<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
83 Käyttäjää paikalla! 0.0082969665527344
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1984_1 | A_1984_2 | A_1984_3 | A_1984_4 | A_1984_5 | B_1984_1 | B_1984_2 | C_1984_1 | C_1984_2 | D_1984 | E_1984_1 | E_1984_2 | E_1984_3 | E_1984_4 | E_1984_5 | F_1984_1 | F_1984_2 | F_1984_3 | Hak_1984 | PTK_1984_1 | PTK_1984_2 | PTK_1984_3 | PTK_1984_4 |
1: Vuoden 1984
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: E1
10: Lakialoitteet 1-109
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:                VA.l T10,\1F! v1 ,('·ro"'r
18:                         . . -..
19:                         •
20:                                   ~· ~.J   "   ·~
21: Helsinki 1985. Valtion painatuskeskus
22: SISÄLLYSLUETTELO
23: 
24: 
25: 
26: 
27: Lakialoitteet 1-109
28: 
29:     1 Hämäläinen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain            -   14 Bärlund ym.: Ehdotus laiksi valtion siementarkas-
30:     55 §:n muuttamisesta                                          tuslaitoksen siinämisestä Helsingin kaupungista Mänt-
31:                                                                   sälän kuntaan
32:     2 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-
33:     verolain muuttamisesta                                    -   15 Almgren ym. : Ehdotus laiksi ulkomailla toimivasta
34:                                                                   peruskoulua vastaavasta yksityiskoulusta annetun lain
35:     3 Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi hengityshalvauspoti-           5 §:n muuttamisesta
36:     laiden hoitokustannuksista annetun lain 1 §:n muut-
37:     tamisesta                                                     16 Almgren ym.: Ehdotus laiksi Kymijoen Pernoon-
38:                                                                   koskien, Siikakosken ja Kokonkosken käytöstä ja suo-
39: -   4 Astala ym.: Ehdotus laiksi kuntien ympäristönsuo-           jelusta
40:     jelun hallinnosta
41:                                                                   17 Kuusio ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero-
42:     5 Halonen ym.: Ehdotus laiksi julkisista huvitilai-           lain 28 §:n muuttamisesta
43:     suuksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
44:                                                                   18 Viljanen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyö-
45:     6 Raatikainen ym. : Ehdotus laiksi kunnallislain 5 §: n       räverosta annetun lain muuttamisesta
46:     muuttamisesta
47:                                                                   19 Ehrnrooth: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuo-
48:     7 Ehrnrooth: Ehdotus laiksi eläinsuojelulain muutta-          don muuttamisesta
49:     misesta
50:                                                                   20 Säilynoja ym.: Ehdotus laiksi mielisairaanhuolto-
51:     8 Ehrnrooth: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain           piirin tehtävien siinämisestä terveyskeskukselle eräissä
52:     9 §:n muuttamisesta                                           tapauksissa
53: 
54:     9 Ehrnrooth: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien var-           21 Jaakonsaari ym.: Ehdotus laiksi eräiden henkilöi-
55:     haiseläkkeestä annetun lain 2 §:n muuttamisesta               den armahtamisesta
56: 
57: -   10 Halonen ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain 5 §:n            22 Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi eräiden maatilatalou-
58:     muuttamisesta                                                 den luottojen vakauttamisesta
59: 
60: -   11 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muutta-         23 Renlund ym.: Ehdotus laiksi raittiustyölain 7 §:n
61:     misesta                                                       muuttamisesta
62: 
63:     12 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain           24 Jouppila ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain
64:     16 §:n muuttamisesta                                          6 §:n muuttamisesta
65: 
66:     13 Martikainen ym.: Ehdotukset laiksi lasten kotihoi-         25 Rehn ym.: Ehdotus laiksi torjunta-ainelain 5 aja
67:     don tuesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi              5 b §:n muuttamisesta
68: 
69: 408504068K
70: 4                                                      Sisällysluettelo
71: 
72: 
73:     26 Pohjanoksa ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain                43 Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain
74:     32 §:n muuttamisesta                                            16 §:n muuttamisesta
75: 
76:     27 Kärhä: Ehdotus laiksi koiraverosta annetun lain              44 Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi asumistukilain
77:     1 ja 3 §:n muuttamisesta                                        3 §:n 3 momentin kumoamisesta
78: 
79:     28 Koskinen: Ehdotus laiksi manttaalikunnan lak-                45 Isohookana-Asunmaa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
80:     kauttamisesta                                                   varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
81: 
82:     29 Könkkölä: Ehdotukset laeiksi kansanedustajain                46 Raudaskoski ym.: Ehdotus laiksi osuuskuntalain
83:     vaaleista annetun lain 63 ja 64 §:n sekä kunnallisvaali-        30 §:n muuttamisesta
84:     lain 59 ja 60 §:n muuttamisesta
85:                                                                     47 Jouppila ym.: Ehdotus laiksi valtion eläkelain
86:     30 Valo: Ehdotus laiksi perhe-eläkelain 6 §:n muutta-           voimaanpanelain 5 §:n muuttamisesta
87:     misesta
88:                                                                     48 Pietikäinen ym.: Ehdotus laiksi moottoriajoneuvo-
89:     31 P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-            verosta annetun lain 16 ja 19 §:n muuttamisesta
90:     suusverolain 22 §:n muuttamisesta
91:                                                                     49 Kanerva ym.: Ehdotus laiksi arpajaislain muutta-
92: -   32 Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi torjunta-ainelain 5 a           misesta
93:     ja 5 b §:n muuttamisesta
94:                                                                     50 Alaranta ym.: Ehdotukset laeiksi maatalousyrittä-
95:     33 Almgren ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajain                 jien eläkelain 1 §:n ja maatalousyrittäjien tapaturma-
96:     vaaleista annetun lain muuttamisesta                            vakuutuslain 3 §:n muuttamisesta
97: 
98:     34 Skön ym.: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta an-             51 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi sairaus-
99:     netun lain 1 §:n muuttamisesta                                  vakuutuslain 23 §:n muuttamisesta
100: 
101:     35 Ikonen ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain                52 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1984 toimi-
102:     15 f §:n muuttamisesta                                          tettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroastei-
103:                                                                     koista ja veroprosenteista annetun lain 4 §:n muutta-
104:     36 Enävaara: Ehdotukset laeiksi maidon kiintiömak-              misesta
105:     susta ja maidon tuotantokiintiöistä
106:                                                                     53 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-
107:     37 Linna ym.: Ehdotus laiksi maidon tuotantokiin-               verolain muuttamisesta
108:     tiöistä
109:                                                                     54 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-
110:     38 Renlund: Förslaget tili lag angående ändring av              verolain 59 §:n muuttamisesta
111:     lagen om frontmannapension
112:                                                                     55 Puolanne ym.: Ehdotukset laiksi verotuslain
113:     38 Renlund: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain              72 §:n 1 momentin 4 kohdan sekä 2-4 momentin
114:     muuttamisesta                                                   kumoamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
115: 
116:     39 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sotiemme vete-                56 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon ve-
117:     raanien palkinto-obligaatioista                                 rottamisesta annetun lain 18 ja 61 §:n muuttamisesta
118: 
119: -   40 Kettunen ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläk-             57 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon ve-
120:     keistä                                                          rottamisesta annetun lain 46 a §:n muuttamisesta
121: 
122:     41 Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien var-          58 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi konserniavustuksesta
123:     haiseläkkeestä                                                  verotuksessa
124: 
125: -   42 Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien               59 Helminen ym.: Ehdotukset laiksi työehtosopimus-
126:     kuntoutuksesta                                                  lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
127:                                                    Sisällysluettelo                                                     5
128: 
129: 60 Riihijärvi ym.: Ehdotus laiksi vaikeavammaisten               76 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 16 ja
130: sotainvalidien puolisoiden kuntouttamisesta                      47 §:n muuttamisesta
131: 
132: 61 Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain              77 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain
133: muuttamisesta                                                    26 a §:n 2 momentin muuttamisesta
134: 
135: 62 Pohjala ym.: Ehdotus laiksi maidon ja sianlihan              78 P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
136: vientikustannusmaksusta annetun lain muuttamisesta              muuttamisesta
137: 
138: 63 Jouppila ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain           79 Jouppila ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusve-
139: 4 §:n muuttamisesta                                              rolain 29 §:n muuttamisesta
140: 
141: 64 Wasz-Höcken: Ehdotus laiksi rikoslain täydentä-
142:                                                                 80 Muroma ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muutta-
143: misestä sukupuolisen suuntautumisen perusteella ta-
144:                                                                 misesta
145: pahtuvan syrjinnän saattamista rangaistavaksi teoksi
146: koskevilla säännöksillä
147:                                                                  81 Jansson: Förslag tili lag om ändring av 9 § lagen
148: 65 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitus-                 angående omsättningsskatt
149: muodon 36 §:n muuttamisesta
150:                                                                 81 Jansson: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 9 §:n
151: 66 Männistö ym.: Ehdotukset laiksi työntekijäin elä-            muuttamisesta
152: kelain 4 c §:n muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyvik-
153: si laeiksi                                                       82 Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain
154:                                                                  9 §:n muuttamisesta
155: 67 Alaranta ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusve-
156: rolain 33 ja 57 §:n muuttamisesta                               83 Helminen ym.: Ehdotus laiksi työsopimuksen ini-
157:                                                                 sanomismenettelystä annetun lain muuttamisesta
158: 68 Eklund ym.:       Ehdotus laiksi ilmansuojelulain
159: muuttamisesta                                                    84 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusve-
160:                                                                  rolain 29 ja 37 §:n muuttamisesta
161: 69 Jouppila ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusve-
162: rolain 29 §:n muuttamisesta                                     85 Vepsäläinen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1985
163:                                                                 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista vero-
164: 70 H. Kemppainen ym.: Ehdotus laiksi yksityisistä               asteikoista ja veroprosenteista
165: teistä annetun lain 93 §:n muuttamisesta
166:                                                                 86 Saari ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien elä-
167: 71 Skön ym.: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen            kelain 6 a §:n muuttamisesta
168: haltijain palkkauksesta annetun lain 10 §:n muutta-
169: misesta
170:                                                                 87 Jansson: Förslaget tili lag om ändring av 2 och
171:                                                                 30 §§ lagen angående stämpelskatt
172: 72 Skön ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 3 §:n
173: muuttamisesta
174:                                                                 87 Jansson: Ehdotus laiksi leimaverolain 2 ja 30 §:n
175: 73 Muroma ym.: Ehdotus laiksi lasten kotihoidon                 muuttamisesta
176: tuesta
177:                                                                 88 Muroma ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain
178: 74 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi maatalouden inves-              5 §:n muuttamisesta
179: tointivarauslain muuttamisesta
180:                                                                 89 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi sairausva-
181: 75 Puolanne ym.: Ehdotukset laiksi yhteiskunnallises-           kuutuslain 16 §:n muuttamisesta
182: ti merkittävää toimintaa harjoittavien yleishyödyllisten
183: yhteisöjen veronhuojennuksista annetun lain kumoa-              90 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi työllisyys-
184: misesta ja laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami-        koulutuksesta annetun lain 13 ja 14 §:n muut-
185: sesta                                                           tamisesta
186: 6                                                    Sisällysluettelo
187: 
188: 
189: -   91 Viinanen ym.: Ehdotus laiksi tullilain 44 §:n              100 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitus-
190:     muuttamisesta                                                 muodon 23 §:n muuttamisesta
191: 
192:     92 Salminen ym.: Ehdotukset lapsiperheiden asemaa             101 Lahtinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-
193:     koskevan lainsäädännön kehittämistä tarkoittaviksi la-        verolain 36 §:n muuttamisesta
194:     eiksi
195:                                                                   102 Kortesalmi ym.: Ehdotus sukunimilaiksi
196:     93 Astala ym.: Ehdotukset laiksi kansaneläkelaissa
197:     säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elin-        103 Ratu ym.: Ehdotus laiksi valtion perhe-eläkelain
198:     kustannuksiin annetun lain 1 §:n muuttamisesta sekä           16 §:n 1 ja 3 momentin kumoamisesta
199:     eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
200:                                                                   104 Alho ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 7 §:n
201: -   94 Viljanen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyö-         muuttamisesta
202:     räverosta annetun lain muuttamisesta
203:                                                                   105 Könkkölä: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 10
204:     95 Alppi ym.: Ehdotus laiksi nuoren oikeudesta työ-           §:n muuttamisesta
205:     hön
206:                                                                   106 Skön ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 3
207:     96 Skön ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero-         §:n muuttamisesta
208:     lain 22 §:n muuttamisesta
209:                                                                   107 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi työehtosopimuslain
210:     97 Laaksonen ym.: Ehdotukset työsuhdeturvan kehit-            muuttamisesta
211:     tämistä koskeviksi laeiksi
212:                                                                   108 Siitonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-
213:     98 Helle ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 5            verolain 26 §:n muuttamisesta
214:     §:n muuttamisesta
215:                                                                   109 Kärhä: Ehdotus laiksi kiinteän omaisuuden ja
216:     99 Kivistö ym.: Ehdotukset perusoikeuslaiksi sekä             erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95
217:     laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta                  §:n muuttamisesta
218:                                                  1984 vp.
219: 
220: Lakialoite n:o 1
221: 
222: 
223: 
224: 
225:                                     Hämäläinen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 55 §:n muuttami-
226:                                       sesta
227: 
228: 
229:                                             Eduskunnalle
230: 
231:    Leimaverolairt 55 §:n 3 momentin mukaan,                Viimeisten vuosien aikana asuntohallitus on
232: milloin kunta ensi kerran luovuttaa perustamas-         kuitenkin siinynyt ns. henkilökohtaisten lainojen
233: saan valtion lainaa saaneessa osakeyhtiössä mer-        myöntämiseen, jolloin asunnonostajat saavat lai-
234: kitsemänsä osakkeet, on luovutus leimaverosta           nan suoraan eikä yhtiö saa lainkaan valtion
235: vapaa.                                                  lainaa.
236:    Tämän säännöksen nojalla on voitu toteuttaa             Ensiasunnon ostajat joutuvat nykyisin leimave-
237: esimerkiksi ns. puolikunnallista asuntotuotantoa,       ron vuoksi eriarvoiseen asemaan riippuen käyte-
238: joka on ollut erittäin merkityksellistä useilla paik-   tystä lainoitusmuodosta. Tätä ei voida pitää oi-
239: kakunnilla vähävaraisten asunnontarvitsijain asu-       keudenmukaisena.
240: misolojen parantamiseksi.                                  Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
241:    Näihin puolikunnallisiin yhtiöihin on asunto-        nioittaen,
242: hallitus myöntänyt valtion asuntolainan raken-
243: nusaikaisena lainana yhtiöille, jolloin sanotun                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
244: lainkohdan mukainen verottomuuskriteeri on                     kiehdotuksen:
245: täyttynyt.
246: 
247: 
248: 
249:                                                   Laki
250:                                   leimaverolain 55 §:n muuttamisesta
251: 
252:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
253: 55 §:n 3 .momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä toukokuuta 1972 annetussa laissa (344/72),
254: seuraavasti:
255: 
256:                         55 §
257:                                                         osakeyhtiössä merkitsemänsä osakkeet, on luovu-
258:    Milloin kunta ensi kerran luovuttaa perusta-         tus leimaverosta vapaa.
259: massaan asuntotuotantolain (247 /66) tai asunto-
260: tuotantoasetuksen (88/68) mukaisessa osakeyh-             Tämä laki tulee voimaan       päivänä
261: tiössä taikka muutoin valtion lainaa saaneessa          kuuta 198 .
262: 
263: 
264:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
265: 
266:           Tuulikki Hämäläinen       Tuula Paavilainen                   Maija Rajantie
267:           Markus Aaltonen           Jouko Tuovinen                      Antti Kalliomäki
268:                      Mikko Rönnholm                              Timo Roos
269: 
270: 
271: 
272: 4284001046
273:                                                1984 vp.
274: 
275: Lakialoite n:o 2
276: 
277: 
278: 
279: 
280:                                   Puolanne ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
281:                                     sesta
282: 
283: 
284:                                            Eduskunnalle
285: 
286:     Eräät lapsiperheiden keskuudessa tehdyt tutki-    loustyöntekijälle palkkaa, joka olisi vertailukel-
287: mukset osoittavat, että tehokkaimpina keinoina        poinen muiden hoitoalojen palkkauksen kanssa.
288: taloudellisen asemansa helpottamiseksi perheet        Ammatin arvostusta voitaisiin näin nostaa ja
289: pitävät verotuksellisia toimenpiteitä. Eräät tulo-    alalle hakeutuvien määrää lisätä. Verovähennys-
290: ja varallisuusverolain perhepoliittiset vähennykset   oikeus olisi myös yhteiskunnalle edullinen vaih-
291: ovat kuitenkin melko merkityksettömiä verotuk-        toehto säästyvien työttömyyskorvausten ja kotita-
292: sen progression rinnalla. Osa vähennyksistä on        loustyöntekijöiltä sekä yksityisiltä perhepäivähoi-
293: myös jäänyt markkamääräisesti pahasti jälkeen         tajilta koituvien verotulojen muodossa, samalla
294: siitä, mikä niiden reaalinen taso on alunperin        kun se vähentäisi painetta kunnallisten päiväko-
295: ollut. Näin on käynyt mm. puolisovähennyksen          tien perustamiseen. Lapsiperheiden ohella koti-
296: kohdalla. Esitämme seuraavassa eräitä lapsiper-       apulaisen palkan verovähennysoikeus lisäisi mah-
297: heiden asemaa helpottavien keskeisten vähennys-       dollisuuksia vammaisten ja vanhusten kotihoi-
298: ten tarkistamista siihen markkamäärään, mikä          toon.
299: niiden viime vuoden inflaatio huomioon ottaen             Nuorille lapsiperheille on usein ainoa mahdol-
300: tulisi olla. Sen lisäksi esitämme jälleen kerran      linen asumismuoto vuokra-asunto. Tunnettua
301: kotitaloudessa työskentelevän kotiapulaisen palk-     kuitenkin on, että yksityisten kansalaisten omis-
302: kamenojen verovähennysoikeutta sekä vuokra-           tamat vuokra-asunnot ovat huvenneet markki-
303: asuntotilanteen helpottamiseksi omaisuustulovä-       noilta, koska ne ovat kannattamauomia omista-
304: hennyksestä erillistä korko- ja vuokratulovähen-      jilleen. Vuokra-asuntokannan elvyttämiseksi ja
305: nystä.                                                siten lapsiperheiden asumismahdollisuuksien pa-
306:     Kokoomus on jo pitkään esittänyt tulo- ja         rantamiseksi esitämme tulo- ja varallisuusverolain
307: varallisuusverolakia muutettavaksi siten, että ve-    32 a §:ää muutettavaksi siten, että verovelvolli-
308: rovelvollisella olisi oikeus vähentää verotukses-     nen saisi vähentää muuna kuin vapaa-ajan asun-
309: saan kotitaloudessa työskennelleen kotiapulaisen      tona käytettäväksi vuokratusta asunnosta saadusta
310: palkkamenot ja työnantajan maksettavaksi kuu-         vuokratulosta yhteensä enintään 4 000 markkaa.
311: luvat sosiaaliturvakustannukset. Myös useat muut         Ehdotamme lisäksi valtionverotuksen työtulo-
312: puolueet ovat eri yhteyksissä olleet tämän ehdo-      vähennyksen, ylimääräisen työtulovähennyksen,
313: tuksen takana, mutta toimenpiteisiin sen toteut-      yksinhuoltajavähennyksen, puolisovähennyksen
314:  tamiseksi ei ole toistaiseksi ryhdytty. Myönteistä   ja koulutusvähennyksen markkamäärien tarkista-
315:  tosin on, että viime syksynä eduskunnassa tulo-      mista. Kunnallisverotuksen osalta esitämme lap-
316:  ja varallisuusverolakia muutettaessa sekä vuoden     sivähennyksen, yksinhuoltajavähennyksen, opis-
317:  1984 tulo- ja menoarvion yhteydessä saatiin ko-      kelijavähennyksen ja elatusvelvollisuusvähennyk-
318:  koomuksen aloitteesta lausuma asian selvittämi-      sen markkamäärien tarkistamista.
319: sestä. Asiaahan puoltavat monet seikat. Lasten           Edellä mainitun perusteella ehdotamme,
320:  kotihoito on ensinnäkin useissa tapauksissa vält-
321:  tämättömyys, koska päivähoitopaikkoja ei ole                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
322:  riittävästi. Verovähennysoikeus soisi myös työn-            kiehdotuksen:
323:   antajaperheelle mahdollisuuden maksaa kotita-
324: 
325: 
326: 
327: 
328:  4284001057
329: 2                                         1984 vp. -   LA n:o 2
330: 
331: 
332: 
333:                                                  Laki
334:                                tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
335: 
336:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
337:    kumotaan 1 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 33 §:n 1
338: momentin 2 a kohta, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (845/80),
339:    muutetaan 29 §:n 2 momentti, 32 a §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3-5 kohta,
340: 36 §:n 1 momentin 2-4 kohta ja 3 momentti sekä 57 §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentti,
341:    sellaisina kuin niistä on 29 §:n 2 momentti 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (510/77) ja
342: 32 a §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3-5 koht~, 36 §:n 1 momentin 2-4 kohta ja 3
343: momentti sekä 57 §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentti 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa
344: laissa (1097/83), sekä
345:    lisätään 29 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta ja 32 a §:ääp uusi 2 momentti seuraavasti:
346: 
347:                         29 §                                                    33 §
348:     Verovelvollisella on oikeus vähentää:                 Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vähen-
349:                                                        tää lisäksi:
350:    7) kotitaloudessa työskennelleen kotiapulaisen         1) 26 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin
351: palkkamenot ja työnantajan maksettavaksi kuu-          enintään 12 000 markkaa (työtulovähennys),
352: luvat sosiaaliturvakustannukset.                          2) 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin enin-
353:    Edellä 1 momentin 4-7 kohdissa mainitut             tään 5 200 markkaa, jos verovelvollinen on vero-
354: vähennykset sekä verovelvollisen tai hänen per-        vuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kasvattilas-
355: heensä vakituisen asunnon hankkimisesta ja pe-         taan, minkä lisäksi vähennyksen enimmäismäärää
356: rusparannuksista aiheutuneiden velkojen sekä ve-       korotetaan 1 200 markalla, jos verovelvollinen on
357: rovelvollisen tai hänen perheensä elantokustan-        elättänyt verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyt-
358: nuksiksi katsottavien velkojen korot ja indeksi- ja    tä lastaan1 tai kasvattilastaan, kuitenkin niin, että
359: kurssitappiot vähennetään sen puolison tuloista,       puolisoistll vähennyksen saa vain se, jonka ansio-
360: joka vähennystä on vaatinut. Jollei vähennystä         tulojen IIJ.äärä on pienempi (ylimääräinen työtu-
361: voida tehdä sen mukaan kuin puolisot ovat sitä         lovähennys),
362: vaatineet, tehdään vähennys ensisijaisesti sen            3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enintään
363: puolison ruloista, jonka ansiotulojen yhteismäärä      5 900 m3$kkaa, jos sellainen verovelvollinen, jo-
364: on suurempi. Edellä mainitut vähennykset teh-          hon ei sovelleta tämä lain puolisoita koskevia
365: dään samansuuruisina valtion- ja kunnallisvero-        säännöksiä, on verovuonna elättänyt alaikäistä
366: tuksessa.                                              lastaan tai kasvattilastaan tai jolla on oikeus
367:                                                        verovuodelta 5 kohdan mukaiseen koulutusvä-
368:                       32 a §                           hennykseen (valtionverotuksen yksinhuoltajavä-
369:    Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovelvolli-   hennys),
370: sena verotettava kotimainen kuölinpesä saa vä-            4) 6 000 markkaa, jos verovelvollisen puolisolla
371: hentää kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuuskun-        ei ole veronalaista tuloa, tai jos puolisolla on
372: nalta saaduista osingoista ja osuuspääoman ko-         tällaista tuloa, saa se puolisoista, jonka tulojen
373: roista taikka kotimaiselta säästöpankilta tahi         yhteismäärä on suurempi, vähentää 6 000 mark-
374: osuuspankilta saaduista niiden lisärahastosijoi-       kaa vähennettynä 25 prosentilla toisen puolison
375: tuksille maksettavista koroista 3 000 markkaa,         tulon määrästä, kuitenkin niin, että vähennyksen
376: kuitenkin enintään edellä tarkoitettujen tulojen       enimmäismäärää korotetaan 1 000 markalla, jos
377: yhteismäärän (osinkotulovähennys).                     verovelvollinen on elättänyt verovuonna enintään
378:    Lisäksi 1 momentissa mainittu verovelvollinen       7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvattilastaan
379: saa vähentää muusta veronalaisesta korosta sekä        (puolisovähennys),
380: muuna asuntona kuin vapaa-ajan asuntona käy-              5) 850 markkaa lukukautta kohden jokaisesta
381: tettäväksi vuokratusta asunnosta saadusta vuokra-      verovuonna elättämästään sellaisesta lapsestaan
382: mlosta yhteensä 4 000 markkaa, kuitenkin enin-         tai kasvattilapsestaan, joka ennen verovuoden
383: tään edellä tarkoitettujen tulojen yhteismäärän        alkua on täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka
384: (korko- ja vuokratulovähennys).                        lukukauden aikana vähintään kolmen kuukau-
385:                                         1984 vp. - LA n:o 2                                          3
386: 
387: den ajan on saanut säännöllistä ja täyttä opetusta      Verovelvollinen, joka on verovuonna suoritta-
388: peruskoulussa, lukiossa, iltaoppi- tai ammatti-      nut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön mu-
389: koulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin ver-      kaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvistettua
390: rattavassa oppilaitoksessa, kuitenkin niin, että     elatusapua, saa vähentää verovuonna suoritta-
391: vähennys myönnetään vain toiselle puolisoista,       mansa sanotun elatusavun määrän, kuitenkin
392: jolloin, jos molemmilla puolisoilla on tuloja,       enintään 3 400 markkaa alaikäistä lasta kohden
393: vähennyksen saa vain se puoliso, jonka tulojen       (elatusvelvollisuusvähennys).
394: yhteismäärä on suurempi (koulutusvähennys),
395: 
396: 
397:                     36 §                                                     57 §
398:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-             Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
399: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:      osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-
400:                                                      rosta vähennetään:
401:    2) 1 700 markkaa jokaisesta alaikäisestä lapses-     1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä
402: taan ja kasvattilapsestaan, jota hän on verovuon-    lastaan tai kasvattilastaan, 1 000 markkaa jokai-
403: na elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys          sesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, että
404: myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin, jos   vähennys myönnetään vain sille puolisoista, jon-
405: molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyksen        ka tuloveron määrä on suurempi (huoltajavähen-
406: saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä on    nys).
407: suurempi (lapsivähennys),
408:    3) 2 300 markkaa, jos hänellä verovuodelta on       Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 §:n 3 mo-
409: oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennykseen · mentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähennyk-
410: tai 33 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaiseen             seen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan vero-
411: koulutusvähennykseen eikä häneen ole sovelletta-     vuonna suorittamansa elatusavun määrästä, kui-
412: va tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä         tenkin enintään 850 markkaa alaikäistä lasta
413: (kunnallisverotuksen yksinhuoltajavähennys),         kohden.
414:    4) 2 500 markkaa ansiotulostaan lukukautta
415: kohden, jos hän on lukukauden aikana vähintään
416: kolmen kuukauden ajan saanut säännöllistä ja               Voimaantulo- ja soveltamissäännös
417: täyttä opetusta peruskoulussa, lukiossa, iltaoppi-
418: tai ammattikoulussa, korkeakoulussa tai muussa         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
419: näihin verrattavassa oppilaitoksessa (opiskelijavä- ta 1985. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
420: hennys).                                            verovuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa.
421: 
422: 
423: 
424:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
425: 
426:         Ulla Puolanne                  Ilkka Kanerva                  Pertti Salolainen
427:         Heikki Perho                   Juho Koivisto                  Kimmo Sasi
428:         Mauri Miettinen                Lea Kärhä                      Eva-Riitta Siitonen
429:         Sampsa Aaltio                  Ritva Laurila                  Ilkka Suominen
430:         Kaarina Dromberg               Anna-Kaarina Louvo             Jouni J. Särkijärvi
431:         Elsi Hetemäki-Olander          Pekka Löyttyniemi              Martti Tiuri
432:         Liisa Hilpelä                  Saara Mikkola                  Eeva Turunen
433:         Tapio Holvitie                 Helena Pesola                  Riitta Uosukainen
434:         Lauri Impiö                    Tuulikki Petäjäniemi           Sakari Valli
435:         Matti Jaatinen                 Sirpa Pietikäinen              Tauno Valo
436:         Aila Jokinen                   Toivo T. Pohjala               Iiro Viinanen
437:         Riitta Jouppila                Aino Pohjanoksa                Matti Viljanen
438:         Heikki Järvenpää               Pirjo Rusanen                  Ben Zyskowicz
439:                                        Helge Saarikoski
440:                                                  1984 vp.
441: 
442: Lakialoite n:o 3
443: 
444: 
445: 
446: 
447:                                     Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi hengityshalvauspotilaiden hoitokus-
448:                                       tannuksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
449: 
450: 
451: 
452: 
453:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
454: 
455: 
456:    Lakialaitteessa esitetaan, että päätöksen siitä,     tos lisäisi potilaan oikeusturvaa ja selkiinnyttäisi
457: onko potilas laissa tarkoitettu hengityshalvauspo-      päätöksentekomenettelyä. Lisäksi esitetään, että
458: tilas, tekee sairaala. Samoin olisi sairaalan päätet-   hengityshalvauspotilas voi toimia itse hoitajiensa
459: tävä hengityshalvauspotilaan siirtämisestä laissa       työnantajana.
460: tarkoitettuun maksuttomaan kotihoitoon. Muu-
461: 
462: 
463: 
464: 
465:                                                 PERUSTELUT
466: 
467: 
468:    Hengityshalvauspotilaiden hoidosta annetussa         suunnitelman mukaisen päivärahan, jolla hän on
469: laissa todetaan potilailla olevan oikeus maksutto-      itse palkannut hoitajansa. Päivärahaan on sisälty-
470: maan hoitoon. Hoito on mahdollista antaa joko           nyt myös ns. ylläpitoraha korvaamaan niitä kus-
471: sairaalassa tai kotona sairaalan kirjoista poista-      tannuksia, jotka aiheutuvat muista kuin hoitajien
472: matta.                                                  palkkaukseen liittyvistä menoista.
473:    Suurin osa hengityshalvauspotilaista on siirty-         Kotihoitoon siirtyessään potilas on kuitenkin
474: nyt kotona tapahtuvaan hoitoon.                         pysynyt sairaalan kirjoissa. Tämä on ollut erityi-
475:    Kotihoitojärjestelmä syntyi aikanaan ,kun näh-       sen tärkeätä siksi, että useimmat hengityshalvaus-
476: tiin, ettei potilaiden asuminen sairaaljlssa ollut      potilaat ovat monivammaisia ja heillä on useita
477: poti~aan itsens~ ka!l!lalt~ ~iel~kästä, jor. kotihoi-   erilaisia sairauksia.
478: tovru.htoehto löyty1s1, etkä t01saalta ol~ut talou-        Viime vuosien aikana ja erityisesti vuoden
479: dellisestikaan mielekästä käyttää sairaal~tpaikkoja     1983 lopussa on kotihoitojärjestelmää ryhdytty
480: tähän.                                     1            muuttamaan siten, että hoitajien työnantajan
481:    Hengityshalvauspotilaiden kotihoito bn perus-        täytyisi olla kunta tai kuntainliitto. Lääkintöhalli-
482: teiltaan erilaista kuin muu avosairaanhoito tai         tus on viime kirjeissään edellyttänyt tätä valtion-
483: kotihoito koska ko. potilaat ovat jatkuvasti toisen     avun ehtona.
484: ihmisen mahdollisen avun tarpeessa. Ilman tätä             Lääkintöhallituksen asettaman työryhmän mu-
485: apua potilaat ovat hengenvaarassa.         '1           kaan nykyinen laki edellyttää tätä tulkintaa,
486:    Kotihoidon ja sairaalahoidon kustannuksia ver-       vaikkakin ao. työryhmä korostaa myös yksilöllisiä
487: rattaessa käy selvästi ilmi kotihoidon taloudelli-      menettelyjä hoidon järjestelyissä.
488: suus. Esimerkkikustannuksina voidaan pitää                 Hengityslaitepotilaat ry. on pyrkinyt jo kauan
489: HYKS:n veloittamaa 2 300 mk/vrk ja vastaavia            siihen, että laki voitaisiin muuttaa sellaiseksi,
490: kotihoitokustannuksia 700 mk/vrk.                       että se sallisi käytännön joka on jatkunut jo yli 20
491:    Kotihoito on järjestetty (ennen 1.1.84) pää-         vuotta.
492: asiassa siten, että potilas on saanut kotihoito-           Pääasiallisesti käytössä ollutta järjestelmää, jo-
493: 
494: 4284001068
495: 2                                         1984 vp - LA n:o 3
496: 
497: ka lakialoitteen mukaan virallistettaisiin, voidaan    ten, että kunta tai kuntainliitto toimivat työnan-
498: perustella seuraavilla ominaisuuksilla:                tajina, merkitsee huomattavaa tilanteen huonon-
499:    - joustavuus: potilas voi itse järjestää asiansa,   tumista kaikille muutoksen kohteeksi joutuville
500: menonsa ja tulonsa. Kaupungin palveluksessa            potilaille. Useimmat näistä potilaista ovat olleet
501: olevien suhteen ei ole paljon joustovaraa. On          nykyisen järjestelmän mukaisessa kotihoidossa
502: vaikea elää kotona ulkopuolisen tekemän työvuo-        10-20 vuotta.
503: rolistan mukaan.                                          Lakia uusittaessa olisi syytä tarkistaa menette-
504:    - epäbyrokraattisuus: potilas vastaa itse ve-       lyä, jolla potilas määritellään hengityshalvauspo-
505: ronpidätyksistä, sotu-maksuista, eläkevakuutus-        tilaaksi, ettei asia enää aiheuttaisi kohtuuttomia
506: maksuista.                                             ongelmia.
507:    - inhimillisyys: inhimillinen elämä tulee              Kun päätöksen potilaan määrittelemiseksi lais-
508: mahdolliseksi kun potilas voi itse järjestää hoi-      sa tarkoitetuksi hengityshalvauspotilaaksi laki-
509: toosa ja valita hoitajansa.                            aloitteen mukaan tekisi aina sairaala, potilaalla
510:    - ei-laitosmaisuus.                                 olisi oikeus hakea muutosta päätökseen valitta-
511:    Päivärahan käyttöä valvotaan jo nykyisin, kos-      malla siten kuin muutoksenhausta hallintoasiois-
512: ka potilaat ovat velvollisia tekemään selvityksen      sa on voimassa. Näin muutos lisäisi potilaan
513: sekä verottajalle että eläkevakuutusyhtiölle. Val-     oikeusturvaa ja selkiinnyttäisi päätöksentekome-
514: vontaa voidaan tehostaa jos siihen on tarvetta.        nettelyä.
515:    Vallalla olleen järjestelmän muuttaminen si-
516: 
517: 
518: 
519: 
520:                            ESITYKSEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET
521: 
522: 
523:    Lain muutos ei aiheuta valtiolle lisäkustannuk-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
524: sia. On mahdollista, että päinvastoin saavutettai-
525: siin kustannusten säästöä.                                        ettt!i Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
526:                                                                kiehdotuksen:
527: 
528: 
529: 
530: 
531:                                                  Laki
532:          hengityshalvauspotilaiden hoitokustannuksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
533: 
534:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
535:    muutetaan hengityshalvauspotilaiden hoitokustannuksista 15 päivänä maaliskuuta 1957 annetun
536: lain (129/57) 1 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisena kuin ne ovat 17 päivänä syyskuuta 1982 annetussa
537: laissa (689/82), ja
538:    lisätään 1 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
539: 
540:                         1 §                               Hengityshalvauspotilas voidaan sairaalan paa-
541:    Hengityshalvauspotilaalle, jonka hengityshal-       töksellä siirtää sairaalan kirjoista poistamatta
542: vaus on sen laatuista, kuin asetuksella tarkemmin      maksuttomaan kotihoitoon.
543: määrätään, on sairaalan päätöksellä annettava             Edellä 3 momentissa tarkoitetun kotihoidon
544: valtion ja kunnan sairaalassa maksuton hoito ja        järjestää sairaala. Jos hengityshalvauspotilas ha-
545: ylläpito. Sairaalan on järjestettävä potilaan hoi-     luaa, voidaan kotihoito järjestää siten, että poti-
546: toon liittyvät kuljetukset.                            las itse palkkaa tilaansa nähden tarpeellisen hoi-
547:                                                        tohenkilökunnan. Potilaalle tästä aiheutuvien yl-
548:                                         1984 vp - LA n:o 3                                3
549: 
550: läpito- ja palkkauskustannusten korvaamiseksi         Tämä laki tulee voimaan   päivänä
551: hänelle suoritetaan asetuksella tarkemmin säädet-   kuuta 198 .
552: tävien perusteiden mukaan määräytyvä päivära-
553: ha.
554: 
555: 
556:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
557: 
558: 
559:          Kalle Könkkölä                Tuula Paavilainen        Risto Ahonen
560:          Pertti Paasio                 Anna-Kaarina Louvo       Pentti Skön
561:          Marjatta Stenius-Kaukonen Saara Mikkola                Hannu Kemppainen
562:          Pekka Leppänen                Riitta Jouppila          Pirkko Ikonen
563:          Tarja Halonen                 Håkan Nordman            Helena Pesola
564:                       Kerttu Törnqvist                   Jorma Rantanen
565:                                                  1984 vp.
566: 
567: Lakialoite n:o 4
568: 
569: 
570: 
571: 
572:                                     Astala ym.: Ehdotus laiksi kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta
573: 
574: 
575:                                             Eduskunnalle
576: 
577: 
578:                                ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISALTÖ
579: 
580:   SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaa aloittees-             suojelutehtävien ho~don järje~tämiseksi lain kun-
581: saan, että eduskunta säätäisi kuntien ympäristön-       tien ympäristönsuoJelun halhnnosta.
582: 
583: 
584: 
585: 
586:                                        ALOITIEEN PERUSTELUT
587: 
588:    Tehokkaan ympäristönsuojelun toteuttamiseksi         tehtävistä, hallintojärjestelmästä, ympäristölauta-
589: maassamme tarvitaan ympäristönsuojelun hallin-          kunnan tehtävistä ja toimivallasta, viranhaitijois-
590: tojärjestelmä, joka on toimintakykyinen min~ste        ta sekä valtion taloudellisesta tuesta kunnille.
591: ritasolta kunnallishallintoon saakka. Ympänstö-         Tämä laki sellaisenaan ei antaisi vielä riittäviä
592: ministeriön perustaminen antaa entistä parem-           mahdollisuuksia tehokkaaseen ympäristönsuoje-
593: mat mahdollisuudet tällaisen hallinnon luomi-           luun kunnissa, mutta se loisi välttämättömät
594: seksi. Hallinnon kehittämisellä on parannettava         hallinnolliset edellytykset toiminnan kehittämi-
595: myös kansalaisten mahdollisuuksia vai~utt~ elin-        selle. Ympäristönsuojelulainsäädäntöä kehitettä-
596: ympäristön suojelemiseen ja kehtttämtse~n.               essä ja täydennettäessä kunnille voitaisiin nykyis-
597: Koska kunnallishallinto on lähimpänä asukkaita,         tä paremmin uskoa päävastuu paikallisesta ympä-
598: tulee ympäristönsuojeluhallinnon kehittämisen           ristönsuojelusta.
599: painopistettä siirtää kuntatasolle. Kuntien ym.J?ä-         Myös ympäristöministeriökomitea (Komitean-
600: ristönsuojelun hallintoa ei tällä hetkellä ole latlla   mietintö 1982:69) on esittänyt, että ympäristö-
601: järjestetty. Useat eri. toimieli~et tosin hoi~_avat     ministeriön perustamiseen liittyen kiirehdittäisiin
602: eräitä ympäristönsuoJelutehtävtä, mutta nuden           myös ympäristönsuojelun kunnallishallinnon jär-
603: yhteensovittaminen samoin kuin kokonaisvas~uu           jestämistä. Komitea katsoo, että hallinto tulisi
604: ympäristönsuojelusta on järjestämätt~. Useu_n-          järjestää säätämällä laki kuntien ympäristönsuoje-
605: missa kunnissa ei ole myöskään ympänstönsuoJe-          lun hallinnosta. Varsinaisen hallinnon osalta ym-
606: luun riittävästi perehtyneitä asiantuntijoita. Kun-     päristöministeriökomitea pitää parhaana ratkaisu-
607:  tien omin toimenpitein ympäristönsuojelun hal-         na kehittämisvaihtoehtoa, jossa lakisääteiselle
608:  lintoa ei ole voitu järjestää ympäristönsuojelun       ympäristönsuojelulautakunnalle kuuluisivat yleis-
609:  vaatimalla tavalla. Sen vuoksi on välttämätöntä,       ten ympäristönsuojelutehtävien lisäksi myös ter-
610:  että kuntien ympäristönsuojelun hallinto järjeste-     veyslautakunnan valvontajaoston ja vesilautakun-
611:  tään lailla.                                           nan nykyiset tehtävät mahdollisine tarkistuksi-
612:     Sisäasiainministeriön vuoden 1978 lopussa           neen. Tällöin lautakuntien lukumäärä kunnissa
613:  asettama ympäristönsuojelun kunnallishallinnon         ei kasvaisi. Muodostettavalie ympäristönsuojelu-
614:  toimikunta on mietinnössään (Komiteamietintö           lautakunnalle voitaisiin antaa komitean kannan
615:  1981:61) esittänyt, että maahan säädettäisiin laki     mukaan myös muita ympäristönsuojelutehtäviä.
616:  kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta. Laki oli-      Ratkaisun on todettu olennaisesti parantavan
617:  si eräänlainen puitelaki, jossa on yleiset säännök-    myös yhtenäisen ympäristölupajärjestelmän hal-
618:  set kunnan ympäristönsuojelun tavoitteista ja          linnollisia toteuttamismahdollisuuksia.
619:  4284001079
620: 2                                       1984 vp. -     LA n:o 4
621: 
622:    Suoritetuista varsin perusteellisista valmiste-     tönsuojelun hallintoa. Tehtävien ja toimivallan
623: luista huolimatta eduskunnan käsittelyyn ei ole       sekä resurssien käytön kannalta selkeimmän vaih-
624: tuotu esitystä laiksi kuntien ympäristönsuojelun       toehdon kuntien ympäristönsuojeluhallinnon jär-
625: hallinnosta, vaikka ympäristönsuojelun kunnal-        jestämiseksi muodostaa se, että terveyslautakun-
626: lishallinnon toimikunta sai käyttökelpoisen laki-     nan valvontajaoston ympäristönsuojelutehtävät ja
627: luonnoksen valmiiksi jo yli kaksi vuotta sitten.      niiden edellyttämät voimavarat siirrettäisiin ym-
628: SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä laki tulisi           päristölautakunnan toimialalle.
629: saada voimaan pikaisesti, jotta uudet, lakisäätei-       Mikäli myös vesilautakunnan nykyiset tehtä-
630: set ympäristölautakunnat voitaisiin asettaa kun-      vät, ilmansuojelulain mukaiset tehtävät ja jäte-
631: tiin jo seuraavan kunnallisvaalikauden alkaessa.      huoltolain mukaiset valvontatehtävät siirrettäisiin
632: Tästä syystä SKDL:n eduskuntaryhmä katsoo tar-        ympäristölautakunnan hoidettavaksi, saataisiin
633: peelliseksi tehdä aloitteen laiksi kuntien ympäris-   ympäristönsuojelun hallinto kunnissa sille tasol-
634: tönsuojelun hallinnosta. Aloitteen mukainen la-       le, mitä ympäristönsuojelun tehokas ja koordi-
635: kiehdotus perustuu varsin pitkälle ympäristön-        noitu toteuttaminen tällä hetkellä edellyttää.
636: suojelun kunnallishallinnon toimikunnan valmis-       Muita tehtäviä ympäristölautakunnalle annettai-
637: telemaan lakiluonnokseen.                             siin sitä mukaa kuin ympäristönsuojelulainsää-
638:    Kunnan ympäristönsuojelutoiminnan kehittä-         däntöä maassamme kehitetään.
639: minen edellyttää myös eräiden nykyisten, ympä-           Hallituksen tulisikin antaa eduskunnalle pikai-
640: ristönsuojelun kannalta keskeisten lakien muut-       sesti esitykset terveydenhoitolain, vesilain, ilman-
641: tamista niin, että kunnan ympäristönsuojeluteh-       suojelulain ja jätehuoltolain muuttamiseksi niin,
642: tävät voidaan keskittää ympäristölautakunnan          että näiden lakien mukaiset ympäristönsuojelu-
643: hoidettavaksi riittävässä laajuudessa.                tehtävät osoitettaisiin kunnan ympäristölauta-
644:    Keskeinen kysymys kunnan ympäristönsuojelu-        kunnan hoidettavaksi.
645: hallinnon järjestämisessä on, millä tavalla ympä-
646: ristöterveydenhuollon ja muun ympäristönsuoje-          Ehdotammekin       SKDL:n     eduskuntaryhmän
647: lun hallinto voidaan kuntatasolla sovittaa yhteen     kantana,
648: ja miten ympäristöterveydenhuoltoa nykyisin pal-
649: velevat henkilöstö-, laboratorio- ja muut resurssit             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
650: saadaan parhaiten hyödyttämään koko ympäris-                 kiehdotuksen:
651: 
652: 
653:                                                 Laki
654:                                kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta
655: 
656:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
657: 
658:                        1 §                            viranomaisena johtaa ja valvoa kuntien ympäris-
659:    Ympäristönsuojelutehtävistä ja niiden hoidon       tönsuojelutehtävien hoitoa.
660: järjestämisestä kunnassa on voimassa, sen ohella         Lääninhallitus valvoo ja ohjaa kuntien ympä-
661: mitä siitä on muualla säädetty, mitä tässä laissa     ristönsuojelutehtävien hoitoa läänissä.
662: säädetään.                                               Tämä laki ei aiheuta muutosta siihen toimival-
663:                                                       taan, joka viranomaisella muun lain nojalla on.
664:                        2 §                                                 4 §
665:   Kunnan tulee alueellaan edistää ympäristön-           Ympäristönsuojelun yleistä suunnittelua ja
666: suojelua. Ympäristönsuojelun tarkoituksena kun-       ympäristönsuojelun sovittamista kunnan toimin-
667: nassa on sopeuttaa ihmisen toiminnot luonnon          taan johtaa kunnanhallitus.
668: toimintoihin sekä turvata kunnan asukkaille ter-
669: veellinen, viihtyisä ja virikkeellinen ympäristö                             5§
670: suojelemalla, hoitamalla ja uudistamalla luontoa         Kunnassa tulee olla ympäristölautakunta. Ym-
671: ja muuta ympäristöä.                                  päristölautakunta voi jakaantua jaostoihin, joille
672:                                                       voidaan antaa ratkaistavaksi muitakin kuin kun-
673:                        3 §                            nallislain (953/76) 71 §:n 2 momentissa tarkoi-
674:     Ympäristöministeriön tehtävänä on ylimpänä        tettuja asioita.
675:                                            1984 vp. -    LA n:o 4                                               3
676:    Erityisistä syistä, kuten kunnan asukasluvun
677:                                                                                  12 §
678: vähäisyyden vuoksi, voi kunnanhallitus toimia
679:                                                            Ympäristönsuojelun tehtäviä varten voi kun-
680: lääninhallituksen luvalla ympäristölautakuntana.
681:                                                         nassa olla viranhaltijoita. Virka voi olla myös
682:                                                         sivutoiminen, yhdistetty toiseen virkaan tai toi-
683:                         6 §
684:                                                         sen kunnan kanssa yhteinen.
685:    Ympäristölautakunnan tehtävänä on edistää
686:                                                            Niillä viranhaltijoilla, joiden palkkaukseen voi-
687: ympäristönsuojelua kunnassa ja tässä tarkoituk-
688:                                                         daan saada valtionosuutta, tulee olla tehtävän
689: sessa seurata ympäristön tilaa ja siihen vaikutta-
690:                                                         edellyttämä, asetuksella säädettävä kelpoisuus.
691: vaa toimintaa, tehdä esityksiä ja aloitteita ympä-
692: ristönsuojelun huomioonottamisesta ympäristöä
693: koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa, yh-                               13 §
694: teensovittaa ympäristönsuojelutehtävien hoitoa             Kunnalle suoritetaan valtionosuutta kultakin
695: sekä huolehtia niistä muista tehtävistä, jotka sille    kalenterivuodelta:
696: muun lainsäädännön taikka johtosäännön mu-                 1) edellä 12 §:ssä tarkoitetusta virasta aiheutu-
697: kaan kuuluvat. Tämän lain mukaisista ympäristö-         viin, kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista
698: lautakunnan tehtävistä säädetään tarkemmin ase-         ja -avustuksista annetun lain (35/73) 5 §:n 4
699: tuksella.                                               kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin; ja
700:                                                            2) ympäristölautakunnan tai sen alaisten viran-
701:                        7 §                              haltijoiden matkoista sekä tutkimus-, seuranta- ja
702:    Pääkaupunkiseudulla tämän lain mukaisia tut-         suunnittelu- sekä koulutus- ja valistustoiminnasta
703: kimus-, seuranta- ja suunnittelu- sekä koulutus-        aiheutuviin kustannuksiin.
704: ja valistustehtäviä voidaan antaa myös p~äkau             Valtionosuutta ei suoriteta useamman kuin
705: punkiseudun yhteistyövaltu_uskunnan ~Oldetta           yhden 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun viran-
706: vaksi siten kuin pääkaupunkiseudun yhteistyöval-        haltijan palkkaukseen kutakin alkavaa 25 OOO:ta
707: tuuskunnasta annetussa laissa (973/73) on tar-          kunnan edellisenä vuonna henkikirjoitettua asu-
708: kemmin säädetty.                                        kasta kohden eikä yhteensä useamman kuin vii-
709:                                                         den viranhaltijan palkkaukseen.
710:                         8 §
711:   Kunnan viranomaisen tulee toiminnassaan                                       14 §
712: pyrkiä edistämään ympäristönsuojelua ja olla ym-           Ympäristöministeriö antaa tarkemmat maa-
713: päristönsuojeluun liittyvissä asioissa tarpeellisessa   räykset niistä perusteista, joilla 13 §:ssä tarkoite-
714: yhteistyössä ympäristölautakunnan kanssa.               tut kustannukset hyväksytään valtionosuuteen oi-
715:                                                         keuttaviksi.
716:                         9 §
717:   Jos kunnan viranomaisessa käsiteitäväliä asialla                               15 §
718: on olennainen merkitys ympäristönsuojelun kan-             Valtionosuutta suoritetaan 13 § :ssä tarkoitet-
719: nalta, ympäristölautakunnalle on varattava tilai-       tuihin kustannuksiin kuntien kantokykyluokituk-
720: suus tulla kuulluksi asiassa.                           sesta annetussa laissa (665/67) tarkoitetun kanto-
721:   Ympäristölautakunnalle on muutoinkin varat-           kykyluokituksen mukaan seuraavasti:
722: tava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa, jolla lauta-
723: kunnan harkinnan mukaan saattaa olla olennai-               Kantokykyluokka                    Valtionosuus
724: nen merkitys ympäristönsuojelulle.                                                              prosenteissa
725:                                                                    !. .............................. 70
726:                         10§                                        2 ............................... 66
727:    Ympäristölautakunnalla on oikeus saada tä-                      3 ............................... 62
728: män lain mukaisten tehtävien hoitamista varten                     4 ............................... 58
729: käytettävissä olevia tietoja valtion ja kuntien                    5............................... 54
730: viranomaisilta sellaisissa asioissa, jotka ovat vält-              6 ............................... 50
731: tämättömiä lautakunnan tehtävien hoidossa.                         7 ............................... 48
732:                                                                    8 ............................... 45
733:                        11 §                                        9 ............................... 42
734:    Ympäristölautakunnalla on oikeus tehdä toi-                    10 ............................... 39
735: mialaansa kuuluvissa asioissa aloitteita valtion,
736: kuntien ja kuntainliiton viranomaisille sekä yh-          Milloin kunnan ympäristönsuojelutehtäviä
737: teisöille ja yksityisille.                              suorittaa sellainen viranhaltija, jonka palkkauk-
738: 4                                      1984 vp. -     LA n:o 4
739: 
740: seen kunta saa valtionosuutta muun lain nojalla,      momentissa tarkoitettuna valtion asianomaisena
741: valtionosuus suoritetaan vähentämättömänä ky-         viranomaisena toimii valtiovarainministeriö.
742: seisen lain nojalla myös tämän lain mukaisten            Asetuksella voidaan kuitenkin ympäristöminis-
743: tehtävien osalta.                                     teriölle päätettäväksi 1 momentin mukaan kuu-
744:    Edellä 13 §:ssä tarkoitetuista valtionosuuksista   luvia asioita siirtää lääninhallitukselle.
745: suoritetaan ennakkoa.                                    Valtionosuuksiin ja -avustuksiin on muutoin
746:                                                       sovellettava mitä kuntien ja kuntainliittojen val-
747:                        16 §                           tionosuuksista ja -avustuksista annetussa laissa
748:    Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosit-       (35/73) on säädetty.
749: tain määräraha, josta myönnetään kunnille val-
750: tionavustusta erityisen rasittaviksi muodostunei-                          18 §
751: siin ympäristönsuojelutehtävien hoitamisesta ai-        Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
752: heutuneisiin, muihin kuin 13 §:ssä tarkoitettui-      panosta annetaan asetuksella.
753: hin kustannuksiin, joihin ei anneta valtion tukea
754: muun lainsäädännön nojalla.                                                  ~9 §
755:                                                          Tämä laki tulee vOimaan       päivänä
756:                                                       kuuta 19
757:                        17 §                              Henkilö, joka tämän lain voimaan tullessa on
758:    Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja   ympäristönsuojelun viranhaltijana, katsotaan sen
759: -avustuksista annetussa laissa tarkoitettuna val-     estämättä, mitä asetuksella säädetään virkojen
760: tion asianomaisena viranomaisena toimii tässä         kelpoisuusehdoista, oikeutetuksi pysymään edel-
761: laissa säädettyjä valtionosuuksia ja -avustuksia      leen virassaan ja hänen palkkauksestaan aiheutu-
762: koskevissa asioissa ympäristöministeriö, kuitenkin    vat kustannukset katsotaan valtionosuuteen oi-
763: niin, että ensiksi mainitun lain 15 §:ssä 2 ja 3      keuttaviksi.
764: 
765: 
766:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
767: 
768:         Heli Astala                 Vappu Säilynoja            Marja-Liisa Salminen
769:         Pekka Leppänen              Inger Hirvelä              Marjatta Stenius-Kaukonen
770:         Timo Laaksonen              Anna-Liisa Jokinen         Arvo Kemppainen
771:         Juhani Vähäkangas           Lauha Männistö             Kalevi Kivistö
772:         Esko Helle                  Ensio Laine                Pentti Liedes
773:         Ulla-Leena Alppi            Pirkko Turpeinen           Irma Rosnell
774:                     Esko:Juhani Tennilä                Terho Pursiainen
775:                                                 1984 vp.
776: 
777: Lakialoite n:o 5
778: 
779: 
780: 
781: 
782:                                    Halonen ym.: Ehdotus laiksi julkisista huvitilaisuuksista annetun
783:                                      lain 5 §:n muuttamisesta.
784: 
785: 
786:                                             Eduskunnalle
787: 
788:   Julkisista huvitilaisuuksista annetun lain (4921     tään. Poikkeuslupien hakeminen ja myöntämi-
789: 68) mukaan huvitilaisuuden toimeenpaneminen            nen aiheuttaa tarpeetonta työtä teattereissa, po-
790: on kielletty pitkäperjantain, ensimmäisen pääsi-       liisilaitoksissa ja lääninhallituksissa. Tämän tur-
791: äispäivän ja ensimmäisen joulupäivän aattoillas-       han byrokratian poistamiseksi ehdotamme kun-
792: ta klo 18.00 lukien 24 tunnin ajan. Lääninhalli-       nioittavasti,
793: tuksella on oikeus hakemuksesta myöntää poik-
794: keuksia tästä kiellosta. Esimerkiksi teatterit hake-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
795: vat usein poikkeuslupia ensimmäisen pääsiäispäi-              kiehdotuksen:
796: vän iltapäivänäytöksiin ja luvat myös myönne-
797: 
798: 
799: 
800: 
801:                                                  Laki
802:                        julkisista huvitilaisuuksista annetun lain muuttamisesta
803: 
804: 
805:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisista huvitilaisuuksista 9 päivänä elokuuta 1968
806: annetun lain (492/68) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
807: 
808:                         5 §                            ja näihin rinnastettavat näytännöt, sekä balettia,
809:   Julkisen huvitilaisuuden toimeenpaneminen            nukketeatteriesityksiä, mikäli näytäntöä tai esi-
810: on kielletty pitkäperjantain, ensimmäisen pää-         tystä ei ole pidettävä revyynä tai siihen verratta-
811: siäispäivän ja ensimmäisen joulupäivän aattoil-        vana.
812: lasta klo 18.00 lukien 24 tunnin aikana. Tässä
813: momentissa mainittu kielto ei kuitenkaan koske
814: ensimmäisenä pääsiäispäivänä järjestettäviä teat-        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
815: terinäytäntöjä, niihin luettuina ooppera, operetti     kuuta 198 .
816: 
817: 
818:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
819: 
820:          Tarja Halonen                    Lea Savolainen                  Arja Alho
821:          Pentti Lahti-Nuuttila            Marjatta Stenius-Kaukonen       Risto Ahonen
822:                                           Kalle Könkkölä
823: 
824: 
825: 
826: 
827: 428400108A
828:                                                1984 vp.
829: 
830: Lakialoite n:o 6
831: 
832: 
833:                                   Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 5 §:n muuttamisesta
834: 
835: 
836:                                            Eduskunnalle
837: 
838:    Kunnallislain 5 §:n 1 momentin mukaan kun-         korkeimmassa hallinto-oikeudessa kunnan toimi-
839: nan asiana on hoitaa itsehallintoonsa kuuluvat ja     alan ylittäväksi.
840: sille laissa erikseen säädetyt tehtävät. Säännös on      Kuntien kansainväliseen toimintaan on hallin-
841: yleislauseke, ja sen eräänä tarkoituksena on ollut    tokäytännössä yleensä suhtauduttu myönteisesti.
842: kuntien itsehallintovallan vahvistaminen. Kun-        Kansainvälinen kanssakäyminen on saanut yhä
843: nan yleisen toimialan on tarkoitettu määräytyvän      moninaisempia muotoja ja koskee yhä useampia
844: kulloinkin vallitsevien yhteiskunnallisten arvos-     tahoja. Useat yhteisöt pyrkivät luomaan ja kehit-
845: tusten ja niistä riippuvien oikeuskäsitysten mu-      tämään kansojen välisiä yhteyksiä.
846: kaan. Säännöksen soveltamisen tulisi siten käy-          Kuntien jättäytymiselle yhä kansainvälistyväm-
847: tännössä sovittautua näiden muuttuvien käsitys-       mässä maailmassa tämän kehityksen ulkopuolelle
848: ten kehitykseen. Ilmeisesti näistä syistä esimer-     ei ole olemassa riittäviä perusteluja. Rauhantyön
849: kiksi maataloutta on voitu monin tavoin tukea         tulisi kuulua itsestään selvästi kansalaisia lähellä
850: kuntalaisten yhteisillä varoilla. Samoin on pidet-    olevan julkisyhteisön, kunnan tehtäviin. Mikään
851: ty kunnan toimialaan kuuluvana kunnan kuulu-          erityislainsäädäntö ei tätä myöskään estä.
852: mista Suomi-Neuvostoliitto-Seuran paikallisosas-         Kun kunnallislain 5 §:n 1 momentin sana-
853: toon. Toisaalta on olemassa oikeuskäytäntöä,          muoto on osoittautunut käytännön kunnallishal-
854: jossa on pidetty kunnan toimialaan kuulumatto-        linnossa ja myös oikeuskäytännössä yhteiskunnan
855: mana esimerkiksi rauhantyön tukemista. Niinpä         kehitystä rajoittavaksi esteeksi, tulisi sitä väljen-
856: on katsottu, ettei kunta saa allekirjoittaa ydin-     tää entisestään.
857: aseetonta Pohjolaa koskevaa vetoomusta eikä              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
858: myöntää avustusta Ydinaseettoman Pohjolan             oittavasti,
859: Puolesta -nimiselle toimikunnalle rauhanmarssin
860: järjestelykustannusten peittämiseen. Myös Yhdis-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
861: tyneiden Kansakuntien aseidenriisuntaviikon ti-               kiehdotuksen:
862: laisuuteen annettu avustus on vastikään katsottu
863: 
864:                                                 Laki
865:                                  kunnallislain 5 §:n muuttamisesta
866: 
867:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain
868: (953/76) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
869: 
870:                       5 §                             eivät voimassa olevien säännösten mukaan kuulu
871:    Kunnan toimiala. Kunnan asiana on hoitaa           muille.
872: itsehallintoonsa kuuluvat ja sille laissa erikseen
873: säädetyt tehtävät sekä muut asiansa, mikäli ne
874:                                                         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
875:                                                       kuuta 198
876: 
877:              Kaisa Raatikainen           Aimo Ajo                 Kaj Bärlund
878:              Tarja Halonen               Matti Louekoski          Timo Roos
879:              Antti Kalliomäki            Tuulikki Hämäläinen      Reino Paasilinna
880:                          Pirjo Ala-Kapee                   Jorma Rantanen
881: 
882: 428400109B
883:                                                  1984 vp.
884: 
885: Lakialoite n:o 7
886: 
887: 
888: 
889: 
890:                                    Ehrnrooth: Ehdotus laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta
891: 
892: 
893:                                             Eduskunnalle
894: 
895:    Vuonna 1971 säädetty eläinsuojelulaki (91/71)       eduskunnan edellyttämli ehdotus, ei tässäkään
896: on monilta osiltaan epätyydyttävä uudenaikaisen        suhteessa muista eduskunnan esittämistä asioista
897: eläinsuojelun kannalta katsottuna. Sivistysvaltio-     puhumattakaan ole ryhdytty varsinaisiin lainsää-
898: na Suomen tulisi omaksua sellaista ajattelua           däntötoimenpiteisiin.
899: kuvastava laki, joka täyttää korkeat eläinsuojelul-        Kokonaisuudistuksen ja eduskunnan v. 1981
900: le asetettavat vaatimukset.                            esille ottamien toimenpiteiden viipyessä olisi kii-
901:    Eduskunta on vuoden 1981 vp:llä yksimielises-       reellisesti toteutettava ainakin eräitä tärkeitä
902: ti hyväksynyt kannanoton, joka sisältyi talousva-      eläinsuojelulain muutoksia. Ne vastaavat maas-
903: liokunnan mietintöön, jonka mukaan hallituksel-        samme toimivien eläinsuojeluyhdistysten koh-
904: ta edellytettiin koe-eläintoimintaa koskevan lain-     tuullisia toivomuksia, jotka eri eduskuntapuolu-
905: säädännön uudistamista sekä eläinsuojelulain ja        eiden edustajat ovat viime eduskuntavaalien alla
906: metsästyslain tarkistamista siten, ettei eläinten      hyväksyneet.
907: kasvattaminen ja pyydystäminen aiheuta niille              Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas-
908: tarpeetonta kärsimystä, sekä eläinsuojeluvalvon-       ti,
909: nan tehostamista. Vaikka maa- ja metsätalousmi-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
910: nisteriössä onkin valmistunut valvonnan osalta                  kiehdotuksen:
911: 
912: 
913: 
914:                                                  Laki
915:                                      eläinsuojelulain muuttamisesta
916: 
917:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
918:  kumotaan 27 päivänä tammikuuta 1971 annetun eläinsuojelulain (91/71) 8 §:n 2 momentti,
919:  muutetaan 1 §:n 1 momentti ja 2 §:n 1 momentti, 6 §:n 2 ja 4 momentti, 7 §, 8 §:n 1 ja 4
920: momentti, 9, 10, 11, 12, 13 ja 15 §, sekä
921:  lisätään lakiin 2 a, 11 a, 12 a, 13 a ja 13 b § seuraavasti:
922: 
923:                      1 §                                                      2a §
924:   Eläintä on kohdeltava hyvin, nun ettei sille            Sellaisten eläimen hoitoon, käsittelyyn, kiinni-
925: tuoteta kärsimystä.                                    ottamiseen, tainnuttamiseen tai lopettamiseen
926:                                                        tarkoitettujen välineiden ja laitteiden, joiden
927:                                                        käyttö ei liity eläimen terveyden hoitoon ja
928:                         2 §                            aiheuttaa eläimelle kipua ja tuskaa, valmistus,
929:   Kivun ja tuskan tuottaminen eläimelle on             maahantuonti, myynti tai käyttö on kielletty.
930: kielletty. Niin ikään on kielletty eläimen säilyttä-
931: minen ja sitominen kärsimystä tuottavalla tavalla                             6 §
932: sekä koti-, tarha- ja muun hoidossa olevan eläi-
933: men jättäminen vaille tarpeellista hoitoa, ravin-        Julkisten eläinkilpailujen järjestäjän on kutsut-
934: toa, juomaa ja lepoa sekä sen liiallinen rasittami-    tava kilpailutilaisuuteen kustannuksellaan eläin-
935: nen ja kohtuuttoman ankara kurissa pitäminen.          lääkäri valvomaan, että 2 §:n 1 momentin sään-
936:                                                        nöstä noudatetaan. Eläinlääkäri voi kieltää eläi-
937: 428400110C
938: 2                                      1984 vp. - LA n:o 7
939: 
940: men käyttämisen kilpailuissa, milloin eläin siinä       lutettavaksi ottamisesta sekä opetuksen antami-
941: todennäköisesti voi joutua rääkkäyksen kohteek-         sesta mainittujen eläinten käytössä ja käsittelyssä
942: si. Eläinlääkärillä on tarvittaessa oikeus saada        sekä niiden vuokraamisesta on ennen toiminnan
943: poliisilta virka-apua.                                  aloittamista tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle.
944: 
945:    Eläimen luovuttaminen arpajais- tai kilpailu-                                 11 §
946: voittona on kielletty. Eläintarhan ja pysyvän              Eläinsuojelun ylin johto ja valvonta kuuluu
947: eläinnäyttelyn pitämiseen on hankittava maa- ja         maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosas-
948: metsätalousministeriön lupa.                            tolle, jossa eläinsuojeluasioiden hoitamista varten
949:                                                         on eläinsuojeluylivalvoja. Maa- ja metsätalousmi-
950:                         7 §                             nisteriön apuna eläinsuojeluasioiden käsittelyssä
951:    Eläimen suorituskyvyn kohottaminen tai alen-         on eläinsuojeluneuvottelukunta, jonka kokoon-
952: taminen tai sen ylläpitäminen lääkkeillä taikka         panosta ja tehtävistä säädetään asetuksella.
953: muilla aineilla tai valmisteilla on kielletty. Epäil-      Eläinsuojeluvalvonnasta läänissä huolehtii lää-
954: täessä mainittuja aineita käytetyn on eläinlääkä-       ninhallitus. Läänineläinlääkärin ja apulaislää-
955: rillä oikeus ottaa eläimestä tarvittavia näytteitä.     nineläinlääkärin tehtävistä ja valtuuksista tieteel-
956: Eläintä ei saa lihottamistarkoituksessa eikä tuo-       listen eläinkokeiden valvonnassa säädetään ase-
957: tannon lisäämiseksi pakolla syöttää.                    tuksella.
958:                                                            Eläinsuojeluvalvonta kunnassa ja, milloin kun-
959:                         8 §                             nat ovat perustaneet kansanterveyslain (66/72) 5
960:    Leikkaus tai muu siihen verrattava kipua ai-         §:n 2 momentissa tarkoitetun kuntainliiton, mai-
961: heuttava toimenpide saadaan eläimelle suorittaa         nitussa kuntainliitossa kuuluu kunnan tai kun-
962: vain, jos se eläimen sairauden, sen käyttötarkoi-       tainliiton kunnan- tai kaupungineläinlääkärille,
963: tuksen taikka tärkeiden taloudellisten syiden           terveystarkastajille ja poliisille.
964: vuoksi on tarpeellista. Toimenpide on eläinlääkä-
965: rin suoritettava.                                                              11 a §
966:                                                            Eläinsuojeluvalvonta lihantarkastuslain nojalla
967:    Maa- ja metsätalousministeriöllä on valta kiel-      hyväksytyssä teurastamossa kuuluu ensisijaisesti
968: tää koiran hännän typistäminen sekä sellainen           teurastamon tarkastuseläinlääkärille.
969: eläinjalostus, jonka tuloksena toistuvasti syntyy          Lääninhallitus voi asettamillaan ehdoilla
970: yksilöitä, joiden synnytys tai normaalien elintoi-      myöntää maa- ja metsätalousministeriön eläinlää-
971: mintojen ylläpito edellyttää erityisiä eläinlääkin-     kintöosaston hyväksymän koulutuksen saaneelle
972: nällisiä tai muita toimenpiteitä. Tarvittaessa voi-     henkilölle oikeuden suorittaa 12 §:n 1 momentis-
973: daan tällaisten eläinten maahantuonti kieltää.          sa tarkoitettuja tarkastuksia sekä oikeuden antaa
974:                                                         12 §:n 2 momentissa tarkoitettuja kehotuksia
975:                          9 §                            epäkohtien korjaamiseksi.
976:    Eläimillä suoritettavat kokeet tulee rajoittaa
977: mahdollisimman vähiin.                                                           12 §
978:    Koe-eläintoiminnan harjoittaminen säädetään             Jos on aihetta epäillä, että koti-, tarha- tai
979: asetuksella erityisen valvonnan alaiseksi sekä li-      muuta hoidossa olevaa eläintä kohdellaan, hoide-
980: säksi asianomaisesta luvasta riippuvaksi. Asetuk-       taan tai käytetään tämän lain tai sen nojalla
981: sella säädetään myös eläinten käyttämisestä tie-        annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti,
982: teellisissä kokeissa, kokeiden valvonnasta, niiden      on 11 §:n 3 momentissa tarkoitetulla eläinlääkä-
983: suorittamisen ehdoista, koe-eläinten luovuttami-        rillä ja 11 a §:n 2 momentissa tarkoitetulla eläin-
984: sesta ja pitämisestä sekä kokeiden suorittajien ja      suojeluvalvojalla sekä läänineläinlääkärillä, apu-
985: koe-eläinten hoitajien pätevyydestä ja valvontavi-      laisläänineläinlääkärillä ja eläinsuojeluylivalvojal-
986: ranomaisten oikeudesta keskeyttää eläinkoe tai          la sekä maa- ja metsätalousministeriön eläinlää-
987: eläinkoetoiminta.                                       kintöosaston määräämällä muulla eläinlääkärillä
988:                                                         oikeus tarkastaa eläin, sen säilytyspaikka sekä sitä
989:                         10 §                            varten tarkoitetut rehut, vesi, varusteet ja väli-
990:   Ammattimaisesta koirien, kissojen ja muiden           neet. Ilman edellä tarkoitettua epäilyä on heillä
991: seura- tai harrastuseläinten kaupan pitämisestä,        oikeus suorittaa tarkastus eläinsirkuksessa, eläin-
992: kasvattamisesta sekä säilytettäväksi tai hoidetta-      tarhassa ja esityksessä tai näytöksessä, jossa eläi-
993: vaksi ottamisesta samoin kuin niiden ammatti-           miä on mukana, sekä siellä missä harjoitetaan 10
994: maisesta välityksestä ja valmennettavaksi tai kou-      §:ssä tarkoitettua toimintaa.
995:                                            1984 vp. -    LA n:o 7                                           3
996: 
997:   Jos 1 momentissa mam1tussa tarkastuksessa                                     13 a §
998: taikka muulloin todetaan eläinsuojelusta annet-             Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö-
999: tuja säännöksiä ja määräyksiä rikotun, on tarkas-        osastolla on omasta aloitteestaan valta eläinsuoje-
1000: tuksen suorittajan tehtävä asiasta ilmoitus poliisi-     luneuvottelukuntaa kuultuaan eläinsuojelun kan-
1001: viranomaiselle sekä annettava eläimen omistajalle        nalta merkittävien tavoitteiden saavuttamiseksi ja
1002: tai haltijalle kehotus epäkohtien korjaamiseen           sitä koskevien tietojen keräämiseksi määrätä 12
1003: välittömästi.                                            §:n 1 momentissa mainitut eläinlääkärit suoritta-
1004:    Teurastamon tarkastuseläinlääkärin on, havait-        maan valtakunnallisia, alueellisia tai paikallisia
1005: tuaan eläinsuojelusta annettuja säännöksiä tai           tarkastuksia ja tutkimuksia eläintenpitoyksiköissä
1006: määräyksiä rikotun teurastamon huonetiloissa tai         siinä laajuudessa kuin tarkoituksen saavuttami-
1007: teurastamon piha-alueella, annettava kehotus             seksi harkitaan tarpeelliseksi. Tarkastuksen tai
1008: epäkohtien korjaamiseen sille, joka on vastuussa         tutkimuksen suorittajalla on oikeus päästä tarkas-
1009: niiden syntymisestä. Tarvittaessa on tarkastus-          tuksen taikka tutkimuksen kohteena oleviin suo-
1010: eläinlääkärin säännösten tai määräysten rikkomi-         jiin ja paikkoihin, joissa eläimiä pidetään, sekä
1011: sesta ilmoitettava lääninhallitukseen.                   eläintenpitoon liittyviin varastoihin ja muihin
1012:                                                          toimitiloihin. Jos edellä mainittuja tarkastuksia ja
1013:                       12 a §                             tutkimuksia yritetään estää tai häiritä, on poliisin
1014:   Jos 12 §:ssä mainittu taikka muu eläinlääkäri          annettava virka-apua.
1015: toteaa eläimen olevan sellaisessa tilassa, että sen
1016: hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä                                   13b§
1017: kohtaan, on eläin lopetettava.                              Tämän lain nojalla suoritetut tarkastukset ja
1018:   Jos 12 §:ssä mainittua eläimen omistajalle tai         tutkimukset on, mikäli mahdollista, toimitettava
1019: haltijalle annettua kehotusta epäkohtien korjaa-         siten, ettei niistä aiheudu haittaa eläimille tai
1020: miseen välittömästi ei ole noudatettu, poliisi voi       eläinpitoyksikön omistajalle tai häiriötä eläinten-
1021: hankkia eläimelle hoitoa muualta tai, milloin se         pitoyksikön toiminnalle ja ettei liike- tai ammat-
1022: ei ole mahdollista, myydä eläin huutokaupalla.           tisalaisuutta paljasteta.
1023: Jollei huutokaupan järjestäminen ole tarkoituk-
1024: senmukaista, saadaan eläin muulla tavoin myydä                                  15 §
1025: käyvästä hinnasta.                                         Joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja
1026:                                                          säännöksiä tai määräyksiä vastaan, on tuomitta-
1027:                         13 §                             va, jollei siitä ole muualla laissa säädetty anka-
1028:    Milloin maa- ja metsätalousministeriön eläin-         rampaa rangaistusta, eläinrääkkäyksestä sakkoon
1029: lääkintöosasto havaitsee, ettei tämän lain 2 a §:n       tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, taik-
1030: säännöksiä ole noudatettu, eläinlääkintöoaston           ka, milloin asianhaarat ovat erittäin raskauttavat,
1031: on ilmoitettava asiasta viralliselle syyttäjälle taik-   vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Vähäi-
1032: ka muulla tavoin ryhdyttävä sen oikaisemiseksi,          sestä eläinsuojelusäännösten rikkomisesta tuomit-
1033: mitä oikeudettomasti on tehty tai laiminlyöty.           takoon sakkoon.
1034:    Virallinen syyttäjä, jolle on ilmoitettu tämän           Henkilö, joka tuomitaan eläinrääkkäyksestä,
1035: lain 2 a §:n säännöksen noudattamatta jättämi-           on samalla tuomittava menettäneeksi oikeutensa
1036: sestä, voi määrätä välineen tai laitteen taikka siitä    joko määräajaksi tai ainaisesti pitää eläimiä. Kiel-
1037: saadun hinnan takavarikkoon.                             to on voimassa muutoksenhausta huolimatta,
1038:   Jollei syytettä nosteta tai jos tuomioistuin,          kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.
1039: milloin syyte on tehty, ei julista välinettä tai            Sellainen väline tai laite, joka tämän lain 2 a
1040: laitetta tai sen arvoa valtiolle menetetyksi, on         §:n säännöksen vastaisesti valmistetaan, tuodaan
1041: mainittu väline tai laite tai siitä myytäessä saadut     maahan, pidetään kaupan tai käytetään, tai sen
1042: varat, vähennettyinä säilytys-, kuljetus- ja myyn-       arvo on julistettava valtiolle menetetyksi.
1043: tikustannuksilla, palautettava omistajalle.
1044:                                                            Tämä laki tulee voimaan          päivänä
1045:                                                          kuuta 198 .
1046: 
1047:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1048: 
1049:                                             Georg C. Ehrnrooth
1050:                                                1984 vp.
1051: 
1052: Lakialoite n:o 8
1053: 
1054: 
1055: 
1056: 
1057:                                   Ehrnrooth: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n muuttami-
1058:                                     sesta
1059: 
1060: 
1061:                                           Eduskunnalle
1062: 
1063:    Rintamasotilaseläkelain mukaan maksetaan          nössä olisi ehdottomasti poistettava, koska ni-
1064: kansaneläkettä saavalle rintamasotilaalle rintama-   menomaan varhaiseläkkeelle siirtyneiden eläke
1065: lisää. Tämän vuoden alusta lukien rintamalisä on     on useimmissa tapauksissa täysin riittämätön.
1066: 139 markkaa kuukaudessa eli 1 668 markkaa            Rintamalisä olisi samalla korotettava 150 mark-
1067: vuodessa. Rintamasotilaita koskevan lainsäädän-      kaan kuukaudessa.
1068: nön kehitys on tuonut mukanaan mm. oikeuden              Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas-
1069: siirtyä varhaiseläkkeelle. Rintamasotilaseläkelaki   ti,
1070: ei kuitenkaan annna varhaiseläkkeelle siirtyneelle               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1071: oikeutta rintamalisään. Tämä puute lainsäädän-                kiehdotuksen:
1072: 
1073: 
1074:                                                Laki
1075:                              rintamasotilaseläkelain 9 §:n muuttamisesta
1076: 
1077:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasoti-
1078: laseläkelain (119/77) 9 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa
1079: laissa (1085/80), näin kuuluvaksi:
1080: 
1081:                        9 §
1082:   Kansaneläkettä tai rintamasotilaan varhaiselä-       Tämä laki tulee vOimaan        päivänä
1083: kettä saavalle rintamasotilaalle maksetaan rinta-    kuuta 198 .
1084: malisää 1 800 markkaa vuodessa.
1085: 
1086: 
1087: 
1088: 
1089:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1090: 
1091:                                          Georg C. Ehrnrooth
1092: 
1093: 
1094: 
1095: 
1096: 4284001110
1097:                                                1984 vp.
1098: 
1099: Lakialoite n:o 9
1100: 
1101: 
1102: 
1103: 
1104:                                   Ehrnrooth: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä an-
1105:                                     netun lain 2 §:n muuttamisesta
1106: 
1107: 
1108:                                           Eduskunnalle
1109: 
1110:    Rintamaveteraanien varhaiseläke toteutettiin 1    muutos merkitsi sitä, että 58 mutta ei 63 vuotta
1111: päivänä heinäkuuta 1982 voimaan tulleella lailla.    täyttäneellä rintamaveteraanilla on oikeus var-
1112: Lain piiriin tulivat 58 vuotta täyttäneet rintama-   haiseläkkeeseen, jos hänen rintamapalvelusaikan-
1113: veteraanit, joiden rintamapalvelusaika sotatilan     sa on vähintään vuosi. 63 vuotta täyttänyt henki-
1114: vallitessa on ollut vähintään kaksi vuotta ja        lö saa varhaiseläkkeen edellyttäen, että hänellä
1115: joiden työkyky sairauden, vian tai vamman vuok-      on ollut rintamapalvelusta.
1116: si on siinä määrin alentunut, että se olennaisesti       Käytäntö on osoittanut, että em. säännös on
1117: haittaa heidän ansiotyötään. Lisäedellytyksenä       siinä määrin tulkinnanvarainen, että varhaiselä-
1118: varhaiseläkkeen saamiselle oli lain mukaan, että     kettä koskevien hakemusten tasapuolinen harkin-
1119: hakija oli sotainvalidi, tai että hän oli ollut      ta on suuresti vaikeutunut. Liian ankarana on
1120: sotavankina, taikka että hän pitkähkön ajan oli      myös pidettävä sitä varhaiseläkkeen saamisen eh-
1121: ollut rasittavassa työssä.                           toa, joka 63 vuotta nuoremmalta rintamaveteraa-
1122:    Vuotta myöhemmin voimaan tulleella lailla         nilta edellyttää vähintään vuoden rintamapalve-
1123: varhaiseläkkeen edellytyksiä lievennettiin siten,    lusaikaa.
1124: että rintamaveteraania, joka on sotainvalidi tai         Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas-
1125: joka on ollut sotavankina, eivät koske edellisessä   ti,
1126: kappaleessa mainitut varhaiseläkkeen saamisen                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1127: edellytykset paitsi työkyvyn alentumista. Toinen              kiehdotuksen:
1128: 
1129: 
1130:                                                Laki
1131:               rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain 2 §:n muuttamisesta
1132: 
1133:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä 7 pa1vana
1134: tammikuuta 1982 annetun lain 2 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa
1135: (1058/82), näin kuuluvaksi:
1136: 
1137:                        2 §                              Mitä 2 momentissa on säädetty, ei koske
1138:    Oikeus varhaiseläkkeeseen on rintamaveteraa-      rintamaveteraania, joka on sotainvalidi tai joka
1139: nilla, jonka työkyky sairauden, vian tai vamman      on ollut sotavankina.
1140: vuoksi on siinä määrin alentunut, että se haittaa       Asetuksella säädetään, mitä tässä pykälässä
1141: hänen ansiotyötään.                                  tarkoitetaan rintamapalvelusajalla, sotainvalidilla
1142:    Eläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että       ja sotavangilla.
1143: hän on joko täyttänyt 60 vuotta tai että hän on
1144: täyttänyt 58 vuotta ja hänen rintamapalvelusai-        Tämä laki tulee voimaan          päivänä
1145: kansa on vähintään kolme kuukautta.                  kuuta 198 .
1146: 
1147: 
1148:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1984
1149: 
1150:                                         Georg C. Ehrnrooth
1151: 428400112E
1152:                                                1984 vp.
1153: 
1154: Lakialoite n:o 10
1155: 
1156: 
1157: 
1158: 
1159:                                   Halonen ym: Ehdotus laiksi vuosilomalain 5 §:n muuttamisesta
1160: 
1161: 
1162:                                           Eduskunnalle
1163: 
1164:    Voimassa olevassa vuosilomalaissa {272/73) on        Työkyvyttömyyden kestoedellytys vuosiloman
1165: säännös, jonka mukaan työntekijällä on oikeus        siirtoa varten tulisikin poistaa laista sanotun sään-
1166: vuosilomansa siirtämiseen tapauksissa, jolloin       nöksen jäädessä muutoin voimaan.
1167: hän sairastuu lomansa aikana. Loman siirtämisoi-        Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kunnioit-
1168: keus on kuitenkin vasta kun työntekijän työky-       tavasti,
1169: vyttömyys on jatkunut yhdenjaksoisesti yli seitse-
1170: män päivää. Viimeksi mainittu määräys on kan-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1171: sainväliseen kehitykseen nähden jälkeenjäänyt.              kiehdotuksen:
1172: Se ei vastaa myöskään Kansainvälisessä Työjärjes-
1173: tössä (ILO) hyväksyttyjä sopimuksia.
1174: 
1175: 
1176: 
1177: 
1178:                                                Laki
1179:                                  vuosilomalain 5 §:n muuttamisesta
1180: 
1181:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain
1182: {272/73) 5 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
1183: 
1184:                        5 §                           muksesta työntekijä on velvollinen estttamaan
1185:                                                      lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvi-
1186:   Milloin sairaudesta, synnytyksestä tai tapatur-    tyksen työkyvyttömyydestään.
1187: masta johtuva työntekijän työkyvyttömyys alkaa
1188: vuosiloman aikana, ei työkyvyttömyysaikaa ole
1189: luettava vuosilomaksi, jos työntekijä ilman aihee-     Tämä laki tulee voimaan         päivänä
1190: tonta viivytystä tätä pyytää. Työnantajan vaati-     kuuta 198 .
1191: 
1192: 
1193:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
1194: 
1195:          Tarja Halonen                  Arja Alho                    Marjatta Stenius-Kaukonen
1196:          Aarno von Bell                 Pentti Lahti-Nuuttila        Saara Mikkola
1197:                     Risto Ahonen                             Kalle Könkkölä
1198: 
1199: 
1200: 
1201: 
1202: 428400113F
1203:                                                  1984 vp.
1204: 
1205: Lakialoite n:o 11
1206: 
1207: 
1208: 
1209: 
1210:                                     Puolanne ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
1211: 
1212: 
1213:                                             Eduskunnalle
1214: 
1215:    Lapsiperheiden osuus sosiaaliturvan kaikista        Edellä mainituista syistä esitämme, että lapsilisiä
1216: kustannuksista on ollut pitkään suhteellisesti las-    korotettaisiin 1.4.1984 lukien 12 prosenttia, jotta
1217: keva mm. siksi, että sosiaaliturvan muut alueet,       lapsilisien suotuisa markkamääräinen kehitys voi-
1218: erityisesti eläketurva, ovat voimakkaasti kasva-       taisiin taata. Mielestämme korotuksen tulisi kos-
1219: neet. Perheisiin kohdistuvan sosiaaliturvan mää-       kea myös alle 3-vuotiaista lapsista maksettavaa
1220: rää onkin ratkaisevasti lisättävä. Yhtenä merkittä-    korotettua lapsilisää.
1221: vänä osa-alueena sosiaalivakuutuksen puolelta on          Lapsilisää maksetaan tällä hetkellä 16 vuoden
1222: lapsilisäjärjestelmän kehittäminen. Selvitysten        ikään asti. Useimmat 16 vuotta täyttäneet lapset
1223: mukaan nykyisin julkisen vallan tuki kattaa vain       ovat kuitenkin vielä vanhempiensa huollettavana
1224: noin kuudesosan lapsen perheille aiheuttamista         myös taloudellisesti. Menot lapsesta ovat myös
1225: laskennallisista kustannuksista. Tämä on aivan         tuolloin suuret. Yksinkertaisin keino tukea per-
1226: liian vähän. Tavoitteena onkin pidettävä, että         heitä niin kauan kuin perheellä on taloudellinen
1227: lapsilisä korvaisi vähintään kolmanneksen lapsen       vastuu lapsista on lapsilisäikärajan korottaminen
1228: perheelle aiheuttamista laskennallisista kustan-       18 vuoteen. Mielestämme ikärajan korottamiseen
1229: nuksista.                                              tulisi siirtyä ikäluokka kerrallaan, jotta järjestel-
1230:    Lapsilisäjärjestelmän tulee edelleenkin olla per-   män laatimisesta aiheutuvat kustannukset eivät
1231: hekustannusten tasausjärjestelmän runkona. Lap-        yhtäkkisesti liikaa kohoaisi. Maksukauden piden-
1232: silisien tasausvaikutuksen voimistamiseksi on nii-     täminen tulee kuitenkin suorittaa siten, että
1233: den markkamäärää korotettava eikä pelkkä osto-         vältetään päällekkäisten tukijärjestelmien (kan-
1234: arvon säilyttäminen ole riittävä toimenpide.           saneläke, opintotuki, työttömyysturva) syntymi-
1235:    Lapsilisiä korotettiin viime syksynä lainmuu-       nen. Kun nämä tarvittavat muutokset on samassa
1236: toksella 1.10.1984 lukien kuudella prosentilla,        yhteydessä suoritettava, tulisi mielestämme lapsi-
1237: mikä merkitsee sitä, että keskimääräinen lapsilisä     lisäikärajaa nostaa 1.1.1985 lukien.
1238: tänä vuonna jää ainakin kolme prosenttia reaali-          Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
1239: sesti pienemmäksi kuin mitä viime vuonna. Jotta        nioittaen,
1240: lapsilisien reaaliarvo olisi pysynyt tänä vuonna
1241: edes ennallaan, olisi korotuksen ollut oltava edel-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1242: lä mainitusta ajankohdasta lukien 18 prosenttia.               kiehdotuksen:
1243: 
1244: 
1245:                                                  Laki
1246:                                        lapsilisälain muuttamisesta
1247: 
1248:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
1249: 1 §:n 1 ja 2 momentti, 1 a § ja 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti 1
1250: päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337 /62) sekä 1 §:n 2 momentti ja 1 a § 20 päivänä
1251: tammikuuta 1984 annetussa laissa (87 /84), näin kuuluviksi:
1252: 
1253:                         1 §                            vasta 16 vuotta nuoremmasta lapsesta. Kuitenkin
1254:   Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-        lapsesta, joka on syntynyt 1 päivänä tammikuuta
1255: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään           1969 tai sen jälkeen, maksetaan lapsilisää, kun-
1256: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa asu-   nes lapsi täyttää 18 vuotta.
1257: 428400114H
1258: 2                                       1984 vp. - LA n:o 11
1259: 
1260:    Lapsilisän määrä on 2 100 markkaa vuodessa.        oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta lapses-
1261: Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nostami-      ta korotettuna 1 210 markalla vuodessa.
1262: seen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta on
1263: lapsilisän määrä kuitenkin 2 435 markkaa vuo-                                 2 §
1264: dessa, kolmannesta lapsesta 2 950 markkaa vuo-           Lapsilisä suoritetaan sen vuosineljänneksen
1265: dessa, neljännestä lapsesta 3 835 markkaa vuo-        alusta lukien, joka seuraa vuosineljännestä, jonka
1266: desssa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta       kuluessa lapsi on syntynyt tai oikeus lapsilisään
1267: lapsesta 4 620 markkaa vuodessa, paitsi milloin       alkanut, sen vuosineljänneksen loppuun saakka,
1268: lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla hoidettavana   jonka kuluessa lapsi saavuttaa 1 §:ssä mainitun
1269: laitoksessa.                                          iän.
1270: 
1271: 
1272:                          1a §                           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta
1273:     Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsilisään    1984.
1274: 
1275: 
1276:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
1277: 
1278:           Ulla Puolanne                  Sirpa Pietikäinen              Kimmo Sasi
1279:           Heikki Perho                   Aino Pohjanoksa                Ilkka Suominen
1280:           Mauri Miettinen                Kaarina Dromberg               Martti Tiuri
1281:           Elsi Hetemäki-Olander          Liisa Hilpelä                  Riitta Uosukainen
1282:           Sampsa Aaltio                  Lauri Impiö                    Tauno Valo
1283:           Tapio Holvitie                 Aila Jokinen                   Matti Viljanen
1284:           Matti Jaatinen                 Ilkka Kanerva                  Pertti Salolainen
1285:           Riitta Jouppila                Lea Kärhä                      Eva-Riitta Siitonen
1286:           Heikki Järvenpää               Anna-Kaarina Louvo             Jouni J. Särkijärvi
1287:           Juho Koivisto                  Saara Mikkola                  Eeva Turunen
1288:           Ritva Laurila                  Tuulikki Petäjäniemi           Sakari Valli
1289:           Pekka Löyttyniemi              Toivo T. Pohjala               Iiro Viinanen
1290:           Helena Pesola                  Pirjo Rusanen                  Ben Zyskowicz
1291:                                          Helge Saarikoski
1292:                                                  1984 vp.
1293: 
1294: Lakialoite n:o 12
1295: 
1296: 
1297: 
1298: 
1299:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 16 §:n muutta-
1300:                                      misesta
1301: 
1302: 
1303:                                             Eduskunnalle
1304: 
1305:    Ns. sove-uudistuksen yhteydessä sairauspalva-       mien syntyminen olisi epätarkoituksenmukaista
1306: rahojen taso suhteutettiin ansioihin muuttamalla       ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Työehtosopimuk-
1307: sairausvakuutuslakia. Sairausvakuutuksen päivä-        sissa ja työsopimuksessa olevien sairausajan pal-
1308: raha tuli ensisijaiseksi työkyvyttömyyseläkkeisiin     kan maksamista koskevien sopimusmääräysten
1309: nähden. Sairausvakuutuslain päivärahan tuli olla       perusteella joutuisivat työnantajat laajemmin
1310: vähintään ansaitun työeläkkeen tasoinen. Viime-        kantamaan sairausvakuutusjärjestelmälle aiheutu-
1311: vuotisilla sairausvakuutuslain muutoksilla on kui-     via kuluja kuin mitä sove-uudistuksessa oli tar-
1312: tenkin poikettu tästä periaatteesta ja nykyisin        koitettu. Tällä menettelyllä ei edes auteta myös-
1313: useissa tapauksissa sairausvakuutuslain mukainen       kään yritysten mahdollisuuksia nykyisessä talou-
1314: päivärahan taso on selvästi alempi kuin ansaittu       dellisessa tilanteessa edistää työllisyyttä.
1315: työeläke. Tämä on vastoin ensisijaisuusjärjestel-         Kansaneläkelaitoksen      laskelmien      mukaan
1316: män alkuperäistä tarkoitusta.                          vuonna 1982 maksetuista päivärahakorvauksista
1317:    Sairausvakuutuksen menojen kasvun hidasta-          95 prosenttia ja äitiysrahakorvauksista yli 97 pro-
1318: misella on perusteltu äitiyspäivärahojen leikkauk-     senttia oli alle 200 markkaa päivässä. Päiväraho-
1319: sia. Nykyisin voimassa olevan sairausvakuutuslain      jen leikkaamisella ei siten ole valtiontaloudellista
1320: 16 § edellyttää, että tämän vuoden loppuun             merkitystä.
1321: äitiysrahan suuruus 100 arkipäivän jälkeiseltä            Vuoden 1983 maaliskuussa toteutettu päivära-
1322: ajalta määrätään soveltamalla alunperin päätetyn       hojen leikkaus sekä progressiivinen verotus vai-
1323: 80 prosentin sijasta prosenttilukua 70. Tätäkin        kuttavat yhdessä siten, että päivärahat ovat uu-
1324: merkittävämpiä leikkauksia ovat yli 75 000 mar-        den leikkausrajan myötä muodostuneet oleellises-
1325: kan tulon ylittävältä osalta päivärahan suuruus 50     ti pienemmiksi kuin mitä sove-ratkaisun yhtey-
1326: prosenttia ja yli 120 000 markan tulon osalta vain     dessä oli tarkoitettu.
1327: 30 prosenttia. Viimeisen lainmuutoksen yhtey-             Perhepolitiikan tärkeyden vuoksi ei mielestäm-
1328: dessä ei edellä mainittu 75 000 markan raja ole        me äitiyspäivärahojen leikkaaminen ole onnistu-
1329: edes inflaatiotarkistuksen edellyttämä, vaan           nut toimenpide. Koska isät saavat samansuuruis-
1330: markkamäärän olisi tullut olla 79 500 markkaa.         ta äitiyspäivärahaa jäädessään isyyslomalle, vai-
1331:    Suoritetut leikkaukset johtavat myös ristiriitai-   kuttavat leikkaukset myös isien valmiuteen jäädä
1332: suuksiin sen vuoksi, että työnantaja ja vakuutettu     hoitamaan lastaan. Tämän vuoksi tulisi mieles-
1333: maksavat sairausvakuutusmaksut täydestä palkas-        tämme äitiyspäivärahojen 120 000 markan työtu-
1334: ta, mutta päivärahaa ei kuitenkaan makseta sa-         lon kohdalla tapahtuvista päivärahaleikkauksista
1335: massa suhteessa. Tämä johtaa epäluottamukseen          luopua.
1336: sairausvakuutusjärjestelmää kohtaan ja on omi-            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1337: aan johtamaan vaatimuksiin uusien ryhmävakuu-
1338: tusjärjestelmien käyttöönottoon työmarkkinaso-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1339:  pimuksilla. Tämän tyyppisten rinnakkaisjärjestel-            kiehdotuksen:
1340: 
1341: 
1342: 
1343: 
1344: 428400115]
1345: 2                                      1984 vp. - LA n:o 12
1346: 
1347:                                                Laki
1348:                               sairausvakuutuslain 16 §:n muuttamisesta
1349: 
1350:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
1351: lain 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1119/83),
1352: näin kuuluvaksi:
1353: 
1354:                        16 §                          määr~ päivää kohden on vähimmäispäivärahan
1355:    Päivärahan maara päivää kohden on vähim-          suurumen.
1356: mäispäiväraha, 35, 10 markkaa lisättynä 30 pro-
1357: sentilla vakuutetun verotuksessa, asetuksella sää-
1358: dettävänä kalenterivuotena todettujen työtulojen        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
1359: kolmassadasosasta, kuitenkin vähintään 80 pro-       kuuta 1984.
1360: senttia työtulojen kolmassadasosasta, jos työtulot      Tätä lakia sovelletaan niihin kustannuksiin,
1361: eivät ylitä 79 500 markkaa. Jos työtulot ylittävät   jotka ovat syntyneet lain voimaantulon jälkeen,
1362: 79 500 markkaa, päivärahan määrä on 80 pro-          sekä päivä- ja äitiysrahaan, joka kohdistuu aikaan
1363: senttia 79 500 markan kolmassadasosasta lisätty-     lain voimaantulosta alkaen.
1364: nä 50 prosentilla 79 500 markkaa ylittävän osan         Tätä lakia sovellettaessa pidetään 16 §:n 1
1365: kolmassadasosasta. Jollei vakuutetulla ole edellä    momentissa säädettyjä markkamääriä vuoden
1366: mainittuna aikana ollut työtuloja, päivärahan        1984 yleistä palkkatasoa vastaavina.
1367: 
1368: 
1369:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
1370: 
1371:          Ulla Puolanne                  Sirpa Pietikäinen              Kimmo Sasi
1372:          Heikki Perho                   Aino Pohjanoksa                Ilkka Suominen
1373:          Mauri Miettinen                Kaarina Dromberg               Martti Tiuri
1374:          Sampsa Aaltio                  Liisa Hilpelä                  Riitta Uosukainen
1375:          Elsi Hetemäki-Olander          Lauri Impiö                    Tauno Valo
1376:          Tapio Holvitie                 Aila Jokinen                   Matti Viljanen
1377:          Matti Jaatinen                 Ilkka Kanerva                  Pertti Salolainen
1378:          Riitta Jouppila                Lea Kärhä                      Eva-Riitta Siitonen
1379:          Heikki Järvenpää               Anna-Kaarina Louvo             Jouni J. Särkijärvi
1380:          Juho Koivisto                  Saara Mikkola                  Eeva Turunen
1381:          Ritva Laurila                  Tuulikki Petäjäniemi           Sakari Valli
1382:          Pekka Löyttyniemi              Toivo T. Pohjala               Iiro Viinanen
1383:          Helena Pesola                  Pirjo Rusanen                  Ben Zyskowicz
1384:                                         Helge Saarikoski
1385:                                                   1984 vp.
1386: 
1387: Lakialoite n:o 13
1388: 
1389: 
1390: 
1391: 
1392:                                      Martikainen ym.: Ehdotukset laiksi lasten kotihoidon tuesta Ja
1393:                                        eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
1394: 
1395: 
1396:                                              Eduskunnalle
1397: 
1398:    Perhepoliittisten toimenpiteiden tehostaminen         mä johtuu osaksi välittömän verotuksen kiristy-
1399: ja erityisesti pienten lasten hoitojärjestelyjen tu-     misestä, mikä on ennen kaikkea kohdistunut
1400: keminen on ollut viime vuosina esillä useista eri        työikäiseen väestöön, ja osaksi siitä, että perhepo-
1401: syistä. Perheen rakenne, asema ja tehtävät ovat          liittisista tulonsiirroista ovat kasvaneet varsinkin
1402: muuttuneet yhteiskunnan kaupungistumisen,                tiettyihin erityisongelmiin tai -ryhmiin kohdistu-
1403: nopean muuttoliikkeen sekä tuotantorakenteessa           vat etuudet. Perhepoliittisten tulonsiirtojen ko-
1404: tapahtuneiden muutosten takia. Nuorten perhei-           hoaminen on siis merkinnyt taloudellisia muu-
1405: den taloudellista asemaa, lasten hoitojärjestelyjä       toksia lähinnä vain erityyppisten lapsiperheiden
1406: ja ajankäyttöä koskevat tiedot osoittavat myös           keskinäisissä suhteissa, mutta ei yleisemmin lap-
1407: puutteita perheen asemaa koskevissa tukitoimissa         siperheiden ja muiden välisissä suhteissa.
1408: ja lainsäädännössä. Perhepoliittisin toimenpitein            Nuorten perheiden taloudelliseen asemaan liit-
1409: voidaan osaltaan myötävaikuttaa perheen mah-             tyy usein enemmän epävarmuutta kuin myöhem-
1410: dollisuuksiin tarjota lapselle turvallinen lapsuus       piin elämänvaiheisiin. Tämä johtuu työ- ja am-
1411: sekä kaikille perheen jäsenille läheiset ja kestävät     mattiuran vakiintumattomuudesta, tulotason al-
1412: keskinäiset ihmissuhteet.                                haisuudesta, vähäisestä varallisuudesta sekä asun-
1413:    Yhteiskunnan rakennemuutosten vaikutus per-           non aiheuttamista taloudellisista velvoitteista.
1414: heen asemaan ja tehtäviin näkyy ennen muuta                  Taloudellisesti tuetuo kunnallisen päivähoidon
1415: kodin ulkopuolisten työtehtävien kasvuna ja las-         tarjonta ei ole kaikkialla ollut riittävää ja toisaalta
1416: ten aiheuttamien taloudellisten kustannusten li-         halukkuutta turvautua muihin hoitojärjestelyihin
1417: sääntymisenä sekä perhe- ja sukulaisyhteisyyden          on rajoittanut se, ettei niihin ole osoitettu riittä-
1418: heikentymisenä. Työtehtävät sitovat varsin tiu-          vää taloudellista tukea. Lapsen kotona tapahtuva
1419: kasti ja kaavamaisesti ajankäyttöä samalla, kun          hoito on usein merkinnyt joko välittömiä kustan-
1420: kodin ja työpaikan välinen etäisyys on kasvanut.         nuksia siinä tapauksessa, että hoito on järjestetty
1421: Perheen ja työelämän vaatimuksia on ollut usein          perheen ulkopuolisin voimin, tai tulojen saamat-
1422: vaikea sovittaa yhteen.                                  ta jäämistä siinä tapauksessa, että jompikumpi
1423:     Perhepoliittisten tulonsiirtojen osuus sosiaali-     vanhemmista on hoitanut lasta. Pienten lasten
1424: menoista on alentunut viime vuosiin asti. Tähän          vanhemmille osoitetun mielipidetiedustelun mu-
1425: on vaikuttanut perhekustannusten tasauksen hi-           kaan näyttää olevan verraten laajalti halukkuutta
1426: taan kehityksen lisäksi yhtäältä ikärakenteen            hoitaa lasta kotona ensimmäisten elinvaiheiden
1427:  muutos ja toisaalta eläkejärjestelmän kehittymi-        aikana, jos se tehdään taloudellisesti mahdolli-
1428:  nen. Kun lasketaan perhepoliittiset tulonsiirrot        seksi.
1429:  lapsilisäikäistä lasta kohti, havaitaan toisaalta          Vanhempien toivomusten lisäksi on kiinnitet-
1430: perheiden saaman tuen olennaisesti voimistu-             tävä huomiota hoitojärjestelyjen vaikutukseen
1431:  neen 1970-luvun kuluessa. Vuonna 1971 perhe-            lapsen kehityksessä. Käytettävissä olevat tutki-
1432:  poliittiset tulonsiirrot alle 16-vuotiasta lasta koh-   mustulokset osoittavat lapsen tasapainoisen hen-
1433:  den olivat 756 markkaa. Saman rahanarvon mu-            kisen kehityksen kannalta erittäin tärkeäksi
1434:  kaan olivat vastaavat tulonsiirrot vuonna 1977          hoito- ja ihmissuhteiden jatkuvuuden ja turvalli-
1435:  kohonneet 1 470 markkaan. Eri perhetyyppejä             suuden lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana.
1436:  koskeva vertailu osoitti kuitenkin, ettei tämä             Ensimmäisten ikävuosien jälkeen lapsi tarvitsee
1437:  tulonsiirtojen voimistuminen ole parantanut per-        kehittyäkseen lisää kontakteja toisiin lapsiin ja
1438:  heiden keskimääräistä taloudellista asemaa. Tä-         aikuisiin. Kuta lähemmäksi kouluikää tullaan,
1439: 428400126W
1440: 2                                         1984 vp. -     LA n:o 13
1441: 
1442: sitä tärkeämpää on sellaisten tietojen ja taitojen       mukaan. Näin tuki on kohdistunut perheisiin,
1443: kehittäminen, jotka auttavat lasta selviämään            joiden osalta kotona tapahtuvan hoidon tukemi-
1444: tasavertaisesti koulussa. Kansainvälisesti hyväk-        seen on ollut erityisen painavia syitä. Tuki on
1445: syttyjen periaatteiden mukaan pyritään lapsen            maksettu valtion varoista, kuten monet muut
1446: kehitystä tukemaan sitä enemmän kokonaisia               vastaavat tukimuodot. Tuki on ollut tasasuurui-
1447: ikäluokkia kattavasti kuta lähemmäksi kouluikää          nen (700 mk/kk) ja verovapaa.
1448: tullaan nimenomaan sellaisella kodin ulkopuoli-             Kotihoidon tuen etuna on ollut perusteiden
1449: sella toiminnalla, jossa lapsilla on tilaisuus olla      selkeys. Käytännössä tuki on enimmäkseen koh-
1450: yhdessä ja koulutetun henkilökunnan avulla               distunut perheisiin, joissa toinen vanhemmista
1451: mahdollisuus sellaiseen toimintaan, joka tukee           on hoitanut lasta kotona. Tuen laajeneminen yhä
1452: lapsen erilaisten tietojen ja taitojen kehittymistä.     pienempiin perheisiin lisää tuen saajien piiriä
1453:    Lasten hoitoon liittyviä ongelmia ei voida rat-       tuntuvasti. Tämä herättää kysymyksen voitaisiin-
1454: kaista eikä lastenhoitoa kehittää vain taloudellista     ko tuen rahoitus- ja myöntämisperusteita muut-
1455: tukea parantamalla. Vanhemmat ryhtyvät epäröi-           tamalla nopeuttaa kehitystä. Tällöin tulee harkit-
1456: den itse hoitamaan lasta kotona, jos se samalla          tavaksi, olisiko tuki tiukemmin rajattava tapauk-
1457: merkitsee työhön paluun vaarantumista. Tämä              siin, joissa lasta hoidetaan omassa kodissa. Kun
1458: luonnollisesti korostuu sellaisina aikoina ja sellai-    tukea maksetaan vain lasta kotona hoitavalle
1459: silla aloilla, joita työttömyys erityisesti koettelee.   vanhemmalle, on erityisen perusteltua, että tuki
1460:    Lasten kotihoidon tuen suorittaminen on tä-           on tasasuuruinen. Kaikki tekevät samaa työtä ja
1461: hän asti perustunut valtioneuvoston päätökseen.          ovat luopuneet kokonaan tai olennaiselta osalta
1462: Lasten kotihoidon tuen myöntämisen perusteista           ansiotuloista.
1463: annettiin ensimmäinen valtioneuvoston päätös                Näillä lakiehdotuksilla pyritään parantamaan
1464: (135/80) 21 päivänä helmikuuta 1980 ja se tuli           perheiden hoitojärjestelyjä erityisesti pienimpien
1465: voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1980. Tämän                 lasten osalta. Vanhemmille syntyisi siten lainsää-
1466: päätöksen perusteella kotihoidon tuen piiriin            dännöllä turvattu oikeus kotihoidon tukeen sekä
1467: tulivat perheet, joissa oli vähintään kolme alle         työsuhdeturvaan ajalta, jolta kotihoidon tukea
1468: kouluikäistä lasta. Tukea suoritettiin perheen           suoritetaan.
1469: nuorimman lapsen 2 112 ikävuoteen saakka.                    Oikeus kotihoidon tuen saamiseen määriteltäi-
1470: Valtioneuvoston päätös oli voimassa vuoden 1980          siin laissa. Tukeen oikeutettuja olisivat nykyisten
1471: loppuun ja seuraavana vuonna tukijärjestelmää            perheiden lisäksi myös yksilapsiset perheet. Per-
1472: laajennettiin uudella määräaikaisella valtioneu-         heissä, joissa on vähintään kaksi alle 7-vuotiasta
1473: voston päätöksellä siten, että tuen maksukautta          lasta, tukea maksettaisiin nykyistä laajemmin
1474: kolmilapsisille perheille pidennettiin nuorimman         siihen asti kunnes perheen lapsista nuorin täyttää
1475: lapsen 3 ikävuoteen saakka. Tällä hetkellä voi-          kaksi vuotta ja yksilapsisissa perheissä nuorim-
1476: massa oleva valtioneuvoston päätös lasten koti-          man lapsen 1,6 ikävuoteen saakka. Nykyisestä
1477: hoidon tuen myöntämisen perusteista (80/82) on           poiketen tukea suoritettaisiin ainoastaan silloin,
1478: annettu 29 päivänä tammikuuta 1982. Tämä                 kun jompikumpi vanhemmista itse hoitaa lapsia
1479: päätös on voimassa toistaiseksi. Voimassa olevan         kotona.
1480: valtioneuvoston päätöksen mukaan kotihoidon                  Kotihoidon tuen suuruudeksi ehdotetaan 900
1481: tukea suoritetaan aikaisemman lisäksi myös osalle        markkaa kuukaudessa. Tuen tarkistaminen vuo-
1482: kaksilapsisia perheitä. Näiden osalta edellytykse-       sittain tapahtuisi TEL-indeksin mukaisesti ase-
1483: nä on, että perheessä on vähintään yksi alle             tuksella tarkemmin säädettyä menettelyä noudat-
1484: yhden vuoden ja neljän kuukauden ikäinen lapsi           taen.
1485: ja lisäksi vähintään yksi alle kouluikäinen lapsi.           Kotihoidon tuen liittämiseksi osaksi kunnan
1486: Tämä tukijärjestelmän laajennus tuli voimaan 1           järjestämää muuta sosiaalipalvelujärjestelmää eh-
1487: päivänä toukokuuta 1982 ja se koskee perheitä,           dotetaan sen järjestämisessä noudatettavaksi
1488: joiden osalta äitiysrahan suorittaminen on päätty-        muilta osin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnit-
1489: nyt mainittuna ajankohtana tai sen jälkeen.               telusta ja valtionosuudesta annettua lakia. Tuen
1490:    Tällä hetkellä kotihoidon tuen piirissä on noin       rahoitukseen osallistuisivat siten valtio sekä kun-
1491:  17 000 lapsiperhettä.                                   nat yhdessä. Vuosittain vahvistettavana valtakun-
1492:    Lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemisessa            nallisella sosiaalihuollon suunnitelmalla määritel-
1493: on nimenomaisesti edetty siten, että tukea on             täisiin siten tuen voimavarat yhdessä muiden
1494: ryhdytty maksamaan lasten iän ja lukumäärän              sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.
1495:                                         1984 vp. -     LA n:o 13                                          3
1496: 
1497:    Päivähoitolakia ehdotetaan muutettavaksi si-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
1498: ten, että kunta voi maksaa kunnallisen päivähoi-       oittavasti,
1499: don vaihtoehtona hoitokorvausta perheelle myös
1500: siinä tapauksessa, että lasta hoitaa joku muu kuin               että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
1501: lapsen vanhempi. Tämän tuen suuruus porraste-                 kiehdotukset:
1502: taan samoilla periaatteilla kuin kunnallisen päi-
1503: vähoidon maksut.
1504: 
1505: 
1506: 
1507: 
1508: 1.
1509:                                                  Laki
1510:                                         lasten kotihoidon tuesta
1511: 
1512:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1513: 
1514:                          1 §                                                   4§
1515:    Lasten kotihoidon tuella tarkoitetaan tässä lais-      Kotihoidon tuki suoritetaan lapsen huoltajalle
1516: sa taloudellista tukea, jota kunta suorittaa lapsen    tai muulle lapsen huollosta pääasiallisesti vastaa-
1517: huoltajalle sen jälkeen kun tämän oikeus sairaus-      valle henkilölle.
1518: vakuutuslaissa (364/ 63) tarkoitettuun äitiysra-          Mikäli sosiaalilautakunta erityisestä syystä kat-
1519: haan on päättynyt.                                     soo, ettei kotihoidon tuen nostamiseen oikeutet-
1520:                                                        tu henkilö ole siihen sopiva, tulee tuki suorittaa
1521:                                                        toiselle vanhemmista tai muulle sopivalle henki-
1522:                                                        lölle.
1523:                         2 §
1524:    Kotihoidon tuen suorittamisen edellytyksenä
1525:                                                                               5 §
1526: on:                                                        Kotihoidon tuen myöntaa hakemuksesta lap-
1527:    1) että perheessä on vähintään yksi alle kolmen
1528:                                                        sen huoltajan kotipaikkakunnan sosiaalilautakun-
1529: vuoden ikäinen lapsi ja lisäksi vähintään kaksi
1530:                                                        ta.
1531: alle seitsemänvuotiasta lasta; tai
1532:                                                            Kotihoidon tukea suoritetaan aikaisintaan sen
1533:    2) että perheessä on vähintään yksi alle kahden
1534:                                                        kuukauden alusta, jona hakemus on tehty. Eri-
1535: vuoden ikäinen lapsi ja lisäksi vähintään yksi alle
1536:                                                        tyisestä syystä voidaan tuki kuitenkin suorittaa
1537: seitsemänvuotias lapsi; tai
1538:                                                        taannehtivasti enintään kolmen kuukauden ajal-
1539:    3) että perheessä on vähintään yksi alle yhden
1540:                                                        ta.
1541: vuoden ja kuuden kuukauden ikäinen lapsi; ja
1542:    4) että perheen edellä 1-3 kohdassa tarkoitet-
1543: tua nuorinta lasta, josta äitiysrahaa ei enää suori-
1544:                                                                                6 §
1545:                                                          Tämän lain nojalla kunnan järjestämään toi-
1546: teta, huoltajan toimesta hoidetaan kotona.             mintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon
1547:                                                        suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia
1548:                                                        (677182), ellei lailla ole toisin säädetty.
1549:                        3 §
1550:    Kotihoidon tuen suuruus on 900 markkaa                                   7 §
1551: kuukaudessa.                                             Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
1552:    Tuen markkamäärä tarkistetaan maan yleisessä        panosta annetaan asetuksella.
1553: palkkatasossa tapahtuneiden muutoston johdosta
1554: kalenterivuosittain sen palkkaindeksin mukaises-                             8 §
1555: ti, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin elä-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
1556: kelain (395/61) 9 §:n soveltamista varten.             ta 1985.
1557: 4                                       1984 vp. -     LA n:o 13
1558: 
1559:  2.
1560:                                                  Laki
1561:                                      työsopimuslain muuttamisesta
1562: 
1563:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1970 annettuun työsopimusla-
1564: kiin (320/70) uusi 34 b § seuraavasti:
1565: 
1566:                       34 b §                           hoidon tuesta annetun lain (        ) nojalla suori-
1567:   Synnytysloman tai sitä vastaavan loman jälkeen       tetaan kotihoidon tukea.
1568: työntekijällä on oikeus lapsen hoidon vuoksi
1569: saada asetuksella säädettävää menettelyä noudat-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
1570: taen hoitovapaata aika, jolta hänelle lasten koti-     ta 1985.
1571: 
1572: 
1573: 
1574: 
1575:  3.
1576:                                                  Laki
1577:                             lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta
1578: 
1579:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1580:   muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (36/73) 1 §:n 2 ja 3
1581: kohta, sekä
1582:   lisätään 1 §:ään uusi 4 kohta, laista 17 päivänä syyskuuta 1982 annetulla lailla (698/82)
1583: kumottujen 9 ja 10 §:n tilalle uusi 9 ja 10 § sekä 11 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna
1584: 11 päivänä joulukuuta 1981 annetulla lailla (875/81), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3
1585: momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi seuraavasti:
1586: 
1587:                         1 §                                                    9 §
1588:     Lasten päivähoidolla tarkoitetaan tässä laissa:      Hoitokorvauksen määrä on enintään 900 mark-
1589:                                                        kaa kuukaudessa.
1590:    2) lapsen hoitoa yksityiskodissa tai muissa           Hoitokorvauksen suuruus määräytyy samoin
1591: perheenomaisissa olosuhteissa, josta hoidosta jäl-     perustein kuin lasten päivähoidosta perittävät
1592: jempänä käytetään nimitystä perhepäivähoito ja         maksut. Tarkemmat perusteet tuen suuruudesta
1593: hoitokodista nimitystä perhepäiväkoti;                 annetaan asetuksella.
1594:    3) sisällä tai ulkona tapahtuvaa lasten leikin ja
1595: toiminnan ohjausta ja valvontaa tätä tarkoitusta
1596: varten varatussa paikassa tai alueella; sekä
1597:    4) lapsen taloudellisesti tuettua hoitoa hoito-                             10 §
1598: korvauksella silloin, kun se tapahtuu muiden              Lapsia päivähoidon piiriin otettaessa on etusija
1599: kuin lapsen vanhempien toimesta hänen omassa           annettava taloudellisista, sosiaalisista ja kasvatuk-
1600: kodissaan tai vanhempien järjestämänä muutoin          sellisista syistä päivähoitoa tarvitseville lapsille.
1601: kuin edellä 1 ja 2 kohdassa.
1602:                                     1984 vp. -    LA n:o 13                                   5
1603: 
1604:                        11 §                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
1605: -    _ - - - - - - - - - - -                      ta 1985.
1606:    Kunnan on mahdollisuuksien mukaan järjes-
1607: tettävä päivähoitoa lapsen vanhempien toivomas-
1608: sa muodossa.
1609: 
1610: 
1611: 
1612: 
1613:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1984
1614: 
1615:           Olavi Martikainen            Marjatta Väänänen           Tytti Isohookana-Asunmaa
1616:           Katri-Helena Eskelinen       Juhani Tuomaala             Matti Maijala
1617:           Juhani Alaranta              Mauno Manninen              Kalevi Mattila
1618:           Mikko Jokela                 Hannu Kemppainen            Seppo Pelttari
1619:           Mauri Pekkarinen             Timo Kietäväinen            Jukka Vihriälä
1620:           Sirkka-Liisa Anttila         Hannele Pokka               Pirkko Ikonen
1621:           Einari Nieminen              Lea Sutinen                 Väinö Raudaskoski
1622:           Heimo Linna                  Heikki Kokko                Hannu Tenhiälä
1623:           Taisto Tähkämaa              Esko Aho                    Paavo Vesterinen
1624: 
1625: 
1626: 
1627: 
1628: 428400126W
1629: 1
1630: 
1631: 
1632: 
1633: 1
1634: 
1635: 
1636: 
1637:     1
1638: 
1639: 
1640: 
1641:     1
1642: 
1643: 
1644: 
1645:         1
1646: 
1647: 
1648: 
1649:         1
1650:                                                  1984 vp.
1651: 
1652: Lakialoite n:o 14
1653: 
1654: 
1655: 
1656: 
1657:                                    Bärlund ym.: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen siirtä-
1658:                                      misestä Helsingin kaupungista Mäntsälän kuntaan
1659: 
1660: 
1661:                                             Eduskunnalle
1662: 
1663:    Valtion siementarkastuslaitos totmu nykyisel-           Maatalouden tutkimuskeskuksen siirtyminen
1664: lään Helsingissä ahtaissa ja epätarkoituksenmu-        Vantaalta Jokioisiin on merkinnyt Uudenmaan
1665: kaisissa laboratorio- ja toimistotiloissa. Laitoksen   alueellisen koetoiminnan päättymistä. Vaikka
1666: toiminnan edellyttämät koekentät sijaitsevat kau-      Helsingin yliopiston ja yksityisten liikelaitosten
1667: pungin ulkopuolella, 15 kilometrin etäisyydellä        toimesta harjoitetaankin Uudellamaalla maata-
1668: ja huomattava osa henkilökunnasta joutuu näin          louden tutkimustoimintaa, ne eivät rajattuine
1669: hajottamaan työpanoksensa kahteen eri työpis-          tavoitteineen vastaa missään suhteessa varsinaista
1670: teeseen kasvukauden aikana. Heikot työskentely-        kasvinviljelykoeasemaa eivätkä korvaa sitä. Kun
1671: olosuhteet vaikeuttavat oleellisesti henkilökun-       Uusimaa sijaitsee maan parhaalla viljelyalueella
1672: naltaan noin 80 työntekijän laitoksen tehtävien        ja tuotannon vaihtelumahdollisuudet ovat täällä
1673: hoitoa ja estävät välttämättömien kehittämistoi-       suurimmat, myös tuotantopoliittisia tavoitteita
1674: mien toteuttamisen. Tähän asiantilaan voidaan          ajatellen, olisi tärkeää, että tutkimustiedon puu-
1675: saada aikaan parannusta vain siirtämällä laitos        te ei asettaisi rajoituksia uuden kasvimateriaalin
1676: sopivampaan sijaintipaikkaan, jossa asianmukai-        tai viljelytekniikan käyttöönotolle. Uudenmaan
1677: set ja riittävät laboratoriotilat ja koekentät ovat    kasvinviljelykoetoimintaa hoitavan koeaseman
1678: toistensa välittömässä läheisyydessä.                  perustaminen Mäntsälään siementarkastuslaitok-
1679:    Valittaessa Valtion siementarkastuslaitokselle      sen yhteyteen on perusteltua tarvittavien tilojen
1680: uutta sijoituspaikkaa tulee huomioon ottaa paitsi      ja koneiden yhteiskäyttöä ajatellen. Ilmastoltaan
1681: laitoksen sisäinen toimivuus myös sen oleelliset       ja peltomailtaan Mäntsälä edustaa Uudenmaan
1682: yhteydet siementuottajiin, Valtion viljavaraston       keskimääräisiä oloja ja luontuu tästäkin syystä
1683: ja keskusliikkeiden siemenen kunnostuslaitok-          parhaalla mahdollisella tavalla alueen kasvinvilje-
1684: siin, siemenen tuontisatamaan, maatilahallituk-        lykoetoiminnan sijoituspaikaksi.
1685: seen ja maa- ja metsätalousministeriöön. Mäntsä-           Mäntsälän kunta on lupauksensa mukaisesti
1686: lä sijaitsee maan parhaalla siementuotantoalueel-      valmis korvauksetta luovuttamaan sekä Valtion
1687: la Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Karjaan Mustiossa        siementarkastuslaitokselle että Uudenmaan koe-
1688: ja Iitin Kausalassa olevien valtakunnallisten sie-     asemalle näiden vaatimat tontti- ja koeviljely-
1689: menkeskusten lähettyvillä, erittäin hyvien tieyh-      yms. alueet. Samoin Mäntsälän kunta on lupau-
1690: teyksien päässä niistä. Tärkein siemenen tuonti-       tunut huolehtimaan alueiden kunnallistekniikas-
1691: satama Helsinki, sekä siellä sijaitsevat virastot,     ta.
1692: ovat lyhyen matkan päässä. Mikäli Valtion sie-            Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
1693: mentarkastuslaitos puutteellisten toimitilojen
1694: vuoksi joudutaan siirtämään pois Helsingistä,                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1695: sopii Mäntsälä Helsingin seudun ruuhka-alueen                 kiehdotuksen:
1696: ulkopuolella sijaitsevana ja kaikki edellä mainitut
1697: toimintaedellytykset täyttävänä parhaiten sie-
1698: mentarkastuslaitoksen uudeksi sijaintipaikaksi.
1699: 
1700: 
1701: 
1702: 
1703: 428400125V
1704: 2                                      1984 vp. -     LA n:o 14
1705: 
1706: 
1707: 
1708: 
1709:                                                 Laki
1710:       valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Mäntsälän kuntaan
1711: 
1712:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1713: 
1714:                        1 §                                                 2 §
1715:   Valtion siementarkastuslaitos siirretään Helsin-       Tämän lain voimaantulosta säädetään asetuk-
1716: gin kaupungista Mäntsälän kuntaan.                    sella.
1717:   Kun tulo- ja menoarviossa on myönnetty siir-
1718: toa varten varat, säädetään laitoksen siirtämisestä
1719: asetuksella.
1720: 
1721:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
1722: 
1723:                       Kaj Bärlund                              Impi Muroma
1724:                       Marjatta Väänänen                        Tauno Valo
1725:                       Liisa Arranz                             Marja-Liisa Salminen
1726:                                             Elisabeth Rehn
1727:                                                1984 vp.
1728: 
1729: Lakialoite n:o 15
1730: 
1731: 
1732: 
1733: 
1734:                                   Almgren ym.: Ehdotus laiksi ulkomailla totmtvasta peruskoulua
1735:                                     vastaavasta yksityiskoulusta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
1736: 
1737: 
1738:                                            Eduskunnalle
1739: 
1740:    Laki ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaa-     man vuositarkisteessa. Oppilaalta ei saa periä
1741: vasta yksityiskoulusta säädettiin v. 1981 ja tuli     muita maksuja kuin lukukausimaksu. Kun on
1742: voimaan 1.8.1981. Lakia täydentävä asetus an-         kyseessä peruskoulua vastaava koulu, on luku-
1743: nettiin 29.5.1981.                                    kausimaksun periminen vastoin peruskouluaja-
1744:    Lain mukaan luvan ns. ulkomaankoulun pe-           tusta. Ulkomaankouluihin tulevat oppilaat useis-
1745: rustamiseen voi saada rekisteröity suomalainen        sa tapauksissa melko laajalta alueelta. Tämä mer-
1746: yhteisö, säätiö tai uskonnollinen yhdyskunta.         kitsee sitä, että koulun yhteyteen on perustettava
1747:    Lukuvuonna 1983-1984 toimii yhdeksän ul-           majoitustilat. Koulut toimivat eräänlaisina sisä-
1748: komaankoulua kahdeksassa maassa. Maat joissa          oppilaitoksina. Välttämättömiä ovat myös ruo-
1749: suomalaista peruskoulua vastaava ulkomaankoulu        kailutilat. Koulut tarvitsevat myös muuta kuin
1750: toimii ovat: Vietnam, Irak, Etiopia, Neuvostoliit-    opetushenkilökuntaa. Lisäksi on muistettava, että
1751: to, Kenia, Brasilia, Libya ja Japani.                 ulkomailla oleskelevat lapset eivät saa lapsilisiä.
1752:    Laki ja asetus ulkomaankoulusta toi huomatta-         Kun valtionapua ei saada koulurakennusten,
1753: van parannuksen aikaisempaan tilanteeseen. Voi-       majoitustilojen tai ruokailutilojen rakentamiseen,
1754: massa olevissa määräyksissä on kuitenkin kohtia,      vuokraamiseen ja ylläpitoon eikä muun henkilö-
1755: jotka saattavat ulkomailla olevat suomalaisten        kunnan kuin opettajien palkkaamiseen tai tervey-
1756: hyväksi toimivat koulut ja niiden ylläpitäjäyhtei-    denhuollollisiin toimenpiteisiin ja kouluruokai-
1757: söt vaikeaan asemaan. Koulun toiminnan kan-           lun järjestämiseen, joutuvat koulun ylläpitämi-
1758: nalta ratkaisevin on säädös, jonka mukaan ulko-       seen oikeutetut yhteisöt ja käytännössä lasten
1759: maankoulu voi saada valtionapua 85 o/o todelli-       vanhemmat kohtuuttoman taloudellisen rasituk-
1760: sista ja hyväksyttävistä opettajien palkkauskustan-   sen alaiseksi. Esimerkkinä mainittakoon, että
1761: nuksista ja niistä aiheutuvista työnantajan sosiaa-   Japanissa toimivan ulkomaankoulun kokonaisme-
1762: liturvakustannuksista. Kuitenkin ulkomaankou-         noista kattaa valtionapu n. 30 o/o.
1763: lulla on oltava johtokunta ja ohjesääntö. Ohje-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
1764: säännön mukaan on määrättävä mm. oppilaan             oittavasti,
1765: terveydenhoidosta ja lukukausimaksuista. Luku-
1766: kausista, työajoista ja oppitunneista sekä lomista               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1767: ja vapaapäivistä on määrättävä opetussuunnitel-               kiehdotuksen:
1768: 
1769: 
1770: 
1771: 
1772: 42840013)6
1773: 2                                     1984 vp. -     LA n:o 15
1774: 
1775: 
1776: 
1777: 
1778:                                                Laki
1779: ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaavasta yksityiskoulusta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
1780: 
1781:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaavasta
1782: yksityiskoulusta 29 päivänä toukokuuta 1981 annetun lain (379/81) 5 § näin kuuluvaksi:
1783: 
1784:                         5 §
1785:    Koululle voidaan myöntää valtionapua enin-        huoltokustannuksista. Oikeuden tässä momentis-
1786: tään 85 % todellisista hyväksyttävistä opettajien,   sa tarkoitetun valtionavun saamiseen myöntää
1787: muun välttämättömän henkilökunnan ja työnte-         opetusministeriö toistaiseksi tai määräajaksi.
1788: kijöiden palkkauskustannuksista ja niistä aiheu-        Opetusministeriö voi myöntää koululle ylimää-
1789: tuvista työnantajan sosiaaliturvamaksuista, kou-     räistä valtionapua valtion tulo- ja menoarvioon
1790: lurakennusten rakentamisesta, vuokraamisesta ja      otettujen määrärahojen rajoissa.
1791: ylläpitämisestä aiheutuvista kustannuksista, kou-
1792: lukirjoista ja muista koulutarvikkeista, kouluruo-     Tämä laki tulee vmmaan        päivänä
1793: kailukustannuksista sekä oppilaiden terveyden-       kuuta 198
1794: 
1795:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1984
1796: 
1797:          Esko Almgren               Heikki Riihijärvi                  Elsi Hetemäki-Olander
1798:          Impi Muroma                Anssi Joutsenlahti                 Aino Pohjanoksa
1799:          Olavi Ronkainen            Tarja Halonen                     Jukka Vihtiälä
1800:          Tapio Holvitie             Pertti Salolainen                  Aapo Saati
1801:          Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Tuomaala                      Riitta Uosukainen
1802:          Georg C. Ehrnrooth         Terho Pursiainen                   Matti Viljanen
1803:                      Veikko Vennamo                           Pirjo Ala-Kapee
1804:                                                 1984 vp.
1805: 
1806: Lakialoite n:o 16
1807: 
1808: 
1809: 
1810: 
1811:                                    Almgren ym.: Ehdotus laiksi Kymijoen Pernoonkoskien, Siikakos-
1812:                                      ken ja Kokonkosken käytöstä ja suojelusta
1813: 
1814: 
1815:                                             Eduskunnalle
1816: 
1817: 
1818: 
1819:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1820:                              Esityksen tavoitteena on Kymijoessa olevien
1821:                            Pernoonkoskien, Siikakosken ja Kokonkosken
1822:                            suojeleminen ja luonnonvaraisena säilyttäminen.
1823: 
1824: 
1825: 
1826: 
1827:                                           YLEISPERUSTELUT
1828: 
1829:      Vesistöjen käyttöön ja hyödyntämiseen liittyvät    netykseen verrattuna huomattavana. Etuvertai-
1830:  arvostukset ovat muuttuneet. Aikaisemmin val-          lussa on otettava huomioon rahassa arvioitava
1831:  linnut hyötyajattelu lähti siitä, että jokainen       hyöty, mutta myös luonnolle ja paikallisille yh-
1832:  vesistöjen putouskorkeus nähtiin mahdollisuute-       dyskunnille aiheutuvat seuraukset, joita ei voida
1833:  na lisätä energian tuotantoa. Nyt energian tuo-        rahassa arvioida.
1834:  tannon rinnalle ja jopa ohi sen on noussut                Kymijoella ja sen koskilla on ollut suuri merki-
1835:  ajattelu, jossa vesiluonnon suojelu luonnonsuoje-     tys Kymenlaakson teollistamisessa. Valtaosa Ky-
1836:  lullisten, kalataloudellisten, virkistyskäytön ja     mijoen koskista on valjastettu ja Kymijokivarren
1837:  matkailunäkökohtien vuoksi on noussut etualal-        asutuskeskukset ovat syntyneet joesta saadun ve-
1838:  le.                                                   sivoiman turvin rakennetun teollisuuden varaan.
1839:    Vesilaki säädettiin vuonna 1961 (L 264/61). Se      Joki on joutunut antamaan luonnontilaisesta
1840: ei ole pystynyt kaikilta osin tyydyttämään muut-       kauneudestaan lähes kaikki koskensa.
1841: tuneita olosuhteita. Lain mukaan vesien käytön             Nykyisin tehokkaan kaupunkirakentamisen
1842: sääntely tapahtuu useimmiten tapauskohtaisesti         vastakohtana on selkeästi noussut etualalle vaati-
1843: lupamenettelyn avulla. Pyrkimys Kymijoen Per-          mus luonnonmukaisista virkistysalueista. Kymen
1844: noonkoskien hyödyntämiseen on tästä hyvänä             lääninhallituksen tekemän selvityksen mukaan
1845: esimerkkinä.                                           Kotka kuuluu niihin kaupunkeihin, joissa virkis-
1846:    Eräät vesilain säännökset määrittelevät, milloin    tyskäyttöön osoitettujen alueiden määrä on alle
1847: lupa rakentamiseen voidaan myöntää tai evätä.          mm1m1tarpeen. Pernoonkosket on Kymijoen
1848: Lain 2 luvun 5 §:ssä säädetään, että lupaa ei saa      luonnontilaisista koskista suurin ja merkittävin
1849: antaa, jos rakentaminen vaarantaa yleistä tervey-      koskimaisema koko eteläisessä Suomessa. Koski-
1850: dentilaa, aiheuttaa huomattavia ja laaja-alaisia       alueen arvoa lisää joen länsirannalla sijaitsevat
1851: muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa taikka           kolme luonnonsuojelukohdetta, saarnilehto ja
1852: suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- ja elin-       lehmukset.
1853: keino-oloja. Rakentamisen on oltava joko yleisen           Kotkan yleiskaavassa alue on varattu suojelu-
1854: edun vaatima tai rakentamisesta saatavaa hyötyä        ja virkistysalueeksi. Koskimaisema on merkitty
1855: on pidettävä aiheutettuun haittaan tai edunme-         sisäasiainministeriön 1979 vahvistamassa Kymen-
1856: 4284001367
1857: 2                                       1984 vp. -    LA n:o 16
1858: 
1859: laakson seutukaavassa suojelualueeksi. Kotkan            Kymijoesta on otettu irti lähes kaikki energia-
1860: kaupungin antamassa lausunnossa päädytään sii-        hyöty. Sen suurimmat kosket, Ankkapurha, Kor-
1861: hen, että kosket on säilytettävä luonnontilaisina.    keakoski ja Mankalankosket, on valjastettu jo
1862: Katselmusmiesten kannanotossa on kuitenkin            kauan sitten. Vapaana virtaavat alajuoksun kos-
1863: lähdetty yksinomaan energiahyötynäkökohdista          ket on säilytettävä vapaana.
1864: ja tultu siihen lopputulokseen, että vesilain mu-        Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
1865: kaan ei ole estettä em. koskien rakentamiselle.       oittavasti,
1866: Kuitenkin luonnonsuojelulliset, sosiaaliset ja
1867: kulttuurihistorialliset syyt puolustavat sitä, että              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1868: Pernoonkosket, Siikakoski ja Kokonkoski saavat                kiehdotuksen:
1869: olla luonnontilaisina.
1870: 
1871: 
1872: 
1873:                                                 Laki
1874:            Kymijoen Pernoonkoskien, Siikakosken ja Kokonkosken käytöstä Ja suojelusta
1875: 
1876:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1877: 
1878:                          1 §                                                    3 §
1879:   Kymijoen Pernoonkoskien, Siikakosken ja Ko-            Kymijoen vapaana virtaavien koskien· käyttöä
1880: konkosken käytössä ja suojelussa on noudatetta-       järjestettäessä on erityisesti huolehdittava vesistön
1881: va, sen lisäksi, mitä siitä muualla on säädetty tai   virkistyskäytön edistämisestä sekä kalatalouden
1882: määrätty, mitä tässä laissa säädetään.                harjoittamismahdollisuuksien parantamisesta .
1883: 
1884:                       2 §                                                     .4 §
1885:   Voimalaitoksen rakentamiseen Kymijoen Per-            Tämä laki tulee vo1maan          päivänä
1886: noonkoskiin, Siikakoskeen ja Kokonkoskeen ei          kuuta 198 .
1887: saa myöntää vesilaissa (264/61) tarkoitettua lu-
1888: paa.
1889: 
1890:       Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1984
1891: 
1892:           Esko Almgren                   Jussi Ranta                      Kalle Könkkölä
1893:           Liisa Jaakonsaari              Sinikka Hurskainen               Heikki Kokko
1894:           Terho Pursiainen               Pekka Starast                    Seppo Tikka
1895:           Aarno von Bell                 Ilkka Kanerva                    Olavi Ronkainen
1896:                                          Olli Helminen
1897:                                                 1984 vp.
1898: 
1899: Lakialoite n:o 17
1900: 
1901: 
1902: 
1903: 
1904:                                    Kuusio ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 28 §:n
1905:                                      muuttamisesta
1906: 
1907: 
1908:                                             Eduskunnalle
1909: 
1910: 
1911:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1912: 
1913:    Aloitteessa ehdotetaan tulo- ja varallisuusvero-    maan vuoden 1985 alusta lukien siten, että lakia
1914: lakia muutettavaksi siten, että tulonhankkimisvä-      sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 1985
1915: hennyksen enimmäismäärä koeotettaisiin 2 000           toimitettavassa verotuksessa.
1916: markkaan. Säännös on tarkoitettu tulemaan voi-
1917: 
1918: 
1919: 
1920: 
1921:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
1922: 
1923: 1. Nykyinen tilanne                                    on matkakulujen ja tulon hankkimisesta johtu-
1924:                                                        neitten menojen käsittelyssä päästy jopa 10-20
1925:    Tulo- ja varallisuusverolain 28 §:n mukaan          prosentin työn säästöihin. Henkilötyövuosina se
1926: verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan tu-       on merkinnyt 15-25 henkilön vuotuisen työpa-
1927: lonhankkimisvähennyksenä 350 markkaa lisätty-          noksen säästymistä vuodelta 1982 toimitetussa
1928: nä 4 prosentilla palkkatulon määrästä, ei kuiten-      verotuksessa.
1929: kaan enempää kuin 1 300 markkaa ja enintään               Verotuksen yksinkertaistamiseksi on edelleen
1930: palkkatulon määrän. Lisäksi verovelvollinen saa        tarpeellista korottaa tulonhankkimisvähennyksen
1931: vähentää työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja         enimmäismäärää, sillä vuodelta 1982 toimitetus-
1932: työttömyyskassamaksut. Tulonhankkimisvähen-            sa verotuksessa jouduttiin selvittämään vielä noin
1933: nys myönnetään silloin kun palkkatulon hankki-         1 080 000 verovelvollisen työmatkakustannukset
1934: misesta johtuneet vähennyskelpoiset menot edel-        ja noin 37 5 000 verovelvollisen tulonhankkimis-
1935: lä mainittuja maksuja lukuunottamatta ovat pie-        kulut. Myös tutkijalautakunnissa joudutaan vuo-
1936: nemmät kuin tulonhankkimisvähennys.                    sittain käsittelemään noin 30 000 veromuistutus-
1937:    Vuodelta 1982 toimitetussa verotuksessa tulon-      ta, jotka koskevat työmatkakuluja ja muita tulon
1938: hankkiruisvähennys myönnettiin noin 1 570 000          hankkimisesta johtuvia kuluja.
1939: verovelvolliselle. Näiden verovelvollisten osuus
1940: kaikista palkkatuloa saaneista verovelvollisista oli   2. Aloitteen sisältö
1941: ollut 58 prosenttia.
1942:    Tulonhankkimisvähennyksen         käyttöönotolla       Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä
1943: on voitu helpottaa veroilmoituksen laatimista ja       tulisi korottaa 2 000 markkaan. Silloin vähennys
1944: verovalmistelutyötä, koska vähennys on kattanut        korvaisi 70 prosenttia siitä työmäärästä mikä
1945: monien verovelvollisten osalta muun ohella työ-        nykyisin joudutaan käyttämään matkakulujen ja
1946: matkoista, työvaatteista, ammattikirjallisuuden        tulon hankkimisesta johtuneitten menojen selvit-
1947: hankkimisesta ja omien työkalujen käytöstä joh-        telyyn verotuksessa. Luultavasti työn säästö ve-
1948: tuneet kulut jotka yleensä on ollut tarpeen            roilmoituksen laatimisessa olisi samaa suuruus-
1949: tarkasti perustella ja todistella. Verovalmistelussa   luokkaa.
1950: 428400146]
1951: 2                                        1984 vp. -     LA n:o 17
1952: 
1953: 3. Aloitteen vaikutukset                                4. Voimaan tulo Ja soveltaminen
1954: 
1955:    Luonnollisten henkilöiden tuloverotus yksin-            Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan vuoden
1956: kertaistuisi merkittävästi. Uudistus vähentäisi ve-     1985 alusta lukien. Sitä sovellettaisiin ensimmäi-
1957: rovelvollisten, verohallinnon ja valitusviranomais-     sen kerran vuodelta 1985 toimitettavassa verotuk-
1958: ten työtä ja parantaisi verovelvollisten oikeustur-     sessa.
1959: vaa, koska selviteltäviä ja riitaisuuksia aiheuttavia
1960: tapauksia olisi vuosittain satojatuhansia nykyistä
1961: vähemmän. Paineet henkilöstön lisäämiseksi ve-          5. Säätämisjärjestys
1962: rohallinnossa ja valitusviranomaisissa vähenisivät.
1963:    Valtion, kuntien, seurakuntien ja kansanelä-            Aloitteessa ehdotetulla lailla on tarkoitus lie-
1964: kelaitoksen verotulojen kasvu vähenisi jonkin           ventää verotusta. Kun kysymys ei ole uudesta tai
1965: verran. Vähentymisen määrä riippuu valtion vuo-         lisätystä verosta, lakialoite voidaan käsitellä taval-
1966: den 1985 tulo- ja menoarvion yhteydessä tehtä-          lisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
1967: vistä muista veroperusteiden tarkistuksista. Uu-           Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
1968: distuksen verotusta yksinkertaistavat vaikutukset       oittavasti,
1969: ovat niin merkittävät, että veroasteikkojen ja
1970: vähennysten tarkistuksissa olisi perusteltua pai-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1971: nottaa tulonhankkimisvähennyksen lisäämistä.                    kiehdotuksen:
1972: 
1973: 
1974: 
1975:                                                   Laki
1976:                            tulo- ja varallisuusverolain 28 §:n muuttamisesta
1977: 
1978:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
1979: varallisuusverolain 28 §:n 1 kohta, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa
1980: (1097/83), näin kuuluvaksi:
1981: 
1982:                        28 §
1983:    Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan:          Tämä laki tulee voimaan        patvana
1984:    1) tulonhankkimisvähennyksenä 350 markkaa            kuuta 1985 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
1985: lisättynä 4 prosentilla palkkatulon maarasta, ei        ran vuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa.
1986: kuitenkaan enempää kuin 2 000 markkaa ja
1987: enintään palkkatulon määrän,
1988: 
1989: 
1990: 
1991: 
1992:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1984
1993: 
1994:           Matti Kuusio                    Juhani Surakka                    Kari Rajamäki
1995:           Matti Louekoski                 Mikko Elo                         Pertti Hietala
1996:                                                 1984 vp.
1997: 
1998: Lakialoite n:o 18
1999: 
2000: 
2001: 
2002: 
2003:                                    Viljanen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun
2004:                                       lain muuttamisesta
2005: 
2006: 
2007:                                             Eduskunnalle
2008: 
2009:    Henkilöautoihin kohdistuva tuonnin yhteydes-        heutua ajoneuvoille sellaisia vaurioita, jotka ly-
2010: sä kannettava vero on sen koko voimassaoloajan         hentävät niiden käyttöikää.
2011: pysynyt rakenteeltaan lähes muuttumattomana.              Mielestämme tämänkaltaisia veronkorotuksia
2012: Suuren kertoimen osuus tullaus- ja verotusarvoon       ei olisi tullut toteuttaa pelkkien olettamusten
2013: on ollut määräävänä. Sen vuoksi autojen vähit-         varassa. Käytännössä yli vuoden vanhojen uusina
2014: täishinnat ovat nousseet sekä kansainvälisen että      myytävien ajoneuvojen myynnistä ei aiheudu
2015: kotimaisen hintatason nousua huomattavasti no-         sellaista vahinkoa kuluttajalle, että myyntiä pitäi-
2016: peammin. Verotuksen vuoksi auton hinta nousee          si rajoittaa verotuksellisin keinoin. Kuluttajat
2017: nykyään tuotantokustannusten nousuun verrattu-         ovat autoa hankkiessaan tietoisia niiden vuosi-
2018: na yli 2,45-kertaisesti.                               mallista ja iästä ja heitä suojaavat mm. kulutta-
2019:    Keskinkertaiseen autoon tyytyvä suomalainen         jansuojalain säännökset. Sen vuoksi ehdotamme
2020: joutuu tällä hetkellä maksamaan kulkuneuvos-           lain 4 a §:ää poistettavaksi.
2021: taan huomattavasti enemmän kuin hänen Ruot-               Lakiehdotuksella tähdätään myös liikennetur-
2022: siin siirtolaiseksi muuttanut veljensä. Hinnoista      vallisuuden parantamiseen. Tästä syystä esitetään
2023: voidaan mm. todeta, että Lada 2105:n kohdalla           lain 5 § muutettavaksi siten, että ns. lukkiutu-
2024:  ero on jo lähemmäs 9 000 markkaa, Toyota              mattoman jarrujärjestelmän käyttöä lisätään va-
2025:  Corollassa se kohoaa yli 10 000 markkaan ja MB        pauttamalla jarrujärjestelmä auto- ja moottori-
2026:  200 D:n ostosta ruotsalainen selviää peräti yli       pyöräverosta.
2027:  70 000 markkaa suomalaista halvemmalla.                   Mielestämme ei autoveroa tulisi periä sellaisista
2028:    Vuonna 1981 viimeksi tehdyn kotitaloustie-          ajoneuvoista, joita ei käytetä autoiluun yleisillä
2029: dustelun mukaan suomalaisten kolmanneksi suu-          teillä, vaan jotka ovat erikoisvalmisteisia ainoas-
2030: rin menoerä olivat juuri liikennemenot. Suurin         taan suljetulla alueella kilpailukäyttöön soveltu-
2031: menoerä tämän viisivuosittain tehtävän tieduste-       via autoja ja moottoripyöriä. Tämän laatuisia
2032: lun perusteella olivat elintarvikkeet, joihin meni     ovat esimerkiksi formula-autot, kaikki rata-autoi-
2033: jokaisesta käytössä olevasta 100 markasta 23           luun tarkoitetut kilpa-autot, rallicrossiautot,
2034: markkaa. Toiseksi suurin erä oli asuminen, johon       drag-raisingautot sekä motocross-pyörät. Kaikki
2035: käytettiin tuosta samasta satasesta 18,20 mark-        edellä mainitut tuotteet on tarkoitettu vain sulje-
2036: kaa.                                                   tuilla alueilla pidettäviin moottoriurheilutapah-
2037:    Olen usein korostanut, että henkilöautojen          tumiin. Edellä esitettyjen tuotteiden vapauttami-
2038: verotus olisi pikaisesti saatettava nykyistä huo-      sen autoverosta tulisi tapahtua muuttamalla
2039: mattavasti kohtuullisemmalle tasolle. Autovero-        auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 6 §:n
2040: tus kaipaakio kokonaisuudistusta, jota koskevan        1 momenttia.
2041: toivomusaloitteen olemmekin jättäneet.                    Ehdotamme myös, että autokoulun kouluauto-
2042:    Auto- ja moottoripyöräverosta annettua lakia        na käytettävät autot rinnastettaisiin auto- ja
2043: muutettiin 4 päivänä joulukuuta 1981 annetulla         moottoripyöräverolain 7 §:ssä ammattimaiseen
2044: lailla (822/81) siten, että yli vuoden vanhojen,       liikenteeseen käytettäviin autoihin. Autokoulu-
2045: uusina myytävien autojen ja moottoripyörien            autoja käytetään pääasiallisesti opetuskäyttöön ja
2046: kulutukseen joutumisen rajoittamiseksi korotet-        ne on myös varustettu tätä tarkoitusta varten.
2047: tiin näistä ajoneuvoista suoritettavaa veroa 20        Auto on autokoululle työkaluihin verrattava in-
2048: prosentilla. Lain perusteluissa todetaan, että hen-    vestointi, jota ei tulisi kohtuuttomasti verottaa.
2049: kilöautojen pitkäaikaisesta varastoinnista voisi ai-   Ehdotammekin, että kouluautoista maksettava
2050: 428400155U
2051: 2                                       1984 vp. -    LA n:o 18
2052: 
2053: vero palautettaisiin auto- ja moottoripyörävero-      palautuksista. Veronpalautuksia on taksiliiken-
2054: lain 7 §:ssä säädetyllä tavalla samoin kuin taksi-    teelle korotettu vuodesta 1977 vuoteen 1983
2055: autojen kohdalla on asianlaita. Näin saataisiin       saakka yli 150 prosentilla ja invalideille vain noin
2056: autokoulujen opetusmaksutkin alennetuiksi 12-         70 prosentilla.
2057: 14 prosentilla, mikä aiheuttaisi säästöä ajokortin       Edellä olevaan viitaten katsomme, että invali-
2058: suorittajille.                                        dien autoveronpalautusten jälkeenjääneisyys on
2059:    Lain 17 §:ssä on korotettu aivan riittämättö-      korjattava, ja ehdotammekin tarvittavia korotuk-
2060: mästi vaikeasti näkö- ja liikuntavammaisille sekä     sia lain 17 §:ään.
2061: työssä käyvälle taikka ammattiopintoja harjoitta-        Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
2062: valle vammaiselle palautettavan auton hintaan         kunnioittaen,
2063: sisältyvän autoveron määrää. Jo aikaisempina
2064: vuosina ovat invalidien autoveronpalautukset jää-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2065: neet jälkeen taksiliikenteelle myönnetyistä veron-            kiehdotuksen:
2066: 
2067: 
2068: 
2069:                                                 Laki
2070:                      auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta
2071: 
2072:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2073:   kumotaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (482/67)
2074: 4 a §, sellaisena kuin se on 4 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (822 181 ), sekä
2075:   muutetaan lain 3 §, 5 §:n 3 momentti, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 momentti, sekä 17 §:n 1 ja 2
2076: momentti,
2077:   sellaisina kuin ne ovat, 3 § ja 6 §:n 1 momentti 23 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa
2078: (559/82), 5 §:n 3 momentti 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (983/79) sekä 7 §:n 1
2079: momentti ja 17 §:n 1 ja 2 momentti 26 päivänä marraskuuta 1982 annetussa laissa (851/82),
2080: seuraavasti:
2081: 
2082:                        3 §                            päätukia, suojapuskuria, kerrostuulilasia eikä
2083:   Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon            lukkiutumatonta jarrujärjestelmää. Turvavöitä,
2084: määrä koeotettuna 40 prosentilla ja vähennettynä      sisälokasuojia, varoituskolmioita, vararengasta ja
2085: 3 000 markalla, kuitenkin niin, että veron määrä      auton akkua ei myöskään lueta auton verotusar-
2086: aina on vähintään 50 prosenttia verotusarvosta.       voon, jos ne asetetaan autoon vapaavarastossa,
2087: Käytettynä maahan tuodun ja käytettyinä maa-          vapaasatamassa tai muualla maassa.
2088: han tuoduista osista valmistetun auton vero on
2089: 90 prosenttia vastaavan uuden auton verosta.
2090:                                                                               6 §
2091:                        5§                                Autoverosta on vapaa paloauto, sairasauto,
2092:                                                       invataksi, kuorma-auto, ruumisauto, sellainen
2093:    Ajoneuvon verotusarvoa määrättäessä katso-         nelipyörävetoinen auto, jonka vaihteistoon on
2094: taan ajoneuvoon kuuluvan vähintään ne varus-          koneiden ja työvälineiden käyttöä varten liitetty
2095: teet, jotka siinä, sen mukaan kuin erikseen on        kytkimin varustettu voimansiirtolaite sekä eri-
2096: säädetty, tulee olla, jotta se voitaisiin hyväksyä    koisvalmisteinen yksinomaan suljetuilla alueilla
2097: liikenteeseen, sekä sellaiset muut varusteet, jotka   kilpailukäyttöön soveltuva auto tai moottoripyö-
2098: ajoneuvon valmistusmaassa julkaistun selvityksen      rä. Yksinomaan tavaran kuljetukseen tarkoitettu
2099: mukaan kuuluvat ajoneuvon vakiovarusteisiin,          pakettiauto on verosta vapaa, jos sen tavaratilan
2100: sekä autossa lisäksi lämmityslaite. Ajoneuvon         tilavuus on vähintään 3 kuutiometriä ja sisäkor-
2101: verotusarvoon ei kuitenkaan lueta valonheitinten      keus vähintään 1, 30 metriä tai jos sen avoimen
2102: pesulaitetta, takaheijastimia, ulkopuolisia tausta-   tavaratilan pituus on vähintään 1,85 metriä.
2103: peilejä, tuulilasinpesulaitteita, takalasin huur-     Verosta on vapaa myös sellainen pakettiauto,
2104: teenpoistolaitetta, roiskeläppiä, laitetta ajoneu-    jonka umpinaisen tavaratilan sisäkorkeus on vä-
2105: von luvattoman käytön estämiseksi, etuistuimen        hintään 1,30 metriä ja sisäpituus vähintään 0,80
2106:                                         1984 vp. -     LA n:o 18                                         3
2107: 
2108: metriä sekä avoimen tavaratilan pituus on vähin-       hintaan sisältyvä vero, kuitenkin enintään 23 000
2109: tään 1,50 metriä.                                      markkaa. Milloin hakija ajokortissa olevalla mer-
2110:                                                        kinnällä tai muutoin Iuotettavasri osoittaa, että
2111:                                                        hänen on käytettävä automaattivaihteista autoa,
2112:                         7 §                            veroa palautetaan edellä mainituin edellytyksin
2113:    Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on           enintään 30 000 markkaa. Jos auto on ollut
2114: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekiste-    haltijan käytössä, vero palautetaan vasta, kun
2115: riin ammattimaiseen liikenteeseen tai autokou-         haltija on rekisteröity auton omistajaksi. Hake-
2116: lun kouluautona käytettäväksi, on se, joka tällöin     mus voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekiste-
2117: on rekisteröity auton omistajaksi tai haltijaksi ja    röity auton omistajaksi, mutta se on tehtävä
2118: joka käyttää sitä pääasiallisesti ammattimaiseen       viimeistään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
2119: liikenteeseen tai autokoulun kouluautona, oikeu-          Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
2120: tettu, auton oltua haltijan käytössä kuitenkin         ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
2121: vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton omista-       haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jonka
2122: jaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin piiritulli-      liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttu-
2123: kamarilta takaisin maahan tuotaessa suoritetun         misen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi siten
2124: autoveron määrän, kuitenkin enintään 53 000            alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteensa on
2125: markkaa. Palautusta on uhalla, että oikeus sen         vähintään 40 prosenttia, Helsingin piiritullika-
2126: saamiseen on menetetty, haettava 6 kuukauden           marin on hakemuksesta 1 momentissa säädetyillä
2127: kuluessa siitä, kun hakija on merkitty autorekis-      ehdoilla määrättävä valtion varoista maksettavak-
2128: teriin auton omistajaksi.                              si takaisin 60 prosenttia maahantuonnin yhtey-
2129:                                                        dessä suoritetusta tai auton hintaan sisältyvästä
2130:                                                        verosta, kuitenkin enintään 15 500 markkaa. Pa-
2131:                        17 §                            lautusta myönnetään vain autosta, jonka hankin-
2132:    Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa           ta on invalidille hänen toimensa tai työnsä
2133: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai       tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan
2134: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jonka   opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen.
2135: liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä            Hakemus voidaan tehdä ennen kuin hakija on
2136: haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka        rekisteröity auton omistajaksi, mutta se on tehtä-
2137: henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai sellai-     vä viimeistään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä
2138: nen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on vähin-       ajassa.
2139: tään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta on
2140: hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmistau-
2141: tumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamisek-           Tämä laki tulee voimaan   päivänä
2142: si olennaisen tarpeellinen, Helsingin piiritullika-    kuuta 198 ja sitä sovelletaan vuoden 1985
2143: marin on hakemuksesta määrättävä asettamillaan         alusta.
2144: ehdoilla valtion varoista maksettavaksi takaisin
2145: maahantuonnin yhteydessä suoritettu tai auton
2146: 
2147:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1984
2148: 
2149:          Matti Viljanen                  Riitta Jouppila                  Pekka Löyttyniemi
2150:          Tauno Valo                      Riitta Uosukainen                Sampsa Aaltio
2151:          Helge Saarikoski                Eva-Riitta Siitonen              Kimmo Sasi
2152:          Ulla Puolanne                   Iiro Viinanen                    Martti Tiuri
2153:          Heikki Perho                    Matti Lahtinen                   Toivo T. Pohjala
2154:          Mauri Miettinen                 Ritva Laurila                    Kaarina Dromberg
2155:          Juho Koivisto                   Helena Pesola                    Pertti Salolainen
2156:          Pentti Mäki-Hakola              Elsi Hetemäki-Olander            Ben Zyskowicz
2157:          Erkki Moisander                 Sirpa Pietikäinen                Heikki Järvenpää
2158:          Lea Kärhä                       Anna-Kaarina Louvo               Ilkka Kanerva
2159:          Aino Pohjanoksa                 Pirjo Rusanen                    Tapio Holvitie
2160:                                                1984 vp.
2161: 
2162: Lakialoite n:o 19
2163: 
2164: 
2165: 
2166: 
2167:                                   Ehrnrooth: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
2168: 
2169: 
2170:                                           Eduskunnalle
2171: 
2172:     Harvasta asiasta vallitsee Suomessa yhtä suuri       Ydinaseettomuus on Suomelle niin merkityk-
2173: yksimielisyys kuin siitä, että Suomen ydinaseetto-   sellinen asia, että sen vahvistaminen perustusla-
2174: muus tulee säilyttää kaikissa olosuhteissa. Tasa-    kiin otettavalla säännöksellä on täysin perustel-
2175: vallan presidentti Mauno Koivisto on eri yhteyk-     tua. Perustuslakiin otetulla säännöksellä poistet-
2176: sissä ja viimeksi Yhdistyneiden Kansakuntien         taisiin kaikki spekulaatiot siitä, että Suomen
2177: yleiskokouksessa 29 päivänä syyskuuta 1983 pitä-     nykyinen ydinaseeton tila on muitta mutkitta
2178: mässään puheessa julkituonut tämän kannan            kumottavissa. Perustuslakiin perustuva ydinaseet-
2179: mahdollisimman arvovaltaisesti ja yksiselitteises-   tomuus olisi mahdollisimman vakuuttava todis-
2180: ti.                                                  tus Suomen päättäväisyydestä rakentaa maanpuo-
2181:     YK:n yleiskokouksessa presidentti Koivisto       lustuksensa muiden kuin ydinaseiden varaan.
2182: lausui: ''Liittymällä ydinsulkusopimukseen Suo-          Hallitusmuotoon sisältyy seitsemäntenä luku
2183: mi on vahvistanut sitoumuksensa olla hankki-         ''Puolustuslaitos''. Muuttamalla luvun otsikko
2184: matta omia ydinaseita. Suomi ei myöskään salli       kuulumaan "Turvallisuuspolitiikka ja puolustus-
2185: ydinaseita alueelleen. Suomen ydinaseettomuus        laitos'' voitaisiin ydinaseettomuutta koskeva lain-
2186: on täten kattava sanan täydessä merkityksessä.       kohta sijoittaa tähän lukuun 76 a §:ksi.
2187: Tästä seuraa, että meillä on oikeus edellyttää ja        Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas-
2188: vaatia, ettei näitä aseita milloinkaan ja missään    ti,
2189: olosuhteissa käytetä meitä vastaan eikä niillä
2190: meitä uhata. Pidämme myönteisenä ydinaseval-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2191: tojen tässä suhteessa tähän asti antamia käyttä-            kiehdotuksen:
2192: mättömyystakeita.''
2193: 
2194:                                                Laki
2195:                               Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
2196: 
2197:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
2198:   muutetaan Suomen Hallitusmuodon VII luvun otsikko ja
2199:   Iisätäiin lakiin uusi 76 a § seuraavasti:
2200: 
2201:   VII. Turvallisuuspolitiikka ja puolustuslaitos       Tämä laki tulee vmmaan          päivänä
2202:                                                             kuuta 19
2203:                       76 a §
2204:   Suomi ei hanki ydinaseita eikä salli sijoittaa
2205: ~dinaseita alueelleen.
2206: 
2207: 
2208: 
2209:   Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1984
2210: 
2211:                                         Georg C. Ehrnrooth
2212: 
2213: 
2214: 128401611
2215:                                                 1984 vp.
2216: 
2217: Lakialoite n:o 20
2218: 
2219: 
2220: 
2221: 
2222:                                    Säilynoja ym.: Ehdotus laiksi mielisairaanhuoltopiirin tehtävien
2223:                                       siirtämisestä terveyskeskukselle eräissä tapauksissa
2224: 
2225: 
2226:                                            Eduskunnalle
2227: 
2228:    Mielisairaslain 15 §: n mukaan "Mielisairaan-      tautunut hoitotyö niveltää hyvin terveyskeskuk-
2229: huoltopiirin kuntainliitto voi asetuksella säädet-    sen toteuttamaan kotisairaanhoitoon. Koska koti-
2230: tävien perusteiden mukaan sopia kansanterveys-        avustajatoimintaa johdetaan terveyskeskuksen ko-
2231: laissa (66/72) tarkoitettua terveyskeskusta ylläpi-   tisairaanhoitokeskuksesta, on kiinteä yhteistyö
2232: tävän kunnan tai kuntainliiton kanssa siitä, että     terveyshuollon eri avosairaanhoitosektorien kes-
2233: terveyskeskus osallistuu mielenterveystyöhön          ken tämänkin vuoksi tärkeää.
2234: mielisairaanhuoltopiirin johtavan lääkärin tai tä-        Kaiken kaikkiaan olemassa olevien voimavaro-
2235: män määräämän lääkärin antamien ohjeiden mu-          jen järkiperäinen käyttö näyttää vaativan entistä
2236: kaan. Mielisairaanhuoltopiirin kuntainliitto suo-     tiiviimpää yhteistyötä terveyden- ja sairaanhoi-
2237: rittaa tällöin kunnalle tai kuntainliitolle täyden    don eri osa-alueiden kesken.
2238: korvauksen tästä toiminnasta aiheutuvista kus-            Psykiatrisen ja muun terveyshuollon yhteistyö-
2239: tannuksista.''                                        tä olisi yleensäkin syvennettävä ja laajennettava
2240:    Nykyisin psykiatrista ja muuta terveydenhuol-      kehittämällä mielisairaslain 15 §:n ja kansanter-
2241: toa pyritään lähentämään esimerkiksi sijoittamal-     veyslain 15 §:n tarkoittamaa yhteistoimintaa.
2242: la mielenterveystoimistoja terveyskeskusten yh-       Turun ja Helsingin mielisairaanhuoltopiireissä
2243: teyteen ja perustamalla psykiatrisia poliklinikoita   tämä voitaisiin johtaa aina mielisairaanhuoltopii-
2244: ja vuodeosastoja yleissairaaloihin. Mielisairaan-     rin lakkauttamiseen ja psykiatrisen terveyden- ja
2245: huoltopiirit pyritään myös jakamaan pienempiin        sairaanhoidon liittämiseen kokonaisuudessaan
2246: yksikköihin, jotka vastaavat oman toimintaloh-        terveyskeskuksen toiminnaksi. Psykiatriset sairaa-
2247: koosa koko psykiatrisen terveydenhuollon järjes-      lat tulisivat osaksi terveyskeskuksen erikoislääkäri-
2248: tämisestä.                                            jobtoista sairaalaa ja mielenterveystoimistot eri-
2249:    Turku ja Helsinki muodostavat oman mielisai-       koislääkärijobtoisiksi avohoidon yksiköiksi, joi-
2250: raanhuoltopiirin, joten mielisairaanhuoltopiirin      den tehtävänä olisi vaativa psykiatrineo hoito,
2251: ja terveyskeskuksen rajat ovat samat. Terveyslau-     konsultaation ja työnohjauksen järjestäminen ter-
2252: takunta vastaa niin terveyskeskuksen kuin mieli-      veyskeskuksen henkilökunnalle sekä psykiatriaa
2253: sairaanhuoltopiirinkin johtamisesta. Käytännön        koskevaan koulutustoimintaan osallistuminen ko-
2254: terveyden- ja sairaanhoidossa mielisairaanhuolto-     ko terveyshuollon alueelle.
2255: piiri ja terveyskeskus ovat yhteistoiminnassa sekä       Uudistus olisi tarkoituksenmukaisinta toteut-
2256: avohuollon että sairaalatoiminnan alueella. Ter-      taa säätämällä asiasta erillinen laki, joka mahdol-
2257: veyskeskuslääkärit ja hoitohenkilökunta huolehti-     listaisi yhdistämiset ja jossa järjestettäisiin myös
2258: vat esimerkiksi mielisairaanhuoltopiirin avohoi-      henkilöstön asema siirron tapahtuessa ja sen
2259: don ylilääkärin ohjeiden mukaan psykiatristen         jälkeen.
2260: potilaiden hoidosta terveyskeskuksen vastaanotol-        Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2261: la. Kun kotisairaanhoitoa kehitetään terveyskes-
2262: kuksen toimesta, tulisi psykiatrineo kotisairaan-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2263: hoito eli mielenterveystoimistosta koteihin suun-             kiehdotuksen:
2264: 
2265: 
2266: 
2267: 
2268: 4284001644
2269: 2                                      1984 vp. -       LA n:o 20
2270: 
2271:                                                 Laki
2272:         mielisairaanhuoltopiirin tehtävien siirtämisestä terveyskeskukselle eräissä tapauksissa
2273: 
2274:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2275: 
2276: 
2277:                         1 §                                                    3 §
2278:    Sen estämättä, mitä mielisairaslaissa (187 152)         Edellä 1 §:ssä tarkoitetun siirron tapahtuessa
2279: ja kansanterveyslaissa (661 72) on säädetty, voi-       mielisairaanhuoltopiirin varat ja velat siirtyvät
2280: daan mielisairaanhuoltopiirin tehtävät siirtää lää-     terveyskeskuksen varoiksi ja veloiksi siten kuin
2281: kintöhallituksen luvalla terveyskeskuksen tehtä-        siitä aSianomaisten hallintoelinten välillä sovi-
2282: väksi, jos mielisairaanhuoltopiiri ja terveyskeskus     taan.
2283: ovat alueeltaan yhtenevät ja jos siirto edistää
2284: alueen terveydenhoidon tarkoituksenmukaista                                   4 §
2285: järjestämistä.                                            Tarkemmat määräykset tämän lain soveltami-
2286:                                                         sesta antaa sosiaali- ja terveysministeriö.
2287:                         2 §
2288:    Edellä 1 §:ssä tarkoitetun siirron tapahduttua                           .5 §
2289: terveyskeskuksessa toteutettavassa mielisairaan-          Tämä laki tulee votmaan        päivänä
2290: hoidossa noudatetaan edelleen soveltuvin osin           kuuta 198 .
2291: mielisairaslakia ja henkilöstöön sovelletaan niitä
2292: säännöksiä, määräyksiä ja sopimuksia, joita mie-
2293: lisairaanhuoltopiirien palveluksessa olevaan hen-
2294: kilöstöön yleensä sovelletaan.
2295: 
2296: 
2297:       Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1984
2298: 
2299: 
2300: 
2301:           Vappu Säilynoja                Heli Astalii                     Anna-Liisa Jokinen
2302:           Ensio Laine                    Esko Helle                       Pertri Paasio
2303:                                                1984 vp.
2304: 
2305: Lakialoite n:o 21
2306: 
2307: 
2308: 
2309: 
2310:                                Jaakonsaari ym.: Ehdotus laiksi eräiden henkilöiden armahtamisesta
2311: 
2312: 
2313:                                            Eduskunnalle
2314: 
2315: 
2316:                               ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2317: 
2318:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki, jolla     Laki on tarkoitettu saatettavaksi voimaan heti
2319: armahdetaan ne Alta-joen rakentamisen vastusta-       sen jälkeen, kun eduskunta on sen hyväksynyt.
2320: jat, joiden osalta on suostuttu tai suostutaan
2321: Norjan viranomaisten esittämiin tuomioiden täy-
2322: täntöönpanopyyntöihin.
2323: 
2324: 
2325: 
2326: 
2327:                                      ALOITIEEN PERUSTELUT
2328: 
2329: 1. Nykyinen tilanne                                   2. Tuomittujen teoista, motuveis-
2330:                                                          ta ja oikeudenkäynneistä
2331:    Noin tuhat Alta-joen valjastamisen vastustajaa
2332: on tuomittu sakkoihin vuosina 1979-1982 lä-               Tuomittujen motiiveina rikollisiksi katsotuille
2333: hinnä rakennustöiden estämiseksi ja hankaloitta-      teoille on ollut saamelaisten ja muiden paikallis-
2334: miseksi tehdyistä teoista. Suomalaisia heistä on      ten ihmisten elinkeinojen turvaaminen ja ainut-
2335: nelisenkymmentä.                                      laatuisiksi luonnehdittujen luonnonarvojen puo-
2336:    Sakkojen suuruus vaihtelee yleensä 3 000 ja        lustaminen. Rakennustyön vastustaminen on ol-
2337: 9 000 Norjan kruunun välillä. Suomen ja mui-          lut koko ajan tietoisen väkivallatonta.
2338: den pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta             Oikeusprosessi on ollut laaja, yhteensä noin
2339: rikosasioissa annettuun lakiin (326/63) nojau-        tuhatta syytettyä koskeva. Yksilöllisiä olosuhtei-
2340: tuen ovat Norjan viranomaiset esittäneet suoma-       ta, motiiveja tai rangaistuksen lieventämisperus-
2341: laisille viranomaisille suomalaisiin kohdistuvien     teita ei oikeudenkäynnin aikana ole juuri ollut
2342: niin sanottujen Alta-tuomioiden täytäntöönpa-         mahdollista tarkastella. Varsinkin Suomessa asu-
2343: nopyyntöjä. Pyyntöihin on tähän asti suostuttu.       vien syytettyjen on ollut vaikeata käyttää oikeu-
2344:    Tapauksissa, joissa tuomitulta ei ole saatu        denkäyntiin liittyviä oikeuksiaan; tähän ovat vai-
2345: sakkoja perityksi edes ulosottoteitse, on asia pa-    kuttaneet ennen kaikkea pitkät etäisyydet (esi-
2346: lautettu Norjaan. Sikäläiset viranomaiset ovatkin     merkiksi matka Helsinki-Alta-Helsinki on
2347: esittäneet jo ainakin 13 sakon muuntorangaistus-      noin 3 000 kilometriä), mutta myös haasteisiin ja
2348: ta koskevaa täytäntöönpanopyyntöä. Tällä het-         muihin norjalaisten viranomaisten ilmoituksiin
2349: kellä on vankilassa jo kärsitty yksi 20 päivän        liittyvät epämääräisyydet, mm. epäselvät suo-
2350: pituinen muuntorangaistus kokonaan (vastasi           mennokset.
2351: 4 000 Nkr:n sakkoja); presidentti alensi 11.11.           Presidentti on armahdusteitse jo lyhentänyt
2352: toisen, Hämeenlinnan lääninvankilassa tuomio-         yhden suomalaisen tuomitun rangaistusta. Mikäli
2353: taan kärsineen rangaistuksen puoleen eli 50 päi-      suurin osa suomalaisista tuomituista esittää ar-
2354: västä 25 päivään.                                     mahduspyynnön, kuten on todennäköistä, koi-
2355: 428400170A
2356: 2                                       1984 vp. -    LA n:o 21
2357: 
2358: tuu armahdusanomusten käsittelystä viranomai-           Ehdotammekin,
2359: sille sangen paljon vaivaa.
2360:    Toteutuessaan ehdotus merkitsisi valtiolle huo-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2361: mattavaa säästöä ennen kaikkea sakon muunto-                 kiehdotuksen:
2362: rangaistusten täytäntöönpanojen estyessä.
2363: 
2364: 
2365: 
2366: 
2367:                                                 Laki
2368:                                   eräiden henkilöiden armahtamisesta
2369: 
2370:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2371: 
2372:                         1 §                           suudessa tuomittava henkilö vapautetaan sano-
2373:   Niihin Norjan Alta-joen rakentamisen vastus-        tusta rangaistuksesta.
2374: tamiseksi vuosina 1979-1982 tehdyistä teoista           Jos osa rangaistuksesta on kärsitty tai rauennut,
2375: tuomittuihin, joita koskevien tuomioiden osalta       koskee vapautus jäljellä olevaa osaa.
2376: on suostuttu Suomen ja muiden pohjoismaiden
2377: välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettu-                          3 §
2378: jen tuomioiden täytäntöönpanossa annetun lain           Tarkemmat määräykset tämän lain soveltami-
2379: (326/63) mukaiseen täytäntöönpanopyyntöön,            sesta annetaan asetuksella.
2380: sovelletaan tämän lain säännöksiä.
2381:                                                                           .4 §
2382:                         2 §                             Tämä laki tulee vOimaan         päivänä
2383:     Edellä 1 §:ssä tarkoitettu tuomittu tai vastai-   kuuta 198 .
2384: 
2385: 
2386:         Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1984
2387: 
2388: 
2389:             Liisa Jaakonsaari              Ulla-Leena Alppi                Kalle Könkkölä
2390:             Arja Alho                      Inger Hirvelä                   Vappu Säilynoja
2391:             Risto Ahonen                   Kaisa Raatikainen               Irma Rosnell
2392:             Heli Astala                    Arvo Kemppainen                 Liisa Kulhia
2393:                                            Ville Komsi
2394:                                                 1984 vp.
2395: 
2396: Lakialoite n:o 22
2397: 
2398: 
2399: 
2400: 
2401:                                    Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi eräiden maatilatalouden luottojen va-
2402:                                       kau ttamisesta
2403: 
2404: 
2405:                                            Eduskunnalle
2406: 
2407:    Maatalousyrittäjien velkarasitus on jatkuvasti      tästä johtuen vaikeaksi. Kun maataloustuotan-
2408: kasvanut. Velkaantumisen kasvu johtuu siitä,           nolle on asetettu rajoituksia ja maataloustuotteil-
2409: että maatilojen tuotantokustannusten nousu on          le vientimaksuvelvoite, apulanta- sekä rehuseos-
2410: ollut huomattavasti nopeampaa kuin maatilojen          verotus, niin pien- ja perheviljelmät eivät kykene
2411: tulojen lisääntyminen. Maatalouskoneiden hin-          tässä tilanteessa enää selviytymään kalliskorkois-
2412: nat ja rakennuskustannukset kaksinkertaistuvat         ten pankkiluottojen hoitamisesta, vaan yhä use-
2413: noin seitsemässä vuodessa.                             ampi tila vuorollaan joutuu pankkien puristuk-
2414:    Lisämaanosto pien- ja perheviljelmien eliokei-      seen ja tätä kautta myymään maatilansa.
2415: poistamiseksi sekä tuotantorakennusten uusimi-            Pien- ja perheviljelmien toimintaedellytysten
2416: nen tai peruskorjaus sekä maatalouskaluston ku-        turvaamiseksi ja ylisuureksi kasvaneen velkataa-
2417: ten traktorin, kylvökoneen, aurojen, harojen ym.       kan hoitamisen mahdollistamiseksi tulisi kiireelli-
2418: työvälineiden hankinta ja vaihtaminen ylikorke-        sesti saada käyttöön uusi maatilatalouden luotto-
2419: aksi nousseen hintatason johdosta on aiheuttanut       jen vakauttamislaki, jollainen laki (398/12.6.81)
2420: pien- ja perheviljelmien kohtuuttoman velkaan-         oli käytössä vuonna 1981. Lain tulee olla koko
2421: tumisen.                                               maan kattava.
2422:    Pien- ja perheviljelmien metsäpinta-alat ovat          Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
2423: pienehköt ja myyntipuustoa metsissä on enää
2424: vain vähän jäljellä, joten kalliskorkoisten lainojen             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2425: lyhennysten ja korkojen hoitaminen on käynyt                  kiehdotuksen:
2426: 
2427: 
2428:                                                   Laki
2429:                            eräiden maatilatalouden luottojen vakauttamisesta
2430:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2431: 
2432:                         1 §
2433:     Maatalousyrittäjien velkarasituksen helpotta-      hankkimista taikka maatilan rakentamista varten
2434:  miseksi voidaan myöntää vakauttamislainoja vuo-       ottanut luottolaitoksesta tavanmukaisin ehdoin
2435:  sittain valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä        luottoa.
2436:  päätetyn maatalouden korkotukilainojen enim-             Maatilan rakentamisella tarkoitetaan 1 mo-
2437:  mäismäärään sekä maatilatalouden kehittämisra-        mentissa maatilalain 52 §:n 1 momentin 3 ja 4
2438:  haston käyttösuunnitelmassa tarkoitukseen vuo-        kohdassa tarkoitettujen rakennusten rakentamis-
2439:  sittain osoitettavien varojen puitteissa sen mu-      ta, laajentamista ja peruskorjausta.
2440:  kaan kuin tässä laissa säädetään.                        Maatilalain mukaan luotonsaantikelpoiselle
2441:                                                        henkilölle, jonka velkarasitus on tavanomaista
2442:                         2 §                            huomattavasti suurempi, voidaan myöntää va-
2443:     Vakauttamislainaa voidaan myöntää sellaiselle      kauttamislainaa maatilataloutta varten otetun
2444:  maatilalain (188/77) mukaan luotonsaantikelpoi-       muunkin kuin 1 momentissa tarkoitetun luoton
2445:  selle henkilölle, joka on maatilan, lisäalueen tai    vakauttamiseen, lukuun ottamatta kuitenkin
2446:  tilan määräosan tahi muun elottoman maatalous-        luottoa, joka on otettu traktorin tai leikkuupui-
2447:  irtaimistoa kuin traktorin ja leikkuupuimurin         murin hankkimista varten.
2448:  428400175F
2449: 2                                     1984 vp. -     LA n:o 22
2450: 
2451:                         3 §                          sanotun lain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla
2452:    Vakauttamislainaa voidaan myöntää, milloin        rakentamisavustusten soveltamisalueella enintään
2453: maatilan hankkimisesta, sille rakentamisesta ja      80 prosenttia hyväksyttävistä karjarakennuksen
2454: sen muusta kuntoonpanosta sekä elottaman maa-        raken tamiskustannuksista.
2455: talousinaimiston hankkimisesta aiheutuneiden           Elottoman maatalousirtaimiston hankkimista
2456: velkojen jäljellä oleva pääomamäärä on edellisen     vanen otettujen luottojen vakauttamiseen saa
2457: vuoden lopussa lainaa myönnettäessä edelleen         vakauttamislainaa myöntää samalle henkilölle
2458: vähintään 25 prosenttia hakijan kiinteän omai-       enintään 50 000 markkaa.
2459: suuden käyvästä arvosta, tai milloin hakijan vel-
2460: kojen ja muiden suoritusten yhteismäärä on sa-                              6 §
2461: nottuina ajankohtina ollut vähintään 40 prosent-        Edellytyksenä vakauttamislainan myöntämisel-
2462: tia mainitusta käyvästä arvosta.                     le 2 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa
2463:                                                      on, että hakijalla olevien maatilataloudesta joh-
2464:                       4 §                            tuvien velkojen ja muioen suoritusten yhteismää-
2465:    Vakauttamislainaa ei saa myöntää, jos hakijan     rä on 3 §:ssä mainittuina ajankohtina ollut
2466: vastattavana on samaan tarkoitukseen maatilalain     vähintään 60 prosenttia hänen kiinteän omaisuu-
2467: tai maankäyttölain (353/58) nojalla säännönmu-       tensa käyvästä arvosta. Vakauttamislaina saadaan
2468: kaisin maksuehdoin velaksi annettua myyntihin-       kysymyksessä olevassa tapauksessa myöntää mui-
2469: taa taikka mainittujen lakien tahi maatalous-        den kuin 2 §:n 1 momentissa tarkoitettujen
2470: tuotevarastojen korkotukilainoista annetun lain      luottojen vakauttamiseen aina sen suuruisena
2471: ( 19/77) tai maatalouden perustuotosta annetun       kuin luottoa on lainaa myönnettäessä takaisin
2472: lain ( 156/6 5) nojalla annettua lainaa.             maksamatta, ei kuitenkaan enempää kuin
2473:    Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen saa-      150 000 markkaa.
2474: daan vakauttamislainaa kuitenkin myöntää, mi-
2475: käli maatilan hankkimisesta, sille rakentamisesta                           7 §
2476: ja sen muusta kuntoonpanosta sekä elottoman             Maatilahallitus voi erityisistä syistä päättää,
2477: maatalousinaimiston hankkimisesta aiheutunei-        että vakauttamislainaa saadaan myöntää sellaista-
2478: den velkojen jäljellä oleva pääomamäärä on 3         kin maatilaa vanen, joka ei täytä maatilalain sekä
2479: §:ssä tarkoitettuina ajankohtina ollut vähintään     sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten
2480: 45 prosenttia hakijan kiintean omaisuuden käy-       mukaisia lainan saamisen tilakohtaisia vähim-
2481: västä arvosta. Elottoman maatalousirtaimiston        mäisedellytyksiä.
2482: hankkimista vanen otettu luotto saadaan muu-
2483:                                                                             8 §
2484: toinkin vakauttaa vain, jos velkaisuusaste on
2485:                                                          Hakemukseen on muiden selvitysten ohella
2486: vähintään sanotun suuruinen.
2487:                                                      liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös 2 §:ssä
2488:                                                      tarkoitettua luottoa koskevasta velkasitoumukses-
2489:                         5 §
2490:                                                      ta sekä Iuotonautajan todistus luoton käyttötar-
2491:    Vakauttamislainaa voidaan myöntaa enintaan
2492:                                                      koituksesta, Iuotosta edellisen vuoden viimeisenä
2493: sen suuruisena kuin 2 §:n 1 momentissa tarkoi-
2494:                                                      päivänä takaisin maksamatta olleesta ja hakemus-
2495: tettua luottoa on lainaa myönnettäessä takaisin
2496:                                                      ta tehtäessä takaisin maksamatta olevasta pää-
2497: maksamatta, ei kuitenkaan enempää kuin 75
2498:                                                      omasta samoin kuin viimeksi mainittuna ajan-
2499: prosenttia maatilan, lisäalueen tai tilan määrä-
2500:                                                      kohtana jäljellä olevasta takaisinmaksuajasta.
2501: osan hankintahinnasta eikä enempää kuin 60
2502:                                                         Lainahakemukseen on liitettävä 1 momentissa
2503: prosenttia hyväksyttävistä rakennuskustannuksis-
2504:                                                      mainitut selvitykset myös muiden 3 ja 6 §:ssä
2505: ta tai elottoman maatalousirtaimiston hankinta-
2506:                                                      tarkoitettujen velkojen sekä maksamattomien
2507: kustannuksista. Edellä 4 §:n 2 momentin 1
2508:                                                      suoritusten osalta.
2509: virkkeessä mainitussa tapauksessa ei vakauttamis-
2510: laina ja samaan tarkoitukseen myönnetty sanotun                             9 §
2511: pykälän 1 momentissa tarkoitettu luotto yhteen-        Vakauttamislaina myönnetään korkotukilaina-
2512: laskettuna saa ylittää edellä tarkoitettua prosen-   na.
2513: tuaalista enimmäismäärää. Kyseisessä tapauksessa       Milloin lainan suuruus on yli 75 000 markkaa,
2514: saa kuitenkin vastaava enimmäismäärä olla maa-       voidaan se myöntää myös maatilatalouden kehit-
2515: tilalain 67 §:ssä tarkoitetulla ensimmäisellä vyö-   tämisrahaston varoista.
2516: hykkeellä enintään 85 prosenttia maatilan, lisä-       Vakauttamislainasta ei saada osaakaan jättää
2517: alueen tai tilan määräosan hankintahinnasta sekä     valtion vastuulle.
2518:                                         1984 vp. -    LA n:o 22                                           3
2519: 
2520:                         10 §                                                  14 §
2521:    Vakauttamislainoja myöntävät maatilalain 50            Vakauttamislainojen myöntämisen edellytyk-
2522: §:ssä tarkoitetut luottolaitokset. Vakauttamislai-    sistä, myöntämismenettelystä, lainaehdoista, va-
2523: naa koskeva velkakirja on vapaa saamistodistetta      kuutuksista, maksamisesta, takaisinperimisestä,
2524: annettaessa ja kiinnitystä haettaessa leimaverosta.   lykkäysten myöntämisestä, korkotukilainan takai-
2525: Leimaverovapaus ei kuitenkaan koske haltijavel-       sinmaksuajan pitentämisestä, sakkokoroista, irti-
2526: kakirjaa.                                             sanomisesta ja siirtämisestä sekä korkohyvitysten
2527:                        11 §                           ja hoitopalkkioiden määräytymisestä, niiden suo-
2528:    Vakauttamislainan takaisinmaksuaika on vä-         rittamisesta ja takaisinperimisestä sekä maatila-
2529: hintään viisi ja enintään 15 vuotta. Maatalous-       hallituksen oikeudesta ohjata lainavaroja samoin
2530: irtaimiston hankkimista varten otetun luoton          kuin muistakin lainoitusta koskevista seikoista on
2531: vakauttamiseksi myönnetyn vakauttamislainan           tässä laissa säädetyin poikkeuksin voimassa, mitä
2532: takaisinmaksuaika on kuitenkin aina viisi vuotta.     maatilalaissa sekä sen nojalla annetuissa säännök-
2533:                                                       sissä ja määräyksissä on vastaaviin kohteisiin
2534:                        12 §                           myönnettävistä lainoista säädetty.
2535:    Vakauttamislainan vuotuinen korko on maati-
2536: lalain 67 §:ssä tarkoitetulla ensimmäisellä ja                               15 §
2537: toisella vyöhykkeellä kolme prosenttia, kolman-          Henkilö, joka suorittaa tässä laissa tarkoitettuja
2538: nella ja neljännellä vyöhykkeellä neljä prosenttia    tehtäviä, on niiden suorittamisesta vastuussa niin
2539: ja muualla maassa viisi prosenttia.                   kuin virkamies.
2540: 
2541:                        13 §                                                16 §
2542:    Maatilan, lisäalueen ja tilan määräosan hankki-      Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
2543: mista sekä maatilan rakentamista varten otettu-       panosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
2544: jen luottojen vakauttamiseksi myönnettyjen va-
2545: kauttamislainojen osalta on noudatettava, mitä
2546: lyhennysten perimisen aloittamisesta on maatila-        Tämä laki tulee vmmaan           päivänä
2547: lain 71 §:n 2 momentissa säädetty.                    kuuta 198
2548: 
2549:     Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1984
2550: 
2551:                Reino Jyrkilä               Aarno von Bell             J. Juhani Kortesalmi
2552:                Martti Ratu                 Kari Rajamäki              Lea Mäkipää
2553:                Urho Pohto                  Pentri Skön                Anssi Joutsenlahti
2554:                Liisa Arranz                Pentti Kettunen            Mikko Vainio
2555:                Helvi Koskinen              Reino Karpola              Heimo Linna
2556:                Paavo Vesterinen            Eeva Turunen               Väinö Raudaskoski
2557:                Veikko Vennamo              Pentti Poutanen            Reijo Enävaara
2558:                                            Vieno Eklund
2559:                                                   1984 vp.
2560: 
2561: Lakialoite n:o 23
2562: 
2563: 
2564: 
2565: 
2566:                                      Renlund ym.: Ehdotus laiksi raittiustyölain 7 §:n muuttamisesta
2567: 
2568: 
2569:                                              Eduskunnalle
2570: 
2571:    Vuoden 1984 alusta voimaan tulleen uuden               luonnollisesti kasvaa suuresti siitä riippumatta,
2572: raittiustyölain mukaan raittiussihteerin viran yllä-      onko ratkaisu toiminnallisesti ja kokonaistalou-
2573: pidosta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin suo-           dellisesti tarkoituksenmukainen.
2574: ritetaan valtionosuutta. Valtionosuus porrastuu              Jotta kunnat voisivat järjestää raittiustoimen
2575: paitsi kantokykyluokan mukaan myös kunnan                 hoidon mahdollisimman tarkoituksenmukaisella
2576: asukasluvun mukaisesti. Alle 8 000 asukkaan               tavalla ja ilman että valtionosuusjärjestelmä joh-
2577: kunnalle valtionosuutta suoritetaan vain, jos ky-         taisi tiettyihin ratkaisuihin, tulisi valtionosuus
2578: symys on kunnan muuhun virkaan yhdistetystä               suorittaa myös yhdistetyn tai kuntien yhteisen
2579: raittiussihteeristä tai jos raittiussihteerin virka on    raittiussihteerin viran osalta 8 000-30 000 asuk-
2580: yhteinen kahdelle tai useammalle kunnalle. Jos            kaan kunnissa. Tämä olisi myös kokonaistalou-
2581: kunnassa on 8 000-30 000 asukasta, valtion-               dellisesti järkevää. Kysymys ei ole merkittävästä
2582: osuus suoritetaan yhden päävirkaisen raittiussih-         rahamäärästä, koska tällaisia kuntia on vain 12
2583: teerin osalta, ja jos kunnassa on yli 30 000             (Elimäki, Ikaalinen, Ilmajoki, Karjaa, Mikkelin
2584: asukasta, lisäksi yhdestä päävirkaisesta viranhal-       mlk, Mäntsälä, Mäntyharju, Orimattila, Pietar-
2585: tijasta kutakin 30 000 asukasta kohti.                   saaren maalaiskunta, Toijala, Valkeala, Vihti).
2586:    Ongelmaksi ovat osoittautuneet valtionosuu-           Valtionosuus yhdistettyihin virkoihin näissä kun-
2587: teen nähden sellaiset 8 000-30 000 asukkaan              nissa olisi vuonna 1984 yhteensä 80 000 mark-
2588: kunnat, joissa raittiussihteerin tehtäviä on yhdis-      kaa, vuonna 1985 100 000 markkaa ja 1986
2589: tetty kunnan johonkin toiseen virkaan (esimer-           200 000 markkaa.
2590: kiksi urheilu-, liikunta- tai kulttuurisihteerin             Asiasta on maininta myös kuluvan vuoden
2591: taikka nuoriso-ohjaajan virkaan). Alan viran-            tulo- ja menoarviossa (mom. 33.89.31), jonka
2592: omaiset ovat näet tulkinneet lakia siten, ettei          mukaan "Hallitus selvittää mahdollisuudet rait-
2593: kunnalla tällöin olisi lainkaan oikeutta saada           tiustyölain muuttamiseksi siten, että kunta voisi
2594: valtionosuutta po. viran raittiussihteerin osuu-         päävirkaisen viranhaltijan sijasta saada valtion-
2595: teen.                                                    osuutta yhdistetyn viran kustannuksiin". Epä-
2596:    Mainittu tulkinta on johtamassa siihen kestä-         kohta ei kuitenkaan edellytä mitään erityisiä
2597: mättömään tilanteeseen, että alle 8 000 asukkaan         selvityksiä, tilanne on sangen selvä sinällään ja
2598: kunnassa valtionosuus suoritettaisiin myös yhdis-        ongelman ratkaiseminen c;dellyttää vain vähäistä
2599: tettyyn raittiussihteerin virkaan, mutta asukaslu-       lainmuutosta.
2600: vun ylittäessä yhdelläkin kuntalaisella em. luvun           Lainsäädäntöteknisesti muutos olisi toteutetta-
2601: valtionosuus menetettäisiin. Valtionosuus toki           va lisäämällä raittiustyölain 7 §:n 2 momenttiin
2602: suoritettaisiin, jos kunta perustaisi päätoimisen        sana ''enintään''.
2603: raittiussihteerin viran. Näin aivan siitä riippu-           Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2604: matta, katsooko kunta päätoimisen viran perusta-         nioittaen,
2605: misen tarpeelliseksi raittiustoimen hyvän hoidon
2606: kannalta. Kun valtionosuus on suuruudeltaan                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2607: merkittävä (39-75 % kantokykyluokasta riip-                     kiehdotuksen:
2608: puen), paine päätoimisen viran perustamiseen
2609: 
2610: 
2611: 
2612: 
2613: 428400176H
2614: 2                                     1984 vp. -     LA n:o 23
2615: 
2616: 
2617:                                                Laki
2618:                                 raittiustyölain 7 §:n muuttamisesta
2619: 
2620:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1982 annetun raittiustyölain
2621: (828/82) 7 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
2622: 
2623:                        7 §                           man kuin viiden viranhaltijan palkkauksesta ai-
2624:                                                      heutuviin kustannuksiin. Kunnassa, jossa on alle
2625:    Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun          8 000 asukasta, valtionosuutta suoritetaan ainoas-
2626: henkilöstön palkkauksesta aiheutuviin kustan-        taan 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun viranhalti-
2627: nuksiin suoritetaan valtionosuutta enintään yh-      jan palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin.
2628: den päävirkaisen viranhaltijan osalta, jos kunnas-
2629: sa edellisenä vuonna henkikirjoitettujen asukkai-
2630: den määrä on vähintään 8 000, sekä tämän               Tämä laki tulee voimaan        pätvanä
2631: lisäksi yhden päävirkaisen viranhaltijan osalta      kuuta 1984 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
2632: kutakin täyttä 30 000 asukasta kohti. Valtion-       ran valtionosuuteen, joka suoritetaan vuodelta
2633: osuutta ei kuitenkaan suoriteta yhteensä useam-      1984.
2634: 
2635: 
2636: 
2637:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1984
2638: 
2639:          Boris Renlund                  Martti Lähdesmäki               Väinö Raudaskoski
2640:          Maija Rajantie                 Lea Mäkipää                     Liisa Kulhia
2641:          Ritva Laurila                  Vieno Eklund                    Arja Alho
2642:          Ole Wasz-Höckert               Jukka Vihriälä                  Esko Helle
2643:          Marja-Liisa Tykkyläinen        Pirkko Ikonen                   Anna-Kaarina Louvo
2644:          Reijo Lindroos                 Riitta Jouppila                 Vappu Säilynoja
2645:                                         Aila Jokinen
2646:                                                 1984 vp.
2647: 
2648: Lakialoite n:o 24
2649: 
2650: 
2651: 
2652: 
2653:                                    Jouppila ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain 6 §:n muuttami-
2654:                                       sesta
2655: 
2656: 
2657:                                             Eduskunnalle
2658: 
2659:    Sotiemme veteraanien eläkkeelle siirtymistä on      si osaltaan se, että myös yksityisen palveluksessa
2660: tuettava kaikin mahdollisin keinoin. Tällä het-        olevilla veteraaneilla rintamapalvelusvuodet las-
2661: kellä on työelämässä olevia veteraaneja vajaa          kettaisiin eläkkeeseen oikeuttaviksi työvuosiksi,
2662: 60 000. Heistä suurin osa kuuluu yksityisten           kuten tapahtuu julkisen sektorin puolella.
2663: eläkevakuutusjärjestelmien piiriin, jolloin heidän        Edellä mainitun perusteella ehdotamme,
2664: eläkkeensä suuruudeksi tulisi vain 20-38 %
2665: työtulosta. Tämä seikka estää useiden veteraanien               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2666: varhaiseläkkeelle siirtymisen. Epäkohtaa lievittäi-           kiehdotuksen:
2667: 
2668: 
2669: 
2670:                                                  Laki
2671:                               työntekijäin eläkelain 6 §:n muuttamisesta
2672: 
2673:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin
2674: eläkelain (395/61) 6 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2-5 momentit siirtyvät 3-6
2675: momenteiksi seuraavasti:
2676: 
2677:                         6 §                            ollut hoidettavana sairaalassa ennen syyskuun 26
2678:                                                        päivää 1947. Sotapalveluksi luetaan myös lotta-
2679:   Eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi lue-        palvelus.
2680: taan myös ennen tämän lain voimaantuloa kulu-
2681: nut sotapalvelusaika sotatilan vallitessa sekä aika,
2682: minkä työntekijä sotatilan aikaisessa sotapalve-         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
2683: luksessa saadun vamman tai sairauden vuoksi on         kuuta 198
2684: 
2685: 
2686:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1984
2687: 
2688:          Riitta Jouppila                  Helge Saarikoski               Pekka Löyttyniemi
2689:          Juho Koivisto                    Sakari Valli                   Saara Mikkola
2690:          Riitta Uosukainen                Lauri Impiö                    Ritva Laurila
2691:                                           Pentti Mäki-Hakola
2692: 
2693: 
2694: 
2695: 
2696: 428400177]
2697:                                                  1984 vp.
2698: 
2699: Lakialoite n:o 25
2700: 
2701: 
2702: 
2703: 
2704:                                     Rehn ym.: Ehdotus laiksi torjunta-ainelain 5 aja 5 b §:n muutta-
2705:                                       misesta
2706: 
2707: 
2708:                                             Eduskunnalle
2709: 
2710:    Ehdotuksen mukaan torjunta-aineen levittämi-         Huomioon otettavia seikkoja ovat tällöin vesakon
2711: nen ilma-aluksesta sekä vesakoiden hävittäminen         tiheys ja määrä, uhanalaisten havupuun taimien
2712: lehvästöruiskutuksilla olisi pääsääntöisesti kiellet-   määrä, työvoiman saatavuus kunnassa, alueen
2713: ty. Lehvästöruiskutuksilla tarkoitetaan tässä me-       merkitys metsien keräilytuotteiden ja riistan tuo-
2714: netelmiä, joissa torjunta-aine levitetään joko          tannolle, vesien suojelu- sekä liikenneturvalli-
2715: ilma-aluksesta tai maasta käsin traktorista tms.        suusnäkökohdat. Pelkät taloudelliset näkökohdat
2716: laitteesta ilmatilan kautta toriuttavien lehtipui-      eivät voi olla luvan myöntämisen perusteena.
2717: den lehvästöön. Lehvästöruiskutusten asemesta           Lupa on haettava sekä metsämaata että tienvarsia
2718: torjunta-ainetta voidaan käyttää myös levittämäl-       koskeviin lehvästöruiskutuksiin.
2719: lä sitä kohdistetusti puun katkaisupinnalle tai            Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Edus-
2720: runkoon iskettyyn Ioveen. Tämä käyttömahdolli-          kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
2721: suus jäisi lakiehdotuksen mukaan edelleen voi-          nassa.
2722: maan.                                                      Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2723:    Kunnanhallitus voi kuitenkin hakemuksesta            nioittaen,
2724: myöntää luvan Iehvästöruiskutuksiin. Hakijan on
2725: tällöin osoitettava, ettei vesakon hävittäminen                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2726: kyseiseltä alueelta ole muulla tavalla mahdollista.            kiehdotuksen:
2727: 
2728: 
2729: 
2730: 
2731:                                                   Laki
2732:                             torjunta-ainelain 5 a ja 5 b §:n muuttamisesta
2733: 
2734:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä toukokuuta 1969 annetun torjunta-aine-
2735: lain 5 aja 5 b §, sellaisina kuin ne ovat 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetussa laissa (434/78), näin
2736: kuuluviksi:
2737: 
2738:                       5a §
2739:    Torjunta-aineen levittäminen ilma-aluksesta          aineen levittämistä koskeva suunnitelma. Lupaa
2740: on kielletty ilman lupaa. Samoin on kielletty           lentolevitykseen tai lehvästöruiskutukseen ei saa
2741: ilman lupaa vesakon hävittäminen lehvästöruis-          myöntää, jos siitä aiheutuu luonnontuotteiden
2742: kutusta käyttäen. Kunnanhallitus voi maanomis-          keräämisen estyminen tai muun siihen verratta-
2743: tajan hakemuksesta myöntää 1 momentissa tar-            van syyn vuoksi haittaa paikalliselle väestölle tai
2744: koitetun luvan, jos hakemuksessa osoitetaan, et-        muuta haittaa luonnolle. Lupaan on liitettävä
2745: tei vesakon hävittäminen muulla tavalla ole mah-        torjunta-aineen levityksestä aiheutuvien haittojen
2746: dollista. Hakemukseen on liitettävä torjunta-           pienentämiseksi tarpeelliset ehdot.
2747: 
2748: 428400188W
2749: 2                                   1984 vp. -   LA n:o 25
2750: 
2751:                       5b §
2752:   Tämän lain 5 a §:n nojalla annetusta kunnan·     Tämä laki tulee voimaan     päivänä
2753: hallituksen päätöksestä saa valittaa niin kuin   kuuta 198 .
2754: kunnallislaissa (953/76) on säädetty.
2755: 
2756: 
2757:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1984
2758: 
2759: 
2760: 
2761:         Elisabeth Rehn               Heli Astala                 Reino Paasilinna
2762:         Pertti Salolainen            Mauno Manninen              Heikki Riihijärvi
2763:         Liisa Kulhia                 Liisa Jaakonsaari           Ville Komsi
2764:                                      Esko Almgren
2765:                                                 1984 vp.
2766: 
2767: Lakialoite n:o 26
2768: 
2769: 
2770: 
2771: 
2772:                                    Pohjanoksa ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain 32 §:n muuttami-
2773:                                      sesta
2774: 
2775: 
2776:                                            Eduskunnalle
2777: 
2778:    Peruskoululain (476/83) yksityiskohtaisissa pe-     kohtuutonta kahlehtia niitä lapsia, joilla olisi
2779: rusteluissa todetaan, että ''valmiudet'', joita pe-    kaikinpuolinen mahdollisuus osallistua koulu-
2780: ruskoulu pyrkii yksilössä kehittämään, ovat sopu-      työskentelyyn aikaisemmin, päiväkotiin tai ko-
2781: soinnussa Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoi-          tiin, sekä on turha kiirehtiä niiden lasten kou-
2782: keuksien yleismaailmallisen julistuksen kanssa.       luun siirtymistä, jotka siihen jostakin syystä tar-
2783: Sen mukaan ''Opetuksen on pyrittävä ihmishen-         vitsevat lisäaikaa.
2784: gen täyteen kehittämiseen ja sen on edistettävä           Lakiehdotuksen tarkoituksena on väljentää
2785: ymmärtämystä, suvaitsevuutta ja ystävyyttä''.          mahdollisuutta, jota ikäluokkajärjestelmä rajaa.
2786:    Samoin yleisperusteluissa todetaan, että "kas-     Lapsen oikeuksien mukaista olisi, että hän voisi
2787: vatuksen ja opetuksen tavoitteisiin pääseminen        aloittaa koulun juuri silloin, kun hän kehityksel-
2788: vaatii oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huo-      lisesti on siihen valmis. Tällä olisi erittäin suuri
2789: mioon ottamista. Samanikäiset oppilaat eivät          merkitys lapsen tulevaisuudelle, sillä koulun al-
2790: aina ole samassa kehitysvaiheessa. Koulun tulee       kamisen on tapahduttava positiivisesti, oikeata-
2791: kiinnittää erityistä huomiota oppimisedellytyksil-    soisesti ja motivoidusti. Eriaikaista koulun aloit-
2792: tään heikompien oppilaiden kykyjen kehittämi-         tamista puoltavat erityisesti seuraavat asiat:
2793: seen asettamatta kuitenkaan esteitä muille oppi-          1) lapsen fyysinen ja psyykkinen kehitys on
2794: laille."                                              yksilöllistä,
2795:    Peruskoululain nykyisen tulkinnan mukaan               2) lapsen saama varhaiskasvatus merkitsee val-
2796: lapsi menee kouluun seitsenvuotiaana, josta saa       miustason lisäystä tai pysähdyttämistä,
2797: anomuksesta vuoden lykkäyksen tai voi anoa                3) lapsen ajattelun kehityksessä ilmenee juuri
2798: kuusivuotiaana kouluun. Jokainen poikkeus vaa-        tässä ikävaiheessa suuria eroja,
2799: tii tarkan tutkinnan.                                     4) lapsen sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys
2800:    Oppivelvollisuusikää on monissa maissa lasket-     on ollut ympäristöstä riippuvainen ja
2801: tu joko kuuteen ikävuoteen tai vielä alemmas.             5) lapsen luontaiset kyvyt ovat edistämässä tai
2802: Viimeksi Neuvostoliitossa on siirrytty ottamaan       hidastamassa valmiutta ottaa vastaan kouluope-
2803: kuusivuotiaat lapset kouluun.                         tus.
2804:    Suomessa kuusivuotiaiden kasvatus- ja koulu-           Sosiaalihallituksen laatima (1984) kuusivuoti-
2805: tustoimikunnan mietinnön (komiteanmietintö            aiden lasten esiopetussuunnitelma osoittaa koko-
2806: 1978:5) mukaan kuusivuotiaat ovat niin eritasoi-      naisuutena sen, että eroa kuusivuotiaiden ope-
2807: sia ja heidän mahdollisuutensa ottaa vastaan          tuksen ja peruskoulun alkuopetuksen välillä on
2808: koulun tarjoama opetus ovat niin erilaisia, ettei     useimmin vain opetussuunnitelmien tavoitteiston
2809: yleistä oppivelvollisuutta voida alentaa.             laajuudessa ja työtavoissa.
2810:    Kuten peruskoululain yksityiskohtaisissa perus-        Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2811: teluissa ja lukuisissa tutkimuksissa (esim. Malm-     nioittaen,
2812: qvist, 1979) todetaan, ovat ikävuosiltaan seitsen-
2813: vuotiaat kehitysiältään hyvin eritasoisia. Kehitys-            että Eduskunta hyvaksyisi seuraavan la-
2814: iässä voi olla jopa seitsemän vuoden ero. Näin on            kiehdotuksen:
2815: 
2816: 
2817: 
2818: 
2819: 428400187V
2820: 2                                      1984 vp. -     LA n:o 26
2821: 
2822: 
2823:                                                 Laki
2824:                                 peruskoululain 32 §:n muuttamisesta
2825: 
2826:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain
2827: (476/83) 32 §:n 2 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
2828: 
2829:                        32 §
2830:                                                         Jos vammaista lasta ei hänen vammansa vuoksi
2831:     Oppivelvollisuuden suorittaminen alkaa syys-      voida opettaa yhdeksänvuotisessa peruskoulussa,
2832: lukukauden alussa sinä vuonna, jonka elokuun          kestää hänen oppivelvollisuutensa yksitoista vuot-
2833: loppuun mennessä lapsi täyttää kuusi, seitsemän       ta.
2834: tai kahdeksan vuotta, ja kestää, jollei oppivelvol-
2835: lisuutta sitä ennen ole täytetty, kymmenen vuot-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
2836: ta.                                                   1985.
2837: 
2838: 
2839:     Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1984
2840: 
2841:          Aino Pohjanoksa                Ben Zyskowicz                   Erkki Moisander
2842:          Riitta Uosukainen              Eva-Riitta Siitonen             Timo Roos
2843:          Kaarina Dromberg               Toivo T. Pohjala                Olavi Ronkainen
2844:          Tapio Holvitie                 Einari Nieminen                 Heikki Riihijärvi
2845:          Saara Mikkola                  Tauno Valo                      Antti Kalliomäki
2846:          Tikka Kanerva                  Matti Viljanen                  Tuula Paavilainen
2847:          Georg C. Ehrnrooth             Esko Almgren                    Lea Mäkipää
2848:          Sirpa Pietikäinen              Impi Muroma                     Helvi Koskinen
2849:          Sampsa Aaltio                  Sakari Valli                    Timo Laaksonen
2850:          Lea Kärhä                      Jouni J. Särkijärvi             Anssi Joutsenlahti
2851:          Mikko Vainio                   Ritva Laurila                   Pertti Salolainen
2852:          Eeva Turunen                   Ilkka Suominen                  Liisa Hilpelä
2853:          Pirjo Rusanen                  Tuure Junnila                   Elsi Hetemäki-Olander
2854:          Martti Tiuri                   Ole Wasz-Höckert                Heikki Järvenpää
2855:          Riitta Jouppila                Jukka Vihriälä                  Matti Kuusio
2856:          Helge Saarikoski               Kimmo Sasi                      Matti Lahtinen
2857:          Pentti Mäki-Hakola             Irma Rosnell                    Pirkko Ikonen
2858:          Aila Jokinen                   Juho Koivisto                   Sirkka-Liisa Anttila
2859:                                         Katri-Helena Eskelinen
2860:                                         Ulla Puolanne
2861:                                                 1984 vp.
2862: 
2863: Lakialoite n:o 27
2864: 
2865: 
2866: 
2867: 
2868:                                    Kärhä: Ehdotus laiksi koiraverosta annetun lain 1 ja 3 §:n muutta-
2869:                                      misesta.
2870: 
2871: 
2872:                                             Eduskunnalle
2873: 
2874:     Kun koiravero noin 100 vuotta sitten säädet-       nykyään minkäänlaista vaivaa kunnan viranomai-
2875: tiin, olivat yhteiskunnan kiusana lukuisat irtokoi-    sille, koska inokoiria ei ole. Näissä kunnissa
2876: rat, joiden aikaansaamien vahinkojen estämiseksi       koiranomistajat tuntevat itsensä väärin kohdel-
2877: kaupungeille annettiin oikeus verottaa koiran-         luiksi joutuessaan maksamaan koiraveroa, mutta
2878: omistajia. Tuolloin koira oli ennen muuta talon        saamatta kuitenkaan yhteiskunnalta minkäänlai-
2879: vahti, jota säännönmukaisesti pidettiin ulkona         sia vastapalveluja. Maalaiskunnissa ei kunnan
2880: yöt ja päivät. Yhteiskuntamme on kuitenkin             puolesta rakenneta koirille ulkoilupuistoja eikä
2881: sadan vuoden aikana muuttunut ja perusteelli-          koirien hautausmaita.
2882: nen muutos on tapahtunut myöskin koiranpidon              On selvää, että suurissa kaupungeissa, joissa
2883: kohdalla. Nyt koirasta on tullut perheen ja            joudutaan rakentamaan koirille omia puistoja ja
2884: yksityisen ihmisen lemmikki, jota hoidetaan huo-       hautausmaita ja joissa vilkkaasti liikennöidyllä
2885: lella. Se on monelle ihmiselle läheisin elävä          kadulla taluttajastaan irti tempautunut koira
2886: olento, jota pääosin pidetään sisällä asunnoissa ja    saattaa aiheuttaa suuriakin vahinkoja, on koirave-
2887: ulkona käytettäessä kytketään hihnaan.                 ro paikallaan.
2888:     Koirasta on muodostunut ihmisen paras ystä-           Koiraverosta on useassa kunnassa ja kaupungis-
2889: vä, jonka olemassaololla on suuri merkitys nyky-       sa tullut kiusallinen ja byrokratiaa lisäävä vero-
2890: ajan ihmisen yksinäisyyden poistamiseksi ja hä-        tusmuoto. Se pitäisikin saada harkinnanvaraiseksi
2891: nen psyykkeensä hoitamiseksi. Koiran hoito ja          niin, että kaupunki tai kunta voisi itse päättää
2892: huolenpito on muuttunut myös monipuoliseksi            onko sen alueella syytä kerätä koiraveroa. Laki-
2893: harrastukseksi. Se on harrastus, jota voi kaikin       aloitteessa on siis tarkoitus muuttaa koiraverola-
2894: tavoin suositella niin lapsille kuin aikuisillekin.    kia siten, että kunnanvaltuustolla olisi oikeus ei
2895: Samalla on koiran pitäminen tullut yhä kalliim-        vain päättää koiraveron suuruudesta, vaan myös
2896: maksi. Siksi on kohtuutonta, että koirasta joudu-      siitä, onko koiraveroa kysymyksessä olevan kau-
2897:  taan maksamaan veroa. Eipä juuri muitakaan            pungin tai kunnan alueella lainkaan perittävä.
2898: harrastuksia ole Suomessa vielä pantu verolle.            Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
2899:     Käytännössä on koiraveron määrääminen mo-          vasti,
2900:  nessa kunnassa koettu epätarkoituksenmukaisek-
2901:  si. Pienehköissä kunnissa koiraveron kantamiseen               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2902:  kuluu enemmän varoja ja vaivoja kuin mitä                    kiehdotuksen:
2903:  koiravero tuottaa. Monissa kunnissa ei koirista ole
2904: 
2905: 
2906: 
2907: 
2908: 4284001954
2909: 2                                      1984 vp. -     LA n:o 27
2910: 
2911: 
2912:                                                 Laki
2913:                         koiraverosta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
2914: 
2915:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan koiraverosta 29 päivänä kesäkuuta 1979 annetun lain
2916: (590/79) 1 ja 3 § näin kuuluviksi:
2917: 
2918:                        1 §                                                 3 §
2919:    Koirasta voidaan sen mukaan kuin tässä laissa        Koiravero on enintään 100 markkaa sen mu-
2920: säädetään määrätä suoritettavaksi vuosittain koi-     kaan kuin kunnanvaltuusto päättää sitä perittä-
2921: raveroa sille kunnalle, jonka alueella koiraa edel-   väksi.
2922: lisen kalenterivuoden (verovuoden) päättyessä on
2923: pysyvästi pidetty.                                      Tämä laki tulee votmaan      päivänä
2924:                                                       kuuta 198 .
2925: 
2926: 
2927:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1984
2928: 
2929:                                                Lea Kärhä
2930:                                                  1984 vp.
2931: 
2932: Lakialoite n:o 28
2933: 
2934: 
2935: 
2936: 
2937:                                    Koskinen: Ehdotus laiksi mannaalikunnan lakkauttamisesta
2938: 
2939: 
2940:                                             Eduskunnalle
2941: 
2942:   Jo vuoden 1960 valtiopäivillä hyväksyttiin laki      tilojen omistajilla on mahdollisuus sanella kan-
2943: manttaalikuntalaitoksen lakkauttamisesta, mutta        nettujen verojen jako. Ja niinpä käytäntö todis-
2944: eduskunnan silloinen vähemmistö äänesti lain           taa, että kootut varat on yleensä lahjoitettu
2945: lepäämään yli vaalien. Vuoden 1962 vaalien             monille keskusliitoille tai sellaisille järjestöille,
2946: jälkeisillä valtiopäivillä eduskunta hylkäsi po.       jotka tukevat määrättyjä tarkoitusperiä, eivätkä
2947: lakkautuslain, vaikka asiantuntijat, harvaa poik-      siksi tue niitä tavoitteita, joita manttaalikunnan
2948: keusta lukuunottamatta, pitivätkin manttaali-          tarkoituksena 1800-luvulla oli tukea. Mikäli
2949: kuntalaitosta jo täysin tarpeettomana. Samoin          manttaalikuntia ei lainsäädännöllä tarpeettoma-
2950: kävi vuonna 1972.                                      na lakkauteta, tulisi ne tehdä ainakin vapaaehtoi-
2951:    Manttaalikunnat, jotka ovat jo viime vuosi-         siksi.
2952: sadalta peräisin, eivät tarjoa pienintäkään apua          Kaiken edellä olevan perusteella ehdotamme
2953: pienviljelijälle, vaan pakollisilla manttaalimak-      kunnioittaen,
2954: suilla rasittavat vähävaraista pienviljelijäväestöä.
2955: Vanhaa, epäkansanvaltaista manttaalikuntalai-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2956: toksen päätäntävaltaa hyväksi käyttäen suurien                kiehdotuksen:
2957: 
2958:                                                  Laki
2959:                                    manttaalikunnan lakkauttamisesta
2960: 
2961:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2962: 
2963:                         1 §                            kunnan asiOita selvityksen aikana sekä ryhtyä
2964:    Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnallis-          kaikkiin niihin toimiin, jotka ovat tarpeen mant-
2965: hallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 annet-           taalikunnan toiminnan lopettamiseksi. Tällöin
2966: tuun asetukseen (21198) sisältyvät säännökset          selvitysmiehillä on oikeus muuttaa manttaalikun-
2967: manttaaliin pannusta maasta ja laitoksista sekä        nan omaisuutta rahaksi, sikäli kuin se selvitystä
2968: niiden omistajain ja haltijain kuntakokouksesta,       varren on tarpeen. Kiinteätä omaisuutta älköön
2969: joista tässä laissa käytetään nimitystä manttaali-     kuitenkaan luovutettako ilman kuntakokouksen
2970: kunta.                                                 erityistä lupaa muutoin kuin myymällä se julki-
2971:                          2 §                           sessa huutokaupassa.
2972:    Manttaalikunnan pesä on selvitettävä viiden            Tämän lain voimaan tultua saadaan manttaali-
2973: vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.             kunnan toimintaa jatkaa ainoastaan siinä määrin
2974:    Manttaalikunnan kuntakokouksen on kuuden            kuin tarkoituksenmukainen selvitys sitä vaatii.
2975: kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta
2976: valittava selvityksen toimeenpanoa varten kaksi                                4 §
2977: tai useampia selvitysmiehiä, joiden vaalista on           Mannaalikunnan tuntemattomille velkojille on
2978: ilmoitettava lääninhallitukselle. Jollei selvitys-     hankittava vuosihaaste. Jos sen jälkeen kun vuosi-
2979: miehiä määräajassa ole valittu, määrää heidät          haasteessa määrättynä paikalletulopäivänä ilmoit-
2980: lääninhallitus.                                        tautuneet tai ennen ilmoittautumisajan päätty-
2981:                                                        mistä tiedossa olleet velkojat ovat saaneet täyden
2982:                        3 §                             suorituksen sekä tarpeelliset varat on pantu eril-
2983:   Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa manttaali-       leen riitaista, erääntymätöntä tai muuta sellaista
2984: 4284001943
2985: 2                                      1984 vp. -     LA n:o 28
2986: 
2987: 
2988: saamista vanen, jonka maksamista ei voida välit-      miesten asiana on tarvittaessa käyttää manttaali-
2989: tömästi toimittaa, manttaalikunnalle jää omai-        kunnan puhevaltaa.
2990: suutta, varat on käytettävä kuntakokouksen päät-                             6 §
2991: tämällä tavalla johonkin maataloutta edistävään          Selvityksen aikana kuntakokouksessa edelleen
2992: tarkoitukseen.                                        sovelletaan 1 §:ssä mainitun asetuksen säännöksiä
2993:    Manttaalikunnan velat suoritetaan siinä järjes-    kuitenkin niin, että kuntakokoukseen saavat ot-
2994: tyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta 1868 anne-        taa osaa ainoastaan ne manttaaliin pannun maan
2995: tussa etuoikeusasetuksessa (32 168) on säädetty.      ja laitosten omistajat ja haltijat, jotka lain voi-
2996: Milloin manttaalikunnan omaisuus ei riitä sen         maan tullessa ovat kuntakokouksessa äänioikeu-
2997: velan maksamiseen, kantakoon manttaalikunta           tettuja.
2998: selvitysaikana manttaalimaksua niin, että velka                               7 §
2999: voidaan suorittaa.                                       Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu mant-
3000:                                                       taaliin pannun maan ja laitosten omistajien ja
3001:                         5 §                           haltijain kuntakokoukselle, siinyy tämän lain
3002:   Selvitysmiesten on kultakin kalenterivuodelta       voimaan tullessa kunnalle.
3003: kahden kuukauden kuluessa sen päättymisestä
3004: annettava kuntakokoukselle tili sekä selostus niis-                         8 §
3005: tä toimista, joihin he ovat ryhtyneet manttaali-        Tarkemmat säännökset tämän lain soveltami-
3006: kunnan toiminnan lopettamiseksi.                      sesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
3007:   Selvityksen tultua suoritetuksi selvitysmiesten
3008: on viivyryksittä annettava kuntakokoukselle lop-                           9 §
3009: putilitys. Selvityksen loppuunsaattamisesta on           Tämä laki tulee voimaan   pa1vana
3010: tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle. Senkin jäl-     kuuta 198 ja sitä sovelletaan vuoden 1985
3011: keen, kun selvitys on saatettu loppuun, selvitys-     alusta.
3012: 
3013: 
3014:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1984
3015: 
3016: 
3017:                                           Helvi Koskinen
3018:                                                1984 vp.
3019: 
3020: Lakialoite n:o 29
3021: 
3022: 
3023: 
3024: 
3025:                                   Könkkölä: Ehdotukset laeiksi kansanedustajain vaaleista annetun
3026:                                     lain 63 ja 64 §:n sekä kunnallisvaalilain 59 ja 60 §:n muuttami-
3027:                                     sesta
3028: 
3029: 
3030:                                            Eduskunnalle
3031: 
3032: 
3033:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3034: 
3035:    Lakien muutoksella tehdään mahdolliseksi ko-       vuoksi pääse äänestysalueensa äänestyspaikalle ei-
3036: tiäänestys niille kansalaisille, jotka eivät vam-     vätkä asuinpaikkakuntansa ennakkoäänestyspai-
3037: man, sairauden, iän tai muun vastaavan seikan         kalle.
3038: 
3039: 
3040: 
3041: 
3042:                                              PERUSTELUT
3043: 
3044:    Nykyisin äänioikeus ei toteudu kaikkien kansa-        Aloitteen tarkoituksena on, että kotiäänestyk-
3045: laisten kohdalla siksi, että itse äänestystoimitus    sen suorittamista varten voidaan perustaa yksi tai
3046: on mahdoton. Syy tähän on se, että kaikki             useampia vaalitoimikuntia, kuten laitoksissa ta-
3047: ihmiset eivät vamman tai sairauden vuoksi pääse       pahtuvan äänestyksenkin suhteen menetellaan.
3048: äänestyspaikalle. Tilanteeseen vaikuttaa yhtäältä        Kansainvälisen Vammaisten vuoden 1981 Suo-
3049: se, millaisissa tiloissa äänestys- ja ennakkoäänes-   men komitea arvioi, että maassamme olisi noin
3050: tyspaikat ovat, sekä toisaalta se, onko paikkakun-    37 000 vaikeavammaista henkilöä. On ilmeistä,
3051: nalla riittäviä kuljetuspalveluja äänestysmatkaa      että läheskään kaikki heistä eivät tarvitse aloit-
3052: varten.                                               teen tarkoittamaa äänestysmuotoa. Siksi on to-
3053:    Esityksessä on kotiäänestykseen oikeutettujen      dennäköistä, että kotiäänestys koskee vain muu-
3054: henkilöiden määrittelyssä        perustana käytetty   tamia tuhansia suomalaisia ja näin ollen kustan-
3055: voimassa olevan rakennusasetuksen 85 a §:n sa-        nukset jäävät verrattain vähäisiksi.
3056: narimotoa vain vähän muutettuna. Kotiäänestys-           Lakialoitteen tarkoituksena on tehdä vaaleihin
3057: tä pyytävien ihmisten todellisen tilanteen selvit-    osallistuminen mahdolliseksi yhä useammille
3058: täminen käy joustavasti yhteistyössä kunnan sosi-     suomalaisille ja näin laajentaa demokratiaa. Edel-
3059: aali- ja terveysviranomaisten kanssa. Heillä on jo    lä olevan perusteella ehdotamme,
3060: olemassa valtaosaltaan tiedot kotiinsa apua tarvit-
3061: sevista henkilöistä. Samaa kanavaa voidaan te-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
3062: hokkaasti käyttää tässä tarkoitetusta uudesta                kiehdotukset:
3063: mahdollisuudesta tiedottamiseen, mikä sinäl-
3064: läänkin on ensiarvoisen tärkeätä.
3065: 
3066: 
3067: 
3068: 
3069: 4284001965
3070: 2                                       1984 vp. -    LA n:o 29
3071: 
3072: 1.
3073:                                                 Laki
3074:                kansanedustajain vaaleista annetun lain 63 ja 64 §:n muuttamisesta
3075: 
3076:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3077:    muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (391/69) 63 §,
3078: sellaisena kuin se on 12 päivänä toukokuuta 1972 annetussa laissa (358/72), sekä
3079:    lisätiiiin lain 64 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 12 päivänä toukokuuta 1972 annetussa
3080: laissa, uudet 3 ja 4 momentti seuraavasti:
3081: 
3082:                         63 §
3083:    Äänestysalueen vaaliluetteloon merkitty ääni-      on merkitty, sekä vaalipiirin vaaliluetteloon mer-
3084: oikeutettu henkilö, joka on hoidettavana sairaa-      kitty henkilö saavat äänestää ennakolta niin kuin
3085: lassa, kunnalliskodissa, vanhainkodissa, sairasko-    tässä luvussa säädetään.
3086: dissa tai invaliidihuoltolaissa (907/46) tarkoite-
3087: tussa erityishuoltolaitoksessa, palvelutalossa tai                           64 §
3088: sitä vastaavassa palveluasuntolaryhmässä tahi
3089: otettu työlaitokseen, päihdyttävien aineiden vää-        Kotonaan saa äänestää henkilö, jonka kyky
3090: rinkäyttäjien huoltolaan tai rangaistuslaitokseen,    liikkua tai toimia on iän, vamman, sairauden tai
3091: joita tässä laissa sanotaan laitoksiksi, tai jonka    muun niihin rinnastettavan syyn takia siinä mää-
3092: kyky liikkua tai toimia on iän, vamman, sairau-       rin rajoittunut, että pääsy asuinpaikan ennakko-
3093: den tai muun niihin rinnastettavan syyn takia         äänestyspaikalle tuottaa kohtuuttomia vaikeuksia
3094: siinä määrin rajoittunut, että pääsy äänestysalu-     (kotiäiinestys).
3095: een äänestyspaikalle tuottaa kohtuuttomia vai-           Kotiäänestyksestä noudatetaan muutoin mitä
3096: keuksia, taikka joka 46 §:ssä tarkoitettuina vaali-   laitoksissa tapahtuvasta äänestyksestä on säädetty.
3097: päivinä muusta syystä todennäköisesti on estynyt
3098: käyttämästä äänioikeuttaan sen äänestysalueen           Tämä laki tulee voimaan          päivänä
3099: vaalitoimituksessa, jonka vaaliluetteloon hänet       kuuta 198 .
3100: 
3101: 
3102: 
3103: 
3104: 2.
3105:                                                 Laki
3106:                            kunnallisvaalilain 59 ja 60 §:n muuttamisesta
3107: 
3108:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3109:     muutetaan 12 päivänä toukokuuta 1972 annetun kunnallisvaalilain (361/72) 59 §, sekä
3110:     lisätiiiin lain 60 §:ään uudet 2 ja 3 momentti seuraavasti:
3111: 
3112:                         59 §
3113:    Äänioikeutettu henkilö, joka on hoidettavana       den tai niihin rinnastettavan syyn takia suna
3114: sairaalassa, kunnalliskodissa, vanhainkodissa, sai-   määrin rajoittunut, että pääsy äänestysalueen
3115: raskodissa tai invaliidihuoltolaissa (907/46) tar-    äänestyspaikalle tuottaa kohtuuttomia vaikeuk-
3116: koitetussa erityishuoltolaitoksessa, palvelutalossa   sia, taikka joka 44 §:ssä tarkoitettuina vaalipäivi-
3117: tai sitä vastaavassa palveluasuntolaryhmässä tahi     nä muusta syystä todennäköisesti on estynyt käyt-
3118: otettu työlaitokseen, päihdyttävien aineiden vää-     tämästä äänioikeuttaan sen äänestysalueen vaali-
3119: rinkäyttäjien huoltolaan tai rangaistuslaitokseen,    toimituksessa, jonka vaaliluetteloon hänet on
3120: joita tässä laissa sanotaan laitoksiksi, tai jonka    merkitty, saa äänestää ennakolta niin kuin tässä
3121: kyky liikkua tai toimia on iän, vamman, sairau-       luvussa säädetään.
3122:                                      1984 vp. -    LA n:o 29                                         3
3123: 
3124:                        60 §                           Kotiäänestyksestä noudatetaan muutoin mtta
3125: -   - - - - - - - - - - - -                        laitoksissa tapahtuvasta äänestyksestä on säädetty.
3126:    Kotonaan saa äänestää henkilö, jonka kyky
3127: liikkua tai toimia on iän, vamman, sairauden tai     Tämä laki tulee voimaan         päivänä
3128: niihin rinnastettavan syyn takia siinä määrin      kuuta 198 .
3129: rajoittunut, että pääsy asuinpaikan ennakkoää-
3130: nestyspaikalle tuottaa kohtuuttomia vaikeuksia
3131: (kotiiiänestys).
3132: 
3133:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1984
3134: 
3135:                                          Kalle Könkkölä
3136:                                                1984 vp.
3137: 
3138: Lakialoite n:o 30
3139: 
3140: 
3141: 
3142: 
3143:                                   Valo: Ehdotus laiksi perhe-eläkelain 6 §:n muuttamisesta
3144: 
3145: 
3146:                                            Eduskunnalle
3147: 
3148:    Perhe-eläkelain mukaan perhe-eläkettä voi saa-        Perhe-eläkelakia tulisi muuttaa siten, että
3149: da ainoastaan leskeksi jäänyt vaimo aviomiehen        perhe-eläkettä voisi samalla tavalla saada leskeksi
3150: kuollessa. Sen sijaan mies ei voi vaimonsa jälkeen    jäänyt aviomies, kun häneltä kuolee työikäinen
3151: saada perhe-eläkettä. Lesket joutuvat siten eriar-    vaimo. Miesleskien osuus verrattuna perhe-elä-
3152: voiseen asemaan puolison kuollessa sukupuolesta       kettä saavien naisleskien määrään on hyvin pieni.
3153: riippuen.                                             Tämän vuoksi uudistuksella ei tulisi olemaan
3154:    Naisten osallistuminen kodin ulkopuoliseen         suurta taloudellista merkitystä kansantalouden
3155: työhön lisääntyy kuitenkin jatkuvasti. Samoin         kannalta, mutta se olisi sitäkin tärkeämpää mies-
3156: yhä useammissa tapauksissa aviomies saattaa olla      leskille.
3157: se, joka hoitaa lapsia kotona tai hänen osuutensa        Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
3158: perheen taloudellisesta toimeentulosta on puoli-
3159: son osuutta vähäisempi. Lisäksi, jos miespuoliso               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3160: jää pienten lasten kanssa yksinhuoltajaksi, saattaa          kiehdotuksen:
3161: hänelle syntyä varsinkin alkuvaiheessa jopa suu-
3162: rempia vaikeuksia lasten ja perheen huoltamises-
3163: sa kuin naispuoliselle leskelle.
3164: 
3165: 
3166: 
3167:                                                 Laki
3168:                                 perhe-eläkelain 6 §:n muuttamisesta
3169: 
3170:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläke-
3171: lain (38/69) 6 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
3172: 
3173:                       6 §
3174:   Edunsaajia ovat jäljempänä säädetyin edelly-          Tämä laki tulee votmaan         päivänä
3175: tyksin ja poikkeuksin edunjättäjän lapset Ja          kuuta 198 .
3176: edunjättäjän leski.
3177: 
3178: 
3179: 
3180: 
3181:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1984
3182: 
3183: 
3184:                                              Tauno Valo
3185: 
3186: 
3187: 
3188: 
3189: 4284002308
3190:                                                1984 vp.
3191: 
3192: Lakialoite n:o 31
3193: 
3194: 
3195: 
3196: 
3197:                                   P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n
3198:                                      muuttamisesta
3199: 
3200: 
3201:                                            Eduskunnalle
3202: 
3203: 
3204:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3205: 
3206: 
3207:    Aloitteessa ehdotetaan tulo- ja varallisuusvero-   hoitajille maksettava hoitokulukorvaus et olisi
3208: lain 22 §:n 1 momenttiin lisättäväksi uusi 8 a        veronalaista tuloa.
3209: kohta, jonka mukaan. kunnallisille perhepäivä-
3210: 
3211: 
3212: 
3213: 
3214:                                              PERUSTELUT
3215: 
3216:    Tulonhankkimiskulujen vähennyskelpoisuutta         vieraalla paikkakunnalla oleskeluun liittyvät päi-
3217: koskeva pääsääntö sisältyy tulo- ja varallisuusve-    värahat ja muut korvaukset. Tulokäsitteen ulko-
3218: rolain 25 §:ään. Sen mukaan verovelvollisella on      puolelle jäävinä verovapaiksi on myös katsottu
3219: oikeus tulostaan vähentää tulon hankkimisesta         eräät muut kustannusten korvaukset. Näitä ovat
3220: tai säilyttämisestä johtuvat menot jäljempänä         esimerkiksi korvaukset selkeisiin tositteisiin pe-
3221: laissa säädetyin poikkeuksin. Palkkatulosta vä-       rustuvista työväline- tai materiaalikuluista, joiden
3222: hennettäviä tulonhankkimiskuluja koskee 28 §:n        suorittamisessa työntekijä on tavallaan toiminut
3223: erityissäännös. Siinä on säädetty tulonhankkimis-     vain työnantajan välikappaleena. Tällaisia kor-
3224: vähennyksestä.                                        vauksia ei ole myöskään ennakkoperintälain
3225:    Tulonhankkimisvähennyksen lisäksi palkansaa-       8 §:n 1 momentin säännöksen mukaan pidettävä
3226: ja voi vähentää työmarkkinajärjestöjen jäsenmak-      palkkana.
3227: sut erikseen sekä muut tulonhankkimiskulut siltä         Perhepäivähoitaja saa palkan ja hoitokulukor-
3228: osin kuin niiden määrä ylittää tulonhankkimisvä-      vauksen. Palkka sovitaan työehtosopimuksella ja
3229: hennyksen määrän. Tulonhankkimisvähennys on           hoitokulukorvaus määräytyy kuntien keskusjärjes-
3230: näin ollen ensisijainen palkansaajille myönnettä-     töjen suosituksen perusteella.
3231: vistä luonnollisista vähennyksistä. Sen tarkoituk-       Kunnat ovat maksaneet hoitokulukorvauksen
3232: sena on päästä eroon pieniä tulonhankkimiskulu-       perhepäivähoitajille korvauksena hoitolapsille an-
3233: ja koskevista vähennysvaatimuksista ja tällä ta-      netusta ruoasta, oman huoneiston kulumisesta,
3234: voin yksinkertaistaa verotusta.                       sähköstä, leluista ja askarteluvälineistä sekä
3235:    Jos työnantaja on korvannut työntekijälle työs-    muusta vastaavasta. Hoitokulukorvaus on ollut
3236: tä aiheutuneita kustannuksia, nämä korvaukset         veroton.
3237: ovat periaatteessa veronalaisia, sikäli kuin niitä       Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin tehnyt
3238: voidaan pitää tulo- ja varallisuusverolain 19 §:ssä   22.4.1983 päätöksen, joka merkitsee ansiotason
3239: tarkoitettuina tuloina. Verovapaiksi on säädetty      alenemista perhepäivähoitajille. Päätöksen mu-
3240: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 8 ja 9 kohdissa   kaan hoitokulukorvaus on laskettava palkan kans-
3241: eräin edellytyksin vain tietyt matkustamiseen tai     sa yhteen, josta summasta saadaan tehdä hoito-
3242: 428400232A
3243: 2                                        1984 vp. -   LA n:o 31
3244: 
3245: kulun suuruinen vähennys. Tämän seurauksena           vanhempiin ja asianomaisiin viranomaisiin perus-
3246: hoitajat menettävät useita satoja markkoja vuo-       tuu työehtosopimusmääräyksiin.
3247: dessa.                                                   Kunnalliset perhepäivähoitajat eivät kuulu
3248:    Kunnalliselle perhepäivähoitajalle maksettava      suojavaatesopimuksen piiriin. Näin ollen he jou-
3249: hoitokulukorvaus käsittää elintarvikekustannus-       tuvat kustantamaan itse kaiken työvaatetuksensa.
3250: osuuden, joka menee lapsen ruokailuun, ja             Perhepäivähoitajalla on lasten ulkoiluttamisvel-
3251: muun osuuden, joka on korvausta huoneiston            vollisuus; hän joutuu hankkimaan asianmukaisen
3252: käytöstä, sähköstä, vedestä, lämmöstä, askartelu-     vaatetuksen, josta aiheutuneita kuluja hän ei voi
3253: tarvikkeista, puhelimen käytöstä ja muista me-        vähentää verotuksessa eikä hän saa enää palkka-
3254: noista. Hoitokulukorvaus jakautuu niin, että          tulovähennystäkään hyväkseen.
3255: elintarvikekustannusosuutta on n. 70 % ja muu-           Koska hoitokulukorvaus menee kokonaan per-
3256: ta osuutta noin 30 %. Korvaus tarkistetaan ker-       hepäivähoidosta aiheutuvien kulujen korvauk-
3257: ran vuodessa ja pohjana pidetään kahden vuoden        seen, ei sitä tulisi pitää veronalaisena tulona.
3258: takaista indeksilukua.                                   Ehdotammekin,
3259:    Puhelinkulujen on katsottu sisältyvän muuhun
3260: kustannusosuuteen. Ilmoittamisvelvollisuus ja                   ettii Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3261: yhteydenpito perhepäivähoidonohjaajiin, lasten               kiehdotuksen:
3262: 
3263: 
3264: 
3265: 
3266:                                                 Laki
3267:                            tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
3268: 
3269:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuus-
3270: verolain (1043/74) 22 §:n 1 momenttiin uusi 8 a kohta seuraavasti:
3271: 
3272:                         22 §                          lain (36/7 3) tarkoittamalle perhepäivähoitajalle
3273:     Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                kunnan maksamaa hoitokulukorvausta,
3274: 
3275:    8 a) sen mukaan kuin verohallitus vuosittain
3276: tarkemmin määrää lasten päivähoidosta annetun           Tämä laki tulee voimaan         päivänä
3277:                                                       kuuta 198 .
3278: 
3279: 
3280:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1984
3281: 
3282:           Pekka Leppänen                  Mikko Kuoppa                   Inger Hirvelä
3283:           Niilo Koskenniemi               Esko-Juhani Tennilä            Arvo Kemppainen
3284:           Osmo Vepsäläinen                Maqa-Lusa Salminen             Vappu Säilynoja
3285:           Heli Astala                     Irma Rosnell                   Pentti Liedes
3286:           Ensio Laine                     Juhani Vähäkangas              Marjatta Stenius-Kaukonen
3287:           Pirkko Turpeinen                Terho Pursiainen               Anna-Lusa Jokinen
3288:           Esko Helle                      Seppo Toiviainen               Kalevi Kivistö
3289:           Sten Söderström                 Lauha Männistö                 Timo Laaksonen
3290:                       Matti Kautto                              Ulla-Leena Alppi
3291:                                                 1984 vp.
3292: 
3293: Lakialoite n:o 32
3294: 
3295: 
3296: 
3297: 
3298:                                    Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi torjunta-ainelain 5 a Ja 5 b §:n
3299:                                      muuttamisesta
3300: 
3301: 
3302:                                            Eduskunnalle
3303: 
3304:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3305: 
3306:    Lainmuutoksella kielletään vesakoiden lehväs-       tavien lehtipuiden lehvästöön. Maasta tapahtuva
3307: töruiskutukset kokonaan. Lehvästöruiskutuksilla        lehvästömyrkytys aiheuttaa työsuojelullisia ongel-
3308: tarkoitetaan tässä menetelmiä, joissa torjunta-        mia eikä esim. traktorilevitys ole juurikaan ilma-
3309: aine levitetään joko ilmasta tai maasta käsin          levitystä tarkempaa, jolloin pystyttäisiin estä-
3310: traktorista tms. laitteesta ilmatilan kautta torjut-   mään myrkkyjen joutuminen mm. vesistöihin.
3311: 
3312: 
3313: 
3314: 
3315:                                               PERUSTELUT
3316: 
3317:    Tutkimusten mukaan vesakkomyrkkyjen ha-             mikä johtuu ensisijaisesti välillisistä vaikutuksis-
3318: joaminen metsän happamissa olosuhteissa on              ta, suojaa tarjoavan puuston ja mahdollisesti
3319: huomattavasti hitaampaa kuin pelloilla. Esimer-        myös ravinnon vähenemisestä lehvästömyrkytyk-
3320: kiksi sekä pelloilla että metsissä nykyään yleisesti   sen seurauksena.
3321: käytetty MCPA hajoaa peltomaassa muutamassa                Lehvästömyrkytysten tehokin on kyseenalaista.
3322: viikossa mutta metsämaassa täydellinen hajoami-        Jos käsittely suoritetaan liian aikaisin tai pitkän
3323: nen kestää ainakin vuoden ja karikkeessa yli kaksi     poutakauden vallitessa, myös huomattava osa
3324: vuotta. Siten perustelut, joiden mukaan lehväs-        havupuista, joiden kasvua on haluttu auttaa,
3325: tömyrkytykset metsissä on sallittava koska samoja      vaurioituu. Myöhäisenä tai sateisena ajankohtana
3326: aineita käytetään huomattavasti enemmän pel-           tehty käsittely ei puolestaan tehoa edes torjunnan
3327: loilla, yksinkertaistavat ongelmaa liikaa. Sitä        kohteena olevaan lehtipuuvesakkoon. Tutki-
3328: paitsi myös peltoviljelyn kemikaalikuormaa jou-        mukset viittaavat myös metsämaan tuottokyvyn
3329: dutaan käsityksemme mukaan vähentämään ny-             pitkäaikaiseen alentumiseen vesakkomyrkytetyillä
3330: kyisestä jos maan tuottokyky aiotaan turvata           alueilla.
3331: pitkälle tulevaisuuteen.                                   On pidettävä välttämättömänä, että metsän-
3332:    Vesakoiden lehvästömyrkytykset vahingoittavat       hoitomenetelmiä kehitetään sellaiseen suuntaan,
3333: myös muuta kasvillisuutta. Mm. puolukka, joka          ettei vesakoiden lehvästömyrkytyksiä ole tarpeen
3334: joinakin vuosina tuottaa runsaita marjasatoja          ottaa vakiomenetelmäksi taimikonhoidossa. Il-
3335:  aukkoisissa nuorissa metsissä, toipuu hyvin hi-       man kautta maahamme kaukokulkeutuvat saas-
3336: taasti. Lehvästötuiskutusten jälkeen puolukkasa-        teet - mm. hapan sade - aiheuttavat tarpeen
3337: dot saavuttavat puolet alkuperäisestä satotasosta      säilyttää riittävä määrä lehtipuusekoitusta metsis-
3338:  3-5 vuoden jälkeen ja normaaleihin satoihin           sämme, koska sekametsät ovat kestävämpiä näitä
3339:  päästään vasta paljon myöhemmin. Kasvillisuus-         tuhoja vastaan ja lehtipuiden karikkeet tasapai-
3340:  kerroksen ja maaperän selkärangattomille eläi-         nottavat muutoinkin hapanta metsämaatamme.
3341:  mille lehvästömyrkytys saattaa aiheuttaa lievää           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3342:  välitöntä kuolleisuutta. Linnuston lajimäärä ja
3343:  paritiheys laskevat lehvästökäsittelyn jälkeisinä                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3344:  vuosina noin puoleen alkuperäisestä määrästä,                 lakiehdotuksen:
3345: 428400251X
3346: 2                                       1984 vp. -   LA n:o 32
3347: 
3348:                                                 Laki
3349:                              torjunta-ainelain 5 a ja 5 b §:n muuttamisesta
3350: 
3351:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3352:   kumotaan 23 päivänä toukokuuta 1969 annetun torjunta-ainelain (327/69) 5 b §, sekä
3353:   muutetaan lain 5 a § sellaisena kuin se on kesäkuun 7 päivänä 1978 annetussa laissa (434/78)
3354: seuraavasti:
3355: 
3356:                       5 a §
3357:   Torjunta-aineen levittäminen ilma-aluksesta          Tämä laki rulee voimaan       päivänä
3358: on kielletty. Samoin on kielletty vesakon hävittä-   kuuta 198 .
3359: minen lehvästöruiskutusta käyttäen.
3360: 
3361: 
3362: 
3363:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
3364: 
3365: 
3366:          Kalle Könkkölä                  Liisa Kulhia                 Vieno Eklund
3367:          Ville Komsi                     Helvi Koskinen               Jouni J. Särkijärvi
3368:          Liisa Jaakonsaari               Heli Astala                  Sirpa Pietikäinen
3369:                                                  1984 vp.
3370: 
3371: Lakialoite n:o 33
3372: 
3373: 
3374: 
3375: 
3376:                                    Almgren ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajain vaaleista annetun
3377:                                      lain muuttamisesta
3378: 
3379: 
3380:                                             Eduskunnalle
3381: 
3382: 
3383:                               ALOI1TEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3384: 
3385:    Aloitteessa ehdotetaan kansanedustajain vaa-          Lainmuutos on tarkoitettu saarettavaksi voi-
3386: leista annetun lain ( 391169) eräiden pykälien         maan heti sen jälkeen kun eduskunta on sen
3387: muuttamista siten, että äänestäjän tahto toteu-        hyväksynyt.
3388: tuisi nykyistä paremmin.
3389: 
3390: 
3391: 
3392: 
3393:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
3394: 
3395:    Eräissä vaalilain pykälissä säädetään tietyistä        Vaalilain 59 §:ssä säädetään vaalilautakunnan
3396: teknisistä toimenpiteistä. Tällaisia ovat ehdokas-     tehtävistä vaalitoimituksen jälkeen. Lain mukaan
3397: listaan kuuluvien ehdokkaiden merkitseminen            vaalilautakunta suorittaa laskennan ja erottaa eri
3398: numeroilla (38 §) ja äänestyslippujen ryhmittä-        ryhmäksi ne äänestysliput, joista puuttuu leima
3399: minen sekä päällykseen paneminen (59 §).               tai jotka 83 §:n mukaan muutoin on katsottava
3400:    Joulukuun 14 päivänä 1983 antamassaan pää-          mitättömiksi. Kaikki äänestysliput pannaan sen
3401: töksessä korkein hallinto-oikeus toteaa, että kes-     jälkeen kestävään päällykseen vaalipiirin keskus-
3402: kuslautakunnassa on menetelty lainvastaisesti sil-     lautakunnalle lähetettäväksi.
3403: tä osin, kuin äänestyslippujen hylkäämisestä ei           Vaalilain 82 §:ssä säädetään keskuslautakun-
3404: ole päätetty keskuslautakunnan päätösvaltaisessa       nan tehtävistä vaalien jälkeisenä päivänä.
3405: kokoonpanossa {82 §).                                    Joulukuun 14 päivänä 1983 KHO antoi pää-
3406:     Hyvin oleellinen on vaalilain 83 §, jossa sääde-   töksen, jossa todettiin, että eräissä tapauksissa
3407: tään, milloin äänestyslippu on mitätön.                keskuslautakunta on toiminut lainvastaisesti.
3408:                                                        Lainvastaisuus on tapahtunut siten, että ääniä on
3409: 1. Nykyinen tilanne                                    hylätty muutoin kuin keskuslautakunnan päätös-
3410:                                                        valtaisessa kokoonpanossa.
3411:    Vaalilain (391169) 38 §:ssä säädetään: "Vaali-         Vaalilain 83 § :ssä säädetään siitä, milloin ää-
3412: piirin keskuslautakunnan on tämän jälkeen an-          nestyslippu on mitätön.
3413: nettava jokaiselle hyväksyttyyn ehdokaslistaan si-       Joulukuun 14 päivänä 1983 KHO antoi pää-
3414: sältyvälle ehdokkaalle juokseva järjestysnumero        töksen, jonka perusteella eduskunnassa vaihtui
3415: siten, että 34 §:n 2 momentissa säädetyssä arpo-       yksi kansanedustaja. Kriittinen kohta oli vaalilain
3416: misessa ensimmäiseksi tulleen puolueen ehdokas-        83 §:n 1 momentin kohta 6, jossa säädetään:
3417: listaan kuuluvat ehdokkaat merkitään puolueen          (äänestyslippu on mitätön) "jos äänestyslippuun
3418: ilmoittamassa järjestyksessä ensimmäisillä nume-       on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tunto-
3419: roilla alkaen numerosta 2, toiseksi tulleen puolu-     merkki taikka siihen on tehty muunlainen asia-
3420: een ehdokkaat samalla tavalla seuraavilla järjes-      ton merkintä''. Käsite ''muunlainen asiaton
3421: tysnumeroilla ja niin edelleen.'' ( 38 §: n 1 mom.)    merkintä'' on aina tulkinnanvarainen.
3422: 428400249V
3423: 2                                       1984 vp. -     LA n:o 33
3424: 
3425: 2. Aloitteen sisältö                                   niistä myös päätöksen päätösvaltaisena, ennen
3426:                                                        muiden, hyväksyttäväksi ehdotettujen äänten las-
3427:    Vaalilain 38 §:ää tulisi muuttaa siten, että        kemista.
3428: numeroa 7 ei käytetä lainkaan. Numero 7 on                Vaalilain 82 §:n soveltaminen käytännössä on
3429: ongelmallinen siksi, että useissa tapauksissa se       johtanut siihen, että päätöksen äänen hylkäämi-
3430: sekoitetaan numeroon 1. Hyvin yleistä on, että         sestä on tehnyt joku muu kuin päätösvaltainen
3431: numeroita käsin kirjoitettaessa tehdään numero         keskuslautakunta. Luotettavuuden lisäämiseksi
3432: yhteen väkänen. Sen loivuudesta tai jyrkkyydestä       on säädöstä muutettava siten, että keskuslauta-
3433: riippuu, saako kuvio muodon, joka muistuttaa           kunnan on ensin tehtävä päätös, mitkä äänestys-
3434: numero yhtä vai numero seitsemää. Lisäksi on           liput on mitättöminä jätettävä huomioon otta-
3435: muistettava, että monen vuoden ajan opetettiin         matta. Sen jälkeen on laskettava hyväksyttäväksi
3436: koulussa tiettyä kaunokirjoituksen tyyppinume-         ehdotetut äänet.
3437: rojärjestelmää, jossa numero seitsemän käsin kir-         Vaalilain 83 §:n 1 momentin 6 kohta on aina
3438: joitettaessa tehtiin ilman poikkiviivaa.               ollut ongelmallinen. Kun laki sallii äänestyslip-
3439:    Numeroiden 1 ja 7 sekoittamiselta vältytään,        puun "muunlaisen merkinnän", joka ei ole
3440: jos vaalilaissa kielletään numeron 7 käyttö koko-      asiaton, mutta ei asiatoma merkintää, joudutaan
3441: naan. Vaalilain 38 §:n 1 momentin loppuun              jatkuvasti vaikeisiin tulkintatilanteisiin. Niiden
3442: lisättäisiin yksi virke: ''Numeroa seitsemän {7) ei    välttämiseksi on 83 §:n 1 momentin 6 kohta
3443: kuitenkaan käytetä.''                                  muutettava yksiselitteiseksi. 83 §:n 1 momentin
3444:    Vaalilain 59 §:ää tulisi muuttaa siten, että        6 kohdan selventäminen tekee 83 §:n viimeisen
3445: vaalilautakunnan hylättäväksi ehdottamat äänet         momentin tarpeettomaksi.
3446: suljetaan omaan eriväriseen kääreeseen. Toimen-           Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3447: piteen tarkoituksena on helpottaa keskuslauta-         nioittavasti,
3448: kunnan työtä. Se voisi nopeasti, ennen muiden
3449: kääreiden avaamista, ryhtyä laskemaan ja tarkis-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3450: tamaan hylättäväksi ehdotettuja ääniä ja se tekisi            kiehdotuksen:
3451: 
3452: 
3453: 
3454: 
3455:                                                  Laki
3456:                        kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta
3457: 
3458:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3459:   kumotaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (391169) 83 §:n 2
3460: momentti sekä
3461:   muutetaan 38 §:n 1 momentti, 59 §:n 4 momentti, 82 §:n 1 momentti ja 83 §:n 1 momentin 6
3462: kohta, sellaisina kuin niistä on 82 §:n 1 momentti 16 päivänä toukokuuta 1975 annetussa laissa
3463: {319/75), seuraavasti:
3464: 
3465:                         38 §                           raavilla järjestysnumeroilla ja niin edelleen. Nu-
3466:    Vaalipiirin keskuslautakunnan on taman jäl-         meroa seitsemän {7) ei kuitenkaan käytetä.
3467: keen annettava jokaiselle hyväksyttyyn ehdokas-
3468: listaan sisältyvälle ehdokkaalle juokseva järjestys-
3469: numero siten, että 34 §:n 2 momentissa säädetys-                              59 §
3470: sä arpomisessa ensimmäiseksi tulleen puolueen
3471: ehdokaslistaan kuuluvat ehdokkaat merkitään               Äänestysliput, ryhmitettyinä siten, kuin edellä
3472: puolueen ilmoittamassa järjestyksessä ensimmäi-        on sanottu, pannaan sen jälkeen kestävään pääl-
3473: sillä numeroilla alkaen numerosta 2, toiseksi          lykseen siten, että hylättäväksi ehdotetut äänes-
3474: tulleen puolueen ehdokkaat samalla tavalla seu-        tysliput pannaan eriväriseen kääreeseen kuin hy-
3475:                                         1984 vp. -     LA n:o 33                                       3
3476: 
3477: väksyttäväksi ehdotetut ja tämän jälkeen molem-        kuslautakunnan on laskettava erikseen kunkin
3478: mat yhteiseen kestävään päällykseen. Puheenjoh-        ehdokkaan hyväksi ennakkoäänestyksessä ja vaali-
3479: taja tai varapuheenjohtaja ja vähintään yksi muu       toimituksessa annettujen hyväksyttyjen äänien
3480: jäsen sinetillään huolellisesti sulkevat päällyksen.   kokonaismäärä.
3481: Päällykseen merkitään vaalipiirin keskuslauta-
3482: kunnan osoite, lähetyksen sisältö ja lähettäjä.
3483:                                                                            83 §
3484:                                                          Äänestyslippu on mitätön:
3485:                       82 §
3486:    Vaalien jälkeisenä päivänä kello 9 vaalipiirin         6) jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänestä-
3487: keskuslautakunnan on ryhdyttävä tarkastamaan           jän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen
3488: vaalitoimituksessa annettuja äänestyslippuja ja        on tehty muu merkintä.
3489: vaalilautakuntien laskelmia sekä tällöin ensin
3490: päätettävä, mitkä äänestysliput on mitättöminä           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
3491: jätettävä huomioon ottamatta. Sen jälkeen kes-         kuuta 198 .
3492: 
3493: 
3494: 
3495:     Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1984
3496: 
3497:          Esko Almgren                    Olavi Ronkainen                Impi Muroma
3498:                                                 1984 vp.
3499: 
3500: Lakialoite n:o 34
3501: 
3502: 
3503: 
3504: 
3505:                                    Skön ym.: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain 1 §: n
3506:                                      muuttamisesta
3507: 
3508: 
3509:                                            Eduskunnalle
3510: 
3511:    Kansanedustajille maksetaan istuntokautena          haa. Tämä kansanedustajan kaksoispäivärahaa
3512: ulkomaille tehtyjen virka- ja valiokuntamatkojen       koskeva kysymys tulee ratkaista erillään eikä ehkä
3513: ajalta sekä kotimaan että ulkomaan päivärahaa.         edustajanpalkkiolain muutosta valmistelevan
3514: Tämä on epäoikeudenmukaista, kun otetaan               lainsäädäntöjohtaja Rihton johdolla toimivan ko-
3515: huomioon yleinen käytäntö ja muut kansalaisryh-        mitean saatua työnsä valmiiksi.
3516: mät.                                                      Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
3517:    Olen yrittänyt hoitaa kyseistä päivärahakysy-       vasti,
3518: mystä hallinnollista tietä, mutta asia näyttää
3519: siirtyvän epämääräiseen tulevaisuuteen.                          että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3520:    Katson, että kansanedustajille tulee ulkomaan-             kiehdotuksen:
3521: matkan aikana maksaa vain ulkomaan päivära-
3522: 
3523: 
3524:                                                  Laki
3525:                         edustajanpalkkiosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
3526: 
3527:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä säädetyllä tavalla,
3528: lisätään edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain (328/47) 1 §:ään uusi 3
3529: momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
3530: 
3531:                         1 §
3532:                                                          Tämä laki tulee v01maan        päivänä
3533:    Edellä 2 momentissa tarkoitettua päivärahaa ei      kuuta 198 .
3534: kuitenkaan suoriteta niiltä päiviltä, joilta edusta-
3535: jalle suoritetaan 1 c §:n 1 momentin perusteella
3536: päivärahaa ulkomaille tehdystä matkasta.
3537: 
3538: 
3539: 
3540:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
3541: 
3542:          Pentti Skön                      Urho Pohto                     Helvi Koskinen
3543:          Mikko Vainio                     Reino Jyrkilä                  Lea Mäkipää
3544:          Veikko Vennamo                   Pentti Kettunen                Liisa Arranz
3545:                                           Vieno Eklund
3546: 
3547: 
3548: 
3549: 
3550:  428400250W
3551:                            j
3552:                           j
3553:                          j
3554:                         j
3555:                        j
3556:                       j
3557:                      j
3558:                     j
3559:                    j
3560:                   j
3561:                  j
3562:                 j
3563:                j
3564:               j
3565:              j
3566:             j
3567:            j
3568:           j
3569:          j
3570:         j
3571:        j
3572:       j
3573:      j
3574:     j
3575:    j
3576:   j
3577:  j
3578: j
3579:                                                 1984 vp.
3580: 
3581: Lakialoite n:o 35
3582: 
3583: 
3584: 
3585: 
3586:                                    Ikonen ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain 15 f §:n muuttami-
3587:                                       sesta
3588: 
3589: 
3590:                                            Eduskunnalle
3591: 
3592:     Aravalainoitettu omakotitalo saadaan nykyisin        Aravalainalla rakennettuja ja hankittuja oma-
3593: luovuttaa ainoastaan kunnalle tai kunnan viran-       kotitaloja ja asunto-osakkeita koskeva luovutusra-
3594: omaisen nimeämälle, asuntohallituksen vahvista-       joitus on muodostunut kohtuuttomaksi erityisesti
3595: mat edellytykset täyttävälle luovutuksensaajalle ja   ottaen huomioon sen, että aravalainan osuus
3596: enintään lain mukaan määräytyvästä hinnasta.          varsinkin omakotitalon todellisista rakentamis- ja
3597: Sama rajoitus koskee aravalainalla hankittujen,       hankintakustannuksista on laskenut varsin alhai-
3598: asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osak-       selle tasolle. Vähintään 27 vuoden luovutusrajoi-
3599: keiden luovuttamista. Luovutusrajoitus on voi-        tuksen ylläpitämiseen ei ole enää mitään asunto-
3600: massa sen ajan, joksi laina on myönnetty, mutta       poliittisia perusteita. Asuntotuotantolakia olisi-
3601: kuitenkin vähintään 27 vuotta. Rajoituksesta ei       kin muutettava siten, että sellaista omakotitaloa,
3602: voi vapautua edes maksamalla aravalaina ja muu        jonka rakentamista, laajentamista tai hankkimis-
3603: valtiolta saatu hyöty takaisin.                       ta varten on myönnetty asuntolaina, tai sellaisia
3604:    Tällainen vapautumismahdollisuus on kuiten-        osakkeita, joiden hankkimista varten on myön-
3605: kin jo nyt olemassa niissä tapauksissa, jolloin       netty asuntolaina, koskeva luovutusrajoitus sää-
3606: aravalaina on myönnetty peruskorjausta tai siihen     dettäisiin olemaan voimassa vain sen ajan, joksi
3607: liittyvää laajentamista varten. Lisäksi näissä ta-    laina on myönnetty. Lisäksi lainasta tulisi voida
3608: pauksissa luovutusrajoitus on pääsääntöisesti voi-    vapautua maksamalla se ja lainan alikorkoisuu-
3609: massa vain sen ajan, joksi laina on myönnetty,        desta saatu hyöty korkoineen takaisin. Säännök-
3610: eikä mitään 27 vuoden vähimmäismääräaikaa             set vastaisivat tällöin sitä, mitä on jo nyt voimassa
3611: ole. Samoja periaatteita noudatetaan myös sil-        peruskorjaus- ja omaksilunastamislainojen osalta.
3612: loin, kun asuinhuoneiston hallintaan oikeutta-           Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3613: vien osakkeiden omaksilunastamista varten on          nioittaen,
3614: myönnetty valtion omaksilunastamislainaa. Täl-
3615: löin luovutusrajoitus on voimassa vain sen ajan,               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3616: joksi laina on myönnetty, ja siitä voi vapautua              lakiehdotuksen:
3617: maksamalla laina ja valtiolta saatu korkohyöty
3618: takaisin.
3619: 
3620:                                                Laki
3621:                              asuntotuotantolain 15 f §:n muuttamisesta
3622: 
3623:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotan-
3624: tolain 15 f §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa
3625: {81/82), näin kuuluvaksi:
3626: 
3627:                      15 f §
3628:    Mitä 6 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa ja           nöksissä tarkoitettuihin rakennuksiin ja osakkei-
3629: 15-15 e §:ssä on säädetty, on sovellettava, jollei    siin, milloin asuntolaina on myönnetty peruskor-
3630: tässä momentissa, 2 tai 3 momentissa taikka           jausta tai siihen liittyvää laajentamista, omakoti-
3631: vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetussa       talon rakentamista, laajentamista tai hankkimista
3632: laissa säädetystä muuta johdu, mainituissa sään-      taikka 6 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla luon-
3633: 428400268F
3634: 2                                  1984 vp. -      LA n:o 35
3635: 
3636: nolliselle henkilölle asuinhuoneiston hallintaan    suudessaan maksettu takaisin ja valtiolle on lisäk-
3637: oikeuttavien osakkeiden hankkimista varten, sen     si maksettu kultakin lainavuodelta valtiolle mak-
3638: ajan, joksi laina on myönnetty, ja muussa ta-       setun koron ja samana vuonna valtion ensisijais-
3639: pauksessa 45 vuotta, 4 momentissa tarkoitetun       lainasta perityn koron välinen erotus sekä tälle
3640: merkinnän tekemisestä lukien. Mainittujen sään-     erotukselle vuotuista korkoa valtion ensisijaislai-
3641: nösten soveltaminen peruskorjausta tai siihen       nasta kulloinkin perityn koron mukaan laskettu-
3642: liittyvää laajentamista tai hankkimista taikka      na.
3643: 6 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla luonnollisel-
3644: le henkilölle asuinhuoneiston hallintaan oikeut-
3645: tavien osakkeiden hankkimista varten myönnetyn        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
3646: lainan johdosta lakkaa ennen edellä tarkoitetun     kuuta 198 .
3647: määräajan päättymistä, milloin laina on kokonai-
3648: 
3649: 
3650:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1984
3651: 
3652:         Pirkko Ikonen                  Liisa Hilpelä                 Pentti Skön
3653:         Jukka Vihriälä                 Pirjo Rusanen                Hannu Tenhiälä
3654:         Seppo Pelttari                 Kaarina Dromberg             Aino Pohjanoksa
3655:         Timo Kietäväinen              Riitta Jouppila               Lea Kärhä
3656:         Tytti lsohookana-Asunmaa       Helena Pesola                Paavo Vesterinen
3657:         Esko Aho                       Boris Renlund                Olavi Martikainen
3658:         Juhani Alaranta                Hannu Kemppainen             Mauno Manninen
3659:         Riitta Uosukainen             Sakari Knuuttila              Lea Sutinen
3660:         Impi Muroma                   Liisa Kulhia                  Pirjo Ala-Kapee
3661:         Iiro Viinanen                 Pertti Hietala                Hannele Pokka
3662:         Heikki Järvenpää              Pentti Poutanen               Liisa Arranz
3663:         Matti Lahtinen                J. Juhani Kortesalmi          Matti Maijala
3664:                     Heimo Linna                              Aapo Saari
3665:                                                    1984 vp.
3666: 
3667: Lakialoite n:o 36
3668: 
3669: 
3670: 
3671: 
3672:                                      Enävaara: Ehdotukset laeiksi maidon kiintiömaksusta Ja maidon
3673:                                         tuotantokiintiöistä
3674: 
3675: 
3676:                                               Eduskunnalle
3677: 
3678:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen             kää näkevistä edellyttää, että lehmien vähentämi-
3679: laiksi maidon kaksihintajärjestelmää koskevaksi           sen ja peltojen kesannoinnin sijasta lisäämme
3680: lainsäädännöksi (HE n:o 37), joka pitää sisällään         voimakkaasti kotimaista elintarvikeapua maail-
3681: lait maidon tuotantokiintiöistä ja maidon kiintiö-        man köyhimmille kansoille.
3682: maksusta. Tarkoituksena on määrätä kaikille                  Edellä olevaan viitaten olisi pienten ja keski-
3683: maidontuotantoa harjoittaville tuottajille tilakoh-       suurten maitotilojen elinkelpoisuuden säilyttämi-
3684: taiset tuotantokiintiöt, joiden ylimenevästä osasta       seksi ja parantamiseksi kiintiömaksusta vapaa
3685: he saisivat vain muodollisen hinnan. Lakiehdo-            normaali tuottajahinta maksettava 75 000 litran
3686: tuksiin sisältyy vapaakiintiö, mutta sen määrä on         vuosituotokseen saakka ja kohdistettava rajoitus-
3687: vuodessa vain 30 000 litraa. Nämä lait vaaranta-          toimet vasta tätä suurempiin maitotiloihin. Edel-
3688: vat pien- ja perheviljelmien tulevaisuuden maas-          leen olisi kaksihintajärjestelmää koskevan lainsää-
3689: samme.                                                    dännön voimaan tullessa kokonaan poistettava
3690:    Koska pien- ja perheviljelmäpohjaisen maata-           kaikki pien- ja perheviljelmiä rasittavat vienti-
3691: loustuotannon pysyminen elinkelpoisena on ter-            ym. maksut.
3692: veen ja elinvoimaisen maaseudun elinehto sekä               Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
3693: välttämätön turva kotimaisen elintarviketuotan-           vasti,
3694: non riittävyydelle mahdollisissa kansainvälisissä
3695: kriisitilanteissa, olisi hallituksen lakiesityksiä kor-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
3696: jattava. Myös vastuumme suuren maailman näl-                     kiehdotukset:
3697: 
3698: 
3699: 
3700: 
3701: 1.
3702:                                                     Laki
3703:                                           maidon kiintiömaksusta
3704: 
3705:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3706: 
3707:                        1 luku                                                  2 luku
3708:                  Yleiset säännökset                                 Kiintiömaksun suorittaminen
3709:                          1 §                                                  4-6 §
3710:    (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 37)            (Kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3711:    Tämän lain mukaisten maksujen katsotaan
3712: vastaavan maataloustulolain (692/82) 15 §:ssä
3713: tarkoitettua maatalouden osuutta maataloustuot-                                3 luku
3714: teiden vientikustannuksista.
3715:                                                                     Kiintiömaksun määrääminen
3716:                       2 ja 3 §                                               7-20 §
3717:    (Kuten hallituksen esityksessä n:o 37)                   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3718: 428400327C
3719: 2                                      1984 vp. -   LA n:o 36
3720: 
3721:                      4 luku                                          27 ja 28 §
3722:                                                       (Kuten 26 ja 27 § hallituksen esityksessä n:o
3723:                Erinäisiä säännöksiä                 37)
3724:                      21-25 §
3725:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3726: 
3727:                        26 §
3728:   Tämän lain voimaan tullessa poistuvat maidon
3729: vientikustannusmaksut.
3730: 
3731: 
3732: 
3733: 
3734: 2.
3735:                                                Laki
3736:                                       maidon tuotantokiintiöistä
3737: 
3738:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3739: 
3740:                         1 luku                                           4 luku
3741:                 Yleiset säännökset                   Tuotantokiintiön siirtyminen ja tarkistaminen
3742:                      1 ja 2 §                                         13 ja 14 §
3743:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 37)            (Kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3744: 
3745:                         3 §                                               15 §
3746:     (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 37)     (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3747:     Tuotantokiintiö on vähintään 75 000 litraa        Valtioneuvoston tulee 14 §:ssä tarkoitetussa
3748: vuodessa.                                           päätöksessä määrätä tuotantokiintiöiden vahvista-
3749:                                                     misessa ja korottamisessa asetettavaksi etusijalle
3750:                       2 luku                        nuoret maidontuottajat sekä pien- ja perheviljel-
3751:                                                     mät.
3752:             Tuotantokiintiön suuruus
3753:                        4 §                                                16 §
3754:   Maidon tuotantokiintiöksi vahvistetaan, jollei      Tuotantokiintiö voidaan 14 §:ssä tarkoitetussa
3755: tuotantokiintiöksi 5-9 §:n nojalla hakemuksesta     tapauksessa vahvistaa vastaamaan suuruudeltaan
3756: vahvisteta suurempaa määrää, maidontuottajan 2      enintään niin monen lypsylehmän tuotantoa,
3757: momentissa tarkoitetun peruskauden aikana           että maatilalta vuokramaineen on mahdollisuus
3758: maatilalta meijeriin toimittama maitomäärä, kui-    saada vähintään kaksi kolmasosaa tai jos on
3759: tenkin vähintään 75 000 litraa maitoa vuodessa.     kysymys yli 20 lypsylehmästä, kolme neljäsosaa
3760:   (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 37)     niiden tarvitsemasta rehusta. Tuotantokiintiötä ei
3761:                                                     saa tällöin vahvistaa 30 lypsylehmän lukumäärää
3762:                      5-10 §                         suurempaa maitolitramäärää vastaavaksi.
3763:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 37)             (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3764: 
3765:                                                                           17 §
3766:                       3 luku                          (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3767:                                                       Edellytyksenä tuotantokiintiön vahvistamiselle
3768:           Tuotantokiintiön vahvistaminen            15 §:ssä tarkoitetulle yhtymälle on, että maidon-
3769:                     11 ja 12 §                      tuotantoa harjoitetaan pääasiassa osakkaiden ja
3770:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 37)          heidän perheensä työllä ja että kukin osakas asuu
3771:                                          1984 vp. -     LA n:o 36                                          3
3772: 
3773: yhtymän toimipaikalla tai sen läheisyydessä hal-        muusta tilapäisestä tuotannon keskeyttämisestä,
3774: litsemailaan maatilalla ja harjoittaa sillä pääasias-   voi maataloustoimisto määrätä tuotantokiintiön
3775: sa omalla ja perheensä työllä maatilataloutta sekä      lakanneeksi.
3776: että kyseisiltä maatiloilta vuokramaineen on               (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3777: mahdollisuus saada vähintään 16 §:ssä mainittu
3778: osuus yhtymän maidontuotannon rehuntarpees-                                22-24 §
3779: ta.                                                       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3780:     (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3781:                                                                               5 luku
3782:                         18 §
3783:    (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 37)                       Erinäisiä säännöksiä
3784:   Luonnollisen henkilön sekä yhtymän ja kuolin-                                25 §
3785: pesän osakkaan katsotaan täyttävän 17 §: n 1              (Kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3786: momentissa säädetyn maatilalla asumista tarkoit-
3787: tavan vaatimuksen myös silloin, kun hän asuu                                   26 §
3788: maatilan välittömässä läheisyydessä tai kun hä-            (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3789: nen poissaolonsa siltä on luonteeltaan tilapäistä.         Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja
3790:                                                         sekä edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä,
3791:                   19 ja 20 §                            maatilahallituksesta, maataloustuottajain keskus-
3792:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 37)                järjestöistä, meijerijärjestöistä sekä kaikista edus-
3793:                                                         kunnassa edustettuina olevista poliittisista ryh-
3794:                         21 §                            mistä.
3795:   Milloin maidontuottaja on lopettanut maidon-             (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3796: tuotannon harjoittamisen eikä se johdu valtion
3797: kanssa tehdystä maidontuotannon rajoittamista                             27-33 §
3798: koskevasta sopimuksesta tai jollei ole kysymys            (Kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3799: 
3800: 
3801:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1984
3802: 
3803:                                               Reijo Enävaara
3804:                                                   1984 vp.
3805: 
3806: Lakialoite n:o 37
3807: 
3808: 
3809: 
3810: 
3811:                                      Linna ym.: Ehdotus laiksi maidon tuotantokiintiöistä
3812: 
3813: 
3814:                                              Eduskunnalle
3815: 
3816:     Hallitus on antanut esityksen n:o 37 eduskun-            Kun maassamme näyttää muodostuneen pysy-
3817: nalle maidon kaksihintajärjestelmää koskevaksi           väksi varsin korkea työttömyys, tuntuisi hyvin
3818: lainsäädännöksi.                                         harkitsemattomaita estää lainsäädännöllä esimer-
3819:     Hallituksen esitykseen sisältyvässä laissa mai-      kiksi sellaiselta nuorelta perheeltä maidontuotan-
3820: don tuotantokiintiöistä lähdetään siitä ajattelus-       non aloittaminen, joka voisi tällä tavalla työllis-
3821: ta, että maidon tuottaminen meijeriin toimitta-          tää itsensä.
3822: mista varten hyväksyttäisiin käytännössä vain nii-          Jos uusien pienten maidontuotantoyksiköiden
3823: den tuottajien osalta, jotka nykyisin tuottavat          perustamisen estäminen katsotaan maidon kaksi-
3824: maitoa tai joilla maidontuotanto on sopimuksen-          hintajärjestelmän tavoitteeksi, ei hallituksen esi-
3825: varaisesti keskeytyksissä.                               tyksen mukaisen lain säätämiselle ole kestäviä
3826:     Lakiesitys on selvässä ristiriidassa kotieläintuo-   perusteita.
3827: tannon ohjaamisesta annetun lain (15/84) kans-              Karjataloustuotteiden kotimaisen kulutuksen
3828: sa, jossa edellytetään, että luvanvaraisuuden pii-       ylittävän tuotannon todellinen syy on siinä, että
3829: riin tulisivat yli kahdeksan lypsylehmän yritykset.      maahamme on sallittu vapaasti tuoda ulkomailta
3830:     Kun viljelmällä on oikeus ilman lupaa perus-         valkuaispitoisuudeltaan korkealuokkaisia rehuja,
3831: taa kahdeksan lypsylehmää ja sitä pienempiä              joiden varaan on perustettu ylisuuret karjatalous-
3832: tuotantoyksiköitä, jouduttaisiin hallituksen esi-        yksiköt.
3833: tyksen n:o 37 perusteella siihen tilanteeseen, että          Valtioneuvosto kiinnitti tähän kielteiseen kehi-
3834: valtioneuvosto voisi estää kokonaan tällaisten           tykseen huomiota vuonna 1976 ja teki sellaisen
3835: yritysten syntymisen estämällä maidon tuotanto-          päätöksen, jolla pyrittiin kalajauhon tuonti ra-
3836: kiintiön myöntämisen uusille maidontuottajille.          joittamaan vuositasolla 30 miljoonaksi kiloksi.
3837: Tuskin tällaista lakia voidaan säätää ilman perus-       Tästä huolimatta on kalajauhon tuonti voimak-
3838: tuslain edellyttämää säätämisjärjestystä.                kaasti kasvanut. Vuonna 1977 tuotiin kalajauhoa
3839:     Kysymys on periaatteellisesti erittäin kauaskan-     44 milj. kg, vuonna 1978 59 milj. kg, vuonna
3840: toisesta asiasta. Tilastotietojen mukaan vuonna          1979 78 milj. kg, vuonna 1980 89 milj. kg,
3841: 1969 maassamme oli karjakokoluokassa 1-6 leh-            vuonna 1981 88 milj. kg, vuonna 1982 96 milj.
3842: mää karjatilojen lukumäärä 178 300. Vuonna               kg ja vuonna 1983 91 milj. kg.
3843: 1982 oli vastaava karjatilojen määrä 32 765 eli              Öljynsiementen tuonti, joista tärkein on soija-
3844: 145 235 pienkarjaa oli vuosien 1969-1982 väli-           papu, on py~ynyt myöskin yli 100 milj. kilon
3845: senä aikana vähentynyt.                                  vuositasolla. Oljynpuristamot erottavat öljynsie-
3846:     Pienkarjojen voimakkaasta vähenemisestä voi          menistä öljyn margariinin raaka-aineeksi ja liika
3847: selvästi päätellä, että maassamme on erittäin            öljy menee vientiin. Puristusrouhe on arvokas
3848: suuri määrä pientiloja, joiden lopullista tuotan-        valkuaisrehu, joka rehuteollisuuden kautta kas-
3849: tosuuntaa ei ole vielä ratkaistu. Kun luonnonolo-         vattaa kotimaista kotieläintuotantoa.
3850: suhteista johtuen pääosaltaan karjataloutta har-             Kun ulkomailta tuotavat valkuaisrehut ylläpi-
3851: joitetaan maassamme sellaisilla alueilla, joissa          tävät korkeaa tuotantoa erikoisesti ylisuurissa ka-
3852: lypsykarjatalous on kaikkein varmin tuotanto-             natalous- ja sikatalousyrityksissä, on vaikea löytää
3853: suunta, kajotaan hallituksen esityksellä maidon           todellisia asiaperusteita hallituksen esitykselle
3854: tuotantokiintiöistä viljelijäväestön vapaaseen har-       maidon kaksihintajärjestelmää koskevaksi lainsää-
3855: kintavaltaan tilojen järkevästä tuotantosuunnas-          dännöksi.
3856: ta.                                                         Jos maidon kaksihintajärjestelmää koskevat lait
3857: 
3858: 4284003341
3859: 2                                      1984 vp. -    LA n:o 37
3860: 
3861: halutaan erilaisista näkökohdista riippumatta sää-   tajille annettaisiin mahdollisuus tuottaa maitoa
3862: tää, on lakiin maidon tuotantokiintiöstä saatava     ilman kiintiömaksua 30 000 litran tuotantokiin-
3863: muutos.                                              tiöön asti.
3864:   Kun laki kotieläintuotannon ohjaamisesta an-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3865: taa mahdollisuuden perustaa vapaasti 1-8 lypsy-
3866: lehmän kokoisia karjatiloja, olisi täysin johdon-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3867: mukaista, että myös kaikille uusille maidontuot-            kiehdotuksen:
3868: 
3869: 
3870: 
3871:                                                Laki
3872:                                      maidon tuotantokiintiöistä
3873: 
3874:     Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään:
3875: 
3876:                       1 luku                                              3 luku
3877:                 Yleiset säännökset                           Tuotantokiintiön vahvistaminen
3878: 
3879:                       1-2 §                                             11 ja 12 §
3880:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 37)              (Kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3881: 
3882:                        3 §                                                4 luku
3883:   (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3884:   Tuotantokiintiö on vähintään 30 000 litraa          Tuotantokiintiön siirtyminen ja tarkistaminen
3885: vuodessa, jos maidontuottaja on harjoittanut tai
3886: ryhtyy harjoittamaan maidontuotantoa.                                   13-24 §
3887:                                                        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3888: 
3889:                       2 luku                                              5 luku
3890:             Tuotantokiintiön suuruus                               Erinäisiä säännöksiä
3891:                      4-10 §                                            25-33 §
3892:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 37)             (Kuten hallituksen esityksessä n:o 37)
3893: 
3894: 
3895:        Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1984
3896: 
3897:            Heimo Linna               Hannele Pokka                    Matti Maijala
3898:            Reino Karpola             Jukka Vihriälä                   Olavi Martikainen
3899:                      Pentti Poutaneo                          Paavo Vesterineo
3900:                                                1984 rd.
3901: 
3902: Lagmotion nr 38
3903: 
3904: 
3905: 
3906: 
3907:                                   Renlund: Förslaget tili lag angående ändring av lagen om front-
3908:                                     mannapenston
3909: 
3910: 
3911:                                          Tili Riksdagen
3912: 
3913:     Regeringen föreslår vissa ändringar i lagen om     Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
3914: frontmannapension (RP nr 50), vilka i viss mån       dertecknad högaktningsfulit,
3915: är ägnade att förbättra pensionen för ca 11 000
3916: pensionstagare och nå ca 1 000 nya pensionstaga-               att Riksdagen skulle godkänna följande
3917: re.                                                         lagförslag:
3918:     Eftersom det är fråga om eftersatta grupper,
3919: borde förändringarna fås att bringas i kraft
3920: snabbare än vad regeringen föreslår.
3921: 
3922: 
3923: 
3924:                                                 Lag
3925:                         angående ändring av lagen om frontmannapension
3926: 
3927:    1 enlighet med riksdagens beslut
3928:    upphävs i lagen den 28 januari 1977 om frontmannapension (119/77) 8 § 4 mom., sådant det lyder
3929: i lag av den 30 december 1982 (1084/82), och
3930:    ändras 1 § 3 mom., 2 §, 3 § 1 mom., 4 och 5 §§, 6 § 1 mom. och 8 § 3 mom. 4 och 8 punkterna
3931: samt 17 § 1 mom.,
3932:    av dessa lagrum 2 och 4 §§ sådana de lyder i lag av den 7 januari 1982 (20/82), 3 § 1 mom. och 17
3933: § 1 mom., sådana de lyder i lag av den 5 februari 1982 (106/82), samt 6 § 1 mom. och 8 § 3 mom. 4
3934: punkten, sådana de lyder i nämnda lag av den 30 december 1982, samt
3935:   fogas tili 8 § 3 mom., sådant det lyder delvis ändrat genom lagar av den 30 december 1980 och 23
3936: juli 1982 (1085/80 och 575/82) samt genom nämnda lagar av den 5 februari och 30 december 1982,
3937: en ny 12 punkt, som följer:
3938: 
3939:              1--6, 8 och 17 §§
3940:   (Såsom i regeringens proposition nr 50)            den 1 januari 1985 tili frontmannapension enligt
3941:                                                      denna lag.
3942:   Denna lag träder i kraft den 1 januari 198 5.        (3 mom. såsom regenngens proposition nr
3943:   Tidigare beviljad frontmannapension ändras         50)
3944: 
3945: 
3946:      Helsingfors den 10 april 1984
3947: 
3948:                                            Boris Renlund
3949: 
3950: 
3951: 
3952: 
3953: 428400371T
3954:                                               1984 vp.
3955: 
3956: Lakialoite n:o 38                                                                        Suomennos
3957: 
3958: 
3959: 
3960: 
3961:                                 Renlund: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
3962: 
3963: 
3964:                                            Eduskunnalle
3965: 
3966:    Hallitus ehdottaa eräitä muutoksia rintamaso-     Edellä sanottuun viitaten ehdotan kunnioit-
3967: tilaseläkelakiin (HE n:o 50), jotka ovat omansa    taen,
3968: tietyissä suhteissa parantamaan noin 11 000 elä-
3969: keläisen asemaa ja koskevat noin 1 000 uutta                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3970: eläkkeensaajaa.                                            kiehdotuksen:
3971:    Koska kysymys on laiminlyödyistä ryhmistä,
3972: pitäisi muutokset saattaa voimaan nopeammin
3973: kuin hallitus ehdottaa.
3974: 
3975: 
3976: 
3977: 
3978:                                               Laki
3979:                               rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
3980: 
3981:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3982:   kumotaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/77) 8 §:n 4
3983: momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1084/ 82), ja
3984:    muutetaan 1 §:n 3 momentti, 2 §, 3 §:n 1 momentti, 4 ja 5 §, 6 §:n 1 momentti ja 8 §:n 3
3985: momentin 4 ja 8 kohta sekä 17 §:n 1 momentti,
3986:   sellaisina kuin niistä ovat 2 ja 4 § 7 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (20/82), 3 §:n 1
3987: momentti ja 17 §:n 1 momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (106/82) sekä 6 §:n 1
3988: momentti ja 8 §:n 3 momentin 4 kohta mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa, sekä
3989:   lisätään 8 §:n 3 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1980
3990: ja 23 päivänä heinäkuuta 1982 annetuilla laeilla (1085/80 ja 575/82) sekä mainituilla 5 päivänä
3991: helmikuuta ja 30 päivänä joulukuuta 1982 annetuilla laeilla, uusi 12 kohta seuraavasti:
3992: 
3993:                1-6, 8 ja 17 §
3994:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 50)              Aikaisemmin myönnetty rintamasotilaseläke
3995:                                                    muutetaan 1 päivästä tammikuuta 1985 tämän
3996:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-      lain mukaiseksi rintamasotilaseläkkeeksi.
3997: ta 1985.                                              (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 50)
3998: 
3999: 
4000:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1984
4001: 
4002:                                            Boris Renlund
4003: 
4004: 
4005: 
4006: 
4007: 428400371T
4008:                      j
4009:                     j
4010:                    j
4011:                   j
4012:                  j
4013:                 j
4014:                j
4015:               j
4016:              j
4017:             j
4018:            j
4019:           j
4020:          j
4021:         j
4022:        j
4023:       j
4024:      j
4025:     j
4026:    j
4027:   j
4028:  j
4029: j
4030:                                                1984 vp.
4031: 
4032: Lakialoite n:o 39
4033: 
4034: 
4035:                                    V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien palkinto-
4036:                                       obligaatioista
4037: 
4038:                                            Eduskunnalle
4039:    Sotiemme veteraanien sekä rintamanaisten elä-      eivät siis rasittaisi valtiontaloutta lainkaan, vaan
4040: ke-, asunto- ja kuntoutusasiat ovat jääneet vuo-      kansan karttuisa käsi toisi korjauksen veteraanien
4041: desta vuoteen pääosiltaan hoitamatta. Syynä on        asemaan. Obligaatioita ei makseta takaisin eikä
4042: ollut muka rahanpuute, mutta todellinen syy           niistä makseta korkoa. Ainoa valtiontalouden
4043: veteraanien laiminlyöntiin on ollut poliittisen       rasitus olisi vuosittain maksettavat palkinnot,
4044: tahdon puute.                                         jotka arvotaan obligaatioiden ostajien kesken.
4045:    Kun päättäjien enemmistöltä ei riittävää halua        Kun päättäjien enemmistö ei halua toimia
4046: veteraanien asioiden järjestämiseksi ole tähän asti   tässä tärkeässä asiassa, on kansan näytettävä voi-
4047:  löytynyt, on kansan annettava näyttää voimansa       mansa kuten se on aina ennenkin tehnyt.
4048: tässäkin asiassa. Sotiemme veteraaneille voidaan         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4049: turvata riittävät rahat palkinto-obligaatioiden       nioittavasti,
4050: avulla.
4051:    Obligaatioiden tuotto käytetään sotiemme ve-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4052: teraanien sekä rintamanaisten hyväksi varsinais-             kiehdotuksen:
4053: ten budjettivarojen lisäksi. Palkinto-obligaatiot
4054: 
4055:                                                 Laki
4056:                               sotiemme veteraanien palkinto-obligaatioista
4057: 
4058:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4059: 
4060:                        1 §                                                   4§
4061:    Valtio laskee liikkeeseen palkinto-obligaatioita     Sotiemme veteraanien palkinto-obligaatioiden
4062: tämän lain mukaisesti. Kertyneet varat käytetään      nimellisarvo on sata (100) markkaa kappaleelta.
4063: sotiemme veteraanien ylimääräisiin eläkkeisiin,
4064: asuntoihin, kuntoutukseen sekä vaikeassa talou-                             5 §
4065: dellisessa asemassa oleville veteraaneille avustuk-     Kaikkien sotiemme veteraanien palkinto-obli-
4066: sun.                                                  gaatioita ostaneiden kesken arvotaan vuosittain
4067:                         2 §                           100 kappaletta 10 000 markan suuruista voittoa,
4068:    Ensimmäiset sotiemme veteraanien palkinto-         joka on verotonta tuloa.
4069: obligaatiot lasketaan liikkeeseen kuukausi sen                               6 §
4070: jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt tämän              Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamises-
4071: lain.                                                 ta annetaan asetuksella.
4072:                        3 §
4073:    Palkinto-obligaatioiden yhteinen määrä on                               7 §
4074: 1 000 000 000 markkaa, jota määrää voidaan              Tämä laki tulee voimaan         päivänä
4075: tarkistaa inflaation mukaisesti.                      kuuta 1984.
4076: 
4077:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1984
4078: 
4079:           Veikko Vennamo                 Martti Ratu                      Liisa Arranz
4080:           Reino Jyrkilä                  Helvi Koskinen                   Anssi Joutsenlahti
4081:           Heikki Riihijärvi              J. Juhani Kortesalmi             Vieno Eklund
4082:           Pentti Skön                    Reijo Enävaara                   Lea Mäkipää
4083:           Pentti Kettunen                Urho Pohto                       Mikko Vainio
4084: 4284003705
4085:                                                1984 vp.
4086: 
4087: Lakialoite n:o 40
4088: 
4089: 
4090: 
4091: 
4092:                                   Kettunen ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkkeistä
4093: 
4094: 
4095:                                           Eduskunnalle
4096: 
4097:    Sotiemme veteraaneille annetut lupaukset ovat     son tulot eivät saa vaikuttaa eläkkeen määrään.
4098: vuodesta toiseen jääneet valtaosaltaan toteutu-      Namä muutokset on saatava voimaan mahdolli-
4099: matta. Tarvittavaa poliittista enemmistöä ei vali-   simman pikaisesti, sillä aikaa viivyttelyyn ei enää
4100: tettavasti ole veteraanien asian taakse löytynyt.    ole.
4101: Nyt alkavat viimeiset hetket olla käsillä.              SMP katsoo, että poliittinen enemmistö vete-
4102:    Kun maahamme on kansan muutosvoiman               raanien asioiden kerta kaikkiaan korjaamiseksi on
4103: ansiosta saatu uudelle pohjalle rakentuva halli-     viimeinkin aikaansaatava. Tämä on meidän vel-
4104: tus, on tämä epäkohta saatava pikaisesti korja-      vollisuutemme sotiemme veteraaneja kohtaan.
4105: tuksi.                                                  Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
4106:    Yksi suurimpia epäkohtia on rintamasotilas-       vasti,
4107: eläkkeiden ja rintamalisän pienuus. SMP edellyt-
4108: tää, että rintamasotilaseläkkeisiin ja rintamali-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4109: sään on saatava selvä tasokorotus. Lisäksi puoli-           kiehdotuksen:
4110: 
4111: 
4112: 
4113: 
4114:                                                Laki
4115:                                        rintamasotilaseläkkeistä
4116: 
4117:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4118: 
4119:                         1 §                             Tämän lain mukaiseen eläkkeeseen on oikeu-
4120:    Rintamasotilaseläke ja rintamalisä myönnetään     tettu myös ulkomailla asuva sotiemme veteraani.
4121: sotiemme veteraanille tämän lain mukaisesti.
4122:    Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jo-                            2 §
4123: ka on osallistunut vuoden 1918 taisteluihin tai         Tämän lain tarkoittamille henkilöille makse-
4124: joka on ollut mukana vuosien 1939-1945 sodis-        taan rintamasotilaseläkettä, jonka määrä vuodes-
4125: sa tai näiden sotien aikana puolustuslaitoksen       sa on 18 000 markkaa.
4126: työssä työvelvollisena tahi naistyövoimana tulen
4127: alla rintama-alueella, sekä sotavankina tai inter-                        3 §
4128: noituna, ja sotaleskeä, joka ei ole avioliitossa.      Tämän lain mukainen rintamasotilaseläke et
4129:    Tämän lain mukaiseen eläkkeeseen on oikeu-        saa vähentää muita eläke-etuja.
4130: tettu myös nainen, joka on vuosien 1939-1945
4131: sotien aikana Suomen kansalaisena palvellut rin-                            4 §
4132: tamapalvelukseen rinnastettavissa tehtävissä rin-       Tässä laissa tarkoitetuille henkilöille maksetaan
4133: tamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa      rintamalisää 4 800 markkaa vuodessa, joka määrä
4134: taikka ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, meri-    on sidottu indeksiin.
4135: voimien alusyksiköissä tai ilmavoimien lentoyksi-
4136: köissä tahi muutoin toiminut rintamapalveluk-                               5 §
4137: seen rinnastettavissa tehtävissä rintamavastuussa      Rintamasotilaseläke ja rintamalisä ovat vapaat
4138: olleen sotatoimiyhtymän alueella.                    valtiolle ja kunnalle suoritettavista veroista.
4139: 
4140: 428400369R
4141: 2                                   1984 vp. -    LA n:o 40
4142: 
4143:                        6 §                                             8 §
4144:    Tällä lailla kumotaan 28 päivänä tammikuuta       Tämä laki tulee v01maan    päivänä
4145: 1977 annettu rintamasotilaseläkelaki ( 1191 77)   kuuta 19
4146: siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.              Aikaisemmin myönnetty rintamasotilaseläke
4147:                                                   muutetaan tämän lain mukaiseksi rintamasotilas-
4148:                      7§                           eläkkeeksi tämän lain voimaan tullessa.
4149:   Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamises-
4150: ta annetaan asetuksella.
4151: 
4152:       Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1984
4153: 
4154:          Pentti Kettunen               Liisa Arranz                 Vieno Eklund
4155:          J. Juhani Kortesalmi          Anssi Joutsenlahti           Lea Mäkipää
4156:          Martti Ratu                   Veikko Vennamo               Reijo Enävaara
4157:          Helvi Koskinen                Reino Jyrkilä                Heikki Riihijärvi
4158:          Pentti Skön                   Urho Pohto                   Mikko Vainio
4159:                                                 1984 vp.
4160: 
4161: Lakialoite n:o 41
4162: 
4163: 
4164: 
4165: 
4166:                                   Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä
4167: 
4168: 
4169:                                            Eduskunnalle
4170: 
4171:    Maamme ja kansamme on kunniavelassa so-            paana jokaiselle henkilölle, joka on osallistunut
4172: tiemme veteraaneille ja invalideille. Tämä kun-       vuoden 1918 taisteluihin tai joka on ollut muka-
4173: niavelka on edelleen valtaosaltaan maksamatta.        na vuosien 1939-1945 sodissa tai näiden sotien
4174: Tässä suhteessa maamme muodostaa häpeällisen          aikana puolustuslaitoksen työssä työvelvollisena
4175: poikkeuksen muiden Euroopan kansakuntien              tahi naistyövoimana tulen alla rintama-alueella.
4176: joukossa. SMP vaatii, että tämä kunniavelka on        Samoin eläke tulee maksaa sotavankina tai inter-
4177: täysimääräisenä viivyttelemättä lopulta maksetta-     noituna olleelle henkilölle sekä sotaleskelle, joka
4178: va. Sitä vaatii myös Suomen kansa.                    ei ole avioliitossa.
4179:     SMP tukee varauksetta veteraanien sekä heidän        Veteraanien eläkeasiassa on otettava huomioon
4180:  järjestöjensä vaatimuksia veteraanien ja invali-     myös veteraanien eläkkeelle siirtymisen työllisyys-
4181: dien asioiden korjaamiseksi. Asiassa on jo viivy-     vaikutukset. Mikäli veteraaneille annetaan mah-
4182:  telty niin paljon, että päivääkään ei ole hukatta-   dollisuus siirtyä halutessaan määrältään riittävälle
4183: vissa. Eduskunnan on välttämättömästi ryhdyttä-       eläkkeelle, tuhansia työpaikkoja vapautuisi työt-
4184: vä todellisiin lainsäädäntötoimiin kaikkien vete-     tömille nuorille. Tämä olisi koko kansan yhtei-
4185:  raaneja koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi.      nen etu.
4186:  Tähän puolueita velvoittavat myös niiden vete-          Lisäksi SMP edellyttää, että viivyttelemättä
4187:  raaneille antamat lupaukset.                         turvataan kotirintamalla raskasta työtä sodan ai-
4188:     Kun sotiemme veteraanit ovat pelastaneet          kana suorittaneiden, erityisesti naisten, riittävä
4189:  maamme itsenäisyyden, heillä tulee olla oikeus       eläketurva erityisjärjestelyin.
4190:  päästä halutessaan eläkkeelle, vaikka he eivät          Edellä oleva perusteella ehdotamme kunnioit-
4191:  vielä olisikaan saavuttaneet lakisääteistä elä-      tavasti,
4192:  keikää. Veteraanit ovat jo tehneet pitkän päivä-
4193:  työn isänmaamme puolesta.                                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4194:     Sotiemme veteraanien varhaiseläke tulee mak-             kiehdotuksen:
4195:  saa ikä- ja rintamallaolovuosien rajoituksista va-
4196: 
4197: 
4198: 
4199: 
4200:                                                 Laki
4201:                                  rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä
4202: 
4203:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4204: 
4205:                       1 §                                Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jo-
4206:   Rintamaveteraaneille myönnetään varhaiseläke        ka on osallistunut vuoden 1918 taisteluihin tai
4207: tämän lain mukaisesti.                                joka on ollut mukana vuosien 1939-1945 sodis-
4208:                                                       sa tai näiden sotien aikana puolustuslaitoksen
4209:                       2 §                             työssä työvelvollisena tahi naistyövoimana tulen
4210:  Varhaiseläke myönnetään jokaiselle eläkehake-        alla rintama-alueella sekä sotavankina, internoi-
4211: muksen jättäneelle rintamaveteraanille.               tuna, ja sotaleskeä, joka ei ole avioliitossa.
4212: 428400368P
4213: 2                                     1984 vp. -     LA n:o 41
4214: 
4215:    Tämän lain mukaiseen eläkkeeseen on oikeu-        saavuttaa lakisääteisen eläkeiän, siirtyy hän var-
4216: tettu myös nainen, joka on vuosien 1939-1945         haiseläkkeeltä normaalin eläkkeen piiriin.
4217: sotien aikana Suomen kansalaisena palvellut rin-
4218: tamapalvelukseen rinnastettavissa tehtävissä rin-                           6 §
4219: tamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.         Erityisen pätevistä syistä hallitus voi kieltää
4220:                                                      eläkkeen tai sen osan, jos eläke antaisi hakijalle
4221:                       3 §                            muihin eläkkeen saajiin verrattuna kohtuutto-
4222:    Varhaiseläkkeenä suoritetaan rintamaveteraa-      man edun.
4223: nille eläke, joka määrältään vastaa sitä eläkettä,
4224: johon hän olisi oikeutettu täytettyään lain mää-                           7 §
4225: räämän eläkeiän.                                       Tällä lailla kumotaan rintamaveteraanien var-
4226:    Varhaiseläkkeen suuruutta määrättäessä rinta-     haiseläkkeestä 7 päivänä tammikuuta 1982 an-
4227: mapalvelusaika otetaan kaksinkertaisena huo-         nettu laki (13/82) siihen myöhemmin tehtyine
4228: mioon eläkettä määrättäessä.                         muutoksineen.
4229: 
4230:                        4§                                                  8 §
4231:    Varhaiseläkettä suoritetaan sitä kuukautta lä-      Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamises-
4232: hinnä seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana       ta annetaan asetuksella.
4233: rintamaveteraanille on myönnetty varhaiseläke.
4234:                                                                          9 §
4235:                        5 §                             Tämä laki tulee voimaan        päivänä
4236:     Kun varhaiseläkkeellä oleva rintamaveteraani     kuuta 1984.
4237: 
4238: 
4239:       Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1984
4240: 
4241:           Reino Jyrkilä                  Veikko Vennamo                 Mikko Vainio
4242:           J. Juhani Kortesalmi           Pentti Kettunen                Heikki Riihijärvi
4243:           Urho Pohto                     Helvi Koskinen                 Martti Ratu
4244:           Anssi Joutsenlahti             Liisa Arranz                   Pentti Skön
4245:           Lea Mäkipää                    Reijo Enävaara                 Vieno Eklund
4246:                                                   1984 vp.
4247: 
4248: Lakialoite n:o 42
4249: 
4250: 
4251: 
4252: 
4253:                                     Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta
4254: 
4255: 
4256:                                              Eduskunnalle
4257: 
4258:    Maamme yli 300 000 rintamaveteraania, so-                Tähän on ehdottomasti saatava pikainen kor-
4259: tainvalidia ja rintamanaista tarvitsevat jatkuvaa       jaus. SMP on perustamisestaan saakka vaatinut
4260: huolenpitoa. Veteraanien vanhetessa sodasta ai-         kunniavelan maksamista sotiemme veteraaneille
4261: heutuneet vammat ja vaivat tulevat yhä vaikeam-         ja SMP edellyttää, että myös kuntoutusasiat hoi-
4262: miksi. Tämän vuoksi veteraanien kuntoutus on            detaan oikeudenmukaisella tavalla järjestykseen.
4263: eläketurvan ja yleisen toimeentuloturvan ohella         Samalla SMP katsoo, että kuntoutukseen ei saa
4264: yhteiskunnan tärkeä tehtäväalue veteraanien aut-        liittyä mitään puoluepoliittista syrjintää tai hen-
4265: tamiseksi.                                              kilösyrjintää.
4266:    Valitettavasti yhteiskunta ei ole tähän mennes-          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
4267: sä kyennyt tätä tehtävää tyydyttävästi toteutta-        vasti,
4268: maan. Tähän mennessä on päästy vasta noin
4269: 8 000 kuntoutuskertaan vuodessa. Kuitenkin ai-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4270: nakin 2/3 veteraaneista on jonkinasteisen kun-                 kiehdotuksen:
4271: toutuksen tarpeessa.
4272: 
4273: 
4274: 
4275:                                                   Laki
4276:                                    rintamaveteraanien kuntoutuksesta
4277: 
4278:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4279: 
4280:                         1 §                                                     2 §
4281:   Jokaisella rintamaveteraanilla on oikeus saada           Kuntoutuksen tarkoituksena on rintamavete-
4282: kuntoutusta siten kuin tässä laissa säädetään.          raanin työ- tai toimintakyvyn edistäminen ja
4283:    Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä,           säilyttäminen. Kuntoutukseen kuuluu tarpeelli-
4284: joka on osallistunut vuoden 1918 taisteluihin tai       nen tutkimus ja hoito.
4285: joka on ollut mukana vuosien 1939-1945 sodis-              Kuntoutus annetaan erikseen hyväksytyssä sai-
4286: sa tai näiden sotien aikana puolustuslaitoksen          raanhoito- tai muussa tutkimus- ja hoitolaitokses-
4287: työssä työvelvollisena tahi naistyövoimana tulen        sa, siten kuin siitä asetuksella tarkemmin sääde-
4288: alla rintama-alueella, sekä sotavankina tai inter-      tään.
4289: noituna, ja sotaleskeä, joka ei ole avioliitossa.
4290:    Tämän lain mukaiseen kuntoutukseen on oi-                                    3 §
4291: keutettu imyös nainen, joka on vuosien 1939-                Kuntoutuksesta sekä sen aikaisesta ylläpidosta
4292: 1945 sotien aikana Suomen kansalaisena palvel-          aiheutuneet tarpeelliset kustannukset korvataan
4293: lut _rintafapalvelukseen rinnaste_tta_vissa t~~t~vis   valtion tulo- ja menoarvioon varatuista varoista.
4294: sä nnt~~vastuussa olleen sotatOtmtyhtyman JOU-              Vuosittain tähän tarkoitukseen varataan tulo-
4295: koissa taikka ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa,      ja menoarvioon vähintään 100 miljoonaa mark-
4296: merivoimien alusyksiköissä tai ilmavoimien leu-         kaa, joka on sidottu indeksiin.
4297: toyksiköissä tahi muutoin toiminut rintamapalve-            Kuntoutuksesta aiheutuvat matkakustannukset
4298: lukseen rinnastettavissa tehtävissä rintamavas-         korvataan kokonaisuudessaan rintamaveteraanil-
4299: tuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.                le.
4300: 428400367N
4301: 2                                       1984 vp. -     LA n:o 42
4302: 
4303:   Kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset kor-                              6 §
4304: vataan veteraanille kohtuullisesti ja kuntoutuksen       Veteraaneja kuntoutukseen valittaessa on nou-
4305: ajalta veteraanille maksetaan päivärahaa.              datettava oikeudenmukaisuutta.
4306: 
4307:                        4§                                                    7 §
4308:   Rintamaveteraanilie on turvattava oikeus mak-          Tällä lailla kumotaan 14 päivänä tammikuuta
4309: suttomaan terveystarkastukseen sekä kahden vii-        1983 annettu laki (60/83) rintamaveteraanien
4310: kon pituiseen virkistyslomaan kerran vuodessa.         kuntoutuksesta.
4311:                                                                              8 §
4312:                         5 §                               Tarkemmat säännökset tämän lain soveltami-
4313:   Osa rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan           sesta annetaan asetuksella.
4314: varatusta määrärahasta voidaan käyttää kuntou-
4315: tuksen tutkimus- ja seurantatyöhön. Määrärahan                              .9 §
4316: käytöstä päättää sosiaali- ja terveysministeriö lää-     Tämä laki tulee vmmaan        päivänä
4317: kintöhallituksen tehtyä asiasta esityksen.             kuuta 19
4318: 
4319: 
4320:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1984
4321: 
4322:          Reino Jyrkilä                   J. Juhani Kortesalmi           Reijo Enävaara
4323:          Urho Pohto                      Helvi Koskinen                 Pentti Skön
4324:          Anssi Joutsenlahti              Liisa Arranz                   Martti Ratu
4325:          Veikko Vennamo                  Vieno Eklund                   Heikki Riihijärvi
4326:          Pentti Kettunen                 Lea Mäkipää                    Mikko Vainio
4327:                                                  1984 vp.
4328: 
4329: Lakialoite n:o 43
4330: 
4331: 
4332: 
4333: 
4334:                                    Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 16 §:n muuttami-
4335:                                       sesta
4336: 
4337: 
4338:                                             Eduskunnalle
4339: 
4340:    Säätäessään kansaneläkeuudistusta koskevan          kaikista aiheutuu nimenomaan ensimmäisenä
4341: lain on eduskunta määritellyt eläkeläisille vähim-     työkyvyttömyysvuotena huomattavasti kuluja.
4342: mäistoimeentuloon tarvittavan eläkkeen suuruu-         Taloudellisen aseman heikkenemiseen ja talou-
4343: deksi jokaiselle eläkeläiselle vähintään kansan-       dellisten asioiden järjestämiseen uutta tilannetta
4344: eläkkeen pohjaosan ja täyden lisäosan määrän.          vastaavaksi ei ole ollut vielä valmiutta, koska
4345: Tällä hetkellä varauoman ja muita tuloja omaa-         ensimmäinen sairastamisvuosi kuluu usein sairau-
4346: mattoman eläkkeensaajan eläketurva on vähin-           den hoidon järjestelyyn ja työkyvyn palauttami-
4347: tään 1 562 mk/kk (yksinäinen, II kuntaryhmä).          sen odotteluun.
4348:    Tämän suuruiseen eläkkeeseen on oikeutettu             Näin ollen ei ole mitään perustetta sosiaalitur-
4349: mm. jokainen työkyvytön henkilö, jonka sairaus-        vamme epäloogisuuteen siten, että ensimmäisen
4350: vakuutuslain mukainen päivärahaoikeus on päät-         sairastamisvuoden turva on huomattavasti hei-
4351: tynyt. Kansaneläke on n. 62 mk/ arkipäivä.             kompi kuin toisen vuoden turva.
4352:    Sairausvakuutuslain mukainen vähimmäispäi-             Räikeätä eroa lisää vielä se, että saatuaan 100
4353: väraha on 35,10 mk/arkipäivä. Tulottomalla ja          päivää vähimmäispäivärahaa joutuu päivärahan
4354: vähätuloisella pitkäaikaissairaalla on ensimmäi-       saaja maksamaan ennakkoa jopa väh1mmäispäi-
4355: nen sairastamisvuosi sairausvakuutuslain mukai-        värahasta 30 % :n mukaisesti. Pelkästä kansan-
4356: sesta vähimmäispäivärahasta johtuen taloudelli-        eläkkeestä ei ennakonpidätystä suoriteta.
4357: sesti raskas. Kuukausitulot ovat vähimmäispäivä-          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4358: rahasta n. 880 mk/kk.                                  nioittavasti,
4359:    Työkyvyttömyyden ensimmäiseen vuoteen
4360: kohdistuvat usein sairaudesta johtuvat tutkimuk-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4361: set, sairaalahoito ja lääkityksen määrittely. Näistä          kiehdotuksen:
4362: 
4363: 
4364: 
4365: 
4366:                                                  Laki
4367:                               sairausvakuutuslain 16 §:n muuttamisesta
4368: 
4369:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
4370: lain 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1119/83),
4371: näin kuuluvaksi:
4372: 
4373:                        16 §                            sättynä 30 prosentilla vakuutetun verotuksessa,
4374:   Päivärahan maara päivää kohden on vähim-             asetuksella säädettävänä kalenterivuotena todet-
4375: mäispäiväraha, joka on vuotuisen kansaneläkkeen        tujen työtulojen kolmassadasosasta, kuitenkin vä-
4376: pohjaosan ja II kalleusryhmän täysimääräisen           hintään 80 prosenttia työtulojen kolmassadas-
4377: yksinäiselle henkilölle maksettavan lisäosan kol-      osasta, jos työtulot eivät ylitä 75 000 markkaa.
4378: massadasosa päivärahaoikeuden alkamisvuoden            Jos työtulot ylittävät 75 000 markkaa, päivärahan
4379: tammikuun kansaneläkeindeksin mukaisena, Ii-           määrä on 80 prosenttia 75 000 markan kolmassa-
4380: 
4381: 428400375X
4382: 2                                     1984 vp. -    LA n:o 43
4383: 
4384: dasosasta lisättynä 50 prosentilla 75 000 markkaa   aikana ollut työtuloja, päivärahan määrä päivää
4385: ylittävän osan kolmassadasosasta. Jos työtulot      kohden on vähimmäispäivärahan suuruinen.
4386: ylittävät 120 000 markkaa, päivärahan määrä
4387: 120 000 markkaa ylittävältä osalta on 30 prosent-
4388: tia 120 000 markkaa ylittävän osan kolmassadas-       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
4389: osasta. Jollei vakuutetulla ole edellä mainittuna   kuuta 19
4390: 
4391: 
4392:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1984
4393: 
4394:         Jukka Vihriälä               Pirkko Ikonen                Aapo Saari
4395:         Hannu Kemppainen             Kalevi Mattila               Esko Almgren
4396:         Reino Karpola                Paavo Vesterinen             Olavi Martikainen
4397:         Marjatta Stenius-Kaukonen Heikki Kokko                    Timo Kietäväinen
4398:         Juhani Vähäkangas            Väinö Raudaskoski            Juhani Alaranta
4399:         Impi Muroma                  Tytti Isohookana-Asunmaa     Liisa Kulhia
4400:         Lea Sutinen                  Marja-Liisa Tykkyläinen      Pentti Poutaneo
4401:         Heimo Linna                  Marjatta Väänänen            Hannu Tenhiälä
4402:         Mauno Manninen               Saara Mikkola                Juhani Tuomaala
4403:         Einari Nieminen              Hannele Pokka                Sirkka-Liisa Anttila
4404:         Esko Aho                     Matti Maijala                Seppo Pelttari
4405:         Taisto Tähkämaa              Mikko Jokela                  Mauri Pekkarinen
4406:         Lea Mäkipää                   Mikko Kuoppa                Pirkko Turpeinen
4407:         Anna-Liisa Piipari           Pentti Skön                  Helvi Koskinen
4408:         Vieno Eklund                 Urho Pohto                   Reino Jyrkilä
4409:         Juho Koivisto                Riitta Uosukainen            Martti Ratu
4410:         Reijo Enävaara               Anssi Joutsenlahti           Heikki Riihijärvi
4411:         Esko Helle                   Riitta Jouppila              Håkan Nordman
4412:         Tauno Valo                   Boris Renlund                 Pirjo Rusanen
4413:         Kaarina Dromberg             Liisa Arranz                 Liisa Jaakonsaari
4414:         Ole Wasz-Höckert             Kalle Könkkölä               Håkan Malm
4415:         Niilo Koskenniemi            Katri-Helena Eskelinen       Olavi Ronkainen
4416:         Sirpa Pietikäinen            Sten Söderström              Vappu Säilynoja
4417:                        Aarno von Bell               Gunnar Jansson
4418:                                                1984 vp.
4419: 
4420: Lakialoite n:o 44
4421: 
4422: 
4423: 
4424: 
4425:                                   Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi asumistukilain 3 §:n 3 momentin
4426:                                      kumoamisesta
4427: 
4428: 
4429: 
4430:                                           Eduskunnalle
4431: 
4432:    Voimassa olevan asumistukilain (408/75) 3 §:n     täysin samanlaisessa tuen tarpeessa olevat henki-
4433: 3 momentin mukaan valtioneuvosto voi määrätä,        löt eriarvoisen kohtelun alaisiksi. Tällaista ei
4434: että asumistukea myönnetään vain määrättynä          valtion antaman tuen kohdalla voida pitää hy-
4435: ajanjaksona valmistuneessa tai peruskorjatussa       väksyttävänä.
4436: taikka hankitussa omassa asunnossa asuville per-        Rajoitusten poistamisen välttämättömyydestä
4437: heille. Säännöstä ei aikanaan ole nimenomaisesti     vallitsee laaja yhteisymmärrys. Rajoituksista on
4438: perusteltu, mutta se lienee säädetty siinä tarkoi-   myös toistuvasti eri yhteyksissä vaadittu luovutta-
4439: tuksessa, että uuden järjestelmän aiheuttamia        vaksi. Ilmeisesti vain kustannusten lisäysten vält-
4440: kustannuksia voitaisiin säännöksessä tarkoitettu-    tämiseksi rajoitukset on kuitenkin jatkuvasti sisäl-
4441: jen valtioneuvoston päätösten avulla rajoittaa.      lytetty valtioneuvoston asumistuen määräytymis-
4442:    Valtioneuvosto onkin lain voimaantulosta läh-     perusteista antamiin päätöksiin.
4443: tien vuosittain asumistuen määräytymisperusteis-        Vaikka valtioneuvoston päätöksiä tarkistettai-
4444: ta antamissaan päätöksissä rajoittanut asumistuen    siinkin tulevaisuudessa tältä osin, ei sitä kuiten-
4445: saantioikeutta siten, että omassa asunnossa asu-     kaan voitaisi pitää vielä tyydyttävänä ratkaisuna.
4446: ville maksetaan asumistukea vain, milloin asunto     Lakiin jäisi edelleenkin valtuutus ottaa käyttöön
4447: on valmistunut vuonna 1974 tai sen jälkeen           samanlaisia mielivaltaisia asunnon valmistumis-,
4448: taikka milloin asunto on perusparannettu vuonna      peruskorjaus- tai hankinta-ajankohtaan kytkeyty-
4449: 1981 tai sen jälkeen. Asunnon perusparantamis-       viä asumistuen saannin ehtoja. Asumistukilain 3
4450: ajankohtaa koskevaa ehtoa ei laissa eikä valtio-     §:n 3 momentin sisältämää valtuutussäännöstä ei
4451: neuvoston päätöksessä alunperin ollut, mutta         voidakaan nykyisin pitää millään tavoin asunto-
4452: ehto lisättiin niihin pian uuden järjestelmän        poliittisten tavoitteiden kannalta tarpeellisena ei-
4453: soveltamisen alettua.                                kä muutoinkaan asiallisena.
4454:    Mainitut asunnon valmistumis- tai perusparan-
4455: tamisvuoteen liittyvät rajoitukset ovat nykyisin       Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4456: muodostuneet mielivaltaisiksi, eikä niiden säilyt-   nioittaen,
4457: tämiseen ole mitään asuntopoliittisesti hyväksyt-
4458: täviä syitä. Päinvastoin asumistuen saantioikeu-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4459: den mainitunkaltaisella rajoittamisella asetetaan           kiehdotuksen:
4460: 
4461: 
4462: 
4463: 
4464: 4284003781
4465: 2                                     1984 vp. -    LA n:o 44
4466: 
4467: 
4468:                                              Laki
4469:                          asumistukilain 3 §:n 3 momentin kumoamisesta
4470: 
4471:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4472: 
4473:                        1 §                                               2 §
4474:   Täten kumotaan 4 päivänä kesäkuuta 1975            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
4475: annetun asumistukilain 3 §:n 3 momentti, sellai-   ta 1985.
4476: sena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1981
4477: annetussa laissa (4 31181).
4478: 
4479: 
4480:        Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
4481: 
4482:                      Mauri Pekkarinen                       Mauno Manninen
4483:                      Hannu Tenhiälä                         Lea Sutinen
4484:                      Tytti Isohookana-Asunmaa               Heimo linna
4485:                      Juhani Alaranta                        Esko Almgren
4486:                                                  1984 vp.
4487: 
4488: Lakialoite n:o 45
4489: 
4490: 
4491: 
4492: 
4493:                                    Isohookana-Asunmaa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero-
4494:                                       lain 29 §:n muuttamisesta
4495: 
4496: 
4497:                                             Eduskunnalle
4498: 
4499:    Koti on todettu lapsen kehittymisen kannalta        tävissä olisi hyvinkin paljon nuorta työvoimaa,
4500: parhaaksi kasvuympäristöksi. Tämä tosiasia on          joka olisi halukas työskentelemään perheissä, mi-
4501: viime aikoina tunnustettu varsin laajasti myös         käli heille tarjottaisiin tähän mahdollisuus.
4502: poliittisissa puolueissa. Tämä ilmapiirin muuttu-         Nuorten työntekijöiden TEL-maksujen alenta-
4503: minen kotihoidolle myönteiseksi on johtanut jo         misesta on myönteisiä kokemuksia yrityselämän
4504: periaatepäätöksiin esimerk*si kotihoidontuen           puolelta. Tarjottavan työn valinnan mahdollisuu-
4505: kehittämisestä.                                        den laajentamiseksi ja nuorten ohjaamiseksi myös
4506:    Niille perheille, jotka jäävät kunnallisen päivä-   heille itselleen mielekkäisiin työtehtäviin olisi
4507: hoidon ja kotihoidontuen ulkopuolelle, on suun-        paikallaan kohdistaa veronhuojennuksia myös
4508: niteltu maksettavaksi erillistä tarveharkintaista      kotona tehtävään työhön. TEL-maksut voitaisiin
4509: hoitokorvausta. Samoin on luvattu selvittää pi-        tehdä verotuksessa vähennyskelpoisiksi ainakin
4510: kaisesti, voidaanko ylimääräistä työtulovähennys-      silloin, kun perheessä on alle kouluikäisiä lapsia
4511: tä kehittää verosta tehtäväksi lastenhoitovähen-       ja kotiapulaisena on alle 23-vuotias henkilö. Kun
4512: nykseksi.                                              kyseessä olisi nimenomaan verosta tehtävä vähen-
4513:    Perheillä, joissa molemmat vanhemmat käyvät         nys, olisi tämä myös sosiaalisesti oikeudenmukai-
4514: ansiotyössä kodin ulkopuolella, on edelleen on-        nen ratkaisu ja auttaisi samalla osaltaan vaikean
4515: gelmia lastensa hoidon järjestämisessä. Kunnalli-      nuorten työttömyysongelman ratkaisussa.
4516: seen päivähoitoon vaadittavat tulorajat ylittyvät         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4517: eikä yksityisiä hoitopaikkoja ole riittävästi. Tämä    nioittavasti,
4518: on nykyisin jo keskituloisiksi katsottavienkin per-
4519: heiden ongelma. Erillisen kotiavun hankkiminen                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4520: kaatuu nykyisin helposti korkeisiin palkattavien              lakiehdotuksen:
4521: työntekijöiden sosiaalikuluihin. Toisaalta käytet-
4522: 
4523: 
4524: 
4525: 
4526: 428400394]
4527: 2                                     1984 vp. -   LA n:o 45
4528: 
4529:                                              Laki
4530:                         tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
4531: 
4532:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuus-
4533: verolain 29 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa
4534: (608/75), uusi näin kuuluva 7 kohta:
4535: 
4536:                      29 §
4537:                                                      Tämä laki tulee vOimaan       päivänä
4538:   7) alle kouluikäistä lasta hoitavan enintään     kuuta 19
4539: 23-vuotiaan kotiapulaisen TEL-maksun.
4540: 
4541: 
4542: 
4543:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
4544: 
4545:         Tytti Isohookana-Asunmaa      Pentti Skön                  Pirkko Ikonen
4546:         Hannu Kemppainen              Taisto Tähkämaa             Helvi Koskinen
4547:         Seppo Pelttari                Juhani Alaranta             Heikki Kokko
4548:         Timo Kietäväinen              Elisabeth Rehn              Lea Mäkipää
4549:         Kalevi Mattila                Lea Sutinen                  Katri-Helena Eskelinen
4550:         Liisa Arranz                  Hannu Tenhiälä               Pentti Poutaneo
4551:         Jutta Zilliacus               Hannele Pokka                Liisa Kulhia
4552:         Sirkka-Liisa Anttila          Marjatta Väänänen           Jukka Vihriälä
4553:                      Aapo Saari                            Vieno Eklund
4554:                                                 1984 vp.
4555: 
4556: Lakialoite n:o 46
4557: 
4558: 
4559: 
4560: 
4561:                                    Raudaskoski ym.: Ehdotus laiksi osuuskuntalain 30 §:n muuttami-
4562:                                      sesta
4563: 
4564: 
4565:                                             Eduskunnalle
4566: 
4567:    Voimassa olevan osuuskuntalain 30 §:n mu-           tilan luopujilla. Tästä seuraa se, että suuren tilan
4568: kaan jäseneltä peritty osuusmaksu maksetaan            luovuttajalla on varaa siirtää osuusmaksusaata-
4569: jäsenelle hänen erotessaan osuuskunnan jäsenyy-        vansa jäsenyytensä mukana pojalleen eli jatkajal-
4570: destä vuoden kuluttua eroamisvuoden päättymi-          le.
4571: sestä. Osuustoiminnan alkuaikoina osuuskunnat              Pikkutilan luopujalla varallisuus on kehno ja
4572: ovat tällä pitkällä takaisinmaksuajalla tavallaan      eläke pieni. Tästä syystä hänellä ei ole varaa
4573: lainanneet eroaviita jäseniltä rahaa välttämättö-      siirtää vuosikymmenien ajalta pidätettyä muuta-
4574: miin kehitystarpeisiinsa. Tämä menettely vuosi-        mien tuhansien markkojen osuussaatavaansa jat-
4575: sadan vaihteessa perustettujen varanomien              kajalle, vaan hän tarvitsee ne välttämättä toi-
4576: osuuskuntien toiminnan kehittämiseksi on ollut         meentulonsa turvaksi. Mutta vaikka hän eroamis-
4577: silloin aivan välttämätöntä.                           hetkensä aikana elämänsä uudelleen järjestämi-
4578:    Nykyisin tilanne on muuttunut. Maatalouden          seksi tarvitsisi säästönsä, hän saa ne aikaisintaan
4579: tuotanto-osuuskunnat ovat kehittyneet oman toi-        vasta lähes kahden vuoden kuluttua jäsenyytensä
4580: mintansa, mutta ennen kaikkea yleisen kehityk-         irtisanomisesta. Tämä ei voi olla oikein eikä
4581: sen ja fuusioiden kautta taloudellisesti suuriksi ja   kohtuullista, mistä syystä osuuskuntalain vuosi-
4582: vahvoiksi. Tämän vuoksi mainitunlainen osuus-          kymmeniä vanha 30 § olisi uudistettava vastaa-
4583: maksujen palauttamisen pitkäaikainen pidättä-          maan tämän päivän tilannetta ja pienten varano-
4584: minen ei ole osuuskunnan taloudellisen vakavuu-        mien viljelijäluopujien tarpeita. On myös havait-
4585: den ja osuuskunnan kehittämisen kannalta enää          tu, että suuret tilat aivan yleisesti siirtävätkin
4586: lainkaan tarpeellista, vaan jäseneltä lainatut         jäsenyytensä mukana osuusmaksunsa pojalleen,
4587: osuusmaksut voitaisiin vallan kernaasti palauttaa      jolloin mainitut varat jäävät pysyvästi osuuskun-
4588: esimerkiksi kuuden kuukauden kuluessa jäsenen          nan käyttöön, ja pienten tilojen luopujien tarvit-
4589: eroamispäivämäärästä lukien.                           see ne nostaa. Näin ollen osuuskuntien toimin-
4590:     Maatilojen kaupat tehdään paasaantotsesti          nalle ei ole mitenkään vaaraksi, vaikka osuus-
4591: vuoden alkukuukausina. Näin syystä, että neu-          maksun palauttamisaika laskettaisiin muuttamal-
4592: vottelut luonnollisista syistä venyvät aina viime      la osuuskuntalain 30 §:n säännöstä siten, että
4593: tipalle ja vasta kylvöajan ja kevään läheisyys         jäsenen erotessa osuusmaksu palautettaisiin kuu-
4594: laukaisee tilanteen. Tässä yhteydessä tavallisesti     den kuukauden kuluessa jäsenelle jäsenen eroa-
4595: myös jäsen eroaa tuotanto-osuuskuntansa jäse-          ruispäivästä lukien.
4596: nyydestä.                                                  Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4597:     Suurehkon tilan luopujalla on usein parempi        nioittavasti,
4598: perusvarallisuus kuin pienen tilan luopujalla.
4599: Työeläkekin puolestaan on suuren tilan luovutta-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4600: jilla aina huomattavasti suurempi kuin pienen                 kiehdotuksen:
4601: 
4602: 
4603: 
4604: 
4605: 428400395K
4606: 2                                     1984 vp. -     LA n:o 46
4607: 
4608: 
4609:                                                Laki
4610:                                 osuuskuntalain 30 §:n muuttamisesta
4611: 
4612:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1954 annetun osuuskuntalain
4613: 30 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä toukokuuta 1981 annetussa laissa (371181), näin kuuluvaksi:
4614: 
4615:                         30 §
4616:    Kun jonkun jäsenyys osuuskunnassa on lakan-         Jos osuuskunta on asetettu selvitystilaan tai
4617: nut, saa hän tai se, jolle hänen oikeutensa on       konkurssiin kuuden kuukauden kuluessa jäsenyy-
4618: siirtynyt, kuuden kuukauden kuluttua jäsenyy-        den päättymisestä, määräytyy oikeus osuusmak-
4619: den päättymisestä hänen kohdaltaan suoritetun        sun takaisin saamiseen niiden perusteiden mu-
4620: osuusmaksun takaisin siinä määrin kuin osuus-        kaan, jotka ovat voimassa osuuskunnan varoja
4621: kunnan varat edellisen tilinpäätöksen mukaan         jaettaessa.
4622: laskien siihen riittävät vararahastoon ja arvonko-
4623: rotusrahastoon kajoamatta ja osuuskuntaan sil-
4624: loin kuuluvien jäsenten vastaavaa tai 163 §:n 2        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
4625: momenttiin perustuvaa oikeutta loukkaamatta.         kuuta 19
4626: 
4627: 
4628:       Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
4629: 
4630:           Väinö Raudaskoski              Tytti Isohookana-Asunmaa      Mikko Kuoppa
4631:          Timo Kietäväinen                Heimo Linna                   Liisa Jaakonsaari
4632:          Jukka Vihriälä                  Pentti Poutaneo               Liisa Arranz
4633:           Mauri Pekkarinen               Esko Aho                      Reijo Enävaara
4634:           Aapo Saari                     Pirkko Ikonen                 Urho Pohto
4635:          Reino Karpola                   Katri-Helena Eskelinen        Reino Jyrkilä
4636:          Taisto Tähkämaa                 Seppo Pelttari                Pentti Kettunen
4637:          Sirkka-Liisa Anttila            Hannu Kemppainen              Aarno von Bell
4638:          Mikko Jokela                    Kalevi Mattila                Heikki Riihijärvi
4639:          Lea Surineo                     Einari Nieminen               Lea Mäkipää
4640:          Heikki Kokko                    Marjatta Väänänen             Helvi Koskinen
4641:           Matti Maijala                  Juhani Vähäkangas             Matti Viljanen
4642:          Juhani Tuomaala                 Pentti Skön                   Esko Almgren
4643:          Juhani Alaranta                 Juho Koivisto                 Riitta Jouppila
4644:          Hannele Pokka                   Jouko Tuovinen                Helge Saarikoski
4645:                                          Pentti Liedes
4646:                                                 1984 vp.
4647: 
4648: Lakialoite n:o 47
4649: 
4650: 
4651: 
4652: 
4653:                                   Jouppila ym.: Ehdotus laiksi valtion eläkelain voimaanpanolain
4654:                                      5 §:n muuttamisesta
4655: 
4656: 
4657:                                            Eduskunnalle
4658: 
4659:    Sotapalvelus lasketaan miehillä valtion eläk-      neet naiset ovat suurimmalta osalta niitä, jotka
4660: keeseen oikeuttavaksi ajaksi siitä riippumatta        ovat pääasiallisen elämäntyönsä suorittaneet ko-
4661: minkä ikäisenä sotapalvelus on suoritettu. Naisil-    tona, ja heidän eläketurvansa on tästä johtuen
4662: la sen sijaan otetaan huomioon vain vähintään         jäänyt puutteelliseksi. Tämän vuoksi valtion elä-
4663: 21-vuotiaana suoritettu lottapalvelus, kuten          kelain voimaanpanolakia tulisi muuttaa siten,
4664: yleensäkin ennen VEL:n voimaantuloa valtiolla         että myös alle 21-vuotiaana suoritettu lottapalve-
4665: palveltu aika.                                        lus luettaisiin eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi.
4666:    Miesten sotapalveluksen osalta on siten tehty         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4667: poikkeus yleisiin säännöksiin, mutta naisten ei.
4668: Rintamalla maamme hyväksi suoritettu työ on                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4669: kuitenkin ollut yhtä arvokasta sukupuolesta ja               kiehdotuksen:
4670: iästä riippumatta. Lisäksi lottapalvelua suorina-
4671: 
4672: 
4673: 
4674: 
4675:                                                 Laki
4676:                       valtion eläkelain voimaanpanolain 5 §:n muuttamisesta
4677: 
4678:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
4679: eläkelain voimaanpanolain (281166) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
4680: 
4681: 
4682:                         5 §                              aika työvelvollisena työvelvollisuuslain nojalla
4683:   Ennen valtion eläkelain voimaantuloa kulunut        valtion työssä,
4684:   valtion eläkelain 5 § :ssä tarkoitettu 21 vuotta       luetaan eläkeajaksi
4685: täytettyä palveltu aika, jos palvelus on ollut        valtion eläkelain 5 §:ssä säädetyin tavoin, sikäli
4686: päätoimista;                                          kuin palvelusta ei ole luettu tai ole luettava
4687:    Suomen Pankin, postipankin, kansaneläkelai-        edunsaajan hyväksi muuta kuin valtion eläkelais-
4688: toksen tai Ahvenanmaan maakunnan päätoime-            sa tarkoitettua vanhuus- tai työkyvyttömyys-
4689: na pidettävän toimen haltijana 21 vuotta täytet-      eläkettä varten,
4690: tyä palveltu aika;                                       a) kokonaan, jos eläkettä myönnettäessä sovel-
4691:    aika asevelvollisena vakinaisessa väessä, mikäli   letaan valtion eläkelain 10 §:n 2 tai 3 moment-
4692: se välittömästi liittyy valtion eläkelain 5 § :ssä    tia; ja
4693: tarkoitettuun aikaan;                                    b) puoleksi heinäkuun 1 päivään 1962 ja siitä
4694:    sotapalvelusaika sotatilan vallitessa sekä aika,   lukien kokonaan, jos eläkettä myönnettäessä so-
4695: minkä edunsaaja sotatilan aikaisessa sotapalve-       velletaan valtion eläkelain 10 §:n 1 momenttia
4696: luksessa saadun vamman tai sairauden vuoksi on        sekä jos edunsaaja heinäkuun 8 päivänä 1961 tai
4697: ollut hoidettavana sairaalassa ennen syyskuun 26      sen jälkeen on ollut päätoimisessa palveluksessa,
4698: päivää 1947; sotapalvelukseksi luetaan myös lot-      joka yhdenjaksoisena on jatkunut vähintään 4
4699: tapalvelus, ja                                        kuukautta ja johon, jos se olisi valtion eläkelain
4700: 
4701: 42840399p
4702: 2                                     1984 vp. -      LA n:o 47
4703: 
4704: voimaantulon jälkeistä palvelusta, liittyisi oikeus      Tämä laki tulee votmaan   päivänä
4705: valtion eläkelain mukaiseen eläkkeeseen.               kuuta 198 .
4706: 
4707: 
4708: 
4709:       Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
4710: 
4711:             Riitta Jouppila               Sakari Valli                 Tuure Junnila
4712:             Pirjo Rusanen                 Tytti Isohookana-Asunmaa Helena Pesola
4713:             Kaarina Dromberg              Matti Viljanen               Saara Mikkola
4714:             Liisa Hilpelä                 Esko Almgren                 Ulla Puolanne
4715:             Aila Jokinen                 Jukka Vihriälä                Sirpa Pietikäinen
4716:             Riitta Uosukainen             Aapo Saari                   Ole Wasz-Höckert
4717:             Eeva Turunen                  Erkki Moisander              Lea Sutinen
4718:                         Väinö Raudaskoski                Ilkka Kanerva
4719:                                                 1984 vp.
4720: 
4721: Lakialoite n:o 48
4722: 
4723: 
4724: 
4725: 
4726:                                    Pietikäinen ym.: Ehdotus laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun
4727:                                       lain 16 ja 19 §:n muuttamisesta
4728: 
4729: 
4730:                                             Eduskunnalle
4731: 
4732:    Maa- ja metsätaloudessa käytettävissä trakto-       maa- ja metsätalousväestön keskuudessa koettu
4733: reissa saadaan moottoriajoneuvoverolain 17 §:n         ongelmalliseksi.
4734: mukaan käyttää lisäverosta vapaata polttoainetta          Kysymys voitaisiin ratkaista esimerkiksi siten,
4735: eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Jos tällaista     että traktorin käyttäjä oikeutettaisiin maksamaan
4736: traktoria käytetään sellaiseen ajoon, joihin ao.       moottoriajoneuvoverolain 16 §:n mukainen lisä-
4737: säännösten mukaan on käytettävä lisäveronalaista       vero satunnaisluontoisten lisäveronalaisten ajojen
4738: polttoainetta, on traktorin polttoainesäiliö ja        osalta vuorokausikohtaisena. Maksamismenettely
4739: muu polttoainejärjestelmä täydellisesti puhdistet-     voitaisiin järjestää siten, että käyttäjä tietäessään
4740: tava lisäverosta vapaasta polttoaineesta, koska ns.    jo etukäteen joutuvansa tiettynä tai tiettyinä
4741: furfuraalikokeessa paljastuu kevyen polttoöljyn        päivinä ajamaan lisäveronalaista ajoa maksaisi
4742: määrä jo pienenäkin määränä dieselöljyn seasta.        näiltä päiviltä lisäveron esimerkiksi postiin ja saisi
4743: Tällainen polttoaineen täydellinen vaihtaminen         tällöin tiettyjä päiviä koskevan lisäverosta vapaan
4744: traktorin polttoainejärjestelmässä on kuitenkin        polttoaineen käyttöön oikeuttavan kuitin, jonka
4745: hyvin hankala toimenpide. Tällainen vaatimus           sitten voisi tarvittaessa esittää valvontaviranomai-
4746: tuntuu kohtuuttomalta senkin vuoksi, että maa-         sille. Jos lähtökohdaksi otetaan nykyinen vuotui-
4747: ja metsätalouden piirissä lisäverollisella polttoai-   sen lisäveron suuruus, muodostuisi vuorokausi-
4748: neelia suoritettavien ajojen suhteellinen osuus on     kohtaiseksi lisäveroksi noin 15 markkaa. Ehdo-
4749: vähäinen. Suorittaessaan taas lisäverosta vapaalla     tuksen toteutuminen merkitsisi huomamtvaa
4750: polttoaineelia ajoa, jossa on käytettävä lisäverol-    moottoriajoneuvoverolain säännösten yksinker-
4751: lista polttoainetta, joutuu maa- ja metsätalouden      taistamista. Esitetyllä muutoksella ei myöskään
4752: harjoittaja maksamaan vähintään 5 000 markan           ilmeisesti olisi verotuloja alentavaa vaikutusta.
4753: suuruisen vuosikohtaisen lisäveron. Tämä lisävero          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4754: on moottoriajoneuvoverolain 19 §:n mukaan
4755: maksettava koko verovuodelta etukäteen yhtenä                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4756: eränä. Käytännön vaikeuksien ja hankaluuksien                  kiehdotuksen:
4757: johdosta on oikean polttoaineen käyttökysymys
4758: 
4759: 
4760: 
4761: 
4762: 428400400R
4763: 2                                       1984 vp. -     LA n:o 48
4764: 
4765:                                                  Laki
4766:                         moottoriajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta
4767: 
4768:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4769:   muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulukuuta 1966 annetun lain (722 166) 19 § ja
4770:   lisätään lain 16 §:ään, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa (1069/77),
4771: uusi 2 momentti seuraavasti:
4772: 
4773:                        16 §                                                  19 §
4774:                                                           Lisävero on maksettava koko verovuodelta ja
4775:    Poiketen siitä, mitä edellä 1 momentissa on         yhtenä eränä ennen kuin moottoriajoneuvossa
4776: säädetty, voidaan lisävero sellaista traktoria käy-    asianomaisena vuotena käytetään 14 §:ssä tarkoi-
4777: tettäessä, jota pääasiallisesti käytetään tämän lain   tettua lisäveron perusteena olevaa polttoainetta
4778: 17 §: n 2 kohdan mukaiseen lisäverosta vapaaseen       kuitenkin niin, että 16 §:n 2 momentissa tarkoi-
4779: tarkoitukseen, suorittaa myös vuorokausikohtai-        tetuissa tapauksissa voidaan lisävero suorittaa
4780: sena siltä osin kuin traktoria käytetään lisäveron-    vuorokausikohtaisena asetuksessa tarkemmin sää-
4781: alaiseen tarkoitukseen. Lisävero on tällöin 15         dettävin tavoin.
4782: markkaa vuorokaudessa.
4783:                                                          Tämä laki tulee voimaan     päivänä
4784:                                                        kuuta 198 .
4785: 
4786:      Helsingis~ä   13 päivänä huhtikuuta 1984
4787: 
4788:          Sirpa Pietikäinen               Martti Tiuri                    Pertti Salolainen
4789:          Heikki Perho                    Aino Pohjanoksa                 Tapio Holvitie
4790:          Ilkka Suominen                  Matti Lahtinen                  Matti Viljanen
4791:          Ulla Puolanne                   Iiro Viinanen                   Pekka Löyttyniemi
4792:          Mauri Miettinen                 Eva-Riitta Siitonen             Lea Kärhä
4793:          Lauri Impiö                     Erkki Moisander                 Elsi Hetemäki-Olander
4794:          Ritva Laurila                   Eeva Turunen                    Aila Jokinen
4795:          Pentti Mäki-Hakola              Juho Koivisto                   Kimmo Sasi
4796:          Liisa Hilpelä                   Riitta Uosukainen               Anna-Kaarina Louvo
4797:          Jouni J. Särkijärvi             Toivo T. Pohjala                Tuulikki Petäjäniemi
4798:          Heikki Järvenpää                Sakari Valli                    Henrik Westerlund
4799:          Kaarina Dromberg                llkka Kanerva                   Ole Wasz-Höckert
4800:          Pirjo Rusanen                   Riitta Jouppila                 Tuure Junnila
4801:          Helge Saarikoski                Saara Mikkola                   Elisabeth Rehn
4802:                                          Helena Pesola
4803:                                                   1984 vp.
4804: 
4805: Lakialoite n:o 49
4806: 
4807: 
4808: 
4809: 
4810:                                     Kanerva ym.: Ehdotus laiksi arpajaislain muuttamisesta
4811: 
4812: 
4813:                                              Eduskunnalle
4814: 
4815:    Voimassa olevan arpajaislain (491165) mukaan            Asetustasaisena kysymyksenä veikkauksen tuo-
4816: arpajaiset saadaan toimeenpanna ainoastaan vi-          ton käyttöä koskevat ratkaisut jäävät myös edus-
4817: ranomaisen luvalla varojen hankkimiseksi hyvän-         kunnan päätäntävallan ulkopuolelle. Jakosuhtei-
4818: tekeväisyyttä varten tai muuhun aatteelliseen           den käsittelystä on tullut valtiontalouden pelivä-
4819: tarkoitukseen.                                          line, ei kulttuuripolitiikan ohjain, joka seuraisi
4820:    Varojen hankkimiseksi urheilun ja liikuntakas-       eduskunnan kulloinkin julkituomia tahdonilmai-
4821: vatuksen, sekä tieteen, taiteen ja nuorisotyön          SUJa.
4822: tukemiseen voidaan arpajaislain mukaan tätä                Eduskunta on säätänyt viime vuosina lukuisia
4823: varten perustetulle kotimaiselle yhtiölle antaa         erityislakeja, jotka ohjaavat veikkauksen tuotolla
4824: lupa                                                    saatavia määrärahoja; liikuntalaki, kulttuuritoi-
4825:    - toimeenpanna raha-arpajaisia,                      mintalaki, nuorisolait jne. Näiden lakien toteut-
4826:    - toimeenpanna veikkauksia, joissa yleisöllä         taminen on kuitenkin ollut vaikeaa, koska lakien
4827: on mahdollisuus määrättyjä maksuja vastaan joko         rahoitukseen tarvittavia määrärahoja on voitu
4828: urheilukilpailujen tuloksiin tai numeroiden arpo-       tähän asti liikutella asetustasoisilla säädöksillä.
4829: miseen liittyvien avustusten perusteella osallistua        Ottaen huomioon liikuntalain eduskuntakäsit-
4830: näistä maksuista kertyvien voittojen jakoon, sekä       telyn yhteydessä käyty vilkas keskustelu, laajat
4831:     - toimeenpanna ennakkoveikkauksia, jotka            periaatteelliset keskustelut hallituksen eduskun-
4832: liittyvät hevoskilpailujen tulosten arvaamiseen.        nalle antamien selontekojen (taidepoliittinen,
4833:     Kutakin toimintaa varten saadaan lain mukaan        kulttuuripoliittinen jne.) yhteydessä sekä erityi-
4834: myöntää samaksi ajaksi vain yksi toimilupa, joka        sesti selkeän valtionrahoitusjärjestelmän merkitys
4835: on myönnetty Oy Veikkaus Ab:lle.                        ao. kulttuurinalojen (liikunta ja taide) kokonais-
4836:    Em. yhtiön voittovarojen käytöstä on annettu         kehittämisen kannalta tulisi raha-arpa- ja veik-
4837: asetus. Asetuksen mukaan Oy Veikkaus Ab:n               kauspelien ylijäämän käyttämisestä säätää lailla.
4838: toimeenpanemien raha-arpa- ja veikkauspelien               Lain tasoisella säännöksellä varmistettaisiin toi-
4839: ylijäämää vastaava yhteismäärä otetaan vuosittain       saalta arpajaislain periaatteiden ja tavoitteiden
4840: valtion tulo- ja menoarvioon.                           toteutuminen, tarjottaisiin eduskunnalle mah-
4841:     Määrärahasta käytetään asetuksen mukaan ur-         dollisuus konkreettisesti ottaa kantaa eri kulttuu-
4842: heilun ja liikuntakasvatuksen tukemiseen 36,6 %         rinalojen valtionavun tarpeeseen ja vakiinnutet-
4843: sekä 8 % Kansallisoopperan tukemiseen ja 3 %            taisiin erityisesti eri tuotonsaajien osuudet veik-
4844: Kansallisteatterin tukemiseen kuitenkin siten, et-      kaustoiminnan tuotosta ja mahdollistettaisiin täl-
4845: tä niille tarvittaessa annetaan myös lisäavu~tusta,     lä tavoin kulttuuripolitiikan pitkäjänteinen koko-
4846: sekä jäljelle jäävä osa tieteen, taiteen ja nuorison-   naiskehittäminen.
4847: kasvatustyön tukemiseen.                                   Edellä mainituilla perusteilla tulisi nykyisin
4848:    Veikkauksen tuoton jakosuhteita on muutettu          raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämi-
4849: hyvin usein. Erityisen valitettavaa on ollut se,        sestä annetun asetuksen 1 ja 2 §:n määräykset
4850: että jakosuhteiden muutokset ovat kaikissa ta-          siirtää säännöksiksi arpajaislakiin. Muilta osin
4851: pauksissa merkinneet urheilun osuuden kaventu-          ylijäämän käyttämisestä voidaan edelleenkin sää-
4852: mista liikuntakulttuurin piirissä havaituista ra-       tää asetuksella.
4853: hoitustarpeista riippumatta. Asetelma on mer·              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4854: kinnyt myös sitä, että kaksi maallemme ensiar-
4855: voisen tärkeää kulttuurinalaa - liikunta ja taide                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4856: - on tahtomattaan ·asetettu määräraha-asiassa                   kiehdotuksen:
4857: toisiansa vastaan.
4858: 4284004015
4859: 2                                     1984 vp. -     LA n:o 49
4860: 
4861:                                                Laki
4862:                                      arpajaislain muuttamisesta
4863: 
4864:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1 pa1vana syyskuuta 1965 annettuun arpajaislakiin
4865: (491/65) uusi 7 §, jolloin nykyinen 7 § siirtyy 8 §:ksi, seuraavasti:
4866: 
4867:                        7 §
4868:    Oy Veikkaus Ab -mm1sen osakeyhtiön toi-           kin siten, että niille tarvittaessa annetaan myös
4869: meenpanemien raha-arpa- ja veikkauspelien yli-       lisäavustusta, sekä jäljelle jäävä osa tieteen, tai-
4870: jäämän yhteismäärää vastaavaksi arvioitu määrä-      teen ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen.
4871: raha otetaan vuosittain valtion tulo- ja menoarvi-
4872: oon. Tästä määrärahasta käytetään vuosittain           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
4873: 36,6 prosenttia urheilu- ja liikuntakasvatuksen      kuuta 198 , jolloin myös 24 päivänä syyskuuta
4874: tukemiseen sekä kahdeksan prosenttia Suomen          1982 raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyt-
4875: Kansallisoopperan tukemiseen ja kolme prosent-       tämisestä annetun asetuksen (725/82) 1 ja 2 §:n
4876: tia Suomen Kansallisteatterin tukemiseen kuiten-     määräykset lakkaavat olemasta voimassa.
4877: 
4878: 
4879:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
4880: 
4881:          llkka Kanerva                  Iiro Viinanen                   Jukka Vihriälä
4882:          Antti Kalliomäki               Anssi Joutsenlahti              Matti Viljanen
4883:          Erkki Moisander                Heikki Kokko                    Elisabeth Rehn
4884:          Pirjo Rusanen                  Hannu Kemppainen                Olavi Ronkainen
4885:          Sirpa Pietikäinen              Georg C. Ehrnrooth               Mikko Elo
4886:          Toivo T. Pohjala               Markus Aaltonen                 Esko-Juhani Tennilä
4887:                                                  1984 vp.
4888: 
4889: Lakialoite n:o 50
4890: 
4891: 
4892: 
4893: 
4894:                                     Alaranta ym.: Ehdotukset laeiksi maatalousyrittäjien eläkelain 1 §:n
4895:                                        ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 3 § :n muuttami-
4896:                                        sesta
4897: 
4898: 
4899:                                             Eduskunnalle
4900: 
4901:     Maatalousyrittäjien eläkelaki (MYEL) koskee         tanut järjestelmä ei voi häntä kuoleman jälkeen
4902: viljelijöitä, kalastajia ja poronhoitajia. Puutarha-    vakuuttaa eikä myöskään myöntää omaisille
4903: viljelyn harjoittajat kuuluvat MYEL:in piiriin          perhe-eläkettä. Kuitenkin lakien tarkoituksena
4904: vain, jos he harjoittavat puutarhaviljelyä maata-       on järjestää yrittäjälle eläketurva.
4905: louden yhteydessä ja koko toimintaa verotetaan             Jo toimintansa aloittaessaan yrittäjällä tulisi
4906: maatilatalouden tuloverolain (MaatVL) mukaan.           olla selvä tieto, minkä järjestelmän piiriin hän
4907: Eläkeasian hoitaa tällöin Maatalousyrittäjien elä-      kuuluu. Verottajan kulloinenkin suhtautuminen
4908: kelaitos (MELA). Jos puutarhaviljelyn harjoittajaa      yrittäjätoiminnan laatuun ei saisi muuttaa tätä
4909: verotetaan elinkeinoverolain (EVL) mukaan, tu-          eläkejärjestelyä.
4910: lee puutarhaviljelijän järjestää eläkeasiansa yrittä-       Puutarhaviljelyn harjoittajien eläketurvan tulisi
4911: jien eläkevakuutustoimintaa (YEL) harjoittavan          yrityksen koosta ja verotuskäytännöstä riippumat-
4912: vakuutuslaitoksen kanssa.                               ta määräytyä aina MYEL:in mukaan. Suuri osa
4913:     Koska verotuskäytäntö vaihtelee kunnittain ja       puutarhaviljelijöistä on myös maatalousyrittäjiä,
4914: vielä samassa kunnassa joskus vuosittainkin, ei         jotka maatalouden toiminnasta kuuluvat aina
4915: yrittäjä voi toimintaa aloittaessaan eikä sen kestä-    MYEL:in piiriin. Olisi yksinkertaisempaa, jos
4916: essä varmasti tietää, miten häntä puutarhavilje-        kaikki eläkejärjestelyt hoitaisi sama laitos. Tätä
4917: lystä verotetaan. Kuitenkin laki velvoittaa hänet       järjestelyä puoltaisi myös se, että maatilalaki
4918: ottamaan itselleen eläkevakuutuksen neljän kuu-         kohtelee puutarhaviljelyn harjoittajia maatalous-
4919: kauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Vilje-        yrittäjinä. MYEL-vakuutuksen myötä heidän ase-
4920: lijä ottaa itselleen eläkevakuutuksen MELA:sta,         mansa lainsäädännön käsitteistössä selkiytyisi.
4921: jos hän pitää itseään maataloustuottajana ja YEL-          Jos puutarhaviljelyn harjoittajat luettaisiin aina
4922: vakuutuslaitoksesta, jos hän katsoo itsensä yrittä-     MYEL:in piiriin kuuluviksi, heihin sovellettaisiin
4923: jäksi.                                                  myös maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakia
4924:     Jos tuottajan näkemys on eri kuin verottajan,       (MaaTap VL). MaaTap VL:n soveltamispiiri kattaa
4925: tuottaja joutuu hankalaan tilanteeseen. Hänen           MYEL-vakuutetut, heidän perheenjäsenensä ja
4926: tulee purkaa tehty eläkevakuutus ja ottaa uusi          sen lisäksi eläkkeellä ollessa maatalousyrittäjätoi-
4927: eläkevakuutus toisesta eläkelaitoksesta. Tämä lai-      mintaa jatkavat.
4928: tos voi vielä kohdella yrittäjää laiminlyöjänä, kun        Puutarhaviljelijöiden työ on tapaturma-altista
4929: vakuutusta ei ole otettu heti toiminnan aloitta-        ja etenkin ammattitaudin vaara on ilmeinen.
4930: misesta lähtien.                                        Näin ollen MaaTapVL:n soveltamispiirin ulotta-
4931:     Ongelmiin joudutaan myös silloin, kun verot-        minen kaikkiin puutarhaviljelyn harjoittajiin ja
4932:  taja yhtäkkiä poikkeaa vakiintuneesta verotuskäy-      heidän yrityksessään työskenteleviin perheenjäse-
4933:  tännöstä. Yrittäjä ei aina oivalla verotuskäytän-      niin olisi erittäin perusteltua.
4934:  nön yhteyttä eläkevakuutukseen eikä useinkaan             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
4935:  itse tiedä, että jo tehdyt eläkevakuutukset tulisi     oittavasti,
4936:  irtisanoa ja hakeutua uuden järjestelmän piiriin.
4937: Jos yrittäjä vielä sattuu kuolemaan kesken selvit-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
4938:  telyjen, voi käydä niinkin, että hänet jo vakuut-              kiehdotukset:
4939: 
4940: 
4941: 
4942: 428400402T
4943: 2                                     1984 vp. -     LA n:o 50
4944: 
4945: 1.
4946:                                                Laki
4947:                          maatalousyrittäjien eläkelain 1 §:n muuttamisesta
4948: 
4949:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrit-
4950: täjien eläkelain 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1970 annetussa laissa
4951: (830/70), näin kuuluvaksi:
4952: 
4953:                        1 §
4954:                                                         4) puutarhaviljelyn harjoittajaa, joka omaan
4955:    Tämä laki ei kuitenkaan koske:                    tai yhteiseen lukuun itse työhön osallistuen har-
4956:    1) maatilatalouden harjoittajaa, joka omaan tai   joittaa puutarhaviljelyä; ja
4957: yhteiseen lukuun itse työhön osallistuen harjoit-       5) henkilöä, joka tekee 1-4 kohdissa tarkoi-
4958: taa maatilataloutta vähintään kaksi hehtaaria        tettua työtä perheenjäsenenä.
4959: maatalousmaata käsittävällä viljelmällä;
4960:    2) kalastajaa, joka olematta työsuhteessa har-
4961: joittaa ammattimaista kalastusta;                      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
4962:    3) poronomistajaa, joka omaan, perheensä tai      kuuta 198 .
4963: paliskunnan lukuun tekee poronhoitotyötä;
4964: 
4965: 
4966: 
4967: 
4968: 2.
4969:                                                Laki
4970:                   maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 3 §:n muuttamisesta
4971: 
4972:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrit-
4973: täjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) 3 § näin kuuluvaksi:
4974: 
4975:                         3 §
4976:    Maatalousyrittäjällä tarkoitetaan tässä laissa:      4) puutarhaviljelyn harjoittajaa, joka omaan
4977:    1) maatilatalouden harjoittajaa, joka omaan ja    tai yhteiseen lukuun itse työhön osallistuen har-
4978: yhteiseen lukuun itse työhön osallistuen harjoit-    joittaa puutarhaviljelyä; ja
4979: taa maatilataloutta vähintään kaksi hehtaaria           5) henkilöä, joka tekee 1-4 kohdissa tarkoi-
4980: maatalousmaata käsittävällä viljelmällä;             tettua työtä perheenjäsenenä.
4981:    2) kalastajaa, joka olematta työsuhteessa har-
4982: joittaa ammattimaista kalastusta;
4983:    3) poronomistajaa, joka omaan, perheenjäse-         Tämä laki tulee v01maan        päivänä
4984: nensä tai paliskunnan lukuun tekee poronhoito-       kuuta 198 .
4985: työtä;
4986: 
4987:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
4988: 
4989:          Juhani Alaranta                 Liisa Kulhia                   Matti Maijala
4990:          Esko Aho                        Aapo Saari                    Lea Sutinen
4991:          Hannu Kemppainen                Hannele Pokka                 Pentti Poutaneo
4992:          Tytti lsohookana-Asunmaa        Paavo Vesterinen              Jukka Vihriälä
4993:          Timo Kietäväinen                Pirkko Ikonen                  Olavi Martikainen
4994:          Sirkka-Liisa Anttila            Mauri Pekkarinen              Hannu Tenhiälä
4995:          Heikki Kokko                    Väinö Raudaskoski             Einari Nieminen
4996:                                                  1984 vp.
4997: 
4998: Lakialoite n:o 51
4999: 
5000: 
5001: 
5002: 
5003:                                     Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 §:n
5004:                                        muuttamisesta
5005: 
5006: 
5007:                                              Ed uskonnalle
5008: 
5009:    Kansaneläkelaitoksen tekemän selvityksen mu-         käli työssä esiintyvistä altisteista on perusteltua
5010: kaan puolen vuoden tutkimusaikana äitiysrahan-          syytä epäillä koituvan haittaa jälkeläisen tervey-
5011: saajista oli 16,3 % sairauslomalla välittömästi         delle tai raskauden kululle, eikä siirtoa turvalli-
5012: ennen äitiyspäivärahakauden alkua. Näistä oli           siin tehtäviin voida järjestää. Tämä tulisi kiireelli-
5013: raskasta työtä tekeviä 58 % .                           sesti toteuttaa. Samalla terveydelliset perusteet,
5014:    Raskaassa työssä olevat joutuvat lähes poik-         kuten sikiön ja vastasyntyneen kehitykseen ja
5015: keuksetta sairauslomalle tai ohjataan kevyempään        raskauden fysiologiaan liittyvät lääketieteelliset
5016: työhön ennen äitiyslomakauden alkamista. Kes-           syyt, puoltavat voimakkaasti äitiysloman yleistä
5017: kiraskaassa työssä olevista sairauslomalla on ar-       pidentämistä synnytystä edeltävältä ajalta.
5018: vion mukaan 50-70 % ja muissa ryhmissä                     Lääkintöhallituksen työryhmä esitti jo vuonna
5019: 20-50 %. Jos äitiysloma alkaisi kuukautta ny-           1980 äitiysloman pidentämistä 48 päivään ennen
5020: kyistä aikaisemmin eli kaksi kuukautta ennen            synnytystä, ja eduskunnan sosiaalivaliokunta piti
5021: synnytystä, työkyvyttömistä äideistä 44 % ei olisi      sairausvakuutuslain 23 §:n muutosta koskevassa
5022: tarvinnut erikseen sairauslomaa.                        mietinnössään tärkeänä saamansa selvityksen pe-
5023:    Työn fyysisen raskauden lisäksi työympäristön        rusteella, että hallitus selvityttää raskaana olevien
5024: tunnetut ja epäillyt riskialtisteet liittyvät kemial-   naisten mahdollisuudet siirtyä tarvittaessa sai-
5025: lisiin tekijöihin, säteilyyn, biologisiin ja psyykki-   rauslomalle välittömästi synnytystä edeltäneenä
5026: siin tekijöihin. Uudet tutkimustulokset työympä-        aikana, sekä ryhtyy tämän pohjalta toimenpitei-
5027: ristötekijöiden mahdollisista haittavaikutuksista       siin äitiyspäivärahan maksukauden pidentämisek-
5028: työntekijöiden lisääntymisterveyteen ovat saaneet       si tarvittavassa määrin myös ennen synnytystä.
5029: aikaan ongelmaan paneutumisen myös Suomes-                 Pidämme välttämättömänä, että vanhempain-
5030: sa. Työympäristön jälkeläisriskit -työryhmän tuo-       lomaa kehitetään siten, että se ulottuu siihen
5031: reessa muistiossa on esitetty laajasti perusteltuja     saakka, kunnes lapsi täyttää vuoden, ja että
5032: suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia, joiden to-        ennen synnytystä äidille annettavaa lomaa piden-
5033: teuttaminen käytännössä olisi saatava pikaisesti        netään kahteen kuukauteen. Näistä viimeksi
5034: aikaan.                                                 mainittua pidämme kiireellisimpänä tavoitteena.
5035:    Työryhmä ehdottaa sairausvakuutuslakia muu-             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5036: tettavaksi siten, että raskaana olevalla naisella
5037: olisi oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-                  että" Eduskunta hyvå"ksyisi seuraavan la-
5038: rahaan raskauden ajankohdasta riippumatta, mi-                  kiehdotuksen:
5039: 
5040: 
5041: 
5042: 
5043: 4284004412
5044: 2                                       1984 vp. -    LA n:o 51
5045: 
5046: 
5047: 
5048: 
5049:                                                 Laki
5050:                               sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta
5051: 
5052:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
5053: lain 23 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa (471181),
5054: näin kuuluvaksi:
5055: 
5056:                         23 §                          sen äiti tänä aikana luovuttaa pois lapsensa
5057:    Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 283 arkipäi-      tarkoituksenaan antaa hänet ottolapseksi, lapsen
5058: vältä siten, että 50 arkipäivää siitä kohdistuu       äidillä on oikeus saada äitiysrahaa vain 25 ensim-
5059: laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltänee-       mäiseltä arkipäivältä. Jos lapsi kuolee tai lapsi
5060: seen ja 233 arkipäivää sitä välittömästi seuraavaan   luovutetaan pois myöhemmin äitiysrahan suorit-
5061: aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt aikaisemmin        tamisaikana, lapsen äidillä ei ole tämän jälkeen
5062: kuin 50 arkipäivää ennen laskettua synnytysai-        oikeutta saada äitiysrahaa.
5063: kaa, äitiysrahan katsotaan kohdistuvan raskauden
5064: keskeytymispäivää välittömästi seuraavaan 283
5065: arkipäivään. Jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee      Tämä      laki  tulee  voimaan           päivä-
5066: 75 arkipäivän kuluessa synnytyksestä taikka lap-      nä             kuuta 198
5067: 
5068: 
5069:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1984
5070: 
5071:          Marjatta Stenius-Kaukonen Saara Mikkola                    Tarja Halonen
5072:          Vieno Eklund                 Tuula Paavilainen             Marja-Liisa Salminen
5073:          Ulla-Leena Alppi             Inger Hirvelä                 Irma Rosnell
5074:          Lea Mäkipää                  Anna-Liisa Jokinen            Sinikka Hurskainen
5075:          Liisa Kulhia                 Impi Muroma                   Riitta Uosukainen
5076:          Lea Kärhä                    Sirpa Pietikäinen             Tuulikki Hämäläinen
5077:          Pirkko Turpeinen             Kaarina Dromberg              Pirjo Rusanen
5078:          Lea Savolainen               Saara-Maria Paakkinen         Riitta Jouppila
5079:          Ritva Laurila                Liisa Jaakonsaari             Pirjo Ala-Kapee
5080:          Lea Sutinen                  Lauha Männistö                Heli Astala
5081:          Helena Pesola                Anna-Kaarina Louvo            Riitta Järvisalo-Kanerva
5082:          Elisabeth Rehn               Maija Rajantie                Marjatta Väänänen
5083:          Vappu Säilynoja              Anna-Liisa Piipari            Helvi Koskinen
5084:          Aila Jokinen                 Aino Pohjanoksa               Eeva Turunen
5085:          Paula Eenilä                 Liisa Arranz                  Marja-Liisa Tykkyläinen
5086:          Kerttu Törnqvist            Jutta Zilliacus                Tuulikki Petäjäniemi
5087:          Liisa Hilpelä                Eva-Riitta Siitonen           Arja Alho
5088:          Elsi Hetemäki-Olander       Sirkka-Liisa Anttila           Hannele Pokka
5089:                         Ulla Puolanne               Katri-Helena Eskelinen
5090:                                                  1984 vp.
5091: 
5092: Lakialoite n:o 52
5093: 
5094: 
5095: 
5096: 
5097:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1984 toimitettavassa valtion-
5098:                                      verotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista
5099:                                      annetun lain 4 §:n muuttamisesta
5100: 
5101: 
5102:                                             Eduskunnalle
5103: 
5104:    Suomessa yhteisöjen tuloverokanta on korkea.        tamalla. Tätä esitti myös vuonna 1980 mietintön-
5105: Valtionverotuksen yhteisöverokanta on 43 pro-          sä luovuttanut yritysverotustoimikunta (KM
5106: senttia ja kunnallis- ja kirkollisverot ovat yhteen-   1980:42).
5107: sä keskimäärin noin 17 prosenttia. Näin ollen             Kansainvälisestikin tarkasteltuna yhteisövero-
5108: yhteisöjen tuloverokannaksi muodostuu noin 60          tuksemme on korkea. Muissa Pohjoismaissa vas-
5109: prosenttia. Lisäksi on otettava huomioon harkin-       taavat luvut ovat: Norjassa noin 49 prosenttia ja
5110: taverotuksen korottava vaikutus. Nykyinen tulo-        Tanskassa noin 40 prosenttia. Ruotsissa on vuo-
5111: verokannan korkeus on johtanut moniin verotus-         den 1984 alussa alennettu valtion tuloveroa 40
5112: järjestelmämme heikkouksien kärjistymiseen.            prosentista 32 prosenttiin. Kun Ruotsissa on
5113:    Suomalaiset yritykset ovat keskimäärin huo-         lisäksi keskimäärin noin 30 prosentin suuruinen
5114: mattavasti velkaantuneempia kuin useiden kil-          kunnallisvero valtionverotuksessa vähennyskel-
5115: pailijamaiden yritykset. Omalta osaltaan korkea        poista, saadaan keskimääräiseksi verokannaksi
5116: verokanta on heikentänyt yritysten mahdolli-           noin 52 prosenttia. Keski-Euroopassa verokannat
5117: suuksia hankkia omaa pääomaa tulorahoituksen           vaihtelevat 35-45 prosentin välillä.
5118: avulla. Näin ollen yritykset ovat joutuneet suorit-       Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä yh-
5119: tamaan investointeja velkapääomalla. Suuresta          teisöjen tuloveroprosenttia tulisi alentaa 10 pro-
5120: velkaantuneisuudesta on ollut seurauksena, että        senttiyksiköllä. Alennus voisi myöhemmässä vai-
5121: yrityksiltä kuluu velanhoitomenoihin entistä suu-      heessa olla tätäkin huomattavasti suurempi.
5122: rempi osuus liikevaihdosta.                            Edellä mainitun suuruinen verokannan alentami-
5123:    Yritysten jatkuvien toimintaedellytysten tur-       nen ei välttämättä vähentäisi myöskään valtion
5124: vaaminen ja parantaminen vaativat toimenpitei-         verotuloja, koska alennuksen seurauksena yrityk-
5125: tä, joiden avulla lisätään yritysten mahdollisuuk-     sen toiminnan suunnittelussa todennäköisesti ta-
5126: sia hankkia omaa pääomaa. Verotukseen liittyvät        pahtuisi laajempia muutoksia.
5127: toimenpiteet ovat tässä suhteessa keskeisiä. Yri-         Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
5128: tysten omien pääomien lisääruismahdollisuuksia
5129: tulorahoituksen avulla voidaan yksinkertaisim-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5130: min parantaa yhteisöjen tuloveroprosenttia alen-              lakiehdotuksen:
5131: 
5132: 
5133: 
5134: 
5135: 428400488K
5136: 2                                     1984 vp.- LA n:o 52
5137: 
5138:                                               Laki
5139: vuodelta 1984 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista Ja veroprosenteista
5140:                                annetun lain 4 §:n muuttamisesta
5141: 
5142:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuodelta 1984 toimitettavassa valtionverotuksessa
5143: sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista 29 päivänä joulukuuta 1983 annetun lain (1098/83)
5144: 4 § näin kuuluvaksi:
5145: 
5146:                       4§
5147:   Yhteisön tuloveroprosentti on 33 ja yhteisön       Tämä laki tulee v01maan        päivänä
5148: varallisuusveroprosentti 1.                        kuuta 1984.
5149: 
5150: 
5151: 
5152:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
5153: 
5154:         Ulla Puolanne                  Lea Kärhä                     Helge Saarikoski
5155:         Heikki Perho                   Matti Lahtinen                Pertti Salolainen
5156:         Sampsa Aaltio                  Ritva Laurila                 Kimmo Sasi
5157:         Kaarina Dromberg               Anna-Kaarina Louvo            Eva-Riitta Siitonen
5158:         Elsi Hetemäki-Olander          Pekka Löyttyniemi             Ilkka Suominen
5159:         Liisa Hilpelä                  Saara Mikkola                 Jouni J. Särkijärvi
5160:         Tapio Holvitie                 Erkki Moisander               Martti Tiuri
5161:         Lauri lmpiö                    Pentti Mäki-Hakola            Eeva Turunen
5162:         Aila Jokinen                   Helena Pesola                 Riitta Uosukainen
5163:         Riitta Jouppila                Tuulikki Petäjäniemi          Sakari Valli
5164:         Tuure Junnila                  Sirpa Pietikäinen             Tauno Valo
5165:         Heikki Järvenpää               Toivo T. Pohjala              Iiro Viinanen
5166:         Ilkka Kanerva                  Aino Pohjanoksa               Matti Viljanen
5167:         Juho Koivisto                  Pirjo Rusanen                 Ben Zyskowicz
5168:                                                  1984 vp.
5169: 
5170: Lakialoite n:o 53
5171: 
5172: 
5173: 
5174: 
5175:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
5176:                                      sesta
5177: 
5178: 
5179:                                             Eduskunnalle
5180: 
5181:    Varallisuusverotuksen perusteiden mukaan            tettua yrittäjäryhmää eikä sitä voidakaan pitää
5182: omaisuus tulee arvostaa ns. käypään arvoon,            tyydyttävänä.
5183: johon myös yritysomaisuus arvostetaan niin varal-         Mm. PKT-toimikunta, yritysverotustoimikunta
5184: lisuusverotuksessa kuin perintöverotuksessakin.        ja PKT-neuvottelukunta ovat esittäneet yrityso-
5185: Käyvän arvon määrä tosin voi vaihdella lähinnä         maisuuden verorasituksen lieventämistä. Näissä
5186: käytännön syistä johtuen. Kiinteän käyttöomai-         on ehdotettu mm., että yritysomaisuudelta voi-
5187: suuden laskemisessa sovelletaan erityisiä arvosta-     taisiin poistaa varallisuusvero kokonaan taikka
5188: misperiaatteita, kun taas irtaimeen käyttöomai-        sitä voitaisiin huojentaa. Mikäli yritysomaisuus
5189: suuteen ja vaihto-omaisuuteen sovelletaan kirjan-      vapautettaisiin varallisuusverosta kokonaan, vä-
5190: pidollista arvoa. Arvopapereiden arvon vahvista-       hentäisi se verotuloja noin 80 miljoonaa mark-
5191: vat veroviranomaiset.                                  kaa. Vastaavasti 70 prosentin vähennys yrityso-
5192:    Yritysvarallisuuden verottammen merkitsee           maisuuden verotusarvosta vähentäisi varallisuus-
5193: yrityksille ja yrittäjille huomattavaa haittaa riip-   veron tuottoa noin 50 miljoonaa markkaa, koska
5194: pumatta omistaako yrittäjä yritysomaisuuden            tuoton vähentymistä rajoittaisi se seikka, että
5195: suoraan kuten toiminimissä ja maataloudessa vai        erityistä varallisuusverovähennystä ei muutoksen
5196: omistaako yrittäjä yhtiön osakkeet ja osuudet.         jälkeen tarvittaisi ja verotuskohtelu tasapuolistui-
5197: Haitta johtuu ankarasta varallisuusveroasteikosta.     si. Erityisen vähennyksen määrä on noin 20
5198: Varsinkin tuotannollisten yritysten omistajat jou-     miljoonaa markkaa.
5199: tuvat toiminnassaan käyttämään huomattavaa                Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä tässä
5200: yritysvarallisuuden määrää. Voidakseen maksaa          vaiheessa yritysomaisuuden verorasitusta tulisi
5201: yritysvarallisuudesta menevän varallisuusveron,        lieventää huojentamalla varallisuusveron perus-
5202: yrittäjä usein joutuu ottamaan suuren määrän           teena olevan omaisuuden arvoa 70 prosentilla.
5203: tuloa yrityksestä. Ankaraa varallisuusverorasitusta    Vastaavasti tulisi myös harkita ja tutkia varalli-
5204: tosin lieventää ns. verotuksen kattosääntöjärjes-      suusveron poistamista yritysvarallisuuden osalta
5205: telmä sekä varallisuusverovähennys. Vähennyksen        kokonaan. Muistutamme edelleen, että Ruotsissa
5206: mukaan verovelvollinen saa vähentää osakeyhti-         yritysvarallisuutta arvostetaan vain 30 prosentin
5207: östä saadusta palkkatulosta osakeyhtiön osakkei-       määrään käyvästä arvosta.
5208: den perusteella maksuun pannun varallisuusve-             Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
5209: ron, jolloin hänen tätä omaisuutta koskeva varal-
5210: lisuusverorasituksensa marginaaliverotus huo-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5211: mioon ottaen voidaan arvioida olevan 30 prosent-              lakiehdotuksen:
5212: tia. Järjestelmä koskee kuitenkin ainoastaan rajoi-
5213: 
5214: 
5215: 
5216: 
5217: 428400487]
5218: 2                                      1984 vp. -     LA n:o 53
5219: 
5220: 
5221:                                                 Laki
5222:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
5223: 
5224:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 197 4 annettuun tulo- Ja
5225: varallisuusverolakiin (1043/74) uusi, näin kuuluva 50 a §:
5226: 
5227:                        50 a §
5228:    Yritysomaisuuden arvoa alennetaan sen mu-             Milloin Suomessa asuva luonnollinen henkilö
5229: kaan kuin jäljempänä säädetään (yritysomaisuu-        tai kotimainen kuolinpesä omistaa sellaisen koti-
5230: desta myönnettävä" vå"hennys).                        maisen osakeyhtiön, osuuskunnan tai muun yh-
5231:   Jos Suomessa asuva luonnollinen henkilö tai         teisön osakkeita tai osuuksia, jonka osakkaan tai
5232: kotimainen kuolinpesä harjoittaa elinkeinotoi-        jäsenen veronalaisia varoja ovat hänen osuutensa
5233: mintaa ja jos elinkeinotoiminnassa käytettyjen        yhteisössä ja jonka yhteisön varoista pääosaa käy-
5234: varojen arvo ylittää niihin kohdistuvat velat ja      tetään elinkeinotoiminnassa, alennetaan näiden
5235: velvoitteet, alennetaan ylimenevää osaa 70 pro-       osakkeiden tai osuuksien edellä 48 §:ssä tarkoi-
5236: sentilla.                                             tettua arvoa 70 prosentilla.
5237:   Jos sellaisen yhtymän, jota ei veroteta erikseen,      Verohallituksen tai verolautakunnan on vahvis-
5238: varoista pääosa käytetään elinkeinotoiminnassa,       taessaan osakkeiden tai osuuksien arvon vahvis-
5239: alennetaan yhtymälle vahvistettavaa verotettavaa      tettava, onko yhteisöä pidettävä edellä 5 momen-
5240: varallisuutta 70 prosentilla niiden osuuksien osal-   tissa tarkoitettuna yhteisönä.
5241: ta, jotka jaetaan verotettavaksi kotimaisen luon-
5242: nollisen henkilön tai kuolinpesän varoina.              Tämä laki tulee voimaan        päivänä
5243:    Milloin yhtymää verotetaan erikseen ja yhty-       kuuta 198 , ja sitä sovelletaan ensi kerran vuo-
5244: män varoista pääosaa käytetään elinkeinotoimin-       delta 198 5 toimitettavassa verotuksessa.
5245: nassa, alennetaan yhtymälle vahvistettavaa vero-
5246: tettavaa varallisuutta 70 prosentilla.
5247: 
5248:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
5249: 
5250:           Ulla Puolanne                  Lea Kärhä                       Helge Saarikoski
5251:          Heikki Perho                    Matti Lahtinen                 Pertti Salolainen
5252:           Sampsa Aaltio                  Ritva Laurila                  Kimmo Sasi
5253:          Kaarina Dromberg                Anna-Kaarina Louvo             Eva-Riitta Siitonen
5254:          Elsi Hetemäki-Olander           Pekka Löyttyniemi              Ilkka Suominen
5255:          Liisa Hilpelä                   Saara Mikkola                  Jouni J. Särkijärvi
5256:          Tapio Holvitie                  Erkki Moisander                 Martti Tiuri
5257:          Lauri Impiö                     Pentti Mäki-Hakola             Eeva Turunen
5258:          Aila Jokinen                    Helena Pesola                  Riitta Uosukainen
5259:          Riitta Jouppila                 Tuulikki Petäjäniemi           Sakari Valli
5260:          Tuure Junnila                   Sirpa Pietikäinen              Tauno Valo
5261:          Heikki Järvenpää                Toivo T. Pohjala               Iiro Viinanen
5262:          Ilkka Kanerva                   Aino Pohjanoksa                Matti Viljanen
5263:          Juho Koivisto                   Pirjo Rusanen                  Ben Zyskowicz
5264:                                                  1984 vp.
5265: 
5266: Lakialoite n:o 54
5267: 
5268: 
5269: 
5270: 
5271:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 59 §:n
5272:                                      muuttamisesta
5273: 
5274: 
5275:                                             Eduskunnalle
5276: 
5277:    Tulo- ja varallisuusverolain 59 §:ssä olevan           Edellä mamttun yhtiöverokannan lievennys-
5278: yhteisöjen tuloverokannan lievennyssäännöksen          säännöksen ylärajaa tulisi korottaa, jotta osakeyh-
5279: mukaan lievennetään yhteisön verotusta, mikäli         tiömuodossa elinkeinotoimintaa harjoittava yritys
5280: yhteisön verotettava tulo on alle 130 000 mark-        ei joutuisi maksamaan enempää veroja kuin jos
5281: kaa. Säännöksen avulla on pyritty pienentämään         toimintaa olisi harjoitettu avoimen tai komman-
5282: ja saattamaan eri yritysmuotojen välistä verorasi-     diittiyhtiön muodossa. Myös PKT-neuvottelu-
5283: tusta lähemmäksi toisiaan. Säännöksen mukaan           kunta on raportissaan (KM 198 3: 10) esittänyt
5284: osakeyhtiön ja osuuskunnan on suoritettava täyt-       yhteisöverokannan lievennyssäännön ylärajan
5285: tä 43 prosentin suuruista valtion tuloveroa sil-       korottamista.
5286: loin, kun verotettava tulo ylittää 130 000 mark-          Varallisuusverotuksessa on sovellettu vastaa-
5287: kaa.                                                   vasti lievennyssäännöstä, jos yhteisön verotettava
5288:    Lievennyssäännöksen yläraja on ollut vuodesta       varallisuus on alle 50 000 markkaa. Näitä mark-
5289: 1982 lähtien samansuuruinen. Sitä vastoin prog-        kamääriä ei ole muutettu vuoden 1978 jälkeen ja
5290: ressiivisiin tulo- ja varallisuusveroasteikkoihin      mielestämme sitä tulisi korottaa vaikkakin sään-
5291: sekä eräisiin vähennyksiin on tehty vuosittain         nöksen merkitys käytännössä on vähäinen.
5292: inflaatiotarkistuksia. Vastaavia tarkistuksia ei ole      Kokoomuksen eduskuntaryhmä toteaa, ettei
5293: tehty yhteisön tuloverokannan lievennyssään-           eri yhtiömuodoissa toimivia yrityksiä tule verot-
5294: töön. Tästä on ollut seurauksena se, että tällä        taa olennaisesti erisuuruisten verokantojen mu-
5295: hetkellä osakeyhtiömuodossa toimiva yritys, jon-       kaan. Tämän vuoksi esitämme tulo- ja varalli-
5296: ka verotettava tulo on 100 000-300 000 mark-           suusverolain 59 §:n lievennyssäännöksen mark-
5297: kaa, joutuu maksamaan valtion tuloveroa selvästi       kamäärän korottamista verotettavan tulon osalta
5298: enemmän kuin jos yritys olisi toiminut yksityise-      300 000 markkaan, ja verotettavan varallisuuden
5299: nä toiminimenä tai avoimena tai kommandiitti-          osalta 100 000 markkaan.
5300: yhtiönä. Valtion tulovero on progressiivisen tulo-        Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
5301: veroasteikon mukaan verotettavalla yksityisellä
5302: toiminimellä, avoimella yhtiöllä tai kommandiit-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5303: tiyhtiöllä yhtä suuri kuin osakeyhtiöllä silloin,             lakiehdotuksen:
5304: kun verotettava tulo on 480 000 markkaa.
5305: 
5306: 
5307: 
5308: 
5309: 428400486H
5310: 2                                      1984 vp. -     LA n:o 54
5311: 
5312: 
5313:                                                 Laki
5314:                           tulo- ja varallisuusverolain 59 §:n muuttamisesta
5315: 
5316:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
5317: varallisuusverolain 59 §, sellaisena kuin se on 11 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (860/81),
5318: näin kuuluvaksi:
5319: 
5320:                        59§
5321:    Jos kotimaisen yhteisön verotettava tulo on alle   vasta verosta vapaa, varallisuusveron maaraamt-
5322: 300 000 markkaa tai verotettava varallisuus alle      sen perusteeksi yhtä monta täyttä prosenttia
5323: 100 000 markkaa, otetaan edellisessä tapauksessa      yhteisön verotettavasta varallisuudesta kuin sii-
5324: tuloveron määräämisen perusteeksi ainoastaan          hen sisältyy 1 000 markan määriä.
5325: yhtä monta täyttä prosenttia yhteisön verotetta-
5326: vasta tulosta kuin siihen sisältyy 3 000 markan         Tämä laki tulee voimaan       päivana
5327: määriä ja jälkimmäisessä tapauksessa, mikäli yh-      kuuta 198 . Tätä lakia sovelletaan ensi kerran
5328: teisö ei ole varallisuuden perusteella suoritetta-    vuodelta 1984 toimitettavassa verotuksessa.
5329: 
5330: 
5331: 
5332:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
5333: 
5334:          Ulla Puolanne                   Lea Kärhä                      Helge Saarikoski
5335:          Heikki Perho                    Matti Lahtinen                 Pertti Salolainen
5336:          Sampsa Aaltio                   Ritva Laurila                  Kimmo Sasi
5337:          Kaarina Dromberg                Anna-Kaarina Louvo             Eva-Riitta Siitonen
5338:          Elsi Hetemäki-Olander           Pekka Löyttyniemi              Ilkka Suominen
5339:          Liisa Hilpelä                   Saara Mikkola                  Jouni J. Särkijärvi
5340:          Tapio Holvitie                  Erkki Moisander                Martti Tiuri
5341:          Lauri Impiö                     Pentti Mäki-Hakola             Eeva Turunen
5342:          Aila Jokinen                    Helena Pesola                  Riitta Uosukainen
5343:          Riitta Jouppila                 Tuulikki Petäjäniemi           Sakari Valli
5344:          Tuure Junnila                   Sirpa Pietikäinen              Tauno Valo
5345:          Heikki Järvenpää                Toivo T. Pohjala               Iiro Viinanen
5346:          Ilkka Kanerva                   Aino Pohjanoksa                Matti Viljanen
5347:          Juho Koivisto                   Pirjo Rusanen                  Ben Zyskowicz
5348:                                                 1984 vp.
5349: 
5350: Lakialoite n:o 55
5351: 
5352: 
5353: 
5354:                                   Puolanne ym.: Ehdotukset laiksi verotuslain 72 §:n 1 momentin 4
5355:                                     kohdan sekä 2-4 momentin kumoamisesta sekä eräiksi siihen
5356:                                     liittyviksi laeiksi
5357: 
5358: 
5359:                                            Eduskunnalle
5360: 
5361:    Kunnallista harkintaverotusta koskevat mää-        joutuu tulokseltaan heikkojen vuosien harkinta-
5362: räykset sisältyvät verotuslain (482/58) 72 §:ään.     verotuksen vuoksi useamman vuoden ajanjaksolla
5363: Säännösten mukaan tulo on vahvistettava harkin-       ankarammin verotetuksi kuin yritys, joka on
5364: taverotuksin, jos kunnallisverotusta toimitettaessa   vastaavana aikana tuottanut saman tuloksen ta-
5365: havaitaan, että liikkeestä tai muusta kiinteistöstä   saisesti.
5366: kuin varsinaisesta maatalouskiinteistöstä saatu to-      Harkintaverotustoimikunta II (KM 1982: 55)
5367: dellinen tulo on jäänyt kiinteistön tai liikkeen      on katsonut, että harkintaverotuksesta luopumis-
5368: laatuun tai laajuuteen nähden niin vähäiseksi,        ta voidaan puoltaa edellä mainituilla epäkohdil-
5369: ettei sitä voida pitää kunnallisverotuksen perus-     la, jotka johtuvat toisaalta harkintaverotusperus-
5370: teena tai jos mainittua tuloa ei ole jäänyt lain-     teiden epämääräisyydestä ja toisaalta todelliseen
5371: kaan.                                                 tuloon perustumattoman harkintaverotuksen so-
5372:    Vuonna 1980 maksuunpantiin liikkeiden kun-         veltumattomuudesta muutoin nettotulon verot-
5373: nallisverosta harkintaverotuksin noin 335 miljoo-     tamiseen perustuvan tuloverojärjestelmämme
5374: naa markkaa. Harkintaverotuksen osuus koko            osana. Kummatkin toimikunnat ovat perustelleet
5375: kunnallisverosta oli 2,03 prosenttia. Lähes 90        harkintaverotuksesta luopumisen esteenä olevan
5376: prosentissa kunnista harkintaverotuksen vaikutus      lähes yksinomaan kunnallistaloudelliset syyt. Jos
5377: veroäyriin oli alle 2 prosenttia koko äyrimäärästä.   tavoitteena on turvata kunnille mahdollisuus saa-
5378: Voidaan kuitenkin todeta, että eräissä tosin luku-    da verotuloja sen alueella toimiviita yrityksiltä,
5379: määräisesti harvoissa kunnissa harkintaverotuksel-    on muistettava, että yritykset tuovat kuntiin
5380: la kerätyt verotulot ovat merkittävät.                työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja. Monessa
5381:    Harkintaverotusta voidaan monista eri syistä       kunnassa yritykset joutuvat lisäksi maksamaan
5382: johtuen pitää vanhentuneena ja epäoikeudenmu-         kuntien järjestämistä energiahuolto- ym. palve-
5383: kaisena verotusmuotona, jonka ei voida katsoa         luista.
5384: soveltuvan nykyiseen verotusjärjestelmäämme. Se          Tämän vuoksi ehdotamme, että verotuslain
5385: soveltuu huonosti yleiseen oikeustajuun, koska        72 §:n 1 momentin 4 kohta sekä 2, 3 ja 4
5386: siinä verovelvollinen joutuu maksamaan veroa          momentti kumottaisiin. Niille kunnille, joissa
5387: olemattomasta tulosta. Harkintaverotuksesta tuli-     harkintaverotuksen kautta tuleva verotulojen
5388: sikin kokonaan luopua.                                osuus on ollut huomattava ja joissa siten aiheu-
5389:    Harkintaverotustoimikunta on mietinnössään         tuu vaikeuksia harkintaverotuksen poistamisesta,
5390: (KM 1980:35) todennut harkintaverotuksen epä-         tulee valtiovallan taholta harkita tarvittaessa mui-
5391: kohdiksi verovelvollisten kannalta lähinnä har-       ta tukitoimenpiteitä. Jotta näiden keinojen löyty-
5392: kintaverotuksen ennalta-arvaamattomuuden ja           miseksi varattaisiin riittävästi aikaa, ehdotamme,
5393:  epäyhtenäisyyden. Toisaalta yksittäisten verolau-    ettei harkintaverotusta enää toimitettaisi vuoden
5394:  takuntien soveltamat harkintaverotusperusteet        1987 verotuksesta lähtien. Harkintaverotuksen
5395:  ovat saattaneet olla hyvinkin kaavamaisia. Epäyh-    epäkohtien välittömäksi lieventämiseksi ehdo-
5396:  tenäinen ja kaavamainen, verotuspaikan mukaan        tamme, että vuosien 1984-1986 verotuksissa
5397: vaihteleva harkintaverotus loukkaa toimikunnan        harkintaverotetut yritykset saisivat vähentää valti-
5398:  käsityksen mukaan verovelvollisten yhdenvertai-      onverotuksessa harkintaverotukselle maksuun-
5399:  suutta verotuksessa ja johtaa verovalituksiin ja     pannun veron. Tämän vuoksi ehdotamme elin-
5400:  lopullisten verotuspäätösten viivästymiseen. Epä-    keinon verottamisesta annettuun lakiin lisättä-
5401:  kohdaksi toimikunta totesi myös sen, että epäta-     väksi uutta 8 c §:ää. Koska yrityksellä ei harkin-
5402: saisesti vuodesta toiseen tuloa tuottava yritys       taverotettavana vuonna ole välttämättä verotetta-
5403: 428400485F
5404: 2                                    1984 vp. -    LA n:o 55
5405: 
5406: vaa tuloa, tulee harkintaveron vähennysmahdolli-     Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
5407: suus huomioida myös tappiota vahvistettaessa.
5408: Tämän vuoksi ehdotamme muutosta tappionta-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
5409: sauslain 2 §: ään.                                       kiehdotukset:
5410: 
5411: 
5412: 
5413: 
5414: 1.
5415:                                              Laki
5416:           verotuslain 72 §:n 1 momentin 4 kohdan sekä 2-4 momentin kumoamisesta
5417: 
5418:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5419: 
5420:                        1§                          momentti 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa
5421:    Täten kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958       laissa (1024/74).
5422: annetun verotuslain (482/58) 72 §:n 1 momen-
5423: tin 4 kohta sekä 2, 3 ja 4 momentti, sellaisina                          2§
5424: kuin ne ovat, 72 §:n 2 ja 3 momentti 21 päivänä      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
5425: tammikuuta 1983 annetussa laissa (70/83) ja 4      ta 1987.
5426: 
5427: 
5428: 
5429: 
5430: 2.
5431:                                              Laki
5432:                     elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
5433: 
5434:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 24 päivänä kesäkuuta 1968 elinkeinotulon verottamises-
5435: ta annettuun lakiin (360/68) uusi 8 a § seuraavasti:
5436: 
5437:                      8a§
5438:   Vähennyskelpoinen valtionverotuksessa on ve-       Tämä laki tulee vmmaan       päivänä
5439: rovuosilta 1984-1986 verotuslain 72 §:n sään-      kuuta 198 .
5440: nösten mukaisesti harkintaverotuksella maksuun-
5441: pantu vero.
5442:                                       1984 vp. -     LA n:o 55                                      3
5443: 
5444: 
5445: 3.
5446:                                                Laki
5447:        tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
5448: 
5449:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti tappiontasauksesta tuloverotuksessa 24
5450: päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (362/68) 2 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
5451: 
5452:                         2§
5453:    Valtionverotuksessa tarkoitetaan tappiolla sitä   yhteismäärä jonakin verovuonna (tappiovuonna)
5454: määrää, millä verovelvollisen eri tulolähteitten     ylittää hänen eri tulolähteistä saamiensa veron-
5455: tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneit-   alaisten tulojen yhteismäärän.
5456: ten vähennysten, vähennyskelpoisten oikaisu-
5457: erien ja ylijäämänpalautusten sekä vähennyskel-
5458: poisten korkojen sekä indeksi- ja kurssitappioi-       Tämä  laki tulee voimaan              pa1vana
5459: den sekä verotuslain 72 §:n säännösten mukaises-            kuuta 198 , ja sitä sovelletaan vuosilta
5460: ti harkintaverotuksella maksuunpantujen verojen      1984-1986 toimitettavissa verotuksissa.
5461: 
5462: 
5463: 
5464:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
5465: 
5466:          Ulla Puolanne                  Lea Kärhä                     Helge Saarikoski
5467:          Heikki Perho                   Matti Lahtinen                Pertti Salolainen
5468:          Sampsa Aaltio                  Ritva Laurila                 Kimmo Sasi
5469:          Kaarina Dromberg               Anna-Kaarina Louvo            Eva-Riitta Siitonen
5470:          Elsi Hetemäki-Olander          Pekka Löyttyniemi             Ilkka Suominen
5471:          Liisa Hilpelä                  Saara Mikkola                 Jouni J. Särkijärvi
5472:          Tapio Holvitie                 Erkki Moisander               Martti Tiuri
5473:          Lauri Impiö                    Pentti Mäki-Hakola            Eeva Turunen
5474:          Aila Jokinen                   Helena Pesola                 Riitta Uosukainen
5475:          Riitta Jouppila                Tuulikki Petäjäniemi          Sakari Valli
5476:          Tuure Junnila                  Sirpa Pietikäinen             Tauno Valo
5477:          Heikki Järvenpää               Toivo T. Pohjala              Iiro Viinanen
5478:          Ilkka Kanerva                  Aino Pohjanoksa               Matti Viljanen
5479:          Juho Koivisto                  Pirjo Rusanen                 Ben Zyskowicz
5480:                             j
5481:                         j
5482:                         j
5483:                     j
5484:                     j
5485:                 j
5486:                 j
5487:             j
5488:             j
5489:         j
5490:         j
5491:     j
5492:     j
5493: j
5494: j
5495:                                                1984 vp.
5496: 
5497: Lakialoite n:o 56
5498: 
5499: 
5500: 
5501: 
5502:                                   Puolanne ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta anne-
5503:                                     tun lain 18 ja 61 §:n muuttamisesta
5504: 
5505: 
5506:                                           Eduskunnalle
5507: 
5508:    Osinkotulojen kahdenkenaisen verotuksen lie-       mikä on omiaan heikentämään yritystemme ra-
5509: ventämiseksi on elinkeinotulon verottamisesta         hoitusrakennetta. Kokoomuksen taholta onkin
5510: annetun lain mukaista osingonjakovähennystä           toistuvasti sekä lakialoitteissa että vastalauseissa
5511: väliaikaisilla lainmuutoksilla muutettu pysyvässä     vaadittu osingonjakovähennyksen ulottamista
5512: laissa olevan 40 prosentin asemesta 60 prosentik-     myös kunnallisverotukseen. Samoin olemme vaa-
5513: si. Tällä hetkellä koeotettua prosenttimäärää so-     tineet kyseisten väliaikaisten säännösten muutta-
5514: velletaan vuosilta 1984-1986 toimitettavissa ve-      mista pysyviksi.
5515: rotuksissa. Lain 18 §:n 4 kohdan perusteella            Jotta monella tavalla yhä voimakkaammin ko-
5516: osakeyhtiö ja osuuskunta saavat vähentää valtion-     rostettu vaatimus lisätä yritysten riskirahoitus-
5517: verotuksessa verotettavasta tulostaan 60 prosent-     mahdollisuuksia vähitellen toteutuisi, olisi ko-
5518: tia jakamaosa osingon ja osuuspääoman koron           koomuksen eduskuntaryhmän mielestä yritysten
5519: määrästä. Väliaikaisilla lainmuutoksilla tehdyt       omarahoitusta lisättävä osakerahoituksen kautta.
5520: toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia samoin kuin        Tämän vuoksi ehdotamme yhtiöiden osingonja-
5521: uusien osakeyhtiöiden osingonjaon tai vanhojen        kovähennystä ulotettavaksi myös kunnallisvero-
5522: osakeyhtiöiden uusosakeannin perusteella suori-       tukseen muuttamalla elinkeinotulon verottami-
5523: tetun osingonjaon säätäminen 100-prosenttisesti       sesta annetun lain 18 §:n 4 kohtaa sekä 61 §:n 1
5524: vähennyskelpoiseksi. Pidämme epäkohtana sitä,         momenttia.
5525: että huojennusta sovelletaan vain valtionverotuk-        Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
5526: seen, mikä merkitsee sitä, että kunnallisverotus
5527: on täydellisesti kahdenkertaista. Osakerahoituk-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
5528: sesta aiheutuukin yrityksille verotuksen vuoksi              kiehdotuksen:
5529: enemmän kustannuksia kuin lainarahoituksesta,
5530: 
5531: 
5532: 
5533:                                                 Laki
5534:               elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 ja 61 §:n muuttamisesta
5535: 
5536:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta
5537:  1968 annetun lain 18 §:n 4 kohta ja 61 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 2 päivänä joulukuuta
5538:  1983 annetussa laissa (901183), näin kuuluviksi:
5539: 
5540:                       18 §                                                      61 §
5541:    Vähennyskelpoisia ovat myös:                          Poiketen siitä, mitä 18 §:n 4 kohdassa on
5542:                                                       säädetty, katsotaan 1. 1.1969 jälkeen rekisteriin
5543:    4) 60 prosenttia osakeyhtiön jakamasta osin-       ilmoitetun osakeyhtiön tai osuuskunnan osakkail-
5544:  gosta tai osuuskunnan jakamasta osuuspääoman         ta tai jäseniltä peritylle osake- tai osuuspääomalle
5545:  korosta taikka säästöpankin ja osuuspankin lisära-   tai sanottuna aikana rekisteriin merkitylle tai
5546:  hastosijoitukselle maksamasta korosta, joista on     kertyneelle maksulliselle osake- tai osuuspää-
5547:  vähennetty 6 §:n 5 kohdassa tarkoitetut verova-      oman korotukselle taikka lisärahastosijoitukselle
5548:  paat osingot ja korot.                               rekisteröimis- tai maksuvuodelta ja viideltä sitä
5549: 
5550:  428400484E
5551: 2                                     1984 vp. -     LA n:o 56
5552: 
5553: seuraavalta vuodelta jaettavaksi päätetyn osingon    tahi lisärahastosijoitukselle ja jaon voidaan olet-
5554: tai osuuspääoman taikka lisärahastosijoituksen       taa tapahtuneen verotuksen välttämiseksi, vähen-
5555: koron koko määrä vähennyskelpoiseksi menoksi,        netään tämän momentin perusteella vain pie-
5556: ei kuitenkaan yhtenä verovuotena enempää kuin        nimmän osinko- ja korkoprosentin mukainen
5557: 20 prosenttia osakkeista tai osuuksista osakeyhti-   osinko tai korko.
5558: öön tai osuuskuntaan maksetulle osake- tai
5559: osuuspääomalle tai säästöpankkiin tai osuuspank-
5560: kiin maksetulle lisärahastosijoitukselle. Mikäli         Tämä laki tulee voimaan     patvana
5561: uudelle osake- tai osuuspääomalle tai lisärahasto-   kuuta 198 , ja sitä sovelletaan ensimmäisen
5562: sijoitukselle on päätetty jakaa suurempi osinko      kerran vuodelta 1985 toimitettavassa verotukses-
5563: tai korko kuin muulle osake- tai osuuspääomalle      sa.
5564: 
5565: 
5566: 
5567:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
5568: 
5569:          Ulla Puolanne                  Lauri Impiö                     Martti Tiuri
5570:          Heikki Perho                   Riitta Jouppila                Riitta Uosukainen
5571:          Sampsa Aaltio                  Heikki Järvenpää               Tauno Valo
5572:          Elsi Hetemäki-Olander          Juho Koivisto                  Matti Viljanen
5573:          Tapio Holvitie                 Matti Lahtinen                 Tuulikki Petäjäniemi
5574:          Aila Jokinen                   Anna-Kaarina Louvo             Toivo T. Pohjala
5575:          Tuure Junnila                  Saara Mikkola                  Pirjo Rusanen
5576:          Ilkka Kanerva                  Pentti Mäki-Hakola             Pertti Salolainen
5577:          Lea Kärhä                      Helena Pesola                  Eva-Riitta Siitonen
5578:          Ritva Laurila                  Sirpa Pietikäinen              Jouni J. Särkijärvi
5579:          Pekka Löyttyniemi              Aino Pohjanoksa                Eeva Turunen
5580:          Erkki Moisander                Helge Saarikoski               Sakari Valli
5581:          Kaarina Dromberg               Kimmo Sasi                     Iiro Viinanen
5582:          Liisa Hilpelä                  Ilkka Suominen                 Ben Zyskowicz
5583:                                                1984 vp.
5584: 
5585: Lakialoite n:o 57
5586: 
5587: 
5588: 
5589: 
5590:                                   Puolanne ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta anne-
5591:                                     tun lain 46 a §:n muuttamisesta
5592: 
5593: 
5594:                                           Eduskunnalle
5595: 
5596:    Elinkeinoverolain 46 a §:n mukaan (838/82)        maara on sidottu tilikauden voittoon. Tämä
5597: verovelvollisella on oikeus vähentää toimintava-     seikka on saattanut ohjata yritysten tilinpäätös-
5598: raus, jonka määrä voi olla enintään 75 prosenttia    käyttäytymistä. Tarkoituksenmukaisena ei voida
5599: tilikauden voitosta ennen varauksen tekemistä.       pitää, että yritykset ovat saattaneet joutua tinki-
5600: Määrää koskee toinenkin rajoitus, jonka mukaan       mään mm. välttämättömistä poistoista, jotta niil-
5601: verovuonna tehtyjen ja aikaisemmin tehtyjen          lä olisi mahdollisuus toimintavarauksen tekemi-
5602: purkamattomien toimintavarausten määrä saa ol-       seen.
5603: la enintään 20 prosenttia tilikauden palkoista.         Edellä mainittujen epäkohtien poistamiseksi
5604: Toimintavaraus on kytketty varastovaraukseen si-     kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdottaa voittosi-
5605: ten, että verovelvollisen vaihto-omaisuuden aliar-   donnaisuuden poistamista toimintavarauksen ke-
5606: vostus voi olla enintään 35 prosenttia, mikäli       hittämiseksi sekä palkkasidonnaisuuden lieventä-
5607: verovelvollinen on tehnyt myös toimintavarauk-       mistä 20 prosentista 30 prosenttiin. Myös PKT-
5608: sen.                                                 neuvottelukunnan vuonna 1983 ilmestyneessä
5609:    Toimintavarausjärjestelmä luotiin aikoinaan       mietinnössä (KM 1983: 10) on ehdotettu voittosi-
5610: täydentämään tuloksentasausjärjestelmää ja kan-      donnaisuuden poistamista. Samoin Ruotsissa
5611: nustamaan erityisesti työllistäviä yrityksiä. Toi-   puuttuu sidonnaisuus. Voittosidonnaisuuden
5612: mintavarausjärjestelmästä onkin ollut hyötyä pää-    poistamisella olisi suhteellisen vähäinen vaikutus
5613: asiassa palvelualan yrityksille. Toimintavarauksen   verotuloihin.
5614: käyttöä rajoittaa kuitenkin palkkasidonnaisuuden        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5615: taso.
5616:    Toimintavarausjärjestelmää käytäntöön sovel-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5617: lettaessa on koettu ongelmaksi, että varauksen              lakiehdotuksen:
5618: 
5619: 
5620: 
5621: 
5622: 428400483D
5623: 2                                    1984 vp. -    LA n:o 57
5624: 
5625: 
5626:                                              Laki
5627:                elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 46 a §:n muuttamisesta
5628: 
5629:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä kesäkuuta 1968 elinkeinotulon verottami-
5630: sesta annetun lain 46 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä marraskuuta 1982 annetussa
5631: laissa (838/82), näin kuuluvaksi:
5632: 
5633:                      46 a §                        12 kuukauden aikana maksettujen ennakonpidä-
5634:   Verovelvollinen, raha-, vakuutus- ja eläkelai-   tyksen alaisten palkkojen määrästä.
5635: toksia lukuun ottamatta, saa vähentää verovuon-
5636: na tekemänsä ;toimintavarauksen, joka verovuon-
5637: na yhdessä aikaisemmin tehtyjen purkamatto-          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
5638: mien toimintavarausten kanssa ei saa ylittää 30    kuuta 198 , ja sitä sovelletaan ensi kerran vuo-
5639: prosenttia tilikauden päättymistä edeltäneiden     delta 1985 toimitettavassa verotuksessa.
5640: 
5641: 
5642: 
5643:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
5644: 
5645:         Ulla Puolanne                  Lea Kärhä                    Helge Saarikoski
5646:         Heikki Perho                   Matti Lahtinen               Pertti Salolainen
5647:         Sampsa Aaltio                  Ritva Laurila                Kimmo Sasi
5648:         Kaarina Dromberg               Anna-Kaarina Louvo           Eva-Riitta Siitonen
5649:         Elsi Hetemäki-Olander          Pekka Löyttyniemi            Ilkka Suominen
5650:         Liisa Hilpelä                  Saara Mikkola                Jouni J. Särkijärvi
5651:         Tapio Holvitie                 Erkki Moisander              Martti Tiuri
5652:         Lauri Impiö                    Pentti Mäki-Hakola           Eeva Turunen
5653:         Aila Jokinen                   Helena Pesola                Riitta Uosukainen
5654:         Riitta Jouppila                Tuulikki Petäjäniemi         Sakari Valli
5655:         Tuure Junnila                  Sirpa Pietikäinen            Tauno Valo
5656:         Heikki Järvenpää               Toivo T. Pohjala             Iiro Viinanen
5657:         Ilkka Kanerva                  Aino Pohjanoksa              Matti Viljanen
5658:         Juho Koivisto                  Pirjo Rusanen                Ben Zyskowicz
5659:                                                   1984 vp.
5660: 
5661: Lakialoite n:o 58
5662: 
5663: 
5664: 
5665: 
5666:                                     Puolanne ym.: Ehdotus laiksi konserniavustuksesta verotuksessa
5667: 
5668: 
5669:                                              Eduskunnalle
5670: 
5671:    Yritysten kasvu, rationalisointi, kasvavat riskit     välilliseksi korvaukseksi tytäryhtiön liiketoimin-
5672: ja pääomien lisääntyvä tarve pakottavat kehittä-         nassaan luovuttamasta suoritteesta. Tytäryhtiön
5673: mään uusia organisaatio- ja yhteistyömuotoja,            veronalaista tuloa ei liioin ole konserniavustus,
5674: joiden avulla on mahdollista saavuttaa tuotanto-         jota voidaan pitää Vastikkeettornana ja siten pää-
5675: teknisiä, hallinnollisia, kaupallisia ja rahoituksel-    omansijoituksen luonteisena rahoitustukena. Vii-
5676: lisia etuja. Jotta verotus ei vaikuttaisi estävästi      meksi mainittuja konserniavustuksia voidaan an-
5677: yritysryhmän organisoitumismuotoon, konsernik-           taa esim. heikosti menestyneelle tytäryritykselle
5678: si organisoituneen yritystoimintaa harjoittavan          sen vastaisen toiminnan turvaamiseksi. Toisaalta
5679: yksikön verotuksellisen kohtelun tulisi periaat-         konserniavustuksen on, ollakseen emoyhtiön vä-
5680: teessa vastata yhdeksi yhtiöksi organisoituneen          hennyskelpoinen meno, liityttävä välittömästi tai
5681: yksikön verotuksellista kohtelua. Konserniavus-          välillisesti elinkeinotoiminnassa tulon hankkimi-
5682: tusta koskevat verotussäännökset voidaan lähtö-          seen tai säilyttämiseen. Pääomansijoituksen luon-
5683: kohtaisesti perustaa mainitulle pääperiaatteelle.        teista konserniavustusta ei siten voida vähentää
5684: Verotussäännösten tulisi olla neutraaleja siten,         antajansa menona, ellei voida katsoa, että emo-
5685: että itsenäisinä verovelvollisina pidettävät, mutta      yhtiön tytäryhtiöön tekemä sijoitus, jota on pi-
5686: konserniksi yhteen liittyneet yhtiöt ja toisaalta        dettävä kulumattoman käyttöomaisuuden han-
5687: fuusioituneet yhtiöt olisivat samanlaisen verotus-       kintamenona, on EVL:n 42 §:ssä tarkoitetulla
5688: kohtelun alaisia.                                        tavalla jo verovuoden päättyessä menettänyt ar-
5689:     Konserniavustuksen tarkoituksena on pyrkiä           vonsa.
5690:  turvaamaan saajan toiminnan jatkuvuus ja kan-              Osakeyhtiölaki (734/78) ei sisällä konsernin
5691:  nattavuus. Konserniavustusta koskevat säännök-          sisäisten suoritteiden sallittavuutta, hinnoittelua
5692: set vähentäisivät konserniyhtiöiden välillä tarvit-      tai arvostamista koskevia erityissäännöksiä. Osa-
5693:  tavien tuloksensiirtojen ja muiden tukitoimenpi-        keyhtiölain 12 luvun 7 §:n sisältämä kielto antaa
5694:  teiden peiteltyä suorittamista esimerkiksi sisäisen     rahalainaa yhtiön tai samaan konserniin kuulu-
5695:  hinnoittelun kautta.                                    van yhtiön osakkeenomistajalle tai muulle sään-
5696:     Useissa maissa on konserniavustusta koskevat         nöksessä mainitulle intressitaholle ei erityisen
5697:  säännökset otettu verolainsäädäntöön. Suomen            määräyksen mukaan kuitenkaan koske lainan
5698:  verolainsäädäntö ei tunne konserniavustuksen kä-        antamista samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle.
5699:  sitettä eikä sisällä säännöksiä sen verotuksellisesta   Lain 1 luvun 2 §:n sisältämä konsernin määritel-
5700:  käsittelystä. Sikäli kuin konserniavustusta on käy-     mä osoittaa, että muussakin muodossa kuin lain-
5701:  tännössä esiintynyt, sen veronalaisuus saajalleen       mukaisena voitonjakona tapahtuva tuloksensiirto
5702:  ja vähennyskelpoisuus antajalleen on jouduttu           konserniyhtiöiden kesken on osakeyhtiölaissa
5703:  perustamaan EVL:n yleisiin periaatteisiin tulon         mielletty käytännössä mahdolliseksi. Sanotussa
5704:  veronalaisuudesta (EVL 4 §) ja menon vähennys-          säännöksessä asetetaan näet yhdeksi konsernikri-
5705:  kelpoisuudesta (EVL 7 §). Jollei konserniavustus        teeriksi emoyhtiön huomattava osuus tytäryhtiön
5706:  ole täyttänyt näitä edellytyksiä, sitä on pidetty       toiminnan tuloksesta. Myös erillisen konserniti-
5707:  pääomansijoituksen luonteisena.                         linpäätöksen vaatiminen ja sen asettaminen osal-
5708:     Tästä taas on ollut seurauksena, ettei avustusta     taan pohjaksi emoyhtiön voitanjaolle osoittaa
5709:  ole pidetty antajan verotuksessa vähennyskelpoi-        sinänsä tiedostetuksi konsernikäytännössä tapah-
5710:  sena eikä vastaavasti saajan verotuksessa veron-        tuvat konserniyhtiöiden väliset, toisistaan riippu-
5711:  alaisena tulona. Tämän mukaisesti emoyhtiön             mattomiin yrityksiin nähden poikkeavat toimin-
5712:  antama konserniavustus on tytäryhtiön veron-            not.
5713:  alaista tuloa, mikäli se katsotaan välittömäksi tai        Tuloksensiirto konserniyhtiöiden välillä voi yh-
5714: 428400482C
5715: 2                                        1984 vp. -     LA n:o 58
5716: 
5717: tiöoikeudellisesti tapahtua joko peitellysti tai        se vähennyskelpoinen. Ehdotetun lain vaikutus
5718: avoimesti. Avointa tuloksensiirto on silloin, kun       rajautuisi näin ollen vain niihin tilanteisiin, jotka
5719: se avoimesti, yleensä tilinpäätösinformaatioon si-      laissa nimenomaan mainitaan.
5720: sältyvänä, ilmaistaan konsernin ulkopuolisille              Ehdotettua lakia sovellettaisiin ainoastaan lii-
5721: etutahoille, kuten vähemmistöosakkeenomistajil-         ketoimintaa harjoittaviin, suhteellisen verokan-
5722: le, luotonantajille ja veroviranomaisille. Silloin      nan mukaan verotettaviin verovelvollisiin. Tästä
5723: kun julkista tilinpäätösinformaatiota tuloksensiir-     syystä lain soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät
5724: ron osalta ei anneta, katsotaan tuloksensiirto          esimerkiksi avoimet ja kommandiittiyhtiöt.
5725: peitellyksi. Tällöin tuloksensiirron vaikutukset        Asunto-, kiinteistö- yms. yhtiöt jäisivät lain so-
5726: jäävät vain konsernin itsensä, lähinnä sen keskus-      veltamisen ulkopuolelle siitä syystä, etteivät ne
5727: johdon ja ao. tytäryhtiön tai -yhtiöiden johdon         harjoita liiketoimintaa.
5728: tietoon. Konserninsisäinen tuloksensiirto saattaa           Konserniavustuksen        vähennyskelpoisuuden
5729: myös olla peiteltyä tuloksentasausta jonkin kon-        edellytyksenä olisi sen merkitseminen sekä anta-
5730: serniyhtiön osalta erityisesti silloin, kun tuloksen-   jan että saajan kirjanpitoon. Konserniavustuksen
5731: siirrolla on pyritty estämään tuloksen näyttämi-        kuluksi ja tuotoksi lukeminen antajalla ja saajalla
5732: nen yrityksessä, josta tuloa siirretään tarkoituksel-   tapahtuisi samanaikaisesti. Ratkaiseva olisi se ve-
5733: la välttää yhtiössä oleville vähemmistöosakkeen-        rovuosi, jona avustus on suoritettu. Käytännössä
5734: omistajille tapahtuva voitonjako.                       avustuksen suoritustapa voisi olla esimerkiksi kir-
5735:    Kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdottaakin               janpidollinen tilisiirto. Lisäksi avustuksen suorit-
5736: edellä esitettyihin näkökohtiin ja yritysverotustoi-    tamisesta ja vastaanottamisesta tulisi verovelvol-
5737: mikunnan mietintöön (KM 1980:42) viitaten,              listen antaa tieto veroilmoituksessaan, minkä
5738: että konserniavustuksen käsittelystä verotuksessa       vuoksi verotusasetuksen 26 §:ään ehdotetaan li-
5739: säädettäisiin erityinen laki. Lakiehdotuksen ta-        sättäväksi uusi 10. kohta, jossa osakeyhtiö ja
5740: voitteena on toisaalta selkeyttää konserniavustuk-      osuuskunta velvoitettaisiin ilmoittamaan anta-
5741: sen nykyistä verotuksellista käsittelyä ja toisaalta    mastaan ja saamastaan konserniavustuksesta.
5742: sallia sellaisen uuden vähennyksen tekeminen                Saajan osinkovähennyksen määrää laskettaessa
5743: verotuksessa, joka tähän mennessa ei ole ollut          olisi saatu avustus vähennettävä laskennan perus-
5744: vähennyskelpoinen. On tosin huomattava, että            teena olevasta voitosta samalla tavoin kuin saadut
5745: samat verotukselliset edut, jotka saavutetaan eh-       verovapaat osingot ja osuuspääoman korot. Tällä
5746: dotetulla konserniavustussäännöstöllä, ovat jo ny-      määräyksellä pyrittäisiin estämään pelkkää osin-
5747: kyisinkin yritysten saavutettavissa fuusioiden          gonjakoa varten tapahtuva tuloksensiirto sille
5748: avulla. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista          konserniyhtiölle, jonka tilanne osinkovähennyk-
5749: saattaa yritystoiminnan harjoittamista konsernina       sen suhteen kulloinkin on edullisin.
5750: olennaisesti epäedullisempaan asemaan kuin yri-              Konserniavustuksen       vähennyskelpoisuuden
5751: tystoiminnan harjoittamista yhden suuren yrityk-         edellytykseksi on vielä ehdotettu, että konserni-
5752: sen puitteissa. Yritystaloudelliset ja -organisatori-   suhde olisi kestänyt vähintään koko verovuoden,
5753: set seikat saattavat joissakin tapauksissa painavin     että antajalla ja saajalla olisi pääsääntöisesti sama
5754: perustein puoltaa yrityskokonaisuuden säilyttä-          tilikausi ja ettei antaja tai saaja olisi raha-,
5755: mistä konsernina. Ehdoterolla lailla ei ole myös-       vakuutus- tai eläkelaitos eikä arvopaperikauppias.
5756: kään tarkoitettu muuttaa sitä arviointia, jota lain         Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5757: soveltamisalan ulkopuolella edelleen jouduttai-          taen,
5758: siin suorittamaan selvitettäessä sitä, millä tavoin                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
5759: meno tai menetys liittyy liiketoimintaan ja onko                  kiehdotuksen:
5760: 
5761:                                                    Laki
5762:                                     konserniavustuksesta verotuksessa
5763: 
5764:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5765: 
5766:                          1§                                                     2§
5767:    Konserniavustuksen vähentämisestä tulosta ja            Konserniavustuksella tarkoitetaan liiketoimin-
5768: sen lukemisesta veronalaiseksi tuloksi säädetään        taa harjoittavan osakeyhtiön tai osuuskunnan
5769: tässä laissa.                                           toiselle osakeyhtiölle tai osuuskunnalle sen har-
5770:                                        1984 vp. -    LA n:o 58                                         3
5771: 
5772: joittamaa liiketoimintaa varten muuna kuin pää-      meno- ja tulokirjaukset on tehty antajan ja saajan
5773: omansijoituksena suorittamaa avustusta, jota ei      kirjanpidossa.
5774: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/
5775: 68) mukaan saa vähentää tulosta.                                           6§
5776:                                                        Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
5777:                          3§                          18 §:n 4 kohdan sekä 61 §:n mukaisten vähen-
5778:   Jos    kotimainen osakeyhtiö tai osuuskunta        nysten määrää laskettaessa otetaan saatu konser-
5779: (emoyhtiö) omistaa vähintään puolet toisen osa-      niavustus vähennyksenä samalla tavalla huo-
5780: keyhtiön tai osuuskunnan (tytäryhtiö) osake- tai     mioon kuin mainitun lain 6 §:n 1 momentin 5
5781: osuuspääomasta, emoyhtiö saa vähentää tytäryh-       kohdan mukaiset verovapaat osingot ja osuuspää-
5782: tiölleen suorittamaosa konserniavustuksen veron-     oman korot.
5783: alaisesta liiketulostaan. Suoritetun konserniavus-
5784: tuksen määrä luetaan tytäryhtiön veronalaiseksi                             7§
5785: liiketuloksi.                                           Avustuksen käsitteleminen konserniavustukse-
5786:    Tytäryhtiönä pidetään myös sellaista osakeyhti-   lla edellyttää lisäksi:
5787: ötä tai osuuskuntaa, jonka osake- tai osuuspää-         1) että edellä 3 §:ssä tarkoitettu konsernisuhde
5788: omasta emoyhtiö yhden tai useamman tytäryhti-        antajan ja saajan kesken on kestänyt koko vero-
5789: önsä kanssa omistaa vähintään puolet.                vuoden,
5790:    Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan           2) että sekä antajan että saajan tilikaudet
5791: vastaavasti myös konserniavustukseen, jonka ty-      päättyvät samanaikaisesti, mikäli kirjanpitolauta-
5792: täryhtiö on suorittanut emoyhtiölleen tai emoyh-     kunta ei ole myöntänyt osakeyhtiölain 11 luvun
5793: tiön toiselle tytäryhtiölle.                         10 §:ssä säädettyä poikkeusta ja
5794:                                                         3) ettei antaja eikä saaja ole elinkeinotulon
5795:                        4§                            verottamisesta annetun lain 6 §:n 2 momentissa
5796:   Konserniavustus luetaan antajaosa verotuksessa     tarkoitettu verovelvollinen.
5797: sen verovuoden kuluksi ja saajansa sen verovuo-
5798: den tuotoksi, jolloin se on suoritettu.                                     8 §
5799:                                                        Tämä laki tulee voimaan        pa1vana
5800:                        5§                            kuuta 198 , ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
5801:   Verovelvollisella on oikeus vähentää antamansa     ran vuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa.
5802: konserniavustus kuluna vain, mikäli vastaavat
5803: 
5804: 
5805: 
5806:         Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
5807: 
5808:             Ulla Puolanne                Lea Kärhä                       Helge Saarikoski
5809:             Heikki Perho                 Matti Lahtinen                  Pertti Salolainen
5810:             Sampsa Aaltio                Ritva Laurila                   Kimmo Sasi
5811:            Kaarina Dromberg              Anna-Kaarina Louvo              Eva-Riitta Siitonen
5812:            Elsi Hetemäki-Olander         Pekka Löyttyniemi               Ilkka Suominen
5813:            Liisa Hilpelä                 Saara Mikkola                   Jouni J. Särkijärvi
5814:            Tapio Holvitie                Erkki Moisander                 Martti Tiuri
5815:            Lauri Impiö                   Pentti Mäki-Hakola              Eeva Turunen
5816:            Aila Jokinen                  Helena Pesola                   Riitta Uosukainen
5817:            Riitta Jouppila               Tuulikki Petäjäniemi            Sakari Valli
5818:            Tuure Junnila                 Sirpa Pietikäinen               Tauno Valo
5819:            Heikki Järvenpää              Toivo T. Pohjala                Iiro Viinanen
5820:            Ilkka Kanerva                 Aino Pohjanoksa                 Matti Viljanen
5821:            Juho Koivisto                 Pirjo Rusanen                   Ben Zyskowicz
5822:                                                  1984 vp.
5823: 
5824: Lakialoite n:o 59
5825: 
5826: 
5827: 
5828: 
5829:                                     Helminen ym.: Ehdotukset laiksi työehtosopimuslain muuttami-
5830:                                       sesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
5831: 
5832: 
5833:                                              Eduskunnalle
5834: 
5835:    Sekä työ-, virka- että toimiehtosopimuslainsää-      mahdollisuudet vaikuttaa näihin kysymyksiin
5836: däntö rakentuvat nykyisin sille periaatteelle, että     ovat myös osa demokratiaa, jota ei tulisi enää
5837: työnantaja- ja työntekijäpuolella on mahdollisuus       heikentää työmarkkinatasapainoa horjuttavan
5838: ryhtyä sopimustilanteen kannalta tarpeellisiksi         lainsäädännön ylläpitämisellä.
5839: harkitsemiinsa työtaistelutoimenpiteisiin sopi-            Työsulkuoikeutta ei työtaistelutoimenpiteenä
5840: muksettoman tilan aikana. Työnantajapuolen oi-          voida pitää kohtuullisena eikä tarpeellisena. Sen
5841: keutena on tämän mukaisesti työsulun käyttämi-          käyttö on omiaan kärjistämään työelämän suhtei-
5842: nen. Kuluvan kevään työmarkkinaneuvottelut              ta ja siinä mielessä myös heikentämään työrau-
5843: ovat selvästi osoittaneet, että tämä lähtökohta         han ylläpitämisen edellytyksiä. Työsulku ei myös-
5844: perustuu enemmänkin näennäisyyksiin kuin to-            kään ole yhteensovitettavissa työllisyyden ja toi-
5845: dellisen tasapuolisuuden vaatimuksiin. Työnteki-        meentulon turvaamista koskevien valtiovallan ta-
5846: jän kannalta ajautuminen lakkotilanteeseen on jo        voitteiden kanssa. Näin ollen työehtosopimusla-
5847: sinänsä sekä taloudellisesti että henkisesti raskas     kiin (4361 46), valtion virkaehtosopimuslakiin
5848: koettelemus. Lakoista aiheutuvat taloudelliset          (664/70), kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin
5849: paineet ovat käytännössä ne syyt, jotka puolin ja       (669/70) ja yksityisten valtionapulaitosten toi-
5850: toisin johtavat lakon päättymiseen vaikuttavien         miehtosopimuslakiin (238/79) tulisi tehdä muu-
5851: ratkaisujen aikaansaamiseen. Työsulun käyttöön          tokset, jotka estäisivät työsulun käytön työtaiste-
5852: liittyy piirteitä, jotka kohtuuttomasti järkyttävät     lutoimenpiteenä. Kirkon virkaehtosopimuslain-
5853: tätä taloudellisista lainalaisuuksista johtuvaa tasa-   säädännön osalta vastaavat muutokset ovat myös
5854: pamoa.                                                  tarpeen, mutta ne edellyttävät erillisiä kirkollis-
5855:     Työsulun käyttäminen sopii muutoinkin huo-          kokouksen aloitteita.
5856: nosti niihin periaatteellisiin tavoitteisiin, joita        Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
5857: valtiosääntö asettaa työvoiman suojelulle ja työlli-    nioittaen,
5858: syyden ylläpitämiselle. Oikeus työhön ja koh-
5859: tuulliseen palkkaukseen ovat keskeinen osa sitä                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
5860:  turvaa, jota valtiovallan toimenpitein olisi pyrit-            lakiehdotukset:
5861: tävä jatkuvasti parantamaan. Palkansaajaväestön
5862: 
5863: 
5864: 1.
5865:                                                   Laki
5866:                                    työehtosopimuslain muuttamisesta
5867: 
5868:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyssä
5869: järjestyksessä,
5870:    muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 annetun työehtosopimuslain (436/46) 13 § sekä
5871:    lisätään lakiin uusi 8 a § seuraavasti:
5872: 
5873:                       8a §                                                     13 §
5874:   Työsulku tässä laissa tarkoitettuna työtaistelu-        Työnantaja, joka laiminlyö 12 §:ssä säädetyn
5875: toimenpiteenä ei ole sallittu.                          velvollisuutensa taikka joka ryhtyy 8 a §:ssä kiel-
5876: 
5877: 428400491N
5878: 2                                       1984 vp. -    LA n:o 59
5879: 
5880: lettyyn työtaistelutoimenpiteeseen, on tuomitta-        Tämä laki tulee vOimaan          päivänä
5881: va työehtosopimuslain säännösten noudattamatta        kuuta 19
5882: jättämisestä sakkoon.
5883: 
5884: 
5885: 2.
5886:                                                 Laki
5887:                               valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta
5888: 
5889:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun valtion
5890: virkaehtosopimuslain (664/70) 8 §:n 1 ja 2 momentti sekä 11 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
5891: 
5892:                         8§                                                  11§
5893:    Muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta kos-          Virkamies ei ole velvollinen suorittamaan la-
5894: kevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin lakkoon        kon tai 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisia asioita
5895: ei saa ryhtyä. Lakkokin on kielletty, jos sillä       koskevan saarron alaisia tehtäviä. Työtaistelun
5896: pyritään vaikuttamaan muihin kuin 2 §:n mu-           piiriin kuulumattoman virkamiehen on täytettä-
5897: kaan sopimuksenvaraisiin asioihin tai jos laissa      vä tavanomaiset virkavelvollisuutensa, minkä li-
5898: erikseen on niin säädetty.                            säksi hän on velvollinen tekemään suojelutyötä.
5899:    Lakolla tarkoitetaan virkamiesyhdistyksen valti-   Mitä 8 §:n 2 momentissa on säädetty ei estä
5900: oon kohdistamaa työnseisausta, jonka tarkoituk-       työtaistelun piiriin kuuluvaa virkamiestä teke-
5901: sena on vastapuolen painostaminen työriidassa         mästä suojelutyötä.
5902: keskeyttämällä työnseisauksen piiriin kuuluvien
5903: virkamiesten kaikkien virkatehtävien suorittami-
5904: nen.                                                    Tämä laki tulee voimaan          päivänä
5905:                                                       kuuta 19
5906: 
5907: 
5908: 3.
5909:                                                  Laki
5910:                            kunnallisen virkaehtosopimuslain muuttamisesta
5911: 
5912:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5913:  kumotaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/70) 8 §:n 3
5914: momentti sekä
5915:  muutetaan 8 §:n 1 ja 2 momentti sekä 12 §:n 1 momentti seuraavasti:
5916: 
5917:                         8 §                                                    12 §
5918:    Muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta kos-          Viranhaltija ei ole velvollinen suorittamaan
5919: kevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin lakkoon        lakon tai 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisia asioi-
5920: ei saa ryhtyä. Lakkokin on kielletty, jos sillä       ta koskevan saarron alaisia tehtäviä. Työtaistelun
5921: pyritään vaikuttamaan muihin kuin 2 §:n mu-           piiriin kuulumattoman viranhaltijan on täytettä-
5922: kaan sopimuksenvaraisiin asioihin tai jos laissa      vä tavanomaiset virkavelvollisuutensa, minkä li-
5923: erikseen on niin säädetty.                            säksi hän on muutenkin velvollinen tekemään
5924:    Lakolla tarkoitetaan viranhaltijayhdistyksen       suojelutyötä. Mitä 8 §:n 2 momentissa on säädet-
5925: kuntaan tai kuntainliittoon kohdistamaa työnsei-      ty, ei estä työtaistelun piiriin kuuluvaa viranhalti-
5926: sausta, jonka tarkoituksena on vastapuolen pai-       jaa tekemästä suojelutyötä.
5927: nostaminen työriidassa keskeyttämällä työnsei-
5928: sauksen piiriin kuuluvien viranhaltijoiden kaik-
5929: kien virkatehtävien suorittaminen.                      Tämä laki tulee voimaan          päivänä
5930:                                                       kuuta 19
5931:                                          1984 vp. -     LA n:o 59                                      3
5932: 
5933: 4.
5934:                                                   Laki
5935:              yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain 10 §:n muuttamisesta
5936: 
5937:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä helmikuuta 1979 annetun yksityisten
5938: valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain (238/79) 10 § näin kuuluvaksi:
5939: 
5940:                         10§                               Toimihenkilö ei saa osallistua työtaistelutoi-
5941:    Muut työtaistelutoimenpiteet kuin lakot eivät        menpiteeseen muutoin kuin 7 §:n 1 momentin
5942: ole sallittuja. Lakotkin ovat kiellettyjä, jos niillä   3 kohdassa tarkoitetun yhdistyksen luvalla.
5943: pyritään vaikuttamaan asioihin, jotka 4 §:n mu-
5944: kaan eivät ole sopimuksenvaraisia.                        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
5945:                                                         kuuta 19
5946: 
5947:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
5948: 
5949:           Olli Helminen                     Liisa Jaakonsaari             Mikko Rönnholm
5950:           Aimo Ajo                          Matti Kuusio                  Pirjo Ala-Kapee
5951:           Jorma Rantanen                   Tuula Paavilainen              Kerttu Törnqvist
5952:           Kari Urpilainen                   Maija Rajantie                Arja Alho
5953:           Markus Aaltonen                   Pertti Hietala                Risto Ahonen
5954:           Matti Louekoski                  Riitta Järvisalo-Kanerva       Reijo Lindroos
5955:           Mikko Elo                        Kaj Bärlund                    Sinikka Hurskainen
5956:           Pentti Lahti-Nuuttila             Mats Nyby                     Marja-Liisa Tykkyläinen
5957:           Jussi Ranta                      Lea Savolainen                 Pekka Starast
5958:           Aarno von Bell                   Paavo Lipponen                 Peter Muurman
5959:           Jouko Skinnari                   Timo Roos                      Martti Lähdesmäki
5960:           Tuulikki Hämäläinen              Antti Kalliomäki               Kaisa Raatikainen
5961:           Pekka Myllyniemi                 Kari Rajamäki                  Reino Paasilinna
5962:           Saara-Maria Paakkinen            Jukka Mikkola                  Paula Eenilä
5963: 1
5964: 
5965: 1
5966: 
5967: 1
5968: 
5969: 1
5970: 
5971:     1
5972: 
5973:     1
5974: 
5975:     1
5976: 
5977:     1
5978: 
5979:         1
5980: 
5981:         1
5982: 
5983:         1
5984: 
5985:         1
5986:                                               1984 vp.
5987: 
5988: Lakialoite n:o 60
5989: 
5990: 
5991:                                   Riihijärvi ym.: Ehdotus laiksi vaikeavammaisten sotainvalidien
5992:                                      puolisoiden kuntouttamisesta
5993: 
5994: 
5995:                                           Eduskunnalle
5996: 
5997:    Vaikeavammaisten       sotainvalidien puolisot    ovat myös säästäneet huomattavasti yhteiskunnan
5998: ovat tehneet mittaamattoman arvokkaan työn           varoja, kun laitoshoitopaikkoja on tarvittu hei-
5999: hoitaessaan kotona vammautuneita puolisoitaan.       dän toimintansa johdosta vähemmän sotainvali-
6000: Iän karttuessa tämä raskas tehtävä on alkanut        dien hoitamiseen.
6001: käydä yhä vaikeammaksi ja useat sotainvalidien          SMP:n ryhmä katsoo, että vaikeavammaisten
6002: puolisot ovat välttämättä pikaisen kuntoutuksen      sotainvalidien puolisoiden kuntoutusasiaan on
6003: tarpeessa.                                           saatava pikainen korjaus ja asia on järjestettävä
6004:    Tätä asiaa ei kuitenkaan ole lainsäädännöllä      lainsäädäntöteitse.
6005: turvattu, vaan vaikeavammaisten sotainvalidien          Edellä olevan petusteella ehdotamme kunni-
6006: puolisoiden kuntoutukseen pääsy on ollut kulloi-     oittavasti,
6007: sistakin budjeteista riippuvainen ja aivan riittä-
6008: mätön.                                                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6009:    On huomattava, että sotainvalidien puolisot              lakiehdotuksen:
6010: 
6011: 
6012:                                                Laki
6013:                     vaikeavammaisten sotainvalidien puolisoiden kuntoottamisesta
6014: 
6015:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6016: 
6017:                       1 §                                                  4 §
6018:   Vaikeavammaisen sotainvalidin puoliso on oi-          Kuntoutuksesta ei tule aiheutua kuntoutetta-
6019: keutettu vuosittain kuntoutukseen valtion kus-       valle mitään kustannuksia ja mahdolliset ansion-
6020: tannuksella tämän lain mukaisesti.                   menetykset korvataan kuntoutettavalle täysimää-
6021:                                                      räisinä.
6022:                       2 §
6023:    Tämän lain tarkoittamaan kuntoutukseen on                                   5 §
6024: oikeutettu henkilö, joka vähintään kahden vii-          Valtion tulo- ja menoarvioon liitetään vuosit-
6025: meksi kuluneen vuoden aikana on hoitanut vuo-        tain arviomääräraha, jonka tulee riittää kaikkien
6026: sien 1918 tai 1939-1945 sotien johdosta vahin-       tässä laissa tarkoitettujen henkilöiden kuntoutuk-
6027: goittunutta tai sairastunutta puolisoaan, jonka      seen tämän lain säännösten mukaisesti.
6028: sotilasvammalain tarkoittama työkyvyttömyysaste
6029: on vähintään 50 %.                                                         6 §
6030:    Oikeus kuntoutukseen voidaan myöntää myös           Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamises-
6031: muista painavista syistä edellyttäen, että hakija    ta annetaan asetuksella.
6032: on kuntoutuksen tarpeessa.
6033:                                                                          _7 §
6034:                     3 §                                Tämä laki tulee vo1maan        päivänä
6035:   Kuntoutusjakson pituus on 2 viikkoa kerran         kuuta 198
6036: vuodessa.
6037: 
6038: 
6039:       Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1984
6040: 
6041:           Heikki Riihijärvi              Pentti Kettunen               Helvi Koskinen
6042:                       Liisa Arranz                             Lea Mäkipää
6043:  428400490M
6044:                                                1984 vp.
6045: 
6046: Lakialoite n:o 61
6047: 
6048: 
6049: 
6050: 
6051:                                   Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta
6052: 
6053: 
6054:                                            Eduskunnalle
6055: 
6056:    Sotilasvammalain mukainen elinkorko on py-         sellainen sosiaalinen etuus elinkoron takia, johon
6057: syvä korvaus sotiemme veteraanille siitä vammas-      hänellä muuten olisi oikeus.
6058: ta tai sairaudesta, minkä asianomainen on saanut         Tämä merkitsee sitä, että vaikeavammaisim-
6059: ja siitä yleisestä haitasta, mikä hänelle hänen       mat sotainvalidit, joilla vammaisuuden vuoksi
6060: elintoimintojaan rajoittavana siitä aiheutuu. Soti-   ansioeläkettä ei ole tai se on jäänyt huomattavan
6061: lasvammalain mukainen elinkorko siis ei ole           vähäiseksi, joutuvat menettämään myös heille
6062: korvaus menetetystä ansiokyvystä, jonka korvaa-       muutoin kuuluvan kansaneläkkeen lisäosan joko
6063: minen jää muun lainsäädännön varaan.                  kokonaan tai osittain.
6064:    Tämän johdosta sotilasvammalain mukaisen              SMP:n eduskuntaryhmä katsoo, että asia on
6065: elinkoron tulee olla koskematon; se ei saa vaikut-    ehdottomasti korjattava ja elinkoron koskematto-
6066: taa alentavasti henkilön mihinkään muihin tuloi-      muus palautettava. Kunniavelka sotiemme vete-
6067: hin eikä elinkoron suuruuteen saa vaikuttaa mi-       raaneille on maksettava tältäkin osin. Se on
6068: kään muu tekijä kuin vamman haitta-aste.              nyky-yhteiskunnan velvollisuus maamme itsenäi-
6069:    Kuitenkin sotilasvammalain elinkorko on            syyden pelastaneita sotiemme veteraaneja koh-
6070: 5.2.1982 annetussa laissa kansaneläkelain muut-       taan.
6071: tamisesta rinnastettu eläketuloihin ja säädetty          Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
6072: otettavaksi huomioon tulona kansaneläkkeen            oittavasti,
6073: suuruutta määrättäessä. Tämä merkitsee sitä, että
6074: sotilasvammalain elinkoron tarkoitus on unohtu-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6075: nut ja tärkeää elinkoron koskemattomuuden pe-                kiehdotuksen:
6076: riaatetta on rikottu. Elinkoron saajalta evätään
6077: 
6078: 
6079:                                                 Laki
6080:                                      kansaneläkelain muuttamisesta
6081: 
6082:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain
6083: 26 §:n 1 momentin 2 kohta, 26 a §:n 2 momentin 5 kohta ja 30 §:n 4 momentin 14 a kohta,
6084: sellaisina kuin ne ovat, 26 §:n 1 momentin 2 kohta ja 26 a §:n 2 momentin 5 kohta 5 päivänä
6085: helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82) ja 30 §:n 4 momentin 14 a kohta 23 päivänä heinäkuuta
6086: 1982 annetussa laissa (572/82), näin kuuluviksi:
6087: 
6088:                      26 §                                                  26 a §
6089:   Lisäosaa maarattaessä otetaan huomioon va-
6090: kuutetun jatkuvasti saama:                              Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:
6091: 
6092:                                                          5) pakollista sairausvakuutusta koskevien eri
6093:    2) pakollista tapaturmavakuutusta koskevien        lakien mukaisista etuuksista muuta kuin tapa-
6094: eri lakien mukainen tapaturmaeläke, perhe-elä-        turma- ja perhe-eläke, elinkorko sotilasvamma-
6095: ke, elinkorko sotilasvammalain mukaista elinkor-      lain mukaista elinkorkoa lukuun ottamattl ja
6096: koa lukuun ottamatta ja huoltoeläke;                  huoltoeläke;
6097: 
6098: 
6099: 428400492P
6100: 2                                       1984 vp. -     LA n:o 61
6101: 
6102:                        30 §                          vammalain mukaista elinkorkoa lukuun ottamat-
6103:                                                      ta ja huoltoeläke;
6104:     Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:
6105: 
6106:    14 a) pakollista tapaturmavakuutusta koske-      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
6107: vien eri lakien mukaisista etuuksista muuta kuin' kuuta 198
6108: tapaturma- ja perhe-eläke, elinkorko sotilas-
6109: 
6110: 
6111:       Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1984
6112: 
6113:            Anssi Joutsenlahti            Martti Ratu                  Helvi Koskinen
6114:                                                   1984 vp.
6115: 
6116: Lakialoite n:o 62
6117: 
6118: 
6119: 
6120: 
6121:                                     Pohjala ym.: Ehdotus laiksi maidon ja sianlihan vientikustannus-
6122:                                        maksusta annetun lain muuttamisesta
6123: 
6124: 
6125:                                              Eduskunnalle
6126: 
6127:     Maidon tuotanto ylittää kotimaisen kulutuksen       byrokratialta, joka hallituksen mallissa kasvaisi
6128: noin 30 prosentilla. Ylijäämien markkinoiminen          valtaviin mittasuhteisiin. Maatalous ja tuottajat
6129: tulee kalliiksi sekä valtiontaloudelle että maata-      itse ottaisivat kantaakseen vastuun elinkeinonsa
6130: loudelle, joka osallistuu vientikustannuksiin           tulevaisuuden kannalta keskeisessä asiassa eikä
6131: maataloustulolain mukaisesti. Viime aikoina on          viljelijöitä sidota lakimääräisesti valtiovallan hol-
6132: markkinoiden löytäminenkin maitotaloustuot-             houkseen.
6133: teille tuottanut suuria vaikeuksia ja tilanne näyt-        Hallituksen ehdotukseen sisältyy myös se vaka-
6134: tää jatkossa vain pahenevan maailmanmarkki-             va heikkous, että sen mukaan valtioneuvostolle
6135: noilla. Tuotannon kasvu on siten pysäytettävä ja        annettaisiin lähes täydelliset valtuudet päättää
6136: sen määrä alennettava lähemmäs kotimaista ku-           järjestelmän soveltamisesta käytäntöön, mikäli
6137: lutusta. Elintarvikeomavaraisuuden varmistami-          järjestelmästä muodostuu pitempiaikainen tai
6138: seksi ja myös yhteiskuntapoliittisista syistä on        pysyvä. Laki maidon tuotantokiintiöistä olisi siinä
6139: kuitenkin sallittava tietty ylituotanto.                tapauksessa avoin valtuuslaki.
6140:     Hallitus ehdottaa (HE n:o 37/1984 vp.) otetta-         Meijerikohtainen kiintiöjärjestelmä voi mieles-
6141: vaksi käyttöön tilakohtaisiin kiintiöihin perustu-      tämme perustua maidon ja sianlihan vientikus-
6142: van maidon kaksihintajärjestelmän, josta säädet-        tannusmaksulain muutoksiin. Uusia erillisiä lake-
6143: täisiin erityisillä laeilla. Järjestelmä merkitsisi     ja ei lainkaan tarvita. Tämä on perusteltua myös
6144: erittäin suurta byrokratian lisäystä maatalous-         siksi, että maidon tuotanto näyttäisi jo olevan
6145: hallintoon sekä valjastaisi tilat lakimääräisesti       kääntynyt laskuun voimassa olevien pakollisten ja
6146: valtiovallan määräysvaltaan tuotantonsa osalta.         vapaaehtoisten tasapainotustoimien avulla. On
6147: Kun maataloustuotannolla on taipumus kasvaa             syytä seurata tilanteen kehitystä ennen kuin ryh-
6148: muilla sektoreilla, jos sitä kiristetään yhdellä,       dytään kovin voimakkaisiin ja kauaskantoisiin
6149: hallituksen ehdottama järjestelmä johtaisi toden-       toimenpiteisiin.
6150: näköisesti kiintiöintiin myös muiden tuotteiden            Ehdotuksessa esitetään vientimaksulakia muu-
6151: kohdalla ja sitä tietä koko elinkeinon täydellisesti    tettavaksi siten, että meijerit maksavat ns. perus-
6152: valtiovallan tilakohtaiseen valvontaan.                 maitomääränsä ylittävältä maitomääräitä vienti-
6153:     Maidon tuotannon kasvun pysäyttäminen ja            maksun, joka on laskettu siten, että se leikkaa
6154: ylituotannon rajoittaminen voi tapahtua muulla-         meijereiltä pienentyneitä yksikkökustannuksia
6155: kin tavoin kuin tiukasti lakiin perustuvin tilakoh-     vastaavan hyödyn. Tämän lisäksi meijerit maksa-
6156: taisin kiintiöin. Mm. maataloustuotteiden vienti-       vat vientimaksun muodossa osan aikaisemmin
6157: kustannustyöryhmä ehdotti kesällä 1983 harkitta-        viljelijöiltä perityistä vientimaksuista ja rahoitta-
6158: vaksi meijereiltä perittävää maksua. Myös Valion        vat sen jälkitileistään. Viljelijöiden jälkitilit pie-
6159: piirissä on valmisteltu meijerikohtaisia kiintiöitä.    nenisivät, mutta suorat vientikustannusmaksut
6160: Saman suuntaisia näkemyksiä ovat asiantuntijat          jäisivät vastaavasti pois. Meijerit siis hoitaisivat
6161:  esittäneet maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsi-      vientimaksu järjestelmän.
6162:  teltäessä alustavasti hallituksen esitystä maidon         Meijerien perustuotantamäärät on tarkoitus
6163:  kaksihintajärjestelmäksi.                              määritellä siten, että ne yhdessä vientikustannus-
6164:     Katsomme, että meijerikohtainen järjestelmä,        maksun pennimäärän kanssa saavat aikaan edellä
6165:  jossa päävastuun toteuttamisesta kantavat tuotta-      mainitun vaikutuksen. Meijerien yhteinen perus-
6166:  jajärjestöt ja meijerijärjestöt eikä valtiovalta, on   tuotantamäärä on vuonna 1984-1985 2 800
6167:  monessa suhteessa hallituksen ehdottamaa pa-           miljoonaa litraa ja siitä lasketaan kunkin meijerin
6168:  rempi. Siinä vältytään lähes kokonaan uudelta          osuus samassa suhteessa, kun ne vuosina 1982-
6169: 428400578F
6170: 2                                       1984 vp. -     LA n:o 62
6171: 
6172: 1983 ja 1983-1984 ottivat vastaan maitoa. Pe-          otettava huomioon, että sukupolvenvaihdosten
6173: rustuotantomäärä muuttuu yhdenmukaisesti               yhteydessä aloittavien ja yleensäkin nuorten tuot-
6174: maataloustulolain sisältämien tavoitteiden kans-       tajien toimeentulomahdollisuudet turvataan.
6175: sa.                                                       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6176:     Perusteista, joiden mukaan meijerikohtaista
6177: kiintiöjärjestelmää sovelletaan, sopivat tuottaja-                että Eduskunta hyvå"k.syisi seuraavan la-
6178: järjestöt ja meijerijärjestöt vuosittain. Tällöin on            kiehdotuksen:
6179: 
6180: 
6181:                                                  Laki
6182:              maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta annetun lain muuttamisesta
6183: 
6184:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6185:   kumotaan maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta 30 päivänä joulukuuta 1982 annetun lain
6186: (1101/82) 6 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1983 annetussa laissa
6187: (511183),
6188:   muutetaan lain 2 §, 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä on 6 §:n 1
6189: momentti 4 päivänä marraskuuta 1983 annetussa laissa (828/83), sekä
6190:   lisätään lakiin uusi 5 a § seuraavasti:
6191: 
6192:                          2§                                                    5a§
6193:   Tässä laissa tarkoitettua sianlihan vientikustan-       Meijerikohtaisen kiintiöjärjestelmän soveltami-
6194: nusmaksua ei oteta maatalouden kustannuksina           sesta sopivat vuosittain meijerijärjestöt ja tuotta-
6195: huomioon maataloustulon kehittämistä koskevis-         jajärjestöt keskenään. Päätöksiä tehtäessä on etu-
6196: sa neuvotteluissa. Maidon vientikustannusmaksu         sijalle asetettava nuorten viljelijöiden toimeentu-
6197: otetaan huomioon maatalouden saamana tulona.           lon turvaaminen.
6198: 
6199:                           5§                                                6§
6200:    Maidon vientikustannusmaksua suoritetaan              Maidon vientikustannusmaksun suuruus on 80
6201: maidontuottajilta vastaanotetun maitolitramää-         penniä litralta.
6202: rän perusteella. Maksua on suoritettava kuukau-
6203: sittain siltä litramäärältä, jolla meijerin vastaan-
6204: otto ylittää sille lasketun osuuden perustuotanto-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta
6205: määrästä. Perustuotantamäärä vuonna 1985 on            1984.
6206: 2 800 miljoonaa litraa ja se muuttuu yhdenmu-            Poiketen siitä, mitä 29 §:ssä on säädetty mai-
6207: kaisesti maataloustulolain sisältämien tavoittei-      dosta, tätä lakia sovelletaan lain voimaantulopäi-
6208: den kanssa. Meijerin osuus perustuotantamääräs-        vänä tai sen jälkeen vuosina 1984-86 vastaan-
6209: tä on se osuus, joka meijerillä oli 1.9.1982-          otettuun maitoon.
6210: 31.8. 1984 vastaanotetusta maito määrästä.
6211: 
6212: 
6213: 
6214:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
6215: 
6216:          Toivo T. Pohjala                 Heikki Perho                     Kimmo Sasi
6217:          Tapio Holvitie                   Helena Pesola                    Pirjo Rusanen
6218:          Lea Kärhä                        Aino Pohjanoksa                  Aila Jokinen
6219:          Saara Mikkola                    Eeva Turunen                     Riitta Uosukainen
6220:          Juho Koivisto                    Pekka Löyttyniemi                Ben Zyskowicz
6221:          Mauri Miettinen                  Tauno Valo                       Ulla Puolanne
6222:          Liisa Hilpelä                    Helge Saarikoski                 Erkki Moisander
6223:          Iiro Viinanen                    Sakari Valli                     Matti Viljanen
6224:          Martti Tiuri                     Eva-Riitta Siitonen              Sampsa Aaltio
6225:          Anna-Kaarina Louvo               Pentti Mäki-Hakola               Tuure Junnila
6226:                                                1984 vp.
6227: 
6228: Lakialoite n:o 63
6229: 
6230: 
6231: 
6232: 
6233:                                   Jouppila ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain 4 §:n muuttami-
6234:                                      sesta
6235: 
6236: 
6237:                                            Eduskunnalle
6238: 
6239:    Mieslesket eivät voi saada perhe-eläkettä vai-     osuus. Vaimon kuollessa voi perhe siten joutua
6240: monsa jälkeen työntekijäin eläkelain mukaan ja        vastaavanlaisiin taloudellisiin vaikeuksiin kuin
6241: kunnallisten eläkesäännöstenkin mukaan vain           mitä koko perhe-eläkejärjestelmä on luotu ehkäi-
6242: harkinnanvaraisesti. Naiset sen sijaan ovat oikeu-    semään ja poistamaan. Tämän vuoksi miesleskien
6243: tettuja perhe-eläkkeeseen eläkejärjestelmästä riip-   tulisi olla samanlaisessa asemassa perhe-eläkkeen
6244: pumatta.                                              suhteen kuin naisleskien.
6245:    Perhe-eläkejärjestelmää luotaessa vaimot hoiti-       Edellä esitetyn vuoksi ehdotamme työntekijäin
6246: vat enimmäkseen kotia ja olivat vailla ammatti-       eläkelakia muutettavaksi siten, että myös miesles-
6247: koulutusta. Perheen toimeentulo oli miehen an-        ket voivat saada perhe-eläkettä vaimonsa jälkeen.
6248: siotulon varassa. Miehen kuoltua perhe olisi jää-     Samoin tulisi kunnalliseen eläkejärjestelmään
6249: nyt vaille toimeentuloturvaa ilman perhe-eläke-       vastaava muutos.
6250: järjestelmää. Nykyisin naiset ovat pitkälle koulu-       Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6251: tettuja ja osallistuvat työelämään yhä enemmän.
6252: Useissa tapauksissa naisen osuus perheen toi-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6253: meentulosta onkin suurempi kuin puolison                     kiehdotuksen:
6254: 
6255: 
6256: 
6257: 
6258: 4284006250
6259: 2                                        1984 vp. -     LA n:o 63
6260: 
6261:                                                   Laki
6262:                               työntekijäin eläkelain 4 §:n muuttamisesta
6263: 
6264:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin
6265: eläkelain 4 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa
6266: (639/66), näin kuuluvaksi:
6267: 
6268: 
6269:                         4 §
6270:                                                         edunsaajina oikeus saada perhe-eläkettä. Lapsena
6271:   Jos työntekijällä kuollessaan oli oikeus tämän        pidetään tällöin myös ottolasta sekä avioliiton
6272: lain vähimmäisehtojen mukaiseen vanhuus- tai            ulkopuolella syntynyttä lasta, jonka edunjättäjä
6273: työkyvyttömyyseläkkeeseen taikka jos hän sai            on laillisesti tunnustanut tai jota koskeva edun-
6274: mainittua eläkettä, on tällaisen edunjättäjän jäl-      jättäjän elatusvelvollisuus on sopimuksella tai
6275: keen leskellä, jonka avioliitto oli solmittu ennen      tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu.
6276: kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta, sekä
6277: edunjättäjän lapsella ja lesken sellaisella lapsella,
6278: jonka elatuksesta edunjättäjä ja leski ovat yhtei-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6279: sesti huolehtineet, 4 a §:ssä säädetyin rajoituksin     kuuta 198 .
6280: 
6281: 
6282:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1984
6283: 
6284:           Riitta Jouppila                 Vieno Eklund                    Esko Almgren
6285:           Helge Saarikoski                Jukka Vihriälä                  Mauno Manninen
6286:           Matti Viljanen                  Liisa Kulhia                    Pentti Mäki-Hakola
6287:           Iiro Viinanen                   Marja-Liisa Tykkyläinen         Kaarina Dromberg
6288:           Riitta Uosukainen               Lea Mäkipää                     Matti Lahtinen
6289:           Anna-Kaarina Louvo              Aila Jokinen                    Heikki Perho
6290:           Helena Pesola                   Ben Zyskowicz                   Ilkka Kanerva
6291:           Saara Mikkola                   Ulla Puolanne                   Aino Pohjanoksa
6292:           Hannu Kemppainen                Arja Alho                       Pirjo Rusanen
6293:           Pirkko Ikonen                   Martti Lähdesmäki               Martti Tiuri
6294:           Pentti Skön                     Sten Söderström                 Ritva Laurila
6295:           Kalle Könkkölä                  Ole Wasz-Höckert                Pekka Löyttyniemi
6296:                                           Maija Rajantie
6297:                                               1984 vp.
6298: 
6299: Lakialoite n:o 64
6300: 
6301: 
6302:                                  Wasz-Höckert: Ehdotus laiksi rikoslain täydentämisestä sukupuoli-
6303:                                    sen suuntautumisen perusteella tapahtuvan syrjinnän saattamista
6304:                                    rangaistavaksi teoksi koskevilla säännöksillä
6305: 
6306: 
6307:                                          Eduskunnalle
6308: 
6309:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6310: 
6311:    Aloitteessa esitetään rikoslakia muutettavaksi    teella tapahtuva syrjintä saatettaisiin rangaista-
6312: niin, että sukupuolisen suuntautumisen perus-        vaksi teoksi.
6313: 
6314: 
6315: 
6316: 
6317:                                          YLEISPERUSTELUT
6318: 
6319:    Suomen lainsäädäntö kieltää syrjinnän rodun,      Tämä on yksi osoitus siitä, että yhteiskunnassa
6320: kansallisen tai etnisen alkuperän tahi uskonnon      esiintyy sukupuolisen suuntautumisen perusteella
6321: perusteella. Sen sijaan lainsäädännössä ei ole       tapahtuvaa syrjintää.
6322: säännöksiä sukupuolisen suuntautumisen perus-           Eräissä maissa on ryhdytty toimiin sukupuoli-
6323: teella tapahtuvasta syrjinnästä.                     sen suuntautumisen perusteella tapahtuvan syr-
6324:    Sukupuolisesta suuntautumisesta aiheutuvaa        jinnän kieltämiseksi. Norjassa hyväksyttiin vuon-
6325: syrjintää ja yksilön oikeuden loukkaamista esiin-    na 1981 rikoslain muutos, jolla homoseksuaali-
6326: tyy kuitenkin yhteiskunnassamme. Tästä kertovat      suuden perusteella tapahtuva syrjintä saatettiin
6327: mm. Helsingin yliopistossa meneillään olevan         rangaistavaksi teoksi. Ruotsissa on parhaillaan
6328: homoseksuaalisten naisten ja miesten elämänta-       menossa homoseksuaalien asemaa koskeva selvi-
6329: paa ja ihmissuhteita selvittävän tutkimuksen en-     tystyö, jonka tuloksena mm. ehdotettaneen lain-
6330: simmäiset tulokset.                                  säädäntöön sisällytettäväksi säännös, joka suojaa
6331:    Homoseksuaalit joutuvat usein joko yksilöinä      sukupuolisen suuntautumisen perusteella tapah-
6332: tai kansanryhmänä sellaisten tekojen kohteiksi -     ruvalta syrjinnältä. Pohjoismaiden neuvosto hy-
6333: kuten uhkailu, solvaaminen ja häpäisy tai syrjintä   väksyi viime istunnossaan suosituksen, jossa edel-
6334: esimerkiksi asunnonsaannissa - jotka rikoslain       lytetään tämänsuuntaisten lainsäädännöllisten
6335: 13 luvussa mainittuihin kansanryhmiin kohdistu-      uudistusten toteuttamista kaikissa pohjoismaissa.
6336: vina olisivat rikoksia.                                 Myös Suomessa vastaava lainmuutos on ajan-
6337:    Viime vuosina on Julkisen sanan neuvostolle       kohtainen, eikä sitä tule jättää toteutettavaksi
6338: osoitettu kolme kantelua lehdistössä tapahtunei-     rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Lain-
6339: den homoseksuaaleihin kohdistuneiden louk-           muutoksella olisi samalla myönteistä vaikutusta
6340: kausten vuoksi. Kaikissa tapauksissa Julkisen sa-    yhteiskunnassa homoseksuaalisia naisia ja miehiä
6341: nan neuvosto on antanut langettavan päätöksen.       kohtaan vallitseviin asenteisiin.
6342: 
6343: 
6344:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
6345: 
6346:    Syrjintää koskevat säännökset ovat rikoslain 13     Edellä olevan perusteella ehdotan,
6347: luvun 4, 5 ja 6 §:ssä. Lakiehdotus lähtee siitä,
6348: että sukupuolinen suuntautuminen lisätään ro-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6349: dun, kansallisen tai etnisen alkuperän ja uskon-            kiehdotuksen:
6350: non ohella tekijäksi, jonka perusteella tapahtuva
6351: syrjintä on rangaistava teko.
6352: 4284006294
6353: 2                                     1984 vp. -     LA n:o 64
6354: 
6355: 
6356: 
6357: 
6358:                                                Laki
6359: rikoslain täydentämisestä sukupuolisen suuntautumisen perusteella tapahtuvan syrjinnän saattamista
6360:                             rangaistavaksi teoksi koskevilla säännöksillä
6361: 
6362:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain 13 luvun 4 §:n 1 momentti sekä 5 ja 6 §
6363: näin kuuluviksi:
6364: 
6365:                         4§                                                   6 §
6366:   Joka tarkoittaen kokonaan tai osittain ryhmänä        Jollei elinkeinonharjoittaja tai hänen palveluk-
6367: hävittää määrättyä rotua, kansallista tai etnistä    sessaan elinkeinotoiminnassa mukana oleva hen-
6368: alkuperää tahi sukupuolista suuntautumista ole-      kilö ammattia harjoittaessaan tai muu henkilö
6369: van taikka uskonnollisen ryhmän, surmaa ryh-         niihin rinnastettavassa toiminnassaan taikka vir-
6370: män jäseniä tai aiheuttaa ryhmän jäsenille vaikei-   kamies virkaansa toimittaessaan palvele asiakasta
6371: ta ruumiillisia tai henkisiä vammoja, huonontaa      yleisesti noudatettavina olevilla ehdoilla tämän
6372: ryhmän elinehtoja, ryhtyy toimiin syntyvyyden        rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, suku-
6373: ehkäisemiseksi ryhmän piirissä tai pakolla siirtää   puolisen suuntautumisen taikka uskonnon vuok-
6374: lapsia ryhmästä toiseen, on tuomittava joukkotu-     si, hänet on tuomittava syr;i"nnästä sakkoon tai
6375: honnasta vankeuteen vähintään neljäksi vuodeksi      vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
6376: tai elinkaudeksi.                                        Syrjinnästä on tuomittava myös julkisen huvi-
6377:                                                      tilaisuuden tai yleisen kokouksen järjestäjä tai
6378:                                                      järjestäjän avustaja, joka kieltää yleisesti nouda-
6379:                        5 §                           tettavina olevilla ehdoilla päästämään tilaisuu-
6380:   Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai    teen tai kokoukseen siihen pyrkivän tämän ro-
6381: muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan      dun, kansallisen tai etnisen alkuperän, sukupuo-
6382: tai soivataan määrättyä rotua, kansallista tai et-   lisen suuntautumisen taikka uskonnon vuoksi.
6383: nistä alkuperää tahi sukupuolista suuntautumista
6384: olevaa taikka uskonnollista kansanryhmää, on
6385: tuomittava kithottamisesta kansanryhmän syrjin-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6386: tään sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi        kuuta 198 .
6387: vuodeksi.
6388: 
6389:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1984
6390: 
6391:                                          Ole Wasz-Höckert
6392:                                                   1984 vp.
6393: 
6394: Lakialoite n:o 65
6395: 
6396: 
6397: 
6398: 
6399:                                     Puolanne ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 36 §:n
6400:                                       muuttamisesta
6401: 
6402: 
6403:                                              Eduskunnalle
6404: 
6405:    Suomen Hallitusmuodon 36 §:n mukaan val-             tämä ehdokas pääministeriksi. Jos eduskunta hyl-
6406: tioneuvoston jäseniksi, joiden tulee nauttia edus-      kää presidentin esityksen, sen tulee kahden vii-
6407: kunnan luottamusta, presidentti kutsuu rehelli-         kon kuluessa valita pääministeriehdokas puhe-
6408: siksi ja taitaviksi tunnettuja syntyperäisiä Suomen     miehen valintamenettelystä säädetyllä tavalla ja
6409: kansalaisia. Käytännössä hallituksen muodosta-          valituksi tulisi se, joka saa yli puolet annetuista
6410: minen on yleensä vaatinut pitkällisiä neuvottelu-       äänista. Jos kukaan ei saisi tällaista enemmistöä,
6411: ja. Tasavallan presidentti on ensin ottanut yh-         suoritettaisiin lopullinen äänestys, jossa eniten
6412: teyttä eduskunnan puhemieheen ja eduskunta-             ääniä saanut nimettäisiin ehdokkaaksi. Jos näin
6413: ryhmiin sekä kartoittanut tilanteen. Tätä käytän-       nimetty ehdokas on saanut enemmistön anne-
6414: nöksi muodostunutta menettelyä ei toistaiseksi          tuista äänistä, presidentin on nimitettävä hänet
6415: ole kirjattu perustuslakiimme.                          pääministeriksi. Mikäli kukaan ei ole saanut
6416:    Valtiosäännön        tarkistamiskomitea      (KM     äänten enemmistöä presidentti voisi nimittää
6417: 1983:49) on kuitenkin päätynyt ehdottamaan,             joko eniten ääniä saaneen tai jonkun muun
6418: että perustuslakiin lisättäisiin säännökset, joiden     sopivaksi katsomansa henkilön pääministeriksi tai
6419: tarkoituksena on vahvistaa edellä mainittu me-          määrätä uudet vaalit toimitettaviksi.
6420: nettely. Lisäksi komitea on ehdottanut sellaista           Edellä mainittu malli edesauttaisi mahdolli-
6421: säännöstä, jonka mukaan eduskunnan tulee hal-           suuksia päästä sellaiseen neuvotteluratkaisuun,
6422: litusta muodostettaessa olla koolla.                    jota eduskunnan enemmistö kannattaisi. Jos täl-
6423:    Valtiosäännön tarkistamiskomitean ehdotukset         laista neuvotteluratkaisua ei syntyisi, siirtyisi asia
6424: ovat hyviä, mutta eivät riittäviä. Mielestämme          eduskunnalle. Lopulta, jos eduskunnassa ei syn-
6425: eduskunnan myötävaikutusta etenkin pääminis-            tyisi ehdotonta enemmistöä kenenkään ehdok-
6426: teriä valittaessa tulisi nykyisestään lisätä. Kokoo-    kaan taakse, siirtyisi asia kokonaan presidentin
6427: muksen eduskuntaryhmä ei kuitenkaan pidä pe-            ratkaistavaksi.
6428: rusteltuna sulkea tasavallan presidenttiä koko-            Katsomme, että tällainen uudistus edistäisi
6429: naan pois pääministerin valinnasta, kuten valtio-       laajapohjaisten enemmistöhallitusten muodosta-
6430: sääntökomitean enemmistö vuonna 1974 esitti.            mista ja vaikeuttaisi samalla kapeapohjaisten vä-
6431: Enemmistö katsoi tuolloin, että eduskunnan tuli-        hemmistöhallitusten syntymistä. Mielestämme
6432: si valita pääministeri ja tämän muut ministerit.        on pidettävä keskeisenä tavoitteena, että hallitus-
6433: Kokoomuksen mielestä tasavallan presidentillä           ten kokoonpano perustuu äänestäjien vaaleissa
6434: tulee säilyttää aloitetehtävä ja myös ratkaisuvalta     ilmaisemaan poliittiseen mielipiteeseen. Tätä ta-
6435: niissä tapauksissa, joissa eduskunta ei löydä riittä-   voitetta silmällä pitäen parlamentarismiamme
6436: vää yksimielisyyttä pääministeriehdokkaasta.            olisi aktivoitava siten, että eduskunnan päätäntä-
6437:    Tasavallan presidentin tulisi nimetä pääminis-       valtaa pääministeriä valittaessa vahvistetaan.
6438: teriehdokas edustajaryhmiä kuultuaan. Tästä eh-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6439: dokkaasta eduskunta päättää keskustelutta. Jos
6440: yli puolet eli 101 eduskunnan kaikista jäsenistä                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6441: kannattaa ehdotusta, presidentin on nimitettävä                 kiehdotuksen:
6442: 
6443: 
6444: 
6445: 
6446: 4284006659
6447: 2                                       1984 vp. -   LA n:o 65
6448: 
6449: 
6450:                                                Laki
6451:                             Suomen Hallitusmuodon 36 §:n muuttamisesta
6452: 
6453:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyss
6454: järjestyksessä, muutetaan Suomen Hallitusmuodon 36 § näin kuuluvaksi:
6455: 
6456:                         36 §                         mainitulla tavalla hyväksytty, eduskunnan on 14
6457:    Valtioneuvoston jäseniksi, joiden tulee nauttia   päivän kuluessa valittava pääministeriehdokas sii-
6458: eduskunnan luottamusta, nimittää presidentti         nä järjestyksessä kuin eduskunnan puhemiehen
6459: pääministerin ehdotuksesta rehellisiksi ja taita-    vaalista on säädetty. Jos näin valittu ehdokas on
6460: v~ksi tunnettuja syntyperäisiä Suomen kansalai-      saanut enemmistön annetuista äänistä, presiden-
6461: s1a.                                                 tin on nimitettävä hänet pääministeriksi. Muussa
6462:    Pääministerin nimittämiseksi presidentin on       tapauksessa presidentti nimittää eniten ääniä saa-
6463: kuultuaan eduskunnan puhemiestä ja eduskun-          neen ehdokkaan tai muun sopivaksi katsomansa
6464: nassa olevia edustajaryhmiä tehtävä esitys päämi-    henkilön pääministeriksi tai määrää toimitetta-
6465: nisteristä eduskunnalle. Eduskunta päättää viipy-    viksi uudet vaalit.
6466: mättä pääministeriehdokkaasta. Asiasta ei sallita       Sen ministerin, jonka käsitehäviä ovat oikeus-
6467: keskustelua. Jos enemmistö eduskunnan kaikista       hallintoa koskevat asiat, sekä vähintään yhden
6468: jäsenistä antaa ehdokkaalle kannatuksensa, on        muun ministerin tulee olla lainoppineita.
6469: presidentin heti nimitettävä hänet pääministerik-
6470: SI.                                                    Tämä laki tulee voimaan         päivänä
6471:       Jos presidentin esitystä ei ole 2 momentissa   kuuta 198 .
6472: 
6473: 
6474:         Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1984
6475: 
6476: 
6477:             Ulla Puolanne                Lauri Impiö                    Martti Tiuri
6478:             Heikki Perho                 Riitta Jouppila                Riitta Uosukainen
6479:             Sampsa Aaltio                Heikki Järvenpää               Tauno Valo
6480:             Elsi Hetemäki-Olander        Juho Koivisto                  Matti Viljanen
6481:             Tapio Holvitie               Matti Lahtinen                 Tuulikki Petäjäniemi
6482:             Aila Jokinen                 Anna-Kaarina Louvo             Toivo T. Pohjala
6483:             Tuure Junnila                Saara Mikkola                  Pirjo Rusanen
6484:             Ilkka Kanerva                Pentti Mäki-Hakola             Pertti Salolainen
6485:             Lea Kärhä                    Helena Pesola                  Eva-Riitta Siitonen
6486:             Ritva Laurila                Sirpa Pietikäinen              Jouni J. Särkijärvi
6487:             Pekka Löyttyniemi            Aino Pohjanoksa                Eeva Turunen
6488:             Erkki Moisander              Kimmo Sasi                     Sakari Valli
6489:             Kaarina Dromberg             Ilkka Suominen                 Iiro Viinanen
6490:             Liisa Hilpelä                                               Ben Zyskowicz
6491:                                                1984 vp.
6492: 
6493: Lakialoite n:o 66
6494: 
6495: 
6496: 
6497: 
6498:                                    Männistö ym.: Ehdotukset laiksi työntekijäin eläkelain 4 c §:n
6499:                                      muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
6500: 
6501: 
6502:                                            Eduskunnalle
6503: 
6504:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6505: 
6506:    Aloitteessa ehdotetaan kansaneläkelain, työn-      55 vuotta. Muissa eläkelaeissa olevien viittaus-
6507: tekijäin eläkelain, valtion eläkelain, merimieselä-   säännösten vuoksi ikäraja tulisi koskemaan mui-
6508: kelain ja maatalousyrittäjien eläkelain muutta-       denkin lakien nojalla myönnettäviä työttömyys-
6509: mista siten, että työttömyyseläkkeen ja sukupol-      eläkkeitä.
6510: venvaihdoseläkkeen alaikärajaksi tulisi pysyvästi
6511: 
6512: 
6513: 
6514: 
6515:                                              PERUSTELUT
6516: 
6517:    Eläkelainsäädännön nojalla voidaan pitkäaikai-     kelaki, maatalousyrittäjien eläkelaki, kunnallis-
6518: sesti työttömälle henkilölle, joka ei saa työkyvyt-   ten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki, evan-
6519: tömyyseläkettä,     maksaa     työttömyyseläkettä.    kelis-luterilaisen kirkon eläkelaki) olevien viit-
6520: Työttömyyseläkeoikeus on rajoitettu elämänvai-        taussäännösten vuoksi ikärajan muutos tulisi kos-
6521: heeseen, jossa vanhuuseläkeikärajan suhteellinen      kemaan myös niiden nojalla myönnettäviä eläk-
6522: läheisyys tekee työttömäksi joutuneen työnteki-       keitä.
6523: jän uudelleen työllistämisen vaikeaksi. Pysyvässä        Niin sanottuun Pekkas-ratkaisuun liittyen hal-
6524: lainsäädännössä on työttömyyseläkkeen alaikära-       litus on työttömyysturvaa koskevan lakiesityksen-
6525: jana 60 vuotta. Vuosittain on säädetty tilapäisla-    sä (HE n:o 38/1984 vp.) perusteluissa ilmoitta-
6526: keja, joilla ikäraja on vuodeksi kerrallaan alen-     nut, että sen tarkoituksena on asteittain palaut-
6527: nettu 55 vuoteen.                                     taa työttömyyseläkkeen alaikäraja 60 vuoteen.
6528:                                                       Tämä toteutettaisiin luopumalla uusien väliai-
6529:   Tarve työttömyyseläkeikärajan pysyttämiseen
6530:                                                       kaislakien säätämisestä, jolloin ikäraja kohoaisi
6531: 55 vuodessa on osoittautunut suureksi. Vaikea
6532:                                                       yhdellä vuodella kunakin seuraavana vuotena,
6533: työllisyystilanne ja 55 vuotta täyttäneiden heikot
6534:                                                       kunnes se olisi noussut 60 vuoteen. Tällä muu-
6535: menestymismahdollisuudet           työmarkkinoilla
6536:                                                       toksella hallitus ilmoittaa säästettävän jo vuonna
6537: puoltavat voimakkaasti ikärajan pysyttämistä 55
6538:                                                       1985 eläkemenoissa 80-100 miljoonaa markkaa.
6539: vuodessa ja tämän toteuttamista pysyvällä lain-
6540:                                                          Emme voi hyväksyä hallituksen kaavailemaa
6541: säädännöllä.
6542:                                                       ratkaisua. Eläkemenojen säästö koskisi kipeästi
6543:    Aloitteessa ehdotetaan kansaneläkelain, työn-      kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia pitkäai-
6544: tekijäin eläkelain, merimieseläkelain ja valtion      kaistyöttömiä, jotka suurelta osin joutuisivat elä-
6545: eläkelain muuttamista siten, että työttömyyseläk-     kettä huomattavasti alemman työttömyysturvan
6546: keen alaikärajaksi tulisi pysyvästi 55 vuotta. Li-    perusturvan varaan. Toimenpide on nurinkuri-
6547: säksi ehdotetaan maatalousyrittäjien eläkelakiin      neo pitkäaikaistyöttömyyden poistamisen - jos-
6548: muutosta, jolla sukupolvenvaihdoseläkkeen ala-        ta hallitus on esittänyt lupauksia - kannalta.
6549: ikäraja säädettäisiin vastaavasti 55 vuodeksi.        Työttömyyseläkkeelle pääsyn mahdollisuus pois-
6550: Muissa eläkelaeissa (lyhytaikaisissa työsuhteissa     tuisi seuraavien viiden vuoden aikana arviolta
6551: olevien työntekijäin eläkelaki, yrittäjien elä-       15 000-20 000 pitkäaikaistyöttömältä.
6552: 428400682U
6553: 2                                       1984 vp. -     LA n:o 66
6554: 
6555:    Muut sosiaalipoliittiset järjestelyt eivät kykene   la, mutta SKDL:n eduskuntaryhmän kiinnitettyä
6556: paikkaamaan sitä aukkoa, jonka 55-59-vuotiai-          asiaan huomiota antoi kuitenkin eduskunnalle
6557: den työttömyyseläkemahdollisuuden poistami-            esityksen uudeksi väliaikaislaiksi, jolla ikäraja
6558: nen jättäisi sosiaaliturvaan. Esimerkiksi kaavaillut   vielä pysytettiin 55 vuodessa. SKDL:n eduskun-
6559: ammatillinen varhaiseläke, osa-aikaeläke ja aien-      taryhmä ei nytkään hyväksy hallituksen kaavaile-
6560: nettu vanhuuseläke eivät auttaisi kyseisen kansa-      maa ikärajan korotusta.
6561: laisryhmän, joka jo on joutunut pitkäaikaisen             Ehdotammekin,
6562: työttömyyden uhriksi, aseman parantamiseen.
6563:    Kuluvan vuoden osalta hallitus yritti valtion                että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
6564: tulo- ja menoarvion yhteydessä toteuttaa työttö-              kiehdotukset:
6565: myyseläkeikärajan kohottamisen yhdellä vuode!-
6566: 
6567: 
6568: 
6569: 1   0
6570: 
6571: 
6572: 
6573:                                                  Laki
6574:                              työntekijäin eläkelain 4 c §:n muuttamisesta
6575: 
6576:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin
6577: eläkelain 4 c §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa
6578: (497/77), näin kuuluvaksi:
6579: 
6580:                         4c §                           kaista työttömyyskorvausta yhteensä vähintään
6581:   Oikeus saada työttömyyseläkettä on 55 vuotta         200 päivältä taikka ettei hänellä sanotun valta-
6582: täyttäneellä työntekijällä, joka esittää työvoimavi-   kunnallisista työttömyyskassoista annetun lain
6583: ranomaisen todistuksen siitä, ettei hänelle voida      enimmäisavustusta koskevien säännösten mukaan
6584: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta     enää ole oikeutta päiväavustukseen. Työttömyys-
6585: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan          eläkkeestä ja työttömyyseläkkeen saajasta on jäl-
6586: työllisyyslain (946/ 71) mukaiseen työttömyyskor-      jempänä mainituin poikkeuksin soveltuvin osin
6587: vaukseen, sekä siitä, että hän laskettuna päivästä,    muutoin voimassa, mitä työkyvyttömyyseläkkees-
6588: joka on aikaisintaan kuukautta ennen edellä            tä ja sen saajasta on säädetty.
6589: sanotun todistuksen antamispäivää, on 60 vii-
6590: meksi kuluneen viikon aikana saanut valtakun-
6591: nallisista työttömyyskassoista annetun lain ( 12 51      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
6592: 34) mukaista päiväavustusta tai työllisyyslain mu-     kuuta 198 .
6593: 
6594: 
6595: 
6596: 
6597: 2.
6598:                                                  Laki
6599:                                valtion eläkelain 9 a §:n muuttamisesta
6600: 
6601:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
6602: eläkelain 9 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa
6603: (498/77), näin kuuluvaksi:
6604: 
6605:                      9a §                              jonka vastaanottamisesta hän ei voi kieltäytyä
6606:    Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä           menettämättä oikeuttaan työllisyyslain (946 171)
6607: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään          mukaiseen työttömyyskorvaukseen, sekä siitä, et-
6608: kuukausi, että hän on täyttänyt 55 vuotta ja että      tä hän laskettuna päivästä, joka on aikaisintaan
6609: hän esittää työvoimaviranomaisen todistuksen sii-      kuukautta ennen edellä sanotun todistuksen an-
6610: tä, ettei hänelle voida osoittaa sellaista työtä,      tamispäivää, on 60 viimeksi kuluneen viikon
6611:                                         1984 vp. -     LA n:o 66                                         3
6612: 
6613: aikana saanut valtakunnallisista työttömyyskas-        koskevien säännösten mukaan enää ole oikeutta
6614: soista annetun lain ( 12 5/34) mukaista päiväavus-     päiväavustukseen.
6615: tusta tai työllisyyslain mukaista työttömyyskor-
6616: vausta yhteensä vähintään 200 päivältä taikka
6617: ettei hänellä sanotun valtakunnallisista työttö-         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
6618: myyskassoista annetun lain enimmäisavustusta           kuuta 198   0
6619: 
6620: 
6621: 
6622: 
6623: 3.
6624:                                                  Laki
6625:                               merimieseläkelain 15 e §:n muuttamisesta
6626: 
6627:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieselä-
6628: kelain 15 e §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä huhtikuuta 1980 annetussa laissa
6629: (280/80), näin kuuluvaksi:
6630: 
6631:                         15 e §
6632:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on 55 vuotta        vausta yhteensä vähintään 200 päivältä taikka
6633: täyttäneellä vakuutetulla, joka esittää työvoima-      ettei hänellä valtakunnallisista työttömyyskassois-
6634: viranomaisen todistuksen siitä, ettei hänelle voi-     ta annetun lain enimmäisavustusta koskevien
6635: da osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottami-      säännösten mukaan enää ole oikeutta päiväavus-
6636: sesta hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeut-       tukseeno Työttömyyseläkkeestä ja työttömyyseläk-
6637: taan työllisyyslain mukaiseen työttömyyskorvauk-       keen saajasta on jäljempänä mainituin poikkeuk-
6638: seen, sekä siitä, että hän laskettuna päivästä, joka   sin soveltuvin osin muutoin voimassa, mitä työ-
6639: on aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun         kyvyttömyyseläkkeestä ja sen saajasta on säädetty 0
6640: 
6641: 
6642: 
6643: 
6644: todistuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kulu-
6645: neen viikon aikana saanut valtakunnallisista työt-
6646: tömyyskassoista annetun lain mukaista päiväavus-         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
6647: tusta tai työllisyyslain mukaista työttömyyskor-       kuuta 198   0
6648: 
6649: 
6650: 
6651: 
6652: 4.
6653:                                                  Laki
6654:                                 kansaneläkelain 20 §:n muuttamisesta
6655: 
6656:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain
6657: 20 §:n 1 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa laissa
6658: (588/78), näin kuuluvaksi:
6659: 
6660:                    20 §
6661:   Kansaneläkkeenä maksetaan:                             Tämä laki tulee v01maan         päivänä
6662:                                                        kuuta 198   0
6663: 
6664: 
6665: 
6666: 
6667:    3) työttömyyseläkettä 22 c §:ssä tarkoitetuissa
6668: tapauksissa 55, mutta ei vielä 65 vuotta täyttä-
6669: neelle pikäaikaisesti työttömälle vakuutetulle, jo-
6670: ka ei saa työkyvyttömyyseläkettäo
6671: 4                                     1984 vp. -     LA n:o 66
6672: 
6673: 5.
6674:                                                Laki
6675:                         maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
6676: 
6677:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrit-
6678: täjien eläkelain 6 a §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä maaliskuuta 1974
6679: annetussa laissa (2191 74), näin kuuluvaksi:
6680: 
6681: 
6682:                        6a §
6683:    Jos maatalousyrittäjä luovuttaa jatkamiskelpoi-
6684: seksi katsottavan, kokonaan tai osaksi, kuitenkin      2) että hän luovutuksen tapahtuessa on täyttä-
6685: vähintään neljäsosalta, omistamansa viljelmän,       nyt 55 mutta ei 65 vuotta;
6686: joka ei ole olennaisesti suurempi kuin maatila-
6687: laissa (188/77)       tarkoitettu   perheviljelmä,
6688: 6 b §:ssä tarkoitetulle luovutuksensaajalle ja py-
6689: syvästi lopettaa maatalouden harjoittamisen, on        Tämä laki tulee v01maan         päivänä
6690: hänellä oikeus saada sukupolvenvaihdoseläkettä       kuuta 198
6691: edellyttäen:
6692: 
6693: 
6694:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1984
6695: 
6696: 
6697:          Lauha Männistö               Juhani Vähäkangas         Seppo Toiviainen
6698:          Ulla-Leena Alppi             Timo Laaksonen            Sten Söderström
6699:          Heli Astala                  Mikko Kuoppa              Esko-Juhani Tennilä
6700:          Ensio Laine                  Inger Hirvelä             Pekka Leppänen
6701:          Niilo Koskenniemi            Vappu Säilynoja           Pirkko Turpeinen
6702:          Irma Rosnell                 Pentti Liedes             Marja-Liisa Salminen
6703:          Kalevi Kivistö               Matti Kautto              Arvo Kemppainen
6704:          Esko Helle                   Osmo Vepsäläinen          Anna-Liisa Jokinen
6705:                      Marjatta Stenius-Kaukonen          Terho Pursiainen
6706:                                                 1984 vp.
6707: 
6708: Lakialoite n:o 67
6709: 
6710: 
6711: 
6712: 
6713:                                    Alaranta ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 33 ja 57 §: n
6714:                                       muuttamisesta
6715: 
6716: 
6717:                                             Eduskunnalle
6718: 
6719:    Viime aikoina on paljon keskusteltu lapsiper-          Verovähennykset kohtelevat kuitenkin lapsi-
6720: heiden aseman parantamisesta ja saatukin aikaan        perheitä hyvin eriarvoisesti. Niinpä esim. puoli-
6721: eräitä parannuksia. Lapsiperheiden ongelmista          sovähennys on jäänyt markkamääräisesti huomat-
6722: taloudelliset ongelmat ovat usein keskeisiä ja sen     tavasti jälkeen siitä, mikä sen reaalinen taso on
6723: takia tällaiset perheet pitävät verotuksellisia toi-   alunperin ollut. Vertailtaessa puolisovähennystä
6724: menpiteitä tehokkaimpina keinoina taloudellisen        ylimääräiseen työtulovähennykseen kehitys käy
6725: asemansa helpottamiseksi.                              selvästi ilmi:
6726: 
6727: 
6728:                                                                1976          1984            nousu mk/%
6729: ylimääräinen työtulovähennys (TVL 33 § 2 k) ......... .       2 000         5 900        3 900 = 195 %
6730: puolisovähennys (TVL 33 § 4 k) ...................... .       4 500         5 500        1 000 = 22,2 %
6731: 
6732: 
6733: 
6734: 
6735:    Mikäli puolisovähennyksen reaaliarvoa olisi         Perhe A
6736: korjattu vuosina 1976-84 vuosittain kuten mui-         Bruttotulo     Verotuksessa   Verotettava   Valtion-
6737: ta TVL:n vähennyksiä, olisi sen pitänyt olla v.                        hyv. väh.        tulo        vero
6738: 1984 13 275 mk. Puolisovähennyksen jälkeenjää-
6739: neisyyttä voidaan osoittaa myös vertaamalla kahta       60 000          23 600        36 400        2 172
6740: kaksilapsista perhettä, joista toisessa (A) isä an-     80 000          23 800        56 200        7 828
6741: saitsee yksin äidin ollessa kotona hoitamassa          100 000          23 800        76 200       14 076
6742: lapsia ja toisessa (B) sekä äiti että isä ovat         120 000          23 800        96 200       21 136
6743: ansiotyössä ja lapset kunnallisessa päivähoidossa.
6744: Perheessä A isän bruttotulona laskelmassa on           Perhe B
6745: käytetty 60 000, 80 000, 100 000 ja 120 000            Bruttotulo     Verotuksessa   Verotettava   Valtion-
6746: markkaa. Vastaavasti perheen B osalta miehen ja                        hyv. väh.        tulo        vero
6747: vaimon yhteenlasketut bruttotulot vuodessa ovat         60 000          28 700        31 300
6748: edellä mainitun suuruiset. Laskelmassa on käytet-       80 000          33 900        46 100         525
6749: ty vuoden 1984 vähennyksiä: tulonhankkimisvä-          100 000          34 700        65 300       4 209
6750: hennys (työmatkat, jäsenmaksut yms.), sairaus-         120 000          34 900        85 100       9 493
6751: kulut ja korot 2 000 mk:n suuruisina perheit-
6752: täin, vaikka ne saattaisivat perheen B osalta olla
6753: kaksinkertaisetkin molempien ollessa ansiossa,           Perheen A kohdalla vähennykset kasvavat vain
6754: sekä henkivakuutus, työtulovähennys, ylimääräi-        200 mk, mutta perheen B osalta peräti 6 200
6755: nen työtulovähennys, palkkavähennys ja puoliso-        mk. Vastaavasti valtionveron osuus perheen A
6756: vähennys TVL:n mukaan täysimääräisinä. Laskel-         osalta on ensimmäisessä tuloryhmässä 2 172 mk,
6757: ma osoittaa seuraavaa:                                 toisessa 7 303 mk, kolmannessa 9 867 mk ja
6758: 
6759:  428400741R
6760: 2                                        1984 vp. -      LA n:o 67
6761: 
6762: neljännessä 11 653 mk suurempi kuin perheen B               Muiden perhepoliittisten to1m1en ohella em.
6763: vastaava. Verous kiristää siis lapsiperheiden toi-       epäkohtia on korjattava siten, että TVL:n 33 §:n
6764: meentulomahdollisuuksia kohtuuttomasti lapsia            1 momentin 4 kohdan puolisovähennystä korote-
6765: kotona hoidettaessa. Erotuksen kompensointi              taan tuntuvasti. Sen lisäksi TVL:n 57 §:n verosta
6766: edellyttää puolisovähennyksen tuntuvaa korotta-          tehtävää huoltajavähennystä on tarkistettava,
6767: mista muiden vähennysten inflaatiotarkistukseen          koska sillä on huomattava merkitys monilapsisille
6768: verrattuna. Vähennystä voidaan lisäksi porrastaa         perheille.
6769: silloin, kun kotona hoidettavia alle 7-vuotiaita            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
6770: lapsia on useita. Kaikkea tätä puoltaa lisäksi se,       oittavasti,
6771: että em. esimerkin perheen B lasten hoito tulee
6772: maksamaan yhteiskunnalle yli 3 000 mk lasta                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6773: kohti. Yhteiskunnan velvollisuus olisi tukea myös                kiehdotuksen:
6774: niitä perheitä, joissa lapset hoidetaan kotona.
6775: 
6776: 
6777: 
6778: 
6779:                                                    Laki
6780:                         tulo- ja varallisuusverolain 33 ja 57 §:n muuttamisesta
6781: 
6782:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 33 §:n 1 momentin 4 kohta ja 57 §:n 1 momentin 1
6783: kohta, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (109/83), näin kuuluviksi:
6784: 
6785:                        33 §                                                       57 §
6786:    Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vähen-           Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
6787: tää lisäksi:                                             osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-
6788:                                                          rosta vähennetään:
6789:    4) 12 000 markkaa, jos verovelvollisen puoli-            1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä
6790: solla ei ole veronalaista tuloa, tai jos puolisolla on   lastaan tai kasvattilastaan, 1-3 tällaisesta lapses-
6791: tällaista tuloa, saa se puolisoista, jonka tulojen       ta 1 000 markkaa kustakin ja jokaisesta sitä
6792: yhteismäärä on suurempi, vähentää 12 000 mark-           useammasta alaikäisestä lapsesta tai kasvattilap-
6793: kaa vähennettynä 2 5 prosentilla toisen puolison         sesta lisäksi 1 500 markkaa, kuitenkin niin, että
6794: tulon määrästä, kuitenkin niin, että vähennyksen         vähennys myönnetään vain sille puolisolle, jonka
6795: enimmäismäärää korotetaan 2 000 markalla jo-             tuloveron määrä on suurempi (huoltajavähen-
6796: kaisen verovuonna enintään seitsemän vuotta              nys),
6797: täyttäneen lapsen tai kasvattilapsen osalta, jota
6798: verovelvollinen on elättänyt (puolisovähennys),
6799:                                                            Tämä laki tulee voimaan          päivänä
6800:                                                          kuuta 19
6801: 
6802: 
6803:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1984
6804: 
6805: 
6806:           Juhani Alaranta                         Esko Aho            Tytti Isohookana-Asunmaa
6807:                                                 1984 vp.
6808: 
6809: Lakialoite n:o 68
6810: 
6811: 
6812: 
6813: 
6814:                                    Eklund ym.: Ehdotus laiksi ilmansuojelulain muuttamisesta
6815: 
6816: 
6817:                                            Eduskunnalle
6818: 
6819:    Ilman lisääntyvä saastuminen on yhä suurempi        voimassa oleva ilmansuojelulaki ei ole juuri kyen-
6820: uhka ihmiskunnan ja koko maapallon tulevaisuu-         nyt vaikuttamaan ilmansaastumista vähentävästi
6821: delle. Viimeisimpiä esimerkkejä tästä uhkaavasta       on välttämätöntä, että lakia muutetaan tehok-
6822: kehityksestä ovat Pohjolan järvien happamoitu-         kaammaksi.
6823: miskuolemat ja Keski-Euroopan laajojen metsä-             Luonnon tasapaino ja sietokyky on jo nyt
6824: alueiden tuhoutuminen. Nk. happosateiden               järkkymässä. Suomen on tunnettava vastuunsa
6825: metsille aiheuttamat tuhot alkavat olla nähtävissä     maapallomme tulevaisuudesta.
6826: myös Suomessa. Myös ihmisten lisääntyvät hengi-           Edellä esitetyn petusteella ehdotamme kunni-
6827: tyselin- ja syöpäsairaudet ovat osoitus ilmansaas-     oittavasti,
6828: tumisen haittavaikutuksista.
6829:    Oman maamme ilmaosaasteista suuri osa tulee                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6830: maamme rajojen ulkopuolelta, mutta myös koti-                 kiehdotuksen:
6831: mainen saastemäärä on varsin huomattava. Kun
6832: 
6833: 
6834:                                                  Laki
6835:                                     ilmansuojelulain muuttamisesta
6836: 
6837:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6838:   kumotaan 25 päivänä tammikuuta 1982 annetun ilmansuojelulain (67 /82) 15 §:n 4 momentti,
6839:   muutetaan 7-10 §, 15 §:n 1 momentti ja 22 §:n 1 momentti sekä
6840:   lisätään lakiin uusi 10 a § seuraavasti:
6841: 
6842: 
6843:                       3 luku                              1) aineen enimmäispitoisuudesta ilmassa;
6844:                                                           2) aineen enimmäispitoisuudesta ilmaan tule-
6845:   Ilman pilaantomisen yleinen ehkäiseminen             vassa päästössä tai ilmaan tulevan aineen enim-
6846:                       7 §                              mäismäärästä;
6847:    Ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toi-            3) valmistettavan, maahantuotavan tai myytä-
6848: minnan harjoittajan (toiminnan harjoittaja) on         vän polttoaineen taikka muun tuotteen tai val-
6849: huolehdittava ilman pilaantumisen ehkäisemises-        misteen koostumuksesta; sekä
6850: tä.                                                       4) moottoriajoneuvon joutokäynnin rajoitta-
6851:                                                        misesta muualla kuin tieliikennelainsäädännössä
6852:                         8 §                            tarkoitetulla tiellä.
6853:    Viranomaisten on tehtäviään suorittaessaan             Ohjeet voidaan antaa myös erilaisina eri alueil-
6854: otettava huomioon ilmansuojelun näkökohdat ja          le taikka 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista
6855: siinä tarkoituksessa pidettävä tarpeellista yhteyttä   seikoista myös teollisuuden eri toimialoille. Mää-
6856: ilmansuojeluviranomaisiin.                             räykset 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista
6857:                                                        seikoista on annettava yhdenmukaisina koko
6858:                      9 §                               maata varten. Kohdissa 3 ja 4 tarkoitetuista
6859:   Valtioneuvoston on annettava ilman pilaantu-         seikoista voidaan määräykset antaa myös erilaisi-
6860: misen ehkäisemiseksi sitovat määräykset:               na eri alueille. Edellytyksenä 3 kohdassa tarkoi-
6861: 
6862: 4284007425
6863: 2                                      1984 vp. -    LA n:o 68
6864: 
6865: tettujen määräysten antamiselle erilaisina on kui-      1) päästöjen rajoittamisesta;
6866: tenkin, ettei määräyksillä sanottavasti vaikuteta       2) muista päästöjä koskevista suojelutoimenpi-
6867: eri alueiden taloudelliseen asemaan.                 teistä; sekä
6868:                                                         3) päästöjä ja niiden vaikutusta ilman laatuun
6869:                       10§                            koskevan tarkkailun järjestämisestä.
6870:    Sisäasiainministeriön on annettava ilman pi-
6871: laantumisen ehkäisemiseksi sitovat määräykset:
6872:    1) ilmaan tulevien päästöjen ja niiden vaiku-
6873: tusten sekä ilman laadun tarkkailun järjestämi-                            6 luku
6874: sestä;
6875:    2) ilmansuojeluviranomaisille tämän lain mu-                 Pakkokeinot ja rangaistukset
6876: kaan kuuluvien yleisten ilmansuojelutehtävien                                22 §
6877: suorittamisesta; sekä                                  Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen
6878:    3) muista näihin rinnastettavista seikoista.      nojalla annettujen säännösten tai määräysten vas-
6879:                                                      taisesti taikka lyö laimin tämän lain tai sen
6880:                      10 a §                          nojalla annettujen säännösten tai määräysten
6881:   Valtioneuvoston on annettava 9 §:n nojalla         mukaisen velvollisuutensa, lääninhallituksen on
6882: määräykset lyijyn poistamisesta bensiinistä sekä     päätöksellään velvoitettava asianomainen määrä-
6883: savukaasujen puhdistuslaitteiden asentamisesta       ajassa oikaisemaan sen, mitä on oikeudettomasti
6884: valtion ja kuntien voima- ja teollisuuslaitoksiin.   tehty tai lyöty laimin. Ennen päätöksen tekemis-
6885:                                                      tä lääninhallituksen on varattava sille, jota päätös
6886:                       15 §                           koskee, tilaisuus tulla kuulluksi.
6887:    Ilmoituksen johdosta tekemässään päätöksessä
6888: lääninhallitus voi 9 §:n nojalla annettujen mää-
6889: räysten noudattamiseksi taikka muutoin ilman           Tämä laki tulee vOimaan          päivänä
6890: ilmeisen pilaantomisen ehkäisemiseksi antaa toi-     kuuta 198
6891: mintaa koskevia erityisiä määräyksiä:
6892: 
6893: 
6894:       Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1984
6895: 
6896:           Vieno Eklund                   Liisa Arranz                    Pentti Kettunen
6897:           Reijo Enävaara                 Lea Mäkipää                     Urho Pohto
6898:           Helvi Koskinen                 Pentti Skön                     Mikko Vainio
6899:           Martti Ratu                    Reino Jyrkilä                   J. Juhani Kortesalmi
6900:                                                   1984 vp.
6901: 
6902: Lakialoite n:o 69
6903: 
6904: 
6905: 
6906: 
6907:                                     Jouppila ym.: Ehdotus laiksi tulo- p varallisuusverolain 2 9 §: n
6908:                                        muuttamisesta
6909: 
6910: 
6911:                                              Eduskunnalle
6912: 
6913:    Suomessa on viime vuosikymmeninä tehty                moin palautustaksat ovat jääneet vume vuosma
6914: suuria sosiaalipoliittisia uudistuksia ja sosiaalitur-   huomattavasti jälkeen.
6915: vaa on merkittävästi parannettu. Valtiontalouden            Nykyinen tilanne ei ota huomioon kansalaisten
6916: kannalta kustannukset ovat muodostuneet huo-             tarvetta sairauskulujen tasaamiseen vapaaehtois-
6917: mattaviksi. Näyttääkin siltä, että valtiontalouden       ten vakuutusten avulla. Vakuutuksen ottajien
6918: mahdollisuudet sosiaaliturvan osalta tulevaisuu-         varautumista sairaanhoidon kustannuksiin ei ole
6919: dessa rajoittuvat enintään jo saavutetun yleista-        erityissäännöksin otettu verolainsäädännössä huo-
6920: son säilyttämiseen. Tulevat toimenpiteet voivat          mioon, mitä on pidettävä selvänä epäkohtana.
6921: olla lähinnä vapaaehtoisia järjestelyjä, joilla kan-     Sairaanhoidon kustannusten kattamiseksi otetun
6922: salaiset itse pyrkivät täydentämään omaa sosiaali-       henkilövakuutuksen maksut tulisi voida vähentää
6923: turvaansa.                                               samoissa puitteissa kuin sairauskulut. Vakuutuk-
6924:    Tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin        sen perusteella korvatut sairauskulut jäisivät vas-
6925: neljä kohdassa on säädetty verovähennysoikeus            taavasti verotuksessa vähentämättä, joten päällek-
6926: henkilövakuutusmaksujen vähentämiseen vero-              käisyyttä ei syntyisi.
6927: tuksessa. Tämä heijastaa yhteiskunnan myönteis-             Henkivakuutusmaksujen verovähennysoikeu-
6928: tä suhtautumista yksityisen vakuutustoiminnan            den säilyminen ja sairaanhoidon kustannuksia
6929: tehtävään yleisen sosiaaliturvan täydentäjänä. Va-       kattavien vakuutusten maksujen vähentäminen
6930: kuutusmaksujen verovähennysoikeuden yläraja              osana sairauskuluvähennystä ei monimutkaistaisi
6931: vuonna 1984 on 300 markkaa. Rahan arvon                  nykyistä verovähennysjärjestelmää, sillä vakuu-
6932: muutoksen huomioon ottaen pitäisi verovähen-             tusmaksuja koskevat tiedot voitaisiin antaa ennen
6933: nysoikeuden olla 626 markkaa, jos henkivakuu-            verovuoden alkua veroviranomaisille konekieli-
6934: tusmaksujen vähennysoikeutta tarkistettaisiin ku-        sessä muodossa vakuutusyhtiöiden atk-järjestel-
6935: ten veroasteikkoja ja keskeisiä vähennyksiä vuo-         miä käyttäen.
6936: sittain kuluttajahintojen nousua vastaavasti. Toi-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6937: saalta sairausvakuutuslain vakuutetulle antama
6938: taloudellinen turva ei ole aukoton. Esimerkiksi                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6939: sairaalahoidosta perittäviä hoitopäivämaksuja ei                kiehdotuksen:
6940: korvata sairausvakuutuslain nojalla lainkaan. Sa-
6941: 
6942: 
6943: 
6944: 
6945: 428400763E
6946: 2                                       1984 vp. -     LA n:o 69
6947: 
6948: 
6949:                                                  Laki
6950:                           tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
6951: 
6952:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
6953: varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983
6954: annetussa laissa (1097 /83), näin kuuluvaksi:
6955: 
6956:                         29 §                           omasta tai perheenjäsenensä henki- tai muusta
6957:     Verovelvollisella on oikeus vähentää:              henkilövakuutuksesta, joka oikeuttaa korvauk-
6958:                                                        seen sairaanhoidon perusteella, siltä osin kuin
6959:   6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja 200       niitä ei ole vähennetty 4 kohdan nojalla. Verovel-
6960: markkaa ylittävältä osalta enintään 1 600 mark-        vollisella ei ole oikeutta vähentää sairauskuluja,
6961: kaa tai, jos kysymyksessä ovat puolisot, 400           jos ne on korvattu sellaisen vakuutuksen perus-
6962: markkaa ylittävältä osalta enintään 3 200 mark-        teella, jonka maksut on vähennetty tämän tai 4
6963: kaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on korotetta-        kohdan nojalla.
6964: va 500 markalla jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai
6965: kasvattilapsesta, jota verovelvollinen on vero-
6966: vuonna elättänyt. Sairauskuluihin rinnastetaan           Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
6967: verovelvollisen suorittamat maksut sellaisesta         delta 198 toimitettavassa verotuksessa.
6968: 
6969: 
6970:       Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1984
6971: 
6972:           Riitta Jouppila                   Kaarina Dromberg           Sakari Valli
6973:           Riitta Uosukainen                 Lea Kärhä                  Pekka Löyttyniemi
6974:           Ben Zyskowicz                     Aino Pohjanoksa            Ritva Laurila
6975:           Pirjo Rusanen                     Eeva Turunen               Toivo T. Pohjala
6976:                       Matti Viljanen                            Tauno Valo
6977:                                                 1984 vp.
6978: 
6979: 
6980: Lakialoite n:o 70
6981: 
6982: 
6983: 
6984:                                    H. Kemppainen ym.: Ehdotus laiksi yksityisistä teistä annetun lain
6985:                                       93 §:n muuttamisesta
6986: 
6987: 
6988:                                            Eduskunnalle
6989: 
6990:    Lain yksityisistä teistä annetun lain muuttami-    vut, maataloustuotannon supistamistoimenpiteet
6991: sesta (728/77) 93 §:n 1 momentissa säädetään          ja yhteiskunnallisten palvelujen heikkeneminen
6992: valtion varoista annettavaksi avustusta vuosittain    uhkaavat huolestuttavasti haja-asutusalueiden
6993: sellaisen yksityisen tien kunnossapitoon, jota kos-   elinvoimaa. Ei voida pitää tarkoituksenmukaise-
6994: kevien asioiden hoitamista varten on perustettu       na, että yhteiskunta kunnollisen tien perusoi-
6995: tiekunta ja jolla on paikkakunnalla huomattava        keuden poistamalla vaikeuttaa edelleen haja-asu-
6996: liikeoteeilinen merkitys tai joka on tarpeellinen     tusalueiden asuttuna pitämistä.
6997: pysyvän asutuksen pääsytienä. Asetuksessa vuo-           Valtion menot eivät lisäänny, jos avustuspää-
6998: delta 1977 (998/77) tiekunnille varattiin viiden      tökset kaikkien nykyistä avustusta saavien teiden
6999: vuoden siirtymäaika avustuksen hakemiseen uu-         kohdalla pidetään voimassa. Nykyisellä laintul-
7000: sien perusteiden mukaisesti. Tätä määräaikaa on       kinnalla määrärahan tarve on päinvastoin jopa
7001: myöhemmin vielä jatkettu vuoteen 1987, jolloin        pienenemässä, koska autioitumista mm. edellä
7002: viimeisetkin vanhat tiekunnat on käsiteltävä uu-      mainituista syistä koko ajan tapahtuu. Tämä
7003: delleen.                                              antaa mahdollisuuden laajentaa avustusta saavien
7004:    Vuoden 1977 lain pohjana ollut hallituksen         t~iden piiriä lain alkuperäisen hengen mukaisek-
7005: esitys lähti ajatuksesta, että avustuksen piiriin     st.
7006: pääsisivät kaikki vähintään yhden pysyvän asun-          Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta teh-
7007: non tai talouskeskuksen pääsytiet, mikäli niille      tiin yhteistyössä Suomen Kunnallisliiton, Suo-
7008: on perustettu tiekunta ja tien kokonaispituus on      men Kaupunkiliiton ja Finlands svenska kom-
7009: vähintään yksi kilometri. Käytännössä lakia on        munförbundetin kanssa v. 1982 selvitys koskien
7010: sovellettu kuitenkin siten, että avustuksen saan-     mm. nykyisen valtionavustusjärjestelmän kehittä-
7011: nin edellytyksenä on, että tien varressa on vähin-    mistä. Tämän mukaan siinä tapauksessa, että
7012: tään kolme pysyvää asuntoa tai talouskeskusta.        valtion kunnossapitoavustuksen ehtona pysyvän
7013: Tukea tällainen tulkinta on saanut tie- ja vesira-    asutuksen käyttämälle tiepituudelle olisi ~ 400
7014: kennuslaitoksen lääninhallituksille antamista lau-    m ja pysyvän asutuksen määränä ~ 1 talous,
7015: sunnoista ja korkeimman hallinto-oikeuden 5           lisääntyisi avustusta saavien teiden tiepituus vuo-
7016: päivänä maaliskuuta 1979 ottamasta kannasta,          teen 1980 verrattuna 36 550-40 960 km. Vas-
7017: ettei kaksi pysyvästi asuttua taloutta vielä muo-     taava valtion menojen lisäys olisi 39,5-46,3
7018: dostanut laissa tarkoitettua pysyvää asutusta.        mmk. Todellisuudessa menojen lisäys olisi tätä
7019:                                                       pienempi, koska kaikki tiekunnat eivät hae kun-
7020:    Lain alkuperäisenä tarkoituksena on ollut ta-
7021:                                                       nossapitoavustusta.
7022: soittaa tienpidosta aiheutuvaa rasitusta. Kun esi-
7023:                                                          Koko yhteiskunnan etu on, että maaseutu
7024: merkiksi 1,5 km:n pituiseen tiehen, jonka varrel-     säilyy asuttuna ja elinvoimaisena. Toimeentulon
7025: la on kolme taloutta, saa kunnossapitoavustusta,      ja elämisen mahdollisuuksia ei tule kaventaa,
7026: mutta 5 km:n ja kahden talouden tiehen ei, lain       vaan päinvastoin parantaa. Yksityisistä teistä an-
7027: tarkoitus ei toteudu esitetyllä tavalla.              nettua lakia olisikin tämän vuoksi kiireellisesti
7028:    Kuitenkin kunnollinen ja ympäri vuoden kul-        muutettava. Avustuksen piiriin tulisi päästä kaik-
7029: jettava tie on yksi hyvinvointiyhteiskuntamme         kien sellaisten vähintään yhden asunnon tai talous-
7030: peruspalveluista. Haja-asutusalueilla se on elämi-    keskuksen pääsyteiden, joille on perustettu tie-
7031: sen ja toimeentulon välttämätön edellytys. Yh-        kunta ja joiden kokonaispituus on vähintään yksi
7032: teiskuntakehityksessä on edelleen suuria paineita     kilometri. Lisäedellytykseksi voitaisiin vielä aset-
7033: maaseudun autioitumiskehityksen lisääntymi-           taa, että tietä käytetään vähintään 400 metrin
7034: seen. Jatkuvasti korkeina pysyvät työttömyyslu-       matkalta pysyvän asunnon pääsytienä.
7035: 428400793D
7036: 2                                      1984 vp. -     LA n:o 70
7037: 
7038:   Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7039: nioittavasti,                                                kiehdotuksen:
7040: 
7041: 
7042: 
7043: 
7044:                                                 Laki
7045:                        yksityisistä teistä annetun lain 93 §:n muuttamisesta
7046: 
7047:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisistä teistä 15 päivänä kesäkuuta 1962 annetun
7048: lain 93 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä lokakuuta 1977 annetussa laissa (728/77),
7049: näin kuuluvaksi:
7050: 
7051:                          93 §                         saamisen edellytyksenä lisäksi, että tiekunnan
7052:    Valtion varoista annetaan vuosittain avustusta     tien kokonaispituus on vähintään yksi kilometri
7053: sellaisen yksityisen tien kunnossapitoon, jota kos-   ja että tietä käytetään ainakin 400 metrin matkal-
7054: kevien asioiden hoitamista varten on perustettu       ta pysyvän asunnon pääsytienä.
7055: tiekunta ja jolla on paikkakunnalla huomattava
7056: liikenteellinen merkitys tai joka on tarpeellinen
7057: vähintään yhden pysyvän asunnon pääsytienä.             Tämä laki tulee voimaan       päivänä
7058: Viimeksi mainitun tien osalta on avustuksen           kuuta 198 .
7059: 
7060: 
7061:       Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
7062: 
7063:          Hannu Kemppainen                Seppo Pelttari               Liisa Kulhia
7064:          Juhani Vähäkangas               Mauri Pekkarinen             Jukka Vihriälä
7065:          Timo Kietäväinen                Riitta Uosukainen            Aapo Saari
7066:          Håkan Malm                      Sakari Valli                 Esko Almgren
7067:          Pentti Kettunen                 Sakari Knuuttila             Riitta Jouppila
7068:          Reino Jyrkilä                   Tytti Isohookana-Asunmaa     Matti Maijala
7069:          Arvo Kemppainen                 Pirkko Ikonen                Väinö Raudaskoski
7070:          Heikki Kokko                    Sirkka-Liisa Anttila         Juhani Tuomaala
7071:                      Juho Koivisto                            Kari Urpilainen
7072:                                                 1984 vp.
7073: 
7074: Lakialoite n:o 71
7075: 
7076: 
7077: 
7078: 
7079:                                    Skön ym.: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen haltijain palk-
7080:                                       kauksesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
7081: 
7082: 
7083:                                            Eduskunnalle
7084: 
7085:    Kaksoispalkkajärjestelmä on kirosana kansalais-       Valtion palveluksessa olevat ja ehdokkaaksi
7086: ten keskuudessa. Tähän kaksoispalkkajärjestel-        asettuvat ottavat itse riskin siitä, jos he tulevat
7087: mään antaa mahdollisuuden nykyinen lakimme.           vaaleissa valituiksi kansanedustajiksi ja menettä-
7088: Kansanedustajat, jotka ovat lain säätäjiä, ovat       vät näin virastaan saamansa palkan.
7089: luoneet sellaiset lait, että heillä on mahdollisuus      Lainmuutos on välttämätön, koska esimerkiksi
7090: tultuaan valituiksi eduskuntaan nostaa valtion        kuntien ym. tahojen kansanedustajiksi valittujen
7091: virastaan, jota ovat hoitaneet ennen edustajaksi      kaksoispalkkaus on harkinnanvarainen ja yleensä
7092: tuloaan, peräti 70 % palkasta, vaikka eivät hoida     kunnat eivät maksa enää edes osittaista palkkaa,
7093: kyseistä virkaa lainkaan. Kansanedustajan työ on      jos virkamies on tullut valituksi kansanedusta-
7094: niin vastuullista, ettei edustajantyön rinnalla eh-   jaksi.
7095: di siviilivirkaa hoitamaan tai silloin edustaja lyö      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
7096: laimin kumpaakin työtä mikä ei ole oikein, joten      oittavasti,
7097: on välttämätöntä muuttaa lakia niin, ettei edes
7098: osittaista palkkaa makseta edustajana olon aika-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7099: na.                                                          kiehdotuksen:
7100: 
7101: 
7102:                                                 Laki
7103:        valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
7104:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 22
7105: päivänä joulukuuta 1942 annetun lain 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä
7106: joulukuuta 1951 annetussa laissa (596/51), näin kuuluvaksi:
7107: 
7108:                        10 §
7109:    Viran tai toimen haltijalta, joka on estynyt         Tämä laki tulee votmaan         päivänä
7110: virkaansa tai tointaosa hoitamasta sellaisen julki-   kuuta 198 .
7111: sen tehtävän vuoksi, josta ei ole lupa kieltäytyä,
7112: pidätetään kolmannes hänen palkastaan.
7113: 
7114: 
7115: 
7116:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
7117: 
7118:          Pentti Skön                    Reino Jyrkilä                Vieno Eklund
7119:          Anssi Joutsenlahti             Heikki Riihijärvi            Lea Mäkipää
7120:                               Urho Pohto        J. Juhani Kortesalmi
7121: 
7122: 
7123: 
7124: 
7125: 428400824D
7126:                                                    1984 vp.
7127: 
7128: Lakialoite n:o 72
7129: 
7130: 
7131: 
7132: 
7133:                                       Skön ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 3 §:n muuttamisesta
7134: 
7135: 
7136: 
7137:                                               Eduskunnalle
7138: 
7139:    Liikevaihtovero on Suomessa väärämielinen                 Liikevaihtovero estää täysipainoisen hyötykäyt-
7140: monien sellaisten eri tuotteiden kohdalla, joista         töön kerättävien arvokkaiden materiaalien hyväk-
7141: yhteiskunta hyötyy monessa muodossa. Liikevaih-           sikäytön. Siksi on välttämätöntä, että liikevaihto-
7142: tovero pitäisi poistaa kaikilta sellaisilta tavaroilta,   verosta vapautetaan edellä esitetyt käytetyt tuote-
7143: joiden kohdalla on kyse uudelleenkäytöstä eli             lajit.
7144: hyötykäyttöön kerätyiltä käytetyiltä tuotteilta.             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
7145: Liikevaihtovero tulisi poistaa esimerkiksi rautaro-       oittavasti,
7146: multa, johon sisältyisivät metallit, jätepaperilta,
7147: romurenkailta, romulasilta ja käytetyiltä vaatteil-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7148: ta.                                                               kiehdotuksen:
7149: 
7150: 
7151: 
7152:                                                     Laki
7153:                                   liikevaihtoverolain 3 §:n muuttamisesta
7154: 
7155:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain
7156: (532/63) 3 §:n 1 momenttiin uusi näin kuuluva g kohta:
7157: 
7158:                     3§
7159:  Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti ja             uudelleenjalostettavaksi hyötykäyttöön.
7160: maahantuonti:
7161: 
7162:    g) rautaromu, jätepaperi, romurenkaat, romu-             Tämä laki tulee voimaan             päivänä
7163: lasi ja käytetyt vaatteet, jotka on tarkoitettu           kuuta 198 .
7164: 
7165: 
7166:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
7167: 
7168:           Pentti Skön                        Reino Jyrkilä                       Vieno Eklund
7169:                         Anssi Joutsenlahti                   Heikki Riihijärvi
7170: 
7171: 
7172: 
7173: 
7174: 428400823C
7175:                                                 1984 vp.
7176: 
7177: Lakialoite n:o 73
7178: 
7179: 
7180: 
7181: 
7182:                                    Muroma ym.: Ehdotus laiksi lasten kotihoidon tuesta
7183: 
7184: 
7185:                                            Eduskunnalle
7186: 
7187: 
7188:                               ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7189: 
7190: 
7191:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki lasten     Lasten kotihoidon tuki ei ole palkkaa tai
7192: kotihoidon tuesta päivähoidon tasapuolisen ja         korvausta omien lasten hoitamisesta vaan lasten
7193: tarkoituksenmukaisen kehityksen turvaamiseksi.        päivähoitopalveluihin verrattavaa lapsen oman
7194:    Lasten kotihoidon tuki on tarkoitettu lapsiaan     vanhemman suorittaman hoidon ja kasvatuksen
7195: kotona hoitavalle henkilölle lasten päivähoito-       tukemista.
7196: vaihtoehdoksi, lapsiperheiden toimeentulotur-
7197: vaksi ja perhekustannusten tasaukseksi.
7198: 
7199: 
7200: 
7201: 
7202:                                           YLEISPERUSTELUT
7203: 
7204: 
7205:    Vuonna 1972 päivähoitolain hyväksymisen yh-        taan taloudelliset realiteetit siirtävät tarvittavan
7206: teydessä eduskunnan ilmaisema tahto lasten ko-        paikkamäärän aikaansaamisen seuraavalle vuosi-
7207: tona tapahtuvan hoidon tasavertaisesta kehittä-       kymmenelle. Näin lapsiperheet on ohjattu päivä-
7208: misestä ei ole toteutunut alkuperäisessä laajuu-      hoidossa vuosiksi jopa vuosikymmeniksi jonotta-
7209: dessaan ja tarkoituksessaan.                          maan byrokraattisten organisaatioiden jatkuvasti
7210:    Lasten päivähoitovaihtoehtojen puute on joh-       riittämättömien määrärahojen puitteissa tuotta-
7211: tanut perhepolitiikan vinoutumiseen. Seuraukse-       mia, jakamia ja valvomia, määrätyn kaavan mu-
7212: na on ollut myös se, että päivähoitopaikkojen         kaisia palveluita.
7213: kysyntä on ollut huomattavasti suurempi kuin             Lasten päivähoitolain yksioikoinen toteuttami-
7214: päivähoitolakia valmisteltaessa arvioitiin. Paikka-   nen ilman lasten kotona hoitamisen vaihtoehtoa
7215: tarve on kasvanut arvioidusta noin 140 000-           on aiheuttanut jo runsaasti yhteiskunnassamme
7216: 160 000 hoitopaikasta noin 300 000 hoitopaik-         vaikeasti hoidettavia ongelmia mm. väestö- ja
7217: kaan. Tälläkään paikkamäärällä ei vielä kyettäne      perhepolitiikassa, lasten kasvatuksessa ja turvalli-
7218: tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti tyydyttä-    suudessa.
7219: mään noin 450 000 alle kouluikäisen ja noin
7220: 150 000 oppivelvollisuusikäisen lapsen päivähoi-
7221: totarvetta.
7222:    Vuonna 1984 käytetään lasten päivähoitoon               Lasten päivähoito- ja perhepoliittisia
7223: maassamme noin 2,4 miljardia mk, josta valtion                          näkökohtia
7224: osuus, 987 mmk, on yli kymmenkertainen päivä-
7225: hoitolain perusteluissa esitettyihin kustannuslas-       Yhteiskunnan tuotantorakenteessa tapahtu-
7226: kelmiin verrattuna. Vaikka lasten päivähoitopaik-     neet ja edelleen jatkuvat muutokset ovat monin
7227: kojen lisäämistarve on perusteltua, niin jo pelkäs-   tavoin vaikeuttaneet lapsiperheiden asemaa.
7228: 428400822B
7229: 2                                       1984 vp. -     LA n:o 73
7230: 
7231:    Tämän vuoksi lasten päivähoitokysymystä ja                työvoimapolitiikka,
7232: lapsiperheiden tukemista tulee tarkastella nykyis-           väestö- ja perhepolitiikka,
7233: tä kokonaisvaltaisemmin.       Kaupunkimaisissa              rajallisina pysyvien voimavaroiemme tar-
7234: oloissa se edellyttää muiden vaikutus- ja syysuh-            koituksenmukainen käyttö,
7235: teiden huomioon ottamista. Keskeisimpiä niistä               kansalaisten tasa-arvoisuus ja
7236: ovat:                                                        valinnanvapaus.
7237: 
7238: 
7239: 
7240: 
7241:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
7242: 
7243: 
7244: Lain soveltamisala                                                 Perhekustannusten tasaus
7245: Lasten kotihoidon tuen tavoitteet
7246:                                                           Lastensuojelun Keskusliiton tutkimusraportti
7247:   Edellä esitetyin perustein lasten kotihoidon-        ''Lapsiperheiden rakennemuutokset, taloudelli-
7248: tuen tavoitteina tulee olla:                           nen asema ja julkinen tuki" vuodelta 1982
7249:                                                        osoittaa, että 700 000 lapsiperheestämme on
7250:       lasten päivähoidon vaihtoehto,                   15 % eli 100 000 lapsiperhettä sellaista, joiden
7251:       lapsiperheiden toimeentuloturva ja               tulotaso jää alle 50 000 mk vuodessa eli alle
7252:       perhekustannusten tasaus.                        4 000 mk kuukaudessa. Tilastollisen keskiarvon
7253:                                                        mukaan perheissä on 1, 7 lasta eli yhteensä näissä
7254:    Lasten kotihoidontuella tulisi tarjota alle kou-    perheissä 170 000 lasta. Tämä on paljon kertova
7255: luikäisille lapsille tasavertainen vaihtoehto lasten   näyttö perhekustannusten tasausjärjestelmämme
7256: päivähoitolain tarkoittamalle kokopäivähoidolle.       heikkoudesta ja sen aiheuttamista seurannaisvai-
7257: Lasten kotihoidontuki ei saa kuitenkaan olla           kutuksista.
7258: lasten vanhemmille omien lastensa hoitamisesta            Kuluvana vuonna käytetään lapsilisiin noin 2,5
7259: maksettavaa korvausta tai palkkaa. Tuen tulee          mrd mk ja niiden inflaatiotarkistuksiin vuosittain
7260: olla lasten päivähoitopalveluihin verrattavaa las-     noin 200-250 mmk. Korotuksen vaikutus on
7261: ten hoidon ja kasvatuksen tukemista. Lasten            perheelle lasta kohti kuukaudessa kuitenkin vain
7262: kotihoidontuen saantiperusteilla ei tule hämärtää      10-15 mk. Tällä ei kyetä oikaisemaan puutteel-
7263: lasten vanhemmille muussa lainsäädännössä ase-         lisen perhekustannusten tasausjärjestelmän epä-
7264: tettua ensisijaista hoito- ja huolenpitovastuuta.      kohtia eikä korjaamaan sanottavasti kohtuullisen
7265:    Tasarahana toteutettu kotihoidontuki antaa          toimeentulorajan alapuolelle jäävien lapsiperhei-
7266: vaihtoehdon vain sellaiselle perheelle, jolla on       den asemaa.
7267: riittävästi muita tuloja toimeentulonsa turvaami-
7268: seksi. Tämän vuoksi sen merkitys jää puutteelli-
7269: seksi monelle lastensa päivähoidon tai toimeen-        Hallinto
7270: tulon kanssa kamppailevalle perheelle.
7271:                                                           2 §. Lakialaitteessa esitetaan lasten kotihoi-
7272:                                                        dontukeen liittyvät hallinnolliset tehtävät hoidet-
7273:         Lapsiperheiden toimeentuloturva                taviksi samoin kuin sosiaalihuoltolaissa vastaavis-
7274:                                                        ta tehtävistä on säädetty.
7275:    Kunnissa yli viidentoista vuoden aikana suori-         Kuntien sosiaalilautakunnilla on organisaatio
7276: tetut lasten kotihoidontukikokeilun tulokset ku-       ja valmius lakialaitteessa tarkoitettujen tehtävien
7277: ten sosiaali- ja terveysministeriönkin kokeilut        hoitamiseen.
7278: vuosina 1978-1980 osoittavat, ettei lasten koti-          Lasten kotihoidontuen hoitaminen ei lisää sa-
7279: hoidontuesta ole mahdollista saada lasten päivä-       nottavasti sosiaalilautakuntien työtä kunnissa.
7280: hoidon todellista vaihtoehtoa ellei tuki anna tuen     Toiminnan käynnistyttyä on odotettavissa koti-
7281: piirissä olevalle perheelle samalla kohtuulliseksi     hoidontuen ansiosta keventymistä lastensuojelu-,
7282: katsottua toimeentuloturvaa.                           päivähoito- ja toimeentulotukiasioiden hoidossa.
7283:                                          1984 vp. -     LA n:o 73                                         3
7284: 
7285: Lasten kotihoidon tuen myöntämisen perusteet            asian käsittelyä ja vähentää sosiaalilautakuntien
7286:                                                         työtä ja valvontatehtäviä.
7287:    3 §. Tämän pykälän mukaan kotihoidon tukea               12 §. Lain 1 §:ään viitaten katsotaan lasten
7288: myönnetään perheelle, jossa on vähintään kaksi          kotihoidon tuen olevan luonteeltaan täydentävää
7289: alle oppivelvollista lasta tai yksi alle kolmivuotias   sosiaaliavustusta, jolla on merkittävää vaikutusta
7290: lapsi, sekä myös perheelle, jolla on erityistä          ennalta ehkäisevään lastensuojeluun. Tämän
7291: hoitoa ja kasvatusta vaativa lapsi.                     vuoksi tukea peritään takaisin vain 11 §:n tar-
7292:    5 §. Kuten jo yleisperusteluissakin mainitaan        koittamissa tapauksissa. Samoin perustein lasten
7293: kohtuullisesta toimeentuloturvasta, on lapsiper-        kotihoidon tuki on verotonta.
7294: heiden kohdalla perusteltua vahvistaa kotihoi-              13 §. Sosiaalilautakunnan tulee pqestaa
7295: dontuen ohjeluvut 28-30 % toimeentulotuen               opinto- ja neuvottelutilaisuus kotihoidon tukea
7296: normeja korkeammiksi. Espoon kokeilusta löytyy          saavien lasten vanhemmille vähintään n. kerran
7297: näyttöä esitetylle perusteelle. Tuen määrä vaihte-      vuodessa. Asianomaisella lautakunnalla on mah-
7298: li vuonna 1983 Espoossa perhettä kohti 200-             dollisuus järjestää tilaisuus useamminkin mikäli
7299: 6 300 mk kuukaudessa, joka on keskimäärin               se katsotaan tarpeelliseksi. Opinto- ja neuvottelu-
7300: 1 050 mk perhettä kohden kuukaudessa.                   tilaisuuksissa on mahdollista käsitellä lastenhoi-
7301:    Tukea saaneissa perheissä oli samana vuonna          toon, kasvatukseen ja nuorisohuoltoon tai muita
7302: 1, 9 alle kouluikäistä lasta ja lisäksi kouluikäisiä    lasten kotikasvatuksen tukemiseen liittyviä aihei-
7303: lapsia, joten tukiperheissä oli keskimäärin 2, 2        ta.
7304: alle 16-vuotiasta lasta. Vuonna 1981 alle koulu-            Kunnan tulee varata tarvittava määräraha tätä
7305: ikäistä lasta kohti oli kotihoidontuki 406 mk           tarkoitusta varten.
7306: kuukaudessa, kun päiväkodissa kustannukset alle
7307: 3-vuotiasta lasta kohden olivat 2, 7-kertaiset ja
7308: muussa kokopäivähoidossa kaksinkertaiset.               Rahoitus
7309:    6 §. Kotihoidon tuen myöntämisen edellytyk-
7310: senä on, että jompikumpi puoliso jää kotiin                14 ja 15 §. Vuonna 1967 aloitti Espoon kaup-
7311: hoitamaan lasta. Kotihoidon tuella ei rahoiteta         pala kunnallisen kotihoidon tuen kokeilun. Tä-
7312: kotiin jäävän puolison opiskelua, työttömyyttä          män jälkeen se on otettu hiukan muunneltuna
7313: tai sairastumista. Kuitenkin tukea voidaan mak-         käyttöön maamme 117 kunnassa. Vuonna 1981
7314: saa mikäli maksamiseen on olemassa riittävän            kunnat käyttivät tarkoitukseen 12,5 mmk, johon
7315: painavia syitä.                                         ei ole saatu valtion osuutta. Toiminnan piirissä
7316:    Perheen tulo- ja menolaskelmassa edellä mai-         oli mainittuna vuonna 7 464 lasta. Kunnallisen
7317: nituissa etuuksissa mahdollisesti oleva lapsen          kotihoidon tuen tavoitteena on ollut vaihtoeh-
7318: osuus otetaan tulona huomioon.                          don aikaansaaminen kodin ulkopuoliselle lasten
7319:     7 §. 2 momentissa tarkoitetaan päiväkotien          päivähoidolle ja lasten päivähoitopaineen helpot-
7320: osapäivätoimintaa, avointa päiväkotia ja leikki-        taminen.
7321: puisto- tai yhteiskunnan tukemaa muuta vastaa-             Valtion tulo- ja menoarvioon on vuodelle 1984
7322: vaa toimintaa.                                          varattu lasten kotihoidon tukeen 180,2 milj.
7323:     9 §. 2 momentti antaa sosiaalilautakunnalle         markan määräraha.
7324: mahdollisuuden valvoa, että peritty hoitomaksu             Nykyisessä tasarahajärjestelmässä (750 mk/ kk)
7325:  ei ylitä paikkakunnalla kohtuullisena pidettyä         tuki riittää noin 20 000 perheelle vuodessa. Tässä
7326: korvausta. Perheen tulo- ja menokohdissa ei             lakialaitteessa esitetyn mallin mukaan jaettuna
7327: yleensä hoitomaksua tulisi ottaa tulona huo-            eli tuen määrän ollessa 200-6 300 mk kuukau-
7328: mioon.                                                  dessa perhettä kohden tuen piiriin pääsisi noin
7329:     10 §. Tämän pykälän säännökset eivät estä           60 000 lasta.
7330:  tuen jatkumista yli kalenterivuoden, mutta jul-           Siten jo vuoden 1984 määrärahalla saataisiin
7331:  kishallinnossa tehdään yleensä päätökset tämän         merkittävä vaihtoehto lasten päivähoitoon ja
7332:  luontoisissa toiminnoissa määrärahavuosittain.         huomattava parannus lapsiperheiden toimeentu-
7333:  Siksi pykälässä on päädytty esitettyyn muotoon.        loturvaan sekä perhekustannusten tasaukseen.
7334:  Tuen jatkuminen seuraavalle vuodelle on käytän-           Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
7335:  nössä hoidettavissa säännöksistä huolimatta jous-      oittavasti,
7336:  tavasti.
7337:     11 §. Pykälässä on säädetty tuen saajan per-                  ettå' Eduskunta hyvå'ksyisi seuraavan la-
7338: heelle velvollisuuksia, joilla voidaan nopeuttaa               kiehdotuksen:
7339: 4                                        1984 vp. -     LA n:o 73
7340: 
7341: 
7342: 
7343: 
7344:                                                  Laki
7345:                                         lasten kotihoidon tuesta
7346: 
7347:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7348: 
7349:                       1 luku                                                   4§
7350:                 Lain soveltamisala                         Kuukausittain etukäteen maksettava lasten ko-
7351:                                                         tihoidon tuki on sidottu perheen tuloihin. Se
7352:                        1§                               muodostuu vahvistettujen ohjelukujen mukaan
7353:   Lasten kotihoidon tuki on tarkoitettu lapsiaan        laskettuna perheen käytettävissä olevien tulojen
7354: kotona hoitavalle henkilölle lasten päivähoito-         ja menojen välisestä erotuksesta.
7355: vaihtoehdoksi, lapsiperheiden toimeentulotur-
7356: vaksi ja perhekustannusten tasaukseksi. Lasten                                   5§
7357: kotihoidon tuki ei ole palkkaa tai korvausta                Sosiaalihallitus vahvistaa vuosittain tammi-
7358: omien lasten hoitamisesta vaan lasten päivähoito-       kuun alkuun mennessä lasten kotihoidon tuen
7359: palveluihin verrattavaa lapsen oman vanheJ:?man         ohjeluvut.
7360: suorittaman hoidon ja kasvatuksen tukemista.               Ohjeluvuissa noudatetaan valtakunnallisesti
7361:                                                         vahvistettuja toimeentulotuen yleisiä perusteita,
7362:                                                         mutta kotihoidon tuen ohjeluvut vahvistetaan
7363:                                                         kuitenkin määrältään 28-30 % toimeentulotu-
7364:                       2 luku                            kea suuremmiksi. Perheen tulo- ja menolaskel-
7365:                      Hallinto                           massa tulee ottaa huomioon kotona olevien las-
7366:                                                         ten vanhempien lisäksi kaikki perheen kotona
7367:                         2§                              hoidettavat alle kuusitoistavuotiaat lapset. Lapsi-
7368:    Sosiaali- ja terveysministeriön, sosiaalihallituk-   lisiä ei laskelmassa oteta huomioon perheen tu-
7369: sen ja lääninhallitusten tehtävistä on voimassa         loina.
7370: tämän lain suunnittelussa, ohjauksessa, valvon-
7371: nassa ja toimeenpanossa, mitä sosiaalihuoltolain                                6§
7372: (710/82) 3, 4 ja 5 §:ssä on säädetty.                      Tuen myöntämisen edellytyksenä on edellä
7373:    Kunnissa tämän lain tarkoittamat tehtävät            mainitun lisäksi
7374: kuuluvat sosiaalilautakunnalle siten kuin sosiaali-        1) että lapsen huoltajan kotiinjäänti on lapsen
7375: lautakunnan vastaavista tehtävistä sosiaalihuolto-      hoidon kannalta tarpeellista tai
7376: laissa on säädetty.                                        2) että toinen huoltajista on ansiotyössä tai
7377:                                                         opiskelee päätoimisesti. Tukea voidaan maksaa
7378:                                                         myös, mikäli on olemassa riittävän painavia syitä
7379:                       3 luku                            toisen puolison kotona oloon työttömyyden, sai-
7380:              Lasten kotihoidon tuen                     rauden yms. syyn vuoksi.
7381:              myöntämisen perusteet
7382:                                                                                 7§
7383:                         3§                                 Lasten kotihoidon tukea saavan perheen lapsi
7384:    Lasten kotihoidon tukea myönnetään työkykyi-         ei voi tuen saannin aikana osallistua lasten päivä-
7385: selle henkilölle, joka on toimeentulotuen tar-          hoitolaissa tarkoitettuun kokopäivähoitoon. Tuen
7386: peessa siitä syystä, että hän ansiotyöhön osallistu-    saanti ei kuitenkaan estä lasta osallistumasta
7387: matta hoitaa:                                           päivähoitolain tarkoittamaan osapäivätoimin-
7388:    1) vähintään kahta alle oppivelvollisuusikäistä      taan.
7389: lastaan tai
7390:    2) yhtä alle oppivelvollisuusikäistä lastaan, jos                           8 §
7391: lapsi on alle kolmivuotias tai jos lapsi vammai-           Tukea haetaan kirjallisesti sen kunnan sosiaali-
7392: suuden yms. syyn takia on erityisen hoidon ja           lautakunnalta, jossa lapsen vanhemmilla tai sillä
7393: huolenpidon tarpeessa varsinkin, jos perheessä on       heistä, jonka huollossa lapsi on, on väestökirja-
7394: lisäksi oppivelvollisuusikäisiä lapsia.                 lain tarkoittama kotipaikka.
7395:                                        1984 vp. -     LA n:o 73                                         5
7396: 
7397:    Hakijan on liitettävä anomukseensa hyväksyt-                            4 luku
7398: tävä selvitys palkka- ja muista tuloistaan sekä                            Rahoitus
7399: annettava muut hakemuksen ratkaisuun vaikut-
7400: tavat tiedot.                                                                14 §
7401:                         9§                               Lasten kotihoidon tukea myönnetään valtion
7402:    Tuen myöntämisen esteeksi ei katsota sitä, että    tulo- ja menoarvioon vuosittain varatun määrära-
7403: tuen hakijalla, valvottuna perhepäivähoitajana,       han rajoissa. Sosiaalihallituksen tulee sopeuttaa
7404: on hoidettavanaan yksi vieras lapsi.                  lasten kotihoidon tukitoiminnan laajuus vuosit-
7405:    Asianomaisen sosiaalilautakunnan päätettäväk-      tain käytettävissä olevan määrärahan rajoihin.
7406: si jää, missä määrin hoitopalkkio otetaan huo-
7407: mioon hoitoperheen tuloina tai jätetäänkö se                                 15 §
7408: kokonaan tulolaskelman ulkopuolelle.                     Kunta saa valtionosuutta tämän lain tarkoitta-
7409:                                                       maan toimintaan kunnan kantokykyluokan mu-
7410:                        10 §                           kaan.
7411:    Tukea maksetaan sen kuukauden alusta, jona            Lasten kotihoidon tuen suunnittelussa ja rahoi-
7412: sairausvakuutuslaissa tarkoitetun äitiysrahan suo-    tuksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä sosi-
7413: rittaminen lakkaa. Tukea suoritetaan kuitenkin        aali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val-
7414: aikaisintaan sen kuukauden alusta, jona hakemus       tionosuudesta annetussa laissa (677182) on sää-
7415: on tehty kuitenkin samalla kertaa enintään kysei-     detty.
7416: sen kalenterivuoden loppuun.
7417: 
7418:                        11§
7419:   Tuen saaja on velvollinen ilmoittamaan välit-                            5 luku
7420: tömästi tuen saantiin vaikuttavista olosuhteissa                       Muutoksenhaku
7421: tapahtuneista muutoksista.
7422:   Jos hakija on tukea hakiessaan antanut har-                              16 §
7423: haottavia tietoja tai mikäli tukea on muusta            Muutoksenhausta on voimassa, mitä sosiaali-
7424: syystä myönnetty virheellisesti, voidaan näin syn-    huoltolain (710/82) 45, 46, 48 ja 49 §:ssä on
7425: tynyttä päätöstä oikaista ja periä virheeliisin pe-   säädetty.
7426: rustein myönnetty tuki takaisin.
7427: 
7428:                        12 §
7429:    Lasten kotihoidon tuki on luonteeltaan sosiaa-                          6 luku
7430: liavustusta ja näin ollen verotonta.                                Voimaantulosäännös
7431:                        13§                                                   17 §
7432:    Lasten kotihoidon tukea saavien lasten van-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
7433: hempia tuetaan myös lasten kasvatuksessa. Tässä       ta 1985.
7434: tarkoituksessa sosiaalilautakunnan tulee järjestää      Tarkemmat ohjeet tämän lain toimeenpanosta
7435: kotihoidon tukea saavien lasten vanhemmille           ja soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaalihalli-
7436: vähintään kerran vuodessa opintu- ja neuvottelu-      tus.
7437: päivä.
7438: 
7439:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
7440: 
7441:          Impi Muroma                     Olavi Ronkainen                 Esko Almgren
7442:                     j
7443:                     j
7444:                 j
7445:                 j
7446:             j
7447:             j
7448:         j
7449:         j
7450:     j
7451:     j
7452: j
7453: j
7454:                                                  1984 vp.
7455: 
7456: Lakialoite n:o 74
7457: 
7458: 
7459: 
7460: 
7461:                                     Puolanne ym.: Ehdotus laiksi maatalouden investointivarauslain
7462:                                       muuttamisesta
7463: 
7464: 
7465:                                             Eduskunnalle
7466: 
7467:    Maatalouden        investointivarausjärjestelmässä   tulosta ennen investointivarauksen vähentämistä,
7468: voivat maatilataloutta harjoittavat verovelvolliset     kuitenkin vähintään 8 000 markkaa ja enintään
7469: käyttää verotuksessa määräaikaista varausjärjestel-      20 000 markkaa.
7470: mää. Investointivarauksen tarkoituksena on pa-             Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että
7471: rantaa maatalouden investointien taloudellisia          investointivarauksen        enimmäismarkkamäärä
7472: edellytyksiä ja ajoittamismahdollisuuksia. Varaus       20 000 markkaa on liian pieni maatalouskonei-
7473: antaa siten mahdollisuuden pitkäjänteisempään           den hinnat ja rakennuskustannusten nousun
7474: investointien suunnitteluun. Investointivaraus          huomioon ottaen. Laki ei myöskään salli indeksi-
7475: vähennetään maatalouden puhtaasta tulosta val-          tarkistuksia varauksen määrään, mikä varsinkin
7476: tion ja kunnallisverotuksessa. Investointivaraus        korkean inflaation aikana vesittää pahasti lain
7477: tarkoittaa sitä, että varauksen tehnyt verovelvolli-    tarkoitusta. Katsomme, että investointivarauksen
7478: nen tekee rahalaitokseen ns. investointitalletuk-       enimmäismäärää tulisi nostaa 30 000 markkaan,
7479: sen, jonka suuruus on 50 prosenttia varauksen           jotta lain tavoite saavutettaisiin.
7480: määrästä. Investointivaraosta voidaan käyttää ko-          Laki säädettiin aikanaan määräaikaisena. Mie-
7481: neiden, kaluston ja laitteiden hankintaan, raken-       lestämme se tulisi muuttaa pysyväksi, jotta maa-
7482: nusten ja rakenneimien rakentamiseen sekä pe-           talouden investoinneissa voidaan toteuttaa pitkä-
7483: ruskorjaukseen ja salaojien, siltojen, patojen yms.     iänteistä suunnittelua.
7484: hyödykkeiden hankintaan.                                   Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7485:    Vuonna 1982 lakia säädettäessä päätettiin vä-
7486: hennyskelpoisen investointivarauksen enimmäis-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7487: määräksi 20 prosenttia maatalouden puhtaasta                   kiehdotuksen:
7488: 
7489: 
7490: 
7491:                                                   Laki
7492:                            maatalouden investointivarauslain muuttamisesta
7493: 
7494:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaaan 30 päivänä joulukuuta 1982 annetun maatalouden
7495: investointivarauslain (1103/82) 1 §, 2 §:n 1 momentti ja 12 § näin kuuluviksi:
7496: 
7497:                         1 §
7498:    Maatalouden investointivarauksesta, jonka            hansien markkojen ylimenevä osa lukuun otta-
7499: maatilataloutta harjoittava verovelvollinen voi ve-     matta. Jos maatilatalouden tuloverolain (543 167)
7500: roilmoituksessaan tehdä, säädetään tässä laissa.        6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen
7501:                                                         vähennyskelpoisten hankinta- ja perusparannus-
7502:                        2 §                              menojen poistot on tehty saman lain 8 §:n 4
7503:   Investointivarauksen suuruus on enintaan 20           momentin, 9 §:n 2 momentin ja 10 §:n 3 mo-
7504: prosenttia maatalouden puhtaasta tulosta ennen          mentin mukaan laskettua enimmäismäärää pie-
7505: investointivarauksen vähentämistä, ei kuitenkaan        nempinä, on erotus vähennettävä maatalouden
7506: enemmän kuin 30 000 markkaa. Investointiva-             puhtaasta tulosta laskettaessa investointivarauk-
7507: rauksen määrää laskettaessa jätetään täysien tu-        sen sallittua määrää. Investointivaraosta ei saa
7508: 4284008497
7509: 2                                  1984 vp. -   LA n:o 74
7510: 
7511: tehdä, jos sen enimmäismaara olisi pienempi                           ~2 §
7512: kuin 8 000 markkaa, eikä muutoinkaan 8 000        Tämä laki tulee vo1maan        päivänä
7513: markkaa pienempänä.                             kuuta 198 . Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
7514:                                                 vuoden 1985 verotuksessa.
7515: 
7516: 
7517: 
7518:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
7519: 
7520: 
7521:        Ulla Puolanne                Heikki Perho                Mauri Miettinen
7522:        Sarnpsa Aaltio               Elsi Hetemäki-Olander       Tapio Holvitie
7523:        Aila Jokinen                 Tuure Junnila               Ilkka Kanerva
7524:        Lea Kärhä                    Ritva Laurila               Pekka Löyttyniemi
7525:        Erkki Moisander              Kaarina Drornberg           Liisa Hilpelä
7526:        Lauri Irnpiö                 Riitta Jouppila             Heikki Järvenpää
7527:        Juho Koivisto                Matti Lahtinen              Anna-Kaarina Louvo
7528:        Saara Mikkola                Pentti Mäki-Hakola          Helena Pesola
7529:        Sirpa Pietikäinen            Aino Pohjanoksa             Helge Saarikoski
7530:        Kimmo Sasi                   Ilkka Suominen              Martti Tiuri
7531:        Riitta Uosukainen            Tauno Valo                  Matti Viljanen
7532:        Tuulikki Petäjäniemi         Toivo T. Pohjala            Pirjo Rusanen
7533:        Pertti Salolainen            Eva-Riitta Siitonen         Jouni J. Särkijärvi
7534:        Eeva Turunen                 Sakari Valli                Iiro Viinanen
7535:                                     Ben Zyskowicz
7536:                                                    1984 vp.
7537: 
7538: Lakialoite n:o 75
7539: 
7540: 
7541: 
7542: 
7543:                                      Puolanne ym.: Ehdotukset laiksi yhteiskunnallisesti merkittävää
7544:                                        toimintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojen-
7545:                                        nuksista annetun lain kumoamisesta ja laiksi tulo- ja varallisuus-
7546:                                        verolain muuttamisesta
7547: 
7548: 
7549:                                              Eduskunnalle
7550: 
7551:    Valtiontalouden tarkastusvirasto julkisti heinä-         Valtiontalouden tarkastusviraston huomautus-
7552: kuussa 1983 raportin sosiaalista lomatoimintaa           ten jälkeen valtiovarainministeriö asetti työryh-
7553: varten vuosina 197 6-1980 myönnettyjen avus-             män tekemään esitystä veronhuojennusmenette-
7554: tusten käyttöä koskevasta tarkastuksesta.                lyn tarkistamiseksi. Työryhmä jätti mietintönsä
7555:    Tarkastusviraston raportissa todetaan yleishyö-       helmikuussa 1984. Työryhmä esitti ensimmäisenä
7556: dyllisten yhteisöjen veronhuojennuksesta mm.             vaihtoehtona, että yleishyödyllisten yhteisöjen
7557: seuraavaa: ''Tarkastusvirasto ei voi yhtyä siihen        veronhuojennuslaki tulisi kumota. Valtiovarain-
7558: valtiovarainministeriön näkemykseen, että veron-         ministeriössä ei kuitenkaan ole ryhdytty min-
7559: huojennuspäätöksen laillisuutta ja tarkoituksen-         käänlaisiin asiallisiin toimenpiteisiin yleishyödyl-
7560: mukaisuutta on harkittava vain päätöksenteon             listen yhteisöjen veronhuojennuslain kumoami-
7561: hetkellä käytössä olevien tietojen perusteella.          seksi.
7562: Tarkastusvirasto katsoo, että valtiovarainministe-          Valtiovarainministeriön toiminta on osoittanut
7563: riö ei ole noudattanut riittävää huolellisuutta,         päinvastoin piittaamatonta asennoitumista. Val-
7564: koska se ei ollut hankkinut asianmukaisia tietoja        tiovarainministeriössä ollaan edelleen suositta-
7565: veronhuojennuksia myöntäessään, vaan tehnyt              massa veronhuojennuksia ns. sosiaalilomajärjes-
7566: päätökset usein pelkästään toiminta- ja talous-          töille. Jotta tällainen piilopuoluetuen mahdollis-
7567: suunnitelmista ilmikäyvien tietojen perusteella.''       tava järjestelmä voitaisiin purkaa, tulee laki yh-
7568:    Tarkastusviraston raportissa todetaan edelleen:       teiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoitta-
7569: ''Eräiden lomajärjestöjen puoluesidonnaisuus             vien yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojen-
7570: saattaa myös merkitä sitä, että näennäisesti sosi-       nuksesta (680/76) kumota. Suomen Punaisen
7571: aaliseen lomatoimintaan osoitetut valtionavus-           Ristin, kansanterveystyötä tekevien yleishyödyllis-
7572: tukset voivat ainakin osittain muuntua eräänlai-         ten yhteisöjen ja urheilujärjestöjen veronhuojen-
7573: seksi piilopuoluetueksi. Suoritetun tarkastuksen         nukset voidaan puolestaan turvata tulo- ja varalli-
7574: ja siinä tehtyjen havaintojen perusteella tarkas-        suusverolakiin tehtävillä täsmennyksillä.
7575: tusvirasto katsoo, että olisi syytä ensitilassa perus-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7576: teellisesti selvittää, onko yhteiskuntapoliittisesti
7577: tarkoituksenmukaista ja valtion menotalouden                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
7578: kannalta mahdollista valtion varoin tukea vielä                 kiehdotukset:
7579: vastaisuudessakin varsin rajoitetun ja etujärjestöi-
7580: hin sidotun väestöryhmän lomanvieton kustan-
7581: nuksia.''
7582: 
7583: 
7584: 
7585: 
7586: 4284008486
7587: 2                                      1984 vp. -     LA n:o 75
7588: 
7589: 1.
7590:                                                 Laki
7591: yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksis-
7592:                                     ta annetun lain kumoamisesta
7593: 
7594:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7595: 
7596:                        1 §                                                  .2 §
7597:    Täten kumotaan yhteiskunnallisesti merkittä-         Tämä laki tulee vOimaan        pa1vana
7598: vää toimintaa harjoittavien yleishyödyllisten yh-     kuuta 1985. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
7599: teisöjen veronhuojennuksista 13 päivänä elokuu-       vuodelta 198 toimitettavassa verotuksessa.
7600: ta 1976 annettu laki (680/76).
7601: 
7602: 
7603: 
7604: 
7605: 2.
7606:                                                 Laki
7607:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
7608: 
7609:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7610:   kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 13 §:n 4
7611: momentti, ja
7612:   muutetaan lai 11 § ja 13 §:n 3 momentti, sellaisena kuin näistä 11 § on osittain muutettuna 3
7613: päivänä joulukuuta 1982 annetulla lailla (870/82), näin kuuluviksi:
7614: 
7615:                        11 §
7616:    Sekä tulon että varallisuuden perusteella suori-   arpaJalSlsta, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi-
7617: tettavasta verosta ovat vapaat:                       ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyk-
7618:    1) Suomen Pankki, Pohjoismaiden Investointi-       sestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta
7619: pankki, Pohjoismaiden projektivientirahasto, Ke-      saatua tuloa eikä edellä mainittujen tilaisuuksien
7620: hitysaluerahasto Oy, Teollisen Kehitysyhteistyön      yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja
7621: rahasto Oy, Suomen Vientiluotto Oy ja Oy              muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa.
7622: Suomen Ongelmajäte;                                   Yleishyödyllisen yhteisön liiketulona ei myöskään
7623:    2) kansaneläkelaitos, kunnallinen eläkelaitos,     pidetä jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa
7624: sairaus- ja hautausavustuskassa, valtakunnallinen     välittömästi palvelevista julkaisuista eikä adres-
7625: työttömyyskassa, työttömyyskassojen keskuskassa       sien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sel-
7626: ja tukirahasto sekä erorahasto, sekä                  laisten hyödykkeiden myynnin muodossa suorite-
7627:    3) Suomen Punainen Risti sekä sen piirit ja        tusta varojenkeräyksestä saatuja tuloja. Asetuksel-
7628: osastot.                                              la voidaan säätää, ettei myöskään tilapäisestä,
7629:                                                       vähäisestä tai laadultaan erityisestä liiketoimin-
7630:                        13 §                           nasta saatua tuloa pidetä yleishyödyllisen yhtei-
7631:                                                       sön liiketulona. Asetuksella voidaan niin ikään
7632:   Yleishyödyllisen yhteisön liiketulona ei pidetä     saataa, ettei erityisestä liiketoiminnasta saatua
7633: yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä    tuloa pidetä urheilutoimintaa harjoittavan tai
7634:                                     1984 vp. -    LA n:o 75                                  3
7635: 
7636: tai kansanterveystyötä tekevän yleishyödyllisen     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
7637: yhteisön liiketulona.                             ta 198 . Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran,
7638:                                                   vuodelta 198 toimitettavassa verotuksessa.
7639: 
7640: 
7641: 
7642:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
7643: 
7644: 
7645:         Ulla Puolanne                 Heikki Perho                Mauri Miettinen
7646:         Sampsa Aaltio                 Elsi Hetemäki-Olander       Tapio Holvitie
7647:         Aila Jokinen                  Tuure Junnila               Ilkka Kanerva
7648:         Lea Kärhä                     Ritva Laurila               Pekka Löyttyniemi
7649:         Erkki Moisander               Kaarina Dromberg            Liisa Hilpelä
7650:         Lauri Impiö                   Riitta Jouppila             Heikki Järvenpää
7651:         Juho Koivisto                 Matti Lahtinen              Anna-Kaarina Louvo
7652:         Saara Mikkola                 Pentti Mäki-Hakola          Helena Pesola
7653:         Sirpa Pietikäinen             Aino Pohjanoksa             Helge Saarikoski
7654:         Kimmo Sasi                    Ilkka Suominen              Martti Tiuri
7655:         Riitta Uosukainen             Tauno Valo                  Matti Viljanen
7656:         Tuulikki Petäjäniemi          Toivo T. Pohjala            Pirjo Rusanen
7657:         Pertti Salolainen             Eva-Riitta Siitonen         Jouni J. Särkijärvi
7658:         Eeva Turunen                  Sakari Valli                Iiro Viinanen
7659:                                       Ben Zyskowicz
7660:                                                1984 vp.
7661: 
7662: Lakialoite n:o 76
7663: 
7664: 
7665: 
7666: 
7667:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 16 ja 47 §:n muuttami-
7668:                                      sesta
7669: 
7670: 
7671:                                            Eduskunnalle
7672: 
7673:    Nuorten asunnon hankintaa helpottamaan pe-         keuttaa nuorten ensiasunnon hankkimista. Mie-
7674: rustettu asuntosäästöpalkkiojärjestelmä ei ole        lestämme ASP-järjestelmään tulisi sisällyttää
7675: käytännössä onnistunut toivotulla tavalla. Talou-     myös vapautus lainasta maksettavasta velkakirja-
7676: delliset esteet ovat vieläkin liian suuret. Lisäksi   leimaverosta.
7677: nuorten asunnonhankkimista vaikeuttavat muut             Eriarvoiseen asemaan nuoret joutuvat myös sen
7678: menot, joita on asunnon ostohinnan lisäksi. Kun       vuoksi, että hankkiessaan omakotitaloa he joutu-
7679: vielä otetaan huomioon, että varsinaiseen asun-       vat maksamaan huomattavasti korkeamman lei-
7680: toon kohdistuvien menojen lisäksi nuorilla per-       maveron lainhuudatusleimaverona kuin osake-
7681: heillä on perheen perustamiseen ja kotiin liittyviä   huoneiston tyyppistä asuntoa hankkivat. Sama
7682: muita välttämättömiä kuluja, tulisi heitä talou-      epäkohta koskee luonnollisesti kaikkia omakoti-
7683: dellisesti tukea yhteiskunnan taholta nykyistä        taloa asunnokseen hankkivia eikä ainoastaan
7684: enemmän.                                              nuoria. Käytännössä kiinteistön lainhuudatuslei-
7685:    Yhtenä lisärasitteena ensiasunnon ostajalla on     mavero on useimmiten 6 prosenttia, kun arvopa-
7686: asuntolainasta menevä velkakirjaleimavero, joka       perien siirtoleimavero on 1,2 prosenttia. Mieles-
7687: on 1,5 prosenttia lainan määrästä. Useimmilla         tämme näiden leimaverojen tulisi olla samansuu-
7688: asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kautta lainoitus-     ruiset. Tunnettua on, että suomalaiset pitävät
7689: taan järjestävillä nuorilla asuntolainan määrä on     omakotiasumista parempana asumismuotona
7690: 80 prosenttia asunnon hinnasta.                       kuin kerrostaloasumista, joten ei ole oikein, että
7691:    Vuoden 1983 asuntosäästöpalkkiojärjestelmän        omakotiasuntoa hankittaessa asunnon ostoon liit-
7692: tilastotietojen mukaan kokonaishinta asunnoissa       tyvät maksut leimaveron muodossa ovat korke-
7693: oli ennen vuotta 1983 valmistuneissa asunnoissa       ammat kuin muiden asumismuotojen kohdalla.
7694: koko maassa keskimäärin 202 000 markkaa ja            Sen vuoksi esitämme jälleen kerran, että omako-
7695: pääkaupunkiseudulla 226 000 markkaa. Vuonna           tikiinteistöjen lainhuudatusleimavero alennettai-
7696:  1983 valmistuneitten asuntojen osalta kokonais-      siin 1,2 prosenttiin.
7697: hinnat olivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7698: 282 000 markkaa ja muualla Suomessa 252 000
7699: markkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että lainasta me-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7700: nevän leimaveron osuus asuntoa hankittaessa on               kiehdotuksen:
7701:  noin 2 500-3 400 markkaa, mikä osaltaan vai-
7702: 
7703: 
7704: 
7705: 
7706: 4284008475
7707: 2                                     1984 vp. -    LA n:o 76
7708: 
7709:                                               Laki
7710:                              leimaverolain 16 ja 47 §:n muuttamisesta
7711: 
7712:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7713:   muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 16 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on
7714: 3 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (874/82), sekä
7715:   lisätään lain 47 §:ään, sellaisena kuin se on 9 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (916/83),
7716: uusi 4 momentti seuraavasti:
7717: 
7718:                       16 §                                               47 §
7719: 
7720:    Veron määrä on 4 prosenttia omaisuuden ar-         Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty,
7721: vosta ja 1, 2 prosenttia siltä osin kuin kaupan     on asuntosäästöpalkkiolain tarkoittaman asunto-
7722: kohteena olevan asumiskäyttöön tulevan raken-       säästösopimuksen perusteella tehty lainaa koske-
7723: netun kiinte~stön_ tai rakennu~a~kan pint~-ala ei   va velkakirja leimaverosta vapaa.
7724: ole suuremp1 kU1n 10 000 m e1kä kaav01tetulla
7725: alueella suurempi kuin kaavan mukainen tontti         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
7726: tai rakennuspaikka.                                 kuuta 198 .
7727: 
7728: 
7729: 
7730:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
7731: 
7732: 
7733:         Ulla Puolanne                  Heikki Perho                   Mauri Miettinen
7734:         Sampsa Aaltio                  Elsi Hetemäki-Olander         Tapio Holvitie
7735:         Aila Jokinen                   Tuure Junnila                 Ilkka Kanerva
7736:         Lea Kärhä                      Ritva Laurila                 Pekka Löyttyniemi
7737:         Erkki Moisander                Kaarina Dromberg              Liisa Hilpelä
7738:         Lauri Impiö                    Riitta Jouppila               Heikki Järvenpää
7739:         Juho Koivisto                  Matti Lahtinen                Anna-Kaarina Louvo
7740:         Saara Mikkola                  Pentti Mäki-Hakola            Helena Pesola
7741:         Sirpa Pietikäinen              Aino Pohjanoksa               Helge Saarikoski
7742:         Kimmo Sasi                     Ilkka Suominen                Martti Tiuri
7743:         Riitta Uosukainen              Tauno Valo                    Matti Viljanen
7744:         Tuulikki Petäjäniemi           Toivo T. Pohjala              Pirjo Rusanen
7745:         Pertti Salolainen              Eva-Riitta Siitonen           Jouni J. Särkijärvi
7746:         Eeva Turunen                   Sakari Valli                  Iiro Viinanen
7747:                                        Ben Zyskowicz
7748:                                                 1984 vp.
7749: 
7750: Lakialoite n:o 77
7751: 
7752: 
7753: 
7754: 
7755:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 26 a §:n 2 momentin
7756:                                      muuttamisesta
7757: 
7758: 
7759:                                             Eduskunnalle
7760: 
7761:    Sotilasvammalain mukainen elinkorko on hait-        tai huoltoeläkettä on alettu suorittaa 31. 12. 1982
7762: takorvaus. Se on tarkoitettu pysyväksi korvauk-        jälkeen.
7763: seksi siitä vammasta, jonka asianomainen on               Keväällä työttömyysturvauudistusta eduskun-
7764: saanut riippumatta siitä, millaiseksi vamman ta-       nassa säädettäessä saatiin lakiin kokoomuksen
7765: loudellinen vaikutus muodostuu. Elinkorko mää-         aloitteesta kohta, jonka mukaan elinkorko katso-
7766: räytyy lääketieteellisin perustein ja kuuluu val-      taan haittakorvausluonteiseksi eikä se siten vaiku-
7767: tion ensisijaisen korvausvastuun piiriin. Erityis-     ta työttömyyspäivärahan suuruuteen. Mielestäm-
7768: korvauksena se ei koske ansionmenetyksen hyvit-        me nyt tulisi tehdä kansaneläkelakiin vastaava
7769: tämistä eikä määräydy ansiotulojen mukaan. Sen         muutos.
7770: tulee toteutua koskemattomana henkilölle niiden           Tämän vuoden alussa voimaan tulleessa ase-
7771: säädösten perusteella kuuluvien sosiaaliturva-         tuksessa sosiaalipalveluista perittävistä maksuista
7772: etuoksien rinnalla, rajoittamatta ja vähentämättä      ja asetuksen johdosta annetussa sosiaalihallituk-
7773: henkilölle muilla perusteilla ja muun lainsäädän-      sen yleiskirjeessä 11.1.1984 on sotilasvammalain
7774: nön nojalla yleistä sosiaaliturvaa.                    mukainen elinkorko luettu maksujen suuruuteen
7775:    Kansaneläkeuudistuksen IIA-vaiheen tullessa         vaikuttavaksi tuloksi. Sotavammaisten kannalta
7776: voimaan 1. 1.198 3 rinnastettiin sotilasvammalain      merkittävimpiä tällaisia palveluja ovat kunnalli-
7777: mukainen elinkorko eläketuloihin ja määrättiin         nen laitoshuolto ja kotihoitopalvelut. Sen vuoksi
7778:  otettavaksi tulona huomioon kansaneläkkeen li-        juuri näiden maksujen määräytymisessä tulee
7779: säosaa määrättäessä. Kokoomus vastusti tuolloin        räikeästi esiin sotilasvammalain tarkoituksen ja
7780: elinkoron muuttamista etuoikeudettomaksi tu-           käytännön välinen ristiriita.
7781: loksi. Käytännössä elinkoron rinnastaminen elä-           Mielestämme kyseistä asetusta tulisi pikaisesti
7782:  ketuloihin merkitsee sitä, että vaikeavammaiset       muuttaa niin, että sotilasvammalain mukainen
7783:  sotainvalidit, joilla vammaisuuden vuoksi ei ole      elinkorko saatettaisiin sotilasvammakorvausjärjes-
7784:  ansioeläkettä tai se on jäänyt vähäiseksi, menettä-   telmän perusperiaatteen mukaisesti koskematto-
7785:  vät heille muutoin kuuluvan kansaneläkkeen lisä-      maksi.
7786:  osan huomattavalta osin. Kansaneläkelakiin sisäl-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7787:  lytetyt suojasäännökset ovat myös käytännössä
7788:  osoittautuneet riittämättömiksi. Kokonaan nii-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7789:  den tarjoaman turvan ulkopuolelle jäävät henki-              kiehdotuksen:
7790:  löt, joille sotilasvammalain mukaista elinkorkoa
7791: 
7792: 
7793: 
7794: 
7795:  4284008508
7796: 2                                       1984 vp. -   LA n:o 77
7797: 
7798:                                                Laki
7799:                         kansaneläkelain 26 a §:n 2 momentin muuttamisesta
7800: 
7801:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain
7802: 26 a §:n 2 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa
7803: (103 182), näin kuuluvaksi:
7804: 
7805:                       26 a §                         masotilaseläkelain mukaista rintamasotilaseläket-
7806:                                                      tä mahdollisine lisineen eikä rintamalisää;
7807:     Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:
7808: 
7809:     3) sotilasvammalain mukaista korvausta, rinta-     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
7810:                                                      kuuta 198 .
7811: 
7812: 
7813:       Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
7814: 
7815: 
7816:          Ulla Puolanne                  Heikki Perho                  Mauri Miettinen
7817:          Sampsa Aaltio                  Elsi Hetemäki-Olander         Tapio Holvitie
7818:          Aila Jokinen                   Tuure Junnila                 Ilkka Kanerva
7819:          Lea Kärhä                      Ritva Laurila                 Pekka Löyttyniemi
7820:          Erkki Moisander                Kaarina Dromberg              Liisa Hilpelä
7821:          Lauri Impiö                    Riitta Jouppila               Heikki Järvenpää
7822:          Juho Koivisto                  Matti Lahtinen                Anna-Kaarina Louvo
7823:          Saara Mikkola                  Pentti Mäki-Hakola            Helena Pesola
7824:          Sirpa Pietikäinen              Aino Pohjanoksa               Helge Saarikoski
7825:          Kimmo Sasi                     Ilkka Suominen                Martti Tiuri
7826:          Riitta Uosukainen              Tauno Valo                    Matti Viljanen
7827:          Tuulikki Petäjäniemi           Toivo T. Pohjala              Pirjo Rusanen
7828:          Pertti Salolainen              Eva-Riitta Siitonen           Jouni J. Särkijärvi
7829:          Eeva Turunen                   Sakari Valli                  Iiro Viinanen
7830:                                         Ben Zyskowicz
7831:                                                 1984 vp.
7832: 
7833: Lakialoite n:o 78
7834: 
7835: 
7836: 
7837: 
7838:                                    P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
7839: 
7840: 
7841:                                             Ed u s kunnalle
7842: 
7843:    Hallituksella on tarkoitus antaa eduskunnalle       nuoret ovat myös yhä . pidempään riippuvaisia
7844: esitys laiksi lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttami-     vanhempiensa taloudellisesta tuesta. Lapsilisäjär-
7845: sesta siten, että lapsilisiä korotetaan 1 päivästä     jestelmän laajentamisen sijaan olisi mahdollista
7846: lokakuuta 1985 lukien viidellä prosentilla. Tällai-    uudistaa opintorahajärjestelmää; kuitenkin lapsi-
7847: nen korotus ei turvaisi edes lapsilisien reaaliar-     lisälakiin tehtävillä muutoksilla päästään tässä
7848: voa, varsinkin kun korotukset ajoitetaan vuoden        tilanteessa tasapuolisempaan lopputulokseen.
7849: loppuun. Lapsilisien rcaaliarvossa on tapahtunut          SKDL:n eduskuntaryhmä esittääkin lapsilisä-
7850: huomattava jälkeenjääminen, kun vuoden 1983            laissa mainitun yläikärajan muuttamista siten,
7851: huhtikuun korotuksen ja hallituksen vuoden             että lapsilisän piiriin otettaisiin vuosineljännes
7852: 1985 budjettiesityksensä petusteluissa lupaaman        kerrallaan 16- ja 17 -vuotiaat nuoret. Käytännössä
7853: viiden prosentin korotuksen välisenä kahden ja         tämä tapahtuisi siten, että 1 päivänä tammikuuta
7854: puolen vuoden aikana lapsilisät nousevat vain          1969 tai sen jälkeen syntyneiden lapsien osalta
7855: 6%.                                                    maksettaisiin lapsilisää, kunnes he täyttävät kah-
7856:    SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä lapsiper-           deksantoista vuotta.
7857: heiden taloudellinen asema on turvattava korot-           Myös lakiehdotuksen 2 §:ään on tehty 1 §:ssä
7858: tamalla lapsilisiä 10 prosenttia 1 päivästä tammi-     mainitun ikärajan korotuksen vaatima muutos.
7859: kuuta 1985. Korotuksen tulee koskea myös alle             Lakiehdotus on tarkoitettu käsiteltäväksi vuo-
7860: kolmevuotiaasta lapsesta suoritettavaa erityislisää,   den 1985 tulo- ja menoarvion yhteydessä ja
7861: joka tulee asteittain ulottaa koskemaan kaikkia        tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1985.
7862: alle seitsenvuotiaita lapsia.                             Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
7863:    Yhä useampi nuori jatkaa koulunkäyntiään tai        kantana,
7864: muita opintoja aina siihen saakka, kunnes saa-
7865: vuttaa täysi-ikäisyyden. Tämä yhdessä kasvavan                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7866: nuorisotyöttömyyden kanssa on syynä siihen, että              kiehdotuksen:
7867: 
7868: 
7869: 
7870: 
7871: 428400858H
7872: 2                                           1984 vp. -    LA n:o 78
7873: 
7874: 
7875: 
7876:                                                  Laki
7877:                                        lapsilisälain muuttamisesta
7878: 
7879:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
7880: (541148) 1 §:n 1 ja 2 momentti, 1 a § ja 2 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1
7881: momentti muutettuna 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetulla lailla (337/62) ja 1 §:n 2 momentti ja
7882: 1 a § muutettuina 20 päivänä tammikuuta 1984 annetulla lailla (87/84), näin kuuluviksi:
7883: 
7884:                         1 §                                                   1a §
7885:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-          Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsilisään
7886: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,          oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta lapses-
7887: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa asu-   ta korotettuna 1 260 markalla vuodessa. Kuiten-
7888: vasta kuuttatoista vuotta nuoremmasta lapsesta.        kin lapselle, joka on syntynyt vuonna 1982 tai
7889: Kuitenkin lapsesta, joka on syntynyt vuonna            sen jälkeen, maksetaan lapsilisä tällä tavoin koro-
7890: 1969 tai sen jälkeen, maksetaan lapsilisää, kun-       tettuna, kunnes lapsi täyttää seitsemän vuotta.
7891: nes lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta.
7892:    Lapsilisän määrä on 2 200 markkaa vuodessa.                                2 §
7893: Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nostami-         Lapsilisä suoritetaan sen vuosineljänneksen
7894: seen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta on          alusta lukien, joka seuraa vuosineljännestä, jonka
7895: lapsilisän määrä kuitenkin 2 540 markkaa vuo-          kuluessa lapsi on syntynyt tai oikeus lapsilisään
7896: dessa, kolmannesta lapsesta 3 070 markkaa vuo-         alkanut, sen vuosineljänneksen loppuun saakka,
7897: dessa, neljännestä lapsesta 4 000 markkaa vuo-         jonka kuluessa lapsi saavuttaa 1 §:ssä mainitun
7898: dessa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta         iän.
7899: lapsesta 5 090 markkaa vuodessa, paitsi milloin
7900: lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla hoidettavana
7901: laitoksessa.                                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
7902:                                                        ta 1985.
7903: 
7904: 
7905:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1984
7906: 
7907:          Pekka Leppänen                  Esko Helle                      Osmo Vepsäläinen
7908:          Ulla-Leena Alppi                Terho Pursiainen                Niilo Koskenniemi
7909:          Anna-Liisa Jokinen              Ensio Laine                     Timo Laaksonen
7910:          Esko-Juhani Tennilä             Marja-Liisa Salminen            Heli Astala
7911:          Arvo Kemppainen                 Mikko Kuoppa                    Vappu Säilynoja
7912:          Kalevi Kivistö                  Pentti Liedes                   Marjatta Stenius-Kaukonen
7913:          Lauha Männistö                  Irma Rosnell                    Sten Söderström
7914:                                          Matti Kautto
7915:                                                   1984 vp.
7916: 
7917: Lakialoite n:o 79
7918: 
7919: 
7920: 
7921: 
7922:                                     Jouppila ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 29 §:n
7923:                                        muuttamisesta
7924: 
7925: 
7926:                                              Eduskunnalle
7927: 
7928:    Suomessa on viime vuosikymmeninä tehty                bennyksen tekijää kohti. Vähennysoikeuden
7929: suuria sosiaalipoliittisia uudistuksia ja sosiaalitur-   enimmäismäärän oli mainitun tilaston mukaan
7930: vaa on merkittävästi parannettu. Valtiontalouden         käyttänyt 486 000 verovelvollista eli 44 % (vuon-
7931: kannalta kustannukset ovat muodostuneet huo-             na 1981 vastaavasti 41 %) kaikista verovähennyk-
7932: mattaviksi. Näyttääkin siltä, että valtiontalouden       sen tehneistä. Luvut osoittavat, että vähennysoi-
7933: mahdollisuudet sosiaaliturvan osalta tulevaisuu-         keus on lähes puolelle riittämätön. Tilastokes-
7934: dessa rajoittuvat enintään jo saavutetun yleista-        kuksesta saatujen tietojen mukaan on maksimivä-
7935: son säilyttämiseen. Tulevat toimenpiteet voivat          hennyksen tehneistä noin 67 % alle 45-':'llotiaita.
7936: olla lähinnä vapaaehtoisia järjestelyjä, joilla kan-     Vähennysoikeuden riittämättömyys koskee siten
7937: salaiset itse pyrkivät täydentämään omaa sosiaali-       ennen kaikkea lapsiperheitä, joilla vakuutustur-
7938: turvaansa.                                               van tarve on muita suurempi.
7939:    Tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin           Edellä mainitun tilaston nojalla on pääteltä-
7940: 4 kohdassa on säädetty verovähennysoikeus                vissä, että verovähennyksiä tullaan vuonna 1985
7941: henkilövakuutusmaksujen vähentämiseen vero-              myöntämään noin 575 Mmk nyt voimassa olevan
7942: tuksessa. Tämä heijastaa yhteiskunnan myönteis-          vähennysoikeuden perusteella. Jos henkivakuu-
7943: tä suhtautumista yksityisen vakuutustoiminnan            tusmaksujen vähennysoikeuteen liitettäisiin 70
7944: tehtävään yleisen sosiaaliturvan täydentäjänä. Va-       markan suuruinen perhekohtainen omavastuu,
7945: kuutusmaksujen verovähennysoikeuden yläraja              vähennysoikeus voitaisiin korottaa 500 markkaan
7946: vuonna 1984 on 300 markkaa perheenjäsentä                perheenjäsentä kohti ilman, että tämä vähennys-
7947: kohti (vuonna 1958 sanottu yläraja oli 90 mark-          oikeuden rakenteen muutos vaikuttaisi valtion
7948: kaa). Rahan arvon muutoksen huomioon ottaen              verotulojen määrään vähentävästi.
7949: pitäisi verovähennysoikeuden olla 626 markkaa,              Henkivakuutusmaksujen verovähennysoikeu-
7950: jos henkivakuutusmaksujen vähennysoikeutta               den säilyminen ja vähennysoikeuden rakenteen
7951: tarkistettaisiin kuten veroasteikkoja ja keskeisiä       muuttaminen ei monimutkaistaisi nykyistä vero-
7952: vähennyksiä vuosittain kuluttajahintojen nousua          vähennysjärjestelmää, sillä vakuutusmaksuja kos-
7953: vastaavasti.                                             kevat tiedot voitaisiin antaa ennen verovuoden
7954:    Verohallituksen julkaiseman verotuksen mak-           alkua veroviranomaisille konekielisessä muodossa
7955: suunpanotilaston mukaan hyväksyttiin veronalai-          vakuutusyhtiöiden atk-järjestelmiä käyttäen.
7956: sen tulon vähennyksiksi vuodelta 1982 toimeen-              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7957: pannussa verotuksessa (jolloin vähennysoikeuden
7958: yläraja oli 250 markkaa perheenjäsentä kohti)                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7959: 358 Mmk, mikä määrä jakaantui 1 097 000 vero-                   kiehdotuksen:
7960: tettavan osalle eli keskimäärin 351 markkaa vä-
7961: 
7962: 
7963: 
7964: 
7965: 428400859]
7966: 2                                       1984 vp. -     LA n:o 79
7967: 
7968: 
7969: 
7970:                                                  Laki
7971:                           tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
7972: 
7973:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
7974: varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983
7975: annetussa laissa (1097 183 ), näin kuuluvaksi:
7976: 
7977:                         29 §                           koitettuja maksuja sekä kansaneläkevakuutus-
7978:     Verovelvollisella on oikeus vähentää:              maksua, 70 markkaa ylittävältä osalta yhteensä
7979:                                                        enintään 500 markkaa kutakin perheenjäsentä
7980:   4) omasta tai puolisonsa tai lastensa tahi sellai-   kohti,
7981: sen kasvattilapsen, jota verovelvollinen on vero-
7982: vuonna elättänyt, henki- tai muusta henkilöva-
7983: kuutuksesta suorittamiansa maksuja, lukuun ot-           Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
7984: tamatta 5 kohdassa ja sairausvakuutuslaissa tar-       delta 1985 toimitettavassa verotuksessa.
7985: 
7986:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1984
7987: 
7988:           Riitta Jouppila                 Kaarina Dromberg              Pirjo Rusanen
7989:           Iiro Viinanen                   Toivo T. Pohjala              Heikki Perho
7990:           Martti Tiuri                    Ole Wasz-Höckert              Helena Pesola
7991:           Anna-Kaarina Louvo              Matti Lahtinen                Juhani Alaranta
7992:           Hannu Kemppainen                Tapio Holvitie                Aapo Saari
7993:                                           Eva-Riitta Siitonen
7994:                                                 1984 vp.
7995: 
7996: Lakialoite n:o 80
7997: 
7998: 
7999: 
8000: 
8001:                                    Muroma ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
8002: 
8003: 
8004:                                             Eduskunnalle
8005: 
8006:    Riittävä ja terve väestöpohja on kansakunnan        ilman, että joudutaan turvautumaan suhteellisen
8007: elinehto. On myönteistä, että viime aikoina on         monimutkaiseen lainsäädäntömenettelyyn.
8008: kiinnitetty huomiota lapsiperheiden heikenty-             Nykyisen lapsilisälain heikkoutena on myös,
8009: neeseen taloudelliseen asemaan maassamme.              että lapsilisien maksatus lakkaa, kun lapsi täyttää
8010: Toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi ovat kui-         16 vuotta. Kuitenkin juuri tässä vaiheessa per-
8011: tenkin olleet täysin riittämättömät. Onpa viime        heen menot ovat erittäin suuret lasten koulun-
8012: aikoina jopa huononnettu entisestään lapsiper-         käynnin ja opiskelun vuoksi. Yhteiskunnan opin-
8013: heiden asemaa.                                         totukihan kohdistuu opiskelijoihin vasta heidän
8014:    Lapsiperheiden aseman korjaamiseksi tulisi          täytettyään 18 vuotta. Muuttamalla lapsilisälakia
8015: lapsilisiä korottaa vähintään 12 prosentilla halli-    niin, että lapsilisiä maksettaisiin 18 ikävuoteen
8016: tuksen esittämän 5 prosentin korotuksen sijasta.       saakka, tämä väliinputoajien ryhmä saatettaisiin
8017: Näin korotus vastaisi paremmin taloudellista in-       yhteiskunnan tukitoimien ulottuville.
8018: flaatiokehitystä, ja lapsilisien ostoarvo säilyisi.       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
8019:    Lapsilisät tulisi myös sitoa elinkustannusindek-    oittavasti,
8020: siin eläkkeiden tavoin, jotta niitä voitaisiin jous-
8021: tavasti korottaa rahanarvon muuttumisen myötä                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8022:                                                               kiehdotuksen:
8023: 
8024: 
8025: 
8026: 
8027:                                                  Laki
8028:                                        lapsilisälain muuttamisesta
8029: 
8030:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
8031: 1 §:n 1 ja 2 momentti, 1 a §, 2 §:n 1 momentti ja 13 §, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti,
8032: 2 §:n 1 momentti ja 13 § 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337/62) sekä 1 §:n 2 momentti
8033: ja 1 a § 20 päivänä tammikuuta 1984 annetussa laissa (87/84), näin kuuluviksi:
8034: 
8035:                         1 §                            lapsesta 4 897 markkaa vuodessa, paitsi milloin
8036:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-       lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla hoidettavana
8037: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,          laitoksessa.
8038: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa asu-
8039: vasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta lapses-
8040: ta.                                                                          1a §
8041:    Lapsilisän määrä on 2 227 markkaa vuodessa.           Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsilisään
8042: Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nostami-       oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta lapses-
8043: seen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta on          ta koeotettuna 1 281 markalla vuodessa.
8044: lapsilisän määrä kuitenkin 2 580 markkaa vuo-
8045: dessa, kolmannesta lapsesta 3 123 markkaa vuo-                                2 §
8046: dessa, neljännestä lapsesta 4 063 markkaa vuo-           Lapsilisä suoritetaan sen vuosineljänneksen
8047: dessa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta         alusta lukien, joka seuraa vuosineljännestä, min-
8048: 428400868U
8049: 2                                     1984 vp. -     LA n:o 80
8050: 
8051: kä kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on synty-   sidotaan yleiseen elinkustannusindeksiin siten,
8052: nyt, sen vuosineljänneksen loppuun saakka, jon-      että niitä korotetaan maksuerittäin elinkustan-
8053: ka kuluessa lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta.    nusten nousua vastaavalla määrällä tämän lain
8054:                                                      voimaantulosta alkaen.
8055: 
8056:                        13 §                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta
8057:     Edellä 1 Ja 1 a §:ssä mainitut markkamäärät      1985.
8058: 
8059:       Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1984
8060: 
8061:           Impi Muroma                   Esko Almgren                  Olavi Ronkainen
8062:                                                  1984 rd.
8063: 
8064: Lagmotion nr 81
8065: 
8066: 
8067: 
8068: 
8069:                                    Jansson: Förslag till lag om ändring av 9 § lagen angående
8070:                                       omsättningsskatt
8071: 
8072: 
8073:                                            Tili Riksdagen
8074: 
8075:                          LAGMOTIONENS HUVUDSAKLIGA INNEHÅLL
8076: 
8077:    1 lagmotionen föreslås att landskapet Åland           Lagändringen är avsedd att träda i kraft den 1
8078: och dess inrättningar skall jämställas med staten      januari 1985.
8079: och dess inrättningar i fråga om skyldighet att
8080: erlägga omsättningsskatt tili staten.
8081: 
8082: 
8083: 
8084: 
8085:                                              MOTIVERING
8086: 
8087:    Landskapet Åland är en offentligträttslig juri-     ningsskatten föremål för den i självstyrelselagen
8088: disk person, som åtnjuter självstyrelse enligt en      förutsatta skattefinansiella utjämningen så, att
8089: högre ordning. Landskapet står utanför den all-        kostnaderna drabbar staten, varför fråga är om
8090: männa länsindelningen. Inom ramen för självsty-        onödiga penningtransaktioner på det sätt som
8091: relsen upprätthålier landskapet ett flertal funk-      lagen avser att förhindra för statens del. Dess-
8092: tioner, som på annat håli i landet sköts av            utom är termen "landskap" i 9 § 2 mom. lagen
8093: statsmakten. Den korumunala självstyrelsen i           angående omsättningsskatt oklar till sin innebörd
8094: kommunerna på Åland fungerar i stort sett på           eftersom landskap som skattskyldig inte existerar
8095: samma sätt som i rikets övriga kommuner.               i landet i annat avseende än i fråga om landska-
8096:    Enligt 11 § 2 mom. 5 punkten självstyrelsela-       pet Åland.
8097: gen för Åland (670/51) hänförs tili rikets lagstift-      Lagförslaget har, som ovan anförts, inga stats-
8098: ningsbehörighet i ärenden angående skatter och         ekonomiska verkningar, eftersom staten enligt
8099: avgifter, vilka skola i riket allmänneligen utgöras,   nuvarande ordning betalar den omsättningsskatt
8100: med i 23 § nämnda undantag. En dylik skatt är          som befrielsen avser. Fråga är sålunda inte om
8101: omsättningsskatt.                                      några längre gående befrielser än dem, som
8102:    Tili följd av bestämmelsen i 9 § lagen angåen-      staten redan nu åtnjuter.
8103: de omsättningsskatt har landskapet Ålands och             I administrativt hänseende kan man förvänta
8104: dess inrättningars stälining i förhållande tili        inbesparingar för omsättningsskattemyndigheter-
8105: skattskyldigheten gett upphov tili tolknings- och      na.
8106: tillämpningssvårigheter och delvis tili onödiga           Med hänvisning tili ovan anförda föreslår jag
8107: omgångar. Dels upprätthåller landskapets organ         vördsamt
8108: statliga funktioner och bör därför också i skatte-
8109: hänseende jämstälias med statens motsvarande                  att Riksdagen måtte godkänna jöljande
8110: organ. Dels är landskapets kostnader av omsätt-             lagförslag:
8111: 
8112: 
8113: 
8114: 
8115: 428400894N
8116: 2                                     1984 rd. -    LM nr 81
8117: 
8118:                                                Lag
8119:                       om ändring av 9 § lagen angående omsättningsskatt
8120: 
8121:   1 enlighet med Riksdagens beslut ändras 9 § 1 och 2 mom. lagen den 5 december 1963
8122: angående omsättningsskatt (532/63) av dessa lagrum 9 § 1 mom. sådant det lyder i lagen av
8123: den 31 december 1974 (1064/74) som följer:
8124: 
8125:                       9 §
8126:    Staten, landskapet Åland och dessas inrätt-        Kommun och kommunalförbund är icke skatt-
8127: ningar är inte skattskyldiga. Genom förordning      skyldiga för varor, vilka är tillverkade i företag,
8128: stadgas om skattskyldighet för sådan enligt före-   som de driver, och vilka tagits i samfundets eget
8129: tagsekonomiska principer driven här avsedd in-      bruk.
8130: rättning som idkar i 1 § nämnd rörelse. Finlands
8131: Bank och Postbanken är skattskyldiga i fråga om
8132: import och försäljning av ädla metaller.              Denna lag träder i kraft den 1 januari 1985.
8133: 
8134:     Helsingfors den 5 oktober 1984
8135: 
8136:                                           Gunnar Jansson
8137:                                                1984 vp.
8138: 
8139: Lakialoite n:o 81                                                                              Suomennos
8140: 
8141: 
8142: 
8143: 
8144:                                   Jansson: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 9 §:n muuttamisesta
8145: 
8146: 
8147:                                            Eduskunnalle
8148: 
8149: 
8150:                            LAKIALOITI'EEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8151: 
8152:   Lakiesityksessä ehdotetaan, että Ahvenanmaan          Lain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
8153: maakunta ja sen laitokset saatettaisiin valtion ja    1 päivänä tammikuuta 1985.
8154: sen laitosten kanssa samaan asemaan mitä tulee
8155: velvollisuuteen suorittaa valtiolle liikevaihtove-
8156: roa.
8157: 
8158: 
8159: 
8160: 
8161:                                              PERUSTELUT
8162: 
8163:    Ahvenanmaan maakunta on julkisoikeudelli-          edellyttämässä verotaloudellisessa tasauksessa si-
8164: nen oikeushenkilö, joka nauttii korkean säädösta-     ten, että kustannukset rasittavat valtiota, mistä
8165: son itsehallinto-oikeutta. Maakunta on yleisen        syystä herää kysymys, tapahtuuko valtion osalta
8166: läänijaon ulkopuolella. Itsehallinnon puitteissa      sellaisia tarpeettomia siirtoja rahaliikenteessä, joi-
8167: maakunta huolehtii useista tehtävistä, joita muu-     ta lain tarkoitus on estää. Sitäpaitsi on liikevaih-
8168: alla maassa hoitaa valtiovalta. Ahvenanmaan           toverolain 9 §:n 2 momentin käsite "maakunta"
8169: kuntien itsehallinto toimii suunnilleen samalla       sisällöltään epäselvä, koska maakuntaa ei maas-
8170: tavalla kuin maan suurissa kunnissa.                  samme esiinny verovelvollisena muussa tapauk-
8171:    Ahvenanmaan itsehallintolain (670/51) 11 §:n       sessa kuin Ahvenanmaan maakunnan ollessa ky-
8172: 2 momentin 5 kohdan mukaisesti valtakunnan            seessä.
8173: lainsäädäntövaltaan kuuluvat verot ja maksut,             Lakiehdotuksella ei ole, kuten edellä on esitet-
8174: joita valtakunnassa yleisesti tulee suorittaa         ty, mitään valtiontaloudellisia vaikutuksia, koska
8175: 23 §:ssä mainituin poikkeuksin. Tällainen vero        valtio nykyisen järjestelyn mukaan maksaa vapau-
8176: on liikevaihtovero.                                   tuksen edellyttämän liikevaihtoveron. Kyse ei
8177:    Liikevaihtoverolain 9 §:n säännöksestä johtuen     näin ollen ole pitemmälle menevistä vapautuksis-
8178: Ahvenanmaan maakunnan ja sen laitosten asema          ta kuin niistä, joita valtio jo nauttii.
8179: on verovelvollisuuteen nähden aiheuttanut tul-            Hallinnollisesti voidaan arvioida, että liike-
8180: kinta- ja soveltamisvaikeuksia ja eräiltä osin tur-   vaihtoveroviranomaisille koituu säästöä.
8181: hia mutkallisuuksia. Maakunnan elimet hoitavat            Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas-
8182: osittain valtion tehtäviä ja ne tulee myös tästä      ti,
8183: syystä suhteessa veroihin asettaa samanarvoiseen
8184:                                                                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8185: asemaan valtion vastaavien elinten kanssa. Maa-
8186:                                                               kiehdotuksen:
8187: kunnan liikevaihtoverosta aiheutuvat kustannuk-
8188: set otetaan toisaalta huomioon itsehallintolain
8189: 
8190: 
8191: 
8192: 428400894N
8193: 2                                       1984 vp. -     LA n:o 81
8194: 
8195:                                                  Laki
8196:                                liikevaihtoverolain 9 §:n muuttamisesta
8197: 
8198:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtovero-
8199: lain (532/63) 9 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisena kuin niistä 9 §:n 1 momentti on 31 päivänä
8200: joulukuuta 1974 annetussa laissa (1064/74), näin kuuluvaksi:
8201: 
8202:                         9 §
8203:    Valtio, Ahvenanmaan maakunta ja niiden lai-           Kunta ja kuntainliitto eivät ole verovelvollisia
8204: tokset eivät ole verovelvollisia. Asetuksella sääde-   omistamassaan yrityksessä valmistetuista yhdys-
8205: tään sellaisen liiketaloudellisten periaatteiden no-   kunnan omaan käyttöön otetuista tavaroista.
8206: jalla toimivan edellä tarkoitetun laitoksen vero-
8207: velvollisuudesta, joka harjoittaa 1 §:ssä tarkoitet-
8208: tua toimintaa. Suomen Pankki ja Postipankki              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
8209: ovat verovelvollisia jalometallin maahantuonnin        ta 1985.
8210: ja myynnin osalta.
8211: 
8212: 
8213:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1984
8214: 
8215:                                              Gunnar Jansson
8216:                                                   1984 vp.
8217: 
8218: Lakialoite n:o 82
8219: 
8220: 
8221: 
8222: 
8223:                                     Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain 9 §:n muuttami-
8224:                                       sesta
8225: 
8226: 
8227:                                              Eduskunnalle
8228: 
8229:    Sotavammasta invalidille aiheutuvan yleisen          kustannuksia, on sekä yhteiskunnan samoin kuin
8230: haitan ja jatkuvan vajavuuden korvauksena suori-        vammaisenkin etujen mukaista tukea tällaista
8231: tetaan sotilasvammalain nojalla elinkorkoa. Elin-       perhettä, niin että laitoshoitoon joutumista voi-
8232: korko maksetaan sotilasvammalain 9 §:n mukaan           daan mahdollisuuksien mukaan välttää.
8233: koeotettuna mm. sille, jonka elätettävänä on               Sosiaali- ja terveysministeriön asettama vuoden
8234: hänen aviovaimonsa ja 17 vuotta nuorempia               1984 sotilasvammatyöryhmä on 30.3.1984 jättä-
8235: lapsia, 30 prosentilla ensimmäiseltä ja 20 prosen-      mässään osamietinnössä katsonut, että vaikea-
8236: tilla jokaiselta seuraavalta omaiselta.                 vammaisten sotainvalidien kotihoidon tukijärjes-
8237:    Sotavammaisten keski-iän noustua jo lähes 68         telmää tulisi tehostaa. Työryhmä on ehdottanut
8238: vuoteen edellyttää avohuollossa selviytyminen           valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvion yhtey-
8239: erityisesti vaikeimmin vammaisten osalta jatku-         dessä sotilasvammalakia muutettavaksi mm. si-
8240: vasti saatavissa olevaa apua ja tukea. Useimmat         ten, että omaiskorotus maksettaisiin 60 prosentin
8241: sotainvalidit saavat tällaisen kotioloissa päivittäi-   mukaisena ensimmäiseltä omaiselta invalidille,
8242: sissä toiminnoissakin tarvitsemansa avun ja hoi-        jonka työkyvyttömyysaste on vahvistettu vähin-
8243: don omaisiltaan, tavallisimmin puolisoltaan.            tään 80 prosentiksi. Työryhmä on arvioinut, että
8244:    Vaikeavammaisten invalidien aviopuolisot ovat        kyseisestä lainmuutoksesta aiheutuisi lisäkustan-
8245: monissa tapauksissa olosuhteiden pakosta joutu-         nuksia yhteensä 10 miljoonaa markkaa vuonna
8246: neet joko heti miehensä vammautumisen tai               198 5. Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta
8247: sairastumisen tapahduttua tai sitten myöhemmin          on osaltaan yhtynyt kyseiseen esitykseen.
8248: jäämään hoitamaan miestään. Tämän vuoksi he                Samanaikaisesti tämän lakialoitteen kanssa on
8249: ovat usein jääneet vaille työeläketurvaa joutuen        eduskunnalle jätetty vastaavan sisältöinen raha-
8250: elämään joko pääasiassa tai pelkästään miehensä         asia-aloite.
8251: sotilasvammalakiin perustuvien korvausten varas-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8252: sa. Näin ollen perheen toimeentulo on molem-
8253: pien puolisoiden ikääntymisen myötä entisestään                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8254: vaikeutunut. Kun vaikeasti vammaisen invalidin                 kiehdotuksen:
8255: hoidosta aiheutuu monenlaisia "ylimääräisiä"
8256: 
8257: 
8258: 
8259:                                                   Laki
8260:                                  sotilasvammalain 9 §:n muuttamisesta
8261: 
8262:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvamma-
8263: lain 9 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä helmikuuta 1971 annetussa laissa (180/71),
8264: näin kuuluvaksi:
8265: 
8266:                        9 §                              lapsia, koeotettuna 30 prosentilla päivärahasta tai
8267:    Päiväraha ja elinkorko maksetaan sille, jonka        elinkorosta ensimmäiseltä ja 20 prosentilla jokai-
8268: elätettävänä on hänen aviovaimonsa ja 5 §:ssä           selta seuraavalta omaiselta. Jos vahingoittuneen
8269: tarkoitettuja seitsemäntoista vuotta nuorempia          tai sairastuneen työkyvyttömyysaste on 8 §:n
8270: 
8271: 428400895P
8272: 2                                     1984 vp. -    LA n:o 82
8273: 
8274: säännösten mukaan vahvistettu vähintään 80 pro-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
8275: sentiksi, maksetaan päiväraha tai elinkorko kui-    ta 1985.
8276: tenkin ensimmäiseltä omaiselta 60 prosentilla          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
8277: korotettuna. Siltä ajalta, jona vahingoittuneelle   tyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toi-
8278: tai sairastuneelle annetaan sotilasvammalain no-    menpiteisiin.
8279: jalla korvattavaa hoitoa sairaalassa tai muussa
8280: laitoksessa kahta kuukautta kauemmin, makse-
8281: taan päiväraha tai elinkorko kuitenkin 30 prosen-
8282: tilla korotettuna.
8283: 
8284: 
8285: 
8286: 
8287:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
8288: 
8289:         Paavo Vesterineo               Seppo Pelttari                Juhani Alaranta
8290:         Boris Renlund                  Heikki Kokko                  Olavi Martikainen
8291:         Esko Almgren                   Väinö Raudaskoski             Hannele Pokka
8292:         Jukka Vihriälä                 Eeva Turunen                  Urho Pohto
8293:         Aapo Saari                     Matti Viljanen                Heikki Perho
8294:                                                 1984 vp.
8295: 
8296: Lakialoite n:o 83
8297: 
8298: 
8299: 
8300: 
8301:                                    Helminen ym.: Ehdotus laiksi työsopimuksen irtisanomismenette-
8302:                                      lystä annetun lain muuttamisesta
8303: 
8304: 
8305:                                            Eduskunnalle
8306: 
8307:    Eräät kuluvan syksyn aikana toimeenpannut             Kun työsuhde työntekijän riitaottaessa irtisa-
8308: työntekijöiden sairaudesta johtuneet joukkoirtisa-    nomisen ja vaatiessa samalla työsuhteen jatku-
8309: nomiset ovat osoittaneet, että työntekijöiden ase-    mista jatkuisi alioikeuden päätöksen antamiseen
8310: ma ei ole riittävän turvattu irtisanomistilanteissa   saakka, olisi työntekijällä oikeus tuona aikana
8311: silloin, kun työntekijä katsoo, ettei perusteita      palkkaan ja muista työsuhteesta johtuviin etui-
8312: irtisanomiselle ole. Työsuhdeturvajärjestelmäs-       hin. Tarkoituksena olisi estää työntekijän oikeuk-
8313: sämme on mahdollista, että ilmeisen lainvastai-       sien kiertäminen. Palkka ja muut työsuhteesta
8314: sissakin irtisanomisissa työntekijöitä uhkaa työ-     johtuvat edut määräytyisivät samoin kuin ennen
8315: paikan menetys ja toimeentulon vaarantuminen.         irtisanomista vallinneessa työsopimuksessa.
8316:    Työntekijän kannalta ei voida pitää kohtuulli-        Irtisanomiseen johtaneet tapahtumat voivat ol-
8317: sena sitä, että edellä todetussa oikeudellisesti      la sellaisia, että työsuhteen jatkumiselle oikeuden
8318: epäselvässä tilanteessa työntekijä yksin kantaa       päätökseen saakka ei ole perusteluja. Tämän
8319: haitalliset seuraamukset työnantajan mahdollises-     vuoksi tuomioistuimilla olisi erityisestä syystä
8320: ti virheellisestä laintulkinnasta. Työntekijän oi-    v_alta välipäätöksellä määrätä työsuhde lakkaavak-
8321: keusturva edellyttääkin työsuhteen jatkuvuuspe-       st.
8322: riaatteen toteuttamista irtisanomista koskevissa         Jos työsuhteen jatkumista vaaditaan riitaotetun
8323: erimielisyyksissä siten, että työntekijän työsuhde    irtisanomisen yhteydessä, on perusteltua, että
8324: jatkuisi, kunnes tuomioistuin on selvittänyt irti-    näitä tapauksia varten on säädetty omat kanteen-
8325: sanomisperusteiden laillisuuden. Tämän vuoksi         nostoajat, jotka ovat lyhyemmät kuin muissa
8326: työsopimuksen irtisanomismenettelystä annet-          tapauksissa noudatettavat kanneajat.
8327: tuun lakiin tulisi tehdä sellainen lisäys, jolla         Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
8328: estetään työsuhteen lakkaaminen oikeudellisesti       nioittaen,
8329: epäselvissä irtisanomistapauksissa siihen saakka,
8330: kun tuomioistuin on ratkaissut irtisanomisperus-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8331: teiden laillisuuden.                                          kiehdotuksen:
8332: 
8333: 
8334: 
8335:                                                 Laki
8336:                 työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain muuttamisesta
8337: 
8338:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään työsopimuksen irtisanomismenettelystä 3 päivana
8339: helmikuuta 1984 annettuun lakiin (124/84) uusi 10 a § sekä 16 §:ään uusi 3 momentti, jolloin
8340: nykyiset 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
8341: 
8342:                       10 a §                          voin jatkuu, on työntekijällä oikeus tänä aikana
8343:   Jos työntekijä 10 §:ssä tarkoitetuin tavoin rii-    palkkaan ja muista työsuhteesta johtuviin etui-
8344: taottaa irtisanomisen ja vaatii samalla työsuhteen    hin.
8345: jatkumista, työsuhde jatkuu, kunnes asia on              Tuomioistuin voi 1 momentissa tarkoitetussa
8346: nostetusta kanteesta tuomioistuimessa ratkaistu.      tapauksessa erityisestä syystä välipäätöksellä mää-
8347:    Kun työsuhde 1 momentissa tarkoitetuin ta-         rätä työsuhteen lakkaavaksi.
8348: 428400896R
8349: 2                                     1984 vp. -   LA n:o 83
8350: 
8351:                      16 §                          päättymisestä tai 10 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen
8352:                                                    antamisesta.
8353:              Tuomioistuinkå'sittely
8354: 
8355:    Kanne 10 a §:n tarkoittamassa tapauksessa on
8356: nostettava kolmen kuukauden kuluessa 14 §:ssä        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8357: tarkoitetuille neuvotteluille varatun määräajan    kuuta 198
8358: 
8359: 
8360:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1984
8361: 
8362:         Olli Helminen                  Liisa Jaakonsaari                Martti Lähdesmäki
8363:         Kaisa Raatikainen              Anna-Liisa Piipari               Mikko Rönnholm
8364:         Aimo Ajo                       Pekka Starast                    Jukka Mikkola
8365:         Seppo Tikka                    Jouko Skinnari                   Pekka Myllyniemi
8366:         Sakari Knuuttila               Saara-Maria Paakkinen            Reino Paasilinna
8367:         Aarno von Bell                 Antti Kalliomäki                 Risto Ahonen
8368:         Riitta Järvisalo-Kanerva       Tuula Paavilainen                Matti Kuusio
8369:         Pentti Lahti-Nuuttila          Sinikka Hurskainen-Leppänen      Matti Louekoski
8370:         Maija Rajantie                 Markus Aaltonen                  Jouko Tuovinen
8371:         Paula Eenilä                   Kari Rajamäki                    Tarja Halonen
8372:         Pirjo Ala-Kapee                Jorma Rantanen                   Pertti Paasio
8373:         Mikko Elo                      Reijo Lindroos                   Kaj Bärlund
8374:         Tuulikki Hämäläinen            Kerttu Törnqvist                 Timo Roos
8375:                                                 1984 vp.
8376: 
8377: Lakialoite n:o 84
8378: 
8379: 
8380: 
8381: 
8382:                                    Rosnell ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 ja 37 §:n
8383:                                      muuttamisesta
8384: 
8385: 
8386:                                             Eduskunnalle
8387: 
8388:    Tämän vuoden verotuksessa otettiin sairausku-          Verotus ei saisi kohdistua sellaisiin tuloihin,
8389: luvähennyksiin ja korkojen vähennysoikeuteen           jotka ihminen tarvitsee välttämättömään toi-
8390: nähden käytäntöön ns. omavastuuosuus. Sairaus-         meentuloon. Nyt ei ole näin. Varsinkin kunnal-
8391: kuluja saa vähentää yksinäinen henkilö vain yli        lisveroa joutuu maksamaan hyvin alhaisista tu-
8392: 200 markan ylittäviä sairauskuluja ja perheellinen     loista. Jos kunnallisverotuksen alarajaa nostettai-
8393: 400 markkaa ylittäviä kuluja. Viime syksynä            siin, se koituisi kaikkein vähätuloisimpien hyö-
8394: eduskunnan enemmistön läpiajama linja oli kui-         dyksi. Kunnallisverotuksen ns. perusvähennystä
8395: tenkin vasta alkua. Ensi vuoden verotuksessa           pitäisi nostaa huomattavasti enemmän kuin halli-
8396: hallitus esittää näitä omavastuuosuuksia nostetta-     tus ehdottaa. Vaikka toimenpide vähentäisi kun-
8397: vaksi. Yksinäisellä omavastuuosuus esitetään 300       tien tuloja, on se välttämätön, sillä ei voida
8398: markaksi ja perheellisellä 600 markaksi. Ja tiettä-    lähteä siitä, että yhteiskunnalliset palvelut mak-
8399: västi suunnitelmissa on nostaa tätä rajaa vuosit-      satetaan sellaisillakin ihmisillä, joilla tuskin on
8400: tain. Tämä omavastuuosuus kohdistuu kipeästi           mahdollisuuksia peruselämisen ylläpitämiseen.
8401: pienituloisiin, joilla ei ole paljon rahaa sairasta-   Kuntien talouden turvaamiseksi SKDL:n edus-
8402: miseen, vaikka sairautta kyllä olisi riittämiin.       kuntaryhmä edellyttää, että kunnille maksetaan
8403: SKDL:n eduskuntaryhmä vastusti sairauskulujen          valtionosuudet      supistamatta     ja    aikanaan.
8404: vähennysoikeuden rajaamista ns. omavastuu-             SKDL:n ryhmä myös vastustaa suunnitelmia,
8405: osuudella. Se ei voi luonnollisesti nyt olla hyväk-    joilla valtio verottaa lisää kuntia nostamalla kun-
8406: symässä omavastuurajan korottamista.                   tien sosiaaliturvamaksuja.
8407:    Samoin SKDL:n eduskuntaryhmä vastustaa                 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8408: velkojen korkojen vähennysoikeudelle esitettävää
8409: omavastuuosuutta.                                                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8410:                                                               kiehdotuksen:
8411: 
8412: 
8413: 
8414: 
8415:                                                  Laki
8416:                        tulo- ja varallisuusverolain 29 ja 37 §:n muuttamisesta
8417: 
8418:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
8419: varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 6 kohta ja 37 §,sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä joulukuuta
8420: 1983 annetussa laissa (1097 183 ), näin kuuluviksi:
8421: 
8422:                       29 §
8423:   Verovelvollisella on oikeus vähentää                 lisäksi enimmäismääriä on korotettava 500 mar-
8424:                                                        kalla jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai kasvatti-
8425:   6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja           lapsesta, jota verovelvollinen on verovuonna elät-
8426: enintään 1 600 markkaa tai, jos kysymyksessä           tänyt.
8427: ovat puolisot, yhteensä 3 200 markkaa, minkä
8428: 
8429: 428400900V
8430: 2                                    1984 vp. -    LA n:o 84
8431: 
8432:                      37 §                          tilla jokaisesta täydestä 70 markan määrästä, jolla
8433:   Jos koko verovuoden Suomessa asuneen henki-      tulo ylittää 7 000 markan määrän (perusvähen-
8434: lön tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen    nys).
8435: ei ole 7 000 markan määrää suurempi, on siitä
8436: kunnallisverotuksessa vähennettävä sanotun tu-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
8437: lon määrä, tai jos tulo on 7 000 markkaa suurem-   ta 1985. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
8438: pi, 7 000 markkaa vähennettynä yhdellä prosen-     verovuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa.
8439: 
8440:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1984
8441: 
8442:         Irma Rosnell                  Timo Laaksonen                 Matti Kautto
8443:         Pirkko Turpeinen              Vappu Säilynoja                Esko-Juhani Tennilä
8444:         Ulla-Leena Alppi              Juhani Vähäkangas              Osmo Vepsäläinen
8445:                                       Mikko Kuoppa
8446:                                                       1984 vp.
8447: 
8448: Lakialoite n:o 85
8449: 
8450: 
8451: 
8452: 
8453:                                        Vepsäläinen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 198 5 totmttettavassa
8454:                                          valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
8455:                                          teista
8456: 
8457: 
8458:                                                Eduskunnalle
8459: 
8460:    Luonnollisten henkilöiden tulo- ja varallisuus-          ylittävien veronalaisten tulojen eli n. 95 000 mk
8461: verotuksen vuosittaisissa tarkastuksissa on viime           vuodessa ylittävien verotettavien tulojen osalta.
8462: vuosina noudatettu linjaa, jonka mukaan veroas-                Veroteknisistä syistä tarkistus alkaisi pienetä
8463: teikkojen tarkistukset ovat perustuneet verovuot-           aiemmin niin, että 95 000 mk/v verotettavan
8464: ta edeltäneen vuoden hintatason nousuun. Tä-                tulon kohdalla tarkistus olisi puolet täydestä ja
8465: män mukainen veroasteikkojen tarkistusperuste               suurimmissa tuloissa asteikko lievästi jyrkkenisi.
8466: olisi vuonna 1985 noin 7 prosenttia. Hallitus on               Varallisuusveroasteikkoon ei tarkistuksia ole
8467: kuitenkin antanut eduskunnalle esityksen (HE                tarpeen tehdä.
8468: n:o 130/1984 vp.), jossa ehdotetaan vuoden                     Muilta osin ehdotus vastaa hallituksen esitystä.
8469: 1985 tuloveroasteikon tarkistamista 5 prosentin                Lakiehdotus on tarkoitettu käsiteltäväksi vuo-
8470: hintatason ennakoitua nousua vastaavasti.                   den 1985 tulo- ja menoarvion yhteydessä ja
8471:    SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaa, että vuo-                tulevaksi voimaan 1.1.1985.
8472: den 1985 osalta valtion tuloveroasteikot tarkiste-             Ehdotamme SKDL:n eduskuntaryhmän kanta-
8473: taan tapahtuneen hintojen nousun mukaan kui-                na,
8474: tenkin siten, että suurituloisinta kymmenystä
8475: valtion. tuloverojen maksajista tarkistus ei koskisi.                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8476: Tämä on taulukossa toteutettu siten, että tarkis-                   kiehdotuksen:
8477: tusta ei ole tehty n. 110 000 mk vuodessa
8478: 
8479: 
8480:                                                           Laki
8481:  vuodelta 1985 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista
8482: 
8483:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8484: 
8485:                      .   1 §
8486:    Vuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa                  24 500- 30 000           925            19
8487: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perusteella             30 000- 37 000         1 970            23
8488: valtiolle suoritettava tulovero ja varallisuusvero             37 000- 48 000         3 580            28
8489: tässä laissa olevien veroasteikkojen ja veroprosent-           48 000- 70 000         6 660            29
8490: tien mukaan.                                                   70 000- 90 000        13 040            34
8491:                                                                90 000-120 000        19 840            41
8492:                         2 §                                   120 000-225 000        32 140            45
8493:    Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:              225 000-403 000        79 390            50
8494:                                                               403 000-              168 390            51
8495:        Verotettava            Vero              Vero
8496:           tulo              alarajan          alarajan
8497:                             kohdalla         yhttävästä
8498:                                                tulosta
8499:            mk                  mk                 o/o                                3 §
8500:    14 500- 20 000               10               6              Progressiivinen varallisuusveroasteikko on seu-
8501:    20 000- 24 500              340              13           raava:
8502: 
8503: 428400901W
8504: 2                                     1984 vp. -       LA n:o 85
8505: 
8506:       Verotettava
8507:       varallisuus
8508:                           Vero
8509:                         alarajan
8510:                                           Vero
8511:                                         alarajan
8512:                                                                                 5 §
8513:                         kohdalla       ylittävästä       Palkansaajalle päätoimesta maksettavasta pal-
8514:                                      varallisuudesta
8515:           mk                 mk             %          kasta toimitettavan enoakanpidätyksen laskenta-
8516:                                                        perusteet (pidätystaulukot) ja enoakanpidätys-
8517:   259 000- 359 000             120       0,8
8518:                                          1,0
8519:                                                        tunnukset vahvistetaan 1 päivästä maaliskuuta
8520:   359 000- 502 000             920
8521:                              2 350       1,3           1985 lähtien sellaisiksi, että ne sovellettuina koko
8522:   502 000- 721 000
8523:   721 000-1 077 000          5 197       1,5           verovuodelta     johtaisivat     ennakkoperintälain
8524:                                          1,7           11 §:ssä tarkoitettuun ennakonpidätysmäärään.
8525: 1 077 000-                  10 537
8526: 
8527:                       4 §                                                    6 §
8528:   Yhteisön tuloveroprosentti on 43 ja yhteisön           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
8529: varallisuusprosentti 1.                                ta 1985.
8530:                                                           Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
8531:                                                        tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
8532:                                                        piteisiin.
8533: 
8534: 
8535:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1984
8536: 
8537:         Osmo Vepsäläinen            Heli Astala                  Anna-Liisa Jokinen
8538:         Esko Helle                  Ulla-Leena Alppi             Pirkko Turpeinen
8539:         Marjatta Stenius-Kaukonen Irma Rosnell                   Esko-Juhani Tennilä
8540:         Timo Laaksonen              Ensio Laine                  Niilo Koskenniemi
8541:         Matti Kautto                Marja-Liisa Salminen         Kalevi Kivistö
8542:         Lauha Männistö              Vappu Säilynoja              Arvo Kemppainen
8543:         Pekka Leppänen              Mikko Kuoppa                 Pentti Liedes
8544:         Inger Hirvelä               Juhani Vähäkangas            Seppo Toiviainen
8545:                     Sten Söderström                      Terho Pursiainen
8546:                                                1984 vp.
8547: 
8548: Lakialoite n:o 86
8549: 
8550: 
8551: 
8552: 
8553:                                   Saari ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n
8554:                                      muuttamisesta
8555: 
8556: 
8557:                                            Eduskunnalle
8558: 
8559:    Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmä edellyttää,      siirtyisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa nuo-
8560: että aviopuolisot luopuvat maatilasta ja sen vilje-   relle jatkajalle. Sukupolvenvaihdoseläkkeen tar-
8561: lystä samanaikaisesti. Maatalousyrittäjien elä-       koituksena on jouduttaa sukupolvikiertoa maati-
8562: kelain (MYEL) alkuperäisen säännöksen mukaan          loilla niin, että yritystoimintaa jatkava saisi tilan
8563: voi sukupolvenvaihdoseläkettä saada viljelijä, jo-    haltuunsa aikaisemmin kuin ennen. Järjestelmän
8564: ka 60 vuotta täytettyään luovuttaa viljelmänsä        avulla jatkajan tulisi saada tila hallintaansa iässä,
8565: nuoremmalle jatkajalle. Nainen voi saada eläk-        jossa hänen mahdollisuutensa ovat parhaimmil-
8566: keen 55-vuotiaana. Sukupolvenvaihdoseläkkeen          laan eli alle 30-vuotiaana.
8567: saamisen alaikärajoja on viime vuosina alennettu         Uinuva eläkeoikeus on naispuolisella maata-
8568: siten, että ne ovat miehellä ja naisella samat.       lousyrittäjällä, jonka puolisoilakin on oikeus su-
8569: Vuoden 1984 alusta lähtien oikeus sukupolven-         kupolvenvaihdoseläkkeeseen.         Uinuvaa      elä-
8570: vaihdoseläkkeeseen on vuonna 1929 tai sitä en-        keoikeutta ei siis ole, jos puolison sukupolven-
8571: nen syntyneellä maatalousyrittäjällä.                 vaihdoseläke hylätään, koska tämä saa kansanelä-
8572:    Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen alaikära-       kelain mukaista toistaiseksi myönnettyä työkyvyt-
8573: joja muutettaessa on pyritty säilyttämään laissa      tömyyseläkettä. Tällöin kuitenkin halukkuus luo-
8574: oleva pääsääntö, jonka mukaan vaimo voi luopua        vuttaa tilanpito nuorempiin käsiin on varmasti
8575: viisi vuotta nuorempana kuin aviopuolisonsa.          suuri. Näissäkään tapauksissa sukupolvenvaihdos
8576: Vuonna 1980 lisättiin MYEL:n 6 a §:n 3 mo-            ei saisi lykkäytyä sen vuoksi, että joudutaan
8577: menttiin ensi kertaa säännös {837 /80), jonka         odottamaan toisen puolison ikääntymistä.
8578: mukaan vuonna 1927-1930 syntyneellä nais-                Uinuva eläkeoikeus tulisi olla myös naisleskel-
8579: puolisella maatalousyrittäjällä on oikeus sukupol-    lä. Tilanpidon jatkaminen yksin voi usein tuntua
8580: venvaihdoseläkkeeseen, mikäli hänen aviopuoli-        ylivoimaiselta.
8581: sollaankin on oikeus sanottuun eläkkeeseen. Tä-          Uinuva eläkeoikeus olisi myönnettävä myös
8582: män uinuvan eläkeoikeuden ikäraja on vuosittain       naisleskelle sekä työkyvyttömän maatalousyrittä-
8583: seurannut varsinaista sukupolvenvaihdoseläkeikää      jän aviovaimolle.
8584: ja vuonna 1984 se on vuonna 1930-1933 synty-             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
8585: neellä naispuolisella maatalousyrittäjällä.           oittavasti,
8586:    Uinuvan eläkeoikeuden säätämisen tarkoituk-
8587: sena on ollut estää sukupolvenvaihdosten tarpee-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8588: ton viivästyminen. Sukupolvenvaihdoseläkejärjes-              kiehdotuksen:
8589: telmän tavoitteenahan on, että maatalousyritys
8590: 
8591: 
8592: 
8593: 
8594: 428400918E
8595: 2                                     1984 vp. -     LA n:o 86
8596: 
8597:                                                Laki
8598:                         maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
8599: 
8600:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrit-
8601: täjien eläkelain 6 a §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa
8602: (955/83), näin kuuluvaksi:
8603: 
8604:                       6a §
8605:                                                      sella maatalousyrittäjällä, jonka aviopuolisokin
8606:    Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa         on oikeutettu sukupolvenvaihdoseläkkeeseen, tai
8607: on säädetty sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen       jonka aviopuoliso on kuollut, taikka jonka avio-
8608: edellytyksenä olevasta alaikärajasta, on myös sel-   puoliso saa kansaneläkelain mukaista toistaiseksi
8609: laisella vuonna 1929 tai sitä ennen syntyneellä      myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, kuitenkin
8610: maatalousyrittäjällä, joka sanotussa momentissa      siten, että eläkettä ei makseta ajalta ennen 55
8611: tarkoitetulla tavalla pysyvästi lopettaa maatalou-   vuoden iän täyttämistä.
8612: den harjoittamisen, oikeus saada sukupolven-
8613: vaihdoseläkettä. Vastaava oikeus on myös sellai-       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8614: sella vuonna 1930-1933 syntyneellä naispuoli-        kuuta 198 .
8615: 
8616:     Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1984
8617: 
8618:         Aapo Saari                     Hannu Kemppainen              Hannu Tenhiälä
8619:         Tytti Isohookana-Asunmaa       Timo Kietäväinen              Paavo Vesterinen
8620:         Pirkko Ikonen                  Sirkka-Liisa Anttila          Juho Koivisto
8621:         Jukka Vihriälä                 Juhani Alaranta               Eeva Turunen
8622:         Heikki Kokko                   Juhani Tuomaala               Helge Saarikoski
8623:                     Helena Pesola                             Anna-Kaarina Louvo
8624:                                                  1984 rd.
8625: 
8626: Lagmotion nr 87
8627: 
8628: 
8629: 
8630: 
8631:                              Jansson: Förslaget till lag om ändring av 2 och 30 §§ lagen angående
8632:                                    stämpelskatt
8633: 
8634: 
8635: 
8636: 
8637:                                           Till Riksdagen
8638: 
8639: 
8640: 
8641:                          LAGMOTIONENS HUVUDSAKLIGA INNEHÅLL
8642: 
8643:    1 lagmotionen föreslås att landskapet Åland            Lagändringen är avsedd att träda i kraft den 1
8644: och dess inrättningar skall jämställas med staten      januari 1985.
8645: och dess inrättningar i fråga om skyldighet att
8646: erlägga stämpelskatt till staten.
8647: 
8648: 
8649: 
8650: 
8651:                                               MOTIVERING
8652: 
8653:    Landskapet Åland är en offentligträttslig juri-     Jamningen så, att kostnaderna drabbar staten,
8654: disk person, som åtnjuter självstyrelse enligt en      varför fråga är om onödiga penningtransaktioner
8655: högre ordning. Landskapet står utanför den all-        på det sätt som lagen avser att förhindra för
8656: männa länsindelningen. lnom ramen för självsty-        statens del.
8657: relsen upprätthåller landskapet ett flertal funk-         Dessutom är termen '' landskap'' i 30 § 1
8658: tioner, som på annat håll i landet sköts av            mom. 1 punkten lagen angående stämpelskatt
8659: statsmakten.                                           oklar till sin innebörd eftersom landskap som
8660:    Enligt 11 § 2 mom. 5 punkten självstyrelsela-       skattskyldig inte existerar i landet i annat avseen-
8661: gen för Åland (670151) hänförs till rikets lagstift-   de än i fråga om landskapet Åland.
8662: ningsbehörighet ärenden angående skatter och              Lagförslaget har, som ovan anförts, inga stats-
8663: avgifter, vilka skola i riket allmänneligen utgöras,   ekonomiska verkningar, eftersom staten enligt
8664: med i 23 § nämnda undantag. En dylik skatt är          nuvarande ordning betalar den stämpelskatt som
8665: stämpelskatt.                                          befrielsen avser. Fråga är sålunda inte om några
8666:    Till följd ·av bestämmelserna i 2 och 30 §§         längre gående befrielser än dem, som staten
8667: lagen angående stämpelskatt har landskapet             redan nu åtnjuter.
8668: Åland och dess inrättningars ställning i förhållan-       1 administrativt hänseende kan man förvänta
8669: de till skattskyldigheten gett upphov till tolk-       inbesparingar för de myndigheter som har att
8670: nings- och tillämpningssvårigheter och delvis till     göra med frågan, närmast domstolarna.
8671: onödiga omgångar. Dels upprätthåller landska-             Med hänvisning till ovan anförda föreslår jag
8672: pets organ statliga funktioner och bör därför          vördsamt
8673: också i skattehänseende jämställas med statens
8674: motsvarande organ. Dels är landskapets kost-                    att Riksdagen måtte godkänna fö/jande
8675: nader av stämpelskatten föremål för den i själv-              lagförslag:
8676: styrelselagen förutsatta skattefinansiella ut-
8677: 
8678: 
8679: 
8680:  4284009394
8681: 2                                       1984 rd. -    LM nr 87
8682: 
8683:                                                  Lag
8684:                      om ändring av 2 och 30 §§ lagen angående stämpelskatt
8685: 
8686:   I enlighet med Riksdagens beslut ändras 2 § och 30 § 1 mom. 1 punkten lagen den 6 augusti 1943
8687: angående stämpelskatt, av dessa lagrum 2 § sådant det lyder i lag av den 9 mars 1979 (293/79) och
8688: 30 § 1 mom. 1 punkten sådant det lyder i lag av den 5 november 1954 (4021 54), som följer:
8689: 
8690: 
8691:                         2 §                                                  30 §
8692:    Befriade från skyldighet att erlägga stäm-            Överlåtelsehandling beträffande äganderätt till
8693: pelskatt är, utöver vad här ned.an sägs, staten och   fastighet är befriad från stämpelskatt:
8694: statsinrättningar, landskapet Aland och dess in-         1) då tillträdare är kommun, kommunalför-
8695: rättningar, folkpensionsanstalten, Utvecklings-       bund, församling eller registrerat trossamfund;
8696: områdesfonden Ab, Postbanken, Finlands Bank
8697: och i tjänsteangelägenheter statsmyndighet och
8698: landskapsmyndighet.                                     Denna lag träder i kraft den 1 januari 1985.
8699: 
8700:       Helsingfors den 12 oktober 1984
8701: 
8702: 
8703:                                            Gunnar Jansson
8704:                                                 1984 vp.
8705: 
8706: Lakialoite n:o 87                                                                             Suomennos
8707: 
8708: 
8709: 
8710: 
8711:                                   Jansson: Ehdotus laiksi leimaverolain 2 Ja 30 §:n muuttamisesta
8712: 
8713: 
8714:                                            Eduskunnalle
8715: 
8716: 
8717:                            LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8718: 
8719:   Lakiesityksessä ehdotetaan, että Ahvenanmaan          Lain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
8720: maakunta ja sen laitokset saatettaisiin valtion ja    1 päivänä tammikuuta 1985.
8721: sen laitosten kanssa samaan asemaan mitä tulee
8722: velvollisuuteen suorittaa valtiolle leimaveroa.
8723: 
8724: 
8725: 
8726: 
8727:                                              PERUSTELUT
8728: 
8729:    Ahvenanmaan maakunta on julkisoikeudelli-          että kustannukset rasittavat valtiota, mistä syystä
8730: nen oikeushenkilö, joka nauttii korkean säädösta-     herää kysymys, tapahtuuko valtion osalta sellaisia
8731: son itsehallinto-oikeutta. Maakunta on yleisen        tarpeettomia siirtoja rahaliikenteessä, joita lain
8732: läänijaon ulkopuolella. Itsehallinnon puitteissa      tarkoitus on estää.
8733: maakunta huolehtii useista tehtävistä, joita              Sitäpaitsi on leimaverolain 30 §:n 1 momentin
8734: muualla maassa hoitaa valtiovalta.                    käsite "maakunta" sisällöltään epäselvä, koska
8735:    Ahvenanmaan itsehallintolain (670/51) 11 §:n       maakuntaa ei maassamme esiinny verovelvollise-
8736: 2 momentin 5 kohdan mukaisesti valtakunnan            na muussa tapauksessa kuin Ahvenanmaan maa-
8737: lainsäädäntövaltaan kuuluvat verot ja maksut,         kunnan ollessa kyseessä.
8738: joita valtakunnassa yleisesti tulee suorittaa 23          Lakiehdotuksella ei ole, kuten edellä on esitet-
8739: §:ssä mainituin poikkeuksin. Tällainen vero on        ty, mitään valtiontaloudellisia vaikutuksia, koska
8740: leimavero.                                            valtio nykyisen järjestelyn mukaan maksaa vapau-
8741:    Leimaverolain 2 ja 30 §:n säännöksistä johtuen     tuksen edellyttämän leimaveron. Kyse ei näin
8742: Ahvenanmaan maakunnan ja sen laitosten asema          ollen ole pitemmälle menevistä vapautuksista
8743: on verovelvollisuuteen nähden aiheuttanut tul-        kuin niistä, joita valtio jo nauttii.
8744: kinta- ja soveltamisvaikeuksia ja eräiltä osin tur-       Hallinnollisesti voidaan arvioida, että niille
8745: hia mutkallisuuksia. Maakunnan elimet hoitavat        viranomaisille koituu säästöä, jotka ovat tekemi-
8746: osittain valtion tehtäviä ja ne tulee myös tästä      sissä asian kanssa, lähinnä tuomioistuimille.
8747: syystä suhteessa veroihin asettaa samanarvoiseen          Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas-
8748: asemaan valtion vastaavien elinten kanssa. Maa-       ti,
8749: kunnan leimaverosta aiheutuvat kustannukset
8750: otetaan toisaalta huomioon itsehallintolain edel-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8751:  lyttämässä verotaloudellisessa tasauksessa siten,           lakiehdotuksen:
8752: 
8753: 
8754: 
8755: 
8756: 4284009394
8757: 2                                       1984 vp. -   LA n:o 87
8758: 
8759:                                                Laki
8760:                              leimaverolain 2 ja 30 §:n muuttamisesta
8761: 
8762:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 2 §
8763: ja 30 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 2 § 9 päivänä maaliskuuta 1979 (293/79) annetussa
8764: laissa ja 30 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 5 päivänä marraskuuta 1954 annetussa laissa
8765: (402/54), näin kuuluviksi:
8766: 
8767: 
8768:                          2 §                                                30 §
8769:    Leimaveron suorittamisesta ovat vapaat, sen          Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja on
8770: lisäksi mitä jäljempänä säädetään, valtio ja val-    leimaverosta vapaa:
8771: tion laitokset, kansaneläkelaitos, Kehitysaluera-       1) kun vastaanottajana on kunta, kuntainliitto,
8772: hasto Oy, Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto        seurakunta tai rekisteröity uskonnollinen yh-
8773: Oy, Postipankki ja Suomen Pankki sekä                dyskunta;
8774: virka-asioissa valtion viranomaiset ja maakuntavi-
8775: ranomatnen.
8776:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
8777:                                                      ta 1985.
8778: 
8779:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1984
8780: 
8781:                                            Gunnar Jansson
8782:                                               1984 vp.
8783: 
8784: Lakialoite n:o 88
8785: 
8786: 
8787: 
8788: 
8789:                                  Muroma ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain 5 §:n muuttami-
8790:                                    sesta
8791: 
8792: 
8793:                                          Eduskunnalle
8794: 
8795:    Vuoden 1985 alusta lukien lasten hoitoa on       tamaa kotihoidon tukea. Tuen maksamisen pe-
8796: tarkoitus kehittää muun ohessa siten, että lapsen   rusteena on yleensä tällöin ollut lapsiperheiden
8797: hoitajalle maksettaisiin kotihoidon tukea van-      toimeentulon turvaaminen ja perhekustannusten
8798: hempainrahakauden päättymisen jälkeen päivä-        tasaus. Siten tämä kuntien maksama lasten koti-
8799: hoitopaikan tarjoamisen vaihtoehtona perheen        hoidon tuki ei ole ollut palkkaa tai korvausta
8800: valinnan mukaan.                                    omien lasten hoitamisesta vaan lasten päivähoito-
8801:    Uudistuksen toteuttamiseksi säädetään laki ko-   palveluihin verrattavaa lapsen oman vanhemman
8802: tihoidon tuesta ja samalla muutetaan lasten päi-    suorittaman hoidon ja kasvatuksen tukemista.
8803: vähoidosta annettua lakia. Uusi kotihoidon tuki-    Koska kunnallinen kotihoidon tuki ei ole palkkaa
8804: järjestelmä korvaa valtioneuvoston päätöksen pe-    tai korvausta eikä siten veronalaista tuloa kuten
8805: rusteella valtion varoista maksetun kotihoidon      lasten kotihoidon tukea koskevan lain mukainen
8806: tuen. Tämä kotihoidon tuesta säädetyn lain mu-      kotihoidon tuki, ennakkoperintälain 5 §:n mu-
8807: kainen kotihoidon tuki olisi kaikkine lisineen      kaista ennakonpidätystä ei tule toimittaa kunnan
8808: saajalleen veronalaista tuloa ja siten myös enna-   varoin maksettavasta kotihoidon tuesta.
8809: konpidätyksen toimittamisvelvollisuuden alaista        Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
8810: tuloa. Asiasta on eduskunnalle jo annettu esitys    oittavasti,
8811: (HE n:o 197).
8812:    Valtioneuvoston päätöksen perusteella valtion             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8813: varoista maksetun kotihoidon tuen lisäksi yli 100          kiehdotuksen:
8814: kunnassa on maksettu kuntien kokonaan kustan-
8815: 
8816:                                               Laki
8817:                              ennakkoperintälain 5 §:n muuttamisesta
8818: 
8819:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperin-
8820: tälain 5 §, sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa (482/81), näin
8821: kuuluvaksi:
8822: 
8823:                      5 §
8824:   Ennakonpidätys on toimitettava:                     (7 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o 197)
8825:   (1-5 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o
8826: 197)                                                   (Voimaantulosäännös kuten hallituksen esityk-
8827:   6) pienten lasten hoidon kehittämistä koske-      sessä n:o 197)
8828: van lain (   1 ) mukaisesta lapsen kotihoidon
8829: tuesta; sekä
8830: 
8831: 
8832: 
8833:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1984
8834: 
8835:          Impi Muroma                   Olavi Ronkainen                Esko Almgren
8836: 4284009748
8837:                                                 1984 vp.
8838: 
8839: Lakialoite n:o 89
8840: 
8841: 
8842: 
8843: 
8844:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 16 §:n
8845:                                       muuttamisesta
8846: 
8847: 
8848:                                            Eduskunnalle
8849: 
8850: 
8851:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8852:    Hallituksen esityksessä n:o 189/1984 vp. ehdo-     päivärahan korottamista 50 markkaan ja kor-
8853: tetaan koeotettavaksi sairausvakuutuslain mukai-      keimman vakuutetulle maksettavan päivärahan
8854: sia vakuutetun itsensä suoritettavia osuuksia tut-    säätämistä 300 markaksi. Aloite ei sisällä äitiys-
8855: kimus-, hoito-, lääke- ja matkakustannuksista.        päivärahan pitämistä alennettuna 100 ensimmäi-
8856: SKDL:n eduskuntaryhmä ei näitä korotuksia hy-         sen arkipäivän jälkeen, mitä menettelyä hallitus
8857: väksy. Sen sijaan aloitteessa esitetään vähimmäis-    esittää jatkettavaksi.
8858: 
8859: 
8860: 
8861: 
8862:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
8863: 
8864:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen         tämistä enenevässä maann asianomaisen itsensä
8865: sairausvakuutuslain muuttamisesta ja sekä äitiys-     kannettavaksi takaperoisena.
8866: päivärahan määrästä vuonna 1985 (HE n:o 189/             SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä hallituk-
8867: 1984 vp.). Sairausvakuutusmenojen vähentämi-          sen esitys äitiyspäivärahan tason pitämisestä 100
8868: seksi hallitus esittää omavastuuosuuksien tarkista-   ensimmäisen arkipäivän jälkeen ensi vuonnakin
8869: mista, vaikka ne on viimeksi tarkistettu kuluvan      alennettuna on perusteeton. Tästä syystä tähän
8870: vuoden alusta. Omavastuuosuuksia hallitus esit-       aloitteeseen ei sisälly hallituksen esityksen mu-
8871: tää tarkistettavaksi tutkimus- ja hoitokustannus-     kaista alennuksen jatkamista, vaan sen SKDL:n
8872: ten sekä lääkkeiden osalta 20 markasta 30 mark-       eduskuntaryhmä torjuu. Sen sijaan pidämme
8873: kaan eli peräti 50 % ja matkakustannusten osalta      välttämättömänä sairausvakuutuksen vähimmäis-
8874: 15 markasra 20 markkaan eli 33, 5 % . Ottaen          päivärahan korottamista 50 markkaan, mutta
8875: huomioon hallituksen asettaman inflaatiotavoit-       samalla katsomme, että oikeudenmukaisuussyistä
8876: teen alhaisuuden tähdätään omavastuuosuuksien         kenenkään sairausvakuutuksen päiväraha ei saa
8877: näin jyrkällä korotuksella vain vakuutetun henki-     ylittää 300 markkaa.
8878: lökohtaisen rasituksen voimakkaaseen kasvatta-           Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
8879: miseen; olivathan vuoden alusta voimaan tulleet       kantana,
8880: korotukset jo varsin tuntuvia. SKDL:n eduskun-
8881: taryhmä ei voi hyväksyä tällaisia korotuksia ja                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8882: pitää sairauden aiheuttamien kustannusten sälyt-             kiehdotuksen:
8883: 
8884: 
8885: 
8886: 
8887: 428400981F
8888: 2                                     1984 vp. -    LA n:o 89
8889: 
8890: 
8891:                                               Laki
8892:                              sairausvakuutuslain 16 §:n muuttamisesta
8893: 
8894:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
8895: lain 16 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1119/83), näin
8896: kuuluvaksi:
8897: 
8898:                         16 §                        päivärahan määrä on kuitenkin 300 markkaa.
8899:    Päivärahan maara päivää kohden on vähim-         Jollei vakuutetulla ole edellä mainittuna aikana
8900: mäispäiväraha 50 markkaa lisättynä 30 prosentilla   ollut työtuloja, päivärahan määrä päivää kohden
8901: vakuutetun verotuksessa, asetuksella säädettävänä   on vähimmäispäivärahan suuruinen.
8902: kalenterivuotena todettujen työtulojen kolmassa-       Mitä työtulolla tarkoitetaan tätä lakia sovellet-
8903: dasosa, kuitenkin vähintään 80 prosenttia työtu-    taessa, säädetään aseutuksella.
8904: lojen kolmassadasosasta, jos työtulot eivät ylitä
8905: 75 000 markkaa. Jos työtulot ylittävät 75 000         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
8906: markkaa, päivärahan määrä on 80 prosenttia          ta 1985.
8907: 75 000 markan kolmassadasosasta lisättynä 50          Tätä lakia sovelletaan päivä- ja äitiysrahaan,
8908: prosentilla 75 000 markkaa ylittävän osan kol-      joka kohdistuu aikaan lain voimaantulosta al-
8909: massadasosalta. Jos työtulot ylittävät 120 000      kaen.
8910: markkaa, päivärahan määrä 120 000 markkaa             Tätä lakia sovellettaessa pidetään 16 §:n 1
8911: ylittävältä osalta on 30 prosenttia 120 000 mark-   momentissa säädettyjä markkamääriä vuoden
8912: kaa ylittävän osan kolmassadasosalta. Korkein       1985 yleistä palkkatasoa vastaavina.
8913: 
8914: 
8915:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1984
8916: 
8917:          Marjatta Stenius-Kaukonen        Pekka Leppänen               Ensio Laine
8918:          Ulla-Leena Alppi                 Niilo Koskenniemi            Esko-Juhani Tennilä
8919:          Vappu Säilynoja                  Inger Hirvelä                Heli Astala
8920:          Osmo Vepsäläinen                 Marja-Liisa Salminen         Lauha Männistö
8921:                                                   1984 vp.
8922: 
8923: Lakialoite n:o 90
8924: 
8925: 
8926: 
8927: 
8928:                                     Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi työllisyyskoulutuksesta anne-
8929:                                        tun lain 13 ja 14 §:n muuttamisesta
8930: 
8931: 
8932:                                              Eduskunnalle
8933: 
8934:     Työllisyyskoulutuksessa olevien toimeentulo on          Yli 20-vuotiaita huoltovelvollisia kassaan kuu-
8935:  järjestetty koulutustuen muodossa. Koulutustuki         lumattomia oli lähes 10 000. Heidän kohdallaan
8936:  on sidottu työttömyyspäivätahoihin asetuksella.         menetykset tulevat olemaan suurimmat. Pahim-
8937:  Voimassa olevien säädösten mukaan alle 20-vuo-          massa tapauksessa uuden järjestelmän voimaan-
8938:  tiaille työllisyyskurssilaisille koulutustuki makse-    tulo ensi vuoden alussa merkitsee sitä, että työlli-
8939:  taan työttömyyskorvauksen suuruisena. Työttö-           syyskurssilainen, joka nyt on saanut 78 markkaa
8940:  myyskorvauksen suuruus on ensimmäisessä kun-            käteen, saa ensi vuonna koulutustukena 70 mark-
8941:  taryhmässä 42,50 markkaa henkilölle, joka ei ole        kaa miinus verot. Pudotus on suurimmillaan
8942:  huoltovelvollinen. Huoltovelvollisen työttömyys-        parikymmentä markkaa päivässä. Lopputulok-
8943:  korvaus ensimmäisessä kuntaryhmässä on 61 , 50          seen vaikuttavat mahdolliset lapsikorotukset. Yh-
8944:  markkaa. Yli 20-vuotiaille työllisyyskurssilaisille     den lapsen huoltajan koulutustuki on nykyisel-
8945:  koulutustuki on maksettu kassa-avustuksen suu-          lään 81 markkaa puhtaana käteen. Ensi vuoden
8946:  ruisena. Kassa-avustuksen suuruus on 53 mark-           alusta hän saa 85 markkaa miinus verot.
8947:  kaa ei-huoltovelvolliselle ja 78 markkaa huolto-           Myös ei-huoltovelvollisia 20 vuotta täyttäneitä
8948:  velvolliselle. Lapsikorotuksen suuruus on 3 mark-       kassaan kuulumattomia oli noin 10 000. Nykyi-
8949:  kaa. Kaikki mainitut markkamäärät ovat verotto-        sin he ovat saaneet 53 markan suuruisen koulu-
8950:  mia.                                                   tustuen verottomana. Uudessa järjestelmässä he
8951:     Työttömyysturvauudistuksessa työllisyyskoulu-       tulevat jäämään peruspäivärahan varaan. Tämä
8952:  tuksen koulutustuen mitoituksessa on lähdetty          merkitsee siis 70 markkaa miinus verot, mistä on
8953:  uuden perusturvan tasosta eli 70 markasta. Myös        yksinäiselle henkilölle arvioitu jäävän käteen 52
8954: koulutustuki säädettiin veronalaiseksi. Nyt edus-       markkaa. Todellinen jälkeenjääneisyys on vielä
8955: kunnalle annetussa työttömyyskassalain muutok-          suurempi kun otetaan huomioon, että nykyisiä
8956: sessa ehdotetaan, että työttömyyskassat voisivat        päivärahoja on korotettu viimeksi 1.4.1983.
8957: maksaa jäsenilleen koulutustuen ansiosidonnai-             Käsitellessään työllisyyskertomusta tämän vuo-
8958: sen osan samoin perustein kuin maksetaan työt-          den helmikuussa sosiaalivaliokunta vaati työlli-
8959: tömyyspäivärahan ansioturva. Uusi järjestelmä           syyskoulutukseen osallistuvan henkilön sosiaaliset
8960: merkitsee koulutustuen alenemista huomattaval-          edut järjestettäväksi siten, että koulutukseen
8961: le osalle työllisyyskurssilaisista. Tämä johtuu sii-    osallistuminen on myös taloudellisesti edullisem-
8962: tä, että nykyisin kassa-avustuksen suuruisen kou-       paa kuin työttömänä oleminen. Tämän vuoksi
8963: lutustuen saamisen ehtona on ollut vain 20              sosiaalivaliokunta edellytti, ettei ammattikurssi-
8964: vuoden iän saavuttaminen, mutta jatkossa ansio-         keskuksissa opiskelevien etuuksia heikennetä.
8965: sidonnaisen osan saaminen koulutustukeen edel-          Työttömyysturvauudistusta käsitellessään valio-
8966: lyttää kassan jäsenyyttä ja sen lisäksi puolen          kunta toisti työllisyyskertomuksen yhteydessä ot-
8967: vuoden työssäoloehdon täyttämistä.                      tamansa kannan, että työllisyyskoulutukseen
8968:    V. 1983 työllisyyskoulutuksen päättäneitä oli        osallistumisen on oltava taloudellisesti edullisem-
8969: noin 36 800. Heistä alle 20-vuotiaita oli 5 600 ja      paa kuin työttömänä oleminen. Järjestelmän
8970: yli 20-vuotiaita 31 200. Yli 20-vuotiaista noin         muutos merkinnee kuitenkin sitä, että valtaosalla
8971: puolet ei ollut huoltovelvollisia ja toinen puoli       kurssilaisista koulutustuki heikkenee nykyises-
8972: taas oli huoltovelvollisia. Vain noin 113 kaikista      tään. Vuoden vaihteessa työllisyyskoulutuksessa
8973: työllisyyskoulutuksessa olevista oli kassan jäseniä.    olevat joutuvat tämän kokemaan konkreettisesti
8974: 428400982H
8975: 2                                      1984 vp. -     LA n:o 90
8976: 
8977: kohdallaan siten, että ensi vuoden tammikuussa        perusturvaan maksettaisiin 30 markan koulutusli-
8978: koulutustuki tulee jäämään pienemmäksi kuin           sä.
8979: tämän vuoden joulukuussa.                                Ateriakorvaukset tulisi palauttaa vuonna 1983
8980:    Kun kaikista työttömistä 3/4 on vailla amma-       vallinneelle tasolle ja ottaa lakiin aikaisempi
8981: tillista koulutusta, ei ammattikoulutuksen tär-       asetuksen säädös siitä, että kurssiaikainen oppi-
8982: keyttä nimenomaan nuorten henkilöiden osalta          lasmajoitus ja ruokailu on kurssihiisille ilmainen.
8983: voitane liiaksi korostaa, niin kuin sosiaalivalio-       Ammattikurssilaisille tulisi myös turvata lapsi-
8984: kunta on todennut. Siksi on tärkeää, että haluk-      korotuksen maksaminen koulutustukeen siihen
8985: kuus työllisyyskoulutukseen voidaan varmistaa         saakka kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
8986: myös koulutuksenaikaisen toimeentulon järjestä-           Näiden toteuttaminen edellyttää työllisyyskou-
8987: misellä. Eduskunnan on huolehdittava siitä, että      lutuslain 13 §:n 2 momentin ja 14 §:n muutta-
8988: sen edellyttämiin toimenpiteisiin ryhdytään.          mista.
8989: Koulutustuen suuruudesta pitäisi säätää ensinnä-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8990: kin lailla. Työttömyyskurssilaisille pitäisi koulu-
8991: tustuen heikkenemisen estämiseksi ja koulutus-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8992: motivaation ylläpitämiseksi maksaa vähintään                  kiehdotuksen:
8993: 100 markan suuruista koulutustukea siten, että
8994: 
8995: 
8996:                                                  Laki
8997:                   työllisyyskoulutuksesta annetun lain 13 ja 14 §:n muuttamisesta
8998: 
8999:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työllisyyskoulutuksesta 16 päivänä tammikuuta 1976
9000: annetun lain (31176) 13 §:n 2 momentti ja 14 § näin kuuluviksi:
9001: 
9002:                        13§                                                     14 §
9003:                                                           Edellä 13 §:ssä tarkoitettuna perheellisenä pi-
9004:    Ammattikurssin oppilaalle maksetaan oppilaan       detään:
9005: ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseksi             1) avioliitossa olevaa henkilöä;
9006: koulutustukea työttömyysturvalain (602184)                2) miestä ja naista, jotka avioliittoa solmimat-
9007: 22-24 §:n mukaisen työttömyyspäivärahan suu-          ta jatkuvasti elävät yhteisessä taloudessa avio-
9008: ruisena siten, että koulutustuki on vähintään         liitonomaisissa olosuhteissa;
9009: peruspäivärahan suuruinen korotettuna 30 mar-             3) sitä, joka huoltaa alle 18-vuotiasta lasta tai
9010: kan koulutuslisällä. Koulutustukea korotetaan         18 vuotta täyttänyttä lasta, jonka toimeentulo on
9011: työttömyysturvalain 25 §:n mukaisesti. Kurssiai-      hänestä huomattavasti riippuvainen, sekä;
9012: kainen oppilasmajoitus ja ruokailu ovat oppilaal-         4) sitä, joka elää asumus- tai avioerossa ja on
9013: le ilmaisia. Muista korvauksista ja etuuksista        tuomittu suorittamaan elatusmaksua taikka joka
9014: samoin kuin oppilasvalintatilaisuuksiin osallistu-    on tuomittu suorittamaan elatusmaksua avio-
9015: ville myönnettävistä korvauksista ja etuuksista       liiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta.
9016: säädetään asetuksella.
9017: - - - - - - - - - - - - -                               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
9018:                                                       ta 1985.
9019: 
9020: 
9021:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1984
9022: 
9023:           Marjatta Stenius-Kaukonen      Inger Hirvelä                    Lauha Männistö
9024:           Ulla-Leena Alppi               Pentti Liedes                    Niilo Koskenniemi
9025:           Marja-Liisa Salminen           Ensio Laine                      Anna-Liisa Jokinen
9026:           Vappu Säilynoja                Esko-Juhani Tennilä              Pekka Leppänen
9027:                                          Heli Astala
9028:                                                   1984 vp.
9029: 
9030: Lakialoite n:o 91
9031: 
9032: 
9033: 
9034: 
9035:                                           Viinanen ym.: Ehdotus laiksi tullilain 44 §:n muuttamisesta
9036: 
9037: 
9038: 
9039: 
9040:                                              Eduskunnalle
9041: 
9042:    Ulkomaan vienu- Ja tuontikauppaa harjoitta-           huolintaliikkeelle suorittamansa välilliset valtiol-
9043: vat yritykset käyttävät aivan yleisesti huolintaliik-    liset maksut.
9044: keitä hoitamaan kuljetusjärjestelyt, tullauksen,            Tullilaitoksen tehtävä tulee olla huolintaliik-
9045: vakuuttamisen ja valtiollisten maksujen laskutta-        keen luottokelpoisuudesta varmistuminen ja sen
9046: misen asiakasyrityksiltä ja edelleen tilittämisen        jatkuva seuranta. Siksi tullilakia tulee selventää
9047: valtionhallinnolle. Huolitsijan ja tullilaitoksen        sellaiseksi, että vastuu on ainoastaan tulliviran-
9048: välillä on käytännössä eräänlainen luottoasiakas-        omaisen, jolla on mahdollisuus seurata huolinta-
9049: suhde.                                                   liikkeiden tilityksiä ja havaita mahdolliset maksu-
9050:    Viime vuosina on useasti käynyt kuitenkin             häiriötapaukset ajoissa ja niiden esiintyessä pur-
9051: niin, että huolintaliike ajautuu vararikkoon tai         kaa luottosuhde välittömästi. Asiakasyrityksellä ei
9052: huolitsija tahallisesti käyttää tullilaitoksen luotta-   tähän ole mahdollisuutta ja siksi mielestämme
9053: musta väärin hyväkseen perien valtiolliset maksut        onkin kyse yrittäjän oikeusturvan loukkaamisesta,
9054: asiakkaalta, mutta ei suoritakaan niitä edelleen         mikäli hän joutuu huolitsijan virheen johdosta
9055: asianomaiselle valtion viranomaiselle.                   maksamaan samat maksut kahteen kertaan.
9056:    Nykyinen voimassa oleva tullilaki asettaa huo-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9057: litsijan ja sen asiakasyrityksen yhteisvastuuseen,
9058: jolloin väärinkäytös- tai vararikkotapauksissa yrit-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9059: täjältä peritään uudelleen hänen jo kertaalleen                  kiehdotuksen:
9060: 
9061: 
9062: 
9063: 
9064:                                                    Laki
9065:                                       tullilain 44 §:n muuttamisesta
9066: 
9067:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 14 päivänä heinäkuuta 1978 annetun tullilain (573/78)
9068: 44 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa
9069: (547 182), uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:
9070: 
9071:                         44 §                             kaana, on tavaran haltijalta vastaanottanut nii-
9072:                                                          den tilittämisen tullihallitukselle eikä tavaran
9073:    Milloin tavaran haltijan valtuuttama huolitsija       haltija ole myötävaikuttanut maksun laiminlyön-
9074: tai se, joka muutoin on tulliselvittänyt tavaran         tiin, älköön tullilaitokselle kannettavia maksuja
9075: tullihallituksen hyväksymänä rekisteröitynä asiak-       kannettaka tavaran haltijalta.
9076: 
9077: 4284010014
9078: 2                                   1984 vp. -    LA n:o 91
9079: 
9080:   Tulliviranomainen on velvollinen välittömästi     Tämä     laki tulee   votmaan       päivänä
9081: ilmoittamaan tavaran haltijalle huolitsijan tai             kuuta 198 .
9082: muun tulliselvityksen suorittaneen henkilön
9083: maksujen viivästymisestä.
9084: 
9085: 
9086:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1984
9087: 
9088:         Iiro Viinanen                Lea Kärhä                     Impi Muroma
9089:         Ben Zyskowicz                Sirkka-Liisa Anttila          Kaarina Dromberg
9090:         Aino Pohjanoksa              Jouni J. Särkijärvi           Martti Ratu
9091:         Aapo Saari                   Juhani Alaranta               Mikko Vainio
9092:         Eva-Riitta Siitonen          Helge Saarikoski              Riitta Uosukainen
9093:         Tuure Junnila                Mauri Miettinen               Aila Jokinen
9094:         Sampsa Aaltio                Ulla Puolanne                 Anna-Kaarina Louvo
9095:         Elsi Hetemäki-Olander        Liisa Hilpelä                 Matti Viljanen
9096:         Matti Lahtinen               Erkki Moisander               Ritva Laurila
9097:         Toivo T. Pohjala             Helena Pesola                 Heikki Perho
9098:         Saara Mikkola                Sakari Valli                  Heikki Järvenpää
9099:         Tauno Valo                   Pertti Salolainen             Tapio Holvitie
9100:         Pirjo Rusanen                Martti Tiuri                  Riitta Jouppila
9101:         Ilkka Kanerva                Lauri Impiö                   Pentti Mäki-Hakola
9102:         Pekka Löyttyniemi            Sirpa Pietikäinen             Kimmo Sasi
9103:         Eeva Turunen                 Juho Koivisto                 Pentti Skön
9104:         Jukka Vihriälä               Elisabeth Rehn                Liisa Kulhia
9105:         Esko Almgren                 Olavi Ronkainen               Ilkka Suominen
9106:                                                  1984 vp.
9107: 
9108: Lakialoite n:o 92
9109: 
9110: 
9111: 
9112: 
9113:                                     Salminen ym.: Ehdotukset lapsiperheiden asemaa koskevan lainsää-
9114:                                        dännön kehittämistä tarkoittaviksi laeiksi
9115: 
9116: 
9117:                                              Eduskunnalle
9118: 
9119:     Tuoreet selvitykset osoittavat, että lapsiperhei-   perheen ollessa tuen tarpeessa. Tukea voitatsun
9120: den asema on tämän päivän Suomessa täysin               maksaa myös siinä tapauksessa, että kunnalla ei
9121: kestämätön. Tämä johtuu perhepoliittisten tu-           ole osoittaa hoitopaikkaa yksityisessä hoidossa
9122: lonsiirtojen alhaisesta tasosta ja päivähoitopaik-      olevasta lapsesta. Tällöin tuki kuitenkin voisi olla
9123: kojen puutteesta, samalla kun työttömyys, reaali-       enintään hoitomaksun ja sen maksun erotus, joka
9124: ansioiden kehityksen pysähtyminen ja asuntopula         perheen maksettavaksi tulisi kunnallisessa päivä-
9125: tuntuvat raskaina nimenomaan lapsiperheiden             hoidossa.
9126: elämässä.                                                   Tarveharkintaista kotihoidon tukea jaettaisiin
9127:     SKDL:n eduskuntaryhmä on jättänyt eduskun-          soveltuvin osin samoin perustein kuin kunnassa
9128: nan käsiteltäväksi lakialoitteen lapsilisien korotta-   jaetaan päivähoitopaikkoja ja määritetään hoito-
9129: misesta 10 % :lla välittömästi ensi vuoden alusta       maksut. Tarveharkinnassa, josta edellytetään sää-
9130: ja lapsilisäjärjestelmän kehittämisestä siten, että     dettävän tarkemmin asetuksella, vastaisi kunta ja
9131: lisän maksua jatketaan 18. ikävuoteen asti ja että      siinä otettaisiin siis huomioon mm. perheen
9132: nyt alle kolmivuotiaista maksettavan korotetun          taloudellinen ja sosiaalinen asema, lasten luku-
9133: lapsilisän maksua asteittain jatketaan 7. ikävuo-       määrä ja kasvatukselliset tekijät. Myös hakume-
9134: teen asti.                                              nettelystä, joka liitettäisiin päivähoitopaikkojen
9135:     SKDL:n esitys lapsilisien yleisestä tasokorotuk-    hakuun, säädettäisiin asetuksella.
9136: sesta on vähimmäisvaatimus, johon liitämme                  Kotihoidon tuen vähimmäismäärä huoltajien
9137:  esityksen lapsilisien reaalisen ostovoiman nosta-      hoitaessa lasta itse kotona olisi 750 mk, mikä
9138:  misen pidemmän aikavälin ohjelmasta.                   vastaa nykyistä valtioneuvoston päätökseen perus-
9139:     Tämä esityksemme sisältää neljä lakiehdotusta:      tuvaa kotihoidon tukea; enimmäismäärä olisi
9140:  ehdotuksen laiksi lasten päivähoidosta annetun         2000 mk. Yksityisessä hoidossa olevien osalta
9141:  lain muuttamisesta, ehdotuksen laiksi lasten ko-       tuki määräytyisi kuten edellä on selostettu. Tuki
9142:  tihoidon tuesta, ehdotuksen laiksi sosiaali- ja        olisi saajalleen verotonta tuloa.
9143:  terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-            Esityksemme mukaisesta kotihoidontukijärjes-
9144:  desta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta        telmästä ei muodostuisi kunnallisen päivähoidon
9145:  ja ehdotuksen laiksi työsopimuslain muuttami-          kanssa kilpailevaa hoitojärjestelmää, kuten siitä
9146:  sesta.                                                 mitä ilmeisimmin muodostuu hallituksen edus-
9147:     SKDL:n eduskuntaryhmä pitää ensisijaisena           kunnalle antaman esityksen mukaisena.
9148:  pienten lasten hoito-ongelmien ratkaisuna kor-             Valtionosuutta kotihoidon tukeen esitämme
9149:  keatasoisten kunnallisten päivähoitopaikkojen          maksettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon suun-
9150:  nopeaa lisäämistä. Hallituksen esittämä 7000           nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain mu-
9151:  uuden hoitopaikan perustaruisvauhti ei mieles-         kaisena, kuitenkin siten, että vuonna 1985 osuus
9152:  tämme ole läheskään riittävä. Esitämmekin sito-        maksettaisiin 15 prosenttiyksiköllä korotettuna,
9153:  van aikataulun ottamista päivähoitolakiin. Esi-        vuonna 1986 20 prosenttiyksiköllä korotettuna
9154:  tyksemme mukaan päivähoitopaikkoja tulisi olla         ja vuosina 1987-1989 15 prosenttiyksiköllä ko-
9155:  tarjolla tarvetta vastaavasti 1.1.1990.                rotettuna. Vastaavia korotuksia esitämme myös
9156:    Jotta päivähoitopaikkojen saannin helpottumi-        päivähoidon valtionosuuksiin.
9157:  sen ohella perheillä olisi mahdollisuus myös vali-        Jos arvioidaan esityksemme mukaisen tuen
9158:  ta kotihoito, tulee tätä vaihtoehtoa SKDL:n            piirissä olevan noin 50 000 perhettä ja tuen
9159: .eduskuntaryhmän mielestä taloudellisesti tukea         määrän olevan keskimäärin 1000 markkaa, olisi-
9160: 4284009992
9161: 2                                      1984 vp. -     LA n:o 92
9162: 
9163: vat kokonaiskustannukset 600 miljoonaa mark-          kunnes lapsi täyttää kolme vuotta työsuhteen
9164: kaa. Esittämämme päivähoitopaikkojen määrän           katkeamatta, ja oikeus palata tämän jälkeen
9165: kasvattaminen ja kotihoidontukijärjestelmän luo-      aikaisempaan tai siihen verrattavaan työhön. Esi-
9166: minen eivät aiheuttaisi kunnille merkittävästi        tämme lakiin myös lisättäväksi työntekijän oikeu-
9167: suurempia kokonaiskustannuksia kuin hallituk-         den kolmen päivän paikalliseen lomaan äkillisesti
9168: sen esitysten toteuttaminenkaan.                      sairastuneen lapsen hoidon vuoksi.
9169:    Työsopimuslakia SKDL:n eduskuntaryhmä                Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9170: esittää muutettavaksi siten, että työntekijälle an-
9171: netaan oikeus pitää hoitolomaa sairausvakuutus-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
9172: lain mukaisen äitiysrahakauden päättymisen jäl-              kiehdotukset:
9173: keen yhdessä tai useammassa jaksossa siihen asti,
9174: 
9175: 
9176: 
9177: 
9178: 1.
9179:                                                 Laki
9180:                           lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta
9181: 
9182:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1973
9183: annettuun lakiin (36/73) siitä 17 päivänä syyskuuta 1982 annetulla lailla (698/82) kumottujen 2 §:n
9184: 3 momentin ja 13 §:n tilalle uudet näin kuuluvat 2 §:n 3 momentti ja 13 §:
9185: 
9186:                         2 §
9187:                                                       voimavarat päivähoidon järjestämiseen siten, että
9188:     Lasten kotihoidon tuesta on säädetty erikseen.    jokaiselle hoitopaikan tarvitsevalle lapselle voi-
9189:                                                       daan osoittaa kunnallinen päivähoitopaikka vii-
9190:                        13 §                           meistään 1.1.1990 lukien.
9191:    Kuntien tulee sisällyttää vuodesta 1985 lähtien
9192: edellä 12 §:ssä mainitun lain 7 §:n nojalla laa-        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
9193: dittaviin toteuttamissuunnitelmiin tarvittavat        kuuta 1985.
9194: 
9195: 
9196: 
9197: 
9198: 2.
9199:                                                 Laki
9200:                                        lasten kotihoidon tuesta
9201: 
9202:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9203: 
9204:                         1 §                                                  2 §
9205:               Lasten kotihoidon tuki                                Hoitomuodon valinta
9206:   Lasten kotihoidon tuella tarkoitetaan alle oppi-      Ellei kunta kykene tarjoamaan lapselle lasten
9207: velvollisuusikäisen lapsen vanhemmille tai muille     päivähoidosta annetussa laissa (36/73) tarkoitet-
9208: huoltajille tämän lain nojalla suoritettavaa talou-   tua kunnallista päivähoitopaikkaa tai mikäli lap-
9209: dellista tukea.                                       sen vanhemmat tai muut huoltajat haluavat itse
9210:                                         1984 vp. -    LA n:o 92                                       3
9211: 
9212: hoitaa lasta kotona, ja lapsen vanhempien tai         palkkatasossa tapahtuneiden muutosten johdosta
9213: muiden huoltajien taloudellinen tilanne sitä          sen palkkaindeksin mukaan, joka vuosittain vah-
9214: edellyttää, heillä on oikeus saada kotihoidon         vistetaan työntekijäin eläkelain (395/61) 9 §:n
9215: tukea sairausvakuutuslain (36/63) mukaisen äi-        soveltamista varten.
9216: tiysrahakauden päättymisestä lähtien.                    Kotihoidon tuki ei ole saajalleen veronalaista
9217:                                                       tuloa.
9218:                     3 §
9219:               Kunnan velvollisuus                                        6 §
9220:                                                               Tuen hakeminen ja tuen saaja
9221:    Lasten kotihoidon tuen suorittamisesta vastaa
9222: se kunta, joka sosiaalihuoltolain (710/82) 3 lu-        Lasten kotihoidon tuen saamiseksi sitä on haet-
9223: vun mukaan on velvollinen järjestämään perheel-       tava kunnalta noudattaen soveltuvin osin kunnan
9224: le sosiaalipalveluja.                                 päivähoitopaikkoja haettaessa noudatettavaa me-
9225:    Tämän lain mukaisista tehtävistä huolehtii         nettelyä.
9226: kunnassa sosiaalilautakunta.                            Tuki suoritetaan hakemuksessa tuen saajaksi
9227:                                                       ilmoitetulle lapsen vanhemmalle tai muulle
9228:                      4 §                              huoltajalle, jonka huollossa lapsi on.
9229:              Suhde muihin lakeihin
9230:                                                                            7 §
9231:    Tämän lain nojalla kunnan suorittamaan las-                       Tuen maksaminen
9232: ten kotihoidon tukeen sovelletaan sosiaali- ja
9233: terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-         Lasten kotihoidon tukea suoritetaan sairausva-
9234: desta annettua lakia (6771 82) ja sosiaalihuoltola-   kuutuslaissa tarkoitetun äitiysrahakauden päätty-
9235: kia, jollei lailla ole toisin säädetty.               mistä seuraavasta arkipäivästä lukien.
9236:                                                         Tukea voidaan maksaa taannehtivasti, kuiten-
9237:                       5 §                             kin enintään kuudelta hakemusta edeltäneeltä
9238:                   Tuen suuruus                        kuukaudelta.
9239:                                                         Tuen suorittaminen lakkaa lapsen oppivelvolli-
9240:    Lasten kotihoidon tukea maksetaan tukeen           suuden alkaessa tai kun tuen saannin edellytykset
9241: oikeutetun lapsen vanhemmille tai muille huol-        muutoin lakkaavat.
9242: tajille vähintään 750 ja enintään 2000 markkaa
9243: kuukaudessa. Tukea myönnetään noudattaen so-                                8 §
9244: veltuvin osin samoja sosiaalisia ja taloudellisia                  Asetuksenantovaltuus
9245: perusteita, joiden nojalla kunta jakaa päivähoito-
9246: paikat.                                                 Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
9247:    Mikäli lasta hoidetaan yksityisessä päivähoidos-   panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
9248: sa, maksetaan edellä 1 momentissa sanotusta
9249: riippumatta kotihoidon tukena enintään makset-                              9 §
9250: tavan hoitomaksun ja sen maksun, joka perheen
9251:                                                                         Voimaantulo
9252: maksettavaksi tulisi kunnallisessa päivähoidossa,
9253: välinen erotus.                                         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
9254:    Edellä 1 momentissa tarkoitetut markkamäärät       kuuta 1985.
9255: tarkistetaan kalenterivuosittain maan yleisessä
9256: 4                                      1984 vp. -    LA n:o 92
9257: 
9258: 3.
9259:                                                Laki
9260: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain väliaikaisesta muuttami-
9261:                                                   sesta
9262: 
9263:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9264: 
9265:                         1 §
9266:    Poiketen siitä, mtta on säädetty sosiaali- ja     nuksiin valtionosuus vuodelta 1985 15 prosentti-
9267: terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-      yksiköllä, vuodelta 1986 20 prosenttiyksiköllä ja
9268: desta annetun lain (677182) 16 § :ssä, sellaisena    vuosilta 1987_:_1989 15 prosenttiyksiköllä koro-
9269: kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä joulu-     tettuna.
9270: kuuta 1983 annetussa laissa (1118/83), suorite-
9271: taan kunnalle lasten päivähoidosta annetun lain                            2 §
9272: (36 173) ja lasten kotihoidon tuesta annetun lain      Tämä laki tulee voimaan      päivänä
9273: (    1    ) toteuttamisesta aiheutuviin kustan-      kuuta 1985.
9274: 
9275: 
9276: 4.
9277:                                                Laki
9278:                                     työsopimuslain muuttamisesta
9279: 
9280:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1970 annettuun työsopimusla-
9281: kiin (320/70) uudet näin kuuluvat 34 b ja 34 c §:
9282: 
9283:                      34 b §                          työkyvyttömyysajasta ole luettava hoitovapaa-
9284:                    Hoitovapaa                        ajaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä
9285:                                                      tätä pyytää.
9286:    Työntekijällä on oikeus hoitovapaaseen sairaus-      Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan työn-
9287: vakuutuslain mukaisen äitiysrahakauden jälkeen       tekijälleen palkkaa hoitovapaan ajalta.
9288: siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.       Työntekijällä on oikeus palata hoitovapaan
9289:    Työntekijällä on oikeus pitää hoitovapaa usea-    päättyessä aikaisempaan työhönsä tai siihen ver-
9290: na eri jaksona, jotka kukin ovat kestoltaan vähin-   rattavaan työhön.
9291: tään kuukauden. Työntekijän on ilmoitettava             Työntekijää ei saa irtisanoa hoitoloman aikana.
9292: hoitoloman alkamisesta, kestosta ja jaksottami-
9293: sesta työnantajalle viimeistään kuukautta ennen                           34 c §
9294: äitiysrahakauden päättymistä. Työntekijä voi pe-                 Sairaan lapsen hoitoloma
9295: rustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankoh-
9296: taa ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään       Työntekijällä on oikeus pitää enintään kolme
9297: kuukautta ennen muutoksen toteutumista.              päivää paikallista lomaa huollettavanaan olevan
9298:    Milloin sairaudesta, synnytyksestä tai tapatur-   lapsen äkillisen sairauden vuoksi.
9299: masta aiheutuva työntekijän työkyvyttömyys al-
9300: kaa hoitovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisena        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
9301: yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa   kuuta 1985.
9302: 
9303: 
9304:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1984
9305: 
9306:          Marja-Liisa Salminen           Marjatta Stenius-Kaukonen      Timo Laaksonen
9307:          Sten Söderström                Ulla-Leena Alppi               Ensio Laine
9308:          Mikko Kuoppa                   Osmo Vepsäläinen               Pentti Liedes
9309:          Inger Hirvelä                  Esko Helle                     Arvo Kemppainen
9310:          Juhani Vähäkangas              Vappu Säilynoja                Pirkko Turpeinen
9311:          Heli Astala                    Pekka Leppänen                 Esko-Juhani Tennilä
9312:                                         Terho Pursiainen
9313:                                              1984 vp.
9314: 
9315: Lakialoite n:o 93
9316: 
9317: 
9318: 
9319: 
9320:                                  Astala ym.: Ehdotukset laiksi kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkei-
9321:                                     den ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain
9322:                                     1 §:n muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
9323: 
9324: 
9325: 
9326:                                          Eduskunnalle
9327: 
9328:    Yli viidennes suomalaisista saa toimeentulonsa      SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaa indeksitar-
9329: eläkkeistä; näistä noin 213 saa työeläkettä, pel-   kistuksen palauttamista kansaneläkkeisiin, työ-
9330: kän kansaneläkkeenkin varassa eläviä on yli         eläkkeisiin ja joukkoon työeläkelakiin liittyvien
9331: 150 000.                                            lakien mukaisiin eläkkeisiin ja korvauksiin.
9332:    Näiden suomalaisten vuosituloja pienennettiin       Ehdotammekin,
9333: pysyvästi poistamalla eläkkeistä heinäkuun väli-
9334: tarkistus.                                                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
9335:                                                            kiehdotukset:
9336: 
9337: 
9338: 
9339: 
9340: 1.
9341:                                               Laki
9342: kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain
9343:                                        1 §:n muuttamisesta
9344: 
9345:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustus-
9346: ten sitomisesta elinkustannuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun lain 1 §:n 1 momentti,
9347: sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1127 183 ), näin kuuluvaksi:
9348: 
9349: 
9350:                       1 §                           3 momentissa olevia markkamääriä, korotettava
9351:    Elinkustannusten noustua tai laskettua kansan-   tai alennettava kahdesti kalenterivuodessa elin-
9352: eläkelain (347 156) voimaantuloa välittömästi       kustannusten muutoksen osoittamassa suhteessa.
9353: edeltäneen vuosineljänneksen aikaisiin elinkus-
9354: tannuksiin verrattuna, on sanotussa laissa sääde-
9355: tyt markkamäärät, lukuun ottamatta 3 §:n 2            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
9356: momentissa, 5 §:n 1 momentissa ja 88 §:n 2 ja       ta 1985.
9357: 
9358: 
9359: 
9360: 
9361: 4284010003
9362: 2                                      1984 vp. -    LA n:o 93
9363: 
9364: 2.
9365:                                                Laki
9366:                               työntekijäin eläkelain 9 §:n muuttamisesta
9367: 
9368:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin
9369: eläkelain (395/61) 9 §:ään siitä 29 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla (1120/83) kumotun 2
9370: momentin tilalle uusi näin kuuluva 2 momentti:
9371: 
9372:                        9 §                           joka arvion mukaan aiheutuu seuraavan vuoden
9373:                                                      1 momentin mukaisesta palkkaindeksiluvun
9374:    Kunkin vuoden heinäkuun alusta lukien suori-      muutoksesta.
9375: tetaan sen mukaan kuin sosiaali- ja tervysministe-
9376: riö tarkemmin määrää maksettaviin eläkkeisiin          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
9377: ennakkona kaksi viidesosaa siitä korotuksesta,       ta 1985.
9378: 
9379: 
9380: 
9381: 3.
9382:                                                 Laki
9383:                                 merimieseläkelain 18 §:n muuttamisesta
9384: 
9385:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieselä-
9386: kelain 18 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1121183), näin
9387: kuuluvaksi:
9388: 
9389:                       18 §                           nakkokorotus siten kuin työntekijäin eläkelain
9390:    Eläketurva sidotaan maan palkkatasoon. Eläk-      (395/61) 9 §:ssä säädetään.
9391: keen perusteena olevaan palkkaan sekä eläkkee-
9392: seen ja hautausavustukseen tehdään indeksitar-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
9393: kistus ja kahteen viimeksi mainittuun myös en-       ta 1985.
9394: 
9395: 
9396: 
9397: 4.
9398:                                                 Laki
9399:                               tapaturmavakuutuslain 60 §:n muuttamisesta
9400: 
9401:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuu-
9402: tuslain 60 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa
9403: (1122/83), näin kuuluviksi:
9404: 
9405:                        60 §
9406:                                                        Kertakaikkisena maksettavaan korvaukseen
9407:   Tapaturmaeläkkeeseen, jatkuvana maksetta-          tehdään indeksitarkistus ja ennakkokorotus kor-
9408: vaan haittarahaan ja perhe-eläkkeeseen tehdään       vauksen maksamisajankohdan mukaan.
9409: indeksitarkistus ja ennakkokorotus noudattaen
9410: vastaavasti, mitä työntekijäin eläkelain 9 §:ssä
9411: säädetään. Tarkistettuna korvauksena maksetaan         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
9412: kulloinkin vähintään voimassa olevan lain 16 §:n     ta 1985.
9413: 6 momentista johtuva määrä.
9414:                                       1984 vp. -    LA n:o 93                                     3
9415: 
9416: 
9417: 5.
9418:                                               Laki
9419: eräiden liikennevahingonkorvausten sitomisesta palkkatasoon annetun lain 1 §:n muuttamisesta
9420: 
9421:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden liikennevahingonkorvausten sitomisesta
9422: palkkatasoon 17 päivänä joulukuuta 1971 annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä
9423: joulukuuta 1983 annetussa laissa (1123/83), näin kuuluvaksi:
9424: 
9425:                        1 §                          rotus noudattaen vastaavasti, mitä työntekijäin
9426:   Liikennevakuutusta koskevien eri lakien nojalla   eläkelain (395/61) 9 §:ssä säädetään.
9427: sekä niissä olevien perusteiden mukaisesti henki-
9428: lövahingon johdosta suoritettaviin jatkuviin kor-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
9429: vauksiin tehdään indeksitarkistus ja ennakkoko-     ta 1985.
9430: 
9431: 
9432: 
9433: 
9434: 6.
9435:                                                Laki
9436:                               sotilasvammalain 43 §:n muuttamisesta
9437: 
9438:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvamma-
9439: lain 43 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa
9440: (1124/83), näin kuuluvaksi:
9441: 
9442:                     43 a §
9443:    Tämän lain mukaisesti suoritettavien korvaus-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
9444: ten määriin tehdään indeksitarkistus ja ennakko-    ta 1985.
9445: korotus noudattaen vastaavasti, mitä työntekijäin
9446: eläkelain (395/61) 9 §:ssä säädetään.
9447: 
9448: 
9449: 
9450:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1984
9451: 
9452:           Heli Astala                   Vappu Säilynoja              Juhani Vähäkangas
9453:           Marjatta Stenius-Kaukonen     Osmo Vepsäläinen             Niilo Koskenniemi
9454:           Lauha Männistö                Esko Helle                   Mikko Kuoppa
9455:           Ensio Laine                   Timo Laaksonen               Marja-Liisa Salminen
9456:           Anna-Liisa Jokinen            Pekka Leppänen               Esko-Juhani Tennilä
9457:           Pentti Liedes                 Pirkko Turpeinen             Inger Hirvelä
9458:           Ulla-Leena Alppi              Irma Rosnell                 Seppo Toiviainen
9459:                     1
9460: 
9461: 
9462: 
9463: 
9464:                 1
9465: 
9466:                 1
9467: 
9468: 
9469: 
9470: 
9471:             1
9472: 
9473:             1
9474: 
9475: 
9476: 
9477: 
9478:         1
9479: 
9480:         1
9481: 
9482: 
9483: 
9484: 
9485:     1
9486: 
9487:     1
9488: 
9489: 
9490: 
9491: 
9492: 1
9493:                                                 1984 vp.
9494: 
9495: Lakialoite n:o 94
9496: 
9497: 
9498: 
9499:                                    Viljanen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun
9500:                                       lain muuttamisesta
9501: 
9502: 
9503:                                             Eduskunnalle
9504: 
9505:     Henkilöautoihin kohdistuva tuonnin yhteydes-           Mielestämme tämänkaltaisia veronkorotuksia
9506: sä kannettava vero on sen koko voimassaolaajan         ei olisi tullut toteuttaa pelkkien olettamusten
9507: pysynyt rakenteeltaan lähes muuttumattomana.           varassa. Käytännössä yli vuoden vanhojen uusina
9508: Suuren kertoimen osuus tullaus- ja verotusarvoon       myytävien ajoneuvojen myynnistä ei aiheudu
9509: on ollut määräävänä. Sen vuoksi autojen vähit-         sellaista vahinkoa kuluttajalle, että myyntiä pitäi-
9510: täishinnat ovat nousseet sekä kansainvälisen että      si rajoittaa verotuksellisin keinoin. Kuluttajat
9511: kotimaisen hintatason nousua huomattavasti no-         ovat autoa hankkiessaan tietoisia niiden vuosi-
9512: peammin. Verotuksen vuoksi auton hinta nousee          mallista ja iästä ja heitä suojaavat mm. kulutta-
9513: nykyään tuotantokustannusten nousuun verrattu-          jansuojalain säännökset. Sen vuoksi ehdotamme
9514: na yli 2,45-kertaisesti.                               lain 4 a §:ää poistettavaksi.
9515:     Keskinkertaiseen autoon tyytyvä suomalainen           Lakiehdotuksella tähdätään myös liikennetur-
9516: joutuu tällä hetkellä maksamaan kulkuneuvos-           vallisuuden parantamiseen. Tästä syystä esitetään
9517: taan huomattavasti enemmän kuin hänen Ruot-            lain 5 § muutettavaksi siten, että ns. lukkiutu-
9518: siin siirtolaiseksi muuttanut veljensä. Hinnoista      mattoman jarrujärjestelmän käyttöä lisätään va-
9519: voidaan mm. todeta, että Lada 2105:n kohdalla          pauttamalla jarrujärjestelmä auto- ja moottori-
9520: ero on jo lähemmäs 9 000 markkaa, Toyota               pyöräverosta.
9521: Corollassa se kohoaa yli 10 000 markkaan ja               Mielestämme ei autoveroa tulisi periä sellaisista
9522: MB 200 D:n ostosta ruotsalainen selviää peräti         ajoneuvoista, joita ei käytetä autoiluun yleisillä
9523: yli 70 000 markkaa suomalaista halvemmalla.            teillä, vaan jotka ovat erikoisvalmisteisia ainoas-
9524:     Vuonna 1984 viimeksi tehdyn kotitaloustie-         taan suljetulla alueella kilpailukäyttöön soveltu-
9525: dustelun mukaan suomalaisten kolmanneksi suu-          via autoja ja moottoripyöriä. Tämän laatuisia
9526: rin menoerä olivat juuri liikennemenot. Suurin         ovat esimerkiksi formula-autot, kaikki rata-autoi-
9527: menoerä on tämän viisivuosittain tehtävän tie-         luun tarkoitetut kilpa-autot, rallicrossiautot,
9528: dustelun perusteella olivat elintarvikkeet, joihin     drag-raisingautot sekä motocross-pyörät. Kaikki
9529: meni jokaisesta käytössä olevasta 100 markasta         edellä mainitut tuotteet on tarkoitettu vain sulje-
9530: n. 25 markkaa. Toiseksi suurin erä oli asuminen,       tuilla alueilla pidettäviin moottoriurheilutapah-
9531: johon käytettiin tuosta samasta satasesta n. 20        tumiin. Edellä esitettyjen tuotteiden vapauttami-
9532: markkaa.                                               sen autoverosta tulisi tapahtua muuttamalla
9533:     Olemme usein korostaneet, että henkilöauto-        auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 6 §:n
9534:  jen verotus olisi pikaisesti saatettava nykyistä      1 momenttia.
9535:  huomattavasti kohtuullisemmalle tasolle. Auto-           Ehdotamme myös, että autokoulun koulu-
9536:  verotus kaipaakin kokonaisuudistusta, jota koske-     autoina käytettävät autot rinnastettaisiin auto- ja
9537:  van toivomusaloitteen olemmekin jättäneet.            moottoripyöräverolain 7 §:ssä ammattimaiseen
9538:     Auto- ja moottoripyöräverosta annettua lakia       liikenteeseen käytettäviin autoihin. Autokoulu-
9539:  muutettiin 4 päivänä joulukuuta 1981 annetulla        autoja käytetään pääasiallisesti opetuskäyttöön ja
9540:  lailla {822/81) siten, että yli vuoden vanhojen,      ne ovat myös varustetut tätä tarkoitusta varten.
9541:  uusina myytävien autojen ja moottoripyörien           Auto on autokoululle työkaluihin verrattava in-
9542:  kulutukseen joutumisen rajoittamiseksi korotet-       vestointi, jota ei tulisi kohtuuttomasti verottaa.
9543:  tiin näistä ajoneuvoista suoritettavaa veroa          Ehdotammekin, että kouluautoista maksettava
9544:  20 prosentilla. Lain perusteluissa todetaan, että     vero palautettaisiin auto- ja moottoripyörävero-
9545:  henkilöautojen pitkäaikaisesta varastoinnista voisi   lain 7 §:ssä säädetyllä tavalla samoin kuin taksi-
9546:  aiheutua ajoneuvoille sellaisia vaurioita, jotka      autojen kohdalla on asianlaita. Näin saataisiin
9547:  lyhentävät niiden käyttöikää.                         autokoulujen opetusmaksutkin alennetuiksi 12-
9548: 428401022T
9549: 2                                       1984 vp. -    LA n:o 94
9550: 
9551: 14 prosentilla, mikä aiheuttaisi säästöä ajokortin    saakka yli 150 prosentilla ja invalideille vain noin
9552: suorittajille.                                        70 prosentilla.
9553:    Lain 17 §:ssä on korotettu aivan riittämättö-         Edellä olevaan viitaten katsomme, että invali-
9554: mästi vaikeasti näkö- ja liikuntavammaisille sekä     dien autoveronpalautusten jälkeenjääneisyys on
9555: työssä käyvälle taikka ammattiopintoja harjoitta-     korjattava, ja ehdotammekin tarvittavia korotuk-
9556: valle vammaiselle palautettavan auton hintaan         sia lain 17 §:ään.
9557: sisältyvän autoveron määrää. Jo aikaisempina             Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
9558: vuosina ovat invalidien autoveronpalautukset jää-     kunnioittaen,
9559: neet jälkeen taksiliikenteelle myönnetyistä veron-
9560: palautuksista. Veronpalautuksia on taksiliiken-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9561: teelle korotettu vuodesta 1977 vuoteen 1983                  lakiehdotuksen:
9562: 
9563: 
9564: 
9565: 
9566:                                                 Laki
9567:                      auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta
9568: 
9569:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9570:    kumotaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (482/67) 4 a §,
9571: sellaisena kuin se on 4 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (822/81), sekä
9572:    muutetaan lain 3 §, 5 §:n 3 momentti, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 momentti sekä 17 §:n 1 ja
9573: 2 momentti,
9574:    sellaisina kuin ne ovat, 3 § 29 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa (483/84), 5 §:n 3 momentti
9575: 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (983/79) sekä 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 momentti ja 17
9576: §:n 1 ja 2 momentti 28 päivänä lokakuuta 1983 annetussa laissa (807 /83), näin kuuluviksi:
9577: 
9578:                       3 §
9579:    Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon           sisälokasuojia, varoituskolmioita, vararengasta ja
9580: määrä koeotettuna 35 prosentilla ja vähennettynä      auton akkua ei myöskään lueta auton verotusar-
9581: 4 500 markalla, kuitenkin niin, että veron määrä      voon, jos ne asetetaan autoon vapaavarastossa,
9582: aina on vähintään 50 prosenttia verotusarvosta.       vapaasatamassa tai muualla maassa.
9583: Käytettynä maahan tuodun ja käytettyinä maa-
9584: han tuoduista osista valmistetun auton vero on
9585: 90 prosenttia vastaavan uuden auton verosta.                                 6 §
9586:                                                          Autoverosta on vapaa paloauto, sairasauto,
9587:                        5 §                            invataksi, kuorma-auto ja ruumisauto, sellainen
9588:                                                       nelipyörävetoinen auto, jonka vaihteistoon on
9589:    Ajoneuvon verotusarvoa määrättäessä katso-         koneiden ja työvälineiden käyttöä varten liitetty
9590: taan ajoneuvoon kuuluvan vähintään ne varus-          kytkimin varustettu voimansiirtolaite sekä eri-
9591: teet, jotka siinä, sen mukaan kuin erikseen on        koisvalmisteinen yksinomaan suljetuilla alueilla
9592: säädetty, tulee olla, jotta se voitaisiin hyväksyä    kilpailukäyttöön soveltuva auto tai moottoripyö-
9593: liikenteeseen, sekä sellaiset muut varusteet, jotka   rä. Yksinomaan tavaran kuljetukseen tarkoitettu
9594: ajoneuvon valmistusmaassa julkaistun selvityksen      pakettiauto on verosta vapaa, jos sen tavaratilan
9595: mukaan kuuluvat ajoneuvon vakiovarusteisiin,          tilavuus on vähintään 3 kuutiometriä ja sisäkor-
9596: sekä autossa lisäksi lämmityslaite. Ajoneuvon         keus vähintään 1,30 metriä tai jos sen avoimen
9597: verotusarvoon ei kuitenkaan lueta valonheitinten      tavaratilan pituus on vähintään 1,85 metriä.
9598: pesulaitetta, takaheijastimia, ulkopuolisia tausta-   Verosta on vapaa myös sellainen pakettiauto,
9599: peilejä, tuulilasinpesulaitteita, takalasin huur-     jonka umpinaisen tavaratilan sisäkorkeus on vä-
9600: teenpoistolaitetta, roiskeläppiä, laitetta ajoneu-    hintään 1,30 metriä ja sisäpituus vähintään 0,80
9601: von luvattoman käytön estämiseksi, etuistuimen        metriä sekä avoimen tavaratilan pituus on vähin-
9602: päätukia, suojapuskuria, kerrostuulilasia eikä        tään 1, 50 metriä.
9603: lukkiutumatonta jarrujärjestelmää. Turvavöitä,
9604:                                          1984 vp. -    LA n:o 94                                         3
9605: 
9606:                         7 §                            markkaa. Milloin hakija ajokortissa olevalla mer-
9607:    Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on           kinnällä tai muutoin Iuotettavasri osoittaa, että
9608: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekiste-    hänen on käytettävä automaattivaihteista autoa,
9609: riin ammattimaiseen liikenteeseen tai autokou-         veroa palautetaan edellä mainituin edellytyksin
9610: lun kouluautona käytettäväksi, on se, joka tällöin     enintään 31 000 markkaa. Jos auto on ollut
9611: on rekisteröity auton omistajaksi tai haltijaksi ja    haltijan käytössä, vero palautetaan vasta, kun
9612: joka käyttää sitä pääasiallisesti ammattimaiseen       haltija on rekisteröity auton omistajaksi. Hake-
9613: liikenteeseen tai autokoulun kouluautona, oikeu-       mus voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekiste-
9614: tettu, auton oltua haltijan käytössä kuitenkin         röity auton omistajaksi, mutta se on tehtävä
9615: vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton omista-       viimeistään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
9616: jaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin piiritulli-         Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
9617: kamarilta takaisin maahan tuotaessa suoritetun         ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
9618: autoveron määrän, kuitenkin enintään 55 000            haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jonka
9619: markkaa. Palautusta on uhalla, että oikeus sen         liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttu-
9620: saamiseen on menetetty, haettava 6 kuukauden           misen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi siten
9621: kuluessa siitä, kun hakija on merkitty autorekis-      alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteensa on
9622: teriin auton omistajaksi.                              vähintään 40 prosenttia, Helsingin piiritullika-
9623:                                                        marin on hakemuksesta 1 momentissa säädetyillä
9624:                                                        ehdoilla määrättävä valtion varoista maksettavak-
9625:                         17 §                           si takaisin 60 prosenttia maahantuonnin yhtey-
9626:    Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa           dessä suoritetusta tai auton hintaan sisältyvästä
9627: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai       verosta, kuitenkin enintään 15 500 markkaa. Pa-
9628: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jonka   lautusta myönnetään vain autosta, jonka hankin-
9629: liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä            ta on invalidille hänen toimensa tai työnsä tai
9630: haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka        ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opis-
9631: henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai sellai-     kelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Ha-
9632: nen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on vähin-       kemus voidaan tehdä ennen kuin hakija on
9633: tään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta on          rekisteröity auton omistajaksi, mutta se on tehtä-
9634: hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmistu-         v~ viimeistään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä
9635: mista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi         aJassa.
9636: olennaisen tarpeellinen, Helsingin piiritullikama-
9637: rin on hakemuksesta määrättävä asettamillaan
9638: ehdoilla valtion varoista maksettavaksi takaisin          Tämä laki tulee voimaan   patvana
9639: maahantuonnin yhteydessä suoritettu tai auton          kuuta 198 ja sitä sovelletaan vuoden 1985
9640: hintaan sisältyvä vero, kuitenkin enintään 23 000      alusta.
9641: 
9642: 
9643:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1984
9644: 
9645: 
9646:          Matti Viljanen                  Riitta Jouppila                  Matti Lahtinen
9647:          Tauno Valo                      Sirpa Pietikäinen                Liisa Hilpelä
9648:          Iiro Viinanen                   Aino Pohjanoksa                  Pirjo Rusanen
9649:          Riitta Uosukainen               Helge Saarikoski                 Ben Zyskowicz
9650:          Juho Koivisto                   Kaarina Dromberg                 Heikki Perho
9651:          Sakari Valli                    Georg C. Ehrnrooth               Pertti Salolainen
9652:          Eeva Turunen                    Esko Almgren                     Mauri Miettinen
9653:          Kimmo Sasi                      Impi Muroma                      Lauri lmpiö
9654:          Lea Kärhä                       Heikki Järvenpää                 Pentti Mäki-Hakola
9655:                                               1984 vp.
9656: 
9657: Lakialoite n:o 96
9658: 
9659: 
9660: 
9661: 
9662:                                  Skön ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n
9663:                                     muuttamisesta
9664: 
9665: 
9666:                                          Eduskunnalle
9667: 
9668:    Voimassa olevan tulo- ja varallisuusverolain     nen sekä sieniin, marjoihin ja käpyihin rionastet-
9669: mukaan luonnonvaraisten marjojen ja sienien         tavien keräilytuotteiden kuten erilaisten luon-
9670: poimija voi myydä näitä tuotteita maksamatta        nonyntien poiminnasta ja kerääruisestä saadut
9671: tästä tulosta veroa, mikäli poimijansaamaa tuloa    tulot.
9672: ei ole pidettävä palkkana. Tämä on aivan oikein,       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
9673: sillä näin voivat esimerkiksi eläkeläiset hankkia   oittavasti,
9674: itselleen lisätuloa ja nämä arvokkaat luonnon-
9675: tuotteet saadaan pois metsistä mätänemästä.                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9676:    Sienien ja marjojen poimimisen ohella verova-           kiehdotuksen:
9677: paaksi tuloksi tulisi katsoa mm. käpyjen keräämi-
9678: 
9679: 
9680: 
9681:                                               Laki
9682:                          tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
9683: 
9684:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
9685: varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 23 kohta, sellaisena kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1982
9686: annetussa laissa (870/82), näin kuuluvaksi:
9687: 
9688:                       22 §                          poiminnasta tai kerääruisestä saamaa tuloa, mikä-
9689:   Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                li sitä ei ole pidettävä palkkana,
9690: 
9691:    23) luonnonvaraisten marjojen, sienien, käpy-
9692: jen ja näihin rionastettavien keräilytuotteiden       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
9693: poimijan tai kerääjän näiden keräilytuotteiden      kuuta 19
9694: 
9695: 
9696:     Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1984
9697: 
9698:         Pentti Skön                        Helvi Koskinen            Sampsa Aaltio
9699:         J. Juhani Kortesalmi               Pentti Kettunen           Kalle Könkkölä
9700:         Urho Pohto                         Lea Mäkipää               Liisa Kulhia
9701:         Vieno Eklund                       Ulla Lehtinen             Anssi Joutsenlahti
9702: 
9703: 
9704: 
9705: 
9706: 428401048M
9707: 4                                       1984 vp. -    LA n:o 95
9708: 
9709:                       7 §                                                 10 §
9710:             Työn etsiminen työaikana                  Työvoimatoimiston ja työvoimapiirin toimiston
9711:                                                                         tehtävät
9712:    Nuorella on oikeus, ellei se muuten ole vai-
9713: keuksitta mahdollista, palkkaa menettämättä              Työvoimatoimiston tehtävänä on
9714: työaikana asioida työvoimatoimistossa tai muulla         1) antaa työhönosoitus niille nuorille, joiden
9715: tavoin etsiä itse työtä tai koulutusmahdollisuutta.   kotipaikka on jossakin toimiston toimialueen
9716:                                                       kunnassa,
9717:                            8 §                           2) päättää valtionosuuden myöntämisestä, ja
9718:                     Työstä eroaminen                     3) valvoa nuoren eduksi kunnan työllisyysvel-
9719:                                                       vollisuuden toteutumista.
9720:    Mikäli nuori on saanut muuta työtä tai hyväk-         Työvoimapiirin toimiston tehtävänä on neljän-
9721: synyt tarjouksen koulutuksesta, johon hän ei voi      nesvuosittain jälkikäteen maksaa valtionosuudet
9722: osallistua työn ohessa, tai mikäli hän muusta         työvoimatoimiston hyväksymän tilityksen perus-
9723: syystä haluaa erota työstä, hänen tulee ilmoittaa     teella.
9724: tästä työnantajalle, jolloin palvelussuhde päättyy
9725: irtisanomisajatta.                                                          12 §
9726:                                                                    Asetuksenantovaltuus
9727:                           9 §
9728:     Kustannusten korvaaminen ja valtionosuus             Tämän lain toimeenpanemisesta voidaan antaa
9729:                                                       tarkempia määräyksiä asetuksella.
9730:    Edellä 3 §:ssä 1 momentin tarkoittaman työl-
9731: listämisen edellyttämät varat on otettava valtion
9732: tulo- ja menoarvioon työllistämisestä aiheutuvien                           13 §
9733: kaikkien kustannusten maksamiseksi.                                     Voimaantulo
9734:     Kunnalla on oikeus saada valtion varoista val-
9735: tionosuutta 100 prosenttia 3 §:n 2 momentissa           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
9736: säädetystä työllistämisestä aiheutuviin 6 §:n 1       1985.
9737: momentin mukaisiin palkkakustannuksiin, joita          Ennen lain voimaantuloa voidaan tyhtyä toi-
9738: ovat maksettu palkka ja välilliset työvoimakus-       menpiteisiin lain toteuttamiseksi.
9739: tannukset 25 prosenttiin asti maksetuista palkois-
9740: ta.
9741: 
9742:       Helsingissä     8 päivänä marraskuuta 1984
9743: 
9744:           Ulla-Leena Alppi               Kalevi Kivistö                 Veikko Saarto
9745:           Lauha Männistö                 Marja-Liisa Salminen           Heli Astala
9746:           Inger Hirvelä                  Vappu Säilynoja                Timo Laaksonen
9747:           Pekka Leppänen                 Osmo Vepsäläinen               Pirkko Turpeinen
9748:           Matti Kautto                   Mikko Kuoppa                   Pentti Liedes
9749:           Irma Rosnell                   Esko:Juhani Tennilä            Marjatta Stenius-Kaukonen
9750:           Anna-Liisa Jokinen             Juhani Vähäkangas              Niilo Koskenniemi
9751:           Esko Helle                     Ensio Laine                    Sten Söderström
9752:                                           1984 vp. -   LA n:o 95                                         3
9753: 
9754:                                                   Laki
9755:                                           nuoren oikeudesta työhön
9756: 
9757:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9758: 
9759:                         1 §                               Kotikunnan on tarjottava nuorelle hänen työ-
9760:             Tarkoitus ja soveltamisala                 kykyään ja ensisijaisesti ammattitaitoaan tai am-
9761:                                                        matillista koulutustaan vastaavaa kunnan omaa
9762:    Nuorella on oikeus työhön siten kuin tässä          työtä 12 kalenterikuukauden ajaksi.
9763: laissa säädetään.                                         Kunta voi tarjota edellä 3 momentissa tarkoi-
9764:    Tämän lain tarkoituksena on taata nuorelle          tettua työtä myös kuntainliiton palveluksessa tai
9765: mahdollisuus työhön sijoittumiseen koulutuksen         sellaisessa yrityksessä, jossa sillä on omistuksen
9766: päätyttyä.                                             perusteella määräysvalta.
9767:    Nuorella tarkoitetaan työllisyyslain (946/71) 8        Kunta voi sopia työhön sijoittamisesta osa-
9768: §:n mukaista työtöntä henkilöä, joka ei ole            aikaisena, mikäli nuori siihen vapaaehtoisesti
9769: täyttänyt 25 vuotta.                                   suostuu sen jälkeen, kun hänelle on selvitetty
9770:                                                        hänen oikeutensa kokoaikaiseen työhön 12 kuu-
9771:                         2 §                            kaudeksi.
9772:           Ensisijainen työllistämiskeino                                      4§
9773:   Työvoimaviranomaisen on ensisijaisesti pyrittä-                         Työtehtävät
9774: vä varmistamaan jokaiselle nuorelle mahdollisuus
9775: kokoaikaiseen työhön tarjoamalla hänelle työvoi-          Nuori on työllistettävä sellaisissa tehtävissä,
9776: matoimiston välitettävänä olevia avoimia työ-          jotka ilman nuoren työllistämisvelvoitetta jäisivät
9777: paikkoja.                                              tekemättä.
9778:   Nuorelle voidaan tarjota myös mahdollisuutta            Nuoren kanssa on tehtävä työsopimus, mutta
9779: työhön sijoittumista edistävään koulutukseen, jo-      erityisistä syistä nuori voidaan ottaa virkasuhtee-
9780: ka tarjoaa tyydyttävän toimeentulon koulutuksen        seen.
9781: aikana nuorelle ja, mikäli hän on perheellinen,
9782: myös perheelle.                                                               5§
9783:                                                                   Palvelussuhteen alkaminen
9784:                         3 §
9785:               T_yöllistämisvelvollisuus                   Kunta tai edellä 3 §:ssä mainittu muu työnan-
9786:                                                        taja ottaa palvelukseensa työvoimatoimiston
9787:     Valtion työvirastojen on vuosittain sijoitettava   osoittaman nuoren siitä päivästä lukien, jona se
9788: valtioneuvoston määrittelemän suunnitelman             on saanut ilmoituksen 3 §:n mukaisesta osoituk-
9789: mukaan nuoria heidän työkykyään ja ammattitai-         sesta. Mikäli työtä ei ole voitu aloittaa tästä
9790: toaan tai ammatillista koulutustaan vastaavaan         päivästä lukien nuoresta itsestään johtuneesta
9791: työhön 12 kalenterikuukaudeksi tämän lain mu-          syystä, työ- tai virkasuhde syntyy työn aloittami-
9792: kaisessa tarkoituksessa. Valtioneuvosto voi sisäl-     sesta lukien.
9793: lyttää suunnitelmaan myös valtioenemmistöisten
9794: rhtiöiden järjestettäviksi tarkoitettuja työpaikko-                           6 §
9795: Ja.                                                                  Palvelussuhteen ehdot
9796:     Ellei nuori saa työtä tai sijoitu koulutukseen 2
9797: § :ssä säädetyllä tavalla kuuden viikon kuluessa          Kunta tai edellä 3 §:ssä mainittu muu työnan-
9798: ilmoittautumisesta työvoimatoimistoon työttö-          taja on velvollinen noudattamaan alan työehtoso-
9799: mäksi työnhakijaksi ja ellei häntä myöskään sa-        pimuksen tai virkaehtosopimuksen määräyksiä
9800: man ajan kuluessa ole osoitettu edellä 1 momen-        tröajasta ja palkkauksesta sekä muista työ- tai
9801: tin tarkoittamaan valtion työviraston tai valtio-      v1rkasuhteen ehdoista. Ellei tällaista sopimusta
9802: enemmistöisen yhtiön työhön, työvoimatoimiston         ole, nuorelle on maksettava kyseisestä työtehtä-
9803: on osoitettava hänet väestökirjalain (141/69) mu-      västä työpaikkakunnalla sellaisesta työstä makset-
9804: kaisen kotikunnan palvelukseen.                        tava käyvä palkka.
9805: 2                                         1984 vp. -     LA n:o 95
9806: 
9807:    Suomessa hallitus pyrkii rajoittamaan valtion         taattu työpaikka on kokoaikainen ja että silta
9808: työvirastojen kehitystä ja päinvastoin asteittain        maksettu palkkaus vastaa alan normaalia palk-
9809: siirtää niiden tehtäviä yksityisille. Samalla kun-       kausta. Lakiehdotuksen 3 §:n 5 momentissa on
9810: tien ja kuntainliittojen palvelujen kasvulle pyri-       erityisesti haluttu tähdentää, että osa-aikaisuus
9811: tään asettamaan rajoituksia.                             on mahdollista, mutta vain mikäli nuori sitä itse
9812:    Kansantalouden julkisen kaistan tavanomais-           vapaaehtoisesti haluaa ilman että häntä siihen
9813: ten työpaikkojen asemasta kehitelläänkin erilaisia       houkutellaan tai painostetaan. Tämä on samalla
9814: tilapäisiä ja osa-aikatyöhön perustuvia järjestel-       yleisempikin kannanotto sen puolesta, että työlli-
9815: miä, joilla työllistetään heikommissa olosuhteissa       syystöissä ylipäänsäkään ei tule hyväksyä osa-
9816: niitä, jotka palveluja kehitettäessä olisi työllistet-   aikaisuutta muuten kuin juuri siinä tapauksessa,
9817: ty kansan kannalta hyödyllisissä ja tärkeissä tehtä-     että asianomainen sitä erityisesti toivoo.
9818: vissä.                                                      Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon
9819:    SKDL:n eduskuntaryhmä tähdentää, että se ei           liittyen SKDL:n kansanedustajat ovat tehneet
9820: hyväksy edellä kuvattua linjaa. Tähän aloittee-          raha-asia-aloitteita, joissa on ehdotettu määrära-
9821: seen sisältyvää ehdotusta ei ole tarkoitettu julkis-     hoja vuodeksi 1985 mm. nuorten yhteiskuntata-
9822: ten palvelujen kehittämisen korvikkeeksi.                kuuseen ja kunnalliseen työllistämistukeen. Myös
9823:    Muissa yhteyksissä SKDL:n eduskuntaryhmä              ammatilliseen koulutukseen on ehdotettu lisää
9824: on viitoittanut vaihtoehtoa hallituksen talous-          määrärahoja, koska tarkoituksenmukaista on
9825: politiikalle sekä edellyttänyt toimia työajan ly-        myös pyrkiä kehittämään ammatillista koulutus-
9826: hentämiseksi (vrt. esim. toivomusaloite n:o              ta.
9827: 1408/1983 vp.). Eräs työajan lyhentämisen                   Lakiehdotuksen toteuttaminen edellyttää myös
9828: myönteisistä vaikutuksista on työpaikkojen va-           kunnan yleisen toimialan aikaisempaa laajempaa
9829: pautuminen työttömänä oleville.                          tulkintaa siten, että myös elinkeinotoiminta eikä
9830:                                                          vain sen yleisten edellytysten järjestäminen kuu-
9831: Ehdotuksen sisällöstä                                    luisi kunnan toimialaan. Kunnallislakiin ei tä-
9832:                                                          män johdosta ehdoteta muutosta, vaan kunnan
9833:    Nuorten yhteiskuntatakuu, joka alkoi kokeilu-         toimialan on katsottava laajenevan jo sillä, että
9834: na, oli tarkoitettu takaamaan nuorille koulutus-,        eduskunta hyväksyy tämän lain yhteydessä kun-
9835: työ- tai harjoittelupaikan. Kokeilun vakinaista-         nille uuden lakisääteisen tehtävän.
9836: minen ei kuitenkaan lisännyt tulo- ja menoarvi-
9837: ossa olevia määrärahoja. Lakisääteinen takuu työ-        Ehdotus vasta ensi askel
9838: paikasta nuorelle turvaisi myös sen, että tulo- ja
9839: menoarvioissa varattaisiin tarkoituksiin riittävät          Tämä aloite on tarkoitettu välittömästi toteu-
9840: määrärahat.                                              tettavaksi toimenpiteeksi ja siksi järjestelmä on
9841:    Aloitteeseen sisältyvässä lakiehdotuksessa läh-       ehdotettu aloitettavaksi 1.8.1985. Aloitteen to-
9842: detään siitä, että jokaiselle koulutuksensa päättä-      teutuminen ei kuitenkaan poista tarvetta koko-
9843: neelle ja työelämään pyrkivälle alle 25-vuotiaalle       naisuudessaan välittömästi uudistaa työllisyysla-
9844: taataan työpaikka yhdeksi vuodeksi, mikäli hän           kia, joka on työn perusoikeuden kannalta keskei-
9845: ei onnistu sitä saamaan avoimilta työmarkkinoil-         simpiä lakeja.
9846: ta. Takuu on toissijainen ja ensisijaisena paino-           Eduskunnan perustuslakivaliokunnan vuonna
9847: tettaisiin luonnollisesti tavanomaista työsuhdetta       1980 omaksuma kanta hallitusmuodon 6 §:n 2
9848: tai ammatillisen koulutuksen mahdollisuutta.             momentin merkityksestä kumosi aiemmin esite-
9849: Liittämällä valtion varoista yritykselle myönnettä-      tyt käsitykset säännöksen julistuksenomaisuudes-
9850: viin erilaisiin tukimuotoihin työllistämisvelvoite       ta, mikä kiirehtiikin koko työllisyyslain uudista-
9851: olisi mahdollista tehostaa yritysten vastuuta nuor-      mista ja nykyisin voimassa olevan lain perustei-
9852: ten työllistämisestä.                                    den tarkistamista. Tämä aloite on kuitenkin
9853:    Aloitteessa ehdotettu työllistämisvelvoite on         katsottu välttämättömäksi, koska on pelättävissä,
9854: valtiolla, mutta sijoittuminen tapahtuisi valtion        että työllisyyslain näin merkittävä tarkistus viiväs-
9855: virastoihin ja laitoksiin sekä kuntiin. Kuntien          tyy.
9856: ohella sijoituspaikkoina olisivat myös kuntien              Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
9857: omistamat yritykset tai kuntainliitot. Valtion           kantana,
9858: työllistämisvelvollisuus näkyy lakiehdotuksen
9859: 9 §:ssä.                                                            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9860:    Välttämättömänä on pidetty sitä, että nuorelle                kiehdotuksen:
9861:                                                   1984 vp.
9862: 
9863: Lakialoite n:o 95
9864: 
9865: 
9866: 
9867: 
9868:                                     Alppi ym.: Ehdotus laiksi nuoren oikeudesta työhön
9869: 
9870: 
9871:                                              Eduskunnalle
9872: 
9873:                                ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9874: 
9875:    SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaa säädettä-              tarkoitus turvata nuorten oikeus työhön sekä
9876: väksi lain, joka takaisi jokaiselle alle 25-vuotiaalle   helpottaa muun muassa valtion työvirastojen
9877: kokoaikaisen työpaikan vuodeksi ellei asianomai-         henkilöstöpulaa sekä kansalaisille tärkeiden pal-
9878: nen ole itse tai työvoimatoimiston välityksellä          velujen tuottamista.
9879: onnistunut saamaan työpaikkaa työmarkkinoilta.              Kunnille    myönnettäisiin      valtionosuutena
9880: Työpaikka osoitettaisiin valtion virastojen ja lai-      100 % palkoista ja välillisistä työvoimakustan-
9881: tosten samoin kuin valtioenemmistöisten yh-              nuksista, mikä johtuu siitä että työllistämisvelvol-
9882: tiöiden sekä kunnan, kuntainliittojen ja kuntien         lisuuden katsotaan kuuluvan valtiolle.
9883: omistamien yritysten tehtävistä. Järjestelmällä on
9884: 
9885: 
9886: 
9887: 
9888:                                         ALOITIEEN PERUSTELUT
9889: 
9890: Työllisyystilanteesta                                    lun, kansanvallan laajentamisen, sosiaalisen yh-
9891:                                                          dessäolon yms. aiempaa suurempi painotus, työ-
9892:    Työvoimaministeriössä 30.6.1983 valmistu-             hön suhtaudutaan vakavasti ja se koetaan tärke-
9893: neen selvityksen mukaan työttömiä olisi vuonna           äksi. Työllä on tärkeä merkitys myös nuoren
9894: 1995 noin ISO 000, mikäli talouden kasvu olisi           persoonallisuuden kehitykselle ja se antaa parem-
9895: noin 3 % vuodessa. Mikäli kasvu jäisi 1, S % :iin        mat taloudelliset edellytykset itsenäistymiseen
9896: vuodessa, työttömien määrä yltäisi yli 300 000           vanhemmista. Työn saannin vaikeutumisella ja
9897: hengen. Työttömien määrään ei siis ole odotetta-         pitkällä työttömyysjaksolla on joidenkin nuorten
9898: vissa muutosta tavanomaisella talous- ja suhdan-         kohdalla havaittu myös kielteisiä psyykkisiä vai-
9899: nepolitiikalla, olihan esimerkiksi vuonna 1980           kutuksia.
9900: työttömiä työnhakijoita keskimäärin 109 000
9901: henkeä, mikä on lähes kolminkertainen aiem-              Kansantalouden julkisen osuuden kasvun
9902: paan suhdannehuippuun, vuoteen 1974 verrattu-            rajoittaminen
9903: na.
9904:    Työvoiman kysyntä suhteessa sen tarjontaan on         Useissa kapitalismin maissa on viime aikoina
9905: siten oleellisesti pienentynyt, mikä vaikeuttaa          ryhdytty rajoittamaan kansantalouden julkisen
9906: suuresti nuorten, koulutuksensa päättäneiden             kaistan kasvua. Kasvun on väitetty johtavan liian
9907: työelämään siirtymistä. Nuorten alle 25-vuotiai-         korkeisiin veroihin ja siten itse asiassa heikentä-
9908: den työttömien määrä liikkuu noin 35 000 hen-            vän työllisyyttä. Huomattavaa kuitenkin on, että
9909: gen tuntumassa vaihdellen kausiluontoisesti ja           riippumatta julkisen kaistan bruttokansantuote-
9910: suhdanteiden mukaan.                                     osuudesta, perustelut ja suunnitelmat julkisten
9911:    Vaikka käsitys työn merkityksestä onkin muut-         palvelujen rajoittamisesta ovat hyvin samanlaiset.
9912: tumassa ja nuorten arvomaailmassa on havaitta-           Kyseessä onkin talous- ja sisäpolitiikan suuntava-
9913: vissa muiden tavoitteiden kuten luonnonsuoje-            linta, oikeistokäänne.
9914: 4284010471
9915:                                                   1984 vp.
9916: 
9917: Lakialoite n:o 97
9918: 
9919: 
9920: 
9921: 
9922:                                      Laaksonen ym.: Ehdotukset työsuhdeturvan kehittämistä koskeviksi
9923:                                      laeiksi
9924: 
9925: 
9926:                                              Eduskunnalle
9927: 
9928: 
9929:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9930: 
9931: 
9932:    Tässä lakialoitteessaan SKDL:n eduskuntaryh-          sanotun jatkuvuusperiaatteen, jonka mukaan
9933: mä ehdottaa työntekijöiden työsuhdeturvan pa-            työsuhde ei työnantajan toimittaman irtisanomi-
9934: rantamista. Tuoreet irtisanomistapaukset ovat            sen johdosta päättyisi, mikäli työntekijä haluaa
9935: osoittaneet, että työntekijät ovat laittomissakin        irtisanomisen lainmukaisuuden selvittämistä.
9936: irtisanomisissa työnantajan armoilla. Muun mu-           Aloite sisältää niin ikään säännösehdotukset niin
9937: assa Nokia Oy:n kumitehtaan irtisanomisten joh-          sanotusta kollektiivisesta työsuhdeturvasta, muun
9938: dosta aloitteessa ehdotetaan, että työntekijää ei        muassa työnantajan uudelleensijoittamis- tai
9939: voitaisi irtisanoa sairauden perusteella muutoin         koulutusvelvollisuudesta työn vähyyteen perustu-
9940: kuin silloin, kun tällä on oikeus työkyvyttömyys-        vissa irtisanomisissa. Edelleen aloite sisältää eh-
9941: eläkkeeseen. Työntekijöiden suojaamiseksi ylei-          dotuksen työntekijöiden aseman parantamisesta
9942: sesti laittomilta irtisanomisilta aloite sisältää niin   lomautustilanteissa.
9943: 
9944: 
9945: 
9946: 
9947:                                             YLEISPERUSTELUT
9948: 
9949: 
9950:    Työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuhde-          kalliiksi tulevan oikeudenkäynnin jälkeen tuomi-
9951: turva Suomessa on tasoltaan edelleen erittäin            ta, on suhteellisen vähäinen vahingonkorvaus.
9952: heikko. Työnantajan suorittaessa työsopimuksen              Työsopimuksen irtisanomismenettelystä anne-
9953: perusteettoman irtisanomisen tai purkamisen              tun lain ja työsopimuslain työsuhdeturvaa koske-
9954: palkansaajalla ei ole minkäänlaisia lakiin perustu-      vien säännösten heikkous ja puutteellisuus ovat
9955: via oikeuskeinoja estää tämän laittoman toimen-          tulleet selvästi ilmi viime aikoina. Mm. Nokia
9956: piteen täytäntöönpanoa. Työnantaja ei ole vel-           Oy:n kumitehtaalla elo-syyskuussa tapahtunut
9957: vollinen peruuttamaan tai lykkäämään toimenpi-           21 työntekijän irtisanominen osoittaa, että työ-
9958: dettä edes siksi ajaksi, kun siitä työnantaja- ja        suhdeturvassa edelleen on hyvin vakavia puuttei-
9959: työntekijäpuolen kesken vielä neuvotellaan tai           ta. Työntekijöiden suoja on erittäin puutteelli-
9960: toimenpiteen laillisuutta koskeva asia on oikeu-         nen tai jopa olematon paitsi yksittäistä työnteki-
9961: dessa selvitettävänä. Vaikka oikeus toteaisi lain-       jää koskevissa irtisanomisissa myös työnantajan
9962: voimaisella päätöksellään työnantajan suoritta-          suorittaessa työntekijöiden irtisanomisia, joita pe-
9963: man työsuhteen päättämisen laittomaksi, ei oi-           rustellaan automaatiosta, rationalisoinnista, tek-
9964: keus voi nykyisen lainsäädännön mukaan julistaa          nologisesta muutoksesta tai yrityksen ns. sanee-
9965: työnantajan menettelyä pätemättömäksi ja mää-            rauksesta johtuvilla taloudellisilla ja tuotannolli-
9966: rätä tätä jatkamaan työsuhdetta. Ainoa seuraa-           silla syillä.
9967: mus, johon työnantaja voidaan monasti useita                 Suomi on viimeksi kuluneen vuosikymmenen
9968: vuosia kestävän ja työntekijäpuolelle raskaaksi ja       aikana jäänyt huolestuttavasti jälkeen siitä kehi-
9969: 428401107]
9970: 2                                         1984 vp. -     LA n:o 97
9971: 
9972: tyksestä, joka edellä sanottujen kysymysten osalta      että työsuhteen katkeamattomuuden periaate
9973: on tapahtunut yhteiskunnallisilta olosuhteiltaan        laittomissa irtisanomistapauksissa hyväksyttäisiin.
9974: ja kehitystasoltaan siihen rinnastettavissa länsi-      Yksittäisen työntekijän oikeusturvaa olisi lausu-
9975: maissa ja erityisesti meitä lähellä olevissa pohjois-   man mukaan kehitettävä erilaisin menettelytapa-
9976: maissa, eivätkä eduskunnan edellisillä valtiopäi-       säännöksin, ennaltaehkäisevillä järjestelmillä ja
9977: villä hyväksymät lait työsopimuksen irtisanomis-        suojasäännösten rikkomiseen liittyvän seuraamus-
9978: menettelystä ja työsopimuslain muuttamisesta            järjestelmän tehostamisella.
9979: ole tätä jälkeenjääneisyyttä vielä poistaneet.             Ehdotuksemme peruslähtökohtana ovat edellä
9980:    Eduskunta on vuonna 1978 vastauksessaan hal-         kerrottu eduskunnan lausuma ja työntekijäpuo-
9981: lituksen esitykseen (HE n:o 100/1978 vp.) hyväk-        len oikeutetut korjausvaatimukset sekä yksittäistä
9982: synyt yksimielisesti lausuman, jossa eduskunta          työntekijää koskevissa että taloudellisista ja tuo-
9983: edellytti, että työsuhdeturvan kokonaisuudistusta       tannollisista syistä tapahtuneissa irtisanomisissa,
9984: koskevan komitean työn pohjalta laadittavassa           purkamisissa ja lomautuksissa.
9985: työsopimuslain uudistuksessa hallitus ottaisi huo-         Ehdotuksessa on pyritty ottamaan huomioon
9986: mioon alalla tapahtuneen kansainvälisen ja erityi-      se kehitys, joka on tapahtunut muiden maiden ja
9987: sesti pohjoismaisen kehityksen. Tämä tarkoittaisi       erityisesti pohjoismaisten naapuriemme lainsää-
9988: mm. työsuhteen jatkuvuuden turvaamista siten,           dännössä.
9989: 
9990: 
9991: 
9992: 
9993:                                  YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
9994: 
9995: 
9996: Laki työsopimuksen irtisanomismenettelystä an-      dolliseksi myös tilanteissa, jossa työntekijä ei ole
9997:           netun lain muuttamisesta                  tehnyt riitauttamisilmoitusta ( 19 §).
9998:                                                        Työnantajan maksettavaksi laittomasta irtisa-
9999:     Poistetaan mahdollisuus lähettää irtisanomisil- nomisesta tai purkamisesta määränävien vahin-
10000: moitus postitse (5 §, 8 §:n 2 ja 3 momentti). gonkorvausten minimi nostetaan 6 kuukauden
10001:     Toteutetaan työsuhteen jatkuvuusperiaate si- palkan suuruiseksi ja maksimi 30 kuukauden
10002: ten, ettei työntekijän työsuhde hänen vaatiessaan palkan suuruiseksi. Työsuojeluvaltuutetuille ja
10003: sen jatkamista ja riitauttaessaan asianmukaisesti luottamusmiehille maksettavan vahingonkoe-
10004: irtisanomisen tai purkamisen lakkaa ennen kuin vauksen minimi on kuitenkin 18 kuukauden
10005: asia on työntekijän kanteesta lainvoimaisella oi- palkan suuruinen (20 §).
10006: keuden päätöksellä ratkaistu. Pidennetään työn- 1      Sitä tilannetta varten, että työnantaja jättää
10007: tekijän vaatimuksen esittämisaikaa nykyisen lain noudattamatta työsuhteen päättämisen pätemät-
10008: kahdesta viikosta irtisanomisajan mittaiseksi, vä- tömäksi julistamista koskevan oikeuden päätök-
10009: hintään yhdeksi kuukaudeksi (10 §).                 sen, lisätään säännös, jonka mukaan työsuhde
10010:    Työntekijä- tai työnantajayhdistyksiin kuulu- katsotaan purkautuneeksi ja työnantajan on suo-
10011: mattomat saatetaan neuvotteluvelvollisuuden pii- ritettava työntekijälle 30 kuukauden palkkaa vas-
10012: riin (11 §).                                        taava korvaus (21 §).
10013:    Poistetaan tuomioistuinkäsittelyyn liittyvät        lrtisanomismenettelylain ja työsopimuslain
10014: määräajat, sillä ne voivat johtaa huomattaviin työsuhdeturvaan liittyvien säännösten noudatta-
10015: oikeudenmenetyksiin, minkä jo hallituskin tun- misen tehosteeksi lisätään säännös vähintään
10016: nusti esityksensä perusteluissa. Samoin poistetaan työntekijän yhden kuukauden ja enintään kuu-
10017: mahdollista työtuomioistuinkäsittelyä koskeva den kuukauden palkan suuruisesta aineettomasta
10018: säännös tarpeettomana ( 16 §).                      vahingonkorvauksesta (22 §).
10019:    Jatkuvuusperiaatteeseen liittyen lisätään lakiin    Poistetaan mahdollisuus sopia lain säännösten
10020: säännös, jonka mukaan työnantajan on jatkettava heikentämisestä työntekijän vahingoksi (23 §).
10021: työntekijän työsuhdetta, jos irtisanominen tai         Säännös kanneoikeuden vanhentumisesta ku-
10022: purkaminen on tapahtunut lainvastaisesti ja se motaan, jolloin tulee voimaan yleinen 10 vuoden
10023: on oikeuden päätöksellä julistettu pätemättö- vanhenemisaikaan perustuva käytäntö (25 §).
10024: mäksi. Työsuhteen palauttaminen tehdään mah-
10025:                                          1984 vp. -     LA n:o 97                                          3
10026: 
10027: Laki työsopimuslain muuttamisesta                           Parannetaan työntekijöiden kollektiivista irtisa-
10028:                                                         nomissuojaa työn pysyvissä vähentymistilanteissa
10029:     Määräaikaisten työsopimusten käyttömahdolli-        ottamalla lakiin säännös, jonka mukaan työnan-
10030: suus rajoitetaan tapauksiin, joissa olosuhteet sitä     tajilla on uudelleensijoittamis- ja kouluttamisvel-
10031: edellyttävät (2 §).                                     vollisuus (37 §:n 2 momentti).
10032:     Koeaikasäännös laaditaan sellaiseksi, että se           lisätään selväpiirteinen säännös työvoiman vä-
10033: vastaa koeajan tarkoitusta (3 §).                        hentämisjärjestyksestä työn vähentymiseen perus-
10034:     Poistetaan rajoitukset, jotka koskevat oikeutta      tuvissa irtisanomis- ja lomautustapauksissa
10035: odotusajan palkkaan (22 §).                              (37 a §).
10036:     Parannetaan työntekijöiden suojaa ja lisätään            Pidennetään olennaisesti irtisanomisaikoja. Sa-
10037: työnantajan vastuuta pakkolomautustapauksissa            malla parannetaan kollektiivisuojaa lisäämällä
10038: ottamalla lakiin säännös, jonka mukaan tietyn            säännös, jonka mukaan tuotannollisiin tai talou-
10039: ajan jälkeen alkaa työnantajalla palkanmaksuvel-         dellisiin syihin perustuvissa irtisanomistapauksis-
10040: vollisuus (30 §:n 4 momentti).                           sa irtisanomisajat ovat kaksinkertaiset (38 §).
10041:     Hallitus on hiljattain antanut eduskunnalle             Työnantajan erityistä irtisanomisoikeutta kos-
10042: esityksensä perhepoliittisen työsuhdeturvan ke-          keva säännös liikkeen luovutustilanteessa kumo-
10043: hittämistä koskevaksi lainsäädännöksi (HE n:o            taan kokonaan (40 §).
10044: 203/1984 vp.). SKDL:n eduskuntaryhmä on la-                  Otetaan mukaan säännös, joka velvoittaa työn-
10045: kialoitteessaan (LA n:o 92/1984 vp.) ehdottanut          antajan ottamaan työn puutteen vuoksi irtisano-
10046: työsopimuslakiin säännöksiä alle kolmivuotiaiden         tun työntekijän takaisin, mikäli työnantaja tarvit-
10047: lasten vanhempien oikeudesta hoitovapaaseen              see uutta työvoimaa yhden vuoden kuluessa irti-
10048: sekä sairastuneen lapsen vanhempien oikeudesta           sanomisesta (42 a §).
10049: paikalliseen hoitolomaan. Nyt käsillä olevaan               lain 37 §:n 2 momentin muutosehdotukseen
10050: lakialoitteeseen ei ole sisällytetty perhepoliittista    liittyen ehdotetaan täsmennystä työsuhteen pur-
10051:  työsuhdeturvaa koskevia ehdotuksia, vaan                kamista koskevaan säännökseen sen osoittamisek-
10052:  SKDL:n eduskuntaryhmä tulee tekemään täsmäl-            si, ettei työntekijän sairaus ole myöskään työsuh-
10053:  liset ehdotuksensa äsken mainittujen lakiehdo-          teen purkamisen peruste (43 §:n 2 momentti).
10054:  tusten käsittelystä.                                       Poistetaan oikeus purkaa työntekijän työsuhde
10055:      Kieltoa pitää sairautta työsopimuslain tarkoit-     työtaisteluun osallistumisen vuoksi (43 §:n 4
10056:  tamana irtisanomiseen oikeuttavana erityisen pai-       momentti).
10057:  navana syynä täsmennetään siten, että se yksise-           Edellä olevan perusteella ehdotamme SKDL:n
10058:  litteisesti ja työnantajan yksipuoliset tulkinnat       eduskuntaryhmän kantana,
10059:  estäen osoittaa, ettei työntekijää voida irtisanoa
10060:  sairauden perusteella, ellei tämän työkyky ole                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
10061:  alentunut niin olennaisesti ja pysyvästi, että                 kiehdotukset:
10062:  työntekijälle on myönnetty täysi työkyvyttömyys-
10063:  eläke (37 §:n 2 momentti).
10064: 4                                          1984 vp. -     LA n:o 97
10065: 
10066: 
10067: 
10068: 
10069: 1.
10070:                                                    Laki
10071:                   työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain muuttamisesta
10072: 
10073:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10074:   kumotaan työsopimuksen irtisanomismenettelystä 3 päivänä helmikuuta 1984 annetun lain
10075: (124/84) 8 §:n 2 ja 3 momentti, 16 §:n 3 momentti, 24 §:n 2 ja 3 momentti ja 25 § sekä
10076:   muutetaan 5, 10 ja 11 §, 16 §:n 2 momentti ja 19-23 § seuraavasti:
10077: 
10078:                        5 §                                                    16 §
10079:              Ilmoitus irtisanomisesta                                  Tuomiaistuinkäsittely
10080: 
10081:    Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toi-          Kanne 1 momentissa tarkoitetussa asiassa on
10082: mitettava työnantajalle tai tämän edustajalle            pantava vireille yleisessä alioikeudessa.
10083: taikka työntekijälle henkilökohtaisesti.
10084: 
10085:                         10 §
10086: Työntekijän zlmoitus ja työsuhteen jatkuminen                                   19 §
10087:                                                                       Työsuhteen jatkuminen
10088:     Jos työntekijä katsoo työsopimuksen tulleen
10089: irtisanotuksi tai puretuksi lain vastaisesti ja vaatii      Mikäli työntekijä on vaatinut työsuhteen jatku-
10090: työsuhteen jatkumista, hänen on ilmoitettava             mista ja oikeus on lainvoimaisella tuomiolla to-
10091: tästä työnantajalle kuukauden kuluessa tai irtisa-       dennut, että työnantajan toimittama työsopi-
10092: nomisajan kuluessa, milloin se on kuukautta              muksen irtisanominen on tapahtunut lain vastai-
10093: pidempi. Määräaika alkaa kulua siitä, kun työn-          sesti ja purkamisen kysymyksessä ollen, ettei
10094: tekijä sai 7 §: n 1 momentissa tarkoitetun oikeaa        perustetta edes irtisanomiselle olisi ollut, oikeu-
10095: menettelyä koskevan ilmoituksen. Työsuhde ei             den on julistettava irtisanominen tai purkaminen
10096: tällöin irtisanomisen tai purkamisen perusteella         pätemättömäksi.
10097: pääty ennen kuin riita on lopullisesti ratkaistu.          Vaikka työntekijä ei olisi tehnyt 10 § :n 1
10098: Työtuomioistuin voi erityisestä syystä määrätä           momentin mukaista ilmoitusta, voi hän kuiten-
10099: työsuhteen lakkaavaksi irtisanomisajan päättyessä        kin tuomioistuimessa vaatia irtisanomisen tai
10100: tai myöhempänä ajankohtana.                              purkamisen julistamista pätemättömäksi ja työ-
10101:    Työnantaja ei saa riitautetun irtisanomisen           suhteen palauttamista.
10102: perusteella sulkea työntekijää työstä ilman erityi-        Jos irtisanominen tai purkaminen on lainvoi-
10103: siä syitä. Työntekijällä on oikeus täyteen palk-         man saaneelia tuomiolla julistettu pätemättö-
10104: kaan ja muihin työsopimuksen mukaisiin etuihin           mäksi, työnantaja ei saa sillä perusteella, joka on
10105: siihen asti kun asia on lopullisesti ratkaistu.          aiheuttanut irtisanomisen, sulkea työntekijää
10106: Oikeus voi määrätä, että tässä tarkoitettu työstä        työstä.
10107: sulkeminen on lakkaava.
10108:                                                                                 20 §
10109:                         11 §
10110:                                                                         Korvausvelvollisuus
10111:               N euvotte/uvelvol/isuus
10112:                                                             Työnantaja, joka on lain vastaisesti irtisanonut
10113:    Kun työnantaja on saanut työntekijäitä 10             tai purkanut työntekijän työsopimuksen, on vel-
10114: §:ssä tarkoitetun ilmoituksen, työnantajan on            vollinen suorittamaan työntekijälle ennen lain-
10115: viivytyksettä neuvoteltava työntekijän kanssa työ-       voimaisen päätöksen antamista syntyneen palkan
10116: sopimuksen irtisanomisen laillisuudesta.                 ja muiden työsopimussuhteesta johtuvien etuuk-
10117:                                           1984 vp. -    LA n:o 97                                       5
10118: 
10119: sien menetyksen lisäksi korvauksena laittomasta        muslain 2, 3, 30 a, 30 b, 34, 34 b, 36-39, 42,
10120: irtisanomisesta tai purkamisesta syntyneestä va-       43, 45 ja 53 §:ssä säädettyjä velvollisuuksiaan,
10121: hingosta vähintään kuuden kuukauden ja enin-           hänen on maksettava työntekijälle sen lisäksi,
10122: tään 30 kuukauden palkan.                              mitä 20 ja 21 §:ssä on sanottu, korvausta synty-
10123:    Jos työntekijä, jonka työsuhde on lain vastai-      neestä aineettomasta vahingosta vähintään työn-
10124: sesti irtisanottu tai purettu, on toiminut tai         tekijän yhden kuukauden ja enintään kuuden
10125: valittu työntekijöiden luottamusmieheksi, työ-         kuukauden palkkaa vastaava määrä. Korvausta ei
10126: suojeluvaltuutetuksi tai tällaisen varamieheksi,       kuitenkaan määrätä, jos 20 §:ssä tarkoitetuissa
10127: on vahingonkorvauksena maksettava vähintään            tapauksissa sanotun säännöksen nojalla tuomit-
10128: 18 kuukauden palkka.                                   tuun korvaukseen jo sisältyy hyvitys tapahtunees-
10129:                                                        ta rikkomuksesta.
10130:                        21 §                               Arvosteltaessa vahingon määrää otetaan erityi-
10131:          Tehostettu korvausvelvollisuus                sesti huomioon se intressi, joka työntekijällä on
10132:                                                        siihen, että työnantaja noudattaa edellä sanottuja
10133:   Työnantaja, joka ei noudata tuomioistuimen           lain säännöksiä.
10134: 19 §:ssä tarkoitettua tuomiota, jolla työsopimuk-
10135: sen irtisanominen tai purkaminen on julistettu
10136:                                                                              23 §
10137: pätemättömäksi, ja työsuhde lakkaa, on velvolli-
10138: nen suorittamaan työntekijälle 20 §:ssä säädetyn              Työsuhteen ehtojen muuttaminen
10139: vahingonkorvauksen enimmäismäärän.
10140:                                                           Työsuhteen ehtoja ei saa yksipuolisesti muut-
10141:                        22 §                            taa.
10142:        Korvaus aineettomasta vahingosta
10143:                                                          Tämä laki tulee votmaan        päivänä
10144:   Jos työnantaja laiminlyö tässä laissa tai työsopi-   kuuta 198
10145: 
10146: 
10147: 
10148: 
10149: 2.
10150:                                                  Laki
10151:                                      työsopimuslain muuttamisesta
10152: 
10153:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10154:   kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/ 70) 38 aja 40 § sekä 43 §:n 2
10155: momentin 5 kohta,
10156:    näistä 38 a § sellaisena kuin se on 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa (125/84), sekä
10157:     muutetaan 2 §:n 2 momentti, 3 §, 22 §:n 5 momentti, 37 §:n 2 momentin 1 ja 4 kohta, 38 §,
10158:  42 a § ja 43 §:n 4 momentti,
10159:    näistä 2 §:n 2 momentti, 3 § ja 22 §:n 5 momentti sellaisina kuin ne ovat mainitussa 3 päivänä
10160: helmikuuta 1984 annetussa laissa, 38 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 16 päivänä
10161: kesäkuuta 1978 annetussa laissa (476/78) ja mainitussa 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa
10162: sekä 42 a § edellä mainitussa 16 päivänä kesäkuuta 1978 annetussa laissa, sekä
10163:   lisätään 30 §:ään uusi 4 momentti sekä lakiin uusi 37 a §, seuraavasti:
10164: 
10165:                         2 §                            mus on tehty muussa kuin edellä mamttuissa
10166:                      Kestoazka                         tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuksia
10167:                                                        on ilman pätevää syytä solmittu toistuvasti peräk-
10168:   Määräaikainen työsopimus saadaan tehdä, jos          käin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa
10169: työtehtävien erikoisluonne, sijaisuus tai harjoitte-   olevana työsopimuksena. Muu sopimus on mitä-
10170: lu sitä edellyttävät. Jos määräaikainen työsopi-       tön.
10171: 6                                        1984 vp. -    LA n:o 97
10172: 
10173:                        3 §                                                   37 a §
10174:                      Koeaika                                    Työvoiman vå"hentå"misjärjestys
10175: 
10176:    Työnantaja ja työntekijä voivat sopia erityisestä      Työn vähyyteen perustuvassa irtisanomisessa
10177: koeajasta, jonka pituus voi olla enintään kolme        on työnantajan noudatettava vähentämisjärjestys-
10178: kuukautta työsuhteen alkamisesta. Koeaikana voi        tä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lo-
10179: työnantaja purkaa työsuhteen, sen lisäksi mitä         mautetaan työntekijöiden luottamushenkilöitä.
10180: purku- ja irtisanomisedellytyksistä muualla tässä      Tämän lisäksi noudatetaan sääntöä, jonka mu-
10181: laissa on säädetty, vain sillä perusteella, ettei      kaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan työn-
10182: työntekijä ilmeisesti työhön opetuksesta ja oh-        tekijä, jonka yhteenlaskettu työssäoloaika työnan-
10183: jauksesta huolimatta kykene työsopimuksen mu-          tajan palveluksessa on pisin. Työssäoloaikojen
10184: kaiseen työhön. Työntekijällä on oikeus koeaika-       ollessa yhtä pitkät on iältään vanhemmalla työn-
10185: na vapaasti purkaa työsuhde.                           tekijällä etuoikeus saada jäädä työsuhteeseen.
10186:    Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tä-        Mikäli työntekijälle vain uudelleen sijoittamalla
10187: män pykälän mukaan kuuluvia etuja, on mitä-            voidaan antaa työtä työnantajan palveluksessa,
10188: tön.                                                   hänen etuoikeutensa edellytyksenä on, että hä-
10189:                        22 §                            nellä on riittävä kyky tuohon toiseen työhön.
10190:                                                        Työehtosopimuksella voidaan sopia muunkinlai-
10191:                     Maksuaika                          sesta vähentämisjärjestyksestä
10192:                                                          Jos työnantajalla on useita toimintayksiköitä,
10193:   Jos työsuhteesta johtuvien saatavien suoritus        vuorojärjestys määrätään erikseen kutakin toi-
10194: työsuhteen päättyessä viivästyy, työntekijällä on      mintayksikköä varten.
10195: oikeus saada täysi palkka odotuspäiviltä, kuiten-
10196: kin enintään kuudelta päivältä.                                               38 §
10197:                      30 §                                                Irtisanomisaika
10198:                  Lomauttaminen                             Työsopimus voidaan irtisanoa paattymaan
10199:                                                        työnantajan toimesta aikaisintaan kuukauden ku-
10200:    Kun työntekijä on ollut lomautettuna kaksi          luttua ja työntekijän toimesta aikaisintaan 14
10201: viikkoa tai saman kalenterivuoden aikana yhteen-       päivän kuluttua.
10202: sä 30 päivää, on hänellä oikeus saada täysi palkka         Työntekijällä, joka irtisanomisen tapahtuessa
10203: seuraavilta lomautuspäiviltä. Muu sopimus on           on ollut työsuhteessa työnantajaan viimeiset kuu-
10204: mitätön.                                               si kuukautta tai yhteensä vähintään 12 kuukautta
10205:                        37 §                            kahden viimeksi kuluneen vuoden kuluessa, on
10206:                                                        oikeus irtisanomisaikaan, joka on
10207:      Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset              kaksi kuukautta, jos hän on täyttänyt 25
10208:                                                        vuotta,
10209:    Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää ilman          kolme kuukautta, jos hän on täyttänyt 30
10210: erityisen painavaa syytä. Tällaisena syynä ei voida    vuotta,
10211: pitää ainakaan:                                           neljä kuukautta, jos hän on täyttänyt 35 vuot-
10212:    1) työntekijän sairautta, ellei työntekijälle sen   ta,
10213: johdosta ole myönnetty täyttä työkyvyttömyys-             viisi kuukautta, jos hän on täyttänyt 40 vuotta,
10214: eläkettä;                                              Ja
10215:                                                           kuusi kuukautta, jos hän on täyttänyt 43
10216:    4) työn tilapäistä vähentymistä, jonka ajaksi       vuotta.
10217: työnantajan on pyrittävä järjestämään muuta työ-          Edellä 2 momentissa sanotun estämättä on
10218: tä. Jollei työn tilapäisen vähentymisen ajaksi         työntekijällä kuitenkin oikeus irtisanomisaikaan,
10219: voida järjestää muuta työtä, voidaan työntekijä        joka on
10220: lomauttaa. Mikäli työntekijän työ on pysyvästi            kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut
10221: vähentynyt, työnantaja voi irtisanoa työntekijän       keskeytyksettä yli viisi vuotta,
10222: työsopimuksen vain siinä tapauksessa, ettei työn-         kolme kuukautta, jos työsuhde on jatkunut
10223: tekijälle voida järjestää muuta työtä uudelleensi-     keskeytyksettä yli kymmenen vuotta ja
10224: joittamalla tai kouluttamalla.                            neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut
10225:                                                        keskeytyksettä yli 15 vuotta.
10226:                                           1984 vp. -     LA n:o 97                                         7
10227: 
10228:    Jos työnantaja irtisanoo työntekijän taloudelli-     palveluksessa. Työnantajan on tarjottava tyota
10229: sista tai tuotannollisista syistä, on irtisanomisaika   ensi sijassa tässä tarkoitetuille entisille työnteki-
10230: kaksinkertainen.                                        jöille. Jos usealla työntekijällä on oikeus uuteen
10231:    Työntekijän oikeutta 2-4 momentissa mainit-          työsuhteeseen, etuoikeus on annettava 37 a §:ssä
10232: tuun irtisanomisaikaan voidaan rajoittaa vain           säädetyssä järjestyksessä siten, että sanotun sään-
10233: valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen välisellä      nöksen mukaan viimeksi vähennettävälle anne-
10234: työehtosopimuksella.                                    taan etusija ennen aikaisemmin vähennettävää.
10235:    Työntekijällä on oikeus palkkaan ja muihin              Saatuaan uutta työsuhdetta koskevan tarjouk-
10236: työsopimuksen mukaisiin etuihin irtisanomis-            sen työntekijällä on oikeus kohtuulliseen har-
10237: aikana, vaikkei työnantaja tarjoaisi hänelle työtä.     kinta -aikaan.
10238: Irtisanomisaikana työntekijällä on oikeus paikalli-       Jos työntekijä torjuu uutta työsuhdetta koske-
10239: seen vapaaseen kohtuullisessa määrin, jotta hän         van tarjouksen, joka hänen kohtuudella olisi
10240: voisi käydä työnvälityksessä tai muutoin hakea          pitänyt hyväksyä, etuoikeus raukeaa.
10241: työtä.
10242:                                                                                43 §
10243:                      42 a §                                               Purkamisoikeus
10244:    Irtisanotun työntekijän takaisin ottaminen
10245:                                                           Tämän pykälän 1 ja 2 momentista riippumatta
10246:    Milloin työnantaja on irtisanonut työsopimuk-        työtaisteluun osallistuminen ei oikeuta työsopi-
10247: sen muista kuin työntekijästä johtuvista syistä ja      muksen purkamiseen.
10248: työnantaja vuoden kuluessa tarvitsee työvoimaa
10249: samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, on työnteki-         Tämä laki tulee votmaan          päivänä
10250: jällä oikeus uuteen työsuhteeseen työnantajan           kuuta 198
10251: 
10252:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1984
10253: 
10254:           Timo Laaksonen                  Ulla-Leena Alppi                 Terho Pursiainen
10255:           Niilo Koskenniemi               Juhani Vähäkangas                Kalevi Kivistö
10256:           Heli Astala                     Osmo Vepsäläinen                 Vappu Säilynoja
10257:           Marja-Liisa Salminen            Ensio Laine                      Veikko Saarto
10258:           Marjatta Stenius-Kaukonen       Sten Söderström                  Pekka Leppänen
10259:           Matti Kautto                    Esko-Juhani Tennilä              Lauha Männistö
10260:           Pentti Liedes                   Esko Helle                       Pirkko Turpeinen
10261:           Anna-Liisa Jokinen              Arvo Kemppainen                  Seppo Toiviainen
10262:           Mikko Kuoppa                    Irma Rosnell                     Inger Hirvelä
10263:                                               1984 vp.
10264: 
10265: Lakialoite n:o 98
10266: 
10267: 
10268: 
10269:                                  Helle ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 5 §:n muuttamisesta
10270: 
10271: 
10272:                                          Eduskunnalle
10273: 
10274:                              ALOITTEEN P ÄÄASIALLOON SISÄLTÖ
10275: 
10276:    Aloitteessa ehdotetaan, että sairausvakuutus-    hammassairauden syynä on muun sairauden joh-
10277: lain nojalla korvattaisiin hammashoidon aiheut-     dosta annettu hoito.
10278: tamat kustannukset niissä tapauksissa, joissa
10279: 
10280: 
10281: 
10282:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
10283: 
10284:    Sairausvakuutuslain (364/63) 5 §:n 2 momen-      houtumisen tai vahingoittumisen kautta ham-
10285: tin nykyisen sanamuodon mukaan voi potilas          paiston vaurioitumiseen ja jatkuvaan hammas-
10286: saada korvausta hammassairauden hoidon aiheut-      hoidon tarpeeseen. Silti ei sairausvakuutuslaki
10287: tamista kustannuksista silloin, kun kysymyksessä    ole mahdollistanut kustannusten korvaamista.
10288: on muun sairauden kuin hammassairauden pa-             Aloitteessa ehdotetaan sairausvakuutuslain
10289: rantamiseksi välttämätön hoito. Korvattaviksi tu-   5 §:n 2 momentin muuttamista siten, että myös
10290: levat tällöin hammaslääkärin palkkio, röntgen-      toisen sairauden hoitotoimenpiteiden johdosta
10291: tutkimukset, lääkkeet ja matkakustannukset.         aiheutunut hammassairaus tulisi sairausvakuutus-
10292:    Sen sijaan korvaamatta jää hammassairauden       lain mukaisten korvausten piiriin.
10293: hoito muissa tapauksissa. Tämä koskee myös             Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
10294: sellaisia tapauksia, joissa itse hammassairaus on
10295: aiheutunut muun sairauden hoitotoimenpiteistä.                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
10296: Esimerkiksi pään tai kaulan alueella olevan syö-           kiehdotuksen:
10297: vän sädehoito saattaa johtaa sylkirauhasten tu-
10298: 
10299: 
10300:                                               Laki
10301:                              sairausvakuutuslain 5 §:n muuttamisesta
10302: 
10303:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
10304: lain (364/63) 5 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
10305: 
10306:                       5§                              1) parantamiseksi välttämätön hoito, tai
10307:                                                       2) hoidon aiheuttama hammasairaus.
10308:    Mitä edellä on säädetty sairaanhoidon korvaa-
10309: misesta, sovelletaan vastaavasti hammassairauk-
10310: siin, milloin kysymyksessä on muun sairauden          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
10311: kuin hammassairauden                                kuuta 198 .
10312: 
10313:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1984
10314: 
10315:                      Esko Helle                              Anna-Kaarina Louvo
10316:                      Sten Söderström                         Riitta Jouppila
10317:                      Arvo Kemppainen                         Ole Wasz-Höckert
10318:                      Martti Lähdesmäki                       Hannu Kemppainen
10319: 428401142N
10320:                                                1984 vp.
10321: 
10322: Lakialoite n:o 99
10323: 
10324: 
10325: 
10326: 
10327:                                   Kivistö ym.: Ehdotukset perusoikeuslaiksi sekä laiksi valtiopäiväjär-
10328:                                      jestyksen muuttamisesta
10329: 
10330: 
10331:                                           Eduskunnalle
10332: 
10333:                              ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10334: 
10335:   SKDL:n eduskuntaryhmä tähtää aioitteelia pe-       vaaleja. Samalla ehdotamme perusoikeuksien
10336: rustuslakiemme täydentämiseen muuttamalla ja         aseman vahvistamista lisäämällä niitä koskevien
10337: laajentamalla kansalaisten perusoikeuksia erityi-    säännösten velvoittavuutta.
10338: sen perusoikeuslain avulla. Se korvaisi voimassa
10339: olevan HM:n 2 luvun sisältämät perusoikeudet.           Perusoikeuksien toteuttamiseen alemmanastei-
10340: Ehdotamme samalla perusoikeuksien lainsäädän-        sissa säännöksissä liittyy kymmenen vuoden mää-
10341: nöllisen suojan parantamista siten, ettei perusoi-   räaika. Aloitteessa korostetaan perusoikeuksista
10342: keuksiin voitaisi kajota pitämättä välillä uusia     käytävän julkisen keskustelun tarvetta.
10343: 
10344: 
10345: 
10346: 
10347:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
10348: 
10349: 1. Aloitteen yhteiskunnallinen                       hallitusmuoto on vuodelta 1974 ja Portugalin
10350:    merkitys                                          perustuslaki vuodelta 1976. Merkittävä ja laaja-
10351:                                                      kantoineo uudistus, Sosialististen Neuvostotasa-
10352: 1.1. Tavoitteet                                      valtojen Liiton uusi perustuslaki, hyväksyttiin
10353:                                                      7. lokakuuta 1977.
10354:    Suomen Hallitusmuodon sisältö maaraytyi              Kun perustuslain muutosten hyväksyminen
10355: vuoden 1918 luokkasodan seurauksena. Siihen          edellyttää eduskunnassa määräenemmistöä, uu-
10356: vaikuttivat yhteiskuntamme siihenastineo kehitys     distuksen taakse on voitava yhdistää laajoja kan-
10357: ja senhetkinen tilanne. Omaisuuden suojaa kos-       salaisryhmiä, joiden muut yhteiskunnalliset ta-
10358: kevaa säännöstä lukuun ottamatta hallitusmuo-        voitteet ehkä paljonkin eroavat toisistaan. Aloit-
10359: don perusoikeussäännösten vaikutus on jäänyt         teessa on luonnosteltu, mihin suuntaan käsityk-
10360: enemmänkin julistuksen omaiseksi. Yhteiskun-         semme mukaan perusoikeuksia voidaan kehittää
10361: tamme nykyinen kehitysvaihe on nostanut esiin        ja millaisten tavoitteiden puolesta nykyisessä val-
10362: tarpeen laajentaa ja kehittää HM:n 2 lukuun          tiollis-yhteiskunnallisessa tilanteessa tulisi saada
10363: sisältyviä perusoikeuksia sekä parantaa perusoi-     ja olisi saatavissa laajoja ihmisryhmiä. Niinpä
10364: keuksien lainsäädännöllistä asemaa.                  esimerkiksi perusoikeuslakiehdotuksen omaisuu-
10365:    Toisen maailmansodan jälkeen useissa maissa       denturvasäännökset on kirjoitettu varovaiseen
10366: kehitettiin perustuslakeja kansanvaltaiseen suun-    muotoon. Niiden mallina on ollut Saksan Liitto-
10367: taan fasismin kukistuttua. Tämän jälkeenkin pe-      tasavallan nykyinen perustuslaki ja taustana val-
10368: rustuslakeja on kehitetty, mm. Ruotsin nykyinen      tiosääntökomitean enemmistön käsitys, että
10369: 4284011619
10370: 2                                          1984 vp. -      LA n:o 99
10371: 
10372: omaisuuden suojan on nykyistä laajemmin väis-              den tai muun sellaisen koko kansan tai suuren
10373: tyttävä muiden perusoikeuksien parantamiseksi              kansalaisryhmän elinehtoja heikentävän asiainti-
10374: ja sosiaalisten tavoitteiden hyväksi.                      lan sattuessa on hädässä olevilla ihmisillä oikeus
10375:     Perusoikeusehdotuksemme lähtökohtana on                saada välttämätön ravinnon, hoidon ja suojan
10376: suomalaisen yhteiskunnan historiallinen perintö            tarve tyydytetyksi yhtäläisten perusteiden mu-
10377: ja nykyinen tila, Suomen kansan enemmistön                 kaan ja ennen yhteiskunnan muita tarpeita.
10378: tarpeet. Tästä lähtökohdasta käsin laadittuun              Poikkeuksellisia oloja koskevan taloudellisen toi-
10379: ehdotukseen ovat vaikuttaneet muun ohessa ne               minnan sääntely tavallisella lailla tulee siten
10380: nykyaikaiset ja edistykselliset piirteet, joita esiin-     perustua tällaiseen säännökseen.
10381: tyy erinäisten markkinatalousmaiden perustusla-               Nykyaikaisten katsomusten ja kansainvälisten
10382: eissa, esimerkiksi Italian vuoden 1947 perustus-           asiakirjojen mukaan perusoikeudet eivät ole vain
10383: laissa, Saksan Liittotasavallan vuoden 1949 perus-         oman maan kansalaisten vaan myös ulkomaalais-
10384: tuslaissa ja Ruotsin vuoden 1974 hallitusmuodos-           ten asia. Aloitteemme mukaan perusoikeudet
10385: sa.                                                        kuuluvatkin     Suomen     oikeudenkäyttöpiirissä
10386:     Samalla olemme pitäneet silmällä ihmisoi-              myös ulkomaalaisille, ellei perustuslaissa toisin
10387: keuksia koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia,           säädetä.
10388: erityisesti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistykselli-
10389: siä oikeuksia koskevaa yleissopimusta sekä kansa-
10390: laisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa            1.2.2. Perusoikeuksien sitovuudesta
10391: yleissopimusta, jotka molemmat ovat vuodelta
10392: 1966 ja joihin myös Suomi on sitoutunut.                      Aloitteemme pääperiaate on, että perustuslain
10393:                                                            perusoikeussäännökset ovat sitovia. Tämä sito-
10394:                                                            vuus näkyy sekä lainsäätämisessä että viranomais-
10395: 1.2. Keinot                                                toiminnassa.
10396:                                                               Ehdotuksen mukaan perustuslaeissa säädetyt
10397: 1.2.1. Perusozkeuksien ulottuvuudesta                      perusoikeudet sitovat lainsäädäntö-, tuomio- ja
10398:                                                            toimeenpanovaltaa käyttäviä julkisia toimielimiä
10399:    Ehdotuksessamme perusoikeuslaiksi perusoi-              ja viranomaisia sekä soveltuvin osin myös yksityi-
10400: keudet vakuutetaan jokaiselle Suomen kansalai-             siä kansalaisia (1. lakiehdotuksen 2 §).
10401: selle. Erityisiä kansalaisryhmiä, kuten esimerkiksi           Perusoikeuksien yleinen sitovuus merkitsee
10402: sotapalveluksessa olevat nykyisessä hallitusmuo-           lainsäätämisessä toisaalta perustuslaillista toimek-
10403: dossa, ei ehdotuksessa siten yleisesti aseteta pe-         siantaa hyväksyä perusoikeuksia toteuttavaa lain-
10404: rusoikeuksiltaan muita huonompaan asemaan.                 säädäntöä ja toisaalta perustuslakiin sisältyvää
10405: Sama koskee alaikäisiä kansalaisia, joille kahdes-         kieltoa olla hyväksymättä perusoikeuksia rajoitta-
10406: sakin säännöksessä (1. lakiehdotuksen 28 ja 34 §)          vaa lainsäädäntöä.
10407: erikseen ja nimenomaisesti vakuutetaan perusoi-               Perusoikeuksien uudistamisen täytyy johtaa
10408: keudet.                                                    muutoksiin tavallisessa lainsäädännössä. Saman-
10409:    Ehdotuksessamme ei myöskään - toisin kuin               aikaisesti perustuslakien uudistamisen kanssa tu-
10410: nykyisessä hallitusmuodossa - yleisesti oikeute-           leekin panna vireille selvittely perustuslakien uu-
10411: ta perusoikeuksien rajoittamiseen tavallisella lail-       distamisen edellyttämistä tavallisen lainsäädän-
10412: la sodan tai kapinan aikana.                               nön muutoksista. Nämä muutokset johtuvat
10413:    Ihmisten perusoikeuksien kunnioittaminen ja             osaksi siitä, että osa nykyistä lainsäädäntöä on
10414: turvaaminen valtion turvallisuustarpeen liiallisen         ristiriidassa uusien perusoikeussäännösten kanssa
10415: korostamisen asemesta on käsityksemme mukaan               (esim. työlainsäädäntö tulkintaetuoikeutta työ-
10416: ensisijaisena myös sodan ja muun kriisiajan tai            turvallisuusasioissa turvaavan perusoikeussään-
10417: yleensä poikkeuksellisten olojen erityissääntelys-         nöksen kanssa; ks. 1. lakiehdotuksen 29 §:n
10418: sä. Sikäli kuin perusoikeuksien rajoittamista              7 momentti), osaksi siitä, että erinäiset perusoi-
10419: poikkeuksellisissa oloissa ylipäänsä tarvitaan, ra-        keudet toteutuvat vasta sellaisella uudella lain-
10420: joittaminen on voitava perustaa perustuslaeissa            säädännöllä, joka riittävästi tarkentaa ja toteuttaa
10421: säädettyihin yleisiin rajoituksiin.                        asianomaista perusoikeutta (esim. 1. lakiehdo-
10422:    Käsityksemme kriisiaikana erityisesti turvatta-         tuksen 30 §:ssä säädetty oikeus turvattuun perus-
10423: vista eduista sisältyvät perusoikeuslakialoitteem-         toimeentuloon edellyttää sosiaalilainsäädännön
10424: me 30 §:n 4 momenttiin. Sen mukaan sodan,                  täydentämistä) tai joka riittävän yksityiskohtaises-
10425: kansainvälisen kaupan häiriön, suuronnettomuu-             ti turvaa perusoikeuden käyttämisedellytykset
10426:                                            1984 vp. -      LA n:o 99                                          3
10427: 
10428: (esim. kustannustoiminnan keskittymistä koske-             kentävä lakiehdotus votta1s11n ehdotuksemme
10429: van lainsäädännön hyväksyminen 1. lakiehdotuk-             mukaan katsoa kielletyksi. Eduskunnan on huo-
10430: sen 20 §: ssä säädetyn tiedonsaannin vapauden              lehdittava siitä, että se ei hyväksy perusoikeuksia
10431: turvaamiseksi).                                            luvattomasti rajoittavaa lakia.
10432:     Perusoikeusuudistus edellyttää perustuslakiin              Perusoikeuksia ontoksi kovertavasta kansainvä-
10433: kirjoitettavaa perustuslaillista toimeksiantoa, joka       lisesti ainutlaatuisesta poikkeuslakijärjestelmästä
10434: edellä mainituista syistä määrää muutettavaksi             on perusoikeuksien osalta luovuttava. Vastaisuu-
10435: tavallista lainsäädäntöä. Muutokset tavallisessa           dessa poikkeuksia perusoikeussäännöksiin ei saisi
10436: lainsäädännössä on toteutettava edeltäpäin mää-            tehdä muuttamatta perustuslain sanamuotoa.
10437: rätyn aikataulun mukaisesti siten, että perustus-          Tämän vuoksi on muiden sivistysvaltioiden ta-
10438: lakiuudistus tulee voimaan vasta, kun välttämät-           paan perusoikeuksien rajoitustilanteet mahdolli-
10439: tömät muutokset tavallisessa lainsäädännössä on            simman hyvin ennakoitava perusoikeuslain kirjoi-
10440: toteutettu. Esitämme, että kansalaisten perusoi-           tuksessa. Kun tulkintaerimielisyyksiä silti saattaa
10441: keudet takaava uusi perustuslaki tulisi kokonai-           syntyä ja kun tulkinnan väärinkäytökset on pyrit-
10442: suudessaan voimaan ja sitovaksi kymmenen vuo-              tävä ennalta ehkäisemään, ehdotamme säädettä-
10443: den kuluttua siitä, kun tasavallan presidentti on          väksi, ettei mitään perustuslaissa sallittua perus-
10444: tämän perustuslain vahvistanut (1. lakiehdotuk-            oikeuden rajoitusta saa asettaa eikä soveltaa siten,
10445: sen 39 §:n 2 momentti). Sitä edeltävänä ajanjak-           että olennaisesti estetään toiminta, jonka tarkoi-
10446: sona eduskunta ja hallitus olisivat velvolliset            tuksena on julkisiin asioihin vaikuttaminen
10447: toteuttamaan asianomaiset tavallisen lainsäädän-           (1. lakiehdotuksen 4 §:n 1 momentti). Perusoi-
10448: nön muutokset.                                             keuksien tärkein osa, valtiollisen toiminnan va-
10449:     Ehdotukseemme perusoikeuslaiksi sisältyy kui-          paus, säilyy näin mahdollisimman turvattuna.
10450: tenkin kohtia, joiden osalta on vaikeaa määritellä             Perusoikeuksien lainsäädännöllisen suojan pa-
10451: ajankohtaa, jolloin oikeus on katsottava toteutu-          rantamiseksi ehdotamme edelleen, että lakiehdo-
10452: neeksi, tai joissa oikeus on katsottava lähinnä            tuksen perustuslainmukaisuuden tarkkailua edus-
10453: kaikille kansalaisille yhteisesti kuuluvaksi. Ehdo-        kunnassa tehostettaisiin (2. lakiehdotuksen 54 §)
10454: tuksessamme nämä oikeudet erottuvat muista                 ja että perustuslainsäädäntöjärjestystä muutettai-
10455: perusoikeuksista siten, että ne on säädetty "tun-          siin. Muutoksen jälkeen minkään perusoikeuden
10456:  nustetuiksi" kansalaisille, taikka siten, että nii-       olennaista rajoitusta ei saisi eduskunnassa hyväk-
10457: den osalta säädetään vain julkisyhteisön toimin-           syä lopullisesti, ennen kuin uudet vaalit on
10458:  tavelvollisuudesta mutta ei kansalaisen oikeudes-         pidetty (2. lakiehdotuksen 67 §:n 3 momentti).
10459:  ta (ks. 1. lakiehdotuksen 9 §, 32 §, 34 §, 35 §,             Näiltä osin sekä jäljempänä käsiteltävään pe-
10460:  37 §). Näitä oikeuksia ei koske perustuslailliseen        rusoikeuslakiehdotuksen 5 §:n 3 momenttiin liit-
10461:  toimeksiantoon muutoin liitetty kymmenen vuo-             tyen on ollut tarpeen perusoikeuslakiehdotuksen
10462:  den määräaika. Mutta niitä koskee perusoikeusla-          yhteydessä tehdä ehdotukset valtiopäiväjärjestyk-
10463:  kiehdotuksen 3 §:n 3 momentissa hallitukselle             sen eräiden säännösten muuttamiseksi.
10464:  säädetty yleinen velvoite esittää kalenterivuosit-           Perustuslain perusoikeussäännösten sitovuus
10465:  tain eduskunnalle etukäteinen suunnitelma ja              lain soveltamisessa merkitsisi, että jokaisella olisi
10466:  jälkikäteinen kertomus näiden oikeuksien toteut-          oikeus tuomioistuimessa tai muussa viranomai-
10467:  tamisesta. Nämä oikeudet on myös tarkoitettu              sessa välittömästi vedota hänelle perustuslaissa
10468:  sitoviksi siten, että niitä koskevat säännökset ovat      taattuihin perusoikeuksiin. Tällä tarkoitetaan nii-
10469:  mukana vaikuttamassa lainsäätämisvaiheessa ja             tä perusoikeuksia, jotka on kirjoitettu muotoon:
10470:  muutoinkin harkittaessa muiden perusoikeuksien            ''jokaisella on oikeus'' tai ''Suomen kansalaisella
10471:  rajoja tai tulkintaperusteina myös tavallista lain-       on oikeus''. Tällaisen sitovuuden ulkopuolelle
10472:  säädäntöä sovellettaessa.                                 jäisivät ne perusoikeudet, jotka on vain "tunnus-
10473:     Perusoikeuksien sitovuuteen kuuluu myös se,            tettu" tai kirjoitettu pelkästään julkisyhteisön
10474:  että eduskunta on velvollinen olemaan hyväksy-            toimintavelvoituksen muotoon.
10475:  mättä perusoikeuksia rajoittavaa tai supistavaa              Tuomioistuin tai muu viranomainen olisi siis
10476:  lainsäädäntöä. Perusoikeutta saa ehdotuksemme             oikeutettu ja velvollinen suoraan soveltamaan
10477:  mukaan lailla rajoittaa enintään niin laajalti kuin       myös perustuslakiin sisältyviä perusoikeussään-
10478:  perustuslaissa on erikseen säädetty ( 1. lakiehdo-        nöksiä eikä vain perusoikeuksia toteuttavia taval-
10479:  tuksen 4 §:n 1 momentti). Tämä koskee myös                listen lakien tai niitä alemmanasteisten säädösten
10480:  taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä perusoi-   säännöksiä. Mikäli syntyisi epäilyksiä eduskunta-
10481:  keuksia, joten esimerkiksi sosiaalietuuksia hei-          lain olemisesta ristiriidassa perustuslain kanssa,
10482: 4                                       1984 vp. -     LA n:o 99
10483: 
10484: viranomaisten olisi silti yleensä sovellettava edus-   distustavoitteet täsmentämällä ja täydentämällä
10485: kuntalakia. Poikkeuksellisesti kuitenkin korkeim-      valtioneuvoston päättämää toimeksiantoa.
10486: malla oikeudella, korkeimmalla hallinto-oikeu-            Sipposen työryhmän antamia suosituksia ei
10487: della tai muulla tuomioistuimella, jonka päätök-       kuitenkaan perusoikeuskomiteaa asetettaessa
10488: seen ei saa hakea muutosta, olisi oikeus pyytää        29.6.1977 seurattu. Määräaika jäi liian lyhyeksi.
10489: käsiteltävänään olevan konkreettisen asian yhtey-      Asiantuntijatyöryhmää ei asetettu eikä komitea
10490: dessä lausunto asiaan soveltuvan lainsäädännön         saanut yhtäkään päätoimista asiantuntijaa käyt-
10491: ja perustuslain keskinäisestä suhteesta eduskun-       töönsä.
10492: nan perustuslakivaliokunnalta. Valiokunnan lau-           Komitean kansandemokraattiset jäsenet pyrki-
10493: sunto sitoisi tuomioistuinta. Jos perustuslakiva-      vät komiteassa saamaan aikaan perusoikeusuudis-
10494: liokunta katsoisi asianomaisen lainsäännöksen so-      tukseen liittyvää mielipiteenvaihtoa, jotta saatai-
10495: veltamisen käsiteltävänä olevassa asiassa olevan       siin kartoitetuksi perustuslain muuttamisen edel-
10496: perustuslain vastaista, tuomioistuin olisi oikeu-      lyttämä erittäin laaja yksimielisyys. Komitea ei
10497: tettu ja velvollinen olemaan säännöstä sovelta-        kuitenkaan pystynyt saamaan tulosta aikaan, jol-
10498: matta (1. lakiehdotuksen 5 §:n 3 momentti ja           loin sen kansandemokraattiset jäsenet huomattu-
10499: 2. lakiehdotuksen 46 §:n 6 momentti.)                  aan, mihin oltiin ajautumassa, julkistivat oman
10500:    Tällä järjestelyllä pidetään perustuslakien lo-     ehdotuksensa perusoikeusuudistukseksi. Ehdo-
10501: pullinen tulkinta kansan valitseman eduskunnan         tuksen allekirjoittivat komitean jäsenet Antero
10502: asiana ja estetään lainsäädäntövallan välillinen       Jyränki ja Jukka Sädevirta 28.11.1979 ja ehdotus
10503: siirtyminen eduskunnalta virkamiesten miehinä-         julkistettiin 15.1.1980.
10504: mille tuomioistuimille. Samalla kuitenkin tehos-
10505: tetaan perusoikeuksien vaikutusta kansalaisten
10506: jokapäiväiseen elämään.                                3. Muita esitykseen liittyviä
10507:                                                           kysymyksiä
10508: 2. Asian valmistelu
10509:                                                           Esittäessään tätä ehdotusta perusoikeuslaiksi ja
10510:                                                        valtiopäiväjärjestyksen muuttamiseksi aloitteena
10511:    Vuosina 1970-1975 toimineiden valtiosääntö-         eduskunnalle SKDL:n eduskuntaryhmä korostaa
10512: komitean ja II valtiosääntökomitean ehdotukset         perusoikeuksien laajentamisen ja niiden lainsää-
10513: johtivat siihen, että seitsemän puolueen edusta-       dännöllisen suojan kohentamisen tarpeellisuutta
10514: jien valtiosääntökeskustelussa 20.1.1977 päätet-       ja tähdentää, että SKDL:n eduskuntaryhmä on
10515: tiin asettaa erityinen asiantuntijatyöryhmä selvit-    halukas neuvottelemaan perusoikeusuudistuksen
10516: tämään mahdollisuuksia lisätä valtiosääntöön uu-
10517:                                                        sisällöstä, jotta mahdollisimman ajanmukainen,
10518: sia perusoikeuksia ja käsittelemään perusoikeus-       kansanvaltainen uudistus voisi toteutua.
10519: säännösten velvoittavuuteen ja ohjelmaluontoi-
10520: suuteen liittyviä kysymyksiä. Maaherra Kauko              Korostamme julkisen perusoikeuksia koskevan
10521: Sipposen johdolla toiminut työryhmä laatikin           keskustelun tarvetta ja välttämättömyyttä. Kat-
10522: vielä samana vuonna antamassaan mietinnössä            somme, että kansalaiskäsittelyllä voidaan olen-
10523: arvokkaita perusselvityksiä perusoikeusjärjestel-      naisesti selkiyttää perustuslain uudistukseen sisäl-
10524: män uudistamistyölle.                                  tyviä kysymyksiä sekä saada esille niitä ongelmia,
10525:    Sipposen työryhmä esitti asetettavaksi poliitti-    joita muutoin valmistelun aikana ei kenties huo-
10526: sia ajatussuuntia tasapuolisesti edustavan komi-       mata ja osata ottaa huomioon.
10527: tean, jonka jäseniä valittaessa olisi kiinnitettävä
10528: huomiota perusoikeuksia koskevaan asiantunte-            Edellä olevan perusteella ehdotamme SKDL:n
10529: mukseen. Komitean avuksi Sipposen työryhmä             eduskuntaryhmän kantana kunnioittaen,
10530: esitti asetettavaksi oikeusministeriön lainvalmis-
10531: teluosaston yhteyteen viisijäsenisen asiantuntija-                että Eduskunta hyvå'ksyisi seuraavat
10532: työryhmän, jolle komitea antaisi tärkeimmät uu-                lakiehdotukset:
10533: 10                                          1984 vp. -    LA n:o 99
10534: 
10535: matta fyysisten ja henkisten edellytystensä mu-          yleistä, aineelliset ja henkiset tarpeet kattavaa
10536: kaisesti ja tässä laissa säädetyin rajoituksin päästä    toimeentulon turvaa ja siihen liittyviä sosiaalisia
10537: osallisiksi kansalaisvapauksista.                        palveluja. Vähimmäispalkasta säädetään lailla.
10538:                                                             Kansalaisella on oikeus maksuttomaan tervey-
10539:                                                          denhuoltoon.
10540:                         5 luku                              Sodan, kansainvälisen kaupan häiriön, suuron-
10541:      Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset      nettomuuden tai muun sellaisen koko kansan tai
10542:                       oikeudet                           suuren kansalaisryhmän elinehtoja heikentävän
10543:                                                          asiantilan sattuessa on hädässä olevilla ihmisillä
10544:                          29 §                            oikeus saada välttämätön ravinnon, hoidon ja
10545:                     Oikeus työhön                        suojan tarve tyydytetyksi yhtäläisten perusteiden
10546:                                                          mukaan ja ennen yhteiskunnan muita tarpeita,
10547:    Kansalaisella on oikeus työhön.                       niin kuin siitä laissa säädetään.
10548:    Valtion velvollisuutena on työllisyyden turvaa-
10549: minen kansantaloutta ja yritystoimintaa ohjaa-                                  31 §
10550: malla, suuntaamalla julkisia varoja työllistämi-
10551: seen, työvoiman tarjontaan ja verotusta sääntele-                        Oikeus asuntoon
10552: mällä ja ammattitaitoa kohentamalla.                        Kansalaisella on oikeus asuntoon. Asunnotto-
10553:    Työnvälitys on valtion ja kuntien yksinoikeute-       malle on valtion tai kunnan järjestettävä asunto.
10554: na. Työnantajalle, jolla on suurehko määrä työn-            Julkisen asuntopolitiikan tavoitteena on, että
10555: tekijöitä, voidaan lailla asettaa työllistämisvelvoi-    jokainen kansalainen saa asunnon, joka luo edel-
10556: te. Valtion ja kunnan on järjestettävä työtä sille,      lytykset terveelliseen, viihtyisään ja turvalliseen
10557: joka ei sitä muutoin saa, tai maksettava asian-          elämään ja jonka kustannukset ovat kohtuullises-
10558: omaiselle korvausta työttömyydestä.                      sa suhteessa asunnon haltijan tuloihin.
10559:    Työntekijällä on oikeus säilyttää työpaikkansa,          Tässä tarkoituksessa julkisyhteisöt tukevat
10560: kunnes työsuhteen päättymisen edellytykset on            asuntotuotantoa ja erityisesti vuokra-asuntotuo-
10561: tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä to-           tantoa.
10562: dettu. Lailla säädetään irtisanomisen edellytyksis-         Lailla säädetään erikseen asumisturvasta, asu-
10563: tä. Työsuhteen kestäessä työntekijällä on oikeus         miskustannusten tasauksesta, asumistasosta ja
10564: työn tekemiseen.                                         -laadusta sekä asuinympäristöstä ja siihen kuulu-
10565:    Työntekijällä on oikeus kohtuulliseen työnmu-         vista palveluista.
10566: kaiseen palkkaukseen. Samasta työstä on suku-
10567: puoleen katsomatta maksettava sama palkka.                                      32 §
10568:    Työpaikkojen turvallisuutta ja viihtyvyyttä on             Ozkeus ihmisarvoiseen elinympäristöön
10569: kehitettävä valtion luoman yleissuunnitelman
10570: mukaisesti.                                                 Valtion tulee lainsäädäntö- ja muin toimin
10571:    Työnantajan on järjestettävä työ siten, ettei         ehkäistä ympäristön saastumista, edistää ympäris-
10572: siitä aiheudu haittaa työntekijän terveydelle tai        tön pitämistä luonnontalouden kannalta tasapai-
10573: turvallisuudelle. Työntekijällä on oikeus kieltäy-       noisena ja tuotannon kehittämistä sopusoinnussa
10574: tyä terveydelle tai turvallisuudelle vaarallisesta       luonnon vaatimusten kanssa sekä mahdollisuuk-
10575: työstä.                                                  sien mukaan pyrkiä säilyttämään alkuperäistä
10576:    Työntekijällä on oikeus lomaan, lepoon ja             luontoa. Tässä tarkoituksessa voidaan muun
10577: virkistykseen, niin kuin siitä lailla säädetään.         ohella säännellä yhdyskuntien suunnittelua ja
10578:    Työntekijäitä ei saa kieltää oikeutta neuvotella      rakentamista, tuotantoteknologian kehittämistä,
10579: ja sopia ammattiyhdistyksen välityksellä työnan-         luonnonvarojen käyttämistä ja voiman tuotantoa.
10580: tajan· kanssa työsuhdetta ja työoloja koskevista            Suomen luontoon alkuperäisesti kuuluvien
10581: asioista.                                                eläin- ja kasvilajien hävittäminen on kielletty.
10582: 
10583:                        30 §                                                   33 §
10584:          Ozkeus turvattuun toimeentuloon                               Oikeus koulutukseen
10585:  Kansalaisella on oikeus turvattuun perustoi-              Kansalaisella on yhtenäisen koulutusjärjestel-
10586: meentuloon.                                              män puitteissa oikeus sekä yleissivistävään että
10587:  Valtion on huolehdittava siitä, että kehitetään         ammatillisesti eriytyneeseen koulutukseen. Kou-
10588:                                            1984 vp. -    LA n:o 99                                         9
10589: 
10590:                         22 §                                                   25 §
10591:                  Y hdistymisvapaus                                          Lakkovapaus
10592:     Kansalaisella on vapaus ennalta lupaa hankki-           Työntekijöillä on vapaus ryhtyä lakkoon.
10593: matta perustaa yhdistyksiä ja liittyä niihin tai olla    Lakko-oikeuden käyttämisestä säädetään lailla.
10594: liittymättä sekä vapaasti toimia niissä.                 Virkamiesten ja vastaavassa asemassa olevien lak-
10595:     Yhdistykset ovat turvattuja lakkauttamista vas-      kovapautta voidaan kuitenkin lailla rajoittaa, jos
10596: taan. Viranomaisilla ei ole oikeutta tarkastaa           se on välttämätöntä kansalaisten hengen tai ter-
10597: yhdistysten jäsenluetteloja.                             veyden suojaamiseksi.
10598:     Tässä pykälässä tarkoitettuja oikeuksia saa lailla
10599: rajoittaa, jos muiden perusoikeuksien turvaami-                                  26 §
10600: nen sitä vaatii. Rajoituksia määrättäessä on otet-
10601: tava huomioon, että puolueille ja muille yhtei-                         Vapaus pakkotyöstä"
10602: söille, joiden tarkoituksena on vaikuttaa julkisiin         Pakollista työntekoa ei saa vaatia muutoin kuin
10603: asioihin ja kansan poliittisen tahdon muodosta-          lain nojalla hoito- tai rangaistuslaitoksessa oleval-
10604: miseen, taataan laajin mahdollinen toimintava-           ta, asevelvolliselta ja väestönsuojelupalvelukseen
10605: paus. Fasisminluontoiset yhteenliittymät on kiel-        kutsutulta sekä jokaiselta oikeudenmukaista kor-
10606: letty.                                                   vausta vastaan sodan aikana tai toisten ihmisten
10607:     Tämän pykälän säännökset eivät koske sellaista       hengen tai terveyden ollessa uhattuna, sen mu-
10608: yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on voiton           kaan kuin lailla säädetään.
10609: tai muun välittömän taloudellisen edun hankki-
10610: minen siihen osallisille taikka joka muuten on
10611: pääasiallisesti taloudellista laatua, eivätkä yhteen-                            27 §
10612: liittymää, joka lailla tai asetuksella järjestetään                      Omaisuuden turva
10613: julkisia tarkoituksia varten.
10614:                                                             Kansalaisen oikeus yksityiseen omaisuuteen on
10615:                                                          turvattu. Lailla annetaan säännöksiä tämän oi-
10616:                                                          keuden sisällöstä ja rajoista. Niitä annettaessa on
10617:                         23 §                             otettava huomioon muiden perusoikeuksien to-
10618:   Ilmaisu-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus             teuttaminen, kansantalouden etu, luonnonvaro-
10619:                   työpazka!la                            jen asettamat rajoitukset sekä väestön toimeentu-
10620:                                                          lon ja talouselämän turvaaminen poikkeukselli-
10621:    Jokaisella on vapaus työpaikallaan, niin kuin
10622:                                                          sissa oloissa.
10623: siitä lailla tarkemmin säädetään, kokoontua kes-
10624:                                                             Omaisuutta saa pakkolunastaa julkisyhteisölle
10625: kustelemaan ammatillisista ja yleisistä asioista,
10626:                                                          tai yksityiselle yleisen edun niin vaatiessa. Yleistä
10627: levittää niistä tietoja toisille työntekijöille ja pe-
10628:                                                          etua määritettäessä on otettava huomioon edellä
10629: rustaa ammattiyhdistyksiä.
10630:                                                          1 momentissa esitetyt tavoitteet. Pakkolunastus
10631:                                                          saadaan panna toimeen vain sellaisen lain nojal-
10632:                                                          la, jossa määrätään korvauksen laji ja perusteet.
10633:                     24 §                                 Korvausta määrättäessä on soviteltava keskenään
10634:                                                          oikeudenmukaisesti yhteiskunnan ja yksityisen
10635:        Uskonnon- ja vakaumuksenvapaus
10636:                                                          etu ottaen huomioon kansalaisen oikeus työnsä
10637:   Jokaisella on uskonnonvapaus ja vakaumuksen-           tuloksiin.
10638: vapaus.                                                     Kansalaisella on oikeus kotirauhaa häiritsemät-
10639:    Uskonnonvapauden ja vakaumuksenvapauden               tä liikkua toisen omistamalla maalla ja vesialueel-
10640: rajoittamisesta on voimassa, mitä perustuslaissa         Ia sekä ottaa luonnontuotteita niihin kohdistuvan
10641: ilmaisu-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden             yleiskäytön nojalla. Tästä oikeudesta säädetään
10642: rajoittamisesta on säädetty.                             tarkemmin lailla ottaen huomioon edellä 1 mo-
10643:    Lailla voidaan holhoojalle antaa oikeus määrä-        mentissa esitetyt tavoitteet.
10644: tä, mihin uskontokuntaan alaikäinen henkilö
10645: kuuluu, vai kuuluuko hän mihinkään uskonto-                                      28 §
10646: kuntaan.
10647:   Jokaisella on oikeus kieltäytyä vakaumuksensa               Vapausoikeuksien soveltaminen lapsiin
10648: vastaisesta asepalvelusta.                                 Myös lasten tulee vajaavaltaisuuteensa katso-
10649: 42840ll619
10650: 8                                        1984 vp. -     LA n:o 99
10651: 
10652: kosten syytteeseen saattamisen, rangaistuksen           eduskunnan välittömän hallinnon alainen julkis-
10653: täytäntöönpanon tai veronmaksun turvaamisen             oikeudellinen laitos. Siirtojohtoverkkoa käyttävää
10654: takia.                                                  joukkotiedotusta tulee kehittää eduskunnan, lää-
10655:    Lailla säädetään myös holhoojan oikeudesta           ninvaltuuston tai kunnanvaltuuston välittömän
10656: rajoittaa alaikäisen liikkumisvapautta sekä muu-        hallinnon alaisena.
10657: kalaisen liikkumisvapauden rajoituksista.                   Elokuvien ja muiden liikkuvia kuvia sisältävien
10658:                                                         tallenteiden ennakkotarkastuksesta säädetään
10659:                        19 §                             lailla. Muuten on ilmaisujen ennakkotarkastus
10660:                                                         kielletty.
10661:                Yksityisyyden turva                          Ilmaisuvapautta saa rajoittaa jälkikäteisvalvon-
10662:    Jokaisen oikeus yksityisyyteen on turvattu.          nasta säädetyllä lailla, jos valtakunnan turvalli-
10663:    Kotirauha on turvattu. Kotietsinnästä rikosten       suus, kansan huoltaminen, yksityisyyden tai yksi-
10664: selvittämiseksi ja täytäntöönpanosta pakkotoimin        tyisen maineen suojeleminen taikka väkivaltaa
10665: säädetään lailla. Yksityiselämään kohdistuva sala-      suosivan viihteen ehkäiseminen sitä vaatii. Kau-
10666: katselu ja -kuuntelu on kielletty.                      pallista mainontaa ja myynninedistämistoimintaa
10667:    Jokaisella on oikeus luottamukselliseen viestin-     saa myös lailla rajoittaa. Rajoituksia määrättäessä
10668: tään kirjeitse, puhelimitse tai muin sellaisin kei-     on otettava huomioon velvollisuus säilyttää laajin
10669: noin. Yksittäisen kirjeen, sähkösanoman tai             mahdollinen ilmaisuvapaus poliittisissa, amma-
10670: muun sellaisen asiakirjan takavarikoinoista ja          tillisissa, tieteellisissä ja kulttuurielämän kysy-
10671: tarkastamisesta rikoksen ehkäisemiseksi tai selvit-     myksissä.
10672: tämiseksi säädetään lailla.                                 Valtion velvollisuutena on lainsäädännöllisin ja
10673:    Jokainen on turvattu yksityisyyteen kuuluvien        hallinnollisin toimin pyrkiä siihen, ettei lehtien
10674: seikkojen rekisteröinniltä. Lailla määrättävillä pe-    ja kirjojen kustantaminen keskity. Lehdistön toi-
10675: rusteilla voidaan jokaiselle viranomaiselle kuiten-     minnan taloudelliset edellytykset on turvattava.
10676: kin antaa oikeus kerätä, tallentaa ja käyttää
10677: tällaisia tietoja. Sama oikeus voidaan antaa yksi-
10678: tyiselle, jos yhteiskunnallisesti tärkeä toiminta
10679: sitä välttämättä vaatii.                                                    21 §
10680:    Jokainen on turvattu yksityisyyteen kuuluvien             Kokoontumis- ja mielenosoitusvapaus
10681: tai poliittista mielipidettä koskevien tietojen re-
10682: kisteröinniltä. Tällaisia tietoja saa kerätä, tallen-     Jokaisella on vapaus järjestää kokouksia, mie-
10683: taa, käyttää ja luovuttaa vain siten kuin laissa        lenosoituksia ja kulkueita rauhanomaisin tarkoi-
10684: säädetään.                                              tuksin ja osallistua niihin.
10685:    Jokainen on turvattu sellaiselta yksityisyyttä          Kokouksen tai vastaavan tilaisuuden järjestä-
10686: koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvauksen julki-        miseen ei saa vaatia viranomaisen lupaa. Yleises-
10687: selta esittämiseltä, mikä voi aiheuttaa kohteena        sä käytössä olevalla alueella kokouksen tai vastaa-
10688: olevalle henkilölle huomattavaa kärsimystä tai          van tilaisuuden saa järjestää ilman alueen omista-
10689: vahinkoa.                                               jan tai haltijan lupaa.
10690:                                                            Viranomaisten asiana on taata yleisellä paikalla
10691:                         20 §                            pidettävän kokouksen tai vastaavan tilaisuuden
10692:                    Ilmaisuvapaus                        osanottajien turvallisuus.
10693:                                                            Lailla säädetään kokoontumis- ja mielenosoi-
10694:   Jokaisella on vapaus puheen, kirjoituksen tahi        tusvapauden rajoittamisesta kotirauhan suojaami-
10695: kuvallisen tai muun ilmaisun välityksellä esittää       seksi ja yleisen turvallisuuden takaamiseksi, niin
10696: toiselle tietoja ja mielipiteitä sekä vapaus hankkia    myös sen tapauksen varalta, että kokoontuminen
10697: ja ottaa vastaan muiden ilmaisuja.                      yleisellä paikalla kohtuuttomasti estää paikan
10698:   Joukkotiedotuksen järjestämisessä on erityisesti      käyttämistä varsinaiseen tarkoitukseensa.
10699: pyrittävä siihen, että turvataan jokaisen oikeus           Valtion ja kunnan tulee luovuttaa julkisissa
10700: saada todenmukaista ja perusteellista tietoa olen-      rakennuksissa olevia tiloja käytettäväksi kokoon-
10701: naisista asioista ja että joukkotiedotus vahvistaa      tumisvapauden toteuttamiseksi, niin kuin siitä
10702: kansanvaltaa, suvaitsevaisuutta, rauhaa ja perus-       muualla laissa erikseen säädetään.
10703: oikeuksien kunnioittamista.                                Tämän pykälän säännökset eivät koske huviti-
10704:    Maassa lähetettävästä yleiradio-ohjelmasta           laisuutta eivätkä kokousta, jonka tarkoitus on
10705: määrää itsenäinen, hallituksesta riippumaton ja         kaupallinen.
10706:                                        1984 vp. -     LA n:o 99                                         7
10707: 
10708: kastetuksi ylemmässä tuomioistuimessa tai muus-          Poliisin voimatoimista yleisen turvallisuuden
10709: sa viranomaisessa, jollei laissa toisin säädetä.      takaamiseksi, henkilöön käyvästä etsinnästä sekä
10710:    Aiheettomasti rangaistukseen tuomitulla tai        vasten tahtoa toimeenpantavasta sairauden ehkä-
10711: vapautensa menettämiseen määrätyllä on oikeus         isystä tai hoidosta säädetään lailla. Lailla sääde-
10712: saada vahingostaan korvaus julkisista varoista,       tään myös oikeudesta puuttua toisen ruumiilli-
10713: niin kuin laissa säädetään.                           seen koskemattomuuteen hätävarjelun tarkoituk-
10714:                                                       sessa tai pakkotilassa.
10715:                                                         Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen kohteluun.
10716:                      4 luku                           Ketään ei saa kohdella tai rangaista julmalla,
10717:                                                       epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla eikä
10718:                 Kansalaisvapaudet
10719:                                                       vasten tahtoa alistaa lääketieteelliseen kokeiluun.
10720:                        14 §
10721:                   Hengen turva                                               17 §
10722:                                                              Henkt"lökohtaisen vapauden turva
10723:   Jokainen on turvattu hengen puolesta.
10724:   Kuolemanrangaistus on kielletty.                       Jokainen rikoksesta epäiltynä pidätetty on vi-
10725:   Kuolinhetken määrittelystä ja raskauden             ipymättä saatettava tuomioistuimen tai tuomarin
10726: keskeyttämisestä säädetään lailla.                    eteen ja hänellä on oikeus oikeudenkäyntiin
10727:                                                       kohtuullisen ajan kuluessa tai oikeus tulla vapa-
10728:                        15 §                           utetuksi. Vain tuomioistuimella tai tuomarilla on
10729:                                                       valta päättää, että epäilty on pidettävä vangittu-
10730:               Maassaoleskeluoikeus                    na, kunnes päätös oikeudenkäynnissä on
10731:    Kansalaista ei saa karkottaa maasta eikä estää     annettu.
10732: saapumasta maahan.                                       Rangaistukseen tuomitsemisesta taikka vapau-
10733:                                                       den tai täysivaltaisuuden menettämistä koskevan
10734:    Ketään ei saa vapauttaa kansalaisuudesta vas-
10735:                                                       menettelyn saa panna vireille vain lain mukaan
10736: toin tahtoaan, muuten kuin siinä tapauksessa,
10737:                                                       toimivaltaisessa viranomaisessa. Jokaisella on
10738: että hän omasta tai holhoojansa hakemuksesta tai
10739:                                                       oikeus tällaisessa menettelyssä esittää kaikki ne
10740: muuten omien toimiensa johdosta saa vieraan
10741:                                                       seikat, jotka hän katsoo vaikuttavan edukseen,
10742: valtion kansalaisuuden.
10743:                                                       sekä oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa.
10744:    Kansalaista ei saa luovuttaa toiselle valtiolle.   Asian käsittely on julkista, ellei erittäin tärkeä
10745: Erikseen säädetään kuitenkin lailla kansalaisen       yksityinen tai julkinen etu muuta vaadi. Päätök-
10746: luovuttamisesta törkeän rikoksen johdosta toiseen     sen on oltava julkinen. Päätöksen tulee perustua
10747: pohjoismaahan sekä hänen velvoittamisestaan to-
10748:                                                       lakiin, ja se tulee perustella.
10749: distajana tai rikosasian vastaajana saapumaan            Ketään ei saa tuomita rangaistukseen teosta,
10750: toiseen pohjoismaahan.                                joka ei lain mukaan ollut rangaistava, kun se
10751:    Maasta karkotettavaksi määrätyllä muukalaisel-     tehtiin, eikä raskaampaan rangaistukseen, kuin
10752: la on oikeus alistaa karkotuspäätöksen laillisuus     silloin oli säädettynä. Jos laki on lievempi tuo-
10753: suomalaisen tuomioistuimen tutkittavaksi. Suo-        mion antamisen aikaan, on lievempää lakia so-
10754: men alueella olevaa muukalaista ei saa karkottaa      vellettava.
10755: tai palauttaa sellaisten alueiden rajoille, missä        Ketään ei saa useammin kuin kerran tuomita
10756: hänen henkeään tai vapauttaan uhataan rodun,          rangaistukseen samasta teosta. Satunnaista tuo-
10757: uskonnon, kansalaisuuden tai tiettyyn yhteiskun-      mioistuinta ei saa asettaa.
10758: nalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisten
10759: mielipiteitten vuoksi. Muukalaisen luovuttami-
10760: nen rikoksen johdosta toiselle valtiolle ei ole                              18 §
10761: sallittua, jos luovuttamispyynnön perusteena on
10762: poliittinen rikos.                                                    Lzikkumisvapaus
10763:                         16 §                             Kansalaisella on vapaus kulkea paikkakunnalla
10764:  Ruumzi//isen ja henkisen koskemattomuuden            ja paikkakunnalta toiselle, vapaus valita täällä
10765:                        turva                          asuinpaikkansa ja lähteä maasta. Näitä oikeuksia
10766:                                                       saadaan rajoittaa lailla, jos se on välttämätöntä
10767:  Jokaisen ruumiillinen ja henkinen koskematto-        yleisen turvallisuuden, rajarauhan säilymisen,
10768: muus on turvattu.                                     valtakunnan puolustuksen, terveydenhuollon, ri-
10769: 6                                        1984 vp. -    LA n:o 99
10770: 
10771: men Hallitusmuodon 92 §:n 2 momentissa on              maksut on määrättävä niin, että liikenne- ja
10772: säädetty.                                              tiedotusyhteyksien käyttäminen helpottuu.
10773:                                                           Valtion on luotava kaikille kansalaisille ja kan-
10774:                       6 §                              salaisryhmille tasavertaiset mahdollisuudet päästä
10775:                                                        osallisiksi taloudellis-teknisen kehityksen tulok-
10776:       Otkeusasiamiehen valvontavelvollisuus
10777:                                                        sista sekä tieteen ja taiteen saavutuksista.
10778:   Eduskunnan oikeusasiamiehen erityisenä vel-
10779: vollisuutena on valvoa, että tuomioistuimet ja
10780: muut viranomaiset toiminnassaan toteuttavat täs-                            3 luku
10781: sä laissa säädettyjä perusoikeuksia.                        Osallistumisoikeudet ja viranomatsun
10782:                                                                      kohdistuvat oikeudet
10783:                       2 luku                                                  10 §
10784:               Tasa-arvoisuusoikeudet                         Osallistuminen julkiseen toimintaan
10785:                         7 §                               Kansalaisella on oikeus osallistua päätöksen-
10786:            Yhdenvertaisuus lain edessä                 tekoon julkisista asioista välittömästi tai valitse-
10787:                                                        mansa edustajan kautta.
10788:     Kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä.               Vaalioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta kansan-
10789:                                                        edustajien, tasavallan presidentin, tasavallan pre-
10790:                         8 §                            sidentin valitsijamiesten, lääninvaltuutettujen,
10791:                                                        kunnanvaltuutettujen ja kunnanosavaltuutettu-
10792:                    Syrjintäkielto
10793:                                                        jen vaalissa säädetään erikseen.
10794:    Syntyperään, rotuun, ihonväriin, sukupuo-             Jokaisella on oikeus saada tietoja julkisten
10795: leen, ikään, vammaisuuteen, kieleen, kotipaik-         viranomaisten toiminnasta, sen mukaan kuin
10796: kaan, uskontoon, poliittiseen mielipiteeseen tai       lailla tarkemmin säädetään.
10797: kansalliseen alkuperään tai muuhun sen kalta-             Kansalaisilla on oikeus tulla nimitetyksi julki-
10798: iseen seikkaan perustuva syrjintä tai perusteeron      seen virkaan yhtäläisten perusteiden mukaan.
10799: erottelu on kielletty.
10800:                                                                               11 §
10801:                        9 §
10802:                                                             Osallistuminen työyhteisön hallintoon
10803:          Yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus
10804:                                                          Jokaisella on oikeus osallistua työyhteisönsä
10805:     Kansalaisten yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus      hallintoon, siten kuin lailla säädetään.
10806: tunnustetaan julkisen toiminnan tärkeäksi tavoit-
10807: teeksi. Tasa-arvoon sisältyvät yhtäläiset oikeudet
10808:                                                                               12 §
10809: ja yhtäläinen vastuu yhteisten etujen saavuttami-
10810: sesta.                                                   Otkeus asianmukaiseen viranomaiskohteluun
10811:     Valtion velvollisuutena on ryhtyä tarpeellisiin
10812: toimiin yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähen-          Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi
10813: tämiseksi. Valtion tulee toimia niin, etteivät         viranomaisessa puolueettomasti ja ilman kohtu-
10814: yhteiskunnalliset ja taloudelliset seikat estä kan-    utonta viivytystä.
10815: salaisten täyttä ja yhdenvertaista osallistumista
10816: maan talouden ja kulttuurin rakentamiseen, po-                                13 §
10817: liittiseen toimintaan sekä perusoikeuksien käyttä-                Oikeusturvan takaaminen
10818: miseen ja yleisten velvollisuuksien täyttämiseen.
10819: Yhdenvertaisuuden aikaansaamiseksi on sallittua          Julkinen oikeusapu on niin järjestettävä, ettei
10820: suosia tosiasiallisesti heikommassa asemassa ole-      kukaan kärsi oikeudellisia menetyksiä varojen
10821: via kansalaisryhmiä. Samoin on edistettävä suku-       puutteen takia. Viranomaisessa asioivalla on
10822: puolten tasavertaisuutta osallistumisessa ja velvol-   oikeus saada opastusta siitä, miten asia on hoi-
10823: lisuuksien täyttämisessä.                              dettava.
10824:    Valtion tulee pyrkiä tasoittamaan eroja maan          Jokaisella on oikeus saada itseään koskeva tuo-
10825: eri osissa asuvien väestöryhmien oloissa. Julkiset     mio tai muu viranomaisen tekemä ratkaisu tar-
10826:                                         1984 vp. -     LA n:o 99                                         5
10827: 
10828: 1.
10829:                                       Perusoikeuslaki
10830: 
10831:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
10832: säädetään:
10833: 
10834:                       1 luku                                                  4 §
10835:                Yleisiä periaatteita                              Perusoikeuksien rajoittaminen
10836:                        1 §                                Perusoikeuksia saa lailla rajoittaa enintään niin
10837:              Perusoikeuksien yleisyys                  laajalti, kuin tässä laissa erikseen on sallittu.
10838:                                                        Rajoituksia säädettäessä on ilmoitettava, mitä
10839:   Tässä laissa säädetyt perusoikeudet kuuluvat         perusoikeutta rajoitukset koskevat. Mitään per-
10840: jokaiselle Suomen kansalaiselle.                       usoikeuden rajoitusta ei kuitenkaan saa asettaa
10841:                                                        eikä soveltaa siten, että olennaisesti estetään
10842:    Kansalaisuuden saamisesta säädetään Suomen          toimintaa, jonka tarkoituksena on julkisiin asioi-
10843: Hallitusmuodossa. Samat perusoikeudet kuin             hin vaikuttaminen.
10844: kansalaiselle kuuluvat Suomen oikeudenkäyttö-             Eduskunnan tulee lainsäädäntöasioita käsitel-
10845: piirissä jokaiselle muullekin, ellei tässä laissa      lessään huolehtia siitä, ettei hyväksytä lakia, joka
10846: toisin säädetä.                                        luvattomasti rajoittaa tässä laissa taattua peruso-
10847:                                                        ikeutta. Poikkeuksia perusoikeussäännöksistä ei
10848:                         2 §                            tämän lain sanamuotoa muuttamatta saa hyväk-
10849:                                                        syä.
10850:         Perusoikeuksien yleinen sitovuus
10851: 
10852:    Tässä laissa säädetyt perusoikeudet sitovat lain-                         5 §
10853: säädäntö-, tuomio- ja toimeenpanovaltaa käyttä-           Perusoikeuksiin vetoaminen viranomaisessa
10854: viä julkisia toimielimiä ja viranomaisia sekä sovel-
10855: tuvin osin myös yksityisiä kansalaisia.                   Jokaisella on oikeus tuomioistuimessa tai
10856:                                                        muussa viranomaisessa vedota hänelle tässä laissa
10857:                                                        taattuihin perusoikeuksiin.
10858:                       3 §                                 Jos korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus
10859:          Perusoikeuksien kehittäminen                  katsoo käsiteltävänään olevan asian yhteydessä
10860:                                                        siihen soveltuvan lainsäännöksen olevan ristirii-
10861:   Julkisten toimielinten ja viranomaisten tulee        dassa perustuslainsäännöksen kanssa tai jos asian-
10862: toiminnassaan pyrkiä tässä laissa säädettyjen pe-      osainen sellaisessa asiassa perustellusti sitä väit-
10863: rusoikeuksien ja niiden käyttämisedellytysten ke-      tää, pyytäköön tuomioistuin ennen asian ratkai-
10864: hittämiseen.                                           semista siitä lausunnon eduskunnan perustuslaki-
10865:                                                        valiokunnalta. Sama on voimassa muusta tuo-
10866:   Tässä laissa taattujen perusoikeuksien toteutta-     mioistuimesta, jonka päätökseen ei voi hakea
10867: misesta lailla on säädetty 6 luvussa.                  muutosta ylemmältä tuomioistuimelta.
10868:    Hallituksen on kunakin kalenterivuonna esitet-         Perustuslakivaliokunnan lausunto 2 momentis-
10869: tävä eduskunnalle suunnitelma niistä toimista,         sa tarkoitetussa asiassa on tuomioistuiota sitova.
10870: joihin seuraavana vuonna aiotaan ryhtyä tässä          Mikäli valiokunta katsoo, että asianomaisen sään-
10871: laissa tunnustettujen perusoikeuksien ja tässä         nöksen soveltaminen olisi käsillä olevassa asiassa
10872: laissa muuten asetettujen tavoitteiden toteutta-       perustuslain vastaista, on tuomioistuin oikeutettu
10873: miseksi, sekä vastaavasti kertomus niistä toimista,    ja velvollinen olemaan säännöstä siinä asiassa
10874: joihin samassa tarkoituksessa edellisenä kalenteri-    soveltamatta.
10875: vuonna on ryhdytty, ja siitä, mitä puutteita             Jos asetuksessa oleva säännös on ristiriidassa
10876: toteuttamisessa on havaittu.                           perustuslain kanssa, noudatettakoon, mitä Suo-
10877:                                            1984 vp. -     LA n:o 99                                          11
10878: 
10879: lutuksen tulee kaikissa vaiheissa tähdätä niin                                 37 §
10880: ihmisen persoonallisuuden laaja-alaiseen, moni-                 Kansallisten vähemmistöjen asema
10881: puoliseen ja tasapainoiseen kehittämiseen kuin
10882: valmentamiseen työelämään.                                  Kansallisille vähemmistöille tunnustetaan oi-
10883:    Opiskelun tulee olla taloudellisesti turvattua.       keus omaan kulttuuriin. Lainsäädäntö- ja muin
10884:    Valtiolla ja kunnilla on päävastuu koulutuksen        toimin on turvattava kansallisten vähemmistöjen
10885: järjestämisessä, kehittämisessä ja rahoittamisessa.      kulttuuriset ja taloudelliset oikeudet, niihin luet-
10886: Niiden tulee tukea myös ihmisten omaehtoista             tuna saamelaisväestön ikivanha oikeus kalastuk-
10887: toimintaa persoonallisuutensa kehittämiseksi.            seen ja poronhoitoon maan pohjoisissa osissa.
10888:                                                             Saamelaista alkuperää olevalla kansalaisella on
10889:                         34 §                             oikeus alkeisopetukseen äidinkielellä.
10890:                    Lasten asema
10891:                                                                                  38 §
10892:   Jokaiselle lapselle tunnustetaan oikeus omaan                  Perusturvallisuuden suojeleminen
10893: arvoon, oikeus kehittyä omien edellytystensä
10894: pohjalta ilman syntyperän aiheuttamaa etuoi-                Tässä luvussa taattujen ja tunnustettujen pe-
10895: keutta tai rajoitusta sekä oikeus saada osakseen         rusoikeuksien toteuttaminen on järjestettävä si-
10896: erityistä huolenpitoa ja suojelusta.                     ten, ettei ketään ilman pakottavaa syytä eroteta
10897:   Julkisyhteisöjen aineellisia voimavaroja on käy-       tutusta elinympäristöstä eikä läheisistä ihmissuh-
10898: tettävä niin, että lasten toimeentuloon, asumi-          teista.
10899: seen, hoitoon, kasvatukseen ja henkiseen kehi-
10900: tykseen liittyvät tarpeet tulevat riittävästi ja tasa-
10901: vertaisesti tyydytetyiksi.                                                      6 luku
10902:                                                                             Voimaantulo
10903:                       35 §
10904:                                                                                  39 §
10905:       Kansallisen kulttuurin kehittäminen
10906:                                                             Tämä laki on voimassa perustuslakina.
10907:    Valtion velvollisuutena on tukea ja edistää              Tällä lailla kumotaan heinäkuun 17 päivänä
10908: kansallisen kulttuurin kehittämistä ja vaalia sen        1919 annetun Suomen Hallitusmuodon II luku
10909: historiallista perintöä. Erityisesti tulee luovalle      ja säätyjen erioikeudet. Tämä laki tulee kaikilta
10910: toiminnalle välttämätöntä vapautta kunnioittaen          osin sovellettavaksi kymmenen vuoden kuluttua
10911: huolehtia kansan henkistä, sosiaalista ja taloudel-      siitä, kun tasavallan presidentti on sen vahvista-
10912: lista kehitystä sekä kansojen välistä yhteistyötä ja     nut. Sitä ennen ja viimeistään viiden vuoden
10913: rauhaa palvelevan tieteen ja taiteen säilyttämises-      kuluessa vahvistamisesta on hallitus velvollinen
10914: tä, kehittämisestä ja levittämisestä.                    antamaan eduskunnalle esitykset tämän lain
10915:                                                          kanssa ilmeisessä ristiriidassa olevien, lailla annet-
10916:                       36 §                               tujen säännösten kumoamisesta tai muuttamises-
10917:                   Kansalliskielet                        ta, niihin luettuina sellaiset säännökset, jotka
10918:                                                          poikkeuksina perustuslaista on hyväksytty valtio-
10919:    Suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskieliä.      päiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyssä järjestykses-
10920:    Suomen kansalaisen oikeus käyttää tuomiois-           sä. Samassa ajassa hallitus on velvollinen anta-
10921: tuimessa ja hallintoviranomaisessa omassa asias-         maan eduskunnalle esitykset uudeksi lainsäädän-
10922: saan äidinkieltään, suomea tai ruotsia, sekä tällä       nöksi, joka on tarpeen tässä laissa taattujen
10923: kielellä saada toimituskirjansa, on turvattu lain        perusoikeuksien toteuttamiseksi ja niiden käyttä-
10924: mukaan, ottaen huomioon, että maan suomen-               misedellytysten turvaamiseksi.
10925: ja ruotsinkielisen väestön oikeus järjestetään yh-
10926: täläisten perusteiden mukaan.
10927:    Suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistykselli-
10928: siä ja taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää
10929: yhtäläisten perusteiden mukaan.
10930: 12                                      1984 vp. -    LA n:o 99
10931: 
10932: 2.
10933:                                                Laki
10934:                                 valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
10935: 
10936:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
10937:   muutetaan tammikuun 13 päivänä 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 3 momentti sekä
10938:   lisätään valtiopäiväjärjestykseen uusi näin kuuluva 46 §:n 6 momentti ja 54 §:n 3 momentti
10939: seuraavasti:
10940: 
10941:                        46 §                          dotuksista, joiden perustuslainmukaisuutta on
10942:                                                      syytä epäillä, pyydetään perustuslakivaliokunnan
10943:    Perustuslakivaliokunnan tulee antaa korkeim-      lausunto.
10944: malle oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeu-
10945: delle perusoikeuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoi-                           67 §
10946: tettu lausunto.
10947:                                                        Kiireelliseksi ei kuitenkaan saa julistaa ehdo-
10948:                        54 §                          tusta, joka koskee perustuslaissa taatun perus-
10949:                                                      oikeuden olennaista rajoittamista.
10950:      Puhemiesneuvoston tulee valvoa, että lakieh-
10951: 
10952: 
10953:        Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1984
10954: 
10955:            Kalevi Kivistö              Juhani Vähäkangas                Esko-Juhani Tennilä
10956:            Lauha Männistö              Inger Hirvelä                    Arvo Kemppainen
10957:            Ensio Laine                 Sten Söderström                  Mikko Kuoppa
10958:            Niilo Koskenniemi           Pekka Leppänen                   Marja-Liisa Salminen
10959:            Anna-Liisa Jokinen          Timo Laaksonen                   Vappu Säilynoja
10960:            Marjatta Stenius-Kaukonen   Osmo Vepsäläinen                 Heli Astala
10961:            Ulla-Leena Alppi            Esko Helle                       Veikko Saarto
10962:            Terho Pursiainen            Matti Kautto                     Irma Rosnell
10963:                                                  1984 vp.
10964: 
10965: Lakialoite n:o 100
10966: 
10967: 
10968: 
10969: 
10970:                                     Puolanne ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 §:n
10971:                                        muuttamisesta
10972: 
10973: 
10974:                                             Eduskunnalle
10975: 
10976:                                ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10977: 
10978:    Lakialoitteessa ehdotetaan hallitusmuodon            äänistä, suoritettaisiin toinen äänestyskierros kah-
10979: 23 §:n muuttamista siten, että tasavallan presi-        den eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.
10980: dentti valittaisiin suoralla kansanvaalilla. Kansa-     Esityksessä ehdotetaan lisäksi tasavallan presiden-
10981: laiset äänestäisivät suoraan presidenttiehdokasta.      tin toimikausien rajoittamista kahteen peräkkäi-
10982: Ellei ensimmäisellä vaalikierroksella kukaan pre-       seen toimikauteen.
10983: sidenttiehdokkaista saisi yli puolta annetuista
10984: 
10985: 
10986: 
10987:                                               PERUSTELUT
10988: 
10989:     Eduskunta hyväksyi 1.4.1969 toivomuksen, et-        tapahtumaan puoluejohtajien välisillä sopimuk-
10990: tä hallitus kiireellisesti suorituttaisi tutkimuksen    silla, totesi vähemmistö. Tasavallan presidentin
10991: siitä, olisiko perusteltua syytä järjestää tasavallan   toimikausien rajoittamisesta valtiosääntökomi-
10992: presidentin valitseminen tapahtuvaksi välittömäl-       tean selvä enemmistö katsoi, että tasavallan presi-
10993: lä kansanvaalilla ja rajoittaa presidentin toimi-       dentin uudelleen valionalle on asetettava rajoi-
10994: kausien määrää, sekä valmistaisi ja antaisi edus-       tuksia. Suurimman kannatuksen sai näkemys,
10995: kunnalle esityksen niistä muutoksista voimassa          jonka mukaan sama henkilö voitaisiin valita pre-
10996: olevaan lainsäädäntöön, joihin tutkimuksen tulos        sidentiksi enintään kahdeksi perättäiseksi kau-
10997: antaa aihetta. Marraskuussa 1970 eduskunta hy-          deksi.
10998: väksyi lausuman, jonka mukaan hallituksen tulisi           Toukokuussa 1983 valmistui valtiosäännön tar-
10999: asettaa komitea valmistelemaan esitys tasavallan        kistamiskomitean mietintö {1983:49). Tämä ko-
11000: presidentin vaalin toimittamisesta välittömällä         mitea päätyi ehdottamaan tasavallan presidentin
11001: kansanvaalilla.                                         valinnan muuttamista siten, että yhdistettäisiin
11002:     Vaitiosääntökomitea ehdotti välimietinnössään       välitön vaalitapa ja nykyinen vaalitapa. Sen mu-
11003:  1974 (KM 1974:27) tasavallan presidentin vaali-        kaan kansalaiset äänestäisivät suoraan president-
11004: tavan muuttamista. Enemmistö esitti tuolloin,           tiehdokasta. Jos joku ehdokkaista saisi ehdotto-
11005: että eduskunnan tulisi valita tasavallan president-     man enemmistön annetuista äänistä, hänet olisi
11006: ti. Vähemmistö, joka hävisi enemmistölle yhdellä        valittu. Muussa tapauksessa samalla kertaa valitut
11007: äänellä, katsoi, että ainakin vaalitoimituksen en-      valitsijamiehet suorittaisivat presidentin vaalin.
11008: simmäinen vaihe tasavallan presidenttiä valittaes-      Tasavallan presidentin toimikausien rajoittami-
11009:  sa olisi suoritettava välittömällä kansanvaalilla.     sesta komitea ei tehnyt ehdotusta.
11010: Vähemmistö katsoi, että tämä toteuttaisi parhai-           Valtiosäännön tarkistamiskomitea perusteli eh-
11011:  ten kansanvaltaisuutta ja presidentin asema puo-       dotustaan tasavallan presidentin valintatavaksi
11012:  lueiden ylä- ja ulkopuolella korostuisi. Jos presi-    sillä, että muutos merkitsisi parannusta nykyiseen
11013:  dentin valitseminen uskonaisiin eduskunnalle,          järjestelmään ja että mahdollisuus äänestää suo-
11014:  joka valitaan kokonaan muita tehtäviä kuin tätä        raan· presidenttiehdokasta vahvistaisi äänestäjien
11015:  tehtävää vanen, heikemyisi kansanvaltaisuus ny-        mahdollisuuksia välittömästi vaikuttaa vaalin
11016:  kyisestään. Tosiasiallisesti presidentin valinta tu-   lopputulokseen. Ehdotus on oikeansuuntainen
11017:  lisi kansan vaikutusmahdollisuuden syrjäyttäen         kansanvallan ja poliittisen päätöksentekojärjestel-
11018: 4285000165
11019: 2                                        1984 vp. -      LA n:o 100
11020: 
11021: män luotettavuuden lujittajana. Komitean ehdo-           Yleisesti ollaan sitä mieltä, että vain harvoin joku
11022: tuksessa voidaan pitää myönteisenä myös sitä,            presidenttiehdokkaista saisi suoraan yli puolet
11023: että ns. mustien hevosten mahdollisuus eliminoi-         annetuista äänistä. Näin ollen valinta jäisi valitsi-
11024: daan tasavallan presidentin vaalitavan muutoksen         jamiesten tehtäväksi, kuten nykyäänkin. Mieles-
11025: yhteydessä. Valitsijamiesten mahdollisuutta si-          tämme esitys ei merkitsekään riittävää muutosta
11026: vusta vedettävän ehdokkaan nostamiseksi tasaval-         kansanvaalin suuntaan. Presidentin vaali tulisi
11027: lan presidentin toimeen ilman, että kansalaiset          uudistaa suoraksi kaksivaiheiseksi kansanvaaliksi.
11028: ovat voineet lausua ehdokkaan henkilöstä mieli-          Tämä merkitsee sitä, että ellei kukaan president-
11029: piteensä, on pidetty keskeisenä vikana nykyisessä        tiehdokkaista ensimmäisellä äänestyskierroksella
11030: vaalitavassa.                                            saisi ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä,
11031:    Presidentinvaalien käytäntö on viime vuosi-           suoritettaisiin toinen äänestyskierros, jossa olisi-
11032: kymmeninä kehittynyt siihen suuntaan, että               vat mukana ensimmäisessä vaalissa kaksi eniten
11033: puolueiden vaalikampanjat on aiempaa selkeäm-            ääniä saanutta ehdokasta. Tässä vaalissa eniten
11034: min käyty asetettujen presidenttiehdokkaiden ni-         ääniä saanut ehdokas tulisi valituksi tasavallan
11035: missä. Äänestäjät ovat yhä selvemmin antaneet            presidentiksi. Tällainen suora kansanvaali olisi
11036: äänensä valitsijamiesehdokkaiden kautta suoraan          selväpiirteisin ja välittömimmin kansalaisille vai-
11037: presidenttiehdokkaille, ja vaalista on tullut            kutusmahdollisuuden antava.
11038: enemmän henkilö- kuin puoluevaali. Kansalaiset              Samassa yhteydessä tulisi mielestämme tasaval-
11039: haluavat siis valita presidentin, eivät heidän puo-      lan presidentin toimikausia rajoittaa kahteen pe-
11040: lestaan valinnan tekevää valitsijamiestä.                räkkäiseen toimikauteen, kuten valtiosääntöko-
11041:    Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että               mitea jo vuonna 1974 ehdotti. Mielestämme
11042: valtiojärjestyksessä tulee säilyttää itsenäisiä valta-   valtioelinten tasapainon säilyttäminen vaatii, et-
11043: keskuksia estämään vallan keskittymistä ja takaa-        tei samaa henkilöä voitaisi valita tasavallan presi-
11044: maan kansan kontrollimahdollisuudet. Sen vuok-           dentiksi useammaksi kuin kahdeksi toimikaudek-
11045: si tasavallan presidentin asema tulee edelleen           si peräkkäin.
11046: säilyttää vahvana. Tätä asemaa korostaa presiden-           Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11047: tin valitseminen suoralla kansanvaalilla. Valtio-        nioittaen,
11048: säännön tarkistamiskomitean esittämä välittö-
11049: män ja välillisen vaalin yhdistävä malli johtaisi                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11050: todennäköisesti siihen, että vain harvoin presi-                 kiehdotuksen:
11051: dentti tulisi valituksi suoralla kansanvaalilla.
11052: 
11053: 
11054: 
11055: 
11056:                                                    Laki
11057:                             Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta
11058: 
11059:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
11060: muutetaan Suomen Hallitusmuodon 23 § näin kuuluvaksi:
11061: 
11062:                         23 §                               Jos vain yksi ehdokas on asetettu, tulee hän
11063:    Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa          ilman vaalia tasavallan presidentiksi.
11064: syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta aina           Milloin ehdokkaita on asetettu useampia, toi-
11065: kuudeksi vuodeksi. Jos henkilö on presidenttinä          mitetaan tammikuun viimeisenä sunnuntaina ja
11066: kaksi virkakautta peräkkäin, hän ei voi tulla            seuraavana maanantaina välitön tasavallan presi-
11067: valituksi uudelleen seuraavaksi virkakaudeksi.           dentin vaali. Jos presidentin vaalissa joku ehdok-
11068:    Ehdokkaan tasavallan presidentiksi on oikeu-          kaista saa enemmän kuin puolet annetuista hy-
11069: tettu asettamaan rekisteröity puolue, jonka ehdo-        väksytyistä äänistä, on hänet valittu tasavallan
11070: kaslistalta on viimeksi toimitetussa kansanedusta-       presidentiksi. Muussa tapauksessa on toimitettava
11071: jain vaalissa valittu vähintään yksi kansanedusta-       uusi vaali.
11072: ja, sekä 20 000 vaalioikeutettua henkilöä, jotka           Uusi vaali toimitetaan neljän viikon kuluttua
11073: ovat sopineet yhteisen ehdokkaan asettamisesta.          ensimmäisestä vaalista. Vaali suoritetaan niiden
11074:                                       1984 vp. -      LA n:o 100                                       3
11075: 
11076: kahden ehdokkaan välillä, jotka ensimmatsessä          den asettamisesta ja presidentin vaalista annetaan
11077: vaalissa ovat saaneet eniten ääniä. Uusintavaalissa    lailla. Lailla säädetään myös menettelystä presi-
11078: eniten ääniä saanut ehdokas on valittu tasavallan      denttiehdokkaan tultua pysyvästi estyneeksi. Ää-
11079: presidentiksi.                                         nioikeudesta presidentinvaalissa sekä soveltuvia
11080:    Jos eduskunnan jäsen valitaan tasavallan presi-     osin vaalin tavasta ja järjestyksestä on voimassa,
11081: dentiksi, lakkaa hänen edustajantoimensa. Val-         mitä kansanedustajain vaaleista on säädetty.
11082: tion virassa oleva henkilö, joka valitaan presiden-
11083: tiksi, katsotaan virasta eronneeksi.                     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
11084:    Tarkemmat säännökset presidenttiehdokkai-           kuuta 19
11085: 
11086:     Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1984
11087: 
11088:          Ulla Puolanne                  Heikki Perho                     Mauri Miettinen
11089:          Sampsa Aaltio                  Kaarina Dromberg                 Elsi Hetemäki-Olander
11090:          Liisa Hilpelä                  Tapio Holvitie                   Lauri lmpiö
11091:          Aila Jokinen                   Riitta Jouppila                  Tuure Junnila
11092:          Heikki Järvenpää               Ilkka Kanerva                    Juho Koivisto
11093:          Lea Kärhä                      Matti Lahtinen                   Ritva Laurila
11094:          Anna-Kaarina Louvo             Pekka Löyttyniemi                Saara Mikkola
11095:          Erkki Moisander                Pentti Mäki-Hakola               Helena Pesola
11096:          Tuulikki Petäjäniemi           Sirpa Pietikäinen                Toivo T. Pohjala
11097:          Aino Pohjanoksa                Pirjo Rusanen                    Helge Saarikoski
11098:          Pertti Salolainen              Kimmo Sasi                       Eva-Riitta Siitonen
11099:          Ilkka Suominen                 Jouni J. Särkijärvi              Martti Tiuri
11100:          Eeva Turunen                   Riitta Uosukainen                Sakari Valli
11101:          Tauno Valo                     Iiro Viinanen                    Matti Viljanen
11102:                                          Ben Zyskowicz
11103:                                                 1984 vp.
11104: 
11105: Lakialoite n:o 101
11106:                                    Lahtinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n
11107:                                      muuttamisesta
11108: 
11109: 
11110:                                             Eduskunnalle
11111: 
11112:    Tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin      ketulovähennys poisti häneltä verotettavan tulon.
11113: 2 kohdan mukaan kunnallisverotuksen lapsivä-           Vaimo sen sijaan joutuu maksamaan veroa. Lap-
11114: hennyksen saa tehdä kokonaistulostaan se puoli-        sivähennys jäi siten "käyttämättä" tuossa per-
11115: so, jonka tulojen yhteismäärä on suurempi. Vä-         heessä.
11116: hennys on vuonna 1984 toimitettavassa verotuk-            Tulo- ja varallisuusverolain periaatteena on,
11117: sessa 1 500 markkaa jokaisesta alaikäisestä lapses-    että tietyt perhekohtaisiksi katsottavat vähennyk-
11118: ta. Säännöksen mukaan lapsivähennys myönne-            set ensisijaisesti tehdään suurempituloisen puoli-
11119: tään vain suurempituloiselle puolisolle. Hänelle       son tuloista, mutta voidaan myös siirtää toisen
11120: mahdollisesti aiheutuvaa negatiivista erotusta ei      puolison tuloista tehtäväksi. Koska lapsivähen-
11121: toinen puoliso voi vähentää omista tuloistaan.         nyksen tarkoituksena on tasata perheelle lapsesta
11122:    Eräissä tilanteissa saattaa kuitenkin käydä niin,   aiheutuvia kustannuksia, pitäisi sekin katsoa per-
11123: että suurempituloisen muut vähennykset jo ai-          hekohtaiseksi. Juuri pienituloisissa ja suurilapsi-
11124: heuttavat sen, ettei verotettavaa tuloa jää. Pie-      sissa perheissä lapsivähennys voi jäädä vaille mer-
11125: nempituloiselle saattaa jäädä verotettavaa tuloa,      kitystä.
11126: mutta hän ei saa siinää lapsivähennystä tulostaan         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11127: tehtäväksi. Käytännössä esimerkiksi on käynyt
11128: niin, että eläketuloa saava mies on suurempitu-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11129: loinen perheessä, jossa on kuusi lasta. Hänen                 kiehdotuksen:
11130: eläkkeensä on kuitenkin niin pieni, että jo elä-
11131: 
11132:                                                   Laki
11133:                            tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta
11134: 
11135:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
11136: varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983
11137: annetussa laissa (1097/83) näin kuuluvaksi:
11138: 
11139: 
11140:                     36 §
11141:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-            tulojen yhteismäärä on suurempi, jos molemmil-
11142: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:        la puolisoilla on tuloa (lapsivähennys),
11143: 
11144:    2) 1 500 markkaa jokaisesta alaikäisestä lapses-
11145: taan ja kasvattilapsestaan, jota hän on verovuon-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
11146: na elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys            ta 1985 ja sitä sovelletaan ensi kerran vuodelta
11147: myönnetään ensisijaisesti sille puolisoista, jonka     1985 toimitettavassa verotuksessa.
11148: 
11149: 
11150:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1984
11151: 
11152:           Matti Lahtinen               Martti Tiuri                      Aino Pohjanoksa
11153:           Pirjo Rusanen                Eva-Riitta Siitonen               Lea Kärhä
11154:           Helge Saarikoski             Liisa Hiipelä                     Heikki Järvenpää
11155:           Kaarina Dromberg             Eeva Turunen                      Helena Pesola
11156:                      Riitta Uosukainen                          Iiro Viinanen
11157: 
11158: 428401193A
11159:                                                   1984 vp.
11160: 
11161: Lakialoite n:o 102
11162: 
11163: 
11164: 
11165: 
11166:                                     Kortesalmi ym.: Ehdotus sukunimilaiksi
11167: 
11168: 
11169:                                              Eduskunnalle
11170: 
11171:    Kun viime vaalikaudella silloinen hallitus 29.        mielipiteiden kunnioittamista. Tällaisin perus-
11172: lokakuuta 1981 antoi eduskunnalle esityksen su-          tein allekirjoittajat ehdottavat eduskunnan hy-
11173: kunimilainsäädännnöksi (HE n: o 198 11981 vp.),          väksyttäväksi toivomuksen, että hallitus valmis-
11174: se herätti hyvin ankaraa vastustusta ja oikeutettua      tellessaan sukunimilain uudistusta tarkoin ottaisi
11175: kritiikkiä laajalti julkisuudessa. Sukunimiasioi-        lakia suunnitellessaan kansamme valtaenemmis-
11176: den asiantuntijat kuten Suomalaisuuden Liitto ja         tön tahdon ja mielipiteet huomioon tässä asiassa.
11177: myös kirkolliskokous arvostelivat hyvin voimak-             Edellisen jatkoksi todettakoon, että viime vaa-
11178: kaasti tuolloin oikeusministeriössä valmisteltua         likaudella Suomalaisuuden Liitto ja Väestöliitto
11179: hallituksen esitystä. SMP:n eduskuntaryhmä to-           teettivät tutkimuksen sukunimilakiasiasta, jolloin
11180: tesi silloisen hallituksen sukunimilakiesityksen         kävi selville, että ylivoimainen enemmistö suo-
11181: mahdottomaksi ja jätti silloin ainoana puolueena         malaisista on perheen yhteisen sukunimen kan-
11182: oman rinnakkaislakialoitteensa 6. marraskuuta            nalla. Enemmän kuin kahdeksan kymmenestä
11183: 1981 (Kortesalmi ym. : Ehdotus sukunimilaiksi,           edellytti sukunimilain ohjaavan perhettä yhteisen
11184: lakialoite n:o 182/1981 vp. ).                           nimen käyttöön. Edelleen M-tietokeskuksen sil-
11185:    Koska silloisen hallituksen ja oikeusministeri        loin tekemän tutkimuksen mukaan näytti siltä,
11186: Christoffer Taxellin eduskunnalle antama esitys          että yleisön käsitykset eivät tukeneet silloin val-
11187: sukunimilainsäädännöksi kohtasi julkisuudessa            misteilla ollutta sukunimilakiuudistusta. Mainit-
11188: jyrkkää vastustusta monien epäonnistuneiden yk-          tu tutkimus totesi myös, että yhteinen sukunimi
11189: sityiskohtiensa vuoksi, se myös eduskuntakäsitte-        on eduksi perheen sisäisille ihmissuhteille. Nais-
11190: lyssä sai hallituksen silloisesta esityksestä pitkälle   ten ja miesten mielipiteet eivät tässä asiassa
11191: poikkeavan muodon. Jo lakivaliokunta teki halli-         oleellisesti eronneet toisistaan. Ikäryhmittäin oli
11192: tuksen esitykseen korjauksia, ja lakivaliokunnan         sen sijaan havaittavissa hieman selvempiä eroja.
11193: mietintöön sisältyi neljä vastalausetta. Myös suuri      Eri ammattiryhmien käsitykset sukunimiasiasta
11194: valiokunta teki lisää muutoksia. Vihdoin hallitus        eivät sanottavasti poikenneet toisistaan. Työväes-
11195: joutui vetämään eduskuntavaalien läheisyyden             tön keskuudessa yhteisen nimen käyttöön ohjaa-
11196: vuoksi esityksensä pois eduskunnasta. Sitä ennen         van lainsäädännön kannatus oli jonkin verran
11197: siis lakia oli muokattu ja äänestetty siitä moneen       keskimääräistä korkeampaa.
11198: otteeseen.                                                  Sekä Suomalaisuuden Liitto että Väestöliitto
11199:     Valitettavasti oikeusministeri Christoffer Taxell    ovat aiemmin valtioneuvostolle osoittamissaan
11200: ei ole riittävästi oppinut siitä eduskuntakäsittelys-    kirjelmissä esittäneet sukunimilakiin perheen yh-
11201: tä, jonka sukunimilaki sai osakseen edellisessä          teiseen nimeen pohjaavaa nykyisen käytännön
11202: eduskunnassa.                                            mukaista pääsääntöä. Erillisen sukunimen säilyt-
11203:     SMP on sitä mieltä, että yleinen mielipide           täminen tai vaimon nimen ottaminen perheen
11204: täytyy ottaa huomioon uutta sukunimilakia sää-           nimeksi olisi järjestöjen mielestä mahdollista
11205: dettäessä. Tältä pohjalta SMP:n eduskuntaryhmä           poikkeuksena tästä pääsäännöstä. Myös kirkollis-
11206: on 18. huhtikuuta 1983, ensimmäisenä allekir-            kokous kannanotossaan oli sitä mieltä, että suku-
11207: joittajanaan kunniapuheenjohtaja Veikko Venna-           nimilain lakiuudistus ei saisi aiheuttaa perheyh-
11208: mo, jättänyt toivomusaloitteen n:o 76/1983 vp.,          teyden heikentymistä.
11209:  jossa allekirjoittajat toteavat SMP:n katsovan,            Kannanotossaan        sukunimilakiuudistukseen
11210:  että Suomen kansan valtaenemmistön tahtoa su-           SMP nojaa Suomen kansan valtaenemmistön kä-
11211: kunimilain uudistuksessa on ehdottomasti nou-            sityksiin sekä asiantuntijaelinten, kuten Suoma-
11212:  datettava. Tämä on SMP:n eduskuntaryhmän                laisuuden Liiton, Väestöliiton sekä kirkollisko-
11213: mielestä todellista kansanvaltaa ja kansalaisten         kouksen vastuullisiin kannanottoihin.
11214: 428500031M
11215: 2                                       1984 vp.   -    LA n:o 102
11216: 
11217: 
11218:    Sukunimilainsäädännön tulee tukea perheen            perhesuhteista kärsivät ennen kaikkea lapset ja
11219: eheyttä ja kiinteyttä sekä lasten ja nuonen turval-     nuoret ja ennen pitkää heidän myötään koko
11220: lisuutta. Sukunimilainsäädännön päätavoitteena          yhteiskunta ja kansa.
11221: tulee olla, että perheellä on yhteinen nimi ja että       Viime vaalikaudella lakivaliokunnan sukuni-
11222: vaimo saa avioliittoon mennessään miehen suku-          milainsäädäntöä koskevaan mietintöön n:o 10/
11223: nimen sekä että avioliitossa syntyvät lapset saavat     1982 vp. jätetyssä neljännessä vastalauseessa, jon-
11224: isänsä nimen.                                           ka allekirjoittajina ovat Ingvar S. Melin, Einari
11225:    Nykyinen sukunimilainsäädäntö on selkeä ja           Nieminen, Ben Zyskowicz, Eva-Maija Pukkio,
11226: johdonmukainen. Siksi vanha lainsäädäntö olisi          Tuulikki Petäjäniemi ja Mikko Pesälä, todetaan
11227: otettava uudistuksen pohjaksi ja tehtävä lakiin         mm. seuraavaa:
11228: eräitä täsmennyksiä ja tarkistuksia.
11229:     Sukunimilainsäädännössä ei tule lähteä siitä,          ''Hallituksen esityksessä sivuutetaan täysin isän
11230: että avioerot ja avoliitto ovat pääsääntöisiä ilmiöi-   osuus lapsen kehityksessä. Kuitenkin useissa vii-
11231: tä ja että ehyt koti, perhe- ja avioelämä olisivat      meaikaisissa perhettä ja lapsia koskevissa eri alo-
11232: vain satunnaisia poikkeuksia. SMP ei voi tätä           jen tutkimuksissa sekä julkisessa keskustelussa on
11233: näkökantaa hyväksyä. Lainsäädännön perustana            yhtäpitävästi tähdennetty isän merkitystä lapsen
11234: ja koko yhteiskunnan kehittämisen pohjana tulee         kehitykselle. Sukunimiyhteisyys muodostaa näky-
11235: olla ehyt koti ja perhe sekä avioliitto.                vän virallisen siteen isän ja lapsen välille ja
11236:    SMP:n mielestä miehen ja naisen tasa-arvoi-          saattaa sen vuoksi jopa edesauttaa isää olemaan
11237: suuden vuoksi on kuitenkin selvää, että naisella        parempi isä lapsilleen."
11238: täytyy niin halutessaan olla mahdollisuus säilyt-          SMP lähtee sukunimilainsäädännössä siis siitä,
11239: tää oma sukunimensä avioliiton solmiessaan. La-         että lainsäätäjän tulee ohjata perheyhteyden kiin-
11240: kiin tulee sisältyä myös mahdollisuus ottaa avio-       teyden sekä suomalaiskansallisten perinteiden
11241: liittoon mentäessä yhteiseksi nimeksi vaimon su-        vuoksi avioliittoon astuvia noudattamaan per-
11242: kunimi. Samoin on säilytettävä vaimon oikeus            heen yhteiseen nimeen pohjautuvaa nykyisen
11243: käyttää yhdistelmänimeä, jossa hänen sukuni-            käytännön mukaista pääsääntöä. Erillisen sukuni-
11244: mensä käy miehen sukunimen edellä.                      men säilyttäminen tai vaimon nimen ottaminen
11245:    Tälle pohjalle rakennettuna laki on riittävän        perheen nimeksi tulisi mahdollistaa poikkeukse-
11246: liberaali ja nykyaikainen ja takaa naiselle sen         na tästä pääsäännöstä. Näin myös mahdolliste-
11247: tasa-arvon, jota YK:n tasa-arvojulistuksen rati-        taan naisen tasa-arvo miehen rinnalla.
11248: fiointi edellyttää. Samalla kuitenkin pidetään             Suomalaisuuden Liitto on jo vuosikymmenien
11249: kiinni suomalaisesta nimiperinnöstämme sekä             ajan hoitanut sukunimistöön liittyvää päivittäistä
11250: kansallisesta omaleimaisuudestamme. Suomella-           valistus- ja tiedotustoimintaa sekä toiminut suku-
11251: han on muista Pohjoismaista poiketen oma kan-           nimien muutosasioissa lausunnon antajana. Liitto
11252: sallinen ja erityisluonteinen sukunimistönsä, joka      on myös koonnut laajan tiedoston, jossa on
11253: vaatii kansalliseen perimeeseemme pohjautuvaa           kaikki nykyisin käytössä olevat suomalaiset suku-
11254: suojelua ja säännönmukaisia ohjeita luonnollisel-       nimet sekä myös uudet nimet, joita vasta haetaan
11255: le muutokselleen. Muun muassa tähän seikkaan            käyttöön. Sen vuoksi onkin tärkeää, että Suoma-
11256: on Suomalaisuuden Liitto kiinnittänyt huomiota.         laisuuden Liiton edustus hallituksen lakiesityk-
11257:    Myös sukunimilainsäädännön perustana jako-           seen sisältyvässä uudessa nimilautakunnassa taat-
11258: ko yhteiskunnan kehittämisen pohjana tulee olla         taisiin selkeästi. Siksi nimilautakunnan kokoon-
11259: koti, perhe ja avioliitto. Yhteiskunnan kehitystä       pano yksityiskohdittain on säädettävä itse laissa.
11260: on ohjattava kaikin lainsäädännöllisin ja muin             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11261: keinoin siihen suuntaan, että avoliitot saataisiin
11262: vähenemään ja mielellään kokonaan poistetuiksi                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11263: sekä avioerojen lukumäärä myös jyrkästi supistu-                kiehdotuksen:
11264: maan. Avioeroista ja avoliitoista sekä rikkinäisistä
11265:                                       1984 vp. -      LA n:o 102                                        3
11266: 
11267: 
11268:                                           Sukunimilaki
11269:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11270: 
11271:                       1 luku                                                3 luku
11272:                Yleiset säännökset                                     Puolison sukunimi
11273:                        1 §     1
11274:                                                                               7§
11275:                 Sukunimivelvoite                             Puolisoiden sukunimen mäiiräytyminen
11276:  .Jo.kaisella Suomen kansalaisella tulee olla suku-      Vaimo saa avioliittoon mennessään miehensä
11277: mmt.                                                  sukunimen.
11278:   (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 236)         Vaimo voi säilyttää sen sukunimen, joka hä-
11279:                                                       nellä oli avioliittoon mennessään, tai ottaa suku-
11280:                                                       nimekseen tämän nimen ja miehensä nimen niin
11281:                      2 luku                           yhdistettynä, että hänen nimensä on miehen
11282:                 Lapsen sukunimi                       nimen edellä.
11283:                                                          Avioliittoon aikovat voivat sopia sukunimen
11284:                      2 §                              muuttamisesta avioliittoon mennessään siten, et-
11285:        Lapsen sukunimen mäiiräytyminen                tä he ottavat yhteiseksi sukunimekseen sen ni-
11286:                                                       men, joka vaimolla viimeksi oli naimattomana
11287:   Lapsi saa syntyessään vanhempien yhteisen           ollessaan.
11288: sukunimen.                                              Jos avioliittoon aikovat ovat sopineet sukuni-
11289:   Jos vanhemmilla ei ole yhteista sukunimeä ja        men säilyttämisestä 2 momentissa säädetyillä ta-
11290: vanhemmat ovat avioliitossa keskenään lapsen          voilla, on tästä ilmoitettava vihkijälle ennen
11291: syntymän hetkellä, lapsi saa isänsä sukunimen,        vihkimistä.
11292: muutoin äitinsä sukunimen.                              Jos avioliittoon aikovat ovat sopineet sukuni-
11293:                                                       men muuttamisesta 3 momentissa säädetyllä ta-
11294:                       3 §                             valla, on tästä ilmoitettava avioliittoon koulutus-
11295:                                                       ta haettaessa.
11296:         Lapseksi ottaminen ja sukunimi
11297:                                                                            8 §
11298:    Kun tuomioistuin vahvistaa alaikäisen lapsen
11299:                                                         (Kuten 9 § hallituksen esityksessä n:o 236)
11300: lapseksiottamisen, lapsi saa ottovanhempiensa
11301: yhteisen sukunimen. Jos ottovanhemmilla ei ot-
11302: tolapsisuhdetta vahvistettaessa ole yhteistä suku-
11303:                                                                            4 luku
11304: nimeä, lapsi saa ottoisänsä sukunimen.
11305:    (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 236)     Sukunimen muuttaminen uudeksi sukunimeksi
11306:                                                                            9-12 §
11307:                        4 §                              (Kuten 10-13 § hallituksen esityksessä n:o
11308: Lapsen sukunimen muuttaminen isän sukuni-             236)
11309:                  meksi
11310:    Vanhemmat voivat sopia alaikäisen lapsen su-                               13 §
11311: kunimen muuttamisesta siten, että lapsi saa isän-                   Sukunimiviranomaiset
11312: sä sukunimen, jos vanhemmilla ei lapsen syntyes-         Sukunimen muuttamista koskevat asiat käsitte-
11313: sä ollut yhteistä sukunimeä ja lapsen vanhemmat       lee lääninhallitus.
11314: eivät lapsen syntyessä olleet avioliitossa keske-        Erityisenä asiantuntijaviranomaisena lain sovel-
11315: nään.                                                 tamista koskevissa kysymyksissä toimii nimilauta-
11316:    (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 236)     kunta.
11317:                                                          Nimilautakunnassa on puheenjohtaja, varapu-
11318:                    5 ja 6 §                           heenjohtaja ja viisi jäsentä sekä viimeksi mainit-
11319:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 236)             tujen henkilökohtaiset varamiehet.
11320:  4                                      1984 vp. -     LA n:o 102
11321: 
11322:      Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheen-                             6 luku
11323:   johtajan tulee olla oikeustieteen kandidaatin tut-   Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat
11324:   kinnon suorittanut. Muista jäsenistä tulee yhden                       säännökset
11325:   olla perehtynyt väestökirjanpitoon, yhden suku-
11326:   tutkimukseen, yhden ruotsin kieleen ja yhden                          24-31 §
11327:   nimistöntutkimukseen. Yhden jäsenen sukunimi-          (Kuten 25-32 § hallituksen esityksessä n:o
11328: . lautakuntaan nimeää Suomalaisuuden Liitto.           236)
11329:                                                                          7 luku
11330:                  14-21 §                                          Erinäiset säännökset
11331:    (Kuten 15-22 § hallituksen esityksessä n:o
11332:  236)                                                                   32 ja 33 §
11333:                                                          (Kuten 33 ja 34 § hallituksen esityksessä n:o
11334:                                                        236)
11335:                      5 luku                                                8 luku
11336:              Sukunimen menettäminen                        Lain voimaantulo ja siirtymäsäännökset
11337:                    22 ja 23 §                                          34-38 §
11338:     (Kuten 23 ja 24 § hallituksen esityksessä n:o        (Kuten 35-39 § hallituksen esityksessä n:o
11339:   236)                                                 236)
11340: 
11341: 
11342: 
11343: 
11344:       Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1984
11345: 
11346: 
11347:           J. Juhani Kortesalmi            Lea Mäkipää                   Martti Ratu
11348:           Helvi Koskinen                  Reino Jyrkilä                 Vieno Eklund
11349:           Anssi Joutsenlahti              Ulla Lehtinen                 Heikki Riihijärvi
11350:           Urho Pohto                      Pentti Skön                   Pentti Kettunen
11351:                                                 1984 vp.
11352: 
11353: Lakialoite n:o 103
11354: 
11355: 
11356: 
11357: 
11358:                                     Ratu ym.: Ehdotus laiksi valtion perhe-eläkelain 16 §:n 1 ja 3
11359:                                        momentin kumoamisesta
11360: 
11361: 
11362:                                             Eduskunnalle
11363: 
11364:   Voimassa olevan valtion perhe-eläkelain 16 §:n       valtion perhe-eläkkeen edellä kerrotulla tavalla.
11365: 1 momentin mukaan ''Perhe-eläkkeen suoritta-           Ei hänellä ole siihen kuitenkaan varaa nimen-
11366: minen leskelle lakkaa, kun hän on solminut             omaan silloin, jos hänellä vielä on nuoria elätet-
11367: uuden avioliiton''.                                    täviä lapsiakin. Vielä pahemmaksi muuttuu ti-
11368:    On todettava, että tuo lainkohta on ollut ja on     lanne, jos ajatellulla puolisoilakin on elätettävä-
11369: esteenä ehkä monienkin leskien vakaville avioliit-     nään pikku väkeä ja yhteiset tulot ovat pienet.
11370: toaikeille.                                            Jos vielä leski avioliiton solmittuaan pian taas
11371:    Ajatelkaammepa esimerkiksi joitakin jo kohta-       olisi yksin (puolison kuoleman tai avioeron ta-
11372: laisen iäkkäitä ihmisiä, joista toinen saa leskielä-   kia), jäisi "yhteisperhe" tai lesken oma perhe
11373: kettä ja elää vain sen varassa. Naimisiin mennes-      jokseenkin tukalaan asemaan.
11374: sään hän menettää tuon eläkkeen (tosin hän saa            Ei laki saisi olla sellainen, että se estää asiallis-
11375: lain 16 §:n 4 momentin mukaan "kertasuorituk-          ten ja yhteiskunnankin kannalta suotavien avio-
11376: sena" kahden vuoden ajalta perhe-eläkkeen).            liittojen syntymisen.
11377: Avioliiton kestettyä lyhyen aikaa jää mainittu            Ei valtio myös menettäisi penniäkään, vaikka
11378: leski uudestaan leskeksi eikä vainajattakaan jää-      leskieläkettä jatkuvasti maksettaisiinkin lesken
11379: nyt hänelle mitään perittävää. Elinvoimainen           mentyä uusiin naimisiin.
11380: leski voi elää vielä vuosikausia, mutta hänen on          Edellä sanottuun viitaten ehdotammekin kun-
11381: turvauduttava sosiaaliapuun, joka saattaa olla         nioittavasti,
11382: hänestä jopa nöyryyttävää.
11383:    Tai ajatelkaamme vielä elämänsä kesässä eläviä                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11384: ihmisiä. Leski mennessään naimisiin menettää                   kiehdotuksen:
11385: 
11386: 
11387:                                                  Laki
11388:                   valtion perhe-eläkelain 16 §:n 1 ja 3 momentin kumoamisesta
11389: 
11390:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11391: 
11392:                       1 §                                                        2 §
11393:   Täten kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1968              Tämä laki tulee voimaan          päivänä
11394: annetun valtion perhe-eläkelain (774/68) 16 §:n        kuuta 19
11395: 1 ja 3 momentti.
11396: 
11397: 
11398: 
11399:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1984
11400: 
11401: 
11402:                       Martti Ratu                                 Heikki Riihijärvi
11403: 
11404: 
11405: 
11406: 428401356K
11407:                                                 1984 vp.
11408: 
11409: Lakialoite n:o 104
11410: 
11411: 
11412: 
11413: 
11414:                                    Alho ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 7 §: n muuttamisesta
11415: 
11416: 
11417:                                             Eduskunnalle
11418: 
11419:    Opintotukilain 7 §:n 2 momentin (550/82)            taikka siviilipalvelun suorittaminen. Usein per-
11420: mukaan korkotuen maksaminen lopetetaan puo-            heen velkataakka on kaksinkertainen sen vuoksi,
11421: lentoista vuoden kuluttua ensimmäisestä opinto-        että molemmat puolisoista ovat opiskelleet yhtä
11422: jen päättymiskuukautta seuraavasta koronmaksu-         aikaa.
11423: päivästä, kuitenkin viimeistään 14 vuoden kulut-          Eduskunnan päätökset korkojen omavastuu-
11424: tua siitä, kun lainaerää on ensimmäisen kerran         osuudesta (400 markkaa vuoden 1984 verotukses-
11425: nostettu.                                              sa ja 600 markkaa vuoden 1985 verotuksessa)
11426:    Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle      vaikuttavat opiskelijoiden taloudelliseen asemaan
11427: 1985 esitetään, että momentille 29.39.52 (Opin-        huonontavasti samoin kuin se, ettei opiskelijavä-
11428: tolainojen valtiontakaus ja korkotuki) otettaisiin     hennystä ole tarkistettu riittävästi viime vuosien
11429: yhteensä 212 200 000 markkaa, josta opintotuki-        kuluessa.
11430: lain mukaiseen          korkotukeen käytettäisiin         Kun tällaisissa olosuhteissa korkotuen maksa-
11431:  171 600 000 markkaa.                                  minen lopetetaan puolentoista vuoden kuluttua
11432:    Korkotuen myöntämisperusteet ja siihen käy-         valmistumisen jälkeen, monet vastavalmistuneet
11433: tettävä määräraha eivät vastaa nykyisiä yhteiskun-     ovat todellisessa köyhyysloukussa. Mikäli korko-
11434: nallisia tarpeita.                                     tukea voitaisiin maksaa puolentoista vuoden si-
11435:    Vastavalmistuneet ja valmistumassa olevat           jasta kolme vuotta, olisi vastavalmistuneilla pa-
11436: opiskelijat ovat usein vaikeassa taloudellisessa       remmat mahdollisuudet järjestää työhön sijoittu-
11437: asemassa. Monien vuosien opiskelu aiheuttaa            minen, perheen perustaminen ja asunnon hank-
11438: yleensä melkoisen velkataakan, jota rasittavat         kiminen nykyistä pitkäjänteisemmin ja yhteis-
11439: lisäksi opiskeluaikaiset korot. Valmistumisen          kuntapoliittisesti parempiin tuloksiin johtavalla
11440:  kanssa samaan ajankohtaan ajoittuvat myös per-        tavalla.
11441:  heen perustaminen, opiskelija-asunnosta pois-            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11442:  muutto ja työpaikan etsiminen. Valmistuminen          nioittavasti,
11443:  ei nykyisin aina merkitse työn eikä varsinkaan
11444:  koulutusta vastaavan työn saantia. Miehillä talou-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11445:  dellista tilannetta rasittaa myös asevelvollisuuden          kiehdotuksen:
11446: 
11447: 
11448: 
11449: 
11450: 4284013571
11451: 2                                   1984 vp. -     LA n:o 104
11452: 
11453:                                              Laki
11454:                                opintotukilain 7 §:n muuttamisesta
11455: 
11456:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain
11457: 7 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (550/82), näin
11458: kuuluvaksi:
11459: 
11460:                       7 §                          vuoden kuluttua siitä, kun lainaerää on ensim-
11461:                                                    mäisen kerran nostettu.
11462:   Korkotuen maksaminen lopetetaan kolmen
11463: vuoden kuluttua ensimmäisestä 1 §:ssä tarkoitet-
11464: tujen opintojen päättymiskuukautta seuraavasta       Tämä laki tulee voimaan          päivänä
11465: koronmaksupäivästä, kuitenkin viimeistään 14       kuuta 198 .
11466: 
11467: 
11468:     Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1984
11469: 
11470:                     Arja Alho                              Riitta Järvisalo-Kanerva
11471:                     Pirjo Ala-Kapee                        Sirpa Pietikäinen
11472:                                          Jouko Skinnari
11473:                                                 1984 vp.
11474: 
11475: Lakialoite n:o 105
11476: 
11477: 
11478: 
11479: 
11480:                                    Könkkölä: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 10 §:n muuttamisesta
11481: 
11482: 
11483:                                             Eduskunnalle
11484: 
11485:                               ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11486: 
11487:                               Lakialoitteen tarkoitus on matkakulujen kor-
11488:                             vaaminen hoitosarjojen osalta.
11489: 
11490: 
11491:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
11492: 
11493:   Eri selvitysten mukaan aiheutuu hoitoa sarjana       naan silloin, kun vakuutetun kustannukset ylittä-
11494: annettaessa vakuutetulle erityisen suuria kustan-      vät 40 markkaa.
11495: nuksia. Tämä korostuu niissä tapauksissa, joissa         Omavastuuraja tulee sovellettavaksi myös niis-
11496: aikaisemmin invalidihuoltona maksetut kustan-          sä tapauksissa, joissa yksittäisen matkan kustan-
11497: nukset on siirretty sairausvakuutuksen piiriin.        nus jää alle omavastuuosuuden, mutta sarjana
11498: Tästä syystä on tarpeellista muuttaa sairausvakuu-     annettujen hoitojen matkakustannukset useam-
11499: tuslain 10 §:ää siten, että asetuksella tarkemmin      masta matkasta yhteensä nousevat säädettyä
11500: säädettävissä tapauksissa, joissa hoito on katsotta-   markkamäärää suuremmiksi.
11501: va sarjana annetuksi, korvataan vakuutetulle             Edellä olevan petusteella ehdotan,
11502: matkakustannukset paitsi yksittäisen matkan ylit-
11503: täessä omavastuurajan myös muulta osalta koko-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11504:                                                               kiehdotuksen:
11505:                                                  Laki
11506:                                sairausvakuutuslain 10 §:n muuttamisesta
11507: 
11508:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
11509: lain 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1119/83),
11510: näin kuuluvaksi:
11511: 
11512:                        10§                             matkakustannusten korvaamista. Lääkärin maa-
11513:    Lääkärin tai asianmukaisen ammattikoulutuk-         räämästä sarjana annettavasta hoidosta johtuvat
11514: sen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona          matkakustannukset korvataan vakuutetulle lisäksi
11515: johtuvat matkakustannukset korvataan vakuute-          kokonaan siltä osin kuin ne ylittävät 40 markkaa.
11516: tulle kokonaan siltä osin kuin ne yhteen suun-         Asetuksella säädetään, milloin hoito on katsotta-
11517: taan tapahtuvaa matkaa kohti ylittävät 15 mark-        va sarjana annettavaksi.
11518: kaa. Sama koskee vakuutetun lääkärissä, sairaan-
11519: hoitolaitoksessa, laboratorio- ja röntgenlaitokses-
11520: sa tai asianmukaisen ammattikoulutuksen saa-             Tämä laki tulee voimaan        päivänä
11521: neen henkilön luona käynnistä aiheutuneiden            kuuta 198 .
11522: 
11523: 
11524:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1985
11525: 
11526:                                              Kalle Könkkölä
11527: 428500037U
11528:                                                  1984 vp.
11529: 
11530: Lakialoite n:o 106
11531: 
11532: 
11533: 
11534: 
11535:                                    Skön ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 3 §:n muuttamisesta
11536: 
11537: 
11538:                                             Eduskunnalle
11539: 
11540:    Luonnosta kerättävien tuotteiden (luonnon-          mesta viedään Ruotsiin raaka-aineet, jotka jalos-
11541: marjojen, yrttien, maustekasvien, sienien jne.)        tetaan Ruotsissa ja myydään sitten Keski-Euroop-
11542: lopputuotteiden ja jalosteiden (mehut, soseet,         paan. Tämä ei ole maamme talouden kannalta
11543: hillot jne.) tulisi olla vapaita liikevaihtoverosta.   järkevää.
11544: Mm. Ruotsissa vastaavat tuotteet on vapautettu            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11545: liikevaihtoverosta, jolloin suomalaiset valmistajat    nioittavasti,
11546: ovat joutuneet kohtuuttomaan kilpailutilantee-
11547: seen esimerkiksi Keski-Euroopan markkinoilla,                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11548: missä em. tuotteiden kysyntä on suuri ja kasvaa               kiehdotuksen:
11549: koko ajan. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa Suo-
11550: 
11551: 
11552: 
11553:                                                  Laki
11554:                                 liikevaihtoverolain 3 §:n muuttamisesta
11555: 
11556:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain
11557: (532/63) 3 §:ään uusi näin kuuluva 5 momentti:
11558: 
11559:                         3 §
11560:                                                        soseet, hillot ja muut niihin rinnastettavat loppu-
11561:   Verottomia ovat myös luonnosta kerättävistä          tuotteet.
11562: tuotteista, kuten luonnonmarjoista, yrteistä,
11563: maustekasveista ja niihin rinnastettavista luon-         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
11564: nontuotteista valmistetut jalosteet kuten mehut,       kuuta 19
11565: 
11566: 
11567: 
11568:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1985
11569: 
11570:          Pentti Skön                      Urho Pohto                      Liisa Arranz
11571:          J. Juhani Kortesalmi             Martti Ratu                     Vieno Eklund
11572:          Reino Jyrkilä                    Heikki Riihijärvi               Helvi Koskinen
11573:          Mikko Vainio                     Ulla Lehtinen                   Lea Mäkipää
11574:                                           Pentti Kettunen
11575: 
11576: 
11577: 
11578: 
11579: 428500036T
11580:                                                1984 vp.
11581: 
11582: Lakialoite n:o 107
11583: 
11584: 
11585: 
11586: 
11587:                                   Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi työehtosopimuslain muuttamisesta
11588: 
11589: 
11590:                                            Eduskunnalle
11591: 
11592:    Tammikuun 1 päivänä 1985 tuli voimaan laki         kävi ilmi, ettei komitealta ole odotettavissa am-
11593: työehtosopimuslain muuttamisesta (660/84), jol-       mattiyhdistysliikkeen odottamia parannuksia sen
11594: la työehtosopimuslain hyvityssakkoja korotettiin      johdosta, että työnantajien edustajat ovat täysin
11595: pääsääntöisesti yhdeksänkertaisiksi. Samalla la-      sabotoineet komiteatyöskentelyä. Hyvityssakko-
11596: kiin otettiin korotusautomaatti, joka nostaa hyvi-    jen korottamisella työnantajapuoli on jo saanut
11597: tyssakkojen määrää kolmivuotiskausiHain rahan         haluamansa.
11598: arvon muutosta vastaavasti.                              Työelämän pelisääntöjen kokonaisvaltaista tar-
11599:    Hyvityssakkojen korotus kohdistuu käytännös-       kastelua varten tulisi umpikuja laukaista siten,
11600: sä eniten työntekijöiden toimintaoikeuksiin työ-      että tilanne palautetaan hyvityssakkojen korotta-
11601: paikoilla; ammattiyhdistysliike vastusti lainmuu-     mista edeltäneelle tasolle. Tässä yhteydessä voi-
11602: tosta loppuun asti. Hyvityssakot oli nähty osana      daan kuitenkin jättää voimaan työehtosopimus-
11603: ns. pelisääntökysymystä, jolla ammattiyhdistyslii-    lain 7 §:ssä tapahtunut yksittäisen työnantajan
11604: ke on tarkoittanut lähinnä työnantajan tulkinta-      hyvityssakkoa koskeneen vääristymän korjaami-
11605: etuoikeuden siirtämistä työntekijäpuolelle. Kun       nen. Samoin voidaan jättää voimaan muutetun
11606: vuoden 1984 keväällä asetettiin komitea selvittä-     lain 10 §:ssä olevat hyvityssakon suuruuden mää-
11607: mään työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelu-     räämistä koskevat täsmennykset.
11608: lain muutostarpeita, edellytti työntekijäpuoli, et-      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11609: tä komitea tulee esittämään parannuksia työelä-       nioittavasti,
11610: män pelisääntöihin jo tuolloin tiedossa olleiden
11611: hyvityssakkojen korotusten vastapainoksi. Kun                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11612: komitean toimeksiantonsa mukaisesti piti antaa               kiehdotuksen:
11613: välimietintö vuoden 1984 loppuun mennessä,
11614: 
11615: 
11616: 
11617: 
11618:                                                 Laki
11619:                                   työehtosopimuslain muuttamisesta
11620: 
11621:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11622:    kumotaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 annetun työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentti ja 13 a §,
11623: sellaisina kuin ne ovat 7 päivänä syyskuuta 1984 annetussa laissa (660/84) sekä
11624:    muutetaan 7 §:n 1 momentti ja 9 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat mainitussa 7 päivänä
11625: syyskuuta 1984 annetussa laissa seuraavasti:
11626: 
11627:                         7 §                           maan, työnantaja korkeintaan kymmenentuhan-
11628:   Työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja            nen markan ja työntekijä korkeintaan sadan mar-
11629: työntekijä, joka tietensä rikkoo työehtosopimuk-      kan hyvityssakko.
11630: sen määräyksiä, voidaan tuomita siitä maksa-
11631: 
11632: 4285000355
11633: 2                                    1984 vp. -     LA n:o 107
11634: 
11635:                        9 §                          maksettava hyvityssakko. Tämä hyvityssakko ei
11636:    Työehtosopimukseen osallisen tai muutoin si-     saa olla kymmentätuhatta markkaa suurempi.
11637: dotun yhdistyksen ja työnantajan, joka ei täytä
11638: sopimuksesta johtuvia, 8 §:ssä mainittuja velvol-
11639: lisuuksiaan, on, jollei työehtosopimuksessa ole       Tämä laki tulee voimaan     päivänä
11640: toisin määrätty, vahingonkorvauksen asemesta        kuuta 19
11641: 
11642: 
11643:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1985
11644: 
11645:          Mikko Kuoppa                   Sten Söderström             Irma Rosnell
11646:          Timo Laaksonen                 Pekka Leppänen             Juhani Vähäkangas
11647:          Lauha Männistö                 Esko Helle                  Vappu Säilynoja
11648:          Anna-Liisa Jokinen             Esko-Juhani Tennilä         Pirkko Turpeinen
11649:          Inger Hirvelä                  Heli Astala                 Arvo Kemppainen
11650:          Marja-Liisa Salminen           Kati Peltola                Ulla-Leena Alppi
11651:          Niilo Koskenniemi              Marjatta Stenius-Kaukonen Seppo Toiviainen
11652:          Ensio Laine                    Matti Kautto                Osmo Vepsäläinen
11653:                      Veikko Saarto                          Terho Pursiainen
11654:                                               1984 vp.
11655: 
11656: Lakialoite n:o 108
11657: 
11658: 
11659:                                  Siitonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 26 §:n
11660:                                     muuttamisesta
11661: 
11662: 
11663:                                          Eduskunnalle
11664: 
11665:    Tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n 7 kohdan     tetuilla vuosipalkkioilla, kun taas kansanedustaja
11666: mukaan verovelvollisella on oikeus tulon hankki-    saa toimestaan kuukausipalkkion sekä maaseu-
11667: misesta johtuneina menoina vähentää mm. "val-       dulla asuvat edustajat lisäksi verovapaan päivära-
11668: tiollisen luottamustehtävän hoitamisesta välittö-   han. Jo tästä syystä vähennysoikeuden ulottami-
11669: mästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset sen     nen kunnallisista luottamustehtävistä saataviin
11670: mukaan kuin verottaja tarkemmin määrää''.           palkkioihin on paikallaan. Näin on asianlaita
11671:    Suomalaisen demokratian toinen perusele-         sitäkin suuremmalla syyllä, kun käytännön vero-
11672: mentti, kunnallishallinto, rakentuu luottamus-      toimessa verolautakunnat eri puolilla maata suh-
11673: henkilöiden työn varaan jopa suuremmassa mää-       tautuvat esitettyihin vähennysvaatimuksiin hy-
11674: rin kuin valtionhallinto, jonka osalta mainittu     vinkin eri tavoin.
11675: verovähennysoikeus on tarkoitettu kansanedus-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11676: tajien tehtävien hoidosta aiheutuneiden kustan-
11677: nusten peittämiseksi. Kunnalliset tehtävät korva-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11678: taan lähinnä vain kokouspalkkioilla taikka rajoi-          kiehdotuksen:
11679: 
11680: 
11681:                                               Laki
11682:                          tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n muuttamisesta
11683: 
11684:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- Ja
11685: varallisuusverolain (1043/74) 26 §:n 1 momentin 7 kohta näin kuuluvaksi:
11686: 
11687:                    26 §
11688:  Tulon hankkimisesta johtuneita menoJa ovat            Tämä laki tulee voimaan       pa1vana
11689: muun ohessa:                                        kuuta 198 . Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
11690:                                                     ran verovuodelta 1985 toimitettavassa verotukses-
11691:    7) valtiollisen ja kunnallisen luottamustehtä-   sa.
11692: vän hoitamisesta välittömästi aiheutuneet koh-
11693: tuulliset kustannukset sen mukaan kuin verohal-
11694: litus tarkemmin määrää.
11695: 
11696: 
11697:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1985
11698: 
11699:          Eva-Riitta Siitonen          Iiro Viinanen              Erkki Moisander
11700:          Kimmo Sasi                   Eeva Turunen               Toivo T. Pohjala
11701:          Riitta Uosukainen           Juho Koivisto               Impi Muroma
11702:          Rirva Laurila                Ben Zyskowicz              Pekka Löyttyniemi
11703:          Riitta Jouppila              Martti Tiuri               Kaarina Dromberg
11704:          Liisa Hilpelä                Heikki Järvenpää           Ole Wasz-Höckert
11705:          Elisabeth Rehn               Georg C. Ehrnrooth         Aino Pohjanoksa
11706:          Lea Kärhä                    Matti Viljanen             Tauno Valo
11707:                             Esko Almgren                 Sakari Valli
11708: 428500034R
11709:                                                1984 vp.
11710: 
11711: Lakialoite n:o 109
11712: 
11713: 
11714: 
11715: 
11716:                                   Kärhä: Ehdotus laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien
11717:                                     lunastuksesta annetun lain 95 §:n muuttamisesta
11718: 
11719: 
11720:                                           Eduskunnalle
11721: 
11722:    Eduskunnan käsitellessä kesäkuussa 1984 luon-     sen kannalta epätoivottaviin seurauksiin. Se lisää
11723: nonsuojelulain 18 §:n muutosta ilmeni, että pak-     yksityisen ihmisen vastahakoisuutta yhteiskunnan
11724: kolunastuksen kohteeksi joutuneitten maanomis-       toimenpiteitä kohtaan ja lisää hänen katkeruut-
11725: tajien taholta pidettiin valtion maksamia kor-       taan, kun hän havaitsee pakkolunastustilanteessa
11726: vauksia pakkolunastuksen kohteeksi joutuneista       joutuvansa myös ilmiselvästi taloudellisten mene-
11727: alueista kohtuuttoman pieninä. Erityisesti on        tysten kohteeksi.
11728: herättänyt tyytymättömyyttä valtion maksamatta          Kerrotut syyt puoltavat maksamattomalle pak-
11729: olevalle kauppahinnalle tai lunastuskorvaukselle     kolunastushinnalle tai kauppahinnalle suoritetta-
11730: suoritettavaksi määrätyn 6 prosentin koron pie-      van korkoprosentin korottamista sekä pakkolu-
11731: nuus.                                                nastustilanteissa että niissä tapauksissa, joissa yh-
11732:    Vuoden 1983 alusta voimaan tulleessa uudiste-     teiskunta vapaaehtoisesti lunastaa omaa tarvet-
11733: tussa korkolaissa on viivästyskorko nostettu 16      taan varten yksityisen omistamaa tai hallitsemaa
11734: prosenttiin. Mm. edellä kerrottuun nähden tun-       maa-aluetta tai muuta omaisuutta.
11735: tuu pakkolunastustilanteita varten säädetty 6           Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
11736: prosentin korko kohtuuttoman pieneltä.               vasti,
11737:    Pakkolunastuslain mukainen korko ei vastaa
11738: edes vuotuisen inflaation kehitystä. Sen vuoksi se              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11739: johtaa sekä yhteiskunnan että yksityisen kansalai-           kiehdotuksen:
11740: 
11741: 
11742: 
11743:                                                Laki
11744:  kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n muuttamisesta
11745: 
11746:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien
11747: lunastuksesta 29 päivänä heinäkuuta 1977 annetun lain 95 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30
11748: päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1110/82), näin kuuluvaksi:
11749: 
11750:                         95 §
11751:    Maksamatta olevalle lunastuskorvaukselle on         Tämä laki tulee voimaan           päivänä
11752: määrättävä suoritettavaksi 16 prosentin korko        kuuta 198
11753: siitä päivästä, jolloin hakija on saanut oikeuden
11754: lunastettavan alueen haltuunottoon.
11755: 
11756: 
11757: 
11758:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1985
11759: 
11760:                                               Lea Kärhä
11761: 
11762: 
11763: 
11764: 428500033P
11765:                             j
11766:                             j
11767:                         j
11768:                         j
11769:                     j
11770:                     j
11771:                 j
11772:                 j
11773:             j
11774:             j
11775:         j
11776:         j
11777:     j
11778:     j
11779: j
11780: j
11781: