<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

152 Käyttäjää paikalla! 0.0064101219177246

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1984_1 | A_1984_2 | A_1984_3 | A_1984_4 | A_1984_5 | B_1984_1 | B_1984_2 | C_1984_1 | C_1984_2 | D_1984 | E_1984_1 | E_1984_2 | E_1984_3 | E_1984_4 | E_1984_5 | F_1984_1 | F_1984_2 | F_1984_3 | Hak_1984 | PTK_1984_1 | PTK_1984_2 | PTK_1984_3 | PTK_1984_4 |

1: Vuoden 1984
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E2
10: Toivomusaloitteet 1-654
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: Helsinki 1984. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19:
20:
21:
22:
23: Toivomusaloitteet 1-654
24:
25: Sivu Sivu
26: 1 Anttila ym.: Väliportaan hallinnon uudista- 20 Riihijärvi ym.: Oikeusaputoiminnan säilyt-
27: misesta maakuntaitsehallinnon pohjalta ...... . tämisestä Rautavaaralla ...................... . 23
28: 2 Eenilä: Henkilökohtaista toimeentuloa, ter- 21 Roos ym.: Maanvuokraa koskevan lainsää-
29: veydenhoitoa ja asumista koskevien säännösten dännön uudistamisesta nykyisiä tarpeita vastaa-
30: sisällyttämisestä hallitusmuodon 6 §:ään ..... . 2 vaksi ........................................ . 24
31: 3 Könkkölä ym.: Eräiden ympäristönsuojeluun 22 Sasi ym.: Oikeudenkäymiskaaren uudista-
32: liittyvien tehtävien siirtämisestä ympäristömi- misesta kirjallisen esikäsittelyn aikaansaamisek-
33: nisteriön hallinnonalaan ..................... . 3 si tuomioistuimissa .......................... . 25
34: 4 Skinnari: Keskusvirastojen lakkauttamisesta 5 23 Tuovinen ym.: Perunkirjoitusmenettelyn
35: 5 Tennilä: Saamelaisten ja romaanien edustuk- uudistamisesta .............................. . 26
36: sesta eduskunnassa .......................... . 6 24 Alho ym.: Kehitysyhteistyön suunnittelun
37: 6 Bärlund ym.: Shekkirikollisuuden ehkäisemi- ja seurannan parantamisesta ................. . 27
38: sestä ........................................ . 7 25 Hirvelä ym.: Naisten keskuksen rakentami-
39: 7 Eenilä: Oikeuspalvelujen hinnoittelumenet- sesta Laosiin ................................. . 28
40: telyn kehittämisestä ......................... . 8 26 Isohookana-Asunmaa ym.: Kehitysyhteis-
41: 8 Enävaara ym.: Säätiöiden valvonnan tehosta- työn suuntaamisesta koulutussektorille ....... . 29
42: misesta ........................ · ... ··········· 10 27 Isohookana-Asunmaa ym.: Naisten Kehitys-
43: 9 Halonen ym.: Valasäännöstön uudistamisesta 11 asiainneuvottelukunnan perustamisesta ...... . 30
44: 10 Helminen ym.: Taloudellisen rikollisuuden 28 E. Laine ym.: Suomen ja Neuvostoliiton
45: ehkäisemisestä .............................. . 12 kaupallis-taloudellisen, tuotannollisen ja tie-
46: 11 Muroma ym.: Asioiden käsittelyn nopeutta- teellis-teknisen yhteistyön lisäämisestä ........ . 31
47: misesta oikeusministeriön yhdistysrekisteritoi- 29 Nyby m.fl.: Om begränsning av vapenex-
48: mistossa .................................. · · · · 14 porten och omställning av den finländska va-
49: 12 Paavilainen ym.: Testamentista ilmoittami- penproduktionen ............................ . 32
50: sesta ........................................ . 15 29 Nyby ym.: Aseiden viennin rajoittamisesta
51: 13 Paavilainen ym.: Haapamäen varavankila- ja Suomen asetuotannon muuttamisesta ...... . 34
52: hankkeen toteuttamisesta .................... . 16 30 Saarto ym.: Neuvostoliitosta ja muista so-
53: 14 Pohto ym.: Haapamäen varavankilan raken- sialistisista maista tapahtuvaa tuomia vaikeut-
54: tamisesta .................................... . 17 tavien esteiden poistamisesta ................. . 36
55: 15 Pokka ym.: Rattijuopumusrangaistusten tar- 31 Westerlund: Om ökande av Finlands livs-
56: kistamisesta ja tehostamisesta erityisesti törkei- medelshjälp inom ramen för vårt utvecklings-
57: den ja uusintatapausten osalta ............... . 18 stöd ......................................... . 39
58: 16 Pokka ym.: Lapin lääninvankilan perusta-
59: 31 Westerlund: Suomen elintarvikeavun lisää-
60: misesta Tervolaan ........................... . 19
61: misestä kehitysapumme puitteissa ............ . 41
62: 17 Rajamäki ym.: Alueellisten kriminaalihuol-
63: topalvelujen tehostamisesta .................. . 20 32 Ajo ym.: Elinkeinotoiminnan kehittämises-
64: tä Tornionlaaksossa .......................... . 43
65: 18 Ratu ym.: Rikoslain rattijuoppoutta koske-
66: vien rangaistussäännösten muuttamisesta ..... . 21 33 Ala-Kapee ym.: Kohtuuhintaisten vuokra-
67: 19 Raudaskoski ym.: Vakuutusten omavas- asuntojen turvaamisesta opiskelijoille ......... . 44
68: tuuosuuden maksamista ja perimistä koskevien 34 Alaranta ym.: Omassa kodissaan lapsiaan
69: säännösten muuttamisesta ................... . 22 hoiravien perheiden verotuksen keventämisestä 45
70:
71: 4284001987
72: 4 Sisällysluettelo
73:
74:
75: Sivu Sivu
76: 35 Alaranta ym.: Liikevaihtoveron poistamises- 59 Enävaara ym.: Opintolainojen lyhennysten
77: ta käsityövaltaiselta pienyritystoiminnalta ..... . 46 vähentämisestä verotuksessa .................. . 70
78: 36 Alho ym.: Opiskelijavähennysoikeuden 60 Enävaara ym.: Verovähennysten tekemisestä
79: myöntämisestä verotuksessa lukukausittain .... 47 maksettavasta verosta ........................ . 71
80: 37 Alho ym.: Opiskelija-asuntotarkoituksiin 61 Enävaara ym.: Kirjojen liikevaihtoveron
81: luovutettujen tonttien vuokrien perimättä jät- poistamisesta ................................ . 72
82: tämisestä .................................... . 48 62 Eskelinen: Luonnonkalan myyntitulon va-
83: 38 Alppi ym.: Asumiskustannusten alentami- pauttamisesta verosta ........................ . 73
84: sesta asuntolainajärjestelmää muuttamalla ..... 49 63 Eskelinen: Luonnosta saatavien tuotteiden
85: 39 Anttila ym.: Investointivarausjärjestelmän myynnin vapauttamisesta liikevaihtoverosta ... 74
86: laajentamisesta .............................. . 50 64 Hilpelä ym.: Valtion teknillisen tutkimus-
87: 40 Anttila ym.: Eräiden metsänparannustoi- keskuksen tuotekehitys- ja markkinointiyksikön
88: menpiteiden saattamisesta vähennyskelpoisiksi sijoittamisesta Turkuun ...................... . 75
89: verotuksessa ................................. . 51 65 Hurskainen ym.: Elatusmaksujen vähentä-
90: 41 Anttila ym.: Etelä-Suomen yritysten toi- misestä verotuksessa ......................... . 76
91: mintaedellytysten turvaamisesta .............. . 52 66 Hurskainen ym.: Lasten päivähoitoon kul-
92: 42 Arranz ym.: Pienten eläkkeiden verotuksen jettamisesta aiheutuvien kustannusten vähentä-
93: keventämisestä .............................. . 53 misestä verotuksessa ......................... . 77
94: 43 Arranz ym.: Velkojen korkojen vähennysoi- 67 Hurskainen: Eräiden Imatran talousalueen
95: keuden laajentamisesta verotuksessa .......... . 54 kuntien saamisesta erityistukialueiksi ......... . 78
96: 44 Arranz ym.: Vuokratulon vähennyskelpoi- 68 Ikonen ym.: Ns. liiteleimaveron perimisen
97: suudesta verotuksessa ........................ . 55 siirtämisestä päätöksen saamisen yhteyteen .... 79
98: 45 Arranz ym.: Sairauskuluvähennyksen oma- 69 Isohookana-Asunmaa ym.: Kuljetustukilain
99: vastuuosuuden poistamisesta ................. . 56 kehittämisestä ............................... . 80
100: 46 Arranz ym.: Kuukautissuojien hankkimises- 70 Isohookana-Asunmaa ym.: Kärsämäen saat-
101: ta aiheutuvien kustannusten verovähennyskel- tamisesta erityisaluekunnaksi ................. . 81
102: poisuudesta ................................. . 57 71 Jansson: Om uppföljning av rättsverkning-
103: 47 Arranz ym.: Asuntolainojen lisäämisestä .. . 58 arna hos dubbelbeskattningsavtalet mellan Fin-
104: 48 Astala ym.: Valtionavun myöntämisestä land, Danmark, Island, Norge och Sverige 82
105: Paraisten ajankohtaisiin investointeihin ...... . 59 71 Jansson: Suomen, Tanskan, Islannin, Nor-
106: 49 Astala ym.: Perniön kunnan Teijon taaja- jan ja Ruotsin välisen kaksinkertaista verotusta
107: man nimeämisestä erityisalueeksi ............ . 60 koskevan sopimuksen oikeusvaikutusten seu-
108: 50 Astala ym.: Valtion virastotalon rakentami- raamisesta ................................... . 83
109: sesta Kaarinaan .............................. . 61 72 Joutsenlahti ym.: Päätoimiseksi katsottava-
110: 51 Dromberg ym.: Vanhusten asuntoihin na opiskeluaikana ansaittujen tulojen vapautta-
111: myönnettävistä asuntolainoista ............... . 62 misesta verosta .............................. . 84
112: 52 Dromberg ym.: Vuokra-asuntotilanteen 73 Joutsenlahti ym.: Kaikkien sairauskulujen
113: helpottamisesta pääkaupunkiseudulla ........ . 63 saattamisesta vähennyskelpoisiksi verotuksessa 85
114: 53 Ehrnrooth: Opiskelijavähennystä koskevan 74 Joutsenlahti ym.: Kahden vuoden verova-
115: tulo- ja varallisuusverolain säännöksen muutta- pauden myöntämisestä työelämään siirtyneille
116: misesta ...................................... . 64 nuorille ..................................... . 86
117: 54 Ehrnrooth: Vuokratulon vähennyskelpoi- 75 Joutsenlahti ym.: Invalidivähennyksen ko-
118: suudesta verotuksessa ........................ . 65 rottamisesta ................................. . 87
119: 55 Ehrnrooth: Omassa käytössä olevan asuin- 76 Joutsenlahti ym.: Kotitaloustyöntekijöiden
120: rakennuksen verotusarvon vahvistamisesta puo- palkkakustannusten tekemisestä vähennyskel-
121: leen käyvästä arvosta ......................... . 66 poisiksi verotuksessa ......................... . 88
122: 77 Joutsenlahti ym.: Lasten kotihoitokustan-
123: 56 Ehrnrooth: Omaan käyttöön hankittavan
124: nusten saattamisesta vähennyskelpoisiksi vero-
125: asunnon leimaveron poistamisesta ............ . 67 tuksessa ..................................... . 89
126: 57 Eklund ym.: Pienten työeläkkeiden vero- 78 Joutsenlahti ym.: Verovähennysten myöntä-
127: tuksen keventämisestä ....................... . 68 misestä varusmiespalveluksen suorittaneille .... 90
128: 58 Enävaara ym.: Asuntolainojen korkomeno- 79 Joutsenlahti ym.: Maataloudenharjoittajien
129: jen verovähennyskäytännön muuttamisesta .... 69 erillisverotuksen toteuttamisesta .............. . 91
130: Sisällysluettelo 5
131:
132: Sivu Sivu
133: 80 Joutsenlahti ym.: Virka-asuntoina käytetty- - 101 Kärhä: Valtion virastojen ja laitosten haja-
134: jen vanhojen pappiJoiden verotusarvojen alen- sijoittamisesta luopumisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115
135: tamisesta pappilakulttuurin säilyttämiseksi .... 92 - 102 Kärhä: Teollisuuspiirin paikallistoimisto-
136: 81 Juhantalo ym.: Kehitysalueilla toimivia yri- jen perustamisesta Uudellemaalle . . . . . . . . . . . . . 116
137: tyksiä koskevien tukitoimenpiteiden tehostami- 103 Kärhä: Kansanedustajien palkkion irrotta-
138: sesta ........................................ . 93 misesta valtion ylimpään palkkausluokkaan
139: 82 Juhantalo ym.: Lisäyksestä valtion vuoden kuuluvan valtion viran- ja toimenhaltijan pe-
140: 1984 tulo- ja menoarvioon tukeen kotimaisen ruspalkasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 7
141: energian käytön lisäämiseksi ................. . 95 104 Kärhä: Valtion lainoittamien työsuhde-
142: 83 Juhantalo ym.: Asuntolainsäädännön kehit- asuntojen vuokrausjärjestelmän yksinkertaista-
143: tämisestä vanhan asuntokannan hyödyntämi- misesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118
144: seksi ........................................ . 97 - 105 Lahti-Nuuttila: Pirkanmaan tuotekehitys-
145: 84 Jyrkilä ym.: Invalidivähennyksen korottami- ja markkinointiyksikön perustamisesta......... 119
146: sesta ........................................ . 98 106 E. Laine ym.: Valtion ja rahalaitosten
147: 85 Jyrkilä ym.: Verouoman polttoaineen käy- myöntämien asuntolainojen laina-aikojen pi-
148: tön sallimisesta maataloustraktoreissa tilapäi- dentämisestä ja niiden korkojen alentamisesta
149: sesti maatalouteen kuulumattomissa ajoissa .... 99 sekä asumiskustannusten nousun hillitsemises-
150: 86 Jyrkilä ym.: Määrärahasta pienten kuntien tä............................................ 120
151: sivualueiden sähkömuuntopiirien rakentamis- 107 Lindroos ym.: Vilppulan Kolhon taajaman
152: kustannusten ja liityntämaksujen välisen ero- määräämisestä erityisalueeksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . 121
153: tuksen rahoittamiseen ....................... . 100 108 Louekoski ym.: Pääkaupunkiseudun
154: 87 Järvenpää ym.: Yritystoiminnan tukiperus- asunto-ongelmien lieventämisestä............. 122
155: teiden laajentamisesta ....................... . 101 109 Louekoski ym.: Asuntotuotantolain 5 §:n
156: 88 Kettunen ym.: Kainuun sähköistäiDisen mukaisen rajatun hakumenettelyn soveltami-
157: loppuunsaattamisesta ........................ . 102 sesta Valtionrautateillä........................ 123
158: 89 Kietäväinen ym.: Jätepaperin käytön tehos- 110 Miettinen ym.: Piirirakennustoimiston pe-
159: tamisesta .................................... . 103 rustamisesta Mikkelin lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . 124
160: 90 Koivisto: Erillisverotuksen ulottamisesta 111 Miettinen ym.: Uusien toimitilojen hank-
161: koskemaan kaikkia maatilan tuloja ........... . 104 kimisesta Kangasniemen poliisiasemalle . . . . . . . 125
162: 91 Koivisto: Poisto-oikeuden ulottamisesta kos- 112 S. Mikkola ym.: Perheen koon huomioon
163: kemaan kaikkea maatalouden tuotanto-omai- ottamisesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 6
164: suutta ....................................... . 105 113 Muroma ym.: Asuntotulon verottamisesta
165: 92 Koivisto: Määrärahasta Suomenselkä-projek- eräissä tapauksissa annetun lain kumoamisesta 127
166: tia varten ................................... . 106 114 Muroma ym.: Pientaloja ja -tontteja koske-
167: 93 Koivisto: Vaasan läänin asuntomääräraha- vien kiinteistökauppojen yhteydessä perittävän
168: kiintiön korottamisesta ...................... . 107 leimaveron alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128
169: 94 Konesalmi ym.: Lapsen ikärajan korottami- 115 Muroma ym.: Lukkiutumattoman jarrujär-
170: sesta verotuksessa ............................ . 108 jestelmän kustannusten huomioon ottamisesta
171: 95 Kortesalmi ym.: Matkakustannusten saatta- autoveroa määrättäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
172: misesta kokonaan vähennyskelpoisiksi verotuk- 116 Nordman m.fl.: Om grundande av ett
173: sessa ........................................ . 109 utvecklingsbolag i Vasa Iän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130
174: 96 Kortesalmi ym.: Vuokratulon verottomuu- 116 Nordman ym.: Kehitysyhtiön perustami-
175: desta eräissä tapauksissa ..................... . 11 0 sesta Vaasan lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
176: 97 Kortesalmi ym.: Pienehköistä vuokra-asun- 117 Paasilinna ym.: Keräyspaperin käytön li-
177: noista saatavan vuokratulon verotuksen huo- säämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 2
178: jentamisesta ................................. . 111 118 Paasilinna ym. : Valtion asuntolainoituksen
179: 98 Kortesalmi ym.: Asutustilallisten vapautta- myöntämisvaltuuden tarkistamisesta . . . . . . . . . . 133
180: misesta satunnaisen myyntivoiton verosta eräis- 119 Paasilinna ym.: Määrärahoista valtion lai-
181: sä tapauksissa ............................... . 112 noittamien pienasuntojen tuottamiseksi . . . . . . . 134
182: - 99 Koskinen: Ranskan kanssa solmitun veroso- 120 Paavilainen ym.: Lapsiperheiden verotuk-
183: pimuksen noudattamisesta ................... . 113 sen kohtaantumisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 5
184: 100 Koskinen ym.: Valtion siementarkastuslai- 121 Pekkarinen ym.: Opiskelijavähennyksen
185: toksen sijoittamisesta Mäntsälään ............ . 114 korottamisesta........................ . . . . . . . . 136
186: 6 Sisällysluettelo
187:
188:
189: Sivu Sivu
190: 122 Pekkarinen ym.: Joutsan ja Kuhmoisten 143 Riihijärvi ym.: Opiskelijavähennyksen ko-
191: nimeämisestä lii perusvyöhykkeen A-tukialu- rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
192: eeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137 144 Riihijärvi ym.: Vanhuusvähennyksen pa-
193: 123 Pekkarinen ym.: Vapon ja maanomistajien lauttamisesta verotukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159
194: välillä ennen vuotta 1980 tehtyjen vuokrasopi- 145 Riihijärvi ym.: Kansaneläkkeiden verotuk-
195: musten korjaamisesta......................... 138 sen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160
196: 124 Pesola ym.: Teknologian kehittämiskes- 146 Riihijärvi ym.: Kotiapulaisen pitämisestä
197: kuksen tuotekehitys- ja markkinointiyksikön aiheutuvien palkkakustannusten verovähennys-
198: perustamisesta Jyväskylään.................... 139 kelpoisuudesta eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . 161
199: 125 Pesola ym.: Määrärahasta lämpölaitosten 147 Rusanen ym.: Asuntoedun verotusarvon
200: korjaus- ja parannustoimenpiteiden selvittämi- kohtuullistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162
201: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 148 Saari ym.: Suomenselkä-projektin jatkami-
202: 126 Pohto ym.: Moottorikelkassa käytettävän sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163
203: bensiinin vapauttamisesta verosta . . . . . . . . . . . . . 141 149 Skön ym.: Korkovähennyksen omavas-
204: 127 Pohto ym.: Moottorisahakustannusten tuuosuuden poistamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164
205: saattamisesta kokonaan vähennyskelpoisiksi ve- 150 Skön ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta
206: rotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2 yhden henkilön yrityksiltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165
207: 128 Pohto ym.: Moottorisahojen polttoaineve- 151 Skön ym.: Savonlinnan määräämisestä eri-
208: ron poistamisesta............................. 143 tyisalueeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166
209: 129 Pohto ym.: Sähköverolain kumoamisesta 144 15 2 Skön ym.: Anttolan muuttamisesta saaris-
210: 130 Pohto ym.: Lannoiteveron poistamisesta... 145 tokunnaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
211: 131 Pohto ym.: Leimaveron poistamisesta kiin- 153 Surakka ym.: Alueellisen tuotekehitysyksi-
212: teistökaupoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146 kön perustamisesta Jyväskylään................ 168
213: 132 Pohto ym.: Öljyn verotuksen kasvihuone- 154 Säilynoja ym.: Kehitysalueiden kehitys-
214: viljelylle aiheuttaman hintapaineen helpotta- edellytysten parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169
215: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 7 155 Tennilä: Lisäyksestä valtion vuoden 1984
216: 133 Pohto ym.: Riittävien varmuusvarastojen tulo- ja menoarvioon Kemi-yhtiön paperiko-
217: aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148 netta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171
218: 134 Pokka: Julkisten investointikohteiden si- 156 Tennilä: Sokiin kaivoksen avaamisesta..... 172
219: joittamisesta kehitysaluelääneihin työllisyyden 157 Tennilä: Lapin sähkölaitosten oikeuttami-
220: turvaamiseksi................................. 149 sesta ostamaan sähköä Kemijoki Oy:ltä osakas-
221: 135 Pokka ym.: Täyden korvauksen suorittami- hinnalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173
222: sesta Lapille sen luovuttamista luonnonvaroista 150 158 Tuomaala: Kotiapulaisten ja lastenhoita-
223: 136 Poutanen ym.: Maatilatalouden verotuk- jien palkkojen vähennysoikeutta verotuksessa
224: sessa myönnettävän investointivarauksen vä- koskevasta selvityksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174
225: himmäismäärän alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 151 159 Tuomaala: Suomenselkä-projektin jatko-
226: 13 7 Poutanen ym.: Pienyritysten tarpeiden toimenpiteiden rahoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 176
227: huomioon ottamisesta kehitysalueavustusten 160 Tuovinen ym.: Eläkeläisen opiskelijalta
228: myöntämisperusteita muutettaessa . . . . . . . . . . . . 152 saaman vuokratulon verovapaudesta . . . . . . . . . . . 177
229: 138 Rantanen ym.: Erityisalueiden teolli- 161 Törnqvist ym.: Ilomantsin turvebriketti-
230: suuden edistämiseen tarkoitettujen inves- tehtaan käynnistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178
231: tointi-, aloittamis- ja kehittämisavustusten ko- 162 Vainio ym.: Verovapauden myöntämisestä
232: rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 3 itsensä työllistävälle henkilölle . . . . . . . . . . . . . . . . 179
233: 163 Vainio ym.: Jatko- ja uudelleenkoulutuk-
234: 139 Rantanen ym.: Valkeakosken oikeuttami-
235: sen kustannusten verovähennyskelpoisuudesta 180
236: sesta saamaan erityisalueiden tuotantotoimin-
237: 164 Vainio ym.: Vuorotyölisän verotuksen
238: nan tukemiseen tarkoitettua määrärahaa . . . . . . 154
239: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
240: 140 Rantanen ym.: Forssan virastotalon muu-
241: 165 Vainio ym.: Päivärahojen verotuskäytän-
242: tostöiden käynnistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 5
243: nöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182
244: 141 Ratu: Määrärahasta keksintöjen teolliseen 166 Vainio ym.: Äitiys- ja sairauspäivärahan
245: hyödyntämiseen.............................. 156 saattamisesta verovapaaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183
246: 142 Riihijärvi ym.: Verovapaan perustoimeen- 167 Vainio ym.: Invalidivähennysten korotta-
247: tulon turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 7 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184
248: Sisällysluettelo 7
249:
250: Sivu Sivu
251: 168 Vainio ym.: Yksityiskotiin sijoitetun lap- 190 Alaranta ym.: Sotainvalidien sairaskodin
252: sen huoltamisesta myönnettävistä veronhuojen- perustamisesta Oulaisiin .............. '· . . . . . . 208
253: nuksista ..................................... . 185 191 Almgren ym.: Raittiushotellien ja -ravinto-
254: 169 Vainio ym.: Aloitepalkkioiden saattamises- loiden perustamisen ja laajentamisen lainoitta-
255: ta verottomaksi tuloksi ....................... . 186 mista hoitavan rahaston perustamisesta . . . . . . . . 209
256: 170 Vainio ym.: Naapuriavun verotuksen pois- 192 Arranz ym.: Uusien kodinhoitajavirkojen
257: tamisesta .................................... . 187 perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210
258: 171 Vainio ym. : Kotimaassa vietetyn loman 193 Eenilä: Alkoholin haittavaikutusten vähen-
259: vaikutuksesta ulkomailla työskentelevän henki- tämiseksi tarvittavista toimenpiteistä . . . . . . . . . . 211
260: lön verotukseen ............................. . 188 194 Eklund ym.: Haja-asutusalueiden vähit-
261: 172 Vainio ym.: Määrärahasta pienituloisten täiskaupan turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 214
262: kunnallisveron alentamiseksi ................. . 189 195 Eklund ym.: Sairaaloiden hoitomaksujen
263: 173 Vainio ym.: Kesämökkien verotuksen alen- määräämisestä potilaan maksukyvyn perusteel-
264: tamisesta .................................... . 190 la............................................ 215
265: 174 Vainio ym.: Pienehköjen vakuutuskorvaus- 196 Eklund ym.: Vaikeavammaisten terveys-
266: ten verovapaudesta .......................... . 191 palvelujen tehostamisesta..................... 216
267: 175 Vainio ym.: Geologisen tutkimuslaitoksen 197 Anna-Liisa Jokinen ym.: Tupakkavalistuk-
268: toiminnan tehostamisesta Lopella ............ . 192 seen käytettävän määrärahan korottamisesta
269: 176 Vainio ym.: Nastolan virastotalon raken- lain edellyttämälle tasolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217
270: nussuunnittelun käynnistämisestä ............ . 193 198 Jyrkilä ym.: Määrärahasta rintamaveteraa-
271: 177 Valli ym.: Vesistöjen säännöstelystä mak- nien kuntoutushenkilökunnan koulutuksen te-
272: settavien korvausten verovapaudesta .......... . 194 hostamiseen.................................. 218
273: 178 Vihriälä ym.: Kokonaisenergialaitoksen ra- 199 Kalliomäki ym.: Manipulaatiohoidon kou-
274: kentamisesta Jalasjärvelle .................... . 195 lutuksen järjestämisestä....................... 219
275: 179 Vihriälä ym.: Lisäyksestä valtion vuoden ·- 200 Kettunen ym.: Määrärahasta Vuokatin
276: 1984 tulo- ja menoarvioon Vapolle suonvuok- matkailuprojektin toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . 220
277: raussopimusten kohtuullistamiseen ........... . 196 201 Komsi ym.: Yökahvilatoiminnan edellytys-
278: 180 Viinanen: Suljetuilla alueilla tapahtuvassa ten parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221
279: moottoriurheilussa käytettävien urheiluvälinei-
280: 202 Koskinen ym.: Terveyspalvelujen turvaa-
281: den verovapaudesta .......................... . 197
282: misesta ulkomaisilla terveydenhoito- ja loma-
283: 181 Viinanen ym.: Investointirahaston rahoi'
284: paikkakunnilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222
285: tusehtojen parantamisesta ................... . 198
286: 182 Vähäkangas ym.: Erityismäärärahasta Poh- 203 Koskinen ym.: Ulkomaille markustavan
287: jois-Pohjanmaan asuntotilanteen parantami- oikeuttamisesta ottamaan mukaansa tarvetta
288: seen ........................................ . 199 vastaava lääkemäärä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223
289: 183 Väänänen ym.: Anjärveä, MyrskyJää ja 204 Kärhä: Kehitysvammahuollon turvaamises-
290: PukkiJaa koskevista erityistukitoimista ........ . 200 ta Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224
291: 184 Väänänen: Valtion siementarkastuslaitok- 205 E. Laine ym.: Anniskeluoikeuden peruut-
292: sen siirtämisestä Helsingistä Mäntsälään ...... . 201 tamisesta huoltoasemien yhteydessä toimiviita
293: 185 Zilliacus: Om rätt tili avdrag för utgifter kahviJoilta ja ravintoJoilta..................... 225
294: åsamkade av småbarnsvård ................... . 202 - 206 Louvo ym.: Valistuskampanjasta huumaus-
295: 185 Zilliacus: Pienten lasten hoidosta aiheutu- aineiden käytön ennalta ehkäisemiseksi ja vä-
296: neiden kustannusten vähentämisestä verotuk- hentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226
297: sessa ........................................ . 203
298: 207 Lähdesmäki ym.: Sydänkirurgian toiminta-
299: 186 Ratu: Länsivientiä haittaavien Suomen
300: edellytysten parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227
301: Pankin määräämien sakkomaksujen lakkautta-
302: misesta ...................................... . 204 208 Lähdesmäki: Vaikeiden palovammojen
303: 187 Ajo ym.: Alkoholin anniskelun rajoittami- hoidon keskittämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 228
304: sesta sisävesistöalueen matkustaja-aluksissa .... 205 - 209 Lähdesmäki ym.: Mielisairaaloiden perus-
305: 188 Ala-Kapee ym.: Ns. mammografia-tutki- korjausohjelman toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 229
306: musten suorittamisesta yli 40-vuotiaille naisille 206 210 Miettinen ym.: Kotiteollisuusneuvojan toi-
307: 189 Ala-Kapee ym.: Käytetyn auton kauppaa men perustamisesta Ristiinan käsityöneuvonta-
308: koskevien säännösten aikaansaamisesta ....... . 207 asemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230
309: 8 Sisällysluettelo
310:
311:
312: Sivu Sivu
313: 211 Muroma yrn.: Myrkytystietokeskuksen 234 Enävaara yrn.: Taloudellisten rikosten tut-
314: muodostamisesta pysyväksi valtion varoilla toi- kijavoimien lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 59
315: mivaksi yksiköksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 231 235 Enävaara yrn.: Korttelipoliisien lisäämises-
316: 212 Muroma yrn.: Kehitysvammaisten avohoi- tä Helsingissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260
317: don kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233 236 Enävaara yrn.: Kalaportaiden rakentami-
318: 213 Muroma yrn.: Huumausaineiden väärin- sesta Vantaanjoen itäiseen suuhaaraan......... 261
319: käyttäjien hoidon tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . 234 237 Enävaara yrn.: Ulkomaalaisten tarvitsemis-
320: 214 Pesola yrn.: Kirurgisen yksikön perustami- ta kalastusluvista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 262
321: sesta Äänekosken terveysaseman yhteyteen . . . . 235 238 Helle yrn.: Lyijyttörnään bensiiniin siirty-
322: 215 Puolanne yrn.: Perhelääkärijärjestelmän misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 3
323: aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236 239 Helle yrn.: Ampumaratalainsäädännön
324: 216 Rajamäki yrn.: Sydänleikkaustoiminnan uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264
325: turvaamisesta Kuopion yliopistollisessa keskus- 240 Helminen yrn.: Vaelluskalakantojen suku-
326: sairaalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237 puuttoon kuolemisen estäruisestä . . . . . . . . . . . . . 265
327: 217 Renlund rn.fl.: Orn förbud rnot användan- 241 Ikonen yrn.: Kotitalouksien jätehuollon
328: de av PCB-produkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238 kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267
329: 217 Renlund yrn.: PCB-tuotteiden käytön kiel- 242 Ikonen yrn.: Lisäyksestä valtion vuoden
330: tämisestä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239 1984 tulo- ja menoarvioon Lievestuoreen Li-
331: 218 Rusanen yrn.: Valtionapuun oikeuttavan peälamrnen ympäristöhaittojen poistamiseksi 268
332: kotiteollisuuskonsulentin toimen saamisesta 243 Isohookana-Asunrnaa yrn.: Pohjois-Poh-
333: Mikkelin läänin kotiteollisuusyhdistykseen . . . . 240 janmaan haja-asutusalueiden vesihuollon ke-
334: 219 Sutinen yrn.: T uupovaaran saattamisesta hi ttärnisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 270
335: käsi- ja kotiteollisuuden kokeilualueeksi . . . . . . . 241 244 Aila Jokinen yrn.: Ydinenergiatutkirnuk-
336: 220 Säilynoja yrn.: Mielenterveystoimistojen sen turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271
337: siirtämisestä kansanterveyslain piiriin . . . . . . . . . . 242 245 Juhantalo yrn.: Ilmansuojelun lyhyen aika-
338: 221 Turunen yrn.: Oikeuslääkärin viran perus- välin tavoiteohjelman laatimisesta . . . . . . . . . . . . . 272
339: tamisesta Pohjois-Karjalan lääninhallitukseen 244 246 Karpola yrn.: Sijaintikuntaedun huomioon
340: 222 Väänänen yrn.: Koti talous- ja kuluttajatoi- ottamista koskevasta kuntainliiton liittoval-
341: mintaa selvittävän toimikunnan asettamisesta 24 5 tuuston päätöksestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 3
342: 223 Ala-Kapee yrn.: Asuinympäristön kehittä- 247 Kettunen yrn.: Harjujensuojeluohjelman
343: rnisavustuksia koskevan lain säätäruisestä . . . . . . 246 supistamisesta Kainuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 274
344: 224 Alaranta yrn.: Palo- ja pelastustoimen 248 Kettunen yrn.: Kalaportaiden rakentami-
345: koulutuskeskuksen perustamisesta Ylikiirnin- sesta Oulujokeen ja Kemijokeen . . . . . . . . . . . . . . 275
346: kiin.......................................... 247 249 Kietäväinen yrn.: Saimaan tulvien torjun-
347: 225 Alaranta yrn.: Siikajoen suun ruoppaarni- nan tehostamisesta sekä tulvakorvausten korot-
348: sesta ............................... , . . . . . . . . . 248 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276
349: 226 Arranz yrn.: Ympäristötutkimuksen mää- 250 Kokko yrn.: Poliisipiirien rajojen tarkista-
350: rärahojen lisäämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249 misesta Etelä-Karjalassa....................... 277
351: 227 Astala yrn.: Rikkipäästöjen vähentämisestä 250 251 Koskinen yrn.: Manttaalirnaksujen poista-
352: 228 Bärlund rn.fl.: Orn fridlysning av vikaresä- misesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278
353: len........................................... 252 252 Kärhä: Klaukkalan Isosuon ostamisesta
354: 228 Bärlund yrn.: Norpan rauhoittamisesta . . . . 2 53 soidensuojeluohjelman mukaiseen tarkoituk-
355: 229 Drornberg yrn.: Kuntien selvitysvelvolli- seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
356: suuden vähentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 54 253 Kärhä yrn.: Puhdistuksen tarpeessa olevien
357: 230 Drornberg yrn.: Poliisitoimen henkilöstön vesistöjen kunnostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280
358: lisäämisestä Uudellamaalla.................... 255 2 54 P. Leppänen yrn. : Määrärahasta kuntien
359: 231 Eenilä: Puhtaan juomaveden turvaamiseksi elinkeinoasiamiesten palkkaukseen . . . . . . . . . . . . 281
360: tarvittavista toimenpiteistä Turun seudulla . . . . 256 255 Nordman rn.fl.: Orn bidrag tili Kornrnu-
361: 232 Eklund yrn.: Savukaasusuodattirnien saat- nalförbundet för ornsorger i Svensk-Finland . . . 282
362: tamisesta pakollisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 57 255 Nordman yrn.: Kornrnunalförbundet för
363: 233 Eklund yrn.: Autojen pakokaasujen puh- ornsorger i Svensk-Finland -nimiselle kuntain-
364: distamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 58 liitolle rnyönnettävästä avustuksesta . . . . . . . . . . . 283
365: Sisällysluettelo 9
366:
367: Sivu Sivu
368: 256 Nordman m.fl.: Om åtgärder för minskad 277 Ala-Kapee ym.: Koulutussopimuksen mu-
369: försurning av naturen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284 kaisten työharjoittelupaikkojen järjestämisestä 312
370: 256 Nordman ym.: Toimenpiteistä luonnon 278 Ala-Kapee ym.: Näkövammaisille tarkoite-
371: happamoitumisen vähentämiseksi............. 285 tun julkaisutoiminnan kehittämisestä ........ . 313
372: 25 7 Nyby m.fl.: Om fridlysning av duvhök 279 Alaranta: Lukion perustamisesta Pyhäjoelle 314
373: under hela året . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286 280 Alaranta ym.: Yläasteen perustamisesta
374: 2 57 Nyby ym.: Kanahaukan ympärivuotisesta Merijärvelle ................................. . 315
375: rauhoittamisesta......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287 281 Alaranta ym.: Pyhännän muodostamisesta
376: 258 Paasilinna ym.: Rikkipäästöjen vähentämi- omaksi peruskoulun yläasteen piiriksi ........ . 316
377: sestä Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 288 282 Alaranta ym.: Sairaanhoito-opetuksen jat-
378: 259 Piipari ym.: Lisäyksestä valtion vuoden kamisesta Oulaisissa ......................... . 317
379: 1984 tulo- ja menoarvioon avustuksena kun- 283 Alaranta ym.: Turkisalan koulutuksen jär-
380: tien kadunrakentamismenoihin . . . . . . . . . . . . . . . 289 jestämisestä Kalajoen kotiteollisuuskoulussa ... 318
381: 260 Pokka: Kalastuslain täydentämisestä koski- 284 Alho ym.: Opintorahan maksamisesta sen
382: tilakalastuskuntaa koskevalta osin . . . . . . . . . . . . . 291 myöntämislukukautena ...................... . 319
383: 261 Puolanne ym.: Lapsen huomioon otta- 285 Alho ym.: Opiskelijoille maksettavan kor-
384: misesta asuntoalueiden rakentamisessa . . . . . . . . 292 kotuen maksu ajan pidentämisestä ............ . 320
385: 262 Ratu ym.: Seutukaavaliittojen toiminnan 286 Almgren ym.: Koulutussuunnittelijan toi-
386: lakkauttamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294 men perustamisesta Kymen lääninhallituksen
387: 263 Ratu ym.: Vesilain uudistamisesta nykyistä kouluosastolle ............................... . 321
388: selkeämmäksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 295 287 Almgren ym.: Reitkallin puutarhurikou-
389: 264 Riihijärvi ym.: Kuopion paikkakuntakal- lun toiminnan turvaamisesta ................. . 322
390: leusluokan muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 296 288 Anttila ym.: Forssan kaupunginkirjaston
391: 265 Riihijärvi ym.: Kirkollisten pyhäpäivien rakentamisesta .............................. . 323
392: huvikiellon säilyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 297 289 Anttila ym.: Suomen Ratsastusopiston
393: 266 Saari ym.: Vesistöjen rehevöitymisen ja saattamisesta urheiluopistolain piiriin ........ . 324
394: mataloitumisen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298 290 Anttila ym.: Jokioisten museorautatieyh-
395: 267 Salminen ym.: Kunnan velvollisuutta edis- distyksen toiminnan turvaamisesta ........... . 325
396: tää ja tukea rauhantyötä ja kansojen välisen 291 Astala ym.: Korkeakoulujen henkilökun-
397: ystävyyden rakentamista koskevan esityksen an- nan lisäämisestä ............................. . 326
398: tamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 299 292 Astala ym.: Korkeakoulutasoisen lastentar-
399: 268 Vihriälä ym.: Lyijyttömän polttoaineen hanopettajakoulutuksen vakinaistamisesta ..... 327
400: valmistamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301 293 Astala ym.: Korvausten maksamisesta kor-
401: 269 Viljanen: Eräiden Päijät-Hämeen kuntien keakoulujen hallintoelinten toimintaan osallis-
402: kantokykyluokan muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 302 tuville opiskelijoille .......................... . 328
403: 270 Vähäkangas ym.: Kuntien valtionapujär- 294 Astala ym.: Ammatillisen koulutuksen
404: jestelmän uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303 kehittämisestä ............................... . 329
405: 271 Aaltio ym.: Tampereen yliopiston opetus- 295 Astala ym.: Opintorahan maksamisesta
406: jaostojen saamisesta korkeakoulujen kehittä- asianomaisena lukukautena .................. . 330
407: mislainsäädännön piiriin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305 296 Astala ym.: Taideopetuksen järjestämisestä
408: 272 Aho ym.: Keski-Pohjanmaan maakunta- kansalais- ja työväenopistoissa alle 16-vuotiaille 331
409: kirjaston perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 307 297 Astala ym.: Kirjastomäärärahojen lisäämi-
410: 273 Ala-Kapee ym.: Koulutuspoliittisen selon- sestä Turun ja Porin läänissä ................. . 332
411: teon antamisesta eduskunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . 308 298 Astala ym.: Erityistoimenpiteistä Kaleva-
412: 274 Ala-Kapee ym.: Peruskoulun tilapäisen lan 150-vuotisjuhlavuonna ................... . 333
413: lisäkoulutuksen turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 309 299 Dromberg ym.: Ylioppilaspohjaisten am-
414: 275 Ala-Kapee ym.: Yleisten ammattikoulujen matillisten oppilaspaikkojen lisäämisestä ..... . 334
415: ja teknillisten oppilaitosten ammatillisten ja 300 Dromberg ym.: Ammatillisen koulutus-
416: teknillisten aineiden opettajien täydennyskou- paikan turvaamisesta muun kuin englannin
417: lutuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310 kielen peruskoulun aloituskieleksi valinneille
418: 276 Ala-Kapee ym.: Aikuisopiskelijoiden tuke- oppilaille ................................... . 335
419: misesta opintovapaalain mukaisen opiskelun 301 Dromberg ym.: Ammatillisten koulutus-
420: aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311 paikkojen lisäämisestä Uudellamaalla ........ . 336
421: 10 Sisällysluettelo
422:
423:
424: Sivu Sivu
425: 302 Eklund ym.: Tampereen teknillisen kor- 325 Kalliomäki ym.: Vapaa-aikatilojen yhteis-
426: keakoulun henkilökunnan lisäämisestä . . . . . . . . 337 käytön tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360
427: 303 Elo: Liikenneopettajien koulutuksen rin- 326 H. Kemppainen ym.: Sotkamon lukion
428: nastamisesta ammattikoulun opettajien koulu- muuttamisesta hiihtolukiaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 361
429: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 338 327 Kettunen ym.: Seppälän maatalousoppi-
430: 304 Elo: Liikenneopetuksen lisäämisestä kou- laitoksen toimintaedellytysten parantamisesta
431: luissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339 Kajaanissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 362
432: 305 Enävaara ym.: Kirjastokorvauksen maksa- 328 Kietäväinen ym.: Lukion perustamisesta
433: misesta oppikirjojen tekijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . 340 HartoJaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . 363
434: 306 Hetemäki-Olander ym.: Lasten taidekou- 329 Kietäväinen ym.: Lukion perustamisesta
435: lujen niveltämisestä keskiasteen taideopetuk- J oroisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364
436: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341 330 Kietäväinen ym.: Yli neljä vuotta opiskel-
437: 307 Hetemäki-Olander ym.: Valtion opintotu- leiden opiskelijoiden opintorahan perusosan
438: kikeskuksen henkilöresurssien lisäämisestä . . . . . 342 korottamisesta...... . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 365
439: 331 Knuuttila ym.: Maatalousoppilaitoksen
440: 308 Hilpelä ym.: Talouskoulujen rahoitusjär-
441: perustamisesta Keuruulie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366
442: jestelyjen selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 343
443: 332 Knuuttila ym.: Maamiesseurojen, pienvil-
444: 309 Hurskainen ym.: Imatran-Lappeenran- jelijäin yhdistysten ja osastojen sekä raittiusseu-
445: nan alueteatteritoiminnan käynnistämisestä . . . 344 rojen talojen korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 367
446: 310 Hurskainen ym.: Yrittäjäkurssien aloitus- 333 Komsi ym.: Opintorahan maksatusjärjes-
447: paikkojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 5 telmän muuttamisesta........................ 368
448: 311 Ikonen ym.: Ympäristönhoidon ja kasvien 334 Koskinen ym.: Orimattilan kotitalousopis-
449: viljelyn opetuksen tehostamisesta peruskouluis- ton rakennushankkeiden toteuttamisesta . . . . . . 369
450: sa ja kotitalousalan oppilaitoksissa. . . . . . . . . . . . . 346 335 Kärhä ym. : Suomen kansainvälisen har-
451: 312 Ikonen ym.: Talouskoulujen kehittämises- joittelijavaihdon lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 370
452: ili............................................ ~7 336 Lahti-Nuuttila ym.: Teatterikorkeakoulun
453: 313 Ikonen ym.: Keski-Suomen kotitalous- sijoittamisesta Tampereelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371
454: opettajaopiston peruskorjaustöiden loppuun 337 P. Leppänen ym.: Suolahden Telakkaka-
455: saattamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348 dun koulun laajennuksesta .. .. . . . . . . . . . . . . . . . 374
456: 314 Ikonen ym.: Jyväskylän talouskoulun laa- 338 P. Leppänen ym.: Karstulan pääkirjaston
457: jennustöiden loppuun saattamisesta . . . . . . . . . . . 349 rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375
458: 315 Ikonen ym.: Nuorten kotitalousharrastus- 339 P. Leppänen ym.: Pihtiputaan maatalous-
459: toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . 3 50 oppilaitoksen rakentamisesta.................. 376
460: 316 Isohookana-Asunmaa ym.: Tutkimusasia- 340 Liedes ym.: Ammattikoulujen opettajien
461: miesvirkojen perustamisesta korkeakouluihin . . 351 täydennyskoulutuksen aloittamisesta Pohjois-
462: 317 Isohookana-Asunmaa ym.: Kirjastonhoita- Pohjanmaan keskusammattikoulussa . . . . . . . . . . 377
463: jien koulutuksen aloittamisesta Oulun yliopis-
464: 341 Louvo ym.: Mekatroniikan opetussuunnan
465: tossa......................................... 352
466: perustamisesta Kymen lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . 378
467: 318 Isohookana-Asunmaa ym.: Ammatillisen
468: 342 Moisander ym.: Ammatillisten ja teknillis-
469: koulutuksen opettajankoulutuksen laajentami-
470: ten oppilaitosten kirjastojen kehittämisestä . . . . 379
471: sesta Pohjois-Suomeen . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . 353
472: 319 Isohookana-Asunmaa ym.: Oulun käsiteol- 343 Muroma ym.: Geriatri;m professorin virko-
473: lisuusopiston perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 54 jen perustamisesta lääketieteellisiin tiedekun-
474: 320 Jouppila ym.: Lukion perustamisesta Sie- tiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 380
475: vun .......................................... 355 - 344 Mäkipää ym.: Työllisyyskoulutuksen laa-
476: 321 Jouppila ym.: Musiikinopettajien koulu- jentamisesta korkeakouluissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381
477: tuksen aloittamisesta Oulun konservatoriossa 356 345 Mäkipää ym.: Kihniön kotiteollisuuskou-
478: 322 Kalliomäki ym.: Urheilulukiojärjestelmän lun laajentamisesta ja saneeraamisesta . . . . . . . . . 382
479: luomisesta erityislahjakkaille nuorille . . . . . . . . . . 357 346 Männistö ym.: Materiaalitalouden opetus-
480: 323 Kalliomäki ym.: Liikuntalain valtion- linjan aloittamisesta Kuopion kauppaoppilai-
481: osuusjärjestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . 358 toksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 383
482: 324 Kalliomäki: Uudenmaan läänin liikunta- 347 Nordman m.fl.: Om statligt räntestöd
483: paikkojen lisäämisestä . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . 359 under studerandes moderskapsledighet . . . . . . . . 384
484: Sisällysluettelo 11
485:
486: Sivu Sivu
487: 347 Nordman ym.: Valtion korkotuesta opiske- 368 Rehn m.fl.: Om ändring av lagen om
488: lijaäidin äitiysloman aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 385 statsunderstöd åt medborgar- och arbetarinsti-
489: 348 Nordman m.fl.: Om inrättande av ett tut i syfte att utvidga undervisningen i färdig-
490: idrottscentrum vid Vörå Folkhögskola-Breida- hets- och konstämnen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 408
491: blick......................................... 386 368 Rehn ym.: Kansalais- ja työväenopistojen
492: 348 Nordman ym.: Urheilukeskuksen perusta- valtionavusta annetun lain muuttamisesta
493: misesta Vörå Folkhögskola-Breidablick -nimi- taide- ja taitoaineiden opetuksen laajentami-
494: sen laitoksen yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 387 seksi......................................... 409
495: 349 Paasilinna ym.: Opiskelumahdollisuuksien 369 Renlund m.fl.: Om grundande av en ny
496: järjestämisestä lukiossa ranskaa, saksaa tai ve- internatskola i Vasa Iän för svenskspråkiga
497: näjää A-kielenä lukeville...... . . . . . . . . . . . . . . . . 388 barn- och ungdomsinvalider . . . . . . . . . . . . . . . . . . 410
498: 350 Paasilinna ym.: Työttömien nuorten kou- 369 Renlund ym.: Uuden sisäoppilaitoksen
499: luttamisesta ATK-ohjelmien tuotannon palve- perustamisesta Vaasan lääniin ruotsinkielisiä
500: lukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390 lapsi- ja nuorisoinvalideja varten . . . . . . . . . . . . . . 411
501: 351 Pekkarinen ym.: Jyväskylän yliopiston lii- 370 Riihijärvi ym.: Kansalaisopiston perusta-
502: kunta- ja tutkimushallin rakentamisesta . . . . . . . 391 misesta Varpaisjärvelle........................ 412
503: 352 Pekkarinen ym.: Kodin ja koulun välisen 371 Riihijärvi yin.: Kuopion läänin kirjasto-
504: yhteistyön parantamisesta....... . . . . . . . . . . . . . . 392 olojen parantamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 413
505: 353 Pekkarinen ym. : Maatalousalan opisto ta- 372 Riihijärvi ym.: Peltosalmen maatalous-
506: soisen koulutuksen aloittamisesta Tarvaalan oppilaitoksen rakentamisesta.................. 414
507: maatalousoppilaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 393 373 Riihijärvi ym.: Iisalmen nuorisobussitoi-
508: 354 Pekkarinen ym.: Opistoasteisen koulutuk- minnan tukemisesta . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . 415
509: sen aloittamisesta Petäjäveden kotiteollisuusop- 374 Ronkainen ym.: Kasvatustieteen professo-
510: pilaitoksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 394 rin viran perustamisesta Savonlinnan opetta-
511: 355 Pesola ym.: Ympäristöntutkimuskeskuksen jankoulutuslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 416
512: perustamisesta Jyväskylän yliopistoon. . . . . . . . . . 395 375 Ronkainen ym.: Ulkomailla toimivien pe-
513: 356 Pesola ym.: Perhekasvatuksen aseman vah- ruskoulua vastaavien yksityisten koulujen saat-
514: vistamisesta peruskoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396 tamisesta valtionavun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 418
515: 357 Pesola ym.: Keski-Suomen sairaanhoito- 376 Roos ym.: Mouhijärven ja Suodenniemen
516: oppilaitoksen lisärakennushankkeen kiirehtirui- yhteisen kansalaisopiston perustamisesta....... 419
517: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397 377 Roos ym.: Kulttuuritoimen virkojen perus-
518: 358 Pietikäinen ym.: Taide- ja taitoaineiden tamisedellytysten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 420
519: opetuksen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398 378 Rusanen ym.: Kasvatustieteen professorin
520: 359 Pietikäinen ym.: Opintorahan perusosan viran perustamisesta Savonlinnan opettajan-
521: korottamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399 koulutuslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 421
522: 360 Pietikäinen ym.: Perheellisten opiskelijoi- 379 Rusanen ym.: Kalatalousoppilaitoksen saa-
523: den asumistuen parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 400 misesta Enonkoskelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422
524: 361 Pohjanoksa ym.: Kesäyliopistojen valtion- 380 Siitonen ym.: Pohjois-Helsingin musiikki-
525: osuuksien nostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 401 koulun saattamisesta lakisääteisen valtionavun
526: 362 Pohjanoksa ym.: Hoitoalan koulutuksen piiriin........................................ 423
527: vakinaistamisesta Raumalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 402 381 Sutinen ym.: Maa- ja metsätalouden sekä
528: puutarhanhoidon opettajien koulutuksen vaki-
529: 363 Pohto ym.: Keuruun maatalousoppilaitok-
530: naistamisestaJoensuun yliopistossa............ 424
531: sen perustamisesta............................ 403
532: 382 Säilynoja ym.: Valtion oppilaitoksissa opis-
533: 364 Pohto ym.: Keski-Suomen ilmailumuseon kelevien vakuutusturvan laajentamisesta....... 425
534: saneeraustöiden suorittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 404 - 383 Tenhiälä: Museon perustamisesta Mustia-
535: 365 Puolanne ym.: Vammaisen lapsen sijoitta- lan maatalousoppilaitoksen yhteyteen . . . . . . . . . 426
536: misesta normaaliin koululuokkaan . . . . . . . . . . . . 405 384 Tiuri ym.: Opintotukijärjestelmän kehittä-
537: 366 Rajantie ym.: Uuden lisäopintotukijärjes- misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 27
538: telmän aikaansaamisesta vähävaraisimpia opis- 385 Tuovinen ym.: Itä-Suomen liikuntalukion
539: kelijoita varten . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . 406 perustamisesta Joensuuhun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 428
540: 367 Raudaskoski ym.: Vieraiden kielten ope- 386 Turunen ym.: Itä-Suomen liikuntaopiston
541: tuksen tehostamisesta kouluissa . . . . . . . . . . . . . . . 407 saattamisesta valtionavun piiriin . . . . . . . . . . . . . . 429
542: 12 Sisällysluettelo
543:
544: Sivu Sivu
545: 387 Turunen ym.: Kulttuuritoimen virkojen - 409 Anttila ym.: Maatalouden aluepoliittisen
546: valtionosuusmäärärahojen korottamisesta...... 430 tuen budjetointimenettelyn muuttamisesta.... 454
547: 388 Turunen ym.: Lasten ja nuorten kuvatai- - 410 von Bell ym.: Maatalouden vientimaksujen
548: dekoulujen toiminnan turvaamisesta . . . . . . . . . . 431 perimää koskevan lainsäädännön muuttamises-
549: 389 Tykkyläinen ym.: Järjestöjen sivistys- ja ta............................................ 455
550: kulttuuritoimintaa koskevan lainsäädännön 411 von Bell ym.: Investointirajoitusten poista-
551: uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 432 misesta Lapin, Koillismaan ja Kainuun perhe-
552: 390 Törnqvist ym.: Maa- ja metsätalouden viljelmiltä......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 456
553: peruskoulutuksen saaneiden kaupallisesta kou- 412 von Bell ym.: Maatalouden kehittämisra-
554: luttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 33 haston lainoituksen jatkamisesta Lapin, Koillis-
555: 391 Uosukainen ym.: Kirjastoautomääräraho- maan ja Kainuun alueella..................... 457
556: jen lisäämisestä............................... 434 - 413 von Bell ym.: Maatilalain nojalla myönnet-
557: 392 Uosukainen ym.: Imatran musiikkikoulun tävien lainojen ulottamisesta koskemaan järjes-
558: lakisääteisestä valtionavusta................... 435 töjen ja koneyhtymien konehankintoja . . . . . . . . 458
559: 393 Urpilainen: Opintotuen asumislisän korot- - 414 Ehrnrooth: Om ändrade grunder för bevil-
560: tamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 436 jande av arealtillägg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 459
561: 394 Vainio ym.: Asikkalan Anianpellon ala- 414 Ehrnrooth: Pinta-alalisän myöntämisperus-
562: asteen koulun rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 437 teiden muuttamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460
563: 395 Vainio ym.: Teknillisen oppilaitoksen laa- 415 Enävaara ym.: Majavien aiheuttamien va-
564: jentamisesta Lahdessa......................... 438 hinkojen korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 461
565: 396 Wasz-Höckert ym.: Lääkärikoulutuksen 416 Hurskainen ym.: Valtionavun myöntämi-
566: mitoittamisesta tarvetta vastaavaksi . . . . . . . . . . . . 439 sestä maataloussihteerien palkkoihin . . . . . . . . . . 462
567: 397 Vihriälä ym.: Etelä-Pohjanmaan keskus- 417 Isohookana-Asunmaa ym.: Kalansaaliin
568: ammattikoulun saneeraussuunnitelmien jou- hintatukijärjestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . . 463
569: duttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 441 - 418 H. Kemppainen ym.: Metsähallituksen
570: 398 Vihriälä ym.: Lisäyksestä valtion vuoden toiminnan hajauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 464
571: 1984 tulo- ja menoarvioon Alajärven Nuoriso- 419 Kettunen ym.: Maanmittausinsinöörin vi-
572: seuran talon entisöimiseksi....... . . . . . . . . . . . . . 443 ran perustamisesta Kajaanin maatalouspiiriin 465
573: 420 Kettunen ym.: Puutarhakonsulentin viran
574: - 399 Viinanen ym.: Peruskoulun teknisen työn
575: perustamisesta Kainuun maatalouskeskukseen 466
576: tuntimäärän lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444
577: - 421 Kettunen ym.: Lammastalouden edistämi-
578: 400 Viinanen ym.: Ammatti- ja teknillisten sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 467
579: oppilaitosten opetuksen turvaamisesta teknolo- - 422 Kettunen ym.: Turkistarhojen taloudelli-
580: gian kehitys huomioon ottaen . . . . . . . . . . . . . . . . 445 sesta tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 468
581: 401 Viinanen ym.: Teknisten alojen opettajien - 423 Kettunen ym.: Turkistarhausneuvonnan
582: tuotantoelämän tuntemuksen ylläpitämisestä 446 jatkamisesta Kainuun alueella . . . . . . . . . . . . . . . . 469
583: 402 Viljanen: Määrärahasta virkojen perustami- - 424 Kettunen ym.: Määrärahasta eko-tuottei-
584: seen Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja den varaston rakentamiseksi Suomussalmelle 470
585: koulutuskeskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 447 425 Kietäväinen ym.: Alueittaisen hintapoliit-
586: tisen tuen korottamisesta eräissä Mikkelin lää-
587: 403 Väänänen ym.: Kirjastopuitelain säätämi-
588: nin kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 71
589: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 448
590: 426 Kietäväinen ym.: Maatalouden tukitoi-
591: 404 Väänänen ym.: Musiikkioppilaitosten val-
592: menpiteiden tehostamisesta saaristoalueilla . . . . 4 72
593: tionapujärjestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . 449
594: 427 Koivisto: Maatalouden aluepoliittiseen tu-
595: 405 Aho ym.: Lisämaan hankkimisesta maata- keen osoitettujen varojen budjetointimenette-
596: louden tutkimuskeskuksen Keski-Pohjanmaan lyn muuttamisesta................ . . . . . . . . . . . . 474
597: koeasemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 450 428 Koskinen ym.: Perheviljelmäperustalla toi-
598: 406 Aho ym.: Kannuksen turkiseläintutkimuk- mlVIen karjatalouden harjoittajien aseman
599: sen koeaseman toiminnan tehostamisesta . . . . . . 4 51 huonontumisen estämisestä................... 475
600: 407 Almgren ym.: Maatalouskeskuksen perus- 429 Koskinen ym.: Yksityismetsänomistajan
601: tamisesta Kouvolaan.......................... 452 aseman turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 476
602: 408 Almgren ym.: Kalanviljelylaitoksen raken- 430 P. Leppänen: Valtion viljavaraston raken-
603: tamisestaJaalan Sonnanjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . 453 tamisesta Äänekoskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 477
604: Sisällysluettelo 13
605:
606: Sivu Sivu
607: 431 Liedes ym.: Pinta-alalisän myöntämispe- 448 Ala-Kapee ym.: Vaikeasti satraan lapsen
608: rusteiden täsmentämisestä eräissä tapauksissa . . 4 78 hoidosta aiheutuneen ansionmenetyksen kor-
609: 432 Lindroos ym.: Juupajoen siirtämisestä vaamisesta sairausvakuutuslain perusteella . . . . . 499
610: maatalouden aluejaossa III-vyöhykkeen kun- 449 Alaranta ym.: Asumistuen myöntämisestä
611: naksi......................................... 479 vammatsen tai vanhuksen perhehoitoon otta-
612: 433 Malm m.fl.: Om skador på pälsdjur föror- neelle perheelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500
613: sakade av rovdjur i naturtillstånd. . . . . . . . . . . . . . 480 450 Almgren ym.: Vanhusten palvelukeskuk-
614: 433 Malm ym.: Luonnontilassa olevien peto- sen rakentamisestaJaalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 501
615: eläinten turkiseläimille aiheuttamista vahin- 451 Anttila ym.: Viljelijäväestön työterveys-
616: goista........................................ 481 huollon edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 502
617: 434 Mäkipää ym.: Turkisten jatkojalostamises- 452 Arranz ym.: Lapsilisien korottamisesta . . . . 503
618: ta............................................ 482 453 Arranz ym. : Työllisyysmäärärahojen korot-
619: 435 Nyby m.fl.: Om grunderna för anslag i tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 504
620: fråga om ersättande av vilda djurs skadegörelse 483 454 Astala ym.: Afaatikkojen kuntoutusmah-
621: - 435 Nyby ym.: Villieläinten aiheuttamien va- dollisuuksien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 505
622: hinkojen korvausmäärärahojen perusteista . . . . . 484 455 Astala ym.: Osa-aikatyömahdollisuuksien
623: - 436 Pohto ym.: Maatalouden aluetuen ja lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 506
624: pinta-alalisän määräämisestä Keski-Suomessa 456 Astala ym.: Ateriakorvauksen maksamises-
625: pienalueittain . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 485 ta jokaiselta päivältä ammattikurssilaisille . . . . . 507
626: - 437 Raudaskoski ym.: Maidontuotannon vä- 4 57 Eenilä: Lasten elatusmaksujen perimisen
627: hentämissopimusten mukaisen korvaushinnan tehostamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 508
628: nostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486 458 Eklund ym.: Raskaana olevien naisten
629: 438 Renlund m.fl.: Om full ersättning för yötyön kieltämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509
630: älgskador . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 487 459 Eklund ym.: Raskausloman aikaansaami-
631: 438 Renlund ym.: Hirvivahinkojen korvaami- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 510
632: sesta täysimääräisinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 488 460 Eklund ym.: Raskaudelle vaarallisten ai-
633: neiden käytön kieltämisestä työpaikoilla . . . . . . . 511
634: - 439 Roos ym.: Metsänhoitoyhdistyslain koko-
635: 461 Eklund ym.: Sairaus- ja äitiyspäivärahojen
636: naisuudistuksen valmistelun käynnistämisestä 489
637: erojen pienentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 512
638: 440 Saari ym.: Maatalouden tukijärjestelmiä 462 Eklund ym.: Yrittäjäeläkejärjestelmän pa-
639: koskevien vyöhykejakojen muuttamisesta Suo- rantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513
640: menselän alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 490 463 Eklund ym.: Työllistämiskokeilun laajen-
641: 441 Sutinen ym.: Pohjois-Karjalan läänin tamisesta Pohjois-Hämeessä................... 514
642: muodostamisesta metsätilojen perustamisen 464 Enävaara ym.: Sotilasvammalain epäkoh-
643: kokeilualueeksi............................... 491 tien korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 515
644: 442 Tenhiälä: Kalanviljelylaitoksen rakentami- 465 Enävaara: Työllistämiskokeilun laajentami-
645: sesta Lammin Porraskoskelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . 492 sesta Kymen läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516
646: 466 Helminen ym.: Toimeentulotukea koske-
647: 443 Uosukainen ym.: Hevoskasvatuksen saatta-
648: van valtioneuvoston päätöksen korjaamisesta 517
649: misesta maaseudun elinkeinotoiminnan edistä-
650: 467 Hurskainen ym.: Maaseudun työpaikkatu-
651: roistoimien piiriin............................ 493
652: kikokeilun toteuttamisesta eräissä Imatran ta-
653: - 444 Vesterinen ym.: Lisäyksestä valtion vuoden lousalueen kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 519
654: 1984 tulo- ja menoarvioon Työtehoseuralle 468 Ikonen ym.: Maatalouden sijaisavusta pe-
655: hankintahakkuiden työmenetelmien kehittä- rittävän korvauksen muuttamisesta kuukausi-
656: mistoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494 korvaukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520
657: - 445 Vihriälä ym.: Perunanviljelykonsulentin 469 Ikonen ym.: Kauppalaivoilla työskentele-
658: saamisesta Etelä-Pohjanmaan maatalous- vien äitiyspäivärahaoikeuden parantamisesta... 521
659: keskukseen................................... 495 470 Ikonen ym.: Omaa työtään tekevien työ-
660: 446 Vihriälä ym.: Kotieläinten geeniainestoi- suojelun parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 2
661: mikunnan ehdottamien toimenpiteiden toteut- 471 Ikonen ym.: Leivonmäen ammatillisen
662: tamisesta..................................... 496 kurssikeskuksen toiminnan jatkamisesta . . . . . . . 523
663: 447 Väänänen ym.: Kasvin viljelykoeaseman 472 Ikonen ym.: Maaseudun työpaikkatuen
664: perustamisesta Mäntsälään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 498 vakinaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 524
665: 14 Sisällysluettelo
666:
667:
668: Sivu Sivu
669: - 473 Jansson: Om uppföljning av rättsverkning- - 495 P. Leppänen ym.: Suolahden vanhainko-
670: arna hos den nordiska konventionen om social din laajentamisesta . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . 548
671: trygghet .................................... . 525 496 Liedes ym.: Työllisyyslain antamisesta..... 549
672: 473 Jansson: Pohjoismaisen sosiaaliturvasopi- 497 Liedes ym.: Pysyvien työpaikkojen luomi-
673: muksen oikeusvaikutusten seuraamisesta ..... . 526 sesta Iijokilaakson kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 551
674: 474 Jouppila ym.: Rintamaveteraanien varhais- 498 Malm m.fl.: Om en ändring av lagen om
675: eläkejärjestelmän yhtenäistämisestä .......... . 527 pension för lantbruksföretagare i syfte att tryg-
676: 475 Juhantalo ym.: Kotona tehtävän työn ga änkans ställning i samband med genera-
677: tasa-arvoistamisesta .......................... . 528 tionsväxling.................................. 552
678: 476 Jyrkilä ym.: Määrärahasta pienyrittäjien 498 Malm ym.: Maatalousyrittäjien eläkelain
679: lomarahan korottamiseen .................... . 529 muuttamisesta lesken aseman turvaamiseksi su-
680: 477 Jyrkilä ym.: Työllistämiskokeilun ulottami- kupolvenvaihdoksen yhteydessä............... 553
681: sesta Pohjois-Karjalaan ...................... . 530 499 Moisander ym.: Erityisen alihankintajärjes-
682: 478 Kalliomäki ym.: Hierootahoidon aseman telmän kehittämisestä työllisyyden hoitamiseksi 554
683: parantamisesta .............................. . 531 500 Muroma ym.: Asumistukeen oikeutettujen
684: 479 Kalliomäki: Olympiavoittajien olosuhtei- piirin laajentamisesta .. . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 55 5
685: den turvaamisesta urheilukauden jälkeen ..... . 532 501 Muroma ym.: Sotainvalidien puolisoiden
686: 480 H. Kemppainen ym.: Kuhmon, Suomus- kuntoutuksen edistämisestä................... 556
687: salmen, Puolangan ja Ristijärven ottamisesta 502 Mäkipää ym.: Työvoimaministeriön toi-
688: työpaikkakokeilun piiriin .................... . 533 mintamahdollisuuksien parantamisesta . . . . . . . . 55 7
689: 481 Kettunen ym.: Eläkeläisten asumistuen 503 Mäkipää ym.: Työllistämiskokeilun laajen-
690: korottamisesta ............................... . 534 tamisesta Turun ja Porin läänissä.............. 558
691: 482 Kettunen ym.: Työllistämistukikokeilun 504 Mäkipää ym.: Työrajoitteisten oman elin-
692: ulottamisesta koskemaan koko Kajaanin työ- keinotoiminnan käynnistämisen avustamisesta 559
693: voimapiiriä .................................. . 535
694: 505 Mäkipää ym.: Koulutustuen turvaamisesta
695: 483 Kietäväinen ym.: Kansaneläkelaitoksen ammattikurssikeskuksissa opiskeleville työttö-
696: noudattamien arvioimisperusteiden tarkistami- mille......................................... 560
697: sesta maa- ja metsäomaisuuden osalta ........ . 536
698: 506 Männistö ym.: Metsäalan työntekijöiden
699: 484 Kokko ym.: Työpaikkatukikokeilun piiriin eläkeikärajan alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561
700: kuuluvien kuntien lisäämisestä Kymen läänissä 537 507 Nyby m.fl.: Om rätt att ta barnen tili
701: 485 Kortesalmi ym.: Työllistämiskokeilun ulot- arbetsplatsen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 562
702: tamisesta Oulun lääniin ja Lappiin ........... . 538 507 Nyby ym.: Oikeudesta ottaa lapset mu-
703: 486 Koskinen ym.: Eläkeläisten ulkomaille kaan työpaikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 563
704: suuntautuneiden terveysmatkojen menojen 508 Paavilainen ym.: Lapsen elatustuen mää-
705: korvaamisesta ............................... . 539 rän korottamisesta sekä elatusavun perinnän
706: 487 Kuoppa ym.: Sitovan työllistämisvelvoit- tehostamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 564
707: teen asettamisesta työnantajille .............. . 540 509 Paavilainen ym.: Päivähoidon kustannuk-
708: 488 Kärhä: Liikuntavammaisten lasten kuntou- sia koskevan selvityksen tekemisestä . . . . . . . . . . . 565
709: tuspalvelujen parantamisesta ................. . 541 510 Pekkarinen ym.: Eräiden Suomenselkä-
710: 489 Kärhä ym.: Merimieslähetysasemien toi- kuntien saattamisesta maaseudun työpaikkatu-
711: minnan turvaamisesta ....................... . 542 kikokeilun piiriin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566
712: 490 Kärhä ym.: Yrittäjien eläkelain muuttami- 511 Petäjäniemi ym.: Vanhainkotien lyhyt-
713: sesta nuoren yrittäjän yritystoiminnan aloitus- aikaispalveluiden kehittämisestä avohoidossa
714: vaikeuksien huomioon ottamiseksi ........... . 543 oleville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 567
715: 491 Kärhä: Sanomalehtimieseläkkeiden lau- 512 Pietikäinen ym.: Vanhusten kotona tapah-
716: sunnonantajien piirin laajentamisesta ........ . 544 tuvan hoidon kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 568
717: 492 Kärhä: Valtion työohjelman ja työllisyys- 513 Pohjanoksa ym.: Sosiaalihuollon virkojen
718: työohjelman erottamisesta toisistaan ......... . 545 lisäämisestä . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . 569
719: 493 Laaksonen ym.: Määrärahasta Noormarkun 514 Pohto ym.: Itseoppineiden hierojien ase-
720: vanhainkodin rakentamiseen ................. . 546 man parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 570
721: 494 Laaksonen ym.: Määrärahasta Satakunnan 515 Pohto ym.: Rintamasotilaslisän korottami-
722: työvoimapiirin perustamiseen ................ . 547 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 571
723: Sisällysluettelo 15
724:
725: Sivu Sivu
726: 516 Pohto ym.: Rintamaveteraanien maksutto- 538 Skön ym.: Eläkkeiden toisen vuotuisen
727: man matkustusoikeuden ja sairaalahoidon jär- indeksitarkistuksen palauttamisesta . . . . . . . . . . . 594
728: jestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572 539 Skön ym.: Indeksitarkistusuudistuksen ai-
729: 517 Pohto ym.: Työllistämiskokeilun laajenta- heuttamien menetysten korvaamisesta pienitu-
730: misesta Keski-Suomeen....................... 573 loisille eläkeläisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 595
731: 518 Pohto ym.: Työllistämiskokeilun laajenta- 540 Skön ym.: Työllistämiskokeilun ulottami-
732: misesta Vaasan lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 4 sesta Mikkelin lääniin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 596
733: 519 Pokka ym.: Perhe- ja työelämän nykyistä 541 Skön ym.: Kuorma-autoilijoiden toimeen-
734: joustavammasta ja erityisesti lapsiperheiden tulon helpottamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597
735: tarpeet huomioon ottavasta yhteensovittamises- 542 Surakka ym.: Ammattitautilain tarkistami-
736: ta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 575 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 598
737: 520 Pokka ym.: Lapsilisän maksuajan pidentä- 543 Tennilä: Eläkeiän alentamisesta........... 599
738: misestä koskemaan 16-18-vuotiaita lapsia.... 576 544 Tennilä: Työttömyyspäivärahan korottami-
739: 521 Pokka ym.: Kotitaloustyön saattamisesta sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600
740: lainsäädäntöteitse maatalousyrittäjien tapatur- 545 Tuovinen ym.: Työnantajan sosiaaliturva-
741: mavakuutuksen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 577 maksun alueellisesta porrastamisesta . . . . . . . . . . 601
742: 522 Pokka ym.: Pientiloja suosivan maatalous- 546 Vainio ym.: Ammatillisten oppilaitosten
743: yrittäjien viikkovapaajärjestelmän ulottamisesta opettajien eläkeiän tilapäisestä alentamisesta 602
744: koskemaan lakisääteisesti koko maata . . . . . . . . . 57 8 547 Vainio ym.: Työllistämiskokeilun laajenta-
745: 523 Poutaneo ym.: Maatalousyrittäjien vuosi- misesta Etelä-Hämeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 603
746: loma-, sijaisapu- ja viikkovapaajärjestelmän pa- 548 Valo ym.: Yrittäjänsuojalain aikaansaami-
747: rantamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 579 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 604
748: 524 Puolanne ym.: Kotihoidontuen vakinaista- 549 V. Vennamo ym.: Sotiemme veteraanien
749: misesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 580 ja invalidien varhaiseläketurvan laajantamisesta 605
750: 525 Puolanne ym.: Päiväkotien rakentamisen 550 V. Vennamo ym.: Veteraanieläkkeen luon-
751: edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 581 teisten korvausten suorittamisesta ulkomailla
752: 526 Puolanne ym.: Koululaisten päivähoidon asuville sotiemme veteraaneille. . . . . . . . . . . . . . . . 606
753: kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 582 551 Westerlund m.fl.: Om åtgärder för ska-
754: 527 Ratu: Tuotannollisen keksijätoiminnan tu- pande av resurser åt Invalidförbundet för över-
755: kemisesta suoritettaessa työttömyyden torjun- sättning av informationsmaterial . . . . . . . . . . . . . . 607
756: taa............... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583 551 Westerlund ym.: Invalidiliitolle myönnet-
757: 528 Raudaskoski ym.: Rintamalisän maksami- tävistä varoista vammaisuuteen liittyvän tiedo-
758: sesta ulkomaan kansalaisuuden saaneille suo- tusmateriaalin kääntämiseksi ruotsiksi . . . . . . . . . 608
759: malaisille sotaveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 584 552 Viinanen ym.: Etelä-Suomessa asuvien
760: 529 Riihijärvi ym.: Työllistämiskokeilun laa- eläkeläisten asumistuen laajentamisesta . . . . . . . 609
761: jentamisesta Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . 585 553 Zilliacus: Om förnyande och förenhetli-
762: 530 Roos ym.: Työllistämiskokeilun soveltami- gande av systemet med arbetslöshetsersättning 610
763: sesta Tampereen työvoimapiirin alueella....... 586 55 3 Zilliacus: Työttömyyskorvausjärjestelmän
764: 531 Roos ym.: YK:n rauhanturvajoukoissa pal- uudistamisesta ja yhtenäistämisestä. . . . . . . . . . . . 611
765: velleiden työhön paluun helpottamisesta . . . . . . 587 554 Aaltio: Taavetinlahden-Kangasalan
766: 53 2 Rosnell ym. : Määrärahasta Satakunnan maantien n:o 310 parantamisesta välillä Savo-
767: työsuojelupiirin perustamiseksi........ . . . . . . . . 588 Ranta-Koivisto.............................. 612
768: 53 3 Rusanen ym. : Työvoimatoimiston vastaan- 555 Aaltio: Maantien n:o 337 parantamisesta
769: oton vakinaistamisestaJoroisissa............... 589 välillä Kuru-Ruovesi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613
770: 534 Rusanen ym.: Anttolan nimeämisestä 556 Ajo ym.: Eläkeläisalennuksen myöntämi-
771: maaseudun työpaikkakokeilukunnaksi......... 590 sestä myös linja-autoliikenteessä. . . . . . . . . . . . . . . 614
772: 535 Saari ym.: Pienyrittäjien vuosilomajärjes- 557 Ala-Kapee ym.: Tiemäärärahojen jakami-
773: telmän kustannuksiin tarkoitetun määrärahan sesta liikennetarpeen ja -turvallisuuden vaati-
774: muuttamisesta arviomäärärahaksi . . . . . . . . . . . . . 591 musten mukaisesti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 615
775: 536 Sasi: Varhaiseläkeläisten ja työttömyyselä- 558 Alaranta ym.: Maantien n:o 811 kunnosta-
776: keläisten toimeentulotason riittävyydestä . . . . . . 592 misesta välillä Siikajoki-Revonlahti . . . . . . . . . . 616
777: 537 Skön ym.: Sairauskulujen omavastuuosuu- 559 Alaranta ym.: Maantien n:o 19217 kun-
778: den poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 593 nostamisesta välillä Oulainen-Kastari-Ojala 617
779: 16 Sisällysluettelo
780:
781:
782: Sivu Sivu
783: 560 Alaranta ym.: Kevyen liikenteen väylien 582 Jyrkilä ym.: Asemarakennuksen rakenta-
784: rakentamisesta Pyhännän kirkonkylän taaja- misesta Onkamon liikennepaikalle . . . . . . . . . . . . 642
785: massa........................................ 618 583 Kettunen ym.: 1VL:n Kainuun piirin
786: 561 Arranz ym.: Ilmaisen matkustusoikeuden toimintaedellytysten parantamisesta . . . . . . . . . . . 64 3
787: myöntämisestä valtionrautateillä sotaveteraa- 584 Kettunen ym.: Lapin tieverkoston paranta-
788: neille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 619 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644
789: 562 Astala ym.: Kemiön-Ylönkylän tien ra- 585 Kettunen ym.: Vuoreslahden-Vuottalah-
790: kentamisen aloittamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 620 den paikallistien muuttamisesta maantieksi.... 645
791: 563 Bärlund m.fl.: Om begränsning av 1V- 586 Kettunen ym.: Uuden sillan rakentamises-
792: reklam som riktar sig tili barn och ungdom . . . . 621 ta Katerman kylässä Kuhmossa. . . . . . . . . . . . . . . . 646
793: 563 Bärlund ym.: Lapsiin ja nuoriin kohdistu- 587 Kettunen ym.: Venesatamien ·rakentami-
794: van 1V-mainonnan rajoittamisesta . . . . . . . . . . . . 622 sesta Kainuun haja-asutusalueille . . . . . . . . . . . . . 647
795: 564 Dromberg ym.: Uudenmaan tiemäärära- 588 Kettunen ym.: Oulun postipiirin posti-
796: hojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623 alueiden säilyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 648
797: 565 Dromberg ym.: Ritan-Koskenkylän 589 Koskinen ·ym.: Uudenmaan tie- ja vesira-
798: tieyhteyden rakentamisen toteuttamisesta . . . . . 624 kennuspiirin määrärahojen korottamisesta . . . . . 649
799: 566 Dromberg ym.: Ruskeasannan-Valkoi- 590 Koskinen ym.: Maantien perusparannus-
800: senlähteentien-Maantiekylän tieyhteyden pa- töiden aloittamisesta välillä Pyörähtälä-Kui-
801: rantamisen nopeuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625 vanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 650
802: 567 Dromberg ym.: Ånäsin-Arolan ja Aro- 591 Koskinen ym.: Autoa liikennevahinkoa
803: lan-Mäntsälän välisten tieosuuksien rakenta- aiheuttamatta pitkään ajaneen liikennevakuu-
804: misesta Lahden moottoriliikennetiellä . . . . . . . . . 626 tusmaksujen alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651
805: 568 Dromberg ym.: Järvenpään-Pornaisten 592 Koskinen ym.: Eläkeläisten halpalentojen
806: maantien rakentamisesta...................... 627 järjestämisestä ulkomaisiin lomakeskuksiin . . . . 652
807: 569 Dromberg ym.: Maantien n:o 1791 paran- 593 Kuusio ym.: Uusien virkojen ja toimien
808: tamisesta välillä Ruotsinkylä-Kakkulanmäki 628 perustamisesta Valtionrautateille.............. 653
809: 570 Dromberg ym.: Lapinkylän-Siuntion
810: 594 Kärhä: Valtatien n:o 3 leventämisestä
811: tieyhteyden rakentamisen nopeuttamisesta . . . . 629
812: välillä Vantaankoski-Keimola................ 654
813: 571 Dromberg ym.: Loviisan laivaväylän syven-
814: 595 Kärhä: Eräistä määrärahajärjestelyistä ke-
815: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 630
816: vyen liikenteen parantamiseksi Uudellamaalla 655
817: 572 Eenilä: Turun seudun liikenneolojen sel-
818: vittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 31 596 Kärhä: Valtionrautateiden henkilöliiken-
819: 573 Eklund ym.: VR:npaikallisliikenteen tur- teen parantamisesta Järvenpään liikennepai-
820: vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 33 koilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 656
821: 574 Eklund ym.: Eläkeläisten viikonloppumat- 597 Kärhä ym.: Keravan tavaraterminaalin ra-
822: kustusrajoituksen poistamisesta valtionrauta- kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 57
823: teillä......................................... 634 598 Laaksonen ym.: Määrärahasta Paluksen
824: 575 Elo ym.: Luvian keskustan kevyen liiken- paikallistien n:o 13027 muuttamiseen maan-
825: teen väylien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 635 tieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 658
826: 576 Enävaara ym.: Jalankulkusillan rakentami- 599 P. Leppänen: Määrärahasta Suolahden-
827: sesta Kaisaniemen puiston ja Töölön välille.... 636 Sumiaisten tien perusparantamiseen . . . . . . . . . . 659
828: 577 Hietala ym.: Valtion tulo- ja menoarvion
829: 600 P. Leppänen: Määrärahasta kevyen liiken-
830: momentin 31.90.01 (Valtionrautatiet, palk-
831: teen väylän rakentamiseen välille Suolahti-
832: kaukset) perustelujen muuttamisesta . . . . . . . . . . 637
833: Äänekoski . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 660
834: 578 Hietala: Posti- ja telelaitoksen televerkon
835: 601 P. Leppänen ym.: Viitasaaren katsastustoi-
836: kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638
837: miston rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 661
838: 579 Isohookana-Asunmaa ym.: Paikallisjuna-
839: vuorojen säilyttämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 639 602 P. Leppänen ym.: Äänekosken katsastus-
840: 580 Jyrkilä ym.: Määrärahasta TVL:n Pohjois- toimiston rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 662
841: Karjalan piirin tienrakennusmäärärahojen ko- 603 P. Leppänen ym.: Pienvenesatamien ra-
842: rottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 640 kentamisesta Keski-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . 663
843: 581 Jyrkilä ym.: Katsastusaseman rakentami- 604 Miettinen ym.: Pieksämäen rautatiepiirin
844: sesta Outokumpuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 641 kehityksen turvaamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664
845: Sisällysluettelo 17
846:
847: Sivu Sivu
848: 605 Muroma ym.: VR:n 65-, i-korttien sekä 625 Skön ym.: Kaitaisten paikallistien peruspa-
849: VR-alennuskorttien käyttörajoitusten poistami- rannuksesta välillä Maavesi-Katajamäki . . . . . . 687
850: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 665 626 Skön ym.: Montolan-Hurskaalan paikal-
851: 606 Nordman m.fl.: Om förhöjning av vägan- listien perusparannuksen aloittamisesta. . . . . . . . 688
852: slagen i Vasa Iän.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 666 627 Skön ym.: Maantien parantamisesta välillä
853: 606 Nordman ym.: Vaasan läänin tiemäärära- Tihusniemi-Sorsakoski . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 689
854: hojen korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 667 628 Starast: Valtatien n:o 12 rakentamisesta
855: 607 Pekkarinen ym.: Suolahden ja Sumiaisten Tillolan-Viilähteen välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 690
856: välisen maantien peruskorjauksesta. . . . . . . . . . . . 668 629 Starast: Kunnostustöiden aloittamisesta
857: 608 Pekkarinen ym.: Saarensalmen lossin kor- maantiellä n:o 416 välillä Huhdasjärvi-Nur-
858: vaamisesta sillalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 669 maa.......................................... 691
859: 609 Pekkarinen ym.: Venesatamien rakentami- 630 Starast: Kymintehtaan paikallistien n:o
860: sesta Keski-Suomen vesipiirissä. . . . . . . . . . . . . . . . 670 14594 parantamisesta..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 692
861: 610 Pekkarinen ym.: Jyväskylän lentoaseman 631 Starast: Puolipuomien rakentamisesta Sak-
862: matkustaja-asemarakennuksen laajennushank- sanahon tasoristeykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 693
863: keen toteuttamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 671 632 Surakka ym.: Valtionrautateiden kappale-
864: 611 Pesola ym.: Jyväskylän lentoaseman laajen- tavaraliikenteen kuljetusjärjestelmän kehittä-
865: nus- ja saneeraustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . 672 misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 694
866: 612 Pohto ym.: Keiteleen-Päijänteen kana- 633 Tiuri ym.: Suomen tv-lähetysten välittämi-
867: van rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 673 sestä ruotsinsuomalaisille satelliitin kautta . . . . . 695
868: 613 Pohto ym.: Vähävaraisten eläkeläisten tele- 634 Tuomaala: Teuvan-Horon-Ylimarkun
869: visiolupamaksujen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 674 tien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 696
870: 614 Rajamäki ym.: Sorsakosken tehdastaaja- 635 Tuomaala: Suupohjan radan peruskorjauk-
871: man ja Leppävirran keskustan välisen maantien sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 697
872: perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 675
873: 636 Tuomaala: Ilmajoen Rengonharjun lento-
874: 615 Renlund m.fl.: Om grundförbättrande av
875: kentän kehittämisestä reittilentokentäksi . . . . . . 698
876: vägsträckan Forsby-Kortesjärvi . . . . . . . . . . . . . . . 676
877: 615 Renlund ym.: Forsbyn-Kortesjärven väli- 637 Tuovinen ym.: Valtionrautateiden kappa-
878: sen tieosuuden perusparantamisesta . . . . . . . . . . . 677 letavaraliikenteen kuljetusjärjestelmän kehittä-
879: 616 Ronkainen ym.: Kiskotuksen uusimisesta misestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 699
880: Huutokosken-Savonlinnan välisellä rataosuu- 638 Urpilainen: Yli-Lestiitä Reisjärvelle johta-
881: della......................................... 678 van ns. Jokelan tien perusparantamisesta . . . . . . 700
882: 617 Roos ym.: Korvaavaa liikennettä osoittavan 639 Urpilainen: Valtion tulo- ja menoarvioon
883: tunnuksen asettamisesta henkilövuokra-autoi- sisältyvien Valtionrautateiden toimintaohjei-
884: hin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 679 den tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 701
885: 618 Rusanen ym.: Mikkelin ja Pieksämäen 640 Urpilainen: Veneilyreittien liikenneturval-
886: välisen kantatien muuttamisesta valtatieksi . . . . 680 lisuuden parantamisesta Uudenkaarlepyyn ja
887: 619 Rusanen ym.: Mikkelin lentokentän val- Kokkolan välillä.............................. 703
888: tionavun momentoimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 681 641 Vepsäläinen: Soisalon saaren liikenneyh-
889: 620 Saari: Eräiden sisämaahan johtavien tieyh- teyksien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704
890: teyksien aikaansaamisesta Etelä-Pohjanmaalla 682 642 Westerlund: Om inledande av Björn-
891: 621 Saari ym. : Lisäyksestä valtion vuoden 1984 träsk-Lill-Lennox-Stor-Lennox vattenregle-
892: tulo- ja menoarvioon tieosuuden Iirooranta- ringsprojekt inom Sjundeå och Kyrkslätt . . . . . . 705
893: Saarinen perusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 683 642 Westerlund: Björnträskin-Lill-Lenno-
894: 622 Saari ym.: Lisäyksestä valtion vuoden 1984 xin-Stor-Lennoxin vesiensäännöstelyhankkeen
895: tulo- ja menoarvioon VR:n tappiollisen paikal- töiden aloittamisesta Siuntion ja Kirkkonum-
896: lisliikenteen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 684 men alueella ............................ , . . . . 706
897: 623 Skön ym.: Liikenneluvatta ammattia har- 643 Vihriälä ym.: Pohjois-eteläsuuntaisen val-
898: joittavien kuorma-autoilijoiden toiminnan lo- tatien rakentamisesta Suomenselälle. . . . . . . . . . . 707
899: pettamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 5 644 Viljanen: Valtatien n:o 12 rakentamisen
900: 624 Skön ym.: Haukivuoren-Porsaskosken jouduttamisesta välillä Nastolan kirkonkylä-
901: maantien perusparannuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 686 Uusikylä ja Uusikylä-Kymen läänin raja...... 708
902:
903: 2 4284001987
904: 18 Sisällysluettelo
905:
906:
907: Sivu Sivu
908: 645 Viljanen: Käkisalmen sillan leventämisestä 709 nan varuskunnan rakennusohjelman nopeutta-
909: 646 Viljanen: Määrärahasta Päijät-Hämeen miseksi ...................................... . 714
910: rautatiepalvelujen kehittämiseen ............. . 710 651 Rönnholm: Puolustusvoimien menojen
911: 647 Vähäkangas ym.: Lehtopään-Turulan kattamisesta ................................. . 715
912: paikallistien perusparantamisesta Oulaisissa ... 711 652 Aaltio ym.: Ostajan aseman turvaamisesta
913: 648 Enävaara ym.: Sotaharjoitusten kieltämi- taidekaupassa väärennöksiä kaupiteltaessa ..... 716
914: sestä metsäistutusalueilla .................... . 712 653 Tykkyläinen ym.: Tekijänoikeuslain
915: 649 Ikonen ym.: Parlamentaarisen väestönsuo- 23 §:n muuttamisesta ....................... . 717
916: jelukomitean ehdottamien väestönsuojelun 654 Vainio ym.: Itsenäisten yrittäjien urakka-
917: koulutuskeskusten perustamisesta ............ . 713 saatavien saattamisesta samaan asemaan palk-
918: 650 S. Mikkola ym.: Määrärahasta Hämeenlin- kasaatavien kanssa konkurssitapauksissa ...... . 718
919: 1984 vp.
920:
921: Toivomusaloite n:o 1
922:
923:
924:
925:
926: Anttila ym.: Väliportaan hallinnon uudistamisesta maakuntaitse--
927: hallinnon pohjalta
928:
929:
930: Eduskunnalle
931:
932: Valtioneuvosto on 25.1.1982 tehnyt peri- suuret tarpeet mm. koulujen rakentamisessa,
933: aatepäätöksen väliportaan hallinnon osauudistuk- kirjastojen rakentamisessa ja tieverkon rakentami-
934: siin ja eräisiin muihin uudistustoimiin liittyen sessa. Käytettäköön nämä uuden läänin perusta-
935: Kainuun, Pirkanmaan ja Satakunnan läänien miseen suunnitellut varat alueella pitkään vuo-
936: perustamisesta. Tämän periaatepäätöksen pohjal- roaan odottamassa olleiden erilaisten hankkeiden
937: ta on sisäasiainministeriön toimeksiannosta ase- toteuttamiseen. Sen sijaan valtioneuvoston tulisi
938: tettu toimikunnat valmistelemaan uusien läänien jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota
939: perustamisesta aiheutuvia hallinnollisia järjestely- päätöksenteon delegointiin keskusvirastoilta lää-
940: jä. Toimikunnat ovat saaneet työnsä valmiiksi ja ninhallituksille sekä ryhtyä valmistelemaan maa-
941: tässä yhteydessä on selvitetty myöskin uusien kuntaitsehallinnon toteuttamista, jolloin päätök-
942: läänien perustamisen kustannusvaikutukset. Näi- senteko vietäisiin lähelle ihmistä, ja tällöin voi-
943: den selvitysten mukaan mm. uuden Pirkanmaan taisiin maakuntaitsehallintoa valmisteltaessa ot-
944: läänin perustaminen tarvittavine piirihallintovi- taa huomioon jo muovautuneet toimivat talous-
945: ranomaisineen ilman toimitilojen rakentamiskus- maakunnat, joiden hyvinkin pahaan rikkomiseen
946: tannuksia maksaa vuositasolla 26 milj. mk, jo- mm. uusi Pirkanmaan lääni jatkossa tulisi. Jo
947: hon lisättynä vielä lähes 5 milj. markan kertame- muovautuneet talousmaakunnat muodostavat
948: not eli yli 30 milj. mk. Kun tähän lisätään vielä hyvän pohjan maakuntaitsehallinnon kehittämi-
949: uusien toimitilojen rakentamisesta tai hankkimi- selle. Uusien läänien perustamisesta on puhuttu
950: sesta aiheutuvat kustannukset, voidaan puhua viimeiset 20 vuotta. Nyt on tullut todella aika
951: vuositasolla lähes 50 milj. markan kustannuksista lopettaa tämä jatkuva valmistelu ja keskustelu.
952: uutta lääniä kohti ja kun tämä kerrotaan kolmel- Valmisteluun on tähän mennessä kulunut jo
953: la, saadaan kokonaiskustannuksiksi yli 150 milj. suunnattomat määrärahat.
954: mk vuodessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
955: Lääninhallitus ei ole yleisön palveluyksikkö, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
956: vaan virasto, jossa asiat hoidetaan pääosin kirjeit- sen,
957: se. Tällöin ei ole merkitystä sillä, miten pitkä
958: matka on lääninhallitukseen, koska posti hoitaa että hallitus tekisi nopeasti päätöksen
959: tehokkaasti kirjeiden kuljettamisen. Meillä on luopua kolmen uuden läänin perustami-
960: riittävän tehokas ja tiheä hallintoverkosto maas- sesta sekä jatkaisi valmistelua välzportaan
961: samme eikä ole mitään järkeä uhrata jatkuvasti hallinnon uudistamiseksi maakuntaitse-
962: niukkenevia resurssejamme hallinnon kasvattami- hallinnon pohjalta.
963: seen. Meillä on Hämeen läänissä tällä hetkellä
964: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
965:
966: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
967: 2 1984 vp.
968:
969: Toivomusaloite n:o 2
970:
971:
972:
973:
974: Eenilä: Henkilökohtaista toimeentuloa, terveydenhoitoa ja asumista
975: koskevien säännösten sisällyttämisestä hallitusmuodon 6 §:ään
976:
977:
978: Eduskunnalle
979:
980: lhmisarvoinen elämä ei ole mahdollista ilman ralaisten oikeutta asua suojataan lailla. Suomalai-
981: riittävää toimeentuloa, ilman välttämätöntä sai- sessa yhteiskunnassa on siis pyritty huolehtimaan
982: rauksia ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa eikä ihmisoikeuksien toteutumisesta, mutta tehtävää
983: ilman asuntoa. vielä on, ennen kuin jokaisen kansalaisen henki-
984: Toimeentulon turvaaminen silloin, kun ihmi- lökohtainen toimeentulo, terveydenhoito ja asu-
985: nen ei siihen syystä tai toisesta itse kykene, on minen ovat riittävällä tavalla lakien mukaan
986: kehittyneen yhteiskunnan velvollisuus kansalaisi- turvatut.
987: aan kohtaan. Ketään ei voida kehittyneessä yh- Mitään estettä ei kuitenkaan ole sille, etteikö
988: teiskunnassa "jättää heitteille". Meillä onkin näitä kansalaisille käytännössä jo pitkälti turvat-
989: kehitetty kansalaisten työttömyys-, työkyvyttö- tuja ihmisoikeuksia voitaisi sisällyttää kansalais-
990: myys-, sairaus-, äitiys- ja eläkeajan toimeentulo- ten perusoikeuksien joukkoon. Onhan hallitus-
991: turvaa, vaikka tasossa vielä onkin parantamisen muodossamme ennestään olevien perusoikeuk-
992: varaa. sien: hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapau-
993: Myös välttämättömien sairaanhoito- ja terveys- den ja omaisuuden suojassakin vielä puutteita.
994: palvelujen tulee olla niidenkin kansalaisten ulot- Edellisen pohjalta ehdotan kunnioittaen edus-
995: tuvilla, jotka eivät niitä itselleen kykene kustan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
996: tamaan. Meillä on luotu maksuton perustervey-
997: denhuolto ja työterveyshuolto, vaikka palveluita että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
998: ei vielä olekaan riittävästi. hallitusmuodon 6 §:n muuttamiseksi
999: Yhteiskunta ohjaa meillä varoja myös asunto- nzin, ettå" sen nojalla jokainen Suomen
1000: tuotantoon. Kunnallisia ja puolikunnallisia kansalainen olisi lain mukaan turvattu
1001: vuokra-asuntoja ei kuitenkaan ole riittävästi eikä myös henkzlökohtaisen toimeentulon,
1002: kaikkien tarpeisiin. Asuminen on kallista, mutta terveydenhotdon ja asumisen puolesta.
1003: asumista myös tuetaan rahallisesti. Samoin vuok-
1004:
1005: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1006:
1007: Paula Eenilä
1008: 1984 vp. 3
1009:
1010: Toivomusaloite n:o 3
1011:
1012:
1013:
1014:
1015: Könkkölä ym.: Eräiden ympäristönsuojeluun liittyvien tehtävien
1016: siirtämisestä ympäristöministeriön hallinnonalaan
1017:
1018:
1019: Eduskunnalle
1020:
1021: Ympäristöhallinnon kehittämisessä on vume tarpeen mukaan muita ympäristönsuojelun tutki-
1022: vuonna edetty ripeästi, mutta tähän mennessä mustehtäviä suoritettavaksi (ympäristömyrkyt,
1023: tehtyihin ratkaisuihin sisältyy vielä puutteita. maaperänsuojelu, luonnonsuojelu).
1024: Merkittävimpiä näistä puutteista ovat vesihallin- Ympäristönsuojelu on aktiivista toimintaa, jol-
1025: non pääosan ja luonnonsuojelualueiden hallin- la täytyy olla käytettävissään piirihallintoviran-
1026: non jääminen ympäristöhallinnon ulkopuolelle. omainen laboratorioineen ministeriön ja läänin-
1027: Vesihallinto on oleellinen osa ympäristöhallin- hallitusten ympäristönsuojelutoimen apuna. Ve-
1028: toa, mutta muodostaa samalla ympäristöhallin- sipiirit tarjoavat tässä suhteessa ainoan näköpiiris-
1029: non kehittämisen kannalta keskeisen voimavaran, sä olevan mahdollisuuden. Vesipiirien ohjaus ja
1030: jolle voidaan antaa uudentyyppisiä toimintoja valvonta tulisi kuitenkin tapahtua sekä ministeri-
1031: esim. jätehuollon ja ilmansuojelun tehtäviä ja össä että lääninhallituksissa, jälkimmäisiin tulisi
1032: jota käytettäessä voidaan välttää päällekkäistoi- siirtää tähän tarvittavia resursseja.
1033: mintoja.
1034: Vesipiirit tulisi muuttaa ympäristönhoitopii-
1035: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvion yhteydessä reiksi, koska niiden tehtävät tulisivat lisäänty-
1036: tehty ratkaisu muutaman vesiensuojelua johtavan mään mm. jätehuollon ja ilmansuojelun, ympä-
1037: virkamiehen siirtämisestä vesihallituksesta ja ristön seuranta-, valvonta- ja tutkimustehtävien
1038: maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöminis- lisääntyessä. Samalla tulee henkilöstön rakennet-
1039: teriöön on huono ratkaisu. Vain sille osalle ta monipuolistaa luonnontieteellisen ja ympäris-
1040: vesihallitusta tulisi valvontaa, joka tähänkin saak- tönhoitokoulutuksen suuntaan.
1041: ka on toiminut ympäristönsuojelun kannalta asi-
1042: anmukaisesti. Ympäristöhallinnon alalla on myös rakenta-
1043: mis- ja kunnostamistarvetta: vesiensuojelu- ja
1044: Vesihallituksesta tulee siirtää ympäristöminis-
1045: vesihuoltotöitä, vesi- ja ranta-alueiden kunnos-
1046: teriön osastoksi vesiensuojelu- ja vesihuolto-osas-
1047: tusta, maisemanhoitotehtäviä, luonnonsuojelu-
1048: to toimistoineen. Ministeriöön kuuluu myös
1049: alueiden hoitotehtäviä, ulkoilureittien rakenta-
1050: yleisten vesialueiden hallinta ja hoito, vesien
1051: mista, kalatalouden ja virkistyskäytön rakennus-
1052: virkistyskäyttö, vesiluonnon ja vesimaiseman hoi-
1053: tehtäviä jne. Eduskunnankin lausuman mukaan
1054: to sekä vesistöjen kunnostus, samoin maa-alueilla
1055: (vuosien 1982 ja 1983 tulo- ja menoarviot) vesira-
1056: tapahtuvien öljyvahinkojen torjunta. Kaikki
1057: kentamisen painopistettä tulee siirtää vesiluontoa
1058: maankäytön yleissuunnittelu on keskitetty ympä-
1059: ja vesien virkistyskäyttöä palveleviin tarkoituk-
1060: ristöministeriöön, joten sinne tulisi kuulua myös
1061: siin. Tämä merkinnee sitä, että vesipiirien raken-
1062: vesien käytön kokonais- ja yleissuunnittelu. Teh-
1063: nusorganisaatio on edelleen tarpeen. Se tulee
1064: tävien siirto ministeriöön merkitsee myös vastaa-
1065: vain mitoittaa uusien tehtävien ja mahdollisten
1066: via siirtoja vesihallituksen hallintohenkilökunnas- toimeksiantojen mukaiseksi.
1067: ta. Tämä ratkaisu vähentää merkittävästi tähänas-
1068: tiseen toimintaan liittyviä ristiriitoja. Kaksi ympäristöhallinnon kehittämistä pohti-
1069: Tutkimus on oleellinen osa ympäristöhallin- nutta arvovaltaista toimikuntaa - Ympäristö-
1070: toa. Ympäristön seuranta ja valvonta edellyttää ministeriökomitea mietinnössään (1982:6) ja
1071: myös läheistä yhteyttä tutkimukseen. Vesientut- Vesihallintotoimikunta 1983 mtetmnossaan
1072: kimuslaitoksen siirto ympäristöministeriön yhtey- (1983:42)- ovat ottaneet kannan, että vesihalli-
1073: teen on välttämätön jo vesiensuojelun takia. tus tulee pääosiltaan siirtää ympäristöministeriön
1074: Vesientutkimuslaitosta voidaan myös laajentaa alaisuuteen.
1075: 4 1984 vp. - TA n:o 3
1076:
1077: Mm. Suomen luonnonsuojeluliitto on toistu- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
1078: vasti useissa eri yhteyksissä esittänyt kantanaan, kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
1079: että suojelualueiden perustamiseen, hankintaan nassa.
1080: ja hoitoon liittyvät tehtävät olisi siirrettävä ympä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1081: ristöministeriöön. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1082: Joulukuun 16 päivänä 1983 annetulla asetuk- sen,
1083: sella luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön
1084: ylin ohjaus ja valvonta on annettu ympäristömi-
1085: nisteriölle. Kuitenkin huomattava osa suojelualu- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
1086: eiden hoitoon tarvittavista määrärahoista, mm. piteisiin vesihallinnon suunnittelu-, val-
1087: henkilöstömenot, jää toisen ministeriön hallin- vonta-, suojelu- ja tutkimusyksiköiden
1088: nonalalle. Vaarana on tarpeettomien ristiriitojen sekä luonnonsuojelualueiden hankintaan,
1089: ja byrokratian lisääntyminen suojelualueiden hal- hallintoon ja hoitoon liittyvien yksiköi-
1090: linnossa. Jo pelkän hallinnollisen ja budjettitek- den siirtå"miseksi ympåristöministeriön
1091: nisen tarkastelun perusteella tilanne vaatii kor- alaisuuteen.
1092: jausta.
1093:
1094: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
1095:
1096: Kalle Könkkölä Ville Komsi
1097: 1984 vp. 5
1098:
1099: Toivomusaloite n:o 4
1100:
1101:
1102: Skinnari: Keskusvirastojen lakkauttamisesta
1103:
1104: Eduskunnalle
1105:
1106: Suomen hallintojärjestelmä on nykyäänkin vie- sielläkään ole edetty vielä niin pitkälle kuin olisi
1107: lä paljolti samanlainen kuin aikoinaan tsaarin mahdollista ja tarkoituksenmukaista.
1108: vallan aikana. Sille on tunnusomaista suhteelli- On yleisesti hyväksyttyä, että kansalaisia koske-
1109: sen keskitetty vallankäyttö. Hallintojärjestelmä van päätöksenteon tulisi tapahtua niin lähellä
1110: on kehitetty tämän mukaisesti. Meillä on yli 20 heitä kuin mahdollista. Hallintoasioissa tämä
1111: keskusvirastoa, jotka käyttävät erittäin itsenäisesti merkitsee sitä, että toimivaltaa eri asioissa olisi
1112: niille lainsäädännössä suotua valtaa. Keskusviras- uskottava sille alimmalle hallintoviranomaiselle,
1113: totharr ovat käytännössä melko tavalla kokonaan jolla on riittävät tiedot kyseisen asian hoitami-
1114: demokraattisen valvonnan ulottumattomissa. seen. Käytännössä tämä useimmiten merkitsee
1115: Parlamentaarinen valvonta puolestaan toteutuu asianomaista kuntaa ja sen viranomaisia. Merkit-
1116: siten, että asianomainen ministeri on kyllä poliit- tävänä esteenä tämän periaatteen toteutumiselle
1117: tisessa vastuussa myös ministeriönsä alaisten kes- on nykyinen keskusvirastojärjestelmä, joka on
1118: kusvirastojen toiminnasta, mutta hänellä ei ole johtanut ylimääräisen hallintoportaan muodostu-
1119: käytännön mahdollisuuksia puuttua keskusviras- miseen, byrokratian lisääntymiseen ja kansalais-
1120: ton päätöksentekoon. ten etääntymiseen hallinnosta. Valtion paikallis-
1121: Yleisestä keskushallintopainotteisuudesta poi- hallinnon kehittymättömyys merkitsee myös kan-
1122: keten Suomessa on myös vahva paikallishallinnon salaisille tarpeettoman pitkiä, koko yhteiskunnan
1123: perinne. Kysymys on niin sanotusta kunnallisesta kannalta epätaloudellisia asiointimatkoja mm.
1124: itsehallinnosta. Useiden asioiden osalta tämä itse- sosiaali- ja terveydenhuollon, eläkeasioiden, vero-
1125: hallinto on todellakin vain "niin sanottua", sillä tuksen, työvoimahallinnon, postin yms. jokapäi-
1126: kunnat joutuvat monasti toimimaan päätöksente- väisten kysymysten osalta. Voima- ja rahavarat on
1127: ossa eräänlaisena kumileimasimena keskuvirasto- liiaksi keskitetty keskusvirastoihin.
1128: jen tosiasiallisesti jo päättämissä asioissa. Olemassa olevien epäkohtien poistamiseksi oli-
1129: Ongelma on siis yhtäältä valtion keskushallin- sikin tarpeen ottaa koko nykyinen keskusvirasto-
1130: non sisäinen - ministeriön ja keskusviraston järjestelmä ja sen tarkoituksenmukaisuus tutkit-
1131: välinen - ja toisaalta keskushallinnon ja paikal- tavaksi. Siirtämällä keskusvirastoissa käsiteltävät
1132: lishallinnon välinen. asiat ja asioiden käsittelijät osaksi ministeriöihin
1133: Keskushallinnon sisäisenä ongelmana tätä asiaa ja osaksi alue- ja paikallishallintoon voitaisiin
1134: on tarkastellut muun muassa valtion keskushal- hallinnolliset keskusvirastot kokonaan lakkauttaa,
1135: lintokomitea, joka mietinnössään on ehdottanut vähentää byrokratiaa ja tuoda hallintoa lähem-
1136: siirtymistä nykyistä enemmän ns. ministeriöhal- mäksi ihmistä. Tämä olisi myös eräänlainen vaih-
1137: lintojärjestelmään. Tällöin ministeriöllä olisi ny- toehto kiisteliylle keskusvirastojen hajasijoittami-
1138: kyistä paremmat mahdollisuudet puuttua keskus- selle.
1139: viraston päätöksentekoon. Tämän komitean eh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1140: dotuksia ei kuitenkaan vielä ole toteutettu. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1141: Keskushallinnon ja paikallishallinnon välisiä sen,
1142: suhteita puolestaan on tarkasteltu muun muassa
1143: hajasijoituskomitean ja väliportaanhallintokomi- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
1144: tean mietinnöissä. Näissä ehdotetaan laajamit- nykyisten keskusvirastojen asteittaiseksi
1145: taista tehtävien ja toimivallan siirtoa keskushal- lakkauttamiseksi sekä hallinnollisen pää-
1146: linnolta aluehallintoon ja kuntiin. Näitä ehdo- töksenteon ja palvelujen siirtämiseksi lä-
1147: tuksia on laajamittaisemmin toteutettu ainoas- hemmäksi kansalaisia.
1148: taan sosiaali- ja terveyshallinnon piirissä eikä
1149: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1150:
1151: Jouko Skinnari
1152: 6 1984 vp.
1153:
1154: Toivomusaloite n:o 5
1155:
1156:
1157:
1158:
1159: Tennilä: Saamelaisten Ja romaanien edustuksesta eduskunnassa
1160:
1161:
1162: Eduskunnalle
1163:
1164: Kansalliset vähemmistöt joutuvat maassamme Vähemmistökansallisuuksien oikeuksien lisää-
1165: kärsimään monenlaisesta syrjinnästä. On pelättä- miseksi ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
1166: vissä, että saamelaisten ja romaanien kieli ja vomuksen,
1167: kulttuuri hävitetään jopa lopullisesti.
1168: Jotta kansallisten vähemmistöjen asema ja oi- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
1169: keudet lainsäädännössä tulisivat paremmin huo- valtiopåivajärjestyksen 2 §:n muuttami-
1170: mioiduiksi, tulee valtiopäiväjärjestystä muuttaa seksi szten, -ettå' saamelaiset ja romaanit
1171: siten, että saamelaiset ja romaanit saavat valita saavat valzta eduskuntaan oman kansan-
1172: eduskuntaan oman kansanedustajansa. Tällöin edustajansa.
1173: kansanedustajien kokonaismäärä olisi 202.
1174:
1175: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
1176:
1177: Esko-Juhani Tennilä
1178: 1984 vp. 7
1179:
1180: Toivomusaloite n:o 6
1181:
1182:
1183:
1184:
1185: Bärlund ym.: Shekkirikollisuuden ehkäisemisestä
1186:
1187:
1188: Eduskunnalle
1189:
1190: Shekkitakuun korottaminen 5. 5.1980 500 henkilö 1kuukausi. Pääosin mammu oikeuden
1191: markkaan ilman, että shekin väärinkäytön mah- päätös kuitenkin käsitteli shekkeihin liittyviä ri-
1192: dollisuuksia olisi samalla pyritty ehkäisemään, on koksia.
1193: osaltaan vaikuttanut parin viime vuoden aikana Shekkirikollisuus maksaa siis yhteiskunnalle
1194: todettuun shekkirikollisuuden kasvuun. Viralli- melkoisia summia. Tämän lisäksi tulevat kustan-
1195: sen rikostilaston mukaan Helsingissä shekkejä on nukset rahalaitoksille ja shekkitilien haitijoille.
1196: väärennetty seuraavasti: v. 1981 1 248 kpl, v. Nämä summat liikkuvat vuositasolla miljoonissa
1197: 1982 1 529 kpl ja v. 1983 kahden ensimmäisen markoissa. Yksittäisille shekkitilien haitijoille sil-
1198: vuosineljänneksen aikana 856 kpl. Tilasto ei ehkä loin kun heiltä varastetaan täysi shekkivihko,
1199: kuitenkaan kerro koko totuutta. Poliisin onnistui arvoltaan 10 000 markkaa, voi menetys olla hy-
1200: vuonna 1982 takavarikoida kahden pankin hol- vinkin raskas.
1201: vista polttoleikkaamalla anastettuja shekkejä yh- Yksin poliisin toimenpitein, tehostamalla tut-
1202: teensä n. 30 000 kpl, rahalliselta arvoltaan n. 15 kintaa ja tuottamalla ennalta ehkäisevää materi-
1203: miljoonaa markkaa. aalia, ongelmaa ei voida poistaa. Ratkaisevan
1204: Useimmiten shekkejä on kuitenkin viety avo- tärkeää olisi saattaa shekki entistä turvallisem-
1205: varkauksina liikkeistä, toimistoista ja shekkitilin maksi maksuvälineeksi. Tähän suuntaan vaikut-
1206: haltijoilta. Shekkien väärentäminen on suhteelli- taisi shekin käytön sitominen pankkikorttiin, jota
1207: sen helppoa, kun virallisen henkilöllisyystodis- ei pystytä väärentämään.
1208: tuksen väärentäminen vain onnistuu, ja käytän- Pankkikortin esittäminen shekkiä käytettäessä
1209: nössä on voitu todeta senkin olevan helppoa. olisikin varsin varma keino väärinkäytösten ehkäi-
1210: Shekkirikoksien tutkinta on erittäin työlästä semiseksi, sillä nykyinen henkilöllisyystodistuskin
1211: poliisille. Rikoksentekijöitä on yleensä useita - on todettu helposti väärennettäväksi. Rikospolii-
1212: shekkien anastajat, myyjät, kirjoittajat, levittäjät sin ehdotus johtaa myös aihelliseen kysymykseen,
1213: - ja teot saattavat suuremmissa jutuissa kattaa miksi yhteiskunnan virallisen henkilöllisyystodis-
1214: kymmeniä paikkakuntia ympäri Suomea. tuksen varmuutta ei tarpeesta huolimatta ole
1215: Toisen osan poliisia huolestuttavaa tilannetta parannettu Ruotsin malliin.
1216: aiheuttaa rikollisten shekkien väärinkäytön avulla Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
1217: hankkima suuri raha, mitä on käytetty mm. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1218: huumausaineiden hankinnan ja käytön rahoitta-
1219: miseksi. Tästä esimerkkinä mainittakoon Helsin- että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
1220: gin raastuvanoikeuden päätös 5.9.1983, jossa miin shekkirikollisuuden ehkäisemiseksi
1221: todettiin kahden henkilön neljän kuukauden mm. siten, että pankktkortin esittäminen
1222: aikana käyttäneen 100 grammaa heroiinia. Sa- shekkiä käytettäessä määrättäistin pakolli-
1223: massa päätöksessä määriteltiin tuon heroiinierän seksi.
1224: arvoksi 200 000 markkaa eli 25 000 markkaa/
1225:
1226: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
1227:
1228: Kaj Bärlund Liisa Jaakonsaari Reijo Lindroos
1229: Anna-Liisa Piipari Pekka Myllyniemi
1230: 8 1984 vp.
1231:
1232: Toivomusaloite n:o 7
1233:
1234:
1235:
1236:
1237: Eenilä: Oikeuspalvelujen hinnoittelumenettelyn kehittämisestä
1238:
1239:
1240: Eduskunnalle
1241:
1242: Kansalaisten luottamus oikeuslaitokseemme telmää. On luotava uusi erillinen oikeuspalvelu-
1243: horjuu. Kovin yleisesti näet oikeussuojaa tarvitse- jen kuluttajansuojajärjestelmä. On perustettava
1244: vat kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi joudut- oikeuspalvelujen tutkinta- ja valituslautakunta.
1245: tuaan oikeutta itselleen hakemaan. Oikeuden Sen tulee olla sekä asianajajien että muiden
1246: asemesta he kokevatkin usein vääryyden toteutu- oikeuspalveluja tarjoavien palveluista ja palk-
1247: van. kioista valittavien kansalaisten käytettävissä ku-
1248: Syy ei aivan ilmeisestikään ole oikeuslaitok- luttajansuojajärjestelmän tapaan. Tutkinta- ja va-
1249: semme, vaan oikeudenkäynneissä kansalaisia lituslautakunnan on oltava Asianajajaliitosta riip-
1250: edustavien ja avustavien asianajajien ja muiden pumaton, sen ulkopuolinen, lähinnä oikeusoppi-
1251: lainoppineiden toiminnassa, siinä, että heidän neista koottu puolueeton elin.
1252: ansiotoimintaansa ja palkkioittensa suuruutta ja Toisaalta asianajajien ja muiden oikeuspalvelu-
1253: oikeutusta ei tutkita eikä valvota. Niistä on turha ja tarjoavien palkkiot tulee saattaa elinkeinohalli-
1254: valittaa, vaikka tuntisi joutuneensa kalliisti mak- tuksen vahvistettaviksi.
1255: samaan siitä, että juttu on tullut asiantuntijan Paitsi palkkiosta, sen mahdollisesta kohtuutto-
1256: avulla hoidetuksi, mutta oikeutta ei ole saatu, muudesta juttuun nähden, on kansalaisten voita-
1257: vaan ehkä koettu lopullinen oikeudenmenetys va valittaa puolueettomalle tutkinta- ja valitus-
1258: asiantuntijan väärän menettelyn tai laiminlyön- lautakunnalle aina silloin, kun he epäilevät oi-
1259: nin seurauksena. keusasiaansa hoitaneen menetelleen väärin, ai-
1260: Kansalaiset ovat oikeuspalveluja tarvitessaan heuttaneen päämiehellensä selvän oikeuden-
1261: pitkälti asiantuntijain armoilla. He tarvitsevat menetyksen, taikka kun päätös maallikkojärjellä
1262: oikeussuojaa näiden virheitä, laiminlyöntejä, jo- ajatellen tuntuu väärältä ja kohtuuttomalta.
1263: pa rikoksia vastaan, aivan samoin kuin potilaiden On voitava valittaa turhasta prosessaamisesta,
1264: on todettu tarvitsevan oikeussuojaa lääkärien ja turhista lykkäyksistä ja valituksista, joita tehdään
1265: muun hoitohenkilökunnan hoitovirheitä vastaan. selvästi ansaintamielessä. Monesti unohdetaan
1266: Kun kaikkialla vaaditaan yhteiskunnan varojen tyystin lain vaatimus sovinnon aikaansaamiseen
1267: säästämistä, menojen supistamista, on aika ryh- pyrkimisestä. Palvelujen tarjoajat ansaitsevat oi-
1268: tyä tehokkaasti valvomaan oikeuspalvelujen laa- keudenkäynneillä, eivät sovinnon aikaansaamisel-
1269: tua, laajuutta, tarvetta ja palkkioita. Tämä on la. Tuomioistuinten on vaikea päätyä oikeuden ja
1270: oikeusvaltiossa välttämätöntä kansalaisten oikeus- kohtuuden toteuttamiseen kussakin yksittäista-
1271: mrvankin kannalta. Selvää lienee, ettei Asianaja- pauksessa kunnianhimoisten asianajajien ja laki-
1272: jaliitto ole oikea valvonta- ja valituselin. Se on miesten pyrkiessä kyynisesti käyttämään hyväk-
1273: yksi ammattiliitto, etujärjestö muiden joukossa. seen lain sanamuotoa johonkin tiettyyn tavoittee-
1274: Valvonta- ja valitustehtävään se on jäävi. Sitä- seen päästäkseen. Lakia siis väännellään ja vääris-
1275: paitsi sen ulkopuolelle jäävät kaikki muut oikeus- tellään oman mielen mukaan toisaalle, kuin
1276: palveluja tarjoavat kuin asianajajat. - Kun myös mikä lainsäätäjän tarkoitus oli. Valitettavan usein
1277: palvelut kuuluvat kuluttajansuojajärjestelmän yleiset riitajutut, kuten avioliittolain asiat, sovite-
1278: piiriin, on tietysti oikeuspalveluita mahdollisuus taan jonkin tietyn pykälän puitteisiin ottamatta
1279: käsitellä kuluttajansuojajuttuina. Oikeuspalvelu- lainkaan huomioon yksittäistapausten erityisiä
1280: jen tarjonta ja käyttö on kuitenkin niin laajaa ja olosuhteita. Juttu kuin juttu pyritään voitta-
1281: monipuolista ja suurta erityisasiantuntemusta maan, vaikka tiedettäisiin oltavan väärällä asialla.
1282: vaativaa, ettei liene mielekästä käyttää niiden Miten oikeuslaitos voi tässä kilpailussa oikeaan ja
1283: valvonnassa hyväksi yleistä kuluttajansuojajärjes- kohtuulliseen lopputulokseen päätyä. -Maksut-
1284: 1984 vp. - TA n:o 7 9
1285:
1286: toman oikeudenkäynoin juttuja ajetaan selvästi on myös oikeuslaitoksen väärinkäyttöä, ja tästä-
1287: ansaintamielessä korkeinta oikeutta myöten. Val- kin syystä se on voitava tehokkaasti ennalta
1288: vontaa maksunoman oikeudenkäynnin palkkioi- ehkäistä.
1289: den väärinkäytön estämiseksi ei ole liiemmin Monet jutut voitaisiin sopia ja sovitella viemät-
1290: yritetty luoda, vaikka aika ajoin on asiaan kiinni- tä niitä lainkaan tuomioistuinten käsiteltäväksi.
1291: tetty vakavaa huomiota, ja vaikka tiedetään, että Sovittelumenettelyä tulee kehittää ja käyttää hy-
1292: ainakin houkutus väärinkäyttöön on ilmeisen väksi aina, milloin laki antaa tähän mahdollisuu-
1293: suuri, ja vaikka yleisesti puhutaan turhista muu- den.
1294: toksenhauista esimerkiksi vankien kohdalla. - Oikeuspalvelujen käyttö on tullut niin yleisek-
1295: Aikoinaan vastustettiin kunnallista oikeusaputoi- si, että kansalaiset kääntyvät asiantuntijain puo-
1296: mintaa erityisesti asianajajakunnan keskuudessa leen sellaisissakin asioissa, jotka heidän tulisi itse
1297: nimenomaan siksi, että pelättiin tämän toimin- voida hoitaa, kuten esimerkiksi yksinkertaisissa
1298: nan vievän asianajajilta maksunoman oikeuden- perunkirjoituksissa ja perinnönjaoissa. On väärää
1299: käynnin palkkiot. kehitystä se, että kaikki se, mikä ennen osattiin
1300: On myös ilmeistä, että esimerkiksi vakuutus- tehdä naapuriavun muodossa, nyt korkean kou-
1301: maksujen merkittävistä korotuksista osa on tur- lutuksen yhteiskunnassa jätetään yleisesti kallii-
1302: hiin oikeudenkäynteihin ja valituksiin asianajajia den asiantuntijain yksinoikeudeksi.
1303: houkuttelevien oikeusturvavakuutusten syytä. -
1304: Kun ei voi olla oikein, että oikeusvaltiossa ni- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
1305: menomaan oikeusoppineita ansiotoiminnassaan vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1306: houkuttelee niin yhteiskunnan kuin vakuutusjär-
1307: jestelmienkin varojen väärinkäyttö ennaltaehkäi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin oi-
1308: synä toimivan valvonnan miltei tyystin puuttues- keuspalvelujen tutkinta- ja valituslauta-
1309: sa tai sen ollessa järjestetty omasta toimesta, on kunnan perustamiseksi maahan ja ozkeus-
1310: oikeusvaltion löydettävä pikaisesti keinot valtion palveluja tarjoavien palkkioiden vahvista-
1311: menojen säästämiseksi oikeuspalvelujen kohdal- miseksi elinkeinohallituksen toimesta.
1312: la. - Turha prosessaaminen ja muutoksenhaku
1313:
1314: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1315:
1316: Paula Eenilä
1317: 10 1984 vp.
1318:
1319: Toivomusaloite n:o 8
1320:
1321:
1322:
1323:
1324: Enävaara ym.: Säätiöiden valvonnan tehostamisesta
1325:
1326:
1327: Eduskunnalle
1328:
1329: Maassamme toimii noin 1 700 säätiötä, joiden kulkeutua säätiöille ja säätiöiltä puoluepoliitti-
1330: valvonta perustuu pääsääntöisesti säätiöiden oi- seen toimintaan ilman asianmukaista valvontaa.
1331: keusministeriölle vuosittain lähettämiin tilinpää- Säätiöiden perustaminen, toiminta ja rahavirrat
1332: töksiin sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomuk- olisikin saatava nykyistä tehokkaampaan valvon-
1333: siin. Valvonta on jälkikäteen tapahtuvaa lailli- taan.
1334: suusvalvontaa ja sitä suorittaa oikeusministeriössä Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
1335: vain yksi nuorempi hallitussihteeri. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1336: Säätiöiden perustaminen on meillä helppoa ja sen,
1337: niitä väitetäänkin perustetun monessa tapaukses-
1338: sa enemmän varojen keräämistä ja kartuttamista
1339: kuin todellista yleishyödyllistä toimintaa varten. että" hallitus ryhtyisi toimiin säätiöiden
1340: Edelleen väitetään, että suuret puolueet ja niiden perustamisen, toiminnan ja rahavirtojen
1341: erityisjärjestöt sekä eräät muut valtionapua saavat saattamiseksi nykyistä tehokkaampaan
1342: yhdistykset ovat lakeja kiertävissä taloussuhteissa valvontaan.
1343: säätiöiden kanssa. Valtion avustuksia voisi näin
1344:
1345: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1346:
1347: Reijo Enävaara Urho Pohto Helvi Koskinen
1348: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää Martti Ratu
1349: Mikko Vainio
1350: 1984 vp. 11
1351:
1352: Toivomusaloite n:o 9
1353:
1354:
1355:
1356:
1357: Halonen ym.: Valasäännöstön uudistamisesta
1358:
1359:
1360: Eduskunnalle
1361:
1362: Virkavalajärjestelmämme on peräisin keskiajal- tauksessa kertonut myös oikeusministeriön selvit-
1363: ta. Muunlaisten säännösten puuttuessa virkasuh- tävän valasäännöstön uudistamista. Työ on edel-
1364: teet järjestettiin tuolloin valaehtoisin sopimuk- leen kesken eikä uudistuksen aikatauluakaan ole
1365: sin. Yhteiskunnan toimintoja koskevan lainsää- vahvistettu, vaikka valajärjestelmän uudistami-
1366: dännön kehittyessä virkavala irtaantui alkuperäi- nen on kiireellinen tehtävä Suomen kaltaiselle
1367: sestä lähtökohdastaan. Nykyisin valan merkitys nykyaikaiselle oikeusvaltiolle.
1368: on osittain epäselvä.
1369: Valan sisältöä ja valantekovelvollisuuden laa- Edellä mainituista syistä ehdotamme kunnioit-
1370: juutta onkin viime aikoina arvosteltu. Näin on tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1371: tehnyt mm. evankelisluterilaisen kirkon kirkollis-
1372: kokous vuosina 1965 ja 1968 sekä kirkko ja valtio että hallitus ryhtyisi kiireelliszin toi-
1373: -komitea. Samoin ovat erilaiset kansalaisjärjestöt menpiteisiin uskonnollisesta valasta luo-
1374: puolustaessaan mm. aseistakieltäytyjien ja mui- pumiseksi kokonaan sekä tarpeelliszksi
1375: den pasifistisen elämänkatsomuksen omaavien katsottavien vakuutusten kaavojen nyky-
1376: ihmisten vakaumusta kiinnittäneet huomiota ny- aikaistamiseksi myös pasifistisen elämän-
1377: kyisen virkavalan sisällön ja valantekolaajuuden katsomuksen omaavien zhmisten vakau-
1378: jälkeenjääneisyyteen. musta vastaaviksi.
1379: Oikeusministeri Taxell on 1.10.1981 edustaja
1380: Halosen suulliseen kysymykseen antamassaan vas-
1381:
1382: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1383:
1384: Tarja Halonen Arja Alho Risto Ahonen
1385: Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Stenius-Kaukonen Kalle Könkkölä
1386: 12 1984 vp.
1387:
1388: Toivomusaloite n:o 10
1389:
1390:
1391:
1392:
1393: Helminen ym.: Taloudellisen rikollisuuden ehkäisemisestä
1394:
1395:
1396: Eduskunnalle
1397:
1398: Oikeusministeriö asetti 19 pa1vana elokuuta Suomessa taloudellinen rikollisuus ei ole yhtä
1399: 1982 työryhmän selvittämään taloudellisen rikol- laajaa kuin muissa Pohjoismaissa, mutta sen
1400: lisuuden laajuutta ja ilmenemismuotoja sekä tut- arvioitiin kuitenkin vuonna 1978 kohonneen
1401: kimaan tämän rikollisuuden torjumiskeinoja. maassamme 7,6 prosentiin bruttokansantuottees-
1402: Työryhmä sai työnsä päätökseen 17 päivänä kesä- ta eli runsaaseen 10 miljardiin markkaan, joka
1403: kuuta 1983. Tämä taloudellisen rikollisuuden vuoden 1981 bruttokansantuotteesta laskettuna
1404: selvittelytyöryhmän mietintö (Oikeusministeriön merkitsisi 16 miljardia markkaa. Työryhmä tote-
1405: lainvalmisteluosaston julkaisu n:o 6/1983, liite- si, että julkiseen valtaan kohdistuvat taloudelliset
1406: osa n:o 7/1983) muodostaa laajan katsauksen rikokset keskittyvät vero- ja tullihallinnon tehtä-
1407: taloudellisen rikollisuuden käsitteeseen, ilmene- väpiiriin. Vuodelta 1981 työryhmä arvioi verovil-
1408: mismuotoihin ja torjuntakeinoihin. pin kokonaismääräksi 3,8 miljardia markkaa,
1409: Taloudellisten rikosten ilmenemismuotoja kä- josta varsinaisten verorikosten osuus olisi ollut
1410: sitellessään työryhmä on todennut,4että taloudel- ainakin 590 milj. markkaa. Verorikoksia koskeva
1411: liset rikokset voivat kohdistua julkiseen valtaan, arvio on tehty verohallinnon tarkastustoiminnan
1412: työntekijöihin, kuluttajiin, velkojiin ja ympäris- tilastojen perusteella.
1413: töön. Lisäksi työryhmä määritteli taloudellisiksi Taloudellisen rikollisuuden mittasuhteet on
1414: rikoksiksi petosrikokset, väärennysrikokset, kir- nyt virallisesti arvioitu. Yhteiskunnan ja yksityis-
1415: janpitorikokset, luottamusaseman väärinkäyttä- ten menetykset taloudellisen rikollisuuden ja jul-
1416: misen, sopimattoman menettelyn elinkeinotoi- kisen vallan väärinkäytön johdosta ovat niin mit-
1417: minnassa, pankkilakien rikkomisen, kielletyt kil- tavat, että on täysi syy ryhtyä pikaisesti kaikkiin
1418: pailurajoitukset ja laittoman taloudellisen toi- niihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen puhee-
1419: mmnan. na olevan ilmiön kasvun hillitsemiseksi ja pie-
1420: Julkiseen valtaan kohdistuvat rikokset työryh- nentämiseksi.
1421: mä eritteli verorikoksiksi, tulli- ja säännöstelyri-
1422: koksiksi, julkisen tuen väärinkäyttämiseksi ja vir- Taloudellisen rikollisuuden selvittelytyöryhmä
1423: katoimiin liittyviksi rikoksiksi. on tehnyt useita ehdotuksia lainsäädännön sekä
1424: Taloudellisen rikollisuuden laajuutta käsitelles- valvonta- ja tutkimaorganisaation kehittämiseksi.
1425: sään työryhmä, jolla itsellään ei ollut mahdolli- Ehdotukset ovat varsin realistisia ja sovitettavissa
1426: suutta tehdä asiassa tutkimuksia, viittasi mm. voimassa olevaan lainsäädäntöön ja hallintojärjes-
1427: lnternational Institute of Publie Finance -nimisen telmään.
1428: tutkimuslaitoksen tutkimukseen, jonka mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
1429: 1984 vp. - TA n:o 10 13
1430:
1431: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- kaat lakiesitykset ja ryhtyisi kaikkiin mui-
1432: sen, hin asiassa tarpeelliszin toimenpiteisiin
1433: taloudellisen rikollisuuden vähentämisek-
1434: että hallitus antaisi kiireellisesti talou- sz.
1435: dellisen rzkollisuuden torjunnassa tehok-
1436:
1437: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
1438:
1439: Olli Helminen Kaj Bärlund Jussi Ranta
1440: Kaisa Raatikainen Mikko Rönnholm Paula Eenilä
1441: Aimo Ajo Tuulikki Hämäläinen Jouko Skinnari
1442: Markus Aaltonen Pentti Lahti-Nuuttila Tuula Paavilainen
1443: Pekka Starast Kari Urpilainen Jukka Mikkola
1444: Anna-Liisa Piipari Pirjo Ala-Kapee Tarja Halonen
1445: Lea Savolainen Marja-Liisa Tykkyläinen Maija Rajantie
1446: Timo Roos Jorma Rantanen Risto Ahonen
1447: Antti Kalliomäki Aarno von Bell Juhani Surakka
1448: Jouko Tuovinen Paavo Lipponen Riitta Järvisalo-Kanerva
1449: Reijo Lindroos Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna
1450: Sakari Knuuttila Mikko Elo
1451: 14 1984 vp.
1452:
1453: Toivomusaloite n:o 11
1454:
1455:
1456:
1457:
1458: Muroma ym.: Asioiden käsittelyn nopeuttamisesta oikeusministe-
1459: riön yhdistysrekisteritoimistossa
1460:
1461:
1462: Eduskunnalle
1463:
1464: Oikeusministeriön yhdistysrekisteritoimiston laisten perustuslain mukaisiin oikeuksiin, on yh-
1465: tehtävänä on pitää luetteloa yhdistyksistä, jotka distysten sääntömuutosasioiden normaalia käsit-
1466: tekevät ilmoitukset yhdistyksen perustamisesta ja telyaikaa pidettävä aivan liian pitkänä.
1467: lakkauttamisesta, sääntöjen muutoksista ja ni- Yhdistyslainsäädäntö on tiettävästi uudistetta-
1468: menkirjoittajien muuttumisesta. vana ja myöskin yhdistysrekisterin toimintaa on
1469: Yhdistyksen sääntöjen ja niiden muutosten ajanmukaistettu, mutta ainakin vanhojen yhdis-
1470: hyväksyminen, samoin kuin nimenkirjoittajia tar- tysten kohdalla tämä asioiden viipyminen pitää
1471: koittavien muutosten hyväksyminen vievät yhdis- täysin paikkaansa.
1472: tysrekisteritoimistossa yleensä pitkän ajan, jopa Edellä esitetyn nojalla ehdotamme eduskun-
1473: VUOSia. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1474: Eräät järjestöt ovat todenneet, että niiden jäsen-
1475: järjestöjen sääntömuutosasioiden käsittely viipyy että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1476: yhdistysrekisteriviranomaisella 2-3 vuotta, mi- menpiteiszin oikeusministen.ön yhdistys-
1477: käli korjauksia kyseisiin asioihin ei vaadita tai rekisteritoimiston toiminnan kehittämi-
1478: niitä ei erityisesti jouduteta. seksi siten, ettei se enää asioitten viipymi-
1479: Kun yhdistysvapaus kuuluu maamme kansa- sellå· haittaisi yhdistysten asioiden hoitoa.
1480: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1481:
1482: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen
1483: 1984 vp. 15
1484:
1485: Toivomusaloite n:o 12
1486:
1487:
1488:
1489:
1490: Paavilainen ym.: Testamentista ilmoittamisesta
1491:
1492:
1493: Eduskunnalle
1494:
1495: Perunkirjoitus on paasaantotsesti toimitettava kopuolisten, esimerkiksi aatteellisten yhdistysten,
1496: kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapaukses- intressit ovat perintöasioissa usein vastakkaiset.
1497: ta. Perunkirjoituksen ajan ja paikan määrää Tämän vuoksi on mahdollista, että kuolinpesän
1498: yleensä se osakas, joka hoitaa pesän omaisuutta, hallinto ei kiirehdi ilmoittamaan esimerkiksi
1499: ja hän myös yleensä ilmoittaa pesän varat. Perun- yleishyödylliselle yhteisölle siitä, että perinnön
1500: kirjoituksesta ilmoitetaan osakkaille ja eloonjää- jättäjä oli testamentissaan määrännyt varoja yh-
1501: neelle puolisolle. Kuolinpesän osakkaita ovat distykselle. Näin saattaa kulua pitkiäkin aikoja
1502: perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat ja yleensä ennen kuin testamentilla varoja saava yhdistys saa
1503: myös eloon jäänyt puoliso. tietää saannostaan.
1504: Yleisjälkisäädöksen saaja tulee siten yleensä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
1505: kutsutuksi perunkirjoitustilaisuuteen. Sen sijaan oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1506: testamentin saajat, jotka saavat vain määräsum- sen,
1507: man rahaa tai tiettyä omaisuutta, eivät ole pesän
1508: osakkaita eivätkä saa kutsua perunkirjoitustilai- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
1509: suuteen. Yleisjälkisäädöskin saattaa ilmetä vasta pen.ntökaaren muuttamiseksi siten, että
1510: perunkirjoituksessa, joten aina yleisjälkisäädök- perukirjaa rekisteröitäessä pitäisi esittää
1511: sen saajakaan ei ole edustettuna perunkirjoitusti- todistus szitä, että testamentin saajalle on
1512: laisuudessa. annettu tieto testamentista.
1513: Sukulaisten ja testamentilla varoja saavien ul-
1514:
1515: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
1516:
1517: Tuula Paavilainen Jouko Skinnari Sinikka Hurskainen
1518: Martti Lähdesmäki Matti Kuusio Riitta Järvisalo-Kanerva
1519: Kerttu Törnqvist Mikko Elo Lea Savolainen
1520: Pekka Myllyniemi Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari
1521: Juhani Surakka Jorma Rantanen Kaj Bärlund
1522: Marja-Liisa Tykkyläinen Antti Kalliomäki Pekka Starast
1523: Tuulikki Hämäläinen Timo Roos Paavo Lipponen
1524: Aarno von Bell Pirjo Ala-Kapee
1525:
1526:
1527:
1528:
1529: 3 4284001987
1530: 16 1984 vp.
1531:
1532: Toivomusaloite n:o 13
1533:
1534:
1535:
1536:
1537: Paavilainen ym.: Haapamäen varavankilahankkeen toteuttamisesta
1538:
1539:
1540: Eduskunnalle
1541:
1542: Keuruun kunnan Haapamäen kylään sijoitetta- tav1en rakentamismäärärahojen lisäämistä tai
1543: van avovankilan perustaruissuunnitelma valmis- vaihtoehtoisesti rakennustöiden rahoittamista ai-
1544: tui oikeusministeriössä viime vuoden kesäkuussa. nakin osittain työllisyysmäärärahoin.
1545: Tämän suunnitelman mukaan Haapamäeltä Haapamäen kylä on kasvanut rautateitten ris-
1546: vuonna 1982 tarkoitukseen hankitulle tontille teyskohtaan. Rautatiet ovat tuoneet elannon mo-
1547: rakennettaisiin 90-paikkainen avovankila. Vanki- nille perheille. Nyt kun liikenne Haapamäkeen
1548: lan hyötypinta-ala olisi noin 8 000 m 2 ja arvioi- tulevilla rataosuuksilla on vähentynyt ja myös
1549: dut rakentamiskustannukset 34 milj. mk. näitten rataosuuksien kunnossapito on jäänyt
1550: Valtion talonrakennushankkeiden suunnittelua heitteille, kylä on alkanut taantua ja hiljetä.
1551: ja toteuttamista koskevien säädösten mukaan Kylällä on eräänlaista kulttuurihistoriallistakin
1552: vankilan suunnittelun jatkaminen edellyttää val- merkitystä.
1553: tion rakennusasiainneuvottelukunnan puoltavaa Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
1554: lausuntoa perustamissuunnitelmasta. Rakennus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1555: asiainneuvottelukunta on viime syyskuussa palaut- muksen,
1556: tanut sille toimitetun i:Jerustamissuunnitelman
1557: ilman lausuntoa, koska se on pitänyt asian käsit-
1558: telyä tässä vaiheessa ennenaikaisena. Neuvottelu-
1559: kunta on perustellut kantaansa sillä, että hank- ettii hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1560: keen toteuttaminen alkaisi valtion keskipitkän menpiteistin Haapamiten varavanktla-
1561: aikavälin rakentamisohjelman mukaan vasta ku- hankkeen toteutumiseksi ja etsisi ratkai-
1562: luvan vuosikymmenen lopussa. suja Haapamäen elinkelpoisuuden säily-
1563: Haapamäen varavankilahankkeen nopeuttami- miseksi.
1564: qen edellyttäisi vankeinhoitolaitokselle myönnet-
1565:
1566: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
1567:
1568: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
1569: 1984 vp. 17
1570:
1571: Toivomusaloite n:o 14
1572:
1573:
1574:
1575:
1576: Pohto ym.: Haapamäen varavankilan rakentamisesta
1577:
1578:
1579:
1580: Eduskunnalle
1581:
1582: Valtioneuvosto on vuonna 1980 tehnyt peri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
1583: aatepäätöksen Haapamäen varavankilan rakenta- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1584: misesta. Vankila korvaisi osittain Haapamäen sen,
1585: taajaman työpaikkamenetyksiä. Vankila tulisi tar-
1586: joamaan noin 50 työpaikkaa. Haapamäen vaikea että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
1587: taloudellinen tilanne edellyttää hankkeen pikais- Haapamäen varavankzlan suunnittelun ja
1588: ta toteuttamista. rakentamisen pikaiseksi toteuttamiseksi.
1589: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1590:
1591: Urho Pohto ). Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
1592: Pentti Kettunen Reijo Enävaara
1593: 18 1984 vp.
1594:
1595: Toivomusaloite n:o 15
1596:
1597:
1598:
1599:
1600: Pokka ym.: Rattijuopumusrangaistusten tarkistamisesta ja tehosta-
1601: misesta erityisesti törkeiden ja uusintatapausten osalta
1602:
1603:
1604: Eduskunnalle
1605:
1606: Nykyisen liikennejuopumussäännöstön (ns. Nykyisten rangaistuslajien lisäksi olisi säädettä-
1607: promillelain) keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin lii- vä uusia ja täydentäviä rangaistussäädöksiä ratti-
1608: kennejuopumuksen lukumääräinen laskeminen juoppoja varten. Ehdollisen vankeusrangaistuk-
1609: ja korkeiden verenalkoholiarvojen (törkeän ratti- sen käyttöä tehottomana olisi vähennettävä, mut-
1610: juopumuksen) alentaminen. Kumpaakaan näistä ta ennen kaikkea liitettävä siihen työvelvoitteita
1611: tavoitteista ei ole saavutettu. palkattomana työnä. Moninkertaiset uusijat on
1612: V. 1983 kirjattiin ( = tuli poliisin tietoon) voitava ohjata hoitopalvelujen piiriin ja kuntou-
1613: liikennejuoppoja yli 23 000. Kasvua edelliseen tukseen. Rattijuopumuskierre on voitava katkais-
1614: vuoteen on toistatuhatta tapausta. Törkeiden ta. Ajokieltokäytäntöä ja vakuutusten bonusme-
1615: rattijuopumustapausten osuus saman vuoden netyksiä on tarkistettava.
1616: tammi-syyskuun ajalta oli 65,6 prosenttia. Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
1617: Uusintatapauksia v. 1982 oli 1 466 henkilöä vomuksen,
1618: yhteensä 3 378 kertaa.
1619: Nykyinen rangaistuskäytäntö ja valistus eivät että" hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
1620: ole vaikuttaneet ennalta ehkäisevällä ja toivotulla piteiszin rattzjuopumusrangaistusten tar-
1621: tavalla. Varsinaisissa rattijuopumustapauksissa kistamiseksi ja tehostamiseksi yleensä ja
1622: rangaistuksena on pääsääntöisesti sakkoa ja tör- harkitsisi erityisesti tärkeiden ja uusinta-
1623: keissä rattijuopumustapauksissa ehdollista van- tapausten rangaistuskäytäntöä.
1624: keutta osin lisättynä oheissakolla.
1625:
1626: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1627:
1628: Hannele Pokka Pirkko Ikonen Heimo Linna
1629: Boris Renlund Lea Sutinen Reino Karpola
1630: Anna-Kaarina Louvo Katri-Helena Eskelinen Matti Maijala
1631: Sakari Knuuttila Mauno Manninen Aapo Saari
1632: Anna-Liisa Jokinen Sirkka-Liisa Anttila Heikki Kokko
1633: Esko Almgren Marjatta Väänänen Paavo Vesterinen
1634: 1984 vp. 19
1635:
1636: Toivomusaloite n:o 16
1637:
1638:
1639:
1640:
1641: Pokka ym.: Lapin lääninvankilan perustamisesta Tervolaan
1642:
1643:
1644: Eduskunnalle
1645:
1646: Syyskuussa 1978 mtetmtönsä jättänyt oikeus- Edellä esitetyn johdosta ja viitaten viime vuosi-
1647: ministeriön asettama toimikunta on tehnyt esi- na jättämiimme lukuisiin raha-asia- ja toivomus-
1648: tyksen uusien lääninvankiloiden perustamisesta. aloitteisiin ehdotamme kunnioittavasti eduskun-
1649: Mietinnössä esitetään myös Lapin lääninvankilan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1650: perustamista. Sittemmin asian eteenpäinm~~lO
1651: on valtiontaloudellisista syistä lykkääntynyt. As- että hallitus tekisi kiireellisesti päätök-
1652: kettäin oikeusministeriön taholta on päätöksente- sen Lapin lääninvankilan perustamisesta
1653: koa kiirehditty. Tervolan kuntaan.
1654: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1983
1655:
1656: Hannele Pokka Seppo Pelttari
1657: 20 1984 vp.
1658:
1659: Toivomusaloite n:o 17
1660:
1661:
1662:
1663:
1664: Rajamäki ym.: Alueellisten kriminaalihuoltopalvelujen tehostami-
1665: sesta
1666:
1667:
1668: Eduskunnalle
1669:
1670: Kriminaalihuoltoyhdistyksillä on 15 aluetoi- ei ruta. On voitava tarjota myös vapautuneen
1671: mistoa. Vankilasta vapautuneiden jälkihuoltoa asiaa hoitavan sosiaalityöntekijän työpanos.
1672: varten on yhdistyksellä tällä hetkellä käytettävissä Kriminaalihuoltoyhdistyksen toimintasuunni-
1673: 23 sosiaalityöntekijää. Lisäksi valvontatehtäviä telmat sisältävät noin 20 toimen vuosittaisen
1674: hoitaa 10 toimistonjohtajaa muiden tehtävien lisäystarpeen. Viime vuosina on kuitenkin lisäyk-
1675: ohella. Jälkihuollon työntekijöiden riittämätön sinä saatu vain 2-7 tointa vuosittain. Esimerkik-
1676: määrä sekä aluetoimistojen vähäinen lukumäärä si vuonna 1984 ei voida perustaa yhtään uutta
1677: ovat johtaneet siihen, että vain noin 113 vanki- aluetoimistoa.
1678: loista valvonnassa vapautuvista voidaan ottaa yh- Voimavarojen niukkuus johtaa siihen, että
1679: distyksen valvontaan ja että valvontaa ei kyetä aluetoimistojen kehittämissuunnitelman mukaan
1680: hoitamaan sillä tehokkuudella, jolla sitä asiakkai- tulee kulumaan ainakin 20 vuotta, ennen kuin
1681: den tarpeet ja yhteiskunnan työlle asettamat saadaan aikaan maan kattava kriminaalihuolto-
1682: odotukset huomioon ottaen olisi hoidettava. Po- työn toimintaverkosto.
1683: liisi hoitaa edelleen yli 60 % vankilasta vapautu-
1684: neiden valvonnoista, eikä poliisivalvonta sisällä Kriminaalihuoltotyön alueellisesti tasapuolisen
1685: juurikaan tuki- vaan pelkä~tään kontrollitoimen- kehittämisen ja peruspalvelujen saavutettavuu-
1686: piteitä. den turvaamiseksi ehdotamme eduskunnan hy-
1687: Sosiaalityöntekijöiden työ muodostuu asiakkai- väksyttäväksi toivomuksen,
1688: ta tukevista ja osittain myös kontrolloivista toi-
1689: menpiteistä. Yhdistyksellä on myös lähes jokai- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsun,
1690: sella aluetoimistopaikkakunnalla asuntoyksikkö. jotta lisätyllä taloudellisella tuella voitai-
1691: Yhdistyksen kokemuksen mukaan osa vankilasta stin kriminaaNhuoltotyön alalle perustaa
1692: vapautuvista henkilöistä ei selviydy lainkaan sivii- vuosittain 20 uutta tointa, joista 7 varat-
1693: lielämässä ilman heille suunnattavia tukipalvelu- taisiin kahden uuden aluetoimiston toi-
1694: ja, vaan syyllistyvät nopeasti vapautumisensa jäl- miksi, sekä että" turvattaisiin uusien alue-
1695: keen uusiin rikoksiin. Pelkkä asunnon tai työn toimistojen yhteyteen tarvittavien asunto-
1696: tarjoaminen henkilölle, jolta puuttuvat sekä itse- yksikköjen rahoitus.
1697: näisen asumisen että työssäkäymisen valmiudet,
1698:
1699: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
1700:
1701: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Aarno von Bell
1702: 1984 vp. 21
1703:
1704: Toivomusaloite n:o 18
1705:
1706:
1707:
1708:
1709: Ratu ym.: Rikoslain rattijuoppoutta koskevien rangaistussäännösten
1710: muuttamisesta
1711:
1712:
1713: Eduskunnalle
1714:
1715: Rattijuoppous on lisääntynyt huolestuttavasti on syyllistynyt tahallisuuteen ajaessaan jonkun
1716: viime aikoina. Se osoittaa autoilevien ihmisten henkilön kuoliaaksi eli hän on syyllistynyt tap-
1717: moraalin selvää huononemista - ellei muuta- poon. Hänhän olisi voinut ennen alkoholin naut-
1718: mien kohdalla peräti rappeutumista tai romahta- timista järjestää asiat niin, ettei hän edes pääse
1719: mista. autoon käsiksi.
1720: On pahasta, että tiettyjen veren alkoholipitoi- Kun joku henkilö tappaa toisen jollakin aseel-
1721: suuden promillerajojen mukaan puhutaan ratti- la, otetaan häneltä ase pois valtiolle. Sen sijaan
1722: juopumuksesta tai törkeästä sellaisesta. Roskapu- monikymmenkertaiseltakaan rattijuopolta ei au-
1723: hetta tuollainen on nimenomaan siksi, että mit- toa pois oteta. Muutenkin rangaistukset ovat
1724: kään promillemäärät eivät humalatilan voimak- mielestäni naurettavia: törkeästä rattijuopumuk-
1725: kuutta sellaisenaan ilmaise: sen määräävät yksi- sestakin enintään 2 vuotta vankeutta tai vähin-
1726: lön niin tietyt ruumiilliset kuin henkisetkin omi- tään 60 päiväsakkoa. ''Tappaja'' saa myös pitää
1727: naisuudet. autonsa.
1728: Rattijuoppojen aiheuttamat taloudelliset me-
1729: Mielipiteemme on:
1730: netykset ovat huomattavia ja jopa yhteiskuntaa
1731: rasittavia. Pahinta kuitenkin on, että moni lä- 1) Autoa saa ajaa rangaistuksetta vain täysin
1732: himmäisemme on menettänyt rakkaan lapsensa selvänä.
1733: tai muun lähiomaisensa rattijuopon takia tai 2) Jos aiheuttaa kolarin, olkoon ehdoton van-
1734: monet ovat pahastikin invalidisoituneet loppu- keus rangaistuksena humalatilan laadusta riippu-
1735: iäkseen rattijuopon törmäilyjen vuoksi: noin rat- matta. Ajokortti pois määräajaksi.
1736: tijuoppo on tuonut pysyvää murhetta, tuskaa ja 3) Jos aiheuttaa humalaisena kuoleman, ol-
1737: kärsimystä moniin koteihin ja yksityisille ihmisil- koon rangaistus kuin taposta, auton menetys
1738: le. valtiolle ja ajokortti pois ainiaaksi.
1739: On ihme, että Hannu Karpon rattijuoppojen
1740: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
1741: törkeistä tekemisistä kertovat TV-ohjelmatkaan
1742: eivät ole saaneet aikaan yleistä kansanliikettä, oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1743: sen,
1744: jonka edustajat olisivat tulleet eduskuntatalolie-
1745: kin vaatimaan voimakkaita lainsäädäntötoimen-
1746: piteitä rattijuoppouden kuriin saamiseksi. Liik- että hallitus ryhtyisi pikaisiin tozmzzn
1747: kuubao eduskunnan liepeillä monenlaista asian- rattijuoppouden kunin saattamiseksi
1748: esittäjää ja mielenosoittajaa varsin vähäpätöisin muuttamalla nkoslain 23 luvun säännök-
1749: aihein. Usein viimemainitut edustavat vain hyvin siä siten, että rattzjuopon aiheuttamista
1750: pientä ihmisryhmää, kun taas rattijuoppous kos- onnettomuuksista langeteltavia rangais-
1751: kettaa koko kansaa. tuksia ja taloudellisia seuraamuksia ka-
1752: Vähättely näissä asioissa on saatava loppu- vennetaan.
1753: maan. Allekirjoittaneet katsovat, että rattijuoppo
1754:
1755: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
1756:
1757: Martti Ratu Urho Pohto
1758: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
1759: 22 1984 vp.
1760:
1761: Toivomusaloite n:o 19
1762:
1763:
1764:
1765:
1766: Raudaskoski ym.: Vakuutusten omavastuuosuuden maksamista ja
1767: perimistä koskevien säännösten muuttamisesta
1768:
1769:
1770: Eduskunnalle
1771:
1772: Vahinkovakuutusten korvausehtoihin usein si- ei rupea käymään käräjiä ja lopputulos usein on
1773: sältyy ikäänkuin myyntisyöttinä vakuutuksen ot- se, että jonkin vakuutuksen korvaus omavastuuo-
1774: tajalle sälytetty omavastuuosuus, joka summa voi suuden osalta jää kokonaan saamatta.
1775: olla huomattavakin. Tarkoituksena omavastuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
1776: osuudella on alentaa vakuutusmaksua. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1777: Vahingon sattuessa vakuutusyhtiö korvaa osuu-
1778: tensa, mutta ei auta vakuutuksen ottajaa saa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin va-
1779: maan vahingon aiheuttajalta omavastuuosuuden kuutustoiminnan säännösten muuttami-
1780: osalle tulevaa korvausta, vaan jättää sen vakuu- seksi siten, että vakuutusyhtiöt velvoitet-
1781: tuksen ottajan ja vahingon aiheuttajan väliseksi taisz"in suorittamaan korvaus myös oma-
1782: asiaksi. Vahingon aiheuttaja ei usein kuitenkaan vastuuosuuden osalta ja että vakuutusyh-
1783: suosiolla maksa sitä ja näin joudutaan vaikeuksiin tiöiltå· olisi oikeus periä. omavastuuosuus
1784: vakuutusten loppukorvausten osalta. Varsinkaan vahingon aiheuttaja/ta.
1785: pienempien summien osalta vakuutuksen ottaja
1786:
1787: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
1788:
1789: Väinö Raudaskoski Reino Karpola Heikki Kokko
1790: 1984 vp. 23
1791:
1792: Toivomusaloite n:o 20
1793:
1794:
1795:
1796:
1797: Riihijärvi ym.: Oikeusaputoiminnan säilyttämisestä Raotavaaraila
1798:
1799:
1800: Eduskunnalle
1801:
1802: Rautavaaran kuntaa uhkaa oikeusaputoimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
1803: nan menettäminen. Kuitenkin alueen väestön oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1804: oikeusturva vaatii oikeusaputoiminnan säilyttä- sen,
1805: mistä Rautavaaran kunnassa. Myös Ylä-Savon että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin oi-
1806: talousalueen liitto ry. on asiassa ottanut Rauta- keusaputoiminnan säilyttämiseksi Rauta-
1807: vaaran kuntaa puoltavan kannan. vaaran kunnassa.
1808:
1809: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
1810:
1811: Heikki Riihijärvi Pentti Skön Vieno Eklund
1812: Reijo Enävaara Mikko Vainio Helvi Koskinen
1813: 24 1984 vp.
1814:
1815: Toivomusaloite n:o 21
1816:
1817:
1818:
1819:
1820: Roos ym.: Maanvuokraa koskevan lainsäädännön uudistamisesta
1821: nykyisiä tarpeita vastaavaksi
1822:
1823:
1824: Eduskunnalle
1825:
1826: Maa- ja metsätalousministeriön asettaman polvenvaihdostapauksissa valtion maiden vuok-
1827: maatalouspoliittisen ohjelmatyöryhmän 31.10. rausmahdollisuus keventäisi rahoitustilannetta.
1828: 1983 päivätyssä mietinnössä lausutaan maan- Tarvittaessa valtion omistamat vuokraviljelmät
1829: vuokraosta koskevan lainsäädännön kehittämises- voisivat helpottaa rekrytointia maatalouteen. Su-
1830: tä ja valtion omistaman maan vuokraamisesta kupolvenvaihdosten helpottamiseksi on tutkitta-
1831: seuraavaa: va myös osakeyhtiömuotoisen tai siihen verratta-
1832: "Vaikka perustavoitteena tuleekin olla se, että van perheviljelmän soveltumista maatilalainsää-
1833: viljelijä omistaa tilansa, tulee maan liikkuvuutta dännön puitteisiin.''
1834: parantaa vuokralainsäädäntöä kehittämällä. Maa- ja metsätalousministeriössä on lisäksi vir-
1835: Vuokraus rakennetun viljelmän ja lisämaan han- katyönä jo maaliskuussa 1980 valmistunut muis-
1836: kintamuotona voi vaikuttaa oleellisesti maatalou- tio maanvuokraa koskevista säännöksistä maatila-
1837: den rakennekehitykseen. Vuokraosta edistämällä taloutta koskevassa lainsäädännössä. Huolimatta
1838: voidaan vähentää maatalouden rakenteen kehit- siitä, että alussa mainittu ministeriön kanslia-
1839: tämisen edellyttämää rahoitustarvetta. päällikön johtama työryhmä on yhtynyt muistios-
1840: Rakenteen kehittämisen kannalta on tarkoituk- sa esitettyihin näkökohtiin ja esittänyt ryhdyttä-
1841: senmukaista edistää sekä rakennetun viljelmän väksi maanvuokraa koskevan lainsäädännön ke-
1842: että lisämaan vuokraosta parantamalla vuokra- hittämiseen ja siihen liittyvään selvitystyöhön,
1843: lainsäädäntöä ja muita vuokraviljelijän asemaan ministeriö ei ole toistaiseksi ryhtynyt asiassa mi-
1844: vaikuttavia tekijöitä. Tämän takia tulee selvittää hinkään toimenpiteisiin.
1845: mahdollisuudet muuttaa maatilalakia maanvuok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
1846: rauksen osalta siten, että vuokramiehelle tehdään oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1847: mahdolliseksi saada maatilalain mukaisia lainoja. sen,
1848: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista
1849: osa käytetään maatilojen ja maatalousmaan os- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
1850: toon. Valtion myydessä maata palautuvat pää- nykyisiä tarpeita vastaavan maanvuokraa
1851: omat kehittämisrahaston lainaehdoista johtuen koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi
1852: varsin hitaasti. Tämän takia on aiheellista selvit- sekä sen selvittämiseksi olisiko eräissä ta-
1853: tää, olisiko eräissä tapauksissa mielekkäämpää pauksissa mielekkåä"mpåä. myynnin ase-
1854: myynnin asemasta vuokrata valtion omistamia masta vuokrata valtion omistamia maita
1855: maita pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, johon pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.
1856: sisältyisi omaksilunastamismahdollisuus. Suku-
1857:
1858: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
1859:
1860: Timo Roos Kerttu Törnqvist Antti Kalliomäki
1861: Tuula Paavilainen Jouko Tuovinen Martti Lähdesmäki
1862: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
1863: 1984 vp. 25
1864:
1865: Toivomusaloite n:o 22
1866:
1867:
1868:
1869:
1870: Sasi ym.: Oikeudenkäymiskaaren uudistamisesta kirjallisen esikäsitte-
1871: lyn aikaansaamiseksi tuomioistuimissa
1872:
1873:
1874: Eduskunnalle
1875:
1876: Tuomioistuinlaitoksen työskentelytavat ovat lä- jää lähes yksinomaan nayton hankkiminen eli
1877: hes vuosikymmenen säilyneet samankaltaisina. todistajien kuulustelu. Siviiliasioissa esikäsittely
1878: Näin on siitä huolimatta, että ongelman ratkai- johtaa varmasti harkitumpaan lopputulokseen ja
1879: sutekniikka ja toimistotekniikka sekä atk ovat rikosasioissa se on omiaan edesauttamaan syyte-
1880: kehittyneet nopein askelein. tyn oikeusturvan varmistumista.
1881: Tällä hetkellä tuomioistuimissa, varsinkin ali- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
1882: oikeuksissa, asioiden käsittely on hyvin hidasta. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1883: Yksinkertaisiakin juttuja joudutaan lykkäämään sen,
1884: ja selvityksiä haetaan useimmiten vasta oikeuden-
1885: käynnin kuluessa. Myöskin asioiden käsittelyn
1886: systemaattisuudessa on vajavaisuuksia. että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
1887: Useimmissa kehittyneen oikeuselämän maissa menpiteiszin oikeudenkäymiskaaren uu-
1888: on olemassa oikeusjuttujen esikäsittely. Tämän distamiseksi siten, että suurempien asioi-
1889: esikäsittelyn kuluessa pyritään selvittämään asian den oikeuskäsittelyssä asioiden kirjallinen
1890: kiistakysymykset ja tapaukseen sovellettavat nor- esikäsittely olisi mahdollinen ja pakolli-
1891: mit. Pisimmälle vietynä itse suulliseen käsittelyyn nen.
1892:
1893: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
1894:
1895: Kimmo Sasi Riitta Uosukainen Sampsa Aaltio
1896: 26 1984 vp.
1897:
1898: Toivomusaloite n:o 23
1899:
1900:
1901:
1902:
1903: Tuovinen ym.: Perunkirjoitusmenettelyn uudistamisesta
1904:
1905:
1906:
1907:
1908: Eduskunnalle
1909:
1910: Nykyinen perunkirjoitusmenettely on moni- katsonut, että menettely hidastaisi perintövero-
1911: mutkainen ja hankala. Perunkirjoitus on pesän tuksen toimittamista. Ilmeisesti valtiovarainmi-
1912: laajuuteen katsomatta toimitettava kolmen kuu- nisteriö katsoo, että perintöoikeuden perunkirjoi-
1913: kauden kuluessa kuolemantapauksesta, jollei oi- tusta koskevien säännösten valvonta voidaan siir-
1914: keus saman ajan kuluessa tehdystä hakemuksesta tää valtiovarainhallinnon tehtäväksi samassa yh-
1915: pesän laatuun katsoen tai muusta erityisestä syys- teydessä, kun perintöverotus toimitetaan.
1916: tä tätä aikaa pidennä. Perukirja laaditaan kolme- Nykyinen monimutkainen tilanne on epätyy-
1917: na kappaleena. Ne toimitetaan ensin perintöve- dyttävä. Oikeushallinnon ja valtiovarainhallin-
1918: rolautakunnalle, joka arkistoi yhden perukirjan. non välinen näkemysero tulisi pikaisesti ratkaista
1919: Sen jälkeen kun perintövero on määrätty, on tarpeellisten lainmuutosten aikaansaamiseksi.
1920: pesänhoitajan toimitettava saamansa perukirjan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
1921: kaksi kappaletta tuomioistuimeen rekisteröitä- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1922: väksi. Toinen näistä perukirjoista jää tuomiois- sen,
1923: tuimelle. Yhden perukirjakappaleen saa kuolin-
1924: pesä. että hallitus ryhtyisi toimenpztezmn
1925: Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston työ- perintökaaren muuttamiseksi siten, että
1926: ryhmä on vuonna 1982 tehnyt ehdotuksen perin- perukirja laadittaiszin verotoimistosta saa-
1927: tölainsäädännön uudistamisesta. Työryhmä on tavzlle verolomakkezlle ja ettå. perukirjat
1928: ehdottanut muun muassa, että perukirjat jäte- voitaisiin jättää verotoimistoon, joka toi-
1929: tään aina tuomioistuimelle, joka toimittaa ne mittaisi viran puolesta asiakirjat tuomio-
1930: rekisteröinnin jälkeen viran puolesta perintövero- istuimeen rekisteröitäväksi ja hankkisi
1931: lautakunnalle. Perukirja tehtäisiin verotoimistos- samalla tuomioistuimen lausunnon niistä
1932: ta saatavalle lomakkeelle. Työryhmän ehdotuk- kysymyksissä, jotka ovat tuomioistuimen
1933: sesta pyydetyissä lausunnoissa valtiovarainminis- valvottavia.
1934: teriö on torjunut työryhmän ehdotuksen ja
1935: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
1936:
1937: Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
1938: Eeva Turunen Reino Karpola Markus Aaltonen
1939: Reino Jyrkilä Tuula Paavilainen
1940: 1984 vp. 27
1941:
1942: Toivomusaloite n:o 24
1943:
1944:
1945:
1946:
1947: Alho ym.: Kehitysyhteistyön suunnittelun ja seurannan parantami-
1948: sesta
1949:
1950:
1951: Eduskunnalle
1952:
1953: Valtiontilintarkastajat ovat kehitysyhteistyön saan kasvatetaan YK:n asettamien tavoitteiden
1954: määrärahojen käytössä kiinnittäneet huomiota saavuttamiseksi, kasvattaa myös kehitysyhteistyön
1955: moniin puutteisiin, jotka olennaisella tavalla vai- suunnitteluun ja kehitysmaatutkimukseen tarkoi-
1956: kuttavat kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen. Ti- tettuja varoja. Yhtä välttämätöntä on turvata
1957: lintarkastajat huomauttavat, etteivät rahoitetta- projektin onnistuminen tehokkaalla ja luotetta-
1958: vat projektit aina ole välttämättä vastanneet to- valla seurantatyöllä. Kehitysyhteistyövarojen käy-
1959: dellisia taloudellisia ja sosiaalisia kehitystarpeita. tön tarkoituksenmukaisuutta voitaisiinkin ryhtyä
1960: Takana on ollut liiankin monta kertaa ajatus kehittämään Ruotsin mallin mukaan, mitä myös
1961: saada kehitysyhteistyöllä takaisin varoja Suo- valtiontilintarkastajat ovat ehdottaneet.
1962: meen. Monta kertaa ongelmaksi on muodostunut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
1963: myös se, etteivät kehitysyhteistyöprojektit ole nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1964: olleet riittävän pitkäjänteisiä. Näin hyväkin han-
1965: ke on saattanut kohdata muutaman vuoden toi- että hallitus ottaisi valtion vuoden
1966: minnan jälkeen suuriakin vaikeuksia, jotka ovat 1985 tulo- ja menoarvioesitykseen 1 %:n
1967: aiheutuneet varaosien puutteesta tai koulutetun suuruisen osuuden kehitysyhteistyövarois-
1968: henkilökunnan poismuuton vuoksi. ta kehitysyhteistyön suunnitteluun, tutki-
1969: Tästä syystä olisi tärkeää samalla, kun kehitys- mukseen ja seurantaan.
1970: yhteistyöhön suunnattavia varoja kokonaisuudes-
1971:
1972: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
1973:
1974: Arja Alho Marja-Liisa Tykkyläinen Aila Jokinen
1975: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee Riitta Jouppila
1976: Tuulikki Hämäläinen Pentti Lahti-Nuuttila Ritva Laurila
1977: Reijo Lindroos Martti Lähdesmäki Jouko Skinnati
1978: Kaj Bärlund
1979: 28 1984 vp.
1980:
1981: Toivomusaloite n:o 25
1982:
1983:
1984:
1985:
1986: Hirvelä ym.: Naisten keskuksen rakentamisesta Laosiin
1987:
1988:
1989: Eduskunnalle
1990:
1991: Laos on maailman köyhimpiin kuuluvia maita, daan järjestymään. Arvioitu kustannus on nom
1992: joka tiedotusvälineissä on jäänyt kahden muun 200 000 dollaria.
1993: Indokiinan maan, Vietnamin ja Kamputsean LPWA:n naisten keskuksen tarkoituksena olisi
1994: varjoon. Toisen Indokiinan sodan aikana Laosiin antaa ammatillista ja yhteiskunnallista opetusta
1995: pudotettiin eräiden arvioiden mukaan noin kol- sekä terveyden- ja lastenhoitoon liittyvää opetus-
1996: me miljoonaa tonnia pommiräjähteitä. Kun ta eri puolilta maata tuleville naisille, jotka 1-2
1997: maassa on kolme miljoonaa asukasta, merkitsisi vuoden koulutuksen jälkeen toimisivat neuvon-
1998: tämä noin tonnin verran jokaista asukasta kohti antajina ja opettajina omissa kotikylissään. Kes-
1999: Kun nykyinen tasavalta perustettiin v. 1975, kus toimisi myös lyhytaikaisten kurssien järjestä-
2000: olivat sodat kestäneet yhteensä yli 30 vuotta. jänä. Hallinto- ja opetustilojen sekä asuntolan
2001: Sodan kestäessä suuri osa maan asukkaista pakeni lisäksi keskuksen yhteyteen rakennetaan myös
2002: vuoristoseuduille löytääkseen turvapaikkoja pom- opetuskeittiö, ompelimo, kutomo, lastentarha
2003: mituksilta. He asuivat luolissa, joihin auringon- sekä sairastupa demonstraatio-opetusta varten.
2004: valo ei yltänyt, ja tämä yhdessä ravinnon puut- Suomen kehitysapua koskevassa keskustelussa
2005: teen kanssa aiheutti sen, että varsinkin naiset ja on usein eri tahoilta tuotu esille vaatimus toisaal-
2006: lapset edelleen kärsivät vaikeiden puutostilojen ta avun suuntaamisesta kaikista köyhimmille
2007: seurauksista. maille sekä myös siitä, että avun tulisi tukea
2008: Laosin jälleenrakennustyössä on maassa toimi- kyseisen maan asukkaiden omilla ehdoilla tapah-
2009: va naisliitto, Lao Patriotie Women's Association tuvaa kehitystä. Laos on maailman köyhimpiä
2010: (LPWA), antanut suuren panoksen mm. lukutai- maita, jonka keskitulo on 80 dollaria asukasta
2011: tokampanjan toteuttamisessa ja naisten ammatil- kohti. Lisäksi maa on ilman rannikkoa, mitä on
2012: listen valmiuksien kehittämisessä. Sodan päätty- pidetty erityisen painavana syynä kehitysapua
2013: essä oli lukutaidottomia 67 prosenttia, ja heistä jaettaessa. Kyseessä oleva hanke on selkeä projek-
2014: enemmän kuin puolet oli naisia. Työtä vaikeut- ti, jonka toteuttaminen edistäisi Laosin naisten ja
2015: taa luonnollisesti se seikka, että maassa on noin lasten asemaa heidän omilla ehdoillaan. Siksi
2016: kuutisenkymmentä eri etnistä ryhmää, joiden taloudellisen avun antaminen tähän tarkoituk-
2017: oikeuksia pyritään vaalimaan. seen olisi täysin sopusoinnussa yleisesti hyväksy-
2018: Työnsä eteenpäin viemiseksi naisten keskuu- tyn kehitysapupolitiikan kanssa.
2019: dessa LPWA suunnittelee oman naisten keskuk- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
2020: sen rakentamista, jollaisia toimii mm. Vietnamis- toivomuksen,
2021: sa. Maan hallitus on luovuttanut tarkoitusta
2022: varten maa-alueen liiton käyttöön ja rakentami- että hallitus myöntäisi tarvittavat varat
2023: nen aloitetaan heti, kun hankkeen rahoitus saa- naisten keskuksen rakentamiseksi Laosiin.
2024:
2025: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
2026:
2027: Inger Hirvelä Mikko Kuoppa Pekka Leppänen
2028: Marjatta Stenius-Kaukonen Tytti Isohookana-Asunmaa Vappu Säilynoja
2029: Ulla-Leena Alppi Ole Wasz-Höckert Ensio Laine
2030: Kaj Bärlund Timo Roos Pirkko Turpeinen
2031: Esko Helle Pentti Lahti-Nuuttila Sinikka Hurskainen
2032: Lauha Männistö Heli Astala Kalevi Kivistö
2033: Seppo Toiviainen Irma Rosnell Anna-Liisa Piipari
2034: Pentti Liedes Marja-Liisa Salminen Marja-Liisa Tykkyläinen
2035: Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen Mats Nyby
2036: 1984 vp. 29
2037:
2038: Toivomusaloite n:o 26
2039:
2040:
2041:
2042:
2043: Isohookana-Asunmaa ym.: Kehitysyhteistyön suuntaamisesta koulu-
2044: tussektorille
2045:
2046:
2047: Eduskunnalle
2048:
2049: Kehitysyhteistyössämme on määrän ohella pa- Sekä teollisuutta että maaseutukehitystä edis-
2050: rantamisen varaa myös sisällön ja laadun suh- tävissä hankkeissa koulutuksen tulisi olla etu-
2051: teen. Viime aikoina esille nousseet epäonnistu- sijalla. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyö-
2052: miset ja suoranaiset virhearvioinnit osoittavat, osaston olisikin tulevien kehitysyhteistyöhank-
2053: että tässä toiminnassa on paneuduttava nykyistä keiden suunnittelussa siirrettävä painopistettä ni-
2054: enemmän vastaanottajamaiden olosuhteisiin ja menomaan koulutussektorille. Ottaen huomioon
2055: kansalaisten tarpeisiin sekä panostettava hankkei- kehitysmaiden maaseutuväestön tarpeet olisi eri-
2056: den ennakkotutkimukseen ja suunnitteluun. tyisesti maatalousopetuksen osuutta Suomen ke-
2057: Suomen kehitysyhteistyöpolitiikassa on pyrittävä hitysyhteistyössä pyrittävä lisäämään. Kehitysyh-
2058: ensisijaisesti vastaanottajamaiden väestön perus- teistyöviranomaisten olisi tiivistettävä suunnitte-
2059: tarpeiden tyydyttämiseen ja kehityksen perus- luyhteistyötään korkeakoulujen ja maataloudel-
2060: edellytysten luomiseen. listen järjestöjen kanssa.
2061: Kehitysyhteistyöhankkeissamme on pääpaino Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
2062: viime vuosina ollut enenevästi suurissa teollisissa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2063: ja korkeaa teknologiaa vaativissa kohteissa, joiden
2064: kohdalla epäonnistumisen riskit ovat suuret. Suo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
2065: men kehitysyhteistyön yhdeksi tärkeimmäksi pai- painopisteen stirtämiseksi kehitysyhteis-
2066: nopisteeksi on asetettu maaseutukehityksen ja työssä nykyistä enemmän koulutussekto-
2067: kehitysmaiden oman elintarviketuotannon edis- nlle lähtien vastaanottajamaiden tarpeis-
2068: täminen. Tämä on otettava myös kehitysyhteis- ta.
2069: työn muodoissa huomioon.
2070:
2071: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
2072:
2073: Tytti Isohookana-Asunmaa Pirkko Ikonen Aapo Saari
2074: 30 1984 vp.
2075:
2076: Toivomusaloite n:o 27
2077:
2078:
2079:
2080:
2081: Isohookana-Asunmaa ym.: Naisten Kehitysasiainneuvottelukunnan
2082: perustamisesta
2083:
2084:
2085: Eduskunnalle
2086:
2087: Eräs Suomen kehitysyhteistyön tavoitteista on Se tutustuu käynnissä oleviin projekteihin sekä
2088: kehitysmaiden naisten aseman parantaminen. ehdottaa uusia. Se käy tutustumassa projekteihin
2089: Parhaiten tämän tulisi tapahtua normaalien kah- kentällä ja arvioi missä määrin naisten edut on
2090: denkeskisten ohjelmien yhteydessä. Todellisuu- otettu huomioon niin projektien valmistelussa
2091: dessa kuitenkin Suomen tukemien projektien kuin toteutuksessakin. Muina Naisten Kehitysasi-
2092: valmistelussa ja toteutuksessa on kehitysmaan ainneuvottelukunnan tehtävinä ovat:
2093: nainen jäänyt merkityksettömään osaan. Niinpä - auttaa sen varmistamisessa, että apu saa-
2094: suurin osa naisia hyödyttävästä suomalaisesta vuttaa todella köyhimmät, joiden joukossa naiset
2095: avusta onkin kanavoitunut kansalaisjärjestöjen ovat yleensä haavoittuvimpia,
2096: kehitysyhteistyön kautta. - tekee ehdotuksia ja aloitteita siten, että
2097: Lukuun ottamatta joitakin, erityisesti terveys- sekä kehitysmaiden että Ruotsin naiset yhteis-
2098: alan projekteja on Suomen kahdenkeskinen tuki työssä voivat vaikuttaa entistä enemmän Ruotsin
2099: päätynyt toimintoihin, jotka saavuttavat vain kahdenkeskisen avun käyttöön,
2100: miehiä. Tämän lisäksi on olemassa monia esi-
2101: - luo yhteyksiä niihin Ruotsin instituutioihin
2102: merkkejä siitä, että projektit ovat todellisuudessa
2103: ja organisaatioihin, jotka osallistuvat, seuraavat ja
2104: vaikuttaneet jopa kielteisesti naisen asemaan.
2105: evaluoivat SIDA:n tukemia naisiin kohdistuvia
2106: Tähän tilanteeseen olisi saatava korjaus. Nii- projekteja.
2107: den naisten tavoittaminen, jotka ovat suurimman
2108: tuen tarpeessa, ja toiminnan ulottaminen niille Vaikka kokemukset Ruotsin Naisten Kehitys-
2109: alueille, joissa naisten edut voidaan parhaalla asiainneuvottelukunnasta ovat vielä vähäiset,
2110: tavalla ottaa huomioon, vaatii ulkoministeriön ovat ne kuitenkin olleet rohkaisevia. Naisten
2111: kehitysyhteistyöosastolta lisäponnistuksia. Ei rii- aseman huomioimineo kehitysyhteistyöprojek-
2112: tä, että vain keskustellaan, vaan tarvitaan entistä teissa on tehostunut. Myös kansalaisjärjestöjen
2113: selvemmin määriteltyjä tavoitteita ja päämääriä aktiivisuus kehitysyhteistyökysymyksiin on lisään-
2114: niin projektien valmistelussa, toteutuksessa kuin tynyt tuoden myös viranomaisille uusia näkemyk-
2115: seurannassakin. siä. Vastaavanlainen kehitys olisi välttämätöntä
2116: SIDA, Ruotsin kehitysyhteistyöviranomainen aikaansaada myös Suomessa.
2117: otti Ruotsin eduskunnan ehdotuksesta touko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2118: kuussa 1982 yhteyttä niihin ruotsalaisiin kansa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2119: laisjärjestöihin, jotka toiminnassaan suuntautuvat sen,
2120: erityisesti naisten asemaan ja kehitykseen. Nämä
2121: järjestöt, mukana mm. Ruotsin kaikki johtavat että hallitus ryhtyisi totmttn neuvoa-
2122: naisjärjestöt, muodostivat sen jälkeen Nais- antavan Naisten Kehitysasiainneuvottelu-
2123: ten Kehitysasiainneuvottelukunnan toimimaan kunnan perustamiseksi ulkoasiainministe-
2124: SIDA:n neuvonantajaelimenä. riön kehitysyhteistyöosaston (FINNIDA)
2125: Naisten Kehitysasiainneuvottelukunta on lä- yhteyteen.
2126: heisessä yhteistyössä SIDA:n eri jaostojen kanssa.
2127:
2128: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1984
2129:
2130: Tytti Isohookana-Asunmaa Pirkko Ikonen Timo Kietäväinen
2131: Hannele Pokka Riitta Uosukainen
2132: 1984 vp. 31
2133:
2134: Toivomusaloite n:o 28
2135:
2136:
2137:
2138:
2139: E. Laine ym.: Suomen ja Neuvostoliiton kaupallis-taloudellisen,
2140: tuotannollisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön lisäämisestä
2141:
2142:
2143: Eduskunnalle
2144:
2145: Suomen ja Neuvostoliiton kaupallis-taloudelli- Tuotannollisen yhteistoiminnan kehittämisessä
2146: sen, tuotannollisen ja tieteellis-teknisen yhteis- on suuria käyttämättömiä mahdollisuuksia. Tä-
2147: työn kehitys ja pitkän ajanjakson ohjel- män yhteistyön kehittäminen lisäisi myös neuvos-
2148: man (PAO) sisältämät suuntaviivat yhteistyön toliittolaisten koneiden ja laitteiden tuontia, ku-
2149: kehittämisen näköaloista osoittavat perusteetto- ten pitkän ajanjakson ohjelmassa on edellytetty.
2150: miksi väitteet ns. idänkaupan näköalojen tyrehty- Energia-alalla on suuria mahdollisuuksia yh-
2151: misestä ja sen supistamisen välttämättömyydestä. teistyön kehittämiseen. Samoin rajakauppaa voi-
2152: Suuntauduttaessa vuosien 1986-90 tavaran- daan laajentaa. Valtion, valtionyhtiöiden, kun-
2153: vaihto- ja maksusopimuksen valmisteluun ja hy- tien ja kuntainliittojen sekä yksityisten yritysten
2154: väksymiseen on maamme kansallisten etujen mu- laite- ja konehankintoja voitaisiin merkittävästi
2155: kaista käyttää hyväksi kaikki ne mahdollisuudet, lisätä ja näin luoda mahdollisuuksia suomalaisten
2156: jotka ovat olemassa Suomen ja Neuvostoliiton vientituotteiden viennin ja työllisyyden lisäämi-
2157: taloudellisen yhteistyön kehittämiseen. Se on selle.
2158: tärkeätä kansantalouden ja teollisuuden moni- Sokiin kaivoksen avaaminen ja geologisen tut-
2159: puolistamisen, tieteellisen, tuotannollisen ja kau- kimuksen lisääminen yhteistyössä Neuvostoliiton
2160: pallisen kokemuksen, teollisuus- ja maatalous- kanssa antaisi mahdollisuuksia maaperässämme
2161: tuotteiden viennin, Neuvostoliitosta tapahtuvan olevien rikkauksien hyödyntämiselle.
2162: tuonnin monipuolistamisen ja maassamme jouk- Mittavia yhteistyön kehittämismahdollisuuksia
2163: komittaisena esiintyvän työttömyyden vähentä- sisältyy ;'TIYÖS suunnitelmiin mannerjalustan hyö-
2164: misen kannalta. d~ntämtsessä suomalais-neuvostoliittolaisena yh-
2165: teistyönä.
2166: Suomen ja Neuvostoliiton kaupallis-taloudel-
2167: Kaupallis-taloudellisen yhteistyön kehittämi-
2168: listen suhteiden olennaiseksi osaksi on kehittynyt
2169: nen varmistaisi laivatelakoiden tilauskannan kas-
2170: kohteiden yhteinen rakentaminen. Rakennusyh-
2171: vun sekä mm. vaatetus-, tekstiili-, jalkine- ja
2172: teistyön suunnaksi voivat muodostua kompensaa-
2173: elint~rviketeollisuuden viennin kehittämisen ja
2174: tiopohjalla toteutettavat rakennusurakat, mikä
2175: työllisyyden varmistamisen.
2176: antaisi mahdollisuuksia laajentaa ja monipuolis-
2177: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
2178: taa Neuvostoliitosta tapahtuvaa tuontia. Myös
2179: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2180: muilla aloilla olisi mahdollisuuksia kompensaatio-
2181: pohjalla tapahtuvan yhteistyön kehittämiseen.
2182: Maakaasuverkon rakentamisen ohella olisi että hallitus kiinnittäisi erityisen suurta
2183: suuntauduttava PAO:n suuntaviivojen mukai-
2184: huomiota Suomen ja Neuvostoliiton kau-
2185: pallis-taloudellisen, tuotannollisen ja tie-
2186: sesti yhteisten rakennuskohteiden toteuttamiseen
2187: teellis-teknisen yhteistyön lisäämiseen
2188: myös Suomessa. Samoin kolmansissa maissa voi-
2189: mm. vuosien 1986-90 tavaranvazhto- ja
2190: taisiin toteuttaa projektiyhteistyötä suomalaisten
2191: maksusopimusta valmisteltaessa.
2192: ja neuvostoliittolaisten toimesta.
2193:
2194: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
2195:
2196: Ensio Laine Juhani Vähäkangas Marja-Liisa Salminen
2197: Pentti Liedes Timo Laaksonen Pirkko Turpeinen
2198: Irma Rosnell Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi
2199: Matti Kautto Inger Hirvelä Vappu Säilynoja
2200: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Heli Astala
2201: Mikko Kuoppa
2202: 4 4284001987
2203: 32 1984 rd.
2204:
2205: Hemställningsmotion nr 29
2206:
2207:
2208:
2209:
2210: Nyby m.fl.: Om begränsning av vapenexporten och omställning av
2211: den finländska vapenproduktionen
2212:
2213:
2214: Tili Riksdagen
2215:
2216: Vapenhandelns betydelse och inriktning har civilproduktion. Samtidigt som åtgärder bör vid-
2217: tillägnats en ökande uppmärksamhet också i den tas för att inleda en långsiktsplanering, bör de
2218: finländska nedrustningspolitiska debatten. Fin- omedelbara behoven av en reglering av den
2219: land befinner sig på en 17:e plats bland vapenex- finländska vapenexporten tillgodoses genom en
2220: portörerna i världsstatistiken, men t.ex. år 1980 r~form av den existerande vapenexportlagstift-
2221: utgjorde Finlands andel av världens vapenhandel nmgen.
2222: endast 0,006 procent. Också ur den finska natio- Denna lagreform bör basera sig på följande
2223: nalekonomins synvinkel är vapenexportens be- u tgångspunkter:
2224: tydelse marginell. Ett ofta brukat argument är
2225: därför, att det på grund av den finska vapenex- - målet är ett allmänt förbud av vapenexpor-
2226: portens ringa betydelse inte finns någon anled- ten, varvid undantag kan göras endast enligt
2227: ning att uppställa särskilda begränsningar för särskilda premisser;
2228: den. Frågeställningen kan emellertid också for- - tillämpningen av undantagslagstiftningen
2229: muleras så, att emedan vår vapenexport är av bör vara så vidsträckt som möjligt såväl gällande
2230: ringa betydelse, är det lätt att ingripa i den utan den materiella vapenutförseln som den moderna
2231: att skapa stora nationalekonomiska eller andra vapenexportens metoder; lagstiftningen bör där-
2232: problem. Vapenexportens betydelse bör nämli- med täcka bl.a. civil- och krigsvapnen, materia!
2233: gen i första hand granskas ur den finländska med dubbelfunktion, polisutrustning av militär
2234: utrikes- och speciellt nedrustningspolitikens syn- karaktär, apparatur och materia! avsedda för
2235: vinkel. Det är ytterst svårt att kontrollera den tillverkning och service av militärt materia!, samt
2236: internationella vapenhandelns inriktning och vi- å andra sidan också know-how faktorer som
2237: dareförsäljningskanaler, vilket lätt skapar politis- licenser, tillverkningsrättigheter, patenter, ut-
2238: ka trovärdighetsproblem för ett litet land som bildning och annan expertis;
2239: Finland, som strävar tili att följa en neutral - samtliga beslut om vapenexport, -import
2240: utrikespolitisk linje. Den nuvarande lagstift- och -produktion bör fattas av statsrådet, med
2241: ningen och förordningarna avsedda att reglera utrikesministeriet som beredande instans i ex-
2242: Finlands vapenexport har visat sig klart otillfreds- portfrågor;
2243: ställande med tanke på de föreliggande politiska
2244: kontroll behoven. - vapenexport är totalt utesluten tili Iänder i
2245: krisområden i vid bemärkelse, tili Iänder som
2246: En forskargrupp tillsatt av Finlands Fredsför- bryter mot de mänskliga rättigheterna eller i fall
2247: bund - förening för FN rf. har i maj 1983 som anses ha negativa inverkningar på den
2248: färdigställt en rapport om Finlands vapenexport, finländska neutralitetspolitikens ställning;
2249: där man på såväl sysselsättningspolitiska, före- - vapenexport kan komma i fråga endast tili
2250: tagsekonomiska, försvarsekonomiska, försvarspo- Iänder som åtnjuter Finlands folksrättsliga erkän-
2251: litiska som utrikespolitiska grunder når slutsat- nande, men bör medvetet begränsas tili Europas
2252: sen, att ett totalt förbud för vapenexport skulle neutrala och alliansfria stater;
2253: vara motiverat och relativt lätt att förverkliga
2254: lagstiftningsmässigt. Förverkligandet av ett så- - de avlåtna exporttillstånden bör vara of-
2255: dant förbud förutsätter emellertid en långsikts- fentliga handlingar.
2256: planering med sikte på en omställning av stora Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
2257: delar av den finländska vapenproduktionen till dertecknade att riksdagen måtte hemställa,
2258: 1984 rd. - HM nr 29 33
2259:
2260: att regeringen som en första åtgärd gör planering för en omställning av den fin-
2261: förs/ag tzll ändring av den nuvarande ländska vapenproduktionen tzll civzlpro-
2262: lagstiftningen i syfte att uppnå en stra- duktion för att skapa underlag /ör en
2263: mare reglering och begränsning av den /agstiftning om totalt förbud mot vapen-
2264: nuvarande vapenexporten och att den export.
2265: vidtar åtgärder för att utföra en långsikts-
2266:
2267: Helsingfors den 8 februari 1984
2268:
2269: Mats Nyby Kaj Bärlund Jussi Ranta
2270: Håkan Nordman Pentti Lahti-Nuuttila Ville Komsi
2271: 34 1984 vp.
2272:
2273: Toivomusaloite n:o 29 Suomennos
2274:
2275:
2276:
2277:
2278: Nyby ym.: Aseiden viennin rajoittamisesta ja Suomen asetuotannon
2279: muuttamisesta
2280:
2281:
2282: Eduskunnalle
2283:
2284: Asekaupan merkitystä ja suuntautumista koh- suureksi osaksi siviilituotannoksi. Samalla kun
2285: taan on osoitettu yhä lisääntyvää huomiota myös tulee ryhtyä toimenpiteisiin pitkän tähtäyksen
2286: Suomessa käydyssä aseistariisumista koskevassa suunnittelun aloittamiseksi, tulee Suomen ase-
2287: keskustelussa. Suomi on aseiden vientimaana viennin välitön rajoittamisen tarve tyydyttää voi-
2288: 17:llä sijalla maailman tilastossa, mutta esim. massa olevan asevientilainsäädännön uudistami-
2289: vuonna 1980 Suomen osuus maailman asekau- sella.
2290: pasta oli ainoastaan 0,006 prosenttia. Myös Suo- Tämän lainsäädännön tulee perustua seuraa-
2291: men kansantalouden kannalta aseiden viennin viin lähtökohtiin:
2292: merkitys on vähäinen. Tästä syystä on usein - päämääränä on yleinen aseiden vientikiel-
2293: käytetty perustetta, että Suomen aseiden viennin to, josta voidaan tehdä poikkeuksia vain erityisin
2294: vähäisen merkityksen vuoksi ei sille ole syytä perustein;
2295: asettaa erityisiä rajoituksia. Kysymyksen asettelu - poikkeuslainsäädännön tulee olla nun
2296: voidaan kuitenkin tehdä myös siten, että koska laaja-alainen kuin mahdollista ja koskea sekä
2297: aseiden viennin merkitys on vähäinen, siihen materiaalista aseiden vientiä että nykyaikaisten
2298: voidaan helposti puuttua ilman, että siitä seuraa aseiden viennin menetelmiä; lainsäädännön tulee
2299: suuria kansantaloudellisia tai muita pulmia. täten kattaa mm. siviili- ja sota-aseet, kahdenlai-
2300: Aseiden viennin merkitystä tulee nimittäin ensi seen käyttöön soveltuva materiaali, sotilasluontei-
2301: kädessä tarkastella Suomen ulkopolitiikan ja eri- set poliisivarusteet, laitteet ja materiaalit, jotka
2302: tyisesti aseistariisuntapolitiikan näkökulmasta. on tarkoitettu sotilaskäyttömateriaalin valmista-
2303: On erittäin vaikeata valvoa kansainvälisen ase- mista ja huoltoa varten, sekä toisaalta myös
2304: kaupan suuntautumista ja jälleenmyyntikanavia, sellaiset tieto-taito tekijät kuin lisenssit, valmis-
2305: mikä helposti aiheuttaa poliittisia uskottavuus- tusoikeudet, patentit, koulutus ja muu asiantun-
2306: pulmia Suomen kaltaiselle pienelle maalle, joka temus;
2307: pyrkii noudattamaan puoleetonta ulkopoliittista - kaikki päätökset, jotka koskevat aseiden
2308: linjaa. Voimassa oleva lainsäädäntö ja asetukset, vientiä, tuontia ja tuotantoa tulee tehdä valtio-
2309: joiden tarkoituksena on säännöstellä Suomen
2310: neuvostossa siten, että ulkoministeriö on vienti-
2311: aseiden vientiä, ovat osoittautuneet selvästi epä- kysymykset valmisteleva taho;
2312: tyydyttäviksi olemassa olevaa poliittista valvonta-
2313: tarvetta silmällä pitäen. - aseiden vienti on kokonaan kiellettävä laa-
2314: jassa mielessä kriisialueiksi katsottaviin maihin
2315: Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys r.y:n aset- sekä maihin, jotka rikkovat ihmisoikeuksia vas-
2316: tama tutkijaryhmä on toukokuussa 1983 saanut taan tai sellaisissa tapauksissa, joilla katsotaan
2317: valmiiksi raportin Suomen aseviennistä, jossa olevan kielteisiä vaikutuksia Suomen puolueetto-
2318: sekä työllisyyspoliittisin, liiketaloudellisin, puo- muuspolitiikan asemaan;
2319: lustustaloudellisin sekä ulkopoliittisin perustein - aseiden vienti voi tulla kyseeseen ainoas-
2320: tullaan siihen tulokseen, että täydellinen aseiden taan sellaisiin maihin, jotka ovat Suomen kansan
2321: vientikielto olisi perusteltu ja lainsäädännöllisesti oikeudellisesti tunnustamia, mutta sitä täytyy
2322: suhteellisen helposti toteutettavissa. Tällaisen tietoisesti rajoittaa Euroopan puolueettomiin ja
2323: vientikiellon toteuttaminen edellyttää kuitenkin liittoutumattomiin valtioihin;
2324: pitkän tähtäyksen suunnitelmaa, jonka tarkoituk- - myönnettyjen vientilisenssien tulee olla jul-
2325: sena olisi Suomen asetuotannon muuttaminen kisia asiakirjoja.
2326: 1984 vp. - TA n:o 29 35
2327:
2328: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- misen aikaansaamiseksi ja että se ryhtyisi
2329: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- toimenpiteisiin pitkän tähtäyksen suun-
2330: sen, nittelun aikaansaamiseksi Suomen asei-
2331: den tuotannon muuttamiseksi sivzilituo-
2332: että hallitus ensi toimenpiteeniiän teki- tannoksi päämääränään perustan luomi-
2333: si ehdotuksen voimassa olevan lainsää- nen täydellistä aseiden vientikieltoa tar-
2334: dännön muuttamiseksi nykyisen asevien- koittavatie lainsäädännölle.
2335: nin tiukemman säännöstelyn ja rajoilta-
2336:
2337: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
2338:
2339: Mats Nyby Kaj Bärlund Jussi Ranta
2340: Håkan Nordman Pentti Lahti-Nuuttila Ville Komsi
2341: 36 1984 vp.
2342:
2343: Toivomusaloite n:o 30
2344:
2345:
2346:
2347:
2348: Saarto ym.: Neuvostoliitosta ja muista sosialistisista maista tapahtu-
2349: vaa tuontia vaikeuttavien esteiden poistamisesta
2350:
2351:
2352: Eduskunnalle
2353:
2354: Idänvienti kasvoi vuosina 1973-82 yli kaksin- ovat liittyneet energia- ja muuhun perusteolli-
2355: kertaiseksi. Siihen liittyvä metalliteollisuus kasvoi suuteen, ovat olleet samoista syistä suoritettavissa
2356: myös 55 %. Idänkaupan voimakas kasvu ei joh- nykyisen kaltaisen toiminnan puitteissa. Tavano-
2357: du tietoisesta talouspolitiikasta vaan raakaöljyn mainen tavarakauppa ja varsinkin tavanomainen
2358: maailmanmarkkinahinnan voimakkaasta nousus- laite- ja konekauppa eivät ole oikein menestyneet
2359: ta vuosina 1973-74 ja 1979-80. Tämä antoi puheista ja pyrkimyksista huolimatta. Länsimai-
2360: Neuvostoliitolle erityisen suuria uusia ostomah- hin suuntautuneet hankintaperinteet ovat olleet
2361: dollisuuksia; saimme omalla tuotannollamme ja vaikeita murtaa, mutta erityisen tärkeää on länsi-
2362: viennillämme välittömästi korvata energialas- tuontia edustavien firmojen erittäin aktiivinen ja
2363: kumille valtavan kallistumisen. Tämä osoittaa suurisuuntainen toiminta. Yrityksissä ostoista
2364: vakuuttavasti myös, että jos me voimme lisätä vastuussa olevat henkilöt ovat olleet jatkuvan
2365: tuontia idästä, niin se välittömästi johtaa myös mainonnan, puhelinsoittojen, illallistarjousten ja
2366: idänviennin lisääntymiseen. Samalla se osoittaa, lahjonnan kohteena. Toiminta on yltynyt, jos
2367: että idänvienti ei ole ollut kiinni jostain ''kilpai- tietoon on tullut joitakin isohkoja ostotarpeita.
2368: lukyvystä" ja "vienninedistämisestä" vaan aino- Sosialististen maiden tuotteiden tarjonnassa on
2369: astaan niistä ostomahdollisuuksista, jotka Suo- yleensä sovellettu vähemmän aktiivisia, asialli-
2370: men tuonti on antanut. Tämä koskee erityisesti sempia myyntiperiaatteita; valitettavasti menes-
2371: Neuvostoliittoa ja niitä muita sosialistisia maita, tyskään ei ole ollut kovin suuri. Uuden, ei
2372: joiden kanssa Suomi harjoittaa selväpiirteistä bi- perinteisen tuonnin menestyminen edellyttäisi,
2373: lateraalikauppaa. Se osoittaa myös, että idän- että se voisi nopeasti saavuttaa merkittävän tason
2374: tuontia tehokkaasti lisäämällä Suomi voi todella Suomen markkinoilla, jotta voitaisiin tyydyttä-
2375: helpottaa taloudellisia ongelmiaan, nopeuttaa västi järjestää huoltotoimet ja varaosapalvelu.
2376: tuotannon kasvua ja vähentää työttömyyttä. Samalla sosialististen maiden viennissä ja tuotan-
2377: Tuonnin lisääminen näyttää olevan aina vai- nossa sen tulisi edustaa pysyvyyttä, jotta se voitai-
2378: keaa, jos sitä täytyy aikaansaada tietoisella toi- siin niveltää suunnitelmiin.
2379: minnalla. Yksi merkittävä ongelma Suomen Yhteistoimintaa olisi tarpeellista kehittää en-
2380: tuonnin lisäämisessä on siinä, että maidemme nen kaikkea Suomen tuonnin lisäämiseksi. Tämä
2381: erilaiset taloudelliset järjestelmät vaatisivat voi- pyrkimys ei kuitenkaan ole etualalla. Suomea
2382: makkaita erityistoimenpiteitä Suomen tuonnin edustavat yhteistyöryhmissä suuryritysten ja nii-
2383: kehittämiseksi. Vain näin voidaan poistaa se den tutkimuslaitosten sekä teollisuusjärjestöjen
2384: toiminnan yksipuolisuus, joka kaupassa sekä teol- edustajat. Ne esittävät yleensä yhteistyön perus-
2385: lisessa ja tieteellis-teknisessä yhteistyössä luonnos- taksi sellaisia asioita, joissa Suomella on vahva ja
2386: taan syntyy, jos tyydytään tavanomaisiin talous- kehittynyt teknologia ja tietämys, ja joista sosia-
2387: järjestelmistä itsestään lähteviin pyrkimyksiin. listiset maat ovat erityisen kiinnostuneet. Tästä
2388: Suomessa tuonnin lisääminen kohtaa useanlai- johtuu, että ne edustavat samalla pääasiassa vien-
2389: sia vaikeuksia. Energian ja eräiden raaka-aineiden tipyrkimyksiä. Esimerkkinä toiminnan suunnasta
2390: suurien erien tuonti on ollut melko helppoa on SEV:n tieteellis-teknisen työryhmän alaisuu-
2391: järjestää. Tuontitarve on ollut yksinkertaisesti teen perustettu rakennustoimintajaosto, joka toi-
2392: todettavissa. Suuri ja melko tasainen tarve on minnan alkaessa teki suomalaisten osalta yhteis-
2393: voitu kätevästi nivoa Neuvostoliiton suunnitel- toimintaesityksiä. Niitä oli kaksikymmentäseitse-
2394: matalouteen. Myös suuret laitehankinnat, jotka män. Kahdessakymmenessäneljässä tapauksessa
2395: 1984 vp. - TA n:o 30 37
2396:
2397: ilmaistiin, että Suomen kiinnostus yhteistoimin- Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittama
2398: nassa olisi vienti ja kolmessa tapauksessa lausut- tutkimustoiminta on myös vinoutunut, jos ottaa
2399: tiin kiinnostuksen olevan vienti sekä tuonti. huomioon Suomen idänkaupan ongelmat ja tar-
2400: Työryhmistä ainoastaan viranomaiset - lähin- peet. Vuodesta 1973 vuoteen 1982 on rahoitettu
2401: nä kauppa- ja teollisuusministeriön virkailijat - 144 tutkimusta, joista 37 koskee kotimaankaup-
2402: saattavat edustaa enemmän tuontipyrkimyksiä paa, 62 länsikauppaa tai ulkomaankauppaa
2403: kuin muut, sikäli kuin heillä on riittävästi kon- yleensä ja noin 50 idänkauppaa. Idänkaupan
2404: kreettisia tietoja. Niitä on tietenkin vuosien var- tutkimuskohteista neljä käsittelee erityisesti tuon-
2405: rella kertynyt, mutta on ilmeistä, että nämä tia, 18 erityisesti vientiä ja loput yleisesti kaupan-
2406: tiedot eivät ole olleet riittäviä tuomaan tarpeeksi käyntiä.
2407: esille sellaisia yhteistoimintakohteita, jotka olisi- Tutkimustoiminnassa tärkeimmät ongelmat
2408: vat palvelleet Suomen tuonnin lisäämistä ja eri- ovat idäntuonnin edistäminen ja yhteisten pro-
2409: tyisesti länsituonnin korvaamista. Todelliset jektien toimeenpaneminen Suomen alueella.
2410: tuontiasiantuntijat ovat tietenkin töissä suurissa Niitä on kuitenkin käsitelty vähiten. Jonkin ver-
2411: länsituontia harjoittavissa yrityksissä, ja niiden ran niitä on käsitellyt Lappeenrannan teknillinen
2412: käyttö tässä asiassa on tietenkin perin vaikeata. korkeakoulu. Siellä on muutaman tutkijan voi-
2413: Suomen ja Neuvostoliiton välillä tapahtuvassa min yritetty paneutua mm. idäntuonnin lisäämi-
2414: projektiyhteistyössä on havaittavissa samankaltai- seen, mutta tämäkin tutkimustoiminta on jäänyt
2415: sia ongelmia kuin tuotannollisessa yhteistyössä- aivan liian yleiselle tasolle, jotta siitä olisi ollut
2416: kin. Neuvostoliiton puolella on käynnissä suuri sanottavaa käytännön hyötyä.
2417: määrä rakennuskohteita; lisäksi on tiedossa run- Vaikka emme sinänsä olekaan pitäneet oikeana
2418: saasti uusia tarpeita. Muutamat näistä tulevat suurien summien osoittamista eri keinoin viennin
2419: sisältymään tulevaan viisivuotisrunkosopimuk- edistämisen muodossa vientiyhtiöille, on kuiten-
2420: seen. Hyvin huomattava määrä joudutaan kui- kin syytä kiinnittää huomiota siihen, miten nämä
2421: tenkin jättämään pois, koska liian pieni tuonti varat vientialueittain kohdentuvat. Vuoden 1983
2422: Neuvostoliitosta ja projektitoiminnan puuttumi- tulo- ja menoarvio sisältää eri momenteilla vien-
2423: nen Suomen alueella ei anna Neuvostoliitolle nin edistämiseen yhteensä noin 390 miljoonaa
2424: mahdollisuutta rahoittaa niin laajaa rakennustoi- markkaa. Nämä varat ovat kuitenkin ohjautuneet
2425: mintaa. lähes yksinomaan länsikaupan edistämiseen. Esi-
2426: Toiminnan heikkous ilmentää Suomen kyvyt- merkiksi Suomen ulkomaankauppaliiton noin
2427: tömyyttä kohteiden esiin saamisessa. Suomen 300 vienninedistämistilaisuudesta ulkomailla
2428: taholta esitetyt aloitteet edustavat erittäin kapea- vain noin 10 % järjestettiin Keskinäisen talous-
2429: ta energia- ja raaka-ainealaa ja kourallista valtion- avun neuvoston maissa, vaikka SEV-viennin
2430: yhtiöitä. Kun toisaalta tunnetaan Neuvostoliiton osuus Suomen viennistä on sentään 28 %. Käy-
2431: laaja kehittynyt tietämys ja teknologia erittäin tännössä viennin edistäminen bilateraalikaupassa
2432: monen tuotannon alalla, täytyy olla olemassa merkitsee samalla ja varsinkin Neuvostoliiton
2433: todellisia mahdollisuuksia toteuttaa hyvin mo- kaupassamme tuonnin kehittämistä viennin eh-
2434: nenlaisia yhteisiä projekteja Suomessa. Toimin- tona. Myös tämä asia tulisi ottaa huomioon
2435: nan tila paljastaa jälleen, että Suomen taholla arvioitaessa viennin edistämiseen eduskunnan
2436: puuttuu tietoa ja asiantuntemusta yhteisten koh- päätöksellä annettujen varojen kohdentamista.
2437: teiden esille saamisessa. Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
2438: Suomen ja Neuvostoliiton välillä on yhteistyö- toivomuksen,
2439: sopimus myös projektitoiminnasta kolmansissa
2440: maissa, mutta sekin on lähtenyt vinoutuneesti että hallitus ryhtyisi ktireesti toimtin
2441: liikkeelle. Suomalaiset yritykset ovat saaneet ali- miden esteiden raivaamiseksi, jotka vai-
2442: hankintatehtäviä monissa neuvostoliittolaisissa keuttavat tuontia Neuvostoltitosta ja
2443: kohteissa; sen sijaan Neuvostoliitolle ei ole an- muista sosialistisista maista, joiden kanssa
2444: nettu mahdollisuutta osallistua yhteen ainoaao- käymme btlateraalista kauppaa.
2445: kaan suomalaisten hankkeeseen.
2446: 38 1984 vp. - TA n:o 30
2447:
2448: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
2449:
2450: Veikko Saarto Lauha Männistö Pekka Leppänen
2451: Timo Laaksonen Juhani Vähäkangas Ulla-Leena Alppi
2452: Inger Hirvelä Pirkko Turpeinen Marja-Liisa Salminen
2453: Marjatta Stenius-Kaukonen Anna-Liisa Jokinen Mikko Kuoppa
2454: Ensio Laine Pentti Liedes Irma Rosnell
2455: Matti Kautto Esko Helle Vappu Säilynoja
2456: Heli Astala Terho Pursiainen Esko:Juhani Tennilä
2457: Kalevi Kivistö
2458: 1984 rd. 39
2459:
2460: Hemställningsmotion nr 31
2461:
2462:
2463:
2464:
2465: Westerlund: Om ökande av Finlands livsmedelshjälp inom ramen
2466: för vårt utvecklingsstöd
2467:
2468:
2469: Till Riksdagen
2470:
2471: Trots ökade ansträngningar att förrbättra livs- förhandsplanering i Finland, överdimensionerade
2472: medelsförsörjningen har svälten i världen inte planer i förhållande till tillgängliga råvaror, en
2473: kunnat lindras i någon större utsträckning. Befolk- dålig anpassning till naturförhållanden, bristan-
2474: ningsökningen, krig och konflikter samt torka de utbildning av personai osv. Ytterligare kunde
2475: och annan utarmning av jorden är några av de man påtala de allvarligt försämrade betalningsba-
2476: viktigaste orsakerna till det rådande läget. Som lanserna och utvecklingsländernas kapitalbrist
2477: en uppskattning kan nämnas att 600 miljoner och skuldsättning samt det att Finland ev. haft
2478: människor troligen kommer att vara allvarligt för många samarbetspartners.
2479: undernärda år 2000, medan deras antal 1976 var Däremot kan statsrevisorerna konstatera att
2480: drygt 400 miljoner. De flesta av de undernärda resultaten av samarbetet på skogshushållnings-,
2481: och hungrande bor i de allra fattigaste länderna, vatten- och livsmedelsförsörjningens områden har
2482: och en väldigt stor del i Afrika. Som känt är det varit relativt tillfredsställande.
2483: ett stort problem att öknen breder ut sig där.
2484: Man kan konstatera att det finns ett ömsesidigt
2485: Enligt FAO är t.ex. skörden i Senegal p.g.a.
2486: torkan bara hälften av den normala och situatio- behov och intresse av att öka ett sådant samarbe-
2487: nen är också svår i Mauretanien. te som syftar till att trygga befolkningens grund-
2488: behov. I det första skedet, och också på litet
2489: Under de gångna åren har de finländska längre sikt innebär detta att Finland bör öka sitt
2490: offentliga anslagen för bistånd vuxit betydligt, bistånd i form av livsmedel. Klimat- och därmed
2491: men icke anslagen för livsmedelshjälp i motsva- sammanhängande förändringar motiverar som
2492: rande mån. Som exempel kan nämnas 1982 då ca sagt ytterligare ansträngningar på detta område
2493: 700 milj. mk anslogs i statsbudgeten för utveck- av biståndsarbetet. Behovet av internationellt
2494: lingsbiståndet totalt, varav 52 milj. mk till livs- livsmedelsbistånd har beräknats uppgå till 20
2495: medelshjälp (summan innehåller också export- milj. kg 1985 jämfört med att det bistånd som i
2496: stödet). I statsförslaget för 1984 ingår ca 1,1 mrd dag ges är ca 9 milj. kg. I de Iänder där behovet
2497: mk för utvecklingssamarbetet, medan 56 milj. av livsmedelshjälp är allra störst finns det sällan
2498: mk anslagits för livsmedelshjälpen via Världens andra möjligheter att lindra den akuta nöden,
2499: livsmedelsprogram (WFP) och internationella ka- varför man kan säga att det rätt ofta saknas
2500: tastroflagret (IEFR). Med hjälp av dessa medel biståndspolitiska skäl för underlåtenhet att ge
2501: avser man bl.a. att kunna bidra med 20 000 ton hjälpen i form av livsmedel. Denna form av
2502: spannmål till hjälporganisationerna, vilket slukar bistånd kan ytterligare motiveras med att den
2503: merparten av de medel som anslås. Som en som nämnt ofta bör gå till de allra fattigaste och
2504: jämförelse kan nämnas att det svenska livsmedels- minst utvecklade länderna, som samtidigt enligt
2505: biståndet vanligen de senaste åren omfattat ca finländska programdeklarationer skall motta
2506: 100 000 ton spannmål (vete)/år och 10 000 ton minst 30 % av vårt bistånd.
2507: rapsolja. Samtidigt som försörjningssituationen försäm-
2508: Samtidigt som det finländska utvecklingsbi- rats på många håll i världen råder det överprc-
2509: ståndet ökat relativt och absolut, har man tyvärr duktion av livsmedel i vårt land. Man kan också
2510: inte kunnat undvika vissa felsatsningar i samar- förutspå att det nämnda läget kommer att fort-
2511: betet med programländerna, såsom också statsre- sätta en tid framåt. En dylik överproduktion kan
2512: visorerna påpekar i sin berättelse för 1982. Miss- dock försvaras i också ett internationellt perspek-
2513: tagen har varierande orsaker: bl. a. bristande tiv.
2514: 40 1984 rd. - HM nr 31
2515:
2516: För att utreda den finländska livsmedelshjäl- Med hänvisning till det ovanstående föreslås
2517: pens utsikter har kommitten för Finlands livsme- vördsamt att riksdagen ville hemställa,
2518: delsbistånd tillsatts. Den skall utreda och ta
2519: ställning till livsmedelshjälpen på litet längre
2520: att regeringen i skyndsam ordning
2521: sikt, bl.a. dess organisation och produkter.
2522: måtte vidta erforderliga åtgärder i syfte
2523: Men intensifierade åtgärder behövs för att med att kännbart öka Finlands livsmedelshjälp
2524: det snaraste lindra hungern. Eftersom skördar inom ramen för vårt utvecklingsstöd.
2525: slagit fel på flere håll är behovet större än vad
2526: som kunde förutses när budgeten gjordes upp.
2527:
2528: Helsingfors den 10 februari 1984
2529:
2530: Henrik Westerlund
2531: 1984 vp. 41
2532:
2533: Toivomusaloite n:o 31 Suomennos
2534:
2535:
2536:
2537:
2538: Westerlund: Suomen elintarvikeavun lisäämisestä kehitysapumme
2539: puitteissa
2540:
2541:
2542: Eduskunnalle
2543:
2544: Vaikka ponnisteluja elintarvikehuollon paran- teissa, kuten myös valtiontilintarkastajat huo-
2545: tamiseksi on lisätty, ei maailmassa vallitsevaa mauttavat kertomuksessaan vuodelta 1982. Ereh-
2546: nälkää ole suurestikaan pystytty lievittämään. dyksiin on ollut erilaisia syitä: mm. Suomessa
2547: Väestön kasvu, sodat ja selkkaukset sekä kuivuus tapahtuneen etukäteissuunnittelun riittämättö-
2548: ja maaperän muu köyhtyminen ovat eräitä nyky- myys, käytettävissä oleviin raaka-aineisiin nähden
2549: tilanteeseen vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä. Ar- ylimitoitetut suunnitelmat, huono sopeuttami-
2550: viona voidaan mainita, että 600 miljoonaa ihmis- nen luonnonolosuhteisiin, henkilökunnan koulu-
2551: tä tulee luultavasti olemaan vakavasti aliravittuja tuksen riittämättömyys jne. Edelleen voitaisiin
2552: vuonna 2000 määrän oltua vuonna 1976 yli 400 perusteena arvostelulle pitää vakavasti heikenty-
2553: miljoonaa. Useimmat aliravituista ja nälkää näke- neitä maksutaseita ja kehitysmaiden pääomien
2554: vistä asuvat kaikkein käyhirnmissä maissa ja val- puutetta ja velkaantumista sekä sitä, että Suo-
2555: taosa Afrikassa. Kuten tunnettua, suuri pulma mella ehkä on ollut liian monta yhteistyökump-
2556: on siellä tapahtuva aavikoituminen. FAO:n mu- pania.
2557: kaan on sato esim. Senegalissa kuivuuden joh-
2558: dosta vain puolet normaalista ja tilanne Maureta- Valtiontilintarkastajat ovat sitä vastoin voineet
2559: niassa on myös vaikea. todeta, että yhteistyön tulokset metsätalouden,
2560: vesi- ja elintarvikehuollon alalla ovat olleet suh-
2561: Kuluneina vuosina ovat Suomen julkiset avus-
2562: teellisen tyydyttäviä.
2563: tusmäärärahat kasvaneet tuntuvasti, mutta elin-
2564: tarvikeavustuksen määrärahat eivät ole lisäänty- Voidaan todeta, että on olemassa molemmin-
2565: neet vastaavasti. Esimerkkinä voidaan mainita puolista tarvetta ja kiinnostusta sellaiseen yhteis-
2566: vuosi 1982, jolloin valtion tulo- ja menoarvioon työhön, joka tähtää väestön perustarpeiden tyy-
2567: otettiin kehitysapua varten yhteensä n. 700 mil- dyttämiseen. Ensi vaiheessa ja myös vähän pitem-
2568: joonaa markkaa, josta 52 miljoonaa markkaa
2569: mällä tähtäyksellä tämä merkitsee sitä, että Suo-
2570: elintarvikeapuun (summaan sisältyy myös vienti- men tulee lisätä elintarvikkeiden muodossa ta-
2571: tuki). Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon sisältyy pahtuvaa apuaan. Ilmastolliset ja tähän liittyvät
2572: n. 1,1 miljardia markkaa kehitysyhteistyötä var-
2573: muutokset tekevät, kuten sanottu, aiheellisiksi
2574: ten, samalla kun 56 miljoonan markan määrära- tämän avustustyön alan yhä kasvavat ponnistelut.
2575: ha on myönnetty elintarvikeapuun Maailman Kansainvälisen elintarvikeavun arvioidaan olevan
2576: elintarvikeohjelman (WFP) ja kansainvälisen ka- 20 milj. kg vuonna 1985 verrattuna tämän het-
2577: tastrofivaraston (IEFR) kautta. Näiden varojen ken apuun, joka on n. 9 miljoonaa kiloa. Niissä
2578: avulla on tarkoitus mm. voida avustaa avustusjär- maissa, joissa elintarvikeavun tarve on kaikkein
2579: jestöjä 20 000 viljatonnilla, mihin kuluu suurin suurin, on harvoin mahdollista tehdä muuta
2580: osa myönnetyistä määrärahoista. Vertauksena kuin lievittää välitöntä hätää, mistä syystä voi-
2581: voidaan mainita, että Ruotsin elintarvikeapu on daan sanoa, ettei useinkaan ole avustuspoliittisia
2582: viime vuosina tavallisesti ollut n. 100 000 tonnia syitä jättää antamatta apua elintarvikkeiden
2583: viljaa (vehnää) vuosittain ja 10 000 tonnia rapsi- muodossa. Tätä avustuksen muotoa voidaan
2584: öljyä. edelleen perustella sillä, että avun tulee, kuten
2585: Samalla kun Suomen kehitysapu kasvaa suh- sanottu, usein mennä kaikkein köyhimpiin ja
2586: teellisesti ja määrällisesti ei kuitenkaan olla voitu heikoimmin kehittyneisiin maihin, joiden tulee-
2587: välttyä tietyistä virheellisistä panostuksista ohjel- kin Suomen ohjelmanjulistusten mukaan saada
2588: mamaiden kanssa tapahtuneen yhteistyön puit- vähintään 30 % avustuksemme määrästä.
2589: 42 1984 vp. - TA n:o 31
2590:
2591: Samalla kun elintarvikkeiden huoltotilanne on Mutta tehokkaita toimenpiteitä tarvitaan mitä
2592: heikentynyt monella taholla maailmassa, vallitsee pikimmin nälän lievittämiseksi. Koska sadot ovat
2593: maassamme elintarvikkeiden liikatuotantotilan- useilla tahoilla epäonnistuneet, tarve on suurem-
2594: ne. Voidaan myös ennustaa, että tämän laatui- pi kuin voitiin ennakoida tulo- ja menoarviota
2595: nen tilanne tulee jatkumaan jonkin aikaa tulevai- laadittaessa.
2596: suudessakin. Tällaista liikatuotantoa voidaan kui- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
2597: tenkin puolustaa myös kansainvälisestä näkökul- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2598: masta katsoen.
2599: Suomen elintarvikeavun mahdollisuuksien sel-
2600: vittämiseksi on asetettu Suomen elintarvikeavus- että hallitus ryhtyisi ktireellisesti tar-
2601: tuskomitea. Sen tehtävänä on selvittää ja ottaa peellisiin toimenpiteisiin Suomen elintar-
2602: kantaa elintarvikeavustukseen hieman pitemmäl- vtkeavun tuntuvaksi lisäämiseksi kehitys-
2603: lä tähtäyksellä, mm. sen organisaatioon ja tuot- apumme puitteissa.
2604: teisiin.
2605:
2606: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
2607:
2608: Henrik Westerlund
2609: 1984 vp. 43
2610:
2611: Toivomusaloite n:o 32
2612:
2613:
2614:
2615:
2616: Ajo ym.: Elinkeinotoiminnan kehittämisestä Tornionlaaksossa
2617:
2618:
2619: Eduskunnalle
2620:
2621: Ylitornion, Pellon ja Kolarin kuntia Suomen ja nähtävissä vielä tänä päivänä. Uusi valtakunnan
2622: Ruotsin rajalla on pidettävä katastrofialueena raja pitkin Tornionjokea jakoi homogeenisen seu-
2623: työmarkkinanäkökulmasta katsottuna. Tämä joh- dun. Tornionlaakson jakaminen on aiheuttanut
2624: tuu siitä, että sekä yksityisen elinkeinoelämän vakavaa haittaa seudun taloudelliselle kehityksel-
2625: piirissä että julkisella sektorilla toimintaa on le. Pohjoismainen yhteistyö, joka vuosien mit-
2626: lopetettu tai vähennetty monella eri alueella. taan on kehittynyt sekä taloudellisella, kulttuuri-
2627: Työttömyys alueella on Lapin läänin vaikeim- että muilla aloilla, varsinkin Pohjoiskalottiyhteis-
2628: pia. työ, on myös voitava ottaa mukaan yhteen pro-
2629: Erittäin vaikean tilanteen johdosta Ylitorniosta jektiin Tornionlaaksossa. Norrbottenin läänin
2630: pitäisi tehdä nopeiden yhteiskunnallisten toi- maakäräjien ja Ylitornion kunnan välillä on ollut
2631: menpiteiden eriprojekti. Epätavalliset menetel- vuodesta 1975 lähtien yhteistyötä terveyden- ja
2632: mät olisi otettava käyttöön ja hyvin vapaasti olisi sairaanhoidon alalla yhteisessä lääkäripäivystyk-
2633: käytettävä olemassa olevat taloudelliset resurssit. sessä. Lapin läänin ja Norrbottenin läänin läänin-
2634: Perinteisten toimenpiteiden lisäksi, kuten alue- hallitusten välillä on hyvät yhteydet.
