kariin 25581: 25582: 25583: Eduskunnalle 25584: 25585: Pattijoen kunnalla on valmis suunnitelma peellinen leirikeskus voitaisiin aloittaa ensi vuo- 25586: leirikeskuksen rakentamiseksi Mikonkariin. Oulun den aikana. 25587: läänin nuorisolautakunta on asettanut kohteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25588: kolmannelle tilalle kiireellisyysjärjestyksessä. taen, 25589: Leirikeskus palvelisi kunnan ja seurakunnan ja 25590: eri järjestöjen tarpeita. Se on suunniteltu kesä- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25591: talvikäyttöä varten. Majoitustilaa tulee 40 hengel- 1984 tulo- ja menoarvioon 1 700 000 mark- 25592: le. Leirikeskus voisi palvella myös alueellisesti kaa Pattijoen Mikonkariin rakennettavaa 25593: laajempaakin aluetta. leirikeskusta varten. 25594: Edellä olevaan viitaten esitämme, että kustan- 25595: nusarvioitaan n. 1,7 milj. markkaa maksava tar- 25596: 25597: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 25598: 25599: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Vappu Säilynoja 25600: Liisa Jaakonsaari Juhani Alaranta Riitta Jouppila 25601: 1412 1983 vp. 25602: 25603: Raha-asia-aloite n:o 1284 25604: 25605: 25606: 25607: 25608: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Kulttuurityön Keskus 25609: r.y:n toiminnan tukemiseen 25610: 25611: 25612: Eduskunnalle 25613: 25614: Kulttuurityön Keskus r.y., jonka toimialueena muodostaa jäsenjärjestöjensä yleishyödyllistä kan- 25615: on koko maa ja joka toimii yhdyssiteenä ja salaistoimintaa varten tarvitsemien tilojen raken- 25616: keskusjärjestönä aatteellisille rekisteröidyille yh- tamisen, hoidon ja huollon ohjaus ja hoitaminen. 25617: distyksille, tarkoituksena on sääntöjensä mukaises- Nämä tilat ovat yleensä erittäin laajassa ja 25618: ti edistää kansansivistys-, kulttuuri- ja raittiustyötä, monipuolisessa kansalaisjärjestöjen liikunta-, kult- 25619: pyrkiä herättämään laajojen kansalaispiirien tuuri-, opinto- ym. toiminnan käytössä. Omistaja- 25620: harrastusta sanottuun toimintaan, yhdistää ja yhteisöjen lisäksi niitä käyttävät lukuisat muut 25621: ohjata niin yksityisten kansalaisten kuin yhdistys- urheilu-, raittius-, opinto-, ammatilliset ym. 25622: ten toimintaa tuossa mielessä sekä tukea ja ohjata kansalaisjärjestöt sekä useissa tapauksissa myös 25623: sanottuja yleishyödyllisiä tarkoitusperiä palvele- kunnat ja muut yhteiskunnalliset laitokset ja 25624: vaa työväen-, kulttuuri- ja kansantalojen sekä elimet erilaisten kansalaisille tarkoitettujen palve- 25625: muiden huoneistojen rakentamista, varustamista lujen tiloina. 25626: ja käyttöä. Kulttuurityön Keskus r.y. harjoittaa yhteiskunnan 25627: Kulttuurityön Keskus r.y:n jäseniksi on liittynyt kannalta merkittävää yleishyödyllistä toimintaa. 25628: 6 valtakunnallista, yleishyödyllistä toimintaa har- Pidämme yhteiskunnan taloudellisen tuen anta- 25629: joittavaa yhteisöä sekä yhteensä 1115 niiden mista sille tarkoituksenmukaisena ja tarpeellisena. 25630: piiri- ja perusjärjestöä, ammattiosastoa, urheilu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25631: seuraa, useamman rekisteröidyn yhdistyksen taen, 25632: muodostamaa järjestöyhdistystä tai muuta rekiste- 25633: röityä aatteellista yhteisöä, yhteensä 1121 jäsen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25634: järjestöä. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 25635: Kulttuurityön Keskus r.y: n toiminnan keskeisen 29.99.50 300 000 markkaa avustuksena 25636: osan, muun sääntöjen määrittelemän tarkoituksen Kulttuurityiin Keskus r.y:lle. 25637: toteuttamiseksi harjoitetun toiminnan rinnalla, 25638: 25639: 25640: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 25641: 25642: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Matti Kautto 25643: Vappu Säilynoja Sten Söderström Esko Helle 25644: Ensio Laine Heikki Mustonen Ulla-Leena Alppi 25645: Pekka Leppänen 25646: 1983 vp. 1413 25647: 25648: Raha-asia-aloite n:o 1285 25649: 25650: 25651: 25652: 25653: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtopään-Turulan 25654: paikallistien parantamiseksi Oulaisissa 25655: 25656: 25657: Eduskunnalle 25658: 25659: Oulaisten kaupungissa Piipsjärven vestttami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25660: sen - työ tehtiin vesihallituksen toimesta - taen, 25661: jälkeen on omakotiasutus entista enemmän 25662: laajentunut Piipsjärven kylälle, jonne kaupunki on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25663: laatinut myös osayleiskaavan. Kaupunki on 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 25664: rakentanut järven rannalle myös yleisen uimaran- 31.24. 77 850 000 markan määrärahan 25665: nan ja venelaiturin. Tämän lisäksi kylällä sijaitsee Lehtopään-T urulan paikallistien n:o 18313 25666: kaupungin hiihtomaja. Näiden syiden vuoksi on parantamiseksi Oulaisten kaupungissa. 25667: tien käyttö voimakkaasti laajentunut, eikä tien 25668: kunto nykyisellään vastaa sille asetettavia vaati- 25669: muksia. 25670: 25671: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 25672: 25673: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila 25674: Vappu Säilynoja Liisa Jaakonsaari 25675: Juhani Alaranta 25676: 25677: 25678: 25679: 25680: 178 0883005893 25681: 1414 1983 vp. 25682: 25683: Raha-asia-aloite n:o 1286 25684: 25685: 25686: 25687: 25688: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen-Vihannin- 25689: Pulkkilan maantien peruskorjauksen toteuttamiseen 25690: 25691: 25692: Eduskunnalle 25693: 25694: Siika-Pyhäjokialueen Liitto ja alueen kunnat Tämän kantatie n:o 88 parantaminen on myös 25695: ovat usean vuoden ajan lukuisia kertoja esittäneet tällä hetkellä ajankohtainen siitä syystä, ettei alu- 25696: Raahen-Vihannin-Pulkkilan kantatien perus- eella ole mitään huomattavaa valtion työkohdetta, 25697: korjauksen aloittamista. Kantatie on Siika-Pyhä- vaikka työttömyys on ennätyksellisen korkea alueen 25698: jokialueen merenrantaosan eli Raahen talous- kaikissa kunnissa. 25699: alueen ja sisämaan kuntien tärkeä yhteys. Se on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25700: talousalueen poikittaisliikenteelle korvaamatto- taen, 25701: man tärkeä. Rautaruukki Oy:n perustettua putki- 25702: tehtaan Pulkkilaan peruskorjaus on tullut entistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25703: tärkeämmäksi. Rautaruukki Oy:n liikenne välillä 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 25704: Raahe-Pulkkila kuormittaa liikennettä tällä 31.24.77 lisäyksenä 5 000000 markkaa 25705: tieosuudella huomattavasti. Rautaruukin kuljetuk- kantatien n:o 88 peruskorjauksen suunnit- 25706: sia on myös välillä Raahe-Oulainen. teluun ja aloittamiseen välillä Raahe- 25707: Vihanti-Pulkkila. 25708: 25709: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 25710: 25711: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Vappu Säilynoja 25712: Liisa Jaakonsaari Juhani Alaranta Riitta Jouppila 25713: 1983 vp. 1415 25714: 25715: Raha-asia-aloite n:o 1287 25716: 25717: 25718: 25719: 25720: Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Etelänky- 25721: län paikallistien kunnostamiseen Pyhäjoella 25722: 25723: 25724: Eduskunnalle 25725: 25726: Pyhäjoen kunnan Etelänkylän alueella on vuosia Tie- ja vesirakennushallituksen Keski-Pohjan- 25727: ollut vireillä paikallistierä n:o 18138 koskeva maan piirillä on valmius hoitaa asia kuntoon 25728: korjaushanke. Kyseessä olevan oikaisukohteen ja mikäli sille osoitetaan määrärahat. 25729: valtatien n:o 8 väliin jää kunnostamatta määräraho- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25730: jen puuttumisen tähden noin 1,1 kilometrin taen, 25731: mittainen tieosuus. 25732: Tämän tien varrella sijaitsee runsaasti asutusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25733: ja viljelyksiä. Tie toimii myös muun liikenteen, 1984 tulo- ja menoarvioon momentitle 25734: mm. useitten päivittäisten linja-autovuorojen 31.24.77 lisäyksenä 400 000 markkaa 25735: syöttöyhteytenä kyseiseltä kylältä valtatielle n:o 8. Etelänkylän paikallistien kunnostamiseen 25736: Hankkeen kustannusarvio on 400 000 markkaa. Pyhäjoelta. 25737: 25738: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 25739: 25740: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Vappu Säilynoja 25741: Liisa Jaakonsaari Juhani Alaranta Riitta Jouppila 25742: 1416 1983 vp. 25743: 25744: Raha-asia-aloite n:o 1288 25745: 25746: 25747: 25748: 25749: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta luotsiaseman rakenta- 25750: miseksi Raaheen 25751: 25752: 25753: Eduskunnalle 25754: 25755: Raahen nykyinen luotsiasema tmmu jakautu- Liikenteen runsaan maaran vuoksi pidämme 25756: neena kahteen osaan, osan ollessa n. 5 kilometrin asianmukaisten tilojen rakentamista välttämättö- 25757: päässä satamasta kaupungilta vuokratussa asun- mänä. 25758: nossa ja osan Rautaruukilta vuokratussa tilassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25759: Satamakankaalla. taen, 25760: Päivystys- ja majoitustilat ovat erillään n. 3 25761: kilometrin päässä toisistaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25762: Uuden luotsiaseman rakentamisen on arvioitu 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 25763: maksavan n. 1,5 miljoonaa markkaa. 32.10.74 lisåyksenå· 1500000 markkaa 25764: luotsiaseman rakentamiseen Raahen kau- 25765: punkiin. 25766: 25767: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983 25768: 25769: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Vappu Säilynoja 25770: Liisa Jaakonsaari Juhani Alaranta Riitta Jouppila 25771: 1983 vp. 1417 25772: 25773: Raha-asia-aloite n:o 1289 25774: 25775: 25776: 25777: 25778: Vähäkangas ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta asunto- 25779: lainoihin 25780: 25781: 25782: Eduskunnalle 25783: 25784: Kohtuuhintaisia ja kohtuuvuokraisia asuntoja 1982 laaditussa vuotta 1983 koskevassa hallituksen 25785: on liian vähän. Se johtaa mahdollisuuteen keino- tulo- ja menoarvioesityksessä ennakoidaan vuonna 25786: telia oikeudella asumiseen, joka on ihmisen tär- 1982 aloitettavaksi 26 000 valtion lainoittaman 25787: keimpiä perusoikeuksia. On esiintynyt selvää pyr- asunnon rakentaminen, niin nyt tulo- ja menoar- 25788: kimystä koko asuntolainajärjestelmän romuttami- viokirja kertookin, että aloituksia on lykätty siten, 25789: seen, vaikkakaan tämä uhka ei sentään suoranai- että vuonna 1982 aloitettiinkin todellisuudessa 25790: sesti hallituksen esityksessä toteutunut. vain 22 800 asuntoa. Kysyä sopii paljonko seuraava 25791: Nyt harjoitettavan asuntopolitiikan seuraukse- tulo- ja menoarviokirja kertoo vuonna 1984 25792: na - pyrkimyksenähän on asuntotuotannon ja aloitetuksi, kun hallitus nyt on kirjannut aloitus- 25793: varsinkin valtionlainoittaman tuotannon alenta- määräksi 19 000 asuntoa. 25794: minen - Suomessa asutaan vielä vuonna 2000 On välttämätöntä, että vuonna 1984 aloitetaan 25795: ahtaammin kuin vuonna 1975 Ruotsissa, Tanskas- 26 000 valtion lainoittaman asunnon rakentami- 25796: sa ja Norjassa asuttiin. Merkille pantavaa on nen, mikä edellyttää vastaavasti myöntämisval- 25797: erityisesti se, että kun vuonna 1979 valtion lai- tuuden korottamista 840 miljoonalla markalla ja 25798: noittamien asuntojen osuus oli 62 %, supistuisi 170 miljoonan markan määrärahalisäyksen otta- 25799: osuus hallituksen käsityksen mukaan vuonna 1984 mista hallituksen esittämään ensi vuodeksi. 25800: aloitettavista asunnoista 42 %:iin. Määrällisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25801: voidaan todeta, että vuonna 1977 valtio lainairti taen, 25802: 37 000 asunnon aloittamisen, vuonna 1979 25803: runsaan 31 000 asunnon aloittamisen, mutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25804: vuonna 1984 enää vain 19 000 asunnon aloitta- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille. 25805: misen. 35.45.83 lisäyksenä 170 000 000 markkaa 25806: Mielenkiintoista on myös se, että kun vuonna asuntolainoihin. 25807: 25808: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 13>83 25809: 25810: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Matti Kautto 25811: Vappu Säilynoja Sten Söderström Esko Helle 25812: Ensio Laine Heikki Mustonen Ulla-Leena Alppi 25813: Pekka Leppänen 25814: 1418 1983 vp. 25815: 25816: Raha-asia-aloite n:o 1290 25817: 25818: 25819: 25820: 25821: Väänänen: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan kotitalousopis- 25822: ton uudisrakennuksiin 25823: 25824: 25825: Eduskunnalle 25826: 25827: Orimattilan kotitalousopiston tehtäväksi tulee myös toteutettu. Kun valtion vuoden 1984 tulo- ja 25828: keskiasteen koulutuksen uudistamisen yhteydessä menoarviosta kuitenkin puuttuvat rakentamis- 25829: maatilaemäntien ja maatilayrittäjien koulutukses- määrärahat, on opiston vaikea vastata koulun- 25830: ta huolehtiminen. Opiston nykyinen kotieläin- uudistuksen aiheuttamista uusista velvoitteis- 25831: rakennus on yli-ikäinen, opetuksellisesti ja maata- ta. 25832: louden harjoittamisen kannalta epäkäytännölli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 25833: nen. Tämä rakennus sijaitsee sitä paitsi n. 25834: kilometrin päässä muista koulutiloista. Tämän ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25835: vuoksi opisto on saanut suunnittelumäärärahan 1984 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark- 25836: uuden kotieläinrakennuksen ja muiden tarvitta- kaa tarvittavien uudisrakennustöiden aloit- 25837: vien lisätilojen suunnitteluun. Suunnittelu on tamiseksi Orimattilan kotitalousapistos sa. 25838: 25839: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1983 25840: 25841: Marjatta Väänänen 25842: 1983 vp. 1419 25843: 25844: Raha-asia-aloite n:o 1291 25845: 25846: 25847: 25848: 25849: Väänänen: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkastus- 25850: laitoksen siirtämiseksi Mäntsälään 25851: 25852: 25853: Eduskunnalle 25854: 25855: Valtion siementarkastuslaitoksen siirto Helsin- keskellä ollen, lähellä siemenkeskuksia ja silti 25856: gin ulkopuolelle on valtion vuoden 1984 tulo- ja suhteellisen lähellä Helsinkiä, n. 60 km etäisyy- 25857: menoarviossa esillä. Valittaessa laitoksen lopullis- dellä sijaiten se soveltuu hyvin Valtion siemen- 25858: ta sijaintipaikkaa on painoa pantava sille, että sen tarkastuslaitoksen sijaintipaikaksi. 25859: tulee sijaita maatalousalueella ja erityisesti viljan- Mäntsälä on myös hankkinut tarkoitukseen 25860: viljelyalueella, mieluiten lähellä siemenkeskuksia. soveltuvan maa-alueen. 25861: Myönteistä on myös, mikäli uusi sijaintipaikka on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 25862: laitoksen nykyistä toimintapaikkaa sen verran 25863: lähellä, että henkilökunta voi siirtyä sinne ilman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25864: perusteellisia henkilö- ja asiasuhteittensa katkea- 1984 tulo- ja menoarvioon 400 000 markan 25865: mista aikaisempaan asuinkuntaansa. määrärahan Valtion siementarkastuslai- 25866: Mäntsälän kunta täyttää erittäin pitkälti nämä toksen siirtämiseksi Mäntsälän kuntaan. 25867: ehdot. Vankan maatalous- ja viljanviljelyalueen 25868: 25869: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 25870: 25871: Marjatta Väänänen 25872: 1420 1983 vp. 25873: 25874: Raha-asia-aloite n:o 1292 25875: 25876: 25877: 25878: 25879: Väänänen: Määrärahan osoittamisesta Taasianjoen säännöstely- 25880: töiden aloittamiseen 25881: 25882: 25883: Eduskunnalle 25884: 25885: Ruotsinpyhtään, Lapinjärven ja Elimäen kun- jokavuotisen suuren haitan, joka alueen viljelyksil- 25886: nissa aiheutuu Taasianjoen tulvimisen vuoksi le koituu, on tarkoituksenmukaista, että toteuttami- 25887: lähes 3 000 hehtaarille vuosittaiset tulvahaitat. seen mahdollisimman pian päästään. 25888: Alue, joka näin on tulvien vaivaama, on maamme Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 25889: suurimpia ellei suurin sekä alueellisesti että 25890: laadullisesti. Keskimäärin tulvat peittävät 10 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25891: prosenttia alueen viljelyksistä, mutta suurina 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 25892: tulvavuosina moninkertaisesti enemmän. 30.40. 77 1 000 000 markkaa Taasianjoen 25893: Suunnitelmat Taasianjoen veden säännöstele- säännöstelytöiden aloittamiseksi. 25894: miseksi on tehty ja toimenpiteet asian hoitamisek- 25895: si ovat virastokäsittelyssä. Huomioon ottaen sen 25896: 25897: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1983 25898: 25899: Marjatta Väänänen 25900: 1983 vp. 1421 25901: 25902: Raha-asia-aloite n:o 1293 25903: 25904: 25905: 25906: 25907: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Olkkalan-Karkkilan 25908: tien parantamiseen 25909: 25910: 25911: Eduskunnalle 25912: 25913: Valtakunnallista tarvetta palvelevat tiehankkeet väestön kannalta se on tärkeä liikenneväylä. 25914: vievät Uudenmaanläänissä tiemäärärahoista huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25915: mattavan osuuden. Läänin syrjäalueilla tiestö sen taen, 25916: sijaan on usein kehnossa kunnossa määrärahojen 25917: puutteen vuoksi. Paikallinen väestö on useaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25918: kertaan kiinnittänyt huomiota tiehankkeen 1035 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 25919: Olkkala-Karkkila toteuttamiseen. Hanke on 3124.77 10000000 markkaa Olkkalan- 25920: poistettu kuitenkin suunnitelmista. Paikallisen Karkkilan tien korjaamiseen. 25921: 25922: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 25923: 25924: Marjatta Väänänen Sirkka-Liisa Anttila 25925: 25926: 25927: 25928: 25929: 179 0883005893 25930: 1422 1983 vp. 25931: 25932: Raha-asia-aloite n:o 1294 25933: 25934: 25935: 25936: 25937: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyörähtälän-Kuivan- 25938: non tien n:o 1701 peruskorjaukseen Orimattilassa 25939: 25940: 25941: Eduskunnalle 25942: 25943: Orimattilassa on Pyörähtälän-Kuivannon tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25944: osuus n:o 1701 erittäin huonossa kunnossa. Aikai- taen, 25945: sempina vuosina se sisältyi Uudenmaanläänin tie- 25946: ja vesirakennuspiirin toimintasuunnitelmaan, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25947: mutta on sittemmin pudotettu pois ja siirretty toi- 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 25948: saalle. Paikallisen väestön olosuhteita tien huono 31.2 4. 77 10 000 000 markkaa Orimattilas- 25949: kunto vaikeuttaa. sa SIJaitsevan Pyörähtälän-Kuivannon 25950: tien n:o 1701 peruskorjaukseen. 25951: 25952: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983 25953: 25954: Marjatta Väänänen Sirkka-Liisa Anttila 25955: 1983 vp. 1423 25956: 25957: Raha-asia-aloite n:o 1295 25958: 25959: 25960: 25961: 25962: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lasten kotona 25963: tapahtuvan hoidon tukemiseen 25964: 25965: 25966: Eduskunnalle 25967: 25968: Lasten päivähoito-ongelmat ovat maassamme vaihtoehto lasten päiväkodissa tapahtuvalle hoi- 25969: suuret sen vuoksi, että lapsiperheille tarkoitettu dolle. Sitä tulee kehittää siten, että kotiin jäävän 25970: päivähoitotoiminta ei riitä kattamaan tarvetta vanhemman työsuhdeturva taataan ainakin joksi- 25971: etenkään asutuskeskuksissa. Toisaalta on lukuisia kin aikaa äitiyspäivärahakauden jälkeen, mieluiten 25972: perheitä, joissa jompikumpi puolisoista, useimmi- kahdeksi, kolmeksi vuodeksi. 25973: ten lapsen äiti, haluaisi jäädä kotiin joksikin aikaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25974: synnytyksen jälkeen hoitamaan lastaan. taen, 25975: Toistaiseksi mahdollisuudet ovat rajoitetut. 25976: Yhteiskunnan tulisi tätä tarvetta pyrkiä tyydyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25977: mään, varsinkin kun kustannukset eivät nouse 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 25978: päivähoitokustannuksia korkeammiksi, vaan ovat 33.15.50 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 25979: yhteiskunnalle edulliset. Jomman kumman van- lasten kotona tapahtuvan hoidon mahdol- 25980: hemman kotiinjääminen pienten lasten luo on listamiseen tähänastista laajempana jär- 25981: jestelmänä. 25982: 25983: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1983 25984: 25985: Marjatta Väänänen Lea Sutinen Sirkka-Liisa Anttila 25986: Tytti Isohookana-Asunmaa Reino Karpola Katri-Helena Eskelinen 25987: 1424 1983 rd. 25988: 25989: Finansmotion nr 1296 25990: 25991: 25992: 25993: 25994: Zilliacus m.fl.: Om anvisande av anslag för Finlands deltagande i FN:s 25995: avslutningskonferens 25996: 25997: 25998: Tili Riksdagen 25999: 26000: För att ge såväl FN som nationella beredande På basis av det ovan anförda föreslår v1 26001: organ tillräckliga resurser för att förbereda och vördsamt 26002: genomföra FN:s kvinnodecenniums avslutnings- 26003: konferens i Nairobi 1985 borde ett anslag för att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1984 26004: ändamålet upptas i budgeten. på momentet 24.99.24 upptar 100 000 26005: mark för Finlands deltagande i FN:s 26006: kvinnodecenniums avslutningskonferens i 26007: Nairobi 1985. 26008: 26009: Helsingfors den 27 september 1983 26010: 26011: Jutta Zilliacus Ole Norrback Gunnar Jansson 26012: Elisabeth Rehn Boris Renlund Håkan Malm 26013: Håkan Nordman Ole W asz Höckert 26014: 1983 vp. 1425 26015: 26016: Raha-asia-aloite n:o 1296 Suomennos 26017: 26018: 26019: 26020: 26021: Zilliacus ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen osallistumista 26022: varten naisten vuosikymmenen päättäjäiskokoukseen 26023: 26024: 26025: Eduskunnalle 26026: 26027: Riittävien varojen myöntämiseksiYK:nsamoin Ehdotamme kunnioittavasti, 26028: kuin kansallisten valmistelevien elinten käyttöön 26029: YK:n naisten kymmenvuotiskauden päättämis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26030: konferenssin valmistamista ja toteuttamista var- 1984 tulo- ja menoarvioon 100 000 26031: ten Nairobissa vuonna 1985 olisi tulo- ja markkaa Suomen osallistumista varten 26032: menoarvioon otettava määräraha po. tarkoituk- Nairobissa vuonna 1985 pidettävään YK:n 26033: seen. naisten kymmenvuotiskauden päättämis- 26034: konferens siin. 26035: 26036: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983 26037: 26038: Jutta Zilliacus Ole Norrback Gunnar Jansson 26039: Elisabeth Rehn Boris Renlund Håkan Malm 26040: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert 26041: 1426 1983 rd. 26042: 26043: Finansmotion nr 1297 26044: 26045: 26046: 26047: 26048: Zilliacus m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för Svenska Finlands 26049: folktings verksamhet 26050: 26051: 26052: Till Riksdagen 26053: 26054: Svenska Finlands folkting arbetar med att till självfinansiering är synnerligen begränsade. 26055: bevaka och bedriva finlandssvenska frågor samt att Av denna orsak har Folktinget icke kunnat besätta 26056: utgöra ett samarbets- och diskussionsforum för tjänsten som språkskyddsombudsman. Detta har 26057: representativa politiska grupperingar, bland fin- lett till att Folktingets traditionella språkskydds- 26058: landssvenskarna. Folktinget förverkligar dessa verksamhet kraftigt har eftersatts. 26059: uppgifter genom aktiv bevakning av finlands- Med hänvisning till ovanstående föreslås 26060: svenskarnas språkliga rättigheter, genom infor- vördsamt att riksdagen i 1984 års statsförslag 26061: mation om finlandssvenskarna, bevakning av de måtte besluta om att höja Folktingets understöd 26062: finlandssvenska utbildningsfrågorna samt genom (mom. 29.99.50) med 100000 mark. 26063: utredningsarbete innefattande migrationen samt På basis av det ovan anförda föreslår vi 26064: näringspolitiska- och utkomstproblem inom det vördsamt 26065: finlandssvenska bosättningsområdet. 26066: Det statsunderstöd som Folktinget erhåller att Riksdagen i statsförslaget för år 1984 26067: täcker endast ca 50 procent av Folktingets löne- på momentet 29.99.50 i tillägg upptar 26068: och kansliutgifter. Det anslag Folktingets utbild- 100 000 mark för Svenska Finlands 26069: ningsdelegation erhåller separat är även medräk- folktings verksamhet. 26070: nat i denna procentsats. Folktingets möjligheter 26071: 26072: Helsingfors den 16 september 1983 26073: 26074: Jutta Zilliacus Ole Norrback Gunnar Jansson 26075: Elisabeth Rehn Boris Renlund Håkan Malm 26076: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert 26077: 1983 vp. 1427 26078: 26079: Raha-asia-aloite n:o 1297 Suomennos 26080: 26081: 26082: 26083: 26084: Zilliacus ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Svenska 26085: Finlands folkting -toiminnan valtionapuun 26086: 26087: 26088: Eduskunnalle 26089: 26090: Svenska Finlands folkting työskentelee suomen- nan erikseen saama määräraha on myös las- 26091: ruotsalaisten kysymysten edistämiseksi sekä ollak- kettu tähän prosenttilukuun. Folktingetin mahdol- 26092: seen suomenruotsalaisten edustavien poliittisten lisuudet omaan rahoitukseen ovat erittäin rajoite- 26093: ryhmittymien yhteistyö- ja keskusteluforum. tut. Tästä syystä Folktinget ei ole voinut täyttää 26094: Kansankäräjät toteuttaa näitä tehtäviään valvo- kielensuojeluasiamiehen tointa. Tämä on johtanut 26095: malla aktiivisesti suomenruotsalaisten kielellisiä siihen, että paine Folktingetin perinteistä 26096: oikeuksia, tiedottamalla suomenruotsalaisista, val- kielensuojelutoimintaa kohtaan on kasvanut. 26097: vomalla suomenruotsalaisten koulutuskysymyksiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26098: sekä tekemällä muuttoliikettä ja elinkeinopoli- tavasti, 26099: tiikkaa ja toimeentulopulmia koskevaa selvitys työ- 26100: tä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26101: Folktingetin saama valtion avustus kattaa 1984 tulo- ja menoarvioon momenti/le 26102: ainoastaan n. 50 % Folktingetin palkka- ja 29.99.50 JOO 000 markkaa Svenska Fin- 26103: kansliamenoista. Folktingetin koulutusvaltuuskun- lands folktingetin toimintaa varten. 26104: 26105: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1983 26106: 26107: Jutta Zilliacus Ole Norrback Gunnar Jansson 26108: Elisabeth Rehn Boris Renlund Håkan Malm 26109: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert 26110: 1428 1983 vp. 26111: 26112: Raha-asia-aloite n:o 1298 26113: 26114: 26115: 26116: 26117: Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan läänin- 26118: hallituksen toimitalon suunnitteluun 26119: 26120: 26121: Eduskunnalle 26122: 26123: Uudenmaan lääninhallituksella on tällä hetkellä käytön kannalta mielekkäällä tavalla tehtävistään." 26124: toimipisteitä kuudessa eri paikassa. Toimitilojen Valtiontilintarkastajien mielestä Uudenmaan lää- 26125: hajanaisuus aikaansaa toiminnan tehottomuutta ja ninhallitukselle "olisi vihdoin saatava uudet 26126: tarpeettomista päällekkäistoiminnoista johtuvia toimitilat." 26127: kustannuksia. Se heikentää myös lääninhallituksen Valtioneuvosto on päättänyt Uudenmaan lää- 26128: asiakkailleen tarjoamien palvelujen tasoa. ninhallituksen toimitalon sijoituspaikaksi osoit- 26129: Eduskunnan oikeusasiamies totesi kertomukses- teen Unioninkatu 43. Hanke on ollut vireillä jo 26130: saan vuodelta 1980, että "Uudenmaan lääninhalli- pitkään, mutta sitä on jatkuvasti siirretty. 26131: tuksen työskentelyä haittasi muun muassa se, että Valtiovarainministeriön vuonna 1974 laatiman 26132: lääninhallitus sijaitsi kaikkiaan kuudessa eri toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan se piti 26133: toimipisteessä." Samoin hän totesi, että lääninhal- aloittaa 1975. 26134: lituksen toimitilat "olivat osaksi myös huonokun- Vastaavassa suunnitelmassa vuosille 1984-88 26135: toisia ja epäkäytännöllisiä." hanke on ajoitettu suunnittelun osalta aloitetta- 26136: Valtiontilintarkastajat totesivat kertomukses- vaksi vuonna 1986 ja käytännön rakentamisen 26137: saan vuodelta 1981, että "Uudenmaan lääninhalli- vuonna 1988. 26138: tuksen toimintaa vaikeuttaa erityisesti se, ettei Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunnioit- 26139: lääninhallituksella ole yhtenäistä toimitilaa. Se taen, 26140: toimii nykyisin kuudessa toimipisteessä. Toimipis- 26141: teiden hajanaisuuden vuoksi syntyy tarpeettomia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26142: päällekkäistoiminnoista johtuvia kustannuksia. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 26143: Yhteyksien ylläpito eri toimintayksiköiden välillä 28.64.76 3000000 markkaa Uudenmaan 26144: on hankalaa. Uusien ajanmukaisten toirl}itilojen lääninhallituksen virastotalon suurmitte- 26145: aikaansaaminen onkin lääninhallituksen kannalta luun. 26146: edellytys sille, että virasto selviäisi voimavarojen 26147: 26148: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983 26149: 26150: Ben Zyskowicz Arja Alho 26151: 1983 vp. 1429 26152: 26153: Raha-asia-aloite n:o 1299 26154: 26155: 26156: 26157: 26158: Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen sarjakuvan 26159: tukemiseen 26160: 26161: 26162: Eduskunnalle 26163: 26164: Sarjakuva on kulttuurin alue, jossa olemme Ainut keino saada kustantajat kiinnostumaan 26165: eniten riippuvaisia tuonnista. Yleensä kaikki suomalaisesta sarjakuvasta on valtion tuotantotuki 26166: tuodaan Suomeen ulkomailta, lähinnä USA:sta, valtion taatessa mahdolliset tappiot. Tukea 26167: Italiasta ja Ruotsista. Näiden lehtien yhteenlasket- tarvitaan myös jo valmistusvaiheessa piirtäjälle. 26168: tu levikki kuukaudessa on noin kaksi miljoonaa, ja Ruotsissa valtion tuella laskettiin erään ruot- 26169: sarjakuvien lukeminen on varsinkin nuorten kes- salaisen albumin hintaa normaalista 14 kruunus- 26170: kuudessa hyvin yleistä. ta alle kymmeneen kruunuun. Ruotsin eduskunta 26171: Sarjakuva-albumeissa tilanne on hiukan valoi- päätti keväällä 1979 selvällä ääntenenemmis- 26172: sampi. Vuonna 1978 ilmestyneestä puolestasadas- töllä ottaa budjettiin 250 000 kruunun tuen 26173: ta nelivärisestä sarjakuva-albumista oli kotimaista kotimaisen sarjakuvan tukemiseen. 26174: tuotantoa kaksi, mutta viime aikoina ei vastaavia Julkaisukanavien puutteen lisäksi on suomalais- 26175: ole julkaistu. Menekin ongelmana on kuitenkin ten sarjakuvapiirtäjien ongelmana koulutuksen 26176: ulkomaista materiaalia huomattavasti korkeampi puute. Alan koulutusta ei saa missään lukuun 26177: hinta. Suomalaisen albumin hinta on 50-100% ottamatta Sarjakuvaseuran järjestämiä piirtäjäpäi- 26178: korkeampi kuin ulkomaisen. viä. Koska ilman koulutusta ei kehitystä pääse 26179: Korkeammat painatus- ja valmistuskustannuk- tapahtumaan, olisikin Taideteollisessa korkeakou- 26180: set ovat usein esteenä sille, että kustantajat lussa saatava aikaan kurssimuotoista kaikille 26181: ottaisivat julkaisuohjelmaansa suomalaisia sarja- vapaata alan koulutusta. 26182: kuvia. Niitä joudutaan sen vuoksi tekemään Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26183: uhkarohkeina omakustanteina. Vaikka on osoit- taen, 26184: tautunut, että Suomessa on paljon päteviä piirtäjiä, 26185: jotka osaavat tehdä korkealaatuista työtä, eivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26186: kustantajat tunne kiinnostusta korkeampien kus- 1984 tulo- ja menoarvioon yhteensä 26187: tannusten vuoksi. Koska halpa sarjakuva menee 300 000 markkaa käytettäväksi kotimaisen 26188: hyvin kaupaksi, miksi tarjota taloudellisesti sarjakuvan tukemiseksi. 26189: epävarmempaa korkealaatuista ja hiukan kalliim- 26190: paa sarjakuvaa? 26191: 26192: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1984 26193: 26194: Ben Zyskowicz Esko Aho 26195: Arja Alho Ville Komsi 26196: Marja-Liisa Salminen 26197: 26198: 26199: 26200: 26201: 180 0883005893 26202: 1430 1983 vp. 26203: 26204: Raha-asia-aloite n:o 1300 26205: 26206: 26207: 26208: 26209: Zyskowicz ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion- 26210: avustuksena opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen 26211: 26212: 26213: Eduskunnalle 26214: 26215: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuotanto miljoonaan markkaan. Hallituksen esityksessä 26216: on ollut kokonaisuudessaan valtion osalainoit- valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1983 tosin 26217: tamaa, ovat vuokrat kohonneet voimakkaasti. esitettiin opiskelija-asuntotuotannon omaan pää- 26218: Asumismenot muodostavatkin varsin suuren osan omaan edelleen vain 5 miljoonaa markkaa, mutta 26219: opiskelijoiden kokonaismenoista. Varsinkin uusien eduskunta siis lisäsi siihen saman verran. 26220: opiskelija-asuntojen vuokrien kohotessa ovat Nyt hallitus budjettiesityksessään vuodelle 1984 26221: myös asumiskustannukset kohonneet huolimatta esittää jälleen vain 5 miljoonaa markkaa eli 26222: asumistuen ja asumislisän alentavasta vaikutukses- vähentää viimevuotista määrärahaa 5 milj. 26223: ta. Vuokrien korkeuden pääsyy on pääomakus- markalla. 26224: tannusten korkeus. Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26225: rahoittaneet rakentamisensa lähes yksinomaan taen, 26226: velkapääoman turvin. Tätä syystä pääomakustan- 26227: nusten osuus vuokrista on kohonnut uusimmissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26228: opiskelija-asunnoissa jo yli puoleen. 1984 tulo- ja menoarvioon momentille 26229: Vuodesta 1980 lähtien eduskunta hyväksyi 35.45.51 lisäyksenä 5 000000 markkaa 26230: valtion tulo- ja menoarvioon opiskelija-asunto- opiskelija-asuntojen omaan pääomaan 26231: tuotannon omaan pääomaan 5 miljoonan markan opiskelija-asuntojen vuokratason kohoa- 26232: määrärahan, kunnes viime vuonna korotti sen 10 misen estämiseksi. 26233: 26234: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1983 26235: 26236: Ben Zyskowicz Mauri Miettinen 26237:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025