2635: poliittisen tuen, investointituen ja sijoitustuen Edellytykset ovat siis hyvät suomalais-ruotsalai-
2636: lisäksi olisi harkittava, miten esimerkiksi työttö- sen yhteistyön kehittämiseen tällä jälkeenjääneel-
2637: myysavustukset voitaisiin suunnata työllisyystoi- lä raja-alueella, jota on myös käytettävä hyväksi
2638: menpiteiden tueksi. elinkeinoelämän kehittämiseksi ja työllisyyden
2639: Kielteinen kehitys on samanlainen myös muis- turvaamiseksi Tornionlaaksossa.
2640: sa rajakunnissa. Edellytykset kunnalliselle ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
2641: muulle yhteistyölle valtion rajojen yli on selvitet- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2642: tävä ja myöskin tämä asia olisi otettava mainitus-
2643: sa eriprojektissa huomioon. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
2644: Vuonna 1809 solmitusta Haminan rauhasta oli piteisiin elinkeinoelämän kehittämiseksi
2645: Tornionlaaksolle vaikeat seuraukset, jotka ovat Ylitorniolla ja Tornionlaaksossa yleensä.
2646: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
2647:
2648: Aimo Ajo Pentti Lahti-Nuuttila
2649: 44 1984 vp.
2650:
2651: Toivomusaloite n:o 33
2652:
2653:
2654:
2655:
2656: Ala-Kapee ym.: Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen turvaamisesta
2657: opiskelijoille
2658:
2659:
2660: Eduskunnalle
2661:
2662: Osana opiskelijoiden toimeentulon turvaamis- non rahoitusrakenteen korjaamiseksi esitetaan,
2663: ta on opiskelijoille pyritty rakentamaan vuokra- että valtio ja kunnat osoittaisivat opiskelija-asun-
2664: asuntoja, joiden vuokrataso olisi kohtuullinen. tojen rakentamiseen omaa pääomaa kummatkin
2665: Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat 1970-luvulla ra- 5 % . Kohtuullisena tavoitteena tulee olla, että
2666: kentaneet vuosittain 1 500-4 500 asuntopaik- valtion osuus opiskelija-asuntoyhteisöjen asunto-
2667: kaa. Uusia asuntoja olisi kuitenkin rakennettava tuotannon omapääoman rahoituksessa olisi vä-
2668: samaa vauhtia koko 1980-luvun ajan, jotta vähä- hintään 5 %.
2669: varaisille opiskelijoille voitaisiin kohtuullisessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
2670: määrin taata asunto opiskelija-asunnossa. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2671: Opiskelija-asuntoyhteisöiltä on puuttunut ra- sen,
2672: kentamiseen tarvittava oma pääoma lähes koko-
2673: naan. Rakennus- ja energiakustannusten kohoa- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
2674: minen sekä raskas lainoitus ovat nostaneet var- kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tur-
2675: sinkin uusien opiskelija-asuntojen vuokratason vaamiseksi opiskelzjoille siten, että opis-
2676: kohtuuttomaksi. Pääomakustannusten osuus kelzja-asuntoyhteisöjen asuntotuotannon
2677: vuokrasta on yli puolet. omapääoman rahoittamisessa valtion
2678: Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun- osuus olisi vähintään 5 %.
2679: ta 1980:n suosituksissa opiskelija-asuntotuotan-
2680:
2681: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
2682:
2683: Pirjo Ala-Kapee Timo Roos Jussi Ranta
2684: Tarja Halonen Pentti Lahti-Nuuttila Arja Alho
2685: 1984 vp. 45
2686:
2687: Toivomusaloite n:o 34
2688:
2689:
2690:
2691:
2692: Alaranta ym.: Omassa kodissaan lapsiaan hoitavien perheiden
2693: verotuksen keventämisestä
2694:
2695:
2696: Eduskunnalle
2697:
2698: Eduskunta hyväksyi 16 päivana joulukuuta vasti enemmän sellainen perhe, josta vain toinen
2699: 1983 hallituksen esityksen tulo- ja varallisuusve- aviopuoliso on ansiotyössä kuin sellainen perhe,
2700: rolain 33 §:n kohdan 4 muuttamiseksi siten, että josta molemmat aviopuolisot ovat ansiotyössä.
2701: ''valtionverotuksessa saa verovelvollinen vähentää Laskelmat osoittavat, että vuoden 1984 veroas-
2702: 4 500 markkaa, jos verovelvollisella puolisolla ei teen mukaan yhden puolison perheelleen hank-
2703: ole veronalaista tuloa, tai jos puolisolla on tällais- kimista 100 000 markan vuosituloista maksetaan
2704: ta tuloa, saa se puolisoista, jonka tulojen yhteis- valtionveroa noin 10 000 markkaa enemmän
2705: määrä on suurempi, vähentää 4 500 markkaa kuin kahden aviopuolison yhteisesti hankkimista
2706: vähennettynä 25 prosentilla toisen puolison tulon 100 000 markan vuositulosta.
2707: määrästä, kuitenkin niin, että vähennyksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
2708: enimmäismäärää korotetaan 1 000 markalla, jos oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2709: verovelvollinen on elättänyt verovuonna enintään sen,
2710: 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvattilastaan
2711: (puolisovähennys)''. että hallitus ryhtyisi toimenprtersun
2712: Saman lain saman pykälän mukaan verovelvol- omassa kodissaan lapsiaan haitavien per-
2713: linen saa tehdä ansiotulostaan myös työtulovä- heiden valtionverotuksen lieventämiseksi
2714: hennyksen ja vähemmän ansaitseva puoliso myös korottamalla puolisovähennyksen määrää
2715: ylimääräisen työtulovähennyksen. Tästä seuraa, tuntuvasti nykyisestään mainittujen per-
2716: että valtionveroa joutuu maksamaan huomatta- heiden osalta.
2717:
2718: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
2719:
2720: Juhani Alaranta Mauri Pekkarinen
2721: Hannele Pokka Aapo Saari
2722: Tytti Isohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä
2723: Esko Aho Katri-Helena Eskelinen
2724: 46 1984 vp.
2725:
2726: Toivomusaloite n:o 35
2727:
2728:
2729:
2730:
2731: Alaranta ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta käsityövaltaiselta pien-
2732: yritystoiminnalta
2733:
2734:
2735: Eduskunnalle
2736:
2737: Liikevaihtoverolain (5.12.1963/532) 1 §:n ta työllistää ihmisiä pienillä investoinneilla. Se ei
2738: mukaan liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta ole myöskään riskialtista. Eräänä ongelmana
2739: tavaran valmistustyöstä on sen myynnin yhtey- pienten, yhdenkin työntekijän työpajojen toi-
2740: dessä suoritettava liikevaihtoveroa. Laissa tarkoi- minnassa on tuotteiden myynnin yhteydessä
2741: tettuna liiketoimintana ei kuitenkaan pidetä maksettava liikevaihtovero.
2742: elinkeinon harjoittamista liiketoimipaikkaa pitä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
2743: mättä ja käyttämättä apulaisina muita kuin avio- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2744: puolisoa tai 21 vuotta nuorempia jälkeläisiä. sen,
2745: (8 §) Liiketoimipaikalla tarkoitetaan kyseisen
2746: lain mukaan esimerkiksi työpajaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lti"-
2747: Maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämisessä kevaihtoveron poistamiseksi käsityövaltai-
2748: on kiinnitetty paljon huomiota pienyritystoimin- selta pienyn"tystoiminnalta.
2749: nan elvyttämiseen. Käsityövaltainen yritystoimin-
2750:
2751: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
2752:
2753: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
2754: Hannele Pokka Katri-Helena Eskelinen
2755: Aapo Saari Mauri Pekkarinen
2756: Jukka Vihriälä Esko Aho
2757: 1984 vp. 47
2758:
2759: Toivomusaloite n:o 36
2760:
2761:
2762:
2763:
2764: Alho ym.: Opiskelijavähennysoikeuden myöntämisestä verotuksessa
2765: lukukausittain
2766:
2767:
2768: Eduskunnalle
2769:
2770: Vuoden 1984 valtionverotuksessa on mahdol- ym. hankintojen vuoksi. Syksyn kutsumaerässä
2771: lista tehdä 2 850 markan opiskelijavähennys, mi- varusmiespalvelukseen astuvien palvelusaika
2772: käli opiskelija on harjoittanut opintoja vähintään ajoittuu kahden kalenterivuoden osalle, niin ettei
2773: 7 kuukautta vuoden 1984 aikana. opiskelijavähennystä voi tehdä kumpanakaan
2774: Vaadittavasta 7 kuukauden opiskelusta kärsivät vuonna.
2775: tietyt ryhmät: Edellä esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi eh-
2776: 1) syyslukukaudella opintonsa aloittavat opis- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2777: kelijat, sen,
2778: 2) kevätlukukaudella opintonsa päättävät
2779: opiskelijat, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2780: 3) kesken lukuvuod~n varusmiespalvelustaan menpiteisiin opiskeli:favähennysoikeuden
2781: suorittavat opiskelijat, :fakamiseksi lukukausikohtaiseksi, :folloin
2782: jolloin opiskelukuukausia ei vuodessa kerry tar- vuoden 1985 verotuksessa vähennys olisi
2783: vittavaa määrää. tehtävissä yhden lukukauden aikana vä-
2784: Opintojen aloitusvaiheessa kustannukset ovat hintään 3,5 kuukauden a:fan harjoitetuis-
2785: yleensä suurimmillaan asunnon, oppimateriaalin ta opinnoista.
2786: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
2787:
2788: Arja Alho Marja-Liisa Tykkyläinen Pirjo Ala-Kapee
2789: Reijo Lindroos Jouko Skinnari Sirpa Pietikäinen
2790: Pentti Lahti-Nuuttila
2791:
2792:
2793:
2794:
2795: 5 4284001987
2796: 48 1984 vp.
2797:
2798: Toivomusaloite n:o 37
2799:
2800:
2801:
2802:
2803: Alho ym.: Opiskelija-asuntotarkoituksiin luovutettujen tonttien
2804: vuokrien perimättä jättämisestä
2805:
2806:
2807: Eduskunnalle
2808:
2809: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvion lu- Opintotuki- ja asumistukijärjestelmää on tulo-
2810: vun 29.10 yleisperusteluissa todettiin seuraavaa: ja menoarviossa olleen lausuman jälkeen kehitet-
2811: ''Vuokrattaessa valtion maa-alueita opiskelija- ty niin, että valtion maksama opintotuen asumis-
2812: asuntojen rakentamista varten on näistä peritty lisä tai asumistuki kattavat, harvoja poikkeuksia
2813: paikkakunnan käyvän vuokratason mukainen lukuun ottamatta, 75-80 % opiskelija-asun-
2814: vuokra; eräissä tapauksissa on vuokra ollut käy- noissa asuviita opiskelijoilta perittävistä vuokris-
2815: pää tasoa alhaisempi. Kunnat ovat luovuttaneet ta. Tontinvuokrat sisältyvät opiskelijoiden maksa-
2816: tontteja opiskelija-asuntotarkoituksiin vaihtele- miin vuokriin.
2817: vasti joko käyvän vuokratason mukaan, nimellistä Valtion lähinnä pääkaupunkiseudulla ja Lap-
2818: korvausta vastaan tai vastikkeetta. Maanvuokrista peenrannassa perimien opiskelija-asuntojen ton-
2819: aiheutuvat kustannukset joudutaan perimään tinvuokrien määrä on kuluvana vuonna noin
2820: vuokrina opiskelijoilta, joiden asumiskustannuk- 1 000 000 mk. Kun pääosa tästä katetaan opinto-
2821: sia tuetaan opintotuen asumislisän tai asumis- tuen asumislisän ja asumistuen avulla, tontin-
2822: tuen avulla. Käytännön yhdenmukaistamiseksi vuokrien tuotoksi jää itse asiassa noin 200 000-
2823: ehdotetaan, että valtion maa-alueita voidaan 250 000 mk. Kun otetaan huomioon asiaan liit-
2824: osoittaa opiskelija-asuntotarkoituksiin vastik- tyvät hallintokustannukset, tontinvuokrien peri-
2825: keetta edellyttäen, että kunnat vastaavasti luopu- minen ei ole kovin tarkoituksenmukaista.
2826: vat perimästä vastiketta opiskelija-asuntotuotan- Kun kunnat ovat käytännössä korvanneet peri-
2827: toon luovuttamistaan maa-alueista.'' mänsä tontinvuokrat opiskelija-asuntotuotantoon
2828: Edellä mainittu lausuma sisältyy myös vuoden osoitetulla rahoituksella, on edellä esitetyt näkö-
2829: 1984 tulo- ja menoarvioesitykseen. kohdat huomioon ottaen pidettävä tarkoituksen-
2830: Tulo- ja menoarviossa olleen lausuman perus- mukaisena, että valtio jättää opiskelija-asuntotar-
2831: teella opetusministeriö lähetti kunnille, jotka koituksiin luovuttamiensa maa-alueiden vuokrat
2832: perivät vuokraa opiskelija-asuntotonteista, tie- perimättä.
2833: dustelun mahdollisuuksista poistaa tontinvuok- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2834: rat. Kunnat ilmoittivat jokseenkin poikkeuksetta, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2835: että lähinnä paikkakunnan tonttipolitiikkaan liit-
2836: tyvien ongelmien vuoksi niillä ei ole mahdolli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2837: suutta tontinvuokrien poistamiseen. Samalla valtion opiskeli.fa-asuntotarkoituksiin luo-
2838: kunnat ilmoittivat, että ne voivat sen sijaan vuttamien tonttien vuokrien perimäitä jät-
2839: osallistua vastaavalla rahoituspanoksella opiske- · tämiseksi silloin, kun ktinteistöä käytetään
2840: lija-asuntojen tuotantoon. Kyseiset kunnat ovat lähinnä opintotuen asumis/isään ja asu-
2841: antamiensa vastausten jälkeen osallistuneet huo- mistukeen oikeutettujen opiskeltjoiden
2842: mattavassa määrin opiskelija-asuntojen tuotan- asumiseen.
2843: non rahoitukseen.
2844:
2845: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
2846:
2847: Arja Alho Kaj Bärlund Jouko Skinnari
2848: Mikko Rönnholm Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee
2849: Liisa Jaakonsaari Reijo Lindroos Sirpa Pietikäinen
2850: Marja-Liisa Tykkyläinen
2851: 1984 vp. 49
2852:
2853: Toivomusaloite n:o 38
2854:
2855:
2856:
2857:
2858: Alppi ym.: Asumiskustannusten alentamisesta asuntolainajärjestel-
2859: mää muuttamalla
2860:
2861:
2862: Eduskunnalle
2863:
2864: Asumismenot ovat korkeat lyhyiden laina- tävissä olevista tuloista ja samalla keventäisi
2865: aikojen, korkeiden rakennuskustannusten ja vuokratalojen pääomakuluja.
2866: tonttien hintojen vuoksi. Monen perheen toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2867: meentuloa asumiskustannukset rasittavatkin koh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2868: tuuttomasti.
2869: Tämän vuoksi asumismenojen alentamiseksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2870: tulisi nykyisiä laina-aikoja pidentää vastaamaan asumiskustannusten alentamiseksi niin,
2871: paremmin talojen käyttöikää. Tämä on välttämä- että asuntolainojen laina-aikoja pidennet-
2872: töntä erityisesti valtion lainoittamien vuokratalo- täisiin vähintään· 45 vuoteen, että asunto-
2873: jen osalta, koska näissä taloissa asuinhuoneistojen lainojen korko porrastettaisiin siten, että
2874: vuokrat huoneistoihin valittujen tulotason huo- ensimmäisenä vzisivuotiskautena korkoa
2875: mioon ottaen ovat kohtuuttomat. Samat vuokrat ei perittäisi, toisena viisivuotiskautena
2876: ovat kohtuuttomat verrattaessa niitä kovanrahan- korko olisi 1 prosentti ja kolmantena
2877: asuntojen vuokriin, joissa erityisesti vuokrien viisivuotiskautena 2 prosenttia ja sen jäl-
2878: kertakorotukset ovat olleet selvästi pienempiä keen 3 prosenttia vuodessa, että ensisi-
2879: kuin aravavuokrataloissa. jaislainojen laina-aikoja pidennettäisiin
2880: Nykyinen aravavuokrien määräytymisjärjestel- kaikkien lainojen osalta vähintään 25
2881: mä ei takaakaan kohtuullista vuokraa, ellei vuok- vuoden pituisiksi sekä että eduskunnalle
2882: raperusteisiin vaikuttavia pääomakuluja alenneta. annettaiszi·n esitys kohtuullisista asumis-
2883: Pidämmekin tärkeänä, että hallitus päättäisi kustannusosuuksista.
2884: kohtuullisista asumiskustannusosuuksista käytet-
2885: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
2886:
2887: Ulla-leena Alppi Marja-Liisa Salminen Matti Kautto
2888: Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen Irma Rosnell
2889: Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Liedes
2890: Mikko Kuoppa
2891: 50 1984 vp.
2892:
2893: Toivomusaloite n:o 39
2894:
2895:
2896:
2897:
2898: Anttila ym.: Investointivarausjärjestelmän laajentamisesta
2899:
2900:
2901: Eduskunnalle
2902:
2903: Voimassa oleva verolainsäädäntö mahdollistaa tivarausjärjestelmä. Näin ollen tulee verolainsää-
2904: ammatinharjoittajalle vain poistojen tekemisen däntöä kehittää siten, että se kohtelee kaikkia
2905: auton tai työkoneen tai vastaavan hankintame- yrittäjiä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.
2906: noista. Sen sijaan liikenteenharjoittajaksi katsot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2907: tava yrittäjä voi tehdä investointivarauksen, mut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2908: ta ammatinharjoittajana toimiva pienyrittäjä ei sen,
2909: voi. Rajanveto ammatinharjoittajan ja liikkeen-
2910: harjoittajan välillä on saatu aikaan keinotekoisin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin in-
2911: perustein. Esimerkiksi kuorma-autoyrittäjistä vestointivarausjärjestelmän . ulottamiseksi
2912: 85 % on yhden auton omistavia ammatinharjoit- koskemaan ammatinharjoittajina toimivia
2913: tajiksi luokiteltavia ja heitä ei 1.1.1979 voimaan kuorma-auto- ja työkoneyn#åj'iå' sekå'
2914: tullut investointivarauslaki koske. Maatalousyrit- muita pienyn'ttä;iä.
2915: täjillä on oma 1.1.1983 voimaan tullut investoin-
2916:
2917: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
2918:
2919: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
2920: 1984 vp. 51
2921:
2922: Toivomusaloite n:o 40
2923:
2924:
2925:
2926:
2927: Anttila ym.: Eräiden metsänparannustoimenpiteiden saattamisesta
2928: vähennyskelpoisiksi verotuksessa
2929:
2930:
2931: Eduskunnalle
2932:
2933: Maatilatalouden tuloverolain 543/67 11 §:n suuden toteutumista. Edellä olevaan viitaten tu-
2934: mukaan metsätaloudesta saatua puhdasta tuloa lee kulujen verovähennysjärjestelmään tehdä seu-
2935: määrättäessä otetaan metsän arvioidusta tuotosta raavat muutokset: Metsäojituskustannusten vä-
2936: vähennyksenä huomioon metsään kohdistuvat ta- hennysoikeutta muutetaan siten, että perusoji-
2937: valliset hoito- ja hallintokustannukset sekä koh- tusten, täydennysojitusten ja ojien kunnossapi-
2938: tuulliset arvonvähennykset sen mukaan kuin niis- don aiheuttamat kulut tulevat tilakohtaisesti to-
2939: tä asetuksella erikseen säädetään. Kun kyseessä dellisina kuluina vähennettäviksi. Samalla luovu-
2940: olevassa laissa on lisäksi säädetty, että verovelvol- taan uusista ojitusalueiden verovapauksista ja
2941: lisella on oikeus vähentää verotuksessa metsän- poistetaan täydennysojitusten ja ojien kunnossa-
2942: hoitomaksuja, 30 % metsäteiden rakentamisme- pidon kustannukset keskimääräisinä vähennettä-
2943: noista ja että ojitetulle suoalueelle myönnetään vistä kustannuksista. Metsänlannoituskustannuk-
2944: määräaikainen verovapaus, otetaan verotuksessa set tehdään lannoitemenojen osalta tilakohtaises-
2945: muut metsätalouden kustannukset eräitä vähen- ti vähennettäviksi ja poistetaan nämä kustannuk-
2946: tämättä jääviä kustannuksia lukuun ottamatta set keskimääräisinä vähennettävistä kustannuksis-
2947: sekä metsätaloussuunnitelmien laatimiskustan- ta. Metsäteiden rakentamiskustannusten vähen-
2948: nuksia lukuun ottamatta huomioon keskimääräi- nysoikeutta muutetaan siten, että rakentamisme-
2949: senä kuluvähennyksenä. Vuoden 1984 alusta al- not saadaan vähentää kokonaisuudessaan tilakoh-
2950: kaen metsätaloussuunnitelmat tulivat tilakohtai- taisesti todellisten kulujen mukaisesti ajoitettui-
2951: sesti verovähennyskelpoisiksi. Tällä hetkellä tila- na.
2952: kohtaisesti huomioon otettavia metsätalouden Metsälannoitteiden tilakohtainen vähentämi-
2953: kustannuksia ovat metsänhoitomaksu, 30 % nen on omiaan lisäämään lannoituksia ja sitä
2954: metsäteiden rakentamismenoista ja perusojitus- kautta puuntuotantoa. Puuntuotannon lisäämis-
2955: ten aiheuttamat menot sekä metsätaloussuunni- tavoitteen kannalta lannoitus on nopeimmin vai-
2956: telmien laatimiskustannukset. Kokonaan jäävät kuttava toimenpide.
2957: verotuksessa huomioon ottamatta 70 % metsätei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2958: den rakentamismenoista. Muut kustannukset si- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2959: sältyvät periaatteessa keskimääräiseen kuluvähen- sen,
2960: nyserään. Selvityksessä ei ole puuntuotannossa
2961: käytettävien työvälineiden ja laitteiden hankinta- että hallitus kiirehtisi toimia metsäoji-
2962: menoja pystytty kuitenkaan arvioimaan. tuskustannusten, metsälannoituskustan-
2963: Metsätalouden kulujen vähennysjärjestelmää nusten ja metsäteiden rakentamiskustan-
2964: tulee tarkistaa eräiden menolajien osalta ottaen nusten saattamiseksi kokonaisuudessaan
2965: huomioon metsäpoliittiset näkökohdat, jotta vähennyskelpoisiksi tilakohtaisesti.
2966: näin parannetaan tilakohtaisen oikeudenmukai-
2967:
2968: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
2969:
2970: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen Sampsa Aaltio
2971: 52 1984 vp.
2972:
2973: Toivomusaloite n:o 41
2974:
2975:
2976:
2977:
2978: Anttila ym.: Etelä-Suomen yritysten toimintaedellytysten turvarni-
2979: sesta
2980:
2981:
2982: Eduskunnalle
2983:
2984: Alueellinen kehitys on tasapainottunut Suo- teesta ja on olemassa lukuisia esimerkkejä siitä,
2985: messa huomattavasti 1970-luvun alkupuolelta miten jo olemassa olevat yritykset suorittavat
2986: lähtien. Kehitysalueiden muuttotappiot ovat pie- laajennusrakentamisensa 50-60 kilometrin pääs-
2987: nentyneet ja muuttoliike vähentynyt lähes kaikil- sä olevaan teollisuuskyläkuntaan tai erityisalue-
2988: la alueilla. Myös tulotason alueelliset erot ovat kuntaan päästäkseen ko. lain tuomien etujen
2989: kaventuneet. piiriin ja teollisuuskylätapauksessa investointira-
2990: Teollisuuden ja palvelujen työpaikkakehitys on haston edullisista luotoista osalliseksi.
2991: ollut kehitysalueilla suotuisampaa kuin Etelä- Näin ollen hallituksen tulee kiireisesti valmis-
2992: Suomessa. tella Etelä-Suomen yritystoiminnan toimintaedel-
2993: Tasapainoisen alueellisen kehityksen turvaami- lytyksiä paremmin turvaava ja oikeudenmukai-
2994: sesta annetun lain mukaan osa Etelä-Suomen semmin toimiva tukimuoto taikka tukimuodot.
2995: kunnista ja kunnan osa-alueista on päässyt valtio- Nykyinen järjestelmä on kiristänyt kuntienkin
2996: neuvoston päätöksellä erityistukialueeksi. Samoin keskinäisiä suhteita tarpeettomasti.
2997: valtioneuvoston päätöksellä on Etelä-Suomeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2998: perustettu teollisuuskyliä. Näillä järjestelyillä on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2999: saatu aikaan tuen piiriin kuuluville ylivertainen sen,
3000: kilpailuasema kilpailtaessa yritystoiminnan sijoit-
3001: tumisesta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin oi-
3002: Nykyinen Etelä-Suomessa harjoitettava aluepo- keudenmukaisemman tuktfärjestelmån
3003: litiikka ohjaa liiaksi yritysten sijoittumista sekä aikaansaamiseksi Etelä-Suomen yritystoi-
3004: vaikeuttaa kuntien välistä kilpailua yritysten si- minnan toimintaedellytysten turvaami-
3005: joittumisesta. Käytäntö on osoittanut, että tuki- seksi.
3006: aluekuntien ympäristökunnat kärsivät tästä tilan-
3007:
3008: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
3009:
3010: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
3011: 1984 vp. 53
3012:
3013: Toivomusaloite n:o 42
3014:
3015:
3016:
3017:
3018: Arranz ym.: Pienten eläkkeiden verotuksen keventämisestä
3019:
3020:
3021: Eduskunnalle
3022:
3023: Maamme eläkejärjestelmää on viime vuosina Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
3024: kehitetty voimakkaasti, mutta pienituloisten elä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3025: keläisten asema on yhä edelleen epätyydyttävä.
3026: Nyt olisi pikaisesti saatava aikaan muutos, jonka että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimen-
3027: avulla pienten eläkkeiden verotusta kevennetään piteisiin pienten eläkkeiden verotuksen
3028: voimakkaasti ihmisarvoisen toimeentulon turvaa- keventämiseksi.
3029: miseksi kaikille eläkeläisille.
3030:
3031: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
3032:
3033: Liisa Arranz Reijo Enävaara
3034: Reino Jyrkilä Helvi Koskinen
3035: 54 1984 vp.
3036:
3037: Toivomusaloite n:o 43
3038:
3039:
3040:
3041:
3042: Arranz ym.: Velkojen korkojen vähennysoikeuden laajentamisesta
3043: verotuksessa
3044:
3045:
3046: Eduskunnalle
3047:
3048: Korkojen verovähennyskelpoisuuden omavas- Edellä esitetyn petusteella ehdotamme kunni-
3049: tuuosuus rasittaa erityisesti pienituloisia ihmis- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3050: ryhmiä, kuten vastavalmistuneita opiskelijoita, sen,
3051: joiden velkataakkakin on suuri. Omavastuuosuu-
3052: den poistamisella ei myöskään rasitettaisi valtion- että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn
3053: taloutta kohtuuttomasti. velkojen korkojen omavastuuosuuden
3054: poistamiseksi verotuksesta.
3055: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
3056:
3057: Liisa Arranz Reijo Enävaara
3058: Reino Jyrkilä Helvi Koskinen
3059: 1984 vp. 55
3060:
3061: Toivomusaloite n:o 44
3062:
3063:
3064:
3065:
3066: Arranz ym.: Vuokratulon vähennyskelpoisuudesta verotuksessa
3067:
3068:
3069: Eduskunnalle
3070:
3071: Maassamme on jatkuvasti laaja asuntopula. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3072: Erityisesti vuokra-asuntojen saanti on vaikeaa ja sen,
3073: niiden vuokra on kohtuuton. Samaan aikaan
3074: asuntoja pidetään tyhjillään, kun niiden omista- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
3075: jat katsovat vuokraamisen kannattamattomaksi. tulo- ja varallisuusverolain muuttamiseksi
3076: Kuitenkin jos vuokratulot tai niiden osa sää- siten, että vuokratulot tai nzi"den osa
3077: dettäisiin verovapaaksi tuloksi, helpottuisi säiidettäiszin verovähennyskelpoisiksi tu-
3078: vuokra -asuntotilanne oleellisesti. loiksi.
3079: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
3080:
3081: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
3082:
3083: Liisa Arranz Reijo Enävaara
3084: Reino Jyrkilä Helvi Koskinen
3085: 56 1984 vp.
3086:
3087: Toivomusaloite n:o 45
3088:
3089:
3090:
3091:
3092: Arranz ym.: Sairauskuluvähennyksen omavastuuosuuden poista-
3093: misesta
3094:
3095:
3096: Eduskunnalle
3097:
3098: Sairauskulujen verovähennysoikeuden oma- että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
3099: vastuuosuus rasittaa entytsesti pienituloisia sairauskuluvähennysten omavastuuosuu-
3100: henkilöitä. Myös sairauskulujen vähennyskelpoi- den poistamiseksi ja em. vähennysten
3101: suuden yläraja on edelleen liian alhainen. ylärajan korottamiseksi.
3102: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
3103: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3104: sc;n,
3105: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
3106:
3107: Liisa Arranz Reijo Enävaara
3108: Reino Jyrkilä Helvi Koskinen
3109: 1984 vp. 57
3110:
3111: Toivomusaloite n:o 46
3112:
3113:
3114:
3115:
3116: Arranz ym.: Kuukautissuojien hankkimisesta aiheutuvien kustan-
3117: nusten verovähennyskelpoisuudesta
3118:
3119:
3120: Eduskunnalle
3121:
3122: Sadattuhannet suomalaiset naiset joutuvat oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3123: maksamaan ylimääräistä menoa välttämättömistä sen,
3124: kuukautissuojista. Kuukautissuojat ovat välttä-
3125: mätön terveydenhuollon meno, joka olisi rinnas- että hallitus ryhtyisi ptkaisti'n toimen-
3126: tettava muihin verovähennykseen oikeuttaviin piteisiin kuukautissuoji"en aiheuttamien
3127: menoihin. menoJen saattamiseksi verovcihennyskel-
3128: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- poisiksi.
3129: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
3130:
3131: Liisa Arranz Mikko Vainio Reijo Enävaara
3132: 58 1984 vp.
3133:
3134: Toivomusaloite n:o 47
3135:
3136:
3137:
3138:
3139: Arranz ym.: Asuntolainojen lisäämisestä
3140:
3141:
3142: Eduskunnalle
3143:
3144: Yksi keskeisimpiä ongelmia maassamme muu- asunto-olosuhteita, mikä on johtanut muuttoliik-
3145: tamana viime vuotena on ollut asuntotuotannon keeseen ja väestökatoon laajoilla alueilla maas-
3146: riittämättömyys. Tämä on merkinnyt sitä, että samme.
3147: työvoima ei ole voinut hakeutua sinne, missä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3148: työtä olisi tarjolla, koska asuntoja ei ole saatavil- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3149: la. Myöskään pienet kunnat eivät ole määräraho-
3150: jen riittämättömyyden vuoksi kyenneet turvaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3151: maan edes nykyisille asukkailleen kunnollisia asuntolainojen lisäämiseksi.
3152: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
3153:
3154: Liisa Arranz Reijo Enävaara
3155: 1984 vp. 59
3156:
3157: Toivomusaloite n:o 48
3158:
3159:
3160:
3161:
3162: Astala ym.: Valtionavun myöntämisestä Paraisten ajankohtaisiin
3163: investointeihin
3164:
3165:
3166: Eduskunnalle
3167:
3168:
3169:
3170: Voimakkaasti kasvanut työttömyys ja siitä joh- Verrattaessa verotuloja per asukas, äyrimäärän
3171: tuvat seuraamukset ovat saattaneet manner-Suo- kasvuprosentteja, rahastoja suhteessa tilinpäätök-
3172: men ainoan saaristokaupungin - Paraisten kau- siin, maksuvalmiutta yleensä sekä kuntien todel-
3173: pungin suuriin vaikeuksiin. Suurin ongelma Pa- lisia (suoria ja epäsuoria) velkamääriä, Paraisten
3174: raisilla on tällä hetkellä voimakkaasti kasvanut kaupungin pitäisi kuulua neljänteen kantokyky-
3175: työttömyys. Verrattaessa tilastoja voidaan havai- luokkaan.
3176: ta, että työttömyys on Paraisilla kasvanut vuodes- Työttömyyden torjumiseksi kaupunki tarvitsisi
3177: sa noin 50 % :lla. Pääasialliset syyt kasvaviin valtion työllisyysperusteista valtionapua esimer-
3178: työttömyyslukuihin ovat seuraavat: kiksi seuraaviin investointeihin:
3179: 1) Paikallinen suurin työnantaja Oy Partek Ab 1) Kaukolämpöjohto Partekin sementtiteh-
3180: on vuodesta 1977 vuosittain vähentänyt työvoi- taalta Tennbyn kerrostaloalueelle. Hanke on kan-
3181: maa noin 50-60 hengellä. Kehitys jatkunee santaloudellisesti kannattava, koska hukkaläm-
3182: vielä ainakin lähimmät 5 vuotta. V. 1987 yritys möllä tällöin korvataan tuontienergiaa noin 1, 5
3183: työllistäisi näin alle 1 000 henkeä. Vielä v. 1977 miljoonan markan edestä. Rakennuskustannukset
3184: yritys työllisti liki 1 700 henkeä. ovat noin 3,8-4,0 miljoonaa markkaa.
3185: 2) Keskustan liepeille tulevan vierassataman
3186: 2) 1970-luvun lopulla tapahtui Paraisilla yh-
3187: rakentaminen. Sataman kokonaiskustannukset
3188: den vuoden sisällä kuusi konkurssia, joissa mene-
3189: ovat noin 2,5 miljoonaa markkaa. Satama siihen
3190: tettiin yli 100 työpaikkaa. Syksyllä 1983 joutuivat
3191: liittyvine palveluineen toisi parikymmentä uutta
3192: konkurssiin Sahojen laivaus, Maintex ja Paraisten
3193: työpaikkaa palveluelinkeinojen piirissä.
3194: Saha. Tällöin menetettiin yhteensä yli 100 työ-
3195: 3) Kevyen liikenteen väylä Ersby-Sattmark.
3196: paikkaa. 4) Paraisten eteläisen saariston laiturityöt.
3197: 3) Mitään merkittäviä uusia työllistäjiä ei ole Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3198: Paraisille saatu 1970- ja 1980-luvuilla. Paikka- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3199: kunnan työpaikkaomavaraisuus on selvästi laskus-
3200: sa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3201: Toinen vakava ongelma Paraisten kaupungille työllisyysperusteisen valtionavun myöntä-
3202: on verotulojen suhteellinen väheneminen verrat- miseksi Paraisten kaupungin ajankohtai-
3203: taessa muihin Varsinais-Suomen kuntiin. siin investointeihin.
3204:
3205: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
3206:
3207: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
3208: 60 1984 vp.
3209:
3210: Toivomusaloite n:o 49
3211:
3212:
3213:
3214:
3215: Astala ym.: Perniön kunnan Teijon taajaman nimeämisestä erityis-
3216: alueeksi
3217:
3218:
3219: Eduskunnalle
3220:
3221: Perniön kunta on kokenut viimeisen vuosi- Tämän vuoden loppuun mennessä edelleen
3222: kymmenen aikana voimakkaan taantumisen kau- ainakin 30 työpaikkaa tullee siirtymään kunnasta
3223: den ja rakennemuutoksen. Kunnan väkiluku on pois.
3224: vähentynyt 1970-luvulla vuosittain lähes 90 hen- Perniön kunnan Teijon alueen taantuvan kehi-
3225: gellä ja alkutuotannon työpaikat ovat vähenty- tyssuunnan pysäyttämiseksi on julkisen vallan
3226: neet yli 300:lla. ryhdyttävä nopeisiin toimenpiteisiin alueen kehi-
3227: Vuoden 1983 lopussa Perniössä oli 141 työtön- tysedellytysten turvaamiseksi.
3228: tä, mikä merkitsi 4,8 % :n työttömyysastetta.
3229: Erityisen huolestuttava kehitys on ollut Teijon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3230: taajamassa, jossa on tapahtunut huomattavaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3231: toimintojen taantumista. Väkiluku on tällä alu- sen,
3232: eella vähentynyt 1970-luvun puolen välin 900
3233: asukkaasta nykyiseen 750 asukkaaseen ja työpai- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
3234: kat 450:stä nykyiseen 120 työpaikkaan. Tällä Perniön kunnan Tezjon taajaman nimeä-
3235: hetkellä olevissa työpaikoissa työskentelevistä miseksi kehitysalueiden ulkopuolisen
3236: työntekijöistä on puolet lomautettuina. kunnan erityisalueeksi.
3237:
3238: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
3239:
3240:
3241: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
3242: 1984 vp. 61
3243:
3244: Toivomusaloite n:o 50
3245:
3246:
3247:
3248:
3249: Astala ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Kaarinaan
3250:
3251:
3252: Eduskunnalle
3253:
3254: Kaarinan kunta on kehittymässä Turun kau- olisi saatava verotoimisto, jonka tilojen tarve olisi
3255: punkiseudun itäiseksi alakeskukseksi. Sen väes- noin 400 m 2 •
3256: töllinen ja teollinen kehitys on ollut nopeaa ja Eräs mahdollisuus olisi kaikkien edellä mainit-
3257: myös valtion viranomaisten tehtävät ovat jatku- tujen tilojen sijoittaminen uuteen rakennetta-
3258: vasti lisääntyneet. Kaarinalaiset eivät voi saada vaan valtion virastotaloon. Lisäksi siihen voitai-
3259: useita välttämättömiä palveluita omasta kunnas- siin sijoittaa muitakin kuntalaisten kannalta tär-
3260: taan, koska valtiolla ei ole Kaarinassa omia keitä palveluja.
3261: toimitiloja. Turun ja Porin läänissä ei ole tällä hetkellä
3262: Kaarinan kunnassa toimii tällä hetkellä valtion rakenteilla yhtään virastotaloa. Edellä esitetyn
3263: virastoista vain nimismiespiiri ja poliisi, posti ja mukaisesti Kaarinan valtion virastotaloon tulisi
3264: kansaneläkelaitoksen sivutoimipiste, jotka kaikki varata tiloja ainakin 2 800 m 2 • Hankkeen koko-
3265: ovat vuokratiloissa. Postin ja kansaneläkelaitok- naiskustannukset ovat noin 11 milj. mk. Kaari-
3266: sen tilat ovat varsin puutteelliset. nan kunta suhtautuu asiaan myönteisesti ja on
3267: Kaarinaan olisi kiireellisesti saatava työvoima- valmis luovuttamaan tarkoitukseen kunnan kes-
3268: toimisto tai sen sivuvastaanotto, jonka tilantarve kustasta asemakaavoitettua tonttimaata.
3269: olisi arviolta noin 200-500 m 2 • Toimistolla olisi Virasto tulisi sijaitsemaan nyt ja tulevaisuudes-
3270: mahdollisuus palvella Kaarinaa huomattavasti sa hyvin keskeisellä sekä maantieteelliset että
3271: laajempaa aluetta. liikeoteeiliset olosuhteet huomioon ottaen sopi-
3272: Kaarinalta puuttuvat myöskin posti- ja telehal- valla paikalla laajemmankin alueen palvelutoi-
3273: lituksen normaalisti järjestämät valtionpuhelin-, mintoja varten.
3274: lennätin- ja telexpalvelut. Nykyisissä toimitiloissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3275: on tilanpuutteen takia myös postilokeroita liian nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3276: vähän. Postin tiloja varten olisi varattava arviolta sen,
3277: 2
3278: 600-700 m :n tilat. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3279: Kansaneläkelaitoksen sivutoimipisteen tilojen valtion virastotalon rakentamiseksi Kaari-
3280: tarve olisi noin 400 m 2 sekä nimismiespiirin ja naan.
3281: poliisin tilojen tarve 1 200 m 2 • Lisäksi Kaarinaan
3282:
3283: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
3284:
3285: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
3286: 62 1984 vp.
3287:
3288: Toivomusaloite n:o 51
3289:
3290:
3291:
3292:
3293: Dromberg ym.: Vanhusten asuntoihin myönnettävistä asuntolai-
3294: noista
3295:
3296:
3297: Eduskunnalle
3298:
3299: Uudellamaalla on monia kuntia, joissa vanhus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3300: ten osuus väestöstä on suuri. Näissä kunnissa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3301: tulee lähivuosina olemaan raskasta hoitaa tätä sen,
3302: väestönosaa koskevia erilaisia velvoitteita. Van-
3303: husten avohoidon lisääminen laitoshoidon vaih- että hallitus ryhtyisi toimenpttetmn,
3304: toehtona olisi tärkeää kuntien talouden kannalta. että kunntlle, joissa vanhusten osuus on
3305: Keskeinen tekijä avohuoltopalvelujen tuotta- erityisen suuri, tulee asuntolainat vanhus-
3306: misessa ja laitoshoidon vähentämisessä on riittävä ten asuntojen rakentamiseen myöntää
3307: vanhusten asuntojen tarjonta. Nykyisten asunto- erityistarvemäiiriirahoista ja ne eivå"t saa
3308: lainakiintiöiden puitteissa ei tähän kuitenkaan vaikuttaa kunnan asuntolainakiintiöön.
3309: ole mitään mahdollisuutta, jos samalla otetaan
3310: huomioon aktiiviväestön asuntojen tarve.
3311:
3312: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
3313:
3314: Kaarina Dromberg Liisa Hilpelä Riitta Jouppila
3315: Martti Tiuri Ritva Laurila Jouni J. Särkijärvi
3316: Tauno Valo Juho Koivisto Sirpa Pietikäinen
3317: Pirjo Rusanen Riitta Uosukainen
3318: 1984 vp. 63
3319:
3320: Toivomusaloite n:o 52
3321:
3322:
3323:
3324:
3325: Dromberg ym.: Vuokra-asuntotilanteen helpottamisesta pääkau-
3326: punkiseudulla
3327:
3328:
3329: Eduskunnalle
3330:
3331: Pääkaupunkiseudun suurimmaksi asuntopoliit- kuvasti 10 000 hakijaa. Yhden ja kahden hengen
3332: tiseksi ongelmaksi on muodostunut vuokra-asun- ruokakuntia näistä on kaksi kolmasosaa ja alle
3333: tojen sekä määrällinen että suhteellinen vähene- 30-vuotiaita lähes puolet. Vuonna 1982 kunnalli-
3334: minen. Syynä tähän on ollut yksityisten omista· sen vuokra-asunnon hakijoita oli 9 300. Asunnon
3335: mien vuokra-asuntojen voimakas poistuma ja sai hakijoista joka viides. Ilman asuntoa jäi noin
3336: samanaikainen vuokra-asuntotuotannon riittä- 7 300 asuntokuntaa.
3337: mättömyys. Valtion lainoittaman tuotannon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3338: osuus ja erityisesti vuokra-asuntotuotannon osuus nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3339: on merkittävästi vähentynyt 1970-luvun jälkipuo- sen,
3340: lelta lähtien. Vuosien 1981-82 keskimääräinen
3341: vuokra-asuntotuotanto pääkaupunkiseudulla oli että hallitus ryhtyisi toimenpttemzn
3342: vain noin 1 600 asuntoa vuodessa, kun tuotanto riittävän vuokra-asuntotuotannon varmis-
3343: vielä kaudella 1976-80 oli noin 3 000 vuokra- tamiseksi lisäämällä pääkaupunkiseudun
3344: asuntoa vuosittain. asuntomäärärahoja huomattavasti ja lain-
3345: Vuokra-asuntojen poistuma on viime vuosina säädännön uudistamiseksi siten, että yksi-
3346: ollut yli 3 000 asuntoa vuodessa, mutta uusia on tyisillä vuokranantajtlla olisi paremmat
3347: tuotettu reilusti alle 2 000 asuntoa. Pääkaupun- edellytykset asuntojen vuokraamiseen.
3348: kiseudun kuntien vuokra-asuntojonoissa on jat·
3349:
3350: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
3351:
3352: Kaarina Dromberg Martti Tiuri Jouni J. Särkijärvi
3353: Pekka Löyttyniemi Impi Muroma Ben Zyskowicz
3354: Lea Kärhä Ritva Laurila Antti Kalliomäki
3355:
3356:
3357:
3358:
3359: 6 4284001987
3360: 64 1984 vp.
3361:
3362: Toivomusaloite n:o 53
3363:
3364:
3365:
3366:
3367: Ehrnrooth: Opiskelijavähennystä koskevan tulo- ja varallisuusvero-
3368: lain säännöksen muuttamisesta
3369:
3370:
3371: Eduskunnalle
3372:
3373: Tulo- ja varallisuusverolain mukaan on vero- edun saamiselle sinä verovuonna, jona asevelvol-
3374: velvollinen oikeutettu kunnallisverotuksessa vä- lisuus päättyy. Opiskelevat asevelvolliset saavat
3375: hentämään 2 850 markkaa ansiotulostaan, jos tämän vuoksi usein jälkiveron kahdelta verovuo-
3376: hän on verovuonna vähintään seitsemän kuukau- delta. Lain säännöstä, joka aiheuttaa tällaisen
3377: den ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta seurauksen ei voida pitää kohtuullisena.
3378: peruskoulussa, lukiossa, iltaoppi- tai ammatti- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
3379: koulussa, korkeakoulussa tai muussa näihin ver- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3380: rattavassa oppilaitoksessa.
3381: Tämä ns. opiskelijavähennystä koskeva säännös että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
3382: ei tee oikeutta varusmiespalveluksensa verovuon- tyksen tulo- ja varallisuusverolain muut-
3383: na aloittavalle tai loppuun suorittavalle opiskeli- tamiseksi siten, että opiskeltjavähennyk-
3384: jalle. Nämä opiskelijat ovat yleensä saaneet an- sen saisi tehdä opiskelija, joka verovuon-
3385: siotuloja seitsemää kuukautta lyhyemmältä ajalta na on aloittanut tai lopettanut varusmies-
3386: ko. vuosina. Varusmiespalveluksen alkaessa opis- palveluksensa, siitä huolimatta, ettei hän
3387: kelija on usein ollut ansiotyössä viimeksi kulunei- ole minä vuosina vähintään seitsemän
3388: na kesäkuukausina opiskeltuaan edeltäneinä ve- kuukauden ajan saanut säännöllistä ja
3389: rovuoden viitenä kuukautena. Vastaavasti asettaa täyttä opetusta.
3390: TVL:n ko. säännös esteen opiskelijavähennys-
3391:
3392: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
3393:
3394: Georg C. Ehrnrooth
3395: 1984 vp. 65
3396:
3397: Toivomusaloite n:o 54
3398:
3399:
3400:
3401:
3402: Ehrnrooth: Vuokratulon vähennyskelpoisuudesta verotuksessa
3403:
3404:
3405: Eduskunnalle
3406:
3407: Maassamme edelleen vallitseva asuntopula varallisuutensa vuoksi voi saada julkisilla varoilla
3408: kohdistuu pääasiallisesti vuokra-asuntoihin. rakennettua asuntoa mutta joilla kuitenkaan ei
3409: Vuokrasäännöstely ja lainsäädännön eräiden mui- ole varaa hankkia omistusasuntoa. Erittäin monet
3410: denkin kohtien saama sisältö, ennen kaikkea tähän ryhmään kuuluvista asunnontarvitsijoista
3411: pitkälle viety irtisanomissuoja, ovat johtaneet voisivat vapailta markkinoilta saada vuokra-asun-
3412: vuokra-asuntokannan radikaaliin supistumiseen. non, jos omistajan kannattaisi vuokrata omista-
3413: Tästä asiaintilasta kärsivät tietenkin lähinnä nuo- mansa asunto tai sen osa. Verotuksellisista syistä
3414: ret ja muut vähävaraiset asunnontarvitsijat. vapailta markkinoilta on saatavissa hyvin vähän
3415: Asuntotilastojen puutteista huolimatta voi- vuokra-asuntoja. Tätä keinotekoista asuntopulaa
3416: daan ainakin todeta, että vuonna 1980 toimitettu on vaikeuttamassa myös huoneenvuokra-alalla
3417: väestölaskenta osoitti maassamme olevan 383 994 voimassa oleva säännöstely, eritoten liian pitkälle
3418: vuokra-asuntoa. Näiden osuus koko asuntokan- viety irtisanomissuoja, josta vuokra-asuntoa hake-
3419: nasta oli 20,9 prosenttia. Vuonna 1981 valmistui vat perheet ja yksinäiset monessa tapauksessa
3420: 46 988 asuntoa, joiden pinta-ala oli yhteensä joutuvat kärsimään.
3421: 3 981 000 m 2 • Valtion rahoittamien vuokra- Jos vuokratulot tai osa niistä säädettäisiin vero-
3422: asuntojen osuus mainittuna vuonna valmistuneis- vapaaksi tuloksi, tarjoaisivat varmasti hyvin mo-
3423: ta asunnoista oli 11 200 asuntoa, joiden pinta-ala net asunnonomistajat vuokralle sellaisia omista-
3424: oli yhteensä 620 000 m 2 • miaan asuntoja tai asuntojen osia, joita he eivät
3425: Vuokra-asuntojen tarve ylittää erittäin tuntu- tarvitse omaan käyttöönsä. Määrätyillä edellytyk-
3426: vasti tarjonnan. Helsingissä on parina viime sillä ja kohtuulliseen ylärajaan asti olisi vuokratu-
3427: vuonna ollut n. 5 500 asunnonhakijaa kaupun- lojen verovapaudella asuntopoliittisesti myöntei-
3428: gin asunnonjakotoimikunnan molempina vuosi- nen vaikutus.
3429: na käytettävissä oleviin n. 1 200 asuntoon. Lähes Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
3430: 80 prosenttia hakijoista on siis jäänyt ilman eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3431: hakemaansa vuokra-asuntoa. Hakijat ovat toden-
3432: näköisesti poikkeuksetta vähävaraisia asunnontar- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
3433: vitsijoita, jotka eivät voi ajatellakaan muuta kuin tyksen tulo- ja varallisuusverolain muut-
3434: vuokra-asuntoa ja niistäkin vain verovaroilla ra- tamisesta siten, että verovelvollisella on
3435: kennettuja. oikeus tulostaan vähentää vuokratulonsa
3436: Toisen ryhmän vuokra-asuntojen tarvitsijoita tai osa mistä
3437: muodostavat ne henkilöt, jotka eivät tulojensa tai
3438: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
3439:
3440: Georg C. Ehrnrooth
3441: 66 1984 vp.
3442:
3443: Toivomusaloite n:o 55
3444:
3445:
3446:
3447:
3448: Ehrnrooth: Omassa käytössä olevan asuinrakennuksen verotusarvon
3449: vahvistamisesta puoleen käyvästä arvosta
3450:
3451:
3452: Eduskunnalle
3453:
3454: Voimassa olevan TVL:n 43 §:n mukaan varoi- vuonna 1984 80 prosenttia vahvistetusta arvosta.
3455: hin kuuluva omaisuus arvostetaan, mikäli ei Näinä vuosina tontin tai rakennuspaikan arvo ei
3456: jäljempänä toisin säädetä, siihen käypään arvoon, saa kuitenkaan vuosittain nousta kuin enintään
3457: mikä sillä oli verovuoden päättyessä omistajan kaksinkertaiseksi verrattuna edellisenä vuotena
3458: hallussa ja sillä paikalla, missä se oli. KäyväHä vahvistettuun arvoon.
3459: arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä Käytännössä verotusarvon nousu on vaikutta-
3460: luovutushintaa. nut kerrannaisesti. Tulo- ja varallisuusveron nou-
3461: Tontin verotusarvolaskelma kuuluu osana kiin- sun lisäksi se on korottanut kohtuuttomasti katu-
3462: teistöjen arvostuksen uudistamiseen. Verovuodes- maksuja sekä aiheuttaa näin ollen kohtuuttomia
3463: ta 1979 alkaen uudistettiin rakennusten arvosta- asumiskustannuksia.
3464: misperusteet. Tonttien osalta uudistus toteutet-
3465: tiin siten, että verotusarvoksi esitettiin verohalli- Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
3466: tuksen verolautakunnille antamassa ohjeessa 70 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3467: prosenttia tontin käyvästa arvosta. Verohallituk- sen,
3468: sen ohjeena, jota tuli noudattaa ensimmäisen
3469: kerran verovuonna 1982, oli tonttien yhdenmu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3470: kainen arvostaminen koko maassa. menpiteisiin tulo- ja varallisuusverolain
3471: Koska verotusarvojen nousu olisi ollut huomat- kiinteistöjen verotusta koskevien säännös-
3472: tavan suuri, verohallitus antoi siirtymäaikaa kos- ten muuttamiseksi siten, että omassa käy-
3473: kevan ohjeen. Ohjeen mukaan verovuonna 1982 tössä olevan asuinrakennuksen verotusar-
3474: käytetään 60 prosenttia siitä arvosta, jonka vero- vo tontteineen vahvistetaan asumiskus-
3475: lautakunta on perustekokouksessa arviointiohjeen tannusten kohtuuttoman nousun ehkäi-
3476: käytäntöönoton yhteydessä vahvistanut. Vero- semiseksi enintään puoleen käyvästä ar-
3477: vuonna 1983 käytetään 70 prosenttia ja vero- vosta.
3478:
3479: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
3480:
3481: Georg C. Ehrnrooth
3482: 1984 vp. 67
3483:
3484: Toivomusaloite n:o 56
3485:
3486:
3487:
3488:
3489: Ehrnrooth: Omaan käyttöön hankittavan asunnon leimaveron pois-
3490: tamisesta
3491:
3492:
3493: Eduskunnalle
3494:
3495: Pyrittäessä asumiskustannusten alentamiseen rahoitetaan lainalla, menee nam ollen lähes
3496: tulisi eräänä toimenpiteenä kysymykseen leima- 7 000 markkaa pelkästään leimaverona valtiolle.
3497: veron poistaminen ainakin eräiden asuntokaup- Jos leimavero asunto-osakekaupasta poistetaan
3498: pojen yhteydestä. Avioliittoon aikoville ja muille silloin kun asunto hankitaan omaan tai lähiomai-
3499: nuorille, joille oman asunnon hankkiminen tuot- sen käyttöön tai ostajan palveluksessa olevan
3500: taa erittäin suuria vaikeuksia asuntojen korkean henkilön työsuhdeasunnoksi, tulisi tasapuolisuu-
3501: hintatason johdosta, merkitsisi leimaveron pois- den vuoksi leimavero poistaa myös kiinteistökau-
3502: taminen sekä kauppahinnan osalta että asuntolai- pasta.
3503: nasta pientä helpotusta. Leimaveron periminen Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
3504: näissä yhteyksissä tuntuu valtiovallankin kannalta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3505: nurinkuriselta, koska samanaikaisesti myönne-
3506: tään asunnontarvitsijoille valtion varoista halpa- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
3507: korkoista lainaa, asumistukea ym. tyksen leimaverolain muuttamisesta si-
3508: Leimavero on asunto-osakkeita ostettaessa 1,2 ten, ettei leimaveroa peritä asunto-osa-
3509: prosenttia ja kiinteän omaisuuden kaupassa lähes ketta tai kiinteistöä ostettaessa omaan tai
3510: aina 6 prosenttia. Lainoista menevä leimavero on lähiomaisen käyttöön taikka ostajan pal-
3511: tämän vuoden alusta 1, 5 prosenttia eli neljän- veluksessa olevan työntekijän työsuhde-
3512: neksen aikaisempaa leimaveroa korkeampi. Ta- asunnoksi, etkä myöskään lainasta, joka
3513: vallisesta kaksiosta, joka Helsingissä maksaa esim. on otettu edellä mainittujen asuntojen
3514: 350 000 markkaa ja jonka hankkiminen puoleksi ostamisen rahoittamiseksi.
3515:
3516: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
3517: Georg C. Ehrnrooth
3518: 68 1984 vp.
3519:
3520: Toivomusaloite n:o 57
3521:
3522:
3523:
3524:
3525: Eklund ym.: Pienten työeläkkeiden verotuksen keventämisestä
3526:
3527:
3528: Eduskunnalle
3529:
3530: Eläkkeiden verotuksessa on tuntuvia epäkoh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3531: tia. Yksi on se, että pienten työeläkkeiden vero-
3532: tus on liian kireä. Tilanteeseen toisi korjausta ettå· hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3533: esim. alle 1 000 markan työeläkkeiden saattami- kuukaudessa alle 1 000 markan työeläk-
3534: nen verottomaksi tuloksi. kezden saattamiseksi verottomaksi tulok-
3535: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- sz.
3536:
3537: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
3538:
3539: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
3540: Pentti Skön Pentti Kettunen Helvi Koskinen
3541: 1984 vp. 69
3542:
3543: Toivomusaloite u:o 58
3544:
3545:
3546:
3547:
3548: Enävaara ym.: Asuntolainojen korkomenojen verovähennyskäytän-
3549: nön muuttamisesta
3550:
3551:
3552: Eduskunnalle
3553:
3554: Asuntolainojen korkomenoja vähennetään ve- jen korkokuluista saisi vähentää esimerkiksi puo-
3555: rotuksessa vuosittain noin 3 000 miljoonan mar- let maksettavasta verosta. Tämä tekisi oikeutta
3556: kan arvosta. Näiden veroja alentava vaikutus on myös pieni- ja keskituloisille eikä se edes vähen-
3557: suunnilleen puolet tästä eli 1 500 miljoonaa täisi yhteiskunnan saamia verotuloja.
3558: markkaa. Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
3559: Tämä vähennyskäytäntö suosii suurituloisia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3560: pieni- ja keskituloisten kustannuksella. Niinpä muksen,
3561: kun 10 000 markan korkokuluista suurituloinen
3562: voi saada veroistaan jopa 7 000-8 000 markan että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
3563: alennuksen, niin pienituloinen joutuu tyytymään asuntolainojen korkomenojen verovähen-
3564: vain pieneen osaan tästä. Ei voi olla oikein, että nyskäytännön muuttamiseksi nzin, että
3565: yhteiskunta verovähennyskäytännöllä tukee suu- korkomenoista määräosa eli esimerkiksi
3566: rituloisia enemmän kuin pieni- ja keskituloisia. 50 prosenttia voitaisiin vähentää makset-
3567: Oikeudenmukaisempaa olisi, että asuntolaina- tavasta verosta.
3568:
3569: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
3570:
3571: Reijo Enävaara Lea Mäkipää Martti Ratu
3572: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Helvi Koskinen
3573: Urho Pohto
3574: 70 1984 vp.
3575:
3576: Toivomusaloite n:o 59
3577:
3578:
3579:
3580:
3581: Enävaara ym.: Opintolainojen lyhennysten vähentämisestä verotuk-
3582: sessa
3583:
3584:
3585: Eduskunnalle
3586:
3587: Opiskeluaikojen pidentyessä on tutkintonsa myös tietyn maaran lainojen lyhennyksiä. Näin
3588: suorittaneilla opiskelijoilla yhä suuremmat opin- siirryttäisiin myös askeleen verran opintolainasta
3589: tovelat. Velkojen maksu alkaa pian valmistumi- opintorahaan, jota voidaan pitää tavoitteena.
3590: sen jälkeen, jolloin menoja aiheuttavat perheen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
3591: perustaminen ja asunnon hankkiminen. Vasta- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3592: valmistuneiden palkat ovat toisaalta nykyään sen,
3593: melkoisen pienet. Opintovelkojen maksu aiheut-
3594: ta suuria vaikeuksia ja monesti nämä valtion ta- että hallitus ryhtyisi toimiin opintolai-
3595: kaamat opintolainat jäävätkin valtion maksetta- nojen lyhennysten saattamiseksi verovä-
3596: viksi. Nykyään saa verotuksessa vähentää vain hennyskelpoisiksi valmistuneiden opiske-
3597: lainojen korot, mutta opiskelijoiden tulevaisuut- ltjoiden vaikean taloudellisen tzlanteen
3598: ta auttaisi, jos he saisivat vähentää verotuksessa helpottamiseksi.
3599: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
3600:
3601: Reijo Enävaara Mikko Vainio Vieno Eklund
3602: 1984 vp. 71
3603:
3604: Toivomusaloite n:o 60
3605:
3606:
3607:
3608:
3609: Enävaara ym.: Verovähennysten tekemisestä maksettavasta verosta
3610:
3611:
3612: Eduskunnalle
3613:
3614: Nykyinen verovähennyskäytäntö suosii koh- ja kuntien verotuloihin tä11ä muutokse11a ei olisi
3615: tuuttomasti suurituloisia pieni- ja keskituloisten oleeilista merkitystä.
3616: kustannukse11a. Tämä johtuu verotuksen progres- Ede11ä mainituiUa perusteilla ehdotamme kun-
3617: siivisuudesta ja siitä, että vähennykset eräitä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3618: poikkeuksia lukuun ottamatta tehdään verotetta- muksen,
3619: vasta tulosta.
3620: Oikeudenmukaisempaa pieni- ja keskituloisia että hallitus ryhtyisi tozmzzn lakien
3621: kohtaan olisi, että kaikki verovähennykset tehtäi- muuttamiseksi niin, että verotuksessa
3622: siin verotettavien tulojen sijasta maksettavista tehtävät vähennykset otettaisiin makset-
3623: veroista, jo11oin vähennyksenä luonno11isesti tulisi tavasta verosta eikä verotettavasta tulosta
3624: kysymykseen määräosa eli esimerkiksi 50 prosent- nzin kuin nyt tapahtuu.
3625: tia vähennykseen oikeutetusta määrästä. Valtion
3626:
3627: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
3628:
3629: Reijo Enävaara Lea Mäkipää Martti Ratu
3630: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Helvi Koskinen
3631: Urho Pohto
3632: 72 1984 vp.
3633:
3634: Toivomusaloite n:o 61
3635:
3636:
3637:
3638:
3639: Enävaara ym.: Kirjojen liikevaihtoveron poistamisesta
3640:
3641:
3642: Eduskunnalle
3643:
3644: Kirja- ja paperikauppojen liitto on todennut, niin kuin peruselintarvikkeilta ja lehdiltäkin tai
3645: että kirjan asema Suomessa on Euroopan huo- ainakin kirjojen liikevaihtoverorasitusta ratkaise-
3646: noin. Tämä aiheutuu suurelta osin kirjojen ras- vasti helpotettava.
3647: kaasta liikevaihtoverosta, joka parissakymmenes- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
3648: sä vuodessa on nelinkertaistunut. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3649: Kirjojen raskas liikevaihtovero yhdessä muiden muksen,
3650: medioiden kiristyvän kilpailun kanssa on johta-
3651: nut kotimaisen kirjallisuuden painosmäärien las- että hallitus ryhtyisi totmun kirjojen
3652: kuun ja hintojen nousukierteeseen, joka vie kir- liikevaihtoveron helpottamiseksi tai koko-
3653: joilta niin yksityisiä ostajia kuin kirjasto-ostajia- naan poistamiseksi.
3654: kin. Kirjoilta olisikin poistettava liikevaihtovero
3655:
3656: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
3657:
3658: Reijo Enävaara J. Juhani Kortesalmi Martti Ratu
3659: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Helvi Koskinen
3660: Urho Pohto
3661: 1984 vp. 73
3662:
3663: Toivomusaloite n:o 62
3664:
3665:
3666:
3667:
3668: Eskelinen: Luonnonkalan myyntitulon vapauttamisesta verosta
3669:
3670:
3671: Eduskunnalle
3672:
3673: Luonnankalan pyynti ja jatkojalostus tarjoavat kuluja verotuksessa. Tämä vähentää kiinnostusta
3674: merkittävän mahdollisuuden kehittää kehitys- sivutoimiseen kalastukseen. Kuitenkin se olisi
3675: alueita ja ylipäänsä haja-asutusalueita. Kalan- merkittävä vaihtoehto järviseuduilla, kunhan sen
3676: pyyntiä voidaan lisätä huomattavasti. Luonnon- verotuskohtelu järjestetään oikeudenmukaiseksi.
3677: kalan pyyntiä ja jalostusta on tutkittu viime Luonnonkalan pyynti ainakin sisävesillä tulisikin
3678: vuosina aktiivisesti. Esim. Sisä-Savossa Tervon rinnastaa marjojen ja sienten keräilyyn ja säätää
3679: kunnassa on toteutettu ns. luonnonkalaprojekti. luonnonkalan myyntitulo osittain verovapaaksi.
3680: Siinä paikallisen kalanjalostuslaitoksen kanssa on Ratkaisu vähentäisi verotuloja sangen vähän,
3681: selvitetty mahdollisuudet käyttää luonnonkalaa mutta parantaisi sivutoimisten kalastajien ase-
3682: raaka-aineena. Tulokset ovat olleet hyvät. Kalan maa, elvyttäisi kalastusta ja sitä kautta elinkeino-
3683: keräily on saatu organisoitua ja eri kalalajeille elämää järviseuduilla.
3684: sopivat jalostustavat on selvitetty. Kalan markki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
3685: nointi on myös järjestetty. Luonnonkalalla olisi eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3686: suuret markkinat ulkomaille ja kotimaassakin sen
3687: käyttöä voidaan lisätä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n
3688: Kalaa pystyttäisiin käyttämään enemmän kuin luonnonkalan myyntitulon vapauttami-
3689: sitä saadaan. Sisävesikalastajat ovat lähes kaikki seksi osittain verosta.
3690: sivutoimisia. He eivät voi vähentää kalastuksen
3691:
3692: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
3693:
3694: Katri-Helena Eskelinen
3695: 74 1984 vp.
3696:
3697: Toivomusaloite n:o 63
3698:
3699:
3700:
3701:
3702: Eskelinen: Luonnosta saatavien tuotteiden myynnin vapauttamisesta
3703: liikevaihtoverosta
3704:
3705:
3706: Eduskunnalle
3707:
3708: Liikevaihtoverolain 4 §:n 1 momentin mukaan Kotimaisen osuuden lisäämistä votta1s11n aut-
3709: mm. marjojen ja sienten myynti on liikevaihtove· taa vapauttamaila näiden tuotteiden myynti lii-
3710: rosta vapaata silloin kun myyjänä on tavaran kevaihtoverosta. Tämä kannustaisi kotimaan
3711: alkutuottaja. Sen sijaan luonnossa kasvavien kas- luonnontuotteiden talteenoton lisäämistä ja sillä
3712: vien tai kasvinosien keräilyä ei pidetä laissa olisi myös työllistävä vaikutus. On myös ilmeistä,
3713: tarkoitettuna alkutuotantona eikä siis verosta va- että tällaisille puhtaille tuotteille olisi myös vien-
3714: paana. timahdollisuuksia.
3715: Viime aikoina on luonnosta kerättävien kas- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
3716: vien tai kasvinosien myynti ja kysyntä suuresti hyväksyttäväksi toivomuksen,
3717: lisääntynyt. Tällaisia tuotteita ovat mm. koivun-
3718: lehdet, koivun mahla, nokkoset, tuomen marjat että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
3719: jne. Näitä tuotteita tuodaan meille ulkomailta luonnossa kasvavien kasvien ja kasveista
3720: suuria määriä, vaikka kysyntä voitaisiin hyvin saatavien tuottezden myynnin vapautta-
3721: tyydyttää kotimaastakin. miseksi liikevaihtoverosta.
3722: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
3723:
3724: Katri-Helena Eskelinen
3725: 1984 vp. 75
3726:
3727: Toivomusaloite n:o 64
3728:
3729:
3730:
3731:
3732: Hilpelä ym.: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tuotekehitys- ja
3733: markkinointiyksikön sijoittamisesta Turkuun
3734:
3735:
3736: Eduskunnalle
3737:
3738: Turun kauppakamari on vuosina 1981 ja 1982 Tuotekehitys- ja markkinointiyksiköllä on Tur-
3739: tehnyt kauppa- ja teollisuusministeriölle esityk- kuun sijoitettuna erinomaiset mahdollisuudet to-
3740: sen kaksikielisen Valtion teknillisen tutkimuskes- teuttaa tarkoitustaan ja saada aikaan koko maan
3741: kuksen tuotekehitys- ja markkinointiyksikön si- talouden kannalta hyödyllistä kehitystä. Alueelle
3742: joittamisesta Turkuun. Asia on edelleen ajankoh- kertynyt teollinen kokemus ja teknologiselle ke-
3743: tainen ja sitä puoltavat useat näkökohdat. hitykselle suotuisa henkinen ilmapiiri sekä tottu-
3744: Konsultoinnin ja neuvonnan tarve alueella on mus kansainväliseen kanssakäymiseen antavat toi-
3745: todettu suuremmaksi kuin aikaisemmin osattiin minnalle suotuisan maaperän. Erityisen tärkeänä
3746: arvioida. Tämä on voitu todeta sekä sen yhteis- on pidettävä myös sitä, että yksikön toiminnan
3747: toiminnan puitteissa, jota kauppakamarilla on avulla voidaan Turun eri korkeakoulujen tutk;i-
3748: ollut Helsingin tuotekehitys- ja markkinointiyksi- muspanos nykyistä paremmin saada hyödyttä-
3749: kön kanssa että kauppakamarin toimistossa työs- mään yritysten tuotekehitys- ja markkinointityö-
3750: kentelevien vientiasiamiehen ja teollisuusasiamie- tä.
3751: hen yrityskäynneillä. Alueella toimii noin kym- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3752: menes osa maan teollisuudesta, ja se on merkittä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3753: väitä osalta sellaista pientä ja keskisuurta teolli- sen,
3754: suutta, jossa tuotekehitystoiminnasta ja sen edis-
3755: tämisestä voidaan odottaa konkreettisia tuloksia. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3756: Myös kiinnostus oman yrityksen perustamiseen menpiteiszin kaksikielisen Valtion teknzl-
3757: on ollut vilkasta. Se, että merkittäviä kehitys- lisen tutkimuskeskuksen tuotekehitys- ja
3758: mahdollisuuksia ulkoisen avun puutteen vuoksi markkinointiyksikön szjoittamiseksi Tur-
3759: jää alueella käyttämättä, on koko kansantalouden kuun.
3760: kannalta vakava epäkohta.
3761:
3762: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
3763:
3764: Liisa Hilpelä Sirkka-Liisa Anttila Ensio Laine
3765: Taisto Tähkämaa Jukka Mikkola Anna-Liisa Jokinen
3766: Ilkka Kanerva Riitta Uosukainen Pirjo Rusanen
3767: Pertti Paasio
3768: 76 1984 vp.
3769:
3770: Toivomusaloite n:o 65
3771:
3772:
3773:
3774:
3775: Hurskainen ym.: Elatusmaksujen vähentämisestä verotuksessa
3776:
3777:
3778: Eduskunnalle
3779:
3780: Tulo- ja varallisuusverolain säännösten mukaan saattavat elatusmaksut aiheuttaa kohtuuttomia
3781: hyväksytään elatusmaksuista vähennyksinä vuon- kustannuksia elatusvelvollisille.
3782: na 1983 kunnallisverotuksessa 2 900 markkaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3783: lasta kohden ja valtionverossa 730 markkaa lasta tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3784: kohden.
3785: Elatusmaksut on sidottu indeksiin, eikä kysei- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
3786: nen verovähennys vastaa näin ollen lähestulkoon- piteistin, jozlla elatusvelvollisille annetaan
3787: kaan kuluja, joita elatusmaksuina maksetaan. oikeus vähentää verotuksessa elatusmak-
3788: Lisäksi lapsivähennys ei kuulu elatusvelvollisel- suja vastaava summa.
3789: le vaan huoltajalle. Näin ollen eron sattuessa,
3790:
3791: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
3792:
3793: Sinikka Hurskainen Riitta Järvisalo-Kanerva Antti Kalliomäki
3794: Reijo Lindroos Reino Paasilinna Martti Lähdesmäki
3795: Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila Markus Aaltonen
3796: 1984 vp. 77
3797:
3798: Toivomusaloite n:o 66
3799:
3800:
3801:
3802:
3803: Hurskainen ym.: Lasten päivähoitoon kuljettamisesta aiheutuvien
3804: kustannusten vähentämisestä verotuksessa
3805:
3806:
3807: Eduskunnalle
3808:
3809: Verovähennyksinä verotuksessa hyväksytään ovat usein aivan kohtuuttoman korkeita.
3810: nykyisin tulo- ja varallisuusverolain mukaan usei- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
3811: ta tulon hankkimisesta aiheutuneita kustannuk- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3812: sia.
3813: Lapsen päivähoitoon kuljetuksesta aiheutuaei- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
3814: ta kuluja ei ole laskettu tulon hankintaan liitty- piteisiin, joilla lapsen päivähoidosta joh-
3815: viksi kuluiksi. tuvat kuljetuskustannukset otettaisiin ve-
3816: Päivähoitoon liittyvät kuljetuskustannukset rotuksessa vähennyksinä huomioon.
3817: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
3818:
3819: Sinikka Hurskainen Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
3820: Tuula Paavilainen Antti Kalliomäki Martti Lähdesmäki
3821: Saara-Maria Paakkinen Aarno von Bell
3822: 78 1984 vp.
3823:
3824: Toivomusaloite n:o 67
3825:
3826:
3827:
3828:
3829: Hurskainen: Eräiden Imatran talousalueen kuntien saamisesta eri-
3830: tyistukialueiksi
3831:
3832:
3833: Eduskunnalle
3834:
3835: Imatran talousalueeseen kuuluvat Imatra, noelämän elvyttämiseksi alueella. Jokaisen kun-
3836: Rautjärvi, Ruokolahti, Joutseno, Parikkala, Saari nan vaikeudet heijastuvat aina koko alueelle. Sen
3837: ja Uukuniemi. Tämän alueen elinkeinoelämä on vuoksi tulisikin Imatran talousaluetta pyrkiä ke-
3838: aika yksipuolista, mistä johtuu, että työttömyys- hittämään yhtäläisesti joka kunnassa.
3839: luvut ovat olleet jatkuvasti yli maan keskitason. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
3840: Sen lisäksi on Saarella ja Uukuniemellä ollut vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3841: Kouvolan työvoimapiirin korkeimmat työttö-
3842: myysluvut. Imatran talousaluetta on pyritty ke- että hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimen-
3843: hittämään kokonaisuutena, josta yhtenä esimerk- piteisiin, joiden seurauksena saataisiin
3844: kinä on mm. Imatra-projekti, joka päättyy maa- Imatran, Joutsenon, Rautjärven ja Ruo-
3845: liskuun alussa v. 1984. Lisäksi kunnat ovat yh- kolahden lisäksi Parikkala, Saari ja Uuku-
3846: teistyössä pyrkineet löytämään ratkaisuja elinkei- niemi en.tyistukialuezksi.
3847: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
3848:
3849: Sinikka Hurskainen
3850: 1984 vp. 79
3851:
3852: Toivomusaloite n:o 68
3853:
3854:
3855:
3856:
3857: Ikonen ym.: Ns. liiteleimaveron perimisen siirtämisestä päätöksen
3858: saamisen yhteyteen
3859:
3860:
3861: Eduskunnalle
3862:
3863: Leimaverolain 13 §:n mukaan oikeudelle esi- ten asiointia tuomioistuinten kanssa ja olisi omi-
3864: tettävä asiakirja on varustettava leimamerkein. aan vähentämään byrokratian tuntua.
3865: Useassa tapauksessa esitettävän asiakirjan johdos- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
3866: ta annettavasta päätöksestä peritään myös leima- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3867: veroa. Asiakirjan varustamisesta leimamerkein
3868: vastaa asiakirjan esittäjä ja päätöksen varustami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3869: sesta leimamerkein päätöksen antaja. leimaverolain muuttamiseksi siten, että
3870: Esitettävän asiakirjan ns. liiteleimavero voitai- oikeudelle annettavan asiakirjan lainmu-
3871: siin varsin vaivattomasti periä asianosaiselta sa- kainen leimavero perittäisiin asianosaisel-
3872: massa yhteydessä kuin toimituskirjan leimavero ta päätöksen antamisen yhteydessä asian-
3873: eli päätöstä annettaessa. Tämä varsin pieni käy- omaisen viranomaisen toimesta.
3874: tännön muutos helpottaisi tuntuvasti kansalais-
3875:
3876: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
3877:
3878: Pirkko Ikonen Hannele Pokka
3879: Sirkka-Liisa Anttila Paavo Vesterinen
3880: Aapo Saari
3881:
3882:
3883:
3884:
3885: 7 4284001987
3886: 80 1984 vp.
3887:
3888: Toivomusaloite n:o 69
3889:
3890:
3891:
3892:
3893: Isohookana-Asunmaa ym.: Kuljetustukilain kehittämisestä
3894:
3895:
3896: Eduskunnalle
3897:
3898: Nykyinen laki kuljetusten alueellisesta tukemi- se on tarkoitettu tuettavilla alueilla tapahtuvan
3899: sesta tuli voimaan vuoden 1982 alusta. Tämän tuotannon jatkuvaksi tueksi. Sen tarkoituksena
3900: lain tarkoituksena on alentaa keskimääräistä pi- on vähentää yritystoiminnan esteitä sellaisen tuo-
3901: temmistä kuljetusmatkoista kehitysalueiden elin- tannon osalta, jossa kuljetuskustannukset muo-
3902: keinoelämälle koituvia lisäkustannuksia. Erityi- dostavat merkittävän kustannustekijän. Laki alu-
3903: sesti tavoitteena on ollut parantaa edellytyksiä eellisesta kuljetustuesta on nimensä mukaisesti
3904: kehitysalueilla tapahtuvan tuotannon määrän aluepoliittinen laki. Tuen tulee olla liikennepo-
3905: nostamiseen, uuden tuotantotoiminnan syntymi- liittisesti neutraali siten, että se ei vääristä eri
3906: seen ja sekä entisen että uuden tuotannon jalos- kuljetusmuotojen tai eri satamien välistä työnja-
3907: tusasteen kohottamiseen. Kuljetustukijärjestelmä koa. Tässä mielessä lainsäädäntöä on paikallaan
3908: on siis luotu tasoittamaan niitä kuluja, jotka tarkistaa, ajanmukaistaa ja korjata.
3909: aiheutuvat yrityksille nimenomaan Pohjois- ja
3910: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3911: Itä-Suomen pitkistä kuljetusetäisyyksistä.
3912: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3913: Valtion tulo- ja menoarvioesityksen 1984 yh-
3914: teydessä hallitus antoi eduskunnalle esityksen,
3915: joka myös hyväksyttiin, alueellisen kuljetustuki- ettå. hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3916: lain muuttamisesta siten, että tuoteluettelosta alueellisen kuljetustuen kehittämiseksi
3917: poistettiin eräitä artikkeleita. Aluepoliittisen niin, että myös ilmarahdit voidaan ottaa
3918: lainsäädännön johtavana periaatteena on ollut eri kuljetustuen piiriin ja että merikuljetuk-
3919: alueiden luontaisten tuotantoedellytysten varaan set saatetaan tuen osalta yhtå"latfla edulli-
3920: perustuvan liiketaloudellisesti kannattavan tuo- siksi kuin rautatie- ja maantiekuljetukset
3921: tantotoiminnan edistäminen. Kuljetustuki eroaa ovat ja ettå. kuljetustuen tuoteluetteloa
3922: muista aluepoliittisista tukimuodoista siinä, että tarkistetaan uudelleen.
3923:
3924: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
3925:
3926: Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila Hannu Kemppainen
3927: Pirkko Ikonen Mauno Manninen Seppo Pelttari
3928: Juhani Alaranta Hannele Pokka
3929: 1984 vp. 81
3930:
3931: Toivomusaloite n:o 70
3932:
3933:
3934:
3935:
3936: Isohookana-Asunmaa ym.: Kärsämäen saattamisesta erityisaluekun-
3937: naksi
3938:
3939:
3940: Eduskunnalle
3941:
3942: Kärsämäen kunta kuuluu lakkaavaan Suomen- muuttovoittoinen. Jotta kunta voisi kehittää elin-
3943: selän alueen projektiin. Kunnan taloudellinen keinotoimintaansa vastaamaan välttämätöntä ta-
3944: pohja on heiveröinen johtuen hyvin alhaisesta soa tähän toimintaan tarvitaan valtion erityistu-
3945: tulotasosta. Verotulot asukasta kohti ovat maan kea.
3946: alhaisimpia. Suoritetut tuotannolliset ja pakolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3947: set hallinnolliset investoinnit ovat nostaneet kun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3948: nan velkaa viime vuosina huomattavasti. Se on
3949: tällä hetkellä 3 500 markkaa asukasta kohden. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n,
3950: Verotulot ovat vastaavasti kasvaneet 16 %, mikä että Kärsämåen kunta määrättäisiin alue-
3951: ei riitä edes valtakunnan keskitason saavuttami- polzi'ttisessa vyöhykejaotuksessa erityisalue-
3952: seen. Kunta on useina vuosina ollut kuitenkin kunnaksi II a -vyöhykkeen sisällä.
3953:
3954: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
3955:
3956: Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila
3957: Juhani Alaranta Mauno Manninen
3958: 82 1984 rd.
3959:
3960: Hemställningsmotion nr 71
3961:
3962:
3963:
3964:
3965: Jansson: Om uppföljning av rättsverkningarna hos dubbelbeskatt-
3966: ningsavtalet mellan Finland, Danmark, Island, Norge och
3967: Sverige
3968:
3969:
3970: Till Riksdagen
3971:
3972: Avtalet den 22 mars 1983 mellan Finland, direkt eller till följd av försämrad avdragsrätt.
3973: Danmark, lsland, Norge och Sverige för undvi- Dessutom bör enligt min mening beskattningen
3974: kande av dubbelbeskattning beträffande skatter av pension, livränta och utbetalning enligt social-
3975: på inkomst och förmögenhet börjar tillämpas lagstiftningen ägnas särskild uppmärksamhet.
3976: från och med innevarande skatteår. Hänvisande till ovanstående föreslår jag hög-
3977: Med tanke på att skattelagstiftningen rör prak- aktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
3978: tiskt taget alla fysiska och juridiska personer är
3979: det av största vikt att avtalets bestämmelser är att regeringen följer med rättsverk-
3980: rättvisa och i tillämpningen inte leder till oskäli- ningarna hos detta dubbe/beskattnings-
3981: ga resultat för enskilda skattskyldiga i förhållande avta/ och vid behov skrider ttl/ åtgärder
3982: till tidigare gällande beskattning. Avtalets hu- som uppdagade missförhå/landen ger
3983: vudsakliga ändamål är ju att undvika dubbelbe- upphov ttl/.
3984: skattning, inte att påföra mera skatt antingen
3985:
3986: Helsingfors den 10 februari 1984
3987: Gunnar Jansson
3988: 1984 vp. 83
3989:
3990: Toivomusaloite n:o 71 Suomennos
3991:
3992:
3993:
3994:
3995: Jansson: Suomen, Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin välisen
3996: kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen oikeusvaikutusten
3997: seuraamisesta
3998:
3999:
4000: Eduskunnalle
4001:
4002: Maaliskuun 22 päivänä 1983 tehtyä Suomen, tuksen välttäminen eikä verotuksen lisääminen
4003: Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin välistä joko suoraan tai heikentämällä vähennysoikeutta.
4004: kaksinkertaisen tulo- ja varallisuusverotuksen Tämän lisäksi tulisi mielestäni eläkkeen, elinko-
4005: välttämistä koskevaa sopimusta tullaan sovelta- ron ja sosiaalilainsäädännön mukaisen maksun
4006: maan kuluvasta verovuodesta lähtien. verotukseen kiinnittää erityistä huomiota.
4007: Ottaen huomioon sen, että verolainsäädäntö Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
4008: koskee käytännöllisesti katsoen kaikkia luonnolli- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4009: sia ja oikeushenkilöitä, on mitä tärkeintä, että
4010: sopimuksen määräykset ovat oikeudenmukaisia että hallitus seuraisi tämän kaksinker-
4011: eivätkä niitä sovellettaessa johda yksityisten vero- taisen verotussopimuksen oikeusvaiku-
4012: velvollisten kannalta kohtuunomiin tuloksiin ai- tuksia ja ryhtyisi tarvittaessa toimenpitei-
4013: kaisempaan verotuskäytäntöön verrattuna. Sopi- siin, mikäli todetut epäkohdat antavat
4014: muksen päätarkoitushan on kaksinkertaisen vero- szihen azhetta.
4015:
4016: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4017:
4018: Gunnar Jansson
4019: 84 1984 vp.
4020:
4021: Toivomusaloite n:o 72
4022:
4023:
4024:
4025:
4026: Joutsenlahti ym.: Päätoimiseksi katsottavana opiskeluaikana an-
4027: saittujen tulojen vapauttamisesta verosta
4028:
4029:
4030: Eduskunnalle
4031:
4032: Päätoimiseksi katsottavan opiskelun aikana että hallitus kiireisesti ryhtyisi toimiin
4033: olisi opiskelulle välttämättömien henkilökoh- verolainsäädännön muuttamiseksi siten,
4034: taisten ansioiden oltava verottomia. että päätoimiseksi katsottavana opiske-
4035: Tällä perusteella ehdotamme kunnioittavasti luaikana verovelvollisen saama työansio
4036: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, olisi verotonta niiltä osin, kuin sen ei
4037: katsota ylittävän verovuoden aikana
4038: opiskeluun käytetyn ajan elin- ja opin-
4039: tokustannuksia.
4040: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
4041:
4042: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi
4043: 1984 vp. 85
4044:
4045: Toivomusaloite n:o 73
4046:
4047:
4048:
4049:
4050: Joutsenlahti ym.: Kaikkien sairauskulujen saattamisesta vähen-
4051: nyskelpoisiksi verotuksessa
4052:
4053:
4054: Eduskunnalie
4055:
4056: Sairauskulujen verovähennys on pysynyt SMP:n mielestä pitäisi kaikki sairauskulut saa-
4057: vuosikausia samana eli 800 markkana. Tämän da vähennyskelpoisiksi.
4058: johdosta jo noin 600 000 henkilöä on joutunut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4059: jättämään osan sairauskuluista vähentämättä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4060: verotuksessa. Jotta epäkohdasta päästäisiin, muksen,
4061: olisi sairauskuluja saatava vähentää huomatta-
4062: vasti enemmän, sillä sairastaminen ei saisi tul- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
4063: la yksityisen ihmisen taloutta rasittamaan. piteisiin kaikkien sairauskulujen oikeut-
4064: tamiseksi verovähennyksiin.
4065: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
4066:
4067: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi
4068: 86 1984 vp.
4069:
4070: Toivomusaloite n:o 74
4071:
4072:
4073:
4074:
4075: Joutsenlahti ym.: Kahden vuoden verovapauden myöntämisestä
4076: työelämään siirtyneille nuorille
4077:
4078:
4079: Eduskunnalle
4080:
4081: Nuoret ovat osoittautuneet erittäin passii- miseksi huomattavia verohelpotuksia. Paras
4082: visiksi yhteiskuntaelämän toimintoihin, kuten mtkaisu olisi, että he saisivat kahden vuoden
4083: vaaleihin osallistujiksi. Tätä yritettiin parantaa täydellisen verovapauden, jonka jälkeen heillä
4084: viime eduskuntavaaleissa erityisen kilpailun varmasti myös veronmaksukykykin on jo riit-
4085: avulla. tävän suuri.
4086: Monet nuoret ovat passiivisia siksi, että he Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4087: näkevät, ettei yhteiskunta ole antamassa heille nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4088: mitään, mutta verojen muodossa yhteiskunta muksen,
4089: sen sijaan kyllä on ottamassa.
4090: Kun lisäksi nuoret työelämään siirtyessaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
4091: ovat usein taloudellisesti ahtaalla opintovelko- menpiteisiin kahden vuoden verovapau-
4092: jen ja muiden vaikeuksien vuoksi, olisi nuo- den myöntämiseksi työelämään siirty-
4093: rille annettava oman elämisensä alkuun pääse- neille nuorille.
4094: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
4095:
4096: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi
4097: 1984 vp. 87
4098:
4099: Toivomusaloite n:o 75
4100:
4101:
4102:
4103:
4104: Joutsenlahti ym.: Invalidivähennyksen korottamisesta
4105:
4106:
4107: EduskunnaUe
4108:
4109: lnvalideilla on paljon invaliditeettiinsä liit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4110: tyviä ongelmia ja taloudellisia vaikeuksia, joi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4111: hin he oikeutetusti haluaisivat korjauksia. muksen,
4112: Verotuksessa invalidivähennyksen arvo on
4113: pysynyt vuodesta 1965 lähtien ennallaan ja että hallitus pikaisesti antaisi edus-
4114: 1950-luvun tasosta sen arvo on vain noin kunnalle esityksen verotuksessa myön-
4115: 30 %. Jotta invalidivähennys palautuisi entisel- nettävän invalidivähennyksen korottami-
4116: leen reaaliarvon mukaan, tulisi se nostaa 6 000 sesta 6 000 markkaan.
4117: markkaan.
4118: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
4119:
4120: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi
4121: 88 1984 vp.
4122:
4123: Toivomusaloite n:o 76
4124:
4125:
4126:
4127:
4128: Joutsenlahti ym.: Kotitaloustyöntekijöiden palkkakustannusten
4129: tekemisestä vähennyskelpois1ksi verotuksessa
4130:
4131:
4132: Eduskunnalie
4133:
4134: Kotitaloustyöntekijän palkan verovähennys- kuljettamisesta päivittäin kodin ulkopuolella
4135: oikeus on yhteiskunnalle edullinen menettely. olevaan hoitopaikkaan, vanhus voi pitempään
4136: Sen aiheuttama säästö sekä työttömyyskorvauk- asua omassa kodissaan jne.) ovat merkittäviä,
4137: sissa että lasten ja vanhusten hoitokustannuk- eikä niiden arvoa rahassa suoraan voi määritellä.
4138: sissa ylittää yhteiskunnan veromenetykset. Kotitaloustyöntekijöiden palkkauskustannusten
4139: Lisäksi on huomioitava, että verovähennyk- verovähennys joko työnantajan verosta tai tu-
4140: sen myöntäminen myös kotitaloustyöntekijästä losta poikkeaa muista verovähennyksistä (työ-
4141: merkitsisi lähes 20 000 työntekijän työsuhteen matkakustannukset, sairauskulut) siinä, ettei
4142: turvaamista lasten ja vanhusten hoidossa il- suoritettu verovähennys lopullisesti vähennä yh-
4143: man sanottavia kustannuksia yhteiskunnalle. teiskunnan verotuottoa, vaan verovähennys
4144: Yksi työpaikka maksaa esim. sosiaalihuollon mahdollistaa yhteiskunnalle tuottavan työsuh-
4145: alalla noin 200 000 mk vuodessa, kun työpai- teen. Samalla se edistää vanhus- ja vammais-
4146: kan hinta keskimäärin on noin 300 000 mk hoidossa yhteiskunnalle edullisen avohuollon
4147: vuodessa. Kotitalouksissa työpaikat ovat valmii- kehittämistä sekä tarjoaa lasten päivähoidolle
4148: na ilman perustamiskustannuksia. lisävaihtoehtoja. Esim. lapsen allergia tai tois-
4149: . Tavalliset työnantajaperheet ovat nuoria ja tuvat infektiot sekä vanhempien vuorotyö ovat
4150: heillä on pieniä lapsia. On huomattava, että usein esteenä lapsen kodin ulkopuoliselle hoidol-
4151: ~uurin osa työnantajista ei yllä edellä esite- le, jolloin kotiin tuleva hoitaja on miltei ainoa
4152: tyissä laskelmissa käytettyjen tulojen tasolle. vaihtoehto.
4153: Kotitaloustyöntekijän paikkaaminen on ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4154: kyisin työntekijöiden toimeentulon turvaamisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4155: ja välillisten työvoimakustannusten takia niin muksen,
4156: kallista, että se on käymässä ylivoimaiseksi las-
4157: tenhoitomuodoksi tavallisille työnantajaperheil- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
4158: le. menpiteisiin kotitaloustyöntekijöiden
4159: Kuitenkin työsuhteesta aiheutuvat myöntei- palkkauskustannusten verovähennyksen
4160: set seuraukset kaikille osapuolille (työtön hen- voimaansaattamiseksi joko työnantajan
4161: kilö on saanut työpaikan, perhe välttyy lasten verosta tai tulosta.
4162: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
4163:
4164: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi
4165: 1984 vp. 89
4166:
4167: Toivomusaloite n:o 77
4168:
4169:
4170:
4171:
4172: Joutsenlahti ym.: Lasten kotihoitdkustannusten saattamis·esta
4173: vähennyskelpoisiksi verotuksessa
4174:
4175:
4176: Eduskunnalie
4177:
4178: Väestöpolitiikkaa on maassamme votmtstet- ja usein joudutaan palkkaamaan kotiapulainen
4179: tava, jos mielimme säilyä elinvoimaisena kansa- lasta hoitamaan.
4180: na kansakuntien joukossa. Siksi on tehtävä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4181: myös konkreettisia tekoja tilanteen parantami- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4182: seksi. Kauniit juhlapuheet eivät auta mitään. muksen,
4183: Huomattava edistysaskel kohden perhe- ja
4184: lapsiystävällisempää yhteiskuntaa olisi lasten että hallitus nopeasti ryhtyisi toimenpi-
4185: kotihoidosta aiheutuvien menojen oikeuttami- teisiin lasten katzhoitokustannusten saat-
4186: nen vähennyskelpoiseksi verotuksessa, koska tamiseksi vähennyskelpoisiksi verotukses-
4187: lapsen onnellisin elinympäristö on oma koti, sa.
4188: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
4189:
4190: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi
4191: 90 1984 vp.
4192:
4193: Toivomusaloite n:o 78
4194:
4195:
4196:
4197:
4198: Joutsenlahti ym.: Verovähennysten myöntämisestä varusmiespal-
4199: veluksen suori ttaneille
4200:
4201:
4202: Eduskunnalle
4203:
4204: Varusmiespalveluksesta vapautuva nuori on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4205: verotuksellisesti heikommassa asemassa kuin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4206: muut. Hän ei nykyisin voi tehdä vähennystä muksen,
4207: veronmaksukyvyn alentumisen vuoksi, kuten
4208: esimerkiksi työttömyyden ja sairauden vuoksi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
4209: on mahdollista. Liioin hänelle ei myönnetä peellisiin toimenpiteisiin, että varus-
4210: opiskelijavähennystä. Kuitenkin varusmies on miespalvelusta suorittaneet sazszvat
4211: ollut suorittamassa kansalaisvelvollisuuttaan. 10 000 markan suuruisen vähennyksen
4212: Varusmiesten verotuksellisen eriarvoisuuden veronmaksukyvyn alenlumisen vuoksi
4213: poistamiseksi olisi myös heille suotava mah- ja että varusmiehet saisivat varusmies-
4214: dollisuus saada erityisvähennys opiskelijoiden palveluksestaan seuraavan vuoden aika-
4215: tapaan saman vuoden aikana suorittamastaan na samanlaisen erityisvähennyksen ve-
4216: työstä, jona he ovat olleet varusmiespalveluk- rotuksessa kuin minkä opiskelijat saa-
4217: sessa. Lisäksi heidän tulisi saada 10 000 mk:n vat kesätöistä.
4218: vähennys veronmaksukyvyn vähentymisen
4219: vuoksi.
4220: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
4221:
4222: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi
4223: 1984 vp. 91
4224:
4225: Toivomusaloite n:o 79
4226:
4227:
4228:
4229:
4230: Joutsenlahti ym.: Maataloudenharjoittajien erillisverotuksen to-
4231: teuttamisesta
4232:
4233:
4234: Eduskunnalle
4235:
4236: Koska muillakin aviopuolisoilla on voimassa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4237: erillisverotus, olisi sama käytäntö saatava myös muksen,
4238: maataloudenharjoittajien verotusta koskevaksi, että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
4239: jotta tasa-arvo vallitsisi tässäkin asiassa. piteisiin maataloudenharjoittajien erillis-
4240: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- verotuksen toteuttamiseksi.
4241: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
4242:
4243: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi
4244: 92 1984 vp.
4245:
4246: Toivomusaloite n:o 80
4247:
4248:
4249:
4250:
4251: Joutsenlahti ym.: Virka-asuntoina käytettyjen vanhojen pappi-
4252: loiden verotusarvojen alentamisesta pappilakulttuurin säilyt-
4253: tämiseksi
4254:
4255:
4256: Eduskunnalle
4257:
4258: Vanhan pappilakulttuurin säilyttämiseksi olisi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toiv~
4259: saatava pappien pappiloissa asumisesta johtuvia muksen,
4260: korkeita verotusarvoja alennetuksi, jotta papeilla
4261: olisi paremmat taloudelliset edellytykset asua että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
4262: vanhoissa arvokkaissa ja todella säilyttämisen ar- piteisiin pappiloiden asukkaiden asumi-
4263: voisissa pappiloissa. sesta johtuvan verotusarvon tuntuvaksi
4264: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-- alentamiseksi vanhan pappilakulttuurin
4265: säilyttämiseksi.
4266: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
4267:
4268: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi
4269: 1984 vp. 93
4270:
4271: Toivomusaloite n:o 81
4272:
4273:
4274:
4275:
4276: Juhantalo ym.: Kehitysalueilla toimivia yrityksiä koskevien tukitoi-
4277: menpiteiden tehostamisesta
4278:
4279:
4280: Eduskunnalle
4281:
4282: Tutkimus- ja kehitystyön merkitys on viime - KTM/Teknologiakeskus myöntää avustuk-
4283: aikoina voimakkaasti kasvanut. Tieto-taitotaso sia teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitystoimin-
4284: nähdään nykyisin kilpailutilanteen kannalta tär- taan (v. 1982 52,5 milj. mk), teollisuuden kehi-
4285: keimmäksi tuotannon tekijäksi. tyslainoja (v. 1982 72 milj. mk) ja teollisuuden
4286: Maamme kokonaistutkimuspanoksesta on yri- tuoteparannuslainoja vientituotteiden parantami-
4287: tysten osuus hieman yli puolet. Yritysten tutki- seen (v. 1982 14,5 milj. mk).
4288: mustoiminnasta noin 90 % on teknistä tutki- - PKT-SÄÄTIÖ myöntää konsultointiavus-
4289: mus- ja kehitystyötä. Valtio on rahoittanut lai- tuksia pkt-teollisuuden liikkeenjohdolliseen edis-
4290: noin ja avustuksin lähes 10 % yrityksissä tehtä- tämiseen. Vuonna 1982 myönnettiin 3 milj.
4291: västä tutkimus- ja kehittämistyöstä. markkaa.
4292: Teollisuuden tutkimustoiminta on tällä hetkel- - SITRA myöntää lainoja tutkimus- ja tuote-
4293: lä kuitenkin kasautunut alueellisesti. Teknologia- kehitystoimintaan, vuonna 1982 30 milj. mark-
4294: komitean arvioimien 1980-luvun teknisen kehi- kaa.
4295: tyksen painopistealojen ja useiden muiden kasvu- Näiden rahoituslähteiden tutkimus- ja kehittä-
4296: hakuisten ja tehokkaan tutkimuksen kohteena mistoiminnan rahoituksesta melkein puolet meni
4297: olevien tuoteryhmien tutkimustoiminta sijoittuu pääkaupunkiseudulle ja yli 70 % kolmeen eteläi-
4298: voittopuolisesti pääkaupunkiseudulle. seen lääniin (Uudenmaan, Turun ja Porin ja
4299: Suomessa teknologisen muutoksen kannalta Hämeen läänit). Yritysten harjoittama tutkimus-
4300: keskeisimmän alueen, tietoteknologian, kehittä- toiminta on keskittynyt melkein 80 prosenttisesti
4301: minen ja soveltaminen on alueellisesti hyvin näihin lääneihin.
4302: keskittynyttä: atk-alan yrityksistä, ammattityövoi- Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa kasvoi-
4303: masta ja laitekapasiteetista on lähes 80 % pää- vat kehittämisvarat KTM:n pääluokassa 27 %.
4304: kaupunkiseudulla. Tämän alan tuotannollinen Kehitysaluerahaston osuus nousi kuitenkin aino-
4305: tutkimustoiminta on kauttaaltaan keskittynyt astaan yhdeksästä miljoonasta kymmeneen mil-
4306: pääkaupunkiseudulle ja erityisesti atk-alan, tieto- joonaan markkaan; loput KERA joutuu rahoitta-
4307: liikenteen ja muun elektroniikan tutkimus- maan voittovaroistaan, jotka ovat erittäin rajalli-
4308: toiminnasta lähes 80 % tapahtuu pääkaupunki- set markkinakoron vallitessa. Nykyisillä varoilla
4309: seudulla. Ns. informaatioammateissa työskente- toimintaa ei voida myöskään tehdä riittävästi
4310: lee noin 45 % Uudenmaan ammatissa toimivasta tunnetuksi, koska hakemusten määrä jo nytkin
4311: väestöstä, kun koko maassa vastaava luku on ylittää yli kaksinkertaisesti myönnettyjen varojen
4312: 31 % ja kehitysalueilla noin 25 %. määrän.
4313: Yritysten kehittämistoiminnan rahoitukseen Työnjakoa esimerkiksi KTM:n ja Kehitys-
4314: osallistuvat seuraavat organisaatiot: aluerahaston kesken on niin ikään tarpeen edel-
4315: - KERA myöntää kehitysalueilla lainoja ja leen kehittää. Kun kehitysalueilla olevat, liike-
4316: avustuksia yritysten tuote- ja menetelmäkehityk- vaihdoltaan alle 100 miljoonan yritykset tällä
4317: seen, markkinointiin sekä liikkeenjohdon kehit- hetkellä kuuluvat KERA:lle, olisi KTM:n jatkossa
4318: tämiseen. Vuonna 1983 avustuksia myönnettiin tultava mukaan myös tämän suuruisiin, teknolo-
4319: 21,7 milj. markkaa ja lainoja 27,5 milj. markkaa. gisesti merkittäviin hankkeisiin.
4320: - KTM myöntää tuotantotukilain mukaisia Tuotantotoiminnassa on tapahtumassa erään-
4321: kehittämisavustuksia, vuonna 1983 yhteensä 8,8 lainen '' uuspolarisoituminen'' korkeampaa tieto-
4322: milj. markkaa. taitotasoa vaativien tehtävien kasautuessa pää-
4323: 94 1984 vp. - TA n:o 81
4324:
4325: kaupunkiseudulle ja Etelä-Suomeen ja vastaavasti set jne.). Tällaisia avustuksia on kuitenkin haettu
4326: "valmistavan, raa' an tuotannon" painopisteen ja myönnetty varsin vähän. Kehitysalueiden yri-
4327: siirtyessä kehitysalueille. Aluepolitiikan ansiosta tyksiä olisi rohkaistava hakemaan avustusta ny-
4328: teollistuminen on jatkunut varsin positiivisesti kyistä enemmän. Samalla myöntämisperusteet
4329: kehitysalueilla ja teollisuuden työllisyyden tren- olisi saatettava ajan tasalle.
4330: dikasvua on tapahtunut vain kehitysaluelääneis- On kuitenkin ilmeistä, että kehittämisavustus-
4331: sä. Samantyyppisen kehityksen arvioidaan jatku- ten ja "konsulttiyritysten" avustusten merkitys
4332: van myös lähivuosina. Kehitysalueille on näin niiden luonteesta johtuen ei kuitenkaan tulevai-
4333: ollen saatu syntymään teollisia työpaikkoja, mut- suudessa tule muodostumaan kovin merkittäväksi
4334: ta tieto-taitotasoltaan ne saattavat pitemmällä eikä pelkästään niiden avulla kyetä huolehtimaan
4335: aikavälillä jäädä jälkeen. Uusina ja vasta äskettäin tieto-taidon alueellisesti tasapainoisesta kehittä-
4336: investoineina yrityksinä ne monesti saattavat misestä.
4337: käyttää varsin nykyaikaista tuotantoteknologiaa, Aluepolitiikkaa on tarkasteltava kokonaisuute-
4338: mutta jälkeenjääneisyys saattaa koskea erityisesti na ottaen huomioon kaikki siihen kuuluvat tuki-
4339: tuote- ja yritysteknologiaa sekä markkinointia. toimenpiteet. Tarvitaan kokonaan uuden tyyppi-
4340: Uudessa aluepoliittisessa lainsäädännössä, joka siä tuki- ja edistämistoimia paitsi yritysten tieto-
4341: tuli voimaan vuoden 1982 alusta, on yrityksille taitotason kohottamiseksi, myös niiden toiminta-
4342: myönnetty kehittämisavustuksia. Tämän tuki- edellytysten parantamiseksi yleensä.
4343: muodon merkitys on kuitenkin jäänyt vähäiseksi,
4344: sillä kaikista tuotantotukilain mukaisista avustuk- Sen lisäksi, että valtaosa yrityksiä palvelevista
4345: sista on markkamääräisesti vain noin 2 % käytet- tukitoimenpiteistä yleensäkin kohdistuu tällä
4346: ty kehittämisavustuksiin. Avustusten myöntämis- hetkellä alueellisesti Etelä-Suomeen, ne koskevat
4347: perusteita on juuri muutettu (lainmuutos 1138/ pelkästään teollisuutta. On kuitenkin todennä-
4348: 83) siten, että kehittämisavustusta voidaan köistä, että teknologinen rakennemuutos tulee
4349: myöntää myös sellaisiin yrityksen sisäisiin kehit- olemaan erityisen merkittävä nimenomaan palve-
4350: tämishankkeisiin, joiden kustannukset on riittä- luelinkeinoissa seuraavan vuosikymmenen aika-
4351: vän selvästi eriteltävissä. Aikaisemmin rahoitusta na.
4352: myönnettiin ainoastaan yrityksen ulkopuolelta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4353: hankittaviin kehittämistoimintoihin. Tarkoituk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4354: sena on edelleen kehittää kehittämisavustuksen sen,
4355: soveltamismenettelyä ja aktivoida sen myöntä-
4356: mistä. että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
4357: Vuoden 1982 alusta voimaan tulleen tuotanto- kunnalle esityksen kehitysaluetila toimi-
4358: tukilain mukaan investointi-, käynnistys- ja ke- vien yritysten tukitoimenpiteiden ja alan
4359: hittämisavustusta voidaan myöntää suoraan myös koulutuksen saattamiseksi ajan tasalle ja
4360: tuotantotoimintaa palveleville yrityksille (esim. yritysten tieto-taitotason kohottamiseksi
4361: konsulttiyritykset, tilitoimistot, atk-palveluyrityk- mukaan lukien myös palvelualat.
4362:
4363: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
4364:
4365: Kauko Juhantalo Marjatta Väänänen Tytti Isohookana-Asunmaa
4366: Lea Sutinen Sirkka-Liisa Anttila Heimo Linna
4367: Mikko Jokela Kalevi Mattila Jukka Vihriälä
4368: Väinö Raudaskoski Mauri Pekkarinen Reino Karpola
4369: Heikki Kokko Seppo Pelttari Katri-Helena Eskelinen
4370: Timo Kietäväinen Aapo Saari Pirkko Ikonen
4371: Paavo Vesterinen Juhani Alaranta Mauno Manninen
4372: Matti Maijala Hannele Pokka Einari Nieminen
4373: 1984 vp. 95
4374:
4375: Toivomusaloite n:o 82
4376:
4377:
4378:
4379:
4380: Juhantalo ym.: Lisäyksestä valtion vuoden 1984 tulo- ja menoar-
4381: vioon tukeen kotimaisen energian käytön lisäämiseksi
4382:
4383:
4384:
4385:
4386: Eduskunnalle
4387:
4388: Kotimaisen energian käyttöä puoltavat monet nasta 30 miljoonaan. Energiansäästöinvestointien
4389: seikat. Energiahuollon omavaraisuuden lisäämi- sekä kotimaisten polttoaineiden tuotanto- ja
4390: nen vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Ko- käyttöinvestointien korkotuessa lisäystä vuoteen
4391: timaisen energian tehostunut käyttö tukee ener- 1983 on ainoastaan 1,4 miljoonaa markkaa.
4392: giahuollon varmuutta sekä parantaa työllisyyttä. Avustuksia turve- ja puuraaka-ainevarojen hyväk-
4393: Energiapolitiikan neuvostossa laaditun selvityk- sikäytön edistämiseen myönnetään ainoastaan
4394: sen mukaan kotimaisen energian lisäkäytöllä on 1, 15 miljoonaa.
4395: mahdollista luoda noin 25 000 työpaikkaa jo Myös menettelyä kotimaisen energian käytön
4396: tällä vuosikymmenellä ja noin kaksinkertainen lisäämisestä työllisyysperustein on kiristetty. Työ-
4397: määrä vuoteen 2000 mennessä. Uudet työpaikat voimaministeriön pääluokassa on kuluvan vuo-
4398: lisäksi kohdentuisivat vaikeimmille työttömyys- den budjetissa tarkoitukseen varattu 20 miljoo-
4399: alueille. Kotimaisen energian käytöllä lisätään naa, kun summa vielä viime vuonna oli 80
4400: maaseudun ja haja-asutusalueiden elinvoimai- miljoonaa. Merkittävä osa näistäkin varoista tosin
4401: suutta sekä edistetään luonnon kanssa parhaiten jäi käyttämättä kauppa- ja teollisuusministeriön
4402: sopusoinnussa olevaa hajautettua tuotantoa. annettua hakemuksista kielteisen lausunnon
4403: Kuitenkin valtiovallan tukitoimenpiteet suosi- "energiataloudellisin perustein". Vuoden 1983
4404: vat tällä hetkellä yksipuolisesti tuontienergiaa. loppupuolella näin hylättiin noin 30 kunnan
4405: Öljyn tuontia jouduttiin tukemaan tuontikaup- kaukolämpöhankkeisiin liittyneet hakemukset.
4406: parahaston kautta 300 miljoonalla markalla v.
4407: 1983. Maakaasuputken rakentamista, jolle tosin Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että esi-
4408: on olemassa vahvat perusteet, vaaditaan Neste merkiksi puuperäisen polttoaineen käyttöä on
4409: Oy:n toimesta tuettavaksi 450 miljoonalla. Ydin- mahdollista lisätä huomattavastikin nykyisestään.
4410: energia-alan tutkimukseen uhrataan toistakym- Myös turvetta on mahdollista käyttää nykyistä
4411: mentä miljoonaa myös kuluvana vuonna ja kaa- enemmän lähinnä teollisuuden energialähteenä
4412: vailut uuden suurvoimalan tilaamisesta ovat ylei- sekä kaukolämmön ja -voiman tuottamisessa.
4413: sesti tunnettuja. Ydinvoimalan rakennusorgani- Valtion oman tuotannon rinnalla ei saa unohtaa
4414: saatiota on pidetty yllä jo vuosia hinnoittelemalla kunnallisten ja yksityisten turvetuottajien ja jat-
4415: myytävä sähkö liian korkealle. Ulkomaisen ener- kojalostajien toimintaedellytysten tukemista.
4416: gian tuki on ylipäätänsäkin paisunut sellaisiin Niin ikään muiden kotimaisten polttoaineiden,
4417: mittoihin, että siitä on tullut todellinen este kuten yhdyskuntajätteen, oljen, biokaasun, ma-
4418: kotimaisen energian käytön lisäämiselle. suunikaasun, tuulen, aurinkoenergian ja teolli-
4419: Samanaikaisesti kotimaisen energian käytön suuden jätelämmön käyttöä voidaan nykyisestä
4420: edistämiseen tarkoitettuja tukimäärärahoja on su- huomattavasti lisätä.
4421: pistettu. Investointiavustuksiin kotimaista poltto- Keskustan eduskuntaryhmän mielestä pitäisi
4422: ainetta käyttäville laitoksille on kuluvan vuoden kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon lisätä edel-
4423: tulo- ja menoarviossa myönnetty 60 miljoonaa lä kerrotut vielä vuoden 1983 budjettiin sisälty-
4424: markkaa, jossa vähennystä edellisvuoteen on 5 neet kotimaisen energian tukimäärärahat ja suo-
4425: miljoonaa markkaa. Varsinaisten avustussitou- rittaa tarvittaessa painopisteen muutos ulkomai-
4426: musten määrä on laskettu puoleen eli 60 miljoo- sen energian suosimisesta kotimaiseen energiaan.
4427:
4428:
4429: 8 4284001987
4430: 96 1984 vp. - TA n:o 82
4431:
4432: Lisäys voitaisiin kattaa vastaavalla vähennyksellä että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
4433: ulkomaisen energian subventiosta. tyksen 100 000 000 markan määrärahan
4434: Pitkällä tähtäyksellä tulisi selvittää mahdolli- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
4435: suudet erillisen energiarahaston perustamiseen. 1984 tulo- ja menoarvioon tukena koti-
4436: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- maisen energian käytön lisäämiseksi.
4437: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4438: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4439:
4440: Kauko Juhantalo Paavo Vesterinen Jukka Vihriälä
4441: Timo Kietäväinen Kalevi Mattila Reino Karpola
4442: Lea Sutinen Mauri Pekkarinen Katri-Helena Eskelinen
4443: Heikki Kokko Seppo Pelttari Pirkko Ikonen
4444: Sirkka-Liisa Anttila Aapo Saari Hannele Pokka
4445: Marjatta Väänänen Juhani Alaranta Mauno Manninen
4446: Mikko Jokela Tytti Isohookana-Asunmaa Matti Maijala
4447: Väinö Raudaskoski Heimo Linna Einari Nieminen
4448: 1984 vp. 97
4449:
4450: Toivomusaloite n:o 83
4451:
4452:
4453:
4454:
4455: Juhantalo ym.: Asuntolainsäädännön kehittämisestä vanhan asunto-
4456: kannan hyödyntämiseksi
4457:
4458:
4459: Eduskunnalle
4460:
4461: Olemassa olevan asuntokannan kunnossapito Vanhojen asuntojen hankinnan lainoituksen
4462: ja hyväksikäyttö asumistarkoituksiin on kansanta- tulisi ulottua myös kuntiin. Kuntia tulisi tällä
4463: loudellisesti ja asuntopoliittisesti erittäin hyödyl- tavoin rohkaista ostamaan asuntoja olemassa ole-
4464: listä. Kuitenkaan nykyinen aravalainoitusjärjes- vasta asuntokannasta vuokrattaviksi kaikkein suu-
4465: telmä ei tue asunnon hankkimista vanhasta kan- rimmassa asunnon tarpeessa oleville. Tuntuvaan
4466: nasta. Tällä tavoin aravalainoitukseen oikeutetut lainoitukseen, mikä tarkoittaa huomattavaa lai-
4467: ohjataan vastavalmistuneisiin asuntoihin. Usein noitusosuutta ja pieniä lyhennyksiä ja korkoja
4468: nämä ihmiset ovat osaavia ja oma-aloitteisia nuo- alkuvuosina, tulisi liittää tiukat ehdot näin han-
4469: ria, joilla olisi kykyä ja halua hankkia kunnostus- kittujen asuntojen jakamisesta asunnontarpeiden
4470: ta kaipaaviakio asuntoja. suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Näin voitai-
4471: Nuorilla on tavanomaista suurempi tarve siin tehokkaasti vähentää suoranaista asunnotto-
4472: hankkia suhteellisen tilavia mutta samalla suh- muutta, helpottaa varsinkin nuorten asumison-
4473: teellisen halpoja asuntoja tarvittaessa laadustakin gelmia ja jakaa vaurautta nykyistä oikeuden-
4474: tinkien. Perhepoliittisesti on varsinkin kaupunki- mukaisemmalla tavalla. Hankittaessa yksittäisiä
4475: seudulla järkevää suosia nuorten perheiden sijoit- asuntoja vanhasta kannasta voidaan välttää myös
4476: tumista väljiin asuinolosuhteisiin mm. pientaloi- erityisesti leimautuvien asuntoalueiden syntymi-
4477: hin. Maaseudulla, sekä taajamissa että niiden nen ja turvata erilaisten väestöryhmien tasapai-
4478: ulkopuolella, poistuu vakituisesta asuinkäytöstä noinen sijoittuminen.
4479: paljon korjauskelpoisia omakotitaloja. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4480: Monissa kaupungeissa asunnon saantivaikeudet nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4481: ja asumisen kalleus kohdistuvat raskaana taakka- sen,
4482: na erityisesti nuoriin, kasvaviin perheisiin, joiden
4483: tulotaso ei ole vielä kovin korkea. Tällaisissa että hallitus antaisi pikaisesti esitykset
4484: olosuhteissa ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää ra- asuntolainsäädännön täydentämiseksi si-
4485: joittaa lainoitusehdoilla käytettävissä olevia vaih· ten, että nuori asunnontarvitszj"a voisi so-
4486: toehtoja vain uuteen asuntokantaan. siaalisin perustein saada edullisin ehdoin
4487: Muun muassa edellä esitetyt näkökohdat puol- asuntolainan myös ns. vanhan asunnon
4488: tavat aravalainan saantioikeuden luomista nuoril- hankkimiseksi sekä tähän liittyen tarvitta-
4489: le asunnon hankkimiseen vanhasta asuntokannas- essa riittävän peruskorjauslainan ja että
4490: ta. Tähän tulisi tarvittaessa yhdistää oikeus riittä- kunnat voisivat saada valtiolta edullisia
4491: vään peruskorjauslainaan asunnon kunnostami- lainoja vuokra-asuntojen hankkimiseksi
4492: seksi. vähävaraisille kuntalaiszlle.
4493: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4494:
4495: Kauko Juhantalo Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
4496: Lea Sutinen Kalevi Mattila Reino Karpola
4497: Mikko Jokela Mauri Pekkarinen Katri-Helena Eskelinen
4498: Väinö Raudaskoski Seppo Pelttari Pirkko Ikonen
4499: Heikki Kokko Aapo Saari Hannele Pokka
4500: Timo Kietäväinen Juhani Alaranta Mauno Manninen
4501: Paavo Vesterinen Tytti Isohookana-Asunmaa Matti Maijala
4502: Marjatta Väänänen Heimo Linna Einari Nieminen
4503: 98 1984 vp.
4504:
4505: Toivomusaloite n:o 84
4506:
4507:
4508:
4509:
4510: Jyrkilä ym.: Invalidivähennyksen korottamisesta
4511:
4512:
4513: Eduskunnalle
4514:
4515: Invalidivähennyksen markkamäärä on selvästi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin in-
4516: jäänyt jälkeen hinta- ja palkkakehityksestä. Tämä validivähennyksen markkamäärän korot-
4517: rasittaa erityisesti pienituloisia invalideja. tamiseksi.
4518: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
4519: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4520: sen,
4521: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
4522:
4523: Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
4524: Reijo Enävaara Helvi Koskinen
4525: 1984 vp. 99
4526:
4527: Toivomusaloite n:o 85
4528:
4529:
4530:
4531:
4532: Jyrkilä ym.: Verottoman polttoaineen käytön sallimisesta maata-
4533: loustraktoreissa tilapäisesti maatalouteen kuulumattomissa
4534: ajoissa
4535:
4536: Eduskunnalle
4537:
4538: Maatalousyrittäjille aiheuttaa suurta hanka- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
4539: luutta traktoria käytettäessä se, että jos on vaikka vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4540: pienempikin sellainen ajo, joka ei kuulu maata-
4541: louden piiriin, niin on vaihdettava polttoainesäi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4542: liöön verollinen polttoaine eli dieselöljy. Koska verottoman polttoaineen käytön saliimi-
4543: maataloustraktorin polttoaineen vaihto on han- seksi maataloustraktoreissa myöskin maa-
4544: kala ja aikaa vievä toimenpide eikä aiheuta talouteen kuulumattomissa ajoissa, joita
4545: käytännössä valtiolle merkittävää tuloerää tulisi suoritetaan tilapäisesti.
4546: epäkohta kiireellisesti poistaa.
4547: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
4548:
4549: Reino Jyrkilä Vieno Eklund Urho Pohto
4550: 100 1984 vp.
4551:
4552: Toivomusaloite n:o 86
4553:
4554:
4555:
4556:
4557: Jyrkilä ym.: Määrärahasta pienten kuntien sivualueiden sähkö-
4558: muuntopiirien rakentamiskustannusten ja liityntämaksujen väli-
4559: sen erotuksen rahoittamiseen
4560:
4561:
4562: Eduskunnalle
4563:
4564: Sähkönsaantimahdollisuus on välttämätön maksujen suorittaminen ole mahdollista, joten
4565: myöskin haja-asutusalueilla. Harvaanasutuissa maaseudun sähköistäminen ei toteudu sivualueil-
4566: kylissä muuntopiirin muodostaminen on kiinni la ilman valtion mukaan tuloa.
4567: korkeista kustannuksista, jotka eivät kerry sähkö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
4568: liityntämaksuista. Sähköyhtiölle pylväsmuunta- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4569: piirin rakentaminen aiheuttaa tietyn kustannus- sen,
4570: erän, minkä kunnat oman talousarvionsa puit-
4571: teissa maksavat sähköyhtiölle liityntämaksujen että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
4572: erotuksena. 500 000 markan määrärahan ottamiseksi
4573: Pienet ja vähävaraiset kunnat, kuten Värtsilän käytettäväksi pienten ja vähävaraisten
4574: kunta Pohjois-Karjalassa, eivät kykene ta- kuntien sähkömuuntopiin"en rakentamis-
4575: loudellisesti tukemaan tätä erotusta ja näin ollen kustannusten ja liityntämaksujen välisen
4576: monille sähköä tarvitseville talouksille ei koh- erotuksen rahoittamiseen.
4577: tuuttoman korkeiksi muodostuvien sähköliityntä-
4578: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
4579:
4580: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Lea Mäkipää
4581: Reino Karpola Kerttu Törnqvist Pentti Skön
4582: Jouko Tuovinen Lea Sutinen Martti Ratu
4583: Urho Pohto
4584: 1984 vp. 101
4585:
4586: Toivomusaloite n:o 87
4587:
4588:
4589:
4590:
4591: Järvenpää ym.: Yritystoiminnan tukiperusteiden laajentamisesta
4592:
4593:
4594: Eduskunnalle
4595:
4596: Elinkeino- ja aluepolitiikan tehostamisen tarve käynyt ilmi niissä erityisprojekteissa, joita on
4597: on ilmeinen. Yritysten investoinnit ja muut ke- toteutettu viime vuosien aikana, tyypillisimpinä
4598: hittämistoimenpiteet suuntautuvat enemmänkin Porin, Kotkan ja Imatran seudun tapaukset.
4599: sen oman kilpailukyvyn vahvistamiseen kuin vä- Välittömän ja tehokkaan vaikutuksen aikaansaa-
4600: littömiin työllisyysvaikutuksiin. Tämän kehitys- miseksi tulisi tuen myöntämisperusteita muuttaa
4601: suunnan taustana on ennen kaikkea tietoteknolo- siten, että vanhat ja uudet yritykset asetetaan
4602: gian merkityksen lisääntyminen. täysin tasavertaiseen asemaan. Erilaisten taantu-
4603: Niitä perusteita, joiden mukaisesti yritystoimin- mailmiöiden torjuminen on varmasti tehokkaam-
4604: nalle myönnetään tukea, on laajennettava. Tukea paa siten, että poistetaan esteitä alueella jo
4605: tulee vastaisuudessa voida myöntää myös tilan- olevan yritystoiminnan kehitykseltä, eikä mitoite-
4606: teessa, jossa selvästi on osoitettavissa yrityksen ta toimenpiteitä pelkästään sen varaan, että voi-
4607: kilpailuedellytysten paranevan tai tuotannon ja- taisiin aikaansaada kokonaan uusia yrityksiä.
4608: lostusasteen nousevan ilman, että yritys loisi Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
4609: uusia työpaikkoja. Vain tällä tavoin yritykset vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4610: koko laajuudessaan pysyvät ajan vaatiman tekno-
4611: logisen kehityksen tasolla. että hallitus pikaisesti laajentaisi yritys-
4612: Vanhat ja uudet yritykset asetetaan valtion toiminnan tukiedellytyksiä ja tuen myön-
4613: tukitoimenpiteissä tällä hetkellä monella tavalla tämisvaltuuksia.
4614: eriarvoiseen asemaan. Varsin selvästi tämä on
4615: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4616:
4617: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo
4618: 102 1984 vp.
4619:
4620: Toivomusaloite n:o 88
4621:
4622:
4623:
4624:
4625: Kettunen ym.: Kainuun sähköistämisen loppuunsaattamisesta
4626:
4627:
4628: Eduskunnalle
4629:
4630: Vaikka viimeisten vuosikymmenien aikana val- Tällaisia sähköistämättömiä alueita SiJaitsee
4631: takuntamme aluetta onkin sähköistetty voimak- etupäässä maamme kehitysalueilla ja mm. Kai-
4632: kaasti, on olemassa vielä alueita ja kyliä, joihin ei nuussa.
4633: yllä sähköverkosto. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kohteli-
4634: Yleensä syynä on se, että kylät sijaitsevat niin atmmm eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4635: etäällä jo tähän mennessä sähköistetyiltä alueilta, sen,
4636: että paikallinen sähkönjakeluyhtiö ei voi olemas-
4637: sa olevilla resursseillaan vetää kannattavasti linjo- että hallitus ryhtyisi toimiin maamme
4638: ja näihin kaukaisiin kyliin. syrjäisten ja vielä sähköistämättömien ky-
4639: Koska on kuitenkin tärkeää, että jokainen lien saattamiseksi valtakunnan sähkönja-
4640: maamme kolkka säilyy asuttuna eikä sähkön kelun piiriin niin, että vuoden 1985 val-
4641: puuttumisen vuoksi voida pakottaa ihmisiä tion tulo- ja menoarvioon otettaisiin riit-
4642: muuttamaan pois omilta synnyinsijoiltaan, on tå.vät määrärahat mm. Kainuun sähköis-
4643: välttämätöntä ryhtyä erityistoimiin viimeisten tämättömien talouksien sähköistämiseen.
4644: maamme perukoiden saattamiseksi valtakunnan
4645: sähköverkoston piiriin.
4646: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
4647:
4648: Pentti Kettunen Arvo Kemppainen
4649: Aarno von Bell Sakari Valli
4650: Hannu Kemppainen
4651: 1984 vp. 103
4652:
4653: Toivomusaloite n:o 89
4654:
4655:
4656:
4657:
4658: Kietäväinen ym.: Jätepaperin käytön tehostamisesta
4659:
4660:
4661: Eduskunnalle
4662:
4663: Maassamme kerätään talteenottokelpoisesta jä- paperista, perustamiseksi maahamme. Tämän
4664: tepaperista vajaa puolet. Vaikka talteenotettava ohella olisi tärkeää myös selvittää mahdollisuudet
4665: määrä on varsin alhainen, aiheuttaa tämä kuiten- jätepaperista valmistettavan siistaamattoman uu-
4666: kin maassamme ongelmia, sillä kaikelle kerätylle siopaperin ja paperimassan valmistamiseksi ja
4667: jätepaperille ei löydy käyttöä. Useissa kotitalouk- käyttämiseksi.
4668: sissa on totuttu ajan myötä keräämään kaikki Siistaamattoman uusiapaperin käyttökohteina
4669: käyttökelpoinen jätepaperi talteen. Kun käyttöä voisivat olla mm. koululaitos ja useat valtion
4670: jätepaperille ei ole enää riittävässä määrin osoi- laitokset. Jätepaperin käytön tehostamistoimen-
4671: tettavissa, alkaa jätepaperin talteenottohalukkuus piteet ovat erityisen ajankohtaisia juuri nyt, kun
4672: selvästi laskea. julkisuudessakin on esiintynyt tietoja Tampellan
4673: Suomessa paperiteollisuuden raaka-aineesta n. Inkeroisten tehtaan tuotantosuunnan muuttami-
4674: 5 % on ns. uusiomassaa. Keski-Euroopassa uu- sesta. Käytännössä tämä merkitsisi, että viidesosa
4675: siomassan osuus esim. sanomalehtipaperissa voi kerätystä jätepaperimäärästä uhkaa jäädä mätäne-
4676: olla jopa 50 %. Vaikka Suomessa ei jätepaperia mään kaatopaikoille.
4677: ryhdyttäisikään käyttämään sanomalehtipaperin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4678: raaka-aineena, on maassamme mahdollisuuksia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4679: jätepaperin käytön lisäämiseen.
4680: Jätepaperin käytön lisäämisestä käydyssä kes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ke-
4681: kustelussa on erityishuomiota kiinnitetty uuden räilypaperin käytön lisäämiseksi maas-
4682: siistauslaitoksen, jossa muste erotetaan painetusta samme.
4683:
4684: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
4685:
4686: Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä Håkan Nordman
4687: Mikko Jokela Hannele Pokka Boris Renlund
4688: Lea Sutinen Seppo Pelttari Aarno von Bell
4689: Väinö Raudaskoski Aapo Saari Jouko Skinnari
4690: Tytti Isohookana-Asunmaa Heikki Kokko Olavi Ronkainen
4691: 104 1984 vp.
4692:
4693: Toivomusaloite n:o 90
4694:
4695:
4696:
4697:
4698: Koivisto: Erillisverotuksen ulottamisesta koskemaan kaikkia maati-
4699: lan tuloja
4700:
4701:
4702: Eduskunnalle
4703:
4704: Erillisverotus on toteutettu myös maataloudes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4705: sa lukuun ottamatta viljaa tuottavia tiloja. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4706: Hallituksen maatalouspoliittisen ohjelman
4707: mukaisesti pitäisi tuotantoa ohjata viljantuotan- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
4708: non suunnalle. Erääksi tuotantosuunnan muutta- piteisiin niin, että enJiisverotus saadaan
4709: misen esteeksi on muodostunut verotus. koskemaan kaikkia maatzJan tuloja.
4710: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4711:
4712: Juho Koivisto
4713: 1984 vp. 105
4714:
4715: Toivomusaloite n:o 91
4716:
4717:
4718:
4719:
4720: Koivisto: Poisto-oikeuden ulottamisesta koskemaan kaikkea maata-
4721: louden tuotanto-omaisuutta
4722:
4723:
4724: Eduskunnalle
4725:
4726: Maatalouden kehittämistä kansantaloudellises- siin olisi maan ja maataloustuotteiden hintaa
4727: ti ja yksityistaloudellisesti kannattavaan suuntaan alentava vaikutus.
4728: on veropoliittisilla ratkaisuilla edistettävä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4729: Poisto-oikeus muussa yritystoiminnassa koskee vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4730: kaikkea tuotanto-omaisuutta.
4731: Maataloudessa myös maa olisi katsottava tuo- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
4732: tanto-omaisuudeksi. Poisto-oikeuden ulottami- piteisiin poisto-oikeuden ulottamiseksi
4733: sella maan hankinnasta aiheutuviin kustannuk- koskemaan kaikkea maatalouden tuo-
4734: tanto-omaisuutta.
4735: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4736:
4737: Juho Koivisto
4738: 106 1984 vp.
4739:
4740: Toivomusaloite n:o 92
4741:
4742:
4743:
4744:
4745: Koivisto: Määrärahasta Suomenselkä-projektia varten
4746:
4747:
4748: Eduskunnalle
4749:
4750: Näyttää ilmeiseltä, että vaikeasti hallittavista käyttösuunnitelmiin ja ohjeisiin voitaisiin sisällyt-
4751: alueellisista kehittämisprojekteista luovutaan tää konkreettiset suuntaviivat aluepoliittisen lain-
4752: vuoden 1984 lopussa ja että voimavaroja vaikeim- säädännön viranomaisvelvoitteista.
4753: mille kehitysalueille kanavoidaan harkiten yleisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4754: aluepolitiikan, erityisaluemenettelyn, maaseudun vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4755: työpaikkatuen, maaseutupaketin ja työllisyyspoli-
4756: tiikan keinoin. Koska esim. Suomenselkä-projek- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
4757: tille ei ole varsinaisesti osoitettu määrärahaa, ei piteisiin erzflisen mäårärahan ottamiseksi
4758: tilanne olennaisesti muutu. Olennaista jatkossa vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon Suo-
4759: on, että viranomaisten käytössä olevien varojen menselkä-projektia varten.
4760: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4761:
4762: Juho Koivisto
4763: 1984 vp. 107
4764:
4765: Toivomusaloite n:o 93
4766:
4767:
4768:
4769:
4770: Koivisto: Vaasan läänin asuntomäärärahakiintiön korottamisesta
4771:
4772:
4773:
4774: Eduskunnalle
4775:
4776: Uudet läänikiintiöt ovat epävarmalla tietopoh- vaa ja sen tulee pohjata todellisiin, e1 vam
4777: jalla ja muutenkin tulkinnanvaraisia. Asuntoneu- laskennallisiin tarpeisiin.
4778: vosto on keskeisistä laskentaan liittyvistä kuudes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4779: ta asiakohdasta vaatinut lisäselvityksiä vuosiksi vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4780: 1985-1986 määrättävistä kii.ltiöistä päättämi-
4781: seksi. Vaasan läänin asuntopoliittiset tarpeet val- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
4782: tion lainoitusta ajatellen tulee turvata. Kiintiö- piteiszin Vaasan läänin asuntomääräraha-
4783: pohjainen asuntopolitiikka ei saa olla tempoile- kzintiön nostamiseksi asukkaiden suhteel-
4784: lista määrää vastaavaksi.
4785: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4786:
4787: Juho Koivisto
4788: 108 1984 vp.
4789:
4790: Toivomusaloite n:o 94
4791:
4792:
4793:
4794:
4795: Kortesalmi ym.: Lapsen ikärajan korottamisesta verotuksessa
4796:
4797:
4798: Eduskunnalle
4799:
4800: Maamme yksinhuoltajat ovat järjestäytyneet on täysin oikeutettu ja kohtuullinen toivomus.
4801: vuonna 197 5. Tuolloin perustettiin Hämeen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4802: linnassa Yksinhuoltajien liitto ry. Liitto on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4803: kääntynyt myös kansanedustajien puoleen yksin- muksen,
4804: huoltajaperheiden asioissa. Tärkeimpänä ja kii-
4805: teellisimpänä sosiaalipoliittisena uudistuksena että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
4806: liitto näkee lasten alaikärajan saattamisen 18 verotuksessa lasten alaikärajan nostami-
4807: vuoteen, jolloin kaikkien lapsiperheiden mukana seksi 18 vuoteen, jolloin kaikkien lapsi-
4808: myös yksinhuoltajat saisivat usein välttämättö- perheiden ohella myös yksinhuoltajat
4809: mät verovähennykset hyväksensä vielä kaksi saisivat usein välttämättömät vähennyk-
4810: vuotta eteenpäin nykyiseen verrattuna. Tämä set hyväksensä vielä kaksi vuotta eteen-
4811: päin nykyiseen verrattuna.
4812: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
4813:
4814: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Martti Ratu
4815: Pentti Skön Urho Pohto Reijo Enävaara
4816: Pentti Kettunen Reino Jyrkilä Helvi Koskinen
4817: Vieno Eklund
4818: 1984 vp. 109
4819:
4820: Toivomusaloite n:o 95
4821:
4822:
4823:
4824:
4825: Kortesalmi ym.: Matkakustannusten saattamisesta kokonaan vä·
4826: hennyskelpoisiksi verotuksessa
4827:
4828:
4829: Eduskunnalle
4830:
4831: Matkakustannukset muodostuvat maamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4832: väestölle aina vain raskaammiksi. Ne ovat tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4833: kuitenkin selvästi ansion saannin välttämättö- sen,
4834: miä kustannuksia.
4835: Jos matkakustannukset saataisiin kokonaan että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
4836: vähentää verotuksessa, autettaisiin suuresti matkakustannusten muuttamiseksi koko-
4837: syrjemmällä asuvien sekä köyhien alueiden ja naan verovähennyskelpoisiksi.
4838: pienviljelijöiden toimeentuloa.
4839: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
4840:
4841: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Martti Ratu
4842: Pentti Skön Urho Pohto Reijo Enävaara
4843: Pentti Kettunen Reino Jyrkilä Helvi Koskinen
4844: Vieno Eklund
4845: 110 1984 vp.
4846:
4847: Toivomusaloite n:o 96
4848:
4849:
4850:
4851:
4852: Kortesalmi ym.: Vuokratulon verottomuudesta eräissä tapauk-
4853: sissa
4854:
4855:
4856: Eduskunnalle
4857:
4858: Asuntopula maassamme yhä jatkuu. Erityi- saatava vuokratulo vapautetta1sun verotuksesta
4859: sesti tästä kärsivät vähävaraiset ja nuoret per- asuntopulan poistamiseksi sekä pienomistuksen
4860: heet. Toisaalta kuitenkin maassamme on run- ja pienituloisten vuokranantajien aseman kohen-
4861: saasti käyttämätöntä vuokra-asuntokapasiteettia. tamiseksi ja samalla koko kansantaloutemme
4862: Tällä hetkellä arvioidaan maassamme olevan elvyttämiseksi.
4863: tyhjillään noin 40 000-50 000 asuntoa oma- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4864: kotitaloissa tai niiden talousrakennuksissa. Nii- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4865: den vuokralle antoa rajoittaa se, että nykyisen muksen,
4866: verotuskäytännön vallitessa omistajan ei kan-
4867: nata antaa huonetta vuokralle, koska tämä rat- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
4868: kaisevasti korottaisi hänen palkka- tai eläke- ja antaisi eduskunnalle esityksen, jonka
4869: tulonsa verotusta. Tämän epäoikeudenmukai- perusteella oman asunnon yhteydessä ja
4870: suuden vuoksi siis asuntopula jatkuu ja monet omakotitaloissa ja niiden talousraken-
4871: kipeässä asunnontarpeessa olevat nuoret parit nuksissa olevista vuokrakelpoisista huo-
4872: ja opiskelijat kärsivät suuresti tästä haitasta. neistoista saatu vuokratulo tehtäisiin ve-
4873: Olisi jo lopultakin kiireesti muutettava ny- rottomaksi asuntopulan poistamiseksi ja
4874: kyistä verotuskäytäntöä siten, että tulo- ja pienomistuksen sekä pienituloisten vuok-
4875: varallisuusvetoon tehtäisiin se muutos, että ranantajien aseman kohentamiseksi sekä
4876: oman asunnon yhteydessä ja omakotitaloissa ja samalla koko kansantaloutemme terveh-
4877: niiden talousrakennuksissa olevista huoneistoista dyttämiseksi.
4878: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
4879:
4880: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Martti Ratu
4881: Pentti Skön Reino Jyrkilä Reijo Enävaara
4882: Pentti Kettunen Vieno Eklund Helvi Koskinen
4883: 1984 vp. 111
4884:
4885: Toivomusaloite n:o 97
4886:
4887:
4888:
4889:
4890: Kortesalmi ym.: Pienehkäistä vuokra-asunnoista saatavan vuokra-
4891: tulon verotuksen huojentamisesta
4892:
4893:
4894: Eduskunnalle
4895:
4896: Koska asioiden huonon hoidon vuoksi asun- omistajille turvattaisiin kohtuullinen verohelpo-
4897: ltopula maassamme yhä jatkuu, tästä kärsivät tus. Tästä järjestelystä hyötyisi sekä yhteiskun-
4898: erityisesti vähävaraiset ja nuoret perheet. Toi- ta, koska ei tarvitsisi rakentaa kalliita vuokra-
4899: saalta maassamme on sangen runsaasti, jopa asuntoja yhteiskunnan varoin, että asianomai-
4900: huolestuttavassa määrin, tyhjillään ns. sijoitus- nen sijoittaja ja - mikä tärkeintä - vaikeas-
4901: asuntoja siitä syystä, että näiden asuntojen sa asemassa olevat vuokra-asuntojen tarvitsijat.
4902: omistajien verokuorma on niin korkea, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4903: heidän kannattaa mieluummin pitää vuokralle nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4904: aikomiansa asuntoja tyhjillään kuin antaa niitä muksen,
4905: vuokrattavaksi.
4906: Vuokra-asuntojen määrä maassamme onkin että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
4907: vähentynyt huolestuttavasti. 1970-luvulla mää- ja antaisi eduskunnalle esityksen, jonka
4908: rä on alentunut noin 100 OOO:lla, vaikka yh- perusteella sijoituskohteena oleville pie-
4909: lteiskunnan verovaroin on pystytty rakentamaan nehköille vuokra-asunnoille myönnettäi-
4910: myös sangen paljon vuokra-asuntoja. siin määräsuuruinen verohelpotus asun-
4911: Korjaus asuntotilanteeseen saataisiin nopeasti topulan poistamiseksi sekä pienomistuk-
4912: aikaan, jos pienehköjen sijoitusvuokra-asuntojen sen ja säästämisharrastuksen turvaami-
4913: seksi maassamme.
4914: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
4915:
4916: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Reijo Enävaara
4917: Pentti Skön Urho Pohto Helvi Koskinen
4918: Pentti Kettunen Reino Jyrkilä Martti Ratu
4919: Vieno Eklund
4920:
4921:
4922:
4923:
4924: 9 4284001987
4925: 112 1984 vp.
4926:
4927: Toivomusaloite n:o 98
4928:
4929:
4930:
4931:
4932: Kortesalmi ym.: Asutustilallisten vapauttamisesta satunnaisen
4933: myyntivoiton verosta eräissä tapauksissa
4934:
4935:
4936: Eduskunnalle
4937:
4938: Asutustilalliset, joista lukuisat ovat samalla on pakko myydä uuden elämänmahdollisuuden
4939: rintamamiesveteraaneja, ovat joutuneet moniin avaamiseksi, koska tilan hoitoon ei ole löy-
4940: vaikeuksiin, koska maamme valtaapitävät eivät tynyt perhepiiristä jatkajaa. Kun tila ei ole
4941: ole oikeudenmukaisesti huolehtineet heidän toi- virallisen kauppakirjan mukaan ollut asutusti-
4942: meentulonsa edellytyksistä. Niinpä asutustilal- lallisen hallussa kymmentä vuotta, ottaa verot-
4943: listen velkojen anteeksiantamisesta säädetty la- taja tilan myyntivoitosta kylmästi osansa ikään
4944: kikin sai puutteellisen sisällön ja jakoi asutus- kuin asutustilalliselle ja rintamaveteraanille ei
4945: tilalliset eriarvoisiin luokkiin. jo ennestään olisi kasaantunut elämänsä varrella
4946: Myös kiinteän omaisuuden myynnistä määrä- riittävästi ja jopa kohtuuttomasti vaikeuksia.
4947: tyn voiton verottamissäännös tekee vääryyttä Tämä epäoikeudenmukainen tilanne olisikin
4948: juuri sairaille ja ikääntyneille asutustilallisille, mitä kiireimmiten korjattava.
4949: joista monet kantavat ruumiissaan sotien haa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4950: voja ja vaivoja. On olemassa asutustilallisia, nioittavasti eduskunnan hyväksytJtäväksi toivo-
4951: jotka jo yli 10 vuotta ~ltten ovat saaneet hal- muksen,
4952: lintasopimustilan ( esim. Kuusamon Hyöteikön-
4953: suon asutusalueella), mutta kauppakirja on alle- että hallitus antaisi eduskunnalle kii-
4954: kirjoitettu vasta muutama vuosi sitten. Asutus- reesti uuden lakiesityksen, jonka turvin
4955: tilallinen on uurastanut perheineen ja rakenta- sairauden, vanhuuden ja työkyvyn hei-
4956: nut tilalleen tarpeelliset rakennukset ja raivan- kentymisen vuoksi tilansa myymään jou-
4957: nut peltoa. Sitten tuleekin sairaus ja työkyvyn tuvat asutustilalliset vapautettaisiin kiin-
4958: menetys tai sen olennainen heikkeneminen. Tila teän omaisuuden myyntivoitosta määrä-
4959: tyn veron maksamisesta kokonaan.
4960: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
4961:
4962: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Martti Ratu
4963: Pentti Skön Urho Pohto Reijo Enävaara
4964: Pentti Kettunen Reino Jyrkilä Helvi Koskinen
4965: Vieno Eklund
4966: 1984 vp. 113
4967:
4968: Toivomusaloite n:o 99
4969:
4970:
4971:
4972:
4973: Koskinen: Ranskan kanssa solmitun verosopimuksen noudattami-
4974: sesta
4975:
4976:
4977: Eduskunnalle
4978:
4979: Ranska ja Suomi ovat solmineet yhteissopi- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4980: muksen kummassakin maassa oleskelevien kansa- sen,
4981: laistensa verotuskäytännöstä. Ranska soveltaa tätä
4982: sopimusta omassa verotusmenettelyssään mutta että hallitus ryhtyisi toimtin Suomen ja
4983: Suomi ei, jolloin maamme joutuu tämän vuoksi Ranskan keskenään solmiman verosopi-
4984: kummalliseen valoon. muksen noudattamiseksi omalta osaltaan
4985: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- szllä tavoin kuin Ranska jo tekee.
4986: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
4987:
4988: Helvi Koskinen
4989: 114 1984 vp.
4990:
4991: Toivomusaloite n:o 100
4992:
4993:
4994:
4995:
4996: Koskinen ym.: Valtion siementarkastuslaitoksen sijoittamisesta
4997: Mäntsälään
4998:
4999:
5000: Eduskunnalle
5001:
5002: Valtion siementarkastuslaitoksen sijoittaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
5003: on viivästynyt. Kuitenkin Mäntsälä on monessa oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5004: suhteessa erinomainen paikka siementarkastuslai- sen,
5005: tokselle. Mäntsälä sijaitsee vilja-alueella ja liiken-
5006: neyhteydet sinne ovat erinomaiset. Myös paikalli- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
5007: nen väestö toivoo siementarkastuslaitoksen sijoi- Valtion siementarkastuslaitoksen szjoitta-
5008: tuspaikaksi Mäntsälää. miseksi Mäntsälään.
5009: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
5010:
5011: Helvi Koskinen Liisa Arranz
5012: 1984 vp. 115
5013:
5014: Toivomusaloite n:o 101
5015:
5016:
5017:
5018:
5019: Kärhä: Valtion virastojen ja laitosten hajasijoittamisesta luopumi-
5020: sesta
5021:
5022:
5023: Eduskunnalle
5024:
5025: Hajasijoituskomitean vuonna 1974 jättämässä vää henkilökuntaa. Enemmistö hajasijoitettavien
5026: mietinnössä ehdotettiin 26 valtion viraston ja virastojen ja laitosten henkilökunnasta vastustaa
5027: laitoksen siirtämistä pääkaupunkiseudulta muu- hajasijoitussuunnitelmia. He ovat ilmoittaneet,
5028: alle Suomeen. Lähinnä aluepoliittisista syistä että heillä ei ole mahdollisuuksia siirtyä hajasijoi-
5029: suunniteltiin näin siirrettäväksi 8 500 työpaikkaa tusten yhteydessä muille sijaintipaikkakunnille.
5030: muualle maahan. Toistaiseksi komitean esityksen Mikäli hajasijoitusta jatketaan, voidaan edellä
5031: pohjalta on laskettu siirtyneen vasta 150 työpaik- mainittuja hajasijoituksesta aiheutuvia haittoja
5032: kaa. vähentää ainoastaan siirtämällä yksiköitä mahdol-
5033: Komitean esittämät valtion virastojen ja laitos- lisimman lähelle hajasijoitettavien yksiköiden ny-
5034: ten hajasijoitussuunnitelmat on todettu liian laa- kyisiä toimipaikkoja.
5035: joiksi ja kansantaloudellisesti kalliiksi. Virastojen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
5036: ja laitosten yhteydenpidon vaikeutuminen ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5037: henkilöstön aseman epäselvyys siirron yhteydessä
5038: ovat vaikuttaneet siirtojen lykkääntymiseen tois- että hallitus tekisi lopullisen päätöksen
5039: taiseksi. Valtion tulo- ja menoarviossa on kuiten- hajasijoitussuunnitelmista luopumiseksi
5040: kin edelleen vuosittain varattu määrärahaa laitos- ja mikäli valtion virastojen ja laitosten
5041: ten ja virastojen hajasijoituksiin. Tästä on ollut hajaszjoittamista kuitenkin jatketaan, ne
5042: seurauksena, että hajasijoitettavaksi suunniteltu- si.Joitettaiszin mahdollisimman lähelle ha-
5043: jen virastojen ja laitosten toiminnan suunnittelu jasijoitettavien yksiköiden nykyisiä toimi-
5044: ja kehittäminen ovat heikentyneet eikä niihin paikkoja.
5045: nykyisen epävarman tilanteen vuoks~ saada päte-
5046: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
5047:
5048: Lea Kärhä
5049: 116 1984 vp.
5050:
5051: Toivomusaloite n:o 102
5052:
5053:
5054:
5055:
5056: Kärhä: Teollisuuspiirin paikallistoimistojen perustamisesta Uudelle-
5057: maalle
5058:
5059:
5060: Eduskunnalle
5061:
5062: Uudenmaan läänin teollisuuspiirin toimlnta- Järvenpään kaupunki on ottanut kuntasuunni-
5063: alueella on noin 4 000 teollisuusyritystä, minkä telmaansa mukaan valmiuden teollisuuspiirin
5064: vuoksi teollisuuspiirin mahdollisuudet nykyisin paikallistoimiston saamisen sanottuun kaupun-
5065: voimavaroin tarjota yrityksille neuvonta- ja kou- kiin. Kaupungilla on tarvittaessa mahdollisuus
5066: lutuspalveluja ovat hyvin rajoitetut. Uudenmaan osoittaa teollisuuspiirin paikallistoimistolle sen
5067: läänin teollisuuspiirin palvelujen tarjontaa yrityk- vaatimat tilat.
5068: sille rajoittaa lisäksi se, ettei lääniin ole perustet- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5069: tu teollisuuspiirin keskustoimipaikan alaisia pai- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5070: kallistoimistoja.
5071: Uudenmaan läänin pienen ja keskisuuren teol- että hallitus ryhtyisi toimenpitei.nin
5072: lisuuden kehittämiseksi ja teollisuustyöpaikkojen teollisuuspiin"n paikallistoimistojen pe-
5073: lisäämiseksi on tärkeää, että lääniin saadaan riit- rustamiseksi Uudellemaalle, jossa muun
5074: tävä, läänin elinkeinoelämän tarpeita vastaava muassa Järvenpään kaupungtlla on val-
5075: määrä teollisuuspiirin paikallisia toimipisteitä. miudet ottaa vastaan ja järjestää välittö-
5076: Erityisen tärkeää teollisuuspiirin paikallistaimi- mästi teollisuustoimiston tarvitsemat ti-
5077: pisteiden perustaminen on läänin pienteollisuu- lat.
5078: den kehittämiselle.
5079: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
5080:
5081: Lea Kärhä
5082: 1984 vp. 117
5083:
5084: Toivomusaloite n:o 103
5085:
5086:
5087:
5088:
5089: Kärhä: Kansanedustajien palkkion irrottamisesta valtion ylimpään
5090: palkkausluokkaan kuuluvan valtion viran- ja toimenhaltijan
5091: peruspalkasta
5092:
5093:
5094: Eduskunnalle
5095:
5096: Kansanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten ansionsa. Tästä on ollut seurauksena sopimus-
5097: palkkion sitominen valtion ylimpään palkkaus- palkkajärjestelmän voimakas laajeneminen, mikä
5098: luokkaan kuuluvan valtion viran- ja toimenhalti- sekin on ongelmallista.
5099: jan peruspalkkaan on käytännössä johtanut epä- Kansanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten
5100: onnistuneeseen lopputulokseen. palkkiolakeja on syytä mitä pikimmin muuttaa.
5101: Valtion virkamiesten kohdalla käytyjen vii- Heidän saamansa palkat on irrotettava valtion
5102: meisten työmarkkinaratkaisujen seurauksena val- ylimpään palkkausluokkaan kuuluvan valtion vi-
5103: tion viran- ja toimenhaltijain palkkaustaulukon ran- ja toimenhaltijan peruspalkasta ja määrättä-
5104: alapäästä poistettiin 5 palkkausluokkaa ja taulu- vä ne esimerkiksi valtion viran- ja toimenhaltijain
5105: kon yläpäähän sijoitettiin 4 uutta palkkausluok- palkkaustaulukon keskiarvopalkan mukaan ja so-
5106: kaa. Näihin ylimpiin palkkausluokkiin ei kuiten- vitun kertoimen avulla.
5107: kaan valtiovarainministerin suosituksen nojalla Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen
5108: saada sijoittaa virkamiehiä. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5109: Edellä kerrotut järjestelyt ovat johtaneet tilan-
5110: teeseen, joka on koitunut paitsi valtiotyönantajan että hallitus ryhtyisi viipymättä toimen-
5111: ennen kaikkea valtion viran- ja toimenhaltijain piteisti"n kansanedustajien palkkion irrot-
5112: tappioksi. Virkamiehet eivät ole hakeutuneet tamiseksi valtion ylimpään palkkausluok-
5113: ylempään esimiestehtävään, jossa palkka on sama kaan kuuluvan valtion viran- ja toimen-
5114: tai toisinaan alempikin kuin heidän aikaisempi halttj"an palkkauksesta.
5115: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5116:
5117: Lea Kärhä
5118: 118 1984 vp.
5119:
5120: Toivomusaloite n:o 104
5121:
5122:
5123:
5124:
5125: Kärhä: Valtion lainoittamien työsuhdeasuntojen vuokrausjärjestel-
5126: män yksinkertaistamisesta
5127:
5128:
5129: Eduskunnalle
5130:
5131: On ilmennyt, että asuntojen käyttämisessä työ- sä, on ilmennyt, että hakemusten käsittely voi
5132: suhdeasuntoina silloin, kun ne ovat valtion lai- kestää useita kuukausiakin. Viivytykset merkitse-
5133: noittamia, on liian paljon byrokratiasta ja tulora- vät sekä uusille asukkaille että tiukassa taloudelli-
5134: joista johtuvia vaikeuksia. Byrokratiasta johtuvat sessa asemassa olevalle kiinteistöyhtiölle taloudel-
5135: ongelmat ovat lähtöisin asukasvalintojen ja vuok- lisia vaikeuksia. Näissä tapauksissa voitaisiin työ-
5136: ran määritystavoista. suhdeasuntojen jako jättää kokonaan henkilöstön
5137: Valtioneuvoston antaman päätöksen mukaan edustajien päätettäväksi, siten että valinnasta
5138: työsuhdeasunnoiksi tarkoitettuihin asuntoihin olisi vain ilmoitusvelvollisuus kuntaan nähden.
5139: voidaan sijoittaa muitakin kuin kiinteistöyhtiöis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5140: sä yhteistoiminnassa olevien yritysten työntekijöi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5141: tä ja toimihenkilöitä asuntojen ollessa jäämässä
5142: tyhjilleen. Päätöksen mukaan yhteistoimintalais- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
5143: sa mainittua menettelyä käyttäen asukkaiksi voi- valtion lainoittamien työsuhdeasuntojen
5144: daan ottaa viralliset tulorajat ylittävät henkilöt- asukasvalintaa vaikeuttavien ja hzdasta-
5145: kin. vien määräysten yksinkertaistamiseksi,
5146: Kun viimeksi mainituissa tapauksissa asukkai- jotta asuntojen tyhjilläänoloaika lyhenisi.
5147: den hakemukset käsitellään kunnallisissa elimis-
5148: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
5149:
5150: Lea Kärhä
5151: 1984 vp. 119
5152:
5153: Toivomusaloite n:o 105
5154:
5155:
5156:
5157:
5158: Lahti-Nuuttila: Pirkanmaan tuotekehitys- Ja markkinointiyksikön
5159: perustamisesta
5160:
5161:
5162: Eduskunnalle
5163:
5164: Pirkanmaalla teollisuuden kehitys on jo pit- teollisuusyritysten tuotekehitystoimintaa. Tällai-
5165: kään ollut maan keskimääräistä hitaampaa. Pe- sen tuotekehitysyksikön toimintamahdollisuuksia
5166: rinteisen teollisuuden rakenneongelmista on ai- voidaan Pirkanmaalla pitää hyvinä ja kansanta-
5167: heutunut ja aiheutuu jatkuvasti tuntuvia vai- loudellisesti tuottavina, sillä alue on laaja ja
5168: keuksia, mikä on selvimmin koettavissa suurena teollistunut, ja selvitysten mukaan pienten ja
5169: työttömyytenä. Perusteollisuuden muodostanut keskisuurten yritysten kasvumahdollisuudet ovat
5170: suurteollisuus joutuu rationalisoinnin ja uuden potentiaalisesti hyvät. Pirkanmaan teollisuuden
5171: tekniikan käyttöönoton vuoksi edelleenkin va- kehittymis- ja toimintaedellytyksiä tulisikin tukea
5172: pauttamaan työvoimaa. Koska uusia työpaikkoja tuotekehitysyksikön tarjoamilla palveluilla. Lisäk-
5173: muiden teollisuudenalojen piirissä ei ole kuiten- si hyvät toiminnalliset lähtökohdat tarjoutuvat
5174: kaan vastaavasti syntynyt, työllistämisongelmia ei yhteistoimintamahdollisuuksista Tampereen tek-
5175: ole kyetty ratkaisemaan. Näin ollen toiminta nillisen korkeakoulun, Tampereen yliopiston yri-
5176: uusien ja kasvavien toimialojen kehittämiseksi on tyksen taloustieteen laitoksen ja Valtion teknilli-
5177: välttämätöntä. sen tutkimuskeskuksen alueella toimivien labora-
5178: Pirkanmaalla tarvitaankin voimakkaita ja mo- torioiden kanssa.
5179: nipuolisia kehittämistoimenpiteitä teollisuuden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
5180: suunraamiseksi uusille, kasvaville ja kannattaville eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan toivomuk-
5181: toimialoille. Pirkanmaan kehitysyhtiön perusta- sen,
5182: minen ja sen toiminnan täysipainoinen käynnis-
5183: täminen muodostuvat tärkeäksi kehityspanoksek- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5184: si, mutta muitakin tarvitaan. menpiteistin Pirkanmaan tuotekehitys- ja
5185: Teknologian kehittämiskeskuksen alaisuudessa markkinointiykstkön perustamiseksi Tam-
5186: toimivat tuotekehitys- ja markkinointiyksiköt on pereelle.
5187: perustettu tukemaan pienten ja keskisuurten
5188:
5189: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5190:
5191: Pentti Lahti-Nuuttila
5192: 120 1984 vp.
5193:
5194: Toivomusaloite n:o 106
5195:
5196:
5197:
5198:
5199: E. Laine ym.: Valtion ja rahalaitosten myöntämien asuntolainojen
5200: laina-aikojen pidentämisestä ja niiden korkojen alentamisesta
5201: sekä asumiskustannusten nousun hillitsemisestä
5202:
5203:
5204: Eduskunnalle
5205:
5206: Asuntopoliittisessa keskustelussa on varsin asuntolainaosuus nostetaan vuokrata-
5207: monilta arvovaltaisilta tahoilta todettu asunto- loissa 60 %:iin, valtion asuntolainojen
5208: lainojen laina-aikojen pidentämisen tarve. Myös takaisinmaksuaikaa pidennetään vastaa-
5209: eri poliittisten puolueiden ja ryhmien taholta maan asuntojen käyttöikää ja ensi vai-
5210: on esitetty vaatimuksia laina-aikojen pidentämi- heessa 45 vuoteen ja niiden korkotasoa
5211: sestä vähintään 45 vuoteen. Samoin on tehty alennetaan, pankkien myöntämien ensi-
5212: perusteltuja aloitteita ja ehdotuksia vuokrata- sijaislainojen takaisinmaksuaikaa piden-
5213: lojen laina-ajan pidentämisestä 80 vuoteen ja netään 25 vuoteen ja korkotasoa alen-
5214: asuntojen käyttöikää vastaavaksi. netaan 2 prosenttiyksiköllä, kunnille
5215: Pääomamenojen suuruus ja erityisesti asun- ryhdytään myöntämään avustusta vuok-
5216: tolainojen kohtuuton korko ja sen alituinen ratalojen oman pääoman koron poista-
5217: kohoaminen nostavat asumiskustannuksia. Myös miseksi ja vuokra-asuntotuotannon tur-
5218: polttoaineiden jatkuvat korotukset lisäävät läm- vaamiseksi, ja aravavuokrataloille ryhdy-
5219: mitys- ja asumiskustannuksia. Koska yleisen tään tarvittaessa myöntämään lisätukea
5220: korkopolitiikan vaihteluja ei tulisi kohdistaa siten, että kaikissa olemassa olevissa ara-
5221: asuntolainojen korkoihin niitä korottavasti vaan vavuokra-asunnoissa vozdaan välttyä koh-
5222: päinvastoin tulisi ryhtyä toimenpiteisiin asunto- tuuttomzlta vuokrien korotukszlta;
5223: lainojen korkojen alentamiseksi ja niiden tason että omistusasuntojen asumiskustan-
5224: vakiinnuttamiseksi, olisi ensimma1sessä vai- nuksia alennetaan pidentämällä pank-
5225: heessa alennettava rahoituslaitosten myöntämien kien vastaantulolainojen laina-ajat 15
5226: ensisijaislainojen korkotaso. Vuodesta 1981 vuoteen ja alentamalla korkotasoa 2
5227: alkaen asuinkiinteistöjä rasittanut katumaksu prosenttiyksiköllä;
5228: vaikuttaa yhtäläisesti niin vuokra- kuin omis- että asumistuki laajennetaan kaikkiin
5229: tusasuntojen asumiskustannuksiin. Katumaksu- tuen tarpeessa oleviin, myös yksin asu-
5230: lakia tulee muuttaa siten, että katumaksut koh- viin ja Iapsettomiin perheisiin, ja asu-
5231: distuvat teollisuus- ja liikerakennuksiin eivätkä mistuen omavastuuosuutta alennetaan
5232: asuinkiinteistöihin. pienituloisimpien kohdalla siten, että
5233: SKDL:n eduskuntaryhmän toivomusaloit- asumiskustannukset muodostavat enin-
5234: teessa n:o 104/1981 vp. (E. Laine ym.) on tään 20 % ja vähimmäistulotasolla 10
5235: esitetty perusteltuja ehdotuksia asumiskustan- % perheen käytettävissä olevista tu-
5236: nusten nousun hillitsemisestä ja niiden alenta- loista; ja
5237: misesta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5238: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus- asumiskustannusten nousun hillitsemi-
5239: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, seksi mm. pidättymällä asuntojen läm-
5240: mitykseen käytettävien polttoaineiden
5241: että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- valmisteverojen korotuksista ja toimi-
5242: piteisiin vuokrien alentamiseksi asunto- malla asuinkiinteistöjä rasittavan katu-
5243: lainoitetuissa taloissa siten, että valtion maksulain kumoamiseksi.
5244: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
5245:
5246: Ensio Laine Inger Hirvelä Marja-Liisa Salminen
5247: Anna-Liisa Jokinen Mikko Kuoppa Heli Astala
5248: Vappu Säilynoja Marjatta Stenius-Kaukonen Pirkko Turpeinen
5249: 1984 vp. 121
5250:
5251: Toivomusaloite n:o 107
5252:
5253:
5254:
5255:
5256: Lindroos ym.: Vilppulan Kolhon taajaman määräämisestä erityis-
5257: alueeksi
5258:
5259:
5260: Eduskunnalle
5261:
5262: Vilppulan kunnassa sijaitsevan Kolhon taaja- työpaikkakehitys on nimenomaan tällaiselle taa-
5263: man työpaikkakehitys on ollut viime vuosina jamalle elinkysymys.
5264: hyvin epäedullinen. Kolhon taajama on G. A. G. A. Serlachius Oy:n kalustetehtaan tuhoutu-
5265: Serlachius Oy:n mekaanisen puunjalostuksen ja minen tulipalossa 7.1.1984 on edelleen heikentä-
5266: muun rakennusaineteollisuuden ympärille synty- nyt Kolhon taajaman työpaikkakehitystä. Kysei-
5267: nyt tehdasyhdyskunta. Selvitysten mukaan taaja- sen yhtiön päätös laajentaa toista kalustetehdasta
5268: man teollisuustyöpaikkamäärä vuonna 1980 oli Kolhossa näyttää kyllä pysyttävän kalustetuotan-
5269: 796 ja tällä hetkellä se on 490. Taajaman väes- non, mutta työpaikkamäärän jatkuva vähentymi-
5270: tömäärä oli vuonna 1980 1 555 ja vuoden 1982 nen on entistä uhkaavampi.
5271: lopussa 1 449. Teollisuustyöpaikkojen määrä on
5272: näin ollen supistunut kolmessa vuodessa 306 eli Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
5273: 38,4 prosenttia teollisuustyöpaikoista. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5274: Kolho on palvelutasoltaan vastaavankokoisten sen,
5275: taajamien veroinen. Tällaisessa taajamassa palve-
5276: lutyöpaikkojen kasvu ei kuitenkaan voi korvata että hallitus ryhtyisi toimenpttewzn
5277: teollisuustyöpaikkojen menetyksiä kuten tapah- Vrlppulan kunnan Kolhon taajaman
5278: tuu esimerkiksi kaupungeissa. Päin vastoin teolli- määräämiseksi tasapainoisen alueellisen
5279: suustyöpaikkojen vähennykset helposti vähentä- kehityksen edistämisestä annetun lain 8
5280: vät myös palvelualojen työpaikkoja. Teollisuus- §:n mukaisesti erityisalueeksi.
5281:
5282: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
5283:
5284: Reijo Lindroos Riitta Järvisalo-Kanerva
5285: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
5286: 122 1984 vp.
5287:
5288: Toivomusaloite n:o 108
5289:
5290:
5291:
5292:
5293: Louekoski ym.: Pääkaupunkiseudun asunto-ongelmien lieventämi-
5294: sestä
5295:
5296:
5297: Eduskunnalle
5298:
5299: Asuntopolitiikan merkittävin linja 1980-luvul- kilöä asuu tällä alueella joko ahtaasti tai muuten
5300: la on ollut aravalainoitetun tuotannon jyrkkä hyvin puutteellisesti verrattuna suomalaiseen
5301: alentuminen. Viiden viimeksi kuluneen vuoden keskitasoon. Useita tuhansia ihmisiä on asunnot-
5302: aikana on aravalainojen määrän reaaliarvo laske- tomuuden tak~a laitok~issa, j~~ssa heidä~ pitfu?i-
5303: nut noin kolmanneksen. Kehitys on merkinnyt sensä on momn verrom kallumpaa kmn omten
5304: hyvin voimakasta asumiserojen kasvua. Erityisesti asuntojen rakentaminen olisi. Alivuokralaisina
5305: tämä ongelma on tullut esille Etelä-Suomen asuvat, kokonaan asunnottomat, vuokra-asuntoja
5306: suurissa asutuskeskuksissa, varsinkin pääkaupun- jonottavat ja kurjan asuntotilanteen takia muual-
5307: kiseudulla. le muuttavat ja työpaikkansa menettävät ovat
5308: Kun aravalainoitetun tuotannon määrä laskee muita erityisen hälyttäviä ongelmaryhmiä. Hei-
5309: vuodesta toiseen, kohdistuu tämän vuoksi voima- dän tilanteensa korjaaminen vaatii pikaisia eri-
5310: kas kysyntä erityisesti pieniin asuntoihin ja pie- tyistoimia.
5311: niin perheasuntoihin. Tuotantomäärän laskiessa Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunni-
5312: ja kysynnän voimistuessa on luonnollista, että oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5313: hintataso nousee vastaavasti. Kun samaan aikaan sen,
5314: aravalainoitettuja vuokra-asuntoja tuotetaan en-
5315: tistä vähemmän ja ns. kovan rahan vuokra-asun- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
5316: not pikemminkin vähentyvät kuin lisääntyvät, piteiszin, jotta pääkaupunkiseudulle voi-
5317: ovat erityisesti ensiasuntoa hankkivat nuoret ja taisiin vahvistaa 5-vuotinen toimenpide-
5318: nuoret lapsiperheet pääkaupunkiseudulla suuris- ohjelma alueen kä1]istyneiden asuntopo-
5319: sa asuntovaikeuksissa. !tittz'sten ongelmien lieventämiseksi ja
5320: Pääkaupunkiseudun ja yleensä asutuskeskusten tässä ohjelmassa tulz'si
5321: asunto-oloja selvittäneiden toimikuntien, työryh- - osoittaa vähintään tuhannen asun-
5322: mien ja komiteoiden mietinnöistä käy väistämät- non tuotantoon tarvittavat erityismäärära-
5323: tä ilmi, ettei ongelmaan ole muuta perusratkai- hat vuosittain ns. läänikohtaisten asunto-
5324: sua kuin aravalainoitetun asuntotuotannon mää- lainakiintiöiden lt'såksi,
5325: rän pitäminen riittävän korkealla tasolla. Kaikki - selvittää, kuinka asuntoerojen kas-
5326: muut toimenpiteet, jotka sinänsä nekin ovat vu pääkaupunkiseudulla vozdaan pysäyt-
5327: hyvin tarpeellisia, ovat sittenkin vain perusongel- tää sekä
5328: masta, riittämättömästä tuotannosta johtuvien - osoittaa, kuinka asuntojen tarve
5329: vääristymien korjaamista. otetaan huomioon aravalainojen saami-
5330: Pääkaupunkiseudulla kärjistynyttä tilannetta seen vaikuttavien tulo- ja muiden edelly-
5331: kuvaavat luvut kertovat, että noin 130 000 hen- tysten ohella.
5332:
5333: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
5334:
5335: Matti Louekoski Matti Kuusio Kaj Bärlund
5336: 1984 vp. 123
5337:
5338: Toivomusaloite n:o 109
5339:
5340:
5341:
5342:
5343: Louekoski ym.: Asuntotuotantolain 5 §:n mukaisen rajatun haku-
5344: menettelyn soveltamisesta Valtionrautateillä
5345:
5346:
5347: Eduskunnalle
5348:
5349: Valtioneuvoston asuntotuotantolain 5 §:ssä asuntohallituksen päätöksellä soveltaa Valtionrau-
5350: tarkoitetuista arvosteluperusteista antaman pää- tateiden työsuhdeasuntojen jaossa käytettävään
5351: töksen (185 183) mukaan käytettäessä ns. rajattua menettelyyn, koska valtioneuvoston päätöksessä
5352: hakumenettelyä voidaan edellytykset täyttävien menettely on rajattu ainoastaan yhteistoiminta-
5353: hakijoiden puuttuessa valtion lainoittamiin asun- menettelyyn ja kuntainliittojen omistamiin vuok-
5354: toihin hyväksyä myös muita hakijoita ainoastaan rataloihin.
5355: siinä tapauksessa, että työntekijä valitaan käyt- Valtionrautateillä oli vuoden 1983 tilastojen
5356: täen yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa mukaan 5 141 työsuhdeasuntoa. Luvusta on noin
5357: (725 178) tarkoitettua yhteistoimintamenettelyä 1 000 asuntoa vuokrattu ulkopuolisille ja tyhjiä
5358: asuntojen jakamisessa. asuntoja on noin 300.
5359: Valtionrautateillä työsuhdeasuntojen vuokraa- Rautatiehallituksen lähiajan suunnitelmiin
5360: minen valmistellaan ja käsitellään vuokratoimi- kuuluu muuttaa 24 taloa, joissa on noin 400
5361: kunnissa, joissa on paikallisen henkilökunnan työsuhdeasuntoa, kiinteistöyhtiömuotoon. Mikäli
5362: edustus. Vuokratoimikuntien toiminta vastaa si- näin tapahtuu ja valtioneuvoston päätöksen
5363: ten yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa (185/83) 23 §:n 2 momentin suomaa poikkeus-
5364: tarkoitettua yhteistoimintamenettelyä. Rautatie- menettelyä ei voida Valtionrautateillä käyttää,
5365: hallitus on esittänyt asuntohallitukselle, että Val- tulee tämä vaikeuttamaan asukkaiden valintaa.
5366: tionrautateiden tosiasiallisesti omistamien kiin- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
5367: teistöosakeyhtiöiden työsuhdeasuntojen jaossa so- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5368: vellettava menettely rinnastettaisiin valtioneuvos-
5369: ton asuntotuotantolain 5 §:ssä tarkoitetuista ar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
5370: vosteluperusteista antaman päätöksen (185/83) jotta valtioneuvoston asuntotuotantolain
5371: 23 §:ssä tarkoitettuun yhteistoimintamenette- 5 §:ssä tarkoitettua rajattua hakumenet-
5372: lyyn. telyä voitaistin soveltaa myös Valtionrau-
5373: Asuntohallitus on ilmoittanut, ettei valtioneu- tateillä.
5374: voston päätöksen 23 §:n 2 momenttia voida
5375: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
5376:
5377: Matti Louekoski Jouko Tuovinen Peter Muurman
5378: Kaisa Raatikainen Antti Kalliomäki Jukka Mikkola
5379: Saara-Maria Paakkinen
5380: 124 1984 vp.
5381:
5382: Toivomusaloite n:o 110
5383:
5384:
5385:
5386:
5387: Miet~~nen ym.: Piirirakennustoimiston perustamisesta Mikkelin lää-
5388: nun
5389:
5390:
5391: Eduskunnalle
5392:
5393: Läänin alueella sijaitsevien valtion kiinteistöjen esityksiä Mikkelin läänin käsittävän rakennuspii-
5394: korjaushuollosta, hoidosta ja siivouksesta sekä rin perustamisesta.
5395: osittain myös uudisrakentamisesta vastaa raken- Myös valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet
5396: nushallinnon alainen piirirakennustoimisto. Toi- epäkohtaan huomiota ja edellyttäneet oman pii-
5397: miston tehtäviin kuuluu myös valtion rakentami- rirakennustoimiston perustamista Mikkeliin.
5398: seen, kiinteistöjen energian käyttöön ja siivouk- Valtion rakennuskannan kasvaessa ja siten kor-
5399: seen liittyvä neuvontatyö. jaushuollon lisääntyessä Mikkelin piirirakennus-
5400: Mikkelin läänissä ei ole omaa piirirakennustoi- toimiston perustaminen edelleen korostuu.
5401: mistoa. Mikkelin lääni muodostaa kaksoispiirin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5402: Kymen läänin kanssa. Nykyinen tilanne on ai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5403: heuttanut hankaluuksia erityisesti Mikkelin lää- sen,
5404: nin asioiden hoitamisessa.
5405: Epäkohdan poistamiseksi on Mikkelin läänin- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
5406: hallitus tehnyt valtioneuvostolle, valtiovarainmi- piteistin valtion ptirirakennustoimiston
5407: nisteriölle ja rakennushallitukselle vuosikausia perustamiseksi Mikkeliin.
5408:
5409: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5410:
5411: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
5412: 1984 vp. 125
5413:
5414: Toivomusaloite n:o 111
5415:
5416:
5417:
5418:
5419: Miettinen ym.: Uusien toimitilojen hankkimisesta Kangasniemen
5420: poliisiasemalle
5421:
5422:
5423: Eduskunnalle
5424:
5425: Kangasniemen nimismiespiirin nykyiset toimi- Nykyiset poliisin toimitilat ovat valmistuneet
5426: tilat ovat varsin puutteelliset. Valtion virastota- vuonna 196 3. Rakennuksesta ei ole saatavissa
5427: lossa sijaitsevat tilat ovat varsin ahtaat ja epätar- lisätilaa poliisin tarpeisiin. Sen sijaan samassa
5428: koituksenmukaiset. Toimitilojen pinta-ala on virastotalossa toimiva Kangasniemen verotoimisto
5429: 243 neliömetriä. Poliisipiirin henkilömäärä on olisi halukas ottamaan poliisilta vapautuvat tilat
5430: nykyisin 15 henkilöä. Läänin kts:ssä esitetään verotoimiston yleisötiloiksi.
5431: vuodelle 1985 yhden poliisitoimen lisäystä pii- Tarkoituksenmukaisinta olisikin, että Kangas-
5432: riin. Poliisipiirin nykyiset toimitilat ovat liian niemen nimismiespiirin tarvittavat noin 600 ne-
5433: pienet ja epäkäytännölliset. Toimitilojen epätar- liökilometrin suuruiset toimitilat hankittaisiin
5434: koituksenmukaisuus on korostunut henkilökun- suunnitteilla olevasta uudesta liike- ja virastota-
5435: nan lisääntyessä ja yleisöpalvelun vaatimusten losta.
5436: kasvaessa. Virastossa ei ole työrauhaa. Henkilö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5437: kunnan sosiaalitilat ovat erittäin puutteelliset. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5438: Edellä olevan perusteella on aivan selvää, että sen,
5439: Kangasniemi tarvitsee välttämättä ja pikaisesti
5440: uudet poliisiasematilat. On todettava, että polii- että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimen-
5441: sitoimen kehittämissuunnitelmissa Kangasnie- piteisiin tarkoituksenmukaisten ja rzittä-
5442: men nimismiespiiri on esitetty säilytettäväksi vas- vän suurz"en toimitzlojen hankkimiseksi
5443: taisuudessakin itsenäisenä poliisipiirinä. Kangasniemen nimismiespzirzlle.
5444: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5445:
5446: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
5447: 126 1984 vp.
5448:
5449: Toivomusaloite n:o 112
5450:
5451:
5452:
5453:
5454: S. Mikkola ym.: Perheen koon huomioon ottamisesta verotuksessa
5455:
5456:
5457: Eduskunnalle
5458:
5459: Lapsiperheiden pyrkimys tilavampiin asuntoi- Perhenäkökohdat tulisi ottaa huomioon oikeu-
5460: hin tulisi tunnustaa luonnolliseksi asiaksi. Suuren denmukaisesti asuntoasioissa kaikissa tuloluokis-
5461: perheen suuri asunto ei ole ylellisyyttä. Kuiten- sa.
5462: kin nykyinen verotuskäytäntö tulkitsee asian Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5463: näin. Omistusasuntoon kohdistuu ns. asuntotu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5464: losta erityisvero. Asumisen verottaminen tulee sen,
5465: moninkertaiseksi, kun oman asunnon ostohinta
5466: ja siihen kohdistuva velka jo sinänsä maksetaan että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
5467: kertaalleen verotetuista tuloista. asuntotulon verotuksen korjaamiseksi si-
5468: Erityisesti ns. väliinputoajien tulotasolla suuri- ten, että perheen lapszluku otettaisiin
5469: perheisen veronmaksajan taloudellinen asema on huomioon min, että jokaista lasta kohden
5470: epäoikeudenmukaine?, mihin syynä on jyrkästi asuntotulon verotusrajaa nostettaiszin
5471: nouseva veroprogress10. porrastaen.
5472: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
5473:
5474: Saara Mikkola Mauri Miettinen Lea Kärhä
5475: Helena Pesola Pirjo Rusanen Eeva Turunen
5476: Aila Jokinen Ritva Laurila Riitta Uosukainen
5477: Kaarina Dromberg
5478: 1984 vp. 127
5479:
5480: Toivomusaloite n:o 113
5481:
5482:
5483:
5484:
5485: Muroma ym.: Asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa anne-
5486: tun lain kumoamisesta
5487:
5488:
5489: Eduskunnalle
5490:
5491: Asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa ovat joutuneet maksamaan asuntotuloveroa.
5492: annetun lain mukaan verovelvollisen omistamas- Vuonna 1976 asuntotuloa maksoi noin 5 000
5493: ta asunnosta, jota hän käyttää omaan tai per- henkeä vakituisesta asunnostaan. Vuonna 1982
5494: heensä asumiseen tai vapaa-ajan viettoon, vahvis- vastaava luku oli 55 000 eli yksitoistakertainen
5495: tetaan asuntotulo asunnon verotusarvon perus- vuoden 1976 lukuun verrattuna. Tämä ei ole
5496: teella. Asuntotulo on 3 prosenttia sen perusteena ollut lainsäätäjän tarkoitus. Näin etenkin lapsi-
5497: olevan asunnon verotusarvosta. Asuntotulo vaki- perheet, joilla on suuri asunto, ovat joutuneet
5498: tuisesta asunnosta jätetään kuitenkin verottamat- maksamaan ylimääräistä veroa asumisestaan.
5499: ta siltä osin kuin sen perusteena olevan asunnon Omistusasunnoissa asuvat tulevat nyky-yhteis-
5500: verotusarvo ei ylitä 200 000 markkaa sekä vapaa- kunnassa jo moninkertaisesti verotetuiksi ilman
5501: ajan asunto 50 000 markkaa. asuntotuloveroakin. Lisäksi omistusasuntojen
5502: Kun omistusasuntojen tuloverotus uudistettiin hoitomenot ovat asukkaille huomattava välttämä-
5503: asuntotuloverolailla, tarkoituksena oli, että veroa tön menoerä. Sen vuoksi on kohtuutonta, että he
5504: maksettaisiin vain tavanmukaisen asumistason joutuvat maksamaan tuloveroa realisoimattomas-
5505: ylittävistä asunnoista. ta ja tuloa tuottamattomasta omaisuudesta.
5506: Kiinteistöjen verotusarvoja on viime vuosina Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
5507: nostettu suurimmassa osassa maatamme verotus- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5508: arvojen yhtenäistämiseksi ja niiden saattamiseksi sen,
5509: lähemmäs ns. käypiä arvoja, jotka etenkin pää-
5510: kaupunkiseudulla ovat nousseet jyrkästi. Tämä että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
5511: on merkinnyt varsinkin tonttien verotusarvojen asuntotulon verottamisesta eräissä ta-
5512: osalta kymmenien prosenttien nousua vuosittain. pauksissa annetun lain kumoamiseksi.
5513: Tarkistusten vuoksi yhä useammat kansalaiset
5514:
5515: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5516:
5517: Impi Muroma Olavi Ronkainen Iiro Viinanen
5518: Esko Almgren Ben Zyskowicz Lea Kärhä
5519:
5520:
5521:
5522:
5523: 10 4284001987
5524: 128 1984 vp.
5525:
5526:
5527: Toivomusaloite n:o 114
5528:
5529:
5530:
5531:
5532: Muroma ym.: Pientaloja ja -tontteja koskevien kiinteistökauppojen
5533: yhteydessä perittävän leimaveron alentamisesta
5534:
5535:
5536: Eduskunnalle
5537:
5538: Voimassa olevien säännösten mukaan osake- Asuminen on ihmisen perustarve. Ei voi olla
5539: huoneistojen kaupassa on maksettava leimaveroa oikein, että kansalaisia kohdellaan eri tavalla
5540: 1,2 prosenttia kaupan arvosta. Sitä vastoin oma- asumismuodosta riippuen. Leimaverokohtelu tu-
5541: kotitalojen kiinteistö- ja tonttikauppojen osalta lisikin saada samanlaiseksi sekä pientalojen että
5542: leimaveron määrä vaihtelee 4-6 prosenttiin osakehuoneistojen kaupoissa.
5543: omaisuuden arvosta riippuen. Siten asuntokau- Edellä todetun johdosta ehdotamme kunnioit-
5544: poissa vallitsee perusteeton eriarvoisuus. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5545: Suoritettujen tutkimusten mukaan enemmistö
5546: suomalaisista haluaa asua pientaloasunnoissa, rivi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5547: tai omakotitalossa. Kansalaisten toiveen toteutu- pientalojen ja -tonttien kiinteistökauppo-
5548: mista voidaan osaltaan auttaa sillä, että leimave- jen leimaveron alentamiseksi osakehuo-
5549: ron määrä alennetaan kaikissa asuntokaupoissa neistokaupoissa vallitsevalle tasolle.
5550: samalle tasolle.
5551: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
5552:
5553: Impi Muroma Olavi Ronkainen
5554: Esko Almgren Iiro Viinanen
5555: Lea Kärhä
5556: 1984 vp. 129
5557:
5558: Toivomusaloite n:o 115
5559:
5560:
5561:
5562:
5563: Muroma ym.: Lukkiutumattoman jarrujärjestelmän kustannusten
5564: huomioon ottamisesta autoveroa määrättäessä
5565:
5566:
5567: Eduskunnalle
5568:
5569: Vuonna 1982 tutkituista 402:sta kuolemaan Henkilöautojen lukkiutumattomien jarrujärjes-
5570: johtaneesta liikennevahingosta oli 51 % :ssa syynä telmien vapauttaminen auto- ja moottoripyöräve-
5571: ajoneuvon hallinnan menetys ja 21 % :ssa lukko- rosta niiden tavanomaisen jarrujärjestelmän ylit-
5572: jarrutus. tävältä osalta mahdollistaisi turvallisempien ajo-
5573: Ajoneuvon hallinnan menetystä voitaisun te- neuvojen hankkimisen.
5574: hokkasti torjua kunnolla toimivilla, lukkiutumat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
5575: tomilla jarruilla ja siten vähentää liikenneonnet- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5576: tomuuksien määrää. Kysymykseen tulisivat sellai- sen,
5577: set Suomen markkinoilla olevat jarrujärjestelmät,
5578: joiden voitaisiin tutkimuksissa osoittaa paranta- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
5579: van henkilöautojen liikenneturvallisuutta verrat- auto- ja mootton'pyöräverosta annetun
5580: tuna tavanomaisiin jarrujärjestelmiin. lain muuttamiseksi niin, että lukkiutu-
5581: Esimerkiksi Länsi-Saksassa auton hankkija mattoman jaTTujärjestelmän azheuttamat
5582: maksaa lukkiutumattomasta jarrujärjestelmästä ylimääräkustannukset vähennetään auto-
5583: noin 5 000 Smk. Meillä tulee kuitenkin henkilö- veron perusteena olevasta hinnasta.
5584: autoissa lisähinnaksi auto- ja moottoripyöräveron
5585: sekä liikennevaihtoveron takia noin 15 000-
5586: 20 000 markkaa.
5587: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5588:
5589: Impi Muroma Olavi Ronkainen Iiro Viinanen
5590: Esko Almgren Hannele Pokka Lea Kärhä
5591: 130 1984 rd.
5592:
5593: Hemställningsmotion nr 116
5594:
5595:
5596:
5597:
5598: Nordman m.fl.: Om grundande av ett utvecklingsbolag i Vasa län
5599:
5600:
5601: Till Riksdagen
5602:
5603: För att göra produktionsverksamheten mång- industri med en inte alltför avancerad teknologi
5604: sidigare, för att utveckla den och för att skapa förutsätter nya åtgärder för att befrämja närings-
5605: nya företag och arbetsplatser (Statsförslaget 1984 livets utveckling. En möjlig åtgärd som härvid
5606: s. 568) har staten gått in för att stödja bildandet bör utredas är att grunda ett utvecklingsbolag.
5607: av s.k. utvecklingsbolag. Hittills har två utveck- Utvecklingsbolaget skulle ha ett nära samarbe-
5608: lingsbolag på åtgärd av Utvecklingsområdesfon- te med Teknologiska utvecklingscentralens pro-
5609: den Ab grundats, nämligen Keraspo Oy och duktutvecklings- och marknadsföringsenhet i Va-
5610: Lakespo Oy. sa Iän då denna grundats.
5611: I statsförslaget för år 1984 anslås 3 000 000 mk Utvecklingsbolaget skulle kunna utgöra basen
5612: för tecknande av aktier i två nya utvecklingsbo- för Mitt-Norden-kommittens CAD/CAM-tekno-
5613: lag, vilkas huvudsakliga verksamhetsområden logins ibruktagande bland små- och medelstora
5614: skulle vara Birkaland och Kymmene Iän. företag skulle utgöra en del av utvecklingsbola-
5615: Istatsförslaget för år 1984 meddelar regeringen get. Det gränsregionala samarbetet skulle vidare
5616: att handels- och industriministeriet har för avsikt omfatta samarbete med det trätekniska institutet
5617: at utreda vilka åtgärder som krävs för att främja i Skellefteå samt utvecklingsfonderna i Västerbot-
5618: utvecklingsbolagens verksamhet. Härvid fästs ten och Mitt-Norden.
5619: uppmärksamheten dels vid att förbättra verksam-
5620: U-områdesfonden, kommunerna samt intresse-
5621: hetsmöjligheteroa för de enskilda utvecklingsbo-
5622: rade privata företag skulle inneha aktierna i
5623: lagen och dels vid de principer enligt vilka staten
5624: utvecklings bolaget.
5625: borde delta för att trygga en regionalt jämlik
5626: utveckling. Kvarkenrådet har i januari 1984 ansökt om
5627: Trots att Vasa län i sin helhet hör till u-områ- 95 000 Nkr i bidrag av Nordiska Ministerrådet
5628: deszonen har de senaste årens satsningar med för undersökning och planering av "Innovationer
5629: medel enligt den regionpolitiska lagstiftningen och utveckling" i Kvarkeoregionen.
5630: minskat betydligt i jämförelse med tidigare år. Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
5631: Arbetslösheten har ökat i området och in- dertecknade vördsamt att riksdagen måtte hem-
5632: komstnivån i jämförelse med övriga delar av ställa,
5633: landet är låg.
5634: Näringslivets speciella struktur med jämförel- att regen'ngen verkar för grundande av
5635: sevis starka specialnäringar och med en av små- ett utvecklingsbolag med gränsregional
5636: och medelstora företag dominerad tillverknings- inn'ktning i Vasa Iän.
5637:
5638: Helsingfors den 9 februari 1984
5639:
5640: Håkan Nordman Boris Renlund Gunnar Jansson
5641: Ole Norrback Mats Nyby
5642: 1984 vp. 131
5643:
5644: Toivomusaloite n:o 116 Suomennos
5645:
5646:
5647:
5648:
5649: Nordman ym.: Kehitysyhtiön perustamisesta Vaasan lääniin
5650:
5651:
5652: Eduskunnalle
5653:
5654: Tuotantotoiminnan monipuolistamiseksi, sen tyisen pitkälle kehitettyä, edellyttää uusia toi-
5655: kehittämiseksi ja uusien yritysten ja työpaikkojen menpiteitä elinkeinoelämän kehittämisen edistä-
5656: luomiseksi (Valtion tulo- ja menoarvio 1984 s. miseksi. Eräänä mahdollisena tähän tähtäävänä
5657: 568) valtio on ryhtynyt tukemaan ns. kehitysyh- toimenpiteenä, joka on tässä yhteydessä selvitet-
5658: tiöiden muodostamista. Tähän mennessä Kehi- tävä, on kehitysyhtiön perustaminen.
5659: tysaluerahasto Oy:n toimesta on perustettu kaksi Kehitysyhtiö toimisi läheisessä yhteistyössä
5660: kehitysyhtiötä, nimittäin Keraspo Oy ja Lakespo Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Vaasan
5661: Oy. läänissä sijaitsevan tuotekehitys- ja markkinointi-
5662: Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon on otettu yksikön kanssa sen jälkeen kun se on perustettu.
5663: 3 000 000 markan määräraha kahden uuden ke- Kehitysyhtiö saattaisi olla pohjana Keski-Poh-
5664: hitysyhtiön osakkeiden merkitsemisestä varten, jola-komitean edellyttämän CAD 1CAM -teknolo-
5665: joiden pääasialliset toiminta-alueet olisivat Pir- gian käyttöön ottamiselle pien- ja keskisuuressa
5666: kanmaa ja Kymen lääni. teollisuudessa, jotka tulisivat muodostamaan
5667: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa osan kehitysyhtiöstä. Raja-alueellinen yhteistyö
5668: hallitus ilmoittaa, että kauppa- ja teollisuusmi- käsittäisi edelleen yhteistyön Skellefteån puutek-
5669: nisteriön aikomuksena on selvittää, mitkä toi- nisen opiston ja Länsipohjan sekä Keski-Pohjolan
5670: menpiteet ovat tarpeen kehitysyhtiöiden toimin- kehitysrahastojen kanssa.
5671: nan edistämiseksi. Tässä kiinnittyy huomio toi-
5672: Kehitysaluerahastolla, kunnilla ja asiasta kiin-
5673: saalta yksittäisten kehitysyhtiöiden toimintamah-
5674: nostuneilla yksityisillä yrityksillä voisi olla kehi-
5675: dollisuuksien parantamiseen ja toisaalta niihin
5676: tysyhtiön osakkeita.
5677: periaatteisiin, joiden nojalla valtion tulisi osallis-
5678: tua alueellisesti tasapuolisen kehityksen turvaa- Merenkurkunneuvosto (Kvarkenrådet) on tam-
5679: miseen. mikuussa tehnyt anomuksen Pohjoismaiden mi-
5680: Huolimatta siitä, että Vaasan lääni kuuluu nisterineuvostolle 95 000 Norjan kruunun suu-
5681: kokonaisuudessaan kehitysaluevyöhykkeeseen, ruisen avustuksen saamiseksi Merenkurkun alu-
5682: viime vuosina tapahtuneet panostukset aluepoli- een "Innovaatioiden ja kehityksen" tutkimista ja
5683: tiittiseen lainsäädäntöön perustuvin varoin ovat suunnittelua varten.
5684: huomattavasti vähentyneet aikaisempiin vuosiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
5685: verrattuna. Alueen työttömyys on lisääntynyt ja oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5686: tulotaso maamme muihin osiin verrattuna on sen,
5687: alhainen.
5688: Elinkeinoelämän erikoinen rakenne sen sisältä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5689: essä verrattain vahvoja erikoiselinkeinojen haaroja sellaisen kehitysyhtiön perustamiseksi
5690: ja pienten ja keskisuurten yritysten hallitsemaa Vaasan läämin, jonka toiminta suuntau-
5691: valmistusteollisuutta, jonka teknologia ei ole eri- tuisi raja-alueille.
5692:
5693: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
5694:
5695: Håkan Nordman Boris Renlund Gunnar Jansson
5696: Ole Norrback Mats Nyby
5697: 132 1984 vp.
5698:
5699: Toivomusaloite n:o 117
5700:
5701:
5702:
5703:
5704: Paasilinna ym.: Keräyspaperin käytön lisäämisestä
5705:
5706:
5707:
5708: Eduskunnalle
5709:
5710: Suomessa perinteisesti hyvin järjestetty pape- Keski-Euroopan paperinkäyttömaiden raaka-
5711: rinkeräystoiminta on kokenut vakavan takaiskun ainelähteenä, kun sen pitäisi päinvastoin lisätä
5712: teollisuuden vähentäessä keräyspaperin kulutus- oman maan keräyspaperin käyttöä ja ostaa ulkoa
5713: ta. Paperin vastaanoton tyrehtyminen on huoles- keräyspaperia täällä jalostettavaksi.
5714: tuttavaa erityisesti kansalaisten asenteiden kan- Keräyspaperin käytön lisäämiseen on valtioval-
5715: nalta ja aiheuttaa vaikeuksia myös jätteiden hyö- lalla ja paperiteollisuudella olemassa useita mah-
5716: tykäytön kehittämiseen. dollisuuksia. Valtiovallan mahdollisuuksista voi-
5717: Keräyspaperin talteenotto on edullista toimin- daan mainita mm:
5718: taa sekä yksityisten kansalaisten että yhteiskun- - Kun paperiteollisuutta rakennetaan tai sa-
5719: nan kannalta. Paperin kerääminen pienentää neerataan, tuen myöntämisen ehtona olisi, että
5720: merkittävästi asuin- ja liikekiinteistöjen jätehuol- keräyspaperin käyttöä lisätään ko. kohteessa
5721: tokustannuksia. Kunnille aiheutuu myös huo- (Ruotsista saatujen kokemusten mukaisesti).
5722: mattavia säästöjä jätteiden kuljetus- ja kaatopaik- - Liikevaihtovero poistetaan keräyspaperilta.
5723: katoiminnassa. Valtionhallinnossa on suhtauduttu myönteisesti
5724: Eräiden arvioiden mukaan vuosittain talteen liikevaihtoveron poistoesityksiin, mutta veroa ei
5725: saatu papenmaara korvaa puuraaka-ainetta ole vielä poistettu.
5726: 780 000 kuutiometriä, mikä vastaa n. 250 000
5727: metsähehtaarin vuotuista puuntuottoa. - Valtiojohtoisessa paperiteollisuudessa on
5728: Keräyspaperin menekki lisääntyisi oleellisesti, ryhdyttävä käyttämään keräyspaperia. Siistauslai-
5729: jos sanomalehtipaperituotteisiin lisättäisiin ke- toksen rakentaminen Tervakoski Oy:n paperiteh-
5730: räyspaperia. Verrattaessa Suomen keräyspaperin taan yhteyteen on tutkittava samoin kuin keräys-
5731: käyttöä Ruotsiin tai muihin Euroopan valtioihin paperista vaimistertavan uusiapaperin valmistus
5732: voidaan todeta, että Suomessa käytetään vähiten ko. tehtaalla.
5733: keräyspaperia uusiamassan joukossa. Koska em. toimenpiteiden käyttöönotto vie
5734: Tämänhetkiseen lukkiutuneeseen tilanteeseen pitkän valmisteluajan, keräyspaperin vientimah-
5735: jätepaperin vastaanotossa toisi merkittävää helpo- dollisuudet on pikaisesti selvitettävä, ettei pape-
5736: tusta uuden siistauslaitoksen perustaminen. rin keräilytoiminta pääse häiriintymään.
5737: Siistaus eli musteen erottaminen painetusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5738: paperista on teollisuudelle edullista. Paperinke- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5739: räys Oy:n teettämä selvitys Jaakko Pöyry Consul- sen,
5740: ting Oy:llä todistaa siistauslaitoksen perustami-
5741: sen olevan taloudellisesti kannattava. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5742: On käsittämätöntä, että Suomi johtavana pa- menpiteiszin keräyspaperin käytön lisää-
5743: periteollisuusmaana kulkee lapsenkengissä ke- miseksi teollisuudessa sekä edesauttaisi
5744: räyspaperin hyödyntämisessä. Suomi toimii keräyspaperin vientiä.
5745:
5746: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5747:
5748: Reino Paasilinna Antti Kalliomäki Arja Alho
5749: Matti Louekoski Pentti Lahti-Nuuttila Tarja Halonen
5750: Timo Roos
5751: 1984 vp. 133
5752:
5753: Toivomusaloite n:o 118
5754:
5755:
5756:
5757:
5758: Paasilinna ym.: Valtion asuntolainoituksen myöntämisvaltuuden
5759: tarkistamisesta
5760:
5761:
5762: Eduskunnalle
5763:
5764: Valtion asumismenot ovat viimeisten viiden maksi, on huomattava, etteivät ne ole myöhem-
5765: vuoden aikana supistuneet reaaliarvoltaan yli kol- min asuntojen vaihdannan yhteydessä pienentä-
5766: manneksella. Samanaikaisesti ovat sellaiset tuki- mässä asuntomarkkinoiden rajallisia pääomavaro-
5767: muodot, ·jotka hyödyttävät nimenomaan parem- ja. Tämän vuoksi valtiovallan edun mukaista olisi
5768: pituloisia, kasvaneet reaalisesti. pitemmällä tähtäimellä tuottaa seuraavien viiden
5769: Valtion asuntolainoitus on valtiovarainministe- vuoden aikana mahdollisimman paljon valtion
5770: riön kaavailujen mukaan tarkoitus korvata valtion lainoittamia vuokra-asuntoja. Tämä palvelisi
5771: korkotuella, jota maksettaisiin tavallisille pankki- myös sosiaali- ja terveyspuolen sektoreita, joissa
5772: lainoille. Tällainen kehitys johtaisi siihen, että vuokra-asuntojen saatavuus yleisestikin tuottaisi
5773: vain niillä, joiden suhteet pankkiin ovat hyvät eli säästöjä esim. laitos- ja hoitopaikkojen tarpeen
5774: niin sanotuilla hyvillä asiakkailla on mahdolli- vähenemisenä.
5775: suuksia tulevaisuudessa saada valtion subventoi- Valtion varainkäytön kannalta asuntolainoitet-
5776: maa asuntorahoitusta. tujen vuokratalojen etuna on katsottava olevan
5777: Asuntojen tuotantotarve on edelleen osassa myös sen, että niissä valtion tuen kohdentumista
5778: maata suuri. Jos valtion pääomaosuutta asunto- voidaan jatkuvasti asukkaiden valintaan kohdis-
5779: markkinoilla vähennetään siirtymällä korkotu- tuvin rajoituksin tehokkaasti valvoa.
5780: keen valtion tukimuotona, on ilmeistä, etteivät Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5781: rahalaitokset kykene korvaamaan omilla Iuotoil- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5782: Iaan syntyvää vajausta. Tämä puolestaan lisää
5783: asuntojen hintojen nousupainetta alueilla, joilla että hallitus ottaisi valtion tulo- ja
5784: asuntojen kysyntä jo ennestään ylittää niiden menoarvioesityksiin vuosien 1985-1989
5785: tarjonnan. valtion asuntolainoitukseen myöntämis-
5786: Vuokra-asuntojen etuna on, että asunnot eivät valtuuden, joka vastaa reaaliarvoltaan
5787: sen jälkeen kun ne on kerran rahoitettu ja vuoden 1979 myöntämisvaltuutta ja että
5788: tuotettu, ole vaikeissakaan markkinaolosuhteissa tästä myöntämisvaltuudesta varataan erzl-
5789: lisäämässä paineita asuntojen hintojen nousuun. linen osa 1 500 vuokra-asunnon lainoitta-
5790: Vaikka vuokra-asuntojen tuottaminen tuleekin miseksi vuokra-asuntopulasta eniten kär-
5791: valtiontaloudelle valtion lainoituksessa kalliim- siville aluetlle.
5792:
5793: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5794:
5795: Reino Paasilinna Antti Kalliomäki Arja Alho
5796: Matti Louekoski Pentti Lahti-Nuuttila Tarja Halonen
5797: Timo Roos
5798: 134 1984 vp.
5799:
5800: Toivomusaloite n:o 119
5801:
5802:
5803:
5804:
5805: Paasilinna ym.: Määrärahoista valtion lainoittamien pienasuntojen
5806: tuottamiseksi
5807:
5808:
5809: Eduskunnalle
5810:
5811: Helsingin seudulla ja eräillä muilla suurilla Omistusasuntojen hintatason ollessa korkealla
5812: talousalueilla on asunnon hankinta viime vuosina jollakin alueella, on selvää, että vapaarahoitteiset
5813: muodostunut joillekin väestöryhmille lähes mah- asunnot tarjotaan mieluummin myytäväksi kuin
5814: dottomaksi. Erityisesti asuntomarkkinoille tulevat vuokralle. Asuntojen myynnistä saavutetaan ly-
5815: nuoret henkilöt ovat vaikeuksissa, kun he ovat hyellä tähtäimellä vuokraukseen verrattuna huo-
5816: perustamassa perhettä ja heidän menonsa ovat mattavasti suurempi tuotto sijoitukselle. Tämä
5817: muistakin kuin asumisesta johtuvista syistä kor- puolestaan on niin suuri, ettei verotuksellisin
5818: keimmillaan. keinoin ole mahdollista olennaisesti hillitä vapaa-
5819: Vaikeimmaksi ongelmaksi asunnonhankinnas- rahoitteisten vuokra-asuntojen poistumaa asunto-
5820: sa on osoittautunut omistusasuntojen kalleus ja markkinoilta.
5821: vuokra-asuntojen korkea vuokrataso. Helsingin
5822: seudulla pienasuntojen hinnat vaihtelevat yleises- Ainoa keino vaikuttaa tehokkaasti vaikeimpien
5823: ti 5 500 markan ja 7 000 markan neliöhinnan asuntomarkkina-alueiden tilanteeseen on lyhyellä
5824: välillä. Pienen kaksion hinnaksi muodostuu lähes aikavälillä lisätä pienasuntojen tarjontaa markki-
5825: 250 000 markkaa. Vastaavasti vuokra-asunnosta noiden tasapainotilanteen saavuttamiseksi. Toi-
5826: joudutaan maksamaan jopa 2 000 markan kuu- menpide voidaan suorittaa valtiontalouden rasi-
5827: kausivuokraa. Valtioneuvoston vahvistamien tusta lisäämättä, kun se kohdistetaan tarkoin
5828: vuokratasoyleisohjeiden mukaisia vuokria korke- valituille asuntojen hintojen osalta kalleimmille
5829: ampia vuokria peritään yleisesti käyttäen hyväksi alueille. Varat voidaan osoittaa jo olemassa ole-
5830: asunnontarvitsijoiden hädänalaista asemaa. vista valtion asuntotoimeen osoitetusta varoista.
5831: Suurimpana syynä asuntojen hintojen kalleu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5832: teen mainituilla alueilla on asuntojen kysynnän kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5833: ja tarjonnan välinen epäsuhde. Lisäksi on nähtä-
5834: vissä, että tätä epäsuhdetta pidetään osittain
5835: tarkoituksella pitämällä tyhjillään myytävänä ole- että hallitus ottaisi valtion vuosien
5836: via asuntoja, jotta hintataso säilyisi. Erityisesti 1985-89 tulo- ja menoarvioesityksiin
5837: pienten asuntojen osalta kysyntä ylittää huomat- nittävät määrärahat, vähintään 120 mzlj.
5838: tavasti tarjonnan, koska myös suurempien talous- markkaa, valtion lainoittamien pienasun-
5839: kuntien on asumiskustannusten takia hakeudut- tojen tuottamiseksi sellaiszlle aluezlle,
5840: tava pienasuntoihin. Pienasuntojen hinnat ovat joissa asuntojen hinta yleisesti ylittää uu-
5841: osaltaan vetämässä ylös myös suurempien asunto- sien asuntomarkkinozlle tulevien ruoka-
5842: jen hintoja. kuntien maksukyvyn.
5843:
5844: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5845:
5846: Reino Paasilinna Antti Kalliomäki Arja Alho
5847: Matti Louekoski Pentti Lahti-Nuuttila Tarja Halonen
5848: Timo Roos
5849: 1984 vp. 135
5850:
5851: Toivomusaloite n:o 120
5852:
5853:
5854:
5855:
5856: Paavilainen ym.: Lapsiperheiden verotuksen kohtaantumisesta
5857:
5858:
5859: Eduskunnalle
5860:
5861: Nykyistä suomalaista perhekustannusten ta- uudistustyössä pyrkiä kokonaisvaltaisten ratkaisu-
5862: sausjärjestelmää on luonnehdittu taloudelliselta jen löytämiseen.
5863: merkitykseltään vähäiseksi, mutta järjestelmäi- Yhteiskunnassa on usein painetta lisätä verovä-
5864: tään monimutkaiseksi. Erilaisten verovähennys- hennysoikeutta sekä kohdentaa suoria tulonsiirto-
5865: ten oletetaan useinkin tuovan oikeudenmukai- ja kokonaiseen ryhmään, tässä tapauksessa lapsi-
5866: suutta verotukseen. Verotuksen eri tukimuotojen perheisiin. Kokonaisuutena perheiden taloudelli-
5867: yhteisvaikutus eräissä tapauksissa on jopa täysin nen tukijärjestelmä ilmeisesti olisi uudistusten
5868: vastakkainen perhekustannusten tasauksen ta- tarpeessa.
5869: voitteille. Ongelmia aiheuttaa lapsivähennysten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
5870: lisäksi ns. "köyhyysloukku", jonka synnyttäjänä oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5871: verotuksella on keskeinen merkitys. sen,
5872: Suomalaisen perhepolitiikan kehittämistyölle
5873: on ollut ominaista, että parannuksia ja muutok- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
5874: sia tehdään kulloinkin vain yhteen tai muuta- teisiin selvittääkseen lapsiperheitten vero-
5875: maan järjestelmän osaan. Tämän toimintamallin tuksen kohtaantumista, enlaisten tukien
5876: heikkoutena on ollut, ettei yksittäisten kehittä- ja tulonsiirtojen tosiasiallista vaikutusta
5877: mistoimenpiteiden kokonaisvaikutelmia ole ollut perheitten asemaan ja antaisi tämän työn
5878: mahdollista selvittää. Siksi myös veropolitiikan perusteella ratkaisevia muutosesityksiä
5879: perhepoliittisia vaikutuksia tulisi tarkastella osana eduskunnalle.
5880: perheiden taloudellisen tuen kokonaisuutta, sekä
5881: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
5882:
5883: Tuula Paavilainen Juhani Surakka Matti Kuusio
5884: Sinikka Hurskainen Timo Roos Jouko Skinnari
5885: Tuulikki Hämäläinen Riitta Järvisalo-Kanerva Markus Aaltonen
5886: Antti Kalliomäki Lea Savolainen Jorma Rantanen
5887: Pirkko Turpeinen Liisa Jaakonsaari Marja-Liisa Tykkyläinen
5888: Inger Hirvelä Kaj Bärlund Pekka Starast
5889: Martti Lähdesmäki Pentti Lahti-Nuuttila Kari Urpilainen
5890: Kerttu Törnqvist Matti Louekoski Paavo Lipponen
5891: Pekka Myllyniemi Peter Muurman Aarno von Bell
5892: Mikko Elo Pirjo Ala-Kapee
5893: 136 1984 vp.
5894:
5895: Toivomusaloite n:o 121
5896:
5897:
5898:
5899:
5900: Pekkarinen ym.: Opiskelijavähennyksen korottamisesta
5901:
5902:
5903: Eduskunnalle
5904:
5905: Opintoja vähintään seitsemän kuukauden ajan sillä mitaten. Vähennyksen tulisi suuruudeltaan
5906: vuodessa täysipäiväisesti harjoittavat henkilöt saa- olla tämän verovuoden osalta noin 5 500 mark-
5907: vat lukea hyväkseen valtionverotuksessa ns. opis- kaa, jotta sen reaaliarvo olisi sama kuin vuonna
5908: kelijavähennyksen, jonka suuruus verovuodelta 1974.
5909: 1983 oli 2 700 markkaa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5910: Vähennyksen tarkoituksena on korvata opiske- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5911: lijoille opinnoista johtuvia erityismenoja. Muita sen,
5912: opiskelukustannuksiin kohdistuvia vähennyksiä
5913: ei opiskelijoilta hyväksytä. että hallitus antaisi pikaisesti esityksen
5914: Vähennyksen ollessa ensi kertaa käytössä vero- tulo- ja varallisuusverolain muuttamiseksi
5915: vuonna 1974 vähennyksen suuruus oli 2 000 siten, että' opiskelzj'avähennys olt'si seuraa-
5916: markkaa. Vähennyksen reaaliarvo on siten laske- vassa valtionverotuksessa 5 500 markkaa.
5917: nut puoleen alkuperäisestä elinkustannusindek-
5918: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
5919:
5920: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Timo Kietäväinen
5921: Esko Aho Pirjo Rusanen Sakari Knuuttila
5922: 1984 vp. 137
5923:
5924: Toivomusaloite n:o 122
5925:
5926:
5927:
5928:
5929: Pekkarinen ym.: Joutsan ja Kuhmoisten nimeämisestä III perusvyö-
5930: hykkeen A-tukialueeseen
5931:
5932:
5933: Eduskunnalle
5934:
5935: Uuden aluepoliittisen lainsäädännön mukai- kenteen kehittymättömyys ja teollisiin ympäristö-
5936: sessa perusvyöhyke- ja tukialuejaottelussa nimet- kuntiinsa nähden vaatimattomampi palveluva-
5937: tiin Joutsan ja Kuhmoisten kunnat III perusvyö- rustus.
5938: hykkeen B-tukialueeseen. Valtioneuvoston tarkoituksena on suorittaa tu-
5939: Erilaisilla kehittyneisyyden mittareilla mitaten kialuejaotteluun tarkistuksia jo kevään 1984 aika-
5940: täyttävät molemmat kunnat kuitenkin selvästi III na. Tässä yhteydessä olisikin välttämätöntä nime-
5941: A-tukialueen tunnusmerkit. tä Joutsan ja Kuhmoisten kunnat III perusvyö-
5942: Myös ympäristökuntiinsa nähden tulisi Joutsan hykkeen A-tukialueeseen.
5943: ja Kuhmoisten kuulua A-tukialueeseen. Joutsan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
5944: ympäristökunnat kuuluvat A-tukialueeseen, jol- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5945: loin Joutsa muodostaa eräänlaisen B-tukialuesaa- sen,
5946: rekkeen. Itse aluepoliittisen yleislain mukaan
5947: tällaisten saarekkeiden syntymistä tulisi välttää että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
5948: tukialuejaottelussa. Joutsan ja Kuhmoisten kuntien nimeämi-
5949: Kuhmoisten aseman parantamista puoltaa taas seksi II! perusvyöhykkeen A-tukialuee-
5950: kunnan sijainti läänin laitaosassa, elinkeinora- seen.
5951: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5952:
5953: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
5954: 138 1984 vp.
5955:
5956: Toivomusaloite n:o 123
5957:
5958:
5959:
5960:
5961: Pekkarinen ym.: Vapon ja maanomistajien välillä ennen vuotta
5962: 1980 tehtyjen vuokrasopimusten korjaamisesta
5963:
5964:
5965: Eduskunnalle
5966:
5967: Turvetuotannon voimakkaan lisääntymisen raustoimikunta. Se esitti yhtenä keinona ennen
5968: vuosina 1970-luvun lopulla hankki Valtion polt- vuotta 1980 solmittujen vuokrasopimusten kor-
5969: toainekeskus, Vapo, soita käyttöönsä myös yksi- jaamiseksi turvemassan lunastamista kertakor-
5970: tyisiltä maanomistajilta vuokrasopimuksin. Yhtei- vauksena po. soilta. Sittemmin 15.9.1983 vasta-
5971: sesti hyväksyttyjä vuokrasopimussuosituksia ei tessaan kansanedustaja Pekkarisen suulliseen ky-
5972: tuolloin vielä ollut. Vasta vuonna 1980 allekir- symykseen, lupasi ministeri Lindblom edistää
5973: joittivat MTK, Vapo ja eräät muut turpeen asiaa tämän vaihtoehdon toteutumiseksi.
5974: hankkijat vuokrasopimussuosituksen, joka turvaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
5975: kohtuulliset ehdot myös vuokranantajille, maa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5976: nomistajille.
5977: Ennen vuotta 1980 solmitut vuokrasopimukset ettå' ha/lztus ryhtyisi toimenpiteisiin
5978: tuottavat vuokranantajille vain muutaman kym- ennen vuotta 1980 Vapon ja maanomis-
5979: meneksen vastaavien uusien sopimusten vuokra- tajien välzllä tehtyjen vuokrasopimusten
5980: tuloon verrattuna. korjaamiseksi /unastama/ta niiltä turve-
5981: Tällaista asiantilaa ei voida pitää oikeana. massa kertakorvaukse//a.
5982: Viime keväänä jätti mietintönsä ns. suonvuok-
5983: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5984:
5985: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
5986: 1984 vp. 139
5987:
5988: Toivomusaloite n:o 124
5989:
5990:
5991:
5992:
5993: Pesola ym.: Teknologian kehittämiskeskuksen tuotekehitys- Ja
5994: markkinointiyksikön perustamisesta Jyväskylään
5995:
5996:
5997: Eduskunnalle
5998:
5999: Teknologian kehittämiskeskuksen (VTT: n) valtaista on viime vuosina vähentänyt työvoi-
6000: tuotekehitys- ja markkinointiyksiköistä on ent- maansa rajusti. PK-teollisuuden tukemiseksi olisi
6001: täin hyviä kokemuksia, mutta niiden verkko on kyseinen yksikkö tarpeen perustaa Keski-Suo-
6002: vielä liian harva. Niiden palvelut ovat kaukana meen.
6003: Keski-Suomesta, joka jää tässä suhteessa palvelu- Tuotekehitys- ja markkinointiyksikkö tulisi pe-
6004: tyhjiöön. rustaa Jyväskylään viimeistään Vaasan yksikön
6005: Jyväskylässä on VTT:n kotimaisten polttoainei- perustamisen jälkeen.
6006: den laboratorio. NäinollenJyväskylässä on asian- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kunni-
6007: tuntemusta eri polttoaineiden käsittely-, pohto- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6008: ja polttolaitostekniikassa. Jyväskylään perustetta- sen,
6009: va yksikkö voisi erikoistua em. alaan, mutta sen
6010: tulisi samalla olla riittävän laaja-alainen. että hallitus ryhtyisi pzkaiszin toimen-
6011: Tuotekehitys- ja markkinointiyksiköitä perus- piteisiin teknologian kehittämiskeskuksen
6012: tettaessa tulisi huomioida myös alueelliset näkö- tuotekehitys- ja markkinointiyksikön pe-
6013: kohdat. Keski-Suomen teollisuus on suuryritys- rustamiseksi Jyväskylään.
6014: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
6015:
6016: Helena Pesola Tuula Paavilainen
6017: Inger Hirvelä Pekka Leppänen
6018: Pirkko Ikonen
6019: 140 1984 vp.
6020:
6021: Toivomusaloite n:o 125
6022:
6023:
6024:
6025:
6026: Pesola ym.: Määrärahasta lämpölaitosten korjaus- ja parannustoi-
6027: menpiteiden selvittämiseen
6028:
6029:
6030: Eduskunnalle
6031:
6032: Viime vuosina maahamme on rakennettu lu- tekemiseen valtion tuki voisi olla esim. puolet
6033: kuisia aluelämpölaitoksia, joiden pääpolttoainee- kustannuksista. Korjaustoimenpiteitä voitaisiin
6034: na on puu tai turve eri muodoissaan. Eräillä tukea kuten vastaavia laitosinvestointeja eli
6035: laitoksilla on ilmennyt käyttöön liittyviä vaikeuk- 0-20 % kustannuksista hankkeen kannattavuu-
6036: sia. Vaikeudet johtuvat pääosin siitä, että laitok- desta riippuen. Oleellista olisi, että laitosanalyy-
6037: sia suunniteltaessa ja rakennettaessa ei ole ollut sin tekisi asiantunteva tarpeellisin mittausväli-
6038: käytettävissä kaikkea sitä tietoa ja asiantuntemus- nein varustettu puolueeton laitos aikaisemmin
6039: ta, jota hyvin toimivan laitoksen toteuttaminen tehtyjen virheiden välttämiseksi.
6040: olisi edellyttänyt. Laitostekniikka aluelämpöko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
6041: koluokassa on kuitenkin kaupallista ja toimivaa. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6042: Useimmat laitokset, joilla vaikeuksia on esiinty- sen,
6043: nyt, voitaisiinkin asiantuntevan analyysin pohjal-
6044: ta parantaa vähintään tyydyttävästi toimiviksi. että hallitus varaisi valtion tulo- ja
6045: Valtion tulo- ja menoarvioon olisikin perustel- menoarvioon erillisen määrärahan lämpö-
6046: tua varata erillinen määräraha, jota voitaisiin laitosten laitosanalyysin tekemiseen ja
6047: myöntää asiantuntevan laitosanalyysin tekemi- analyysin perusteella tehtävzin korjaus- ja
6048: seen ja analyysin perusteella tehtäviin laitoksen parannustoimenpiteiszin.
6049: korjaus- ja parannustoimenpiteisiin. Analyysin
6050:
6051: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
6052:
6053: Helena Pesola Helge Saarikoski Paavo Vesterinen
6054: Pekka Leppänen Inger Hirvelä Pirkko Ikonen
6055: 1984 vp. 141
6056:
6057: Toivomusaloite n:o 126
6058:
6059:
6060:
6061:
6062: Pohto ym.: Moottorikelkassa käytettävän bensiinin vapaut-
6063: tamisesta verosta
6064:
6065: Eduskunnalle
6066:
6067: Valtio verottaa moottorikeikkojen polttoai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6068: netta erittäin raskaasti niissäkin tapauksissa, menpiteisiin poronhoitotyössä ja muus-
6069: jolloin mootorikelkka on välttämätön työväli- sa ansiotyössä välttämättä tarvittavan
6070: ne. Näin on asianlaita esimerkiksi poronomis- moottorikelkan bensiinin myöntämiseksi
6071: tajilla. Tällaista asiantilaa ei voida pitää oikeu- ilman veroa.
6072: denmukaisena.
6073: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6074: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6075: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6076:
6077: Urho Pohto Reino Jyrkilä Mikko Vainio
6078: Martti Ratu Reijo Enävaara Lea Mäkipää
6079: J. Juhani Kortesalmi
6080: 142 1984 vp.
6081:
6082: Toivomusaloite n:o 127
6083:
6084:
6085:
6086:
6087: Pohto ym.: Moottori!>ahakustannusren saattamisesta kokonaan
6088: vähennyskelpoisiksi verotuksessa
6089:
6090:
6091: Eduskunnalle
6092:
6093: Moottorisahan kustannukset metsätöissä on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6094: saatava myös käytännössä kokonaisuudessaan menpiteisiin, jotta kaikki moottorisahan
6095: vähentää ansiosta. Muutoin metsästä ansionsa kustannukset saadaan kokonaisuudes-
6096: saava joutuu maksamaan veroja olemattomista saan myös käytännössä joustavasti vä-
6097: tuloista. hentää ansioita verotettaessa sekä jotta
6098: Samoin on väärin, että moottorisahan vero- nämä moottorisahan vähennykset eivät
6099: vähennys vaikuttaa työntekijän eläkkeeseen pie- missään tapauksessa vaikuta alentavasti
6100: nentävästi. Yhteiskunnan palveluksessa olevat työntekijän eläke- ja muuhun sosiaali-
6101: saavat eläkkeen bruttopalkan perusteella. turvaan.
6102: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6103: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6104: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6105:
6106: Urho Pohto Reino Jyrkilä Mikko Vainio
6107: Martti Ratu Reijo Enävaara Lea Mäkipää
6108: J. Juhani Kortesalmi
6109: 1984 vp. 143
6110:
6111: Toivomusaloite n:o 128
6112:
6113:
6114:
6115:
6116: Pohto ym.: Moottorisahojen poltroameveron poistami'Sest:a
6117:
6118:
6119: Eduskunnalle
6120:
6121: Polttoaineveroa on ruvettu perimaan ensi- aineveron poistamisella olisi heidän ansioiden-
6122: sijaisesti valtion suurten liikenneinvestointien sa parantamisessa. Todettakoon, että metsätyö..
6123: rahoittamiseksi, jolloin verotuksen kohteeksi miesten ansiot ovat todellisuudessa huomatta-
6124: luonnollisesti joutuivat lähinnä ne, joiden hy- vasti alle maamme työntekijöiden keskimääräis-
6125: väksi tehtävät investoinnit myös tulevat. Nyt ten ansioiden, joten nousu olisi heille erittäin
6126: kuitenkin tästä korkeasta välillisestä verosta tervetullut. Tällöin valtiolle aiheutuva tulojen
6127: ovat joutuneet kärsimään eräät työntekijäryh- vähentyminen olisi vain marginaalinen.
6128: mät, joiden kannettavaksi sitä ei ole alunperin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6129: tarkoitettu. Tärkein tämänkaltainen ryhmä on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6130: metsätyömiehet, jotka joutuvat työssään moot-
6131: torisahoissaan jatkuvasti käyttämään verollista että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6132: polttoainetta. Polttoainekustannukset ovat met- menpiteisiin polttoaineveron poistami-
6133: sätyömiehelle suurin menoerä, joten on hyvin seksi moottorisahoihin käytettävästä
6134: ymmärrettävää se suuri merkitys, mikä poltto- polttoaineesta.
6135: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6136:
6137: Urho Pohto Reino Jyrkilä Mikko Vainio
6138: Martti Ratu Reijo Enävaara Lea Mäkipää
6139: J. Juhani Kortesalmi
6140:
6141:
6142:
6143:
6144: 11 4284001987
6145: 144 1984 vp.
6146:
6147: Toivomusaloite n:o 129
6148:
6149:
6150:
6151:
6152: Pohto ym.: Sähköverolain kumoamisesta
6153:
6154:
6155: Eduskunnalle
6156:
6157: Sähkön korkea kulutushinta rasittaa koko liäisyydelle. Laman ja inflaation aikana ei täl-
6158: kansantalouttamme ja nostaa hintatasoa. Li- laista voida pitää hyväksyttävänä.
6159: säksi kaiken energian kuluttajahinta nousee Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6160: väistämättä vastaavalle tasolle. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6161: Hallitus on ajanut eduskunnassa suurten
6162: puolueiden tuella läpi erityisen sähkön vero- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6163: lain. On laskettu, että tämä merkitsee vuodes- menpiteisiin sähkön erityisverolain ku-
6164: sa seurausilmiöineen yli 1 000 miljoonan mar- moamiseksi koko kansamme etujen mu-
6165: kan rasitusta tavallisille kansalaisille ja yritte- kaisesti.
6166: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6167:
6168: Urho Pohto Reino Jyrkilä Mikko Vainio
6169: Martti Ratu Reijo Enävaara Lea Mäkipää
6170: J. Juhani Kortesalmi
6171: 1984 vp. 145
6172:
6173: Toivomusaloite n:o 130
6174:
6175:
6176:
6177:
6178: Pohto ym.: Lannoi'tleveron poiS!tamisesta
6179:
6180:
6181: Eduskunnalle
6182:
6183: Lannoitevero on maassamme kohtuuton ja että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
6184: rasittaa sekä kuluttajia että viljelijöitä. Se on lannoiteveron poistamiseksi niin kulut-
6185: siis poistettava, semminkin kun energiakustan- tajien kuin viljelijöiden etujen vastai-
6186: nusten kasvun vuoksi lannoitteiden kuluttaja- sena.
6187: hinnat nousevat jatkuvasti.
6188: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6189: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6190: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6191:
6192: Urho Pohto Reino Jyrkilä Mikko Vainio
6193: Martti Ratu Reijo Enävaara Lea Mäkipää
6194: J. Juhani Kortesalmi
6195: 146 1984 vp.
6196:
6197: Toivomusaloite n:o 131
6198:
6199:
6200:
6201:
6202: Pohto ym.: Leimaveron poistamisesta kiinteistökaupoissa
6203:
6204:
6205: Eduskunnalle
6206:
6207: Kiinteistön omistusoikeuden luovuttamista Koko yhteiskuntajärjestyksemme rakentuu pien-
6208: rasittaa maassamme raskas leimavero. Tämä lei- omistuksen perustalle.
6209: mavero on korkeimpia maailmassa. On suorastaan käsittämätöntä, että vallassa
6210: Jatkuva inflaatio on lisäksi nostanut tätä ras- olevat puolueet ovat vuodesta vuoteen ylläpi-
6211: kasta erityisveroa. Suuryhtiöille on annettu hel- täneet tällaista vääryyttä. On jo korkea aika
6212: potuksia ja alennuksia leimaverosta, mutta ta- saada tähänkin asiaan korjaus.
6213: valliset kansalaiset ja pienomistajat ovat jää- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6214: neet näitten veronalennusten ulkopuolelle. Tätä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6215: ei voida pitää hyväksyttävänä.
6216: Raskas leimavero estää omistusasioiden ter- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6217: vettä ja tarkoituksenmukaista järjestelyä. Omis- menpiteisiin epäoikeudenmukaisen ja
6218: taminen ei saa olla rangaistavaa maassamme. raskaan leimaveron poistamiseksi kiin-
6219: teistön luovutuksesta.
6220: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6221:
6222: Urho Pohto Reino Jyrkilä Mikko Vainio
6223: Martti Ratu Reijo Enävaara Lea Mäkipää
6224: J. Juhani Kortesalmi
6225: 1984 vp. 147
6226:
6227: Toivomusaloite n:o 132
6228:
6229:
6230:
6231:
6232: Pohto ym.: Öljyn verotuksen kasvihuoneviljelylle aiheuttaman
6233: hintapaineen helpottamisesta
6234:
6235:
6236: Eduskunnalle
6237:
6238: Lasinalaisen viljelyn vihannekset ovat maas- ennen kaikkea tomaatin ja kurkun viljelystä.
6239: samme tarpeellisia ja terveellisiä. Vieläkään SMP ei pidä tällaista asiantilaa hyväksyttävä-
6240: kasvihuoneiden tuotteet eivät ole maassamme nä. Jokaista hyödyllistä työpaikkaa olisi maas-
6241: riittäviä, vaan vihanneksia tuodaan Suomeen samme suojeltava tarpeettoman veroriiston tu-
6242: ulkomailta hyvin paljon. hoa vastaan.
6243: Kaikista näistä syistä pitäisi Suomessa edis- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6244: tää kasvihuone- ja vihannesviljelyä. Mutta suu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6245: ret puolueet ovat olleet täysin välinpitämättö- sen,
6246: miä.
6247: Niinpä hallitus ja eduskunnan enemmistö on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6248: nostanut öljyjen valtionveroja samanaikaisesti menpiteisiin kasvihuoneviljelyn vapaut-
6249: kun raakaöljyn hinta on noussut suuressa tamiseksi öljyjen veroriistosta johtuvien
6250: maailmassa jyrkästi. Tämä on johtanut siihen, hinnannousujen kohtuuttomista rasituk-
6251: että vihannesten viljely kasvihuoneissa ja lasin sista koko kansantaloutemme ja välttä-
6252: alla on maassamme vaikeutunut. Kustannukset mättömän kotimaisen vihannesviljelyn
6253: ovat nousseet kohtuuttomasti, minkä seurauk- etujen mukaisesti.
6254: sena paljon vihannesviljelijöitä on luopunut
6255: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6256:
6257: Urho Pohto Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
6258: Martti Ratu Reijo Enävaara J. Juhani Kortesalmi
6259: Mikko Vainio
6260: 148 1984 vp.
6261:
6262: Toivomusaloite n:o 133
6263:
6264:
6265:
6266:
6267: Pohto ym.: Riittävien varmuusvarastojen aikaansa:anrisesta
6268:
6269:
6270: Eduskunnalle
6271:
6272: Kiistaton, mutta valitettava tosiasia on, tulevatkin maksamaan Suomen kansalle paljon
6273: että välttämättömät varmuusvarastot ovat enemmän kuin mitä olisi ollut asianlaita aikai-
6274: maassamme kohtuuttoman pienet. Asiantuntijoi- semmin.
6275: den käsityksen mukaan varmuusvarastot riit- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6276: ti:vät kriisitilanteessa vain muutamaksi kuu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6277: kaudeksi. Nälän uhka ei ole kaukana ja vakava
6278: vaara on myös olemassa, että tehtaat pysähty- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6279: vät. Meillä ei ole edes riittäviä viljan varmuus- menpiteisiin riittävien varmuusvarasto-
6280: varastoja eikä riittäviä öljyjen varmuusvaras- jen kiireellisesti aikaansaamiseksi maas-
6281: toja. samme kriisitilanteen varalta kansamme
6282: SMP ei voi hyväksyä hallituksen ja suurten toimeentulon turvaamiseksi sekä pelas-
6283: puolueiden vakavia laiminlyöntejä varmuusva- tamiseksi nälältä poikkeuksellisissa olo-
6284: rastojen asiassa. SMP vaatii kiireellisiä korjaus- suhteissa.
6285: toimenpiteitä, vaikka myöhästyneet korjaukset
6286: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6287:
6288: Urho Pohto Reijo Enävaara Mikko Vainio
6289: Reino Jyrkilä Liisa Arranz Lea Mäkipää
6290: Martti Ratu J. Juhani Kortesalmi
6291: 1984 vp. 149
6292:
6293: Toivomusaloite n:o 134
6294:
6295:
6296:
6297:
6298: Pokka: Julkisten investointikohteiden sijoittamisesta kehitysaluelää-
6299: neihin työllisyyden turvaamiseksi
6300:
6301:
6302: Eduskunnalle
6303:
6304: Valtion investointisuunnitelmassa vuosille julkisten rakennusten peruskorjaus- ja uudis-
6305: 1984-1988 on Lappi ja yleensä kehitysalueet rakennustoimintaa. Investointien leikkausta
6306: jätetty syrjään ja investointien painopiste siirretty suunnitellaan ajankohtana, jolloin mitään uusia
6307: Helsingin alueelle. Investointisuunnitelmassa tuntuvia keinoja Lapin ja muiden kehitys-
6308: lausutaan käsitys, että Lappiin ja kehitysalueille alueiden vaikean työttömyyden ratkaisemiseksi
6309: on investoitu menneinä vuosina liikaa, josta ei ole valtion puolesta esitetty. Samanaikaisesti
6310: syystä investointien painopiste siirretään muual- nykyinen hallitus kuitenkin on ohjelmassaan ko-
6311: le. rostanut aluepolitiikkaa ja sitä, että tukea olisi
6312: Vuonna 1982 rakennusinvestoinnit olivat La- tarkoitus suunnata heikoimpien alueiden hyväk-
6313: pissa 9,4 %. Investointisuunnitelmassa ne pudo- si. Valtion investointiohjelma on edellä mainitun
6314: tettaisiin 4,5 % :iin vuoteen 1988 mennessä. hallitusohjelmassa asetetun aluepoliittisen tavoit-
6315: Kaikkien ministeriöiden hankkeet tulisivat Lapis- teen kanssa räikeässä ristiriidassa.
6316: sa vähenemään. Erikoisesti investointien vähenty- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
6317: minen tuntuisi opetus- ja liikenneministeriön oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6318: alan investoinneissa. sen,
6319: Mikäli valtion investoinnit suunnitellulla taval-
6320: la Lapista vähenevät, tulee sillä olemaan välitön että hallitus osoittaisi Lappiin ja mui-
6321: vaikutus alueen työllisyyteen. Mikäli Lapin nykyi- hin kehitysaluelääneihin työllisyyden tur-
6322: sinkin suhteettoman korkeita työttömyyslukuja ei vaamiseksi riittävästi julkisia investointi-
6323: haluta paisuttaa, teitä on rakennettava jatkossa- kohteita.
6324: kin sekä valtion rahoitettava koulujen ja muiden
6325: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
6326:
6327: Hannele Pokka
6328: 150 1984 vp.
6329:
6330: Toivomusaloite n:o 135
6331:
6332:
6333:
6334:
6335: Pokka ym.: Täyden korvauksen suorittamisesta Lapille sen luovutta-
6336: mista luonnonvaroista
6337:
6338:
6339: Eduskunnalle
6340:
6341: Lapilla on hallussaan merkittävä määrä luon- Jos Lappi saisi luonnonvaroistaan täyden hin-
6342: nonvaroja, joita se myös luovuttaa muun Suo- nan, ei sitä tarvitsisi myöskään valtion budjetin
6343: men käyttöön. Ongelmana on kuitenkin se, että kautta tukea siinä määrin kuin nykyisin. Nyt
6344: lappilaiset eivät saa niistä täyttä korvausta, vaan hyödyn tilanteesta korjaavat voimayhtiöt, lähinnä
6345: joutuvat luopumaan arvokkaista luonnonvarois- Imatran Voima Oy. Vinoutuneen kehityksen kor-
6346: taan alihintaan. Tämä pätee niin puuhun, mal- jaaminen on paitsi Lapin myös yleensä suomalais-
6347: meihin kuin ennen muuta vesivoimaan. ten veronmaksajien edun mukaista. Kohtuulli-
6348: Markkamääräisesti Lapin kokemat menetykset nen oikeus lappilaisille luonnonvaroihinsa ja niis-
6349: ovat esimerkiksi vesivoiman osalta huomattavat. tä saatavaan hyötyyn pitää turvata myös niin
6350: Mikäli vesivoiman käyväksi säätövoima-arvoksi verotuksen kuin osakkuussähköoikeuksienkin
6351: hyväksytään 25 p/kWh, menetti Lappi yksistään kautta.
6352: vuonna 1982 tuloja 700 milj. markkaa myydes- Edellä esitetyn petusteella ehdotamme edus-
6353: sään sähköä Imatran Voima Oy:lle hintaan 6,35 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6354: p/kWh.
6355: Olisi oikeudenmukaista, että luonnonvaroista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6356: koituisi kohtuullinen hyöty alueelle, jossa ne täyden hinnan maksamiseksi Lapzlle sen
6357: tuotetaan. muun Suomen käyttöön luovuttamista
6358: luonnonvaroista.
6359: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6360:
6361: Hannele Pokka Aarno von Bell Pentti Kettunen
6362: 1984 vp. 151
6363:
6364: Toivomusaloite n:o 136
6365:
6366:
6367:
6368:
6369: Poutaneo ym.: Maatilatalouden verotuksessa myönnettavan mves-
6370: tointivarauksen vähimmäismäärän alentamisesta
6371:
6372:
6373: Eduskunnalle
6374:
6375: Vuoden 1983 myös maatilatalouden verotuk- sessa koko maassa vam 25 363 markkaa tilaa
6376: sessa voidaan suorittaa investointivaraus, laki kohti. On esitetty, että jos pienemmän tulon
6377: 1103/82. Varauksen piiriin pääsee kuitenkin vain tiloilla annettaisiin mahdollisuus investointiva-
6378: pieni osa maamme maatiloista. Investointivaraus- raukseen, niin sillä ei siten enää olisi taloudellista
6379: tahan ei saa tehdä, jos sen vähimmäismäärä on merkitystä näitä tiloja ajateltaessa. Kuitenkin
6380: pienempi kuin 8 000 markkaa eikä muutoinkaan suhteellisesti ottaen pienemmän tulon tiloilla on
6381: 8 000 markkaa pienempänä ylärajan taas ollessa myös pienemmät hankkeet sekä kustannuksiltaan
6382: 20 000 markkaa. pienempi rahallinen tarve. Esimerkiksi neljän
6383: Kun investointivarauksen suuruus on 20 pro- peltohehtaarin salaojitus pienemmällä tilalla voi
6384: senttia maatalouden puhtaasta tulosta, niin käy- olla taloudellisesti yhtä merkittävä ja yhtä talou-
6385: tännössä investointivarausta tehtäessä on maata- dellisesti raskas kuin suuremman tuloluokan ti-
6386: louden puhtaan tulon tilalta oltava vähintään lalla vaikkapa 10 hehtaarin vastaava ojitus.
6387: 40 000 markkaa. Mainittakoon myös, ettei met-
6388: Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
6389: sätalouden tai sivuansiotuloja oteta varaustulora-
6390: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6391: jaa määriteltäessä huomioon.
6392: sen,
6393: Investointivarausta, joka nykyisen lain mukaan
6394: voidaan tehdä 1983-87 verotuksessa, on pidet-
6395: tävä oikeaan osuneena toimenpiteenä, voidaan- ettå" hallitus ryhtyisi toimenpttetszzn
6396: han varauksella edistää maatalouden hankintojen maatalouden investointivarauslain (11 031
6397: ja perusparannusten suunnittelua pitemmällä ai- 82) muuttamiseksi niin, että investointi-
6398: kavälillä eikä tarvitse ryhtyä hätiköityihin hankin- varauksen våhimmåismaä"rä alennettatsiin
6399: toihin vaikkapa maatalouden koneiden kohdalla. 8 000 markasta ainakin 6 000 markkaan,
6400: Useamman vuoden varaus antaa myös mahdolli- jolloin käytännössä varauksen 20 prosen-
6401: suuden toteuttaa suurempia kustannuksia vaati- tin vuosittatsen enimmätsmäärän mukaan
6402: via hankkeita kuten esimerkiksi salaojitusta. investointivarauksen mahdollisuus tultsi
6403: Suurin osa maamme maatilojen tuloista jää jo 30 000 markan verotettavan tulon
6404: kuitenkin investointivaraukseen vaadittavan omaavtlle ttlotlle sekä siten, että esittä-
6405: 40 000 markan alapuolelle. Olihan esimerkiksi määmme muutosta voitatsiin soveltaa jo
6406: maatalouden puhdas tulo vuoden 1981 verotuk- vuoden 1984 verotuksessa.
6407:
6408: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
6409:
6410: Pentti Poutaneo Maija Rajantie
6411: Pirjo Rusanen Pertti Hietala
6412: Timo Kietäväinen
6413: 152 1984 vp.
6414:
6415: Toivomusaloite n:o 137
6416:
6417:
6418:
6419:
6420: Poutaneo ym.: Pienyritysten tarpeiden huomioon ottamisesta kehi-
6421: tysalueavustusten myöntämisperusteita muutettaessa
6422:
6423:
6424: Eduskunnalle
6425:
6426: Kehitysalueiden yrityksiä koskevat investointi- Investointiavustus tulisi myöntää koeotettuna
6427: ja käynnistysavustuspäätökset tehdään tällä het- erityisesti pienten yritysten hankkeissa, joissa
6428: kellä kauppa- ja teollisuusministeriössä ja käytän- käyttöomaisuusinvestointi on pieni suhteessa ko-
6429: tö on varsin tiukka. Tätä osoittaa jo sekin, että kooaisrahaotarpeeseeo. Kyseinen ohje ei lisäisi
6430: mukaan lukien myös kehittämisavustukset jäi juurikaan rahantarvetta, mutta se olisi merkittävä
6431: vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon varatusta 590 erityisesti pienten yritysten rahoituksen kannalta.
6432: miljoonan markan myöntämisvaltuudesta lähes Käynnistysavustus tulisi myöntää myös viimei-
6433: 200 miljoonaa markkaa käyttämättä. sen käynnistysvuoden osalta joko keskimääräiseoä
6434: Kun kehitysalueavustusten myöntämisperustei- tai maksimioa eikä miniminä kuten nykyään.
6435: ta nyt ollaan muuttamassa, tulisi tukea vastaisuu-
6436: dessa myöntää myös teollisuutta palvelevien yri- Aluetason päätösten rajoja voitaisiin edelleen
6437: tysten perustamis- ja laajeotamisiovestoioteihio nostaa. Tällä hetkellä päätöksistä o. 213 kpl-
6438: sekä kehittämistoimiio. luvusta tehdään aluetasolla, mutta markkamää-
6439: Avustuksia myönnettäessä vaaditaan tällä het- rästä aluetason päätösten osuus on vain o. 1/6.
6440: kellä, että investoinoin ansiosta yrityksessä tapah- Edelleen tulisi myös maksatukseeo kuluvaa
6441: tuu oleellineo (20 %) kasvu liikevaihdossa, tuo- aikaa lyhentää.
6442: tannon jalostusarvossa tai työpaikoissa. Kasvuvaa-
6443: timuksesta tulisi tinkiä, sillä varsinkin keskisuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
6444: rissa ja suurissa yrityksissä toteutettavat investoin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6445: nit eivät useinkaan aiheuta kovin oleellista kas-
6446: vua. että hallitus ottaisi kehitysalueavustus-
6447: Kasvun vaatimuksesta tulisi voida tinkiä, kun ten jakoperusteita muuttaessaan huo-
6448: yritys ottaa käyttöön uutta teknologiaa, joka mioon erityisesti pienten yritysten tarpeet
6449: turvaa yrityksen jatkuvuuden ja kehittymisen tai tinkien tarvittaessa yritysten kasvuvaati-
6450: jonka kokeiluun sisältyy riskejä. muksista.
6451:
6452: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
6453:
6454: Pentti Poutaneo Pertti Hietala
6455: Pirjo Rusanen Maija Rajantie Timo Kietäväinen
6456: 1984 vp. 153
6457:
6458: Toivomusaloite n:o 138
6459:
6460:
6461:
6462:
6463: Rantanen ym.: Erityisalueiden teollisuuden edistämiseen tarkoitet-
6464: tujen invstointi-, aloittamis- ja kehittämisavustusten korottami-
6465: sesta
6466:
6467:
6468: Eduskunnalle
6469:
6470: Jatkuvasta suuresta työttömyydestä johtuen Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittavasti
6471: myöntää valtio erityisiä tukia teollisuuden edistä- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6472: miseen. Mm. erityisalueille
6473: 0-10 % investointiavustusta
6474: 0-10 % aloittamisavustusta
6475: 0-25 % kehittämisavustusta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin in-
6476: Tämä tuki on ollut omiaan edesauttamaan vestointiavustusten korottamiseksi 20
6477: tuotannollisten työpaikkojen muodostumista, prosenttiin, aloittamisavustusten 20 pro-
6478: vaikkakaan ei toivotussa määrin. Työpaikkojen senttiin ja kehittämisavustusten 45 pro-
6479: syntymistä on syytä voimakkaammin tukea. senttiin.
6480:
6481: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
6482:
6483: Jorma Rantanen Risto Ahonen Mikko Vainio
6484: 154 1984 vp.
6485:
6486: Toivomusaloite n:o 139
6487:
6488:
6489:
6490:
6491: Rantanen ym.: Valkeakosken oikeuttamisesta saamaan erityisaluei-
6492: den tuotantotoiminnan tukemiseen tarkoitettua määrärahaa
6493:
6494:
6495: Eduskunnalle
6496:
6497: Valkeakosken kaupungin työpaikkakehitys on vottua tulosta. Erityisiä toimenpiteitä tehostetusti
6498: usean vuoden ajan ollut erittäin kielteistä. Viiden tarvitaan edelleenkin.
6499: viimeisen vuoden aikana teollisia työpaikkoja on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
6500: vähentynyt runsaasti yli tuhat. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6501: sen,
6502: Kaupungin voimavarat luoda edellytyksiä uu-
6503: sien työpaikkojen syntymiselle ovat myös em.
6504: seikasta johtuen vähentyneet. Tilannetta helpotti että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6505: Valkeakosken pääsy kehitysalueiden ulkopuoli- menpiteisiin Valkeakosken kaupungin
6506: seksi tukialueeksi. Tästä huolimatta työttömyys- määräämiseksi alueeksi, jolla voidaan
6507: prosentti on viime vuosina ollut 8-9,5 % :n käyttää en.tyisalueiden tuotantotoimin-
6508: välillä. nan tukemiseen osoitettua määrärahaa
6509: (32.51.46) samoin edellytyksin kuin Po-
6510: Suoritetut toimenpiteet eivät ole tuoneet toi- n·n ja Kotkan kaupungeissa.
6511:
6512: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
6513:
6514: Jorma Rantanen Risto Ahonen Mikko Vainio
6515: 1984 vp. 155
6516:
6517: Toivomusaloite n:o 140
6518:
6519:
6520:
6521:
6522: Rantanen ym.: Forssan virastotalon muutostöiden käynnistämisestä
6523:
6524:
6525: Eduskunnalle
6526:
6527: Forssan virastotalon muutoshanke on ollut vi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
6528: reillä jo pitkään. Posti- ja telelaitoksen toiminnot vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6529: ovat pahasti hajallaan ja tilanpuute on huutava.
6530: Laajennusmahdollisuudet voitaisiin kitkattomasti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6531: käyttää hyväksi, koska rakennusoikeutta on jäljel- Forssan virastotalon muutostöiden käyn-
6532: lä tontilla, jossa nykyinen kiinteistö sijaitsee. nistiimiseksi pikaisesti.
6533: Tilanpuutteen lisäksi myös sosiaalitiloissa on pa-
6534: rantamisen varaa.
6535: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
6536:
6537: Jorma Rantanen Lea Savolainen Risto Ahonen
6538: Marja-Liisa Tykkyläinen Reijo Lindroos Mikko Vainio
6539: Martti Lähdesmäki
6540: 156 1984 vp.
6541:
6542: Toivomusaloite n:o 141
6543:
6544:
6545:
6546:
6547: Ratu: Määrärahasta keksintöjen teolliseen hyödyntämiseen
6548:
6549:
6550: Eduskunnalle
6551:
6552: Kehitysalueitten autioitumisen välttämiseksi taan, että keksijöitä pitäisi aina auttaa ja tukea.
6553: olisi erittäin tärkeätä saada niihin pienteollisuut- Hehän eivät useinkaan ole mitään kirjanoppinei-
6554: ta. Se tuskin suuressa määrin onnistuu konventio- ta, jotka osaavat täyttää kaikenmaailman "plan-
6555: naalisen pienteollisuuden pohjalla. Siksipä olisi ketteja" sivistynein ja kultivoiduin sanakääntein,
6556: kehitysalueilla tuettava kaikkea mahdollista inno- mutta heillä on usein mitä parhaimpia oivalluk-
6557: vaatiota, ts. olisi tuettava kekseliäitten ihmisten sia, joita pitäisi nopeasti tukea eikä monin tavoin
6558: uusien tuoteideoitten soveltamista teolliseen toi- viivyttää tai suorastaan tyrmätä.
6559: mintaan. Tietääkseni tällaista toimintaa Kera Uskoisin, että Kera olisi instanssi, joka voisi
6560: kyllä jo jonkin verran tukeekin, mutta sen olisi riittävän nopeasti hoitaa mainitsemiani asioita ja
6561: saatava enemmän rahaa tähän toimintaan ~ ja ottaa huomioon kekseliään ihmisen huolineen.
6562: nimenomaan momentille keksintöjen ja kaiken Edellä sanottuun viitaten ehdotankin kunni-
6563: innovaation tukemiseen tuotannollisessa toimin- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6564: nassa. Suomessa kyllä riittää aivoja, mutta tässä sen,
6565: maassa tuetaan keksimistoimintaa vähemmän
6566: kuin missään teollisesti kehittyneessä maassa. että hallitus ryhtyisi toimenpttemzn
6567: Jarruja kyllä pidetään päällä esim. patentti- ja en.tyisen määrärahan myöntämiseksi Ke-
6568: rekisterihallituksessa patentteja keksinnöille haet- ra/le keksintöjen teolliseen hyödyntämi-
6569: taessa ja maksuja niille määrättäessä ja unohde- seen.
6570:
6571: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
6572:
6573: Martti Ratu
6574: 1984 vp. 157
6575:
6576: Toivomusaloite n:o 142
6577:
6578:
6579:
6580:
6581: Riihijärvi ym.: Verovapaan perustoimeentulon turvaamisesta
6582:
6583:
6584:
6585: Eduskunnalle
6586:
6587: SMP katsoo, että jokaiselle kansalaiselle olisi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6588: maassamme turvattava verovapaasti vähintään menpiteisiin verovapaan perustoimeentu-
6589: 1 800 markan perustoimeentulo kuukaudessa. lon turvan toteuttamiseksi kaikille kan-
6590: Tämän mukaisesti olisi myös verotus järjestet- salaisille maassamme, ;olloin tämä vero-
6591: tävä. vapaa perusturva voisi olla esimerkiksi
6592: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 1 800 markkaa kuukaudessa nykyisin
6593: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kustannuksin.
6594: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6595:
6596: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Mikko Vainio
6597: Reijo Enävaara Pentti Skön Pentti Kettunen
6598: Vieno Eklund Helvi Koskinen
6599: 158 1984 vp.
6600:
6601: Toivomusaloite n:o 143
6602:
6603:
6604:
6605:
6606: Riihijärvi ym.: Opiskelijavähennyksen korottamisesta
6607:
6608:
6609: Eduskunnalle
6610:
6611: Opiskelijavähennyksen markkamäärä on jäänyt oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6612: voimakkaasti jälkeen palkka- ja hintakehitykses- sen,
6613: tä. Lisäksi nykyinen opiskelijavähennystä koskeva
6614: säännös heikentää erityisesti varusmiespalvelus- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
6615: taan suorittavien opiskelijoiden asemaa. Nämä tulo- ja varallisuusverolain muuttamiseksi
6616: opiskelijat saattavat menettää vähennyksen jopa siten, että opiskelijavähennyksen markka-
6617: kahdelta peräkkäiseltä vuodelta, kun opiskeluai- mäiiråä" korotetaan 4 500 markkaan ja
6618: ka on jäänyt seitsemää kuukautta lyhyemmäksi. että sen saisi myös opiskelzja, joka vero-
6619: vuonna on aloittanut tai lopettanut va-
6620: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- rusmiespalveluksensa.
6621:
6622: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
6623:
6624: Heikki Riihijärvi Pentti Skön Vieno Eklund
6625: Liisa Arranz Mikko Vainio Helvi Koskinen
6626: Pentti Kettunen
6627: 1984 vp. 159
6628:
6629: Toivomusaloite n:o 144
6630:
6631:
6632:
6633:
6634: Riihijärvi ym.: Vanhuusvähennyksen palauttamisesta verotukseen
6635:
6636:
6637:
6638: Eduskunnalle
6639:
6640: SMP pitää välttämättömänä, että vanhuusvä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6641: hennys uudelleen palautetaan verotukseen. menpiteisiin riittävän vanhuusvähennyk-
6642: Asiaa koskenut suurten puolueiden väärä päätös sen palauttamiseksi verotukseen.
6643: on kiireellisesti kumottava.
6644: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6645: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6646: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6647:
6648: Heikki Riihijärvi Pentti Skön Pentti Kettunen
6649: Reijo Enävaara Mikko Vainio Vieno Eklund
6650: Liisa Arranz Helvi Koskinen
6651:
6652:
6653:
6654:
6655: 12 4284001987
6656: 160 1984 vp.
6657:
6658: Toivomusaloite n:o 145
6659:
6660:
6661:
6662:
6663: Riihijärvi ym.: Kansaneläkkeiden verotuksen poistamisesta
6664:
6665:
6666: !Eduskunnalle
6667:
6668: Suomen kansa pitää yli puoluerajojen kan- Kun tämä kansaneläkkeiden verollepanon
6669: saneläkkeiden verollepanoa vääränä ja kohtuut- vääryys paljastui koko karmeudessaan Suo-
6670: tomana. Ovathan kansalaiset aikanaan verojen men kansalle, niin kaikki puolueet maaliskuun
6671: kautta pääasiassa omilla maksuillaan keränneet eduskuntavaalien alla lupasivat ääniä ja kan-
6672: itselleen kansaneläkelaitokseen rahastovarat, natusta saadakseen, että kansaneläkkeiden ve-
6673: joista kansaneläkkeet heille on maksettava. rollepano poistetaan. Nyt on sitten vaalien jäl-
6674: Jopa laissa nimenomaan on säädetty, että keen kiireellinen lupausten täyttämisen aika.
6675: näitä varoja on hoidettava niin, että inflaatio Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6676: ei syö niiden reaaliarvoa. Näin ei kuitenkaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6677: ole tapahtunut, vaan tämä kansaneläkeläisten
6678: omaisuus on tuhlattu taivaan tuuliin. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6679: Sitä paitsi kansaneläkeläisten omaisuudesta menpiteisiin kohtuuttoman kansaneläk-
6680: tapahtuvat maksut eivät ole heille verotetta- keiden tuloverollepanon kokonaan pois-
6681: vaa tuloa. Kysymyksessä on väärämielineo ve- tamiseksi ja kumoamiseksi.
6682: roriisto. SMP ei voi sitä hyväksyä.
6683: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6684:
6685: Heikki Riihijärvi Pentti Skön Vieno Eklund
6686: Reijo Enävaara Mikko Vainio Helvi Koskinen
6687: 1984 vp. 161
6688:
6689: Toivomusaloite n:o 146
6690:
6691:
6692:
6693:
6694: Riihijärvi ym.: Kotiapulaisen pitämisestä aiheutuvien palkkakustan-
6695: nusten verovähennyskelpoisuudesta eräissä tapauksissa
6696:
6697:
6698: Eduskunnalle
6699:
6700: On laskettu, että mikäli kotiapulaisen palkka- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6701: ja sosiaalikustannukset tehtäisiin kokonaan tai nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6702: osittain verovähennyskelpoisiksi, maahamme saa- muksen,
6703: taisiin satoja, jopa tuhansia uusia työpaikkoja.
6704: Kotiapulaiselle maksettavan palkan tekemistä
6705: että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn,
6706: verovähennyskelpoiseksi puoltavat myös monet
6707: että kotiapulaisen palkka- ja sosiaalikus-
6708: sosiaaliset kasvatus- ja hoitonäkökohdat. Vähen-
6709: tannukset saataistin verovähennyskelpoi-
6710: nysoikeudesta ei kuitenkaan saisi tulla uutta
6711: siksi lapsiperheiden, invalidien ja vanhus-
6712: tulonsiirtoa hyvätuloisille perheille tai henkilöil-
6713: le, vaan sen olisi oltava sosiaalipoliittisesti perus-
6714: ten etujen mukaisesti.
6715: teltua.
6716:
6717: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
6718:
6719: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Mikko Vainio
6720: Reijo Enävaara Pentti Skön Pentti Kettunen
6721: Vieno Eklund Helvi Koskinen
6722: 162 1984 vp.
6723:
6724: Toivomusaloite n:o 147
6725:
6726:
6727:
6728:
6729: Rusanen ym.: Asuntoedun verotusarvon kohtuullistamisesta
6730:
6731:
6732: Eduskunnalle
6733:
6734: Rahana ja rahan arvoisena etuutena saadut erät ovat vajaakäytössä tai edustus- tms. oheistiloiksi
6735: ovat maamme verotuskäytännössä omaksutun pe- muutettuina. On myös huomattava, että työvoi-
6736: riaatteen mukaisesti verotettavaa tuloa. man liikkuvuuden esteenä ja/tai etuna on useim-
6737: Mainittu periaate on työsuhdeasuntojen koh- missa tapauksissa asuntoasian järjestyminen.
6738: dalla johtamassa kohtuuttomuuksiin sekä sellai- Asuntoedun korkea verotusarvo on kuitenkin
6739: seen käytäntöön, että mainitut asunnot jäävät tyrehdyttämässä tämänkaltaisen toimeliaisuuden.
6740: tyhjilleen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6741: Verohallituksen toimesta vuosittain määriteltä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6742: vät työsuhdeasuntojen verotusarvot ovat viime muksen,
6743: vuosina nousseet niin korkeiksi, että työntekijöi-
6744: den ei kannata verotuksellisista syistä niissä asua. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
6745: Aikana, jolloin maassamme vallitsee edelleen piteisiin asuntoedun verotusarvon koh-
6746: asuntopula, jäävät työsuhdeasunnot tyhjilleen, tuullistamiseksi.
6747: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6748:
6749: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
6750: 1984 vp. 163
6751:
6752: Toivomusaloite n:o 148
6753:
6754:
6755:
6756:
6757: Saari ym.: Suomenselkä-projektin jatkamisesta
6758:
6759:
6760: Eduskunnalle
6761:
6762: Valtioneuvosto teki kesäkuussa 1981 kaksi pe- tyisesti yritysten teknologiatason nostamiseen ja
6763: riaatepäätöstä Suomenselän alueen kehittämises- yleisen aktiviteetin lisäämiseen olisi kiinnitettävä
6764: tä. Periaatepäätöksen tarkoitus oli, että eri hallin- huomiota.
6765: nonaloilla pyritään toteuttamaan eräät Suomen-
6766: selän alueen kehityksen turvaamista tarkoittavat Hallituksen aluepoliittinen ministerivaliokunta
6767: lisätoimenpiteet. Valtion vuoden 1982 tulo- ja on ottanut kuitenkin kannan, että projektit,
6768: menoarvio mahdollisti pääosin aluetta koskevan Suomenselkä mukaanluettuna, lopetetaan vuo-
6769: periaatepäätöksen toteutumisen. Ns. Suomen- den 1984 loppuun mennessä. Tämä olisi edellä-
6770: selkä-projektin on määrä päättyä kuluvan vuoden kuvattua taustaa vasten vahinko ja pysäyttäisi
6771: lopussa. lupaavan kehityksen. Suomenselkä-projektia oli-
6772: Huolimatta siitä, etteivät suinkaan kaikki Suo- sikin jatkettava vielä kuluvan vuoden jälkeenkin
6773: menselkä-projektin tavoitteet ole toteutuneet, on ja vauhditettava alueen kehitystä siihen liittyvillä
6774: sillä saatu paljon myönteistä kehitystä aikaan. aluepoliittisilla toimilla.
6775: Erityisen myönteinen trendi on ollut maatila- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
6776: lainoituksen ja asuntolainoituksen osalta, samoin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6777: koulutuspuolella. Pettymyksiä on kenties tullut
6778: lähinnä energiantuotannossa liittyen turpeen
6779: huonoon kilpailukykyyn. Vaikka työllisyyskehi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6780: tyskään ei ole ollut aivan odotettua, on siinä Suomenselkii-projektin jatkamiseksi myös
6781: kuitenkin saavutettu merkittäviä tuloksia. vuoden 1984 jälkeen ja esittäisi vuoden
6782: Jatkossa pääpaino olisi Suomenselän alueella 1985 tulo- ja menoarvioon tähän tarvitta-
6783: pantava pienyritystoiminnan kehittämiseen. Eri- vat määrärahat.
6784:
6785: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6786:
6787: Aapo Saari Paavo Vesterinen Heimo Linna
6788: Jukka Vihriälä Juhani Alaranta
6789: 164 1984 vp.
6790:
6791: Toivomusaloite n:o 149
6792:
6793:
6794:
6795:
6796: Skön ym.: Korkovähennyksen omavastuuosuuden poistamisesta
6797:
6798:
6799: Eduskunnalle
6800:
6801: Velan korkojen omavastuuosuus on heti pois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6802: tettava. Sen sijaan korkojen poisto-oikeutta on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6803: alennettava suurituloisilta, sillä on itsestään sel- sen,
6804: vää, ettei tavallisilla edes keskituloisilla ihmisillä
6805: ole sellaisia määriä velkaa, että korkomenot olisi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
6806: vat kymmeniätuhansia markkoja. Tämä korkojen velan korkojen omavastuuosuuden pois-
6807: omavastuuosuus on poistettava jo vuoden 1985 tamiseksi jo vuoden 1985 verotuksessa.
6808: verotuksessa.
6809:
6810: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6811:
6812: Pentti Skön Urho Pohto Mikko Vainio
6813: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
6814: 1984 vp. 165
6815:
6816: Toivomusaloite n:o 150
6817:
6818:
6819:
6820:
6821: Skön ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta yhden henkilön yrityksiltä
6822:
6823:
6824: Eduskunnalle
6825:
6826: On kohtuutonta, että yhden henkilön yrityk- kijöinä, mutta he eivät tähän ryhdy paperisodan
6827: sellä on rasitteenaan liikevaihtoveron keräämi- vuoksi.
6828: nen. Yleensä tällaisella yhden henkilön yrityksel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
6829: lä ei ole edes kokemusta kaiken paperisodan oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6830: hoitamisessa. Paperisota vie myös hyvin paljon sen,
6831: aikaa. Yhden hengen yrityksessä maksetaan ta-
6832: vallaan liikevaihtoveroa työntekijän omasta työs- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6833: tä. Nykyisin monet nuoret voisivat perustaa miin lizkevaihtoveron poistamiseksi yh-
6834: oman yrityksen, jossa vain he itse olisivat työnte- den henktlön yritykszltä.
6835:
6836: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6837:
6838: Pentti Skön Urho Pohto Lea Mäkipää
6839: Reino Jyrkilä Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
6840: 166 1984 vp.
6841:
6842: Toivomusaloite n:o 151
6843:
6844:
6845:
6846:
6847: Skön ym.: Savonlinnan määräämisestä erityisalueeksi
6848:
6849:
6850: Eduskunnalle
6851:
6852: Savonlinnan kaupunki tulisi maarata entyls- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6853: aluekunnaksi tai koko kaupunki siirtää III A sen,
6854: perusvyöhykkeeseen. Savonlinnan kaupunki on
6855: työttömyyslukujen valossa Mikkelin läänin syn- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
6856: kintä aluetta ja tilanne yhä vain pahenee, koska Savonlinnan kaupungin määräämiseksi
6857: Rauma-Repola irtisanoo työntekijöitä tilauskan- erityisaluekunnaksi tai koko kaupungin
6858: nan vähenemisen johdosta. siirtämiseksi !II A perusvyöhykkeeseen.
6859: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
6860:
6861: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6862:
6863: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
6864: Mikko Vainio Lea Mäkipää
6865: 1984 vp. 167
6866:
6867: Toivomusaloite n:o 152
6868:
6869:
6870:
6871:
6872: Skön ym.: Anttolan muuttamisesta saaristokunnaksi
6873:
6874:
6875: Eduskunnalle
6876:
6877: Anttolan kunnassa on paljon saaria, minkä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
6878: vuoksi siitä tulisi tehdä saaristokunta. Mikäli oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6879: tämän toteuttaminen ei ole mahdollista nopeasti, sen,
6880: tulee kunnan asutut saaret pikaisesti määrätä
6881: saaristolain mukaisiksi saaristo-osiksi. Samalla tu- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
6882: lee ottaa huomioon Anttolan kunnan saaristo- Anttolan kunnan muuttamiseksi saaristo-
6883: olosuhteet harkinnanvaraisista kuntien valtion- kunnaksi.
6884: avustuksista päätettäessä.
6885:
6886: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6887:
6888: Pentti Skön Urho Pohto Lea Mäkipää
6889: Reino Jyrkilä Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
6890: 168 1984 vp.
6891:
6892: Toivomusaloite n:o 153
6893:
6894:
6895:
6896:
6897: Surakka ym.: Alueellisen tuotekehitysyksikön perustamisesta Jyväs-
6898: kylään
6899:
6900:
6901: Eduskunnalle
6902:
6903: Keski-Suomen läänin teollisuuden rakenne on Uusien ja jo toimivien yritysten kannalta tuo-
6904: suuryritysvaltainen. Suurissa teollisuusyrityksissä tekehitys- ja markkinointipalvelujen kehittämi-
6905: on meneillään voimakas rationalisointiaalto, joka nen on erittäin tärkeätä. Keski-Suomessa ei ole
6906: on vähentänyt ja vähentää työpaikkoja. Valmet teknisen alan korkeinta opetusta. Siitä syystä
6907: Oy:n, Enso Gutzeit Oy:n, G. A. Serlachius Oy:n Keski-Suomessa kehitettiin ensimmäisenä ajatus
6908: ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Keski-Suomessa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen alueellisen
6909: toimivissa yksiköissä ovat työpaikat vähentyneet tuotekehitys- ja markkinointiyksikön perustami-
6910: rationalisointitoimenpiteiden seurauksena. Yksis- sesta.
6911: tään Jyväskylän seudulla on teollisuuden työpaik- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
6912: koja menetetty runsaan kahden vuoden aikana tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6913: noin 1 500. Myös Metsä-Botnia Oy:n Äänekos- sen,
6914: ken suurinvestointi tulee vähentämään työpaik-
6915: koja noin 300. että hallitus ottaisi valtion vuoden
6916: Vaikka pienen ja keskisuuren teollisuuden ke- 1985 tulo- ja menoarvioesitykseen luvun
6917: hitys on Keski-Suomessa lähtenyt ripeästi käyn- 32.42 johdantotekstiin maininnan alueel-
6918: tiin, ei sen piirissä syntyneillä työpaikoilla ole lisen tuotekehitysyksikön perustamisesta
6919: kyetty korvaamaan suuryritysten rationalisoinnin Jyväskylään vuonna 1985.
6920: seurauksena menetettyjä työpaikkoja.
6921:
6922: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
6923:
6924: Juhani Surakka Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
6925: 1984 vp. 169
6926:
6927: Toivomusaloite n:o 154
6928:
6929:
6930:
6931:
6932: Säilynoja ym.: Kehitysalueiden kehitysedellytysten parantamisesta
6933:
6934:
6935: Eduskunnalle
6936:
6937: Kehitysalueiden kehittämiseen on kiinnitetty al.ueiden kannalta tulos olisi nykyistä suotuisam-
6938: huomiota ja kehitysaluelainsäädäntö on ollut pt.
6939: voimassa verraten pitkään; sitä on samalla aika
6940: ajoin uudistettu. Ilman näitä toimia ja muuhun- Valtion yritysten ja kehitysalueiden pienyri-
6941: kin lainsäädäntöön sisältyviä, kehitysalueiden tysten yhteistoiminnasta
6942: olosuhteet huomioon ottavia säännöksiä kehitys-
6943: alueet epäilemättä olisivat nykyistä heikommassa Pienyritykset ovat erityisen tärkeitä palvelujen
6944: jamassa. Silti voidaan todeta, ettei kaikkea suin- kehittäjinä, erikoistuotteiden valmistajina ja uu-
6945: kaan ole tehty kehitysalueiden tasa-arvoisten ja sien tuotannonalojen luojina. Työvaltainen pien-
6946: kehitysalueiden olosuhteet huomioon ottavien teollisuus on tärkeä tekijä kavennettaessa aluei-
6947: toimenpiteiden hyväksi. Huolestuttavaa on, että den välisiä kehityseroja.
6948: alueelliset erot ovat viime aikoina jälleen kasva- Pienyritysten toimintaedellytysten parantami-
6949: neet. Seuraavassa on tarkasteltu eräitä mahdolli- sessa valtion omalla yritystoiminnalla on merki-
6950: sia toimenpiteitä pyrkimättä silti täydelliseen tyksensä. Valtionyhtiöt voisivat suunnitelmalli-
6951: luetteloon. sesti laajentaa yhteistoimintaansa varsinkin kehi-
6952: tysalueiden pienyritysten kanssa. Tämä voisi ta-
6953: Valtionyhtiöiden kehittäminen pahtua esimerkiksi solmimalla pitkäaikaisia ali-
6954: hankinta- ja tuotekehittelysopimuksia. Valtion-
6955: yhtiöistä voisi olla - mikäli niin tahdotaan -
6956: Valtionyhtiöiden kehittämiseltä on puuttunut apua myös pienyrityksille vientikaupassa ja var-
6957: suunnitelmallisuus. Laki velvoittaa niitä toimi- sinkin kaupassamme Neuvostoliiton kanssa. Ke-
6958: maan "terveiden liikeperiaatteiden" mukaan. hitysalueiden pienyritys on sen verran pieni, ettei
6959: Tämän velvoituksen mukaisesti ne ovat myös se kykene hevin olemaan merkittävä ostaja ja
6960: PY!kineet toimimaan mm. sijaintipaikkaratkai- myyjä rajakaupassa tai yleensä kaupassa Neuvos-
6961: sutssaan. toliiton kanssa.
6962: Valtiovalta on kuitenkin kokenut tärkeäksi Kehittämällä valtionyhtiöiden ja pienyritysten
6963: kehitysaluepolitiikan. Pitäisi siis olla luonnollista, yhteistoimintaa voitaisiin osaltaan vaikuttaa kehi-
6964: että valtionyhtiöt ottaisivat yksityisiä paremmin tysalueiden tulevaisuuteen.
6965: huomioon kehitysalue- ja työllisyysnäkökohdat,
6966: ts. ne yrityksen kirjanpidossa näkymättömät kus- Pienyritystoiminnan rahoitus
6967: tannukset ja hyödyt, jotka useinkin lankeavat
6968: julkisen vallan kannettaviksi. Valtionyhtiöiden Alueellisten erojen kasvu merkitsee taloudelli-
6969: merkitys kehitysalueille on toki ollut suuri, mut- sen vallan keskittymistä ja pääomien siirtoa sellai-
6970: ta useinkin on tarvittu maakunnallisia kansanliik- sille alueille, jossa sijoitetulle pääomalle saadaan
6971: keitä ja mittavaa poliittista painostusta ennen parempi kate. Vaikka kehitysalueella on raaka-
6972: kuin on päästy keskustelemaan kehitysaluesijoi- ainetta ja työvoimaa, pääomavaltaiset yritykset
6973: tuksen yhteydessä haitoista ja hyödyistä sekä eivät sinne hakeudu. Tällainen kehityssuuntaus
6974: yrityskirjanpidollisten ylimääräisten kustannus- on kansantaloudellisesti erittäin kohtalokasta.
6975: erien hyvittämisestä, joka on ollut kehitysalueelle Kun yleiset edellytykset eivät vedä suuryrityk-
6976: sijoittumisen edellytyksenä. Valtionyhtiöiden toi- siä kehitysalueille, silloin on luotava pienyri-
6977: mintaa tulisi kuitenkin suunnitella myös aluei- tystoiminnalle entistä parempia edellytyksiä yri-
6978: den kehittämisen näkökulmasta, jolloin kehitys- tystoiminnan onnistumiselle.
6979: 170 1984 vp. - TA n:o 154
6980:
6981: Toimintarahoituksen saaminen on pienyrit- tystä ja vaikeuttaa kuntien taloudellista asemaa.
6982: täjälle vaikeimpia ongelmia. Pienyrityksillä ei Nykyiset toimenpiteet ovat riittämättömiä kun-
6983: useinkaan ole riittäviä vakuuksia normaalin tien keskeisten verorasitusten tasaamiseksi. Elin-
6984: pankkirahoituksen saamiseen käyttöpääomalle. keinorakenteeltaan köyhissä kunnissa ja pahim-
6985: Samaten suurempien yritysten kiinteät suhteet milla työttömyysalueilla kuntalaiset joutuvat jo
6986: pankkeihin ja muihin rahalaitoksiin asettavat ne nyt maksamaan kohtuuttoman korkeita maksuja
6987: suotuisampaan asemaan silloinkin, kun pienyri- kunnallisveron muodossa saamistaan palveluista.
6988: tyksen kohdalla olisi kyse taloudellisesti mielek- Tällaisiin kuntiin on myöskin erittäin vaikea
6989: käästä toiminnasta. löytää yksityistä yritystoimintaa. Toimenpiteet,
6990: Kehitysalueilla pienyritykset kykenisivät tarjoa- joilla turvataan maatalouselinkeinon säilyminen
6991: maan runsaasti työpaikkoja. nykyisessä laajuudessa ja veroäyrinhinnan pysy-
6992: Kehitysalueilla Kehitysaluerahasto Oy on ainoa minen kohtuullisena, ovat eräitä keinoja joilla
6993: rahoittaja, joka kykenee lainoinamaan yrityksiä, turvataan tulevaisuutta kehitysalueilla.
6994: joilla ei ole tarjota turvaavaa vakuutta. Tosin
6995: ongelmana on se, että tällä hetkellä puolet Tässä yhteydessä jätämme tarkastelun ulko-
6996: rahoitustarpeesta on hoidettava normaalina puolelle lukuisat idea-asteella olevat tai vireillä
6997: pankkirahoituksena. Tällöin vakuuksien riittä- olevat hankkeet (kuten Sokiin avaaminen), koska
6998: mättömyys silti saattaa muodostua esteeksi. ne paikallisina tai vain osaa kehitysalueita koske-
6999: Kehitysaluerahasto Oy:n toimintaa tulisi siksi vina kysymyksinä eivät sovi tämän aloitteen puit-
7000: kehittää siten, että se voisi tarvittaessa vastata teisiin. Korostamme kuitenkin, että yksittäisiä
7001: pienyrityksen koko lainantarpeesta. Näin kehitys- hankkeita koskevilla päätöksillä on yhteenlasket-
7002: alueille kyettäisiin luomaan huomattavasti enem- tuna erittäin suuri merkitys kehitysalueilla ja
7003: män työpaikkoja. tietysti kukin yksittäinen hanke on sijoituspaik-
7004: kakunnalleen ja lähiseudulleen erittäin tärkeä.
7005: Tässä aloitteessa emme liioin tarkastele maakun-
7006: Kunnallisverotuksen tuoton ohjaaminen nallisia elinkeinojen kehittämisedellytyksiä, joita
7007: uskoaksemme esitellään useissakin eduskunnalle
7008: Kunnallisverotuksessa ongelmana on se, että tehtävissä aloitteissa. Liioin emme tässä esitä
7009: ne kunnat, joissa tulon muodostukseen oleellises- kehitysaluelainsäädännön kokonaisuudistusta.
7010: ti vaikuttavat tekijät kuten luonnonvarat, vesivoi-
7011: ma jne. sijaitsevat, eivät useinkaan saa oikeuden- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
7012: mukaista osuutta verotuloista. Vuonna 1976 mie- toivomuksen,
7013: tintönsä jättänyt kunnallisverotoimikunta on
7014: omalta osaltaan selvitellyt kysymystä ja tehnyt
7015: ehdotuksia, joilla olisi myönteinen merkitys kehi-
7016: että hallitus ryhtyisi kiireesti tozmztn
7017: tysalueiden kannalta. Ehdotusten toteuttamisessa
7018: kehitysalueiden kehitysedellytysten pa-
7019: ei kuitenkaan ole edetty.
7020: rantamiseksi valtionyhtiöiden kehittämi-
7021: sen suunnitelmallisuutta tehostamalla,
7022: Täydennykseksi valtion yn"tysten ja pienyn.tysten yhteis-
7023: toimintaa laajentamalla, pienyn·tysten ra-
7024: Maatalouden ylituotanto-ongelmien ratkaise- hoituspohjaa tukemalla ja kunnallisvero-
7025: minen nykyisen suuntaisilla toimenpiteillä lisää tuksen tuoton turvaamisella ja tarkoituk-
7026: työttömyyttä, tyrehdyttää elinkeinoelämän kehi- senmukaisella ohjaamisella.
7027:
7028: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
7029:
7030: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas Arvo Kemppainen
7031: Pentti Liedes Lauha Männistö
7032: 1984 vp. 171
7033:
7034: Toivomusaloite n:o 155
7035:
7036:
7037:
7038:
7039: Tennilä: Lisäyksestä valtion vuoden 1984 tulo- Ja menoarvtoon
7040: Kemi-yhtiön paperikonetta varten
7041:
7042:
7043: Eduskunnalle
7044:
7045: Kemi-yhtiö tarvitsee paperikoneen, jotta yh- Valtiolta rahaa on arv101tu tarvittavan notn 100
7046: tiön työpaikat voidaan turvata ja koko yrityksen miljoonaa markkaa, ja se tulee jo hallituksen
7047: olemassaolon jatkuminen varmistuu. ensimmäisessä lisäbudjetissa Kemi-yhtiölle osoit-
7048: Koiviston hallitus teki jo vuonna 1980 yksise- taa.
7049: litteisen päätöksen siitä, että Kemi-yhtiö saa
7050: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
7051: paperikoneen. Päätöksen toimeenpanoon ei ole
7052: hyväksyttäväksi toivomuksen,
7053: kuitenkaan ryhdytty. Tämä herättää Lapissa le-
7054: vottomuutta siitä, että paperikonepäätös aiotaan-
7055: kin vesittää. että hallitus antazsz esityksen
7056: Näin ei saa tapahtua vaan hallituksen on 100 000 000 markan ottamisesta lisäykse-
7057: tehtävä tarpeelliset ratkaisut Kemi-yhtiön paperi- nä valtion vuoden 1984 tulo- ja menoar-
7058: koneinvestoinnin välittömästä käynnistämisestä. vioon Kemi-yhtiön paperikonetta varten.
7059:
7060: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
7061:
7062: Esko-Juhani Tennilä
7063: 172 1984 vp.
7064:
7065: Toivomusaloite n:o 156
7066:
7067:
7068:
7069:
7070: Tennilä: Sokiin kaivoksen avaamisesta
7071:
7072:
7073: Eduskunnalle
7074:
7075: Sokli on suuri (noin 115 miljoonaa tonnia) ja Neuvostoliitto on jo osallistunut suurella pa-
7076: rikas fosfaattiesiintymä Lapissa. Se on noin neljä noksella Sokiin malmiesiintymän tutkimiseen
7077: kertaa Siilinjärven jo menestyksellisesti hyödynnet- sekä rikastuskokeisiin. Suomen ja Neuvostoliiton
7078: tävää malmia rikkaampaa, joten rikastustekniset pitkän ajanjakson taloudellisessa yhteistyöohjel-
7079: ongelmat lienevät jopa vähäisemmät. Sokli on massa mainitaan fosforimineraalirikastamo Suo-
7080: nurkkaus pitkälle Neuvostoliiton puolelle ulottu- men alueella toteutettavana yhteisenä rakennus-
7081: vasta valtavasta malmiesiintymäalueesta, johon kohteena.
7082: kuuluu esimerkiksi tunnettu Hiipinän kaivos. Neuvostoliiton puolelta on tuotu esille mah-
7083: Kemiran Siilinjärven kaivos tuottaa laajennet- dollisuus rakentaa yhteistyössä Sokliin rikastamon
7084: tuna noin 500 000 tonnia rikastetta vuodessa. lisäksi myös fosforihappotehdas. Kuljetusongel-
7085: Suomen vuotuinen tarve on noin 600 000 ton- mat voidaan niin haluttaessa ratkaista rakenta-
7086: nia. Suomen fosfaattivajaus tuodaan nykyisin malla rautatie Neuvostoliiton puolelle Kovdoriin,
7087: suurimmaksi osaksi Länsi-Afrikasta. On ennustet- jonne on matkaa vain viitisenkymmentä kilomet-
7088: tu fosfaattiraaka-aineen hinnan lähivuosina nou- riä. Neuvostoliitto on myös halukas ostamaan
7089: sevan. Suomen fosfaattiomavaraisuus pudottaisi Sokiin tuotantoa.
7090: tuontilaskuamme nykyisen hintatason mukaan Sokiin kaivoksen avaaminen antaisi työtä Lap-
7091: noin 150 miljoonaa markkaa vuodessa. piin niin rakennusaikana kuin pysyvästikin. Siksi
7092: Sokiin vaikutus Lapin työllisyydelle olisi tär- vitkuttelu on lopetettava ja jo ensi vuoden bud-
7093: keä. Se työllistäisi välittömästi pysyvästi ainakin jettiin tulee ottaa tarvittavat määrärahat kaivok-
7094: 200 työntekijää. Lisäksi on otettava huomioon sen avaamiseksi. Rautaruukin taholta on tuotu
7095: rakennusvaiheen työvoima, kuljetuksissa tarvitta- esille, että 150 miljoonan markan tuki valtiolta
7096: va työvoima sekä lannoiteteollisuudessa mahdol- mahdollistaisi Sokiin kaivoksen välittömän avaa-
7097: lisesti syntyvät uudet työpaikat. Tuotannon aloit- misen.
7098: taminen Soklissa antaisi sysäyksen Koillis-Lapin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
7099: taloudelliselle kehitykselle. hyväksyttäväksi toivomuksen,
7100: Sokiin malmi sisältää fosfaatin ohella myös
7101: eräitä tärkeitä ja harvinaisia metalleja (rautaa, että hallitus ryhtyisi toimenpttemzn
7102: uraania, thoriumia, niobia, tantaalia, zirkoniu- Sokiin kaivoksen avaamiseksi yhteistyössä
7103: mia), jotka ovat tärkeitä komponentteja mm. Neuvostoliiton kanssa ja varaisi ensi vuo-
7104: erikoismetalliseoksissa ja joiden merkitys tieteel- den budjettiin Sokiin avaamiseksi 150
7105: lis-teknisen kehityksen myötä kasvaa. miljoonaa markkaa.
7106:
7107: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
7108:
7109: Esko-Juhani Tennilä
7110: 1984 vp. 173
7111:
7112: Toivomusaloite n:o 157
7113:
7114:
7115:
7116:
7117: Tennilä: Lapin sähkölaitosten oikeuttamisesta ostamaan sähköä
7118: Kemijoki Oy:ltä osakashinnalla
7119:
7120:
7121: Eduskunnalle
7122:
7123: Yli puolet Kemijoen sähköstä siirretään ete- joen valjastaminen aiheutti lohen menetyksen ja
7124: lään, jossa sitä myydään Kemijoki Oy:n osakkail- toi pysyvät säännöstelyhaitat.
7125: le osakashintaan 7 penniä/kWh. Tällä hinnalla Lapissa vaaditaankin, että myös Lapin sähkö-
7126: Kemijoen tuottamaa sähköä saavat Imatran Voi- laitosten on voitava ostaa Kemijoen sähköä osa-
7127: ma Oy, Tampella Oy, Yhtyneet Paperitehtaat kashinnalla, siis hintaan 7 penniä/kWh.
7128: Oy, Veitsiluoto Oy ja Helsingin kaupunki. On
7129: arvioitu, että Imatran Voima voittaa 400-500 Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
7130: miljoonaa markkaa vuodessa myydessään edel- hyväksyttäväksi toivomuksen,
7131: leen Kemijoki Oy:ltä osakashinnalla saamaansa
7132: Kemijoen sähköä. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
7133: Lapin sähkölaitokset joutuvat maksamaan säh- menpiteisiin, jozlla turvataan Lapin säh-
7134: köstä huomattavasti korkeamman hinnan kuin kölaitoksille mahdollisuus ostaa Kemi-
7135: Kemijoki Oy:n osakkaat. Tämä herättää Lapissa joen sähköä Kemijoki Oy:ltä osakashin-
7136: oikeutettua tyytymättömyyttä, sillä Lapille Kemi- nalla.
7137:
7138: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
7139:
7140: Esko-Juhani Tennilä
7141: 174 1984 vp.
7142:
7143: Toivomusaloite n:o 158
7144:
7145:
7146:
7147:
7148: Tuomaala: Kotiapulaisten ja lastenhoitajien palkkojen vähennysoi-
7149: keutta verotuksessa koskevasta selvityksestä
7150:
7151:
7152: Eduskunnalle
7153:
7154: Maassamme on viimeaikaisessa keskustelussa heutuu keskituloisille perheille. Kolmilapsisille
7155: alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota per- perheille on lapsettoman avioparin elintaso lähes
7156: hepolitiikkaan ja erityisesti lapsiperheisiin liitty- saavuttamattomissa.
7157: viin ongelmiin. Syynä tähän on varsinkin se, että Tutkimuksessa puhutaan myös käsitteestä
7158: väestönkasvu Suomessa lienee kaikkein alhaisinta "köyhyysloukku". Sillä tarkoitetaan verotuksen
7159: tasoa ainakin Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen- ja tulosidonnaisten tulonsiirtojen yhdessä aiheut-
7160: valtioiden joukossa. tamaa tilannetta, jossa bruttotulojen nousu ei
7161: Suomessa on perhekustannusten tasausta har- tuota perheelle käytettävissä olevien tulojen li-
7162: joitettu monin eri keinoin. Ehkä oleellisimmat säystä. Lisäksi voidaan yhtenä konkreettisena esi-
7163: tasausmuodot ovat seuraavat: lapsiperheiden ve- merkkinä todeta, että yksinhuoltajalle voi tuhan-
7164: ronhuojennukset, lapsilisät, äitiysrahat, elatus- nen markan tulonlisäyksestä jäädä käteen vain
7165: tuet, asumistuet, asunnon hankintatuet ja päivä- kolme markkaa. Kaksinhuoltajaperheissä puoles-
7166: hoitopalveluihin liittyvät tukijärjestelmät. Lisäksi taan 1 500 markan tuloero saattaa tuoda vain
7167: on muitakin samansuuntaisia etuuksia kuten KE- kahdeksan markan eron käytettävissä oleviin tu-
7168: LA:n maksamat lasten hoitotuet, äitiysavustukset loihin.
7169: ja kunnalliset kodinhoitoavut sekä lasten ilmai- Kaikkein tärkein johtopäätös sanotussa tutki-
7170: nen hammashoito, alennetut liikennemaksut jne. muksessa on se, että varsinaisia väliinputoajia
7171: Hiljattain puheena olevia ongelmia on varsin ovat monilapsiset, keskituloiset perheet.
7172: seikkaperäisesti tutkinut sosiaalihallituksen aset- Valitettavaa on, ettei kyseessä oleva työryhmä
7173: tama tutkimusryhmä ns. latuma-projektin loppu- selvittänyt kovinkaan perusteellisesti veronhuo-
7174: raportissa. Sanotun selvityksen johtopäätöksiä jennusten eikä -tasausten merkitystä lapsiperhei-
7175: ovat muun muassa seuraavankaltaiset päätelmät: den ongelmien ratkaisussa.
7176: Useampilapsisten pieni- ja keskituloisten per- Vaikka yleisenä periaatteena onkin hyväksyttä-
7177: heiden elintaso on usein toisiinsa verrattuna vää, että lapsiperheiden tukemisessa yhä laajem-
7178: samaa tasoa. Tukimuotojen tulosidonnaisuudesta min olisi siirryttävä ns. suoriin tulonsiirtoihin,
7179: johtuen tuen määrä alenee nopeasti jopa niin, lienee kuitenkin syytä yhä vakavammin harkita
7180: että ilman yksityiseen päivähoitoon siirtymistäkin myös verotukseen liittyvien uudistusten toteutta-
7181: perheen bruttotulojen noususta voi olla seurauk- mista. Tätä näkemystä puoltavat mm. seuraavat
7182: sena käytettävissä olevien tulojen pieneneminen. seikat:
7183: Samoin suuri- ja keskituloisten päivähoitomenot Niiden hallinnollinen yksinkertaisuus; se, ettei
7184: ovat usein suuremmat kuin saatu tuki. tarvita monimutkaista ja joskus epäjohdonmu-
7185: Tulojen kasvusta ei ole hyötyä monilapsisille kaista tarvehankintaa; niiden toteuttamisen no-
7186: yksinhuoltajille eikä myöskään pienituloisille yk- peus ja selkeys.
7187: silapsisille yksinhuoltajille. Ja edelleen: pieni- ja Kaiken kaikkiaan perhekustannusten tasauk-
7188: keskituloisten nuorten lapsiperheiden elintaso on sessa ja lapsiperheiden tukemisessa kuten perhe-
7189: hyvinkin usein sama kuin kansaneläkeläisten. politiikassa yleensäkin on välttämätöntä saada
7190: Lapsiluvun kasvaessa myös tuloerot voimistu- aikaan ratkaisevia parannuksia muun muassa
7191: vat. Kaikkein suurin !ovi perheenlisäyksestä ai- edellä esitettyjen syiden perusteella.
7192: 1984 vp. - TA n:o 158 175
7193:
7194: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- kotiapulaisten ja vastaavien palkkojen ve-
7195: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, rovähennysoikeutta koskevan selvitystyön
7196: atkaansaamiseksi.
7197: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7198: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
7199:
7200: Juhani Tuomaala
7201:
7202:
7203:
7204:
7205: 13 4284001987
7206: 176 1984 vp.
7207:
7208: Toivomusaloite n:o 159
7209:
7210:
7211:
7212:
7213: Tuomaala: Suomenselkä-projektin jatkotoimenpiteiden rahoittami-
7214: sesta
7215:
7216:
7217: Eduskunnalle
7218:
7219: Suomenselän kehittämistyötä on tehty toimi- Suomenselkä-projektiin ovat kuuluneet Etelä-
7220: kunta- ja työryhmätyöskentelynä muutaman vuo- Pohjanmaalta Jalasjärven, Peräseinäjoen, Kari-
7221: den ajan. Kehittämistyössä ovat luonnonmaan- joen, Isojoen, Kauhajoen, Evijärven, Lappajär-
7222: tieteelliset tekijät olleet määräävinä tekijöinä, ven, Vimpelin, Kortesjärven, Kuortaneen, Soi-
7223: kun Suomenselän alueen rajoja on määritelty. nio, Lehtimäen, Alajärven ja Ähtärin kunnat.
7224: Suomenselkä-toimikunta on esittänyt valtio- Lisäksi ainakin Ylistaro kuuluu kehittyneisyys-
7225: neuvostolle, että kun kehittämistoimenpiteitä edellytyksiltään samaan luokkaan.
7226: Suomenselällä sovelletaan, tarkoitetaan kohde-
7227: Sittemmin onkin kyetty erilaisin keinoin vai-
7228: alueella lähinnä luonnonmaantieteellistä Suo-
7229: kuttamaan myönteisesti Suomenselkä-kuntien
7230: menselkää, mutta myös sellaisia tähän alueeseen
7231: kehittämiseen esim. ottamalla huomioon kuntien
7232: välittömästi liittyviä kuntia, joiden olot, kehittä-
7233: ~ehittyneisyyserot asuntotuotantomäärärahojen
7234: mistarve ja kehittämismahdollisuudet ovat rin-
7235: JaOSSa.
7236: nastettavissa luonnonmaantieteellisen Suomense-
7237: län heikosti kehittyneisiin kuntiin. Lähes saman Mainitut kunnat kärsivät kuitenkin edelleen
7238: sisältöisen aluejakoehdotuksen teki myös valtio- mm. raskaasta työttömyydestä ja ovat monin eri
7239: neuvoston periaatepäätöstä asiasta valmistellut tavoin kehittymisedellytyksiltään heikossa ase-
7240: työryhmä. massa.
7241: Valtioneuvosto päätyi kuitenkin 10.7.1980
7242: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7243: Suomenselkää koskevassa periaatepäätöksessään
7244: esittämään verraten yksiselitteistä tukitoimenpi- taen t>duskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7245: teiden kohdentamisaluetta, kuitenkin siten, että
7246: eri hallinnonaloilla pyritään toteuttamaan toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7247: menpiteet alueen kuntien ongelmien vaikeusaste Suomenselkä-projektin jatkotoimenpitei-
7248: huomioon ottaen. den rahoittamiseksi.
7249:
7250: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
7251:
7252: Juhani Tuomaala
7253: 1984 vp. 177
7254:
7255: Toivomusaloite n:o 160
7256:
7257:
7258:
7259:
7260: Tuovinen ym.: Eläkeläisen opiskelijalta saaman vuokratulon verova-
7261: paudesta
7262:
7263:
7264: Eduskunnalle
7265:
7266: Yhteiskunta käyttää varsin huomattavan mää- ennen kaikkea vuokran suuruus, jonka tulisi olla
7267: rän varoja asuntotuotannon tukemiseen luomalla ehdottomasti kohtuullinen. Tämä lomake liitet-
7268: myös mahdollisuuksia opiskelija-asuntojen raken- täisiin vuokranantajan veroilmoitukseen ja se oi-
7269: tamiseen. Tästä huolimatta opiskelija-asunnoista keuttaisi opiskelijalta saatujen vuokratulojen ve-
7270: on jatkuvaa puutetta ja opiskelijat joutuvat usein rottomuuteen verotusta toimitettaessa.
7271: maksamaan välttämättömistä asunnoista kohtuu- Edellä mainitulla toimenpiteellä voitaisiin ai-
7272: tonta vuokraa. nakin jossain määrin vähentää oppilasasuntoloi-
7273: Vastaavasti on todettu monen eläkkeensaajan den rakentamista ja kohdistaa asuntomäärärahat
7274: olevan valmis majaittamaan luokseen opiskelijoi- entistä tarkoituksenmukaisemmin asuntotuotan-
7275: ta, mutta sekä kansaneläkkeen tulosidonnaisten non tukemiseen. Verolainsäädännön muutos tu-
7276: osien alenemismahdollisuus että vähäisistäkin lisi siten hyötynä yhteiskunnalle sekä myös eläk-
7277: vuokratuloista valtiolle ja kunnalle menevät verot keensaajille ja opiskelijoille.
7278: ovat esteenä vuokrasopimusten syntymiseen. Edellä olevaan perustuen ehdotamme kunni-
7279: Helpottaakseen opiskelijoitten asuntotilannet- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7280: ta olisi yhteiskunnallekin edullista vapauttaa ve- sen,
7281: ronalaisuudesta sellaiset eläkkeensaajalle tulevat
7282: kohtuulliset vuokratulot, joita hän voi saada että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin si-
7283: vuokratessaan osan asunnostaan opiskelijalle. ten, että verotuslainsäädäntöön tehtäiszin
7284: Käytännössä ja väärinkäytösten estämiseksi tämä muutokset vapauttamaila valtion- ja kun-
7285: voisi tapahtua niin, että opiskelija saisi koulus- nallisverotuksen alaisuudesta ne kohtuul-
7286: taan erikoislomakkeen, johon merkittäisiin opin- liset vuokratulot, jotka eläkkeensaajalla
7287: tojaosa suorittavan koulun nimi, vuokranantaja, on mahdollisuus saada ottaessaan opiske-
7288: asunnon koko ja siihen kuuluvat mukavuudet ja ltj'an vuokralaisekseen.
7289:
7290: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
7291:
7292: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Reino Karpola
7293: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Tuula Paavilainen
7294: Lea Sutinen
7295: 178 1984 vp.
7296:
7297: Toivomusaloite n:o 161
7298:
7299:
7300:
7301:
7302: Törnqvist ym.: Ilomantsin turvebrikettitehtaan käynnistämisestä
7303:
7304:
7305: Eduskunnalle
7306:
7307: Ilomantsin alueella on Vapon ja Geologisen Parhaimmillaan Vapo on Ilomantsissa työllistä-
7308: tutkimuslaitoksen toimesta suoritettujen tutki- nyt n. 180 henkilöä. Nyt kuitenkin Ilomantsin
7309: musten mukaan n. 7 000 ha turvetuotantokel- turvebrikettitehdas on pysäytetty määräämättö-
7310: poista suota. Turvemääräksi on arvioitu n. 49 mäksi ajaksi ja työntekijät sanottu irti. Samoin
7311: milj. m 3 ja soiden keskisyvyys on n. 2,5 m. turvesoiden tuotanto on pysähdyksissä ja viimei-
7312: Turvetuotanto alkoi Vapon toimesta kunnan setkin työntekijät 1omautettu v. 1984 alussa tois-
7313: omistamalla suolla v. 1974. Turpeen jatkojalos- taiseksi. Tuotannon pysäyttäminen on aiheutta-
7314: tusta varren valmistui Ilomantsiin v. 1980 briket- nut kunnalle lyhyellä aikavälillä yli 100 työpai-
7315: titehdas, jonka tuotanto oli 35 000 tn eli Ilo- kan menetyksen, joka kunnan työllisyystilanteen
7316: mantsin soiden vuoden tuotanto 300 000 m 3 . huomioiden on kohtuutonta.
7317: Turvebrikettitehtaan rakentamista Ilomantsiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
7318: hallitus perusteli v. 1978 sillä, että tuontipoltto- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7319: aineiden vaihtotaseelle aiheuttaman rasituksen sen,
7320: vähentämiseksi on energiahuollon erääksi tavoit-
7321: teeksi asetettu kotimaisen polttoainetuotannon että hallt"tus vzipymättå" ryhtyisi toi-
7322: kehittäminen ja lisääminen. Ilomantsin soilla on menpiteisiin Ilomantsin turvebrikettiteh-
7323: tuotantokunnossa olevaa suota n. 1 000 ha ja taan käyntiin saattamiseksi ja turvetuo-
7324: työn alla 3 300 ha. tannon jatkuvuuden turvaamiseksi.
7325:
7326: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
7327:
7328: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
7329: Reino Karpola Reino Jyrkilä
7330: Lea Sutinen
7331: 1984 vp. 179
7332:
7333: Toivomusaloite n:o 162
7334:
7335:
7336:
7337:
7338: Vainio ym.: Verovapauden myöntämisestä itsensä työllistävälle
7339: henkilölle
7340:
7341:
7342: Eduskunnalle
7343:
7344: Työttömyyden poistamiseksi tarvitaan uusia Edellä mam1tuin perustein ehdotamme kun-
7345: ennakkoluulottomia ideoita. Tällöin myöskään nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7346: ihmisten itsensä oma-aloitteisuutta ei pidä vä- sen,
7347: heksyä. Yksi vaikuttava keino olisi myöntää vii-
7348: den vuoden verovapaus työttömälle henkilölle, että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
7349: joka työllistää itsensä. Tällöin asianomainen voisi vitden vuoden verovapauden aikaansaa-
7350: harjoittaa itsenäistä ammattia tai perustaa pien- miseksi työttömälle henktlölle, joka työl-
7351: yrityksen. listää itsensä itsenäisenä ammatinharjoit-
7352: tajana tai yrittäjänä.
7353:
7354: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7355:
7356: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
7357: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Reijo Enävaara
7358: Liisa Arranz
7359: 180 1984 vp.
7360:
7361: Toivomusaloite n:o 163
7362:
7363:
7364:
7365:
7366: Vainio ym.: Jatko- ja uudelleenkoulutuksen kustannusten verovä-
7367: hennyskelpoisuudesta
7368:
7369:
7370: Eduskunnalle
7371:
7372: Eri ammattien kehittyminen ja jatkuvasti tek- tästä aiheutuneita kuluja verotuksessaan. Tämä
7373: nistyvä maailma edellyttävät kaikilta kansalaisilta on epäkohta, joka tulee korjata.
7374: yhä pitempää koulutusta ja perehtymistä ammat-
7375: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
7376: tiin. Yhteiskunnan tulee kaikin käytettävissään
7377: me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7378: olevin keinoin pyrkiä kannustamaan kansalaisten vomuksen,
7379: omatoimista koulutusta ja itsensä kehittämistä.
7380: Tähän tulee luoda myös riittävät taloudelliset
7381: edellytykset. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
7382: Tällä hetkellä koulutuskustannusten verovä- rotusta koskevien säännösten muuttami-
7383: hennyskelpoisuudessa erityisesti ammatissa toimi- seksi niin, että jatko- ja uudelleenkoulu-
7384: van väestön osalta on pahoja puutteita. Työnan- tuskustannukset olisivat verovelvolliselle
7385: tajan lähettäessä työntekijänsä jatkokoulutukseen vähennyskelpoisia kuluja myös stfloin,
7386: ovat kulut vähennyskelpoisia, mutta työntekijän kun asianomainen on oma-aloitteisesti
7387: hakeutuessa oma-aloitteisesti jatko- tai uudel- hakeutunut jatko- tai uudelleenkoulu-
7388: leenkoulutukseen, ei hän useinkaan saa vähentää tukseen.
7389:
7390: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7391:
7392: Mikko Vainio Pentti Skön Liisa Arranz
7393: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Helvi Koskinen
7394: Reijo Enävaara
7395: 1984 vp. 181
7396:
7397: Toivomusaloite n:o 164
7398:
7399:
7400:
7401:
7402: Vainio ym.: Vuorotyölisän verotuksen potstamtsesta
7403:
7404:
7405: Eduskunnalle
7406:
7407: Vuosi vuodelta kiristynyt verotus on johtanut korvaus ennemminkin hankalasta työajasta kuin
7408: siihen kestämättömään tilanteeseen, että erityi- tehdystä työstä ja siksi sen tulisi olla mieluimmin
7409: sesti erilaisia lisiä ja ylitöitä verotetaan raskaasti. kokonaan veroista vapaata.
7410: Enoakanpidätys näistä tuloista on säännönmu-
7411: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
7412: kaisesti ainakin 50 %, ja lopullinen vero saattaa
7413: me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7414: kohota vielä tätäkin korkeammaksi. vomuksen,
7415: Erityisen epäoikeudenmukaista verotuksen
7416: osalta on se, että raskaasta tai hankalasta työstä
7417: tai työajasta maksettavat korvaukset joutuvat ras- että hallitys ryhtyisi kiireellisiin toi-
7418: kaimmin verotetuiksi. Näin on mm. vuorotyöli- menpiteisiin vuorotyölisän verotuksen ko-
7419: sän osalta, jota verotetaan kuin ylityöstä saatua konaan poistamiseksi tai ainakin voimak-
7420: tuloa. Tämä ei ole oikein, sillä vuorotyölisä on kaasti keventämiseksi.
7421:
7422: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7423:
7424: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
7425: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Reijo Enävaara
7426: Liisa Arranz
7427: 182 1984 vp.
7428:
7429: Toivomusaloite n:o 165
7430:
7431:
7432:
7433:
7434: Vainio ym.: Päivärahojen verotuskäytännöstä
7435:
7436:
7437: Eduskunnalle
7438:
7439: Lukuisat työntekijät joutuvat joko työskentele- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7440: mään vieraalla paikkakunnalla tai työn takia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7441: matkustamaan. Heille maksetaan kustannusten sen,
7442: korvauksena päivärahaa. Vieläkin tapahtuu, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisizn
7443: päivärahasta verotetaan. Erityisesti näin on ta- tarvittavien esitysten antamiseksi edus-
7444: pahtunut ns. komennusmiesten kohdalla. kunnalle päivärahan verovapautta koske-
7445: Päivärahaoikeus verotuksessa tulisi hyväksyä vien lakien muuttamiseksi niin, että tul-
7446: myös yksityisille pienyrittäjille ammattiautoilijat kinnat päivärahansaajan vahingoksi lop-
7447: mukaan lukien. Näin valitettavasti pääsääntöises- puvat sekä ettiipåivårahaoikeus täysimää-
7448: ti ei tapahdu. räisenä koskee myös pienyrittäjiä.
7449: Päivärahan verottomuutta koskevia lakeja on
7450: selvennettävä, jotta eri verolautakuntien erilaiset
7451: tulkinnat loppuvat.
7452:
7453: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7454:
7455: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
7456: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Reijo Enävaara
7457: Liisa Arranz
7458: 1984 vp. 183
7459:
7460: Toivomusaloite n:o 166
7461:
7462:
7463:
7464:
7465: Vainio ym.: Äitiys- ja sairauspäivärahan saattamisesta verovapaaksi
7466:
7467:
7468:
7469: Eduskunnalle
7470:
7471: Äitiys- ja sairauspäivärahajärjestelmää on edus- SMP katsoo, että sairauspäivärahan tulisi olla
7472: kunnan säätämällä lailla muutettu siten, että kaikille samansuuruinen ja verovapaata tuloa.
7473: päivärahojen suuruus riippuu asianomaisen tu- Sairauspäiväraha tulisi aluksi määrätä ainakin 60
7474: loista ilman ylärajaa sekä että ne ovat veronalaista markaksi päivässä. Sama koskee äitiysrahaa.
7475: tuloa. Pienin päiväraha on edelleen häpeällisen Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
7476: pieni, vain 27,50 markkaa päivältä, samaan ai- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7477: kaan kun suurimmat päivärahat saattavat nousta vomuksen,
7478: lähes 3 000 markkaan päivältä. Kansalaiset on
7479: saatettu keskenään taloudellisesti karkeasti eriar- että hallitus antaisi eduskunnalle kii-
7480: voiseen asemaan siitäkin huolimatta, että sairas- reesti esityksen äitiys- ja sairauspäivära-
7481: tamisen kustannukset ovat kaikille samansuurui- han palauttamiseksi verovapaaksi tuloksi
7482: set. ja sen määräå'miseksi kailulle samansuu-
7483: ruiseksi, ainakin 60 markaksi päivältä.
7484: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7485:
7486: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
7487: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Reijo Enävaara
7488: Liisa Arranz
7489: 184 1984 vp.
7490:
7491: Toivomusaloite n:o 167
7492:
7493:
7494:
7495:
7496: Vainio ym.: Invalidivähennysten korottamisesta
7497:
7498:
7499: Eduskunnalle
7500:
7501: Invalidivähennykset verotuksessa ovat sekä riit- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7502: tämättömät että jääneet lisäksi jatkuvan inflaa- vomuksen,
7503: tion vuoksi vuosi vuodelta jälkeen siitä, mitä ne
7504: lakeja säädettäessä reaaliarvoltaan olivat. Tämän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin in-
7505: vuoksi tulisi invalidivähennyksiä voimakkaasti valzdivå'hennysten voimakkaasti korotta-
7506: korottaa ja sitoa ne täysimääräisesti indeksiin. miseksi verotuksessa ja niiden sitomiseksi
7507: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam- täysimääräisesti indeksiin.
7508:
7509: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7510:
7511: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
7512: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Reijo Enävaara
7513: Liisa Arranz
7514: 1984 vp. 185
7515:
7516: Toivomusaloite n:o 168
7517:
7518:
7519:
7520:
7521: Vainio ym.: Yksityiskotiin sijoitetun lapsen huoltamisesta myönnet-
7522: tävistä veronhuojennuksista
7523:
7524:
7525: Eduskunnalle
7526:
7527: Verovelvollisille, jotka ovat verovuoden ajan joilla on oma koti omasta takaa. Lisäksi lapsen
7528: huoltaneet omaa tai ottolastaan, myönnetään sopeuttaminen uuteen kotiin ja omaksuminen
7529: valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa ve- perheenjäseneksi ei suju ilman hyvää tahtoa ja
7530: ronhuojennuksia. Veroluokan määräytyminen ja määrättyä sosiaalista mieltä eikä myöskään ilman
7531: verosta tehtävä vähennys valtionverotuksessa, tu- lisäkustannuksia, joita ei läheskään korvaa se
7532: losta tehtävä lapsivähennys kunnallisverotuksessa vähäinen hoitomaksu, jonka kunta tai jokin muu
7533: ja ns. koulutusvähennys ovat tietenkin paikal- yhteiskunnan järjestö suorittaa. Lisäksi on otetta-
7534: laan, sillä tulonmuodostuksessa ei eräitä poik- va huomioon, että laitoshoito yleensä tulee yh-
7535: keuksia lukuun ottamatta oteta huomioon tulon- teiskunnalle taloudellisesti kalliimmaksi kuin yk-
7536: saajan perheolosuhteita. sityinen koti.
7537: Edellä esitetty on kaikki oikein. Kuitenkin On kohtuutonta, että mainittuja, yksityiskotei-
7538: epäkohtana on pidettävä sitä, että vain oman hin sijoitettuja lapsia ei verotuksessa voida ottaa
7539: lapsen tai ottolapsen huoltaminen tuottaa oikeu- huomioon samalla tavoin kuin perheen omta
7540: den veronhuojennukseen. "Vieras" lapsi per- lapsia.
7541: heessä, jos ja kun siihen suhtaudutaan samalla
7542: tavoin kuin omaan lapseen, tuo myös mukanaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7543: elinkustannusten lisäyksen, monasti myös suu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7544: remman lisäyksen kuin omien lasten kohdalla, ja sen,
7545: alentaa siten perheen veronmaksukykyä. että hallitus ryhtyisi kiireelliszin toi-
7546: Yhteiskunnan kannalta on erittäin tärkeätä, menpiteisiin sellaisen lainmuutoksen ai-
7547: että näiden turvattomien saanti yksityiskotiin kaansaamiseksi, että yksityiskotiin szjoite-
7548: saataisiin turvatuksi. Lastensuojelun tarkoitukse- tun lapsen huoltamisesta valtion- ja kun-
7549: na lisäksi on, että turvattomien lasten ollessa nallisverotuksessa myönnettäisiin samat
7550: kysymyksessä saataisiin ko. lapset mahdollisuuk- veronhuojennukset kuin oman tai otto-
7551: sien mukaan samaan asemaan kuin ne lapset, lapsen huoltamisesta.
7552:
7553: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7554:
7555: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
7556: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Reijo Enävaara
7557: Liisa Arranz
7558: 186 1984 vp.
7559:
7560: Toivomusaloite n:o 169
7561:
7562:
7563:
7564:
7565: Vainio ym.: Aloitepalkkioiden saattamisesta verottomaksi tuloksi
7566:
7567:
7568: Eduskunnalle
7569:
7570: Aloitepalkkioiden ankara verotus on aiheutta- on tukahdutettu. Verotuksen poistaminen aloite-
7571: nut sen, että tehtyjen aloitteiden määrä maas- palkkioilta olisi koko yhteiskuntamme etu.
7572: samme on erittäin pieni verrattuna muihin sivis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
7573: tysmaihin. Verotus on kohtuuton sekä palkkion oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7574: maksajan - työnantajan - että aloitteen tekijän sen,
7575: kannalta katsottuna.
7576: Aloitepalkkioiden verotuksen poistaminen tu- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta aloi-
7577: lisi nopeasti hyödyttämään koko yhteiskuntaa sen tepalkkiot olisivat stipendiin verrattavaa
7578: sijaan, että nykyisellä verotuksella aloitteellisuus verotonta tuloa.
7579:
7580: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7581:
7582: Mikko Vainio Pentti Kettunen Reijo Enävaara
7583: Pentti Skön Liisa Arranz Lea Mäkipää
7584: Helvi Koskinen
7585: 1984 vp. 187
7586:
7587: Toivomusaloite n:o 170
7588:
7589:
7590:
7591:
7592: Vainio ym.: Naapuriavun verotuksen poistamisesta
7593:
7594:
7595: Eduskunnalle
7596:
7597: Yhteiskunnan toimesta on käynnistetty hyök- tävät voimiensa tunnossa ovat aloittaneet tässäkin
7598: käys tavallisia ihmisiä vastaan, kun ihmiset autta- suhteessa hyökkäyksen tavallista ihmistä kohtaan.
7599: vat toinen toistaan ja tekevät vastavuoroisuusperi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
7600: aatteella niitä toisen tarvitsemia töitä, joita kukin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7601: asianomainen pystyy tekemään ja osaa tehdä.
7602: Hyökkäystä on voimistettu nimittämällä tätä toi- että hallitus ryhtyisi toimiin verotuksen
7603: mintaa kuutamourakoinniksi. Naapuriavusta ei niin järjestämiseksi, että naapunapu kai-
7604: kuitenkaan koskaan Suomessa aikaisemmin ole kissa olosuhteissa olisi verovapaa eikä
7605: peritty veroja ennen kuin vasta nyt, kun valtaapi- kansalaista pelote/taisi verouhkaukszlla.
7606:
7607: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7608:
7609: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
7610: Lea Mäkipää Liisa Arranz Pentti Kettunen
7611: Reijo Enävaara
7612: 188 1984 vp.
7613:
7614: Toivomusaloite n:o 171
7615:
7616:
7617:
7618:
7619: Vainio ym.: Kotimaassa vietetyn loman vaikutuksesta ulkomailla
7620: työskentelevän henkilön verotukseen
7621:
7622:
7623: Eduskunnalle
7624:
7625: Ulkomailla työskennelleitä on verotuksessa mahdollisimman paljon lomia kotimaassa, tulisi
7626: kohdeltu mielivaltaisesti siten, että kun asian- tästä syystä verotusta muuttaa niin, että loma-
7627: omainen ulkomailla työskentelevä on pitänyt ajat eivät vähentäisi kokonaisulkomaillaoleskelu-
7628: lomia kotimaassa, jolloin lomat on vähennetty aikaa.
7629: ns. ulkomaillaoleskeluajasta, niin seurauksena on
7630: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
7631: ollut se, että asianomaisella ei ole verottajan
7632: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7633: mielestä ollut vaadittavaa yhden koko vuoden
7634: oleskeluaikaa ulkomailla, jolloin asianomainen
7635: on saattanut joutua kaksinkertaisen verotuksen että hallitus ryhtyisi toimti'n ulkomatlla
7636: kohteeksi maksaessaan veroa sekä ulkomaille että työskentelevien verotusasian järjestämi-
7637: Suomeen. Koska perhe- ja muiden asioiden takia seksi mi'n, että kotimaassa oleskeltu loma
7638: on paikallaan, että asianomainen saa viettää ei johda verotuksen kiristymiseen.
7639:
7640: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7641:
7642: Mikko Vainio Pentti Skön Liisa Arranz
7643: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Helvi Koskinen
7644: Reijo Enävaara
7645: 1984 vp. 189
7646:
7647: Toivomusaloite n:o 172
7648:
7649:
7650:
7651:
7652: Vainio ym.: Määrärahasta pienituloisten kunnallisveron alentami-
7653: seksi
7654:
7655:
7656: Eduskunnalle
7657:
7658: Viimeaikaiset hallitukset ovat esittäneet valtion verojen välityksellä. SMP ei voi hyväksyä tällaista
7659: tulo- ja menoarvioon näennäisiä veronalennuksia talouspolitiikkaa.
7660: tavalliselle kansalaiselle. Todellisuudessa nämä SMP katsoo, että verohelpotukset maassamme
7661: veronalennukset eivät vastaa edes inflaation ai- on ensisijaisesti annettava kunnallisveroissa. Tä-
7662: heuttamaa verorasitusten lisäystä. Näin ollen seli- mä tekee oikeutta kansamme laajoille kerroksille.
7663: tykset verohelpotuksista ovat täysin katteettomia. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7664: Veronkorotuksia sen sijaan on tapahtunut, kuten taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7665: viime aikoina olemme voineet havaita.
7666: Mutta kaiken kukkuraksi hallitukset ovat täy- että hallitus ryhtyessään laatimaan ensi
7667: sin unohtaneet kunnallisverot ja niiden jatkuvan vuoden talousarviota ottaisi nittävän
7668: kasvun. Kuitenkin kunnallisverot erityisesti rasit- määrärahan tulo- ja menoarvioesitykseen
7669: tavat kansamme enemmistöä ja pienituloisia. Hal- rahalliseen tukeen kunmlle käytettäväksi
7670: litus on siis veroesityksissään suosinut suurituloi- ylimääräisinä veronhuojennusavustuksina
7671: sia ja suuryrityksiä, mutta unohtanut tavalliset pienituloisille kansalaiszlle, niin että he
7672: kansalaiset ja tarkoituksellisesti suunnitellut lisät- saavat todellisen verohelpotuksen tarpee-
7673: täväksi heidän verorasitustaan erityisesti kunnallis- seensa kunnallisveroissa.
7674:
7675: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7676:
7677: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
7678: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Reijo Enävaara
7679: Liisa Arraz
7680: 190 1984 vp.
7681:
7682: Toivomusaloite n:o 173
7683:
7684:
7685:
7686:
7687: Vainio ym.: Kesämökkien verotuksen alentamisesta
7688:
7689:
7690: Eduskunnalle
7691:
7692: Kesämökkien verotus on koko ajan kiristynyt. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
7693: Kesämökin vero saattaa jo varsin pienestä mökis- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7694: tä nousta 1 000 mk:aan vuodessa. Monet käyttä-
7695: vät kesämökkejä varsin pienen osan vuodesta.
7696: Kuitenkin on tärkeätä, että asutuskeskusten ja että hallitus selvityttäisi miten kesä-
7697: kaupunkien ihmisillä on oikeus viettää osa ajas- mökkien verotusta voitaisiin helpottaa ja
7698: taan lähellä luontoa ja ympäristöä. Tämän vuoksi tehdä se ozkeudenmukaiseksi.
7699: ei pidä tätä elämänmuotoa tehdä mahdottomaksi
7700: kiristämällä kesämökkien ja vastaavien verotusta.
7701:
7702: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7703:
7704:
7705: Mikko Vainio Pentti Skön Liisa Arranz
7706: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Helvi Koskinen
7707: Reijo Enävaara
7708: 1984 vp. 191
7709:
7710: Toivomusaloite n:o 174
7711:
7712:
7713:
7714:
7715: Vainio ym.: Pienehköjen vakuutuskorvausten verovapaudesta
7716:
7717:
7718: Eduskunnalle
7719:
7720: Uusien säännösten mukaan katsotaan kaikki kaan tulisi verottaa, kuten ei kansalaisten tuloa
7721: pienimmätkin tapaturma- ja liikennevakuutus- muutoinkaan siltä osin kuin se jää alle vähim-
7722: korvaukset verotettavaksi tuloksi. Näin on tapah- mäistoimeentulon tason.
7723: tunut sellaistenkin pienten elinkorkojen osalta,
7724: jotka eivät vuosiin tai vuosikymmeniin ole nous- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
7725: seet ja joista siis puuttuu indeksiturva. Tällaisista me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7726: pienistä ja jo muutoinkin inflaation syömistä vomuksen,
7727: korvauksista peritään nyt veroa 30 %, jopa
7728: 50 % , mikä on merkinnyt näiden korvausten että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
7729: merkityksen häviämistä jopa lähes kokonaan. tei.riin lain muuttamiseksi siten, että pie-
7730: Kuitenkin ne on aikanaan määrätty todellisen net tapaturmavakuutuslain ja lzikenneva-
7731: haitan korvaamiseksi eikä yhteiskunnalla pitäisi kuutuslain mukaiset korvaukset ja elinko-
7732: olla moraalista oikeutta niiden mitätöimiseen. rot vapautettaiszin verosta.
7733: Pieniä tapaturmavakuutuksen ja liikenneva-
7734: kuutuksen korvauksia ei SMP:n käsityksen mu-
7735:
7736: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7737:
7738: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
7739: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Reijo Enävaara
7740: Liisa Arranz
7741:
7742:
7743:
7744:
7745: 14 4284001987
7746: 192 1984 vp.
7747:
7748: Toivomusaloite n:o 175
7749:
7750:
7751:
7752:
7753: Vainio ym.: Geologisen tutkimuslaitoksen toiminnan tehostamises-
7754: ta Lopella
7755:
7756:
7757: Eduskunnalle
7758:
7759: Lopella sijaitsee Geologisen tutkimuslaitoksen vaikeuttaa, vaan sille tulisi varata nopea ja estee-
7760: työvälinevarasto ja korjaamo sekä tutkimustulos- tön työskentelemismahdollisuus.
7761: ten tarkastus, lajittelu ja taltiointi. Alueella si- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
7762: jaitsevat rakennukset sallisivat nykyistä tehok- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7763: kaampaa työskentelyä, jota nyt rajoittaa henkilös-
7764: töpula. Tällöin asiat ruuhkautuvat ja viivästyvät. että hallitus ryhtyisi lainsäädännölliszin
7765: On esitetty, että laitoksen henkilökuntaa tulisi ja muihin tarvittaviin toimenpiteisiin Lo-
7766: lisätä. Kun otamme huomioon sen, että geologi- pella sijaitsevan Geologisen tutkimus-
7767: set tutkimukset muodostuvat entistä tärkeäm- laitoksen toiminnan tehostamiseen lisää-
7768: miksi malmivarojemme selvittelyssä ja maape- mällä sinne asianomaisen alan työnteki-
7769: rämme saastumisen tarkkailussa ei saisi tätä työtä jöitä.
7770:
7771: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
7772:
7773: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
7774: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Reijo Enävaara
7775: 1984 vp. 193
7776:
7777: Toivomusaloite n:o 176
7778:
7779:
7780:
7781:
7782: Vainio ym.: Nastolan virastotalon rakennussuunnittelun käynnistä-
7783: misestä
7784:
7785:
7786: Eduskunnalle
7787:
7788: Nastola on Lahden kainalossa, kuitenkin Nas- vakuutustoimistojen palvelujen käyttöä eneneväs-
7789: tolan keskuspalveluja käyttää tällä hetkellä noin sä määrin.
7790: 15 000 asukasta. Asukkaat joutuvat hakemaan Nastola tarvitsee teollisuusvaltaisena kuntana
7791: valtion palvelut pääasiassa Lahdesta, johon Nas- myös oman vakinaisen työvoimatoimiston sekä
7792: tolasta tulee keskimäärin parikymmentä kilomet- toimipisteen. Ammattikurssitoiminta ja suojatyö-
7793: riä. keskustoiminta lisäävät em. toimipisteen tarvet-
7794: Keskikokoisen kaupungin läheisyydessä olevana ta.
7795: teollistuneena kuntana Nastola tarvitsee välttä- Myös kansaneläkelaitoksen ja verotoimiston
7796: mättä omat toimitilat myös poliiseille. Tästa toimitilat tulisi sijoittaa Nastolan keskustaan.
7797: kuntien yhteisenä esityksenä on Hollolan nimis-
7798: miespiirin jakaminen Hollolan ja Nastolan nimis- Edellä mainitut tarpeet huomioiden kunta voi
7799: osoittaa virastotaloa varten rakennuspaikan kes-
7800: miespiireiksi.
7801: Myös posti toimii jo nykyisellään suhteettoman kusta-alueelta.
7802: ahtaissa tiloissa, ja vuoteen 1982 mennessä sen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7803: tilan tarve kasvaa ainakin kaksinkertaiseksi tiloi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7804: hin verrattuna.
7805: Myös sairauspalvelujen jakelu on välttämätöntä että hallitus ryhtyisi ktireellisiin toi-
7806: saada pysyvästi oman kunnan keskustaan. Ter- menpiteisiin Nastolan virastotalon raken-
7807: veyskeskuksen valmistuminen on lisännyt sairaus- nussuunnittelun käynnistämiseksi.
7808:
7809: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7810:
7811: Mikko Vainio Pentti Kettunen
7812: Pentti Skön Helvi Koskinen
7813: Reijo Enävaara
7814: 194 1984 vp.
7815:
7816: Toivomusaloite n:o 177
7817:
7818:
7819:
7820:
7821: Valli ym.: Vesistöjen säännöstelystä maksettavien korvausten vero-
7822: vapaudesta
7823:
7824:
7825: Eduskunnalle
7826:
7827: Viime vuosina on useimmat 1950-60-luvuilla noudatettu verotuskäytäntö tuntunut asianosai-
7828: tapahtuneesta voimalaitosten rakentamisesta joh- sista erittäin kohtuuttomalta. Se on loukannut
7829: tuneet korvausasiat saatu päätökseen ylimmissä oikeustajua ja heikentänyt kansalaisten mahdolli-
7830: oikeusasteissa. Esimerkiksi vesiylioikeus teki suuksia kalavesien järkevään hoitoon sitä suuresti
7831: 22.1.1982 päätöksen luvan myöntämisestä Oulu- vahingoittaneen säännöstelyn jälkeen. Säännöste-
7832: järven vedenjuoksun säännöstelyyn. Samalla se lyn haittoja ei siten tosiasiassa ole korvattu,
7833: määräsi säännöstelijän maksamaan aiheutuneista vaikka lainsäädännössä on lähdetty täyden kor-
7834: vahingoista ja haitoista korvauksia yksityisille, vauksen periaatteesta.
7835: jakokunnille, kunnille ja valtiolle yhteensä kor-
7836: koineen n. 10 miljoonaa markkaa. Suurimmat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7837: yksittäiset jakokunnan saarnat korvaukset ovat n. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7838: 1,5 milj. markkaa. Oulujoki Oy on maksanut sen,
7839: nämä korvaukset v. 1982. Sama tilanne vallitsee
7840: useimmissa voimalaitosvesistöissä.
7841: Tulo- ja varallisuusverolain tulkinnan mukaan että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
7842: sekä korvaukset että korot ovat veronalaista tuloa. tulo- ja varallisuusverolain muuttamiseksi
7843: Jakokunnat ja yksityiset joutuvat palauttamaan siten, että vesistöjen säännöstelystä mak-
7844: huomattavan osan saamistaan varoista jälkikäteen settavat korvaukset vapautettazszin koko-
7845: veroina. Käytännössä tämä on merkinnyt jopa naan verosta tai että verojen katoksi ase-
7846: 50%. tetaan esim. 30 %, sekä" siten, että muu-
7847: Menettely on aiheuttanut useita verovalituksia. tokset olzsi saatava voimaan jo vuoden
7848: Kymmenien vuosien oikeustaistelujen jälkeen on 1983 verotuksessa sovellettaviksi.
7849:
7850: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
7851:
7852: Sakari Valli Riitta Jouppila Hannu Kemppainen
7853: Eeva Turunen Aarno von Bell Arvo Kemppainen
7854: Pentti Kettunen
7855: 1984 vp. 195
7856:
7857: Toivomusaloite n:o 178
7858:
7859:
7860:
7861:
7862: Vihriälä ym.: Kokonaisenergialaitoksen rakentamisesta jalasjärvelle
7863:
7864:
7865: Eduskunnalle
7866:
7867: Jalasjärven Lämpö Oy:n kaukolämpöverkoston liian pieneksi, joten energian hinta ei olisi ollut
7868: rakentamisessa on edetty siihen vaiheeseen, että kilpailukykyinen muihin vaihtoehtoihin nähden.
7869: lämmöntuotto peruskuorman osalta on järkevää Hanke jätettiin tuolloin ''lepäämään'' .
7870: ja taloudellista toteuttaa kiinteällä polttoaineella. Ennen kuin Jalasjärven Lämpö Oy:n kiinteän
7871: Tämä merkitsee sitä, että yhtiön tulisi rakentaa polttoaineen laitoksen rakentamisesta päätetään
7872: n. )-6 MW:n kiinteän polttoaineen laitos vuo- lopullisesti tulisi vielä selvittää kokonaisenergia-
7873: teen 1987 mennessä. Investoinnin kokonaishinta laitoksen toteutusmahdollisuudet.
7874: johtoverkkoineen on noin 9 milj. markkaa, josta Aikaisempien selvitysten valossa kokonaisener-
7875: lämpökeskuksen osuus on n. 6-7 milj. markkaa. gialaitoksen rahoitus tulisi saada järjestetyksi seu-
7876: Kiinteän polttoaineen käyttöönotto voi tapah- raavasti:
7877: tua perinteisen lämpökeskuksen avulla tai koko- Laitoksen kokonaishinta n. 30 milj. mk
7878: naisenergialaitoksen avulla, jolloin laitoksessa Energialaitoskiinteistö Oy:n
7879: tuotetaan sekä sähköä että lämpöä. rahoitusvastuu n. 15 milj. mk
7880: Suomen johtavat alan yritykset Wärtsilä ja Valtionavustukset KTM 1TVM
7881: Ahlström ovat yhteistyössä tutkineet KTM:n ra- (n. 50 %) n. 15 milj. mk
7882: hoituksen turvin kaasutusdieselvoimalaitoksen Ottaen huomioon, että pelkkä lämpökeskus
7883: toteutusmahdollisuuksia ja saadut tutkimus- maksaa n. 7 milj. markkaa jää edellä kuvatussa
7884: tulokset osoittavat, että laitoksen rakentaminen rahoitushankkeessa lisärahoitustarvetta n. 8-9
7885: on teknisesti mahdollista. milj. markkaa, jonka vastineeksi kuntaan saatai-
7886: Onkin ilmeistä, että tutkimuksien pohjalta siin sähkövoimalaitos.
7887: tullaan Suomessa rakentamaan käytännön olo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
7888: suhteisiin kaasutusdieselvoimalaitos. Energiatar- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7889: peen kysynnän sekä kiinteän polttoaineen saata-
7890: vuuden johdosta sopisi hyvin koerakentamiskoh- että hallitus selvittäisi kokonaisenergia-
7891: teeksi esimerkiksi Jalasjärvi. laitoksen rakentamismahdollisuudet ja-
7892: Jalasjärven Sähkö Oy on teettänyt Ekono lasjärvelle ja myönteisessä tapauksessa an-
7893: Oy:llä v. 1981 alustavat selvitykset kyseisen lai- taisi välittömästi esitykset valtion rahoi-
7894: toksen taloudellisesta kannattavuudesta. Tällöin tustoimenpiteik.si laitosta perustettaessa.
7895: päädyttiin siihen, että valtionosuus n. 20 % jää
7896:
7897: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
7898:
7899: Jukka Vihriälä Aapo Saari Urho Pohto
7900: 196 1984 vp.
7901:
7902: Toivomusaloite n:o 179
7903:
7904:
7905: Vihriälä ym.: Lisäyksestä valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon
7906: Vapolle suonvuokraussopimusten kohtuullistamiseen
7907:
7908:
7909: Eduskunnalle
7910:
7911: Valtion polttoainekeskus ja sitä edeltänyt yhtiö 50 milj. markkaa. Vuokraperiaatteella kustan-
7912: teki suonvuokraussopimuksia vuodesta 1959 aina nukset olisivat n. 1,6-6 milj. markkaa. Valtio-
7913: vuoden 1980 loppuun saakka. Tänä aikana niitä varainministeriölle tehtiin asiasta aikoinaan esi-
7914: tehtiin yksityisten kanssa kaiken kaikkiaan tys, jossa lähdettiin 25-30 miljoonan markan
7915: 23 000 ha:n osalta; lisäksi tehtiin jonkin verran suuntaamisesta tarkoitukseen niistä varoista, jot-
7916: sopimuksia myös metsähallituksen, kuntien ja ka ovat säästyneet maanhankinnasta. Lisäbudje-
7917: yhteisöjen kanssa. Sopimukset olivat yleensä pit- tissa v.1983 tähän kohtuullistamiseen myönnet-
7918: käaikaisia sopimusajan ollessa 40-50 vuotta. tiin varoja loppujen lopuksi 10 miljoonaa mark-
7919: Vuokrataso oli määrätty markkamääräisesti, läh- kaa. Samanaikaisesti VAPO Oy osti runsaasti
7920: tien noin 4 mk/ha/v. maita, jolloin kohruullistamistarkoitukseen jäi
7921: 1.1.1981 astui voimaan MTK:n ja tärkeimpien ainoastaan 15 miljoonaa markkaa, mikä kuiten-
7922: turvetuottajien välinen yleissopimus, jota ovat kin oli 5 miljoonaa markkaa enemmän kuin
7923: noudattaneet kaikki alalla toimivat yritykset. Tä- lisäbudjetissa oletettiin.
7924: nä aikana suonomistajat ovat todenneet, miten Säästyneistä maanhankintavaroista olisi edel-
7925: energian hinta on noussut ja vanhat sopimukset leen mahdollista kuluvan vuoden tulo- ja meno-
7926: jääneet jälkeen hintatasosta. Pinta-alavuokra on arvion puitteissa siirtää 15 miljoonaa markkaa ns.
7927: tällä hetkellä n. 40-50 mk/ha/v. Viimeisen vanhojen suonvuokraussopimusten kohruullista-
7928: kolmen vuoden ajan ko. 2 500 suonomistajaa miseen. Kohtuullistamisen tekninen suorittami-
7929: ovatkin vaatineet pääsyä tasa-arvoiseen asemaan nen edellyttäisi määrärahan myöntämistä siirto-
7930: niiden kanssa, jotka ovat tehneet sopimuksen määrärahana. Esitettävän summan ollessa vain
7931: myöhemmin. osa suonvuokratyöryhmän toteamasta tarpeesta
7932: Vuoden 1983 alusta saatiin oikeustoimilakiin (50-70 milj. mk) tulee avustuksen käyttö olla
7933: muutos, joka mahdollistaa sovittelumenettelyn mahdollista turvemassan oston lisäksi myös koh-
7934: käyttämisen niissä tapauksissa, joissa sopimus on ru~llistamiseen liittyvien vuokranlisäysten maksa-
7935: ollut kohtuuton. Samanaikaisesti saatiin myös miseen.
7936: turvekomitean lausunto asiasta. Niin ikään oi-
7937: keuskanslerin lausunnossa on kohtuuttomuus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
7938: vanhojen suonvuokraussopimusten osalta todet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7939: tu. Talvella 1983 kauppa- ja teollisuusministeri-
7940: össä asetettiin työryhmä, joka esityksessään myö- ettå" hallitus antaisi eduskunnalle esi-
7941: hemmin totesi vaihtoehtoina olevan joko turve- tyksen 15 000 000 markan määrärahan
7942: massan ostamisen ja maapohjan säilyttämisen ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
7943: suonomistajalla tai vuokran korottamisen yleisso- 1984 tulo- ia menoarvioon VAPO Oy :IIe
7944: pimuksen edellyttämälle tasolle. käytettäväksi ennen 1.1.1981 tehty/en
7945: Mikäli sopimusten kohtuullistaminen tapah- suonvuokraussopimusten kohtuullistami-
7946: ruisi turvemassan ostamisella, hinnaksi tulisi n. seen.
7947:
7948: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
7949:
7950: Jukka Vihriälä Matti Maijala Juhani Alaranta
7951: Pirkko Ikonen Timo Kietäväinen Aapo Saati
7952: Paavo Vesterinen Lea Sutinen Seppo Pelttari
7953: Heimo Linna Katri-Helena Eskelinen Urho Pohto
7954: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannele Pokka Vieno Eklund
7955: Reino Karpola Mauno Manninen Reino Jyrkilä
7956: 1984 vp. 197
7957:
7958: Toivomusaloite n:o 180
7959:
7960:
7961:
7962:
7963: Viinanen: Suljetuilla alueilla tapahtuvassa moottoriurheilussa käy-
7964: tettävien urheiluvälineiden verovapaudesta
7965:
7966:
7967: Eduskunnalle
7968:
7969: Nykyisin moottoriurheilussa käytettävät ajo- ajoneuvojen käsittelijöitä, mikä osaltaan parantaa
7970: neuvot ovat rakenteeltaan sellaisia, että niitä ei liikenneturvallisuutta.
7971: voida käyttää yleisillä alueilla eikä niitä voida Ministeri Pekka Vennamo on vastauksessaan
7972: rekisteröidä tai saattaa liikennevakuutuksen pii- allekirjoittaneen kirjalliseen kysymykseen syksyllä
7973: riin. Muutaman vuosikymmenen takaisen käy- 1983 luvannut tutkia asiaa epäkohdan korjaami-
7974: tännön mukaisesti, jolloin kyseisiä urheiluvälinei- seksi.
7975: tä käytettiin myös normaaleilla liikenneväylillä, Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
7976: rasittaa niitä edelleen olosuhteiden muuttumises-
7977: hyväksyttäväksi toivomuksen,
7978: ta huolimatta moottoriajoneuvovero, joka esim.
7979: motocross-moottoripyörillä on 20%.
7980: Kyseinen vero lisää moottoriurheilun kustan- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
7981: nuksia merkittävästi ja rajoittaa lajin leviämistä suljetuilla alueilla tapahtuvassa mootto-
7982: yhä useampien nuorten harrastusmuodoksi. riurhezlussa käytettävien urhezluvälinei-
7983: Huomiotta ei myöskään pidä jättää sitä, että den verotuksen poistamiseksi.
7984: ao. lajeja harrastavista kasvaa taitavia moottori-
7985:
7986: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7987:
7988: Iiro Viinanen
7989: 198 1984 vp.
7990:
7991: Toivomusaloite n:o 181
7992:
7993:
7994:
7995:
7996: Viinanen ym.: Investointirahaston rahoitusehtojen parantamisesta
7997:
7998:
7999: Eduskunnalle
8000:
8001: Vuonna 1979 muutettiin lakia valtion inves- vyöhykkeellä vallitsevien valtion muiden rahoi-
8002: tointirahastosta siten, että Etelä-Suomeen perus- tusehtojen kanssa ja voitaisiin näin edesauttaa
8003: tettaville teollisuuskylille voitiin rahastosta myön- kuntien teollisuuskylähankkeisiin sitomien pää-
8004: tää lainavaroja. omien ja valmiuksien hyväksikäyttöä, ehdotam-
8005: Päätökseen ei kuitenkaan liittynyt sellaisia val- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8006: tion taloudellisia tukimuotoja, että toiminta olisi
8007: käynnistynyt kuntien kaavailemassa laajuudessa.
8008: Lisäksi on perustettu kehitysalueiden ulkopuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8009: lisia tukialueita, jotka käytännössä kilpailevat INRA:n rahoitusehtojen parantamiseksi
8010: teollisuuskyläpaikkakuntien kanssa usein jopa
8011: siten, että' lainoitusosuus nostetaan
8012: niiden naapurissa. Sittemmin nämä alueet on 50 %:iin rakennuskustannuksista ja
8013: muutettu neljännen perusvyöhykkeen tukialueik-
8014: laina-aika pidennetään 15 vuoteen sekä
8015: si. että luotozlle ryhdyttäisiin maksamaan
8016: Jotta Etelä-Suomen teollisuuskylät saataisiin korko tukea.
8017: tasapuolisempaan asemaan uusien neljännellä
8018:
8019: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8020:
8021: Iiro Viinanen Riitta Uosukainen
8022: 1984 vp. 199
8023:
8024: Toivomusaloite n:o 182
8025:
8026:
8027:
8028:
8029: Vähäkangas ym.: Erityismäärärahasta Pohjois-Pohjanmaan asuntoti-
8030: lanteen parantamiseen
8031:
8032:
8033: Eduskunnalle
8034:
8035: Asuntolainakiintiöiden korotustarve Pohjois- useimmissa kunnissa. Varsinkin pienten kuntien
8036: Pohjanmaalla on ilmeinen. Uusien kiintiöiden kiintiöt ovat niin pienet ettei niillä voi pitää yllä
8037: pohjana oleva valtioneuvoston suunnitelma vuo- minkäänlaista vuokra-asuntotuotantoa.
8038: delle 1990 on 9 500 asukasta pienempi kuin Useissa yhteyksissä on todettu, että tulo- ja
8039: seutukaavaliiton vastaava oma suunnite. Tämä asumistaso Pohjois-Pohjanmaalla ovat maan kes-
8040: merkitsee kiintiön määräämisperusteena käytettä· kimääräistä tasoa heikommat. Ottaen lisäksi huo-
8041: vän asuntotuotantotarpeen jäämistä edelleen mioon maakunnan kuntien suuren lukumäärän
8042: useita satoja asuntoja vuodessa pienemmäksi ja pienuuden tulisi erityistarvemäärärahaa myön-
8043: kuin maakunnan todellinen asuntotuotantotarve, tää useammalle kunnalle kuin asuntohallituksen
8044: kuten tähänkin asti on tapahtunut. Asukasluvun ohjeiden mukaiselle 30 % :lle eli 13:lle alueen 42
8045: kasvu on kuitenkin ollut selvästi nopeampaa kuin kunnasta. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton
8046: valtioneuvoston suunnitteessa ennakoitu kasvu- mielestä vähintään puolet maakunnan kunnista
8047: vauhti. Vuoden 1982 lopun väestömäärä ylitti tarvitsisi erityismäärärahaa.
8048: suunnitteen noin 3 000 asukkaalla. Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
8049: Alueen elinkeinoelämä on päässyt hyvään kas- toivomuksen,
8050: vuvauhtiin. Vuoden 1982 teollisuustyöpaikat li-
8051: sääntyivät 550:llä. Asuntojen riittämättömyys että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn,
8052: monissa kunnissa uhkaa kuitenkin muodostua jotta Pohjois-Pohjanmaan alueelle myön-
8053: yritystoiminnan kasvun esteeksi. Erityismäärära- nettäisiin nykyisen vaikean asuntotilan-
8054: han pääasiallinen käyttötarkoitus on auttaa kun- teen parantamiseksi erityismäärärahaa vä-
8055: tia vastaamaan uusien työpaikkojen synnyttämän hintään 40 000 000 markkaa ja että sitä
8056: asuntojen kysynnän tyydyttämisestä. Pohjois- osoitetaan Pohjois-Pohjanmaan seutukaa-
8057: Pohjanmaalla on nyt tällainen erityistarve ja valzi'ton laatiman tärkeysjärjestysluettelon
8058: asuntotuotantoon odotetaan erityismäärärahaa. mukaisesti.
8059: Suurin puute tällä hetkellä on vuokra-asunnoista
8060:
8061: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
8062:
8063: Juhani Vähäkangas Pentti Liedes Vappu Säilynoja
8064: 200 1984 vp.
8065:
8066: Toivomusaloite n:o 183
8067:
8068:
8069:
8070:
8071: Väänänen ym.: Artjärveä, Myrskylää ja Pukkilaa koskevista erityistu-
8072: kitoimista
8073:
8074:
8075: Eduskunnalle
8076:
8077: Uudenmaan läänin kunnista Artjärvi, Myrskylä taloudellisten syiden vuoksi osaksi suurempaa
8078: ja Pukkila sijaitsevat läänin syrjäalueilla suhteelli- kuntaa.
8079: sen etäällä päätieverkosta ja suurista keskuksista. Kunnille, joilla- kuten näillä kolmella- on
8080: Syrjäinen sijainti on haitannut kuntien elinkeino- pitkä perinne takanaan, tulisi turvata itsenäisen
8081: elämän suotuisaa kehitystä. Kunnat ovat joutu- toiminnan mahdollisuudet.
8082: neet luovuttamaan suuren osan nuorisosta suuril- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8083: le asutuskeskuksille ja niiden mahdollisuudet taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8084: luoda uusia työpaikkoja ovat vähäiset.
8085: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8086: Kuntien ikärakenne on vinoutunut ja asukas- Artjärven, Myrskyiän ja Pukkilan kuntien
8087: määrä on jäänyt yhteensä 5 500:aan. Veroäyri- nimeämiseksi erityisalueiksi jo vuodeksi
8088: määrän kehitys on huono. Ellei lähiaikoina ta- 1985, ja että näissä kunnissa aloitettaisiin
8089: pahdu selvää käännettä parempaan suuntaan, maaseudun työpazkkatukikokeilu, ja että
8090: paine näiden kolmen kunnan yhteenliittämiseksi ne saisivat en.tyistukea asuntoalueiden ja
8091: toisiin kuntiin kasvaa. Kuitenkaan eivät Artjär- -lainoituksen saamiseksi myös haja-asu-
8092: ven, Myrskyiän ja Pukkilan kuntien asukkaille tusalueille.
8093: tarjoamat palvelut paranisi, mikäli ne pakotetaan
8094:
8095: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
8096:
8097: Marjatta Väänänen Sirkka-Liisa Anttila
8098: 1984 vp. 201
8099:
8100: Toivomusaloite n:o 184
8101:
8102:
8103:
8104:
8105: Väänänen: Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Mäntsä-
8106: lään
8107:
8108:
8109: Eduskunnalle
8110:
8111: Valtion siementarkastuslaitoksen siirtoa Hel- Projektiryhmä, joka on tehnyt arvostelukäynnit
8112: singin ulkopuolelle suunniteltaessa on Mäntsälän eri sijoitusvaihtoehdoissa toteaa: "Mäntsälä tar-
8113: vaihtoehto osoittautunut varteenotettavaksi rat- joaa valtion siementarkastuslaitokselle yhtä hyvät
8114: kaisuksi. toimintaedellytykset kuin laitoksen projektiryh-
8115: Mäntsälän kunta sijaitsee maatalous-, erityises- män selvityksessä parhaimmat pistemäärät saa-
8116: ti viljanviljelyalueella. Se on lähellä siemenkes- neet Forssan ja Loimaan kaupungit sekä Someron
8117: kuksia. Mäntsälän sijainti Uudellamaalla hyvien kunta.''
8118: kulkuyhteyksien varrella antaa laitoksen nykyisel- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
8119: le henkilökunnalle mahdollisuudet säilyttää hen- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8120: kilökohtaiset yhteydet laitoksen nykyiseen sijain-
8121: tipaikkaan Helsinkiin. Ratkaisun puolesta puhuu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8122: myös se, että Mäntsälän kunta on hankkinut Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämi-
8123: siementarkastuslaitoksen käyttöön soveltuvan seksi Helsingin kaupungista Mäntsälän
8124: maa-alueen. kuntaan.
8125: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
8126:
8127: Marjatta Väänänen
8128: 202 1984 rd.
8129:
8130: Hemställningsmotion nr 185
8131:
8132:
8133:
8134:
8135: Zilliacus: Om rätt tili avdrag för utgifter åsamkade av småbarnsvård
8136:
8137:
8138: Tili Riksdagen
8139:
8140: Svenska riksdagsgruppen har länge funnit sig i utsikt att sakenlig uppmärksamhet skulie fästas
8141: regeringens förklaring att barnfamiljer bör stödas vid barnfamiljernas ställning också i beskatt-
8142: genom direkta inkomstöverföringar och socialpo- ningshänseende. Detta kan bäst ske genom att
8143: litiska åtgärder i stäliet för genom beskattnings- göra barndagvårdskostnaderna avdragsgilla i skat-
8144: åtgärder, då dessa inte kan anses vara motivera- tedeklarationen, viiken uppmaning också ingick i
8145: de redan p.g.a. systemets inneboende orättvisor. de icke-socialistiska regeringspartiernas önske-
8146: Låginkomsttagare med de lägsta inkomsterna målsdeklaration, som för en tid sedan publicera-
8147: skulie gå miste om beviljade förmåner, då de des.
8148: inte uppnår en inkomstnivå som berättigar tili Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
8149: avdrag. denecknad vördsamt att riksdagen ville hemstäl-
8150: Vi anser dock att regeringens uppfattning att la,
8151: kostnaderna för barn- och hemskötsel skulie
8152: utgöra de skattskyldigas levnadskostnader i da-
8153: gens föränderliga samhälle bör få en omvärde- att regeringen vidtar brådskande åtgär-
8154: ring, eftersom dessa kostnader för dagens barnfa- der för att åstadkomma ändringar i skat-
8155: miljer i ett totalt förändrat samhälie utgör en telagstiftningen sålunda att barnfamiijer-
8156: förutsättning för inkomstens förvärvande, vilket i na får rätt tzll avdrag vid beskattningen
8157: andra sammanhang brukar tas hänsyn tili. för de av småbarnsvård åsamkade ut-
8158: Regeringen har i anledning av talrika spörsmål gifterna.
8159: från svenska riksdagsgruppens medlemmar stälit i
8160:
8161: Helsingfors den 10 februari 1984
8162:
8163: Jutta Zilliacus
8164: 1984 vp. 203
8165:
8166: Toivomusaloite n:o 185 Suomennos
8167:
8168:
8169:
8170:
8171: Zilliacus: Pienten lasten hoidosta aiheutuneiden kustannusten vä-
8172: hentämisestä verotuksessa
8173:
8174:
8175: Eduskunnalle
8176:
8177: Ruotsalainen eduskuntaryhmä on kauan tyyty- Hallitus on ruotsalaisen eduskuntaryhmän jä-
8178: nyt hallituksen selitykseen, että lapsiperheitä on senten tekemien lukuisten kyselyjen johdosta
8179: tuettava suorin tulonsiirroin ja sosiaalipoliittisin antanut ymmärtää, että asianmukaista huomiota
8180: toimenpitein verotuksellisten toimenpiteiden si- tultaisiin kiinnittämään lapsiperheiden asemaan
8181: jasta, koska niitä ei voida pitää perusteltuina jo myös verotuksellisesti. Tämä voi tapahtua par-
8182: järjestelmään sisältyvien epäoikeudenmukaisuuk- haiten tekemällä lasten hoidosta johtuvat kus-
8183: sien takia. Pienituloiset, joiden tulot ovat vähäi- tannukset vähennyskelpoisiksi veroilmoitukses-
8184: simmät, menettäisivät myönnetyt edut, koska he sa, mikä vetoomus myös sisältyi ei-sosialististen
8185: eivät saavuta vähennykseen oikeuttavaa tulota- hallituspuolueiden toivomusjulistukseen, joka
8186: soa. vähän aikaa sitten julkaistiin.
8187: Olen kuitenkin sitä mieltä, että hallituksen Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
8188: käsitystä siitä, että lasten- ja kodinhoidon aiheut- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8189: tamat kustannukset olisivat nykyisen muuttuvan
8190: yhteiskunnan puitteissa verovelvollisten elinkus- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8191: tannuksia, tulisi arvioida uudelleen, koska nämä menpiteisiin sellaisten muutosten aikaan-
8192: lapsiperheiden kustannukset tämän päivän täysin saamiseksi verolainsåädå"ntöön, että lapsi-
8193: muuttuneessa yhteiskunnassa ovat edellytyksenä perheet saavat oikeuden vähentää vero-
8194: tulon hankkimiselle, mikä muissa yhteyksissä on tuksessa pienten lasten hotdosta aiheutu-
8195: tapana ottaa huomioon. neet kustannukset.
8196: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
8197:
8198: Jutta Zilliacus
8199: 204 1984 vp.
8200:
8201: Toivomusaloite n:o 186
8202:
8203:
8204:
8205:
8206: Ratu: Länsivientiä haittaavien Suomen Pankin määräämien sakko-
8207: maksujen lakkauttamisesta
8208:
8209:
8210: Eduskunnalle
8211:
8212: Valtioneuvoston päätös valuuttalain taytan- 1.1.1983 lähtien sakkomaksu on seuraava: en-
8213: töönpanosta (n:o 911172, 14 §) annettiin aikoi- simmäiseltä kuukaudelta 5 % ja seuraavilta 2 %,
8214: naan maamme silloisen huonon valuuttavaran- enintään kuitenkin 15 %. (Merkityksetön on se
8215: non suojaamiseksi, ts. turhan tuonnin estämisek- seikka, maksetaanko omalla valuuralla omalta
8216: si. Tänä päivänä mainittu päätös on epäoikeu- valuuttatililtä).
8217: denmukainen ja välillisesti vaikeuttaa esim. länsi-
8218: TuoHaisilie maksuille ei ole mitään perusteita,
8219: vientiin suuntautuneen tekstiiliteollisuuden toi-
8220: sillä Suomen Pankki ei vastaa mistään, se ei
8221: meentuloa. Kun siis alunperin toimenpiteitten
8222: lainaa yrittäjälle mitään, ei takaa mitään eikä
8223: piti estää turhaa tuontia, niin nyt ovatkin asiat
8224: sillä ole asiassa mitään kuluja. Niinpä tällainen
8225: menneet nurinniskoin ja toimenpiteet haittaavat menettely onkin vertaansa vailla Länsi-Euroopas-
8226: vientiä.
8227: sa. Tuollaisilla maksuilla nostetaan tuotantokus-
8228: Otetaanpa pieni esimerkki yrityksestä Suomen
8229: tannuksia ja siten heikennetään maamme kan-
8230: kunnassa X, joka yritys vie tuotteitaan 10 milj.
8231: sainvälistä kilpailukykyä.
8232: mk:n vaihdettavien valuuttojen edestä vuodessa,
8233: ostaa 4 milj. mk:lla Suomesta ja 2 milj. mk:lla Edellä sanottuun viitaten ehdotankin kunni-
8234: ulkomailta. Ulkomaiset toimittajat myöntävät oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8235: 6-8 kk:n maksuajan 11 % :n korolla. Se on sen,
8236: kuitenkin rangaistavaa, koska tuonti on makset-
8237: tava 6 kk:n kuluessa tavaran maahantulosta.
8238: että hallitus ryhtyisi ptkaistin toimen-
8239: Sakkomaksu oli 31.12.1982 saakka seuraava:
8240: piteisiin valuuttalain täytäntöönpanosta
8241: ensimmäiseltä kk:lta 15 % ja sitä seuraavilta 5 %
8242: annettuun valtioneuvoston päätökseen
8243: kuukaudessa, enintään kuitenkin 30 %. Niinpä
8244: perustuvien sakkomaksujen lakkauttami-
8245: siis esim. 5 kk:n ylimaksu on 30 %. Jos tuonti-
8246: seksi kustannustasoa nostavina ja ulko-
8247: laskun arvo olisi vaikkapa 10 000 mk, ottaa
8248: maista kt/pailukykyä heikentävinä toi-
8249: Suomen Pankki 3 000 mk. Kun tuollaisia eriä
8250: menpiteinä.
8251: tulee vuodessa paljon, se on kohtuutonta, vaikka
8252: se ei nyt koskekaan koko em. 2 milj. mk:n erää.
8253:
8254: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
8255:
8256: Martti Ratu
8257: 1984 vp. 205
8258:
8259: Toivomusaloite n:o 187
8260:
8261:
8262:
8263:
8264: Ajo ym.: Alkoholin anniskelun rajoittamisesta sisävesistöalueen
8265: matkustaja-aluksissa
8266:
8267:
8268: Eduskunnalle
8269:
8270: Alkoholiyhtiön hallintoneuvosto on myöntänyt vyyteen alkoholijuomia tarjoamalla ko. liiken-
8271: A-oikeuksia Saimaan vesistöalueilla liikkuviin teessä ei ole puolustettavissa.
8272: reittiliikenteen matkustaja-aluksiin. Sen sijaan Yleinen mielipide alkoholin runsaasta liittämi-
8273: satama-alueilla anniskelua ei saa suorittaa. Alko- sestä liikenneyhtiöiden toimintaan on muuttunut
8274: holitarkastajalta edellytetään matkalipun lunasta- vähemmän sailivaksi runsaiden alkoholista aiheu-
8275: mista ko. aluksiin tarkastustehtäväänsä suorittaes- tuvien häiriöiden vuoksi.
8276: saan.
8277: Alkoholin myynnillä on sisävesiliikenteessä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
8278: kuten yleensäkin liikenneyhtiöiden taloudessa toivomuksen,
8279: merkittävä ja yhä kasvava osuus. Tämä on ristirii-
8280: dassa alkoholilain ja alkoholipolitiikan periaatteen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin al-
8281: kanssa. Sisävesiliikenteen kannattavuutta ei saisi koholin anniskelun rajoz#amiseksi sisåve-
8282: kytkeä aluksilla tapahtuvaan alkoholin saatavuu- sistöaluez/la liikkuvissa reittz/iikenteen
8283: teen. Vetoaminen ulkomaisten turistien viihty- matkustaja-aluksissa.
8284:
8285: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
8286:
8287: Aimo Ajo Anna-Kaarina Louvo
8288: Sakari Knuuttila Paula Eenilä
8289: 206 1984 vp.
8290:
8291: Toivomusaloite n:o 188
8292:
8293:
8294:
8295:
8296: Ala-Kapee ym.: Ns. mammografia-tutkimusten suorittamisesta yli
8297: 40-vuotiaille naisille
8298:
8299:
8300: Eduskunnalle
8301:
8302: Terveydenhuollossa erilaisilla seulontatutkimuk- huomattavia, on välttämätöntä, että valtio ryhtyy
8303: silla on suuri merkitys sairauksien varhaistoteami- epäkohdan korjaamiseksi toimenpiteisiin.
8304: sessa ja hoidossa. Rintasyöpä voidaan hoitaa täy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
8305: sin, jos se todetaan varhaisessa vaiheessa. Rinta- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8306: syöpä on lisääntynyt huolestuttavasti. Ns. mam- sen,
8307: mografia-tutkimusten laitteistoa on vähän, ja
8308: säännölliset seulontatutkimukset puuttuvat, vaik- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
8309: ka näillä olisi kiistaton merkitys rintasyövän hoi- säännöllisten ns. mammografia-tutkimus-
8310: dossa. ten aloittamiseksi kaikille 40 vuotta täyt-
8311: Useissa kunnissa on suunnitelmia mammogra- tänezfle naiszfle ja tarpeellisen tutkimus-
8312: fia-tutkimusten aloittamiseksi. Koska laitteistoa laitteiston lisäämiseksi.
8313: on vähän ja sen hankinta- ja käyttökustannukset
8314:
8315: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
8316:
8317: Pirjo Ala-Kapee Riitta Järvisalo-Kanerva Anna-Liisa Piipari
8318: Saara-Maria Paakkinen Tuula Paavilainen Aimo Ajo
8319: Paula Eenilä Tuulikki Hämäläinen Mikko Rönnholm
8320: Tarja Halonen Kerttu Törnqvist Arja Alho
8321: Lea Savolainen Kaisa Raatikainen Marja-Liisa Tykkyläinen
8322: Sinikka Hurs~ainen
8323: 1984 vp. 207
8324:
8325: Toivomusaloite n:o 189
8326:
8327:
8328:
8329:
8330: Ala-Kapee ym.: Käytetyn auton kauppaa koskevien säännösten
8331: aikaansaamisesta
8332:
8333:
8334: Eduskunnalle
8335:
8336: Kunnallisesta kuluttajaneuvonnasta viidessä voitaisiin korjata säätämällä kuluttajansuojalain
8337: vuodessa saadut kokemukset ovat osoittaneet la- asetusvaltuutukselle, mitä tietoja käytetyn auton
8338: kisääteisen neuvontajärjestelmän erittäin tarpeel- ostajalle on annettava.
8339: liseksi. Vuonna 1982 kunnallisille kuluttajaneu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8340: vojille tuli 49 235 yhteydenottoa. Kuluttajaneu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8341: vojia työllistivät eniten käytettyjen autojen kau- muksen,
8342: passa ilmenevät ongelmat.
8343: Käytetyn auton kauppaan liittyvät kulutusrii-
8344: dat ovat määrällisesti niin laaja ongelmakokonai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8345: suus, että niiden ehkäiseminen vaatisi erityistoi- käytetyn auton kauppaa koskevien osta-
8346: menpiteitä. Osaratkaisuna voitaisiin harkita eri- jan oikeuksia parantavien säännösten ai-
8347: tyisen tietojenantamisvelvollisuuden asettamista kaansaamiseksi.
8348: käytettyjen autojen kauppiaille. Nykytilannetta
8349:
8350: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
8351:
8352: Pirjo Ala-Kapee Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
8353: Markus Aaltonen Pekka Myllyniemi Jussi Ranta
8354: Kaj Bärlund Lea Savolainen Arja Alho
8355: Timo Roos
8356:
8357:
8358:
8359:
8360: 15 4284001987
8361: 208 1984 vp.
8362:
8363: Toivomusaloite n:o 190
8364:
8365:
8366:
8367:
8368: Alaranta ym.: Sotainvalidien sairaskodin perustamisesta Oulaisiin
8369:
8370:
8371: Eduskunnalle
8372:
8373: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama toimi- sairaalayksikön. Oulaisissa toimii myös yksityinen
8374: kunta on selvittänyt sotavammaisten pitkäaikais- kuntoutusasema.
8375: hoitoon tarkoitettujen alueellisten sairaskotien Oulaisista 70 kilometrin säteellä asuu noin
8376: tarvetta, rakentamiskustannuksia ja valtion tuki- 1 400 sotainvalidia. Oulaisiin mahdollisesti sijoi-
8377: toimia. tettava sairaskoti voisi tehokkaasti palvella Siika-,
8378: Oulaisten kaupunki on Oulun läänin etelä- Pyhä- ja Kalajokilaakson sotainvalideja.
8379: osassa sairaanhoidon keskus. Oulaisissa sijaitsee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8380: erikoislääkärijobtoinen Oulaskankaan aluesairaa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8381: la, jossa toimii yli 20 lääkäriä ja 86 sairaanhoita- muksen,
8382: jaa muun henkilökunnan lisäksi. Oulainen on
8383: myös alueen terveyskeskuskuntainliiton keskus- ettå' ha/Ntus ryhtyisi toimenpiteisiin so-
8384: paikka. Oulaskankaan aluesairaala ja terveyskes- tainvalidien sairaskodin perustamiseksi
8385: kus muodostavat noin 250 sairaansijan tehokkaan Oulaisiin.
8386: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
8387:
8388: Juhani Alaranta Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa
8389: 1984 vp. 209
8390:
8391: Toivomusaloite n:o 191
8392:
8393:
8394:
8395:
8396: Almgren ym.: Raittiushotellien ja -ravintoloiden perustamisen ja
8397: laajentamisen lainoittamista hoitavan rahaston perustamisesta
8398:
8399:
8400: Eduskunnalle
8401:
8402: Alkoholipolitiikan päämääriin kuuluu alkoho- alkoholifrie hoteller, andre herberger och bevert-
8403: lolain 5 §:n mukaan alkoholista aiheutuvien ninger" -nimistä lainarahastoa hoitaa sosiaalimi-
8404: haittojen supistaminen mahdollisimman vähiin. nisteriö, jonka apuna laina-anomuksien ratkaise-
8405: Valitettavasti maan hotelli- ja ravintolaoloja ei misessa on asiantuntijavaliokunta. Lainoja myön-
8406: ole voitu kehittää siten, että ne palvelisivat tätä netään hotellien, matkustajakotien ja ravintoloi-
8407: tarkoitusta. Ensiluokkaisilla hotelleilla ja ravinto- den perustamiseen, laajentamiseen ja uusimi-
8408: loilla on harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta seen. Laina-aika on korkeintaan 20 vuotta. Lai-
8409: anniskeluoikeudet. Runsas neljännes alkoholijuo- noista peritään valtion muiden vastaavien rahas-
8410: mien kulutuksesta tapahtuu ravintoloissa. tojen korko, 2 1/2 %. Lainaa myönnetään yleensä
8411: Anniskeluravintoloita on pyritty suosimaan eri- 10-30 % koko rahoitustarpeesta.
8412: tyisesti sen perusteella, että alkoholijuomien Norjassa tämä lainarahasto on yhdessä sikäläi-
8413: nauttimisen niissä on katsottu tapahtuvan vai- sen raittiusravintoloiden, -kahviloiden ja -hotel-
8414: . vonnan alaisena ja olevan siksi muualla tapahtu- lien valtakunnallisen järjestön kanssa myötävai-
8415: vaa nauttimista hillitympää. Juha Partasen suorit- kuttanut korkeatasoisten alkoholittomien hotelli-
8416: tama ravintolakäyttäytymistä koskeva tutkimus ja ravintolayritysten lisääntymiseen huomattavasti
8417: on asettanut tämän käsityksen vähintään kyseen- kaikkialla maassa. Yleisesti tunnustetaan, että
8418: alaiseksi. tällä toiminnalla on huomattava kansanraittiutta
8419: Keskioluen anniskeluluvan saamisen jälkeen edistävä merkitys, erityisesti nuorison osalta.
8420: lähes kaikki aikaisemmin siistit ja viihtyisät kah- Ruotsissa on valtion komitea viime vuonna eh-
8421: vilat, jopa maitobaarit muuttuivat rähjäisiksi dottanut, että siellä Norjan mallin mukaan ru-
8422: olutpaikoiksi. vettaisiin antamaan valtion tukea raittiushotel-
8423: Varsinkin nuorison raittiiden elämäntapojen leille, -motelleille ja -ravintoloille.
8424: edistämiseksi ja myös matkailuolojen kehittämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8425: seksi olisi tärkeätä saada maahan riittävästi hyvä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8426: tasoisia raittiusravintoloita ja -hotelleja. Tällaiset
8427: yritykset eivät kuitenkaan ole yleensä yhtä kan-
8428: nattavia kuin ne, joissa harjoitetaan myös annis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8429: kelua. Siksi niitä ei ole riittävästi perustettu. sellaisen sosiaali- ja terveysministeriön
8430: Tämän johdosta olisi tarpeellista, että valtiolla hozdossa olevan rahaston perustamiseksi,
8431: olisi rahasto, josta myönnettäisiin huokeakorkoi- josta myönnettäiszin halpakorkoisia laino-
8432: sia lainoja raittiushotellien ja -ravintoloiden pe- ja raittiushotellien ja -ravintoloiden pe-
8433: rustamista ja laajentamista varten. rustamisen, laajentamisen ja uudistami-
8434: Norjassa on tällaisesta toiminnasta saatu edullisia sen rahoittamiseen.
8435: kokemuksia. Norjan valtion "Statens Fond for
8436:
8437: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
8438:
8439: Esko Almgren Boris Renlund
8440: Sakari Knuuttila Anna-Kaarina Louvo
8441: Anna-Liisa Jokinen Olavi Ronkainen
8442: Hannele Pokka Impi Muroma
8443: 210 1984 vp.
8444:
8445: Toivomusaloite n:o 192
8446:
8447:
8448:
8449:
8450: Arranz ym.: Uusien kodinhoitajavirkojen perustamisesta
8451:
8452:
8453: Eduskunnalle
8454:
8455: Monilla paikkakunnilla on vanhusten luku- pysty palkkaamaan kotiavustajia. Siksi olisikin
8456: määrä koko asukasmäärästä huomattavan suuri. saatava kodinhoitajia tällaisiin kuntiin yksi 500
8457: Tällaisissa kunnissa tarvittaisiin kodinhoitohenki- asukasta kohden, jolloin vanhusten kotihoito
8458: lökuntaa, johon saadaan valtionavustusta keski- saataisiin paremmin ratkaistua kuin nykyisin.
8459: määräistä huomattavasti enemmän. Vanhukset
8460: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
8461: haluavat yleensä olla omissa kodeissaan niin
8462: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8463: kaun kuin mahdollista ja vanhusten hoito ko-
8464: sen,
8465: deissaan tulee myös yhteiskunnalle paljon hal-
8466: vemmaksi kuin laitoshoito.
8467: Tällaisissa vanhusvoittoisissa kunnissa on keski- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8468: määräinen henkilöä kohden tuleva äyrimäärä uusien kodinhoita;i"en virkojen perusta-
8469: erittäin alhainen, joten kunta ei omilla varoillaan miseksi kuntiin.
8470:
8471: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
8472:
8473: Liisa Arranz Reijo Enävaara
8474: 1984 vp. 211
8475:
8476:
8477: Toivomusaloite n:o 193
8478:
8479:
8480:
8481:
8482: Eenilä: Alkoholin haittavaikutusten vähentämiseksi tarvittavista
8483: toimenpiteistä
8484:
8485:
8486: Eduskunnalle
8487:
8488: Noin 70 prosentissa rikoksista on alkoholin keästä liikennejuopumuksesta ja/ tai uusijana oli-
8489: vaikutus mukana. Liikennejuopumus- ja väkival- si tehokas keino rattijuopumusrikollisuuden en-
8490: tarikollisuus on tilastojen mukaan voimakkaasti naltaehkäisemiseksi. Tällainen lista olisi itse asi-
8491: lisääntynyt alkoholin kulutuksen kasvun myötä ja assa tarpeellinen jo luotonantajienkin su~aami
8492: sen tahdissa. Liikennejuopumusrikollisuutta pyri- seksi hallitsemattomaan alkoholinkäyttöön ajau-
8493: tään valitettavassa määrin vähättelemään. Kui- tuneilta luotonsaajilta, sillä törkeä liikennejuopu-
8494: tenkin nimenomaan tämä rikollisuus on yleistä ja musrikos ja uusintarikos toki ovat selvääkin sel-
8495: yleisvaarallista. Vuosittain rattijuopot aiheuttavat vempiä todisteita myös hallitsemattomasta va-
8496: kymmenien ihmisten ennenaikaisen kuoleman ja rainkäytöstä. Muu kuin jo pitkälle päihdeongel-
8497: satojen vammautumisen aikaansaaden näin sekä mainen välttyy näiltä rikoksilta.
8498: yksilöille että yhteiskunnalle suunnattomia kus- Selvästi alkoholin liikakäytöstä johtuvaa rikolli-
8499: tannuksia ja yksityisille kansalaisille mittaamatto- suutta on liikennejuopumusrikollisuuden lisäksi
8500: mat määrät inhimillistä kärsimystä. Itse asiassa erityisesti perheväkivalta. Siihen on useimmiten
8501: täysin turhia uhreja, turhaa kärsimystä ja turhia syynä alkoholin liikakäyttö. Näin on usein mui-
8502: kustannuksia, koska ne voitaisiin suurelta osin denkin väkivaltarikosten laita. Mutta monen mo-
8503: ennaltaehkäistä, jos liikennejuopumukseen ja al- ni raha- ja omaisuusrikoskin tehdään alkoholin
8504: koholin liikakäyttöön ylipäätään suhtauduttaisiin voimalla ja alkoholiin tarvittavien varojen hank-
8505: vakavasti ja vastuullisesti ja ennaltaehkäisyssä kimiseksi. Sangen oudon kuvan yhteiskunnas-
8506: tehtäisiin kaikki voitava. tamme antaa se rikollisuus, johon nimenomaan
8507: Liikennejuopumusrikollisuudessa on erityisen alkoholin liikakäyttäjät syyllistyvät varmistaak-
8508: huolestuttavaa voimakkaasti kasvanut ja jo ylei- seen asunnon ja toimeentulon puuttuessa itsel-
8509: nen uusintarikollisuus. Suorastaan tyrmistyttävää leen paluun takaisin vankilaan.
8510: on se, että uusiminen voi olla jopa monikym- Lienee vähitellen aika tunnustaa, että alkoho-
8511: menkertaista. Tämä osoittaa selvästi, ettei nykyi- lin liikakäytöstä selvästi johtuvan rikollisuuden
8512: sillä rangaistusseuraamuksilla ole riittävää ennal- määrä on jo niin mittava, että jo pelkästään
8513: taehkäisevää vaikutusta. Se osoittaa myös sen, kriminaalipoliittisista syistä on itse alkoholin lii-
8514: ettei tätä rikollisuuden lajia kansalaisten keskuu- kakäytön ennaltaehkäisemisessä aika ryhtyä yh-
8515: dessa pidetä varsinaisena rikollisuutena. teiskunnassamme tehokkaisiin toimenpiteisiin
8516: Rangaistusten koventaminen tuskin kuiten- kaikilla yhteiskuntapolitiikan alueilla, joilla jota-
8517: kaan paljoa auttaisi liikennejuopumusrikollisuu- kin on tehtävissä.
8518: den ennaltaehkäisyssä. Rangaistusten koventa- On aika tunnustaa, että alkoholin liikakäyttö
8519: mista lienee silti harkittava. Ehkä kuitenkin te- on erittäin monitahoinen ja erittäin vakava yh-
8520: hokkainta rattijuoppouden ennaltaehkäisemistä teiskuntaongelma tämän päivän suomalaisessa
8521: olisi siirtyä jonkinlaisiin uudenaikaisiin häpeäran- vapaan alkoholinkäytön yhteiskunnassa. Siksi al-
8522: gaistuksiin. Jokaiselle suomalaiselle tuntuu ni- koholin liikakäytön tehokas ennaltaehkäisy on
8523: mittäin edelleenkin olevan merkityksellistä pitää nähtävä eräänä aikamme tärkeimmistä kriminaa-
8524: nimensä poissa esimerkiksi protestilistalta, jottei lipolitiikan, liikennepolitiikan, mutta myös per-
8525: Iuotoosaanti vaikeutuisi, kunnia kärsisi. hepolitiikan ja kansanterveystyön tehtävistä ja
8526: On aivan ilmeistä, että nimen julkistaminen tavoitteista. Onhan maassamme laskettu olevan
8527: '' rattijuoppolistalla'' protestilistan tapaan aina- noin 300 000 päihdeongelmaista. Ja kun nykyään
8528: kin silloin, kun asianomainen on tuomittu tör- jo joka kolmas tai jopa joka toinenkin avioliitto
8529: 212 1984 vp. - TA n:o 193
8530:
8531: hajoaa, on alkoholin todettu olevan useimmiten nailista heitteillejättää Ja laajan rikollisuuden
8532: avioeronkin syynä. suosimista.
8533: Rikosten, erityisesti rattijuopumusrikosten uh- Näin emme voi jatkaa. Siksi alkoholin liika-
8534: rien ja heidän omaistensa lisäksi päihdeongel- käyttäjien hoitoonohjaus tulee lakisääteistää. Se
8535: masta välittömästi kärsimään joutuvia ovat myös on osa kansanterveystyötä, työterveyshuoltoa ja
8536: alkoholin liikakäyttäjien perheenjäsenet, heidän työsuojelua. Velvoite alkoholin liikakäyttäjien
8537: läheisensä ja työtoverinsakin. Ainakin miljoona hoitoonohjaukseen tulee lailla saattaa koskemaan
8538: kansalaista joutuu siis tavalla tai toisella omakoh- kaikkia työpaikkoja ja työnantajia.
8539: taisesti kärsimään alkoholin liikakäytöstä. Ja ko- Laissa tulee määritellä (työpaikkojen) hoitoon-
8540: vin yleisenä perheongelmana alkoholin liikakäyt- ohjausmalli eli menettelyohjeet päihdeongelmai-
8541: tö vaikuttaa jo tänä päivänä niin monen suoma- sen hoitoonohjaamiseksi. Laissa tulee olla mää-
8542: laislapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen räykset siitä, miten työpaikoilla tiedotetaan päih-
8543: edellytysten järkkymiseen, ettei yhteiskunta voi deongelmien tunnusmerkeistä ja hoitopaikoista.
8544: enää pidempään vetäytyä vastuusta alkoholin Työpaikan työterveyshuollon tulee olla hoitoa
8545: liikakäytön seuraamuksista. järjestävä ja muihin hoitopalveluihin ohjaava
8546: Alkoholin liikakäyttö on sairaus ja se on lopul- elin. Työterveyshuollon tulee tällöin olla yhteis-
8547: takin tunnustettava sairaudeksi, joka vaatii järjes- työssä myös päihdeongelmaisten omaisten tai
8548: telmällistä hoitoonohjausta mahdollisimman var- läheisten kanssa, mikäli nämä sitä haluavat.
8549: haisessa vaiheessa kaiken sen tarpeettoman kärsi- Hoitoonohjaustoimien yhteydessä päihdeon-
8550: myksen, kaikkien niiden kustannusten välttämi- gelmaisen palkasta tulee siirtää 60 % joko itäblo-
8551: seksi, jotka alkoholisoituminen pidemmälle edis- kin maiden mallin mukaan suoraan perhevelvol-
8552: tyessään aiheuttaa. lisuuksien täyttämiseen tai Ruotsin mallin mu-
8553: Hoitoonohjaus on välttämätöntä myös ja vii- kaan perhevelvollisuudesta huolehtimiseen sosi-
8554: meistään siinä vaiheessa, kun liikakäyttäjä syyllis- aaliviranomaisten kautta.
8555: tyy rikokseen, jonka on selvästi katsottava johtu- Työsuhteen irtisanomisen peruuttamattomuus
8556: van alkoholin liikakäytöstä. on aiheellista ottaa harkittavaksi kahden vuoden
8557: Kehittyneessä oikeusvaltiossa on tajuttava, et- toteennäytetyn raittiuden jälkeen.
8558: tei sairaudesta selvästi johtuvista teoista voida Alkoholin liikakäyttäjien perheiden auttami-
8559: ainakaan yksinomaisesti rangaista, vaan sairas seksi on lastensuojeluviranomaiset velvoitettava
8560: tulee myös ohjata hoitoon. Muutoin sairaus vain yhteistyöhön päihdehuolto-, terveys- ja kouluvi-
8561: pahenee ja sairas on jatkuvassa rangaistus- ja ranomaisten kanssa ongelmatapausten hoitami-
8562: vankilakierteessä. Eikä tämä ole oikeaa kehitystä, sessa ja huoltamisessa siten, että mikäli maini-
8563: vaikka se meillä onkin tänään tavanomaista käy- tuilta tahoilta esitetään toimenpiteisiin ryhtymis-
8564: täntöä. tä, tulee lastensuojeluviranomaisten neuvotella
8565: Sairaus, myös alkoholismi, on hoidettava sai- tarvittavista toimenpiteistä ja informoida ilmoi-
8566: rautena kansanterveystyön pohjalta, eikä rikolli- tuksen tehnyttä tapauksen hoitamisesta vaitiolo-
8567: suutena oikeus- ja vankilalaitosten voimin. On velvollisuuden tätä estämättä. Erityisesti niissä
8568: inhimillisempää siirtää viimemainittujen laitos- perheväkivaltatapauksissa, joissa perheenjäsen tu-
8569: ten kustannuksia ennaltaehkäisevään kansanter- lee poliisin pidättämäksi vaarallisena päihteiden
8570: veystyöhön ja perhepolitiikkaan, erityisesti perhe- käyttäjänä, tulee lastensuojelu- ja päihdehuolto-
8571: poliittiseen tutkimustyöhön ja sosiaalipsykologi- viranomaisten yhdessä sopia toimenpiteistä ta-
8572: seen alkoholitutkimukseen, joita molempia on pauksen hoitamiseksi.
8573: voimakkaasti kehitettävä alkoholin liikakäytön ja Alkoholin liikakäyttäjän perheen asumisen ja
8574: sen kaikkien haittavaikutusten selvittämiseksi ja toimeentulon turvaaminen vaatii yhteiskunnan
8575: ennaltaehkäisemiseksi. apua ja toimenpiteitä. Perheväkivaltatapauksissa
8576: Alkoholin liikakäyttäjä on avun tarpeessa oleva tulee turvata väkivallan uhriksi joutuneen tai
8577: ihminen. Häntä ja hänen perhettään, läheisiään, joutuneiden mahdollisuudet siirtyä pois perheen
8578: on kehittyneessä yhteiskunnassa autettava kohti asunnosta tilapäisesti sekä turvata hänen/heidän
8579: terveyttä ja terveitä elämäntapoja, ei ajettava toimeentulonsa. Asumisen turvaaminen edellyt-
8580: kohti itsetuhoa ja rikollisuutta, kuten voimassa tää riittävässä määrin kriisitapausasuntoja sekä
8581: olevalla lainsäädännöllämme ja asennoitumisel- myös pitempiaikaisen asumisen turvaamista, mil-
8582: lamme alkoholin liikakäyttäjiin ja liikakäyttöön loin perheen yhteisasuminen ei enää ole mahdol-
8583: tehdään. Tällainen suhtautuminen on yhteiskun- lista.
8584: 1984 vp. - TA n:o 193 213
8585:
8586: Toimeentuloturvan järjestäminen tälle per- santerveystyötä, työterveyshuoltoa ja työ-
8587: heenjäsenelle 1näille perheenjäsenille tulee hoitaa suojelua, sekä esityksen hoitoonohjaa-
8588: yhteiskunnan toimesta niin, että erilleen asettu- misen lakisäätezstämiseksi alkoholin liika-
8589: nut puoliso saa perheelle oikeusistuimen kiireelli- käytöstä johtuvan rikoksen seuraamukse-
8590: sesti käsittelemään elatusapupäätöksen mukaisen na,
8591: elatusavun kokonaisuudessaan. Elatusavun perin- että" hallitus kiirezsesti valmzstelzsi tar-
8592: nän hoitavat sosiaaliviranomaiset erillään ja riip- vittavat ohjeet viranomaisten veivoittami-
8593: pumattomma. seksi yhtezstyöhön keskenään vaitiolovel-
8594: Tällainen asumisen ja toimeentulon turvaami- vollzsuuden tätä estämättä alkoholin lii-
8595: nen kriisitilanteissa luo myös hyvät edellytykset kakäyttäjän ja hänen perheensä ja lähezs-
8596: päihdehoidolle. Vain realististen vaihtoehtojen tensä auttamzseksi tarvittavin tukipalve-
8597: olemassaolo päihdeongelmaisen perheenjäse- luin,
8598: nelle 1jäsenille luo edellytykset päihdeongelman
8599: realistiseen käsittelyyn ja tiedostamiseen. että hallitus valmzstelzsi kzi"rezsesti esi-
8600: Edellä selvitetyn pohjalta ehdotan kunnioit- tyksen alkoholin lzikakäyttä;i"en ja heidän
8601: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, perheidensä ''kriisiajan'' asumisen ja py-
8602: syvän asumzsen turvaamzseksi, sekä
8603: että hallitus antaisi kiireellisesti esityk- esityksen alkoholin lzikakäytöstä kärsi-
8604: sen alkoholin /iikakåyttä;i"en hoitoonoh- vien perheenjäsenten ja lähezsten toi-
8605: jaamisen lakisääteistämiseksi osana kan- meentulon turvaamzseksi.
8606:
8607: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
8608:
8609: Paula Eenilä
8610: 214 1984 vp.
8611:
8612: Toivomusaloite n:o 194
8613:
8614:
8615:
8616:
8617: Eklund ym.: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan turvaamisesta
8618:
8619:
8620: Eduskunnalle
8621:
8622: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan jatkuvuus oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8623: on erityisesti maamme syrjäseutujen asukkaille sen,
8624: tärkeä kysymys. Haja-asutusalueiden rahoitustu-
8625: kimäärärahat olisikin saatava riittävälle tasolle, ettå. hallitus ryhtyisi toimenpztemtn
8626: jotta myymälöiden ja myymäläautojen toiminta haja-asutusaluezden vähittäiskaupan tur-
8627: voidaan turvata. vaamiseksi esim. rahoitustukimäärärahoja
8628: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- lisäämällä.
8629:
8630: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
8631:
8632: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
8633: Pentti Skön Pentti Kettunen Helvi Koskinen
8634: 1984 vp. 215
8635:
8636: Toivomusaloite n:o 195
8637:
8638:
8639:
8640:
8641: Eklund ym.: Sairaaloiden hoitomaksujen määräämisestä potilaan
8642: maksukyvyn perusteella
8643:
8644:
8645: Eduskunnalle
8646:
8647: Sairaan hoitomaksujen suorittamisessa on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8648: monien perheiden kohdalla suuria taloudellisia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8649: vaikeuksia, esimerkiksi sellaisissa perheissä joissa
8650: toinen puoliso saa pienehköä eläkettä ja toinen että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
8651: on kotiäiti. Samoin yksinäisillä vanhuksilla ja sairaaloiden hoitomaksujen tasoittamisek-
8652: kroonikkopotilailla on vaikeuksia selviytyä hoito- si maksukyvyn ja varallisuuden mukaan
8653: maksuista. tapahtuvaksi.
8654:
8655: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
8656: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
8657: Pentti Skön Pentti Kettunen Helvi Koskinen
8658: 216 1984 vp.
8659:
8660: Toivomusaloite n:o 196
8661:
8662:
8663:
8664: Eklund ym.: Vaikeavammaisten terveyspalvelujen tehostamisesta
8665:
8666:
8667: Eduskunnalle
8668:
8669: Vaikeavammaisten terveyspalveluissa on selviä että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
8670: epäkohtia. Näyttää lisäksi siltä, että lähitulevai- vaikeavammaisten terveyspalveluiden te-
8671: suudessa suoritettavat terveyspalvelu-uudistukset hostamiseksi ja em. palveluiden maksu-
8672: eivät välttämättä paranna vaikeavammaisten ase- jen järjestämiseksi siten, että vaikeavam-
8673: maa. maiset eivät joudu kustannuksista koh-
8674: tuuttomasti kärsimään.
8675: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
8676: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8677:
8678: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
8679: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
8680: Pentti Skön Pentti Kettunen Reino Jyrkilä
8681: Mikko Vainio
8682: 1984 vp. 217
8683:
8684: Toivomusaloite n:o 197
8685:
8686:
8687:
8688:
8689: Anna-Liisa Jokinen ym.: Tupakkavalistukseen käytettävän määrära-
8690: han korottamisesta lain edellyttämälle tasolle
8691:
8692:
8693: Eduskunnalle
8694:
8695:
8696: Tupakkalain 27 §:n mukaan valtion tulo- ja män vuoden budjettiin on varattu ko. summasta
8697: menoarvioon on otettava vuosittain määräraha, 0,4 % eli 6 520 000 mk. Ero on 1 630 000 mk.
8698: joka vastaa vähintään puolta prosenttia tupakka- Tupakkalain 27 §:n mukaisella määrärahalla
8699: valmisteveron arvioidusta tuotosta. on voitu tehdä maassamme suunnitelmallista ja
8700: Lääkintöhallitus laatii käyttösuunnitelman ku- jatkuvaa valistustyötä tupakoinnin vähentämisek-
8701: takin kalenterivuotta varten ja sosiaali- ja terveys- si ja kansanterveyden kohentamiseksi.
8702: ministeriö vahvistaa sen. Summa on kuitenkin pieni joukkotiedotuk-
8703: seen, tutkimukseen ja systemaattiseen valistus-
8704: Lääkintöhallituksen tulee huolehtiessaan valis- työhön sekä uusien toimintojen kehittämiseen.
8705: tustoiminnan järjestämisestä sekä terveyskasvatus- Kansalaisjärjestöillä ja tutkimuslaitoksilla olisi
8706: ohjelmien ja muun aineiston tuottamisesta tupa- valmiudet laajempaan toimintaan terveempien
8707: koinnin vähentämiseksi käyttää hyväksi erityisesti elintapojen edistämiseksi, mikäli niillä olisi käy-
8708: ammattikasvatus-, koulu- ja sosiaalihallituksen, tettävissään varoja tähän toimintaan.
8709: kuntien keskusjärjestöjen sekä alan kansalaisjär- Tämän johdosta ehdotamme eduskunnan hy-
8710: jestöjen asiantuntemusta ja niiden tuottamia pal- väksyttäväksi toivomuksen,
8711: veluksia.
8712: Tupakkalain mukaista määrärahaa ei ole kui- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn,
8713: tenkaan otettu valtion tulo- ja menoarvioon täy- joilla taattaisiin tupakkalain 27 §:n edel-
8714: simääräisenä. Vuonna 1984 tupakkavalmisteve- lyttämä rahamäärä, 0,5 % tupakkaval-
8715: ron arvioitu tuotto on 1 630 000 000 mk ja lain misteveron arvioidusta vuosittaisesta tuo-
8716: määräämä 0,5 % siitä olisi 8 150 000 mk. Tä- tosta, käytettäväksi valistustoimintaan.
8717:
8718: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
8719:
8720: Anna-Liisa Jokinen Esko Almgren Lauha Männistö
8721: Sakari Knuuttila Pentti Liedes Marja-Liisa Salminen
8722: Anna-Kaarina Louvo Ensio Laine Timo Laaksonen
8723: Boris Renlund Liisa Arranz Esko Helle
8724: Hannele Pokka Ulla-Leena Alppi Liisa Hilpelä
8725: 218 1984 vp.
8726:
8727: Toivomusaloite n:o 198
8728:
8729:
8730:
8731:
8732: Jyrkilä ym.: Määrärahasta rintamaveteraanien kuntoutushenkilö-
8733: kunnan koulutuksen tehostamiseen
8734:
8735:
8736: Eduskunnalle
8737:
8738: Rintamaveteraanien ikääntyessä lisääntyy kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8739: toutuksen tarve suuresti. Kuntoutuslaitoksissa ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8740: terveyskeskuksissa on lääkintävoimistelijoista, muksen,
8741: kuntohoitajista ja hierojista pulaa ja avoimia
8742: työpaikkoja on paljon. Kuntien ja kuntainliitto-
8743: jen terveyskeskuksiin pitäisi perustaa uusia virko- että hallitus ryhtyisi toimenpttemtn
8744: ja ja samanaikaisesti lisätä kuntoutukseen tarvit- 500 000 markan määrärahan ottamiseksi
8745: tavan henkilöstön riittävää koulutusta, jotta rin- lääkintävoimistelijoiden, kuntohoita;i.en
8746: tamaveteraanien välttämätön kuntoutus voitaisiin ja hiero;ien koulutuksen lisäämiseen.
8747: hoitaa rinnan muun väestön kuntoutuksen kans-
8748: sa.
8749:
8750: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
8751:
8752: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Lea Mäkipää
8753: Reino Karpola Kerttu Törnqvist Pentti Skön
8754: Jouko Tuovinen Lea Sutinen Martti Ratu
8755: Urho Pohto
8756: 1984 vp. 219
8757:
8758: Toivomusaloite n:o 199
8759:
8760:
8761:
8762:
8763: Kalliomäki ym.: Manipulaatiohoidon koulutuksen järj'estämisestä
8764:
8765:
8766: Eduskunnalle
8767:
8768: Erilaiset ja eri asteiset selän kiputilat ja suora- pauksia samalla "standardimenetelmällään", jol-
8769: naiset selkäsairaudet muodostavat lääketieteelli- la tosin joissakin tapauksissa voi olla myönteinen
8770: sen ongelmakentän, joka koskettaa poikkeukselli- vaikutus, mutta usein myös kielteinen.
8771: sen laajaa osaa väestöstä. Huolimatta selkäkipujen suuresta esiintymisti-
8772: Selkäkipujen ja -sairauksien aiheuttamat pa- heydestä ja kokemuksen kautta saadusta myön-
8773: kolliset poissaolot työstä tai vaivan aiheuttama teisestä palautteesta manipulaatiohoidon suurista
8774: työtehon heikkeneminen pitkiksi ajoiksi tai jopa mahdollisuuksista tietyissä usein esiintyvissä oire-
8775: pysyvästi heijastuvat kielteisesti koko kansanta- tiloissa, ei alan järjestelmällistä koulutusta ole
8776: louteen. Yksilön kannalta vielä merkittävämpi saatu maassamme käyntiin. Kuitenkin sekä käy-
8777: asia on, että akuutti selkäkipu tyypillisesti estää tännön tutkimustietoa että tietoa alan koulutuk-
8778: tai voimakkaasti rajoittaa vaivaamansa henkilön sesta olisi ulkomailta, lähinnä Ruotsista (napra-
8779: jokapäiväisiä toimia aiheuttaen myös piinaavan paattikoulutus) ja USA:sta (kiropraktikkokoulu-
8780: kivun kautta henkisiä ongelmia. tus), saatavissa. Tietoa on runsaasti myös koti-
8781: Perinteinen lääketiede on pääosin keskittynyt maassa alalla toimivien henkilöiden hallussa.
8782: selkäpotilaiden hoidossa kivun lievittämiseen tai Yksinkertaisinta koulutuksen Jaqestäminen
8783: poistamiseen lääkityksen ja levon kautta. Itse olisi lääkintävoimistelijakoulutuksen yhteydessä,
8784: kivun syyn diagnosointi on usein ollut vaikeaa ja joka on maassamme kehittynyttä ja toimii kiin-
8785: puutteellista, mistä johtuen paraneminen on ol- teästi terveydenhuollon kokonaisorganisaation
8786: lut hidasta tai sitä ei ole lainkaan tapahtunut. punssä.
8787: Osittain tästä johtuen on kansan parissa levin- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
8788: nyt tapa hakeutua herkästi, jopa ilman edeltävää me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8789: lääkärin tutkimusta, ns. kansanpatantajien mani- vomuksen,
8790: pulaatiohoitoon. Kansanpatantajien suosiota on
8791: lisännyt se, että useissa hyvinkin kivuliaissa ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8792: pauksissa vain muutaman minuutin käsittely on menpiteistin tehokkaan kiropraktisen tai
8793: tuonut myönteisen tuloksen. vastaavan manipulaatiohoidon koulutuk-
8794: Tätä kautta '' niksautushoidosta'' on muodos- sen järjestämiseksi esimerkiksi lääkintä-
8795: tunut monelle omatekoiselle parantajalle tuotta- voimistelijakoulutukseen liitettynå· ja että
8796: va liiketoimi ja samalla on ajauduttu tilantee- hallitus samalla ryhtyisi toimenpiteisiin
8797: seen, jossa nämä villit alan yrittäjät saattavat kontrolloimattoman alan yrittäjyyden es-
8798: aiheuttaa taitamattomuudellaan myös potilaan tämiseksi.
8799: vaivan pahenemisen käsittelemällä kaikkia ta-
8800:
8801: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
8802:
8803: Antti Kalliomäki Aarno von Bell Pirjo Ala-Kapee
8804: Tuulikki Hämäläinen Martti Lähdesmäki Pentti Lahti-Nuuttila
8805: Sinikka Hurskainen Timo Roos Mikko Elo
8806: 220 1984 vp.
8807:
8808: Toivomusaloite n:o 200
8809:
8810:
8811:
8812:
8813: Kettunen ym.: Määrärahasta Vuokatin matkailuprojektin toteutta-
8814: miseksi
8815:
8816:
8817: Eduskunnalle
8818:
8819: Kainuun matkailu on viime aikoina kehittynyt nan taloudellinen tuki. Hanke toteutuessaan tu-
8820: suotuisasti. Kainuussa on monia vireitä ja luon- leekin edesauttamaan koko Kainuun ja myös
8821: non olosuhteiltaan sopivia rakennuskelpoisia Pohjois-Suomen matkailun kehittymistä.
8822: matkailukohteita. Matkailuelinkeino antaa työtä Edellä olevaan perustuen ehdotamme kunni-
8823: ja toimeentuloa. Matkailu lisääntyy tulevaisuu- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8824: dessa jatkuvasti ihmisten vapaa-ajan lisääntymi- sen,
8825: sen myötä.
8826: Vuokatin alue Sotkamon kunnassa on erittäin
8827: kehittämiskelpoista matkailualuetta. Sotkamossa että hallitus ottaisi valtion vuoden
8828: onkin olemassa suunnitelmia Vuokatin alueen 1985 tulo- ja menoarvioesitykseen n'ittä-
8829: kehittämiseksi. vän mäå'rå'rahan Vuokatin matkazlupro-
8830: Vuokatti-hanke on laajuudessaan niin suuri, jektin toteuttamiseksi Kainuussa Sotka-
8831: että se ei voi onnistua yksistään kainuulaisin mon kunnassa.
8832: voimin, vaan mukaan tarvitaan myös yhteiskun-
8833:
8834: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8835:
8836: Pentti Kettunen Aarno von Bell Hannu Kemppainen
8837: J. Juhani Kortesalmi Arvo Kemppainen Sakari Valli
8838: 1984 vp. 221
8839:
8840: Toivomusaloite n:o 201
8841:
8842:
8843:
8844:
8845: Komsi ym.: Yökahvilatoiminnan edellytysten parantamisesta
8846:
8847:
8848: Eduskunnalle
8849:
8850: Valtio maksaa vuosittain vaitionosuurena kun- Silloin harvoin kun jollakulla on ollut mielen-
8851: nille ja suorana valtionapuna yksityisille yhteisöil- kiintoa yökahvilan tai öiseen aikaan avoinna
8852: le raittiustyön harjoittamista varten noin 40 mil- pidettävän teehuoneen perustamiseen, on hanke
8853: joonaa markkaa. Tämän varsin mittavan panos- aina kaatunut yhtäältä kustannuskysymyksiin ja
8854: tuksen tuloksena syntyneet julkilausumat ovat toisaalta jäykkään byrokratiaan. Siksi valtiolliselta
8855: saaneet aikaan kuitenkin kovin vaatimattomia taholta voidaan odottaa yökahviloiden perusta-
8856: tuloksia. Niinpä raittiustyön toiminta-ajatusta on miseen ja ylläpitämiseen suunnattuja tukitoi-
8857: lähdettävä rakentamaan toisista periaatteista. menpiteitä osana virallista raittiustyötä.
8858: Ihmisen sosiaalisuus ja sen kehittäminen ovat Edellä sanotun johdosta ehdotamme eduskun-
8859: hedelmällinen lähtökohta raittiustyöhönkin. Sik- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8860: si esim. ravintoloiden määrän vähentäminen pal-
8861: velee aivan muita tarpeita. Vaikka öiseen aikaan että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
8862: tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen ei aina ole menpiteisiin, jozlla mahdollistetaan yö-
8863: ollutkaan kaikkien ymmärrettävissä tai hyväksyt- kahvzloiden ja öisin avoinna pidettävien
8864: tävissä, on ilmeistä että ihmiset tapaavat toisiaan teehuoneiden perustamisen ja ylläpitämi-
8865: öisinkin. Siksi ei ole perusteltua, että ainoita sen helpottaminen osana maassa harjoi-
8866: tähän sopivia julkisia tiloja ovat vain ravintolat. tettavaa virallista raittiustyötä.
8867:
8868: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
8869:
8870: Ville Komsi Kalle Könkkölä
8871: 222 1984 vp.
8872:
8873: Toivomusaloite n:o 202
8874:
8875:
8876:
8877:
8878: Koskinen ym.: Terveyspalvelujen turvaamisesta ulkomaisilla tervey-
8879: denhoito- ja lomapaikkakunnilla
8880:
8881:
8882: Eduskunnalle
8883:
8884: Maastamme siirtyy väestöä vallankin talvikau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
8885: tena yhä enemmän Euroopan eteläisiin valtioi- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8886: hin, etenkin Espanjaan. Kun tämä väestö on sen,
8887: suurelta osin iäkästä tai sairasta, niin herää kysy-
8888: mys - koska he edelleenkin ovat Suomen kansa- ettii hallitus ryhtyisz· lainsäädännöllisiin
8889: laisia - olisiko heille järjestettävä sinne terveys- ja muihin toimenpiteisiin, jotta Suomen
8890: palveluja ja lääkärinpalveluja. Espanjassa mm. kansalaisille turvattaisiin määrätyzflä ul-
8891: Los Pacos on paikka, jossa kaivattaisiin suomalai- komaisilla terveydenhoito- ja lomapaik-
8892: sia terveyspalveluja. kakunnzlla terveydenhoito ja lääkärinpal-
8893: velut.
8894:
8895: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
8896:
8897: Helvi Koskinen Mikko Vainio
8898: 1984 vp. 223
8899:
8900: Toivomusaloite n:o 203
8901:
8902:
8903:
8904:
8905: Koskinen ym.: Ulkomaille markustavan oikeuttamisesta ottamaan
8906: mukaansa tarvetta vastaava lääkemäärä
8907:
8908:
8909: Eduskunnalle
8910: Sairauksien yleistyessä on yhä useampi kansa- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8911: lainen joutunut käyttämään lääkkeitä jatkuvasti. sen,
8912: Säännökset lääkkeiden kuljettamisesta mukana
8913: Suomesta matkustaessa ovat melkoisen tiukat. että hallitus ryhtyisi lainsäädännöllisiin
8914: Nämä säännökset saattavat aiheuttaa kansalaisil- ja muihin toimenpiteiszi'n lääkemääräys-
8915: lemme vaikeuksia ja melkoisia taloudellisia me- ten muuttamiseksi niin, että ulkomaille
8916: netyksiäkin silloin, kun kansalaiset joutuvat mat- matkustava henkilö saa viedä mukanaan
8917: kustamaan pidemmäksi aikaa ulkomaille. Tämä lääkkeitä sellaisen määrän, joka vastaa
8918: epäkohta tulisi saada poistetuksi. lääkärin määräämää tarvetta koko matkan
8919: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- aikana.
8920:
8921: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
8922:
8923: Helvi Koskinen Reijo Enävaara Liisa Arranz
8924: Mikko Vainio Lea Mäkipää
8925:
8926:
8927:
8928:
8929: 16 4284001987
8930: 224 1984 vp.
8931:
8932: Toivomusaloite n:o 204
8933:
8934:
8935:
8936:
8937: Kärhä: Kehitysvammahuollon turvaamisesta Uudellamaalla
8938:
8939:
8940:
8941: Eduskunnalle
8942:
8943: Uudellamaalla om kehitysvammaisia 0, 3 pro- Eräs keskeinen ongelma Uudellamaalla on
8944: senttia väestöstä eli 4 000 henkilöä, joista tällä puute suojatyö- ja asuntolapaikoista. Myös näi-
8945: hetkellä palvelujen tarpeessa on 3 380 henkeä ja den paikkojen edellytyksenä on uusien virkojen
8946: palvelujen saajien määrä on 2 300. huomattava lisääminen.
8947: Tulevina vuosina on korostettava laitospalvelu-
8948: Uusia virkoja on kehitysvamma-alalla saatu
8949: jen kehittämistä siten, että entisestä keskitetystä
8950: vuonna 1983 Uudellemaalle vain kolme kappa-
8951: laitosmallista siirrytään alueellisesti toimiviin lai-
8952: letta ja vuonna 1984 kaksi kappaletta, mikä
8953: tospalveluihin, jolloin avohuollon palvelut nivel-
8954: määrä on mitätön todelliseen tarpeeseen verrat-
8955: tyvät joustavasti laitoshoitoon. Tällaisia pieni-
8956: tuna. Esimerkkinä virkojen vähyydestä voisi ker-
8957: muotoisia hoitopaikkoja ei Uudellamaalla juuri
8958: toa erään Uudenmaan kunnan kehitysvammais-
8959: ole.
8960: ten päiväkodin raportista, josta ilmenee, että
8961: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
8962: sanotussa päiväkodissa yksi henkilö huolehtii ilta-
8963: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8964: päivisin 16 kehitysvammaisesta lapsesta, joista
8965: osa on hyvinkin levott0mia ja vaikeavammaisia.
8966: että' hallitus ryhtyisi toimiin, jotta Uu-
8967: Jokaiselle kehitysvammatyötä seuranneelle henki-
8968: dellamaalla osoitettaisiin huomattavasti
8969: lölle on selvää, että tilanne on tällaisessa tapauk-
8970: nykyistä' enemmän kehitysvammahuol-
8971: sessa katastrofaalinen.
8972: toon uusia virkoja, jolloin myös suojatyö-
8973: Uudenmaan erityishuoltopiirin kuntainliiton ja asuntolapazkkoja olisi lisä'ttävä tarvetta
8974: toimintasuunnitelman mukaan Uudellemaalle vastaavaksi.
8975: tarvittaisiin välittömästi 165 uutta virkaa.
8976:
8977: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8978:
8979: Lea Kärhä
8980: 1984 vp. 225
8981:
8982: Toivomusaloite n:o 205
8983:
8984:
8985:
8986:
8987: E. Laine ym.: Anniskeluoikeuden peruuttamisesta huoltoasemien
8988: yhteydessä toimiviita kahviloilta ja ravintoloilta
8989:
8990:
8991: Eduskunnalle
8992:
8993: Nykyisen liikennejuopumussäännöstön eli ns. Valtion ramms- ja alkoholiasiain neuvottelu-
8994: promillelain tavoitteena on rattijuoppouden lu- kunta esittää mielipiteenään liikennejuopumuk-
8995: kumääräinen laskeminen. Tätä tavoitetta ei ole sen erääksi ehkäisytoimenpiteeksi anniskeluoi-
8996: saavutettu. keuden peruuttamista huoltoasemien yhteydessä
8997: Vuonna 1983 on poliisin tietoon tullut yli toimiviita kahviloilta ja ravintoloilta.
8998: 23 000 rattijuopumustapausta, joista törkeitä ta- Siksi ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
8999: pauksia on 65,5 %. toivomuksen,
9000: Alkoholijuomien tarjoilu maantieliikenteen le-
9001: vähdyspaikoilla, huoltoasemien yhteydessä, on
9002: ristiriidassa liikenneraittiuspyrkimysten kanssa. että hallitus ryhtyisi pikaistin toimen-
9003: Huoltoasemilla tapahtuva anniskelu on omiaan piteiszin anniskeluoikeuden peruuttami-
9004: "saattamaan kansalaiset kiusaukseen" eli se ilmi- seksi huoltoasemien yhteydessä toimivzlta
9005: selvästi lisää mahdollisuutta syyllistyä rattijuop- kahvzlotlta ja ravintolat/ta.
9006: pouteen.
9007:
9008: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
9009:
9010: Ensio Laine Anna-Liisa ] okinen Heli Astala
9011: 226 1984 vp.
9012:
9013: Toivomusaloite n:o 206
9014:
9015:
9016: Louvo ym.: Valistuskampanjasta huumausaineiden käytön ennalta
9017: ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi
9018:
9019:
9020: Eduskunnalle
9021:
9022: Huumeiden käyttö koululaisten ja muun nuo- seksi. Yhtenä osana tätä koko kansan tietoisuu-
9023: rison keskuudessa on lisääntynyt hälyttävästi liit- teen ulottuvaa työskentelyä on huumausaineva-
9024: tyen muissa Pohjoismaissa lisääntyneeseen käyt- listuskampanja. Kampanjan toteutuksen päävai-
9025: töön. Vanhempien ja huoltajien lisäksi koululla heet ovat suunnittelu, toteutus ja seuranta.
9026: ja muilla tahoilla on suuret mahdollisuudet vai- 1. Suunnittelu
9027: kuttaa huumeidenkäyttöiässä olevaan nuorisoon. - selvitetään kampanjan vastuuhenkilöt, ai-
9028: Näitä mahdollisuuksia on yrittänyt kartoittaa kataulut, tarvittavat materiaalit jne.
9029: Mannerheimin Lastensuojeluliiton asettama työ- 2. Toteutus
9030: ryhmä, jossa edustettuina ovat mm. sosiaali- ja
9031: - koulutustilaisuuksien järjestäminen tervey-
9032: terveysministeriö, kouluhallitus, lääkintöhallitus,
9033: denhoitohenkilökunnalle, opettajille,
9034: koulurerveydenhuolto, Opettajien Ammattijär- kunnan toimi- ja luottamushenkilöille,
9035: jestö (OAJ), Kunnallisliitto, raittiusjärjestöt, Al- kansalaisjärjestöjen edustajille jne.
9036: ko ja Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos. Työryh-
9037: mä järjesti elokuussa 1982 koulujen terveyden- tiedotteiden ja esineiden valmistus ja jako
9038: koteihin, kouluihin ja nuorille ns. avain-
9039: hoitohenkilökunnalle koulutustilaisuuden, jossa
9040: henkilöiden välityksellä
9041: käsiteltiin mahdollisuuksia tehostaa huumeiden
9042: työskentely paikallistasolla kampanja-
9043: käytön ennalta ehkäisevää ja vähentävää toimin-
9044: taa. aineiston avulla tarkasti rajattuihin kohde-
9045: ryhmiin
9046: Yhteistyö eri tahojen välillä nuorten huumei- 3. Seuranta
9047: den käyttöä koskevissa asioissa on nyt kehittymäs- - selvitetään kampanjan onnistuneisuus Ja
9048: sä. Mahdollisuudet kodin ja koulun väliseen suunnitellaan jatkotoimenpiteet.
9049: yhteistyöhön on tiedostettu; samoin on tiedostet-
9050: Anotusta summasta käytetään n. 50 000 mk
9051: tu poliisin rooli huumeiden käytön ennalta eh- suunnitteluun, n. 400 000 mk toteutukseen ja n.
9052: käisijänä ja huumeongelmaisten hoitoon ohjaaja- 40 000 mk seurantaan ja jatkotoimenpiteisiin.
9053: na. Tulisi selvittää myös, mitä uusia tahoja
9054: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9055: yhteistyöhön voitaisiin saada mukaan.
9056: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9057: Edellä mainitun työryhmän mielestä yhteis-
9058: työn lisääminen, eri ammattiryhmiin kuuluvien, ettå. hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
9059: nuorten parissa työskentelevien henkilöiden kou- piteistin huumausaineita koskevan valis-
9060: luttaminen ja tiedottamisen lisääminen ovat tär- tuskampanjan suunnittelemiseksi ja to-
9061: keimpiä päämääriä lähivuosina nuorten huumei- teuttamiseksi maassamme.
9062: den käytön ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämi-
9063:
9064: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
9065:
9066:
9067: Anna-Kaarina Louvo Hannele Pokka Saara Mikkola
9068: Boris Renlund Aino Pohjanoksa Sirpa Pietikäinen
9069: Anna-Liisa Jokinen Ritva Laurila Karina Dromberg
9070: Sakari Knuuttila Pekka Löyttyniemi Tapio Holvitie
9071: Esko Almgren Helena Pesola Liisa Hilpelä
9072: Lea Sutinen Ensio Laine
9073: 1984 vp. 227
9074:
9075: Toivomusaloite n:o 207
9076:
9077:
9078:
9079:
9080: Lähdesmäki ym.: Sydänkirurgian toimintaedellytysten parantami-
9081: sesta
9082:
9083:
9084: Eduskunnalle
9085:
9086: Maassamme on noin 60 000-70 000 työikäis- vielä hyvässä työvireessä olevat, koulutetut ihmi-
9087: tä sepelvaltimopotilasta. Osa näistä potilaista set joutuvat ennen aikojaan syrjään yhteiskunnan
9088: tarvitsee kirurgista hoitoa. On laskettu, että tar- palveluksesta.
9089: peen tyydyttämiseksi tarvittaisiin maassamme
9090: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9091: noin 1 500 sepelvaltimon ohitusleikkausta vuosit-
9092: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9093: tain. Nyt niitä pystytään tekemään vuodessa vain
9094: sen,
9095: noin 400. Tästä on seurauksena pitkä odotusaika
9096: leikkaukseen. Sinä aikana sairas sydänpotilas in-
9097: validisoituu sekä menettää otteensa jopa työelä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sy-
9098: mään. Tilanne on potilaiden kannalta epäoikeu- dänkirurgian ja erikoisesti sepelvaltimoki-
9099: denmukainen. Myöskään yhteiskunnan kannalta r~rgian toimintaedellysten parantamisek-
9100: e1 ole tarkoituksenmukaista, että usein muuten sz maassamme.
9101:
9102: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
9103:
9104: Martti Lähdesmäki Lea Savolainen Timo Roos
9105: Anna-Liisa Piipari Antti Kalliomäki Jorma Rantanen
9106: Esko Helle
9107: 228 1984 vp.
9108:
9109: Toivomusaloite n:o 208
9110:
9111:
9112:
9113:
9114: Lähdesmäki: Vaikeiden palovammojen hoidon keskittämisestä
9115:
9116:
9117: Eduskunnalle
9118:
9119: Maassamme saa vuosittain noin 200 henkeä Meidän maassamme tarvitaan kaksi palovam-
9120: sellaisen vaikean palovamman, joka vaatii tehos- maosastoa tai -yksikköä. Toisen niistä tulisi sijaita
9121: tettua hoitoa. Tällaisen palovamman menestyk- Helsingin yliopistollisen keskussairaalan yhtey-
9122: sellinen hoitaminen vaatii erittäin monipuolista dessä ja sen tulisi palvella koko eteläistä Suomea.
9123: tietoa ja taitoa. Tästä syystä niiden hoito tulisi Toinen palovammayksikkö tulisi perustaa Poh-
9124: keskittää. Näin onkin tapahtunut kaikissa kehit- jois-Suomen tarpeita varten joko Ouluun tai
9125: tyneissä maissa. Muun muassa Ruotsissa näiden Kuopioon.
9126: vammojen hoito on keskitetty kolmeen palovam- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioittaen
9127: mayksikköön ja Tanskassa yhteen. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9128:
9129: Paitsi palovammojen hoitoa, kuuluu tällaisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9130: yksikön toimintaan myös koulutus- ja opetustyö vaikeitten palovammojen hoidon keskit-
9131: esimerkiksi palovammasuuronnettomuuden va- tämiseksi siten, että maahamme peruste-
9132: ralle. taan kaksi palovammaykszkköä.
9133:
9134: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
9135:
9136: Martti Lähdesmäki
9137: 1984 vp. 229
9138:
9139: Toivomusaloite n:o 209
9140:
9141:
9142:
9143:
9144: Lähdesmäki ym.: Mielisairaaloiden peruskorjausohjelman toteutta-
9145: misesta
9146:
9147:
9148: Eduskunnalle
9149:
9150: Viime vuosikymmeninä on maassamme tehty toimintaa, johon alan henkilöstön tiedolliset ja
9151: mittava työ valtiolta aikanaan kuntainliitoille taidolliset valmiudet muutoin olisivat riittäneet.
9152: siirtyneen lääninsairaalaverkoston peruskorjaami- Sairaalaverkoston peruskorjaustoiminnan hitaus
9153: sessa ja uusien keskussairaaloiden rakentamisessa. on jarruttamassa myös avohoidon kehittämistä.
9154: Nämä sairaalat ovat nyt valmiina. Taloudellisia Kuntainliittojen omat päätökset ja suunnitelmat
9155: voimavaroja tarvitaan näissä sairaaloissa lähinnä osoittavat, että niiden valmius toteuttaa kyseiset
9156: niiden toiminnalliseen kehittämiseen sekä tähän hankkeet on huomattavasti parempi kuin valtion
9157: mennessä tehtyyn työhön nähden vähäisiin sa- valmius suorittaa voimassa olevan lainsäädännön
9158: neerauksiin ja kapasiteetin lisäyksiin. mukainen valtionosuutensa.
9159: Edellä lyhyesti kuvatun keskussairaalaverkoston Edellä kuvatun mukainen tilanne on mm.
9160: rakentamisen ajanjaksona toteutettiin myös koko Etelä-Hämeen mielisairaanhuollon kuntainliiton
9161: maan kattava kansanterveystyön laitosten raken- alueella, jossa ensimmäiset merkittävät sairaaloi-
9162: tamtnen. den peruskorjaushankkeet ovat valtiovallan viisi-
9163: Nämä molemmat suururakat veivät taloudelli- vuotissuunnitelmissa vasta vuodesta 1987 alkaen.
9164: sia voimavaroja siinä määrin, että monet muut jo
9165: kauan tiedostetut ja välttämättämiksi koetut Edellä esitetyin perustein ehdotamme kunni-
9166: hankkeet ovat joutuneet kohtuuttomasti odotta- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9167: maan vuoroaan. Näistä nyt toteuttamisvuorossa sen,
9168: olevista suurista hankkeista keskeisimmäksi tulisi
9169: asettaa maamme mielisairaanhuoltopiirien toi- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
9170: minnan kehittämiseksi välttämättömät sairaaloi- menpiteisiin, jotta maamme mielisai-
9171: den peruskorjaukset. raanhoidon kehittämiseksi välttämättö-
9172: Suuri osa mielisairaanhuoltopiirien kuntainliit- mien, toiminnallisestija teknisestijo van-
9173: tojen sairaaloista on jo kauan sitten tullut sekä hentuneiden sairaaloiden peruskO?jausoh-
9174: toiminnallisesti että teknisesti siihen tilaan, että jelman toteuttamista voitaisiin nopeut-
9175: niissä ei enää ole voitu toteuttaa sen tasoista taa.
9176:
9177: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
9178:
9179: Martti Lähdesmäki Lea Savolainen Timo Roos
9180: Anna-Liisa Piipari Antti Kalliomäki Jorma Rantanen
9181: Esko Helle
9182: 230 1984 vp.
9183:
9184: Toivomusaloite n:o 210
9185:
9186:
9187:
9188:
9189: Miettinen ym.: Kotiteollisuusneuvojan toimen perustamisesta Ris-
9190: tiinan käsityöneuvonta-asemalle
9191:
9192:
9193: Eduskunnalle
9194:
9195: Mikkelin läänissä on viime vuosien aikana käsityöneuvonta-aseman toimintaa voimakkaasti,
9196: erityisesti kotiteollisuuden arvostus kasvanut voi- koska asemalle ei ole saatu kotiteollisuusneuvojan
9197: makkaasti. Merkittävimmin tähän on vaikuttanut valtionaputointa. Olisi kuitenkin perusteltua, et-
9198: se edistämistyö, jota Mikkelin läänin kotiteolli- tä Ristiinan kunta tässä suhteessa saataisiin tasa-
9199: suusyhdistys on läänin alueella tehnyt. Yhdistys vertaiseen asemaan muiden kuntien kanssa.
9200: toimii alueensa kotiteollisuuden edistämiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
9201: elinkeino-, sosiaali- ja kulttuuripoliittisten pää- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9202: määrien hyväksi. Kotiteollisuuden mahdollisuuk- sen,
9203: sia työllistämismielessä pidetään tällä hetkellä
9204: läänissä erittäin hyvinä. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
9205: Ristiinassa toimii käsityöneuvonta-asema, jon- piteiszin kotzteollisuusneuvojan valtiona-
9206: ka perustamisessa ja ylläpidossa kunta on näytel- putoimen saamiseksi Ristiinan käsityö-
9207: lyt keskeistä osaa. Tälläkin hetkellä kunta avustaa neuvonta-asemalle.
9208:
9209: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
9210:
9211: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
9212: 1984 vp. 231
9213:
9214:
9215: Toivomusaloite n:o 211
9216:
9217:
9218:
9219:
9220: Muroma ym.: Myrkytystietokeskuksen muodostamisesta pysyväksi
9221: valtion varoilla toimivaksi yksiköksi
9222:
9223:
9224: Eduskunnalle
9225:
9226: Suomessa kuolee vuosittain nom 600 ihmistä nen, etenkin kun suurin osa tiedusteluista koskee
9227: myrkytyksiin ja sairaalahoitoon myrkytysten lasten myrkytystapaturmia.
9228: vuoksi joutuu vuosittain 5 000-6 000 potilasta. Myrkytystietokeskuksen ensisijainen tehtävä on
9229: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lasten- akuuttien myrkytysten ensiapuun, hoitoon ja
9230: tautien klinikalla hoidetaan vuosittain 200-400 ennaltaehkäisyyn tarpeellisen tiedon hankkimi-
9231: lasten myrkytystapaturmaa. Arvioiden mukaan nen ja palvelutehtävänä tämän tiedon antaminen
9232: Suomessa tapahtuu vuosittain 10 000-50 000 helposti käytäntöön sovellettavassa muodossa
9233: pikkulasten tapaturmaista myrkytystä. Jo nämä sekä ensiapua edellyttävään tilanteeseen joutu-
9234: tilastotiedot osoittavat, että myrkytykset aiheut- neelle maallikolle että myrkytyspotilasta hoitaval-
9235: tavat Suomessa jokseenkin yhtä paljon kuollei- le lääkärille.
9236: suutta ja sairastuvuutta kuin liikennetapaturmat. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan myr-
9237: Myrkytystapaturmien ennaltaehkäisyä ja ensi- kytystietokeskus on koko toimintansa ajan tukeu-
9238: apuneuvontaa voidaan tehostaa hyvin toimivan tunut Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
9239: myrkytystietokeskuksen avulla. Helsingin yliopis- lastenklinikan ympärivuorokautiseen lääkäripäi-
9240: tollisen keskussairaalan lastentautien klinikan ti- vystykseen. Vuonna 1974 tapahtuneen henkilö-
9241: loissa nykyisin toimivan myrkytystietokeskuksen kunnan lisäyksenkin jälkeen klo 18.00 jälkeen
9242: toiminta on luonteeltaan valtakunnallista, koko iltaisin ja viikonloppuisin kaikkina aikoina päi-
9243: maata palvelevaa. Toiminta tapahtuu kunnalli- vystävät lääkärit ovat joutuneet saamansa työ-
9244: sen yleissairaalatoiminnan osana Helsingin yli- paikkakoulutuksen turvin vastaamaan puheluihin
9245: opistollisessa keskussairaalassa, jolla on lääketie- ja käyttämään keskuksen tiedostoja ilman apua.
9246: teen suppeilla erikoisaloilla huomattava määrä Viime vuosina ovat keskuksen tiedostot lisäänty-
9247: koko valtakuntaa palvelevia tehtäviä. neet merkittävästi ja se on lisännyt käytännöllisiä
9248: Myrkytystietokeskuksen tehtävät ovat suna ongelmia. Päivystävä lääkäri on joutunut monissa
9249: määrin kunnallisesta sairaanhoidon järjestämis- vaikeita myrkytyksiä koskevissa tiedusteluissa ha-
9250: velvoitteesta ja paikallisesta sairaalatoiminnasta kemaan ilman myrkytystietokeskuksen oman
9251: poikkeavia ja jo tutkimus- ja kehittämisvelvoit- henkilökunnan apua tarpeellisia tietoja, joskus
9252: teiltaan valtakunnallista palvelutoimintaa, että useista lähteistä. Niinikään on tilanahtaus ollut
9253: valtion tulee vastata kokonaan myrkytystietokes- Iisääntyväsri vaikeuttamassa myrkytystietokeskuk-
9254: kuksen kustannuksista. On tarkoituksenmukais- sen toimintaa. Tällä hetkellä keskuksen käytössä
9255: ta, että työntekijät tulevat Helsingin yliopistolli- on kaksi pientä huonetta päivystävän lääkärin
9256: sesta keskussairaalasta ja että tarvittavat virat huoneen vieressä lastenklinikan poliklinikalla.
9257: perustetaan valtion tulo- ja menoarviossa Helsin- Puhelumäärän lisäännyttyä on myrkytystieto-
9258: gin yliopistollisen keskussairaalapiirin virkakiin- keskuksen toiminta vähitellen joutunut kestä-
9259: tiön ulkopuolelta. mättömään tilanteeseen, mistä ovat vakavasti
9260: Kansainvälinen kokemus on osoittanut, että kärsineet sekä kyseinen lääkäripäivystys että ne
9261: myrkytysinformaatiokeskus soveltuu sijainniltaan kyselijät, sekä maallikot että lääkärit, jotka ovat
9262: parhaiten lastensairaalan tai muun toimivan sai- tarvinneet pikaisesti ensiapuohjeita myrkytyspoti-
9263: raalakompleksin yhteyteen. Tällöin neuvonnassa laalle.
9264: säilyy kosketus kliiniseen työhön ja siten voidaan Tilapäisjärjestelyin myrkytystietokeskuksen
9265: välttyä liialliselta teoreettisuudelta. Myrkytyskes- henkilöstön määrää lisättiin vuonna 1980 niin,
9266: kuksen nykyinen sijainti on tarkoituksenmukai- että keskuksen omaan henkilöstöön kuuluva lää-
9267: 232 1984 vp. - TA n:o 211
9268:
9269: käri tai farmaseutti on ollut ensisijaisesti vastaa- seen. Näin estetään teoreettisuus ja turvataan
9270: massa puheluihin ma-pe klo 8.00-22.00 ja yhteys käytännön työhön. Helsingin yliopistolli-
9271: la-su klo 9.00-13.00. sen keskussairaalan alueelle sijoitettu myrkytys-
9272: Tiedustelujen määrän ollessa nyt n. 15 500 tietokeskus voisi toimia kliinisen farmakologian
9273: puhelua vuodessa tarvitaan lisähenkilöstöä, jotta alaisena yksikkönä.
9274: päivystys voidaan järjestää koko viikonlopuksi Myrkytystietokeskuksen yli 20 vuotta jatkunut
9275: oman henkilöstön turvin. tilapäistoiminta tulee saada vakinaistetuksi val-
9276: Kansainvälisen ja kansallisen kokemuksen pe- tion varoin.
9277: rusteella Suomessa tarvitaan vain yksi myrkytys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
9278: tietokeskus. Käytännön syistä olisi tarkoituksen- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9279: mukaisinta sijoittaa myrkytystietokeskus edelleen sen,
9280: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastenkli-
9281: nikan yhteyteen. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
9282: Keskuksen tulisi saada ympärivuorokautinen piteistin myrkytystietokeskuksen muodos-
9283: lääkäripäivystys. Myrkytystietokeskuksen työn tu- tamiseksi pysyväksi valtion varoin toimi-
9284: lee säilyttää yhteys akuuttiin lääkäripäivystyk- vaksi yksiköksi.
9285:
9286: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
9287:
9288: Impi Muroma Ben Zyskowicz Tuulikki Hämäläinen
9289: Esko Almgren Einari Nieminen Jouko Skinnari
9290: Olavi Ronkainen Hannele Pokka Arja Alho
9291: Lea Kärhä
9292: 1984 vp. 233
9293:
9294: Toivomusaloite n:o 212
9295:
9296:
9297:
9298: Muroma ym.: Kehitysvammaisten avohoidon kehittämisestä
9299:
9300:
9301: Eduskunnalle
9302:
9303: Kehitysvammaisten huoltoa on maassamme hin, asuntaloihin tai tukiasuntoihin edistäisi ke-
9304: kehitetty lakisääteisesti avo- ja laitoshoitona. Mo- hitysvammaisten mahdollisuuksia osallistua työ-
9305: lempia hoitomuotoja tarvitaan edelleen. Hoidon elämään. Laaja suojatyöpaikkaverkosto antaisi
9306: ohella kehitysvammalaitokset tarjoavat mahdolli- mahdollisuuden täysipainoiseen elämään niille
9307: suuden kehittää uusia hoito- ja opetusmenetel- kehitysvammaisille, jotka voivat toimia suojatyös-
9308: miä. Laitoksissa kehitysvammaisia kuntoutetaan sä. Samalla tämä vaihtoehto toisi mielekkyyttä
9309: selviytymään mahdollisimman pitkälle omin vammaisen elämään ja mahdollisuuden itsenäis-
9310: avuin myös kotona ja suojatyöpaikoissa. Vaikeim- tyä. Tämä edistäisi heidän mielenterveyttään ja
9311: min kehitysvammaiset tarvitsevat jatkuvaa laitos- saisi heidät tuntemaan itsensä hyödyllisiksi kan-
9312: hoitoa. salaisiksi. Myös hoitokustannukset vähenisivät.
9313: Laitoshoidon rinnalla ja yhteistyössä sen kanssa Tällä hetkellä hoidetaan laitoksissa suuri määrä
9314: tulee avohoitoa kehittää ja monipuolistaa. Vam- kehitysvammaisia, jotka selviytyisivät omin
9315: maisia omaisiaan hoitavat perheet tarvitsevat lai- avuin, mikäli heillä olisi sopiva asunto ja kehitys-
9316: tosten palveluja jaksaakseen suorittaa tehtävänsä. vammahuollon tarjoamia tukipalveluja. Tällaisia
9317: Siten myös perhekeskeisessä kehitysvammaisten henkilöitä on sekä kehitysvammaisten hoitolai-
9318: hoidossa tarvitaan laitoksia. Useimmat ihmiset toksissa että etenkin kunnalliskodeissa ja mielisai-
9319: eivät jaksa jatkuvasti huolehtia esimerkiksi kehi- raaloissa.
9320: tysvammaisesta lapsesta. Lomat ovat tarpeen, että
9321: voimat riittäisivät. Kehitysvammaisten yhteiskunnalle aiheutta-
9322: Suurin osa maamme kehitysvammaisista selviy- mat kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna
9323: tyisi avohoitopalveluihin tukeutuen itsenäisesti avohoitopalvelujen ja sopivien asuntojen aikaan-
9324: omissa asunnoissaan, jos ne olisi rakennettu hei- saamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
9325: dän tarpeitaan vastaavasti. Nämä voivat olla Avohoidon ansiosta kehitysvammaiset voivat
9326: asuntoja, asuntoloita tai tukiasuntoja, jotka ovat elää omassa kodissaan, mikä on yksilön kannalta
9327: pieniä ja kodinomaisia. inhimillinen vaihtoehto. Siten soveltuvan asun-
9328: Ongelmana onkin kehitysvammaisille soveltu- non saannin turvaaminen on vähintä, mitä yh-
9329: vien asuntojen puute sekä ns. päivähoitopalvelu- teiskunta voi tehdä tämän väestöryhmän hyväksi.
9330: jen järjestämmen. Edellä esitetuo perusteella ehdotamme kunni-
9331: Invaliidihuoltolain mukaan kunnat voivat saa- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9332: da valtionavustusta vammaisten asuntojen raken- sen,
9333: tamiseen, mutta tähän tarkoitukseen varattu
9334: määräraha on nykyisellään täysin riittämätön.
9335: Maassamme on arvioiden mukaan noin 5 000 että" hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn,
9336: asunnon tarpeessa olevaa kehitysvammaista, mut- joiden avulla kehitysvammaisten avohoi-
9337: ta heille soveltuvia asuntola- ja tukiasuntopaikko- toa voitaisiin kehittää tukemalla perheitä,
9338: ja on vain murto-osa tästä. rakentamalla asuntoja ja lisäämällä suoja-
9339: Kehitysvammaisten sijoittaminen muun yh- työpaikkoja.
9340: teiskunnan yhteyteen heille soveltuviin asuntoi-
9341:
9342: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
9343:
9344: Impi Muroma Olavi Ronkainen Hannele Pokka
9345: Esko Almgren Ben Zyskowicz Lea Kärhä
9346: Einari Nieminen
9347: 234 1984 vp.
9348:
9349: Toivomusaloite n:o 213
9350:
9351:
9352:
9353:
9354: Muroma ym.: Huumausaineiden väärinkäyttäjien hoidon tehosta-
9355: misesta
9356:
9357:
9358: Eduskunnalle
9359:
9360: Maassamme on poliisin esittämien arvioiden Luvut ovat suhteellisen alhaisia, koska palve-
9361: mukaan useita tuhansia huumeiden käyttäjiä. luiden käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen. Vain
9362: Huumeongelma on viime vuosina nopeasti vai- harvat alaikäiset huumeidenkäyttäjät mieltävät
9363: keutunut. Yhä nuoremmat kokeilevat huumeita hoitotarpeen ja hakeutuvat saamaan apua. Maa-
9364: jouduttuaan huumekauppiaiden tehokkaan hamme tulisikin pikaisesti saada alaikäisten huu-
9365: myyntiverkoston tarjousten kohteiksi. Kuitenkin meiden käyttäjien lakisääteinen hoitoonohjaus-
9366: maastamme puuttuu järjestetty hoito narkomaa- ja hoitojärjestelmä.
9367: nien pelastamiseksi.
9368: Kymmenet nuoret kuolevat vuosittain huu- Maassamme on liian vähän myös aikuisten
9369: meisiin jäätyään ilman apua. Nuorisoasemia on narkomaanien hoiropaikkoja. Vähälukuiset kat-
9370: liian vähän ja hoitoon pääsyä joudutaan jonotta- kaisuasemat on tarkoitettu lähinnä alkoholin vää-
9371: maan. Huumeiden käyttäjien katkaisu-, vieroi- rinkäyttäjille. Katkaisuasemillekin jonot ovat
9372: tus- ja terapiahoito tulee kuitenkin aloittaa viipy- viikkojen, jopa kuukausien pituisia. Pitkäaikai-
9373: mättä, jotta se olisi tuloksekasta. Kokeiltuaan nen ja mahdollisimman varhain aloitettu terapia-
9374: ensin lieviä aineita nuoret nopeasti siirtyvät ko- hoito tarjoaa narkomaaneille katkaisu- ja vieroi-
9375: vempiin aineisiin ja tuhoavat elimistönsä nopeas- tushoidon jälkeen ainoan mahdollisuuden päästä
9376: ti näillä aineilla. eroon huumeista.
9377: Kesällä 1983 sosiaalihallitus suoritti kyselyn Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
9378: huumausainetilanteesta kaikilta A-klinikoilta, oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9379: nuoriso- ja katkaisuhoitoasemilta, huolroloilta ja sen,
9380: neljäntoista suurimman kaupungin sosiaaliroi-
9381: misroista. Kyselyn petusteella tehdyn selvityksen
9382: mukaan noin 450 henkilöä, joilla oli huumeiden että hallitus ryhtyisi pikaziesti toimen-
9383: käyttöön liittyviä ongelmia, oli vuoden 1983 pitezszi"n alazkäzsten huumezden käyttä-
9384: tammi-kesäkuun aikana hakeutunut sosiaali- ;i"en pakkohoidon sekä azkuzsten narko-
9385: huollon toimintayksiköiden hoidettaviksi. Huu- maanien järjestelmälizsen ja tehokkaan
9386: mausaineiden käyttäjiä hakeutuu myös tervey- katkazsu-, terapia- ja kuntoutushoidon
9387: denhuollon palvelupisteisiin. azkaansaamzseksi maassamme.
9388:
9389: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
9390:
9391: Impi Muroma Ben Zyskowicz Jouko Skinnari
9392: Esko Almgren Einari Nieminen Tuulikki Hämäläinen
9393: Olavi Ronkainen Hannele Pokka Lea Kärhä
9394: 1984 vp. 235
9395:
9396: Toivomusaloite n:o 214
9397:
9398:
9399:
9400:
9401: Pesola ym.: Kirurgisen yksikön perustamisesta Äänekosken terveys-
9402: aseman yhteyteen
9403:
9404:
9405: Eduskunnalle
9406:
9407: Pohjoinen Keski-Suomi on läänin muita aluei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9408: ta heikommassa asemassa erikoislääkäripalvelujen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9409: saavutettavuudessa. Kirurgisen yksikön perusta- muksen,
9410: minen Äänekoskelle on osa pohjoisen Keski-Suo-
9411: men erikoislääkäripalvelujen järjestämistä. Keski-
9412: Suomen lääninhallitus on tehnyt asiasta esityksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ki-
9413: lääkintöhallitukselle vuonna 1983. rurgisen yksikön perustamiseksi Äänekos-
9414: Hankkeesta on laadittu alustava suunnitelma, ken terveysaseman yhteyteen.
9415: jonka mukaan yksikön perustamiskustannukset
9416: olisivat noin 9 milj. markkaa.
9417:
9418: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
9419:
9420: Helena Pesola Pekka Leppänen Inger Hirvelä
9421: 236 1984 vp.
9422:
9423: Toivomusaloite n:o 215
9424:
9425: Puolanne ym.: Perhelääkärijärjestelmän aikaansaamisesta
9426:
9427:
9428: Eduskunnalle
9429:
9430: Terveydenhuollossamme on viime vuosikym- veyskeskuspalvelujen rinnalla selvästi nykyistä
9431: menien aikana tapahtunut merkittäviä muutok- enemmän yksityisiä erikoislääkäri-, tutkimus- ja
9432: sia. Vuonna 1972 säädetyn kansanterveyslain voi- hoitopalvelu ja.
9433: maantulon jälkeen perheisiin ja avohoitoon koh- Suoritetut kokeilut maamme eräissä terveyskes-
9434: distuneet lääkäripalvelut ovat vähentyneet. Poti- kuksissa ovat antaneet hyvin myönteisiä tuloksia
9435: laat joutuvat terveyskeskuksissa usein turvautu- perhelääkäriajatukselle rakentuvasta hoitojärjes-
9436: maan eri lääkäreihin, joilla ei ole mahdollisuutta telmästä. Julkaistujen tutkimusten mukaan pal-
9437: tutustua potilaisiinsa riittävästi ja muodostaa si- veluita käyttäneistä valtaosa piti perhelääkärijär-
9438: ten kokonaiskuvaa potilaiden voinnista. Hoito- jestelmää aikaisempaan järjestelmään verrattuna
9439: suhteesta ei pääse muodostumaan riittävän kiin- parempana tai huomattavasti parempana. Sama-
9440: teää, mikä epäilemättä vaikuttaa haitallisesti hoi- ten vastaanotolle pääsyä pidettiin selvästi helpot-
9441: don tuloksiin. tuneena. Sillä että potilas saa itse valita häntä
9442: Pitempiaikaisten hoitosuhteiden tarve on kui- hoitavan lääkärin on useita etuja puolellaan.
9443: tenkin viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Pel- Potilaalle voidaan antaa yksilöllinen kohtelu sekä
9444: kästään lääkärin virkojen nopealla lisäämisellä rakentaa turvallinen, luottamuksellinen ja pysyvä
9445: terveyskeskuksissa ei kuitenkaan voida luoda hoitosuhde. Onnistuneen hoitosuhteen edelly-
9446: kiinteää ja jatkuvuudelle perustuvaa hoitosuhdet- tyksenä on jatkuvuus sekä tieto potilaan sosiaali-
9447: ta, vaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvi- sesta perhetaustasta. Samaten yhteiskunnan kan-
9448: taan erityisen perhelääkärijärjestelmän kehittä- nalta on edullista pyrkiä kiinteiden hoitosuhtei-
9449: mistä. Pienemmillä paikkakunnilla lääkäreitten den luomiseen.
9450: yhteys perheisiin on säilynyt suuria asutuskeskuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9451: sia paremmin, joten pienissä maalaiskunnissa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9452: perhelääkärijärjestelmä voitaisiin toteuttaa ter- sen,
9453: veyskeskuksen puitteissa. Pienissä taajamissa tuli-
9454: si lisäksi yksityislääkäreille järjestää mahdollisuus että hallitus ryhtyisi pikaiszi"n toimen-
9455: käyttää palveluyksikössään terveyskeskuksen labo- piteiszin perhelåäkå"rtjå"rjestelmån aikaan-
9456: ratorio-, röntgen- ja kuntoutuspalveluja. Suurim- saamiseksi maahamme.
9457: milla paikkakunnilla tarvittaisiin sen sijaan ter-
9458:
9459: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
9460:
9461: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
9462: Sampsa Aaltio Elsi Hetemäki-Olander Tapio Holvitie
9463: Matti Jaatinen Riitta Jouppila Heikki Järvenpää
9464: Juho Koivisto Ritva Laurila Pekka Löyttyniemi
9465: Helena Pesola Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa
9466: Kaarina Dromberg Liisa Hilpelä Lauri Impiö
9467: Aila Jokinen Ilkka Kanerva Lea Kärhä
9468: Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola Tuulikki Petäjäniemi
9469: Toivo T. Pohjala Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
9470: Kimmo Sasi Ilkka Suominen Martti Tiuri
9471: Riitta Uosukainen Tauno Valo Matti Viljanen
9472: Pertti Salolainen Eva-Riitta Siitonen Jouni J. Särkijärvi
9473: Eeva Turunen Sakari Valli Iiro Viinanen
9474: Ben Zyskowicz
9475: 1984 vp. 237
9476:
9477: Toivomusaloite n:o 216
9478:
9479:
9480:
9481:
9482: Rajamäki ym.: Sydänleikkaustoiminnan turvaamisesta Kuopion yli-
9483: opistollisessa keskussairaalassa
9484:
9485:
9486: Eduskunnalle
9487:
9488: Leikkaustilanne Kuopion yliopistollisessa kes- Leikkausta jonottavat ovat työikäisiä. Potilai-
9489: kussairaalassa on vakavasti kärjistynyt. Suurin den keski-ikä on n. 50 vuotta, mikä on 10 vuotta
9490: toivein käynnistetty sydänleikkaustoiminta ei ole alhaisempi kuin muualla maassa. Kuolleisuus
9491: tuonut olennaista lisäystä leikkauskapasiteettiin sydänleikkauksissa jää alle 1 % :n, kun sen sijaan
9492: koska Turun ja Helsingin yliopistolliset keskussai- yli puoli vuotta jonossa olleiden kuolleisuus nou-
9493: raalat eivät enää ole ottaneet avosydänkirurgian see jo 7-8 %:iin.
9494: ja ohitusleikkausten osalta potilaita jonoon Kuo- Kuopion yliopistollinen keskussairaala kykenee
9495: pion yliopistollisen keskussairaalan vastuualueel- nostamaan viikottaisen leikkausmäärän viiteen
9496: ta. Kuopion keskussairaalan vastuulla on Keski- leikkaukseen, mikäli aikaisemmat suunnitelmat
9497: Suomen, Pohjois-Karjalan, Mikkelin ja Kuopion kotonaarikirurgian 10 virasta vuodelle 1985 to-
9498: läänien väestö. Vastuualue on samalla sydänsai- teutuvat. Itä-Suomen vaikean sydänleikkaustilan-
9499: rauksien synkintä aluetta maassamme. teen pikaiseksi helpottamiseksi ehdotamme edus-
9500: Kuopiossa suoritetaan nykyisin kolme leikkaus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9501: ta viikossa. Jonossa on kuitenkin yli 300 sepelval-
9502: timopotilasta jooottamassa varjoainekuvaukseen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9503: joista 4/5 tulee leikattavaksi. Tällä hetkellä on Kuopion yliopistollisen keskussairaalan
9504: leikkausta varten valmiiksi tutkittuna 40 potilas- vuoden 1985 sydänkirurgian virkojen py-
9505: ta, joiden leikkausta edeltävästä tutkimuksesta ei syttämiseksi y/iopistosairaalakiintiöjaon
9506: saisi mennä kolmea kuukautta kauempaa itse osalta aikaisempien suunnitelmien mu-
9507: leikkaukseen. kaisina.
9508:
9509: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
9510:
9511: Kari Rajamäki Timo Kietäväinen
9512: Lauha Männistö Pentti Poutanen
9513: Pekka Leppänen Pirjo Rusanen
9514: Reino Jyrkilä Lea Sutinen
9515: Heikki Riihijärvi Tuula Paavilainen
9516: Pertti Hietala Eeva Turunen
9517: Osmo Vepsäläinen Jouko Tuovinen
9518: 238 1984 rd.
9519:
9520: Hemställningsmotion nr 217
9521:
9522:
9523:
9524:
9525: Renlund m.fl.: Om förbud mot användande av PCB·produkter
9526:
9527:
9528: Till Riksdagen
9529:
9530: PCB-föreningar är en grupp ämnen (Poly ra DDT- och PCB-föreningars spridning i miljön.
9531: Chlorinated Bifenyls) som kemiskt sett liknar Likaså har de västliga industriländernas organisa-
9532: DDT. De beter sig i ekosystemen i många tion OECD uppmanat sina medlemmar att vidta
9533: avseenden på samma sätt som DDT. T.ex. anri- åtgärder för att förbjuda användningen av PCB-
9534: kas de i näringskedjorna och hör därigenom till föreningar med undamag för vissa ändamål.
9535: de farligaste miljögifter man känner. På frivillig väg har en minskning av PCB-
9536: 1 långvarigt bruk orsakar redan små doser PCB användningen fåtts till stånd. Fortfarande an-
9537: förgiftningssymptom. 1 djurförsök har man kun- vänds dock PCB i kondensatorer, transformatorer
9538: nat konstatera bl.a. cancer samt störningar i och i båtbottenfärger. Alla PCB-produkter i
9539: fortplantningsförmågan. Finland är av utländskt ursprung.
9540: PCB anses vara den främsta orsaken till att säl- På grund av ovanstående föreslås vördsamt att
9541: och havsörnsstammen vid Östersjöns kuster hela riksdagen ville besluta hemställa,
9542: tiden kraftigt minskar. PCB stör bl.a. hormon-
9543: jämvikten och förorsakar sjukliga förändringar i att regeringen i skyndsam ordning
9544: livmodern hos Östersjöns sälar. Hos havsörnen måtte vidta åtgärder för stiftande av en
9545: stör PCB äggutvecklingen. /ag, som stråvar tzl/ ett förbud mot an-
9546: Våren 1980 trädde avtalet om skydd av Öster- vändande av PCB-produkter en/igt
9547: sjön, som också Finland har ratificerat, i kraft. 1 OECD:s rekommendation samt ans/å ti/1-
9548: avtalet förbinder sig Östersjöstaterna att förhind- räck/iga mede/ för övervakning.
9549:
9550: Helsingfors den 8 februari 1984
9551:
9552: Boris Renlund Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
9553: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman Ole Norrback
9554: Gunnar Jansson
9555: 1984 vp. 239
9556:
9557: Toivomusaloite n:o 217 Suomennos
9558:
9559:
9560:
9561:
9562: Renlund ym.: PCB-tuotteiden käytön kieltämisestä
9563:
9564:
9565: Eduskunnalle
9566:
9567: PCB-yhdisteet ovat aineryhmä (polyklooribife- töön. Myös lännen teollisuusmaiden järjestö
9568: nyylit), jotka kemiallisesti muistuttavat DDT:tä. OECD on kehottanut jäseniään ryhtymään toi-
9569: Ne käyttäytyvät ekasysteemissä monessa suhteessa menpiteisiin PCB-yhdisteiden käytön kieltämi-
9570: samalla tavoin kuin DDT. Ne esim. rikastuvat seksi eräitä tarkoituksia lukuun ottamatta.
9571: ravintoketjuissa ja kuuluvat tästä syystä vaaralli- PCB:n käytön väheneminen on saatu aikaan
9572: simpiin tunnettuihin ympäristömyrkkyihin. vapaaehtoista tietä. PCB:tä käytetään kuitenkin
9573: Pitkäaikaisen käytön seurauksena aiheuttavat edelleen kondensaattoreissa, muuntajissa ja ve-
9574: jo pienet määrät PCB:tä myrkytysoireita. Eläin- neiden pohjamaaleissa. Kaikki Suomessa käytet-
9575: kokeissa on voitu todeta mm. syöpää sekä lisään- tävät PCB-tuotteet ovat alkuperältään ulkomai-
9576: tymiskyvyn häiriöitä. sia.
9577: PCB:tä pidetään pääsyynä siihen, että hylje- ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
9578: merikotkakanta koko ajan vähenee voimakkaasti oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9579: Itämeren rannikoilla. PCB järkyttää mm. hormo- sen,
9580: nitasapainoa ja aiheuttaa Itämeren hylkeiden
9581: emässä sairaalloisia muutoksia. PCB häiritsee me- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9582: rikotkan munien kehitystä. menpiteisiin sellaisen lain säätämiseksi,
9583: Keväällä 1980 tuli voimaan Itämeren suojelu- joka kieltää PCB-tuotteiden käytön
9584: sopimus, jonka myös Suomi on ratifioinut. Sopi- OECD:n suosituksen mukaisesti sekä
9585: muksessa sitoutuvat Itämeren valtiot estämään myöntää rzittävästi määrärahoja valvontaa
9586: DDT- ja PCB-yhdisteiden leviämistä ympäris- varten.
9587:
9588: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
9589:
9590: Boris Renlund Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
9591: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman Ole Norrback
9592: Gunnar Jansson
9593:
9594:
9595:
9596:
9597: 17 4284001987
9598: 240 1984 vp.
9599:
9600: Toivomusaloite n:o 218
9601:
9602:
9603:
9604:
9605: Rusanen ym.: Valtionapuun oikeuttavan kotiteollisuuskonsulentin
9606: toimen saamisesta Mikkelin läänin kotiteollisuusyhdistykseen
9607:
9608:
9609: Eduskunnalle
9610:
9611: Mikkelin läänin kotiteollisuusyhdistys on yksi- perusteella tuotteiden valmistajat pitävät tärkeä-
9612: tyinen valtionapulaitos. Yhdistys toimii alueensa nä neuvottelutoiminnan monipuolistamista ns.
9613: kotiteollisuuden edistämiseksi elinkeino-, sosi- koviin materiaaleihin. Saman selvityksen mukaan
9614: aali- ja kulttuuripoliittisten päämäärien hyväksi. tuotteiden markkinoijat ovat sitä mieltä, että
9615: Tällä hetkellä yhdistyksen palveluksessa on yh- puuesineiden markkinoimiseen olisi hyviä mah-
9616: teensä 26 henkilöä, joista 11: n palkkaukseen dollisuuksia, mikäli tuotesuunnittelua ja valmis-
9617: saadaan valtionapua. Yhdistyksen ylläpitomenot tusta voitaisiin kehittää.
9618: jakaantuvat eri osapuolten kesken seuraavasti: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
9619: 41 % valtio oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9620: 41 % yhdistys sen,
9621: 18 % kunnat
9622: Em. rahoitusrakenteesta johtuen suuri osa yh- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
9623: distyksen resursseista joudutaan käyttämään oma- valtionapuun oikeuttavan kotiteollisuus-
9624: toimiseen varainhankintaan toiminnan kehittä- konsulentin toimen osoittamiseksi Mikke-
9625: misen kustannuksella. lin läänin kotiteollisuusyhdistykselle puu-
9626: Tehdyn selvityksen '' Kotiteollisuustuotteiden työneuvonnan aloittamiseen.
9627: valmistus ja kehittäminen Mikkelin läänissä''
9628:
9629: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
9630: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen Maija Rajantie
9631: 1984 vp. 241
9632:
9633: Toivomusaloite n:o 219
9634:
9635:
9636:
9637:
9638: Sutinen ym.: Tuupovaaran saattamisesta käsi- ja kotiteollisuuden
9639: kokeilualueeksi
9640:
9641:
9642: Eduskunnalle
9643:
9644: Tuupovaara on Pohjois-Karjalan alkutuoteval- haja-asutusalueen väestöpohjan säilyttäminen ja
9645: taisimpia kuntia, missä peltopinta-ala on läänin luoda uusia ansiomahdollisuuksia jopa asukkai-
9646: alhaisin ja pellot laadultaan jo kivisyyden takia den omissa kodeissa.
9647: kaikkein heikoimmat. Tuupovaara on myös lää- Vilkasliikenteisen Runon ja Rajan tien varteen
9648: nin haja-asutusvaltaisin kunta. Taajamassa asu- Hoiloiaan on suunnitteilla Korpiselkä-talo, johon
9649: vien osuus on 18,8 % vastaavan luvun ollessa on saatu tukea valtion vuoden 1983 tulo- ja
9650: koko Pohjois-Karjalan läänissä 56,7 %. menoarviossa. Sekä Korpiselkä-talohankkeella et-
9651: Teollisuustyöpaikkojen osuus Tuupovaarassa tä kotiteollisuuden kehittämisellä pyritään edistä-
9652: on vain 7, 2 % sen ollessa koko läänissä 19,7 % . mään myös matkailua, mikä vireyttäisi syrjäisen
9653: Maatalouden heikkojen kehitysedellytysten vuok- rajapitäjän muitakin toimintoja.
9654: si kylien elinkeinopohjan edistäminen edellyttää
9655: uusia, haja-asutusalueelle kohdistuvia erikoistoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
9656: mta.
9657: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9658: Käsi- ja kotiteollisuuden edistäminen näyttää
9659: Juontuvan erinomaisen hyvin juuri Tuupovaa- että' hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9660: raan, mikä on myös perinteisen karjalaisen käsi- Tuupovaaran kunnan nimittämiseksi
9661: työn taitajien aluetta. Tällä voitaisiin turvata käsi- ja kotiteollisuuden kokezlualueeksi.
9662:
9663: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
9664:
9665: Lea Sutinen Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
9666: Reino Karpola Reino Jyrkilä Jouko Tuovinen
9667: 242 1984 vp.
9668:
9669: Toivomusaloite n:o 220
9670:
9671:
9672:
9673:
9674: Säilynoja ym.: Mielenterveystoimistojen siirtämisestä kansanterveys-
9675: lain piiriin
9676:
9677:
9678: Eduskunnalle
9679:
9680: Kansanterveyslain voimaantulo lisäsi kansalais- Sairaalalakien alaiset yleissairaalat eivät kuulu
9681: ten mahdollisuuksia päästä asianmukaisten ter- samaan hallintoon alueensa terveyskeskusten
9682: veyspalvelujen lähelle. Siirtymäkauden päättyessä kanssa. Eikö tätä mallia voisi aivan yhtä hyvin
9683: terveyskeskusten verkosto kattaa koko maan. soveltaa mielenterveyden hoidossakin? Miksi
9684: Myöskin henkilökuntatilanne on parantunut ko- mielisairaanhuoltopiirien, mielisairaalahallinnon
9685: ko ajan. Erityisesti kansanterveystyö on tuonut ja avohoidon mielenterveystoimistojen olisi vält-
9686: syrjäseudun asukkaalle tasaveroisia mahdollisuuk- tämättä kuuluttava hallinnollisesti yhteen?
9687: sia hakeutua tasokkaiden peruspalvelujen piiriin. Yleisesti sanotaan pyrittävän siihen, että mie-
9688: Ei kuitenkaan riitä, että yhteiskunta kantaa lenterveyspalveluja tarjotaan yhtä tehokkaasti
9689: huolta kansalaistensa fyysisestä terveydestä. kuin muuta avohoitoa. Tämä on aivan oikea
9690: Asuntopula, työttömyys, toimeentulovaikeudet pyrkimys. Kuitenkin mielenterveystoimistoja on
9691: sekä muista kriiseistä aiheutuvat huolet lisäävät monin verroin harvemmassa kuin terveyskeskuk-
9692: ihmisten tavanomaisia arkipäivän paineita. Yhä sia, eikä lienekään mieltä hajottaa voimia perus-
9693: useammat kärsivät mielenterveydellisistä häiriöis- tamalla mielenterveystoimistoja erillisen organi-
9694: tä. Nämä ongelmat ovat huolestuttavassa määrin saation nimissä terveyskeskusten viereen.
9695: lisääntyneet myöskin nuorten ja lasten keskuu- Järkevää voimien keskittämistä ja palvelujen
9696: dessa. tehostamista olisi, jos nykyinen mielisairaslain
9697: WHO:n järjestämässä mielenterveysalan asian- alainen mielenterveystoimistojen avohoitotoimin-
9698: tuntijoiden kokouksessa marraskuussa 1979 vii- ta siirrettäisiin kansanterveyslain alaisten terveys-
9699: toitettiin 80-luvun Euroopan mielenterveyspoli- keskusten toiminnan yhteyteen. Kaikki avohoi-
9700: tiikkaa ja erääksi hyväksytyksi tavoitteeksi tuli, don mielenterveyspalvelujen vastaanotot, myös
9701: että mielenterveyspalvelujen tulee nojautua pe- kasvatusneuvonta, voitaisiin kitkatta lainsäädän-
9702: rusterveydenhuoltoon, jonka vastuulla on aina nöllä yhdistää terveyskeskuksiin.
9703: huomattava osa mielenterveystyön ensikontak-
9704: Vasta tällaisen uudistuksen jälkeen mielenter-
9705: teista. veyspalveluja tarvitseva ihminen olisi tasavertai-
9706: Ruumiillinen ja henkinen pahoinvointi ja hy- nen palveluksien saamisessa esimerkiksi influens-
9707: vinvointi kuuluvat yhteen eikä niitä voida jakaa sapotilaan kanssa. Kun mielisairaslain tarkoitta-
9708: erillisiksi osasiksi. Tästä huolimatta ihmisen fyy- mat avohoitotoimet siirtyisivät kansanterveyslain
9709: sis-psyykkinen kokonaisuus, häiriöineen kaikki- alaisuuteen, se automaattisesti edellyttäisi myös-
9710: neen, on määrätty nykyisellään kahden eri orga- kin sitä, että mielenterveystoimistojen henkilö-
9711: nisaation hoitoon. Fyysinen ja psyykkinen tervey- kunta siirtyisi hallinnollisesti terveyskeskusten
9712: denhoito, myös avoterveydenhoito, on eristetty alaisuuteen.
9713: toisistaan sekä hallinnollisesti että hoidollisesti,
9714: ikään kuin psykiatrista avohoitoa tarvitseva ihmi- Seuraavan viisivuotissuunnitelman tulisi edel-
9715: nen ei olisikaan kansanterveyslain tarkoittama lyttää, että toiminta välittömästi käynnistetään
9716: kansalainen. Tämä perushoidon viipaloituminen kokeiluluontoisena.
9717: on synnyttänyt jo nyt monia käytännön ongel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
9718: mta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9719: 1984 vp. - TA n:o 220 243
9720:
9721: että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn si terveyskeskustoimintoja, jolloin muu-
9722: lainsiiiidännön muuttamiseksi siten, että toksen yhteydessä mielenterveystoimisto-
9723: nykyiset mielenterveystoimistot voidaan jen henktlökunta szi"rtyisi terveyskeskuk-
9724: szi"rtiiii kansanterveyslain alaisuuteen osak- sti"n entisinä työntekijöinä.
9725:
9726: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
9727:
9728: Vappu Säilynoja Esko Helle Juhani Vähäkangas
9729: Pentti Liedes Arvo Kemppainen
9730: 244 1984 vp.
9731:
9732: Toivomusaloite n:o 221
9733:
9734:
9735:
9736:
9737: Turunen ym.: Oikeuslääkärin viran perustamisesta Pohjois-Karjalan
9738: lääninhallitukseen
9739:
9740:
9741: Eduskunnalle
9742:
9743: Lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastosta tomuksessaan mamlten mm.: "Kysymys ei ole
9744: annetun asetuksen (126/75) 4 §:n mukaan sosi- suinkaan siitä, etteivätkö kaikki kuolemansyyn
9745: aali- ja terveysosastoissa on mm. oikeuslääkärin selvittämiseksi tarvittavat ruumiinavaukset tule
9746: sopimuspaikkaisia virkoja. Kaikissa muissa lää- lain mukaisesti myös Pohjois-Karjalan läänissä
9747: ninhallituksissa tällainen virka jo on, Hämeen tehdyiksi, vaan ennen kaikkea siitä, että kyseises-
9748: lääninhallituksessa jopa kaksi, mutta Pohjois- sä lääninhallituksessa mahdolliset muut oikeus-
9749: Karjalan lääninhallituksessa ei ko. virkaa ole lääkärin tietämystä ja asiantuntemusta edellyttä-
9750: lainkaan. Pohjois-Karjalan osalta oikeuslääkärin vät tehtävät voivat jäädä pienemmälle huomiolle
9751: toimenpiteet on suorittanut Kuopion läänin oi- kuin muissa lääneissä. Tämä seikka saattaa vai-
9752: keuslääkäri. kuttaa heikentävästi läänin alueen potilaiden
9753: Oikeuslääkärin tehtävät eivät rajoitu yksistään oikeusturvaan sekä johtaa puutteisiin läänin lää-
9754: ruumiinavauksiin, vaan oikeusläåkäri tutkii lää- käreiden oikeuslääkeopillisessa ohjauksessa ja
9755: ninhallitukselle tulevia lääketieteellisiä kanteluja, koulutustoiminnassa. Tämän vuoksi olisi valtion-
9756: antaa sosiaali- ja terveysosaston henkilökunnalle tilintarkastajien mielestä pikaisesti pyrittävä sii-
9757: tarvittavaa lääketieteellistä asiantuntija-apua. Li- hen, että Pohjois-Karjalan lääninhallitukseen voi-
9758: säksi oikeuslääkärin tehtäviin kuuluu tarkastaa taisiin perustaa oikeuslääkärin virka.''
9759: läänin alueella annetut kuolintodistukset sekä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
9760: ohjata ja kouluttaa alueensa lääkäreitä oikeuslää- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9761: ketieteellisissä kysymyksissä. On täysin mahdo-
9762: tonta, että kyseiset tehtävät tulevat täysipainoi- että" hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin oi-
9763: s:sti suoritetuiksi läänin ulkopuolisen avun tur- keuslääkärin viran perustamiseksi Poh-
9764: vm. jois-Karjalan läänin sosiaali- ja terveys-
9765: Valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet epä- osastoon.
9766: kohtaan huomiota vuoden 1982 tilintarkastusker-
9767:
9768: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
9769:
9770: Eeva Turunen Lea Sutinen Riitta Uosukainen
9771: Jouko Tuovinen Reino Karpola Sakari Va1li
9772: Reino Jyrkilä Pirjo Rusanen Kimmo Sasi
9773: Kerttu Törnqvist Mauri Miettinen Jouni J. Särkijärvi
9774: 1984 vp. 245
9775:
9776: Toivomusaloite n:o 222
9777:
9778:
9779:
9780:
9781: Väänänen ym.: Koti talous- ja kuluttajatoimintaa selvittävän toimi-
9782: kunnan asettamisesta
9783:
9784:
9785: Eduskunnalle
9786:
9787: Viime aikojen laajentunut tiedontarve on li- ministeriölle 24.6.82 ja opetusmtmstenon työ-
9788: sännyt kotitalous- ja kuluttajatutkimusta suorit- ryhmässä, jonka mietintö jätettiin opetusministe-
9789: taviin laitoksiin kohdistuvaa painetta tutkimus- riöön 31.10.1983 sekä kauppa- ja teollisuusmi-
9790: toiminnan laajentamiseksi. Laajentaminen ei kui- nisteriön parhaillaan asiaa käsittelevässä työryh-
9791: tenkaan ole ollut mahdollista, sillä yksistään mässä.
9792: tutkimuksen nykytason ja -valmiuden säilyttämi- Kotitalous- ja kuluttajatutkimuslaitosten ase-
9793: nen tuottaa valtionavun pienuuden vuoksi vai- maa ja tehtäviä arvioitaessa ja eri vaihtoehtoja
9794: keuksia. harkittaessa on erityisesti otettava huomioon ko-
9795: Kun kotitalous- ja kuluttajatutkimus palvele- titalous- ja kuluttajatutkimusta ja -neuvontaa ja
9796: vat kotitalousopetusta ja kotitalous- ja kuluttaja- -opetusta tekevät järjestöt, joiden merkitys on
9797: neuvontaa, on tärkeää, että tutkimusta kehite- oloissamme perinteisestikin huomattava, ja tar-
9798: tään näiden tahojen omista tarpeista lähtien. kasteltava asiaa yhtenä kokonaisuutena. Asian
9799: Kotitalouden tehtävät ovat laaja-alaiset ja käsittä- laajuuden ja monitahoisuuden vuoksi olisikin
9800: vät ravitsemuksen, asumisen, kotityön rationali- asetettava opetusministeriöstä toimikunta, jossa
9801: soinnin, taloudellisen suunnittelun sekä kulutuk- olisivat edustettuina kotitalous- ja kuluttajaneu-
9802: sen järjestämisen. Näiden tehtävien hoitamisessa vonta, kotitalousopetus ja -tutkimus sekä vastaa-
9803: ja taloudellisissa ratkaisuissaan kotitaloudet tar- vat hallinnonalat.
9804: vitsevat ajankohtaista, tutkimukseen perustuvaa
9805: tietoa. Edellä olevan viitaten ehdotamme kunnioit-
9806: Ammattikasvatushallituksen kautta (mom. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9807: 29.86.50 kotitalouden edistäminen) valtionapua
9808: saavien Kotitalous- ja kuluttaja-asiantutkimus- ettii hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
9809: keskuksen ja Työtehoseuran kotitalousosaston ny- menpiteiszi"n toimikunnan asettamiseksi
9810: kytilannetta ja ongelmia on selvitetty mm. elin- opetusministeriössä selvittämään kotita-
9811: keinohallituksen työryhmässä, joka jätti selvityk- lous-ja kuluttajatutkimuksen ja -neuvon-
9812: sensä kauppa- ja teollisuusministeriölle ja opetus- nan asemaa, tehtäviä ja rahoitusta.
9813:
9814: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
9815:
9816: Marjatta Väänänen Lea Sutinen Pirkko Ikonen
9817: 246 1984 vp.
9818:
9819: Toivomusaloite n:o 223
9820:
9821:
9822:
9823:
9824: Ala-Kapee ym.: Asuinympäristön kehittämisavustuksia koskevan
9825: lain säätämisestä
9826:
9827:
9828: Eduskunnalle
9829:
9830: Voimakkaan muuttoliikkeen seurauksena syn- Ruotsissa käytössä oleva ympäristölaina- ja avus-
9831: tyi 1960- ja 1970-luvuilla uusia suuria asuntoalu- tusjärjestelmä saattaisi olla käyttökelpoinen esi-
9832: eita. Rakentamisen tavoitteena oli saada asun- merkki ongelman ratkaisemiseksi.
9833: nontarvitsijoille mahdollisimman paljon asunto- On perusteltua, että valtio yhdessä kuntien
9834: ja, ja ympäristönäkökohdat jäivät sivuseikoiksi. kanssa ryhtyisi määrätietoisesti parantamaan jo
9835: Näin ollen monet asuntoalueet ovat puutteelli- rakennettujen, etenkin valtion lainoittamien
9836: sesti suunniteltuja ja ympäristöitään ankeita. mutta myös muiden asuinalueiden ympäristöä.
9837: Valtion asuntolainojen suuntaamista ollaan ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
9838: kyisin entistä enemmän ohjaamassa siten, että oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9839: elinympäristön laadullisia tekijöitä korostetaan sen,
9840: entistä enemmän myös aravarakentamisessa. On
9841: välttämätöntä, että ympäristötekijät otetaan huo- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
9842: mioon, mutta myös jo rakennettujen alueiden asuinympäristön kehittämisavustuksia
9843: asuinympäristön tasoa on voitava kohentaa. koskevan lakiesityksen antamisek.ri.
9844:
9845: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
9846:
9847: Pirjo Ala-Kapee Tuulikki Hämäläinen Jussi Ranta
9848: Tarja Halonen Timo Roos Arja Alho
9849: Pentti Lahti-Nuuttila
9850: 1984 vp. 247
9851:
9852: Toivomusaloite n:o 224
9853:
9854:
9855:
9856:
9857: Alaranta ym.: Palo- ja pelastustoimen koulutuskeskuksen perusta-
9858: misesta Ylikiiminkiin
9859:
9860:
9861: Eduskunnalle
9862:
9863: Ylikiiminki on tasapainoisen alueellisen kehi- Ylikiimingin kunnassa ei ole keskiasteen kou-
9864: tyksen edistämisestä annetun lain (532/81) 8 §:n lutuspaikkoja.
9865: tarkoittama erityisaluekunta. Oulun lääninhal-
9866: litus on vuonna 1982 sisällyttänyt erityisaluekun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
9867: tia koskevaan muistioansa ehdotuksen palo- ja oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9868: pelastustoimen koulutuskeskuksen perustamisek- sen,
9869: si Ylikiiminkiin tai Yli-Iihin. Ylikiimingin kunta
9870: on varannut koulutuskeskusta varten tarvittavan
9871: maa-alueen, joka lääninhallituksen palo- ja pe- ettå" hallitus ryhtyisi toimenprtezsun
9872: lastustoimen johdon tarkastuksessa on todettu palo- ja pelastustoimen koulutuskeskuk-
9873: sopivaksi. sen perustamiseksi Ylikiiminkiin.
9874:
9875: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
9876:
9877: Juhani Alaranta Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa
9878: 248 1984 vp.
9879:
9880: Toivomusaloite n:o 225
9881:
9882:
9883:
9884:
9885: Alaranta ym.: Siikajoen suun ruoppaam1sesta
9886:
9887:
9888: Eduskunnalle
9889:
9890: Siikajoen suuosa on ruopattu TVL:n toimesta kustannusarvio on nom 1, 5 milj. markkaa ja
9891: vuosina 1967-1969 noin kolmen kilometrin työllistävä vaikutus noin 100 miestyökuukautta.
9892: matkalta. Ruoppaus ei kuitenkaan ulottunut jo- Siikajoen suuosan ruoppaus on sisällytetty val-
9893: kisuistoon. Suuosa on aikojen kuluessa mataloi- tion vuoden 1983 investointiohjelmaan, mutta
9894: tunut maan kohoamisen ja kevättulvien tuoman sittemmin sitä on siirretty vuosiksi 1985-86
9895: maa-aineksen johdosta. Mataloituminen on vai- kyseisessä ohjelmassa.
9896: keuttanut veneliikennettä jokisuistossa, kalastuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
9897: sen harjoittamista sekä vesistön muuta virkistys- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9898: käyttöä. sen,
9899:
9900: Oulun vesipiirin vesitoimisto on laatinut suun- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
9901: nitelman uuden väylän kaivaroiseksi noin 1,6 Siikajokisuun ruoppauksen toteuttami-
9902: kilometrin matkalle, madaltuneiden väylien kun- seksi ja siihen liittyvien venesatamien ra-
9903: nostamiseksi sekä Tuneiin ja Pappilanrannan kentamiseksi vuosina 1985-86.
9904: pienvenesatamien rakentamiseksi. Hankkeen
9905:
9906: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
9907:
9908: Juhani Alaranta Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa
9909: 1984 vp. 249
9910:
9911: Toivomusaloite n:o 226
9912:
9913:
9914:
9915:
9916: Arram ym.: Ympäristötutkimuksen määrärahojen lisäämisestä
9917:
9918:
9919:
9920: Eduskunnalle
9921:
9922: Valtioneuvosto teki kesäkuussa 1980 peri- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9923: aatepäätöksen ympäristötutkimuksen määräraho- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9924: jen huomattavasta lisäämisestä. Tämän peri-
9925: aatepäätöksen tulisi näkyä vuoden 1985 budjetis-
9926: sa siten, että ympäristöministeriön, opetusminis-
9927: teriön ja maa- ja metsätalousministeriön käyttöön että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
9928: ohjataan riittävästi resursseja tutkimuksen tehos- ympäristötutkimuksen määrärahojen li-
9929: tamiseksi. säämiseksi.
9930:
9931: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
9932:
9933: Liisa Arranz Reijo Enävaara
9934: 250 1984 vp.
9935:
9936: Toivomusaloite n:o 227
9937:
9938:
9939:
9940:
9941: Astala ym.: Rikkipäästöjen vähentämisestä
9942:
9943:
9944: Eduskunnalle
9945:
9946: Syksyn 1983 ja alkuvuoden 1984 aikana olem- teitäkin metsämme kasvaisivat entistä voimak-
9947: me saaneet yhä huolestuttavampia tietoja happo- kaammin, kuten ne luonnonsuojelualueilla teke-
9948: laskeuman vaikutuksista metsä- ja järviluontoon. vätkin.
9949: Etelä-Suomen karuissa järvissä ja pääkaupunki- 1990-luvulla kasvun kiihtymistä seuraa sen no-
9950: seudun metsissä näkyvät jo selvästi alkaneen pea hidastuminen. Kasvun hidastuminen on sitä
9951: luonnontuhon merkit. Saksan metsistä jo yli jyrkempää mitä pidempi on aikaviive. Aikavii-
9952: kolmannes on silminnähden vaurioitunut tai tu- veen ollessa lyhyt (esim. 10 vuotta) ei kasvun
9953: houtunut eikä tilanne muissakaan Euroopan lisäyksessä tapahdu vähenemistä, vaan hiilidioksi-
9954: maissa ole tätä parempi. di ja typpilannoitus kiihdyttävät kasvua edelleen.
9955: Suomessa on julkistettu juuri erittäin tärkeä Mikäli aikaviive on suuri (yli 20 vuotta) kasvun
9956: tutkimus ilman saasteiden ja happamien sateiden lisäys taittuu vuoden 1990 paikkeilla ja tästä
9957: vaikutuksista metsiin, Suomen talouden perus- alkaa kasvupotentiaalin jyrkkä aleneminen. Tut-
9958: taan. Tutkimus vakuuttaa epäilevimmätkin, että kijaryhmä arvioi viiveajan olevan ainakin 20
9959: ympäristöministeriön ja Suomen teollisuuden on vuotta.
9960: ryhdyttävä huomattavasti tehokkaampiin toimen- Vaikka tutkimuksen johtopäätöksiin liittyy on-
9961: piteisiin rikkipäästöjen vähentämiseksi kuin ta- gelman luonteen takia monia epävarmuustekijöi-
9962: voitteeksi asetettu 30 prosentin vähennys kym- tä, voidaan metsien kasvun kehittymisen huoles-
9963: menessä vuodessa edellyttäisi. tuttava suunta nähdä muutamien vuosien kulut-
9964: Helsingin yliopiston tekemässä tutkimuksessa tua. Emme voi kuitenkaan jäädä odottamaan enää
9965: ''Energiatuotannosta peräisin olevien ilman epä- hetkeäkään, vaan Suomen on ryhdyttävä tehok-
9966: puhtauksien vaikutus metsän tuotokseen'' osoi- kaisiin toimenpiteisiin rikkipäästöjen rajoittami-
9967: tettiin koko happamoitumisongelman vakavuus, seksi Suomessa ja kansainvälisesti.
9968: mutta myös se, miksi tämän ongelman vakavuut- Luonnolle vaarattomana rikkilaskeuman arvo-
9969: ta ei tavallinen kansalainen tule helposti havain- na asiantuntijat pitävät 0,5 g/m 2 vuodessa. Tä-
9970: neeksi. Rikkipäästöjen välittömät vaikutukset hän arvoon päästään Suomessa Oulun pohjois-
9971: suurten asutuskeskusten läheisyydessä ilmenevät puolella. Etelä-Suomessa vuotuinen rikkilaskeu-
9972: suhteellisen nopeasti. Sen sijaan hapan laskeuma ma on noin 1, 5 g 1m 2 • Suomalaisten päästöjen
9973: vaikuttaa metsämaahan vähitellen. Happamalla osuus rikkilaskeumasta on Etelä-Suomessa noin
9974: laskeumalla on kertymävaikutus maaperän ravin- puolet. Poistamalla kaikki omat rikkipäästömme
9975: totalouteen ja kasvien juurille myrkyllisen alu- saavuttaisimme noin 0, 7 g/ m 2 :n vuotuisen las-
9976: miinin vapautumiseen. Oleellista ei siis ole se, keutuman määrän. Mikäli koko Euroopassa saa-
9977: millä vauhdilla rikkiä maaperään joutuu, vaan vutettaisiin 30 prosentin vähennys rikkipäästöis-
9978: kuinka paljon sitä vuosien saatossa sinne kertyy. sä, vähenisi Etelä-Suomen rikkilaskeuma noin 1
9979: Aikajänne, jonka kuluessa maaperän muutokset g/m 2 :een.
9980: aiheuttavat puiden kasvun hidastumista, on ka- Helppoja voittoja ei rikkipolitiikassa ole odo-
9981: ruilla, heikon puskurikyvyn omaavilla mailla ly- tettavissa. Ympäristönsuojeluneuvosto esitti
9982: hyempi kuin suuren puskurikyvyn mailla. 14.12.1983 ympäristöministeriölle tekemässään
9983: Metsämme ovat nyt kiihtyvän kasvun vaihees- hapanta laskeumaa ja harjoitettavaa rikkipolitiik-
9984: sa; kasvu on suurimmillaan vuoden 1990 vaiheil- kaa koskevassa aloitteessaan ympäristöministeriöl-
9985: la. Kiihtynyt kasvu aiheutuu ilmakehän hiilidi- le,
9986: oksidipitoisuuden noususta ja typpilaskeuman että se ryhtyisi toimenpiteisiin sen varmistami-
9987: lisääntymisestä. Ilman metsänparannustoimenpi- seksi, että ilmansuojelulain mukaisia ilmoituksia
9988: 1984 vp. - TA n:o 227 251
9989:
9990: käsiteltäessä käytetään lain mahdollisuudet täysi- vaurioiden estymisen, parantuneen terveyden ja
9991: määräisesti hyväksi rikkipäästöjen pienentämisek- kohonneiden satojen ansiosta.
9992: SI, 2. Taloudellisten ohjauskeinojen kehittämistä
9993: että se valmistelisi valtioneuvoston hyväksyttä- ilmansuojelussa. Erilaisten tukimuotojen lisäksi
9994: väksi strategian, jolla vuotuinen rikkilaskeuma tulisi kaikella vakavuudella tutkia ns. maksume-
9995: saadaan vähentymään arvoon 0,5 g/m 2 , netelmän käyttöä. Maksumenetelmä, oikein so-
9996: että se valmistelisi selvityksen myös siitä, mitkä vellettuna, kannustaisi teollisuutta ponnistele-
9997: ovat Suomen mahdollisuudet vähentää rikkipääs- maan ympäristönsuojeluteknologiaosa kehittämi-
9998: täjään vuoteen 1993 mennessä 30, 50 ja 70 seen senkin jälkeen, kun asetetut päästönormit
9999: prosentilla, mitkä olisivat eri vähentämisvaihto- on saavutettu. Lisäksi maksumenetelmää voitai-
10000: ehtojen hyödyt ja kustannukset sekä mitä lainsää- siin käyttää harkitusti varojen keräämiseen ympä-
10001: däntötoimenpiteitä ja taloudellisia ohjauskeinoja ristönsuojeluinvestointeja varten. Jotta odotetta-
10002: niiden toteuttaminen edellyttäisi, vissa olevat mittavat ilmansuojeluinvestoinnit
10003: ja että se valmistelisi sellaisen ohjelman, ml. voitaisiin rahoittaa, tulisi tutkia mahdollisuutta
10004: aikataulu, myös typen oksidien päästöjen vähen- perustaa parlamentaarisesti valvottu ympäristön-
10005: tämisestä, joka sisältää myös lyijytöntä bensiiniä suojelurahasto.
10006: koskevan kannanoton. 3. Suurimpien rikkipäästöjä aiheuttavien lai-
10007: Tällä hetkellä suomalaiset lienevät varsin yksi- tosten osalta erityistoimenpiteitä.
10008: mielisiä siitä, että kaikella vakavuudella pyritään Kun ilmansuojelulain mukaiset ilmoitukset on
10009: menemään pitemmälle kuin 30 prosentin päästö- jätetty, tulisi suurimpien saastuttajalaitosten
10010: jen alentamiseen kymmenessä vuodessa. Ympä- kanssa projektiluontoisesti pyrkiä päästöjen vä-
10011: ristöministeriön voimavarat ja nykyinen varsin hentämiseen erityisin ympäristönsuojeluteknisten
10012: heikko ilmansuojelulaki eivät kuitenkaan mah- investointien rahoitusjärjestelyin.
10013: dollista riittävän tehokasta rikkipolitiikkaa. En- Tavoitteena tulisi olla, että Suomessa saataisiin
10014: nen kuin uuteen ja tiukempaan ilmansuojelula- päästöihin nopeasti merkittävä pudotus.
10015: kiin päästään, tulisi kuitenkin ryhtyä nopeasti 4. Suomen on pyrittävä aktiivisesti lisäämään
10016: valmistelemaan rikkipolitiikalle tehokkaita oikeu- niiden maiden lukua, jotka ovat mukana .rikki-
10017: dellisia ja taloudellisia ohjausvälineitä sekä strate- päästöjen vähentämispolitiikassa.
10018: giaa kansainväliseen päästöjen alentamiseen. Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
10019: Tämä edellyttää: toivomuksen,
10020: 1. Lisää päteviä tutkijavoimia ympäristöminis-
10021: teriöön suorittamaan kustannus-hyöty -vertailuja että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
10022: vaadittavasta rikkipolitiikasta esimerkiksi 30 ja 60 piteistin voimavarojen lisäämiseksi ja ta-
10023: prosentin päästöjen vähentämistasoilla. Tällä het- loudellisten ohjauskeinojen käyttöönoton
10024: kellä meillä ei tunneta rikkipolitiikan taloudelli- edistämiseksi tehokkaamman rikkipolitti-
10025: sia perusteita juuri lainkaan. kan tarpeisiin ja että hallitus kaikin kei-
10026: Ulkomaiset tutkimukset viittaavat siihen, että noin pyrkisi aktiivisesti edistämään kan-
10027: rikkipäästöjen vähentämisen kustannuksia vas- sainvälistä toimintaa rikkipäästöjen vä-
10028: taan saadaan moninkertaiset hyödyt materiaali- hentämiseksi.
10029:
10030: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10031:
10032: Heli Astala Inger Hirvelä
10033: Ensio Laine Kalevi Kivistö
10034: Lauha Männistö Esko Helle
10035: Pekka Leppänen Pentti Liedes
10036: Arvo Kemppainen Anna-Liisa Jokinen
10037: Timo Laaksonen Terho Pursiainen
10038: Vappu Säilynoja Ville Komsi
10039: 252 1984 rd.
10040:
10041: Hemställningsmotion nr 228
10042:
10043:
10044:
10045:
10046: Bärlund m.fl.: Om fridlysning av vikaresälen
10047:
10048:
10049: Tili Riksdagen
10050:
10051: Den tidigare starka stammen av vikaresäl i största vikt att alla fortfarande reproduktionsdug-
10052: Östersjöområdet är numera betydligt decimerad, liga honor får leva. I fält är det inte möjligt att
10053: och uppskattas nu omfatta endast ca 10 000 skilja honor från hanar och friska individer från
10054: individer, varav ca 4 000 lever i Bottenviken. individer angripa av miljögifter. Eftersom en
10055: Frekvensen av sälskador på laxfångster säger föga önskvärd minskning av halten miljögifter i Öster-
10056: om beståndets storlek, eftersom skadorna tili stor sjön är en långt utdragen process har man som en
10057: del åstadkoms av enstaka individer som lärt sig första åtgärd att bevara vikaren fredat arten i
10058: att beskatta laxrevar. Decimeringen av vikare- Sverige redan 1974 och i Sovjetunionens del av
10059: stammen har främst förorsakats av miljögifter, Östersjöområdet 1980. I Finland är vikaren ännu
10060: som bl.a. minskar honornas fruktsamhet. Pro- fredlös. Detta strider mot en viktig punkt i
10061: duktioneo av kutar är nu bara en tredjedel av vad målsättningen för vårt naturskydd och kan även-
10062: som vore naturligt i ett bestånd på 10 000 tyra det arbete som i Sverige och Sovjetunionen
10063: individer. Östersjökusterna kan anses vara värl- görs för att skydda Östersjöområdets vikarestam.
10064: dens viktigaste skogsindustriområde, och av-
10065: Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
10066: loppsvattnet från den kemiska skogsindustrin har
10067: dertecknade att riksdagen måtte hemställa,
10068: enligt undersökningar i betydande grad med-
10069: verkat tili att minska produktioneo av kutar.
10070: Under dessa förhållanden innebär en fonsatt att regeringen i möjligast brådskande
10071: jakt ett UP.penbart hot mot vikarens fortsatta ordning skrider ttll åtgärder att fridlysa
10072: existens i Östersjöområdet, eftersom det är av vikaresälen.
10073:
10074: Helsingfors den 10 februari 1984
10075:
10076: Kaj Bärlund Mats Nyby Arja Alho
10077: Mikko Rönnholm Saara-Maria Paakkinen
10078: 1984 vp. 253
10079:
10080: Toivomusaloite n:o 228 Suomennos
10081:
10082:
10083:
10084:
10085: Bärlund ym.: Norpan rauhoittamisesta
10086:
10087:
10088: Eduskunnalle
10089:
10090: Itämeren alueen aikaisemmin runsas norppa- Kentällä ei ole mahdollista erottaa naaraita koi-
10091: kanta on nyttemmin huomattavasti vähentynyt ja raista eikä terveitä yksilöitä niistä, joita ympäris-
10092: sen arvioidaan olevan tällä hetkellä ainoastaan n. tömyrkyt ovat vahingoittaneet. Koska Itämeren
10093: 10 000 yksilön suuruinen, joista n. 4 000 elää toivottava ympäristömyrkkyjen pitoisuuden ale-
10094: Pohjanlahdella. Hylkeiden lohisaaliille aiheut- neminen on hyvin pitkäaikainen prosessi, on
10095: tamat vahingot eivät ilmaise kannan suuruutta, ensi toimenpiteenä norpan säilyttämiseksi tämä
10096: koska suurimman osan vahingoista aiheuttavat laji rauhoitettu Ruotsissa jo vuonna 1974 ja
10097: harvat yksilöt, jotka ovat oppineet verottamaan Neuvostoliitolle kuuluvalla Itämeren itäisellä me-
10098: lohisiimoja. Norppakannan vähentymisen ovat rialueella vuonna 1980. Suomessa norppaa ei ole
10099: ensi sijassa aiheuttaneet ympäristömyrkyt, jotka vielä rauhoitettu. Tämä on ristiriidassa erään
10100: mm. vähentävät naaraiden hedelmällisyyttä. Poi- luonnonsuojelumme tavoitteen tärkeän kohdan
10101: kastuotto on nyt vain kolmasosa siitä, mikä olisi kanssa ja voi saattaa uhanalaiseksi Ruotsin ja
10102: luonnollista 10 000 yksilön kannan ollessa kysees- Neuvostoliiton työn Itämeren norppakannan säi-
10103: sä. Itämeren rannikoita voidaan pitää maailman lyttämiseksi.
10104: tärkeimpänä metsäteollisuusalueena ja kemialli-
10105: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10106: sen metsäteollisuuden jätevedet ovat tutkimusten
10107: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10108: mukaan merkittävässä määrin olleet vaikuttamas-
10109: sen,
10110: sa siihen, että kuuttien tuotto on vähentynyt.
10111: Näissä olosuhteissa merkitsee metsästyksen jat-
10112: kaminen ilmeistä uhkaa norpan olemassaololle että hallitus mahdollisimman kzireelli-
10113: Itämeren alueella, koska on mitä tärkeintä, että sesti ryhtyisi toimenpiteisiin norpan rau-
10114: kaikki lisääntymiskykyiset naaraat saavat elää. hoittamiseksi.
10115:
10116: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10117:
10118: Kaj Bärlund Mats Nyby Arja Alho
10119: Mikko Rönnholm Saara-Maria Paakkinen
10120: 254 1984 vp.
10121:
10122: Toivomusaloite n:o 229
10123:
10124:
10125:
10126:
10127: Dromberg ym.: Kuntien selvitysvelvollisuuden vähentämisestä
10128:
10129:
10130: Eduskunnalle
10131:
10132: Työn helpottamiseksi kuntatasolla tulisi valtio- heidän mielestään tuottamattomaan työhön ja
10133: vallan tarkkaan harkita, mitkä raportit ja selvityk- en.tistä vähemmän jää aikaa kuntalaisten palvele-
10134: set ovat todella tarpeellisia. Valtion eri hallin- mtseen.
10135: nonalaan kuuluvat virastot saattavat kysellä sa- Kuntien työpaineen helpottaminen tältä osin
10136: mankaltaisia asioita. Hallinnonalojen keskinäistä helpottaisi varmasti myös valtionhallinnon työs-
10137: koordinointia tässä kysymyksessä tulee tehostaa. kentelyä ajallaan saapuvina raportteina ja selvi-
10138: Kuntien kyky toimittaa jatkuvasti lisääntyviä tyksinä. Yksinkertainen ja selkeä raportointi aut-
10139: paperivirtoja on entisestäänkin heikentymässä, taisi myös valtionhallinnon työskentelyä ja no-
10140: kun niiden henkilökunnan palkkaamiseen on peuttaisi työskentelyaikataulua.
10141: valtiolla osoittaa entistä vähemmän henkilöre- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10142: sursseja. Etenkin pienemmissä kunnissa, joissa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10143: saattaa olla lisäksi vaikea saada koulutettua hen- sen,
10144: kilökuntaa, tuottaa suuria vaikeuksia lukuisien
10145: selvitysten ja raporttien laatiminen, täyttäminen että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
10146: ja toimittaminen. kuntien valtionhallinnolle tekemien ra-
10147: Kuntien työntekijöistä tuntuu usein sangen porttien ja selvitysten yksinkertaistami-
10148: turhauttavalta, kun suurin osa työajasta menee seksi ja vähentämiseksi.
10149:
10150: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1984
10151:
10152: Kaarina Dromberg Lea Kärhä Liisa Hilpelä
10153: Pirjo Rusanen Impi Muroma Ritva Laurila
10154: Matti Tiuri Tauno Valo Riitta Uosukainen
10155: Pekka Löyttyniemi Eeva Turunen Juho Koivisto
10156: Riitta Jouppila
10157: 1984 vp. 255
10158:
10159: Toivomusaloite n:o 230
10160: Dromberg ym.: Poliisitoimen henkilöstön lisäämisestä Uudella-
10161: maalla
10162:
10163:
10164: Eduskunnalle
10165:
10166: Uudenmaan lääni ja entytsesti pääkaupunki- nin vaikeudet, pääkaupunkiseudulta poliisikou-
10167: seutu ja muut läänin kasvukeskukset ovat viime lutukseen hakeutuvien vähäisyys ja työolosuhtei-
10168: vuosina olleet huomattavan maassamuuton koh- den kokeminen epämieluisiksi. Pääkaupunkiseu-
10169: teina. Läänin nettomuuttovoitto on viime vuosi- dun ulkopuolelta kotoisin olevat nuoret poliisi-
10170: na ollut keskimäärin yli 5 000 henkilöä. Väes- miehet ovatkin näistä syistä hakeutuneet muualla
10171: tömäärän kasvusta ja vaihtuvuudesta johtuen on avoinna oleviin poliisin toimiin, lähinnä omalle
10172: julkisten palvelujen, kuten poliisipalvelujen ky- kotiseudulleen. Tämä poliisimiespoistuma on
10173: syntä, kasvanut voimakkaasti. Erityisesti voima- luonteenomaista myös Helsingille.
10174: kas väestönkasvu ja vaihtuvuus ovat lisänneet Vaikka poliisin tehtävämäärä Uudenmaan kas-
10175: poliisipalvelujen kysyntää muuttovoittoalueilla. vukeskuksissa on lisääntynyt huomattavasti, ei
10176: Tähän on osaltaan vaikuttanut se, että eriastei- uusia vakansseja ole perustettu työmäärän edel-
10177: nen rikollisuus ja järjestyshäiriöt ovat kasvukes- lyttämää määrää vastaavasti. Näin ollen Uuden-
10178: kuksissa olleet keskimääräisesti yleisempiä kuin maan, erityisesti Keski-Uudenmaan alueen sekä
10179: muualla maassa. Espoon ja Vantaan nimismiespiireissä poliisin
10180: Uudenmaan poliisitoimen henkilöstöresurssien mahdollisuudet nykyisin henkilöstövoimavaroin
10181: lisääminen ei ole vastannut läänin väestömäärän poliisipalvelujen tarjontaan ovat heikentyneet,
10182: kasvusta ja vaihtuvuudesta aiheutunutta poliisi- eikä poliisipalveluja ole lisättävissä kysyntää vas-
10183: palvelujen kysyntää ja tarvetta. Yhteiskuntakehi- taavasti. Mikäli edelleenkään väestönkasvun jat-
10184: tyksen mukanaan tuomat tekijät ja voimakas kuessa voimakkaana poliisin henkilöstöä ei lisätä,
10185: väestönkasvu ovat olleet nähtävissä myös poliisin ei poliisin hälytysvalmius ja tarpeellinen ennakol-
10186: kansliatyön lisääntymisenä. Paikallispoliisin kans- ta ehkäisevä partioimimahdollisuus tule olemaan
10187: liahenkilökunnan vähyyden vuoksi on kansliateh- riittävää.
10188: täviin joutunut osallistumaan myös varsinaisiin
10189: poliisitoimen tehtäviin koulutettua henkilökun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10190: taa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10191: Poliisitoimen henkilökunnan vähäisyys on on- sen,
10192: gelma kaikissa Uudenmaan läänin poliisipiireissä,
10193: mutta suurimmat ongelmat henkilöstövajaus ai- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
10194: heuttaa kuitenkin Keski-Uudenmaan alueen sekä Uudenmaan poliisitoimen palvelukyvyn
10195: Espoon ja Vantaan nimismiespiireissä. turvaamiseksi ja kansalaisten oikeustur-
10196: Espoon ja Vantaan kaupunkien väestön kasvu- van parantamiseksi lisäämällä poliisitoi-
10197: vauhti on viime vuosina ollut nopeinta koko men henktlöstöresursseja polzisipalvelujen
10198: maassa. Näissä läänin suurissa kasvukeskuksissa tarvetta vastaavasti sekä Espoon ja Van-
10199: on poliisitoimen henkilöstön määrän lisääminen taan nimismiespiirien henktlöstövajauk-
10200: ollut aivan liian hidasta. Edelleen on poliisipalve- sen poistamiseksi ottamalla seuraavissa
10201: lujen tarjontaa Espoon ja Vantaan nimismiespii- valtion tulo- ja menoarvioissa Espoon ja
10202: reissä heikentänyt erityisesti nuorten poliisimies- Vantaan nimismiespzirin henktlöstöli-
10203: ten keskimääräistä suurempi vaihtuvuus. Tähän säykset muista maan poliisin henkzlöstöli-
10204: ovat vaikuttaneet poliisimiesten asuntojen saan- säyksistä enllisinä ratkaistaviksi.
10205:
10206: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
10207: Kaarina Dromberg Tauno Valo Jouni J. Särkijärvi
10208: Martti Tiuri Pekka Löyttyniemi Antti Kalliomäki
10209: Mikko Elo Jouko Skinnari
10210:
10211: 18 4284001987
10212: 256 1984 vp.
10213:
10214: Toivomusaloite n:o 231
10215:
10216:
10217:
10218:
10219: Eenilä: Puhtaan juomaveden turvaamiseksi tarvittavista toimenpi-
10220: teistä Turun seudulla
10221:
10222:
10223: Eduskunnalle
10224:
10225: Turkulaiset ja Turun seudulla asuvat saavat juomaveden puhdistaminen monenlaisilla kemi-
10226: juomavetensä Aurajoesta. Tämä yli 200 000 kan- kaaleilla ja kemialiisin menetelmin on mieletöntä
10227: salaisen juomavesilähde on kuitenkin kovin saas- ja osoittaa yhteiskunnan piittaamattomuutta
10228: tunut. Aurajoen varrella on teollisuuslaitoksia, kansalaisten terveydestä. Haju- ja makuhaittojen
10229: jotka laskevat jätteensä jokeen, ja yli 500 sikalaa, poistaminen ei paranna saastuneen veden juoma-
10230: joiden lietteet pelloille vääränä ajankohtana levi- kelpoisuutta. Parannukset on tehtävä saastumi-
10231: tettyinä valuvat Aurajokeen. Yksinkertainen kei- sen alkulähteillä, saastumista pyrittävä ennalta
10232: no veden puhdistamiseksi olisi luoda suoja-alueet ehkäisemään.
10233: joen molemmille rannoille nimenomaan liettei- Edellä selvitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
10234: den valumisen estämiseksi. Maanomistajat tulisi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10235: velvoittaa "paketoimaan" alueen rannat molem-
10236: min puolin esimerkiksi noin 30 metrin leveydel- että hallitus ryhtyisi ktireellistin toi-
10237: tä. Näille suoja-alueille voitaisiin istuttaa pensai- menpiteistin turkulaisten juomaveden
10238: ta. Turun seudulla asuvien juomaveden puhdis- saastumisen ehkäisemiseksi ''paketoimal-
10239: tamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Sikaloi- la" ja puskittamalla Aurajoen rannat 30
10240: den lietteillä maustetuo ammoniakkipitoisen metrin leveydeltä molemmin puolin.
10241:
10242: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10243:
10244: Paula Eenilä
10245: 1984 vp. 257
10246:
10247: Toivomusaloite n:o 232
10248:
10249:
10250:
10251:
10252: Eklund: ym.: Savukaasusuodattimien saattamisesta pakollisiksi
10253:
10254:
10255: Eduskunnalle
10256:
10257: Ilman saasteet ovat vakava uhka tulevaisuudel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10258: lemme. Suuri osa Suomen ilman saasteista tulee nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10259: valtakunnan ulkopuolelta, mutta myös oma saas- muksen,
10260: tetuottomme ilmakehään on varsin suurta. Ilman
10261: saasteet aiheuttavat jo järvien ja metsien tuhou-
10262: tumista. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että ilmaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sa-
10263: saastuttaville toimenpiteille tehdään pakolliseksi vukaasusuodattimien saattamiseksi pakol-
10264: savukaasujen suodattimet. lisiksi lailla.
10265:
10266: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10267:
10268: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
10269: Pentti Skön Pentti Kettunen Helvi Koskinen
10270: 258 1984 vp.
10271:
10272: Toivomusaloite n:o 233
10273:
10274:
10275:
10276:
10277: Eklund ym.: Autojen pakokaasujen puhdistamisesta
10278:
10279:
10280: Eduskunnalle
10281:
10282: Moottoriajoneuvojen pakokaasuista tulee il- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10283: maan suuria määriä ihmisen terveydelle vaaralli- moottoriajoneuvojen pakokaasujen hait-
10284: sia aineita, mm. lyijyä ja häkää. Pakokaasujen tavaikutusten poistamiseksi vähentämällä
10285: haittavaikutukset olisi saatava mahdollisimman bensiinin lyz/ypitoisuutta sekä tekemällä
10286: pieniksi. pakokaasusuodattimet pakollisiksi ja hel-
10287: pottamalla nziden käyttöönottoa esim.
10288: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10289: verotuksellisin keinoin.
10290: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10291:
10292: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10293:
10294: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
10295: Pentti Skön Pentti Kettunen Helvi Koskinen
10296: Reino Jyrkilä
10297: 1984 vp. 259
10298:
10299: Toivomusaloite n:o 234
10300:
10301:
10302:
10303:
10304: Enävaara ym.: Taloudellisten rikosten tutkijavoimien lisäämisestä
10305:
10306:
10307: Eduskunnalle
10308:
10309: Taloudellisten rikosten tutkijavoimia on maas- dellisista arvoista, olisi taloudellisten rikosten
10310: samme aivan liian vähän. Niinpä jo nyt ilmitul- selvittelyyn perehtyneitä tutkijavoimia kiireesti
10311: leiden taloudellisten rikosjuttujen tutkiminen lisättävä niin, etteivät rötösherrat pääse kuin
10312: kestää nykyisillä tutkijavoimilla useita vuosia, koirat veräjästä ja ettei tavallinen kansalainen
10313: vaikka yhtään uutta taloudellista rikosjuttua ei joudu heidän rikoksiaan kustantamaan.
10314: tulisi tutkittavaksi. Eikä suinkaan voida kuvitella, Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
10315: ettei taloudellisia rikoksia enää olisi paljastumat- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10316: ta ja ettei näitä rikoksia enää tehtäisi. Nykyinen muksen,
10317: tilanne johtaa auttamattomasti siihen, että osa
10318: taloudellisista rikoksista vanhenee tutkijavoimien että hallitus ryhtyisi ktireellisiin toi-
10319: puutteen vuoksi. mttn taloudellisten rikosten tutkijavoi-
10320: Koska taloudellisissa rikoksissa on kysymys mien lisäämiseksi.
10321: paitsi moraalisista arvoista myös suurista talou-
10322:
10323: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
10324:
10325: Reijo Enävaara Lea Mäkipää Urho Pohto
10326: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Martti Ratu
10327: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Helvi Koskinen
10328: 260 1984 vp.
10329:
10330: Toivomusaloite n:o 235
10331:
10332:
10333:
10334:
10335: Enävaara ym.: Korttelipoliisien lisäämisestä Helsingissä
10336:
10337:
10338: Eduskunnalle
10339:
10340: Helsingissä on useita rauhattomia kaupungin- myös turvallisuuden tunnetta tavallisille kansalai-
10341: osia, joissa varsinkin eläkeläiset tuntevat itsensä sille ja erityisesti vanhuksille ja vammaisille.
10342: turvattomiksi ulkona liikkuessaan. Tällaisia ovat Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
10343: mm. Hakaniemen ja Kallion sekä Sörnäisten ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10344: Alppiharjun seudut. Lähiöistä ovat rauhattomia muksen,
10345: mm. Kootula ja Jakomäki.
10346: ettå. hallitus ryhtyisi kiireellisiin toz·-
10347: Tilannetta olisivat varmasti omiaan helpotta- miin korttelipoliisien palkkaamiseksi eri-
10348: maan korttelipoliisit, jotka jo läsnäolollaan vai- tyisesti Helsingin rauhattomzlle alueille.
10349: kuttaisivat häiriköihin rauhoittavasti. He loisivat
10350:
10351: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
10352:
10353: Reijo Enävaara Lea Mäkipää Urho Pohto
10354: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Martti Ratu
10355: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Helvi Koskinen
10356: 1984 vp. 261
10357:
10358:
10359: Toivomusaloite n:o 236
10360:
10361:
10362:
10363:
10364: Enävaara ym.: Kalaportaiden rakentamisesta Vantaanjoen itäiseen
10365: suuhaaraan
10366:
10367:
10368: Eduskunnalle
10369:
10370: Vantaanjokilaakso on pääkaupunkiseudun Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
10371: asukkaiden tärkeä virkistysalue. Joen entisöintiä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10372: ja puhdistamista toivotaan laajalti. Samalla olisi muksen,
10373: myös tehostettava toimia jalokalan istuttamiseksi
10374: jokeen ja kalan nousun mahdollistamiseksi Vao- että hallitus ryhtyisi toimiin kalaportai-
10375: taanjoen itäiseen suuhaaraan rakennettavien ka- den rakentamiseksi Vantaanjoen itäiseen
10376: laportaiden avulla. suuhaaraan.
10377:
10378:
10379: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
10380:
10381: Reijo Enävaara Liisa Arranz Reino Jyrkilä
10382: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
10383: Martti Ratu Helvi Koskinen
10384: 262 1984 vp.
10385:
10386: Toivomusaloite n:o 237
10387:
10388:
10389:
10390:
10391: Enävaara ym.: Ulkomaalaisten tarvitsemista kalastusluvista
10392:
10393:
10394: Eduskunnalle
10395:
10396: Kalastuslain mukaan yleisellä vesialueella me- lastusta koskevaa lainsäädäntöä ulkomaalaisten
10397: ressä sekä Suomen kalastusvyöhykkeellä on jokai- kohdalta selvennettävä.
10398: sella Suomen kansalaisella oikeus harjoittaa kalas- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
10399: tusta. Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10400: salaisilla on tällä vesialueella oikeus kotitarve- ja muksen,
10401: virkistyskalastukseen. Muiden maiden kansalais-
10402: ten oikeudesta harjoittaa virkistyskalastusta ylei- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta ka-
10403: sellä vesialueella meressä ei kalastuslaista löydy lastusmatkalle osallistuvat ulkomaalaiset
10404: selväsanaista säännöstä. voisivat ilman erikoislupia harjoittaa vir-
10405: Koska kalastusmatkailu on laajenemassa ja yhä kistyskalastusta yleisellä vesialueella me-
10406: useampi ulkomaalainen haluaisi mukaan avome- ressä.
10407: relle tehtäville kalastusmatkoille, olisi virkistyska-
10408:
10409: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
10410:
10411: Reijo Enävaara Lea Mäkipää Martti Ratu
10412: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Helvi Koskinen
10413: Urho Pohto
10414: 1984 vp. 263
10415:
10416: Toivomusaloite n:o 238
10417:
10418: Helle ym.: Lyijyttömään bensiiniin siirtymisestä
10419:
10420:
10421: Eduskunnalle
10422:
10423: Lyijyn vaarallisuus on tunnettu tosiasia. Suuri Australia aloittaa siirtymisen lyijyttömän ben-
10424: osa ihmiselimistön lyijykuormituksesta on peräi- siinin käyttöön ja katalyyttiseen pakokaasunpuh-
10425: sin bensiiniin lisättävästä lyijystä, joka pakokaa- distamiseen vuoden 1985 alusta. Euroopan en-
10426: suissa kulkeutuu hengitysilmaan ja luontoon, simmäisenä maana Länsi-Saksa tekee saman vuo-
10427: mm. teiden varsien viljelyksille. den 1986 alusta.
10428: Lyijy on jo nykyisellään vakava vaara kansan- Lyijy voidaan korvata. Korvaavaksi aineeksi
10429: terveydelle. Ehdotonta turvarajaa ei ole. Englan- sopii esimerkiksi bentseeni. Myös beotseenillä on
10430: tilaisen tutkimuksen mukaan kaupunki-ilman omat vaaransa, mutta ne ovat pitkälti eliminoita-
10431: lyijypitoisuus monin paikoin jo nykyisellään saat- vissa. Katalyyttisellä puhdistimella myös bentsee-
10432: taa alentaa lasten älykkyyttä ja oppimiskykyä. nimäärät vähenevät olennaisesti. Los Angelesin
10433: Lasten lisäksi suurimmassa vaarassa ovat vilkkaasti ilmassa bentseeniä on nykyään katalyyttisen pa-
10434: liikennöityjen teiden ja katujen varsilla asuvat ja kokaasunpuhdistuksen ansiosta vähemmän kuin
10435: työskentelevät. Amerikkalaisten tutkimusten mu- Pohjoismaitten kaupunkien ilmassa. Beotseeni
10436: kaan 90 % kaupunki-ilman lyijystä on peräisin myös hajoaa luonnossa varsin nopeasti toisin kuin
10437: liikenteestä. lyijy, joka ei hajoa lainkaan. Lyijyyn verrattuna
10438: Lyijytön bensiini parantaa kansanterveyttä kah- bentseeni on huomattavasti haitatompi ja sen
10439: della tavalla: paitsi että lyijyn syytäminen pako- haitat ovat teknisesti minimoitavissa.
10440: kaasuissa hengitysilmaan ja luontoon lakkaa, lyi- Tehokkain tapa vähentää ihmisen lyijyaltistus-
10441: jytön bensiini mahdollistaa katalyyttisen pako- ta on kieltää lyijyn lisääminen bensiiniin. Kun
10442: kaasunpuhdistuksen käyttöönoton, joka pystyy Yhdysvalloissa siirryttiin lyijyttömän bensiinin
10443: vähentämään pakokaasujen häkä-, hiilivety- ja laajaan käyttöön ihmisten veren lyijypitoisuus
10444: typen oksidien määrää jopa 90 % :lla nykyisestä. aleni neljässä vuodessa lähes 40 % :lla.
10445: Katalyyttinen puhdistin ei siedä lyijybensiiniä. Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
10446: Orgaanisten lyijy-yhdisteiden käyttö perustuu kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
10447: niiden kykyyn nostaa oktaanilukua nykyisten nassa.
10448: moottoreiden vaatimalle tasolle. Lyijy on kuiten- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10449: kin korvattavissa. Yhdysvalloissa ja Japanissa lyi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10450: jytön bensiini otettiin käyttöön jo 70-luvulla.
10451: Nykyisin yli puolet Yhdysvaltain autoista liikkuu että hallitus tekzsi päätöksen szirtymi-
10452: lyijyttömällä bensiinillä ja Japanissa luku on jo sestä lyijyttömään bensiiniin vuoden
10453: 98 %. Näissä on pakollisena myös katalyyttinen 1986 alusta lähtien.
10454: pakokaasunpuhdistaja.
10455:
10456: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10457:
10458: Esko Helle Ulla-Leena Alppi Marja-Liisa Tykkyläinen
10459: Mats Nyby Esko Almgren Lea Mäkipää
10460: Pertti Salolainen Lea Kärhä Maija Rajantie
10461: Liisa Jaakonsaari Heli Astala Matti Louekoski
10462: Pentti Skön Pekka Leppänen Anna-Liisa Jokinen
10463: Timo Kietäväinen Tuula Paavilainen Liisa Hilpelä
10464: Hannele Pokka Timo Roos
10465: Aarno von Bell
10466: Juhani Vähäkangas Inger Hirvelä Olavi Ronkainen
10467: Mikko Kuoppa Martti Lähdesmäki Heikki Kokko
10468: Lauha Männistö Aila Jokinen Georg C. Ehrnrooth
10469: Ole Wasz-Höckert Riitta Jouppila Matti Kautto
10470: Mauno Manninen Liisa Kulhia Ville Komsi
10471: Reijo Lindroos
10472: 264 1984 vp.
10473:
10474: Toivomusaloite n:o 239
10475:
10476:
10477:
10478:
10479: Helle ym.: Ampumaratalainsäädännön uudistamisesta
10480:
10481:
10482: Eduskunnalle
10483:
10484: Ampumaradan perustaminen on luvanvaraista. Ase- ja turvallisuustekniikan kehitys on myös
10485: Lääninhallitus toimii luvanantajana. monin osin karannut vuoden 1915 asetuksen ja
10486: Menettely perusruu pääosin tsaarinaikaiseen vuoden 1916 senaatin päätöksen, jota valtioneu-
10487: lainsäädäntöön. Yhteiskunta on muuttunut suu- vosto on vuonna 1924 muuttanut, luomista puit-
10488: resti kyseisistä ajoista. Monet seikat, jotka tulisi teista.
10489: luvan myöntämisen yhteydessä ottaa huomioon, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10490: jäävät vanhentuneen menettelyn puitteissa har- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10491: kitsematta. Eräs ongelma on lupien voimassaolo-
10492: aika, jota luvissa ei ole määritelty. Monilla alueil-
10493: la ampumaradat ovet jääneet asutuksen kaina- että. hallitus ryhtyisi pikazsestt" toimen-
10494: loon. Ampumaratojen omistajat eivät ole kiin- pitezsiin vanhentuneen ampumaratalain-
10495: nostuneita sopivampien paikkojen etsimisestä, säädännön uudzstamiseksi.
10496: koska luvat on saatu määräämättömäksi ajaksi.
10497:
10498: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10499:
10500: Esko Helle Pekka Leppänen .Matti Louekoski
10501: Timo Laaksonen Inger Hirvelä Timo Roos
10502: Matti Kautto Martti Lähdesmäki
10503: 1984 vp. 265
10504:
10505: Toivomusaloite n:o 240
10506:
10507:
10508:
10509:
10510: Helminen ym.: Vaelluskalakantojen sukupuuttoon kuolemisen estä-
10511: misestä
10512:
10513:
10514: Eduskunnalle
10515:
10516: Suomen vaelluskalakannat lohi, mentalmen, johtavat asiantuntijoiden mukaan kuitenkin ka-
10517: vaellussiika ym. sekä sisämaan arvokalakannat lojen geeniperimän heikkenemiseen ja sitä kautta
10518: taimen, harjus ym. ovat viimeisten 30 vuoden vähittäiseen kantojen rappeutumiseen ja tuhou-
10519: aikana vähentyneet vain pieneen osaan entisestä tumiseen. Myös lisääntyvä kalatautien riski sekä
10520: määrästään. Esimerkiksi Itämereen lohenpoikasia jokien omien kalakantojen geeniperimän lopulli-
10521: aikoinaan tuottaneista 18 joesta on nykyisin kalo- nen menettäminen ovat uhkana.
10522: jen lisääntymisalueina enää kaksi, Tornionjoki ja Vaelluskalakantojen säilyminen maassamme
10523: Simojoki. Yhtä selvä vähentyminen on tapahtu- edellyttää nopeita toimia jokien luontaisen tuot-
10524: nut meritaimenjoilla, jotka ovat vähentyneet tokyvyn lisäämiseksi. Väliaikaisten kalastusrajoi-
10525: 47:stä viiteen. Meritaimenta esiintyy enää Tor- tusten lisäksi tarvitaan jokien kunnostamista sekä
10526: nionjoessa, Lestijoessa, Isojoki-Lappväärtinjoes- rannikkoalueilla että sisämaassa. Jokien kunnos-
10527: sa, Summanjoessa ja Urpalanjoessa. taminen on halpaa ja kaikissa vaiheissaan varsin
10528: Kehitys on ollut sama myös siian ja muiden hyvin työllistävää toimintaa. Kustannukset ovat
10529: arvokkaiden vesieläinten kuten nahkiaisen ja ra- pienemmissä kohteissa noin 50 000-100 000
10530: vun osalta. Sisämaassa ovat romahtaneet puro- ja markkaa ja suurimmissakin hankkeissa jäädään
10531: järvitaimenkannat sekä harjuskannat ja esimer- yleensä alle puolen miljoonan markan.
10532: kiksi saimaanlohi on hyvin lähellä sukupuuttoon Kunnostaminen on myös erittäin tuottavaa ja
10533: kuolemista. sen riskit ovat vähäisiä. Esimerkiksi Keski-Suo-
10534: Samanaikaisesti on kaikkien näiden kalalajien messa sijaitsevan Kärnänkosken koskijakson kun-
10535: ja muiden arvokkaiden vesieläinten luontainen nostuksen on arvioitu maksavan 450 000 mark-
10536: lisääntyminen vähentynyt ratkaisevasti. Esimer- kaa ja pelkän kalatuoton ja kalastuskorttitulojen
10537: kiksi Suomen jokien tuottamien lohenpoikasten on arvioitu nousevan yli 2 milj. markan. Sum-
10538: määrä on alentunut alkuperäisestä yli 2, 5 milj. maan ei ole laskettu matkailullista, virkistyksellis-
10539: vuosittaisesta poikasesta vain noin 290 000 poika- tä eikä luonnonsuojelullista hyötyä.
10540: seen. Useimmat vesipiirit ovat halukkaita jokien
10541: Tämän nopeasti tapahtuneen kehityksen syinä kunnostamiseen ja niillä on siihen myös valmis
10542: ovat olleet jokien voimatalousrakentaminen ja kalusto. Lisääntyneet kunnostustyöt vesipiireissä
10543: saastuminen sekä uittoperkaukset, suo- ja metsä- toteuttaisivat osaltaan valtion budjetissa mennei-
10544: ojitukset, turvetuotanto ja teollinen teuraskalan nä vuosina olleita perustelulausumia, joiden mu-
10545: lasvatus. Lisääntynyt tehokalastus sekä meri- että kaan vesihallinnon töitä on enenevässä määrin
10546: jokialueilla uhkaa lisäksi viimeistenkin kantojen suunnattava vesien virkistyskäyttöön ja kalata-
10547: säilyttämistä. loutta palveleviin hankkeisiin.
10548: Vaelluskalakantojen vähentyminen aiheuttaa
10549: vuosittain miljoonien markkojen menetykset ka- Suomessa on pelkästään uittokäytöstä poistu-
10550: lastuksessa, matkailussa ja vähentyneinä virkistys- neita vesiväyliä noin 40 000 km, joten työtä on
10551: käyttömahdollisuuksina. Myös uusien työtilai- riittävästi.
10552: suuksien luominen kalatalouden ympärille on Kunnostamisen kustannukset voidaan kattaa
10553: estynyt ja arvokkaan kotimaisen valkuaisaineen osittain vesihallinnon budjetin sisäisillä siirroilla.
10554: saanti on olennaisesti vaikeutunut. Jokien kunnostamisen lisäksi tarvitaan myös
10555: Tilannetta on viime vuosina yritetty helpottaa alan tutkimusta viljelysmateriaalin riittävän laa-
10556: poikasistutuksilla. Ilman riittävän suurta luon- dun ja määrän takaamiseksi sekä koetoiminnan
10557: nonvesissä tapahtuvaa poikastuotantoa istutukset käynnistämiseksi. Myös kalateiden suunnittelu ja
10558: 266 1984 vp. - TA n:o 240
10559:
10560: rakentaminen on eräissä kohteissa tarkoituksen- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10561: mukaista.
10562: Vaelluskalakantojen uhanalaisuuteen on kiin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10563: nitetty huomiota myös viime vuonna valmistu- menpiteiszin rzittävien määrärahojen va-
10564: neessa vesistötöiden tarvetoimikunnan mietin- raamiseksi perusteellisen vaelluskalakar-
10565: nössä, jossa ehdotettiin 5 milj. markan vuotuista toituken tekemiseksija tarpeellisten kala-
10566: rahoitusta arvokalakantoja elvytettäviin rakennus- taloudellisten rakentamis- ja kunnostus-
10567: hankkeisiin. hankkeiden rahoittamiseksi.
10568: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10569:
10570: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10571:
10572: Olli Helminen Pentti Lahti-Nuuttila Reino Paasilinna
10573: Kaisa Raatikainen Kari Urpilainen Pekka Myllyniemi
10574: Aimo Ajo Pekka Starast Liisa Jaakonsaari
10575: Anna-Liisa Piipari Pirjo Ala-Kapee Jukka Mikkola
10576: Lea Savolainen Marja-Liisa Tykkyläinen Mats Nyby
10577: Timo Roos Jorma Rantanen Pertti Paasio
10578: Antti Kalliomäki Aarno von Bell Arja Alho
10579: Jouko Tuovinen Paavo Lipponen Risto Ahonen
10580: Markus Aaltonen Saara-Maria Paakkinen Kerttu Törnqvist
10581: Reijo Lindroos Paula Eenilä Juhani Surakka
10582: Kaj Bärlund Jussi Ranta Sakari Knuuttila
10583: Mikko Rönnholm Sinikka Hurskainen Tarja Halonen
10584: Riitta Järvisalo-Kanerva Tuula Paavilainen Maija Rajantie
10585: Tuulikki Hämäläinen Jouko Skinnari Mikko Elo
10586: 1984 vp. 267
10587:
10588: Toivomusaloite n:o 241
10589:
10590:
10591:
10592:
10593: Ikonen ym.: Kotitalouksien jätehuollon kehittämisestä
10594:
10595:
10596: Eduskunnalle
10597:
10598: Maassamme annettiin jätehuoltolaki v. 1978. dykkeitä. Ennen kaikkea sellaisia jätteitä p1ta1s1
10599: Laissa jätteellä tarkoitetaan käytöstä paistettua, voida vähentää, joiden hävitys on vaikeaa tai
10600: vähäarvoista tai arvotonta esinettä tai ainetta. hyötykäyttömahdollisuudet vähäiset.
10601: Jätehuolto on lain mukaan hoidettava siten, että Ongelmana on tällä hetkellä se, ettei maassa
10602: jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin harjoitettava kuluttaja- ym. politiikka riittävästi
10603: hyödyntää ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ym· tue edellä esitettyjä tavoitteita. Kuluttajille ei ole
10604: päristöll e. tarjolla riittävästi erilaisia vaihtoehtoja, joista he
10605: Teollisuuden ym. työpaikkojen jätteiden hyö- voivat valita kulutuskäyttäytymisensä. Ihmisten
10606: dyntämiseksi on tehty yhtä ja toista. Vähemmälle asenteita ei myöskään ole pyritty riittävässä
10607: huomiolle sen sijaan ovat jääneet kotitalouksien määrin muokkaamaan järkevään kuluttamiseen
10608: aiheuttamat jätteet ja niiden jälkihuolto. Näistä suuntautuvaksi.
10609: jätteistä paperi kerätään ja lajiteliaan tällä hetkel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
10610: lä tehokkaimmin. Myös pullot palautuvat noin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10611: 40-prosenttisesti. Sen sijaan muiden kotitalouk-
10612: sien jätteiden keräily on hoitamatta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10613: Kotitalouksien jätemääriä voitaisiin vähentää kotitalouksien jätemäärien vähentämisek-
10614: käyttämällä järkevästi kertakäyttötuotteita, suun- si, jätteiden hyötykäytön edistämiseksi ja
10615: nittelemalla ja keskittämällä ostoksia, vähentä- kuluttajien asenteiden kasvattamiseksi
10616: mällä turhaa kulutusta, käyttämällä tarvikkeita kestävän talouden mukaisiksi.
10617: säästeliäästi ja korjaamalla ja kierrättämällä hyö-
10618:
10619: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
10620: Pirkko Ikonen Hannele Pokka Heikki Kokko
10621: Jukka Vihriälä Katri-Helena Eskelinen Einari Nieminen
10622: Hannu Kemppainen Lea Sutinen Mauno Manninen
10623: Håkan Nordman Sirkka-Liisa Anttila Aapo Saari
10624: Tytti Isohookana-Asunmaa Paavo Vesterinen Marjatta Väänänen
10625: 268 1984 vp.
10626:
10627: Toivomusaloite n:o 242
10628:
10629:
10630:
10631:
10632: Ikonen ym.: Lisäyksestä valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon
10633: Lievestuoreen Lipeälammen ympäristöhaittojen poistamiseksi
10634:
10635:
10636: Eduskunnalle
10637:
10638: Vuosina 1935-1967 johti Haarlan Selluloosa noarviossa osoitettiin 350 000 markan määräraha
10639: Oy selluloosatehtaan väkevää keittolipeää Lau- jäteliemen poistamiseen Lievestuoreen Lipeälam-
10640: kaan kunnassa sijaitsevaan Lipeälampeen. Lipeä- mesta. Eduskunta edellytti, että hallitus valvoo
10641: lampi sijaitsee noin 5 km Lievestuoreen taajamas- Lipeälammesta pumpattavan lietteen käsittelyä
10642: ta länteen Jyväskylä-Kuopio valtatien tuntu- niin, ettei se pilaa Lievestuoreen järven tilaa.
10643: massa. Lampi on syntynyt keinotekoisesti patoa- Eduskunta piti myös tärkeänä, että Lipeälammen
10644: maila ja alue on alunperin suomaata. tilaa tarkkaillaan toimenpiteen jälkeen ja mah-
10645: Vielä nykyään, yli 15 vuotta jätevesien johta- dollisesti tarvittavat jatkotoimenpiteet suunnitel-
10646: misesta, Lipeälammen vesi on erittäin väkevää. laan niin, että ne estävät Lipeälammen ympäris-
10647: Lammessa ei ole mitään biologista toimintaa ja tön järviä pilaavan vaikutuksen.
10648: laimeneminen tapahtuu ainoastaan valunnan Suunnitelman mukaan jäteliemi piti pumpata
10649: kautta. Lammen vesi on kerrostunutta ja suuri Keski-Suomen Selluloosa Oy:n tehtaan haihdu-
10650: osa lammen kuormituksesta on pohjakerroksessa tus- ja polttolaitokselle. Tämä olisi tapahtunut
10651: syvyyden 1, 5 m alapuolella. valtion tuella. Tämä olisi maksanut suurin piir-
10652: Lipeälammen etelärannalle rakennetun penke- tein mainitut 350 000 markkaa. Tie- ja vesira-
10653: reen läpi ja ali suotamuu Lipeälammen saastu- kennuslaitoksen Keski-Suomen piiri ilmoitti kui-
10654: nutta vettä, minkä vaikutuksesta mm. lammen ja tenkin olevansa valmis käyttämään Lipeälammen
10655: maantien väliseltä alueelta aluskasvillisuus on jätelientä sorateiden pölynsidomaan ja muok-
10656: kuollut. Aikaisemmin suotautunut vesi pumpat- kauskasteluun, kuten myös tapahtui. Tämä on
10657: tiin takaisin, mutta selluloosatehtaan toimintaa edellyttänyt tietynsuuruisen kuljetustuen maksa-
10658: jatkaneen Keski-Suomen Selluloosa Oy:n aikana mista.
10659: pumppaus on lopetettu ja suotautunut jätevesi Toimenpiteellä saatiin poistetuksi noin puolet
10660: laskee ojaa myöten ja osittain pohjavirtauksena jätelipeän kuiva-ainepitoisuudesta. Kun jäteli-
10661: Koivujärveen. Ajoittain Lipeälammesta virtaa peää suotautui myös alapuoliseen vesistöön, tar-
10662: pintavettä Myrkkyojaa myöden Leppäveden Met- vittiin joitakin tehostamistoimenpiteitä; järjestet-
10663: solahteen. tiin jätelipeän keräily ja kerätyn jätelipeän
10664: Lipeälammen aiheuttamat vauriot alueen vesis- pumppaus. Kustannukset tästä kaikesta olivat
10665: töihin ovat suuret. Koivujärven vesi on täysin noin 100 000 markkaa eli säästöä alkuperäiseen
10666: pilalla. Vääräjärven vesi on lähes yhtä huonoa ja suunnitelmaan syntyi noin 250 000 mk, minkä
10667: Ruuhijärven veden happitilanne on talvisin voi- summan eduskunta lisäbudjetissaan v. 1983 lop-
10668: makkaasti heikentynyt. Lipeälampi on aiheutta- pujen lopuksi poisti tulo- ja menoarviosta.
10669: nut tuntuvia vahinkoja lähialueen metsille ja Mikäli tie- ja vesirakennuslaitos olisi valmis
10670: pohjavesien pilaantuminen vaikuttaa tällä hetkel- kohtuullisella kuljetustuella jatkamaan jo lai-
10671: lä yli 15 hehtaarin suuruisella peltoalueella. Koi- mentuneen jätelipeän ajamista, olisi näin syytä
10672: vujärven ja Vääräjärven vettä ei voi käyttää karjan tehdä. Niin olisi myös tapahtunut, ellei ko.
10673: juomavedeksi eikä viljelysten kasteluun. Tilanne määrärahaa olisi edellä kerrotulla tavalla poistet-
10674: Toivakan vesistössä on nyt huonompi kuin kos- tu.
10675: kaan. Toisen puolen poistaminen jätelipeästä on
10676: Lipeälammen aiheuttamat ympäristövahingot huomattavan kallis toimenpide. Jo 100 000 mar-
10677: on tiedostettu myös valtiovallan taholla. Jo edus- kalla helpotettaisiin II vaiheen alkamista kuiten-
10678: kunnan hyväksymässä vuoden 1983 tulo- ja me- kin huomattavasti. Lähellä oleville teille jätelipe-
10679: 1984 vp. - TA n:o 242 269
10680:
10681: aa vo1ta1sun ajaa kenties jo hyvinkin pienellä että hallitus antaisi esityksen 100 000
10682: kuljetusautolla. Kuljetustuki on jätelipeän ollessa markan määrärahan ottamisesta lisäykse-
10683: jo mietoa toisaalta välttämätöntä. nä vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon
10684: Lievestuoreen Lipeälammen aiheuttamien
10685: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- ympäristöhaittojen poistamisen jatkami-
10686: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, seen.
10687:
10688: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
10689:
10690: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen Sirkka-Liisa Anttila
10691: Paavo Vesterinen Tuula Paavilainen Helena Pesola
10692: 270 1984 vp.
10693:
10694: Toivomusaloite n:o 243
10695:
10696:
10697:
10698:
10699: Isohookana-Asunmaa ym.: Pohjois-Pohjanmaan haja-asutusaluei-
10700: den vesihuollon kehittämisestä
10701:
10702:
10703: Eduskunnalle
10704:
10705: Pohjois-Pohjanmaan väestöstä asuu haja-asu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10706: tusalueella n. 120 000. Ilman vesijohtoa väestöstä
10707: on haja-asutusalueella edelleen kolmasosa. Varsi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10708: naisen ongelma-alueen muodostaa Koillismaa, Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittä-
10709: jonka haja-asutusalueesta on 80 % ilman järjes- miseksi siten, että valtio osallistuu yleis-
10710: tettyä vesihuoltoa. Myös muualla maakunnan ns. suunnitteluun viemäröinnin järjestämi-
10711: sisämaavyöhykkeellä on haja-asutusalueen vesi- seksi haja-asutusalueella ja kehittää lain-
10712: huollon järjestäminen vasta alullaan. säädäntöä rahoituksen varmentamiseksi
10713: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- myös jätevesihuollon toteuttamiseksi.
10714:
10715: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
10716:
10717: Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila
10718: Juhani Alaranta Mauno Manninen
10719: 1984 vp. 271
10720:
10721: Toivomusaloite n:o 244
10722:
10723:
10724:
10725:
10726: Aila Jokinen ym.: Ydinenergiatutkimuksen turvaamisesta
10727:
10728:
10729: Eduskunnalle
10730:
10731: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon varatut reaaliarvoltaan vähintään vuoden 1977 tasolla.
10732: kauppa- ja teollisuusministeriön määrärahat Kauppa- ja teollisuusministeriön energiantutki-
10733: ydinenergian tutkimukseen uhkaavat oleellisesti musohjelman mukaan ydinenergiatutkimusmää-
10734: heikentää ydinenergiaan liittyvää tutkimus- rärahojen olisi tullut kasvaa vuodesta 1977 vuo-
10735: toimintaa. Ydinenergian tuotanto edellyttää kor- teen 1983 reaaliarvoltaan 10,4 miljoonasta mar-
10736: keaa pätevyystasoa voimantuottajien organisaati- kasta 17,7 miljoonaan markkaan eli 68 %. To-
10737: oissa, mutta tämän lisäksi tarvitaan myös riippu- dellisuudessa määrärahat ovat pienentyneet reaa-
10738: matonta valvonta- ja tutkimustoimintaa, joka liarvoltaan noin 40 % .
10739: varmistaa laitosten käytön turvallisuuden ja sa- Kuluvan vuoden budjettiin varatut tutkimus-
10740: malla taloudellisen käytön edellytykset. määrärahat eivät turvaa edes tutkimuksen nyky-
10741: Maassamme on ydinenergian käytön valvon- tasoa, sillä tutkimushenkilöstöä jouduttaisiin il-
10742: taan liittyvä tutkimustyö tehty valtaosin kauppa- man kiireellisiä lisärahoitustoimenpiteitä vähen-
10743: ja teollisuusministeriön ydinenergiatutkimusmää- tämään. Kuluvana vuonna tapahtuvan tutkimuk-
10744: rärahojen turvin. Tämä työ suoritetaan lähinnä sen lisäksi tulisi tavoitteeksi asetetut määräraha-
10745: Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa mutta kehitykset pyrkiä jatkossa paremmin toteutta-
10746: myös muissa tutkimuslaitoksissa, korkeakouluissa maan.
10747: ja teollisuudessa.
10748: Ydinenergiatutkimuksen määrärahojen kehitys Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
10749: on valtion tulo- ja menoarvioissa ollut viime kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10750: vuosina laskeva, mikä on ristiriidassa kaikkien
10751: tutkimustarvetta koskevien selvitysten kanssa. että hallitus ryhtyisi pzkaistin toimen-
10752: Vaitioneuvoston hyväksymän energiapoliittisen piteisiin turvatakseen maassamme harjoi-
10753: ohjelman mukaan määrärahojen olisi tullut säilyä tettavan ydinenergiatutkimuksen tason.
10754:
10755: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10756:
10757: Aila Jokinen Eeva Turunen Rirva Laurila
10758: Heikki Järvenpää Riitta Jouppila Pirjo Rusanen
10759:
10760:
10761:
10762:
10763: 19 4284001987
10764: 272 1984 vp.
10765:
10766: Toivomusaloite n:o 245
10767:
10768:
10769:
10770:
10771: Juhantalo ym.: Ilmansuojelun lyhyen aikavälin tavoiteohjelman
10772: laatimisesta
10773:
10774:
10775: Eduskunnalle
10776:
10777: Kaikkia kansalaisia ja luonnonvaroja sekä nii- tuottavat tuloksia, ilmakehän saasteiden aiheut-
10778: den tuottokykyä uhkaavimmaksi ympäristön pi- tamat haitat osoittautuvat yhä laajemmiksi. Ve-
10779: laantumistekijäksi pitkällä tähtäyksellä on paljas- sien pilaantumisen ollessa jo kohtalaisen hyvin
10780: tumassa ilman pilaantuminen. Ilman kautta levi- hallinnassa, ilman laadun parantamiseksi ei ole
10781: ävät saasteet sisältävät myrkyllisiä yhdisteitä ja rikkipäästöjen vähentämispäätöksestä huolimatta
10782: maaperää sekä vesistöjä happamoittavia kemikaa- käynnistetty riittäviä toimenpiteitä. Nämä olisi-
10783: leja. vat edellytyksenä metsiämme uhkaavien happo-
10784: Tällä hetkellä tieto ilman pilaantumisen perus- sateiden estämiseksi.
10785: tekijöistä on hataraa, vaikka ilmansuojelulakia Ilmansuojelu tulee asettaa hallinnollisissa ra-
10786: valmisteltiin kymmenisen vuotta. Uusien laitos- hoitussuunnitelmissa ympäristönsuojelun alalla
10787: ten päästöistä voivat viranomaiset ilmoitusmenet- selvästi erikoisasemaan niin, että tutkimus- ja
10788: telyn pohjalta neuvotella ja suunnitella niiden ilmansuojelutoimintaa voidaan tehostaa huomat-
10789: vähentämistä. Toiminnassa olevien teollisuus- ja tavasti nykyisestä. Kansainvälisessä yhteistyössä
10790: energiantuotantolaitosten osalta voidaan ilman tulee Suomen oman esimerkkinsä pohjalta esiin-
10791: pilaavaa vaikutusta vähentää vasta tietojen lisään- tyä tehokkaan ilmansuojelun edistäjänä.
10792: nyttyä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10793: Maassamme on noin 1 300 tehdasta ja laitosta, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10794: joiden toiminnalla on merkitystä ilman laadulle. sen,
10795: Niiden päästöjä voidaan vähentää vain valtakun-
10796: nallisilla tavoitteilla, jotka vaikuttavat laitoskoh- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10797: taisesti vasta yksiselitteisten normien muodossa. menpiteiszin limansuojelun lyhyen aika-
10798: Laitosten päästöjen ohessa liikenteen tuottamat vålin tavoiteohjelman laatimiseksi päästö-
10799: ilman epäpuhtaudet aiheuttavat huomattavaa normeineen esimerkiksi rikkipåästöjen
10800: terveydellistä vaaraa. vähentämiseksi ja happosateiden estämi-
10801: Ilmansuojelun tarpeellisuus on vasta vähitellen seksi sekil antaisi eduskunnalle tarvittavat
10802: havaittu ja sitä mukaa kuin kansainvälinen ja esitykset lainsäädå"ntö- ja rahoitustoimen-
10803: omassa maassammekin suoritettava tutkimus piteiksi.
10804:
10805: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10806:
10807: Kauko Juhantalo Marjatta Väänänen Tytti lsohookana-Asunmaa
10808: Lea Sutinen Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
10809: Mikko Jokela Kalevi Mattila Reino Karpola
10810: Väinö Raudaskoski Mauri Pekkarinen Katri-Helena Eskelinen
10811: Heikki Kokko Seppo Pelttari Pirkko Ikonen
10812: Timo Kietäväinen Aapo Saari Hannele Pokka
10813: Paavo Vesterinen Juhani Alaranta Mauno Manninen
10814: Matti Maijala Einari Nieminen
10815: 1984 vp. 273
10816:
10817: Toivomusaloite n:o 246
10818:
10819:
10820:
10821:
10822: Karpola ym.: Sijaintikuntaedun huomioon ottamista koskevasta
10823: kuntainliiton liittovaltuuston päätöksestä
10824:
10825:
10826: Eduskunnalle
10827:
10828: Kuntainliiton liittovaltuusto on eräissä tapauk- mattavaa taloudellista etua. Olisi hyvin kohtuul-
10829: sissa päättänyt, että kuntainliiton jäsenkuntien lista, että tämä hyöty huomioitaisiin kuntainlii-
10830: maksuosuuksia määrättäessä otetaan huomioon ton maksuosuuksia määrättäessä.
10831: sen kunnan saama hyöty, jonka alueella sijaitsee Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
10832: kuntainliiton laitoksia. Tämä ns. sijaintikunta- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10833: edun huomioimineo onkin toteutunut niissä ta- sen,
10834: pauksissa, joissa jäsenkunnat ovat olleet asiasta
10835: yksimielisiä.
10836: Kuitenkin niissä tapauksissa, joissa yksikin että hallitus ryhtyisi toimenpttetsun
10837: kunta on tällaisesta päätöksestä valittanut, on kunnallislain muuttamiseksi siten, että
10838: liittovaltuuston päätös kumottu. Tämä merkitsee kuntainliiton liittovaltuusto voisi enem-
10839: sitä, että yksi kunta voi estää laajan enemmistön mistöpäätöksellä päättää ns. stj"aintikun-
10840: tahdon toteutumisen. Tällainen tilanne voi joh- taedun huomioon ottamisesta kuntien
10841: taa kohtuuttomuuksiin, koska useissa tapauksissa maksuosuuksia määrättäessä.
10842: sijaintikunnalla on laitoksen olemassaolosta huo-
10843:
10844: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10845:
10846: Reino Karpola Matti Maijala Paavo Vesterinen
10847: Mauno Manninen Lea Sutinen Einari Nieminen
10848: 274 1984 vp.
10849:
10850: Toivomusaloite n:o 247
10851:
10852:
10853:
10854:
10855: Kettunen ym.: Harjujensuojeluohjelman supistamisesta Kainuussa
10856:
10857:
10858: Eduskunnalle
10859:
10860: Ympäristöministeriön käsittelyssä on ollut ns. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
10861: valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10862: Ohjelma ei kaikilta osiltaan ole tyydyttänyt sen
10863: enempää Kainuun kuntia kuin yksityisiä maan-
10864: omistajiakaan. Yksityisten omistamien maiden
10865: määräämisessä suojelukohteiksi tulisi aina ottaa että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta ns.
10866: huomioon se, kuinka kyseinen toimenpide tuke valtakunnallisesta harjujensuojeluohjel-
10867: mahdollisesti vaikuttamaan alueen vastaiseen masta poistettaisti"n ne alueet, joita yksi-
10868: käyttöön. tyiset maanomistajat Kainuussa eivå"t ha-
10869: Valtakunnallisessa harjujensuojeluohjelmassa lua suojeltaviksi ja joiden alueiden suoje-
10870: tätä tarkastelukulmaa ei ole otettu riittävässä leminen aiheuttaa tulevaisuudessa aluei-
10871: määrin huomioon. den kohtuutonta käyttöhaittaa.
10872:
10873: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
10874:
10875: Pentti Kettunen Mikko Vainio
10876: 1984 vp. 275
10877:
10878:
10879: Toivomusaloite n:o 248
10880:
10881:
10882:
10883:
10884: Kettunen ym.: Kalaportaiden rakentamisesta Oulujokeen ja Kemi-
10885: jokeen
10886:
10887:
10888: Eduskunnalle
10889:
10890: Useita suuria ja arvokkaita jokia on jouduttu mivat kalaportaat, jolloin vaelluskalat pääsisivät
10891: uhraamaan voimatalouden alttarille valtakunnan taas pitkän odotuksen jälkeen vaeltamaan perin-
10892: yleiseen etuun vedoten. teisille kutupaikoilleen.
10893: Oulujoen ja Kemijoen varsien ja alueiden Olisipa mahtavaa etelän turistinkin (tietenkin
10894: ihmiset ovat näin kokonaisedun nimissä joutu- sopivan summan maksettuaan) päästä taas vuosi-
10895: neet kokemaan suuria taloudellisia menetyksiä kymmenien jälkeen narraamaan uistimeensa ma-
10896: kauneus- ja muista arvoista puhumattakaan. kealihaista, punakylkistä Perämeren lohta paikal-
10897: Eräs menetetty taloudellinen etu on vuosittai- lisen peipon laulaessa viihdykkeeksi mielisävelmi-
10898: nen kalansaalis. Enää ei Perämeren lohi hyppää ään.
10899: kutuvaelluksillaan sen enempää Oulujoen kuin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
10900: Kemijoenkaan koskissa. Siitä pitävät huolen yh- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10901: teensä kymmenet jokiin jopa luvattomasti raken-
10902: netut voimalaitokset. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
10903: Koska nykyaikainen tekniikka voi keksiä mitä tehokkaiden ja toimivien kalaportaiden
10904: hyvänsä, olisi vähintä, että näihin molempiin rakentamiseksi Oulujokeen ja Kemijo-
10905: jokiin yhteiskunnan toimesta rakennettaisiin toi- keen.
10906:
10907: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
10908:
10909: Pentti Kettunen Hannele Pokka Seppo Pelttari
10910: Esko Helle Tuula Paavilainen Reino Jyrkilä
10911: Kalevi Mattila J. Juhani Kortesalmi Arvo Kemppainen
10912: Ole Norrback Marja-Liisa Tykkyläinen Sakari Valli
10913: Aarno von Bell Liisa Arranz Mikko Jokela
10914: Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari Mikko Vainio
10915: 276 1984 vp.
10916:
10917: Toivomusaloite n:o 249
10918:
10919:
10920:
10921:
10922: Kietäväinen ym.: Saimaan tulvien torjunnan tehostamisesta sekä
10923: tulvakorvausten korottamisesta
10924:
10925:
10926: Eduskunnalle
10927:
10928: Saimaa on tulvinut jo kolmena kesänä peräk- tussaannön uudistamiseksi tulisi asettaa työryh-
10929: käin. Tulvista on aiheutunut huomattavaa vahin- mä, jossa mukana olisi mm. alueen maatalous-
10930: koa ranta-asukkaille. Kun Saimaan keskimääräi- tuottajajärjestöjen, vesipiirien, kalatalouden,
10931: nen tulvahuippu kesä-heinäkuussa on 76,00 m, teollisuuden ja voimalaitosteollisuuden edustus.
10932: oli maksimi vedenkorkeus vuonna 1981 76,60 m, Tulvien uusiutuminen perättäisinä kesinä on
10933: vuonna 1982 76,50 m ja vuonna 1983 76,50 m. aiheuttanut erityistä vahinkoa ranta-alueen maa-
10934: Poikkeuksellisen runsaan lumentulon sekä lu- tilataloudelle. Voimassa oleva laki poikkeuksellis-
10935: menkorkeuden vesiarvojen johdosta uhkaa kulu- ten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaami-
10936: van vuoden kesällä tulva nousta pahimpien laa- sesta velvoittaa maatalouspiirit arvioimaan tulva-
10937: dittujen ennusteiden mukaan jopa 77,00 met- vahingot. Korvausilmoitukset tulee lähettää kun-
10938: run. tien maatalouslautakuntien kautta. Korvaukset
10939: Jokin aika sitten aloitetun poikkeusjuoksutuk- vahingoista on myönnetty määrärahojen puitteis-
10940: sen arvioidaan alentavan tulvahuippua 20-30 sa. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että
10941: cm, mutta silti ensi kesänä Saimaalla saattaa vesi esim. 1982 vahingot korvattiin vain 40 prosent-
10942: kohota jopa 76,70-76,80 metriin, mikä ylittäisi tisesti. Mikäli tulvien torjuntatoimet eivät kykene
10943: selvästi jopa vuoden 1981 ennätystulvat. Poik- estämään tulvien uusiutumista niin erittäin alhai-
10944: keusjuoksutuksinkaan ei näillä näkymin enää nen korvaustaso heikentää ratkaisevasti monen
10945: ehditä poistamaan ensi kesänä jo neljäntenä ranta-alueen maatilan kannattavuutta, sillä pai-
10946: peräkkäisenä vuonna tapahtuvaa Saimaan tulvi- koin jopa valtaosa tilan pelloista on jo neljäntenä
10947: mista. Mikäli tulvahuippu nousee 76,70-76,80 kesänä jäämässä veden alle. Tulvat ovat myös
10948: metrin paikkeille tulvista aiheutuu huomattavia heikentäneet muidenkin peltojen tuottoa, sillä
10949: vahinkoja ei vain ranta-alueiden maatilataloudel- korkean vedenkorkeuden takia ojat eivät ole
10950: le ja ranta-asutukselle, vaan suurtulva saattaa vetäneet. Lisäksi tulvat ovat haitanneet pahoin
10951: aiheuttaa vahinkoa jopa Saimaan ranta-alueella; ranta-alueiden metsänkasvua.
10952: Savonlinnassa, Mikkelissä ja Etelä-Saimaan ran- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
10953: noilla oleville teollisuuslaitoksille. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10954: Suoritetuilla pengerrystöillä on tulvavahinkoja
10955: paikoitellen voitu vähentää. Sen vuoksi pengertä- että hallitus asettaisi työryhmän val-
10956: misen jatkumisesta on huolehdittava tulvista kär- mistelemaan Saimaan juoksutussäännön
10957: sivillä alueilla. uudistamista sekä että hallitus ryhtyisi
10958: Entistä ilmeisemmäksi on tullut, ettei nykyi- toimiin turvatakseen tulvista aiheutuvien
10959: nen juoksutussääntö kykene estämään tulvia Sai- vahinkojen korvaamisen täysimääräisenä.
10960: maassa. Siksi onkin välttämätöntä, että juoksu-
10961:
10962: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10963:
10964: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Eeva Turunen
10965: Heikki Kokko Sinikka Hurskainen Olavi Ronkainen
10966: 1984 vp. 277
10967:
10968: Toivomusaloite n:o 250
10969:
10970:
10971:
10972:
10973: Kokko ym.: Poliisipiirien rajojen tarkistamisesta Etelä-Karjalassa
10974:
10975:
10976: Eduskunnalle
10977:
10978: Poliisihallinnon piirirajoissa ja palvelun järjes- toimintapiste ei voi palvella kunnan asukkaita,
10979: telyissä on Etelä-Karjalassa eräitä epäjohdonmu- k_?ska Nuijamaa kuuluu Joutsenon nimismiespii-
10980: kaisuuksia ja asukkaiden käytännön elämää hait- nm.
10981: taavia piirteitä. Edellä luetellut esimerkit vahvistavat käsitystä,
10982: Joutseno on poliisiasioissa yhdistetty Imatran että poliisipiirien rajoja olisi syytä tarkistaa. Kos-
10983: suuntaan, mutta oikeuslaitoksen puolella taas ka nämä eivät vastaa kaikilta osin myöskään
10984: Lappeenrannan suuntaan. kuntien toivomuksia, tarkistaminen olisi syytä
10985: Lemin asukkaat eivät saa palvelua poliisilta suorittaa yhteistoimin ja neuvotellen ao. kuntien
10986: lupa- ym. asioissa omassa kunnassa eivätkä auto- kanssa.
10987: jen rekisteröintiä lukuun ottamatta myöskään Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
10988: muiden asiointiensa yhteydessä Lappeenrannassa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10989: Ylämaa kuuluu poliisiasioissa maakuntarajan
10990: yli Virolahden nimismiespiiriin, vaikka muu asi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10991: ointi suuntautuu Etelä-Karjalaan. poltisiptirien rajojen tarkistamiseksi Etelä-
10992: Nuijamaalla puolestaan rajaliikenteen valvon- Karialassa yhteistoiminnassa asianomais-
10993: taa varten olevan Lappeenrannan poliisilaitoksen ten kuntien kanssa.
10994:
10995: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
10996:
10997: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
10998: 278 1984 vp.
10999:
11000: Toivomusaloite n:o 251
11001:
11002:
11003:
11004:
11005: Koskinen ym.: Manttaalimaksujen poistamisesta
11006:
11007:
11008: Eduskunnalle
11009:
11010: Manttaalikuntalaitos on kunnallishallinnon Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11011: tehtäväkentän laajentuessa menettänyt suurelta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11012: osin alkuperäisen merkityksensä. Samoin nk.
11013: manttaalimaksut ovat muodostuneet tarpeetto-
11014: maksi lisärasitukseksi ja byrokratiaksi maatalou- ettå' hallitus ryhtyisi kti1-eelltsti'n toi-
11015: delle ja niiden poistaminen olisi maatalouden- menpiteisiin nykyisin tarpeettomien
11016: harjoittajien etujen mukaista. manttaalimaksujen potstamiseksi.
11017:
11018: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
11019:
11020: Helvi Koskinen Mikko Vainio
11021: Reijo Enävaara Vieno Eklund
11022: Lea Mäkipää
11023: 1984 vp. 279
11024:
11025: Toivomusaloite n:o 252
11026:
11027:
11028:
11029:
11030: Kärhä: Klaukkalan Isosuon ostamisesta soidensuojeluohjelman mu-
11031: kaiseen tarkoitukseen
11032:
11033:
11034: Eduskunnalle
11035:
11036: Maa- ja metsätalousministeriön perustama soi- Isosuo kuuluu yksityiselle maanomistajalle,
11037: densuojelutyöryhmä on komiteanmietinnössään jonka taholta on jo käännytty valtion viranomais-
11038: (1977 148) laatinut kiireellisen perusohjelman soi- ten puoleen joko suon hankkimiseksi valtion
11039: densuojelun valtakunnallisesta tarpeesta. omistukseen tai luvan saamiseksi alueen hyödyn-
11040: Soidensuojelun perusohjelma käsittää suojelul- tämiseen turpeen noston avulla.
11041: lisesti tärkeimmät rauhoittamattomat suot ja Uudellamaalla on vähiten soita maan muihin
11042: siihen on otettu 33 7 suoaluetta Etelä- ja Keski- osiin verrattuna eikä täällä ole hankittu vielä
11043: Suomesta, jotka suoalueet ovat kansainvälisen ja ainoatakaan suoaluetta luonnonsuojelutarkoituk-
11044: valtakunnallisen tason kohteita. seen. Kun nyt on mahdollisuuksia saada yksi
11045: Sanotussa ohjelmassa komitea on esittänyt suo- Uudenmaan merkittävimmistä suojelukohteeksi
11046: jeltavien soiden joukkoon otettavaksi Nurmijär- suunnitelluista soista sanottuun tarkoitukseen,
11047: ven kunnan Klaukkalan kylässä sijaitsevan 130 olisi mainittu suoalue hankittava valtiolle palve-
11048: hehtaarin Isosuon, jolla on katsottu olevan tärkeä lemaan monipuolisena luonnonsuojelu- ja virkis-
11049: merkitys saaristo-Suomen ja rannikko-Suomen tysalueena.
11050: välisenä keitaana. Isosuo on luokiteltu valtakun-
11051: nallisesti merkittäviin, suotyypiltään runsaslaji- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
11052: siin soihin. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11053: Komiteanmietinnön mukaisesti valtioneuvosto
11054: on sittemmin määrännyt sanotun Isosuon suoje- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
11055: lukohteeksi, joka täten voidaan rauhoittaa sanot- Nurmijärven kunnan Klaukkalan Isosuon
11056: tuun tarkoitukseen. Tämä edellyttää kuitenkin ostamiseksi valtiolle sotdensuojeluohjel-
11057: suon hankkimista valtion omistukseen. man mukaiseen tarkoitukseen.
11058:
11059: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
11060:
11061: Lea Kärhä
11062: 280 1984 vp.
11063:
11064: Toivomusaloite n:o 253
11065:
11066:
11067:
11068:
11069: Kärhä ym.: Puhdistuksen tarpeessa olevien vesistöjen kunnostami-
11070: sesta
11071:
11072:
11073: Eduskunnalle
11074:
11075: Suomessa on pikaisen kunnostamisen tarpeessa siihen joudutaan käyttämään yhteiskunnan varo-
11076: noin 500 järveä. Lisäksi uittojen jäljiltä odottaa ja ja sitä tyydyttävämpään lopputulokseen kun-
11077: lähes 400 vesistöä puhdistamista erilaisista uitto- nostus johtaa. Siksi olisi tärkeätä, että kunnos-
11078: rakenteista ja laitteista. Myös monet aikoinaan tuksen tarpeessa olevien järvien ja jokien paranta-
11079: viljelyskäyttöön kuivatetut ja sittemmin viljele- minen pääsisi nopeasti alkuun.
11080: mättä jätetyt järvet voitaisiin palauttaa alkuperäi- Järvien ja jokien kunnostamisen tarve ylittää
11081: seen käyttöönsä asukkaiden virkistykseksi. kuitenkin huomattavasti vesihallinnon voimava-
11082: Kokemukset järvien ja jokien puhdistuksista rat ja tarkoitukseen vuosittain myönnettävät val-
11083: ovat olleet myönteisiä ja rohkaisevia. Puhdistet- tion avustukset ovat täysin riittämättömät. Ne
11084: tuihin jokiin ja järviin on palautunut uusia pitäisi vähintään kaksinkertaistaa.
11085: kalalajeja ja olemassa ollut ja maultaan syömäkel-
11086: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11087: voton kalakanta on muuttunut syömäkelpoiseksi.
11088: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11089: Leväkerrokset ovat kadonneet ja ruoppausten
11090: avulla vesistöistä on saatu kulkukelpoisia väyliä,
11091: jotka palvelevat sekä virkistyskäyttöä että riista- ja että' hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
11092: kalataloutta. Likavesien tehokkaammat puhdis- jotta puhdistuksen tarpeessa olevien jär-
11093: tusmenetelmät yhdessä parannetun kunnostus- vien ja jokien kunnostaminen voitaisiin
11094: tekniikan avulla ovat johtaneet pysyvästi hyviin toteuttaa mahdollisimman nopeasti ja
11095: lopputuloksiin. ennen kuin puheena olevia vesistöjä uh-
11096: Mitä aikaisemmassa vaiheessa päästään aloitta- kaa lopullinen kuoleminen.
11097: maan vesistön kunnostaminen, sitä vähemmän
11098:
11099: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
11100:
11101: Lea Kärhä Martti Tiuri Kaarina Dromberg
11102: Sirpa Pietikäinen Tauno Valo
11103: 1984 vp. 281
11104:
11105: Toivomusaloite n:o 254
11106:
11107:
11108:
11109:
11110: P. Leppänen ym.: Määrärahasta kuntien elinkeinoasiamiesten palk-
11111: kaukseen
11112:
11113:
11114: Eduskunnalle
11115:
11116: Kaikista maamme kantokykyluokkiin 1-3 asiamiesten virkojen osalta olisi vastaava tarve
11117: kuuluvista kunnista noin 2 13 saa elinkeinoasia- 10-15 henkilöä vuosittain. Näin ollen yhteinen
11118: miehen palkkaukseen valtionosuutta. Valtion- tarve valtionosuuden piiriin tulevien elinkeino-
11119: osuuden ulkopuolella olevia kuntia on yhteensä asiamiesten osalta olisi kolmivuotiskautena noin
11120: noin 80. Näistä kunnista noin 30:ssä toimii 20-25 henkilöä vuosittain.
11121: kunnan omin varoin palkkaama elinkeinoasi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11122: amies ja noin 10 kuntaa on päättänyt perustaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11123: elinkeinoasiamiehen viran riippumatta valtion sen,
11124: osallistumisesta elinkeinoasiamiehen palkkausku-
11125: luihin. Arvion mukaan 10-20 kuntaa ei tule
11126: elinkeinoasiamiehen virkaa perustamaankaan. että hallitus varaisi nittävät määrärahat
11127: Muut kunnat (20-30 kpl) mahdollisesti perusta- vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityk-
11128: vat elinkeinoasiamiehen viran, mikäli valtio osal- seen, jotta voitaisiin hyväksyä valtion-
11129: listuu palkkauskuluihin. osuuteen kaikki ne kunnat, jotka ovat jo
11130: Kauppa- ja teollisuusministeriöitä on hakenut perustaneet ja täyttäneet elinkeinoasia-
11131: vuosittain noin 40 kuntaa ennakkopäätöstä val- miehen viran nippumatta valtion osallzs-
11132: tionosuuden piiriin pääsemiseksi. Suurin osa tumzsesta palkkakuluihin ja jotta elinkei-
11133: näistä kunnista kuuluu ensimmäiseen kantokyky- noasiamiestoimzkunnan 1983 ehdotuksen
11134: luokkaan ja on asukasluvultaan verrattain pieniä. mukaan uusien elinkeinoasiamiesten hy-
11135: Rajoituslainsäädännön asteittainen purkami- väksymzstä valtionosuuden piiriin koske-
11136: nen esimerkiksi kolmen vuoden aikana merkitsisi vat väliaikaiset rajoitussäännökset voitai-
11137: sitä, että jo toimivista elinkeinoasiamiehistä tulisi siin pozstaa vzimezstään vuoden 1987
11138: hyväksyä valtionosuuden piiriin noin 10 henkilöä tulo~ ja menoarviossa.
11139: vuosittain. Perustettavaksi aiottujen elinkeino-
11140:
11141: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
11142:
11143: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Paavo Vesterinen
11144: 282 1984 rd.
11145:
11146: Hemställningsmotion nr 255
11147:
11148:
11149:
11150:
11151: Nordman m.fl.: Om bidrag tili Kommunalförbundet för omsorger i
11152: Svensk-Finland
11153:
11154:
11155: Tili Riksdagen
11156:
11157: Svenska och tvåspråkiga kommuner hör tili gionala verksamheten och bygga vårdhem i Ös-
11158: Kommunalförbundet för omsorger i Svensk-Fin- terbotten. Bindningen innebär att Åbo och Björ-
11159: land, som har en särställning genom att det är neborgs Iän borde tilidelas en större kvot tjänster
11160: lagstadgat. En sådan heltäckande finlandssvensk och anslag.
11161: lösning är nödvändig. Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
11162: Kommunalförbundet är förvaltningsmässigt undertecknade att riksdagen måtte hemstälia,
11163: anknutet tililänsstyrelsen i Åbo och Björneborgs
11164: Iän, som fattar en del viktiga beslut, medan
11165: övriga berörda länsstyrelser ger bara utlåtanden. 1 att regeringen vidtar åtgärder för att
11166: denna beslutsprocess blir centrala finlandssvenska Kommunalförbundet för omsorger i
11167: aspekter åsidosatta. Det har inneburit knapp Svensk-Finland ska/1 få en egen kvot i
11168: resurstilidelning och problem att utöka den re- den riksomfattande omsorgsplanen.
11169:
11170: Helsingfors den 9 februari 1984
11171:
11172: Håkan Nordman Boris Renlund Ole Norrback
11173: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn Mats Nyby
11174: Jutta Zilliacus
11175: 1984 vp. 283
11176:
11177:
11178: Toivomusaloite n:o 255 Suomennos
11179:
11180:
11181:
11182:
11183: Nordman ym.: Kommunalförbundet för omsorger i Svensk-Finland
11184: -nimiselle kuntainliitolle myönnettävästä avustuksesta
11185:
11186:
11187: Eduskunnalle
11188:
11189: Ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat kuuluvat Sidonnaisuus merkitsee sitä, että Turun ja Porin
11190: Kommunalförbundet för omsorger i Svensk-Fin- läänille tulisi myöntää suurempi palvelujen ja
11191: land nimiseen kuntainliittoon, jolla on erikois- määrärahojen kiintiö.
11192: asema sen ollessa lakisääteinen. Tämänlaatuinen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11193: koko maata käsittävä suomenruotsalainen ratkai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11194: su on välttämätön. sen,
11195: Kuntainliitto kuuluu hallinnollisesti Turun ja
11196: Porin läänin alaisuuteen, joka tekee eräät tärkeät
11197: päätökset, kun taas muut asianosaisina olevat että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin,
11198: lääninhallitukset ainoastaan antavat lausuntoja. jotta Kommunalförbundet för omsorger i
11199: Tässä päätöksentekoprosessissa sivuutetaan kes- Svensk-Finland -nimiselle kuntainlzitolle
11200: keisiä suomenruotsalaisia näkökohtia. Tämä on myönnettäisiin oma kzintiö koko maata
11201: merkinnyt niukkaa varojen jako-osuutta ja pul- käsittävän huoltosuunnitelman puitteis-
11202: mia alueellisen toiminnan lisäämisessä ja Pohjan- sa.
11203: maalle rakennettavan hoitokodin rakentamisessa.
11204:
11205: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
11206:
11207: Håkan Nordman Boris Renlund Ole Norrback
11208: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn Mats Nyby
11209: Jotta Zilliacus
11210: 284 1984 rd.
11211:
11212: Hemställningsmotion nr 256
11213:
11214:
11215:
11216:
11217: Nordman m.fl.: Om åtgärder för minskad försurning av naturen
11218:
11219:
11220: Tili Riksdagen
11221:
11222: Den tilltagande försurningen av mark och miska konsekvenser, vid sidan av de direkta
11223: vatten håller på att bli 80-talets överskuggande miljö- och hälsoriskerna. Korrosionen på byggna-
11224: miljöproblem i vår världsdel, ifall inga åtgärder der, på bilar och på övriga metallföremål hotar
11225: vidtas. Då Finlands yta tili sin uppbyggnad att bli omfattande. En undersökning inför FNs
11226: består av sura jordarter, leder ett ytterligare miljökonferens 1972 visade att korrosionshastig-
11227: tillskott av svavel tili en omfattande försurning, heten på tjugo år hade sexdubblats i storstäderna
11228: med försämrad skogs- och jordbruksproduktion och fördubblats på landsbygden under samma
11229: som följd. period.
11230: Fiskerinäringen och rekreationsvärdet i våra Vi bör alltså skrida tili effektiva reningsåtgär-
11231: sjöar hotas på motsvarande sätt som i södra och der av det svavel som uppstår då koi, olja och
11232: mellersta Norge och Sverige, där tusentals sjöar torv bränns för kraftproduktioner. Detta inte
11233: redan nu är biologiskt döda. Även grundvatten- enbart för att trygga hälsa, miljö och ekonomi,
11234: reserverna hotas av försurning med därpå följan- uran också för att säkra primärnäringarna.
11235: de urlakning av tungmetaller. Strängare och bindande normer för svavelut-
11236: Det finns också hälsorisker i de oxidutsläpp släpp bör fastställas. Bilar förses med avgasrening
11237: som föregår försurningen. Främst är det personer och övergång tili blyfri bensin uppmuntras.
11238: med astmatiska besvär samt Jung- och hjärtsjuka Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
11239: som påverkas. För befolkningen i allmänhet dertecknade att riksdagen måtte hemställa,
11240: gäller, att mottagligheten för infektionssjukdo-
11241: mar ökar. att regeringen vidtar åtgärder för
11242: Av svavelföroreningarna i Finland är en tredje- minskande av försurningen av naturen i
11243: del av inhemskt ursprung, medan resten kommer vårt land, bl.a. genom bindande emis-
11244: från andra Iänder. Det finns också klart ekono- sionsnormer för svavelutsläpp.
11245:
11246: Helsingfors den 9 februari 1984
11247: Håkan Nordman Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
11248: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
11249: Ole Norrback Mats Nyby
11250: 1984 vp. 285
11251:
11252:
11253: Toivomusaloite n:o 256 Suomennos
11254:
11255:
11256:
11257:
11258: Nordman ym.: Toimenpiteistä luonnon happamoitumisen vähentä-
11259: miseksi
11260:
11261:
11262: Eduskunnalle
11263:
11264: Maan ja veden happamoitumisen lisääntymi- moin kuin autoissa ja muissa metalliesineissä ja
11265: sestä on muodostumassa 80-luvulla maanosaam- ilmiö uhkaa muodostua laajamittaiseksi. YK:n
11266: me varjostava ympäristöpulma, ellei toimenpitei- vuoden 1972 ympäristökonferenssia edeltänyt
11267: siin ryhdytä. Koska Suomen maanpinta koostu- tutkimus osoitti syöpymisnopeuden kasvaneen
11268: mukseltaan muodostuu happamista maalajeista, kahdessakymmenessä vuodessa kuusinkertaiseksi
11269: johtaa entisen lisäksi tuleva rikkimäärä laajamit- suurkaupungeissa ja kaksinkertaiseksi maaseudul-
11270: taiseen happamoitumiseen, jonka seurauksena on la saman ajanjakson aikana.
11271: heikentynyt metsän ja maatalouden tuotto. Meidän tulee siis ryhtyä tehokkaisiin puhdis-
11272: Kalastuselinkeino ja järviemme virkistysarvo tustoimenpiteisiin sen rikin suhteen, jota syntyy
11273: ovat samalla tavoin uhanalaiset kuin Norjan hiiltä, öljyä ja turvetta poltettaessa energian tuot-
11274: etelä- ja keskiosissa sekä Ruotsissa, jossa tuhannet tamiseksi. Tämä ei tulisi tapahtumaan ainoastaan
11275: järvet jo nyt ovat biologisesti kuolleita. Myös terveyden, ympäristön ja talouden turvaamiseksi,
11276: pohjavesivaroja uhkaa happamoituminen ja sen vaan myös peruselinkeinojen turvaamiseksi. Rik-
11277: seurauksena raskasmetallien huuhtuminen. kipäästöille on vahvistettava ankarammat ja sito-
11278: Happamoitumista edeltävät oksidipäästöt ovat vat normit. Autot tulee varustaa pakokaasun
11279: terveydelle vaarallisia. Ensi sijassa tulevat tällöin puhdistuslaitteilla ja lyijyttömään bensiiniin siir-
11280: kyseeseen henkilöt, joilla on astmaattisia vaivoja tymistä on tuettava.
11281: sekä keuhko- ja sydänsairauksia. Mitä väestöön Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
11282: yleisesti katsoen tulee, sen alttius tartuntatautei- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11283: hin sairastumiseen lisääntyy. sen,
11284: Kolmasosa Suomen rikkisaasteista on kotimais-
11285: ta perua muun osan tullessa muista maista. että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
11286: Suoranaisten ympäristö- ja terveyshaittojen ohella happamoitumisen vähentämiseksi maam-
11287: on havaittavissa myös selviä taloudellisia seuraa- me luonnossa mm. vahvistamalla sitovat
11288: muksia. Rakennuksissa ilmenee syöpymistä sa- normit rikkipäästözlle.
11289:
11290: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
11291:
11292: Håkan Nordman Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
11293: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
11294: Ole Norrback Mats Nyby
11295: 286 1984 rd.
11296:
11297: Hemställningsmotion nr 257
11298:
11299:
11300:
11301:
11302: Nyby m.fl.: Om fridlysning av duvhök under hela året
11303:
11304:
11305: Tili Riksdagen
11306:
11307: Sarntliga våra rovfågelarter är fridlysta med med tanke på att fasan uppföds enbart för
11308: undantag för duvhöken, som är skyddad endast nöjesjakt. Speciellt unga duvhökar är svåra att i
11309: under häckningstiden. Några skäl för att tillåta fält skilja från andra unga rovfåglar men även
11310: en fortsatt fångst av duvhök utanför häckningsti- från vuxna individer av samma storlek. Detta
11311: den finns inte. Liksom andra rovfåglar har duv- leder tili att många fridlysta rovfåglar skjuts i
11312: höken en reglerande funktion och den ingår som s~mband med sjöfågeljakt och under höstflytt-
11313: ett viktigt element i vår natur. Samma tanke- mngen.
11314: gångar ligger bakom skyddet av våra övriga Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
11315: rovfågelarter. Duvhöken har ingen nämnvärd dertecknade att riksdagen måtte hemställa,
11316: inverkan på skogsfågelbeståndens storlek. Dessa
11317: bestäms närmast av väderleksförhållandena och att regeringen måtte skrida tili åtgärder
11318: förändringar i naturmiljöerna. Skyddsjakt med för att fndlysa duvhöken under hela året.
11319: tanke på uppfödning av fasan kan inte motiveras
11320:
11321: Helsingfors den 9 februari 1984
11322:
11323: Mats Nyby Mikko Rönnholm Kaj Bärlund
11324: Paavo Lipponen Ville Komsi
11325: 1984 vp. 287
11326:
11327: Toivomusaloite n:o 257 Suomennos
11328:
11329:
11330:
11331:
11332: Nyby ym.: Kanahaukan ympärivuotisesta rauhoittamisesta
11333:
11334:
11335: Eduskunnalle
11336:
11337: Kaikki petolintulajimme ovat rauhoitettuja lu- nuoria kanahaukkoja on vaikeaa luonnossa erottaa
11338: kuun ottamatta kanahaukkaa, joka on suojattu muista nuorista petolinnuista mutta myöskin
11339: ainoastaan pesimisaikana. Mitään syytä kanahau- samansuuruisista vanhoista linnuista. Tämä joh-
11340: kan pyynnin jatkamiseen muuna kuin pesimisai- taa siihen, että paljon petolintuja ammutaan
11341: kana ei ole. Kuten muillakin petolinnuilla on syysmuuton aikana vesilintujen metsästyksen yh-
11342: kanahaukalla sääntelevä tehtävä ja se kuuluu teydessä.
11343: tärkeänä osana meidän luontoomme. Sama aja- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11344: tus on muiden petolintujemme suojelun takana. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11345: Kanahaukalla ei ole mitään mainittavaa vaikutus- muksen,
11346: ta metsälintukantojemme suuruuteen. Siihen
11347: vaikuttavat lähinnä sääolosuhteet ja ympäristöte-
11348: kijöiden muutokset. Suojelumielessä harjoitettua että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin ka-
11349: metsästystä fasaanin kasvatuksen vuoksi ei voida nahaukan ympärivuotiseksi rauhoittami-
11350: perustella siitä syystä, että fasaania kasvatetaan seksi.
11351: ainoastaan huvimetsästystä varten. Varsinkin
11352:
11353: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
11354:
11355: Mats Nyby Mikko Rönnholm Kaj Bärlund
11356: Paavo Lipponen Ville Komsi
11357:
11358:
11359:
11360:
11361: 20 4284001987
11362: 288 1984 vp.
11363:
11364: Toivomusaloite n:o 258
11365:
11366:
11367:
11368:
11369: Paasilinna ym.: Rikkipäästöjen vähentämisestä Uudellamaalla
11370:
11371:
11372: Eduskunnalle
11373:
11374: Suomi on ratifioimassaan Genevessä allekirjoi- On pelättävissä, että vähitellen happamoitu-
11375: tetussa kansainvälisessä sopimuksessa sitoutunut minen yltää myös maaperään. Tällöin ollaan jo
11376: vähentämään rikkipäästäjään 30 % vuoteen 1990 lähes Keski-Euroopan tilanteessa: laajamittainen
11377: mennessä. Tähän mennessä konkreettisia toimen- metsäkuolema on väistämätön. Esitettyjen arvioi-
11378: piteitä ei kuitenkaan ole tehty asian hyväksi. den mukaan esimerkiksi Vantaalla ollaan nykyi-
11379: Energiankulutuksen kasvuennusteiden valossa sellä laskeumamäärällä menossa tähän suuntaan.
11380: päinvastoin etäännymme tavoitteesta. Rajoittaviin toimiin olisi ryhdyttävä kiireellisesti.
11381: Huolimatta siirtymisestä keskitettyyn energian- Vuonna 1977 pääkaupunkiseudun (Helsinki,
11382: tuotantoon, rikkipäästöt eivät ole vähentyneet. Espoo, Vantaa, Kauniainen) yhteenlasketut rikki-
11383: Korkeammat savupiiput aiheuttavat mm. sen, päästöt olivat 39 400 tonnia rikkiä vuodessa.
11384: että pitoisuudet esimerkiksi Helsingissä ovat las- Tästä pistelähteiden osuus oli noin 30 000 ton-
11385: keneet. Tämä on kuitenkin näennäistä, sillä syy nia. Huomattavia yksittäisiä lähteitä olivat kau-
11386: on vain se, että laskeuma on levinnyt laajemmal- pungin ulkopuolelta myös Inkoon voimalaitos
11387: le alueelle kuin aikaisemmin. Täten esimerkiksi ( 19 000 t 1a ja Sköldvikin teollisuusalue 35 000
11388: laajat metsäiset alueet pääkaupunkiseudun ym- t/a). Jo näiden vanhentuneiden lukujen pohjalta
11389: päristössä ovat altistuneet kasvavalle happamalle voidaan arvioida, että puuttumalla juuri näihin
11390: laskeomalle jo pitkän aikaa. päästälähteisiin voidaan suhteellisen helposti
11391: Jo nyt on monia vaurioita nähtävissä pääkau- päästä lähemmäksi 30 % :n valtakunnallista ta-
11392: punkiseudun luonnossa: voitetta, jopa saavuttaa se.
11393: - Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistyk- Ilmatieteen laitoksen arvioiden mukaan rikin
11394: sen tutkimuksen mukaan noin 3/4:ssa Länsi- poisto savukaasuista lisää energiakustannuksia
11395: Uudenmaan pienistä metsäjärvistä on puskuriky- suuressa hiilivoimalassa sähkön osalta 2,0 p/kWh
11396: ky alentunut merkkinä happamoitumisen alka- ja kaukolämmön osalta 0,3 p/kWh. Koska ener-
11397: misesta. Puolet järvistä on jopa selvästi happa- gian hinta pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä
11398: mia. alhaisempi kuin muualla maassa, on syytä tutkia
11399: - Todennäkisesti Itä-Uudellamaalla on vielä mahdollisuuksia siirtää nämä kustannukset suo-
11400: enemmän vaurioita Sköldvikin öljyjalostamon raan kuluttajahintoihin. Tämä voisi tapahtua
11401: päästöjen vuoksi. myös tariffipoliittisin ratkaisuin.
11402: - Dosentti Satu Huttusen selvityksen mu- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kunnioit-
11403: kaan 21 3 Vantaan havupuista on kärsinyt vaurioi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11404: ta happolaskeuman vuoksi.
11405: - Espoon metsistä tehdyn selvityksen mu- että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimen-
11406: kaan (Espoon kaupunki 1983) noin puolet puus- piteiszin pääkaupunkiseudun, Inkoon hii-
11407: tosta on kärsinyt happamoitumisvaurioita. livoimalan ja Sköldvzkin jalostamoalueen
11408: Asiantuntjoiden mukaan pääsyy vaurioihin rikkipäästöjen vähentämiseksi, jotta Suo-
11409: ovat pääkaupunkiseudun omat päästöt. Rajojen mi pystyisi tåyttå"måä"n kansainvåtiset vei-
11410: yli kulkeutuneet laskeumat ovat paikallisesti pie- voitteema asiassa.
11411: nimerkityksellisempiä.
11412:
11413: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
11414:
11415: Reino Paasilinna Matti Louekoski Antti Kalliomäki
11416: Arja Alho Tarja Halonen
11417: 1984 vp. 289
11418:
11419: Toivomusaloite n:o 259
11420:
11421:
11422:
11423:
11424: Piipari ym.: Lisäyksestä valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon
11425: avustuksena kuntien kadunrakentamismenoihin
11426:
11427:
11428:
11429:
11430: Eduskunnalle
11431:
11432: Rakennuslain 136 a §:n nojalla moottoriajo- telukunta onkin 26.1.1984 päivätyssä kirjelmässä
11433: neuvoliikenteelle tärkeän kadun ja rakennuskaa- liikenneministeriölle esittänyt muun muassa ra-
11434: vatien ajoradan sekä tällaiseen väylään liittyvän kennuslain 136 a §:n mukaisten harkinnanvarais-
11435: kallisrakenteisen sillan, tunnelin, leikkauksen, ten kunnille myönnettävien valtionapujen korot-
11436: penkereen, risteysvalojen sekä jalankulku- tai tamista vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa siten,
11437: polkupyörätien rakentamiseen voidaan harkinnan että avustuksia voidaan myöntää enemmän lii-
11438: mukaan antaa valtion avustusta tai erityisessä kenneturvallisuuskohteisiin.
11439: tapauksessa kokonaankin rakentaa valtion varoin. Taloudellisesta tilanteesta johtuen kunnat ei-
11440: Valtion tulo- ja menoarviossa momentilla vät aina voi yksin rakennuttaa ja rahoittaa suun-
11441: 31.24. 34 on ollut määrärahoja kyseiseen tarkoi- niteltuja katuja ja rakennuskaavateitä sekä niihin
11442: tukseen kunnille myönnettäviä avustuksia varten liittyvien kevyen liikenteen väyliä. Sen vuoksi
11443: vuodesta 1974 vuoteen 1983 vuosittain 5-27 valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin on
11444: Mmk. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa enttam tärkeää. Kuntien kadunrakentamisen
11445: määrärahan suuruus on 30 Mmk. Kun kuntien avustaminen on edullista sekä valtiolle että kun-
11446: vuosittaiset kad unrakentamiskustannukset ovat nille, sillä
11447: noin 600-700 Mmk, valtio on siten osallistunut - liikennepoliittisesti voidaan näin toteuttaa
11448: kuntien kadunrakentamismenoihin varsin pienel- tärkeitä hankkeita,
11449: lä osuudella. - rahoituksellisesti voidaan yhteisissä hank-
11450: Kunnilta saatujen tietojen perusteella raken- keissa yhdistää valtion ja kuntien voimavarat,
11451: nuslain 136 a §:n mukaisiin rakennuskohteisiin jolloin saadaan aikaan enemmän parannuksia
11452: tarvittaisiin avustusmäärärahoja v. 1984 noin 80 vähemmillä kustannuksilla,
11453: Mmk, v. 1985 noin 95 Mmk, v. 1986 noin 100 - työllisyyspoliittisesti harkinnanvaraisiin val-
11454: Mmk, v. 1987 noin 90 Mmk ja v. 1988 noin 60 tionapuihin oikeuttavat hankkeet ovat edullisia,
11455: Mmk. Liikenneministeriön hallinnonalan vv. koska niihin usein sisältyy paljon siltoja ja muita
11456: 1985-1988 koskevan tarkistetun suunnitelman taitorakenteita, joiden rakentaminen sitoo paljon
11457: mukaan harkinnanvaraiset siirtomenot joudutaan työvoimaa.
11458: valtiovarainministeriön kehysten mukaisesti säi- Saadun tiedon mukaan kuluvan vuoden tulo-
11459: lyttämään likimäärin vuoden 1984 tasolla, eli ja menoarvion momentin 31.24. 34 määräraha 30
11460: tässä tapauksessa rakennuslain 136 a § :n avustus- Mmk tarvitaan lähes kokonaisuudessaan aikai-
11461: ten osalta vuosittain noin 30 Mmk:n suuruisina, semmin tehtyjen avustuspäätösten edellyttämiin
11462: ja sen vuoksi on pakko lykätä eräitä vilkkaasti jatkoavustuksiin käynnissä oleville hankkeille.
11463: liikennöityjen taajamien liikenteen palvelutasoa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11464: parantavia hankkeita sekä poistaa avustettavista nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11465: kohteista suuria kaupunkien liikennejärjestelyi- sen,
11466: hin liittyviä hankkeita muun muassa Espoossa,
11467: Turussa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Jyväskyläs- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
11468: sä ja Vaasassa. Liikenneturvallisuusasiain neuvot- tyksen 10 000 000 markan määrärahan
11469: 290 1984 vp. - TA n:o 259
11470:
11471: lt"säyksestä valtion 1984 tulo- ja menoar- kunnzlle rakennuslain 136 a §:n mukais-
11472: vion momentzlle 31.24.34 (Valtionapu ten harkinnanvaraisten valtionavustusten
11473: katujen rakentamiseen) käytetfå"väksi myöntämistä varten.
11474:
11475: Helsingissä 10 päivänä helmikuu ta 1984
11476:
11477: Anna-Liisa Piipari Martti Lähdesmäki Risto Ahonen
11478: Kerttu Törnqvist Tuulikki Hämäläinen Sakari Knuuttila
11479: Sinikka Hurskainen Tuula Paavilainen Riitta Järvisalo-Kanerva
11480: Reino Paasilinna Lea Savolainen Liisa Jaakonsaari
11481: Kaj Bärlund Jukka Mikkola Mats Nyby
11482: Jouko Skinnari Matti Kuusio Mikko Elo
11483: Matti Louekoski Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
11484: Antti Kalliomäki Jussi Ranta Saara-Maria Paakkinen
11485: Paavo Lipponen Tarja Halonen Mikko Rönnholm
11486: 1984 vp. 291
11487:
11488: Toivomusaloite n:o 260
11489:
11490:
11491: Pokka: Kalastuslain täydentämisestä koskitilakalastuskuntaa koske-
11492: valta osin
11493:
11494:
11495: Eduskunnalle
11496:
11497: Vuoden 1983 alusta tuli voimaan uusi kalas- lastusoikeuden pidättäneet ovat aiheellisesti ko-
11498: tuslaki. Tässä laissa on eräitä säännöksiä, jotka keneet olevansa syrjäytettyjä heille kuuluvista
11499: koskevat kalastamista koskitilan alueella. Koskiti- oikeuksista kalastaa ja siitä määrätä kotiseutunsa
11500: lan alueella toimivaa kalastuskuntaa koskevia vesialueilla.
11501: säännöksiä on uuden kalastuslain 3 ja 62 §:ssä. Uuteen kalastuslakiin otetut säännökset koski-
11502: Lain 3 §:n mukaan ne, joilla on kalastusoikeus tilakalastuskunnasta kylläkin vahvistavat sen, että
11503: koskitilan alueella, muodostavat yhdessä koskiti- koskitilan alueella sekä koskitilan omistajilla että
11504: lan omistajan kanssa kalastuskunnan, jossa osak- kalastusoikeuden pidättäneillä on oikeus muo-
11505: kuudet määräytyvät sen mukaan kuin kullakin dostaa po. kalataloudellinen yhteisö. Laki sen
11506: on kalastusoikeutta. Koskitilan omistajan mant- sijaan vaikenee siitä, miten käsitellään ns. pado-
11507: taali määräytyy koskitilan manttaalin perusteella. tusaltaita. Pohjois-Suomen vesistöjen säännöste-
11508: Koskitilaa koskevat erityissäännökset tulivat lyn seurauksena on syntynyt laajoja padotusahai-
11509: uuteen kalastuslakiin vasta lakiesityksen edus- ta voimalaitosten yläpuolelle. Näin ollen vesistön
11510: kuntakäsittelyn yhteydessä. Kalastuslain edus- rantaviiva on muuttunut pysyvästi. Uuden kalas-
11511: kuntakäsittelyn yhteydessä havaittiin, että Poh- tuslain koskitiloja koskevien säännösten heikkou-
11512: jois-Suomessa aikoinaan tehtyjen vesialuekaup- tena on, etteivät ne huomioi koko allasta vaan
11513: pojen johdosta voimayhtiöt ovat muodostutta- vain vanhan koskitilan alueen eli siis tilanteen
11514: neet koskitiloja hankkimilleen vesialueille. Kos- ennen säännöstelyyn ryhtymistä.
11515: kitilan muodostaminen tapahtui maanmittaus- On perusteltua, että uutta kalastuslakia selkey-
11516: toimituksella siten, että koskitilan alue erotettiin tetään koskitilakalastuskuntaa koskeviita osin.
11517: muusta yhteisomistukseen so. jakokunnalle kuu- Tavoitteeksi on asetettava tarkoituksenmukaisen
11518: luneesta vesialueesta. Koskitilasta tuli näin ollen kalatalousyhteisön aikaansaaminen. Tällaisena
11519: itsenäinen omistusoikeuden kohde. Oulu-, Ii- ja yksikkönä voisi toimia isojaon yhteydessä yhtei-
11520: Kemijoessa edellä mainittujen tapausten johdos- seksi vesialueeksi jätetty jakokunta täydennettynä
11521: ta koskitilat kattavat suurimman osan mainittu- sellaisilla säännöksillä, jotka mahdollistavat vesi-
11522: jen vesistöjen alueista. Koskitilan muodostamisen aluekaupoissa kalastusoikeutta pidättäneille ja
11523: syynä on ollut voimayhtiöitten tarve valjastaa po. muilla erityisperusteilla kalastusoikeutta omaavil-
11524: vesialue voimantuotantoon. Koskitilan muodos- le pääsyn tämän kalatalousyhteisön jäseniksi. Täl-
11525: tamisen perustana ovat olleet siten muut kuin löin kalastuskunta käsittäisi sekä ns. vesistön
11526: kalataloudelliset syyt. vanhan uoman ja voimalaitosrakentamisen yhtey-
11527: dessä syntyneen padotusalueen. Vastaavat järjes-
11528: Käytännössä jako- ja kalastuskunnat ovat voi- telyt olisi ulotettava koskemaan myös ns. tekoal-
11529: neet järjestää kalastuksensa entiseen tapaan. Vas- taita, kuten eduskunnan perustuslakivaliokunta
11530: ta aivan viime aikoina voimayhtiöt ovat ryhtyneet lausunnossaan kalastuslaista edellytti.
11531: "isännöimään" koskitila-alueilla myös kalastus- Näin muodostettu kalastuskunta toimisi kuten
11532: oikeuksien suhteen. Kemijoen eräissä osissa ka- muutkin kalastuskunnat ja hoitaisi sille kalastus-
11533: lastuskuntia on kielletty vuokraamasta koskitila- lain mukaan kuuluvat tehtävät.
11534: alueita siihen tapaan kuin ne ovat vuosikymme- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
11535: niä tottuneet tekemään. Tämä on herättänyt nan hyväksyttäväksi kunnioittavasti toivomuksen,
11536: jokivarten kalastavan väestönosan keskuudessa
11537: suurta levottomuutta ja epävarmuutta kalastus- että hallitus ryhtyisi pikaisesta täyden-
11538: olojen suhteen. Erityisesti vesialuekaupoissa ka- tämään kalastuslakia koskitilakalastus-
11539: kuntaa koskevalta osin.
11540: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
11541:
11542: Hannele Pokka
11543: 292 1984 vp.
11544:
11545: Toivomusaloite n:o 261
11546:
11547:
11548:
11549:
11550: Puolanne ym.: Lapsen huomioon ottamisesta asuntoalueiden raken-
11551: tamisessa
11552:
11553:
11554: Eduskunnalle
11555:
11556: Suomessa on arvioitu olevan vuonna 1985 noin miseen matkojen takaa juuri ole. Lapsiperheiden
11557: 20 prosenttia koko väestöstä alle 15-vuotiaita. taloudellisiin mahdollisuuksiin parantaa asumis-
11558: Tämän suuren joukon perusturvallisuuteen hei- taan olemme esittäneet parannuksia mm. lainoi-
11559: dän asumisympäristöään suunniteltaessa ei mie- tukseen vuoden 1983 valtiopäivillä jättämässäm-
11560: lestämme ole kiinnitetty riittävästi huomiota. me toivomusaloitteessa. Riittävän kokoisen asun-
11561: Lapsiperheiden asumista rasittaa erityisesti asun- non ohella ovat lapsen kannalta tärkeitä kaikki
11562: toalueiden lähipalveluiden puute, lapsiperheiden ne ominaisuudet, jotka lisäävät lapsen mahdolli-
11563: saavutettavissa olevan asuntokannan yksipuolinen suuksia leikkiin, toimintaan ja liikuntaan asun-
11564: rakenne, liikkumisturvan puute sekä leikkipaik- nossa ja sen välittömässä läheisyydessä. Leikki-
11565: kojen puutteellisuudet. ikäisen lapsen kohdalla on tärkeätä saada ulko-
11566: Lapsen elinympäristön tulee olla terveellinen ja leikkitilan mahdollisimman välitön kulku ja ai-
11567: sen tulee myös täyttää eräitä lapsen vaatimuksia, nakin näkö- ja kuuloetäisyys kodin työskentelyti-
11568: kuten terveyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen loista.
11569: liittyviä vaatimuksia. Ympäristön on oltava sekä Suurin osa suomalaisista, noin 73 prosenttia,
11570: lasten itsensä että hänen perheensä kannalta pitää pientaloasumista tavoiteasumismuotona,
11571: toimiva. Nämä tavoitteet vaativat yhdyskunta- näistä useimmat valitsevat omakotitalon. Lapsi-
11572: suunnittelussa huolellista yhteensovittamista. perheiden mahdollisuudet valita itselleen sovel-
11573: Lasten kannalta terveellisen ja toimivan elinym- tuvin asumismuoto ei aina läheskään vastaa hei-
11574: päristön aikaansaaminen edellyttää heidän eri- dän toiveitaan. Tämän vuoksi tulisi omakoti- ja
11575: tyistarpeidensa huomioon ottamista jo suunnit- pientalorakentamista lisätä kerrostalorakentami-
11576: telu- ja päätöksentekovaiheessa. Lapsimyönteisen sen sijasta.
11577: elinympäristön luomisella voidaan ehkäistä fyysi-
11578: Asunnon ulkopuolisessa lähiympäristössä on
11579: siä, psyykkisiä ja sosiaalisia sairauksia ja vähentää
11580: hoidon, kuntoutuksen ja laitostamisen aiheutta- turvallisen ja viihtyisän leikkipaikan läheisyys
11581: lapsen kannalta ratkaisevan tärkeää. Riittävästi ei
11582: mia kustannuksia. Tämän vuoksi on itse asiassa
11583: ole kiinnitetty huomiota kaupunkirakentamisessa
11584: myös taloudellisesti edullista ottaa huomioon
11585: lasten tarpeet jo mahdollisimman aikaisessa vai- eikä myöskään maaseututaajamissa korttelikoh-
11586: taisten leikkipaikkojen rakentamiseen. On uskot-
11587: heessa.
11588: tu asunnosta usein etäällä sijaitsevan puiston
11589: Rakennetun ympäristön vaikutus lapseen alkaa riittävän, vaikka nimenomaan leikki-ikäisille ko-
11590: niistä esineistä ja olosuhteista, jotka ympäröivät din ja leikkipaikan välitön läheisyys on tärkeää.
11591: lasta välittömästi. Se koskee myös asunnon Tutkimuksissa on todettu myös, että liikenne ja
11592: suhdetta taloon, pihaan sekä lähiympäristöön liikenneväylät muodostavat tehokkaita esteitä
11593: leikkipaikkoineen ja liikenneväylineen. Lasten leikkipaikkojen käytölle. Lapset eivät yksin mene
11594: kannalta olisi tärkeää saada poistetuksi mm. vapaaehtoisesti lähellä olevalle leikkikentälle, mi-
11595: lähiympäristön huono toimivuus. käli kodin ja leikkipaikan välillä on vilkkaasti
11596: Lapset ja lapsiperheet ovat muita väestöryhmiä liikennöity katu tai tie. Leikkipaikkoja sijoitetta-
11597: enemmän sidoksissa lähiympäristöönsä. Asunnon essa on otettava huomioon lasten liikkumisen
11598: ja sen lähiympäristön tulisi tyydyttää lapsiper- tavoitteet, eri ikäisten lasten kehitystasosta johtu-
11599: heitten tarpeet, koska liikkumismahdollisuudet vat valmiudet sekä kaikki edellä mainittuihin
11600: ovat käytännöllisistä ja taloudellisista syistä rajoi- tekijöihin liittyvät riskit. Säännösten mukaan
11601: tetut eikä mahdollisuuksia palveluiden hankki- tosin on asetettu tietyt vaatimukset leikki- ja
11602: 1984 vp. - TA n:o 261 293
11603:
11604: ulkoilualueille. Ne ovat kuitenkin melko väljiä ja mista, virkistysalueiden vähenemistä, lasten lii-
11605: rakennuslainsäädännön säännöksistä on voitu kenneturvallisuuden heikkenemistä ja jopa liik-
11606: poiketa lapsille epäedulliseen suuntaan. Huomi- kumismahdollisuuksien vähenemistä. Lapsiper-
11607: onarvoista on, että asuntoalueiden autopaikkojen heille välttämättämiksi peruspalveluiksi on kat-
11608: normitus on säännöksissä määritetty melko tar- sottava peruskoulun ala-aste, lasten päiväkoti ja
11609: kasti, mutta lasten leikki- ja oleskelualueiden ohjattu leikkitoiminta, nuorisotilat sekä ns. päi-
11610: järjestäminen on vain väljästi määritelty. Tässä vittäistavaroita tarjoava kauppaliike.
11611: suhteessa pitäisi pyrkiä samantasoiseen säänte- Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
11612: lyyn. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11613: Lähipalvelujen osalta voidaan lapsiperheiden
11614: kannalta tavoitteeksi asettaa, että palvelut ovat että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
11615: riittävän monipuolisia ja korkeatasoisia ja niiden menpiteisiin, jotta lapsiperheiden tarpeet
11616: on sijaittava riittävän lähellä, kävelymatkan pääs- ja lapsen kehityksen kannalta tärkeät ym-
11617: sä. Nykyisellään palvelupisteet ja työpaikat on päristötekijät otettaisiin huomioon asuin-
11618: erotettu asumisesta. Tästä seuraa mm. liikenteen alueita koskevassa lainsäädännössä, suun-
11619: jatkuvaa kasvua, mikä puolestaan aiheuttaa nittelussa ja rakentamisessa riittävän yksi-
11620: asuinympäristölle haittoja, kuten ilman saastu- tyiskohtaisesti.
11621:
11622: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
11623:
11624: Ulla Puolanne Sirpa Pietikäinen Kimmo Sasi
11625: Heikki Perho Aino Pohjanoksa Ilkka Suominen
11626: Mauri Miettinen Kaarina Dromberg Martti Tiuri
11627: Sampsa Aaltio Liisa Hilpelä Riitta Uosukainen
11628: Elsi Hetemäki-Olander Lauri Impiö Tauno Valo
11629: Tapio Holvitie Aila Jokinen Matti Viljanen
11630: Matti Jaatinen Ilkka Kanerva Pertti Salolainen
11631: Riitta Jouppila Lea Kärhä Eva-Riitta Siitonen
11632: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo Jouni J. Särkijärvi
11633: Juho Koivisto Saara Mikkola Eeva Turunen
11634: Ritva Laurila Tuulikki Petäjäniemi Sakari Valli
11635: Pekka Löyttyniemi Toivo T. Pohjala Iiro Viinanen
11636: Helena Pesola Pirjo Rusanen Ben Zyskowicz
11637: Helge Saarikoski
11638: 294 1984 vp.
11639:
11640: Toivomusaloite n:o 262
11641:
11642:
11643:
11644:
11645: Ratu ym.: Seutukaavaliittojen toiminnan lakkauttamisesta
11646:
11647:
11648: Eduskunnalle
11649:
11650: Seutukaavaliitot ovat jo tehneet paatyonsä, suuria ja raskassoutuisia. Liittovaltuustokin on
11651: joka sekin on ollut monien raskaitten kokousten kokouksestellut usein niin pitkään, että yksi ja
11652: ja tuskien takana; tuloskin on laihanlainen aina- toinen maakunnan mies on hävinnyt omille teil-
11653: kin allekirjoittaneen kokemusten valossa. Tosin leen ja kokous on tullut päätösvallattomaksi.
11654: hyvin tunnen vain V-S:n seutukaavaliiton työs- Liittohallitus taas on ottanut itselleen tehtäviä,
11655: kentelyä ja sen aikaansaannoksia, mutta eivät ne jotka eivät sille kuulu kuin kiertäen kaartaen.
11656: muuallakaan liene kovin hyviä, koskapa esim. Matkustushalukin on sen vallannut, niin että se
11657: Heinolan kaupunki on tehnyt ympäristöministe- muitten pikku matkojen ohella (Itämeren ympä-
11658: riölle aloitteen siitä, että kunnat voisivat erota ri) on matkannut mm. Kreikkaan laivaromutta-
11659: seutukaavaliitoista niin halutessaan. ''Kantakau- moja tutkimaan.
11660: pungin alueuutisissa'' Helsingin apulaiskaupun- Päätyön nyt loputtua puuhailevat seutukaava-
11661: ginjohtaja Tuomiojan haastattelu myös osoittaa, liitot osaselvitysten ja vaihekaavojen kimpussa ja
11662: ettei hän kovinkaan positiivisesti suhtaudu alu- näpertelevät muissa asioissa.
11663: eensa seutukaavaliiton toimintaan. Haastattelussa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
11664: mainitaan mm.: "Tosiasia on, että Helsingin oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11665: seutukaavaliitto ei ole antanut Helsingin kehityk- sen,
11666: selle mitään myönteistä, mitä se itse ei olisi
11667: pystynyt saamaan aikaan. Usein asia on päinvas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti'n
11668: toin, ryöpyttää Tuomioja.'' Aivan samaa voi koko seutukaavaliittojen toiminnan lak-
11669: sanoa V-S:n seutukaavaliitosta: Turku on vain kauttamiseksi tai ainakin lain muuttami-
11670: suuri maksumies, joka on maksanut turhasta. seksi sellaiseksi, että kunta halutessaan
11671: Sen liittovaltuusto ja liittohallituskin ovat liian voi erota seutukaavaliitosta.
11672:
11673: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
11674:
11675: Martti Ratu Lea Mäkipää
11676: J. Juhani Kortesalmi Reijo Enävaara
11677: 1984 vp. 295
11678:
11679: Toivomusaloite n:o 263
11680:
11681:
11682:
11683:
11684: Ratu ym.: Vesilain uudistamisesta nykyistä selkeämmäksi
11685:
11686:
11687: Eduskunnalle
11688:
11689: Vesilaki on parast' aikaa uudistuksen alaisena Kun allekirjoittaneelle virkamiehet ovat valit-
11690: eikä turhaan. Sen edellyttämä vesiasioiden oi- taneet resurssien puutetta, katson, ettei sitä sel-
11691: keuskäsittely on perin aikaaviepää ja monimut- laisenaan ole, vaan vesilain lukemattomat sotkui-
11692: kaista, lain pykälät liian tulkinnanvaraisia ja sen epäselkeät ja ehdonvallanalaiset pykälät teet-
11693: valitustiekin turhan pitkä ja aikaa ottava. tävät turhaa työtä ja vaativat aivan liikaa resursse-
11694: Kotikaupungillani Turullakin on ollut vuosi- Ja.
11695: kausia vireillä eräitä asioita vesioikeudessa, mutta Mitä monimutkaisempia ja vaikeaselkoisempia
11696: ei ole edetty puusta pitemmälle: esim. Aurajoen lakeja me täällä eduskunnassa hyväksymme, sen
11697: suojelu ei ole edistynyt mihinkään ja kunnon enemmän tarvitaan resursseja ja sen laajemmaksi
11698: raakaveden saanti Turulle on viivästymistään vii- kasvaa byrokratian loisviidakko.
11699: västynyt.
11700: Vesilaista väitellyt oikeustieteen tohtori Antti Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti eh-
11701: Jokela toteaa hiljan tarkastetussa väitöskirjassaan, dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11702: että kansalaisen oikeusturva kärsii hitaasta me- sen,
11703: nettelystä suurissa vesiasioissa, jolloin myös kor-
11704: vauksia saa odottaa jopa kymmeniä vuosia. että hallitus ryhtyisi mitä pikaisimpiin
11705: Jokelan tutkimuksen mukaan vesioikeusjärjes- toimenpiteisiin jo vuosikausia muutos-
11706: telmä on liian monimutkainen eikä anna ympä- työn alla olleen veszlain saattamiseksi
11707: ristönsuojelun näkökohdille niille kuuluvaa ar- eduskunnan käsittelyyn sellaisena, että
11708: voa. Uuden vesilain valmistelusta Jokela toteaa, siitä tulee selkeän yksinkertainen, yksikä-
11709: että sen tekijät eivät ole kymmenen vuoden sitteisen toteuttamiskelpoinen, byrokra-
11710: työstä huolimatta esittäneet tarpeeksi selkeitä ja tiaa vähentåvä ja siten resurssien tarvetta
11711: toteu ttamiskel poisia vaihtoehtoja. pienentävä.
11712:
11713: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
11714:
11715: Martti Ratu Lea Mäkipää Reijo Enävaara
11716: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Urho Pohto
11717: 296 1984 vp.
11718:
11719: Toivomusaloite n:o 264
11720:
11721:
11722:
11723:
11724: Riihijärvi ym.: Kuopion paikkakuntakalleusluokan muuttamisesta
11725:
11726:
11727: Eduskunnalle
11728:
11729: Kuopion kaupungin asema on täysin eriarvoi- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11730: nen muihin kuntiin nähden ellei sitä nosteta I sen,
11731: paikkakuntakalleusluokkaan. Kuntien joukossa
11732: Kuopio on 15. sijalla pistemäärällä 103,0. Esi- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
11733: merkiksi Oulu kuuluu I pkl:aan pisteluvulla piteisiin Kuopion kaupungin paikkakun-
11734: 101,6. takalleusluokka-asian epäkohtien korjaa-
11735: Edellä olevan peru.steella ehdotamme kunni- miseksi.
11736:
11737: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
11738:
11739: Heikki Riihijärvi Reijo Enävaara Mikko Vainio
11740: Vieno Eklund Pentti Skön Pentti Kettunen
11741: 1984 vp. 297
11742:
11743: Toivomusaloite n:o 265
11744:
11745:
11746:
11747:
11748: Riihijärvi ym.: Kirkollisten pyhäpäivien huvikiellon säilyttämisestä
11749:
11750:
11751: Eduskunnalle
11752:
11753: Sisäasiainministeriössä on suunniteltu kirkollis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
11754: ten pyhäpäivien huvikiellon lyhentämistä. Tällai- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11755: nen järjestely kuitenkin kohtuuttomasti häiritsisi sen,
11756: näiden pyhäpäivien rauhaa ja arvoa. Myös kansa-
11757: laisille tulee turvata mahdollisuus näinä pyhäpäi- että hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimen-
11758: vinä uskonnon harjoittamiseen aikaisemman käy- piteisiin kirkollisten pyhäpäivien huvi-
11759: tännön mukaisesti. kiellon säilyttämiseksi entisellään.
11760:
11761: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
11762:
11763: Heikki Riihijärvi Pentti Skön Vieno Eklund
11764: Liisa Arranz Mikko Vainio Helvi Koskinen
11765: 298 1984 vp.
11766:
11767: Toivomusaloite n:o 266
11768:
11769:
11770:
11771:
11772: Saari ym.: Vesistöjen rehevöitymisen ja mataloitumisen estäruisestä
11773:
11774:
11775: Eduskunnalle
11776:
11777: Kansantaloutemme kannalta elintärkeän osaltaan vaikuttamassa monien järvien pilaantu-
11778: puuntuotannon lisäämiseksi on maassamme suo- miseen. Niinpä sen tulisi nykyistä enemmän
11779: ritettu runsaasti metsien ojituksia. Näiden seu- osallistua myös taloudellisesti vahinkojen korjaa-
11780: rauksena on vesistöihin joutunut runsaasti maa- miseen. Vesistöjen hoitoon ja kunnossapitoon on
11781: ja humusaineksia. Erityisesti Pohjanmaan alueel- kuitenkin esimerkiksi kuluvan vuoden tulo- ja
11782: la matalat järvet ovat entisestään mataloituneet ja menoarviossa varattu ainoastaan 3,2 milj. mark-
11783: rehevöityneet. Rehevöitymistä on ollut omiaan kaa, mistä valtaosa menee muuhun kuin edellä
11784: lisäämään lannoitteiden sekä asutus- ja teolli- esitettyyn tarkoitukseen.
11785: suusjätteiden valuminen vesistöihin.
11786: Paikallisen väestön kannalta on lähes korvaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
11787: maton menetys, kun järvi menettää pilaantues- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11788: saan merkityksensä niin kalataloudelliselta, mai-
11789: semalliselta kuin virkistystaloudelliseltakin kan-
11790: nalta. Tämän vuoksi niin em. haittojen estämi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
11791: seen kuin jo tapahtuneiden vahinkojen korjaami- sistöjen mataloitumisen ja rehevöitymisen
11792: seen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. estämiseksi sekä määrärahojen lisäämisek-
11793: Yhteiskunta on saanut itse asiassa useimmiten si jo tapahtuneiden vahinkojen korjaami-
11794: hyödyn niistä toimenpiteistä, jotka ovat olleet seen.
11795:
11796: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
11797:
11798: Aapo Saari Paavo Vesterinen Heimo Linna
11799: Jukka Vihriälä Juhani Alaranta
11800: 1984 vp. 299
11801:
11802: Toivomusaloite n:o 267
11803:
11804:
11805:
11806:
11807: Salminen ym.: Kunnan velvollisuutta edistää ja tukea rauhantyötä
11808: ja kansojen välisen ystävyyden rakentamista koskevan esityksen
11809: antamisesta
11810:
11811:
11812: Eduskunnalle
11813:
11814: Korkein hallinto-oikeus kumosi 24.11.1983 Kunnan asiana on hoitaa itsehallintoonsa kuu-
11815: kunnallislain 5 §:n 1 momenttiin vedoten Uu- luvat ja sille laissa erikseen säädetyt tehtävät.
11816: denmaan lääninoikeuden päätöksen, jolla läänin- Kunnille ei saa asettaa uusia tehtäviä taikka
11817: oikeus oli hylännyt valituksen koskien Järvenpään taloudellisia velvoituksia eikä niiltä ottaa pois
11818: kaupunginhallituksen päätöstä avustuksen myön- tehtäviä tai oikeuksia muutoin kuin säätämällä
11819: tämisestä Suomen Rauhanpuolustajat ry:n Jär- siitä lailla.
11820: venpään osastolle rauhanmarssin ja juhlan järjes-
11821: tämistä varten. Korkein hallinto-oikeus vetoaa Kunnan toimiala jaetaan kahteen osaan, eri-
11822: siihen, että marssin ja juhlan tunnuksena ollut tyistoimialaan ja yleiseen toimialaan. Erityisen
11823: ''Ydinaseeton Pohjola alkuna ydinaseettomalle toimialan muodostavat tehtävät, jotka kunnille
11824: Euroopalle ja aseidenriisunnalle'' kuuluu ulko- on lainsäädännöllä määrätty. Yleiseen toimialaan
11825: politiikan alaan eikä näin kuulu kunnan itsehal- kuuluvien tehtävien määrittely on yleislausek-
11826: lintoon. keen luonteisen säädöksen varassa. ''Kunnan
11827: asiana on hoitaa itsehallintoansa kuuluvat ...
11828: Niinikään korkein hallinto-oikeus on päättänyt
11829: tehtävät.'', eikä sanamuoto sinänsä selvitä yleisen
11830: hylätä valituksen päätöksestä, jolla Lapin läänin-
11831: toimialan sisältöä ja rajoja.
11832: oikeus kumosi Kemin kaupunginhallituksen pää-
11833: töksen avustuksen myöntämisestä Y dinaseetto- Aarno Hannuksen (Uusi kunnallislaki) mu-
11834: man Pohjolan puolesta -toimikunnalle rauhan- kaan määräytyykin yleinen toimiala sen mukaan,
11835: marssin ja muiden rauhantilaisuuksien järjestelyi- mitä asioita kuntien kulloinkin vallitsevien yh-
11836: hin. teiskunnallisten ja oikeuskäsitysten mukaan on
11837: Uudenmaan lääninhallitus on puolestaan päät- katsottava voivan hoitaa. Edelleen sen on Han-
11838: tänyt velvoittaa Järvenpään kaupungin perimään nuksen mukaan sovittauduttava näissä käsityksis-
11839: takaisin myöntämänsä matka-avustuksen kymme- sä tapahtuviin muutoksiin.
11840: neltä järvenpääläisten järjestöjen edustajalta, jot- Kunnallisen itsehallinnon toteuttamisen kan-
11841: ka osallistuivat Suomen ja Neuvostoliiton nuori- nalta voidaankin pitää yleisen toimialan olemas-
11842: son ystävyysfestivaaleille Neuvostoliitossa. Lää- saoloa ja joustavaa sopeutumista yhteiskunnalli-
11843: ninoikeus perusteli päätöstään sillä, että oli ky- seen kehitykseen erittäin keskeisenä. Toisaalta se,
11844: seessä pääasiassa poliittinen tapahtuma. Tässä että tämän yleisen toimialan määrittely on yleis-
11845: asiassa ei korkein hallinto-oikeus ole vielä anta- lausekkeen varassa, luo myös pohjan ristiriitaisille
11846: nut päätöstä. tulkinnoille ja myöskin tulkinnan käytölle itse
11847: Edellä selostetut lääninoikeuksien ja korkeim- yleislausekkeen tarkoitusta vastaan, rajaamaan
11848: man hallinto-oikeuden päätökset osoittavat toi- kunnallista itsehallintoa vastoin vallitsevia yhteis-
11849: saalta ristiriitaisia käsityksiä, jotka oikeuslaitok- kunnallisia ja oikeuskäsityksiä eli poliittisten pyr-
11850: sessa vallitsevat suhtautumisessa rauhantyön ja kimysten välineenä.
11851: ystävyystoiminnan tukemiseen kunnan toimi- Kansainvälisen tilanteen kiristyminen ja ydin-
11852: alaan kuuluvana tehtävänä. Toisaalta nyt KHO:n sodan uhkan kasvu on johtanut rauhanliikkeen
11853: tekemät päätökset merkitsevät tämän laatuisen ennennäkemättömään laajentumiseen maassam-
11854: toiminnan sulkemista pois kuntien toimialasta. me. Laajapohjaisia rauhantilaisuuksia ja marsseja
11855: Kunnallislain kunnan toimialan määrittävä 5 § on järjestetty lähes joka kunnassa. Viime vuoden
11856: kuuluu seuraavasti: syksyllä YK: n aseistariisuntaviikon rauhanmarssi
11857: 300 1984 vp. - TA n:o 267
11858:
11859: järjestettiin 106 paikkakunnalla ja marsseihin edusta mitään poikkeusta kuntien joukossa. Suu-
11860: osallistui 230 000 ihmistä. rella osalla kuntia on ollut jo tapana tukea tämän
11861: Rauhantyöhön sen eri muodoissa osallistuu laatuista toimintaa. Tästä vakiintuneesta käytän-
11862: enemmän kansalaisia kuin koskaan ja rauhantyö nöstä osaltaan kertovat kaupunkiliiton ohjeetkin,
11863: työpaikoilla, kouluissa ja asuinalueilla kuuluu joissa tukemiseen suhtauduttiin myönteisesti.
11864: yhä useamman arkipäivään. Nyt KHO:n ottamalla kannalla tämä kuntien
11865: Kansalaisten rauhantahto ja toiminta on vält- myötämielisyys rauhantyölle, joka ilmeisesti olisi
11866: tämätön ehto myös ulkopoliittisen johtomme vain kasvamassa, tyrehdytetään. Samoin KHO:n
11867: toiminnalle YYA-sopimukselle rakentuvan rau- kanta asettaa yleensä kyseenalaiseksi paikallisen
11868: hanulkopolitiikan aktiiviseksi toteuttamiseksi. järjestötoiminnan tukemisen, kun kyseessä on
11869: Kansalaisten valtaosa ei haluakaan jättää ulko- toiminta, jonka rajanveto politiikan alueeseen
11870: politiikkaa ja rauhantilan säilyttämiseksi tehtävää nähden on vaikeaa. Tähän puututaan myöskin
11871: työtä vain ulkopoliittiselle johdolle, vaan he KHO:n Järvenpään rauhanmarssin tukemista
11872: haluavat itse vaikuttaa. koskevaan päätökseen liitetyssä lausunnossa.
11873: Rauhantyön tukeminen täyttää siis taysm ne Koska korkeimman hallinto-oikeuden edellä
11874: ehdot, jotka Hannus asettaa kunnan yleiseen selostetut kannanotot kunnallislain 5 §:n 1 mo-
11875: toimialaan kuuluville tehtäville. Rauhantyön tu-
11876: mentin tulkinnasta eivät vastaa yhteiskunnallista
11877: keminen ja kansojen välisen ystävyyden edistämi- kehitystä ja ihmisten odotuksia ja ovat myöskin
11878: nen on yleisten yhteiskunnallisten ja oikeuskäsi-
11879: ristiriidassa maamme virallisen rauhanulkopolitii-
11880: tysten mukaan tehtävä, jonka kunta voi ottaa ja kan kanssa, ehdotamme, että hallitus valmistelisi
11881: joka kunnalle kuuluukin. Tätä tukee myös va-
11882: eduskunnan käsiteltäväksi ehdotuksen laiksi, jol-
11883: kiintunut käytäntö. la rauhantyön ja kansojen välisen ystävyyden
11884: Pitkään on katsottu ystävyyskuntatoiminnan edistäminen ja tukeminen säädettäisiin kunnan
11885: kuuluvan kunnan toimialaan. Myös tämä toimin- velvollisuudeksi eli tulisi osaksi kunnan erityistä
11886: ta on perussisällöltään rauhan ja kansojen välisen toimialaa.
11887: ystävyyden rakennustyötä. Myös tämän toimin-
11888: nan, jota kunnan on katsottu voivan rahoittaa, Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
11889: puitteissa käsitellään ulkopolitiikan alueeseen toivomuksen,
11890: kuuluvia kysymyksiä. Esimerkkinä mainittakoon
11891: vain Jaroslavlin ystävyyskuntakokouksen tärkeät että hallitus antaisi pikaisesti eduskun-
11892: päätökset. nan käsiteltäväksi esityksen laiksi kunnan
11893: Järvenpään ja Kemin kaupunkien myönteinen velvollisuudesta edistää ja tukea rauhan-
11894: suhtautuminen rauhantyöhön, rauhanmarssien ja työtä ja kansojen välisen ystävyyden ra-
11895: rauhantilaisuuksien järjestämiseen ei myöskään kentamista.
11896:
11897: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
11898: '
11899:
11900: Marja-Liisa Salminen Inger Hirvelä Pentti Liedes
11901: Marjatta Stenius-Kaukonen Anna-Liisa Jokinen Matti Kautto
11902: Pirkko Turpeinen Ensio Laine Juhani Vähäkangas
11903: Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa Timo Laaksonen
11904: Vappu Säilynoja Irma Rosnell Pekka Leppänen
11905: Lauha Männistö Esko Helle
11906: 1984 vp. 301
11907:
11908: Toivomusaloite n:o 268
11909:
11910:
11911:
11912:
11913: Vihriälä ym.: Lyijyttömän polttoaineen valmistamisesta
11914:
11915:
11916: Eduskunnalle
11917:
11918: Viimeaikojen vilkkaassa ympäristönsuojelukes- toaineen käyttö). Myöskään kustannuksiltaan siir-
11919: kustelussa on kiinnitetty runsaasti huomiota il- tyminen lyijyttömään pohtoaineeseen ei ole koh-
11920: man ja maaperän saastumiseen, ns. happosatei- tuutonta; Yhdysvalloissa lyijytön polttoaine mak-
11921: den seurauksena. Tällöin on kuitenkin jäänyt saa vain 10-15 % lyijyllistä enemmän.
11922: vähemmälle huomiolle raskasmetallisaasteiden li- Vaihtoehtona lyijyttömään pohtoaineeseen
11923: sääntyminen ympäristössämme. Raskasmetalleista siirtymiselle on esitetty lyijypitoisuuden alenta-
11924: ehkä vaarallisimmaksi on arvioitu lyijy. Sen on mista. Tähän ei kuitenkaan ole syytä tyytyä,
11925: todettu aiheuttavan häiriöitä ääreis- ja keskusher- koska täysin puhdaskin vaihtoehto on saavutetta-
11926: mostossa. Erityisesti lapsille lyijysaasteet ovat vaa- vissa. Ympäristöetujen lisäksi nopea lyijyttömään
11927: rallisia ja saattavat johtaa vakaviin kehityshäiriöi- pohtoaineeseen siirtyminen ja siihen liittyvän
11928: hin; ulkomaisissa tutkimuksissa on voitu todeta tekniikan (valmistus sekä autoissa tarvittavat suo-
11929: lyijysaasteiden johtaneen mm. lasten älykkyysosa- dattimet) omaksuminen voisivat myös tarjota
11930: määrän laskuun, keskittymiskyvyn heikkenemi- suomalaiselle teollisuudelle oivallisia vientimah-
11931: seen ja yliaktiivisuuteen. dollisuuksia Euroopan markkinoilla.
11932: Toisin kuin monien muiden ympäristösaastei-
11933: den kohdalla on asianlaita, lyijysaasteen torjumi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
11934: nen on omissa käsissämme. Se on teknillisesti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11935: toteutettavissa ja kohtuullisen halpaa. Käytän-
11936: nöllisesti katsoen koko lyijysaasteemme on peräi- että hallitus nopeasti selvittäisi mah-
11937: sin kotimaisesta liikenteestä. Teknisesti on mah- dollisuudet lyijyttömän polttoaineen val-
11938: dollista valmistaa täysin lyijyttömiä polttoaineita mistamiseksi maassamme ja antaisi tarvit-
11939: (esim. Yhdysvalloissa jo vuosikymmenen ajan tavat esitykset lyzjyttömän polttoaineen
11940: uusissa autoissa on sallittu vain lyijyttömän polt- käyttöön szirtymiseksi.
11941:
11942: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
11943:
11944: Jukka Vihriälä Katri-Helena Eskelinen Markus Aaltonen
11945: Pirkko Ikonen Lea Sutinen Liisa Arranz
11946: Hannu Kemppainen Sirkka-Liisa Anttila Urho Pohto
11947: Timo Kietäväinen Marjatta Väänänen Reino Jyrkilä
11948: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen Marja-Liisa Tykkyläinen
11949: Matti Maijala Juhani Alaranta Sinikka Hurskainen
11950: Hannele Pokka Aapo Saari Inger Hirvelä
11951: Mauri Pekkarinen
11952: 302 1984 vp.
11953:
11954: Toivomusaloite n:o 269
11955:
11956:
11957:
11958:
11959: Vilja~en: Eräiden Päijät-Hämeen kuntien kantokykyluokan muutta-
11960: misesta
11961:
11962:
11963: Eduskunnalle
11964:
11965: Kuntien kantokykyluokitusta tulisi kiireellisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
11966: tarkistaa. Laki ei nykyisellään toimi kuntien tulo-
11967: pohjaa tasoittavana tekijänä. Harkinnan osuutta että Päzjät-Hämeen alueella Artjärvi
11968: kantokykyluokasta päätettäessä tulee lisätä. Pien- siirrettäisiin 2. kantokykyluokkaan ja saa-
11969: ten ja kaukana maakuntakeskuksista sijaitsevien tettaisiin erityistukialueeksi sekä projekti-
11970: kuntien, kuten Artjärven, Hartolan ja Kärkölän kohtaisen kehittämistoiminnan kohteek-
11971: rahoituskierre nousevine kuntainliittomenoineen si,
11972: ja lisääntyvine velkoineen estää niitä kehittämäs-
11973: tä normaaleja kunnallisia palveluksia ja paranta-
11974: että Hartolan kunta siirrettäiszi'n 3.
11975: maan täten edellytyksiään elinkeinopolitiikassa.
11976: kantokykyluokkaan,
11977: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan että Kärkölå"n kunta siirrettäisiin 5.
11978: hyväksyttäväksi toivomuksen, kantokykyluokkaan.
11979:
11980: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
11981:
11982: Matti Viljanen
11983: 1984 vp. 303
11984:
11985: Toivomusaloite n:o 270
11986:
11987:
11988:
11989:
11990: Vähäkangas ym.: Kuntien valtionapujärjestelmän uudistamisesta
11991:
11992:
11993: Eduskunnalle
11994:
11995: Kuntien valtionosuus- ja avustusjärjestelmästä teet täyttävän valtionosuusjärjestelmän luominen
11996: on valmistunut vuoden 1983 alkupuolella kun- erittäin vaikeaa.
11997: nallistalouden neuvottelukunnan tekemä koko- Kuntien valtionosuusjärjestelmä tulisi siten,
11998: naisuudistusehdotus. Tämän ehdotuksen mu- että se rakentuisi toisaalta kuntien yleisistä val-
11999: kaan valtionosuusjärjestelmää olisi kehitetty toi- tionosuuksista, joilla turvattaisiin kuntien talou-
12000: mialakohtaisesta valtionosuusjärjestelmästä yleis- delliset edellytykset itsehallinnon toteuttamiseen
12001: ten valtionosuuksien suuntaan. Uudistusehdo- sekä toisaalta ainakin sosiaali- ja terveystoimen
12002: tuksesta antamissaan lausunnoissa kuntien kes- sekä opetus- ja sivistystoimen tehtäväkohtaisista
12003: kusjärjestöt suhtautuivat uudistuksen tavoittee- valtionosuuksista. Lisäksi tarvitaan harkinnanva-
12004: seen periaatteessa myönteisesti, mutta pelkäsivät rainen valtionapujärjestelmä, jolla voidaan korja-
12005: tällöin, että siirtyminen hallinnonalakohtaisista ta elinkeinorakenteen vinoutumisesta, työttö-
12006: valtionosuuksista yleisten valtionosuuksien ja myydestä tai muusta syystä johtuvat kunnan
12007: -avustusten suuntaan antaisi valtiovallalle aikai- hetkelliset taloudelliset vaikeudet.
12008: sempaakin helpommat mahdollisuudet kuntien Laki kuntien yleisistä valtionosuuksista tulee
12009: valtionosuuksien leikkaamiseen. rakentaa sellaiseksi, että kuntien valtionosuudet
12010: tasaavat kuntien kantokyvyssä olevat pysyvät erot,
12011: Kuluvan vuoden budjetti osoittaa selvästi, mutta samalla antavat kiinnostuksen elinkeinora-
12012: kuinka aiheellinen kuntien keskusjärjestöjen pel- kenteen monipuolistamiseen. Valtionosuuden on
12013: ko oli. Valtionosuuksien leikkaamista ei estänyt noustava yleisen kustannusten nousun mukaisesti
12014: nykyinen suoritusperusteinen hallinnonalakohtai- ja siihen on tultava lisäyksiä aina valtion säätäessä
12015: nenkaan valtionosuusjärjestelmä. kunnille uusia lakisääteisiä tehtäviä. Tehtäväkoh-
12016: taisten valtionosuuksien tavoitteena ei saa olla -
12017: Lähes 700 miljoonan markan leikkaus kuntien
12018: kuten nykyisin on - sitoa kuntia valtion pikku-
12019: tämän vuoden tuloissa valtionapuja pysyvästi
12020: tarkkaan valvontaan. Toisaalta valtionosuutta on
12021: Ieikkaamalla sosiaali- ja terveydenhuollossa,
12022: maksettava todellisuudessa syntyneiden kustan-
12023: koulu- ja kirjastotoimessa sekä palo- ja pelastus-
12024: nusten mukaan. Tämä merkitsee sitä, että synty-
12025: toimessa ja kuluvan vuoden maksatuksia tuleville
12026: neiden kustannusten valvonta siirretään kokonai-
12027: vuosille siirtämällä vaikuttaa kaikkein raskaim-
12028: suudessaan kunnille.
12029: min vähätuloisten kuntien taloudenhoitoon, pal-
12030: veluihin, maksuihin ja palvelussuhteisiin. Äyrin Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
12031: hinnan kohoaminen tänä vuonna 84 kunnassa toivomuksen,
12032: saattaa olla vasta esimakua siitä, mihin valtioval-
12033: lan suhtautuminen tulee johtamaan. Kuntien että hallitus ryhtyisi toimiin
12034: valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää siten, että 1) kuntien valtionosuusjärjestelmän
12035: se toisaalta lisäisi kunnallista itsehallintoa ja an- kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi si-
12036: taisi kunnille mahdollisuuden päättää nykyistä ten, että turvataan kunnallisen itsehallin-
12037: laajemmin palvelujen tuottamisesta ja toisaalta non kehittyminen ja valtion valvonnan
12038: turvaisi tehtävien lisääntyessä myös valtionosuuk- väheneminen sekä palvelujen kehittämis-
12039: sien samanaikaisen kasvamisen. Kun samalla tuli- tä ja niiden kustannusten kohoamista
12040: si huolehtia kuntien kehitystasossa ja taloudelli- vastaava valtionapujen lisääntyminen
12041: sessa kantokyvyssä olevien pysyvien erojen jatku- 2) sekä toimiin tässä tarkoituksessa
12042: vasta tasaamisesta sekä mahdollisten hetkellisten myös voimavarojen osoittamiseksi kunnil-
12043: ongelmien poistamisesta, on kaikki nämä tavoit- le siinä laajuudessa jo välittömästi, että
12044:
12045: 21 4284001987
12046: 304 1984 vp. - TA n:o 270
12047:
12048: vuoden 1984 tulo- ja menoarvion yhtey- luopua, jotta turvattaiszin kunnille mah-
12049: dessä tapahtuneista valtionapujen pysy- dollisuus kuntalaisten peruspalvelujen
12050: väksi såä"detystä leikkauksesta voidaan kehittämiseen ja toteuttamiseen.
12051:
12052: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
12053:
12054: Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen Pentti Liedes
12055: Ensio Laine Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
12056: Irma Rosnell Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Salminen
12057: Mikko Kuoppa Esko Helle Vappu Säilynoja
12058: Lauha Männistö Seppo Toiviainen Marjatta Stenius-Kaukonen
12059: 1984 vp. 305
12060:
12061: Toivomusaloite n:o 271
12062:
12063:
12064:
12065:
12066: Aaltio ym.: Tampereen yliopiston opetusjaostojen saamisesta kor-
12067: keakoulujen kehittämislainsäädännön piiriin.
12068:
12069:
12070: Eduskunnalle
12071:
12072: Tampereen yliopistossa on tähän mennessä sen selvittämistä, voitaisiinko lain soveltamisalaa
12073: suoritettu opetusjaostoissa noin 6 000 tutkintoa vastaisuudessa laajentaa niin, että lain piiriin
12074: Yhteiskunnallisen Korkeakoulun puitteissa vuo- luettaisiin myös ne edellä mainitut opetuksen
12075: teen 1966 ja sen jälkeen Tampereen yliopistoksi alat, jotka tällä hetkellä ovat sen ulkopuolella.''
12076: muuttuneessa korkeakoulussa. Tampereen yliopistossa todetaan valittaen, että
12077: Opetusjaostoihin ovat perinteellisesti päässeet koko eduskunta ei voinut yhtyä tähän sivistysva-
12078: opiskelemaan muutkin kuin ylioppilastutkinnon liokunnan kaukonäköisyyteen ja tasapuolisuutta
12079: suorittaneet henkilöt. Nykyisin on opetusjaosto- korostavaan kannanottoon. Tämä on kuitenkin
12080: jen opiskelijoistakin valtaosa ylioppilastutkinnon ymmärrettävää, koska opetusjaostojen asema tun-
12081: suorittaneita. tui tutkinnonuudistuksen silloinen vaihe huo-
12082: Hallituksen esityksen (HE n:o 202/1965 vp.) mioon ottaen hieman epävarmalta.
12083: tultua hyväksytyksi eduskunnassa ja Yhteiskun- Tilanne on edellä mainitussa suhteessa perus-
12084: nallisen Korkeakoulun nimen muuttuessa Tam- teellisesti muuttunut opetusministeriön annettua
12085: pereen yliopistoksi eduskunta vastauksessaan hal- kirjelmällään 7. 3.1979 opetusjaostotutkintojen
12086: lituksen esitykseen lausui edellyttävänsä, ''että kehittämisestä suunnitteluohjeet. Niissä sanotaan
12087: Yhteiskunnallisen Korkeakoulun tähänastinen mm.: "Tavoitteena on siis opetusjaostotutkinto-
12088: tehtävä säilytetään Tampereen yliopistossa ja että jen säilyttäminen toistaiseksi ammatillis-tieteelli-
12089: yliopiston kaikissa opetusyksiköissä pidetään, sinä aiempina korkeakoulututkintoina ... Muu-
12090: niin kuin hallituksen esityksen perusteluissa on toinkin on huolehdittava siitä, ettei opetusjaosto-
12091: lausuttu, nykyiseen tapaan opintie avoinna myös tutkintojen perinteisesti vahva ammatillisuus ja
12092: lahjakkaille ylioppilastutkintoa Suorittamattomil- käytännönläheisyys uudistuksessa heikkene. Niin
12093: le opiskelijoille''. ikään yliopiston tulee pyrkiä siihen, että opetus-
12094: Tampereen yliopisto on toteuttanut tätä peri- jaostot säilyvät edelleen ennen muuta ylioppilas-
12095: aatetta erityisesti opetusjaostotutkintojen suorit- tutkintoa Suorittamattomien väylänä.''
12096: tamismahdollisuuksia tarjoamalla, mutta myös Opetusjaostotutkintojen osalta on tilanne vii-
12097: tiedekuntatutkinnoissa. me vuosien aikana selkiintynyt siltäkin osin, että
12098: Tampereen yliopiston käsityksen mukaan voi- tutkinnonuudistus on toteutettu jo syksystä 1980
12099: daan yliopistoa kehittää tasapuolisesti vasta sit- alkaen julkisen hallinnon opetusjaostossa ja yh-
12100: ten, kun opetusjaostoissa annettava opetus sekä teiskunnallisessa opetusjaostossa ja tuli uudistet-
12101: täydennyskoulutuskeskuksessa tapahtuva täyden- tuna voimaan syksystä 1981 alkaen myös sosiaali-
12102: nyskoulutus otetaan korkeakoulujen kehittämis- turvan opetusjaostossa.
12103: lainsäädännön piiriin. Täydennyskoulutuskeskus, joka on uranuurtaja
12104: Sivistysvaliokunnan mietinnössä n:o 3 hallituk- yliopistojen täydennyskoulutuksen antajana ja
12105: sen esityksen johdosta laiksi korkeakoulujen ke- avoimen korkeakoulun periaatteiden noudattaja-
12106: hittämisestä vuosina 1967-81 annetun lain na, on perustamisestaan v. 1970 saakka tehnyt
12107: muuttamisesta (HE n:o 2711978 vp.) on todettu merkittävää sivistystyötä. Tampereen yliopiston
12108: mm.: "mutta muun muassa Tampereen yliopis- täydennyskoulutuskeskus on saanut rinnalleen
12109: ton opetusjaostot samoin kuin korkeakouluissa samanlaista toimintaa useihin muihin yliopistoi-
12110: tapahtuva täydennyskoulutus jäisivät edelleen hin, kuten esimerkiksi Helsingin ja Turun yli-
12111: lain soveltamisalan ulkopuolelle'', ja edelleen. opistoihin. Olisi erittäin tärkeää, että myös tämä
12112: todetaan: ''Valiokunta pitää myös tarpeellisena tärkeä lohko voitaisiin sisällyttää korkeakoulujen
12113: 306 1984 vp. - TA n:o 271
12114:
12115: kehittämislainsäädäntöön, varsinkin koska tällä Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan ym. toi-
12116: toiminnalla on lähivuosina edessä mittavat tehtä- vomusaloitteessa n:o 822/1983 vp. ja kansan-
12117: vät ja tärkeä rooli nykyisessä, yhä enemmän edustaja Vieno Eklundin ym. raha-asia-aloitteessa
12118: koulutusyhteiskunnaksi muuttuvassa suomalai- n:o 478/1983 vp. on kiinnitetty huomio samaan
12119: sessa yhteiskunnassa. astaan.
12120: Osa allekirjoittaneista kansanedustajista esitti Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
12121: toivomusaloiteessaan n:o 499 vuoden 1980 val- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12122: tiopäivillä opetusjaostojen ja täydennyskoulutuk-
12123: sen sisällyttämistä korkeakoulujen kehittämislain- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12124: säädäntöön. korkeakoulujen kehittämislain muutta-
12125: Kansanedustaja ] . Laineen ym. kirjallisessa miseksi siten, että myös Tampereen yli-
12126: kysymyksessä n:o 428 vuoden 1980 valtiopäivillä opiston opetusjaostot ja täydennyskoulu-
12127: on kiinnitetty huomiota opetusjaostojen aseman tuskeskus kuuluisivat korkeakoulujen ke-
12128: parantamiseen. hittämzslainsäå"diinnön pzi"ni"n.
12129:
12130: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
12131:
12132: Sampsa Aaltio Vieno :Eklund Katri-Helena Eskelinen
12133: Pentti Lahti-Nuuttila Ulla-Leena Alppi Kimmo Sasi
12134: Matti Maijala Mauri Pekkarinen Sirkka-Liisa Anttila
12135: 1984 vp. 307
12136:
12137: Toivomusaloite n:o 272
12138:
12139:
12140:
12141:
12142: Aho ym.: Keski-Pohjanmaan maakuntakirjaston perustamisesta
12143:
12144:
12145:
12146: Eduskunnalle
12147:
12148: Keski-Pohjanmaa on ainoa talousmaakunta, maan alue omaksi maakuntakirjastoksi. Niin tu-
12149: jolla ei ole omaa maakuntakirjastoa. Tällä hetkel- ettaisiin samalla sitä monipuolista maakunnallis-
12150: lä alue on jaettu Vaasan, Seinäjoen ja Oulun ta palveluverkostoa, joka alueella jo on olemassa.
12151: maakuntakirjastojen alaisuuteen. Pitkien etäi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
12152: syyksien ja puutteellisten yhteyksien takia Keski- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12153: Pohjanmaan kirjastot ovat heikosti kyenneet sen,
12154: käyttämään omien maakuntakirjastojensa palve-
12155: luja hyväksi. että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
12156: Kirjastotoiminnan kehittämisen kannalta olisi Keski-Pohjanmaan maakuntakirjaston
12157: tarkoituksenmukaista yhdistää Keski-Pohjan- perustamiseksi.
12158:
12159: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12160:
12161: Esko Aho Heimo Linna
12162: 308 1984 vp.
12163:
12164: Toivomusaloite n:o 273
12165:
12166:
12167:
12168:
12169: Ala-Kapee ym.: Koulutuspoliittisen selonteon antamisesta edus-
12170: kunnalle
12171:
12172:
12173: Eduskunnalle
12174:
12175: Koululainsäädännön uudistaminen on virit- Selvää tarvetta koulutusjärjestelmän nykytilan,
12176: tänyt koulutuspoliittista keskustelua, joka kui- uudistusten ja tulevaisuuden laajalle tarkastelulle
12177: tenkin on ollut varsin rajoittunutta. Yhteiskun- on olemassa. Siten olisi perusteltua, että hallitus
12178: nan muutokset asettavat koko koulutusjärjestel- antaisi eduskunnalle koulutuspoliittisen selon-
12179: män kehittämiselle ja yleensä kasvatukselle uusia teon. Samalla voitaisiin tarkastella koko koulu-
12180: haasteita. Teknistyvän tietoyhteiskunnan infor- järjestelmän kasvatuksellisia ja opetuksellisia pe-
12181: maatiotulva, tietojen uusiutuminen, arvottami- rusteita sekä tulevaisuuden haasteita.
12182: nen ja valikointi asettavat koulutukselle uusia - Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
12183: vaatimuksia. Koko koulutusjärjestelmää on kehi- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12184: tettävä laadullisesti ja kehittämistyössä on kaikilla sen,
12185: tasoilla otettava huomioon jatkuvan kulutuksen
12186: periaatteet. että hallitus antaisi eduskunnalle kou-
12187: lutuspoliittisen selonteon.
12188:
12189: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12190:
12191: Pirjo Ala-Kapee Jussi Ranta Kaarina Dromberg
12192: Markus Aaltonen Riitta Uosukainen Mikko Elo
12193: Liisa Jaakonsaari Tytti lsohookana-Asunmaa Tapio Holvitie
12194: Timo Roos Aino Pohjanoksa Katri-Helena Eskelinen
12195: Pentti Lahti-Nuuttila Olavi Ronkainen Heli Astala
12196: Inger Hirvelä
12197: 1984 vp. 309
12198:
12199: Toivomusaloite n:o 274
12200:
12201:
12202:
12203:
12204: Ala-Kapee ym.: Peruskoulun tilapäisen lisäkoulutuksen turvaami-
12205: sesta
12206:
12207:
12208: Eduskunnalle
12209:
12210: Peruskoulussa on lukuvuodesta 1977-1978 peruskoulun lisäopetukseen eräiden arvioiden
12211: lähtien järjestetty kokeilutarkoituksessa yhden lu- mukaan olettaa siirtyvän koko maassa keskimää-
12212: kuvuoden kestävää tilapäistä lisäkoulutusta, ns. rin 8-9 % ikäluokasta. Vuoden 1984 valtion
12213: 10. luokka, peruskoulun oppimäärän suoritta- tulo- ja menoarvioesityksessä on lähdetty siitä,
12214: neille. Peruskoululain uudistuksen yhteydessä että lisäkoulutukseen osallistuisi vuonna 1984
12215: eduskunnan sivistysvaliokunta (SiVM n:o 18/ noin 7 000 oppilasta. Lisäopetuksen järjestämisen
12216: 1982 vp.) painotti mietinnössään, että lisäope- laajuus on vuosittain tehtävien päätösten varassa,
12217: tuksella on merkitystä tasokurssiratkaisuissa ta- mikä aiheuttaa kunta- ja koulutasolla tiettyä
12218: pahtuneiden virhevalintojen korjaamisessa, keski- epävarmuutta. Vuoden 1983 valtiopäivillä ed.
12219: asteen puuttuvia aloituspaikkoja korvaavana teki- Helminen ym. ovat jättäneet lisäkoulutuksen
12220: jänä sekä nuorisotyöttömyyden lievittäjänä. Li- vakinaistamiseksi lakialoitteen laiksi peruskoulu-
12221: säksi järjestelmä antaa mahdollisuuden säädellä lain 4 §:n muuttamisesta (lakialoite n:o 69/1983
12222: kouluajan pituutta oppilaan kehitystason ja vp.). Mikäli lainsäädännöllinen muutos viipyy,
12223: -nopeuden mukaan. Erityisesti erityisluokkien lisäopetuksen järjestäminen on turvattava muulla
12224: oppilaiden kannalta lisäopetus on osoittautunut tavoin tarvetta vastaavaksi.
12225: hyvin tarpeelliseksi. Näin ollen lisäopetukseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
12226: tulee varata vuosittain riittävät määrärahat niin, oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12227: ettei käytäntö vaihtele vuosittain. Tavoitteena sen,
12228: tulee olla lisäopetuksen muuttaminen lähivuosi-
12229: na kunnille pakolliseksi siten, että kunta on että. hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12230: velvollinen järjestämään peruskoulun lisäopetus- peruskoulun ttfapäisen lisäkoulutuksen
12231: ta, jos opetukseen ilmoittautuu vähintään 10 tarpeen selvittämiseksi ja lisäkoulutuksen
12232: oppilasta tai neljä erityisopetuksessa ollutta oppi- turvaamiseksi siten, että koulutukseen va-
12233: lasta. rataan rzittävät määrärahat ja lz:Säkoulu-
12234: Jos lisäopetus tehdään kunnille pakolliseksi tusta haluavat oppzlaat pääsevät koulu-
12235: siten, että se on oppilaalle vapaaehtoista, voidaan tukseen.
12236:
12237: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12238:
12239: Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila
12240: Timo Roos Jussi Ranta
12241: Paula Eenilä
12242: 310 1984 vp.
12243:
12244: Toivomusaloite n:o 275
12245:
12246:
12247:
12248:
12249: Ala-Kapee ym.: Yleisten ammattikoulujen ja teknillisten oppi-
12250: laitosten ammatillisten ja teknillisten aineiden opettajien täy-
12251: dennyskoulutuksesta
12252:
12253:
12254: Eduskunnalle
12255:
12256: Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä anne- -työskentelyä varten. Tämä määräraha ei turvaa
12257: tussa laissa todetaan mm. , että ammatillisen keskiasteen koulutuksen kehittämislain tavoit-
12258: koulutuksen kehittämisen tavoitteena on amma- teen toteutumista. Jotta koulutus vastaisi laadul-
12259: tillisen koulutuksen laadullinen uudistaminen lisesti työelämän vaatimuksia, tulisi opettajien
12260: siten, että koulutus vastaa työelämän eri alojen ja perehdyttämistä työelämään tehostaa erityisesti
12261: niiden kehittämisen edellyttämän ammattitaidon teknisillä peruslinjoilla. Tämä olisi parhaiten to-
12262: saavuttamisen, ylläpitämisen ja laaja-alaistamisen teutettavissa siten, että tehtäisiin mahdolliseksi
12263: vaatimuksia. opettajien siirtyminen työelämään 3-6 kuukau-
12264: Asetus keskiasteen koulunuudistuksen aloitta- den ajaksi opettajan palkkaeduin.
12265: misesta edellyttää, että keskiasteen ammatillisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
12266: koulutuksen peruslinjat ja opintolinjat peruste- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12267: taan vuosina 1982-1988. sen,
12268: Keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpa-
12269: noon kuuluu myös ammatillisten oppilaitosten että hallitus ryhtyisi tozmenprtetstzn
12270: opettajien täydennyskoulutus, joka sisältää lähin- yleisten ammattikoulujen ja teknrflisten
12271: nä koulutusrakenteeseen, opetussuunnitelmiin ja opptfaitosten ammatrflisten ja teknrflisten
12272: opetussisältöihin perehdyttämistä. aineiden opetta;i.en tå'ydennyskoulutuk-
12273: Vuoden 1984 valtion tulo- ja menoarviossa on sen järjestämiseksi keskiasteen koulutuk-
12274: hyväksytty tarpeeseen nähden varsin vaatimatto- sen kehittämisestä annetun lain tavoittei-
12275: mat määrärahat apurahoiksi eräiden opettajien ta vastaavasti siten, että opettajat voivat
12276: teollisuuteen ja elinkeinoelämään tutustuttamista siirtyä· työelämään 3-6 kuukauden ajaksi
12277: varten vapaa-aikana ja teollisuusharjoittelua ja opettajan palkkaeduin.
12278:
12279: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12280:
12281: Pirjo Ala-Kapee Pekka Myllyniemi Jussi Ranta
12282: Tarja Halonen Lea Savolainen Paula Eenilä
12283: Kaj Bärlund Timo Roos Olavi Ronkainen
12284: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila Kaarina Dromberg
12285: Mikko Elo Arja Alho
12286: 1984 vp. 311
12287:
12288: Toivomusaloite n:o 276
12289:
12290:
12291:
12292:
12293: Ala-Kapee ym.: Aikuisopiskelijoiden tukemisesta opintovapaalain
12294: mukaisen opiskelun aikana
12295:
12296:
12297: Eduskunnalle
12298:
12299: Aikuisopiskelijoiden opintososiaalinen asema da riittävää taloudellista tukea. Ruotsin aikuis-
12300: on opintotukilain myötä ja sen jälkeen tapahtu- opiskelun tukijärjestelmät tarjoavat hyvän esi-
12301: neen kehittämistyön tuloksena parantunut. merkin. Kun maassamme on yleisesti hyväksytty
12302: Opintovapaalaki, kansanopisto-opiskelijoiden oi- ns. jatkuvan koulutuksen periaate, tulee myös
12303: keus opintorahan saantiin, kirjeopiskelu ja moni- aikuisopiskelijoiden opintososiaalista asemaa ko-
12304: välineopiskelun kehittämistyö ovat olleet merkit- hentaa siten, että todelliset opiskelumahdollisuu-
12305: täviä uudistuksia. det turvataan.
12306: Uudistuksista huolimatta aikuisten opintoso- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12307: siaalinen asema ei ole kuitenkaan läheskään tyy- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12308: dyttävä. Peruspuutteena on se, että nykyinen muksen,
12309: opintososiaalinen tuki on pääasiassa luotu nuori-
12310: soasteen opiskelun tarpeisiin. Se ei turvaa esim.
12311: perheen pääasialliselle huoltajalle mahdollisuuk- että hallitus ryhtyisi toimenpttemzn
12312: sia irtaantua kokopäiväiseen opiskeluun. opintovapaan aikaisen taloudellisen tuen
12313: Opintovapaalaissa tarkoitetun opintovapaan saamiseksi atkuisopiskeltjotlle opintova-
12314: hyväksikäyttäminen edellyttäisi sitä, että opiskeli- paalain piiriin kuuluvissa koulutus- ja
12315: jalla olisi mahdollisuus opintovapaan aikana saa- opiskelumuodoissa.
12316:
12317: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12318:
12319: Pirjo Ala-Kapee Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
12320: Tarja Halonen Timo Roos Jussi Ranta
12321: Paula Eenilä Arja AJ.ho
12322: 312 1984 vp.
12323:
12324: Toivomusaloite n:o 277
12325:
12326:
12327:
12328:
12329: Ala-Kapee ym.: Koulutussopimuksen mukaisten työharjoittelupaik-
12330: kojen järjestämisestä
12331:
12332:
12333: Eduskunnalle
12334:
12335: Oppisopimuslain väliaikaisella muuttamisella rusteltua varsinkin, kun valtio maksaa työharjoit-
12336: saatettiin voimaan kokeiluluonteisesti ns. koulu- telun järjestämisestä työnantajalle korvausta.
12337: tussopimusjärjestelmä, jossa ammatillinen oppi- Kun käytännössä näyttää ilmenevän epäkohtia,
12338: laitos solmii työnantajan kanssa koulutussopi- olisi hallituksen ryhdyttävä toimenpiteisiin oppi-
12339: muksen. Näin on tarkoitus turvata oppilaiden laiden tasavertaisia mahdollisuuksia korostavien
12340: työharjoittelua ja siirtymistä työelämään. ohjeiden antamiseksi ja seurattava huolellisesti
12341: Koulutussopimuksesta on saatu syksyllä 1983 kokeilun edistymistä.
12342: myönteisiä kokemuksia. Tosin on ollut nähtävissä
12343: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12344: myös se, että oppilaat valikoituvat ja että kaikilla
12345: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12346: oppilailla ei ole ollut tasavertaisia mahdollisuuk-
12347: muksen,
12348: sia päästä koulutussopimusen avulla työharjoit-
12349: teluun. Suuri vastuu on oppilaitoksilla ja niiden
12350: ylläpitäjäyhteisöillä. että hallitus ryhtyisi oppisopimuslain
12351: Koulutussopimusjärjestelmän yksi tavoite on väliaikaisen muuttamisen mukaisten kou-
12352: helpottaa nuorten siirtymistä työelämään. Näin lutussopimusten toimeenpanemisessa sel-
12353: ollen oppilaitosten olisi pyrittävä saamaan kaikil- laisiin toimenpiteistin, jozlla turvataan
12354: le halukkaille oppilaille tasavertaiset mahdolli- oppzlaiden tasavertaiset mahdollisuudet
12355: suudet osallistua työharjoitteluun. Tämä on pe- päåsfå" työharjoitteluun.
12356:
12357: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12358:
12359: Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila Jussi Ranta
12360: Tarja Halonen Timo Roos Arja Alho
12361: Liisa Jaakonsaari
12362: 1984 vp. 313
12363:
12364: Toivomusaloite n:o 278
12365:
12366:
12367:
12368:
12369: Ala-Kapee ym.: Näkövammaisille tarkoitetun julkaisutoiminnan
12370: kehittämisestä
12371:
12372:
12373: Eduskunnalle
12374:
12375: Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry. tuottaa kövammaisten informaation saanti on turvattava
12376: näkövammaisille sekä pisteillä että äänitteinä erityistuen avulla. Näin ollen olisi välttämätöntä,
12377: harrastelehtiä. Ne ovat nk. koostelehtiä, joihin että hallitus selvittäisi tuen tarpeen yksityiskoh-
12378: on kerätty alan julkaisuista artikkeleita ja kat- taisesti ja ryhtyisi epäkohdan korjaamiseksi pikai-
12379: sauksia. Kerran kuukaudessa ilmestyvälle kasetil- siin toimenpiteisiin.
12380: le mahtuu vain pieni osa mustapainettuna ilmes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12381: tyvistä teksteistä. Tavoitteena tulee olla tasaver- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12382: taisuus näkevien kanssa, ja näkövammaisella on muksen,
12383: oikeus samaan informaatioon kuin näkevällä.
12384: Joidenkin lehtien kanssa Näkövammaisten että hallitus ryhtyisi pzkaisiin toimen-
12385: Kulttuuripalvelu ry. on neuvotellut järjestelystä, piteisiin näkövammaistlle tarkoitetun jul-
12386: jossa lehti itse tuottaisi mustapainetun version kaisutoiminnan kehittämisen ja tuen tar-
12387: ohella myös ääni- tai pisteversion. Hankkeet ovat peen selvittämiseksi, jotta näkövammais-
12388: kuitenkin kaatuneet taloudellisiin vaikeuksiin. ten tasavertaisuus tiedon saannissa voitai-
12389: Tasavertaisuuden tavoitteen saavuttamiseksi nä- stin toteuttaa.
12390:
12391: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12392:
12393: Pirjo Ala-Kapee Antti Kalliomäki Aino Pohjanoksa
12394: Mikko Elo Kaarina Dromberg Riitta Uosukainen
12395: Juhani Alaranta Pentti Lahti-Nuuttila Heli Astala
12396: Timo Roos Olavi Ronkainen Arja Alho
12397: 314 1984 vp.
12398:
12399: Toivomusaloite n:o 279
12400:
12401:
12402:
12403:
12404: Alaranta: Lukion perustamisesta Pyhäjoelle
12405:
12406:
12407:
12408: Eduskunnalle
12409:
12410: Pyhäjoen kunnassa ei ole keskiasteen koulutus- asteelle uusia tiloja viereisestä opettajien asunto-
12411: paikkoja. Esimerkiksi lukiolaiset ovat viime vuo- lasta ja antamalla ala-asteen näin vapautuvat
12412: sina suorittaneet lukion oppimäärän Kalajoen, tilat lukion käyttöön. Erityisopetustiloja voidaan
12413: Oulaisten, Vihannin, Raahen ja Satoisten lukiois- käyttää yhdessä yläasteen kanssa.
12414: sa. Huonojen kulkuyhteyksien vuoksi lukiolaiset Oman lukion saamisesta koituisi Pyhäjoen kun-
12415: joutuvat yleensä asumaan koulupaikkakunnil- nalle säästöä lukiokustannuksista noin 100 000
12416: laan. Monelle lahjakkaalle nuorelle tästä on muo- markkaa vuodessa kuluvan vuoden hintatason
12417: dostunut este lukion käymiselle. mukaan.
12418: Pyhäjoella ovat lapsi-ikäluokat viime vuosina Oulun lääninhallitus on esittänyt keskiasteen
12419: kasvaneet. Esimerkiksi syksyllä vuonna 1983 III kehittämisohjelmassa kouluhallitukselle Pyhä-
12420: aloitti peruskoulun ala-asteen 74 oppilasta. Tilas- joen lukion perustamista.
12421: tojen mukaan peruskoulun ylimmän luokan op- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
12422: pilasmäärät vuosina 1984-89 vaihtelevat 50-74 vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12423: oppilaan välillä.
12424: Pyhäjoen kunnan omalle lukiolle on mahdol- että' hallitus ryhtyisi toimenpiteis;i'n lu-
12425: lista saada tilat saneeraamalla kirkonkylän ala- kion perustamiseksi Pyhäjoen kuntaan.
12426:
12427: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12428:
12429: Juhani Alaranta
12430: 1984 vp. 315
12431:
12432: Toivomusaloite n:o 280
12433:
12434:
12435:
12436:
12437: Alaranta ym.: Yläasteen perustamisesta Merijärvelle
12438:
12439:
12440: Eduskunnalle
12441:
12442: Merijärven kunta on valtioneuvoston päätök- Oppilasennusteiden mukaan Merijärven omal-
12443: sellä (1039/ 1981) määrätty erityistoimenpiteiden la yläasteella olisi oppilaita 50-60 eli koulu voisi
12444: kohteeksi tasapainoisen alueellisen kehityksen toimia yksiluokkasarjaisena yläasteena.
12445: edistämisestä 10 päivänä heinäkuuta 1981 anne- Yläasteen tarvitsemat koulutilat saataisiin kir-
12446: tun lain (532/81) 8 §:n nojalla. konkylän ala-asteelta, joka on noin 20 vuotta
12447: sitten rakennettu kansa- ja kansalaiskoulukäyt-
12448: Valtioneuvoston 14.3.1974 tekemän päätöksen
12449: töön ja on nykyään vajaakäytössä. Yhteiskunnalle
12450: mukaisesti Merijärven kunta kuuluu Oulaisten
12451: aiheutuu turhia kuluja kaikkien tilojen ylläpitä-
12452: kaupungin yläasteen piiriin.
12453: misestä.
12454: Merijärven kuntakeskuksesta on matkaa Ou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
12455: laisten yläasteelle 23 kilometriä. Monien oppilai- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12456: den työpäivää jatkaa se, että he joutuvat tule- sen,
12457: maan eri kyliltä kuntakeskukseen taksikyydillä ja
12458: jatkavat matkaa Oulaisiin linja-autoilla. Odotuk- että hallitus ryhtyisi toimenpztezmn
12459: sineen oppilaan työpäivä venyy kohtuuttoman oman yläasteen perustamiseksi Menjärven
12460: pitkäksi. kuntaan.
12461:
12462: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
12463:
12464: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
12465: 316 1984 vp.
12466:
12467: Toivomusaloite n:o 281
12468:
12469:
12470:
12471:
12472: Alaranta ym.: Pyhännän muodostamisesta omaksi peruskoulun
12473: yläasteen piiriksi
12474:
12475:
12476: Eduskunnalle
12477:
12478: Pyhännän kunnalla ei ole omaa peruskoulun tomasti puoltaneet yläasteen perustamista Pyhän-
12479: yläastetta. Kunnan väestömäärän kasvaessa myös nälle. Kunnan sivukylien pitäminen asuttuina
12480: oppilasmäärät ovat kasvaneet vuosittain. Luku- edellyttää myös riittävää palveluvarustusta kunta-
12481: vuonna 1983-1984 ala-asteen oppilaita on 185 keskukselta.
12482: ja alle kouluikäisten ikäluokat ovat 36-53 lasta. Yläasteen toiminnan käynnistyminen ei aiheu-
12483: Koulumatkat Puolkkilan yläasteelle ovat 33- ta välitöntä rakennustarvetta. Myöhemmin, vuo-
12484: 60 kilometriä. Koulumatkaan sisältyy auton vaih- sina 1986-1987 rakentaminen olisi välttämätön-
12485: toja ja useita odotustaukoja sekä matkustaminen tä.
12486: yhden pitäjän, Piippolan halki. Kun koululaisau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
12487: tot keräävät matkustajia myös Piippolan kunnan oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12488: alueelta, pyhäntäläisten koululaisten matka-ajat sen,
12489: venyvät kohtuuttoman pitkiksi. Mikäli oppilaat
12490: kuljetettaisiin oman kunnan taajamaan, kyyditys- ettå. hallitus ryhtyzj·i toimenpiteisiin
12491: kustannuksissa kertyisi säästöä 250 000 markkaa peruskoulun alueellisen toimeenpano-
12492: vuodessa eli yli neljä miljoonaa markkaa kym- suunnitelman muuttamiseksi siten, että
12493: menvuotiskaudella vuoden 1984 kustannustason Pyhå"nnå·n kunta muodostaisi yksin perus-
12494: mukaan. koulun yläasteen piirin 1.8.1984 lukien.
12495: Esittämissään kannanotoissa lääni-, maakunta-
12496: ja talousaluehallintoviranomaiset ovat varaukset-
12497:
12498: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
12499:
12500: Juhani Alaranta Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa
12501: 1984 vp. 317
12502:
12503: Toivomusaloite n:o 282
12504:
12505:
12506:
12507:
12508: Alaranta ym.: Sairaanhoito-opetuksen jatkamisesta Oulaisissa
12509:
12510:
12511: Eduskunnalle
12512:
12513: Oulaisissa on annettu sairaanhoito-opetusta dennyskoulutusta. Oulun läänin eteläosan sairaa-
12514: 1.8.1983 alkaen väliaikaisesti Oulun sairaan- loiden, terveyskeskusten ja vanhainkotien työvoi-
12515: hoito-oppilaitoksen alaisuudessa. Koulutus on man saannin turvaamiseksi on perusteltua jatkaa
12516: onnistunut hyvin, koska Oulainen on edullinen koulutuksen antamista kyseisellä alueella.
12517: opetuksen sijaintipaikkana sekä keskeisen ase-
12518: mansa johdosta että muun keskiasteen koulutuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12519: sen sijaintipaikkakuntana. Opetuksen teoriaosa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12520: on annettu Oulaisten uuden talouskoulun tiloissa muksen,
12521: ja käytännön harjoittelu on toteutettu Oulaskan-
12522: kaan erikoislääkärijobtoisen aluesairaalan yhtey-
12523: dessä. Opetushenkilökuntaa on ollut paikkakun- että hallitus ryhtyisi toimenpttewzn
12524: nalta saatavissa. Oulaisissa annettavan sairaanhoito-ope-
12525: Yleisesti tiedetään, että sairaanhoitoalalla tar- tuksen jatkamiseksi ja sen muuttamisekst·
12526: vitaan peruskoulutusta sekä jatkuvasti myös täy- pysyväksi opetusyksiköksi.
12527:
12528: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12529:
12530: Juhani Alaranta Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa
12531: 318 1984 vp.
12532:
12533: Toivomusaloite n:o 283
12534:
12535:
12536:
12537:
12538: Alaranta ym.: Turkisalan koulutuksen järjestämisestä Kalajoen
12539: kotiteollisuuskoulussa
12540:
12541:
12542: Eduskunnalle
12543:
12544: Kotiteollisuuskouluihin on maassamme JO Oulun läänin keskiasteen koulutussuunnitel-
12545: usean vuoden aikana suunniteltu tutkisalan pe- massa esitetään Kalajoen kotiteollisuuskoulun
12546: ruskoulutusta joko vakinaisena tai kurssimuotoi- muuttamista opistotasoiseksi. Oulun läänin ete-
12547: sella opetuksena. Koulutuksen järjestämisen vai- läosassa ei ole opistotasoista koulutusta.
12548: keutena on ollut muun muassa opettajien, mää-
12549: rärahojen ja opetussuunnitelmien puute. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12550: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12551: Turkisten jatkojalostus on ollut perinteisesti muksen,
12552: pienteollisuutta, käsityövaltaista ja yksilölliseen
12553: suunnitteluun ja valmistukseen perustuvaa. Kä-
12554: sin tehdyn tuotteen valmistajaio koulutus tulisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12555: järjestää sellaisiin oppilaitoksiin, joissa on pitkät turkisalan koulutuksen ;årjestå'miseksi
12556: perinteet käsityövaltaisesta opetuksesta ja joissa Kalajoen kotiteollisuuskoulussa sekä kou-
12557: on alan korkeaa ammattitaitoa. Kotiteollisuus- lun muuttamisesta opistotasoiseksi oppi-
12558: koulut soveltuvat hyvin tähän tarkoitukseen. laitokseksi.
12559:
12560: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
12561:
12562: Juhani Alaranta Riitta Jouppila
12563: 1984 vp. 319
12564:
12565: Toivomusaloite n:o 284
12566:
12567:
12568:
12569:
12570: Alho ym.: Opintorahan maksamisesta sen myöntämislukukau-
12571: tena
12572:
12573:
12574: Eduskunnalle
12575:
12576: Syksyllä 1983 viivästyivät opintotukipäätökset opintorahan maksu sen lukuvuoden kuluessa,
12577: kohtuuttomasti. Tästä aiheutui monille opiskeli- jolle ko. tuki on myönnetty.
12578: joille suuria taloudellisia ja jopa mielenterveydel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12579: lisiä ongelmia. Suunnitelmallinen rahainkäyttö nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12580: oli mahdottomuus tilanteessa, jossa opintotuki ei muksen,
12581: tullut ajoissa. Erityisesti tämä koskee opintoraha-
12582: muotoista tukea, jota syksyn ajalta on moni että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn,
12583: joutunut odottamaan aina kuluvan vuoden hel- jozlla turvattaiszi"n opintorahan maksami-
12584: mikuun alkuun saakka. Tämän vuoksi opintotuki- nen sen lukukauden aikana, jolle se on
12585: asetusta tulisi muuttaa siten, että taattaisiin myönnetty.
12586:
12587: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12588:
12589: Arja Alho Pentti Lahti-Nuuttila Sirpa Pietikäinen
12590: Pirjo Ala-Kapee
12591:
12592:
12593:
12594:
12595: 22 4284001987
12596: 320 1984 vp.
12597:
12598: Toivomusaloite n:o 285
12599:
12600:
12601:
12602:
12603: Alho ym.: Opiskelijoille maksettavan korkotuen maksu ajan piden-
12604: tämisestä
12605:
12606:
12607: Eduskunnalle
12608:
12609: Vastavalmistuneet ja valmistumassa olevat veikataakat ovat kaksinkertaiset. Kun tähän tilan-
12610: opiskelijat ovat tavattoman vaikeassa taloudelli- teeseen liittyy lisäksi se, että korkotuki valmistu-
12611: sessa asemassa. · Useiden vuosien opiskelu on misen jälkeen on 1 1/z vuotta, nuoret vastavalmis-
12612: aiheuttanut melkoisen velkataakan, jota rasitta- tuneet ovat todellisessa yhteiskunnan köyhyyslou-
12613: vat lisäksi opiskeluaikaiset korot. Eduskunnan kussa. Mikäli korkotukea voitaisiin maksaa val-
12614: päätös korkojen omavastuuosuudesta (400 mk) tion varoista pitempi aika, olisi vastavalmistuneil-
12615: verotuksessa vaikuttaa opiskelijoiden taloudelli- la mahdollisuus järjestää elämäntilannettaan pa-
12616: seen asemaan huonontavasti samoin kuin myös remmin eikä opintojen päättymistä turhaan ta-
12617: se, ettei opiskelijavähennystä ole tarkistettu riit- loudellisista syistä pitkitettäisi.
12618: tävästi viime vuosien kuluessa.
12619: Edellä olevaan perustuen ehdotamme kunni-
12620: Valmistumisen kanssa ajoittuvat samaan ajan-
12621: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12622: kohtaan myös perheen perustaminen, opiskelija-
12623: sen,
12624: asunnosta poismuutto ja työpaikan etsiminen.
12625: Vastavalmistuneilla onkin vaikeaa löytää koulu-
12626: tustaan vastaavaa työpaikkaa, mistä aiheutuu, ettå" hallitus ryhtyisi toimenpztezsun,
12627: ettei ansiotaso vastaa elämisen kustannuksia. jotta valtion vuoden 1985 tulo- ja meno-
12628: Miehillä tilannetta rasittaa myös joko siviilipalve- arviota valmisteltaessa opiskelijoiden kor-
12629: lu tai asevelvollisuuden suorittaminen. On lisäksi kotuen maksamisen aikaa pidennettäisiin
12630: huomautettava, että perheellisillä opiskelijoilla nykyisestä l 1!2 vuodesta 3 vuoteen.
12631:
12632: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12633:
12634: Arja Alho Reijo Lindroos Jouko Skinnari
12635: Tarja Halonen Marja-Liisa Tykkyläinen Pentti Lahti-Nuuttila
12636: Pirjo Ala-Kapee Sirpa Pietikäinen
12637: 1984 vp. 321
12638:
12639: Toivomusaloite n:o 286
12640:
12641:
12642:
12643:
12644: Almgren ym.: Koulutussuunnittelijan toimen perustamisesta K y-
12645: men lääninhallituksen kouluosastolle
12646:
12647:
12648: Eduskunnalle
12649:
12650: Kymen lääninhallituksen kouluosaston taholta täydennyskoulutustilaisuudet lisääntyvät entises-
12651: on jatkuvasti kiinnitetty huomiota siihen, että täänkin. Henkilökysymystä ei voida hoitaa tila-
12652: varsinkin esittelijätason virkamiehiä on koulu- päisratkaisuin.
12653: osastolla liian vähän. Asiasta on oltu yhteydessä Kymen lääninhallituksen kouluosastolle tulee
12654: opetusministeriöön, kouluhallitukseen ja myös perustaa koulutussuunnittelijan toimi opettajien
12655: valtiontilintarkastajille on asiasta huomautettu. sekä koulunjohtajien yhä lisääntyvien jatko- ja
12656: Erityisesti lisääntyvät täydennyskoulutustehtä- täydennyskoulutustehtävien hoitamista varten.
12657: vät ovat laajoja ja monipuolisia ja vaativat jatku- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12658: vaa kehittämistä ja uudistamista. Koulutuksen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12659: suunnitteluun on luonut epävarmuutta vakinai-
12660: sen suunnittelijan puuttuminen. Lähiaikoina kes- että hallitus ryhtyisi toimiin koulutus-
12661: kiasteen koulunuudistuksen toteutuessa opetta- suunnittelijan toimen perustamiseksi Ky-
12662: jien, rehtoreiden ja koulunjohtajien jatko- ja men lääninhallituksen kouluosastolle.
12663:
12664: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
12665:
12666: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
12667: 322 1984 vp.
12668:
12669: Toivomusaloite n:o 287
12670:
12671:
12672:
12673:
12674: Almgren ym.: Reitkallin puutarhurikoulun toiminnan turvaami-
12675: sesta
12676:
12677:
12678: Eduskunnalle
12679:
12680: Reitkallin puutarhurikoulun toiminnan jatka- 40 oppilaalle. Pääosin nyt julkisessa omistuksessa
12681: minen tulisi turvata ja tätä kautta käyttää hyö- oleva ja asuntolan osalta uudistettu puutarhuri-
12682: dyksi puutarhurikoulun voimakkaat perinteet, koulu tulee sisällyttää tarkistettavana olevaan
12683: edullinen maa-alue ja sijainti puutarha-alan op- keskiasteen koulunuudistussuunnitelmaan. Myös
12684: pilaitoksen sijaintipaikkana. Haminan ja Kotkan valtion on osaltaan vastattava paikallistason haas-
12685: kaupungit sekä Pyhtään ja Vehkalahden kunnat teeseen Kymenlaakson puutarha-alan opetusolo-
12686: ovat tämän päämäärän saavuttamiseksi ryhty- jen korjaamiseksi ja kehittämiseksi.
12687: neet osaltaan toimenpiteisiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12688: Vehkalahden kunta on vuosina 1982-1983 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12689: ostanut huomattavimman osan Reitkallin Puutar-
12690: hurikoulu Oy:n osakekannasta. Asianomainen että hallitus ryhtyisi toimiin Reitkallin
12691: osakeyhtiö on lisäksi vuoden 1983 aikana raken- puutarhurikoulun toiminnan jatkuvuu-
12692: nuttanut oppilaitokseen uuden oppilasasuntolan den turvaamiseksi.
12693:
12694: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
12695:
12696: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
12697: 1984 vp. 323
12698:
12699: Toivomusaloite n:o 288
12700:
12701:
12702:
12703:
12704: Anttila ym.: Forssan kaupunginkirjaston rakentamisesta
12705:
12706:
12707: Eduskunnalle
12708:
12709: Hämeen läänissä odottavat vuoroaan monet aloittamiseen valtiolta lupa. Hankkeen kokonais-
12710: kirjastohankkeet, joiden toteuttaminen on siirty- kustannukset ovat n. 9 milj. mk. Forssan seutu
12711: nyt vuosi vuodelta tuonnemmaksi läänin alueella on Turun työvoimapiirin heikointa aluetta, työt-
12712: viime vuosina toteutettujen kahden suuren kir- tömyysprosentin vaihdellessa 6-7 % :n välillä.
12713: jastohankkeen viedessä läänin saarnat kirjasto- Uuden kirjaston tarve on Forssassa todella poltta-
12714: määrärahat siten, että vuosille 1983 ja 1984 va. Henkilökunta joutuu tällä hetkellä työskente-
12715: emme ole saaneet lainkaan rahoitusta kirjasto- lemään tiloissa, jotka eivät täytä työskentelytiloil-
12716: hankkeille. ta vaadittavia ehtoja. Näin ollen ottaen huo-
12717: Tilanne on erittäin hankala mm. Forssassa, mioon Forssan seudun erittäin huono työllisyysti-
12718: jossa kirjasto toimii ja on vuosia toiminut hyvin lanne sekä Forssan kirjaston surkea tilanahtaus,
12719: ahtaissa tiloissa. Forssan kirjaston huonetilaohjel- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
12720: ma on hyväksytty. Kirjasto sijoitetaan Oy Finlay- täväksi toivomuksen,
12721: son-Forssa Ab:ltä ostettuun karhekehräämöön.
12722: Lopulliset suunnitelmat Forssan kirjaston sijoitta-
12723: misesta karhekehräämöön valmistuvat syksyyn että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
12724: mennessä. Forssan kaupungilla on valmius aloit- tarvittavien måärärahojen saamiseksi
12725: taa kirjaston sijoittamiseksi karhekehräämöön tar- Forssan kaupungin kirjaston rakentami-
12726: vittavat rakennustyöt heti, kun saadaan niiden seen vuosina 1985-1986.
12727:
12728: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12729:
12730: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
12731: 324 1984 vp.
12732:
12733: Toivomusaloite n:o 289
12734:
12735:
12736:
12737:
12738: Anttila ym.: Suomen Ratsastusopiston saattamisesta urheiluopisto-
12739: lain piiriin
12740:
12741:
12742: Eduskunnalle
12743:
12744: Suomen Ratsastusopisto Ypäjällä on aloittanut valtion vastaantuloa. Urheiluopistojen toiminta-
12745: toimiotaosa syksyllä 1972. Opetusministeriön poliittinen työryhmä otti kantaa Suomen Ratsas-
12746: toimesta urheiluopistojen tavoin toimiva oppilai- tusopiston toimintapolitiikkaan ja esittää mietin-
12747: tos kouluttaa ratsastukseo opettajia maahamme. nössään, että Suomen Ratsastusopisto voitaisiin
12748: Opettajakoulutuksen ohella opistossa koulute- hyväksyä lakisääteiseksi urheiluopistoksi 1. 1. 198 5
12749: taan ratsastusvalmeotajia, tuomareita, ratamesta- alkaen. Kun opistolla on selkeästi edessään jatku-
12750: reita ja kilpailun johtajia. Edelleen Suomen Rat- va koulutustehtävä, odotetaan opiston taholta
12751: sastajain uiton huippuvalmennus on keskitetty valtion myönteistä vastaantuloa juuri urheilu-
12752: Ypäjälle. Opiston tai liiton toimesta järjestetään opistolakisääteisyyttä päätettäessä. Lakisääteisyys
12753: yli 50 ratsastukseo koulutustilaisuutta vuosittain. toisi toiminnalle selvästi vahvemman kivijalan,
12754: Saman verran järjestetään muita, pääsääntöisesti jonka turvin osalle maamme nuorisosta voitaisiin
12755: urheilutilaisuuksia opistossa. Opiston omistaa ohjata hyvä ammatti tai harrastuskohde.
12756: Suomen Ratsastajain Liiton kannatusyhdistys ry. Suomen Ratsastusopiston ja Valtion hevosjalos-
12757: Maamme ratsastustoiminnan voimakkaan kasvun tuslaitoksen välille on laadittu vuokrasopimus,
12758: myötä on maahamme perustettu jo noin 150 jolla Valtion hevosjalostuslaitos vuokraa Suomen
12759: ratsastuskoulua. Ratsastuskoulujen toimintaa val- Ratsastusopistolle sen tarvitseman tonttimaan,
12760: voo ja koulujen tasoluokituksen on järjestänyt jolle rakennetaan talli- ja ratsastustilat. Näin
12761: Suomen Ratsastajain Liitto. Ratsastuksen opetta- ollen Suomen Ratsastusopistolla on muuten val-
12762: jien tarve on jatkuva ja opisto ei pysty nykyisissä miudet kehittää toimiotaansa ja rakentaa toimin-
12763: vuokratiloissa kaikkea opettajakysyntää täyttä- nan vaatimat tilat, kunhan valtio omalta osaltaan
12764: mään. Erittäin huomionarvoista on se, että opisto vaikuttaa myönteisesti tilanteeseen hyväksymällä
12765: kouluttaa suoraan työhön ja ammattiin alan s_1;1omen Ratsastusopiston urheiluopistolain pii-
12766: erikoisopettajia. Suomen Ratsastusopiston toi- run.
12767: minta täyttää urheiluopistolain edellyttämät vaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12768: timukset. Kouluhallitus, jonka valvonnassa ur- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12769: heiluopistot ovat, edellyttää tiettyjä rakenteellisia sen,
12770: parannuksia opistossa. Eräänä sellaisena ovat
12771: suunnittelun alla olevat talli- ja ratsastushalli- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
12772: hankkeet. Opiston omistajana toimiva yksityinen piteisiin Ypäjällä toimivan Suomen Rat-
12773: yhdistys ei yksin pysty laajoihin investointeihin ja sastusopiston saamiseksi urheiluopistolain
12774: toiminnan toteuttamiseen, vaan jo nyt odotetaan piiriin 1.1.1985 lukien.
12775:
12776: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12777:
12778: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
12779: 1984 vp. 325
12780:
12781: Toivomusaloite n:o 290
12782:
12783:
12784:
12785:
12786: Anttila ym.: Jokioisten museorautatieyhdistyksen toiminnan turvaa-
12787: misesta
12788:
12789:
12790: Eduskunnalle
12791:
12792: Jokioisten kunnassa toimii Suomen ainoa mu- 1978 alkaen ja suurella uurastuksella talkoovoi-
12793: seorautatie, jolla on säännöllistä höyryveturilii- min on Jokioisten museorautatieyhdistys saanut
12794: kennettä. Museorautatietoimintaa ylläpitävä voi- toiminnan nykyiseen laajuuteen. Jokioisten kun-
12795: ma on museorautatieyhdistyksen vapaaehtoinen ta on vuosittain varannut Jokioisten museorauta-
12796: talkootyö, josta ei kenellekään yhdistyksen jäse- tieyhdistykselle määrärahan toiminnan tukemi-
12797: nelle makseta mitään korvausta. Kaikki tehtävät seen. Jotta tämän arvokkaan maassamme ainoana
12798: radan kunnostustöistä liikennöintiin perustuvat toimivan museorautatien toimintaedellytykset
12799: talkootoimintaan. Museorautatien ja kapearaide- voitaisiin turvata, tarvitaan toiminnan ylläpitämi-
12800: museon elinehtona tähän saakka on ollut juuri seen vaitionkin mukaantuloa mm. säännöllisen
12801: palkaton työ. Nyt kuitenkin museorautatiellä on toiminta-avustuksen muodossa sekä vireillä ole-
12802: edessään melkoisia investointeja, joista ei selvitä vien peruskorjaushankkeiden rahoituksessa.
12803: pelkästään talkootyövoimalla. Museorautatien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12804: höyryvetureista yksi on ehdottomasti saatava kor- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12805: jatuksi syystä, että tällä hetkellä toimitaan yhden sen,
12806: höyryveturin varassa. Mikäli tämä höyryveturi
12807: menee jostakin syystä rikki, tarvitaan tilalle vara- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin jo-
12808: höyryveturi. Höyryveturin korjaamiseen tarvitaan kioisten museorautatieyhdistyksen toi-
12809: varoja. Museorautatieyhdistyksen liikevaihto vuo- minnan turvaamiseksi tarvittavan 50 000
12810: sitasolla on tällä hetkellä 300 000 mk, jossa markan vuosiavustuksen sekä 300 000
12811: menoerässä ei ole markkaakaan palkkamenoja, markan peruskorjaukseen tarvittavan
12812: koska toiminta todella tapahtuu talkootyövoi- avustuksen saamiseksi vuoden 1985 val-
12813: min. Museorautatietoimintaa on ollut vuodesta tion tulo- ja menoarvioon.
12814:
12815: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12816:
12817: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
12818: 326 1984 vp.
12819:
12820: Toivomusaloite n:o 291
12821:
12822:
12823:
12824:
12825: Astala ym.: Korkeakoulujen henkilökunnan lisäämisestä
12826:
12827:
12828: Eduskunnalle
12829:
12830: Opetusministeriön asettaman korkeakoulujen Korkeakoululaitoksen kitkaton sisäinen toi-
12831: kehittämislain toteuttamista arvioinut työryhmä minta edellyttää kuitenkin, että vähintäänkin
12832: esitti 1982 ensimmäisessä väliraportissaan, että kehittämislaissa asetetut minimitavoitteet saavu-
12833: kehittämislain toteutuminen edellyttäisi sen jäl- tetaan.
12834: jellä olevina vuosina 1983-1986 lisäyksiä kor- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
12835: keakoulujen opetusviroissa ja muun henkilökun- toivomuksen,
12836: nan viroissa kummankin osalta 450 virkaa.
12837: että hallitus varmistaisi valtion vuoden
12838: Vuoden 1983 budjetissa ei työryhmän asetta- 1985 tulo- ja menoarviota laadittaessa
12839: maa tavoitetta kuitenkaan saavutettu, eli lisäys korkeakoulujen opetus- ja muun henkilö-
12840: jäi sekä opetus- että muun henkilökunnan osalta kunnan virkojen lisåyksen vå"hintäa"n ope-
12841: alle tavoitteeksi asetetun 110 uuden viran mää- tusministeriön kehittämislakityöryhmän
12842: rän. esittämän minimitavoitteen suuruisena.
12843:
12844: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12845:
12846: Heli Astala Ulla-Leena Alppi
12847: Vappu Säilynoja Pirjo Ala-Kapee
12848: 1984 vp. 327
12849:
12850: Toivomusaloite n:o 292
12851:
12852:
12853:
12854:
12855: Astala ym.: Korkeakoulutasoisen lastentarhanopettajakoulutuksen
12856: vakinaistamisesta
12857:
12858:
12859: Eduskunnalle
12860:
12861: Hyväksyessään. valtion 1983 tulo- ja menoar- merkitä jopa korkeakoulutasoisen koulutuksen
12862: vion eduskunta päätti seuraavaa: (mom. lakkaamista kokonaisuudessaan.
12863: 29.99.28) "Lastentarhanopettajien väliaikaisen
12864: Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
12865: koulutuksen järjestäminen. Lastentarhanopetta-
12866: toivomuksen,
12867: jien koulutusta annetaan opistotasoisenaja väliai-
12868: kaisesti korkeakoulutasoisena. Eduskunta edellyt-
12869: tää, että myös korkeskoulutasoisessa koulutukses- että" hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
12870: sa siirrytään kolme vuotta kestävään opetuk- korkeakoulutasoisen lastentarhanopetta-
12871: seen.'' Tämän jälkeen lastentarhanopettajakou- jakoulutuksen vakinaistamiseksi valtion
12872: lutuksen jatkuminen on kuitenkin edelleenkin vuoden 1985 tulo- ja menoarvion yhtey-
12873: väliaikaista ja OPM:n päätös 2.5.1983 saattaisi dessä.
12874:
12875: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12876:
12877: Heli Astala Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi
12878: 328 1984 vp.
12879:
12880: Toivomusaloite n:o 293
12881:
12882:
12883:
12884:
12885: Astala ym.: Korvausten maksamisesta korkeakoulujen hallintoelin-
12886: ten toimintaan osallistuville opiskelijoille
12887:
12888:
12889: Eduskunnalle
12890:
12891: Korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuvat korvausta. Tilanne poikkeaa radikaalisti esim.
12892: opiskelijajäsenet eivät tähän saakka ole saaneet kunnallisten luottamuselinten työskentelystä.
12893: korvausta hallintoelinten työskentelyyn osallistu-
12894: Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
12895: misestaan. Kuitenkin näiden hallintoelinten työ
12896: toivomuksen,
12897: vaatii hyvin usein pitkällistä perehtymistä niissä
12898: käsiteltäviin asioihin ja varsinkin korkeimmissa
12899: hallintoelimissä, kuten korkeakoulujen hallituk- että hallitus ryhtyisi mitä pikimmin
12900: sissa työskenteleminen merkitsee usein raskasta toimenpiteisiin, jotlla turvattaisiin kor-
12901: viikottaista työtaakkaa. On kohtuutonta edellyt- keakoulujen hallintoelimiin osallistuvtlle
12902: tää, että tämä työskentely, joka vaatii opiskelu- opiskeltjotlle korvaus kokoustyöskentelys-
12903: ajasta tinkimistä, tapahtuisi ilman minkäänlaista tä.
12904:
12905: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12906:
12907: Heli Astala Ulla-Leena Alppi
12908: Vappu Säilynoja Pirjo Ala-Kapee
12909: 1984 vp. 329
12910:
12911: Toivomusaloite n:o 294
12912:
12913:
12914:
12915:
12916: Astala ym.: Ammatillisen koulutuksen kehittämisestä
12917:
12918:
12919: Eduskunnalle
12920:
12921: Laki ammatillisen koulutuksen määrällisestä kojen pidentämistä lain vaatimassa määräajassa
12922: kehittämisestä vaatii, että ammatillisiin oppilai- vuoden 1988 loppuun mennessä.
12923: toksiin on varattava aloituspaikkoja niin paljon, Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli maas-
12924: että jokaisella peruskoulun tai lukion päättäväliä samme v. 1981 32,2 % 1) vuotta täyttäneiden
12925: on mahdollisuus päästä ammatilliseen koulutuk- määrästä. Varsinais-Suomessa keskiasteentutkin-
12926: seen. Osalle ammatillisen koulutuksen suoritta- non suorittaneiden määrä oli vain 31,1 %. Varsi-
12927: neista varataan myös mahdollisuus jatkaa alansa nais-Suomea huonompi tilanne oli vain Vaasan
12928: opintoja ylemmällä asteella. Lisäksi aloituspaikat läänissä ja Uudellamaalla Helsingin seutua lu-
12929: on jaettava eri koulutusaloille ja -asteille yhteis- kuun ottamatta. Tätä alueellista eriarvoisuutta
12930: kunnan ja työelämän koulutustarpeiden mukai- tulee korjata keskiasteen oppilaitosten rakenta-
12931: sesti. mismäärärahoja jaettaessa.
12932: Suunnitelmien mukaan maamme tulisi olla Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12933: siirtynyt uuteen keskiasteen koulutukseen kaikil- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12934: ta osin vuonna 1988. Näiden tavoitteiden toteut-
12935: taminen vaatii huomattavia valtiontalouden lisä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12936: resursseja. Ammatillisen koulutuksen uudistami- keskiasteen koulunuudistuksen loppuun-
12937: nen on määriteltävä erääksi julkisen sektorin saattamiseksi säädetyssä aikataulussa ja
12938: kehittämisen painopistealueeksi. Tällä hetkellä että Varsinais-Suomessa keskiasteen kou-
12939: näyttää siltä, että tarkoitukseen varatuilla inves- lutuksen taso voitaisiin nostaa koko maan
12940: tointimäärärahoilla ei ole mahdollista toteuttaa tasolle oppilasmääriä ja aloituspaikkoja
12941: aloituspaikkarakenteen muutosta ja koulutusai- lisäämällä.
12942:
12943: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12944:
12945: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
12946: 330 1984 vp.
12947:
12948: Toivomusaloite n:o 295
12949:
12950:
12951:
12952:
12953: Astala ym.: Opintorahan maksamisesta ao. lukukautena
12954:
12955:
12956: Eduskunnalle
12957:
12958: Syksyllä 1983 vuvastytvat opintotukipäätökset siin opintorahan maksu sen lukuvuoden kuluessa
12959: kohtuuttomasti. Tästä aiheutui monille opiskeli- jolle ko. tuki on myönnetty.
12960: joille suuria taloudellisia ja jopa mielenterveydel- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
12961: lisiä ongelmia. Suunnitelmallinen rahainkäyttö toivomuksen,
12962: oli mahdottomuus tilanteessa, jossa opintotuki ei
12963: tullut ajoissa. Erityisesti tämä koskee opintoraha- että" hallitus ryhtyisi vzivyttelemättä toi-
12964: muotoista tukea, jota syksyn ajalta on moni menpiteisiin opintotukiasetuksen 23 §:n
12965: joutunut odottamaan aina kuluvan vuoden hel- muuttamiseksi siten, että lukukaudeksi
12966: mikuun alkuun saakka. Tämän vuoksi esitämme tarkoitettu opintoraha voitaisiin suorittaa
12967: opintotukilain asetukseen muutosta, jolla taattai- kerralla ja ettå. se olisi suoritettava sinä
12968: lukukautena, jolle se on tarkoitettu.
12969:
12970: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12971:
12972: Heli Astala Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi
12973: 1984 vp. 331
12974:
12975: Toivomusaloite n:o 296
12976:
12977:
12978:
12979:
12980: Astala ym.: Taideopetuksen järjestämisestä kansalais- ja työväen-
12981: opistoissa alle 16-vuotiaille
12982:
12983:
12984: Eduskunnalle
12985:
12986: Kansalais- ja työväenopistojen tarjoama taide- Kunnallisen aikuiskoulutuksen toimikunnan
12987: opetus on laajaa j~ siihen osallistuu huomattava laskelmien mukaan alle 16-vuotiaiden taideainei-
12988: määrä myös nuona. den opetuksen aloittamista ja lisäämistä varten
12989: Opistot eivät kuitenkaan saa valtionapua alle tarvitaan arviolta jokaiseen opistoon vuodessa
12990: 16-vuotiaille järjestettyyn toimintaan, paitsi mu- keskimäärin kaksi opintoryhmää a kolme opetus-
12991: siikinopetuksen osalta. tuntia viikossa 28 viikon ajan, jolloin lisätuntitar-
12992: Kansalais- ja työväenopistot voisivat tärkeällä peeksi saadaan 46 704 tuntia.
12993: tavalla tarjota taide- ja harrastustoimintaa koulu-
12994: ikäisille nuorille ja näin osaltaan toimia väylänä Kansalais- ja työväenopistojen kokonaisme-
12995: ja virittäjänä omaehtoiselle harrastustoiminnalle noissa kyse olisi varsin pienestä lisärahoitustar-
12996: ja vastavoimana kaupalliselle kulttuurille. Kysee- peesta. Nuorten kannalta taas kyse olisi tärkeästä
12997: seen tulevat ennen kaikkea kuvaamataiteet, näyt- kulttuuri poliittisesta uudistuksesta.
12998: tämötaide ja luovan ilmaisun opetus. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12999: Parlamentaarinen nuorisokomitea, vapaan si- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13000: vistystyön toimikunta ja kunnallisen aikuiskoulu- sen,
13001: tuksen toimikunta ja mm. kansainvälisen nuori-
13002: sovuoden (1985) komitea ovat esittäneet, että
13003: lakia kansalais- ja työväenopistojen valtionosuuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi·n
13004: sista ja -avustuksista muutettaisiin siten, että kansalais- ja työväenopistojen valtion-
13005: opetuksen antaminen kaikissa taideaineissa alle osuuksista ja -avustuksista annetun lain
13006: 16-vuotiaille tulee mahdolliseksi. Myös valtio- 4 §:n muuttamiseksi siten, että opetuk-
13007: neuvoston kulttuuripoliittinen selonteko tuki tä- sen antaminen alle 16-vuotiazlle kaikissa
13008: tä esitystä. taideaineissa tulee mahdolliseksi.
13009:
13010: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13011:
13012: Heli Astala Inger Hirvelä
13013: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
13014: Lauha Männistö
13015: 332 1984 vp.
13016:
13017: Toivomusaloite n:o 297
13018:
13019:
13020:
13021:
13022: Astala ym.: Kirjastomäärärahojen lisäämisestä Turun ja Porin lää-
13023: mssä
13024:
13025:
13026: Eduskunnalle
13027:
13028: Tiedontarve tulee lähivuosina lisääntymään men kehittämistä. Tilanne on koettu enttam
13029: nopeasti. Tiedonvälitys ja -hallinta tulevat moni- huolestuttavaksi Turun ja Porin läänissä, missä
13030: puolistumaan ja kehittymään. Uusia informaatio- määrärahojen suhteellinen osuus on jatkuvasti
13031: kanavia tulee vanhojen rinnalle. Yleisillä kirjas- olennaisesti alittanut läänin suhteellisen väes-
13032: toilta tulee olemaan entistä suurempi vastuu töosuuden.
13033: ihmisten tiedontarpeen tyydyttäjänä.
13034: Rakentamismäärärahat ovat yleensä olleet huo-
13035: Tämän vuoden valtion tulo- ja menoarvio
13036: mattavasti alle 10 % väestöosuuden ollessa
13037: merkitsee kirjastotoimen hoidon jatkumista totu-
13038: 13,7 %. Niukkojen määrärahojen jakamista vai-
13039: tulla tavalla. Sen laajentaminen ei ole mahdollis- keuttaa lisäksi pienten kuntien suuri määrä lää-
13040: ta. Kehityksen kannalta suurimmat epäkohdat
13041: nissä. Läänissä on tällä hetkellä odottamassa 15
13042: ovat kirjastoautojen hankintaan varattujen mää-
13043: ajoitettua ja 10 ajoittamatonta hanketta.
13044: rärahojen pienuus sekä kirjastorakentamiseen va-
13045: rattujen määrärahojen pieneneminen. Määrära- Kirjastotoimen kehittäminen Turun ja Porin
13046: hoihin nähden tarve on moninkertainen. läänissä muun maan tasolle vaatii määrärahojen
13047: Suurin osa kirjastoautoista on hankittu kym- suhteellisen osuuden nostamista useaksi vuodeksi
13048: menisen vuotta sitten ja autotoiminnan jatku- läänin väestöosuutta korkeammalle tasolle.
13049: misen edellytyksenä on auton uusiminen. Mikäli
13050: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13051: määrärahoja ei saada nostettua, joudutaan useas-
13052: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13053: sa kunnassa harkitsemaan autotoiminnan lopetta-
13054: sen,
13055: mista kokonaan, mistä joutuisivat eniten kärsi-
13056: mään haja-asutusalueiden asukkaat, joilla muu-
13057: tenkin on heikommat palvelut. Määrärahojen että hallitus ryhtyisi toimenpztemtn,
13058: pienuuden takia viime vuosina ei ole voitu lain- jotta Turun ja Porin läänissä voitaisiin
13059: kaan hankkia uusia kirjastoautoja. Turun ja Porin vuosittain hankkia 4 kirjastoautoa ja to-
13060: läänissä on voitu uusia vuosittain kaksi autoa teuttaa 3-4 kirjastohanketta, ja että Tu-
13061: tarpeen ollessa vähintään neljä. run ja Porin läänin osuutta kirjastomäärä-
13062: Kirjastojen rakentamista varten varattujen rahoista nostettaisiin vähintään alueen
13063: määrärahojen puute vaikeuttaa koko kirjastotoi- väestömäärää vastaavaksi.
13064:
13065: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13066:
13067: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
13068: 1984 vp. 333
13069:
13070: Toivomusaloite n:o 298
13071:
13072:
13073:
13074:
13075: Astala ym.: Erityistoimenpiteistä Kalevalan 150-vuotisjuhlavuonna
13076:
13077:
13078: Eduskunnalle
13079:
13080: Vuonna 1985 vietetään Kalevalan ensimmäisen lehdittava myös siitä, että koulujen opetukseen
13081: laitoksen ilmestymisen 150-vuotisjuhlaa. palautetaan perustiedot kansanomaisen kulttuu-
13082: Kalevala on kauan ollut maailman kansojen rin perinnöstä.
13083: yhteistä kulttuuriomaisuutta. Suomenkielisessä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13084: kulttuurissa sillä on oma erityinen sijansa. Juhla- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13085: vuosi antaa tilaisuuden myös tiivistää, syventää ja
13086: monipuolistaa Suomen ja Neuvostoliiton välistä
13087: kulttuuriyhteistyötä. että hallitus ryhtyisi erityistoimenpitei-
13088: Kalevalan juhlavuosi antaa aiheen korostaa szin kansallisen kulttuuriperinnön ja kult-
13089: kansallisen kulttuuriperinnön vaalimista. Tässä tuuriympäristön vaalimiseksi, kotimaisen
13090: työssä valtiovallan on tuettava kotimaisen kan- kansanperinteen tutkimiseksi sekä talou-
13091: sanperinteen tutkimista sekä annettava taloudel- dellisen tuen antamiseksi kansallista kult-
13092: lista tukea kansallista kulttuurityötä tekeville yh- tuurityötä tekeville yhteisöille ja laitoksil-
13093: teisöille ja laitoksille. Sen on aktiivisemmin suo- le Kalevalan 150-vuotisjuhlavuonna
13094: jeltava sitä, mikä jäljellä olevasta kansallisesta 1985.
13095: kulttuuriympäristöstä on uhanalaisena. On huo-
13096:
13097: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13098:
13099: Heli Astala Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi
13100: Inger Hirvelä Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö
13101: Pekka Leppänen
13102: 334 1984 vp.
13103:
13104: Toivomusaloite n:o 299
13105:
13106:
13107:
13108:
13109: Dromberg ym.: Ylioppilaspohjaisten ammatillisten oppilaspaikko-
13110: jen lisäämisestä
13111:
13112:
13113: Eduskunnalle
13114:
13115: Koulunuudistuksen yhtenä tärkeänä tavoittee- koulutukseen. Ylioppilaspohjaisista keskiasteen
13116: na on taata jokaiselle peruskoulun ja lukion koulutuspaikoista on ollut puutetta varsinkin
13117: päättävälle oppilaalle jatkokoulutuspaikka. Kes- pääkaupunkiseudulla. Paineet tulevat jatkuvasti
13118: kiasteen uudistus on käynnissä ja se hakee muo- lisääntymään. On tullut erittäin ajankohtaiseksi
13119: tojaan. Peruskoulun päättäneistä moni haluaa ylioppilaspohjaisten ammatillisten koulutuspaik-
13120: edelleenkin jatkaa lukioon huolimatta siitä, onko kojen tarpeen selvittäminen ja paikkojen lisäämi-
13121: heillä mahdollisuuksia päästä jatkamaan korkea- nen ylioppilaille keskiasteen koulutuksessa.
13122: koulutasoisessa laitoksessa. Monille peruskoulun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13123: sa päättäneille ei sitä paitsi ole vielä tarkkaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13124: selvinnyt ala, jossa he haluavat elämäntyönsä sen,
13125: tehdä. Toiset haluavat myös saada laajemman
13126: yleissivistyksen ammattinsa pohjaksi.
13127: Korkeakoulutasoiseen opiskeluun on monella että hallitus ryhtyisi pzkaisiin totmttn
13128: ylioppilaalla ollut mahdotonta päästä paikkojen ylioppzlaspohjaisten ammatzllisten koulu-
13129: vähäisyyden vuoksi. Moni ylioppilas hakeutuu jo tuspaikkojen perustamiseksi.
13130: heti suoraan ylioppilaaksi päästyään keskiasteen
13131:
13132: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1984
13133:
13134: Kaarina Dromberg Tauno Valo Juho Koivisto
13135: Pirjo Rusanen Eeva Turunen Jouni J. Särkijärvi
13136: Martti Tiuri Aino Pohjanoksa Sirpa Pietikäinen
13137: Riitta Jouppila Liisa Hilpelä Ben Zyskowicz
13138: Riitta Uosukainen Ritva Laurila Kimmo Sasi
13139: 1984 vp. 335
13140:
13141: Toivomusaloite n:o 300
13142:
13143:
13144:
13145:
13146: Dromberg ym.: Ammatillisen koulutuspaikan turvaamisesta muun
13147: kuin englannin kielen peruskoulun aloituskieleksi valinneille
13148: oppilaille
13149:
13150:
13151: Eduskunnalle
13152:
13153: Nykyinen koulujärjestelmä antaa mahdollisuu- keutunut. Oppilaitosten tulisikin yhteistyössä ke-
13154: den kunnille järjestää alueellaan laajan kielen- hittää menetelmiä, jotta opiskelumahdollisuus ei
13155: opetuksen. Laaja kieliohjelma on erinomainen katkea kielellisistä syistä.
13156: mahdollisuus kielistä kiinnostuneille oppilaille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13157: Kansainvälistymisen myötä eri kielten hallinta on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13158: entistä tärkeämpi taito nykypäivän ihmiselle. sen,
13159: Valtaosa oppilaista kuitenkin valitsee englan-
13160: ninkielen aloituskielekseen. Tästä johtuen perus- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
13161: koulun jälkeen ammatillinen koulutus on raken- ammatzllisen koulutuspaikan turvaami-
13162: nettu pitkälti englannin kieleen pohjautuvaksi. seksi oppzlazlle, jotka ovat valinneet
13163: Muun kuin englannin kielen valinneella on tiet- muun kuin englannin kielen peruskou-
13164: tyihin ammatillisiin koulutuspaikkoihin tie sul- lun aloituskieleksi.
13165:
13166: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
13167:
13168: Kaarina Dromberg Riitta Uosukainen Ritva Laurila
13169: Pirjo Rusanen Tauno Valo Jouni J. Särkijärvi
13170: Martti Tiuri Eeva Turunen Sirpa Pietikäinen
13171: Impi Muroma Liisa Hilpelä Kimmo Sasi
13172:
13173:
13174:
13175:
13176: 23 4284001987
13177: 336 1984 vp.
13178:
13179: Toivomusaloite n:o 301
13180:
13181:
13182:
13183:
13184: Dromberg ym.: Ammatillisten koulutuspaikkojen lisäämisestä Uu-
13185: dellamaalla
13186:
13187:
13188: Eduskunnalle
13189:
13190: Uudenmaan läänissä on suomenkielisen am- Nykyinen ammattikoulutuspaikkojen puute on
13191: matillisen koulutuksen aloituspaikkamäärä kou- mahdollista saada korjattua vain rakentamalla
13192: lutuksen kysyntään nähden riittämätöntä tällä riittävästi keskiasteen ammatillisia oppilaitoksia
13193: hetkellä ja lähivuosina. Ammattikoulutuspaikko- läänin alueelle. Näin voidaan taata se, että läänin
13194: jen vajaus on erittäin suuri sekä peruskouluosa nuoret saavat ammatillista peruskoulutusta ja
13195: päättävien että myös ylioppilaiden kohdalla. On alueen elinkeinoelämä ja julkinen hallinto tarvit-
13196: arvioitu, että peruskoulupohjaisten ammattikou- semaansa ammattityövoimaa.
13197: lutuspaikkojen suuren vajauksen vuoksi vain joka
13198: toinen peruskoulun suorittanut pyrkijä Uudella- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13199: maalla pääsee ammatilliseen koulutukseen lähi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13200: vuosina. Peruskoulusta pääsevien jatkokoulutus- sen,
13201: mahdollisuuksia kaventaa se, että ylioppilaspoh-
13202: jaisten ammattikoulutuspaikkojen puuttumisen
13203: vuoksi ylioppilaista suurempi osa pyrkii perus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13204: koulupohjaiseen kuin ylioppilaspohjaiseen am- ammatillisten koulutuspaikkojen lisäämi-
13205: matilliseen koulutukseen. seksi Uudellamaalla kysyntää vastaavaksi.
13206:
13207: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13208:
13209: Kaarina Dromberg Ritva Laurila Ben Zyskowicz
13210: Tauno Valo Jouni J. Särkijärvi Antti Kalliomäki
13211: 1984 vp. 337
13212:
13213: Toivomusaloite n:o 302
13214:
13215:
13216:
13217:
13218: Eklund ym.: Tampereen teknillisen korkeakoulun henkilökunnan
13219: lisäämisestä
13220:
13221:
13222: Eduskunnalle
13223:
13224: Tampereen teknillinen korkeakoulu potee jat- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13225: kuvaa henkilökuntapulaa. Korkeakouluun olisi sen,
13226: ehdottomasti saatava lisää mm. opettajia ja ope-
13227: tuksen apuhenkilöstöä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13228: Tampereen teknz/lisen korkeakoulun
13229: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- henkilökunnan lisäämiseksi.
13230:
13231: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13232:
13233: Vieno Eklund Reijo Enävaara ). Juhani Kortesalmi
13234: Helvi Koskinen Ulla-Leena Alppi Kimmo Sasi
13235: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Sampsa Aaltio
13236: Urho Pohto
13237: 338 1984 vp.
13238:
13239: Toivomusaloite n:o 303
13240:
13241:
13242:
13243:
13244: Elo: Liikenneopettajien koulutuksen rinnastamisesta ammattikou-
13245: lun opettajien koulutukseen
13246:
13247:
13248: Eduskunnalle
13249:
13250: Autonkuljettajien ammattikoulutuksen siirty- pohjoismaissa saattaa ammattikoulun opettajata-
13251: essä asteittain ammattikouluissa tapahtuvaksi, on soa vastaavaksi.
13252: eteen nousemassa ongelma ammattikouluissa Lisäperusteluna sille, ettei ole tarkoituksen-
13253: käytettävien liikenneopettajien pätevyydestä. Jo mukaista kouluttaa eritasoisia liikenneopettajia
13254: pitkään on ollut tiedossa se, että liikenneopetta- on, että liikenneopettajia tarvitaan kaiken kaik-
13255: jien koulutustaso ei vastaa nykyajan vaatimuksia kiaan vain hieman runsaat 1 000 vastaamaan
13256: mitä tulee opettajien pedagogiseen tasoon. Lisäk- valtakunnan liikenneopetuksesta kaikilla tasoilla
13257: si asettaa alati kasvava liikenne yhä suurempia ja ainoastaan yhdentasoisella koulutuksella voi-
13258: vaatimuksia liikenneopettajien ammattipätevyy- daan vaikuttaa siihen, että koulutetuilla liikenne-
13259: delle. opettajilla on vapaa liikkuvuus yksityisen kuljet-
13260: Kun ei myöskään ole mitään asiallisia perustei- tajakoulutuksen ja yhteiskunnan ylläpitämien
13261: ta sille, että meillä olisi useamman tasoisia liiken- kuljettajakoulutustehtävien välillä.
13262: neopettajia, on ainoa oikea lähtökohta se, että Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
13263: liikenneopettajien koulutustasoa yleisesti noste- hyväksyttäväksi toivomuksen,
13264: taan.
13265: Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että jo että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lii-
13266: pari vuotta sitten pohjoismaiden liikenneopetta- kenneopettajakoulutuksen muuttamiseksi
13267: jien yhteinen kattojärjestö - pohjoismainen lii- siten, että se lähitulevaisuudessa vastaa
13268: kenneopettajaneuvosto - teki päätöksen siitä, ammattikoulun opettajalta vaadittavaa
13269: että liikenneopettajien koulutustaso tule kaikissa tasoa.
13270:
13271: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13272:
13273: Mikko Elo
13274: 1984 vp. 339
13275:
13276: Toivomusaloite n:o 304
13277:
13278:
13279:
13280:
13281: Elo: Liikenneopetuksen lisäämisestä kouluissa
13282:
13283:
13284: Eduskunnalle
13285:
13286: Kuljettajakoulutus on maassamme tapahtunut vasti nuoria hankkimaan itselleen liikennetie-
13287: viimeisten 20 vuoden aikana lähes muuttumatto- toutta varhaisemmassa vaiheessa, sillä olisihan
13288: mana. Useat työryhmät ja komiteat ovat pohdis- kyseessä huomattava taloudellinen etu. Lisäksi
13289: kelleet kuljettajakoulutuksen uudistamista, tänä- näin säännöksiä muutettaessa tulisi huolehtia
13290: kin päivänä istuu kuljettajakoulutuksen jatkotyö- siitä, että lukion kautta saatu teoriakoulutus ja
13291: ryhmä. Näyttää kuitenkin siltä, että tämäkään tämän jälkeen suoritettu ajokorttitutkinnon edel-
13292: työryhmä ei uskalla tehdä muutosehdotuksia jo lyttämä teoriatutkinto olisi tietyn ajan voimassa,
13293: vakiintuneisiin koulutusmuotoihin. Kun kuiten- jonka kuluessa tulisi varsinainen ajotutkinto suo-
13294: kin tiedossa on, että liikenneturvallisuuskehitys rittaa. Tältä osin voisimme seurata Ruotsissa
13295: on kääntynyt jälleen huonompaan suuntaan, tu- esitettyä ajatusta, että mahdollisesti vanhentu-
13296: lisi kaikki ne vaihtoehdot ottaa rohkeasti käyt- nutkin teoriatutkinto voitaisiin paikata esimer-
13297: töön, joilla voidaan liikenneturvallisuutta paran- kiksi työväen- ja kansalaisopistojen välityksellä.
13298: taa. Myöhemmässä vaiheessa tulisi harkita mitä mah-
13299: Peruskoulun yläasteella ja: lukiossa annettava dollisuuksia on liikenneopetuksen lisäämiseen lu-
13300: liikennevalistus on tänä päivänä satunnaista ja kio- ja ammattikoulutasolla siten, että se mah-
13301: pääasiassa riippuvaista opettajien omakohtaisesta dollistaisi ajokorttitutkinnon suorittamisen.
13302: liikennealan kiinnostuksesta. On todettava, että Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
13303: niissäkin tapauksissa, joissa koulun opettajilla hyväksyttäväksi toivomuksen,
13304: saattaisi olla kiinnostusta eivät tähän anna mah-
13305: dollisuutta tarkoitukseen käytössä olevat tunnit.
13306: Jotta liikennekasvatus ja -valistus saataisiin me- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin lii-
13307: nemään lävitse jo mahdollisimman varhaisessa kenneopetuksen lisäämiseksi sekä perus-
13308: vaiheessa tulisi peruskoulun tason liikenneope- koulussa, ammattllisissa kouluissa että lu-
13309: tusta huomattavasti lisätä ja lukiovaiheessa tulisi kiossa ja näiden ylemmtllä astetlla, mikä
13310: olla mahdollista suorittaa ainakin ajokoettiin vaa- mahdollistaa kuljettajatutkinnon teoria-
13311: dittava teoriapuolen opetus ja päästä tältä pohjal- kokeessa vaadittavan tietopuolisen ope-
13312: ta suorittamaan teoriatutkinto ajokorttia varten. tuksen saamisen.
13313: Tällaisella menettelyllä ruotivoitaisiin huomatta-
13314:
13315: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13316:
13317: Mikko Elo
13318: 340 1984 vp.
13319:
13320: Toivomusaloite n:o 305
13321:
13322:
13323:
13324:
13325: Enävaara ym.: Kirjastokorvauksen maksamisesta oppikirjojen teki-
13326: jöille
13327:
13328:
13329: Eduskunnalle
13330:
13331: Valtion varoista jaetaan vuosittain kotimaisille ulkopuolella kirjastoista saatavien nuottien ja
13332: kirjailijoille ja kääntäjille sen johdosta, että hei- äänitteiden tekijät. Tasapuolisuus edellyttäisi
13333: dän kirjoittamiaan tai kääntämiään kirjoja pide- myös näille luovaa työtä tehneiden teosten teki-
13334: tään maksuttomasti käytettävissä yleisissä kirjas- jöille maksettavia korvauksia.
13335: toissa, apurahoja ja avustuksia, joiden kokonais- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
13336: määrä on kymmenen prosenttia edellisenä kalen- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13337: terivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoi- muksen,
13338: hin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä raha-
13339: määrästä. että hallitus ryhtyisi totmttn lakien
13340: Näiden korvausten ulkopuolelle jäävät edelleen muuttamiseksi ntin, että visuaalisten kir-
13341: viime syksynä hyväksytyn lainmuutoksen jälkeen- jojen tektjät ja oppikirjojen sekä mihin
13342: kin visuaalisten taidekirjojen tekijät ja oppikirjo- rinnastettavien teosten tekijät ja kääntäjät
13343: jen sekä niihin rionastettavien teosten tekijät ja sekä nuottien ja äänitteiden teki.fät pääsi-
13344: kääntäjät. Edelleen ovat kokonaan korvausten sivät kirjastokorvausten pzinin.
13345:
13346: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13347:
13348: Reijo Enävaara Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
13349: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
13350: Martti Ratu Helvi Koskinen
13351: 1984 vp. 341
13352:
13353: Toivomusaloite n:o 306
13354:
13355:
13356:
13357:
13358: Hetemäki-Olander ym.: Lasten taidekoulujen niveltämisestä keski-
13359: asteen taideopetukseen
13360:
13361:
13362: Eduskunnalle
13363:
13364: Koululaitoksen ulkopuolelle vapaaehtoisin voi- misjärjestyksessä. Lapsen taideharrastus maksaa
13365: min syntyneitä lasten ja nuorten kuvataidekoulu- vanhemmille lukukausimaksuina useita satoja
13366: ja on noin )0 ja niissä opiskelee noin 7 000 markkoja vuodessa, sillä kouluissa pyritään käyt-
13367: 15-16-vuotiasta. Taiteilija tai kuvaamataidon- tämään hyviä materiaaleja ja ammattitaitoisia
13368: opettaja ohjaa kerrallaan 10-1) hengen ryhmää opettajia.
13369: pari kolme tuntia viikossa. Tavoitteena tulisi olla valtionapu, kiinteä ope-
13370: Lasten ja nuorten kuvataidekoulut ovat synty- tussuunnitelma ja pätevyysvaatimukset opettajil-
13371: neet innostuksen mainingeissa viidessä vuodessa. le.
13372: Rahoitus on hankittu perustamalla kannatusyh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13373: distyksiä ja luottamalla kuntien apuun. Lukukau- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13374: simaksut uhkaavat nousta huimasti, koska kun- sen,
13375: tien taloudelliset vaikeudet ovat lisääntyneet. Jos
13376: valtionapua ei saada, kehitys pysähtyy ja monet että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
13377: koulut jäävät syntymättä. toimikunnan asettamiseksi laatimaan la-
13378: Kaikki kuvataidekoulut joutuvat käännyttä- kiesitystä, jolla lasten taidekoulut nivel-
13379: mään ovelta ison osan halukkaista. Kaksi koulua lettäiszin keskiasteen taideopetukseen
13380: on mennyt karsintalinjalle, muut joko arpovat esim. nykyisen musiikkiopiston järjestel-
13381: sisäänpääsyä tai valitsevat oppilaat ilmoittautu- män tavoin.
13382:
13383: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13384:
13385: Elsi Hetemäki-Olander Martti Tiuri
13386: 342 1984 vp.
13387:
13388: Toivomusaloite n:o 307
13389:
13390:
13391:
13392:
13393: Hetemäki-Olander ym.: Valtion opintotukikeskuksen henkilöresurs-
13394: sien lisäämisestä
13395:
13396:
13397: Eduskunnalle
13398:
13399: Monet opiskelijat on saatettu syksyllä 1984 henkilöresursseja ei ole viime vuosien aikana
13400: taloudelliseen ahdinkoon, josta selvitäkseen he voitu lisätä viraston esittämässä laajuudessa. Tä-
13401: ovat joutuneet turvautumaan joko normaaliin män vuoksi ja ottaen huomioon sen, että opinto-
13402: pankkilainaan tai ansiotyöhön opintojen kustan- tukilainsäädännön muutos opintorahan asumisli-
13403: nuksella. Opintotukipäätösten viivyttäminen ja sän vuokrakytkennän laajentamisen vuoksi on
13404: myönnettyjen päätösten mukaisen opintoraha- myös hidastamassa hakemusten käsittelyä, on
13405: erän maksatuksen siirtäminen rikkovat myös hy- henkilöresurssien lisätarve noussut entistä ajan-
13406: vää hallintotapaa, jonka keskeisinä perusperiaat- kohtaisemmaksi.
13407: teina ovat päätösten ennakoitavuus ja asioiden
13408: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13409: viivytyksetön käsittely. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13410: Opintotukihakemusten käsittelyyn liittyvien
13411: sen,
13412: moninaisten säännösten hallitseminen edellyttää
13413: pysyvän henkilöstön käyttämistä hakemusten kä-
13414: sittelyssä. Näin ollen tilapäisen henkilökunnan että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
13415: paikkaamisella ei syksyn ruuhkaan olisi voitu henkilöresurssien lisäämiseksi Valtion
13416: saada kevennystä. Valtion opintotukikeskuksen opintotukzkeskukseen.
13417:
13418: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13419:
13420: Elsi Hetemäki-Olander Martti Tiuri
13421: 1984 vp. 343
13422:
13423: Toivomusaloite n:o 308
13424:
13425:
13426:
13427:
13428: Hilpelä ym.: Talouskoulujen rahoitusjärjestelyjen selvittämisestä
13429:
13430:
13431: Eduskunnalle
13432:
13433: Talouskoulujen oppilaspaikkoja ei keskiasteen tämiseen on periaatteessa myönteinen. Ongelma-
13434: uudistuksessa ole laskettu varsinaisen ammatilli- na onkin vain se, että koska talouskoulua ei
13435: sen koulutuksen runkokapasiteettiin, koska ta- katsota keskiasteen koulutukseksi, sen rahoitus
13436: louskoulua ei katsota ammatilliseksi peruskoulu- on epäselvä. Koska talouskoulut ovat pääsääntöi-
13437: tukseksi. Talouskoulujen säilyttämistä pidetään sesti yksityisiä oppilaitoksia, olisi niiden toimin-
13438: kuitenkin hyvin tärkeänä ja perusteltuna paitsi nan turvaamiseksi rahoitusjärjestelyt selvitettävä
13439: oppivelvollisuutensa suorittaneiden tyttöjen ja ensi tilassa. Vain näin voidaan turvata tämän
13440: poikien kouluttamisessa myös aikuiskoulutuksen koulumuodon tulevaisuus.
13441: tarpeiden täyttämiseksi. Talouskoulujen säilyttä-
13442: minen on tärkeää sekä koko yhteiskunnan että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13443: kansantalouden kannalta, sillä kotitaloudellisilla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13444: tiedoilla ja taidoilla ja kotitalouksissa tehtävillä sen,
13445: ratkaisuilla on yleisestikin suuri merkitys. Kul-
13446: keehan teollistuneessakin yhteiskunnassa valtaosa että hallitus selvittäisi kiireellisesti ta-
13447: kansantulosta kotitalouksien kautta. louskoulujen rahoitusjärjestelyt.
13448: Sekä opetusministeriön että ammattikasvatus-
13449: hallituksen suhtautuminen talouskoulujen säilyt-
13450:
13451: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13452:
13453: Liisa Hilpelä Pirjo Rusanen Pirkko Ikonen
13454: Anna-Kaarina Louvo Lea Sutinen Liisa Arranz
13455: Eeva Turunen Riitta Uosukainen
13456: 344 1984 vp.
13457:
13458: Toivomusaloite u:o 309
13459:
13460:
13461:
13462:
13463: Hurskainen ym.: Imatran-Lappeenrannan alueteatteritoiminnan
13464: käynnistämisestä
13465:
13466:
13467: Eduskunnalle
13468:
13469: Imatra ja Lappeenranta olivat mukana alue- alueteatterialueeksi. Karjalainen kulttuuri on hy-
13470: teatterikokeilussa vuosina 1975 ja 1978. Tämän vin omaleimaista ja myös teatterin alueella olisi
13471: jälkeen on vierailutoimintaa eri paikkakunnille mahdollista kehittää ja laajentaa tätäkin puolta
13472: harjoitettu ns. säästöliekillä mahdollisuuksien muun ohessa.
13473: mukaan. Valtion näyttämötaidetoimikunta on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13474: esittänyt, että Imatra-Lappeenranta olisi saatu nioittavasti eduskunnalle toivomuksen,
13475: alueteatteriksi jo vuonna 1984. Imatran-Lap-
13476: peenrannan lisäksi ainoastaan Kemin kaupungin- että hallitus tutkisi pikaisesti mahdolli-
13477: teatteri on aluenimitystä odottava teatteri tällä suudet joilla Imatran-Lappeenrannan
13478: hetkellä. Eri ehdotukset ja mietinnöt tukevat alueteatteritoiminta voitaisiin aloittaa jo
13479: myös Imatran-Lappeenrannan saamista yhdeksi vuoden 1985 alusta.
13480:
13481: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13482:
13483: Sinikka Hurskainen Anna-Liisa Piipari
13484: 1984 vp. 345
13485:
13486: Toivomusaloite n:o 310
13487:
13488:
13489:
13490:
13491: Hurskainen ym.: Yrittäjäkurssien aloituspaikkojen lisäämisestä
13492:
13493:
13494: Eduskunnalle
13495:
13496: Yrittäjäkoulutusta on toteutettu Suomessa siä tuloksia. Lisäksi usein kursseilla olleet yrityk-
13497: vuodesta 1980 alkaen. Koulutus on Jaqestetty set ovat pystyneet lisäämään kurssin seurauksena
13498: yhteistyössä työvoimahallinnon ja korkeakoulujen työvoimaansa.
13499: tai keskiasteen oppilaitosten kanssa. Yrittäjäkurs-
13500: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13501: sit on tarkoitettu pääasiassa sekä pienille että
13502: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13503: keskisuurille yrittäjille. Tavoitteena yrittäjäkou-
13504: sen,
13505: lutuksessa on antaa yrittäjille heidän lähtökohti-
13506: aan ja tarpeitaan palvelevaa koulutusta, johon
13507: liittyvät usein myös käytännön kehitysprojektit. että hallitus ryhtyisi toimenpttewzn,
13508: Koulutuksessa on nivottu yhteen sekä koulutus että yn"ttäjäkurssien aloituspaikkojen
13509: että käytännön työ. Tähän mennessä toteutetuis- määrä korotettaisiin vuodeksi 1985 2 000
13510: ta yrittäjäkursseista on saatu pääasiassa myöntei- aloituspaikkaan.
13511:
13512: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13513:
13514: Sinikka Hurskainen · Pentti Lahti-Nuuttila Antti Kalliomäki
13515: Reijo Lindroos Aarno von Bell Martti Lähdesmäki
13516: Tuula Paavilainen Liisa Jaakonsaari Jussi Ranta
13517: Riitta Järvisalo-Kanerva Kaj Bärlund Saara-Maria Paakkinen
13518: Paavo Lipponen Tarja Halonen
13519: 346 1984 vp.
13520:
13521: Toivomusaloite n:o 311
13522:
13523:
13524:
13525:
13526: Ikonen ym.: Ympäristönhoidon ja kasvien viljelyn opetuksen tehos-
13527: tamisesta peruskouluissa ja kotitalousalan oppilaitoksissa
13528:
13529:
13530: Eduskunnalle
13531:
13532: Aika ajoin on esitetty suunnitelmia puutarha- Myös lisääntynyt vapaa-aika luo tarvetta ja
13533: opetuksen syrjäyttämisestä kotitalousalan opetuk- mielenkiintoa ympäristönhoitoon ja kasvien vilje-
13534: sesta. Voidaankin kysyä, kuka tällöin hoitaisi lyyn. Monille myös kotipuutarhasta saatava ruoan
13535: ympäristönhoitoon ja muuhun kotipuutarhan- lisä on todelliseen tarpeeseen.
13536: hoitoon liittyvän opetuksen. Jos kyseinen ala Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13537: jätetään kokonaan maatalousalan oppilaitoksiin, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13538: on luultavaa, että opetus muuttaa täysin luon- sen,
13539: nettaan. Näissä oppilaitoksissa tehokkuus ja ta-
13540: loudellisuus ovat etusijalla. että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
13541: Paitsi viljely sinänsä, myös jatkuvasti laajeneva ympäristönhoitoon ja kasvien viljelyyn
13542: maatilamatkailu vaatii perustietoja puutarha-alal- lzittyvå"n opetuksen lisäämiseksi perus-
13543: ta, vihannesten ja marjojen viljelystä jne. Viihty- koulussa ja kotitalousalan oppzfaitoksis-
13544: vyys ja terveellisyys ovat tässäkin astumassa te- sa.
13545: hokkuuden ja taloudellisuuden sijaan.
13546:
13547: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13548:
13549: Pirkko Ikonen Helena Pesola Liisa Hilpelä
13550: Aapo Saari Riitta Uosukainen Paavo Vesterineo
13551: 1984 vp. 347
13552:
13553: Toivomusaloite n:o 312
13554:
13555:
13556:
13557:
13558: Ikonen ym.: Talouskoulujen kehittämisestä
13559:
13560:
13561: Eduskunnalle
13562:
13563: Kotitalouksien henkinen ja aineellinen hyvin- säilyy edelleenkin, on talouskouluja kehitettävä
13564: vointi on perusta kansakunnan hyvinvoinoille. ja niiden asema turvattava sekä käytännön työ-
13565: Kasvatus- ja opetustyö on yksi keino luoda koti- harjoituksista koostuva opetus rinnastettava työ-
13566: talouksien hyvinvointia. harjoitteluun.
13567: Keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
13568: ei ole otettu mukaan talouskoulua, koska se ei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13569: valmista ammattiin. Talouskoulussa annettu ope-
13570: tus ei ole päällekkäistä, vaan yksilön, perheen,
13571: kodin ja yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämiseksi että hallitus turvaisi talouskoulujen jat-
13572: tähtäävää opiskelua. Opetukseen sisältyy 213 oh- kuvuuden ja että ohjatusta käytännön
13573: jattua käytännön työharjoittelua. Talouskoulu ly- työharjoittelusta saisi lisäpisteen opiskelu-
13574: hyen oppijaksoosa vuoksi on ollut hyvin suosittu, paikkaa hakiessa myös tulevaisuudessa.
13575: kuten tilastot osoittavat. Jotta koulutushalukkuus
13576:
13577: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13578:
13579: Pirkko Ikonen Helena Pesola
13580: Paavo Vesterineo Liisa Hilpelä
13581: 348 1984 vp.
13582:
13583: Toivomusaloite n:o 313
13584:
13585:
13586:
13587:
13588: Ikonen ym.: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston peruskorjaus-
13589: töiden loppuun saattamisesta
13590:
13591:
13592: Eduskunnalle
13593:
13594: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston ope- lutyö laadirun aikataulun mukaan tuli olla val-
13595: tustilat ovat ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset. mis tammikuussa 1984, jonka jälkeen välittö-
13596: Oppilasmäärä on viimeisen kymmenen vuoden mästi rakennustyön piti alkaa.
13597: aikana yli kaksinkertaistunut. Emäntäkoulun ra- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13598: kennuksen peruskorjaus- ja muutostyö toisi oppi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13599: laitokselle lisää tarpeellisia ja tarkoituksenmukai- sen,
13600: sia opetustiloja, joita nyt on jouduttu vuokraa-
13601: maan varsin etäältä oppilaitoksesta. että hallitus mahdollistaisi Keski-Suo-
13602: Opetusministeriö on hyväksynyt 21.4.1983 pe- men kotitalousopettajaopiston peruskor-
13603: rustamis- ja esisuunnitelman. Hankkeen kustan- jaustöiden loppuun saattamisen suunni-
13604: nusarvio on 4 300 000 mk. Hankkeen suunnitte- telmien mukaisesti.
13605:
13606: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
13607:
13608: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen Mauri Pekkarinen
13609: Tuula Paavilainen Sirkka-Liisa Anttila Helena Pesola
13610: 1984 vp. 349
13611:
13612: Toivomusaloite n:o 314
13613:
13614:
13615:
13616:
13617: Ikonen ym.: Jyväskylän talouskoulun laajennustöiden loppuun
13618: saattamisesta
13619:
13620:
13621: Eduskunnalle
13622:
13623: Jyväskylän talouskoulun nykyiset tilat on ra- tiöopetusta vähemmän. Uuden tarvittavan tilan
13624: kennettu 80:lle talouskoululinjan oppilaalle. pinta-ala on 900 m 2 ja kustannusarvio 4,8 milj.
13625: Koulun lisärakennustarve kasvaa keskiasteen mk.
13626: koulu-uudistuksen myötä. Vuonna 1985 alkavat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13627: 48 oppilaan koti- ja laitostalouden peruslinjan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13628: yleisjakso, 60 oppilaan talouskoululinja sekä sen,
13629: vuonna 1986 16 oppilaan laitoshuoltajalinja ja 16
13630: oppilaan pesolatyöntekijän linja. Yhteensä näillä
13631: tulee olemaan 140 oppilasta. Uudet linjat eivät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Jy-
13632: mahdu entisiin tiloihin. Vanhoissa tiloissa ei ole väskylän talouskoulun laajennustöiden
13633: laitoskeittiötä, joka nyt tarvitaan, koska uusilla loppuun saattamiseksi suunnitelman mu-
13634: linjoilla on teoriatunteja runsaasti ja opetuskeit- kaisesti.
13635:
13636: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13637:
13638: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen Helena Pesola
13639: 350 1984 vp.
13640:
13641: Toivomusaloite n:o 315
13642:
13643:
13644:
13645:
13646: Ikonen ym.: Nuorten kotitalousharrastustoiminnan tukemisesta
13647:
13648:
13649: Eduskunnalle
13650:
13651: Järjestettäessä sekä varhaisnuorille että varttu- muille toimintaryhmille. Keittiötilat antavat
13652: neemmille nuorille kotitaloudellista kurssitoi- mahdollisuuden huolehtia myös muiden näissä
13653: mintaa, on todettu toiminnan suurimmaksi es- tilossa järjestettävien tilaisuuksien tarjoilusta ja
13654: teeksi koko maassa toimintaan sopivien työsken- monipuolistavat näin kerhotilojen käyttöä.
13655: telytilojen puute. Nuorison harrastustoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13656: kehittäminen on sitäkin tärkeämpää, kun kotita- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13657: lousopetuksen osuus peruskoulussa jää edelleen
13658: erittäin niukaksi. Myös nuorten kiinnostus kotita- että hallitus ottaisi huomioon nuorten
13659: louskursseja ja -kerhoja kohtaan on kasvanut. kotitalousharrastustoiminnan tukemisen
13660: Nuorisotiloissa olevien 2-3 Iieden ja muun antaessaan ohjeita kunnallisten nuoriso-
13661: välineistön avulla voidaan kotitalouskurssien ja toimintatilojen rakentamiseen tai jo ole-
13662: koulutustilaisuuksien lisäksi tarjota toimintamah- massa olevien nuorisottlojen varustetason
13663: dollisuuksia myös nuorten kokkikerhoille ja parantamiseen.
13664:
13665: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
13666:
13667: Pirkko Ikonen Tytti Isohookana-Asunmaa Lea Sutinen
13668: Tuula Paavilainen Väinö Raudaskoski Sirkka-Liisa Anttila
13669: Jukka Vihriälä Hannele Pokka Marjatta Väänänen.
13670: Katri-Helena Eskelinen
13671: 1984 vp. 351
13672:
13673: Toivomusaloite n:o 316
13674:
13675:
13676:
13677:
13678: Isohookana-Asunmaa ym.: Tutkimusasiamiesvirkojen perustamises-
13679: ta korkeakouluihin
13680:
13681:
13682: Eduskunnalle
13683:
13684: Maamme korkeakouluissa tarvitaan tutkimus- toimeksiantojen välittäminen laitoksille ja tutki-
13685: hallinnon jonkinasteista järjestämistä jotta tutki- joille, toimeksiantotutkimuksia koskevien sopi-
13686: musyhteistyöhön liittyvä laajeneva tehtäväkenttä musten laadinnassa avustaminen, ajan tasalla
13687: tulisi yliopistoissa vastaisuudessa asianmukaisesti olevan luettelon pitäminen budjetin ulkopuoli-
13688: hoidetuksi. Jonkinasteista tutkimushallintoa tar- sista tutkimuksen rahoituslähteistä ja apurahois-
13689: vitaan tutkijakunnan avuksi myös muissa kuin ta, tutkimuspoliittiseen suunnitteluun osallistu-
13690: tutkimusyhteistyöhön liittyvissä tehtävissä, esi- minen sihteerinä ja avustajana, tutkimusohjel-
13691: merkiksi keskitettyyn ja ajan tasalla olevaan tie- mien laadinnassa avustaminen ja ohjelmien ke-
13692: dottamiseen eri lähteistä saatavissa olevasta tutki- rääminen, laitos- ja tiedekuntakohtaisten esittei-
13693: musrahoituksesta. Myös yliopistojen tutkimus- den laadintaan osallistuminen jne.
13694: poliittisessa suunnittelussa tarvittaisiin vakinaista
13695: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13696: henkilöstöä. Tätä varten voitaisiin korkeakou-
13697: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13698: luihin perustaa tutkimusasiamiehen virkoja. Tut-
13699: kimusasiamiehen tehtävänä tulisi olemaan mm.
13700: yliopiston tutkimusmahdollisuuksista tiedottami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n
13701: nen, yhteydenpito palvelututkimuksen potenti- tutkimusasiamiesvirkojen perustamiseksi
13702: aalisiin toimeksiantajiin, tutkimusta koskevien maamme korkeakouluihin.
13703:
13704: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13705:
13706: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen Jukka Vihriälä
13707: Pirkko Ikonen Timo Kietäväinen Hannu Kemppainen
13708: Juhani Alaranta Riitta Uosukainen Seppo Pelttari
13709: Kalevi Mattila Hannele Pokka Marjatta Väänänen
13710:
13711:
13712:
13713:
13714: 24 4284001987
13715: 352 1984 vp.
13716:
13717: Toivomusaloite n:o 317
13718:
13719:
13720:
13721:
13722: Isohookana-Asunmaa ym.: Kirjastonhoitajien koulutuksen aloitta-
13723: misesta Oulun yliopistossa
13724:
13725:
13726: Eduskunnalle
13727:
13728: Yleisten kirjastojen henkilökuntatilannetta on lisena syynä tämänhetkiseen vaikeaan tilantee-
13729: maassamme selvitetty tämän vuosikymmenen seen Pohjois-Suomen kirjastoissa on kirjastonhoi-
13730: alussa 1981 henkilöstötyöryhmän mietinnössä. tajakoulutuksen keskittyminen yhteen ainoaan
13731: Lisäksi Tampereen yliopiston täydennyskoulutus- paikkaan Tampereen yliopistoon. Vaikka Tampe-
13732: keskuksessa on laadittu asiaa koskeva selvitys, reen yliopistossa 70-luvun aikana lisättiin kirjas-
13733: jossa rajoitutaan yksinomaan kirjastonhoitajiin. tonhoitajien peruskoulutuksen aloituspaikkoja,
13734: Molemmat selvitykset osoittavat yhtä pitävästi, se ei kuitenkaan ole merkittävästi parantanut
13735: että maan yleisissä kirjastoissa on tällä hetkellä tilannetta maan pohjoisosissa. Ainoa tapa taata
13736: 14 % kirjastonhoitajan pääviroista täytetty väliai- kirjastopalvelujen taso maan pohjoisissa lääneissä
13737: kaisesti epäpätevin voimin. Väliaikaisesti täytet- on, että Pohjois-Suomessa aloitetaan kirjaston-
13738: tyjä virkoja on parisensataa. Suhteellisesti huo- hoitajien koulutus. Kirjastopalvelut ovat niitä
13739: noin tilanne maassamme on Oulun läänissä. harvoja kulttuuripalveluja, joita pystytään tarjoa-
13740: Siellä n. 35 % pääviroista on vakinaisesti täyttä- maan koko väestölle ja joita koko väestö myöskin
13741: mättä. Kirjastopalvelujen tason säilymistä ei Poh- ahkerasti nykyisin käyttää hyväkseen.
13742: jois-Suomessa voidakaan taata juuri siitä syystä,
13743: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13744: että kirjastonhoitajakoulutusta vaativiin virkoihin
13745: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13746: ei saada päteviä viranhaltijoita. Samantapainen
13747: tilanne on Lapin läänissä ja lähes yhtä vaikea
13748: tilanne Vaasan läänissä. Pohjoisten läänien asuk- että" hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
13749: kaat ovat tässä suhteessa eriarvoisessa asemassa menpiteisiin kirjastonhoitajien koulutuk-
13750: eteläisten läänien väestöön verrattuna. Pääasia!- sen aloittamiseksi Oulun yliopistossa.
13751:
13752: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13753:
13754: Tytti Isohookana-Asunmaa Seppo Pelttari Kalevi Mattila
13755: Juhani Alaranta Hannu Kemppainen Mauno Manninen
13756: Hannele Pokka
13757: 1984 vp. 353
13758:
13759: Toivomusaloite n:o 318
13760:
13761:
13762:
13763:
13764: Isohookana-Asunmaa ym.: Ammatillisen koulutuksen opettajan-
13765: koulutuksen laajentamisesta Pohjois-Suomeen
13766:
13767:
13768: Eduskunnalle
13769:
13770: Nykyinen keskiasteen opettajankoulutusjärjes- Edellä olevaan viitaten voidaan todeta, että
13771: telmä on lukion opettajia lukuun ottamatta Oulussa sijaitseva Pohjois-Pohjanmaan keskusam-
13772: maassamme hajanaista: ammatillisten oppilaitos- mattikoulu voisi olla opettajankoulutuksesta vas·
13773: ten opettajat saavat pedagogisen pätevöitymisen taava ammatillinen oppilaitos. Pohjois-Pohjan-
13774: hyvinkin eritasaisena koulutuksena koulutusajan maan keskusammattikoululla on opettajankoulu-
13775: ja -sisällön suhteen. Keskiasteen oppilaitoksista tuksen aloittamiseksi suunnitelmat, tilat ja kou-
13776: erityisesti ammattikoulu, maatalousoppilaitokset lulla on mahdollisuus olla yhteistyössä Oulun
13777: ja ammatilliset kurssikeskukset ovat sellaisia, jois- yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetta-
13778: sa tällä hetkellä on opettajia, joilta puuttuu jankoulutuslaitoksen kanssa.
13779: pedagoginen pätevyys. Valtioneuvoston Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13780: 24.3.1983 hyväksymässä keskiasteen koulutuksen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13781: kehittämisohjelmassa vuosiksi 1984-85 on kohta
13782: Ammatillisten oppilaitosten opettajankoulutuk- että hallitus ryhtyisi vtipymättå. toi-
13783: sen kehittäminen. Tässä suunnitelmassa tode- menpiteistin ammattllisen koulutuksen
13784: taan, että muiden kuin yleissivistävien aineiden opettajankoulutuksen aloittamiseksi Poh-
13785: opettajien peruskoulutusta voidaan järjestää am- jois-Suomessa niin, että kyseinen opetta-
13786: matillisten opettajankoulutuslaitosten lisäksi jankoulutus ensi vatheessa alkaisi Oulussa
13787: myös ammatillisessa oppilaitoksessa. Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikou-
13788: lussa.
13789:
13790: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13791:
13792: Tytti Isohookana-Asuntnaa Kalevi Mattila Hannu Kemppainen
13793: Juhani Alaranta Mauno Manninen Seppo Pelttari
13794: Hannele Pokka
13795: 354 1984 vp.
13796:
13797: Toivomusaloite n:o 319
13798:
13799:
13800:
13801:
13802: lsohookana-Asunmaa ym.: Oulun käsiteollisuusopiston perustami-
13803: sesta
13804:
13805:
13806: Eduskunnalle
13807:
13808: Kotiteollisuuden harrastajien määrä kasvaa keskuksena, olisi jo nyt hyvät edellytykset tarjota
13809: Oulun läänissä koko ajan. Harrastajien on yhä pätevää opistotasoista koulutusta yhteistyössä yli-
13810: vaikeampaa saada teknistä ja suunnittelullista opiston, kauppaopiston, maakuntamuseon ja
13811: ohjausta. Myös käsiteollisuuden yrittäjät tarvitse- monipuolisen kirjastolaitoksen kanssa.
13812: vat konsulttiapua mm. tuotesuunnittelussa. Tä-
13813: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13814: män vuoksi Oulun lääniin tarvitaan käsiteolli-
13815: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13816: suusopisto, joka kouluttaisi suunnittelijoita ja
13817: ohjaajia. Opistoa suunniteltaessa tulisi ottaa huo-
13818: mioon alueelliset koulutustarpeet. Opisto tulisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13819: vastaamaan myös kurssimuotoisesta ammatillises- Oulun käsiteollisuusopiston perustami-
13820: ta täydennyskoulutuksesta, jonka tarve niinikään seksi Oulun kaupungissa olevan koti-
13821: lisääntyy koko ajan. Oulun kaupungissa, läänin teollisuuskoulun yhteyteen.
13822:
13823: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13824:
13825: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Mauno Manninen
13826: 1984 vp. 355
13827:
13828: Toivomusaloite n:o 320
13829:
13830:
13831:
13832:
13833: Jouppila ym.: Lukion perustamisesta Sieviin
13834:
13835:
13836: Eduskunnalle
13837:
13838: Sievi on 4 519 asukkaan kunta, jossa peruskou- 45 km, jolloin koulupäivä matkoineen kestää n.
13839: lun päättävän ikäluokan suuruus on 72 oppilasta 10 tuntia. Vuosittain noin 10 Ofo lukiolaisista
13840: v. 1984 ja 85 v. 1998. Voimakkaan elinkeinoelä- joutuu huonojen yhteyksien takia asumaan viikot
13841: män kehittymisen myötä ennustetaan asukaslu- lukiopaikkakunnalla, mikä lisää opiskelukustan-
13842: vun ja syntyvyyden kohoavan ja täten nuorten nuksia. Omaan lukioon olisi mahdollisuus kaikis-
13843: ikäluokkien osuus kunnan väestöstä erityisesti ta sivukylistä päästä peruskoululaisten kyydityk-
13844: korostuu. Peruskoulusta lukioon siirtyvien määrä sessä ja koulupäivät lyhenisivät huomattavasti.
13845: oli syksyllä 1983 36 % ikäluokasta, mikä on Sievin lukion perustaminen lisäisi koulutuksel-
13846: selvästi alle koko maan ja Oulun läänin keskiar- lista tasa-arvoa kunnassa. Tällöin eivät koulumat-
13847: von. Yläasteella on tietoisesti jouduttu painotta- kojen tai vieraalla paikkakunnalla asumisen hai-
13848: maan ohjausta lukioihin, koska muut keskiasteen tat vaikeuttaisi lukioon hakeutumista. Koulun-
13849: oppilaitokset sijaitsevat kaukana. Sievin kunnassa käynnin keskeyttämisiäkin olisi vähemmän.
13850: ei ole mitään keskiasteen kouluja. Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
13851: Sieviläisiä opiskelijoita on eri lukioissa luku- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13852: vuonna 1983-84 80, jotka jakautuvat neljän sen,
13853: naapurikunnan Kannuksen, Nivalan, Toholam-
13854: min ja Ylivieskan lukioiden kesken. Matkaa näi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lu-
13855: hin lukioihin on kunnan keskustasta 23-30 km. kion perustamiseksi Sievin kuntaan
13856: Pisimmät matkat yksityisillä oppilailla ovat 1. 8.1984 alkaen.
13857:
13858: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13859:
13860: Riitta Jouppila Martti Tiuri Sakari Valli
13861: Mauno Manninen Iiro Viinanen Lauri Impiö
13862: Riitta Uosukainen Eva-Riitta Siitonen Juhani Alaranta
13863: 356 1984 vp.
13864:
13865: Toivomusaloite n:o 321
13866:
13867:
13868:
13869:
13870: Jouppila ym.: Musiikinopettajien koulutuksen aloittamisesta Oulun
13871: konservatoriossa
13872:
13873:
13874: Eduskunnalle
13875:
13876: Pohjois-Suomen kouluissa on pulaa pätev1sta rajaksi 31.12.1985, jolloin Oulussa vuonna 1984
13877: musiikinopettajista. Tämän epäkohdan korjaami- alkava koulutus ei ehdi toteutua. Asetusta tulisi
13878: seksi olisi musiikinopettajien koulutusta annetta- muuttaa 4 §:n osalta siten, että jälkimmäinen
13879: va Oulussa. Oulun lääninhallitus on tehnyt päivämäärä muutetaan muotoon: 31 päivään jou-
13880: 2.9.1982 opetusministeriölle aloitteen, jossa esi- lukuuta 1987.
13881: tettiin musiikinopettajien koulutuksen aloitta- Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
13882: mista Oulussa Sibelius-Akatemian, Oulun kon- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13883: servatorion ja Oulun yliopiston yhteistyönä. Ou- sen,
13884: lun kaupunki sekä Sibelius-Akatemia ovat myös
13885: suhtautuneet myönteisesti hankkeeseen. ettå' hallitus ryhtyisi kiireellistin toi-
13886: Asetus 314/25.3.1983 musiikinopettajan tut- menpiteistin musiikinopettajan tutkin-
13887: kintoon johtavien opintojen väliaikaisesta järjes- toon johtavien opintojen väliaikaisesta
13888: tämisestä Sibelius-Akatemiassa antaisi mahdol- järjestämisestä annetun asetuksen 4 §:n
13889: lisuuden esitetyn koulutuksen aloittamiseen myös muuttamiseksi min, että musiikinopetta-
13890: Oulussa. Asetuksen 4 § asettaa koulutuksen taka- jien koulutus voitaisiin aloittaa Oulussa.
13891:
13892: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13893:
13894: Riitta Jouppila Martti Tiuri Sakari Valli
13895: Mauno Manninen Eva-Riitta Siitonen Lauri Impiö
13896: Riitta Uosukainen Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Alaranta
13897: 1984 vp. 357
13898:
13899: Toivomusaloite n:o 322
13900:
13901:
13902:
13903:
13904: Kalliomäki ym.: Urheilulukiojärjestelmän luomisesta erityislahjak-
13905: kaille nuorille
13906:
13907:
13908: Eduskunnalle
13909:
13910: Kilpa- ja erityisesti huippu-urheilussa saavutet- Suomessa ehdotetun muotoista lukio-opetusta
13911: tu menestys vaatii sitä tavoittelevalta nuorelta on tähän mennessä toteutettu neljässä taideaine-
13912: paitsi harrastukseensa liittyvää poikkeuksellista painotteisessa lukiossa eri puolilla maata koke-
13913: synnynnäistä lahjakkuutta myös vuosi vuodelta musten ollessa erittäin myönteisiä ainakin koulu-
13914: yhä vaativampaa ja suunnitelmallisempaa val- jen itsensä antaman informaation mukaan, mut-
13915: mentautumista. ta myös yleisempienkin arviointien perusteella.
13916: Kansainvälisesti menestyneimmissä maissa sekä On selvästi todettavissa, että huomattava
13917: idässä että lännessä tämä tosiasia on huomioitu enemmistö suomalaisista toivoo maan urheilijoil-
13918: luomalla urheilullisesti lahjakkaille lapsille ja ta hyvää kansainvälistä menestystä sekä myös
13919: nuorille oma koulutusjärjestelmänsä, joka antaa seuraa kiinnostuneesti kilpa- ja huippu-urheilua.
13920: mahdollisuuden täysipainoiseen valmentautumi- Voidaan jopa sanoa, että kansalaiset edellyttä-
13921: seen koulunkäynnin tai opiskelun ohessa. vät maan edustusurheilijoilta vähintään kohtuul-
13922: Urheiluperinteistä rikkaassa maassamme ei tä- lista kansainvälistä menestystä.
13923: hän mennessä ole vastaaviin toimenpiteisiin ryh- Nykyaikaisen koulutuksen opiskelutahti sekä
13924: dytty siitäkään huolimatta, että alan asiantuntija- kilpa- ja huippu-urheilun intensiivinen valmen-
13925: elinten hyvin yhtenäisen kannan mukaan kysei- tautuminen asettavat yhä useammin liikunnalli-
13926: sen kaltaiset erillisratkaisut ovat jo lähitulevaisuu- sesti lahjakkaan nuoren joko-tai vaihtoehdon
13927: dessa välttämättömiä urheilijoidemme kilpailu- eteen.
13928: kykyisyyden takaamiseksi. Paitsi myöhemmässä opiskeluvaiheessa näkyy
13929: Tämän suuntaineo kannanotto on luettavissa tämä erityisesti nykyisessä kurssimuotoisessa lu-
13930: mm. kouluhallituksen 2 3. 11. 1982 asettaman työ- kio-opiskelussa.
13931: ryhmän muistiosta, joka valmistui 19.12.1983. Edellä mainitsemillamme perusteilla ja viitaten
13932: Kyseinen muistio sisältää kannanoton urheilulu- erityisesti urheilulukioiden perustamista tutki-
13933: kioiden petustamistarpeesta maahamme ja lukui- neen työryhmän muistioon ehdotamme kunni-
13934: sista asiaan liittyvistä muista seikoista. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13935: Mainittakoon, että mm. Ruotsissa on jo melko sen,
13936: pitkäikäinen ja laaja kokemus edellä mainitun
13937: toimikunnan kannanoton mukaisesta urheilulu- että hallitus ryhtyisi ktireellistin toi-
13938: kiotoiminnasta. Tulokset Ruotsissa ovat olleet menpiteistin sellaisen urhetlulukiojärjes-
13939: myönteisiä, mistä urheilullisena osoituksena voi- telmän luomiseksi maahan, joka antaisi
13940: daan pitää esimerkiksi maan olympiajoukkueen liikunnallisesti erityislahjakketfle nuonlle
13941: koostumusta Sarajevossa. Valtaosa joukkueen ur- mahdollisuuden täysipainoisesti kehittyä
13942: heilijoista on nimittäin aikanaan kuulunut urhei- harrastuksessaan vaativan opiskelutyön
13943: lulukiojärjestelmän piiriin. ohessa.
13944:
13945: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13946:
13947: Antti Kalliomäki Jouko Tuovinen Timo Roos
13948: 358 1984 vp.
13949:
13950: Toivomusaloite n:o 323
13951:
13952:
13953:
13954:
13955: Kalliomäki ym.: Liikuntalain valtionosuusjärjestelmän kehittämi-
13956: sestä
13957:
13958:
13959: Eduskunnalle
13960:
13961: Eduskunnan aikanaan päättäessä liikuntalaista ta on ollut käytännön liikuntatoimen kärsimi-
13962: se lain perusteluissa toi kantanaan esille, että lain nen. On ilmeistä, että suomalaisen urheilutoi-
13963: edellyttämän valtionosuuden kunnille tulisi jo minnan peruspilari, urheiluseuratoiminta, ei ole
13964: ensimmäisenä voimassaolovuotena olla keskimää- saanut liikuntalaista odotetun kaltaista vahvistus-
13965: rin 10 markkaa asukasta kohti. Tämä oli myös ta toiminnalleen. Voidaan sanoa, että lain kirjain
13966: asiaa valmistelleen komitean kanta. Rahan arvon on ainakin tältä osin jäänyt pääosin kuolleeksi.
13967: muuttuminen huomioiden tulisi vastaavasti mi-
13968: toitetun valtionavun olla tällä hetkellä lähes 20 Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
13969: markkaa. Tosiasiassa liikuntalain mukainen val- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
13970: tionapu kunnille on kuitenkin kuluvana vuonna vomuksen,
13971: vain noin 8,5 markkaa asukasta kohti. Merkille
13972: pantavaa on myös se, että joissakin tapauksissa että hallitus ryhtyisi kiireelliszi"n toi-
13973: kuntatasolla on mahdollinen valtionavun lisäys menpiteisiin liikuntalain mukaisen kun-
13974: aiheuttanut vastaavan vähennyksen kunnan tien valtionosuuden saattamiseksi lain
13975: omassa panoksessa liikuntatoimensa kehittämi- mitoituksen tarkoittamatie tasolle sekä
13976: seen. valtionosuuden kanavaimiseksi entistä
13977: Vääjäämätön seuraus lain mitoituksen ja siihen merkittävämmin vapaaehtoisen urhezlu-
13978: suunnatun taloudellisen panostuksen epäsuhdas- seuratoiminnan pziriin.
13979:
13980: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13981:
13982: Antti Kalliomäki Martti Lähdesmäki Timo Roos
13983: Aarno von Bell Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Elo
13984: 1984 vp. 359
13985:
13986: Toivomusaloite n:o 324
13987:
13988:
13989:
13990:
13991: Kalliomäki: Uudenmaan läänin liikuntapaikkojen lisäämisestä
13992:
13993:
13994: Eduskunnalle
13995:
13996: Urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen Joinakin vuosina on läänin osuudesta siirretty
13997: osoitetuista määrärahoista jaetaan avustusta ja varoja myös valtakunnallisia tarpeita palveleviin
13998: halpakorkoista lainaa liikuntapaikkojen sekä nii- hankkeisiin, kuten esimerkiksi maailmanmesta-
13999: hin liittyvien vapaa-aikatilojen rakentamisesta, ruuskisojen kilpailupaikkoihin. Näihin tarkoituk-
14000: hankkimisesta ja varustamisesta aiheutuviin pe- siin on voinut mennä jopa valtaosa läänin vuotui-
14001: rustamiskustannuksiin. sesta kiintiöstä.
14002: Uudenmaan läänin liikuntapaikkasuunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
14003: maa valmisteltaessa runsaat viisi vuotta sitten eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14004: muodostui opetusministeriön läänille myöntämä
14005: osuus näistä avustuksista ja lainoista noin 20 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14006: prosentiksi. menpiteiszin Uudenmaan läänin osuuden
14007: lzikuntapaikkojen perustamiskustannus-
14008: Muutama vuosi myöhemmin ministeriön hy- ten valtionavuista ja lainoista saattami-
14009: väksyessä valtakunnallisen liikuntapaikkasuunni- seksi oikeudenmukaiseen suhteeseen
14010: telman laski läänin osuus 18 prosenttiin. Tämän väestön määrään ja liikuntapaikkojen tar-
14011: jälkeen on kyseinen osuus pudonnut lisää noin peeseen nähden, ja
14012: 15 prosentin tasolle vuotuisia jakopäätöksiä teh- valtakunnalliszin liikuntatarpeisiin
14013: täessä. osoitettujen määrärahojen myöntämiseksi
14014: Asukasta kohti myönnetty liikuntapaikkara- kokonaan Uudenmaan läänin kiintiön ul-
14015: kentamisen valtion tuki Uudellamaalla on tähän kopuolelta.
14016: mennessä ollut huomattavasti muiden läänien
14017: saaman tuen alapuolella.
14018: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14019:
14020: Antti Kalliomäki
14021: 360 1984 vp.
14022:
14023: Toivomusaloite n:o 325
14024:
14025:
14026:
14027:
14028: Kalliomäki ym.: Vapaa-aikatilojen yhteiskäytön tehostamisesta
14029:
14030:
14031: Eduskunnalle
14032:
14033: Kansalaisten käytössä oleva vapaa-aika lisään- hentuneista valtionapusäännöksistä, mutta myös
14034: tyy jatkuvasti. Paine kokonaistyöajan lyhentämi- osittain vanhentuneista asenteista.
14035: seksi viittaa siihen, että merkittävä vapaa-ajan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
14036: lisääntymisprosessi käynnistyy jo tällä vuosikym- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14037: menellä. Tämä kehityssuunta ja jo tälläkin het- sen,
14038: kellä nähtävissä olevat paikallisesti, alueellisesti ja
14039: valtakunnallisesti liian yksipuoliset sekä heikosti
14040: koordinoidut vapaa-ajan palvelut ja vaihtoehdot että hallitus ryhtyisi kiireellz'sesti toi-
14041: vaativat myös valtiovallalta tilanteen huomioi- menpiteisiin sellaisen sekä hallinnollisen
14042: mista ja sen mukaisia toimenpiteitä. että valtionapusäännösmenettelyn kehit-
14043: Ehkä selkeimmin nähtävissä olevat puutteet tå'miseksi, joka takaisi lzi"kunta-, kult-
14044: valtiovallan ja kuntien toimissa kyseisellä sektoril- tuuri-, vapaa-aika- ja opetustzlojen jous-
14045: la ilmenevät rakennusinvestoinneissa. tavan ja monipuolisen yhteiskäytön alu-
14046: Erityisesti liikunta- ja kulttuuritilojen sekä eelliset ja paikalliset sekä myös valtakun-
14047: muiden vapaa-aikatilojen ja opetustilojen yhteis- nalliset olosuhteet ja tarpeet huomioi-
14048: käyttöä rajoittaa usein epätarkoituksenmukainen den.
14049: rakentaminen, joka suurelta osin johtunee van-
14050:
14051: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14052:
14053: Antti Kalliomäki Aarno von Bell Pirjo Ala-Kapee
14054: Tuulikki Hämäläinen Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
14055: Mikko Elo
14056: 1984 vp. 361
14057:
14058: Toivomusaloite n:o 326
14059:
14060:
14061:
14062:
14063: H. Kemppainen ym.: Sotkamon lukion muuttamisesta hiihtolu-
14064: kiaksi
14065:
14066:
14067: Eduskunnalle
14068:
14069: Sotkamon lukio on toiminut menestyksekkääs- nimeämiseksi erityislukioksi, hiihtolukioksi.
14070: ti urheilupainotteisena lukiona. Sotkamossa on Hiihtolukion lajeina tulisivat olemaan murto-
14071: lukion suorittanut tai lukiota käymässä oppilaita maahiihto, yhdistetty, mäenlasku, ampumahiih-
14072: paitsi Sotkamosta ja Kainuusta, myös koko maas- to ja hiihtosuunnistus.
14073: ta. Liikuntalukion kehittämiseksi on kunnassa jo Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
14074: tehty huomattavaa työtä mm. oppilasasuntoloita kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14075: rakentamalla. Myös Vuokatin urheiluopistolla,
14076: joka on hiihtoliiton päävalmennus- ja koulutus-
14077: keskus, on tehty merkittävää työtä, jotta hiihto- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14078: lukiotoiminnalle syntyisi mahdollisimman hyvät Sotkamon lukion nimeämiseksi hiihtolu-
14079: edellytykset. Uusien koululakien mukaan toimin- kioksi.
14080: ta ei voi jatkua, ellei tehdä päätöstä lukion
14081:
14082: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14083:
14084: Hannu Kemppainen Sakari Valli Arvo Kemppainen
14085: Aarno von Bell
14086: 362 1984 vp.
14087:
14088: Toivomusaloite n:o 327
14089:
14090:
14091:
14092:
14093: Kettunen ym.: Seppälän maatalousoppilaitoksen toimintaedellytys-
14094: ten parantamisesta Kajaanissa
14095:
14096:
14097: Eduskunnalle
14098:
14099: Maatalouden kehittyessä ja nuorien uusien Viimeinen ammattikasvatushallituksen rahoi-
14100: viljelijöiden tullessa vanhempiensa tilalle tilojen tusluettelo ei kuitenkaan tätä Seppälän oppilai-
14101: hoitoon koulutuksen osuus on jatkuvasti entistä toksen ja koulutilan tarvetta huomioi vaan siinä
14102: tärkeämpi. ilmoitetut markkamäärät ovat auttamattomasti
14103: Eri puolilla maatamme koulutuksesta vastaavat liian pieniä.
14104: ammattikasvatushallituksen alaiset maataloudel- Koska asia on kiireellinen ja vakava, ehdotam-
14105: liset oppilaitokset. me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
14106: Kainuun alueen maataloudellisesta koulutuk- vomuksen,
14107: sesta vastaa Seppälän maatalousoppilaitos Kajaa-
14108: nin kaupungissa. ettii hallitus ryhtyisi ktireellisesti toi-
14109: Seppälän maatalousoppilaitoksella on mm. tie- mtin toimintaedellytysten parantamiseksi
14110: työstä ja tieoikaisusta johtuva pikainen rahantar- S~ppiiliin maatalousoppzlaitokse/la Kajaa-
14111: ve uusien oppilasasuntoloiden ja myös opetusti- nzssa.
14112: lojen rakentamiseksi.
14113:
14114: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
14115:
14116: Pentti Kettunen Aarno von Bell Hannu Kemppainen
14117: J. Juhani Kortesalmi Arvo Kemppainen Sakari Valli
14118: 1984 vp. 363
14119:
14120: Toivomusaloite n:o 328
14121:
14122:
14123:
14124:
14125: Kietäväinen ym.: Lukion perustamisesta HartoJaan
14126:
14127:
14128: Eduskunnalle
14129:
14130: Hartolan kunta on jo usean vuoden ajan va. Lukion saaminen Hanoiaan tehostaisi nykyis-
14131: pyrkinyt saamaan lukiota alueelleen. Kunnassa ten koulutilojen käyttöä. Toiminta yläasteen
14132: on tällä hetkellä 4 500 asukasta. Lukuvuonna kanssa samoissa tiloissa mahdollistaisi yhteisten
14133: 1983184 hanoialaisia kävi muualla sijaitsevissa opettajien käytön. Uusia lukion omia virkoja
14134: lukioissa 95 oppilasta, joista valtaosa Joutsassa tarvittaisiin näin ollen vain n. 3 kpl.
14135: {81 oppilasta). HartoJasta on lukioihin hakeutu- Pertunmaan kunta on ilmoittanut tukevansa
14136: nut vuosittain n. 40 % ikäluokasta. Koulumat- Hartolan kunnan lukiohanketta. Lukion toteu-
14137: kat vaikeuttavat huomattavasti hanoialaisten duttua HartoJaan sitä todennäköisesti käyttäisivät
14138: nuorten lukionkäyntimahdollisuuksia. myös Pertunmaan kunnan läntisten osien nuoret.
14139: Lukion saanti ei aiheuta Hartolassa uusien
14140: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
14141: koulutilojen rakentamistarvetta. Tarvittavat kou-
14142: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14143: lutilat on järjestettävissä ala-asteen ja ylästeen
14144: koulujen toimipaikkojen vaihdolla, jonka jälkeen
14145: yläaste ja lukio voisivat toimia samoissa tiloissa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lu-
14146: Tällöin tosin tarvitaan jossain määrin kunnostus- kion perustamiseksi Hartolan kuntaan.
14147: ja muutostöitä, jotka olisi muutoinkin suoritetta-
14148:
14149: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14150:
14151: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen
14152: Pentti Skön Olavi Ronkainen
14153: 364 1984 vp.
14154:
14155: Toivomusaloite n:o 329
14156:
14157:
14158:
14159:
14160: Kietäväinen ym.: Lukion perustamisesta Joroisiin
14161:
14162:
14163: Eduskunnalle
14164:
14165: Joroisten kunta on eräs niistä harvoista yli yläasteen tilat eivät kuitenkaan riitä sekä lukiolle
14166: 6 000 asukkaan kunnista, joissa ei ole omaa että yläasteelle, vaan lukiota varten jouduttaisiin
14167: lukiota. Lukuvuonna 1983-84 joroislaisia lukio- rakentamaan kaiken kaikkiaan n. 300 m 2 :n lisäti-
14168: laisia kävi eri lukioissa yhteensä 13 3 oppilasta. lat. Joroisten kunnanvaltuusto on tehnyt peri-
14169: Joroisten kunnan asukasluku on laskenut 1950- aatepäätöksen, että kunta rakentaa lukiota varten
14170: luvulta lähtien aina vuoteen 1977 saakka, minkä tarvittavat lisätilat. Lukion toiminnan käynnistä-
14171: jälkeen väestön määrä on lisääntynyt koko ajan mistä on omiaan helpottamaan myös mahdolli-
14172: ollen 1.1.82 6 294. suus käyttää samoja opettajia peruskoulun yläas-
14173: Lukion puuttuminen kunnasta aiheuttaa run- teen kanssa. Omia virkoja Joroisten lukioon tar-
14174: saasti ongelmia erityisesti joroislaisille nuorille. vittaisiin 2-3 kpl.
14175: Esimerkiksi Tahkorannan, Kolman, Kiekan, Sa-
14176: vuniemen ja Katajamäen kylien nuorilla ei ole Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
14177: edes teoreettisia mahdollisuuksia koulunkäyntiin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14178: kotoa käsin. Myös muista kunnan osista kulkuyh-
14179: teydet muilla paikkakunnilla sijaitseviin lukioi-
14180: hin ovat ongelmalliset. Vaikeat koulumatkat ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 3-
14181: omiaan vähentämään halukkuutta hakeutua lu- vuotisen, päiväkouluna toimivan keski-
14182: kiokoulutukseen. koulun tai peruskoulun oppimäärän suo-
14183: Lukio voitaisiin aloittaa 1-luokkaisena yläas- rittamiseen pohjautuvan lukion perusta-
14184: teen tiloissa. Täydessä laajuudessaan nykyiset miseksi joroisiin 1984 lukien.
14185:
14186: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14187:
14188: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Pentti Skön
14189: Olavi Ronkainen
14190: 1984 vp. 365
14191:
14192: Toivomusaloite n:o 330
14193:
14194:
14195:
14196:
14197: Kietäväinen ym.: Yli neljä vuotta opiskelleiden opiskelijoiden
14198: opintorahan perusosan korottamisesta
14199:
14200:
14201: Eduskunnalle
14202:
14203: Opiskeluajan myötä opiskelijan opintolainan hön ja näin pitkittää opiskeluaikaansa. Tilannet-
14204: korkokustannukset aiheuttavat opiskelijoille suu- ta ei voida valtiontaloudenkaan kannalta pitää
14205: ria taloudellisia vaikeuksia. Keskimääräinen suotavana, maksaahan jokainen opiskelijapaikka
14206: opintolaina neljä vuotta korkeakoulussa opiskel- useita kymmeniä tuhansia markkoja vuosittain
14207: leella oli opintovuonna 1982-83 n. 19 000 yhteiskunnalle.
14208: markkaa, josta aiheutuvat korkomenot olivat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
14209: noin 750 markkaa vuosittain. Opintorahan pe- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14210: rusosa on nykyisin 1 650 markkaa.
14211: Kasvava korkotaakka yhdessä iän myötä kasva- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin yli
14212: van koulutustason kanssa johtaa usein tilantee- neljä vuotta opiskelleiden opintorahan
14213: seen, jossa opiskelijan on pakko mennä ansiotyö- perusosan korottamiseksi.
14214:
14215: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14216:
14217: Timo Kietäväinen Aarno von Bell Tytti Isohookana-Asunmaa
14218: Esko Aho Jouko Skinnari Olavi Ronkainen
14219: Mauri Pekkarinen Sinikka Hurskainen Arja Alho
14220: Eeva Turunen
14221: 366 1984 vp.
14222:
14223: Toivomusaloite n:o 331
14224:
14225:
14226:
14227:
14228: Knuuttila ym.: Maatalousoppilaitoksen perustamisesta Keuruulie
14229:
14230:
14231: Eduskunnalle
14232:
14233: Keski-Suomen läänissä on suhteellisesti toiseksi tykset mainitun koulutuksen järjestämiseen. Ko-
14234: vähiten ammatillisen koulutuksen aloituspaikko- ko Keski-Suomen läänissäkin on maatalouden
14235: ja vuoden 1981 ammatillisia oppilaitoksia koske- koulutuspaikkoja suhteellisesti vähemmän kuin
14236: van virallisen tilaston mukaan. Muun muassa naapurilääneissä. Keski-Suomen lääninhallitus ja
14237: tähän perustuen on ammattikasvatushallitus läänin keskiasteen suunnittelulautakunta ovat yk-
14238: 23.6.1983 päättänyt esittää perustettavaksi muun simielisesti esittäneet maatalousoppilaitoksen pe-
14239: muassa Keuruun maatalousoppilaitoksen. rustamista myös Keuruulle.
14240: Muutenkin Keurusseudulla on vähän ammatil-
14241: Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
14242: lista koulutusta ja Keuruun sekä Multian nuoret
14243: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14244: joutuvat hakemaan ammattikoulupalveluja Hä-
14245: sen,
14246: meen läänin puolelta Mäntästä ja Vinoilta sekä
14247: Vaasan läänin puolelta Ähtäristä. Tasapuolisuu-
14248: den vuoksi on perusteltua, että vastavuoroisesti että hallitus ryhtyisi kzi"reellisesti toi-
14249: maatalousopetusta tarjottaisiin naapuriläänien lä- menpiteisiin maatalousoppzlaitoksen pe-
14250: hikunnille Keuruulla, jossa, niin kuin ammatti- rustamiseksi Keski-Suomen lääniin Keu-
14251: kasvatushallituskin toteaa, on erinomaiset edelly- ruun kuntaan.
14252:
14253: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14254:
14255: Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
14256: Inger Hirvelä Paavo Vesterinen Tuula Paavilainen
14257: Pekka Leppänen Juhani Surakka Helena Pesola
14258: 1984 vp. 367
14259:
14260: Toivomusaloite n:o 332
14261:
14262:
14263:
14264:
14265: Knuuttila ym.: Maamiesseurojen, pienviljelijäin yhdistysten ja osas-
14266: tojen sekä raittiusseurojen talojen korjaamisesta
14267:
14268:
14269: Eduskunnalle
14270:
14271: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1984 Esitetty määräraha on tarpeeseen nähden liian
14272: tulo- ja menoarvioksi on varattu 1,6 milj. mk pieni. Onhan maassamme noin 500 tällaista
14273: maamiesseurojen, pienviljelijäin yhdistysten ja taloa, joiden kunnostus olisi tarpeen.
14274: osastojen sekä raittiusseurojen talojen korjaustöi-
14275: tä varten. Määräraha on tarkoitettu myös sellais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
14276: ten talojen korjauksiin, jotka nämä järjestöt oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14277: omistavat yhdessä muiden yhteisöjen kanssa. sen,
14278: Valtionavustus näiden talojen korjaamiseen on
14279: välttämätöntä, koska talojen kunnostus on mo- että hallitus ryhtyzsi toimenpztezszzn
14280: nessa tapauksessa muuten mahdotonta. Kuiten- maamiesseurojen, pienviljelijäin yhdistys-
14281: kin talot ovat kylien elinvoimaisuuden kannalta ten ja osastojen, työväentalojen sekä rait-
14282: tärkeitä. tiusseurojen talojen korjaamzseksi.
14283:
14284: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14285:
14286: Sakari Knuuttila Anna-Liisa Jokinen Anna-Kaarina Louvo
14287: Esko Almgren Boris Renlund Hannele Pokka
14288: Martti Lähdesmäki
14289:
14290:
14291:
14292:
14293: 25 4284001987
14294: 368 1984 vp.
14295:
14296: Toivomusaloite n:o 333
14297:
14298:
14299:
14300:
14301: Komsi ym.: Opintorahan maksatusjärjestelmän muuttamisesta
14302:
14303:
14304: Eduskunnalle
14305:
14306: Syksyllä 1983 viivästyivät opintotukipäätökset Tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan hyväk-
14307: kohtuuttomasti. Tästä aiheutui monille opiskeli- syttäväksi toivomuksen,
14308: joille suuria taloudellisia ja jopa mielenterveydel-
14309: lisiä ongelmia. Suunnitelmallinen rahainkäyttö että hallitus ryhtyisi toimenpttetszzn
14310: oli mahdottomuus tilanteessa, jossa opintotuki ei opintotukiasetuksen 287172 23 §:n
14311: tullut ajoissa. Erityisesti tämä koskee opintoraha- muuttamiseksi kuulumaan: Lukukaudek-
14312: muotoista tukea, jota syksyn ajalta on moni si tarkoitettu opintoraha voidaan suorit-
14313: joutunut odottamaan aina kuluvan vuoden hel- taa kerralla ja se on suon'tettava sinä
14314: mikuun alkuun saakka. lukukautena, jolle se on tarkoitettu.
14315:
14316: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14317:
14318: Ville Komsi Kalle Könkkölä
14319: 1984 vp. 369
14320:
14321: Toivomusaloite n:o 334
14322:
14323:
14324:
14325:
14326: Koskinen ym.: Orimattilan kotitalousopiston rakennushankkeiden
14327: toteuttamisesta
14328:
14329:
14330: Eduskunnalle
14331:
14332: Orimattilan kotitalousopiston laajennus ja kar- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14333: jarakennuksen rakentaminen odottavat edelleen sen,
14334: toteuttamistaan. Alueen etu vaatii hankkeiden
14335: nopeaa käynnistämistä. että hallitus ryhtyisi tozmenpztezsttn
14336: Orimattz/an kotitalousopiston ja karjara-
14337: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- kennuksen rakentamisen aloittamiseksi.
14338:
14339: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14340:
14341: Helvi Koskinen Mikko Vainio Reijo Enävaara
14342: 370 1984 vp.
14343:
14344: Toivomusaloite n:o 335
14345:
14346:
14347:
14348:
14349: Kärhä ym.: Suomen kansainvälisen harjoittelijavaihdon lisäämisestä
14350:
14351:
14352: Eduskunnalle
14353:
14354: Suomen kaltaiselle pienelle maalle ja omaa riittävästi huomiota. Varojen puutteessa ulko-
14355: kieltään puhuvalle kansalle on erittäin tärkeätä, maista harjoittelua on jouduttu jopa supistamaan
14356: että pystymme kansainväliseen kanssakäymiseen entisestään ja sen seurauksena 3 000 harjoittelu-
14357: muiden maiden ja kansojen kesken. Tulevaisuu- paikan hakijasta on kolmannes jäänyt ilman
14358: den kehitystä ajatellen ovat monipuolinen kieli- kansainvälistä harjoittelua.
14359: taito, hyvät kansainväliset kontaktit ja ulkomai- Tämä on puute, joka saattaa myöhemmin
14360: sen tiedon saanti kansamme olemassaololle elin- muodostua jarruksi suomalaisen tiedon ja taidon
14361: ehto. kehittämisessä ja sen markkinoimisessa ja vaikut-
14362: Kansainvälinen harjoittelijavaihto avaa suoma- taa koko yhteiskuntamme hyvinvointiin.
14363: laisille nuorille tilaisuuden kielitaidon paranta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14364: miseen, ulkomaisen tiedon ja taidon oppimiseen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14365: ja kansainvälisten yhteyksien solmimiseen. Siksi sen,
14366: kansainvälinen harjoittelijavaihto olisi pyrittävä
14367: pitämään ajan vaatimusten tasalla sekä harjoit- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
14368: telupaikkojen määrän että muiden resurssien Suomen kansainvälisen harjoittelijavaih-
14369: osalta. don lisäämiseksi sekä" har.foittelijapaikko-
14370: Valitettavasti Suomen kansainvälisen harjoit- .fen määrän että laadun .fa monipuolisuu-
14371: telijavälityksen toimivuuteen ei ole kiinnitetty den osalta.
14372:
14373: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
14374:
14375: Lea Kärhä Kaarina Dromberg
14376: Martti Tiuri Sirpa Pietikäinen
14377: 1984 vp. 371
14378:
14379: Toivomusaloite n:o 336
14380:
14381:
14382:
14383:
14384: Lahti-Nuuttila ym.: Teatterikorkeakoulun sijoittamisesta Tampe-
14385: reelle
14386:
14387:
14388: Eduskunnalle
14389:
14390: Teatteritoiminnalla on maassamme ollut mer- tuen suhteellisen vähäistä opiskelijamäärää kohti
14391: kittävä asema paikallisessa kulttuuritoiminnassa tarvitaan huomattava määrä erilaisia opetusvirko-
14392: jo tämän vuosisadan alkupuolelta lähtien. Teat- ja. Suurin puute korkeakoulussa on tällä hetkellä
14393: terilaitos on jatkuvasti laajentunut. Erityisesti professorin viroista, joita ei ole saatu valtion tulo-
14394: 1970-luvulla ja nyt kulumassa olevalla vuosikym- ja menoarvioissa perustettua läheskään korkea-
14395: menellä ammattiteatterit ovat saaneet ajanmu- koulun tarvetta vastaavasti. Hyväksyessään val-
14396: kaisia toimitiloja itselleen useilla eri paikkakun- tion vuoden 1984 tulo- ja menoarvion eduskunta
14397: nilla. Samalla koulutettujen näyttelijöiden, oh- kiinnittikin tähän seikkaan huomiota ja edellytti
14398: jaajien, dramaturgien ja teatteriteknillisen henki- hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin näytelmien
14399: lökunnan tarve on jatkuvasti kasvanut. Erityisesti ohjauksen opetuksen tehostamiseksi.
14400: maakunnallisissa teattereissa, joita on kaavailtu Teatterikorkeakoulu on joutunut toimimaan
14401: alueteattereiksi, koulutetun henkilöstön vajaus toistaiseksi täysin puutteellisissa toimitiloissa.
14402: aiheuttaa vaikeuksia toiminnalle ja taiteelliselle Koko 1970-luvun on pyritty ratkaisemaan kor-
14403: kehittämiselle. keakoulun tilakysymystä tarpeita vastaavalla ta-
14404: Maamme teatterikoulutuksesta on huolehtinut valla. Teatterikorkeakoululle oli suunniteltu tar-
14405: viime vuosikymmenen loppupuolelle saakka Suo- koituksenmukaiset tilat Pasila-projektin yhtey-
14406: men teatterikoulu ja ruotsinkielinen teatterikou- destä yhdessä taideteollisen korkeakoulun ja Suo-
14407: lu, jotka ovat toimineet Helsingissä. Ammatti- men elokuva-arkiston kanssa. Tästä yhteisprojek-
14408: näyttelijöiden koulutusta on annettu vuodesta tista jouduttiin kuitenkin luopumaan taloudelli-
14409: 1969 alkaen myös Tampereen yliopiston ammat- sista syistä vuonna 1983. Taideteollinen korkea-
14410: tinäyttelijäkursseilla. Merkittävänä edistysaskelee- koulu on saamassa väliaikaiset toimitilat Arabian
14411: na on pidettävä 26.1.1979 teatterikorkeakoulusta tehdaskiinteistöstä Helsingistä ja Suomen elo-
14412: annettua lakia, jolla järjestettiin maamme teatte- kuva-arkistolle sekä teatterikorkeakoululle ollaan
14413: rikoulutus uudelleen. Myös teatteri taiteenalana parhaillaan etsimässä uutta tilaratkaisua. Taide-
14414: oli näin saanut oman taidekorkeakoulunsa, kuten teollinen korkeakoulu tulee saamaan pysyvät toi-
14415: musiikki, kuvataide ja taideteollisuus jo huomat- mitilat 1990-luvulla Pasilasta, mutta muut lai-
14416: tavasti aikaisemmin. Lain 1 §:n mukaan teatteri- tokset on sijoitettava erikseen osoitettaviin tiloi-
14417: korkeakoulun tehtävänä on antaa tiedollista ja hin. Opetusministeriö on asettanut työryhmät
14418: käytännöllistä teatteritaiteen sekä siihen liittyvien valmistelemaan tilaratkaisuja Suomen elokuva-
14419: ammattialojen ylintä opetusta, harjoittaa alan arkiston ja teatterikorkeakoulun osalta.
14420: kokeilutoimintaa ja tutkimusta sekä opetukseen Elokuussa 1983 Tampereen kaupunki esitti
14421: liittyvää teatteritoimintaa ja muutenkin edistää opetusministeriölle, valtiovarainministeriölle sekä
14422: teatteritaiteen kehitystä. Korkeakoulussa on eril- teatterikorkeakoululle tilojen osoittamista kor-
14423: linen ruotsinkielinen koulutusyksikkö. Lisäksi keakoulun käyttöön Tampereelta. Tätä esitystä
14424: korkeakoulussa toimii koulutuskeskus, jossa voi- on myöhemmin täydennetty ja tarkistettu tilojen
14425: daan antaa muutakin kuin korkeakoulutasoista osalta ja kaupunki on myös tarjoutunut lahjoitta-
14426: opetusta. maan korkeakoululle kaksi professuuria edellyt-
14427: Eduskunta edellytti lakia säätäessään, että kor- täen, että korkeakoulu sijoitetaan Tampereelle.
14428: keakouluun perustetaan riittävästi korkeakoulun Pääosiltaan korkeakoululle olisi osoitettavissa tilat
14429: tehtävän toteuttamisen edellyttämiä opetusvirko- Tampereen työväentalosta, jossa nykyisin toimii
14430: ja ja -toimia. Teatterikoulutuksen luonteesta joh- Tampereen Työväen Teatteri. Tämä laitos tulee
14431: 372 1984 vp. - TA n:o 336
14432:
14433: siirtymaan vuoden 1985 syksyllä uusiin toimm- heksyä ei voida myöskään Tampereella jo toimi-
14434: loihin, joita rakennetaan parhaillaan nykyisten vien lukuisten kulttuurilaitosten ja kaupungissa
14435: toimitilojen viereen. Tampereen työväentalosta tapahtuvan vilkkaan kulttuurilaitosrakentamisen
14436: vapautuu teatterin käytöstä noin 2 500 m 2 tiloja myönteisiä vaikutuksia teatterialan koulutuksen
14437: mukaanlukien teatterin nykyinen päänäyttämö toimintaedellytyksiin. Kun lisäsi otetaan huo-
14438: lämpiöineen, katsomoineen, sosiaalitiloineen, va- mioon maassamme viime vuosina tapahtuneen
14439: rastoineen, tekniikkoineen ym. Vastaavasti sa- korkeamman asteen koulutuksen alueellisen laa-
14440: masta talosta on osoitettavissa tarkoitukseen so- jentamisen myönteiset vaikutukset koko maan
14441: veltuvia tiloja siten, että korkeakoulun tarvitse- kulttuurielämän kannalta, voidaan teatterikor-
14442: mista tiloista yhteensä n. 5 000 h-m 2 sijoittuisi keakoulun siirtämistä Tampereelle pitää mielek-
14443: samaan taloon. käänä myös aluepoliittisessa mielessä.
14444: Lisäksi Tampereen Työväen Teatterin uusi pää- On selvää, että korkeakoulun sijoittaminen
14445: näyttämö, joka on esitettyjen tilojen välittömässä Tampereelle aiheuttaa alkuvaiheessa hankaluuk-
14446: yhteydessä tarjoaa mahdollisuudet yhteiskäyttöön sia korkeakoulun henkilökunnalle. Tässä suhtees-
14447: lähinnä teknisten tilojen ja henkilökunnan ruo- sa on edellytettävä, että muun muassa Tampe-
14448: kalan osalta. Muun muassa lavasteet voidaan reen kaupunki voisi helpottaa henkilökunnan
14449: valmistaa uuden päänäyttämön lavastevalmista- sijoittumista kaupunkiin, kuten se on tehnyt
14450: mossa ja siirtää joustavasti teatterikorkeakoulun vastaavissa tilanteissa aikaisemminkin. Myös kor-
14451: näyttämöille. keakoulun ruotsinkielisen opetuksen järjestely
14452: Lisätiloiksi on Tampereen kaupunki ehdotta- edellyttää selvittelyä, samoin kuin korkeakoulun
14453: nut muun muassa Tampereen yliopiston yhtey- yhteydet muihin taidekorkeakouluihin.
14454: dessä olevaa opetusteatteria, joka lisätiloineen on Olennaisimpina teatterikorkeakoulun toimin-
14455: yhteensä 1 090 m 2 • Kaiken kaikkiaan Tampereen nan onnistumisen kannalta voidaan kuitenkin
14456: kaupungin tilatarjous käsittää yhteensä 6 655m 2 • pitää seuraavia näkökohtia:
14457: Sitä laadittaessa on mahdollisimman tarkoin py- 1) Koululla tulee olla toiminnallisesti hyvät ja
14458: ritty seuraamaan korkeakoulun huonetilaohjel- tarkoituksenmukaiset tilat, joissa opetusta voi-
14459: maa ja nähdäksemme tämän huonetilaohjelman daan antaa tavoitteiden mukaisesti.
14460: toteuttaminen Tampereella onnistuu varsin hy- 2) Koululla tulee olla pätevät opettajat ja
14461: vin. Tehtyä tarjousta voidaan vielä kehittää kes- muuta henkilökuntaa riittävästi, jotta opetusta-
14462: kittämällä toimintoja entistä enemmän yhden voitteet voidaan saavuttaa.
14463: toimintapisteen ympärille.
14464: 3) Koululla tulee olla riittävät yhteydet siihen
14465: Tampereella laadittu alustava kustannusarvio alaan, johon oppilaita koulutetaan.
14466: tarjottujen tilojen korjauskustannuksiksi päätyy
14467: 16,5 miljoonaan markkaan. Tilojen hankkimisen 4) Koululla tulee olla yhteyksiä sekä muihin
14468: osalta valtiolle ei aiheutuisi perustamiskustan- taidekorkeakouluihin että muuhun korkeakou-
14469: nuksia, koska ne voidaan vuokrausjärjestelyllä luopetukseen, jotta koulu voisi käyttää hyödyk-
14470: kuolettaa valtiontalouden kannalta varsin edulli- seen tarpeellisessa määrin koulun toimialaa sivua-
14471: sesti pitkän ajan kuluessa. vaa opetus- ja tutkimustoimintaa.
14472: Vaihtoehtona teatterikorkeakoulun Tampereel- 5) Korkeakoululla tulee olla työrauha toteut-
14473: le sijoittamiselle on vastaavan tilan löytäminen taa toimintojaan ilman jatkuvia häiriötekijöitä.
14474: Helsingistä jostakin vanhasta kiinteistöstä. Julki- 6) Koululla tulee olla riittävä virikeympäristö,
14475: suudessa tähän mennessä esitetyt helsinkiläiset jotta se voisi saada vaikutteita myös ympäröivästä
14476: vaihtoehdot eivät kuitenkaan pysty kilpailemaan yhteiskunnasta ja sen todellisuudesta.
14477: tilaratkaisun toimivuudessa ja taloudellisuudessa Mielestämme Tampere teatterikorkeakoulun
14478: Tampereen kanssa. sijoituspaikkakuntana täyttää edellä esitetyt kri-
14479: Teatterikorkeakoulun sijoituskysymystä julki- teerit erittäin hyvin tai vähintäänkin riittävässä
14480: suudessa pohdittaessa on usein pidetty pääkau- määrin. Valtioneuvoston onkin syytä ryhtyä toi-
14481: punkiseudun kulttuuri-ilmaston läheisyyttä vält- menpiteisiin teatterikorkeakoulusta 26.1.1979
14482: tämättömänä edellytyksenä korkeatasoisen teatte- annetun lain toisen pykälän muuttamiseksi kuu-
14483: rikoulutuksen järjestämiselle. Tähän voidaan to- lumaan seuraavasti: ''Korkeakoulun kotipaikka
14484: deta, että Tampereella on jo vuosia koulutettu on Tampereen kaupunki. Tarvittaessa voidaan
14485: korkeatasoisia näyttelijöitä, joiden sijoittuminen korkeakoulun laitoksia sijoittaa muillekin paikka-
14486: on lisäksi aluepoliittisessa mielessä ollut mielek- kunnille. "
14487: käämpää kuin Helsingistä valmistuneiden. Vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14488: 1984 vp. - TA n:o 336 373
14489:
14490: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- ttfakysymys ratkaistaan korkeakoulun ko-
14491: sen, tipazkkana Tampereen kaupunki.
14492:
14493: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14494: menpiteisiin, joilla teattenkorkeakoulun
14495:
14496: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14497:
14498: Pentti Lahti-Nuuttila Lea Mäkipää Reijo Lindroos
14499: Marjatta Väänänen Heikki Riihijärvi Paula Eenilä
14500: Matti Maijala Anssi Joutsenlahti Martti Ratu
14501: Sampsa Aaltio Jouko Tuovinen Urho Pohto
14502: Timo Roos Mikko Rönnholm Reino Jyrkilä
14503: Markus Aaltonen Mauri Pekkarinen Saara Mikkola
14504: Anna-Liisa Piipari Kari Urpilainen Mauno Manninen
14505: Pekka Starast Martti Lähdesmäki Tapio Holvitie
14506: Mikko Elo Jukka Mikkola Sirkka-Liisa Anttila
14507: Jouko Skinnari Jorma Rantanen Pertti Paasio
14508: Sakari Knuuttila Jussi Ranta Mikko Vainio
14509: Risto Ahonen Riitta Jouppila Seppo Tikka
14510: Aimo Ajo Matti Kuusio Hannu Tenhiälä
14511: Vieno Eklund Marja-Liisa Tykkyläinen Sirpa Pietikäinen
14512: Lea Savolainen Kerttu Törnqvist Iiro Viinanen
14513: Kari Rajamäki Tuula Paavilainen Jukka Vihriälä
14514: Kimmo Sasi Pertti Hietala Aapo Saari
14515: Tuulikki Petäjäniemi Sinikka Hurskainen Timo Kietäväinen
14516: Helena Pesola Aarno von Bell Mats Nyby
14517: Maija Rajantie
14518: 374 1984 vp.
14519:
14520: Toivomusaloite n:o 337
14521:
14522:
14523:
14524:
14525: P. Leppänen ym.: Suolahden Telakkakadun koulun laajennuksesta
14526:
14527:
14528: Eduskunnalle
14529:
14530: Suolahden kaupungin Telakkakadun koulun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
14531: laajennuksen kustannusarvio on 8,8 milj. mk. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14532: Hanke sisältyy kouluhallituksen hyväksymään oh-
14533: jelmaan vuodelle 1986. Hankkeen todennäköi-
14534: että hallitus ottaisi valtion vuoden
14535: nen toteuttamisaika on vuonna 1987-1988.
14536: 1985 työohjelmaan Suolahden kaupun-
14537: Luonnospiirustukset ovat valmiina ja huonetila-
14538: gin Telakkakadun koulun laajennuksen.
14539: ohjelma sekä piirustukset parhaillaan kouluhalli-
14540: tuksen hyväksyttävinä.
14541:
14542: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14543:
14544: Pekka Leppänen Juhani Surakka Tuula Paavilainen
14545: Helena Pesola Inger Hirvelä Paavo Vesterinen
14546: 1984 vp. 375
14547:
14548: Toivomusaloite n:o 338
14549:
14550:
14551:
14552:
14553: P. Leppänen ym.: Karstulan pääkirjaston rakentamisesta
14554:
14555:
14556: Eduskunnalle
14557:
14558: Karstulan kunnassa peruskorjataan parhaillaan Pääkirjaston hyväksytyn toteuttamisohjelman
14559: kirkonkylän koulukeskusta ja rakennetaan yläas- mukaiset rakentamiskustannukset ovat n. 2,5
14560: teen yhteyteen tulevaa liikuntahallia. Näiden mmk ja pinta-ala n. 530 m 2 .
14561: töiden yhteinen kustannusarvio on yli 13 mmk.
14562: Karstulan kunta on sekä pääkirjaston suunnit-
14563: Kiinteänä osana koulukeskuksen käynnissä ole-
14564: telun että rakentamisen osalta lähtenyt siitä, että
14565: vaan saneeraukseen liittyy uusien tilojen saami-
14566: rakennustyö käynnistyy syksyn 1984 aikana.
14567: nen kunnan pääkirjastolle. Kunnan pääkirjasto
14568: toimii tällä hetkellä hyvin pienissä ja epäkäytän- Pääkirjaston rakentamisen myös lääninhalli-
14569: nöllisissä tiloissa koulukeskuksessa ala-asteen tuksen ja kouluhallituksen toteamaan tarpeelli-
14570: koulurakennuksessa. Koulukeskuksen peruskor- suuteen, koulukeskuksen saneerauksen loppuun-
14571: jauksen yhteydessä nykyiset kirjastotilat muute- saattamiseen, valtioneuvoston Suomenselän alu-
14572: taan kouluhallituksen 23.6.1982 hyväksymän to- een kehittämisestä antamaan periaatepäätökseen
14573: teuttamisohjelman mukaisesti koulukäyttöön. ja muuhun yllä mainittuun viitaten me ehdo-
14574: Peruskorjauksen loppuun saattaminen edellyttää- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
14575: kin, että kirjastolle rakennetaan sitä ennen uudet toivomuksen,
14576: tilat.
14577: Keski-Suomen lääninhallitus on omalta osal-
14578: että hallitus ryhtyisi toimiin, että Kars-
14579: taan katsonut Karstulan pääkirjaston v. 1984
14580: tulan kunnan pääkirjaston rakentamiseen
14581: lupahakemusten osalta kiireellisimmäksi ja aset-
14582: myönnetään rakennuslupa ja tarvittava
14583: tanut sen ensimmäiselle tilalle koko läänin hank-
14584: rahoitus valtion vuoden 1984 tulo- ja
14585: keista. Kouluhallituksen lausunnossa opetusmi-
14586: menoarvioon varatuista määrärahoista.
14587: nisteriölle kirjastojen rahoittamisjärjestykseksi
14588: Karstula on koko maassa viidennellä sijalla.
14589:
14590: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14591:
14592: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Paavo Vesterinen
14593: 376 1984 vp.
14594:
14595: Toivomusaloite n:o 339
14596:
14597:
14598:
14599:
14600: P. Leppänen ym.: Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen rakentami-
14601: sesta
14602:
14603:
14604: Eduskunnalle
14605:
14606: Pihtiputaan maatalousoppilaitokselle valtio- milj. mk ja kunnan osuus 7 milj. mk. Maanhan-
14607: neuvosto antoi perustamisluvan 21.7. 1983. kinnan tulee tapahtua vuonna 1984 ja rakenta-
14608: Sen mukaan toiminta alkaisi 1.8.1986. Toi- misen vuosina 1985-1986.
14609: minnan käynnistäminen edellyttää, että opetus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
14610: ministeriölle myönnetään määrärahat maanhan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14611: kinnan ja rehtorin palkkauksen valtionosuuksiin
14612: jo ennen tmmmnan alkamista, viimeistään että hallitus ottaisi valtion vuoden
14613: 1.1.1986 alkaen. 1985 työohjelmaan Pihtiputaan maata-
14614: Hankkeen suunnittelu on alkamassa. Kustan- lousoppzlaitoksen rakentamisen.
14615: nusarvio on 16 milj. mk, josta valtion osuus on 9
14616:
14617: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14618:
14619: Pekka Leppänen Juhani Surakka Paavo Vesterinen
14620: Tuula Paavilainen Inger Hirvelä
14621: 1984 vp. 377
14622:
14623: Toivomusaloite n:o 340
14624:
14625:
14626:
14627:
14628: Liedes ym.: Ammattikoulujen opettajien täydennyskoulutuksen
14629: aloittamisesta Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulussa
14630:
14631:
14632: Eduskunnalle
14633:
14634: Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu on lisäkustannuksia. Opettajakoulutuksen muut jär-
14635: esittänyt ammattikoulujen opettajien täydennys- jestelytehtävät voidaan hoitaa nykyisen organisaa-
14636: koulutuksen toteuttamista Oulussa. Ammattikas- tion puitteissa.
14637: vatushallitus teki v. 1981 päätöksen täydennys- Keskiasteen koulunuudistus ja kehittyvä tek-
14638: koulutuksen hajauttamisesta Hämeenlinnaan, Jy- nologia vaativat opettajien jatkuvaa täydennys-
14639: väskylään ja Ouluun. Oulussa koulutuksen järjes- koulutusta. Ammattikoulutuksen kehittäminen
14640: täminen on suunniteltu tapahtuvaksi yhteistyös- on tärkeä koko yhteiskunnan sekä erityisesti Poh-
14641: sä mm. Oulun yliopiston kanssa. jois-Suomen kehittämisen kannalta.
14642: Oulun koulutuskeskus palvelisi koulutuksesta
14643: riippuen sekä Pohjois-Suomen että koko maan Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
14644: ammattikoulujen opettajia. Opetuksen järjestä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14645: miseen Oulussa on jo valmiit tilat ja kokemusta sen,
14646: täydennyskoulutukseen. Kesällä v. 1982 Oulussa
14647: sai täydennyskoulutusta 300 ammattikoulun että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14648: opettajaa eri puolilta Suomea. Koulutuksen jär- menpiteisiin ammattikoulujen opettaji"en
14649: jestämistä varten tarvittaisiin suunnittelijan ja täydennyskoulutuksen aloittamiseksi
14650: suunnittelusihteerin toimet. Työtilat ja koulutus- Pohjois -Pohjanmaan keskusammattzkou-
14651: välineet ovat jo olemassa, joten niistä ei aiheudu lussa Oulussa.
14652:
14653: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14654:
14655: Pentti Liedes Esko-Juhani Tennilä
14656: Vappu Säilynoja
14657: 378 1984 vp.
14658:
14659: Toivomusaloite n:o 341
14660:
14661:
14662:
14663:
14664: Louvo ym.: Mekatrooiikan opetussuunnan perustamisesta Kymen
14665: lääniin
14666:
14667:
14668: Eduskunnalle
14669:
14670: Viime vuosien teknillinen kehitys on kaikilla ennestään olevan suurteollisuuden lisäksi, pttalsl
14671: aloilla ollut voimakasta. Siihen on eräänä merkit- esimerkiksi Kotkan teknilliseen oppilaitokseen
14672: tävänä tekijänä vaikuttanut mikropiirielektrooii- perustaa uusi mekatroniikan opintosuunta sekä
14673: kan ja puolijohdetekniikan hämmästyttävät saa- insinööri- että teknikkokoulutukseen pohjakou-
14674: vutukset. Näitä tuloksia on nopeasti sovellettu lutuksena ylioppilastutkinto tai sähkö- tai kone-
14675: prosessi- ja koneautomaatiossa, informaatiotek- alan ammattikoulututkinto. Opintosuunnan teh-
14676: niikassa, energian tuotanto- ja jakelujärjestelmis- tävänä olisi kouluttaa asiantuntijoita huolehti-
14677: sä, graafisessa teollisuudessa jne., kun on kehitet- maan uutta teknologiaa hyödyntävien yritysten
14678: ty uusia laitteita ja järjestelmiä, joissa mekaaniset johdosta, laitesuunnittelusta, työnjohdosta,
14679: ja sähköiset toiminnot on osittain tai kokonaan h~oltopalveluista sekä myynnistä ja markkiooin-
14680: korvattu mikroprosessoreilla ja digitaalielektronii- msta.
14681: kalla. Kotkan teknillisellä oppilaitoksella on jo nyt
14682: Laitekehitystyössä on jouduttu yhdistelemään opetuksen tarvitsema peruslaitteisto, koska siellä
14683: hienomekaniikan, tietokonetekniikan, sähkötek- on ainoana oppilaitoksena maassamme sekä mit-
14684: niikan, puolijohde-elektroniikan sekä mittaus- ja taus- ja säätötekniikan että tietokonetekniikan
14685: säätötekoiikan tietoja. Ongelmaksi on muodostu- opintosuunnat. Niinpä opetuksen kustannukset-
14686: nut, ettei nimenomaan tälle alalle, mekaniikan kaan eivät juuri lisääntyisi, koska olisi mahdollis-
14687: ja elektroniikan yhdistelytehtäviio, ole vielä tällä ta vastaavasti vähentää uuden opintosuunnan
14688: hetkellä Suomessa koulutettu työvoimaa. Koska myötä Kotkan teknillisessä oppilaitoksessa tapah-
14689: tällaista uutta teknologiaa käyttävän toiminnan tuvaa koneinsinööri- ja konetekoikkokoulutusta.
14690: edelleen laajeneminen on odotettavissa ja koska
14691: se on työvaltaista, voidaan olla varmoja alan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14692: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14693: koulutustarpeen jatkuvasta kasvamisesta. Kan-
14694: sen,
14695: sainvälisen kilpailukykymme säilyttämiseksi ja
14696: työllisyyden parantamiseksi olisikin kiireesti aloi-
14697: tettava juuri tällaisen monipuolisen uuden tek- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
14698: nologian hyväksikäyttöön koulutettujen insinöö- teisiin kansainvälisen kzlpai/ukykymme ja
14699: rien ja teknikoiden koulutusohjelma ennen kaik- työ/lisyytemme parantamiseksi uuden
14700: kea Kymen läänissä, joka useita vuosia on ollut teknologian käyttöä edistävän mekanii-
14701: muuttotappiolääni ja viime vuonna oli peräti kan ja elektroniikan yhdistävän mekatro-
14702: ainoa lääni maassamme, jossa väkiluku väheni. mikan opintosuunnan perustamiseksi Ky-
14703: Niinpä juuri Kymen lääniin, joka välttämättä men lääniin, esimerkiksi Kotkan tekml/i-
14704: tarvitsee elinkeinorakenteensa monipuolistami- seen opptlaitokseen.
14705: seksi pientä ja keskisuurta yritystoimintaa siellä
14706:
14707: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14708:
14709: Anna-Kaarina Louvo Aino Pohjanoksa Saara Mikkola
14710: Liisa Hilpelä Heikki Järvenpää Riitta Uosukainen
14711: Jussi Ranta Martti Tiuri Heikki Kokko
14712: 1984 vp. 379
14713:
14714: Toivomusaloite n:o 342
14715:
14716:
14717:
14718:
14719: Moisander ym.: Ammatillisten ja teknillisten oppilaitosten kirjasto-
14720: jen kehittämisestä
14721:
14722:
14723: Eduskunnalle
14724:
14725: Ajanmukaisen oppimateriaalin saaminen ja yl- gelma on kärjistynyt myös siksi, että joko kirjas-
14726: läpitäminen on erityisesti viime vuosina korostu- tojen täydellinen puuttuminen tai lainattavien
14727: nut kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Syynä niteiden vähäinen, jopa olematon määrä, pakot-
14728: on ennenkaikkea ollut teknologian nopea uudis- tavat opiskelijat usein kalliidenkin kirjojen han-
14729: tuminen ja sen seurauksena tiedon entistä no- kintaan tai vähintäänkin vaikeuttavat ja hidasta-
14730: peampi vanhentuminen. vat opiskelua.
14731: Erityisesti tämä ongelma korostuu tekniikan Ammatillisten oppilaitosten kirjastotoimintaa
14732: alalla, jossa tiedon kasvuvauhti on monia muita ei opetushallinnon taholta koordinoida, joten
14733: tieteen aloja nopeampi ja jossa oppikirjojen ohel- resurssien käytön suunnittelu on puutteellista ja
14734: la normeilla ja standardeilla on opetuksen kan- resurssien käyttö usein epätarkoituksenmukaista.
14735: nalta keskeinen merkitys. Tällä hetkellä maamme Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14736: teknillisistä oppilaitoksista 113 on ilman omaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14737: kirjastoa ja useissa oppilaitoksissa on kirjastojen
14738: aukioloaikoja jouduttu määrärahojen puutteessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin,
14739: lyhentämään. jotta ammatillisten oppzfaitosten kirjasto-
14740: Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ovat toimintaa ryhdyttäisiin kehittämään opis-
14741: viime vuosina jatkuvasti joutuneet alentamaan kelijoiden tarpeita vastaavaksi ja että" tek-
14742: elintasoaan. Opintotuen reaaliarvo on viimeisen nzflisten oppzfaitosten kirjastojen resurssi-
14743: kymmenen vuoden aikana laskenut selvästi. On- ongelmat selvitettäisiin.
14744:
14745: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
14746:
14747: Erkki Moisander Jouni J. Särkijärvi Kaarina Dromberg
14748: Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa Lea Kärhä
14749: Tuulikki Petäjäniemi Iiro Viinanen
14750: 380 1984 vp.
14751:
14752: Toivomusaloite n:o 343
14753:
14754:
14755:
14756:
14757: Muroma ym.: Geriatrian professorin virkojen perustamisesta lääke-
14758: tieteellisiin tiedekuntiin
14759:
14760:
14761: Eduskunnalle
14762:
14763: Vanhusten osuus maamme väestöstä on viime lutuksessakin. Geriatrian erikoisalan kehittämi-
14764: vuosina jatkuvasti kasvanut. Yli 65-vuotiaita on sessä on myönteisiä kansantaloudellisia tuloksia
14765: jo nyt 10 % väestöstä ja vanhusten osuus kasvaa ja inhimillisen hoidon kannalta myönteisiä koke-
14766: edelleen 1980-luvulla. Helsingissä vanhusten muksia yli 30 vuoden ajalta. Esimerkiksi Englan-
14767: osuus on vielä keskimääräistä suurempi. nissa sairaansijatarve vanhusten kohdalla on vain
14768: !kääntymisen myötä voimavarat vähenevät ja noin 113 siitä, mikä se on Pohjoismaissa.
14769: kunto heikkenee. Vanhuuteen liittyvät monet On ilmeistä, että geriatrian erikoisalan asian-
14770: samanaikaiset sairaudet kuten sydämen toimin- tuntemuksen kasvun ansiosta pystytään sairaudet
14771: nanvajaus, sokeritauti, verisuonten kalkkeutumi- toteamaan ja hoitamaan jo varhaisvaiheessa. Täl-
14772: nen, nivelkulumat ja virtsatietulehdukset. Myös löin ehkäistään vaikeiden ja palautumattomien
14773: psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat vähenevät, ja komplikaatioiden syntyminen.
14774: mielenterveyteen kohdistuva rasitus kasvaa.
14775: Tämä osaltaan johtaa vanhusten sairaalahoidon
14776: Monesti on vaikea erottaa erilaiset sairaustilat
14777: tarpeen myöhentymiseen ja vähentymiseen. Näin
14778: normaaliin vanhenemiseen kuuluvista ilmiöistä.
14779: aikaansaadaan huomattavia kansantaloudellisia
14780: Vanhuksilla sairausoireet, niiden vaatima tutki-
14781: säästöjä ja edistetään myös ikääntyneen väestön-
14782: mus ja hoito ovat ratkaisevasti erilaiset kuin
14783: osan elämän inhimillisyyttä ja mielekkyyttä.
14784: muilla ikäryhmillä. Esimerkiksi vanhuksen ma-
14785: sennus- ja sekavuustila saattaa olla varoitus uh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14786: kaavasta fyysisestä sairaudesta. Hoidon viivästy- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14787: minen tällaisessa tilanteessa johtaa monesti pa- muksen,
14788: lautumattomiin vaurioihin.
14789: Vanhusten hoidon tason turvaaminen ja kehit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ge-
14790: täminen edellyttävät geriatrian erikoisalan asian- riatrian professuurin aikaansaamiseksi
14791: tuntemusta niin lääkäri- kuin erikoislääkärikou- maamme lääketieteellisiin tiedekuntiin.
14792:
14793: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14794:
14795: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen
14796: Hannele Pokka Lea Kärhä
14797: 1984 vp. 381
14798:
14799: Toivomusaloite n:o 344
14800:
14801:
14802:
14803:
14804: Mäkipää ym.: Työllisyyskoulutuksen laajentamisesta korkeakou-
14805: luissa
14806:
14807:
14808: Eduskunnalle
14809:
14810: Korkeakouluissa annettava työllisyyskoulutus että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
14811: on osoittautunut onnistuneeksi toimenpiteeksi. korkeakoulujen kanssa yhteistyössä annet-
14812: Tätä toimintaa olisi edelleen tehostettava. tavan työllisyyskoulutuksen laajentami-
14813: seksi.
14814: Edellä esitetyn petusteella ehdotamme edus-
14815: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14816:
14817: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14818:
14819: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
14820: Reijo Enävaara Helvi Koskinen Pentti Kettunen
14821: 382 1984 vp.
14822:
14823: Toivomusaloite n:o 345
14824:
14825:
14826:
14827:
14828: Mäkipää ym.: Kihniön kotiteollisuuskoulun laajentamisesta ja sa-
14829: neeraamisesta
14830:
14831:
14832: Eduskunnalle
14833:
14834: Kihniön kotiteollisuuskoulu tmmu nykyisin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
14835: hyvin ahtaissa ja puutteellisissa oloissa. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14836: sen,
14837: Koulussa on tällä hetkellä n. 80 oppilasta sekä
14838: Kihniöstä että ympäri Suomea.
14839: että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
14840: Ammattikasvatushallitukselle on tehty esitys Kihniön kotiteollisuuskoulun laajentami-
14841: turkisalan työntekijäin koulutuksen aloittamises- seksi ja vanhojen tilojen saneeraamiseksi.
14842: ta koulussa.
14843:
14844: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14845:
14846: Lea Mäkipää Pentti Skön Vieno Eklund
14847: Mikko Vainio Pentti Kettunen
14848: 1984 vp. 383
14849:
14850: Toivomusaloite n:o 346
14851:
14852:
14853:
14854:
14855: Männistö ym.: Materiaalitalouden opetuslinjan aloittamisesta Kuo-
14856: pion kauppaoppilaitoksessa
14857:
14858:
14859: Eduskunnalle
14860:
14861: Yksi totmtnta, jolla voidaan tasoittaa hitaan tuotantoon, toimintojen kehittämiseen ja palkka-
14862: taloudellisen kasvun aiheuttamia puutteita ja tason parantamiseen, joita kaikkia tarvitaan kipe-
14863: estää kohtuuton tuhlaus on säästäminen. Entistä ästi myös Itä-Suomessa.
14864: enemmän on kiinnitettävä huomiota erilaisten Kuopion läänissä on suhteessa muuhun maa-
14865: materiaalien tarkituksenmukaiseen ja taloudelli- han liian vähän ammatillisia opiskelupaikkoja
14866: seen käyttöön, kuljetukseen ja varastoimiin ja yleensä ja erityisesti ylioppilaille on niukasti ja
14867: opeteltava sen vaatimia hankintoja ja kulutustot- vain vähän vaihtoehtoja antavasti koulutuspaik-
14868: tumuksia. Koulutus on tässäkin asiassa avainsa- koja.Tästäkin syystä tulisi Kuopion kauppaoppi-
14869: na. laitoksessa aloittaa ylioppilaspohjainen materiaa-
14870: Materiaalitalouden linjoja on ollut vuodesta litalouden opetus mahdollisimman pikaisesti.
14871: 1974 alkaen neljässä kauppaoppilaitoksessa, jois- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14872: ta ei yksikään ole toiminut Itä-Suomessa tai edes kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14873: sisämaassa. Kuitenkin samat tarpeet eräiltä osin
14874: korostuneemminkin ovat Itä-Suomessa kuin
14875: muuallakin saada taloudellisten materiaalitoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
14876: mintojen hyöty kaupan, teollisuuden, palvelujen jotta Kuopion kauppaoppzlaitoksessa
14877: ja hallinnon käyttöön. On laskettu, että materi- aloitettaiszin mahdollisimman pian yliop-
14878: aalitoimintojen osuus tuotteiden hinnassa nousee pzlaspohjainen matenaalitalouden ope-
14879: yli puolen. Taloudellisuuden löytäminen tällä tuslin;a.
14880: alueella antaisi edellytyksiä kilpailukykyiseen
14881:
14882: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14883:
14884: Lauha Männistö Katri-Helena Eskelinen Marja-Liisa Tykkyläinen
14885:
14886:
14887:
14888:
14889: 26 428400 198 7
14890: 384 1984 rd.
14891:
14892: Hemställningsmotion nr 347
14893:
14894:
14895:
14896:
14897: Nordman m.fl.: Om statligt räntestöd under studerandes moders-
14898: kapsledighet
14899:
14900:
14901: Till Riksdagen
14902:
14903: Barnfamiljernas ekonomiska situation är kärv. inkomster oftast ses som tillfälliga och höjer
14904: 1 synnerhet gäller detta unga familjer med små därmed inte moderskapspenningen.
14905: barn. För studerande är situationen ännu svårare Studerande som avtjänar sin värnplikt är nu-
14906: än för förvärvsarbetande föräldrar. Studerandenas mera befriade från att betala räntor på sina
14907: krav har varit lågt prioriterade i samhällspoliti- studielån under värnpliktstiden. På motsvarande
14908: ken. sätt borde staten stå för räntorna för studerande
14909: Största delen av vårdartillägget utbetalas i som erhåller moderskapspenning.
14910: form av lån. 1 lån erhålls för det första barnet Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
14911: 2 400, för det andra 3 000 och för det tredje dertecknade vördsamt att riksdagen ville besluta
14912: 3 720 mark i året mot 900 mark i studiepenning hemställa,
14913: per barn.
14914: Principen om att studerande skall uppföda och att regeringen måtte vidta åtgärder för
14915: försörja sina barn med lån är fel. Det borde vara att ändra lagen om studiestöd så att
14916: naturligt att försörjartillägget ges som direkt staten står för räntekostnaderna under
14917: bidrag. den tzd studerande åtnjuter moderskaps-
14918: Studerande föräldrar erhåller även vanligen penning och anslår medel för en kraftig
14919: den lägsta moderskapspenningen, eftersom deras förhöjning av /örsörjarpenningen.
14920:
14921: Helsingfors den 9 februari 1984
14922:
14923: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Jotta Zilliacus
14924: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert Ole Norrback
14925: Gunnar Jansson
14926: 1984 vp. 385
14927:
14928: Toivomusaloite n:o 347 Suomennos
14929:
14930:
14931:
14932:
14933: Nordman ym.: Valtion korkotuesta opiskelijaäidin äitiysloman
14934: aikana
14935:
14936:
14937: Eduskunnalle
14938:
14939: Lapsiperheiden taloudellinen asema on kireä. pidetään useimmiten tilapäisinä eivätkä ne näin
14940: Tämä koskee erityisesti nuoria perheitä, joilla on ollen korota äitiysrahaa.
14941: pieniä lapsia. Tilanne on opiskelijoiden kohdalla Asevelvollisuuttaan suorittavat opiskelijat on
14942: vielä vaikeampi kuin ansiotyössä olevien vanhem- nyttemmin vapautettu maksamasta opintolaino-
14943: pien. Opiskelijoiden vaatimuksia on huomatta- jensa korkoja asevelvollisuusaikanaan. Valtion tu-
14944: vasti aliarvioitu yhteiskuntapolitiikassa. lisi vastaavasti menetellä niiden opiskelijoiden
14945: Suurin osa huoltajalisästä maksetaan lainan kohdalla, jotka saavat äitiysrahaa.
14946: muodossa. Lainana saadaan ensimmäisestä lap- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
14947: sesta 2 400, toisesta 3 000 ja kolmannesta 3 750 oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14948: markkaa vuodessa sekä vastaavasti opintorahana sen,
14949: 900 mk lasta kohden.
14950: Periaate, että opiskelijan täytyy kasvattaa ja että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
14951: huoltaa lapsensa lainan turvin, on väärä. Tulisi opintotukzlain muuttamiseksi siten, että
14952: olla luonnollista, että huoltajalisä annetaan suo- valtio vastaa korkokustannuksista sinä ai-
14953: rana avustuksena. kana kun opiskelzj'a nauttii äitiysrahaa ja
14954: Opiskelevat vanhemmat saavat tavallisesti myöntäå' varoja huoltajanrahan tuntuvak-
14955: myös alimman äitiysrahan, koska heidän tulojaan si korottamiseksi.
14956:
14957: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14958:
14959: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
14960: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert Ole Norrback
14961: Gunnar Jansson
14962: 386 1984 rd.
14963:
14964: Hemställningsmotion nr 348
14965:
14966:
14967:
14968:
14969: Nordman m.fl.: Om inrättande av ett idrottscentrum vid Vörå
14970: Folkhögskola-Breidablick
14971:
14972:
14973: Tili Riksdagen
14974:
14975: Undervisningsministeriet har i februari 1983 nor, idrottspoliklinik och internat vid skolan. För
14976: beslutat att utreda möjligheterna att grunda en byggande av en idrottshall, ca 800 m 2 stor, har
14977: ny typ av skolnings- och träningscentra iJoensuu, undervisningsministeriet 361 000 mark i statsun-
14978: Haukipudas och Kokemäki. derstöd. Kommunens idrottsanläggningar för
14979: Beslutet bygger på Statens idrottsråds förslag sommar- och vintersport ligger i närheten. Norr-
14980: tili komplettering av idrottsinstituten i landet. valla rehabiliteringsanstalt finns i anslutning tili
14981: Enligt motiveringarna är det nuvarande nätet skolan. Ett inriktat idrottsgymnasium verkar i
14982: av idrottsinstitut tillräckligt, men regionala syn- Vörå. En arbetsgrupp i skolstyrelsen föreslår att
14983: punkter talar för komplettering med kurs- och ett idrottsgymnasium grundas i Vörå.
14984: träningscentra. Statens idrottsråd har i ett ut- Anläggningarna i Vörå uppfyller förmodligen
14985: låtande tili undervisningsministeriet understrukit kraven för ett sådant tränings- och skolningscen-
14986: att skolningstjänsterna i svenska Österbotten bör trum, som idrottsrådet och undervisningsminis-
14987: utvecklas. I området bor 100 000 svenskspråkiga. teriet avser, utan ytterligare investeringar. God-
14988: Detta regionala tomrum har inte beaktats av kännande av Norvalla-anläggningarna som ett
14989: undervisningsministeriet. slags '' ersättande idrottsinstitut'' skulie stärka
14990: För närvarande bedriver Vörå Folkhögskola- skolans ställning som utbildare av idrottsfolk.
14991: Breidablick (populärt kaliad Norrvalia idrotts- På grund av ovanstående föreslås vördsamt att
14992: folkhögskola) en sådan verksamhet som planeras riksdagen ville hemställa,
14993: för ovan nämnda skolnings- och träningscentra.
14994: Skolan i Vörå utbildar bl.a. idrottsledare. Norr- att regeringen i skyndsam ordning ut-
14995: valia-anläggningarna används intensivt som ersät- reder möjligheterna att inrätta ett stats-
14996: tande idrottsinstitut, som inte erhålier statsstöd. stött idrottscentrum vid Vörå Folk-
14997: Förutom undervisnings- och träningsutrymmen högskola-Breidablick.
14998: finns simhall, krafthali, träningsplan, motionsba-
14999:
15000: Helsingfors den 9 februari 1984
15001:
15002: Håkan Nordman Boris Renlund Ole Norrback
15003: Gunnar Jansson
15004: 1984 vp. 387
15005:
15006: Toivomusaloite n:o 348 Suomennos
15007:
15008:
15009:
15010:
15011: Nordman ym.: Urheilukeskuksen perustamisesta Vörå Folkhög-
15012: skola-Breidablick -nimisen laitoksen yhteyteen
15013:
15014:
15015: Eduskunnalle
15016:
15017: Opetusministeriö on vuoden 1983 helmikuussa luklinikka ja asuntokoulu. Opetusministeriö on
15018: päättänyt selvittää mahdollisuudet uudentyyppi- mröntänyt valtionapuna 361 000 markkaan. 800
15019: sen koulutus- ja harjoittelukeskuksen perustami- m :n suuruisen urheiluhallin rakentamiseksi.
15020: seksi Joensuuhun, Haukipuraalle ja Kokemäelle. Kunnan kesä- ja talviurheilua varten tarkoitetut
15021: Päätös perustuu Valtion urheiluneuvoston ehdo- urheilulaitokset sijaitsevat lähellä. Norrvallan
15022: tukseen maamme urheiluneuvoston ehdotukseen kuntouttamislaitos on koulun yhteydessä. Vöyris-
15023: maamme uheiluopistojen täydentämiseksi. sä toimii erikoistunut urheilulukio. Kouluhalli-
15024: Perusteluiden mukaan on urheilukeskusten ny- tuksen työryhmä ehdottaa urheilulukion perusta-
15025: kyinen verkko riittävä, mutta alueelliset näkö- mista Vöyriin.
15026: kohdat puhuvat kurssi- ja harjoittelukeskusten Vöyrin laitokset täyttävät luultavasti urheilu-
15027: täydentämisen puolesta. Valtion urheiluneuvosto neuvoston ja opetusministeriön tarkoittaman
15028: on opetusministeriölle antamassaan lausunnossa koulutus- ja harjoituskeskuksen vaatimukset il-
15029: painottanut ruotsinkielisen Pohjanmaan koulu- man lisäinvestointeja. Norrvallan laitosten hyväk-
15030: tuspalvelujen tarpeellisuutta. Alueella asuu syminen eräänlaisena ''korvaavana urheiluopisto-
15031: 100 000 ruotsinkielistä. Opetusministeriö ei ole na'' vahvistaisi koulun asemaa urheilijoiden kou-
15032: ottanut huomioon tätä alueellista tyhjiötä. luttajana.
15033: Tällä hetkellä harjoittaa Vörå Folkhögskola- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15034: Breidablick (kansanomaisesti sitä kutsutaan Norr- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15035: vallan urheilukorkeakouluksi) sellaista toimintaa, sen,
15036: jota on suunniteltu edellä mainituille koulutus-
15037: ja harjoituskeskuksille. Vöyrissä sijaitseva koulu että hallitus kiireellisesti selvittäisi
15038: kouluttaa mm. urheiluohjaajia. Norrvallan lai- mahdollisuudet valtion tukeman urhezlu-
15039: toksia käytetään tehokkaasti korvaavana urheilu- keskuksen perustamiseksi Vöyrin Folk-
15040: opistolla, joka ei saa valtionapua. Opetus- ja högskola-Breidablick -nimisen laitoksen
15041: harjoitustilojen lisäksi on koulun yhteydessä ui- yhteyteen.
15042: mahalli, harjoituskenttä, liikuntaratoja, urhei-
15043:
15044: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
15045:
15046: Håkan Nordman Boris Renlund Ole Norrback
15047: Gunnar Jansson
15048: 388 1984 vp.
15049:
15050: Toivomusaloite n:o 349
15051:
15052:
15053:
15054:
15055: Paasilinna ym.: Opiskelumahdollisuuksien järjestämisestä lukiossa
15056: ranskaa, saksaa tai venäjää A-kielenä lukeville
15057:
15058:
15059: Eduskunnalle
15060:
15061: Ranskan, saksan ja venäjän opiskelu A-kielenä mielipidemuokkaus tai kunnallinen' kieliohjelma
15062: ei ole maassamme yleistynyt kulttuuri- ja talous- ei pystyne ohjaamaan huoltajia sellaisiin valintoi-
15063: elämän edellyttämällä tavalla siitä huolimatta, hin, joita he objektiivisten kokemusten perus-
15064: että poliittiset päätöksentekijät, kouluviranomai- teella pitävät lapsilleen vahingollisina.
15065: set, kansalaisjärjestöt ja lukuisat muut tahot ovat Edellä selostetun ongelman ratkaisuksi on vält-
15066: toistuvasti kiinnittäneet asiaan vakavaa huo- tämätöntä, että jokaiselle A-ranskan, saksan tai
15067: miota. venäjän valinneelle oppilaalle taattaisiin lukion
15068: A-ranskan, saksan ja venäjänvähäisen valitsemi- aloituspaikka, mikäli hän saavuttaa yleisen jatko-
15069: sen syinä on pidetty lähinnä asenteellisia seikkoja opintokelpoisuuden. Onhan kaikkien näiden
15070: ja haja-asutuksesta sekä muuttoliikkeestä aiheu- maailmankielien yhteinen opiskelijamäärä en-
15071: tuvia järjestelyvaikeuksia. Näitä tekijöitä kenties simmäisenä kielenä nykyään vain 1, 5 prosentin
15072: vielä voimakkaampana ranskan, saksan ja venäjän luokkaa.
15073: valitsemista estävänä tekijänä on kiinnitettävä On luonnollisesti ennakoitavissa, että osa A-
15074: huomiota siihen, että "harvinaisen" kielen va- ranskaa, saksaa tai venäjää opiskelleista ylioppi-
15075: lin?eet .oppilaat joutuvat umpikujaan keskiasteen laista hakeutuu keskiasteeseen kuuluviin oppilai-
15076: opmno1ssaan. toksiin. Tällöin he ovat kuitenkin saavuttaneet
15077: Keskiasteen kehityslain perusteella jokainen vankan ja säilyvän kielitaidon, jonka pohjalta he
15078: ikäluokka pyritään jakamaan suunnilleen tasan kykenevät oma-aloitteisesti hankkimaan alansa
15079: lukion ja muiden keskiasteen oppilaitosten kes- erikoissanaston hallinnan.
15080: ken. Oppilasvirran ohjailussa ei toistaiseksi oteta A-ranskan, saksan ja venäjän kielten opiskeli-
15081: huomioon vähän valittujen kielten opiskelijoita. joiden jättäminen lukion aloituspaikkakiintiön
15082: Ns. pitkän ranskan, saksan ja venäjän opiskeli- ulkopuolelle ei nykyisin oppilasmäärin tule mer-
15083: joiden vähäinen määrä aiheuttaa sen, ettei am- kitsemään valtakunnallisten suunnitteluohjeiden
15084: matillisissa oppilaitoksissa voida edes teoriassa toteutumisen vinoutumaa. Sen sijaan lukiopai-
15085: järjestää heille mahdollisuuksia jatkaa peruskou- kan takaaminen voisi toimia ranskan, saksan ja
15086: lussa alkamansa pääkielen opiskelua. Täten 7 venäjän opiskelua lisäävänä tekijänä.
15087: vuoden kieltenopiskelu päätyy useiden oppilai- Aloitteen keskeisimpänä perusteena on kuiten-
15088: den kohdalla vakavaan turhautumiseen. kin se, että A-ranskaa, saksaa ja venäjää lukevia
15089: Sekä yksilö että yhteiskunta ovat investoineet oppilaita ei voi jättää keskiasteen alkaessa umpi-
15090: työtä ja varoja turhaan. Ranskan, saksan tai kujatilanteeseen aiheuttamatta tuhoisia seurauk-
15091: venäjän opiskelusta huolimatta oppilaalla ei ole sia kyseisen kielen harrastukselle maassamme.
15092: valmiutta keskiasteella edellytettävään kielen- Näiden maailmankielten riittävän laaja opiskelu
15093: opiskeluun (englanti), vaan hän on todellisessa on olennainen myös maamme poliittisten, kult-
15094: umpikujassa. tuuristen ja kaupallisten intressien kannalta.
15095: Tällaiset tilanteet viestittävät huoltajille vaka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
15096: van varoituksen olla myöskään vastaisuudessa oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15097: valitsematta lapsille muita A-kieliä kuin englan- sen,
15098: tia tai mahdollisesti ruotsia. Mikään julkinen
15099: 1984 vp. - TA n:o 349 389
15100:
15101: että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- turvattaisiin lukion aloituspaikka, mikäli
15102: piteiszi'n, jotta jokaiselle ranskaa, saksaa asianomainen saavuttaa yleisen jatko-
15103: tai venäjäå' A-kielenä Iukevaiie oppzlaalle opintokelpoisuuden.
15104: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15105:
15106: Reino Paasilinna Sinikka Hurskainen Markus Aaltonen
15107: Lea Savolainen Timo Roos Saara-Maria Paakkinen
15108: Martti Lähdesmäki Pentti Lahti-Nuuttila Paula Eenilä
15109: Liisa Jaakonsaari Mikko Elo Jussi Ranta
15110: Riitta Järvisalo-Kanerva Matti Kuusio Pirjo Ala-Kapee
15111: Tuula Paavilainen Jouko Skinnari Kari Urpilainen
15112: Pekka Starast Marja-Liisa Tykkyläinen
15113: 390 1984 vp.
15114:
15115: Toivomusaloite n:o 350
15116:
15117:
15118:
15119:
15120: Paasilinna ym.: Työttömien nuorten kouluttamisesta ATK-ohjel-
15121: mien tuotannon palvelukseen
15122:
15123:
15124: Eduskunnalle
15125:
15126: ATK-alan voimakkaasta kehityksestä johtuu, Puheena olevan koulutuksen suunnittelu ja
15127: että ohjelmistoilla (SOF1W ARE) ovat enttäm kouluttajien hankkiminen tulisi järjestää pikai-
15128: hyvät kotimaiset ja kansainväliset markkinat. Tä- sesti. Opetus voitaisiin järjestää esimerkiksi työ-
15129: män tuotannon kilpailukykyä eivät rasita syrjäi- väenopistojen yhteyteen.
15130: nen sijaintimme tai kapea raaka-ainepohjamme. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15131: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15132: Ohjelmistojen tuotannon pullonkaula on kou-
15133: lutettu työvoima, jota tarvittaisiin mahdollisim- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
15134: man nopeasti. Siten peruskoulutasolta alkava piteisiin nuorten työttömien kouluttami-
15135: opetus on akuuttiin tarpeeseen liian hidas. Työ- seksi ATK-ohjelmatuotannon palveluk-
15136: tön nuoriso olisi sopiva koulutuskohde. seen.
15137:
15138: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15139:
15140: Reino Paasilinna Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen
15141: Riitta Järvisalo-Kanerva Mikko Elo Paula Eenilä
15142: Sinikka Hurskainen Matti Kuusio Jussi Ranta
15143: Timo Roos Jouko Skinnari Pirjo Ala-Kapee
15144: Antti Kalliomäki Markus Aaltonen Kari Urpilainen
15145: Pekka Starast Marja-Liisa Tykkyläinen
15146: 1984 vp. 391
15147:
15148: Toivomusaloite n:o 351
15149:
15150:
15151:
15152:
15153: Pekkarinen ym.: Jyväskylän yliopiston liikunta- Ja tutkimushallin
15154: rakentamisesta
15155:
15156:
15157: Eduskunnalle
15158:
15159: Maamme liikuntatieteellinen korkeakoulu- valla ja tiedekunnan tutkimuslaboratorion raken-
15160: tasoinen koulutus ja tutkimus keskitettiin valtio- taminen ottamaan huomioon korkeakoululaitok-
15161: vallan toimenpitein Jyväskylän yliopistoon 1970- sen rakentamisohjelmissa. ''
15162: luvun alussa. Liikuntatieteellistä tiedekuntaa ke- Vastauksessaan hallituksen esitykseen valtion
15163: hitettiin sen valtakunnallisen tehtävän mukaisesti tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1983 eduskunta
15164: vuosikymmenen alkuvuosina. Kehitys on jäänyt on tämän asian johdosta lausunut seuraavaa:
15165: kuitenkin kesken. Alkuun päässeitä koulutusalo- ''Eduskunta katsoo, että Jyväskylän yliopiston
15166: ja ei ole voitu laajentaa ja syventää niiden liikuntatieteellisen tiedekunnan toimintaedelly-
15167: luonnollisen kehittymisen edellyttämällä tavalla. tyksiä tulee lähivuosina kehittää erityisesti tutki-
15168: Yhteiskunnan ja liikunta-alan kehityksen luomia mustilojen osalta siten kuin valtioneuvosto on
15169: \uusia tarpeita ja mahdollisuuksia ei ole voitu asiaan liittyvässä, 2.9.1982 tekemässään peri-
15170: ottaa huomioon. Tilanteen korjaamiseksi laadit- aatepäätöksessä todennut. Tässä tarkoituksessa
15171: tiin erityinen liikuntatieteellisen tiedekunnan ke- tutkimuslaboratorion suunnittelua tulee jatkaa
15172: hittämisohjelma, jonka yliopiston hallitus hyväk- keskeytyksettä.''
15173: syi 11.2 .1981. Tämän ohjelman tavoitteena on Tutkimuslaboratorioon ja sen tehokkaaseen
15174: ajanmukaistaa tiedekunnan toimintaedellytykset käyttöön elimellisesti liittyy sellaisten liikuntati-
15175: ja turvata se asema, joka tiedekunnalle kuuluu lojen rakentaminen, missä tutkimuksen varsinai-
15176: valtakunnallisena liikuntatieteellisen tutkimuk- nen empiirinen aineisto on hankittavissa. Näitä
15177: sen ja koulutuksen korkeakoulutasaisena keskuk- liikuntatiloja voidaan toki käyttää hyväksi yliopis-
15178: sena. Kehittämisohjelma sisältyy myös yliopiston ton varsinaisessa opetuksessakin samoin kuin pai-
15179: vuosien 1983-86 toiminta- ja taloussuunnitel- kallisten urheiluseurojen tarpeisiin.
15180: maan. Varsinaisten liikuntatilojen osalta on Jyväsky-
15181: Valtioneuvosto teki 2.9.1982 seuraavan peri- län kaupungilla valmius tulla hankkeeseen mu-
15182: aatepäätöksen: kaan. Koko laboratorion ja valtaosaltaan myös
15183: ''Hallitus tulee huolehtimaan siitä, että liikun- tarvittavien liikuntatilojen rakentamisen osalta
15184: nan ja terveyden yhteyksiä selvittävän tutkimuk- rahoitusvastuu on kuitenkin valtiovallan.
15185: sen ja siihen liittyvän korkeakouluopetuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15186: edellytyksiä tehostetaan niin, että samalla kun nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15187: valtio osallistuu Urho Kekkosen kuntoinstituutin muksen,
15188: rahoittamiseen, tullaan Jyväskylän yliopiston lii-
15189: kuntatieteellisen tiedekunnan opetus- ja tutki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Jy-
15190: mushenkilökuntaa lisäämään korkeakoululaitok- väskylän yliopiston liikunta- ja tutkimus-
15191: sen kehittämislainsäädännön edellyttämällä ta- hallin rakentamiseksi.
15192:
15193: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15194:
15195: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Juhani Surakka
15196: 392 1984 vp.
15197:
15198: Toivomusaloite n:o 352
15199:
15200:
15201:
15202:
15203: Pekkarinen ym.: Kodin ja koulun välisen yhteistyön parantamisesta
15204:
15205:
15206: Eduskunnalle
15207:
15208: Kodin ja koulun yhteistyön tehostaminen on säädöspohjaisten yhteistyömuotojen lisäksi tällä
15209: todettu yhdeksi huomispäivän koulun keskeisistä vapaaehtoisella työllä on tärkeä sija.
15210: kysymyksistä. Kodin ja koulun yhteistyön paran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
15211: tamisesta puhuu myös uusi lähiaikoina voimaan oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15212: tuleva koululainsäädäntö. sen,
15213:
15214: Yhteistyön tehostamiseen ja eri yhteistyömuo- että hallitus ryhtyisi toimenpttetszzn
15215: tojen kehittämiseen tulee voimavaroja lisätä. Ar- kodin ja koulun välisen yhteistyön paran-
15216: vokasta työtä tällä saralla tekevät kodin ja koulun tamiseen lisäämällä myös yhteistyöstä
15217: yhteistyöstä huolehtivat järjestöt. Varsinaisten huolehtivien järjestöjen tukea.
15218:
15219: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15220:
15221: Mauri Pekkarinen Timo Kietäväinen Sakari Knuuttila
15222: 1984 vp. 393
15223:
15224: Toivomusaloite n:o 353
15225:
15226:
15227:
15228:
15229: Pekkarinen ym.: Maatalousalan opistotasoisen koulutuksen aloitta-
15230: misesta Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa
15231:
15232:
15233: Eduskunnalle
15234:
15235: Tarvaalan maatalousoppilaitos toimii Saarijär- peruskoulun käyneille yhä useammille nuorille
15236: ven kunnassa. Oppilaitoksella on jo pitkät perin- onkin muodostunut entistä perustellummaksi.
15237: teet ja arvostettu asema alansa oppilaitosten jou- Saarijärven Tarvaalan maatalousoppilaitoksella
15238: kossa. olisi hyvät valmiudet uuden maatalouden opisto-
15239: tasoisen koulutuksen aloittamiseksi jo lähimmäs-
15240: Valtioneuvoston päätöksellä on Keski-Suo-
15241: sä tulevaisuudessa.
15242: meen perustettu nyttemmin kaksi uutta maata-
15243: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15244: lousoppilaitosta, toinen Jämsään ja toinen Pihti-
15245: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15246: putaalle. Maatalousalan opistotasoinen koulutus
15247: muksen,
15248: maakunnasta kuitenkin puuttuu. Opistoasteen
15249: maatalousopetuksessa keskinen Suomi muodos-
15250: että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
15251: taakio melkoisen tyhjän aukon.
15252: maatalousalan opistotasoisen koulutuksen
15253: Jatkokoulutusmahdollisuuksien tarjoaminen aloittamiseksi Tarvaalan maatalousoppi-
15254: myös Keski-Suomessa maatalouden ammatillisen laitoksessa Saanjärvellä.
15255:
15256: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15257:
15258: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
15259: Paavo Vesterinen Juhani Surakka
15260: 394 1984 vp.
15261:
15262: Toivomusaloite n:o 354
15263:
15264:
15265:
15266:
15267: Pekkarinen ym.: Opistoasteisen koulutuksen aloittamisesta Petäjä-
15268: veden kotiteollisuusoppilaitoksessa
15269:
15270:
15271: Eduskunnalle
15272:
15273: 1960-luvulla toimi Keski-Suomessa kuusi pien- käsi- ja taideteollisuuden suunnittelijain erikois-
15274: tä kotiteollisuuskoulua. 18.12.1975 tehdyllä val- tumislinja tulisi opistotasoiseksi. Tämä tavoite
15275: tioneuvoston päätöksellä koulutus lopullisesti sisältyy myös Keski-Suomen lääninhallituksen
15276: keskitettiin Petäjäveden kuntaan. Tällä hetkellä ammattikasvatushallitukselle tekemiin kehittä-
15277: oppilaitoksessa toimivat kaksivuotiset kudonta-, misohjelmiin liittyviin ehdotuksiin. Näissä ohjel-
15278: ompelu-, metallityö-, puutyö- ja koneenkorjaus- missa on huomioitu myös opistoasteen vaatima
15279: linjat. Lisäksi väliaikaisesta koulutuksesta annet- määrällinen mitoitus, tilat, henkilöstötarve, ra-
15280: tujen säädösten perusteella on vuodesta 1980 kennusinvestoinnit jne.
15281: alkaen voitu toteuttaa kaksivuotista kutojan kou-
15282: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15283: lutusta. Koulun oppilasmäärät ovat 1980-luvulla
15284: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15285: vaihdelleet 120-140 välillä.
15286: Keskiasteen koulunuudistuksen kehittämis-
15287: suunnitelmissa ovat oppilaitoksen johtokunta ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
15288: ylläpitäjä, Petäjäveden kunta, esittäneet oppilai- opistoasteisen koulutuksen aloittamiseksi
15289: toksen muuttamista opistotasoiseksi siten, että Petäjäveden kotiteollisuusopptlaitoksessa.
15290:
15291: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15292:
15293: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
15294: Paavo Vesterinen Juhani Surakka
15295: 1984 vp. 395
15296:
15297: Toivomusaloite n:o 355
15298:
15299:
15300:
15301:
15302: Pesola ym.: Ympäristöntutkimuskeskuksen perustamisesta Jyväsky-
15303: län yliopistoon
15304:
15305:
15306: Eduskunnalle
15307:
15308: Ympäristöntutkimusta tehdään useissa valtion muksen keskus Jyväskylän yliopistoon, jossa vuo-
15309: laitoksissa, jotka toimivat eri ministeriöiden alai- desta 1970 lähtien on tehty monipuolista ympä-
15310: sena. Merkittäviä korkeakoulujen ulkopuolisia ristöntutkimusta.
15311: alan tutkimuslaitoksia on noin kymmenen. Kor-
15312: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kunni-
15313: keakouluissa työskentelee ympäristöntutkimuk-
15314: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15315: sen parissa lähes yhtä monta laitosta. Nämä useat
15316: sen,
15317: tutkimusyksiköt eivät pysty kuitenkaan kehittä-
15318: mään toimintaansa odotusten mukaisesti puuttu-
15319: vien voimavarojen vuoksi. että hallitus ryhtyisi toimenpztezsztn
15320: Tutkimustoiminnan tehostamiseksi ja koordi- ympäristöntutkimuskeskuksen perustami-
15321: noimiseksi olisi perustettava ympäristöntutki- seksi Jyväskylän yliopistoon.
15322:
15323: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
15324:
15325: Helena Pesola Pekka Leppänen Helge Saarikoski
15326: Inger Hirvelä Pirkko Ikonen
15327: 396 1984 vp.
15328:
15329: Toivomusaloite n:o 356
15330:
15331:
15332:
15333:
15334: Pesola ym.: Perhekasvatuksen aseman vahvistamisesta peruskoulussa
15335:
15336:
15337: Eduskunnalle
15338:
15339: Peruskoulun opetussuunnitelmakomiteamie- bernpien tietoon. Peruskoulun perhekasvatusope-
15340: tinnön mukaan perhekasvatukseen liittyviä kysy- tus luo perustaa äitiys- ja isyysneuvonnalle ja sillä
15341: myksiä tulisi käsitellä jonkin verran kaikilla on nuorelle merkitystä yleisemminkin hänen tar-
15342: luokka-asteilla läpäisyperiaatteella ja viimeisellä vitsemiensa ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitojen
15343: luokalla tulisi olla kaikille oppilaille yhteinen kannalta.
15344: lasten hoitoa ja kasvatusta käsittelevä kurssi. Myös tehdyt tutkimukset osoittavat selvästi
15345: Yhdeksännen luokan yhteistä kurssia ei toistai- peruskoulun perhekasvatusopetuksessa olevan ke-
15346: seksi ole kuitenkaan toteutettu, joskin kouluhal- hittämisen varaa. Oppilailla on yhdeksännellä
15347: lituksen toimesta on tehty 1970-luvun alusta luokalla kiinnostusta perhekasvatusta kohtaan,
15348: lähtien siihen liittyviä kokeiluja. joten ikä olisi otollinen kokoavan näkemyksen
15349: Perhe-elämän ja kotikasvatuksen monien tun- antamiseen aiheesta. Samalla voitaisiin pyrkiä
15350: nettujen ongelmien pitäisi olla riittävä peruste herättämään myös niiden oppilaiden tiedostusta,
15351: sille, että perhekasvatusta annettaisiin peruskou- jotka ovat vaarassa jäädä sitä vaille kasvuolojen-
15352: lussa tehokkaasti. Kotikasvatuksen laadullista ko- sa, sukupuolensa tai yleisen kehitystasonsa takia.
15353: hentamista edellyttää itse asiassa sekä uusi perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15354: koululaki että päivähoitolaki, joissa kummassakin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15355: yhteiskunnan antaman kasvatuksen tehtäväksi sen,
15356: asetetaan kodin kasvatustyön tukeminen.
15357: Uusi laki lasten huollosta ja tapaamisoikeudes- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
15358: ta asettaa puolestaan kotikasvatukselle uusia vel- piteisiin perhekasvatuksen aseman vahvis-
15359: voitteita, jotka peruskoulun perhekasvatusope- tamiseksi peruskoulussa.
15360: tuksella olisi mahdollista saattaa tulevien van-
15361:
15362: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
15363:
15364: Helena Pesola Helge Saarikoski Paavo Vesterinen
15365: Pekka Leppänen Inger Hirvelä Pirkko Ikonen
15366: 1984 vp. 397
15367:
15368: Toivomusaloite n:o 357
15369:
15370:
15371:
15372:
15373: Pesola ym.: Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitoksen lisärakennus-
15374: hankkeen kiirehtimisestä
15375:
15376:
15377: Eduskunnalle
15378:
15379: Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitos toimii v. Lisärakennushankkeen perusparan tamissuunni-
15380: 1983 valmistuneissa tiloissa, jotka alun perin on telmaehdotus on valmiina. Koska Keski-Suomen
15381: tarkoitettu n. 210 opiskelijalle. Lisäksi käytössä sairaanhoito-oppilaitos on läänin ainoa alan op-
15382: on vuokratilaa n. 80-100 opiskelijaa varten. pilaitos, on sen kehittäminen ja työskentelyolo-
15383: Tällä hetkellä opiskelijamäärä on lähes 600 ja suhteiden turvaaminen erittäin välttämätöntä.
15384: keskiasteen koulunuudistuksen toteuduttua noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15385: 1 000. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15386: Oppilaitoksen lisärakennushanke on opetusmi- sen,
15387: nistenon KTS:ssa suunniteltu toteutettavak-
15388: si vuosina 1986-1989, mutta oppilaitoksen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
15389: toiminnan turvamiseksi olisi erittäin tärkeää saa- piteisiin Keski-Suomen sairaanhoito-
15390: da rakennushanke toteutetuksi ja vuosina 1985- oppzlaitoksen lisärakennushankkeen kii-
15391: 1987. rehtimiseksi.
15392:
15393: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
15394:
15395: Helena Pesola Pekka Leppänen Paavo Vesterinen
15396: Inger Hirvelä Pirkko Ikonen
15397: 398 1984 vp.
15398:
15399: Toivomusaloite n:o 358
15400:
15401:
15402:
15403:
15404: Pietikäinen ym.: Taide- ja taitoaineiden opetuksen kehittämisestä
15405:
15406:
15407: Eduskunnalle
15408:
15409: Ihmisen henkisen kasvun kannalta on hyvin tikouluissa ja yleensä keskiasteen koulutuksessa ei
15410: merkittävää, millaisen kulttuurin piiriin hän kas- näillä aineilla ole sijaa.
15411: vavana joutuu. Kodin, päivähoidon ja koulun Katsomme, että koulun oppisisältöä kehitettä-
15412: antamat kulttuurivirikkeet ovat tällöin avainase- essä on taidekasvatukselle annettava entistä kes-
15413: massa. keisempi merkitys eri kouluasteilla lisäämällä
15414: Uudet koululait määrittelevät tavoitteekseen taide- ja taitoaineiden tuntimääriä. Sen ohella on
15415: kasvattaa oppilaat hyväkuntoisiksi, tasapainoisik- muuhunkin opetukseen sisällytettävä ympäristöl-
15416: si, itsenäisiksi, luoviksi, yhteistyökykyisiksi ja rau- lisiä kysymyksiä, perinteiden kunnioittamista ja
15417: hantahtoisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Tähän esteettisiä näkökohtia sekä kiinnitettävä huomio-
15418: pääsemiseksi taidekasvatuksella on keskeinen ta ilmaisutaidollisiin kysymyksiin.
15419: merkitys koko koulutuksen kestäessä. Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
15420: Peruskoulussa ovat taide- ja taitoaineiden tun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15421: timäärät liian pienet. Muiden aineiden oppimää-
15422: rät ja työskentelyvauhti eivät anna opettajille että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15423: suuriakaan mahdollisuuksia korostaa taidekasva- koulun opetussuunnitelmia edelleen ke-
15424: tuksellisia näkökohtia. hitettäessä taide- ja taitoaineiden nittä-
15425: Uudessa lukiossa tilanne kuvaamataidon ja vän tuntimäärän aikaansaamiseksi ja nzi-
15426: musiikin osalta on hieman parempi, mutta mui- den sisällyttämiseksi muuhunkin opetuk-
15427: den taitoaineiden osuus on heikentynyt. Ammat- seen.
15428:
15429: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15430:
15431: Sirpa Pietikäinen Ville Komsi Lea Kärhä
15432: Tuulikki Petäjäniemi Arja Alho Aino Pohjanoksa
15433: Kaarina Dromberg
15434: 1984 vp. 399
15435:
15436: Toivomusaloite n:o 359
15437:
15438:
15439:
15440:
15441: Pietikäinen ym.: Opintorahan perusosan korottamisesta
15442:
15443:
15444: Eduskunnalle
15445:
15446: Valtion opintotukijärjestelmä ei ole täyttänyt pakkotahtineo opiskelu on muodostunut esteeksi
15447: siihen asetettuja toiveita ja odotuksia. Nykyisel- opintojen rahoittamiselle ansiotuloilla.
15448: lään se ei riitä peittämään opiskelijoiden keski- Kun opiskelijoiden, erityisesti korkeakou-
15449: määräisiä elinkustannuksia eikä se suhteellisen luopiskelijoiden huolestuttavaan velkaantumi-
15450: tiukan tarveharkinnan johdosta ole kaikkien tar- seen ovat kiinnittäneet huomiota myös valtion
15451: vitsevien ulottuvilla. tilintarkastajat (valtiontilintarkastajien lausunto
15452: Opintotuen reaaliarvon laskettua jatkuvasti 1982), on opintotuen lisäys suoritettava opintora-
15453: 1970-luvun puolivälin jälkeen (10-15 prosent- hamuotoisena. Opintorahaan on jo nyt saatava
15454: tia) on täysimääräinenkin opintotuki käynyt riit- tuntuva lisäys, koska suurella osalla opintotuen
15455: tämättömäksi. Opiskelijat joutuvat rahoittamaan saajista nykyinen opintoraha menee opintolainan
15456: opintonsa joko vanhempiensa rahallisella tuella korkokulujen peittämiseen. Opiskelijat eivät voi
15457: tai opiskeluaikaisella työssäkäynnillä. Tutkimus- odottaa Valtion opintotukikeskuksen selvitystä
15458: ten mukaan (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta opintotuen riittävyydestä, vaan akuuttiin ongel-
15459: 1983) lähes 60 % korkeakouluopiskelijoista käy maan on saatava korjaus jo ensi budjettikaudella.
15460: töissä yli neljä kuukautta vuosittain ja keskimää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
15461: räinen vuosittainen työskentelyaika korkeakou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15462: luopiskelijoilla on lähes puoli vuotta. Muilla
15463: koulutusasteilla kurssimainen opiskelu estaa ettå" hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15464: opintojen rahoittamisen lukukausien aikaisella opintorahan perusosan korottamiseksi
15465: työssäkäynnillä, ja korkeakoulututkintojen uudis- kaikrlle peruskoulun jälkeisissä opprlai-
15466: tamisen jälkeen myös korkeakouluopiskelijoille toksissa opiskeleville 3 000 markkaan.
15467:
15468: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15469:
15470: Sirpa Pietikäinen Lea Kärhä Arja Alho
15471: Tuulikki Petäjäniemi Kaarina Dromberg Aino Pohjanoksa
15472:
15473:
15474:
15475:
15476: 27 4284001987
15477: 400 1984 vp.
15478:
15479: Toivomusaloite n:o 360
15480:
15481:
15482:
15483:
15484: Pietikäinen ym.: Perheellisten opiskelijoiden asumistuen paranta-
15485: misesta
15486:
15487:
15488: Eduskunnalle
15489:
15490: Yleinen vuokrataso opiskelija-asuntoloissa on mä johtaa eräissä tapauksissa siihen, että asumis-
15491: muodostunut huomattavasti keskimääräistä ara- tukeen oikeuttavan vuokran ja todellisuudessa
15492: vavuokratasoa korkeammaksi vinoutuneen rahoi- maksettavan vuokran ero on todella huomattava.
15493: tusrakenteen vuoksi. Korkea vuokrataso on vai- Opiskelijaperheiden asumiskustannusten alen-
15494: keuttanut opiskelijaperheiden toimeentuloa, jota tamiseksi ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
15495: jo muutenkin rasittavat alhainen opintotuki ja väksi toivomuksen,
15496: kasvava velkataakka. Opiskelijaperheet ovat
15497: maassamme ainoa sosiaaliryhmä, joka joutuu että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
15498: elättämään lapsensa velaksi. Huolimatta opiske- menpiteisiin, jotta opiskelzj'a-asunnoista
15499: lija-asumisen tukitoimenpiteistä asumisen hintaa perittävä vuokra otettaiszi'n kokonaisuu-
15500: nostaa opiskelijaperheiden kohdalla talojen val- dessaan huomioon perheelltsten opzskelz'-
15501: mistumisvuosiin ja pääomarakenteeseen sidotun joiden asumzstukea määritettå'essä ni'ppu-
15502: asumistukijärjestelmän jäykkä soveltaminen. Tä- matta asunnon valmzstumzsvuodesta.
15503:
15504: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15505:
15506: Sirpa Pietikäinen Kaarina Dromberg Tuulikki Petäjäniemi
15507: Lea Kärhä Aino Pohjanoksa
15508: 1984 vp. 401
15509:
15510: Toivomusaloite n:o 361
15511:
15512:
15513:
15514:
15515: Pohjanoksa ym.: Kesäyliopistojen valtionosuuksien nostamisesta
15516:
15517:
15518: Eduskunnalle
15519:
15520: Kesäyliopistot ovat tOimlVla, tehokkaita ja ammatillisia aikuiskouluttajia. Nyt aikuiskoulu-
15521: joustavia aikuisopetuksen instituutioita. Kesäyli- tus on astunut etualalle, erikoisesti täydennys-
15522: opisto pystyy siirtymään opiskelevan aikuisen koulutusta vuonna 1982 oli 31 % opetuksesta.
15523: luo. Kesäyliopisto pystyy järjestämään aktuelleja Tämä tehtävä edellyttää myös valtion avustus-
15524: opiskelijoiden tarpeiden mukaisia kursseja no- osuuden nostamista nykyisestä 19 % :sta vähin-
15525: peasti ja tahokkaasti. tään prosentin vuodessa.
15526: Kesäyliopisto on myös erittäin edullinen talou- Kansalais- ja työväenopistot saavat samaan
15527: dellisessa mielessä. Vuonna 1982 annettiin ope- opetukseen valtionosuutta lähes 70 %.
15528: tusta 50 000 opiskelijalle, opetustunteja oli Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15529: 80 000, mutta vakinaista henkilökuntaa vain alle kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15530: 50 koko maan 21 kesäyliopistossa.
15531: Kesäyliopistot ovat aikaisemmin olleet lukio- että hallitus ryhtyisi toimen,biteisiin ke-
15532: laisten tietojen täydentäjiä, opiskelijoiden arvosa- säyliopistojen valtionosuuksien korotta-
15533: nojen suorituspaikkoja jne., mutta vähemmän miseksi.
15534:
15535: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15536:
15537: Aino Pohjanoksa Tapio Holvitie Kimmo Sasi
15538: Kaarina Dromberg Anna-Kaarina Louvo Sakari Valli
15539: Pirjo Rusanen Sirpa Pietikäinen Eeva Turunen
15540: Ritva Laurila Pertti Salolainen Aila Jokinen
15541: Liisa Hilpelä Riitta Uosukainen Timo Roos
15542: Pirjo Ala-Kapee Martti Tiuri
15543: 402 1984 vp.
15544:
15545: Toivomusaloite n:o 362
15546:
15547:
15548:
15549:
15550: Pohjanoksa ym.: Hoitoalan koulutuksen vakinaistamisesta Raumalla
15551:
15552:
15553: Eduskunnalle
15554:
15555: Rauman kaupungissa on toteutettu ja toteute- ta. Vuokrasopimusneuvottelut ovat viimeistely-
15556: taan hoitoalan koulutusta väliaikaisena Porin sai- vaiheessa.
15557: raanhoito-oppilaitoksen alaisena seuraavasti: Lisäksi Raumalla on tarjottavanaan erittäin
15558: - 4.1.1982 aloitti opiskelunsa 24 tulevaa hyvät harjoittelumahdollisuudet sekä Rauman
15559: apuhoitajaa, aluesairaalassa, Rauman kansanterveystyön kun-
15560: - 5.8.1982 samoin 24 apuhoitajaa, tainliiton terveyskeskuksessa että vanhainkodissa.
15561: Edellä esitettyjen syiden perusteella Rauman
15562: - 3.1.1983 aloitettiin 16 apuhoitajan Ja 16 kaupunginhallitus on tehnyt esityksen ammatti-
15563: lastenhoitajan koulutus sekä
15564: kasvatushallitukselle, että hoitoalan koulutus va-
15565: - elokuussa 1983 aloitettiin 16 lastenhoitajan kinaistettaisiin Raumalle joko Porin sairaanhoito-
15566: ja apuhoitajan koulutus. oppilaitoksen alaisena tai itsenäisenä oppilaitok-
15567: Hoitoalan virkojen tarve on sekä apuhoitajien, sena. Molempiin vaihtoehtoihin Raumalla on
15568: lastenhoitajien että sairaanhoitajien kohdalla val- täysi valmius.
15569: takunnallisesti erittäin voimakkaasti lisääntymäs- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15570: sä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15571: Rauman kaupunki on ostanut Rauman Kaup-
15572: paoppilaitoksen Kannatusosakeyhtiöltä nykyisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15573: kauppaoppilaitoksen rakennuksen. Tähän raken- hoitoalan koulutuksen vakinaistamiseksi
15574: nukseen on tarkoitus sijoittaa hoitoalan koulutus- Raumalla.
15575:
15576: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15577:
15578: Aino Pohjanoksa Sirpa Pietikäinen Riitta Jouppila
15579: 1984 vp. 403
15580:
15581: Toivomusaloite n:o 363
15582:
15583:
15584:
15585:
15586: Pohto ym.: Keuruun maatalousoppilaitoksen perustamisesta
15587:
15588:
15589: Eduskunnalle
15590:
15591: Keuruun maatalousoppilaitoksen perustamista oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15592: on toivottu jo usean vuoden ajan. Hanke edistäisi sen,
15593: alueen työllisyyttä ja edistäisi merkittävästi alu-
15594: een maatalousalan koulutusta. että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
15595: perustamisluvan myöntämiseksi Keuruul-
15596: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- Ie sijoitettavatie maatalousoppzlaitokselle.
15597:
15598: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
15599:
15600: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Kettunen
15601: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen Reijo Enävaara
15602: 404 1984 vp.
15603:
15604: Toivomusaloite n:o 364
15605:
15606:
15607:
15608:
15609: Pohto ym.: Keski-Suomen ilmailumuseon saneeraustöiden suoritta-
15610: misesta
15611:
15612:
15613: Eduskunnalle
15614:
15615: Tikkakoskella sijaitsevan Keski-Suomen ilmai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15616: lumuseon tilat ovat kiireellisen saneerauksen tar- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15617: peessa, jotta museon nykyiset epätarkoituksen- muksen,
15618: mukaiset tilat saadaan puolustusvoimien käyt-
15619: töön. Myös Keski-Suomen maakuntaliitto on että hallitus kiirehtisi Keski-Suomen
15620: kiirehtinyt hanketta. zlmazlumuseon saneeraustöitä.
15621:
15622:
15623: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
15624:
15625: Urho Pohto Pentti Kettunen Reijo Enävaara
15626: 1984 vp. 405
15627:
15628: Toivomusaloite n:o 365
15629:
15630:
15631:
15632:
15633: Puolanne ym.: Vammaisen lapsen sijoittamisesta normaaliin koulu-
15634: luokkaan
15635:
15636:
15637: Eduskunnalle
15638:
15639: Vammaisten vuoden yhtenä teemana oli täysi käytännössä sijoittua normaalikouluihin. Vam-
15640: osallistuminen ja tasa-arvo: on väärin erottaa mainen tarvitsee kuitenkin erityishuomiota luo-
15641: vammainen juuriltaan jo hyvin varhaisessa vai- kassa. Sen vuoksi luokkiin tulee pyrkiä sijoitta-
15642: heessa. Myös asennemuokkauksen kannalta on maan ns. koulunkäyntiavustajia. Kun vammai-
15643: muille oppilaille terveellistä saada luonnollinen nen oppilas sijoitetaan normaaliluokkaan, tulee
15644: suhtautuminen vammaiseen ikätoveriinsa. tällaisen oppilaan vammasta riippuen myös op-
15645: Liian usein vielä tänäkin päivänä sijoitetaan pilasryhmän kokoa pienentää.
15646: vammaiset lapset erillisiin, valtion ylläpitämiin Usein asenteellisuus vammaisuuteen luo suuret
15647: kouluihin kauas kotoa. Näin lapsen vammautu- esteet vammaisten yhteiskuntaan sijoittumiselle.
15648: misen lisäksi hänen emotionaalista kehitystään Tämän vuoksi on tärkeätä vammaisten jokaisessa
15649: häiritään. Hän ei saa samanlaista kodin ja van- elämäntilanteessa pyrkiä pitämään heidät nor-
15650: hempiensa läheisyyttä kuin terveet lapset. maaliympäristössä, mikä varmasti edesauttaa hei-
15651: Vammaisen lapsen sijoittamisesta tavalliseen dän työhönsijoittumistaan koulutuksen jälkeen.
15652: kouluun tehdään kussakin yksittäistapauksessa
15653: Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
15654: erillinen päätös koulun, kodin ja lääkärin yhteis-
15655: kunnan hyväksyttäväksi seuraavan toivomuksen,
15656: työssä. Tämä on periaatteessa oikein, sillä silloin
15657: voidaan ottaa huomioon lapsen yksilöllisyys. Kui-
15658: tenkin saattaa syntyä ristiriitaisia tilanteita, jos ettå· hallitus ryhtyisi tarvittavzi'n toi-
15659: lapsen vanhemmat haluaisivat lapsensa tavalli- menpiteiszin, jotta jokainen vammainen
15660: seen kouluun eikä se kuitenkaan muiden tahojen lapsi, jonka vamma ei välttämättä ede//y-
15661: vastustaessa käy. tä erikoiskoulua, voitaistin sijoittaa nor-
15662: Uusien koululakien tullessa voimaan tuntike- maaliin koululuokkaan ja siten myös
15663: hysjärjestelmän puitteissa on kunnan omassa rat- mahdollistaa hänen kasvamisensa ja ke-
15664: kaisussa vammaisen oppilaan sijoitus ja luokka- hittymisensä kodin ja vanhempien lähei-
15665: koko. Tuntikehysjärjestelmän puitteissa tulee syydessä.
15666: taata vammaisille oppilaille mahdollisuus myös
15667:
15668: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15669:
15670: Ulla Puolanne Sirpa Pietikäinen Helge Saarikoski
15671: Heikki Perho Aino Pohjanoksa Kimmo Sasi
15672: Mauri Miettinen Kaarina Dromberg Ilkka Suominen
15673: Sampsa Aaltio Liisa Hilpelä Martti Tiuri
15674: Elsi Hetemäki-Olander Lauri Impiö Riitta Uosukainen
15675: Tapio Holvitie Aila Jokinen Tauno Valo
15676: Matti Jaatinen Ilkka Kanerva Matti Viljanen
15677: Riitta Jouppila Lea Kärhä Pertti Salolainen
15678: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo Eva-Riitta Siitonen
15679: Juho Koivisto Saara Mikkola Jouni J. Särkijärvi
15680: Tuulikki Petäjäniemi Eeva Turunen
15681: Ritva Laurila
15682: Toivo T. Pohjala Sakari Valli
15683: Pekka Löyttyniemi
15684: Pirjo Rusanen Iiro Viinanen
15685: Helena Pesola
15686: Ben Zyskowicz
15687: 406 1984 vp.
15688:
15689: Toivomusaloite n:o 366
15690:
15691:
15692:
15693:
15694: Rajantie ym.: Uuden lisäopintotuki järjestelmän aikaansaamisesta
15695: vähävaraisimpia opiskelijoita varten
15696:
15697:
15698: Eduskunnalle
15699:
15700: Lukuisissa viime aikoina julkaistuissa tutki- tulevia nuoria. Heidän suhteellinen osuutensa
15701: muksissa on ilmennyt opiskelijoiden sosiaalisen kaikista korkea-asteen opiskelijoista on kääntynyt
15702: aseman heikkeneminen viimeisten 10 vuoden laskuun. Tulevaisuudessa onkin luotava menetel-
15703: aikana. Tämä on näkynyt mm. korkea-asteen miä, joilla tuetaan erityisesti heidän opiskeluaan.
15704: opiskelijoiden lisääntyneenä työssäkäyntinä. Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
15705: Eri poliittiset ryhmät ovat varsin yksimielisesti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15706: painottaneet tutkimuksen ja korkeamman ope- muksen,
15707: tuksen kehittämisen merkitystä maamme raken-
15708: teellisten ongelmien, ennen muuta työttömyy- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
15709: den korjaamisessa. Olisi valitettavaa, jos tämä uuden lisäopintotukijärjestelmän aikaan-
15710: kehityssuunta kaatuisi siihen, että opiskelijoilla ei saamiseksi kaikkein vähävaraisimpia opis-
15711: olisi taloudellisia mahdollisuuksia täysipainoiseen kelijoita varten siten, että tuki kohdistet- .
15712: kokopäiväopiskeluun. taisz'in kodin ulkopuolella asuville opiske-
15713: Erityisen ankarasti opiskelijoiden sosiaalisen lzjozlle tiukkaa sosiaalt'sta tarveharkintaa
15714: tuen heikkous koskee varattomista lähtökohdista noudattaen.
15715:
15716: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15717:
15718: Maija Rajantie Esko Helle Lea Mäkipää
15719: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Ole Wasz-Höckert
15720: Martti Lähdesmäki Marja-Liisa Tykkyläinen Pirkko Ikonen
15721: 1984 vp. 407
15722:
15723: Toivomusaloite n:o 367
15724:
15725:
15726:
15727:
15728: Raudaskoski ym.: Vieraiden kielten opetuksen tehostamisesta kou-
15729: luissa
15730:
15731:
15732: Eduskunnalle
15733:
15734: Koululaitoksemme kieltenopetus on tällä het- Yläasteella olisi vastaavasti mahdollisuuksia
15735: kellä liian kaavamaista eikä anna oppilaille riittä- tarvittaessa panostaa nykyistä enemmän kolman-
15736: västi valinnan mahdollisuuksia. Oppilaille opete- nen kielen opiskeluun vaikkapa lisäämällä tunti-
15737: taan 3-4 kieltä pakollisena, jolloin syventävät määriä ja ryhmäkokoa pienentämällä. Näin ollen
15738: opinnot kussakin kielessä jäävät vähäisiksi. Seu- kolmannes opettelee sitä know how'ta, jota kan-
15739: rauksena on, ettei nykyinen oppilasaines opi sainvälistyvä maailma vaatii ja loput sitä tieto-tai-
15740: yhtäkään kieltä kunnolla. toa, joka on heille tarpeellista. Ennen muuta
15741: Useiden kielten opiskelua on perusteltu lisään- oppilaan valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ja
15742: tyvällä kansainvälistymisellä. Kuitenkin jo yhdel- kieltenopiskelusta tulee luonnollisempi osa opin-
15743: läkin kielellä opitaan kansainvälistä ajattelua, tojen harjoittamista.
15744: kielioppia, vieraan kielen opiskelussa tarvittavaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
15745: tekniikkaa ja ääntämistä. Varsinkin ala-asteella kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15746: olisi perusteltua aloittaa yhdestä vieraasta kieles-
15747: tä. Näin alkuvaiheessa mahdollisesti syntyvät op- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15748: pimisvaikeudet eivät olisi lannistamassa oppilasta kieltenopetuksen järkeistämiseksi kou-
15749: ja motivaatio uusien kielten oppimiseen kenties luissamme taaten oppzlaalle kunnolliset
15750: myöhemmin olisi suurempi. Tällä olisi ratkaiseva edellytykset vähintäänkin yhden vieraan
15751: merkitys myös oppilaan omien asenteiden kan- kielen oppimiseen ja valinnanmahdolli-
15752: nalta vieraiden kielten opiskeluun. suuksien laajentamiseen.
15753:
15754: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
15755:
15756: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila Pirkko Ikonen
15757: Mauno Manninen Jukka Vihriälä Lea Sutinen
15758: Tytti Isohookana-Asunmaa
15759: 408 1984 rd.
15760:
15761: Hemställningsmotion nr 368
15762:
15763:
15764:
15765:
15766: Rehn m.fl.: Om ändring av lagen om statsunderstöd åt medborgar-
15767: och arbetarinstitut i syfte att utvidga undervisningen i färdig-
15768: hets- och konstämnen
15769:
15770:
15771: Tili Riksdagen
15772:
15773: Enligt gällande lagstiftning får medborgar- och de unga inte stöts bort genom byråkratiska
15774: arbetarinstituten inte statsstöd för undervisning stadganden. I de traditionella glesbygderna kan
15775: som ges åt elever som inte fyllt 16 år. Ett förändrade åldersgränser eventuellt underlätta
15776: undantag är musikundervisningen. det att man uppnår de stadgade minimigräns-
15777: Det finns dock idag ett stort intresse att delta i erna för undervisningsgrupperna. I de "nya"
15778: institutens undervisning bland skolelever som glesbygderna, såsom Mellannyland är det viktigt
15779: inte fyllt 16 år. Detta kan bero på att den att den svenksspråkiga ungdomen lär sig använda
15780: obligatoriska skolans undervisning i färdighets- sig av institutes service.
15781: och konstämnen inskränkts. lntresset att delta Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
15782: t.ex. i institutens sömnads-, matlagnings- och dertecknade vördsamt att riksdagen besluta hem-
15783: olika hobbykurser är mycket stort, för att inte ställa,
15784: nämna tecknings- och målningskurser.
15785: Instituten fungerar idag på många håll som att regeringen måtte vidta åtgå'rder för
15786: verkliga "kulturella allaktivitetscentra". Det är att 4 § i lagen om statsunderstöd åt
15787: motiverat att understöda instituten där de funge- medborgar- och arbetan'nstitut ändras så
15788: rar på detta sätt. På andra håll kan ungdomsföre- att undervisning i åtminstone alla färdig-
15789: ningarnas hus ha motsvarande funktion. Men där hets- och konstämnen kan meddelas ock-
15790: de fungerar som aktivitetscentra är det viktigt att så åt elever under 16 år.
15791:
15792: Helsingfors den 10 februari 1984
15793:
15794: Elisabeth Rehn Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
15795: Ole Norrback Jutta Zilliacus Håkan Nordman
15796: 1984 vp. 409
15797:
15798: Toivomusaloite n:o 368 Suomennos
15799:
15800:
15801:
15802:
15803: Rehn ym.: Kansalais- ja tyovaenopistojen valtionavusta annetun
15804: lain muuttamisesta taide- ja taitoaineiden opetuksen laajentami-
15805: seksi
15806:
15807:
15808: Eduskunnalle
15809:
15810: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kansa- juta byrokraattisin säännöksin. Perinteisillä har-
15811: lais- ja työväenopistot eivät saa valtion tukea alle vaan asutuilla alueilla saattavat ikärajojen muut-
15812: 16-vuotiaitten oppilaiden opetusta varten. Poik- tumiset mahdollisesti helpottaa opetusryhmien
15813: keuksena on musiikin opetus. säädettyjen vähimmäiskokojen saavuttamista.
15814: Nykyisin ovat kuitenkin alle 16-vuotiaat kou- "Uusilla" harvaan asutuilla alueilla, kuten
15815: lulaiset huomattavassa määrin kiinostuneita opis- Keski-Uudellamaalla on tärkeätä, että ruotsinkie-
15816: toissa tapahtuvasta opetuksesta. Tämä saattaa linen nuoriso oppii käyttämään hyväkseen opisto-
15817: johtua siitä, että pakollisen koulun taito- ja jen palveluja.
15818: taideaineiden opetusta on rajoitettu. Kiinnostus Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
15819: esim. opistojen ompelu-, tuuanlaitto- ja erilaisia oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15820: harrastuskursseja kohtaan on ollut hyvin suuri sen,
15821: piirustus- ja maalauskursseista puhumattakaan.
15822: Opistot toimivat tällä hetkellä useilla tahoilla että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
15823: todellisina "kaiken kattavan toiminnan kulttuu- kansalais- ja työväenopistoille annettavas-
15824: rikeskuksina''. On perusteltua tukea opistoja ta valtionavusta säädetyn lain 4 §:n
15825: silloin, kun ne toimivat tällä tavoin. Muilla muuttamiseksi siten, että ainakin kaik-
15826: tahoilla saattaa nuorisoseurojen taloilla olla vas- kien taito- ja taideaineiden opetusta voi-
15827: taavanlaisia toimintoja. Silloin, kun ne toimivat daan antaa myös sellaisille oppilaille, jot-
15828: toimintakeskuksina on tärkeätä, ettei nuoria tor- ka eivät ole täyttäneet 16 vuotta.
15829:
15830: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15831:
15832: Elisabeth Rehn Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
15833: Ole Norrback Jutta Zilliacus Håkan Nordman
15834: 410 1984 rd.
15835:
15836: Hemställningsmotion nr 369
15837:
15838:
15839:
15840:
15841: Renlund m.fl.: Om grundande av en ny internatskola i Vasa Iän för
15842: svenskspråkiga barn- och ungdomsinvalider
15843:
15844:
15845: Till Riksdagen
15846:
15847: Den lyckligaste skollösningen för ett handikap- Finskspråkiga barn med andra handikapp än
15848: pat eller kroniskt sjukt barn är att kunna integre- sinneshandikapp kan få internatundervisning i
15849: ras i sin egen hemtrakts normalskola. Enligt Helsingfors (Lapsi-invalidikoulu), i Uleåborg (Lo-
15850: denna princip verkar också våra skolplanerare. hipadon koulu) och i Kuopio. Finskspråkiga
15851: Stödundervisning, specialundervisning och speci- handikappade barn kan dessutom få undervis-
15852: alklasser är de lösningsmodeller som finns. Trots ning vid Barnets Borgs skola i Helsingfors, vid
15853: detta är det realistiskt att räkna med att det finns skolan i Kuopio Barnklinik samt vid ett antal
15854: en liten grupp skolbarn som inte kan integreras i andra sjukhusskolor.
15855: normalskolan eller undervisas i specialklass i sin För svenskspråkiga barn med andra handikapp
15856: hemtrakt. De barn som hör till denna Iilla grupp än sinnesdefekter finns endast skolan vid Folk-
15857: blir lätt utan ändamålsenlig skolundervisning, hälsans Habiliteringsavdelning för barn- och
15858: vilket ju verkligen kan bli ödesdigert för deras ungdomsinvalider i Helsingfors. Skolan har offi-
15859: fortsatta urveckling. Till denna grupp hör barn ciellt tre elevplatser och en lärare.
15860: med multipla handikapp. Ett fåtal av dessa barn
15861: Habiliteringsavdelningens skola är alltså den
15862: har enbart svåra motoriska handikapp medan de
15863: enda nu verksamma internatklass för svensksprå-
15864: flesta jämsides med sina andra handikapp även
15865: kiga barn- och ungdomsinvalider son finns i vårt
15866: har komplicerade kognitiva defekter med störd
15867: land.
15868: tal- och språkfunktion. Dessa barn blir för
15869: "komplicerade" för den öppna skolan. Lapsi-invalidien peruskoulutuksen suunnitte-
15870: Enligt de beräkningar som ''Lapsi-invalidien lutoimikunta föreslog att Folkhälsans Habilite-
15871: ringsavdelning skulle handha internatundervis-
15872: peruskoulutuksen suunnittelutoimikunta'' (be-
15873: ningen av svenskspråkiga barn- och ungdomsin-
15874: tänkande 1974:97) gjort räknar man med ett
15875: valider i Finland parallellt med att avdelningen
15876: behov av internatplatser för barninvalider i skol-
15877: sköter övrig habilitering av svenskspråkiga handi-
15878: åldern på ca 1Ofoo av motsvarande totalpopula-
15879: kappade barn och ungdomar. Dessutom planera-
15880: tion. Enligt denna beräkning borde det i Finland
15881: des svenska klasser i internatskolorna i Vasa och
15882: finnas ca 30-35 sådana skolplatser för svenska
15883: Åbo. Dessa planer har nu skrinlagts utan att de
15884: barn. Kommittens tal på 1Ofoo har visat sig vara
15885: svenska invalidbarnens skolbehov på något sätt
15886: för högt men behovet av internatplatser för
15887: beaktats.
15888: svenskspråkiga barn är dock något större än
15889: genomsnittsbehovet för hela landet. Detta beror Med hänvisning till det ovanstående föreslås
15890: på att den svenska befolkningen är spridd på ett vördsamt att riksdagen ville hemställa,
15891: geografiskt stort område. Svenskarna i Nyland är
15892: spridda på ett stort område. Det svenska Öster- att regeringen i skyndsam ordning tar
15893: botten är långt och smalt. Svenskarna i Åboland initiativ, som syftar tili att grunda en helt
15894: och på Aland och delvis även i Nyland är ny internatskola i Vasa Iän för svensksprå-
15895: skärgårdsbor. Alla dessa geografiska faktorer gör kiga barn- och ungdomsinvalider samt att
15896: det svårare att ordna en ändamålsenlig undervis- utöka undervisningskapaciteten med
15897: ning för dessa speciella skolbarn i sina hemsko- minst det dubbla vid Folkhälsans Habtli-
15898: lor. teringsavdelnings skola i Helsingfors.
15899:
15900: Helsingfors den 8 februari 1984
15901: Boris Renlund Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
15902: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman Ole Norrback
15903: Gunnar Jansson
15904: 1984 vp. 411
15905:
15906: Toivomusaloite n:o 369 Suomennos
15907:
15908: Renlund ym.: Uuden sisäoppilaitoksen perustamisesta Vaasan lää-
15909: niin ruotsinkielisiä lapsi- ja nuorisoinvalideja varten
15910:
15911:
15912: Eduskunnalle
15913:
15914: Vammaisen tai kroonisesti sairaan lapsen kan- tusta näille erikoisasemassa oleville koululaisille
15915: nalta onnellisin ratkaisu olisi se, että hänet heidän kotipaikkakuntansa kouluissa. Suomen-
15916: voitaisiin liittää oman kotiseutunsa normaalikou- kieliset lapset, joilla on muita kuin mielentervey-
15917: lun yhteyteen. Tätä periaatetta noudattaen toi- dellisiä vammoja, voivat saada koulukotiopetusta
15918: mivat myös koulujemme suunnittelijat. Tämän Helsingissä (Lapsi-invalidikoulu), Oulussa (Lohi-
15919: hetken ratkaisumalleja ovat tukiopetus, erityis- padon koulu) ja Kuopiossa. Suomenkieliset vam-
15920: opetus ja erityisluokat. Tästä huolimatta on reaa- maiset lapset voivat tämän lisäksi saada opetusta
15921: lista ajatella, että on olemassa pieni ryhmä kou- Lastenlinnan koulussa Helsingissä, Kuopion Las-
15922: lulaisia, joita ei voida liittää normaalikoulun tenklinikan koulussa sekä eräissä muissa sairaala-
15923: yhteyteen tai joille ei voida antaa erityisopetusta kouluissa.
15924: kotiseudullaan. Tähän pieneen ryhmään kuulu- Ruotsinkielisä lapsia varten, joilla on muita
15925: vat lapset jäävät helposti vaille tarkoituksenmu- vammoja kuin mielenterveydellisiä puutteita, on
15926: kaista kouluopetusta, mikä todella voi muodos- ainoastaan Helsingissä oleva Folkhälsanin lapsi-
15927: tua kohtalokkaaksi heidän tulevalle kehityksel- ja nuorisoinvalidien kuntoutusosasto. Koulussa
15928: leen. Tähän ryhmään kuuluvat monivammaiset on virallisesti kolme oppilaspaikkaa ja yksi opet-
15929: lapset. Muutamilla näistä lapsista on ainoastaan taja.
15930: vaikeita motorisia vammaisuuksia kun taas toisil- Kuntoutusosaston koulu on siis ainoa tällä
15931: la on muun vammaisuutensa ohella vaikeita hetkellä toimiva ruotsinkielisten lapsi- ja nuori-
15932: havaitseruiskyvyn puutteita sekä puhe- ja kielelli- soinvalidien koulukotiluokka maassamme.
15933: sen toiminnan häiriytyneisyyttä. Nämä lapset
15934: tulevat avoimen koulun kannalta liian "vaikeik- Lapsi-invalidien peruskoulutuksen suunnitte-
15935: si''. lutoimikunta ehdotti, että Folkhälsanin Kuntou-
15936: ''Lapsi-invalidien peruskoulutuksen suunnitte- tusosasto ottaisi tehtäväkseen hoitaa Suomen
15937: lu toimikunnan" (mietintö 1974:97) suorittamien ruotsinkielisten lapsi- ja nuorisoinvalidien koulu-
15938: arvioiden mukaan arvioidaan kouluiässä olevien kotiopetuksen sen ohella, että osasto hoitaa muu-
15939: lapsi-invalidien koulukotipaikkojen tarpeen ole- ta ruotsinkielisten vammaisten lasten ja nuorten
15940: van n. 1 °/oo vastaavan kokonaisväestön määrästä. kuntoutusta. Tämän lisäksi suunniteltiin myös
15941: Tämän arvion mukaan tulisi Suomessa olla n. ruotsinkielisiä luokkia Vaasan ja Turun kouluko-
15942: 30-35 tällaista ruotsinkielisille lapsille tarkoitet- tien yhteyteen. Nämä suunnitelmat on nyt jätet-
15943: tua koulupaikkaa. Komitean 1 °/oo:n luku on ty lepäämään ilman, että ruotsinkielisten invali-
15944: osoittautunut liian korkeaksi, mutta ruotsinkie- dilasten koulunkäyntitarvetta on millään lailla
15945: listen lasten tarvitsemien koulukotipaikkojen otettu huomioon.
15946: määrä on kuitenkin hieman koko maan keski- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15947: määräistä tarvetta suurempi. Tämä johtuu siitä, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15948: että ruotsinkielinen väestö on hajautunut maan- sen,
15949: tieteellisesti suurelle alueelle. Uudenmaan ruot- että" hallitus tekisi kiireellisesti aloit-
15950: sinkieliset ovat hajallaan suurella alueella. Poh- teen, joka tähtää aivan uuden kouluko-
15951: janmaan ruotsinkielinen alue on pitkä ja kapea. din perustamiseen ruotsinkielisiä lapsi- ja
15952: Turunmaan ja Ahvenanmaan ja osittain myös nuonsoinvalideja varten Vaasan lääniin
15953: Uudenmaan ruotsinkieliset ovat saaristolaisia. sekä Helsingzssä sijaitsevan Folkhälsanin
15954: Kaikki nämä maantieteelliset tekijät tekevät vai- Kuntoutusosaston opetustehon lisäämi-
15955: keammaksi järjestää tarkoituksenmukaista ope- seen vähintään kaksinkertazseksi.
15956:
15957:
15958: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
15959:
15960: Boris Renlund Elisabeth Rehn Jotta Zilliacus
15961: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman Ole Norrback
15962: Gunnar Janssort
15963: 412 1984 vp.
15964:
15965: Toivomusaloite n:o 370
15966:
15967:
15968:
15969:
15970: Riihijärvi ym.: Kansalaisopiston perustamisesta Varpaisjärvelle
15971:
15972:
15973: Eduskunnalle
15974:
15975: Kansalaisopiston saaminen Varpaisjärven kun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15976: taan on ollut tarpeellista jo usean vuoden ajan. muksen,
15977: Varpaisjärven kansalaisopisto palvelisi laajojen
15978: kansalaispiirien etuja. että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
15979: kansalaisopiston saamiseksi Varpaisjärvel-
15980: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- le.
15981:
15982: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
15983:
15984: Heikki Riihijärvi Reijo Enävaara Pentti Skön
15985: Mikko Vainio Vieno Eklund
15986: 1984 vp. 413
15987:
15988: Toivomusaloite n:o 371
15989:
15990:
15991:
15992:
15993: Riihijärvi ym.: Kuopion läänin kirjasto-olojen parantamisesta
15994:
15995:
15996: Eduskunnalle
15997:
15998: Kuopion läänin kirjasto-olot ovat Suomen hei- loppuun kuluneet ja Iisalmen, Rautalammin ja
15999: koimpia. Monet kunnankirjastot toimivat sur- Suonenjoen kirjastot odottavat rakennuslupaa.
16000: keissa tiloissa. Lisäksi päteviä kirjastonhoitajia on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16001: alan heikon palkkauksen vuoksi lähes mahdoton- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16002: ta saada. Esim. vuonna 1984 Kuopion maakunta- muksen,
16003: kirjaston kirjamääräraha nousi 2 %, kun samaan
16004: aikaan kirjojen hintojen oletaan nousevan n. että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
16005: 14 %. Kuopion läänin kirjastoautot alkavat olla Kuopion läänin kirjasto-olojen pikatieksi
16006: parantamtseksi.
16007:
16008: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16009: Heikki Riihijärvi Reijo Enävaara Pentti Skön
16010: Mikko Vainio Vieno Eklund
16011: 414 1984 vp.
16012:
16013: Toivomusaloite n:o 372
16014:
16015:
16016:
16017:
16018: Riihijärvi ym.: Peltosalmen maatalousoppilaitoksen rakentamisesta
16019:
16020:
16021:
16022: Eduskunnalle
16023:
16024: Peltosalmen maatalousoppilaitoksen rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16025: minen on Iisalmen alueelle erittäin tärkeää. Han- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16026: ke on jatkuvasti lykkääntynyt valmisteluvaiheessa
16027: ja mm. Kuopion karjatalousopiston siirtämisen
16028: vuoksi hanke olisi vihdoin kiireellisesti toteutet-
16029: tava. Asia on AKH:ssa hyväksytty ja lähetetty että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16030: rakennushallitukselle ja suunnittelu on käynnis- menpiteiszin Peltosalmen maatalousoppi-
16031: sä. laitoksen rakentamisen toteuttamiseksi.
16032:
16033: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16034:
16035: Heikki Riihijärvi Pentti Skön Pentti Kettunen
16036: Reijo Enävaara Mikko Vainio Vieno Eklund
16037: 1984 vp. 415
16038:
16039: Toivomusaloite n:o 373
16040:
16041:
16042:
16043:
16044: Riihijärvi ym.: Iisalmen nuorisobussitoiminnan tukemisesta
16045:
16046:
16047: Eduskunnalle
16048:
16049: Iisalmen kaupungissa on vuodesta 1976 lähtien tilaan verrattavaksi toimintatilaksi ja että sen
16050: harjoitettu nuorisobussitoimintaa. Toiminta on hankintaan voitaisiin myöntää valtionavustusta.
16051: osoittautunut vilkkaaksi ja haja-asutusalueiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16052: kannalta tärkeäksi toimintamuodoksi. Nyt käy- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16053: tettynä hankittu auto on kulunut loppuun ja muksen,
16054: uuden bussin hankkiminen on välttämätöntä.
16055: Iisalmen kaupunki on esittänyt opetusministe- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ii-
16056: riölle, että nuorisobussi voitaisiin katsoa nuoriso- salmen nuorisobussitoiminnan tukemi-
16057: seksi.
16058:
16059: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16060:
16061: Heikki Riihijärvi Liisa Arranz Mikko Vainio
16062: Reijo Enävaara Pentti Skön Vieno Eklund
16063:
16064:
16065:
16066:
16067: 28 4284001987
16068: 416 1984 vp.
16069:
16070: Toivomusaloite n:o 374
16071:
16072:
16073:
16074:
16075: Ronkainen ym.: Kasvatustieteen professorin vtran perustamisesta
16076: Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen
16077:
16078:
16079: Eduskunnalle
16080:
16081: Mikkelin lääni on maamme ainoa lääni, missä tohtoritasoiset henkilöt. Savonlinnan opettajan-
16082: ei ole korkeakoulua. Savonlinnan opettajankou- koulutuslaitoksessa syventävien opintojen opetus-
16083: lutuslaitos ja Savonlinnan kääntäjänkoulutuslai- ta joutuvat nykyisin antamaan jo maisteritasoiset
16084: tos ovat Mikkelin läänin ainoat oppilaitokset, henkilöt ja tuntiopettajat. On selvää, ettei Sa-
16085: joissa akateemisia loppututkintoja voidaan suorit- vonlinnan opettajankoulutuslaitoksen sisäänottoa
16086: taa. Laitoksissa on yhteensä noin 600 opiskelijaa voida nostaa ja siten lisätä Mikkelin läänin kor-
16087: ja lähes 180 aloituspaikkaa. Siten Mikkelin läänin keakoulupaikkoja - opetuksen tasosta tinkimät-
16088: korkeakoulupaikkojen osuus on ainoastaan tä - ellei nykyisiä kasvatustieteen resursseja
16089: 0, 7 % koko maan korkeakouluopiskelijoiden lisätä.
16090: määrästä. Läänin väestöpohjan perusteella kor- Kaikkiin muihin maamme opettajankoulutus-
16091: keakoulupaikkojen määrän tulisi olla kuusinker- laitoksiin onkin perustettu kasvatustieteen pro-
16092: tainen. fessuuri. Joensuun yliopiston KTS:ssa ei ole edes
16093: Savolinnan opettajankoulutuslaitoksen opiske- esitetty kasvatustieteen professuurin perustamista
16094: lijamäärän kasvua jarruttaa kasvatustieteen opet- Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen, vaikka
16095: tajakunnan puute. Luokanopettajaksi sekä kotita- opetusministeriö ja opettajankoulutusneuvosto
16096: lous- ja tekstiilityönopettajaksi opiskelevat suorit- ovat tehneet periaatepäätöksen siitä, että maam-
16097: tavat tutkinnon uudistuksen jälkeen entistä pro me kaikkiin opettajankoulutuslaitoksiin peruste-
16098: gradu -tutkielmaa vastaavan syventäviin opintoi- taan kasvatustieteen professuuri. Sen sijaan Joen-
16099: hin kuuluvan tutkielman. Tämä edellyttää enti- suun korkeakoulun hallintovirasto on esittänyt
16100: siin lehtorivaltaisiin opettajaseminaareihin mer- kasvatustieteen lehtoraatin lakkauttamista ja sen
16101: kittävää kasvatustieteen opettajakunnan lisäystä, tilalle professuuria. Tämä viranmuutos tosiasiassa
16102: koska koulutus samalla piteni vähintään vuodel- vähentäisi Savonlinnan OKL:n kasvatustieteen
16103: la. Silti Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa opettajakunnan opetuspanost;t yli 250 · tuntia
16104: on ainoastaan kaksi kasvatustieteen apulaisprofes- vuosittain. Entisen Joensuun korkeakoulun kas-
16105: soria, kaksi lehtoria ja yksi assistentti. Siten vatustieteiden osasto on pitänyt erityispedagogii-
16106: kasvatustieteen nykyisen opettajakunnan opetu- kan professuuria Joensuuhun tärkeämpänä kuin
16107: selvollisuus on yhteensä noin 1 300 tuntia luku- Savonlinnan OKL:n kasvatustieteen professuuria.
16108: vuodessa. Lukuvuonna 1983-84 kasvatustieteen Silti erityispedagogiikan koulutusohjelmaan ote-
16109: opetusta on Joensuun yliopiston opetusohjelman taan vuosittain vajaat 20 opiskelijaa, kun Savon-
16110: mukaan jo noin 1 900 tuntia. linnan OKL:n kaikkien koulutuslinjojen uusien
16111: Opetusministeriön KTS:ssa Savonlinnan ope- opiskelijoiden määrä on kuusinkertainen. Lisäksi
16112: tajankoulutuslaitoksen vuosittainen sisäänotto on Jyväskylän yliopistossa jo nykyisin on Pohjoismai-
16113: esitetty nostettavaksi nykyisestä 48:sta 64:ään. den ainoa erityispedagogiikan professuuri, eikä
16114: Tämä lisäisi vähintään nelivuotisen koulutusoh- esimerkiksi Englannin kokoiseen maahan ole kat-
16115: jelman kokonaisopiskelijamäärää vähintään 64:llä sottu tarpeelliseksi perustaa yhtään erityispedago-
16116: opiskelijlla. Vastaavasti kasvatustieteen opetuk- giikan professuuria.
16117: sen tarve lisääntyisi noin 2 200 tuntiin eli lähes Savonlinnan normaalikouluun on juuri valmis-
16118: kaksinkertaiseksi nykyisiin resursseihin verrattu- tumassa uudet opetusharjoittelutilat, mitkä mah-
16119: na. Muissa opettajankoulutuslaitoksissa kasvatus- dollistavat kolmiluokkasarjaisen peruskoulun ala-
16120: tieteen syventäviä opintoja (entistä laudaturta- asteen perustamisen. Myös luokanlehtorien virat
16121: soista opetusta) antavat pääsääntöisesti vähintään on saatu perustetuksi siten, että sisäänoton nosta-
16122: 1984 vp. - TA n:o 374 417
16123:
16124: misen edellyttämät opetustilat ja -virac ovat nor- tuksen osuuden tulisi olla lähes kymmenkertai-
16125: maalikoulussa vuonna 1986. Kolmiluokkasarjai- nen. Lisäämällä opettajankoulutuslaitokseen opet-
16126: nen ala-aste on välttämätön, mutta ei riittävä tajakuntaa, jonka työvelvollisuuteen kuuluu tut-
16127: edellytys luokanopettajakoulutuksen sisäänoton kimustyötä, voidaan osittain lisätä sekä tukimuk-
16128: nostamiseksi nykyisestään. sen että todennäköisesti tutkimusrahoituksen
16129: Kouluhallitus on esittänyt opettajien virkaeh- osuutta Mikkelin läänissä.
16130: tosopimuksen mukaisen täydennyskoulutuksen Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen si-
16131: osittaista siirtämistä opettajankoulutuslaitosten säänoton nostaminen 48:sta 64:ään nostaisi myös
16132: tehtäväksi. Myös tämä muutoesitys toteutuessaan Mikkelin läänin korkeakoulupaikkojen osuutta
16133: edellyttäisi lisää kasvatustieteen opetusvirkoja koko maan korkeakouluopiskelijoista. Yhdessä
16134: opettajankoulutuslaitoksiin. Savonlinnan kääntäjänkoulutuslaitoksen opiskeli-
16135: Joensuun korkeakoulun KTS:ssa on esitetty jamäärän kasvun (nykyisestä kolmesta vuosikurs-
16136: kasvatustieteen jatko-opintojen aloittamista Sa- sista viiteen vuosikurssiin) kanssa läänin korkea-
16137: vonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa luku- koulupaikkojen osuus nousisi noin yhteen pro-
16138: vuonna 198)-86. Lisensiaatti- ja tohtoritutkin- senttiin kaikista korkeakouluopiskelijoista.
16139: tojen suorittaminen Mikkelin läänissä turvaisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16140: tulevaisuudessa pätevien opettajien saannin Sa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16141: vonlinnan opettajankoulutuslaitokseen sekä ta- sen,
16142: kaisi opiskelijoille muodollisesti saman tasoisen
16143: kasvatustieteen opetuksen kuin muissa maamme että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn
16144: opettajankoulutuslaitoksissa. kasvatustieteen professorin viran (B 5)
16145: Mikkelin läänin tutkimuksen julkinen rahoi- perustamiseksi Savonlinnan opettajan-
16146: tusosuus (0,5 %) on suhteellisesti pienin koko koulutuslaitokseen 1. 3.1985 lukien.
16147: maassa. Väestöpohjan perusteella tutkimusrahoi-
16148:
16149: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
16150:
16151: Olavi Ronkainen Pirjo Rusanen Maija Rajantie
16152: 418 1984 vp.
16153:
16154: Toivomusaloite n:o 375
16155:
16156:
16157:
16158:
16159: Ronkainen ym.: Ulkomailla toimivien peruskoulua vastaavien yksi-
16160: tyisten koulujen saattamisesta valtionavun piiriin
16161:
16162:
16163: Eduskunnalle
16164:
16165: Ulkomailla tmmtvat peruskoulua vastaavat Kuitenkin olisi varsin kohtuullista, että myös
16166: suomalaiset yksityiset koulut voivat nykyisten koulussa toimivan muun henkilöstön kuin opet-
16167: säännösten mukaan saada valtionapua enintään tajien palkkauskustannukset sekä koulurakennus-
16168: 85 prosenttia opettajiensa palkkauskustannuksis- ten ylläpitokustannukset saataisiin valtionavun
16169: ta sekä niistä aiheutuvista työnantajan sosiaalitur- piiriin. Näin näille oppivelvollisuusikäisille suo-
16170: vamaksuista. malaisille lapsille suotaisiin nykyistä paremmat
16171: Lisäksi opetusministeriö voi myöntää kouluille koulunkäyntimahdollisuudet ja lievennettäisiin
16172: ylimääräistä valtionapua valtion tulo- ja menoar- sitä taloudellista eriarvoisuutta, mikä vallitsee
16173: vioon otettujen määrärahojen rajoissa oppimate- kotimaassa ja ulkomailla peruskoulua käyvien
16174: riaalikustannuksia varten. lasten välillä.
16175: Siten muun henkilöstön palkkauskustannukset Ulkomailla koulua käyvien lasten vanhemmat
16176: sekä koulujen ylläpitokustanukset jäävät koko- joutuvat merkittävään taloudelliseen vastuuseen
16177: naan ilman valtionapua. Kuitenkin koulujen vielä senkin jälkeen, kun edellä esitetyt laajen-
16178: keittiö-, huolto- ja asuntolahenkilöstön palkkaus- nukset on saatu valtionapuihin.
16179: kustannukset muodostavat huomattavan meno- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
16180: erän koulun kustannuksista. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16181: Samoin koulujen vuokrat, lämmitys-, huolto- sen,
16182: yms. käyttömenot jäävät vanhempien ja työnan-
16183: tajien maksettaviksi. Esimerkiksi Otsun kaupun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ul-
16184: gissa Japanissa sijaitsevan Japanin suomalaisen komatlla toimivien peruskoulua vastaa-
16185: koulun käyttömenoista vain vajaa kolmannes vien yksityisten koulujen henktlöstön
16186: kyetään kattamaan valtionavun turvin, koska palkkauskustannusten sekä muiden käyt-
16187: koulun ylläpitokustannukset ovat paikallisen hin- tökustannusten saattamiseksi valtionavun
16188: tatason vuoksi varsin suuret. piirzin.
16189:
16190: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
16191:
16192: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren
16193: 1984 vp. 419
16194:
16195: Toivomusaloite n:o 376
16196:
16197:
16198:
16199:
16200: Roos ym.: Mouhijärven ja Suodenniemen yhteisen kansalaisopiston
16201: perustamisesta
16202:
16203:
16204: Eduskunnalle
16205:
16206: Mouhijärvellä toimii voimassa olevan sopimuk- luennoitsijavierailut. Opettajapotentiaalia alueel-
16207: sen mukaisesti Hämeenkyrön kansalaisopiston le siis on tarjolla.
16208: alaosasto. Kuntakeskusten etäisyys toisistaan on Oman kansalaisopiston perustaminen mahdol-
16209: noin 25 kilometriä. Suodenniemen kunnassa listaisi nykytilaa paremmin oman alueellisen
16210: puolestaan toimii Vammalan opiston alaosasto. kulttuurin omaleimaisuuden huomioon ottami-
16211: Näiden kuntakeskusten väliä on noin 45 kilomet- sen opetusta järjestettäessä.
16212: riä. Kulkuyhteydet ovat heikot.
16213: Mouhijärvi ja Suodenniemi ovat maatalous- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16214: valtaisia kuntia, joiden kulttuurinen perinne on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16215: pitkälti yhtenevä. Kunnat muodostavat yhtenäi- muksen,
16216: sen alueellisen kokonaisuuden ja kuntien väliset
16217: liikenneyhteydet ovat hyvät. Kuntakeskusten ettii hallitus ryhtyisi toimenpz.teiszi"n
16218: etäisyys toisistaan on noin 15 kilometriä. Mouhijärven ja Suodenniemen kuntien
16219: Kummassakin kunnassa on ala-asteen koulujen yhteisen kansalaisopiston perustamiseksi,
16220: lisäksi yläaste, Mouhijärvellä myös lukio. Mouhi- jolloin Mouhijärven-Suodenniemen
16221: järven etäisyys esimerkiksi Tampereesta on noin kansalaisopisto voisi aloittaa toimintansa
16222: 40 kilometriä, mikä mahdollistaa korkeatasoiset elokuun 1 päivänä 1985.
16223:
16224: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
16225:
16226: Timo Roos Mikko Elo Matti Kuusio
16227: 420 1984 vp.
16228:
16229: Toivomusaloite n:o 377
16230:
16231:
16232:
16233:
16234: Roos ym.: Kulttuuritoimen virkojen perustamisedellytysten muutta-
16235: misesta
16236:
16237:
16238: Ed usku nn alle
16239:
16240: Kuluvan vuoden budjetissa on varattu määrä- Vähänkään suuremmilla paikkakunnilla ei tä-
16241: raha kymmentä uutta kunnan kulttuuritoimen män vuoden budjetin rajausten takia ole mah-
16242: virkaa varten. Nuo kymmenen uutta virkaa on dollisuutta saada uutta kulttuuritoimen virkaa
16243: määritelty perustettaviksi yhdistelmävirkoina. valtionavun piiriin, sillä niissä mahdolliset yhdis-
16244: Kunnissa on nyt 251 kulttuuritoimen virkaa, telmäparit on jo käytetty.
16245: joista valtionosuuden piiriin kuuluvia 138. Edellä
16246: mainituista viroista 206 on kulttuurisihteereitä, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16247: 31 kulttuuriohjaajia, 10 kulttuuritoimenjohtajia tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16248: ja 4 taideohjaajia.
16249: Kaupungeissa ei yhdistelmävirkoja ole ja kun-
16250: nissakin niitä on vain parisenkymmentä. Tavalli- että hallitus ei määräisi vuoden 1985
16251: sin yhdistelmä on kulttuurisihteeri-nuorisosihtee- tulo- ja menoarviossa kulttuuntoimen
16252: ri. Onpa eräässä kunnassa yhdistetty kulttuurisih- virkoja perustettavaksi yhdistelmävirkoina
16253: teerin ja matkailusihteerin virat. valtionavun saannin ehtona.
16254:
16255: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
16256:
16257: Timo Roos Mikko Elo Reijo Lindroos
16258: Matti Kuusio Aarno von Bell
16259: 1984 vp. 421
16260:
16261: Toivomusaloite n:o 378
16262:
16263:
16264:
16265:
16266: Rusanen ym.: Kasvatustieteen professorin vuan perustamisesta
16267: Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen
16268:
16269:
16270: Eduskunnalle
16271:
16272: Savonlinnan opettajankoulutuslaitos ja Savon- laitoksissa pyritään aloittamaan lisensiaattikoulu-
16273: linnan kääntäjänkoulutuslaitos ovat Mikkelin lää- tus lähivuosina, molemmissa laitoksissa aluksi
16274: nin ainoat korkeakoulututkintoon johtavat oppi- tutkijaseminaarien muodossa. Lisensiaattitutkin-
16275: laitokset. non suorittamismahdollisuus turvaisi kasvavaan
16276: Opiskelijapaikkoja niissä on yhteensä noin 600 korkeakoululaitokseen pätevaa opettajakuntaa
16277: ja aloituspaikkoja noin 180. Korkeakoululaitok- sekä mahdollistaisi tulevaisuudessa myös tohtorin
16278: sen kehittämissuunnitelmien mukaan maaham- tutkinnon suorittamisen.
16279: me ei tulla lähitulevaisuudessa perustamaan uu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
16280: sia korkeakouluja. Savonlinnan opettajankoulu- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16281: tuslaitos on hallinnollisesti vuoden 1984 alusta sen,
16282: Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekun-
16283: nan alainen ja Savonlinnan kääntäjänkoulutuslai- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
16284: tos humanistisen tiedekunnan alainen. kasvatustieteen professorin viran saami-
16285: Mikkelin läänissä ei ole nykyisin mahdollisuut- seksi Savonlinnan opettajankoulutuslai-
16286: ta akateemisiin jatkotutkintoihin. Savonlinnan tokseen.
16287:
16288: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16289:
16290: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen Maija Rajantie
16291: 422 1984 vp.
16292:
16293: Toivomusaloite n:o 379
16294:
16295:
16296:
16297:
16298: Rusanen ym.: Kalatalousoppilaitoksen saamisesta Enonkoskelie
16299:
16300:
16301: Eduskunnalle
16302:
16303: Ammattikasvatushallituksessa on tehty peri- Iisen koulutuksen tarve on tullut entistä ajankoh-
16304: aatepäätös valtion kalatalousoppilaitoksen raken- taisemmaksi.
16305: tamiseksi Enonkoskelle. Kuitenkaan ammattikas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16306: vatushallituksen KTS:aan ei sisälly määrärahan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16307: varaamista kalatalousoppilaitoksen suunnittelu- muksen,
16308: ja rakentamistyön aloittamiseen.
16309: Vuoksen vesistön eteläosissa harjoittaa ammat- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
16310: tikalastusta (v. 1979) 665 ruokakuntaa ja koti- menpiteisiin kalatalousoppzlaitoksen
16311: tarve- ja virkistyskalastusta 40 510 ruokakuntaa. suunnittelun ja rakentamistötden aloitta-
16312: Vesistöjen tila ja kalakannat ovat kehittyneet miseksi ensi tzlassa Enonkoskelle.
16313: viime vuosina myönteisesti. Tällöin kalataloudel-
16314:
16315: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
16316:
16317: Pirjo Rusanen Pentti Poutanen Mauri Miettinen
16318: 1984 vp. 423
16319:
16320: Toivomusaloite n:o 380
16321:
16322:
16323:
16324:
16325: Siitonen ym.: Pohjois-Helsingin musiikkikoulun saattamisesta laki-
16326: sääteisen valtionavun piiriin.
16327:
16328:
16329: Eduskunnalle
16330:
16331: Pohjois-Helsingin musiikkikoulu, jonka yllä- kausimaksu 660 markkaa. Valtionapu vuodelle
16332: pitäjänä toimii kannatusyhdistys, on perustettu 1983 oli 145 000 markkaa ja kokonaiskustannuk-
16333: vuonna 1969. Koulu harjoittaa musiikinopetus- set 1 296 000 markkaa.
16334: toimintaa Helsingin koillisilla alueilla ja palvelee Pohjois-Helsingin musiikkikoulu toimii alueel-
16335: näin ammattiin valmistavan musiikinopetuksen la, jonka asukasmäärä meneillään olevan asunto-
16336: ja musiikkielämän yleisen kehittämisen tarvetta rakentamisen johdosta jatkuvasti kasvaa.
16337: alueellisena musiikkikeskuksena.
16338: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
16339: Musiikkikoulu noudattaa kouluhallituksen laa-
16340: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16341: timaa malliohjesääntöä sekä opetussuunnitelmaa.
16342: sen,
16343: Toimien täyttämisessä noudatetaan asetusta mu-
16344: siikkioppilaitosten valtionavustuksesta 486/77.
16345: Edelleen musiikkikoulu kuuluu yksityisten valti- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
16346: onapulaitosten toimiehtosopimusjärjestelmään. menpiteistin Pohjois-Helsingin mustikki-
16347: Pohjois-Helsingin musiikkikouluun pyrki syk- koulun saattamiseksi lakisääteisen valti-
16348: syllä 1983 234 uutta oppilasta, joista voitiin ottaa onavun piiriin.
16349: vain 51. Oppilasmäärä oli 320 oppilasta ja luku-
16350:
16351: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
16352:
16353: Eva-Riitta Siitonen Riitta Jouppila
16354: 424 1984 vp.
16355:
16356: Toivomusaloite n:o 381
16357:
16358:
16359:
16360:
16361: Sutinen ym.: Maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon opetta-
16362: jien koulutuksen vakinaistamisesta Joensuun yliopistossa
16363:
16364:
16365: Eduskunnalle
16366:
16367: Peruskoulussa 8. ja 9. kouluvuotena on ollut sekä puutarhanhoidon merkityksestä edellytetään
16368: valinnaisena oppiaineena maa- ja metsätalous myös opettajilta. Kuitenkaan ko. aineen opetta-
16369: sekä puutarhanhoito. Peruskoulun alkuaikoina jien koulutusta ei ole järjestetty sitten kuusikym-
16370: aina 70-luvun loppupuolelle saakka ko. oppiaine menluvun, kansalaiskoulun päivien. Maaliskuus-
16371: jäi varsin huomaamattomaan asemaan yhtä lailla sa 1981 opetusministeriö asetti työryhmän, jonka
16372: koulun kuin opettajankoulutuksenkin tasolla. tehtäväksi tuli laatia yleissuunnitelma poikkeus-
16373: koska oppilaat eivät sitä sanottavasti opintoihinsa koulutuksen järjestämiseksi kouluissa toimiville
16374: valinneet, ei myöskään ollut tarvetta kiinnittää opettajille, jotka ovat muodollisesti epäpäteviä
16375: aineen opettamiseen liiemmälti huomiota. Viime opettamaan ko. oppiainetta.
16376: vuosina on tässä suhteessa kuitenkin tapahtunut Työryhmä saatuaan työnsä valmiiksi jätti ope-
16377: muutos: oppiaine on tullut aikaisempaa suosi- tusministeriölle muistionsa jo syksyllä 1981. Sen
16378: tummaksi yhtä lailla Pohjois-Karjalassa kuin mukaisesti poikkeuskoulutus aloitettiin Joensuun
16379: muuallakin Suomessa. korkeakoulussa kesän 1982 alussa niiden periaat-
16380: Peruskoulussa maa- ja metsätalous sekä puu- teiden mukaan, joita opetusministeriö ja työvoi-
16381: tarhanhoito on yleissivistävä oppiaine, jossa yh- maministeriö työllisyyskoulutuksena toteutetta-
16382: distyvät teoreettinen ja käytännöllinen tieto. Se valta poikkeuskoulutukselta edellyttivät. Poik-
16383: on ensi sijassa biologian sovellutusalue, jossa keuskoulutusta järjestettiin myös kesällä 1983.
16384: peruselinkeinoja tarkastellaan ihmisen toimeen- Saatu kokemus on osoittanut tarpeelliseksi maa-
16385: tulon ja yhteiskunnan näkökulmasta ja otetaan ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon opetta-
16386: samalla huomioon ihmistoiminnan seurannais- jien koulutuksen, minkä antamisessa Joensuun
16387: vaikutukset luonnossa. Opetus ei jätä käsittele- yliopistolla on valmiuksia.
16388: mättä sitäkään, millaisilla tiedoilla ja taidoilla on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
16389: merkitystä ihmiselle yksilönä hänen jokapäiväi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16390: sessä elämässään. Siten opetus antaa teoreettisen
16391: tiedon pohjalta käytännöllisiä valmiuksia käyttää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16392: luontoa hyväksi omaksi ilokseen, harrastuksek- maa- ja metsätalouden sekä puutarhan-
16393: seen, mutta myöskin hyödykseen. hoidon opettajien koulutuksen vakinais-
16394: Vastaavanlaista, mutta luonnollisesti syvälli- tamiseksi Joensuun yliopistossa vuonna
16395: sempää tarkastelutapaa maa- ja metsätalouden 1985.
16396:
16397: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
16398:
16399: Lea Sutinen Eeva Turunen Jouko Tuovinen
16400: Reino Karpola Reino Jyrkilä Heimo Linna
16401: Kerttu Törnqvist
16402: 1984 vp. 425
16403:
16404: Toivomusaloite n:o 382
16405:
16406:
16407:
16408:
16409: Säilynoja ym.: Valtion oppilaitoksissa opiskelevien vakuutusturvan
16410: laajentamisesta
16411:
16412:
16413: Eduskunnalle
16414:
16415: Valtion oppilaitoksissa samoin kuin muissakin sessä ovat saattaneet olla huomattavatkin sum-
16416: oppi\aitoksissa tapahtuu oppilaille varotoimenpi- mat.
16417: teistä huolimatta onnettomuuksia sekä koulussa- Jotta valtion oppilaitoksissa opiskelevat oppi-
16418: oloaikana että koulumatkoilla. Tapaturmavakuu- laat saatettaisiin tasavertaiseen asemaan vakuu-
16419: tuslain (608/48) ja opiskelijatapaturman korvaa- tusturvan suhteen, ja kun asiallisestikaan ei voida
16420: misesta annetun asetuksen (851 148) mukaan kor- pitää perusteltuna, ettei koko koulussaoloaika ja
16421: vauksen piiriin kuuluvat kuitenkin vain tietyt koulumatkat kuulu vakuutuksen piiriin, olisi
16422: opetukseen kuuluvien työtehtävien suorittamises- valtion ryhdyttävä toimiin oppilaiden vakuutus-
16423: sa aiheutuneet onnettomuudet. Korvauksen ul- turvan kehittämiseksi.
16424: kopuolelle jäävät muun muassa luokanopetukses-
16425: sa, liikuntatunneilla ja välitunneilla sattuneet Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16426: vahingot. Tämän seurauksena osa koulujen oppi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16427: laista on ottanut vapaaehtoisia tapaturmavakuu-
16428: tuksia. Tällaisen vakuutuksen hinta oli syksyllä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16429: 1983 10 markkaa lukuvuodessa. Sellaiset oppi- valtion oppzlaitoksissa opiskelevien va-
16430: laat, jotka vakuutusta eivät ole ottaneet, ovat kuutusturvan laajentamiseksi min, että
16431: joutuneet maksamaan itse muut kuin koulun vakuutuksen piiriin kuuluisi koko koulus-
16432: työtiloissa sattuneet onnettomuudet. Kysymyk- saoloaika ja koulumatkat.
16433:
16434: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
16435:
16436: Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen
16437: Pentti Liedes Liisa Jaakonsaari
16438: 426 1984 vp.
16439:
16440: Toivomusaloite n:o 383
16441:
16442:
16443:
16444:
16445: Tenhiälä: Museon perustamisesta Mustialan maatalousoppilaitoksen
16446: yhteyteen
16447:
16448:
16449: Eduskunnalle
16450:
16451: Mustialan maatalousoppilaitoksen yhteydessä voitaisiin mahdollisesti käyttää museon tiloihin.
16452: Tammelassa toimii maatalousmuseo. Museon Tällöin valmiina olisi jo lämmitys, ainoastaan
16453: käytössä on vanha, iso kaksikerroksinen ja läm- tarvittaisiin peruskunnostamista, kuten välipoh-
16454: mittämätön tiilirakennus. Rakennuksen seinät jien portaat ja hyllyjen rakentaminen.
16455: ovat hyvin vahvat, sen sijaan ikkunat ovat yksin- On ehdottoman merkityksellistä, että nämä
16456: kertaiset ja yläpohja eristämätön. Nykyisin raken- harvinaiset maatalousalaan liittyvät museokokoel-
16457: nuksen sisäpuolella vallitsevat ulkoilmaa vastaa- mat voidaan pitää kunnossa ja säilytettyinä. Tästä
16458: vat kosteus- ja lämpöolosuhteet. syystä tarvitaan pikaisia toimenpiteitä kunnollis-
16459: Museoon sijoitettuja esineitä on havaittu tu- ten tilojen saamiseksi maatalousmuseota varten.
16460: hoavan tuomaanjumin. Jumia on yritetty hävit-
16461: tää kaasuttamalla, kuitenkin huonoin tuloksin. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
16462: Nykyiset kosteusolosuhteet näyttävät edullisilta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16463: jumin lisääntymiselle.
16464: Jumin tuhoamiseksi ja museoesineiden suoje- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16465: lemiseksi taloudellisin ja oikein ratkaisu olisi menpiteiszin tarvittavien tzlo;"en aikaan-
16466: rakennuksen lämpöeristäminen. Toisaalta oppi- saamiseksi maatalousmuseota varten Mus-
16467: laitoksen lisärakentamisen yhteydessä alueelta va- tialan maatalousoppzlaitoksessa Tamme-
16468: pautuu myös tiilirakenteinen lämpökeskus, jota lassa.
16469:
16470: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
16471:
16472: Hannu Tenhiälä
16473: 1984 vp. 427
16474:
16475: Toivomusaloite n:o 384
16476:
16477:
16478:
16479:
16480: Tiuri ym.: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä
16481:
16482:
16483: Eduskunnalle
16484:
16485: Nyky-yhteiskunnassa nousevat pitkään opiske- siirtämällä heidän opintotuessaan yhä suurempi
16486: levien nuorten kuten korkeakouluopiskelijoiden paino opintorahalle ja vähentämällä vastaavasti
16487: ja perheellisten opiskelijoiden lainamäärät val- lainan suhteellista osuutta tuesta.
16488: mistumiseen mennessä keskimäärin useisiin kym-
16489: meniin tuhansiin, jopa yli sataantuhanteen - Opintorahan tarveharkintaikäraja (24 v)
16490: markkaan. Viimeistään valmistumisvaiheessa olisi pikaisesti alennettava täysi-ikäisyyttä vastaa-
16491: eteen tulevat myös suuret elämänmuutokset, ku- vaan 18 vuoteen. Tarveharkintaratkaisun vaatima
16492: ten asunnon hankinta ja perheen perustaminen. rajapäivä olisi siirrettävä lukuvuoden alusta ka-
16493: Nämä lisäävät velkataakkaa entisestäänkin joh- lenterivuoden alkuun. Näin poistuisi kahden
16494: taen nuoren ihmisen usein vaikeaan velkakiertee- samaan ikäryhmään kuuluvan opiskelijan eriar-
16495: seen. voinen asema opintorahan asumislisää haettaessa.
16496: Opintotukijärjestelmää olisikin kiireellisesti ke- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16497: hitettävä ainakin seuraavilla tavoilla: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16498: - Opintotuen opintorahan perusosa olisi ko- sen,
16499: rotettava 2 600 markkaan, jotta se vastaisi reaali-
16500: arvoltaan vuoden 1972 opintorahaa.
16501: - Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pit- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
16502: kään opiskelleisiin ja perheellisiin opiskelijoihin opintotuki.färjestelmän kehittämiseksi.
16503:
16504: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
16505:
16506: Martti Tiuri Pekka Löyttyniemi Elsi Hetemäki-Olander
16507: 428 1984 vp.
16508:
16509: Toivomusaloite n:o 385
16510:
16511:
16512:
16513:
16514: Tuovinen ym.: Itä-Suomen liikuntalukion perustamisesta Joensuu-
16515: hun
16516:
16517:
16518: Eduskunnalle
16519:
16520: Äskettäin on valmistunut kouluhallituksen Joensuun liikuntaopisto. Näin ollen yhteiskoulun
16521: asettaman liikuntalukion työryhmän muistio, jos- lukio soveltuu erinomaisesti varsinaiseksi liikun-
16522: sa esitetään maahamme perustettavaksi kymme- taopistoksi.
16523: nen liikuntalukiota. Jostakin syystä työryhmä ei Toimiessaan läheisessä yhteistyössä Joensuun
16524: ole esityksessään katsonut tarpeelliseksi esittää liikuntaopiston kanssa tämä liikuntalukio voi
16525: yhtään liikuntalukiota koko itäiseen Suomeen. erinomaisesti palvella koko Pohjois-Karjalan ja
16526: Tällainen menettely on Itä-Suomen ja Pohjois- myös Itä-Suomen aluetta.
16527: Karjalan voimakkaan liikunta- ja urheiluelämän
16528: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
16529: hyljeksimistä.
16530: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16531: Joensuun kaupunki on yhteistyössä Joensuun
16532: sen,
16533: yhteiskoulun lukion ja Joensuun liikuntaopiston
16534: kanssa jättänyt aloitteen opetusministeriölle lii-
16535: kuntalukion perustamisesta Joensuuhun. Aloitet- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
16536: ta on perusteltu mm. sillä, että Joensuun yhteis- Itä-Suomen lzikuntalukion (urhezlulu-
16537: koulun lukio on jo nykyisin ns. liikuntapainottei- kion) perustamiseksi Joensuuhun.
16538: nen lukio ja samassa talossa sen kanssa toimii
16539:
16540: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
16541:
16542: Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist Reijo Jyrkilä
16543: Lea Sutinen Eeva Turunen Reino Karpola
16544: 1984 vp. 429
16545:
16546: Toivomusaloite n:o 386
16547:
16548:
16549:
16550:
16551: Turu.~~~ ym.: Itä-Suomen liikuntaopiston saattamisesta valtionavun
16552: pmun
16553:
16554:
16555: Eduskunnalle
16556:
16557: Itä-Suomen liikuntaopiston toiminnassa on toiminnallisesti saavuttanut sellaiset mittasuh-
16558: menossa jo viides vuosi. Tänä aikana eivät ano- teet, että käyttäjäluvut lähentelevät perinteisten
16559: mukset ja aloitteet valtionavun saamiseksi ole urheiluopistojen käyttäjälukuja. Opisto palvelee
16560: johtaneet myönteiseen tulokseen. Hylkäämisen ei ainoastaan laajasti koko Itä-Suomea vaan myös
16561: syyksi on aina ilmoitettu asian käsittelyn kesken- koko maata. Järjestetäänhän siellä varsin edullista
16562: eräisyys. ammatillista urheiluhierojakoulutusta.
16563: Nyt on kuitenkin opetusministeriössä valmis- Nyt kun opetusministeriön avustamista liikun-
16564: tunut selvitystyö esittelijä Seppo Paavolan valmis- taopistoista Eerikkilän urheiluopisto on siirtynyt
16565: telemana Itä-Suomen liikuntaopiston toiminta- kouluhallituksen rahoitettavaksi, on olemassa ti-
16566: linjoista yhdessä Virpiniemen ja Kokemäen lii- laa uudelle urheiluopistolle avustuskohteena.
16567: kuntaopistojen kanssa. Selvitystyön on määrä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16568: tulla opetusministeriön käsittelyyn aivan lähiai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16569: koina. sen,
16570: Itä-Suomen liikuntaopisto on tähän asti toimi-
16571: nut Joensuun kaupungin avustuksen turvin. että hallitus ryhtyisi toimenpttetsun
16572: Opiston kokonaismenot olivat vuonna 1982 noin Itä-Suomen ltikuntaopiston saamiseksi
16573: 2,4 miljoonaa markkaa ja kaupungilta se sai valtionavun Ptirzin.
16574: avustusta tuolloin 800 000 markkaa. Opisto on
16575:
16576: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
16577:
16578: Eeva Turunen Reino Jyrkilä Riitta Uosukainen
16579: Reino Karpola Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist
16580: Sakari Valli Lea Sutinen Pirjo Rusanen
16581: 430 1984 vp.
16582:
16583: Toivomusaloite n:o 387
16584:
16585:
16586:
16587:
16588: Turunen ym.: Kulttuuritoimen virkojen valtionosuusmäärärahojen
16589: korottamisesta
16590:
16591:
16592: Eduskunnalle
16593:
16594: Laki kuntien kulttuuritoiminnasta tuli voi- vastaa vain kymmenen uuden pääviran arvioituja
16595: maan vuoden 1981 alusta. Lain perusteella kun- valtionosuuskustannuksia. Yhdistelmäviroiksi
16596: nat saavat valtionosuutta kulttuuritoiminnasta muutettuna sama summa vastaisi noin 20 virkaa.
16597: aiheutuviin suoranaisiin kustannuksiin vuonna Perustettuja valtionosuuden ulkopuolella olevia
16598: 1984 enintään 4 mk asukasta kohden kantokyky- virkoja jää edelleen noin 120. Vuoden 1984
16599: luokan mukaan porrastettuna. Tämän lisäksi val- määrärahojen puitteissa saadaan siis uusia virkoja
16600: tio osallistuu kulttuuritoimen viranhaltijoiden vain 1-2 lääniä kohden.
16601: palkkauskustannuksiin. Valtionosuus vaihtelee Kulttuuritoimen järjestäminen kunnissa tapah-
16602: 39 o/o :sta 75 o/o :iin myös kantokykyluokasta riip- tuu siis hitaasti eikä kehitys vastaa niitä toiveita,
16603: puen. joita lakiin asetettiin silloin kun se säädettiin.
16604: Laissa on rajoituksia, joiden tarkoituksena on Kulttuuritoiminnan järjestäminen ihmisten va-
16605: valtionosuusmenojen kurissa pitäminen. Merkit- paa-ajan lisääntyessä on välttämätöntä. Varsinkin
16606: tävin rajoitus on valtionosuuden saaminen vain taideohjaajien tarve kunnissa kasvaa. Myös nuor-
16607: yhteen virkaan jokaista kunnan alkavaa 25 000 ten harrastustoiminnan järjestäminen riippuu
16608: asukasta kohden. Suurin osa Suomen kunnista suuresti siitä, saadaanko kuntiin eri taidealojen
16609: voisi näin ollen saada valtionosuutta vain yhden ammattitaitoisia ohjaajia.
16610: viranhaltijan paikkaamista varten. Kaksikieliset
16611: kunnat voivat saada lisäviran kielivähemmistön Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16612: ylittäessä 3 000 asukasta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16613: Lain mukaan maamme 461 kuntaa voisivat
16614: perustaa enintään 528 valtionosuusvirkaa. Kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16615: nat ovat kuitenkin perustaneet marraskuun al- kulttuun·toimen virkojen perustamiseen
16616: kuun 1983 mennessä 258 virkaa, koska valtion- tarkoitetun valtionosuusmäärärahan kas-
16617: osuusvirkojen lukumäärää säädellään varsin te- vattamiseksi siten, että kulttuuritoimen
16618: hokkaasti valtion budjetin kautta. Esimerkiksi kehitys kunnissa saataisiin lain edellyttä-
16619: vuoden 1984 budjetin palkkakustannusten lisäys mälle tasolle nykyistä nopeammz·n.
16620: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
16621:
16622: Eeva Turunen Reino Karpola Sakari Valli
16623: Jouko Tuovinen Elsi Hetemäki-Olander Kimmo Sasi
16624: Reino Jyrkilä Pirjo Rusanen Saara Mikkola
16625: Kerttu Törnqvist Helena Pesola Jouni J. Särkijärvi
16626: Lea Sutinen Eva-Riitta Siitonen Aino Pohjanoksa
16627: Riitta Uosukainen
16628: 1984 vp.
16629:
16630: Toivomusaloite n:o 388
16631:
16632:
16633:
16634:
16635: Turunen ym.: Lasten Ja nuorten kuvataidekoulujen toiminnan
16636: turvaamisesta
16637:
16638:
16639: Eduskunnalle
16640:
16641: Maahamme on syntynyt hyvin lyhyen ajan ole, josta syystä avustuksina jaettava määräraha
16642: kuluessa 40 lasten ja nuorten kuvataidekoulua. on pienentynyt samanaikaisesti kun koulujen
16643: Niiden tehtävänä on toisaalta paikata koulujen määrä on lisääntynyt. Kuvataidekoulut ovat syn-
16644: taideaineiden opetuksen vähäisyyttä, toisaalta an- tyneet kuitenkin jäädäkseen, ja tästä syystä olisi
16645: taa kuvataiteellisesti lahjakkaille lapsille ja nuo- vahingollista katkaista hyvin alkanut kehitys.
16646: rille mahdollisuus kehittää taitojaan samalla ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16647: voin kuin musiikkioppilaitokset toimivat musii-
16648: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16649: kin opetuksessa.
16650: Kuvataidekouluja varten saatiin valtionavus-
16651: tusta ensimmäisen kerran vuonna 1982, jolloin että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
16652: valtion tulo- ja menoarviossa oli ns. kansanedus- lasten ja nuorten kuvataidekoulujen toi-
16653: tajien "joululahjaraha" tätä tarkoitusta varten. minnan turvaamiseksi ja valtionavustuk-
16654: Kuluvana vuonna tällaista määrärahaa ei enää sen saattamiseksi pysyvälle pohjalle.
16655:
16656: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
16657:
16658: Eeva Turunen Reino Karpola Sakari valli
16659: Jouko Tuovinen Elsi Hetemäki-Olander Kimmo Sasi
16660: Reino Jyrkilä Pirjo Rusanen Saara Mikkola
16661: Kerttu Törnqvist Helena Pesola Jouni J. Särkijärvi
16662: Lea Sutinen Eva-Riitta Siitonen Aino Pohjanoksa
16663: Riitta Uosukainen
16664:
16665:
16666:
16667:
16668: 29 4284001987
16669: 432 1984 vp.
16670:
16671: Toivomusaloite n:o 389
16672:
16673:
16674:
16675:
16676: Tykkyläinen ym.: Järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaa koske-
16677: van lainsäädännön uudistamisesta
16678:
16679:
16680: Eduskunnalle
16681:
16682: Vapaalla kansalaistoiminnalla on perinteisesti tionavun koskemaan yleisemmin kaikkea järjestö-
16683: keskeinen asema maamme kulttuuri- ja sivistys- jen sivistys- ja kulttuuritoimintaa.
16684: elämässä. Järjestöjen harjoittamaa koulutustoi- Toimikunnan ehdotuksia on pidettävä oikeaan
16685: mintaa varten onkin säädetty opintokeskuslaki, osuneina. Ehdotetun lain avulla voitaisiin varsin
16686: joka eräistä puutteistaan huolimatta toimii tällä pienin menojen lisäyksin merkittävästi lisätä jär-
16687: alalla tyydyttävästi. Järjestöjen harjoittama kult- jestöjen harjoittamaa sivistys- ja kulttuuritoimin-
16688: tuuritoiminta jää kuitenkin kokonaan lakisäätei- taa.
16689: sen valtionavun ulkopuolelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16690: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16691: Vuonna 1983 mietintönsä jättänyt järjestöUi- muksen,
16692: sen sivistystyön toimikunta on esittänyt, että
16693: järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoiminnan valtion- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
16694: avustukset uudistukset uudistettaisiin siten, että järjestöjen sivistys- ja kulttuuntoimintaa
16695: säädettäisiin laki eräiden sivistysjärjestöjen val- koskevan lainsäädännön uudistamiseksi
16696: tionavusta. Tämä laki korvaisi nykyisen opinto- järjestö/Itsen szvzstystyön toimikunnan
16697: keskuslain ja oikaisisi samalla eräitä siinä havait- mietinnön ehdotusten mukazsesti.
16698: ruja puutteita, mutta samalla laki ulottaisi val-
16699:
16700: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
16701:
16702: Marja-Liisa Tykkyläinen Aarno von Bell
16703: Sinikka Hurskainen Reijo Lindroos
16704: 1984 vp. 433
16705:
16706: Toivomusaloite n:o 390
16707:
16708:
16709:
16710:
16711: Törnqvist ym.: Maa- ja metsätalouden peruskoulutuksen saaneiden
16712: kaupallisesta kouluttamisesta
16713:
16714:
16715: Eduskunnalle
16716:
16717: Nykyaikainen maatila erilaisine tuotantosuun- metsätaloudellisen koulutuksen saaneilla on jo
16718: tineen ja metsälöineen on mitä suurimmassa nykyisinkin hyvät työhönsijoittumismahdollisuu-
16719: määrin liikeyritys, jossa joudutaan pitämään kir- det, jotka vielä paranevat tulevaisuudessa, kun
16720: jaa tuloista ja menoista, tarkkailemaan kannatta- eri ammateissa, mm. maataloudessa, tarvitaan
16721: vaisuutta, tekemään tilinpäätöksiä ja veroilmoi- yhä monipuolisempia tietoja.
16722: tuksia jne. Jotta kaikki tämä tulisi kunnolla Tämä koskee nimenomaan Pohjois-Karjalaa,
16723: hoidetuksi, tarvitaan maatilatalouden harjoittajil- joka on maamme maa- ja metsätalousvaltaisinta
16724: le kaupallista. koulutusta. aluetta. Lieksan kaupungissa sijaitseva Lieksan
16725: Koska kyseessä olevien ammatinharjoittajien kauppaoppilaitos olisi sopiva laitos tällaisten
16726: on vaikeata irrottautua kokopäiväiseen koulutuk- kurssien järjestämiseen. Tätä mieltä on myös
16727: seen ainakaan pitkiksi ajoiksi, opetus tulisi järjes- Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto.
16728: tää kurssimuotoisella jaksottain näitä työssä ole-
16729: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16730: via henkilöitä varten. Maa- ja metsätalouden
16731: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16732: peruskoulutuksen saaneita henkilöitä työskente- sen,
16733: lee runsaasti myös muissa ammateissa kuin maa-
16734: taloudessa. Heitä on mm. puutavarayhtiöiden,
16735: pankkien, vakuutuslaitosten, kuntien, valtion ja että hallitus ryhtyisi vzipymättä toi-
16736: maatalouskaupan palveluksessa. Kaikille näille menpiteisiin kaupallisen koulutuksen jär-
16737: jonkinlainen kaupallinen peruskoulutus aina jestämiseksi maa- ja metsätalouden pe-
16738: atk:ta myöten on hyvin tarpeellinen. Erikoisesti ruskoulutuksen saaneille Lieksan kauppa-
16739: tämä tietenkin koskee maatalouskaupan palve- oppilaitokseen.
16740: luksessa työskenteleviä. Kaupallisen sekä maa- ja
16741:
16742: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
16743:
16744: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Jouko Tuovinen
16745: Lea Sutinen Reino Karpola Reino Jyrkilä
16746: 434 1984 vp.
16747:
16748: Toivomusaloite n:o 391
16749:
16750:
16751:
16752:
16753: Uosukainen ym.: Kirjastoautomäärärahojen lisäämisestä
16754:
16755:
16756: Eduskunnalle
16757:
16758: Maamme kirjastoverkko voitaneen nykyisellään Lisäksi muutama kunta hakee lupaa ensimmäistä
16759: katsoa kattavaksi niin, että jokainen suomalainen autoaan varten.
16760: voi asuinpaikasta riippumatta käyttää jotakin Uusintahankintoihin olisi saatava varoja samas-
16761: kirjaston palvelumuotoa. Kirjastoverkon taso sen sa suhteessa kuin autokantaa on aikanaan lisätty.
16762: sijaan vaihtelee huomattavasti eri puolilla maata. Maamme kirjastoverkon kattavuus ja kunto
16763: Maamme 20 000 kirjastopalvelupisteestä ovat nyt todella uhattuina, ellei kirjastojen tilaan
16764: 18 000 on kirjastoautojen varassa. Kirjastoauto- kiinnitetä vakavaa huomiota ja taata kunnille
16765: toimintaa on maassamme ollut yli 20 vuotta. riittävää taloudellista tukea. Kirjastoautojen vä-
16766: Kun autoja liikennöi tätä nykyä maamme teillä heneminen koskettaa kipeimmin maan köyhiä
16767: yhteensä noin 220, ne täydentävät merkittävällä kuntia, joissa palvelut, myös kulttuuripalvelut,
16768: tavalla kiinteätä kirjastoverkkoa. Niiden merkitys kaikkiaan ovat vähäiset.
16769: joustavana palvelumuotona kasvaa entisestään si- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16770: vukirjastoverkon harventumisen myötä. nioittaen,
16771: Nykyisistä autoista yhteensä 130 on hankittu
16772: vuosina 1969-1975. Koska autojen keskimääräi- että hallitus ryhtyisi toimtin kirjastoau-
16773: nen käyttöaika on 10-15 vuotta, tulee lähivuosi- tomäärärahojen lisäämiseksi valtion seu-
16774: na arviolta kaksi autoa kolmesta uusittavaksi. raavassa tulo- ja menoarviossa.
16775:
16776: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
16777:
16778: Riitta Uosukainen Saara Mikkola Lea Kärhä
16779: Liisa Hilpelä Elsi Hetemäki-Olander Tapio Holvitie
16780: Riitta Jouppila Sirpa Pietikäinen Tytti Isohookana-Asunmaa
16781: Pirjo Ala-Kapee Kimmo Sasi Heikki Järvenpää
16782: Mikko Elo Aino Pohjanoksa Antti Kalliomäki
16783: Martti Tiuri Pirjo Rusanen Timo Roos
16784: Iiro Viinanen Ben Zyskowicz Juhani Alaranta
16785: Eva-Riitta Siitonen Anna-Kaarina Louvo Olavi Ronkainen
16786: Eeva Turunen Ritva Laurila Heikki Kokko
16787: Sakari Valli Kaarina Dromberg Sinikka Hurskainen
16788: Jouni J. Särkijärvi Juho Koivisto
16789: 1984 vp. 435
16790:
16791: Toivomusaloite n:o 392
16792:
16793:
16794:
16795:
16796: Uosukainen ym.: Imatran musiikkikoulun lakisääteisestä valtion-
16797: avusta
16798:
16799:
16800: Eduskunnalle
16801:
16802: Imatran kaupungissa toimiva Imatran kaupun- jotka vaaditaan musiikkikoulun pääsemiseksi la-
16803: gin musiikkikoulu (entinen Imatran Orkesteri- kisääteisen valtionosuuden piiriin.
16804: koulu 1945-1952 ja Imatran musiikkiopisto Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16805: 1952-1981) on toiminut monipuolisesti ja tai- nioittaen,
16806: teellisia tuloksia saavuttaen paikkakunnan mu-
16807: siikkielämän hyväksi. Kauttaaltaan on taidehal- että hallitus ryhtyisi tozmttn Imatran
16808: linnon eri portaissa tunnustettu, että Imatran kaupungin musizkkikoulun saattamiseksi
16809: kaupungin musiikkikoulu täyttää ne edellytykset, lakisääteisen valtionosuuden piiriin.
16810:
16811: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
16812:
16813: Riitta Uosukainen Heikki Järvenpää Mikko Elo
16814: Heikki Kokko Sinikka Hurskainen
16815: 436 1984 vp.
16816:
16817: Toivomusaloite n:o 393
16818:
16819:
16820:
16821:
16822: Urpilainen: Opintotuen asumislisän korottamisesta
16823:
16824:
16825: Eduskunnalle
16826:
16827: Opintotuen asumislisää maksetaan nykyisin Vuokra-asunnosta luopuminen kesäkuukausien
16828: vain yhdeksän opiskelukuukauden mukaan (lu- ajaksi taas heikentää huomattavasti asumisturvaa.
16829: kuvuonna 1983-84 enimmäismäärä 2 610 mk, Uuden asunnon etsiminen nykyisiltä kireiltä
16830: mikäli hakijan vanhempien tulot eivät ylitä asuntomarkkinoilta on toivoton tehtävä.
16831: 69 000 mk ja omaisuus 187 000 mk).
16832: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
16833: Opiskelijoiden vuokra-asunnot joudutaan kui- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16834: tenkin vuokraamaan ympärivuotisesti, jolloin
16835: vuokra on maksettava myös kesäkuukausilta.
16836: Opiskelijoiden kesäansiot joudutaan kokonaisuu- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
16837: dessaan käyttämään lukuvuoden menojen katta- opintotuen asumislisän nostamiseksi vas-
16838: miseen, joten kesäkuukausien vuokra on pois taamaan 12 kuukauden asumiskustan-
16839: tulevan talven elannosta. nuksia.
16840:
16841: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
16842:
16843: Kari Urpilainen
16844: 1984 vp. 437
16845:
16846: Toivomusaloite n:o 394
16847:
16848:
16849:
16850:
16851: Vainio ym.: Asikkalan Anianpellon ala-asteen koulun rakentamises-
16852: ta
16853:
16854:
16855: Eduskunnalle
16856:
16857: Kuntien koulutusta palvelevien rakennushank- mislupaa kuitenkin odotetaan. Kustannusarvio
16858: keiden kiireellisyys tuntuu olevan ratkaistu yleen- on noin 6 000 000 markkaa, josta valtion osuutta
16859: sä muilla perusteilla kuin tarpeella. Riittämättö- lainoina ja avustuksina on noin 3 500 000 mark-
16860: mät työttömyysprosentit ja aluepolitiikka ovat kaa.
16861: hidastaneet peruskoulu-uudistukselle välttämät- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16862: tömiä koulurakennusten rakentamista esimerkki- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16863: nä Asikkala. Asikkalan kuntakeskuksen väestö- sen,
16864: määrä on erittäin voimakkaasti noussut ja tarve
16865: uusiin koulutiloihin on todella välttämätön. että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
16866: Asikkalan Anianpellon ala-asteen rakentamiseen Asikkalan Anianpellon ala-asteen koulun
16867: on kunnalla valmius jo täksi vuodeksi. Aloitta- rakentamiseksi.
16868:
16869: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16870:
16871: Mikko Vainio Pentti Skön Pentti Kettunen
16872: Reijo Enävaara Lea Mäkipää
16873: 438 1984 vp.
16874:
16875: Toivomusaloite n:o 395
16876:
16877:
16878:
16879:
16880: Vainio ym.: Teknillisen oppilaitoksen laajentamisesta Lahdessa
16881:
16882:
16883: Eduskunnalle
16884:
16885: Lahden teknillinen oppilaitos on tilailtaan naiskustannukset oppilaitoksen laajentamiseksi .
16886: epätarkoituksenmukainen ja ahdas. Oppilaitos ovat 5 000 000 markkaa.
16887: on valmistunut jo vuonna 1954. Koulussa on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16888: nykyisin oppilaita lähes 600. Osa opetuksesta on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16889: jouduttu siirtämään jopa kellareihin tai teoria-
16890: tunteja työtiloihin. Vuoden 1983 budjetissa on
16891: suunnittelumäärärahaa 400 000 markkaa. Suun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16892: nitelmat ovatkin valmistumassa ja valmistuisivat teknillisen oppzlaitoksen laajentamiseksi
16893: 1984 ellei valtiontalous kovasti kiristyisi. Koko- Lahdessa.
16894:
16895:
16896: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16897:
16898: Mikko Vainio Pentti Kettunen Reijo Enävaara
16899: Pentti Skön Helvi Koskinen Lea Mäkipää
16900: 1984 vp. 439
16901:
16902: Toivomusaloite n:o 396
16903:
16904:
16905:
16906:
16907: Wasz-Höckert ym.: Lääkärikoulutuksen mitoittamisesta tarvetta
16908: vastaavaksi
16909:
16910:
16911: Eduskunnalle
16912:
16913: Eduskunnan toivomusaloitteessa n:o 1012/ toehdosta ja koulutusmäärästä riippuen lääkäri-
16914: 1983 vp. (Wasz-Höckert ym.) esitettiin, että työvoiman ylijäämä laskelmissa vaihtelee 553:sta
16915: hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin lääkärikoulu- 1 717 lääkäriin.
16916: tuksen oikean mitoituksen selvittämiseksi ja tar- Työryhmä esittää mietinnössään johtopäätök-
16917: peettoman lääkärikoulutuksen estämiseksi. senään, että sekä lääkäri- että hammaslääkärikou-
16918: Tätä kantaa perusteltiin toivomusaloitteessa lutukseen sisään otettavien määrää voitaisiin
16919: mm. seuraavasti: Maamme lääkäripulan korjaa- alentaa nykyisestään. Lähivuosina opiskelunsa
16920: miseksi perustettiin kaksi uutta lääkäreitä koulut- aloittavat valmistuvat työelämään 1990-luvun al-
16921: tavaa yksikköä 1970-luvun alussa. Tampereen kupuolella, jolloin sekä lääkäri- että hammaslää-
16922: yliopisto ja Kuopion korkeakoulu. Lisääntynyt kärityövoimasta on ylitarjontaa.
16923: lääkärien koulutuskapasiteetti onkin johtanut Erityisesti on syytä korostaa, ettei lääkärikoulu-
16924: lääkärimäärien nopeaan lisääntymiseen. Kun lää- tuksen vähentäminen vaikuta terveyspalveluiden
16925: käreitä oli vuonna 1970 vajaat 5 000, oli heitä määrää tai tasoa heikentävästi. Terveyspalvelui-
16926: viime vuoden lopussa jo noin 11 000. den tuotantomäärät ja niiden taso riippuu olen-
16927: Aloitteessa todettiin myös, että lääkäreiden naisesti julkisen sektorin säätelemästä virkakehi-
16928: määrä suhteessa väestömäärään on suhteessa tällä tyksestä. Lääkärikunnan mahdollisuudet laajassa
16929: hetkellä jo varsin hyvä. Suomessa on saavutettu mittakaavassa ryhtyä toimimaan yksityisellä sek-
16930: kolmessa maassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja torilla tulevaisuudessa on esimerkiksi Suomen
16931: Puolassa asetettu lääkäritiheyden tavoite, joka on Lääkäriliiton laatimissa selvityksissä todettu san-
16932: 1 lääkäri 500-600 asukasta kohti. gen rajallisiksi. Yksityisten lääkäripalveluiden
16933: Aloitteessa todettiin myös, että Suomi on laajentamiseen on mahdollisuuksia lähinnä avo-
16934: valittu WHO:n mallimaaksi ohjelmassa terveyttä terveydenhuollon piirissä, ja tällöin kysymykseen
16935: kaikille vuonna 2000. tulevat lähinnä erikoislääkäritasoiset palvelut.
16936: Kun julkisen talouden voimavarat tulevat aset- Ennen kuin lääkäri voi nykyisin menestyksellisesti
16937: tamaan eri sektoreiden kasvulle rajoituksia ja kun toimia yksityissektorilla, tulisi hänen siis olla
16938: nämä rajoitukset tulevat koskemaan myös tervey- erikoislääkäri. Tämä vuorostaan edellyttää usean
16939: denhuoltoa, näyttää siltä, että terveydenhuollon vuoden mittaista työskentelyä eri erikoisalojen
16940: kasvuedelletykset tulevat olemaan tulevaisuudes- osastoissa. Tällainen toiminta on mahdollista
16941: sa huomattavasti niukempia kuin lääkärimäärien vain koulutusviroissa, jotka sisältyvät pääosin
16942: kasvu. Merkittävänä syynä tähän on, että lääkä- kunnallisen terveyspalvelujärjestelmän piirrin.
16943: reiden koulutusmäärät noudattavat edelleen sa- Vastavalmistuneen nuoren ja kokemattoman lää-
16944: maa kasvuvauhtia, jota ryhdyttiin toteuttamaan kärin mahdollisuudet toimia yksityispraktiikassa
16945: viime vuosikymmenen alkupuolella lääkäripulan ovat käytännössä sangen vähäiset.
16946: poistamiseksi. Terveydenhuollon palveluiden määrässä ja laa-
16947: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lääkäri- dussa ei tapahtuisi laskua myöskään siitä syystä,
16948: ja hammaslääkärityövoiman laskentaryhmä II että vähentämisen vaikutukset tuntuvat vasta
16949: (Työryhmän muistio 1983:26 sosiaali- ja terveys- hyvin pitkän ajan kuluttua. Kun lääkärin perus-
16950: ministeriö) on varsin yksityiskohtaisesti suoritta- koulutus on pituudeltaan vähintään kuusi vuot-
16951: nut lääkärityövoimatilanteen laskentaa eri koulu- ta, on vaikutuksia havaittavissa aikaisintaan kuu-
16952: tusvaihtoehdoilla vuosina 1982, 1990 ja 1995. den vuoden kuluttua. Jos esimerkiksi päätös
16953: Johtopäätöksissä esitetään, että virkakehitysvaih- lääkärikoulutuksen määrällisestä supistamisesta
16954: 440 1984 vp. - TA n:o 396
16955:
16956: tehtäisiin vuonna 1984, merkitsee tama, että noin 2 miljoonan markan lasku, josta lääkärin
16957: nykyisellä koulutusvauhdilla (500 vuodessa) ehdi- palkkakustannukset muodostavat vain vähäisen
16958: tään kouluttaa noin 3 000 uutta lääkäriä kentälle osan. Yhden lääkärin kouluttaminen maksoi yh-
16959: ennen kuin mitään konkreettisia vaikutuksia teiskunnalle tuolloin laadittujen selvitysten mu-
16960: koulutuksen vähentämisestä on nähtävissä. Kun kaan noin 1 miljoonaa markkaa.
16961: nykyisin perustetaan uusia lääkärinvirkoja noin Edelklä esitettyjen tosiasioiden valossa on sel-
16962: 150 vuodessa ja kun poistuma on lääkärikunnan vää, ettei lääkäreiden tarpeeton kouluttaminen
16963: ikärakenteen voimakkaan nuortumisen takia var- siten, ettei heitä kyetä sijoittamaan yhteiskunnan
16964: sin vähäistä, vain noin 100-150 vuodessa, mer- kannalta hyödyllisiin tehtäviin, ole millään ta-
16965: kitsee tämä asetelma varsin huomattavaa tarpeet- voin perusteltua.
16966: toman lääkärikoulutuksen riskiä.
16967: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16968: Erityisesti on korostettava, ettei lääkäreiden
16969: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16970: liikakoulutukseen liity ainoastaan lääkärityöttö-
16971: sen,
16972: myyteen kytkeytyviä näkökohtia. Yhteiskunnan
16973: kannalta ovat merkittäviä ne epäkohdat, jotka
16974: mahdollisesti johtuvat siitä, että lääkärin oikeuk- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
16975: sin varustetut henkilöt joutuvat työn puutteen piteiszi"n lääkärimäärien oikean mitoituk-
16976: takia kaupalliseen kilpailuasetelmaan. Pari vuotta sen selvittämiseksi ja tarpeettoman yli-
16977: sitten arvioitiin, että yhden lääkärin toiminnasta koulutuksen ehkåisemiseksi.
16978: aiheutuu vuosittain terveyspalvelujärjestelmälle
16979:
16980: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
16981:
16982: Ole Wasz-Höckert Hannu Kemppainen Elisabeth Rehn
16983: Martti Lähdesmäki Riitta Jouppila
16984: 1984 vp. 441
16985:
16986: Toivomusaloite n:o 397
16987:
16988:
16989:
16990:
16991: Vihriälä ym.: Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulun saneeraus-
16992: suunnitelmien jouduttamisesta
16993:
16994:
16995: Eduskunnalle
16996:
16997: Syksyn -83 aikana esitti opetusmtmstenon ja Nurmon, Peräseinäjoen, Ilmajoen, Kuortaneen,
16998: valtiovarainministeriön yhdessä asettama toimi- Ylistaron ja Isonkyrön kunnat, joutuisi siirron
16999: kunta Vaasan lääninhallituksen kouluosastolle, seurauksena rakentamaan lisätilat, joiden pää-
17000: että tämä ryhtyisi tutkimaan mahdollisuuksia omakustannus varovaisenkin arvion mukaan olisi
17001: siirtää Seinäjoella sijaitsevasta valtion omistamas- n. 12,5 milj. markkaa. Samalla siityisi valtion
17002: ta Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulusta toimista kuntainliiton palkkalistoille 10 opetta-
17003: eräitä opintolinjoja kuntainliittojen omistamaan jaa. Oppilasmäärän pienenemisen vuoksi Etelä-
17004: ammattikouluun, lähinnä Seinäjoen ammatti- Pohjanmaan keskusammattikoulusta loppuisi
17005: kouluun. Suunnitellun siirron perusteluna olisi yleisaineiden tuntiopettajan toimi ainakin kah-
17006: se, että näin voitaisiin vähentää keskusammatti- delta opettajalta. Kanslia- ja oppilashuoltoon
17007: koulun lisärakentamistarvetta ja nopeuttaa kou- kuuluvan henkilökunnan määrään siirto heijas-
17008: lun saneerausta keskiasteen koulunuudistuksen tuisi myös 1-2 työsuhteen vähenemisen muo-
17009: edellyttämään laajuuteen ja kuntoon. Etelä-Poh- dossa. Lähes vastaavat henkilökustannukset tulisi-
17010: janmaan keskusammattikoulua ei ole laajennettu vat kuntainliiton maksettaviksi.
17011: eikä suuremmin saneerattu koko sen 24 vuoden Siirto merkitsisi siis brunomenoa vähintään:
17012: aikana, jonka se on toiminut, vaikka saneeraus- 1) Rakennusvelvoitteiden siirtämistä valtiolta
17013: ja laajennussuunnitelmat ovat olleet olemassa jo kuntainliitolle ainakin 12,5 milj. markkaa.
17014: yli 10 vuotta ja opintolinjojen lisääntymisen takia
17015: 2) Vuosittaisesta oppilaskustannusten siirtä-
17016: tilanpuute on työturvallisuutta ja opetuksen te-
17017: misestä valtiolta kuntainliitolle 164 opp. x noin
17018: hoa vaarantava. Syynä on aina ollut valtion
17019: 28 000/opp./vuosi, eli noin 4,6 milj. markkaa
17020: rahapula tai jokin muun keskusammattikoulun
17021: vuodessa, joihin sisältyvät mm. seuraavat kulut:
17022: kiireellisempi rakennustarve.
17023: Opettajien palkkauskustannusten siirtoa valtiolta
17024: Siirrettävistä linjoista ovat koulujen rehtorit kuntainliitolle, eli 12 opett. x n. 100 000/vuosi,
17025: läänin kouluosaston kehotuksesta neuvotelleet ja eli yhteensä n. 1,2 miljoonaa markkaa/vuosi sekä
17026: päätyneet rulokseen, että parhaiten siirrettäviksi oppilashuolto- ja kansliahenkilökuntamenoja 2 x
17027: sopivia osastoja Etelä-Pohjanmaan keskusammat- 60 000/vuosi, eli yhteensä noin 0,12 milj. mark-
17028: tikoulusta Seinäjoen ammattikouluun olisivat kaa/vuosi.
17029: auto- ja kuljetustekniikan peruslinja ja elintarvi- Vaikka kuntainliitto saakin edellä mainittuihin
17030: keteollisuuden peruslinja. Näistä edellinen käsit- menoihin valtionapua, lisääntyisivät kuntainlii-
17031: tää vahvistetun keskiasteen oppilaspaikkajakautu- ton nettomenot rakennuskustannuksina noin 4,6
17032: man mukaan kuusi luokkaa, joista kaksi yleisjak- milj. markkaa ( = kertameno) ja vuosittaiset käyt-
17033: son, kaksi auton erikoisasentajan ja kaksi auto- tömenot noin 2 milj. markkaa/vuosi (=jatkuva
17034: peltisepän opintolinjaa. Elintarviketeollisuuden menoerä).
17035: peruslinja sisältäisi samoin kuusi luokkaa, yleis- Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulun kan-
17036: jakson kolme luokkaa, leipurin, lihavalmiste- nalta siirto merkitsisi koulun toiminnan typisty-
17037: työntekijän ja elintarviketyöntekijän yksivuotiset mistä: koulu toimisi jatkossa '' siipirikkana''.
17038: erikoistumisjakson luokat. Oppilaspaikkoina siir- Keskusammattikoulun oppilaspaikat ovat valta-
17039: to merkitsisi 164 oppilaspaikan siirtoa valtion kunnallisia ts. niihin voi oppilas hakea mistä
17040: koulusta kuntainliiton kouluun. Suomen kunnasta tahansa eikä kotikunta joud>;
17041: Seinäjoen ammattikoulun kuntainliitto, jossa maksamaan koulutuskustannuksista korvausta
17042: jäseninä ovat Seinäjoen ja Alavuden kaupungit, lainkaan. Siirron seurauksena nämä 164 oppilas-
17043: 442 1984 vp. - TA n:o 397
17044:
17045: paikkaa muuttutstvat oppilaspohjaltaan kapea- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17046: alaisiksi ensi sijassa kuntainliittojen alueen käsit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17047: täviksi, jolloin oppilasainesta ei olisi riittävästi sen,
17048: hakemassa. Siirrettävistä opintolinjoista osa on
17049: maakunnallisia ja valtakunnallisia opintolinjoja että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
17050: (leipuri, autopeltiseppä, elintarvike- ja lihaval- Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulun
17051: mistetyöntekijä), joita ei ole maakunnan muissa saneeraussuunnitelmien kiirehtimiseksi
17052: ammattikouluissa. Näille pääsy kuntainliiton jä- siten, että koulu voi toimia keskiasteen
17053: senkuntien ulkopuolelta vaikeutuu ja monimut- uudistamisen edellyttämässä laajuudessa
17054: kaistuu. Tämä vaarantaisi alueella koko keskias- ja toimitzloissa !II kehittämissuunnitel-
17055: teen uudistuksen toteutumisen. man mukaisena ajankohtana 1988.
17056:
17057: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
17058:
17059: Jukka Vihriälä Urho Pohto
17060: 1984 vp. 443
17061:
17062: Toivomusaloite n:o 398
17063:
17064:
17065:
17066:
17067: Vihriälä ym.: Lisäyksestä valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon
17068: Alajärven Nuorisoseuran talon entisöimiseksi
17069:
17070:
17071: Eduskunnalle
17072:
17073: Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema ensim- Alajärvellä olevan harvinaiseen Aalto-keskukseen
17074: mäinen kokonainen rakennus, Alajärven Nuori- kuuluvan vanhimman rakennuksen yhtäjaksoi-
17075: soseuran talo, tuhoutui pahoin tulipalossa neo kunnostus. Rakennustyöt olisi syytä saada
17076: 16.6.1983. Nuorisoseura päätti välittömästi kor- alkuun jo kuluvan vuoden puolella.
17077: jauttaa talon alkuperäiseen kuntoon ja käyttöön.
17078: Aallon arkkitehtitoimisto laati puuttuvat pii- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17079: rustukset ja valvoo korjaustyön. Korjauksen alus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17080: tava kustannusarvio on 1 100 000 markkaa, josta
17081: vakuutus korvaa 360 000 markkaa. että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
17082: Suurin osa rahoituksesta on tällä hetkellä auki. tyksen 250 000 markan määrärahan otta-
17083: Vakuutussummaa jouduttiin käyttämään syksyllä misesta lisäyksenä valtion vuoden 1984
17084: 1983 talon purkutöihin, koska talo piti saada tulo- ja menoarvioon Alajärven Nuoriso-
17085: suojatuksi ennen talven tuloa. seuran talon entisöinnin aloittamiseksi.
17086: Talon peruskorjaus vaatisi kaiken kaikkiaan n.
17087: 700 000 markkaa. Summalla voitaisiin turvata
17088:
17089: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
17090:
17091: Jukka Vihriälä Aapo Saari
17092: 444 1984 vp.
17093:
17094: Toivomusaloite n:o 399
17095:
17096:
17097:
17098:
17099: Viinanen ym.: Peruskoulun teknisen työn tuntimäärän lisäämisestä
17100:
17101:
17102: Eduskunnalle
17103:
17104: Peruskoulusta siirryttäessä ammattikouluun on ettei katkoa tässä suhteessa paase syntymään
17105: selvästi havaittavissa, että käden taitojen kehittä- peruskoulun ja ammattikoulun välille.
17106: misessä on katko. Peruskoulun viimeisillä luokilla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
17107: on ainevalinnalla mahdollisuus välttyä nk. tekni- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17108: sistä aineista ja sen seurauksena opiskelua am- sen,
17109: mattikoulussa jatkettaessa kyseisillä oppilailla
17110: esiintyy vaikeuksia sopeutua ammatilliseen ja ettå" hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
17111: etenkin työopetukseen, koska kokemus sananmu- teknisen työn aseman vahvistamiseksi si-
17112: kaisesti käsintekemisestä puuttuu. ten, että käden taitojen kehittämiseksi
17113: teknisen työn tuntimäärän osuus ja valin-
17114: Siksi olisikin tarkoituksenmukaista, että koulu- tamahdollisuus palautettaisiin ainakin
17115: tussuunnitelmia muutettaisiin siten, että tekni- entisessä kansalaiskoulussa olleelle tasol-
17116: sen työn asemaa vahvistettaisiin ainakin siten, le.
17117:
17118: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
17119:
17120: Iiro Viinanen Riitta Jouppila
17121: 1984 vp. 445
17122:
17123: Toivomusaloite n:o 400
17124:
17125:
17126:
17127:
17128: Viinanen ym.: Ammatti- ja teknillisten oppilaitosten opetuksen
17129: turvaamisesta teknologian kehitys huomioon ottaen
17130:
17131:
17132: Eduskunnalle
17133:
17134: Tekninen kehitys etenee useilla aloilla huo- kehitys on nopeinta sekä aloille, joissa tulevai-
17135: mattavasti nopeammin, kuin opetusvälineiden suudessa tekninen kehitys nopeutuu.
17136: hankintaan ja ajan tasalla pitämiseen nykyisin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
17137: uhrataan varoja. Ongelma on sama kaikilla ope- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17138: tuksen tasoilla. sen,
17139: Mm. ammattikoulujen kalustohankintaan
17140: osoitetaan nykyisin niin niukasti varoja, että että hallitus ryhtyisi toimenprtersun,
17141: opetus nk. työaloilla tapahtuu suurelta osin van- jotta ammatti- ja tekni!lisi!le oppilaitok-
17142: hanaikaisin välinein eikä vastaa joka suhteessa sille osoitettaisiin entyisrahoitusta alorlle,
17143: työelämän vaatimuksia. jorlla teknologian kehrtys on nopeinta,
17144: Tässä suhteessa tulisi ammattikoulujen ja tek- jotta voitaisiin turvata opetuksen laadun
17145: nillisten oppilaitosten osalle osoittaa merkittäväs- säilyminen työelämän vaatimuksia vastaa-
17146: ti lisävaroja etenkin aloille, joilla teknologian vana.
17147:
17148: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
17149:
17150: Iiro Viinanen Riitta Jouppila
17151: 446 1984 vp.
17152:
17153: Toivomusaloite n:o 401
17154:
17155:
17156:
17157:
17158: Viinanen ym.: Teknisten alojen opettajien tuotantoelämän tunte-
17159: muksen ylläpitämisestä
17160:
17161:
17162: Eduskunnalle
17163:
17164: Teknologian nopea kehittyminen asettaa tek- tehokkaasti järjestelmä, jolla ammattikoulun
17165: nisten alojen opettajille suuret vaatimukset kehi- opettajillekin tarjoutuu mahdollisuus siirtyä mää-
17166: tyksen mukana pysymiseksi. Siksi perehtyminen räajaksi pois opetustehtävistä kartuttamaan tieto-
17167: säännöllisesti tuotantoelämään on muodostunut jaan teollisuudessa, jotta opetus saataisiin entistä
17168: entistä tärkeämmäksi tavaksi pysyä kehityksessä paremmin vastaamaan elinkeinoelämän vaati-
17169: mukana. Nk. sapattivuosijärjestelmän käyttöön- muksia.
17170: otto keskeisillä teknisen opetuksen aloilla on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
17171: tullut entistä tärkeämmäksi. Toiminta on vähäi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17172: sessä laajuudessa käynnistynyt ylemmissä oppilai-
17173: toksissa mutta ammattikoulun opettajien tasolle
17174: eivät määrärahat ole juuri nimeksikään riittäneet.
17175: että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin,
17176: Kuitenkin juuri tältä koulutustasolta suuri jouk-
17177: jozlla voitaisiin nopeasti lisätä teknisten
17178: ko nuoria siirtyy vuosittain työelämän piiriin
17179: alojen opettajien mahdollisuuksia määrä-
17180: havaitakseen, että saatu opetus ei useinkaan riitä
17181: ajaksi siirtyä opetustehtävästä tuotanto-
17182: työtehtävien suorittamiseen, vaan jatkokoulutus elämään karluttamaan tietojaan etenkin
17183: on välittömästi käynnistettävä työpaikoilla. Siksi alozlla, joissa tekninen kehitys on no-
17184: peata.
17185: olisi tarkoituksenmukaista, samalla kun lisätään
17186: laitemäärärahoja ammattikouluille, käynnistää
17187:
17188: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
17189:
17190: Iiro Viinanen Riitta Jouppila
17191: Martti Tiuri Riitta Uosukainen
17192: 1984 vp. 447
17193:
17194: Toivomusaloite n:o 402
17195:
17196:
17197:
17198:
17199: Viljanen: Määrärahasta virkojen perustamiseen Helsingin yliopiston
17200: Lahden tutkimus- ja koulutuskeskukseen
17201:
17202:
17203: Eduskunnalle
17204:
17205: Päijät-Hämeen kehitykseen vaikuttaa keskei- ja työllisyyskurssitoiminnalla on keskeinen merki-
17206: sesti maakunnan oman väestön koulutukseen tys maakunnalle.
17207: perustuva tiedon ja taidon taso. Koska asia on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17208: keskeinen, on maakunta pyrkinyt toimenpitein ja hyväksyttäväksi toivomuksen,
17209: aloittein parantamaan koulutusolosuhteita Päijät-
17210: Hämeessä. Oma-aloitteisuus on ollut välttämä- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn,
17211: töntä, koska valtionhallinnon sisällä ei maakun- että Helsingin yliopiston Lahden tutki-
17212: nan kehitystarpeita ole tarkasteltu maakunnan mus- ja koulutuskeskuksen tutkimusosas-
17213: lähtökohdista vaan valtion kannalta. Alueellisesti ton perustamiseksi valtion 1985 tulo- ja
17214: vaikuttavien ratkaisujen päätöksenteko kulkee menoarvioon sisällytetään Lahden tutki-
17215: yhä pääasiassa maakuntaa hajottavan lääninhal- mus- ja koulutuskeskuksen tutkimusosas-
17216: linnon kautta. ton edellyttämät tutkimusjohtajan ja tut-
17217: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja kou- kzj'an lahjoitusvirat, joihin Lahden kau-
17218: lutuskeskuksen antamalla täydennyskoulutuksella punki on lahjoittanut varat viideksi vuo-
17219: ja avoimen korkeakoulun laajenevalla opetuksella deksi.
17220:
17221: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
17222:
17223: Matti Viljanen
17224:
17225:
17226:
17227:
17228: 30 4284001987
17229: 448 1984 vp.
17230:
17231: Toivomusaloite n:o 403
17232:
17233:
17234:
17235:
17236: Väänänen ym.: Kirjastopuitelain säätäruisestä
17237:
17238:
17239: Eduskunnalle
17240:
17241: Vuodelta 1961 petätstn olevaan kirjastolakiin Vallitsevaan epäkohtaan ovat myös valtionti-
17242: sisältyvät säädökset yleisistä eli kunnallisista kir- lintarkastajat kiinnittäneet huomiota. Tilintar-
17243: jastoista. Sen sijaan· nykyisin voimassa oleva kir- kastajien mukaan tieteellisten kirjastojen asema
17244: jastolaki ei kata tieteellisiä kirjastoja. Näitä kirjas- on selkiintymätön ja kirjastoille osoitetut voima-
17245: toja maassamme on 300, kun yleisiä kirjastoja on varat riittämättömät. Edelleen valtiontilintarkas-
17246: 3 000. Kun tieteelliset kirjastot eivät sisälly kir- tajat toteavat, että tieteellisten kirjastojen toi-
17247: jastolakiin ja kun niillä ei ole yhtenäistä säädöstä, mintaan liittyy merkitykseltään erittäin suurena
17248: ne toimivat eri laeissa (keskussairaalalaki, vapaa- kysymyksenä maan koko tietohuollon kehittämi-
17249: kappalelaki jne.) olevien hajanaisten mainintojen nen.
17250: perusteella. Kirjastoista voi tosin olla myös ase-
17251: Valtiontilintarkastajien tähän käsitykseen val-
17252: tuksia tai niistä voi olla maininta kehysorganisaa-
17253: tiovarainvaliokunta yhtyi vuoden 1984 tulo- ja
17254: tioittensa kuten korkeakoulujen asetuksissa. Tie-
17255: menoarviota käsittelevässä mietinnössään. Valio-
17256: teellisistä keskuskirjastoista on olemassa valtio-
17257: kunta piti tärkeänä, että lähivuosien kehittämi-
17258: neuvoston päätös.
17259: sen painopisteenä tulee olla kirjastoverkkoa vah-
17260: Haittana nykytilanteesta on, että syntyy pääl-
17261: vistavien säädösten aikaansaaminen.
17262: lekkäistä työtä, joka aiheuttaa lisäkustannuksia.
17263: Kirjavarannot eivät joudu tehokkaaseen käyt- Uutta kirjastolakia laadittaessa tulisi siitä tehdä
17264: töön, kun koordinaatio puuttuu. Yleiset kirjastot puitelaki, joka kattaa julkisin varoin kustannetun
17265: hoitavat korkeakoulukirjastojen tehtäviä, etenkin ja julkiseksi tarkoitetun kirjastotoiminnan koko-
17266: opiskelijoiden kirjastopalveluja. Korkeakou- naisuudessaan mukaan lukien tieteelliset kirjas-
17267: lubudjetista joudutaan suorittamaan yleisen kir- tot.
17268: jastotoimen menoja, kun korkeakoulujen kirjas-
17269: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17270: tot ovat kaikille avoimia. Kirjastoalan koulutus-
17271: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17272: uudistusta ei ole voitu hyödyntää riittävästi. Kun sen,
17273: tieteelliset kirjastot eivät ole kirjastolain piirissä,
17274: niillä ei ole tarkastavaa elintä kuten yleisillä
17275: kirjastoilla. Taso ja palvelut vaihtelevat sen vuok- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17276: si suurestikin. menpiteisiin uuden kirjastoja koskevan
17277: Pienet tieteelliset kirjastot ovat epäedullisem- puitelain aikaansaamiseksi siten, että tie-
17278: massa asemassa kuin suuret, koske ne joutuvat teelliset kirjastot ja tieteen keskuskirjastot
17279: toimimaan epätarkoituksenmukaisissa tiloissa ja tulisivat samalla huomioon otetuiksi ja
17280: vähäisin voimavaroin. Yleisten kirjastojen raken- niiden asema lakisääteisesti vahviste-
17281: nussäädökset eivät koske tieteellisiä kirjastoja. tuksi.
17282: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
17283:
17284: Marjatta Väänänen Tytti lsohookana-Asunmaa Mauno Manninen
17285: Jukka Vihriälä Hannele Pokka Matti Maijala
17286: Einari Nieminen Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen
17287: Lea Sutinen Mauri Pekkarinen
17288: 1984 vp. 449
17289:
17290: Toivomusaloite n:o 404
17291:
17292:
17293:
17294:
17295: Väänänen ym.: Musiikkioppilaitosten valtionapujärjestelmän kehit-
17296: tämisestä
17297:
17298:
17299: Eduskunnalle
17300:
17301: Maamme musiikkioppilaitokset ovat joutuneet miseen. Lisäksi niiden toiminta on ns. ehkäisevää
17302: taloudellisiin vaikeuksiin sen vuoksi, että niiden nuorisotyötä, jolla on huomattava yhteiskunnalli-
17303: osalle tuleva valtionapu on - päinvastoin kuin nen merkitys.
17304: kansalais- ja työväenopistojen tuki - jäänyt Kansalais- ja työväenopistojen osalta tuki on
17305: varsin vähäiseksi. huomattavasti suurempi. Kun niiden sekä mu-
17306: Lakisääteisistä musiikkioppilaitoksista konser- siikkioppilaitosten toiminnassa on kysymys yhtä-
17307: vatoriot, joita on seitsemän, saavat nyt 55 prosen- läisistä toiminnoista, musiikkioppilaitosten osalta
17308: tin valtionavun. Musiikkiopistojen valtionapu on usein tavoitehakuisesta opiskelusta, olisi tärkeätä
17309: 45 prosenttia ja musiikkikoulujen 30-40 pro- huolehtia siitä, että niiden valtionapu olisi sa-
17310: senttia. Harkinnanvaraisen tuen piirissä olevat mantasoista.
17311: musiikkioppilaitokset, 50 luvultaan, saavat vain Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17312: 8-12 prosentin valtionavun. Sellaiset musiikki- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17313: oppilaitokset, joita kunta pystyy tukemaan, me-
17314: nestyvät joten kuten. Toisinaan on kunnan tuki että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
17315: kuitenkin täysin muodollinen määrältään. Kui- menpiteiszin muszikkioppzlaitosten val-
17316: tenkin musiikkioppilaitokset tekevät arvokasta tionavun järjestämiseksi toimineen työ-
17317: työtä lasten ja nuorison keskuudessa ja antavat ryhmän ehdotusten pohjalta ja antaisi
17318: joko tulevan elämänuran tai ainakin rakentavan tarpeelliset muutosesitykset musiikkiop-
17319: ja hyvän elämänikäisen harrasteen. Ne vaikutta- pzlaitosten valtionapulakzin.
17320: vat myös asiantuntevan musiikkiyleisön kasvatta-
17321:
17322: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
17323:
17324: Marjatta Väänänen Tytti Isohookana-Asunmaa Pirkko Ikonen
17325: Mauno Manninen Matti Maijala Lea Sutinen
17326: Sirkka-Liisa Anttila Heimo Linna Mauri Pekkarinen
17327: 450 1984 vp.
17328:
17329: Toivomusaloite n:o 405
17330:
17331:
17332:
17333:
17334: Aho ym.: Lisämaan hankkimisesta maatalouden tutkimuskeskuksen
17335: Keski-Pohjanmaan koeasemalle
17336:
17337:
17338: Eduskunnalle
17339:
17340: Maatalouden tutkimuskeskuksen koeasemien aseman peltoalan ja parantaisi siten ratkaisevasti
17341: keskimääräinen peltoala on tällä hetkellä 40-50 koetoiminnan kehittämismahdollisuuksia.
17342: hehtaaria. Toholammilla sijaitsevan Keski-Poh-
17343: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
17344: janmaan koeaseman käytössä on kuitenkin peltoa
17345: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17346: vain noin 20,5 hehtaaria, josta kolmannes sovel-
17347: sen,
17348: tuu huonosti koetoiminnan tarpeisiin. Keski-
17349: Pohjanmaan koeasema tarvitsisi pikaisesti lisää
17350: koetoimintaan soveltuvaa peltomaata. ettå' hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
17351: Vuoden 1984 aikana Keski-Pohjanmaan koe- piteisiin lisämaan hankkimiseksi maata-
17352: asemalle tarjoutuu mahdollisuus ostaa lähialueel- louden tutkimuskeskuksen Keski-Pohjan-
17353: ta ojitettu peltoalue, joka kaksinkertaistaisi koe- maan koeasemalle.
17354:
17355: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
17356:
17357: Esko Aho Väinö Raudaskoski
17358: 1984 vp. 451
17359:
17360: Toivomusaloite n:o 406
17361:
17362:
17363:
17364:
17365: Aho ym.: Kannuksen turkiseläintutkimuksen koeaseman toiminnan
17366: tehostamisesta
17367:
17368:
17369: Eduskunnalle
17370:
17371: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen alai- seen. Kannuksen koeasema tulisikin pikaisesti
17372: nen Kannuksen turkiseläintutkimuksen koe- saattaa suunnitelmien mukaiseen laajuuteen sekä
17373: asema on valmistunut vuoden 1983 alussa. Koe- eläinmäärän että henkilökunnan osalta. Valtion
17374: aseman suunnitteluun, rakentamiseen ja kalusta- kannalta ei voida pitää järkevänä sitä, että val-
17375: miseen on käytetty valtion varoja yhteensä noin miiksi rakennettu koeasema pidetään lähes tyhjä-
17376: 7,3 milj. mk. käynnillä tutkimusresurssien puutteen takia.
17377: Koeaseman tutkimustoiminnan käynnistämi-
17378: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17379: sen esteeksi on kuitenkin muodostunut eläinkan-
17380: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17381: nan vähyys ja vaillinainen lajivalikoima sekä sen,
17382: henkilökunnan puute. Tällä hetkellä koeasemalla
17383: toimii yksi ylimääräinen tutkija ja kaksi eläinten-
17384: hoitajaa. Nykyisenkin eläinkannan tarvitsema re- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
17385: hu on jouduttu hankkimaan koetarhan ulkopuo- Kannuksen turkiseläintutkimuksen koe-
17386: lelta, vaikka sinne on rakennettu tarvittavat re- aseman henkzlökunnan ja eläinkannan
17387: hunvalmistustilat ja -laitteet. lisäämiseksi siten, että tutkimusasema
17388: Turkiselinkeinon kehittäminen edellyttäisi saadaan mahdollisimman nopeasti täysi-
17389: juuri nyt voimakasta panostusta perustutkimuk- tehoiseen käyttöön.
17390:
17391: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
17392:
17393: Esko Aho Aapo Saari
17394: 452 1984 vp.
17395:
17396: Toivomusaloite n:o 407
17397:
17398: ""
17399:
17400: Almgren ym.: Maatalouskeskuksen perustamisesta Kouvolaan
17401:
17402:
17403: Eduskunnalle
17404:
17405: Maatalousneuvonnassa vuonna 1970 tapahtu- joittavien liikkeiden piirikonttorit ovat Kouvolas-
17406: neen keskittämisen yhteydessä Kymenlaakso me- sa. Myös maataloudesta raaka-aineensa saavat
17407: netti oman maatalousneuvontayksikön, kun Ky- tuotantolaitokset ovat keskittyneet Kymenlaak-
17408: menlaakson maanviljelysseura ja Etelä-Karjalan son alueelle.
17409: maanviljelysseura sulautettiin yli maakuntarajo- Kymenlaakso tarvitsisi oman maatalouskeskuk-
17410: jen yhdeksi Kymen läänin maatalouskeskukseksi sen Kymenlaakson maatalousneuvonnan tehosta-
17411: ja keskuksen päätoimipaikaksi nimettiin toistai- jaksi ja maatalousneuvonnalle ohjatun valtion-
17412: seksi Lappeenranta. Samalla vähennettiin Kouvo- avun tasapuoliseksi jakajaksi Kymen läänin alu-
17413: lan aluetoimiston toimihenkilöiden lukumäärää eella.
17414: oleellisesti. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17415: Läänin maatalouden painopiste on kuitenkin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17416: Kymenlaakson alueella sekä viljelypinta-alan että
17417: tuotannon määrän mukaan laskien. Matalous- että hallitus ryhtyisi toimiin maatalous-
17418: neuvonnan kanssa yhteistyössä olevat valtion pii- keskuksen perustamiseksi Kouvolaan.
17419: riviranomaiset ja maataloustavarakauppaa har-
17420:
17421: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
17422:
17423: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
17424: 1984 vp. 453
17425:
17426: Toivomusaloite n:o 408
17427:
17428:
17429:
17430:
17431: Almgren ym.: Kalanviljelylaitoksen rakentamisesta Jaalan Son-
17432: nanjärvelle
17433:
17434:
17435: Eduskunnalle
17436:
17437: Kymen ves1p11nn suorittamien tutkimusten mintaan sitä monipuolistavana tekijänä. Hank-
17438: mukaan Jaalan Sonnanjärvi on ihanteellinen keen toteuttamista kiirehtii kalanpoikasten ky-
17439: paikka lohenviljelylle. Järven etuina mainitaan syntää pienempi tarjonta ja toiminnassa olevien
17440: hyvä sijainti, erinomainen veden laatu, riittävä kalanviljelylaitosten etäinen sijainti Etelä-Suo-
17441: syvänne lähellä yläpuolisessa järvessä, riittävän men tarpeita ajatellen.
17442: suuri tasainen alue laitospaikaksi ja riittävä pu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17443: tous sekä ylä- että alapuolella. Vesimäärän riittä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17444: vyyttä voidaan parantaa yläpuolisten Suola- ja
17445: Niskajärven alivesiä nostamalla. Viimeksi mainit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin ka-
17446: tu toimenpide on jo vireillä. Lisäksi kalanviljely lanviljelylaitoksen rakentamiseksi jaalan
17447: soveltuu hyvin kunnan muuhun elinkeinotoi- Sonnanjärvelle.
17448:
17449: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
17450:
17451: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
17452: 454 1984 vp.
17453:
17454: Toivomusaloite n:o 409
17455:
17456:
17457:
17458:
17459: Anttila ym.: Maatalouden aluepoliittisen tuen budjetointimenette-
17460: lyn muuttamisesta
17461:
17462:
17463: Eduskunnalle
17464:
17465: Maatalouden tuotantomaariin sidotulla tuella siten kuin maatalous ainoana alana joutuu. Tämä
17466: on nykyisessä tukijärjestelmässä huomattava pai- on epäoikeudenmukaista juuri viljelijöitä koh-
17467: no. Maataloustuen tuotannon lisäämistä edistä- taan. Tämä asiantila tulee korjata siirtämällä
17468: vän vaikutuksen vähentämiseksi tuotantomääristä maatalouden aluepoliittisen tuen maksaminen,
17469: riippuvaa tukea on pyrittävä purkamaan ja maa- yhteensä noin 518 milj. mk vuositasolla, tapah-
17470: talouden sisäisen tulotaso-ongelman tasoittami- tuvaksi kehitysaluerahaston kautta valtion bud-
17471: sessa on pyrittävä siirtämään painopistettä välit- jettivaroista. Samassa yhteydessä tulee selvittää
17472: tömän tuen suuntaan. Maatalouden alueittaisella tuen maksamisperusteita, koska tuotantomääriin
17473: hintapoliittisella tuella on jo saavutettu tuotanto- sidottu tuki lisää kovasti paineita tuotannon
17474: olosuhteista johtuvien tuloerojen tasoittamisen kasvattamiseen. Nykyisessä maatalouspoliittisessa
17475: tavoite. Maatalous on ainoa elinkeino, joka jou- tilanteessa tuotannon jatkuva kasvattaminen ei
17476: tuu osallistumaan maataloudessa suoritettavan ole kenenkään etu.
17477: aluepoliittisen tuen maksamiseen sisäisenä tulon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17478: siirtona. Näin ollen Etelä-Suomen viljelijä joutuu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17479: osallistumaan aluepoliittisen tuen maksamiseen sen,
17480: kehitysalueilla toimiville viljelijöille. Samanaikai-
17481: sesti meillä kehitysaluerahasto budjettivaroilla että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
17482: myöntää aluepoliittista tukea kehitysalueilla toi- maatalouden aluepoliittisen tuen maksa-
17483: miville muille yrittäjille. Etelä-Suomessa toimiva misen siirtämiseksi pois maatalousbudje-
17484: yrittäjä, muu kuin maatalousyrittäjä, ei joudu tista maksettavaksi valtion budjetin kaut-
17485: osallistumaan muille saman alan yrittäjille kehi- ta, kuten muukin aluepo/zi'ttinen tuki
17486: tysalueilla maksettavaan aluepoliittiseen tukeen tiinå· påi'vå'nå· maksetaan.
17487:
17488: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
17489:
17490: Sirkka-Liisa Anttila Sampsa Aaltio
17491: 1984 vp. 455
17492:
17493: Toivomusaloite n:o 410
17494:
17495:
17496:
17497:
17498: von Bell ym.: Maatalouden vientimaksujen perimää koskevan
17499: lainsäädännön muuttamisesta
17500:
17501:
17502: Eduskunnalle
17503:
17504: Maatalouden ylituotantoa supistavat toimet loustuotantoa voidaan ohjata tuotannonaloille,
17505: ovat olleet pääosin maatalouden harjoittajille joilla ei ole ylituotantoa. Näin mahdollisuudet
17506: vapaaehtoisia. Niiden tarjoamat edut ovat yleen- tulee käsityksemme mukaan käyttää mahdolli-
17507: sä ollet sellaisia, että tilakohtaisten kehittämis- simman tehokkaasti hyväksi.
17508: mahdollisuuksien vähentyessä toimenpiteiden Pohjois- ja Itä-Suomen alueilla ei tuotanto-
17509: vaikutukset ovat kohdistuneet Pohjois-Suomeen suuntien valinnaisvaihtoehtoja käytännössä ole.
17510: voimakkaammin kuin maan eteläisempiin osiin. Peltojen viljely perustuu luonnonoloista johtuen
17511: Tämä on nähtävä mm. pellonvaraus- ja tuotan- nurmiviljelyyn, jonka sato käytetään nautakarjal-
17512: nonmuutossopimustilastoista, tuotantoa harjoit- le. Maidon ja naudanlihan tuotannolle ei maan
17513: tavien tilojen lukumäärien sekä maataloustuotan- pohjoisosissa tule asettaa sellaisia esteitä, jotka
17514: non kokonaismäärien kehityksestä. vaarantavat siellä toimivien viljelijöiden toimeen-
17515: Pohjois-Suomessa monet kylät ovat jo nyt tulomahdollisuudet.
17516: täysin autioituneet. Pohjoisissa kunnissa maaseu-
17517: Kun maataloustuotantoa koskevia päätöksiä
17518: tu on menettänyt niin paljon perusasutustaan,
17519: että se heijastuu erityisesti maalaiskunnissa kaik- tehdään, tulisi kaikkien vaikeimpien alueiden -
17520: kiin yhteiskunnallisiin ja yritystaloudellisiin toi- Lapin, Koillismaan ja Kainuun - maidon ja
17521: l~han tuotannolle antaa kehittymismahdollisuuk-
17522: mintoihin.
17523: sta.
17524: Kehityssuunnan kääntäminen myönteisem-
17525: mäksi ei ole helppoa, mutta valtiovallan toimen- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17526: piteillä se on kuitenkin mahdollista. Nopein ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17527: taloudellisesti kevein keino on mielestämme Poh-
17528: jois-Suomen perheviljelmien elinehtojen korjaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17529: minen sellaiselle tasolle, että se mahdollistaa maatalouden vientimaksujen perintää
17530: vielä asuttujen tilojen toiminnan kehittämisen. koskevan lainsäädännön muuttamiseksi
17531: Tämä edellyttää myönteisten päätösten tekemistä siten, että" Lapin, Kozllismaan ja Kainuun
17532: maatalouden alue- ja rakennepolitiikkaa koske- maataloustuotannosta muodostuvan vien-
17533: vissa asioissa. timaksujen kustannusosuuden kantaa val-
17534: Aluepoliittisesti asiaa tarkastellen maan etelä- tiovalta, jolloin se ei szirry maan muiden
17535: osissa ja monilla alueilla maan keskiosissa maata- osien viljelijöiden kannettavaksi.
17536:
17537: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
17538:
17539: Aarno von Bell Pentti Kettunen Arvo Kemppainen
17540: Sakari Valli Hannu Kemppainen Mauno Manninen
17541: 456 1984 vp.
17542:
17543: Toivomusaloite n:o 411
17544:
17545:
17546:
17547:
17548: von Bell ym.: Investointirajoitusten poistamisesta Lapin, Koillis·
17549: maan ja Kainuun perheviljelmiltä
17550:
17551:
17552: Eduskunnalle
17553:
17554: Maatalouden ylituotantoa supistavat toimet loustuotantoa voidaan ohjata tuotannonaloille,
17555: ovat olleet pääosin maatalouden harjoittajille joilla ei ole ylituotantoa. Nämä mahdollisuudet
17556: vapaaehtoisia. Niiden tarjoamat edut ovat yleen- tulee käsityksemme mukaan käyttää mahdolli-
17557: sä olleet sellaisia, että tilakohtaisten kehittämis- simman tehokkaasti hyväksi.
17558: mahdollisuuksien vähentyessä toimenpiteiden Pohjois- ja Itä-Suomen alueilla ei tuotanto-
17559: vaikutukset ovat kohdistuneet Pohjois-Suomeen suuntien valinnaisvaihtoehtoja käytännössä ole.
17560: voimakkaammin kuin maan eteläisimpiin osiin. Peltojen viljely perustuu luonnonoloista johtuen
17561: Tämä on nähtävä mm. pellonvaraus- ja tuotan- nurmiviljelyyn, jonka sato käytetään nautakarjal-
17562: nonmuutossopimustilastoista, tuotantoa harjoit- le. Maidon ja naudanlihan tuotannolle ei maan
17563: tavien tilojen lukumäärien sekä maataloustuotan- pohjoisosissa tule asettaa sellaisia esteitä, jotka
17564: non kokonaismäärien kehityksestä. vaarantavat siellä toimivien viljelijöiden toimeen-
17565: Pohjois-Suomessa monet kylät ovat jo nyt tulomahdollisuudet.
17566: täysin autioituneet. Pohjoisissa kunnissa maaseu- Kun maataloustuotantoa koskevia päätöksiä
17567: tu on menettänyt niin paljon perusasutustaan, tehdään, tulisi kaikkein vaikeimpien alueiden -
17568: että se heijastuu erityisesti maalaiskunnissa kaik- Lapin, Koillismaan ja Kainuun - maidon ja
17569: kiin yhteiskunnallisiin ja yritystaloudellisiin toi- l~han tuotannolle antaa kehittymismahdollisuuk-
17570: mintoihin. sta.
17571: Kehityssuunnan kääntäminen myönteisem- Liian kaavamaisesti toteutettavat investointira-
17572: mäksi ei ole helppoa, mutta valtiovallan toimen- joitukset voivat osoittautua näiden alueiden osal-
17573: piteillä se on kuitenkin mahdollista. Nopein ja ta tilojen tervettä kehittämistä ja järkevien tuo-
17574: taloudellisesti kevein keino on mielestämme Poh- tantoyksiköiden muodostamista hidastaviksi.
17575: jois-Suomen perheviljelmien elinehtojen korjaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17576: minen sellaiselle tasolle, että se mahdollistaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17577: vielä asuttujen tilojen toiminnan kehittämisen.
17578: Tämä edellyttää myönteisten päätösten tekemistä että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
17579: ";laatalo_u?en alue- ja rakennepolitiikkaa koske- piteisiin, ettei investointirajoituksia La-
17580: vtssa astotssa. pin, Koillismaan ja Kainuun alueella to-
17581: Aluepoliittisesti asiaa tarkastellen maan etelä- teuteta normaalien perheviljelmien osal-
17582: osissa ja monilla alueilla maan keskiosissa maata- ta.
17583:
17584: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
17585:
17586: Aarno von Bell Sakari Valli Pentti Kettunen
17587: Hannu Kemppainen Mauno Manninen
17588: 1984 vp. 457
17589:
17590: Toivomusaloite n:o 412
17591:
17592:
17593:
17594:
17595: von Bell ym.: Maatalouden kehittämisrahaston lainoituksen jatka-
17596: misesta Lapin, Koillismaan ja Kainuun alueella
17597:
17598:
17599: Eduskunnalle
17600:
17601: Maatalouden ylituotantoa supistavat toimet tulee käsityksemme mukaan käyttää mahdolli-
17602: ovat olleet pääosin maatalouden harjoittajille simman tehokkaasti hyväksi.
17603: vapaaehtoisia. Niiden tarjoamat edut ovat yleen- Pohjois- ja Itä-Suomen alueilla ei tuotanto-
17604: sä olleet sellaisia, että tilakohtaisten kehittämis- suuntien valinnaisvaihtoehtoja käytännössä ole.
17605: mahdollisuuksien vähentyessä toimenpiteiden Peltojen viljely perustuu luonnonoloista johtuen
17606: vaikutukset ovat kohdistuneet Pohjois-Suomeen nurmiviljelyyn, jonka sato käytetään nautakarjal-
17607: voimakkaammin kuin maan eteläisempiin osiin. le. Maidon ja naudanlihan tuotannolle ei maan
17608: Tämä on nähtävä mm. pellonvaraus- ja tuotan- pohjoisosissa tule asettaa sellaisia esteitä, jotka
17609: nonmuutossopimustilastoista tuotantoa harjoitta- vaarantavat siellä toimivien viljelijöiden toimeen-
17610: vien tilojen lukumäärien sekä maataloustuotan- tulomahdollisuudet. Kun maataloustuotantoa
17611: non kokonaismäärien kehityksestä. koskevia päätöksiä tehdään, tulisi kaikkein vai-
17612: Pohjois-Suomessa monet kylät ovat jo nyt keimpien aluiden - Lapin, Koillismaan ja Kai-
17613: täysin autioituneet. Pohjoisissa kunnissa maaseu- nuun - maidon ja lihan tuotannolle antaa
17614: tu on menettänyt niin paljon perusasutustaan, kehittymismahdollisuuksia.
17615: että se heijastuu erityisesti maalaiskunnissa kaik- Eräs Pohjois-Suomen perheviljelmien kehityk-
17616: kiin yhteiskunnallisiin ja yritystaloudellisiin toi- seen vaikuttava tekijä on maatilatalouden kehit-
17617: mintoihin. tämisrahaston lainoitus.
17618: Kehityssuunnan kääntäminen myönteisem- Näiden alueiden lainoitustarpeet tulisikin arvi-
17619: mäksi ei ole helppoa, mutta valtiovallan toimen- oida riittävässä määrin ennen kehittämisrahaston
17620: piteillä se on kuitenkin mahdollista. Nopein ja käyttösuunnitelman vahvistamista ja sisällytettävä
17621: taloudellisesti kevein keino on mielestämme Poh- sen mukaisina käyttösuunnitelmaan.
17622: jois-Suomen perheviljelmien elinehtojen korjaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17623: minen sellaiselle tasolle, että se mahdollistaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17624: vielä asuttujen tilojen toiminnan kehittämisen.
17625: Tämä edellyttää myönteisten päätösten tekemistä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
17626: maatalouden alue- ja rakennepolitiikkaa koske- joilla mahdollistetaan maatalouden ke-
17627: vissa asiOissa. hittämisrahaston lainoituksen jatkuminen
17628: Aluepoliittisesti asiaa tarkastellen maan etelä- Lapin, Koillismaan ja Kainuun alueella
17629: osissa ja monilla alueilla maan keskiosissa maata- ilman hakemusten vastaanottokieltoja ja
17630: loustuotantoa voidaan ohjata tuotannonaloille, käsittely katkoja.
17631: joilla ei ole ylituotantoa. Nämä mahdollisuudet
17632:
17633: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
17634:
17635: Aarno von Bell Sakari Valli Pentti Kettunen
17636: Hannu Kemppainen Mauno Manninen
17637: 458 1984 vp.
17638:
17639: Toivomusaloite n:o 413
17640:
17641:
17642:
17643:
17644: von Bell ym.: Maatilalain nojalla myönnettävien lainojen ulottami-
17645: sesta koskemaan järjestöjen ja koneyhtymien konehankintoja
17646:
17647:
17648: Eduskunnalle
17649:
17650: Maatalouden investoinneista v. 1980 (2 938,4 päättävä viljelijä tuntisi yhteisen koneen hankin-
17651: milj. mk) kaksi kolmasosaa muodostui kone- ja nan ja yhteiskoneomistuksen mukanaan tuomat
17652: laiteinvestoinneista, jotka olivat 2 081,5 milj. pienet lisähuolehtimiset riittävän mielekkäiksi,
17653: mk. Pientilavaltaisessa maataloudessa yksityinen tulisi yhteiskonehankintaan liittyä selvä, kon-
17654: tila joutuu hankkimaan kohtuuttoman suuren kreettinen etuus.
17655: konepääoman mikäli aikoo hoitaa kaikki työt Edellä olevaan esitykseen liittyen tulisi järjestö-
17656: tilan omilla koneilla. On monia konetöitä, joita jen (esim. maamiesseuran) ja koneyhtymän koti-
17657: samalla tilalla tehdään vuodessa vain muutamia maisiin maatalouskone- ja laitehankintoihin
17658: kymmeniä tunteja, esim. lannan ajo ja levitys, myöntää maatilalain mukaista irtaimistolainaa.
17659: hakkeen ja pilkkeiden teko, viljan puinti ja
17660: kuivaus, kasvinsuojeluruiskutukset jne. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17661: Tänä päivänä on ilmeistä, että viljelijöiden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17662: oma kiinnostus yhteisiin koneisiin on voimistu-
17663: massa. Halutaan etsiä kustannusten säästökohtei- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
17664: ta. piteisiin, jozlla mahdollistettaisiin maati-
17665: Yhteiskonehankinnat ovat yhteiskunnan kan- lalain mukaisen lainan myöntäminen jär-
17666: nalta tarkoituksenmukaisia. Mutta jotta yksityi- jestöjen ja koneyhtymien kotimaisten
17667: nen, omista koneistaan huolehtiva, vastaava ja maatalouskoneiden hankintoihin.
17668:
17669: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
17670:
17671: Aarno von Bell Tarja Halonen Pekka Starast
17672: Arvo Kemppainen Kari Urpilainen
17673: 1984 rd. 459
17674:
17675: Hemställningsmotion nr 414
17676:
17677:
17678:
17679:
17680: Ehrnrooth: Om ändrade grunder för beviljande av arealtillägg
17681:
17682:
17683: Tili Riksdagen
17684:
17685: Arealtillägg beviljas enligt gällande bestäm- ständig odlare, som i alla övriga hänseenden som
17686: melser (Statsrådets beslut 19.5.1983/Förf.saml. inverkar på beviljande av arealtillägg är att jäm-
17687: nr 445) inte jordbrukare, som inte bor på den ställa med arrendator som har sin bostad på
17688: lägenhet för viiken detta prispolitiska stöd öns- lägenheten.
17689: kas. När innehavare av arrendelägenhet inte Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
17690: bebor denna utan har sitt och sin familjs hem på undertecknad vördsamt att riksdagen måtte be-
17691: sådant avstånd från lägenheten, att denna utan sluta hemställa,
17692: svårighet kan skötas, är detta hinder för beviljan-
17693: de av arealtillägg omotiverat och oskäligt. Bo- att regeringen skulle besluta ändra
17694: stadsbyggnaden på arrendelägenheten är i många statsrådets beslut om arealtzllägg sålunda,
17695: fall i ägarfamiljens besittning och arrendatorn att också odlare som bor i närheten av
17696: kan i sin tur ha sitt hem på den lägenhet, som den lägenhet han arrenderar kan beviljas
17697: föräldrarna fortfarande bebrukar. Det oaktat är arealtzllägg.
17698: innehavaren av arrendelägenheten en helt själv-
17699:
17700: Helsingfors den 3 februari 1984
17701:
17702: Georg C. Ehrnrooth
17703: 460 1984 vp.
17704:
17705: Toivomusaloite n:o 414 Suomennos
17706:
17707:
17708:
17709:
17710: Ehrnrooth: Pinta-alalisän myöntämisperusteiden muuttamisesta
17711:
17712:
17713: Eduskunnalle
17714:
17715: Pinta-alalisää ei voimassa olevien määräysten nen viljelijä, joka kaikkien muiden pinta-alalisän
17716: mukaan (Valtioneuvoston päätös 19. 5.198 31Ase- myöntämisen kannalta vaikuttavien tekijöiden
17717: tuskok. n:o 445) myönnetä maanviljelijälle, joka kannalta on verrattavissa sellaiseen vuokraajaa,
17718: ei asu sillä tilalla, jota varten tätä puoluepoliittis- jonka asunto on tilalla.
17719: ta tukea halutaan saada. Kun vuokratilan haltija Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
17720: ei asu tilalla vaan hänen ja hänen perheensä koti vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17721: on sellaisen matkan päässä tilasta, että sitä voi-
17722: daan vaikeudetta hoitaa, tämä este pinta-alalisän
17723: myöntämiseksi on epäoikeutettu ja kohtuuton. että hallitus päättäisi muuttaa valtio-
17724: Vuokratilalla sijaitseva asuintalo on useissa ta- neuvoston pinta-alalisåa koskevaa päätös-
17725: pauksissa omistajaperheen hallinnassa ja vuokraa- tä siten, että myös sellaiselle viljelzjälle,
17726: jan koti voi vuorostaan olla sillä tilalla, jota joka asuu lähellä vuokraamaansa tilaa,
17727: hänen vanhempansa jatkuvasti viljelevät. Tästä voitaisiin myöntää pinta-ala/isää.
17728: huolimatta on vuokratilan haltija täysin itsenäi-
17729:
17730: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
17731:
17732: Georg C. Ehrnrooth
17733: 1984 vp. 461
17734:
17735: Toivomusaloite n:o 415
17736:
17737:
17738:
17739:
17740: Enävaara ym.: Majavien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta
17741:
17742:
17743: Eduskunnalle
17744:
17745: Majavakanta on maassamme voimakkaasti li- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
17746: sääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17747: Patoamalla puroja ja jokia ne aiheuttavat huo- muksen,
17748: mattavia vahinkoja viljelyksille ja metsille. Va-
17749: hingot jäävät yksinomaan maanomistajien ja vil- että hallitus ryhtyisi tehokkaisti'n toi-
17750: jelijöiden kannettavaksi, sillä voimassa ei ole miin majavien maa- ja metsätaloudelle
17751: majavavahinkojen varalta mitään korvausjärjestel- arheuttamien vahinkojen korvaamisjärjes-
17752: mää. telmän luomiseksi.
17753:
17754: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
17755:
17756: Reijo Enävaara Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
17757: Mikko Vainio ). Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17758: Martti Ratu Helvi Koskinen
17759: 462 1984 vp.
17760:
17761: Toivomusaloite n:o 416
17762:
17763:
17764:
17765:
17766: Hurskainen ym.: Valtionavun myöntämisestä maataloussihteerien
17767: palkkoihin
17768:
17769:
17770: Eduskunnalle
17771:
17772: Erityisaluekuntien elinkeinoelämän tukemises- tukien täysimittainen hyödyntäminen ei ole
17773: sa tulisi pyrkiä yhtenäiseen kokonaisvaltaiseen mahdollista. Tästä johtuen aluelakien tarkoitus-
17774: tukijärjestelmään, jonka seurauksena kuntien perä ei toteudu.
17775: elinkeinoelämän elpymiselle luodaan edellytyk-
17776: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17777: siä.
17778: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17779: Siinä vaiheessa kun kunnat pääsevät erityis-
17780: aluetukien piiriin, tulisi kunnille antaa myös
17781: mahdollisuudet toimia. ettå. hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin,
17782: Monilla pienillä kunnilla ei ole varaa palkata jozlla saataisiin maataloussihteereiden
17783: maataloussihteeriä, minkä vuoksi aluepoliittisten palkat valtionavun piirzin.
17784:
17785: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
17786:
17787: Sinikka Hurskainen Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
17788: Tuulikki Hämäläinen Tuula Paavilainen Antti Kalliomäki
17789: Paavo Lipponen Tarja Halonen
17790: 1984 vp. 463
17791:
17792: Toivomusaloite n:o 417
17793:
17794:
17795:
17796:
17797: Isohookana-Asunmaa ym.: Kalansaaliin hintatukijärjestelmän ke-
17798: hittämisestä
17799:
17800:
17801: Eduskunnalle
17802:
17803: Laki kalansaaliin hintatuesta on säädetty kalas- Kalastus on kuitenkin tärkeä elinkeinohaara
17804: tajien tulotason vakaana pitämistä ja kehittämistä mm. Pohjois-Pohjanmaalla. Hintatuella on kalas-
17805: varten. Hintatuen kohdistaminen on kuitenkin tajien toimeentulon kannalta hyvin ratkaiseva
17806: nykyisin pahasti vinoutunut ja siitä johtuu, että merkitys.
17807: hintatukivarat ovat täysin riittämättömät. Viime
17808: vuonna lain perusteella sovellettu hintatuen käyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17809: töjärjestelmä osoittautui myös epäoikeudenmu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17810: kaiseksi. Hintatuesta on muodostunut silakkaa
17811: jalostavan teollisuuden tukimuoto. Tähän on että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
17812: myös valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnittä- teisiin kalansaalzin hintatukz/är:festelmän
17813: nyt huomiota. kehittämiseksijoustavaksi niin, että se on
17814: Kalansaaliin hintatuesta annetun lain alkupe- oikeudenmukainen alueellisesti ja tasa-
17815: räinen tarkoitus ei olekaan siis toteutunut. puolinen kalastajaväestön kannalta.
17816:
17817: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
17818:
17819: Tytti Isohookana-Asunmaa Pirkko Ikonen Juhani Alaranta
17820: Kalevi Mattila Mauno Manninen
17821:
17822:
17823:
17824:
17825: 31 4284001987
17826: 464 1984 vp.
17827:
17828: Toivomusaloite n:o 418
17829:
17830:
17831:
17832:
17833: H. Kemppainen ym.: Metsähallituksen toiminnan hajauttamisesta
17834:
17835:
17836: Eduskunnalle
17837:
17838: Hallinnon hajauttaminen, päätäntävallan siir- vähän. Tiettävästi 300 kilometrin säteellä Helsin-
17839: täminen keskushallinnolta alaspäin on oikeutettu gistä on vain pari prosenttia valtion matsta.
17840: vaatimus ja sen tarve on todettu mm. nykyisen Kuopio sijaitsee lähellä Etelä-Suomen valtion
17841: hallituksen hallitusohjelmassa. Tässä yhteydessä metsien painotettua keskipistettä.
17842: keskusvirastojen asema on otettu kriittisen tarkas- 3. 2. Oulun läänin valtion metsät
17843: telun kohteeksi ja on esitetty myös vaatimuksia Tämän alueen hallinto sijoitettaisiin Kajaa-
17844: koko keskusvirastojärjestelmän lakkauttamisesta. niin. Tällä alueella valtion metsien painopiste
17845: Aiheellista kritiikkiä voidaan esittää ja on esi- sijoittuu lähelle Kajaania.
17846: tetty metsähallituksen nykyisestä roolista sen toi- 3. 3. Lapin valtion metsät
17847: miessa yksityismetsien valvojana ja valtion met-
17848: sien hoitajana. Keskusvirastojärjestelmässä metsä- Alueen hallinto sijoitetaan Rovaniemelle.
17849: hallitus muodostaa hyvän esimerkin siitä, miten Jokaiselle edellä mainitulle uudelle toiminta-
17850: moniportaisuus ja keskusvirastovaltaisuus muo- yksikölle perustetaan oma hallinto, jonka rungon
17851: dostavat turhan byrokratian ja voivat haitata muodostavat nykyiset piirikuntakonttorit. Niillä
17852: joustavaa asioiden hoitamista. Metsähallitus olisi omalla alueellaan olevissa valtion metsiä
17853: muodostaa myös hyvän esimerkin siitä, miten koskevissa asioissa sama päätäntävalta ja vastuu,
17854: keskusvirasto voidaan lakkauttaa hajauttamalla joka on nykyisin metsähallituksella. Helsingissä
17855: •hallinto alueellisesti ja siirtämällä keskushallinto- toimiva keskusvirasto sijaitsee tavattoman kauka-
17856: vastuu ministeriölle. na toiminta-alueistaan. Metsissä tehdään kuiten-
17857: Metsähallituksen tehtävien uudelleen organi- kin metsähallituksen työt ja niissä muodostuu
17858: soiminen voisi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: metsähallituksen tulos. Sijoittamalla hallinto ja
17859: 1) Metsähallituksen yksityismetsien osasto siir- päätöksenteko mahdollisimman lähelle tapahtu-
17860: retään maa- ja metsätalousministeriöön kaikkine mapaikkaa saavutetaan paras mahdollinen tulos.
17861: tehtävineen. Ministeriön nykyinen metsäosasto Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17862: muutetaan yksityismetsien osastoksi. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17863: 2) Metsähallituksen yleinen uittoedun valvonta sen,
17864: siirretään tie- ja vesirakennushallitukseen.
17865: 3) Valtion metsiä varten maa- ja metsätalous- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
17866: ministeriöön perustetaan valtion metsien osasto. metsähallituksen lakkauttamiseksi ja toi-
17867: Tämän alaisuuteen valtion metsiä hoitamaan ja mintojen hajaszjoittamiseksi metsähalli-
17868: niistä vastaamaan perustetaan kolme erillistä alu- tuksen toiminnan painopistealuezlle sekå.
17869: eellista toimintayksikköä: ryhtyisi toimenpiteiszin valtzon metså·hal-
17870: 3.1. Etelä-Suomen valtion metsät linnon toimenpideyksiközden perustami-
17871: Toimintayksikön hallinto sijoitettaisiin Kuo- seksi Kuopzoon, Kajaaniin ja Rovanie-
17872: pioon. Etelä-Suomessa valtion metsiä on hyvin melle.
17873:
17874: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
17875:
17876: Hannu Kemppainen Sakari Valli
17877: 1984 vp. 465
17878:
17879: Toivomusaloite n:o 419
17880:
17881:
17882:
17883:
17884: Kettunen ym.: Maanmittausinsinöörin viran perustamisesta Kajaa-
17885: nin maatalouspiiriin
17886:
17887:
17888: Eduskunnalle
17889:
17890: Kainuu maakuntana on erittäin selvä ja yhte- Koska tällainen virka alueen väestön palvele-
17891: näinen alue. Kainuussa on monia piirihallintovi- miseksi on välttämätön, ehdotamme kunnioitta-
17892: ranomaisia, mm. Kajaanin maatalouspiiri. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17893: Kajaanin maatalouspiirillä on oma tärkeä teh-
17894: tävänsä palvellessaan alueen väestöä.
17895: Kajaanin maatalouspiirin toiminnassa esiintyy että hallitus ryhtyisi toimiin maanmit-
17896: myös puutteita. Eräs tällainen puute on oman tausinsinöörin viran perustamiseksi Ka-
17897: maanmittausinsinöörin puuttuminen. jaanin maatalousptirzin Kajaantin.
17898:
17899: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
17900:
17901: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Aarno von Bell
17902: 466 1984 vp.
17903:
17904: Toivomusaloite n:o 420
17905:
17906:
17907:
17908:
17909: Kettunen ym.: Puutarhakonsulentin viran perustamisesta Kainuun
17910: maatalouskeskukseen
17911:
17912:
17913: Eduskunnalle
17914:
17915: Seppälän maatalousoppilaitoksen alkaessa an- a1mmm eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17916: taa opetusta puutarhaviljelyssä on puutarhaviljely sen,
17917: virinnyt Kainuussa.
17918: Peruskoulutus yksistään ei kuitenkaan riitä,
17919: että" hallitus ryhtyisi toimenptteiszin
17920: vaan tärkeäksi muodostuu jatkuva kentällä ta-
17921: puutarhakamutentin viran tai toimen pe-
17922: pahtuva toiminta ja viljelijöiden opastaminen.
17923: rustamiseksi Kainuun maatalouskeskuk-
17924: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kohteli- seen.
17925:
17926: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
17927:
17928: Pentti Kettunen ). Juhani Kortesalmi Aarno von Bell
17929: Arvo Kemppainen Sakari Valli
17930: 1984 vp. 467
17931:
17932: Toivomusaloite n:o 421
17933:
17934:
17935:
17936:
17937: Kettunen ym.: Lammastalouden edistämisestä
17938:
17939:
17940: Eduskunnalle
17941:
17942: Kainuussa kuten muillakin syrjäisillä valtakun- myös kaivattuja lisämarkkoja kehitysalueiden
17943: tamme alueilla lammastalous sopii erinomaisesti pien- ja perheviljelmille.
17944: maatalouden liitännäiselinkeinoksi. Edellä olevaan viitaten ehdotan kohteliaim-
17945: Maahamme tuodaan vuosittain suuret määrät mm eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17946: ulkomaista villaa ja ennen kaikkea lammasturkik-
17947: sia asusteteollisuuden raaka-aineeksi. että hallitus ryhtyisi toimiin lammasta-
17948: louden edistämiseksi maassamme mm.
17949: Tämä jos mikä on tarpeetonta tuontia. Suomi antamalla edellytyksiä turkislammasrotu-
17950: on johtava maa mm. kettuturkiksien tuotannos- jen kehittämiseen, neuvontaan ja lam-
17951: sa. Miksi se ei voisi olla johtamassa myös tuotan- mas- sekä muidenkin turkiksien jatkoja-
17952: toa lammasturkisten osalla? lostukseen etenkin kehitysaluetlla.
17953: Lammastalouden kehittäminen toisi samalla
17954:
17955: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
17956:
17957: Pentti Kettunen Reino Jyrkilä Sakari Valli
17958: J. Juhani Kortesalmi Aarno von Bell Mikko Vainio
17959: 468 1984 vp.
17960:
17961: Toivomusaloite n:o 422
17962:
17963:
17964:
17965:
17966: Kettunen ym.: Turkistarhojen taloudellisesta tukemisesta
17967:
17968:
17969: Eduskunnalle
17970:
17971: Viimeisten vuosien aikana on turkistarhaus Nyt olisikin kiire hoitaa as101ta niin, ettei
17972: sekä erikoistuneena että maatalouden sivuelinkei- yksikään kehitysalueiden tarhaaja joutuisi tassa
17973: nona lisääntynyt ilahduttavasti kehitysalueilla. tilanteessa lopettamaan elinkeinoaan käyttöpää-
17974: Turkisten hintoja ovat kuitenkin samanaikai- oman puutteen vuoksi. Jokainen tarhan lopetta-
17975: sesti kohdanneet kansainvälisten hintojen alene· minen aiheuttaa myös työttömien jonojen jatku-
17976: miset, jotka ovat aiheuttaneet varsinkin vasta- misen jo muutenkin vaikeilla työttömyysalueilla.
17977: aloittaneilla uusilla kehitysalueiden tarhoilla pää-
17978: Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
17979: omien puutetta.
17980: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17981: Koska turkistalouden tila on ollut hieman
17982: epävarmaa, ovat niin Kera kuin rahalaitoksetkin
17983: suhtautuneet nihkeästi vaikeuksissa olevien tar- ettå· hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimiin
17984: hojen rahoitusten tarkistamisiin. kehitysalueiden turkistarhoja uhkaavien
17985: Viimeiset Suomessa pidetyt turkishuutokaupat lopettamisien ehkäisemiseksi järjestämäl-
17986: ovat kuitenkin osoittaneet, että elinkeinolla on lä tarhaa1ille rti"ttåvåsti valtion edullisia
17987: tulevaisuutta ja turkiksien hinnat ovat kääntyneet lainoja käyttöpääomaksi esim. Keran
17988: osittain voimakkaaseenkin nousuun. kautta.
17989:
17990: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
17991:
17992: Pentti Kettunen Mikko Vainio Aarno von Bell
17993: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Sakari Valli
17994: 1984 vp. 469
17995:
17996: Toivomusaloite n:o 423
17997:
17998:
17999:
18000:
18001: Kettunen ym.: Turkistarhausneuvonnan jatkamisesta Kainuun alu-
18002: eella
18003:
18004:
18005: Eduskunnalle
18006:
18007: Viimeisen vuosikymmenen aikana on turkistar- tien kanssa alueelle turkistarhauskonsulentin.
18008: haus lisääntynyt mm. Itä- ja Pohjois-Suomen Koska Kera ei voi sääntöjensä mukaan loputto-
18009: alueella. Turkistarhaus sopiikin näille alueille masti rahoittaa neuvontatyötä, niin Kainuun alu-
18010: erittäin hyvin. een turkistarhausneuvontaa uhkaa lopettaminen.
18011: Näillä uusilla tarhausalueilla on neuvonnan Tämä olisi kohtalokas takaisku alueen tarhaajille.
18012: tarve kaikista suurin, koska yrittäjät ovat uusia ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18013: ammatti on heille monasti vielä outo. Koulutus tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18014: ja ammattitaitoinen neuvontatyö on välttämätön-
18015: tä. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
18016: Kainuun alue on eräs tällainen. Kehitys- turkistarhauksen neuvonnan sätlyttämi-
18017: aluerahasto on palkannut yhdessä Kainuun kun- seksi Kainuun alueella.
18018:
18019: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
18020:
18021: Pentti Kettunen Aarno von Bell Sakari Valli
18022: J. Juhani Kortesalmi
18023: 470 1984 vp.
18024:
18025: Toivomusaloite n:o 424
18026:
18027:
18028:
18029:
18030: Kettunen ym.: Määrärahasta eko-tuotteiden varaston rakentamiseksi
18031: Suomussalmelle
18032:
18033:
18034: Eduskunnalle
18035:
18036: Puhtaat saastevapaat elintarvikkeet ovat tule- Jotta Suomussalmen ekoasiaa voitaisiin viedä
18037: vaisuudessa ja jo nyt välttämättömiä pitkällä eteenpäin, vaatll se tuotteiden varastoimiin
18038: tähtäimellä jo terveyttäkin ajatellen. asianomaiset varastointitilat. Koska kysymyksessä
18039: Ei ole oikein, että Suomeen tuodaan vuosittain on eräänlainen tulevaisuuteen tähtäävä kokeilu,
18040: suuria määriä mm. Keski-Euroopan saastealueilla on luonnollista, että myös valtio osallistuu sii-
18041: kasvatettuja tuotteita ja jalosteita luomaistuottei- hen.
18042: den nimellä. Todella saaste- ja myrkkyvapaita Jotta Suomussalmen ekokunta-asiassa päästäi-
18043: tuotteita voitaisiin kasvattaa meidän kotoisissa siin eteenpäin, ehdotamme kunnioittavasti edus-
18044: olosuhteissamme. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18045: Suomussalmen kunnassa Kainuussa on viime
18046: vuosina tähän asiaan paneuduttu ja Suomussal-
18047: men kunta on julistautunut ekokunnaksi. että. hallitus ryhtyisi toimiin riittävien
18048: Tämä on hyvä asia. Valtion taholta tähän määrärahojen varaamiseksi valtion vuo-
18049: asiaan ei ole kuitenkaan riittävästi paneuduttu den 1985 tulo- ja menoarvioon eka-tuot-
18050: vaan joskus on jopa suhtauduttu epäilevästi ja teiden varaston rakentamiseksi Suomus-
18051: vähäteli en. salmen ekokuntaan.
18052:
18053: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
18054:
18055: Pentti Kettunen Arvo Kemppainen ]. Juhani Kortesalmi
18056: Aarno von Bell Sakari Valli
18057: 1984 vp. 471
18058:
18059: Toivomusaloite n:o 425
18060:
18061:
18062:
18063:
18064: Kietäväinen ym.: Alueittaisen hintapoliittisen tuen korottamisesta
18065: eräissä Mikkelin läänin kunnissa
18066:
18067:
18068: Eduskunnalle
18069:
18070: Alueittaisella hintapoliittisella tuella pyritaan Mikkelin läänissä on kolmas saaristokunta, Hir-
18071: tasoittamaan tilan sijainnista aiheutuvia tuloero- vensalmi, jonka saaristoisuus sekä peltojen kivi-
18072: ja. Meijerit maksavat maidon tuotantoavustusta syys sekä erittäin pienet peltopinta-alat sekä
18073: määrätyillä alueilla maidontuottajille vastaanote- muutkin maatalouden tuotanto-olosuhteet puol-
18074: tusta maidosta perustuen valtioneuvoston pää- tavat sen ottamista saaristokuntana erilliseksi saa-
18075: tökseen maidon tuotantoavustuksista. Meijerit rekkeeksi IV b -alueen sisälle IV a -alueeseen
18076: puolestaan saavat maksamansa avustukset maati- maidon tuotantoavustuksissa ja IV b -alueeseen
18077: lahallitukselta. Koko avustusta saava alue on lihan tuotantoavustuksissa.
18078: jaettu viiteen alueeseen, jotka edelleen on jaettu Punkaharjun kunnan osalta erityisen ongel-
18079: ala-alueisiin. Korkeimmillaan avustus on I a -alu- malliseksi aluejaon tekee se, että sen naapurikun-
18080: eella 57 p ja alimmillaan IV b -alueella 4 p nat Saari ja Kesälahti kuuluvat kaksi porrasta
18081: litralta. parempaan III b -alueeseen.
18082: Mikkelin läänissä III b -alueeseen, jossa Edellä kuvattua IV alueen sisäistä vyöhykerajo-
18083: 31.4. 1984 saakka voimassa oleva avustus on 11,8 jen tarkistusta puoltaa myös se, että mainitut
18084: p litralta, kuuluvat Enonkoski, Heinävesi, Kan- kunnat sijaitsevat osittain IV a-vyöhykkeen sisäl-
18085: gaslampi ja Savonranta. IV a -alueeseen, jossa lä. Tarkistuksen jälkeen IV a -alueen raja olisi
18086: avustus on enintään 6 p litralta kuuluvat Hauki- nykyistä selkeämpi.
18087: vuori, Joroinen, Jäppilä, Kerimäki, Pieksämäen Lihan tuotantoavustusta voi maksaa naudan-,
18088: mlk, Rantasalmi, Virtasalmi, Pieksämäki ja Sa- lampaan- ja sianlihasta. Avustuksen suorittaa
18089: vonlinna. Alimpaan eli IV b -alueeseen kuuluvat lihan ostaja, joka perii maksamansa avustuksen
18090: läänistä Anttola, Hartola, Hirvensalmi, Juva, maatilahallitukselta. Mikkelin läänistä kuuluvat
18091: Kangasniemi, Mikkelin mlk, Mäntyharju, Per- IV a -alueeseen Enonkoski, Heinävesi, Kangas-
18092: tuumaa, Punkaharju, Puumala, Ristiina, Sulkava lampi ja Savonranta. IV b -alueeseen luetaan
18093: ja Mikkeli. Avustus tällä alueella on 4 p litralta. Haukivuori, Joroinen, Jäppilä, Kerimäki, Pieksä-
18094: IV b -alueen kunnista Anttila, Juva, Punka- mäen mlk, Rantasalmi, Virtasalmi, Pieksämäki ja
18095: harju, Puumala ja Sulkava ovat täysin verrattavis- Savonlinna. IV c -alueessa ovat Anttola, Hartola,
18096: sa tuotanto-olosuhteiltaan näiden kuntien naa- Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkelin mlk,
18097: pureina olevissa IV a -alueen kunnissa vallitseviin Mäntyharju, Pertunmaa, Punkaharju, Puumala,
18098: tuotanto-olosuhteisiin. Lueteltujen kuntien alu- Ristiina, Sulkava ja Mikkeli.
18099: eella mm. peltojen kivisyys, keskimääräisesti pie- IV a -alueella saa naudanlihasta avustusta 215
18100: net ja pienikuvioiset pellot sekä peltojen hajal- p kilolta, jopa IV b -alueella 125 p kilolta ja IV c
18101: laan oleva sijainti ovat omiaan puoltamaan näi- -alueella 40 p kilolta. Lampaanlihasta saa kaikil-
18102: den kuntien siirtämistä IV a -alueeseen. Erityises- la näillä alueilla avustusta 240 p kilolta, mutta
18103: ti maatalouden tuotantotekniikan kehitys on ko- sianlihasta ei mitään.
18104: rostanut peltojen kivisyysongelman merkitystä. Samoin perustein, mitä edellä maidon tuotan-
18105: Mm. koneiden korjaus- ja uusimistarve on taval- toavustuksen yhteydessä esitettiin voidaan pitää
18106: lista huomattavasti korkeampi näillä alueilla. perusteltuna Anttolan, Juvan, Punkaharjun,
18107: Näistä kunnista Puumala ja Sulkava on valtio- Puumalan ja Sulkavan sijoittamista IV c -alueesta
18108: neuvoston päätöksellä nimetty saaristokunniksi, IV b -alueeseen. Samoin perustein mainitut kun-
18109: joissa maatalouden erityisongelman muodostavat nat tulisi lypsylehmien luvun perusteella annetta-
18110: saariston erityisolosuhteet. Näiden kuntien lisäksi vien avustusten osalta sijoittaa III b -alueeseen.
18111: 472 1984 vp. - TA n:o 425
18112:
18113: Koska aluerajojen maaraytymisperusteet ovat ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18114: nykyisellään osittain epäselvät ja esim. peltojen alueittaisen hintapoliittisen tuen aluera-
18115: kivisyyttä ei oteta huomioon siinä määrin kuin jojen sisäiseksi tarkistamiseksi niin, että
18116: uudistuneet tuotantovälineet edellyttävät, tulisi Anttolan, Juvan, Punkaharjun, Puuma-
18117: aluerajojen määräytymisperusteet ottaa uudelleen lan ja Sulkavan kuntien asemaa parannet-
18118: käsiteltäväksi näiltä osin. taisiin, sekä että näiden lisäksi Hirvensal-
18119: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- men kunta saaristokuntana otettaiszin tar-
18120: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kistuksissa huomioon.
18121:
18122: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
18123:
18124: Timo Kietäväinen Erkki Liikanen
18125: Pirjo Rusanen Olavi Ronkainen
18126: 1984 vp. 473
18127:
18128: Toivomusaloite n:o 426
18129:
18130:
18131:
18132:
18133: Kietäväinen ym.: Maatalouden tukitoimenpiteiden tehostamisesta
18134: saaristoalueilla
18135:
18136:
18137: Eduskunnalle
18138:
18139: Saariston kehityksen edistämisestä annettu laki jotka nykyisellään ovat liian tiukat. Soveltamis-
18140: (494/81) velvoittaa viranomaiset ottamaan toi- ohjeita tulisi pikaisesti laajentaa koskemaan
18141: menpiteissään huomioon vain tavoitteet, mm. myös niitä saaria, joihin on valtion lossi. Valtion
18142: saariston elinkeinotoiminnan tukemisen. Pää- lossiyhteyden varassa elävien ihmisten kulkuyh-
18143: asiallisen toimeentulon lähteen saaristossa muo- teydet ovat monasti hyvin hankalat mm. pitkien
18144: dostavat peruselinkeinot, Sisä-Suomen saaristossa lossinodotusaikojen takia. Monasti saariston asuk-
18145: lähes yksinomaan karjatalous, erityisesti maidon- kaat asioidessaan kuntakeskukseen joutuvat käyt-
18146: tuotanto sekä metsätalous. tämään useampiakin losseja, jolloin lossin odo-
18147: Maatalouden alueittaista hintapoliittista tukea tusajat saattavat muodostua erittäin pitkiksi.
18148: sekä maatilalainojen määrää sekä lainoitusehtoja Eräissä tapauksissa lossien liian alhainen kanta-
18149: ei ole riittävästi porrastettu saaristoalueiden hy- vuus saattaa aiheuttaa ongelmia erityisesti puun-
18150: väksi. Lisäksi Sisä-Suomen saaristo on monien ajolle.
18151: tukimuotojen ja lainoituksen osalta heikommassa
18152: asemassa kuin meren saaristo. Pääosa sisäsaaristoa Myöskään metsätalouden lisävaikeuksia saa-
18153: sijaitsee Mikkelin läänissä. Sisäsaariston kannalta risto-oloissa, niin hakkuiden kuin hoitotoimien-
18154: erityisen ongelmallista on se, että maidon ja kaan osalta ei ole kompensoitu saaristoväestölle.
18155: lihan tuotantoavustusta, eli ns. saaristolisää ei Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
18156: makseta lainkaan. Lisäksi Sisä-Suomen saariston vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18157: osalta ei maatilalain mukaisen lainoituksen lai-
18158: noitusehdoissa käytetä samankaltaisia lievempiä että hallitus tehostaisi kiireellisesti saa-
18159: lainaehtoja, kuin mitä meren saaristossa on käy- ristolain velvoitteen mukaisesti maa- ja
18160: tössä, vaikka ongelmat ovat monasti lähes yhtä metsätalouden tukitoimia saanstoalueella
18161: suuret. ottaen erityisesti huomioon sisäsaariston
18162: Erään suuren ongelman saariston maataloudel- jälkeenjäänetsyyden.
18163: le muodostavat saaristotuen soveltamisohjeet,
18164:
18165: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18166:
18167: Timo Kietäväinen Pentti Skön Håkan Nordman
18168: Heikki Kokko Pirjo Rusanen Boris Renlund
18169: Erkki Liikanen Olavi Ronkainen
18170: 474 1984 vp.
18171:
18172: Toivomusaloite n:o 427
18173:
18174:
18175:
18176:
18177: Koivisto: Maatalouden aluepoliittiseen tukeen osoitettujen varojen
18178: budjetointimenettelyn muuttamisesta
18179:
18180:
18181: Eduskunnalle
18182:
18183: Koska maatalouden harjoittamisen edellytykset Alueittainen hintapoliittinen tuki on muusta
18184: eri osissa Suomea ovat varsin erilaiset, on nykyi- yritystoiminnasta poiketen rahoitettu maatalou-
18185: sin käytössä olevaa alueittaista hintapoliittista den sisäisin tulonsiirroin.
18186: tukea Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä saaristokuntia
18187: varten pidettävä tarkoituksenmukaisena maata- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
18188: louden sisäisiä tuloeroja tasoittavana tekijänä. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18189: Alueittaisen hintapoliittisen tuen tulee osal-
18190: taan edistää maatalouden rationalisointia ja järki- että hallitus ryhtyisi pzkaisiin toimen-
18191: peräistä kehitystä. piteiszin niin, että varat maatalouden
18192: Aluepoliittisin toimenpitein on turvattava pe- aluepoliittiseen tukeen osoitetaan maata-
18193: ruspalvelujen saanti maaseudulle ja haja-asutus- louspääluokan ulkopuolelta.
18194: alueille, samoin kuin metsätalouden harjoittami-
18195: selle tarvittava työvoima kehitysalueilla.
18196:
18197: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
18198:
18199: Juho Koivisto
18200: 1984 vp. 475
18201:
18202: Toivomusaloite n:o 428
18203:
18204:
18205:
18206:
18207: Koskinen ym.: Perheviljelmäperustalla toimivien karjatalouden har-
18208: joittajien aseman huonontumisen estämisestä
18209:
18210:
18211: Eduskunnalle
18212:
18213: Maassamme viime aikoina toteutetut karjata- noaksi tuloksi muodostuu karjataloustulo, joka
18214: louden tuotantorajoitukset saattavat uhanalaisek- katsotaan heidän päätulokseen.
18215: si monien perheviljelmien toimeentulon. Erittäin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
18216: raskaina rajoitukset koskevat sellaisia tiloja, joi- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan
18217: den työvoimana ovat omien perheiden jäsenet ja toivomuksen,
18218: joiden ainoaksi toimeentuloksi jää karjatalouden
18219: tulo. Nykyinen käytäntö johtaa näillä tiloilla että hallitus lainsäädännöllisin ja muin
18220: pakosta työttömyyteen. Jos taas lähdetään siitä, toimenpitein estää sellaisten karjatalou-
18221: että tuotantosuunta siellä muutetaan leipä- ja den harjoittajien työttömyyden ja toi-
18222: rehuviljan tuotantoon, on edessä sama kohtalo. meentulon vaikeutumisen tuotantorajoi-
18223: Viljatalous on paljon huonompi työllistäjä kuin tusten johdosta, joissa tapauksissa per-
18224: karjatalous. Tehtyjä ratkaisuja tulisi korjata niin, heenjäsenet itse työskentelevät karjatilatl-
18225: että niiden taloutta heikentäviä määräyksiä ei Iaan ja joiden henktlöiden päätuloksi kat-
18226: kohdisteta sellaisiin perheviljelmiin, joiden ai- sotaan karjatalouden tuotosta syntynyt
18227: tulo.
18228:
18229: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
18230:
18231: Helvi Koskinen Lea Mäkipää
18232: Mikko Vainio Reijo Enävaara
18233: 476 1984 vp.
18234:
18235: Toivomusaloite n:o 429
18236:
18237:
18238:
18239:
18240: Koskinen ym.: Yksityismetsänomistajan aseman turvaamisesta
18241:
18242:
18243: Eduskunnalle
18244:
18245: Maamme metsätalous kamppailee vaikeuksissa. va, metsänomistajien on saatava äänensä kuulu-
18246: Sen suunnittelu on haparoivaa ja toteutetut rat- viin omaisuutensa ollessa kysymyksessä. Samoin
18247: kaisut on todettava tuloksiltaan suuriksi virheiksi. on virheelliseen metsänhoitoon syyllistyneen vi-
18248: Näin on valitettavasti käynyt vallan pien- ja ranomaisen jouduttava vastaamaan vahingonteos-
18249: perheviljelijäväestön omistamissa metsissä. Met- taan vieraalle omaisuudelle. Laki ei saa turvata
18250: säviranomaiset ovat itsepäisesti ja epäoikeuden- väärintekijää syyttämiseltä ja korvausvaatimukset-
18251: mukaiseen lainsäädäntöön nojaten tehneet pää- ta silloin kun virhe on tapahtunut. Suomalaiset
18252: töksiä, jotka ovat olleet kohtalokkaita metsien yksityismetsät eivät ole mitään tyhmyyden koe-
18253: omistajille. Väärät paljaaksihakkuut ja niiden kenttiä, joissa saa rauhassa vuodesta vuoteen
18254: alueiden uudelleen istutukset ovat monilla alu- mellastaa vastuutta virheitä tehden.
18255: eilla johtaneet omistajan ja vielä heidän perillis-
18256: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
18257: tensäkin kohdalla taloudellisiin menetyksiin val-
18258: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18259: lankin Pohjois-Suomessa mutta myös Uuden-
18260: muksen,
18261: maan läänin alueella. Väärä uudistaminen ja sen
18262: jälkihoito vastoin omistajan mielipiteitä on johta-
18263: massa suuriin vaikeuksiin, mm. metsän yksipuo- että hallitus lainsåädånnöllisin ja
18264: listuessa kaikenlaiset sairaudet ja maaperän ra- muin toimenpitein turvaisi yksityismet-
18265: kennemuutokset ovat Uudellamaalla tuhoamassa sänomistajalle sanan- ja päätäntävapau-
18266: metsiä. den käsiteltäessä hänen metsäomaisuu-
18267: Luonnontalouden vastainen tehohoito on ollut tensa hoitoa, jolloin tulisi myös huolehtia
18268: harkitsematoota ja johtamassa paikoitellen katas- szitå·, että metså"taloudessa virheen tehnyt
18269: trofiin. Näiden vahinkojen tuottajat eivät vastaa viranomainen ja yhteisö asetetaan vastaa-
18270: teoistaan missään. Niitä vastustanut maanomista- maan tekemistään virheistä täysimääräi-
18271: ja kyllä löytää itsensä nopeasti syytettynä oikeu- sesti pakollisten hoitomääräysten ollessa
18272: desta. Tässä tilanteessa on käytäntöä noudatetta- kysymyksessä.
18273:
18274: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
18275:
18276: Helvi Koskinen Lea Mäkipää
18277: Mikko Vainio Reijo Enävaara
18278: 1984 vp. 477
18279:
18280: Toivomusaloite n:o 430
18281:
18282:
18283:
18284:
18285: P. Leppänen: Valtion viljavaraston rakentamisesta Äänekoskelle
18286:
18287:
18288: Eduskunnalle
18289:
18290: Valtio on järjestämässä viljan varmuusvaras- Sijainti on erinomainen sen tOimmtaa ajatel-
18291: tointia koko maassa, mutta keskisen Suomen len, valtatiet n:o 4 ja 13 sekä rautatie turvaavat
18292: osalta se on avoin. hyvät liikenneyhteydet joka suuntaan.
18293: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18294: Äänekosken kaupunki on tällä hetkellä menet- hyväksyttäväksi toivomuksen,
18295: tänyt n. 300 teollista työpaikkaa eikä uusia
18296: työpaikkoja ole syntynyt, joten on myöskin työlli- että hallitus ottaisi valtion vuoden
18297: syyspoliittisis.!a syistä perusteltua sijoittaa tämä 1985 tyi!_ohjelmaan viljavaraston rakenta-
18298: viljavarasto Aänekoskelle. misen Aänekoskelle.
18299:
18300: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
18301:
18302: Pekka Leppänen
18303: 478 1984 vp.
18304:
18305: Toivomusaloite n:o 431
18306:
18307:
18308:
18309:
18310: Liedes ym.: Pinta-alalisän myöntämisperusteiden täsmentämisestä
18311: eräissä tapauksissa
18312:
18313:
18314: Eduskunnalle
18315:
18316: Pinta-alalisän maksamiseen annettu valtioneu- viime1staan avioiduttuaan siirtyvät pots kotoa,
18317: voston päätös 19. 5.198 3144 5 määrää 1 §: ssä, että eivätkä näinollen osallistu tilan maataloustöihin
18318: pinta-alalisää voidaan maksaa henkilölle, joka eivätkä myöskään osallistu tilan varsinaiseen hal-
18319: esim. hallintasopimuksen nojalla on vuoden lintaan. Perikunnan osakkaina he saattavat olla
18320: 1982 päättyessä hallinnut maatalouden harjoitta- tämän tilan omistuksellisia osakkaita, mutta tilan
18321: miseen käytettyä maatilaa. hoitaminen on ilman erillisiä kirjallisia hallinta-
18322: Näin ollen tilaa ei ole tarvinnut omistaa, vaan sopimuksia kuulunut leskelle, eli eloon jääneelle
18323: on riittänyt se, että on tilaa hallinnut ja tila on vanhemmalle.
18324: sellainen, jota on käytetty maatilatalouden har- Tällaisten epäselvyyksien johdosta on pinta-
18325: joittamiseen. alalisää hylätty, usein sellaisiltakin pieniltä viljel-
18326: Pinta-alalisän myöntämisessä on kuitenkin miltä, jotka hyvin kipeästi tarvitsevat pinta-alali-
18327: esiintynyt paljon tulkintaepäselvyyksiä. On käy- sän. Kun pinta-alalisä todellisuudessa on tarkoi-
18328: tetty tulkintaa, jonka mukaan perikunnan omis- tettukin tavallisille pienviljelijöille, jotka saavat
18329: taessa tilan, otetaan pinta-alalisän myöntämisessä toimeentulonsa pientilastaan, olisi hallituksen
18330: huomioon kaikkien tilanomistajaosakkaitten tu- ryhdyttävä kaikkiin sellaisiin toimenpiteisiin, ·
18331: lot. Jos joku omistajaosakkaista on vuosiansioi- joilla pinta-alalisän maksamista näissä tapauksissa
18332: taan saanut tuloa enemmän kuin valtioneuvoston selvennettäisiin.
18333: päätökset, on tällaisen omistajajäsenen tulojen Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
18334: perusteella hyljätty pinta-alalisän saanti, vaikka nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18335: omistajajäsen ei ole tilaa koskaan hallinnut, eikä
18336: tehnyt maatalouden hyväksi työtä, eikä ole vero- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
18337: tuksellisestikaan saanut tilan maataloudesta tu- piteiszin pinta-alalisää koskevien ohjez"den
18338: loa. selkeyttämiseksi penkuntien tai muutoin
18339: Perikuntien kesken on hyvin tavallista, että omistuksellisesti yhteisomistuksessa ole-
18340: leskeksi jäänyt osapuoli jatkaa maatalouden har- vien maatalouden harjoittamiseen kiiytet-
18341: joittamista, kasvattaa lapset aikuisiksi ja lapset tyjen maatzlojen osalta.
18342:
18343: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18344:
18345: Pentti Liedes Vappu Säilynoja
18346: 1984 vp. 479
18347:
18348: Toivomusaloite n:o 432
18349:
18350:
18351:
18352:
18353: Lindroos ym.: Juopajoen siirtämisestä maatalouden aluejaossa III-
18354: vyöhykkeen kunnaksi
18355:
18356:
18357: Eduskunnalle
18358:
18359: Epäedullinen työpaikkakehitys on johtanut na kuntana IV-vyöhykkeeseen eli ns. Etelä-Suo-
18360: väestön jatkuvaan vähenemiseen Juupajoella. men vyöhykkeeseen. Kuitenkin ilmaston ja kas-
18361: Väestö on vähentynyt viimeksi kuluneen kymme- vuolosuhteiden sekä maaperän laadun puolesta
18362: nen vuoden aikana lähes 300 hengellä eli vähen- Juopajoen tulisi ehdottomasti kuulua samalle
18363: nystä on tapahtunut tänä aikana 11 prosenttia. tukivyöhykkeelle kuin muut kunnat, joissa olo-
18364: Vuosien 1980, 1981 ja 1982 aikana väestö on suhteet maatalouden harjoittamiselle vastaavat
18365: edelleen vähentynyt lähes yhden prosentin vuosi- Juopajoen olosuhteita. Tämä tarkoittaa käytän-
18366: vauhdilla. nössä sitä, että Juopajoen kunta tulisi siirtää
18367: Väestön väheneminen on viime vuosina perus- maatalouden aluejaossa III-vyöhykkeen kunnaksi.
18368: tunut poismuuttaneiden enemmyyteen suhteessa
18369: Juopajoelle muuttaneisiin ja luonnollinen väes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18370: tönkehitys on ollut lievästi positiivinen. Tästäkin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18371: voidaan päätellä, että väestön väheneminen joh- muksen,
18372: tuu ensisijassa negatiivisesta työpaikkakehitykses-
18373: tä. Kunnan tavoitteena on luonnollisesti saada
18374: väestömäärä vähintäänkin vakiintumaan nykyisel- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
18375: le tasolle. juupajoen kunnan szirtämiseksi maata-
18376: Juopajoki kuuluu myös maatalouden "aluepo- louden aluejaossa III-vyöhykkeen kun-
18377: liittisessa'' vyöhykejaossa maamme pohjoisimpa- naksi.
18378:
18379: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
18380:
18381: Reijo Lindroos Jorma Rantanen Marjatta Stenius-Kaukonen
18382: Timo Roos Riitta Järvisalo-Kanerva Pentti Lahti-Nuuttila
18383:
18384:
18385:
18386:
18387: 32 4284001987
18388: 480 1984 rd.
18389:
18390: Hemställningsmotion nr 433
18391:
18392:
18393:
18394:
18395: Malm m.fl.: Om skador på pälsdjur förorsakade av rovdjur
18396: naturtillstånd
18397:
18398:
18399: Tili Riksdagen
18400:
18401: Enligt statsrådets beslut av den 16 maj 1963 komma ekonomiska förluster som kan vara svåra
18402: (251 163) må lantbruksministeriet inom ramen att bära.
18403: för tillbudsstående medel ersätta de skador som Som svar på en skriftlig fråga i detta ärende
18404: rovdjur i naturtillstånd förorsakat hästar, nöt- svarade dåvarande ansvariga ministern 14 april
18405: kreatur, svin och får. Ersättningarna utbetalas på 1980: "För att utövarna av näringar inte i fråga
18406: anhållan. Skador som har förorsakats av varg har om ersättningar skall förbli ojämlika, kommer ett
18407: också ersatts i enlighet med detta beslut. Under intagande i ersättningssystemet av åtminstone de
18408: senare år har varg rört sig i Österbotten med av rovdjur föranledda skadorna på alla husdjur
18409: jämna mellanrum. Vargen har orsakat avsevärda som hålles i förtjänstsyfte att övervägas. ''
18410: skador på husdjur för vilka har sökts ersättning
18411: Hitintills har dock ingenting skett och päls-
18412: från statsmakten i enlighet med nämnda beslut.
18413: Men vargen har också orsakat skador i pälsdjurs- djursfarmarna får inte ersättningar trots att rov-
18414: djur åstadkommit skada på djuren.
18415: farmer med avsevärda ekonomiska förluster för
18416: ägaren. Då skadegörelsen därtill skett på ett Med hänsvisning tili ovanstående föreslås vörd-
18417: sådant sätt och vid sådan tidpunkt att skinnena samt att riksdagen ville besluta hemställa,
18418: varit helt värdelösa, har förlusten för ägaren varit
18419: total. Enligt tidigare nämnda statsrådsbeslut er- att regeringen måtte fatta beslut om
18420: sättes skadegörelse på pälsdjur inte med statliga att inta pälsdjur i farm i förteckningen
18421: medel. Detta borde dock vara fallet eftersom över djur på vzlka skador, /örorsakade av
18422: pälsdjursnäringen också utgör inkomstkälla för rovdjur i naturtzllstånd, ersättes med stat-
18423: många och skadegörelse av t.ex. varg kan åstad- liga medel.
18424:
18425: Helsingfors den 7 februari 1984
18426:
18427: Håkan Malm Håkan Nordman
18428: Boris Renlund Ole Norrback
18429: 1984 vp. 481
18430:
18431: Toivomusaloite n:o 433 Suomennos
18432:
18433:
18434:
18435:
18436: Malm ym.: Luonnontilassa olevien petoeläinten turkiseläimille
18437: aiheuttamista vahingoista
18438:
18439:
18440: Eduskunnalle
18441:
18442: Valtioneuvoston toukokuun 16 päivänä 1963 mat vahingot saattavat muodostua raskaasti kan-
18443: tekemän päätöksen (251 163) mukaisesti maata- nettaviksi.
18444: lousministeriö voi käytettävissään olevien varojen Tämän asian johdosta tehtyyn kirjalliseen kysy-
18445: puitteissa korvata luonnontilassa olevien peto- mykseen vastasi silloinen ministeri huhtikuun 14
18446: eläinten hevosille, nautaeläimille, sioille ja lam- päivänä 1980: ''Jotta eri elinkeinonharjoittajat
18447: paille aiheuttamat vahingot. Korvaukset makse- eivät korvauksiin nähden tulisi eriarvoiseen ase-
18448: taan hakemusten perusteella. Suden aiheuttamat maan, tullaan korvausjärjestelmän piiriin otta-
18449: vahingot on myös korvattu tämän päätöksen mista harkitsemaan ainakin niiden petoeläinten
18450: mukaisesti. Viime vuosina on susia liikkunut kohdalla, jotka aiheuttavat vahinkoja kaikille
18451: Pohjanmaalla tasaisin väliajoin. Sudet ovat ai- niille kotieläimille, joita pidetään ansiomieles-
18452: heuttaneet huomattavia vahinkoja kotieläimille, sä. ''
18453: joiden korvauksia on haettu valtiovallalta edellä Tähän mennessä ei kuitenkaan mitään ole
18454: mainitun päätöksen perusteella. Mutta sudet tapahtunut eivätkä turkistarhaajat saa korvauksia
18455: ovat myös aiheuttaneet vahinkoja turkistarhoilla, huolimatta siitä, että petoeläimet ovat aiheutta-
18456: joiden omistajat ovat kärsineet huomattavia ta- neet eläimille vahinkoa.
18457: loudellisia menetyksiä. Kun vahingonteko on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18458: tämän lisäksi tapahtunut sillä tavoin ja sellaiseen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18459: aikaan, että nahat ovat olleet täysin arvottomia, sen,
18460: ovat vahingot omistajien kannalta olleet täydelli-
18461: siä. Edellä mainitun valtioneuvoston päätöksen että hallitus päättäisi ottaa turkistarha-
18462: mukaan turkiseläimiin kohdistuneita vahinkoja eläimet niiden eläinten luetteloon, jozlle
18463: ei ole korvattu valtion varoista. Näin tulisi kui- luonnontzlassa olevien petoeläinten ai-
18464: tenkin tapahtua, koska turkiseläinten tarhaus on heuttamat vahingot korvataan valtion va-
18465: monelle myös tulolähde ja esim. suden aiheutta- roista.
18466:
18467: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
18468:
18469: Håkan Malm Håkan Nordman
18470: Boris Renlund Ole Norrback
18471: 482 1984 vp.
18472:
18473: Toivomusaloite n:o 434
18474:
18475:
18476:
18477:
18478: Mäkipää ym.: Turkisten jatkojalostamisesta
18479:
18480:
18481: Eduskunnalle
18482:
18483: Suomi tuottaa huomattavan osan turkiksia Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
18484: maailman markkinoilla, mutta samalla on huo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18485: lestuttavaa todeta, että vain n. 2 % jatkojaloste- muksen,
18486: taan Suomessa ja täten valtaosa menee jalosta-
18487: mattomana vientiin ulkomaille. Suomesta puut- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
18488: tuu vielä alan ammattitaito, mm. tuotekehitys, piteisiin turkisten jatkojalostamiseksi, mi-
18489: markkinointi, mallistojen kehittäminen, joten se kä toisi maahamme tuhansia uusia työ-
18490: on tuotava ulkomailta. paikkoja.
18491:
18492: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18493:
18494: Lea Mäkipää Vieno Eklund Pentti Kettunen
18495: Pentti Skön Mikko Vainio Helvi Koskinen
18496: 1984 rd. 483
18497:
18498: Hemställningsmotion nr 435
18499:
18500:
18501:
18502:
18503: Nyby m.fl.: Om grunderna för anslag i fråga om ersättande av vilda
18504: djurs skadegörelse
18505:
18506:
18507: Tili Riksdagen
18508:
18509: För närvarande gäller en förordning ( 13 3182) inte möjligt för yrkesfiskarna att få ersättning
18510: enligt viiken gråsälen är fridlyst under hela året från staten för det inkomstbortfall som sälarna
18511: och jakt på vikare får bedrivas årligen från och förorsakar.
18512: med den 20 mars till och med den 10 juni.
18513: Hänvisande till ovanstående föreslår under-
18514: Skyddsåtgärderna för säl och möjligen ändring-
18515: tecknade att riksdagen ville besluta hemställa,
18516: arna i situationen beträffande miljögifterna i
18517: Östersjön har enligt utredningar son utförts av
18518: viltforskningsavdelningen vid Vilt- och fiskeri- att regeringen vidtar åtgärder för revi-
18519: forskningsinstitutet för beståndet av gråsäl lett den·ng av /örfottningar och grunder för
18520: tili en liten återhämtning. Att sälbeståndet ånyo anslag i fråga om ersättande av vilda
18521: tycks öka är i sig glädjande. Det ökande sälbe- d.furs skadegörelse så, att det blir mö.fligt
18522: ståndet medför emellertid också ett betydande att ersätta av sälar orsakade skador åt
18523: inkomstbortfall för yrkesfiskarna speciellt i Bot- sådana yrkesfiskare, som blir oskäligt li-
18524: tenhavet. Enligt nugällande bestämmelser är det dande.
18525:
18526: Helsingfors den 9 februari 1984
18527:
18528: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen
18529: Håkan Nordman Ville Komsi
18530: 484 1984 vp.
18531:
18532: Toivomusaloite n:o 435 Suomennos
18533:
18534:
18535:
18536:
18537: Nyby ym.: Villieläinten aiheuttamien vahinkojen korvausmäärä-
18538: rahojen perusteista
18539:
18540:
18541: Eduskunnalle
18542:
18543: Tällä hetkellä on voimassa asetus ( 13 3 182), ole mahdollisuutta saada valtiolta korvausta hyl-
18544: jonka mukaan harmaahylje on rauhoitettu koko keiden aiheuttamasta tulojen menetyksestä.
18545: vuoden ja norppaa saa metsästää vuosittain maa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18546: liskuun 20 päivästä kesäkuun 10 päivään. Hyl- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18547: keen suojelutoimenpiteiden ja mahdollisesti Itä- muksen,
18548: meren ympäristömyrkkyjen kohdalla tapahtunei-
18549: den muutosten vuoksi on Riista- ja kalatalouden että" hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
18550: tutkimuslaitoksen riistanhoito-osaston suoritta- vtllieläinten azheuttamien vahinkojen
18551: mien harmaahylkeen kannan selvitysten mukaan korvausmäärärahojen perusteena olevien
18552: tapahtunut pientä kantojen toipumista. On si- säädösten ja perusteiden uudistamiseksi
18553: nänsä ilahduttavaa, että hyljekanta on jälleen siten, että ne tekevät mahdolliseksi kor-
18554: lisääntymässä. Hyljekannan lisääntyminen mer- vauksen suorittamisen hylkeiden azheut-
18555: kitsee kuitenkin etenkin Selkämeren ammattika- tamista vahingoista sellaiszlle ammattika-
18556: lastajille huomattavaa tulojen vähenemistä. Ny- lastajzlle, jotka ovat joutuneet niistä" koh-
18557: kyisten säädösten mukaan ammattikalastajilla ei tuuttomasti kärsimään.
18558:
18559: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18560:
18561: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen
18562: Håkan Nordman Ville Komsi
18563: 1984 vp. 485
18564:
18565: Toivomusaloite n:o 436
18566:
18567:
18568:
18569:
18570: Pohto ym.: Maatalouden aluetuen ja pinta-alalisän määräämisestä
18571: Keski-Suomessa pienalueittain
18572:
18573:
18574: Eduskunnalle
18575:
18576: Maatalouden nykyiset aluetukirajat kohtelevat JOista ja tuki olisi määrättävä pienalueittain tai
18577: Keski-Suomea epäoikeudenmukaisesti niin, että tarvittaessa kunnittain.
18578: esimerkiksi 10-15 ha:n maidontuottajatilojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
18579: tulotaso on maan alhaisin. Maatalouden aluetuen oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18580: ja pinta-alalisän jakautumiseksi oikeudenmukai- sen,
18581: sella tavalla olisi ainakin ongelma-alueilla, kuten
18582: esimerkiksi Suomenselällä ja siihen olosuhteil- että hallitus ryhtyisi toimenprtetsttn
18583: taan rinnastettavissa kunnissa sekä kaakkoisessa maatalouden aluetuen ja pinta-alalisän
18584: Keski-Suomessa, luovuttava nykyisistä aluetukira- määräämiseksi Keski-Suomessa pienalu-
18585: eittain tai kunnittain.
18586: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18587:
18588: Urho Pohto Pentti Kettunen
18589: Lea Mäkipää Reijo Enävaara
18590: 486 1984 vp.
18591:
18592: Toivomusaloite n:o 437
18593:
18594:
18595:
18596:
18597: Raudaskoski ym.: Maidontuotannon vähentämissopimusten mukai-
18598: sen korvaushinnan nostamisesta
18599:
18600:
18601: Eduskunnalle
18602:
18603: Vuoden 1983 lopulla eduskunnassa käytiin muodollisesti kestävä, se ei ole vuosien 1981-
18604: alustavia neuvotteluja maatalousministeriön 1982 sopimusten perustana olleen valtioneuvos-
18605: kanssa maidontuotannon rajoittamiskeinoista. ton päätöksen eikä lainsäätäjän alkuperäisen tar-
18606: Yhtenä mukaan otettavana keinona sovittiin sii- koituksen kanssa yhdensuuntainen eikä näin ol-
18607: tä, että ns. maitobonusjärjestelmää parannetaan len oikeudenmukainen heikommalle osapuolelle
18608: nostamalla työryhmän ehdotuksen mukaisesti eli maidontuotantoa vähentäneille viljelijöille.
18609: korvaus 90 penniin litralta. Tämän hyväksyminen
18610: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
18611: edellytti kuitenkin sitä, että vanhatkin sopimuk-
18612: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18613: set korjataan samaan tasoon eli 90 penniin litral-
18614: ta.
18615: Kun valtioneuvosto on kuitenkin poikennut ettei hallitus ryhtyisi ktireellisiin toi-
18616: siitä periaatteesta, jossa keskustelut käytiin, nos- menpiteisiin kaikkien maidontuotannon
18617: tamalla vanhojen sopimusten korvaushintaa vain vähentämissopimusten korvaushinnan
18618: 75 penniin litralta, mainittu päätös on syvästi nostamiseksi 90 penmin litralta, ja että
18619: loukannut maidontuotantoa vähentäneiden oi- kaikkia sopimuksia kohdeltaisiin tulevai-
18620: keustajua. Vaikka valtioneuvoston päätös on suudessakin samanarvoisina.
18621:
18622: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
18623:
18624: Väinö Raudaskoski Hannele Pokka Jukka Vihriälä
18625: Juhani Alaranta Aapo Saari Mauno Manninen
18626: Hannu Tenhiälä
18627: 1984 rd. 487
18628:
18629: Hemställningsmotion nr 438
18630:
18631:
18632:
18633:
18634: Renlund m.fl.: Om full ersättning för älgskador
18635:
18636:
18637: Tili Riksdagen
18638:
18639: Skador som älgar förorsakar jordbruk, skogs- kan åstadkomma. Ytterligare borde man också se
18640: bruk, trafik mm. är ansenliga trots ökad avskjut- över bestämmelserna när det gäller ersättning för
18641: ning. Skadeersättningen regleras enligt statsrå- skadat skogsbestånd. Här gäller det både ersätt-
18642: dets beslut av den 28.4.1982. Praktiken har dock ningarnas storlek och vilka som överhuvud har
18643: utvisat att ersättningen inte i många fall motsva- rätt tili ersättning.
18644: rar den skada som älgarna har åstadkommit. Det Med hänsvisning tili det ovanstående föreslås
18645: finns också fall där ingen ersättning utgår trots vördsamt att riksdagen ville besluta hemställa,
18646: att skadan är ansenlig. Motivering tili detta har
18647: ofta varit att ifrågavarande typ av skada inte finns att regeringen i skyndsam ordning vid-
18648: nämnt i statsrådets beslut. Därför borde man få tar Jtgärder som syftar tzll att förbättra
18649: med en klausul i statsrådets beslut, som skulle möjligheterna tili fu/1 ersättning for de
18650: möjliggöra ersättning enligt prövning, fastän det skador som älgar förorsakar, samt en
18651: inte finns nämnt i detalj i förordningen. Detta särskild bestämmelse, som skulle möjlig-
18652: också mot den bakgrunden att det är en omöjlig- göra ersättning enligt prövning fastän det
18653: het att förutse alla typer av skador som älgarna inte i detalj är omnämnt i förordningen.
18654:
18655: Helsingfors den 8 februari 1984
18656:
18657: Boris Renlund Ole Norrback
18658: Håkan Nordman Jutta Zilliacus
18659: 488 1984 vp.
18660:
18661: Toivomusaloite n:o 438 Suomennos
18662:
18663:
18664:
18665:
18666: Renlund ym.: Hirvivahinkojen korvaamisesta täysimääräisinä
18667:
18668:
18669: Eduskunnalle
18670:
18671: Lisääntyneestä ampumisesta huolimatta ovat kaikkia vahinkoja, JOlta hirvet voivat aikaansaa-
18672: hirvien maanviljelylle, metsätaloudelle, liiken- da. Edelleen tulisi myös tarkistaa niitä määräyk-
18673: teelle jne. aiheuttamat vahingot huomattavia. siä, jotka koskevat metsälle aiheotettuja vahinko-
18674: Vahingonkorvauksesta säännellään valtioneuvos- ja. Tässä on kyseessä sekä korvausten määrä että
18675: ton 28.4.1982 tekemällä päätöksellä. Käytäntö se, keillä yleensä on oikeus saada korvausta.
18676: on kuitenkin osoittanut, että korvaus ei useassa
18677: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
18678: tapauksessa vastaa hirven aikaansaamaa vahin-
18679: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18680: koa. On myös eräitä tapauksia, joissa ei makseta
18681: sen,
18682: mitään korvausta huolimatta siitä, että vahinko
18683: on huomattavan suuri. Perusteluna tälle on usein
18684: ollut se, että kyseisen laatuista vahinkoa ei ole että hallitus ryhtyisi kzireellisiin toi-
18685: mainittu valtioneuvoston päätöksessä. Tästä syys- menpiteisiin mahdollisuuksien paranta-
18686: tä tulisi valtioneuvoston päätökseen saada lausu- miseksi saada täysi korvaus hirvien ai-
18687: ma, joka tekisi harkinnanvaraisen korvauksen heuttamista vahingoista, sekä erityisen
18688: mahdolliseksi, vaikka kyseisen tyyppistä vahinkoa määräyksen aikaansaamiseksi, joka mah-
18689: ei nimenomaan olisi mainittu asetuksessa. Tä- dollistaisi harkintaan perustuvan kor-
18690: män tulisi olla mahdollista myös sna taustaa vauksen tapauksessa, jota ei nimenomaan
18691: vasten, että on mahdotonta etukäteen arvioida ole mainittu asetuksessa.
18692:
18693: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
18694:
18695: Boris Renlund Ole Norrback
18696: Håkan Nordman Jotta Zilliacus
18697: 1984 vp. 489
18698:
18699: Toivomusaloite n:o 439
18700:
18701:
18702:
18703:
18704: Roos ym.: Metsänhoitoyhdistyslain kokonaisuudistuksen valmiste-
18705: lun käynnistämisestä
18706:
18707:
18708: Eduskunnalle
18709:
18710: Jouko Tuovinen ja 36 muuta kansanedustajaa sellaisiksi, että rakenteeltaan muuttunut metsän-
18711: tekivät 26.3.1982 kirjallisen kysymyksen metsän- omistajakunta saa yhdistyksiltään tasapuolisesti
18712: hoitoyhdistysten toiminnasta puunjalostusteolli- tarvitsemansa avun ja samanaikaisesti koko ta-
18713: suuden puutavarakaupoissa. Vastausta varten louselämän kannalta tärkeä metsätalouden puu-
18714: pyydettiin lausunto metsähallitukselta. Metsähal- huolto toimii.''
18715: lituksen asiasta antamassa lausunnossa lausutaan Maa- ja metsätalousministeriön 22.4.1982 päi-
18716: muun muassa seuraavaa: vätty vastaus noudatteli metsähallituksen kantaa
18717: ''Metsähallituksen tietoon tulleet seikat sekä ja ministeri lausui muun muassa, että on perus-
18718: parhaillaan käytävä julkinen keskustelu on kui- teltua asettaa toimikunta selvittämään koko met-
18719: tenkin oire siitä, että runsaat kolme vuosikym- sänhoitoyhdistyslain uudistamista. Tällaista toi-
18720: mentä sitten luotu, oman aikansa näkemyksiin mikuntaa ministeriö ei ole tähän mennessä aset-
18721: sidottu säännöstö ei ole ajan tasalla olennaisesti tanut.
18722: muuttuneessa yhteiskunnassa. Metsätalouden
18723: Valtiontilintarkastajien kertomuksessa vuodelta
18724: harjoittamisessa tapahtuneet muutokset ovat ol-
18725: 1982 lausutaan muun muassa: "Metsänhoitoyh-
18726: leet perusteellisia koko yhteiskuntaan vaikutta-
18727: distysten toiminta on asetettu siinä määrin ky-
18728: via. Esimerkkinä tästä voidaan mainita korjuu-
18729: seenalaiseen asemaan julkisuudessa ja myös edus-
18730: menetelmien kehitys ja maataloutta harjoitta-
18731: kunnassa mm. 1950-luvun lopulla todetussa em.
18732: mattomien metsätilanomistajien määrän jyrkkä
18733: valiokuntatyöskentelyssä, joten metsänhoitoyh-
18734: nousu yleisen kaupungistumisen myötä.
18735: distyksiä koskevan lain (558/50) ja asetuksen
18736: Äskettäin mietintönsä jättänyt metsätalousko-
18737: (422151) kiireellistä tarkistamista on pidettävä
18738: mitea esitti metsänhoitoyhdistyslakiin tehtäväksi
18739: vähimmäisvaatimuksena ja eräänä kynnyskysy-
18740: vain pienehköjä, yksityiskohtiin puuttuvia muu-
18741: myksenä mm. puuhuollon järjestämisessä.''
18742: toksia. Metsähallitus katsoo kuitenkin huomioon
18743: ottaen erityisesti komiteanmietinnön valmistelu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18744: vaiheen jälkeiset tapahtumat, että laki tulisi ottaa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18745: uuden kokonaistarkastelun kohteeksi. Tässä tar- muksen,
18746: kastelussa tulisi lähtökohtana olla toisaalta met-
18747: sänhoitoyhdistysten metsätalouden hyväksi teke- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
18748: män merkittävän työpanoksen lisääminen, toi- metsänhoitoyhdistyslain kokonaisuudis-
18749: saalta säännösten muuttaminen - tarvittaessa - tuksen valmistelemiseksi.
18750:
18751: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
18752:
18753: Timo Roos Kerttu Törnqvist Martti Lähdesmäki
18754: Tuula Paavilainen Jouko Tuovinen · Pentti Lahti-Nuuttila
18755: Antti Kalliomäki
18756: 490 1984 vp.
18757:
18758: Toivomusaloite n:o 440
18759:
18760:
18761: Saari ym.: Maatalouden tukijärjestelmiä koskevien vyöhykejakojen
18762: muuttamisesta Suomenselän alueella
18763:
18764:
18765: Eduskunnalle
18766:
18767: Maataloudelle maksettavien tukien yhtenä ja- na stta, että maatilalain mukainen toisen ja
18768: koperusteena ovat erilaiset, tukimuodosta toiseen kolmannen vyöhykkeen raja tarkistetaan Suo-
18769: vaihtelevat vyöhykkeet ja alueet. Keskeiset maa- menselän olosuhteita vastaavalla tavalla.
18770: talouden tukivyöhykkeiden rajat kulkevat Etelä- Etelä-Pohjanmaan alueella tulisivat siten toi-
18771: Pohjanmaalla Suomenselän alueen halki. Suo- seen vyöhykkeeseen siirrettäviksi seuraavat Suo-
18772: menkielinen Etelä-Pohjanmaa jakautuu käytän- menselän kunnat: Ähtäri, Töysä, Alavus, Kuor-
18773: nössä 5-portaiseen tukialueeseen. tane, Peräseinäjoki, Jalasjärvi, Kauhajoki, Karijo-
18774: Luonnonmaantieteellisten tekijöiden ja satota- ki ja Isojoki.
18775: solukujen perusteella Etelä-Pohjanmaa puoles- Muita maatalouden tukijärjestelmään kuuluvia
18776: taan jakautuu kahteen maatalouden edullisuus- vyöhykerajoja on syytä tarkistaa seuraavasti:
18777: vyöhykkeeseen. Ongelmana voidaan pitää paitsi Maidon tuotantoavustusalueen rajaa muute-
18778: sitä, että erilaiset tukialuerajat sinänsä eivät vas .. taan siten, että nykyisestä IV a alueesta siirretään
18779: taa toisiaan, ennen muuta sitä, että em. maata- III b alueeseen ainakin seuraavat Etelä-Pohjan-
18780: louden tukivyöhykkeiden rajat ja luonnonmaan- maan Suomenselän kunnat: Ähtäri, Töysä, Kuor-
18781: tieteellisten tekijöiden mukaan muodostetut rajat tane, Alavus ja Peräseinäjoki.
18782: eivät vastaa toisiaan.
18783: Lihan tuotantoavustusalueen rajaa muutetaan
18784: Kuntien ryhmittely enemmän tai vähemmän
18785: siten, että nykyisestä IV b alueesta siirretään IV a
18786: selviksi vyöhykkeiksi lienee mahdollista toteuttaa
18787: alueeseen seuraavat Etelä-Pohjanmaan Suomen-
18788: ainoastaan luontotekijöistä johdettavien tunnus-
18789: selän kunnat: Alavus, Kuortane ja Peräseinäjoki.
18790: lukujen perusteella. Nykyisissä tukivyöhykkeitä
18791: koskevissa tunnusluvuissa on mukana tekijöitä, Rehuviljan tuotantopalkkioraja muutetaan si-
18792: jotka eivät ole edes keskenään yhteismitallisia. ten, että se tulee yhdenmukaiseksi maidon tuo-
18793: Tällaisia ovat erilaiset luontotekijät, maatalouden tantoavustusalueen rajan ja lihan tuotantoavus-
18794: rakenteelliset tekijät ja viljelijöiden tulotasoon tusalueen rajan kanssa.
18795: vaikuttavat tekijät. Tavoitteena tulisi olla ennen Pinta-alalisän tukialueen rajaa muutetaan si-
18796: muuta luontotekijöistä johtuvien alueellisten ero- ten, että nykyisestä Keski-Suomen alueesta siirre-
18797: jen kompensoiminen. Luontotekijöistä johdetut tään Pohjois-Suomen eteläiseen vyöhykkeeseen
18798: kasvinviljelyn ja maatalouden edullisuusvyöhyk- seuraavat Etelä-Pohjanmaan Suomenselän kun-
18799: keet tarjoavat tässä suhteessa erinomaisen lähtö- nat: Alavus, Kuortane, Peräseinäjoki, Jalasjärvi,
18800: kohdan. Kauhajoki, Karijoki ja Isojoki.
18801: Maatilalain mukaisessa vyöhykejaossa nykyinen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
18802: vyöhykeraja jakaa Etelä-Pohjanmaan Suomense- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18803: län alueeseen kuuluvat kunnat kahteen ryhmään.
18804: Tämä on vääjäämättä johtanut alueellisten erojen että' hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
18805: lisääntymiseen maatalouden toimintaedellytyksis- sekä maattlalain mukaisten että maata-
18806: sä, eli juuri päinvastaiseen tulokseen, mihin on louden tuktj'ärjestelmään liittyvien mui-
18807: haluttu pyrkiä. den aluejakojen tarkistamiseksi Etelå'-
18808: Edellä mainittujen näkökohtien perusteella Pohjanmaalla Suomenselän alueella luon-
18809: voidaan pitää oikeudenmukaisena ja tasapuolise- nonedellytysten mukaisiksi.
18810:
18811: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
18812:
18813: Aapo Saari Jukka Vihriälä
18814: 1984 vp. 491
18815:
18816: Toivomusaloite n:o 441
18817:
18818:
18819:
18820:
18821: Sutinen ym.: Pohjois-Karjalan läänin muodostamisesta metsätilojen
18822: perustamisen kokeilualueeksi
18823:
18824:
18825: Eduskunnalle
18826:
18827: Pohjois-Karjalassa on voimakkaasti noussut noitusmahdollisuudet rinnastetaan maatilalainoi-
18828: esiin ajatus ns. metsätilojen perustamisesta ja tukseen, tai metsätiloja varten tehdään erillinen
18829: esim. samantapaisen valtion lainoituksen saami- lainsäädäntö.
18830: sesta niille kuin maatiloillekin. Nykyisenä maata- Jos metsätilojen perustamismahdollisuutta ei
18831: loustuotteiden ylituotantoaikana tämä ajatus on lainsäädännöllä voida toteuttaa koko maassa ker-
18832: hyvin kehittelemisen arvoinen ainakin sellaisella ralla, niin se voitaisiin toteuttaa ainakin vaikeim-
18833: alueella kuin Pohjois-Karjalassa. Monissa syrjäi- malla kehitysalueella. Tämän tulevaisuuden asian
18834: sissä kylissä voitaisiin maatilojen autioituessa py- kokeilutoimintaan sopisi Pohjois-Karjala erin-
18835: syvä asutus pelastaa metsätilojen perustamisen omaisesti.
18836: avulla. Maataloustuotannosta luopuessaan moni-
18837: kaan maanviljelijä ei voi suoraan siirtyä metsäti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
18838: laan ja pelkästään metsätalouden harjoittajaksi, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18839: koska valtaosalla metsälöt ovat liian pieniä.
18840: Maatalouden harjoittajien keskuudessa on li- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18841: sääntyvää mielenkiintoa metsätilojen perustami- Pohjois-Karjalan läänin muodostamiseksi
18842: seen. Asian edistäminen vaatii maatilalain muut- metsätzlojen perustamisen kokezlualueek-
18843: tamista siten, että metsätilojen perustamisen lai- sz.
18844:
18845: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18846:
18847: Lea Sutinen Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
18848: Reino Karpola Reino Jyrkilä Jouko Tuovinen
18849: 492 1984 vp.
18850:
18851: Toivomusaloite n:o 442
18852:
18853:
18854:
18855:
18856: Tenhiälä: Kalanviljelylaitoksen rakentamisesta Lammin Porraskos-
18857: kelie
18858:
18859:
18860: Eduskunnalle
18861:
18862: Kalanviljelyn tarpeen on yleisesti todettu laa- dellistä mahdollisimman pikaisesti ryhtyä raken-
18863: jentuneen. Lisääntyvät velvoitteet kalavesien hoi- tamaan kalanviljelylaitosta Lammin Porraskoskel-
18864: dossa ja kalakannan säilyttämisessä vaativat entis- le.
18865: tä enemmän kalanviljelyn tehostamista. Alueelli- Lammilla sijaitseva Helsingin yliopiston biolo-
18866: nen tasapaino edellyttää tarpeeksi suuren kalan- ginen tutkimusasema sekä Lammin Evolla toimi-
18867: viljely-yksikön luomista Etelä-Suomeen. va Riista- ja kalatalouden tutkimusasema antavat
18868: Kalataloutemme edistäminen edellyttää, että hyvän pohjan kalanviljelytoiminnan aikaansaami-
18869: kalanviljelylaitokset saatetaan sekä määrällisesti selle sekä jatkuvalle edistymiselle. Niin ikään
18870: että toiminnallisesti mahdollisimman tehokkaalle voidaan todeta, että Porraskosken kalanviljelylai-
18871: tasolle. Lammin Porraskaskeila on suoritettu jo toksen käynnistäminen antaisi mahdollisuuden
18872: pitkään toimenpiteitä ja tutkimuksia uuden ka- ryhtyä kehittämään myös kalataloudellisen ope-
18873: lanviljely-yksikön perustamisesta. Nämä tutki- tuksen aikaansaamista Lammilie.
18874: mukset ja selvitykset ovat osoittaneet, että Lam-
18875: min Porraskoski on eteläisen Suomen viimeisiä Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
18876: kalanviljelyyn sopivia ja käyviä paikkoja. Selvi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18877: tyksissä on mm. todettu, että alue sopii hyvin
18878: lohenkasvatukseen sekä yleensä keskuskalanvilje- että' hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18879: lylaitoksen paikaksi. Koska maallamme on myös Lammin Porraskosken kalanviljelylaitok-
18880: velvoitteita Itämeren lohen istutuksista, on täh- sen rakentamiseksi.
18881:
18882: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
18883:
18884: Hannu Tenhiälä
18885: 1984 vp. 493
18886:
18887: Toivomusaloite n:o 443
18888:
18889:
18890:
18891:
18892: Uosukainen ym.: Hevoskasvatuksen saattamisesta maaseudun elin-
18893: keinotoiminnan edistämistoimen piiriin
18894:
18895:
18896: Eduskunnalle
18897:
18898: Maatalouden ylituotanto on valtakunnan ki- tällaisen yrityksen tai laajentaa olemassa olevaa
18899: peimpiä ongelmia. Eri puolilla maata pitäisi yritystään.
18900: löytää maatalouden sivuelinkeinoja, jotka olisivat Hevosten kasvatus ja hoito on kannatettava
18901: luonteenomaisia kullekin seudulle, parantaisivat sivuelinkeino estämään eräiltä osin maaseudun
18902: toimeentuloturvaa ja auttaisivat pikaisesti maata- autioitumista. Se voi olla myös kannattavaa. Sitä
18903: louselinkeinon kannattavaan harjoittamiseen. paitsi hevosista ei koidu ylituotanto-ongelmia,
18904: Esimerkiksi Etelä-Karjala on vanhastaan kuu- vaan päinvastoin ne kuluttavat mm. viljavuorta.
18905: lua hevosaluetta. Maakunnassa on myös tätä Hevostenhoitoa harrastava joutuu kuitenkin
18906: nykyä tunnettu yhä kasvavaa kiinnostusta hevos- erikoiseen ja eriarvoiseen tilanteeseen, mikäli hän
18907: ten hoitoa kohtaan. Mielenkiinto on suuntautu- haluaa laajentaa yritystään ottamalla hoitaakseen
18908: nut niin lämminverisiin kuin suomenhevosiin. lisää hevosia tai aikoo perustaa vaikkapa ns.
18909: sairastallin. Tällainen toiminta vaatii tiloja. Ja
18910: Kaikkiaan hevosmäärä Suomessa oli vuoden mikäli huolenpito kohdistuu erityishuolenpitoa
18911: 1981 lopussa ensimmäisen kerran kolmeenkym- ja työtä vaativiin suomenhevosiin, tilanne käy
18912: meneen vuoteen suurempi kuin edellisen vuoden yhä hankalammak~i varojen puutteen vuoksi.
18913: lopulla. Hevosmäärä on viime vuosina vakiintu- Toimintaan ei näet saa maatilalain mukaista
18914: nut vajaaksi 33 000 hevoseksi. Suomenhevosten lainoitusta, ei siinäkään tapauksessa, että hevos-
18915: määrä on kuitenkin edelleen vähentynyt. Suo- kasvatuksen sivuelinkeinokseen valinnut maanvil-
18916: menhevonen on lajiharvinaisuus, josta tulee pitää jelijä laajentamistoimien jälkeen voisi tarjota työ-
18917: huolta; sillä on käyttötarkoitus ravi- ja ratsastus- paikkoja myös perheen ulkopuolisille työnteki-
18918: urheilun piirissä, sitä voi mielekkäästi käyttää jöille.
18919: myös maa- ja metsätalouden alalla, eikä sen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18920: merkitystä kriisiaikoina tule väheksyä. nioittaen,
18921: Ravi- ja ratsastusurheiluun kohdistuva, yhä
18922: kasvava kiinnostus luo työtilaisuuksia ja hyvää että hallitus ryhtyisi toimiin, joiden
18923: vapaa-ajan toimintaa. Hevosten hoito ja kasvatus nojalla hevoskasvatus ja siihen liittyvä
18924: on oivallista erikoismaataloutta. Tästä syystä rakentaminen otetaan suunniteltujen
18925: myös hevosten kasvattajat ja hoitajat tulisi ottaa maaseudun elinkeinotoiminnan edistä-
18926: varteen siinä vaiheessa, kun he haluavat perustaa mistoimien piiriin.
18927:
18928: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18929:
18930: Riitta Uosukainen Sirpa Pietikäinen Kaarina Dromberg
18931: Martti Tiuri Kimmo Sasi Juho Koivisto
18932: Eva-Riitta Siitonen Aino Pohjanoksa Lea Kärhä
18933: Eeva Turunen Pirjo Rusanen Tapio Holvitie
18934: Mikko Elo Ben Zyskowicz Heikki Järvenpää
18935: Sakari Valli Anna-Kaarina Louvo Juhani Alaranta
18936: Jouni J. Särkijärvi Ritva Laurila Olavi Ronkainen
18937: Heikki Kokko Mauri Miettinen Sinikka Hurskainen
18938: Elsi Hetemäki-Olander Riitta Jouppila Iiro Viinanen
18939: 494 1984 vp.
18940:
18941: Toivomusaloite n:o 444
18942:
18943:
18944:
18945:
18946: Vesterinen ym.: Lisäyksestä valtion vuoden 1984 tulo- ja menoar-
18947: vioon Työtehoseuralle hankintahakkuiden työmenetelmien
18948: kehittämistoimintaan
18949:
18950:
18951: Eduskunnalle
18952:
18953: Maa- ja metsätalousministeriön 14.1.1980 aset- juutyötä tukeva tutkimus- ja kehittämistyö on
18954: tama hankintahakkuiden työryhmä on mietin- ollut liian vähäistä, joten sitä on huomattavasti ja
18955: nössään 30.10.1980 todennut, että metsänomis- kiireellisesti lisättävä. Tällöin on kiinnitettävä
18956: tajien omatoimisen puunkorjuutyön määrä on huomiota erityisesti maataloustraktorin käyttö-
18957: 1970-luvulla vähentynyt huomattavasti ja siten kelpoisuuteen metsätyössä ja muihin edullisiin
18958: heikentänyt pientilojen elinkelpoisuutta ja sa- "isännän linjan" ratkaisuihin sekä otettava huo-
18959: malla todennäköisesti vähentänyt myös metsän- mioon Työtehoseuran erikoisasema maatilojen
18960: omistajien kiinnostusta metsätalouteen ja puun- metsätöiden rationalisoinnissa.
18961: tuotannon lisäämiseen. Jotta puunhankinta, puuntuotanto ja niiden
18962: Maamme yksityismetsien hankintahakkuiden edellyttämä metsätyövoiman saanti turvattaisiin,
18963: määrän vähenemistä viime vuosina osoittavat olisi meneteltävä maa- ja metsätalousministeriön
18964: seuraavat työvoimaministeriön tilastoon perustu- asettaman hankintahakkuiden työryhmän ehdo-
18965: vat luvut: tuksen mukaisesti.
18966: Korjuu- Hankinta- Osuus yksit~is· Osuus kaikista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
18967: kausi hakk. metsien hak uu- markkina- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18968: milj. m 3 määrästä, % hakkuista, %
18969: 1978-79 8 264 28,3 22,6
18970: 24,6
18971: että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
18972: 1979-80 7 340 20,3
18973: 20,) tyksen 1 000 000 markan määrärahan ot-
18974: 1980-81 6 582 16,9
18975: tamisesta lisäyksenä· valtion vuoden 1984
18976: Maa- ja metsätalousministeriölle jättämässään tulo- ja menoarvioon Työtehoseuralle
18977: mietinnössä hankintahakkuiden työryhmä yksi- hankintahakkuiden työmenetelmien,
18978: mielisesti katsoi, että metsänomistajien puunkor- -välineiden ja -koneiden tutkimus-, ke-
18979: hittämis- ja koetoimintaan.
18980:
18981: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18982:
18983: Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen Aapo Saari
18984: 1984 vp. 495
18985:
18986: Toivomusaloite n:o 445
18987:
18988:
18989:
18990:
18991: Vihriälä ym.: Perunanviljelykonsulentin saamisesta Etelä-Pohjan-
18992: maan maatalouskeskukseen
18993:
18994:
18995: Eduskunnalle
18996:
18997: Perunanviljely on 1970-luvulla keskittynyt voi- kysyntä onkin lisääntynyt voimakkaasti viljelyn
18998: makkaasti Etelä-Pohjanmaalle. Vuosina 1966- erikoistumisen myötä. Tällä hetkellä Etelä-Poh-
18999: 70 maakunnan peruna-ala oli keskimäärin 9 500 janmaan maatalouskeskuksessa perunanviljely-
19000: ha eli 15, 1 % koko maan peruna-alasta. Sato oli neuvontaa hoitaa pääasiallisesti Peräseinäjoen pii-
19001: vastaavasti 15,9 % valtakunnan kokonaissadosta. riagrologi oman toimensa ohella. Maatalous-
19002: Kuluvana vuonna Etelä-Pohjanmaalla viljel- keskukseen tarvittaisiin kipeästi perunanviljely-
19003: lään perunaa maatilahallituksen tilaston mukaan konsulentin vakanssi, jonka hoitaja voisi päätoi-
19004: 11 100 ha:lla, mikä on 24,5 % koko maan misesti keskittyä perunanviljelyn neuvontaan.
19005: viljelyalasta. Maakunnan perunasato-osuus on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19006: useana vuonna ollut noin 30 % valtakunnan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19007: kokonaissadosta.
19008: Kuluttajien keskeiseksi vaatimukseksi on nous- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
19009: sut perunan laadun parantaminen. Laatuun voi- perunanviljelykonsulentin vakanssin pe-
19010: daan merkittävästi vaikuttaa viljely- ja varastoin- rustamiseksi Etelä-Pohjanmaan maata-
19011: titekniikan neuvonnalla. Neuvontapalveluiden louskeskukseen.
19012:
19013: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
19014:
19015: Jukka Vihriälä Aapo Saari
19016: Urho Pohto Markus Aaltonen
19017:
19018:
19019:
19020:
19021: 33 4284001987
19022: 496 1984 vp.
19023:
19024: Toivomusaloite n:o 446
19025:
19026:
19027:
19028:
19029: Vihriälä ym.: Kotieläinten geeniainestoimikunnan ehdottamien
19030: toimenpiteiden toteuttamisesta
19031:
19032:
19033: Eduskunnalle
19034:
19035: Maa- ja metsätalousministeriö asetti maalis- toimintamahdollisuudet, koska sen osuus suo-
19036: kuussa 1982 toimikunnan, jonka tehtävänä oli menhevosen säilyttämisessä on suuri.
19037: 31.12.1983 mennessä selvittää tarve ja menetel- Maatiaiskanan säilyttämiseksi Korkeasaaren
19038: mät kotieläinten perinnöllisen muuoteluo säilyt- eläintarhaan ja Ähtärin eläinpuistoon tuotetaan
19039: tämiseksi ja tehdä ehdotus säilytyksen järjestämi- yhteensä vähintään 40 yksilöä sekä tutkitaan
19040: seksi. mahdollisuuksia sijoittaa maatiaisrotuja kansallis-
19041: Syrjäytymässä olevat harvinaiset kotieläinrodut puistojen ja kotiseutumuseoiden tiloihin. Yksi-
19042: ja -kannat voivat tulevaisuudessa osoittautua hyö- tyisiä harrastajia pyritään tukemaan.
19043: dyllisiksi. Ruokinta, hoito ja muut olosuhteet Suomenlampaan säilyttämiseksi Ähtärin eläin-
19044: muuttuvat jatkuvasti, usein ennalta arvaamatto- puistoon sijoitetaan 10 yksilöä jokaisesta värityy-
19045: malla tavalla. Lisäksi valintatavoitteet muuttuvat pistä sekä Pelson vankilan maatilalle ja Maatalou-
19046: uusien jalostusnäkemysten ja eläinkunnan tuot-
19047: den tutkimuskeskuksen Karjalan koeasemalle si-
19048: teiden kysynnän myötä. On itsestään selvää, että joitetaan yhteensä 1 500 lammasta. Suomenlam-
19049: runsas rotuvalikoima ja rotujen sisäinen laaja paan turkiksesta ja villasta kehitettävien tuottei-
19050: geneettinen muumelu mahdollistavat tehokkaat den suunnittelua tuetaan. Suomalaisen vuohen
19051: jalostustoimenpiteet uusien haasteiden ilmaantu- säilyttämiseksi kutunmaidon tuotannon jatku-
19052: essa. vuutta ja kasvua vahvistetaan maatalouspoliittisil-
19053: Alkuperäiset rodut ja kannat muodostavat
19054: la toimenpiteillä.
19055: erinomaisen aineksen evoluutiotutkimukselle,
19056: biologisille kokeille ja koulutukselle. Alkuperäi- Turkiseläinten muuoteluo säilyttämiseksi Kan-
19057: set kotieläinrodut muodostavat elävän kulttuuri- nuksen koetarhasta muodostetaan alustava säily-
19058: perinnön, jonka säilyttäminen on vähintään yhtä tystarha harvinaisille turkiseläin tyypeille. Maata-
19059: perusteltua ja mielekästä kuin vanhojen raken- louden tutkimuskeskuksen yhteyteen perustetaan
19060: nusten ja kulttuuriympäristöjen suojelu. Lisäksi myöhemmin pysyvä geenipankkitarha. Pakastus-
19061: säilyttämistä voidaan puolustaa puhtaasti luon- säilytysmenetelmiä tutkitaan yhteispohjoismaises-
19062: nonsuojelulliselta pohjalta. ti rahoitettuna projektina.
19063: Em. toimikunnan esitysten mukaan suomen- Perinnöllisen muuoteluo säilyttämistä varmis-
19064: karjan (sk) häviämisen estämiseksi valtion koulu- tamaan perustetaan kaksi erillistä geenipankkia
19065: tilojen sk-ryhmät säilytetään. Ähtärin eläinpuis- pakastettuja sperma-annoksia ja alkioita varten.
19066: toon, Puumalan ekomuseoon ja Maatalouden Geenipankkeihin sijoitetaan 74 suomenkarja-
19067: tutkimuskeskuksen koeasemille sijoitetaan yh- sonnin ja 60 ayrshire-sonnin spermaa sekä ryhdy-
19068: teensä 50 sk-yksilöä. Yksityisiä karjanomistajia tään valmistelemaan alkioiden pakastamista.
19069: tuetaan sk-siemennysmaksuissa. Sperman säilytyksen kertakustannukset ovat
19070: Suomenhevosen säilyttämiseksi sille taataan 750 000 mk, vuotuiskustannukset 7 000 mk. Me-
19071: muiden hevosten ohella käyttötarkoitus ravi-, netelmien kehittyessä myös muiden eläinlajien
19072: ratsastus- ja työhevospuolella. Suomenhevosen kotimaisten rotujen spermaa ja alkioita sijoite-
19073: kasvatukseen ja käyttöön liittyviä tukitoimia toto- taan geenipankkeihin.
19074: varoista maksettuina pidetään yllä ja kehitetään Säilytystoimintaa ja sen kehittämistä varten
19075: edelleen. Hevosen kasvatukseen ja käyttöön liit- perustetaan kotieläinten geenipankkineuvosto
19076: tyvän ammattihenkilökunnan koulutusta kehite- maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen.
19077: tään, samoin kuin hevosalan tutkimustoimintaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
19078: Valtion hevosjalostuslaitokselle taataan tehokkaat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19079: 1984 vp. - TA n:o 446 497
19080:
19081: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti koti- perustamisen Etelä-Pohjanmaan ja Sal-
19082: eläinten geeniainestoimikunnan mietin- pausselän keinosiemennysyhdistysten
19083: nön edellyttämzi'n toimenpiteiszi'n ja teki- sonniasemille.
19084: si mahdolliseksi geenipankkien nopean
19085:
19086: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19087:
19088: Jukka Vihriälä Aapo Saari Urho Pohto
19089: Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila
19090: 498 1984 vp.
19091:
19092: Toivomusaloite n:o 447
19093:
19094:
19095:
19096:
19097: Väänänen ym.: Kasvinviljelykoeaseman perustamisesta Mäntsälään
19098:
19099:
19100: Eduskunnalle
19101:
19102: Uusimaa on ilmasto- ja luonnonolosuhteiltaan leipäviljaan etenkin erilaisten tuontia korvaavien
19103: maamme parhaita kasvintuotantoalueita. Viime puutarhakasvien viljelyn laajentamiseen. Tämän
19104: vuosikymmenten kehityksen myötä sen merkitys vuoksi koeaseman olemassaolo on Uudellemaalle
19105: viljan ja puutarhakasvien viljelyalueena on koros- ensiarvoisen tärkeä. Uudenmaan kunnista Mänt-
19106: tunut. Kuitenkin se on ainoa lääni, jossa ei ole sälä on tarjonnut sopivat puitteet koeaseman
19107: maatalouden tutkimuskeskuksen koetoiminnan aikaansaamiselle.
19108: alaisuuteen kuuluvaa kasvinviljelykoeasemaa. Lä-
19109: himmät vastaavat koeasemat ovat Turun ja Porin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19110: läänin Mietoisissa, Hämeen läänin Jokioisilla ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19111: Pälkäneellä sekä Kymen läänin Anjalassa. Mi-
19112: kään niistä ei pysty palvelemaan riittävästi Uu-
19113: denmaan tarpeita. että· hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
19114: Maatalouden nykyinen tuotannonohjaustoi- kasvinviljelykoeaseman atkaansaamiseksi
19115: minta edellyttää viljelyn suutautumista paitsi Uudellemaalle Mäntsälän kuntaan.
19116:
19117: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19118:
19119: Marjatta Väänänen Sirkka-Liisa Anttila
19120: 1984 vp. 499
19121:
19122: Toivomusaloite n:o 448
19123:
19124:
19125:
19126:
19127: Ala-Kapee ym.: Vaikeasti sairaan lapsen hoidosta aiheutuneen
19128: ansionmenetyksen korvaamisesta sairausvakuutuslain perusteella
19129:
19130:
19131: Eduskunnalle
19132:
19133: Sairaan lapsen hoito- ja kuntoutusavustusta verraten uusi etuisuus, josta saadut kokemukset
19134: koskeva päätös tuli voimaan 1.5.1983. Valtioneu- ovat myönteisiä. Saatujen kokemusten perusteel-
19135: voston päätöksen mukaan vaikeasti sairaan lapsen la olisi perusteltua tehdä avustus lakisääteiseksi
19136: hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan ansionme- muuttamalla sairausvakuutuslakia siten, että toi-
19137: netyksen korvaukseksi voidaan myöntää lapsen selle vanhemmista voitaisiin suorittaa edellä ole-
19138: vanhemmille avustusta valtion tulo- ja menoarvi- vien perusteiden mukaisesti vaikeasti sairaan lap-
19139: ossa osoitetusta määrärahasta. Vaikeina sairauksi- sen hoidosta aiheutuneesta ansionmenetyksestä
19140: na on päätöksessä lueteltu leukemia ja muut tai muiden huomattavien kulujen vuoksi kor-
19141: pahanlaatuiset kasvaimet, vaikeat synnynnäiset vaus.
19142: sydänviat, vaikeat tapaturmat ja palovammat,
19143: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
19144: vaikeasti tasapainotenavat sokeritaudit ja sokeri-
19145: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19146: taudin aloitusvaihe sekä vaikeat psykiatriset sai-
19147: sen,
19148: raudet. Vaikeana sairautena voidaan pitää edellä
19149: lueteltujen sairauksien lisäksi myös niihin vai-
19150: keusasteeltaan verrattavia sairauksia edellyttäen, että hallitus antaisi esityksen sairausva-
19151: että vakuutetun osallistuminen lapsen hoitoon kuutuslain muuttamiseksi siten, että toi-
19152: sairaalassa on erityisen perusteltua. selle vanhemmista voitaistin suorittaa vai-
19153: Vuonna 1984 sairaan lapsen hoito- ja kuntou- keasti sairaan lapsen hoidosta aiheutu-
19154: tusavustuksen määrää korotetaan ja korvausten neesta ansionmenetyksestä tai muiden
19155: saajien piiriä laajennetaan. Avustukseen oikeut- huomattavien kulujen korvaamiseksi sai-
19156: tavan lapsen ikäraja on 16 vuotta. Avustus on rausvakuutuslain mukaista päivärahaa.
19157:
19158: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19159:
19160: Pirjo Ala-Kapee Mikko Elo
19161: Anna-Liisa Piipari Arja Alho
19162: 500 1984 vp.
19163:
19164: Toivomusaloite n:o 449
19165:
19166:
19167:
19168:
19169: Alaranta ym.: Asumistuen myöntämisestä vammaisen tai vanhuk-
19170: sen perhehoitoon ottaneelle perheelle
19171:
19172:
19173: Eduskunnalle
19174:
19175: Asumistuki voidaan evätä asumistukilain 3 §:n Muun muassa kehitysvammaisten hoitotyössä
19176: 1 momentin nojalla, jos perheen hallinnassa on jo pitkään kokeiltu eri tavoin toteuttaa perhe-
19177: olevasta asunnosta on osa luovutettu perheeseen hoitoa ja saatu siitä myönteisiä kokemuksia.
19178: kuulumattoman henkilön käyttöön eikä tämä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
19179: henkilö ole kodin, lasten tai sairaan perheenjäse- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19180: nen hoidon takia tarpeellinen henkilö eikä tämän sen,
19181: lapsi.
19182: Tämän säädöksen perusteella menettää oikeu- että haiHtus ryhtyisi toimenpztemzn
19183: tensa asumistukeen sellainen perhe, joka on asumistukilain muuttamiseksi siten, ettei
19184: ottanut perhehoitoon 20 vuotta täyttäneen vam- tukea evättäisi sellaisilta tukeen muuten
19185: maisen henkilön tai vanhuksen, joka ei ole oikeutetuilta perheiltä, jotka ovat otta-
19186: kukaan asunnon haltijan tai tämän puolison neet vammaisen henkzlön tai vanhuksen
19187: vanhemmista. perhehoitoon.
19188:
19189: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19190:
19191: Juhani Alaranta Aapo Saari Tytti Isohookana-Asunmaa
19192: Hannele Pokka Jukka Vihriälä Katri-Helena Eskelinen
19193: Mauri Pekkarinen Esko Aho
19194: 1984 vp. 501
19195:
19196: Toivomusaloite n:o 450
19197:
19198:
19199:
19200:
19201: Almgren ym.: Vanhusten palvelukeskuksen rakentamisesta Jaalaan
19202:
19203:
19204: Eduskunnalle
19205:
19206: On suunnitteilla rakentaa Jaalaan vuonna sa. Kunnalla on käytettävissä vanhustenhuoltoon
19207: 1984-1985 vanhusten palvelukeskus, mihin tu- terveydenhuollossa osaksi yksi terveydenhoitaja ja
19208: lisi 28 hoitopaikkaa sekä sosiaalihallituksen suun- yksi apuhoitaja sekä sosiaalitoimessa kaksi kodin-
19209: nitteluohjeiden mukaisesti oleskelu-, ruokailu-, hoitajaa ja kolme kotiavustajaa sekä työllistämis-
19210: kuntoutus- ja askartelutilat. Lisäksi viimeksi mai- tuella kaksi työntekijää. Laitospaikkoja on kun-
19211: nituissa tiloissa on huomioitu myös avohuollon nalliskodissa 26 hoitopaikkaa ja vanhusten asun-
19212: tarpeet. toja 24 huoneistoa sekä eri kuntainliitoissa 44
19213: Ko. hankkeen tämänhetkinen kustannusarvio hoitopaikkaa. Kunnalla ei ole omistuksessa eikä
19214: on noin 8,5 miljoonaa markkaa ja sosiaali- ja käytettävissä terveyskeskuksen vuodeosastopaik-
19215: terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu- koja lainkaan. Lisäksi kunnan omistama kunnal-
19216: desta annetun lain (asetus n:o 677/82) 16 §:n liskoti ei täytä nykyisessä kunnossa mm. palotur-
19217: mukainen valtionosuus noin 4,3 miljoonaa mark- vallisuusmääräyksiä eikä sitä ole laitoksen syrjäi-
19218: kaa. sen sijainnin eikä heikon rakenteen vuoksi tarkoi-
19219: Perusteluksi Jaalan kunnanhallitus esittää seu- tuksenmukaista eikä taloudellista peruskorjata.
19220: raavaa: Tappiollisen väestökehityksen seuraukse- Lisäksi ko. laitoksen palvelujen saavutettavuus ja
19221: na on kunnan väestön ikärakenne muuttunut käyttö avohuollon tarpeisiin on vaikea nykyisen
19222: vanhusvoittoiseksi siten, että vuonna 1981 oli syrjäisen sijainnin vuoksi.
19223: kunnan asukkaista 0-14-vuotiaita 13,7 %, 15- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19224: 64-vuotiaita 64,8% ja yli 65-vuotiaita 21,5 %. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19225: Kansaneläkelaitoksen julkaisun mukaan kunnan
19226: asukkaista oli 1.1.1981 eläkkeensaajia 691 henki- että hallitus ryhtyisi toimzi'n jaalan
19227: löä eli 33,6 % koko väestöstä. Kunnan eläkeläis- vanhusten palvelukeskuksen rakentami-
19228: ten määrä oli yhdenneksitoista suurin koko maas- seksi vuosina 1984-1985.
19229:
19230: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
19231:
19232: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
19233: 502 1984 vp.
19234:
19235: Toivomusaloite n:o 451
19236:
19237:
19238:
19239:
19240: Anttila ym.: Viljelijäväestön työterveyshuollon edistämisestä
19241:
19242:
19243:
19244: Eduskunnalle
19245:
19246: Maatalousyrittäjien sosiaaliturvatoimikunnan väestön työterveyshuolto voitaisiin täysipainoises-
19247: mietintö on valmistunut. Mietinnössä toimikunta ti käynnistää. Melkoinen osa terveyskeskusten
19248: on pitänyt välttämättömänä, että maatalousyrit- työterveyshuollossa toimivasta henkilökunnasta
19249: täjien työterveyshuolto käynnistetään mahdolli- on lähtöisin muualta kuin maataloudesta eikä
19250: simman pian terveyskeskuksissa. Tämä edellyt- näin ollen ko. toimialan erikoisolosuhteita tun-
19251: tää, että terveyskeskusten valmiutta toteuttaa neta riittävästi.
19252: viljelijöiden työterveyshuoltoa parannetaan. Li-
19253: Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
19254: säksi työterveyshuollon käynnistyminen edellyt-
19255: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19256: tää tehokasta maatalousyrittäjille suuntautuvaa
19257: sen,
19258: tiedotustoimintaa, jotta he entistä useammin
19259: hakeutuisivat toiminnan piiriin. Työterveyshuol-
19260: to ei ole maatalousyrittäjien keskuudessa käynnis- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
19261: tynyt käytännöllisesti katsoen ollenkaan, sillä viljelijäväestön työterveyshuollon toteut-
19262: vain noin 1 % heistä on ollut toiminnan piirissä. tamiseksi mahdollisimman pian terveys-
19263: Suurimpana syynä käytön vähäisyyteen on pidet- keskuksissa siten, että maatalousyrittäjien
19264: ty 40 % :n omavastuuta työterveyshuollon kus- työterveyshuoltoon kuuluvista ttlakäyn-
19265: tannuksista. Maatalousyrittäjien työterveyshuol- neistä ja työpaikkaselvityksistä aiheutu-
19266: toon kuuluvista tilakäynneistä ja työpaikkaselvi- neet kustannukset korvataan kokonaan
19267: tyksistä aiheutuneet kustannukset tulee jatkossa terveyskeskuksille valtion varoista sekä
19268: korvata kokonaan terveyskeskuksille valtion va- ni'ttå'vän koulutuksen jitrjestå'miseksi ter-
19269: roista. Työterveyshuollon toteuttamiseksi tulee veyskeskusten työterveyshuollossa toimi-
19270: aloittaa terveyskeskuslääkäreiden ja työterveys- valle henktlökunnalle tarvittavien val-
19271: hoitajien perehdyttäminen ja kouluttaminen miuksien saamiseksi viljeltj'å'vå'estön työ-
19272: maatalouden työolosuhteisiin, jotta tämä viljelijä- terveyshuollon toteuttamiseen.
19273:
19274: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19275:
19276: Sirkka-Liisa Anttila Einari Nieminen
19277: Pirkko Ikonen Sampsa Aaltio
19278: 1984 vp. 503
19279:
19280: Toivomusaloite n:o 452
19281:
19282:
19283:
19284:
19285: Arranz ym.: Lapsilisien korottamisesta
19286:
19287:
19288: Eduskunnalle
19289:
19290: Koska lapsilisät ovat vuosien saatossa Jaaneet oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19291: jälkeen elinkustannusten nousuun verrattuna, sen,
19292: olisi niitä tasapuolisuuden nimessä nostettava
19293: vastaamaan nykyisiä kustannuksia. että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
19294: lapszlisien jälkeenjääneisyyden kotjaa-
19295: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- miseksi.
19296:
19297: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19298:
19299: Liisa Arranz Reijo Enävaara
19300: 504 1984 vp.
19301:
19302: Toivomusaloite n:o 453
19303:
19304:
19305:
19306:
19307: Arranz ym.: Työllisyysmäärärahojen korottamisesta
19308:
19309:
19310: Eduskunnalle
19311:
19312: Ihmisten työllistäminen on yhteiskunnalle jen osoittaminen työttömyyden poistoon, tätä
19313: edullisempaa kuin jatkuvan suurtyöttömyyden vaatii koko kansan etu.
19314: ylläpitäminen. Asiassa on otettava huomioon Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19315: myös sen inhimillinen puoli: työttömyys ja erityi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19316: sesti nuorisotyöttömyys on inhimillinen tragedia,
19317: joka aiheuttaa yhteiskunnalle kauaskantoisia ne- ettii hallztus ryhtyisi toimenpiteisiin
19318: gatiivisia vaikutuksia. Tämän vuoksi kaikki mah- työvoimaministeriön työllisyysmiiiiriiraho-
19319: dollinen on tehtävä työttömyyden poistamiseksi. jen korottamiseksi tasolle, joka mahdol-
19320: Keskeinen asia on riittävien työllisyysmääräraho- listaa työttömyyden tehokkaan poistami-
19321: sen.
19322:
19323: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19324:
19325: Liisa Arranz Reijo Enävaara Helvi Koskinen
19326: 1984 vp. 505
19327:
19328: Toivomusaloite n:o 454
19329:
19330:
19331:
19332:
19333: Astala ym.: Afaatikkojen kuntoutusmahdollisuuksien parantamises-
19334: ta
19335:
19336:
19337: Eduskunnalle
19338:
19339: Afasia on aivoihin kohdistuneen vamman tai aloitetaan. Kuntoutustarve ja -tapahtuma on laa-
19340: sairauden aiheuttama kielellisen kyvyn häiriö, ja ja monipuolinen. Kuten muukin kuntoutus,
19341: joka ilmenee puheen tuottamisen, kuullun ym- tulisi afasiaterapiakin aloittaa sairastumisen jäl-
19342: märtämisen tai molempien eri asteisena vaikeute- keen heti, kun potilaan fyysinen kunto sen sallii.
19343: na. Afasia johtuu tavallisimmin vasenta aivopuo- Useat pitävät ihannetapauksena, että terapia al-
19344: liskoa kohdanneesta vauriosta. Afasiapotilaalla kaisi aivan heti sairastumisen jälkeen. Terapia
19345: todetaan usein eri asteisia halvausoireita kehon voidaan kuitenkin aloittaa myös noin 2-3 kuu-
19346: oikealla puolella, harvoin vasemmalla, vaihdellen kauden kuluttua sairastumisesta luonnollisen toi-
19347: lievästä toispuolihalvauksesta vaikeaan halvauk- pumisen jälkeen. Myöskään jatkokuntoutusta ei
19348: seen. tulisi laiminlyödä. Se tapahtuu jossakin kuntou-
19349: Afasia on oire aivovauriosta ja samalla neurolo- tuslaitoksessa tai sen puutteessa terveyskeskukses-
19350: gineo sairaus. Afasia ei synny mielenterveydellis- sa tai kotoa käsin.
19351: ten vaikeuksien takia eikä se määritelmänsä mu- Vakavaksi ongelmaksi on muodostunut se, että
19352: kaisesti ole sielullinen sairaus. afaatikoille ei ole omaa kuntoutuslaitosta. Kun-
19353: Afaattisia aikuisia arvioidaan Suomessa olevan toutus tapahtuu Käpylän kuntoutuslaitoksella.
19354: noin 10 000 ja vuosittain sairastuu noin 3 500 Jonot ovat pitkät ja paikkaa on odotettava usein
19355: aikuisikäistä suomalaista ensimmäisen kerran afa- liian kauan. Kuntoutuskursseja eikä ns. sopeutu-
19356: siaan. Suurin osa sairastuneista on yli 50-vuotiai- misvalmennuskurssejakaan ole voitu riittävästi
19357: ta, sillä afasian tavallisin syy on aivohalvaus, järjestää. Tarvitaan myös pätevää henkilökuntaa.
19358: johon juuri keski-ikäinen tai sitä vanhempi hen-
19359: On perusteltua syytä ryhtyä parantamaan afaa-
19360: kilö sairastuu. Synnynnäisestä afaattisesta puhe-
19361: tikkojen kuntoutusmahdollisuuksia. On kysymys
19362: vaikeudesta kärsivien lasten määrää ei toistaiseksi
19363: hiljaisesta vammaisryhmästä, joka ei itse pysty
19364: ole maassamme tarkemmin kartoitettu. Kuiten-
19365: vaatimaan itselleen sitä välttämätöntä hoitoa,
19366: kin arvioidaan, että vaikeasti afaattisia oppivel-
19367: jota heidän kuntoutumisensa edellyttää. Yhteis-
19368: vollisuusikäisiä lapsia on noin 100 koko maassa.
19369: kunnan on tunnettava entistä selkeämmin vas-
19370: Afaatikolla on toipumisessaan useimmiten
19371: kaksitahoinen mahdollisuus. Hänen on toivutta- tuuta myös afaatikoista. Afaatikoille tulee perus-
19372: taa heidän kuntouttamiseensa erikoistunut kun-
19373: va eri asteisesti sekä kielellisistä häiriöistään että
19374: toutuslaitos.
19375: halvausoireistaan.
19376: Päämääränä on joka tapauksessa pidettävä sitä, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19377: että afaatikko kuntoutuisi selviytymään mahdol- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19378: lisimman itsenäisesti jokapäiväisessä elämässään
19379: joko yksin tai perheen avustamana. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
19380: Afaatikolle laaditaan yksilöllinen kuntoutus- ja piteisrin afoatikkojen kuntoutusmahdolli-
19381: koulutussuunnitelma, jolta pohjalta afasiaterapia suuksien parantamiseksi.
19382:
19383: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19384:
19385: Heli Astala Vappu Säilynoja Lauha Männistö
19386: Inger Hirvelä Ulla-Leena Alppi Pekka Leppänen
19387: 506 1984 vp.
19388:
19389: Toivomusaloite n:o 455
19390:
19391:
19392:
19393:
19394: Astala ym.: Osa-aikatyömahdollisuuksien lisäämisestä
19395:
19396:
19397: Eduskunnalle
19398:
19399: Vuoden 1983 valtion tulo- ja menoarviossa on lee suoda työttömälle, joka itse haluaa tehdä
19400: työvoimaministeriön erityistoimenpiteillä - val- osa-aikatyötä.
19401: tion työtehtävät ja kunnallinen työllistämistuki Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19402: - rahoitettaviin työpaikkoihin osoitettava työt- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19403: tömiä työnhakijoita niin, että osa-aikaisten työ-
19404: suhteitten osuuden tulee olla 30 %. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
19405: Vuoden 1984 valtion tulo- ja menoarviossa ettei työttömien työllistämiseksi valtion
19406: tämä osa-aikaisten osuus on nostettu 50 prosent- ns. palkkaperusteistlla erityistoimenpiteil-
19407: tiin. Toimenpide on erittäin kielteinen. Se on lä määritellä enllistä 50 %:n kzintiötå·,
19408: vaikeuttanut kaikkein heikoimmassa asemassa vaan osa-aikatyön tekemisen mahdolli-
19409: olevien kansalaisten, työttömien, toimeentulo- suus suodaan työttömälle, joka itse on
19410: mahdollisuuksia. Osa-aikatyön mahdollisuus tu- halukas osa-aikaiseen työntekoon.
19411:
19412: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19413:
19414: Heli Astala Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen
19415: Ensio Laine Pekka Leppänen Inger Hirvelä
19416: Pentti Liedes
19417: 1984 vp. 507
19418:
19419: Toivomusaloite n:o 456
19420:
19421:
19422:
19423:
19424: Astala ym.: Ateriakorvauksen maksamisesta jokaiselta päivältä am-
19425: mattikurssilaisille
19426:
19427:
19428: Eduskunnalle
19429:
19430: Vuoden 1983 heinäkuussa on muutettu asetus- vaikeutumista ja taloudellisen ahdingon lisäänty-
19431: ta työllisyyskoulutuksesta niin, että ammattikurs- mistä.
19432: silaisten ateriakorvauksia maksetaan vain viideltä
19433: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19434: arkipäivältä, aiemmin maksetun seitsemän päi-
19435: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19436: vän asemasta. Työllisyyskoulutuksessa olevat am-
19437: mattikurssilaiset ovat usein työttömyyden vuoksi
19438: kotipaikkakuunaltaan poislähteneitä nuoria ih- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19439: misiä, jotka ovat erittäin suurissa taloudellisissa työllisyysammattikurssilaisten ateriakor-
19440: vaikeuksissa. Päätös on merkinnyt työllisyysam- vausten palauttamiseksi nzi'n, että korvaus
19441: mattikurssilaisten toimeentulomahdollisuuksien maksetaan jokaiselta päivältä.
19442:
19443: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19444:
19445: Heli Astala Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen
19446: Ensio Laine Pekka Leppänen Inger Hirvelä
19447: Pentti Liedes
19448: 508 1984 vp.
19449:
19450: Toivomusaloite n:o 457
19451:
19452:
19453:
19454:
19455: Eenilä: Lasten elatusmaksujen perimisen tehostamisesta
19456:
19457:
19458: Eduskunnalle
19459:
19460: Kaikki elatusvelvolliset eivät huolehdi elatus- vollisilta, on yhteiskunnan elatusmaksujen perin-
19461: maksuistaan. Vaikka lapsen etu vaatii, että ela- tää tehostettava. Tulee käyttää hyväksi protestilis-
19462: tusmaksut suoritetaan säännöllisesti ja oikeaan taa ainakin yrittäjien, liikemiesten ja vapaan
19463: aikaan, monen yksinhuoltajan on pakko todeta, ammatin harjoittajien ''perhepinnariuden'' es-
19464: ettei elatusmaksuja näin suoriteta. Monet elatus- tämiseksi.
19465: velvolliset suorittavat maksunsa miten sattuu, Työnantajat tulee pikaisesti lailla velvoittaa
19466: monet jättävät ne tyystin maksamatta. Toki mak- suorittamaan aina oikeuden tuomioon tai kirjalli-
19467: sukyvyttömiäkin löytyy. Esimerkiksi työttömyys seen sopimukseen perustuva lapsen elatusmaksu
19468: aiheuttaa maksukyvyttömyyttä, mutta monet ela- palkanpidätyksenä suoraan elatusvelvollisen pal-
19469: tusvelvolliset jättävät elatusmaksunsa maksamatta kasta. Erääntynyt elatusmaksu tulee voida pidät-
19470: piittaamattomuudesta, joskus kiusantekomieles- tää myös elatusvelvollisen veronpalautuksesta. -
19471: säkin, vaikka maksukykyä on. Yksinhuoltajan Ja elatusmaksuille on aina suoritettava 16 % :n
19472: toimeentulo ei yleensä milloinkaan ole niin hyvä, korko eräpäivästä. Vieras velkoja ei saa olla omaa
19473: että hän voisi odotella, milloin elatusvelvollinen lasta paremmassa asemassa.
19474: sattuu elatusmaksun maksamaan, saati totea- Edellä selvitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
19475: maan, että tämä jättää sen tyystin maksamatta. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19476: Lapsen edun nimessä olisi elatusmaksut siirret-
19477: tävä täysimääräisinä ensisijaisesti yhteiskunnan että hallitus kiireellisesti valmistelisi la-
19478: suoritettaviksi. Oikeuden tuomion tai kirjallisen kiesityksen, jolla yhteiskunta ottaisi vas-
19479: sopimuksen perusteella yhteiskunta perisi sitten tuun lasten elatusmaksujen suorittamises-
19480: nämä elatusmaksut elatusvelvollisilta täysimääräi- ta ja niiden perimisestå" elatusvelvolliszlta
19481: sinä, ja ellei niitä suoritettaisi oikeaan aikaan, täysimääräisinä 16 %:n korkoineen,
19482: 16 % :n korolla eräpäivästä lukien. Yhteiskunta ja että hallitus välittömästi huolehtisi
19483: voisi toki käyttää kohtuusharkintaa ja antaa mak- siitä, että työnantajat velvoitettaiszi"n suo-
19484: sukyvyttömille maksuaikaa tai maksut kokonai- rittamaan oikeuden tuomioon tai kirjalli-
19485: suudessaan anteeksi. seen sopimukseen perustuvat lasten ela-
19486: Nykyisen järjestelmän mukaan ennen kaikkea tusmaksut aina palkanpidätyksenä suo-
19487: syyttömät lapset kärsivät maksukykyistenkin ela- raan elatusvelvollisen palkasta,
19488: tusvelvollisten laiminlyönneistä. Myös yhteiskun- että muiden kuin palkansaa;ien elatus-
19489: nalta jää näitä saatavia vuosittain perimättä ela- maksujen saannin turvaamiseksi otettai-
19490: tusvelvollisilta noin 150 milj. markkaa. Tämä on siin käyttöön protestzlista,
19491: kohtuutonta, samoin kuin se, ettei erääntyneestä ja että veroviranomainen velvoitettai-
19492: elatusmaksusta joudu suorittamaan muun velan siin toimittamaan erääntyneen elatus-
19493: tavoin 16 % :n korkoa. maksun pzdå"tyksen elatusvelvollisen ve-
19494: Ennen kuin siihen päästään, minkä joka ta- ronpalautuksesta,
19495: pauksessa tulee olla lähitulevaisuuden tärkeänä ja että elatusmaksuzlle määrättäisiin
19496: tavoitteena, nimittäin että yhteiskunta suorittaa suoritettavaksi 16 %:n korko eräpäivästä
19497: lapsille elatusmaksut ja perii ne sitten elatusvel- lukien.
19498:
19499: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19500:
19501: Paula Eenilä
19502: 1984 vp. 509
19503:
19504: Toivomusaloite n:o 458
19505:
19506:
19507:
19508:
19509: Eklund ym.: Raskaana olevien naisten yötyön kieltämisestä
19510:
19511:
19512: Eduskunnalle
19513:
19514: Raskaana olevien naisten työsuojeluasiat sisäl- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19515: tävät yhä epäkohtia. Erityistä huomiota olisi sen,
19516: kiinnitettävä raskaana olevien naisten yötyöhön,
19517: joka saattaa olla haitallista sekä äidille että lapsel-
19518: le. että hallitus ryhtyisi toimenpztezmn
19519: raskaana olevien naisten yötyön kieltämi-
19520: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- seksi.
19521:
19522: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19523:
19524: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
19525: Pentti Skön Pentti Kettunen Reino Jyrkilä
19526: Mikko Vainio
19527: 510 1984 vp.
19528:
19529: Toivomusaloite n:o 459
19530:
19531:
19532:
19533:
19534: Eklund ym.: Raskausloman aikaansaamisesta
19535:
19536:
19537: Eduskunnalle
19538:
19539: Sikiö olisi suojattava nykyistä tehokkaammin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19540: työympäristöhaitoilta. Yksi tehokas keino olisi
19541: raskausloman myöntäminen raskaana oleville nai-
19542: sille. Tähän on päätynyt myös työympäristön että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
19543: jälkeläisriskejä selvitellyt työryhmä. raskausloman aikaansaamiseksi raskaana
19544: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- olevzlle naiszlle.
19545:
19546: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19547:
19548: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
19549: Pentti Skön Pentti Kettunen Helvi Koskinen
19550: 1984 vp. 511
19551:
19552: Toivomusaloite n:o 460
19553:
19554:
19555:
19556:
19557: Eklund ym.: Raskaudelle vaarallisten aineiden käytön kieltämisestä
19558: työpaikoilla
19559:
19560:
19561: Eduskunnalle
19562:
19563: Työelämässä ja työpaikoilla monet työntekijät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19564: joutuvat tekemisiin terveydelle vaarallisten ainei-
19565: den kanssa. Erityisen vaarallisia nämä aineet ovat
19566: raskaana oleville naisille, sillä ko. aineet saattavat että hallitus ryhtyisi toimenpztemm
19567: vaurioittaa sikiötä. raskaudelle vaarallisten aineiden käytön
19568: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- kieltämiseksi työpazkozlla.
19569:
19570: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19571:
19572: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
19573: Pentti Skön Pentti Kettunen Reino Jyrkilä
19574: Mikko Vainio
19575:
19576:
19577:
19578:
19579: 34 4284001987
19580: 512 1984 vp.
19581:
19582: Toivomusaloite n:o 461
19583:
19584:
19585:
19586:
19587: Eklund ym.: Sairaus- ja äitiyspäivärahojen eroJen pienentämisestä
19588:
19589:
19590: Eduskunnalle
19591:
19592: Yhteiskunnan maksaman sosiaaliturvan tehtä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
19593: vä ei ole ylläpitää tai lisätä ihmisten välistä oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19594: eriarvoisuutta. Tämän vuoksi olisi esim. sairaus- sen,
19595: ja äitiyspäivärahojen suuria eroja tasoitettava si-
19596: ten, että vähimmäispäivärahojen markkamäärää että hallitus ryhtyisi totmenpztezsun
19597: korotetaan selvästi ja suuria päivärahoja rajoite- sairaus- ja äitiyspåi'viirahojen suurien ero-
19598: taan selvästi. Yhteiskunnalle tämä toimenpide ei jen tasoittamiseksi siten, että vähimmäis-
19599: juuri toisi lisäkuluja. päivärahojen markkamäänd korotetaan
19600: selvästi ja suuna päivärahoja rajoitetaan.
19601:
19602: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19603:
19604: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
19605: Pentti Skön Pentti Kettunen Reino Jyrkilä
19606: Mikko Vainio
19607: 1984 vp. 513
19608:
19609: Toivomusaloite n:o 462
19610:
19611:
19612:
19613:
19614: Eklund ym.: Yrittäjäeläkejärjestelmän parantamisesta
19615:
19616:
19617: Eduskunnalle
19618:
19619: Yrittäjäeläkkeessä, joka hyväksyttiin 1970- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19620: luvulla, on ilmennyt monia epäkohtia. Asiasta oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19621: tiedottaminen laiminlyötiin osittain ja monet sen,
19622: yrittäjät joutuivat hankaluuksiin. He valitsivat että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin yk-
19623: pienimmän eläkemaksun ajatellen, että on 30 sityisyrittäjien saattamiseksi eläkeasioissa
19624: vuotta maksuaikaa. Nyt on ilmennyt, että eläke palkanansaitszjoiden kanssa samanarvoi-
19625: on monelle jopa 40 vuotta yrittäjänä olleelle seen asemaan ja yrittäjäeläkkeiden epä-
19626: mitättömän pieni. Yrittäjillekin olisi kuitenkin kohtien korjaamiseksi.
19627: saatava oikeudenmukainen ja riittävä vanhuu-
19628: denturva.
19629:
19630: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19631: Vieno Eklund Mikko Vainio Helvi Koskinen
19632: 514 1984 vp.
19633:
19634: Toivomusaloite n:o 463
19635:
19636:
19637:
19638:
19639: Eklund ym.: Työllistämiskokeilun laajentamisesta Pohjois-Hämeessä
19640:
19641:
19642: Eduskunnalle
19643:
19644: Nk. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19645: listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin kunnan hyäksyttäväksi toivomuksen,
19646: seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että
19647: Rinteen mallin mukainen työllistäminen on myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19648: valtiontaloudellisesti kannattavaa. Myös inhimil- nk. Rinteen mallin mukaisen työllistti"-
19649: linen näkökulma vaatii erityisen huomion kiin- miskokezlun laajentamiseksi Pohjois-
19650: nittämistä pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen. Hämeen alueella.
19651:
19652: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19653:
19654: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
19655: Pentti Skön Pentti Kettunen Helvi Koskinen
19656: 1984 vp. 515
19657:
19658: Toivomusaloite n:o 464
19659:
19660:
19661:
19662:
19663: Enävaara ym.: Sotilasvammalain epäkohtien korjaamisesta
19664:
19665:
19666: Eduskunnalle
19667:
19668: Sodissa vammautuneet ja sairastuneet veteraa- den 1984 lopussa. Kun kuitenkin veteraanit ovat
19669: nit ovat monissa tapauksissa joutuneet odotta- jo aivan liian kauan odottaneet oikeutta ja heistä
19670: maan heille oikeudenmukaisesti kuuluvia kor- valtaosa on jo saavuttanut varsin korkean iän,
19671: vauksia jopa vuosikymmeniä. Valitettavan usein olisi sotilasvammalain epäkohdat oikaistava mitä
19672: korvaus on ollut täysin puutteellinen ja monesti pikimmin.
19673: veteraani on jo ehtinyt kuolla ennen kuin kor- - Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19674: vauspäätös viimein olisi valmistunut. Kokemus nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19675: on myös osoittanut, että veteraanit ovat lääkärien muksen,
19676: usein tulkinnanvaraisten ja ristiriitaisten päätös-
19677: ten sekä kohtuuttoman byrokratian armoilla. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19678: Myös sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale menpiteisiin sotilasvammalain epäkoh-
19679: on myöntänyt (23.1.1984), että sotilasvammalais- tien korjaamiseksi, jotta vanhenevzlle so-
19680: sa on epäkohtia. Parhaillaan sotilasvamma-asiaa tiemme veteraanezlle vzimein maksetaan
19681: pohtii työryhmä, jonka määräaika päättyy vuo- hezlle kuuluvat korvaukset.
19682:
19683: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19684:
19685: Reijo Enävaara Liisa Arranz
19686: 516 1984 vp.
19687:
19688: Toivomusaloite n:o 465
19689:
19690:
19691:
19692:
19693: Enävaara: Työllistämiskokeilun laajentamisesta Kymen läänissä
19694:
19695:
19696: Eduskunnalle
19697:
19698: Ns. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl- Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
19699: listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19700: seudulla käynnissä olevassa kokeilussa. Tutki- muksen,
19701: mukset osoittavat, että Rinteen mallin mukainen
19702: työllistäminen on myös valtiontaloudellisesti kan- että hal!ttus ryhtyisi toimenpiteiszin ns.
19703: nattavaa. Myös inhimillinen näkökulma vaatii Rinteen mallin mukaisen työllistämis-
19704: erityisen huomion kiinnittämistä juuri pitkäai- kokezlun laajentamiseksi Kymen läänin
19705: kaistyöttömyyden poistamiseen. alueelle.
19706:
19707: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19708:
19709: Reijo Enävaara
19710: 1984 vp. 517
19711:
19712: Toivomusaloite n:o 466
19713:
19714:
19715:
19716:
19717: Helminen ym.: Toimeentulotukea koskevan valtioneuvoston pää-
19718: töksen korjaamisesta
19719:
19720:
19721: Eduskunnalle
19722:
19723: Vuoden 1984 alusta voimaan tulleen uuden osan yhteismäärästä. Näin laskettu maara on
19724: sosiaalihuoltolain nojalla valtioneuvosto teki pää- nykyään 650-700 markkaa kuukaudessa kunnan
19725: töksen toimeentulotuen yleisistä perusteista kalleusluokasta riippuen. Jos toimeentulotukea
19726: (838/83). Näin entinen huoltoapu muuttui ni- haluava tarvitsee lisää tukea, hänen on annettava
19727: meltään toimeentulotueksi, jonka perusteet ovat yksityiskohtaiset selvitykset muun muassa asumis-
19728: yhtenäiset koko maassa. Aiemmin huoltoapujen menoista, terveydenhuoltomenoista, työmatkois-
19729: määrät vaihtelivat kunnittain merkittävästi. ta ja muista työssäkäynnistä aiheutuvista menois-
19730: Asiaa koskevan hallituksen esityksen peruste- ta, lasten päivähoitomaksuista, televisiolupamak-
19731: luissa todetaan, että ''Kun eläkejärjestelmistä susta, sanomalehden tilausmaksusta, puhelimen
19732: tällä hetkellä lähinnä kansaneläkelain (347 156) käyttömenoista, yli 16-vuotiaiden lasten vaate-
19733: mukaan annettava perusturva koskee jokaista, menoista, lasten harrastustoiminnasta aiheutuvis-
19734: olisi kansaneläkelain mukaiset etuudet tarkoituk- ta menoista, muutto- ja hautausmenoista sekä
19735: senmukaista ottaa pohjaksi toimeentulotukea muista erityisistä menoista.
19736: määriteltäessä''. Myös eduskuntakäsittelyssä an- Toimeentulotuen hakija joutuu siten selvittä-
19737: nettiin asiantuntijoiden taholta sellainen käsitys, mään elämäntilanteensa ja menonsa uuden lain
19738: että toimeentulotuen perusteet tullaan määritte- voimaan tultua yhtä yksityiskohtaisesti kuin
19739: lemään siten, että tuen saajan elintaso tulee vas- aiemminkin. Lisäksi toimeentulotuen perustaso
19740: taamaan kansaneläkeläisen toimeentuloa. Tällä on määrätty sellaiseksi, että eräissä kunnissa pää-
19741: perusteella eduskunta sitten hyväksyi hallituksen töksen noudattaminen sellaisenaan merkitsisi
19742: esittämässä muodossa lakiin säännöksen, jonka aiemmin noudatetun huoltoaputason alentamis-
19743: perusteella valtioneuvostolle annettiin laaja val- ta.
19744: tuus määrätä toimeentulotuen perusteiden sisäl- Katsomme, että toimeentulotuen suuruus on
19745: tö. määrättävä sellaiseksi, että sillä voidaan turvata
19746: Uudistusta säädettäessä pidettiin siis selvänä, apua tarvitsevan kohtuullinen elintaso ja ihmisar-
19747: että lainmuutoksen seurauksena toimeentulotuen voisen elämisen mahdollisuus. Tämän vuoksi
19748: taso maassamme selvästi nousisi. toimeentulotukipäätös olisi mahdollisimman
19749: Toimeentulotuen tason yhtenäistäiDisen ja pian ja viimeistään vuoden 1985 tulo- ja menoar-
19750: nostamisen lisäksi uudistuksen tavoitteena oli vioesityksen antamisen yhteydessä tarkistettava
19751: myös muuttaa järjestelmää sellaiseksi, ettei toi- sellaiseksi, että edellä esitetyt päätöksessä olevat
19752: meentulotukea tarvitseva kansalainen enää jou- epäkohdat tulevat korjatuiksi.
19753: tuisi sellaiseen tilanteeseen, jossa häntä aiheetto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19754: masti kontrolloidaan vaatimalla häneltä viran- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19755: omaisten toimesta yksityiskohtaisia näyttöjä ja sen,
19756: selvityksiä menoistaan.
19757: Valtioneuvoston alussa mainitussa päätöksessä että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
19758: määrätään kuitenkin, että toimeentulotuen perus- toimeentulotuen yleisistä perusteista an-
19759: osan, johon kuuluvat ravintomenot ja käyttöva- netun valtioneuvoston päätöksen muutta-
19760: rat, määrä on yksinäiselle henkilölle ja yksinhuol- miseksi siten, että toimeentulotuen taso
19761: tajalle 44 % kansaneläkkeen pohjaosan ja lisä- vastaa kansaneläkeläisen elintasoa ja että
19762: 518 1984 vp. - TA n:o 466
19763:
19764: toimeentulotuen myöntämisessä voidaan kohtaisesta selvittelystä mahdollisimman
19765: luopua tuen haki/cm meno/en yksityis- pitkälti.
19766: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19767:
19768: Olli Helminen Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Myllyniemi
19769: Kaisa Raatikainen Kari Urpilainen Liisa Jaakonsaari
19770: Aimo Ajo Pirjo Ala-Kapee Jukka Mikkola
19771: Markus Aaltonen Marja-Liisa Tykkyläinen Mats Nyby
19772: Pekka Starast Jorma Rantanen Pertti Paasio
19773: Anna-Liisa Piipari Aarno von Bell Riitta Järvisalo-Kanerva
19774: Lea Savolainen Paavo Lipponen Arja Alho
19775: Timo Roos Reino Paasilinna Risto Ahonen
19776: Antti Kalliomäki Saara-Maria Paakkinen Kerttu Törnqvist
19777: Jouko Tuovinen Paula Eenilä Juhani Surakka
19778: Reijo Lindroos Jussi Ranta Sakari Knuuttila
19779: Kaj Bärlund Sinikka Hurskainen Tarja Halonen
19780: Mikko Rönnholm Tuula Paavilainen Maija Rajantie
19781: Tuulikki Hämäläinen Jouko Skinnari Mikko Elo
19782: 1984 vp. 519
19783:
19784: Toivomusaloite n:o 467
19785:
19786:
19787:
19788:
19789: Hurskainen ym.: Maaseudun työpaikkatukikokeilun toteuttamisesta
19790: eräissä Imatran talousalueen kunnissa
19791:
19792:
19793: Eduskunnalle
19794:
19795: Imatran talousalueeseen kuuluvat Imatra, suus saada laajempaa ja monipuolisempaa tietoa
19796: Joutseno, Rautjärvi, Ruokolahti, Parikkala, Saari maaseudun työpaikkatukikokeilusta.
19797: ja Uukuniemi. Tältä alueelta on nimetty Parikka- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19798: la maaseudun työpaikkatukikokeilualueeksi. Kui- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19799: tenkin alueen kokonaisvaltainen kehitys edellyt-
19800: täisi, että kokeilualueena olisi laajempi alue. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
19801: Imatran talousalueen kunnat olisivat myös elin- piteisiin, joilla saataisiin Imatran alueelta
19802: keinorakenteensa "Vuoksi sopivia kokeilukunniksi, lisäksi Imatra, Joutseno, Rautjärvi, Ruo-
19803: koska edellä mainitut kunnat ovat hyvin erityyp- kolahtz~ Saari ja Uukuniemi maaseudun
19804: pisiä, ja näin olisi kokeilutoiminnasta mahdolli- työpaikkatukikokeilukunniksi.
19805:
19806: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19807:
19808: Sinikka Hurskainen Pekka Starast
19809: Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta
19810: Riitta Uosukainen
19811: 520 1984 vp.
19812:
19813: Toivomusaloite n:o 468
19814:
19815:
19816:
19817:
19818: Ikonen ym.: Maatalouden sijaisavusta perittävän korvauksen muut-
19819: tamisesta kuukausikorvaukseksi
19820:
19821:
19822: Eduskunnalle
19823:
19824: Maatalouden sijaisaputoiminnalla tarkoitetaan kanssa. Korvaus määräytyy perheen koon ja maa-
19825: maatalouslomittajan järjestämistä maatalousyrit- taloudesta saatavien nettotulojen perusteella.
19826: täjälle siksi ajaksi kun hän maatalouslomalain Korvaus peritään joko tunti- tai kuukausikor-
19827: 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla tilapäisesti on estynyt vauksena.
19828: hoitamaan yritystään. Sijaisavun piiriin kuuluvat
19829: kaikki maatalousyrittäjät, jotka saavat pääasial- Perittävä tuntikorvaus on . . . . . . . . 2- 10 mk
19830: lisen toimeentulonsa maataloudesta ja joille sai- päiväkorvaus........... 17- 60 mk
19831: rauden, tapaturman, synnytyksen tai muun nii- kuukausikorvaus ....... 180-900 mk
19832: hin verrattavan tilapäisen syyn vuoksi ei ole
19833: mahdollista huolehtia yritykseen kuuluvista vält- Sijaisavun käyttäjän kannalta edullisin on kuu-
19834: tämättömistä tehtävistä ilman laissa säädettyä kausikorvaus. Hankaluutena on, että SlJals-
19835: sijaisapua. avuntarve tulisi alkaa kuukauden 1 päivänä,
19836: Sijaisavun kestoaikaa koskevat säännökset sisäl- koska laki tuntee vain kalenterikuukausittain
19837: tyvät maatalouslomalain 7 a §:ään. Tämän mu- suoritettavan korvauksen. Sairastumisen alkamis-
19838: kaan maatalousyrittäjällä on oikeus saada lomit- päivä tulisi siis kyetä ennakoimaan. Voidaankin
19839: taja sijaisapua varten lomalautakunnan määrää- kysyä, kuka tähän pystyy.
19840: mäksi ajaksi yhdellä kertaa enintään kuitenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
19841: kolmeksi työpäiväksi. Sijaisapua voidaan saman kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19842: lainkohdan mukaan antaa pidempäänkin, enin-
19843: tään kuitenkin siksi ajaksi, jonka lääkärintodis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19844: tuksena osoitettu määräaikainen työkyvyttömyys maatalouden sijaisavusta perittävän kor-
19845: kestää. vauksen muuttamiseksi pelkästään kuu-
19846: Sijaisavusta peritään korvaus. Maksuperusteet kausikorvaukseksi siten, ettei sijaisavun
19847: ovat käytännössä pääosin yhdenmukaistettu tarpeen välttämättä tarvitsisi alkaa kuu-
19848: kodinhoitoavusta perittävän maksujärjestelmän kauden 1 päivänä.
19849:
19850: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19851:
19852: Pirkko Ikonen Hannele Pokka Paavo Vesterinen
19853: Jukka Vihriälä Katri-Helena Eskelinen Heikki Kokko
19854: Tytti Isohookana-Asunmaa Lea Sutinen Mauno Manninen
19855: Väinö Raudaskoski Sirkka-Liisa Anttila Einari Nieminen
19856: Aapo Saari Marjatta Väänänen
19857: 1984 vp. 521
19858:
19859: Toivomusaloite n:o 469
19860:
19861:
19862:
19863:
19864: Ikonen ym.: Kauppalaivoilla työskentelevien äitiyspäivärahaoikeu-
19865: den parantamisesta
19866:
19867:
19868: Eduskunnalle
19869:
19870: Suomalaisissa kauppalaivoissa työskentelee n. ölle odottavan äidin aseman parantamista muut-
19871: 2 000 naista. Merilain säännösten mukaan voivat tamalla lainsäädäntöä siten, että odottava äiti voi
19872: naiset hakeutua merialan ammatteihin 17 vuo- jättää työpaikkansa laivassa jo neljännellä ras-
19873: den iässä. kauskuukaudella. Edellisestä johtuen hänen
19874: Aluksella oloaikanaan raskaana olevan naisen mahdollisuutensa sairausvakuutuksen palvara-
19875: mahdollisuudet saada äitiysneuvola- ja muita haan tulisi turvata neljännen raskauskuukauden
19876: terveydenhuoltopalveluja ovat hyvin rajoitetut. jälkeen. Esitystä lainsäädännöksi ei ole kuiten-
19877: Tämä koskee erityisesti kolmansien maiden lii- kaan vieläkään annettu eduskunnalle.
19878: kenteessä työskenteleviä naisia, jotka jäävät kai-
19879: Edellä olevan perusteelia ehdotamme edus-
19880: ken äitiyshuollon ulkopuolelle. Näiden palvelu-
19881: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19882: jen saaminen ulkomaiden satamissa on kyseen-
19883: alaista jo vaihtelevan tason ja kieliongelmien
19884: vuoksi. Lisäksi voidaan todeta laivaympäristön että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n
19885: työpaikkana asettavan odottavalle äidille sekä sairausvakuutuksen kehittämiseksi siten,
19886: sikiölle terveydellisiä riskitekijöitä. ettii laivoilla työskentelevät odottavat äi-
19887: Merenkulun työmarkkinajärjestöt ovat käsitel- dit olisivat oikeutettuja päivärahaan jo
19888: leet edellä mainittua asiaa työehtosopimusneu- neljännen raskauskuukauden jälkeen sekä
19889: vottelujen yhteydessä. Osapuolet ovat päätyneet antaisi tätä koskevan esityksen lainsää-
19890: esittämään jo v. 1980 sosiaali- ja terveysministeri- dännöksi mahdollisimman pikaisesti.
19891:
19892: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
19893:
19894: Pirkko Ikonen Lea Sutinen Katri-Helena Eskelinen
19895: Riitta Jouppila Hannu Kemppainen Tytti Isohookana-Asunmaa
19896: Jukka Vihriälä Kerttu Törnqvist Väinö Raudaskoski
19897: Marjatta Väänänen Håkan Nordman Hannele Pokka
19898: Helena Pesola Sirkka-Liisa Anttila
19899: 522 1984 vp.
19900:
19901: Toivomusaloite n:o 470
19902:
19903:
19904:
19905: Ikonen ym.: Omaa työtään tekevien työsuojelun parantamisesta
19906:
19907:
19908: Eduskunnalle
19909:
19910: Maatalouden työsuojelutyötä on toteutettu ny- Työsuojelun kehittämistyö niin hallinnossa
19911: kyhallinnossa kymmenen vuoden ajan. Toimin- kuin maatalouden omissakin järjestöissä näyttää
19912: nan painopiste on kohdistunut työolosuhteiden jääneen kovin jälkeen - usein muiden tärkeäm-
19913: parantamiseen, tapaturmien ehkäisyyn sekä työ- mäksi katsottujen toimintojen johdosta. Näin
19914: sopimuskysymysten hoitoon. Tehtävät ovat voi- ollen tulisi omaa työtään tekevien tilanne perus-
19915: makkaasti painottuneet työsuhteisten työsuoje- teellisesti selvittää sekä uudelleen arvioida koko
19916: luun työsuojelusta annetun valvontalain nojalla. työsuojelun kentässä. Tälle työlle olisi ratkaisevaa
19917: Kuitenkin laki työsuojeluhallinnosta (57 4/7 2) saada täsmennetymmät toimintaohjeet - aina
19918: kattaa koko työelämän riippumatta työn sisällöstä metsä- ja maatalouden työsuojelupiirejä myöten
19919: tai työsuhteen muodosta koskien täten myös toimintalinjan selkeyttämiseksi sekä merkittävästi
19920: yrittäjiä ja omaa työtään tekeviä. Toiminnan suurempien määrärahojen saamiseksi.
19921: keinot vain ovat erilaiset. Uudistusten myötä voitaisi omaa työtään teke-
19922: Työsuojeluhallinnossa TSH ja kuntataso käsit- vien sekä muiden yrittäjien työsuojelullista kehit-
19923: tää vajaat 600 virkaa ja tointa. Kokonaiskustan- tämistyötä toteuttaa entistä tehokkaammin ja
19924: nukset ovat noin 54 milj. markkaa. (Edellä mai- heille sopivin toimintamuodoin ja -keinoin.
19925: nitut työsuojelukustannukset koko sosiaali- ja
19926: terveyshallinnon 14,6 miljardin markan menoista Käytännön toimenpiteenä tulisi budjettiin li-
19927: 1982 olivat vain 0,31 %. ) säksi varata määrärahat riittävän toimintaryhmän
19928: Suoraan maatalouden työsuojelutehtävissä toi- palkkaamiseksi sekä varsinaisen toiminnan var-
19929: mii 12 viranhaltijaa. Tämä vastaa määrältään että mistamiseksi. Tällöin ei vaaraunettaisi työsuhteis-
19930: kustannuksiltaan noin 3-3,5 % koko hallintoa ten hyväksi toteutettavaa toimintaa.
19931: koskevista luvuista. Maatalouden saamaa hyötyä Tämä edellyttää vähintään 1 milj. mk sekä
19932: yleishallinnosta lienee vaikea arvioida. Koska erilliset määrärahat tiedottamiseen. Toiminta tu-
19933: maataloudessakin työsuojeluhenkilöstön pääasial- lisi hoitaa hyvässä yhteistyössä alan oman neu-
19934: linen työpanos hallinnon yleisen linjan mukaan vontatoiminnan ja työterveyshuoltotoimenpitei-
19935: kohdistuu työsuhteisten suuntaan, jää omaa työ- den kanssa.
19936: tään tekevien hyväksi varsin pieni osuus koko-
19937: naiskapasiteetista ja resursseista. Tosin työsuoje- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
19938: luhallinto osoittaa lisäksi vuosittain erilaisen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19939: määrärahan omaa työtään tekevien koulutukseen
19940: ja tiedotukseen. Tätä määrärahaa, joka v. 1984 on että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
19941: 250 000 mk, voitaneen pitää koko maataloudessa tåsmennettyjen toimintaohjeiden laatimi-
19942: työskentelevään väestön määrään nähden varsin seksi omaa työtään tekevien työsuojelun
19943: nimellisenä, ja sekin on osoitettu hallinnon ulko- parantamiseksi ja riittävien resurssien va-
19944: puolelle käytettäväksi. raamiseksi varsinaiseen toimintaan.
19945:
19946: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
19947:
19948: Pirkko Ikonen Tytti Isohookana-Asunmaa Marjatta Väänänen
19949: Aapo Saari Väinö Raudaskoski Paavo Vesterinen
19950: Jukka Vihriälä Hannele Pokka Mauri Pekkarinen
19951: Håkan Nordman Katri-Helena Eskelinen Heikki Kokko
19952: Hannu Kemppainen Lea Sutinen Einari Nieminen
19953: Sirkka-Liisa Anttila
19954: 1984 vp. 523
19955:
19956: Toivomusaloite n:o 471
19957:
19958:
19959:
19960:
19961: Ikonen ym.: Leivonmäen ammatillisen kurssikeskuksen toiminnan
19962: jatkamisesta
19963:
19964:
19965: Eduskunnalle
19966:
19967: Jyväskylän työvoimapiiri on 15.7.1983 esittä- voimapiirin alueella sekä kaakkoisen Keski-Suo-
19968: nyt tavoitesuunnitelman ammattikurssitoimin- men alueella. Leivonmäen ammatillinen kurssi-
19969: nan organisoimiseksi Keski-Suomessa. Suunnitel- keskus voi hoitaa valtakunnallisesti ja työvoima-
19970: massa on esitetty Leivonmäen ammatillisen kurs- piirin alueella maastotyökonekoulutusta ja ensisi-
19971: sikeskuksen lopettamista ja muuttamista kurssi- jaisesti maanrakennus-, turve- ja maatalousalan
19972: osastoksi Jyväskylän ammatilliseen kurssikeskuk- konekoulutuksen sekä kaakkoisessa Keski-Suo-
19973: seen. messa ja Karstulan toimipisteen alueella kaiken
19974: Leivonmäen ammatillinen kurssikeskus on en- erilliskurssi toiminnan.
19975: sisijaisesti valtakunnallinen koulutus- ja oppilas- Leivonmäen ammatillinen kurssikeskus tulisi
19976: hankinta-alueeltaan. Se palvelee myös koko Jy- jatkossakin pitää valtakunnallisena, vähintäänkin
19977: väskylän työvoimapiirin aluetta. Maakunnalle ei 110-paikkaisena yksikkönä. Opetustointa kehitet-
19978: ole eduksi, että hävitettäisiin valtakunnallinen täessä tulisi siihen nykyisen lisäksi liittää alaan
19979: kurssikeskus ja koulutuspaikat jaettaisiin paikalli- kuuluvaa jatko- ja täydennyskoulutusta.
19980: siin tarpeisiin. Kurssikeskusta ja erilliskurssitoi-
19981: mintaa kehittämällä on mahdollista parantaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
19982: nykyisestä paikallisten koulutustarpeiden tyydyt- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19983: tämistä.
19984: Leivonmäen ammatillisen kurssikeskuksen että hallitus ei hyväksyisi suunnitelmia
19985: koulutus tulisi nykyistä paremmin suunnittelulla Leivonmäen ammatillisen kurssikeskuk-
19986: niveltää koulutusjärjestelmään sopivaksi. Tulisi sen lopettamiseksi ja tukisi kurssikeskuk-
19987: määritellä ne koulutusalat ja kurssimuodot, joita sen kehittämistä edelleen itsenäisenä yk-
19988: Leivonmäellä hoidetaan valtakunnallisesti, työ- sikkönä.
19989:
19990: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19991:
19992: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen
19993: Sirkka-Liisa Anttila Helena Pesola
19994: 524 1984 vp.
19995:
19996: Toivomusaloite n:o 472
19997:
19998:
19999:
20000:
20001: Ikonen ym.: Maaseudun työpaikkatuen vakinaistamisesta
20002:
20003:
20004: Eduskunnalle
20005:
20006: Maaseudun työpaikkatukikokeilua on asetuk- kin alle 30 prosentille hakijoista. Avustussumma
20007: seen (648/82) perustuen kokeiltu syksystä 1982 oli keskimäärin 26 000 markkaa/hanke. Tehdyil-
20008: lähtien. Tarkoitukseen varattiin vuosille 1982 ja lä päätöksillä on karkeasti arvioiden vaikutettu
20009: 1983 10 miljoonan markan määrärahat. Vuodelle 500-600 henkilön työllisyyteen.
20010: 1984 on käytössä 15,5 miljoonaa markkaa. Mää- Työpaikkatukikokeiluna on luotu suhteellisen
20011: räraha on jaettu lääneittäin valtioneuvoston kans- halvalla työpaikkoja sellaisille alueille, joille
20012: lian päätöksellä. Vuonna 1982 oli mukana 33 muuten on ollut vaikea saada uusia työpaikkoja.
20013: kokeilukuntaa. Vuonna 1983 kokeilukuntia lisät· Sillä on tuettu erityisesti maatalouden sivuelin-
20014: tiin kymmenellä lääninhallitusten antamien lau- keinoja sekä muita pienyrityksiä, joiden on ollut
20015: suntojen perusteella. vaikea saada muuta rahoitusta. Myöntämisme-
20016: Työpaikkatukea on haettu lääneittäin n. 70:stä nettely on ollut joustava ja vähän byrokratiaa
20017: runsaaseen 200:aan. Vuoden 1983 tuen ensim- vaativa. Näin ollen kokeilu on osoittanut tuen
20018: mäisellä hakukierroksella hakemuksia tuli yh- tarpeelliseksi ja toteuttamiskelpoiseksi.
20019: teensä 794, joiden yhteissumma oli lähes 39 mil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
20020: joonaa. Keskimäärin hanketta kohden haettiin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20021: avustusta n. 50 000 markkaa. Lääninhallitukset
20022: tekivät yhteensä 377 myönteistä päätöstä eli n. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20023: 47 % hakijoista sai avustusta. Esimerkiksi Keski- maaseudun työpaikkatuen vakinaistami-
20024: Suomen läänissä avustuksia myönnettiin kuiten- seksi ja laajentamiseksi.
20025:
20026: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
20027:
20028: Pirkko Ikonen Mauno Manninen Marjatta Väänänen
20029: Jukka Vihriälä Aapo Saari Katri-Helena Eskelinen
20030: Einari Nieminen Paavo Vesterinen Hannele Pokka
20031: Heikki Kokko Sirkka-Liisa Anttila Lea Sutinen
20032: Tytti Isohookana-Asunmaa Väinö Raudaskoski
20033: 1984 rd. 525
20034:
20035: Hemställningsmotion nr 473
20036:
20037:
20038:
20039:
20040: Jansson: Om uppföljning av rättsverkningarna hos den nordiska
20041: konventionen om social trygghet
20042:
20043:
20044: Tili Riksdagen
20045:
20046: Man börjar få erfarenheter av effekterna hos tili medborgare i Finland som aldrig bott i
20047: den nordiska konventionen om social trygghet. Sverige. För att komma i åtnjutande av konven-
20048: Erfarenheterna har tili övervägande del varit tionens förmåner i detta avseende fordras över-
20049: positiva. flyttning tili det nya landet.
20050: Emeliertid har problem •i fråga om pensions- Detta uppfattas specielit orättvist för sjömän.
20051: skyddet börjat framträda. Aterflyttande medbor- Dessutom är det en åtgärd som konventionen
20052: gare i Finland träffas av effekter som upplevs som egentligen avser att minimera utan att nordiska
20053: orättvisa. Ett annat och möjligen alivarligare medborgare skali förlora förmåner.
20054: problem rör sjömäns familjer. Tolkningen av
20055: artikel 6 i konventionen har nämligen föranlett Hänvisande tili ovanstående hemstälier jag
20056: att familjepension efter finländsk sjöman, som högaktningsfulit,
20057: arbetat på t.ex. svenskt fartyg, inte kan betalas tili
20058: änka och barn som alitid bott i Finland. Det har att regeringen kontinuerligt och med
20059: nämligen visat sig, att konventionen inte ger rätt stor vaksamhet följer med rättsverkning-
20060: tili familjepension från något land eftersom en- arna hos den nordiska konventionen om
20061: ligt familjepensionslagen i Finland utgår pension social trygghet och vid behov skrider tili
20062: endast efter i Finland bosatt persons död och åtgärder som uppdagade missförhållan-
20063: enligt svensk lag kan familjepension inte utges den ger upphov tzll.
20064:
20065: Helsingfors den 10 februari 1984
20066:
20067: Gunnar Jansson
20068: 526 1984 vp.
20069:
20070: Toivomusaloite n:o 473 Suomennos
20071:
20072:
20073:
20074:
20075: Jansson: Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen oikeusvaikutusten
20076: seuraamisesta
20077:
20078:
20079: Eduskunnalle
20080:
20081: Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen vaiku- rittaa sellaiselle Suomen kansalaiselle, joka ei
20082: tuksista on alettu saada kokemuksia. Kokemuk- koskaan ole asunut Ruotsissa. Päästäkseen osalli-
20083: set ovat valtaosaltaan olleet myönteisiä. seksi sopimuksen edellyttämistä eduista tässä
20084: Eläketurvaa koskevia pulmia on kuitenkin alka- suhteessa on välttämätöntä muuttaa uuteen maa-
20085: nut esiintyä. Takaisin muuttaneita Suomen kan- han.
20086: salaisia kohtaavat sellaiset vaikutukset, jotka koe- Tätä pidetään merimiesten kohdalla erityisenä
20087: taan epäoikeudenmukaisina. Toinen mahdolli- vääryytenä. Sitäpaitsi kyse on toimenpiteestä,
20088: sesti vielä vakavampi pulma koskee merimiesten jota sopimuksen itse asiassa on tarkoituksena
20089: perheitä. Sopimuksen 6 artiklan tulkinta on minimoida ilman, että pohjoismaan kansalainen
20090: nimittäin johtanut siihen, että perhe-eläkettä menettää etunsa.
20091: sellaisen suomalaisen merimiehen jälkeen, joka
20092: on työskennellyt esim: ruotsalaisella aluksella, ei Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
20093: voida maksaa leskelle ja lapsille, jotka ovat pysy- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20094: västi asuneet Suomessa. On nimittäin osoittautu-
20095: nut, että sopimus ei oikeuta perhe-eläkkeeseen että hallitus jatkuvasti ja hyvin valp-
20096: mistään muusta maasta, koska Suomen perhe- paasti seuraisi pohjoismaisen sosiaalitur-
20097: eläkelain mukaan eläkettä suoritetaan ainoastaan vasopimuksen oikeusvaikutuksia ja ryh-
20098: Suomessa asuneen henkilön jälkeen ja koska tyisi tarvittaessa toimenpiteisiin, mikäli
20099: Ruotsin lain mukaan ei perhe-eläkettä voida suo- todetut epäkohdat antavat siihen aihetta.
20100:
20101: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
20102:
20103: Gunnar Jansson
20104: 1984 vp. 527
20105:
20106: Toivomusaloite n:o 474
20107:
20108:
20109:
20110:
20111: Jouppila ym.: Rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestelmän yhte-
20112: näistämisestä
20113:
20114:
20115: Eduskunnalle
20116:
20117: Sotiemme veteraanien varhaiseläkkeelle siirty- ta eläkkeeseen oikeuttaviksi työvuosiksi, kuten
20118: mistä on tuettava niin, että jokainen rintamasoti- tapahtuu julkisen sektorin puolella.
20119: lastunnuksen omaava veteraani voi todella halu-
20120: Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
20121: tessaan siirtyä varhaiseläkkeelle. Tällä hetkellä on
20122: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20123: työelämässä olevia veteraaneja vajaat 60 000. sen,
20124: Heistä suurin osa kuuluu yksityisten eläkevakuu-
20125: tusjärjestelmien piiriin, jolloin heidän eläkkeensä
20126: suuruudeksi tuli~i vain 20-38 % työtulosta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sa-
20127: Tämä seikka estää useiden veteraanien varhais- mojen varhaiseläke-etujen takaamiseksi
20128: eläkkeelle siirtymisen. Samoin epäkohtana yksi- yksityisen palveluksessa oleville n"ntama-
20129: tyisen palveluksessa olevilla veteraaneilla on se veteraanezlle min kuin julkisen sektorin
20130: seikka, että rintamapalvelusvuosia ei heillä laske- palveluksessa olevzllakin on.
20131:
20132: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
20133:
20134: Riitta Jouppila Riitta Uosukainen Eva-Riitta Siitonen
20135: Mauno Manninen Martti Tiuri Sakari Valli
20136: Ben Zyskowicz Iiro Viinanen Lauri Impiö
20137: Lea Kärhä Juhani Alaranta
20138:
20139:
20140:
20141:
20142: 35 4284001987
20143: 528 1984 vp.
20144:
20145: Toivomusaloite n:o 475
20146:
20147: Juhantalo ym.: Kotona tehtävän työn tasa-arvoistamisesta
20148:
20149:
20150: Eduskunnalle
20151:
20152: Työn käsite on muuttumassa, jolloin myös raja eduskuntaryhmän mielestä nämä olisikin katsot-
20153: ns. perinteisen palkkatyön ja muun työn välillä tava samanarvoiseksi työksi, josta tulisi kertyä
20154: ainakin osittain on poistumassa. Työksi katsotaan myös yhtäläinen sosiaaliturva. Tämä olisi tarpeel-
20155: nyttemmin yhä useammin myös käsityö, elintar- lista myös niiden osalta, jotka vakinaisesti ovat
20156: peiden tuottaminen, toisista ihmisistä huolehti- työssä ja kotona ainoastaan esimerkiksi lasten
20157: minen sekä erilaiset hengen pyrintöjen toteutta- ollessa pieniä.
20158: miseen tähtäävät toimet. Kotona työtä tekevät ovat tällä hetkellä eri
20159: Kotona tehdään tämän päivän Suomessa pal- arvoisessa asemassa myös työoikeudellisesti ja ve-
20160: jon arvokasta työtä. Kotona hoidetaan paitsi rotuskohtelun suhteen. Nämä ovat yhteydessä
20161: lapsia, myös vanhuksia ja vammaisia, jotka olisi myös sosiaaliturvakysymykseen siten, että etuok-
20162: ilman omaisten panosta sijoitettava laitokseen. sien karttumisen edellytyksenä on, että tiettyä
20163: Yksityiset perheet hoitavat samoin kehitysvam- työtä tehdään joko työsuhteessa työnantajaan tai
20164: maisia, sijoitettuja lapsia ja psykiatrisia potilaita, yksityisenä yrittäjänä. Tämä työ on yleensä kui-
20165: jotka kunnan muussa tapauksessa olisi sijoitettava tenkin sellaista, että sen kummemmin työsuhde-
20166: laitokseen. kuin sosiaaliturvakysymyksiinkään ei saada suora-
20167: Vaikka juuri esimerkiksi kotona suoritettu hoi- naista vastausta ao. lainsäädännöstä.
20168: totyö on sekä yhteiskunnan kannalta taloudelli- Myös verotuksen suhteen kotona tehtävä työ
20169: sesti halvempaa että hoidettavien kannalta ihmis- on ongelmallista. Vaikeutena on tähän saakka
20170: läheisempää ja inhimillisempää, ei tätä työtä ollut mm. eräiden hoitomuotojen korvauksen
20171: tekevien asemaa ole tällä hetkellä millään tavalla säätäminen verovapaaksi tuloksi ja toisaalta eräi-
20172: järjestetty. Suurimmat epäkohdat ovat sosiaali- den muiden varsin samantyyppisten korvausten
20173: turvassa. Ensisijaisia ongelmia ovat eläketurvan vaihteleva veronalaisuus.
20174: vähäinen karttuminen ja sen rahoitus sekä loma-
20175: oikeus ja lomien järjestäminen. Sosiaali- ja terveysministeriössä on asetettu työ-
20176: Kotona tehtävä työ on raskasta etenkin, jos sitä ryhmä näiden ongelmien selvittämiseksi, mukana
20177: tekevälle ei kyetä takaamaan edes ajoittaista hen- on myös valtiovarainministeriön edustus.
20178: gähdystaukoa. Samoin hän saattaa joutua teke- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20179: mään kenties vuosikymmeniä työtä, josta hän ei nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20180: saa minkäänlaista eläketurvaa tai jota ei voi sen,
20181: laskea esimerkiksi MYEL-eläkettä lisääväksi työk-
20182: st. että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä ko-
20183: Ei ole tarkoituksenmukaista, että työtä tulevai- tona tehtävän työn saattamiseksi tasa-
20184: suudessa jaettaisiin arvokkaaseen ja vähemmän arvoiseen asemaan lomaetuuksien, sosiaa-
20185: arvokkaaseen sen mukaan, tehdäänkö sitä ns. liturvan, työoikeudellisten näkökohtien
20186: vapailla työmarkkinoilla vai kotona. Keskustan ja verotuskohtelun suhteen.
20187:
20188: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
20189:
20190: Kauko Juhantalo Sirkka-Liisa Anttila Heimo Linna
20191: Lea Sutinen Kalevi Mattila Jukka Vihriälä
20192: Mikko Jokela Mauri Pekkarinen Reino Karpola
20193: Väinö Raudaskoski Seppo Pelttari Katri-Helena Eskelinen
20194: Heikki Kokko Aapo Saari Pirkko Ikonen
20195: Paavo Vesterinen Juhani Alaranta Hannele Pokka
20196: Marjatta Väänänen Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen
20197: Matti Maijala Einari Nieminen
20198: 1984 vp. 529
20199:
20200: Toivomusaloite n:o 476
20201:
20202:
20203:
20204:
20205: Jyrkilä ym.: Määrärahasta pienyrittäjien lomarahan korottamiseen
20206:
20207:
20208: Eduskunnalle
20209:
20210: Pienyrittäjät saavat vuosilomarahaa 850 mark- sinkertaiseksi ja nostaa valtionverotuksessa vuosi-
20211: kaa vuodessa mikäli verotuksessa vuositulo ei tulon alarajaa.
20212: ylitä 30 100 markkaa. Vuosiloman saamisen eh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
20213: tona on lisäksi, että vieraalla teetettyjä työpäiviä oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20214: ei saa olla vuodessa enempää kuin 252 työpäivää. sen,
20215:
20216: Taksi- ja kuorma-autoilijat, kyläkauppiaat, että hallitus ryhtyisi toimenpztetszzn
20217: korjaamotoimintaa ym. harjoittavat pienyrittäjät 2 000 000 markan määrärahan ottamisek-
20218: ovat kiistattomasti vuosiloma-asiassa pahasti kuo- si lisäyksenä pienyrittäjien lomarahan ra-
20219: passa, joten pienyrittäjien nykyinen vuosilomara- hoittamiseen.
20220: ha tulisi mahdollisimman nopeasti korottaa kak-
20221:
20222: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
20223:
20224: Reino Jyrkilä Lea Sutinen
20225: Reino Karpola Urho Pohto
20226: Jouko Tuovinen Lea Mäkipää
20227: Eeva Turunen Pentti Skön
20228: Kerttu Törnqvist Martti Ratu
20229: 530 1984 vp.
20230:
20231: Toivomusaloite n:o 477
20232:
20233:
20234:
20235:
20236: Jyrkilä ym.: Työllistämiskokeilun ulottamisesta Pohjois-Karjalaan
20237:
20238:
20239: Eduskunnalle
20240:
20241: Nk. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20242: listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20243: seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että
20244: Rinteen mallin mukainen työllistäminen on myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20245: valtiontaloudellisesti kannattavaa. Myös inhimil- nk. Rinteen mallin mukaisen työllistä-
20246: linen näkökulma vaatii erityisen huomion kiin- miskokeilun laajentamiseksi Pohjois-Kar-
20247: nittämistä pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen. jalan alueelle.
20248:
20249: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
20250:
20251: Reino Jyrkilä Urho Pohto
20252: 1984 vp. 531
20253:
20254: Toivomusaloite n:o 478
20255:
20256:
20257:
20258:
20259: Kalliomäki ym.: Hierootahoidon aseman parantamisesta
20260:
20261:
20262: Eduskunnalle
20263:
20264: Vanha suomalaiskansallinen keino entytsesti muuttunut ja muuttumassa edelleen myöntei-
20265: lihasperäisten kipujen ja särkyjen lievittämiseen seen suuntaan. Tämä muutos on olosuhteiden
20266: on hieronta. pakosta tapahtunut lähes yksinomaan käytännön
20267: Perinteisesti hierootataito on hankittu itseopis- kokemusten pohjalta.
20268: kelun kautta tai järjestämätöntä koulutustapaa Lääketieteellisen hyväksymisen edellyttämää
20269: noudattaen. tutkimuspohjaista tietoa ei ole alalta juuri ni-
20270: Vuosien mittaan järjestelmällinen hieroota- meksikään saatavissa. Tämän tiedon hankkimi-
20271: koulutus on kuitenkin kyetty tyydyttävästi ai- nen olisi kuitenkin viime vuosien kehittyneen
20272: kaansaamaan toisaalta yksityisten alan koulutus- lääketieteellisen teknologian avulla mahdollista
20273: laitosten toimesta ja toisaalta laajempaan fysiatri- ja vielä hyvin kohtuullisin kustannuksin.
20274: seen koulutukseen liitettynä. Viime vuosina on Vain asianmukainen lääketieteellinen tutki-
20275: tuloksia saavutettu myös järjestämällä erityisiä mustoiminta voi luoda perustan, jonka pohjalta
20276: hierootakursseja mm. työttömien työllistämis- lääketiede kykenee täysipainoisesti hyödyntä-
20277: koulutuksen puitteissa. mään hierootahoidon mahdollisuuksia. Samalla
20278: Voitaneen todeta, että näillä alan virallisesti olisi tilaisuus tieteellisen tutkimuksen kautta ke-
20279: koulutetuilla ja toimeensa laillistetuilla ammatti- hittää itse hierootamenetelmiä kulloinkin diag-
20280: henkilöillä on pätevyys, joka nostaa hieronnan nosoituihin tapauksiin parhaiten sopiviksi.
20281: merkitykseltään samanarvoiseksi muiden fysiat- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh-
20282: rian alan hoitomenetelmien kanssa. dotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
20283: Voimassa olevat lääkintöhallituksen määräyk- täväksi toivomuksen,
20284: set eivät kuitenkaan hyväksy tätä rinnastusta, sillä
20285: hieronnasta voi saada sairausvakuutuslain alaista että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
20286: korvausta vain mikäli lääkärin hoitomääräyksessä lääkärin määräämän hierontahoz"don saat-
20287: on hierootahoito liitetty muun fysiatrisen hoidon tamiseksi sairausvakuutuslain mukaisen
20288: yhteyteen. Tämä tosiasia on ilmeisen usein johta- korvauksen pziriin myös szlloin, kun se on
20289: nut tilanteeseen, jossa erityisesti hierootahoitoa ainoa laillistetun hierojan tai alan muun
20290: tarvitsevan potilaan kuntoutukseen on vain sään- asianmukaisen koulutuksen saaneen hen-
20291: nösten määräämänä "kosmeettisena" osana lii- kzlön suorittama hoitotoimenpide, ja että
20292: tetty muita fysiatrisia toimenpiteitä. Lääkärikun- hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin hieronta-
20293: nan aiemmin penseähkö ja varauksellinen suh- hoidon saattamiseksi lääketieteellisen tut-
20294: tautuminen hierontaan hoitomenetelmänä on kimustoiminnan piirzin.
20295:
20296: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
20297:
20298: Antti Kalliomäki Aarno von Bell Timo Roos
20299: Tuulikki Hämäläinen Martti Lähdesmäki Pirjo Ala-Kapee
20300: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Elo
20301: 532 1984 vp.
20302:
20303: Toivomusaloite n:o 479
20304:
20305:
20306:
20307:
20308: Kalliomäki: Olympiavoittajien olosuhteiden turvaamisesta urheilu-
20309: kauden jälkeen
20310:
20311:
20312: Eduskunnalle
20313:
20314: On ilmeistä, että merkittävä enemmtsto suo- Tällöin menestyksen eteen tehdyt taloudelliset
20315: malaisista kokee liikuntakulttuurin ja urheilun ja muut uhraukset ovat usean urheilijan kohdalla
20316: ylipäänsä myönteisenä asiana. Paljolti tähän on heijastuneet kielteisesti myöhempiin elämänvai-
20317: varmasti vuosien saatossa vaikuttanut maamme heisiin.
20318: urheilijoiden menestys kansainvälisissä suurkisois- Myös nykypäivän olympiavoittaja joutuu saa-
20319: sa. mastaan valmennus- ja muusta tuesta huolimatta
20320: Suomalainen yhteiskunta ei kuitenkaan ole tinkimään monesti kohtuuttoman paljon muista
20321: menestyneimpienkään urheilijoidensa kohdalla, elämäntavoitteistaan esimerkiksi koulutuksen ja
20322: Paavo Nurmen ja Ville Ritolan kaltaisia poik- sitä kautta tulevan ammatin kohdalla.
20323: keuksia lukuun ottamatta, kiinnittänyt huomio-
20324: taan urheilijan urheilu-uran jälkeiseen, usein Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
20325: vaikeaan elämäntilanteeseen. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20326: Suomessa elää määrällisesti pieni, mutta aikoi-
20327: naan maalle suuria palveluksia tehnyt joukko että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
20328: olympiavoittajia, heistä osa taloudellisesti tai so- jotka eläkejärjestelyjen tai vastaavien lä-
20329: siaalisesti vaikeissa oloissa. hinnä· sosiaalisten ratkaisujen kautta vai-
20330: Nykyinen huippu-urheilua tukeva valmennus- kuttaisivat myönteisesti niiden ongelmien
20331: tukijärjestelmä on ollut voimassa vasta vajaat 15 helpottamiseen, joita olympiavoiton saa-
20332: vuotta. Sitä edeltävän ajan urheilijat valmentau- vuttanetlle urheilzjozlle on urhetlu-uran
20333: tuivat lähes yksinomaan omin kustannuksin. jälkeen ja stitå. ;ohtuen aiheutunut.
20334:
20335: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
20336:
20337: Antti Kalliomäki
20338: 1984 vp. 533
20339:
20340: Toivomusaloite n:o 480
20341:
20342:
20343:
20344:
20345: H. Kemppainen ym.: Kuhmon, Suomussalmen, Puolangan Ja
20346: Ristijärven ottamisesta työpaikkatukikokeilun piiriin
20347:
20348:
20349: Eduskunnalle
20350:
20351: Harjoitetulla aluepolitiikalla on merkittävästi Kahtena aikaisempana vuonna määräraha on ol-
20352: pystytty vahvistamaan yhteiskuntarakennetta ke- lut 10 milj. mk. Lapin pienyritystoimintakokei-
20353: hitysalueilla. Yritysten toiminnan käynnistämi- lua varten on ollut erillinen määräraha. Maaseu-
20354: sen helpottamiseksi tarkoitetuilla tukimuodoilla dun työpaikkatukikokeilussa on ollut mukana 43
20355: on pystytty hyvin laajentamaan ja monipuolista- kuntaa. Vuoden 1984 korotettu määräraha mah-
20356: maan alueelle tärkeätä pien- ja keskisuurta yritys- dollistaa uusien kuntien mukaanoton. Kun ta-
20357: toimintaa. Näin on luotu uusia tuotannollisia voitteena on nimenomaan vaikeimpien työttö-
20358: työpaikkoja vaikeimmilla työllisyysalueilla. Toi- myysalueiden avustaminen, tulisi uudet kunnat
20359: menpiteistä huolimatta erityisesti heikoimmin ottaa nimenomaan erityistukialuekunnista.
20360: kehittyneissä kehitysaluekunnissa työllisyys on Kokeilusta saadut myönteiset tulokset antavat
20361: pysynyt huolestuttavan korkeana. Tämä edellyt- vahvat perusteet vaatia tukimuodon voimakasta
20362: tää uusia tehokkaita toimenpiteitä, jotta työlli- laajentamista ja vakinaistamista.
20363: syyttä voidaan parantaa näillä alueilla.
20364: Maaseudun työpaikkatukikokeilu on ollut Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20365: käynnissä kaksi vuotta. Lapissa lähes vastaavana nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20366: keinona on ollut Lapin pienyritystoimintakokei- sen,
20367: lu.
20368: Näistä tukimuodoista saadut kokemukset ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
20369: olleet hyvin myönteisiä. Toiminnalla on muihin Kuhmon, Suomussalmen, Puolangan ja
20370: toimenpiteisiin verrattuna saatu hyvin pienellä Rirtzjärven kuntien ottamiseksi mukaan
20371: panoksella aikaan runsaasti uusia työpaikkoja ja työpaikkatukikokeilun piiriin vuonna
20372: vahvistettu alueiden peruselinkeinopohjaa. 1984 sekä ryhtyisi toimenpiteiszin tuki-
20373: Maaseudun työpaikkatukikokeilua varten on muodon vakinaistamiseksi ja laajentami-
20374: budjetissa varattu vuodelle 1984 15,5 milj. mk. seksi.
20375:
20376: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
20377:
20378: Hannu Kemppainen Arvo Kemppainen
20379: 534 1984 vp.
20380:
20381: Toivomusaloite n:o 481
20382:
20383:
20384:
20385:
20386: Kettunen ym.: Eläkeläisten asumistuen korottamisesta
20387:
20388:
20389: Eduskunnalle
20390:
20391: Eduskunta on toteuttanut SMP:n vakavista taneet käteen jäävän kuukausittaisen rahamäärän
20392: varoitteluista ja vastustuksesta huolimatta uudis- ratkaisevaa pienenemistä ja taloudellisten vai-
20393: tuksen, joka on aiheuttanut entistä voimakkaam- keuksien lisääntymistä.
20394: man eläkeläisten verottamisen. Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kunni-
20395: Vaikkakin uusi ja nyt istuva eduskunta on oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20396: saanut selviä parannuksia aikaan tapahtuneeseen sen,
20397: eläkeläisten vääryyteen, on jäänyt edelleen seik-
20398: koja, joita ei ole otettu huomioon. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
20399: Eräs tällainen tekijä on se, että kun kansan- miin, että eläkkeiden verotuksen seu-
20400: eläkkeiden verottamisen myötä eläkeläisten vero- rauksena tapahtuneet eläkeläisten asu-
20401: tettava tulo on näin noussut, on se monissa mislukien pienenemiset kartoitetaan ja
20402: tapauksissa aiheuttanut mm. eläkeläisten saa- asumistuen markkamääräiset måärät saa-
20403: mien asumistukien alenemisia. tetaan ennen elå"k.keiden verotusta olleel-
20404: Pienituloisille eläkeläisille useiden satojen le tasolle inflaation tapahtunut vaikutus
20405: markkojen asumistukien alenemiset ovat aiheut- huomioiden.
20406:
20407: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
20408:
20409: Pentti Kettunen Aarno von Bell
20410: J. Juhani Kortesalmi Sakari Valli
20411: Reino Jyrkilä Mikko Vainio
20412: 1984 vp. 535
20413:
20414: Toivomusaloite n:o 482
20415:
20416:
20417:
20418:
20419: Kettunen ym.: Työllistämistukikokeilun ulottamisesta koskemaan
20420: koko Kajaanin työvoimapiiriä
20421:
20422:
20423: Eduskunnalle
20424:
20425: Ns. Rinteen kokeilusta on saatu myönteisiä teessa tätä työllistämisen mallia ei täysimääräise-
20426: tuloksia mm. Satakunnan alueella. nä otettaisi käyttöön koko Kainuun alueella jo
20427: Kokeilun tuloksena on lähes kaikki pitkäaikais- siitäkin syystä, että viimeisimmät tiedot ovat
20428: työttömät ja ns. nuoret työttömät saatu työllistet- osoittaneet että nettokustannukset yhteiskunnalle
20429: tyä. Tämä on hyvä asia tulevaisuutta ajatellen. tällä tavoin työllistettynä ovatkin plussan puolella
20430: Onhan työttömyys kansallinen häpeä ja pitkään eli jokainen suoralla työllistämistuella työllistetty
20431: jatkuessaan johtaa vääjäämättömästi nuorisomme tuottaa yhteiskunnalle saastoa reilun tuhat
20432: rappeutumiseen ja sitä kautta kansamme tulevai- (1 000,-) markkaa kuukaudessa.
20433: suuden vaarantumiseen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kohteli-
20434: Kainuun alue on työttömyyden osalta maam- aimmm eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20435: me synkimpiä alueita. Joissakin kunnissa työttö- sen,
20436: myysprosentti menee yli 20 % ja ns. Kostamuk-
20437: sen työmaan ehdyttyä työttömyysprosentin mm. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ns.
20438: Kuhmossa on ennustettu ylittävän 30 %. Rinteen koketlun nimellä kulkevan suo-
20439: Koska selvää näyttöä tämän ns. Rinteen työllis- ran työllistämistuen ulottamiseksi koko
20440: tämismallin tehokkuudesta on jo olemassa, olisi Kainuun eli Kajaanin työvoimapiirin alu-
20441: suoranainen vääryys, jos tässä vallitsevassa tilan- eelle.
20442:
20443: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
20444:
20445: Pentti Kettunen Aarno von Bell
20446: J. Juhani Kortesalmi Sakari Valli
20447: 536 1984 vp.
20448:
20449: Toivomusaloite n:o 483
20450:
20451:
20452:
20453:
20454: Kietäväinen ym.: Kansaneläkelaitoksen noudattamien arvioimispe-
20455: rusteiden tarkistamisesta maa- ja metsäomaisuuden osalta
20456:
20457:
20458: Eduskunnalle
20459:
20460: Kansaneläkelaitoksen noudattamat maatalous- denkin yhteydessä. Näissä tapauksissa omaisuu-
20461: maan sekä metsän omaisuusarvon määräämispe- deksi lasketaan kaikki muu kuin asunto-omai-
20462: rusteet poikkeavat huomattavasti verotuksessa suus.
20463: käytettävistä perusteista. Kansaneläkelaitos mää- Vaikka kansaneläkeuudistuksen III vaiheen
20464: rittelee maatalousmaan arvon kertomalla sen ve- ( 1.1.1985) jälkeen omaisuuden vaikutus kansan-
20465: rotusarvon luvulla kaksi. Metsän omaisuusarvo eläkkeen määrään lakkaa, vaikuttaa omaisuuden
20466: määritetään Kelan ohjeiden mukaan kertomalla arvo tämänkin jälkeen rintamaeläkkeen, perhe-
20467: tuloksi arvioitu metsän tuotto luvulla 14. Vero- eläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen myöntä-
20468: tuksessa vastaava kerroin on 10. Erityisesti metsän miseen. Koska nykyisin käytettävissä olevat maa-
20469: omaisuusarvon määräämisperuste johtaa elä- talousmaan arvon ja metsän omaisuusarvon mää-
20470: keläisten osalta helposti kohtuuttomuuksiin. räämisperusteet ovat eläkkeensaajien kannalta
20471: Esim. eläkkeensaajien asumistukilain mukaista kohtuuttomat vähentäen monen varsin vähäva-
20472: asumistukea määrättäessä lasketaan voimassa ole- raisen eläkkeensaajan kokonaiseläketurvaa, on
20473: van taulukon mukaan yksinäisen henkilön osalta em. määräämisperusteita muutettava pikaisesti.
20474: 46 430 mk:n yli menevä omaisuus 8 prosenttisek-
20475: si tuloksi omaisuudesta. Avioparien osalta vastaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
20476: va raja on 74 290 mk. Rintamaeläkkeistä yksinäi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20477: sen henkilön osalta 192 500 mk:n yli menevä
20478: omaisuus aiheuttaa 10 prosenttisesti laskennallis- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
20479: ta tuloa nimikkeellä "tulo omaisuudesta". Avio- Kansaneläkelaitoksen noudattamien maa-
20480: paria osalta vastaava raja on 284 900 mk. Kansan- talousmaan arvon sekä metsäomaisuuden
20481: eläkkeensaajien osalta vastaava raja on 192 500 määräämisperusteiden muuttamiseksi
20482: mk, jonka yli menevältä osalta aiheutuu lasken- vastaamaan verotuksessa käytettäviä" arvo-
20483: nallista tuloa samalla tavoin kuin rintamaeläkkei- ja.
20484: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
20485:
20486: Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä Aapo Saari
20487: Mikko Jokela Tytti Isohookana-Asunmaa Heikki Kokko
20488: Lea Sutinen Hannele Pokka Pentti Skön
20489: Väinö Raudaskoski Seppo Pelttari Boris Renlund
20490: Aarno von Bell Olavi Ronkainen
20491: 1984 vp. 537
20492:
20493: Toivomusaloite n:o 484
20494:
20495:
20496:
20497:
20498: Kokko ym.: Työpaikkatukikokeilun piiriin kuuluvien kuntien lisää-
20499: misestä Kymen läänissä
20500:
20501:
20502: Eduskunnalle
20503:
20504: Maaseudun työpaikkakokeilua on suoritettu jälkeen. Kun vuonna 1982 kokeilua harrastettiin
20505: asetukseen (648/82) perustuen syksystä 1982 läh- 33 kunnassa, luku vuonna 1983 oli 43. Kymen
20506: tien. Kokeilun tavoitteena on hankkia kokemuk- läänissä kokeilukuntien määrä kasvoi kolmesta
20507: sia siitä, miten valtiovallan käytössä olevia tuki- neljään. Määrärahat kuntaa kohti laskivat kuiten-
20508: muotoja täydentäen voitaisiin edistää työpaikko- kin 300 000 markasta 225 000 markkaan.
20509: jen syntymistä ja säilyttämistä maaseudulla. Tar-
20510: koituksena on avustaa sellaista pienimuotoista Työpaikkatukikokeilu on lisännyt yrittämisha-
20511: elinkeinotoimintaa, jossa maaseudun asukkaat lua ja omaehtoista toimintaa kokeilukuntien
20512: itse luovat työpaikan maatalouden ulkopuolella maaseudulla. Yrittämiskynnystä on toimenpiteil-
20513: tai turvaavat mahdollisuutensa maatalouden har- lä saatu merkittävästi lasketuksi. Avustuksella
20514: joittamiseen sivuansioiden avulla. käynnistyneen toiminnan aikana yrittäjä voi
20515: Vuoden 1982 syksyllä ensimmäisellä hakukier- hankkia kokemusta tuotteen markkinoinnissa,
20516: roksella työpaikkatukihakemuksia tuli kaiken kehittää tuotettaan ja tuotantotapojaan sekä pa-
20517: kaikkiaan 794 kappaletta. Myönteinen päätös rantaa yrittäjävalmiuksiaan. Pitkällä tähtäyksellä
20518: näistä annettiin 377 tapauksessa, joiden yhteis- maaseudun työpaikkatuki tulisikin vakinaistaa.
20519: summa oli 33 miljoonaa. Keskimääräinen avus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
20520: tussumma hanketta kohden on ollut 26 000 oittavasti eduskunnan hyäksyttäväksi toivomuk-
20521: markkaa, joten työpaikkatuki on ollut erittäin sen,
20522: halpaa työllistämistä. Kokopäiväisiä työpaikkoja
20523: kokeilulla on luotu haja-asutusalueille toistasa-
20524: taa, osa-aikaisia lähes kaksisataa. Tähän mennes- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
20525: sä tehdyillä päätöksillä on karkeasti arvioiden maaseudun työpaikkatukikoketfun piirtin
20526: vaikutettu 500-600 henkilön työllisyyteen. kuuluvien kuntien lisäämiseksi Kymen
20527: Maaseudun työpaikkatukikokeilun piiriin kuu- läänissä ja työpaikkatu{fn vakinaistami-
20528: luvia kuntia on vähitellen lisätty vuoden 1982 seksi pitkällä aikavälillä.
20529:
20530: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
20531:
20532: Heikki Kokko Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen
20533: 538 1984 vp.
20534:
20535: Toivomusaloite n:o 485
20536:
20537:
20538:
20539:
20540: Kortesalmi ym.: Työllistämiskokeilun ulottamisesta Oulun lääniin
20541: ja Lappiin
20542:
20543:
20544: Eduskunnalle
20545:
20546: Nk. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20547: listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20548: seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että
20549: Rinteen mallin mukainen työllistäminen on myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20550: valtiontaloudellisesti kannattavaa. Myös inhimil- nk. Rinteen mallin mukaisen työllistä-
20551: linen näkökulma vaatii erityisen huomion kiin- miskokezlun laajentamiseksi Oulun lää-
20552: nittämistä pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen. nzin ja Lappiin.
20553:
20554: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
20555:
20556: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen
20557: Mikko Vainio Vieno Eklund
20558: 1984 vp. 539
20559:
20560: Toivomusaloite n:o 486
20561:
20562:
20563:
20564:
20565: Koskinen ym.: Eläkeläisten ulkomaille suuntautuneiden terveys-
20566: matkojen menojen korvaamisesta
20567:
20568:
20569: Eduskunnalle
20570:
20571: Erilaiset sairaudet ovat jatkuvasti lisääntymässä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
20572: kansamme keskuudessa. Vaikeimman ryhmän oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20573: muodostavat ne henkilöt, jotka ovat jo eläkkeel- sen,
20574: lä. Moniin heidän sairauksiinsa saadaan lievitystä
20575: ja parannusta ulkomaisissa terveydenhoito- ja
20576: kuntoutuslaitoksissa. Tavalliselle kansalaiselle nä-
20577: mä hoidot ovat hänen itsensä kokonaan kustan- että hallitus ryhtyisi lainsäädännöllistin
20578: nettavina kalliita. Tällöin tulisi pyrkiä siihen, ja muihin toimenpiteisiin eläkeläisten ul-
20579: että Kansaneläkelaitos tai kansanterveystyö vas- komaisten terveys- ja kuntoutusmatkojen
20580: taisivat harkinnan mukaan osittain tai kokonaan menojen korvaamiseksi harkinnan perus-
20581: hoitokustannuksista samoin kuin matkakuluista. teella.
20582:
20583: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
20584:
20585: Helvi Koskinen Reijo Enävaara Mikko Vainio
20586: 540 1984 vp.
20587:
20588: Toivomusaloite n:o 487
20589:
20590:
20591:
20592:
20593: Kuoppa ym.: Sitovan työllistämisvelvoitteen asettamisesta työnanta-
20594: jille
20595:
20596:
20597: Eduskunnalle
20598:
20599: Työvoima on valtiovallan erityisessä suojeluk- sivuun, mikä on johtanut henkilökunnan kannal-
20600: sessa. Tästä huolimatta työttömyys jatkuu suur- ta erittäin huonoihin ratkaisuihin.
20601: työttömyytenä, eikä merkkejä todellisesta työlli- Valtion tulisi olla esimerkillinen työnantaja ja
20602: syystilanteen paranemisesta ole näkyvissä. Erityi- ottaa yrityksissään liiketaloudellisten seikkojen
20603: sesti suurteollisuus on jatkuvasti vähentänyt työ- lisäksi myös lomautusten ja irtisanomisten kan-
20604: voimaansa ja monet tunnetut teollisuuspaikka- santaloudelliset seikat huomioon. Valtion yrityk-
20605: kunnat ovat joutuneet tilanteeseen, jossa työttö- sillä pitäisi olla erityinen vastuu henkilökuntansa
20606: myys jatkuvasti kasvaa. työllistämisestä.
20607: Valtion omistamia yrityksiä on pidetty varmoi- Teollisuuden ja erityisesti suurteollisuuden val-
20608: na ja turvallisina työnantajina. Tämä kuva on tiolta saama tuki huomioiden tulee yhteiskunnal-
20609: viime vuosina muuttunut hyvin huonoon suun- la olla oikeus vaatia ja määrätä työllisyyden
20610: taan. Valtionyhtiöt ovat vähentäneet työvoi- hoidosta velvoitteita yrityksille.
20611: maansa eräillä paikkakunnilla varsin rajusti. Edellä esitetyn johdosta ehdotamme eduskun-
20612: On korostettu yhä enemmän valtion yritysten nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20613: liiketaloudellista merkitystä ja kannattavuutta.
20614: Seurauksena on ollut valtion yrityksissä myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin si-
20615: laajoja lomautuksia ja irtisanomisia. Kansanta- tovan työllistämisvelvoitteen asettamisek-
20616: loudelliset ja alueelliset vaikutukset on siirretty si työnantajitle.
20617:
20618: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
20619:
20620: Mikko Kuoppa Anna-Liisa Jokinen Esko-Juhani Tennilä
20621: Ensio Laine Timo Laaksonen
20622: 1984 vp. )41
20623:
20624: Toivomusaloite n:o 488
20625:
20626:
20627:
20628:
20629: Kärhä: Liikuntavammaisten lasten kuntoutuspalvelujen parantami-
20630: sesta
20631:
20632:
20633: Eduskunnalle
20634:
20635: Liikuntavammaisten lasten kuntoutuksessa on Liikuntavammaiselle lapselle, oli hän kehitys-
20636: maassamme suuria puutteita. Kehitysvammaisten vammainen tai ei, oikeassa kasvuvaiheessa annet-
20637: lasten kohdalla kuntoutusmahdollisuudet liikun- tu tehokas kuntoutus voi pelastaa hänet täydelli-
20638: takyvyn palauttamiseksi ovat lähes olemattomat. seltä liikuntakyvyttömyydeltä ja samalla kenties
20639: Esimerkiksi Lastenlinnan lastenneurologian osas- koko elämän ajan kestävältä laitoshoidolta. Vam-
20640: to, jossa on tarjolla liikuntavammaisille lapsille maiselle lapselle annettava kuntoutus koituu
20641: kuntoutushoitoa, on niin alimitoitettu, että lap- näin ollen paitsi lapsen ja hänen perheensä myös
20642: si, joka hoidon aikana havaitaan kehitysvammai- yhteiskunnan eduksi.
20643: seksi, poistetaan hoidosta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
20644: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20645: Puutteellisista kuntoutusmahdollisuuksista joh-
20646: tuen liikuntavammaisten lasten omaiset ovat jou- että hallitus ryhtyisi kiireellisti'n toi-
20647: tuneet turvautumaan ulkomailla, lähinnä Ruot- menpiteisti'n vaikeasti liikuntavammais-
20648: sissa ja Keski-Euroopan maissa saataviin kuntou- ten ja monivammaisten lasten kuntoutus-
20649: tushoitoihin. palvelujen parantamiseksi maassamme.
20650:
20651: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
20652:
20653: Lea Kärhä
20654: 542 1984 vp.
20655:
20656: Toivomusaloite n:o 489
20657:
20658: Kärhä ym.: Merimieslähetysasemien toiminnan turvaamisesta
20659:
20660:
20661: Eduskunnalle
20662:
20663: Kun maamme asema kansainvälisesti on olen- Lisäksi vuonna 1982 avattu Bremenin uusi asema
20664: naisesti riippuvainen ulkomaankaupan menesty- verottaa Merimieslähetysseuran kuluja samoin
20665: misestä ja kun tuonti- ja vientiliikenne ovat kuin vanhojen kiinteistöjen ylläpito.
20666: miltei kokonaan meritse tapahtuvia, on valtioval- Valuuttakehitys on viime vuosina johtanut
20667: lalle luonnollisesti tärkeätä, että merenkulkijoi- siihen, että erityisesti USA:n dollaripohjalla asi-
20668: den kaikinpuolisesta hyvinvoinnista pyritään oitaviin maihin kohdistuneet menot ovat nous-
20669: huolehtimaan. Tämä puolestaan heijastuu me- seet arvioitua huomattavasti suuremmiksi (kuten
20670: renkulkijain työmotivaatioon ja edelleen siihen tunnettua, USA:n dollarin hinta on kohonnut 4
20671: vaikutelmaan, jonka ulkomaalaiset saavat suoma- vuodessa kolmesta ja puolesta markasta lähes
20672: laisista. kuuteen markkaan), mikä on erityisesti loppu-
20673: Suomen Merimieslähetysseura ylläpitää meri- vuodesta 1982 tapahtuneen Suomen markan de-
20674: mieslähetysasemia merenkulkijoiden ja ulkosuo- valvoinnin johdosta lisännyt Suomen Merimieslä-
20675: malaisten tukikohtina seuraavissa ulkomaan sata- hetysseuran kustannuspaineita.
20676: missa: Gdansk, Hampuri, Bremen, Rotterdam, Toimintansa Suomen Merimieslähetysseura
20677: Antwerpen, Rouen, Lontoo ja Savona Italiassa. kustantaa osittain kirkon ja yksityisten avustuksil-
20678: Lisäksi on lukusali yhdeksässä kotimaan satamas- la, osittain oman toimintansa kautta ja osittain
20679: sa. Merimieslähetysasemien toimialaan kuuluvat saamansa valtion tuen turvin. Valtion vuosittain
20680: mm. sanomalehtipalvelut, kanttiinitoiminta, vir- antama avustus, noin 200 000 markkaa, muodos-
20681: kistystoiminta (illanvietot, seurapelit, sauna, ret- taa vain pienen osan Merimieslähetysseuran ra-
20682: ket, merimiesurheilu), yhteistoiminta maamme hoituksesta.
20683: suurlähetystöjen ja konsulaattien kanssa sosiaali- Edellä kerrotut lisääntyneet kustannuspaineet
20684: asioissa, ns. lauantaikoulutoiminta ulkosuomalai- ovat vaikeuttaneet Suomen Merimieslähetysseu-
20685: sille perheille (Lontoossa, Hampurissa, Rotterda- ran toimintaa ja ovat johtamassa toiminnan su-
20686: missa ja Bremenissä), kirjastotoiminta ja kuljetus- pistuksiin.
20687: palvelu pikkubusseilla kaikilla kirkoilla. Olisi toivottavaa, että Suomen Merimieslähe-
20688: Merimieskirkot ovat merenkulkijoiden ja ulko- tysseuran ylläpitämät tukikohdat voisivat edel-
20689: suomalaisten kannalta suurimerkityksinen ''pala leen toimia ja jatkaa merkittävää sosiaalista toi-
20690: kotimaata vieraissa oloissa''. Vuoden 1983 aikana mintaansa merimiesten ja ulkosuomalaisten hy-
20691: asemien palveluja käytti hyväkseen noin 130 000 väksi. Siihen sillä on mahdollisuuksia vain val-
20692: merenkulkijaa ja ulkosuomalaista. tion antaman tuen turvin.
20693: Julkisuudessa on todettu varsinkin Lontoon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
20694: kirkon 100-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1982 oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20695: merimieskirkkojen huolehtivan merkittävästi sen,
20696: maamme kansalaisten sosiaalisista tarpeista kon-
20697: sulaarisena pisteenä valtiovallan puolesta. Monet että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
20698: kulttuuritarpeet tulevat niin ikään asemien kaut- Suomen Merimieslähetysseuran yllåpitä-
20699: ta ulkosuomalaisten ja merenkulkijoiden ulottu- mien merimieslähetysasemien toiminnan
20700: ville. Kuljetuskalustoa tulee uusia vuosittain. turvaamiseksi.
20701: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
20702:
20703: Lea Kärhä Liisa Hilpelä Kaarina Dromberg
20704: Eeva Turunen Aila Jokinen Riitta Jouppila
20705: Impi Muroma Håkan Nordman Lauri Impiö
20706: Sakari Valli Matti Louekoski Olavi Ronkainen
20707: Pertti Salolainen Tauno Valo Juho Koivisto
20708: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Pekka Löyttyniemi
20709: Helena Pesola Saara Mikkola Riitta Uosukainen
20710: 1984 vp. 543
20711:
20712: Toivomusaloite n:o 490
20713:
20714:
20715:
20716:
20717: Kärhä ym.: Yrittäjien eläkelain muuttamisesta nuoren ynttaJan
20718: yritystoiminnan aloitusvaikeuksien huomioon ottamiseksi
20719:
20720:
20721: Eduskunnalle
20722:
20723: Yrittäjien eläkelain mukaan vahvistetaan yrit- Suomessa vuosittain kymmeniin ellei satoihin
20724: täjän työtuloksi se palkka, joka olisi kohtuudella konkurssitapauksiin, jotka olisi voitu välttää jous-
20725: maksettava, jos hänen mainitun lain alaista työ- tavammalla työtulon määräämisellä.
20726: tään suorittamaan olisi palkattava vastaavan am- Yrittäjien eläkelain mukaisia velvoitteita olisi
20727: mattitaidon omaava henkilö tai se korvaus, joka nuoren yrittäjän kohdalla helpotettava yrityksen
20728: keskimäärin vastaa hänen työtään. ensimmäisinä toimintavuosina. Se voisi tapahtua
20729: Yrittäjien työtulon määritelmä on käytännössä joko joustamaila työtulon suuruuden määräämi-
20730: havaittu epäonnistuneeksi, sillä se johtaa kaava- sessä tai alentamalla vakuutusmaksuja. Tällä ta-
20731: maiseen ja joustamattomaan työtulon määräämi- valla säästyisivät monet aloittavat yritykset kon-
20732: seen. Vallitsevaa tilannetta pahentaa lisäksi laissa kursseilta ja toiminnan lakkauttamisilta, jotka
20733: oleva kielto, joka estää jo vahvistetun työtulon aina päättyvät yksityisen ihmisen, yrittäjän ja
20734: oikaisemista takautuvasti, vaikka myöhemmin työntekijöiden sekä yhteiskunnan tappioksi.
20735: havaittaisiinkin, että työtulo ei ole vastannut Edellä selostetun epäkohdan poistamiseksi eh-
20736: yrittäjän todellista ansiota. dotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
20737: Vasta-alkaneiden, nuorten yrittäjien kohdalla täväksi toivomuksen,
20738: on osoittautunut, että työtulon määrääminen
20739: lain säännösten mukaisesti on johtanut liian että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20740: korkeisiin työtuloihin verrattuna siihen, mikä on yrittäjien eläkelain muuttamiseksi siten,
20741: ollut uuden yrityksen tuotto sen toiminnan alku- että työtulon määräämisessä voitaistin
20742: vuosina. Seurauksena on ollut se, että uuden nuoren yrittäjän kohdalla ottaa huo-
20743: yrityksen talous ei ole kestänyt yrittäjäeläkeva- mioon uuden yritystoiminnan aloitusvai-
20744: kuutusmaksuja. Tämä epäkohta on johtanut keudet.
20745:
20746: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
20747:
20748: Lea Kärhä Kaarina Dromberg Sirpa Pietikäinen
20749: Martti Tiuri Pirjo Rusanen Tauno Valo
20750: Helge Saarikoski
20751:
20752:
20753:
20754:
20755: 36 4284001987
20756: 544 1984 vp.
20757:
20758: Toivomusaloite n:o 491
20759:
20760:
20761:
20762:
20763: Kärhä: Sanomalehtimieseläkkeiden lausunnooantai ien piirin laajen-
20764: tamisesta
20765:
20766:
20767: Eduskunnalle
20768:
20769: Maassamme on vuodesta 1977 lähtien myön- mainitun liiton jääminen lausunnonantajien pii-
20770: netty ylimääräisinä sanomalehtimieseläkkeinä an- rin ulkopuolelle on voinut johtua siitä virheelli-
20771: nettavia eläkkeitä valtion tulo- ja menoarvioon sestä käsityksestä, että Paikallislehtien Liitto ry:n
20772: tarkoitusta varten otetun määrärahan rajoissa. jäsenistä huomattava osa kuuluisi jäseninä Suo-
20773: Sanomalehtimieseläkkeitä on vuosittain jaettu men Sanomalehtimiesten Liiton jäsenyyteen.
20774: noin 20 lehtimiehelle. Hakijoita on ollut runsaas- Näin ei kuitenkaan asian laita todellisuudessa
20775: ti ja vain joka viides hakija on voinut saada ole. Vain vajaalla 10 %:lla Paikallislehtien Liitto
20776: eläkkeen mainitun määrärahan puitteissa. ry:n jäsenistä on jäsenyys myös Suomen Sanoma-
20777: Eläke myönnetään hakemuksesta. Valtioneu- lehtimiesten Liitossa.
20778: voston päätöksen mukaan hakemuksista on pyy- Paikallislehtien merkitys suomalaisessa viestin-
20779: dettävä Suomen Sanomalehtimiesten Liitto - täpolitiikassa ja tiedonvälityksessä on nykyisin
20780: Finlands Journalistförbund ry:n ja Päätoimitta- erittäin keskeinen ja niillä on yli miljoona suo-
20781: jain Yhdistys- Chefredaktörernas Förening ry:n malaista lukijaa. Ne ovat ihmisläheisiä ja sitoutu-
20782: lausunnot. mattomia kotiseudun viestimiä ja tehtyjen lukija-
20783: Ylimääräisiä sanomalehtimieseläkkeitä on pää- tutkimusten mukaan niihin luotetaan. Paikallis-
20784: sääntöisesti myönnetty vain edellä mainittujen lehtien palveluksessa olevat toimittajat tekevät
20785: yhdistysten eli Suomen Sanomalehtimiesten Lii- juuri sitä ansiokasta sanomalehtimiestyötä, jota
20786: ton ja Päätoimittajain Yhdistyksen jäsenille. Sen ylimääräisistä sanomalehtimieseläkkeistä annetus-
20787: sijaan Paikallislehtien Liitto ry:hyn kuuluvat sa- sa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitetaan.
20788: nomalehtimiehet ovat jääneet lähes täysin ilman
20789: lehtimieseläkettä, vaikka paikallislehtien palve- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
20790: luksessa on runsaasti ansiokkaan päivätyön teh- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20791: neitä toimittajia.
20792: Paikallislehtien Liitto ry:llä on maamme pai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
20793: kallislehtien etujärjestönä hyvät edellytykset toi- jotta myös Paikallislehtien Lzitto ry. saisi
20794: mia yhtenä asiantuntijana valtion ylimääräisiä asiantuntt/an aseman jaettaessa valtion
20795: sanomalehtimieseläkkeitä jaettaessa. Viimeksi ylimääräisiä sanomalehtimieseläkkeitä.
20796:
20797: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
20798:
20799: Lea Kärhä
20800: 1984 vp. S45
20801:
20802: Toivomusaloite n:o 492
20803:
20804:
20805:
20806:
20807: Kärhä: Valtion työohjelman ja työllisyystyöohjelman erottamisesta
20808: toisistaan
20809:
20810:
20811: Eduskunnalle
20812:
20813: Vuoden 1984 työohjelman ja työllisyystyöoh- tulisi käsitellä toisistaan erillään, koska työohjel-
20814: jelman vahvistamisesta saatujen tietojen mukaan ma sisältää valtion virastojen ja laitosten toimin-
20815: on esimerkiksi Uudenmaan tie- ja vesirakennus- nallisiin tarpeisiin perustuvia määrärahoja ja työl-
20816: piirin teiden tekemisen määrärahoja suunniteltu lisyystyöohjelma taas työllisyyden hoitoon tarkoi-
20817: vähennettäväksi siten, että valtion vuoden 1984 tettuja määrärahoja.
20818: tulo- ja menoarvioon sisältyvästä seitsemästä uu- On epäoikeudenmukaista, että eteläisen Suo-
20819: desta tiehankkeesta kahden hankkeen, Hyvin- men investointikohteita karsitaan työohjelmasta
20820: kään pohjoisen ohikulkutien ja Maantiekylän- sillä perusteella, miten paljon työllisyystyöohjel-
20821: Korson tiehankkeen rakentamista lykättäisiin. Sa- massa on saatu nimettyä työkohteita muualle
20822: manaikaisesti tie- ja vesirakennuspiirin määrära- maahan. Eteläisen Suomen määrärahojen siirto
20823: hoja on jo tulo- ja menoarviossa muutoinkin edustaa keinotekoista ja vanhanaikaista aluepoli-
20824: vähennetty aikaisemmista vuosista. tiikkaa, joka ei perustu toiminnallisiin, vaan
20825: Työohjelman ja työllisyystyöohjelman samanai- asenteellisiin näkökohtiin.
20826: kainen käsittely on viime vuosina merkinnyt
20827: Etelä-Suomelle ja erityisesti Uudellemaalle usei- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
20828: den tie- ja rakennushankkeiden lykkääntymistä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20829: Ilmenneiden epäkohtien vuoksi on tullut tar-
20830: peelliseksi uudistaa valtion varsinaisen työohjel- että hallitus ryhtyisi vtipymättä toi-
20831: man ja työllisyystyöohjelman käsittelytapaa uu- menpiteisiin valtion työohjelman ja työl-
20832: distetun työllisyyspolitiikan vaatimusten mukai- lisyystyöohjelman erottamiseksi toisis-
20833: seksi. Valtion työohjelma ja työllisyystyöohjelma taan.
20834:
20835: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
20836:
20837: Lea Kärhä
20838: 546 1984 vp.
20839:
20840: Toivomusaloite n:o 493
20841:
20842:
20843:
20844:
20845: Laaks~>nen ym.: Määrärahasta Noormarkun vanhainkodin rakenta-
20846: miseen
20847:
20848:
20849: Eduskunnalle
20850:
20851: Noormarkun kunnassa on tällä hetkellä (vuon- 3. Paloturvallisuus
20852: na 1982) yli 65-vuotiaita 11,28 % koko asukas-
20853: määrästä. Vuonna 1990 arvioidaan vastaavan Nykyisen vanhainkodin paloturvallisuutta on
20854: määrän olevan 10,77 %. Lukumääräisesti yli 65- parannettu mm. automaattisilla palohälytyslait-
20855: vuotiaat kuitenkin lisääntyvät vuoteen 1990 men- teilla ja savuilmaisimilla. Koska rakennus kuiten-
20856: kin on puurakenteinen, paloturvallisuutta ei
20857: nessä noin 40 henkilöllä.
20858: enää pystytä paljonkaan parantamaan.
20859: Noormarkun vanhainkodin vahvistettu paikka-
20860: luku on 30. Vuoden 1981-1982 ajan vanhain-
20861: koti on toiminut 7 lisäpaikan turvin (kuormitus 4. Keittiötilat
20862: n. 122 % ). Lisäpaikat huomioiden on Noormar- Vanhainkodin keittiö on tilailtaan ahdas eikä
20863: kun kunnassa ollut käytössä vanhainkotipaikkoja siinä ole mahdollisuutta ajanmukaisiin välineisiin
20864: 5,6 % yli 65-vuotiaiden määrästä. Vanhainkoti- ja koneisiin. Ruokaa valmistetaan päivittäin 37
20865: paikkaa on odottanut V'Joden 1981 aikana keski- asukkaalle ja 2-3 henkilökuntaan kuuluvalle.
20866: määrin 10 henkilöä.
20867: Mikäli uuden vanhainkodin hoitopaikkatarve 5. Sijainti
20868: arvioidaan vanhusväestön kasvun ja nykyisen tar-
20869: peen perusteella tulisi uuden vanhainkodin olla Vanhainkoti sijaitsee 8 kilometrin päässä kes-
20870: n. 45 paikkainen. Vanhainkotipaikkojen määrä kustasta ja osittain tämän takia on vanhainkotiin
20871: tulisi tällöin olemaan 6, 7 % vuoden 1985 arvioi- ollut vaikea viime aikoina saada henkilökuntaa.
20872: dusta yli 65-vuotiaiden määrästä. Lisäksi vanhusten osallistuminen keskustassa tar-
20873: Noormarkun sosiaalilautakunta on kokoukses- jottaviin toimintoihin ja palveluihin sekä yhtey-
20874: saan 23.9.1981 käsitellyt uuden vanhainkodin denpito omaisiin on sijainnin takia hankalaa.
20875: rakentamista ja esittänyt mm. seuraavia peruste-
20876: luja: 6. Vanhainkotipaikkaa jonottavien määrä
20877:
20878: 1. Tilanahtaus Viime vuosien aikana on vanhainkotiin jooot-
20879: tanut jatkuvasti 5-10 henkilöä. Joidenkin koh-
20880: Yhden hengen huoneisiin on jouduttu sijoit- dalla vanhainkotipaikan odotus on kestänyt jopa
20881: tamaan kaksi, n. 19-20 m 2 :n tilassa on jopa viisi vuosia. Nykyisin vanhainkoti on hoitopaikoiltaan
20882: vanhusta. riittämätön. Tällä hetkellä jonossa on 10 vanhus-
20883: ta.
20884: 2. Rakennuksen epätarkoituksenmukaisuus
20885: Nykyisen vanhainkodin hoitotilat ovat epätar- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
20886: koituksenmukaisia, esim. ovet liian kapeita ja toivomuksen,
20887: rakennuksessa on paljon portaita. Kulku ruokasa-
20888: liin ja ulos on kapeiden ja jyrkkien portaiden että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
20889: takia hankalaa ja rullatuolilla kulku on mahdo- Noormarkun vanhainkodin rakentami-
20890: tonta. Vuodepotilaiden pesemismahdollisuudet seksi ja varaisi tätä tarkoitusta varten
20891: ovat huonot, koska ajanmukaisia laitteita ei tilo- määrärahan valtion vuoden 1985 tulo- ja
20892: jen takia voida käyttää. menoarvioesitykseen.
20893: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
20894:
20895: Timo Laaksonen Irma Rosnell Mikko Elo
20896: 1984 vp. 547
20897:
20898: Toivomusaloite n:o 494
20899:
20900:
20901:
20902:
20903: Laaksonen ym.: Määrärahasta Satakunnan työvoimapiirin perusta-
20904: m1seen
20905:
20906:
20907: Eduskunnalle
20908:
20909: Porin kaupungin ja Satakunnan maakunnal- suuden huomattavat työvoimavaihtelut 1970-
20910: listen yhteisöjen taholta esitettiin jo vuonna 1980 luvulla ovat aiheuttaneet erityisongelmia. Mm.
20911: oman työvoimapiirin perustamista Satakuntaan. tällä hetkellä on työttömyysaste Porin työvoima-
20912: Tällä hetkellähän Satakunta jakaantuu kahteen toimiston alueella 10, 5 % . Tällaiselle alueelle on
20913: työvoimapiiriin. Rauman, Euran ja Huittisten tärkeää, että sitä voidaan käsitellä yhtenä alueena
20914: työvoimatoimistot kuuluvat Turun työvoimapii- ja kokonaisuutena valtion työvoimaviranomaisten
20915: riin ja muut työvoimatoimistot Tampereen työ- ja työvirastojen taholta.
20916: voimapiiriin. Lisäksi Turun ja Porin läänin kun-
20917: nista Suodenniemi ja Mouhijärvi kuuluvat Hä- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
20918: meen läänissä olevan Nokian työvoimatoimiston toivomuksen,
20919: alueeseen. Esityksissä on todettu, että on nähtä-
20920: vissä, että työvoimahallinnolla tulee olemaan että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimtin
20921: vastaisuudessa hyvin keskeinen asema elinkeino- Satakunnan työvoimapiirin perustamisek-
20922: ja työllisyyspolitiikassa. si ja varaisi tätä tarkoitusta varten määrä-
20923: Lisäksi esityksissä on todettu, että Satakunta rahan valtion vuoden 1985 tulo- ja meno-
20924: on työllisyyspoliittinen ongelma-alue. Suurteolli- arvioesitykseen.
20925:
20926: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
20927:
20928: Timo Laaksonen Irma Rosnell
20929: 548 1984 vp.
20930:
20931: Toivomusaloite n:o 495
20932:
20933:
20934:
20935:
20936: P. Leppänen ym.: Suolahden vanhainkodin laajentamisesta
20937:
20938:
20939: Eduskunnalle
20940:
20941: Suolahden kaupungin vanhainkodin laajen- hinnä asuntohuoneiden muuttamisen nykyajan
20942: nus- ja saneeraushankkeen kokonaiskustannus- vaatimuksia vastaaviksi, jolloin 13 paikkaa pois-
20943: arvio on 7,5 milj. mk. Hanke on esitetty toteut- tuu.
20944: tavaksi Suolahden kaupungin sosiaalihuollon to- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
20945: teuttamissuunnitelmassa vuosina 1985-1986. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20946: Luonnospiirustukset ovat valmiina.
20947: Hanke käsittää laajennusosan osalta keittiötilo- että" hallitus ottaisi valtion vuoden
20948: jen, päiväkeskuksen ja 15-paikkaisen asuntola- 1985 työohjelmaan Suolahden kaupun-
20949: osaston rakentamisen. Vuonna 1952 valmistu- gin vanhainkodin laajennus- ja saneeraus-
20950: neen vanhainkodin saneeraus pitää sisällään lä- työn.
20951:
20952: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
20953:
20954: Pekka Leppänen Juhani Surakka
20955: Helena Pesola Inger Hirvelä
20956: 1984 vp. 549
20957:
20958: Toivomusaloite n:o 496
20959:
20960:
20961:
20962:
20963: Liedes ym.: Työllisyyslain antamisesta
20964:
20965:
20966: Eduskunnalle
20967:
20968: Työttömyysasioiden hoidossa hallitus rikkoo joka muiden perusoikeuksien tavoin omaa erityi-
20969: jatkuvasti meidän perustuslakiamme, Suomen sen pysyvyyden ja velvoittavuuden.''
20970: hallitusmuodon 6 §:n 2 momenttia. Eduskunnan ''Nykyisen työllisyyslain tavoitteet ja keinot
20971: perustuslakivaliokunta on kolme kertaa kehotta- eivät perustuslakivaliokunnan mielestä ole sopu-
20972: nut hallitusta ryhtymään kaikkiin toimenpiteisiin soinnussa hallitusmuodon 6 §:n 2 momentin
20973: nykyisen työllisyyslain uudistamiseksi ja perustus- kanssa edellä viitatuista syistä. Tämän vuoksi
20974: lakiemme toteuttamiseksi. valiokunta pitää kiireellisenä tehtävänä uuden
20975: Eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt myös- työllisyyslain säätämistä, jonka lähtökohdaksi on
20976: kin kaikki nuo kolme hallitukselle osoitettua otettava hallitusmuodon 6 §:n 2 momentin val-
20977: kehotusta: järjestää työtä kaikille Suomen kansa- tiovallalle asettama velvollisuus työllisyyden saa-
20978: laisille. Kuitenkin hallitukset toisensa jälkeen vuttamisesta ja ylläpitämisestä. Perustuslakivalio-
20979: rikkovat eduskunnan vaatimuksia ja laiminlyövät kunta edellyttää, että uutta työllisyyslakia säädet-
20980: työttömien asian hoitamisen. täessä riittävällä täsmällisyydellä määritellään ne
20981: Suomen hallitusmuodon 6 §: n 2 momentissa periaatteet ja tavoitteet, joilla työllisyyspolitiik-
20982: määrätään: "Kansalaisten työvoima on valtakun- kaa hoidetaan hallitusmuodon 6 §:n 2 momentin
20983: nan erikoisessa suojeluksessa." 28.7.1972 edus- mukaisesti ja kansalaisen oikeusturvan vahvista-
20984: kunta halusi vielä selventää tätä määräystä hyväk- misen tarpeen huomioon ottaen.
20985: symällä samaan momenttiin lisälauseen, jossa Perustuslakivaliokunta pitää edelleen kansa-
20986: sanotaan: ''Valtiovallan asiana on tarvittaessa laisten oikeusturvan kannalta välttämättömänä,
20987: järjestää Suomen kansalaisille mahdollisuus teh- että työllisyyslain uudistuksen yhteydessä kansa-
20988: dä työtä." laisten kaikki perustavaa laatua olevat oikeudet,
20989: Nämä työn järjestämistä koskevat määräykset jotka liittyvät työn oikeuteen, määritellään laissa.
20990: ovat meidän perustuslaissamme ihan yhtä tärkei- Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mu-
20991: tä kuin henkilökohtaisen vapauden ja omaisuu- kaan ovat aivan liian monet keskeiset työn oikeu-
20992: den turvaaminen tai kansalaisten turvaaminen teen liittyvät periaatteet jääneet määräytymään
20993: hengen ja kunnian puolesta. Nämä kaikki mää- käytännön tarpeiden mukaan muuttovilla sovel-
20994: räykset ovat lisäksi perustuslakimme samassa 6 lutuksilla.''
20995: §:ssä. Edellä esitetyt lausunnot on hyväksytty edus-
20996: Perustuslakivaliokunta vaati hallitusta noudat- kunnassakin ja ovat tässä mielessä täysin hallitus-
20997: tamaan tätä päätöstä ensimmäisen kerran jo vuo- ta veivoittavia määräyksiä.
20998: den 1980 valtiopäivillä. Perustuslakivaliokunnan Oikeuskanslerin kertomuksen yhteydessä pe-
20999: mietinnössä numero 10 tuolloin tulkittiin perus- rustuslakivaliokunta puuttui asiaan jälleen vuon-
21000: tuslakiin otettuja työllisyysmääräyksiä seuraavasti: na 1980. Perustuslakivaliokunnan tätä koskevassa
21001: "Hallitusmuodon 6 §:n 2 momentin toisella mietinnössä numero 30 vuodelta 1980 sanotaan
21002: virkkeellä on ilmaistu se periaate, että työnteon jälleen mm. seuraavaa:
21003: mahdollisuuden ja sen antaman toimeentulon ''Oikeuskanslerin lausunnon johdosta valio-
21004: turvaaminen työtä tarvitsevalle kansalaiselle on kunta viittaa mietinnössään numero 10 1980
21005: valtiovallan tehtävä ja tavoite. Valtiovallan tulee valtiopäiviltä lausumaansa. Valiokunta totesi
21006: edistää työllisyyttä ja tarvittaessa sen on järjestet- kantanaan, että nykyisen työllisyyslain tavoitteet
21007: tävä työtä sitä tarvitseville.'' ja keinot eivät ole sopusoinnussa hallitusmuodon
21008: "Hallitusmuodon 6 §:n 2 momentin säännös 6 §:n 2 momentin kanssa. Tämän vuoksi valio-
21009: ilmaisee kansalaisten keskeisen perusoikeuden, kunta piti kiireisenä tehtävänä uuden työllisyys-
21010: 550 1984 vp. - TA n:o 496
21011:
21012: lain säätämistä, jonka lähtökohdaksi oli otettava den lisäämiseen. Päinvastoin hallitus ilmoittaa
21013: hallitusmuodon 6 §:n 2 momentin valtiovallalle vähentävänsä valtion töissä olevaa työvoimaa,
21014: asettama velvollisuus täystyöllisyyden saavuttami- supistaa työllisyyteen käytettyjä määrärahoja,
21015: sesta ja ylläpitämisestä.'' huonontaa työttömien taloudellista turvaa jää-
21016: Perustuslakivaliokunta kiirehti tätä samaa asiaa dyttämällä päivärahan viimevuotiselle tasolle
21017: vielä kolmannen kerran vuonna 1982 perustus- suurista hinnankorotuksista huolimatta sekä huo-
21018: lakivaliokunnan mietinnössä numero 17. Siinä nontaa työllisyyskurssilaisten ja alle 17 -vuotiait-
21019: sanotaan: ten nuorten työttömien taloudellisia etuja.
21020: "Viitaten mietintöihinsä numeroihin 10 ja 30 Kaikki nämä ovat tärkeässä ristiriidassa siihen
21021: (1980 vp.) perustuslakivaliokunta kiirehtii sellai- mitä Suomen perustuslaki ja eduskunta ovat
21022: sen uuden työllisyyslakiehdotuksen antamista, työllisyysasioiden hoitamisesta lausuneet.
21023: joka on sopusoinnussa hallitusmuodon 6 §:n 2 Hallituksen kokonaisuudessaan tulisi ryhtyä
21024: momentin kanssa.'' kiireellisiin toimenpiteisiin täystyöllisyyden tur-
21025: Maassamme on tällä hetkellä 150 000 työtön- vaavan uuden työllisyyslain antamiseksi eduskun-
21026: tä. Yksi neljäsosa kaikista näistä virallisesti rekis- nalle.
21027: teröidyistä työttömistä on vailla kaikenlaista työt- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
21028: tömyysturvaa. He eivät saa työttömyyskassaha nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21029: työttömyyspäivärahaa eivätkä saa myös valtion
21030: korvausta. että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
21031: Hallitus ei ole edes pyrkinyt noitten tyotto- piteiszin täystyöllisyyttä turvaavan uuden
21032: mien työllistämiseen ja valtiovallan toimenpitei- työllisyyslain antamiseksi eduskunnalle.
21033:
21034: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21035:
21036: Pentti Liedes Esko-Juhani Tennilä Vappu Säilynoja
21037: 1984 vp. 551
21038:
21039: Toivomusaloite n:o 497
21040:
21041:
21042:
21043:
21044: Liedes ym.: Pysyvien työpaikkojen luomisesta Iijokilaakson kuntiin
21045:
21046:
21047: Eduskunnalle
21048:
21049: Oulun työvoimapiirin vaikeinta työttömyysalu- Jokilaaksossa on runsaasti puuraaka-ainesta, jo-
21050: etta on läänin pohjoisten kuntien eli Iijokilaak- ka nykyistä pidemmälle jalostettuna turvaisi en-
21051: son kuntien alue. Yksistään Kuusamon kunnassa tistä paremman työllisyyden. Metsän uudistus- ja
21052: oli joulukuussa 1983 yhteensä 1 300 työtöntä eli parannustoimenpiteet antaisivat myöskin mah-
21053: 18,5 % koko työllisestä työvoimasta. Taivalkos- dollisuuden työpaikkojen huomattavaliekin li-
21054: ken työttömien määrä oli 22,1 prosenttia työvoi- sääntymiselle, mikäli yhteiskunnan taholta tuet-
21055: masta, Yli-Iin 17,4 %, Ii:n 16,2 %, Pudasjärven taisiin ja ohjattaisiin metsänparannus ja -uudis-
21056: 15, 5 % , Kuivaniemen 14,7 % , Ylikiimingin tustöitä. Se olisi tehtävä nyt, jotta tulevaisuudes-
21057: 14,3 o/o, Haukiputaan 8,8 o/o ja Kiimingin sa olisi riittäviä mahdollisuuksia puunjalostuste-
21058: 6,6 % työvoimasta. Työttömiä oli noissa kunnis- ollisuuden kehittämiseen ja edistämiseen. Tuo
21059: sa yhteensä 4 095 henkilöä, eli 15,6 % koko raaka-ainepohja tarjoaa jo nyt mahdollisuuden
21060: alueen työvoimasta. työllisyyden parantamiseen, mutta alueen väestö
21061: Useissa näissä kunnissa on kaiken lisäksi nuor- ei kykene puunjalostusteollisuutta omin voimin
21062: ten, alle 25-vuotiaitten työttömien osuus suhtees- kehittämään, eivätkä maamme suurpääoman
21063: sa paljon suurempi kuin koko maan keskiarvot teollisuuslaitokset tunne mielenkiintoa noitten
21064: osoittavat. Niinpä Kuusamon 1 300 työttömästä kuntien teollisuuden edistämiseen.
21065: oli yli 600 alle 25-vuotiaita nuoria. Samoin
21066: muitakin pitkäaikaistyöttömiä on tällä alueella Valtiovallan olisikin entistä määrätietoisemmin
21067: suhteessa enemmän kuin koko maan keskiarvot lähdettävä kehittämään suurempaa teollisuutta
21068: osoittavat. Iijokilaakson alueelle. Viime aikojen myönteisenä
21069: Iijokilaakso on vaikeaa työttömyysaluetta, en- esimerkkinä onkin voitu nähdä Rautaruukki Osa-
21070: nen kaikkea sen johdosta, että alueelta puuttuu keyhtiön toimenpiteet rautatievaunuja valmista-
21071: ns. perusteollisuus. Nämä kunnat ovat kautta vien teollisuuslaitoksien rakentamiseksi Taival-
21072: aikojen olleet puunjalostusteollisuuden takamai- kosken kuntaan sekä Kainuun vaikealle työttö-
21073: ta, jossa väestön voimin on talvet savotoitu ja myysalueelle Otanmäkeen. Nuo laitokset tulevat
21074: hakattu puutavaraa teollisuudelle ja kesät uitettu turvaamaan yli tuhannelle työpaikan. Saman
21075: puutavaraa. Puunjalostusteollisuuden etu on ol- suuntaisia keinoja olisi Iijokivarressa käytettävä
21076: lut, ettei tuolle alueelle ole kehittynyt muuta perusteollisuuden synnyttämiseen kaikissa noissa
21077: voimakasta teollisuutta ja elinkeinoa. Viime vuo- vaikeissa työttömyyskunnissa.
21078: sikymmeninä metsänhakkuut ovat koneellistu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21079: neet, kuljetukset ovat myöskin siirtyneet suuressa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21080: määrin autokuljetuksiin ja ihmistyövoimaa tarvi- sen,
21081: taan sen johdosta vähemmän.
21082: Muuttoliike on aikaisemmin vienyt alueelta
21083: paljon työvoimaa Ruotsiin ja tänne muualle Suo- että hallitus ryhtyisi pzkaiszin toimen-
21084: meen. Nyt alueella elävästä työvoimasta suuri osa piteisiin uusien pysyvien työtzlaisuuksien
21085: elää työttömänä, kuten edellä olevat numerotie- perustamiseksi Oulun läänin pohjoisosan,
21086: dot osoittavat. Itjokzlaakson alueen, kuntzin.
21087:
21088: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21089:
21090: Pentti Liedes Esko:Juhani Tennilä Vappu Säilynoja
21091: 552 1984 rd.
21092:
21093: Hemställningsmotion nr 498
21094:
21095:
21096:
21097:
21098: Malm m.fl.: Om en ändring av lagen om pension för lantbruksföre-
21099: tagare i syfte att trygga änkans ställning i samband med
21100: generationsväxling
21101:
21102:
21103: Till Riksdagen
21104:
21105: Enligt lag om pension för lantbruksföretagare tills hon fyllt 55 år trots att hon eventuellt skulle
21106: har i dag en lantbrukare, som fyllt 55 år, rätt till ha getts möjlighet till vilande pension från 50 år
21107: generationsskiftespension om han eller hon över- om mannen levt. Detta kan inte vara riktigt
21108: låter lägenheten till en "ny generation". Syste- eftersom brukandet ofta är både psykiskt och
21109: met har införts för att underlätta generationsskif- fysiskt tyngre för den som blivit ensam. Därtill
21110: ten och för att göra det möjligt. för nya brukare fördröjes generationsskiftet i en familj där för-
21111: att vid lägre ålder kunna bli självständiga bruka- hållandet är det ovan nämnda i jämförelse med
21112: re. Om lantbrukarhustrun är yngre än mannen en familj där båda makarna lever.
21113: har hon rätt till en vilande pension från fyllda 50 Med hänvisning till ovanstående föreslås vörd-
21114: år om mannen fyllt 55 år. Eftersom i de flesta samt att riksdagen måtte besluta hemställa,
21115: äktenskap i lantbruket mannen är äldre än kvin-
21116: nan, har denna möjlighet ytterligare underlättat att regeringen ändrar lagen om pen-
21117: ett generationsskifte i god tid. sion /ör lantbruksföretagare så att änka
21118: En lantbrukarhustru som blivit änka ges inte efter lantbrukare skulle ges möjlighet tt/1
21119: möjlighet till vilande pension från 50 år. Det vtlande generationsskiftespension från 50
21120: betyder i praktiken att hon måste vara brukare tzll 55 år.
21121:
21122: Helsingfors den 7 februari 1984
21123:
21124: Håkan Malm Håkan Nordman
21125: Boris Renlund Ole Norrback
21126: 1984 vp. 553
21127:
21128: Toivomusaloite n:o 498 Suomennos
21129:
21130:
21131:
21132:
21133: Malm ym.: Maatalou~yrittäjien eläkelain muuttamisesta lesken ase-
21134: man turvaamiseksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä
21135:
21136:
21137: Eduskunnalle
21138:
21139: Maatalousyrittäjien eläkelain mukaan on tällä huolimatta siitä, että hänelle mahdollisesti olisi
21140: hetkellä 55 vuotta täyttäneellä maanviljelijällä annettu mahdollisuus lepäävään eläkkeeseen 50
21141: oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen, jos hän ikävuodesta lähtien, jos hänen miehensä olisi
21142: luovuttaa tilansa ''uudelle sukupolvelle''. Järjes- elänyt. Tämä ei voi olla oikein, koska yksin
21143: telmä on otettu käyttöön sukupolvenvaihdoksen tapahtuva viljely usein on sekä psyykkisesti että
21144: helpottamiseksi ja jotta uusille viljelijöille tehtäi- fyysisesti raskaampaa sille, joka on jäänyt yksin.
21145: siin mahdolliseksi tulla itsenäisiksi viljelijöiksi Tämän lisäksi viivästyy sukupolvenvaihdos per-
21146: varhaisemmalla iällä. Jos maanviljelijän vaimo on heessä, jossa on edellä mainitun kaltaiset olosuh-
21147: nuorempi kuin hänen miehensä, hänellä on 50 teet verrattuna perheeseen, jossa molemmat avio-
21148: vuotta täytettyään oikeus lepäävään eläkkeeseen, puolisot ovat elossa.
21149: jos hänen miehensä on täyttänyt 55 vuotta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
21150: Koska useimmissa maatalouden avioliitoissa mies oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21151: on vaimoaan vanhempi, tämä mahdollisuus on sen,
21152: entistä enemmän helpottanut hyvissä ajoin ta-
21153: pahtuvaa sukupolvenvaihdosta. että hallitus muuttaisi maatalousyrittä-
21154: Leskeksi jääneelle maanviljelijän vaimolle ei Jien eläkelakia siten, että maanviljelijän
21155: anneta lepäävää eläkettä 50 ikävuodesta lähtien. leskelle annetaan mahdollisuus Iepääviiiin
21156: Tämä merkitsee käytännössä sitä, että hänen on sukupolvenvaihdoseläkkeeseen 50 ja 55
21157: oltava viljelijä kunnes hän täyttää 55 vuotta ikävuoden vältllä.
21158:
21159: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
21160:
21161: Håkan Malm Håkan Nordman
21162: Boris Renlund Ole Norrback
21163: 554 1984 vp.
21164:
21165: Toivomusaloite n:o 499
21166:
21167:
21168:
21169:
21170: Moisander ym.: Erityisen alihankintajärjestelmän kehittämisestä
21171: työllisyyden hoitamiseksi
21172:
21173:
21174: Eduskunnalle
21175:
21176: Työllisyyden hoitoa kehitysalueilla on pyritty Kun tutkimuksin on selvästi osoitettu, että jos
21177: helpottamaan erityisesti aluepoliittisen lainsää- korvaisimme tuounistamme 20 % kotimaisella
21178: dännön avulla. Taloudellinen taantuma perintei- vaihtoehdolla, se merkitsisi kerrannaisvaikutuksi-
21179: sillä teollisuuspaikkakunnilla on aiheuttanut vas- neen lähes 70 000 työpaikkaa ja koska tuounis-
21180: takkainasettelun kehitysalueiden ja teollisuus- tamme 75 % on sellaisia tuotteita, joita maas-
21181: Suomen välillä. Aluepolitiikkaa ei ole mielletty samme jo tällä hetkellä valmistamme, niin huo-
21182: koko maassa tapahtuvaksi työttömyyden hoito- mio on silloin kiinnitettävä niihin toimenpitei-
21183: keinoksi. siin, joilla pystytään vaikuttamaan ostopäätöksiin
21184: Siksi aluepolitiikkaa tulisi kehittää suuntaan, ja erityisesti yritysten ostopäätöksiin, joiden ostot
21185: joka lievittäisi samalla koko maan työttömyyttä. edustavat 80 % :a kilpailevasta tuonnista.
21186: Eräs osaratkaisu olisi alihankintatoiminnan voi-
21187: makas kehittäminen. Tällä hetkellä vain Ruotsis- Siksi tarvitaan sellaista alihankintajärjestelmää,
21188: sa on Pohjoismaista kehittynyt alihankintajärjes- joka turvaisi riittävän tasaisen laadun ja toimitus-
21189: telmä. Koko tuotannon arvosta Japanissa on varmuuden. Tällaisen järjestelmän luomiseksi
21190: alihankinnan osuus noin 40 % , Ruotsissa noin tarvitaan ns. houkuttimia. Niitä tulisi välillisesti
21191: 25 % ja Suomessa ilmeisesti noin 15 %. tai välittömästi kohdistaa sellaisille yrityksille,
21192: Suomessa alihankintatoimintaa pidetään vielä- jotka pitkäaikaisen alihankintasopimuksen solmi-
21193: kin yleisesti alempiarvoisena kuin omaa tuotan- misella edesauttaisivat alihankintatoiminnan
21194: toa ja alihankintasopimukset solmitaan usein käynnistymistä ja petustamista kehitysalueille.
21195: pakon sanelemina silloin, kun oma kapasiteetti ei Edellä olevan petusteella ehdotamme edus-
21196: riitä. Näin ollen alihankkijat eivät pysty kehittä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21197: mään tuotantomenetelmiään, eivät tekemään
21198: suuria koneinvestointeja eivätkä pysty riittävästi
21199: ennakolta varautumaan toimitusaikoihin. Siksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21200: laatu ja toimitusajat usein vaihtelevat, mikä näin erityisen alihankintajärjestelmän luomi-
21201: lisää ja vahvistaa entisiä ennakkoluuloja alihan- s~ksi maahamme työllisyyden hoitamisek-
21202: kintatoimintaa kohtaan. st.
21203:
21204: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
21205:
21206: Erkki Moisander Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa
21207: Lea Kärhä Jouni J. Särkijärvi Kaarina Dromberg
21208: 1984 vp. 555
21209:
21210: Toivomusaloite n:o 500
21211:
21212:
21213:
21214:
21215: Muroma ym.: Asumistukeen oikeutettujen punn laajentamisesta
21216:
21217:
21218: Eduskunnalle
21219:
21220: Voimassa olevan asumistukilain mukaan asu- liian tiukkojen tulorajojen vuoksi joutuvat hank-
21221: mistukea voidaan myöntää paitsi päävuokralaisi- kimaan asuntonsa ns. kovan rahan markkinoilta.
21222: na vuokra-asunnoissa asuville myös omassa asun- Sen vuoksi valtioneuvoston tulisi tarkistaa pää-
21223: nossa asuville, joiden asumismenot heidän tulon- töstään asumistuen myöntämisperusteista niin,
21224: sa huomioon ottaen ovat kohtuuttoman korkeat. että omistusasunnot niiden valmistumisvuodesta
21225: Lain 3 §:n nojalla valtioneuvosto voi määrätä, riippumatta tulevat asumistuen piiriin.
21226: että asumistukea myönnetään vain määrättynä Vuokra-asuntojen osalta asumistuki on rajoi-
21227: aikana valmistuneessa, määrättynä aikana perus- tettu päävuokralaisena asuviin.
21228: parannetussa tai määrättynä aikana hankitussa Näin mm. asuntoloissa, erilaisissa solutyyppi-
21229: omassa asunnossa asuville. Siten valtioneuvosto sissä asunnoissa ja ns. tukiasunnoissa asuvat jää-
21230: on päätöksellään rajoittanut omistusasunnossa vät asumistuen ulkopuolelle, vaikka heidän asu-
21231: asuvien asumistuen saantia niin, että sitä voidaan mismenonsa ovatkin kohtuuttoman korkeat hei-
21232: myöntää vain, jos asunto on valmistunut vuonna dän tuloihinsa verrattuna. Tämän vuoksi tulisi
21233: 1974 tai sen jälkeen tai jos mainittua vuotta asumistuki ulottaa koskemaan kaikkia edellytyk-
21234: ennen rakennettu talo on peruskorjattu vuonna set muutoin täyttäviä henkilöitä asumismuodosta
21235: 1981 tai sen jälkeen. riippumatta.
21236: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21237: Koska vanhojenkin asuntojen hinnat kuitenkin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21238: seuraavat uusien asuntojen hintoja, ovat asumis- muksen,
21239: menot ennen vuotta 1974 valmistuneissa asun-
21240: noissa lähes yhtä suuret kuin vuonna 1974 tai sen että hallitus tarkistaisi asumistuen
21241: jälkeen valmistuneissa asunnoissa. myöntämisperusteita siten, että tukea
21242: Tästä valtioneuvoston päätöksestä joutuvat kär- voitaistin myöntää' asumismuodosta ja
21243: simään erityisesti ne monet nuoret perheet, jotka asunnon valmistumisajasta rrippumatta
21244: arava-asuntotuotannon riittämättömyyden sekä kaikille tuen tarpeessa olevzlle.
21245:
21246: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21247:
21248: Impi Muroma Olavi Ronkainen Einari Nieminen
21249: Esko Almgren Hannele Pokka Lea Kärhä
21250: 556 1984 vp.
21251:
21252: Toivomusaloite n:o 501
21253:
21254:
21255:
21256:
21257: Muroma ym.: Sotainvalidien puolisoiden kuotoutuksen edistämi-
21258: sestä
21259:
21260:
21261: Eduskunnalle
21262:
21263: Sotainvalidien vaimot ovat vuosikymmenien olisi vähintäänkin kohtuullista, että heille turva-
21264: ajan voimiaan säästämättä hoitaneet puolisoi- taan ruttavan usein toistuvat ja kyllin pitkät
21265: taan. Näin he ovat suorittaneet arvokasta yhteis- kuntoutus-, virkistys- ja lomajaksot.
21266: kunnallista palvelutyötä. Mutta myös sotainvali-
21267: dimiehiään hoitavat naiset ikääntyvät, heidän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21268: voimansa vähenevät ja he ovat itsekin kipeästi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21269: loman, virkistyksen ja kuntoutuksen tarpeessa. muksen,
21270: Pysyäkseen sellaisessa kunnossa, että jaksavat
21271: hoitaa puolisoitaan, he tarvitsevat yhteiskunnan että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
21272: tukea. piteisiin sotainvalidien puolisoiden kun-
21273: Koska sotainvalidien puolisot tekevät työtä, toutuksen, virkistyksen ja lomien mah-
21274: joka oikeastaan kuuluisi yhteiskunnan tehtäviin, dollistamiseksi.
21275:
21276: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21277:
21278: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen
21279: Hannele Pokka Lea Kärhä
21280: 1984 vp. 557
21281:
21282: Toivomusaloite n:o 502
21283:
21284:
21285:
21286:
21287: Mäkipää ym.: Työvoimaministeriön toimintamahdollisuuksien pa-
21288: rantamisesta
21289:
21290:
21291: Eduskunnalle
21292:
21293: Työvoimaministeriö on esittänyt lukuisia uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21294: ajatuksia ja malleja työttömyyden poistamiseksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21295: Työvoimaministeriön toimintaa haittaavat kui-
21296: tenkin monet byrokraattiset säännökset, eikä työ-
21297: voimaministeriö tämän takia voi toimia tehok-
21298: kaimmalla mahdollisella tavalla. Työllisyysperus- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
21299: teisille ratkaisuille olisi jätettävä enemmän liik- työvoimaministeriön toimintamahdolli-
21300: kuma-alaa. suuksien lisäämiseksi.
21301:
21302: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21303:
21304: Lea Mäkipää Reijo Enävaara Helvi Koskinen
21305: Mikko Vainio Pentti Kettunen
21306: 558 1984 vp.
21307:
21308: Toivomusaloite n:o 503
21309:
21310:
21311:
21312:
21313: Mäkipää ym.: Työllistämiskokeilun laajentamisesta Turun ja Porin
21314: läänissä
21315:
21316:
21317: Eduskunnalle
21318:
21319: Nk. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21320: listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21321: seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että
21322: Rinteen mallin mukainen työllistäminen on myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21323: valtiontaloudellisesti kannattavaa. Myös inhimil- nk. Rinteen mallin mukaisen työllistä-
21324: linen näkökulma vaatii erityisen huomion kiin- miskoketlun laajentamiseksi Turun ja Po-
21325: nittämistä pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen. rin läänin alueella.
21326:
21327: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21328:
21329: Lea Mäkipää Pentti Kettunen
21330: Mikko Vainio Helvi Koskinen
21331: 1984 vp. 559
21332:
21333: Toivomusaloite n:o 504
21334:
21335:
21336:
21337:
21338: Mäkipää ym.: Työrajoitteisten oman elinkeinotoiminnan käynnistä-
21339: misen avustamisesta
21340:
21341:
21342: Eduskunnalle
21343:
21344: Työrajoitteisten työhönsijoittaminen on aikai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21345: sempina vuosina jäänyt vaille tehokasta hoitoa.
21346: Yksi keskeinen keino tällä alalla olisi työrajoit-
21347: teisten oman elinkeinotoiminnan käynnistämis- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
21348: avustus eli nk. starttiraha. työrajoitteisten oman elinkeinotoiminnan
21349: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- käynnistämisen avustamiseksi.
21350:
21351: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21352:
21353: Lea Mäkipää Reijo Enävaara Mikko Vainio
21354: Reino Jyrkilä Helvi Koskinen Pentti Kettunen
21355:
21356:
21357:
21358:
21359: 37 4284001987
21360: .560 1984 vp .
21361:
21362: Toivomusaloite n:o 505
21363:
21364:
21365:
21366:
21367: Mäkipää ym.: Koulutustuen turvaamisesta ammattikurssikeskuksissa
21368: opiskeleville työttömille
21369:
21370:
21371: Eduskunnalle
21372:
21373: Ammattikurssikeskuksissa opiskelevien työttö- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21374: mien toimeentulon turvaaminen on tärkeää työl-
21375: listämistoimenpiteiden onnistumisen kannalta.
21376: Myös oikeudenmukaisuus edellyttää että ammat- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
21377: tikurssilaisten kuten kaikkien työttömien toi- suunnitelluista ammattikursstlaisten kou-
21378: meentulosta pidetään huolta. lutustuen heikentåmistoimenpiteistä luo-
21379: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- pumiseksi.
21380:
21381: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21382:
21383: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
21384: Mikko Vainio Pentti Kettunen
21385: 1984 vp. 561
21386:
21387: Toivomusaloite n:o 506
21388:
21389:
21390:
21391:
21392: Männistö ym.: Metsäalan työntekijöiden eläkeikärajan alentamisesta
21393:
21394:
21395: Eduskunnalle
21396:
21397: SKDL:n pyrkimyksenä on ollut eläkeikärajan eläkeikäraja onkin alennettava mahdollisimman
21398: alentaminen erityisesti raskaissa töissä sekä am- nopeasti 55 vuoteen. Työstä on tullut entistä
21399: mattialoilla, joilla ilmenee runsaasti työkyvyttö- raskaampaa työmenetelmien kehittämisen ja ko-
21400: myyttä. Tämä on myös ilmaistu ammattiyhdistys- neistamisen myötä, sillä ne ovat sittenkin enem-
21401: liikkeen tavoiteohjelmissa. mänkin helpottaneet työnantajan kustannuksia
21402: Vuoden 1983 valtiopäivillä tehtiin kaksi toivo- kuin metsurin työtä. Niinpä työntekijän terveys-
21403: musaloitetta, joista toisessa (TA n:o 1268) edelly- riskejä ei ole otettu huomioon. Myös palkkaus
21404: tetään pikaisia toimia metsureiden eläkeikärajan perustuessaan työsuoritukseen on omiaan lisää-
21405: alentamiseksi 55 vuoteen. Toisessa taas (TA n:o mään vaaraa terveydelle.
21406: 1440) esitetään sama tavoite yleisemmin raskai- Eläkeikärajan alentamista ja alentamisen kii-
21407: den ja kuluttavien ammattien osalta. Kumpaa- reellisyyttä puoltaa nimenomaan se, että tilasto-
21408: kaan aloitetta eduskunta ei ole käsitellyt vielä jen mukaan varsin harva metsätyöntekijä saavut-
21409: eikä siten kantaansa lausunut. Maan hallituskaan taa työkykyisenä nykyisen eläkeiän. Kohtalona
21410: ei ole omassa toiminnassaan ottanut huomioon näyttääkin olevan joutuminen ennen aikojaan
21411: metsurien eläkeikärajan alentamista ja sitä koske- työkyvyttömyyseläkkeelle.
21412: via eduskunta-aloitteita. Tämän vuoksi on aihet-
21413: ta vielä esittää harkittavaksi yksityiskohtaisempia Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
21414: ehdotuksia, että metsureitten eläkeikärajan alen- toivomuksen,
21415: tamiseen vihdoin päästäisiin ainakin kaikkein
21416: pakottavimmissa tapauksissa. Tässä yhteydessä ei että hallitus antaisi kiireesti eduskun-
21417: ole mahdollista kajota laajemmin niihin kysy- nalle esityksen metsäalan eläkeikärajan
21418: myksiin, jotka liittyvät ylipäänsä raskaiden ja alentamisesta 55 vuoteen niille, jotka
21419: vaarallisten töiden eläkeikärajaan tai jonkin ovat työskennelleet metsäalalla 25 vuotta
21420: muun ammattialan erityiskysymyksiin. Valiokun- ja siitä ajasta metsurina 18 vuotta, jolloin
21421: takäsittelyssä niitä voidaan tarpeen mukaan ottaa työvuosiksi lasketaan vuodet, joissa työ-
21422: huomioon. suhtezden yhteenlaskettu kesto ylittää
21423: Metsätyö on tunnetusti raskasta, kehollisesti ja seitsemän kuukautta, mitkä ehdot ot-
21424: henkisesti kuluttavaa työtä. Alan työntekijöiden keuttaisivat täyteen eläkkeeseen.
21425:
21426: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
21427:
21428: Lauha Männistö Pekka Leppänen Irma Rosnell
21429: Inger Hirvelä Esko Helle Esko-Juhani Tennilä
21430: Timo Laaksonen Ensio Laine Pentti Liedes
21431: Mikko Kuoppa
21432: 562 1984 rd.
21433:
21434: Hemställningsmotion nr 507
21435:
21436:
21437:
21438:
21439: Nyby m.fl.: Om rätt att ta barnen tili arbetsplatsen
21440:
21441:
21442: Tili Riksdagen
21443:
21444: Tili bristerna i dagens uppväxtmiljö hör bar- otrygghetskänsla inför vuxenlivet och ökar på
21445: nens isolering från vuxenvärlden. Barn har ofta intet sätt den unga människans möjligheter att
21446: alltför få vuxenkontakter och de saknar närkon- orientera sig i och påverka samhäliet.
21447: takt med den värld de vuxna lever i. Barns Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
21448: uppfattning om arbetslivet och om föräldrarnas dertecknade att riksdagen måtte hemstälia,
21449: arbetsplats och arbetsdag blir mycket diffus och
21450: präglas i hög grad av sekundära upplevelser via att regenngen i samarbete med arbets-
21451: TV och dylikt. Avskärmningen från vuxenvärlden marknadsparterna utreder mö;ligheten
21452: fortsätter högt upp i åldrarna bland annat tili att löntagarna efter överenskommelse
21453: följd av den stora ungdomsarbetslösheten och med arbetsgivaren kunde ha rätt att ta
21454: svårigheten att få feriearbete. En sådan avskärm- barnen tzll arbetsplatsen ttll exempel en
21455: ning från vuxenlivet och arbetslivet skapar en eller två gånger om året.
21456:
21457: Helsingfors den 8 februari 1984
21458:
21459: Mats Nyby Arja Alho Håkan Nordman
21460: Kaj Bärlund Tarja Halonen Jussi Ranta
21461: Mikko Elo
21462: 1984 vp. 563
21463:
21464: Toivomusaloite n:o 507 Suomennor
21465:
21466:
21467:
21468:
21469: Nyby ym.: Oikeudesta ottaa lapset mukaan työpaikalle
21470:
21471:
21472: Eduskunnalle
21473:
21474: Kasvuympäristön tämänhetkisiin puuttelsun tyminen aikaansaa epävarmuutta aikuisena elä-
21475: kuuluu lasten eristäminen aikuisten maailmasta. mistä kohtaan eikä se millään tavoin lisää nuoren
21476: Lapsilla on usein aivan liian harvoja suhteita ihmisen mahdollisuuksia perehtyä yhteiskuntaan
21477: aikuisiin ja he kaipaavat läheistä yhteyttä siihen ja vaikuttaa siihen.
21478: maailmaan, jossa aikuiset elävät. Lasten käsitys Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21479: työelämästä ja vanhempien työpaikasta ja työpäi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21480: västä muodostuu hyvin epämääräiseksi ja sitä muksen,
21481: leimaavat huomattavassa määrin TV:stä ja muus-
21482: ta siihen verrattavasta saadut toissijaiset elämyk- että hallitus yhteistyössä työmarkkina-
21483: set. Aikuisten maailmasta erillään oleminen jat- osapuolten kanssa selvittäisi mahdollisuu-
21484: kuu pitkään lapsen elämässä muun muassa suu- det palkansaajien ozkeuttamiseksi yhteis-
21485: ren nuorisotyöttömyyden seurauksena ja koska on ymmärryksessä työnantajan kanssa otta-
21486: vaikeata saada työtä loman ajaksi. Tämänlaatui- maan lapset mukaan työpazkaiteen esi-
21487: nen aikuisten maailmasta ja työelämästä eristäy- merkzksi kerran tai kahdesti vuodessa.
21488:
21489: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
21490:
21491: Mats Nyby Arja Alho Håkan Nordman
21492: Kaj Bärlund Tarja Halonen Jussi Ranta
21493: Mikko Elo
21494: 564 1984 vp.
21495:
21496: Toivomusaloite n:o 508
21497:
21498:
21499:
21500:
21501: Paavilainen ym.: Lapsen elatustuen maaran korottamisesta sekä
21502: elatusavun perinnän tehostamisesta
21503:
21504:
21505: Eduskunnalle
21506:
21507: Noin 85 000 lasta saa vuosittain kunnallista siin lasten elatusapumaksujen perinnän uudista-
21508: elatustukea elatusvelvollisen ollessa kykenemätön miseksi ja tehostamiseksi niin, että elatusapujen
21509: maksamaan elatusmaksua tai laiminlyödessä sen. saattaminen jälleen korollisiksi voidaan ottaa uu-
21510: Elatustuen suuruus on tällä hetkellä vajaat 400 delleen harkittavaksi. Tämä uudistus on kuiten-
21511: markkaa kuukaudessa ja sitä voidaan anoa, kun kin riittämätön, jollei elatustuen määrää voida
21512: elatusapu viivästyy noin kuukauden verran. Ela- samalla lisätä.
21513: tusavun periminen ulosottoteitse merkitsee ny- Erääksi eteneruistieksi on esitetty elatusapujär-
21514: kyään onnistuessaankin usein vuosien viivästystä jestelmän muuttamista siten, että elatustuki
21515: lasten tarvitsemaan tukeen. Yksinhuoltajaperhei- etuutena laajenisi koskemaan kaikkia elatus-
21516: den on kuitenkin samaan aikaan selvittävä nor- apuun oikeutettuja lapsia. Samalla nostettaisiin
21517: maaleista kuluistaan. elatustuen tasoa merkittävästi. Järjestelmän kus-
21518: Viimeaikaiset tulonjakotilastot osoittavat, että tannukset voitaisiin osittain kattaa verotuksen
21519: monien yksinhuoltajaperheiden suhteellinen ase- kautta korottamalla elatusvelvollisen ennakonpi-
21520: ma muihin väestöryhmiin verrattuna on heiken- dätystä, mikä poistaisi elatusavun perinnässä il-
21521: . tynyt. He muodostavat yhteiskunnan köyhälis- meneviä ongelmia ja aiheuttaisi myös periruisku-
21522: tön. Nykyisen suuruinen elatustuki on riittämä- lujen poisjääminä yhteiskunnalle säästöä, jonka
21523: tön lasten tarpeisiin nähden. Varsinaisen elatus- turvin elatustuen määrää voitaisiin korottaa.
21524: avun viivästyminen tai sen saamatta jääminen
21525: aiheuttavat perheille suuria ongelmia, jotka hei- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21526: jastuvat haitallisesti niiden henkiseen ja aineelli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21527: seen hyvinvointiin lasten tärkeinä kehitysvuosina.
21528: Avioero- ja elatusavunperintäprosessien vaikeus että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
21529: aiheuttavat lisäksi osaltaan hankaluuksia paitsi pitezsiin elatustuen määrän korottamzsek-
21530: taloudellisesti myös ihmissuhteisiin. si lapsen minimitoimeentulon takaavalle
21531: Eduskunnan lakivaliokunta on edellyttänyt, tasolle sekä elatusavun perinnässä zlmen-
21532: että hallitus ryhtyy viivyttelemättä toimenpitei- neiden ongelmien pozstamiseksi.
21533:
21534: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
21535:
21536: Tuula Paavilainen Sinikka Hurskainen Jouko Skinnari
21537: Martti Lähdesmäki Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen
21538: Kerttu Törnqvist Liisa Jaakonsaari Marja-Liisa Tykkyläinen
21539: Pekka Myllyniemi Kaj Bärlund Pekka Starast
21540: Juhani Surakka Pentti Lahti-Nuuttila Kari Urpilainen
21541: Tuulikki Hämäläinen Matti Louekoski Aarno von Bell
21542: Timo Roos Mikko Elo Pirjo Ala-Kapee
21543: Matti Kuusio Antti Kalliomäki
21544: 1984 vp. 565
21545:
21546: Toivomusaloite n:o 509
21547:
21548:
21549:
21550:
21551: Paavilainen ym.: Päivähoidon kustannuksia koskevan selvityksen
21552: tekemisestä
21553:
21554:
21555: Eduskunnalle
21556:
21557: Nuoret lapsiperheet ovat lukuisten asiantunte- Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan
21558: vien selvitysten mukaan yhteiskunnassa kaikkein usein yksioikoisesti kunnallisen päivähoidon, eri-
21559: tiukimmilla oleva väestönosa. Asumiseen ja työ- tyisesti päiväkodeissa annettavan hoidon kalleu-
21560: hön liittyvien ongelmien lisäksi perheiden vai- desta. Laitoksissa ja esimerkiksi kotona tapahtu-
21561: keudet kärjistyvät usein päivähoidon järjestämi- vaa hoitoa verrataan kustannuksiltaan toisiinsa
21562: seen. Tällä hetkellä noin 76 % alle 7-vuotiaiden sellaisten lukujen pohjalta, joissa otetaan huo-
21563: lasten molemmista vanhemmista käy työssä ko- mioon vain välittömät kustannukset. Niinpä esi-
21564: din ulkopuolella. Kunnallisen päivähoidon ulko- merkiksi työpaikkojen ja verotulojen tuoma hyö-
21565: puolelle jää kuitenkin edelleen runsaat 100 000 ty jää laskelmien ulkopuolelle puhumattakaan
21566: hoitopaikkaa tarvitsevaa lasta. Sosiaalihallituksen siitä, millaisia seurausvaikutuksia päivähoitomah-
21567: taannoisen tutkimuksen mukaan juuri heidän dollisuuksien puutteella tai epävarmoilla ja lyhyt-
21568: perheensä putoavat köyhyysloukkuun. aikaisilla päivähoitojärjestelyillä on pitkällä täh-
21569: Kaikkien lasten ensisijainen hoitopaikka on täyksellä lapsiin, perheisiin ja yhteiskuntaan.
21570: koti. Tämän lisäksi tarvitaan erilaisia päivähoito- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21571: järjestelyjä perheiden eri elämänvaiheissa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21572: Lasten hoitojärjestelmän tavoitteena tulee olla
21573: lapsiperheiden erilaiset tarpeet huomioon otta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21574: van, riittävän monipuolisen ja todellisen valin- sellaisen selvitystyön aikaansaamiseksi,
21575: nanmahdollisuuden turvaavan päivähoito- ja tu- jolla nykyistä syvällisemmin kartoitettai-
21576: kijärjestelmän aikaansaaminen. Oleellisin osa alle siin päivähoidon eri vaihtoehtojen kus-
21577: kouluikäisten päivähoitojärjestelmän kehittämi- tannukset perheille ja yhteiskunnalle.
21578: sessä on kunnallisen päivähoidon lisääminen.
21579:
21580: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
21581:
21582: Tuula Paavilainen Reino Paasilinna Matti Louekoski
21583: Martti Lähdesmäki Lea Savolainen Mikko Elo
21584: Kerttu Törnqvist Liisa Jaakonsaari Matti Kuusio
21585: Pekka Myllyniemi Kaj Bärlund Markus Aaltonen
21586: Tuulikki Hämäläinen Antti Kalliomäki Marja-Liisa Tykkyläinen
21587: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Starast
21588: Sinikka Hurskainen Jouko Skinnari Kari Urpilainen
21589: Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen Paavo Lipponen
21590: Aarno von Bell Pirjo Ala-Kapee
21591: 566 1984 vp.
21592:
21593: Toivomusaloite n:o 510
21594:
21595:
21596:
21597:
21598: Pekkarinen ym.: Eräiden Suomenselkä-kuntien saattamisesta maa-
21599: seudun työpaikkatukikokeilun piiriin
21600:
21601:
21602: Eduskunnalle
21603:
21604: Muutamien viime vuosien aikana on eri puolil- suomalaiskunnat Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjär-
21605: la maata toteutettu ns. maaseudun työpaikkatu- vi, Kinnula, Karstula, Pihtipudas ja Pylkönmäki
21606: kikokeilua. Tarkoituksena on ollut väljämuotoi- -kaikki nämä kunnat- maamme 63 heikoim-
21607: sen valtion tuen turvin avustaa uusien työpaikko- man työllisyyskunnan joukkoon.
21608: jen syntymistä maaseutualueille, joille perinteiset
21609: aluepolitiikan keinot eivät kunnolla ulotu. Toivottavinta olisi, että maaseudun työpaikka-
21610: Ensimmäiset tulokset kokeilusta ovat erittäin tukikokeilu voitaisiin laajentaa koskemaan koko
21611: myönteisiä. Jo muutaman sadan tuhannen mar- maata. Jollei näin voida menetellä olisi välttämä-
21612: kan suuruisella tuella on monessa pienemmässä töntä, että jo ensi tilassa maaseudun työpaikkatu-
21613: maaseutukunnassa voitu todeta olleen myöntei- kikokeilun piiriin hyväksyttäisiin Keski-Suomessa
21614: nen vaikutus. Uusia työpaikkoja on syntynyt Kannonkosken ja Kivijärven kuntien lisäksi Kin-
21615: mm. turkistarhaukseen, käsiteollisuuteen, maati- nulan, Pihtiputaan, Kyyjärven, Karstulan, Pyl-
21616: lamatkailuun jne. könmäen ja Multian kunnat.
21617: Keski-Suomen ns. Suomenselän kunnista maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21618: seudun työpaikkatukikokeilun piiriin kuuluvat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21619: Kannonkoski, Kivijärvi ja lähellä Suomenselkää muksen,
21620: sijaitsevat Sumiainen ja Konginkangas sekä Lu-
21621: hanka. Keski-Suomen puoleiset Suomenselän
21622: kunnat muodostavat keskenään kehittyneisyydel- että hallitus ryhtyisi toimenpttet-
21623: tään hyvin homogeenisen alueen. Alueen kunnat siin Keski-Suomen Suomenselkä-kuntien
21624: esiintyvät lisäksi hyvin monissa asioissa yhteisiä Kinnulan, Pihtiputaan, Kyyjärven, Kars-
21625: intressejään korostaen. tulan, Pylkönmäen ja Multian nimeämi-
21626: Vuosien 1978-82 keskimääräisen työttömyys- seksi maaseudun työpaikkatukikokeilun
21627: asteen perusteella kuuluivat Suomenselän keski- piiriin.
21628:
21629: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
21630:
21631: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
21632: Paavo Vesterinen Juhani Surakka
21633: 1984 vp. 567
21634:
21635: Toivomusaloite n:o 511
21636:
21637:
21638:
21639:
21640: Petäjäniemi ym.: Vanhainkotien lyhytaikaispalveluiden kehittämi-
21641: sestä avohoidossa oleville
21642:
21643:
21644: Eduskunnalle
21645:
21646: Aikaisemmin vanhusten huollossa keskityttiin Lyhythoito on omiaan ylläpitämään ja kohen-
21647: lähes yksinomaan laitoshuoltoon ja sen edellytys- tamaan vanhuksen jäljellä olevia valmiuksia ja
21648: ten parantamiseen. Nyt on nähty, että sinänsä auttamaan omaisia vanhukselle usein inhimilli-
21649: välttämättömien laitospaikkojen ohella on välttä- semmän avohoidon järjestelyissä. Toistuvia lyhyt-
21650: mätöntä panostaa myös vanhusten avohuoltoon aikaispalveluitahan tarvitsevat useimmin vanhuk-
21651: ja sen palvelutason kehittämiseen. set, joita omaiset hoitavat oman työaikansa jäl-
21652: Avo- ja laitoshuollon yhteistyötä on kokeiltu ja keen.
21653: saatu siitä myönteisiä tuloksia. Olemassa olevien
21654: vanhainkotien puitteissa on tarjottu avohoidossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21655: oleville vanhuksille lyhytaikaispalveluja. Käyte- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21656: tyin näistä on ollut vanhuksen hoitaminen lyhyt- muksen,
21657: paikalla omaisen tai muun vanhuksen avohoita-
21658: jan loman tai muun työn aikana. Yhtä lyhytpaik- että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
21659: kaa kohden on voitu hoitaa kuusi vanhusta vanhainkotien lyhytaikaispalveluiden ke-
21660: kokeilussa. Lisäksi paikkoja on käytetty kuntou- hittämiseksi avohoidossa oleville vanhuk-
21661: tukseen ja hoidon tarpeen selvittelyyn. Sauna- ja szlle.
21662: kylvetyspalvelut ovat myös osoittautuneet tar-
21663: peellisiksi.
21664:
21665: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
21666:
21667: Tuulikki Petäjäniemi Kaarina Dromberg
21668: Lea Kärhä Sirpa Pietikäinen
21669: 568 1984 vp.
21670:
21671: Toivomusaloite n:o 512
21672:
21673:
21674:
21675:
21676: Pietikäinen ym.: Vanhusten kotona tapahtuvan hoidon kehittämi-
21677: sestä
21678:
21679:
21680: Eduskunnalle
21681:
21682: Vanhuksen luonnollinen ympansto on hänen - terveydentilansa tilapäisesti heikkenee
21683: oma kotinsa. Vuonna 1981 valmistuneessa van- - hoitajansa sairastuu tai on loman tarpeessa
21684: hustenhuollon henkilöstöä selvittävän työryhmän 4. erityistä hoitoa tarvitseville vanhuksille mak-
21685: muistiossa vanhusten avohuollon keskeiseksi kei- saa varallisuudesta riippumatta kotihoidon tukea,
21686: noksi esitettiinkin kotona asumista edistävää ns. jonka avulla yksi tai useammat vanhukset yhdessä
21687: kotipalvelutoimintaa, jonka käytännön toteutus voivat hankkia hoitoapua yksityisiltä hoitoalan
21688: tapahtuisi pääosin kunnallisten kodinhoitajien ammatinharjoittajilta ja pienyrityksiltä
21689: toimesta. VALTAVA-lainsäädännön tullessa voi- 5. hoitotukea maksaa myös niille omaisille,
21690: maan kunnille avautuukin nykyistä parempia jotka hoitavat erityistä hoitoa tarvitsevaa vanhus-
21691: mahdollisuuksia lisätä sekä kotipalveluja että ko- ta kotonaan
21692: tiavustajien virkoja ja toimia. 6. kunnallisen kotipalvelutoiminnan rinnalla
21693: Käsityksemme mukaan nämä toimenpiteet ei- kehittää myös yksityistä yrittäjätoimintaa, joka
21694: vät todennäköisesti tule riittämään vanhusten monilla muilla palvelualoilla on osoittautunut
21695: kotona tapahtuvan hoidon turvaamiseksi. Jotta tehokkaaksi ja samalla ihmisläheiseksi.
21696: kalliiden ja vanhusten kannalta usein epätyydyt- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
21697: tävien laitospaikkojen määrä voitaisiin minimoi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21698: da, pitäisi mielestämme:
21699: 1. kuntiin perustaa avohoidon tueksi vanhus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
21700: ten palvelutaloja ja neuvonta-asemia vanhusten kotona tapahtuvan hozdon ke-
21701: 2. keskussairaaloiden yhteyteen perustaa geri- hittämiseksi mm. siten, että erityistä hoi-
21702: atrisia poliklinikoita toa tarvitsevalle vanhukselle tai häntä
21703: 3. kuntiin perustaa tilapäisiä hoitopaikkoja, huoltavalle omaiselle maksettaiszi"n hoito-
21704: joihin vanhus voidaan siirtää, kun hänen tukea sekä kehittämällä. tukipalveluja.
21705:
21706: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
21707:
21708: Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa Arja Alho
21709: Lea Kärhä Tuulikki Petäjäniemi Kaarina Dromberg
21710: Ville Komsi
21711: 1984 vp. 569
21712:
21713: Toivomusaloite n:o 513
21714:
21715:
21716:
21717:
21718: Pohjanoksa ym.: Sosiaalihuollon virkojen lisäämisestä
21719:
21720:
21721: Eduskunnalle
21722:
21723: Viime vuosina monet kunnat ovat rakentaneet va hoitohenkilökunnan lisäystarve. Jo vuoden
21724: tai ovat rakentamassa sosiaalihuoltoon sen eri 1985 menoarvioon tulisi nostaa sosiaalihuollon
21725: sektoreille hoitolaitoksia, erityisesti vanhainkote- virkakiintiötä.
21726: Ja. Vanhusten hoito nousee erityisongelmaksi. Yli
21727: Esimerkkinä mainittakoon Rauman Kaunisjär- 75-vuotiaiden määrä noussee jatkuvasti. Avo-
21728: ven vanhainkoti, jossa suunniteltu hoitopaikka- huolto ei pysty tarjoamaan riittävästi apua. Ra-
21729: määrä on 120. Nykyisten näkymien mukaan kenteilla olevat vanhainkodit tulisi saada toimi-
21730: vanhainkotiin on olemassa yksi virka. Muut 60 viksi koko kapasiteetillaan alusta asti.
21731: virkaa puuttuvat. Vastaavia esimerkkejä löytyy eri Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21732: puolilta valtakuntaa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21733: Valtakunnallisissa sosiaalihuollon virkajärjeste-
21734: lyjen suunnitelmissa tulisi ottaa vakavasti huo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin so-
21735: mioon vanhusten lisääntyvä määrä ja siitä johtu- siaalihuollon virkojen lisäämiseksi.
21736:
21737: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
21738:
21739: Aino Pohjanoksa Martti Tiuri Olavi Ronkainen
21740: Riitta Uosukainen Anna-Kaarina Louvo
21741: 570 1984 vp.
21742:
21743: Toivomusaloite n:o 514
21744:
21745:
21746:
21747:
21748: Pohto ym.: ltseoppineiden hierojien aseman parantamisesta
21749:
21750:
21751: Eduskunnalle
21752:
21753: Maassamme on lukuisia itseoppineita, päteviä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
21754: hierojia, jotka taidoillaan pystyvät tekemään ar- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21755: vokasta työtä ihmisten fyysisten vaivojen hoitami-
21756: seksi. Suomessa on jopa neljännen polven hiero-
21757: jia. Kuitenkin näiden itseoppineiden hierojien
21758: ammatinharjoittamista vaikeutetaan monin byro- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin it-
21759: kraattisin säännöksin. Tähän olisi saatava korjaus seoppineiden hiero;ien saattamiseksi sa-
21760: ja itseoppineet hierojat olisi saatava samanarvoi- manarvoiseen asemaan muiden hiero;i"en
21761: seen asemaan muiden hierojien kanssa. kanssa.
21762:
21763: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21764:
21765: Urho Pohto Reijo Enävaara
21766: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
21767: Helvi Koskinen Martti Ratu
21768: Mikko Vainio Pentti Skön
21769: 1984 vp. 571
21770:
21771: Toivomusaloite n:o 515
21772:
21773:
21774:
21775:
21776: Pohto ym.: Rintamasotilaslisän korottamisesta
21777:
21778:
21779: Eduskunnalle
21780:
21781: Sotiemme veteraanien rintamasotilaslisä tulee nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21782: nostaa 1 000 markkaan kuukaudessa ja tämän sen,
21783: tulee olla etuoikeutettua tuloa, johon muut eläk-
21784: keet eivät vaikuta. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
21785: peellisiin toimenpiteisiin rintamasotzlas-
21786: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- lisän korottamiseksi
21787:
21788: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
21789:
21790: Urho Pohto Mikko Vainio Martti Ratu
21791: Lea Mäkipää Reijo Enävaara Pentti Skön
21792: Helvi Koskinen Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
21793: 572 1984 vp.
21794:
21795: Toivomusaloite n:o 516
21796:
21797:
21798:
21799:
21800: Pohto ym.: Rintamaveteraanien maksuuoman matkustusoikeuden
21801: ja sairaalahoidon järjestämisestä
21802:
21803:
21804: Eduskunnalle
21805:
21806: Sotiemme rintamatunnuksen omaaville vete- että hallitus ryhtyisi kzi'reellisesti tar-
21807: raaneille tulee antaa sotilaskortti, joka oikeuttaa peellisiin toimenpiteiszin n'ntamaveteraa-
21808: heidät vapaaseen matkustamiseen yleisissä kulku- nien maksutloman matkustusoikeuden
21809: välineissä maamme rajojen sisäpuolella sekä va- sekä maksutloman sairaalahoidon järjes-
21810: paaseen lääkärin- ja sairaalahoitoon. tämiseen.
21811: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21812: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21813: sen,
21814:
21815: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
21816:
21817: Urho Pohto Mikko Vainio Martti Ratu
21818: Lea Mäkipää Reijo Enävaara Pentti Skön
21819: Helvi Koskinen Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
21820: 1984 vp. 573
21821:
21822: Toivomusaloite n:o 517
21823:
21824:
21825:
21826:
21827: Pohto ym.: Työllistämiskokeilun laajentamisesta Keski-Suomeen
21828:
21829:
21830: Eduskunnalle
21831:
21832: Nk. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21833: listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21834: seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että
21835: Rinteen mallin mukainen työllistäminen on myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21836: valtiontaloudellisesti kannattavaa. Myös inhimil- nk. Rinteen mallin mukaisen työl/istä-
21837: linen näkökulma vaatii erityisen huomion kiin- miskokezlun laajentamiseksi Keski-Suo-
21838: nittämistä pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen. men alueelle.
21839:
21840: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21841:
21842: Urho Pohto Lea Mäkipää Helvi Koskinen
21843: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Reijo Enävaara
21844: 574 1984 vp.
21845:
21846: Toivomusaloite n:o 518
21847:
21848:
21849:
21850:
21851: Pohto ym.: Työllistämiskokeilun laajentamisesta Vaasan lääniin
21852:
21853:
21854: Eduskunnalle
21855:
21856: Nk. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21857: listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21858: seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että
21859: Rinteen mallin mukainen työllistäminen on myös ettå" hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
21860: valtiontaloudellisesti kannattavaa. Myös inhimil- nk. Rinteen mallin mukaisen työllistä-
21861: linen näkökulma vaatii erityisen huomion kiin- miskokezlun laajentamiseksi Vaasan lää-
21862: nittämistä pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen. nin alueelle.
21863:
21864: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21865:
21866: Urho Pohto Mikko Vainio Reino Jyrkilä
21867: Lea Mäkipää Reijo Enävaara Martti Ratu
21868: Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
21869: 1984 vp. 575
21870:
21871: Toivomusaloite n:o 519
21872:
21873:
21874:
21875:
21876: Pokka ym.: Perhe- ja työelämän nykyistä joustavammasta ja erityi-
21877: sesti lapsiperheiden tarpeet huomioon ottavasta yhteensovittami-
21878: sesta
21879:
21880:
21881: Eduskunnalle
21882:
21883: Maassamme käydään parhaillaan laajaa keskus- Välttämätöntä on, että lasten kotona tapahtu-
21884: telua lapsiperheiden asemasta ja ongelmista. Kes- vaa hoitoa kiireellisesti kehitetään niin, että jo-
21885: keiseksi asiaksi on noussut vaatimus perhe- ja kaisella pienten lasten vanbernmaila on mahdol-
21886: työelämän nykyistä joustavammasta ja perheiden lisuus jäädä kotiin hoitamaan lapsensa siksi kun-
21887: tarpeet huomioon ottavasta yhteensovittamisesta. nes lapsi täyttää kolme vuotta. Tämä edellyttää
21888: Työllä ja työn sitomalla ajalla on keskeinen lasten kotona tapahtuvaan hoitoon osoitetun
21889: merkitys lapsiperheiden henkisen ja aineellisen määrärahan korottamista valtion tulo- ja menoar-
21890: hyvinvoinnin kannalta. Työtahdin kiristyminen, viossa. Niinikään pienten lasten vanhemmille on
21891: työn yksitoikkoisuus, joustamattomat työajat, taattava lakisääteinen mahdollisuus työsuhteen
21892: pitkät työmatkat erityisesti harvaan asutuilla alu- katkeamatta hoitaa oma lapsensa kotona ja palata
21893: eilla ovat seikkoja, jotka käytännössä merkitsevät, työmarkkinoille.
21894: ettei vanhemmilla ole riittävästi aikaa yhdessä-
21895: oloon perheensä kanssa. Lasten perusturvallisuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
21896: den ja kehittymisen kannalta perheen yhdessä- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21897: ololla ja sillä, että vanhemmat voivat riittävästi sen,
21898: osallistua lastensa hoitoon ja kasvatukseen on
21899: aivan olennainen merkitys.
21900: Varsin vähäisilläkin työaikajärjestelyillä voi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
21901: daan parantaa monien lapsiperheiden asemaa menpiteisiin joiden avulla parannetaan
21902: lapsiperheiden taloudellista toimeentuloa vaaran- vanhempien mahdollisuuksia osallistua
21903: tamatta. Tällaisia järjestelyjä ovat mm. liukuva lastensa hoitoon työsuhdeturvaa ja lasten
21904: työaika, päivittäisen, viikottaisen, vuotuisen ja kotona tapahtuvaa hoidon tukea kehittä-
21905: elinaikaisen työajan joustavuus sekä väljempi mällä sekä lyhentämällä pienten lasten
21906: mahdollisuus sairaan lapsen kotihoitoon. vanhempien työazkaa.
21907:
21908: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21909:
21910: Hannele Pokka Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila
21911:
21912:
21913:
21914:
21915: 38 4284001987
21916: 576 1984 vp.
21917:
21918: Toivomusaloite n:o 520
21919:
21920:
21921:
21922:
21923: Pokka ym.: Lapsilisän maksuajan pidentämisestä koskemaan 16-
21924: 18-vuotiaita lapsia
21925:
21926:
21927: Eduskunnalle
21928:
21929: Lapsilisä maksetaan alle 16-vuotiaasta lapsesta. ohjelmassaan asettanut tavoitteeksi lapsilisien
21930: Sen suuruus riippuu lasten lukumäärästä. Lisäksi maksuajan pidentämisen.
21931: alle 3-vuotiaasta lapsesta maksetaan erillinen lisä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
21932: Lapsilisän maksu lakkaa lasten ollessa sellaises- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21933: sa iässä, jolloin huoltajan kustannettavaksi tule- sen,
21934: vat menot lasten koulutuksesta ym. seikoista
21935: johtuen voimakkaasti kasvavat. Lapsilisän maksu- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsztn
21936: ajan pidentäminen 16 vuodesta 18 vuoteen on lapszfisän muuttamiseksi siten, että lapsi-
21937: tarpeellinen ja välttämätön perhekustannusten lisää ryhdyttäisiin maksamaan myös 16-
21938: tasaamiseksi. Myös nykyinen hallitus on hallitus- 18-vuotiaasta lapsesta.
21939:
21940: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21941:
21942: Hannele Pokka Katri-Helena Eskelinen Jukka Vihriälä
21943: Pirkko Ikonen Tytti lsohookana-Asunmaa Mauno Manninen
21944: Timo Kietäväinen
21945: 1984 vp. 577
21946:
21947: Toivomusaloite n:o 521
21948:
21949:
21950:
21951:
21952: Pokka ym.: Kotitaloustyön saattamisesta lainsäädäntöteitse maata-
21953: lousyrittäjien tapaturmavakuutuksen piiriin
21954:
21955:
21956: Eduskunnalle
21957:
21958: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki 1 000 lääkärinhoitoa vaativaa tapaturmaa vuodes-
21959: (MaTa) tuli voimaan 1. heinäkuuta 1982. Se on sa. Yleisimpiä kotitaloustyössä sattuvia vammoja
21960: osa lakisääteistä tapaturmaturvaa. MaTa sisältää ovat haavat, murtumat ja palovammat. Maata-
21961: maatalousyrittäjiä koskevat erityissäännökset. lousyrittäjien tapaturmavakuutuslain laajentami-
21962: Muilta osin noudatetaan työntekijäin tapaturma- nen koskemaan kotitaloustyössä sattuneita tapa-
21963: vakuutuslakia ja ammattitautilakia. turmia maksaisi alustavan arvion mukaan vuodes-
21964: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ly- sa noin 2 miljoonaa markkaa.
21965: hyen voimassaolon aikana on ratkaisukäytännössä Kotitaloustyön ja maataloustyön väliseen vai-
21966: kohdattu vaikeuksia, joita ovat aiheuttaneet maa- keaan rajanvetoon on kiinnittänyt huomiota
21967: talousyrittäjätyön erityispiirteet. myös Kansainvälinen sosiaaliturvajärjestö (JSSA).
21968: Eniten vaikeuksia on koettu kotitaloudeksi Kyseinen järjestö onkin päättänyt suositella että
21969: luonnehdittavan työn määrittelyssä. Suomen so- kotitaloustyö tulisi kokonaisuudessaan saattaa la-
21970: siaalivakuutuslainsäädäntö ei pidä perheen koti- kisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Meillä
21971: töitä sellaisena ansiotyönä, joka kuuluu työeläke- äskettäin mietintönsä jättänyt maatalousyrittäjien
21972: tai tapaturmavakuutuksen piiriin. Tästä syystä ne sosiaaliturvatoimikunta kiinnitti huomiota sa-
21973: on jätetty myös maatalousyrittäjien tapaturmava- maan ongelmaan ja esitti suoritettavaksi tarpeel-
21974: kuutuksen ulkopuolelle. Lain piiriin kuuluvat liset rahoitusselvitykset, jotta kotitaloustyö voi-
21975: vain selvästi maataloudeksi luonnehdittavat ta- daan saattaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen
21976: loustyöt, kuten työvaatteiden pesu ja huolto sekä piiriin.
21977: aterioiden valmistaminen vieraalle työvoimalle, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
21978: johon luetaan kuuluvaksi myös rahapalkkaa saa- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21979: vat perheenjäsenet, mutta ei aviopuolisoa. Tul- sen,
21980: kintavaikeuksia on aiheutunut erityisesti sellaisis-
21981: ta tilanteista, kun työskennellään samanaikaisesti että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
21982: ulkopuolisten ja oman perheen hyväksi. menpiteisiin kotitaloustyön lti"ttämiseksi
21983: Tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että lakisääteisen maatalousyrittäjien tapatur-
21984: maatalousyrittäjille sattuu kotitaloustyössä noin mavakuutuksen piiriin.
21985:
21986: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
21987:
21988: Hannele Pokka Lea Sutinen Timo Kietäväinen
21989: Pirkko Ikonen Tytti lsohookana-Asunmaa Mikko Jokela
21990: Katri-Helena Eskelinen Jukka Vihriälä Mauno Manninen
21991: Sirkka-Liisa Anttila Marjatta Väänänen
21992: 578 1984 vp.
21993:
21994: Toivomusaloite n:o 522
21995:
21996:
21997:
21998:
21999: Pokka ym.: Pientiloja suosivan maatalousyrittäjien viikkovapaajär-
22000: jestelmän ulottamisesta koskemaan lakisääteisesti koko maata
22001:
22002:
22003: Eduskunnalle
22004:
22005: Maatalousyrittäjien viikkovapaalla tarkoitetaan tavat pitivät yleisenä syynä viikkovapaan hake-
22006: kunnan osoittaman tai maatalousyrittäjien yhtei- matta jättämiseen lomituksesta perittävää mak-
22007: sön hankkiman maatalouslomittajan järjestämistä sua. Seuraavaksi yleisimpiä syitä olivat se, ettei
22008: maatalouslomalain tarkoittamaan vuosilomaan kuulu lomarenkaaseen, tai ettei lomittajaa ole
22009: oikeutetulle maatalousyrittäjälle hänen viikkova- saatavissa.
22010: paansa ajaksi. Viikkovapaa on tarkoitettu vapaut- Viikkovapaata on yleisimmin pidetty 3-4 päi-
22011: tamaan maatalousyrittäjä yrityksen hoitoon, eri- vän jaksoissa. Viimekertaisesta viikkovapaasta
22012: tyisesti karjanhoitoon, säännöllisesti kuuluvista maatalousyrittäjät maksoivat keskimäärin 57
22013: tehtävistä. markkaa päivää kohti. Sosiaalihallituksessa vuo-
22014: Viikkovapaatoiminnan kokeilun suorittamises- den 1982 alkupuolella tehdyn selvityksen mu-
22015: ta sovittiin hinnoitteluvuoden 1980/81 maata- kaan kokeilukunnissa oli viikkovapaata hakenut
22016: loustuloratkaisussa. Toiminta aloitettiin vuoden 11,5 % kaikista viikkovapaaseen oikeutetuista
22017: 1981 alussa valtioneuvoston tekemän päätöksen viljelijöistä. Näistä noin 56 % :lle viikkovapaa
22018: (694/80) ja siihen liittyvän suunnitelman perus- olisi voitu järjestää. Vaikuttaa siltä, että maksu-
22019: teella. Päätösten voimassaoloaikaa on jatkettu jen kalleus on erityisesti pientiloilla esteenä viik-
22020: valtioneuvoston vuosina 1982 ja 1983 tekemillä kovapaan käyttämiselle.
22021: päätöksillä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
22022: Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa viikkova- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22023: paatoiminnan kokeilua varten varattiin määrära-
22024: hat niin, että kokeilu jatkuu entisessä laajuudes- että hallitus prkazsesti ryhtyrsi toimen-
22025: saan 207 kunnassa. piteisiin maatalousyrittä;i'en vrikkovapaan
22026: Sosiaali- ja terveysministeriö suoritti syyskuussa lakisääterstämrseksi ja ulottamrseksi kos-
22027: 1982 haastattelututkimuksen, jossa selvitettiin kemaan koko maata sekä' ryhtyrsi pitå'-
22028: kokeiluun osallistuneiden ja sen ulkopuolelle mään huolta sti'tå', etteivå't lri'an korkeat
22029: jääneiden mielipiteitä kokeilusta kokeilukunnis- vrikkovapaamaksut estä' pienttlojen mah-
22030: sa. Tutkimuksessa todettiin mm., että haastatel- dollrsuuksia käyttå'ä vti'kkovapaaetuutta.
22031:
22032: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
22033:
22034: Hannele Pokka Jukka Vihriälä Reino Karpola
22035: Pirkko Ikonen Timo Kietäväinen Matti Maijala
22036: Katri-Helena Eskelinen Mikko Jokela Aapo Saari
22037: Lea Sutinen Mauno Manninen Seppo Pelttari
22038: Väinö Raudaskoski Sirkka-Liisa Anttila Heikki Kokko
22039: Tytti Isohookana-Asunmaa Marjatta Väänänen Paavo Vesterinen
22040: Heimo Linna
22041: 1984 vp. 579
22042:
22043: Toivomusaloite n:o 523
22044:
22045:
22046:
22047:
22048: Poutaneo ym.: Maatalousyrittäjien vuosiloma-, sijaisapu- ja viikko-
22049: vapaajärjestelmän parantamisesta
22050:
22051:
22052: Eduskunnalle
22053:
22054: Maatalousyrittäjien vuosilomaa ja SIJaisapua nut sijaisapulomittajaksi, eikä ynttaJan loman
22055: säädellään näistä asioista annetun lain 1021 78, pitäminen esimerkiksi kotimaan lomakeskuksessa
22056: muut. 64/81, mukaan. Periaatteessa voidaan tai muutenkaan tilan ulkopuolella ole enää ollut
22057: todeta, että asiassa on edetty myönteisesti, mikä mahdollista.
22058: on tietysti ollut tarkoituskin. Vaikka maatalous- Viime vuosina on valtioneuvoston päätöksellä
22059: työ on raskasta ja varsinkin karjatalousyrittäjän kokeiltu maatalousyrittäjien viikkovapaatoimin-
22060: kohdalla erittäin sidonnaista, oli tämä väestöryh- taa. Kuluvana vuotena on budjetin perusteluissa
22061: mä ilman lain suomaa lomamahdollisuutta viime määritelty kokeilukuntien määräksi enintään 207
22062: vuosiin saakka. kuntaa. Viikkovapaatoiminnan kokeilu olisi
22063: Maatalousyrittäjien lomatavoitteiden ei voida muutettava pysyväksi järjestelmäksi jottei olisi
22064: kuitenkaan todeta saavuttaneen kuin korkeintaan epätietoisuutta toiminnan laajuudesta ja rahoi-
22065: puolivälietapin, onhan palkannauttijoiden vuosi- tuksesta.
22066: loma, talviloma mukaan lukien, jo pääsääntöises- On yleisesti oltu huolestuneita maatalous-
22067: ti 30 vuorokautta maatalousyrittäjien kohdalla yritysten jatkuvuuden säilymisestä. Oikeuden-
22068: loman pituuden supistuessa ensisijaisenkin lo- mukainen vuosiloma-, sijaisapu- ja viikkovapaa-
22069: mansaajan kohdalla vain 15 vuorokauteen. järjestelmä takaa, että alalla riittää yrittäjiä myös
22070: Nykyisenkin loman käytännön järjestely ja pä- tulevaisuudessa.
22071: tevän lomittajan saaminen tilalle kohtaa kuiten- Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
22072: kin usein vielä kohtuuttomia vaikeuksia. Päte- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22073: vien lomittajien puute taas aiheutuu alhaisesta sen,
22074: palkkaustasosta, josta seuraa työn aliarvostus.
22075: Silti lomittajalta vaaditaan vastuullisuutta, epä- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
22076: säännöllistä työaikaa sekä erittäin hyvää kuntoa ja maatalousyrittäjien vuoszlomasta ja sijais-
22077: terveyttä selviytyäkseen karjataloustilan raskaista avusta annetun lain (102178) ja sen no-
22078: töistä. Myös eri kunnissa on näihin asioihin jalla annetun asetuksen muuttamiseksi
22079: paneuduttu eri tavalla, toiset kunnat ovat aktiivi- siten, että karjatalousyrittä;ien vuoszlo-
22080: sempia hankkimaan ja tukemaan lomittajia kuin man pituus säädetään saman pituiseksi
22081: toiset. kuin se on muzllakin ammattialozlla,
22082: Sijaisaputoiminta on erittäin välttämätöntä että lomitta;i'en palkkausta paranne-
22083: auttamaan silloin, kun yrittäjä on tilapäisesti taan,
22084: estynyt hoitamasta yritystään. Tämä olisi kuiten- että sijaisapu erotetaan muusta loma-
22085: kin irrotettava muusta lomatoiminnasta. Sijais- toiminnasta, ja
22086: avun ensisijaisuus on estänyt jo kauan suunnitel- että vzi'kkovapaat säädetään lakisäätei-
22087: lun loman pitämisen, kun lomittaja onkin joutu- seksi ja riittävänä koko maahan.
22088:
22089: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
22090:
22091: Pentti Poutaneo Maija Rajantie
22092: Pirjo Rusanen Pertti Hietala
22093: Timo Kietäväinen
22094: 580 1984 vp.
22095:
22096: Toivomusaloite n:o 524
22097:
22098:
22099:
22100:
22101: Puolanne ym.: Kotihoidontuen vakinaistamisesta
22102:
22103:
22104: Eduskunnalle
22105:
22106: Lapsiperheiden taloudelliseen ja sosiaaliseen olosuhteiden parantamiseen turvaamalla van-
22107: asemaan ei yhteiskunnan toimenpitein ole saatu hemmille nykyistä paremmat mahdollisuudet
22108: riittävää kohennusta. Kehittämistyön pääpaino pienten lasten hoidon järjestämiseksi perheen
22109: on viime vuosina ollut päivähoitojärjestelmän haluamalla tavalla. Hallituksen edellytettiin sel-
22110: laajentamisessa. Tästä huolimatta lasten päivä- vittävän mahdollisuuksia lasten kotona tapahtu-
22111: hoidon tarve on maassamme edelleen suuri, sillä van hoidon kehittämiseksi sekä kysymystä koti-
22112: yhä useammat äidit käyvät ansiotyössä. Kunnalli- apulaiselle maksetun palkan vähennysoikeudesta
22113: sia päivähoitopaikkoja on tarjolla vain pienelle verotuksessa.
22114: osalle lapsista ja muun päivähoidon järjestämi- Kotihoidontuen avulla on pyritty tasoittamaan
22115: nen on vielä liian vähäistä. Myöskään perhepo- toimeentuloeroja erilaisen hoitomuodon lapsil-
22116: liittiset verovähennykset eivät merkittävästi vai- leen valinneiden perheiden välillä. Eduskunta on
22117: kuta lapsiperheiden taloudelliseen asemaan. kotihoidontukea kasvattaessaan halunnut tehdä
22118: Päivähoitojärjestelmää kehitettäessä on edus- mahdolliseksi toiminnan lajentamisen, mutta eri-
22119: kunnan yksimielisesti hyväksymänä linjana ollut mielisyydet valtioneuvoston määrittelemissä jako-
22120: päivähoitopalvelujen lisäämisen ohella myös las- perusteissa ovat jarruttaneet kotihoidontuen ke-
22121: ten kotona tapahtuvan hoidon tukeminen. Myös hittämistä.
22122: hallitus on ohjelmassaan luvannut kehittää edel-
22123: leen sekä päiväkoti- että perhepäivähoitoa sekä Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
22124: laajentaa ja kehittää lakisääteisenä hoitotukijär- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22125: jestelmää. muksen,
22126: Kuluvan vuoden budjettia hyväksyessään edus-
22127: kunta puuttui niin ikään lapsiperheiden ase- että hallz'tus ryhtyisi kti'reellisti·n toi-
22128: maan. Toivomusponnessaan se edellytti mm. menpiteisiin jakoperustetltaan lakisäätei-
22129: hallituksen kiinnittävän huomiota lapsiperheiden sen kotihoidontuen vakinaistamiseksi.
22130:
22131: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22132:
22133: Ulla Puolanne Sirpa Pietikäinen Helge Saarikoski
22134: Heikki Perho Aino Pohjanoksa Kimmo Sasi
22135: Mauri Miettinen Kaarina Dromberg likka Suominen
22136: Sampsa Aaltio Liisa Hilpelä Martti Tiuri
22137: Elsi Hetemäki-Olander Lauri lmpiö Riitta Uosukainen
22138: Tapio Holvitie Aila Jokinen Tauno Valo
22139: Matti Jaatinen Ilkka Kanerva Matti Viljanen
22140: Riitta Jouppila Lea Kärhä Pertti Salolainen
22141: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo Eva-Riitta Siitonen
22142: Juho Koivisto Saara Mikkola Jouni J. Särkijärvi
22143: Ritva Laurila Tuulikki Petäjäniemi Eeva Turunen
22144: Pekka Löyttyniemi Toivo T. Pohjala Sakari Valli
22145: Pirjo Rusanen Iiro Viinanen
22146: Helena Pesola
22147: Ben Zyskowicz
22148: 1984 vp. 581
22149:
22150: Toivomusaloite n:o 525
22151:
22152:
22153:
22154:
22155: Puolanne ym.: Päiväkotien rakentamisen edistämisestä
22156:
22157:
22158: Eduskunnalle
22159:
22160: Lastenhoidon järjestämisen keskeisenä vaati- saneerausta, koska päivähoitopaikkoja jouduttai-
22161: muksena tulee pitää todellisten valinnanmahdol- siin samalla vähentämään. Nykyistä suurempi
22162: lisuuksien turvaamista kotihoidon, perhepäivä- joustavuus päiväkotien rakentamisessa mahdollis-
22163: hoidon ja päiväkotien välillä. Erityisesti pienten, taisi myös pienten korttelipäiväkotien perustami-
22164: alle 3-vuotiaiden lasten hoitoa kodinomaisissa sen esimerkiksi kerrostalorakennusten askarteluti-
22165: olosuhteissa tulisi voimakkaasti kehittää ja varata loihin.
22166: riittävästi päiväkotipaikkoja erityisesti kolmea Lääninhallituksille ja kunnille annettuja päivä-
22167: vuotta vanhemmille lapsille. koteja koskevia ohjeita tulisi entistä enemmän
22168: Päiväkotihoidon kehittämisessä olisi entistä muuttaa suositusten muotoon, jolloin turvattai-
22169: enemmän kiinnitettävä huomiota laadullisiin siin paikalliset olosuhteet huomioon ottava jous-
22170: seikkoihin. Esimerkiksi päiväkotien jäykästä ikä- tava tulkinta uusia päiväkoteja rakennettaessa ja
22171: ryhmäajattelusta tulisi luopua, jotta lapsille voi- vanhoja korjattaessa.
22172: taisiin turvata nykyistä pysyvämmät ihmissuhteet
22173: päiväkodissa. Myös hoitopaikan pysyvyys tulisi Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
22174: taata siten, ettei vuosittaista hakua tarvittaisi, kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22175: vaan päivähoitopaikat täytettäisiin sitä mukaa muksen,
22176: kun paikkoja vapautuu.
22177: Uusien päiväkotien rakentamiseen ja vanhojen että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
22178: korjaamiseen liittyy tarpeettomia rajoituksia. Uu- päiväkotien rakentamista ja korjaamista
22179: det normit estävät usein vanhojen päiväkotien jarruttavien rajoitusten poistamiseksi.
22180:
22181: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22182:
22183: Ulla Puolanne Sirpa Pietikäinen Helge Saarikoski
22184: Heikki Perho Aino Pohjanoksa Kimmo Sasi
22185: Mauri Miettinen Kaarina Dromberg Ilkka Suominen
22186: Sampsa Aaltio Liisa Hilpelä Martti Tiuri
22187: Elsi Hetemäki-Olander Lauri Impiö Riitta Uosukainen
22188: Tapio Holvitie Aila Jokinen Tauno Valo
22189: Matti Jaatinen Ilkka Kanerva Matti Viljanen
22190: Riitta Jouppila Lea Kärhä Pertti Salolainen
22191: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo Eva-Riitta Siitonen
22192: Juho Koivisto Saara Mikkola Jouni J. Särkijärvi
22193: Rirva Laurila Tuulikki Petäjäniemi Eeva Turunen
22194: Pekka Löytryniemi Toivo T. Pohjala Sakari Valli
22195: Helena Pesola Pirjo Rusanen Iiro Viinanen
22196: Ben Zyskowicz
22197: 582 1984 vp.
22198:
22199: Toivomusaloite n:o 526
22200: Puolanne ym.: Koululaisten päivähoidon kehittämisestä
22201:
22202:
22203: Eduskunnalle
22204:
22205: Vuonna 1981 oli koululaisten päivähoitopaik- Koululaisten päivähoidon kehittämisessä tulisi
22206: koja kuntien päivähoitosuunnitelmien mukaan pyrkiä perustamaan riittävästi pieniä hoitoyksi-
22207: 7 400. Samana ajankohtana kunnat ovat ilmoit- köitä, jotta lapselle ei aiheutuisi ylimääräisiä ja
22208: taneet koululaisten päivähoitopaikkojen tarpeek- pitkiä matkoja hoitopaikkaan. Järjestelyissä tulisi
22209: seen 30 600 paikkaa. Näin ollen tarpeista oli pyrkiä mahdollisimman suureen joustavuuteen
22210: tuolloin tyydytetty noin 24 prosenttia, kun koko henkilöstöjärjestelyissä ja toiminta-ajoissa. Toi-
22211: päivähoidon tarpeesta oli samana ajankohtana minta-aikojen suunnittelu tapahtuu parhaiten
22212: tyydytetty 54 prosenttia. Valtakunnallisesti ei ole yhteistyössä vanhempien kanssa etsimällä kunkin
22213: määritelty päivähoidon määrällistä tavoitetta eikä perheen tarpeita vastaavat toiminta-ajat.
22214: tästä johtuen ole voitu antaa kunnille tarkkoja Koululaisten päiväkotitoiminnan tulisi olla
22215: ohjeita tarpeen määrittelystä. Koululaisten päivä- lapsen pedagogista ohjausta, jolla edistetään yh-
22216: hoitoa tutkineen työryhmän selvitysten mukaan dessä lapsen kanssa toimien hänen yksilöllistä
22217: koululaisten päivähoidon tarpeeksi on arvioitu kehitystään. Tämän vuoksi hoitohenkilökunnalla
22218: 54 000 hoitopaikkaa. tulee olla riittävä pätevyys kuten esimerkiksi
22219: Useissa perheissä aiheutuu ongelmia siitä, ettei opettajan tai lastentarhanopettajan koulutus.
22220: varsinkaan kouluaan aloittavalle lapselle ole jär- Päivähoidon tulee luoda viihtyisyyttä ja turvalli-
22221: jestettävissä joko aamuhoitoa ennen kouluun suutta sekä tarjota vapaata, omaehtoista toimin-
22222: menoa tai iltapäivällä koulun jälkeen iltapäivä- taa lapselle sillon, kun lapsella ei ole muutoin
22223: hoitoa. Kuitenkin koululainen, jolla varsinkin ketään aikuista hänestä huolehtimassa.
22224: ensimmäisenä kouluvuotenaan tapahtuu muu-
22225: toinkin suuria muutoksia elämässään koulun- Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
22226: käynnin aloittamisen myötä, ei mielellään jää kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22227: aamulla yksin kotiin tai tule tyhjään kotiin
22228: vanhempien ollessa työssä iltapäivällä. Lapsen että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä
22229: kehityksen kannalta on myös tarpeen huolehtia koululaisten päivähotdon kehittämiseksi
22230: hänen henkisestä ja fyysisestä kehityksestään ja pienten, lapsen yksilöllisten tarpeiden
22231: turvallisuudestaan myös niinä vuorokauden ai- huomioon ottavien hoitoyksiköiden pe-
22232: koina, kun koti tai koulu ei voi asiasta huolehtia. rustamiseksi.
22233: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22234:
22235: Ulla Puolanne Sirpa Pietikäinen Kimmo Sasi
22236: Heikki Perho Aino Pohjanoksa Ilkka Suominen
22237: Mauri Miettinen Kaarina Dromberg Martti Tiuri
22238: Sampsa Aaltio Liisa Hilpelä Riitta Uosukainen
22239: Elsi Hetemäki-Olander Lauri lmpiö Tauno Valo
22240: Tapio Holvitie Aila Jokinen Matti Viljanen
22241: Matti Jaatinen Ilkka Kanerva Pertti Salolainen
22242: Riitta Jouppila Lea Kärhä Eva-Riitta Siitonen
22243: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo Jouni J. Särkijärvi
22244: Juho Koivisto Saara Mikkola Eeva Turunen
22245: Ritva Laurila Tuulikki Petäjäniemi Sakari Valli
22246: Pekka Löyttyniemi Toivo T. Pohjala Iiro Viinanen
22247: Helena Pesola Pirjo Rusanen Ben Zyskowicz
22248: Helge Saarikoski
22249: 1984 vp. 583
22250:
22251: Toivomusaloite n:o 527
22252:
22253:
22254:
22255:
22256: Ratu: Tuotannollisen keksijätoiminnan tukemisesta suoritettaessa
22257: työttömyyden torjuntaa
22258:
22259:
22260: Eduskunnalle
22261:
22262: Ns. Heikki Rinteen mallin avulla suoritetaan maassamme muutenkaan suuresti tueta, joten
22263: maassamme työttömyyden vähentämiseen tähtää- tässä avautuisi yksi tie tilanteen helpottamiseen.
22264: viä toimenpiteitä. Eräs näkökohta voitaisiin tätä Edellä esitetyn perusteella ehdotankin kun-
22265: mallia sovellettaessa ottaa myös huomioon: jos nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22266: kokeilualueilla on keksijöitä, joilla on käytäntöön muksen,
22267: soveltuvia keksintöjä, uusia työideoita tai muuta
22268: vastaavaa, pitäisi ne voida ottaa huomioon. Se että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
22269: merkitsee, että käytännön keksintö- ja ideaihmi- tuotannollisen keksz/ätoiminnan tukemi-
22270: sille pitäisi antaa mahdollisuudet yrittää antamal- sen ottamiseksi mukaan sen en· muodois-
22271: la heille rahaa tietyin edellytyksin. Eipä keksijöitä sa suon.tettaessa työttömyyden torjuntaa
22272: nk. Rinteen mallin mukaan.
22273:
22274: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22275:
22276: Martti Ratu
22277: 584 1984 vp.
22278:
22279: Toivomusaloite n:o 528
22280:
22281:
22282:
22283:
22284: Raudaskoski ym.: Rintamalisän maksamisesta ulkomaan kansalai-
22285: suuden saaneille suomalaisille sotaveteraaneille
22286:
22287:
22288: Eduskunnalle
22289:
22290: Lähinnä sotien jälkeen Kanadaan muuttanei- ne on siellä kiristynyt. Lisäksi he eivät enää ole
22291: den suomalaisten siirtolaisten määrä on noin nuoria, voimat ovat kuluneet Suomen sotiin ja
22292: 60 000. Heistä monet tuhannet ovat vuosia tais- outoihin ankariin olosuhteisiin ulkomailla. Eikä
22293: telleet suomalaisen yhteiskunnan puolesta saa- heitä ole enää kovin paljon ja nämä joukot
22294: matta vielä tähän mennessä minkäänlaista tun- hupenevat sitä paitsi nopeasti. Suomi muutenkin
22295: nustusta kotimaalleen tehdystä palveluksesta. lahjoittaa ulkomaille vuosittain noin 1, 5 miljar-
22296: Lähinnä näin on tapahtunut niiden veteraa- dia markkaa. Mielestämme olisi vain kohtuullis-
22297: nien kohdalla, jotka ovat ottaneet Kanadan kan- ta, että myös ulkomailla vaikeuksissa olevia sota-
22298: salaisuuden. Heille ei lakiemme mukaan voida veteraaneja, tavallaan omia kansalaisia, autettai-
22299: esim. maksaa rintamalisää. siin maksamalla heille rintamalisää.
22300: Tänä päivänä nämä, jo iäkkäät maanmiehem-
22301: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22302: me, odottavat että Suomi ojentaisi heille talou-
22303: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22304: dellista tukea tekemällä lainmuutoksen kautta
22305: muksen,
22306: rintamalisän maksamisen mahdolliseksi ulko-
22307: maan kansalaisuuden ottaneille suomalaisille rin-
22308: tamamiehille. että hallitus ryhtyisi toimenprtersun
22309: Toimeentulo Kanadassa ei ole enää verrattavis- rintamalisän maksamiseksi ulkomaan
22310: sa aikaan, jolloin he oman maan niukkuuden kansalaisuuden ottanetlle suomalaisrlle
22311: vuoksi sinne muuttivat, vaan taloudellinen tilan- rintamamiehille.
22312:
22313: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22314:
22315: Väinö Raudaskoski Reino Karpola Heikki Kokko
22316: 1984 vp. 585
22317:
22318: Toivomusaloite n:o 529
22319:
22320:
22321:
22322:
22323: Riihijätvi ym.: Työllistämiskokeilun laajentamisesta Kuopion läänis-
22324: sä
22325:
22326:
22327: Eduskunnalle
22328:
22329: Nk. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22330: listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22331: seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että
22332: Rinteen mallin mukainen työllistäminen on myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22333: valtiontaloudellisesti kannattavaa. Myös inhimil- nk. Rinteen mallin mukaisen työllistä-
22334: linen näkökulma vaatii erityisen huomion kiin- miskokeilun laajentamiseksi Kuopion läå"-
22335: nittämistä pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen. nin alueelle.
22336:
22337: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
22338:
22339: Heikki Riihijätvi Pentti Skön Pentti Kettunen
22340: Reijo Enävaara Mikko Vainio Vieno Eklund
22341: Helvi Koskinen
22342: 586 1984 vp.
22343:
22344: Toivomusaloite n:o 530
22345:
22346:
22347:
22348:
22349: Roos ym.: Työllistämiskokeilun soveltamisesta Tampereen työvoi-
22350: mapiirin alueella
22351:
22352:
22353: Eduskunnalle
22354:
22355: Ns. Rinteen mallia pitkäaikaistyöttömien työl- ta 13 % on pitkäaikaistyöttömiä. Työttömyysti-
22356: listämiseksi on tähän mennessä kokeiltu muuta- lanteen vakavuutta Tampereen työvoimapiirissä
22357: mien yksittäisten työvoimatoimistojen alueella. kuvaa myös se, että työttömyyden keskimääräi-
22358: Kokemukset ovat olleet voittopuolisesti myöntei- nen kesto po. alueella on 33 viikkoa, kun se koko
22359: siä. Todellisemman kuvan uuden menetelmän maassa on 26 viikkoa ja esim. Rovaniemen työ-
22360: vaikutuksista antaisi kuitenkin kokeilu kokonai- voimapiirissa vain 20 viikkoa.
22361: sen työvoimapiirin alueella, jolloin vertailupiirik- Työvoimapiirin alueella on kokemusta ja val-
22362: si voitaisiin ottaa samoin kokonainen työvoima- miutta kokonaisuudessaan osallistua kokeiluun,
22363: piiri, jonka alueella ei ko. kokeilua yhdenkään sillä kokeilu jo nyt on ollut käynnissä osassa
22364: työvoimatoimiston alueella suoritettaisi. työvoimapiirin aluetta.
22365: Tampereen työvoimapiirin alueella on työttö- Nykyisen kaltainen kokeilu, jossa vain muuta-
22366: miä työnhakijoita määrällisesti selvästi enemmän ma kunta on mukana, ei mielestämme anna
22367: kuin minkään muun työvoimapiirin alueella. riittävän pätevää kuvaa kokeilun todellisista vai-
22368: Esimerkiksi joulukuun 1983 lopussa työttömänä kutuksista. Siksi mukaan olisi saatava välittömästi
22369: oli työvoimaministeriön tilannekatsauksen mu- koko työvoimapiirin alue ja vertailupiiriksi olisi
22370: kaan 23 867 henkilöä. Myös suhteellinen työttö- valittava jokin tai joitakin työttömyysongelmiin
22371: myys on maan keskiarvoa selvästi korkeampi, sillä sopivia työvoimapiirejä.
22372: työttömyysaste oli 7, 3 % kun se koko maassa oli Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22373: 6,5 %. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22374: Pitkäaikaistyöttömistä yli 1 vuoden työttöminä
22375: olleita on Tampereen työvoimapiirissä eniten eli että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ns.
22376: 3 691 henkilöä, mikä merkitsee lähes 18 % työt- Rinteen mallin kokezlemiseksi kokonaisen
22377: tömistä. Tämä on ylivoimaisesti suurin osuus työvoimapiirin alueella ja että tällaiseksi
22378: verrattuna tilannetta muihin työvoimapiireihin ja työvoimapziriksi valittaiszin Tampereen
22379: maan keskiarvoon, jossa työttömistä työnhakijois- työvoimapiiri.
22380:
22381: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
22382:
22383: Timo Roos Riitta Järvisalo-Kanerva Reijo Lindroos
22384: Pentti Lahti-Nuuttila Ulla-Leena Alppi Marjatta Stenius-Kaukonen
22385: 1984 vp. 587
22386:
22387: Toivomusaloite n:o 531
22388:
22389:
22390:
22391:
22392: Roos ym.: YK:n rauhanturvajoukoissa palvelleiden työhön paluun
22393: helpottamisesta
22394:
22395:
22396: Eduskunnalle
22397:
22398: YK:n vuonna 1945 hyväksytyssä peruskirjassa ikälisää, eläkettä, ylennystä, vuosilomaa tai muu-
22399: on järjestön toiminnan päämääräksi määritetty ta sellaista etua varten. Yksityisen palveluksesta
22400: ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. rauhanturvajoukkoihin tullut ei tällaisia etuja
22401: Suomen osallistuminen rauhanturvatoimintaan lain mukaan saa.
22402: perustuu valvontajoukkolakiin (276/64) ja val- Työvoimaministeriö suoritti tutkimuksen vuo-
22403: miusjoukkoasetukseen (132/65). Näiden mukaan den 1983 joulurotaatiosta eli noin 400 hengen
22404: Suomi voi asettaa YK:n käyttöön valvontajouk- erästä mainitun vuoden lopulla YK:n rauhantur-
22405: koja. Suomi on osallistunut YK:n rauhanturva- vatehtävistä palaavista. Tutkimus osoitti, että
22406: toimintaan vuodesta 1956 alkaen. Tähän men- lähtiessä oli ko. joukosta ollut työssä 87 % ja
22407: nessä jo lähes 20 000 miestä on Suomesta ollut työttömänä 8, 5 % . Palatessa oli työpaikka luvas-
22408: näissä tehtävissä. sa 45 % :lle, 51 % :lle työtä ei tiedossa ollut.
22409: Laki turvaa asevelvollisuutta suorittavalle pää- Tärkeään rauhanturvatyöhön osallistuminen oli
22410: syn takaisin entiseen työpaikkaan. Tätä oikeutta siis monen osalta tapahtunut työpaikan menettä-
22411: nykyinen laki ei rauhanturvatehtäviin Osallistu- misen hinnalla.
22412: valle välttämättä suo. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22413: Edellä mainitun valvontajoukkolain 9 §:ssä oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22414: todetaan, että jos valtion palveluksessa tai työssä sen,
22415: oleva henkilö otetaan palvelukseen valvontajou-
22416: kossa, hänelle on tämän palveluksen ajaksi an- että hallitus ryhtyisi sellaiszin lainsää-
22417: nettava palkatonta virkavapautta tai vapautusta dännölliszin toimenpiteiszin, jozfla YK:n
22418: työstä. Saman lain 10 §:ssä mainitaan, että rauhanturvajoukoista palaavzfle taataan
22419: valvontajoukossa palvellut henkilö saa lukea siinä mahdollisuus palata entiseen työpaikkaan
22420: palvellun ajan hyväkseen valtion palveluksena vanhan työntekzj'än eduin ja oikeuksin.
22421:
22422: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22423:
22424: Timo Roos Reijo Lindroos Jussi Ranta
22425: Matti Kuusio Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
22426: Mikko Elo Pekka Myllyniemi Risto Ahonen
22427: Antti Kalliomäki Aarno von Bell
22428: 588 1984 vp.
22429:
22430: Toivomusaloite n:o 532
22431:
22432:
22433:
22434:
22435: Rosnell ym.: Määrärahasta Satakunnan työsuojelupiirin perustami-
22436: seksi
22437:
22438:
22439: Eduskunnalle
22440:
22441: Satakunnan alueen työpaikkojen työsuojelun Satakunnan alueella on lukuisia suuria työ-
22442: valvonnasta huolehtii Turun ja Porin työsuojelu- paikkoja. Työsuojeluvalvontaa Satakunnassa tuli-
22443: piirin työsuojelutoimiston alaisuudessa toimiva sikin tehostaa. Erityisesti työntekijöiden taholta
22444: Porin sivutoimisto. Sivutoimiston perustamisella on tähän asiaan kiinnitetty useissa yhteyksissä
22445: Poriin on todettu olleen monia etuja mm. siten, huomiota. Mahdollisuudet valvonnan tehostami-
22446: että yhteydet työpaikoille ovat lyhyempien etäi- seen ovat kuitenkin työsuojelupiirin nykyisellä
22447: syyksien vuoksi kiinteämmät kuin mitä Turussa henkilökuntamäärällä hyvin rajoitetut. Tämän
22448: toimien olisi mahdollista, tarkastajilla on paikal- vuoksi on täysin perusteltua, että Satakuntaan
22449: listuntemusta ja matkojen lyhentyminen on vä- perustettaisiin oma työsuojelupiiri, jossa on riit-
22450: hentänyt matkustamiseen kuluvaa aikaa sekä tävä määrä henkilökuntaa. Porin sivutoimistossa
22451: matkakuluja. Sivutoimiston henkilökunnan asi- jo olevan hallinnollisen valmiuden ja kokemuk-
22452: antuntemusta on muutoinkin voitu käyttää mo- sen vuoksi perustettava työsuojelupiiri voisi alusta
22453: nella tavalla (esim. koulutuksessa) hyödyksi. alkaen toimia täysipainoisesti.
22454: Valvontatoimintaa haittaa kuitenkin Porin si- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
22455: vutotmtston henkilökunnan riittämättömyys. toivomuksen,
22456: Valvottavien työpaikkojen lukumäärä tämän vuo-
22457: sikymmenen alussa oli Satakunnassa runsas 1 900 että hallitus ryhtyisi pikaisiin tozmzzn
22458: ja Varsinais-Suomessa n. 2 700. Työpaikkaval- Satakunnan työsuojelupiirin perustami-
22459: vontaa tekeviä henkilöitä oli Porissa vain viisi, seksi ja varaisi tätä tarkoitusta varten
22460: kun heitä Turussa piiripäällikön ja lakimiehen määrärahan vuoden 1985 tulo- ja meno-
22461: lisäksi oli 15. arvioesitykseen.
22462:
22463: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
22464:
22465: Irma Rosnell Timo Laaksonen Mikko Elo
22466: 1984 vp. 589
22467:
22468: Toivomusaloite n:o 533
22469:
22470:
22471:
22472:
22473: Rusanen ym.: Työvoimatoimiston vastaanoton vakinaistamisesta
22474: Joroisissa
22475:
22476:
22477: Eduskunnalle
22478:
22479: Työvoimaviranomaisten vastaanottotoiminta uudet ajanmukaiset vastaanottotilat, jolloin tämä
22480: Joroisissa on järjestetty Pieksämäen työvoimatoi- haitta poistuu.
22481: miston kautta tilapäisellä työvoimalla. Työttö-
22482: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22483: mien lukumäärä on kuitenkin jatkuvasti lisäänty-
22484: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22485: nyt ja on tällä hetkellä niin suuri, että vastaan-
22486: muksen,
22487: ottotoiminta tulisi vakinaistaa ja saada siihen
22488: lisää henkilökuntaa. Tähän mennessä vastaan-
22489: ottotilojen pienuus on vaikeuttanut tämän järjes- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
22490: tämistä, mutta keväällä 1984 valmistuvat työvoi- työvoimatoimiston vastaanottotoiminnan
22491: maviranomaisten käyttöön kunnanvirastotaloon vakinaistamiseksi Joroisissa.
22492:
22493: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
22494:
22495: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen Maija Rajantie
22496: 590 1984 vp.
22497:
22498: Toivomusaloite n:o 534
22499:
22500:
22501:
22502:
22503: Rusanen ym.: Anuolan nimeämisestä maaseudun työpaikkakokeilu-
22504: kunnaksi
22505:
22506:
22507: Eduskunnalle
22508:
22509: Anuolan kuntalaiset saavat toimeentulonsa yli Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22510: 40-prosenttisesti maa- ja metsätaloudesta. Haja- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22511: asutusalueen väestömäärän säilyttäminen suun- muksen,
22512: nilleen nykyisen suuruisena on yksi kunnan ke-
22513: hittymisen edellytys. Pientilavaltainen maatilata-
22514: lous vaatii sivuelinkeinoja. Kunnan pienuuden ja että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
22515: talouspohjan heikkouden vuoksi ei kunta ole pitezszin Anttolan kunnan nimeämiseksi
22516: pystynyt järjestämään erityistukimuotoja. maaseudun työpaikkakokezlukunnaksi.
22517:
22518: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
22519:
22520: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen Maija Rajantie
22521: 1984 vp. 591
22522:
22523: Toivomusaloite n:o 535
22524:
22525:
22526:
22527:
22528: Saari ym.: Pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin tar-
22529: koitetun määrärahan muuttamisesta arviomäärärahaksi
22530:
22531:
22532: Eduskunnalle
22533:
22534: Pienyrittäjäin vuosilomarahasta annetun lain milj. mk. Tulorajoja nostamalla voitaisiin loma-
22535: mukaan lomarahaan on lomarahalain muiden rahaan oikeutettujen määrää lisätä. Kulumassa
22536: edellytysten lisäksi oikeutettu sellainen pienyrit- olevalla kaudella tämä tuloraja on 30 100 mk, eli
22537: täjä, jonka valtionverotuksessa viimeksi vahvistet- pienyrittäjä, joka ansaitsee minimipalkan määrää
22538: tu verotettava tulo ei ylitä valtioneuvoston vuosit- enemmän, ei voi lomarahaa saada.
22539: tain vahvistamaa enimmäismäärää. Lomakaudella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22540: 1982-83 tällaisia pienyrittäjiä oli 19 400. Näistä
22541: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22542: kuitenkin lähes tuhat jouduttiin hylkäämään ra-
22543: sen,
22544: hojen loppumisen vuoksi.
22545: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa on
22546: pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuk- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
22547: siin varattu 16,5 milj. markkaa. Reaalista kasvua tyksen vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon
22548: vuoteen 1983 tässä ei ole juuri lainkaan. Sosiaali- sisältyvän pienyrittäjien vuosilomajärjes-
22549: hallituksen laskelmien mukaan pienyrittäjien telmän kustannuksiin tarkoitetun määrä-
22550: vuosilomarahan tarve vuonna 1984 on peräti 35 rahan muuttamisesta arviomäärärahaksi.
22551:
22552: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22553:
22554: Aapo Saari Jukka Vihriälä Hannele Pokka
22555:
22556:
22557:
22558:
22559: 39 4284001987
22560: 592 1984 vp.
22561:
22562: Toivomusaloite n:o 536
22563:
22564:
22565:
22566:
22567: Sasi: Varhaiseläkeläisten ja työttömyyseläkeläisten toimeentulotason
22568: riittävyydestä
22569:
22570:
22571: Eduskunnalle
22572:
22573: Eräät teollisuuslaitokset käyttävät työntekijöitä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22574: vähentäessään ns. varhaiseläkejärjestelmää, joka
22575: on käytännössä piirteiltään työttömyyseläkejärjes-
22576: telmän kaltainen. Varhaiseläkeläiset ja työttö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22577: myyseläkeläiset eivät saa kansaneläkkeen pohja- sen selvittämiseksi, onko varhaiseläkeläis-
22578: osaa eivätkä rintamamieslisää ennen kuin täyttä- ten ja työttömyyseläkeläisten toimeentu-
22579: vät 65 vuotta. Nykyisin varhaiseläke ja työttö- lotaso nykyisellään riittävä ja onko syytä"
22580: myyseläke saattavat määrältään olla hyvinkin pie- ryhtyä sen parantamiseen myöntämällä
22581: niä. hezlle kansaneläkkeen pohjaosa ja nnta-
22582: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- mamieslisä ennen 65 ikävuotta.
22583:
22584: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22585:
22586: Kimmo Sasi
22587: 1984 vp. 593
22588:
22589: Toivomusaloite n:o 537
22590:
22591:
22592:
22593:
22594: Skön ym.: Sairauskulujen omavastuuosuuden poistamisesta
22595:
22596:
22597: Eduskunnalle
22598:
22599: Sairauskulujen omavastuuosuus on poistettava. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22600: Ihmisillä on paljon sellaisia sairauksia, joiden nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22601: hoitoon he joutuvat käyttämään lääkkeitä, joita sen,
22602: ei korvata sairausvakuutuslain perusteella. On
22603: väärin, että rangaistaan ihmisiä, jotka joutuvat
22604: jatkuvasti käyttämään sellaisia lääkkeitä, jotka että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimzin
22605: usein eivät paranna sairautta, vaan tuovat lievi- sairauskulujen omavastuuosuuden poista-
22606: tystä kipuihin. miseksi.
22607:
22608: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
22609:
22610: Pentti Skön Reino Jyrkilä Mikko Vainio
22611: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi tLea Mäkipää
22612: 594 1984 vp.
22613:
22614: Toivomusaloite n:o 538
22615:
22616:
22617:
22618:
22619: Skön ym.: Eläkkeiden toisen vuotuisen indeksitarkistuksen palaut-
22620: tamisesta
22621:
22622:
22623: Eduskunnalle
22624:
22625: Eläkkeiden indeksitarkistus on palautettava en- nen indeksitarkistus on palautettava takaisin jo
22626: tiselleen eli indeksi on tarkistettava kahdesti vuodelle 198 5.
22627: vuodessa. Jos inflaatiokehitystä ei pystytä hillitse- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22628: mään ja maksukyky heikkenee, eivät eläkeläiset nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22629: itse ole tähän syyllisiä. Eläkeläiset ovat luoneet sen,
22630: sen hyvinvoinnin, josta jo suurin osa kansasta voi
22631: nauttia tällä hetkellä. Eläkeläiset säästävät jopa että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
22632: hyvinkin pienistä eläkkeistään, ja jollei meillä ole eläkkezden toisen indeksztarkistuksen pa-
22633: säästäjiä, mistä saavat lainaa sitä tarvitsevat. Toi- lauttamiseksi jo vuodelle 1985.
22634:
22635: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
22636:
22637: Pentti Skön Urho Pohto Lea Mäkipää
22638: Reino Jyrkilä Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
22639: 1984 vp. 595
22640:
22641: Toivomusaloite n:o 539
22642:
22643:
22644:
22645:
22646: Skön ym.: Indeksitarkistusuudistuksen aiheuttamien menetysten
22647: korvaamisesta pienituloisille eläkeläisille
22648:
22649:
22650: Eduskunnalle
22651:
22652: Lakimuutos, jonka nojalla eläkkeiden indeksi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22653: tarkistus suoritetaan tulevaisuudessa vain kerran oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22654: vuodessa, aiheuttaa kiistatta menetyksiä eläkeläi- sen,
22655: sille. Erityisen valitettavaa on, että tämä leikkaus
22656: kohdistuu myös pienituloisiin eläkeläisiin. Tä- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
22657: män vuoksi pienituloisille eläkeläisille olisi hyvi- eläkkeiden indeksitarkistusuudistuksen
22658: tettävä heidän kärsimänsä menetys. azheuttamien menetysten korvaamiseksi
22659: pienituloiszlle eläkeläiszlle.
22660:
22661: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
22662:
22663: Pentti Skön Reijo Enävaara Helvi Koskinen
22664: 596 1984 vp.
22665:
22666: Toivomusaloite n:o 540
22667:
22668:
22669:
22670:
22671: Skön ym.: Työllistämiskokeilun ulottamisesta Mikkelin lääniin
22672:
22673:
22674: Eduskunnalle
22675:
22676: Ns. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22677: listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22678: seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että sen,
22679: Rinteen mallin mukainen työllistäminen on myös
22680: valtiontaloudellisesti kannattavaa. Myös inhimil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin ns.
22681: linen näkökulma vaatii erityisen huomion kiin- Rinteen maiNn mukaisen työllistämisko-
22682: nittämistä pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen. keilun laajentamiseksi koskemaan Mikke-
22683: lin lääniä.
22684:
22685: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
22686:
22687: Pentti Skön Urho Pohto Lea Mäkipää
22688: Reino Jyrkilä Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
22689: 1984 vp. 597
22690:
22691: Toivomusaloite n:o 541
22692:
22693:
22694:
22695:
22696: Skön ym.: Kuorma-autoilijoiden toimeentulon helpottamisesta
22697:
22698:
22699: Eduskunnalle
22700:
22701: Monet kuorma-autoilijat ovat joutuneet vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22702: keuksiin ja velkakierteeseen mm. auton hinnan, oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22703: ajoneuvoveron, polttoaineen, vakuutusmaksujen sen,
22704: ja korjauskustannusten huomattavasta noususta
22705: johtuen. Toiminnan lopettaminenkin on vai- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
22706: keaa, kun autoja ostetaan vain pilkkahinnalla ja kuorma-autoilijoiden toimeentulon hel-
22707: velkakierre jatkuisi tämän jälkeenkin. pottamiseksi.
22708:
22709: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
22710:
22711: Pentti Skön Reijo Enävaara Helvi Koskinen
22712: 598 1984 vp.
22713:
22714: Toivomusaloite n:o 542
22715:
22716:
22717:
22718:
22719: Surakka ym.: Ammattitautilain tarkistamisesta
22720:
22721:
22722: Eduskunnalle
22723:
22724: Nykyinen ammattitautilakimme säädettiin mattavia taloudellisia menetyksiä. Ammattiyh-
22725: vuonna 1967. Lain säätämisen jälkeen on työelä- distysliike on kiinnittänyt jo pitemmän aikaa
22726: mässä tapahtunut kaikilla aloilla huomattava tek- huomiota ammattitautilain epäoikeudenmukai-
22727: ninen kehitys. Teknisen kehityksen lisäksi käyte- suuteen. Useat ammattiliitot ovat kokouspäätök-
22728: tään työelämässä ammattitautilain säätämisai- sin, julkilausumin, kirjelmin ja lähetystöin vaati-
22729: kaan nähden huomattavasti enemmän kemiallisia neet ammattitautilain pikaista uudistamista.
22730: tuotteita. Teknisen kehityksen mukanaan tuomat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22731: uudet työtavat ja lisääntynyt kemiallisten ainei- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22732: den käyttö aiheuttavat työntekijöille ammatista muksen,
22733: johtuvia sairauksia.
22734: Ammattitautilakimme vanhentuneisuus ja siitä että" hallitus ryhtyisi kzi"reellisesti yhdes-
22735: omaksutut työntekijöille epäedulliset tulkinnat sä ammattzliittojen kanssa selvittämään
22736: aiheuttavat sen, että merkittävä osa todellisista ammattitautzlain muutostarpeita ja antai-
22737: ammattitaudeista jää ammattitautikäsitteen ulko- si pikaisesti eduskunnalle tarpeelliset la-
22738: puolelle. Tästä aiheutuu työntekijöille mm. huo- kiesitykset.
22739:
22740: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22741:
22742: Juhani Surakka Risto Ahonen Mikko Rönnholm
22743: Pekka Leppänen Jorma Rantanen Sakari Knuuttila
22744: 1984 vp. 599
22745:
22746: Toivomusaloite n:o 543
22747:
22748:
22749:
22750:
22751: Tennilä: Eläkeiän alentamisesta
22752:
22753:
22754: Eduskunnalle
22755:
22756: Eläkeikä Suomessa on aivan liian korkea. Sitä pottamiseksi. Kun jo pitkään työelämässä olleet
22757: tulisikin alentaa niin, että yleiseksi eläkeiäksi saisivat hyvin ansaitsemansa eläkkeet, työttömänä
22758: tulisi 60 vuotta. Raskaissa ja kuluttavissa amma- olevat nuoret saisivat puolestaan työtä.
22759: teissa, kuten metsätöissä, rakennustöissä, tehtais- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22760: sa, kauppaliikkeissä, ravintoloissa jne. työnteki- hyväksyttäväksi toivomuksen,
22761: jöiden eläkeikä tulisi olla tätäkin alempi eli 55
22762: vuotta. että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
22763: Eläkeiän alentaminen on tarpeellista kiristy- antaakseen kiireellisesti eduskunnalle esi-
22764: neen työtahdin vuoksi työn muututtua yhä ku- tyksen eläkeiän alentamisesta 60 vuoteen
22765: luttavammaksi. Mutta eläkeiän alentaminen olisi ja raskaissa ja kuluttavissa ammateissa 55
22766: välttämätöntä myös nuorisotyöttömyyden hei- vuoteen.
22767:
22768: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22769:
22770: Esko-Juhani Tennilä
22771: 600 1984 yp.
22772:
22773: Toivomusaloite n:o 544
22774:
22775:
22776:
22777:
22778: Tennilä: Työttömyyspäivärahan korottamisesta
22779:
22780:
22781: Eduskunnalle
22782:
22783: Työttömien toimeentulo on ollut vaikeata päi- että työttömiltä on vähäinenkin tulo otettu pois
22784: värahojen pienuuden vuoksi. Kaiken lisäksi päi- lauantailta ja suonuntailta ja juhlapyhiltä.
22785: värahojen rcaalitaso on viimeisten vuosien aikana Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22786: pudonnut jopa 40 % päivärahojen vain muuta- hyväksyttäväksi toivomuksen,
22787: man markan vuosittaisten korotusten vuoksi.
22788: Päivärahoja tuleekin korottaa vähintäänkin 25 ettå" hallitus ryhtyisi hetz" toimenpitei-
22789: mk päivältä. Samalla on lainsäädäntöä tarkistet- szin työttömyyspäivärahojen korottami-
22790: tava siten, että päivärahaa maksetaan myös vii- seksi 25 markalla ja päivärahan maksami-
22791: kon kaikilta päiviltä. Ei voi löytyä perusteita sille, seksi jokaiselta vzikon på"ivältå".
22792:
22793: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22794:
22795: Esko-Juhani Tennilä
22796: 1984 vp. 601
22797:
22798: Toivomusaloite n:o 545
22799:
22800:
22801:
22802:
22803: Tuovinen. ym.: Työnantajan sosiaaliturvamaksun alueellisesta por-
22804: rastamtsesta
22805:
22806:
22807: Eduskunnalle
22808:
22809: Äskettäin on valtioneuvoston kanslian suunnit- alueilla toimiville yrityksille. Toimenpiteellä olisi
22810: teluosastolla valmistunut raportti, jossa tarkastel- kannustava merkitys etenkin pienyrityksille. Sa-
22811: laan mahdollisuuksia porrastaa työnantajan sosi- malla se edistäisi työllisyyttä kehitysalueilla.
22812: aaliturvamaksu alueellisesti siten, että alimpaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22813: satu-maksuluokkaan kuuluvien työnantajien sosi- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22814: aaliturvamaksu alennettaisiin 1-perusvyöh ykkeel- sen,
22815: lä kahdella prosenttiyksiköllä (3,45 % :iin) ja 2-
22816: perusvyöhykkeellä yhdellä prosenttiyksiköllä että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
22817: (4,45 %:iin). Nykyinen sosiaaliturvamaksu on niin, että työnantajan sosiaaliturvamaksu
22818: 5,45 % maksetuista palkoista. alennettaisiin 1-perusvyöhykkeellä kah-
22819: Mikäli edellä oleva porrastus toteutettaisiin della prosenttiyksiköllä ja 2-perusvyöhyk-
22820: merkitsisi se huomattavia helpotuksia kehitys- keellä yhdellä prosenttiyksiköllä.
22821:
22822: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22823:
22824: Jouko Tuovinen Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
22825: Aarno von Bell Reino Jyrkilä Lea Sutinen
22826: Reino Karpola
22827: 602 1984 vp.
22828:
22829: Toivomusaloite n:o 546
22830:
22831:
22832:
22833:
22834: Vainio ym.: Ammatillisten oppilaitosten opettajien eläkeiän tilapäi-
22835: sestä alentamisesta
22836:
22837:
22838: Eduskunnalle
22839:
22840: Ammatillisten oppilaitosten opettajien elä- rintamapalvelukseen ja sotakorvaustuotantoon.
22841: keiän alentaminen 58 vuoteen tilapäisesti keski- Kaikkiaan järjestely koskisi n. 600 ammatillisen
22842: asteen koulu-uudistuksen yhteydessä siirtymävai- oppilaitoksen opettajaa.
22843: heen aikana on nähty tarpeelliseksi laajoissa kan-
22844: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22845: salaispiireissä. Tätä käytäntöä suosittaa mm. Am-
22846: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22847: mattioppilaitosten opettajain liitto keskiasteen
22848: uudistuksen aiheuttamien monien ongelmien
22849: vuoksi. Vastaava järjestely toteutettiin kansa- ja että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimen-
22850: oppikoulujen opettajien kohdalla peruskoulu- piteisiin ammatillisten oppilaitosten
22851: uudistuksen toteutuessa. Järjestely vapauttaisi opettajien eläkeiän tzlapäiseksi alentami-
22852: myös useita työpaikkoja nuoremmille ja on otet- seksi 58 vuoteen keskiasteen koulu-uudis-
22853: tava lisäksi huomioon se, että monet järjestelyn tuksen azheuttaman siirtymävaiheen aika-
22854: piiriin kuuluvista opettajista ovat osallistuneet na.
22855:
22856: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
22857:
22858: Mikko Vainio Pentti Skön Helvi Koskinen
22859: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Vieno Eklund
22860: Lea Mäkipää Liisa Arranz Reijo Enävaara
22861: 1984 vp. 603
22862:
22863: Toivomusaloite n:o 547
22864:
22865:
22866:
22867:
22868: Vainio ym.: Työllistämiskokeilun laajentamisesta Etelä-Hämeeseen
22869:
22870:
22871: Eduskunnalle
22872:
22873: Nk. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22874: listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22875: seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että
22876: Rinteen mallin mukainen työllistäminen on myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
22877: valtiontaloudellisesti kannattavaa. Myös inhimil- nk. Rinteen mallin mukaisen työllistä-
22878: linen näkökulma vaatii erityisen huomion kiin- miskoketlun laajentamiseksi Etelä-
22879: nittämistä pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen. Hämeen alueelle.
22880:
22881: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
22882:
22883: Mikko Vainio Helvi Koskinen
22884: Lea Mäkipää Reijo Enävaara
22885: Pentti Skön Pentti Kettunen
22886: 604 1984 vp.
22887:
22888: Toivomusaloite n:o 548
22889:
22890:
22891:
22892:
22893: Valo ym.: Yrittäjänsuojalain aikaansaamisesta
22894:
22895:
22896: Eduskunnalle
22897:
22898: Valtion holhonnan lisääntyminen ja virkako- lisäksi pyrkiä poistamaan yritystoiminnan liialli-
22899: neiston politisoituminen ovat vähitellen kasan- sen keskittämisen aiheuttamat epäkohdat.
22900: neet huomattavia vaikeuksia käytännön yritystoi- Yrittäjänsuojalain säätämisen yhteydessä on
22901: minnalle sekä aiheuttaneet toisinaan jopa suora- pyrittävä vakavasti poistamaan yritystoiminnan
22902: naisen yrittäjävastaisen ilmapiirin muodostumi- esteenä oleva turha pykäläviidakko. Samalla yrit-
22903: sen. Kuitenkin kansakuntamme hyvinvointi sekä täjien ja valtion yhteistyötä yrittäjätoiminnan
22904: suuri osa pysyvistä työpaikoistamme nojaavat edistämisessä olisi määrätietoisesti pyrittävä ke-
22905: juuri yrittäjiin, sen toimintaedellytysten paranta- hittämään keskittämällä jollekin olemassa oleval-
22906: miseen sekä yrittämisen haluun. le elimelle tehtäväksi:
22907: Tosiasia on, että valitettavan monet yrittäjät - edistää, auttaa ja tukea yritystoiminnan
22908: turhaan taisteltuaan luopuvat yrityksistään tai syntymistä ja kehittymistä antamalla tarvittavaa
22909: sortuvat jo alkuvaikeuksiin. Monet alan koulutus- neuvontaa ja taloudellista tukea,
22910: ta saaneet ihmiset eivät edes vakavasti suunnitte- - aktiivisesti vaikuttaa lainsäädäntöön ja
22911: le ryhtymistä itsenäisiksi yrittäjiksi, koska etukä- muihin yhteiskunnan säännöstöihin yrittämisen
22912: teen tietävät sen heikosti kannattavaksi taikka vapauden turvaamiseksi ja tuehien määräysten
22913: muuten vaikeaksi. Esimerkiksi kaupallisen koulu- poistamiseksi kaikilta yrittämisen aloilta,
22914: tuksen saaneita henkilöitä hakeutuu yllättävän - valvoa yrittäjien oikeutta toimia yritykses-
22915: vähän itsenäisiksi yrittäjiksi. sään parhaaksi katsomailaan tavalla ilman, että
22916: yritys joutuu muiden yhteiskunnan tahojen mie-
22917: Tässä tilanteessa odotetaan valtiovallan ryhty- livallan takia vaaraan,
22918: vän ponnekkaisiin toimenpiteisiin tilanteen kor- - varmistaa, että yksityiset yritykset ovat tasa-
22919: jaamiseksi. Virkakoneistomme kasvun ja yhteis- veroisessa asemassa kilpailussa valtion tai kuntien
22920: kunnan kehittymisen myötä elinkeinonharjoitta- yritysten kanssa sekä
22921: misen vapaus on kaventunut lähes olemattomiin - varmistaa yritystoiminnan jatkuvuus mm.
22922: tuhansien säännösten ja määräysten alle. Kun sukupolvenvaihdosten yhteydessä taloudellisten
22923: säännösten tulkitsijoiden asenne on lisäksi usein helpotusten muodossa.
22924: penseä, on tuloksena ollut paljolti yrittäjyyden Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22925: halvaantuminen. Tästä syystä tarvitaan olosuhtei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22926: den muuttamista, johon merkittävänä keinona
22927: olisi erityisen yrittäjänsuojalain säätäminen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22928: Yrittäjänsuojalakiin tulisi koota mahdollisim- yritystoiminnan edellytysten turvaamisek-
22929: man suurelta osin yritystoimintaa koskevat sään- si erityisen yrittäjänsuojalain azkaansaa-
22930: nökset sekä siinä tulisi määritellä selvästi yrittäjän miseksi.
22931: oikeudet vapaaseen yritystoimintaan. Lain tulisi
22932:
22933: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
22934: Tauno Valo Heikki Järvenpää Pirjo Rusanen
22935: Martti Tiuri Tuure Junnila Iiro Viinanen
22936: Riitta Jouppila Paavo Vesterineo Kimmo Sasi
22937: Georg C. Ehrnrooth Helge Saarikoski Eeva Turunen
22938: Toivo T. Pohjala Pekka Löyttyniemi Lauri lmpiö
22939: Aino Pohjanoksa Kaarina Dromberg Mikko Vainio
22940: Mauno Manninen Lea Sutinen
22941: 1984 vp. 605
22942:
22943: Toivomusaloite n:o 549
22944:
22945:
22946:
22947:
22948: V. Vennamo ym.: Sotiemme veteraanien ja invalidien varhaiselä-
22949: keturvan laajentamisesta
22950:
22951:
22952: Eduskunnalle
22953:
22954: Maassamme on suuri joukko nuoria, koulutet- valle lähteä rakentamaan tulevaisuutta valoisam-
22955: tuja ja terveitä, mutta työtä vailla olevia kansalai- malla mielellä.
22956: sia. Samanaikaisesti on huonokuntoisia sotiemme
22957: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
22958: veteraaneja ja invalideja edelleen työelämässä,
22959: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22960: vaikka he ovat sairauksineen ja vammoineen
22961: puurtaneet yli 40 vuotta maamme hyväksi. Jo
22962: oikeudenmukaisuus vaatii, että jokainen sotiem- että hallitus ryhtyisi toimenpztezmn,
22963: me veteraani ja sotainvalidi voisi halutessaan jotta jokaiselle sotiemme veteraanzlle ja
22964: siirtyä työelämästä pois riittävän suuruiselle var- invalidille turvataan pikaisesti mahdolli-
22965: haiseläkkeelle. Näin myös lyhennettäisiin työttö- suus szirtyä vapaaehtoiselle ja kohtuulli-
22966: myyskassajonoa 10 000-20 000 hengellä samalla sen toimeentuloon oikeuttavalle eläkkeel-
22967: tatjoten tilaisuuden monelle todella työtä halua- le.
22968:
22969: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
22970:
22971: Veikko Vennamo Reino Jyrkilä Vieno Eklund
22972: ). Juhani Kortesalmi Martti Ratu Liisa Arranz
22973: Pentti Kettunen Pentti Skön Urho Pohto
22974: Mikko Vainio Lea Mäkipää Helvi Koskinen
22975: Reijo Enävaara Heikki Riihijärvi
22976: 606 1984 vp.
22977:
22978: Toivomusaloite n:o 550
22979:
22980:
22981:
22982:
22983: V. Vennamo ym.: Veteraanieläkkeen luonteisten korvausten suorit-
22984: tamisesta ulkomailla asuville sotiemme veteraaneille
22985:
22986:
22987: Eduskunnalle
22988:
22989: Kuluvan vuoden budjettiin hyväksyttiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22990: 200 000 markan määräraha ylimääräisen veteraa- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22991: nieläkkeen maksamiseksi ulkomailla asuville suo- sen,
22992: malaisille sotaveteraaneille. Tämä on tärkeä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ul-
22993: päänavaus oikeudenmukaisempaan suhtautumi- komazlla asuvien suomalaisten sotz"emme
22994: seen sotiemme veteraaneihin. Tätä käytäntöä on veteraanien veteraanieläkkeiden luonteis-
22995: nyt ehdottomasti jatkettava. ten korvausten maksamiseksi vuosittain.
22996:
22997: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22998:
22999: Veikko Vennamo Mikko Vainio Reijo Enävaara
23000: 1984 rd. 607
23001:
23002: Hemställningsmotion nr 551
23003:
23004:
23005:
23006:
23007: Westerlund m.fl.: Om åtgärder för skapande av resurser åt Invalid-
23008: förbundet r.f. för översättning av informationsmaterial
23009:
23010:
23011: Till Riksdagen
23012:
23013: Handikapp på grund av sjukdom eller olycks- ring samt diaserier. Även inom organisationen
23014: fall ställer stora krav på anpassning på den behövs ständigt informationsmaterial för att stär-
23015: handikappade. I denna situation har den handi- ka medlemsföreningarnas möjlighet att verka för
23016: kappade och hans anhöriga ett stort behov av handikappade.
23017: information om följderna av handikapp liksom Såsom tvåspråkig organisation önskar Invalid-
23018: om samhällets servicemöjligheter. Informationen förbundet vända sig även till den finlandssvenska
23019: från sjukhus, rehabiliteringsanstalter och de soci- befolkningen.
23020: ala myndigheterna är tillsvidare otillräcklig. Vi- Förbundet har tolv medlemsföreningar inom
23021: dan sidan om direkt personlig information är det det svenska bosättningsområdet med ca 1 000
23022: synnerligen viktigt att erbjuda handikappade svenskspråkiga medlemmar. Många av dem kan
23023: skriftligt informationsmaterial, som kan studeras ta del endast av svenskt materia!. För att kunna
23024: hemma och anlitas under en längre tid. betjäna sina svenska medlemmar liksom den
23025: Även den stora allmänheten och personai t.ex. finlandssvenska befolkningen överhuvudtaget har
23026: inom undervisning, hälso- och sjukvård behöver Invalidförbundet inom ramen för sina ekono-
23027: upplysning om vad olika former av handikapp miska möjligheter översatt finskt informations-
23028: innebär. Sådan upplysning är en av förutsätt- material till svenska. För en privat organisation är
23029: ningarna för att attityderna till handikapp skall de stora kostnaderna för översättning dock ofta
23030: förändras i positiv riktning. Det internationella ett hinder för att kunna ge den svenskspråkiga
23031: handikappåret har aktiverat många kretsar i vårt befolkningen fullgod service. Det finns därför ett
23032: samhälle till att ta upp frågor i anknytning till ständigt behov av flera svenska översättningar
23033: handikapp. Handikapporganisationerna har där- och utökat svenskt informationsmaterial.
23034: med upplevt en stark efterfrågan på informa- Med hänvisning till det ovanstående föreslås
23035: tionsmaterial såsom broschyrer, artiklar och dia- vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
23036: bilder med text.
23037: Invalidförbundet strävar till att tillgodose be- att regeringen måtte vzdta erforderliga
23038: hovet av information om handikapp både för åtgärder så att resurser skapas för att
23039: handikappade själva och för allmänheten. För- Invalidförbundet r.f kan utföra den vik-
23040: bundet har under de senaste åren bl.a. publicerat tiga översättningen av informationsmate-
23041: en del småskrifter om handikapp, broschyrer rial i ankytning tzll handikapp tzll svens-
23042: med information om invalidvård och rehabilite- ka.
23043:
23044: Helsingfors den 10 februari 1984
23045:
23046: Henrik Westerlund Ole Wasz-Höckert
23047: Boris Renlund Gunnar Jansson
23048:
23049:
23050:
23051:
23052: 40 4284001987
23053: 608 1984 vp.
23054:
23055: Toivomusaloite n:o 551 Suomennos
23056:
23057:
23058:
23059:
23060: Westerlund ym.: Invalidiliitolle myönnettävistä varoista vammai-
23061: suuteen liittyvän tiedotusmateriaalin kääntämiseksi ruotsiksi
23062:
23063:
23064: Eduskunnalle
23065:
23066: Sairaudesta tai onnettomuudesta aiheutunut Myös järjestön puitteissa tarvitaan jatkuvasti tie-
23067: vammaisuus asettaa vammaisen sopeutumiselle dotusmateriaalia jäsenyhdistysten mahdollisuuk-
23068: suuret vaatimukset. Näissä olosuhteissa tarvitse- sien parantamiseksi vammaisten hyväksi työsken-
23069: vat sekä vammainen että hänen omaisensa paljon neltäessä.
23070: tietoa vammaisuuden seurauksista samoin kuin Kaksikielisenä järjestönä Invalidiliitto haluaa
23071: yhteiskunnan mahdollisuuksista palvella vam- myös kohdistaa toimintansa maamme ruotsinkie-
23072: maisia. Tiedottaminen, joka tapahtuu sairaalois- liseen väestöön. Liitolla on kaksitoista jäsenjärjes-
23073: sa, kuntoutuslaitoksissa ja sosiaaliviranomaisten töä ruotsinkielisellä asutusalueella ja näiden jär-
23074: taholta, on toistaiseksi riittämätöntä. Henkilö- jestöjen ruotsinkielisiä jäseniä on n. 1 000 henki-
23075: kohtaisen tiedottamisen ohella on mitä tärkeintä löä. Useat heistä pystyvät saamaan tietonsa vain
23076: tarjota vammaiselle kirjallista tiedotusmateriaa- ruotsinkielisestä materiaalista. Voidakseen palvel-
23077: lia, jota voidaan käyttää kotona pitkän ajan la ruotsinkielisiä jäseniään samoin kuin maamme
23078: kuluessa. ruotsinkielistä väestöä yleensäkin Invalidiliitto on
23079: Myös suuri yleisö ja -:sim. opetustoimen, ter- taloudellisten mahdollisuuksiensa puitteissa
23080: veydenhoidon ja sairaanhoidon alojen henkilö- kääntänyt suomenkielistä tiedotusmateriaalia
23081: kunta tarvitsee tietoja erilaisesta vammaisuudes- ruotsiksi. Yksityiselle järjestölle tämä merkitsee
23082: ta. Tämä tiedotus on eräänä edellytyksenä sille, huomattavaa käännöstyöstä aiheutuvaa kuluerää
23083: että asenteet vammaisia kohtaan muuttuisivat ja on usein esteenä sille, että ruotsinkieliselle
23084: myönteisemmiksi. Kansainvälinen vammaisten väestönosalle voitaisiin antaa moitteetonta palve-
23085: vuosi on aktivoinut yhteiskuntamme monia piire- lua. Tästä syystä tarvitaan jatkuvasti lisää ruotsin-
23086: jä ottamaan puheeksi vammaisuuteen liittyviä kielisiä käännöksiä ruotsinkielisen tiedotusmate-
23087: kysymyksiä. Vammaisten järjestöihin on tällöin riaalin lisäämiseksi.
23088: kohdistunut ankaraa painetta tiedotusmateriaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23089: lin, kuten esitteiden, artikkeleiden ja tekstitetty- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23090: jen diakuvien kysynnän muodossa. muksen,
23091: Invalidiliitto pyrkii tyydyttämään vammaisia
23092: koskevaa tiedottamisen tarvetta sen koskiessa että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
23093: vammaista itseään ja yleisöä. Liitto on viime menpiteiszin varojen myöntämiseksi, jot-
23094: vuosina mm. julkaissut eräitä pienehköjä kirjoi- ta lnvalidzliitto ry. voisi suon.tuttaa tär-
23095: telmia vammaisuudesta sekä esitteitä invalidien keän vammaisuuteen liittyvän tiedotus-
23096: hoidosta ja kuntouttamisesta sekä diasarjoja. matenaalin kääntämisen ruotsiksi.
23097:
23098: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
23099:
23100:
23101: Henrik Westerlund Ole Wasz-Höckert
23102: Boris Renlund Gunnar Jansson
23103: 1984 vp. 609
23104:
23105: Toivomusaloite n:o 552
23106:
23107:
23108:
23109:
23110: Viinanen ym.: Etelä-Suomessa asuvten eläkeläisten asumistuen
23111: laajentamisesta
23112:
23113:
23114: Eduskunnalle
23115:
23116: Asumistukijärjestelmää muutettiin vuoden olevat eläkeläiset sitä saavat. Tällä hetkellä vain
23117: 1984 alusta lukien tarkoituksella, että asumistuen noin 10 % omakotitaloissa asuvista eläkeläisistä
23118: piiriin pääsisivät nykyistä laajemmin myös oma- saa asumistukea.
23119: kotitaloissa asuvat eläkeläiset. Tuen piiriin eivät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
23120: kuitenkaan pääse käytännössä kovinkaan monet kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23121: eläkeläiset johtuen siitä, että laskentaperusteisiin
23122: liittyvät normit asetettiin niin ahtaiksi, että esim. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23123: vaatimattomalla varustetasolla varustetut asunnot laskentanormien muuttamiseksi siten, et-
23124: lääniryhmissä 1 ja 2 jäävät tuen ulkopuolelle ja tä nykyistä suurempi osa Etelä-Suomessa
23125: painopiste on lääniryhmässä 3. Normien seurauk- omakotitalossa asuvista eläkeläisistä pääsi-
23126: sena Etelä-Suomessa kovin harvat tuen tarpeessa si asumistuen pziriin.
23127:
23128: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
23129:
23130: Iiro Viinanen Kaarina Dromberg
23131: Sirkka-Liisa Anttila Sirpa Pietikäinen
23132: 610 1984 rd.
23133:
23134: Hemställningsmotion nr 553
23135:
23136:
23137:
23138:
23139: Zilliacus: Om förnyande och förenhetligande av systemet med
23140: arbetslöshetsersättning
23141:
23142:
23143: Till Riksdagen
23144:
23145: De arbetslösas antal uppgår i dag till långt Untertecknad gjorde ett skriftligt spörsmål i
23146: över 100 000 personer. För närvarande ser läget frågan den 10.2.1983, vilket dock inte hann
23147: dystert ut också framöver. Detta innebär att en behandlas av regeringen under gångna riksdags-
23148: betydande del av landets arbetsföra befolkning är period. ·
23149: tvungen att leva på arbetslöshetsunderstöd. Undertecknad upprepade sitt spörsmål den 21
23150: Grunderna för beviljande av såväl arbetslös- april 1983 och fick därefter svaret av minister
23151: hetsundersöd som -ersättning har visat sig mycket Vappu Taipale, att uppgörandet av sådana lag-
23152: bristfälliga. En stor del av de arbetslösa kan inte utkast, som reformen av de arbetslösas in-
23153: anses åtnjuta en tillräcklig grundtrygghet. Svårast komstskydd förutsätter, har visat sig så krävande
23154: är det för arbetslösa som står utanför de statsun- att ett förverkligande av denna uppgift ännu
23155: derstödda arbetslöshetskassorna. Medlemmar i krävde längre tids arbete varför den arbetsgrupp
23156: fackföreningar har ett betydligt bättre arbetslös- som tillsatts för att utreda problemet fick ny
23157: hetsskydd än de som står utanför. Enligt de tidsfrist till den 30 november 1983.
23158: medborgerliga rättigheterna kan ingen mot sin Något nytt har dock inte inträffat sedan ar-
23159: vilja tvingas att ansluta sig till någon arbetsmark- betsgruppen avslutat sitt arbete.
23160: nadsorganisation. Men också unga arbetslösa är i
23161: en betydligt sämre situation i genomsnitt efter- Det är närapå omänskligt att i åratal för
23162: som de inte ännu haft möjlighet att ansluta sig arbetslösa människor hänvisa till ständigt arbe-
23163: till något förbund. Kvinnor och män blir också tande kommitter och arbetsgrupper som inte kan
23164: ojämlikt behandlade när det gäller arbetslös- komma till något enhälligt resultat i sin strävan
23165: hetsunderstöden i dess olika former. att refomera de av arbetslöshet drabbades situa-
23166: tion. Regeringen borde småningom känna sig
23167: Olika kommitteer har försökt reda ut situa-
23168: mogen att vidtaga åtgärder i detta syfte.
23169: tionen i akt och mening att reformera hela
23170: ersättningssystemet för de arbetslösa, men de har Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
23171: inte lyckats komma till något heltäckande resul- dertecknad vördsamt, att riksdagen ville hemstäl-
23172: tat. Det verkar tvärtom som om just de som mest la,
23173: behöver hjälp genom kommitteernas rekommen-
23174: dationer skulle hamna i en ännu sämre situation, att regeringen vidtar åtgärder för att
23175: emedan de fackföreningsanslutna arbetslösa per- förnya och /örenhetliga systemet med
23176: sonernas intressen i alla sammanhang prioriteras. arbetslöshetsersättning så att alla arbets-
23177: På detta sätt ökas klyftan mellan dem och de icke lösa oberoende av fackanslutning kan
23178: fackorganiserade, vilket ju absolut inte får vara åtnjuta en tzllräck/ig social grundtrygg-
23179: meningen. het.
23180:
23181: Helsingfors den 10 februari 1984
23182:
23183: Jutta Zilliacus
23184: 1984 vp. 611
23185:
23186: Toivomusaloite n:o 553 Suomennos
23187:
23188:
23189:
23190:
23191: Zilliacus: Työttömyyskorvausjärjestelmän uudistamisesta ja yhte-
23192: näistämisestä
23193:
23194:
23195: Eduskunnalle
23196:
23197: Työttömien lukumäärä on tällä hetkellä pitkäl- Allekirjoittanut teki tämän asian johdosta kir-
23198: ti yli 100 000. Nykyinen tilanne näyttää synkältä jallisen kysymyksen 10.2.1983, jota hallitus ei
23199: myös tulevaisuutta ajatellen. Tämä merkitsee kuitenkaan ehtinyt käsitellä viime valtiopäivien
23200: sitä, että huomattavan osan maamme työkykyi- aikana.
23201: sestä väestöstä on pakko elää työttömyyskorvauk- Allekirjoittanut toisti kysymyksensä huhtikuun
23202: sen tai työttömyystuen turvin. 21 päivänä 1983 ja sai sen jälkeen sellaisen
23203: Sekä työttömyyskorvauksen että -tuen myöntä- vastauksen ministeri Vappu Taipaleelta, että sel-
23204: misperusteet ovat osoittautuneet hyvin puutteel- laisen lakiesityksen tekeminen, jota työttömien
23205: lisiksi. Suuren osan työttömistä ei voida katsoa tuloturva edellyttää, on osoittautunut niin vaati-
23206: nauttivan riittävää perusturvallisuutta. Vaikeinta vaksi, että tämän tehtävän toteuttaminen vaatii
23207: on niiden työttömien kohdalla, jotka jäävät val- vielä pitkähkön ajan työn, minkä johdosta asiaa
23208: tion tukemien työttömyyskassojen ulkopuolelle. selvittämään asetettu työryhmä sai jatkoaikaa
23209: Ammattiyhdistysten jäsenillä on huomattavasti marraskuun 30 päivään 1983.
23210: parempi työttömyysturva kuin ulkopuolisilla. Mitään uutta ei kuitenkaan tapahtunut sen
23211: Kansalaisoikeuksien mukaan ei ketään voi vasten jälkeen kun työryhmä on saattanut työnsä lop-
23212: tahtoaan pakottaa liittymään johonkin työmark- puun.
23213: kinajärjestöön. Mutta myös nuoret työttömät On lähes epäinhimillistä työttömien ihmisten
23214: ovat keskimäärin huomattavasti huonommassa kannalta vuosikausia viitata yhä työskenteleviin
23215: asemassa, koska he eivät ole vielä voineet liittyä komiteoihin ja työryhmiin, jotka eivät pysty
23216: mihinkään yhdistykseen. Naisia ja miehiä koh- pääsemään mihinkään yksimieliseen tulokseen
23217: dellaan myös eri tavoin työttömyyskorvauksen ja pyrkiessään uudistamaan työttömyydestä kärsi-
23218: sen eri muotojen ollessa kyseessä. vien tilannetta. Hallituksen tulisi vähitellen tun-
23219: Eri komiteat ovat yrittäneet selvittää tilannetta tea itsensä kypsäksi ryhtymään asian vaatimiin
23220: työttömien koko korvausjärjestelmän uudistami- toimenpiteisiin.
23221: seksi, mutta ne eivät ole päässeet mihinkään Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
23222: kokonaisratkaisuun. Vaikuttaa päinvastoin siltä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23223: kuin juuri ne, jotka eniten tarvitsevat apua,
23224: joutuisivat komiteoiden suositusten myötä entistä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23225: huonompaan asemaan, koska ammattiyhdistyk- työttömyyskorvausjärjestelmän uudista-
23226: siin kuuluvien työttömien edut asetetaan kaikissa miseksi ja yhtenäistämiseksi, jotta kaikki
23227: yhteyksissä ensi sijalle. Tällä tavoin syvenee kuilu työttömät n"ippumatta siitä ovatko he
23228: heidän ja järjestäytymättömien välillä, mikä eh- ammattijärjestön jäseniä voivat nauttia
23229: dottomasti ei saa olla tarkoituksena. riittävää sosiaalista perusturvallisuutta.
23230:
23231: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
23232:
23233: Jutta Zilliacus
23234: 612 1984 vp.
23235:
23236: Toivomusaloite n:o 554
23237:
23238:
23239:
23240:
23241: Aaltio: Taavetinlahden-Kangasalan maantien n:o 310 parantami-
23242: sesta välillä Savo-Ranta-Koivisto
23243:
23244:
23245: Eduskunnalle
23246:
23247: Tie n:o 310 välillä Savo-Ranta-Koivisto on Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
23248: lähes koko pituudeltaan huonokuntoinen, mut- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23249: kainen ja altis kelirikolle. Paikallisen käytön
23250: lisäksi tiellä on huomattava merkitys puutavaran
23251: kuljetukselle johtuen alueen tuntumassa sijaitse- ettå. hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23252: vista laajoista metsäalueista sekä Kangasalan ja menpiteisiin Taavetinlahden-Kangas-
23253: Valkeakosken väliselle moninaiselle liikenteelle. alan maantien n:o 310 parantamiseksi
23254: Tietä käytetään myös työpaikkaliikenteeseen Val- vältllä Savo-Ranta-Koivisto.
23255: keakoskelle, Kangasalle ja Tampereelle ja lisäksi
23256: tien tuntumassa on runsaasti kesäasuntoja.
23257:
23258: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
23259:
23260: Sampsa Aaltio
23261: 1984 vp. 613
23262:
23263: Toivomusaloite n:o 555
23264:
23265:
23266:
23267:
23268: Aaltio: Maantien n:o 337 parantamisesta välillä Kuru-Ruovesi
23269:
23270:
23271: Eduskunnalle
23272:
23273: Kurun ja Ruoveden välinen maantie on mut- kunto aiheuttaa puutavarakuljetuksissa lisäkus-
23274: kainen, mäkinen ja erittäin kelirikkoaltis. Pahoi- tannuksia myös matkan pidentymisen takia.
23275: na kelirikkokeväinä tie on lähes kulkukelvoton ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
23276: tiellä on jatkuvasti keväisin liikennerajoitus ras- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23277: kaalle liikenteelle. Paitsi kauttakulkuliikennettä
23278: ja paikallisliikennettä maantiellä on varsin huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23279: mattava merkitys Kurun ja Ruoveden runsaitten menpiteisiin Kurun-Ruoveden maan-
23280: metsävarojen kuljetuksessa. Nykyisen tien huono tien n:o 337 parantamiseksi.
23281:
23282:
23283: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
23284:
23285: Sampsa Aaltio
23286: 614 1984 vp.
23287:
23288: Toivomusaloite n:o 556
23289:
23290:
23291:
23292:
23293: Ajo ym.: Eläkeläisalennuksen myöntämisestä myös linja-autoliiken-
23294: teessä
23295:
23296:
23297: Eduskunnalle
23298:
23299: Yleisesti tunnettua on se eriarvoisuus, joka kenties seurauksena oleva matkustajamäärien li-
23300: vallitsee matkustamismahdollisuuksiin nähden sääntyminen ei aiheuttaisi liikennöitsijälle lisä-
23301: rautatien läheisyydessä ja siitä ulompana asuvien kustannuksia.
23302: välillä. Tämä koskee erityisesti eläkeläisiä. Tästä hyötyisivät ensisijaisesti syrjäseudulla
23303: Rautateillä matkustaville myönnetään näet 50 asuvat pienituloiset eläkeläiset ja samalla se lisäisi
23304: % :n eläkeläisalennus matkalipun hinnasta kun maanteillä liikkuvien joukkoliikennevälineiden
23305: taas linja-autoissa matkustaville alennus on vain käytön tehokkuutta.
23306: 30 %.
23307: Esimerkkeinä mainittakoon Enontekiön, Inarin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
23308: ja Utsjoen kunnat, joiden etäisimmistä paikoista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23309: matkaa kertyy lähimmälle rautatieasemalle lähes
23310: 400 km. ettå" hallitus ryhtyisi kzireellisesti toi-
23311: Saamieni tietojen mukaan linja-autoissa on miin eläkeläisalennuksen saamiseksi linja-
23312: runsaasti käyttämätöntä tilaa, joten alennuksista autoissa samaksi kuin valtionrautatezllä.
23313:
23314: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
23315:
23316: Aimo Ajo Pentti Lahti-Nuuttila
23317: 1984 vp. 615
23318:
23319: Toivomusaloite n:o 557
23320:
23321:
23322:
23323:
23324: Ala-Kapee ym.: Tiemäärärahojen jakamisesta liikennetarpeen Ja
23325: -turvallisuuden vaatimusten mukaisesti
23326:
23327:
23328: Eduskunnalle
23329:
23330: Hyväksyessään valtion vuoden 1979 tulo- ja nuspnnn saamien yleisten teiden rakentamiseen
23331: menoarvioesityksen eduskunta edellytti, "että osoitettujen määrärahojen määrä on laskenut
23332: hallitus jakaessaan momentin (31.24.14) määrä- reaaliarvoltaan usean viime vuoden ajan, ja vuon-
23333: rahan eri tie- ja vesirakennuspiirien kesken ohjaa na 1984 ne laskevat myös markkamääräisesti.
23334: sen nykyistä tasapuolisemmin vastaamaan piirien Teiden sopeuttaminen ympäristöön ja meluestei-
23335: liikennesuoritetta ja ajoneuvokantaa' '. Lisäksi den rakentaminen uusien teiden yhteyteen asu-
23336: eduskunta edellytti, ''että hallitus momentin tuksen suojaksi on voitu toteuttaa varsin puut-
23337: (31.24.79) määrärahaa käyttäessään kiinnittää teellisesti, vaikka näiden seikkojen tulisi kuulua
23338: erityistä huomiota tieverkoston kuntoon maan eri teiden rakentamiseen itsestään selvänä osana.
23339: osissa sekä hankkeiden alueellisesta jaosta päättä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
23340: essään kiinnittää nykyistä enemmän huomiota eri oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23341: alueiden työllistämistarpeeseen. Määrärahaa tie- sen,
23342: ja vesirakennuspiireihin jaettaessa tulee tieverkon
23343: kuntoon ja työllisyyteen liittyvien perusteiden että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
23344: lisäksi ottaa riittävästi huomioon liikenteen mää- tiemäärärahojen jakoperusteiden muutta-
23345: rä eri tie- ja vesirakennuspiireissä.'' miseksi tie- ja vesirakennuspzi'rien kesken
23346: Etelä-Suomen tiemäärärahat ovat olleet tiever- siten, että liikennetarpeen ja -turvalli-
23347: koston kuntoon sekä liikennetarpeen ja -turvalli- suuden vaatimukset otettaisiin keskezsiksi
23348: suuden vaatimuksiin nähden täysin riittämättö- jakoperusteiksi.
23349: mät. Esimerkiksi Uudenmaan tie- ja vesiraken-
23350:
23351: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
23352:
23353: Pirjo Ala-Kapee Mikko Elo Jorma Rantanen
23354: Kaj Bärlund Tuulikki Hämäläinen Pekka Myllyniemi
23355: Tarja Halonen Antti Kalliomäki Lea Savolainen
23356: Peter Muurman Pentti Lahti-Nuuttila Reino Paasilinna
23357: Riitta Järvisalo-Kanerva Martti Lähdesmäki Reijo Lindroos
23358: Jouko Skinnari Pekka Starast Paavo Lipponen
23359: 616 1984 vp.
23360:
23361: Toivomusaloite n:o 558
23362:
23363:
23364:
23365:
23366: Alaranta ym.: Maantien n:o 811 kunnostamisesta välillä Siikajoki-
23367: Revonlahti
23368:
23369:
23370: Eduskunnalle
23371:
23372: Siikajoen pohjoispuolella, Siikajoen kuntakes- siin. Toimenpiteinä olisivat kantavuuden paran-
23373: kuksen ja Ruukin kunnan Revonlahden kylätaa- taminen ja öljysorastaminen.
23374: jaman välillä oleva sorapäällysteinen maantie n:o
23375: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23376: 811 on nykyisin runsaassa käytössä. Tietä käyttä-
23377: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23378: vät mm. valtatien n:o 8 suunnasta tulevat Siika-
23379: sen,
23380: törmällä sijaitsevan suuren leirikeskuksen vieraat.
23381: Tien käyttö on erittäin runsasta kesällä sekä
23382: viikonloppuisin koko vuoden aikana. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23383: Siikajoen kunta on jo usean vuoden ajan Siikajoen-Revonlahden välisen maan-
23384: esittänyt tien päällystämistä. Tien suuntaus on tien n:o 811 kunnostamiseksi ja päällystä-
23385: pääosin hyvä ja vain vähäisiä oikaisuja tarvittai- miscksi.
23386:
23387: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
23388:
23389: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
23390: 1984 vp. 617
23391:
23392: Toivomusaloite n:o 559
23393:
23394:
23395:
23396:
23397: Alaranta ym.: Maantien n:o 19217 kunnostamisesta välillä Oulai-
23398: nen-Kastari-Ojala
23399:
23400:
23401: Eduskunnalle
23402:
23403: Maantie n:o 19217 välillä Oulainen-Kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
23404: tari-Ojala eli ns. Irvan tie on nykyisin erittäin oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23405: huonokuntoinen. Kyseinen tie on päivittäin mer- sen,
23406: kittävä yhteys sivukylien asukkaille sekä Oulais-
23407: ten kaupungin keskustaan että Merijärven kun-
23408: nan kuntakeskuksen suuntaan. Tie palvelee sekä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ir-
23409: työpaikka- että asiointiliikennettä. Myös tien van tien (maantie n:o 19217) kunnosta-
23410: matkailullinen merkitys on jatkuvasti kasvanut. miseksi ja päällystämiseksi.
23411:
23412: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
23413:
23414: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
23415: 618 1984 vp.
23416:
23417: Toivomusaloite n:o 560
23418:
23419:
23420:
23421:
23422: Alaranta ym.: Kevyen liikenteen väylien rakentamisesta Pyhännän
23423: kirkonkylän taajamassa
23424:
23425:
23426: Eduskunnalle
23427:
23428: Pyhännän kunnassa viime vuosina tapahtu- - kevytliikenteen teiden puuttuminen taaja-
23429: neen erittäin nopean liikenteen kasvun seurauk- man eri osien väliltä,
23430: sena Pyhännän kirkonkylän taajaman liikenteelli- - maantien n:o 18510 (Keskustie-Koulutie)
23431: nen palvelutaso on heikentynyt tuntuvasti. kapeus ja kevytliikenteen turvattomuus,
23432: Valtakunnalliset tiet, valtatie n:o 19 ja kanta- - Ukonojan alueen ja keskustan välisen ke-
23433: tie n:o 85 risteävät keskustaajamassa. Nämä tiet vytliikenteen risteäminen samassa tasossa valta-
23434: jakavat taajamaa voimakkaasti eri sektoreihin. tien n:o 19 kanssa,
23435: Toimintojen keskittyessä eri sektoreissa aiheutuu
23436: - valtatien n:o 19 ja maantien n:o 818 -
23437: runsaasti pääteiden ylittämistarvetta. Erityisesti
23438: paikallistien n:o 18510 (Kestiläntie-Keskustie)
23439: tämä tarve on keskustan palvelualueen ja Ukon-
23440: liittymä on vaarallinen.
23441: ojan kasvavan asuntoalueen välillä. Taajaman
23442: teollisuusalueet ovat sijoittuneet valtatien n:o 19 Tässä liittymässä on tapahtunut vuosina
23443: varrelle, minkä vuoksi tällä väylällä esiintyy hyvin 1975-80 viisi loukkaantumiseen johtanutta on-
23444: erilaisia ja eri nopeuksilla liikkuvia liikennemuo- nettomuutta. TVL:n ohjeiden mukaisesti liittymä
23445: toja, ala-asteen koululaisista valtakunnalliseen luokitellaan vaaralliseksi, kun siinä kolmena pe-
23446: raskaaseen ajoneuvoliikenteeseen. räkkäisenä vuonna on tapahtunut onnettomuus.
23447: Paikallistie n:o 18510 (Keskustie-Koulutie) Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
23448: on alueen keskeisin taajaman sisäistä liikennettä oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23449: palveleva tie. Tie on hyvin ahdas jo nykyiselle sen,
23450: liikennemäärälle. Kevytliikenteen kaistojen puu-
23451: te vaikeuttaa liikenteen toimivuutta ja jalankul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ke-
23452: kijat ja polkupyöräilijät kokevat liikkumisen hy- vyen liikenteen väylien sekä Ukonojan
23453: vin turvattomaksi. asuntoalueelle johtavan alikulkukäytävän
23454: Taajama-alueen suurimmat liikenteelliset on- rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi Pyhän-
23455: gelmaryhmät ja ongelmakohdat ovat: nän kirkonkylän taajamassa.
23456:
23457: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
23458:
23459: Juhani Alaranta Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa
23460: 1984 vp. 619
23461:
23462: Toivomusaloite n:o 561
23463:
23464:
23465:
23466:
23467: Arranz ym.: Ilmaisen matkustusoikeuden myöntämisestä valtion-
23468: rautateillä sotaveteraaneille
23469:
23470:
23471: Eduskunnalle
23472:
23473: Sotiemme veteraanit ovat asettaneet alttiiksi lisäksi junat kyllä kulkevat, joten tästä veteraa-
23474: elämänsä ja terveytensä puolustaessaan maatam- neille annettavasta ilmaisesta rautateiden käyttö-
23475: me. Heille on jäänyt sodista elämänikäisiä vaivo- oikeudesta ei valtiolle koituisi edes lisäkustan-
23476: ja, jotka iän mukana tulevat yhä pahemmiksi. nuksia.
23477: Tutkimusten mukaan vain 1 % veteraaneista on
23478: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
23479: täysin terveitä. Tämän vuoksi tulisi veteraaneille
23480: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23481: antaa kaikki mahdollinen tuki jäljellä olevana
23482: sen,
23483: elinaikana. Myös veteraanit haluaisivat tutustua
23484: kotimaahansa matkustamalla, mutta vähävaraisi-
23485: na heillä ei ole useinkaan siihen taloudellisia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin zl-
23486: mahdollisuuksia. Tämän vuoksi olisi kaikille ve- maisen matkustusozkeuden myöntämi-
23487: teraanitunnuksen omaaville annettava ilmainen seksi sotiemme veteraaneille valtionrauta-
23488: matkustusoikeus valtionrautateillä, koska kaiken tetllä.
23489:
23490: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
23491:
23492: Liisa Arranz Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
23493: 620 1984 vp.
23494:
23495: Toivomusaloite n:o 562
23496:
23497:
23498:
23499:
23500: Astala ym.: Kemiön-Ylönkylän tien rakentamisen aloittamisesta
23501:
23502:
23503: Eduskunnalle
23504:
23505: Kemiöstä Perniöön suuntautuva Kemiön- Tietyö tulisi työllistämään parhaimmillaan yli 30
23506: Ylönkylän tie on öljysorapäällysteinen tieosuus, henkilöä, mikä tulisi helpottamaan Kemiön saa-
23507: joka on Kemiön päätie Saloon, Tammisaareen ja ren nykyistä vaikeaa työllisyystilannetta. Vuonna
23508: Helsinkiin. 1983 Dragsfjärdin kunnassa oli työttömyysaste
23509: Tien suuntauksen parantaminen 11,3 km:n 10,7 %, mikä oli Turun työvoimapiirin korkein
23510: matkalta on ollut 1VL:n Turun piirin tienpidon työttömyysaste.
23511: 5-vuotisohjelmassa, aloitettavaksi vuodelle 1984,
23512: sekä samoin tiepiirin vuoden 1984 budjettiesityk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23513: sessä. Työkohdetta ei ole kuitenkaan otettu vuo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23514: den 1984 valtion tulo- ja menoarvioon. Myös sen,
23515: Turun työvoimapiiri on esittänyt työkohteen ot-
23516: tamista valtion vuoden 1984 työllisyystyöohjel-
23517: maan. että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
23518: Tien rakentaminen tulisi kestämään noin kol- Kemiön- Ylönkylän tien rakentamisen
23519: me vuotta. Sen kustannusarvio on 16,9 mmk. aloittamiseksi vuoden 1984 syksyllä.
23520:
23521: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
23522:
23523: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
23524: 1984 rd. 621
23525:
23526: Hemställningsmotion nr 563
23527:
23528:
23529:
23530:
23531: Bärlund m.fl.: Om begränsning av TV-reklam som riktar sig tili
23532: barn och ungdom
23533:
23534:
23535: Tili Riksdagen
23536:
23537: Välgjord reklam kan vara konsumentupplysan- håller på att bygga en egen personlighet faller
23538: de, men det är också skäl att minnas reklamens lättare för budskapet i reklamen. En tonåring
23539: negativa drag. En ökad konsumtion är reklamens som genomgår en smärtsam utveckling från barn
23540: innersta budskap, detta i en värld där råvarutill- tili vuxen med en djup osäkerhetskänsla, har ett
23541: gångarna hotar att sina och där välståndet är stort behov av att ''vara som andra''. Därmed är
23542: orättfärdigt fördelat. Konsumtionen borde inte hon också lättare påverkad av reklam.
23543: få bli ett självändamål eller ersätta andra för Reklam-tv:s reklam omgärdas av ett otal be-
23544: människan viktigare värden såsom gemenskap gränsningar: Rundradions bestämmelser, lagar
23545: och deltagande i den demokratiska beslutsproces- och förordningar, Internationella handelskamma-
23546: sen. rens bestämmelser och av MTVs egoa regler.
23547: Reklamens viktigaste fostrande effekt ligger
23548: I MTVs egoa regler sägs om reklam som riktar
23549: måhända ändå inte i vad den uppmanar oss att
23550: sig tili barn: ''Tällaista mainontaa on harjoitetta-
23551: göra, utan i vad den berättar åt oss om männi-
23552: va rajoitetusti ja varoen". Mao bör också undvika
23553: skor, människorelationer och människornas liv i
23554: att barn uppträder i dessa reklaminslag. Det vore
23555: allmänhet. Det är ett dolt budskap. Eftersom
23556: enligt vår bedömning att föredra att ali reklam
23557: man i reklamen måste undvika risker tenderar
23558: som riktar sig tili barn och ungdom kunde
23559: man att ge en föråldrad världsbild och utgår ifrån
23560: undvikas i TV. Televisioneo är det enda reklam-
23561: en föråldrad syn på förhållandet mellan männi-
23562: mediet som täcker hela landet.
23563: skor. Reklamen utgår tili exempel ofta från
23564: förvånande enkla stereotyper i fråga om könsrol- Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
23565: ler. dertecknade att riksdagen måtte hemstälia,
23566: En vuxen människa kan förmodligen genom
23567: sin livserfarenhet lättare värja sig för reklamens att regeringen vidtar sådana åtgärder
23568: både öppna och dolda budskap. Barnen som som effektivt begränsar TV-reklam som
23569: närmast saknar livserfarenhet och ungdomar som rzktar sig tili barn och ungdom.
23570:
23571: Helsingfors den 8 februari 1984
23572:
23573: Kaj Bärlund Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee
23574: Arja Alho Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen
23575: Mats Nyby
23576: 622 1984 vp.
23577:
23578: Toivomusaloite n:o 563 Suomennos
23579:
23580:
23581:
23582:
23583: Bärlund ym.: Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan TV-mainonnan rajoit-
23584: tamisesta
23585:
23586:
23587: Eduskunnalle
23588:
23589: Hyvin tehty mainos voi olla kuluttajia valista- taan, joutuvat helpommin mainoksen sanoman
23590: va, mutta on myös muistettava mainoksen kiel- uhreiksi. Teini-ikäinen, joka käy läpi tuskallista
23591: teiset puolet. Kulutuksen lisääminen on mainok- kehitystä lapsesta aikuiseksi syvän epävarmuuden
23592: sen perimmäinen tarkoitus maailmassa, jonka tunteen vallitessa, tuntee suurta tarvetta ''olla
23593: raaka-ainevarat uhkaavat ehtyä ja jonka hyvin- niinkuin muutkin''. Tästä syystä hän on myös
23594: vointi on jakautunut epäoikeudenmukaisella ta- alttiimpi mainonnalle.
23595: valla. Kulutuksesta ei saisi tulla itsetarkoitusta Mainos-TV:nmainontaa rajoittavat lukuisat ra-
23596: eikä se saisi korvata ihmisen kannalta tärkeämpiä joitukset: Yleisradion määräykset, lait ja asetuk-
23597: arvoja kuten yhteenkuuluvaisuutta ja osallistu- set, Kansainvälisen kauppakamarin määräykset
23598: mista demokraattiseen päätäntäprosessiin. ja MTV:n omat säännöt.
23599: Mainonnan tärkein kasvattava tekijä ei ehkä MTV: n omissa säännöissä sanotaan lapsiin
23600: kuitenkaan ole siinä, mitä se kehottaa meidän kohdistuvasta mainonnasta: Tällaista mainontaa
23601: tekevän, vaan siinä, mitä se kertoo meille ihmi- on harjoitettava rajoitetusti ja varoen. On myös
23602: sistä, ihmissuhteista ja ihmisten elämästä yleensä. vältettävä sitä, että lapset esiintyvät näissä mai-
23603: Tämä on peiteltyä sanomaa. Koska mainonnassa nospaloissa. Meidän mielestämme olisi parempi,
23604: täytyy välttää riskejä, pyritään siinä antamaan että kaikkea lapsiin ja nuorisoon TV:ssä kohdis-
23605: vanhentunut maailmankuva ja lähtemään van- tettua mainontaa voitaisiin välttää. Televisio on
23606: hentuneesta käsityksestä ihmisten välisestä suh- ainoa koko maan kattava mainontaväline.
23607: teesta. Mainos lähtee esimerkiksi usein hämmäs- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
23608: tyttävän yksinkertaisista stereotyypeistä sukupuol- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23609: ten välisen osajaon ollessa kyseessä. sen,
23610: Aikuinen pystyy oletettavasti elämänkokemuk-
23611: sensa takia helpommin suojautumaan mainon- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
23612: nan sekä avointa että peiteltyä sanomaa vastaan. piteisiin, jotka rajoittavat tehokkaasti lap-
23613: Lapset, joilla lähinnä ei ole elämänkokemusta ja siin ja nuonsoon suunnattua TV-mainon-
23614: nuoret, jotka ovat muovaamassa persoonallisuut- taa.
23615:
23616: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
23617:
23618: Kaj Bärlund Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee
23619: Arja Alho Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen
23620: Mats Nyby
23621: 1984 vp. 623
23622:
23623: Toivomusaloite n:o 564
23624:
23625:
23626:
23627:
23628: Dromberg ym.: Uudenmaan tiemäärärahojen lisäämisestä
23629:
23630:
23631: Eduskunnalle
23632:
23633: Tienrakennus- ja kunnossapitomäärärahojen Vuoden 1984 tulo- ja menoarviokäsittelyssä
23634: jakoperusteet ovat jo vuosia olleet väärät. Määrä- Uudenmaan tiemäärärahoja vähennettiin 8, 5
23635: rahojen jakoperusteissa ei liikenteellisillä tekijöil- miljoonaa markkaa, mikä tuntuu kohtuuttomal-
23636: lä, kuten liikennevilkkaudella, ajoneuvomäärällä ta. Nyt yritetään lisäksi vuoden 1984 työohjel-
23637: ja liikennesuoritteilla ole ollut riittävästi painoar- man ja työllisyysohjelman varjolla lykätä kahden
23638: voa. Tämä käy selvästi ilmi, kun tarkastellaan uusmaalaisen tärkeän tiehankkeen rakentamista,
23639: Uudenmaan tieliikenteen tunnuslukuja. nimittäin Hyvinkään pohjoisen ohikulkutien
23640: (määrärahavaraus 4,2 milj. mk) ja Maantieky-
23641: Uudenmaan tiepiirin yleisten teiden keskimää- län-Korson tien Vantaalla (määrärahavaraus 2
23642: räinen vuorokausiliikenne on lähes kolme kertaa milj. mk). Edellä mainittuja hankkeita ei tule
23643: niin vilkasta kuin koko maassa keskimäärin. Uu- siirtää eteenpäin.
23644: denmaan tieliikenteen kasvun arvioidaan ainakin Uusimaa on saatettava oikeudenmukaiseen
23645: vuoteen 1985 saakka olevan huomattavasti nope- asemaan tiemäärärahoja jaettaessa.
23646: ampaa kuin maassa keskimäärin.' Uudenmaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23647: piirin liikennesuorite on 18,9 prosenttia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23648: (19 106 000 000 autokilometriä/vuosi). Edelleen sen,
23649: piirin alueella tapahtuu 2, 5 kertaa enemmän
23650: liikenneonnettomuuksia kuin koko maassa keski- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
23651: määrin ja onnettomuusriski piirin teillä on edel- Uudenmaan tiemäärärahojen lisäämiseksi
23652: leen kasvamassa. maan keskiarvon tasolle.
23653:
23654: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23655:
23656: Kaarina Dromberg Lea Kärhä Jouni J. Särkijärvi
23657: Pekka Löyttyniemi Martti Tiuri Ben Zyskowicz
23658: Tauno Valo Impi Muroma Antti Kalliomäki
23659: Ritva Laurila
23660:
23661:
23662:
23663:
23664: 41 4284001987
23665: 624 1984 vp.
23666:
23667: Toivomusaloite n:o 565
23668:
23669:
23670:
23671:
23672: Dromberg ym.: Ritan-Koskenkylän tieyhteyden rakentamisen to-
23673: teuttamisesta
23674:
23675:
23676: Eduskunnalle
23677:
23678: Porvoosta itään johtava valtatie n:o 7 on välillä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23679: Rita-Koskenkylä tiekapasiteetiltaan riittämätön. sen,
23680: Moottoriliikennetien rakentaminen välille Rita-
23681: Koskenkylä on aloitettu vuonna 1983 ja alkupe-
23682: räisen suunnitelman mukaan tie valmistuu vuon- että hallitus ryhtyisi toimenpttemtn
23683: na 1988. niin, että tiehanke 007 Vt 4 moottorilii-
23684: kennetie vältllä Rita-Koskenkylä valmis-
23685: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tuu viimeistään vuonna 1988.
23686:
23687: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1984
23688:
23689: Kaarina Dromberg Anna-Kaarina Louvo Tauno Valo
23690: Martti Tiuri Riitta Uosukainen Eeva Turunen
23691: Impi Muroma Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
23692: Pirjo Ala-Kapee Lea Kärhä Sinikka Hurskainen
23693: 1984 vp. 625
23694:
23695: Toivomusaloite n:o 566
23696:
23697:
23698:
23699:
23700: Dromberg ym.: Ruskeasannan-Valkoisenlähteentien-Maantieky-
23701: län tieyhteyden parantamisen nopeuttamisesta
23702:
23703:
23704: Eduskunnalle
23705:
23706: Helsingin ja Keski-Uudenmaan välisen tärkeän tiltaan riittämättömiksi, minkä vuoksi tiesuunni-
23707: tieyhteyden parantamiseksi välillä Ruskeasanta- telman laatimista on kiirehdittävä.
23708: Maantiekylä on jo vuonna 1979 laadittu mootto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23709: ritien yleissuunnitelma. Hankkeen toteuttamista nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23710: on viime vuosina toistuvasti siirretty myöhäisem- sen,
23711: mäksi ja lausunnolla olevasta toimenpideohjel-
23712: masta on kokonaan poistettu hankkeen osuus että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23713: Valkoisenlähteen tie-Maan tiekylä. tiehankkeen 107 Mt 103 Ruskeasanta-
23714: Valkoisenlähteentie-Maantiekylä aloit-
23715: Tien liikennemääriin nähden on nykyinen tie- tamiseksi toimenpideohjelmassa esitettyä
23716: osuus ja sen liittymät todettu liikennekapasitee- aikaisemmin.
23717:
23718: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1984
23719:
23720: Kaarina Dromberg Martti Tiuri Tauno Valo
23721: Pekka Löyttyniemi Lea Kärhä Antti Kalliomäki
23722: Pirjo Ala-Kapee
23723: 626 1984 vp.
23724:
23725: Toivomusaloite n:o 567
23726:
23727:
23728:
23729:
23730: Dromberg ym.: Ånäsin-Arolan ja Arolan-Mäntsälän välisten
23731: tieosuuksien rakentamisesta Lahden moottoriliikennetiellä
23732:
23733:
23734: Eduskunnalle
23735:
23736: Helsingistä Pohjois-Uudellemaalle ja sitä kaut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23737: ta edelleen Pohjois- ja Itä-Suomeen kulkevien sen,
23738: maantieyhteyksien kannalta on tärkeää, että Lah-
23739: den moottoriliikennetien rakentamishankkeet että hallitus ryhtyisj toimenpztemzn
23740: 181 ja 182 Vt 4 Järvenpäästä eteenpäin saadaan tiehankkeen 181 Vt 4 Anäs-Arola aloit-
23741: aloittaa mahdollisimman pian. tamisen aientamiseksi siten, että hank-
23742: keet 181 ja 182 (Arola-Mäntsälä) voitai-
23743: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- siin osittain rakentaa samanazkaisesti.
23744:
23745: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1984
23746:
23747: Kaarina Dromberg Martti Tiuri Impi Muroma
23748: Pirjo Rusanen Lea Kärhä Pirjo Ala-Kapee
23749: Pekka Löyttyniemi Matti Viljanen Tauno Valo
23750: 1984 vp. 627
23751:
23752: Toivomusaloite n:o 568
23753:
23754:
23755:
23756:
23757: Dromberg ym.: Järvenpään-Pornaisten maantien rakentamisesta
23758:
23759:
23760: Eduskunnalle
23761:
23762: Järvenpään kaupungin ja Pornaisten kunnan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23763: tieyhteydet ovat nykyisellään erittäin huonot. sen,
23764: Uusi tieyhteys Pornaisista Pohjois-Paippisten
23765: kautta Lahdentielle on erittäin tärkeä Pornaisten, että hallitus osoittaisi määrärahat poi-
23766: Askolan ja Myrskyiän kuntien kehitykselle. kittaistieyhteyden Lahdentie-Pornainen
23767: yleissuunnitteluun ja rakentamiseen
23768: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- mahdollisimman pian.
23769:
23770: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1984
23771:
23772: Kaarina Dromberg Martti Tiuri Impi Muroma
23773: Pekka Löyttyniemi Lea Kärhä Pirjo Ala-Kapee
23774: Tauno Valo
23775: 628 1984 vp.
23776:
23777: Toivomusaloite n:o 569
23778:
23779:
23780:
23781:
23782: Dromberg ym.: Maantien n:o 1791 parantamisesta välillä Ruotsin-
23783: kylä-Kakkulanmäki
23784:
23785:
23786: Eduskunnalle
23787:
23788: Maantie n:o 1791 on parannettu jo Lapinjär- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23789: ven kunnan alueella. Tien jatko-osuuden paran- sen,
23790: taminen välillä Kakkulanmäki-Ruotsinkylä tu-
23791: lee saada mukaan toimenpideohjelmaan. että hallitus osoittazsz määrärahat
23792: maantien n:o 1791 parantamiseksi välzllä
23793: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- Ruotsinkylä-Kakkulanmäki.
23794:
23795: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1984
23796:
23797: Kaarina Dromberg Martti Tiuri Pirjo Ala-Kapee
23798: Pekka Löyttyniemi Lea Kärhä Tauno Valo
23799: 1984 vp. 629
23800:
23801: Toivomusaloite n:o 570
23802:
23803:
23804:
23805:
23806: Dromberg y~.: Lapinkylän-Siuntion tieyhteyden rakentamisen
23807: nopeuttamisesta
23808:
23809:
23810: Eduskunnalle
23811:
23812: Hanketta 05 7 on laajennettu siten, että perus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23813: parannustyö ulottuu Siuntion kirkonkylään saak- sen,
23814: ka. Hankkeen aikataulua on siirretty vuodella.
23815: Tieosuus toimii tärkeänä läpikulkuyhteytenä
23816: Siuntion kirkonkylästä Lapinkylään ja tieosuus on että hallitus nopeuttaisi tiehanketta
23817: tällä hetkellä erittäin huonossa kunnossa. 057 Mt 113 Lapinkylä-Siuntio siten,
23818: että se toteutettaisiin vuosina 1985-
23819: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 1986.
23820:
23821: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1984
23822:
23823: Kaarina Dromberg Martti Tiuri Pirjo Ala-Kapee
23824: Pekka Löyttyniemi Lea Kärhä Tauno Valo
23825: 630 1984 vp.
23826:
23827: Toivomusaloite n:o 571
23828:
23829:
23830:
23831:
23832: Dromberg ym.: Loviisan laivaväylän syventämisestä
23833:
23834:
23835: Eduskunnalle
23836:
23837: Loviisan sataman kuljetusten määrä oli vuonna lyttävät, että satamaan johtava laivaväylä syven-
23838: 1981 3 30 000 tonnia ja sen on laskettu kasvavan netään yhdeksään metriin ja että se samalla
23839: vuonna 1984 noin 1 300 000 tonniin. Liikenne- oikaistaan liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
23840: määrien kasvun vuoksi on Loviisan kaupunki Laivaväylän syventäminen tulee ajoittaa vuodelle
23841: aloittanut sataman maa-alueen laajentamisen. 1984 siten, että se valmistuisi samanaikaisesti
23842: Sataman maa-aluetta on tarkoitus laajentaa vai- sataman laajennuksen ja Lahden kaupungin väli-
23843: heittain 23 hehtaarista 76 hehtaariin. sen rataosuuden perusparannustyön kanssa.
23844: Loviisan satamaan johtaa nykyisin 7, 3 metrin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23845: syvyinen laivaväylä. Laivaväylän mataluus on es- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23846: teenä suurilla laivoilla sataman kautta tapahtuvil- sen,
23847: le kuljetuksille. Sataman liikennemäärien kasva-
23848: essa sen toimintaedellytysten turvaaminen ja kul- että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn
23849: jetusten kansantaloudellinen kannattavuus edel- Loviisan laivaväylän syventämiseksi.
23850:
23851: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23852:
23853: Kaarina Drombcrg Tauno Valo
23854: 1984 vp. 631
23855:
23856: Toivomusaloite n:o 572
23857:
23858:
23859:
23860:
23861: Eenilä: Turun seudun liikenneolojen selvittämisestä
23862:
23863:
23864: Eduskunnalle
23865:
23866: Turussa rakennettiin muutama vuosi sitten ns. laajat asuntoalueet ja viemään Pansion suunnalta
23867: Suikkilan silta Rauman moottoritien ylitse. Silta viimeisetkin virkistysalueet.
23868: katsottiin välttämättömäksi satamaliikenteen oh- Kun uusi tie tulisi kulkemaan Rauman moot-
23869: jaamiseksi Rauman ja Tampereen teille. Sillan toritien välittömässä läheisyydessä, on pakko ih-
23870: rakentamisen yhteydessä rakennettiin Rauman metellä, miten siihen kannattaa uhrata paljon
23871: moottoritien liittymät sillan juuresta Rauman varoja. Miksi Rauman moottoritie ei kelpaa, kun
23872: suuntaan, mutta Turun suuntaan sellaisia ei Pansion suunnan liikenne voisi ohjautua sille,
23873: jostakin kummallisesta syystä rakennettu. On mikäli olisi olemassa liittymät Turun suuntaan?
23874: myös käynyt ilmi, että Turun kaupunki ei mis- Esimerkiksi Varsinais-Suomen Luonnonsuoje-
23875: sään vaiheessa ole näiden liittymien rakentamista lupiiri ry:n lausunnossa 23.7.1982 todetaan, että
23876: valtiolta edes anonut. Kuitenkin näillä vähäisillä "uusi tie tulisi entisestäänkin vähentämään va-
23877: liittymillä olisi aivan ilmeisesti ratkaistu Pansion jaakäyttöisen Turun-Raision välisen moottori-
23878: suunnan vaikeat liikenneongelmat, jotka syntyvät tien käyttöä''.
23879: siitä, että laajan teollisuus- ja asumusalueen,
23880: erityisesti telakoitten liikenne Turkuun päin ja Tuntuu todennäköiseltä, vaikkakin järjettö-
23881: Turun suunnasta rajoittuu yksinomaan Pansion mältä, että kyseiset liittymät on tieten tahtoen
23882: tielle, joka on ainoastaan kaksikaistainen tie. jätetty rakentamatta, kun mahtava - tarpeeton
23883: - TVL:n tiehanke on ollut pitkään vireillä. Siksi
23884: Turun kaupunginvaltuusto päätti keväällä liittymiä ei ole edes anottu, vaikka liittymät
23885: 1982 ratkaista Pansion suunnan liikenneongel- Rauman suunnasta rakennettiin Suikkilan sillan
23886: mat siten, että Rauman moottoritien viereen valmistuessa. Nyt liittymien rakentaminen on jo
23887: rakennetaan toinen mahtava valtaväylä läpi Tu- vaikeutunut, vaikkei se mahdoton tehtävä vielä-
23888: run kaupungin. Tämä Naantali-Raisio-Turku- kään ole. Suikkilan sillan juureen on nimittäin
23889: tie (ns. Turpiinan alku) on TVL:n pitkään suun- rakennettu Kaukolämpö Oy:n lämpökeskus Tu-
23890: nittelema ja ajama hanke, joka nykyisten arvioi- run kaupungin noin vuosi sitten luovutettua
23891: den mukaan tulee maksamaan kokonaisuudes- tontin Turun Seudun Kaukolämpö Oy:lle. Ni-
23892: saan noin 150 milj. markkaa, ja jonka rakenta- menomaan lämpökeskuksen kohdalta olisi ollut
23893: mista on puolusteltu mm. sillä, että valtio "tar- sopiva ja mahdollista rakentaa liittymä Suikkilan
23894: joaa Turulle ilmaista rahaa'', joka on otettava tieltä Turun suuntaan Rauman moottoritielle.
23895: vastaan, koska raha muutoin menee muualle. Nyt sekä Härkämäen peruskoulun ala-asteen ra-
23896: Pitkällisten ja sangen arveluttavienkin vaihei- kennus että kyseinen lämpökeskus vaikeuttavat
23897: den jälkeen Turun kaupunginvaltuusto antoikin liittymän rakentamista. Rakentaminen tulee
23898: asiassa lopulta yhden äänen enemmistöllä puolta- myös kalliimmaksi, sillä liittymä joudutaan ra-
23899: van lausunnon. -Vasemmisto vastusti hanketta, kentamaan jonkinlaisen sillan avulla lähellä kul-
23900: koska se piti tien suuntausta Turun osalta väärä- kevan vanhan maantien, Väinölänkadun, ylitse.
23901: nä ja asutukselle kohtuutonta haittaa aiheuttava- TVL:n hanke on asutusta ajatellen kohtuuton
23902: na. Tiestä kohtuuttomasti kärsimään joutuvien ja kansantalouden kannalta täysin vastuuton.
23903: asuntoalueiden asukkaat niin Härkämäen, Jyrk- Kunnallisessa itsehallinnossa ajaudutaan vastuut-
23904: käiän kuin Pitkämäenkin asuntoalueilla vastusta- tomasti puoltamaan tällaisia hankkeita "ilmai-
23905: vat luonnollisesti ankarasti tiehanketta. Vasem- sen'' valtion rahoituksen houkuttelemina. Val-
23906: misto olisi halunnut suunnata tien ohi asutuk- tion varoista vastuussa olevien tehtävänä on kui-
23907: sen. Nyt se tulee lävistämään ja yhdessä Rauman tenkin estää tällaisten kansantalouden edun
23908: moottoritien kanssa osittain pahasti saartamaan kanssa suuressa ristiriidassa olevien hankkeiden
23909: 632 1984 vp. - TA n:o 572
23910:
23911: toteutuminen. - Korvatrakoon Naantali-Rai- omaan telakkaliikenteen ratkaisemiseksi telakan
23912: sio-Turku -tiehanke Turun osuudelta rakenta- liikenteen lisääntyessä muuttuneiden suunnitel-
23913: malla Rauman moottoritielle kyseiset liittymät ja mien johdosta.
23914: muuttamalla tie Turun läpi kulkevalta osin ka- Pansion alueen lasten turvallinen kulku ei
23915: duksi. sekään vaadi uuden tien rakentamista. Se on
23916: Näin menetellen myös Turun kaupunki säästää helppo järjestää parin alikulkutunnelin rakenta-
23917: melkoisen määrän kaupunkilaisten verovaroja, misella, jos ja kun vilkas ja raskas telakkaliikenne
23918: kun tiehankkeen vaatimaa uutta Puistokadun aivan ilmeisesti esimerkiksi Pansion peruskoulun
23919: kohdalle rajan alitse rakennettavaa tunnelia ei ala-asteen, samoin kuin päiväkodin kohdalla,
23920: näin tarvitse rakentaa. - Pansion suunnan lii- sekä Pernon yläasteen koulun lähellä tätä vaatii.
23921: kenne on joka tapauksessa tarkoitus ohjata kau- Kyseistä tiehanketta ei voida millään tavoin
23922: pungin läpi Ratapihankatua itäänpäin. Miksi siis puoltaa myöskään yhteiskunta- ja kaupunkisuun-
23923: jättää Rauman moottoritie entistä suuremmalle nittelun ihanteellisuuden näkökulmasta katsoen.
23924: vajaakäytölle ja rakentaa täysin uusi väylä tämän Ei myöskään viime kaupunkipäivien teeman
23925: tien viereen ja uusi radan alittava tunneli, kun ''Kaupunki hyväksi elää'', ja tältä pohjalta vireil-
23926: vanha tie ja tunneli palvelisivat samaa tarkoitus- lä olevan kampanjan näkökulmasta katsoen. Ky-
23927: ta! seinen tiehanke on kaikkien mielekkäiden yhteis-
23928: Valtiovarainministeriön ja liikenneministeriön kunta- ja kaupunkisuunnittelun sääntöjen vastai-
23929: tuleekin tarkasti selvittää TVL:n tiehankkeen to- nen.
23930: dellinen tarve eli se, onko Pansion suunnan Edellä selvitetyin perustein vaadin kunnioit-
23931: liikenne ohjattavissa Rauman moottoritielle, en- taen hallituksen toimenpiteitä kyseisen turhan ja
23932: nen kuin ministeriöt esittävät varoja tarpeetto- kalliin tiehankkeen pysäyttämiseksi ja sen korvaa-
23933: maksi osoitettavaan tiehankkeeseen, jota ajetaan miseksi Rauman moottoritielle rakennettavilla
23934: elinkeinoelämälle tärkeänä hankkeena ja Pernon liittymillä.
23935: telakan vielä laajetessa telakalla työssä käyvien Niinpä ehdotan edellisen pohjalta kunnioit-
23936: muka välttämättä tarvitsemana liikenneväylänä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23937: Uusi tie ei telakkalaisten liikenneongelmia rat-
23938: kaise. Ne ratkaistaan parhaiten järjestämällä työ- ettii hallitus kiireellisesti selvittäisi
23939: paikkakuljetukset joustavasti eri puolilta kaupun- Naantalin-Raision- Turun tiehankkeen
23940: kia ja myös lähikunnista suoraan telakalle ilman (n.s. Turpiinan alku) tarpeellisuuden ja
23941: häiritseviä ja hidastavia autonvaihtoja matkalla. sen kansantaloudellisen mielekkyyden
23942: Tämä on telakkalaisten oma toivomus työpaikka- Turun läpi suunniteltu/ta osin sekä tutki-
23943: liikenteen järjestämiseksi, mutta Turun Liiken- si, onko suunniteltu tie korvattavissa oh-
23944: nöitsijäin Osuuskunta, jonka ''sektoriin'' telakka jaamalla Pansian suunnan telakka-
23945: kuuluu, ei luonnollisista syistä voi kaikkia näitä alueen liikenne Rauman moottoritielle ra-
23946: palveluja järjestää, eikä se halua antaa kenenkään kentamalla szlle Suikkzlan szllan kohdalta
23947: muun liikennöidä "reviirillään". Suikkilan tieltä liittymä! Turun suun-
23948: Tiehanketta on nyt Turun kaupungin ja TVL:n taan, ja muuttamalla Rauman moottori-
23949: suunnitelmien mukaan tarkoitus kiirehtiä nimen- tie Turun läpi kulkeva/ta osin kaduksi.
23950:
23951: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
23952:
23953: Paula Eenilä
23954: 1984 vp. 633
23955:
23956: Toivomusaloite n:o 573
23957:
23958:
23959:
23960:
23961: Eklund ym.: VR:n paikallisliikenteen turvaamisesta
23962:
23963:
23964: Eduskunnalle
23965:
23966: Rautatiepalveluiden turvaaminen kansalaisille kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23967: on välttämätöntä. Tässä suhteessa VR:n suunni-
23968: tellut ja osin jo toteutetut paikallisliikenteen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23969: rajoittamistoimet ja henkilökunnan vähennykset VR:n paikallislzikenteen turvaamiseksi ja
23970: eivät vastaa kansalaisten etuja. elvyttämiseksi ja työpazkkojen säilyttämi-
23971: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- seksi mahdollisuuksien mukaan.
23972:
23973: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
23974:
23975: Vieno Eklund Pentti Skön ]. Juhani Kortesalmi
23976: Pentti Kettunen Helvi Koskinen
23977: 634 1984 vp.
23978:
23979: Toivomusaloite n:o 574
23980:
23981:
23982:
23983:
23984: Eklund ym.: Eläkeläisten viikonloppumatkustusrajoituksen poista-
23985: misesta valtionrautateillä
23986:
23987:
23988: Eduskunnalle
23989:
23990: Eläkeläisten alennusmatkojen viikonloppura- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23991: joitus on koettu epätarkoituksenmukaiseksi elä- muksen,
23992: keläisten keskuudessa. Sille ei myöskään ole ta-
23993: loudellisia perusteita eikä sitä voi perustella ju-
23994: nien ahtaudella viikonloppuisin. että hallitus ryhtyisi toimenpztetsun
23995: eläkeläisten viikon/oppumatkustusrajoi-
23996: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tuksen poistamiseksi va/tionrautateillä.
23997:
23998: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
23999:
24000: Vieno Eklund Helvi Koskinen Mikko Vainio
24001: Reijo Enävaara
24002: 1984 vp. 635
24003:
24004: Toivomusaloite n:o 575
24005:
24006:
24007:
24008:
24009: Elo ym.: Luvian keskustan kevyen liikenteen väylien rakentamisesta
24010:
24011:
24012: Eduskunnalle
24013:
24014: TVL:n Turun punn toimesta on laadittu Lu- 220 oppilaan ala-aste ei hankkeen toteuttamista
24015: vian keskustan kevyen liikenteen suunnitelma voisi siirtää myöhäisemmäksi vaan pitäisi mie-
24016: maantien linjauksen parantamisineen. Hanke luummin aikaistaa, kun otetaan vielä huomioon
24017: koskee Luvian keskustan tiestöä 4,5 km:n mat- se, että ko. tieosalla on vaarallinen ja selkiinty-
24018: kalla ja on kustannusarvioitaan 3,4 milj. mk. mätön risteys sekä ns. Vähä-Ruutin mutka.
24019: Tie- ja vesirakennuspiirin toimenpideohjelman Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
24020: mukaan hanke toteutetaan v. 1987 kun edellisen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24021: toimenpideohjelman mukaan toteuttaminen olisi
24022: tapahtunut 1986. Koska kysymys on suhteellisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
24023: vilkkaasti liikennöidystä tiestä, jonka vaikutuspii- Luvian keskustan kevyen liikenteen väy-
24024: rissä sijaitsevat kaikki kunnan palvelut ja mm. lien rakentamisen azkaistamiseksi.
24025:
24026: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
24027:
24028: Mikko Elo Matti Kuusio Timo Roos
24029: 636 1984 vp.
24030:
24031: Toivomusaloite n:o 576
24032:
24033:
24034:
24035:
24036: Enävaara ym.: Jalankulkusillan rakentamisesta Kaisaniemen puiston
24037: ja Töölön välille
24038:
24039:
24040: Eduskunnalle
24041:
24042: Jatkuvasti kasvava paikallisjunaliikenne saapuu Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
24043: Helsingin rautatieasemalle yleensä joko parille nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24044: kolmelle ensimmäiselle tai parille kolmelle vii- muksen,
24045: meiselle raiteelle. Tällöin saattaa Töölön tai
24046: Kruunuhaan suuntaan meneville matkustajille
24047: tulla jopa yli kilometrin mutka heidän joutues-
24048: saan kienämään rautatieaseman päärakennuksen
24049: kautta. Erityisesti tämä ongelma esiintyy ruuhka- että hallitus ryhtyisi toimzin sen selvit-
24050: ajan liikenteessä. tämiseksi, kuinka Helsinkzin Töölön ja
24051: Koska lienee tilanpuutteen vuoksi mahdotonta Kruunuhaan suuntaan töihin tulevien
24052: saada kaikkia junia tulemaan asemalle perille työmatkaa voitaisiin lyhentää Helsingin
24053: saakka, tulisi pikaisesti selvittää mahdollisuudet rautatieaseman alueella rakentamalla ja-
24054: rakentaa jalankulku- ja kevyen liikenteen silta, lankulku- ia kevyen liikenteen szlta yhdis-
24055: joka yhdistäisi Kaisaniemen puiston ja Töölön tämään Kaisaniemen puisto ja Töölö
24056: eduskuntatalon kohdalta. eduskuntatalon kohdalla.
24057:
24058: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
24059:
24060: Reijo Enävaara Reino Jyrkilä Helvi Koskinen
24061: Mikko Vainio Urho Pohto Martti Ratu
24062: 1984 vp. 637
24063:
24064: Toivomusaloite n:o 577
24065:
24066:
24067:
24068:
24069: Hietala ym.: Valtion tulo- ja menoarvion momentin 31.90.01
24070: (Valtionrautatiet, palkkaukset) perustelujen muuttamisesta
24071:
24072:
24073: Eduskunnalle
24074:
24075: Valtionrautateiden palkkakustannusten alenta- luopua ja kyseiset virat ja toimet järjestelyval-
24076: miseksi ehdotetaan vuoden 1984 tulo- ja menoar- tuuslain edellyttämällä tavalla saattaa valmiiksi
24077: vioesityksessä lakkautettavaksi 309 erilaista perus- vuoden 1984 aikana.
24078: palkkaista ja ylimääräistä virkaa ja tointa. Lak-
24079: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24080: kauttamisen perusteluissa momentilla 31.90.01
24081: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24082: kohdassa b ehdotetaan lakkautettavaksi tarpeet-
24083: tomiksi käyneitä virkoja ja toimia. Kuitenkin
24084: luettelossa esiintyy nimikkeitä, joita toistuvasti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24085: on esitetty perustettavaksi valtion virkojen ja valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvion
24086: toimien järjestelyvaltuuslain puitteissa. Lakkau- momentin 31.90.01 perustelujen kohdan
24087: tettaviksi esitettyjen virkojen ja toimien määrä b poistamiseksi miltä osin kuin se koskee
24088: tehtävissä toimivien henkilöiden suhteeseen näh- virkojen ja toimien lakkauttamista, ja
24089: den on ristiriitainen. että momentille esitettäistin tästä johtuva
24090: Kun valtion virkojen ja toimien järjestelyval- lisämääräraha, sekä että järjestelyvaltuus-
24091: tuuslain tarkoituksena on nimenomaan saattaa lain nojalla muutettaisiin virkojen ja toi-
24092: näiden määrä paremmin vastaamaan muuttunei- mien määrä vastaamaan nyt esitetyn kor-
24093: ta tehtäviä, tulisi tästä lakkauttamisesityksestä jauksen mukaista tilannetta.
24094:
24095: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
24096:
24097: Pertti Hietala Jouko Tuovinen Markus Aaltonen
24098: 638 1984 vp.
24099:
24100: Toivomusaloite n:o 578
24101:
24102:
24103:
24104:
24105: Hietala: Posti- Ja telelaitoksen televerkon kehittämisestä
24106:
24107:
24108: Eduskunnalle
24109:
24110: Posti- ja telelaitoksen esittämiä teleinvestointi- liikennepalvelujen monipuolistuminen ja nopeu-
24111: määrärahoja on vuodesta 1982 lähtien huomatta- tuminen sekä muodostuminen entistä selvemmin
24112: vasti supistettu. Jaksolla 1982-1984 teleinves- menestyvän ja kannattavan yrityksen välttämättö-
24113: toinnit supistuvat 700 milj. markan keskimääräi- mäksi toimintaedellytykseksi. Tässä suhteessa ke-
24114: sestä vuositasosta noin 600 milj. markkaan koko hitysalueiden, erityisesti Mikkelin läänin pienen
24115: maassa. Nämä supistustoimenpiteet hidastavat ja keskisuuren yritystoiminnan omat mahdolli-
24116: olennaisesti televerkon kehittämistä kehitys- suudet parantaa kilpailukykyään ovat vähäisem-
24117: alueilla ja vaikeuttavat aluepoliittisten palvelus- mät kuin suurten yritysten ja Etelä-Suomessa
24118: ten saavutettavuutta koskevien tavoitteiden to- sijaitsevien yritysten.
24119: teutumista. Esimerkiksi Mikkelin läänissä alueen
24120: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
24121: harva asutus, väestön alhainen tulotaso ja teletoi-
24122: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24123: men vähäiset investointimäärärahat ovat hidasta-
24124: neet muun muassa asukasta kohti lasketun keski-
24125: määräisen puhelintiheyden kehitystä siinä mää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24126: rin, että ero koko maan puhelintiheyteen on posti- ja telelaitoksen televerkon kehittä-
24127: 1970-luvun aikana selvästi lisääntynyt. miseen tarkoitettujen määrärahojen ko-
24128: Aluepoliittisesti tärkeiden palvelusten saata- rottamiseksi vuoden 1985 tulo- ja meno-
24129: vuustavoitteiden lisäksi teletoimen investoinneil- arvioesityksessä vå"hintäån vuoden 1981
24130: la on huomattava vaikutus kehitysalueiden yritys- tasolle ja määrärahojen suuntaamiseksi
24131: toiminnan ja hallinnon kehittämiseen. Uuden en"tyisesti kehitysalueiden pazkallis- ja
24132: teknologisen kehityksen olennainen osa on tieto- kaukopuhelintoimen investointeihin.
24133:
24134: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
24135:
24136: Pertti Hietala
24137: 1984 vp. 639
24138:
24139: Toivomusaloite n:o 579
24140:
24141:
24142:
24143:
24144: Isohookana-Asunmaa ym.: Paikallisjunavuorojen säilyttämisestä
24145:
24146:
24147: Eduskunnalle
24148:
24149: Julkisen liikenteen hoidossa otetaan palveluta- mukaisuus- ja palvelutason säilyttämis- ja koh-
24150: sovaatimusten lisäksi huomioon kannattavuus ja tuullisuusperiaatteita vastaan. Lakkauttaminen
24151: ns. yleisen edun periaatteet. Viime vuosina pai- vaikeuttaa ensi sijassa yhteiskunnan vähäosaisim-
24152: nopiste julkisen liikenteen kehittämisessä on siir- pia väestöryhmiä, lapsia, nuoria, vanhuksia, vä-
24153: tynyt yksin kannattavuuden parantamiseen. Tä- hävarais!a jne. ryhmiä, joilla ei ole käytössään
24154: mä on merkinnyt mm. paikallisliikenteen voima- omaa aJoneuvoa.
24155: kasta vähentämistä valtionrautateillä. Paikallislii- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24156: kenteen lakkauttaminen koskee lähinnä syrjäseu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24157: tuja ja haja-asutusalueita, missä yhteiskunnan
24158: palvelujen saatavuus on muutenkin kaikkein vä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n
24159: häisintä. Liikenteen järjestäminen on perusedel- valtionrautateiden paikallisjunavuorojen
24160: lytys elämän jatkumiseen ja runkoasutuksen säi- säilyttämiseksi mm. niin, että hallitus
24161: lymiseen näillä alueilla. Liikenteen lakkauttami- varaa lisämenoarvioihin ja budJettiin tar-
24162: nen sotii yhteiskunnan tasa-arvo-, oikeuden- peelliset määrärahat.
24163:
24164: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
24165:
24166: Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila Jukka Vihriälä
24167: Pirkko Ikonen Mauno Manninen Hannu Kemppainen
24168: Juhani Alaranta Timo Kietäväinen Seppo Pelttari
24169: Hannele Pokka
24170:
24171:
24172:
24173:
24174: 42 4284001987
24175: 640 1984 vp.
24176:
24177: Toivomusaloite n:o 580
24178:
24179:
24180:
24181:
24182: Jyrkilä ym.: Määrärahasta TVL:n Pohjois-Karjalan piirin tienraken-
24183: nusmäärärahojen korottamiseen
24184:
24185:
24186: Eduskunnalle
24187:
24188: TVL:n Pohjois-Karjalan punn saamien koko- Maakunnan kuntakeskusten sekä talouskylien
24189: naismäärärahojen ja erityisesti rakentamismäärä- väliset maantiet ja paikallistiet tarvitsevat kipeästi
24190: rahojen jyrkkä väheneminen vaarantaa vakavasti korjausta. Määrärahojen puute haittaa vakavasti
24191: liikenteellisesti tärkeiden tiekohteiden rakenta- yksityisteiden rakentamista ja kunnostamista sekä
24192: misen viivästymistä. Mikäli lisämenoarvioissa ei ottamista paikallisteiksi .. Yksityisteiden rakenta-
24193: saada lisää varoja, niin teiden parantaminen miseen saadaan Pohjois-Karjalan piiriin vain 1,3
24194: Pohjois-Karjalassa tulee voimakkaasti hidastu- milj. mk valtion varoja, vaikka minimitarve edel-
24195: maan aikaisemmin tehdyistä suunnitelmista. lyttäisi noin 4 milj. markkaa.
24196: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
24197: ·Pohjois-Karjalan tiepiirin kokonaismäärärahat oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24198: olisi saatava säilymään vähintään vuosien 1982- sen,
24199: 83 tasolla. Jotta tähän päästäisiin tulisi Pohjois-
24200: Karjalan tiepiirin määrärahoja lisätä ohjelmakau- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
24201: della vuositasolla 30 miljoonalla markalla ja lisäk- TVL:n Pohjois-Karjalan piirin tienraken-
24202: si teiden rakentamiseen olisi myönnettävä riittä- nusmäärärahojen lisäämiseksi 10 000 000
24203: västi työllisyysvaroja. markalla vuoden 1984 tasosta.
24204:
24205: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
24206:
24207: Reino Jyrkilä Urho Pohto Pentti Skön
24208: 1984 vp. 641
24209:
24210: Toivomusaloite n:o 581
24211:
24212:
24213:
24214:
24215: Jyrkilä ym.: Katsastusaseman rakentamisesta Outokurupuun
24216:
24217:
24218: Eduskunnalle
24219:
24220: Viime vuonna oli Outokummussa katsastetta- punki, johon korvaavia työpaikkoja pitäisi saada
24221: via autoja 3 088 kpl ja perävaunuja 322 kP!· välttämättä.
24222: Polvijärvellä oli autoja 1 75 7 kpl ja perävaunuJa Autorekisterikeskuksen johtaja Mauri Kuitusen
24223: 168 kpl. Liperin, Tuusniemen ja Kaavin Out<;>- vieraillessa Outokummussa kävi keskusteluissa il-
24224: kumpuun rajoittuvilla alueilla on katsastettavta mi, että kaupunki olisi suostuvainen rakenta-
24225: ajoneuvoja noin 1 000 kpl vuosittain. Kun laske- maan tilat, jolloin valtiolle jäisivät katsastusase-
24226: taan noin 25 % katsastuksista päättyvän hylkäyk- man kalustohankinnat ja henkilöstön palkkaus-
24227: seen ja toiseen käyntikertaan, niin Outokummun menot hoidettavaksi.
24228: talousalueen vuosittainen katsastuskäyntimäärä
24229: on noin 7 500-8 000 kappaletta. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
24230: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24231: Katsastusaseman perustaminen Outokurupuun
24232: olisi laajan talousalueen kannalta erittäin tarpeel-
24233: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24234: linen. katsastusaseman perustamiseksi Outo-
24235: Outokumpu on ehtyvä kaivostoiminnan kau- kummun kaupunkiin.
24236:
24237: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
24238:
24239: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Lea Mäkipää
24240: Reino Karpola Kerttu Törnqvist Pentti Skön
24241: Jouko Tuovinen Lea Sutinen Martti Ratu
24242: Urho Pohto
24243: 642 1984 vp.
24244:
24245: Toivomusaloite n:o 582
24246:
24247:
24248:
24249:
24250: Jyrkilä ym.: Asemarakennuksen rakentamisesta Onkamon liikenne-
24251: paikalle
24252:
24253:
24254: Eduskunnalle
24255:
24256: Tohmajärven kunnassa sijaitsevan Onkamon liikennepaikan vaikutuspiirissä on laskettu asu-
24257: liikennepaikan kehittäminen on ollut pysähdyk- van kaikkiaan noin 10 000 ihmistä, niin heidän
24258: sissä. Useimmat Joensuun ja Helsingin välillä palvelunsa kannalta olisi kohtuullista, että kaikki
24259: liikennöivät matkustajajunat pysähtyvät tällä lii- junat pysähtyisivät liikennepaikalla.
24260: kennepaikalla ja liikennettä varten rakennettiin Onkamoon pitäisi ehdottomasti rakentaa aina-
24261: myöskin matkustajalaituri. Sitä vastoin liikenne- kin pieni lämmitettävä asemarakennus matkusta-
24262: ministeriölle ja rautatiehallitukselle osoitetut ve- jien odotustiloja ja mahdollista lipunmyyntiä
24263: toomukset matkustajia palvelevan aseman raken- varten. Varsinkin talviaikaan ihmiset eivät muu-
24264: tamisesta Onkamon liikennepaikalle ja kaikkien toin pysty käyttämään Onkamon liikennepaikan
24265: matkustajajunien pysähtymisestä siellä eivät ole palveluja.
24266: johtaneet tuloksiin. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
24267: Onkamon liikennepaikka palvelee Tohmajär- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24268: ven asukkaitten lisäksi myöskin kaikkia Värtsilän
24269: kuntalaisia sekä suurta osaa Rääkkylän ja Kiihte- että hallitus ryhtyzsi toimenpitezszin
24270: lysvaaran kuntien asukkaita. Onkamo on lisäksi asemarakennuksen rakentamiseksi Onka-
24271: risteysasema, josta haarautuu rautatie jatkuvasti mon liikennepaikalle Tohmajärven kun-
24272: kasvavalle Niiralan raja-asemalle. Kun Onkamon nassa.
24273:
24274: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
24275:
24276: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Lea Mäkipää
24277: Reino Karpola Kerttu Törnqvist Pentti Skön
24278: Jouko Tuovinen Lea Sutinen Martti Ratu
24279: Urho Pohto
24280: 1984 vp. 643
24281:
24282: Toivomusaloite n:o 583
24283:
24284:
24285:
24286:
24287: Kett~nen ym.: TVL:n Kainuun piirin toimintaedellytysten paranta-
24288: misesta
24289:
24290:
24291: Eduskunnalle
24292:
24293: Kainuussa ollaan huolestuneita tiemääräraho- ton uusimis- ja hankintamäärärahojen tasoa rei-
24294: jen, kunnossapitomäärärahojen sekä TVL:n Kai- lusti kohotettaisiin.
24295: nuun piirin kalustomäärärahojen alenemisesta
24296: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
24297: Kostamus-urakan ehtyminen tuo Kainuulie li-
24298: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24299: säongelmia, joita ei voiteta ainakaan silloin jos
24300: valtion antama tuki alueen hyväksi on jatkuvasti
24301: aleneva. että hallitus ryhtyisi toimiin TVL:n
24302: Kainuulaiset toivovatkin, että lisääntyvien vai- Kainuun piirin tienrakentamis- ja kun-
24303: keuksien vuoksi mm. tiemäärärahojen, kunnossa- nossapito- sekä kalustonhankintamäärära-
24304: pitomäärärahojen ja TVL:n Kainuun piirin kalus- hojen voimakkaaksi lisäämiseksi.
24305:
24306: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
24307:
24308: Pentti Kettunen ]. Juhani Kortesalmi Sakari Valli
24309: Aarno von Bell
24310: 644 1984 vp.
24311:
24312: Toivomusaloite n:o 584
24313:
24314:
24315:
24316:
24317: Kettunen ym.: Lapin tieverkoston parantamisesta
24318:
24319:
24320: Eduskunnalle
24321:
24322: Lapin matkailu on viimeisten vuosien aikana Tämä tie välillä Kaamanen-Utsjoki on kui-
24323: kehittynyt voimakkaasti. Lapin tiestö ei ole kui- tenkin nykyinen liikenteen määrä ja laatu huo-
24324: tenkaan riittävän hyvässä kunnossa myöskään mioon ottaen ehdottomasti liian kapea ja mut-
24325: paikallisen väestön tarpeita ajatellen. kainen. Tie vaatii ehdottomasti leventämisen ja
24326: Lapin alueen tieoloja on kehitettävä vastaavasti oikaisuja.
24327: muun Suomen kehityksen kanssa. Kelirikkoaika
24328: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
24329: Lapissa on pitkä ja etäisyydet valtavia. Toisaalta
24330: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24331: taas liikenteen vähäisyys johtaa siihen, että ker-
24332: ran kunnolla kuntoon laitettu tie kestää vuosi-
24333: kymmeniä. että hallitus ryhtyisi toimiin Lapin
24334: Eräs voimakkaasti liikennöity tie ja turistireitti huonokuntoisten teiden rakentamiseksi
24335: on Rovaniemeltä Sodankylän, Ivalon ja Inarin nykyisen liikenteen vaatimalle ja muun
24336: kautta Utsjoelle johtava tie. Suomen teiden kuntoa vastaavalle tasolle.
24337:
24338: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
24339:
24340: Pentti Kettunen Mikko Vainio
24341: 1984 vp; 645
24342:
24343: Toivomusaloite n:o 585
24344:
24345:
24346:
24347:
24348: Kettunen ym.:. Vuoreslahden-Vuottolahden paikallistien muutta-
24349: misesta maantieksi
24350:
24351:
24352: Eduskunnalle
24353:
24354: Vuoreslahden ja Vuottolahden kylät Kainuussa olisi kohtuullista, että ko. tieluokka muutettai-
24355: Kajaanin kaupungissa ja Vuolijoen kunnassa ovat siin maantieksi ja tielle suoritettaisiin peruspa-
24356: pitkään olleet vaikeiden tieolosuhteitten vuoksi rannus.
24357: mm. -keväisin kelirikkaaikoina jopa kuljetusmo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin kun-
24358: tissa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24359: Vuoreslahden-Vuottalahden tie on aikoinaan sen,
24360: rakennettu pääasiassa paikallisen väestön omin
24361: voimin ja on kantavuudeltaan myös sen mukai- että hallitus ryhtyisi toimiin Kajaanin
24362: nen, että se ei kestä nykyajan raskaan liikenteen kaupungin ja Vuolijoen kunnan alueilla
24363: rasitusta. szj"aitsevan Vuoreslahden- Vuottalahden
24364: Koska tiellä on yleistä merkitystä ja varsinkin pazkallistien muuttamiseksi maantieksi ja
24365: kesäisin tietä käyttävät mm. kesämökkiläiset, perusparannuksen suorittamiseksi tielle.
24366:
24367: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
24368:
24369: Pentti Kettunen Sakari Valli
24370: Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen
24371: Aarno von Bell
24372: 646 1984 vp.
24373:
24374: Toivomusaloite n:o 586
24375:
24376:
24377:
24378:
24379: Kettunen ym.: Uuden sillan rakentamisesta Katerman kylässä
24380: Kuhmossa
24381:
24382:
24383: Eduskunnalle
24384:
24385: Kuhmon kunnan Katerman kylässä tie kulkee ettå' hallitus ryhtyisi toimiin tien oikai-
24386: vaarallisesti voimalaitoksen patorakenneimien semiseksi ja uuden szllan rakentamiseksi
24387: päällä aiheuttaen turhia liikenteellisiä riskejä. joen yli Kuhmon kunnan Katerman ky-
24388: Jotta näiltä riskeiltä vältyttäisiin tulisi paikalla lässä Katerman voimalaitoksen läheisyy-
24389: suorittaa tien oikaisu ja uuden sillan rakentami- dessä.
24390: nen.
24391: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
24392: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24393:
24394: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
24395:
24396: Pentti Kettunen Arvo Kemppainen Sakari Valli
24397: Aarno von Bell
24398: 1984 vp. 647
24399:
24400: Toivomusaloite n:o 587
24401:
24402:
24403:
24404:
24405: Kettunen ym.: Venesatamien rakentamisesta Kainuun haja-asutus-
24406: alueille
24407:
24408:
24409: Eduskunnalle
24410:
24411: Kunnat ovat rakentaneet taajamiinsa ja niiden ria ja raskaita veneitä voida jokaisen purjehdus-
24412: välittömään läheisyyteen asukkaittensa käyttöön matkan jälkeen vetää maille.
24413: kiitettävästi nykyajan vaatimukset vastaavia vene- Jotta kyseinen puute saataisiin korjattua, se
24414: satamta. vaatisi venesatamien rakentamisia myös haja-asu-
24415: Haja-asutusalueiden ja syrjäisten alueiden vas- tualueille.
24416: taavat hankkeet ovat yleensä kuitenkin unohtu-
24417: neet. Edellä olevan viitaten ehdotamme kunnioitta-
24418: Myös petukan ihmiset tarvitsisivat kuitenkin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24419: samanlaisia palveluja kuin taajamienkin asukkaat
24420: onhan heidänkin venekalustonsa kehittynyt sel- että" hallitus ryhtyisi toimzin asianmu-
24421: laiseksi, että niillä ei voida rantautua jokaiseen kaisten venesatamien rakentamiseksi
24422: paikkaan veneiden kärsimättä vaurioita eikä suu- mm. Kainuun haja-asutusalueille.
24423:
24424: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
24425:
24426: Pentti Kettunen Aarno von Bell Sakari Valli
24427: Arvo Kemppainen
24428: 648 1984 vp.
24429:
24430: Toivomusaloite n:o 588
24431:
24432:
24433:
24434:
24435: Kettunen ym.: Oulun postipiirin postialueiden säilyttämisestä
24436:
24437:
24438: Eduskunnalle
24439:
24440: Oulun posupunn alueelle ovat valmistuneet niiden tämänhetkisessä merkityksessä: Haapavesi,
24441: suunnitelmat, joiden mukaan toimintoja tultai- Ii, Kalajoki, Liminka, Nivala, Paltamo, Pukkila,
24442: siin supistamaan niin, että tällä hetkellä toimin- Puolanka, Taivalkoski, Vaala, Pyhäsalmi ja Sot-
24443: nassa olevat 23 postialuetta tultaisiin tulevaisuu- kamo.
24444: dessa korvaamaan neljällätoista (14) tai kahdella-
24445: toista (12) postialueella. Koska kyseiset suunnitelmat eivät ole Suomen
24446: kansan yhteisen edun mukaisia ja aiheuttavat
24447: Tämä "järjestely" tietäisi luonnollisesti henki-
24448: toteutuessaan mm. työttömyyden lisääntymistä,
24449: lökunnan vähentämistä ja tätä kautta olemassa
24450: ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
24451: olevien työpaikkojen menetystä. Lisäksi tällaiset
24452: syttäväksi ,toivomuksen, ·
24453: suuret järjestelyt tulevat aina aiheuttamaan myös
24454: taloudellisia menetyksiä ja henkisiä kärsimyksiä
24455: niille, jotka joutuvat muuttamaan paikkakuntaa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24456: tai joutuvat kokonaan vaille työtä. mtin, että Oulun postipzirin alueella pos-
24457: Lakkauttamisuhan alaisia olisivat seuraavat tialueitten lopettamisia ja liittämisiä toi-
24458: postialueet ja todennäköisesti myös postikonttorit sti"n postialueisiin ei toteutettaisi.
24459:
24460: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
24461:
24462: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Aarno von Bell
24463: Reino Jyrkilä
24464: 1984 vp. 649
24465:
24466: Toivomusaloite n:o 589
24467:
24468:
24469:
24470:
24471: Koskinen ym.: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin määrärahojen
24472: korottamisesta
24473:
24474:
24475: Eduskunnalle
24476:
24477: Viime vuodet ovat merkinneet Uudenmaan Mainittu periaatelinja unohtaa, että oman alu-
24478: tie- ja vesirakennuspiirin osalta selvää taantumis- een yritys- ja teollistamistoiminnan turvaaminen
24479: ta, mitä tulee tieverkoston kunnossapitoon ja vaatii nopeaa muutosta tähän käytäntöön. Läänin
24480: kehitykseen. Määrärahojen jakoperusteissa ei ole sisäisten yhteyksien hoitaminen on saatava nope-
24481: otettu huomioon liikenteellisiä tekijöitä, niiden asti aikaan.
24482: painoarvoa on vähätelty. Näin on käynyt mm.
24483: pääväylien kohdalla. Niiden liikenne on lisäänty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
24484: nyt ja muodostunut entistä raskaammaksi. Pää- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24485: väylien kunnossapito ja niihin kohdistuvat inves- sen,
24486: toinnit tulevat alueella entistä kalliimmiksi. Täs-
24487: sä tilanteessa pienennetyt määrärahat merkitsevät että hallitus ryhtyisi ktireellisiin toi-
24488: Uudenmaan alueen sisäisen tiestön kehittämisen menpiteisiin Uudenmaan tie- ja vesira-
24489: pysähtymistä. Alueen määrärahoista yhä suurem- kennuspiirin määrärahojen korottamisek-
24490: pi osa menee läänin läpikulkuteiden ylläpitoon, si niin, että ne vastaavat ltikenteellz"siä
24491: mikä on enemmän valtakunnan tason palvele- tarpeita ja tehokkaan läänin sisäisen lii-
24492: mista kuin oman alueen kehittämistä. kenteen vaatimuksia.
24493:
24494: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
24495:
24496: Helvi Koskinen Reijo Enävaara Liisa Arranz
24497: Mikko Vainio Lea Mäkipää
24498: 650 1984 vp.
24499:
24500: Toivomusaloite n:o 590
24501:
24502:
24503:
24504:
24505: Koskinen ym.: Maantien perusparannustöiden aloittamisesta vä-
24506: lillä Pyörähtälä-Kuivanto
24507:
24508:
24509: Eduskunnalle
24510:
24511: Orimattilan keskustaajamasta kunnan suurim- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24512: paan talouskylään Kuivaonolie johtava sorapin- muksen,
24513: tainen maantie n:o 1701 on erittäin heikkokun-
24514: toinen ja mutkainen. Tien parantaminen olisi että hallitus jouduttaisi maantien n:o
24515: 1701 perusparannustöiden käynnistämis-
24516: saatava mukaan tiepiirin toimenpideohjelmaan ja
24517: tä välzllä Pyörähtälä-Kuivanto.
24518: parannustyöt nopeasti käyntiin.
24519: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24520:
24521: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
24522:
24523: Helvi Koskinen Mikko Vainio
24524: 1984 vp. 651
24525:
24526: Toivomusaloite n:o 591
24527:
24528:
24529:
24530:
24531: Koskinen ym.: Autoa liikennevahinkoa aiheuttamatta pitkään aja-
24532: neen liikennevakuutusmaksujen alentamisesta
24533:
24534:
24535: Eduskunnalle
24536:
24537: Maassamme harjoitettu liikennevakuutuspoli- ole ajaneet kolareita. Heitä ei saa rangaista korot-
24538: tiikka ei ole oikeudenmukaista. Liikennevakuu- tamalla heidän liikennevakuutusmaksujaan.
24539: tusmaksujen nousu on hirvittävää. Miten voi olla Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
24540: mahdollista, että maksut jatkuvasti nousevat sel- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24541: laisillekin, jotka eivät koko elinaikanaan ajaes- muksen,
24542: saan joudu tekemisiin liikennevahingon kanssa.
24543: Ei ole oikein, että sellaisia henkilöitä vuodesta että hallitus lainsäädännöllisin ja muin
24544: toiseen rangaistaan. Vallitseva käytäntö ei myös- toimenpitein ryhtyisi selvästi alentamaan
24545: kään ole myönteistä liikenneturvallisuutta tuke- sellaisten moottonajoneuvojen kuljetta-
24546: vaa toimintaa. Tässä tilanteessa tulisi hyvin sel- Jien oman auton liikennevakuutusmaksu-
24547: västi ryhtyä palkitsemaan alennetuilla maksuilla ja, jotka eivät ole viimeksi kuluneen
24548: niitä moottoriajoneuvon kuljettajia, jotka eivät kymmenen vuode.n aikana aiheuttaneet
24549: korvauksenalaista liikennevahinkoa.
24550:
24551: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
24552:
24553: Helvi Koskinen Lea Mäkipää
24554: Mikko Vainio Reijo Enävaara
24555: 652 1984 vp.
24556:
24557: Toivomusaloite n:o 592
24558:
24559:
24560:
24561:
24562: Koskinen ym.: Eläkeläisten halpalentojen järjestämisestä ulkomai-
24563: siin lomakeskuksiin
24564:
24565:
24566: Eduskunnalle
24567:
24568: Lentolippujen hinnat ovat jatkuvasti nousseet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24569: Hintojen korotukset estävät vähävaraisia eläkeläi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24570: siä matkustamasta normaaleilla lentovuoroilla sen,
24571: mm. etelään ja siellä parantoloihin hoitamaan
24572: itseäiin. Maassamme valtionyhtiö Finnair hoitaa että hallitus ryhtyisi lainsäädännölliszin
24573: lentokuljetuksia. Olisi toivottavaa, että tämä yh- ja muihin toimenpiteisiin Finnairin hal-
24574: tiö ryhtyisi lentämään ns. halpalentoja eläkeläis- palentojen toteuttamiseksi eläkeläiszlle
24575: ten osalta. etelän loma- ja terveyskeskukszin.
24576:
24577: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
24578:
24579: Helvi Koskinen Mikko Vainio
24580: 1984 vp. 653
24581:
24582: Toivomusaloite n:o 593
24583:
24584:
24585:
24586:
24587: Kuusio ym.: Uusien virkojen ja toimien perustamisesta Valtionrau-
24588: tateille
24589:
24590:
24591: Eduskunnalle
24592:
24593: Rautatielaitoksessa vallitsee varsinkin liiken- Tämän vuoksi tulo- ja menoarvion perusteluis-
24594: teen piirissä toimivien osalta virkojen ja toimien sa tulisi olla: Esitetään perustettavaksi seuraavat
24595: määrän sekä tehtävissä toimivien kohdalta ilmei- virat ja toimet:
24596: nen epäsuhde. Todellisten tehtävässä toimivien
24597: ja budjetin palkkausperusteiden mukaisten pe- Palkkaus-
24598: ruspalkkaisten virkojen ja toimien määrän tasa- Peruspalkkaiset luokka
24599: painottaminen edellyttäisi mm. järjestelymesta- 100 järjestelymestaria ............. . A 14
24600: reiden, konduktöörien, vaihde- ja junamiesten, 350 konduktööriä ................. . A 10
24601: autonkuljettajien, huoltomiesten ja sähköasenta- 20 kuormausmestaria ............ . A 10
24602: jien virkojen ja toimien lisäystä. Tilastollista 35 asetinlaitemiestä .............. . AlO
24603: säästöä voitaisiin saada aikaan mm. asemamies- 600 junamiestä ................... . A6
24604: ten ja tallimiesten toimien supistamisella. 150 autonkuljettajaa .............. . A7
24605: 70 huoltomiestä ................. . A5
24606: Todellisten tehtävissä .toimivien määrän ja va-
24607: kinaisten virkojen ja toimien määrän keskinäisel-
24608: lä suhteuttamisella saavutettaisiin useita merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24609: täviä etuja. Työntekijäin palvelussuhteen ehtoi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24610: hin liittyvät kysymykset selkeytyisivät ja tulkin-
24611: nan tarpeet vähenisivät samalla kun palkkauk- että hallitus ottaisi valtion vuoden
24612: seen liittyvät kysymykset yksinkertaistuisivat ja 1985 tulo- ja menoarvioesitykseen mo-
24613: täsmentyisivät. Menetelmä ei myöskään aiheut- mentin 31. 90. 01 perustelut virkojen ja
24614: taisi lisäkustannuksia, mutta supistaisi huomatta- toimien osalta edellä esitetyn mukaisesti.
24615: vasti turhia kirjaamis- ja laskentatoimintoja.
24616:
24617: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
24618:
24619: Matti Kuusio Juhani Surakka Jouko Tuovinen
24620: 654 1984 vp.
24621:
24622: Toivomusaloite n:o 594
24623:
24624:
24625:
24626:
24627: Kärhä: Valtatien n:o 3 leventämisestä välillä Vantaankoski-Keimo-
24628: la
24629:
24630:
24631: Eduskunnalle
24632:
24633: Valtatie n:o 3 on sekä valtakunnallista että välillä Vantaankoski-Keimola. Edellä kerrottu-
24634: seudullista työmatka- ym. liikennettä palvelevana jen liikennemäärien suuruus ja liikenneturvalli-
24635: tienä tärkeä liikenneväylä. suus edellyttävät, että mainitussa rakentamisaika-
24636: Valtatien n:o 3 liikennemäärät ovat vuosi vuo- taulussa pysytään ja ettei rakentamisessa tapahdu
24637: delta kasvaneet ja seurauksena ovat päivittäiset, viivästymisiä.
24638: pahat liikenneruuhkat, jotka Helsinkiin tultaessa
24639: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24640: alkavat jo Klaukkalan risteyksestä tai sitäkin poh-
24641: taen,
24642: joisemmasta. Valtatien liikennemäärä on Keimo-
24643: lan-Klaukkalan kohdalla ollut vuonna 1980
24644: 13 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuonna 1990 että hallitus ryhtyisi toimenpttezszzn
24645: luvun arvioidaan olevan 18 000 ajoneuvoa sekä määrärahan ottamiseksi vuoden 1985 val-
24646: vuonna 2 000 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. tion tulo- ja menoarvioesitykseen valta-
24647: Tämänkaltainen liikennekehitys ei kuitenkaan tien n:o 3 rakentamiseksi nelikaistaiseksi
24648: ole mahdollista ilman tien nelikaistaistamista. vältllä Vantaankoski-Keimola Uuden-
24649: Sanotun valtatien nelikaistaistamisen rakenta- maan tie- ja vesirakennuspiirin esittämän
24650: minen on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 1985 aikataulun mukaisesti.
24651:
24652: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
24653:
24654: Lea Kärhä
24655: 1984 vp. 655
24656:
24657: Toivomusaloite n:o 595
24658:
24659:
24660:
24661:
24662: Kärhä: Eräistä määrärahajärjestelyistä kevyen liikenteen parantami-
24663: seksi Uudellamaalla
24664:
24665:
24666: Eduskunnalle
24667:
24668: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin tienpi- nen toimenpideohjelman mukaisesti voidaan tur-
24669: don toimenpideohjelman 1983-1989 mukaan vata vain, jos valtakunnallisesti tärkeiden päälii-
24670: on piirin yleisten teiden pituus 4943 kilometriä kenneväylien ja tiepiirin muiden tiehankkeiden
24671: eli 6,6 % koko maan tieverkon pituudesta. Piirin määrärahat myönnetään tulo- ja menoarviossa
24672: yleisistä teistä 233 kilometrillä on kevyen liiken- erillisinä. Valtakunnallisiin tiehankkeisiin myön-
24673: teen tie. Toimenpideohjelman mukaan Uudelle- nettävä erillinen määräraha takaisi sen, ettei
24674: maalle tulisi vielä rakentaa ainakin 570 kilomet- muihin tiehankkeisiin, muun muassa jalankulku-
24675: riä kävely- ja pyöräteitä. ja pyöräteiden rakentamiseen tarkoitettuja mää-
24676: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin toimen- rärahoja siirrettäisi valtakunnallisten pääliikenne-
24677: pideohjelmaan on vuosittain sisällytetty kevyen väylien rakennushankkeisiin.
24678: liikenteen tiehankkeita, joista useita on määrära-
24679: hojen niukkuuden vuoksi lykätty. Valtaosa piirin Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
24680: määrärahoista käytetään valtakunnallisesti tärkei- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24681: den moottoriteiden rakentamiseen. Koska Uu-
24682: dellamaalla on edelleen tienpidon toimenpide-
24683: ohjelman mukaan vireillä useita valtakunnallises- että hallitus ryhtyisi toimenpztetszzn
24684: ti tärkeitä tiehankkeita, on todennäköistä, että valtakunnallista tarvetta palvelevan pää-
24685: kevyen liikenteen tiehankkeisiin varattuja määrä- tieverkon kohteiden rahoittamiseksi val-
24686: rahoja joudutaan vähentämään ja määrärahoja tion tulo- jiz menoarviossa erillisinä, jotta
24687: käytetään edelleen valtakunnallisesti tärkeiden Uudenmaan alemmanasteisen tieverkon,
24688: liikenneväylien rakentamiseen. erityisesti kevyen liikenteen väylien ra-
24689: Kevyen liikenteen turvallisuuden parantami- kentamiseen saataistin riittävästi määrära-
24690: seksi suunniteltujen tiehankkeiden toteuttami- hoja.
24691:
24692: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
24693:
24694: Lea Kärhä
24695:
24696:
24697:
24698:
24699: 43 4284001987
24700: 656 1984 vp.
24701:
24702: Toivomusaloite n:o 596
24703:
24704:
24705:
24706:
24707: Kärhä: Valtionrautateiden henkilöliikenteen parantamisesta Järven-
24708: pään liikennepaikoilla
24709:
24710:
24711: Eduskunnalle
24712:
24713: Maaliskuun 17 päivänä 1982 Järvenpään rauta- josta lähtee junia Helsinkiin jopa viisi kertaa
24714: tieasema täytti 120 vuotta ollen vanhin asema tunnissa, ja jatkavat Keravalta junalla matkaansa.
24715: Suomessa. Tämänkaltaista käytäntöä ei voitane pitää yksityi-
24716: Kuitenkin Järvenpään henkilöjunaliikenteen sen henkilön eikä kansantalouden kannalta kat-
24717: palvelut ovat jääneet pahasti jälkeen. Seuraava sottuna tarkoituksenmukaisena.
24718: liikennepaikka Järvenpään asemalta pohjoiseen Kun Helsingistä Keravalle on kolme taideparia
24719: on Saunakallion pysäkki, jonka vaikutusalueella ja kolmas taidepari jatkuu aina Saunakallioon
24720: asuu noin 7 000 asukasta ja jossa sijaitsee huo- saakka, on perusteltua lisätä henkilöliikenteen
24721: mattava työpaikkakeskittymä, muun muassa vuoroja sekä Järvenpäähän että Saunakallioon.
24722: Wärtsilän Järvenpään tehtaat. Tehtaat joutuvat
24723: heikkojen liikenneyhteyksien vuoksi hoitamaan Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
24724: henkilökuntansa kuljetukset Helsingistä linja- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24725: autolla.
24726: Myös vuorotyössä käyvät järvenpääläiset tarvit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24727: sevat myöhäisempää junayhteyttä Helsinkiin. Ju- valtionrautateiden henkilöliikenteen pa-
24728: navuorojen niukkuuden vuoksi monet Järven- rantamiseksi Järvenpään liikennepaikozl-
24729: pään seudulla asuvat ajavat autoillaan Keravalle, la.
24730:
24731: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
24732:
24733: Lea Kärhä
24734: 1984 vp. 657
24735:
24736: Toivomusaloite n:o 597
24737:
24738:
24739:
24740:
24741: Kärhä ym.: Keravan tavaraterminaalin rakentamisesta
24742:
24743:
24744: Eduskunnalle
24745:
24746: Keravan kaupunki on syntynyt rautatieaseman suunnitelmissa vuodesta 1980 lähtien, mutta to-
24747: ympärille ja rautatieasemalla onkin aina ollut teuttamisajankohtaa on siirretty vuosi vuodelta.
24748: kaupungin kehitykselle ja hyvinvoinoille suuri Uuden terminaalirakennuksen ·rakentamiseen
24749: merkitys. Näin on edelleen tänäkin päivänä, sillä liittyy koko Keravan asemaseudun saneeraus.
24750: muun muassa 4 000 keravalaista käy päivittäin Tavara- ja matkustajaliikenteen palvelujen paran-
24751: Helsingissä työssä. Lisäksi lähiseutujen asukkaat tamisen lisäksi on tarkoitus ratkaisevalla tavalla
24752: käyttävät Keravan rautatieaseman palveluja hy- parantaa koko Keravan asemaseudun liikennetur-
24753: väkseen sekä henkilö- että tavarakuljetuksen osal- vallisuutta. Näin ollen uuden terminaalin valmis-
24754: ta. Keravan rautatieasema onkin Suomen vilkas- tumisesta pääsevät osallisiksi paitsi matkustajat ja
24755: liikenteisimpiä rautatieasemia. tavarankuljettajat myös suuri osa Keravan kau-
24756: Keravan rautatieaseman tavaraterminaalin alu- pungin asukkaista.
24757: eella sijaitsevat Keravan, Järvenpään ja Porvoon Olisi erittäin toivottavaa, että valtion vuoden
24758: kaupungit, Hyrylän, Jokelan ja Nikkilän taaja- 1985 tulo- ja menoarviossa varauduttaisiin Kera-
24759: mat sekä Askolan, Mäntsälän, Pornaisten ja Por- van rautatieaseman tavaraterminaalin rakenta-
24760: voon maalaiskunnat. Alueella sijaitsee monta mispäätökseen ja että Valtionrautatiet yhdessä
24761: merkittävää teollisuuslaitosta. Terminaalin kap- Keravan kaupungin kanssa pääsisi toteuttamaan
24762: paletavarat kulkevat lähes kokonaan Keravan ta- Keravan asemaseudun kokonaissuunnittelua ja
24763: vara-aseman kautta. saneerausta.
24764: Keravan tavara-asema on rakennettu 1920- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24765: luvulla eikä se 1970-luvulla tehtyjen laajennus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24766: töidenkään jälkeen täytä nykyliikenteen vaati- sen,
24767: muksia. Liikenteen lisääntymisen takia on vai-
24768: keuksia selvitä päivittäisistä tavaramääristä. että hallitus ryhtyisi toimenpztetszzn
24769: Keravan tavaraterminaalihanke on ollut vireillä Keravan tavaraterminaalin rakentamisen
24770: yli 10 vuoden ajan ja sitä ovat suunnitelleet kiirehtimiseksija määrärahan varaamisek-
24771: Valtionrautatiet yhdessä Keravan kaupungin si tarkoitusta varten valtion vuoden 1985
24772: kanssa. Hanke on ollut valtion rakennushanke- tulo- ja menoarvioon.
24773:
24774: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
24775:
24776: Lea Kärhä Tauno Valo Kaarina Dromberg
24777: Elsi Hetemäki-Olander Pekka Löyttyniemi
24778: 658 1984 vp.
24779:
24780: Toivomusaloite n:o 598
24781:
24782:
24783:
24784:
24785: Laaksonen ym.: Määrärahasta Paluksen paikallistien n:o 13027
24786: muuttamiseen maantieksi
24787:
24788:
24789: Eduskunnalle
24790:
24791: Kullaan kunnanhallitus on 6.10.1978 tehnyt muksen ja piiri on esittänyt (31.5.1983), että
24792: esityksen ko. paikallistien muuttamisesta maan- Paluksen paikallistie muutettaisiin maantieksi.
24793: tieksi. Noormarkun kunta on 13.3.1978 ja uu-
24794: Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
24795: delleen 29.9.1983 yhtynyt Kullaan kunnan esi-
24796: toivomuksen,
24797: tykseen. Tie on osa KuUaan ja Noormarkun
24798: kuntakeskuksien välistä yhteyttä. Tiejakson varrel-
24799: la on Paluksen paikalliskeskus ja Harjakankaan että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
24800: kyläkeskus. Tien pituus on n. 8, 7 km ja leveys 6 Paluksen paikallistien n:o 13027 muutta-
24801: m. Tie on päällystetty öljysoralla. Turun tie- ja miseksi maantieksi ja varaisi tätä tarkoi-
24802: vesirakennuspiiri on todennut, että tien voidaan tusta varten mäiirärahan valtion vuoden
24803: katsoa tieverkollisesti täyttävän kokoojatievaati- 1985 tulo- ja menoarvioesitykseen.
24804:
24805: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
24806:
24807: Timo Laaksonen Irma Rosnell Mikko Elo
24808: 1984 vp. 659
24809:
24810: Toivomusaloite n:o 599
24811:
24812:
24813:
24814:
24815: P. Leppänen: Määrärahasta Suolahden-Sumiaisten tien peruspa-
24816: rantamiseen
24817:
24818:
24819: Eduskunnalle
24820:
24821: Suolahden-Sumiaisten tieyhteys on kunnol- kökohdat huomioon ottaen tulisi tien peruspa-
24822: taan heikko, keväisin jopa vaarallinen. 1VL:n rannusta kiirehtiä.
24823: suunnitelmissa sen perusparantaminen on ollut
24824: Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
24825: jo pitkään. Tie on pääyhteys Suolahteen. Sitä
24826: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24827: käytetään raskaan liikenteen väylänä ja työmat-
24828: koihin. Myöskin kesäasutusta kuuluu tien piiriin
24829: runsaasti. että hallitus ottaisi valtion vuoden
24830: Tie on välttämätön yhteys myös Konneveden 1985 tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
24831: ja Konginkankaan asukkaille, joten liikenne tiel- rahan Suolahden-Sumiaisten tien perus-
24832: lä on hyvin vilkasta. Turvallisuus- ja työllisyysnä- parannuksen toteuttamiseksi.
24833:
24834: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
24835:
24836: Pekka Leppänen
24837: 660 1984 vp.
24838:
24839: Toivomusaloite n:o 600
24840:
24841:
24842:
24843:
24844: P. Leppänen: Määrärahasta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
24845: välille Suolahti-Äänekoski
24846:
24847:
24848: Eduskunnalle
24849:
24850: Äänekoskelta Suolahteen johtavaa maantleta Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
24851: käyttää päivittäin useita satoja henkilöitä polku- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24852: pyöräilemällä tai jalan liikkuen joko työmatka-
24853: naan tai sitten vapaa-ajan liikuntaa varten. Tie-
24854: osuudelle on jo nyt vilkas liikenne ja se tulee että hallitus ottaisi valtion vuoden
24855: vilkastumaan kun Metsä-Botnian Aänekosken 1985 tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
24856: tehdas käynnistyy vuonna 1985. Liikenneturvalli- rahan kevyen lzi"kenteen väylän rakenta-
24857: suuden edistämiseksi kevytliikenneväylä on tar- miseen välzlle Suolahden kaupunki-
24858: peen ko. tieosuudelle. Äänekosken kaupunki.
24859:
24860: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
24861:
24862: Pekka Leppänen
24863: 1984 vp. 661
24864:
24865: Toivomusaloite n:o 601
24866:
24867:
24868:
24869:
24870: P. Leppänen ym.: Viitasaaren katsastustoimiston rakentamisesta
24871:
24872:
24873: Eduskunnalle
24874:
24875: Pohjoisessa Keski-Suomessa ovat autokatsastus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
24876: palvelut heikot. Viitasaaren kunta on varautunut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24877: rakentamaan tarvittavat tilat katsastustoimiston
24878: vuokrattaviksi. Tilojen ja tarvittavien liikennealu-
24879: eiden kustannusarvio on 3,8 milj. mk. Kunta on
24880: suunnitellut rakentaa myös ajoharjoitteluradan, että hallitus ottaisi valtion vuoden
24881: joka toteutuessaan palvelisi katsastustoimiston 1985 työohjelmaan Vzitasaaren katsastus-
24882: toimintaa monipuolisesti. toimiston rakentamisen.
24883:
24884: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
24885:
24886: Pekka Leppänen Juhani Surakka Tuula Paavilainen
24887: Helena Pesola Inger Hirvelä Paavo Vesterineo
24888: 662 1984 vp.
24889:
24890: Toivomusaloite n:o 602
24891:
24892:
24893:
24894:
24895: P. Leppänen ym.: Äänekosken katsastustoimiston rakentamisesta
24896:
24897:
24898: Eduskunnalle
24899:
24900: Suolahden kaupungissa sijaitsevan Äänekosken 13,4 %. Näin siitäkin huolimatta, että seutu-
24901: katsastustoimiston tilat ovat pienet ja epäkäytän- kunnalla on käynnissä huomattava Metsä-Botnia
24902: nölliset. Liikenneministeriön, Autorekisterikes- Oy:n rakennusprojekti, jonka rakennusaikainen
24903: kuksen ja Suolahden kaupungin edustajien väli- työllistävä vaikutus on huomattava. Tasaisen
24904: sissä neuvotteluissa on todettu, että paras ratkai- työllisyystilanteen turvaamiseksi Suolahden kau-
24905: su olisi rakentaa katsastustoimistolle kokonaan pungin alueella tarvittaisiin rakennushankkeita
24906: uudet tilat. keväästä 1985 alkaen; Metsä-Botnia Oy:n raken-
24907: Suolahteen rakennettavan katsastustoimiston nustyövoima kokonaisuudessaan vapautuu
24908: tyyppi olisi mini A 2. Suolahden kaupunki on 2. 5.1985 tehtaan käynnistyessä.
24909: varannut teollisuuskylästä tontin katsastustoimis-
24910: Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
24911: toa varten ja on tehnyt tontista myyntitarjouksen
24912: toivomuksen,
24913: Autorekisterikeskukselle.
24914: Suolahden kaupungin työttömyysaste oli vuon-
24915: na 1983 9,85 %. Kun työttömyysasteeseen laske- että hallitus ottaisi valtion vuoden
24916: taan mukaan työvoimahallinnon tukimuodoin 1985 työohjelmaan tai työllisyystyöohjel-
24917: työllistetyt, saadaan Suolahden kaupungin po- maan Äänekosken katsastustoimiston ra-
24918: tentiaaliseksi työttömyysasteeksi vuodelle 1983 kentamisen Suolahden teollisuuskylään.
24919:
24920: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
24921:
24922: Pekka Leppänen Inger Hirvelä Helena Pesola
24923: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Juhani Surakka
24924: 1984 vp. 663
24925:
24926: Toivomusaloite n:o 603
24927:
24928:
24929:
24930:
24931: P. Leppänen ym.: Pienvenesatamien rakentamisesta Keski-Suomeen
24932:
24933:
24934: Eduskunnalle
24935:
24936: Pienvenesatamat palvelevat lisääntyvää vesi- kohteiden yhteinen kustannusarvio on nom 2
24937: matkailua. Keski-Suomessa on valmiita suunni- milj. mk.
24938: telmia venesatamien rakentamiseen mm. Kan-
24939: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
24940: nonkaskeila (2 kpl), Kinnulassa, Muuramessa,
24941: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24942: Suolahdessa ja Äänekoskella. Koska Keski-Suo-
24943: messa vesipiirin ja tie- ja vesirakennuspiirin kes-
24944: ken on sovittu työnjaosta pienvenesatamien ra- että hallitus ottaisi valtion vuoden
24945: kentamisessa, olisi täällä kaikki edellytykset ra- 1985 työohjelmaan pienvenesatamien ra-
24946: kennustöiden aloittamiseen. Edellä mainittujen kentamisen Keski-Suomessa.
24947:
24948: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
24949:
24950: Pekka Leppänen Juhani Surakka Tuula Paavilainen
24951: Helena Pesola Inger Hirvelä Paavo Vesterinen
24952: 664 1984 vp.
24953:
24954: Toivomusaloite n:o 604
24955:
24956:
24957:
24958:
24959: Miettinen ym.: Pieksämäen rautatiepiirin kehityksen turvaamisesta
24960:
24961:
24962: Eduskunnalle
24963:
24964: Maamme rautatieliikenteen kannalta keskei- toiminnallisesti tarkoituksenmukaista, että Sa-
24965: nen Pieksämäen rautatiepiiri on kokenut viime vonlinnan alue tulisi siirtää Joensuun piiristä
24966: vuoden aikana merkittäviä takaiskuja. Kainuun Pieksämäen piiriin.
24967: siirtäminen Oulun piiriin oli eräs tällainen toi-
24968: menpide. Tämän jälkeenkin on tullut esille lu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
24969: kuisia uhkia Pieksämäen rautatiepiirin toiminnan oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24970: osalta. Näillä kaikilla ja mm. VR:n varikkohank- sen,
24971: keen vesittymisellä on ollut erittäin haitallisia
24972: vaikutuksia koko Pieksämäen kaupungin ja ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24973: lousalueen kehittämiselle. menpiteisiin Pieksämäen rautatiepzirin
24974: Jotta jatkossa Pieksämäen rautatiepiirin kehitys kehityksen turvaamiseksi siirtämällä mm.
24975: voitaisiin turvata ja sen painoarvoa lisätä, on Savonlinnan alue Pieksämäen piiriin.
24976:
24977: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
24978:
24979: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
24980: 1984 vp. 665
24981:
24982: Toivomusaloite n:o 605
24983:
24984:
24985:
24986:
24987: Muroma ym.: VR:n 65-, i-korttien sekä VR-alennuskorttien
24988: käyttörajoitusten poistamisesta
24989:
24990:
24991: Eduskunnalle
24992:
24993: Vuodesta 1982 lähtien on 65- ja i-korttien sekä tapahtumat SIJOittuvat viikonloppuihin. Näistä
24994: VR-alennuskorttien perusteella myytävien alen- syistä alennuskorttien saajien on vaikeata ajoittaa
24995: nuslippujen käyttöaikaa rajoitettu niin, että alen- matkustamistaan niin, että he saisivat alennusli-
24996: nuslipuilla ei voi ilman lisämaksua matkustaa pun.
24997: perjantain klo 12.00 ja lauantain klo 12.00 sekä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
24998: sunnuntain klo 12.00 ja maanantain klo 6.00 oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24999: välisenä aikana. sen,
25000: Viikonloppuina tapahtuvan matkustamisen ra-
25001: joittaminen tuottaa alennuksen saajille ongelmia. että hallitus ryhtyisi toimenpztezmn
25002: Ystävien ja sukulaisten luona vierailut on ajoitet- Valtionrautateiden 65- ja i-korttien sekä
25003: tava yleensä viikonloppuihin, koska silloin myös VR -alennuskorttien käyttörajoitusten
25004: työssäkäyvillä ihmisillä on vapaata. Myös erilaiset poistamiseksi.
25005:
25006: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
25007:
25008: Impi Muroma Olavi Ronkainen
25009: Esko Almgren Lea Kärhä
25010: 666 1984 rd.
25011:
25012: Hemställningsmotion nr 606
25013:
25014:
25015:
25016:
25017: Nordman m.fl.: Om förhöjning av väganslagen i Vasa Iän
25018:
25019:
25020: Tili Riksdagen
25021:
25022: Vägarnas skick är otilifredsstäliande på många Det kan inte vara samhälisekonomiskt för-
25023: håll i vårt land. Detta gälier särskilt under delaktigt att låta delar av vägnätet förfalia, även
25024: menförestider på landsbygden, där vägnätets tra- om byggande av nya vägar ständigt pågår. I
25025: fikduglighet inte kan tryggas, varvid betydande fördelningen av knappa väganslag bör tyngd-
25026: men för alimänna kommunikationer och för punkten förskjutas tili skötande och upprätthål-
25027: näringslivet uppstår. lande av vägnätet. Av nyinvesteringar bör nöd-
25028: Kustområdet i Vasa Iän drabbas oskäligt hårt vändiga kompletteringar av det lokala och regio-
25029: av otiliräckliga väganslag, eftersom tilidelningen nala vägnätet komma i första hand. Anslagen för
25030: av sysselsättningsanslag för vägarbeten tili områ- underhåli av alimänna vägar, 1 340 miljoner
25031: det är relativt liten med hänvisning tili den mark och byggande av alimänna vägar, 1 203
25032: redovisade arbetslösheten. Ifall inte väg- och miljoner mark är alideles otiliräckliga.
25033: vattenbyggnadsdistrikten erhålier ökade anslag, Med hänvisning tili ovanstående föreslås att
25034: påtvingas kommunerna åtaganden avvikande riksdagen måtte hemstälia,
25035: från lagstiftningens om allmänna vägar kost-
25036: nadsfördelning melian stat och kommun för att regeringen vidtar åtgärder för en
25037: upprätthåliande av ett tilifredsstäliande vägnät ordentlig förhöjning av anslagen på mo-
25038: på landsbygden. menten 31.24.14 och 31.24.77.
25039:
25040: Helsingfors den 9 februari 1984
25041:
25042: Håkan Nordman Boris Renlund
25043: Mats Nyby Ole Norrback
25044: 1984 vp. 667
25045:
25046: Toivomusaloite n:o 606 Suomennos
25047:
25048:
25049:
25050:
25051: Nordman ym.: Vaasan läänin tiemäärärahojen korottamisesta
25052:
25053:
25054: Eduskunnalle
25055:
25056: Teiden kunto on monessa osassa maatamme Kansantaloudelliselta kannalta ei voi olla edul-
25057: epätyydyttävä. Tämä koskee erityisesti kelirikka- lista sallia tieverkon osittaista rappeutumista,
25058: aikoja maaseudulla, jossa tieverkon liikennekel- vaikka uusien teiden rakentaminen yhä jatkuu.
25059: poisuutta ei voida taata, mistä syystä syntyy Jaettaessa niukkoja tiemäärärahoja tulee paino-
25060: huomattavia haittoja yleiselle liikenteelle ja elin- piste siirtää olemassa olevan tieverkon ylläpitämi-
25061: keinoelämälle. seen. Uusien investointien kohdalla tulee ensi
25062: sijalla olla paikallisen ja alueellisen verkon välttä-
25063: Vaasan läänin rannikkoaluetta koetellaan koh- mätön täydentäminen. Yleisten teiden ylläpitä-
25064: tuuttoman kaltoin myöntämällä riittämättömiä miseen myönnetyt määrärahat, 1 340 miljoonaa
25065: tiemäärärahoja, koska tietöitä varten tarkoitettu- markkaa ja yleisten teiden rakentamiseen myön-
25066: jen työllisyysmäärärahojen tämän alueen jako- netyt määrärahat, 1 203 miljoonaa markkaa ovat
25067: osuus on suhteellisen pieni ottaen huomioon sen aivan riittämättömät.
25068: kortistoitu työttömyys. Elleivät tie- ja vesiraken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
25069: nuspiirit saa toivottuja määrärahoja, kuntien on oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25070: pakko ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat ristirii- sen,
25071: dassa lainsäädännön edellyttämän yleisistä teistä
25072: aiheutuvien kustannusten jaon kanssa valtion ja että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
25073: kuntien välillä tyydyttävän tieverkon ylläpitämi- momenttien 31.24.14 ja 31.24. 77 määrä-
25074: seksi maaseudulla. rahojen tuntuvaksi korottamiseksi.
25075:
25076: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
25077:
25078: Håkan Nordman Boris Renlund
25079: Mats Nyby Ole Norrback
25080: 668 1984 vp.
25081:
25082: Toivomusaloite n:o 607
25083:
25084:
25085:
25086:
25087: Pekkarinen ym.: Suolahden ja Sumiaisten välisen maantien perus-
25088: korjauksesta
25089:
25090:
25091: Eduskunnalle
25092:
25093: Suolahden-Sumiaisten maantie muodostaa Äänekosken seutukunnan kuntien aluetoimi-
25094: pääyhteyden Sumiaisten kunnasta seutukunnan kunta on asettanut Suolahden-Sumiaisten tien
25095: keskuksiin Suolahdelle ja Äänekoskelle. Tämän parantamisen kiireisimmäksi tiehankkeekseen.
25096: 17 km:n pituisen tieyhteyden merkitys asiointi-, Kohde ei kuitenkaan sisälly vielä TVL:n toimen-
25097: työpaikka- ja koululiikenteen kannalta on poik- pideohjelmiin.
25098: keuksellisen suuri, Sumiaisten peruskoulun yläas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
25099: te kun on Suolahdessa. Sumiaisten oman heikon oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25100: palveluvarustuksen vuoksi kaikki tärkeimmät pal- sen,
25101: velukset haetaan joko Suolahdesta tai Äänekos-
25102: kelta. Tieyhteyden merkitys on myös puutavara-
25103: kuljetusten kannalta erittäin suuri. että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
25104: Tien päällyste on uusittu vuonna 1976. Hei- Suolahden ja Sumiaisten välisen maan-
25105: kon kantavuutensa vuoksi tien kelirikkavauriot tien n:o 645 peruskorjauksen käynnistä-
25106: ovat kuitenkin jo ympärivuotisia, päällyste on miseksi.
25107: rikkoutunut ja perusta monin paikoin pettänyt.
25108:
25109: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
25110:
25111: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
25112: 1984 vp. 669
25113:
25114: Toivomusaloite n:o 608
25115:
25116:
25117:
25118:
25119: Pekkarinen ym.: Saarensalmen lossin korvaamisesta sillalla
25120:
25121:
25122: Eduskunnalle
25123:
25124: Saarensalmen lossin kautta kulkeva maantie Saarensalmen lossi onkin tarkoitus korvata sil-
25125: n:o 6541 on Kivijärven ja Viitasaaren ja toisaalta lalla. Hankkeen kustannusarvio on noin 4,9 milj.
25126: Kivijärven ja Pihtiputaan kuntakeskusten lyhin mk. TVL:n Keski-Suomen piirin tienpidon 5-
25127: kuntakeskukset yhdistävä tieyhteys. Myös Kinnu- vuotisohjelmassa hanke on ajoitettu vuosille
25128: lasta ja erityisesti Kinnulan Muholan ja Saarenky- 1985-86.
25129: län kylistä liikenne Pihtiputaalle ja Viitasaarelle
25130: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
25131: tapahtuu juuri Saarensalmen lossin kautta.
25132: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25133: Muutaman viime vuoden aikana itse tietä -
25134: sen,
25135: maantie n:o 6541 - on perusparannettu ja
25136: liikenne on tiellä entisestään lisääntynyt. Pullon-
25137: kaulaksi on muodostunut kuitenkin Saarensal- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
25138: men lossi, joka hidastaa liikennettä merkittävästi. Saarensalmen Iassin korvaamiseksi sillalla
25139: Lossin ylläpito tulee myös varsin kalliiksi. jo vuonna 1985.
25140:
25141: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
25142:
25143: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
25144: Paavo Vesterinen Juhani Surakka
25145: 670 1984 vp.
25146:
25147: Toivomusaloite n:o 609
25148:
25149:
25150:
25151:
25152: Pekkarinen ym.: Venesatamien rakentamisesta Keski-Suomen vesi-
25153: piirissä
25154:
25155:
25156: Eduskunnalle
25157:
25158: Muiden käyttömuotojen ohessa on viime vuo- Myös vesihallitus on selvittänyt yhdessä seutu-
25159: sina alettu kiinnittää yhä lisääntyvää huomiota kaavaliittojen ja kuntien kanssa veneilyn alueelli-
25160: myös vesien virkistyskäyttöön. Veneilyn edellytys- sia tarpeita. Keski-Suomen kannalta oleellisia
25161: ten parantaminen ja järjestäminen on yksi tärkeä vesimatkailua koskevia selvityksiä ovat Päijänteen
25162: tehtävä vesien virkistyskäytön parantamiseksi. ja Kymijoen vesistön yläosan vesialueita käsittele-
25163: vät yleissuunnitelmat. Näiden suunnitelmien
25164: Useiden keskisuomalaisten kuntien ja Keski-
25165: mukaan yksin tämän alueen veneilysatamien ve-
25166: Suomen vesipiirin yhteistoiminnassa on viime
25167: nepaikkojen määrän arvellaan vuoteen 2000
25168: vuosien aikana laadittu suunnitelmia venesata-
25169: mennessä nousevan 8 OOO:een. Tarvittavien lisä-
25170: mien rakentamiseksi vilkkaimmin liikennöityjen
25171: venepaikkojen rakentamisen arvioidaan maksa-
25172: veneilyreittien varteen. Suunnitelmat on raken-
25173: van yhteensä yli 20 milj. markkaa.
25174: nettu huomioon ottaen useimpien vesistöjen alu-
25175: Toteuttamiskelpoisia venesatamahankkeita
25176: eille jo laaditut veneilyn ja vesimatkailun yleis-
25177: Keski-Suomen vesipiirin alueella ovat mm. Ää-
25178: suunnitelmat. Niinpä satamien rakentaminen tu-
25179: nekosken Mustaniemen, Kinnulan, Pispalan,
25180: lisi merkittävästi parantamaan vesimatkailun
25181: Suolahden, Muuramen Kylänlahden, Korpilah-
25182: merkitystä yleensäkin. Samalla ne ratkaisevasti
25183: den, Joutsan ja Kuhmoisten satamat.
25184: vähentäisivät yhä lisääntyvän veneilyn tuomia
25185: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
25186: haittavaikutuksia.
25187: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25188: Eräillä toisilla paikkakunnilla veneilysatamien
25189: tarve on todettu, mutta suunnitelmien tekoon ei että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
25190: ole vielä päästy tarvittavien suunnittelumäärära- nesatamien rakentamisen käynnistämi-
25191: hojen puuttumisen vuoksi. seksi Keski-Suomen vesipiirin alueella.
25192:
25193: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
25194:
25195: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Juhani Surakka
25196: 1984 vp. 671
25197:
25198: Toivomusaloite n:o 610
25199:
25200:
25201:
25202:
25203: Pekkarinen ym.: Jyväskylän lentoaseman matkustaja-asemaraken-
25204: nuksen laajennushankkeen toteuttamisesta
25205:
25206:
25207: Eduskunnalle
25208:
25209: Jyväskylän lentokenttä on yksi maamme vilk- tulevan ja lähtevän liikenteen toimitilat, turva-
25210: kaimmin liikennöidyistä lentokentistä. Kotimaan tarkastustilat, Finnairin tarvitsemat tilat ja myös
25211: henkilöliikenteessä se sijoittuu kolmanneksi Hel- ulkomaan liikenteen tarvitsemat tilat. Hankkeen
25212: singin ja Turun jälkeen. Jyväskylän lentoasema kustannusarvio on suunnitelman mukaan 11,5
25213: on myös keskuslentoasema, jonka vastuualueena milj. mk.
25214: on koko laaja keskinen Suomi. Hankkeen perustamissuunnitelma on valmis ja
25215: Lentoaseman nykyiset yleisö- ja hallintotilat hyväksytty liikenneministeriössä. Myös hankkeen
25216: ovat erittäin puutteelliset, ahtaat ja huonokun- esisuunnitelma on valmistumassa.
25217: toiset. Erityisesti tämä pitää paikkansa hallinto- Ilmailuhallituksen suunnitelmissa hankkeen
25218: parakin kohdalla. Vertailu maamme muiden len- toteuttaminen on aJOitettu vuosille 1985~86.
25219: toasemien vastaaviin tiloihin osoittaa, että Jyväs- Töiden käynnistäminen jo vuonna 1985 olisi
25220: kylän lentoasema ahtaudessaan on muita asemia erittäin perusteltua.
25221: huomattavasti vaikeammassa tilanteessa. Kun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25222: yleisö- ja ravintolatiloja esim. Porin lentoasemalla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25223: on tuhatta matkustajaa kohti 7,6 neliömetriä, muksen,
25224: Turussa 7,1 neliömetriä ja Kuopiossa 3,8 neli-
25225: ömetriä, on vastaava lukema Jyväskylässä 1,8 että' hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Jy-
25226: neliömetriä tuhatta matkustajaa kohti. väskylän lentoaseman matkustaja-asema-
25227: Ilmailuhallituksessa on laadittu suunnitelmat rakennuksen laajennus- ja perusparan-
25228: lentoaseman matkustaja-asemarakennuksen laa- nushankkeen toteuttamiseksi vuonna
25229: jennus- ja perusparannushankkeesta. Suunnitel- 1985.
25230: man mukaan uusi asemarakennus käsittäisi mm.
25231:
25232: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
25233:
25234: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
25235:
25236:
25237:
25238:
25239: 44 4284001987
25240: 672 1984 vp.
25241:
25242: Toivomusaloite n:o 611
25243:
25244:
25245:
25246:
25247: Pesola ym.: Jyväskylän lentoaseman laajennus- ja saneeraustöiden
25248: aloittamisesta
25249:
25250:
25251: Eduskunnalle
25252:
25253: Jyväskylän lentoasema on maamme A-luokan län kenttää tulisi kehittää myös paremmin ulko-
25254: lentoasemaverkostoon kuuluva. Matkustajien maanliikenteeseen soveltuvaksi.
25255: määrän perusteella kenttä on neljänneksi vilkkain Lentoaseman terminaalirakennus on pieni ja
25256: Suomessa ja Pohjoismaiden vilkkaimmin liiken- ahdas sekä epäkäytännöllinen, erityisesti suorassa
25257: nöity sisämaan lentokenttä. Kentän keskeisen ulkomaanliikenteessä. Matkustajakäytössä on ny-
25258: sijainnin johdosta postilaitos käyttää kenttää kyisin 350 m 2 tilaa. Ruuhkatunteina matkustajaa
25259: maitse kerättävän ensimmäisen luokan kirjepos- kohti jää tilaa vajaa 1 m 2 • Myös valtiontilintarkas-
25260: tin keräilypisteenä. Öisin lennetään kentältä tajat ovat todenneet, että toiminnan laajennus ja
25261: kymmenen aikataulun mukaista vuoroa. Lisäksi palvelutason jälkeenjääneisyys edellyttävät nykyi-
25262: tulevat ilmavoimien yhteyslennot, taksilennot ja sen terminaalirakennuksen laajentamista tai uu-
25263: Finnairin varakenttätoiminta. Lentoaseman pal- den rakentamista.
25264: velutaso on jäänyt huomattavasti jälkeen yleisestä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25265: tasosta verrattuna käytöltään vastaaviin muihin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25266: lentoasemiin. sen,
25267:
25268: Ilmailuhallituksen runkosuunnitelman mu- että' hallitus ryhtyisi kzireelliszin toi-
25269: kaan asemasta on tarkoitus kehittää syöttöliiken- menpiteisiin Jyväskylän lentoaseman laa-
25270: teen keskus, mikä kaksinkertaistaisi nykyiset mat- jennus- ja saneeraustöiden aloittamiseksi.
25271: kustajamäärät vuoteen 1990 mennessä. Jyväsky-
25272:
25273: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
25274:
25275: Helena Pesola Pekka Leppänen Inger Hirvelä
25276: Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen
25277: 1984 vp. 673
25278:
25279: Toivomusaloite n:o 612
25280:
25281:
25282:
25283:
25284: Pohto ym.: Keiteleen-Päijänteen kanavan rakentamisesta
25285:
25286:
25287: Eduskunnalle
25288:
25289: Vesiteiden rakentamista maassamme tulisi tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25290: kastella tasapainoisen alueellisen kehityksen kan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25291: nalta. Vesiteiden rakentamisen kannattavuutta ei
25292: tule tarkastella vain nykyhetken valossa, vaan
25293: ennenkaikkea tulevaisuuden kannalta. Keite- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
25294: leen-Päijänteen kanavahanke olisi yksi tärkeim- Keiteleen-Päijänteen kanavan rakenta-
25295: mistä vesiteistä. miseksi.
25296:
25297: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
25298:
25299: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen
25300: Helvi Koskinen Reijo Enävaara
25301: 674 1984 vp.
25302:
25303: Toivomusaloite n:o 613
25304:
25305:
25306:
25307:
25308: Pohto ym.: Vähävaraisten eläkeläisten televisiolupamaksujen poista-
25309: misesta
25310:
25311:
25312: Eduskunnalle
25313:
25314: Monille eläkeläisille korkeat televisiolupamak- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25315: sut tuottavat suuria taloudellisia vaikeuksia. Tätä menpiteisiin vähävaraisten eläkeläisten
25316: ei voi pitää oikeudenmukaisena. televisiolupamaksujen poistamiseksi.
25317: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
25318: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25319:
25320: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
25321:
25322: Urho Pohto Reijo Enävaara Martti Ratu
25323: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Pentti Skön
25324: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
25325: 1984 vp. 675
25326:
25327: Toivomusaloite n:o 614
25328:
25329:
25330:
25331:
25332: Rajamäki ym.: Sorsakosken tehdastaajaman ja Leppävirran keskus-
25333: tan välisen maantien perusparantamisesta
25334:
25335:
25336: Eduskunnalle
25337:
25338: Sorsakosken tehdastaajaman ja Leppävirran johtojen rakentamiseen välillä Sorsakoski-Lep-
25339: keskustan yhdistävä maantie n:o 533 on erittäin pävirta.
25340: huonokuntoinen. Sorsakoskella sijaitsevat Hac- Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25341: kman Oy:n päätuotantolaitokset, mikä lisää vomuksen,
25342: muun muassa tien raskaan liikenteen käyttöä.
25343: Työntekijöiden ohella tietä käyttävät palveluja että hallitus ryhtyisi yhdessä Leppävir-
25344: kunnan keskustaajamasta hakevat henkilöt sekä ran kunnan kanssa kiireellisesti suunnit-
25345: koululaiset. Tienkäyttäjien liikenneturvallisuu- telemaan maantien n:o 533 perusparan-
25346: den parantaminen on välttämätöntä. tamista välzllä Sorsakoski-tie n:o 5 sekä
25347: Mm. Leppävirran kunta on esittänyt tien pe- samassa yhteydessä rakennettavien kevyen
25348: rusparantamista sekä kevyen liikenteen väylien liikenteen väylien toteuttamista ja että
25349: rakentamista samassa yhteydessä. Tällöin tulisi hallitus ottaisi valtion tulo- ja menoarvio-
25350: selvittää myös liittymäkohdat vesihuollon suun- esitykseen riittävät määrärahat valtion
25351: nitelmissa mainittuun Jäppilän pohjaveden vesi- osaiNstumzseksi rakennustöihin.
25352:
25353: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
25354:
25355: Kari Rajamäki Osmo Vepsäläinen
25356: 676 1984 rd.
25357:
25358: Hemställningsmotion nr 615
25359:
25360:
25361:
25362:
25363: Renlund m.fl.: Om grundförbättrande av vägsträckan Forsby-
25364: Kortesjärvi
25365:
25366:
25367: Tili Riksdagen
25368:
25369: Landsvägen nr 741, på vägsträckan Forsby- närliggande kommuner, ävensom fjärrtrafiken
25370: Konesjärvi, är mycket krokig och smal. Sedan väljer omvägar, när de färdas mot kusten på
25371: vägmyndigheterna nybyggt och grundförbättrat grund av vägens dåliga skick. Dänill har det en
25372: vägsträckan Jakobstad-Forsby, vore det av ytter- stor betydelse för Purmo kommundel med tanke
25373: sta vikt att den återstående delen Forsby-Kor- på t.ex. olika slag av transponer och tillgång tili
25374: tesjärvi skulle färdigställas så fon som möjligt. arbetsplatser.
25375: Man bör betrakta hela vägsträckan som en hel- På grund av ovanstående föreslås vördsamt att
25376: het, varför det måste anses angeläget att arbetena riksdagen ville besluta hemställa.
25377: kan fortsätta med det snaraste, då den första
25378: delen redan är färdigställd. Det ifrågavarande att regeringen i skyndsam ordning
25379: vägavsnittet är i mycket dåligt skick och fyller måtte vidtaga åtgärder, som syftar tzll att
25380: sålunda på intet sätt de krav, som trafiken ställer nybygga och grundförbättra vägsträckan
25381: på en dylik landsväg. Det kan också framhållas, Forsby-Kortesjärvi, landsväg nr 741.
25382: att trafikanterna från t.ex. Kortesjärvi och andra
25383:
25384: Helsingfors den 8 februari 1984
25385:
25386: Boris Renlund Håkan Nordman Ole Norrback
25387: 1984 vp. 677
25388:
25389: Toivomusaloite n:o 615 Suomennos
25390:
25391:
25392:
25393:
25394: Renlund ym.: Forsbyn-Kortesjärven välisen tieosuuden peruspa-
25395: rantamisesta
25396:
25397:
25398: Eduskunnalle
25399:
25400: Maantie n:o 741, Forsbyn-Kortesjärven väli- sevat kiertoteitä tien heikon kunnon vuoksi sil-
25401: nen tieosuus, on hyvin mutkainen ja kapea. Sen loin, kun he tekevät matkaa rannikon suuntaan.
25402: jälkeen kun tieviranomaiset ovat uudelleen ra- Tämän lisäksi tiellä on suuri merkitys Purmon
25403: kentaneet ja perusparantaneet Forsbyn ja Pietar- kunnanosalle sinne tapahtuvien erilaisten kulje-
25404: saaren välisen tieosuuden olisi erittäin tärkeätä, tusten ja työmatkojen kannalta.
25405: että jäljellä oleva Forsbyn-Kortesjärven tieosuus Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
25406: tehtäisiin valmiiksi niin pian kuin mahdollista. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25407: Koko tieosuutta tulee tarkastella kokonaisuutena, sen,
25408: mistä syystä on pidettävä tärkeänä töiden pikaista
25409: jatkamista, koska ensimmäinen osuus on jo val- että hallitus ryhtyisi kiireelliszin toi-
25410: mis. Kyseinen tieosuus on hyvin huonossa kun- menpiteiszin maantien n:o 741 Forsbyn-
25411: nossa eikä se täytä mitenkään tällaiselle maantiel- Kortesjärven välisen tieosuuden uudel-
25412: le asetettavia vaatimuksia. Voidaan myös todeta, leen rakentamiseksi ja perusparantami-
25413: että esim. Kortesjärven ja muiden lähikuntien seksi.
25414: samoin kuin kaukoliikenteen liikennöitsijät valit-
25415:
25416: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
25417:
25418: Boris Renlund Håkan Nordman Ole Norrback
25419: 678 1984 vp.
25420:
25421: Toivomusaloite n:o 616
25422:
25423:
25424:
25425:
25426: Ronkainen ym.: Kiskotuksen uusimisesta Huutokosken-Savonlin-
25427: naa välisellä rataosuudella
25428:
25429:
25430: Eduskunnalle
25431:
25432: Mikkelin lääni, mutta ennen kaikkea Savonlin- Liikennepoliittisesti olisi myös tällöin entistä
25433: nan talousalue, kärsii tällä hetkellä ns. väliinpu- paremmat mahdollisuudet ohjata maantieltä yli-
25434: toajan osasta muihin talousalueisiin nähden. raskasta liikennettä rautatielle.
25435: Eräänä merkittävimmistä haitoista koetaan Sa- Jos Savonlinnaa-Huutokosken rataosalle saa-
25436: vonlinnan talousalueella rautatieliikenteen rajoi- taisiin raskas kiskotus olisi mahdollista panpa
25437: tukset välillä Huutokoski-Savonlinna-Parikka- kulkuun kiertojuna linjalla Helsinki-Jyväs-
25438: la. Rataosalla Savonlinna-Parikkala päättyy K- kylä-Savonlinna-Imatra-Helsinki, joka palve-
25439: 43-kiskonvaihtotyö kuluvan vuoden 1984 lop- lisi myöskin ns. poikittaisliikennettä (Tampere-
25440: puun mennessä ja tällöin raskas liikenne voidaan Savonlinna), mutta nykyisellään kevyt kiskotus
25441: rajoituksitta ulottaa Savonlinnaan asti. Rataosan estää tehokkaan kaluston kierron ja tekee liiken-
25442: Savonlinna-Huutokoski kevyt K-30-kiskotus es- nöimisen kannattamattomaksi.
25443: tää kuitenkin raskaan läpikulkuliikenteen välillä Rataosalla Savonlinna-Huutokoski on suori-
25444: Huutokoski-Parikkala. tettu perusparannustöitä jo useiden vuosien ajan
25445: Rataosan välittömänä jatkeena sijaitseva Vuok- ja ne ovat massatöiden osalta osittain valmiit,
25446: senlaakson teollisuusalue hankkii suuren osan joten kiskotuksen uusiminen välittömästi Savon-
25447: puuraaka-aineestaan Kainuusta ja Pohjois-Savos- linnan-Parikkalan kiskoovaihtotyön jatkeena
25448: ta. Näiden kuljetusten hoitaminen kyseisen rata- valmista organisaatiota hyväksi käyttäen olisi
25449: osan kautta olisi taloudellisesti perusteltua lyhy- mielestämme järkevää ja taloudellista. Samalla
25450: emmän kuljetusmatkan vuoksi ja samalla keven- mahdollistettaisiin Savonlinnan-Parikkalan ra-
25451: nettäisiin painetta Kouvolan ratapihalla. Täten tainvestoinnin täysitehoinen hyödyntäminen.
25452: myös parannettaisiin Valtionrautateiden tämän-
25453: hetkistä heikkoa palvelusten tarjontaa Savonlin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
25454: nan talousalueella jo oleville tuotantolaitoksille ja vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25455: luotaisiin mahdollisuuksia uusien yritysten sijoit-
25456: tumiselle. että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
25457: Outokumpu Oy:n Enonkosken kaivoksen Huutokosken-Savonlinnan radan K-30-
25458: mahdollisesti toteutuessa tarvitsevat rikastekulje- kiskotuksen muuttamiseksi K-43-kisko-
25459: tukset Enonkoskelta Harjavaltaan raskasta kisko- tukseksi.
25460: tosta välillä Savonlinna-Huutokoski.
25461:
25462: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
25463:
25464:
25465: Olavi Ronkainen Maija Rajantie Pirjo Rusanen
25466: 1984 vp. 679
25467:
25468: Toivomusaloite n:o 617
25469:
25470:
25471:
25472:
25473: Roos ym.: Korvaavaa liikennettä osoittavan tunnuksen asettamisesta
25474: henkilövuokra-autoihin
25475:
25476:
25477: Eduskunnalle
25478:
25479: VR on monilla rataosuuksilla joko lähes tai mä varsinkin pimeällä on vaikeata. Korvaavalle
25480: kokonaan lopettanut ns. paikallisliikenteen. Tä- taksille siis pitäisi saada selvästi erottuva tunnus.
25481: mä suuntaus jatkuu edelleenkin. Tilalle on tullut Tunnuksen pitäisi olla autoilijalle helppo käyt-
25482: ns. korvaava liikenne, jota hoidetaan joko linja- tää, sen pitäisi muodoltaan ja väriltään olla
25483: autoilla tai vuokra-autoilla. Monin paikoin ei tätä selvästi erottuva. Koululaiskuljetuksesta kertova
25484: korvaavaa liikennemuotoa kuitenkaan ole käytet- kiinnitettävä kilpi taksitunnuksen päällä on hyvä
25485: ty odotetussa määrin. Monelle käyttäjälle se kui- esimerkki yksinkertaisesta ratkaisusta, jota kor-
25486: tenkin on ainoa entisen työ- ja asuinpaikan vaavan liikenteen tarkoitukseen voisi soveltaa.
25487: mahdollistava kulkuväline. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
25488: On ilmeistä, että voimakkaampi tiedotustoi- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25489: minta tästä liikennemuodosta lisäisi käyttäjien sen,
25490: määrää.
25491: Vakinaiset käyttäjät kyllä tietävät esimerkiksi että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
25492: korvaavan liikenteen taksin kulkuajat ja tunnista- korvaavaa liikennettä osoittavan tunnuk-
25493: vat kulkuneuvonkin. Satunnaiselle käyttäjälle tä- sen saamiseksi henkzlövuokra-autoihin.
25494:
25495: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
25496:
25497: Timo Roos Mikko Elo Jukka Mikkola
25498: Pertti Paasio Matti Kuusio Aarno von Bell
25499: Reijo Lindroos
25500: 680 1984 vp.
25501:
25502: Toivomusaloite n:o 618
25503:
25504:
25505:
25506:
25507: Rusanen ym.: Mikkelin ja Pieksämäen välisen kantatien muuttami-
25508: sesta valtatieksi
25509:
25510:
25511: Eduskunnalle
25512:
25513: Kantatie n:o 72 liittyy Mikkelissä valtatiehen si, jotta se tielle myönnettävien suurempien mää-
25514: n:o 5 ja Pieksämäellä valtatiehen n:o 23, joten se rärahojen turvin voidaan pitää myös talvella lii-
25515: yhdistäisi mainitut valtatiet samanarvoisella tiel- kenteen edellyttämässä kunnossa.
25516: lä. Rautatieliikenteen supistusten johdosta nopei-
25517: Kantatie n:o 72 on erittäin hyväkuntoinen. den linja-autoyhteyksien tarve lisääntyy välillä
25518: Sen kaarteet ja nousut ovat loivia, joten liikenne Mikkeli-Pieksämäki.
25519: tiellä on hyvin joustavaa. Kuntonsa puolesta ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
25520: liikenteen joustavuuteensa nähden se vastaa hy- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25521: vin siihen liittyviä valtateitä ja täyttää valtateille sen,
25522: asetettavat vaatimukset.
25523: Tiellä on vilkas autoliikenne kaikkina aikoina. että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
25524: Erityisesti tie on raskaiden kaukoliikennettä har- Mtkkelin ja Pieksämäen välisen kantatien
25525: joittavien kuorma-autojen suosiossa. Vilkkaan lii- n:o 72 muuttamiseksi valtatieksi.
25526: kenteen takia kantatie olisi muutettava valtatiek-
25527:
25528: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
25529:
25530:
25531: Pirjo Rusanen Pentti Skön Mauri Miettinen
25532: Timo Kietäväinen Pentti Poutanen Maija Rajantie
25533: 1984 vp. 681
25534:
25535: Toivomusaloite n:o 619
25536:
25537:
25538:
25539:
25540: Rusanen ym.: Mikkelin lentokentän valtionavun momentoimisesta
25541:
25542:
25543: Eduskunnalle
25544:
25545: Mikkelin lentokenttä on ainoa säännöllisen Toiminta nykyisellä kentällä tulee siis tämän
25546: reittiliikenteen piirissä oleva lentokenttä, jonka hetken näkymien valossa jatkumaan varsin pit-
25547: hoidosta vastaa kaupunki. Vaikka valtio tukeekin kään. Tämän vuoksi kentän ylläpitoon tulisi
25548: kentän hoitoa pienkenttien avustuksiin osoitetus- turvata riittävät resurssit, jotta liikenteen palvelu-
25549: ta määrärahasta, on kaupungin katettavaksi jäävä tasoa voitaisiin parantaa. Liikenneministeriön
25550: osa kustannuksista varsin huomattava. työryhmässä katsottiin, että nykyinen hoitojärjes-
25551: tely on valtion kannalta ylivoimaisesti taloudelli-
25552: Vuosi sitten työnsä päättänyt liikenneministe-
25553: sin vaihtoehto, jolloin kentän ylläpitoon ja tar-
25554: riön asettama Mikkelin lentokenttätyöryhmä sel-
25555: peellisiin investointeihin tulisi turvata täysimää-
25556: vitti vaihtoehtoja Mikkelin nykyisen kentän yllä-
25557: räinen valtion avustus. Kentän hoidon taso on
25558: pidon järjestämiseksi sekä mahdollista uuden
25559: erittäin tärkeää liikenteen säännöllisyyden paran-
25560: lentokentän rakentamistarvetta. Työryhmä ei
25561: tamisen kannalta, mikä Mikkelin lentoliikennettä
25562: päässyt yksimielisyyteen uuden lentokentän ra-
25563: ajatellen on ollut keskeinen ongelma. Tasapuoli-
25564: kentamistarpeesta, mutta esitti kuitenkin, että
25565: suus olisi myös Mikkelin kohdalla edellyttänyt
25566: Mikkelin seudun kunnat ryhtyisivät toimenpitei-
25567: lentokentän siirtämistä valtion hoitoon. Talou-
25568: siin tarvittavien maa-alueiden varaamiseksi ja että
25569: dellisuussyistä on kuitenkin päädytty nykyisen
25570: asia otettaisiin uudelleen selvitettäväksi viimeis-
25571: käytännön jatkamiseen.
25572: tään vuonna 1987. Työryhmä siis katsoi uuden
25573: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
25574: kentän rakentamisen pitkällä tähtäimellä tarpeel-
25575: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25576: liseksi.
25577: sen,
25578: Uuden kentän rakentaminen valtion toimesta
25579: ei liene kuitenkaan tällä vuosikymmenellä mah- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn,
25580: dollista ja kaupungin tai edes Mikkelin seudun jotta Mikkelin lentokentän valtionapu
25581: kuntien yhteisillä resursseilla rakentamista ei voi- merkittäisiin valtion tulo- ja menoarvios-
25582: da ajatella. sa omalle momentilleen.
25583:
25584: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
25585:
25586: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen Maija Rajantie
25587: 682 1984 vp.
25588:
25589: Toivomusaloite n:o 620
25590:
25591:
25592:
25593:
25594: Saari: Eräiden sisämaahan johtavien tieyhteyksien aikaansaamisesta
25595: Etelä-Pohjanmaalla
25596:
25597:
25598: Eduskunnalle
25599:
25600: Pitkä rannikkoalue Porin ja Vaasan välillä Kaskisista Gävleen tapahtuva autolauttaliikenne
25601: useine kasvavine kaupunkitason keskuksineen ja palvelee laajoja kehitysalueita lyhentäen matkoja
25602: satamineen on vailla suoria valtatietason yhteyk- eri puolille Länsi-Eurooppaa.
25603: siä sisämaahan. Näiden yhteyksien tarve on no- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
25604: peasti voimistunut Metsä-Botnian ja muun suur- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25605: teollisuuden s!joittumisen seurau~sena. Mm.
25606: Metsä-Botnian Aänekosken tehtaat a1kovat hoitaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n
25607: vientitoiminnan Kaskisten kautta. Kauhajoen-Alavuden välisen maantien
25608: Kaskisista tapahtuva autolauttaliikenne kuljet- muuttamis<:kJi kantatieksi, Peräseinäjoen
25609: taa jo noin 160 000 matkustajaa, joista suuri osa ohitustien ja Taivalmaan-Peräseinäjoen
25610: menee Keski-Suomen suuntaan. Autolauttalii- maantien rakentamiseksi sekä Jalasjärven
25611: kenteen ja satamien kehittämiseksi on erityisen risteykJti'n lzi'ttyvien ongelmien ratkaise-
25612: tärkeää saada suora yhteys sisämaahan sekä tava- miseksi.
25613: raliikenteen että matkustajaliikenteen kannalta.
25614:
25615: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
25616:
25617: Aapo Saari
25618: 1984 vp. 683
25619:
25620: Toivomusaloite n:o 621
25621:
25622:
25623:
25624:
25625: Saari ym.: Lisäyksestä valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon
25626: tieosuuden Iirooranta-Saarinen perusparannukseen
25627:
25628:
25629: Eduskunnalle
25630:
25631: Tieosuudella Mt 714 Iirooranta-Saarinen on markkaa ja se olisi tarpeen saada jo kuluvan
25632: edelleen perusparantarnatonta osuutta 23,8 km. vuoden lisätyöohjelmaan.
25633: Suunnitelmia ko. tieosuuden peruskorjaamiseksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
25634: laaditaan parhaillaan. Suunnitelmat ovat valmis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25635: tuneet välillä Iirooranta-Ulpassuo. Soini on
25636: Vaasan läänin pahinta työttömyysaluetta; vuoden että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
25637: 1984 alussa työttömyys oli yli 17 %. Soinin tyksen 2 000 000 markan määrärahan ot-
25638: elinkeinoelämän kehittymisedellytysten, mm. tamisesta lisäyksenä valtion vuoden 1984
25639: turvetuotannon, kannalta edellä mainitun tie- tulo- ja menoarvioon tieosuuden !iran-
25640: osuuden parantaminen on tärkeä ja kiireellinen. ranta-Saarinen perusparannuksen aloit-
25641: Hankkeen kustannusarvio on ),) miljoonaa tamiseen.
25642: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
25643:
25644: Aapo Saari Jukka Vihriälä
25645: 684 1984 vp.
25646:
25647: Toivomusaloite n:o 622
25648:
25649:
25650:
25651:
25652: Saari ym.: Lisäyksestä valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon
25653: VR:n tappiollisen paikallisliikenteen korvaamiseen
25654:
25655:
25656: Eduskunnalle
25657:
25658: Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa on osoitet- Suomenselän alueen kunnissa tulisi julkisia pal-
25659: tu 12,7 milj. markan määräraha Valtionrautatei- veluja heikentää.
25660: den paikallisliikenteen tappioitten korvaamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25661: VR on ilmoittanut, ettei mainittu summa ole nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25662: riittävä, vaan 16-17 paikallisjunavuoroa tullaan sen,
25663: poistamaan liikenteestä. Suunnitellut supistukset
25664: kohdistuvat useimmiten harvaan asutuille syrjäi- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
25665: sille alueille. Mm. Suomenselän alueen liikenne- tyksen 1 000 000 markan määrärahan ot-
25666: palveluita uhkaa yhden junaparin. menetys vaikka tamisesta lisäyksenä valtion vuoden 1984
25667: valtioneuvosto on Suomenselän kehittämispro- tulo- ja menoarvioon VR:n tappiollisen
25668: jektin yhteydessä ottanut kantaa siihen, ettei paikallisliikenteen korvaamiseen.
25669:
25670:
25671: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
25672:
25673: Aapo Saari Pekka Leppänen
25674: 1984 vp. 685
25675:
25676: Toivomusaloite n:o 623
25677:
25678:
25679:
25680:
25681: Skön ym.: Liikenneluvatta ammattia harjoittavien kuorma-autoili-
25682: joiden toiminnan lopettamisesta
25683:
25684:
25685: Eduskunnalle
25686:
25687: Kuorma-autoilijat ovat viime vuosina joutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
25688: neet kohtuunomiin toimeentulovaikeuksiin. Mo- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25689: nelta taholta saatujen tietojen mukaan yksi syy sen,
25690: tähän kehitykseen on liikenneluvanomien autoi-
25691: lijoiden toiminta joka vie työt liikenneluvallisilta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lzi'-
25692: autoilijoilta. kenneluvattomien kuorma-autozlzjoiden
25693: lizkennöinnin lakkauttamiseksi.
25694:
25695: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
25696:
25697: Pentti Skön Reijo Enävaara
25698: 686 1984 vp.
25699:
25700: Toivomusaloite n:o 624
25701:
25702:
25703:
25704:
25705: Skön ym.: Haukivuoren-Porsaskosken maantien perusparannuk-
25706: sesta
25707:
25708:
25709: Eduskunnalle
25710:
25711: Haukivuoren-Porsaskosken maantien perus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25712: parannus tulisi aloittaa pikaisesti, sillä kyseinen sen,
25713: tie palvelee poikittaiskuljetuksia. Tämän tien
25714: varrella asuu paljon viljelijäväestöä ja tiellä kulje- että. hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimzin
25715: tetaan myös tavallista runsaammin puutavaraa. Haukivuoren-Porsaskosken maantien
25716: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- perusparannuksen aloittamiseksi.
25717:
25718: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
25719:
25720: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
25721: Mikko Vainio Lea Mäkipää
25722: 1984 vp. 687
25723:
25724: Toivomusaloite n:o 625
25725:
25726:
25727:
25728:
25729: Skön ym.: Kaitaisten paikallistien perusparannuksesta välillä Maa-
25730: vesi-Katajamäki
25731:
25732:
25733: Eduskunnalle
25734:
25735: Kaitaisten paikallistien välillä Maavesi-Kata- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25736: jamäki perusparantaminen ja kestopäällystämi- sen,
25737: nen olisi välttämätöntä, sillä tie on erittäin
25738: heikkokuntoinen ja mutkainen. Keväisin tiellä
25739: on eräillä osin lähes liikenteen estäviä saven
25740: että hallitus selvityttäisi, miten voztat-
25741: siin mahdollisimman pian toteuttaa Kai-
25742: aiheuttamia maan pullistumia. Tällä tiellä kulje-
25743: taistenpaikallistien perusparantaminen ja
25744: tetaan myös runsaasti puutavaraa Virtasalmen
25745: kestopäällystäminen välillä Maavesi-
25746: suunnalta.
25747: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- Katajamäki.
25748:
25749:
25750: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
25751:
25752: Pentti Skön Mikko Vainio
25753: Reino Jyrkilä Urho Pohto Lea Mäkipää
25754:
25755:
25756:
25757:
25758: 45 4284001987
25759: 688 1984 vp.
25760:
25761: Toivomusaloite n:o 626
25762:
25763:
25764:
25765:
25766: Skön ym.: Montolan-Hurskaalan paikallistien perusparannuksen
25767: aloittamisesta
25768:
25769:
25770: Eduskunnalle
25771:
25772: Montolan-Hurskaalan paikallistie n:o 15316 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25773: on kipeästi perusparannuksen tarpeessa. Kysei- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25774: nen tie on lyhyt poikittaistie, jonka perusparan- sen,
25775: nuksen avulla oikaistaisiin poikittaiskuljetuksia
25776: ajatellen noin 10 km, joten on hyvin tärkeää että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
25777: saattaa kyseinen tie kohtuulliseen kuntoon. Montolan-Hurskaalan paikallistien n:o
25778: 15316 perusparannuksen aloittamiseksi.
25779:
25780: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
25781:
25782: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
25783: Mikko Vainio Lea Mäkipää
25784: 1984 vp. 689
25785:
25786: Toivomusaloite n:o 627
25787:
25788:
25789:
25790:
25791: Skön ym.: Maantien parantamisesta välillä Tihusniemi-Sorsakoski
25792:
25793:
25794: Eduskunnalle
25795:
25796: Tihusniemen-Sorsakosken maantien n:o 453 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
25797: parantaminen on tarpeellista, sillä Sorsakosken oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25798: tehtaan kuljetuksista osa suuntautuu Pieksämäel- sen,
25799: le, joka risteysasemana tarjoaa raskaille kuljetuk-
25800: sille hyvät jatkokuljetusmahdollisuudet eri puo- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimzin
25801: lille maatamme. Kyseinen heikkokuntoinen maantien n:o 453 parantamisen aloitta-
25802: maantie välillä Tihusniemi-Sorsakoski kuiten- miseksi välillä Tihusniemi-Sorsakoski.
25803: kin estää nämä raskaat kuljetukset.
25804:
25805: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
25806:
25807: Pentti Skön Reino Jyrkilä Mikko Vainio
25808: Urho Pohto Lea Mäkipää
25809: 690 1984 vp.
25810:
25811: Toivomusaloite n:o 628
25812:
25813:
25814:
25815:
25816: Starast: Valtatien n:o 12 rakentamisesta Tillolan-Viilähteen välillä
25817:
25818:
25819: Eduskunnalle
25820:
25821: Kouvolan ja Lahden välinen valtatie n:o 12 ovat asettuneet kannattamaan Iitin kunta ja
25822: olisi rakennettava nykyaikaista moottoriajoneuvo- TVH. Valtatien n:o 12 lopullisen suunnan suun-
25823: liikennettä vastaavaan kuntoon ensi sijassa Tilio- nittelu olisi kiireisesti saatava valmiiksi koko
25824: lan kankaan ja Viilähteen väliseltä osalta. Lahden tieosuudella.
25825: ja Kouvolan välinen liikenne sekä valtatien var- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
25826: rella mm. Iitissä ja Nastolassa sijaitsevat tuotan- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25827: tolaitokset ja niiden tarvitsemat kuljetukset edel-
25828: lyttävät nykyistä joustavampia yhteyksiä.
25829: Valtatien n:o 12 ns. eteläinen vaihtoehto on että hallitus ryhtyisi kti'reellisesti toi-
25830: tutkittu ja sen mukaan tie kulkisi Kouvolan- menpitez"sti'n valtatien n:o 12 rakentami-
25831: Lahden rautatien eteläpuolella noin neljä kilo- seksi vältllä Ttllola- Vi/lähde.
25832: metriä Kausalan itäpuolella. Tätä vaihtoehtoa
25833:
25834: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
25835:
25836: Pekka Starast
25837: 1984 vp. 691
25838:
25839: Toivomusaloite n:o 629
25840:
25841:
25842:
25843:
25844: Starast: Kunnostustöiden aloittamisesta maantiellä n:o 416 välillä
25845: Huhdasjärvi-Nurmaa
25846:
25847:
25848: Eduskunnalle
25849:
25850: Maantie n:o 416 muodostaa tieyhteyden Ky- laskuja. Näissä paikoissa ei ole vältytty kuole-
25851: men läänissä olevan Jaalan kunnan ja Mikkelin maan johtaneilta liikenneonnettomuuksilta.
25852: läänissä olevan Mäntyharjun kunnan välillä. Tie Välin Huhdasjärvi - Nurmaa pituus on 17
25853: on pituudeltaan 50 kilometriä ja se on vanhaa, km. Välin kunnostusta ei ole sisällytetty vuosien
25854: mutkaista ja maastoa myötäilevää tietä. Tietä on 1983-89 tienpidon toimenpideohjelmaan ja sen
25855: tehostetun tienparannusohjelman puitteissa pa- vuoksi ei hankkeen suunnitteluakaan ole aloitet-
25856: rannettu kummastakin päästään väleillä Jaalan tu. Kun tien sekä Jaalan että Mäntyharjun puo-
25857: kirkonkylä - Huhdasjärvi ja Nurmaa (lääninra- leiset päät on kunnostettu, tulisi välille kunnos-
25858: ja) - Mäntyharju. Näin on saatu nämä 35 tamatta jäänyt 17 kilometrin tieosuuskin saada
25859: kilometrin mittaiset tieosuudet liikenteellisesti suunniteltavaksi ja sisällytettäväksi toimenpide-
25860: tyydyttävään kuntoon. Maantien keskivaiheilla ohjelmaan mahdollisimman pian.
25861: on kuitenkin väli Huhdasjärvi - Nurmaa (lää- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
25862: ninraja), joka on kunnoltaan tieyhteyden muuta vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25863: osuutta tuntuvasti kehnompi. Se on sorapintais-
25864: ta, huonosti ojitettua tietä, jossa on useita liiken- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
25865: teellisesti erittäin vaarallisia kohteita. Tie on maantien n:o 416 välin Huhdasjärvi -
25866: mutkainen ja siinä on useita vaarallisia nousuja ja Nurmaa suunnittelun ja kunnostustöiden
25867: aloittamiseksi.
25868:
25869: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
25870:
25871: Pekka Starast
25872: 692 1984 vp.
25873:
25874: Toivomusaloite n:o 630
25875:
25876:
25877:
25878:
25879: Starast: Kymintehtaan paikallistien n:o 14594 parantamisesta
25880:
25881:
25882: Eduskunnalle
25883:
25884: Kymentehtaan paikallistien n:o 14594 eli Ahl- raskasta ajoneuvoliikennettä Kymi-Kymmenen
25885: mannimien parantamisesta on valmistunut suun- tuotantolaitoksille. Paikallistien ja sen jatkeen
25886: nitelma. Samoin on valmistunut suunnitelma parantamisen on arvioitu aiheuttavan noin 13,6
25887: Ahlmannimien jatkeen Ekholmintien korjaukses- miljoonan markan kustannukset. Kohdetta ei
25888: ta. Nämä tieyhteydet muodostavat Pohjois- kuitenkaan ole otettu tienpidon toimenpideoh-
25889: Kymenlaakson kaupunkiseudun liikenneverkossa jelmaan vuosille 1983-89.
25890: Kuusaantien ohella toisen Kouvolan ja Kuusan- Edellä esitetyn peruseella ehdotan kunnioitta-
25891: kosken keskustojen välisen pääyhteyden. Paikal- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25892: listien parantaminen ja jatkoyhteyksien rakenta-
25893: minen paikallistien päätekohdasta Kuusankosken
25894: keskustaan on liikenneturvallisuuden ja liiken- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25895: teen sujuvuuden kannalta erittäin terpeellista. menpiteisiin Kymintehtaan pazkallistien
25896: Huomattava osa julkisesta liikenteestä käyttää n:o 14594 ja sen jatkeen parantamiseksi.
25897: Ahlmannintietä. Tietä pitkin suuntautuu myös
25898:
25899: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
25900:
25901: Pekka Starast
25902: 1984 vp. 693
25903:
25904: Toivomusaloite n:o 631
25905:
25906:
25907:
25908:
25909: Starast: Puolipuomien rakentamisesta Saksanahon tasoristeykseen
25910:
25911:
25912: Eduskunnalle
25913:
25914: Kuusankoskelta Kouvolaan johtavalla Kymin- loukkaantui. 19.2.1971 pakettiauto väisti moot-
25915: tehtaan paikallistiellä n:o 14594 eli Ahlmannin- toriveturia ja törmäsi varoitusvalotolppaan.
25916: tiellä on erittäin vaarallinen Saksanahon tasoris- 18.1.1983 Kouvolasta tullut inva-taksi jäi Kuu-
25917: teys. Tien ylittää muutaman kymmenen metrin sankaskelle matkalla olleen junan alle. Taksin-
25918: välein kaksi kiskoparia. Radoilla ei ole henkilölii- kuljettaja loukkaantui. 18.1.1983 Kouvolaan
25919: kennettä, mutta niitä pitkin kulkevat rautatie- matkalla ollut henkilöauto jäi Kouvolaan matkal-
25920: kuljetukset Kouvolasta Kymi-Kymmenen teolli- la olleen junan alle. 16.11.1983 Kouvolasta Kuu-
25921: suuslaitoksiin. Tasoristeyksissä on valovarolait- sankaskelle matkalla ollut henkilöauto jäi Kuu-
25922: teet, mutta siitä huolimatta tasoristeyksissä on sankoskelta Kouvolaan matkalla olleen junan
25923: syksyn 1964 ja syksyn 1983 välisenä aikana sattu- alle. Kaksi henkilöä kuoli. Kaksi henkilöä louk-
25924: nut 12 onnettomuutta, joissa kolme henkilöä on kaantui vaikeasti. Auto romuttui pahasti.
25925: kuollut ja useita loukkaantunut. Lisäksi on sattu- Kuten onnettomuustilasto osoittaa, huolimatta
25926: nut useita "vähältä piti" -tilanteita. varoitusvalolaitteista, risteyksessä on sattunut lu-
25927: Seuraavassa tilastoidut onnettomuudet: kuisia pahoja onnettomuuksia. Niihin lienevät
25928: 7. 9. 1964 tiekarhu jäi Kouvolasta Kuusankas- vaikuttaneet peräkkäiset kiskoparit ja peräkkäiset
25929: kelle matkalla olevan sorajunan alle. Tiekarhun varoitusvalot. Toisaalta rautatieliikenne on maan-
25930: kuljettaja kuoli ja tiekarhu romuttui. 4.12.1964 tieliikenteeseen nähden huomattavasti vähäisem-
25931: henkilöauto ajoi Kouvolasta Kuusankoskelle mat- pää. Moni säännöllisesti tietä käyttävä autoilija ei
25932: kalla olleen junan sivuun. Autonkuljettaja louk- ole kenties vuosikausiin joutunut pysähtymään
25933: kaantui pahoin. Auto vaurioitui. 24.11.1966 tasoristeyksessä. Tasoristeyksien vaarallisuuden ja
25934: henkilöauto ajoi Kymintehtaalta Kuusankoskelle lukuisten onnettomuuksien vuoksi se olisi kiireel-
25935: matkalla olleen moottoriveturin vetämän junan lisesti varustettava puolipuomeilla.
25936: eteen. Henkilöautossa olleet kaksi matkustajaa Kaksi samantapaista vaarallista tasoristeystä si-
25937: loukkaantuivat lievästi. Auto vaurioitui. jaitsee Kuusankosken kaupunkialueella Kymin-
25938: 1.12.1967 moottoriveturin olllessa matkalla Kuu- tehtaan ns. vanhalla asemalla ja Harjuntiellä
25939: sankoskelta Kymintehtaalle ajoi Kouvolan suun- Voikkaalla. Näissäkin teollisuusraiteet ylittävät
25940: nasta tullut henkilöauto veturin eteen. Auto maantien. Kummassakaan tasoristeyksessä ei ole
25941: vaurioitui takaosasta. 14. 5. 1968 traktori ajoi varoituslaitteita.
25942: Kouvolasta tulleen junan eteen. Kuljettaja louk-
25943: kaantui pahoin. Traktori vaurioitui pahoin. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
25944: 5.10.1968 Kouvolasta tullut henkilöauto ajoi vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25945: Kuusankosken asemalta tulleen moottoriveturin
25946: taka-astinlautaan. 4. 5.1969 Kouvolasta tullut että hallitus ryhtyisi kzireelliszin toi-
25947: henkilöauto ajoi moottoriveturin eteen. Neljä menpiteiszin Saksanahon tasoristeyksen
25948: henkilöä loukkaantui. Auto romuttui. 16.1.1970 varustamiseksi puolipuomein sekä Har-
25949: Kouvolaan matkalla ollut linja-auto ajoi Kuusan- juntien ja Kymintehtaan aseman tasoris-
25950: kosken asemalle matkalla olleen moottoriveturin teyksien varustamiseksi varolaittein.
25951: eteen. Veturi suistui kiskoilta. Kaksi matkustajaa
25952:
25953: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
25954:
25955: Pekka Starast
25956: 694 1984 vp.
25957:
25958: Toivomusaloite n:o 632
25959:
25960:
25961:
25962:
25963: Surakka ym.: Valtionrautateiden kappaletavaraliikenteen kuljetus-
25964: järjestelmän kehittämisestä
25965:
25966:
25967: Eduskunnalle
25968:
25969: Valtion aikaisemmissa sekä vuoden 1984 tulo- olleista linja- ja tilausliikenneluvista. Tästä joh-
25970: ja menoarviossa on asetettu Valtionrautateille tuen kappaletavaraliikenteen uudistuksen yhtey-
25971: tavoitteeksi parantaa liikekirjanpidollista tulosta dessä tulee turvautua autokuljetusten käyttöön
25972: seuraavan 10 vuoden aikana noin 500 miljoonalla vain niissä tapauksissa, joissa vaunukuljetuksin ei
25973: markalla. saavuteta edellytettyä kuljetusnopeutta.
25974: Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa Valtion-
25975: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25976: rautateiden momentin 31.90 perusteella esite-
25977: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25978: tään edelleen yksityiskohtaisesti, että kappaleta-
25979: varaliikenteen kuljetusjärjestelmä uusitaan vai-
25980: heittain vuoden 1984 loppuun mennessä. Rauta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
25981: teille epätarkoituksenmukainen liikenne siirre- jozlla kappaletavaralzikenteen uuden kul-
25982: tään hoidettavaksi kuorma-autoilla. jetusjiirjestelmän laajentamisesta luovu-
25983: Ongelmaksi muodostuu ulkopuolisen työvoi- taan siihen asti, kunnes valtiovallan ta-
25984: man ja yksityisen autokaluston laajentuva käyttö holta kuljetusjärjestelmän edellyttämien
25985: Valtionrautateillä. investointien toteutuminen ja tarvittavien
25986: Edelleen tämä aiheuttaa sen, että Valtionrau- tilaus- ja liikennelupien saanti Valtion-
25987: tateiden työt yksityistyvät ja saaduista tuotoista rautateiden omalle kalustolle saadaan to-
25988: suuri osa joudutaan maksamaan ulkopuolisille teutettua sekä' lz'så'ksi että hallitus ottaisi
25989: yrityksille, jolloin toiminnan tehostumisesta ai- valtion tulo- ja menoarvioesitykseen mo-
25990: heutuva taloudellinen hyöty suuntautuu aliura- mentille 31. 90. 70 autohankintatavaroi-
25991: koitsijoille rautateiden toiminnan kääntyessä ai- hin käytettäväksi 10 000 000 markkaa
25992: kaisempaa tappiollisemmaksi. Edellä mainittuun tarvittaviin kalustohankintoihin kappale-
25993: tilanteeseen on jouduttu sen vuoksi, että rauta- tavaralizkenteen kuljetusjärjestelmän uu-
25994: tielaitos on luopunut aikaisemmin hallussaan distamiseksi.
25995:
25996: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
25997:
25998: Juhani Surakka Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
25999: Risto Ahonen Mikko Rönnholm
26000: 1984 vp. 695
26001:
26002: Toivomusaloite n:o 633
26003:
26004:
26005:
26006:
26007: Tiuri ym.: Suomen tv-lähetysten välittämisestä ruotsinsuomalaisille
26008: satelliitin kautta
26009:
26010:
26011: Eduskunnalle
26012:
26013: Euroopassa on vuonna 1984 toiminnassa jo suurta lisämaksua, jos tv-ohjelma lähetetään 4,8
26014: useita välityssatelliitteja, joista vuokrataan kana- miljoonan ihmisen sijasta 5 miljoonalle. Halutta-
26015: via mm. televisio-ohjelmien välittämiseen suur- essa voidaan ohjelma välitysvaiheessa sekoittaa,
26016: yhteisantenneihin ja kaapeli-tv-verkkoihin. Yh- jolloin sen voi vastaanottaa vain ns. mustan
26017: den kanavan vuosivuokra on esimerkiksi Eutelsat- laatikon avulla. Näin voidaan tarvittaessa kerätä
26018: järjestön ECS-satelliitissa 12 milj. mk vuodessa, maksu katselijoilta. Suomen velvollisuus on huo-
26019: joten kanavan käyttö on suhteellisen halpaa. lehtia siitä, että myös Suomen rajojen ulkopuo-
26020: Ruotsissa asuvilla suomalaisilla on suuri tarve lella asuvat suomalaiset voivat nähdä suomalaisen
26021: saada nähdä suomalaisia televisio-ohjelmia voi- televisio-ohjelman, jos se kohtuukustannuksilla
26022: dakseen seurata Suomen asioita ja pitääkseen on mahdollista. Välityssatelliittien avulla se on
26023: yhteyttä suomalaiseen kulttuuriin. Vuokraamalla nyt aikaansaatavissa ainakin ruotsinsuomalaisten
26024: välityssatelliittikanava olisi mahdollista lähettää kohdalla.
26025: esim. Yleisradion tv-ohjelma 1 satelliitin välityk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26026: sellä ruotsinsuomalaisille. Suomalaiset asuvat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26027: pääasiassa kaupungeissa, joissa jo yleensä on sen,
26028: suuryhteisantennijärjestelmät, joten välityssatel-
26029: liitin vastaanotto ei tule kovin kalliiksi. että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn,
26030: Suomen tv-ohjelman välittämisasia vaatisi neu- jotka tähtäävät Suomen televisio-ohjel-
26031: votteluja eri osapuolten kesken. Esimerkiksi teki- man välittiimiseen ruotsinsuomalaisille
26032: jänoikeusmaksujen saajat eivät voine vaatia kovin välityssatelliitin kautta.
26033:
26034: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
26035:
26036: Martti Tiuri Elsi Hetemäki-Olander
26037: 696 1984 vp.
26038:
26039: Toivomusaloite n:o 634
26040:
26041:
26042:
26043:
26044: Tuomaala: Teuvan-Horon-Ylimarkun nen rakentamisesta
26045:
26046:
26047: Eduskunnalle
26048:
26049: Etelä-Pohjanmaalla Teuvan kunnassa oleva merkittävällä tavalla huolimatta sen huonosta
26050: Horonkylä on moneen otteeseen ollut liikenteel- kunnosta ja mutkaisuudesta.
26051: lisesti lähes motissa, koska Horonkylän tie on
26052: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
26053: kunnoltaan lähes ala-arvoinen. Erityisiä vaikeuk-
26054: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26055: sia tiellä on varsinkin sateiden ja kevään kelirik-
26056: kojen aikoina, koska tielle ei ole rakennettu
26057: kunnon pohjaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26058: Tiellä on merkitystä paitsi Horonkylän asuk- Vaasan läänissä olevan Teuvan-Horon-
26059: kaille itselleen myös kauttakulkuväylänä, ja jopa Yiimarkun tien rakentamiseksi ja päällys-
26060: raskas liikenne on käyttänyt tietä viime vuosina tämiseksi.
26061:
26062: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
26063:
26064: Juhani Tuomaala
26065: 1984 vp. 697
26066:
26067: Toivomusaloite n:o 635
26068:
26069:
26070:
26071:
26072: Tuomaala: Suupohjan radan peruskorjauksesta
26073:
26074:
26075: Eduskunnalle
26076:
26077: Ns. Suupohjan radan suunniteltu kantavuus Oy Metsä-Botnia Ab on radan suurin käyttäjä
26078: on 15 t, kun kansallinen yleinen ratojen kanta- vastaten noin 80 % käytetyistä nettotonneista.
26079: vuus on 20 t. Liikennöinti tapahtuu nykyään Ratayhteys on tämäntyyppisen teollisuuden vält-
26080: korkeintaan 17 tonnin kuormilla, jolloin nopeus- tämätön edellytys. Metsä-Botnia tarvitsee rataa
26081: rajoituksena on 35 km/h. Liikenne radalla on raaka-aineiden, kemikaalien ja valmiin tavaran
26082: kuitenkin moninkertaistunut viimeksi kulunei- kuljetukseen. Tehtaalle kuljetetaan vuodessa
26083: den noin 10 vuoden aikana. Rajoituksista ja noin 20 000 t klooria, ja sen siirtäminen maan-
26084: huonosta kunnosta johtuen liikennöinti radalla tiekuljetuksiin ei ole suurten riskien takia toivot-
26085: on kalliimpaa kuin normaaliradoilla. Näyttää tavaa.
26086: siltä, että rautatiehallitus ei pysty nykyisillä mää- Läpikulkuliikennettä pyntaan tehostamaan
26087: rärahoillaan ottamaan Suupohjan rataa kunnos- mm. suurten kanttikuljetusten tehostamiseksi.
26088: tusohjelmaansa. Kaskisten kaupungilla on noin 10 mmk:n suun-
26089: Nykyisellä kehityksellä ei mene montakaan nitelma sataman kehittämiseksi.
26090: vuotta kun ollaan tilanteessa, jossa liikenteen Viime vuosina on radan varren kehitys käänty-
26091: rajoituksia on lisättävä ja tällöin tulee eteen nyt entistä voimakkaampaan nousuun. Mm. ra-
26092: kysymys liikenteen jatkamisesta ylipäänsä. Rata- dan varrelta tehdyt yritysostot (Lohja, Partek,
26093: osan liikennerajana on kantavuus huomioon ot- Rauma-Repola, Vesionninen ym.) vahvistavat ke-
26094: taen pidettävä 30 milj. tonnia, joka on jo ylitet- hitystä edelleen. Radanvarsietu on ollut eräs
26095: ty. Seinäjoen ja Kaskisten välillä joudutaan vaih- edellytys tälle kehitykselle. VR:n asioiden hoito
26096: tamaan vuosittain noin 150 kiskoa. Radan penger on ollut kiitettävää, ja radan kehittäminen vaati-
26097: myötää raskaampien kuormien alla ja routii ke- sikin maakunnan tukea huomattavasti nykyistä
26098: väisin. Radan pölkytys on liian harvaa. Kuntoon enemmän. Vaikka läänin kansanedustajat ovat
26099: saattamisen kustannusarvio on noin 90 mmk, radan kehittämisen puolella, vaatii asioiden
26100: josta alustavasti oli luvassa 10 mmk ensi vuodel- eteenpäinmeno ilmeisesti vieläkin suurempaa
26101: le, mutta se on karsiintunut jossain vaiheessa painetta alueen kuntien ja elinkeinoelämän ta-
26102: pois. holta. Asiassa on kysymys siitä, että alueen
26103: Radan välitön vaikutusalue käsittää 12 kuntaa, elinkeinoelämällä on oltava varmuus, että yhteis-
26104: joissa asuu yhteensä noin 100 000 henkilöä. kunta hoitaa rataosuuden niin, että varmuudella
26105: Väestö on yritteliästä, ja alue on tunnettu run- voidaan luottaa tämän kuljetusyhteyden ole-
26106: saasta pienyrityskannasta. Alueen tärkeä elinkei- massa-oloon myös 5-10 vuoden kuluttua.
26107: no maatalous kattaa 115 000 peltohehtaaria, mi- Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
26108: kä on n. 5 % koko maan peltoalasta. Alueella on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26109: myös kaksi kehittyvää satamaa, joista Kaskisista
26110: on myös säännöllinen lauttayhteys Ruotsiin. Alu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
26111: een resurssit antavat nykyään mahdollisuuden Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan ns. Suu-
26112: huomattavien teollisuusyritysten kehittymiseen. pohjan radan korjaamiseksi ja rakentami-
26113: Radan kunto ja epävarmuus sen tulevaisuudesta seksi.
26114: on kehityksen este.
26115:
26116: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
26117:
26118: Juhani Tuomaala
26119: 698 1984 vp.
26120:
26121: Toivomusaloite n:o 636
26122:
26123:
26124:
26125:
26126: Tuomaala: Ilmajoen Rengonharjun lentokentän kehittämisestä reit-
26127: tilentokentäksi
26128:
26129:
26130: Eduskunnalle
26131:
26132: Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan lentokent- tän kehittämiseen, jonka tarkoitus on palvella
26133: täpalvelut ovat edelleen hyvin puutteelliset. Var- koko suomenkielistä Etelä-Pohjanmaata, lähinnä
26134: sinkin Seinäjoen talousalueen tarpeet ovat tässä Seinäjoen talousaluetta.
26135: suhteessa jääneet hoitamatta alueen kauppaka- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
26136: marin, maakuntaliiton ja monien muiden yhtei- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26137: söjen vuosia kestäneistä ponnisteluista huolimat-
26138: ta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Il-
26139: Rengonharjun lentokenttäsäätiön kunnat, var- majoen kunnassa Rengonharjulla sijaitse-
26140: sinkin Ilmajoen kunta, ovat käyttäneet huomat- van Seinäjoen talousalueen lentokentän
26141: tavia varoja Rengonharjulle rakennetun lentoken- kehittämiseksi reitttlentokentäksi.
26142:
26143: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
26144:
26145: Juhani Tuomaala
26146: 1984 vp. 699
26147:
26148: Toivomusaloite n:o 637
26149:
26150:
26151:
26152:
26153: Tuovinen ym.: Valtionrautateiden kappaletavaraliikenteen kuljetus-
26154: järjestelmän kehittämisestä
26155:
26156:
26157: Eduskunnalle
26158:
26159: Valtion aikaisemmissa sekä vuoden 1984 tulo- lussaan olleista linja- ja tilausliikenneluvista. Täs-
26160: ja menoarviossa on asetettu Valtionrautateille tä johtuen kappaletavaraliikenteen uudistuksen
26161: tavoitteeksi parantaa liikekirjanpidollista tulosta yhteydessä tulee turvautua autokuljetusten käyt-
26162: seuraavan 10 vuoden aikana noin 500 miljoonalla töön vain niissä tapauksissa, joissa vaunukulje-
26163: markalla. tuksin ei saavuteta edellytettyä kuljetusnopeutta.
26164: Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa Valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26165: rautateiden momentin 31.90 perusteella esite- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26166: tään edelleen yksityiskohtaisesti, että kappaleta-
26167: varaliikenteen kuljetusjärjestelmä uusitaan vai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
26168: heittain vuoden 1984 loppuun mennessä. Rauta- jotta kappaletavaraliikenteen uuden kul-
26169: teille epätarkoituksenmukainen liikenne siirre- jetusjärjestelmän laajentumisesta luovu-
26170: tään hoidettavaksi kuorma-autoilla. taan stihen asti, kunnes valtiovallan ta-
26171: Ongelmaksi muodostuu ulkopuolisen työvoi- holta kuljetusjärjestelmän edellyttämien
26172: man ja yksityisen autokaluston laajentuva käyttö investointien toteutuminen ja tarvittavien
26173: Valtionrautateillä. Edelleen tämä aiheuttaa sen, ttlaus- ja liikennelupien saanti Valtion-
26174: että Valtionrautateiden työt yksityistyvät ja saa- rautateiden omalle kalustolle saadaan to-
26175: duista tuotoista suuri osa joudutaan maksamaan teutettua sekä lisäksi, että hallitus ottaisi
26176: ulkopuolisille yrityksille, jolloin toiminnan tehos- valtion tulo- ja menoarvioesitykseen mo-
26177: tumisesta aiheutuva taloudellinen hyöty suuntau- menttfle 31. 90. 70 lisäyksenä autohankin-
26178: tuu aliurakoitsijoille rautateiden toiminnan kään- tatavaroihin käytettäväksi 7 000 000
26179: tyessä aikaisempaa tappiollisemmaksi. Edellä markkaa tarvittavtin kalustohankintoihin
26180: mainittuun tilanteeseen on jouduttu sen vuoksi, kappaletavaralitkenteen kuljetusjärjestel-
26181: että rautatielaitos on luopunut aikaisemmin hal- män uudistamiseksi.
26182:
26183: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
26184:
26185: Jouko Tuovinen Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
26186: Pertti Hietala Kerttu Törnqvist Risto Ahonen
26187: Matti Kuusio Markus Aaltonen Sakari Knuuttila
26188: Matti Louekoski Tuula Paavilainen Kari Urpilainen
26189: 700 1984 vp.
26190:
26191: Toivomusaloite n:o 638
26192:
26193:
26194:
26195:
26196: Urpilainen: Yli-Lestiltä Reisjärvelle johtavan ns. Jokelan tien perus-
26197: parantamisesta
26198:
26199:
26200: Eduskunnalle
26201:
26202: Keskipohjalaisesta Lestijärven kunnan Yli-Les- nustoimenp1tetsun. Hanke ei ole tällä hetkellä
26203: tin kylältä johtaa naapurikuntaan Reisjärvelle ns. TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin voimassa olevas-
26204: Jokelan tie. Tie muodostaa varsin tärkeän yhdys- sa viisivuotissuunnitelmassa. Näin siis siitä huoli-
26205: tien alueen väestön päivittäisessä elämässä. Tien matta, vaikka todellista tarvetta on tien kunnos-
26206: tunnustettu huono kunto vaikeuttaa sen käyttöä, tamiseksi.
26207: jonka vuoksi liikennemäärät ovat laskeneet. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
26208: Luontaista painetta tien käytön lisäämiseksi on eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26209: olemassa, kunhan se vain olisi liikennöitävässä
26210: kunnossa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26211: Jo pitkään on viranomaisten taholta annettu menpiteisiin Yli-Lestiitä Reisjärvelle joh-
26212: ymmärtää, että tie on perusparannuksen tarpees- tavan ns. Jokelan tien perusparantamisek-
26213: sa. Silti käytännössä ei ole ryhdytty tien paran- sz.
26214:
26215: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
26216:
26217: Kari Urpilainen
26218: 1984 vp. 701
26219:
26220: Toivomusaloite n:o 639
26221:
26222:
26223:
26224:
26225: Urpilainen: Valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvien Valtionrauta-
26226: teiden toimintaohjeiden tarkistamisesta
26227:
26228:
26229: Eduskunnalle
26230:
26231: Valtion tulo- ja menoarviossa vuosille 1982, jan läpivienti sellaisenaan ei ole virastojen ja
26232: 1983 ja 1984 on asetettu Valtionrautateille tavoi- laitoisten erityistarpeita huomioiva. Budjetissa
26233: te parantaa liikekirjanpidollista tulosta vuoteen tulisi huomioida investointimäärärahojen merki-
26234: 1991 mennessä 500 miljoonalla markalla. Alijää- tys viraston ja laitoksen toiminnan kehittämisel-
26235: män pysyttäminen nykyisellä tasolla olisi edellyt- le. Valtionrautateiden osalta on erityisesti alijää-
26236: tänyt rautateiden tariffien korottamista noin 21 mäisyyden supistamisvaatimusten yhteydessä py-
26237: prosentilla. Näin suureen korotukseen ei ole rittävä edesauttamaan sellaisia toimenpiteitä,
26238: katsottu olevan edellytyksiä. Mainitun budjetin joilla laitoksen tulomusta voitaisiin lisätä. Valti-
26239: perustelun mukaan taloudellisen kasvun tarvaa- onrautateillä on vanhana valtion laitoksena erityi-
26240: minen ja inflaation hillitseminen edellyttää, että sen suuria tarpeita rakennus- ja kalustoinvestoin-
26241: rautateiden tariffeja korotetaan siten, että niiden teihin. Investointien epämääräinen siirtyminen
26242: hintoja korottava vaikutus jää muut tavoitteet vaikeuttaa laadittujen uudistussuunnitelmien to-
26243: huomioon ottaen mahdollisimman vähäiseksi. teuttamista. Vanhojen ja epäkäytännöllisten ra-
26244: Tariffien jälkeenjääneisyyttä on tarkoitus tasoit- kennusten ja laitteiden sekä kuljetuskaluston uu-
26245: taa tulevina korkeasuhdannevuosina. siminen ja nykyaikaistaminen on toiminnan kan-
26246: Mainitun 500 miljoonan markan alijäämän nalta välttämätöntä.
26247: supistamisvaatimus on johtanut rautatiehallituk- Konepajojen investointien ja vaununrakennus-
26248: sen talous- ja toimintasuunnitelman mukaan toi- määrärahojen supistukset vaikuttavat suoranaises-
26249: miononaiseen supistamistavoitteeseen, jonka pe- ti rautatielaitoksen työllisyyteen. Ensisijaisesti
26250: rusteella pyritään suunnittelukauden aikana su- vaikutus näkyy investoinneissa, mutta myöhem-
26251: pistamaan henkilökunnan määrää käyttötoimin- min myös liikenteenhoidossa ja laitoksen kilpai-
26252: nasta noin 2 500 henkilöä. Supistukset kohdistu- lukyvyn heikkenemisessä. Rataosaston vakinaisel-
26253: vat liikenteen hoitoon (1 420 henkilöä), kaluston le tai vakinaisluonteiselle henkilökunnalle on
26254: kunnossapitoon (310 henkilöä), radan ja raken- työllisyyden turvaamisen vuoksi tärkeää, että lai-
26255: nusten kunnossapitoon (320 henkilöä) ja yleisiin tokselle osoitetaan pitkäjänteisen suunnitelman
26256: tehtäviin (280 henkilöä). Tähän henkilöstömää- mukaisesti riittävästi määrärahoja ratojen ja rata-
26257: rän supistukseen on katsottu välttämättömäksi pihojen perusparannustöihin sekä talonrakennus-
26258: rautatiehallituksen toimesta ryhtyä sen vuoksi, investointeihin. Hyöty näistä investoinneista on
26259: ettei tulojen lisääminen vaadituo 500 miljoonan saatavissa vasta pitkällä aikavälillä.
26260: markan alijäämän supistamiseksi ole mahdollista.
26261: Näin ollen osa säästöistä on rautatiehallituksen Vuoden 1983 tulo- ja menoarvion yhteydessä
26262: on rautatielaitoksen momentin kohdalla edelly-
26263: käsityksen mukaan saatava henkilökunnan mää-
26264: rää ja toimintoja supistamalla. tetty, että asetettuun taloudellisuustavoitteeseen
26265: pyritään kehittämällä toimintaa siten, että henki-
26266: Maan hallitus sekä eduskunta ovat ilmoittaneet lökunnan määrää pystytään asteittain supista-
26267: asettavansa työllisyyden hoidon erääksi keskeisek- maan käyttäen hyväksi luonnollista poistumaa ja
26268: si tavoitteekseen. Työllistämisvelvoitteen hoita- töiden uudelleen järjestelyjä. Vaikka mainitussa
26269: miseen on kuitenkin pyritty lähinnä yksityisen tekstissä todetaan, että irtisanomisia ei järjestely-
26270: sektorin puitteissa huomioimatta valtion hallin- jen takia suoriteta, tietää kyseinen budjettiin
26271: non omia työllistämismahdollisuuksia ja tarpeita. kirjattu supistussuunnitelma rautatielaitoksen
26272: Valtionhallinnossa budjetin osalta yleiseksi toimintojen näivettymistä. Tuottojen lisääminen
26273: muodostuvan valtion menotalouden supistuslin- estyy ja raskaat kiinteät kustannukset tulevat
26274: 702 1984 vp. - TA n:o 639
26275:
26276: korostetusti esiin rautatielaitoksen kirjanpidossa. sekä henkilöstön supzstamtsvaatimusten
26277: Tästä johtuen tulisikin budjetin perusteluissa poistamtseksi ja alijäämän supzstamzsen
26278: rautatielaitoksen momentin kohdalla mainitut toteuttamtseksi rautatielaitoksen tulou-
26279: yksityiskohtaiset toimintaohjeet eduskunnan toi- tusta ltsäämällä sekä suoritettuja inves-
26280: mesta muuttaa yleisiksi tehostamisvelvoitteiksi, tointeja hyödyntämäitä sekä samalla ala-
26281: jolloin rautatielaitoksen toiminta- ja kehittämis- momenteilla vetokaluston ja vaunuston
26282: mahdollisuudet kannattavuuden parantamiseksi hankkimiseen ja valmistukseen, talonra-
26283: säilyisivät. kennukseen sekä ratojen parantamiseen
26284: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen ja teollisuusraiteiden rakentamzseen osoi-
26285: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tettavien määrärahojen mitoittamzseksi
26286: siten, että laitoksen kehittå1mselle ja työ-
26287: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin paikkojen turvaamtselle asetettavat ta-
26288: valtion tulo- ja menoarvion momentin voitteet työlltsyysnäkökohdat huomioiden
26289: 31. 90 yleisissä perusteluissa mainittujen tulevat turvatuiksi.
26290: yksityzskohtazsten toimenpzde-ehdotusten
26291:
26292: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
26293:
26294: Kari Urpilainen
26295: 1984 vp. 703
26296:
26297: Toivomusaloite n:o 640
26298:
26299:
26300:
26301:
26302: Urpilainen: Veneilyreittien liikenneturvallisuuden parantamisesta
26303: Uudenkaarlepyyn ja Kokkolan välillä
26304:
26305:
26306: Eduskunnalle
26307:
26308: Huomattava osa Keski-Pohjanmaan asutuksesta Veneilyn pahimmat esteet ko. alueella ovat
26309: välillä Uusikaarlepyy-Kokkola on keskittynyt - kivikkoiset vedet,
26310: Pohjanlahden rannikon välittömään läheisyyteen. - venereittien poikkeava merkintä merimer-
26311: Lisäksi Keski-Pohjanmaa on vähäjärvistä. Näistä keistä,
26312: syistä merenrannikolle, sen edustalla olevaan saa- - venesatamien sekä maihinnousupaikkojen
26313: ristoon sekä Luodon-Öjanjärvelle kohdistuu vir- puute.
26314: kistyskäyttöpainetta. Pääosa Keski-Pohjanmaan
26315: loma-asunnoista on edellä sanotulla rannikon
26316: osalla sekä Luodon-Öjanjärven ympäristössä. Koska veneilyn suosio on viimeisten yhdeksän
26317: Tietoisuuden lisääminen veneilyreiteistä, satamis- vuoden aikana kasvanut lähes 50 % :lla, ja koska
26318: ta ym. sekä toisaalta turvallisen veneilyväylän ko. alueen veneilyreitit ovat yleisen turvallisuu-
26319: ruoppaaminen ovat monella tavalla lisäämässä denkin kannalta nykymuodossaan turvattomia,
26320: veneilyn merkitystä vapaa-ajankäyttömuotona. olisi perusteltua pikaisesti ryhtyä turvallisuutta
26321: Alueella on useita vilkaasti toimivia pursiseuroja. lisääviin toimenpiteisiin.
26322: Uudenkaarlepyyn ja Kokkolan kaupunkien väli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
26323: sen rantaviivan kokonaispituus on 1 200 km, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26324: mukaanluettuna saarten rannat. Rannikkoalue
26325: on Keski-Pohjanmaan tiheimmin asuttua aluetta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26326: Vuoden 1980 Uudenkaarlepyyn ja Kokkolan väli- menpiteiszin Uudenkaarlepyyn ja Kokko-
26327: sellä alueella, mainitut kaupungit mukaanluettu- lan välisellä osuudella olevien veneilyreit-
26328: na, asui runsaat 81 000 ihmistä. tien liikenneturvallisuuden lisäämiseksi.
26329:
26330: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
26331:
26332: Kari Urpilainen
26333:
26334:
26335:
26336:
26337: 46 4284001987
26338: 704 1984 vp.
26339:
26340: Toivomusaloite n:o 641
26341:
26342:
26343:
26344:
26345: Vepsäläinen: Soisalon saaren liikenneyhteyksien parantamisesta
26346:
26347:
26348: Eduskunnalle
26349:
26350: Soisalon saaren runkotiestön parantaminen on Näillä perusteilla ehdotan eduskunnan hyväk-
26351: sekä Vehmersalmen että Leppävirran kunnille ja syttäväksi toivomuksen,
26352: erityisesti niiden Soisalossa asuville perheille ensi-
26353: arvoisen tärkeä asia. Maantien n:o 534 osalta
26354: Tahvolanmäen-Vuorisen ja n:o 536 osalta Kan- että hallitus ryhtyisi nopeistin toimen-
26355: nuslahden-Räsälän varatien rakenteen paranta- piteisti"n Soisalon saaren tiestön ja liiken-
26356: minen ja päällystäminen tulee suorittaa pikaises- neyhteykst·en parantamiseksi Kuopion
26357: ti. läänissä.
26358:
26359: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
26360:
26361: Osmo Vepsäläinen
26362: 1984 rd. 705
26363:
26364: Hemställningsmotion nr 642
26365:
26366:
26367:
26368:
26369: Westerlund: Om inledandet av Björnträsk-Lill-Lennox~Stor-Len
26370: nox vattenregleringsprojekt inom Sjundeå och Kyrkslätt kommuner
26371:
26372:
26373:
26374: Tili Riksdagen
26375:
26376: Björnträsket med Lill- och Stor-Lennox vatten- utgå med 1 040 000 mk då åkermarkens gängse
26377: regleringsprojekt i Sjundeå och Kyrkslätt kom- pris uppskattas tili 15 000 mk/ha och tomtpriser-
26378: muner borde med det snaraste regleras enligt de na tili det fyrdubbla. Markbeloppet, som skulle
26379: föreliggande planerna. matsvara främjandet av rekreationsmöjligheter-
26380: Avsikten med projektet är att minska över- na, har man inte kunnat uppskatta.
26381: svämningar inom vattendraget, iståndsätta sjöar Vattenlagsenlig syneförrättning slutfördes år
26382: och förbättra möjligheterna att använda dem för 1978 och tili vattenrätten riktade anmärkningar
26383: rekreation. Enligt planerna kommer man att samt bemötande gjordes år 1979. Den slutliga
26384: sänka översvämningsnivån med 0,5-0, 7 m. De tillståndsresolutionen torde redan vara klar.
26385: lägsta vattenståndsnivåerna under somrarna höjes Ur miljösynpunkt förbättras situationen avse-
26386: med i medeltal 0,2 m i syfte att främja sjöarnas värt genom en reglering, då de stora variationer-
26387: iståndsättande och användning för rekreation. na i vattennivån på detta sätt kan undvikas. För
26388: Kostnadsförslaget för projektet är ca 600 000 jordbruket i bygden har regleringen stor betydel-
26389: mk, varav andelen för rensning och dämnings- se, nu försvåras förekomsten av ett rikligt flödvat-
26390: konstruktioner utgör ca 450 000 mk samt för ten en ändamålsenlig jordbruksdrift.
26391: utdikning 40 000 mk. Avsikten är att förverkliga Med hänvisning tili det ovanstående föreslås
26392: projektet inom ramen för statens vattendragsar- vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
26393: beten.
26394: Nyttoområdet, som erhålles genom skydd mot att regeringen i skyndsam ordning
26395: översvämningar, är 315 ha. I detta tai ingår måtte vzdta erforderliga åtgärder för inle-
26396: förutom lant- och skogsbruksområden även 41 dandet av Björnträsk-Li/1-Lennox-Stor-
26397: tomter avsedda närmast för semesterbebyggelse. Lennox vattenregleringsprojekt inom
26398: Nyttan av skyddet mot översvämningar beräknas Sjundeå och Kyrkslätts kommuner.
26399:
26400: Helsingfors den 10 februari 1984
26401:
26402: Henrik Westerlund
26403: 706 1984 vp.
26404:
26405: Toivomusaloite n:o 642 Suomennos
26406:
26407:
26408:
26409:
26410: Westerlund: Björnträskin-Lill-Lennoxin-Stor-Lennoxin vesien
26411: säännöstelyhankkeen töiden aloittamisesta Siuntion ja Kirkko-
26412: nummen alueella
26413:
26414:
26415: Eduskunnalle
26416:
26417: Siuntion ja Kirkkonummen kunnissa SlJaltse- tään 15 000 markkaa/haja tonttien hintaa nelin-
26418: van Björnträskin säännöstely siihen liittyvine LiU- kertaisena. Virkistyskäytön edistämisestä aiheutu-
26419: ja Stor-Lennoxin vedensäännöstelyhankkeineen van hyödyn markkamäärää ei ole voitu arvioida.
26420: tulisi toteuttaa mitä pikimmin valmiina olevien Vesilain mukainen katselmus suoritettiin lop-
26421: suunnitelmien mukaisesti. puun vuonna 1978 ja vesioikeudelle osoitetut
26422: Hankkeen tarkoituksena on vesistön tulvien muistutukset ja vastineet käsiteltiin vuonna
26423: vähentäminen, järvien kunnostaminen ja niiden 1979. Lopullinen lupapäätös lienee jo valmis.
26424: virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen.
26425: Ympäristön kannalta tilanne paranee säännös-
26426: Suunnitelmien mukaisesti tullaan tulvarajaa
26427: telyn kautta huomattavasti, kun suuret veden
26428: alentamaan 0,5-0,7 m. Alimpia kesävedenkor-
26429: korkeuden vaihtelut voidaan sen avulla välttää.
26430: keuksia korotetaan keskimäärin 0,2 m järvien
26431: Seudun maanviljelylle säännöstelyllä on huomat-
26432: kuntoon saattamisen edistämiseksi ja niiden käyt-
26433: tava merkitys; tällä hetkellä veden runsas tulvi-
26434: tämiseksi virkistystarkoituksiin.
26435: Hankkeen kustannusarvio on 600 000 mark- minen vaikeuttaa tarkoituksenmukaista maata-
26436: louden harjoittamista.
26437: kaa, josta perkaustöiden ja patorakenteiden
26438: osuus on n. 450 000 markkaa ja ojituksen osuus Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
26439: 40 000 markkaa. Tarkoituksena on toteuttaa vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26440: hanke valtion vesistötöiden puitteissa.
26441: Hyötyalue, joka syntyy rakentamalla suoja tul- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
26442: via vastaan, on 315 ha. Tähän lukuun sisältyy peellisiin toimenpiteisiin Siuntion ja
26443: maa- ja metsätalousalueiden lisäksi myös 41 tont- Kirkkonummen kuntien alueella szjaitse-
26444: tia, jotka on lähinnä tarkoitettu loma-asutuk- van Björnträskin-Lz/1-Lennoxin-Stor-
26445: seen. Tulvasuojan hyöty arvioidaan 1 040 000 Lennoxin vesien säännöstelyhankkeen
26446: markaksi kun peltomaan käypänä hintana pide- töiden aloittamiseksi.
26447:
26448: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
26449:
26450: Henrik Westerlund
26451: 1984 vp. 707
26452:
26453: Toivomusaloite n:o 643
26454:
26455:
26456:
26457:
26458: Vihriälä ym.: Pohjois-eteläsuuntaisen valtatien rakentamisesta Suo-
26459: menselälle
26460:
26461:
26462: Eduskunnalle
26463:
26464: Pohjois-eteläsuuntaan ei Suomenselällä ole mi- Yhtenä kehityksen kaikkein merkkittävämpänä
26465: tään yhtenäistä valtakunnanosien välistä tieyh- esteenä on pidettävä merkittävien liikenneyh-
26466: teyttä. Niinpä Suomenselkä, joka Oulun läänistä teyksien puutetta Suomenselällä. Luontevaa olisi,
26467: työntyy Vaasan ja Keski-Suomen läänien raja-alu- jos Oulun suunnasta voitaisiin rakentaa uusi
26468: eiden kautta ns. Lapin sormena aina Pohjois- tieyhteys Tampereen suuntaan. Vaasan läänin
26469: Hämeeseen ja Pohjois-Satakuntaan, onkin kehit- alueella tämä tieyhteys kulkisi verrattain lähellä
26470: tyneisyydessään jäänyt ympäröiviä alueita selvästi lääninrajaa.
26471: jälkeen. Kuvaavaa tämän noin 200 000 asukkaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
26472: alueen kehityksen jälkeenjääneisyydelle onkin se, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26473: että alueen veroäyrimäärä on vain noin 314 koko
26474: maan kehitysalueiden !-vyöhykkeen tulotasosta. I että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26475: kehitysaluevyöhykkeeseen kuuluvat lähinnä Poh- menpiteisiin pohjozs-eteläsuuntazsen val-
26476: jois- ja Itä-Suomen heikommat alueet. tatien rakentamzseen Suomenselälle.
26477:
26478: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
26479:
26480: Jukka Vihriälä Heimo Linna Aapo Saari
26481: Matti Maijala Juhani Alaranta Urho Pohto
26482: 708 1984 vp.
26483:
26484: Toivomusaloite n:o 644
26485:
26486:
26487:
26488:
26489: Viljanen: Valtatien n:o 12 rakentamisen jouduttamisesta välillä
26490: Nastolan kirkonkylä - Uusikylä ja Uusikylä - Kymen läänin
26491: raja
26492:
26493:
26494: Eduskunnalle
26495:
26496: Valtatie n:o 12 valmistuu 1984 välillä Vii- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
26497: lähde-Nastolan kirkonkylä ja samanaikaisesti hyväksyttäväksi toivomuksen,
26498: valmistuu myös Uudenkylän ohitus. Tämän jäl-
26499: keen jää edelleen käyttöön vanha tieosuus Nasto- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n
26500: lan kirkonkylästä Uuteenkylään, joka tulee ruuh- valtatien n:o 12 rakentamisen nopeutta-
26501: kauttamaan liikenteen. Samoin jää rakentamatta miseksi välzllä Nastolan kirkonkylä-
26502: tieosuus Uudestakylästä Kymen läänin rajalle. Uusikylå' ja Uusikylä-Kymen läänin ra-
26503: ;a.
26504: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
26505:
26506: Matti Viljanen
26507: ', 1984 vp. 709
26508:
26509: Toivomusaloite n:o 645
26510:
26511:
26512:
26513:
26514: Viljanen: Käkisalmen sillan leventämisestä
26515:
26516:
26517: Eduskunnalle
26518:
26519: Pulkkilanharjulla Asikkalassa sijaitseva kapea vaihtoehtona esitämme rakennettavaksi matalan
26520: ja näin liikenteellisesti vaarallinen Käkisalmen läppäsillan, joka myös mahdollistaisi laiva- ja
26521: silta tultaisiin TVH:n suunnitelman mukaan pur- purjeveneliikenteen sillan kautta.
26522: kamaan ja korvaamaan matalalla (4 m) sillalla.
26523: Edellä olevan petusteella ehdotan eduskunnan
26524: Mikäli tämä suunnitelma toteutuu, loppuisi
26525: hyväksyttäväksi toivomuksen,
26526: laiva- ja purjeveneliikenne sillan kautta. Mieles-
26527: tämme tulisi ensisijaisesti tutkia nykyisen sillan
26528: leventämismahdollisuus, koska nykyisen sillan että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn,
26529: säilyttäminen on maisemallisten näkökohtien ja että Käkisalmen nykyisen sillan leventä-
26530: veneilijöiden kannalta hyvin tärkeä. Mikäli leven- minen tai uuden szllan rakentaminen to-
26531: täminen ei ole mahdollista, tulisi rakentaa uusi teutettaisiin vuosina 1985-87 peruste-
26532: korkea silta. Kolmantena, edellisiä huonompana luosassa esitetyllä tavalla.
26533:
26534: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
26535:
26536: Matti Viljanen
26537: 710 1984 vp.
26538:
26539: Toivomusaloite n:o 646
26540:
26541:
26542:
26543:
26544: Vilja~en: Määrärahasta Päijät-Hämeen rautatiepalvelujen kehittä-
26545: mtseen
26546:
26547:
26548: Eduskunnalle
26549:
26550: Elinvoimaisen Päijät-Hämeen kehittäminen läänin rajoihin ja luonnollisiin talousalueisiin.
26551: edellyttää sekä henkilö- että tavaraliikenteen su- Yhden hallinnonalan organisaatiomuutoksen val-
26552: juvuutta. Raideliikenteellä on tässä suhteessa kes- mistelut tulee mielestämme hoitaa siten, että
26553: keinen asema. Siihen kohdistuu myös merkittä- muun yhteiskuntakoneiston toiminta huomioi-
26554: viä odotuksia maakunnasta käsin. daan.
26555: Suunnittelussa oleva HELEMI-rata eli maakun- Valtionrautatiet ovat säästötoimenpiteillä pe-
26556: nan uusi ratayhteys Heinolasta Savonradalle on rustellen !opettamassa Hollolassa JuhoJan seisak-
26557: Päijät-Hämeelle tärkeä hanke. HELEMI-rata pal- keen. JuhoJan seisakkeella tapahtuva junayhteys
26558: velisi tehokkaasti valtakunnan verkostoa ja samal- parantaa tuntuvasti alueen asukkaiden liiken-
26559: la maakunnan omia tarpeita. Radan vaikutussel- neyhteyttä Lahteen. Maantieliikenteen kannalta
26560: vitys on tehty ja siinä todetaan, että hankkeen alueen sijainti on huono ja näin linja-autoyhtey-
26561: toteuttamiseen tulisi varautua pitkällä aikavälillä det erittäin heikot.
26562: ja kuntien maankäyttösuunnitelmiin tulisi sisäl- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
26563: lyttää varaukset radan rakentamiseen. Seuraavana hyväksyttäväksi toivomuksen,
26564: toimenpiteenä on radan yleissuunnittelu, jota
26565: esitämme aloitettavaksi ja suoritettavaksi liiken-
26566: neviranomaisten virkatyönä. Valtionrautateiden että hallitus ottaisi valtion vuoden
26567: toimesta on meneillään rautatiepiirien rajojen 1985 tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
26568: tarkistamishanke, jossa Lahden rata- ja liikenne- rahan Heinolan-Savon radan yhdysra-
26569: alueet liitettäisiin Kouvolan piiriin. Tämän joh- dan yleissuunnittelun toteuttamiseen,
26570: dosta maakuntaliitto toteaa vastustavansa hanket- että VR:n Lahden liikennealueen szi"rtä-
26571: ta, sillä rata- ja liikenneasioiden hoito Lahden misestä Kouvolan pzi"riin luovutaan ja
26572: alueella varmasti vaikeutuisi. Paitsi käytännön että juholan seisakkeen toiminta såily-
26573: hankaluuksia tähdennämme hankkeen ristiriitai- tettäiszi"n entiselläiin ja taattaiszi"n näin
26574: suutta muihin valtionhallinnon uudistussuunni- alueen asukkazlle kohtuullinen liiken-
26575: telmiin. Ne pyrkivät sopeuttamaan uudistukset neyhteys Lahteen.
26576:
26577: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
26578:
26579: Matti Viljanen
26580: 1984 vp. 711
26581:
26582: Toivomusaloite n:o 647
26583:
26584:
26585:
26586:
26587: Vähäkangas ym.: Lehtopään-Turulan paikallistien perusparanta-
26588: misesta Oulaisissa
26589:
26590:
26591: Eduskunnalle
26592:
26593: Oulaisten kaupungissa olevan Lehtopään- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26594: Turulan paikallistien merkitys on jatkuvasti li- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26595: sääntynyt. Tie on tärkeä liikenneväylä Piipsjärven sen,
26596: kylältä kaupungin keskustaan.
26597: Piipsjärvi on ainoa Oulaisten kaupungissa ole-
26598: va mainittavampi vesistö ja sen ympärille on
26599: syntymässä runsaasti asutusta. Kyseinen tie on että hallitus pikaisesti käynnistäisi Leh-
26600: kuitenkin huonokuntionen sorapäällysteinen tie, topään- Turulan paikallistien peruspa-
26601: mikä on erityisen kiusallista syksyisin ja keväisin. rannuksen Oulaisten kaupungissa.
26602:
26603: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
26604:
26605: Juhani Vähäkangas Pentti Liedes Vappu Säilynoja
26606: 712 1984 vp.
26607:
26608: Toivomusaloite n:o 648
26609:
26610:
26611:
26612:
26613: Enävaara ym.: Sotaharjoitusten kieltämisestä metsäistutusalueilla
26614:
26615:
26616: Eduskunnalle
26617:
26618: Laissa sotalaitokselle rauhan aikana annettavis- Tämä laki ei koske esimerkiksi pellonvaraussopi-
26619: ta luontaissuorituksista vuodelta 1920 säädetään, muksen alaisille tai muille alueille istutettuja
26620: että valtakunnan sotavoima on oikeutettu muu- taimikoita. Raskaita sotakoneita apuna käyttäen
26621: tamia poikkeuksia lukuun ottamatta tilapäisiä suoritetut sotaharjoitukset tällaisilla metsäistu-
26622: sotilaallisia harjoituksia varten käyttämään kaik- tuksilla voivat tuhota taimikot täysin.
26623: kinaisia kiinteistöjä valtakunnassa.
26624: Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
26625: Nämä poikkeukset ovat lain mukaan ''kaikki
26626: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26627: rakennukset, varsinaiset tehdasalueet, pihamaat,
26628: muksen,
26629: puutarhat, istutuksilla aikaansaadut puistot,
26630: vilja- ja heinäpellot sekä korjaamattomat luon-
26631: nonniityt, vesistöjen rauhoituspiirit sekä maanvil- että hallitus ryhtyisi toimiin sotaharjoi-
26632: jelys- ja metsätaloudelliset koekentät ja -metsät''. tusten kieltämiseksi metsäistutusaluez/la.
26633:
26634: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
26635:
26636: Reijo Enävaara Lea Mäkipää Urho Pohto
26637: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
26638: Mikko Vainio Reino Jyrkilä Martti Ratu
26639: 1984 vp. 713
26640:
26641: Toivomusaloite n:o 649
26642:
26643:
26644:
26645:
26646: Ikonen ym.: Parlamentaarisen väestönsuojelukomitean ehdottamien
26647: väestönsuojelun koulutuskeskusten perustamisesta
26648:
26649:
26650: Eduskunnalle
26651:
26652: Parlamentarisen väestönsuojelukomitean mie- väestönsuojelun koulutusta mitä pikimmin te-
26653: tinnössä (1983: 22) on esitetty kahden pysyvän hostetaan ja laajennetaan.
26654: väestönsuojelun koulutuskeskuksen perustamista. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26655: Toinen sijoitettaisiin Keski-Suomen lääniin ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26656: toinen Oulun lääniin. Väestönsuojelu on viime
26657: aikoina ollut erittäin kaupunkipainotteista ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
26658: etenkään maaseutukunnissa väestönsuojelutoi- jotta parlamentaarisen väestönsuojeluko-
26659: minta ei ole päässyt sille kuuluvaan tärkeään mitean mietinnössä ehdotetut kaksi uutta
26660: asemaan. On sen vuoksi erityisen tärkeätä, että väestönsuojelun koulutuskeskusta voz-
26661: daan mitä pikimmin perustaa.
26662:
26663: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
26664:
26665: Pirkko Ikonen Hannele Pokka Helena Pesola
26666: Sirkka-Liisa Anttila Paavo Vesterinen Riitta Uosukainen
26667: 714 1984 vp.
26668:
26669: Toivomusaloite n:o 650
26670:
26671:
26672:
26673:
26674: S. Mikkola ym.: Määrärahasta Hämeenlinnan varuskunnan raken-
26675: nusohjelman nopeuttamiseksi
26676:
26677:
26678: Eduskunnalle
26679:
26680: Hämeenlinnan ja Parolan joukko-osastot sijait- vanhassa puurakennuksessa ja sen toimitilat ovat
26681: sevat neljässä eri paikassa, Poltinahon, Linnan, epäkäytännölliset ja puutteelliset. Parolannum-
26682: Suomen ja Parolan kasarmiaiueiila. Kiinteistöi- men kasarmialun:u keskeisimmät puutteet ovat
26683: hin ei ole suunniteltu tai tehty riittäviä korjauk- riittämättömät panssarivaunujen ja moottoriajo-
26684: sia, kun tiedetään, että joukko-osastot vuosikym- neuvojen säilytystilat. Kallis kalusto kärsii puut-
26685: menen kuluessa siirretään Parolannummelle. teellisista korjaus- ja säilytystiloista.
26686: Korjausmäärärahojen niukkuuden ja toisaalta uu- Suomen ja Linnan kasarmialueiden rakennuk-
26687: disrakentamisen hitauden vuoksi varuskunta-alu- silla on huomattava kulttuuri- ja rakennushistori-
26688: eella eletään ja toimitaan monella tavalla puut- allinen arvo. Niiden säilyttämiseksi puolustusmi-
26689: teellisella, ala-arvoisella ja jopa turvallisuuden nisteriö on tehnyt suunnitelmat. Nykyisellä
26690: kannalta huolestuttavalla tasolla. vauhdilla tuntuu kuitenkin huolestuttavalta van-
26691: Valtiontilintarkastajat ovat toistuvasti toden- hojen tilojen kunnossa pysyminen. Nämä kasar-
26692: neet, että Hämeenlinnan varuskunnan kiinteistö- mialueet tarjoaisivat huomattavan määrän raken-
26693: jen korjaus- ja uudisrakennustoiminta on määrä- nusalan työpaikkoja, mikä myös tulisi ajankoh-
26694: rahojen niukkuuden vuoksi ollut riittämätöntä. taisena tarpeena ottaen huomioon.
26695: Tässä varuskunnassa on suoraan ohjattujen mää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26696: rärahojen niukkuuden .9hella puutteena myöskin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26697: työllisyysmäärärahojen vähäisyys. sen,
26698: Linnan kasarmialueella varusmiesten majoitus-
26699: tilat ovat talviaikaan niin kylmät ja veroiset, että että hallitus ottaisi valtion vuoden
26700: varusmiehet ovat mm. joutuneet käyttämään 1985 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
26701: öisin omia makuupusseja. Ruokala toimii hei- vän määrärahan Hämeenlinnan varus-
26702: koissa tiloissa, joissa mm. työsuojelun asettamia kunnan korjaus- ja uudisrakennusohjel-
26703: vaatimuksia ei voida täyttää. Autotallit ovat heik- man toteuttamiseksi kiireellisellä vauhdil-
26704: kokuntoisia entisiä hevostalleja. Sairaala sijaitsee la.
26705:
26706: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
26707:
26708: Saara Mikkola Iiro Viinanen
26709: Ulla Puolanne Sirpa Pietikäinen
26710: 1984 vp. 715
26711:
26712: Toivomusaloite n:o 651
26713:
26714:
26715:
26716:
26717: Rönnholm: Puolustusvoimien menojen kattamisesta
26718:
26719:
26720: Eduskunnalle
26721:
26722: Puolustusvoimien rahoittamisen tulisi perustua että hallitus ryhtyisi toimenprtersun
26723: ainakin osittain omaisuusvakuutusperiaatteelle. sellaisen puolustusvoimien rahoituslain-
26724: säädännön säätämiseksi, millä puolustus-
26725: voimien kustannuksista puolet katettai-
26726: Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan siin palovakuutusarvoon perustuvalla ve-
26727: hyväksyttäväksi toivomuksen, rolla.
26728:
26729: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
26730:
26731: Mikko Rönnholm
26732: 716 1984 vp.
26733:
26734: Toivomusaloite n:o 652
26735:
26736:
26737:
26738:
26739: Aaltio ym.: Ostajan aseman turvaamisesta taidekaupassa väärennök-
26740: siä kaupiteltaessa
26741:
26742:
26743: Eduskunnalle
26744:
26745: Yleisön mielenkiinto taiteeseen ja taiteen osta- markkinoilta, jotta hyväuskoiset taiteenostajat ei-
26746: miseen on jatkuvasti lisääntymässä. Valitettavasti vät joutuisi kärsimään huomattavia taloudellisia
26747: tämän myönteisen ilmiön kera on taideväären- tappioita väärennöksiä ostaessaan.
26748: nysten määrä ja kauppa lisääntynyt.
26749: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
26750: Jos nykyisen käytännön mukaan joku taideteos
26751: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26752: todetaan väärennykseksi, jää se omistajansa omai- sen,
26753: suudeksi ja joutuu taas aikanaan taidemarkki-
26754: noille. Voidaankin todeta, että Suomessa kiertää
26755: jatkuvasti väärennettyjä tauluja, jotka yhä uudel- että hallitus ryhtyisi lainsäädännöllisiin
26756: leen tulevat tunnistettavaksi Ateneumiin tai vas- tai muihin sellaisiin toimenpiteisiin, joil-
26757: taavasti muille asiantuntijoille. la vilpittömässä mielessä olevien taiteen
26758: Tällaiset väärennetyt taulut tulisi voida merki- ostaji"en asema turvataan taideväärennök-
26759: tä väärennyksiksi tai tavalla tai toisella saada pois siltä taidekaupassa.
26760:
26761: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
26762:
26763: Sampsa Aaltio Liisa Hilpelä Juho Koivisto
26764: Liisa Arranz Eeva Turunen Helena Pesola
26765: Esko Almgren
26766: 1984 vp. 717
26767:
26768: Toivomusaloite n:o 653
26769:
26770:
26771:
26772:
26773: Tykkyläinen ym.: Tekijänoikeuslain 23 §:n muuttamisesta
26774:
26775:
26776: Eduskunnalle
26777:
26778: Kirjastot ovat viime vuosina kiitettävällä taval- On huomattava, ettei esitetty muutos millään
26779: la laajentaneet toimintaansa uusille aloille. Ääni- tavoin rajoita elokuvien ja video-ohjelmien tuot-
26780: levyjen ja kasettien lainaustoiminta on jo vakiin- tajien oikeutta valvoa ohjelmien vuokrausta kau-
26781: tunut. Tällä hetkellä videonauhurit ovat yleisty- pallisessa tarkoituksessa. Se ei myöskään oikeuta
26782: mässä maassamme, ja kirjastojen avulla niistä kirjastoja edelleen levittämään video-ohjelmia,
26783: voisi tulla myös merkittävä sivistyksen väline. joita on ainoastaan vuokrattavissa. Ehdotettu
26784: Videolainauksen esteeksi on kuitenkin noussut muutos ei myöskään vaikuttaisi mitään kirjasto-
26785: vuoden 1961 tekijänoikeuslakia säädettäessä ta- jen mahdollisuuksiin lainata kasetilla televisio-
26786: pahtunut virhe. ohjelmia; tähän liittyvät ongelmat on selvitettävä
26787: Tekijänoikeuden kannalta kirjastojen toiminta erikseen.
26788: perustuu lain 23 §:ään, jonka mukaan "sitten
26789: kun kirjallinen tai sävellysteos on julkaistu, saa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
26790: kappaleita, jotka julkaiseminen käsittää, edelleen oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26791: levittää sekä näyttää julkisesti". Kun lakia 1950- sen,
26792: luvulla valmisteltiin, videonauhureita ei vielä
26793: ollut yleisessä käytössä, ja täten niitä ei osattu että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin te-
26794: ottaa huomioon lakitekstissä. Elokuvia levitettiin kijänoikeuslain 23 §:n muuttamiseksi
26795: yksinomaan vuokraamalla, joten 23 §:n tarkoitta- seuraavaan muotoon:
26796: ma tilanne ei niiden osalta vielä ollut ajankohtai-
26797: nen. Tällä hetkellä videonauhalle talletettuja ''Sitten kun kirjallinen teos, sävelteos
26798: elokuvia on kuitenkin yleisesti ostettavissa samal- tai elokuvateos on julkaistu, saa kappalei-
26799: la tavoin kuin kirjoja ja äänitteitä, ja on luonnol- ta, jotka julkaiseminen käsittää, edelleen
26800: lista, että samalla tavoin julkaistut teokset rinnas- levittää; teoksia ei kuitenkaan zlman teki-
26801: tetaan toisiinsa tekijänoikeuslain 23 §:n muutok- jän suostumusta saa vuokrata tai esittää
26802: sella. julkisesti. ''
26803:
26804: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
26805:
26806: Marja-Liisa Tykkyläinen Reijo Lindroos
26807: 718 1984 vp.
26808:
26809: Toivomusaloite n:o 654
26810:
26811:
26812:
26813:
26814: Vainio ym.: Itsenäisten ynttaJlen urakkasaatavien saattamisesta
26815: samaan asemaan palkkasaatavien kanssa konkurssitapauksissa
26816:
26817:
26818: Eduskunnalle
26819:
26820: Pienyrittäjän osuus yhteiskunnan hyvinvoinnin Esimerkinomaisesti voidaan ma101ta kaivinko-
26821: kartuttajana tunnustetaan yleisesti. Yritysten syn- neurakoitsija/ rakennusliike-suhde. Urakoitsija si-
26822: tyminen ja elinvoima edellyttää kuitenkin, että too merkittävän rahasumman koneeseensa ja on
26823: yrittäjyyteen suhtaudutaan myönteisesti. useimmiten "vekselikierteessä" eikä pankki odo-
26824: ta lyhennyksiä. Konkurssissa urakkasaaminen
26825: Jo pitkän aikaa on ollut selviö, että työllisyysti- nauttii huonompaa etuoikeutta kuin palkka,
26826: lanteen kehitys on ensisijaisesti pienen ja keski-
26827: vaikka kumpikin saaminen on syntynyt työn
26828: suuren yritystoiminnan varassa. Sen vuoksi olisi
26829: tekemisestä konkurssin tehneelle.
26830: kaikin tavoin edistettävä ja tuettava niitä toimen-
26831: Ehdotammekin kunnioittavasti eduskunnan
26832: piteitä, joilla yrittäjien työllistämismahdollisuuk-
26833: hyväksyttäväksi toivomuksen,
26834: sia voidaan parantaa.
26835: Kun itsenäinen yrittäjä tekee urakkasopimuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26836: sen, palkkaa työntekijöitä urakkaa varten ja kun menpiteiszin etuoikeusasetuksen muutta-
26837: sitten toinen sopijapuoli tekee konkurssin, yrittä- miseksi siten, että itsenäiselle yrittäjålle
26838: jän palkkaan rinnastettava saatava konkurssin työn tekemisestä aiheutunut urakkasaata-
26839: tehneeltä jää usein yrittäjän vahingoksi. Tästä va nauttisi yhtä hyvää etuoikeutta kuin
26840: puolestaan seuraa, että hän joutuu taluodellisiin palkkasaaminen ja että hallitus tutkisi
26841: hankaluuksiin ja palkkojen maksaminen omille mahdollisuuksia palkkaturvalain periaat-
26842: työntekijöille vaikeutuu. Hän saattaa jopa joutua teiden soveltamista analogisesti myös
26843: irtisanomaan työntekijöitään. edellå" esitettyyn tzlanteeseen.
26844:
26845: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
26846:
26847: Mikko Vainio Pentti Kettunen Reijo Enävaara
26848: Pentti Skön Helvi Koskinen Lea Mäkipää
26849: