<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
154 Käyttäjää paikalla!
0.0096030235290527
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984 1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1984_1 | A_1984_2 | A_1984_3 | A_1984_4 | A_1984_5 | B_1984_1 | B_1984_2 | C_1984_1 | C_1984_2 | D_1984 | E_1984_1 | E_1984_2 | E_1984_3 | E_1984_4 | E_1984_5 | F_1984_1 | F_1984_2 | F_1984_3 | Hak_1984 | PTK_1984_1 | PTK_1984_2 | PTK_1984_3 | PTK_1984_4 |
1: Vuoden 1984
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E3
10: Raha-asia-aloitteet 1-608
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA V/':L '
16: HELSINKI
17: Helsinki 1984. Valtion painatuskeskus
18: 3
19:
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22:
23:
24:
25: Raha-asia-aloitteet 1-608
26: (tehty yleisenä aloiteaikana)
27:
28: Sivu Sivu
29: 1 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 11 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta
30: henkilöpaikallisliikenteen ylläpitämisestä ai- Rekolan sairaalan ja terveysaseman rakentami-
31: heutuvien tappioiden korvaamiseen Valtion- sen aloittamiseksi ............................ . 11
32: rautateille ................................... .
33: 12 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
34: humanitaariseen apuun lähetysjärjestöjen kaut-
35: 2 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta ........................................... . 12
36: Valtionrautateiden työ- ja sosiaalitilojen kun-
37: nostamiseen ................................. . 2 13 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
38: moshaviJad Hashmonan rakennustöihin ..... . 13
39: 3 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
40: 14 Almgren: Määrärahan osoittamisesta polii-
41: Työväen Musiikkitapahtuman avustamiseen ... 3
42: siveneen hankkimiseen Haminan poliisipiiriin 14
43:
44: 4 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- 15 Almgren: Määrärahan osoittamisesta "ter-
45: järjestelyjen toteuttamiseen Uudenkaupungin, veyslinnake' '-hankkeen toteuttamiseksi Kir-
46: Kaiannin ja Laitilan alueilla .................. . 4 konmaan linnakkeella ....................... . 15
47:
48: 5 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 16 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
49: Lehmänkurkun tien suunnitteluun välillä Kus- teologian professorin viran perustamiseksi Jo-
50: tavi-Lokalahti .............................. . 5 ensuun yliopistoon .......................... . 16
51:
52: 6 Ajo: Määrärahan osoittamisesta kaivostoi- 17 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Raut-
53: minnan aloittamiseen Soklissa ............... . 6 järven pääkirjaston suunnittelua varten ....... . 17
54:
55: 18 Almgren: Määrärahan osoittamisesta kurssi-
56: 7 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Karjalahden keskuksen suunnitteluun Kotkan puutalous-
57: ja Perämerentien välisen liikennejärjestelyn opiston yhteyteen ........................... . 18
58: suunnitteluun ............................... . 7
59: 19 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Savi-
60: 8 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Muonion ra- taipaleen monitoimitalon suunnittelua varten 19
61: jasillan suunnitteluun ja rakennustöiden aloit- 20 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Hami-
62: tamiseen .................................... . 8 nan ja Kotkan Kyminlinnan linnoitusten kor-
63: jaustöihin ................................... . 20
64: 9 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Kolarin Saa-
65: renputaan paikallistien kunnostamiseen ...... . 21 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
66: 9
67: vapaille kirkko- ja seurakunnille kulttuuri- ja
68: sosiaalitoimintaa varten ...................... . 21
69: 10 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta
70: Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kult- 22 Almgren: Määrärahan osoittamisesta val-
71: tuurisihteerin palkkaukseen .................. . 10 tion viljavaraston rakentamiseen Parikkalaan ... 22
72:
73: 4284003504
74: 4 Sisällysluettelo
75:
76:
77: Sivu Sivu
78: 23 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 38 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
79: porojen talviruokintakokeiluun .............. . 23 Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa -tapah-
80: tuman tukemiseen .......................... . 38
81: 24 Almgren: Määrärahan osoittamisesta kalan-
82: viljelylaitoksen rakentamiseen Luumäelle ..... . 24 39 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
83: kotimaisten maatalouskonehankintojen liike-
84: 25 Almgren: Määrärahan osoittamisesta kartas- vaihtoverohelpotuksiin ...................... . 40
85: toyksikön perustamiseen Kymen lääniin ...... . 25
86: 40 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
87: 26 Almgren: Määrärahan osoittamisesta arbo- TVL:n Ristijärven sivutukikohdan rakentami-
88: retum-metsikön hoidon tukemiseen Mustilan seen ........................................ . 41
89: kartanon alueella ............................ . 26
90: 41 von Bell ym. : Määrärahan osoittamisesta
91: 27 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Hami- Kainuun autokatsastuskonttorin perustamiseen 42
92: nan-Luumäen radan suunnitteluun ......... . 27
93: 42 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
94: 28 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Mus- Kainuun teollisuuspiirin perustamis- ja käyttö-
95: salon satamahankkeen suunnittelua varten .... 28 menoihin ................................... . 43
96:
97: 29 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 43 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
98: pienteollisuuden korkotukilainoihin .......... . 29 Kainuun pienyritystoiminnan tukemiskokei-
99: luun ........................................ . 44
100: 30 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
101: Yhteiskunta Raittiiksi ry:lle sosiaalipalvelu- ja 44 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
102: toimintakeskusten perustamiseen ............ . 30 työpaikkatukikokeilun laajentamiseen Kai-
103: nuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
104: 31 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
105: ''Lähetysnuoret' '-järjestön toiminnan tukemi- 45 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta
106: seen ........................................ . 31 oopperatalon rakentamiseen ................. . 46
107:
108: 32 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Parik- 46 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta
109: kalan Siikalahden muodostamiseen pysyväksi ammattitaitoisten tanssitaiteilijoiden toimeen-
110: lintu- ja kasvitieteelliseksi tutkimusasemaksi ... 32 tulon turvaamiseksi .......................... . 47
111:
112: 33 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Hel- 4 7 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta
113: singin Kulttuuritalo Oy:lle kiinteistön ja kalus- tanssin tiedotuskeskuksen perustamiseen ..... . 48
114: ton peruskorjaukseen ........................ . 33
115: 48 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta
116: 34 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta työt- Hangon laivaväylän rakentamiseen ........... . 49
117: tömyyseläkettä saavien matkalippualennuksiin
118: Valtionrautateillä ............................ . 34 49 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta
119: päihdeongelmaisten odottavien äitien terveys-
120: 35 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta maa- kasvatukseen ................................ . 50
121: kaasuputken runkolinjan jatkamiseksi Pirkan-
122: maalle ...................................... . 35 50 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta
123: positronikuvauslaitteiden hankkimiseksi
124: 36 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta opis- HYKS:iin syövän tutkimusta varten .......... . 51
125: kelija-asunnoille myönnettyjen valtion asunto-
126: lainojen lyhennysehtojen muuttamiseen ...... . 36 51 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta
127: Peijaksen sairaalahankkeen käynnistäiDiseksi ... 52
128: 37 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Al-
129: koholistityön tukiyhdistys ry:n Syväpuron hoi- 52 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta
130: tokodin saneeraamiseen ...................... . 37 Keravanjoen kunnostushankkeeseen .......... . 53
131: Sisällysluettelo 5
132:
133: Sivu Sivu
134: 53 Eenilä: Määrärahan osoittamisesta työväen- 69 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Friita-
135: perinteen tallentamiseen ja tutkimiseen ...... . 54 lan sillan leventämiseen ...................... . 71
136:
137: 54 Eenilä: Määrärahan osoittamisesta työväen- 70 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Tam-
138: kulttuurin tutkimuslaitoksen perustamisen pereen-Porin/Rauman radan perusparanta-
139: suunnitteluun ............................... . 55 miseen ...................................... . 72
140:
141: 55 Eenilä: Määrärahan osoittamisesta kevyen
142: 71 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata-
143: liikenteen väylien rakentamiseen väleille Parai- kunnan työvoimapiirin perustamiseen ........ . 73
144: nen-Houtskär ja Kustavi-Turku ........... . 56
145: 72 Enävaara ym.: Määrärahan osoittamisesta
146: 56 Eenilä: Määrärahan osoittamisesta radan
147: sähköistämiseen ja perusparannukseen välillä Energiapoliittinen yhdistys Vaihtoehto
148: Ydinvoimalle ry:lle .......................... . 74
149: Turku-Toijala .............................. . 57
150:
151: 57 Eenilä: Määrärahan osoittamisesta kuljetus- 73 Enävaara ym.: Määrärahan osoittamisesta
152: alan työsuojelutarkastajan viran perustamiseksi luonnonmukaisen viljelyn edistämiseksi työs-
153: Turun ja Porin työsuojelupiiriin .............. . 58 kenteleville järjestöille ....................... . 75
154:
155: 58 Eenilä: Määrärahan osoittamisesta Aurajoen 74 Enävaara ym.: Määrärahan osoittamisesta
156: vesiensuojelusuunnitelman toteuttamiseksi .... 59 eläinsuojelutyötä tekeville järjestöille ......... . 76
157:
158: 59 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta lu- 75 Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta Riut-
159: kiolaisten ja eräiden muiden opiskelijoiden talan talomuseon kunnostamiseen ............ . 77
160: opintorahan korottamiseen .................. . 61
161: 76 Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta Kuo-
162: 60 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta tur-
163: pion läänin pohjavesivarojen kartoitusta varten 78
164: kiseläintutkimukseen ja alan tuotekehittelyyn 62
165:
166: 61 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta soti- 77 Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta kiin-
167: lasvammalain mukaisiin erinäisiin korvauksiin teän laituriverkoston rakentamiseen Kuopion
168: suoritettavia ylimääräisiä lisiä varten .......... . 63 läänissä ..................................... . 79
169:
170: 62 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta rin- 78 Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta työ-
171: tamaveteraanien varhaiseläkkeeseen .......... . 64 paikkatukikokeilun laajentamiseen Pohjois-
172: Savossa ...................................... . 80
173: 63 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta rin-
174: tamasotilaseläkkeisiin suoritettaviin ylimääräi- 79 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta lii-
175: siin lisiin .................................... . 65 kenneturvallisuusjärjestelyihin Riihimäen ja
176: Hämeenlinnan välisellä tieosuudella .......... . 81
177: 64 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta rin-
178: tamaveteraanien kuntoutustaimimaan ....... . 66 80 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Uit-
179: tamon sillan rakentamiseen .................. . 82
180: 65 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta rin-
181: tamaveteraanien kuntouttamiseen ............ . 67
182: 81 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Ter-
183: 66 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta vakosken Teollisuusalue Oy:n osakepääoman
184: asuntojen hankkimiseksi niitä tarvitseville rin- korottamiseen ............................... . 83
185: tamaveteraaneille ............................ . 68
186: 82 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Tu-
187: 67 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin rengin terveysaseman II vaiheen rakentamiseen 84
188: sairaanhoito-oppilaitoksen peruskorjaamiseen .. 69
189: 83 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta jäte-
190: 68 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Meri- paperin käytön edistämistä koskevaan tutki-
191: karvianjoen tulvasuojelutöiden aloittamiseen .. 70 mukseen .................................... . 85
192: 6 Sisällysluettelo
193:
194:
195: Sivu Sivu
196: 84 Hietala: Määrärahan osoittamisesta maan- 98 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta ra-
197: tien n:o 468 rakentamiseen välillä Leväsalo- kennustöiden jatkamiseen tieosuudella Jämsän-
198: Viljolahti Kangaslammilla ................... . 86 koski-Juoksiahti ............................ . 100
199:
200: 85 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta 99 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta ke-
201: maantien n:o 533 perusparantamiseen välillä vyen liikenteen väylän rakentamiseksi tieosuu-
202: Tihusniemi-Sorsakoski ..................... . 87 delle Kaipola-OlkkolaJämsässä ............. . 101
203:
204: 86 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta 100 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
205: Valtionrautateiden paikallisliikenteen turvaa- maantien n:o 6031 parantamiseen välillä Herä-
206: miseksi. ...................................... . 88 kulma-Hämeen piirin raja .................. . 102
207:
208: 101 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
209: 87 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
210: Jämsän-Kaipolan kevyen liikenteen väylän ra-
211: Valtionrautateiden Pieksämäen vetokalustohal-
212: kentamiseen ................................ . 103
213: Iin rakentamiseen 89
214: 102 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
215: 88 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten sijaishuollon perhehoidon kehittämiseksi 104
216: posti- ja telelaitoksen Pieksämäen autohuolto-
217: paikan laajennukseen ........................ . 90 103 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvi-
218: tyksen tekemiseksi opiskelijoiden kesäharjoitte-
219: 89 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta ra- lupalkkojen vapauttamiseksi sosiaaliturvamak-
220: kennustarkastajan viran perustamiseksi Askais- suista ....................................... . 106
221: ten, Lemun ja Velkuan kuntiin .............. . 91
222: 104 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kun-
223: 90 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta vir- tien kantokykyluokitusjärjestelmän epäoikeu-
224: kojen perustamiseksi lääkintöhallituksen ap- denmukaisuuksien selvittämiseksi ............ . 107
225: teekkitoimistoon ............................ . 92
226: 105 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta lukion
227: 91 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajien eläkeikärajan väliaikaista alentamista
228: afasiapotilaiden kuntouttavaan lomatoimin- koskevaan selvitystyöhön ..................... . 108
229: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93
230: 106 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kodin
231: 92 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä siitä opet-
232: Jämsänkosken peruskoulun ja lukion peruskor- tajille aiheutuvan ylimääräisen työn korvaami-
233: jaukseen .................................... . 94 seen ........................................ . 109
234:
235: - 93 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta 107 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Turun
236: raakavesiongelman selvittämiseksi ............ . 110
237: Jämsän maatalousoppilaitoksen perustamiskus-
238: tannuksiin .................................. . 95 108 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvi-
239: tyksen tekemiseksi vanhusvoittoisten kuntien
240: 94 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
241: aseman helpottamiseksi ...................... . 111
242: Jämsän nuorisotalon toteuttamiseen .......... . 96
243: 109 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamises-
244: 95 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta ta tien kunnostamiseen välillä Utula-Kietävä-
245: saamelaisteatteritoiminnan edistämiseksi ..... . 97 lä ........................................... . 112
246:
247: 96 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta 110 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamises-
248: Koskenpään jätevesien johtamiseksi Jämsässä ta teollisuuspiirin sivutoimipisteen perustami-
249: olevaan yhteispuhdistamoon ................. . 98 seen Imatralle ............................... . 113
250:
251: 97 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta val- 111 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamises-
252: tatien n:o 4 perusparannustöiden aloittamiseen ta työllistämiskokeiluun Kouvolan työvoima-
253: välilläJämsä-Kuhmoinen ................... . 99 piirin alueella ............................... . 114
254: Sisällysluettelo 7
255:
256: Sivu Sivu
257: 112 Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta 125 Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoit-
258: valtion Hyvinkään virastotalon jatkosuunnitte- tamisesta Esperantoliiton toiminnan tukemi-
259: luun ........................................ . 115 seen ........................................ . 129
260:
261: 113 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittami- 126 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
262: sesta Keski-Uudenmaan meriviemärityön jatka- tamisesta Tuorlan tieteellisen laitoksen tilojen
263: mtseen ...................................... . 116 kunnostamiseen Kaarinassa .................. . 131
264:
265: 114 Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta
266: 127 Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoit-
267: Hyvinkään pohjoisen ohikulkutien rakentami-
268: tamisesta vesakkojen hävittämiseen ilman ve-
269: seen 117
270: sakkomyrkkyjä .............................. . 132
271: 115 Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta
272: Kalliolan kannatusyhdistykselle Vantalan kun- 128 Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoit-
273: tourosklinikan peruskorjaukseen ............. . 118 tamisesta Marttilan-Yläneen tien suunnitte-
274: luun ja rakentamiseen ....................... . 134
275: 116 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
276: Tammijärven koulun laajentamiseen ......... . 119 129 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
277: tamisesta paikallisluontoisen sähköjunaliiken-
278: 117 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta teen aikaansaamiseksi Turun seudulla ........ . 135
279: maantien n:o 6181 perusparantamiseen välillä
280: Toivakka-Leppälahti ....................... . 120 130 Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoit-
281: tamisesta ylimääräisiksi lisiksi vuoro- ja yötyötä
282: 118 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamises- tekevien työntekijäin eläkeikärajan alentami-
283: ta korkeakoulujen laite- ja kirjallisuushankin- seen ........................................ . 136
284: toihin ....................................... . 121
285: 131 Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoit-
286: 119 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamises-
287: tamisesta alkoholittomien juomien hintojen
288: ta elävän musiikin ja rytmimusiikin harrastuk-
289: alentamiseksi ravintoloissa ................... . 137
290: sen ohjaustoimintaan eräillä Pohjois-Suomen
291: alueilla ...................................... . 122
292: 132 Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoit-
293: 120 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamises- tamisesta tyhjillään olevien arava-asuntojen jär-
294: ta Kuhmon Musiikkiyhdistykselle Kuhmon Ka- jestämiseksi vähävaraisille .................... . 138
295: marimusiikki -festivaalien järjestämistä varten 123
296: 133 Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta
297: 121 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamises- rintamaveteraanien rintamalisän korottamiseksi
298: ta kalataloudellisiin rakentamis- ja kunnostus- tarvittavaan ylimääräiseen !isään 139
299: töihin ....................................... . 124
300: 134 Joutsenlahti: Määrärahan osoittamisesta
301: 122 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamises- Reservin Aliupseerien Liiton toiminnan tuke-
302: ta valtion Jainoittaman asuntotuotannon jäl- mtseen ...................................... . 140
303: keenjääneisyyden tasoittamiseksi Pohjois-Poh-
304: janmaalla ................................... . 125 135 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
305: ortodoksisen teologisen koulutuksen sijoittami-
306: 123 Jansson: Om anvisande av anslag för
307: seksi Joensuun yliopistoon ................... . 141
308: räntestöd åt Finlands Exportkredit Ab ........ . 126
309:
310: 123 Jansson: Määrärahan osoittamisesta Suo- 136 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
311: men Vientiluotto Oy:lle annettavaan korkotu- Värtsilän kunnalle sähkömuuntopiirien raken-
312: keen ........................................ . 127 tamiseen haja-asutusalueille ................. . 142
313:
314: 124 Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoit- - 13 7 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
315: tamisesta kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaa- Lieksan-Nurmijärven maantien perusparanta-
316: jien palkkaukseen ........................... . 128 miseen ...................................... . 143
317: 8 Sisällysluettelo
318:
319:
320: Sivu Sivu
321: 138 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 151 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
322: Kansalan-Järvikylän maantien n:o 504 tie- Kylyn-Hason paikallistien rakentamisen
323: osien 11-12 perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . 144 suunnitteluun ............................... . 157
324:
325: 139 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 152 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
326: Kiihtelysvaaran-Heinävaaran maantien perus- Pahkavaaran-Timoskan yksityistien muutta-
327: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 5 miseen paikallistieksi ........................ . 158
328:
329: 140 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 153 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pa-
330: Kiteen-Korkeakankaan maantien n:o 488 pe- lokankaan yksityistien muuttamiseen paikallis-
331: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146 tieksi ........................................ . 159
332:
333: 141 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 154 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
334: Käsämän-Sotkuman maantien perusparanta- Pirtun yksityistien paikallistieksi suunnitteluun
335: miseen....................................... 147 ja peruskorjaukseen .......................... . 160
336:
337: 142 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 15 5 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
338: Liperin-Salonnenän paikallistien n:o 1563 7 Rikkarannan yksityistien muuttamiseen paikal-
339: parantamiseen................................ 148 listieksi ..................................... . 161
340:
341: 156 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
342: 143 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
343: Romppalan-Tuopanjoen paikallistien perus-
344: Valtimon-Sivakan maantien n:o 5284 perus-
345: parantamiseen ............................... . 162
346: parantamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149
347: 15 7 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
348: 144 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
349: Suonrannan-Kalliojärven yksityistien muutta-
350: Värtsilän-Hoilolan maantien perusparantami-
351: miseen paikallistieksi ........................ . 163
352: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150
353: 158 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
354: - 145 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
355: paikallisteiden muuttamiseen maantieksi välil-
356: Hoikan, Louhivaaran ja Sulkuvaaran yksityis-
357: lä Säimen-Rönkönvaara-Lammu .......... . 164
358: teiden muuttamiseksi paikallistieksi........... 151
359: 159 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
360: 146 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuopanjoen paikallistien perusparantamiseen .. 165
361: Hypönniemen-Varpasalon paikallistien perus-
362: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152 160 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
363: Tuupovaaran-Huosionvaaran paikallistien
364: 147 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta muuttamiseen maantieksi .................... . 166
365: Kaatamon-Paloniemen paikallistien rakenta-
366: misen suunnitteluun ja perusparantamiseen . . . 153 161 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
367: Ylikylän-Karhunpään paikallistien rakenta-
368: 148 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kol- misen suunnitteluun ........................ . 167
369: mikannan-Perttivaaran-Sammalvaaran yksi-
370: tyisteiden muuttamiseen paikallistieksi . . . . . . . . . 154 162 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
371: Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry:n toiminnan
372: - 149 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamises- tukemiseen .................................. . 168
373: ta Korvenniemen-Hautakankaan-Majakum-
374: mun-Heinoniemen yksityistien muuttami- 163 Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta
375: seen paikallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 5 maantieyhteyden parantamiseksi välillä Taa-
376: vetti-Hamina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169
377: 150 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
378: Kurenvaaran yksityistien muuttamiseen paikal- 164 Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta
379: listieksi ..................................... . 156 erityisalueiden tuotantotoiminnan tukemiseen, 170
380: Sisällysluettelo 9
381:
382: Sivu Sivu
383: 165 Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta 179 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
384: Kymen läänin kehitysyhtiön toiminnan tehos- Petäjäveden-Multian tien parantamiseen ..... 186
385: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171
386: 180 Kokko: Määrärahan osoittamisesta Urpa-
387: 166 Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta lanjoen järjestelyyn ja perkaamiseen .......... . 187
388: opiskelija-asuntojen omaan pääomaan ........ . 172
389: 181 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta
390: 167 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoit- eläinlääketieteellisen aluelaboratorion perusta-
391: tamisesta ylimääräiseksi avustukseksi kunnille miseen Lappeenrantaan ...................... . 188
392: katumaksulain mukaisen valtionosuuden ko-
393: rottamiseen ................................. . 174 182 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
394: ta yleisen turvallisuuden lisäämiseksi ......... . 189
395: 168 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta kirjas-
396: toapulaisen palkkaamiseen Turun teknilliseen 183 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
397: oppilaitokseen ............................... . 175 ta vapaaehtoista .maanpuolustustyötä tekevien
398: reserviläisjärjestöjen toiminnan tukemiseen .... 190
399: 169 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
400: 184 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
401: misesta kuntoutuskeskuksen rakentamiseen
402: Ammänsaareen .............................. . 176 ta maanpuolustus- ja Sotilasaikakauslehdistölie
403: jaettavaksi lehdistötueksi .................... . 191
404: 170 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
405: 185 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
406: Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:n toiminnan
407: ta valtion virastotalon rakentamiseen Kuusa-
408: tukemiseen .................................. . 177
409: moon ....................................... . 192
410: 171 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
411: 186 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
412: Ristijärven kunnan matkailuinvestointien tuke-
413: ta turvallisuuspolitiikkamme perusteiden ope-
414: miseen ...................................... . 178
415: tuksen lisäämiseksi oppilaitoksissa ............ . 193
416: 172 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta 187 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
417: Hyrynsalmen ja Kuhmon vesistöjen rantojen
418: ta epäpoliittisten nuorisojärjestöjen tukemiseen 194
419: raivaukseen Kainuussa ....................... . 179
420: 188 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
421: 17 3 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta kristillisen nuorisotyön tukemiseen ........ . 195
422: Kajaanin lämpövoimalan rakentamiseen ...... . 180
423: 189 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
424: 174 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta muistomerkin suunnittelemiseksi lotille ja
425: haja-asutusalueiden kaupan tukemiseen Kai- kotirintaman naisille ......................... . 196
426: nuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
427: 190 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
428: 175 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittami- ta työhevoskannan kasvatuksen ja käytön lisää-
429: sesta opintotuen asumislisän saantiperusteiden miseksi ...................................... . 197
430: tarkistamiseen ............................... . 182
431: 191 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
432: 176 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittami- ta karjanlannan hyötykäytön tutkimus- ja ke-
433: sesta opintotuen huoltajalisän kehittämiseen .. 183 hittämistyöhön .............................. . 198
434:
435: 177 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 192 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
436: Jyväskylän ammattikoulun lisärakennuksen ra- ta voimajohtolinjojen maapohjan monikäytön
437: kentamiseen ................................ . 184 tutkimiseen ................................. . 199
438:
439: 178 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 193 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
440: maantien perusparantamiseen välillä Keuruu- ta valtaviemärien kunnostamiseksi työllisyystöi-
441: Ähtäri ...................................... . 185 nä .......................................... . 200
442:
443: 2 4284003504
444: 10 Sisällysluettelo
445:
446:
447: Sivu Sivu
448: 194 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- 207 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
449: ta tilusteiden rakentamiseksi työllisyystöinä ta maantien n:o 813 parantamiseksi välillä
450: Oulun läänin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201 Siikajoki-Karinkanta-Lumijoki............. 215
451:
452: 195 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- 208 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
453: ta viljelysten suoja-aitojen rakentamiseen po- ta Virkkusen (Taivalkoski)-Isosyötteen (Pu-
454: ronhoitoalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202 dasjärvi) maantien rakentamiseksi............. 216
455:
456: 209 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
457: 196 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
458: ta Raahen väylän syventämisen aloittamiseen . . 217
459: ta Iijoen ja sen vesistöalueen kalatalouden
460: elvyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203 210 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
461: ta Pohjois- ja Itä-Suomen malmi- ja mineraali-
462: 197 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- varojen etsimisen, tutkimisen ja käyttöönoton
463: ta muikun ja muun järvikalan pyytäjien tuki- tehostamiseksi................................ 218
464: palkkioihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204
465: 211 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
466: 198 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- ta malminetsinnän tehostamiseksi Kainuussa . . 219
467: ta Pohjois-Suomen kalatalouskoulutuksen
468: aloittamiseen Taivalkosken Ohtaojan keskuska- 212 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
469: lanviljelylaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205 ta maaseudun sähköistyksen tukemiseen. . . . . . . 220
470:
471: 199 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- 213 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
472: ta Vääräjoen vesistösuunnitelmaan kuuluvien ta aurinkoenergian talteenoton ja laitteiden
473: töiden aloittamiseen Kokkolan vesipiirin alu- tuotekehittelyn tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 221
474: eella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206
475: 214 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
476: ta pienpuulla toimivan voimalan rakentami-
477: 200 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
478: seen Pudasjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222
479: ta järvien syvyyskartoitukseen Kuusamossa ja
480: Taivalkoskella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208 215 Kortesalmi ym. : Määrärahan osoittamises-
481: ta rintamasotilaseläkkeen ylimääräiseen !isään 223
482: - 201 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
483: ta pohjavesitutkimuksia varten Pudasjärven, 216 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
484: Utajärven ja Ylikiimingin alueella. . . . . . . . . . . . . 209 ta sotaveteraanien vapaaehtoisen varhaiselä-
485: kejärjestelmän toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 224
486: 202 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
487: ta yksityismetsien ensiharvennusten toteutta- 217 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
488: misen avustamiseksi ......................... . 210 ta vapaussodan veteraanien toimeentulon tur-
489: vaamiseen.................................... 225
490: 203 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
491: ta metsämarjojen viljelyn edistämiseen . . . . . . . . 211 218 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
492: ta nuorten työllistämiseksi lehdesten, korttei-
493: 204 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- den ja luonnonheinän keruuta järjestämällä . . . 226
494: ta tienvarsien raivaamiseen risuista hirvivahin-
495: 219 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
496: kojen estämiseksi............................. 212
497: ta jätteiden talteenoton tehostamiseksi . . . . . . . . 227
498: 205 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- 220 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
499: ta kantatien n:o 88 perusparannukseen välillä ta Pohjois-Suomen autioituneita rakennuksia
500: Raahe-Pulkkila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213 hyötykäyttöön ottaville yksityisille ja yhteisöille 228
501:
502: 206 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- 221 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
503: ta maantien n:o 811 päällystämiseksi välillä Keravan nuorisovankilan henkilökunnan asun-
504: Siikajoki-Revonlahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 214 tolan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 229
505: Sisällysluettelo 11
506:
507: Sivu Sivu
508: 222 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 236 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
509: Artjärven Säilän nuorisoseurantalon peruskor- luonnossa käytettävien myrkkyjen sivuvaikutus-
510: jaukseen .................................... . 230 ten selvittämiseen ........................... . 244
511:
512: 223 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 23 7 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
513: selvityksen tekemiseksi tuotantosuuntaa muut- Uudenmaan ja Hämeen vesistöjen tilan selvit-
514: taneiden viljelijöiden tuotteiden markkinoin- tämiseen .................................... . 245
515: nista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 231
516: 238 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
517: 224 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman merenkulkuoppilaitoksen kaluston ja
518: maataloustuotteiden markkinoinnin edistämi- opetusvälineistön uusimiseen ................ . 246
519: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232
520: 239 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
521: 225 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman merenkulkuoppilaitoksen lisäraken-
522: hevosen ruokarahan maksamiseksi suomalaisen nuksen rakennustöihin ...................... . 247
523: työhevosen pitäjälle 233
524: 240 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
525: 226 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurajoen kalatalouden ja virkistyskäyttöarvon
526: Uudenmaan jokien puhdistamiseen .......... . 234 parantamiseen ............................... . 248
527:
528: 227 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamises- 241 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
529: ta Villikkajärven-Säyhteenjärven-Pyhäjärven lääkärien erikoistumispaikkojen lisäämiseen ... 249
530: salmien perkaamiseen ....................... . 235
531: 242 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta
532: kihlakunnanoikeuden lautamiesten koulutus-
533: 228 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
534: lanskinjoen suun ja lapiokosken perkaustöi- toimintaan .................................. . 250
535: den aloittamiseen ........................... . 236
536: 243 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta ka-
537: lastusalan järjestöjen toiminnan tukemiseen ... 251
538: 229 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
539: Hyvinkääitä läyliäisiin johtavan tien peruspa-
540: 244 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kanta-
541: rantamiseen ................................. . 237 tien n:o 53 perusparantamiseen välillä
542: Hanko-Tammisaari ........................ . 252
543: 230 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
544: tien perusparantamiseen välillä Karkkila-Pii- 245 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Artjär-
545: pala-loppi kk .............................. . 238 ven-Kimonkylän maantien perusparantami-
546: seen ........................................ . 253
547: 231 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
548: tieosuuden kunnostamiseen välillä Kinnari- 246 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Haavis-
549: Hietama-Iitti .............................. . 239 ton-Vihtijärven maantien perusparantami-
550: seen ........................................ . 254
551: 232 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
552: Hanalan rautatiepysäkin käyttöönottamiseen 247 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Orimat-
553: Vantaalla ................................... . 240 tilan-Renkomäen tien perusparantamiseen ... 255
554:
555: 233 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 248 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta
556: I1ljendalin Syväpuron hoitokodin toiminnan Klaukkalan liikenneolosuhteiden parantami-
557: tukemiseen .................................. . 241 seen ........................................ . 256
558:
559: 234 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta kan- 249 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta
560: santerveystyön menojen tutkimiseen ......... . 242 Martinlaakson radan jatkamiseen ............. . 257
561:
562: 235 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 250 laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
563: HYKS:n lastenklinikan osasto 10:n toiminta- Porin sairaanhoito-oppilaitoksen laajentami-
564: edellytysten parantamiseksi .................. . 243 seen ........................................ . 258
565: 12 Sisällysluettelo
566:
567:
568: Sivu Sivu
569: 251 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 266 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami-
570: Merikarvianjoen tulvasuojelutöihin............ 259 sesta Tarvaalan maatalousoppilaitoksen laajen-
571: nukseen ..................................... . 275
572: 252 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
573: Kokemäenjoen yli johtavan Friitalan sillan le- 267 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami-
574: ventämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260 sesta monitoimitalon rakentamiseen Hankasal-
575: melle .............................. · .. · · · · · · · 276
576: 253 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
577: Tampereen-Porin radan perusparannukseen.. 261 268 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami-
578: sesta kantatien n:o 69 parantamiseen Suolah-
579: 254 Lahti-Nuuttila: Määrärahan osoittamisesta dessa ............................. ···.········ 277
580: taloudellisten rikosten tutkintaan . . . . . . . . . . . . . 262
581: 269 P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
582: 255 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- Suolahden-Sumiaisten tien perusparantami-
583: misesta kirjastoautojen hankintaan . . . . . . . . . . . . 263 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278
584:
585: 256 Lahti-Nuuttila: Määrärahan osoittamisesta 270 P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
586: valtakunnallisen varastokirjaston aikaansaami- kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi välille
587: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264 Äänekoski-Suolahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
588:
589: 257 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 271 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami-
590: misesta Kangasalan tiemestaripiirin Sarsan tu- sesta Äänekosken katsastustoimiston rakenta-
591: kikohdan peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266 miseen....................................... 280
592:
593: 258 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 272 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami-
594: misesta valtatien n:o 12 rakentamiseen välillä sesta Jyväskylän lentoaseman terminaalitilojen
595: Suorama-Alasjärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267 laajennukseen................................ 281
596:
597: 259 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 273 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta
598: misesta uuden Kuruntien (mt 330) rakentami- maantien perusparannukseen välillä Orivesi-
599: seen välillä Soppeenmäki-Rotikko . . . . . . . . . . . 268 Huutijärvi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282
600:
601: 260 Lahti-Nuuttila: Määrärahan osoittamisesta 274 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta
602: Valtionrautateiden rakennusinvestointeihin . . . 269 sähköjunien valmistuksen aloittamiseen Val-
603: metin Tampereen kiskokalustotehtaalla . . . . . . . 283
604: 261 Lahti-Nuuttila: Määrärahan osoittamisesta
605: Oriveden rata-alueen työ- ja henkilöstötilojen 275 Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta
606: rakentamiseen ............................... . 270 Keravan nuorisovankilan henkilökunnan asuin-
607: talon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284
608: 262 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
609: misesta opiskelija-asuntojen rakentamista var- 276 Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta
610: ten myönnettyjen valtion asuntolainojen ly- VR:n talouden alijäämäisyyden poistamiseen .. 285
611: hennysehtojen muuttamiseen ................ . 271
612: 277 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittami-
613: 263 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Hämeenlinnan varuskunnan rakennustöi-
614: Turun ja Porin läänin koulurakennushankkei- hin ......................................... . 286
615: den rahoittamiseen .......................... . 272
616: 278 Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta
617: 264 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanta-Hämeen maakuntakirjaston toiminnan
618: Turun-Salon välisen rataosuuden peruskor- aloittamiseen ................................ . 287
619: jaustöihin ................................... . 273
620: 279 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittami-
621: 265 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Hämeenlinnan ratapihan lisäraiteiden ra-
622: sesta rakennusavustuksena Sirola-Opistolle .... 274 kentamiseen ................................ . 288
623: Sisällysluettelo 13
624:
625: Sivu Sivu
626: 280 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittami- 295 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
627: sesta Pernunnummen-Kerityn suojelualueen metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimus-
628: hankkimiseen valtiolle ....................... . 289 aseman lisärakennuksen laajentamiseen . . . . . . . 304
629:
630: 281 Manninen ym.: Määrärahojen osoittami- 296 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
631: sesta luonnonsuojelualueiden hoitoon ........ . 290 tien rakentamiseen ns. Järvi-Suomen tieltä Par-
632: kanon asemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305
633: 282 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
634: Korvenkylän paikallistien rakentamiseen Män- 297 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
635: tyhaejulia ................................... . 291 tien rakentamiseen välillä Karvian Alkkia-
636: Erkala - Kihniön keskusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 306
637: 283 ] . Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta
638: Perniön-Kasnäsin maantien n:o 183 paran-
639: 298 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
640: nustöiden aloittamiseen välillä Ylönkylä-
641: tien rakentamiseen välillä Siikainen - Pyntäi-
642: Kemiö ...................................... . 292
643: nen - Sammi - Kankaanpään raja . . . . . . . . . . 307
644: 284 ]. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta
645: Saaristomeren kansallispuiston suunnitteluun, 299 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
646: tutkimukseen ja hoitoon ..................... . 293 tien rakentamiseen Suodenniemen keskustasta
647: Putajaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308
648: 285 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
649: YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin toiminnan 300 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
650: tukemiseen .................................. . 294 sahojen puunkyllästysaineiden haittavaikutus-
651: ten selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309
652: 286 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
653: uskonnollisten lehtien tukemiseen ........... . 295 301 Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta
654: tuotekehitys- ja markkinointiyksikön perusta-
655: 287 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta miseksi Kuopioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310
656: marjojen ja sienien talteenoton edistämiseen .. 296
657: 302 Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
658: 288 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
659: teiden kunnossapitoon TVL:n Turun piirin
660: lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemiseen .. 297
661: alueella . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311
662: 289 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
663: väkivaltaisten alkoholistien omaisten turvakoti- - 303 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag
664: verkoston perustamis- ja käyttökustannuksiin .. 298 för nordiskt gränsregionalt samarbete . . . . . . . . . 312
665:
666: 290 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta 303 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta
667: vammaisten lääkinnälliseen ja sosiaaliseen kun- pohjoismaiseen raja-alueyhteistyöhön ........ . 313
668: toutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 299
669: 304 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag
670: 291 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta för inrättande av en translatorstjänst vid läns-
671: vaikeavammaisten henkilökohtaisten avustajien styrelsen i Vasa Iän .......................... . 314
672: palkkaamiseen .............................. . 300
673: 304 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta
674: 292 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
675: kielenkääntäjän viran perustamiseksi Vaasan
676: vammaisten lomatoiminnan järjestämiseen .... 301
677: lääninhallitukseen ........................... . 315
678: 293 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
679: kunnille puhelimien hankkimiseksi vanhuksille 302 305 Norman m.fl.: Om anvisande av anslag åt
680: kommunerna för idrottsverksamhet .......... . 316
681: 294 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
682: sotaveteraanien maksuuoman kuntoutuksen ja 305 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta
683: lääkinnällisen hoidon turvaamiseen .......... . 303 kunnille urheilutoimintaa varten ............. . 317
684: 14 Sisällysluettelo
685:
686:
687: Sivu Sivu
688: 306 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag 313 Norrback: Määrärahan osoittamisesta Kris-
689: för avlönande av en kanslist vid Österbottens tinestadsnejdens hemslöjdsförening -nimiselle
690: fiskarförbund r .f. ............................ . 318 yhdistykselle ................................ . 333
691:
692: 306 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta 314 Norrback: Om anvisande av anslag för
693: kanslistin palkkaamiseen Österbottens fiskar- Närpes Musikskola .......................... . 334
694: förbund r.f. -nimiselle yhdistykselle .......... . 319
695: 314 Norrback: Määrärahan osoittamisesta När-
696: 307 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag pes Musikskola -nimiselle oppilaitokselle ..... . 335
697: för "projekt Porokangas" vattenregleringsarbe-
698: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320 315 Norrback: Om anvisande av anslag för
699: byggande av en lättrafikled från Karleby cent-
700: 307 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta rum söderut.................................. 336
701: Porokangas-projektin vesijohtotöihin.......... 321
702: 315 Norrback: Määrärahan osoittamisesta Kok-
703: 308 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag kolan keskustasta etelään johtavan kevyen lii-
704: för förbättring av landsväg nr 678 mellan kenteen väylän rakentamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 337
705: Dalback och Petalax . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322
706: 316 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag
707: 308 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta för förbättrande av järnvägen Seinäjoki-Kaskö 338
708: maantien n:o 678 parantamiseen välillä Dal-
709: back-Petolahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 323 316 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
710: Seinäjoen-Kaskisten rautatien parantamiseen 339
711: 309 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag
712: för förbättring av landsväg nr 7252 på avsnittet 317 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag
713: Kvevlax-Petsmo............................ . 324 för grundande av ett vårdhem för utvecklings-
714: störda i svenska Österbotten . . . . . . . . . . . . . . . . . 340
715: 309 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta
716: maantien n:o 7252 parannukseen välillä Koi- 317 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
717: vulahti-Petsmo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 325 kehitysvammaisille tarkoitetun huoltolaitoksen
718: perustamiseen ruotsinkieliselle Pohjanmaalle . . 341
719: 310 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag
720: för fottsatt energisamarbete .................. . 326 318 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag
721: för stöd åt riksomfattande pensionärsorganisa-
722: 310 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta tioner ....................................... . 342
723: energiayhteistoiminnan jatkamiseen .......... . 327
724: 318 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
725: - 311 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen tukemi-
726: för försök med områdesarkitekt i svenska Ös- ~n ........................................ . 343
727: terbotten..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 328
728: 319 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta ve-
729: - 311 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta den vaihtumisen parantamiseksi Vaasan ja När-
730: aluearkkitehtikokeiluun ruotsinkielisellä Poh- piön saaristossa .............................. . 344
731: janmaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329
732: 320 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för
733: 312 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag planering av vägen från Sundom tili den s.k.
734: för planering av tillbyggnader vid Vasa sjuk- Strandvägen i Yttermalax .................... . 345
735: vårdsläroanstalt .............................. . 330
736: 320 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta tien
737: 312 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitteluun Sundomista nk. Rantatielle Yt-
738: Vaasan sairaanhoito-oppilaitoksen lisätilojen termalaxissa ................................. . 346
739: suunnitteluun ............................... . 331
740: 321 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för
741: 313 Norrback: Om anvisande av anslag för grundförbättring av järnvägen på sträckan Sei-
742: Kristinestadsnejdens hemslöjdsförening ...... . 332 näjoki-Kaskö .............................. . 347
743: Sisällysluettelo 15
744:
745: Sivu Sivu
746: 321 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta Sei- 334 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises-
747: näjoen-Kaskisten välisen rautatien peruspa- ta Kärkistensalmen sillan rakennustöiden aloit-
748: rantamiseksi ................................. . 348 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363
749:
750: 322 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för 335 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
751: utbildning av dövtolkar ...................... . 349 Saarijärven metsäkoulun koneopetustilojen ra-
752: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364
753: 322 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
754: kuurojen tulkkien kouluttamiseen ........... . 350 336 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
755: Laukaan kirkonkylän urheilukentän peruspa-
756: 323 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta val-
757: rannustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 365
758: takunnallisten luonnonsuojelujärjestöjen valti-
759: onavun korottamiseksi ....................... . 351 - 33 7 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
760: Juokslahdentien kunnostustöiden aloittamiseen
761: 324 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för
762: Jämsässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366
763: avlönande av en forskare och en kanslist tili
764: projektet '' Alternativt Norden'' ............. . 352
765: - 338 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamises-
766: 324 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta tut- ta opiskelija-asuntojen omapääomaosuuden
767: kijan ja kanslistin palkkaamiseksi '' Alternativt valtionavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 367
768: Norden" -hanketta varten ................... . 353
769: 339 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamises-
770: 325 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta opiskelija-asunnoille myönnettyjen valtion
771: Teatteri Dromin tukemiseen ................. . 354 asuntolainojen lyhennysehtojen muuttamiseen 368
772:
773: 326 Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta 340 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
774: Nuorten Kotkain Keskusliiton kulttuurivuoden Lomakotien Liitto ry:lle pitkäaikaistyöttömien
775: järjestämisestä aiheutuviin kuluihin .......... . 355 aktivoimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369
776:
777: 327 Paasilinna: Määrärahan osoittamisesta 341 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
778: Helsingin kansainvälisen koulun valtionapuun 356 kunnille katujen rakentamiseen myönnettä-
779: vään hatkinnanvataiseen valtionavustukseen . . . 370
780: 328 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamises-
781: ta Jyväskylän hotelli- ja ravintola-alan oppilai- 342 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamises-
782: toksen laajennuksen suunnitteluun ........... . 357 ta Rauman opettajankoulutuslaitoksen kirjas-
783: ton tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 372
784: 329 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamises-
785: ta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen vä-
786: 343 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamises-
787: lillä Suolahti-Äänekoski .................... . 358
788: ta ATK-pohjaisen opetuksen tehostamiseen ai-
789: 330 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamises- kuisopetuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 373
790: ta Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen radan
791: 344 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamises-
792: sähköistämiseen ............................. . 359
793: ta Kyröspohjan-Vesajärven tien (ns. Taka-
794: 331 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamises- maantien) kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 374
795: ta KPA-Iaboratorion toimitilojen rakentami-
796: seenJyväskylään ............................. . 360 345 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamises-
797: ta Yläneen-Honkilahden-Hinnerjoen maan-
798: 332 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamises- tien rakentamisen aloittamiseen............... 375
799: ta Viitasaaren työvoimatoimiston Pihtiputaan
800: sivutoimiston muuttamiseksi työvoimatoimis- 346 Pohjanoksa: Määrärahan osoittamisesta
801: toksi ........................................ . 361 Rauman-Peipohjan radan peruspatannukseen 376
802:
803: 333 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamises- 347 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamises-
804: ta kunnille ympäristönsuojelun edistämiseen .. 362 ta Rauman uuden meriväylän syventämiseen . . 377
805: 16 Sisällysluettelo
806:
807:
808: Sivu Sivu
809: 348 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta 364 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Mänty-
810: Alajärven nuorisoseurantalon kunnostamiseen 378 län posti- ja teletalon rakentamiseen Lappeen-
811: rannassa ..................................... . 394
812: 349 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
813: maantien n:o 7034 peruskorjaamiseen välillä 365 Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
814: Lapua-Kitinoja ............................ . 379 Työväen Musiikkitapahtuman avustamiseen ... 395
815: 350 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
816: - 366 Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
817: Pyymäen-Liikajärven-Sulkavan yksityistien
818: Valkeakosken, Toijalan, Viialan ja Lempäälän
819: peruskorjaukseen ............................ . 380
820: vesihuollon turvaamiseen .................... . 396
821: 351 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
822: tien korjaamiseen välillä Tuurala-Hiiripelto .. 381 367 Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
823: Saviniemen-Perähuhdan tien perusparanta-
824: 352 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. miseen....................................... 397
825: Ailisen tien peruskorjaamiseen lsossakyrössä ... 382
826: 368 Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
827: 353 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Konhon vuolteen maantiesillan rakentamiseen 398
828: Alarannan tien peruskorjaamiseen Kortesjärvel-
829: ~ ........................................... . 383 369 Ratu: Määrärahan osoittamisesta tiepalve-
830: lutoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399
831: 354 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns.
832: Jokisalon tien peruskorjaamiseen Laihialla ..... 384
833: 370 Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta Rin-
834: 355 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Jy- tamamiesveteraanien Varsinais- Suomen Piiri-
835: väskylän lentoaseman rakennustöihin ........ . 385 yhdistys ty:n toiminnan tukemiseen........... 400
836:
837: 356 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta 371 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för
838: Huutokosken-Savonlinnan-Parikkalan radan anställande av en översättare vid Nylands Bri-
839: perusparannustöiden suunnitteluun .......... . 386 gad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 401
840:
841: 357 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta 371 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
842: valtion virastotalon rakentamiseen Varkauteen 387 kääntäjän palkkaamiseen Uudenmaan Prikaa-
843: tiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 402
844: 358 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
845: Varkauden katsastusaseman rakennussuunnit-
846: 372 Rehn: Om anvisande av anslag för en
847: teluun ..................................... :. 388
848: planskild korsning mellan stamväg nr 51 och
849: vägen Kyrkslätts kyrkby-Obbnäs............. 403
850: 359 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
851: HYKS:n lastenklinikan leikkaustoiminnan te-
852: 372 Rehn: Määrärahan osoittamisesta kanta-
853: hostamiseen ................................. . 389
854: tien n:o 51 ja Kirkkonummen kirkonkylän -
855: 360 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lap- Upinniemen tien risteyksen saattamiseksi eri-
856: peenrannan teknillisen korkeakoulun lll raken- tasoristeykseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 404
857: nusvaiheen toteuttamiseen ................... . 390
858: - 373 Rehn: Om anvisande av anslag för förbätt-
859: 361 Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta ring av stamväg nr 53 mellan Karis och Hangö 405
860: Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitoksen lisä-
861: rakennuksen suunnitteluun .................. . 391 373 Rehn: Määrärahan osoittamisesta kanta-
862: tien n:o 53 parantamiseen Karjaan ja Hangon
863: 362 Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta ti- välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 406
864: lapäisten työsuhteiden vakinaistamiseen ...... . 392
865: 374 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag tili
866: 363 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Musto- kostnaderna för utgivning av en taltidnings-
867: lan satamaraiteen rakentamiseen ............. . 393 upplaga. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 407
868: Sisällysluettelo 17
869:
870: Sivu Sivu
871: 374 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta päi- 382 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag
872: välehtien äänilehtipainoksen julkaisukustan- för grundförbättring av stiftelsens Granvik
873: nuksiin ..................................... . 408 Krigsinvalidhem byggnader i Vasa . . . . . . . . . . . . 423
874:
875: 375 Rehn: Om anvisande av anslag för elektri- 382 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
876: fiering av kustbanan från Kyrkslätt västerut .... 409 Vaasassa sijaitsevan Granvik Krigsinvalidhem
877: -nimisen säätiön rakennusten peruskorjaukseen 424
878: 375 Rehn: Määrärahan osoittamisesta rannik-
879: koradan sähköistämiseen Kirkkonummelta Iän- 383 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta
880: teen 410 eduskunnan täysistuntojen radioimiskustan-
881: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 425
882: 376 Rehn: Om anvisande av anslag för avlö-
883: ning av extra personai inom Nylands industri- - 384 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta
884: distrikt ...................................... . 411 varusmiesten ilmaisia lomamatkoja varten . . . . . 426
885:
886: 376 Rehn: Määrärahan osoittamisesta lisähen- 385 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta
887: kilökunnan palkkaukseen Uudenmaan teolli- Rautavaaran kansainvälisen nuorison kurssi- ja
888: suuspiiriin .................................. . 412 leirikeskuksen rakentamiseen ja käyttökustan-
889: nusten suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427
890: 377 Rehn: Om anvisande av anslag tili kostna-
891: derna för avlönande av extra personai vid 386 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta
892: Nylands industridistrikt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 413 Syvänniemen ekakeskuksen rakentamiseen ja
893: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 428
894: 377 Rehn: Määrärahan osoittamisesta lisähen-
895: 387 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta
896: kilökunnan palkkauksesta aiheutuviin kuluihin
897: vesakkojen raivaukseen myrkkyjä käyttämättä. . 429
898: Uudenmaan teollisuuspiirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . 414
899: 388 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta
900: - 378 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för maantien parantamiseksi välillä Matalalahti-
901: anskaffning av utbildningspaket om Mama- Paisua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 430
902: metoden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 415
903: 389 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta
904: 378 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden paikallisliikenteen säilyttä-
905: Mama-menetelmän mukaisten koulutuspak- miseksi Kuopion, Pieksämäen ja Joensuun alu-
906: kausten hankkimiseksi........................ 416 eilla......................... . . . . . . . . . . . . . . . . . 431
907:
908: 379 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag 390 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta
909: för upprensning av Korplax-bäcken i Karleby .. 417 palkinnoiksi suomalaisten keksijöiden tukemi-
910: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 432
911: 379 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
912: Korplax-puron perkaamiseen Kokkolassa . . . . . . 418 391 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta
913: Keksijäyhdistysten Keskusjärjestön toiminnan
914: 380 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag tukemiseen................................... 433
915: för förbättring av landsväg nr 743 på vägavsnit-
916: 392 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta
917: tet Evijärvi-Terjärv.......................... 419
918: Geologiselle tutkimuslaitokselle maaperätutki-
919: musten tehostamiseksi Kuopion läänissä....... 435
920: 380 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
921: maantien n:o 743 parantamiseksi Evijärven ja - 393 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta
922: Teerijärven välisellä tieosuudella . . . . . . . . . . . . . . 420 Mielenterveyden Keskusliitolle käytettäväksi
923: koulutukseen ja kuntoutukseen . . . . . . . . . . . . . . . 436
924: 381 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
925: myös lievemmin vammautuneiden sotainvali- 394 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta
926: dien kuntoutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 421 huumenuorten hoidon järjestämiseen . . . . . . . . . 437
927:
928: 3 4284003504
929: 18 Sisällysluettelo
930:
931:
932: Sivu Sivu
933: 395 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises- 409 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises-
934: ta vapaaehtoista kriminaalihuoltotyötä tekeville ta MS-potilaiden ja muiden neurologisesti
935: yhteisöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 438 vammautuneiden kuntoutukseen . . . . . . . . . . . . . 452
936:
937: - 396 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises- 410 Ronkainen ym. : Määrärahan osoittamises-
938: ta Karkialammen varuskunnan uimahallin ra- ta järjestöjen raittiustyöhön ja alkoholijuomista
939: kennustöiden aloittamiseen................... 439 aiheutuvien haittojen ehkäisyyn............... 453
940:
941: - 397 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises- 411 Ronkainen ym. : Määrärahan osoittamises-
942: ta yleisen teologian apulaisprofessorin viran ta valtionavuksi Pelastusarmeijan raittiustyö-
943: perustamiseen Jyväskylän yliopistoon.......... 440 hön.......................................... 454
944:
945: 398 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises- 412 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises-
946: ta romaaninuorten opintojen tukemiseen . . . . . . 441 ta Vihreä Keidas ry:n toiminnan tukemiseen . . 455
947:
948: 399 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises- 413 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Tu-
949: ta viljan pienvarastojen rakentamisen korkotu- run ja Porin läänin pohjoisosan vanhainkotien
950: keen......................................... 442 korjaukseen ja laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 456
951:
952: 400 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta 414 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta
953: maantien n:o 406 perusparannukseen välillä suunniteltujen terveyskeskusten rakentamisen
954: Kultakivi-Särkilahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 443 aloittamiseen................................. 457
955:
956: 401 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta 415 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta
957: maantien peruskorjaukseen välillä Ruskeala- Keuhkovammaliiton toimesta järjestettävään
958: Tammijärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444 lomatoimintaan.............................. 458
959:
960: 402 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises- 416 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta ve-
961: ta Väisälänsaaren sillan rakentamiseen Hirven- SIStoJen happamoitumishaittojen torjumista
962: salmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 5 koskevaan selvitykseen........................ 459
963:
964: 403 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises- 417 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
965: ta alennusten antamiseen eläkeläisille linja- nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lie-
966: autoissa ..................................... . 446 ventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460
967:
968: 404 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises- 418 Rusanen ym. : Määrärahan osoittamisesta
969: ta saaristoliikenteen avustamiseen ............ . 447 uusien 4H-toimien perustamiseksi eräisiin Mik-
970: kelin läänin kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 461
971: 405 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta
972: tien perusparannukseen välillä Sysmä-Särki- 419 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
973: lahti ........................................ . 448 Saimaan ekologisen tutkimusaseman suunnit-
974: telutyön aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 462
975: 406 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises-
976: ta Lastenkoti Kotirauha ry:n omistaman lasten- 420 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
977: kodin lainanhoitokustannuksiin .............. . 449 Itä-Suomen järvikalastusmuseohankkeen to-
978: teuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463
979: 407 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises-
980: ta elektronisten apuvälineiden hankkimiseen 421 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
981: näkövammaisille ............................ . 450 liukkaan kelin harjoitusradan suunnittelemi-
982: seksi Naarajärven lentokentän alueelle ........ . 464
983: 408 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises-
984: ta vammaisjärjestöille vaikeasti vammautunei- 422 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
985: den kuntoutusleirien järjestämiseen .......... . 451 ns. Helemi-ratahankkeen suunnitteluun ...... . 465
986: Sisällysluettelo 19
987:
988: Sivu Sivu
989: 423 Saari: Määrärahan osoittamisesta Alavu- 438 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Pa-
990: den, Kuortaneen ja Töysän yhteisen vesihuol- dasjoen kirkonkylän ala-asteen rakennustöihin 481
991: tohankkeen toteuttamiseksi kuntien reuna-alu-
992: eilla sijaitsevissa kylissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466 439 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lah-
993: den teknillisen oppilaitoksen jatkosuunnitte-
994: 424 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta luun......................................... 482
995: Vaasan poliisitalon suunnitteluun............. 467
996: - 440 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lah-
997: 425 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta den taideteollisen opiston ja Lahden kultasep-
998: Vaasan lääniin perustettavan turkisjalostusopis- päkoulun laajennushankkeen toteuttamiseen . . 483
999: ton rakentamisen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . 468
1000: 441 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta uima-
1001: - 426 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
1002: halli-monitoimitalon rakentamiseen Hollolaan 484
1003: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin tienrakennus-
1004: kohteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 469
1005: 442 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Por-
1006: 427 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta raskosken kalanviljelylaitoksen suunnitteluun
1007: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin työkohteisiin ja perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 485
1008: työllisyysvaroista... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 470
1009: - 443 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Kos-
1010: 428 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta ken Hl kuntakeskuksen sisääntuloteiden ja val-
1011: maantien n:o 663 rakentamiseen välillä Kari- tatien n:o 12 risteysten valaisemiseen ja liiken-
1012: joki-Päntäne................................ 471 nejärjestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486
1013:
1014: - 429 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 444 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Paa-
1015: maantien n:o 665 (Tiukka-Perälä) rakennus- volan eritasoliittymän rakentamiseen Forssassa 487
1016: töiden aloittamiseen.......................... 472
1017: - 445 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta ke-
1018: 430 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta vyen liikenteen väylän jatkamiseksi Kärkölän
1019: maantien n:o 6991 rakentamisen jatkamiseen.. 473 Järvelässä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 488
1020:
1021: 431 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta - 446 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Kel-
1022: Suupohjan radan perusparantamiseen . . . . . . . . . 474 losalmen sillan rakentamiseen Padasjoella . . . . . 489
1023: - 432 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta so-
1024: - 447 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lah-
1025: tavammaisten huolto- ja järjestötoimintaan.... 475
1026: den postitalon korjaus- ja muutostöihin . . . . . . . 490
1027: - 433 Salolainen ym.: Määrärahojen osoittami-
1028: sesta maan hankkimiseen luonnonsuojelutar- - 448 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Etelä-
1029: koituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 476 Hämeen lasiteollisuuden turvaamista koske-
1030: vaan tutkimukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 491
1031: - 434 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Hol-
1032: lolaan rakennettavan valtion virastotalon suun- 449 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta val-
1033: nitteluun ................................... . 47? tion avustukseksi Nastolan kehitysyhtiölle ..... 492
1034:
1035: - 435 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Hel- 450 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta maa-
1036: singin yliopiston Lahden koulutuskeskuksen kaasuverkon laajentamiseksi Päijät-Hämeeseen,
1037: virkojen perustamiseen ...................... . 478 Kanta-Hämeeseen ja Pirkanmaalle ........... . 493
1038:
1039: - 436 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Asik- - 451 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta val-
1040: kalan Anianpellon ala-asteen rakentamiseen ... 479 tion virastotalon rakentamiseen Pieksämäelle .. 494
1041:
1042: - 437 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Nas- 452 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Ta-
1043: tolan Viilähteen koulun rakentamiseen ....... . 480 hiniemen korttelikoulun rakentamiseen Pieksä-
1044: mäen kaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 495
1045: 20 Sisällysluettelo
1046:
1047:
1048: Sivu Sivu
1049: 453 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 467 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Hal-
1050: Haukivuoren pääkirjaston rakentamiseen ..... . 496 meniemen maamiesseurantalon (Mäntyharju)
1051: toiminnan tukemiseen ....................... . 510
1052: 454 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1053: Kangasniemen maatalousoppilaitoksen raken- 468 Skön ym. : Määrärahan osoittamisesta Toi-
1054: tamiseen .................................... . 497 volan maamiesseurantalon (Mäntyharju) toi-
1055: minnan tukemiseen ......................... . 511
1056: 455 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Ju-
1057: van pohjoisen työväentalon toiminnan tukemi- 469 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1058: seen ........................................ . 498 Samppala-nimisen maamiesseurantalon (Sa-
1059: vonranta) toiminnan tukemiseen ............. . 512
1060: 4 56 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1061: Mäntyharjun työväentalon toiminnan tukemi- 470 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Vir-
1062: seen ........................................ . 499 tasalmen maamiesseurantalon toiminnan tuke-
1063: miseen....................................... 513
1064: 457 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Lah-
1065: naniemen seurojentalon (Hirvensalmi) toimin- 471 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1066: nan tukemiseen ............................. . 500 Saimaan juoksutusten aiheuttamien taloudel-
1067: listen menetysten korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 514
1068: 458 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1069: Tuukkalan maamiesseurantalon (Hirvensalmi)
1070: 472 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta vesi-
1071: toiminnan tukemiseen ....................... . 501
1072: tilusjärjestelylain mukaisten maksujen maksa-
1073: miseen Mikkelin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 515
1074: 459 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Poh-
1075: jois-Juvan nuorisoseurantalon toiminnan tuke-
1076: 473 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-
1077: miseen ...................................... . 502
1078: Suomen järvikalastusmuseon toteuttamiseen... 516
1079: 460 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1080: 474 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta val-
1081: Mäntyharjun nuorisoseurantalon toiminnan tu-
1082: tatien n:o 5 perusparantamiseen välillä
1083: kemiseen .................................... . 503
1084: Otava-Pitkäjärvi Mikkelin maalaiskunnassa ja
1085: Mikkelin kaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 517
1086: 461 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1087: Pieksämäen nuorisoseurantalon toiminnan tu-
1088: kemiseen .................................... . 504 475 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta val-
1089: tatien n:o 5 parantamiseen välillä Pitkäjärvi-
1090: 462 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 518
1091: Puumala-talon kunnostukseen ............... . 505
1092: 476 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1093: 463 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Ola- maantien n:o 410 peruskorjaukseen välillä
1094: vin nuorisoseurantalon (Savonlinna) toiminnan Otamo-Sysmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 519
1095: tukemiseen .................................. . 506
1096: 4 77 Skön ym. : Määrärahan osoittamisesta
1097: 464 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Ah- maantien n:o 432 parantamiseen välillä Metsä-
1098: vensalmen maamiesseurantalon toiminnan tu- koski-Vehkalahti (Hartola) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520
1099: kemiseen .................................... . 507
1100: 478 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1101: 465 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Ma- maantien n:o 434 perusparantamiseen välillä
1102: javeden (Anttola) maamiesseurantalon toimin- Sairalanmäki-Kaskii Sulkavalla jaJuvalla..... 521
1103: nan tukemiseen ............................. . 508
1104: 479 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1105: 466 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Va- maantien n:o 437 perusparantamiseen Sulka-
1106: ristotaipaleen maamiesseurantalon (Heinävesi) valla ja Rantasalmella välillä Linkola-Kolkon-
1107: toiminnan tukemiseen ....................... . 509 pää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 522
1108: Sisällysluettelo 21
1109:
1110: Sivu Sivu
1111: 480 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta - 494 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1112: maantien n:o 447 perusparantamiseen välillä Pieksämäen Moottorikerho ry:n toiminnan tu-
1113: Haarajoki-Porsaskoski ...................... . 523 kemiseen..................................... 537
1114:
1115: 481 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 495 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Hir-
1116: maantien n:o 453 parantamiseen välillä Tihus- vensalmella toimivan rintamaveteraanien ma-
1117: niemi-Kuopion piirin raja .................. . 524 jan toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 538
1118:
1119: - 496 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäp-
1120: 482 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1121: pilässä toimivan rintamaveteraanien majan toi-
1122: maantien n:o 455 parantamiseen Joroisten kes-
1123: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 539
1124: kustassa ..................................... . 525
1125: - 497 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1126: 483 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta omistusasuntojen hankkimiseen sotaveteraa-
1127: maantien n:o 468 perusparantamiseen välillä neille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 540
1128: Leväsalo-Viljolahti Kangaslammilla ......... . 526
1129: - 498 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1130: - 484 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen keskusammattikoulun peruskor-
1131: maantien n:o 470 perusparantamiseen välillä jaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541
1132: Tappuvirta-Viljolahti Kangaslammilla ...... . 527
1133: 499 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1134: - 485 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen keskusammattikoulun asunto-
1135: maantien n:o 471 parantamiseen välillä Han- lan peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542
1136: nolanpelto-Enonkoski ...................... . 528
1137: - 500 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1138: - 486 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta pai- majoitus- ja ravitsemusalan korkeakoulutasoi-
1139: kallistien n :o 15 320 perusparantamiseen välillä sen koulutuksen aloittamiseen Jyväskylän ho-
1140: Jäppilä-Maavesi ............................ . 529 telli- ja ravintolakoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 543
1141: 501 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1142: 487 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Lau-
1143: Jyväskylän Talvi -nimisen tapahtuman järjestä-
1144: kunkankaan paikallistien parantamiseen ...... . 530
1145: miseen....................................... 544
1146:
1147: 488 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Kor- 502 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1148: venkylän paikallistien rakentamiseen välillä ammattijärjestöjen lehtien tukemiseen . . . . . . . . 545
1149: Virransalmi-Voikoski ....................... . 531
1150: 503 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1151: - 489 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta ke- aluetyöterveyslaitoksen perustamiseen Jyväsky-
1152: vyen liikenteen väylän rakentamiseen välillä lään.......................................... 546
1153: Huuha-Vaaliala Pieksämäen maalaiskunnassa 532
1154: 504 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1155: 490 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Var- havaintometsän hankkimiseen Joensuun metsä-
1156: kauden lentokentän kiitoradan perusparanta- ja puutalousopistolle sekä Onkamon metsäkou-
1157: miseen ...................................... . 533 lulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 547
1158:
1159: 505 Särkijärvi: Määrärahan osoittamisesta kor-
1160: 491 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
1161: keakoulujen kirjastojen hankintoihin . . . . . . . . . . 548
1162: Naarajärvisäätiön tukemiseen ................ . 534
1163: 506 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta
1164: 492 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta elektroniikan opetuksen kehittämiseen Teknil-
1165: VR:n Pieksämäen varikon rakentamiseen ..... . 535 lisessä korkakoulussa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549
1166:
1167: - 493 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 507 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta Tek-
1168: posti- ja telelaitoksen autohuoltopaikan laajen- nillisen korkeakoulun tutkimus- ja opetusväli-
1169: tamiseen Pieksämäellä ....................... . 536 neiden hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 550
1170: 22 Sisällysluettelo
1171:
1172:
1173: Sivu Sivu
1174: 508 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta val- 522 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1175: tion teknillisten oppilaitosten kaluston hankki- sesta työpaikkaterveystutkimuksen kehittämi-
1176: miseen ...................................... . 551 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 565
1177:
1178: 509 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 523 Tykkyläinen ym.: Määrärahojen osoittami-
1179: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun puu- sesta rintamaveteraanien kuntoutukseen . . . . . . . 566
1180: työosaston koulutussahaa varten .............. . 552
1181: 524 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1182: 510 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1183: sesta kotirintamalla työskennelleiden naisten
1184: yksityisten teiden ylläpitoon annenavaan vai-
1185: kuntoutukseen ja virkistykseen . . . . . . . . . . . . . . . . 567
1186: donapuun 553
1187:
1188: 511 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 525 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1189: maantien n:o 508 parantamiseen välillä sesta työpaikkatukikokeilun laajentamiseen
1190: Juuka-Matara .............................. . 554 kaikkiin Sisä-Savon kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 568
1191:
1192: 512 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 526 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1193: Kuorevaaran paikallistien n:o 15781 sekä Huh- sesta vuokra-asuntojen hankkimiseen rintama-
1194: marisvaaran yksityistien parantamiseen ....... . 555 veteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 569
1195:
1196: 513 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 527 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1197: tien parantamiseen välillä Valtimo-Ylä-Val- Valtimon metsäkonekoulun laajentamiseen.... 570
1198: timo-Sivakka .............................. . 556
1199: 528 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1200: 514 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvärilän kansainvälisen nuoriso- ja kursskikes-
1201: tien parantamiseen välillä Öllölä-Hoilola- kuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 571
1202: Vänsilä ..................................... . 557
1203:
1204: 515 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 529 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1205: kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Nur- Lieksan Vaskiviikon tukemiseen............... 573
1206: meksessa .................................... . 558
1207: 530 Törnqvist ym. : Määrärahan osoittamisesta
1208: 516 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta omavaraisviljelyn edistämiseen................ 574
1209: Lieksan-Kontiomäen rataosan perusparan-
1210: nukseen ..................................... . 559 531 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1211: haja-asutuksen vedenhankinnan kehittämiseen
1212: 517 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 575
1213: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tuoteke-
1214: hitys- ja markkinointiyrityksen perustamiseksi 532 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1215: Joensuuhun ................................. . 560 etenkin Lieksaa ja Nurmesta palvelevan lento-
1216: kentän suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 576
1217: - 518 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1218: sesta ammattioppilaitosten opettajien sijaisten
1219: 533 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1220: palkkaamiseen .............................. . 561 Enso-Gutzeit Oy:n osakepääoman korottami-
1221: seen Uimaharjun tehtaan toiminnan kehittä-
1222: 519 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1223: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 577
1224: sesta musiikkikeskuksen rakentamiseen Kuopi-
1225: oon ......................................... . 562
1226: 534 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1227: 520 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittami- maaseudun työpaikkakokeilun laajentamiseen
1228: sesta Snellman-instituutin tutkimustoiminnan koskemaan koko Pohjois-Karjalan lääniä . . . . . . 578
1229: käynnistämiseen.............................. 563
1230: 535 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami-
1231: 521 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Helsingin yliopiston matemaattis-luon-
1232: sesta Pohjois-Savon pientiestön parantamiseen 564 nontieteellisen osaston laitoskirjastoille ....... . 579
1233: Sisällysluettelo 23
1234:
1235: Sivu Sivu
1236: 536 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami- 550 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta raa-
1237: sesta Etelä-Karjalan metsäoppilaitoksen perus- matunkäännöstyön jatkamiseen .............. . 594
1238: tamiseksi Ruokolahdelle ..................... . 580
1239: 551 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta
1240: 537 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami- Hauholan koulun liikuntatilan rakentamiseen
1241: sesta tutkijan viran perustamiseen Kotimaisten Kajaanissa ................................... . 595
1242: kielten tutkimuskeskukseen .................. . 581
1243: 55 2 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kai-
1244: 538 Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta nuun opiston petuskorjaukseen Paltamossa .... 596
1245: Keski-Pohjanmaan sairaanhoito-oppilaitoksen
1246: uuden koulurakennuksen suunnitteluun ..... . 582 553 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Vi-
1247: hannin kunnan kotiseutukeskuksen rakentami-
1248: 539 Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta seen ........................................ . 597
1249: Kokkolassa sijaitsevan Pohjoismaisen Kuvatai-
1250: dekoulun toiminnan tukemiseen ............. . 583 554 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta
1251: Kuhmon kamarimusiikkitapahtuman avusta-
1252: 540 Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta miseen ...................................... . 598
1253: Kokkolan Ykspihlajan sataman väylän syventä-
1254: miseen ...................................... . 584 555 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta val-
1255: tatien n:o 5 rakentamiseen Kajaanissa ........ . 599
1256: 541 Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta
1257: ajoharjoitteluratojen rakentamiseen .......... . 585 556 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ke-
1258: ravan nuorisovankilan henkilökunnan asunto-
1259: 542 Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta jen rakentamiseen ........................... . 600
1260: Keski-Pohjanmaan keskussairaalan laajentami-
1261: seen ........................................ . 586 557 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hy-
1262: rylän varuskunnan rakennustöihin Tuusulassa 601
1263: 543 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1264: Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen ra- 558 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta val-
1265: kentamiseen ................................ . 587 tion virastotalon suunnittelemiseksi Nurmijär-
1266: velle ........................................ . 602
1267: 544 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1268: tunnelin rakentamiseen valtatielle n:o 12 Uu- 559 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1269: denkylän kohdalla ........................... . 588 Keski-Uudenmaan meriviemäritunnelin raken-
1270: tamiseen välillä Koivuhaka-Pihlajamäki ..... . 603
1271: 54 5 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1272: tien petusparantamiseen välillä Vihtijärvi- 560 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Joke-
1273: Joentaka .................................... . 589 lan aseman seudun tiejärjestelyjä varten ...... . 604
1274:
1275: 546 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta 561 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lo-
1276: Räyskälän lentokeskuksen toiminnan tehosta- pentien poikittaisliikenneyhteyden parantami-
1277: miseen ...................................... . 590 seen välillä Lahnus-Klaukkala-Metsäkylä-
1278: Palojoki-Hyrylä ............................ . 605
1279: 547 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1280: ylimääräisen eläkkeen järjestämiseksi sitä tarvit- 562 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Han-
1281: seville sotaveteraaneille ...................... . 591 gon satamatoiminnan kehittämiseen ......... . 606
1282:
1283: 548 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta 563 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1284: ylimääräisiksi eläkkeiksi sotien aikana kotirinta- pienyrittäjäväestön lomajärjestöjen lomatoi-
1285: malla työskennelleiden toimeentulon turvaa- mintaa varten ............................... . 607
1286: miseksi ...................................... . 592
1287: 564 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittami-
1288: 549 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta so- sesta laajennetun rokotusohjelman (EPI) tuke-
1289: taveteraanien ilmaisiin terveystarkastuksiin .... 593 miseen Unicefin kautta ...................... . 608
1290: 24 Sisällysluettelo
1291:
1292:
1293: Sivu Sivu
1294: 565 Wasz-Höcken ym.: Määrärahan osoittami- 57 4 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami-
1295: sesta ohitusleikkauksia suorittavien kirurgien sesta Tesjoen säännöstelyhankkeen suunnitte-
1296: virkojen perustamiseen yliopistollisiin sairaaloi- lun loppuunsaattamiseen .................... . 622
1297: hin ......................................... . 609
1298: 575 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Rii-
1299: 566 Wasz-Höcken m.fl.: Om anvisande av himäen pääkirjaston valtionosuuteen ......... . 623
1300: anslag för inrättande av en svenskspråkig pro-
1301: fessur i allmän medicin vid Helsingfors univer- 57 6 Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1302: sitet.......................................... 610 sairaanhoitajakoulutuksen aloittamiseen Riihi-
1303: mäellä....................................... 624
1304: 566 Wasz-Höcken ym.: Määrärahan osoittami-
1305: 577 Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1306: sesta yleisen lääketieteen ruotsinkielisen profes-
1307: valtatien n:o 3 korvaamiseksi moottoriliikenne-
1308: sorin viran perustamiseen Helsingin yliopistoon 611
1309: tiellä......................................... 625
1310: - 567 Wasz-Höcken m.fl.: Om anvisande av
1311: 578 Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1312: anslag för inrättande av svenskspråkiga tjänster
1313: Lopen kk:n liittymän parantamiseen kantatiel-
1314: vid HUCS:s II pediatriska klinik . . . . . . . . . . . . . . 612
1315: lä n:o 54 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 626
1316: 567 Wasz-Höcken ym.: Määrärahan osoittami- 579 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta
1317: sesta ruotsinkielisten toimien perustamiseksi maantien n:o 130 parantamiseen.............. 627
1318: HYKS:n II pediatriselle klinikalle............. 613
1319: 580 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Rii-
1320: 568 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittami- himäen ja Hausjärven välisen tieyhteyden ai-
1321: sesta Helsingin yliopiston lääketieteellisen tie- kaansaamiseen .............................. . 628
1322: dekunnan kirjaston kehittämiseen ............ . 614
1323: 581 Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1324: 569 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittami- kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Lopen
1325: sesta Helsingin yliopiston kemian laitoksen alueella ..................................... . 629
1326: tilojen suunnitteluun ........................ . 615
1327: 582 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta au-
1328: - 570 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittami- tokatsastusaseman rakentamiseen Riihimäelle . . 630
1329: sesta tieteellisten julkaisusarjojen jatkuvuuden
1330: turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616 583 Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1331: pienteollisuuden lainojen korkotukeen . . . . . . . . 631
1332: - 571 Wasz-Höcken m.fl.: Om anvisande av
1333: anslag som tryckningsbidrag för Svenska Pen- 584 Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1334: sionärsförbundet rf:s tidning God Tid. . . . . . . . . 617 Etelä-Suomen teollisuuskylien korkotukeen. . . . 632
1335:
1336: 585 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Per-
1337: 571 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittami-
1338: nunnummen-Kerityn luonnonsuojelualueen
1339: sesta Svenska Pensionärsförbundet rf:n God
1340: lunastamiseen valtiolle........................ 633
1341: Tid -nimisen lehden painatuskustannuksiin . . . 618
1342: 586 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Hen-
1343: 572 Wasz-Höcken ym.: Määrärahan osoittami-
1344: nalan varuskunnan rakennusten peruskorjauk-
1345: sesta ylilääkärin viran perustamiseen ympäristö-
1346: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 634
1347: ministeriöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 619
1348: 587 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta val-
1349: 573 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamises- tion virastotalon rakentamiseksi Hollolaan..... 635
1350: ta Keski-Suomen Opistolle annenavaan raken-
1351: nusavustukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 620 588 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta val-
1352: tion virastotalon rakentamiseksi Nastolaan..... 636
1353: 574 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1354: anslag för slutplanering av Tessjö a s 589 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Asik-
1355: vattenregleringsprojekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 621 kalan Anianpellon ala-asteen rakentamiseen... 637
1356: Sisällysluettelo 25
1357:
1358: Sivu Sivu
1359: 590 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Asik- 600 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Ren-
1360: kalan Kurhilan ala-asteen korjaustöihin . . . . . . . 638 komäen ja Uudenmaan piirin rajan välisen tie-
1361: osuuden parantamiseen ...................... . 649
1362: 591 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Nas-
1363: tolan Kanervan koulun rakentamiseen. . . . . . . . . 639 601 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Kos-
1364: ken Hl sisääntuloteiden liikenneturvallisuuden
1365: 592 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Nas- parantamiseksi .............................. . 650
1366: tolan Viilähteen koulun rakennustöiden suorit-
1367: tamiseen . . . . . . . . . . . . . .. . . .. .. . . . . . .. . . . . . .. . . 640
1368: - 602 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta tieyh-
1369: teyden parantamiseen Sysmästä valtatielle n:o
1370: 593 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Pa-
1371: 4 Asikkalassa ................................ . 651
1372: dasjoen kirkonkylän ala-asteen rakentamiseen 641
1373:
1374: 594 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Har- - 603 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta ke-
1375: tolan kunnankirjaston rakentamiseen. . . . . . . . . . 642 vyen liikenteen väylän rakentamiseenJärvelässä 652
1376:
1377: 595 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Kuja- 604 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Pa-
1378: lan maatalousoppilaitoksen rakennustöihin . . . . 643 dasjoen Kellosalmen sillan rakentamiseen ..... 653
1379:
1380: 596 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lah- 605 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lah-
1381: den eteläisen sisääntulotien rakentamiseen . . . . 644 den autokatsastuskonttorin laajentamiseen .... 654
1382:
1383: 597 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta valta- 606 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lah-
1384: tien n:o 5 rakentamiseen moottoriliikennetiek- den-Valkon välisen rataosuuden perusparan-
1385: si välillä Kymi järvi-Vierumäki . . . . . . . . . . . . . . . 646 tamiseen .................................... . 655
1386: 598 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta valta-
1387: 607 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lah-
1388: tien n:o 12 parantamiseen Salpakankaan koh-
1389: den sivuterveysaseman suunnitteluun ........ . 656
1390: dalla......................................... 647
1391:
1392: 599 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Vii- 608 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1393: lähteen liittymän rakentamiseen valtatielle n:o sesta maantien n:o 813 parantamiseen välillä
1394: 12 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 648 Siikajoki-Karinkanta-Lumijoki ............ . 657
1395:
1396:
1397:
1398:
1399: 4 4284003504
1400: 1984 vp.
1401:
1402: Raha-asia-aloite n:o 1
1403:
1404:
1405:
1406:
1407: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilöpaikallisliikenteen
1408: ylläpitämisestä aiheutuvien tappioiden korvaamiseen Valtionrau-
1409: tateille
1410:
1411:
1412: Eduskunnalle
1413:
1414: Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä hyväksytty rautatiehallituksessa ja jätetty muun
1415: asetetaan Valtionrautateille erityisen liikekirjan- muassa liikenneministeriölle.
1416: pidollisen alijäämän supistamistavoite. Mainitun Edellä mainittuun taloudellisuusvaatimukseen
1417: tavoitteen asettamisen yhteydessä ei valtiovallan ja paikallisliikenteen kehittämistä käsitelleeseen
1418: taholta ole kuitenkaan riittävästi huomioitu niitä raporttiin viitaten tulisi Valtionrautateiden mo-
1419: tehtäviä, joita rautatielaitokselle on asetettu ylei- mentille hyväksyä joko paikallisliikenteen hoidon
1420: sen ja yhteiskuntapoliittisen edun nimissä hoitaa aiheuttaman tappion suuruinen alijäämäisyys tai
1421: määrätyn tyyppistä palvelutehtävää. Valtion ylei- korottaa momentilla 31. 57.40 olevia määrärahoja
1422: sistä varoista osoitettavat korvaukset eri toiminto- yleisistä yhteiskuntapoliittisista syistä johtuvien
1423: jen tukemiseksi eivät riitä kattamaan mainituista Valtionrautateiden velvoitteiden korvaamiseksi.
1424: toiminnoista aiheutuvia kustannuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1425:
1426: Vuonna 1981 jätti rautateiden paikallisliiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1427: teen laajuustasoa ja sen kehittämistä selvittänyt 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
1428: työryhmä loppuraporttinsa. Tuon raportin perus- 31.57.40 85 000 000 markkaa yleisen
1429: teella esitetään henkilöpaikallisliikenteen kehittä- edun edellyttämän henkzlöpaikallislziken-
1430: mistä keskipitkän tähtäimen suunnitelman mu- teen ylläpidosta aiheutuvien tappiozden
1431: kaisesti vuoteen 1988 mennessä. Suunnitelma on korvaamiseksi Valtionrautatezlle.
1432:
1433: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1434:
1435: Markus Aaltonen Pertti Hietala Jouko Tuovinen
1436: Tuulikki Hämäläinen Tuula Paavilainen
1437:
1438:
1439:
1440:
1441: 4284003504
1442: 2 1984 vp.
1443:
1444: Raha-asia-aloite n:o 2
1445:
1446:
1447:
1448:
1449: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden työ- ja
1450: sosiaalitilojen kunnostamiseen
1451:
1452:
1453: Eduskunnalle
1454:
1455: Kustannustason yleinen kohoaminen ja Valti- kien sekä liikenteen edellyttämien palvelutaso-
1456: onrautateiden vanhojen rakennusten kunnostus- vaatimusten mukaiseen kuntoon, ehdotamme,
1457: töiden laiminlyöminen takavuosina edellyttäisi-
1458: vät työ- ja sosiaalitilojen rakentamiseen ja kun-
1459: nostukseen varattavien määrärahojen huomatta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1460: vaa lisäämistä. Näillä toimenpiteillä parannetaan 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1461: myös työllisyyttä Valtionrautateillä. 31. 90. 74 10 000 000 markan määrärahan
1462: Jotta Valtionrautateiden työ- ja sosiaalitilat kiireelliszksi katsottaviin työ- ja sosiaaliti-
1463: saataisiin yleisesti hyväksyttyjen ohjeiden ja la- lojen määrärahoihin.
1464:
1465: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1466:
1467: Markus Aaltonen Jouko Tuovinen Pertti Hietala
1468: Tuulikki Hämäläinen Tuula Paavilainen
1469: 1984 vp. 3
1470:
1471: Raha-asia-aloite n:o 3
1472:
1473:
1474:
1475:
1476: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiikkitapahtu-
1477: man avustamiseen
1478:
1479:
1480: Eduskunnalle
1481:
1482: Työväen Musiikkitapahtuma on kasvanut yh- pääasiassa oman rahoitusosuuden kasvattamisel-
1483: deksi mittavimmista kesän kulttuuritapahtumista la. Epävarma talous on osaltaan vaikuttanut myös
1484: ja se on kesän ainoa valtakunnallinen työväen- siihen, että kansainvälistä vuorovaikutusta ei ole
1485: kulttuurin tapahtuma. Kymmeniintuhansiin ko- voitu riittävässä laajuudessa toteuttaa, vaikka ko-
1486: hoavat yleisöjoukot on käsitettävä kyseisen tapah- timaisten esiintyjien kannalta tällainen kulttuuri-
1487: tuman tarpeellisuuden osoitukseksi. Tapahtumaa vaihto koetaan hyvinkin kehittävänä ja tarpeelli-
1488: on vuosittain pyritty kehittämään ja monipuolis- sena.
1489: tamaan ja sille on jatkuvasti etsitty uusia ilmene- Vuosien 1981-83 valtionavustuksen Työväen
1490: mismuotoja. Kehittämistyössä on ohjeena käytet- Musiikkitapahtuma sai suoraan valtion tulo- ja
1491: ty yleisön ja esiintyjien havaintoja ja toivomuksia menoarviosta. Tämä on myönteinen asia tapah-
1492: sekä myös julkisen sanan arvosteluja. tuman valmistelun kannalta suunnittelun tapah-
1493: Tapahtuman nopeamman kehittämisen ja mo- tuessa pääsääntöisesti kahden vuoden, osin pi-
1494: nipuolistamisen pääasiallisimpana esteenä on ol- demmälläkin aikavälillä.
1495: lut epävarma talous. Pitkäjänteisempi suunnitte-
1496: lu ja siihen liittyvät sitoumukset vaativat var- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
1497: oittavasti,
1498: muutta myöskin taloudesta. Tapahtuman peri-
1499: aatteen mukaisesti kaikki siihen liittyvät työt
1500: suoritetaan talkootyönä, siis ilman palkkiota. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1501: Tästä huolimatta kustannukset kohoavat jatku- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
1502: vasti. Tämä johtuu esiintyjien määrän sekä osata- 29.90.52 400 000 markan määrärahan
1503: pahtumien määrän kasvusta. Vaikka valtion tuki Työväen Musiikkitapahtumalle annetta-
1504: onkin markkamääräisesti vuosittain noussut, on vaksi valtionavustukseksi.
1505: kokonaiskasvu jouduttu kuitenkin rahoittamaan
1506:
1507: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1508:
1509: Risto Ahonen Anna-Liisa Piipari Kerttu Törnqvist
1510: Mikko Rönnholm Jukka Mikkola Pertti Paasio
1511: 4 1984 vp.
1512:
1513: Raha-asia-aloite n:o 4
1514:
1515:
1516:
1517:
1518: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tiejärjestelyjen toteuttami-
1519: seen Uudenkaupungin, Kaiannin ja Laitilan alueilla
1520:
1521:
1522: Eduskunnalle
1523:
1524: Uudenkaupungin kaupungin, Kaiannin ja Lai- hankkeet ovat teiden vt 8, mt 196, 198, 205,
1525: tilan kuntien alueella on jo pitkään ollut vireillä 2051 ja pt 12483, 12363 ja 12507 alueilla.
1526: tiehankkeita, joiden toteuttaminen helpottaisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
1527: huomattavasti alueen liikenneoloja, lisäisi turval- oittavasti,
1528: lisuutta niin kevyen liiikenteen kuin ajoneuvolii-
1529: kenteenkin osalta. Hankkeet pitävät sisällään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1530: uusien teiden rakentamista, kevyen liikenteen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1531: väylästön, ylikulku- ja alikulkusiltojen rakenta- 31.24. 77 12 500 000 markan määrärahan
1532: mista, eritasoliittymiä, siltojen korjausta sekä tiejärjestelyjen toteuttamiseksi Uuden-
1533: rautatien ylikulkusillan rakentamisen. Mainitut kaupungin, Kaiannin ja Laitzlan aluezlla.
1534:
1535:
1536: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1537:
1538: Risto Ahonen Mikko Rönnholm Pertti Paasio
1539: Anna-Liisa Piipari
1540: 1984 vp. 5
1541:
1542: Raha-asia-aloite n:o 5
1543:
1544:
1545:
1546:
1547: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien suun-
1548: nitteluun välillä Kustavi-Lokalahti
1549:
1550:
1551: Eduskunnalle
1552:
1553: Lehmänkurkun tien rakentamisajatus on ollut syystä, että Uudessakaupungissa sijaitsevat monet
1554: vireillä jo vuodesta 195 7 lähtien ja virallinen kustavilaisten käyttämät ja tarvitsemat palvelut,
1555: aloite tien rakentamiseksi on tehty Kustavin ja kuten mm. aluesairaala, ammattikoulu, kauppa-
1556: Lokalahden kuntien toimesta vuonna 1967. oppilaitos ja kaupalliset sekä teolliset palvelut.
1557: Vuosille 1978-1990 laaditusta tieverkon Lehmänkurkun tien rakentamisen merkitys ei ole
1558: runko- ja kehittämissuunnitelmasta ilmenee, että vähäinen myöskään matkailun ja kalastuksen ke-
1559: Lehmänkurkun tie on merkitty vuosien 1984- hittämiselle.
1560: 1990 hankeluetteloon. Tien pituus on 8 km ja Tiehankkeen suunnittelu tulisi saada käyntiin
1561: vuonna 1980 kustannuksiksi arvioitiin 15 mil j. mahdollisimman pian, sillä aikaisemmat suunni-
1562: markkaa. telmat ovat osittain vanhentuneet. Tätä suunnit-
1563: Vakka-Suomen yhtenäisyyden kannalta on telutyötä varten tulisi vuoden 1985 valtion tulo-
1564: Lehmänkurkun tie tärkeimpiä tiehankkeita alu- ja menoarvioon saada 1, 5 milj. markan määrära-
1565: eella. Se on tärkeä palveluvarustuksen saavutetta- ha.
1566: vuuden turvaamiseksi alueen kaikkien kuntien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1567: asukkaille edes lähimain tasavertaisesti. Suunni- nioittaen,
1568: teltu tie lyhentäisi oleellisesti matkaa Kustavista
1569: Uuteenkaupunkiin ja helpottaisi kunnan asuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1570: kaiden asiointia. 1985 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
1571: Lehmänkurkun tien rakentaminen lyhentäisi markan määrärahan Lehmänkurkun tien
1572: Uudenkaupungin ja Kustavin välistä matkaa suunnittelutyötä varten.
1573: noin 30 kilometriä. Tämä on jo merkittävää siitä
1574:
1575: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1576:
1577: Risto Ahonen Mikko Rönnholm Pertti Paasio
1578: 6 1984 vp.
1579:
1580: Raha-asia-aloite n:o 6
1581:
1582:
1583:
1584:
1585: Ajo: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan aloittamiseen Sok-
1586: lissa
1587:
1588:
1589: Eduskunnalle
1590:
1591: Sokli on geologinen esiintymä, joka SlJaltsee Ottaen huomioon Koillis-Lapin vaikean työttö-
1592: Koillis-Lapissa Savukosken kunnassa. Pääaineena myyden ja muut aluepoliittiset näkökohdat tulisi
1593: on apatiitti, josta saadaan lannoitteena käytettä- kaivostoiminta Soklissa aloittaa. Kansantaloudel-
1594: vää fosfaattirikastetta. Apatiittia tiedetään olevan lisesti tätä voidaan pitää perusteltuna. Rauta-
1595: Soklissa yli 100 milj. tonnia. Suomen koko ruukki Oy on saamiemme tietojen mukaan val-
1596: fosfaatinkulutus on 600 000-700 000 tonnia mis aloittamaan Sokiin fosfaattiesiintymän hyö-
1597: vuodessa. Sokiin apatiitin keskimääräinen P 20 5- dyntämisen heti, jos hankkeelle annetaan tuotan-
1598: pitoisuus on noin 21 % , kun se maamme muissa totoiminnan alueellisesta tukemisesta annetun
1599: tiedossa olevissa fosfaattiesiintymissä jää alle 5 lain (533/81) mukaiset investointi- ja käynnis-
1600: Ofo :n. tysavustukset.
1601: Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
1602: Rautaruukki Oy on vuodesta 1967 alkaen suo-
1603: rittanut Soklissa tutkimuksia ja lisäksi suorittanut että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1604: koerikastusta. Näiden perusteella Rautaruukki 1985 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
1605: Oy on tehnyt v. 1980 kauppa- ja teollisuusminis- markan määrärahan kaivostoiminnan
1606: teriölle esityksen kaivostoiminnan aloittamisesta aloittamiseksi Soklissa.
1607: Soklissa edellytyksellä, että valtio tukee hanketta.
1608:
1609: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1610:
1611: Aimo Ajo
1612: 1984 vp. 7
1613:
1614: Raha-asia-aloite n:o 7
1615:
1616:
1617:
1618:
1619: Ajo: Mä~ärahan osoittamisesta Karjalahden ja Perämerentien väli-
1620: sen lukennejärjestelyn suunnitteluun
1621:
1622:
1623: Eduskunnalle
1624:
1625: Kemin kaupunki on esittänyt tie- ja vesiraken- gin työpaikkakehitys sekä saataisiin sinne sijoittu-
1626: nushallitukselle, että liittymäsuunnitelman teko maan uusia yrityksiä.
1627: Karjalahden teollisuusalueen eteläosasta Peräme- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas-
1628: rentielle käynnistetään. ti,
1629: Kemin kaupungin eteläosassa sijaitseva Karja-
1630: lahden teollisuusalue on liikenteellisesti pussin-
1631: peräaluetta ja liikenneongelmat edelleen pahene- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1632: vat sitä mukaa kuin aluetta rakennetaan. Liiken- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
1633: neongelmista kärsivät erityisesti alueelle sijoittu- markkaa Karjalahden teollisuusalueen ja
1634: neet yritykset, joiden palveluksessa on 300-400 · Perämerentien välisen liikennejärjestelyn
1635: työntekijää. Tiehankkeen pikainen käynnistämi- suunnitteluun ja töiden aloittamiseen.
1636: nen on välttämätön, jotta turvattaisiin kaupun-
1637:
1638: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1639:
1640: Aimo Ajo
1641: 8 1984 vp.
1642:
1643: Raha-asia-aloite n:o 8
1644:
1645:
1646:
1647:
1648: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Muonion rajasillan suunnitteluun ja
1649: rakennustöiden aloittamiseen
1650:
1651:
1652: Eduskunnalle
1653:
1654: Muonionjoen ylitse Muoniosta Ruotsiin kaa- sevaa vaikeata työttömyyttä. On myös todennä-
1655: vailtu rajasilta on ollut paikallisena hankkeena jo köistä, että sillanrakennustöiden aloittaminen
1656: usean vuoden ajan. Siltahanketta voidaan perus- käynnistäisi laajat tiestön parannustyöt Ruotsin
1657: tella tarpeelliseksi monin näkökohdin. Ensinnä- puolella.
1658: kin se palvelisi viikottain Muoniosta Kiirunassa, Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
1659: Pajalassa ja Jällivaarassa työssä käyviä asukkaita
1660: lyhentämällä työmatkoja. Edelleen se vilkastut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1661: taisi rajakauppaa, koska ostosmatkailu on erittäin 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
1662: vilkasta Ruotsin puolelta käsin. Niinikään silta kaa Muonion rajastllan suunnitteluun ja
1663: kehittäisi Muoniota turistipaikkana. Lisäksi sil- rakennustöiden aloittamiseen.
1664: lanrakennustyö helpottaisi suuresti alueella vallit-
1665:
1666: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1667:
1668: Aimo Ajo
1669: 1984 vp. 9
1670:
1671: Raha-asia-aloite n:o 9
1672:
1673:
1674:
1675:
1676: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Kolarin Saarenputaan paikallistien
1677: kunnostamiseen
1678:
1679:
1680: Eduskunnalle
1681:
1682: Kolarin kunnassa Lapin läänissä sijaitsee ns. vaikeaa. Tie kuluttaa ajoneuvoja. Koululaisille se
1683: Saarenputaan paikallistie. Se, että se on jäänyt ei ole turvallinen.
1684: paikallistieksi, johtuu Tornionjokivarren valta-
1685: tiellä tehdyistä oikaisuista. Kuitenkin näin jää- Tie on kunnostettava olemassa olevien suunni-
1686: neellä tienlenkillä on erittäin suuri taloudellinen telmien mukaisesti, varustettava kevyen liiken-
1687: teen ajoväylällä ja valaistava.
1688: merkitys. Sen vaikutuspiirissä on 86 taloutta,
1689: joissa asukkaita on 312. Tien varrella on myös 31 Edellä olevan perusteella ehdotan,
1690: oppilaan pysyvä koulu. Päivittäin kulkee tien
1691: kautta pohjoiseen 9 linja-autovuoroa ja etelään
1692: 12. Rautuvaaran kaivokselle kulkee päivittäin 10 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1693: vuoroa edestakaisin. Linja-autovuoroja kulkee siis 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
1694: päivittäin tien kautta yhteensä 31. Lisäksi on tien markkaa Kolarin Saarenputaan paikallis-
1695: vaikutuspiirissä mm. betoniasema ja turkistarha. tien kunnostamiseksi (paikallistie n:o
1696: Vanha soratie ei kestä nykyistä liikennettä. 19720).
1697: Erityisesti keväällä ja syksyllä liikennöinti on
1698:
1699: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
1700:
1701: Aimo Ajo
1702:
1703:
1704:
1705:
1706: 2 4284003504
1707: 10 1984 vp.
1708:
1709: Raha-asia-aloite n:o 10
1710:
1711:
1712:
1713:
1714: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten Kult-
1715: tuuripalvelu ry:n kulttuurisihteerin palkkaukseen
1716:
1717:
1718: Eduskunnalle
1719:
1720: Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry. on nä- kouluhallitus, opetusm1msteno, monet Suomen
1721: kövammaisten perustama, Näkövammaisten Kes- kunnat ja julkiset yhteisöt.
1722: kusliitto ry:n jäsenjärjestö, jonka tehtävänä on Taloudellista tukea tarvitaan erityisesti kult-
1723: parantaa maamme n. 40 000 näkövammaisen tuurisihteerin palkkaukseen ja näkövammaisten
1724: mahdollisuuksia tasa-arvoiseen elämään ja täy- tiedonsaannin helpottamiseen ja nopeuttami-
1725: teen osallistumiseen yhteiskuntamme eri toimin- seen. Kulttuurisihteerin tehtävänä on vastata yh-
1726: toihin. Yhdistys on näkövammaisten etujärjestö, distyksen kulttuuritoiminnasta ja ennen muuta
1727: joka edistää näkövammaisten mahdollisuuksia ai- edistää näkövammaisten mahdollisuuksia osallis-
1728: kuiskasvatuksen, ammatillisen jatkokoulutuksen tua yleiseen kulttuuritoimintaan niin kulttuurin
1729: ja kulttuurin eri alueilla. tuottajina kuin sen kuluttajinakin. Yritykset
1730: Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry. pyrkii kulttuurisihteerin palkkaukseen tarvittavien avus-
1731: vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksente- tusten saannista ovat kuitenkin kariutuneet.
1732: koon siten, että näkövammaisten tasa-arvo ja Näin ollen myöskään palvelutoimintaa ei ole
1733: täysi osallistuminen yhteiskunnan jäseninä toteu- pystytty kehittämään tarpeen ja ajan vaatimusten
1734: tuvat. Tähän yhdistys ei omilla voimavaroillaan mukaisesti.
1735: kykene, vaan tarvitaan yhteistyötä ja yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1736: nan taloudellista tukea. nioittavasti,
1737: Yhdistys harjoittaa julkaisutoimintaa ja toimii
1738: palvelujärjestönä. Siinä toimii myös sekakuoro, ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1739: jonka laulajat ovat eri puolilta maata. Lisäksi 1985 tulo- ja menoarvioon BO 000 mar-
1740: vuonna 1978 perustettiin Näkövammaisten Kult- kan määrärahan Näkövammaisten Kult-
1741: tuuripalvelun teatteriryhmä. Itse yhdistys on pe- tuuripalvelu ry:n kulttuurisihteerin palk-
1742: rustettu jo vuonna 1931. Toiminnan merkittä- kaukseen.
1743: vimmät avustajat ovat Raha-automaattiyhdistys,
1744:
1745: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
1746:
1747: Pirjo Ala-Kapee Mikko Elo Timo Roos
1748: Antti Kalliomäki Kaarina Dromberg Olavi Ronkainen
1749: Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen Inger Hirvelä
1750: Heli Astala Pentti Lahti-Nuuttila Arja Alho
1751: 1984 vp. 11
1752:
1753: Raha-asia-aloite n:o 11
1754:
1755:
1756:
1757:
1758: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Rekolan sairaalan Ja
1759: terveysaseman rakentamisen aloittamiseksi
1760:
1761:
1762: Eduskunnalle
1763:
1764: Peijas-Rekola -sairaalahanke on alueen kan- hanke pysyy suunnitelmien mukaisessa rakenta-
1765: santerveystyön toteuttamisen kannalta välttämä- misaikataulussa ja että vuoden 1985 valtion tulo-
1766: tön. Hanke sisältyy Valtakunnallisiin suunnitel- ja menoarvioesitykseen varataan hankkeen raken-
1767: miin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon järjestä- tamisen aloittamiseksi vuonna 1985 suunnitel-
1768: misestä vuosina 1984-1988. Näiden suunnitel- mien mukaiset määrärahat.
1769: mien mukaan Rekolan sairaalan ja terveysaseman Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
1770: rakentaminen alkaa vuonna 1985 ja Peijaksen oittavasti,
1771: vuonna 1987. Hanke sisältää terveyskeskus- ja
1772: erikoislääkäripalvelujen lisäksi 40 psykiatrista sai-
1773: raansijaa, joiden puute on kiistaton epäkohta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1774: Valtakunnallisissa suunnitelmissa sosiaalihuol- 1985 tulo- ja menoarvioon 13 300 000
1775: lon ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina markkaa Pezjas-Rekola -sairaalahankkee-
1776: 1984-1988 Rekolan sairaalan ja terveysaseman seen liittyvän Rekolan sairaalan ja terveys-
1777: rakentamisen aloittamiseksi on vuodelle 1985 aseman rakentamisen aloittamiseksi
1778: osoitettu valtion rahoitusta 13,3 Mmk. Näin vuonna 1985.
1779: ollen on turvattava, että Peijas-Rekola -sairaala-
1780:
1781: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
1782:
1783: Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman Matti Louekoski
1784: Antti Kalliomäki Arja Alho
1785: 12 1984 vp.
1786:
1787: Raha-asia-aloite n:o 12
1788:
1789:
1790:
1791:
1792: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta humanitaariseen apuun
1793: lähetysjärjestöjen kautta
1794:
1795:
1796: Eduskunnalle
1797:
1798: Kehitysavun antaminen tapahtuu mm. huma- ma1ssa. Tällaisia järjestöjä ovat lähetysjärjestöt.
1799: nitaarista apua antamalla. Humanitaarinen apu Niiden palveluksessa olevat työntekijät ovat
1800: käsittää mm. hätätilanteissa annettavan avun ja useimmissa tapauksissa hankkineet hyvän am-
1801: muun kiireellisen avun. mattikoulutuksen. Kehitysmaissa pitkään olleina
1802: Humanitaarinen apu, jota käytetään hädän- he tuntevat erittäin hyvin myös paikalliset olo-
1803: alaisessa asemassa olevien ihmisten olojen lievit- suhteet ja ne kohteet, jotka erityisesti apua
1804: tämiseen, eroaa luonteeltaan varsinaisesta kehi- tarvitsevat.
1805: tysyhteistyöstä. Siinä ei aina olla yhteistyössä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1806: jonkin maan hallituksen kanssa. Kuitenkin kan- nioittaen,
1807: sainvälisessä tilastoinnissa humanitaarinen apu
1808: lasketaan kehitysavuksi siltä osin kuin sen koh-
1809: teet ovat kehitysmaissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1810: Eräiden kehitysavun muotojen haittapuolena 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1811: on se, että varsinkin toiminnan alkuvaiheessa 24.1 0. 69 (Humanitaarinen apu kehitys-
1812: hallintomenot vievät suuren osan avustusmäärä- maille) 1 500 000 markkaa lähetysjärjes-
1813: rahoista. Tämän vuoksi olisi tuloksellisinta toi- ~öjen kautta anneftavaan humanitaari-
1814: mittaa apu sellaisten tuotettavien järjestöjen seen apuun.
1815: kautta, jotka ovat jo pitkään toimineet kehitys-
1816:
1817: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
1818:
1819: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
1820: 1984 vp. 13
1821:
1822: Raha-asia-aloite n:o 13
1823:
1824:
1825:
1826:
1827: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta moshavi Jad Hashmonan
1828: rakennustöihin
1829:
1830:
1831: Eduskunnalle
1832:
1833: Maamme rajojen ulkopuolella toimii monissa sesti ja yhteiskunnallisesti omaan ja keskinäiseen
1834: maissa suomalaisia yhdyskuntia, jotka ovat katso- apuun perustuen,
1835: neet tehtäväkseen toisaalta antaa tukensa sille - järjestää ja kehittää yhteistaloutta lomaky-
1836: valtakunnalle, jonka alueella ne toimivat, ja län ja palvelusten pohjalta siten, että siitä tulee
1837: toisaalta eri tavoin auttaa ja tukea niitä suomalai- Suomesta Israeliin suuntautuvan matkailun koh-
1838: sia, jotka joko vierailevat tai jäävät pysyväisesti de, joka toimii myös muiden Israelissa olevien
1839: maahan asumaan. suomalaisten kotina ja keskuksena, ja
1840: Valtiovalta on tukenut mm. niitä kristillisiä - perustaa kurssikeskus sekä ylläpitää sitä
1841: järjestöjä, jotka suorittavat arvokasta sosiaalista erilaisia Raamattua ja Israelia koskevia kursseja
1842: ym. työtä vieraissa maissa. Tästä ovat myönteisi- varten sekä antaa suomalaisille Israelia koskevia ja
1843: nä esimerkkeinä mm. kehitysyhteistyön nimissä israelilaisille Suomea koskevia tietoja.
1844: lähetysjärjestöille annettu tuki sekä Merimieslä-
1845: Moshavin alueelle on sen rekisteröimisen jäl-
1846: hetysseuralle annettu vuosittainen tuki.
1847: keen noussut useita parakkeja ja rakentaminen
1848: Eräs järjestö, joka on vielä kokonaan vailla
1849: jatkuu. Suunnitelmissa on mm. lomakylän ra-
1850: valtion tukea, on moshavi Jad Hashmona, joka
1851: kentaminen Suomesta Israeliin suuntautuvaa
1852: toimii Israelin valtiossa Jerusalemin kaupungin
1853: matkailua varten sekä kurssikeskuksen pystyttä-
1854: lähituntumassa. Israelin valtio on osoittanut ai-
1855: minen suomalaisille Israelia koskevien ja israeli-
1856: nutlaatuista myönteisyyttä Suomea kohtaa salli-
1857: laisille Suomea koskevien tietojen antamiseksi.
1858: malla perustaa alueelleen moshavin, jonka hal-
1859: linnassa on yli kymmenen hehtaaria maata. Jad Edellä sanottuihin tarkoituksiin tarvitaan kui-
1860: Hashmonan moshavi on rekisteröity Israelissa tenkin muitakin kuin rakentajien omasta keskuu-
1861: 15.3.1971. destaan keräämiä ja lahjoituksina saatuja varoja.
1862: Moshavin tarkoituksena on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1863: - pystyttää asutus nimeltä Jad Hashmona, nioittaen,
1864: jonka jäsenet pyhittävät ruumiilliset ja henkiset
1865: kykynsä sekä omaisuutensa auttaakseen Israelin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1866: maan rakentamista ja tunnustaakseen kahdeksan 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 24.30
1867: juutalaisen luovuttamisen sota-aikana Suomesta uudelle momentzlle 100 000 markkaa
1868: saksalaisten käsiin, moshavi ]ad Hashmonassa suoritettavien
1869: - järjestää jäsentensä asuttaminen tarkoituk- rakennustöiden tukemiseen.
1870: senmukaisin ehdoin sivistyksellisesti, taloudelli-
1871:
1872: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
1873:
1874: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
1875: 14 1984 vp.
1876:
1877: Raha-asia-aloite n:o 14
1878:
1879:
1880:
1881:
1882: Almgren: Määrärahan osoittamisesta poliisiveneen hankkimiseen
1883: Haminan poliisipiiriin
1884:
1885:
1886:
1887: Eduskunnalle
1888:
1889: Haminan poliisipiirin käyttöön tulisi saada Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1890: riittävän nopeakulkuinen ja turvallinen vene. taen,
1891: Samalla pitäisi saada riittävä miehistö venettä
1892: vanen.
1893: Liikkuvan poliisin komennuskunnan lakkaut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1894: tamisen jälkeen Haminasta on siirretty pois no- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
1895: peakulkuinen poliisivene. Se on annettu meren- 26. 75. 71 200 000 markkaa Haminan po-
1896: tutkimuslaitoksen käyttöön. Poliisilla ei tällä het- liisipiirin nopeakulkuisen moottoriveneen
1897: kellä ole riittävän merikelpoista venettä käytettä- hankintaan.
1898: väksi mm. pelastusoperaatioissa. Vesiliikenteen
1899: valvonta ei nykyisellä kalustolla ole mahdollista.
1900:
1901: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
1902:
1903: Esko Almgren
1904: 1984 vp. 15
1905:
1906: Raha-asia-aloite n:o 15
1907:
1908:
1909:
1910:
1911: Almgren: Määrärahan osoittamisesta '' terveyslinnake' '-hankkeen
1912: toteuttamiseksi Kirkonmaan linnakkeella
1913:
1914:
1915: Eduskunnalle
1916:
1917: Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan toi- nusarvio on noin 800 000 markkaa. Koska suun-
1918: mesta on laadittu suunnitelma Kotkan rannikko- nitelma on toteutettavissa vähitellen, päästään
1919: patteriston linnakesaarten ympäristöhygienian alkuun parhaiten siten, että aloitetaan Kirkon-
1920: kehittämisestä. Projekti on nimeltään "terveys- maan linnakkeesta. Sieltä saatuja kokemuksia
1921: linnake". Tarkoituksena on selvittää saaristolin- voitaisiin käyttää myöhemmin muissa saarissa.
1922: nakkeiden moninaiset ympäristöhygieeniset epä-
1923: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1924: kohdat ja puutteet sekä esittää kokonaissuunni-
1925: taen,
1926: telma asiantilan korjaamiseksi. Hankkeen tarkoi-
1927: tuksena on varmistaa makean veden saanti, elin-
1928: tarvikkeiden kuljetus ja varastointi, tehokas jäte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1929: huolto ja saada aikaan energian säästöä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
1930: Suunnitellut toimenpiteet pitäisi voida suorit- 27.27. 74 JOO 000 markkaa "terveyslin-
1931: taa Kirkonmaassa, Rankissa, Haapasaaressa ja nake' '-hankkeen alkuunpanemiseksi Kir-
1932: Vanhankylänmaassa. Hankkeen kokonaiskustan- konmaan linnakkeella.
1933:
1934: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
1935:
1936: Esko Almgren
1937: 16 1984 vp.
1938:
1939: Raha-asia-aloite n:o 16
1940:
1941:
1942:
1943:
1944: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta teologian professorin viran
1945: perustamiseksi Joensuun yliopistoon
1946:
1947:
1948: Eduskunnalle
1949:
1950: Joensuun korkeakoulun kasvatustieteiden osas- Joensuun korkeakoulussa voidaan suorittaa
1951: tolla koulutetaan uskonnonopetukseen erikoistu- aineenopettajan pätevyys matemaattisluonnon-
1952: neita luokanopettajia. Joensuu on ainoa opetta- tieteellisissä aineissa, useissa kielissä, historiassa ja
1953: jankoulutusyksikkö, jossa koulutetaan myös orto- maantiedossa. Puuttuvista aineenopettajan tut-
1954: doksisen uskonnon opetukseen erikoistuneita kinnoista on tärkein uskonnon aineenopettajan
1955: luokanopettajia. tutkinto.
1956: Koska Joensuun korkeakoulussa jo on uskon- Pohjois-Karjalan nuorten monipuolisen kou-
1957: nonopettajien koulutusta ja sitä varten on myös luttamisen kannalta olisi tärkeätä saada Joensuun
1958: perustettu opettajien virkoja ja toimia, olisi pe- korkeakouluun edellä mainittu teologian profes-
1959: rusteltua tämän koulutuksen jatkaminen ja laa- suuri tai apulaisprofessuuri. Tämä palvelisi mitä
1960: jentaminen. parhaimmalla tavalla myös maakunnan koulutoi-
1961: Uskonnon aineenopettajien valmistus Joen- men kehittämistä.
1962: suun korkeakoulussa voitaisiin aloittaa, jos kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1963: keakouluun saataisiin yleisen teologian professo- nioittaen,
1964: rin tai apulaisprofessorin virka, joka olisi erikois-
1965: tunut joko kirkkohistoriaan, systemaattiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1966: teologiaan, eksegetiikkaan, käytännölliseen teo- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
1967: logiaan, didaktiikkaan tai pedagogiikkaan. 29.10. 01 150 000 markkaa käytettäväksi
1968: Oppilasainesta, joka haluaisi opiskella teologi- teologian professorin viran perustamiseen
1969: sia aineita, olisi runsaasti, mutta mahdollisuudet Joensuun yliopistoon vuoden 1986 alusta
1970: puuttuvat. alkaen.
1971:
1972: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
1973: . .;
1974:
1975: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
1976: 1984 vp. 17
1977:
1978: Raha-asia-aloite n:o 17
1979:
1980:
1981:
1982:
1983: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Rautjärven pääkirjaston suun-
1984: nittelua varten
1985:
1986: Eduskunnalle
1987:
1988: Rautjärven pääkirjasto totmu nykyisin osuus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1989: liikkeen liiketalon pohjakerroksessa vuokratilois- taen,
1990: sa. Nykyiset tilat on tarkoitettu väliaikaisiksi eikä
1991: kirjasto voi niissä enää toimia. Pääkirjaston tila että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1992: on ahdas ja epäkäytännöllinen. Muita kirjastoksi 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1993: sopivia tiloja Simpeleellä, kehittyvällä teollisuus- 29.56.31 JOO 000 markkaa Rautjärven
1994: paikkakunnalla, ei ole. pääkirjaston suunnittelua varten.
1995:
1996: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
1997:
1998:
1999: Esko Almgren
2000:
2001:
2002:
2003:
2004: 3 4284003504
2005: 18 1984 vp.
2006:
2007: Raha-asia-aloite n:o 18
2008:
2009:
2010:
2011:
2012: Almgren: Määrärahan osoittamisesta kurssikeskuksen suunnitteluun
2013: Kotkan puutalousopiston yhteyteen
2014:
2015:
2016: Eduskunnalle
2017:
2018: Metsä- ja puutalouden koulutus on näytellyt ta tehokkaaseen ja monipuoliseen opetukseen.
2019: merkittävää osaa Suomen kehitysyhteistyössä. Jär- Lisäksi sillä on muihin oppilaitoksiin verrattuna
2020: jestetyssä kurssitoiminnassa on ollut heikkoutena monia etuja.
2021: kiinteään koulutukseen tehokkaasti keskittyvän Kotkan puutalousopiston rakennuksissa kurssi-
2022: kurssikeskuksen puuttuminen. Valtioneuvosto on keskusta varten mahdollisesti tarvittavien pieneh-
2023: vuonna 1974 päättänyt suhtautua myönteisesti köjen muutostöiden takia kurssikeskus tulisi
2024: kurssikeskuksen perustamiseen kehitysmaista tu- suunnitella mahdollisimman pian. Kansainväli-
2025: levien opiskelijoiden kouluttamiseksi ja päättä- sestä kurssikeskuksesta on ammattikasvatushalli-
2026: nyt, että kansainvälistä koulutusta varten tarvitta- tus tehnyt esityksen opetusministeriölle.
2027: vat tilat sijoitettaisiin oppilaitokseen, jossa samal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2028: la annetaan myös alan suomenkielistä koulutus- taen,
2029: ta.
2030: Valtioneuvoston yllä mainittu päätös edellyttää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2031: kurssikeskuksen sijoittamista olemassa olevan 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2032: metsäoppilaitoksen yhteyteen. Kotkan puuta- 29. 72.74 1 000 000 markkaa kurssikes-
2033: lousopisto kykenee rakennustensa, teknisten väli- kuksen suunnitteluun Kotkan puutalous-
2034: neidensä, koneidensa ja henkilökuntansa puoles- opiston yhteyteen.
2035:
2036: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2037:
2038: Esko Almgren
2039: 1984 vp. 19
2040:
2041: Raha-asia-aloite n:o 19
2042:
2043:
2044:
2045:
2046: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Savitaipaleen monitoimitalon
2047: suunnittelua varten
2048:
2049:
2050: Eduskunnalle
2051:
2052: Savitaipaleelle on suunniteltu monitoimitalo, ajoin, jotta rakentaminen voisi tapahtua pikaises-
2053: joka käsittäisi liikuntatiloja, nuoriso- ja kulttuuri- ti.
2054: tiloja sekä Savitaipaleen pääkirjaston. Monitoimi-
2055: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2056: talon rakentaminen sisältyy valtakunnalliseen lii- taen,
2057: kuntapaikkaohjelmaan, lääninhallituksen ehdo-
2058: tukseen kirjaston rakennusohjelmaksi ja kunta-
2059: suunnitelmaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2060: Nopeasti kehittyvän Savitaipaleen kunnan olisi 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2061: saatava monitoimitalonsa suunnitellussa aikatau- 29.91.50 JOO 000 markkaa Savitaipaleen
2062: lussa, ja suunnitelmat olisi laadittava hyvissä monitoimitalon suunnittelua varten.
2063:
2064: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2065:
2066: Esko Almgren
2067: 20 1984 vp.
2068:
2069: Raha-asia-aloite n:o 20
2070:
2071:
2072:
2073:
2074: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Haminan ja Kotkan Kyminlin-
2075: nan linnoitusten korjaustöihin
2076:
2077:
2078: Eduskunnalle
2079:
2080: Kotkan kaupungin alueella sijaitsee runsaasti huolimatta, että kokonaisratkaisua ei vielä nyt
2081: vanhoja linnoitusalueita. Näistä mainittakoon ole mahdollista saada aikaan, voidaan Kyminlin-
2082: erityisesti Kyminlinna. Sen saaminen kulttuuri- nan korjaustyön välttämättömimmät osat toteut-
2083: ja matkailukäyttöön olisi merkittävä saavutus. taa tai ainakin panna alulle sellaiset työt, jotka
2084: Töiden suorittamiseksi museoviraston tulisi kii- ovat tarpeen jo siitä syystä, että eräät osat linnoi-
2085: . reellisesti laadituttaa suunnitelmat linnakkeiden tuksesta ovat osoittautuneet ohikulkijoidenkin
2086: entisöimiseksi. Hankkeet soveltuisivat mainiosti kannalta vaarallisiksi sen tähden, että kiveys
2087: esim. työllisyysvaroin tehtäviksi. irtoaa eräistä kohdin äkkiarvaamatta.
2088: Kyminlinnan alueen kokonaisratkaisuun liittyy Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1980 on
2089: museotoiminnan kehittäminen. Kymenlaakson ja merkitty momentille 29.94.75.5 määrärahaa yh-
2090: Kotkan museotoiminnan kehittämistä on pitkään teensä 550 000 mk. Kun se jakautuu neljän
2091: jarruttanut se, ettei lakisääteinen valtionapujär- erikseen mainitun kohteen ja muiden, tarkem-
2092: jestelmä ole käynnistynyt suunnitelmien mukai- min määrittelemättömien kohteiden osalle, voi-
2093: sesti. Kyminlinnan alue muodostaisi luontevan daan todeta, että määräraha on aivan liian pieni.
2094: kokonaisuuden ja lähtökohdan maakuntamuseo-
2095: hankkeille Kymenlaaksossa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2096: Eräiden linnojen ja linnoitusten korjaustyöt taen,
2097: ovat olleet jossain määrin sidoksissa työsiirtoloi-
2098: den perustamiseen. Kyminlinnan ja eräiden mui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2099: denkin linnoitusten korjaustyö vaatisikin Hami- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2100: nan työsiirtolan perustamista. Hanke on ollut 29.94. 75 1 500 000 markkaa Haminan
2101: alunperin suunnitelmissa vuodelle 1980. Nyt se ja Kotkan Kyminlinnan linnoitusten kor-
2102: näyttää sijoittuvan vasta vuoteen 1984. Siitä jaustözhin.
2103:
2104: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2105:
2106: Esko Almgren
2107: 1984 vp. 21
2108:
2109: Raha-asia-aloite n:o 21
2110:
2111:
2112:
2113:
2114: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaille kirkko- ja seura-
2115: kunnille kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten
2116:
2117:
2118: Eduskunnalle
2119:
2120: Vapaat kirkko- ja seurakunnat suorittavat mit- varten. Ruotsin vapaille seurakunnille on Ruotsin
2121: tavaa kulttuurityötä, sosiaalityötä, nuorisotyötä ja valtion budjetista jaettu yli 20 miljoonaa kruu-
2122: ennalta ehkäisevää toimintaa alkoholismia, tupa- nua vuosittain kullekin niiden jäsenmäärää vas-
2123: kointia ja muita terveydellisesti haitallisia elä- taavassa suhteessa.
2124: mäntapoja vastaan. Nämä kirkko- ja seurakun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2125: nat, Helluntaiherätys, Vapaakirkko, Pelastusar- nioittaen,
2126: meija, Baptistiyhdyskunta ja Adventtikirkko, ei-
2127: vät kokoa varoja verotuksella kuten valtionkirkot. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2128: Eräitten vapaitten seurakuntien taloutta rasittavat 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2129: kiinteistöistä perittävät kirkollis-, valtion- ja kun- 29.99.50 5 000 000 markkaa jaettavaksi
2130: nallisverot. Näille kirkko- ja seurakunnille voitai- vapazfle kirkko- ja seurakunnzfle niiden
2131: siin myöntää varoja nimenomaan kulttuuri- ja kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten sekä
2132: sosiaalityötä sekä toimintakeskusten rakentamista toimintakeskusten rakentamiseen.
2133:
2134: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2135:
2136: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
2137: 22 1984 vp.
2138:
2139: Raha-asia-aloite n:o 22
2140:
2141:
2142:
2143:
2144: Almgren: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston rakenta-
2145: miseen Parikkalaan
2146:
2147:
2148: Eduskunnalle
2149:
2150: Viljavarastoista on maassamme suuri puute. On kuitenkin pidettävä kohtuullisena, että
2151: Tämä puute on havaittu erityisesti viime aikoina, myös Itä-Suomi saisi oman viljavarastonsa ja että
2152: jolloin maassamme on ollut runsas viljasato eikä se sijoitettaisiin yhteen Pohjois-Karjalan, Mikke-
2153: ylijäämäviljojen markkinointiin ole riittänyt val- lin ja Kymen läänin itäisimmistä kunnista, esim.
2154: tion varoja. Tasausvarastojen aikaansaaminen ja Parikkalan kuntaan.
2155: uusien viljavarastojen perustaminen on juuri nyt
2156: erittäin ajankohtainen asia. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2157: On todettava, että viljavarastojen rakentami- taen,
2158: sessa jotkut maamme osat on jätetty vähemmälle
2159: huomiolle. Mm. Itä-Suomi on jätetty täysin tyh-
2160: jäksi alueeksi. Viranomaisilta olisi odottanut tasa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2161: puolisempaa ja oikeudenmukaisempaa käytän- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29
2162: töä, olletikin kun myyntiviljelyä tapahtuu kaikki- uudelle momentzlle 4 000 000 markkaa
2163: alla maassa, siis myös Itä-Suomessa. Tosiasiana valtion viljavaraston rakentamiseksi Parik-
2164: on tietenkin myönnettävä se, että varsinaiset kalan kuntaan tyydyttämään Itä-Suomen
2165: viljanviljelyalueet ovat Lounais- ja Länsi-Suomi. tarpeita.
2166:
2167: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2168:
2169: Esko Almgren
2170: 1984 vp. 23
2171:
2172: Raha-asia-aloite n:o 23
2173:
2174:
2175:
2176:
2177: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta porojen talviruokintako-
2178: keiluun
2179:
2180:
2181: Eduskunnalle
2182:
2183: Lapin elinkeinoista tärkeällä sijalla on porota- ravinnon osana sekä yleensä jäkälän ja lupon
2184: lous. Sen, että tämä elinkeinonhaara rinnastetaan tärkeys porojen elimistölle ja lisäksi selvitetty
2185: täysin luonnonvaraiseen talouteen, ei tarvitse keinot näiden tärkeiden aineiden antamiseksi
2186: merkitä sitä, että kehittymistä ja kehittämistä ei muun rehun yhteydessä, on mahdollista käynnis-
2187: porotaloudessa tarvita. Päinvastoin näyttää siltä, tää talviruokinta käsittämään porojen pääasial-
2188: että juuri porotaloudella on Lapin elinkeinoista linen ravinto talviaikana.
2189: parhaimpiin kuuluvat kehittymismahdollisuudet. Samalla avautuvat mahdollisuudet rehujen laa-
2190: Porotalouden kehittämisessä keskeisellä paikal- jamittaiseen viljelyyn ja ruokinnan tekniseen ke-
2191: la on kysymys ympärivuotisen ravinnonsaannin hittämiseen. Tämä tekninen ja koneellinen ke-
2192: turvaamisesta. Kesällä ravintoa riittäisi nykyistä hittämistyö on kuitenkin mahdollista vain valtion
2193: poromäärää runsaasti suuremmalle määrälle. Pul- taloudellisen tuen turvin. Käytännössä asia voi-
2194: lonkaulana on lähinnä pidettävä talven ruokinta- taisiin hoitaa melko vähäisin kustannuksin käyn-
2195: mahdollisuuksia. Juuri tämän seikan parantami- nistämällä rehuviljelyn ja talviruokinnan kehittä-
2196: seen on tiede tullut porotaloudelle avuksi. Oulun mis- ja kokeilutoiminta yhden tai kahden palis-
2197: yliopiston porotalouden tutkimusryhmä on yh- kunnan alueelta valituilla kohteilla.
2198: teistyössä Apukan tutkimusaseman kanssa tutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2199: nut porojen käyttämää ravintoa, niiden ruoan- nioittaen,
2200: käyttökykyä sekä mahdollisuuksia ravinnon kei-
2201: nolliseksi lisäämiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2202: Näkyvänä tuloksena mainituista tutkimuksista 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2203: on osittain talviruokinnan yleistyminen varsinkin 30.35.45 400 000 markkaa porojen talvi-
2204: metsäseutujen paliskunnissa. Kun on lopullisesti ruokintaan ltittyvän kokezlutoiminnan
2205: saatu selvitetyksi jäkälän hivenaineiden merkitys jatkamiseen.
2206:
2207: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2208:
2209: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
2210: 24 1984 vp.
2211:
2212: Raha-asia-aloite n:o 24
2213:
2214:
2215:
2216:
2217: Almgren: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen rakenta-
2218: miseen Luumäelle
2219:
2220:
2221: Eduskunnalle
2222:
2223: Maassamme on kalatalouden kehittämiseen taisiin, järjestelmällisiin toimenpiteisiin ei toistai-
2224: laajoista vesistöistämme huolimatta kiinnitetty seksi ole ryhdytty. Maassamme tulisikin alueelli-
2225: toistaiseksi luvattoman vähän huomiota. Vesis- sesti kiinnittää tähän kasvavaa huomiota.
2226: tömme olivat vielä ennen vuotta 1940 huomatta- Luumäen kunnan alueella sijaitseva Urpalanjo-
2227: vasti kalarikkaampia kuin nykyisin. Kalastuslaki, ki olisi eräs tällainen kohde. Alueella on ollut
2228: joka säädettiin 16.2.1982, ei myöskään tuonut perkaustyö, joka omalta osaltaan on voinut myö-
2229: mitään ratkaisevaa muutosta tullessaan kalatalou- tävaikuttaa siihen, että kalanviljelyä joessa voi-
2230: temme kehittämistä ajatellen, vaikka laissa mää- daan hyvällä syyllä harjoittaa.
2231: rättiinkin kalastuskunnille eräitä velvoitteita, joi-
2232: den perusteella olisi odottanut kalakannan ko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2233: hentamiseksi ryhdyttävän toimenpiteisiin. Vesien taen,
2234: likaantumisen estämiseksi olisi toimenpiteitä
2235: myös tehostettava. Eräs keino on kalatalouden ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2236: kalanviljelyn edistäminen siellä, missä sillä on 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2237: luontaiset edellytykset. 30.38. 74 400 000 markkaa kalanviljely-
2238: Viime vuosina on kalanviljelyä harrastettu pal- laitoksen rakentamiseksi Luumäen kun-
2239: jon yksityisestikin, mutta varsinaisiin suurisuun- nan Urpalanjokeen.
2240:
2241: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2242:
2243: Esko Almgren
2244: 1984 vp. 25
2245:
2246: Raha-asia-aloite n:o 25
2247:
2248:
2249:
2250:
2251: Almgren: Määrärahan osoittamisesta kartastoyksikön perustamiseen
2252: Kymen lääniin
2253:
2254:
2255: Eduskunnalle
2256:
2257: Maanmittaushallitus on tähän mennessä haja- tui 15 000 maanmittaustoimitusten kantakantaa
2258: sijoittanut kanastoyksikkönsä Oulun, Hämeen ja ja 27 000 toimitusasiakirjanidosta, joiden aiheut-
2259: Vaasan lääneihin. Sijoittamatta on vielä yksi taman puutteen korjaaminen olisi lopultakin
2260: yksikkö. Sen sijoittaminen tapahtunee lähivuosi- ajankohtainen ja voisi tapahtua kartastoyksikön
2261: na. Kanastoyksikön vahvuus on 25-30 henkeä. toimesta.
2262: Virkamiehinä on insinöörejä, teknikoita, kanoit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2263: tajia ja kananpiinäjiä. Yksikön tehtävänä on taen,
2264: lähinnä peruskanan täydentäminen ja muiden
2265: kanastotöiden suorittaminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2266: Yksikön sijoittaminen Kymen lääniin olisi sitä- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2267: kin edullisempaa, kun läänissä oleva maanjako- 30.60.21 500 000 markkaa kartastoyksi-
2268: kartasto on puutteellinen. Sotien aikana tuhou- kön perustamiseksi Kymen lääniin.
2269:
2270: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2271:
2272: Esko Almgren
2273:
2274:
2275:
2276:
2277: 4 4284003504
2278: 26 1984 vp.
2279:
2280: Raha-asia-aloite n:o 26
2281:
2282:
2283:
2284:
2285: Almgren: Määrärahan osoittamisesta arboretum-metsikön hoidon
2286: tukemiseen Mustilan kartanon alueella
2287:
2288:
2289: Eduskunnalle
2290:
2291: Mustilan kartano Elimäellä pitää yllä ainutlaa- maan taloudellisesti niiden jatkuvuuden turvaa-
2292: tuista arboretum-metsikköä. Tästä pohjoismaises- mista.
2293: ta harvinaisuudesta koituu ylläpitomenoja suh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2294: teellisen paljon kartanolle, mutta tuloja ei juuri taen,
2295: laisinkaan. Sitä vastoin metsänkasvatuksen koe-
2296: alueena arboretum on hyödyksi koko valtakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2297: nalle. Tämän johdosta olisi tärkeää, että yhteis- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 30.76
2298: kunta toteaisi tämäntyyppiset laitokset valtakun- uudelle momenttfle 200 000 markkaa
2299: nalle tärkeiksi ja merkittäviksi ja ryhtyisi tuke- Mustilan kartanon alueella olevan arbore-
2300: tum-metsikön hoidon tukemiseen.
2301:
2302: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2303:
2304: Esko Almgren
2305: 1984 vp. 27
2306:
2307: Raha-asia-aloite n:o 27
2308:
2309:
2310:
2311:
2312: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Haminan-Luumäen radan
2313: suunnitteluun
2314:
2315:
2316: Eduskunnalle
2317:
2318: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle tieyhteyksiä ei saada tehokkaiksi, on vaarana, että
2319: 1980 on momentin 31.90.77 alamomentille 2 satamiin sijoitettuja varoja ei saada täysitehoiseen
2320: (Uusien ratojen tutkimukset ja rakentamisen käyttöön.
2321: aloittaminen) varattu 5 400 000 mk ja mainitussa Kauttakulku Neuvostoliitosta ja Neuvostoliit-
2322: kohdassa esitetty Juurikorven-Haminan radan toon lisääntyy jatkuvasti. Vuonna 1978 sen osuus
2323: rakennussuunnitteluun ja rakentamisen aloitta- Kotkan sataman liikennemäärästä oli noin
2324: miseen 3 400 000 mk sekä Helsingistä itään 325 000 tonnia. Koko maallemme on merkittä-
2325: suuntautuvan radan· suunnitteluun 1 500 000 vää, että tämä palvelu, jota Kotkan ja Haminan
2326: mk. satamat hoitavat, suoritetaan hyvin. Tällöin suo-
2327: On kuitenkin havaittavissa, että asiakokonai- ralla rautatieyhteydellä Kotka-Hamina-Luu-
2328: suudesta puuttuu eräs oleellinen osa. Oikorata mäki on koko maamme kannalta huomattava
2329: välillä Luumäki-Hamina-Kotka muodostaa merkitys.
2330: yhdessä em. hankkeiden kanssa elimellisen koko-
2331: Hankkeen toteuttamista on tarkasteltava myös
2332: naisuuden, jota pitäisi tarkastella kokonaisuute-
2333: työttömyystilannetta ajatellen.
2334: na.
2335: Itä-Suomen teollisuuden vienti tapahtuu valta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2336: osin Kotkan ja Haminan satamista. Satamapalve- taen,
2337: lut tarvitsevat tehokkaan rautatieverkoston. Kot-
2338: ka ja Hamina ovat investoineet satamiinsa erit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2339: täin huomattavat summat ja pitäneet satamansa 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2340: kilpailukykyisinä. Kaupunkien tekemiä uhrauk- 31.90.77 2 200 000 markkaa Haminan-
2341: sia pitäisi tukea valtiovallan toimesta. Jos rauta- Luumäen radan suunnitteluun.
2342:
2343: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2344:
2345: Esko Almgren
2346: 28 1984 vp.
2347:
2348: Raha-asia-aloite n:o 28
2349:
2350:
2351:
2352:
2353: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Mussalon satamahankkeen
2354: suunnittelua varten
2355:
2356:
2357: Eduskunnalle
2358:
2359: Kotkan kaupungin tavoitteena on rakentaa Sillan rakentaminen liittyy paitsi satamahank-
2360: Mussalon saaren eteläkärkeen uusi satama lähin- keeseen myös kaupungin kaukolämpö- ja kaavoi-
2361: nä irtotavaran käsittelyä varten. Satamaan joh- tussuunnitelmiin.
2362: dettaisiin mereltä 15 metrin kulkusyvyinen väylä Samaan aikaan Kotkan kaupunki on päättänyt
2363: sekä Kotkansaarelta noin 5 kilometrin pituinen kaavoittaa Mussalon saaren ja sijoittaa sinne huo-
2364: satamarata ratapihoineen. mattavan määrän asutusta 1980-luvun alusta lu-
2365: Uuden satamaosan rakentaminen on niin suuri kien. Syväsatama, kaukolämmön toimittaminen
2366: hanke, että se on toteutettavissa ainoastaan val- ja asutuksen laajeneminen edellyttävät siltayh-
2367: tion, kaupungin ja satamaa tarvitsevan teolli- t~yksien rakentamista hankkeiden toteuttamisek-
2368: suuden yhteisesti rahoittamana. Satamahanke Si.
2369: kiinnostanee myös Neuvostoliiton talous- ja lii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2370: kenneviranomaisia. taen,
2371: Sataman paikkaa, yleisjärjestelyjä sekä rauta-
2372: tien ja väylän linjausta on tutkittu vuoden 1979 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2373: aikana. Samoin on selvitetty uuden sataman 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2374: taloudellista perustaa. Ratkaisevaa hankkeen to- 32.10. 77 5 000 000 markkaa Mussalon
2375: teutumisessa on sillan saaminen Mussalon ja satamahankkeen sekä siihen lti'ttyvän sy-
2376: Kotkansaaren välille. väväylän ja rautatien suunnittelua varten.
2377:
2378: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2379:
2380: Esko Almgren
2381: 1984 vp. 29
2382:
2383: Raha-asia-aloite n:o 29
2384:
2385:
2386:
2387:
2388: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden korkotu-
2389: kilainoihin
2390:
2391:
2392: Eduskunnalle
2393:
2394: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- olisi tärkeätä, että pääomien saantia helpotettai-
2395: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvusta siin julkisin varoin. Hyvänä myönteisenä esi-
2396: muodostaa pääoman hankkiminen erityisesti merkkinä oli aikanaan Kehitysaluerahaston pe-
2397: pienyrittäjille jatkuvan huolen aiheen. Tähänasti- rustaminen, jonka tuli ensisijaisesti tukea pienen
2398: set valtiovallan toimenpiteet yritysten pääoman ja keskisuuren kannattavan teollisuuden synty-
2399: saannin helpottamiseksi eivät ole olleet riittäviä. mistä ja kehittämistä. Kuitenkin mainitut teolli-
2400: Pienteollisuuslainat ovat, siirryttyään ainakin suusyritykset ovat käytännössä saaneet verrattain
2401: osaksi investointirahaston alaisuuteen, saaneet ai- vähän tukea mainitulta rahastolta, suuryritykset
2402: kaisempaa epäedullisemman luonteen. Palvelu- ovat siellä vetäneet varoista pidemmän korren.
2403: elinkeinot ovat jääneet melkein kokonaan vaille Kun näin on ja kun palveluelinkeinot eivät
2404: valtion tukea, vaikka kaupan ja liikenteen suh- lainkaan kuulu Kehitysaluerahaston piiriin ja
2405: teellinen osuus bruttokansantuotteesta on jatku- kun pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen
2406: vassa nousussa ja niilläkin on merkittävä työlli- on tärkeää koko maassa, ehdotamme edellä ole-
2407: syyttä välittömästi ja välillisesti lisäävä vaikutus. van perusteella kunnioittaen,
2408: Pääomien tarve koetaan siis erittäin kipeästi niin
2409: pienen ja keskisuuren teollisuuden kuin kaupan-
2410: kin alalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2411: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
2412: saannissa, on lainanantajien vaatimien, tavallises- uudelle momentille 100 000 000 mark-
2413: ti ylimitoitettujen vakuuksien järjestämisessä. kaa pienteollisuuden korkotukilainoja
2414: Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta katsoen varten.
2415:
2416: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2417:
2418: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
2419: 30 1984 vp.
2420:
2421: Raha-asia-aloite n:o 30
2422:
2423:
2424:
2425:
2426: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Yhteiskunta Raittiiksi
2427: ry:lle sosiaalipalvelu- ja toimintakeskusten perustamiseen
2428:
2429:
2430: Eduskunnalle
2431:
2432: Heinolassa on kokeiluluonteisesti toiminut Ruokatavaramenot
2433: 1.9.1982 alkaen sosiaalipalvelu- ja toimintakes- 1.9.-31.12. 6 034 mk 46%
2434: kus, jossa pääperiaatteena on tukea päihdeongel- Palkkamenot 4 kk 2 400 mk 18 %
2435: maista tämän raittiina kautena. Toiminta sisältää Vuokrat 6 kk 2 784 mk 21%
2436: mm. keskustelua ja terapiaa (asiantuntijan joh- Sekalaiset kulut 1 859 mk 14 %
2437: dolla), yhdessäoloa (teemailtoja, kahvitarjoilua, 13 077 mk, 3 269 mk/kk
2438: retkiä), neuvontaa yhteyksien saamiseksi sosiaali- Kun palvelupäiviä oli 80, niin kustannukset
2439: ja terveydenhuollon viranomaisiin, askartelua ja päivää kohti olivat vain 163,46 mk. Tuona 4
2440: työterapian tapaista harrastustoimintaa. kk:n aikana tarjottiin kahviaamiaisia 676 kpl ja
2441: Sosiaalinen avustaminen jätetään sosiaalitoi- lounaita 186 kpl. Asiakkaita oli päivittäin keski-
2442: miston huoleksi, mutta kriisitilanteessa pyritään määrin 10-12 henkeä.
2443: antamaan tilapäistä apua ruoan ja yösijan saami- Yhteiskunta Raittiiksi ry. pystyy valtakunnalli-
2444: sessa. Samoin majoitusta järjestetään vain kriisiti- sena raittiusjärjestönä organisoimaan koko maa-
2445: lanteissa. Päivätoimintakeskuksessa on kaikille han sosiaalipalvelu- ja toimintakeskusten verkos-
2446: avoin seurusteluhuone, peseytymis- ja pyykinpe- ton. Uusia sosiaalipalvelu- ja toimintakeskuksia
2447: sumahdollisuus. Asiakkaille tarjotaan kahvia ja tulisi perustettavaksi seuraaville paikkakunnille:
2448: ruokaa. Hamina, Imatra, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Rii-
2449: Heinolan kokeiluprojektista saadut tulokset himäki, Pori, Tampere, Seinäjoki ja Rovaniemi.
2450: ovat erittäin myönteisiä. Kokeiluprojekti on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2451: osoittautunut myös taloudellisesti erittäin edulli- nioittaen,
2452: seksi, koska työ on eri seurakuntien ja kristillisten
2453: yhteisöjen vapaaehtoiseen toimintaan perustu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2454: vaa. Palkattua henkilökuntaa tarvitaan vain 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2455: murto-osa siitä, mitä heitä on kunnallisella tai 33.32.30 500 000 markkaa Yhteiskunta
2456: valtiollisella PAV-huoltosektorilla. Raittiiksi ry:lle kymmenen sosiaalipal-
2457: Esimerkkinä Heinolan toimintakeskuksen kus- velu- ja toimintakeskuksen perustami-
2458: tannuksista mainittakoon seuraavaa: seen.
2459:
2460: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2461:
2462: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
2463: 1984 vp. 31
2464:
2465: Raha-asia-aloite n:o 31
2466:
2467:
2468:
2469:
2470: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta ''Lähetysnuoret' '-järjestön
2471: toiminnan tukemiseen
2472:
2473:
2474: Eduskunnalle
2475:
2476: "Lähetysnuoret' '-niminen nuorisojärjestö ori. ten auttamiseksi. Kunnostustyöt ovat meneil-
2477: toiminut 9 vuoden ajan nuorten parissa kaduilla~ lään.
2478: kouluissa ja eri seurakunnissa. Katu- ja teetupa~ Koska toiminta nuorten päihdeongelmaisten
2479: työn kautta on järjestön suojiin ja hoitoon rulluf auttamiseksi pääsemään eroon alkoholista ja huu-
2480: kymmeniä alkoh~listi- ja huumenuoria. Lähetys; meista ja aloittamaan uuden terveen ja rakenta-
2481: nuorilla on toiminnassa hoito- ja suojakoti nuo~ van elämän on erittäin arvokasta sosiaalista toi-
2482: rille, jotka haluavat päästä eroon päihteistä ja mintaa, on yhteiskunnan syytä osallistua suojako-
2483: aloittaa uuden elämän. Tulokset ovat olleet roh~ din perustamisesta ja ylläpidosta aiheutuviin kus-
2484: kaisevia. Tällä hetkellä suojakodissa on 15 nuor~ tannuksiin.
2485: ta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2486: Lähetysnuoret toimivat vapaaehtoisen avustusr nioittaen,
2487: työn ja lahjoitusten varassa. Järjestöllä on palve~
2488: luksessaan 30 palkattua työntekijää, mutta suuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2489: osa työstä tehdään palkatta. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2490: Syksyllä 1980 ''Lähetysnuoret' '-järjestö osti 80 33.33.51 500 000 markkaa "Lähetysnuo-
2491: ha:n tilan Siuntiosta laajentaakseen tarpeelliseksi ret' '-järjestölle päihdevammaisten nuor-
2492: osoittautunutta suojakotitoimintaa päihdenuor- ten suojakotitoimintaa varten.
2493:
2494: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2495:
2496: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
2497: 32 1984 vp.
2498:
2499: Raha-asia-aloite n:o 32
2500:
2501:
2502:
2503:
2504: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan Siikalahden muo-
2505: dostamiseen pysyväksi lintu- ja kasvitieteelliseksi tutkimus-
2506: asemaksi
2507:
2508:
2509: Eduskunnalle
2510:
2511: Siikalahti sijaitsee Parikkalan keskustasta noin Siikalahti on jo pitkään ollut lintutieteellisen
2512: 3 km itään. Se on Laatokkaan laskevan Simpele- tutkimuksen kohteena. Esim. Joensuun korkea-
2513: järven itäosan pohjois-etelä-suuntainen, noin 5 koulu on jatkuvasti suorittanut lahdella tutki-
2514: km pitkä ja 0,3-1,5 km leveä lahti. Pinta-ala on muksia.
2515: runsaat 500 ha. Siikalahti muodostaa kuitenkin niin ainutlaa-
2516: tuisen tutkimuskohteen, että sen yhteyteen tulisi
2517: Siikalahdelle leimaa antavaa on sekä kasvuston
2518: perustaa pysyvä lintu- ja kasvitieteellinen tutki-
2519: että eläimistön monipuolisuus ja lajirunsaus.
2520: musasema.
2521: Kasvusto on erityisen rehevää. Lahden ydinosan
2522: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2523: muodostaa laaja noin 100 ha käsittävä yhtenäi-
2524: taen,
2525: nen osmankäämialue.
2526: Lahdella on suuri merkitys paitsi lintujen li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2527: sääntymisalueena myös tärkeänä ja rauhallisena 1985 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
2528: muuttomatkojen levähdys- ja ruokailupaikkana. kaa suunnitelmien laatimiseksi Parikka-
2529: Uusimpien tutkimusten mukaan Siikalahti on lan Siikalahden muodostamiseksi pysy-
2530: Suomen monipuolisin ja lajirikkain lintujärvi. väksi lintu- ja kasvitieteelliseksi tutkimus-
2531: Siikalahdella pesii yli 40 lintulajia. asemaksi.
2532:
2533: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2534:
2535: Esko Almgren
2536: 1984 vp. 33
2537:
2538: Raha-asia-aloite n:o 33
2539:
2540:
2541:
2542:
2543: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Kulttuuritalo
2544: Oy:lle kiinteistön ja kaluston peruskorjaukseen
2545:
2546:
2547: Eduskunnalle
2548:
2549: Helsingin Kulttuuritalo on Alvar Aallon suun- syäkseen ainakin osittaisen peruskorjauksen. Nor-
2550: nittelema huomattava kulttuurimuistomerkki maalien vuosittaisten huoltokorjausten avulla ei
2551: Helsingissä ja sen konserttisali on saanut muusik- kiinteistöä kyetä pitämään sen käyttötarkoituksen
2552: kopiirien varauksettoman tunnustuksen akustii- ja rakennushistoriallisen aseman edellyttämässä
2553: kan erinomaisesta tasosta. Helsingin Kulttuurita- kunnossa.
2554: lo rakennettiin keskuspaikaksi eri muodoissa ta- Ehdotammekin,
2555: pahtuvalle kulttuuri- ja järjestötoiminrl'alle.
2556: Talo valmistui vuonna 1958 ja siksi sen useat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2557: rakenteet, lattiapinnat, sähkölaitteet ja johdot, 1985 tulo- ja menoarvioon 1 700 000
2558: vesi- ja lämpöjohdot sekä viemärit, ilmastointiin markkaa avustuksena Helsingin Kulttuu-
2559: liittyvät moottorit ja laitteet, keittiö sekä myös ritalo Oy:lle kiinteistön ja kaluston perus-
2560: eri osastojen kalusto vaativat käyttökunnossa py- korjaustöiden aloittamista varten.
2561:
2562: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
2563:
2564: Ulla-Leena Alppi Esko Helle Inger Hirvelä
2565: Pekka Leppänen Marja-Liisa Salminen Timo Laaksonen
2566: Pirkko Turpeinen Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa
2567: Matti Kautto Irma Rosnell Pentti Liedes
2568:
2569:
2570:
2571:
2572: 5 4284003504
2573: 34 1984 vp.
2574:
2575: Raha-asia-aloite n:o 34
2576:
2577:
2578:
2579:
2580: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyseläkettä saavten
2581: matkalippualennuksiin Valtionrautateillä
2582:
2583:
2584: Eduskunnalle
2585:
2586: Valtionrautateillä myönnetään matkalippujen saannin. Alennus koskee pääsääntöisesti muina
2587: hinnanalennuksia mm. henkilöille, jotka ovat aikoina kuin viikonloppuisin ja arkipyhisin ta-
2588: täyttäneet 65 vuotta tai saavat kansaneläkelain pahtuvaa matkustamista. Kuitenkin juuri viikon-
2589: perusteella työkyvyttömyyseläkettä, johon perus- loput ja arkipyhät olisivat ajankohta, jolloin
2590: osan lisäksi kuuluu tukiosa. Pienillä eläketuloilla myös muilla kuin eläkeläisillä on vapaa-aikaa,
2591: eläville on tällä alennuksella ollut suuri merkitys. jolloin esim. perheenjäsenet voivat tavata toi-
2592: Alennusoikeutta on kuitenkin pidettävä liian siaan. Näin ollen olisi suotavaa, että eläkeläisten
2593: rajoitettuna. Ensinnäkin sen ulkopuolelle jää matkustamismahdollisuuksia ei näinä ajankohti-
2594: suuri joukko pienituloisia eläkeläisiä. na tehtäisi vaikeammaksi kuin muina ajankohti-
2595: Työttömyyseläkkeellä olevat ihmiset ovat yksi na.
2596: ryhmä, joka olisi johdonmukaista saattaa alen- Ehdotammekin,
2597: nusetuuden piiriin. Jo etuuden piirissä olevien
2598: tavoin ovat työttömyyseläkkeellä olevat liikkumi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2599: sessaan pitkälle hyvin riippuvaisia julkisesta lii- 1985 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
2600: kenteestä, joka on yksityisautoa edullisempi mat- markkaa työttömyyseläkeläisten alennus-
2601: kustusmuoto, mutta joka tapauksessa kallis pie- oikeuteen Valtionrautateiden matkaltP-
2602: nituloisille. puihin sekä että alennusoikeus koskisi
2603: Toiseksi alennusetuutta rajoittaa melkoisesti kaikilla etuudensaajzlla myös viikonlop-
2604: se, että matkustusajankohta ratkaisee etuuden puja ja arkzpyhiä.
2605:
2606: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
2607:
2608: Ulla-Leena Alppi Pekka Leppänen Marja-Liisa Salminen
2609: Timo Laaksonen Pirkko Turpeinen Marjatta Stenius-Kaukonen
2610: Mikko Kuoppa Matti Kautto Irma Rosnell
2611: Pentti Liedes
2612: 1984 vp. 35
2613:
2614: Raha-asia-aloite n:o 35
2615:
2616:
2617:
2618:
2619: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken runkolinjan
2620: jatkamiseksi Pirkanmaalle
2621:
2622:
2623: Eduskunnalle
2624:
2625: Pirkanmaa on voimakkaasti teollistunut ja jat- dellisessa yhteistyöohjelmassa todetaan maakaa-
2626: kuvasti kehittyvä teollisuusalue. Näin ollen myös suputken runkolinjan jatkaminen yhdeksi tutki-
2627: energiantarve maakunnassa on kasvava. Eri ener- misen arvoiseksi asiaksi ja kun hankkeella olisi
2628: giamuodoista omaa maakaasu useita kiistattomia suurta työllisyysmerkitystä, tulisi Suomen olla
2629: etuja. Se on sekä edullinen että ympäristöystäväl- asiassa aloitteellinen.
2630: linen. Ehdotammekin,
2631: Maakaasua on tuotu maahamme vuodesta
2632: 1973 lähtien Neuvostoliitosta. Neuvostoliiton
2633: suuret kaasuvarat sijaitsevat lähellä omaa maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2634: tamme ja sieltä tuotavalla maakaasulla voitaisiin 1985 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
2635: Hämeen läänin ja Pirkanmaan energiantarve tur- markkaa suunnitelmien laatimiseksi maa-
2636: vata pitkälle eteenpäin. Maakaasuputken runko- kaasuputken runkolinjan jatkamiseksi
2637: linjan jatkaminen nimenomaan Lahden ja Hä- Kymenlaaksosta Lahden, Hämeenlinnan
2638: meenlinnan kautta Pirkanmaalle olisi myös kan- ja Toijalan kautta Tampereelle ja muzlle
2639: santaloudellisesti edullisin. Pirkanmaan teollistunezlle paikkakun-
2640: Kun mm. Suomen ja Neuvostoliiton kesken nille.
2641: allekirjoitetussa pitkän aikavälin kaupallis-talou-
2642:
2643: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
2644:
2645: Ulla-Leena Alppi Esko Helle Timo Laaksonen
2646: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Matti Kautto
2647: Irma Rosnell Pentti Liedes Vappu Säilynoja
2648: Inger Hirvelä
2649: 36 1984 vp.
2650:
2651: Raha-asia-aloite n:o 36
2652:
2653:
2654:
2655:
2656: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asunnoille myön-
2657: nettyjen valtion asuntolainojen lyhennysehtojen muuttamiseen
2658:
2659:
2660: Ed uskonnalle
2661:
2662: Valtion osalainoinamassa opiskelija-asuntokan- Uudessa lyhennysjärjestelmässä lainoituskohteen
2663: nassa vuokrat ovat olleet jo useiden vuosien ajan pääomamenot pysyvät tasaisina koko laina-ajan,
2664: valtioneuvoston vahvistamien tasoyleisohjeiden mikä vastaisi paremmin myös opiskelijoiden
2665: yläpuolella ja vuokrat ovat edelleen kohoamassa. vuokranmaksukykyä. Asuntotuotantolain muut-
2666: Vuokrien nousu johtuu pääomamenojen voimak- tumisesta annetun lain (81182) siirtymäsäännök-
2667: kaasta kasvusta. Eräillä opiskelija-asuntoyhteisöil- sessä annetaan hakemuksesta mahdollisuus siirtää
2668: lä pääomamenot muodostavat jo yli puolet perit- ennen 1. 3.1982 myönnetyt valtion asuntolainat
2669: tävästä vuokrasta. uuden lyhennysjärjestelmän (asuntotuotantoase-
2670: Huolimatta siitä, että valtio on jo neljänä tus 19.3.19821205 28 §) mukaisiksi. Siirtoja ei
2671: vuotena myöntänyt yhteensä 30 milj. mk oma- ole kuitenkaan voitu tehdä, koska valtion tulo- ja
2672: pääomarahaa öpiskelija-asuntojen rakentamiseen, menoarviossa ei ole osoitettu määrärahoja tähän
2673: on opiskelija-asuntoyhteisöjen rahoitusrakenne tarkoitukseen.
2674: edelleen erittäin raskas. Opiskelija-asuntojen rakentamiseen ennen
2675: Ennen 1. 3.1982 myönnettyjen valtion asunto- 1.3.1982 myönnettyjen valtion asuntolainojen
2676: lainojen takaisinmaksuehdot aiheuttavat pää- lyhennysehtojen muuttaminen asuntotuotanto-
2677: omamenojen epätasaisen jakautumisen lyhennys- asetuksen (205 182) 28 §:n mukaisiksi alentaisi
2678: ajalle. Valtion asuntolainoja lyhennetään saman- vuokrankorotustarvetta koko opiskelija-asunto-
2679: aikaisesti ensisijaislainojen kanssa, mikä aiheuttaa kannassa noin markalla neliömetriä kohti kuu-
2680: epätasaisen vuokrakehityksen ja johtaa useina kaudessa vuonna 1985 eli noin 250 mk/asunto-
2681: vuosina kohtuuttoman korkeisiin vuokriin. Asun- paikka/vuosi. Tämä edellyttäisi 10 miljoonan
2682: tohallituksen myöntämillä lyhennysten ja korko- markan määrärahan varaamista valtion vuoden
2683: jen maksulykkäyksillä ongelmaa on vain voitu 1985 tulo- ja menoarvioon.
2684: siirtää eteenpäin.
2685: Opintotuen kehitys ei ole vastannut opiskelija- Ehdotammekin,
2686: asuntojen raskaasta rahoitusrakenteesta aiheutu-
2687: van vuokratason kehittymistä. Jatkuva yleisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2688: vuokratason nousun ylittävä vuokrakehitys hei- 1985 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
2689: kentää opiskelijoiden taloudellisia mahdollisuuk- markkaa ennen 1. 3. 1982 opiskeltja-asun-
2690: sia asua opiskelija-asuntoloissa. nozlle myönnettyjen valtion asuntolaino-
2691: Valtion asuntolainojen lyhennysehtoja muutet- jen lyhennysehtojen muuttamiseksi asun-
2692: tiin asuntotuotantolain (25.1.1982/81) ja asunto- totuotantoasetuksen (205 182) 28 §:n mu-
2693: tuotantoasetuksen ( 19. 3.1982 1205) muutoksilla. kaisiksi.
2694:
2695: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
2696:
2697: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä Irma Rosnell
2698: Pentti Liedes Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Laaksonen
2699: Marja-Liisa Salminen Pirkko Turpeinen Mikko Kuoppa
2700: Matti Kautto
2701: 1984 vp. 37
2702:
2703: Raha-asia-aloite n:o 37
2704:
2705:
2706:
2707:
2708: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Alkoholistityön tukiyhdistys
2709: ry:n Syväpuron hoitokodin saneeraamiseen
2710:
2711:
2712: Eduskunnalle
2713:
2714: Alkoholistityön tukiyhdistys ry:n Syväpuron hankkimiseen eikä asentamiseen eikä keittiön
2715: hoitokodin toiminnan jatkumiselle on Itä- lattian korjaukseen.
2716: Uudenmaan kansanterveystyön kuntainliiton val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2717: vontajaosto asettanut ehdoksi, että huippuimuri- nioittaen,
2718: järjestelmä asennetaan (keittiöön) ja että keittiön
2719: lattia korjataan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2720: Syväpuron hoitokotia perustettaessa vuonna 1985 tulo- ja menoarvioon 80 000 mark-
2721: 1982 ei perustamiskustannusten kattamiseen saa- kaa Alkoholistityön tukiyhdistys ry:n Sy-
2722: tu valtionavustusta, vaan hanke rahoitettiin yksi- väpuron hoitokodin huippuimurijärjes-
2723: tyisesti. Alkoholistihuoltotyön tukiyhdistys ry:llä telmän asentamiseen ja keittiön lattian
2724: ei enää riitä varoja ko. huippuimurijärjestelmän korjaukseen.
2725:
2726: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
2727:
2728: Liisa Arranz Mikko Vainio
2729: 38 1984 vp.
2730:
2731: Raha-asia-aloite n:o 38
2732:
2733:
2734:
2735:
2736: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Sana ja Sävel kalevalaisessa
2737: Kajaanissa -tapahtuman tukemiseen
2738:
2739:
2740: Eduskunnalle
2741:
2742: Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa on Suo- Erityisen arvostettuna ohjelmakohtana ovat ol-
2743: men ainoa lausunnalle ja puhetaidolle omistettu leet Kajaanin kaupungin kansalaisopiston ennen
2744: valtakunnallinen tapahtuma. Se pidettiin kulu- lausuntailtoja järjestämät esitelmät. Esitelmin on
2745: neena kesänä jo kahdeksannen kerran. Kuhmon valaistu kulloinkin esillä olevaa kirjailijaa, hänen
2746: kamarimusiikin ohella se on Oulun läänin mer- taustaansa, tuotantoaan ja aikakauttaan. Sana ja
2747: kittävin kesän kulttuuritilaisuus. sävel -juhlilla on huomattava merkitys myös
2748: Vuonna 1977 pidetyistä ensimmäisistä juhlista kirjallisuuden tunnetuksi tekemisessä.
2749: alkaen Sana ja Sävel on saanut ohjelmistoonsa Sanan rinnalla soi sävel. Juhlien aikana on
2750: Suomen parhaiden lausuntataiteilijoiden esityk- järjestetty sekä klassisen että kevyemmän musii-
2751: siä. Nimet Eeva-Kaarina Volanen, Ella Eronen, kin konsertteja. Kajaanissa ovat vuosien varrella
2752: Veikko Sinisalo, Timo Tiusanen, Ritva Ahonen esiintyneet muun muassa Ritva Auvinen, Jorma
2753: ja Risto Mäkelä, Aino-Maija Tikkanen, Liisa Hynninen ja Taru Valjakka.
2754: Majapuro, Veikko Honkanen ja niin edelleen Kevyemmän musiikin puolella täydensi kulu-
2755: kertovat tästä selvääkin selvemmin. neen kesän Hellaakoski-päivän teemaa Heikki
2756: Sana ja Sävel on kiinnittänyt esiintyjiksi näi- Sarmannon Hellaakosken runoihin sävelletty Sa-
2757: den "klassikkojen" ohella myös nuoren polven nasta säveleksi ja Tapani Kansa konsertoi Eino
2758: edustajia. Leino -juhlassa. 1979 kuultiin Ilpo Saastamoisen
2759: Kalevala-sävellyksen ensiesitys säveltäjän itsensä
2760: Vuoden nuoren lausujan ensi-ilta Kajaanissa johtamana. 1980 oli teemana työväenmusiikki,
2761: on merkittävä kanava nuorten lausujien pääsemi- 1981 konsertoi Esa Niemitalo, 1982 Katri-Hele-
2762: seksi yleisön tietoisuuteen. Suomen Lausujain na, 1983 Veikko Lavi ja ensi kesäksi on suunnit-
2763: Liitto järjesti 1978 ensi kerran Vuoden nuoren teilla Eino Grönin konsertti.
2764: lausujan karsinnan. Sen voitti Johanna Musto- Ulkomaiset vieraat ovat vuosien kuluessa tuo-
2765: nen, joka piti ensi-iltansa Kajaanissa. Kajaanissa neet oman kansainvälisen leimansa. Suomi-
2766: toimiva Veikko Sinisalon stipendirahasto luovutti Neuvostoliitto-Seuran Kainuun piirijärjestön
2767: hänelle tunnustuspalkinnon. Rahaston tarkoituk- avulla on juhlille saatu sekä esiintyjäryhmiä että
2768: sena on lausuntataiteen tukeminen ja yleisön esitelmöitsijöitä. Aino-ryhmä Karjalan
2769: mielenkiinnon vireilläpitäminen sitä kohtaan. ASNT:sta, Suhisvili Gruusiasta ja Fluerash Mol-
2770: Sanankäyttöä on juhlilla kuultu lausunnan daviasta ovat muun muassa ihastuttaneet yleisöä.
2771: lisäksi monessa muussakin muodossa. 1982 oli Esitelmöitsijöistä mainittakoon Antti ja Elina
2772: ohjelmassa ensimmäisen kerran Kajaanin Puhe. Timonen, Eino Karhu ja Jaakko Rugojev.
2773: Sen piti opetusministeri Kaarina Suonio. 1983 Vieraita on käynyt myös Unkarista. Kalaka-
2774: Kajaanin Puheen piti akateemikko Tauno Nur- yhtye konsertoi 1979. Esitelmöitsijöinä ovat ol-
2775: mela. leet Endre Gombar ja Geza Kepes.
2776: Yleisölle on kahtena kesänä järjestetty vapaa Esitystoimintaan on Sana ja Sävel -juhlilla
2777: puhetilaisuus. Runopirtti on vienyt lausunnan liittynyt kiinteästi opetustoiminta. Juhlien ja
2778: intiimiin ympäristöön kaupungin keskustan ul- Suomen Lausujain Liiton yhteistyö on ollut koko
2779: kopuolelle ja runosymposiumissa on tarkasteltu ajan kiinteää. 1978 juhlien aikana pidettiin en-
2780: laajemmin runon taustaa ja tekniikkaa. Kirkkoil- simmäiset Lausujain Liiton kesäkurssit Kainuus-
2781: ta on koonnut runon ja puheen ääreen vuosi sa. Siitä alkaen ne on järjestetty joka kesä Kai-
2782: vuodelta suuren yleisön. nuun Opistossa Paltamossa.
2783: 1984 vp. - RA n:o 38 39
2784:
2785: 1979 järjesti Kainuun kesäyliopisto ensi kerran minen ei ole lyhyen tähtäimen työ. Se edellyttää
2786: Sana ja Sävel -seurantaseminaarin. 1983 seminaa- pitkäjänteistä suunnittelua ja taloudellisesti huo-
2787: ri oli nimeltään Ilmaisutaidon kurssi. Kajaanin mattavat voimavarat.
2788: kaupungin kansalaisopistolla on samoin kurssitoi- Opetusministeriön avustus on ratkaisevasti
2789: mintaa juhlien aikana varsinkin, kun sinne pal- noussut vuodesta 1982 alkaen. Vielä ei Sana ja
2790: jolti Sana ja Sävel -juhlien vaikutusta ajatellen Sävel ole kuitenkaan saanut omaa momenttiaan
2791: saatiin puhetaidon opettaja 1980 ensimmäisenä valtion tulo- ja menoarvioon. Epävarmuus kun-
2792: Suomen kansalais- ja työväenopistoista. kin vuoden valtionavun suuruudesta on pakotta-
2793: Kuten edellä mainitusta koulutustoiminnasta nut olemaan varovainen seuraavien vuosien oh-
2794: huomaa, on Sana ja Sävel olemassaolollaan vetä- jelmavarauksissa sekä noudattamaan järjestelyissä
2795: nyt puoleensa muutakin toimintaa ja tapahtu- tiukan linjan talousarviota. Tämä on näkynyt
2796: mista. 1978 juhlien aikana järjestettiin näytelmä- varsinkin tiedotukseen ja mainostukseen käyte-
2797: kirjailijaseminaari ja 1979 Huovis-savotta, kriitti- tyissä summissa.
2798: sen naurun päivät. 1980 pidettiin työväenlaulu-
2799: seminaari ja paljastettiin Eino Leinon patsas. Tähän saakka on juhlien käytännön järjestelyt
2800: 1982 paljastettiin Kajaanin linnan raunioilla Jo- hoidettu työllisyysvaroin palkatuin voimin ja
2801: hannes Messeniuksen muistolaatta ja 1983 Paita- vuodesta 1982 alkaen kulttuuritoimiston voimin.
2802: niemen kuvakirkon luo pystytetty Kalevala-muis- Sana ja Sävel -päätoimikunnan ja varsinkin työ-
2803: tokivi. Epäsuorasti voi Sanan ja Sävelen vaikutus- valiokunnan jäsenet ovat työskennelleet juhlien
2804: ta todeta siinäkin, että huhtikuussa 1983 pidetyn aikana aivan talkoohengessä. Palkkakustannukset
2805: Nuorison valtakunnallisen taidetapahtuman lau- ovat toinen tärkeä kohta, jossa on pyritty säästä-
2806: suntaosuuden pitopaikaksi valittiin juuri Kajaa- mään.
2807: m. Jo asemansa vakiinnuttaneen, Suomessa ainut-
2808: Piirilääkäri Elias Lönnrot teki pitkän päivätyön laatuisen tapahtuman kehittäminen edelleen vaa-
2809: Kajaanissa. Varsinkin hänen oleskelunsa alkuvuo- tii valtion tuen vakinaistamista ja lisäämistä.
2810: det Kajaanissa ovat tärkeitä Kalevalan kannalta. Järjestelyihin tarvitaan lisää työvoimaa, tiedotuk-
2811: Hän suoritti täältä käsin eräitä antoisimpia ru- sen ja mainostuksen lisääminen edellyttää siihen
2812: nonkeruumatkojaan sekä kokosi Kalevalan en- varatun määrärahan huomattavaa lisäämistä.
2813: simmäisen painoksen Kajaanissa. Juuri tämän Korkeatasoisen, ensi-iltoja sisältävän ohjelmatar-
2814: muistoksi pystytettiin Kalevala-muistokivi, joka jonnan varmistaminen, erityisesti tärkeän Kaleva-
2815: on Kostamuksesta tuotu luonnonkivi. lan juhlavuoden huomioonottaen, edellyttää val-
2816: Entisenä Elias Lönnrotin kotikaupunkina Ka- tionavun vakinaistamista.
2817: jaani aloitti Kalevalan juhlavuosien vieton jo
2818: 1982. Silloin oli ohjelmistossa kansanrunoilta ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2819: kuultiin kanslianeuvos Väinö Kaukosen esitelmä nioittaen,
2820: Kajaanista Kalevalan kaupunkina. Todellinen
2821: haaste on kuitenkin vuosi 1985, Kalevalan en- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2822: simmäisen painoksen ilmestymisen 150-vuotis- 1985 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
2823: juhlavuosi. Kajaanissa on juhlavuoden päätapah- kaa Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa
2824: tumana Sana ja Sävel -viikko 2.-7.7. -tapahtuman tukemiseen ja että määrära-
2825: Juhlavuoden mahdollisimman korkeatasoisen ha tulisi pysyväksi tulevienkin vuoszen
2826: ja täysipainoisen ohjelman valmistelu ja toteutta- tulo- ja menoarvioihin.
2827:
2828: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
2829:
2830: Aarno von Bell Sakari Valli Hannu Kemppainen
2831: Arvo Kemppainen Marja-Liisa Tykkyläinen Mauno Manninen
2832: Tarja Halonen Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
2833: Reijo Lindroos Kerttu Törnqvist Pirjo Ala-Kapee
2834: Pentti Kettunen
2835: 40 1984 vp.
2836:
2837: Raha-asia-aloite n:o 39
2838:
2839:
2840:
2841:
2842: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten maatalous-
2843: konehankintojen liikevaihtoverohelpotuksiin
2844:
2845:
2846: Eduskunnalle
2847:
2848: Maatalouden investoinneista v. 1980 (2 938,4 nen, omista koneistaan huolehtiva, vastaava ja
2849: milj. mk) kaksi kolmasosaa muodostui kone- ja päättävä viljelijä tuntisi yhteisen koneen hankin-
2850: laiteinvestoinneista, jotka olivat 2 081,5 milj. nan ja yhteiskoneomistuksen mukanaan tuomat
2851: mk. Pientilavaltaisessa maataloudessa yksityinen pienet lisähuolehtimiset riittävän mielekkääksi,
2852: tila joutuu hankkimaan kohtuuttoman suuren tulisi yhteiskonehankintaan liittyä selvä konkreet-
2853: konepääoman mikäli aikoo hoitaa kaikki työt tinen etuus.
2854: tilan omilla koneilla. On monia konetöitä, joita
2855: samalla tilalla tehdään vuodessa vain muutamia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2856: kymmeniä tunteja, esim. lannan ajo ja levitys, nioittaen,
2857: hakkeen ja pilkkeiden teko, viljan puinti ja
2858: kuivaus, kasvinsuojeluruiskutukset jne. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2859: Tänä päivänä on ilmeistä, että viljelijöiden 1985 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
2860: oma kiinnostus yhteisiin koneisiin on voimistu- markkaa kokezlumäärårahana jiirjestöjen
2861: massa. Halutaan etsiä kustannusten säästökohtei- (esim. maamiesseurojen) ja koneyhty-
2862: ta. mien kotimaisiin maatalouskonehankin-
2863: Yhteiskonehankinnat ovat yhteiskunnan kan- tojen lzikevaihtoverohelpotuksiin (pois-
2864: nalta tarkoituksenmukaisia. Mutta jotta yksityi- toon).
2865:
2866: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
2867:
2868: Aarno von Bell Pentti Kettunen Arvo Kemppainen
2869: 1984 vp. 41
2870:
2871: Raha-asia-aloite n:o 40
2872:
2873:
2874:
2875:
2876: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Ristijärven sivutuki-
2877: kohdan rakentamiseen
2878:
2879:
2880: Eduskunnalle
2881:
2882: TVL:n Kainuun piirillä on tOimtnut Ristijär- TVL:n Kainuun p11n on pttanyt tukikohdan
2883: vellä sivutukikohta, jossa on tällä hetkellä miehi- säilyttämistä erittäin tärkeänä Ristijärven kunnan
2884: tys 1 + 5 henkeä. alueella olevan tiestön, erityisesti valtatien n:o 5
2885: Tukikohdan kalustoon kuuluu lisäksi kuorma- kunnossapidon säilyttämiseksi nykyisellä tasolla.
2886: auto, höylä ja pakettiauto sekä traktori. Tukikoh- Hanke on esitetty myös ensi vuoden tulo- ja
2887: ta sijaitsee Kärkelänniemellä Koirasalmen sillan menoarvioon, mutta Helsingistä on annettu ym-
2888: takana. märtää, että asia ei mene eteenpäin.
2889: TVL:n Kainuun piiri on jo vuosia suunnitellut Sivutukikohtaa varten tulisi rakentaa sosiaaliset
2890: sivutukikohdan siirtämistä valtatien n:o 5 varres- tilat, huoltotilat sekä kalustolle hallitilaa. Raken-
2891: sa olevalle Roope-nimiselle tilalle, josta TVL:n nusteknisten töiden kustannusarvio on n.
2892: Kainuun piiri osti vuonna 1980 kunnalta 1,3 ha 800 000 markkaa ja LVI- ja sähkötyöt yhteensä n.
2893: suuruisen maa-alueen. Valtatien n:o 5 peruspa- 250 000 markkaa sekä lisäksi kunnallisteknisiä
2894: rantamisen yhteydessä TVL:n Kainuun piiri ra- töitä.
2895: kensi siihen rakennusaikaisen tukikohdan, jolloin
2896: alueelle vedettiin kunnallistekniikka sekä raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2897: nettiin tarpeellinen parakkikylä. Tavoitteena oli, nioittaen,
2898: että kun viitostien perusparantaminen loppuu,
2899: osa rakennusaikaisen tukikohdan kalustosta pois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2900: tetaan ja tilalle siirretään sivutukikohta Kärkelän- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2901: niemestä. Kärkelänniemestä on jo siirretty alueel- 31.24. 74 1 200 000 markkaa TVL:n Ris-
2902: le mm. öljysäiliöt. tijärven sivutukikohdan rakentamiseksi.
2903:
2904: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
2905:
2906: Aarno von Bell Sakari Valli Pentti Kettunen
2907: Hannu Kemppainen Arvo Kemppainen
2908:
2909:
2910:
2911:
2912: 6 4284003504
2913: 42 1984 vp.
2914:
2915: Raha-asia-aloite n:o 41
2916:
2917:
2918:
2919:
2920: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun autokatsastus-
2921: konttorin perustamiseen
2922:
2923:
2924: Eduskunnalle
2925:
2926: Kainuun autokatsastuskonttorilla olisi aluepo- Kajaanin autokatsastuskonttorin lääninkatsas-
2927: liittista merkitystä, koska autokatsastuskonttori tusmiehen virka muutetaan nykyisen Kajaanin
2928: perustuu alueelliseen asiantuntemukseen ja pai- autokatsastustoimiston päällikkönä toimivan kat-
2929: kallistasoa laajempaan näkemykseen alueellisista sastusmiehen virasta. Nimikemuutoksen kustan-
2930: kehittämistarpeista. Vielä voidaan todeta se, että nusvaikutus on n. 60 000 markkaa.
2931: autokatsastuskonttorilla on monia yhteyksiä auto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2932: koulu-, liikennekysymyksiin ja poliisiasioihin nioittaen,
2933: sekä liikenneturvallisuuskysymyksiin. Kainuun
2934: autokatsastuskonttorin alaisuudessa tulisivat toi-
2935: mimaan Kuhmon ja Suomussalmen autokatsas- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2936: tustoimistot. 1985 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark-
2937: Kainuun autokatsastuskonttorin perustamis- kaa Kainuun autokatsastuskonttorin pe-
2938: kustannukset: rustamiseen.
2939:
2940: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
2941:
2942: Aarno von Bell Sakari Valli Pentti Kettunen
2943: Hannu Kemppainen Arvo Kemppainen
2944: 1984 vp. 43
2945:
2946: Raha-asia-aloite n:o 42
2947:
2948:
2949:
2950:
2951: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun teollisuuspiirin
2952: perustamis- ja käyttömenoihin
2953:
2954:
2955: Eduskunnalle
2956:
2957: Kainuun alueen kehittämisen kannalta itsenäi- Perustamiskustannukset (kalusto) 17 000 mk
2958: nen teollisuuspiiri on yhteiskunta- ja aluepoliitti- Palkat piiripäällikkö S 15
2959: sesti merkittävä piirihallintoviranomainen. Kai- toimistoapulainen V 8 n. 228 000 mk
2960: nuun elinkeinoelämän kehittämistä nopeuttaisi Muut kulutusmenot 15 000 mk
2961: ja edistäisi ko. piirihallintoviranomaisen päätök- yht. 260 000 mk
2962: senteon siirtäminen kokonaisuudessaan Oulusta
2963: Kajaaniin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2964: nioittaen,
2965: Kainuun teollisuuspiirin perustamis- ja käyttö-
2966: kustannukset (laskettu vuokratilavaihtoehdon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2967: mukaan): 1985 tulo- ja menoarvioon 260 000 mark-
2968: kaa Kainuun teollisuuspiirin perustamis-
2969: ja käyttömenoihin.
2970:
2971: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
2972:
2973: Aarno von Bell Sakari Valli Pentti Kettunen
2974: Hannu Kemppainen Arvo Kemppainen
2975: 44 1984 vp.
2976:
2977: Raha-asia-aloite n:o 43
2978:
2979:
2980:
2981:
2982: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun pienyritystoimin-
2983: nan tukemiskokeiluun
2984:
2985:
2986: Eduskunnalle
2987:
2988: Kainuu on mm. Kostamuksen rakentamisen tyksiä. Myös on ryhdytty toimenpiteisiin yrittä-
2989: merkittävästä työllisyysvaikutuksesta huolimatta jyyden lisäämiseksi.
2990: ollut jatkuvasti maan vaikeimpia työttömyysalu- Itsensä työllistämisen ja pienyritystoiminnan
2991: eita. edistämiseksi Lapin läänissä toteutettavaa pien-
2992: Kostamuksen rakentaminen alkoi vuoden 1983 yritystoiminnan tukemiskokeilua tulisi laajentaa
2993: syksystä nopeasti vähetä. Työvoiman kokonais- Kajaanin työvoimapiirin alueelle. Kokeilusta an-
2994: määrä putoaa vuoden 1984 loppuun mennessä nettua asetusta (135/82) tulisi vastaavasti muut-
2995: noin 2 500 henkilöllä. Suurin osa palaa Kajaanin taa. Oulun lääninhallitukseen tulisi esitetyn lisä-
2996: työvoimapiirin alueelle. Kostamuksen rakentami- määrärahan turvin palkata yksi henkilö hakemus-
2997: sen hiljetessä myös sen välillinen työllisyysvaiku- ten määräaikaisia käsittelytehtäviä varten.
2998: tus Kainuussa vähenee. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2999: nioittaen,
3000: Kostamuksesta palaavalle työvoimalle ei ole
3001: tarjolla korvaavia työpaikkoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3002: Kajaanin työvoimapiirin alueella on viime vuo- 1985 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
3003: sien aikana mm. työllisyyskoulutusvaroin paran- markkaa Kainuun pienyritystoiminnan
3004: nettu yrittämisen ja itsensä työllistämisen edelly- tukemiskokeiluun.
3005:
3006: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
3007:
3008: Aarno von Bell Sakari Valli Pentti Kettunen
3009: Hannu Kemppainen Arvo Kemppainen
3010: 1984 vp. 45
3011:
3012: Raha-asia-aloite n:o 44
3013:
3014:
3015:
3016:
3017: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkatukikokeilun
3018: laajentamiseen Kainuussa
3019:
3020:
3021: Eduskunnalle
3022:
3023: Pysyvien työpaikkojen luomiseksi pienimuotoi- sen Kostamus-työmaan loppuminen vuoden
3024: sessa elinkeinotoiminnassa maaseudulla voidaan 1984 aikana vähentää entisestään työnsaantimah-
3025: valtion tulo- ja menoarviossa olevien määräraho- dollisuuksia omasta maakunnasta.
3026: jen rajoissa myöntää tukea maaseudun työpaikka- Maaseudun työpaikkatukikokeilu omalta osal-
3027: tukikokeiluasetuksessa säädetyin perustein. taan kannustaa oma-aloitteisuutta ja luo uusia
3028: Kainuussa kokeilukuntana on Hyrynsalmen edellytyksiä työtilaisuuksien syntymiselle haja-
3029: kunta. asutusalueille.
3030: Kainuussa, Kajaanin työvoimapiirissä työttö- Kainuun olosuhteissa jokainen yksittäinenkin
3031: myysaste on maan korkein. Tällaisessa työllisyys- työtilaisuus on erittäin tärkeä.
3032: tilanteessa ei haja-asutusalueen väestölle voida Kokeilun laajentaminen koskemaan kaikkia
3033: turvata työpaikkaa esim. kunnan keskustaajamis- Kainuun kuntia olisi erittäin perusteltua. Samal-
3034: sa. Vaihtoehdoiksi jäävät tällöin: la se palvelisi ns. Kostamuksen jälkihoidon ta-
3035: - uusien työtilaisuuksien luominen haja-asu- voitteita.
3036: tusalueille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3037: - siirtyminen työhön Kainuun ulkopuolelle, nioittaen,
3038: lähinnä Etelä-Suomeen
3039: - siirtyminen Ruotsin työmarkkinoille tai että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3040: - jääminen kotiseudulle pitkäaikaistyöttö- 1985 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
3041: mäksi. markan määrärahan maaseudun työpaik-
3042: Luonnollisesti vaihtoehdoista vain ensimmäistä katukikokeilun laajentamiseksi koske-
3043: voidaan pitää hyväksyttävänä. Lisäksi rajantakai- maan kaikkia Kainuun kuntia.
3044:
3045: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
3046:
3047: Aarno von Bell Tarja Halonen Sakari Valli
3048: Pentti Kettunen Hannu Kemppainen Arvo Kemppainen
3049: 46 1984 vp.
3050:
3051: Raha-asia-aloite n:o 45
3052:
3053:
3054:
3055:
3056: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta oopperatalon rakentami-
3057: seen
3058:
3059:
3060: Eduskunnalle
3061:
3062: Vuoden 1982 II lisämenoarvion perusteluissa Vuonna 1984 näyttää Veikkauksen tuotto ole-
3063: todetaan muun muassa, että ''ottaen huomioon van huomattavasti budjetoitua suurempi. Pidäm-
3064: oopperan suuren merkityksen kansalliselle kult- me tarkoituksenmukaisena sitä, että myös vuo-
3065: tuurille ja uuden oopperatalon välttämättömyy- den 1985 tulo- ja menoarviota ajatellen mahdol-
3066: den eduskunta korostaa, ettei uuden oopperata- linen "ylimääräinen" tuotto pannaan säästöön
3067: lon rakentamista voida enää lykätä'' . kuluvan vuoden menettelyn mukaisesti. Syntyvä
3068: Nykyiset oopperatilat eivät ole rakennetut oop- säästö on syytä käyttää mielestämme taidelaitos-
3069: perakäyttöön, joten esimerkiksi akustiikka ei vas- ten rakentamiseen. Niistä taas eduskunnan pää-
3070: taa musiikkiteatterille asetettuja vaatimuksia. töksen mukaan ensi sijalla on uusi oopperatalo.
3071: Oopperan henkilökunta ja toiminta ovat laajen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3072: tuneet ja oopperan toimitiloja on jouduttu vuok- nioittaen,
3073: raamaan eri puolilta Helsinkiä. Esitykset ovat
3074: yleensä loppuunmyydyt, joten on selvästi tarvetta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3075: suurempaan esiintymistilaan. Työskentely alimi- 1985 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
3076: toitetuissa tiloissa voi myös aiheuttaa sen, että markan määrärahan oopperatalon toteut-
3077: korkeatasoiset taiteilijat hakeutuvat ulkomaille. tamista varten.
3078:
3079: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
3080:
3081: Kaarina Dromberg Aino Pohjanoksa Pekka Löyttyniemi
3082: Elsi Hetemäki-Olander Lauri Impiö Riitta Jouppila
3083: Tapio Holvitie Liisa Hilpelä Ritva Laurila
3084: Juho Koivisto Heikki Järvenpää Lea Kärhä
3085: Sirpa Pietikäinen Ben Zyskowicz Riitta Uosukainen
3086: 1984 vp. 47
3087:
3088: Raha-asia-aloite n:o 46
3089:
3090:
3091:
3092:
3093: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattitaitoisten tanssi-
3094: taiteilijoiden toimeentulon turvaamiseksi
3095:
3096:
3097: Eduskunnalle
3098:
3099: Maassamme on ilman vakinaista työpaikkaa moilla sopimusehdoilla kuin ammattinäyttelijöi-
3100: olevia ammattitaitoisia tanssitaiteilijoita. Teatte- tä, suoritetaan siitä aiheutuvien menojen korvaa-
3101: rit käyttävät heitä esityksissään silloin kun tarvit- miseksi korotettua valtionapua.
3102: sevat ns. iltapalkalla, joka ei riitä peittämään
3103: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3104: edes harjoituksiin eikä näytäntöihin osallistumi-
3105: nioittaen,
3106: sesta aiheutuvia suoranaisia menoja. Tanssitaitei-
3107: lijat ovat toimeentulon kannalta samassa asemas-
3108: sa kuin pääosa maamme näyttelijöistä oli kulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3109: van vuosisadan alkupuolella. Tanssijoiden työ- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3110: suhteen vakinaistamisen esteeksi teatterit ilmoit- 29.90.52 1 000 000 markkaa valtionapu-
3111: tavat rahapulan. Tästä johtuen onkin tarpeellista, na teattereille ammattitaitoisten tanssijoi-
3112: että ammattitaitoisten tanssitaiteilijoiden toi- den kzinnittämiseksi palvelukseen samoil-
3113: meentulo turvataan siten, että niille teattereille, la sopimusehdozlla kuin ammattinäytteli-
3114: jotka kiinnittävät palvelukseensa tanssijoita sa- jöiden.
3115:
3116: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
3117:
3118: Kaarina Dromberg Tapio Holvitie Riitta Jouppila
3119: Sirpa Pietikäinen Pirjo Rusanen Riitta Uosukainen
3120: 48 1984 vp.
3121:
3122: Raha-asia-aloite n:o 47
3123:
3124:
3125:
3126:
3127: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta tanssin tiedotuskeskuk-
3128: sen perustamiseen
3129:
3130:
3131: Eduskunnalle
3132:
3133: Suomen tanssitaiteella on merkittäviä saavu- la. Tanssitaiteen s1sätsen tiedottamisen tehosta-
3134: tuksia. Sen jatkuva kehittäminen ja tunnetuksi minen vaatii myös omat voimavaransa.
3135: tekeminen vaativat tiedotustoiminnan huomatta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3136: vaa tehostamista. Tiedotustoiminta nykypäivänä nioittaen,
3137: on välttämätön keino eri taidelajien yleisön tie-
3138: toisuudessa pitämiseksi. Tanssitaiteesta tiedotta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3139: minen jo koulujen tasolta lähtien antaa hyvät 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3140: mahdollisuudet sen kehittämiselle myös tulevai- 29.90.52 5 000 000 markkaa tanssin tie-
3141: suudessa. Suuren yleisön kiinnostus ja arvostus dotuskeskuksen perustamisen alkuunsaat-
3142: pystytään saamaan jatkuvalla tiedotustoiminnal- tamiseksi.
3143:
3144: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
3145:
3146: Kaarina Dromberg Tapio Holvitie Riitta Jouppila
3147: Sirpa Pietikäinen Pirjo Rusanen Riitta Uosukainen
3148: Jouko Skinnari
3149: 1984 vp. 49
3150:
3151: Raha-asia-aloite n:o 48
3152:
3153:
3154:
3155:
3156: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Hangon laivaväylän
3157: rakentamiseen
3158:
3159:
3160: Eduskunnalle
3161:
3162: Hangon kaupunki rakensi vuonna 1983 syvä- tuksen mukaiseksi 13 metrin väyläksi on arvioitu
3163: laiturin, jonka haraussyvyys on 14,2 metriä ja maksavan 4 000 000 markkaa.
3164: kustannusarvio 25 000 000 markkaa. Jotta Han- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3165: gon satamaliikennettä voitaisiin kehittää ja ny- nioittaen,
3166: kyinen liikenne säilyttää, on laivojen kasvavan
3167: koon vuoksi syvälaiturin rakentamisen ohella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3168: välttämätöntä tarkentaa ja syventää satamaan joh- 1985 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
3169: tavaa laivaväylää. Hangon satamaan johtavan markkaa Hangon laivaviiyllin merkitsemi-
3170: laivaväylän merkitsemisen ja syventämisen luoki- seen ja syventämiseen.
3171:
3172: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
3173:
3174: Kaarina Dromberg Tauno Valo
3175:
3176:
3177:
3178:
3179: 7 4284003504
3180: 50 1984 vp.
3181:
3182: Raha-asia-aloite n:o 49
3183:
3184:
3185:
3186:
3187: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta päihdeongelmaisten
3188: odottavien äitien terveyskasvatukseen
3189:
3190:
3191: Eduskunnalle
3192:
3193: Tiedot raskauden aikaisen alkoholin käytön kierteen katkaisuun ja raittiutta ylläpitävään hoi-
3194: haitoista ovat viimeisten kymmenen vuoden aika- toon.
3195: na lukuisissa kliinisissä ja epidemiologisissa tut- Lääkintöhallituksen tulisi käynnistää suunnit-
3196: kimuksissa vähitellen täsmentyneet. Alkoholin telutyö äitiysneuvolassa annettavasta raskaudenai-
3197: käyttö raskauden aikana lisää keskenmenon ris- kaista alkoholinkäyttöä koskevasta terveyskasvatus-
3198: kiä, pienentää syntyvän lapsen kokoa ja runsas toiminnasta ja sen tulisi laatia ko. toiminnassa
3199: raskauden aikainen alkoholin käyttö lisää jyrkästi vaadittava terveyskasvatusaineisto.
3200: sikiövaurioiden riskiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3201: Lääkintöhallituksen asettaman työryhmän esi- nioittaen,
3202: tyksen mukaan äitiyshuollon puitteissa tulisi
3203: käynnistää terveyskasvatustoiminta alkoholin ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3204: heuttamien sikiöhaittojen ehkäisemiseksi. Lisäksi 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
3205: tulisi kiinnittää erityistä huomiota raskaana ole- 33.73.21 1 000 000 markkaa päihdeon-
3206: vien alkoholin suurkuluttajien tunnistamiseen ja gelmaisten odottavien äitien terveyskasva-
3207: neuvontaan sekä mahdollisen alkoholinkäyttö- tukseen.
3208:
3209: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
3210:
3211: Kaarina Dromberg Matti Jaatinen Impi Muroma
3212: Lea Kärhä Riitta Uosukainen Tauno Valo
3213: Pirjo Rusanen Aino Pohjanoksa Eeva Turunen
3214: Liisa Hilpelä Ritva Laurila Jouko Skinnari
3215: Anna-Kaarina Louvo Riitta Jouppila Sirpa Pietikäinen
3216: Ben Zyskowicz
3217: 1984 vp. 51
3218:
3219: Raha-asia-aloite n:o 50
3220:
3221:
3222:
3223:
3224: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta positronikuvauslaittei-
3225: den hankkimiseksi HYKS:iin syövän tutkimusta varten
3226:
3227:
3228: Eduskunnalle
3229:
3230: Syövän hoitoennusteet ja isotooppitutkimus Edellä mainitussa kuvauksessa positronikuvaus-
3231: ovat ratkaisevasti parantuneet positronikuvauksen laite on kuvausherkkyydeltään jopa tuhatkertai-
3232: ansiosta. Laite paljastaa syövän jo ennen kasvain- nen gammakuvauslaitteisiin verrattuna. ·
3233: vaihetta. Muutaman millimetrin alueesta tarkkaa Positronikuvaus mahdollistaa tiedon alkavasta
3234: tietoa antava laite soveltuu muidenkin sairauk- syöpäsairaudesta, ennen kuin se on ehtinyt kas-
3235: sien havaitsemiseen ajoissa. Laitteen avulla pysty- vaimen asteelle tai aiheuttanut mitään anatomi-
3236: tään tutkimaan syövän lisäksi mm. neurologisia sia muutoksia. Tämä merkitsee luonnollisesti
3237: sairauksia ja psyyken häiriöitä, jotka ovat myös entistä paljon parempia hoitoennusteita. Tarkka
3238: lisääntymässä. Suomessa näitä laitteita ei vielä menetelmä on eduksi myös hoitoa annettaessa.
3239: ole, mutta suomalaiset lääkärit ovat perehtyneet Hoito voidaan suunnata tarkoin myös oikeille
3240: näihin laitteisiin ulkomailla. Heidän asiantunte- alueille. Edellisestä johtuen syövän hoito tulee
3241: muksensa on riittävä laitteen käyttöön ottoon yhteiskunnalle taloudellisesti huomattavasti
3242: myös Suomessa. Ruotsissa positronikuvauslaittei- edullisemmaksi hoitoaikojen lyhentyessä.
3243: ta on 3 kappaletta. Positronikuvauslaitteiden kestoikä on kaksin-
3244: Positronikuvauslaitteella päästään tutkimaan kertainen verrattuna nykyisiin Suomessa oleviin
3245: elinten pienimpiäkin osasia. Siinä missä gamma- kerroskuvauslaitteisiin.
3246: kamera parhaimmillaankin antaa tarkkaa tietoa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3247: vain noin kahden, kolmen sentin alueelta, posit- nioittaen,
3248: ronikuvauslaitteella pystytään tarkentamaan niin-
3249: kin pieneen alueeseen kuin kuusi millimetriä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3250: Professori Brownellin kehittämällä uusimmalla 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3251: aivojen kuvaukseen käytettävällä laitteella pääs- 33.79.30 7 000 000 markkaa valtion-
3252: tään jopa kolmeen millimetriin. Positronikuvaus osuutena kunmlle erikoissairaanhoitolai-
3253: on luonteeltaan myös tomografista eli poikkileik- tosten käyttökustannuksiin positroniku-
3254: kauskuvausta. vauslaitteiden hankkimiseksi HYKS:zin.
3255:
3256: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
3257:
3258: Kaarina Dromberg Riitta Uosukainen Impi Muroma
3259: Tauno Valo Riitta Jouppila Pirjo Rusanen
3260: Eeva Turunen Matti Jaatinen Liisa Hilpelä
3261: Ritva Laurila Jouni J. Särkijärvi Sirpa Pietikäinen
3262: Ben Zyskowicz Antti Kalliomäki
3263: 52 1984 vp.
3264:
3265: Raha-asia-aloite n:o 51
3266:
3267:
3268:
3269:
3270: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Peijaksen sairaalahank-
3271: keen käynnistämiseksi
3272:
3273:
3274: Eduskunnalle
3275:
3276: Peijas-sairaalahankkeen avulla pyritään Peijak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3277: sen vastuualueen terveydenhuollon kokonaisval- nioittaen,
3278: taiseen kehittämiseen; erikoissairaanhoidon osal-
3279: ta toteutetaan Uudenmaan terveydenhuoltojär-
3280: jestelmästä puuttuva sairaalakeskus, Pe~jakse_n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3281: sairaala. Sairaala tuottaa väestölle sen tarv1tsem1a 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3282: erilaisia terveyskeskuspalveluja samassa yksikössä. 33.79.31 30 000 000 markkaa valtion-
3283: Hanke sisältyy asianomaisiin terveydenhuollon osuuteen kunnzlle en"koissairaanhoitolai-
3284: viisivuotissuunnitelmiin vuosina 1984-86 toteu- tosten perustamiskustannuksiin Peijaksen
3285: tettavana hankkeena. Sairaalahankkeen raken- sairaalan kuntainliiton sairaalahankkeen
3286: nussuunnittelu on käynnistetty. käynnistämiseksi.
3287:
3288: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
3289:
3290: Kaarina Dromberg Antti Kalliomäki
3291: 1984 vp. 53
3292:
3293: Raha-asia-aloite n:o 52
3294:
3295:
3296:
3297:
3298: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravanjoen kunnostus-
3299: hankkeeseen
3300:
3301:
3302: Eduskunnalle
3303:
3304: Väestön kasvusta, vesien virkistysarvon koros- järven kautta Keravanjokeen. Toimenpiteiden
3305: tumisesta ja meriviemärihankkeen edistymisestä kokonaiskustannusarvio on 12 300 000 markkaa.
3306: johtuen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kun- Keravanjoen kunnostusta ja tulvasuojelua koske-
3307: tainliiton jäsenkunnat päättivät vuonna 1980 aloit- vien rakennustöiden toteuttamiseen sovittavan
3308: taa Keravanjoen kunnostustöiden suunnittelun. työnjaon puitteissa tulisi varata vähintään
3309: Keravanjoen kunnostussuunnitelma valmistui 5 500 000 markkaa.
3310: syksyllä 1983 kuntainliiton toimesta. Suunnitte-
3311: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3312: luun osallistui myös Helsingin vesipiirin vesitoi-
3313: nioittaen,
3314: misto.
3315: Kunnostuksen yleissuunnitelmassa ehdotetut
3316: vesistössä suoritettavat toimenpiteet sisältävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3317: muun muassa pohjapatojen, uimarantojen, vir- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 500 000
3318: kistysalueiden ja tulvaperkausten rakentamista ja markkaa Keravanjoen kunnostushankkee-
3319: lisävesien johtamista Päijänne-tunnelista Ridas- seen.
3320:
3321: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
3322:
3323: Kaarina Dromberg Martti Tiuri Pirjo Ala-Kapee
3324: Tauno Valo Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi
3325: Antti Kalliomäki
3326: 54 1984 vp.
3327:
3328: Raha-asia-aloite n:o 53
3329:
3330:
3331:
3332:
3333: Eenilä: Määrärahan osoittamisesta työväenperinteen tallentamiseen
3334: ja tutkimiseen
3335:
3336:
3337: Eduskunnalle
3338:
3339: Työväenkulttuuri oli maamme museolaitokses- kiperinteen tutkimus sekä työväentalojen kult-
3340: sa pitkään laiminlyöty osakulttuuri. Museoissa tuuritoimintaa koskevan laajan näyttelyn valmis-
3341: vaalittiin talonpoikais-, pappila-, säätyläis- sekä taminen. - Työväenperinteen järjestelmällinen
3342: lappalaiskulttuuria, niin esineistön tallentamisen valtion tukema tallentaminen ja tutkiminen oli
3343: kuin tutkimus- ja näyttelytoiminnankin suhteen. näin saatu alkuun.
3344: Maamme teollistumisvaiheen ja osittain teollis- Opetusministeriö asetti sitten 1982 työväenpe-
3345: tuneen Suomen teollisuustyöväestön esineistön rinnetyöryhmä II:n jatkamaan edellisen työryh-
3346: ja perinteen tallentaminen laiminlyötiin, puhu- män työtä. Vuoden 1983 aikanakin pantiin alulle
3347: mattakaan työväenliikkeen toimintaan olennai- työväenperinne- ja teollisen kulttuurin selvityk-
3348: sesti kuuluvan esineistön ja perinteen tallentami- siä. Tältä pohjalta on tarkoitus tehdä selkeät
3349: sesta. Työväenliike itse on toki tallentanut arkis- toimenpide-esitykset työväenperinteen tallenta-
3350: toihinsa omaa perinnettään. - Työväestön esi- miseksi ja tutkimiseksi. - Suomen kansan
3351: neistö on teollistumisvaiheen alkuajoilta kuiten- enemmistön kulttuurin, työväenkulttuurin, esi-
3352: kin osittain kadonnut ja katoamassa, haastatelta- neistön ja perinteen tallentaminen ja tutkiminen
3353: vat kuolleet tai pian poistumassa. Siksi työväen- on nostettava entistä keskeisempään asemaan
3354: perinteen tehokkaalla tallentamisella on jo kiire. museo- ja tutkimustoiminnassa ja siihen on uh-
3355: Työväenliikettä ja työväenkulttuuria koskevan rattava merkittävästi enemmän niin taloudellisia
3356: aineellisen ja henkisen perinteen tutkiminen ja kuin henkilöstövoimavaroja. Pitkään täysin lai-
3357: tallentaminen on onneksi viime vuosina voimak- minlyöty enemmistökulttuurin tutkimus ja esi-
3358: kaasti virinnyt. Opetusministeriön asettaman työ- neistön sekä perinteen tallentaminen ei ole mah-
3359: väenperinneryhmän (KomM 1981:7) työn pohjal- dollista millään määrärahan murusilla.
3360: ta selvisi, että sekä yksityisillä tutkijoilla että Edellä selvitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3361: tutkimusta harjoittavilla laitoksilla ja järjestöillä taen,
3362: oli käynnissä työväenperinteen tallentamiseen
3363: liittyviä hankkeita, jotka aloitettiin eduskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3364: vuodeksi 1981 myöntämän 200 000 markan määL 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3365: rärahan turvin. Tärkeimmät näistä olivat arkisto- 29.99.50 2 000 000 markkaa työvåimpe-
3366: jen perinnekeräys, työväen näyttämö- ja musiik- rinteen tallentamista ja tutkimista varten.
3367:
3368: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
3369:
3370: Paula Eenilä
3371: 1984 vp. 55
3372:
3373: Raha-asia-aloite n:o 54
3374:
3375:
3376:
3377:
3378: Eenilä: Määrärahan osoittamisesta työväenkulttuurin tutkimus-
3379: laitoksen perustamisen suunnitteluun
3380:
3381:
3382: Eduskunnalle
3383:
3384: Suomessa on kolmen korkeakoulun yhteydessä vänä enemmistön kulttuuri, ei sen tutkimusta
3385: ns. kansanperinteen tutkimuslaitokset. Näissä voida enää jättää muutaman harvan asiasta kiin-
3386: tutkitaan pääasiallisesti ns. kansankulttuuria, jo- nostuneen tutkijan selvitettäväksi. Tämä ei ole
3387: ka perinteellisesti ymmärretään talonpoikaiskult- mahdollista taloudellisesti eikä tutkijaresurssit
3388: tuuriksi. Lisäksi eräät näistä laitoksista ovat tutki- huomioon ottaen. Ainoa keino asian ratkaisemi-
3389: musohjelmissaan ottaneet huomioon myös sääty- seksi on erityisen työväenkulttuuria tutkivan ja
3390: läis- ja pappilakulttuurin. Sen sijaan viime vuosi- selvittelevän tutkimuslaitoksen perustaminen.
3391: sadan jälkipuoliskolla alkanut yhteiskunnallinen ja
3392: teollinen muutos on saanut vähän huomiota Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3393: osakseen kulttuuritutkimuksessa. Käytännössä tä- taen,
3394: mä on merkinnyt sitä, että teollisuustyöväestön
3395: henkinen ja aineellinen kulttuuri on selvittämät- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3396: tä. 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
3397: Koska kuitenkin kysymyksessä on varsin laajan kaa työväenkulttuurin tutkimuslaitoksen
3398: yhteiskuntaluokan edustama kulttuuri, nykypäi- perustamisen suunnitteluun.
3399:
3400: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
3401:
3402: Paula Eenilä
3403: 1984 vp.
3404:
3405: Raha-asia-aloite n:o 55
3406:
3407:
3408:
3409:
3410: Eenilä: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien raken-
3411: tamiseen väleille Parainen-Houtskär ja Kustavi-Turku
3412:
3413:
3414: Eduskunnalle
3415:
3416: Pyöräilyn suosio on viime vuosina jatkuvasti pyöräilijöille niin suuri vaaratekijä, että saaristo-
3417: kasvanut. Näin siitä huolimatta, että kevyen tieltä kannattaa pysyä pyörinensä poissa. Kuiten-
3418: liikenteen väyliä on toistaiseksi harvassa, ja siellä, kin saaristoluonto houkuttelee kansalaisia kesän-
3419: mistä ne puuttuvat, ainoastaan innokkaimmat ja viettoon, niitäkin, joilla ei ole omaa mökkiä
3420: uhkarohkeimmat pyöräilijät uskaltautuvat tielle. siellä. Matkailun kehittämisen kannaltakin ke-
3421: Pyöräilyn suosio terveellisenä ja huokeana mat- vyen liikenteen väylien rakentaminen saaristoon
3422: kustusmuotona tulee kuitenkin energian hinnan olisi tärkeätä. Samalla tulisi luonnollisesti kehit-
3423: tulevaisuudessakin mitä todennäköisimmin nous- tää myös saariston leirialueita.
3424: tessa huomattavalla vauhdilla kasvamaan sen mu-
3425: kana. Jotta saaristo avautuisi kaikelle kansalle kesä-
3426: matkailukohteiden parhaimpiin kuuluvana, ja
3427: Siksi pyöräilyn kehittymiselle niin työmatkai-
3428: lun kuin kesäisen perhematkailun, "kansanmat- jotta kotimaanmatkailua voitaisiin kansanmatkai-
3429: lun muodossa kehittää, ehdotan kunnioittaen,
3430: kailun", mahdollistavana on luotava edellytyk-
3431: set. Pyöräilyn vaarat on poistettava rakentamalla
3432: riittävästi kevyen liikenteen väyliä. - Erityisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3433: kesämatkailukohteena Turun saaristo on suosittu. 1985 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
3434: Pyörällä sinne ei kuitenkaan nykyisellään pääse. markkaa kevyen liikenteen väylien raken-
3435: Näin voidaan sanoa, sillä jatkuvat autojonot tamiseksi Turun saaristoon väleille Parai-
3436: kapealla saaristotiellä ja kilpa-ajo losseille on nen-Houtskär ja Kustavi-Turku.
3437:
3438: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
3439:
3440: Paula Eenilä
3441: 1984 vp. 57
3442:
3443: Raha-asia-aloite n:o 56
3444:
3445:
3446:
3447:
3448: Eenilä: Määrärahan osoittamisesta radan sähköistämiseen ja perus-
3449: parannukseen välillä Turku-Toijala
3450:
3451:
3452: Eduskunnalle
3453:
3454: Maan rautatieverkoston kehittämisessä Varsi- lyöminen suunnata myös ulkomaankauppaan
3455: nais-Suomi on jäänyt pahasti jälkeen muualla liittyviä kuljetuksia ohi Varsinais-Suomen luon-
3456: maassa tapahtuvasta kehityksestä. non- ja sääolojen kannalta edullisten ja suoritus-
3457: Henkilöliikenteessä tämä on paikallisliikenteen kykyisten satamien.
3458: kohdalla koettu - tarkoitusta varten suunnitel- Turun-Toijalan radan varrella sijaitsee myös
3459: lun diesel-kaluston vanheteSsa ja uusien puuttu- kehitysvaikeuksista kärsivä Loimaan talousalue,
3460: essa - jatkuvina supistuksina ja supistusuhkana. jonka kehitysedellytyksiin tämän rautatien kun-
3461: Pitempimatkaisen henkilöliikenteen kohdalla ti- nolla on ratkaiseva vaikutus.
3462: lanne tulee ennen pitkää vaikeuttamaan koh-
3463: tuuttomasti myös Turun ja Naantalin satamien Edellä olevan perusteella ehdotan,
3464: kautta kulkevan kansainvälisen matkustajaliiken-
3465: teen jatkokuljetuksia ja suuntaamaan niitä ener- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3466: giatalouden kannalta epäedullisempiin kulje- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3467: tusmuotoihin. markan määrärahan Turun-Toijalan ra-
3468: Tavaraliikenteen kohdalla uhkaa erityisesti ra- dan sähköistämisen ja perusparannuksen
3469: taosuuden Turku-Toijala kehittämisen laimin- suunnittelua varten.
3470:
3471: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
3472:
3473: Paula Eenilä
3474:
3475:
3476:
3477:
3478: 8 4284003504
3479: 58 1984 vp.
3480:
3481: Raha-asia-aloite n:o 57
3482:
3483:
3484:
3485:
3486: Eenilä: Määrärahan osoittamisesta kuljetusalan työsuojelutarkastajan
3487: viran perustamiseksi Turun ja Porin työsuojelupiiriin
3488:
3489:
3490: Eduskunnalle
3491:
3492: Autoliikenne muodostaa muusta elinkeinotoi- ei vielä ole kuljetusalan työsuojelutarkastajan
3493: minnasta selvästi poikkeavan toiminta-alan, jolla virkaa, tulisi sellainen mitä pikimmin perustaa.
3494: työsuojelun ja liikenneturvallisuuden kannalta on Turun ja Porin työsuojelupiirissä on voimak-
3495: merkittävä yhteiskunnallinen vastuualue. kaan ulkomaanliikenteen johdosta yhteensä eni-
3496: Kuljetusalalle on eduskunnan päätöksellä sää- ten eli 365 kappaletta sellaisia kuljetusalan työ-
3497: detty omat työaikaa koskevat lait, joissa määrä- paikkoja, jotka kuuluvat valtion työsuojeluviran-
3498: tään alalla toimivien pisimmät työajat samoin omaisten tarkastettaviksi, mutta kuljetusalan
3499: kuin lepoajat. Alalla on myös kansainvälisiä mää- työsuojelutarkastajan virka sieltä kuitenkin puut-
3500: räyksiä. Työaikalain noudattamisen valvonta tuu. Turun ja Porin työsuojelupiiri vaatisikin
3501: maantieliikenteessä on kuitenkin puutteellista, ensimmäiseksi tällaisen viran.
3502: koska tarkastajia on aivan liian vähän. Edellä selvitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3503: Valtioneuvoston asettama kuljetusalan työsuo- taen,
3504: jeluneuvottelukunta onkin yksimielisesti toden-
3505: nut tarkastajien virkojen perustamisen tarpeelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3506: suuden. Alan työntekijäjärjestö Auto- ja kuljetus- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3507: alan Työntekijäliitto r. y. on useamman vuoden 33.03.01 47 000 markkaa kuljetusalan
3508: ajan esityksillään vaatinut tarkastajien virkojen työsuojelutarkastajan viran perustamiseksi
3509: perustamista. Kaikkiin työsuojelupiireihin, joissa Turun ja Porin työsuojelupzinin.
3510:
3511: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
3512:
3513: Paula Eenilä
3514: 1984 vp. 59
3515:
3516: Raha-asia-aloite n:o 58
3517:
3518:
3519:
3520:
3521: Eenilä: Määrärahan osoittamisesta Aurajoen vesiensuojelusuunnitel-
3522: man toteuttamiseksi
3523:
3524:
3525: Eduskunnalle
3526:
3527: Turun kaupunki on vuodesta 1923 alkaen käytölle Aurajoen rantamilla. Tiedetäänhän, että
3528: ottanut pääosan raakavedestään suoraan Aurajo- tämä Turun seudun juomavesi jo pelkästään sen
3529: esta. Aurajoki on tyypillinen Lounais-Suomen puhdistamiseen käytetyt aineet mukaan lukien
3530: rannikkovyöhykkeen vähäjärvineo joki, jossa vir- sisältää aineita, joiden on ulkomaisten tutkimus-
3531: taamien suuret vaihtelut ja veden laadun voi- ten mukaan todettu aiheuttavan syöpää.
3532: makkaat muutokset ovat tunnusomaisia. Eräitä suosituksen yli meneviä ehdotuksia:
3533: Viime vuosikymmenenä on Aurajoen vedessä - yhdyskuntien jätevedet pitäisi biologis-
3534: esiintynyt ajoittain voimakkaita maku- ja haju- kemiallisen käsittelyn lisäksi vielä suodattaa
3535: haittoja. Aurajokeen joutuu asutuksen kasvun, - lietesäiliötilavuutta tulee suositellusta kuu-
3536: teollisuuden laajentumisen ja maatalouden seu- den kuukauden varastointitilavuudesta 1,2 m 31
3537: rauksena entistä enemmän pesuaineita, lannoit- sikayksikkö lisätä 2,0 m 3 1sikayksikkö
3538: teita, kasvinsuojeluaineita, hyönteismyrkkyjä,
3539: maaöljytuotteita sekä enemmän tai vähemmän - Aurajoen varren kuntien ongelmajätteiden
3540: puhdistettuja jätevesiä. Joen rannalle tiedetään varastointia ja kuljetusta, samoin kuin kuntien
3541: aikoinaan varastoidun jopa muualta tuotuja on- kaatopaikkojen sijoittamisen ja käytön valvontaa
3542: gelmajätteitä. Ajoittain on sattunut tapauksia, on tehostettava
3543: jolloin vedessä on todettu myrkkyjä, joiden alku- - vedentutkimuksen keskittämistä yhteen lai-
3544: perää ja laatua ei ole lopullisesti kyetty edes tokseen Turussa on harkittava.
3545: selvittämään. Turun seudun vesihuollon turvaaminen on
3546: Veden laatua tarkkaillaan ja tutkitaan turhan niin tärkeä asia, että vapaaehtoisuuteen perustu-
3547: monissa eri laboratorioissa. Aivan ilmeisesti tut- vien vesiensuojeluohjeiden sijaan olisi myös maa-
3548: kimusten keskittäminen olisi aiheellista. talouden vesiensuojelukysymyksissä annettava
3549: Asukkailla on ajoittain veden erityisen huonon selvät vesilain mukaiset määräykset ja valvonta-
3550: laadun vuoksi ilmennyt selviä veden aiheuttamia ohjeet.
3551: vatsavaivoja. Samoin monille allergikoille vesi on Aurajoessa olevat heikkokuntoiset ja vuotavat
3552: ajoittain aiheuttanut hyvinkin voimakkaita aller- padot pitäisi pyrkiä korjaamaan valtion varoin,
3553: giaoireita. Näin tapahtui esim. 1982 joulun tie- esim. Kuuskoski, Leppäkoski ja Nautelankoski.
3554: noissa. Syynä oli tällöin jokin selvittämättä jäänyt Turun kaupunki on aikoinaan tehnyt vesihalli-
3555: myrkyllinen aine. Keväällä 1978 taas veden tukselle ehdotuksen vesilakia ankarampien mää-
3556: maku- ja hajuhaitat, jotka olivat erityisen voi- räysten saamiseksi Aurajoen vesistöalueelle.
3557: makkaat, selvästi tuntuivat olevan peräisin sika- Aurajoen vesiensuojelusuunnittelun neuvotte-
3558: loiden jätevesistä. lukunta jätti vihdoin ehdotuksensa joen suojelu-
3559: Aurajoen vesiensuojelun suunnittelun neuvot- suunnitelmaksi vuonna 1980. Täydennettynä ve-
3560: telukunnan ehdotuksessa annetaan suosituksia silain tiukennetuilla säännöksillä se voisi antaa
3561: Aurajoen kuormituksen vähentämiseksi ja joen tietyn pohjan asian pikaiseksi eteenpäin viemi-
3562: käyttökelpoisuuden parantamiseksi. seksi niin, että Turun seudun raakavesi ratkaise-
3563: Kun Aurajoki tulee olemaan tulevaisuudessa- vasti paranisi. Tämä olisi käytännön ympäristön-
3564: kin lähes 200 000 asukkaan raakavesilähteenä, suojelutyötä tavallisen ihmisen hyväksi. Asia kui-
3565: pitäisi sen alueella soveltaa normaalia tiukempia tenkin mitä ilmeisimmin vaatii valtiovallan rahal-
3566: vesiensuojelumääräyksiä kaikkeen vettä likaavaan lista myötävaikutusta.
3567: toimintaan sekä asettaa myös rajoituksia maan- Edellä olevan nojalla ehdotan,
3568: 60 1984 vp. - RA n:o 58
3569:
3570: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden markkaa Aurajoen vesiensuojelusuunni-
3571: 1985 tulo- ja menoarvioon 17 000 000 telman nopeaksi toteuttamiseksi.
3572:
3573: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
3574:
3575: Paula Eenilä
3576: 1984 vp. 61
3577:
3578: Raha-asia-aloite n:o 59
3579:
3580:
3581:
3582:
3583: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta lukialaisten ja eräiden mui-
3584: den opiskelijoiden opintorahan korottamiseen
3585:
3586:
3587: Eduskunnalle
3588:
3589: Opintotuen riittämättömyydestä ja sen raken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3590: teellisesta heikkoudesta johtuen opiskelijoiden taen,
3591: palkkatyö lukukausien aikana on jatkuvasti li-
3592: sääntynyt. Tällainen kehitys ei yhteiskunnallises-
3593: tikaan ole tarkoituksenmukaista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3594: Yllä mainitun johdosta tulisi korottaa lukio- 1985 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
3595: laisten opintoraha 1 400 markkaan sekä kansan- markkaa lukialaisten opintorahan korot-
3596: opistoissa opiskelevien, ammatillisten oppilaitos- tamiseksi 1 400 markkaan sekä kansan-
3597: ten opiskelijoiden ja korkeakouluopiskelijoiden opistoissa ja niihin ve"attavissa laitoksissa
3598: opintorahan perusmaara 2 000 markkaan opiskelevien opintorahan perusmäärän
3599: 1. 7.1985 lukien. korottamiseksi 2 000 markkaan.
3600:
3601: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
3602:
3603: Georg C. Ehrnrooth
3604: 62 1984 vp.
3605:
3606: Raha-asia-aloite n:o 60
3607:
3608:
3609:
3610:
3611: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta turkiseläintutkimukseen Ja
3612: alan tuotekehittelyyn
3613:
3614:
3615: Eduskunnalle
3616:
3617: Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa on turkis- torjunta-aineiden tutkimusten momentille, tulisi
3618: eläintutkimukseen 300 000 markan määräraha. tähänastiseen tapaan ottaa omalle tulo- ja meno-
3619: Määrä on ainoastaan kaksi kolmasosaa tämän arvion Riista- ja kalataloustutkimuslaitoksen mo-
3620: vuoden tulo- ja menoarvion määrästä. Ottaen mentille. Ottaen huomioon alaa tällä hetkellä
3621: huomioon sen, että pääasiallisesti Pohjanmaalla rasittavat suuret investointikustannukset ehdotan
3622: harjoitettava turkistarhaus tuottaa maallemme korotettua määrärahaa, koska tulo- ja menoarvi-
3623: valuuttatuloina 1,3 miljardia markkaa, ja tietoi- ossa tällä hetkellä oleva määräraha reaalisesti
3624: sena siitä veitsenterävästä kilpailusta, jonka koh- katsoen on vain murto-osa noin kymmenen vuot-
3625: teena turkistuottajamme ovat kansainvälisillä ta sitten hyväksytystä rahamäärästä.
3626: markkinoilla, eduskunnan tulisi myöntää turkis-
3627: eläintutkimukseen ja tuotekehittelyyn sellainen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3628: määräraha, joka olematta suhteessa turkistarhaa- taen,
3629: jiemme arvokkaaseen panokseen maamme ta-
3630: louselämässä silti tunnustaisi alan kehittymisen etta· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3631: merkityksen. 1985 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
3632: Turkiseläintutkimuksen määräraha, jonka hal- markkaa turkiseläintutkimusta ja tuote-
3633: litus on siirtänyt erilaisten tutkimusten, mm. kehittelyä varten.
3634: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
3635:
3636: Georg C. Ehrnrooth
3637: 1984 vp. 63
3638:
3639: Raha-asia-aloite n:o 61
3640:
3641:
3642:
3643:
3644: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta sotilasvammalain mukaisiin
3645: erinäisiin korvauksiin suoritettavia ylimääräisiä lisiä varten
3646:
3647:
3648: Eduskunnalle
3649:
3650: Sodassa vaikeimmin vammautuneille, joiden· Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3651: vahvistettu työkyvyttömyysaste on vähintään taen,
3652: 80 %, tulisi elinkorko heidän puolisoidensa teke-
3653: män hoitotyön tukemiseksi maksaa korotettuna
3654: 60 %:lla ensimmäiseltä omai$elta 1.7.1985 al- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3655: kaen. Lievemmin vammautuneiden itsenäisen 1985 tulo- ja menoarvioon 1 200 000 000
3656: toimintakyvyn säilyttämiseksi olisi sairaanhoitona markkaa sotzlasvammakorvauksrin suori-
3657: annettava lääkinnällinen kuntoutus voitava ulot- tettavzin ylimääräisiin elinkoron korotuk-
3658: taa koskemaan 1.1.1985 lukien myös niitä sotain- siin ja lääkinnälliseen kuntoutukseen pa-
3659: valideja, joiden vahvistettu työkyvyttömyysaste rantoloissa tarkemmin mainituissa ta-
3660: on 10-25 %. pauksissa.
3661:
3662: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
3663:
3664: Georg C. Ehrnrooth
3665: 64 1984 vp.
3666:
3667: Raha-asia-aloite n:o 62
3668:
3669:
3670:
3671:
3672: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien varhais-
3673: eläkkeeseen
3674:
3675:
3676: Eduskunnalle
3677:
3678: Eduskunnan varhaiseläkelakia säätäessään tar- toteuttaa 1. 7.1985 alkaen. Määrärahaa olisi joka
3679: koittama 10 000 eläkkeelle siirtyneen veteraanin tapauksessa korotettava, jottei määrärahan niuk-
3680: määrä vuoden 1983 lopussa ei ole vieläkään kuus johtaisi tarpeettomankin tiukkaan voimassa
3681: toteutunut eläkkeen liian tiukoista saantiehdoista olevan lain soveltamiseen.
3682: ja eläkkeen määrän pienuudesta johtuen. Var-
3683: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3684: haiseläkkeen työllistävän vaikutuksen on voitu
3685: taen,
3686: todeta olevan huomattavan hyvän. Kahta eläk-
3687: keelle siirtynyttä veteraania kohti on voitu luoda
3688: pysyvä työpaikka yhdelle nuoremmalle työttö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3689: mälle. Korjausesitys antaisi myös rintamaoloissa 1985 tulo- ja menoarvioon 300 000 000
3690: toimineille naisille paremman mahdollisuuden markkaa rintamaveteraanien varhaiseläk-
3691: varhaiseläkkeeseen. Esitetyt toimenpiteet pitäisi keiden maksamiseen.
3692:
3693: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
3694:
3695: Georg C. Ehrnrooth
3696: 1984 vp. 65
3697:
3698: Raha-asia-aloite n:o 63
3699:
3700:
3701:
3702:
3703: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta rintamasotilaseläkkeisiin suo-
3704: ritettaviin ylimääräisiin lisiin
3705:
3706:
3707: Eduskunnalle
3708:
3709: Rintamasotilaseläkejärjestelmää pitäisi kehittää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3710: siten, että eläkkeen täyttä määrää korotettaisiin, taen,
3711: tulorajaa alennettaisiin ja tulosidonnaisuus mitoi-
3712: tettaisiin uudelleen. Siihen saakka, kunnes tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3713: peelliset uudistukset on saatu lakiin, olisi asian- 1985 tulo- ia menoarvioon 700 000 000
3714: mukaiset parannukset tehtävä vaikkapa budjetti- markkaa n"ntamasotzlaseläkkeiszi"n suon·-
3715: päätöksin. tettavzi"n ylimääräisiin lisiin.
3716:
3717: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
3718:
3719: Georg C. Ehrnrooth
3720:
3721:
3722:
3723:
3724: 9 4284003504
3725: 66 1984 vp.
3726:
3727: Raha-asia-aloite n:o 64
3728:
3729:
3730:
3731:
3732: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kuntoo-
3733: tustoimintaan
3734:
3735:
3736: Eduskunnalle
3737:
3738: Vuoden 1983 alussa tuli voimaan laki rintama- käytännössä, olisi kuntien vastaavien määräraho-
3739: veteraanien kuntoutuksesta. Lain mukaan rinta- jen ohella valtion kuntootustoimintaa vanen
3740: maveteraanilla on mahdollisuus työ- ja toiminta- myöntämän määrärahan oltava nykyistä määrära-
3741: kykyä edistävään ja ylläpitävään kuntoutukseen. haa paremmassa suhteessa tarpeeseen.
3742: Koettua tarvetta kuntoutukseen on arvioitu Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3743: olevan noin yhdellä kolmasosalla kaikista veteraa- taen,
3744: neista eli noin 100 000 veteraanilla. Tämän vuo-
3745: den valtion tulo- ja menoarvioon otettu määrära-
3746: ha rintamaveteraanien kuntootustoimintaa var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3747: ten, 3), 7 milj. markkaa, ei vastaa läheskään 1985 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
3748: tarvetta. Jotta kuntootuslain rintamaveteraaneille markan määrärahan valtionapuna rinta-
3749: antama mahdollisuus kuntoutukseen toteutuisi maveteraanien kuntoutustoimintaan.
3750:
3751: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
3752:
3753: Georg C. Ehrnrooth
3754: 1984 vp. 67
3755:
3756: Raha-asia-aloite n:o 65
3757:
3758:
3759:
3760:
3761: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kun-
3762: touttamiseen
3763:
3764:
3765: Eduskunnalle
3766:
3767: Sotiemme veteraaneja on elossa yli 300 000 ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3768: he ovat rasitusten vuoksi melkeinpä poikkeukset- nioittaen,
3769: ta enemmän tai vähemmän sairaita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3770: SMP ei voi hyväksyä sotiemme veteraanien ja 1985 tulo- ja menoarvioon 60 000 000
3771: invalidien syrjintää. Rahasta tämän asian korjaa- markkaa rintamaveteraanien kuntoutta-
3772: minen ei voi olla kiinni. miseen.
3773:
3774: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
3775:
3776: Vieno Eklund Mikko Vainio ] . Juhani Kortesalmi
3777: Liisa Arranz Helvi Koskinen Sampsa Aaltio
3778: Kimmo Sasi
3779: 68 1984 vp.
3780:
3781: Raha-asia-aloite n:o 66
3782:
3783:
3784:
3785:
3786: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen hankkimiseksi
3787: niitä tarvitseville rintamaveteraaneille
3788:
3789:
3790: Eduskunnalle
3791:
3792: Rintamaveteraanien asunto-olojen parantami- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3793: nen on paljolti laiminlyöty. Tähän asiaan olisi 1985 tulo- ja menoarvioon 60 000 000
3794: saatava pikainen korjaus. markkaa kä"ytettä"vä"ksi lainoina tai muulla
3795: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tavoin asuntojen hankkimiseksi niitä" tar-
3796: nioittaen, vitseville n"ntamaveteraaneille ja heidä"n
3797: perhetlleen.
3798: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
3799:
3800: Vieno Eklund Pentti Skön J. Juhani Kortesalmi
3801: Pentti Kettunen Mikko Vainio Helvi Koskinen
3802: Sampsa Aaltio Kimmo Sasi
3803: 1984 vp. 69
3804:
3805: Raha-asia-aloite n:o 67
3806:
3807:
3808:
3809:
3810: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin sairaanhoito-oppilaitok-
3811: sen peruskorjaukseen
3812:
3813:
3814: Eduskunnalle
3815:
3816: Porin sairaanhoito-oppilaitoksen nykyiset toi- suunnitelmaa varten. Suunnitelman mukaan ra-
3817: mitilat on aikanaan suunniteltu noin 200 opiske- kennettavaksi tulisi 3 265 m 2 :n lisärakennus.
3818: lijalle, jotka voisivat toimia 13 ryhmässä. Nyt Liian pienien ja epätarkoituksenmukaisten tilojen
3819: opiskelijoita on noin 450 ja ryhmiä 23. Keskias- muuttamiseksi vastaamaan oppilaitoksen tarpeita
3820: teen koulunuudistuksen yhteydessä opiskelija- on esitetty nykyisiin tiloihin tehtäväksi 930 m 2
3821: määrä nousee arviolta 520:een, ja opiskelijat käsittävä peruskorjaus. Hankkeen kokonaiskus-
3822: jakaantuisivat 32 ryhmään. tannukset ovat vuoden 1983 marraskuun hintata-
3823: Tilanpuutteen vuoksi opetusta on annettu kel- sossa noin 23 milj. markkaa. Porin kaupunki
3824: larikerroksessa olevassa ikkunattomassa tilassa, pitää sairaanhoito-oppilaitoksen laajennushan-
3825: neuvotteluhuoneessa, opetusvälinevarastossa ja ketta niin koulutuksen kehittämisen kuin raken-
3826: auloissa. Nämä kaikki ovat sekä kooltaan että nusalan työllisyydenkin kannalta erittäin tärke-
3827: ilmastoinniltaan ja äänieristykseltään teoriaope- änä ja kiireellisenä tehtävänä.
3828: tukseen soveltumattomia.
3829: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3830: Oppilaitos sijaitsee omalla, valtion omistamal-
3831: la tontilla, jossa on rakennusoikeutta 15 000 m 2 •
3832: Tästä on käyttämättä 8 500 m 2 • että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3833: Jouduttaakseen hankkeen edistymistä Porin 1985 tulo- j'a menoarvioon 5 000 000
3834: kaupunki teetti omalla kustannuksellaan yhteis- markkaa Pon·n sairaanhoito-oppzlaitoksen
3835: toiminnassa sairaanhoito-oppilaitoksen kanssa laaj'entamis- j'a peruskorj'austöiden aloit-
3836: lisärakennuksen esisuunnitelman perustamis- tamista varten.
3837:
3838: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
3839:
3840: Mikko Elo Matti Kuusio Timo Roos
3841: 70 1984 vp.
3842:
3843: Raha-asia-aloite n:o 68
3844:
3845:
3846:
3847:
3848: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvianjoen tulvasuojelu-
3849: töiden aloittamiseen
3850:
3851:
3852: Eduskunnalle
3853:
3854: Merikarvianjoki on pohjoisin ja myös suurin toistuvat tulvat Merikarvianjoen varrelta yli 400
3855: Karvianjoen vesistön kolmesta laskuojasta. ha:n peltoalalta ja estää tulvavahingot Vassan
3856: Merikarvianjoki on Lankosken alapuolelta pe- asutulla alueella. Tavoitteena on myös suurentaa
3857: rattu osaksi jo 1930-luvun lopulla ja työ on saatu Merikarvianjoen vedenjohtokykyä niin, että ylä-
3858: päätökseen vuoden 195i lopussa. Perkaukset oli- juoksulla mm. Siikaisten ja Pomarkun tulvasuo-
3859: vat kuitenkin riittämättömiä. jelutoimet käyvät mahdolliseksi. Hankkeen to-
3860: Merikarvianjokivarren asukkaat Merikarvian teuttaminen parantaa oleellisesti maatalouden
3861: kunnanhallituksen tuella ovat myöhemmin usean edellytyksiä alueella.
3862: kerran uudistaneet vaatimuksen Merikarvianjoen Alustavasti hankkeen kustannuksiksi on arvioi-
3863: tulvien poistamisesta joko kaivamalla oikaisu- tu 6,7 milj. mk ja hyödyksi 8,0 milj. mk.
3864: uoma Lankoskelta mereen tai perkaamalla Meri- Hankkeen suunnitelma valmistunee vuonna
3865: karvianjoki. 1984.
3866: Kustannukset, hyödyt ja haitat ympäristöteki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3867: jöineen sekä toteuttaminen huomioon ottaen tä-
3868: mänhetkisten käsitysten ja odotusten sekä tietou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3869: den vallitessa oikaisu-uoman rakentamista pide- 1985 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
3870: tään edullisimpana ratkaisuna toistuvien tulvien markan määrärahan Merikarvianjoen tul-
3871: eliminoimiseksi. Uoman tarkoituksena on poistaa vasuojelutöiden aloittamiseen.
3872:
3873: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
3874:
3875: Mikko Elo Matti Kuusio Timo Roos
3876: 1984 vp. 71
3877:
3878: Raha-asia-aloite n:o 69
3879:
3880:
3881:
3882:
3883: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Friitalan sillan leventärniseen
3884:
3885:
3886: Eduskunnalle
3887:
3888: Ulvilan kunnan Friitalan ja Vanhankylän asu- räinen vuorokausiliikenne on 9 400 moottoriajo-
3889: tustaajamia yhdistää Friitala 1-Ulvila -niminen neuvoa ja vuonna 2010 13 000 moottoriajoneu-
3890: maantie n:o 2442. Taajamien etäisyys toisistaan voa.
3891: on noin 1 km. Kokemäenjoen yli johtava Friita- Edellä mainitun selvityksen yhteydessä lasket-
3892: lan silta sijaitsee tällä tieosuudella. tiin ns. indeksiluku huomioon ottaen liikenne-
3893: Silta on pullonkaulana Ulvilan keskustan, Frii- määrät, tien poikkileikkaus, nopeusrajoitukset ja
3894: talan ja Vanhankylän välisessä liikenteessä. päällyste. Indeksiluvuksi saatiin 13,93. Kevyen
3895: Ruuhka-aikana sillan molemmin puolin syntyy liikenteen väylät katsotaan yleensä tarpeellisiksi
3896: jonoja, koska kevyt liikenne ja moottoriajoneuvot jos indeksiluku on suurempi kuin yksi. Friitalan
3897: eivät voi samanaikaisesti liikennöidä siltaosuudel- sillan leventäminen olisi siten ensisijaisen kiireel-
3898: la sen kapeuden vuoksi. Keväällä 1983 suoritet- linen ja tarpeellinen hanke.
3899: tiin ko. sillalla liikennelaskenta Ulvilan tieverkon
3900: Sillan leventämisestä aiheutuvat kustannukset
3901: runko- ja kehittärnissuunnitelman laadinnan yh-
3902: olisivat n. 3 milj. mk.
3903: teydessä. Liikennelaskennan tulokset olivat seu-
3904: raavat: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3905: Moottoriajoneuvojen keskimääräinen vuoro-
3906: kausiliikennemäärä oli 4 458 ja kevyen liikenteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3907: vastaava luku oli 2 322. 1985 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
3908: Suunnittelukeskuksen laatiman ennusteen mu- markan määrärahan Friitalan sillan leven-
3909: kaan moottoriajoneuvoliikenne tulee kehitty- tämiseen liikenneturvallisuuden ja -olo-
3910: mään sillalla siten, että vuonna 1990 keskimää- jen parantamiseksi.
3911:
3912: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
3913:
3914: Mikko Elo Matti Kuusio Timo Roos
3915: 72 1984 vp.
3916:
3917: Raha-asia-aloite n:o 70
3918:
3919:
3920:
3921:
3922: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Porin/Rauman
3923: radan perusparantamiseen
3924:
3925:
3926: Eduskunnalle
3927:
3928: Tampereen-Porin/Rauman radan peruspa- sista suuntautuu Porin ja Rauman satamiin. Tah-
3929: rannustyöt on aloitettu vuonna 1979. Töiden koluodon radan rakentaminen on käynnissä ja se
3930: kustannusarvio nousee tällä hetkellä uudelleen- valmistuu vuonna 1984. Myös tämä ratayhteys
3931: kiskotuksineen ja ratapihatöineen noin 250 milj. lisää tavarakuljetuksia rautateitse. Tahkoluodon
3932: markkaan. Tähän mennessä töihin on budjetoitu syväsatama toteutunee kauppa- ja teollisuusmi-
3933: yhteensä 85,3 milj. markkaa ja vuodelle 1984 on nisteriön asettaman työryhmän esittämällä tavalla
3934: valtion tulo- ja menoarviossa osoitettu 28,3 milj. eli vuonna 198 5. Rata tulisi peruskorjauksen
3935: markan määräraha. Osoitetuilla määrärahoilla ja yhteydessä myös sähköistää, mistä toistaiseksi ei
3936: tämänhetkisellä työnopeudella peruskorjauksen ole tehty lopullisia päätöksiä.
3937: on arvioitu valmistuvan vuonna 1990. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3938: Rataosan perusparannustyön nopeuttamista
3939: puoltavat useat seikat. Radan kuljetustaloudelli- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3940: nen merkitys on oleellisesti lisääntynyt Jyväsky- 1985 tulo- ja menoarvioon 35 000 000
3941: län-Tampereen radan valmistuttua. Tällä het- markkaa Tampereen-Porin/Rauman ra-
3942: kellä suuri osa uuden oikoradan tavarakuljetuk- dan perusparannustyöhön.
3943:
3944: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
3945:
3946: Mikko Elo Timo Roos Antti Kalliomäki
3947: 1984 vp. 73
3948: Raha-asia-aloite n:o 71
3949:
3950:
3951:
3952:
3953: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoimapiirin
3954: perustamiseen
3955:
3956:
3957: Eduskunnalle
3958:
3959: Porin kaupungin ja Satakunnan maakunnallis- suudessa hyvin keskeinen asema elinkeino- ja
3960: ten yhteisöjen taholta on jo vuonna 1980 esitetty työllisyyspolitiikassa. Lisäksi on yleisesti tiedossa
3961: oman työvoimapiirin perustamista Satakuntaan. oleva tosiasia, että Satakunta on työllisyyspoliit-
3962: Työvoimaministeriö on myös jo pitkään suhtau- tinen ongelma-alue. Suurteollisuuden huomatta-
3963: tunut myönteisesti Satakunnan työvoimapiirin vat työvoimavaihtelut 1970-luvulla ovat aiheutta-
3964: perustamiseen ja laatinut asiaan liittyvät tarpeel- neet erityisongelmia. Jo pitkään ovat esim. Porin
3965: liset selvitykset. työttömyysluvut pysytelleet 10 prosentin yläpuo-
3966: Tällä hetkellä Satakunta jakaantuu kahteen lella. Tällaiselle alueelle on tärkeää, että sitä
3967: työvoimapiiriin. Rauman, Euran ja Huittisten voidaan käsitellä yhtenäisesti valtion työvoimavi-
3968: työvoimatoimistot kuuluvat Turun työvoimapii- ranomaisten ja työvirastojen taholta.
3969: riin ja muut työvoimatoimistot Tampereen työ- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3970: voimapiiriin. Lisäksi Turun ja Porin läänin kun-
3971: nista Suodenniemi ja Mouhijärvi kuuluvat Hä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3972: meen läänissä olevan Nokian työvoimatoimiston 1985 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
3973: alueeseen. Esityksessä on todettu, että on nähtä- markan määrärahan Satakunnan työvoi-
3974: vissä työvoimahallinnolla tulevan olemaan vastai- mapiirin perustamiseen.
3975:
3976: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
3977:
3978: Mikko Elo Matti Kuusio Timo Roos
3979:
3980:
3981:
3982:
3983: 10 4284003504
3984: 74 1984 vp.
3985:
3986: Raha-asia-aloite n:o 72
3987:
3988:
3989:
3990:
3991: Enävaara ym.: Määrärahan osoittamisesta Energiapoliittinen yhdis-
3992: tys - Vaihtoehto Ydinvoimalle ry:lle
3993:
3994:
3995: Eduskunnalle
3996:
3997: Suuret voimalayhtiöt käyttävät miljoonia Energiapoliittinen yhdistys - Vaihtoehto Ydin-
3998: markkoja yleisen mielipiteen muokkaamiseksi voimalle ry. eli EVY.
3999: uuden suunnitteilla olevan ydinvoimalaitoksen
4000: Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
4001: puolelle. Näistä varoista suuri osa on yhteiskun-
4002: nioittavasti,
4003: nan varoja, koska kysymyksessä ovat valtiojohtoi-
4004: set yhtiöt.
4005: Koska yhteiskunnan tehtävänä on keskeisissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4006: asioissa tukea monipuolista tiedonvälitystä, jotta 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
4007: kansa voisi vapaasti ja riittävän tiedon perusteella kan määrärahan Energiapoltiitinen yhdis-
4008: valita eri vaihtoehtojen välillä, tulisi yhteiskun- tys - Vaihtoehto Ydinvoimalle ry.
4009: nan tukea myös ydinvoiman vaaroista ja vaihto- -nimiselle yhdistykselle ydinvoiman vaa-
4010: ehtoisista energiamuodoista tiedonavaa toimin- roista ja vaihtoehtoisista energiamuodois-
4011: taa. Tällaista tiedotustoimintaa harjoittaa mm. ta tiedottavan toiminnan tukemiseen.
4012:
4013: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
4014:
4015: Reijo Enävaara Liisa Arranz Mikko Vainio
4016: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
4017: Urho Pohto Martti Ratu Helvi Koskinen
4018: 1984 vp. 75
4019:
4020: Raha-asia-aloite n:o 73
4021:
4022:
4023:
4024:
4025: Enävaara ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen viljelyn
4026: edistämiseksi työskenteleville järjestöille
4027:
4028:
4029: Eduskunnalle
4030:
4031: Luonnonmukaisen viljelyn suosio on jatkuvasti olisi näihin tarkoituksiin osoitettava tukea myös
4032: kasvamassa ja näin viljeltyjen tuotteiden kysyntä valtion budjetin kautta.
4033: lisääntymässä. Saasteeton ja puhdas elintarvike
4034: Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
4035: on niin kuluttajan kuin tuottajankin edun mu- nioittavasti,
4036: kainen. Luonnonmukainen viljely säästää lisäksi
4037: energiaa sekä ulkomailta tuotavia tuotantopanok-
4038: sia eikä aiheuta ylituotantoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4039: Luonnonmukaisen viljelyn edistämiseksi toimii 1985 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
4040: maassamme useita rekisteröityjä yhdistyksiä, joi- kaa toiminta-avustuksiksi luonnonmukai-
4041: den toiminta kuitenkin määrärahojen puuttuessa sen viljelyn edistämiseksi työskentelevzlle
4042: on varsin vaatimatonta. Asian tärkeyden vuoksi järjestözlle.
4043:
4044: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
4045:
4046: Reijo Enävaara Mikko Vainio Lea Mäkipää
4047: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Urho Pohto
4048: Martti Ratu Helvi Koskinen
4049: 76 1984 vp.
4050:
4051: Raha-asia-aloite n:o 74
4052:
4053:
4054:
4055:
4056: Enävaara ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinsuojelutyötä tekeville
4057: järjestöille
4058:
4059:
4060: Eduskunnalle
4061:
4062: Valtion tämän vuoden tulo- ja menoarvioon Eläinsuojelutyön valtionapua olisikin tuntuvas-
4063: on hyväksytty 50 000 markan suuruinen määrära- ti lisättävä sekä jakoperusteeksi otettava eläinsuo-
4064: ha Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen toiminnan jelujärjestöjen jäsenmäärä ja aktiivisuus sekä toi-
4065: tukemista varten. minnan laajuus.
4066: Ottaen huomioon maamme eläinsuojelulain Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
4067: heikkoudet ja siitä johtuva eläinten turvaton nioittavasti,
4068: asema tämä määräraha on varsin vaatimaton.
4069: Toisaalta valtion tuki on ohjattu vain yhdelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4070: yksittäiselle yhdistykselle, vaikka maassamme on 1985 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
4071: useita aktiivisesti toimivia eläinsuojelujärjestöjä, kaa valtionavuksi eläinsuojelutyötä teke-
4072: joiden kaikkien taloudellinen asema on heikko. vzfle järjestözlle.
4073:
4074: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
4075: Reijo Enävaara Liisa Arranz Mikko Vainio
4076: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä
4077: Urho Pohto Martti Ratu Helvi Koskinen
4078: 1984 vp. 77
4079:
4080: Raha-asia-aloite n:o 75
4081:
4082:
4083:
4084:
4085: Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta Riuttalan talomuseon kun-
4086: nostamiseen
4087:
4088:
4089: Eduskunnalle
4090:
4091: Valtiovallan, Kuopion kaupungin, Karttulan Talomuseon taloudellinen tilanne on heikko.
4092: kunnan ja eräiden Kuopion läänin kuntien ja Juoksevat kulut on turvattu Kuopion kaupungin
4093: maakuntaliiton yhteistoimenpitein toteutettiin ja Karttulan kunnan yhteensä 80 000 markan
4094: vuosina 1973-74 Karttulan kunnassa sijaitsevan avustusten avulla ja museovirastolta on anottu
4095: Riuttalan talonpoikaiskartanon hankkiminen pe- avustuksia kunnostustöitä varten. Museoviraston
4096: rustetun säätiön nimiin. Siitä alkaen talomuseota mahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin rajatut.
4097: on kunnostettu osittain valtion työllisyysvaroin ja Säätiön hallinnon tueksi on muodostettu eri
4098: osittain Karttulan kunnan ja Kuopion kaupungin taustayhteisöjen edustajista sekä kehittämistoimi-
4099: myöntämin avustuksin. Avustusta on saatu myös kunta että laajempi seurantaryhmä, joten Riutta-
4100: museovirastolta. lan talomuseo on kuntien ja maakunnan hallin-
4101: Riuttalan talomuseon kehittämiseksi on laadit- nassa. Sen lopulliseen kuntoon saattamiseksi ei
4102: tu yksityiskohtaiset suunnitelmat, joiden mukaan kuitenkaan ole varoja.
4103: päärakennuksen entistämiseen tarvitaan vielä Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
4104: 13 5 000 markkaa, pihanpään rakennukseen
4105: 51 000 markkaa, ulkorakennuksiin ja ulkopihoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4106: hin 396 000 markkaa ja siirrettäviin rakennuksiin 1985 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mar-
4107: 235 000 markkaa eli yhteensä yli 800 000 mark- kan määrärahan Riuttalan talomuseon
4108: kaa. kunnostustöiden jatkamista varten.
4109:
4110: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4111:
4112: Katri-Helena Eskelinen
4113: 78 1984 vp.
4114:
4115: Raha-asia-aloite n:u 76
4116:
4117:
4118:
4119:
4120: Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin pohjavesiva-
4121: rojen kartoitusta varten
4122:
4123:
4124: Eduskunnalle
4125:
4126: Maa- ja metsätalousministeriön asettama työ- Kuopion läänin maaseudun vesihuollon järjes-
4127: ryhmä on esittänyt haja-asutuksen vesihuollon tämisessä tulee käytettäväksi kalliopohjavesivaro-
4128: tavoitteeksi, että kaikelle ympärivuotiselle asu- ja, joita kuitenkaan ei ole kartoitettu. Lisäksi
4129: tukselle järjestetään mahdollisuus saada asianmu- ongelmana on, että niiden etsiminen vaatii toi-
4130: kaisesti hoidettu painevesi sekä viemäröinti ja senlaista ja kalliimpaa teknikkaa kuin soraharju-
4131: jätevesien käsittely vuoteen 1995 mennessä. Kuo- jen pohjavesivarojen kartoittaminen. Toistaiseksi
4132: pion läänissä niukista pohjavesivaroista johtuen pohjavesivarojen kartoitus on Kuopion läänissä
4133: vedenhankintatilanne on sekä kolmen suurim- suoritettu työllisyysrahoituksella, mutta töiden
4134: man kaupungin että haja-asutusalueen osalta pitkäjänteisen jätjestelyn vuoksi olisi rahoitus
4135: huono. Työryhmä on todennut, että Kuopion saatava budjettivaroista.
4136: läänissä vuoteen 1995 mennessä tarvittaisiin 350 Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
4137: miljoonaa markkaa työryhmän osoittamaan ta- vasti,
4138: voitteeseen pääsemiseksi.
4139: että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4140: Kuopion läänin haja-asutusalueella asuu 1985 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark-
4141: 100 000 asukasta, joista 50 OOO:lla on puutteita kaa Kuopion läiinin haja-asutusalueen
4142: vesihuollossa. pohjavesivarojen kartoitusta varten.
4143:
4144: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4145:
4146: Katri-Helena Eskelinen
4147: 1984 vp. 79
4148:
4149: Raha-asia-aloite n:o 77
4150:
4151:
4152:
4153:
4154: Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta kiinteän laituriverkoston ra-
4155: kentamiseen Kuopion läänissä
4156:
4157:
4158: Eduskunnalle
4159:
4160: Vesitieverkkoon viime vuosina kohdistuneet ton puuttuminen. Suunniteltujen vesitiekuljetus-
4161: investoinnit ovat omalta osaltaan luoneet edelly- ten järjestäminen kuljetustaloudellisesti edulli-
4162: tyksiä vesitiekuljetusten lisääntymiselle. Tapahtu- simmalla tavalla ja mahdollisimman vähän ym-
4163: vasta kehityksestä ovat osoituksena mm. kesällä päristöhäiriöitä tuottaen edellyttää läänin laituri-
4164: 1983 alkaneet sorakuljetukset proomulla Maanin- verkoston kehittämistä.
4165: galta Kuopioon sekä kesällä 1984 alkavat hake- Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kunni-
4166: kuljetukset Kuopiosta Varkauteen. Samoin Kuo- oittavasti,
4167: pl.on kaupunki on tehnyt vuodelle 1984 sopi-
4168: muksen turpeen kuljetuksesta proomulla Iisal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4169: mesta Kuopioon kuljetusmäärän ollessa nom 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4170: 400 000 m 3 • markkaa kiinteän laituriverkoston suun-
4171: Vesitiekuljetusten kehittämisessä on koettu eri- nittelua ja rakentamista varten Kuopion
4172: tyisenä ongelmana riittävän tiheän laituriverkos- lääniin.
4173:
4174: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4175:
4176: Katri-Helena Eskelinen
4177: 80 1984 vp.
4178:
4179: Raha-asia-aloite n:o 78
4180:
4181:
4182:
4183:
4184: Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta työpaikkatukikokeilun laajen-
4185: tamiseen Pohjois-Savossa
4186:
4187:
4188: Eduskunnalle
4189:
4190: Aluepoliittiset tukitoimenpiteet ohjautuvat tualueiden työpaikkatukikokeilu on osoittautu-
4191: useimmiten kehitysalueiden voimakkaisiin alue- nut yhdeksi tehokkaimmista aluepoliittisista toi-
4192: keskuksiin, ja lisäksi ne kohdistuvat pääasiassa mista maaseutumaisten pienkuntien kehittämi-
4193: (80 %) teollisuuteen. Aluepoliittisten toimenpi- seksi.
4194: teiden vaikutukset ovat näin olleet varsin vähäisiä Maaseutualueiden työpaikkatukikokeilu tulisi
4195: e~ityisesti syrjäisissä, maaseutumaisissa pienkun- vakinaistaaja ulottaa mahdollisimman pian kaik-
4196: mssa. kiin kehitysalueiden kuntiin.
4197: Valtioneuvosto teki 22.12.1981 periaatepää-
4198: töksen eräistä maaseudun kehityksen turvaami- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
4199: seksi tarvittavista toimenpiteistä, joista yksi on vasti,
4200: maaseudun työpaikkatukikokeilu, jonka tavoit-
4201: teena on pysyvien työpaikkojen luominen maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4202: seudulle tukemalla erityisesti pienimuotoista yri- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
4203: tystoimintaa. markkaa maaseutualueiden työpaikkatu-
4204: Pohjois-Savossa on tällä hetkellä maaseudun kikokeilun laajentamiseksi koskemaan
4205: työpaikkatukikokeilun piirissä neljä kuntaa, jois- ensiszjaisesti Pohjois-Savon pienkuntia ;a
4206: sa kokemukset ovat erittäin myönteisiä. Maaseu- erityisaluekuntza.
4207:
4208: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4209:
4210: Katri-Helena Eskelinen
4211: 1984 vp. 81
4212:
4213: Raha-asia-aloite n:o 79
4214:
4215:
4216:
4217:
4218: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenneturvallisuusjärjestelyi-
4219: hin Riihimäen ja Hämeenlinnan välisellä tieosuudella
4220:
4221:
4222: Eduskunnalle
4223:
4224: Kolmostie on vilkkain Helsingistä lähtevistä töihin.
4225: pääteistä. Tiellä on paljon raskasta liikennettä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4226: joka suuntautuu Hämeeseen ja Pohjanmaalle ja nioittaen,
4227: takaisin. Tien parantamissuunnitelmia on tehty
4228: ja erillisiä kohteita on toteutettukin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4229: Kasvaneen liikenteen johdosta on syytä ryhtyä 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4230: kiireellisesti liikenneturvallisuusjärjestelyihin Rii- 31.24. 77 3 000 000 markkaa kolmostien
4231: himäen ja Hämeenlinnan välillä. lti'kenneturvallisuusjärjestelyihin Rzihi-
4232: TVL:n Hämeen piirillä on valmius kyseisiin mäen ja Hämeenlinnan välillä.
4233:
4234: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4235:
4236: Esko Helle Martti Lähdesmäki Matti Kautto
4237:
4238:
4239:
4240:
4241: 11 4284003504
4242: 82 1984 vp.
4243:
4244: Raha-asia-aloite n:o 80
4245:
4246:
4247:
4248:
4249: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Uittamon sillan rakentami-
4250: seen
4251:
4252:
4253: Eduskunnalle
4254:
4255: Maantiellä n:o 290 Janakkalan ja Hausjärven Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4256: rajalla sijaitseva Uittamon silta muodostaa lii- nioittaen,
4257: kenne-esteen. Matala ja heiveröinen silta estää
4258: suurten autojen ja suurten kuormien kautta-ajon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4259: Uuden Uittamon sillan rakentaminen vähentäisi 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4260: osaltaan vilkkaalle koiroostielle suuntautuvaa pai- 31.24. 77 3 500 000 markkaa Uittamon
4261: netta. szllan rakentamiseen.
4262:
4263: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4264:
4265: Esko Helle Martti Lähdesmäki Matti Kautto
4266: • 1984 vp. 83
4267:
4268: Raha-asia-aloite n:o 81
4269:
4270:
4271:
4272:
4273: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Tervakosken Teollisuusalue
4274: Oy:n osakepääoman korottamiseen
4275:
4276:
4277: Eduskunnalle
4278:
4279: Suomen Pankki omistaa Tervakoski Oy:n 95,7 Tervakoski-projektin kuluessa on ulospäin an-
4280: -prosenttisesti. Yhtiön kehittäminen on jäänyt nettu monesti ymmärtää, että valtiovalta kantaa
4281: toissijaiseksi. 1970-luvun puolivälissä y~tiön erityistä huolta aiheuttamistaan ongelmista. Val-
4282: työntekijämäärä oli lähes 1 600 henkeä. Rajlljen tiovallan osallisuus on kuitenkin jäänyt lähinnä
4283: "saneerausten" seurauksena Tervakoski Oy:n neuvojen asteelle lukuun ottamatta sitä, että
4284: henkilöstöä on enää vajaat 800 henkeä. Tervakos- Tervakosken alue lainmuutoksen jälkeen nimet-
4285: ki Oy on ollut kylän ainoa merkittävä työnantaja tiin erityistukialueeksi.
4286: vuodesta 1818 alkaen. Tervakosken kyläyhteisö
4287: on syntynyt "piipun juurelle". Valtion tulisi osallistua myös taloudellisesti
4288: Kun Tervakoski Oy ilmoitti huhtikuussa 1983 Tervakosken Teollisuusalue Oy:n toiminnan edis-
4289: vähentävänsä työvoimaansa syksyyn 1983 men- tämiseen.
4290: nessä 380 hengellä, muodostettiin Janakkalan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4291: kunnan, Tervakoski Oy:n ja useiden valtion vi- nioittaen,
4292: ranomaisten kesken ns. Tervakoski-projekti.
4293: Kyseisen projektin eräänä tuloksena on perus-
4294: teilla Tervakosken Teollisuusalue Oy, jonka osak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4295: kaina tulevat alkuvaiheessa olemaan Janakkalan 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4296: kunta, Tervakoski Oy, Janakkalan Osuuspankki 32.51.46 4 000 000 markkaa Tervakosken
4297: ja Kanta-Hämeen Aluesäästöpankki. Janakkalan Teollisuusalue Oy:n osakepääoman ko-
4298: kunnan osuus on yli 90 % . rottamiseksi.
4299:
4300: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4301:
4302: Esko Helle Martti Lähdesmäki Matti Kautto
4303: 84 1984 vp.
4304:
4305: Raha-asia-aloite n:o 82
4306:
4307:
4308:
4309:
4310: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Turengin terveysaseman II
4311: vaiheen rakentamiseen
4312:
4313:
4314: Eduskunnalle
4315:
4316: ] anakkalan terveyskeskuksen sairaala toimii 60 Valtakunnallisessa suunnitelmassa terveyden-
4317: vuotta vanhassa puurakennuksessa. Tilat ovat huollon järjestämisestä vuosina 1984-1988 Ja-
4318: nykykatsannossa epäkäytännölliset ja palovaaralli- nakkalan terveyskeskuksen Turengin terveysase-
4319: set. man II vaihe on sijoitettu vuodelle 1985. Kustan-
4320: Valtion viranomaisten taholta on jo usean nusarvio on n. 10 miljoonaa markkaa ja valtion
4321: vuoden ajan luvattu Turengin terveysaseman II osuus 4,4 miljoonaa. On jo korkea aika saada
4322: vaiheen rakentamiseen rahoja. Aloittamislupaa ei Turengin terveysaseman II vaihe alkuun.
4323: ole kuitenkaan saatu. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4324: nioittaen,
4325: Sairasosaston lisäksi hankkeeseen sisältyy
4326: mm. neuvola-, hammashoito- ja hallintotiloja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4327: Terveysaseman I vaihetta ei kyetä tällä hetkellä 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4328: käyttämään täysitehoisesti hyväksi, koska osa toi- 33.78.31 4 400 000 markkaa Turengin
4329: minnoista on kylän toisella laidalla. terveysaseman II vaiheen rakentamiseen.
4330:
4331: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4332:
4333: Esko Helle Martti Lähdesmäki Matti Kautto
4334: 1984 vp. 85
4335:
4336: Raha-asia-aloite n:o 83
4337:
4338:
4339:
4340:
4341: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta jätepaperin käytön edistämis-
4342: tä koskevaan tutkimukseen
4343:
4344:
4345: Eduskunnalle
4346:
4347: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvion vapautunut kapasiteettia saneerausten johdosta.
4348: perusteluissa todetaan: ''Jätteiden hyötykäyttöä Enemmän tai vähemmän valtion omistuksessa on
4349: on tarkoitus edelleen edistää.'' myös muita paperitehtaita, jotka saattaisivat olla
4350: Jätepaperin keräys ja käyttö on kuitenkin kiinnostuneita jätepaperin hyödyntämisestä.
4351: maassamme ajautumassa umpikujaan. Tampel-
4352: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4353: lan Inkeroisten tehdas on luopumassa jätepaperin
4354: nioittaen,
4355: käytöstä. Uusia käyttäjiä ei ole ilmaantunut tilal-
4356: le.
4357: Suhteellisen hyvin toimivaa jätepaperin keräys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4358: tä uhkaa lamaantuminen, koska vastaanotto ei 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4359: toimi. 35.10.25 2 000 000 markkaa jätepaperin
4360: Asiassa tarvitaan pikaisia toimia sekä pitkäjän- käytön edistämistä koskevaan tutkimuk-
4361: teistä tutkimustyötä. Mm. Tervakoski Oy:ssä on seen.
4362:
4363: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4364:
4365: Esko Helle Timo Laaksonen Pekka Leppänen
4366: Timo Roos Matti Kautto
4367: 86 1984 vp.
4368:
4369: Raha-asia-aloite n:o 84
4370:
4371:
4372:
4373:
4374: Hietala: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 468 rakentami-
4375: seen välillä Leväsalo-Viljolahti Kangaslammilla
4376:
4377:
4378: Eduskunnalle
4379:
4380: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa on Edellä olevaan viitaten ehdotan,
4381: maantien n:o 468 välin Leväsalo-Viljolahti Kan-
4382: gaslammin kunnassa rakentamiseen myönnetty
4383: 1 000 000 mk. Kun sanotun tieosuuden koko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4384: naiskust~nnukset ovat kuluvan vuoden tulo- ja 1985 tulo- ja menoarvioon 3 900 000
4385: menoarv10n mukaan 4 900 000 mk, toteuttamis- markkaa maantien n:o 468 vältllä Levä-
4386: aika 1984-85, olisi kyseisen tien rakentamiseen salo- Viljolahti Kangaslammin kunnassa
4387: my~nnettävä viimeistään vuoden 1985 budjetissa toteuttamista varten.
4388: vähtntään 3,9 milj. markkaa.
4389:
4390: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
4391:
4392: Pertti Hietala
4393: 1984 vp. 87
4394:
4395: Raha-asia-aloite n:o 85
4396:
4397:
4398:
4399:
4400: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 533 peruspa-
4401: rantamiseen välillä Tihusniemi-Sorsakoski
4402:
4403:
4404: Eduskunnalle
4405:
4406: Tihusniemen-Sorsakosken maantie on erit- Samoin eri puutavarayhtiöt ovat lausunnois-
4407: täin heikkopohjainen ja -päällysteinen tie. Tie on saan ilmoittaneet, että ne tarvitsevat jatkuvasti
4408: päällystetty yli 10 vuotta sitten öljysoralla ja sen puutavarakuljetuksissaan tieosuuksia Jäppilä-
4409: kunto on nykyään erittäin heikko ja jopa liiken- Tihusniemi-Varkaus sekä Jäppilä-Tihus-
4410: teellisesti vaarallinen. niemi-Sorsakoski, mutta teiden erittäin huono
4411: Em. tie on eräs Jäppilän kunnan pääliikenne- kunto asettaa ajokaluston varsin suurelle rasituk-
4412: väyliä ja vilkas työpaikkaliikenneväylä ennen selle ja aiheuttaa täten ajoneuvoille ylimääräisiä
4413: muuta Sorsakosken tehtaille. huolto- ja korjauskuluja.
4414: lisäksi em. tie toimii Jäppilän kautta kul- TVL:n Mikkelin piirin toimesta on Pieksä-
4415: kevan liikenteen jaJäppilän elinkeinoelämän väylä- mäen-Jäppilän tieosuuden pinta uusittu kulu-
4416: nä. Mm. Oy Hackman Ab Sorsakosken tehtaat sekä van vuoden kesäkuun aikana.
4417: Oy Putkihackman Ab kuljettavat n. 90 prosenttia
4418: tuotannostaan sekä 40 prosenttia raaka-aineistaan Koska, kuten edellä olevasta on ilmennyt,
4419: eli yhteensä n. 8 000 000 kg vuodessa Sorsakos- tieosuus Jäppilä-Tihusniemi-Sorsakoski on
4420: ken-Tihusniemen-Jäppilän-Pieksämäen maan- erittäin tärkeä Oy Hackman Ab:n Pieksämäelle
4421: tietä. Jäppilän ja em. yhtiön lähin rautatietermi- tapahtuville kuljetuksille sekä Jäppilästä Sorsa-
4422: naali sijaitsee siis Pieksämäellä. kosken tehtailla työssä käyville ihmisille, olisi
4423: mitä toivottavinta, että myös tämän tieosuuden
4424: Lisäksi yhtiö käyttää tietä Naarajärvellä, Piek-
4425: perusparantaminen suoritettaisiin mahdollisim-
4426: sämäen maalaiskunnassa sijaitsevan tehdasosaston
4427: man pian. On näet huomattava, että ko. tie on
4428: yhdysliikenteessä sekä tavara- että henkilökulje-
4429: jo perusparannettu TVL:n Kuopion piirin alueel-
4430: tuksiin.
4431: la. Tieosuuden Tihusniemi-Mikkelin läänin raja
4432: Yhtiön raaka-ainekuljetukset, jotka nyt tapah- pituus on noin 10 kilometriä.
4433: tuvat osin viitostien kautta, tulevat Outokumpu
4434: Oy:n Tornion tehtaiden toimittamina siirtymään Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4435: ko. Jäppilän kautta kulkevan tieosuuden kautta
4436: kulkeviksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4437: Tien erittäin heikon kunnon takia joutuu yhtiö 1985 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
4438: kuljettamaan helposti särkyviä tuotteitaan, kuten markkaa maantien n:o 533 perusparan-
4439: sairaala- ja pesulakalusteita, kiertäen Varkauden nustöiden suon'ttamista varten välillä Ti-
4440: kautta Pieksämäen rautatieterminaalille. husniemi-Sorsakoski vuonna 1985.
4441:
4442: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
4443:
4444: Pertti Hietala Kari Rajamäki Pentti Poutaneo
4445: 88 1984 vp.
4446:
4447: Raha-asia-aloite n:o 86
4448:
4449:
4450:
4451:
4452: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden paikal-
4453: lisliikenteen turvaamiseksi
4454:
4455:
4456: Eduskunnalle
4457:
4458: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityk- Edellä olevan perusteella ja kun samalla huo-
4459: sessä esitetään Valtionrautateille maksettavaksi mioidaan kustannustasossa tapahtuneet muutok-
4460: valtiovall*n edellyttämien paikallisjunayhteyksien set, on paikallisliikenteen supistamissuunnitel-
4461: ylläpidostia aiheutuvan rautatietaloudellisen tap- mia edelleen näkyvissä.
4462: pion sek~ kansanedustajien vapaista matkoista Supistusten estämiseksi ja paikallisliikenteen
4463: aiheutuvi~n tulojen menetyksen korvaamiseksi nykyisen tason turvaamiseksi ehdotamme,
4464: lainmuka!.sta korvausta yhteensä 13 000 000
4465: markkaa.' Kun huomioidaan edellisen vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4466: tulo- ja , menoarviossa myönnetty 15 500 000 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4467: markkaa,· on supistusta näkyvissä 2 500 000 31.57.40 4 500 000 markan suuruisen
4468: markkaa tähän kulumassa olevaan vuoteen näh- lisämäärärahan Valtionrautateiden pai-
4469: den. kallisliikenteen nykyisen tason turvaami-
4470: seksi.
4471:
4472: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
4473:
4474: Pertti Hietala Jouko Tuovinen
4475: 1984 vp. 89
4476:
4477: Raha-asia-aloite n:o 87
4478:
4479:
4480:
4481:
4482: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Pieksä-
4483: mäen vetokalustohallin rakentamiseen
4484:
4485:
4486: Eduskunnalle
4487:
4488: Valtionrautateiden Pieksämäen vetokalustohal- jätetty rautatiehallitukselle kuluvan vuoden tam-
4489: lin 1 rakennusvaiheen aikaansaaminen on ollut mikuun aikana.
4490: vireillä varsin kauan. Koska uuden hallirakennuksen rakentaminen
4491: Tähän tarkoitukseen on valtion vuoden 1981 on tarpeen ennen muuta rautatielaitoksen järke-
4492: tulo- ja menoarviossa myönnetty 500 000 mk, vän taloudenhoidon kannalta ja koska hankkeen
4493: vuoden 1982 budjetissa 7 000 000 mk sekä vuo- suunnitteluun on - kuten edellä jo mainitsin -
4494: den 1983 budjetissa 10 500 000 mk. käytetty valtion varoja n. 2 500 000 mk, olisi sen
4495: Kyseisen rakennushankkeen suunnitteluun on toteuttamiseen myös Pieksämäen seudun työlli-
4496: käytetty tähän mennessä n. 2 500 000 markkaa, SyYsnäkymät huomioon ottaen päästävä mahdol-
4497: mihin mm. valtiontilintarkastajat ovat kiinnittä- lisimman pian.
4498: neet huomiotaan kertomuksessaan vuodelta 1982 Rakennustyöt voidaan aloittaa em. määräraho-
4499: sivulla 129. Uuden vetokalustohallin kustannuk- jen turvin jo vuoden 1984 aikana.
4500: siksi on vuoden 1983 budjetissa merkitty n. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4501: 32 50"0 000 mk.
4502: Vuoden 1983 alkupuolella kyseinen rakennus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4503: hanke joutui yllättäen vastatuuleen mm. sen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4504: johdosta, että rautatiehallituksen toimesta käyn- 31.94.74 14 000 000 markan määrära-
4505: nistettiin tutkimukset sanotun hallirakennuksen han Valtionrautateiden Pieksämäen veto-
4506: tarpeellisuudesta. Tutkimusta suorittamaan ase- kalustohallin 1 rakennusvaiheen toteutta-
4507: tetun työryhmän selvitys on tietämäni mukaan mista varten.
4508:
4509: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
4510:
4511: Pertti Hietala Pentti Poutanen
4512:
4513:
4514:
4515:
4516: 12 4284003504
4517: 90 1984 vp.
4518:
4519: Raha-asia-aloite n:o 88
4520:
4521:
4522:
4523:
4524: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- Ja telelaitoksen
4525: Pieksämäen autohuoltopaikan laajennukseen
4526:
4527:
4528: Eduskunnalle
4529:
4530: Liikenneministeri Matti Puhakka vastasi viime ministeriö tekee tarvittavat päätökset ja esitykset
4531: vuoden lopulla kansanedustaja Pertti Hietalan posti- ja telelaitoksen Pieksämäen teletoiminta-
4532: esittämään suulliseen kysymykseen koskien Piek- keskuksen asiallisten toimitilojen käytön turvaa-
4533: sämäen autonhuoltopaikan ja teletoimintakes- miseksi."
4534: kuksen uudisrakennuksen aikaansaamista seuraa- Rakennusneuvos Seppo Westerlund on kirjoit-
4535: vaa: tanut allekirjoittaneen vuoden 1983 syyskuussa
4536: ''Posti- ja telelaitoksen Pieksämäen teletoimin- samaa asiaa koskevaan raha-asia-aloitteeseen
4537: takeskuksen vuokrasopimus on sanottu irti päät- 26.10.1983 päivätyn selostuksen:
4538: tymään, kuten kysyjä totesi, 31.1.1985. Valtion ''Posti- ja telehallitus on ehdottanut hankkeel-
4539: tarkoituksena on rakentaa vuosina 1985 ja 1986 le vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityksessään
4540: noin 11 milj. mk maksavat uudet tilat posti- ja 9 200 000 mk. Hanke oli valtion vuoden 1983
4541: telelaitoksen Pieksämäen autohuoltopaikalle ja työohjelmassa merkitty aloitettavaksi joulukuus-
4542: teletoimintakeskukselle. Kyseiselle uudisraken- sa, mutta työohjelman tarkastuksen yhteydessä se
4543: nushankkeelle on budjetoitu aikaisempina vuosi- on poistettu. Hankkeelle aikaisemmin myönnetyt
4544: na 1,5 milj. mk, mutta posti- ja telelaitoksen määrärahat eivät ole käytettävissä enää 1984.
4545: tiukkojen rahoituskehysten takia hanketta ei ole Suunnitteluvalmiuden puolesta hanke olisi aloi-
4546: päästy vielä toteuttamaan. tettavissa v. 1984. Posti- ja telehallitus puoltaa
4547: Irtisanomisen johdosta posti- ja telelaitos on aloitetta.
4548: ryhtynyt selvittämään, onko mahdollista peruut- Liikenneministeriö ei puolla aloitetta, koska han-
4549: taa irtisanomista siten, että laitos voisi toimia ke kiireellisyydestään ja tarpeellisuudestaan huoli-
4550: nykyisissä tiloissa uudisrakennuksen valmistumi- matta ei ole tärkein rahoitusmahdollisuuksien niuk-
4551: seen saakka. Tämän ohella selvitetään, löytyisikö kuuden johdosta lykkääntynyt posti- ja telelaitok-
4552: paikkakunnalta toisia vuokratiloja, joihin teletoi- sen hanke. "
4553: mintakeskus voisi siirtyä. Tämän jälkeen on varmistunut, ettei posti- ja
4554: Uudisrakennuksen suunnittelu on tällä hetkel- telehallitus saa jatkoaikaa Pieksämäen teletoimin-
4555: lä luonnospiirustusvaiheessa. Suunnittelun puo- takeskuksen nykyisille toimitiloille, minkä vuoksi
4556: lesta rakennustyöt voisivat alkaa vuoden 1984 on välttämätöntä, että kyseinen uudisrakennus-
4557: lopulla ja rakennus valmistua vuoden 1985 aika- hanke toteutetaan mahdollisimman pian.
4558: na. Tämäkin vaihtoehto edellyttäisi irtisanomis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4559: ajankohdan lykkäämistä lähes vuodella. Raken-
4560: nustöiden aloitus riippuu luonnollisesti rahoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4561: sen järje~tämisestä vuoden 1985 valtion tulo- ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4562: menoarviossa. 31.94.74 11 000 000 markkaa posti- ja
4563: Asian ollessa vielä selvitysvaiheessa liikennemi- telelaitoksen Pieksämäen autohuoltopai-
4564: nisteriöllä ei ole tähän puoleen asiasta mitään kan laajennuksen ja teletoimintakeskuk-
4565: uutta ilmoitettavanaan. Saatuaan asiasta mahdol- sen uudisrakennuksen rakennushankkeen
4566: lisen posti- ja telehallituksen esityksen liikenne- toteuttamiseksi.
4567:
4568: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
4569:
4570: Pertti Hietala Pentti Poutanen
4571: 1984 vp. 91
4572:
4573: Raha-asia-aloite n:o 89
4574:
4575:
4576:
4577:
4578: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustarkastajan vtran
4579: perustamiseksi Askaisten, Lemun ja Velkuan kuntiin
4580:
4581:
4582: Eduskunnalle
4583:
4584: Askaisten, Lemun ja Velkuan kunnat ovat Sisäasiainministeriön ilmoituksen mukaan
4585: tehneet vuonna 1974 sopimuksen yhteisen ra- maahamme tarvittaisiin yli 100 uutta rakennus-
4586: kennustarkastaja-rakennusmestarin viran perus- tarkastajan virkaa. Sisäasiainministeriö esitti vuo-
4587: tamisesta. Virka on Lemun kunnan päätoiminen den 1984 tulo- ja menoarvioon yhteensä 30 uutta
4588: virka ja tehtäviin kuuluu suorittaa myös raken- rakennustarkastajan virkaa. Budjettiin ei kuiten-
4589: nustarkastaja-rakennusmestarin tehtävät Askais- kaan sisälly yhtään tällaisen viran perustamista.
4590: ten ja Velkuan kunnissa. Katsomme, että edellä mainittuun kuntaryh-
4591: Edellä mainitun sopimuksen allekirjoittamisen mään tulisi ehdottomasti saada valtionapuun
4592: jälkeen kunnat ovat kasvaneet tuntuvasti. Tällä oikeuttava rakennustarkastajan virka. Tämän
4593: hatkellä ko. kunnissa asuu lähes 2 000 asukasta. vuoksi ehdotamme sitä koskevan määrärahan
4594: Asukaslukujen lisääntymisen myötä myös raken- ottamista vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon.
4595: nustarkastaja-rakennusmestarin tehtävät ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4596: monipuolistuneet. Aktiivisen maanhankinta- ja nioittaen,
4597: kaavoitustoiminnan ansiosta rakennuslupien
4598: määrät ovat lisääntyneet tuntuvasti sopimus-
4599: kunnissa. Esimerkiksi vuonna 1982 myönnettiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4600: sopimuskunnissa yhteensä 105 rakennuslupaa. 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
4601: Yhden viranhaltijan on mahdotonta hoitaa kaik- kaa yhteisen rakennustarkastajan viran
4602: ki rakennusmestari-rakennustarkastajalle kuulu- perustamiseksi Askaisten, Lemun ja Vel-
4603: vat tehtävät nykyisin sopimuskunnissa. kuan kuntri'n.
4604:
4605: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
4606:
4607: Liisa Hilpelä Taisto Tähkämaa Ilkka Kanerva
4608: Jukka Mikkola Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
4609: Riitta Uosukainen Pertti Paasio
4610: 92 1984 vp.
4611:
4612: Raha-asia-aloite n:o 90
4613:
4614:
4615:
4616:
4617: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta virkojen perustamiseksi
4618: lääkintöhallituksen apteekkitoimistoon
4619:
4620:
4621: Eduskunnalle
4622:
4623: Lääkintöhallituksen asettama apteekkitoimisto- myyntiin kuin vasta monen vuoden kuluttua.
4624: työryhmä esitti joulukuussa 1982 jättämässään Nämä ja monet muut seikat puoltavat sitä, että
4625: mietinnössä, että vuosina 1983 ja 1984 tulisi lääkkeiden myyntilupien käsittelyä tulisi voida
4626: lääkintöhallituksen apteekkitoimistoon perustaa jouduttaa, ja tähän pääsemiseksi lisätä lääkintö-
4627: yhteensä 8 uutta virkaa. Tämä esitys perustui hallituksen apteekkitoimiston henkilökuntaa.
4628: siihen tosiasiaan, että lääkkeiden myyntilupien Vuoden 1984 budjettiin saadut virat eivät auta
4629: käsittelyyn saattaa nykyisin mennä jo yli kolme purkamaan jo olemassa olevaa ruuhkaa, ne saat-
4630: vuotta. Tämä taas aiheuttaa monenlaisia hanka- tavat korkeintaan estää sen kasvamista entises-
4631: lia, jopa kohtalokkaita seurauksia. Esim. lääke- tään.
4632: viennille on tärkeätä, että myyntilupa saataisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4633: kohtuullisessa ajassa, koska useat maat edellyttä- nioittaen,
4634: vät, että tuote on alkuperämaassa markkinoilla,
4635: ennen kuin se voidaan rekisteröidä kohdemaassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4636: Edelleen rekisteröintiajan pidentyminen merkit- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4637: see potilaan kannalta sitä, että uudet, tehok- markkaa virkojen perustamiseksi lääkin-
4638: kaammat ja turvallisemmat tuotteet eivät pääse töhallituksen apteekkitoimistoon.
4639:
4640: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
4641:
4642: Liisa Hilpelä Taisto Tähkämaa Riitta Jouppila
4643: Riitta Uosukainen Ilkka Kanerva Sirkka-Liisa Anttila
4644: Jukka Mikkola Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
4645: Pirjo Rusanen
4646: 1984 vp. 93
4647:
4648: Raha-asia-aloite n:o 91
4649:
4650:
4651:
4652:
4653: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta afasiapotilaiden kuntoutta-
4654: vaan lomatoimintaan
4655:
4656:
4657: Eduskunnalle
4658:
4659: Suomessa on yli 10 000 afaatikkoa, jotka muo- Jotta tällaista kuntouttavaa lomatoimintaa voi-
4660: dostavat terveydenhuoltojärjestelmässämme vai- taisiin järjestää esim. viikon ajan 20 potilaalle,
4661: keasti hoidettavan ja laiminlyödyn ryhmän. Sekä olisi varoja oltava käytettävissä tällaista kurssia
4662: aikuis- että lapsiafaatikkojen kohdalla, joita vii- varten (henkilökuntamenot mukaan lukien)
4663: meksi mainittuja on noin 1 600, on paitsi vam- 60 000 mk. 100 hengen ryhmälle voitaisiin näin
4664: maisen myös hänen perheenjäsentensä saaminen ollen tarjota kuntouttava loma 300 000 markalla.
4665: mukaan kuntoutustoimintaan välttämätöntä. Afasiapotilaiden kuntoutukseen tarvitaan kipe-
4666: Tästä syystä on tärkeää, että vaikeavammaisille ästi korjausta.
4667: afaatikoille ja heidän perheilleen voitaisiin järjes-
4668: tää kuntouttavaa lomatoimintaa. Afasialiitto r.y. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4669: on vuodesta 1979 toiminut afasiapotilaiden ja nioittaen,
4670: heidän omaistensa asioiden ajajana. Liitto pitää
4671: kuntouttavan lomatoiminnan järjestämistä ensi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4672: arvoisen tärkeänä laitoksissa oleville potilaille, 1985 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
4673: kuntoutuksen ulkopuolelle jääville potilaille, yk- kaa osoitettavaksi Afosialiitto r.y:lle kun-
4674: sinäisille potilaille, lapsiperheille ja afaatikkojen touttavan lomatoiminnan järjestämiseksi
4675: omaisille, jotka hoitavat kotona vaikeasti vam- vaikeavammaiszlle afaatikozlle ja heidän
4676: maisia potilaita. perheenjäsenzlleen.
4677:
4678: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
4679:
4680: Liisa Hilpelä Taisto Tähkämaa Riitta Jouppila
4681: Anna-Liisa Jokinen Liisa Jaakonsaari likka Kanerva
4682: Sirkka-Liisa Anttila Pekka Myllyniemi Jukka Mikkola
4683: Ensio Laine Riitta Uosukainen Liisa Arranz
4684: Pertti Paasio Pirjo Rusanen
4685: 94 1984 vp.
4686:
4687: Raha-asia-aloite n:o 92
4688:
4689:
4690:
4691:
4692: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsänkosken peruskoulun
4693: ja lukion peruskorjaukseen
4694:
4695:
4696: Eduskunnalle
4697:
4698: Jämsänkoskella oli tyottomyys 31.12.1983 Viimeisin vaihe alkoi 20.11.1979 pidetystä
4699: 13,5 %, kun se Keski-Suomen läänissä oli keski- rakennustarpeen tutkimuksesta, jonka perusteella
4700: määrin 8 %. Lisäksi auto- ja konemiesten työlli- 15.2.1982 jätettiin lääninhallitukselle toteutta-
4701: syystilanne on erittäin huono. Työttömiä misohjelman I vaiheen hyväksymistä koskeva ha-
4702: kuorma-autoilijoita on 60 % koko määrästä. kemus, jonka kouluhallitus on hyväksynyt elo-
4703: Yleisesti tilanne on pahentunut kesäkauden ra- kuussa 1983. Jämsänkosken kunta on varautunut
4704: kennustöiden päätyttyä. työn suorittamiseen vuosina 1984-86. Tämä
4705: Paikkakunnan teollisten työpaikkojen vähetes- kuitenkin edellyttää valtionosuuden saamista
4706: sä ei työllisyyttä voida kunnassa jatkossa hoitaa hankkeen toteuttamisessa. Hankkeen kokonais-
4707: ilman erityistoimenpiteitä. Tärkeää on, että vi- kustannus on noin 10 miljoonaa markkaa, josta
4708: reillä olevat rakennushankkeet toteutetaan. valtionosuus noin 5 miljoonaa markkaa.
4709: Jämsänkosken kunnassa on ollut vireillä toista- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4710: kymmentä vuotta peruskoulun yläasteen ja lu-
4711: kion muutos- ja laajennushanke, jonka tarkoituk-
4712: sena on saattaa nykyinen koulurakennus (pääosin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4713: rakennettu v. 1959) vastaamaan nykyaikaiselle 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
4714: peruskoulu- ja lukiorakennukselle asetettavia vaa- markan määrärahan }ämsänkosken perus-
4715: timuksia. koulun ja lukion peruskorjaukseen.
4716:
4717: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
4718:
4719: Inger Hirvelä Helena Pesola Tuula Paavilainen
4720: Juhani Surakka Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
4721: 1984 vp. 95
4722:
4723: Raha-asia-aloite n:o 93
4724:
4725:
4726:
4727:
4728: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän maatalousoppilai-
4729: toksen perustamiskustannuksiin
4730:
4731:
4732: Eduskunnalle
4733:
4734: Valtioneuvosto on antanutJämsän kaupungille eduskunnan hyväksymän ammatillisten oppilai-
4735: 2.6.1983 luvan perustaa 146-paikkainen maata- tosten rahoituslain (494/83) mukaisena.
4736: lousoppilaitos 1.8.1984 alkaen. Keski-Suomen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4737: lääninhallitus on hyväksynyt keskiasteen II kehit-
4738: tämissuunnitelman nojalla aloituspaikka-aloitteet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4739: v. 1984-85, jonka mukaan toiminta aloitetaan 1985 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
4740: väliaikaisena koulutuksena. Hankkeen toteutta- markan määrärahan jämsän maatalous-
4741: minen edellyttää valtion rahoituksen saamista oppilaitoksen perustamiskustannukszin.
4742:
4743: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
4744:
4745: Inger Hirvelä Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
4746: Helena Pesola Pekka Leppänen Juhani Surakka
4747: 1984 vp.
4748:
4749: Raha-asia-aloite n:o 94
4750:
4751:
4752:
4753:
4754: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän nuorisotalon
4755: toteuttamiseen
4756:
4757:
4758: Eduskunnalle
4759:
4760: Jämsän kaupungin keskustassa, jossa asuu n. Nuorisotalohanke on kaupungin vaikean työl-
4761: 7 000 asukasta, ei ole lainkaan varsinaiseen har- lisyystilanteen vuoksi erittäin tärkeä. Vuodelle
4762: rastuskäyttöön soveltuvia tiloja nuorisolle. Ainoat 1984 ei kaupungilla ole muuta suurempaa raken-
4763: tilat ovat kolme pientä kerhotilaa, jotka sijaitse- nuskohdetta suunnitteilla ja mikäli nuorisotalon
4764: vat kerrostalojen alakerroissa, joissa ei voi järjes- rakentaminen siirtyisi, merkitsisi tämä usean
4765: tää kuin kokouksia. kymmenen kaupungin rakennustyöläisen lo-
4766: Jämsän nuorisotalohanke on ollut vireillä aina mauttamista.
4767: 40-luvulta saakka ja vuodesta 1976 hankkeesta on
4768: tehty noin kaksi esitystä vuodessa. Erilaisia vaih- Jämsän kaupunki joutuu vuosina 1985-86
4769: toehtoja on tutkittu kymmenkunta ja lopulta on sitomaan varansa mm. maatalousoppilaitoksen
4770: päädytty nuorisotalon suunnittelutoimikunnan rakentamiseen ja terveyskeskuksen laajentami-
4771: esitykseen, joka pohjautuu arkkitehtikilpailun seen. Tämä merkitsee, että mikäli ei nuorisotaloa
4772: tulokseen. tässä vaiheessa ryhdytä toteuttamaan, saattaa lyk-
4773: Nuorisotalosuunnittelussa on ollut mukana käys kestää useampiakin vuosia, mikä käyttäjien
4774: 200 jämsäläistä eri alojen harrastajaa, joille ta- kannalta on varsin kohtuutonta.
4775: loon on suunniteltu toimitilat. Hankkeen toteut- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4776: taminen on myös valtakunnallisesti merkittävä,
4777: sillä tiettävästi aiemmin ei nuorisotilojen suun-
4778: nittelutyössä ole yhtä laajasti käytetty tilojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4779: tulevien käyttäjien asiantuntemusta ja panosta. 1985 tulo- ja menoarvioon 2 200 000
4780: Hankkeesta saadut arkkitehtilausunnot puoltavat markan määrärahan jämsån kaupungin
4781: kohteen toteuttamista myös tässä mielessä. nuorisotalohankkeen aloittamiseksi.
4782:
4783: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
4784:
4785: Inger Hirvelä Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
4786: Helena Pesola Juhani Surakka
4787: 1984 vp. 97
4788:
4789: Raha-asia-aloite n:o 95
4790:
4791:
4792:
4793:
4794: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaisteatteritoiminnan
4795: edistämiseksi
4796:
4797:
4798: Eduskunnalle
4799:
4800: Maassamme asuu noin 4 500 kolmeen eri kieli- Jokkmokin saamelaisteatteriryhmät saavat valtiol-
4801: ryhmään kuuluvaa saamelaista. Omaan kieleen ta suoraa avustusta, mikä on mahdollistanut
4802: pohjautuvan elävän saamelaiskulttuurin perusta- mm. pätevän ohjaaja-avun saamisen ja suunnitel-
4803: minen riippuu valtion erityistoimista, sillä saa- mallisen koulutustoiminnan. Tavoitteena on
4804: melaiset elävät taloudellisesti vaikeissa oloissa myös yhteistyön kehittäminen Pohjoismaiden
4805: luontaiselinkeinojen harjoittamisen vaikeuduttua saamelaisteatteriryhmien kesken ja pysyvän saa-
4806: ja työttömyyden ollessa Lapissa yleensäkin suu- melaisteatterin rakentaminen.
4807: rempaa kuin muualla maassa. Pieni väestömäärä Myös Suomessa toimii mm. Utsjoen Outakos-
4808: ei myöskään tarjoa itsestään samanlaisia edelly- kella saamelaisten oma teatteriryhmä, jonka toi-
4809: tyksiä taloudellisesti kannattavan lehtien ja kirjal- mintaedellytyksiä tulisi valtion tuella edistää.
4810: lisuuden kustannustoiminnan, teatterilaitoksen Tärkeä näkökohta on myös, että Suomen saame-
4811: ja monen muun vastaavan henkisen kulttuurin laisilla olisi tasavertainen lähtökohta
4812: toiminnan harjoittamiseen siinä mitassa ja run- saamelaisteatteritoiminnan yhteistyömuotojen
4813: saudessa kuin se on pääväestölle mahdollista. kehittämisessä Pohjolassa.
4814: Saamelaisten keskuudessa, ennen kaikkea Nor- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4815: jassa ja Ruotsissa, on noussut vireä teatteritoimin-
4816: ta, joka edelleen on kasvussa. Norjan valtio on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4817: vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon myöntänyt 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4818: erityisen määrärahan saamelaisteatterin kehittä- 29.90.52 150 000 markkaa saame-
4819: miseen. Myös Ruotsissa toimivat Kautokeinon ja laisteatteritoiminnan edistämiseksi.
4820:
4821: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
4822:
4823: Inger Hirvelä Tuula Paavilainen Pirkko Turpeinen
4824: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila Juhani Surakka
4825:
4826:
4827:
4828:
4829: 13 4284003504
4830: 98 1984 vp.
4831:
4832: Raha-asia-aloite n:o 96
4833:
4834:
4835:
4836:
4837: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Koskenpään jätevesien
4838: johtamiseksi Jämsässä olevaan yhteispuhdistamoon
4839:
4840:
4841: Eduskunnalle
4842:
4843: Jämsänkoskella oli työttömyysaste 31.12.1983 verkoston kautta Jämsässä olevaan yhteispuhdis-
4844: 13,5 % kun se Keski-Suomen läänissä oli keski- tamoon edellyttäen, että työ tehdään valtion
4845: määrin 8 % . Lisäksi auto- ja konemiesten työlli- vesihuoltotyönä.
4846: syystilanne on erittäin huono. Työttömiä Hankkeen rahoittamista varten tulisi valtion
4847: kuorma-autoilijoita on 60 % koko määrästä. vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon varata tarpeel-
4848: Yleisesti tilanne on pahentunut kesäkauden ra- linen määräraha. Hankkeen kokonaiskustannus
4849: kennustöiden päätyttyä. on n. 4 milj. markkaa, josta valtion osuus olisin.
4850: Paikkakunnan teollisten työpaikkojen vähetes- 2 milj. markkaa.
4851: sä ei työllisyyttä voida kunnassa jatkossa hoitaa
4852: ilman erityistoimenpiteitä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4853: Koskenpään taajaman jätevesien johtamisen
4854: eri vaihtoehdoista on laadittu suunnitelmat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4855: Kunnanhallitus on päätynyt esittämään Keski- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
4856: Suomen vesipiirin ja vesihallituksen edustajien markan määrärahan Koskenpään jäteve-
4857: kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen, että taaja- sien johtamiseksi}ämsässä olevaan yhteis-
4858: man jätevedet johdetaan Jämsänkosken viemäri- puhdistamoon.
4859:
4860: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
4861:
4862: Inger Hirvelä Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
4863: Helena Pesola Juhani Surakka Sakari Knuuttila
4864: 1984 vp. 99
4865:
4866: Raha-asia-aloite n:o 97
4867:
4868:
4869:
4870:
4871: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 4 perusparan-
4872: nustöiden aloittamiseen välillä Jämsä-Kuhmoinen
4873:
4874:
4875: Eduskunnalle
4876:
4877: Yleiseurooppalainen valtatie, nk. Eurooppa 4 saasti matkailukapasiteettia, jonka käyttöaste ja
4878: on tieosuudeltaan Jämsä-Kuhmoinen erittäin sitä kautta menestyminen ovat ratkaisevasti yh-
4879: heikossa kunnossa. Eräiden arvioiden perusteella teydessä liikenneoloihin. Matkailukohteiden si-
4880: mainittu osuus määritellään koko Suomea halkai- joituspäätökset on suurelta osin tehty juuri lii-
4881: sevan tien heikoimmaksi osuudeksi. Tien vaaral- kenteellisin perustein. Myös maisemallisesti tie
4882: lisuutta, joka johtuu kapeudesta ja mutkaisuu- on merkittävä matkailun kannalta. Päijänteen
4883: desta sekä heikosta yleiskunnosta, osoittaa mm. länsipuolella, välittömästi tien vaikutusalueen
4884: se, että noin 12 viimeisen vuoden aikana on piirissä olevissa kunnissa asuu n. 50 000 asukasta.
4885: tapahtunut lukuisia liikenneonnettomuuksia, joi- Työllisyysnäkökulmasta hanke, jonka kustan-
4886: den seurauksena on yli 20 kuolanuhria sekä nusarvio on 19 milj. markkaa, on puolustettavis-
4887: lukuisia vaikeita loukkaantumisia. sa, sillä Jämsänkosken tehtaan uudisrakentamisen
4888: Valtatien n:o 4 parantaminen välillä Jämsä- päätyttyä ovat alueen kuorma-autoilijat jo kahte-
4889: Kuhmoinen on jo vuosikausia todettu välttämät- na talvena olleet erittäin vaikean työttömyyden
4890: tömäksi liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Ny- alaisia.
4891: kyisellään tie ei vastaa valtateille asetettua tasoa,.
4892: Tien perusparantamista edellyttää myös tieluo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4893: kan säilyttäminen valtatienä sekä kansainvälisessä nioittavasti,
4894: luokituksessa.
4895: Valtatietason yhteys on erittäin merkittävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4896: Jämsänjokilaaksossa, Mäntässä, Säynätsalossa ja 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
4897: Asikkalassa sijaitsevien puunjalostusteollisuuslai- markan aloitusmäärärahan käytettäväksi
4898: tosten raskaiden kuljetusten vuoksi. Päijänteen valtatien n:o 4 perusparantamiseen vältllä
4899: länsipuolisiin kuntiin on rakennettu myös run- jämsä-Kuhmoinen.
4900:
4901: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
4902:
4903: Inger Hirvelä Helena Pesola Tuula Paavilainen
4904: Pekka Leppänen Juhani Surakka Sakari Knuuttila
4905: 100 1984 vp.
4906:
4907: Raha-asia-aloite n:o 98
4908:
4909:
4910:
4911:
4912: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustöiden jatkamiseen
4913: tieosuudella Jämsänkoski-Juoksiahti
4914:
4915:
4916: Eduskunnalle
4917:
4918: Jämsänkoskelta Jyväskylään suuntautuva lii- kaan tie tulisi käyttöön vasta vuosikymmenen
4919: kenne on jo kauan joutunut kulkemaan Jämsän loppupuolella. Tämä tuntuu sitäkin oudommal-
4920: keskustan kautta huolimatta siitä, että matkaa ta, kun Jämsänkosken työttömyysaste on lähes
4921: kertyy tätä kautta 10 kilometriä enemmän. Tämä kaksinkertainen keskimääräiseen työttömyyteen
4922: on koskenut erityisesti raskasta liikennettä, koska nähden, ja vastaavat tilanteet muilla teollisuus-
4923: ko. tieosuus on jyrkkien mutkien ja heikon alueilla ovat johtaneet tehostettuihin työllisyys-
4924: kunnon vuoksi suorastaan vaarallinen esim. puu- toimiin.
4925: tavarakuljetusta ajatellen. Jämsänkosken tehtaalle Perusteluna tien rakentamiselle voidaan todeta
4926: tätä kautta tulevan puumäärän on arvioitu olevan myös alueen joukkoliikenteen hoidon parantami-
4927: noin 140 000 m 3 , mikä vastaa noin 120 000 tn ja nen ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Jämsänkos-
4928: lähes 4 000 perävaunullista autokuormaa. Tämä ken tehtaalle lisääntyvä puutavaran kuljetus, jota
4929: kuljetus, joka nyt tapahtuu Jämsän keskustaaja- tehtaan ilmoituksen mukaan ohjautuisi tälle tie-
4930: man kautta, aiheuttaa siellä tarpeettomia liiken- osalle n. 4 000 perävaunullista autokuormaa.
4931: neongelmia.
4932: Jämsänkosken-Juokslahden tieosuutta on ryh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4933: dytty kunnostamaan, mutta valmistunut 2 km:n
4934: uusi tieosuus on Jämsänkosken puolella, tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4935: alussa, eikä näin ollen alussa mainittua ongelmaa 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4936: ole vielä ratkaistu. Huolestuttavaa on, että tien 31.24.77 3 500 000 markkaa}åmsånkos-
4937: rakentamisen jatkotyötä on siirretty kahdella vuo- ken-}uokslahden tien rakennustöiden
4938: della eteenpäin, ja näiden suunnitelmien mu- jatkamiseksi.
4939:
4940: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
4941:
4942: Inger Hirvelä Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
4943: Juhani Surakka
4944: 1984 vp. 101
4945:
4946: Raha-asia-aloite n:o 99
4947:
4948:
4949:
4950:
4951: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
4952: rakentamiseksi tieosuudelle Kaipola-Olkkola Jämsässä
4953:
4954:
4955: Eduskunnalle
4956:
4957: Jämsän kaupungin Kaipolan-Olkkolan tie- jo kauan odottaneet, että tieosuus peruskorjattai-
4958: osuus on vilkasliikenteinen väylä, jota käyttää siin ja sen viereen rakennettaisiin pyöräilijöille ja
4959: nelostien ja Kaipolan tehtaan välille suuntautuva jalankulkijoille turvallinen väylä.
4960: kuorma- ja rekka-autoliikenne, mutta myös run-
4961: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4962: sas määrä koululaisia koko Olkkolan asunto-
4963: alueelta.
4964: Tie on erittäin kapea ja erityisesti talvisaikaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4965: pimeällä ja liukkaalla hengenvaarallinen koulutie 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4966: pienille lapsille. Monet lapset asuvat niin kauka- markkaa kevyen lukenteen väylän raken-
4967: na koulusta, jopa 4-5 km:n päässä, ettei heiltä tamiseksi tieosuudelle Kaipola-Oikkola
4968: voi kieltää pyörällä ajoa kouluun. Asukkaat ovat jämsän kaupungissa.
4969:
4970: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
4971:
4972: Inger Hirvelä Helena Pesola Tuula Paavilainen
4973: Pekka Leppänen Juhani Surakka
4974: 102 1984 vp.
4975:
4976: Raha-asia-aloite n:o 100
4977:
4978:
4979:
4980:
4981: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6031 paranta-
4982: miseen välillä Heräkulma-Hämeen piirin raja
4983:
4984:
4985: Eduskunnalle
4986:
4987: Maantie n:o 6031 palvelee seudullista yhteyttä Jämsän maantiellä vuosittain 20 000 m 3 eli 500
4988: Jämsästä Halliin. Tien alku- ja loppupää on jo perävaunukuormaa. Tien perusparantamisen kus-
4989: perusparannettu, mutta välille jäävä osuus on tannusarvio on 4, 12 milj. markkaa.
4990: erittäin mutkainen ja vaarallinen. Tietä käyttää
4991: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4992: Hallissa sijaitseva puolustuslaitos päivittäin tava-
4993: nioittaen,
4994: rakuljetuksiin Jämsän asemalle. Varusmiehet ja
4995: varuskunnan henkilökunta käyttävät tietä asioi-
4996: miseen ja työmatkaliikenteeseen. Valmetin lento- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4997: konetehdas ja Yhtyneet Paperitehtaat käyttävät 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4998: tietä kalusto- ja puutavarakuljetuksiin. Yhtyneet markan aloitusmäärärahan tien n:o 6031
4999: Paperitehtaat Oy:llä on puutavara-ajoa Hallin- perusparantamiseksi.
5000:
5001: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
5002:
5003: Inger Hirvelä Helena Pesola Tuula Paavilainen
5004: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila Juhani Surakka
5005: 1984 vp. 103
5006:
5007: Raha-asia-aloite n:o 101
5008:
5009:
5010:
5011:
5012: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän-Kaipolan kevyen
5013: liikenteen väylän rakentamiseen
5014:
5015:
5016: Eduskunnalle
5017:
5018: Yhtyneiden Paperitehtaiden Kaipolan tehtaalla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5019: työskentelee 1 000 työntekijää. Valtaosa heistä nioittavasti,
5020: käyttää päivittäin työmatkoihinsa Jämsän-Kai-
5021: polan tietä. Kesäaikana työssäkäynti tapahtuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5022: merkittävästi polkupyörällä. Maantie on tällä het- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
5023: kellä kapea ja mäkinen, eikä siinä ole rajattua markkaa käytettäväksi }ämsän-Kaipolan
5024: aluetta kevyelle liikenteelle. Tietä käyttää myös kevyen liikenteen väylän rakentamiseen.
5025: tehtaan kuljetuksista huolehtiva raskas liikenne.
5026: Tiellä on tapahtunut kuolemaan johtaneita lii-
5027: kenneonnettomuuksia.
5028:
5029: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
5030:
5031: Inger Hirvelä. Helena Pesola Tuula Paavilainen
5032: Pekka Leppänen Juhani Surakka Sakari Knuuttila
5033: 104
5034: 1984 vp.
5035:
5036: Raha-asia-aloite n:o 102
5037:
5038:
5039:
5040:
5041: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten sijaishuollon perhe-
5042: hoidon kehittämiseksi
5043:
5044:
5045: Eduskunnalle
5046:
5047: Suomessa elää yksityiskoteihin sijoitettuina maksaa korvauksen sijasta palkkaa ja sijaisvan-
5048: noin 5 300 lasta vuosittain. Tämä on 60 % huos- hemmuus käsittää työnä, johon kuuluvat normaa-
5049: taanotetuista lapsista; laitoksiin jää siis 40 % eli lin työsuhteen edut. Työ voitaisiin rinnastaa per-
5050: 4 200 lasta. Laki suosii yksityiskotisijoituksia, hepäivähoitajan työhön. On käsittämätöntä, että
5051: mutta niiden onnistumiseksi ei ole paljon tehty. tästä työstä, joka on jatkuvaa, ympärivuorokautis-
5052: Perhepolitiikan alueeseen kuuluva lastensuojelu ta ja ympärivuotista, maksetaan huonommin. Li-
5053: on viime vuosien sosiaalihuollon kehittämistoi- säksi sijaislapsesta maksetaan lapsilisää pienin
5054: minnassa jäänyt toissijaiseen asemaan. Vaativasta mahdollinen määrä, kuten perheen ensimmäises-
5055: työstä huolimatta sijaisvanhempien taloudelliset, tä lapsesta, vaikka samaan perheeseen olisi sijoi-
5056: koulutus- ym. etuudet ovat huomattavasti vähäi- tettu sisaruksia. Lapsen sairastuessa kaikki työnan-
5057: semmät kuin perhepäivähoitajien, joilla ei kuiten- tajat eivät myönnä sijaisäidille vapaapäiviä lapsen
5058: kaan ole kokonaisvastuuta lapsesta. Tämä vaikut- hoitamiseen samalla tavalla kuin sitä annetaan
5059: taa luonnollisesti sijaiskodissa olevan lapsen tai oman lapsen hoitoon.
5060: nuoren oloihin ja kasvatukseen. Puutteita ja kirja- Lastensuojelun perhehoidosta vastaavat etu-
5061: vuutta esiintyy perhehoidon kustannusten kor- päässä kuntien sosiaalityöntekijät kaikkien mui-
5062: vauksissa ja palkkioissa. Perhehoidon kasvattajia den töidensä ohella. Suurimmilla paikkakunnilla
5063: olisi myös kyettävä nykyistä paremmin tukemaan on myös perhehoitoon erikoistuneita työntekijöi-
5064: mm. koulutuksen avulla vaikeassa tehtävässään. tä. Valvottavia ja tuettavia sijaisperheitä saattaa
5065: Lastensuojelun perhehoito ei toimintamuotona olla 100-200, kun esimerkiksi perhepäivähoidon
5066: ole ollut lainkaan valtionavun piirissä. Suojelukas- ohjaajan virkaa kohden on 40-60 perhepäivähoi-
5067: vatusperustein huostaanotetun lapsen hoidosta tajaa.
5068: valtio on korvannut 1/3, heitä on perhehoidossa Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta sijais-
5069: ollut vajaat kolmesataa. Sen sijaan turvattomuus- perheille ei ole minkäänlaista systemaattista kurs-
5070: perustein on yksityiskoteihin sijoitettu noin 5 000 situsta. Esimerkkejä kehittyneestäkin toiminnasta
5071: lasta, mistä aiheutuneet kulut ovat jääneet yksin- on. Keski-Suomen kasvatusneuvolan kuntainliitto
5072: omaan kunnille. Viime vuoden lokakuusta läh- on palkannut sijaishuollon työntekijän kuntien
5073: tien valtio on maksanut 20 % kaikkien perhehoi- yhteiseen käyttöön. Työntekijä on koettu erittäin
5074: toon sijoitettujen alle 18-vuotiaiden hyväksytyistä tarpeelliseksi ja paine palveluiden saantiin on suu-
5075: kuluista. Samaan aikaan yhtenäistyivät huostaan- ri. Sijaishuollon koulutuksen lisäksi sijaishuollon
5076: oton päättämistä koskevat ikärajat 18 vuoteen. sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluvat mm. kun-
5077: Sijaisperheelle maksettava hoitokorvaus on kes- tien ja kasvatusneuvolan työntekijöiden konsul-
5078: kimäärin noin 650 mk. Lähes 200 kunnassa ei tointi sijaishuoltoasioissa, kuntien avustaminen si-
5079: makseta hoitopalkkiota ( = korvausta työstä) lain- jaiskotien hankinnassa ja sijaiskotiehdokkaiden
5080: kaan, ja niissä, joissa palkkio maksetaan, se on haastattelu.
5081: keskimäärin 200 ja 400 markan välillä. Vain osa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5082: kunnista noudattaa sosiaalihallituksen suositusta, taen,
5083: ja korvausten vaihtelu kunnasta toiseen herättää
5084: vanhempien keskuudessa kateutta ja mielipahaa.
5085: Maksuperusteet tulisi yhtenäistää ja myös lapsen että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5086: hoidosta vanhemmille koituva työ korvata. Sijais- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 markan
5087: vanhempien yhdistyksen mielestä hoidosta tulisi määrärahan lasten sz/aishuollon perhehoi-
5088: 1984 vp. - RA n:o 102 105
5089:
5090: don kehittämiseksi nzin, että sijaisvanhem- daan koulutusjärjestelmä, joka vähintään
5091: mzlle turvataan kohtuullinen korvaus vaa- läänikohtaisella tasolla toimisijatkuvastija
5092: tivasta työstään ja että heitä varten luo- systemaattisesti.
5093:
5094: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
5095:
5096: Inger Hirvelä Pirkko Turpeinen
5097:
5098:
5099:
5100:
5101: 14 4284003504
5102: 106 1984 vp.
5103:
5104: Raha-asia-aloite n:o 103
5105:
5106:
5107:
5108:
5109: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi opiske-
5110: lijoiden kesäharjoittelupalkkojen vapauttamiseksi sosiaaliturva-
5111: maksuista
5112:
5113: Eduskunnalle
5114:
5115: Teollisuuden ja liike-elämän vähentäessä voi- Näistä syistä opiskelijoiden kesäharjoittelupal-
5116: makkaasti työvoimaansa 1980-luvulla opiskelijoi- kat tulisi vapauttaa sosiaaliturvamaksuista. Järjes-
5117: den kesäharjoittelupaikkojen saanti vaikeutuu en- tely ei kausiluontoisuutensa takia vähentäisi vaki-
5118: tisestään. tuista henkilökuntaa, vaan opettaisi tulevan suku-
5119: Yhä suurempi määrä opiskelijoita valmistuu polven työntekoon ja käytännön ammattitaitoon.
5120: suoraan työttömyyskortistoihin, koska heillä ei ole Käytännön ammattitaidon hankkiminen helpot-
5121: ollut tilaisuutta saada ammattiaan vastaavaa har- taisi opiskelijoiden valmistuttua heidän työnsaan-
5122: joittelua opiskeluaikanaan. tiaan ja oman yrityksen perustamista.
5123: Nuoren ihmisen parin vuoden työttömyys estää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5124: (esim. alkoholismin takia) monesti lopullisesti hä- taen,
5125: nen työhönpääsynsä.
5126: Harjoittelijoiden opettaminen yrityksissä sitoo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5127: myös yrityksen vakinaista henkilökuntaa, ja kun 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
5128: harjoittelijoiden palkka- ja sosiaalikustannukset määrärahan selvityksen tekemiseksi mah-
5129: ovat aikaansaatuun tuotokseen nähden monesti dollisuudesta vapauttaa opiskelijoiden ke-
5130: suhteettoman korkeita, ei harjoittelijoiden työ- säharjoittelupalkat sosiaaliturvamaksuista.
5131: hönottoa suosita.
5132:
5133: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5134:
5135: Tapio Holvitie
5136: 1984 vp. 107
5137:
5138: Raha-asia-aloite n:o 104
5139:
5140:
5141:
5142:
5143: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kuntien kantokykyluokitusjär-
5144: jestelmän epäoikeudenmukaisuuksien selvittämiseksi
5145:
5146:
5147: Eduskunnalle
5148:
5149: Aikaisemmin niin vauraana, teollistuneena ja Tämän vuoksi tulisi kiireellisesti selvittää miten
5150: viljavana pidetyn Varsinais-Suomen alueella on kantokykyluokitusjärjestelmää voitaisiin korjata.
5151: lukuisia kuntia, joiden paikalleen jähmettynyt Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5152: kantokykyluokka rasittaa voimakkaasti niiden ta- taen,
5153: loutta. Tämä koskee erityisesti maatalousvaltaisia,
5154: pieniä kuntia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5155: Selvien epäoikeudenmukaisuuksien lisäksi kan- 1985 tulo- ja menoarvioon JOO 000 markan
5156: tokykyluokitusjärjestelmä on staattisena järjestel- määrärahan kuntien kantokykyluokitusjär-
5157: mänä aikansa elänyt. Valtionapujen jakautumista jestelmän epäoikeudenmukaisuuksia sel-
5158: epäoikeudenmukaisesti on lisännyt se, että kanto- vittävän ja korjausehdotuksia Iaativan työ-
5159: kykyluokan alennus aina aiheuttaa jossakin toises- ryhmän tai toimikunnan työn rahoittami-
5160: sa kunnassa korotuksen. seksi.
5161:
5162: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5163:
5164: Tapio Holvitie
5165: 108 1984 vp.
5166:
5167: Raha-asia-aloite n:o 105
5168:
5169:
5170:
5171:
5172: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta lukion opettajien eläkeikärajan
5173: väliaikaista alentamista koskevaan selvitystyöhön
5174:
5175:
5176: Eduskunnalle
5177:
5178: Peruskoulun toteutuessa alennettiin peruskou- kiouudistuksen vaatimaa omaa kouluttautumis-
5179: lun opettajien eläkeikä 63:sta 60:een vuoteen, panosta.
5180: koska katsottiin, että vanhimpien opettajaikä- Lukion opettajien työllisyystilanne puolestaan
5181: luokkien ei voi edellyttää kouluttautuvan uuden tukee vaatimuksia siirtymävaiheen eläkeiän alen-
5182: koulujärjestelmän vaatimuksiin. Mainitun pysy- tamisesta.
5183: vän eläkeiän alentamisen lisäksi alennettiin perus- Lukiouudistuksen siirtymäjakso käsittää vuodet
5184: koulun siirtymävaiheessa eläkeikää 58 vuoteen si- 1982-85. Mikäli lukion opettajien eläkeikä alen-
5185: ten, että opettajalla oli mahdollisuus siirtyä eläk- netaan siirtymävaiheen ajaksi 60 ikävuoteen, se
5186: keelle, jos hän oli mainitun iän täyttänyt siirtymä- koskisi vuosina 1922-25 syntyneitä opettajia. Jos
5187: vaiheeseen mennessä. mukaan luetaan myös päätoimiset tuntiopettajat,
5188: Keskiasteen koulunuudistus tuo mukanaan lu- tulisi eläkeiän alentaminen siirtymävaiheessa
5189: kion opettajille huomattavan työskentelytapojen maksamaan kokonaisuudessaan mainittujen vuo-
5190: ja opetussisältöjen muutoksen. Valtioneuvoston sien aikana yhteensä noin 56 milj. markkaa nyky-
5191: vahvistama lukusuunnitelma on nykyiseen verrat- hintaan laskettuna. Kustannukset jakautuisivat
5192: tuna sisällöllisesti erilainen. Oppisisällöt kurssite- neljän siirtymävuoden ajalle ollen vuosittain noin
5193: taan, mikä sinänsä jo on suuri muutos opetustyös- 16 milj. markkaa. Vuoden 1983 osuus on tästä
5194: sä. Tämän lisäksi siirrytään jakso-opetukseen, jos- 5/12 eli noin 7 milj. markkaa.
5195: sa opettajan työmäärä ja opetusmenetelmät ovat Asia olisi kiireellisesti selvitettävä, jotta tarpeel-
5196: kokonaan toisenlaiset kuin nykyjärjestelmässä. lisiin lainsäädäntö- ym. toimiin voitaisiin ryhtyä.
5197: Opettajat ja rehtorit tarvitsevat siirtymävaihees- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
5198: sa perusteellisen täydennyskoulutuksen. Edellisen taen,
5199: lisäksi opettajat joutuvat käyttämään huomatta-
5200: van määrän omaa aikaansa ja työtänsä selviytyäk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5201: seen opetukselle asetetuista vaatimuksista. Koulu- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 markan
5202: tettavien suuren määrän vuoksi ei ole tarkoituk- määrärahan selvitysten laatimiseksi lukion
5203: senmukaista uhrata voimavaroja kaikkein vanhim- opettajien eläkeikärajan alentamiseksi 60
5204: pien rehtoreiden ja opettajien kouluttamiseen ikävuoteen keskiasteen koulunuudistuksen
5205: eikä heiltä voi myöskään kohtuudella odottaa lu- siirtymävaiheen ajaksi.
5206:
5207: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5208:
5209: Tapio Holvitie
5210: 109
5211: 1984 vp.
5212:
5213: Raha-asia-aloite n:o 106
5214:
5215:
5216:
5217:
5218: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kodin ja koulun väliseen yhteis-
5219: työhö_n sekä siitä opettajille aiheutuvan ylimääräisen työn kor-
5220: vaamiseen
5221:
5222: Eduskunnalle
5223:
5224: Viime aikoina käydyssä koulukeskustelussa on Näiden juhlien ja iltojen valmistaminen ja nii-
5225: todettu, että koulun työrauha ei ole vain koulun hin osallistuminen on vaatinut opettajilta paljon-
5226: ongelma. Se koskee myös koteja ja kaikkia kasvat- kin opetustuntien ulkopuolista työtä ja harrastu-
5227: tajia. Se on suomalaisen yhteiskunnan ongelma. neisuutta.
5228: Peruskoulujärjestelmän tultua nyt hallinnolli- Mainittujen tilaisuuksien lisäksi on useita tilan-
5229: sesti toteutetuksi koko maassa on ryhdyttävä sen teita, jolloin on tavattava oppilaiden vanhempia
5230: sisäiseen kehittämiseen ja parantamiseen. Oppi- henkilökohtaisesti opetustuntien ulkopuolella.
5231: lasikäryhmien pienentäminen tuo säästöä perus- Tällaisia tapaamisia on useimmiten järjestettävä
5232: koulumenoihin noin 50 milj. markkaa vuodessa. vasta iltaisin, jolloin vanhemmat ovat ansiotyös-
5233: Vapautuvia resursseja on käytettävä kiireisesti tään vapautuneet.
5234: koulun työskentelyolosuhteiden kaikinpuoliseen Samoin kuin vanhempaintilaisuudet ovat tällai-
5235: parantamiseen. set henkilökohtaiset tapaamiset vaatineet opetta-
5236: Työrauhan turvaaminen on tässä työssä ehdo- jilta kohtuuttoman paljon opetustuntien ulko-
5237: ton alkuedellytys. Opetusryhmien pienentämisen puolista, palkatonta toimintaa.
5238: ohella pitäisi kiinnittää erityinen huomio kodin ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
5239: koulun välisen yhteistyön kehittämiseen ja opetta- taen,
5240: jien mahdollisuuksiin tehdä tätä tärkeää työtä.
5241: Opettajat ovat perinteisesti järjestäneet tiettyjä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5242: juhlia ja vanhempainiltoja, jotka ovat tähdänneet 1985 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar-
5243: kodin ja koulun lähentämiseen ja yhteistyöhön. kan määrärahan kodin ja koulun välisen
5244: Vanhemmille tarkoitetut tilaisuudet ovat lisäänty- yhteistyön kehittämiseen ja opettajille ai-
5245: neet peruskoulujärjestelmään siirryttäessä. heutuvan työn korvaamiseen.
5246:
5247: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5248:
5249: Tapio Holvitie
5250: 110 1984 vp.
5251:
5252: Raha-asia-aloite n:o 107
5253:
5254:
5255:
5256:
5257: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Turun raakavesiongelman sel-
5258: vittämiseksi
5259:
5260:
5261: Eduskunnalle
5262:
5263: Turun kaupunki joutuu vuosittain, enty1sesti laisin vaihtoehdoin on sekä kiireellinen että kallis
5264: keväisin, kalliin ja vaikean käyttövesiongelman tehtävä.
5265: eteen. Aurajokilaakson runsas, mutta heikkolaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5266: tuinen raakavesi sisältää vastenmielisiä haju- ja taen,
5267: makuhaittoja. Tähän asti suunnitellut toimet ve-
5268: sitilanteen parantamiseksi ovat kohdanneet sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5269: t~loudellisia että tunne- ja aluepoliittisia vaikeuk- 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
5270: sia. määrärahan erzlaisten vaihtoehtojen selvit-
5271: Paremman juoma- ja käyttöveden tarve on tur- tämiseksiparemman raakaveden saamisek-
5272: kulaisille krooninen huolenaihe, joka kohtuutto- si Turun kaupungin käyttöön.
5273: malla tavalla rasittaa Turun talousaluetta.
5274: Perusteellisen selvityksen aikaansaaminen en-
5275:
5276: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5277:
5278: Tapio Holvitie
5279: 1984 vp. 111
5280:
5281: Raha-asia-aloite n:o 108
5282:
5283:
5284:
5285:
5286: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi vanhus-
5287: voittoisten kuntien aseman helpottamiseksi
5288:
5289:
5290: Eduskunnalle
5291:
5292: Monet maakunnalliset yhteisöt ja kunnat ovat Valtioneuvostolla lienee moniakin toimenpide-
5293: toistuvasti kiinnittäneet huomiota vanhusvoittois- mahdollisuuksia vanhusvoittoisten kuntien ase-
5294: ten kuntien erityisongelmiin, joita ei ole otettu man ja etujen turvaamiseksi. Eräänä keinona olisi
5295: riittävästi huomioon valtakunnallisessa päätöksen- erityismäärärahan osoittaminen valtion tulo- ja
5296: teossa. Osatekijänä vallitsevaan tilanteeseen lienee menoarviossa vanhusvoittoisimpien kuntien pal-
5297: se, että maan vanhusvoittoisimmat kunnat sijait- velutuotannon kehittämistä ja taloudellisen rasi-
5298: sevat Etelä- ja Lounais-Suomessa, huomattavalta tuksen tasaamista varten. Niinikään vanhusten
5299: osaltaan Turun ja Porin läänissä. vuokra- ja palvelutalojen rakentamista varten voi-
5300: Käytännössä muuta maata huomattavasti kor- daan varata erillinen lainoituskiintiö jaettavaksi
5301: keampi vanhusväestön osuus merkitsee kunnille yksinomaan vanhusvoittoisissa kunnissa toteutet-
5302: poikkeuksellisen vaativia velvoitteita vanhusten ja taviin hankkeisiin. Myös yleisten, harkinnanva-
5303: pitkäaikaissairaiden avo- ja laitoshuollon järjestä- raisten valtionavustusten suuntaaminen kuntiin,
5304: misessä, mikä sitoo kuntien taloudellisia voimava- joissa vanhustenhuollon ja sosiaalitoimen rasitus
5305: roja ja vaikeuttaa niiden yleisiä kehitysedellytyk- on suurin, helpottaisi kyseessä olevien kuntien ta-
5306: siä. loudellisia mahdollisuuksia.
5307: Vuoden 1978 virallisen tilaston mukaan van- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5308: hustenhuollon nettomenojen osuus oli koko taen,
5309: maassa keskimäärin 0,85 penniä veroäyrin hinnas-
5310: ta. Turun ja Porin läänissä oli samana vuonna lä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5311: hes 40 kuntaa, joissa kyseiset menot ylittivät kak- 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
5312: sinkertaisesti tai jopa enemmän koko maan keski- määrärahan nizden enlaisten mahdolli-
5313: arvon. Todetuista vanhusvoittoisten kuntien eri- suuksien selvittämiseksi toimikunnassa tai
5314: tyisongelmista riippumatta valtionhallinnon mo- työryhmässä, joita vanhusvoittoisimpien
5315: net resurssiratkaisut ovat kohdentuneet muualle kuntien aseman helpottamiseksi on käytet-
5316: kuin näihin kuntiin, mikä on edelleen kärjistänyt tävissä.
5317: niiden vaikeuksia.
5318:
5319: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5320:
5321: Tapio Holvitie
5322: 112
5323: 1984 vp.
5324:
5325: Raha-asia-aloite n:o 109
5326:
5327:
5328:
5329:
5330: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien kunnostamiseen
5331: välillä Utula-Kietävälä
5332:
5333:
5334: Eduskunnalle
5335:
5336: Ruokolahden kunnan alueella oleva Utulan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5337: Kietävälän paikallistie on jatkeena Kyläniemen
5338: paikallistielle. Suunnitelmien mukaan tulisi Kylä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5339: niemen tie kunnostettavaksi ja päällystettäväksi 1985 tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
5340: vielä tänä vuonna. Länsipään Utulan-Kietävälän määrärahan Utulan-Kietävälän tien kun-
5341: paikallistien kunnostus- ja päällystyssuunnitelmat nostamista ja päällystämistä varten.
5342: puuttuvat täysin.
5343: Utulan-Kietävälän tien käyttö Kyläniemen
5344: paikallistien jatkeena on vilkas.
5345:
5346: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
5347:
5348: Sinikka Hurskainen Anna-Liisa Piipari Pekka Starast
5349: Riitta Uosukainen Reijo Lindroos Jussi Ranta
5350: 1984 vp. 113
5351:
5352: Raha-asia-aloite n:o 110
5353:
5354:
5355:
5356:
5357: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuspiirin sivutoi-
5358: mipisteen perustamiseen Imatralle
5359:
5360:
5361: Eduskunnalle
5362:
5363: Imatra kuuluu tällä hetkellä aluepoliittisten tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5364: kien piiriin. Imatra on 4 B-tukivyöhyke sekä sen·
5365: lisäksi erityisrukialue. Näiden pohjalta ovat yritys- että Eduskunt.a ottaisi valtion vuoden
5366: ten toimintamahdollisuudet Imatralla helpottu- 1985 tulo- ja menoarvioon 350 000 markan
5367: neet viime vuoden kuluessa. määrärahan kauppa- ja teollisuusministe-
5368: Kymen läänin teollisuuspiirillä on Lappeenran- riön teollisuuspiirin sivutoimipisteen pe-
5369: nassa toimisto, jonka tehtäväpiiriin Imatra kuu- rustamiseksi Imatralle.
5370: luu. Kuitenkin Imatra erityistukineen sekä suur-
5371: ten ongelmien keskellä kamppaillessaan tarvitsee
5372: oman toimipisteen alueelleen.
5373:
5374: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
5375:
5376: Sinikka Hurskainen Reijo Lindroos
5377: Pekka Starast Anna-Liisa Piipari
5378: Riitta Uosukainen
5379:
5380:
5381:
5382:
5383: 15 4284003504
5384: 114 1984 vp.
5385:
5386: Raha-asia-aloite n:o 111
5387:
5388:
5389:
5390:
5391: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta työllistämiskokeiluun
5392: Kouvolan työvoimapiirin alueella
5393:
5394:
5395: Eduskunnalle
5396:
5397: Työllisyyden hoidossa tulisi kaikki keinot käyt- kemuksia ja sen avulla on voitu sijoittaa pitkäai-
5398: tää hyväksi. Kymen lääni on taantuva teollisuus- kaistyöttömiä työhön, jonka seurauksena he ovat
5399: lääni, josta on jo kehittymässä todella musta saaneet jopa vakinaisia työsuhteita.
5400: muuttotappioalue. Työttömyysluvut ovat Kouvo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
5401: lan työvoimapiirin alueella pysytelleet vahvasti yli tavasti,
5402: maan keskitason eikä työllisyyden hoidossa alueel-
5403: la ole odotettavissa mitään suuria muutoksia pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5404: rempaan lähitulevaisuudessa. 1985 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
5405: Alueen työllisyyttä ei voida hoitaa kuin ainoas- markan määrärahan, jonka avulla ulotet-
5406: taan vahvoin erityistoimenpitein ja yksi niistä on taisiin Rinteen mallin mukainen kokeilu
5407: ns. Rinteen kokeilu. Tästä kokeilusta on saatu Po- koko Kouvolan työvoimapiirin alueelle.
5408: rin työvoimapiirin alueella erittäin myönteisiä ko-
5409:
5410:
5411: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5412:
5413: Sinikka Hurskainen Riitta Järvisalo-Kanerva Pekka Starast
5414: Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta Reijo Lindroos
5415: Riitta Uosukainen
5416: 1984 vp. 115
5417:
5418: Raha-asia-aloite n:o 112
5419:
5420:
5421:
5422:
5423: Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta valtion Hyvinkään virastota-
5424: lon jatkosuunnitteluun
5425:
5426:
5427: Eduskunnalle
5428:
5429: Rakennushallituksen suunnitelmissa on tarkoi- tulisi tutkia mahdollisuudet rakennustyön aloitta-
5430: tus aloittaa valtion virastotalon rakentaminen Hy- miseksi suunniteltua aiemmin.
5431: vinkäälle vuonna 1986. Hankkeen esisuunnitelma Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5432: on vahvistettu marraskuussa 1983. taen,
5433: Valtion virastotaloon Hyvinkäälie sijoitetut toi-
5434: minnat ovat jo pitkään kärsineet ahtaista ja epä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5435: tarkoituksenmukaisista tiloista. Tilanahtaus hait- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5436: taa sekä talossa työskentelevää henkilöstöä että vi- 28. 64. 76 (Virastotalojen rakentaminen)
5437: rastotalon palveluja käyttävää asiakaskuntaa. 3 000 000 markkaa valtion Hyvinkäå'n vi-
5438: Valtion virastotalon rakentaminen on siten kii- rastotalon jatkosuunnittelua varten ja
5439: reellinen hanke. Sen vuoksi hankkeen jatkosuun- mahdollista rakentamisen aloittamista var-
5440: nittelun varmistaminen on tähdellistä. Samalla ten.
5441:
5442: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5443:
5444: Tuulikki Hämäläinen
5445: 116 1984 vp.
5446:
5447: Raha-asia-aloite n:o 113
5448:
5449:
5450:
5451:
5452: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan me-
5453: riviemärityön jatkamiseen
5454:
5455:
5456: Eduskunnalle
5457:
5458: Keski-Uudenmaan meriviemärihanke on mer- lupauksistaan osallistua hankkeen kustannuksiin.
5459: kittävä koko alueen vesiensuojelun kannalta. Val- Hankkeen viivästyminen merkitsisi jätevesien lisä-
5460: tio on aikanaan lupautunut kuntien ohella osallis- kuormitusta Uudenmaan vesistöissä.
5461: tumaan tämän vesihuoltotyön kustannuksiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5462: Keski-Uudenmaan kunnat Järvenpää, Kerava, taen,
5463: Tuusula ja Vantaa ovat vuonna 1976 aloittaneet
5464: meriviemärin rakentamisen. Meriviemäristä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5465: vielä rakentamatta viimeinen vaihe Vantaan Koi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5466: vuhaan ja Helsingin Pihlajamäen välillä. Viimei- 30.40. 77 5 500 000 markkaa Keski-Uu-
5467: sen vaiheen kustannuksiksi on arvioitu 50 milj. denmaan meriviemärityön jatkon turvaa-
5468: markkaa. Valtion tulisi pitää kiinni alkuperäisistä miseksi.
5469:
5470: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5471:
5472: Tuulikki Hämäläinen Antti Kalliomäki Matti Louekoski
5473: 1984 vp. 117
5474:
5475: Raha-asia-aloite n:o 114
5476:
5477:
5478:
5479:
5480: Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään pohjoisen ohi-
5481: kulkutien rakentamiseen
5482:
5483:
5484: Eduskunnalle
5485:
5486: TVL:n Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin Tiehankkeen kokonaiskustannusarvio on n.
5487: ohjelmaan vuosille 1984-1987 sisältyy Hyvin- 42,7 miljoonaa markkaa. Vuoden 1984 tulo- ja
5488: kään pohjoisen ohikulkutien rakentaminen. Tä- menoarviossa on hankkeelle osoitettu 4,2 miljoo-
5489: mä tiehanke on hyvin tärkeä sekä elinkeinopolitii- naa markkaa.
5490: kan että liikenteen turvallisuuden kannalta. Ohi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5491: kulkutie on tarkoitettu ohjaamaan Hyvinkään taen,
5492: kaupungin pohjoisen teollisuusalueen liikenne
5493: pois kaupungin keskustasta. Ohikulkutie on tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5494: keä myös Hausjärven suunnasta lisääntyvän sora- 1985 tulo- ja menoarvioon 16 000 000
5495: liikenteen ohjaamiseksi pois Hyvinkään keskus- markkaa Hyvinkään pohjoisen ohikulku-
5496: tasta. Hanke on paitsi liikenneturvallisuutta lisää- tien rakentamisen jatkon turvaamiseen.
5497: vä myös liikennetaloudellisesti kannattava.
5498:
5499: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5500:
5501: Tuulikki Hämäläinen
5502: 118 1984 vp.
5503:
5504: Raha-asia-aloite n:o 115
5505:
5506:
5507:
5508:
5509: Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan kannatusyhdistyk-
5510: selle Vaotalan kuotoutusklinikan peruskorjaukseen
5511:
5512:
5513: Eduskunnalle
5514:
5515: Kalliolan kannatusyhdistys ry:n perustama runsaat 20 vuotta vanhassa laitoskiioteistössä joka
5516: Vaotalan kuotoutusklinikka on aloittanut toimin- tarvitsee peruskorjausta sekä lisätiloja. Jotta työ-
5517: tansa Nurmijärven kunnan Nukarin kylässä elämän tarpeisiin liittyvää hoitoonohjausta voi-
5518: 20. 1. 1984. Tämä alkoholistien hoitoon tarkoitet- daan jatkaa ja kehittää tulisi valtion rahoituksella
5519: tu klinikka käsittää nyt 24 paikkaa. Klinikka to- turvata työlle asianmukaiset tilat.
5520: teuttaa samaa hoitoideologiaa kuin saman kanna- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5521: tusyhdistyksen Espoon Pellaksessa toimiva kun- taen,
5522: toutusklinikka, jonka työstä on saatu hyvin myön-
5523: teisiä tuloksia. Klinikat palvelevat pelkästään työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5524: elämässä mukana olevia henkilöitä ja työpaikoilla 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
5525: toteutettavassa hoitoonohjaustyössä on todettu markkaa Kalliolan kannatusyhdistykseiie
5526: juuri tämäntapaisista hoitopaikoista olevan maas- Vantalan kuntoutuskiinikan tarvitsemaa
5527: sa suurta tarvetta. peruskorjausta varten.
5528: Vaotalan klinikka on aloittanut toimintansa
5529:
5530: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5531:
5532: Tuulikki Hämäläinen
5533: 1984 vp. 119
5534:
5535: Raha-asia-aloite n:o 116
5536:
5537:
5538:
5539:
5540: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammijärven koulun laajen-
5541: tamiseen
5542:
5543:
5544: Eduskunnalle
5545:
5546: Luhangan kunnassa sijaitsevalta Tammijärven tettava myös Tammijärven sivukirjaston tilauudis-
5547: koululta puuttuu liikuntatilat tällä hetkellä koko- tus. Tällä hetkellä sivukirjasto toimii koululuokas-
5548: naan. Koko kunnassa ei ole olemassa lentopallo- sa ollen tästä huolimatta kuitenkin suurin ja toi-
5549: kentän kokoista sisäliikuntatilaa. Teknisten ainei- mivin kirjasto kunnassa.
5550: den opetus tapahtuu entisessä talousrakennukses- Hanke on suunniteltu rahoitettavaksi osaksi
5551: sa kyseenalaisissa olosuhteissa. Samoin ovat oppi- valtionosuuden, osaksi kunnan oman rahoituksen
5552: laiden saniteettitilat erittäin heikot. varassa.
5553: Tammijärven koulun laajennushankkeesta on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5554: tilatarpeen tutkimus tehty. I vaiheen asiakirjat nioittaen,
5555: ovat tällä hetkellä kouluhallituksessa. Rakennus-
5556: töihin olisi tarpeen päästä viimeistään vuoden ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5557: 1985 alusta. 1985 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
5558: Koulun liikuntatilojen laajennus tulisi toteut- kaa valtionosuutena Tammtjärven koulun
5559: taa siinä laajuudessa, että se palvelisi koko kylä- laajennushankkeeseen.
5560: kunnan tarpeita. Hankkeen yhteydessä on toteu-
5561:
5562: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5563:
5564: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen Helena Pesola
5565: 120 1984 vp.
5566:
5567: Raha-asia-aloite n:o 117
5568:
5569:
5570:
5571:
5572: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6181 perus-
5573: parantamiseen välillä Toivakka-Leppälahti
5574:
5575:
5576: Eduskunnalle
5577:
5578: Maantien Toivakka-Leppälahti, n:o 6181, pi- TVL:n Keski-Suomen punn viimelSlmmtssa
5579: tuus on 20 km. Tie on sorapintainen. Se on raken- tienpidon toimenpideohjelmissa tienparannus on
5580: nettu vuosina 1950-51. Mitään perusparannuk- siirtynyt siirtymistään ja se on tarkoitus toteuttaa
5581: sia tielle ei ole suoritettu. Se on erittäin huono- vasta ensi vuosikymmenen puolella. Viitaten edel-
5582: kuntoinen, paikka paikoin mutkainen, koska ra- lä sanottuun tulisi hanke kuitenkin käynnistää jo
5583: kentamisen jälkeen tietä ei ole peruskorjattu ja aikaisemmin.
5584: normaalit hoitotyötkin ovat olleet vähäisiä. Raskas Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
5585: puutavara- ym. kuljetus rasittaa tietä, mikä var- tavasti,
5586: sinkin kelirikon aikana aiheuttaa tielle vaurioita.
5587: Tienvarsiasukkaat joutuvat päivittäin käyttämään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5588: tätä tietä työ- ja asioimismatkoillaan Jyväskylään, 1985 tulo- ja menoarvioon 12 5 00 000
5589: joka on alueen talouskeskus. Matka Toi- markkaa maantien n:o 6181 perusparan-
5590: vakka-Leppälahti-Jyväskylä on lyhyempi kuin nukseen välzllä Toivakka-Leppälahti.
5591: tietä n:o 13 käyttäen. Se on myös yhdystie
5592: Jyväskylän-Kuopion valtatielle.
5593:
5594: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
5595:
5596: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen
5597: Sirkka-Liisa Anttila Mauri Pekkarinen
5598: Helena Pesola
5599: 1984 vp. 121
5600:
5601: Raha-asia-aloite n:o 118
5602:
5603:
5604:
5605:
5606: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen laite- ja
5607: kirjallisuushankintoihin
5608:
5609:
5610: Eduskunnalle
5611:
5612: Korkeakoulujen kehittämislainsäädännössä ei arvoisen tärkeää. Meneillään oleva tutkintorefor-
5613: ole normeja opetus- ja tutkimusresurssien kehittä- min toteutus tulee entisestään lisäämään uusien
5614: misestä. Niiden kehitys on näin ollen vaihdellut resurssien tarvetta. Lisäksi on huomattava, että
5615: vuosittain hyvin paljon. kirjallisuuden ja laitteiden hinnat ovat kohonneet
5616: Perushankinta- ja laitosmäärärahojen reaalinen 1970-luvun puolivälistä osin jopa yli kaksinkertai-
5617: kehitys pysyi vuosina 1966-75 ennallaan, vaikka siksi. Tutkintoreformin myötä keskimääräinen
5618: opettajamäärä ja opiskelijamäärä kohosivat. 1970- opiskeluaika lyhenee, mikä merkitsee tentti- ja
5619: luvun jälkipuoliskolla määrärahat aluksi kohosivat kurssikirjojen sekä tutkielman laatimisen kannalta
5620: reaaliarvoltaan, minkä jälkeen kehitys on pysäh- keskeisen kirjallisuuden lisääntyvää tarvetta. Ope-
5621: tynyt. Kirjallisuuden hankintamäärärahojen kehi- tuksen kurssimaistuminen tulee todennäköisesti
5622: tys oli 1970-luvun alussa ja keskivaiheilla myön- lisäämään painetta myös laitosmäärärahoihin.
5623: teistä, mutta jälkipuolella tapahtui kasvun pysäh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5624: tyminen. Laitehankintamäärärahojen kehitys oli taen,
5625: nopeaa aina vuoteen 1974. Kasvu oli reaaliarvol-
5626: taan vuosikymmenen alusta lähes puolitoistaker- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5627: tainen. Sen jälkeen on tapahtunut jopa markka- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
5628: määräistä laskua. markkaa korkeakoulujen laite- ja kirjalli-
5629: Opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen kannalta suushankintoihin sekä laitosmäärärahojen
5630: mainittujen määrärahojen vakaa kehitys on ensi- korottamiseksi.
5631:
5632: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5633:
5634: Liisa Jaakonsaari Jorma Rantanen Pirjo Ala-Kapee
5635:
5636:
5637:
5638:
5639: 16 4284003504
5640: 122 1984 vp.
5641:
5642: Raha-asia-aloite n:o 119
5643:
5644:
5645:
5646:
5647: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta elävän musiikin ja ryt-
5648: mimusiikin harrastuksen ohjaustoimintaan eräillä Pohjois-Suo-
5649: men alueilla
5650:
5651: Eduskunnalle
5652:
5653: Elävän musiikin ja rytmimusiikin harrastus on seilla olisi totmmtaa helppo syventää musiikin
5654: erittäin laajaa maamme nuorison ja varttuneem- kuumelusta sen perusteellisempaan tuntemuk-
5655: mankin väen keskuudessa. Nämä laajojen kansan- seen ja erittelyyn.
5656: joukkojen omikseen tuntemat musiikinalat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5657: kuitenkin jostakin syystä jääneet varsin vähälle tavasti,
5658: huomiolle valtion ja kuntien hallintoelimissä. Jos
5659: myötätuntoa on joskus jaettukin niin konkreettis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5660: ta tukea ei paljonkaan. 1985 tulo- ja menoarvioon 240 000 markan
5661: Elävän musiikin ja rytmimusiikin järjestöt teke- määrärahan elävän musiikin ja rytmimuszi·-
5662: vät merkittävää musiikkikasvatus- ja nuorisotyötä kin harrastuksen ohjaustoimintaan kokei-
5663: eri puolilla maatamme. Harrastuspohjaisen toi- luluontoisesti valtion varoin Oulun läänin
5664: minnan voimavarat tahtovat ymmärrettävästi lop- eteläise//ä aluee//a, muuatta Pohjois-Poh-
5665: pua kesken. Suuremmilla henkilö- ja talousresurs- janmaa/ta sekä Kainuussa.
5666:
5667: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5668:
5669: Liisa Jaakonsaari Jorma Rantanen
5670: 1984 vp. 123
5671:
5672: Raha-asia-aloite n:o 120
5673:
5674:
5675:
5676:
5677: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon Musiikkiyh-
5678: distykselle Kuhmon Kamarimusiikki -festivaalien järjestämistä
5679: varten
5680:
5681: Eduskunnalle
5682:
5683: Kuhmon Kamarimusiikki on olemassaolonsa tansSlJOlta. Koreografi on mahdollisimman kor-
5684: aikana pystynyt osoittamaan kamarimusiikin käyt- kealuokkainen, erityisesti myös musiikkiin suun-
5685: tömahdollisuuden muiden musiikin lajien kanssa tautunut kansainvälisen tason ja arvostuksen
5686: tasavertaisena taidemuotona. omaava kyky.
5687: Tapahtuman nyt vakiinnuttua on tärkeää löytää Tätä suunnitelmaa varten rakennetaan Kuh-
5688: uusia sovellutuksia ja käyttömahdollisuuksia jo mon ammattikurssikeskuksen saliin 10 x 10 m:n
5689: suoritetulle perustyölle. Siksi Kuhmon Kamari- suuruinen siirrettävä näyttämö.
5690: musiikki on ryhtynyt suunnittelemaan uuden- Kuhmon Kamarimusiikki on vakiinnuttanut
5691: tyyppistä kamarimusiikin ja tanssin synteesiä. Tä- asemansa yhtenä kansainvälisesti tunnustetuim-
5692: mä suunnitelma toteutetaan ensin kokeiluluon- mista kesäjuhlistamme. Tapahtumaa järjestävä
5693: teisesti vuoden 1983 juhlilla ja myöhemmin, mi- Kuhmon Musiikkiyhdistys on vuodesta 1970 kamp-
5694: käli suunnitelma onnistuu, sen toteutusta tullaan paillut jatkuvissa taloudellisissa vaikeuksissa. Ensi
5695: laajentamaan yhteistyössä Suomen Kansallisoop- vuodeksi on suunniteltu kokeiltavaksi uudenlaista
5696: peran kanssa ottaen huomioon erityisesti pienten kamarimusiikin ja tanssin yhdistelmää. Onnis-
5697: paikkakuntien ja syrjäseutujen tarpeet korkeata- tuessaan se johtaisi sellaiseen uuteen taideilmai-
5698: soisen musiikki- ja tanssikulttuurin suhteen. suun, jolla voisi olla suuri merkitys erityisesti
5699: Tanssi ja musiikki ovat näyttämöllä yhdenver- pienten paikkakuntien ja syrjäseutujen kulttuuri-
5700: taisessa asemassa. Soittajat esiintyvät lavalla kuten tarjonnan laventamisessa.
5701: tanssijatkin. Musiikkikappaleet ovat ehjiä koko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5702: naisuuksia eikä niiden alkuperäistä muotoa riko- taen,
5703: ta, kuten on yleistä tanssiproduktioiden yhteydes-
5704: sä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5705: Musiikkiesityksissä pyritään kansallisen kamari- 1985 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
5706: musiikkitaiteen huipputasoon. Tanssijat ovat en- kaa Kuhmon Musiikkiyhdistykselle Kuhmon
5707: sisijaisesti nuoria suomalaisia Kansallisoopperan Kamarimusiikki -festivaalien tukemiseksi.
5708:
5709: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5710:
5711: Liisa Jaakonsaari Jorma Rantanen
5712: 124 1984 vp.
5713:
5714: Raha-asia-aloite n:o 121
5715:
5716:
5717:
5718:
5719: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta kalataloudellisiin raken-
5720: tamis- ja kunnostustöihin
5721:
5722:
5723: Eduskunnalle
5724:
5725: Suomen arvokalakannat sekä mereen laskevissa lometriä. Kunnostamattomina niiden yksityis- ja
5726: joissa että sisämaassa ovat romahtaneet vain pie- kansantaloudellinen tuotto on mitätön.
5727: neen osaan entisestään viimeisten 30 vuoden aika- Myös suunnittelu- ja kunnostusorganisaatiot
5728: na. Vaelluskaloista lohi ja meritaimen voidaan jo ovat valmiina. Monet vesipiirit ovat erittäin ha-
5729: luokitella uhanalaisiksi, sillä niiden luontainen li- lukkaita kunnostusten tekemiseen ja töiden suun-
5730: sääntyminen on jokien patoamisen, uittoväylien taamista luonnontaloutta palveleviin kohteisiin
5731: perkaamisen ja saastumisen takia supistunut lä- on edellytetty myös usean valtion budjetin laadin-
5732: hes olemattomiin. Suomen alunperin 18 lohijoes- nan yhteydessä.
5733: ta onkin jäljellä enää kaksi ja 47 meritaimen- Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvioon
5734: joesta viisi. Näistäkin useita uhkaavat erilaiset onkin ensimmäistä kertaa varattu määräraha kala-
5735: hankkeet. taloudellisille rakentamis- ja kunnostushankkeille
5736: Lisääntyvällä istutustoiminnalla asiaa ei voida (momentti 30.37.77-1 miljoona markkaa). Mo-
5737: yksin hoitaa, sillä kalojen geeniperimä heikkenee mentin määräraha on kuitenkin täysin riittämä-
5738: nopeasti ja kalat "laitostuvat". tön, sillä varat eivät nykyisessä tilanteessa riitä
5739: Kalastusrajoitusten lisäksi paras tapa pelastaa edes hankkeiden suunnitteluun toteutuksesta pu-
5740: jäljellä olevat arvokalakannat sukupuuttoon kuo- humattakaan. Lisäksi puolet määrärahasta, 0, 5
5741: lemiselta on jokien ja vesistöjen kunnostus kalata- miljoonaa markkaa menee suoraan luonnonravin-
5742: loutta varten. Kunnostustyöt ovat saatavaan hyö- tolammikoiden rakentamiseen.
5743: tyyn nähden erittäin halpoja ja tehtyjen tutkimus- Momentin määrärahojen nostamista 5 miljoo-
5744: ten mukaan niistä koituva tuotto ylittää yleensä naan markkaan on esitetty mm. ns. vesirakenta-
5745: reilusti kustannukset. Esimerkiksi Viitasaaren mistöiden tarvetoimikunnan mietinnössä 1982.
5746: Kärnänkosken kunnostuksen on arvioitu maksa- Myös este, jonka mukaan kalataloudellisista kun-
5747: van 450 000 markkaa ja hyödyn nousevan pelkäs- nostushankkeista ei ole olemassa valtakunnallista
5748: tään kalantuottona ja kalakorttituloina yli kahden ohjelmaa, on poistumassa, sillä asiaa pohtinut ns.
5749: miljoonan markan. Ruotsin ja Norjan kunnoste- Munnen työryhmä jättää mietintönsä huhtikuun
5750: tuilla jokialueilla on todettu lisäksi olevan erittäin loppuun mennessä. Myös kalastuspiirien perusta-
5751: suurta matkailullista merkitystä, joka tuo tuloja minen helpottaa olennaisesti tilannetta entiseen
5752: nimenomaan köyhiin kehitysaluekuntiin. verrattuna.
5753: Jokien kunnostaminen on myös kaikissa vai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5754: heissaan erittäin työllistävää toimintaa joka si- taen,
5755: joittuisi myös Suomessa pääosin alityöllisyysaluel-
5756: le pohjoisiin ja itäisiin kuntiin. Kunnostaminen että' Eduskunta ottaisz· valtion vuoden
5757: perustuu myös osin lain velvoitteisiin, sillä pel- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5758: kästään aikoinaan perattuja ja jo uittokäytöstä 30.37. 77 5 000 000 markkaa kalataloudel-
5759: poistuneita jokivesiä on maassamme yli 40 000 ki- lisiin rakentamis- ja kunnostushankkeiszin.
5760:
5761: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5762:
5763: Liisa Jaakonsaari Esko Helle Pentti Skön
5764: Ville Komsi Heli Astala Jorma Rantanen
5765: Pirjo Ala-Kapee
5766: 1984 vp. 125
5767:
5768: Raha-asia-aloite n:o 122
5769:
5770:
5771:
5772: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion lainoittaman
5773: asuntotuotannon jälkeenjääneisyyden tasoittamiseksi Pohjois-
5774: Pohjanmaalla
5775:
5776:
5777: Eduskunnalle
5778:
5779: Nopea ja edelleen käynnissä oleva elinkeinora- vaihe edelleen käynnissä Pohjois-Pohjanmaalla sa-
5780: kenteen muutos, olennaisesti maan keskimäärää moin kuin muuallakin Pohjois-Suomessa. Paitsi
5781: nopeampi väestönlisäys, ensiasunnon hankinta- Pohjois-Pohjanmaan teollistuvilla kaupunkiseu-
5782: ikään tulevien nuorten runsaus, keskimääräistä duilla ja muilla teollistuvilla alueilla on asuntojen
5783: suomisampi työpaikkakehitys sekä tulo- ja asu- uustuotantotarve poikkeuksellisen suuri myös
5784: mistason jälkeenjääneisyys koko maan tasoon ver- alueen muissa kunnissa vireytyneen työpaikkake-
5785: rattuna ovat erityistekijöitä, jotka tulee ottaa huo- hityksen, kuntien sisäisen muuttoliikkeen ja asu-
5786: mioon lisäävänä tekijänä päätettäessä Pohjois- mistason puutteellisuuden takia.
5787: Pohjanmaan osalta valtion lainoittaman asunto- Edelleen käynnissä olevasta elinkeino- ja asu-
5788: tuotannon määrärahoista. tusrakenteen muutosvaiheesta, poikkeuksellisen
5789: Valtion asuntomäärärahojen reaaliarvoa on runsaasta varustustasoltaan ala-arvoisten asunto-
5790: alennettu viime vuosina todella huolestuttavasti. jen määrästä, tulotason alhaisuudesta sekä vuok-
5791: Vuonna 1982 valtion lainoittamien asuntojen ra-asuntojen ja asuntovarauman riittämättömyy-
5792: uustuotantoon myönnettyjen asuntolainojen reaa- destä huolimatta valtion lainoittaman asuntotuo-
5793: liarvo oli noin yhden kolmasosan pienempi kuin tannon osuus on Pohjois-Pohjanmaalla maan al-
5794: vuonna 1976. Lainoitettavien asuntojen määrä on haisin.
5795: vastaavana aikana vähentynyt vieläkin enemmän Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
5796: eli noin 43 prosenttia, koska yleisen valtion asun- vasti,
5797: torahoituksen alentamissuuntauksen rinnalla ovat
5798: rakentamiskustannukset nousseet voimakkaasti ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5799: tätä nousua ei valtion asuntorahoituksessa ole 1985 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä edel-
5800: otettu huomioon. lisestä' vuodesta 50 000 000 markan määrä-
5801: Pohjois-Pohjanmaalle ja sen kehitykselle val- rahan valtion lainoittaman asuntotuotan-
5802: tion asuntomäärärahojen jatkuva reaalinen vähen- non jälkeenjääneisyyden tasoittamiseksi
5803: täminen on erittäin kohtalokasta. Toisin kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja erityisesti Izjoki-
5804: Etelä-Suomessa on teollistuminen ja muu siihen laakson kunnissa sekä Raahen ja Oulun
5805: kytkeytyvä elinkeino- ja asutusrakenteen muutos- kaupunkiseudutlla.
5806:
5807: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5808:
5809: Liisa Jaakonsaari Jorma Rantanen
5810: 126 1984 rd.
5811:
5812: Finansmotion nr 123
5813:
5814:
5815:
5816:
5817: Jansson: Om anvisande av anslag för räntestöd åt Finlands Export-
5818: kredit Ab
5819:
5820:
5821: Tili Riksdagen
5822:
5823: I syfte att statsrådet skall kunna avge förbindel- att Finlands Exportkredit Ab:s lönsamhet belastas
5824: se om betalning av räntestöd åt Finlands Export- föreslår jag vördsamt,
5825: kredit Ab för finansiering av fartygsbeställningar
5826: som inhemsk köpare gör eller har gjort hos in- att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
5827: hemskt varv och för att skillnaden mellan den ef- måtte uppta ett anslag /ör räntestöd åt Fin-
5828: fektiva räntekostnaden för Finlands Exportkredit lands Exportkredit Ab om 8 000 000 mark
5829: Ab:s utländska krediter och en årlig ränta på 8 för inhemska fartygsbeställningar hos in-
5830: procent skall kunna erläggas såsom räntestöd utan hemska varv.
5831:
5832: Helsingfors den 10 februari 1984
5833:
5834: Gunnar Jansson
5835: 1984 vp. 127
5836:
5837: Raha-asia-aloite n:o 123 Suomennos
5838:
5839:
5840:
5841:
5842: Jansson: Määrärahan osoittamisesta Suomen Vientiluotto Oy:lle
5843: annenavaan korkotukeen
5844:
5845:
5846: Eduskunnalle
5847:
5848: Jotta valtioneuvosto vo1s1 antaa sitoumuksen kannattavuutta rasitetaan, ehdotan kunnioit-
5849: korkotuen maksamisesta Suomen Vientiluotto taen,
5850: Oy:lle sellaisista laivatilauksista, jotka kotimainen
5851: ostaja tekee tai on tehnyt kotimaisen telakan kans- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5852: sa, ja jotta erotus Suomen Vientiluotto Oy:n ulko- 1985 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar-
5853: maisten todellisten korkokustannusten ja vuotui- kan määrärahan annettavaksi Suomen
5854: sen 8 % :n koron välillä voitaisiin maksaa kor- Vienttluotto Oy://e kotimaistlta telakozlta
5855: kotukena ilman, että Suomen Vientiluotto Oy:n tehtäviä kotimaisia laivatilauksia varten.
5856:
5857: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5858:
5859: Gunnar Jansson
5860: 128 1984 vp.
5861:
5862: Raha-asia-aloite n:o 124
5863:
5864:
5865:
5866:
5867: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjes-
5868: töjen kulttuuriohjaajien palkkaukseen
5869:
5870:
5871: Eduskunnalle
5872:
5873: Maassamme toimii runsaasti erilaisia kansalais- reyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen kautta ja
5874: järjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laajaa ja avulla, siksi näiden järjestöjen työtä olisi tuettava.
5875: monipuolista ulottuen lisäksi useassa tapauksessa Järjestämällä ohjaajien palkkaamisen mahdolli-
5876: juuri niille alueille, joihin ns. viralliset ja yhteis- suus kansalaisjärjestöille valtion tuella olisi asia
5877: kunnan ylläpitämät kulttuuritarpeen muodot ei- järjestettävissä.
5878: vät yllä. Tämä pelkästään harrastelijavoimin ja Vakavaksi muodostuneen nuorisotyöttömyyden
5879: useimmin varsinaisen ansiotyön ohella hoidettu seuraukset ovat aiheuttaneet monia suuriakin yh-
5880: kulttuuritoiminta on juuri sitä työtä, joka tehok- teiskunnallisia ongelmia. Näiden vaikeuksien
5881: kaimmin tavoittaa kansan syvät rivit ja suo osallis- voittamiseksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen ja
5882: tumisen mahdollisuuden yhä laajemmille ryhmil- käytettävä niitä keinoja, joilla nuorisoon kohdis-
5883: le. Tämän toiminnan merkitys lisääntyy ja siksi tuvaa painetta voidaan vähentää. Tässä tulisi kiin-
5884: sille tulisi suoda nykyistä paremmat mahdollisuu- nittää entistä enemmän huomiota juuri niihin jär-
5885: det hoitaa vaativaa tehtäväänsä. jestöihin ja siihen toimintaan, joka vaikuttaa
5886: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuurityöstä nuorten vapaa-ajan käyttöön, sillä tällä toiminta-
5887: mainittakoon Kansantanssi- ja Lauluyhtye Turun alueella voidaan työttömyydestä kärsiviä nuoria
5888: Kiikurit, joiden ohjelma ja toiminta tunnetaan vetää mielekkään toiminnan piiriin ja työttömyys-
5889: laajalti jopa maamme rajojen ulkopuolellakin. tilanteessa välttämättömään toisten nuorten yh-
5890: Tämä yhtye on jo vuosikymmenien ajan koonnut teyteen. Jotta tämä työttömien nuorten tukemi-
5891: piiriinsä musiikin ja kansantanssin harrastajia, jot- nen tämän toveripiirin avulla saadaan onnistu-
5892: ka säännöllisellä harjoittelulla ovat kehittäneet maan, asettuu ohjaajan tehtävä entistä keskeisem-
5893: monitaitoisen ja -lukuisen nuorisoyhtyeen. Yh- mäksi. Se merkitsee, että näin laajaa vastuuta ei
5894: tyeen tanssi- ja musiikkiohjelman harjoittelu vaa- voida hoitaa samanaikaisesti ansiotyön ohella.
5895: tii myös asiantuntevaa ohjausta, joka on ansio- Tästä johtuen kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaa-
5896: työnsä ohella tehtävää hoiravien ohjaajien har- jien palkkaus on noussut esiin entistä kipeämpänä
5897: teilla. ja vaativampana.
5898: Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5899: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja
5900: kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5901: varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tunne- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
5902: taan vaikeana ongelmana ja sen voittamiseksi etsi- markkaa eräiden arvokasta nuorisotyötä te-
5903: tään keinoja. Kansalaisten kiinnostus erilaisia kevien kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaa-
5904: kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan voidaan vi- jien palkkaukseen.
5905:
5906:
5907: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5908:
5909: Anna-Liisa Jokinen Pentti Liedes Sakari Knuuttila
5910: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä Kalevi Kivistö
5911: Ulla-Leena Alppi Marja-Liisa Salminen Timo Laaksonen
5912: Esko Helle
5913: 1984 vp. 129
5914:
5915: Raha-asia-aloite n:o 125
5916:
5917:
5918:
5919: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Esperantolii-
5920: ton toiminnan tukemiseen
5921:
5922:
5923:
5924: Eduskunnalle
5925:
5926: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan edus- mainitun vuoden heinäkuussa Helsingin Messu-
5927: kunta myönsi valtionapua kansainvälisen kielen hallissa. Kongressin yhteydessä järjestettiin useita
5928: hyväksi toimivalle Suomen Esperanto-Opistolle. joukkoretkeilyjä maan pohjoisosiin, järvialueelle
5929: Ensi kerran siitä tehtiin päatös vuoden 1921 tulo- ym. Turussa jatkui tuon kongressiviikon jälkeen
5930: ja menoarvion yhteydessä. Aiheena sille .oli seu- vielä viiden päivän ajan ns. jälkikongressi. Päivä-
5931: raavana vuonna, 1922, Suomessa pidettävä 14. lehtien mukaan tämä n. 2 000 osanottajaa käsittä-
5932: kansainvälinen esperantokonferenssi. Kun kan- vä kansainvälinen kongressi oli sen kesän suurin
5933: sainvälinen matkailu oli vielä siihen aikaan meillä maassamme.
5934: lastenkengissä, herättivät tuhatpäisen ulkomaalai- Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella
5935: sen kongressivieraan maahamme tulo ja heidän opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais- ja
5936: täällä suorittamansa monet retkeilyt ansaittua työväenopistoissamme esperantokieltä. Turun ja
5937: huomiota. Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, liiton
5938: Tämän jälkeen valtionapu Suomen esperantoliik- useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien tun-
5939: keelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarviossa. Vielä nettujen opettajien johdolla, oppiaineena.
5940: toisen maailmansodan jälkeen, lokakuussa v. 1948, Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja monissa
5941: jätti silloinen edustaja V. K. Turunen eduskunnalle maissa saavutettuihin myönteisiin kokemuksiin
5942: raha-asia-aloitteen, jossa sanottiin mm.: perustuen ''Esperanto sopii kouluhallituksen mie-
5943: "Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- lestä vakinaiseksi kolmanneksi kieleksi peruskou-
5944: noarvioksi vuodelle 1949, sen 10 Pl. XV: 1 koh- lun yläasteen kieliohjelmaan ... Erikoiskursseilla
5945: dalle ja otsikossa 'Muut yhdistykset' ehdottaa hal- ja kielikerhoissa tulee esperantoa voida opettaa se-
5946: litus Suomen Esperanto-Opiston avustuksen pysy- kä peruskoulussa että lukiossa, katsoo keskusviras-
5947: tettäväksi entisellään, 2 600 markan suuruisena.'' to." (Kansan Uutiset 30. 7.1974)
5948: Ed. Turunen huomauttaa summan olleen aluk- Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen varassa toi-
5949: si 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pudonneen mivalla Suomen Esperantoliitolla ei kuitenkaan ny-
5950: mainittuun 2 600 markkaan, "jollaisena se on ol- kyisin ole mahdollisuuksia toimintansa tehostami-
5951: lut jo useita vuosia''. seen. Tästä esimerkkinä mainittakoon seuraava ta-
5952: Todettuaan esperantokielen harrastuksen maas- paus. Suomen esperantoliikkeen edustajina matkusti
5953: samme huomattavasti kasvaneen hän ehdotti, että vuonna 1974 heinäkuun lopussa Hampurissa pidet-
5954: eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo- ja menoar- tävään 59. kansainväliseen esperantokongressiin seit-
5955: vioon Suomen Esperanto-Opiston toiminnan tu- semänkymmentä henkilöä. Jokainen heistä joutui
5956: kemiseksi 247 400 markan suuruisen lisämäärära- itse henkilökohtaisesti kustantamaan matkansa ja
5957: han. koko kongressiviikon vaatimat menot. Tällainen
5958: Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisina uhrautuminen jonkin yhteisen asian hyväksi lie-
5959: vuosina Jal taman asian hoitaminen kuitenkin nee meidän päivinämme hyvin harvinaista.
5960: pois päiväjärjestyksestä. Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat ja
5961: Maassamme vireästi toimiva esperantoliike on kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset tunte-
5962: sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen keskus- vat syvää vastuuta kielen opiskelun tehostamisesta
5963: elimenä toimii Suomen Esperantoliitto r. y., joka ja laajentamisesta. Juuri kansainvälisten yhteyk-
5964: on vilkkaassa vuorovaikutuksessa muiden maiden sien laajentaminen on antanut heille hyvin paljon
5965: vastaavien järjestöjen kanssa. Niinpä liitto sai jär- ja tämän vuoksi he haluavat asian kehittyvän edel-
5966: jestääkseen vuonna 1969 esperantistien 54. kan- leen, jotta yhä useammilla kansalaisilla olisi samat
5967: sainvälisen kongressin, jonka avajaiset pidettiin mahdollisuudet.
5968: 17 4284003504
5969: 130 1984 vp. - RA n:o 125
5970:
5971: Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5972: että maamme esperantoliike on jo aikaisemmin- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5973: kin neljännesvuosisadan ajan nauttinut valtion- markkaa arvokkaaksi toiminnaksi mm.
5974: apua, ehdotamme, kansainvälisen yhteistyön alueella tunne-
5975: tun Esperantoliiton toiminnan tukemiseen.
5976:
5977:
5978: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5979:
5980: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
5981: Ulla-Leena Alppi Marja-Liisa Salminen
5982: Esko Helle
5983: 1984 vp. 131
5984:
5985: Raha-asia-aloite n:o 126
5986:
5987:
5988:
5989:
5990: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuodan tieteelli-
5991: sen laitoksen tilojen kunnostamiseen Kaarinassa
5992:
5993:
5994: Eduskunnalle
5995:
5996: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, johon kuuluu nutlaatuiset laitteet, joista monet on luokiteltu jo
5997: noin 3 500 jäsentä eri puolilta maata, järjestää museoesineiksi, ovat jatkuvassa vaarassa tai jopa jo
5998: tähtinäytäntöjä ja esitelmätilaisuuksia. Ursassa vahingoittuneet.
5999: toimii myös harrastusjaostoja, jotka tekevät tähti- Tämä kolmekymmentä vuotta sitten lahjoitus-
6000: tieteellisiä havaintoja. varoin perustettu laitos tulisi saattaa sellaiseen
6001: Eräs tämän toiminnan kannalta tärkeä tutki- kuntoon, että sen arvokas esineistö olisi turvassa ja
6002: muspaikka on Kaarinan kunnassa sijaitseva jo his- että se parhaalla mahdollisella tavalla voisi palvel-
6003: toriallisestikin merkittävä ja arvokas Tuodan lai- la niin yliopistollista tutkimustyötä kuin alan har-
6004: tos, joka on Turun yliopiston tähtitieteellis-optil- rastajien toimintoja.
6005: linen tutkimuslaitos. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6006: Näiden historiallisesti merkittävien rakennus-
6007: ten ja laitteiden säilymisestä ja suojelusta ovat Vr- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6008: san jäsenet hyvin huolissaan. Rakennus, jossa aka- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6009: teemikko Yrjö Väisälä suoritti aikoinaan merkittä- markkaa Kaarinan kunnassa szjaitsevan
6010: viä kokeita, on hyvin huonossa kunnossa. Myös Tuorlan tieteellisen laitoksen tilojen kun-
6011: monet muut alueen rakennukset ovat ehdotto- nostamiseen.
6012: masti korjauksen tarpeessa. Niihin sijoitetut ai-
6013:
6014:
6015: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
6016:
6017: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
6018: Mikko Rönnholm Liisa Hilpelä
6019: 132 1984 vp.
6020:
6021: Raha-asia-aloite n:o 127
6022:
6023:
6024:
6025: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen hä-
6026: vittämiseen ilman vesakkomyrkkyjä
6027:
6028:
6029: Eduskunnalle
6030:
6031: Metsäyhtiöiden, VR:n ja TVH:n toimesta on Myös Työterveyslaitos on suorittanut tutkimuksia
6032: vuodesta toiseen jatkettu vesakkomyrkkyjen levit- vesakentorjunta-aineiden vaikutuksesta, mutta
6033: tämistä parhaana ulkoilukautena sekä marja- ja henkilökunnan vähyyden ja määrärahojen niuk-
6034: sieniaikaan, vaikka eri puolilta maailmaa tulleet kuuden vuoksi ei tutkimuksissa ole edetty. Ve-
6035: tiedot kertovat varsin varoittavia tosiasioita vesak- sakontorjunta-aineiden työterveys- ja työturvalli-
6036: komyrkkyjen tuhoista. Kuluvana vuonna ilmesty- suuskysymyksiä tutkiva työryhmä katsoo, että
6037: nyt torjunta-aineiden turvallisuusohjetoimikun- vesakentorjunta-aineiden terveydelle haitallisista
6038: nan mietintö n:o 1 Vesakentorjunnasta selvittää vaikutuksista on jo niin runsaasti epäilyksiä ja osit-
6039: tilannetta. Toimikunta jatkaa edelleen työtään, tain näyttöjäkin, että aineille pahimmin altistetut
6040: mutta jo ensimmäisessä mietinnössä tähdenne- työntekijät olisi saatava lääketieteellisen tutki-
6041: tään erityistä varovaisuutta aineen käytössä. Koska muksen kohteeksi, todetaan tutkimuksissa.
6042: toimikunnan tehtävänä on tässä vaiheessa ollut lä- Vesakkomyrkkyjen käyttö sodankäyntiaseena
6043: hinnä valmistaa vesakentorjunta-aineiden käyttä- kiellettiin Vietnamissa sen jälkeen kun syntymävi-
6044: jien suojaksi turvallisuusohjeet, jäävät aineen vai- kaisten lasten lukumäärä kasvoi huomattavasti.
6045: kutuksille edelleen alttiiksi levitysalueella asuvat Suomalaiset myrkkyjen levittäjät ja asioista päät-
6046: ja liikkuvat kansalaiset. Siksi mietinnössä tode- tävät elimet eivät ole välittäneet näistä vakavista ja
6047: taankin, että ulkopuolisten henkilöiden suojaami- varoittavista tosiasioista, eivätkä heitä ole saaneet
6048: nen vesakentorjunta-aineiden mahdollisilta hai- vastuuseen nekään tutkimusten tulokset, joissa
6049: toilta on jäänyt vähäiseksi, koska siihen ei ole kiin- vesakkomyrkkyjen on havaittu aiheuttavan koe-
6050: nitetty riittävästi huomiota. eläimissä kromosomivaurioita ja tästä johtuvaa si-
6051: Siellä missä vesakontorjuntamyrkkyjen vaiku- kiöiden epämuotoisuutta.
6052: tusta on tutkittu, on myös päädytty niiden käytön On vaikea mitata niiden myrkkytonnien tuhoi-
6053: kieltämiseen. Ruotsissa on vesakkomyrkyt julistet- saa vaikutusta, jotka kuluvan kesän aikana jälleen
6054: tu käyttökieltoon jo vuonna 1971 kaikkialla tei- levitetään Suomen tienvarsiin ja vesakkoihin. Kun
6055: den varsilla. Tämä kielto on ehdoton eikä niiden tämä levitys tapahtuu parhaana ulkoilukautena
6056: käytöstä tienvarsivesakkojen torjunnassa edes kes- sekä marja- ja sieniaikaan, on varmaa, että näitä
6057: kustella. tuhoaineita kulkeutuu ravintoaineisiin. On var-
6058: Myös Suomessa on todettu useita kalakuolemia maa, että myrkytettyjä sieniä ja marjoja on ollut
6059: vesakkomyrkkyjen levityksen jälkeen. Turun kau- kaupan sekä liikkeissä että toreilla. Tiheimmät ve-
6060: punki on kieltänyt alueellaan vesakkomyrkkyjen sakot kasvavat usein juuri teiden varsilla samoilla
6061: käytön sen jälkeen kun havaittiin useita lintukuo- alueilla kuin vadelmapensaatkin. Kun vesaken-
6062: lemia myrkytetyllä alueella. Eikä ole suinkaan syy- torjunta-aineita kylvetään marja-aikaan, on sel-
6063: tä unohtaa Hilja Lyytistä Savosta, hän sairastui va- vää, että myrkyt poimitaan marjojen mukana.
6064: kavasti ja joutui työkyvyttömyyseläkkeelle juotu- Myöskään myrkyn vaikutusta lintuihin ja muihin
6065: aan vettä kaivostaan, jonka TVH:n vesakkomyrk- metsän eläimiin ei voida vähätellä. Tästä on myös
6066: ky oli saastuttanut. Vaikeita sairastumisia, jopa runsaasti todistusaineistoa. Varsinkin suurimmat
6067: kuolemaan johtaneita, on todettu vesakkomyrk- riistalinnut kuten metsot ovat hävinneet niiltä
6068: kyjen levittäjien keskuudessa. Tilastoa ei puutu alueilta, joille vesakkomyrkkyjä on levitetty. Ko-
6069: omankaan maamme kohdalla, mutta perusteellis- tieläimet eivät myöskään ole turvassa vesakontor-
6070: ta tutkittua aineistoa on saatavissa eri maista. junta-aineilta, sillä liikkuvathan kotieläimet sa-
6071: Vesakentorjunta-aineiden terveydellisiä vaiku- moilla alueilla ihmisten kanssa silloin, kun näitä
6072: tuksia tutkinut työryhmä on käyttänyt runsaasti myrkkyjä kylvetään asumusten lähellä. Erityisen
6073: eri maissa suoritettujen tutkimusten tuloksia. suurta huomiota asiaan tulisi kiinnittää työttö-
6074: 1984 vp. - RA n:o 127 133
6075:
6076: myyden johdosta, sillä on toki vesakoiden torjun- Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten ehdo-
6077: ta myös työllisyyskysymys silloin kun tätä torjun- tamme,
6078: taa hoidetaan hakkuumenetelmän avulla.
6079: Jos tarkastellaan kustannuskysymystä, niin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6080: otettava huomioon myös haittatekijät ja niiden ai- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
6081: heuttamat vahingot sekä niistä syntyvät kustan- markkaa vesakkojen hävittämiseen muzfla
6082: nukset. Edellä mainittujen seikkojen johdosta tu- toimenpitezflå' kuin myrkkyjä levittämällä.
6083: lisi nopeasti lopettaa kaikki vesakkojen hävittämi-
6084: nen myrkkyjen avulla ja etsiä muita parempia rat-
6085: kaisuja.
6086:
6087: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
6088:
6089: Anna-Liisa Jokinen Pentti Liedes Sakari Knuuttila
6090: Ensio Laine Liisa Arranz Esko-Juhani Tennilä
6091: Kalevi Kivistö Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö
6092: Marja-Liisa Salminen Timo Laaksonen Esko Helle
6093: Liisa Hilpelä
6094: 134 1984 vp.
6095:
6096: Raha-asia-aloite n:o 128
6097:
6098:
6099:
6100: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Marttilan-Ylä-
6101: neen tien suunnitteluun ja rakentamiseen
6102:
6103:
6104: Eduskunnalle
6105:
6106: Marttilan-Yläneen tieyhteys olisi rakennettava Myös maataloustuotteiden ja teollisuuden val-
6107: kiireellisesti. Valtatie n:o 1 Halikon sekä Paimion misteiden kuljetus tulisi käyttämään em. tietä var-
6108: Vaskion kautta Marttilaan valmistui v. 1970. Tä- sin runsaasti. Yläneellä sijaitseva Suomen armei-
6109: män tien jatkaminen Karinaisten Kyrön kautta jan koulutuskeskus, joka toimii ns. Raasio korves-
6110: Pöytyän Riihikaskelle ja sieltä Yläneelle olisi alu- sa, voisi myös käyttää liikenteessään juuri tätä reit-
6111: een liikenteelliset olosuhteet huomioon ottaen tiä. Yhteydet Tammisaareen ja Hangon suuntaan
6112: saatava toteutetuksi ensi tilassa. sekä yhteys Salon kaupungin kautta Helsinkiin
6113: Marttilan-Yläneen tien tarpeellisuutta puo- paranisivat tätä kautta.
6114: lustavat mm. seuraavat seikat. Tällä seudulla ei Tieosuuden rakentamisen kiireellisyyttä puo-
6115: ole alueen ohittavien valtateiden poikittaisteitä, lustavat mm. seuraavat tekijät. Vaikeakulkuinen
6116: jotka vastaisivat paikallista liikennetarvetta tai tieosuus Tarvasjoelta Karinaisten kirkon kautta
6117: alueen ohittavaa liikennettä suunnassa Salo- Kyröön kulkee suurimmaksi osaksi tien varsille
6118: Yläne. muodostuneen asutuksen halki. Tien tehostettu
6119: Turusta viuhkamaisesti pohjoissuuntaan kulke- kunnossapito ei tällä osuudella ratkaise asiaa. Tie
6120: vat päätiet vastaavat liikennetarvetta em. suun- kulkee pihamaiden kautta, joilla sen käyttö ei ole
6121: nassa, mutta valtateiden poikittaissuunnan liiken- turvallista ottaen huomioon, että osa talousraken-
6122: ne on varsin vaikeasti hoidettavissa. Tämä poikit- nuksista sijaitsee tien eri puolilla. Lisäksi maan
6123: taisliikenne on edelleen harvojen ja vanhojen kar- epätasaisuudesta johtuen tie on mäkineo ja mut-
6124: jankuljetuspolkujen mukainen, joita käyttäen ny- kainen, noudattaen osittain myös mutkittelevan
6125: kyinen ja edelleen kasvava liikenne ei enää pysty joen suuntaa.
6126: selviytymään. Tieosuus Kyrö-Riihikoski on kiireellisin, sil-
6127: Alueella sijaitsevien Yläneen, Pöytyän, Kari- lä tällä osalla ei ole tietä ollenkaan. Tämän suh-
6128: naisten, Tarvasjoen, Marttilan ja Auran kuntien teellisen lyhyen tieosuuden rakentamisen jäl-
6129: tieverkkosuunnitelman keskeisenä asiana tulee keen saataisiin edes puutteellinen yhteys välille
6130: ottaa huomioon Karinaisten Kyröön keskittyvä Marttila-Yläne. Tämä osuus auttaisi huomat-
6131: alueen opetustoimi. Elisenvaaran yhteiskoulu on tavasti myös paikallista liikennettä ja koululais-
6132: jo pitemmän ajan toiminut alueen ylemmän as- kul jetuksia.
6133: teen opinahjona ja tulee edelleen kehittymään sa- Marttilan-Yläneen tieosuuden valmistuminen
6134: moissa merkeissä. Tieyhteyksien parantaminen on on alueen kehittymisen kannalta varsin merkityk-
6135: tarpeellinen myös koulumatkat huomioon ottaen. sellinen. Sen vaikutus yltää myöskin laajalti tä-
6136: Yläneen kunnalla on arvokkaita vesialueita, män alueen ulkopuolella oleviin kuntiin, joten
6137: joista esim. kirkasvetisen Pyhäjärven rantamille on sen rakentamiseen tulisi ryhtyä ensi tilassa.
6138: viime vuosina muodostunut vilkkaita lomakes- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
6139: kuksia. Näiden toimintaa olisi mahdollista laajen-
6140: taa huomattavasti ja samalla lisätä alueen työlli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6141: syyttä. Teiden puuttuminen ja niiden kehnous 1985 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
6142: kuitenkin asettavat rajoituksia myös lomatoimin- markkaa Marttzlan- Yläneen tien suun-
6143: nan kehittymiselle. nitteluun ja rakentamiseen.
6144:
6145: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
6146:
6147: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
6148: Mikko Rönnholm Liisa Hilpelä
6149: 1984 vp. 135
6150:
6151: Raha-asia-aloite n:o 129
6152:
6153:
6154:
6155:
6156: Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisluontoi-
6157: sen sähköjunaliikenteen aikaansaamiseksi Turun seudulla
6158:
6159:
6160: Eduskunnalle
6161:
6162: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti Etelä- Kaupungin laajenemisen mahdollisuudet vain
6163: Suomessa autokannan voimakkaan kasvun johdosta mantereen suuntaan johtavat siihen, että esikau-
6164: tulisi valtion toimesta ryhtyä liikenteen ja kulje- punkialueet ja jopa kymmeniin tuhansiin nouse-
6165: tusalan ohjelmointiin ottaen huomioon niin tai- vat asuma-alueet sijoittuvat pitkien matkojen pää-
6166: deliikenteen kuin muidenkin liikenne- ja kulje- hän kaupungista. Kaupunkien ja asuma-alueiden
6167: tusmuotojen kehittämisen rationaalisella tavalla. välisen liikenteen järjestäminen ruuhkautumista
6168: Rautatieliikenteen kehittäminen tulevaisuuden välttäen on mahdollista vain taideliikennettä ke-
6169: vaatimuksia vastaavaksi on tullut yhä ajankoh- hittämällä. Kansantaloudelliselta kannalta kat-
6170: taisemmaksi varsinkin suurempien Etelä-Suomen soen sekä turvallisuuden vaatimukset huomioon
6171: kaupunkien läheisyydessä. Erityisesti Helsingin- ottaen taideliikenne puolustaa paikkaansa yhä pe-
6172: Kirkkonummen rataosalla on sähköistämisen jäl- rustellummin urbanisoituvassa yhteiskunnassa.
6173: keen voitu todeta tämän liikennemuodon mah- Helsingin seudulla tehdään sähköjunalla jo yli
6174: dollisuudet nopeana, tehokkaana ja edullisena lii- 106 000 matkaa vuorokaudessa. Tämä liikenne-
6175: kennemuotona kaupunkien lähiliikenteessä. Asu- muoto palvelee tehokkaasti laajaa pääkaupunki-
6176: tuksen laajentuessa ja työmatkojen pidentyessä se- seutua nopeasti, edullisesti ja ennen muuta tur-
6177: kä koululaiskuljetusten kasvaessa on sähköjunalii- vallisesti.
6178: kenteen kehittäminen paras ratkaisu. Turun ja ympäristön liikenneongelmien ratkai-
6179: Maailmanlaajuisen energiakriisin ja energian- suja etsittäessä tulisi ryhtyä kehittämään mahdol-
6180: hinnan huomattavan kohoamisen johdosta on lisuuksia nykyaikaa vastaaviksi liikenneratkaisuiksi
6181: kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota taideliikennettä kehittämällä. Koska tähän suun-
6182: myös energian säästöön liikenneratkaisuja suunni- taan on olemassa hyviä kokemuksia Helsingin seu-
6183: teltaessa. Tässä tulee taideliikenteen merkitys en- dulla, tulisi myös Turun ja sen lähikaupunkien se-
6184: tistä keskeisempänä esiin ja sen kehittäminen kä asutuskeskusten välisten liikenneyhteyksien
6185: nousee ensi sijalle. Raideliikenteessä energian järjestäminen toteuttaa sähköistetyn rautatiever-
6186: käyttö tuhatta kilometriä kohden on tällä hetkellä koston avulla.
6187: keskimäärin 30 % tieliikenteen tarpeesta. Säh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
6188: köistyksen myötä suhde tulee olemaan vielä huo- taen,
6189: mattavasti edullisempi. Raideliikenteen kehittä-
6190: minen kaupunkien lähiliikennettä palvelemaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6191: tulee olemaan lähivuosina yhä merkittävämpi. 1985 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
6192: Turun kaupungin sijainti meren tuntumassa markkaa pazkallisluontoisen sähköjunalzi'-
6193: asettaa omat erikoisvaatimuksensa myös liiken- kenteen atkaansaamiseksi Turun seudulla.
6194: teen ja nimenomaan lähiliikenteen järjestelyssä.
6195:
6196: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
6197:
6198: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
6199: 136 1984 vp.
6200:
6201: Raha-asia-aloite n:o 130
6202:
6203:
6204:
6205:
6206: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi
6207: lisik~i vuoro- ja yötyötä tekevien työntekijäin eläkeikärajan alen-
6208: tamtseen
6209:
6210: Eduskunnalle
6211:
6212: Vuosikymmeniä vuorotyötä tehneet työntekijät lä monet sellaiset tekijät, jotka lyhentävät välttä-
6213: kokevat usein voimiensa vähenevän jo paljon en- mättömän lepoajankäyttöä varsinkin perheen äi-
6214: nen eläkeikää. Tämä on seurausta siitä jatkuvasta din ollessa kyseessä.
6215: normaalia voimakkaammasta rasituksesta, jonka Tästä syystä olisikin ryhdyttävä sellaisiin toi-
6216: kohteeksi elimistö joutuu jatkuvan työ- ja lepo- menpiteisiin, joilla vuorotyössä pitkään olleiden
6217: ajan rytmin muutoksen johdosta. Erityisen raskaa- työntekijäryhmien eläkeikää lyhennettäisiin esim.
6218: na tämän kokevat ne työntekijät, jotka joutuvat 58 ikävuoteen niissä tapauksissa, joissa asianomai-
6219: tekemään kolmivuorotyötä, jossa muutos työ- ja nen sitä itse haluaa. Normaalin työajan ulkopuo-
6220: lepoajan rytmiin on vielä suurempi. Asiaa ei ole lella suoritetun työajan tulisi myös olla eläkettä
6221: riittävästi painotettu julkisuudessa eikä myöskään korottava.
6222: kyseisten työntekijäryhmien taholla, koska nämä Ehdotammekin,
6223: ryhmät toimivat yleensä erillään ja pieninä työnte-
6224: kijäryhminä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6225: Kuitenkin vuorotyötä jatkuvasti suorittaneet 1985 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
6226: ihmiset kokevat haitat varsin moninaisina. Vähäi- markkaa ylimäärätsiksi ltsiksi vuoro- ja yö-
6227: nen ei suinkaan ole se liikenteen ja asutuksen häli- työtä. tekevien työntekt/åin elå.keiån alen-
6228: nä, joka asettaa lepoajan käyttäjille tavallista suu- tamzseksi ja heidän eläkkeensä korottami-
6229: remman rasitteen silloin, kun lepoaika asettuu seksi normaalin työajan ulkopuolella suori-
6230: yleisestä lepoajasta poikkeavalle vuorokauden tetun työn osalta.
6231: ajalle. Lapsiperheiden kohdalla nousevat esiin vie-
6232:
6233: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
6234:
6235: Anna-Liisa Jokinen Sakari Knuuttila Ensio Laine
6236: Liisa Arranz Esko-Juhani Tennilä Lauha Männistö
6237: Marja-Liisa Salminen Timo Laaksonen Esko Helle
6238: 1984 vp. 137
6239:
6240: Raha-asia-aloite n:o 131
6241:
6242:
6243:
6244:
6245: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholinomien
6246: juomien hintojen alentamiseksi ravintoloissa
6247:
6248:
6249: Eduskunnalle
6250:
6251: Alkoholin käytön aiheuttamat lääketieteelliset litsemaan alkoholia sisältävän vaihtoehdon, "kos-
6252: ja sosiaaliset ongelmat ovat hälyttäviä. Erityisesti ka se kuitenkin maksaa yhtä paljon''. Alkoholit-
6253: nuorten sekä naisten alkoholin käyttö on lisäänty- tomien juomien hintoja tulisi tämän johdosta
6254: nyt. Maailman terveysjärjestö WHO on kehotta- alentaa ravintoloissa ja ravitsemisliikkeissä siten,
6255: nut jäsenvaitiaitaan ryhtymään toimenpiteisiin al- että ne tulisivat kuluttajan kannalta suositum-
6256: koholin käytön vähentämiseksi. miksi.
6257: Tehokkain keino alkoholihaittojen vähentämi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6258: seksi on kulutuksen vähentäminen. Vuoden 1983
6259: alussa julkistetun tutkimuksen mukaan noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6260: 24 % alkoholin käytöstä tapahtuu ravintoloissa. 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
6261: Ravintoloissa ovat alkoholinomien juomien markkaa alkoholittomien juomien hinto-
6262: hinnat alkoholijuomiin verrattuna hämmästyttä- jen alentamiseksi ravintoloissa, niin että
6263: vän korkeat. Esim. alkoholiuoman punaviinin esim. liikenteen ptirissä alkoholin käyttöä
6264: hinta tavallisen halvan punaviinin hintaan verrat- voitaisiin vähentää edullisesti saatavien
6265: tuna on suunnilleen sama. Tämä lähes olematon raittiusjuomien avulla.
6266: hintaero houkuttelee monia, varsinkin nuoria, va-
6267:
6268:
6269: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
6270:
6271: Anna-Liisa Jokinen Sakari Knuuttila Ensio Laine
6272: Liisa Arranz Esko-Juhani Tennilä Kalevi Kivistö
6273: Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö Marja-Liisa Salminen
6274: Esko Helle
6275:
6276:
6277:
6278:
6279: 18 4284003504
6280: 138 1984 vp.
6281:
6282: Raha-asia-aloite n:o 132
6283:
6284:
6285:
6286:
6287: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tyhjillään ole-
6288: vien arava-asuntojen järjestämiseksi vähävaraisille
6289:
6290:
6291:
6292: Eduskunnalle
6293:
6294: Asuntopula jatkuu edelleen varsin huolestutta- totilanteen korjaaminen, mistään perhepolitiikan
6295: vana suurissa keskuksissa ja kaupungeissa. Erityi- hoidosta ei asunnottomalle perheelle voida edes
6296: sen hitaasti ovat viime vuosina edenneet kunnal- puhua. Viime vuosina on useaan kertaan puutut-
6297: listen vuokra-asuntojen rakentamiset, vaikka tu niihin tyhjillään oleviin tuhansiin kovanrahan-
6298: vuokra-asuntojen lisäämisen tarve onkin ollut jat- asuntoihin, joita käytetään sijoituskohteina. Mut-
6299: kuvaa. ta nyt ovat tyhjillään myös yhteiskunnan rahoitta-
6300: Turun kaupungissa on jopa vähennetty kunnal- mat ja myynnissä olevat arava-asunnot. Asia vaatii
6301: listen vuokra-asuntojen rakentamista. Samanai- nopeaa korjausta. Kaikki tyhjät asunnot on saata-
6302: kaisesti kuitenkin näihin vuokra-asuntoihin hake- va käyttöön ja asuntojen puutteesta kärsiville on
6303: vien määrä kasvaa, vaikka kaupungin omistamiin osoitettava asunto sieltä missä niitä on. Aravalake-
6304: vuokra-asuntoihin hakevien määrää jarrutetaan. ja on muutettava niiltä osin, jotka estävät asunto-
6305: Mitään lupausta asunnon saannista ei hakijalle jen käytön silloin kun ostajia ei ilmaannu. Yhteis-
6306: kaupungin taholta anneta, vaikka häätöuhka olisi kunnan varojen sijoittaminen asuntotuotantoon
6307: painamassa ja asunnon saanti vapailta markkinoil- ei saa merkitä sen perustarkoituksen mitätöintiä
6308: ta melkein mahdotonta, kuten se yleensä lapsiper- - kunnon asunnon turvaamista sitä tarvitsevalle
6309: heiden kohdalla ja myöskin vanhusten asuntoa perheelle. Tähän on tilanne johtanut silloin kun
6310: hakiessa on. myytäviä arava-asuntoja rakennetaan, vaikka kaik-
6311: Vastaavia esimerkkejä asuntovaikeuksista löytää kein kipein tarve on aravavuokratalojen koh-
6312: kaikkialta tästä maasta. Vakavaa kieltään asunto- dalla.
6313: ongelmien kasvusta puhuvat myös ne tilastot, jot- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotam-
6314: ka osoittavat arava-asuntoja olevan kaupan ja jat- me,
6315: kuvasti tyhjinä. Ilmoitukset myytävinä olevista
6316: arava-asunnoista sanomalehtien ilmoitussivuilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6317: kertovat vakavaa kieltään nykypäivän suomalaises- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
6318: ta asunto-ongelmasta. Hyvät asunnot ovat kuu- markkaa tyh;illään olevien arava-asuntojen
6319: kaudesta toiseen tyhjinä. Samanaikaisesti lapsi- järjestämiseksi asuntojen puutteesta kärsi-
6320: perheet ovat tilapäisissä ja todella puutteellisissa vzlle perhezlle ja jotta työttömyys ja toi-
6321: oloissa suurten asuntovaikeuksiensa vuoksi. Kui- meentulon vaikeudet eivät aiheuttaisi hää-
6322: tenkin perhepolitiikan keskeisin kysymys on asun- töjä arava-asunnoista.
6323:
6324:
6325: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
6326:
6327: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Marja-Liisa Salminen
6328: Timo Laaksonen Ensio Laine Esko Helle
6329: 1984 vp. 139
6330:
6331: Raha-asia-aloite n:o 133
6332:
6333:
6334:
6335:
6336: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien rinta-
6337: malisän korottamiseksi tarvittavaan ylimääräiseen !isään
6338:
6339:
6340: Eduskunnalle
6341:
6342: Suomessa on rintamaveteraaneja yli 300 000 ja tunnustus. Rintamalisä ei myöskään saisi olla riip-
6343: työelämässä on vielä alle 65-vuotiaita veteraaneja puvainen muiden eläkkeiden tai kansaneläkkeen
6344: lähes 60 000. Huolimatta siitä, että veteraanien saannista.
6345: olojen parantamisessa on viime vuosina edetty Näin ollen on pidettävä oikeudenmukaisena ta-
6346: myönteiseen suuntaan, on kuitenkin vielä tosi- voitteena, että rintamalisää maksettaisiin kaikille
6347: asia, että selvitysten mukaan monet veteraanit elä- 58 vuotta täyttäneille rintamasotilastunnuksen
6348: vät taloudellisesti vaikeissa olosuhteissa. Onhan omaaville naisille ja miehille ilman, että sitä kyt-
6349: mm. maaseudulla asuvien veteraanien keskiansio- ketään kansaneläkkeen saamiseen. Samalla nykyisen
6350: taso noin 1 500 mk/kk. Veteraanien varhaiseläke- rintamalisän markkamäärä olisi nostettava 350 mark-
6351: laissa on myös epäkohtia, jotka aiheuttavat sen, kaan kuukaudessa vuoden 1985 alusta lukien.
6352: että varhaiseläke ei markkamääräisesti yllä lähes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6353: kään aina edes kansaneläkkeen vähimmäistasoon. nioittaen,
6354: Rintamalisä on suuruudeltaan tällä hetkellä 139
6355: mk kuukaudessa ja se on sidottu kansaneläkkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6356: saantiin. Se ei näin ollen sanottavasti paranna saa- 1985 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
6357: jansa taloudellista tilaa. Onkin katsottava, että kan määrärahan käytettäväksi ylimääräise-
6358: rintamalisän korottamisella voitaisiin veteraanien nä lisänä rintamasotilas- tai rintamapalve-
6359: taloudellista tilaa parantaa yksinkertaisesti ja no- lustunnuksen omaavien veteraanien rinta-
6360: peasti sekä samalla osoittaa heille ansaitsemansa malisän korottamiseen.
6361:
6362:
6363: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6364:
6365: Riitta Jouppila Martti Tiuri Juhani Alaranta
6366: Riitta Uosukainen Iiro Viinanen Eva-Riitta Siitonen
6367: Sakari Valli Lauri Impiö Lea Kärhä
6368: 140 1984 vp.
6369:
6370: Raha-asia-aloite n:o 134
6371:
6372:
6373:
6374:
6375: Joutsenlahti: Määrärahan osoittamisesta Reservin Aliupseerien Liiton
6376: toiminnan tukemiseen
6377:
6378:
6379: Eduskunnalle
6380:
6381: Reserviläisjärjestöt levittävät jäsenistölleen ja Kysymyksessä on koko kansan yhteinen, politii-
6382: kaikille kansalaispiireille täsmällistä tietoa rauhan kan ulkopuolella oleva asia.
6383: ylläpitämiseen tähtäävästä Suomen virallisesta Rahallisten resurssien rajallisuus on kuitenkin
6384: turvallisuus- ja yhteistyöpolitiikasta. Reserviläis- ollut esteenä riittävän laajan turvallisuuspoliitti-
6385: järjestöt vapaaehtoisina kansalaisjärjestöinä pyrki- sen tiedotusohjelman toteuttamiselle ja maan-
6386: vät kaikessa toiminnassaan vakiinnuttamaan ja sy- puolustustietouden syventämiselle mahdollisim-
6387: ventämään asiallista ja tosiasioihin perustuvaa tie- man laajoissa kansalaispiireissä.
6388: toutta maanpuolustuksemme olemuksesta ja rau- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6389: hanomaisista tavoitteista. taen,
6390: Liittojen järjestämissä eri tapahtumissa, maan-
6391: puolustusjuhlissa, koulutuspäivillä ja tiedotusti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6392: laisuuksissa kävi viime vuonna yli 100 000 kansa- 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
6393: laista. Liittojen piiriin ovat tervetulleita kaikkien kaa Reservin Aliupseerien Lzi"tolle maan-
6394: kansalaispiirien ja mielipidesuuntien edustajat. puolustustyön tukemiseen.
6395:
6396:
6397: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
6398:
6399: Anssi Joutsenlahti
6400: 1984 vp. 141
6401:
6402: Raha-asia-aloite n:o 135
6403:
6404:
6405:
6406:
6407: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta ortodoksisen teologisen kou-
6408: lutuksen sijoittamiseksi Joensuun yliopistoon
6409:
6410:
6411: Eduskunnalle
6412:
6413: Opetusministeriön oma asiantuntijoista koottu se tuskin aiheuttaa. Uudistus edellyttää kuitenkin
6414: työryhmä päätyi laajan selvitystyön pohjalta esi- henkilöhuoneita ja nykyistä suurempaa internaat-
6415: tykseen, että koko .ortodoksinen teologinen kou- tia. Joensuussa rakentaminen olisi todennäköisesti
6416: lutusala sijoitettaisiin Joensuun yliopistoon, jossa edullisinta ortodoksisen seurakunnan suunnittele-
6417: 'jo on alan toinen päälinja, ortodoksisten uskon- man seurakuntakeskuksen yhteydessä ja sijainti-
6418: nonopettajien koulutus. Ortodoksisen teologisen paikka sijoittuisi aivan seurakunnan kirkon lähei-
6419: koulutuksen kaksi yhtä tärkeää linjaa ovat pappis- syyteen. Tutkimusedellytyksiä lisää Valamon luos-
6420: koulutus ja uskonnonopettajien koulutus, minkä tarin läheisyys ja luostarin tieteellisesti arvokkaan
6421: lisäksi siihen voidaan liittää kanttorikoulutus kirjaston sekä konservointilaitoksen saattaminen
6422: esim. alempana tutkintona. ajan tasalle.
6423: Ortodoksisen opettajakoulutuksen kehittämi- Ortodoksisen teologisen koulutuksen järjestä-
6424: nen on turvattava uudistuksen yhteydessä. Tämä misen suunnittelua varten tarvittaisiin v. 1985 yk-
6425: on mahdollista vain, jos koko ortodoksinen teolo- si professorin tai apulaisprofessorin tilapäinen vir-
6426: gian ala sijoitetaan samaan yksikköön ja samaan ka sekä suunnittelussa tarvittavan materiaalin ja
6427: yliopistoon. Ortodoksinen teologinen koulutusala kirjallisuuden hankinnat. Suunnittelutyön pää-
6428: tulee koota yhteen yksikköön, jolla on läheinen tyttyä voitaisiin kyseinen suunnittelija mahdolli-
6429: yhteistyösuhde humanistiseen ja pedagogiseen sesti siirtää ortodoksisen teologisen koulutuksen
6430: alaan. Alan kokoaminen jo olemassa olevan aka- professorin tai apulaisprofessorin virkaan.
6431: teemisen opetuksen yhteyteen on varmasti tieteel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6432: lisesti tehokkain ja taloudellisesti edullisin ratkai- tavasti,
6433: su. Joensuun ylipisto ja Suomen ortodoksinen kir-
6434: kollishallitus antoivat työryhmän mietinnöstä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6435: myönteiset lausunnot ja opetusministeriön toinen 1985 tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
6436: asiantuntijaelin opettajainkoulutusneuvosto sa- määrärahan ortodoksisen teologisen kou-
6437: moin korostaen uskonnonopettajakoulutuksen lutusalan suunnittelu- ja perustamiskus-
6438: kehittämisen tärkeyttä. tannusten rahoittamiseen.
6439: Opetustilojen lisätarvetta Joensuun yliopistossa
6440:
6441:
6442:
6443: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6444:
6445: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6446: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6447: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
6448: Martti Ratu
6449: 142 1984 vp.
6450:
6451: Raha-asia-aloite n:o 136
6452:
6453:
6454:
6455:
6456: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Värtsilän kunnalle sähkö-
6457: muuntopiirien rakentamiseen haja-asutusalueille
6458:
6459:
6460: Eduskunnalle
6461:
6462: Pienessä 900 asukkaan vähävaraisessa Värtsilän valtio myönnä määrärahaa sähkömuuntopiirien
6463: kunnassa Pohjois-Karjalan läänissä ei kunta kyke- rakentamiseen Värtsilän kunnassa.
6464: ne taloudellisesti avustamaan sähkömuuntopii- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
6465: rien rakentamiskustannusten ja liityntämaksujen vasti,
6466: välistä erotusta ja näin ollen monille vähävaraisille
6467: sähköä tarvitseville talouksille ei korkeiksi muo- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6468: dostuvien sähköliityntämaksujen suorittaminen 1985 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
6469: ole mahdollista, joten harvaan asuttujen sivuky- määrärahan så'hkömuuntopzi'rien rakenta-
6470: lien sähköistys Värtsilän kunnassa ei toteudu ellei miseen Värtszfän kunnassa.
6471:
6472: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6473:
6474: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6475: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6476: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
6477: Martti Ratu
6478: 1984 vp. 143
6479:
6480: Raha-asia-aloite n:o 137
6481:
6482:
6483:
6484:
6485: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan-Nurmijärven
6486: maantien perusparantamiseen
6487:
6488:
6489: Eduskunnalle
6490:
6491: Lieksan-Nurmijärven maantien n:o 524 pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6492: ruskorjaus sisältyy Pohjois-Karjalan läänin toi- tavasti,
6493: menpideohjelmaan vuosina 1985-87.
6494: Lieksan-Nurmijärven maantie jatkuu Rastin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6495: kylään asti, jossa se yhtyy Nurmeksesta tulevaan 1985 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
6496: tiehen. kan määrärahan Lieksan-Nurmtj'ärven
6497: Kyseisen maantien peruskorjaus on välttämätön maantien perusparantamiseen.
6498: Lieksan vaikean työllisyystilanteen helpottamisek-
6499: SI.
6500:
6501:
6502:
6503:
6504: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6505:
6506: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6507: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6508: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
6509: Martti Ratu
6510: 144 1984 vp.
6511:
6512: Raha-asia-aloite n:o 138
6513:
6514:
6515:
6516:
6517: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansalan-Järvikylän maan-
6518: tien n:o 504 tieosien 11-12 perusparantamiseen
6519:
6520:
6521: Eduskunnalle
6522:
6523: Kuusjärven-Kolin maantie n:o 504 välillä osalla. TVL:n Pohjois-Karjalan piirin toimenpide-
6524: Kansala-Järvikylä Polvijärven kunnassa toimii ohjelmassa peruskorjaus ajoittuu rahanpuutteen
6525: tärkeänä kauttakulkutienä välillä Martovaara- takia vasta vuodelle 1986.
6526: Ahmovaara-Koli. Kyseinen maantie johtaa Autojen rikkoutumisia on odotettavissa jo tänä
6527: kauttakulkuliikennettä Kuopion, Varkauden, keväänä kyseisellä tien osalla, joten tällä peruskor-
6528: Outokummun, Liperin ja Polvijärven suunnista jauksella on erittäin kiire ja varat olisi saatava vält-
6529: matkailukeskukseen Kolille sekä Joensuun- tämättä tä~än tarkoitukseen jo kuluvan vuoden li-
6530: Nurmeksen valtatielle. sämenoarvwssa.
6531: Maantietä on routa pahasti nostellut ja tien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6532: päällyste on rikkoutunut välillä Kansala- tavasti,
6533: Järvikylä. Tien routaantuminen on nostanut jopa
6534: 20 cm korkeita pahkoja ja ajoneuvoilla ajettaessa ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6535: tuntuu kuin ajaisi kynnöspellolla. 1985 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 markan
6536: Maantien peruskorjaus tulisi kiireellisesti käyn- må"å"rå"rahan Kansalan-}å"rvikylän maan-
6537: nistää kyseisellä noin 5 km:n pituisella maantien tien perusparantamiseen.
6538:
6539:
6540:
6541: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6542:
6543: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6544: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6545: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
6546: Martti Ratu
6547: 1984 vp. 145
6548:
6549: Raha-asia-aloite n:o 139
6550:
6551:
6552:
6553:
6554: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiihtelysvaaran-Heinävaa-
6555: ran maantien perusparantamiseen
6556:
6557:
6558: Eduskunnalle
6559:
6560: Kiihtelysvaaran-Heinävaaran maantie n:o 494 Maantien peruskorjauksen aloittaminen olisi
6561: on elintärkeä liikenneväylä Kiihtelysvaaran kunra- välttämättä saatava aloitetuksi myöskin Kiihtelys-
6562: keskuksen ja Joensuun-Ilomantsin päätien vaaran vaikean työllisyyden hoidon helpottami-
6563: välillä. seksi.
6564: Kyseinen tie on kapea ja huonokuntoinen. Tien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6565: peruskorjaustyö tulisi kiireellisesti saada käynnis- tavasti,
6566: tymään. Tien peruskorjaus sisältyy Pohjois-
6567: Karjalan läänin toimenpideohjelmaan vuosina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6568: 1985-86. Tietyön suunnittelun loppuun saatta- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
6569: minen ja tien peruskorjaus tulisi kiireellisesti saa- kan määrärahan Kiihtelysvaaran-Heinä-
6570: da työn alle. vaaran maantien perusparantamiseen.
6571:
6572:
6573: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6574:
6575: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6576: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6577: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
6578: Martti Ratu
6579:
6580:
6581:
6582:
6583: 19 4284003504
6584: 146 1984 vp.
6585:
6586: Raha-asia-aloite n:o 140
6587:
6588:
6589:
6590:
6591: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiteen-Korkeakankaan
6592: maantien n:o 488 perusparantamiseen
6593:
6594:
6595: Eduskunnalle
6596:
6597: Kiteen-Korkeakankaan maantien n:o 488 pe- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6598: rusparantaminen on Pohjois-Karjalan läänin toi- nioittavasti,
6599: menpideohjelmassa ajoitettu vuosille 1985-86.
6600: Maantie Kitee-Korkeakangas on tärkeä yhdys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6601: tie, joka välittää liikennettä Värtsilän, Tohmajär- 1985 tulo- ja menoarvioon 3 500 000 mar-
6602: ven ja Kiteen laajalta rajaseutualueelta sekä kaut- kan mciärärahan Kiteen-Korkeakankaan
6603: takulkuliikennettä talousalueen keskukseen Ki- maantien perusparantamistöiden aloitta-
6604: teen kirkonkylään. mzseen.
6605: Tien perusparantaminen on välttämätön ja kii-
6606: reellisesti toteutettava työkohde.
6607:
6608: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6609:
6610: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6611: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6612: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
6613: Martti Ratu
6614: 1984 vp. 147
6615:
6616: Raha-asia-aloite n:o 141
6617:
6618:
6619:
6620:
6621: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Käsämän-Sotkuman maan-
6622: tien perusparantamiseen
6623:
6624:
6625: Eduskunnalle
6626:
6627: Käsämän-Sotkuman maantie n:o 5031 Liperin ma-autoilijoiden ja maansiirtokoneyrittäjien vai-
6628: ja Polvijärven kunnissa välittää liikennettä kean työllisyystilanteen helpottamiseksi, kuten
6629: Joensuun-Kuopion valtatieltä ja Liperin kirkon- Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 18. 1. 1984 on
6630: kylän suunnasta sekä Joensuun-Polvijärven esittänyt TVL:n Pohjois-Karjalan piirille.
6631: maantielle, josta edelleen Polvijärven kuntakes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6632: kukseen, Juukaan ja Kolin matkailukeskukseen. tavasti,
6633: Kyseisen maantien peruskorjaus sisältyy Poh-
6634: jois-Karjalan läänin toimenpideohjelmaan vuosi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6635: na 1986-87. 1985 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
6636: Käsämän-Sotkuman maantien peruskorjaus- kan måärärahan Käsämän-Sotkuman
6637: työn aloittamista tulisi saada aikaistetuksi kuor- maantien perusparantamiseen.
6638:
6639: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6640:
6641: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6642: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6643: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
6644: Martti Ratu
6645: 148 1984 vp.
6646:
6647: Raha-asia-aloite n:o 142
6648:
6649:
6650:
6651:
6652: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Li perin-Salonnenän pai-
6653: kallistien n:o 1563 7 parantamiseen
6654:
6655:
6656: Eduskunnalle
6657:
6658: Li perin-Salonnenän paikallistie n:o 1563 7 Li- taa tien alustasta savea ja lisätä tilalle soraa. Var-
6659: perin kunnassa välittää liikennettä pitkällä nie- haisesta keväästä lähtien aina myöhäissyksyyn asti
6660: mellä sijaitsevassa kylässä, jossa sijaitsee 60 vaki- tiellä on paljon liikennettä, joten tien peruskor-
6661: naista taloutta, 170 huvila-asuntoa ja 2 kalastaja- jaus tulisi kiireellisesti saada toteutetuksi.
6662: taloutta. Tietä käytetään maatalouden, työssä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6663: käynnin, vapaa-ajan kalastus- ja marjastus- sekä nioittavasti,
6664: vesille suuntautuvaan maamatkan liikenteeseen.
6665: Tiellä on ympäri vuoden vilkasta liikennettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6666: Liperin-Salonnenän paikallistie sijaitsee osittain 1985 tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
6667: saviperäisellä maalla ja tiellä on vaarallisia mutkia, määrärahan Liperin-Salonnenän paikal-
6668: joten paikallistiellä sijaitsevia mutkia tulisi oikoa listien perusparantamiseen.
6669: ja pahimmin routaantuvilla kohdilla pitäisi pois-
6670:
6671: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6672:
6673: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6674: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6675: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
6676: Martti Ratu
6677: 1984 vp. 149
6678:
6679: Raha-asia-aloite n:o 143
6680:
6681:
6682:
6683:
6684: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtimon-Sivakan maantien
6685: n:o 5284 perusparantamiseen
6686:
6687:
6688: Eduskunnalle
6689:
6690: Valtimon-Sivakan maantiJn n:o 5284 perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6691: parantaminen sisältyy Pohjois-Karjalan läänin toi- tavasti,
6692: menpideohjelmaan vuosina 1<;185-87.
6693: Kyseinen maantie välittää liikennettä Kuhmon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6694: suuntaan yhtyen Kainuun publella Rastinkylässä 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
6695: Lieksan-Nurmijärven maant~ehen sekä toimii kan määrärahan Valtimon-Sivakan
6696: hyvin laajalta maaseutu~lue<flta kok.oojateiden maantien perusparannustöiden aloittami-
6697: pääväylänä Joensuun-KaJaanin valtauelle. se en.
6698: Tien perusparannus on väl~tämätöntä raskaan
6699: liikenteen hoitamiseksi. l
6700:
6701:
6702:
6703: Helsingissä 9 päivänä hel1ikuuta 1984
6704:
6705: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6706: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6707: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
6708: Martti Ratu
6709: 150 1984 vp.
6710:
6711: Raha-asia-aloite n:o 144
6712:
6713:
6714:
6715:
6716: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Värtsilän-Hoilolan maan-
6717: tien perusparantamiseen
6718:
6719:
6720: Eduskunnalle
6721:
6722: Värtsilän-Hoilolan maantien n:o 500 perus· pideohjelmassa tien peruskorjaus sisältyy vuosille
6723: korjaus tulisi kiireellisesti saada toteutetuksi. Tien 1986-87.
6724: vaikutuspiiriin kuuluvat Värtsilän, Tuupovaaran Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto esittää tien pe-
6725: ja Ilomantsin kunnat. ruskorjauksen aikaistamista yhdellä vuodella ja
6726: Tien vaikutuspiirissä on useita matkailualan yri- töiden alkuunpanoa v. 1985.
6727: tyksiä ja ns. Runon ja Rajan tie on kuuluisa mat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6728: kailuväylä, joten elinkeinojen edistämiseksi tien nioittavasti,
6729: perusparantamisella on suuri merkitys. Värtsilän,
6730: Tuupovaaran ja Ilomantsin kuntien vaikean työlli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6731: syystilanteen helpottamiseksi olisi välttämätöntä 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
6732: saada tämän tiekohteen aloittaminen aikaistetuksi kan määrärahan Värtsziän-Hotfolan
6733: yhdellä vuodella. Pohjois-Karjalan läänin toimen- maantien perusparantamiseen.
6734:
6735: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6736:
6737: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6738: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6739: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
6740: Martti Ratu
6741: 1984 vp. 151
6742:
6743: Raha-asia-aloite n:o 145
6744:
6745:
6746:
6747:
6748: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hoikan, Louhivaaran ja Sul-
6749: kuvaaran yksityisteiden muuttamiseksi paikallistieksi
6750:
6751:
6752: Eduskunnalle
6753:
6754: Hoikan yksityistie ja Louhivaaran yksityistie se- minen ja muuttaminen maantieksi tulisi kiireelli-
6755: kä Sulkuvaaran yksityistie Tuupovaaran kunnassa senä toteuttaa Tuupovaaran vaikean työllisyysti-
6756: tulisi peruskorjata ja muuttaa paikallistieksi. lanteen helpottamiseksi.
6757: Tuupovaaran kunta on tehnyt paikallistiealoit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6758: teen v. 1980 edellä mainittujen yksityisteiden nioittavasti,
6759: muuttamiseksi paikallistieksi.
6760: Kyseisen paikallistien rakentaminen m~dollis että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6761: taisi poikittaistieyhteyden Tuupovaaran-Ollölän 1985 tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
6762: maantien ja Tuupovaaran-Kinnasniemen pai- määrärahan Hoikan, Louhivaaran ja Sul-
6763: kallistien n:o 15627 sekä Kinnasniemen-Petro- kuvaaran yksityisteiden pazkallistieksi ra-
6764: vaaran paikallistien välillä. kentamisen suunnitteluun ja tietöiden
6765: Edellä mainittujen yksityisteiden peruskorjaa- aloittamiseen.
6766:
6767: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6768:
6769: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6770: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6771: Lea Mäkipää Pentti Skön Martti Ratu
6772: 152 1984 vp.
6773:
6774: Raha-asia-aloite n:o 146
6775:
6776:
6777:
6778:
6779: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hypönniemen-Varpasalon
6780: paikallistien peruskorjaukseen
6781:
6782:
6783: Eduskunnalle
6784:
6785: Hypönniemen-Varpasalon paikallistie pituu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6786: deltaan noin 15 km Rääkkylän kunnassa on hei- nioittavasti,
6787: kossa kunnossa. Paikallistiellä tulisi kiireellisesti
6788: suorittaa savialustan peruskorjausta ja tien oiko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6789: mista sekä paikoitellen leikkauksia. Paikallistien 1985 tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
6790: peruskorjaus olisi välttämätöntä suorittaa häiriöt- määrärahan Hypönniemen- Varpasalon
6791: tämän liikenteen turvaamiseksi. paikallistien peruskorjausta varten.
6792:
6793: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6794:
6795: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6796: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6797: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
6798: Martti Ratu
6799: 1984 vp. 153
6800:
6801: Raha-asia-aloite n:o 147
6802:
6803:
6804:
6805:
6806: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaatamon-Paloniemen
6807: paikallistien rakentamisen suunnitteluun ja perusparantamiseen
6808:
6809:
6810: Eduskunnalle
6811:
6812: Paikallistie Kaatamo-Paloniemi Liperin kun- sesti tarvetta suorittaa peruskorjaus, oikominen ja
6813: nassa toimii paikallisen asutuksen ja Liperin- tien päällystäminen sekä muuttaa se paikallistiestä
6814: Heinäveden maantien sekä Joensuun-Varkau- maan tieksi.
6815: den valtatien yhdystienä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6816: Tie on rakennettu vuosikymmeniä sitten ja on tavasti,
6817: hyvin jyrkkine mutkineen hidas ja vaarallinen lii-
6818: kenneturvallisuudelle. Tiellä on suuri paikallis- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6819: kauttakulkuliikennetarve. Kaatamon-Palonie- 1985 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 markan
6820: men paikallistie on vesistön länsipuolineo poikki- määrärahan Kaatamon paikallistien suun-
6821: tie Liperin-Heinäveden ja Joensuun-Varkau- nitteluun ja perusparantamiseen sekä
6822: den maanteiden välillä, joten tiellä olisi kiireelli- muuttamiseen maantieksi.
6823:
6824: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6825:
6826: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6827: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6828: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
6829: Martti Ratu
6830:
6831:
6832:
6833:
6834: 20 4284003504
6835: 154 1984 vp.
6836:
6837: Raha-asia-aloite n:o 148
6838:
6839:
6840:
6841:
6842: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolmikannan-Perttivaa-
6843: ran-Sammalvaaran yksityisteiden muuttamiseen paikallistieksi
6844:
6845:
6846: Eduskunnalle
6847:
6848: Kolmikannan - Perttivaaran - Sammalvaaran taisiin suuri määrä yksityisteiden peruskorjauksia
6849: yksityisteiden muuttamisesta paikallistieksi Ilo- ja muuttamista paikallisteiksi.
6850: mantsin kunnassa on vuonna 1977 tehty paikallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6851: tiealoite. tavasti,
6852: Ilomantsin kunta pitää hyvin tärkeänä, että ky-
6853: seinen yksityistie peruskorjattaisiin ja muutettai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6854: siin paikallistieksi. 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
6855: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan läänissä on määrärahan Kolmzkannan-Perttivaaran
6856: maapinta-alaltaan 2 770,4 km 2 ja asukkaita kun- -Sammalvaaran yksityistien paikallistiek-
6857: nassa on noin 8 675. Tiestön rakennustarve Ilo- si rakentamisen suunnitteluun ja tietöiden
6858: mantsin kunnassa on tavattoman suuri, joten lii- aloittamiseen.
6859: kennetarpeen vuoksi Ilomantsin kunnassa tarvit-
6860:
6861: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
6862:
6863: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6864: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6865: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
6866: Martti Ratu
6867: 1984 vp. 155
6868:
6869: Raha-asia-aloite n:o 149
6870:
6871:
6872:
6873:
6874: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Korvenniemen-Hautakan-
6875: kaan-Majakummun-Heinoniemen yksityistien muuttamiseen
6876: paikallistieksi
6877:
6878: Eduskunnalle
6879:
6880: Korvenniemen - Hautakankaan - Majakum- koston luokittelusuunnitelmassa todetaan yhteys-
6881: mun - Heinoniemen yksityistie sijaitsee Kesälah- puute välillä Heinoniemi-Villala.
6882: den ja Kiteen kunnissa. Kyseinen yksityistie tulisi kiireellisesti peruskor-
6883: Kesälahden kunta on tehnyt paikallistiealoit- jata ja muuttaa paikallistieksi.
6884: teen v. 1978. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6885: Tien vaikutuspiirissä oleva asutus kärsii puut- tavasti,
6886: teellisesta tieyhteydestä. Pohjois-Karjalan seutu-
6887: kaavaluonnoksessa tien vaikutusalueelle vesistön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6888: rantamille ennakoidaan jo olemassa olevan loma- 1985 tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
6889: asutuksen huomattavasti laajenevan ja tiivistyvän. määrärahan Korvenniemen-Hautakan-
6890: kaan-Majakummun-Heinoniemen yk-
6891: TVL:n Pohjois-Karjalan piirin ja Pohjois-
6892: Karjalan Seutukaavaliiton työryhmän pientiever- sityistien paikallistieksi rakentamisen
6893: suunnitteluun.
6894: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6895:
6896: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6897: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6898: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
6899: Martti Ratu
6900: 156 1984 vp.
6901:
6902: Raha-asia-aloite n:o 150
6903:
6904:
6905:
6906:
6907: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kutenvaaran yksityistien
6908: muuttamiseen paikallistieksi
6909:
6910:
6911: Eduskunnalle
6912:
6913: Kutenvaaran yksityistie pituudeltaan noin 4 km tyistien peruskorjaus ja muuttaminen paikallis-
6914: Liperin kunnassa välittää paikallisen asujamiston tieksi olisi välttämätöntä.
6915: liikennettä ja Liperin-Joensuun maantien sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6916: Mattisenlahden paikallistien välistä kauttakulku- taen,
6917: liikennettä.
6918: Yksityistiellä tulisi suorittaa peruskorjaus ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6919: muuttaa se paikallistieksi, mutta tieosakkaiden 1985 tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
6920: varoilla tehtävä on ylivoimainen suorittaa. Tiellä määrärahan Kurenvaaran yksityistien
6921: on paikallisten maatilojen raskasta liikennettä sekä suunnitteluun paikallistieksija tien perus-
6922: huomattavaa kauttakulkuliikennettä, joten yksi- korjaukseen.
6923:
6924: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6925:
6926: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6927: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6928: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
6929: Martti Ratu
6930: 1984 vp. 157
6931:
6932: Raha-asia-aloite n:o 151
6933:
6934:
6935:
6936:
6937: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kylyn-Hason paikallistien
6938: rakentamisen suunnitteluun
6939:
6940:
6941: Eduskunnalle
6942:
6943: TVL:n Pohjois-Karjalan piirin ja Pohjois-Karjalan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6944: Seutukaavaliiton yhteinen työryhmä on esittänyt _nioittavasti,
6945: Rasisalon-Kylyn paikallistien n:o 15674 Rääkky-
6946: län kunnassa ja Hason paikallistien n:o 15586 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6947: Tohmajärven kunnassa yhdystien rakentamista 1985 tulo- ja menoarvioon 15 0 000 markan
6948: Kylystä lähtien Hasun paikallistielle, jolloin saa- määrärahan Kylyn-Hason paikallistien
6949: taisiin liikenneyhteys Joensuun-Lappeenrannan rakentamisen suunnitteluun ja tietöiden
6950: valtatien ja Tolosenmäen-Rääkkylän maantien aloittamiseen.
6951: välille poikkitieyhteys paikallisen asujamiston ja
6952: kauttakulkuliikenteen turvaamiseksi.
6953:
6954: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6955:
6956: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6957: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6958: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
6959: Martti Ratu
6960: 158 1984 vp.
6961:
6962: Raha-asia-aloite n:o 152
6963:
6964:
6965:
6966:
6967: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pahkavaaran-Timoskan
6968: yksityistien muuttamiseen paikallistieksi
6969:
6970:
6971: Eduskunnalle
6972:
6973: Pahkavaaran yksityistie ja Timoskan yksityistie Ed~llä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6974: sijaitsevat Kontiolahden ja Enon kunnissa. tavasti,
6975: Pahkavaaran ja Timoskan yksityistiet tulisi pe-
6976: ruskorjata ja muuttaa paikallistieksi, jolloin saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6977: taisiin yhdystie Novikan-Kuusjärven pt:n n:o 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
6978: 15741 ja Kontiolahden-Heinävaaran pt:n n:o määrärahan Pahkavaaran-Timoskan yksi-
6979: 15727 välille. tyisteiden paikallistieksi rakentamisen
6980: Edellä mainittujen yksityisteiden peruskorjaus suunnitteluun.
6981: ja paikallistieksi muuttaminen olisi erittäin tärkeä
6982: hanke yhdystien aikaansaamiseksi paikallisen asu-
6983: tuksen ja kauttakulkuliikenteen hoitamiseksi.
6984:
6985: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
6986:
6987: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
6988: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
6989: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
6990: Matti Ratu
6991: 159
6992: 1984 vp.
6993:
6994: Raha-asia-aloite n:o 153
6995:
6996:
6997:
6998:
6999: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Palokankaan yksityistien
7000: muuttamiseen paikallistieksi
7001:
7002:
7003: Eduskunnalle
7004:
7005: Polvijärven kunta on vuonna 1976 tehnyt pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7006: kallistiealoitteen Palokankaan yksityistien muut- tavasti,
7007: tamiseksi paikallistieksi.
7008: Palokankaan yksityistie lähtee Polvijärven kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7009: konkylästä ja kulkee Höytiäisen ranta-alueille si- 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
7010: joittuneen asutuksen kautta ja yhtyy Kuorevaaras- määrärahan Palokankaan yksityistien pe-
7011: sa kulkevaan paikallistiehen n:o 15781. ruskorjauksen suunnitteluun ja muuttami-
7012: Palokankaan yksityistiellä tulisi suorittaa tien seen paikallistieksi.
7013: peruskorjaus ja muuttaa se paikallistieksi.
7014:
7015: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
7016:
7017: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
7018: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
7019: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
7020: Martti Ratu
7021: 160 1984 vp.
7022:
7023: Raha-asia-aloite n:o 154
7024:
7025:
7026:
7027:
7028: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirtun yksityistien paikallis-
7029: tieksi suunnitteluun ja peruskorjaukseen
7030:
7031:
7032: Eduskunnalle
7033:
7034: Pirtu-niminen yksityistie Nurmeksen kaupun- nen tehtävä. Sanotun yksityistien peruskorjaus ja
7035: gissa kulkee Petäiskylän paikallistieltä Kapiosta muuttaminen paikallistieksi on välttämätön, jotta
7036: lähtien yhtyen Viekin-Lipinvaaran-Nurmes- Petäiskylän paikallistien ja Nurmeskylän-Lipin-
7037: kylän paikallistiehen Lipinvaarassa. Yksityistie on vaaran-Viekin paikallistien välttämätön yhdyslii-
7038: pituudeltaan 8,9 km ja tien vaikutuspiirissä on 48 kenne saataisiin turvatuksi paikallisen liikenteen
7039: asukasta ja metsähallituksen äskettäin laajentama ohella.
7040: metsäautotieverkosto yhtyy yksityistiehen. Pirtun Nurmeksen kaupungin työttömyysaste on jat-
7041: yksityistien tuntumassa sijaitsevat suuret sora- kuvasti ollut yli 10 %, joten tien peruskorjauksel-
7042: alueet ja leirintäalueita sekä Kuohatinjärven ym- la ja muuttamisella paikallistieksi olisi myös työlli-
7043: pärillä noin 30 huvila-asukasta. Kyseinen yksityis- syyttä parantava vaikutus.
7044: tie välittää puutavaran ajoa metsähallituksen met- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7045: säautotieverkostosta, huomattavaa soranajoa ja taen,
7046: posti-, maidonkuljetus-, myymäläauto-, teuras-
7047: kuljetusajoa sekä jatkuvasti lisääntyvää loma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7048: asutus-, virkistys-, kalastus-, metsästys- ja marjas- 1985 tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
7049: tusliikennettä. 8,9 km:n yksityistien tienhoito jat- määrärahan Pirtun yksityistien paikallis-
7050: kuvasti lisääntyvän ulkopuolisen liikenteen takia tieksi suunnitteluun ja peruskorjaukseen.
7051: on tieosakkaille kohtuuttoman raskas ja ylivoimai-
7052:
7053: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
7054:
7055: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
7056: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
7057: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
7058: Martti Ratu
7059: 1984 vp. 161
7060:
7061: Raha-asia-aloite n:o 155
7062:
7063:
7064:
7065:
7066: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rikkarannan yksityistien
7067: muuttamiseen paikallistieksi
7068:
7069:
7070: Eduskunnalle
7071:
7072: Rikkarannan yksityistie sijaitsee Outokummun Kuopion valtatien välille osana Maarianvaaran-
7073: kaupungissa. Outokummun kaupunki on tehny~ Kuusjärven yhdystietä.
7074: paikallistiealoitteen v. 1979 Rikkarannan yksityis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7075: tien muuttamiseksi paikallistieksi. Pohjois- tavasti,
7076: Karjalan Seutukaavaliitto on puoltanut paikallis-
7077: tiealoitteen toteuttamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7078: Rikkarannan yksityistien peruskorjaus ja muut- 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
7079: taminen paikallistieksi on tärkeä hanke, koska täl- määrärahan Rikkarannan yksityistien pai-
7080: löin muodostuu yhdystie Outokummun-Rikka- kallistieksi rakentamisen suunnitteluun ja
7081: rannan paikallistien n:o 15673 ja Joensuun- tietyön aloittamiseen.
7082:
7083: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
7084:
7085: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
7086: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
7087: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
7088: Martti Ratu
7089:
7090:
7091:
7092:
7093: 21 4284003504
7094: 162 1984 vp.
7095:
7096: Raha-asia-aloite n:o 156
7097:
7098:
7099:
7100:
7101: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Romppalan-Tuopanjoen
7102: paikallistien perusparantamiseen
7103:
7104:
7105: Eduskunnalle
7106:
7107: Romppalan-Tuopanjoen paikallistie n:o ottaa kiireellisesti peruskorjattavaksi ja muuttaa
7108: 15730 Kontiolahden kunnassa yhtyy Juuan kun- maantieksi.
7109: nan puolella Tuopanjoen paikallistiehen n:o Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7110: 15802. nioittavasti,
7111: Kontiolahden kunta on tehnyt maantiealoit-
7112: teen v. 1981, jolloin Romppalan-Tuopanjoen pt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7113: n:o 15730 on esitetty perusparannettavaksi ja 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
7114: muutettavaksi maantieksi. määrärahan Romppalan-Tuopanjoen
7115: Kyseisen paikallistien liikeoteeilinen merkitys paikallistien perusparantamiseen ja muut-
7116: on huomattavan suuri, joten kokoojatienä se tulisi tamiseen maantieksi.
7117:
7118: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
7119:
7120: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
7121: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
7122: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
7123: Martti Ratu
7124: 163
7125: 1984 vp.
7126:
7127: Raha-asia-aloite n:o 157
7128:
7129:
7130:
7131:
7132: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonrannan-Kalliojärven
7133: yksityistien muuttamiseen paikallistieksi
7134:
7135:
7136: Eduskunnalle
7137:
7138: Pyhäselän kunta on vuonna 1980 tehnyt paikal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7139: listiealoitteen Suonrannan-Kalliojärven yksityis- tavasti,
7140: tien muuttamiseksi paikallistieksi.
7141: Kyseinen yksityistie alkaa Jukajärven paikallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7142: tien n:o 15694 päästä ja yhtyy Rasivaaran- 1985 tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
7143: Kummun paikallistiehen n:o 15691. määrärahan Suonrannan-Kalliojärven
7144: Yksityistien peruskorjaus ja muuttaminen pai- yksityistien perusparantamiseen ja muut-
7145: kallistieksi on välttämätöntä paikallisen asutuksen tamiseen paikallistieksi.
7146: ja yhdystien Kiihtelysvaara-Reijola välisen kaut-
7147: takulkuliikenteen hoitamiseksi.
7148:
7149: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
7150:
7151: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
7152: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
7153: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
7154: Martti Ratu
7155: 164 1984 vp.
7156:
7157: Raha-asia-aloite n:o 158
7158:
7159:
7160:
7161:
7162: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisteiden muuttamiseen
7163: maantieksi välillä Säimen-Rönkönvaara-Lammu
7164:
7165:
7166: Eduskunnalle
7167:
7168: Rönkönvaaran paikallistie n:o 15415 (Säimen- Savonrannan kunnassa on työttömyysaste noin
7169: Rönkönvaara) n:o 15415 Savonrannan kunnassa 20 % eikä muita suurempia investointihankkeita
7170: ja paikallistie n:o 15644 (Rönkönvaara-Lam- ole vireillä, joten näiden edellä mainittujen pai-
7171: mun) Savonrannan ja Liperin kunnissa toimivat kallisteiden muuttamisella maantieksi voitaisiin
7172: paikallisen asutuksen sekä Savonlinnan-Savon- Savonrannan pienen ja vähävaraisen kunnan vai-
7173: rannan suunnasta ja Liperin-Heinäveden maan- keata työllisyystilannetta ratkaisevasti helpottaa.
7174: tien suunnasta tulevan kauttakulkuliikenteen yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7175: dystienä. tavasti,
7176: Savonlinnan-Savonrannan ja Joensuun-Li-
7177: perin talousalueiden välistä matkaa voitaisiin huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7178: mattavasti lyhentää, mikäli Savonrannan-Vih- 1985 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 markan
7179: tarin mt n:o 474 ja Liperin-Heinäveden maantie määrärahan tarpeelliseen suunnitteluun ja
7180: yhdistettäisiin Säimenen-Rönkönvaaran-Lam- perusparantamiseen paikallisteiden muut-
7181: mun yhdystiellä muuttamalla edellä mainitut pai- tamiseksi maantieksi välillä Säimen-Rön-
7182: kallistiet n:ot 15415 ja 15644 maantieksi, jol- könvaara-Lammu.
7183: loin liikenneyhteys lyhentyisi 15-20 kilometriä.
7184:
7185: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
7186:
7187: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
7188: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
7189: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
7190: Martti Ratu
7191: 1984 vp. 165
7192:
7193: Raha-asia-aloite n:o 159
7194:
7195:
7196:
7197:
7198: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuopanjoen paikallistien pe-
7199: rusparantamiseen
7200:
7201:
7202: Eduskunnalle
7203:
7204: Tuopanjoen paikallistie n:o 15802 Juuan kun- hyvin tärkeä ja tie tulisi saada peruskorjauksen
7205: nassa on liikenteellisesti hyvin tärkeä. Juuan kun- alaiseksi ja muutettavaksi maantieksi.
7206: ta on tehnyt vuonna 1980 aloitteen paikallistien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7207: muuttamiseksi maantieksi ja tien peruskorjauk- tavasti,
7208: sesta.
7209: Tuopanjoen paikallistie toimii yhdystienäJoen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7210: suun-Kajaanin valtatien ja Romppalan-Tuo- 1985 tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
7211: panjoen paikallistien sekä Kansalan-Ahmovaa- määrärahan Tuopanjoen paikallistien pe-
7212: ran maantien välillä. rusparantamiseen ja muuttamiseen maan-
7213: Kyseisen paikallistien merkitys liikenteelle on tieksi.
7214:
7215: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
7216:
7217: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
7218: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
7219: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
7220: Martti Ratu
7221: 166 1984 vp.
7222:
7223: Raha-asia-aloite n:o 160
7224:
7225:
7226:
7227:
7228: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuupovaaran-Huosionvaa-
7229: ran paikallistien muuttamiseen maantieksi
7230:
7231:
7232: Eduskunnalle
7233:
7234: Tuupovaaran-Huosionvaaran paikallistie n:o Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
7235: 15625 Tuupovaaran kunnassa on kokoojatie, josta oittavasti,
7236: on tehty v. 1979 maantiealoite, johon Tuupovaa-
7237: ran kunta on yhtynyt v. 1983. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7238: Kyseisellä paikallistiellä tulisi suorittaa tien pe- 1985 tulo- ja menoarvioon 350 000 markan
7239: ruskorjaus ja muuttaa tie maantieksi. määrärahan Tuupovaaran-Huosionvaa-
7240: Tämä liikenteellisesti tärkeä paikallistie tulisi ran paikallistien maantieksi muuttamisen
7241: kiireellisesti saattaa peruskorjaukseen ja muuttaa suunnitteluun ja peruskorjaustyön aloitta-
7242: maantieksi. mzseen.
7243:
7244: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
7245:
7246: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
7247: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
7248: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
7249: Martti Ratu
7250: 167
7251: 1984 vp.
7252:
7253: Raha-asia-aloite n:o 161
7254:
7255:
7256:
7257:
7258: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylikylän-Karhunpään pai-
7259: kallistien rakentamisen suunnitteluun
7260:
7261:
7262: Eduskunnalle
7263:
7264: TVL:n Pohjois-Karjalan punn ja Pohjois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7265: Karjalan Seutukaavaliiton yhteinen työryhmä on tavasti,
7266: todennut tieyhteyden puutteen Valtimon kunnas-
7267: sa välillä Ylikylä-Karhunpää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7268: Joensuun-Kajaanin valtatieltä n:o 18 ei ole 1985 tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
7269: poikittaisyhteyttä Ylikylän pt:n n:o 15928 ja määrärahan Ylikylän-Karhunpään pai-
7270: Ylikylän-Saramon pt:n n:o 15931 välillä. ka(listien suunnitteluun ja tietyön aloitta-
7271: Poikittaistien rakentaminen olisi erittäin tärkeä mzseen.
7272: hanke paikallisen väestön ja kauttakulkuliiken-
7273: teen hoidon kannalta.
7274:
7275: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
7276:
7277: Reino Jyrkilä Reino Karpola Jouko Tuovinen
7278: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
7279: Urho Pohto Lea Mäkipää Pentti Skön
7280: Martti Ratu
7281: 168 1984 vp.
7282:
7283: Raha-asia-aloite n:o 162
7284:
7285:
7286:
7287:
7288: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Syöpäyhdis-
7289: tys ry:n toiminnan tukemiseen
7290:
7291:
7292: Eduskunnalle
7293:
7294: Syöpä tautina on viime vuosien aikana voimak- Syöpäyhdistysten toiminta voisi olla vieläkin te-
7295: kaasti lisääntynyt. Monet perheet ovat joutuneet hokkaampaa jos heidän toimintaansa tuenaisiin
7296: toteamaan sen vakavan tosiasian, että joku per- enemmän taloudellisesti vaitionkin taholta.
7297: heen jäsenistä on yllättäen sairastunut tähän vai- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
7298: keaan tautiin. Lääketiede ei ainakaan vielä ole nioittavasti,
7299: pystynyt kehittämään ratkaisuja syöpätaudin täy-
7300: delliseksi voittamiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7301: Syöpäyhdistykset eri puolilla maatamme teke- 1985 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
7302: vät arvokasta työtään syöpään sairastuneiden ja määrärahan Pohjois-Karjalan Syöpäyhdis-
7303: heidän perheittensä parissa. tys ry:n toiminnan tukemiseen.
7304:
7305: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
7306:
7307: Reino Jyrkilä Urho Pohto Pentti Skön
7308: 169
7309: 1984 vp.
7310:
7311: Raha-asia-aloite n:o 163
7312:
7313:
7314:
7315:
7316: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantieyhteyden paran-
7317: tamiseksi välillä Taavetti-Hamina
7318:
7319:
7320: Eduskunnalle
7321:
7322: Liikenteeseen kohdistuvat investoinnit ovat vii- vuorokaudessa. Suuri osa näistä autoista on ras-
7323: me vuosien aikana vähentyneet. Investointimeno- kaan liikenteen kalustoa ja tämä tieyhteys onkin
7324: jen väheneminen kuvaa sitä tosiseikkaa, että eräs merkittävimpiä raskaan liikenteen väyliä koko
7325: maantieverkostomme alkaa keskeisimmiltä osil- maassa. Yhteys on kuitenkin kapea, mutkainen,
7326: taan olla riittävän tiheä, mutta edelleen on joita- mäkinen ja keväisin useiden viikkojen ajan routai-
7327: kin yhteyksiä, joita ei ole rakennettu liikenteen nen. Tien puutteiden takia raskas liikenne ei ole
7328: asettamia vaatimuksia vastaaviksi. Tällainen on voinut toteuttaa muilla tieyhteyksillä mahdollisia
7329: maantieyhteys Taavetin ja Haminan välillä. kuljetuksen taloudellisuutta parantavia ja ener-
7330: Hamina ja Kotka ovat sekä tuonnin että vien- giaa säästäviä toimenpiteitä.
7331: nin kannalta merkittävä satamaryhmä. Niiden Kun tulevaisuudessakin suurin osa viennistäm-
7332: kautta kulkee suuri osa ulkomaankaupastamme ja me tapahtuu meritse ja kun Saimaan alueella si-
7333: koko kansantalouden kannalta se on avainasemas- jaitseva teollisuus on pääsääntöisesti vientiteolli-
7334: sa. Rautatieyhteys näihin satamiin on parantunut suutta, on mainitun tieyhteyden parantaminen
7335: sen jälkeen, kun Kouvolan ratapihalla on suoritet- suoranainen välttämättömyys.
7336: tu liikennettä parantavia ja joustavuutta· lisääviä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7337: toimenpiteitä. Mutta maantieyhteys, joka yhdis-
7338: tää Saimaan alueen kuljetukset satamiin, vaatii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7339: selviä parannuksia. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7340: Taavetin ja Haminan välinen noin 50 kilomet- 31. 24. 77 5 000 000 markan määrärahan
7341: rin pituinen tieyhteys on vilkkaasti liikennöity. Taavetin-Haminan tieyhteyden suunnit-
7342: Sen liikennetiheydeksi on laskettu 1 500 autoa telua varten.
7343:
7344: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
7345:
7346: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo
7347:
7348:
7349:
7350:
7351: 22 4284003504
7352: 170 1984 vp.
7353:
7354: Raha-asia-aloite n:o 164
7355:
7356:
7357:
7358:
7359: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta erityisalueiden tuotanto-
7360: toiminnan tukemiseen
7361:
7362:
7363: Eduskunnalle
7364:
7365: Erityisalueiden tuotantotoiminnan tukemiseen syysaste on pysynyt jatkuvasti hyvin korkeana, on
7366: on vuoden 1984 budjetissa osoitettu vajaat 18 mil- perusteltua nimetä Kotkan kaupunki pikaisesti
7367: joonaa markkaa. Koko alueelliseen tukeen käytet- erityisalueeksi.
7368: tävästä noin 1, 5 miljardin markan suuruisesta Erityisalueiden tuotantotoiminnan tukemiseen
7369: summasta erityisalueiden osuus on mitättömän varattujen määrärahojen lisäämisen ohella on en-
7370: pieni osa. Summa on täysin riittämätön jo siitä tistä enemmän kiinnitettävä huomiota julkisen
7371: syystä, että valtioneuvosto on vuoden 1982 aikana hallinnon toimenpiteisiin, niiden mitoitukseen ja
7372: päättänyt nimetä peräti 34 kuntaa erityisalueeksi. ajoitukseen silloin kun ne kohdistuvat erityis-
7373: Aluepoliittisen tuen tarkoituksenmukainen ja- alueelle. Erityisalueet on asetettava julkisen vallan
7374: kaminen edellyttää, että erityisalueille suunna- investointipolitiikassa etuoikeutettuun asemaan,
7375: taan nykyistä huomattavasti enemmän määrära- niin ikään elinkeinopoliittisten keinojen nykyistä
7376: hoja. Samalla valtioneuvoston tulisi huolehtia sii- parempi yhteensovittaminen aluepoliittisten kei-
7377: tä, että erityisalueisiin kuuluvien kuntien luku- nojen kanssa silloin kun on kyseessä erityisalue,
7378: määrä rajattaisiin siten, että toimenpiteet kohdis- takaa nopeamman ja varmemman tavan selviytyä
7379: tuisivat vain ns. taantuville teollisuuspaikkakun- äkillisiksi koetuista ongelmista.
7380: nille. Lisäksi tuki tulisi rajata keskimäärin kahden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7381: vuoden aikana tapahtuvaksi, jolloin voitaisiin eri-
7382: tyisalueille suunnattuja toimenpiteitä toteuttaa etfå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7383: nykyistä huomattavasti tehokkaammin. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7384: Teollisuuden rakenteessa tapahtuvat muutokset 32.51.46 50000000 markan määrärahan
7385: ovat tuoneet ongelmia vanhoille teollisuuspaikka- valtionapuna erityisalueiden tuotantotoi-
7386: kunnille. Tyyppiesimerkki on Kotka, jossa työpai- minnan tukemiseen ja näin aikaisemmasta
7387: kat ovat vähentyneet viimeisten kymmenen vuo- poiketen painottaisi aluepoliittista tukea ja
7388: den aikana noin 3 OOO:lla. Kun väestökehitys on lisäisi erityisalueiden tukea.
7389: ollut vuodesta 1975 negatiivista ja kun työlli-
7390:
7391: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
7392:
7393: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo
7394: 1984 vp. 171
7395:
7396: Raha-asia-aloite n:o 165
7397:
7398:
7399:
7400:
7401: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymen läänin kehitys-
7402: yhtiön toiminnan tehostamiseen
7403:
7404:
7405: Eduskunnalle
7406:
7407: Rakenteellisista syistä johtuvat Kymen läänin nin elinkeinoelämän mukaantuloa hankkeeseen
7408: taloudelliset ongelmat tulevat säilymään pitkälle täysimääräisesti.
7409: tulevaisuuteen ilman määrätietoisia toimenpitei- Maan alueellisesti tasapainoista kehitystä vaa-
7410: tä. Epäedullisen kehityssuunnan muuttamiseksi rantavat toisaalta taantumailmiöt kehitysalueiden
7411: on läänin potentiaaliset voimavarat hyödynnettä- 1- ja II-vyöhykkeellä ja toisaalta pääkaupunkiseu-
7412: vä nykyistä tehokkaammin. dun voimakas kehittyminen. Tässä tilanteessa on
7413: Vuonna 1984 tullaan perustamaan Kymen lää- ilmeinen vaara, että Kymen läänin, Hämeen lää-
7414: nin kehitysyhtiö. Varsinaisen yritystoimintaa hyö- nin sekä Turun ja Porin läänin kaltaiset ns. väli-
7415: dyntävän toiminnan asteelle ei kuitenkaan tänä Suomeen sijoittuvat alueet jäävät kehityksessä jäl-
7416: vuonna päästäne siksi, että budjetissa varattu 1, 5 keen. Kehitysyhtiön kaltainen projekti on omiaan
7417: miljoonan markan määräraha on aivan liian pieni. estämään kuvatunlaisen kielteisen kehityksen.
7418: Yhtiön toiminnan vauhdittamiseksi onkin täysin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7419: välttämätöntä, että valtiovalta varaa omana osuu-
7420: tenaan vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7421: mattavasti suuremman määrärahan. Luonnollista 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7422: on, että samanaikaisesti on huolehdittava alueen 32.51.88 10000000 markan määrärahan
7423: omaehtoisten ponnistelujen tehostamisesta niin, Kymen läänin kehitysyhtiön osakkeiden
7424: että kehitysyhtiö täyttää sen laaja-alaisuudelle ase- merkitsemistä varten.
7425: tetut vaatimukset. Tämä merkitsee kuntien ja lää-
7426:
7427: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
7428:
7429: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo
7430: 172 1984 vp.
7431:
7432: Raha-asia-aloite n:o 166
7433:
7434:
7435:
7436:
7437: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen
7438: omaan pääomaan
7439:
7440:
7441: Eduskunnalle
7442:
7443: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten omaan pääomaan 5 miljoonan markan määrära-
7444: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riittä- han. Tämä määräraha on vastannut noin 2,7 pro-
7445: 1
7446:
7447:
7448:
7449:
7450: vää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskelija- senttia opiskelija-asuntojen hankinta-arvosta.
7451: 1
7452:
7453:
7454:
7455:
7456: asuntotuotantoa. Runsaan kymmenen vuoden Vuoden 1983 budjettiin eduskunta päätti varata
7457: ajan tästä tuotannosta ovat vastanneet lähes yksin- 10 miljoonaa markkaa. Tällä määrärahalla pääs-
7458: omaan opiskelijajärjestöjen ja kuntien perustamat , tään opiskelija-asuntotoimikunta 1980:n asetta-
7459: ja hallitsemat opiskelija-asuntoyhteisöt. Näiden maan 5 prosentin omapääomaosuustavoitteeseen.
7460: toimesta on rakennettu vuosittain 2 500-4 500
7461: Paitsi että vuosien 1980, 1981 ja 1982 asunto-
7462: asuntopaikkaa. Opiskelijamäärien kasvu sekä
7463: tuotantomäärärahoista rahoitettavien opiskelija-
7464: opiskelijoille soveltuvien muiden vuokra-
7465: asuntojen lähtövuokrat ovat olleet noin 0,50
7466: asuntojen voimakas väheneminen ovat aiheutta- markkaa/m 2 /kk halvempia kuin mitä ne olisivat
7467: neet sen, että opiskelija-asuntojen määrä ei voi- ilman valtion oman pääoman osuutta, on valtion
7468: makkaasta tuotannosta huolimatta ole tänä päivä- omalla pääomalla ollut myös muita positiivisia
7469: nä läheskään riittävä. seurannaisvaikutuksia.
7470: Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikunta
7471: 1980:n mietinnössä on määritelty opiskelija- Kunnat, joiden alueella opiskelija-asuntotuo-
7472: asuntotuotannon alueellisesti tasapainotetut vuo- tantoa on harjoitettu, ovat suhtautuneet tähän
7473: teen 1986 ulottuvat vuotuiset tuotantotavoitteet. tuotantoon aikaisempaa myönteisemmin ja ovat
7474: Toimikunta esittää, että vuosina 1981-86 tulee omalta osaltaan antaneet omaa pääomaa
7475: vuosittain tuottaa 3 750 asuntopaikkaa eli 1 500 opiskelija-asuntotuotantoon. Samoin rahoittajien
7476: asuntoa. Vuosina 1981-83 tätä tavoitetta ei kui- asenne on muuttunut positiivisemmaksi, mikä
7477: tenkaan saavutettu, vaan tuotanto jää vuosina johtuu opiskelija-asuntojen vakavaraisuuden pa-
7478: 1981 ja 1982 noin 3 100 ja vuonna 1983 noin rantumisesta.
7479: 2 500 opiskelija-asuntopaikkaan. Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikunta
7480: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuo- 1980: n suosiroksissa opiskelija-asuntotuotannon
7481: tanto on ollut kokonaisuudessaan valtion osalai- rahoitusrakenteen korjaamiseksi esitetään, että
7482: noittamaa, ovat vuokrat kohonneet voimakkaasti. valtio ja kunnat osoittavat opiskelija-asuntojen ra-
7483: Asumismenot muodostavatkin varsin suuren osan kentamiseen omaa pääomaa kummatkin 5 % .
7484: opiskelijoiden kokonaismenoista. Varsinkin Vuodelle 1984 ennakoitavissa oleva tuotanto edel-
7485: uusien opiskelija-asuntojen vuokrien kohotessa lyttäisi edelleen noin 10 miljoonan markan oma-
7486: ovat myös asumiskustannukset kohonneet huoli- pääomamäärärahan varaanaista vuoden 1984 val-
7487: matta asumistuen ja asumislisän alentavasta vai- tion tulo- ja menoarvioon. Rahoitusrakenteen
7488: kutuksesta. Vuokrien korkeuden pääsyynä on pää- korjaaminen näin yhdessä kuntien omapääoma-
7489: omakustannusten korkeus. Opiskelija-asuntoyh- osuuden kanssa alentaisi uusien opiskelija-asunto-
7490: teisöt ovat rahoittaneet rakentamisensa lähes yk- jen vuokria noin 2, 5 mk/ m 2 kuukaudessa eli noin
7491: sinomaan velkapääoman turvin. Tästä syystä pää- 55 markalla asuntopaikkaa kohti kuukaudessa.
7492: omakustannusten osuus vuokrista on kohonnut Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoarvi-
7493: uusimmissa opiskelija-asunnoissa jo yli puoleen, oksi vuodelle 1984 on esitetty kuitenkin
7494: ollen tällä hetkellä 10 mk/m 2 /kk. opiskelija-asuntotuotannon omaan pääomaan
7495: Vuonna 1980 eduskunta hyväksyi valtion tulo- edelleen vain 5 miljoonaa markkaa.
7496: ja menoarvioon opiskelija-asuntotuotannon Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7497: 1984 vp. - RA n:o 166 173
7498:
7499: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden asuntojen omaan pääomaan opiskelija-
7500: 1985 tulo- ja menoarvioon momentille asuntojen vuokratason kohoamisen estä-
7501: 35.45.51 5 000 000 markkaa opiskeltja- miseksi.
7502: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
7503:
7504: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo
7505: 174 1984 vp.
7506:
7507: Raha-asia-aloite n:o 167
7508:
7509:
7510:
7511:
7512: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi
7513: avustukseksi kunnille katumaksulain mukaisen valtionosuuden
7514: korottamiseen
7515:
7516:
7517: Eduskunnalle
7518:
7519: Vuonna 1980 voimaan tullutta katumaksulakia Valtion saarnat tulot tieliikenteen entylsvero-
7520: on käytännössä sovellettu panemalla maksuun tuksessa ovat n. 8 mrd. markkaa. Samaan aikaan
7521: kiinteistönomistajille katumaksut vuosina 1981 ja voidaan todeta, että valtio käyttää tieliikenteestä
7522: 1982. Vuonna 1981 katumaksu määrättiin kol- aiheutuviin menoihin vajaat 3 mrd. markkaa. Ka-
7523: mannekseksi täydestä maksusta. Vuonna 1982 ka- tumaksulain mukainen valtionosuus oli vuonna
7524: tumaksu oli kaksi kolmasosaa täydestä katumak- 1981 n. 9 milj. mk, ja vuonna 1982 n. 11 milj.
7525: susta, mikä merkitsi maksujen kaksinkertaistamis- mk. Molempina vuosina valtionosuus edusti n.
7526: ta vuodesta 1981. Vuonna 1982 eduskunnan hy- 1 % kuntien kaikista kadunpitomenoista.
7527: väksymän katumaksulain muutoksen vaikutukses- Eduskunta on useassa yhteydessä edellyttänyt,
7528: ta katumaksut määrättiin vielä vuosina 1983 ja että katumaksulain mukaista valtionosuutta tulisi
7529: 1984 kahdeksi kolmasosaksi täydestä katumaksus- lisätä huomattavasti ja sen pitäisi aluksi olla 20 %
7530: ta. Vuonna 1985 katumaksut määräytyvät täysi- kuntien kadunrakentamis- ja kunnossapitokus-
7531: määräisinä. tannuksista. Sisäasiainministeriön asettama työ-
7532: Jo nyt on osoittautunut, että katumaksurasitus ryhmä on vuonna 1982 sisäasiainministeriölle jät-
7533: muodostuu raskaaksi etenkin asuinkiinteistöille ja tämässään mietinnössä esittänyt katumaksulain
7534: lisää näin varsinkin taajamissa asuvien kansalais- mukaisen valtionosuuden nostamista 20 % :iin
7535: ten korkeita asumiskustannuksia. Sisäasiainminis- kuntien kadunrakentamis- ja kunnossapitokus-
7536: teriön laatimien esimerkkilaskelmien mukaan ta- tannuksista. Työryhmän tekemien laskelmien
7537: vallisen valtion asuntolainoituskelpoisen omakoti- mukaan maärärahatarve olin. 160 milj. mk.
7538: talon katumaksu kalleimmassa I maksuluokassa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7539: on vuonna 1983 n. 500 mk. Vuonna 1985 maksu
7540: nousee 750 markkaan. Vastaavasti keskikokoisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7541: 70 m 2 :n kerrostaloasunnon katumaksuosuus kal- 1985 tulo- ja menoarvioon 160 000 000
7542: leimmassa maksuluokassa on vuonna 1983 300 markkaa ylimääräiseksi avustukseksi kun-
7543: mk ja vuonna 1985 450 mk. nzlle käytettäväksi katumaksulain mukai-
7544: Osasyynä tontinomistajille aiheutuvaan raskaa- sen valtionosuuden korottamiseen niin, et-
7545: seen katumaksurasitukseen on se, että liikenne, tä kansalaiszlle katumaksuista azheutuvaa
7546: joka aiheuttaa kunnille yhä lisääntyviä kustannuk- rasitusta voitaistin alentaa.
7547: sia kaava-alueiden liikenneväylien rakentamisessa
7548: ja kunnossapidossa, ei osallistu lainkaan kuntien
7549: katukustannusten kattamiseen.
7550:
7551: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
7552:
7553: Riitta Järvisalo-Kanerva Aimo Ajo
7554: Jorma Rantanen Pekka Starast
7555: Tarja Halonen
7556: 1984 vp. 175
7557:
7558: Raha-asia-aloite n:o 168
7559:
7560:
7561:
7562:
7563: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta kirjastoapulaisen palkkaami-
7564: seen Turun teknilliseen oppilaitokseen
7565:
7566:
7567: Eduskunnalle
7568:
7569: Turun teknillisellä oppilaitoksella on melko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7570: laaja ja korkeatasoinen kirjasto sekä siihen liittyvät 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7571: tilat. Puutteena on, ettei tätä kirjastoa voida kui- 29.76.01 50 000 markkaa kirjastoapulai-
7572: tenkaan käyttää tehokkaasti hyväksi, koska sillä ei sen palkkaamiseen Turun teknilliseen op-
7573: ole laisinkaan vakituista henkilökuntaa. Lukusali pilaitokseen.
7574: ja kirjasto ovat näin ollen lähestulkoon käyttämät-
7575: töminä, vaikka niiden käyttötarve on varsin suuri.
7576: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7577: taen,
7578:
7579: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
7580:
7581: Ilkka Kanerva
7582: 176
7583: 1984 vp.
7584:
7585: Raha-asia-aloite n:o 169
7586:
7587:
7588:
7589:
7590: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntouruskeskuk-
7591: sen rakentamiseen Ämmäosaareen
7592:
7593:
7594: Eduskunnalle
7595:
7596: Vastuu kuntoutustoiminnan Jaf)estämisestä nuussa kuntoutuspalveluja tarvitsevia on noin
7597: siirtyi tämän vuoden alusta kunnille ja erikoissai- 14 000. Kainuun keskussairaala ja kuntien ter-
7598: raanhoidosta vastaaville kuntainliitoille. Tämä veyskeskukset pystyvät hoitamaan niistä vain pie-
7599: merkitsee huomattavaa edistysaskelta kuntoutus- nen osan. Tähän perustuen on Kainuun Kuntolo-
7600: toiminnan hajallaan toimivan organisaation yhte- ma r. y. ryhtynyt suunnittelemaan kuntoutuskes-
7601: näistämiseksi. Valtakunnallisissa kansanterveys- kuksen perustamista Ämmäosaareen Suomussal-
7602: työn ja sairaanhoitolaitosten toiminnan järjestä- men kuntaan. Se on laatinut suunnitelman, pii-
7603: mistä koskevissa viisvuotissuunnitelmissa ei kui- rustukset ja kustannusarvion hankkeesta ja anonut
7604: tenkaan osoiteta lähestulkoonkaan riittävästi voima- Raha-automaattiyhdistykseltä rahoitusta hank-
7605: varoja kuntoutustoimintaan. Näin ollen joudutaan keelle. Kuntoutuskeskus käsittäisi n. 70 majoitus-
7606: odottamaan vuosia, ehkä vuosikymmeniä, ennen paikkaa, tutkimus- ja hoitotilat, ravitsemus-,
7607: kuin toiminta saadaan tyydyttävälle tasolle. virkistys- ja huoltotilat ja sen kustannusarvio on n.
7608: Tällä hetkellä maamme eri osat ovat hyvin eri- 30 milj. mk. Rakentamisvaiheessa se tarjoaisi n.
7609: arvoisessa asemassa kuntoutuspalvelujen suhteen. 116 miestyövuotta ja toisi kuntaan pysyvästi noin
7610: Pohjois- ja Itä-Suomessa ei ole riittävästi kunnalli- 50 uutta työpaikkaa.
7611: sia kuntoutuspalveluja. Sieltä puuttuvat myös Suomussalmen kunta on eräs Kainuun ja koko
7612: raha-automaattiyhdistysvaroin rakennetut ja yllä- maamme vaikeimpia työttömyysalueita. Työttö-
7613: pidetyt laitokset paria poikkeusta lukuun otta- myys on ollut pysyvästi yli 15 % ja Kostamus-
7614: matta. Kainuussa palvelujen tarve on moninker- työmaan loputtua se nousee yli 25 %: iin. Kun-
7615: tainen palvelujen tarjontaan verrattuna. Varsinkin toutuskeskushanke toisi kipeästi kaivattuja raken-
7616: pitkäaikaissairaiden ja vammaisten kuntoutuk- nusalan työpaikkoja ja loisi myös uusia pysyviä
7617: seen tarvittavia palveluja tuottavaa laitosta tarvit- työkohteita.
7618: taisiin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
7619: Tällä hetkellä näiden palvelujen tarvitsijat jou- oittaen,
7620: tuvat jonottamaan useita kuukausia, mikä merkit-
7621: see sairauksien pahenemista ja toiminta- ja työky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7622: vyn heikkenemistä. Siitä seuraa usein myös en- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
7623: nenaikaiselle eläkkeelle joutuminen. markkaa kuntoutuskeskuksen rakentami-
7624: Eri vammaisjärjestöt ovat arvioineet, että Kai- seksi Ämmänsaareen.
7625:
7626: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
7627:
7628: Arvo Kemppainen Sakari Valli
7629: Aarno von Bell Pentti Kettunen
7630: Hannu Kemppainen
7631: 1984 vp. 177
7632:
7633: Raha-asia-aloite n:o 170
7634:
7635:
7636:
7637:
7638: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen Syöpä-
7639: yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
7640:
7641:
7642: Eduskunnalle
7643:
7644: Syöpä tautina on viime vuosien aikana voimak- minta voisi olla vieläkin tehokkaampaa jos heidän
7645: kaasti lisääntynyt. Monet perheet ovat joutuneet· toimintaansa tuettaisiin enemmän taloudellisesti
7646: toteamaan sen vakavan tosiasian, että joku per- yhteiskunnankin taholta.
7647: heen jäsenistä on yllättäen sairastunut tähän vai- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
7648: keaan tautiin. Lääketiede ei ainakaan vielä ole pys- nioittavasti,
7649: tynyt kehittämään ratkaisuja syöpätaudin täydelli-
7650: seksi voittamiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7651: Syöpäyhdistykset eri puolilla maatamme teke- 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
7652: vät arvokasta työtään syöpään sairastuneiden ja kaa Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:n
7653: heidän perheittensä parissa. Syöpäyhdistysten toi- toiminnan tukemiseen.
7654:
7655: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7656:
7657:
7658: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Aarno von Bell
7659: Arvo Kemppainen Sakari Valli Mikko Vainio
7660:
7661:
7662:
7663:
7664: 23 4284003504
7665: 178 1984 vp.
7666:
7667: Raha-asia-aloite n:o 171
7668:
7669:
7670:
7671:
7672: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ristijärven kunnan mat-
7673: kailuinvestointien tukemiseen
7674:
7675:
7676: Eduskunnalle
7677:
7678: Ristijärvi on pieni mutta vireä kainuulainen Ristijärven kunnalla on kuitenkin jatkuva halu
7679: kunta. Ristijärvellä on viime aikoina panostettu kehittää kuntaansa myös matkailullisessa mieles-
7680: matkailun kehittämiseen huomattavia määriä sä. Pienen kunnan resurssit ovat kuitenkin rajalli-
7681: pääomia. Ristijärven sijainti matkailullisessa mie- set.
7682: lessä on erittäin edullinen. Kunta sijaitsee vajaan Edellä olevaan perustuen ehdotammekin kun-
7683: tunnin ajomatkan päässä Kajaanista ja lentoken- nioittavasti,
7684: tästä. Kunta sijaitsee lisäksi valtatien n:o 5 varrella.
7685: Välittömästi 5-tien läheisyydessä sijaitsee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7686: Saukkovaara-niminen vaara, jonka matkailulli- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
7687: seen käyttöön Ristijärven kunta on kiinnittänyt markkaa Ristzjärven kunnan matkazluin-
7688: erityistä huomiota. Vaaralla on jo nyt ravintola- ja vestointien tukemiseen.
7689: majoituspalvelut sekä laskettelurinne hiihtohissei-
7690: neen.
7691:
7692: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7693:
7694: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Aarno von Bell
7695: 179
7696: 1984 vp.
7697:
7698: Raha-asia-aloite n:o 172
7699:
7700:
7701:
7702:
7703: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrynsalmen ja Kuhmon
7704: vesistöjen rantojen raivaukseen Kainuussa
7705:
7706:
7707: Eduskunnalle
7708:
7709: Kainuussa vesistöistä Oulunjärven lisäksi on Paikallisilla kunnilla ei ole taloudellisia voima-
7710: valtakunnan voimatalouden alttarille jouduttu varoja näiden raivausten suorittamiseen vaan varat
7711: antamaan Hyrynsalmen-Suomussalmen ja Sot- tähän. t?imintaan on saatava valtion tulo- ja me-
7712: kamon-Kuhmon vesireitit. noarvwtssa.
7713: Voimaloiden rakentamiset ovat tuoneet muka- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
7714: naan ongelmia, joista osa on kalataloudellisia ja nioittavasti,
7715: osa muita mm. ympäristökysymyksiä.
7716: Laajoja alueita on jouduttu antamaan säännös- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7717: telyyn ja voimalaitosten altaiksi. Keväällä vesien 1985 tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
7718: ollessa alhaalla ja lumien sulaessa paljastuvat kaik- määrärahan Hyrynsalmen ja Kuhmon vesi-
7719: kien nähtäviksi rumat kannokot. reittien säännösteltyjen vesistöjen rantojen
7720: Nämä kannokot eivät ole mitenkään mieltä raivauksti'n Paltamon, Risttj'ärven, Hyryn-
7721: ylentävää katseltavaa ja näitä kannokoita onkin salmen, Suomussalmen, Sotkamon ja
7722: keväisin vesipiirin toimesta raivattu. Kuhmon kuntien alueilla Kainuussa.
7723:
7724: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7725:
7726: Pentti Kettunen Aarno von Bell
7727: Arvo Kemppainen Sakari Valli
7728: 180 1984 vp.
7729:
7730: Raha-asia-aloite n:o 173
7731:
7732:
7733:
7734:
7735: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin lämpövoimalan
7736: rakentamiseen
7737:
7738:
7739: Eduskunnalle
7740:
7741: Maamme on rikas omista kotimaisista energia- Toteutuessaan hanke antaisi työtä ja toimeen-
7742: lähteistämme. Viime aikojen energiapoliittista tuloa sadoille kainuutaisille itse laitoksella, ener-
7743: keskustelua ja kotimaisiin lähteisiimme perustu- giaraaka-aineen hankinnassa ja kuljetuksessa.
7744: vien energiamuotojen kehittymistä on jarruttanut Jotta edellä selostettu hanke voisi toteutua, eh-
7745: spekulointi mahdollisella tulevalla viidennellä dotammekin kunnioittavasti,
7746: suurydinvoimalalla.
7747: Tämä avonainen tilanne ja valtaapitävien tahal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7748: linen jarrutus on joko siirtänyt tai sen vuoksi on 1985 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
7749: hylätty monia kotimaisen energian hankkeita. markan määrärahan Kajaanin lämpövoi-
7750: Eräs suunnitteilla oleva kotimaisiin energiava- malan suunnitteluun ja rakentamisen
7751: roihimme perustuva hanke on Kajaaniin tuleva aloittamiseen.
7752: lämpövoimala.
7753:
7754: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7755:
7756: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
7757: 1984 vp. 181
7758:
7759: Raha-asia-aloite n:o 174
7760:
7761:
7762:
7763:
7764: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden kau-
7765: pan tukemiseen Kainuussa
7766:
7767:
7768: Eduskunnalle
7769:
7770: Haja-asutusalueiden kaupan palvelut ovat Kai- tule uusimaan kalustoaan entisen vanhentuessa.
7771: nuun syrjäisillä seuduilla vaarassa. Voimakas väes- Näin ollen myös myymäläautotoiminnan jatku-
7772: tökato syrjäisillä alueilla on johtanut siihen, että vuuden turvaaminen vaatii yhteiskunnan tukea.
7773: kiinteät kyläkaupat ovat lähes tyystin lopettaneet Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7774: toimintansa. Lisää kyläkauppakuolemia on tiedos- nioittavasti,
7775: sa. Niitä ei voida estää muuten kuin yhteiskunnan
7776: tuki toimenpitein. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7777: Lisäksi Kainuun kauppiaiden myymäläautoka- 1985 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
7778: lusto on osittain vanhentunutta ja kaipaa uusin- markkaa haja-asutusalueiden kaupan ja
7779: taa. Uusi myymäläauto maksaa noin 600 000 myymäläautotoiminnan tukemiseen Kai-
7780: markkaa eikä monikaan myymäläautokauppias nuussa.
7781:
7782: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
7783:
7784: Pentti Kettunen ] . Juhani Kortesalmi Mikko Vainio
7785: 182 1984 vp.
7786:
7787: Raha-asia-aloite n:o 175
7788:
7789:
7790:
7791:
7792: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen asumislisän
7793: saantiperusteiden tarkistamiseen
7794:
7795:
7796: Eduskunnalle
7797:
7798: Opintotuen saantia säätelevät ikärajat, joita ikärajaa tulisi soveltaa myös opintotuen saantipe-
7799: lainsäädäntömme ei muuten tunne. Täysi-ikäi- rusteena. 18 vuotta täyttäneen, vanhempien ko-
7800: nen, vanhempien kodin ulkopuolella asuva opis- din ulkopuolella asuvan opiskelijan opintotukeen
7801: kelija joutuu hakiessaan opintorahamuotoista asu- eivät saisi vaikuttaa kuin omat ja puolison tulot ja
7802: mislisää tilittämään vanhempiensa tufo- ja varal- varallisuus. Epäoikeudenmukaisten tarveharkinta-
7803: lisuustiedot, mikäli ei ennen opintovuoden alkua rajojen vuoksi moni opiskelija joutuu siirtämään
7804: ( 1. 7.) ole täyttänyt 24 vuotta. Alle 20-vuotiaalla opintojensa aloittamista, koska vanhemmat eivät
7805: opiskelijalla vanhempien tulot ja varallisuus vai- kykene häntä taloudellisesti avustamaan. Heillä ei
7806: kuttavat sekä opintorahan perusosaan että asumis- ole siihen myöskään velvollisuutta.
7807: lisään. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7808: Sekä tulo- ja varallisuusrajat ovat alhaiset. Jotta taen,
7809: opiskelija saisi täyden tuen, on vanhempien yh-
7810: teenlasketun verotettavan tulon oltava alle 69 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7811: mk ja verotettavan varallisuuden 187 000 mk. Ve- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7812: lattomat teollisuustyöntekijävanhemmat, joilla ei 29.39.55 15 000000 markkaa käytettäväksi
7813: ole alaikäisiä lapsia huollettavanaan, ylittävät jo opintotuen saantiperusteiden muuttami-
7814: tällä hetkellä säädetyt tulorajat ja maanviljelijä- seksi niin, ettei vanhempien tuloja ja va-
7815: vanhemmat varallisuusrajat, koska myös vaikeasti raiHsuutta oteta huomioon 18 vuotta täyt-
7816: realisoitava tuotanto-omaisuus otetaan huo- tänezden opiskeltjoiden osalta, ;otka asu-
7817: mwon. vat kodin ulkopuolella 1. 7. 1985 alkaen.
7818: Täysi-ikäisyysraja on Suomessa 18 vuotta. Tätä
7819:
7820: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
7821:
7822: Timo Kietäväinen Eeva Turunen Esko Aho
7823: Olavi Ronkainen Sinikka Hurskainen Mauri Pekkarinen
7824: Tytti lsohookana-Asunmaa Aarno von Bell Jouko Skinnari
7825: Arja Alho
7826: 1984 vp. 183
7827:
7828: Raha-asia-aloite n:o 176
7829:
7830:
7831:
7832:
7833: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen huoltaja-
7834: lisän kehittämiseen
7835:
7836:
7837: Eduskunnalle
7838:
7839: Perheellisten opiskelijoiden taloudellista tilan- nut keskeyttämään tai jopa lopettamaan opiske-
7840: netta on pyritty parantamaan antamalla vanhem- lunsa. Ei voida myöskään pitää oikeana sitä, että
7841: mille ylimääräistä opintotukea 200/250/310 opiskelijat joutuvat kasvattamaan lapsiaan velaksi,
7842: markkaa lainatakauksena sekä opintorahaa kuten nyt on asianlaita.
7843: 771154/231 markkaa kuukaudessa lapsimäärästä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7844: riippuen. Tukea maksetaan enintään kolmesta taen,
7845: lapsesta.
7846: Ylimääräisen lapsikorotuksen käyttöönotto on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7847: helpottanut opiskelevien lapsiperheiden asemaa, 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7848: mutta lainapainotteisenase kasaa opintotuen mu- 29.39.55 15 000 000 markkaa opintolai-
7849: kaisesti vaikeudet opintojen päättymisen jälkei- nan huoltaja/isän muuttamiseksi opintora-
7850: seen aikaan. Tämän ja opintotuen rcaaliarvon las- hamuotoiseksi tueksi 1. 7. 1985 alkaen.
7851: kun myötä moni perheellinen opiskelija on joutu-
7852:
7853: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
7854:
7855: Timo Kietäväinen Esko Aho Mauri Pekkarinen
7856: Aarno von Bell Jouko Skinnari Sinikka Hurskainen
7857: Eeva Turunen Tytti Isohookana-Asunmaa Olavi Ronkainen
7858: Arja Alho
7859: 184 1984 vp.
7860:
7861: Raha-asia-aloite n:o 177
7862:
7863:
7864:
7865:
7866: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän ammattikou-
7867: lun lisärakennuksen rakentamiseen
7868:
7869:
7870: Eduskunnalle
7871:
7872: Keskiasteen koulutuksen suunnitelmien toteut- vuoden 1985 puolella. Siten rahoituksesta tulisi
7873: taminen edellyttää muun muassa Jyväskylän am- saada vuonna 1985 valtiolta noin 2, 5 miljoonaa
7874: mattikoulun lisärakennuksen toteuttamista syk- markkaa.
7875: syyn 1986 mennessä. Hanke sisältyy ammattikas- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
7876: vatushallituksen ammatillisen koulutuksen kehit- nioittaen,
7877: tämistä koskevaan ohjelmaan siten ajoitettuna, et-
7878: tä rakennustyö alkaisi vuonna 1985. Hankkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7879: kustannusarvio on noin 26 miljoonaa markkaa, 1985 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 mar-
7880: josta valtion osuus on 34 o/o. Kun koulutilojen pi- kan määrärahan Jyväskylän ammattikou-
7881: täisi olla käytössä jo syksyllä 1986 koulutyön alka- lun lisärakennuksen rakentamista varten.
7882: essa, on oleellinen osa rakennustöistä suoritettava jo
7883:
7884: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
7885:
7886: Sakari Knuuttila Inger Hirvelä Pekka Leppänen
7887: Mauri Pekkarinen Juhani Surakka Paavo Vesterinen
7888: Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen Helena Pesola
7889: 1984 vp. 185
7890:
7891: Raha-asia-aloite n:o 178
7892:
7893:
7894:
7895:
7896: Knuuttila ym.: Määrärahan .?soittamisesta maantien perusparanta-
7897: miseen välillä Keuruu-Ahtäri
7898:
7899:
7900: Eduskunnalle
7901:
7902: Jo 1970-luvun puolivälissä parlamentaarinen tien linjaamisen perustelluksi Multian kautta, ole
7903: liikennekomitea korosti kannanotossaan, ettei vastustanut Keuruun-Ähtärin tien parantamista
7904: hallinnollinen raja saa keskeyttää tien parantamis- tällä tavoin eli seudulla vallitsee yksimielisyys tästä
7905: hanketta, vaan suunnitelmat tulee toteuttaa koko hankkeesta. Perusparantaminen voitaisiin aloittaa
7906: tieosuudelta kokonaisuutena. Tällöin on lähinnä perustellusti myös tieosuudella olevien pahimpien
7907: keskushallinnon tehtävänä yhteensovittaa eri pii- mäkien kiertämisellä. Ottaen huomioon tien kun-
7908: rien toimenpiteet. Kuitenkin vastoin edellä mai- nostamisessa tapahtuneen viiveen sekä edellä esiin
7909: nittua periaatetta on Keuruun-Ähtärin maan- tuodun jatkuvuuden periaatteen yli hallinnollis-
7910: tien perusparantaminen keskeytynyt nyt jo noin ten rajojen, olisi hanke käynnistettävä jo vuonna
7911: kahdenkymmenen vuoden ajaksi Keuruun ja 1985 siitä huolimatta, ettei hanke sisälly tieviran-
7912: Ähtärin kunnan rajalle, joka on samalla Vaasan ja omaisten toimenpideohjelmaan.
7913: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirien raja. Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
7914: Keuruun kunnan puolella on nimittäin mainittua
7915: tietä parannettu vain hyvin rajoitetusti. Niinpä tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7916: on kunnoltaan yksi maakunnan heikoimpia. Keu- 1985 tulo- ja menoarvioehdotukseen
7917: ruun kunnan taholta on viime aikoina esitetty tien 2 000 000 markan määrärahan Keuruun-
7918: parantamista ja päällystämistä tehostettuna kun- Ähtän'n maantien perusparantamiseksi
7919: nossapitotoimenpiteenä eikä edes naapuripitäjä Keuruun kunnassa.
7920: Multia, joka on katsonut Seinäjoen-Jyväskylän
7921:
7922: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
7923:
7924: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Juhani Surakka
7925: Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen Helena Pesola
7926:
7927:
7928:
7929:
7930: 24 4284003504
7931: 186 1984 vp.
7932:
7933: Raha-asia-aloite n:o 179
7934:
7935:
7936:
7937:
7938: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäveden-Multian
7939: tien parantamiseen
7940:
7941:
7942: Eduskunnalle
7943:
7944: Multian-Petäjäveden tien merkitys on huo- nettava riittävän korkealuokkaiseksi. Tämä koskee
7945: mattavasti kasvanut siitä lähtien, kun tie otettiin etenkin tieosan Multian kunnan puoleista osaa,
7946: 1960-luvun alussa paikallistieksi. Ensinnä voi- joka on muuta tietä luokaltaan ja kunnoltaan hei-
7947: daan mainita, että tämä on lyhin tieyhteys Multi- kompi osa tiestä. Huomattakoon, että huolimatta
7948: an kunnan keskuksesta läänin pääkaupunkiin Jy- seudulla vallitsevista erilaisista näkemyksistä
7949: väskylään ja lisäksi tiestä on muodostunut turpeen Seinäjoen-Jyväskylän tien suuntauksesta, niin
7950: kuljetustie. Tästä tien merkityksen kasvusta huoli- tämän kyseisen tien perusparantamisesta vallitsee
7951: matta tie on edelleen huonokuntoinen soratie. yksimielisyys kuntien kesken.
7952: Tien parantamiseksi on kuitenkin jo tehty paran- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
7953: tamissuunnitelma ja siten parannustyön alkami- nioittaen,
7954: nen on nopeasti mahdollista.
7955: Kun tie on tärkeä seudullinen tie ja kun tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7956: verkko tulee seudulla täydellisesti myöhemmin 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
7957: toteutetuksi, niin se tulee toimimaan valtakun- kan määrärahan Petäjäveden-Multian
7958: nallisen yhteyden osana. Tämä olisi otettava huo- tien parantamiseksi Petäjäveden ja Mul-
7959: mioon runsaan turvekuljetuksen lisäksi tien tek- tian kunnissa.
7960: nillistä luokkaa määriteltäessä, ja tie olisi paran-
7961:
7962: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
7963:
7964: Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen Juhani Surakka
7965: Paavo Vesterineo Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen
7966: Helena Pesola
7967: 1984 vp. 187
7968:
7969: Raha-asia-aloite n:o 180
7970:
7971:
7972:
7973:
7974: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Urpalanjoen järjestelyyn ja per-
7975: kaamiseen
7976:
7977:
7978: Eduskunnalle
7979:
7980: Kymen vesipiiri on laatinut suunnitelman Ur- ven säännöstely. Tulvahaitoista kärsivä alue on
7981: palanjoen järjestelyksi ja perkaamiseksi. Hank- 1 440 ha, josta peltoa 820 ha.
7982: keelle on olemassa vesioikeuden lupa. Yläjuoksul- Suunnitelmissa ja työn toteutuksessa tulee
7983: la sijaitsevan Kirkkojoen perkaus on parhaillaan mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon kala-
7984: käynnissä. Tämä lisää tulvahaittoja entisestään, taloudelliset ja luonnonsuojelulliset näkökohdat.
7985: mikäli Urpalanjoen perkaamista ei saada toteute- Samoin alajuoksun maanomistajille mahdollisesti
7986: tuksi. Hankkeen tarkoituksena ylipäätään on vuo- aiheutuvat haittavaikutukset on minimoitava.
7987: sittaisen vaikean tulvatilanteen poistaminen sekä Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 11,7
7988: vähäisten alivirtaamien lisääminen vesistön tilaan milj. markkaa.
7989: kastelumahdollisuuksien ja virkistyskäyttöhyöty- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7990: jen parantamiseksi. taen,
7991: Tarkoituksena on perata Urpalanjokea 45
7992: km:n matkalta. Joutsenkosken ja Urpalanjärven että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7993: säännöstelypatojen lisäksi rakennetaan kuusi poh- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
7994: japatoa ja uusitaan 17 siltaa. Hankkeeseen sisältyy markkaa Urpalanjoen järjestelyn ja perkaa-
7995: myös Urpalanjärven sekä Pitkäjärven ja Suurijär- misen aloittamiseen.
7996:
7997: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
7998:
7999: Heikki Kokko
8000: 188 1984 vp.
8001:
8002: Raha-asia-aloite n:o 181
8003:
8004:
8005:
8006:
8007: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinlääketieteellisen alue-
8008: laboratorion perustamiseen Lappeenrantaan
8009:
8010:
8011: Eduskunnalle
8012:
8013: Tuonti idänkaupassa tapahtuu suurelta osin Asiasta huolestuneina ovat Lappeenrannan
8014: Vainikkalan raja-aseman kautta. Valitettavan kaupunki, Kymen läänin maatalouskeskus ja
8015: usein on todettu idästä tulleissa vaunuissa kulkeu- Etelä-Karjalan Maataloustuottajain Liitto jo aikai-
8016: tuvan maahamme erilaisia tuhohyönteisiä, mm. semmin kääntyneet maa- ja metsätalousministe-
8017: koloradonkuoriaisia. Myös metsäeläimet liikkuvat riön puoleen anomuksella, että Lappeenrannan
8018: vapaasti puolin ja toisin valtakunnan rajan yli, ja kaupunkiin perustettaisiin eläinlääketieteellinen
8019: niiden mukana saattaa kulkeutua tartuntatauteja aluelaboratorio.
8020: maahamme. Hanke olisi nyt ajankohtainen, kun Lappeen-
8021: Kun kaakkoisrajaseutu on varsin tiheästi asut- rannan kaupunki on aloittamassa oman laborato-
8022: tua aluetta, on tartuntatautien ja tuhohyönteisten rion rakentamista. Tämän yhteydestä olisi varatta-
8023: leviämisen vaara erittäin suuri. Lisäksi Kymen lää- va tilat myös eläinlääketieteelliselle aluelaborato-
8024: ni, sen kaksi maakuntaa, Etelä-Karjala ja Kymen- riolle. Loppuvuodesta 1985 olisi toiminnan käyn-
8025: laakso, ovat voimakasta karjatalousvaltaista aluet- nistäiDiseksi tarpeen palkata ainakin yksi henkilö.
8026: ta, jotka tuottavat karjataloustuotteista huomatta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8027: vasti yli maakuntien oman tarpeen. Tartuntatau- nioittaen,
8028: tien ehkäisemiseksi ja hyviä, terveellisiä tuotteita
8029: tuottavan karjatalouden kehittämiseksi olisi siten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8030: eläinlääketieteellisen aluelaboratorion aikaansaa- 1985 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
8031: minen alueelle suorastaan välttämätöntä. Lap- kaa Lappeenrannan eläinlääketieteellisen
8032: peenranta, jonka alueella on Vainikkalan raja- aluelaboratorion perustamis- ja käynnistys-
8033: asema, olisi sopiva laboratorion sijoituspaikaksi. kustannuksiin.
8034:
8035: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
8036:
8037: Heikki Kokko Heikki Järvenpää
8038: Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen
8039: 1984 vp. 189
8040:
8041: Raha-asia-aloite n:o 182
8042:
8043:
8044:
8045:
8046: Kortesalmi ym.: Mä~rärahan osoittamisesta yleisen turvallisuuden
8047: lisäämiseksi
8048:
8049:
8050: Edu'skunnalle
8051:
8052: Tavallisen kansalaisen turvallisuus maassamme silloin, kun nopeata apua tarvitaan mm. laajalla
8053: on suuressa määrin heikentynyt viime aikoina. maaseudullamme hälyttävissä tilanteissa.
8054: Tästä ovat osoituksena yhä lisääntyvät raa' at väki- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
8055: vallanteot, jotka kohdistuvat usein turvattomiin oittavasti,
8056: vanhuksiin ja naisiin ja nuoriin sekä lapsiin. Myös
8057: raa' at seksuaalimurhat ovat järisyttäneet viime ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8058: koina suomalaista yhteiskuntaa. Tämän rikolli- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8059: suuden estämiseksi ja tavallisen ihmisen turvalli- markkaa tavallisen ihmisen turvallisuuden
8060: suuden lisäämiseksi on yhteiskunnan tehtävä lisäämiseksi tarkoituksenmukaisin toimen-
8061: kaikki mahdollinen. Maamme tarvitsee tarkoituk- pitein, erityisesti uusien poliisin toimien
8062: senmukaisia toimenpiteitä sekä suurissa asutus- perustamiseen sekä kylä- ja korttelipoliisi-
8063: keskuksissa että myös muualla maassa varsinkin järjestelmän luomiseen.
8064:
8065: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8066:
8067: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Lea Mäkipää
8068: Urho Pohto Reino Jyrkilä Martti Ratu
8069: Vieno Eklund
8070: 190 1984 vp.
8071:
8072: Raha-asia-aloite n:o 183
8073:
8074:
8075:
8076:
8077: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoista maanpuo-
8078: lustustyötä tekevien reserviläisjärjestöjen toiminnan tukemiseen
8079:
8080:
8081: Eduskunnalle
8082:
8083: Reserviläisjärjestöt tekevät arvokasta maanpuo- kyvyn ja -tahdon merkitys entisestään korostuu.
8084: lustustyötä, joka kohdistuu erityisesti miesten fyy- Siksi valtiovallan on ryhdyttävä viipymättä tuke-
8085: sisen kunnon ylläpitämiseen, sotilastaitojen kehit- maan taloudellisesti reserviläisjärjestöjä.
8086: tämiseen sekä henkisen maanpuolustustahdon yl- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8087: läpitämiseen. nioittavasti,
8088: On hämmästyttävää, että nämä arvokasta
8089: maanpuolustustyötä tekevät järjestöt eivät saa val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8090: tiolta minkäänlaista rahallista tukea. Jo yksistään 1985 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
8091: maamme solmimat kansainväliset sopimukset vel- kaa maamme vapaaehtoista maanpuolus-
8092: voittavat maanpuolustustahdon ja -kunnon yllä- tustyötä tekevien reservzläisjärjestöjen toi-
8093: pitämiseen. Levottomina aikoina maanpuolustus- minnan tukemiseen.
8094:
8095: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8096:
8097: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Lea Mäkipää
8098: Urho Pohto Reino Jyrkilä Martti Ratu
8099: Vieno Eklund
8100: 1984 vp. 191
8101:
8102: Raha-asia-aloite n:o 184
8103:
8104:
8105:
8106:
8107: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maanpuolustus- ja soti-
8108: lasaikakauslehdistölle jaettavaksi ·ldidistötueksi ·
8109:
8110:
8111: Eduskunnalle
8112:
8113: Valtiovalta jakaa lehdistötukea erilaisille mieli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8114: pidelehdille. Hämmästyttävää on se, että maan- nioittavasti,
8115: puolustuslehdistö ei saa minkäänlaista lehdistötu-
8116: kea. Tämä puute on viipymättä korjattava, sillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8117: maanpuolustuslehdet tekevät arvokasta henkistä 1985 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
8118: maanpuolustustyötä yhteiskuntamme hyväksy- kaa jaettavaksi lehdistötukena maamme
8119: män turvallisuuspolitiikan tavoitteiden mukaises- maanpuolustus- ja sotzlasaikakauslehdis-
8120: ti. tölle.
8121:
8122: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8123:
8124: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Lea Mäkipää
8125: Urho Pohto Reino Jyrkilä Martti Ratu
8126: Vieno Eklund
8127: 192 1984 vp.
8128:
8129: Raha-asia-aloite n:o 185
8130:
8131:
8132:
8133:
8134: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra-
8135: kentamiseen Kuusamoon
8136:
8137:
8138: Eduskunnalle
8139:
8140: Valtion rakennushankkeiden vuosien 1984- mahdollisesti osa postia ovat ensi kädessä uusien
8141: 1988 investointisuunnitelmassa on Kuusamon tilojen tarpeessa.
8142: valtion virastotalon uudisrakennus sijoitettu vasta Kuusamon keskeisenä ongelmana on ollut vii-
8143: vuosille 1986-1988 ja tarkoitukseen on varattu me vuosina erittäin korkea työttömyys. Vuonna
8144: määrärahaa 7, 5 miljoonaa markkaa. 1979 työttömiä oli keskimäärin 18 %, vuonna
8145: Uudisrakennuksen paikaksi on Kuusamon kun- 1983 13 %, vuonna 1981 13,5 %, vuonna 1982
8146: ta tarjonnut kunnan hallintokeskuksesta tontin 14,9 %. Vastaavana aikana Oulun työvoimapiirin
8147: (6 800 m 2 ), joka sijaitsee vastapäätä uutta linja- keskimääräinen työttömyys on ollut noin 7 %.
8148: autoasemaa ja on paikkana paras mahdollinen ky- Kevään 1983 aikana työttömyys oli jälleen nouse-
8149: seiseen tarkoitukseen. massa Kuusamossa vuoden 1979 huippulukuihin.
8150: Kuusamon kunta pitää valtion virastotalon ra- Vuoden 1983lopulla (30. 12. 83) Kuusamon työt-
8151: kennustöiden aientamista välttämättömänä ja on- tömyysprosentti oli 17,1 % eli työttömiä oli 1 199
8152: kin tarjonnut valtion virastotaloa ainoaksi koh- henkilöä, joista alle 25-vuotiaita oli 553 ja yli vuo-
8153: teekseen niin sanottuun Iijoki-projektiin. Kuusa- den työttömänä olleita 192.
8154: mon kunnanhallituksen mielestä virastotalon pi- Yksistään myös työttömyyden helpottamiseksi
8155: täisi olla valmis viimeistään vuonna 1986. Kuusamon kunnanhallitus pitää valtion virastota-
8156: Hankkeen aientaminen ei ole kiinni ainakaan lon rakentamisen aloittamista perusteltuna ja kii-
8157: tontista. Kuusamossa katsotaan, että tässä tilan- reellisenä.
8158: teessa se on kiinni enemmänkin hyvästä tahdosta. Edellä olevan perusteella ehdotammekin kun-
8159: Asia pitäisi ratkaista periaatteessa pikaisesti ja nioittaen,
8160: panna hanke suunnitteluun, Kuusamon kunnasta
8161: todetaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8162: Kuusamon kunta on jo useaan kertaan kiirehti- 1985 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
8163: nyt virastotalon suunnittelun aloittamista, koska markkaa valtion virastotalon suunm'tte-
8164: mm. vuokratiloissa oleva työvoimahallinto ja luun ja rakentamisen aloittamiseen Kuusa-
8165: maanmittaustoimisto, puutteellisissa tiloissa oleva mossa.
8166: Kuusamon tuomiokunta sekä myös osa poliisia ja
8167:
8168: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
8169:
8170: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
8171: Reino Jyrkilä Martti Ratu Vieno Eklund
8172: Lea Mäkipää
8173: 1984 vp. 193
8174:
8175: Raha-asia-aloite n:o 186
8176:
8177:
8178:
8179:
8180: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta turvallisuuspolitiik-
8181: kamme perusteiden opetuksen lisäämiseksi oppilaitoksissa
8182:
8183:
8184: Eduskunnalle
8185:
8186: Suomen turvallisuuspolitiikan kulmakiviä ovat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8187: ulkopolitiikka ja maanpuolustus. Ulkopoliittis- nioittavasti,
8188: ta tietoutta on maassamme jaettu viime vuosi-
8189: kymmenien aikana erittäin runsaasti ja sitä ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8190: levittäneet monet erilaiset yhteisöt ja myös valtio- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8191: valta. Sen sijaan toisen turvallisuuspolitiikkamme 29.41.23 500 000 markkaa maanpuolus-
8192: osatekijän, maanpuolustuksen, osalta on tapahtu- tustiedotuksen ja turvallisuuspolitiikkam-
8193: nut laiminlyöntejä. Esim. maamme nuorisolla ei me perusteiden opettamisen lisäämiseksi
8194: ole riittävän selkeätä kuvaa maanpuolustuksen mahdollisuuksien mukaan kaikissa maam-
8195: tärkeydestä ja tavoitteista. Sen vuoksi tarvitaankin me oppilaitoksissa sekä kaikzlla koulutus-
8196: yleisen maanpuolustustietouden tehostamista ja tasozlla.
8197: lisäämistä kaikissa maamme oppilaitoksissa sekä
8198: kaikilla koulutustasoilla.
8199:
8200: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8201:
8202: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Lea Mäkipää
8203: Urho Pohto Reino Jyrkilä Martti Ratu
8204: Vieno Eklund
8205:
8206:
8207:
8208:
8209: 25 4284003504
8210: 194 1984 vp.
8211:
8212: Raha-asia-aloite n:o 187
8213:
8214:
8215:
8216:
8217: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta epäpoliittisten nuoriso-
8218: järjestöjen tukemiseen
8219:
8220:
8221: Eduskunnalle
8222:
8223: Maamme epäpoliittiset nuorisojärjestöt tekevät tisten nuorisojärjestöjemme työskentelyedellytyk-
8224: pyyteetöntä kasvatustyötä nuorisomme ja koko siä, jotta voitaisiin umpeuttaa puoluepoliittisia
8225: maamme hyväksi. Kuitenkin nämä järjestöt ovat kuiluja ja luoda suvaitsevaisuutta nousevan nuori-
8226: joutuneet viime aikoina huonohkoon asemaan sen somme, tulevan kansamme, keskuudessa.
8227: vuoksi, että valtion nuorisomäärärahoja on alettu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8228: antaa yhä enemmän, jopa huolesruttavassa mää- nioittavasti,
8229: rin, poliittisille nuorisojärjestöille, joista osalla on
8230: suomalaisen ja länsimaisen yhteiskuntajärjestyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8231: sen vastaiset pyrkimykset ja koulutustavat. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8232: Tämmöinen suuntaus ei ole oikea, vaan kierou- 29. 91.51 400 000 markan määrärahan ta-
8233: tunut. Päinvastoin nuorisomme tulisi saattaa yh- loudellisissa vaikeuksissa kamppazlevien
8234: teen yli puoluerajojen ja -kiistojen edistämällä ja epäpolzittisten nuorisojärjestöjen toimin-
8235: taloudellisesti tukemalla nimenomaan epäpoliit- nan tukemiseen.
8236:
8237: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8238:
8239: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
8240: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
8241: Vieno Eklund
8242: 1984 vp. 195
8243:
8244: Raha-asia-aloite n:o 188
8245:
8246:
8247:
8248:
8249: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kristillisen nuorisotyön
8250: tukemiseen
8251:
8252:
8253: Eduskunnalle
8254:
8255: SMP on vuosikausia vastustanut poliittisten valtionavun kohottamiseksi ja vastaavasti kaikkien
8256: puoluetukiaisten jakamista ja niiden lisäämistä. poliittisten puoluetukiaisten poistamiseksi.
8257: Valitettavasti puoluetuki on jatkuvasti kasvamis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8258: taan kasvanut. Varsinaisen puoluetuen lisäksi on nioittavasti,
8259: ryhdytty maksamaan myös poliittisten puolueiden
8260: nuorisojärjestöille ja varhaisnuorisojärjestöille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8261: huomattavia summia. Toisaalta epäpoliittiset 1985 tulo- ja menoarvioon yhteensä
8262: nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöt ovat jääneet 1 000 000 markkaa kirkkomme kristtllisen
8263: erittäin vähälle yhteiskunnan tuelle. nuorisotyön tukemiseen jaettavaksi Nuor-
8264: SMP on aina taistellut nimenomaan epäpoliit- ten Keskukselle, Suomen Pyhäkouluyhdis-
8265: tista ja kristillistä nuorisotyötä tekevien järjestöjen tykselle sekä Tyttöjen Keskukselle.
8266:
8267: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8268:
8269: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Lea Mäkipää
8270: Urho Pohto Reino Jyrkilä Martti Ratu
8271: Vieno Eklund
8272: 196 1984 vp.
8273:
8274: Raha-asia-aloite n:o 189
8275:
8276:
8277:
8278:
8279: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta muistomerkin suunnit-
8280: telemiseksi lotille ja kotirintaman naisille
8281:
8282:
8283: Eduskunnalle
8284:
8285: Isänmaamme kunniakkaiden puolustustaistelu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8286: jen aikana lotat sekä kotirintaman naiset ja äidit nioittavasti,
8287: tekivät isänmaallemme korvaamattomia palveluk-
8288: sia. Siksi on oikein, että Suomen kansa osoittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8289: kunnioitustaan sodan aikaisille uhrautuville lotille 1985 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
8290: sekä kotirintaman naisille pysyvästi. kaa muistomerkin suunnittelemiseksi isän-
8291: Sotaveteraanijärjestön puheenjohtaja Gunnar maallisten puolustustaistelujemme uhrau-
8292: Laatio onkin kesällä 1980 esittänyt patsaan pystyt- tuvzlte lotitle ja sankarilizsille kotirintaman
8293: tämistä sodan ajan suomalaiselle naiselle. Ajatus naz'stlle.
8294: on kannatettava.
8295:
8296: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8297:
8298: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
8299: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
8300: Vieno Eklund
8301: 1984 vp. 197
8302:
8303: Raha-asia-aloite n:o 190
8304:
8305:
8306:
8307:
8308: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta työhevoskannan kasva-
8309: tuksen ja käytön lisäämiseksi
8310:
8311:
8312: Eduskunnalle
8313:
8314: Suomalaisen työhevoskannan pelastamiseksi ja perheviljelijöitä, joilla ei ole ollut eikä tule ole-
8315: tarvitaan tehokkaita ja kiireellisiä toimenpiteitä. maan varoja kalliiden traktoreiden hankkimiseen
8316: Tähän on olemassa moniakin syitä. Nykyään ol- ja ylläpitämiseen. Juuri tällaisille, jotka eivät
8317: laan yhä enemmän kääntymässä ns. pehmeän omista traktoria, vaan käyttävät hevosta monissa
8318: teknologian puoleen, koska on tultu havaitse- maa- ja metsätaloustöissä, olisi järjestettävä erityi-
8319: maan ns. raskaan koneteknologian monet haitat. nen hevosenpitopalkkio. Kentältä onkin tullut toi-
8320: Esim. suomalainen työhevonen olisi edelleenkin vomus, että tällaista hevosenpitopalkkiota alettai-
8321: mitä käytännöllisin apuväline monissa metsäta- siin mahdollisimman pian maksaa, ja on esitetty,
8322: loustöissä. On useita sellaisia metsätaloustöitä, että hevosta ylläpitäville pien- ja perheviljelmille,
8323: joissa raskaat koneet eivät tule kysymykseen tai ei- joilla ei ole traktoria, ryhdyttäisiin maksamaan
8324: vät ole läheskään yhtä käytännöllisiä kuin keveä esim. 1 000 markkaa vuodessa erityistä hevosenpi-
8325: hevonen. Muistettakoon myös se, että ulkomai- topalkkiota.
8326: nen polttoenergia kallistuu kallistumistaan, kun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8327: sen sijaan, jos maassamme lisättäisiin työhevos- nioittavasti,
8328: kantaa, sen ylläpito voitaisiin järjestää kotimaisin
8329: keinoin, ts. omaa kotimaista rehunviljelyä tehos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8330: tamalla, ja näin työ ja sen tulokset jäisivät hyödyt- 1985 tulo- ja menoarvioon 1500 000
8331: tämään kotimaata. Koneet kallistuvat myös jatku- markkaa maamme työhevoskannan kasva-
8332: vasti ja näin erityisesti tapahtuu maataloustrakto- tuksen ja käytön lisäämiseksi siten, että
8333: reille ja muille maatalouden voimakoneille. Täs- ryhdytään maksamaan erityistä hevosenpi-
8334: täkin syystä olisi todella aihetta suosia työhevos- topalkkiota nimenomaan sellaistlle pien-
8335: kannan lisäämistä ja jopa palkita niitä viljelijöitä, ja perheviljelmrlle, jotka ylläpitävät hevos-
8336: jotka nyt omistavat työhevosia tai aikovat sellaisen ta ja jorlla ei ole varaa hankkia etkä pitää
8337: lähitulevaisuudessa hankkia. traktoria maa- ja metsätaloustöissä.
8338: Erityisesti olisi tuettava sellaisia maamme pien-
8339:
8340: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8341:
8342: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
8343: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
8344: Vieno Eklund
8345: 198 1984 vp.
8346:
8347: Raha-asia-aloite n:o 191
8348:
8349:
8350:
8351:
8352: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta karjanlannan hyötykäy-
8353: tön tutkimus- ja kehittämistyöhön
8354:
8355:
8356: Eduskunnalle
8357:
8358: Karjanlannan sisältämistä ravinteista käytetään kin kuin vain lannoitteena. Se parantaa maan ra-
8359: nykyään hyväksi vain vajaa puolet. Hyöty voitai- kennetta, vesitaloutta ja pieneliötoimintaa. Kar-
8360: siin kaksinkertaistaa, mutta karjanlannan käytön janlanta sisältää myös muita kasvien tarvitsemia
8361: tehostaminen vaatisi ripeää tutkimus- ja kehittä- ravinteita, joista vain vajaa kuudennes tulee kar-
8362: mistoimintaa. Ostolannoitteiden kallistuminen janlannasta. Pääosa on peräisin ostolannoitteista.
8363: on kannustanut viljelijöitä lisäämään karjanlan- Karjanlannan hyväksikäytön esteenä on viime
8364: nan käyttöä. vuosina ollut tiedon, taidon ja sopivan kaluston
8365: Suomalaisilla maatiloilla syntyy karjanlantaa puute. Pääosa karjanlannasta syntyy pienillä kar-
8366: vuosittain lähes 20 miljoonaa tonnia. Määrä sisäl- jatiloilla, joilla ei ole varaa kalliisiin lannankeräys-
8367: tää kasvien tarvitsemia pääravinteita, typpeä, ka- ja levitysjärjestelmiin.
8368: lia ja fosforia, yhteensä noin 200 miljoonaa kiloa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8369: Ostolannoitteiden hinnoin laskettuna arvo on yli nioittavasti,
8370: 300 miljoonaa markkaa. Karjanlannan ravinteista
8371: vain alle puolet käytetään hyödyksi. Typen koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8372: dalla tilanne on heikoin. Siitä tulee vain vajaa kol- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
8373: mannes kasvien käyttöön. kaa karjanlannan hyötykäytön tutkimis- ja
8374: Karjanlanta on hyödyllinen pelloilla muutoin- kehittämistyöhön.
8375:
8376: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8377:
8378: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Lea Mäkipää
8379: Urho Pohto Reino Jyrkilä Martti Ratu
8380: Vieno Eklund
8381: 1984 vp. 199
8382:
8383: Raha-asia-aloite n:o 192
8384:
8385:
8386:
8387:
8388: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta voimajohtolinjojen maa-
8389: pohjan monikäytön tutkimiseen
8390:
8391:
8392: Eduskunnalle
8393:
8394: Maassamme on suuret määrät voimajohtolinjo- hokkaaseen hyötykäyttöön, tällä olisi myös hyvin
8395: ja, joiden maapohja on käyttämättömänä eikä siis voimakas työllistävä vaikutus kaikkialla maassam-
8396: hyödytä millään tavalla yhteiskuntaamme eikä ta- me. Näin ollen siis voimajohtojen maapohjan hy-
8397: louselämäämme. Kuitenkin voimajohtojen maa- väksikäyttöön on todella aihetta suhtautua erit-
8398: pohja kasvaa metsää ja vesakkoa, ja olisi tarkoin täin vakavasti. Kiireellisiä toimenpiteitä tarvitaan.
8399: tutkittava, miten tämä voimajohtojen maapohjan Energiametsätoimikunnan asiantuntijoiden ar-
8400: tuottokyky voitaisiin käyttää tehokkaimmin yh- vion mukaan voimajohtoalueilla voidaan sähkö-
8401: teiskunnan hyväksi. turvallisuusmääräysten puitteissa kasvattaa ener-
8402: Voimajohtojen maapohjan käytöstä on virinnyt giametsää kaiken kaikkiaan n. 50 000 öljytonnin
8403: keskustelua mm. maamme metsästäjäkunnan pii- edestä. Määrä vastaan. 0,5 % Suomen nykyisestä
8404: rissä ja on ehdotettu, että osa näistä voimajohto- öljyn käytöstä.
8405: jen maapohjista käytettäisiin esimerkiksi riistapel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8406: loiksi. On myös esiintynyt toivomuksia, että jou- nioittavasti,
8407: lukuusia voitaisiin ryhtyä kasvattamaan juuri näil-
8408: lä voimajohtolinjoilla. Nykyisin on tullut myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8409: energiametsä päivän puheenaiheeksi ja voimak- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8410: kaita kokeiluja maassamme tehdään energiamet- markkaa maamme voimajohtolinjojen
8411: sien kasvattamisen tutkimiseksi. Mikäli voimajoh- maapohjan monzkäytön tutkimiseksi ja
8412: tojen maapohja saataisiin nykyistä laajemmin te- tuotannon aloittamiseksi.
8413:
8414: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8415:
8416: ). Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
8417: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
8418: Vieno Eklund
8419: 200 1984 vp.
8420:
8421: Raha-asia-aloite n:o 193
8422:
8423:
8424:
8425:
8426: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtaviemärien kunnos-
8427: tamiseksi työllisyystöinä
8428:
8429:
8430: Eduskunnalle
8431:
8432: Aikaisemmin on maassamme kaivatettu julki- man pitkälle vastaisi valtaviemäreiden perkaukses-
8433: sin varoin ja mm. työllisyystöinä valtaviemäreitä. ta.
8434: Nämä ovat vuosikymmenten saastossa usein pahasti Valtaojien kunnostukseen ja perkaukseen vaa-
8435: tukkeutuneet ja päässeet muutenkin huonoon dittiin lisää määrärahoja myös Oulaisissa 11. 4.
8436: kuntoon. Yksityisillä maanomistajilla ja tilallisilla 1983 pidetyssä kansanedustaja Kortesalmen eväs-
8437: ei ole varoja näiden valtaviemärien perkaukseen tystilaisuudessa. Myös Pyhäjokilaakson alueella on
8438: eikä avaamiseen. Sen sijaan niiden avaaminen oli- ollut suuria maankuivatustöitä, joiden tuloksena
8439: si sopiva työllistämiskohde laajalla maaseudullam- syntyneet pienvaltaojat ovat nyt kiireellisen kun-
8440: me, missä on runsaasti työttömyyttä ja missä pien- nostuksen ja perkauksen tarpeessa.
8441: ja osa-aikaviljelijät tarvitsevat kipeästi lisätyötä ja Valtaviemäreiden perkauksen rahoituksen hoi-
8442: ansiota. taa maatilahallitus siten, että se suorittaa kustan-
8443: Viljelysten valtaojien perkauksen kiireellisyys nuksista 60 % avustuksina sekä loput 25 vuoden
8444: tuli erityisen selvästi ilmi SMP:n kansanedustaja lainana. Lisätyistä määrärahoista huolimatta on
8445: Kortesalmen evästystilaisuudessa Kuusamossa varoja tarkoitukseen aivan liian vähän, koska pe-
8446: 31. 3. 1983 sekä myös asutus- ja maatilaliiton ruskuivatusten hoito on jo kauan aikaa pahoin lai-
8447: Kuusamon-yhdistyksen vuosikokouksessa 4. 4. minlyöty. Viemäreitä on puhdistettava jatkuvasti,
8448: 1983. koska ne pajuttuvat, vyöryvät kiinni tai liettyvät
8449: Viljelysten valtaojien kuntoonsaattaminen lähes umpeen yleensä 20-30 vuoden aikana.
8450: Kuusamossa todettiin suureksi ongelmaksi. Yksis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8451: tään Kuusamossa olisi valtaojien puhdistamista nioittavasti,
8452: tällä hetkellä noin 200 kilometriä.
8453: Viemärien puhdistus on yksityisten varoin mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8454: doton tehtävä. Alkujaan kyläkuntien yhteisenä 1985 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
8455: hankkeena tehdyt viljelysalueiden kuivatukset markan määrärahan valtaviemärien kun-
8456: ovat nyt joidenkin harvojen viljelijöiden huolena. nostuksen tehostamiseen ja kiireelliseen
8457: Maanviljelyn lopettaneita tilallisia on vaikea saada aloittamiseen työllisyystöinä maamme laa-
8458: hankkeisiin mukaan. Monessa tapauksessa ovat jalla maaseudulla ja erityisesti niin, että
8459: myös laajat metsäojitukset syynä peltoviemärei- kunnostuksen kiireellisyyden painopiste-
8460: den tukkeutumiseen. Kun viljelytoiminnan lopet- alueet valitaan todellisen kiireellisyys- ja
8461: taneetkin maanviljelijät ovat vastuussa viemäreistä työllisyystarpeen mukaisesti, esimerkzksi
8462: samalla tavalla kuin aktiiviviljelijät, tällainen tila Oulun läänissä Kuusamo ja Pyhäjoktlaak-
8463: saattaa aiheuttaa epäsopua naapureiden kesken. son alue.
8464: Siksi olisi tarpeen, että valtiovalta mahdollisim-
8465:
8466: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8467:
8468: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
8469: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
8470: Vieno Eklund
8471: 1984 vp. 201
8472:
8473: Raha-asia-aloite n:o 194
8474:
8475:
8476:
8477:
8478: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tilusteiden rakentami-
8479: seksi työllisyystöinä Oulun läänin alueella
8480:
8481:
8482: Eduskunnalle
8483:
8484: Tilusteiden rakentamista ja kunnostamista pi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8485: detään Oulun läänissä tärkeänä sekä maatalouden nioittavasti,
8486: kehittämisen kannalta että työllisyyssyistä. Uusien
8487: tilusteiden rakentaminen sekä entisten kunnosta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8488: minen kaivaroalla ojia, ajamalla täytemaata sekä 1985 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
8489: rakentamalla siltoja ja rumpuja onkin järkeväm- markan määrärahan tilusteiden rakentami-
8490: pää kuin kassalinja. Näin todetaan Oulun läänin seksi ja entisten kunnostamiseksi työlli-
8491: maatalousväestön keskuudessa. Uudet ja kunnos- syystöinä Oulun läänin alueella, jolloin sa-
8492: tetut tilustiet merkitsevät samalla myös tilojen malla lisätään maatilojen elinkelpoisuutta.
8493: elinkelpoisuuden lisäämistä.
8494:
8495: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8496:
8497: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
8498: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
8499: Vieno Eklund
8500:
8501:
8502:
8503:
8504: 26 4284003504
8505: 202 1984 vp.
8506:
8507: Raha-asia-aloite n:o 195
8508:
8509:
8510:
8511:
8512: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta viljelysten suoja-aitojen
8513: rakentamiseen poronhoitoalueilla
8514:
8515:
8516: Eduskunnalle
8517:
8518: Poronhoitoalueella on viljelysten aitaus poroilta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8519: tärkeä ja välttämätöm, mutta myös kallis toimen- nioittavasti,
8520: pide. Siihen tarvitaan yhteiskunnan varoja. Vilje-
8521: lysten suojaus poroilta aitaamaHa edistää myös so- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8522: pua poronomistajien ja porottomien viljelijöiden 1985 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8523: välillä. Koska myös poronhoitoalueella on run- 5 000 000 markan määrärahan viljelysten
8524: saasti työttömyyttä, olisi paikallaan, että viljelys- suoja-aitojen rakentamiseen poronhoito-
8525: ten suoja-aitojen rakentaminen porotuhoja estä- alueella ja siten myös työllisyyden paranta-
8526: mään toteutettaisiin työllisyystöinä. mzseen.
8527:
8528: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8529:
8530: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Lea Mäkipää
8531: Urho Pohto Reino Jyrkilä Martti Ratu
8532: Vieno Eklund
8533: 1984 vp. 203
8534:
8535: Raha-asia-aloite n:o 196
8536:
8537:
8538:
8539:
8540: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen Ja sen vesistö-
8541: alueen kalatalouden elvyttämiseksi
8542:
8543:
8544: Eduskunnalle
8545:
8546: Iijoen säännöstely on aiheuttanut jokivarren ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8547: louselämälle ja asutukselle hyvin suuria vaikeuk- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 30~37.
8548: sia. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä vihdoinkin ja uudelle momentzlle 10 000 000 markkaa
8549: kiireellisesti toimiin Iijoen ja sen vesistöalueen Izjoen ja sen vesistöalueen san~eraamisen
8550: riittäväksi saneeraamiseksi siten, että ryhdytään aloittami.reksi siten, että viivyttelemättä
8551: elvyttämään kalataloutta sekä muita peruselinkei- ryhdytään elvyttämään kalataloutta sekä
8552: noja sekä samalla voidaan saada alueen työllisyyttä muita peruselinkeinoja ja siten paranta-
8553: parannetuksi sekä saneerausaikana että sen jäl- maan alueen työllisyyttä jo saneerausaika-
8554: keen. na ja sen jälkeen.
8555: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8556: nioittavasti,
8557:
8558: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8559:
8560: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Lea Mäkipää
8561: Urho Pohto Reino Jyrkilä Vieno Eklund
8562: 204 1984 vp.
8563:
8564: Raha-asia-aloite n:o 197
8565:
8566:
8567:
8568:
8569: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta muikun ja muun järvi-
8570: kalan pyytäjien tukipalkkioihin
8571:
8572:
8573: Eduskunnalle
8574:
8575: Kalatalousasiantuntijoiden piirissä ollaan ylei- taan. Kun nuotanveto sisävesistöissämme on taan-
8576: sesti sitä mieltä, että varsinkin maamme sisävesis- tunut, on tähän yhtenä syynä ollut juuri kalasta
8577: töt ovat alikalastettuja, joten pyynnin tehokkuut- saatu liian halpa markkinahinta, jolloin muista
8578: ta olisi lisättävä. Sisävesiemme kalantuotannosta- elinkeinoista saatu tulo on saatu helpommalla
8579: han pyydetään nykyisin talteen vain noin runsas työllä kuin kalastuksesta.
8580: kolmannes eli 6-9 kiloa hehtaarilta vuodessa. Edellä esitetyistä syistä innostusta kalastukseen
8581: Toisaalta jo yksistään kalavesien järkevä hoito ja olisi sisävesistöissämme lisättävä. Siksi ehdotam-
8582: kalakantojen järjestely vaatisivat hyvinkin voima- me kunnioittavasti,
8583: peräistä vähäarvoisten kalalajien ja arvokaloista
8584: etenkin muikun pyynnin tehostamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8585: Sen vuoksi kalantuottoa ja kalastusta olisi te- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8586: hostettava paitsi uudistamalla nyt jo pahoin van- 30.37.42 5 000000 markkaa tukipalkkioi-
8587: hentunutta kalastuslainsäädäntöä myös muuulai- den maksamiseksi muikun ja muunkin jär-
8588: sin keinoin. Yksi pyynti-innostuksen lisäämistapa vikalan pyytä;ille pyynnin kannattavuuden
8589: nimenomaan sisävesistöalueellamme asuvalle lisäämiseksi, alikalastuksen poistamiseksi
8590: maatalousväestölle olisi kohtuullisten tukipalk- ja entistä suuremman kiinnostuksen herät-
8591: kioiden maksaminen muikusta ja muustakin ka- tämiseksi sisävesien kalastusta, kalatalout-
8592: lasta samaan tapaan kuin nyt jo silakasta makse- ta ja kalavesien hoitoa kohtaan.
8593:
8594: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8595:
8596: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Lea Mäkipää
8597: Urho Pohto Reino Jyrkilä Martti Ratu
8598: Vieno Eklund
8599: 1984 vp. 205
8600:
8601: Raha-asia-aloite n:o 198
8602:
8603:
8604:
8605:
8606: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen kala-
8607: talouskoulutuksen aloittamiseen Taivalkosken Ohtaojan keskus-
8608: kalanviljelylaitoksessa
8609:
8610: Eduskunnalle
8611:
8612: Kun Ohtaojan keskuskalanviljelylaitos koh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8613: tuunomien ja aiheenomien viivyttelyjen jälkeen nioittavasti,
8614: on vihdoin saanut valtiovallan huomiota osakseen
8615: ja rakennustyö siellä jatkuu, olisi jo valmiina ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8616: vaa ja valmiiksi tulevaa uutta kapasiteettia käytet- 1985 tulo- ja menoarvioon 60 000 markan
8617: tävä tehokkaasti hyväksi ja viivyttelyjen aiheutta- määrärahan Pohjois-Suomen kalatalous-
8618: mien vahinkojen tehokkaaksi poistamiseksi. Sen koulutuksen aloittamiseen Taivalkosken
8619: vuoksi Taivalkosken Ohtaojalla olisi aloitettava Ohtaojan keskuskalanviljelylaitoksessa ja
8620: viivyttelemättä Pohjois-Suomen kalataloudellinen hyväksi kåyttäen myös Taivalkoskella si-
8621: koulutustoiminta niin että tässä käytettäisiin hy- jaitsevan Katllis-Pohjanmaan ammatti-
8622: väksi myös samalla paikkakunnalla Taivalkosken koulun kapasiteettia siten, että kalatalous-
8623: keskustassa sijaitsevaa Koillis-Pohjanmaan am- koulutus käsittåä jatko- ja täydennysope-
8624: mattikoulua, sen toimitiloja ja opettajavoimia. tusta kalatalouden ammattimiehille sekä
8625: Pohjois-Suomen kalatalouskoulutuksen tulisi alkeis- ja perusopetusta yksityiszlle kalan-
8626: kohdistua jatko- ja täydennysopetuksena kalata- kasvattajtlle samoin kuin omatarve-ja am-
8627: louden ammattimiehille sekä alkeis- ja perusope- mattika!astajille ja kalastuskuntien luotta-
8628: tuksena yksityisille kalankasvattajille sekä oma- musmiehzlle.
8629: tarve- ja ammattikalastajille ja kalastuskuntien
8630: luottamusmiehille.
8631:
8632: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8633:
8634: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
8635: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
8636: Vieno Eklund
8637: 206 1984 vp.
8638:
8639: Raha-asia-aloite n:o 199
8640:
8641:
8642:
8643:
8644: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vääräjoen vesistösuunni-
8645: telmaan kuuluvien töiden aloittamiseen Kokkolan vesipiirin
8646: alueella
8647:
8648:
8649:
8650: Eduskunnalle
8651:
8652: Vääräjoen vesistösuunnitelma on valmistunut tulva-alueen poistamiseksi ja rakennetaan pohja-
8653: Kokkolan vesipiirissä vuonna 1975. Suunnitelma pato alimpien vedenkorkeuksien säilyttämiseksi.
8654: sisältää työkohteita sekä Vääräjoessa että sen toi- Vääräjoessa perataan Mylly-, Niemi- ja Kamusen-
8655: sessa laskuhaarassa Siiponjoessa. Vesihallitus on koskia, Pirttikosken yläpuolta sekä Sievinmäenjär-
8656: saanut hankkeelle hakijanoikeuden 1977 ja vesi- ven aluetta yhteensä 12,0 km. Perkausmassat
8657: lain mukainen katselmustoimitus on aloitettu käsitellään maastoon sopeutuviksi laadittavana
8658: seuraavana vuonna. Suunnitelmassa on viimeksi olevan suunnitelman mukaisesti.
8659: tarkistettu ja täydennetty Kortejärven ympäristön Jyringinjärven kuivio kunnostetaan. Järven kes-
8660: kuivatusta. Katselmustoimitus saataneen päätök- kisyvyys on lähes 3 m, ja pinta-ala 42 ha. Korte-
8661: seen ens1 vuonna. järven pinta-ala on 315 ha ja tilavuus 5 milj.
8662: Vääräjoen ja Siiponjoen valuma-alue on 1 068 m 3 . Murhianjärveen rakennetaan luonnonravin-
8663: km 2 , mikä on noin neljännes koko Kalajoen vesis- tolammikko.
8664: töalueesta. Vääräjokea on perattu 1960-luvun al- Suoritettaviin töihin sisältyy maansiirtoa yh-
8665: kupuolella, jolloin on myös kuivattu maatalous- teensä 600 000 m 3 , josta kaivumassoja 480 000
8666: käyttöön Evijärven vesijättö. Suoritettujen perus- m 3 ja pengermassoja 120 000 m 3 • Kaivettavia
8667: kuivatusten ja järvenlaskujen seurauksena veden uomia on yhteensä 33,5 km.
8668: varastotila on pienentynyt ja ylivirtaamat ovat kas-
8669: vaneet. Tulvahaitat ovat kärjistyneet niin suuriksi,
8670: ettei valmiiden valtaojasuunnitelmien toteuttami- Hankkeen hyödyt ja vahingot
8671: nen ole mahdollista lisäämättä tulvahaittoja. Alueen pääelinkeinon, maatalouden, edelly-
8672: Vääräjoen alivirtaamat ovat pieniä, koska vesis- tykset paranevat keskimääräisten kevättulvien
8673: töalueella ei ole veden säännöstelymahdollisuut- poistuessa 1 040 peltohehtaarilta. Kortejärven ja
8674: ta. Vesistöalueen ainoa suurehko järvi, Pitkäjärvi, Jyringinjärven vedennosto parantaa niiden virkis-
8675: sijaitsee vedenjakajalla ja sen virtaamia tasaava tyskäyttöarvoa, koska uutta vesialuetta muodos-
8676: vaikutus on vähäinen. tuu 350 ha.
8677: Huomattavimmat tulva-alueet ovat Kaalikos- Suunnitelman toteuttaminen parantaa 315
8678: ken alue Siiponjokivarressa, Ylityngän, Sievin- metsähehtaarin kuivatustilaa ja luo ojitusmahdol-
8679: mäenjärven ja Kortejärven alueet Vääräjokivarres- lisuuden 17 000 ha:n suuruiselle puutteellisesta
8680: sa. Raution alapuolella on usein esiintynyt jääpa- kuivatustilasta kärsivälle metsämaalle.
8681: totulvia. Hankkeen markkamääräiseksi hyödyksi arvioi-
8682: Vääräjoen vesistösuunnitelma käsittelee edellä daan 15,5 milj. mk.
8683: mainittujen tulva-alueiden poistamista perkauk- Hankkeen toteuttamisesta aiheutuvat vahingot
8684: sin ja järvikuivioita kunnostamalla. Järvien kun- ja haitat ovat 2,25 milj. mk. Tilakohtaisesti on so-
8685: nostus lisää myös vesistön virkistyskäyttöä. vittu n. 80 % vahingoista Kortejärven, Jyringin-
8686: järven ja Murhianjärven alueilla. Kaivumaiden
8687: Suoritettavat työt käsittelyalueiden vahingot arvioidaan katselmus-
8688: Siiponjokea perataan 7,2 km Kaalikosken toimituksessa. Työaikana hanke saattaa aiheuttaa
8689: 1984 vp. - RA n:o 199 207
8690:
8691: kalataloudellista haittaa, joka pyritään kom- ven vedennostoon ja säännöstelyyn pengerryksi-
8692: pensoimaan luonnonravintolammikon rakenta- neen sekä Murhianjärven luonnonravintolammi-
8693: misella. kon rakentamiseen.
8694: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8695: Hankkeen kustannukset ja nioittavasti,
8696: suunniteltu toteuttaminen
8697: Vääräjoen vesistösuunnitelman kustannusarvio että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8698: on noin 20 miljoonaa markkaa ja hanke voitaisiin 1985 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
8699: toteutta esim. viiden vuoden aikana. Kustannuk- kan määrärahan Vääräjoen vesistösuunni-
8700: set jakautuisivat perkauksiin, pohjapatojen te- telmaan kuuluvien töiden aloittamiseen
8701: koon ja siltojen uusimiseen, Korte- jaJyringinjär- Kokkolan vesipzirin alueella.
8702:
8703: Helsisngissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8704:
8705: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Martti Ratu
8706: Pentti Kettunen Urho Pohto Vieno Eklund
8707: Lea Mäkipää
8708: 208 1984 vp.
8709:
8710: Raha-asia-aloite n:o 200
8711:
8712:
8713:
8714:
8715: Kortesalmi ym.: .Määrärahan osoittamisesta järvien syvyyskartoituk-
8716: seen Kuusamossa ja Taivalkoskella
8717:
8718:
8719: Eduskunnalle
8720:
8721: Oulun vesipiirissä on tehty järvien syvyyskartoi- Iinnyt alueelta muuttoa. Syvyyskartoituksen rin-
8722: tusta yhtäjaksoisesti talvisin vuodesta 1974 lähtien nalla on tehty vesistöjen vedenlaadun kartoitusta,
8723: lähinnä Kuusamon kunnassa. Viime vuosina aika- joka alkaa olla Kuusamossa valmis.
8724: taulusta on sovittu maanmittaushallituksen kar- Oulun vesipiirin järvet sijaitsevat pääasiassa
8725: toitusyksikön kanssa, jolloin syvyyskäyrät on saatu Koillis-Pohjanmaalla, joka on vaikeaa työttömyys-
8726: joustavasti painettaville perus- ja topografikartoil- aluetta. Syvyyskartoitus, joka on talvisin työllistä-
8727: le. Maanmittaushallituksen ohjelman mukaisesti nyt 10 henkeä, on ollut tervetullut työnantaja.
8728: yli hehtaarin suuruisten järvien kartoitus veisi kak- Toiminta on edullista siitäkin syystä, että palkka-
8729: si talvea. Vähintään 10 hehtaarin suuruisten jär- kustannukset muodostavat keskimääräistä suu-
8730: vien kartoitus veisi yhden kevät- ja syyskauden. remman osan kokonaiskustannuksista. Kustan-
8731: Tämän jälkeen kartoitus olisi tarkoitus siirtää Tai- nukset ovat myös koko ajan laskeneet kartoitettua
8732: valkoskelle. pinta-alayksikköä kohti.
8733: Vesipiirin vesitoimisto ja alueella oleva väestö Syvyyskartoituksen tekeminen työllisyystöinä
8734: ovat pitäneet syvyyskartoitustyötä erittäin tarpeel- on tarpeellista, jollei vastaavaa rahoitusta saada
8735: lisena, sillä järvien syvyystietoja on tarvittu run- muina määrärahoina.
8736: saasti vesien virkistyskäytössä. Suoranaista talou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8737: dellista merkitystä kartoilla on ollut kalastuksen ja nioittavasti,
8738: matkailuelinkeinon käytössä. Talvinuottaus on
8739: kehittynyt Kuusamossa kirjolohenkasvatuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8740: rinnalla merkittäväksi tulon lähteeksi. Syvyyskar- 1985 tulo- ja menoarvioon 760 000 markan
8741: tat ovat olleet tarpeellisia elinkeinon kehittämisel- määrärahan järvien syvyyskartoitukseen
8742: le. Yleensä luonnonvaroihin kohdistunut tutki- työllisyystöinä Kuusamossa ja Taivalkos·
8743: mustoiminta, jota Kuusamossa on tehty merkittä- keila.
8744: västi, on lisännyt alueen omavaraisuutta ja hil-
8745:
8746: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8747:
8748: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
8749: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
8750: Vieno Eklund
8751: 1984 vp. 209
8752:
8753: Raha-asia-aloite n:o 201
8754:
8755:
8756:
8757:
8758: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta pohjavesitutkimuksia
8759: varten Pudasjärven, Utajärven ja Ylikiimingin alueella
8760:
8761:
8762: Eduskunnalle
8763:
8764: Jotta Pohjois-Pohjanmaan alueen vesihuollon on suurimmillaan nämä seudut ovat vaikeimpia
8765: vedenhankintaa pohjavesistä ja pohjavesien suoje- työttömyysalueita.
8766: lua voitaisiin määrätietoisesti kehittää ja toteut- Työ ajoittuu vuosille 1984-1990 talvikausiin ja
8767: taa, olisi pohjavesitutkimuksia voitava jatkaa sen kustannukset ovat noin 500 000 mk/vuosi eli
8768: myös niillä alueilla, joiden käyttöönoton ajankoh- yhteensä noin 3 000 000 mk. Työllistävä vaikutus
8769: taa ei ole voitu vielä ajoittaa yksityiskohtaisen tie- työnjohdon lisäksi on 250-300 miestyökuukaut-
8770: don puuttuessa. ta.
8771: Tämän alueen pohjavedet tarvitaan vesihuollon Edellä esitetyn petusteella ehdotamme kun-
8772: käyttöön Oulun ja sen ympäristökuntien asutuk- nioittaen,
8773: sen tarpeisiin mahdollisesti ennen vuotta 1990.
8774: Pohjavesien suojelun merkitys korostuu pitkälle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8775: tulevaisuuteen. Vesihuollon vedenhankinta tulee 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
8776: toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla ja myös määrärahan pohjavesitutkimusten suorit-
8777: . turvata se mahdollisten kriisiaikojen sattuessa toi- tamiseen ja siten työtzlaisuuksien järjestä-
8778: mivalla tavalla. miseen Pudasjärven, Utajärven ja Ylikzi-
8779: Pohjavesitutkimusten tekeminen soveltuu par- mingin kuntien yhtymäalueella olevilla
8780: haiten talviaikaan, jolloin työllistämistyön tarve harjujaksozlla.
8781:
8782: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
8783:
8784: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
8785: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
8786: Vieno Eklund
8787:
8788:
8789:
8790:
8791: 27 42840035o4
8792: 210 1984 vp.
8793:
8794: Raha-asia-aloite n:o 202
8795:
8796:
8797:
8798:
8799: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityismetsien ensihar-
8800: vennusten toteuttamisen avustamiseksi
8801:
8802:
8803: Eduskunnalle
8804:
8805: Metsiemme ja nimenomaan valtaosaltaan yksi- määrätietoista suunnittelua ja suunnitelmien to-
8806: tyismetsien kasvu ja puusto ovat metsänhoitotoi- teuttamista.
8807: mien tuloksena kohonneet niin, että hakkuusuun- Mikäli edessä olevien ensiharvennusten toteut-
8808: nitteen arvio on voitu nostaa edellisen inventoin- taminen laiminlyötäisiin, tuloksena olisi kasvun
8809: nin noin 57 miljoonasta m 3 :stä noin 60 miljoo- huomattava taantuminen siitä aiheutuvine vaka-
8810: naan m 3 :iin. Mikäli metsänparannustoiminta säi- vine seurauksineen. Mainittakoon vielä, että ensi-
8811: lyy nykyisellä tasollaan ja tehtyjen sekä tehtävien harvennuspuun talteenotolla voidaan myös ener-
8812: töiden tulokset turvataan, hakkuusuunnite on giapuun saanti pitkälle ratkaista.
8813: vuoteen 2000 mennessä nostettavissa arviolta 67 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8814: miljoonaan m 3 :iin. Näin lisääntyvälle, vuosittain nioittaen,
8815: korjattavissa olevalle puumäärälle on tiedossa
8816: myös käyttöä, sillä metsäteollisuuden vireillä ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8817: vat laajennushankkeet, joiden tuotannolle on las- 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
8818: kettu olevan myös markkinointia, lisäävät puu- markkaa maamme yksityismetsien ensihar-
8819: raaka-aineen tarvetta lähivuosina 2-3 miljoonal- vennusten toteuttamisen avustamiseksi,
8820: la m 3 :llä vuodessa. Näihin tuloksiin pääseminen jolloin myös huomattavasti parannetaan
8821: edellyttää kuitenkin metsätalouden harjoittajilta työllisyyttä.
8822:
8823: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8824:
8825: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Lea Mäkipää
8826: Urho Pohto Reino Jyrkilä Martti Ratu
8827: Vieno Eklund
8828: 1984 vp. 211
8829:
8830: Raha-asia-aloite n:o 203
8831:
8832:
8833:
8834:
8835: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsämarjojen viljelyn
8836: edistämiseen
8837:
8838:
8839: Eduskunnalle
8840:
8841: Suomi on rikas luonnonvaroista. Valitettavasti tehokkaasti marjanviljelyä, esimerkiksi karpalon
8842: kuitenkin näiden luonnonvarojen hyödyntäminen ja myös muiden luonnonmarjojen viljelyä.
8843: on monelta osin jopa kohtalokkaasti laiminlyöty Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8844: varsinkin aikana, jolloin työtilaisuuksia olisi pitä- nioittavasti,
8845: nyt kuumeisesti Suomen kansan työttömille kek-
8846: siä. Erityisen tärkeän luonnonvaran maassamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8847: muodostavat metsämarjat. Monet meidän metsä- 1985 tulo- ia menoarvioon luvun 30.70
8848: marjoistamme ovat jopa kelvollisia marjanvilje- uudelle momenttlle 500 000 markkaa kar-
8849: lyyn. Näin on esimerkiksi karpalo. Pohjois- palon ia muiden metsämarioien vil;'elyn
8850: Amerikan Yhdysvalloissa on huomattukin karpa- tehokkaaksi edistämiseksi maassamme ia
8851: lon arvo viljeltynä marjana ja siellä on laajoja kar- siten oman maamme elinkeinoelämän mo-
8852: paloviljelyksiä. Myös Suomessa kannattaisi pyrkiä nipuolistuttamiseksi, vientitulo/en lisää-
8853: jo yksistään työllisyyden lisäämiseksi ja oman elin- miseksi sekä uusien pysyvien työpaikka/en
8854: keinoelämämme rikastuttamiseksi kokeilemaan luomiseksi.
8855:
8856: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8857:
8858: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
8859: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
8860: Vieno Eklund
8861: 212 1984 vp.
8862:
8863: Raha-asia-aloite n:o 204
8864:
8865:
8866:
8867:
8868: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tienvarsien raivaamiseen
8869: risuista hirvivahinkojen estämiseksi
8870:
8871:
8872: Eduskunnalle
8873:
8874: Hirvivahingot ovat maassamme edelleenkin työllisyystöinä. Tätä voisivat tehdä myös koululai-
8875: huomattavia. Kaikki mahdolliset keinot olisi käy- set ja opiskelijat kesälomien aikana.
8876: tettävä vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi ja pois- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8877: tamiseksi. nioittavasti,
8878: Niinpä maanteiden varrelta olisi ryhdyttävä en-
8879: tistä pontevammin raivaamaan risukkoa ja vesak- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8880: koa näkyvyyden parantamiseksi. Tämä olisi tehtä- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
8881: vä valtion varoilla. Näin talteen saatu biomassa markkaa maantien varsien raivaamiseksi ri-
8882: voitaisiin myös käyttää energian lähteeksi ja osit- suista ja vesakaista hirvivahinkojen estå"mi-
8883: tain myös kotieläinten ja poronhoitoalueena myös seksi ja siten myös biomassan talteen otta-
8884: porojen ravinnoksi. miseksi energiantuotantoon ja kotieläinten
8885: Kun maassamme on erittäin runsaasti työttö- sekä" porojen rehuksi sekä" samalla opiskeli-
8886: myyttä, olisi maanteiden varsien raivaaminen hir- joille ja koululaiszfle hyödylliseksi keså"työ-
8887: vivahinkojen estämiseksi mitä sopivinta myös kohteeksi.
8888:
8889: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8890:
8891: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
8892: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
8893: Vieno Eklund
8894: 1984 vp. 213
8895:
8896: Raha-asia-aloite n:o 205
8897:
8898:
8899:
8900:
8901: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 88 perus-
8902: parannukseen välillä Raahe-Pulkkila
8903:
8904:
8905: Eduskunnalle
8906:
8907: Kantatien n:o 88 perusparantaminen on tullut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8908: välttämättömäksi ja kiireelliseksi Rautaruukin 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8909: Pulkkilan putkitehtaan takia. Tie on erittäin huo- markkaa kantatien n:o 88 perusparantami-
8910: nokuntoinen. Raahen kaupunki esittää, että tien seen välillä Raahe-Pulkktla, jolloin myös
8911: parannustyöt voitaisiin tehokkaasti toteuttaa. seutukunnan työllisyyttä voidaan paran-
8912: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- taa.
8913: nioittavasu,
8914:
8915: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8916:
8917: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
8918: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
8919: Vieno Eklund
8920: 214 1984 vp.
8921:
8922: Raha-asia-aloite n:o 206
8923:
8924:
8925:
8926:
8927: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 811 pääl-
8928: lystämiseksi välillä Siikajoki-Revonlahti
8929:
8930:
8931: Eduskunnalle
8932:
8933: Siikajoen kunta pitää tärkeänä Siikajoen poh- Siikajoen kunta toivoo, että kokeilun päätteeksi
8934: joispuolella kulkevan maantien n:o 811 päällystä- tai viimeistään maantien n:o 813 päällystämisen
8935: mistä välillä Siikajoki-Revonlahti. Kunnan mie- yhteydessä myös maantie n:o 811 päällystettäisiin.
8936: lestä tämä tieosuus on suuntaukseltaan suorin ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8937: vähin kustannuksin päällystettävissä. nioittavasti,
8938: Tien käyttö on lisääntynyt erittäin voimakkaas-
8939: ti Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8940: aloitettua kurssikeskustoiminnan Siikajoen ala- 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
8941: päässä. Kurssikeskuksen vierailijamäärä on kesäi- kan määrärahan Szikajoen pohjoispuolella
8942: sin jo 10 000. Valtaosa tästä liikenteestä tulee kulkevan maantien n:o 811 päällystämi-
8943: maantielle n:o 811. sen aloittamiseksi väliiki Szikajoki-Revon-
8944: Parhaillaan tämä tie on kokeilutienä siten, että lahti.
8945: osaa tietä hoidetaan erittäin hyvin, osaa keskin-
8946: kertaisesti ja osaa ei ollenkaan.
8947:
8948: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8949:
8950: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
8951: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
8952: Vieno Eklund
8953: 1984 vp. 215
8954:
8955: Raha-asia-aloite n:o 207
8956:
8957:
8958:
8959:
8960: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 813 pa-
8961: rantamiseksi välillä Siikajoki-Karinkanta-Lumijoki
8962:
8963:
8964: Eduskunnalle
8965:
8966: Siikajoella on maanteitä kaikkiaan noin 44 kilo- mielestä suunnitella Ja toteuttaa osuus Karin-
8967: metriä ja tästä öljysorastettua vain 9 kilometriä. kanta-Lumijoki.
8968: Yksi Siikajoen pääteitä on maantie n:o 813 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8969: Pattijoki-Siikajoki-Lumijoki-Liminka, jolla nioittavasti,
8970: öljysorastusta on vain välillä Pattijoki-Siikajoki.
8971: Maantien n:o 813 parantaminen ja päällystämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8972: nen on saatu mukaan lopultakin tienpidon toi- 1985 tulo- ;'a menoarvioon 500 000 markan
8973: menpideohjelmaan. Siikajoen kunta toivookin, määrärahan maantien n:o 813 parantami-
8974: että väli Siikajoki-Karinkanta toteutettaisiin ensi seksi ia päällystämisen aloittamiseksi välil-
8975: tilassa. Välittömästi tämän jatkeena tulisi kunnan lä Siika;'oki-Karinkanta-Lumzjoki.
8976:
8977: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
8978:
8979: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
8980: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
8981: Vieno Eklund
8982: 216 1984 vp.
8983:
8984: Raha-asia-aloite n:o 208
8985:
8986:
8987:
8988:
8989: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Virkkusen (Taivalkoski)
8990: - Isosyötteen (Pudasjärvi) maantien rakentamiseksi
8991:
8992:
8993: Eduskunnalle
8994:
8995: Pudasjärven ja Taivalkosken kunnanvaltuustot Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8996: ovat tehneet yhteisen aloitteen maantien rakenta- nioittavasti,
8997: miseksi välille Taivalkosken Virkkunen-Pudas-
8998: järven Isosyöte, joka samalla olisi maanteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8999: n:ot 960 ja 863 yhdystie. Tämä tie on Oulun 1985 tulo- ja menoarvioon 700 000 markan
9000: tiepiirin vuoden 1988 toteuttamisohjelmassa. määrärahan maantien rakentamisen aloit-
9001: Kuntien mielestä suunnitelmaa ja rakentamista tamiseksi välzflä Taivalkosken Virkkunen
9002: olisi kuitenkin aikaistettava. Tie on tärkeä yhdys- -Pudasjärven Isosyöte.
9003: tie paikkakuntien välillä ja kehittyvän matkailun
9004: kannalta.
9005:
9006: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
9007:
9008: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
9009: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
9010: Vieno Eklund
9011: 1984 vp. 217
9012:
9013: Raha-asia-aloite n:o 209
9014:
9015:
9016:
9017:
9018: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen väylän syventä-
9019: misen aloittamiseen
9020:
9021:
9022: Eduskunnalle
9023:
9024: Viime vuosikymmenenä voimakkaasti kehitty- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9025: nyt Raahen kaupunki ympäristöineen tarvitsee ta- nioittavasti,
9026: louselämänsä ja ennen kaikkea vientiteollisuuten-
9027: sa ja yleensä ulkomaankaupan ja liikenteen kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9028: nalta meriväylän eli ns. Raahen väylän syventä- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9029: mistä kiireisessä tahdissa. Tähän on kiinnittänyt 32.10.77 20000000 markkaa Raahen väy-
9030: huomiota mm. Pohjois-Pohjanmaan seutukaava- län syventämisen aloittamiseen ja siten
9031: liitto kiirehtiessään viranomaisia Raahen väylän Pohjois-Suomen kaupan ja merenkulun
9032: syventämisessä. Myös työllisyysnäkökohdat puol- sekä vientiteollisuuden edistämiseen sa-
9033: tavat työn tehokasta toteuttamista ja loppuun moin kuin työllisyystzlanteen kohentami-
9034: saattamista. Raahen väylän syventäminen 9,5 seen.
9035: metriin on varsin mittava työ, joten sen toteutus
9036: vie noin 2-3 vuotta.
9037:
9038: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
9039:
9040: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
9041: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
9042: Vieno Eklund
9043:
9044:
9045:
9046:
9047: 28 4284003504
9048: 218 1984 vp.
9049:
9050: Raha-asia-aloite n:o 210
9051:
9052:
9053:
9054:
9055: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois- ja Itä-Suomen
9056: malmi- ja mineraalivarojen etsimisen, tutkimisen ja käyttöön-
9057: oton tehostamiseksi
9058:
9059: Eduskunnalle
9060:
9061: Uusien työpaikkojen luominen kehitysalueille mineraalit, saatava tehokkaaseen käyttöön. Sitä
9062: ja kehitysalueiden elinkeinorakenteen monipuo- varten tarvitaan riittävästi tutkimusmäärärahoja.
9063: listaminen ja talouselämän elvyttäminen on kan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9064: sallinen välttämättömyys. On jo viimeinkin pääs- noittavasti,
9065: tävä suurten puolueiden sanoista ja lupauksista
9066: todelliseen tehokkaaseen aluepolitiikkaan ja valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9067: kunnan syrjäseutujen asettamiseen tasaveroiseen 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
9068: asemaan muun Suomen kanssa. Tässä tarkoituk- markkaa Pohjois- ja Itä-Suomen malmi-ja
9069: sessa ja maamme yleisen vaurauden lisäämiseksi mineraalivarojen etsimisen, tutkimisen ja
9070: on maan uumenissa olevat rikkaudet, malmit ja käyttöönoton tehostamiseksi.
9071:
9072: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
9073:
9074: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
9075: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
9076: Vieno Eklund
9077: 1984 vp. 219
9078:
9079: Raha-asia-aloite n:o 211
9080:
9081:
9082:
9083:
9084: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta malminetsinnän tehos-
9085: tamiseksi Kainuussa
9086:
9087:
9088: Eduskunnalle
9089:
9090: Kainuun maakunnassa tarvitaan kiireesti elin- teellisen vähin varoinkin voidaan saavuttaa mer-
9091: keinoelämän monipuolistamista ja uusia työtilai- kittäviä tuloksia.
9092: suuksia. Kainuun maaperän rikkauksien tutkimis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9093: ta olisikin tehostettava, jotta voitaisiin saada uusia nioittavasti,
9094: metalleja ja mineraaleja hyötykäyttöön. Onhan
9095: tunnettua, että esim. Otanmäen malmialue on ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9096: jallinen ja ehtyy ennen vuosisadan loppua ellei te- 1985 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
9097: hostetuin malminetsinnöin alueelta löydy uutta kaa malminetsinnän ja geologisen tutki-
9098: malmiota. Myös muualla Kainuun alueella olisi muksen edistiimiseksi ja tehostamiseksi
9099: näistä syistä tehostettava malminetsintää. Suh- Kainuussa.
9100:
9101: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
9102:
9103: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
9104: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
9105: Vieno Eklund
9106: 220 1984 vp.
9107:
9108: Raha-asia-aloite n:o 212
9109:
9110:
9111:
9112:
9113: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköistyk-
9114: sen tukemiseen
9115:
9116:
9117: Eduskunnalle
9118:
9119: Monet Oulun läänin, Lapin läänin sekä mui- dessa päästäisiin toivottuihin tuloksiin ja saataisiin
9120: denkin kehitysalueiden pitäjät ovat pinta-alaltaan nuoretkin innostumaan maatalousammatista ja li-
9121: laajoja ja harvaan asuttuja. Näillä alueilla sähköis- sättäisiin maatilojen viihtyvyyttä ja nykyaikaisuut-
9122: tys on koettu ja koetaan tärkeänä syrjäseutujen ta, on tilojen sähköistys välttämätön.
9123: elinehtojen parantamis- ja turvaamistoimenpitee- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9124: nä. nioittavasti,
9125: Sähköistysmäärärahat ovat monelta kannalta
9126: järkeviä työllistämisrahoja, koska varoilla saatai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9127: siin työpaikkoja (myös kotimaisessa teollisuudes- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
9128: sa), ehkäistäisiin maaseudun autioitumista ja 32.55.41 30 000 000 markan määrärahan
9129: muuttoliikettä sekä tilojen jäämistä heitteille ja maaseudun sähköistyksen tukemiseen eli
9130: autioiksi. Näin myös jo ennalta ehkäistäisiin uu- haja-asutusalueiden talouksien liittämisek-
9131: sien työttömien syntyminen. Jotta maatilatalou- si kzinteään sähköverkkoon.
9132:
9133: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
9134:
9135: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
9136: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
9137: Vieno Eklund
9138: 1984 vp. 221
9139:
9140: Raha-asia-aloite n:o 213
9141:
9142:
9143:
9144:
9145: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta aurinkoenergian talteen-
9146: oton ja laitteiden tuotekehittelyn tehostamiseksi
9147:
9148:
9149: Eduskunnalle
9150:
9151: Amerikkalaiset uskovat vahvasti aurinkoener- kovoimaloita voidaan rakentaa paitsi etelään myös
9152: giaan. Niinpä liittovaltio tuki vuonna 1981 alaa pohjoisille seuduille, joilla auringon säteilyteho
9153: budjettivaroista 1 517 miljoonalla dollarilla. Vuo- saattaa vuorokaudessa olla usein korkeampi kuin
9154: teen 2000 mennessä tavoitteena on aurinkoener- Saharassa.
9155: gian osuuden nostaminen viiteen prosenttiin ko- Tutkijoiden mukaan auringon säteilystä tuo-
9156: konaisenergiatarpeesta. tettavansähkön hinta putoaa nykyisillä näkymillä
9157: Aurinkoenergialaitteita valmistavia yrityksiä kymmenessä vuodessa jopa sadasosaan nykyisestä.
9158: USA:ssa on yli 600, joista valtaosa on pieniä. Tutkijoiden mukaan aurinkosähkön hinta alenee
9159: Suuryritykset ovat kuitenkin tulossa alalle. 1990-luvulle tultaessa nykyisestä 30-60 mk:sta
9160: Vuonna 1977 USA:ssa oli käytössä 110 000 ta- peräti 40 penniin huipputehowattia kohden. Laa-
9161: lojen aktiivista aurinkolämmitysjärjestelmää. jamittaiseen sähkön tuotantoon aurinkoparisto-
9162: USA:n energiaministeriön ennusteen mukaan jen avulla päästäneen arvioiden mukaan 20-30
9163: vuonna 1985 olisi 1,9 miljoonaa aktiivista aurin- vuodessa. Tavoitteena on löytää materiaaleja ja
9164: kolämmitysjärjestelmää. kustannuksia säästäviä ratkaisuja. Näihin voidaan
9165: Myös Neuvostoliitossa on kehitetty uusia taval- päästä mm. käyttämällä nykyisten kiteisten mate-
9166: lista tehokkaampia aurinkoparistoja. Aurinkopa- riaalien sijasta ohuita, kalvomaisia energiaa kerää-
9167: ristot ovat tuttuja jo miljoonille ihmisille. Tällai- viä puolijohteita. Pyrkimyksenä on myös kehittää
9168: sia paristoja käytetään mm. tekokuiden energia- uusia tehokkaampia aurinkoparistojen materiaale-
9169: lähteenä. Sovellutuskenttää aurinkoparistoille on ja piin rinnalle.
9170: kuitenkin myös maassa. Neuvostoliitossa niitä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9171: käytetään nimenomaan vaikeakulkuisilla alueilla, nioittavasti,
9172: säähavaintoasemien, majakoiden ja linkkilinjojen
9173: energianlähteinä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9174: Tiedemiesten käsitysten mukaan aurinkoparis- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
9175: tojen teho voidaan kaksinkertaistaa tulevaisuudes- markkaa aurinkoenergian talteenoton me-
9176: sa. Erityisiä puolijohteita käytettäessä on mahdol- netelmien ja laitteiden tuotekehittelyn ja
9177: lista päästä jopa 90 % :n hyötysuhteeseen. Aurin- kokeilun tehostamiseksi Suomessa.
9178:
9179: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
9180:
9181: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Lea Mäkipää
9182: Urho Pohto Reino Jyrkilä Martti Ratu
9183: Vieno Eklund
9184: 222 1984 vp.
9185:
9186: Raha-asia-aloite n:o 214
9187:
9188:
9189:
9190:
9191: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuulla toimivan
9192: voimalan rakentamiseen Pudasjärvelle
9193:
9194:
9195: Eduskunnalle
9196:
9197: Työttömyys on suurena huolen aiheena Pudas- jässä kasvaa jatkuvasti, ja myös turpeen nostossa
9198: järvellä. Kuitenkin pitäjässä, jonka pinta-ala on olisi työtä tarjolla.
9199: Suomen suurimpia, on runsaasti omia luonnonva- Hanke olisi todella tarpeellinen ja perusteltu se-
9200: roja, jotka kaipaavat nopeaa hyödyntämistä ja si- kä Pudasjärven runsaiden energiavarojen hyödyn-
9201: ten mahdollistavat myös uusien työpaikkojen tar- tämisen että työllisyyden parantamisen kannalta.
9202: jonnan. Näitä luonnonvaroja ovat erityisesti pien- Pudasjärven kunnassa on Geologisen tutkimuslai-
9203: puu ja turve, jotka näihin päiviin asti ovat jääneet toksen karttalehtiselvityksen perusteella arvioitu
9204: suurimmalta osalta vaille hyötykäyttöä. olevan tuotantokelpoista suoalaa 36 000 ha.
9205: Pudasjärvellä onkin virinnyt voimakas tarve saa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9206: da perustetuksi pitäjään voimala, joka kehittäisi nioittavasti,
9207: energiaa ennen kaikkea pienpuun ja osittain alku-
9208: vaiheessa myös turpeen avulla. Pääasiassa voimala että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9209: tulisi ottamaan pohtoaineensa pienpuusta, sillä 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9210: turpeelle ilmenee tulevaisuudessa arvokkaampaa- markkaa pääasiassa pienpuulla ja aluksi
9211: kin käyttöä kuin sen polttaminen energiaksi. osittain turpeella käyvän voimalan raken-
9212: On laskettu, että rakennettava voimala työllis- tamisen aloittamiseen ja pysyvän työllisyy-
9213: täisi Pudasjärvellä noin 300 henkilöä ja työpaikat den kohentamiseen Pudasjärvellä.
9214: olisivat pysyviä, sillä pienpuutahan laajassa pitä-
9215:
9216: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
9217:
9218: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Lea Mäkipää
9219: Urho Pohto Reino Jyrkilä Martti Ratu
9220: Vieno Eklund
9221: 1984 vp. 223
9222:
9223: Raha-asia-aloite n:o 215
9224:
9225:
9226:
9227:
9228: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamasotilaseläkkeen
9229: ylimääräiseen !isään
9230:
9231:
9232: Eduskunnalle
9233:
9234: Sodan aikana rintamalla vietetyt vuodet olivat tällä tavalla voimme edes osittain korvata isän-
9235: lähes epäinhimillinen rasitus ja ponnistus kaikille maamme puolustajille niitä uhrauksia, joita he
9236: siellä olleille. Rintama-aika merkitsi työtä vuorot- joutuivat tekemään.
9237: ta isänmaan hyväksi, jota ilman emme olisi tänä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9238: päivänä itsenäinen kansakunta. nioittavasti,
9239: Jokaisen ihmisen eläkettä määrättäessä tulee ot-
9240: taa kaikki hänen tekemänsä työvuodet huomioon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9241: Tällöin ei suinkaan saa panna yhteisen isänmaan 1985 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
9242: eteen tehtyä työtä muuta huonompaan asemaan markkaa rintamasotzlaseläkkeen ylimääräi-
9243: puhumattakaan siitä, että sen voisi jättää koko- seen /isään kaikkien eläkkeellä olevien ve-
9244: naan huomiotta, kuten nyt valitettavasti maas- teraanien eläkkeiden korottamiseksi mi'n,
9245: samme mm. työeläkkeiden kohdalla tapahtuu. että rintamalla vietetyt vuodet otetaan elå'-
9246: Rintamalla vietettyjen vuosien raskaus edellyt- kettä määrättäessä työvuosina kaksinker-
9247: tää sitä, että ne otetaan jokaisen kohdalla eläkettä taisesti huomioon.
9248: määrättäessä 1 kaksinkertaisina huomioon. Vain
9249:
9250: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
9251:
9252: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen Reijo Enävaara
9253: Mikko Vainio Liisa Arranz Lea Mäkipää
9254: Vieno Eklund
9255: 224 1984 vp.
9256:
9257: Raha-asia-aloite n:o 216
9258:
9259:
9260:
9261:
9262: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien vapaa-
9263: ehtoisen varhaiseläkejärjestelmän toteuttamiseksi
9264:
9265:
9266: Eduskunnalle
9267:
9268: On jyrkästi tuomittavaa, että vieläkään 55 vuot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9269: ta täyttänyt sotiemme veteraani ja invalidi ei voi 1985 tulo- ja menoarvioon 35 000 000
9270: päästä ennenaikaiselle eläkkeelle, vaikka hän niin markkaa käytettäväksi n"ittävän ylimääräi-
9271: haluaisi. Samanaikaisesti kuitenkin nuoria ja työ- sen elå"kkeen luontoisen avustuksen mak-
9272: kykyisiä kansalaisia kulkee ilman työtä ja elää samiseksi nitlle sotiemme veteraaneille ja
9273: työttömyyskorvausten varassa. Tällainen asiantila invalidetlle, jotka vapaaehtoisesti halua-
9274: on häpeällinen eikä SMP voi sitä koskaan hyväk- vat siirtyä eläkkeelle, kunnes he täyttävät
9275: syä. voimassa olevien lakiemme mukaiset
9276: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- eläke-ehdot.
9277: taen,
9278:
9279: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
9280:
9281: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen Reijo Enävaara
9282: Mikko Vainio Liisa Arranz Lea Mäkipää
9283: Vieno Eklund
9284: 1984 vp. 225
9285:
9286: Raha-asia-aloite n:o 217
9287:
9288:
9289:
9290:
9291: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaussodan veteraanien
9292: toimeentulon turvaamiseen
9293:
9294:
9295:
9296:
9297: Eduskunnalle
9298:
9299: Maassamme on elossa vapausssotamme veteraa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9300: neja vielä noin 3 000. Monen kohdalla toimeentu- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9301: lo on heikko. Tämäkin kunnia-asia on jäänyt markkaa vapaussotamme veteraanien th-
9302: maamme valtaa pitäviltä hoitamatta. misarvoisen toimeentulon turvaamiseksi.
9303: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9304: taen,
9305:
9306: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
9307:
9308: J. Juhani Kortesalmi Vieno Eklund
9309:
9310:
9311:
9312:
9313: 29 4284003504
9314: 226 1984 vp.
9315:
9316: Raha-asia-aloite n:o 218
9317:
9318:
9319:
9320:
9321: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten työllistämiseksi
9322: lehdesten, kortteiden ja luonnonheinän keruuta järjestämällä
9323:
9324:
9325: Eduskunnalle
9326:
9327: Maassamme on vuosikausia vallinnut suuri ja tyottomta opiskelijoita kesäiseen aikaan. Nykyi-
9328: laajamittainen työttömyys, josta näyttää tulleen nen nuorisohan on luontoystävällistä, haluaa mie-
9329: pysyvä ilmiö ainakin niin kauan kuin kansanrinta- lellään olla luonnossa ja suosii muutenkin ns.
9330: mapuolueet ovat hallitusvastuussa. Kuitenkaan pehmeää teknologiaa. Täten juuri kesällä tapah-
9331: työttömyyttä ei tarvitsisi ylläpitää maassamme, jos tuva luonnonravinnon keruu olisi mitä sopivinta
9332: terveitä ja tehokkaita keinoja käytettäisiin sen lie- työtä työttömille nuorille.
9333: ventämiseksi ja poistamiseksi. Suomen Maaseu- Olen tästä asiasta tehnyt kirjallisen eduskunta-
9334: dun Puolue on vuosien mittaan esittänyt lukuisia kyselyn 8. 3. 1978. Kyselyyn vastasi ministeri
9335: ja yhä taas uusia keinoja työttömyyden poistami- Veikko Saarto, joka ei suhtautunut mielestäni eri-
9336: seksi. SMP:n kansanedustajat ovat saaneet laajoil- tyisen vakavasti tähän porojen talviruokintaan
9337: la puhekierroksilla ja evästysmatkoillaan sekä laa- käytettävien luonnonrehujen hankintaan.
9338: jan henkilökohtaisen kosketuksen kautta Suomen Kun kuitenkin toistuvasti kentällä ollaan sitä
9339: kansalta eri puolilta maata erittäin hyviä ja var- mieltä, nimittäin poronhoitajien piirissä, että ke-
9340: teenotettavia keinoja työttömyyden poistamiseksi. sällä olisi tehostettava lehdesten ja luonnonheinän
9341: Yksi tällainen työttömyyden poistamisen keino sekä kortteiden keruuta porojen talviruokintaa
9342: poronhoitoalueena Pohjois-Suomessa olisi se, että varten sekä siten tarjottava mielekästä ja terveellis-
9343: porojen talviruokintaa varten järjestettäisiin luon- tä kesätyötä erityisesti työttömille nuorille, olisi
9344: nonrehun kerääminen työllisyysvaroilla. Juuri po- eduskunnan vauhditettava tätä asiaa ja tehtävä
9345: rotalouden piiristä löytyisi työtä mm. kesätyöttö- tältä osin lisäys budjettiin.
9346: mille nuorille. Kun porojen talvilaitumet ovat Edellä esitetyn petusteella ehdotamme kun-
9347: paljolti eri puolilla poronhoitoaluetta ehtyneet, nioittavasti,
9348: on poromiesten täytynyt kesällä ryhtyä tekemään
9349: poroille heinää ja leikkaamaan lehdeksiä talvikau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9350: den sisäruokintaa varten. Erityisesti eteläisellä po- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
9351: ronhoitoalueella, mm. Oulun läänissä, on esitet- kaa työttömien nuorten työllistå"miseksi si-
9352: ty, että valtiovallan olisi käytettävä työttömyysva- ten, että hezfle järjestetään kesäisin yhdes-
9353: roja kesällä tapahtuvaan lehdesten, kortteiden ja sä· poropaliskuntien kanssa lehdesten,
9354: luonnonheinän keruuseen, josta täten saataisiin kortteiden ja muun luonnonheinän keruu-
9355: poroille talviravintoa. Tähän luonnonravinnon ta porojen talviravinnoksi.
9356: keruuseen voitaisiin erittäin hyvin käyttää mm.
9357:
9358: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
9359:
9360: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
9361: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
9362: Vieno Eklund
9363: 1984 vp. 227
9364:
9365: Raha-asia-aloite n:o 219
9366:
9367:
9368:
9369:
9370: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden talteenoton
9371: tehostamiseksi
9372:
9373:
9374: Eduskunnalle
9375:
9376: Energian hinta nousee jatkuvasti. Toisaalta min. Kummassakin maassa on paperin tuotanto
9377: raaka-aineiden saanti vaikeutuu. Tästä on aiheu- suunnilleen yhtä suuri, 7-8 miljoonaa tonnia
9378: tunut kaikissa teollisuusmaissa kiinnostus yhdys- vuodessa. Jätepaperia kerättiin viime vuonna
9379: kunta- ja teollisuusjätteiden entistä tarkempaan Ruotsissa noin 650 000 tonnia mutta Suomessa
9380: palauttamiseen tuotantoon. Valitettavasti Suo- vain 216 000 tonnia.
9381: messa on jätteiden keruun osalta vielä paljon lai- Jätepaperin ja muunkin käyttökelpoisen jätteen
9382: minlyöntejä. keruun tehostaminen vaatii hyötyynsä verrattuna
9383: Maassamme kertyy jätteitä vuosittain noin 1,6 suhteellisen vähän varoja. Siksi myös Suomessa
9384: miljoonaa tonnia. Tästä kerätään talteen vain noin olisi ryhdyttävä kiireesti toimiin jätteiden keruun
9385: puoli miljoonaa tonnia. Siten kaatopaikalle jou- tehostamiseksi. Kysymys olisi lähinnä eräistä val-
9386: tuu koko määrästä suurin osa. Talteen otetun jät- takunnallisista ja alueellisista organisaatiouudis-
9387: teen arvoksi on laskettu vuodessa lähes 300 mil- tuksista. Tähän tarvittaisiin myös valtion taloudel-
9388: joonaa markkaa. Summa voitaisiin kohottaa jopa lista tukea.
9389: miljardiin markkaan, jos keruuta riittävästi tehos- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9390: tettaisiin. nioittavasti,
9391: Jätteiden uudelleen käyttöön onkin jo nykyisin
9392: olemassa hyvät mahdollisuudet. Lajittelumenetel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9393: mät ovat parantuneet ja teollisuus pystyy tätä 1985 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
9394: raaka-ainetta käyttämään entistä edullisemmin. markkaa jätteiden talteenoton tehostami-
9395: Ruotsi hoitaa jäteasiansa paljon Suomea parem- seksi maassamme.
9396:
9397: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
9398:
9399: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Lea Mäkipää
9400: Urho Pohto Reino Jyrkilä Martti Ratu
9401: Vieno Eklund
9402: 228 1984 vp.
9403:
9404: Raha-asia-aloite n:o 220
9405:
9406:
9407:
9408:
9409: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen autioi-
9410: tuneita rakennuksia hyötykäyttöön ottaville yksityisille ja yhtei-
9411: söille
9412:
9413: Eduskunnalle
9414:
9415: Pohjois-Suomessa on tyhjilleen jääneitä autioi- jo tämä jonkinlaista huolenpitoa. Kuitenkin lu-
9416: tuneita rakennuksia noin 13 500. Puolet hylätyistä van ja lainan saaminen esimerkiksi vanhan koulun
9417: taloista on kohtuullisin kustannuksin korjattavis- muuttamiseen motelliksi tai asunnoksi on paljon
9418: sa, ovat julkisuudessa todenneet arkkitehti Anna- vaikeampaa kuin uuden rakennuksen tekeminen
9419: Maija Putkonen ja Dl Kari Pekkilä. He ovat tutki- vastaavaan tarkoitukseen.
9420: neet Pohjois-Suomen autioituneiden rakennusten Maatilojen ohella autioituminen on kohdannut
9421: käyttökelpoisuutta. usein myös kouluja, pappiloita, meijereitä ja po-
9422: Tutkijoiden mielestä autiotalojen ottamista uu- rotiloja. Kouluja, joita ei käytetä opetustarkoituk-
9423: delleen käyttöön puoltaa jo se, että samoilla siin, lasketaan koko maassa olevan noin 1 500.
9424: alueilla ilmenee usein painetta kokonaan uusien Niistä osan kunnat ovat lunastaneet muuhun
9425: rakennusten rakentamiseen. Pohjois-Suomen käyttöön, osa on myyty pienteollisuudelle, osa on
9426: 13 500 autioitunutta rakennusta edustavat sekä edelleen autiona.
9427: kansantaloudellisesti että yksityistaloudellisesti Koska autioiksi jääneet rakennukset on vähin
9428: huomattavan suurta investointia. kustannuksin saatavissa uudelleen käyttöön, on
9429: Edellä esitetyistä syistä olisikin valtion ryhdyttä- edistettävä kaikin tavoin niiden hyödyntämistä.
9430: vä kiireesti toimiin ja alettava edistää jo olemassa Valtiovallan on löydettävä keinot tähän. Keinoja
9431: olevan rakennuskannan hyväksikäyttämistä. ovat esimerkiksi verohelpotukset sekä pitkäaikai-
9432: Edellä mainittu tutkimus on tehty Valtion tek- set halpakorkoiset lainat sellaisille yksityisille ja
9433: nillisen tutkimuskeskuksen aloitteesta. Tutkimus yhteisöille, jotka ottavat käyttöön maaseudun au-
9434: kohdistuu haja-asutusalueisiin, eli alueisiin, jotka tioituneita rakennuksia.
9435: jäävät kaupunkimaisten taajamien ulkopuolelle. Edellä esitetyn petusteella ehdotamme kun-
9436: Selvitys ulottuu Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja nioittavasti,
9437: Lapin seutukaavaliittojen kuntiin, joita on yh-
9438: teensä 74. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9439: Tutkimuksen päämääränä on ollut selvittää au- 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
9440: tioituneiden rakennusten nykyinen kunto, käytön markan määrärahan valtionavustusten sekä
9441: rakennustekniset edellytykset ja myöhemmin halpakorkoisien pitkäaikaisten lainojen
9442: myös mahdollinen käyttö. Määrän ja kunnon li- myöntämiseksi mille yksityiszlle ja yhtei-
9443: säksi pyritään selvittämään rakennusten kulttuuri- sözlle, jotka ottavat uudelleen hyötykäyt-
9444: historiallinen merkitys. Tutkijat toteavat, että var- töön Pohjois-Suomen autioituneita raken-
9445: min tae rakennuksen säilymiselle on käyttää sitä. nuksia.
9446: Toimiipa rakennus vaikkapa vain varastona, vaatii
9447:
9448: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
9449:
9450: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Urho Pohto
9451: Reino Jyrkilä Martti Ratu Lea Mäkipää
9452: Vieno Eklund
9453: 1984 vp. 229
9454:
9455: Raha-asia-aloite n:o 221
9456:
9457:
9458:
9459:
9460: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan nuorisovanki-
9461: lan henkilökunnan asuntolan rakentamiseen
9462:
9463:
9464: Eduskunnalle
9465:
9466: Keravan nuorisovankilan henkilökunnan asun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9467: totilanne on täysin epätyydyttävä. Erityisen heik- taen,
9468: ko tilanne on perheasuntoa kipeimmin kaipaavien
9469: nuorten lapsiperheiden kohdalla. Myös valtion ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9470: lintarkastajat ovat vuoden 1982 tarkastuskerto- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9471: muksessaan puuttuneet vankilan henkilökunnan 25.50. 74 500000 markkaa Keravan nuori-
9472: vaikeaan asuntotilanteeseen. Tilintarkastajat esit- sovankzlan henkzlökunnan asuintalon ra-
9473: tävät henkilökunnalle tarkoitetun vastaanotto- kentamisen aloittamiseen.
9474: asuntolan pikaista rakentamista ja pitävät myös
9475: henkilökunnalle tarkoitetun asuintalon rakenta-
9476: mista tarpeellisena.
9477:
9478: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
9479:
9480: Helvi Koskinen Vieno Eklund
9481: 230 1984 vp.
9482:
9483: Raha-asia-aloite n:o 222
9484:
9485:
9486:
9487:
9488: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Säilän nuoriso-
9489: seurantalon peruskorjaukseen
9490:
9491:
9492: Eduskunnalle
9493:
9494: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9495: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion nioittavasti,
9496: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli-
9497: suuksien mukaan. Yksi kipeästi apua tarvitseva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9498: seurantalo on Artjärven Säilän nuorisoseurantalo, 1985 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa
9499: joka heikkokuntoisena ja vireästi toimivana kaipaa Artjärven Säilän nuorisoseurantalon perus-
9500: kipeästi tukea kunnostusta varten. korjausta varten.
9501:
9502: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
9503:
9504: Helvi Koskinen Mikko Vainio Vieno Eklund
9505: 1984 vp. 231
9506:
9507: Raha-asia-aloite n:o 223
9508:
9509:
9510:
9511:
9512: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi
9513: tuotantosuuntaa muuttaneiden viljelijöiden tuotteiden markki-
9514: noinnista
9515:
9516: Eduskunnalle
9517:
9518: Maassamme on viime vuosina keskusteltu pal- neo muuttaessaan tuotantosuuntaa. Edellä maini-
9519: jon maataloutemme rakenteen kehittämisestä. tusta huomaamme miten suuret vakuudet ovat.
9520: Tässä asiassa on laadittu jopa pakkolakeja, joilla Sama vaatija, joka vaatii tuotannon suunnanmuu-
9521: määrätään mitä saisi tuottaa ja mitä ei. Pakot ja tosta toimii niin, että ulkomailta tuoden saadaan
9522: pakkolait eivät auta, ellei asioita hoideta muilta taas aikaan ylituotanto uusine epävarmuustekijöi-
9523: osin. Maamme eri puolilta löytyy mitä erilaisim- neen, jotka eivät ole tässäkään tapauksessa väliai-
9524: pia esimerkkejä miten käy, kun muuttaa tuotan- kaiset.
9525: tosuuntaa. Hyvin suuressa määrin Keski-Suomen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9526: ja Pohjanmaan alueelta tuotettiin ja tuotetaan taen,
9527: edelleen mm. heinänsiementä. Tämä tuotanto-
9528: suunnan muutos johti tuotteen viljelijäin käsiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9529: jäämistä. Samanaikaisesti valtion toimeksiannosta 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
9530: tuotiin maahamme ulkomaista, monessa suhtees- kaa sen selvittä"miseksi, että tuotantosuun-
9531: . sa epävarmaa heinänsiementä. Muun muassa Poh- taa muuttaneen vilje/zjän uuden tuotteen
9532: janmaalla jäi ensiluokkaista kotimaista timotein- markkinointia ei estetä ja vaikeuteta sa-
9533: siementä myymättä tuhansia kiloja. Tämä on vain man tuotteen ulkoatuonni//a.
9534: yksi osoitus miten käy suomalaisen viljelijän hä-
9535:
9536: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
9537:
9538: Helvi Koskinen Reijo Enävaara
9539: Vieno Eklund Lea Mäkipää
9540: 232 1984 vp.
9541:
9542: Raha-asia-aloite n:o 224
9543:
9544:
9545:
9546:
9547: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloustuotteiden
9548: markkinoinnin edistämiseen
9549:
9550:
9551: Eduskunnalle
9552:
9553: Maassamme on täällä hetkellä näennäistä yli- kiinnittää riittävästi huomiota. Asian korjaami-
9554: tuotantoa karjataloustuotteista. Tämän on saanut seksi on aikaan saatava organisaatio, joka ei ole si-
9555: aikaan jatkuva samojen elintarvikkeiden tuonti doksissa mihinkään keskusliikejobtoiseen organi-
9556: ulkoa, joita tuotamme itse. Kauppapoliittiset syyt saatioon, vaan on itsenäinen kaupallinen laitos.
9557: sanotaan olevan tuonnin perustana. Tosiasiassa on Tällöin ei tule eturistiriitoja, eikä tarvetta käyttää
9558: kyse meitä paremmin suoritetusta markkinoinnista. valtiota tukimaksajana. ·
9559: Meidän maassamme ei kiinnitetä riittävästi huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9560: miota maataloustuotteiden markkinointiin. Osa- taen,
9561: syy vallitsevaan tilanteeseen on karjataloustuotan-
9562: tomme myynnin ja yleensä markkinoinnin mono- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9563: poli Valio. Onhan tosiasia, että markkinoiltamme 1985 tulo- ja menoarvioon 15 0 000 mark-
9564: ei aina ole saatavissa mm. elintarvikkeita, joiden kaa maataloustuotteiden kotimaisen ja ul-
9565: saman alueen tuotantoa on täytynyt lopettaa. komaisen markkinoinnin edistämiseksi
9566: Näin on mm. vuohenmaidon ja -juuston suhteen. suunnittelemalla ja perustamalla erityinen
9567: Samanlaisia esimerkkejä löytyy muualtakin maa- markkinointiy htiö.
9568: taloustuotannon alalta. Tähän kysymykseen tulee
9569:
9570: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
9571:
9572: Helvi Koskinen Reijo Enävaara
9573: Vieno Eklund Lea Mäkipää
9574: 1984 vp. 233
9575:
9576: Raha-asia-aloite n:o 225
9577:
9578:
9579:
9580:
9581: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hevosen ruokarahan mak-
9582: samiseksi suomalaisen työhevosen pitäjälle
9583:
9584:
9585: Eduskunnalle
9586:
9587: Suomen työhevoskanta on supistunut huoles- läpitää työhevosta, maksettakoon 3 000 mk:n suu-
9588: tuttavasti. Tämä on viime vuosina kyllä jossaih ruinen ruokarahakorvaus hevosta kohden vuodes-
9589: määrin huomioitu, mutta ei riittävästi. On ollut sa.
9590: selvästi havaittavissa, että metsätalouden puolella Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9591: kaivataan tasaisesti koko maan kattavaa työhevos- taen,
9592: kantaa metsätöissä käytettäväksi. Samoin eräillä
9593: muilla aloilla kaivataan palautumista hevosen että Edusk~nta ottaisi valtion vuoden
9594: käyttöön. Oman kokonaisuutensa muodostaa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9595: mahdollinen kriisiaika. Tätä varten on ikään kuin 30.30.45 750 000 markkaa jokaiselle suo-
9596: vakuutena säilytettävä määrätyn suuruinen hevos- malaisen työhevosen pitäjälle maksettavaa
9597: kanta. Se ei kylläkään onnistu riittävässä määrin 3 000 markan vuotuista hevosen ruokara-
9598: nykyisillä menetelmillä. Tulee luoda entisten li- haa varten.
9599: säksi ns. ruokarahajärjestelmä. Jokaiselle, joka yl-
9600:
9601: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
9602:
9603: Helvi Koskinen Reijo Enävaara Vieno Eklund
9604:
9605:
9606:
9607:
9608: 30 4284003504
9609: 234 1984 vp.
9610:
9611: Raha-asia-aloite n:o 226
9612:
9613:
9614:
9615:
9616: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan jokien puh-
9617: distamiseen
9618:
9619:
9620: Eduskunnalle
9621:
9622: Eteläisimmän Suomen vesistöt ovat kaikenlai- viime vuosien aikana. Puhdistustoimenpiteitä tu-
9623: sen saastumisen kohteena. Tähän liittyy myös me- lee jatkaa ja tehostaa.
9624: rialueittemme saastuminen. Erityistä huolta tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9625: kantaa mereen laskevien jokien puhdistamisesta. tavasti,
9626: Tässä kohdassa nousee esiin kaksi kysymystä, ve-
9627: sistöjen puhdistaminen ja jokiin nousevien kala- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9628: kantojen luonnonmukainen uudistuminen. Uu- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
9629: denmaan joista ainakin osa tarjoaa vielä puhdis- kaa käytettäväksi Uudenmaan jokien ve-
9630: tuessaan kaiakannoille mahdollisuuksia. Takavuo- sien puhdistustoimenpiteiden toteuttami-
9631: sina mm. Porvoonjokeen ei noussut lohi lainkaan. seksi päämääränä jokien saattaminen sii-
9632: Kyseinen joki on puhdistunut jo siinä määrin, et- hen kuntoon, että" jokti"n nousevien kala-
9633: tä joitakin lohia on havaittu nousevan sen alajuok- kantojen paluu niihin tulee mahdolliseksi.
9634: sulle Grönsbergin voimalaitokselle saakka aivan
9635:
9636: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
9637:
9638: Helvi Koskinen Reijo Enävaara Mikko Vainio
9639: 1984 vp. 235
9640:
9641: Raha-asia-aloite n:o 227
9642:
9643:
9644:
9645:
9646: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Villikkajärven-Säyhteen-
9647: järven-Pyhäjärven salmien perkaamiseen
9648:
9649:
9650: Eduskunnalle
9651:
9652: Maassamme on viime vuosina suoritettu suuria puhdistustoimenpiteitä vaatlSlvat Viilikkajärven
9653: vesipoliittisia toimia, joiden haittavaikutukset -Säyhteenjärven ja Säyhteenjärven-Pyhäjärven
9654: ovat useimmiten jääneet hoitamatta. Metsien val- väliset salmet, niissä on muodostunut alueen koh-
9655: tava ojittaminen on aikaansaanut maataloudelle dalla ongelmakysymys. Tunnetusti alue on voima-
9656: ongelmia. Sulamis- ja sadevedet syöksyvät nopeas- kasta maatalousaluetta, joten sen tarpeet on huo-
9657: ti jokiin ja järviin, joiden läpäisykyky on useasti mioitava.
9658: rajoitettu. Vesien rehevöityminen viemäri- ym. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9659: syistä on lisääntynyt. Tällöin luontaiset veden kul- nioittaen,
9660: kuväylät ovat tukkeentuneet. Samoin salaojituk-
9661: set peltoalueilla nopeuttavat tulvahuippujen syn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9662: tymistä. Tällöin ovat tulvat omiaan vaikeutta- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
9663: maan maataloutta mm. tukkimaila kalliisti han- 30.40. 77 500 000 markan määrärahan
9664: kittuja salaojia samalla vaikeuttaen muokkaus-, Villikkajärven-Säyhteenjärven-Pyhäjär-
9665: korjuu- ym. töitä. Yksi tällainen alue on muodos- ven salmien perkaustyön aloittamiseksi.
9666: tunut Artjärven ym. kuntien kohdalla. Pikaisesti
9667:
9668: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
9669:
9670: Helvi Koskinen Vieno Eklund
9671: 236 1984 vp.
9672:
9673: Raha-asia-aloite n:o 228
9674:
9675:
9676:
9677: ·~·
9678:
9679:
9680:
9681:
9682: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lanskinjoen suun ja La-
9683: piokosken perkaustöiden aloittamiseen
9684:
9685:
9686: Eduskunnalle
9687:
9688: Artjärven-Porlammen alueella on pullonkau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9689: lana vesijärjestelyissä Lanskinjoen suu, joka on taen,
9690: matala ja huonosti vetävä. Samoin on Pyhäjär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9691: vestä laskeva joki Lapiokoski alentamisen tarpees- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
9692: sa. Nämä tekijät vaikeuttavat maatalouden me- 30.40. 77 250 000 markkaa Lanskinjoen
9693: nestymistä nostaen vesiä tulviin asti märkinä ai- suun ja Lapiokosken perkaustöiden aloitta-
9694: koina. miseksi.
9695:
9696: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
9697:
9698: Helvi Koskinen Vieno Eklund
9699: 1984 vp. 237
9700:
9701: Raha-asia-aloite n:o 229
9702:
9703:
9704:
9705:
9706: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkääitä Läyliäisiin
9707: johtavan tien perusparantamiseen
9708:
9709:
9710: Eduskunnalle
9711:
9712: Hyvinkään kaupunki on huomattava palvelu- ja syystä tulisi nopeasti saada parannetuksi tieyhtey-
9713: työllistäjäkeskus. Yhteydet lähikunnista eivät kui- det tieosuudella Hyvinkää-Kytäjä-Läyliäinen.
9714: tenkaan ole sellaiset kuin niiden pitäisi. Hyvinkää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9715: on läänien rajakaupunki ja kuten aina lääninraja taen,
9716: muodostaa yhteyksien osittaisen katkon. Näin on
9717: myös Hyvinkään suhteen mm. Lopen Läyliäisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9718: suuntaan. Kymmenillä loppilaisilla on työpaikka 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
9719: Hyvinkäällä. Kymmenillä hyvinkääläisillä on 31.24.77 250000 markkaa Hyvinkään-
9720: vapaa-ajanviettopaikka Lopella. Näin on kanssa- Kytäjän-Läyliäisten tien perusparantami-
9721: käyminen puolin ja toisin vilkasta. Molempien sen jatkamiseksi myös Hämeen läänin
9722: alueiden yritystoiminta ja muut kuten palvelu- puolella Läyliäisiin saakka.
9723: elinkeinot kärsivät heikoista yhteyksistä. Tästä
9724:
9725: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
9726:
9727: Helvi Koskinen Vieno Eklund
9728: 238 1984 vp.
9729:
9730: Raha-asia-aloite n:o 230
9731:
9732:
9733:
9734:
9735: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien perusparamamiseen
9736: välillä Karkkila - Piipala - Loppi kk.
9737:
9738:
9739: Eduskunnalle
9740:
9741: Karkkilan kaupungin yhteydet Hämeen lää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9742: nin pieniin naapurikuntiin ovat luvattoman hei- taen,
9743: kot. Tästä syystä tulee saada nopeasti aikaan
9744: mm. tien Karkkila-Pilpala-Loppi kk. perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9745: parannus ja päällystys. Tämän tien kunnostami- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9746: nen palvelee molempien alueiden kehitystä. Sen 31. 24. 77 200 000 markkaa Karkkzfan-
9747: merkitys alueen väestölle ja yritystoiminnalle on Pilpalan-Lopen kk:n tien perusparanta-
9748: tärkeä. misen aloittamiseksi.
9749:
9750: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
9751:
9752: Helvi Koskinen Vieno Eklund
9753: 1984 vp. 239
9754:
9755: Raha-asia-aloite n:o 231
9756:
9757:
9758:
9759:
9760: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tieosuuden kunnostami-
9761: seen välillä Kinnari-Hietama-Iitti
9762:
9763:
9764: Eduskunnalle
9765:
9766: Tieosuus Kinnari-Hietama-Iitti on käyt- tieyhteyksien saaminen. Se kuuluu ehdottomasti
9767: töönsä nähden luvattoman heikkokuntoinen. Täl- tasa-arvovaatimuksiin.
9768: läkin kohdalla vallitsee se yleinen käytäntö, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9769: on ominaista Uudenmaan ja muiden naapurilää- taen,
9770: nien pienemmillä yhdysteillä. Ne ovat ajan vaati-
9771: muksiin nähden jääneet hoitamatta. Kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9772: on niin, että näidenkin teiden varsilla asutaan ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9773: maksetaan verot muiden syrjässäasumiskulujen li- 31.24. 77 250 000 markkaa tieosuuden
9774: säksi niin kuin rintamaillakin. Kinnari-Hietama-Iitti kunnostamiseen
9775: Pieni vaatimus on siis nykypäivänä kunnollisten ja päällystystyön aloittamiseen.
9776:
9777: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
9778:
9779: Helvi Koskinen Vieno Eklund Lea Mäkipää
9780: 240 1984 vp.
9781:
9782: Raha-asia-aloite n:o 232
9783:
9784:
9785:
9786:
9787: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hanalan rautatiepysäkin
9788: käyttöönottamiseen Vantaalla ·
9789:
9790:
9791: Eduskunnalle
9792:
9793: Hanalan rautatiepysäkkiä Vantaalla Helsingin dastaisi tai muuten vaikeuttaisi paikallis- tai kau-
9794: lähistöllä ovat käyttäneet päivittäin tuhannet ih- kojunaliikennettä.
9795: miset. Nyt pysäkki on jo muutaman vuoden ollut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
9796: suljettuna vastoin alueen asukkaiden etuja. Tu- vasti,
9797: hansien ihmisten työ- ym. matkustaminen vai-
9798: keutuu kohtuuttomasti. Pysäkin avaamista lupail- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9799: tiin sen jälkeen, kun kolmas raide rataosuudelle 1985 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
9800: avataan. Nyt kolmas raide on avattu, mutta Hana- markkaa Vantaalla szjaitsevan Hanalan
9801: lan pysäkkiä ei lupauksista huolimatta ole avattu rautatiepysäkin avaamiseksijunaliikenteel-
9802: liikenteelle. Pysäkin avaaminen ei myöskään hi- le.
9803:
9804: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
9805:
9806: Helvi Koskinen Reijo Enävaara
9807: Liisa Arranz Vieno Eklund
9808: 1984 vp. 241
9809:
9810: Raha-asia-aloite n:o 233
9811:
9812:
9813:
9814:
9815: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liljendalin Syväpuron hoi-
9816: tokodin toiminnan tukemiseen
9817:
9818:
9819: Eduskunnalle
9820:
9821: Alkoholin aiheuttamat ongelmat yhteiskunnas- tuen. Tällöin sen toiminta tehostuu ja näin se voi
9822: samme ovat tunnustettuja ja tunnettuja. Näitä tu- tarjota apuaan yhä useammalle hoidokille.
9823: lisi kaikin keinoin pyrkiä poistamaan. Tällä alalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9824: ovat apuaan tarjoamassa monet yksityiset hoitoko- taen,
9825: dit. Näitä ei ole arvostettu siinä määrin kuin ne
9826: ansaitsisivat. Yksi tällainen hoitokoti sijaitsee Lil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9827: jendalissa nimellä Syväpuro-Hoitokoti. Sen pii- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.55
9828: rissä tehdään sinnikkäästi työtä alkoholistien hy- uudelle momentille 80 000 markkaa Ltl-
9829: väksi ja palauttamiseksi normaalin elämän piiriin. jendalin Syväpuron hoitokodin toiminnan
9830: Tämä hoitokoti ansaitsee edes pienen valtion tukemiseksi.
9831:
9832: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
9833:
9834: Helvi Koskinen Vieno Eklund Lea Mäkipää
9835:
9836:
9837:
9838:
9839: 31 4284003504
9840: 242 1984 vp.
9841:
9842: Raha-asia-aloite n:o 234
9843:
9844:
9845:
9846:
9847: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta kansanterveystyön menojen
9848: tutkimiseen
9849:
9850:
9851: Eduskunnalle
9852:
9853: Toimeenpantu kansanterveystyö on asettamassa valtion ymmärtää laskea tasovaatimuksia asiallisel-
9854: monet kunnat kuntainliittojäseninä suuriin talou- le tasolle. Kun se ei kerran itse pysty vastaamaan
9855: dellisiin vaikeuksiin. Erityisen raskaita taloudelli- omalla talouspanoksellaan vaatimuksistaan, ei sitä
9856: sesti ovat kunnille rakentamisvelvoitteet. Yleinen voida vaatia kunnaltakaan.
9857: käsitys on, että mainitussa rakennustoiminnassa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9858: ovat vaatimukset liian korkeat. Vaatimukset joh- taen,
9859: tavat osaltaan käytännölle liian kalliiseen kerska-
9860: rakentamiselle vivahtavaan käytäntöön. Tämä on että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9861: erikoisesti tullut esille tapauksessa, jossa jäsenkun- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9862: ta joutuu rakentamaan tiloja vuokrattavaksi omal- 33.78.31 50 000 markkaa kansanterveys-
9863: la alueellaan kansanterveyskuntainliiton käyt- työn menotalouden tutkimiseksi ja supista-
9864: töön. miseksi rakennus- ja hankintamäärärahojen
9865: Kuntien joutuessa yhä tiukempaan talousvas- osalta niin, että vältytään kerskarakentami-
9866: tuuseen näissä asioissa tulee vastuusta vetäytyvän selta ym. tarpeettomalta tuhlaamise/ta.
9867:
9868: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
9869:
9870: Helvi Koskinen
9871: 1984 vp. 243
9872:
9873: Raha-asia-aloite n:o 235
9874:
9875:
9876:
9877:
9878: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta HYKS:n lastenklinikan
9879: osasto lO:n toimintaedellytysten parantamiseen
9880:
9881:
9882: Eduskunnalle
9883:
9884: Kuluvan vuoden budjettiin on hyväksytty Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9885: 100 000 markan määräraha Helsingin yliopistolli- tavasti,
9886: sen keskussairaalan osasto lO:n eli lasten syöpä-
9887: osaston toiminnan tukemiseen. Kun lasten syöpä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9888: hoito on edelleen Suomessa puutteellista, on tär- 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
9889: keää, että ensi vuoden budjetissa turvataan kaa HYKS:n lastenklinikan osasto IO:n
9890: HYKS:ssa syöpää sairastavien lasten mahdollisim- toiminnan tukemiseen mm. laitehankin-
9891: man tehokas hoito. toja varten.
9892:
9893: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
9894:
9895: Helvi Koskinen Mikko Vainio Lea Mäkipää
9896: 244 1984 vp.
9897:
9898: Raha-asia-aloite n:o 236
9899:
9900:
9901:
9902:
9903: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnossa käytettävien
9904: myrkkyjen sivuvaikutusten selvittämiseen
9905:
9906:
9907: Eduskunnalle
9908:
9909: Maamme yhä lisääntyvä erilaisten myrkkyjen salaisiksi. Terveydellä näyttää olevan maassamme
9910: käyttö alkaa nousta kansainvälisen tason huippu- yhä vähemmän painoa, kun vastapainona ovat
9911: lukuihin. Tämän tosiasian pitäisi herättää näke- myrkkyjen valmistajat. Valiitsevaan tilanteeseen
9912: mään yhteiskuntamme ne vaarat, joihin olemme on saatava nopeasti korjaus.
9913: joutumassa. Tehostettu tutkimus on muualla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9914: maailmassa johtanut monien vielä meillä yleisessä taen,
9915: käytössä olevien myrkkyjen käyttökieltoihin. Ylei-
9916: nen mielipide maassamme on valveutuneempaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9917: kuin asioista päättävillä. Erilaisilla myrkyillä näyt- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzJle
9918: tää olevan yhteisiä vaikutuspiirteitä meillä Iisään- 30.99.20 400 000 markkaa torjunta-
9919: tyväsri esiintyvien erilaisten uussairauksien kanssa. aineiden ym. luonnossa käytettävien
9920: Vaikka muualta maailmasta saamme tutkimustu- myrkkyjen sivuvaikutusten selvittämiseksi
9921: loksia, jotka todistavat suuria vaaratekijöitä, niin ja sellaisten myrkkyjen poistamiseksi kiiy-
9922: meillä eletään välinpitämättöminä. Vastuutto- töstä, jotka muissa maissa on poistettu, se-
9923: minta on se, että mm. maanviljelijöille näitä tie- kä selvityksen antamiseksi myrkkyjen ai-
9924: toja ei anneta, vaan tutkimustulokset määrättiin heuttamista haitoista.
9925:
9926: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
9927:
9928: Helvi Koskinen Reijo Enävaara
9929: Vieno Eklund Lea Mäkipää
9930: 1984 vp. 245
9931:
9932: Raha-asia-aloite .n:o 237
9933:
9934:
9935:
9936:
9937: Koskinen ym.: Määrärahan OsoittamisestaUudenmaan ja Hämeen
9938: vesistöjen tilan selvittämiseen
9939:
9940:
9941: Eduskunnalle
9942:
9943: Uudenmaan-Hämeen pienvesistöt ovat joutu- keaksi kohonneena aiheuttaa kaiakannoille. Mää-
9944: massa saastumissyistä uhanalaisiksi. Se, että niitä rätyt kemikaalit aiheuttavat liiallista rehevöitymis-
9945: saastuttavat yhä lisääntyvät ympäristössä, metsissä tä, joka saa aikaan veden happitilanteessa kieltei-
9946: ja maataloudessa käytettävät erilaiset suoranaiset siä muutoksia.
9947: myrkyt ja tuotannon lisäykseen käytettävät kemi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9948: kaalit, ei enää riitä, uuden uhan tuovat niin sano- taen,
9949: tut happamat sateet.
9950: Tähän kysymykseen ei ole kiinnitetty riittävästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9951: huomiota. Meidän tulee suhtautua tähän kysy- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9952: mykseen vakavasti. Meillä ei ole varaa laskea asioi- 35.10.15 200000 markkaa Uudenmaan-
9953: ta niin pitkälle kuin naapurimaissamme on tapah- Hämeen pienvesistöjen Iuonnonsuojeiu/li-
9954: tunut. sen tilanteen kiireelliseksi selz•ittämiseksija
9955: Mainitut pienvesistöt ovat erittäin tärkeitä mm. tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhtymistä
9956: vapaa-ajan käytön kohdalla. Jo nyt on selvästi ha- varten.
9957: vaittavissa ne haitat, jotka happamuus liian kor-
9958:
9959: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
9960:
9961: Helvi Koskinen Vieno Eklund
9962: 246 1984 vp.
9963:
9964: Raha-asia-aloite n:o 238
9965:
9966:
9967:
9968:
9969: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman merenkulkuoppilai-
9970: toksen kaluston ja opetusvälineistön uusimiseen
9971:
9972:
9973: Eduskunnalle
9974:
9975: Merenkulkuoppilaitokset saivat rakentamisen (IMO) keväällä 1984 voimaantulevan koulutusta
9976: myötä varsin uudenaikaisen laitteiston. Opetus on ja vahdinpitoa koskevan yleissopimuksen täyden-
9977: sujunut vaivattomasti. Nyt ollaan kuitenkin tilan- nyksiin sekä eduskunnan sivistysvaliokunnan lau-
9978: teessa, jossa pitää todeta, että kehittämistyössä on suntoon. Rauman merenkulkuoppilaitos perustel-
9979: jääty jälkeen. Alusten turvallisuuslaitteista tärkein lusti esittää opetusvälineittensä uusimisesta joh-
9980: on tutka. Rauman tutkasimulaattori on hankittu donmukaiset perustelut.
9981: vuonna 1968. Tekniikka on kehittynyt valtavasti Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9982: sen jälkeen ja se tuntuu laadussa sekä hinnassa.
9983: Hyviä laitteita on saatavilla kohtuuhintaan. Tär- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9984: keintä on pitää huoli turvallisuuskoulutuksesta, 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9985: joten opetusvälineistön uusimisella alkaa olla markkaa Rauman merenkulkuoppzlaitok-
9986: vähän kiire. Tutkasimulaattorin osalta voidaan ja sen kaluston ja opetusvälineistön uusimi-
9987: samalla myös pitää viitata merenkulkujärjestön seen.
9988:
9989: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
9990:
9991: Matti Kuusio Timo Roos Mikko Elo
9992: 1984 vp. 247
9993:
9994: Raha-asia-aloite n:o 239
9995:
9996:
9997:
9998:
9999: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman merenkulkuoppilai-
10000: toksen lisärakennuksen rakennustöihin
10001:
10002:
10003: Eduskunnalle
10004:
10005: Merenkulkuoppilaitokset saivat uusia raken- edellyttänyt välttämätön tarve toimia valtioneu-
10006: nuksia 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa. voston vahvistamien tavoitteiden mukaisesti. Op-
10007: Tällöiset rakentamiset loivat kunnon mahdolli- pimisen laadullinen taso joutuu koetukselle ja
10008: suudet sekä hyvään opettamiseen että opiske- näinkin ollen ajan kuluminen asettaa kiireen.
10009: luun. Aika on kulunut ja näin ollen Rauman Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10010: merenkulkuoppilaitos on esittänyt vajaan
10011: 1 000 m 2 :n suuruista lisärakentamista työnope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10012: tus- ja harjoittelutiloiksi. Hankkeiden kustan- 1985 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
10013: nusarvio on tänä päivänä noin 7 milj. markkaa. markkaa Rauman merenkulkuopptlaitok-
10014: Rakentamiseen kuluisi vajaat 6 milj. markkaa ja sen lisärakennuksen suunnitteluun ja kor-
10015: korjaamiseen reilu miljoona markkaa. Rakennus- jaukseen sekä varsinaiseen rakentamiseen.
10016: hanketta on esitetty useampia kertoja, mitä on
10017:
10018: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10019:
10020: Matti Kuusio Timo Roos Mikko Elo
10021: 248 1984 vp.
10022:
10023: Raha-asia-aloite n:o 240
10024:
10025:
10026:
10027:
10028: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurajoen kalatalouden Ja
10029: virkistyskäyttöarvon parantamiseen
10030:
10031:
10032: Eduskunnalle
10033:
10034: Säkylän Pyhäjärvestä Pohjanlahteen laskeva Eu- edelleen suunnitellaan. Tällaisista vesistöjen kun-
10035: rajoki on eräs maamme kuormitetuimmista joista. nostustoimenpiteistä on jo kokemusperäistä posi-
10036: Joen vaikutusalueeseen kuuluvat mm. Säkylän, tiivista tietoa olemassa.
10037: Euran, Köyliön, Kiukaisten, Eurajoen, Rauman Kun ympäristön suojeluun ja ihmisten elinym-
10038: mlk:n kunnat ja Rauman kaupunki. Jokivarren päristön laadulliseen parantamiseen yhä enene-
10039: asutus on tiheätä ja sen vaikutusalueella harjoite- vässä määrin kiinnitetään huomiota, olisi tärkeätä
10040: taan laajaa tehoviljelystä. parantaa Eurajoen raakaveden tasoa.
10041: Siitä huolimatta, että kunnat ovat varsin tehok- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10042: kaasti rakentaneet jäteveden puhdistuslaitoksia, on
10043: Eurajoen vesi yhä edelleen virkistyskäyttöarvol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10044: taan vähäinen ja yhdyskuntien raakavesi lähes kel- 1985 tulo- ja menoarvioon 600 000 mark-
10045: paamatonta. kaa Eurajoen raakaveden tason paranta-
10046: Väestön etujen mukaista olisi kohottaa joen mista, kalatalouden elvyttämistä ja virkis-
10047: virkistys- ja hyötykäyttöarvoa sellaisin toimenpi- tyskäyttöarvon kohottamista koskevan
10048: tein, joita muualla maassamme on sovellettu ja suunnitelman laatimiseen.
10049:
10050: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10051:
10052: Matti Kuusio Timo Roos Mikko Elo
10053: 1984 vp. 249
10054:
10055: Raha-asia-aloite n:o 241
10056:
10057:
10058:
10059:
10060: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkärien erikoistumispaik-
10061: kojen lisäämiseen
10062:
10063:
10064: Eduskunnalle
10065:
10066: Rauman aluesairaalan kolmas röntgenlääkärin tämättä. Ajatellen yleisen huolestumisen poista-
10067: virka on ollut haettavana kaikkiaan seitsemän ker- mista näiltä sairaalan ja terveyskeskuksen käyttö-
10068: taa. Hakijoita ei ole tullut. Vuonna 1983 kuvauk- alueilta pitäisi valtiovallan toimenpiteillä nopeasti
10069: sia oli yli 30 000. Aluesairaalan ja terveyskeskuk- selvittää syyt edellä kerrottuun tilanteeseen. Sor-
10070: sen kuvaukset ovat sopimuksen mukaan yhdiste- mituntumalla ja paikallisesti arvioiden tepsivä lää-
10071: tyt. Jonot tänä päivänä ovat kuudenkin viikon pi- ke olisi erikoistumispaikkojen lisääminen ja sa-
10072: tuisia. Yleinen huolestuminen rasittaa seutukun- malla kiinnostuksen lisääminen näille aloille pyr-
10073: taa. Kun aluesairaalan ja terveyskeskuksen rönt- kiville.
10074: genosastot toimivat eri paikoissa, ei jonoja synty- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10075: nyt. Palvelut toimivat päivittäisesti. Käyttäjäkun-
10076: ta oli tyytyväinen. Vielä voidaan todeta, että sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10077: massa aluesairaalassa anestesialääkärin virka on 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
10078: ollut haettavana kuusi kertaa. Hakijoita ei ole ol- määrärahan lääkärien röntgen- ja aneste-
10079: lut. Virkoja on yhteensä kolme, joista yksi on täyt- sian en'koistumispaikkojen lisäämiseen.
10080:
10081: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10082:
10083: Matti Kuusio Timo Roos Mikko Elo
10084:
10085:
10086:
10087:
10088: 32 4284003504
10089: 250 1984 vp.
10090:
10091: Raha-asia-aloite n:o 242
10092:
10093:
10094:
10095:
10096: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta kihlakunnanoikeuden lauta-
10097: miesten koulutustoimintaan
10098:
10099:
10100: Eduskunnalle
10101:
10102: Suomen oikeuskäytännössä on katsottu, että On kuitenkin välttämätöntä, että kihlakunnan-
10103: kihlakunnanoikeuden lautamiehet eivät ole kun- oikeuden lautamiehet saavat omalta alaltaan kou-
10104: nallisia luottamushenkilöitä, vaikka kunnallisval- lutusta tutustuakseen lain valmistelun nykytilan-
10105: tuustot valitsevat lautamiehet tehtäviinsä. Tämä teeseen, oikeushallinnon kehitysnäkymiin, eri la-
10106: käy selville mm. lautamiesten kelpoisuusehdoista. keihin sekä ennen kaikkea kihlakunnanoikeuden
10107: Samaa mieltä on ollut hallitus esityksessään lautakunnasta ja sen tehtävistä annettuihin mää-
10108: 131 1969 ja lakivaliokunta mietinnössään 61 1969. räyksiin. Kun he eivät voi saada puheena olevaa
10109: Tähän kantaan on yhtynyt myös oikeuskansleri koulutusmäärärahaa kaupunkien ja kuntien luot-
10110: kirjeessään 25341 30181. Toisin sanoen voidaan tamushenkilöiden koulutukseen varatuista määrä-
10111: katsoa, että lautamiehet ovat valtion luottamus- rahoista, olisi valtion osoitettava lautamiesten
10112: henkilöitä. koulutukseen tarvittavat varat, jotka tulisivat Suo-
10113: Palkkionsa kihlakunnanoikeuden lautamiehet men Lautamiesten Yhdistyksen käytettäväksi sa-
10114: saavat kuitenkin kunnallisvaltuustoilta. Kun lau- nottuun tarkoitukseen.
10115: tamiehet ovat viimeksi mainitun tosiasian vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10116: pyytäneet asianomaisilta kunnallisvaltuustoilta taen,
10117: koulutusmäärärahoja lautamiespäivien järjestä-
10118: mistä varten, on heidän anomuksiaan hylätty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10119: Kaupungit ja kunnat ovat katsoneet, että he eivät 1985 tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa
10120: osallistu lautamiesten eli valtion luottamushenki- kihlakunnanozkeuden lautamiesten koulu-
10121: löiden koulutuskustannuksiin. tustoimintaan.
10122:
10123: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1984
10124:
10125: Lea Kärhä Tuulikki Petäjäniemi Eva-Riitta Siitonen
10126: Elisabeth Rehn Jouni J. Särkijärvi Helge Saarikoski
10127: 1984 vp. 251
10128:
10129: Raha-asia-aloite n:o 243
10130:
10131:
10132:
10133:
10134: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastusalan järjestöjen toi-
10135: minnan tukemiseen
10136:
10137:
10138: Eduskunnalle
10139:
10140: Uusi kalastuslaki ja kalastusasetus ovat tulleet kausluokan toimen sekä kolme aluekalatalous-
10141: voimaan ja niissä mainitaan Suomen Kalamiesten konsulentin A 15 palkkausluokan tointa.
10142: Keskusliitto yhtenä järjestöistä, joille on säilytetty Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10143: hallintovastuuta ja koulutusvelvollisuutta. Sen taen,
10144: vuoksi tuntuisi järkevältä ja oikeudenmukaiselta,
10145: että sanottua liittoa varten olisi valtion tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10146: menoarviossa oma alamomentti eli 30. 37.49 .4, 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
10147: jolle siirrettäisiin Suomen Kalamiesten Keskuslii- 30.37.49.4 350 000 markkaa yhden kalas-
10148: tolle tuleva avustus. Voidakseen täyttää sille tule- tusbiologin ja kolmen aluekalatalouskon-
10149: vat velvollisuudet Suomen Kalamiesten Keskus- sulentin toimen perustamiseen.
10150: liitto tarvitsee yhden kalastusbiologin A 21 palk-
10151:
10152: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1984
10153:
10154: Lea Kärhä Martti Tiuri
10155: Tauno Valo Ilkka Suominen
10156: 252 1984 vp.
10157:
10158: Raha-asia-aloite n:o 244
10159:
10160:
10161:
10162:
10163: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 perusparanta-
10164: miseen välillä Hanko-Tammisaari
10165:
10166:
10167: Eduskunnalle
10168:
10169: Kantatie n:o 53 on ainoa Hankoon johtava siten, että rakentamistöiden alkamiseen päästäi-
10170: maantie, joka on erittäin kapea ja mutkikas. Var- siin jo vuonna 1985.
10171: sin vilkkaasti liikenneöidyn tien liikennemäärät Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10172: tulevat muun muassa Hangon syväsataman val- taen,
10173: mistuttua edelleen lisääntymään. Erityisesti tär-
10174: keä on perusparantamisen kannalta osuus Skog- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10175: by-Hanko. 1985 tulo- ja menoarvioon 1 5 00 000 mar-
10176: Kantatien n: o 53 perusparantaminen olisi saa- kan määrärahan Hangon- Tammisaaren
10177: tava toteutetuksi Uudenmaan tie- ja vesirakennus- kantatien n:o 53 perusparantamisen aloit-
10178: piirin tienpidon toimenpideohjelman mukaisesti tamiseksi.
10179:
10180: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
10181:
10182: Lea Kärhä
10183: 1984 vp. 253
10184: Raha-asia-aloite n:o 245
10185:
10186:
10187:
10188:
10189: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Artjärven-Kimonkylän maan-
10190: tien perusparantamiseen
10191:
10192:
10193: Eduskunnalle
10194:
10195: Maantie Artjärvi-Kimonkylä on heikkokun- menpideohjelman mukaisesti siten, että rakenta-
10196: toinen ja liikenneturvallisuuden kannalta erittäin mistyö päästäisiin aloittamaan vuonna 1985.
10197: puutteellinen tie. Maantien perusparantaminen ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10198: sen suuntauksen oikaiseminen on ollut jo usean taen,
10199: vuoden ajan suunnitteilla ja sen valmistuminen
10200: on tärkeätä sekä Artjärven kunnalle että seudun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10201: asukkaille heidän toimeentulonsa parantamiseksi. 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
10202: Kysymyksessä on alueellisesti ja seudullisesti kan määrärahan käytettäväksi Artjärven-
10203: tärkeä hanke, joka olisi saatava toteutetuksi Uu- Kimonkylän maantien perusparannuk-
10204: denmaan tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon toi- seen.
10205:
10206: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
10207:
10208: Lea Kärhä
10209: 254
10210: 1984 vp.
10211: Raha-asia-aloite n:o 246
10212:
10213:
10214:
10215:
10216: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Haaviston-Vihtijärven maantien
10217: perusparantamiseen
10218:
10219:
10220: Eduskunnalle
10221:
10222: Maantie Karkkila-Vihtijärvi on heikkokuntoi- tienpidon toimenpideohjelman 1983-1989 esit-
10223: nen ja liikenneturvallisuuden kannalta erittäin tämässä aikataulussa siten, että tien rakentaminen
10224: puutteellinen soratie. Kuitenkin se muodostaa päästäisiin aloittamaan vuonna 1985.
10225: tärkeän liikenneyhteyden Vihtijärveltä Karkki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10226: laan. taen,
10227: Maantien perusparantaminen ja sen suuntauk-
10228: sen oikaiseminen on ollut jo usean vuoden ajan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10229: suunnitteilla Uudenmaan tie- ja vesirakennuspii- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
10230: rin toimenpideohjelmassa, mutta sen rakentami- kan määrärahan käytettäväksi Haaviston-
10231: nen on siirtynyt useamman kerran. Vihtijärven maantien perusparannuksen
10232: Sanottu tie olisi vihdoin saatava toteutetuksi aloittamiseksi.
10233:
10234: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
10235:
10236: Lea Kärhä
10237: 1984 vp. 255
10238:
10239: Raha-asia-aloite n:o 247
10240:
10241:
10242:
10243:
10244: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan-Renkomäen tien
10245: perusparantamiseen
10246:
10247:
10248: Eduskunnalle
10249:
10250: Orimattilan kunnalle, sen teollisuudelle, ta- vesirakennuspiirin tienpidon toimenpideohjel-
10251: louselämälle ja asukkaille on erittäin tärkeätä hy- man mukaisesti siten, että rakentamistyöhön
10252: vät liikenneyhteydet Lahden kaupunkiin. Orimat- päästäisiin jo vuonna 1985.
10253: tilasta kulkee Lahteen kestopäällysteinen tie, mut- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10254: ta se on perusparannuksen ja suuntauksen paran- taen,
10255: nuksen tarpeessa.
10256: Liikenneturvallisuuden kannalta hyvä ja nopea että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10257: tie Orimattilasta Lahteen on alueellisesti ja seu- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 200 000
10258: dullisesti välttämätön ja sitä on suunniteltu vuosi- markkaa käytettäväksi Orimattilan-Ren-
10259: kausia. komäen maantien perusparannuksen aloit-
10260: Orimattilan-Renkomäen maantien peruspa- tamiseen.
10261: rannus olisi saatava toteutetuksi Uudenmaan tie- ja
10262:
10263: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
10264:
10265: Lea Kärhä
10266: 256 1984 vp.
10267:
10268: Raha-asia-aloite n:o 248
10269:
10270:
10271:
10272:
10273: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta Klaukkalan liikenneolosuh-
10274: teiden parantamiseen
10275:
10276:
10277: Eduskunnalle
10278:
10279: Klaukkalan taajama Nurmijärven kunnassa on Olisi tärkeää saada pikaisesti laadittua koko-
10280: Helsingin läheisyydestä johtuen kasvava kylä, joka naissuunnitelma Klaukkalan tieolojen ja liikenne-
10281: sijaitsee Nurmijärven kunnan eteläosassa Vantaan turvallisuuden parantamiseksi, sillä jo kuluvana
10282: ja Espoon kaupunkien rajanaapurina. vuonna Klaukkalassa on sattunut noin 60 liiken-
10283: Kylässä on yli 7 000 asukasta ja vaikutusaluei- netapaturmaa. Tässä suunnitelmassa tulisi määri-
10284: neen yli 10 000 asukasta. Klaukkalan peruskoulun tellä liittymäkaistat, kevyen liikenteen eritasoliit-
10285: ala- ja yläasteilla on oppilaita noin 1 200. tymät ym.
10286: Kunnan toimesta on kylään kaavoitettu uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10287: teollisuusalueita, joita kunta markkinoi. Teolli- taen,
10288: suutta ja yritystoimintaa onkin tulossa runsaasti li-
10289: sää. Liike-elämä on vilkasta, muutaman vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10290: aikana on tullut kymmenittäin uusia yrityksiä. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10291: Kylän halki kulkee valtaväylänä Keimon-Vih- 31.24. 77 50000 markkaa Uudenmaan lää-
10292: tijärven maantie, nk. Lopentie, kaavassa Klauk- nin Nurmtjärven kunnan Klaukkalan ky-
10293: kalantie, joka on erittäin vilkkaasti liikennöity ja län läpi kulkevan Lopentien liikennetur-
10294: samalla tapaturma-altis tie. vallisuuden lisäämiseksi.
10295:
10296: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1984
10297:
10298: Lea Kärhä Kaarina Dromberg Tauno Valo
10299: 1984 vp. 257
10300:
10301: Raha-asia-aloite n:o 249
10302:
10303:
10304:
10305:
10306: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta Martinlaakson radan jatka-
10307: miseen
10308:
10309:
10310: Eduskunnalle
10311:
10312: Rautatieliikenteen kehittämiseen pttaisi sen ja Nurmijärven kunta ovat tehneet rautatiehalli-
10313: saasteettomuuden vuoksi kiinnittää erityistä huo- tuksen avustamina vuonna 1975 yleispiieteisen
10314: miota joukkokuljetusvälineenä myöskin työmat- selvityksen Martinlaakson radan jatkamisesta
10315: kaliikenteessä. Tämä on tärkeätä varsinkin pää- Klaukkalaan ja Vantaan lentokentän-Hiekka-
10316: kaupunkiseudulla, jossa ilman saastuneisuuden harjun suuntaan.
10317: tila on paikka paikoin jo huolestuttava. Olisi tut- Tämä suunnittelutyö päätyi toteamukseen, että
10318: kittava ja suunniteltava, mitä mahdollisuuksia on päätös ratojen toteuttamisesta voisi olla mahdolli-
10319: pääkaupunkiseudulla rautatieliikenteen laajenta- nen ja ajankohtainen 1980-luvulla. Martinlaakson
10320: miseen ja jatkamiseen. radan jatkamisen taloudellinen kannattavuus ja
10321: Paikallisliikenne on pääkaupunkiseudulla eni- lopullinen linjaus olisi kuitenkin selvitettävä no-
10322: ten ruuhkautunut Helsingin-Nurmijärven tien peasti.
10323: suunnalla ja liikenneruuhkat tulevat entisestään Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10324: kasvamaan, sillä tuolla suunnalla kaavoitetaan taen,
10325: edelleen uusia asuntoalueita. Avun liikenteen
10326: ruuhkautumiseen ja ilman saastumisen ehkäisyyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10327: toisi Martinlaakson paikallisliikenneradan jatka- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
10328: mmen. kan määrärahan käytettäväksi Martinlaak-
10329: Helsingin seutukaavaliitto, Vantaan kaupunki son radan jatkamisen suunnitteluun.
10330:
10331: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
10332:
10333: Lea Kärhä Kaarina Dromberg
10334: Martti Tiuri Tauno Valo
10335:
10336:
10337:
10338:
10339: 33 4284003504
10340: 258 1984 vp.
10341:
10342: Raha-asia-aloite n:o 250
10343:
10344:
10345:
10346:
10347: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin sairaanhoito-oppi-
10348: laitoksen laajentamiseen
10349:
10350:
10351: Eduskunnalle
10352:
10353: Porin sairaanhoito-oppilaitoksen nykyiset toi- minnassa sairaanhoito-oppilaitoksen kanssa lisä-
10354: mitilat on aikanaan suunniteltu n. 200 opiskelijal- rakennuksen esisuunnitelman petustamissuunni-
10355: le 13 ryhmässä. Nyt opiskelijoita on n. 450 ja ryh- telmaa varten. Suunnitelman mukaan rakennetta-
10356: miä 23. Keskiasteen koulunuudistuksen yhteydes- vaksi tulisi 3 265 m 2 :n lisärakennus. Liian pienien
10357: sä opiskelijamäärä nousee 520:een ja 32 ryhmään ja epätarkoituksenmukaisten tilojen muuttami-
10358: (AKH:n päätös). seksi vastaamaan oppilaitoksen tarpeita on esitetty
10359: Tilanpuutteen vuoksi opetusta on annettu nykyisiin tiloihin tehtäväksi 930 m 2 käsittävä pe-
10360: kellarikerroksessa olevassa ikkunattomassa tilassa, ruskorjaus. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat
10361: neuvotteluhuoneessa, opetusvälinevarastossa ja vuoden 1983 marraskuun hintatasossa n. 23 milj.
10362: auloissa. Nämä kaikki ovat sekä kooltaan että il- markkaa.
10363: mastoinniltaan ja äänieritykseltään teoriaopetuk- Ehdotammekin,
10364: seen soveltumattomia.
10365: Oppilaitos sijaitsee omalla, valtion omistamalla ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10366: tontilla, jossa on rakennusoikeutta 15 000 m 2 . 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
10367: Tästä on käyttämättä 8 500 m 2 • markkaa Pon'n sairaanhoito-oppzlaitoksen
10368: Jouduttaakseen hankkeen edisrymistä teetti Po- laajennuksen aloittamiseksi.
10369: rin kaupunki omalla kustannuksellaan yhteistoi-
10370:
10371: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
10372:
10373: Timo Laaksonen Irma Rosnell
10374: 1984 vp. 259
10375:
10376: Raha-asia-aloite n:o 251
10377:
10378:
10379:
10380:
10381: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvianjoen tulva-
10382: suojelutöihin
10383:
10384:
10385: Eduskunnalle
10386:
10387: Merikarvianjoki on pohjoisin ja myös suurin eliminoimiseksi. Uoman tarkoituksena on poistaa
10388: Karvianjoen vesistön kolmesta laskujoesta. toistuvat tulvat Merikarvianjoen varrelta yli 400
10389: Merikarvianjoki on Lankosken alapuolelta pe- ha:n peltoalalta ja estää tulvavahingot Vassan asu-
10390: rattu osaksi jo 1930-luvun lopulla ja työ on saatu tulla alueella. Tavoitteena on myös suurentaa Me-
10391: päätökseen vuoden 1952 lopussa. Perkaukset oli- rikarvianjoen vedenjohtokykyä niin, että yläjuok-
10392: vat kuitenkin riittämättömiä. sulla mm. Siikaisten ja Pomarkun tulvasuojelutoi-
10393: Merikarvianjokivarren asukkaat Merikarvian met käyvät mahdollisiksi. Hankkeen toteuttami-
10394: kunnanhallituksen tuella ovat myöhemmin usean nen parantaa oleellisesti maatalouden edellytyksiä
10395: kerran uudistaneet vaatimuksen Merikarvianjoen alueella.
10396: tulvien poistamisesta joko kaivamalla oikaisu- Alustavasti hankkeen kustannuksiksi on arvioi-
10397: uoma Lankoskelta mereen tai perkaamalla Meri- tu 6,7 milj. mk ja hyödyksi 8,0 milj. mk. Hank-
10398: karvianjoki. keen suunnitelma valmistunee vuonna 1984.
10399: Kustannukset, hyödyt ja haitat ympäristöteki- Ehdotammekin,
10400: jöineen sekä toteuttaminen huomioon ottaen tä-
10401: mänhetkisten käsitysten ja odotusten sekä tietou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10402: den vallitessa oikaisu-uoman rakentamista pide- 1985 tulo- ja menoarvioon 6700000 mark-
10403: tään edullisimpana ratkaisuna toistuvien tulvien kaa Menkarvianjoen tulvasuojelutöihin.
10404:
10405: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
10406:
10407: Timo Laaksonen Irma Rosnell
10408: 260 1984 vp.
10409:
10410: Raha-asia-aloite n:o 252
10411:
10412:
10413:
10414:
10415: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäenjoen yli joh-
10416: tavan Friitalan sillan leventämiseen
10417:
10418:
10419: Eduskunnalle
10420:
10421: Ulvilan kunnan Friitalan ja Vanhankylän asu- kaan moottoriajoneuvoliikenne tulee kehittymään
10422: tustaajamia yhdistää Friitala 1-Ulvila -niminen sillalla siten, että vuonna 1990 keskimääräinen
10423: maantie n:o 2442. Taajamien etäisyys toisistaan vuorokausiliikenne on 9 400 moottoriajoneuvoa ja
10424: on noin 1 km. Kokemäenjoen yli johtava Friitalan vuonna 2010 13 600 moottoriajoneuvoa.
10425: silta sijaitsee tällä tieosuudella. Edellä mainitun selvityksen yhteydessä lasket-
10426: Silta on pullonkaulana Ulvilan keskustan Friita- tiin ns. indeksiluku huomioon ottaen liikenne-
10427: lan ja Vanhankylän välisessä liikenteessä. Ruuhka- määrät, tien poikkileikkaus, nopeusrajoitukset ja
10428: aikana sillan molemmin puolin syntyy jonoja, päällyste. Indeksiluvuksi saatiin 13,93. Kevyen lii-
10429: koska kevyt liikenne ja moottoriajoneuvot eivät kenteen väylät katsotaan yleensä tarpeellisiksi jos
10430: voi samanaikaisesti liikennöidä siltaosuudella sen indeksiluku on suurempi kuin yksi. Friitalan sillan
10431: kapeuden vuoksi. Keväällä 1983 suoritettiin ko. leventäminen olisi siten ensisijaisen kiireellinen ja
10432: sillalla liikennelaskenta Ulvilan tieverkon runko- tarpeellinen hanke.
10433: ja kehittämissuunnitelman laadinnan yhteyessä. Ehdotammekin,
10434: Liikennelaskennan tulokset olivat seuraavat:
10435: Moottoriajoneuvojen keskimääräinen vuoro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10436: kausiliikennemäärä oli 4 458 ja kevyen liikenteen 1985 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
10437: vastaava luku oli 2 322. markkaa Kokemäenjoen yli johtavan Frii-
10438: Suunnittelukeskuksen laatiman ennusteen mu- talan sillan leventämiseen.
10439:
10440: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
10441:
10442: Timo Laaksonen Irma Rosnell
10443: 1984 vp. 261
10444:
10445: Raha-asia-aloite n:o 253
10446:
10447:
10448:
10449:
10450: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Porin radan
10451: perusparannukseen
10452:
10453:
10454: Eduskunnalle
10455:
10456: Tampereen-Porin radan perusparannustyöt on tuksista suuntautuu Porin ja Rauman satamiin.
10457: aloitettu vuonna 1979. Töiden kustannusarvio Tahkoluodon radan rakentaminen on käynnissä ja
10458: nousee tällä hetkellä uudelleenkiskotuksineen ja se valmistuu vuonna 1984. Myös tämä ratayhteys
10459: ratapihatöineen n. 250 milj. markkaan. Tähän lisää tavarakuljetuksia rautateitse. Tahkoluodon
10460: mennessä töihin on budjetoitu yhteensä 85,3 syväsatama toteutunee kauppa- ja teollisuusminis-
10461: milj. markkaa ja vuodelle 1984 on valtion tulo- ja teriön asettaman työryhmän esittämällä tavalla eli
10462: menoarviossa osoitettu 28,3 milj. markan määrä- vuonna 1985. Rata tulisi peruskorjauksen yhtey-
10463: raha. Osoitetuilla määrärahoilla ja tämänhetkisel- dessä myös sähköistää, mistä toistaiseksi ei ole teh-
10464: lä työnopeudella peruskorjauksen arvioitu valmis- ty lopullisia päätöksiä.
10465: tumisvuosi on 1990. Ehdotammekin,
10466: Rataosan perusparannustyön nopeuttamista
10467: puoltavat useat seikat. Radan kuljetustaloudelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10468: nen merkitys on oleellisesti lisääntynyt 1985 tulo- ja menoarvioon 35 000 000
10469: Jyväskylän-Tampereen radan valmistuttua. Tällä markkaa Tampereen-Porin rautatien pe-
10470: hetkellä suuri osa uuden oikoradan tavarakulje- rusparannukseen.
10471:
10472: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
10473:
10474: Timo Laaksonen Irma Rosnell
10475: 262 1984 vp.
10476:
10477: Raha-asia-aloite n:o 254
10478:
10479:
10480:
10481:
10482: Lahti-Nuuttila: Määrärahan osoittamisesta taloudellisten rikosten
10483: tutkintaan
10484:
10485:
10486: Eduskunnalle
10487:
10488: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen johtama kunnalle aiheutuu epärehellisten kansalaisten toi-
10489: taloudellisen rikollisuuden selvittelytyöryhmä totesi minnasta.
10490: mietinnössään kesäkuussa 1983, että taloudellis- Myös valtiovarainvaliokunnan tarkastusjaosto
10491: ten rikosten tutkinnan tehostamiseksi olisi välttä- on vastikään valmistuneessa mietinnössään katso-
10492: mätöntä lisätä tutkijan toimia sekä paikallispolii- nut, että taloudellisen rikollisuuden ja lahjonnan
10493: siin että keskusrikospoliisiin. Keskusrikospoliisi estämiseksi on ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpi-
10494: on julkistanut aikaisemmin omat henkilöstön li- teisiin, mikä edellyttää useissa tapauksissa tutki-
10495: säystarpeensa ja todennut, että tehokkaan tutkin- vien viranomaisten henkilöstöresurssien lisäämis-
10496: nan järjestäminen vaatisi sen organisaatioon valta- tä.
10497: kunnallisella tasolla 50 uutta tointa, joista virasto Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa olisi sen
10498: on saanut vuoden 1983 aikana 11. Apulaisoikeus- vuoksi perustettava seuraavat toimet:
10499: kanslerin johtama työryhmä totesi myös, että mer-
10500: 1 pp toimistopäällikkö B 3
10501: kittäviä taloudellisia rikoksia, joissa tutkiota oli
10502: 3 y rikosylitarkastajaa B 1
10503: aloittamatta, oli keskusrikospoliisilla noin 50. Lo-
10504: 1 y toimistosihteeri V 19
10505: kakuun alussa 1983 keskeneräisten ja aloittamat-
10506: 1 y konekirjoittaja V 10
10507: tomien juttujen kokonaismäärä oli noin 190. Kos-
10508: 10 y rikosylikonstaapelia V 20
10509: ka tutkimukset ovat osoittaneet, että maassa on
10510: runsaasti suurimittaista taloudellista rikollisuutta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10511: ja julkisen vallan väärinkäyttörikollisuutta, joka taen,
10512: tehokkaan tutkinnan puuttuessa jää tulematta il-
10513: mi, tutkijavoimia olisi pikaisesti lisättävä ainakin ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10514: keskusrikospoliisiin, jonka tutkittavaksi suurim- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10515: mat taloudelliset rikokset ohjautuvat. Saadut näy- 26. 75.01 1 405 000 markkaa keskusnkos-
10516: töt osoittavat, että tällä tavoin voidaan sekä lisätä poliisin talousrikosykst"kön tutkintaiyön te-
10517: julkisia tuloja että pienentää menoja, joita yhteis- hostamiseksi.
10518:
10519: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10520:
10521: Pentti Lahti-Nuuttila
10522: 1984 vp. 263
10523:
10524: Raha-asia-aloite n:o 255
10525:
10526:
10527:
10528:
10529: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoautojen han-
10530: kintaan ·
10531:
10532:
10533: Eduskunnalle
10534:
10535: Suomessa 1960-luvun alussa alkanut kirjastoau- lituksessa vuosille 1983-1988 laadituo KTS-
10536: totoiminta on parinkymmenen vuoden aikana ke- suunnitelman mukaan kirjastoautojen uusinta-
10537: hittynyt laajaksi kirjastopalvelujen osa-alueeksi. hankintojen tarve oli yksistään vuodeksi 1983 yh-
10538: Kirjastoautotoiminta todettiin tehokkaammaksi teensä 54 autoa. Yksinomaan Hämeen läänissä on
10539: ja halvemmaksi kuin pienet sivukirjastot, joiden loppuunajettu 13 kirjastoautoa. Kun valtion vuo-
10540: aukioloaika oli usein vähäinen. Kirjastoautojen den 1984 tulo- ja menoarviossa on varattu kirjas-
10541: avulla kirjastopalvelut on voitu viedä sellaisillekin toautojen ja -veneiden hankkimisesta ja niiden
10542: alueille, joille kiinteitä kirjastoja perustamalla ei ensikertaisesta varustamisesta aiheutuviin perusta-
10543: olisi saatu tarpeeksi kattavaa verkostoa. Näiden miskustannuksiin myönnettäviä valtionosuuksia
10544: kahdenkymmenen vuoden aikana kirjastoauto on varten ainoastaan 5 500 000 markkaa, voidaan uu-
10545: osoittautunut tärkeäksi kirjastopalvelujen tasa- sia kirjastoautoja hankkia vain 16-18. Kuitenkin
10546: arvoistajaksi. autojen uusintahankintojenkin tarve on suurin
10547: Kirjastoautotoiminnan aloittamisella ja sen laa- juuri nyt 1980-luvun alkupuolella, sillä vuosikym-
10548: jentamisella on ollut alaan kuulumatontakin mer- men sitten kuntiin voitiin hankkia valtionavun
10549: kitystä. Kirjastoautojen valmistaminen Suomessa turvin keskimäärin 25 kirjastoautoa vuodessa. Li-
10550: on merkinnyt autokoriteollisuutemme kehitty- säksi olisi välttämätöntä saada kirjastoautoja jaka-
10551: mistä ja sen myönteisiä vaikutuksia niin työllisyy- maan kirjastopalveluja aivan uusillakin alueilla se-
10552: teen kuin vientikauppaan. kä koko maassa että lääneissä ja kunnissa.
10553: Tällä hetkellä maassamme toimii noin 220 kir- Vuonna 1984 kirjastoautojen uusintatarpeeksi
10554: jastoautoa. Suurin osa niistä on hankittu on arvioitu runsas 20 autoa, jos vuoden 1983 aika-
10555: 1970-luvun alkupuolella. Noin 750 000 suomalai- na ilmenneet tarpeet olisivat olleet täytettävissä.
10556: sen kirjastopalvelut ovat kirjastoauton varassa. Jo tälläkin perusteella valtion vuoden 1985 tulo-
10557: Autoista lainataan noin 18 % koko maan yleisten ja menoarviossa tulisi olla kirjastoautohankintoja
10558: kirjastojen kirjalainoista ja kirjastoauto on usein varten kymmenen miljoonan markan suuruinen
10559: haja-asutusalueiden ainoa kulttuuripalvelu. määräraha.
10560: Kirjastoauton käyttöikä on noin 11-12 vuotta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10561: Kun valtion tulo- ja menoarvioon on viime vuosi- taen,
10562: na varattu vain alle viisi miljoonaa markkaa vuo-
10563: sittain kirjastoautojen hankintaan, on sen turvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10564: voitu saada ainoastaan runsas kymmenen uutta 1985 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
10565: kirjastoautoa vuosittain, millä hankinnalla ei ole markan määrärahan momentille 29.56.31
10566: voitu läheskään korvata käyttökelvottomiksi kulu- kirjastoautojen uusintahankintaan.
10567: neita ja jo liian vanhoja kirjastoautoja. Kouluhal-
10568:
10569: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10570:
10571: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Kuusio
10572: Inger Hirvelä Mikko Rönnholm
10573: Mats Nyby
10574: 264 1984 vp.
10575:
10576: Raha-asia-aloite n:o 256
10577:
10578:
10579:
10580:
10581: Lahti-Nuuttila: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen varasto-
10582: kiri aston aikaansaamiseksi
10583:
10584:
10585: Eduskunnalle
10586:
10587: Jo vuonna 1973 maassamme esitettiin, että kir- dessa ei ole enää hallittavissa. Kysymyksessä on ra-
10588: jastotoimen keskushallinnon tulisi laatia suunni- tionalisointitoimenpide, joka supistaa kustan-
10589: telma keskusvarastokirjaston aikaansaamiseksi. nuksia, saneeraa kirjakokoelmia ja kehittää ylei-
10590: Esitystä perusteltiin mm. maakuntakirjastojen sönpalvelua.
10591: kasvavalla tilanpuutteena ja kirjastohenkilöstön Varastokirjaston tärkeyttä korostaa Kirjastoleh-
10592: riittämättömyydellä. Keskusvarastokirjaston teh- dessä käyttämässään puheenvuorossa ( 10182)
10593: täviin kuuluisi mm. säilytys- ja lainaustoiminnan myös maamme kansalliskirjaston johtaja, profes-
10594: ohella tuottaa keskitetysti luetteloita toisaalta sori Esko Häkli, jonka käsityksen mukaan yleisten
10595: poistettavaksi sopivasta ja toisaalta arvokkaasta ja ja tieteellisten kirjastojen yhteinen varastokirjasto
10596: säilytettävästä kirjallisuudesta. on erinomainen ratkaisu, mikäli järjestelyissä ote-
10597: Vastaavan tyyppinen varastokirjasto perustet- taan huomioon molempien kirjastotyyppien eri-
10598: tiin Tanskassa jo vuonna 1968 ja sitä ylläpidetään tyistarpeet.
10599: kirjastojen vuotuisesta kokonaisvaltionavusta Valtakunnallisella varastokiri astohankkeella on
10600: myönnetyllä määrärahalla, joka on 2,5 % koko- tähän mennessä vain puoltajia ja hankkeen to-
10601: naismäärärahasta. Ruotsissa varastokirjastojärjes- teuttamista pidetään järkevänä, tarkoituksenmu-
10602: telmä käynnistettiin vuosina 1981-82 hajautta- kaisena ja kiireellisenä. Perustamalla valtakunnal-
10603: malla kirjastot maan kolmen lainauskeskuksen - linen, kaikkia kirjastomuotoja palveleva varasto-
10604: Malmön, Tukholman ja Uumajan kaupunginkir- kirjasto vältytään rakentamasta tai vuokraamasta
10605: jastojen - alaisuuteen. varastotiloja lukuisille eri paikkakunnilla sijaitse-
10606: Tieteellisen informoinoin neuvoston laatiman ville kirjastoille nykyisten ennusteiden ja mitoi-
10607: selvityksen mukaan (komiteanmietintö 1980: 67) tusten mukaan. Näin säästetään myös yhteiskun-
10608: täyttyvät vuoteen 198 5 mennessä kirjavarastot nan kustannuksia, ja varastotarkoituksia varten ar-
10609: puolessa korkeakoulukirjastoista ja 1990-luvun al- vioituja määrärahoja voidaan hyödyllisemmin
10610: kuun mennessä todennäköisesti lähes kaikissa kor- käyttää kirjastotoimen muuhun kehittämiseen.
10611: keakoulujen suurissa ja lukuisissa pienissä kirjas- Hankkeen toteuttamisen avulla taataan vanhan-
10612: toyksiköissä. Vertailtuaan eri vaihtoehtoja korkea- kin kirjallisuuden säilyminen ja tehostetaan sen
10613: koulukirjastojen lisätilantarpeen tyydyttämiseksi saatavuutta.
10614: neuvosto päätyi suosittamaan valtakunnallisen va- On huomattava, että varastokirjaston voi hyvin
10615: rastokirjaston perustamista. Neuvoston mielestä sijoittaa esimerkiksi johonkin tyhjentyneeseen,
10616: varastokirjaston tulisi aloittaa toimintansa jo kirjavarastokäyttöön kunnostettavaan tehdaskiin-
10617: vuonna 198 5. Tieteellisen informoinoin neuvos- teistöön, jonka yhteydessä on luonnollisesti laa-
10618: ton IV mietinnöstä antamassaan lausunnossa ra- jentumismahdollisuuksia. Varastokirjasto tulee si-
10619: kennushallitus pitää erillisen varastokirjaston ra- joittaa paikkaan, josta on mahdollisimman no-
10620: kentamista tarkoituksenmukaisena ratkaisuna. peat postiyhteydet kaikkialle maahan. Kun arviol-
10621: Varastokirjaston tarpeen Suomessa näkee kii- ta 314 käyttäjistä on Lounais- ja Etelä-Suomesta,
10622: reellisenä ja välttämättömänä mm. valtakunnalli- paras sijoituspaikkakunta varastokirjastolle olisi
10623: sen yleisten kirjastojen keskuskirjaston kirjaston- Tampereen kaupunki.
10624: johtaja, professori Sven Hirn (Kirjastolehti 9 182). Tieteellisen informoinoin neuvoston laatimaan
10625: Hän perustelee näkemystään kirjastojen kirjako- selvitykseen sisältyvät yksityiskohtaiset suunnitel-
10626: koelmien valtavalla kasvulla, mikä lähitulevaisuu- mat ja laskelmat varastokirjaston kustannuksista ja
10627: 1984 vp. - RA n:o 256 265
10628:
10629: edullisuusvertailut muihin mahdollisiin vaihtoeh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10630: toihin nähden. 1985 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
10631: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen, markan määrärahan käytettäväksi valta-
10632: kunnallisen varastokirjastohankkeen to-
10633: teuttamisen aloittamiseen.
10634: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10635:
10636: Pentti Lahti-Nuuttila
10637:
10638:
10639:
10640:
10641: 34 4284003504
10642: 266 1984 vp.
10643:
10644: Raha-asia-aloite n:o 257
10645:
10646:
10647:
10648:
10649: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasalan tiemesta-
10650: ripiirin Sarsan tukikohdan peruskorjaukseen
10651:
10652:
10653: Eduskunnalle
10654:
10655: Jo vuosia TVL:n Hämeen piirin Kangasalan tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10656: mestaripiirin Sarsan tukikohta on ollut peruskor- taen,
10657: jauksen tarpeessa. Nykyisellään se ei täytä edes al-
10658: keellisia vaatimuksia ajatellen tukikohdan vastuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10659: ta alueensa tiestön hoidossa, ylläpidossa ja kehit- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10660: tämisessä. Sekä toiminnallisesti että työsuojelulli- 31.24.74 (Talonrakennukset) 1000000
10661: sesti tilat ovat ala-arvoiset ja todella epäkäytännöl- markkaa Kangasalan tiemestaripiirin Sar-
10662: liset. san tukikohdan peruskorjaukseen.
10663: Näin ollen on välttämätöntä, että tukikohdan
10664: päärakennuksen ja siihen liittyvien rakennusten
10665: peruskorjaustyö aloitetaan vuonna 1985.
10666:
10667: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10668:
10669: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
10670: 1984 vp. 267
10671:
10672: Raha-asia-aloite n:o 258
10673:
10674:
10675:
10676:
10677: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 ra-
10678: kentamiseen välillä Suorama-Alasjärvi
10679:
10680:
10681: Eduskunnalle
10682:
10683: Kangasalta Tampereen suuntautuva itäinen si- kaavoituksen sitä vaikeuttamatta. Tie soveltuu hy-
10684: sääntuloväylä on jo parinkymmenen vuoden ajan väksyttyyn tieverkkoon. Väylän toteuttaminen ai-
10685: ollut yksi kaupunkiseudun tärkeimmistä väylistä. kaansaa huomattavan kevennyksen vanhalla Kan-
10686: Tällä hetkellä se muodostuu yhä vaikeammaksi ja gasalantiellä, joka voi jäädä palvelemaan sen vai-
10687: -vaikeammaksi liikenteelliseksi pullonkaulaksi kutuspiirissä olevaa maankäyttöä, minkä synnyt-
10688: huolimatta tarpeellisena toteutetusta kevyen lii- tämä liikenne jo itsessään on huomattava.
10689: kenteen väylästöstä. Koska kunnat ovat tieyhteyden Suorama-
10690: Merkittävimmin tätä liikenneyhteyttä parantai- Alasjärvi rakentamisesta yksimielisiä eikä hank-
10691: si tiehankkeen Suorama-Alasjärvi (Teiskontie) keessa ole teknisiä vaikeuksia, tulisi se ensi tilassa
10692: toteuttaminen. Tämän uuden tieosuuden pituus pyrkiä toteuttamaan.
10693: on noin kuusi (6) kilometriä ja rakentamisen kus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10694: tannusarvio on tämänhetkisen hintatason mu- taen,
10695: kaan noin 46 miljoonaa markkaa. Tampereen
10696: kaupungin ja Kangasalan kunnan tavoin tie- ja että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10697: vesirakennushallitus pitää tämän valtatieosuuden 1985 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
10698: rakentamista kiireellisenä. markan määrärahan käytettäväksi valtatien
10699: Väylä voidaan johtaa suhteellisen vapaassa n:o 12 rakentamiseen vålzllä Suorama-
10700: maastossa olemassa olevan rakennuskannan tai Aiasjärvi.
10701:
10702: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10703:
10704: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
10705: 268 1984 vp.
10706:
10707: Raha-asia-aloite n:o 259
10708:
10709:
10710:
10711:
10712: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden Kuruntien
10713: (mt 330) rakentamiseen välillä Soppeenmäki-Rotikko
10714:
10715:
10716: Eduskunnalle
10717:
10718: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityk- nen lähiaikoina ja kestää usean vuoden ajan, jol-
10719: sessä valtioneuvosto esitti valtatien n:o 3 rakenta- loin rakennusaikainen vilkas ja raskas liikenne
10720: miseen välillä Tampere-Ylöjärvi 21,1 miljoonaa joutuu käyttämään olemassaolevia rakennettuja
10721: markkaa. Tämän tärkeän tienrakennustyön yhtey- pientaloalueiden tieverkostoja.
10722: dessä olisi taloudellista ja tarkoituksenmukaista Ylöjärven taajamien osayleiskaavatyön yhtey-
10723: toteuttaa myös liikenneturvallisuutta kohentava- dessä laaditun yleissuunnitelman mukaisen mt
10724: na Ylöjärven kunnan esittämä uuden Kuruntien 330:n tieosan rakentaminen mahdollisimman no-
10725: (mt 330) rakentaminen välillä Soppeenmäki- peasti edellyttää kahden (2) miljoonan markan va-
10726: Rotikko. Tämän tien rakentaminen 1 700 metrin raamista tähän tarkoitukseen, jolla edellä maini-
10727: matkalla vaikuttaisi myönteisesti muun muassa tut liikenneyhteydet saataisiin ja siten tehtäisiin
10728: teollisuuden liikenneyhteyksiin Ylöjärven rauta- liikenneturvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu.
10729: tieasemalla ja Rotikko-Haavisto alueen alka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10730: viin rakennustöihin. Teollisuuslaitokset, lähinnä taen,
10731: Huurre Oy ja Ylö-Tehtaat Oy, joiden päivittäinen
10732: rautateitse lähtevän tavaran määrä enimmillään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10733: on kymmeniä junavaunullisia, joutuvat nyt käyt- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
10734: tämään liikenneyhteytenään Ylöjärven rautatie- 31.24. 77 (Yleisten teiden tekeminen)
10735: asemalle keskustan vilkkaita ja raskaalle liikenteel- 2 000 000 markkaa uuden Kuruntien (mt
10736: le huonosti sopivia liikenneväyliä. Ylöjärven kun- 330) rakentamiseen välillä Soppeenmäki-
10737: nan hankittua huomattavia maa-alueita Rotikon Rotikko.
10738: ja Haaviston suunnalta alkaa näiden rakentami-
10739:
10740: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10741:
10742: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
10743: 1984 vp. 269
10744: Raha-asia-aloite n:o 260
10745:
10746:
10747:
10748:
10749: Lahti-Nuuttila: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden raken-
10750: nusinvestointeihin
10751:
10752:
10753:
10754: Eduskunnalle
10755:
10756: Rautatielaitoksen liikenteen hoitoon ja radan gelmat muodostuvat nykyaikaiseen liikenteenhoi-
10757: kunnossapitoon sekä materiaali- ja tuotantotoi- toon soveltumattomista ja epäkäytännöllisistä työ-
10758: mintaan liittyvien rakennusten suunnittelua, ra- tiloista, joissa yleisesti joudutaan työskentelemään
10759: kentamista ja peruskorjausta varten varattuja mää- työturvallisuuden kannalta epätyydyttävissä työ-
10760: rärahoja on viime vuosina merkittävästi supistettu olosuhteissa.
10761: valtion budjetissa. Vuoden 1984 tulo- ja menoar- Teknisten välineiden puuttuminen tai niiden
10762: viossa on näiden määrärahojen osuutta vähennet- soveltumattomuus vanhanaikaisiin tiloihin luo
10763: ty jopa 70,6 prosenttia. Budjetissa tulisi huomioi- tarpeita uusille investoinneille. Nykyaikainen tek-
10764: da näiden määrärahojen merkitys laitoksen toi- niikka edellyttää vanhojen tavaraterminaalien ja
10765: minnan kehitykselle. varikoiden uusimista sekä laajentamista, jotta lii-
10766: Valtionrautateillä on vanhana laitoksena erityi- kenteenhoidon vaatimukset voitaisiin täyttää.
10767: sen suuria tarpeita rakennus- ja kalustoinvestoin- Näiden toimenpiteiden keskeyttäminen tai
10768: teihin. myöhentäminen aiheuttavat suoranaisia ongelmia
10769: Vanhat sosiaali- ja työtilat ovat kiireellisten sa- henkilöstöpolitiikassa ja liikenteenhoidossa.
10770: neerausten ja peruskorjausten tarpeessa, mm. Edellä olevan perusteella ehdotan,
10771: energiapoliittiset syyt puoltavat näiden määrära-
10772: hojen säilyttämistä ainakin entisellään. Vanhoihin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10773: rakennuksiin, rakenteisiin, koneisiin ja muuhun 1985 tulo- ia menoarvioon momentzlle
10774: materiaalitoimintaan on investoitava, jotta kulje- 31. 90. 74 30 000 000 markkaa käytettäväksi
10775: tuslaitos voisi pysyä ajan tasalla ja pystyä tasapäi- rautatielzikenteen hoitoon ia radan kun-
10776: seen kilpailuun myös kuljetusmarkkinoilla. nossapitoon sekä maten'aali- ia tuotantotoi-
10777: Liikenneosaston toimintaa koskevat budjettipo- mintaan liittyvien rakennusten suunnitte-
10778: liittiset toimet heijastuvat suoranaisesti sekä seu- lua, rakentamista ia peruskorjausta varten.
10779: rannaisvaikutusten kautta. Liikenneosastolla on-
10780:
10781: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
10782:
10783: Pentti Lahti-Nuuttila
10784: 270 1984 vp.
10785:
10786: Raha-asia-aloite n:o 261
10787:
10788:
10789:
10790:
10791: Lahti-Nuuttila: Määrärahan osoittamisesta Oriveden rata-alueen työ-
10792: ja henkilöstötilojen rakentamiseen
10793:
10794:
10795: Eduskunnalle
10796:
10797: Oriveden rata-alueen henkilöstötilat eivät täytä dalla sitäpaitsi jo työturvallisuuslain perusteella
10798: henkilöstötiloille asetettavia vaatimuksia. Epä- uusien sosiaalitilojen rakentaminen on pakollista,
10799: kohtia ja puutteita löytyy runsaasti. Vallitsevat koska nykyisiä sosiaalitiloja ei voida parantaa
10800: puutteet tiloissa tulivat esille Hämeen työsuojelu- asianmukaisiksi rakennuksen huonon kunnon ja
10801: piirin tarkastuksessa jo vuonna 1980. Tampereen laadun vuoksi. Viimeksi laadittu kustannusarvio
10802: ratapiiri on esittänyt uusien, suunniteltujen työ- hankkeelle on miljoona markkaa, mikä summa
10803: ja henkilöstötilojen rakentamista mahdollisim- käyttäen Oriveden rata-alueelle saadaan rakennet-
10804: man nopeasti. Hankkeen toteuttamismahdolli- tua kunnolliset työ- ja henkilöstötilat.
10805: suuksiin on kytketty VR:n organisaatiouudistus, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10806: minkä väitetään vaikuttavan mm. Oriveden rata- taen,
10807: alueen vastaiseen kohtaloon. Kaikki seikat kuiten-
10808: kin osoittavat, että mahdollisista organisaatio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10809: muutoksista huolimatta Orivesi on järkevää säilyt- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10810: tää kokoontumispaikkana ja rakennusmestarin tu- 31.90.74 1 000 000 markkaa Oriveden
10811: kikohtana, jolloin Oriveden rata-alueen henkilö- rata-alueen työ- ja henktlöstöttlojen ra-
10812: määrä säilyy vähintään nykyisenä. Oriveden koh- kentamiseen.
10813:
10814: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10815:
10816: Pentti Lahti-Nuuttila
10817: 1984 vp. 271
10818:
10819: Raha-asia-aloite n:o 262
10820:
10821:
10822:
10823:
10824: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen
10825: rakentamista varten myönnettyjen valtion asuntolainojen lyhen-
10826: nysehtojen muuttamiseen
10827:
10828: Eduskunnalle
10829:
10830: Valtion osalainoittamassa opiskelija-asuntokan- la. Uudessa lyhennysjärjestelmässä lainoituskoh-
10831: nassa vuokrat ovat olleet jo useiden vuosien ajan teen pääomamenot pysyvät tasaisina koko laina-.
10832: valtioneuvoston vahvistamien tasoyleisohjeiden ajan, mikä vastaisi paremmin myös opiskelijoiden
10833: yläpuolella ja vuokrat ovat edelleen kohoamassa. vuokranmaksukykyä. Asuntotuotantolain muut-
10834: Vuokrien nousu johtuu pääomamenojen voimak- tamisesta annetun lain (81182) siirtymäsäännök-
10835: kaasta kasvusta. Eräillä opiskelija-asuntoyhtei- sessä annetaan hakemuksesta mahdollisuus siirtää
10836: söillä pääomamenot muodostavat jo yli puolet pe- ennen 1. 3. 1982 myönnetyt valtion asuntolainat
10837: rittävästä vuokrasta. uuden lyhennysjärjestelmän (asuntotuotantoase-
10838: Huolimatta siitä, että valtio on jo neljänä vuo- tus 19. 3. 1982/205 28 §)mukaisiksi. Siirtoja ei
10839: tena myöntänyt yhteensä 30 milj. mk omapää- ole kuitenkaan voitu tehdä, koska valtion tulo- ja
10840: omarahaa opiskelija-asuntojen rakentamiseen, on menoarviossa ei ole osoitettu määrärahoja tähän
10841: opiskelija-asuntoyhteisöjen rahoitusrakenne edel- tarkoitukseen.
10842: leen erittäin raskas. Opiskelija-asuntojen rakentamiseen ennen
10843: Ennen 1. 3. 1982 myönnettyjen valtion asunto- 1. 3. 1982 myönnettyjen valtion asuntolainojen
10844: lainojen takaisinmaksuehdot aiheuttavat pääoma- lyhennysehtojen muuttaminen asuntotuotanto-
10845: menojen epätasaisen jakautumisen lyhennysajal- asetuksen (205/82) 28 §:n mukaisiksi alentaisi
10846: le. Valtion asuntolainoja lyhennetään samanaikai- vuokrankorotustarvetta koko opiskelija-asunto-
10847: sesti ensisijaislainojen kanssa, mikä aiheuttaa epä- kannassa noin markalla neliömetriä kohti kuukau-
10848: tasaisen vuokrakehityksen ja johtaa useina vuosina dessa vuonna 1985 eli noin 250 mk/asuntopaik-
10849: kohtuuttoman korkeisiin vuokriin. Asuntohalli- ka/vuosi. Tämä edellyttäisi 10 miljoonan markan
10850: tuksen myöntämillä lyhennysten ja korkojen mak- määrärahan varaamista valtion vuoden 1985 tulo-
10851: sulykkäyksillä ongelmaa on vain voitu siirtää ja menoarvioon.
10852: eteenpäin. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10853: Opintotuen kehitys ei ole vastannut opiskelija-
10854: asuntojen raskaasta rahoitusrakenteesta aiheutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10855: van vuokratason kehittymistä. Jatkuva yleisen 1985 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
10856: vuokratason nousun ylittävä vuokrakehitys hei- markkaa ennen 1. 3. 1982 opiskeltj'a-asun-
10857: kentää opiskelijoiden taloudellisia mahdollisuuk- noille myönnettyjen valtion asuntolaino-
10858: sia asua opiskelija-asuntoloissa. jen lyhennysehtojen muuttamiseksi asun-
10859: Valtion asuntolainojen lyhennysehtoja muutet- totuotantoasetuksen (205 182) 28 §:n mu-
10860: tiin asuntotuotantolain (25. 1. 1982/81) ja asun- kaisiksi.
10861: totuotantoasetuksen (19. 3. 1982/205) muutoksil-
10862:
10863: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10864:
10865: Pentti Lahti-Nuuttila Jutta Zilliacus Markus Aaltonen
10866: Lea Mäkipää Tarja Halonen Timo Kietäväinen
10867: Arja Alho
10868: 272 1984 vp.
10869:
10870: Raha-asia-aloite n:o 263
10871:
10872:
10873:
10874:
10875: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin kou-
10876: lurakennushankkeiden rahoittamiseen
10877:
10878:
10879: Eduskunnalle
10880:
10881: Turun ja Porin läänin kunnat ovat ehdottaneet alenemisen sijaan sitä tulisi korottaa tulevan vuo-
10882: vuosille 1984-88 laatimissaan suunnitelmissa yh- den tulo- ja menoarviossa. Tässä tarkoituksessa tu-
10883: teensä 153 peruskoulujen rakennus- ja peruskor- lisi tulo- ja menoarvioon merkitä 15 000 000 mar-
10884: jaushanketta, joiden rahoittamisessa tarvitaan val- kan suuruinen erityismääräraha.
10885: tion varoja. Vuosittain on valtion taholta hyväk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10886: sytty vain 3-5 hanketta. Tämä merkitsee huuta-
10887: vaa määrärahojen korottamisen tarvetta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10888: Turun ja Porin läänin koulurakennushankkei- 1985 tulo- ja menoarvioon erityismäärära-
10889: siin saatiin vuonna 1979 varoja 20,9, vuonna 1980 hana 15 000 000 markkaa Turun ja Porin
10890: 22,1, vuonna 198111,9, vuonna 1982 5,8 ja 1983 läänin koulurakennushankkeiden rahoitta-
10891: 12,6 miljoonaa markkaa. Määrärahan voimakkaan mista varten.
10892:
10893: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10894:
10895: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
10896: Heli Astala Irma Rosnell
10897: 1984 vp. 273
10898: Raha-asia-aloite n:o 264
10899:
10900:
10901:
10902:
10903: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Salon välisen rata-
10904: osuuden peruskorjaustöihin
10905:
10906:
10907: Eduskunnalle
10908:
10909: Helsingin ja Turun välinen, kansainvälistäkin Turusta Saloon johtavan rataosan perusparan-
10910: liikennettä merkittävässä määrin välittävän ranta- nuksen kokonaiskustannus on arvioitu n. 155
10911: radan kunto ei vastaa ajan vaatimuksia. Kuten jo- milj. markaksi, josta tähän mennessä on vain vä-
10912: kainen matkustaja voi todeta, radan kunto on ny- häinen osa myönnetty ja käytetty. Turun ja Porin
10913: kyisellään erittäin heikko. Radan kunnostaminen lääninhallitus ja Varsinais-Suomen Maakuntaliitto
10914: ja perusparantaminen on kiireellinen tehtävä. ovat ehdottaneet ensi vuoden tulo- ja menoar-
10915: Helsingin ja Kirkkonummen välillä peruspa- vioon otettavaksi määrärahan sanottuun tarkoi-
10916: rannus on ollut jatkuvasti käynnissä. Karjaan ja tukseen.
10917: Salon välisen osuuden perusparannus on suunnit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10918: telematta. Salon ja Turun välillä suunnitelmat
10919: ovat valmiina ja työt ovat käynnistyneet mutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10920: määrärahat ovat jääneet erittäin vähäisiksi. 1985 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
10921: Eduskunta päätti ottaa kuluvan vuoden tulo- ja markkaa käytettäväksi Turun-Salon ra-
10922: menoarvioon 7 miljoonan markan määrärahan pe- taosuuden perusparannustöiden jatkamis-
10923: rusparannustöiden jatkamiseen Salon ja Turun vä- ta varten.
10924: lillä sekä suunnitelmien laatimiseen. Näin ollen
10925: eduskunta on lausunut tahtonsa perusparannus-
10926: töiden jatkamisen puolesta.
10927:
10928: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
10929:
10930: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
10931:
10932:
10933:
10934:
10935: 35 4284003504
10936: 274 1984 vp.
10937:
10938: Raha-asia-aloite n:o 265
10939:
10940:
10941:
10942:
10943: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena
10944: Sirola-Opistolle
10945:
10946:
10947: Eduskunnalle
10948:
10949: Eduskunta on useana aikaisempana vuonna säilyttämään rakennukset Sirola-Opisto on joutu-
10950: tunnustanut Sirola-Opiston tekemän työn merkit- nut velkaantumaan kohtuuttomasti.
10951: tävyyden ja toisaalta ne erityiset kustannukset, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10952: jotka aiheutuvat kulttuurihistoriallisesti merkittä- taen,
10953: vän rakennuskokonaisuuden säilyttämisestä jälki-
10954: polville käyttämällä sitä sellaisessa muodossa, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10955: sallii rakennuksen säilymisen ja toisaalta tarjoaa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10956: mahdollisuuden nimenomaan työväestön sivistyk- 29.57.52 1 000 000 markkaa rakennus-
10957: sellisen tason kohottamiseen. Laitoksen ylläpidon avustuksena Sirola-Opistolle aikaisempien
10958: erityiskustannuksen huomioon ottaen on perus- rakennushankkeiden lainojen lyhentämi-
10959: teltua sisällyttää myös ensi vuoden tulo- ja me- seen ja korkojen maksuun sekä uusien ra-
10960: noarvioon määräraha Sirola-Opistolle. Pyrkiessään kennushankkeiden rahoitukseen.
10961:
10962: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
10963:
10964: Pekka Leppänen Inger Hirvelä Ulla-Leena Alppi
10965: Juhani Vähäkangas Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen
10966: Ensio Laine Pentti Liedes Irma Rosnell
10967: Seppo Toiviainen Mikko Kuoppa Marja-Liisa Salminen
10968: Vappu Säilynoja Timo Laaksonen Marjatta Stenius-Kaukonen
10969: Pirkko Turpeinen Esko Helle Matti Kautto
10970: 1984 vp. 275
10971:
10972: Raha-asia-aloite n:o 266
10973:
10974:
10975:
10976:
10977: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalous-
10978: oppilaitoksen laajennukseen
10979:
10980:
10981: Eduskunnalle
10982:
10983: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen laajennuk- Metalliverstaan laajennuksen pinta-ala on noin
10984: sen tarpeellisuus on selvitetty ja osoitettu. Sen 500 m 2 ja sen tulisi olla valmis viimeistään syys-
10985: kustannusarvio on noin 1,3 milj. markkaa. Tar- kuussa 1985.
10986: vaalan maatalousoppilaitoksessa maatalouskone- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10987: asentajan jatkolinja alkaa viimeistään vuonna taen,
10988: 1984.
10989: Tätä varten oppilaitoksen olisi ehdottomasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10990: saatava lisää metalliverstastilaa. 1985 tulo- ja menoarvioon 1300 000
10991: Ammattikasvatushallituksessa on laajennusta markkaa momentille 29.63. 74 Tarvaalan
10992: suunniteltu oppilaitoksen esityksestä. maatalousoppzlaitoksen laajennukseen.
10993:
10994: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
10995:
10996: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Inger Hirvelä
10997: Sakari Knuuttila Helena Pesola Juhani Surakka
10998: Paavo Vesterinen
10999: 276 1984 vp.
11000:
11001: Raha-asia-aloite n:o 267
11002:
11003:
11004:
11005:
11006: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta monitoimitalon raken-
11007: tamiseen Hankasalmelle
11008:
11009:
11010: Eduskunnalle
11011:
11012: Taloon tulevat peruskoulun yläasteen laajen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11013: nusosa, urheilua varten sisäliikuntatila, nuorisoti- taen,
11014: lat ja kansalaisopiston toimisto- ym. tiloja. Suun-
11015: nitelmat ovat valmistuneet vuoden 1983 alussa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11016: Kustannusarvio on 9,8 milj. mk, josta valtion- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 600 000 mar-
11017: avustusta 2,6 milj. mk ja valtion lainaa 1,7 milj. kan mäåriirahan Hankasalmen monitoimi-
11018: mk. Lisäksi jälkirahoituksena ennakoidaan saata- talon rakentamiseen.
11019: van 2,7 milj. mk.
11020:
11021: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
11022:
11023: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Inger Hirvelä
11024: Sakari Knuuttila Helena Pesola Juhani Surakka
11025: 1984 'lt· 277
11026:
11027: Raha-asia-aloite n:o 268
11028:
11029:
11030:
11031:
11032: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 pa-
11033: rantamiseen Suolahdessa
11034:
11035:
11036: Eduskunnalle
11037:
11038: Valmetin teollisuusalueen ja Teollisuuskylä II:n Mainituilla perusteilla kunnioittaen ehdotam-
11039: kautta Suolahdessa kulkee kantatie n:o 69. Tie- me,
11040: osalta on kaksi risteystä Suolahteen, toinen Kau-
11041: ra-ahossa ja toinen Sirkkaharjussa. Näihin risteyk- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11042: siin olisi rakennettava kaistoitukset. Lisäksi liiken- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 700 000
11043: neturvallisuuden parantamiseksi olisi rakennetta- markkaa kevyen liikenteen väyliin rakenta-
11044: va jalankulku-pyörätie Nakertajasta Valmetin miseksi Suolahden Nakertajasta Valmetin
11045: traktoritehtaalle. traktoritehtaalle ja Kaura-ahon ja Sirkka-
11046: Suolahdessa ei ole ollut valtion työkohteita juu- harjun risteysalueiden lisiikaistojen raken-
11047: ri lainkaan viime vuosien aikana. Niiden merkitys tamiseen.
11048: olisi erikoisen suuri varsinkin Metsä-Botnian jälki-
11049: hoitona.
11050:
11051: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
11052:
11053: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Inger Hirvelä
11054: Sakari Knuuttila
11055: 278 1984 vp.
11056:
11057: Raha-asia-aloite n:o 269
11058:
11059:
11060:
11061:
11062: P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Sumiaisten
11063: tien perusparantamiseen
11064:
11065:
11066: Eduskunnalle
11067:
11068: Suolahden-Sumiaisten maantie muodostaa olisi erikoisen suuri varsinkin Metsä-Botnian jälki-
11069: pääyhteyden Sumiaisten kunnasta seutukunnan hoitona.
11070: keskuksiin Suolahteen ja Äänekoskelle. Asiointi-, Mainituilla perusteilla kunnioittaen ehdotan,
11071: koulu- ja kasvavan työpaikkaliikenteen ohella tien
11072: merkitys mm. puutavaran kuljetuksissaon erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11073: suun. 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
11074: Alueella ei ole ollut valtion investointihankkei- kan siirtomäärärahan Suolahden-Su-
11075: ta viime vuosien aikana lainkaan. Niiden merkitys miaisten maantien perusparantamiseen.
11076:
11077: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
11078:
11079: Pekka Leppänen
11080: 1984 vp. 279
11081: Raha-asia-aloite n:o 270
11082:
11083:
11084:
11085:
11086: P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
11087: rakentamiseksi valille Äänekoski-Suolahti
11088:
11089:
11090: Eduskunnalle
11091:
11092: Äänekoskelta Suolahteen johtavaa maantietä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11093: käyttää päivittäin useita satoja henkilöitä polku- taen,
11094: pyöräilemällä joko työmatkanaan tai sitten vapaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11095: ajan liikuntaa varten. Tiellä on vilkas autoliiken- 1985 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark-
11096: ne, joka vaarantaa pyöräilijöiden turvallisuutta. kaa Äänekosken-Suolahden välisen ke-
11097: Pyöräilijöiden määrä taas kasvaisi, jos kevyen lii- vyen liikenteen väylän rakentamiseen.
11098: kenteen väylä olisi rakennettu.
11099: Rakentamiseen ei ole olemassa tällä hetkellä es-
11100: teitä.
11101:
11102: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
11103:
11104: Pekka Leppänen
11105: 280 1984 vp.
11106:
11107: Raha-asia-aloite n:o 271
11108:
11109:
11110:
11111:
11112: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Äänekosken katsastus-
11113: toimiston rakentamiseen
11114:
11115:
11116: Eduskunnalle
11117:
11118: Suolahden kaupungissa sijaitsevan Äänekosken tiaaliseksi työttömyysasteeksi vuodelle 1983
11119: katsastustoimiston tilat ovat pienet ja epäkäytän- 13,4 %. Näin siitäkin huolimatta, että seutukun-
11120: nölliset. Liikenneministeriön, Autorekisterikes- nalla on käynnissä huomattava Metsä-Botnia Oy:n
11121: kuksen ja Suolahden kaupungin edustajien väli- rakennusprojekti, jonka rakennusaikainen työllis-
11122: sissä neuvotteluissa on todettu, että paras ratkaisu tävä vaikutus on huomattava. Tasaisen työllisyys-
11123: olisi rakentaa katsastustoimistolle kokonaan uudet tilanteen turvaamiseksi Suolahden kaupungin
11124: tilat. alueella tarvittaisiin rakennushankkeita keväästä
11125: Suolahteen rakennettavan katsastustoimiston 1985 alkaen; Metsä-Botnia Oy:n rakennustyövoi-
11126: tyyppi olisi mini A 2. Suolahden kaupunki on va- ma kokonaisuudessaan vapautuu 2. 5. 1985 teh-
11127: rannut teollisuuskylästä tontin katsastustoimistoa taan käynnistyessä.
11128: varten ja on tehnyt tontista myyntitarjouksen Au- Ehdotammekin,
11129: torekisterikeskukselle.
11130: Suolahden kaupungin työttömyysaste oli vuon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11131: na 1983 9,85 %. Kun työttömyysasteeseen laske- 1985 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
11132: taan mukaan työvoimahallinnon tukimuodoin markkaa Äänekosken katsastustoimiston
11133: työllistetyt, saadaan Suolahden kaupungin poten- rakentamiseen.
11134:
11135: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
11136:
11137: Pekka Leppänen Inger Hirvelä
11138: Helena Pesola Juhani Surakka
11139: 1984 vp. 281
11140:
11141: Raha-asia-aloite n:o 272
11142:
11143:
11144:
11145:
11146: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lentoaseman
11147: terminaalitilojen iaajennukseen
11148:
11149:
11150: Eduskunnalle
11151:
11152: Ilmailuhallituksen asettama työryhmä, jonka to- yms. tiloineen on noin 970 hyöty-m 2. Työryh-
11153: tehtävänä oli selvittää Jyväskylän lentoaseman ke- män mielestä suunnittelu olisi pitänyt aloittaa vä-
11154: hittämistarpeet, antoi mietintönsä toukokuussa littömästi ja rakennustyöt vuoden 1984 aikana.
11155: 1982. Tehdyn selvityksen mukaan tärkein kehittä- Alustava kustannusarvio on 7 500 000 mk (vuo-
11156: miskohde Jyväskylän lentoasemalla on matkusta- den 1982 kustannustasossa). Jyväskylän kaupunki
11157: jaterminaalitilojen lisääminen. Tätä ovatkin jaJyväskylän maalaiskunta ovat esittäneet olevan-
11158: Keski-Suomen lääninhallitus, maakuntaliitto ja sa valmiit osallistumaan terminaalin rakennusai-
11159: useat kunnat, ennen kaikkea Jyväskylän kaupunki kaiseen rahoitukseen siten, että valtio maksaisi
11160: ja Jyväskylän maalaiskunta jo useita vuosia vaati- kuntien rahoitusosuuden korkoineen myöhem-
11161: neet. min takaisin.
11162: Jyväskylän terminaalin yleisötilat ovat selvästi Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11163: ahtaimmat verrattuna muihin samaa suuruus- taen,
11164: luokkaa oleviin lentoasemiin. Nykyisiä yleisötilo-
11165: ja, n. 350m 2, työryhmä esitti laajennettavaksi 500 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11166: m2:llä. Myös muut terminaalin tilat ovat hyvin 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
11167: ahtaat. Lisäksi lentoaseman tilapäisiksi tarkoitet markkaa Jyväskylän lentoaseman termi-
11168: hallintotilat ovat rakennusteknisesti huonokun· naalirakennuksen laajennuksen suunnitte-
11169: toiset. luun ja rakentamisen aloittamiseen.
11170: Terminaalirakennuksen laajennustarve toimis-
11171:
11172: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
11173:
11174: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
11175: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila
11176: Juhani Surakka
11177:
11178:
11179:
11180:
11181: 36 4284003504
11182: 282 1984 vp.
11183:
11184: Raha-asia-aloite n:o 273
11185:
11186:
11187:
11188:
11189: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparannuk-
11190: seen välillä Orivesi-Huutijärvi
11191:
11192:
11193: Eduskunnalle
11194:
11195: Oriveden-Huutijärven maantien merkitys on pian tienpidon ohjelmaan ja samalla olisi harkit-
11196: voimakkaasti kasvanut ja sen kautta suuntautuu tava tien muuttamista kantatieksi. Silloin tie voisi
11197: mm. runsaasti kaukoliikennettä sekä Hämeenlin- mahdollisesti jatkua Laitikkalan (Pälkäne) - Hä-
11198: nan ja Helsingin suuntaan että myös Lahden ja meenlinnan maantien osalta päättyen Hämeen-
11199: Kotkan suuntaan. Tie on tärkein kokoojatie kysei- linnaan.
11200: sellä alueella ja lähentelee kantatien tärkeyttä. Il- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11201: meinen tosiasia on, että liikenne yhä lisääntyy ja nioittavasti,
11202: eräs sen lisääjä on mm. kantatie 66, kun se tulee
11203: kokonaisuudessaan valmiiksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11204: Oriveden-Huutijärven maantien keskimääräi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11205: nen liikenne on vuonna 1982 ollut noin 1 500 ajo- 31.24. 77 3 500 000 markkaa Oriveden-
11206: neuvoa vuorokaudessa. Maantien perusparanta- Huutzjärven maantien perusparannuksen
11207: minen pitäisi näin ollen saada mahdollisimman aloittamiseksi.
11208:
11209: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
11210:
11211: Reijo Lindroos Riitta Järvisalo-Kanerva
11212: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
11213: 1984 vp. 283
11214:
11215: Raha-asia-aloite n:o 274
11216:
11217:
11218:
11219:
11220: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköjunien valmistuksen
11221: aloittamiseen Valmetin Tampereen kiskokalustotehtaalla
11222:
11223: Eduskunnalle
11224:
11225: Valmetin Tampereen tehtailla on työvoiman Pikaisesti asiaa voisi auttaa vain Valtionrauta-
11226: määrässä tapahtunut viime vuosina varsin voima- teiden 10 kpl:een sähköjunan valmistussarjan
11227: kasta vähentymistä. Henkilökuntamäärä oli vuon- aloittaminen. Kokonaiskustannukset olisivat noin
11228: na 1981 noin 2 100 henkilöä. Vuoden 1983 lopus- 90 milj. markkaa. Nykyisen heikon työllisyyden
11229: sa henkilökuntaa oli noin 1 200. Vähennystä kol- takia sähköjunien valmistus pitäisi voida aloittaa
11230: men vuoden aikana on tapahtunut noin 900 hen- välittömästi. Sarjan valmistus ajoittuisi kahden-
11231: kilöä. Vähennys on tapahtunut yleensä ns. "luon- kolmen vuoden ajalle, jolloin myös kustannukset
11232: nollista kautta'' työjärjestelyjä sekä työttömyys- jakaantuisivat useammalle vuodelle.
11233: eläkettä hyväksi käyttäen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11234: Mm. syksyllä 1982 Valmetin metsäkoneteolli- tavasti,
11235: suus siirrettiin Kurikkaan, jolloin vähentyi eri ta-
11236: voin noin 150 työpaikkaa. Tällä hetkellä on vaka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11237: vin työllisyystilanne kiskokalustotehtaalla. Koko 1985 tulo- ja menoarvioon 45 000 000
11238: tehtaalla on noin 300 henkilöä koskeva lomautus- markkaa sähköjunien valmistuksen aloitta-
11239: varoitus jo annettu. Lomautukset tapahtuisivat as- miseksi Valmetin Tampereen kiskokalus-
11240: teittain vuoden 1984 maaliskuun alusta vuoden totehtaalla.
11241: loppuun mennessä.
11242:
11243: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
11244:
11245: Reijo Lindroos Jorma Rantanen
11246: Pentti Lahti-Nuuttila Risto Ahonen
11247: Timo Roos
11248: 284 1984 vp.
11249:
11250: Raha-asia-aloite n:o 275
11251:
11252:
11253:
11254:
11255: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan nuorisovankilan
11256: henkilökunnan asuintalon rakentamiseen
11257:
11258:
11259: Eduskunnalle
11260:
11261: Keravan nuorisovankilassa on tällä hetkellä pal- valtion tulo- ja menoarvioon. Tulosta ei kuiten-
11262: veluksessa yli 170 henkeä, joiden työskentelyyn kaan ole tullut.
11263: liittyvät olosuhteet ovat aiheuttaneet erittäin suu- Vankeinhoitolaitoksen omissa suunnitelmissa
11264: ren vaihtuvuuden. Vaihtuvuuden takia on varsi- rakennushankkeelle on tehty valmiit suunnitel-
11265: naisten tehtävien hoitamisessa hankaluuksia. Ai- mat niin pitkälle, että se voitaisiin toteuttaa heti
11266: na on peruskoulutuksessa suuri joukko uutta vä- rahoituksen tultua järjestykseen. Hankkeen suun-
11267: keä. Tehtävien psyykkinen ja fyysinen rasittavuus nitteluvaiheen, sen asuntopoliittisen kiireellisyy-
11268: näin helposti kasautuu kokeneemmalle vartija- den ja Keravan nuorisovankilan varsinaisiin toi-
11269: kunnalle, joka sekin helposti irtautuu olosuhtei- mintoihin keskeisesti vaikuttavan luonteen vuoksi
11270: den vuoksi muihin tehtäviin tai ainakin muille ehdotamme,
11271: paikkakunnille.
11272: Eräänä perussyynä nopeaan vaihtuvuuteen on ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11273: vankilan henkilökunnan kurja asuntotilanne. 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
11274: Vuosia on henkilöstön toimesta ajettu uuden rivi- kan määrärahan Keravan nuorisovankzlan
11275: talomuotoisen asuntorakennuksen määrärahaa henkzlökunnan asuintalon rahoittamiseen.
11276:
11277: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
11278:
11279: Matti Louekoski Peter Muurman
11280: 1984 vp. 285
11281:
11282: Raha-asia-aloite n:o 276
11283:
11284:
11285:
11286:
11287: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisestaVR:ntalouden alijäämäi-
11288: syyden poistamiseen
11289:
11290:
11291: Eduskunnalle
11292:
11293: Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa asetetaan laitosten liikekirjanpidon periaatteiden kehittä-
11294: Valtionrautateille erityinen liikekirjanpidollisen minen nykyistä enemmän kustannuslaskennan
11295: alijäämän supistumistavoite. Mainitun tavoitteen periaatteita vastaavaksi, sekä samalla mahdollisen
11296: asettamisen yhteydessä ei valtiovallan taholta ole alijäämän osalta ns. avoimen budjetoinnin peri-
11297: kuitenkaan riittävästi huomioitu niitä tehtäviä, aatteen toteuttaminen. Avoin budjetointi on
11298: joita rautatielaitokselle on asetettu yleisen ja yh- omiaan ohjaamaan valtiovallan päätöksentekoa
11299: teiskuntapoliittisen edun nimissä hoitaa määrätyn kansantaloudellisesti edullisempaan suuntaan.
11300: tyyppistä palvelutehtävää. Näin ollen Valtionrau- Valtiontilintarkastajat ovat myös kertomuksissaan
11301: tatiet maksaa oman budjettinsa kautta yhteiskun- vaatineet yleisen edun tulkinnan ja korvausme-
11302: tapoliittisesti tärkeiden toimintojen ylläpitämisen nettelyn täsmentämistä. Valtion menot eivät kor-
11303: omista liikennetuloistaan. Alijäämän pysyttämi- vausmenettelyn myötä kasvaisi, mutta tulo- ja
11304: nen nykyisellä tasolla olisi edellyttänyt rautatei- menoarvion kautta saatava informaatio liikennela-
11305: den tariffien korottamista noin 21 prosentilla. jin kustannuksista ja sen saamasta yhteiskunnan
11306: Näin suureen korotukseen ei ole katsottu olevan tuesta lisääntyisivät.
11307: mahdollisuuksia, vaan tariffien jälkeenjääneisyyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11308: tä on tarkoitus tasoittaa tulevina vuosina.
11309: Näin todetessaan on valtiovalta osaltaan tun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11310: nustanut Valtionrautateiden yleisen yhteiskunta- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 31.5 7
11311: poliittisen palvelulaitosluonteen ja on näin myön- uudelle momenttlle 500 000 000 markkaa
11312: tänyt osan alijäämästä muodostuvan yleisistä yh- Valtionrautateiden yleisistä yhteiskunta-
11313: teiskuntapoliittisista syistä. poliittisista syistä aiheutuvan altjäämäisyy-
11314: Liikenneministeriön hallinnonalan yleissuunni- den korvaamiseksi.
11315: telmassa 1981-84 on asetettu tavoitteeksi liike-
11316:
11317: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
11318:
11319: Matti Louekoski Kaisa Raatikainen Jouko Tuovinen
11320: Antti Kalliomäki Saara-Maria Paakkinen Matti Kuusio
11321: 286 1984 vp.
11322:
11323: Raha-asia-aloite n:o 277
11324:
11325:
11326:
11327:
11328: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan varus-
11329: kunnan rakennustöihin
11330:
11331:
11332: Eduskunnalle
11333:
11334: Hämeenlinnassa SIJaltsevia, Suomenkasarmin milj. markan määräraha rakennustöiden aloitta-
11335: ja Linnankasarmin rakennuksia on jo vuosia suun- miseksi.
11336: niteltu saneerattaviksi muuhun käyttöön varsi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
11337: naisten joukko-osastojen siirryttyä Parolaan. Suo- taen,
11338: menkasarmille on suunniteltu Etelä-Suomen soti-
11339: lasläänin esikunnan ja Hämeenlinnan sotilaspii- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11340: rin esikunnan tiloja ja Linnankasarmilie tiloja 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
11341: mm. kertausharjoitustoimintaa varten. Valtion kan må"å"rå"rahan Hämeenlinnan varuskun-
11342: vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon sisältyy 1, 7 nan rakennustöitä" varten.
11343:
11344: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
11345:
11346: Martti Lähdesmäki Lea Savolainen
11347: Jorma Rantanen Esko Helle
11348: 1984 vp. 287
11349:
11350: Raha-asia-aloite n:o 278
11351:
11352:
11353:
11354:
11355: Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta Kanta-Hämeen maakunta-
11356: kirjaston toiminnan aloittamiseen
11357:
11358:
11359: Eduskunnalle
11360:
11361: Maamme on jaettu tällä hetkellä 16 maakunta- kunnista on huonot yhteydet Lahteen. Hämeen-
11362: kirjastoalueeseen. Maakuntakirjastojen sijainti- linnan sijainti on paljon keskeisempi. Hämeenlin-
11363: paikkakunnat ovat seuraavat: Joensuu, Rovanie- nalla on hyvät vanhemman kirjallisuuden kokoel-
11364: mi, Kuopio, Vaasa, Seinäjoki, Turku, Kouvola, mat, jotka ovat tärkeitä kaukolainausta ajatellen.
11365: Tampere, Lappeenranta, Oulu, Mikkeli, Pori, Hämeenlinnaan on valmistunut kesällä 1983 uusi
11366: Lahti, Espoo, Jyväskylä ja Maarianhamina. Lisäksi pääkirjasto, jonka suunnittelussa on otettu huo-
11367: Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjas- mioon myös maakuntakirjastotoiminnan tarpeet.
11368: tojen keskuskirjastona. Lisäksi Hämeenlinna on yhtenäisen Kanta-
11369: Maakuntakirjastot ovat yleisiä kirjastoja, joille Hämeen maakunnallinen keskus, ja mm. Hä-
11370: valtioneuvosto on antanut lisätehtävän toimia meenlinnan historiallisella museolla ja taidemuse-
11371: alueellisina keskuskirjastoina täydentämässä ja tu- olla on molemmilla maakuntamuseon asema.
11372: kemassa paikallista kirjastotoimintaa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
11373: Hämeenlinnan kaupunki on kääntynyt valtio- taen,
11374: neuvoston puoleen saadakseen kaupunginkirjas-
11375: tolle Kanta-Hämeen maakuntakirjasto-oikeudet. ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11376: Hämeenlinna ja Kanta-Hämeen kunnat kuuluvat 1985 tulo- ja menoarvioon momentzl/e
11377: tällä hetkellä v. 1975 perustettuun Lahden maa- 29.56.30 JOO 000 markan määrärahan
11378: kuntakirjastoon. Lahti sijaitsee alueen itäreunalla Kanta-Hämeen maakuntakirjaston toi-
11379: ja varsinkin Lounais- ja osasta Kanta-Hämeen minnan aloittamista varten.
11380:
11381: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
11382:
11383: Martti Lähdesmäki
11384: 288 1984 vp.
11385:
11386: Raha-asia-aloite n:o 279
11387:
11388:
11389:
11390:
11391: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan ratapi-
11392: han lisäraiteiden rakentamiseen
11393:
11394:
11395: Eduskunnalle
11396:
11397: Hämeenlinnan ratapihan laajentaminen lisärai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
11398: teita rakentamalla on ollut Valtionrautateiden taen,
11399: suunnitelmissa jo useita vuosia sitten. Ratapihan
11400: laajentaminen on tarpeen erityisesti alueen elin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11401: keinoelämän raskaiden materiaalien ja tuotteiden 1985 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar-
11402: kuljetusten nopeuden sekä joustavuuden turvaa- kan määrärahan Hämeenlinnan ratapihan
11403: miseksi. Etenkin Rautaruukki Oy:n Hämeenlin- lisäraitetden rakentamiseksi.
11404: nan tuotantolaitosten kannalta ovat lisäraiteet
11405: välttämättömät.
11406:
11407: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
11408:
11409: Martti Lähdesmäki Lea Savolainen
11410: Jorma Rantanen Esko Helle
11411: 1984 vp. 289
11412:
11413: Raha-asia-aloite n:o 280
11414:
11415:
11416:
11417:
11418: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pernunnummen-Keri-
11419: tyn suojelualueen hankkimiseen valtiolle
11420:
11421:
11422: Eduskunnalle
11423:
11424: Pernunnummen-Kerityn suojelualue on vah- lainkaan sellaista mannerkansallispuistoa, joka
11425: vistettu Kanta-Hämeen ensimmäisessä seutukaa- palvelisi myöskin retkeily- ja virkistystarkoituksia
11426: vassa. Vahvistettu suojelualue perustuu kansallis- ja olisi pinta-alaltaan kansainväliset vaatimukset
11427: puistokomitean vuonna 1976 valmistuneessa mie- täyttävä alue. Liesjärven kansallispuisto ja sen
11428: tinnössä (komiteanmietintö 1976: 88) esittämään lailla rauhoitettu laajennusosa on ainoastaan n.
11429: kansallispuistoaluevaraukseen, jonka komitea si- 650 ha, joten se ei pienuutensa vuoksi kestä run-
11430: joitti kolmanteen toteuttamisryhmään. Tämä ei sasta kulutusta eikä näin ollen voi tyydyttää ainoa-
11431: sisälly valtioneuvoston vahvistamaan kehittämis- na keskeisesti sijaitsevana mannerkansallispuisto-
11432: ohjelmaan. Seutukaavan suojelualuevaraukseen na eteläisimmän Suomen suojelu- ja retkeilytar-
11433: sisältyy Purinsuo, 236 ha, joka on valtioneuvoston peita.
11434: vahvistaman soidensuojelun perusohjelman koh- Lisäksi on todettava, että ulkoilulain mukaisia
11435: de. Tästä on 67 ha rauhoitettu metsähallituksen valtion retkeilyalueita ei ole toteutettu Etelä-
11436: päätöksellä aarnialueena. Keritynjärven ranta- Suomessa. Keritynjärven alue soveltuisi jatkossa
11437: alueet ovat mukana valmisteilla olevissa meri- ja paiLsi suojelupainotteiseksi alueeksi myöskin ret-
11438: järviluonnon maisemansuojelutoimikunnan alus- keilyä palvelevaksi alueeksi.
11439: tavissa esityksissä. Keritynjärvi sisältyy myöskin Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
11440: maa- ja metsätalousministeriön suojeluvesityöryh- nioittavasti,
11441: män luetteloon erityistä suojelua vaativista vesistä
11442: (komiteanmietintö 1977: 49). että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11443: Alue sijoittuu keskeiselle alueelle Etelä-Suo- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11444: messa valtateiden 2, 3 ja 10 muodostamaan kol- 35.20.88 (Maan hankkiminen luonnon-
11445: mioon Tammelan ylänköalueelle alle 100 kilo- suojelutarkoituksiin) 3 000 000 markkaa
11446: metrin etäisyydelle pääkaupunkiseudusta. Tälle Pernunnummen-Kerityn suojelualueen
11447: alueelle kohdistuu voimakas rantarakentamispai- hankkimiseksi valtiolle siten, että toteutta-
11448: ne sekä ulkoilu- ja retkeilypaine, joita on pyritty minen aloitettaisiin Oy Kymi Ab:n omis-
11449: vahvistetussa seutukaavassa yhteensovittamaan. tamien Keritynjärven ranta-alueiden osalta
11450: Etelä-Suomessa alueella, jossa maamme väestöstä ja sen jälkeen hankittaisiin valtiolle mui-
11451: asuu puolet, ei ole valtioneuvoston vahvistamassa den omistamat alueet.
11452: kansallispuistojen kehittämisohjelmassa esitetty
11453:
11454: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
11455:
11456: Martti Lähdesmäki Lea Savolainen
11457: Jorma Rantanen Esko Helle
11458:
11459:
11460:
11461:
11462: 37 4284003504
11463: 290 1984 vp.
11464:
11465: Raha-asia-aloite n:o 281
11466:
11467:
11468:
11469:
11470: Manninen ym.: Määrärahojen osoittamisesta luonnonsuojelualuei-
11471: den hoitoon
11472:
11473:
11474:
11475: Eduskunnalle
11476:
11477: Suojelualueiden hoito ja käyttö on maassamme etenkin Savukosken kunnassa, minkä vuoksi tä-
11478: ollut varsin passiivista viime vuosiin asti. Suoje- hän tarkoitukseen varattuja määrärahoja on lisät-
11479: lualueilla, etenkin kansallispuistoilla, voisi kui- tävä.
11480: tenkin oikein hoidettuna olla hyvin huomattava Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväksytty
11481: merkitys ympäristövalistuksen ja kansalaisten mie- eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän johto-
11482: lekkään vapaa-ajan vieton kannalta. Metsähalli- kunnassa.
11483: tukseen perustettiin v. 1981 luonnonsuojelualue- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11484: toimisto, joka on ottanut tehtäväkseen suojelualu- taen,
11485: eittemme aktiivisen kehittämisen edellä mainittu-
11486: jen näkökohtia silmällä pitäen. Suojelualueiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11487: maara on merkittävästi lisääntynyt uusista 1985 tulo- ja menoarvioon momentzl/e
11488: kansallis- ja luonnonpuistoista sekä soidensuoje- 35.20.22 suojelualueiden hoitoon sekä ra-
11489: lualueista annettujen lakien tultua voimaan kennusten ja rakenteiden kunnossapitoon
11490: 1. 1. 1982 (674-676/81) ja lain Urho Kekkosen 5 000 000 markkaa, momentzile 35.20. 70
11491: kansallispuiston perustamisesta tultua voimaan luononsuojelualueiden kalttstohankintoi-
11492: 1. 5. 1983. Myönteinen kehitys suojelualueiden hin 400 000 markkaa, momentille
11493: hoidon ja käytön järjestämisessä uhkaa nyt pysäh- 35.20. 74 luonnonsuojelttalueiden talonra-
11494: tyä varojen niukkuuteen. kennustöihin 6 000 000 markkaa ja mo-
11495: Edelleen on todettava, että Urho Kekkosen mentzfle 35.20. 75 Urho Kekkosen kansal-
11496: kansallispuiston perustaruislaissa valtiovalta on lu- lispuiston perustamiseen liittyviin kom-
11497: pautunut luomaan korvaavia työpaikkoja puiston pensaatioinvestointeihin 5 000 000 mark-
11498: sijaintikunnissa menetettyjen metsätyöpaikkojen kaa.
11499: tilalle. Korvaavien työpaikkojen tarve on polttava
11500:
11501: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
11502:
11503: Mauno Manninen Pertti Salolainen Katri-Helena Eskelinen
11504: Hannele Pokka Tuulikki Hämäläinen Ville Komsi
11505: 1984 vp. 291
11506:
11507: Raha-asia-aloite n:o 282
11508:
11509:
11510:
11511:
11512: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Korvenkylän paikallistien
11513: rakentamiseen Mäntyhaejulia
11514:
11515:
11516: Eduskunnalle
11517:
11518: Korvenkylän paikallistien rakentaminen on tär- nuksiin viime vuoden lopulla. Tiesuunnitelma on
11519: keä osa siitä Mäntyharjun-Voikosken-Kouvolan vahvistusvaiheessa tie- ja vesirakennushallitukses-
11520: tieyhteyden parannushankkeesta, johon liittyy sa.
11521: parhaillaan aloitusvaiheessa olevan Virransalmen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11522: sillan rakentamistyö. Tien pituus on 9 kilometriä tavasti,
11523: ja kustannusarvio 6,5 miljoonaa markkaa.
11524: Korvenkylän paikkallistien rakentaminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11525: otettu TVL:n Mikkelin piirin toimenpideohjel- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
11526: maan siten, että työt alkaisivat ensi vuonna. Män- kan määrärahan Korvenkylän paikallistien
11527: tyharjun kunnanvaltuusto on hyväksynyt tiesuun- rakennustöiden aloittamiseksi Mäntyhar-
11528: nitelman ja antanut sitoumuksen kunnan mak- jun kunnassa.
11529: suosuuden suorittamisesta tien rakennuskustan-
11530:
11531: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
11532:
11533: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
11534: 292 1984 vp.
11535:
11536: Raha-asia-aloite n:o 283
11537:
11538:
11539:
11540:
11541: J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Perniön-Kasnäsin
11542: maantien n:o 183 parannustöiden aloittamiseen välillä Ylönky-
11543: lä-Kemiö
11544:
11545: Eduskunnalle
11546:
11547: Seudulliseksi tieksi määritellyllä Perniön-Kas- Liikenneturvallisuus tiellä on huono johtuen
11548: näsin maantiellä n:o 183 on suoritettu 1960-luvun tien pienisäteisistä vaaka- ja pystytason kaarista ja
11549: lopulla suuntauksen parantamistyötä sekä Ke- huonoista näkemistä sekä yleisten teiden liittymis-
11550: miön kunnan että Perniön kunnan alueella. sä että itse päätiellä. Linja-autopysäkkilevennyksiä
11551: Vuonna 1971 valmistui tieosa Ylönkylä-Perniö ei ole.
11552: noin 8,1 km:n pituudelta Strömman kanavan ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnoit-
11553: kentamisen yhteydessä. taen,
11554: Nyt suunnittelun ja parantamisen kohteena
11555: oleva tienosa on Strömman kanavan kahta puolta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11556: Tieosan pituus on 11,3 km ja kustannusarvio 16,9 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
11557: milj. mk. Tienosa on nyt keskimäärin 6,6 m le- markkaa maantien n:o 183 (Perniö-Kas-
11558: veä ja 1960 öljysoralla päällystetty, luiskat äkki- näs) parannustöiden aloittamiseksi välzllä
11559: jyrkkiä. T.ien ka~tavuus on heikko, tie routii ja sii- Ylönkylä-Kemiö.
11560: nä on pamaumta.
11561:
11562: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
11563:
11564: Jukka Mikkola Kaj Bärlund Mikko Rönnholm
11565: 1984 vp. 293
11566:
11567: Raha-asia-aloite n:o 284
11568:
11569:
11570:
11571:
11572: J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallis-
11573: puiston suunnitteluun, tutkimukseen ja hoitoon
11574:
11575:
11576: Eduskunnalle
11577:
11578: Laki Saaristomeren kansallispuistosta tuli voi- 3 000 hehtaaria). Puiston syntyminen on erittäin
11579: maan vuoden 1983 alussa. Toistaiseksi ei kuiten- arassa vaiheessa, sillä paikallinen väestö on menet-
11580: kaan ole käynnistetty puiston toteutuksen yksi- tämässä uskoaan puiston toteutumiseen ainakaan
11581: tyiskohtaista suunnittelua, tutkimusta ja hoitoa. heidän kannaltaan hyödyllisellä tavalla. Heidän
11582: Tämän kansallispuiston suunnittelun tekee tavan- myötävaikutuksensa hankkeeseen on erittäin tär-
11583: omaista vaativammaksi se, että alueella asuu keä jo maanhankinnan takia ja muutoinkin koko
11584: noin sata ihmistä. Toisaalta venematkailu niin ko- puiston tulevaisuuden kannalta.
11585: timaisten kuin ulkomaisten veneilijöiden toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11586: mesta on runsasta, mikä korostaa kansallispuis- taen,
11587: ton hoidon välttämättömyyttä. Suunnittelun ja
11588: tutkimuksen osalta on vielä huomattava, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11589: meillä ei juuri ole kokemusta meren saaristoissa 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
11590: sijaitsevista puistoista. kaa Saaristomeren kansallispuiston suun-
11591: Saaristomeren kansallispuistoon kuuluu nyt nitteluun, tutkimukseen ja hoitoon.
11592: maata noin 800 hehtaaria (tavoite tällä hetkellä
11593:
11594: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
11595:
11596: Jukka Mikkola Kaj Bärlund
11597: Tarja Halonen Kaisa Raatikainen
11598: Mikko Rönnholm
11599: 294 1984 vp.
11600:
11601: Raha-asia-aloite n:o 285
11602:
11603:
11604:
11605:
11606: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta YK: n pakolaisasiain pääko-
11607: missaarin toiminnan tukemiseen
11608:
11609:
11610: Eduskunnalle
11611:
11612: Maailman pakolaisongelma vaikeutuu entises- hoitaa YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin
11613: tään. Toimenpiteet ongelmien ratkaisemiseksi ei- (UNHCR) välityksellä tukemalla järjestön toimin-
11614: vät sitä vastoin ole olleet riittäviä. Pakolaisten taa raha- ja muilla varoilla.
11615: määrän jatkuvasti kasvaessa suurin osa jää kaiken Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11616: avun ulkopuolelle. Näiden pakolaisten pelastami- taen,
11617: seksi nälkäkuolemalta ja aliravitsemuksen aiheut-
11618: tamilta pysyviltä haitoilta tarvitaan katastrofiapua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11619: pakolaisten päivittäiseen huoltoon. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
11620: On ilmeistä, että laajat kansalaispiirit ovat val- 24.30.69 24000000 markkaa YK:n pako-
11621: miit lisäämään Suomen valtion virallista pakolais- laisasiain påakomissaan·n (UNHCR) toi-
11622: apua. minnan tukemiseen.
11623: Pakolaisongelmiin liittyvät kysymykset tulisi
11624:
11625: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
11626:
11627: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
11628: 1984 vp. 295
11629:
11630: Raha-asia-aloite n:o 286
11631:
11632:
11633:
11634:
11635: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta uskonnollisten lehtien
11636: tukemiseen
11637:
11638:
11639: Eduskunnalle
11640:
11641: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon on Määräraha on jaettu yhä useammille lehdille ja
11642: varattu uskonnollisten lehtien tukemiseen 1, 5 näin yksittäisten lehtien osuus on senkin vuoksi
11643: milj. markkaa. Määräraha on vuodesta vuoteen pienentynyt.
11644: pysynyt lähes saman suuruisena. Inflaation ja ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11645: honneiden posti- ja painatuskustannusten johdos- taen,
11646: ta määräraha on riittämätön.
11647: Maassamme ilmestyy useita kymmeniä sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11648: ruotsin- että suomenkielisiä uskonnollisia lehtiä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11649: Avustussummat ovat vaihdelleet n. 2 000 markas- 29.99.56 5 000 000 markkaa uskonnollis-
11650: ta 190 000 markkaan. Useimpien lehtien välttä- ten lehtien tukemiseen.
11651: mättömän tuen tarve olisi kuitenkin ollut kaksin-
11652: kertainen jaettavaan määrärahaan verrattuna.
11653:
11654: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
11655:
11656: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
11657: 296 1984 vp.
11658:
11659: Raha-asia-aloite n:o 287
11660:
11661:
11662:
11663:
11664: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta marJOJen Ja s1emen tal-
11665: teenoton edistämiseen
11666:
11667:
11668: Eduskunnalle
11669:
11670: Metsissämme kasvaa runsaasti marjoja ja sieniä, Marjojen ja sienien talteenotto olisi eräs tällai-
11671: joiden talteenotto, jalostus ja vienti antavat jo nyt nen tuottavan työn mahdollisuus. Nuorille työttö-
11672: tuloja haja-asutusalueiden väestölle. Talteenottoa mille tuleekin järjestää alan koulutusta ja työttö-
11673: tehostamalla marja- ja sienisadon arvoa voitaisiin myyskorvausten maksamisen sijasta heidät tulee
11674: kohottaa huomattavasti nykyisestään. Se edellyt- työllistää mm. marjojen ja sienien poimimisella.
11675: tää valtiovallalta määrätietoista toimintaa keräyk- Tämän vaihtoehdon myönteisiä kokemuksia on
11676: sen ja markkinoinnin järjestämiseksi. Sienien poi- saatu eräästä kehitysaluekunnasta, jossa nuoret
11677: mimaan liittyvät myrkyllisten sienilajikkeiden ai- ovat poimineet marjoja kunnan koululaitosta var-
11678: heuttamat vaaratekijät voidaan poistaa järjestä- ten.
11679: mällä sienien kerääjille koulutusta. - ECiellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11680: Marjojen talteenoton lisäämistä jarruttaa haja- taen,
11681: nainen keräilyorganisaatio, joka nykyisellään
11682: koostuu asiasta kiinnostuneista yksityisistä yrittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11683: jistä. Sisäänostojen määrää rajoittaa lähinnä jatko- 1985 tulo- ;a menoarvioon 7 000 000
11684: käsittelylaitosten, pakastamoiden, hillo- ja mehu- markkaa mario/en ;a sienien talteenottoa
11685: tehtaiden ja varastojen riittämätön kapasiteetti. edistå"vään neuvontatyöhön ;"a mainittu/en
11686: Kun on ilmeistä, että taloudellinen elpyminen ja tuotteiden viennin edistämiseen.
11687: sen johdosta työttömyyden väheneminen viipy-
11688: vät, on löydettävä uusia keinoja erityisesti nuorten
11689: työllistämiseksi.
11690: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
11691:
11692: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
11693: 1984 vp. 297
11694:
11695: Raha-asia-aloite n:o 288
11696:
11697:
11698:
11699:
11700: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten kotona tapahtuvan
11701: hoidon tukemiseen
11702:
11703:
11704: Eduskunnalle
11705:
11706: Yhteiskunnan toimenpitein on lapsille luotava moin jo ensimmäinen alle 3-vuotias lapsi on tu-
11707: hyviä päivähoito-olosuhteita, mutta samalla on keen oikeutettu.
11708: lasten vanhemmille ja huoltajille suotava mahdol- Espoossa on lastensuojelutyö (korvaava työ) vä-
11709: lisuudet hoitaa itse lapsensa. Lasten päivähoidosta hentynyt kotihoidon tuen ansiosta. Espoossa ko-
11710: annetun lain (36/73) 1 §:n 2 momentin mukaan tihoidon tukea ovat eniten käyttäneet heikom-
11711: lasten päivähoidolla tarkoitetaan mm. lapsen hoi- massa sosiaalisessa asemassa olevat perheet ja vähi-
11712: toa yksityiskodissa. Omien lasten hoitoa ei lasten ten ensimmäisen sosiaaliryhmän perheet.
11713: päivähoidosta annetussa laissa ole suljettu pois Vuonna 1979 Espoossa kotihoidon tukea saa-
11714: perhepäivähoidon käsitteestä. Perhepäivähoidoksi neista vain 2,3 % oli ensimmäiseen sosiaaliryh-
11715: ei kuitenkaan katsota oman lapsen hoitoa eikä ko- mään kuuluvia perheitä, toiseen 18,2 %, kolman-
11716: dissa työskentelevän kotiapulaisen tai hoitajan teen 44,5 % ja neljänteen 35,5 %.
11717: suorittamaa lapsen hoitoa. Valtion jakaman 700 markan tasarahan on sen
11718: Lasten päivähoitokysymystä ei voida ra~kaista sijaan voitu havaita painottuvan ensimmäisen so-
11719: vain yhden tai kahden vaihtoehdon varassa. On siaaliryhmän perheisiin, joita tasarahana makset-
11720: tarjottava sellaisia vaihtoehtoja, joita kokonaisval- tavan kotihoidon tuen saajien kokonaismäärästä
11721: tainen lasten päivähoitokysymysten järjestäminen oli 51 %, kun sitä vastoin neljänteen sosiaaliryh-
11722: edellyttää. On järjestettävä jommallekummalle mään kuuluvia oli vain 5 %.
11723: vanhemmista mahdollisuus jäädä kotiin hoita- Espoossa on myös havaittu, että huoltoavun tar-
11724: maan alle 3-vuotiasta lastaan. ve on vähentynyt perheissä, jotka saavat kotihoi-
11725: Kotona tapahtuvan hoidon tukemisen avulla don tukea ja jotka ennen sitä olivat olleet huolto-
11726: helpotettaisiin osaltaan vaikeata työllisyystilannet- avun tarpeessa.
11727: ta erityisesti nuorten osalta. Onhan 70 % pienten Kotihoito on osoittautunut taloudelliseksi, tur-
11728: lasten äideistä tutkimusten mukaan halukkaita valliseksi ja lapsen tasapainoista kehitystä tuke-
11729: jäämään kotiin hoitamaan omia lapsiaan, mikäli vaksi hoitovaihtoehdoksi.
11730: he saisivat yhteiskunnan tukea. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11731: Kotona tapahtuvan hoidon tukemisen maksa- taen,
11732: misperusteita määrättäessä tulee huomioida Es-
11733: poossa vuodesta 1967 lähtien maksettu tulosidon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11734: nainen kotihoidon tuki, josta on saatu myönteisiä 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11735: kokemuksia. Tulosidonnaisen kotihoidon tuen 33.15.50 400 000 000 markkaa käytettä-
11736: avulla voidaan myös yksinhuoltajille antaa mah- väksi lasten kotona tapahtuvan hoidon tu-
11737: dollisuus jäädä kotiin hoitamaan itse lapsiaan. Sa- kemiseen.
11738:
11739: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
11740:
11741: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
11742:
11743:
11744:
11745:
11746: 38 4284003504
11747: 298 1984 vp.
11748:
11749: Raha-asia-aloite n:o 289
11750:
11751:
11752:
11753:
11754: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta väkivaltaisten alkoholis-
11755: tien omaisten turvakotiverkoston perustamis- ja käyttökustan-
11756: nuksiin
11757:
11758: Eduskunnalle
11759:
11760: Ensi Kotien liitto ylläpitää suuremmilla paikka- muus ja suoranaisen fyysisen väkivallan uhka. Val-
11761: kunnilla turvakoteja väkivaltaisten alkoholistien tiovallan tulisi huolehtia täysimääräisesti turvako-
11762: omaisille. Turvakotijärjestelmästä on saatu hyviä tijärjestelmän kustannuksista.
11763: kokemuksia, mikä puolustaa toiminnan laajenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11764: mista. taen,
11765: Valtio kerää alkoholinkäyttäjiltä alkoholijuo-
11766: maverona sekä Alkon ylijäämänä valtiolle vuosit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11767: tain yli 3 miljardia markkaa. Valtion velvollisuu- 1985 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
11768: tena olisi huolehtia myös alkoholinkäytöstä aiheu- markkaa käytettäväksi väkivaltaisten alko-
11769: tuvien haittojen torjunnasta. Eräs tällainen inhi- holistien omaiszlle tarkoitetun turvakoti-
11770: millisiä kärsimyksiä aiheuttava haitta on alkoholin verkoston perustamis- ja käyttökustannuk-
11771: vaikutuksen alaisena väkivaltaisesti käyttäytyvän sttn.
11772: henkilön perheenjäsenilleen aiheuttama turvatto-
11773:
11774: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
11775:
11776: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
11777: 1984 vp. 299
11778:
11779: Raha-asia-aloite n:o 290
11780:
11781:
11782:
11783:
11784: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lääkinnälli-
11785: seen ja sosiaaliseen kuntoutukseen
11786:
11787:
11788: Eduskunnalle
11789:
11790: Eri tavoin vammautuneille ihmisille on yhteis- tulot peittävät näiden työpaikkojen menoista ta-
11791: kunnan taholta pyrittävä luomaan tasavertaiset vallisesti yli 80 % .
11792: toiminta- ja elämisen mahdollisuudet terveiden Monet normaalista työelämästä sivuun joutu-
11793: kanssa. Avohoito ja kuntoutus vammaisten osalta neet vammautuneet tarvitsisivat suojatyötä jo yk-
11794: tulisi järjestää niin, että mahdollisimman moni sinomaan mielenterveyden kannalta. Paitsi työtu-
11795: vammainen voisi elää mahdollisimman normaalia loja, vajaatyökykyinen saa suojatyön kautta mie-
11796: elämää. Useiden vammaisten ainoa elinpaikka- lekkyyttä elämäänsä. Suojatyö lykkää työkyvyttö-
11797: mahdollisuus on vanhainkoti, vaikka he sopivasti myyseläkkeelle siirtymistä ja jouduttaa siirtymistä
11798: koulutettuina voisivat osallistua työelämään. Siksi laitoshoidosta osallistuvaan yhteiskuntaan. Suoja-
11799: tarvittaisiin vammaisille tarkoitettua ammatti- ja työpaikkojen lisääminen on perusteltua ennen
11800: uudelleenkoulutusta sekä suojatyöpaikkoja. kaikkea siksi, että tällä tavoin pyritään ihmisen
11801: Vajaatyökykyisiä varten tarvittaisiin n. 10 000 kuntouttamiseen, vammaisen mahdollisimman
11802: suojatyöpaikkaa, kun niitä tällä hetkellä on vain itse~äiseen elämään ja elämän laadulliseen kohot-
11803: n. 1 000. Tarve on siis kymmenkertainen olemassa tamiseen.
11804: oleviin paikkoihin nähden. Nykyisin suojatyökes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11805: kusten ylläpitäjinä toimivat eri yhdistykset ja sää- taen,
11806: tiöt. Olisi toivottavaa, että myös yhteiskunta osal-
11807: listuisi merkittävällä panoksella suojatyöpaikkojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11808: perustamiseen ja ylläpitoon, koska tarve on mo- 1985 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
11809: ninkertainen ja suojatyön myönteiset puolet kun- markan määrärahan käytettäväksi vam-
11810: toutettaville ja vajaatyökykyisille ovat erittäin suu- maisten lääkinnällisen ja sosiaalisen kun-
11811: ret. Suojatyöpaikkojen moninkertaistamisen yh- toutuksen tehostamiseen ja suojatyöpazk-
11812: teiskunnan toimesta ei pitäisi olla taloudellisesti- kojen perustamiseen vammautunezlle hen-
11813: kaan mahdotonta, sillä suojatyöpaikkojen myynti- kilözlle.
11814:
11815: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
11816:
11817: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
11818: 300 1984 vp.
11819:
11820: Raha-asia-aloite n:o 291
11821:
11822:
11823:
11824:
11825: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten henkilö-
11826: kohtaisten avustajien palkkaamiseen
11827:
11828:
11829: Eduskunnalle
11830:
11831: Vaikeavammaisten henkilöiden jokapäiväistä keavammainen ei itse kykene suoriutumaan. Kos-
11832: suoriutumista tuetaan nykyisin monin eri tavoin. ka henkilökohtaisen avustajan ja vammaisen suh-
11833: Kuntien kotipalvelun ja osin kotisairaanhoidon de on hyvin tiivis ja edellyttää molemminpuolista
11834: avulla voidaan mahdollistaa niiden henkilöiden luottamusta, on tärkeätä, että vammainen saa itse
11835: eläminen kotona, jotka eivät tarvitse ympärivuo- palkata avustajansa. On perusteltua, että avustaja
11836: rokautista apua. on vammaisen palveluksessa ja vammaiselle korva-
11837: Koulutoimi on joillakin paikkakunnilla palkan- taan tästä aiheutuvat kustannukset.
11838: nut vaikeavammaisia koululaisia varten koulu- Avustajan paikkaaminen tulisikin pikaisesti
11839: avustajia, jotka eivät ole henkilökohtaisia ja jotka saada kokonaan valtionavulliseksi toiminnaksi ja
11840: tarvittaessa avustavat useampaakin vammaista palkkausperusteena voitaisiin käyttää esimerkiksi
11841: koululaista. Samoin päivähoidossa toimii avusta- kunnallisen kotiavustajan palkkausta. Henkilö-
11842: jia, jotka eivät ole henkilökohtaisia avustajia. kohtaisen avustajan palkkaamismahdollisuuden
11843: Hengityshalvauspotilaita koskevan lain nojalla järjestäminen merkitsisi ratkaisevaa apua vammai-
11844: vammainen voi saada tuen henkilökohtaisen avus- sille ja uutta askelta kohti täyttä osallistumista ja
11845: tajan palkkaamiseen. Tämä onkin maassamme ai- tasa-arvoa. Avustajaa tarvitsevien vammaisten
11846: noa laki, joka suoranaisesti mahdollistaa henkilö- määrä on suhteellisen pieni ja toiminnan aiheut-
11847: kohtaisen avustajan palkkaamisen yhteiskunnan tamat kustannukset eivät ole valtiontaloudellisesti
11848: kustannuksella. suuret. Avustajatoiminnan tuottamat säästöt mm.
11849: Eräät kunnat ovat omana toimintanaan kustan- laitosten hoitomaksuissa sen sijaan olisivat mel-
11850: taneet vaikeavammaisille henkilökohtaisen avus- koiset. Uudistus merkitsisi vammaisille uutta
11851: tajan. Kokeiluista on saatu myönteisiä kokemuk- mahdollisuutta selviytyä kotona.
11852: Sia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11853: Henkilökohtaista avustajaa tarvitaan niissä ti- taen,
11854: lanteissa, jolloin kotipalvelun ja -sairaanhoidon
11855: keinoin ei ole mahdollista kokonaan hoitaa vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11856: keavammaisen avustamista. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.56
11857: Vammaisen itsensä yhteiskunnan tuen avulla uudelle momenttfle 20 000 000 markkaa
11858: palkkaama henkilökohtainen avustaja auttaa vam- vaikeavammaisten henkzlökohtaisten avus-
11859: maista niissä jokapäiväisissä tehtävissä, joista vai- tajien palkkaamiseen.
11860:
11861: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
11862:
11863: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
11864: 1984 vp. 301
11865:
11866: Raha-asia-aloite n:o 292
11867:
11868:
11869:
11870:
11871: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lomatoimin-
11872: nan järjestämiseen
11873:
11874:
11875: Eduskunnalle
11876:
11877: Monet vaikeasti vammaiset eivät kykene järjes- lisivat tasavertaisesti osallisiksi muiden kansalais-
11878: tämään itselleen minkäänlaista lomanviettoa ja ten kanssa lomanviettomahdollisuudesta ja virkis-
11879: virkistystä ilman yhteiskunnan tuntuvaa taloudel- tyksestä.
11880: lista tukea. Vammaisten lomatoiminta palvelee samanai-
11881: Onhan vuonna 1981 Tampereella tehty tutki- kaisesti niin kuntoutusta kuin virkistystäkin ja on
11882: mus osoittanut, että perin harvat vammaiset yltä- siten omiaan vähentämään vammaishuollon mui-
11883: vät yli 1 500 markan kuukausiansioon. Tuon suu- ta kustannuksia.
11884: ruisilla ansioilla ei juuri lomanviettoa kustanneta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11885: koska jo päivittäinen toimeentulo aiheuttaa vam- taen,
11886: maiselle suurempia kustannuksia kuin terveelle
11887: ihmiselle. Vammaisjärjestöjen mahdollisuudet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11888: palvella jäseniään ovat nykyisellään rajalliset ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11889: kaipaavat suoraa taloustukea valtion budjettiva- 33.57.59 10000000 markkaa käytettäväksi
11890: roista. Vammaisten lomatoimintaan tulee osoittaa vammaisten lomatoiminnan jär.festämi-
11891: varoja, jotta nämäkin yhteiskuntamme jäsenet tu- seen
11892:
11893: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
11894:
11895: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
11896: 302 1984 vp.
11897:
11898: Raha-asia-aloite n:o 293
11899:
11900:
11901:
11902:
11903: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille puhelimien hank-
11904: kimiseksi vanhuksille
11905:
11906:
11907: Eduskunnalle
11908:
11909: Viime vuosina on vanhusten turvattomuus li- teiskunnan tuen turvin. Etenkin pienille kunnille,
11910: sääntynyt. Monet haja-asutusalueiden vanhuksista joiden väestörakenne on vinoutunut, tuottaa vai-
11911: asuvat useiden kilometrien päässä lähimmistä keuksia hankkia vanhuksille puhelimia.
11912: naapureista. Asutuskeskuksissa taas jokainen asuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11913: omissa oloissaan niin, että sen vuoksi tunnetaan taen,
11914: yksinäisyyttä ja turvattomuutta.
11915: Useilla vanhuksilla ei ole varoja oman puheli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11916: men hankkimiseen. Kuitenkin puhelin auttaisi 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
11917: yhteydenpitoa ja on monissa tilanteissa välttämä- markkaa ylimääräisenä avustuksena kun-
11918: tön apu vanhuksille. nille puhelimien hankkimiseksi vanhusten
11919: Vanhusten tulisi saada puhelin käyttöönsä yh- käyttöön.
11920:
11921: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
11922:
11923: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
11924: 1984 vp. 303
11925: Raha-asia-aloite n:o 294
11926:
11927:
11928:
11929:
11930: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien maksuuo-
11931: man kuntoutuksen ja lääkinnällisen hoidon turvaamiseen
11932:
11933:
11934: Eduskunnalle
11935:
11936: Tutkimusten mukaan suurin osa sotiimme osal- kokonaan kustantaa valtion varoista, koska vete-
11937: listuneista rintamaveteraaneista on terveydentilal- raanien eläkkeet monessa tapauksessa ovat vielä
11938: taan muihin ikätovereihinsa nähden huonokun- varsin alhaisia.
11939: toisia sekä erityisen kuntoutuksen ja hoidon tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11940: peessa. Rintamaveteraanien kuntoutusta varten taen,
11941: maassamme toimii useita kuntoutuslaitoksia. On-
11942: gelmana on kuitenkin, että nämä kuntoutuslai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11943: tokset joutuvat perimään potilailtaan varsin huo- 1985 tulo- ja menoarvioon 60 000 000
11944: mattavia maksuja. Kuntoutuksen tarpeessa oleva markan määrärahan käytettäväksi maksut-
11945: veteraani jää varojen puutteen vuoksi usein ilman toman kuntoutuksen ja muun tarvitta-
11946: tarvitsemaansa hoitoa. van lääkinnällisen hoidon turvaamiseen
11947: Veteraanien tarvitsema kuntoutus ja hoito tulee sotiemme veteraanezfle.
11948:
11949: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
11950:
11951: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
11952: 304 1984 vp.
11953:
11954: Raha-asia-aloite n:o 295
11955:
11956:
11957:
11958:
11959: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäntutkimuslaitoksen
11960: Parkanoo tutkimusaseman lisärakennuksen laajentamiseen
11961:
11962:
11963: Eduskunnalle
11964:
11965: Metsäntutkimuslaitoksen Parkanoo tutkimus- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11966: aseman toiminta-alue käsittää Satakunnan, Etelä- taen,
11967: Pohjanmaan sekä Pirkka-Hämeen alueet.
11968: Uudisrakennukset valmistuivat v. 1975 ja esi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11969: merkiksi varastotiloja pienentämällä saatiin silloin 1985 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
11970: kuudelle tutkijalle työtilat. markkaa metsäntutkimuslaitoksen Parka-
11971: Työtiloja tarvitaan tällä hetkellä 10 tutkijalle, non tutkimusaseman lisärakennuksen laa-
11972: koska tutkimustehtävät ovat kasvaneet ja monet jentamiseksi.
11973: niistä sopivat erityisen hyvin tutkimusasemalla
11974: selvitettäviksi.
11975:
11976: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
11977:
11978: Lea Mäkipää Pentti Skön
11979: Vieno Eklund Mikko Vainio
11980: Pentti Kettunen
11981: 1984 vp. 305
11982:
11983: Raha-asia-aloite n:o 296
11984:
11985:
11986:
11987:
11988: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen ns.
11989: Järvi-Suomen tieltä Parkanon asemalle
11990:
11991:
11992: Eduskunnalle
11993:
11994: Järvi-Suomen tieltä olisi saatava tieyhteys Par- Tieyhteys palvelisi mm. Linnankylän kylätaaja-
11995: kanoa asemalle, jolloin yhteys lyhentyisi huomat- maa, edistäisi pioneerivarikon kuljetuksia Keu-
11996: tavasti ja samalla helpottaisi linja-autojen liiken- ruun suuntaan sekä lyhentäisi Virroilta ja Kihniös-
11997: nöimistä aseman kautta. tä Parkanoa rautatieasemalle kulkevien matkaa.
11998: Paras suunta tulevalle tielle olisi Harjulan-Iso- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11999: kankaan yksityistien pohjaa hyväksi käyttäen Iso- taen,
12000: kankaan pysäkille, josta Porin-Haapamäen (Iso-
12001: kangas-Riuttaskorpi) radan vanhaa pohjaa hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12002: väksi käyttäen Parkanoa asemalle. Myös vaaralli- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12003: nen radan ylittäminen tulisi tarpeettomaksi, jos markkaa tieyhteyden aloittamiseksi Järvi-
12004: asennettaisiin alikulkutunneli. Suomen tieltä Parkanon asemalle.
12005:
12006: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
12007:
12008: Lea Mäkipää Pentti Skön
12009: Vieno Eklund Mikko Vainio
12010: Pentti Kettunen
12011:
12012:
12013:
12014:
12015: 39 4284003504
12016: 306 1984 vp.
12017:
12018: Raha-asia-aloite n:o 297
12019:
12020:
12021:
12022:
12023: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen välillä
12024: Karvian Alkkia-Erkala-Kihniön keskusta
12025:
12026:
12027: Eduskunnalle
12028:
12029: Tie välillä Karvian Alkkia-Erkala-Kihniön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12030: kirkonkylä on huonokuntoinen soratie, sen sijaan 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12031: Alkkiasta Karvian keskustaan on tie rakennettu markkaa tien rakentamisen jatkamiseksi
12032: nykyajan · vaatimuksia vastaavaksi päällystetyksi välillä Karvian Alkkia-Erkala-Kihniön
12033: tieksi. keskusta.
12034: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12035: taen,
12036:
12037: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
12038:
12039: Lea Mäkipää Pentti Skön
12040: Vieno Eklund Mikko Vainio
12041: Pentti Kettunen
12042: 1984 vp. 307
12043:
12044: Raha-asia-aloite n:o 298
12045:
12046:
12047:
12048:
12049: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen välillä
12050: Siikainen-Pyntäinen-Sammi-Kankaanpään raja
12051:
12052:
12053: Eduskunnalle
12054:
12055: Tiesuunnitelmat Siikainen-Pyntäinen-Sam- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12056: mi-Kankaanpään Alahonkajoki ovat valmiina, taen,
12057: mutta rakennusajankohta on siirtymässä vuosien
12058: päähän. Kankaanpään puolta kyllä rakennetaan, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12059: samoin Siikaisten Tuoriian rakennettavalle tielle 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12060: määrärahat ovat valmiina. markkaa tien rakentamiseksi välillä Siikai-
12061: Jotta koko tie voisi palvella täysipainoisesti tien nen-Pyntäinen-Sammi-Kankaanpään
12062: käyttäjiä, olisi myös väli Siikainen-Pyntäinen- ra;a.
12063: Sammi rakennettava aikataulua nopeammin Kan-
12064: kaanpään rajalle asti.
12065:
12066: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
12067:
12068: Lea Mäkipää Pentti Skön
12069: Vieno Eklund Mikko Vainio
12070: Pentti Kettunen
12071: 308 1984 vp.
12072:
12073: Raha-asia-aloite n:o 299
12074:
12075:
12076:
12077:
12078: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen Suo-
12079: denniemen keskustasta Putajaan
12080:
12081:
12082: Eduskunnalle
12083:
12084: Tie Suodenniemen keskustasta Putajaan on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12085: huonokuntoinen mutkaisena, mäkisenä ja sora- taen,
12086: pintaisena. Tien pituus on vain 10 kilometriä ja
12087: siitäkin on jo rakennettu päällystetyksi tieksi silta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12088: töiden yhteydessä pieni osa. Näin ei Suodennie- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12089: men kunnan kehitykselle tärkeän tien rakentami- markkaa tien rakentamisen aloittamiseksi
12090: nen nykyajan liikenteen vaatimuksia vastaavaksi Suodenniemen keskustasta Putajaan.
12091: ole mitenkään ylivoimaista edes kustannusten-
12092: kaan osalta.
12093:
12094: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
12095:
12096: Lea Mäkipää Mikko Vainio
12097: Pentti Skön Vieno Eklund
12098: Pentti Kettunen
12099: 1984 vp. 309
12100:
12101: Raha-asia-aloite n:o 300
12102:
12103:
12104:
12105:
12106: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta sahojen puunkyllästysainei-
12107: den haittavaikutusten selvittämiseen
12108:
12109:
12110: Eduskunnalle
12111:
12112: Pentakloori-fenolivalmisteita ja lindaania käy- lästysaineiden haittoja vesieliöille ei ole määrära-
12113: tetään yleisesti sahoilla puunsuoja-aineina mm. hojen puuttuessa riittävästi tutkittu.
12114: sinistymisen estämiseen ja tuhohyönteisten tor- Tämä olisi kuitenkin välttämätöntä asian laa-
12115: juntaan. Ne ovat kloorattuja hiilivetyvalmisteita, juuden ja vakavuuden selvittämiseksi. Tulisi myös
12116: joita ei luonnostaan ympäristössä esiinny ja joiden selvittää, millä tavoin sahat estävät ympäristölle
12117: hajoaminen luonnossa on hyvin hidasta. Lindaa- vaarallisten puunsuoja-aineiden pääsyn vesistöi-
12118: nilla on DDT:n tapaan ominaisuus rikastua ravin- hin.
12119: toketjuissa ja se varastoimu helposti rasvakudok- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12120: siin. taen,
12121: Myrkky kerääntyy kasveihin, joista se joutuu
12122: eläinten ravintoon. Pentakloori-fenolit ovat myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12123: akuutisti myrkyllisiä. 1985 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa
12124: Sahoilla kyllästysprosessi sekä kyllästysaineiden käytettäväksi sahojen puunkyllästysainei-
12125: kuljetus ja käsittely aiheuttavat vaaran pinta- ja den aiheuttamien haittojen tutkimiseksi.
12126: pohjavesille, kaloille ja muulle ympäristölle. Kyl-
12127:
12128: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
12129:
12130: Lea Mäkipää Vieno Eklund Pentti Skön
12131: Mikko Vainio Pentti Kettunen Helvi Koskinen
12132: 310 1984 vp.
12133:
12134: Raha-asia-aloite n:o 301
12135:
12136:
12137:
12138:
12139: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotekehitys- ja markki-
12140: nointiyksikön perustamiseksi Kuopioon
12141:
12142:
12143: Eduskunnalle
12144:
12145: Vuoden 1984 valtion tulo- ja menoarvio sisäl- sijoittuu KTM:n Kuopion teollisuuspiiri ja jossa
12146: tää kannanoton, että seuraava alueellinen tuote- on otettu huomioon Kuopion tuotekehitys- ja
12147: kehitys- ja markkinointiyksikkö on tarkoitus pe- markkinointiyksikön tilatarpeet.
12148: rustaa Kuopion lääniin. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12149: Kuopion kaupungin, maakuntaliiton ja kaup-
12150: pakamarin myöntämän tilapäisrahoituksen turvin ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12151: on Kuopion lääniin palkattu tuotekehityskon- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
12152: sultti sijoituspaikkanaan Kehitysaluerahasto Oy:n markkaa tarvittavia toimia varten tuote-
12153: Kuopion konttori. Lisäksi Kehitysaluerahastolla kehitys- ja markkinointiyksikön perusta-
12154: on vireillä Kuopioon uudisrakennushanke, johon miseksi Kuopioon.
12155:
12156: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12157:
12158: Lauha Männistö Katri-Helena Eskelinen Marja-Liisa Tykkyläinen
12159: 1984 vp. 311
12160:
12161: Raha-asia-aloite n:o 302
12162:
12163:
12164:
12165:
12166: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta teiden kunnossapitoon
12167: TVL:n Turun piirin alueella
12168:
12169:
12170: Eduskunnalle
12171:
12172: Tiukan valtion rahatilanteen vuoksi TVH:n eri menelle. Suunnitelmien mukaan varojen tarve
12173: toiminnot ovat tulleet erityisen säästötarkkailun on nouseva. Jos tiukkaa säästölinjaa noudatetaan
12174: kohteeksi. on olemassa se vaara, että suunnitelmat eivät
12175: Säästöjä pyritään tekemään kaikilla sektoreilla. toteudu ja tiepalvelut entisestään heikkenevät.
12176: Näillä toimenpiteillä herkästi heikennetään kan- Siksi onkin tärkeätä, että vuosittain voidaan
12177: salaisten palveluja ja liikenneturvallisuutta. Lii- seurata suunnitelmia ja kustannusten nousua
12178: kenteen kasvaessa vuosittain 5-7 % nämä haitat sekä liikenteen lisääntymistä. Vaikka kaluston
12179: herkästi kasvavat niin, että tilanne tulee kestä- parantuessa ja työtapojen muuttuessa tehok-
12180: mättömäksi. kaammaksi toiminta tehostuukin, on määräraho-
12181: Tällainen tilanne koetaan vaikeana etenkin jen lisäys tarpeellinen.
12182: Turun ja Porin läänissä, jolta alueelta on viime
12183: vuosikymmenien aikana suunnitelmiin esitettyjä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12184: varoja siirretty maamme pohjoisille alueille työlli- nioittaen,
12185: syyden hoitamisen vuoksi. Vaikka siirrot ovatkin
12186: olleet osaltaan perusteltuja, niin tällaista käytän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12187: töä ei saa jatkaa. 1985 tulo- ja menoarvioon 225 000 000
12188: TVL:n Turun piirillä on vahvistetut kunnossa- markkaa teiden kunnossapitoon TVL:n
12189: pito- ja rakentamissuunnitelmat tälle vuosikym- Turun piirin alueella.
12190:
12191: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12192:
12193: Einari Nieminen Aino Pohjanoksa
12194: 312 1984 rd.
12195:
12196: Finansmotion nr 303
12197:
12198:
12199:
12200:
12201: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för nordiskt gränsregionalt
12202: samarbete
12203:
12204:
12205: Till Riksdagen
12206:
12207: Inom ramen för det nordiska regionpolitiska Eftersom länsstyrelserna i Finland inte har
12208: samarbetet finns 11 gränsregionala samarbetsor- '' egna'' medel som kan anvisas för dylikt ända-
12209: gan på olika håll. Från finländsk sida deltar mål och Finland saknar landstingsorgan har det
12210: kommuner, myndigheter och organisationer i uppstått svårigheter för de finländska länen att
12211: fyra sådana samarbetsorgan: Nordkalotten, Kvar- på någotlunda likvärdiga villkor delta i det
12212: ken, Mittnorden och Skärgårdsprojektet (Åbo- gränsregionala samarbetet.
12213: land-Åland-Stockholm). Totalt anslår NÄRP drygt 3 milj. mk till de
12214: De gränsregionala samarbetsorganen initierar, samarbetsprojekt, som genomförs av de fyra
12215: planerar och genomför konkreta samarbetspro- gränsregionala samarbetsorgan där Finland är
12216: jekt som finansieras inom Nordiska Ministerrå- med. För att kunna initiera och utveckla ideer till
12217: dets budget via Ämbetsmannakommitten för samarbetsprojekt som är angelägna och som kla-
12218: reg_ionpolitik (NÄRP). Dessutom finansierar rar sig i konkurrens om de nordiska regionalpoli-
12219: NARP till betydande del de gränsregionala sam- tiska anslagen krävs också nationella finansie-
12220: arbetsorganens grundadministration innefattande ringsinsatser via länsstyrelser och/ eller landskaps-
12221: projektledarlön, kanslikostnader, resor o. dyl. förbund samt regionplaneförbund. Statsunder-
12222: Deltagande parter i samarbetet är länsmyndighe- stöd till länsstyrelser kunde fördelas på andra
12223: ter, landskapsorgan, landsting ock kommuner. samarbetsparter.
12224: I takt med att det gränsregionala samarbetet Behovet är ungefär 50 000 mk per samarbets-
12225: utvecklats och stabiliserats har kostnaderna för organ från finländsk sida för år 1984, dvs.
12226: administrationen ökat i sådan utsträckning att de Lapplands länsstyrelse 50 000 mk, Mellersta Fin-
12227: av Nordiska Ministerrådet anvisade medlen för lands 50 000 mk, Vasa 100 000 mk (två samar-
12228: ändamålet inte räcker till för att helt täcka betsorgan) samt Åbo och Björneborgs 50 000
12229: kostnaderna. Det innebär krav på nationell delfi- mk.
12230: nansiering som för svensk, norsk och dansk del Med hänvisning till det ovan anförda föreslås
12231: ordnats via landsting, länsstyrelser, fylken eller vördsamt,
12232: amtskommuner.
12233: För år 1984 har NÄRP anslagit 2,55 milj. NKR att Riksdagen i statsförslaget /ör år
12234: för grundadministrationen, vilket för de etablera- 1985 upptar ett 250 000 mark stort an-
12235: de samarbetsorgan, där Finland ingår, innebär en slag för nordiskt gränsregionalt samarbe-
12236: reell sänkning. te.
12237:
12238: Helsingfors den 8 februari 1984
12239:
12240: Håkan Nordman Gunnar Jansson Boris Renlund
12241: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Jutta Zilliacus
12242: Ole Norrback Mats Nyby
12243: 1984 vp. 313
12244:
12245: Raha-asia-aloite n:o 303 Suomennos
12246:
12247:
12248:
12249:
12250: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta pohjoismaiseen raja-alue-
12251: yhteistyöhön
12252:
12253:
12254: Eduskunnalle
12255:
12256: Pohjoismaisen aluepoliittisen yhteistyön piiriin Koska Suomen lääninhallituksilla et ole
12257: kuuluu eri tahoilla 11 raja-alueen yhteistyöelintä. "omia" varoja, joita voitaisiin osoittaa tällaiseen
12258: Suomen osalta osallistuvat kunnat, viranomaiset tarkoitukseen ja kun Suomelta puuttuu maapäi-
12259: ja organisaatiot neljään tällaiseen yhteistyöeli- väelin, on Suomen lääneille syntynyt vaikeuksia
12260: meen: Pohjoiskalotti, Merenkurkku, Keskipohjo- edes jotenkin yhtäläisin ehdoin osallistua raja-
12261: la ja Saaristohanke (Turunmaa-Ahvenanmaa- alueiden yhteistyöhön.
12262: Tukholma). NÄRP osoittaa yli 3 milj. markan määrärahan
12263: Raja-alueiden yhteistyöelimet tekevät aloittei-
12264: niille yhteistyöhankkeille, jotka ne neljä raja-alu-
12265: ta, suunnittelevat ja toteuttavat konkreettisia
12266: eiden yhteistyöelintä toteuttavat, joissa Suomi on
12267: yhteistyöhankkeita, jotka rahoiteta~n Pohjoismai- mukana. Jotta voitaisiin tehdä aloitteita ja kehit-
12268: sen ministerineuvoston puitteissa A.rp.betsmanna-
12269: tää ajatuksia tärkeiksi yhteistyöhankkeiksi, jotka
12270: kommitten för regionpolitiken (NARP) kautta.
12271: menestyvät kilpailtaessa pohjoismaisista aluepo-
12272: Tämän lisäksi NÄRP rahoittaa huomattavan osan
12273: liittisista määrärahoista, tarvitaan myös läänin-
12274: raja-alueiden yhteistyöelinten perushallintoa, mi-
12275: hallitusten ja/ tai seutukaavaliittojen sekä seutu-
12276: kä käsittää hankkeiden johtajan palkat, kanslia- kaavaliittojen kautta tapahtuvia kansallisia rahoi-
12277: kustannukset, matkat jne. Yhteistyöhön osallis- tuspanostuksia. Lääninhallituksille annettava val-
12278: tuvia yhteistyön osapuolia ovat läänin viranomai-
12279: tionapu voitaisiin jakaa muiden yhteistyökump-
12280: set, maakuntaelimet, maapäivät ja kunnat.
12281: paneiden kesken.
12282: Raja-alueiden yhteistyön kehittymisen ja va-
12283: kiintumisen myötä ovat hallintokustannukset Tarve on noin 50 000 mk yhteistyöelintä kohti
12284: nousseet siinä määrin, että Pohjoismaiselle minis- Suomen osalta vuonna 1984, ts. Lapin lääninhal-
12285: terineuvostolle tätä tarkoitusta varten osoitetut lituksen osalta 50 000 mk, Keski-Suomen 50 000
12286: varat eivät riitä kokonaan kattamaan kustannuk- mk, Vaasan 100 000 mk (kaksi yhteistyöelintä)
12287: sia. Tämä merkitsee kansallisen osarahoituksen sekä Turun ja Porin 50 000 mk.
12288: pakkoa, mikä on Ruotsin, Norjan ja Tanskan
12289: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12290: osalta järjestetty maapäivien, lääninhallitusten,
12291: nioittaen,
12292: läänien tai virkakuntien kautta.
12293: Vuodelle 1984 NÄRP on myöntänyt 2,55 milj.
12294: Nkr:n määrärahan perushallintoa varten, mikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12295: niiden vakiintuneiden yhteistyöelimien kannalta, 1985 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
12296: joihin Suomi kuuluu, merkitsee tuen reaalista kaa pohjoismaista raja-alueiden yhteistyö-
12297: alenemista. tä varten.
12298:
12299: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
12300:
12301: Håkan Nordman Gunnar Jansson Boris Renlund
12302: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Jutta Zilliacus
12303: Ole Norrback Mats Nyby
12304:
12305:
12306:
12307:
12308: 40 4284003504
12309: 314 1984 rd.
12310:
12311: Finansmotion nr 304
12312:
12313:
12314:
12315:
12316: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en
12317: translatorstjänst vid länsstyrelsen i Vasa län
12318:
12319:
12320: Till Riksdagen
12321:
12322: Regeringsformens 14 § lovar de båda språk- och betjäning kan inte tryggas genom att anställa
12323: grupperna i vårt land behandling enligt enahanda utöver sina normala uppgifter måste hjälpa till i
12324: grunder. Utöver stadgandena 1 regeringsformen översättningsuppgifter i statens ämbetsverk.
12325: om språkliga rättigheter reglerar språklagen an- Situationen vid länsstyrelserna i län med
12326: vändningen av finska och svenska vid myndighe- svensk- och tvåspråkiga kommuner kräver åtgär-
12327: terna. der.
12328: Betjäningen av svenskspråkiga sakägare samt
12329: svensk- och tvåspråkiga kommuner i statsadmini- Med hänvisning till ovanstående föreslås vörd-
12330: strationen är inte tillfredsställande. samt,
12331: Förbättringar förutsätter svenska tjänster i
12332: tvåspråkiga län, skärpta krav på språkintyg, belö- att Riksdagen i statsförslaget för år
12333: ning av språkkunskaper, språkkunnig personai i 1985 måtte uppta ett anslag om 75 000
12334: telefonväxel och information samt flera översät- mark för inrättande av en översättartjänst
12335: tartjänster. En tillfredsställande handläggning vid länsstyrelsen i Vasa Iän.
12336:
12337: Helsingfors den 8 februari 1984
12338:
12339: Håkan Nordman Boris Renlund
12340: Ole Norrback Mats Nyby
12341: 1984 vp. 315
12342:
12343: Raha-asia-aloite n:o 304 Suomennos
12344:
12345:
12346:
12347:
12348: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta kielenkääntäjän vuan
12349: perustamiseksi Vaasan lääninhallitukseen
12350:
12351:
12352: Eduskunnalle
12353:
12354: Hallitusmuodon 14 §:ssä luvataan molemmille asioiden käsittelyä ja palvelua ei voida turvata
12355: kieliryhmille maassamme samanlaisten perustei- sillä, että työntekijöiden täytyy tavallisten työteh-
12356: den mukainen kohtelu. Hallitusmuodon kielelli- täviensä lisäksi avustaa valtion virastojen kään-
12357: siä oikeuksia koskevien säännösten lisäksi kielilaki nöstehtävissä.
12358: sääntelee suomen ja ruotsin kielen käyttämistä Tilanne niiden läänien lääninhallituksissa, joi-
12359: viranomaisten luona. hin kuuluu ruotsin- ja kaksikielisiä kuntia, vaatii
12360: Ruotsinkielisten asianomistajien sekä ruotsin- toimenpiteitä.
12361: ja kaksikielisten kuntien palvelu ei valtionhallin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
12362: nossa ole tyydyttävää. oittavasti,
12363: Parannukset edellyttävät ruotsinkielisten virko-
12364: jen perustamista kaksikielisiin lääneihin, kielito- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12365: distuksille asetettavien vaatimusten kiristämistä, 1985 tulo- ja menoarvioon 75 000 mar-
12366: asiantuntijoiden paikkaamista, kielitaitoista pu- kan määrärahan yhden kielenkääntäjän
12367: helinvaihde- ja neuvontahenkilökuntaa sekä kie- viran perustamista varten Vaasan läänin
12368: lenkääntäjien toimien lisäämistä. Tyydyttävää lääninhallitukseen.
12369:
12370: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
12371:
12372: Håkan Nordman Boris Renlund
12373: Ole Norrback Mats Nyby
12374: 316 1984 rd.
12375:
12376: Finansmotion nr 305
12377:
12378:
12379:
12380:
12381: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag åt kommunerna för
12382: idrottsverksamhet
12383:
12384:
12385: Till Riksdagen
12386:
12387: Idrott i olika former intresserar landets befolk- band med beredningen av idrottslagen uttalades
12388: ning i alla åldrar. Idrottsintresset har varierande att maximibeloppet för understödet till idrottsfö-
12389: mål. Tävlingsidrotten ger en del människor ett reningar skulle vara minst 10 mark per kommu-
12390: betydelsefullt livsinnehåll, medan igen motions- ninvånare. Trots stegvisa förhöjningar berättigar
12391: idrotten för andra innebär god fysisk och psykisk för närvarande högst 8,5 mark per invånare till
12392: kondition. I motiveringarna till idrottslagen av år statsandel, vilket inte alls motsvarar föreningar-
12393: 1980 konstateras idrottens samhälleliga betydelse nas behov av samhällsstöd.
12394: vara stor, varför idrotts- och motionsverksamhe-
12395: Med hänvisning till ovanstående föreslås vörd-
12396: ten bör stödas genom ändamålsenliga idrottspoli- samt,
12397: tiska åtgärder.
12398: I första hand ankommer det på staten och
12399: kommunerna att skapa allmänna förutsättningar att Riksdagen i statsförslaget för år
12400: för verksamheten, medan i huvudsak idrottsorga- 1985 på moment 29.91.50 upptar
12401: nisationerna och -föreningarna skall svara för 30 000 000 mark för statsandelar tili
12402: verksamheten. Det omfattande frivilliga före- kommuner för idrottsföreningars verk-
12403: ningsarbetet bör uppmuntras av stat och kom- samhet samt /ör allmän förkovran av
12404: mun. idrottsväsendet och /ör transportkostna-
12405: Enligt idrottslagen erhåller kommunerna stats- der, varvid som tili statsandel berättigad
12406: andelar för kostnader som härrör från verksam- utgift skulle fastställas högst 10 mark per
12407: hetsunderstöd tilllokala idrottsföreningar. 1 sam- kommuninvånare.
12408:
12409: Helsingfors den 8 februari 1984
12410:
12411: Håkan Nordman Botis Renlund Elisabeth Rehn
12412: Ole Wasz-Höckert Ole Norrback
12413: 1984 vp. 317
12414:
12415: Raha-asia-aloite n:o 305 Suomennos
12416:
12417:
12418:
12419:
12420: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille urheilutoimin-
12421: taa varten
12422:
12423:
12424: Eduskunnalle
12425:
12426: Eri urheilulajit kiinnostavat maamme kaiken urheiluyhdistysten tuen enimmäismäärä olisi vä-
12427: ikäistä väestöä. Liikuntaharrastuksella on erilaisia hintään 10 mk kutakin kunnan asukasta kohden.
12428: päämääriä. Kilpailu-urheilu antaa eräiden ihmis- Asteittaisista korotuksista huolimatta valtion-
12429: ten elämälle varsin tärkeätä sisältöä, kun taas apuun oikeuttaa tällä hetkellä enintään 8,5 mk
12430: kuntoliikunta merkitsee useille hyvää ruumiin- asukasta kohden, mikä ei läheskään vastaa yhdis-
12431: kuntoa ja mielenterveyttä. Vuoden 1980 liikun- tyksen tarvitsemaa yhteiskunnan tukea.
12432: talain perusteluissa todettiin liikunnan suuri yh-
12433: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
12434: teiskunnallinen merkitys, minkä johdosta ur-
12435: oittavasti,
12436: heilu- ja liikuntatoimintaa tulee tukea tarkoituk-
12437: senmukaisin liikuntapoliittisin toimenpitein.
12438: Ensi sijassa valtion ja kuntien asiana on luoda että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12439: toiminnalle yleiset edellytykset, kun taas urheilu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
12440: järjestöjen ja -yhdistysten tulee vastata toimin- 29.91.50 30 000 000 markkaa valtion-
12441: nasta. Valtion ja kuntien tulee rohkaista laajaa apuna kunmlle urheiluyhdistysten toi-
12442: vapaaehtoista yhdistystoimintaa. mintaa ja lizkuntatoiminnan yleistä edis-
12443: Liikuntalain mukaan kunnat saavat valtion- tämistä sekä kuljetuskustannuksia varten,
12444: osuuksia paikallisten urheiluyhdistysten toimin- jolloin valtionosuuteen ozkeuttavzksi ku-
12445: nan tukemisesta aiheutuneita kuluja varten. Lii- luzksi vahvistettaisiin korkeintaan 10 mk
12446: kuntalain valmistelun yhteydessä lausuttiin, että kunnan asukasta kohden.
12447:
12448: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
12449:
12450: Håkan Nordman Boris Renlund Elisabeth Rehn
12451: Ole Wasz-Höckert Ole Norrback
12452: 318 1984 rd.
12453:
12454: Finansmotion nr 306
12455:
12456:
12457:
12458:
12459: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av en
12460: kanslist vid Österbottens fiskarförbund r.f.
12461:
12462:
12463: Till Riksdagen
12464:
12465: Österbottens fiskarförbund r.f. har 39 fiskelag trots att arbetsuppgifterna kraftigt utökats och
12466: och 43 fiskargillen som medlemmar i området förändrats.
12467: Karleby-Sideby. Antalet yrkesverksamma fiska- Dennya lagen om fiske (286/82) som trädde i
12468: re är 330 och ca 600 personer får biinkomster av kraft 1983 innebär stora förändringar inom fiske-
12469: fisket. Medlemsantalet hör till det största bland riadministrationen på regional- och lokalnivå.
12470: fiskarförbunden i Finland. Rådgivningen spelar en central roll vid förverkli-
12471: gande av lagen. Den normala verksamheten
12472: Utvecklingen inom fiskerihushållningen har
12473: hotar att bli lidande. För att kunna sköta alla de
12474: varit kraftig de senaste åren, vilket har ökat arbetsuppgifter som naturligt ankommer på
12475: kravet på informationen. Kansliarbetet omfatta- fiskarförbunden bör personalen utökas med en
12476: de år 1983 bl.a. 2 547 utgående och 826 inkom- kanslist avlönad med hjälp av statsunderstöd.
12477: mande brev. Försäkringsverksamheten har ökat
12478: Med hänvisning till ovanstående föreslås vörd-
12479: från 1 milj. mark år 1971 tili 15 milj. mark år
12480: samt,
12481: 1983.
12482: Österbottens fiskarförbund r.f. erhåller stats- att Riksdagen i statsförslaget för år
12483: bidrag för sin verksamhet, en ombudsman och 1985 måtte uppta ett anslag om 60 000
12484: en fiskerikonsulent. Under 1960-talet var en mark på momentet 30}7.49 för avlönan-
12485: tjänsteman från Fiskeriföreningen i Finland pla- de av en kanslist vid Osterbottens fiskar-
12486: cerad i Vasa. Personalen är således mindre i dag, förbund r.f
12487:
12488: Helsingfors den 10 februari 1984
12489:
12490: Håkan Nordman Mats Nyby
12491: Boris Renlund Ole Norrback
12492: 1984 vp. 319
12493:
12494: Raha-asia-aloite n:o 306 Suomennos
12495:
12496:
12497:
12498:
12499: No~~an ym.: Määrärahan osoittamisesta kanslistin palkkaamiseen
12500: Osterbottens fiskarförbund r.f. -nimiselle yhdistykselle
12501:
12502:
12503: Eduskunnalle
12504:
12505: Österbottens fiskarförbund r.f. -nimisellä yh- kaasti lisääntyneet. Uusi kalastuslaki (286/82),
12506: distyksellä on Kokkolan-Siipyyn alueella jäseni- joka tuli voimaan vuonna 1983, merkitsee suuria
12507: nään 39 kalastuskuntaa ja 43 kalastajakiltaa. muutoksia kalastushallinnossa alueellisella ja pai-
12508: Ammattikalastajia on 330 ja noin 600 henkilöä kallisella tasolla. Lain tarkoitusperän toteuttami-
12509: saa sivutuloja kalastuksesta. Jäsenluku on suurim- sessa neuvontatoiminta on keskeisellä sijalla.
12510: pia, mitä kalastajayhdistyksillä Suomessa on. Normaali toiminta on kuitenkin vaarassa joutua
12511: Kehitys kalastuselinkeinossa on ollut viime kärsimään tästä. Jotta voitaisiin hoitaa kaikkia
12512: vuosina voimakas, mikä on lisännyt informaation niitä työtehtäviä, jotka luonnostaan kuuluvat
12513: tarvetta. Kansliatyö käsitti vuonna 1983 mm. kalastusyhdistykselle, henkilökuntaa tulisi lisätä
12514: 2 547 lähtevää ja 826 saapunutta kirjettä. Vakuu- yhdellä kanslistilla, joka palkattaisiin valtiolta
12515: tustoiminta on lisääntynyt yhdestä miljoonasta saatavalla avustuksella.
12516: markasta vuonna 1971 15 milj. markkaan vuonna Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12517: 1983. Österbottens fiskarförbund r.f. saa toimin- taen,
12518: taansa varten valtionapua, jolla se on palkannut
12519: yhden asiamiehen ja yhden kalastusneuvojan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12520: Yksi toimitsija Fiskeriföreningen i Finland -nimi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
12521: sestä yhdistyksestä oli 1960-luvulla sijoitettu Vaa- 30.37.49 60 000 markkaa yhden kanslis-
12522: saan. Henkilökuntaa on siten tänään vähemmän tin paikkaamista varten Österbottens fis-
12523: huolimatta siitä, että työtehtävät ovat voimak- karförbund r.f -nimiselle yhdistykselle.
12524:
12525: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12526:
12527: Håkan Nordman Mats Nyby
12528: Boris Renlund Ole Norrback
12529: 320 1984 rd.
12530:
12531: Finansmotion nr 307
12532:
12533:
12534:
12535:
12536: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för "projekt Porokangas"
12537: vattenregleringsarbeten
12538:
12539:
12540: Till Riksdagen
12541:
12542: Korsholm, Laihela och Vasa kommuner har i bär att kommunerna står för materialkostnaderna
12543: samarbete med Vattenstyrelsen och Vasa vatten- och staten för arbetskostnaderna. Vasa vattendist-
12544: distrikts vattenbyrå utarbetat en plan över områ- rikt förordar en sådan lösning. Enligt planerna
12545: dets vattenförsörjning, eftersom vattenverkens skulle förverkligandet ske åren 1983-86, vilket
12546: kapacitet börjar bli otillräcklig. För Vasa stads del inte lyckats. Statens andel är ca 8 milj. mark.
12547: handlar det om kristida behov. Projektet innebär Projektet är nödvändigt, eftersom varken yt- eller
12548: att grundvatten skall ledas från Jurva, Poro- grundvattenreserver finns inom kommunernas
12549: kangas. Vattnet är av god kvalitet och tillgången eget område.
12550: tillräcklig för en ökad förbrukning ett trettiotal år Med hänvisning till ovanstående föreslås vörd-
12551: framåt. Kommunerna har bildat ett särskilt bolag samt,
12552: för ändamålet, Porokankaan Vesi Oy.
12553: Enligt det ursprungliga kostnadsförslaget, från att Rzksdagen i statsförslaget för år
12554: januari 1982, stiger kostnaderna till 20 790 000 1985 måtte uppta ett 1 500 000 mk stort
12555: mk. För att projektet skall kunna genomföras är anslag på momentet 30.40.31 /ör påbör-
12556: det nödvändigt att det utförs som s.k. statligt jande av vattenledningsarbeten (projekt
12557: vattenförsörjnings 1vattenvårdsarbete, vilket inne- Porokangas).
12558:
12559: Helsingfors den 10 februari 1984
12560:
12561: Håkan Nordman Boris Renlund Ole Norrback
12562: 1984 vp. 321
12563:
12564: Raha-asia-aloite n:o 307 Suomennos
12565:
12566:
12567:
12568:
12569: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Porokangas-projektin
12570: vesijohtotöihin
12571:
12572:
12573: Eduskunnalle
12574:
12575: Mustasaaren, Laihelan ja Vaasan kunnat ovat tehdään ns. valtiollisena vesihuolto/vesienhoito-
12576: yhteistyössä vesihallituksen ja Vaasan vesipiirin työnä, mikä merkitsee sitä, että kunnat vastaavat
12577: vesitoimiston kanssa laatineet alueen vesihuoltoa materiaalikustannuksista ja valtio työkustannuk-
12578: koskevan suunnitelman, koska vesilaitosten kapa- sista. Vaasan vesipiiri on puoltanut tällaista rat-
12579: siteetti alkaa olla riittämätön. Vaasan kaupungin kaisua. Suunnitelmien mukaan tämä toteutettai-
12580: osalta kysymyksessä on kriisiajan tarve. siin vuosina 1983-86, mikä ei tule onnistu-
12581: Projekti merkitsee sitä, että pohjavettä johdet- maan. Valtion osuus on noin 8 milj. mk. Projekti
12582: taisiin Porokankaalta Jurvasta. Vesi on hyvälaa- on välttämätön, koska kuntien omalla alueella ei
12583: tuista ja sitä on riittävästi kasvavaa kulutusta ole pinta- eikä pohjavesivarantoja.
12584: varten noin 30 vuodeksi eteenpäin. Kunnat ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12585: perustaneet tätä tarkoitusta varten erityisen Poro- taen,
12586: kankaan Vesi Oy -nimisen yhtiön.
12587: Alkuperäisen kustannuslaskelman mukaan, jo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12588: ka on vuoden 1982 tammikuulta, kustannukset 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12589: nousevat 20 790 000 markkaan. Jotta projekti 30.40.31 1 500 000 markkaa Porokangas-
12590: voitaisiin toteuttaa, on välttämätöntä, että se projektin vesijohtotöitä varten.
12591:
12592: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
12593:
12594: Håkan Nordman Boris Renlund Ole Norrback
12595:
12596:
12597:
12598:
12599: 41 4284003504
12600: 322 1984 rd.
12601:
12602: Finansmotion nr 308
12603:
12604:
12605:
12606:
12607: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för förbättring av landsväg
12608: nr 678 mellan Dalback och Petalax
12609:
12610:
12611: Till Riksdagen
12612:
12613: Landsväg nr 678 Dalback-Petalax, som för- ket inneburit avbrott i transporteroa och drabbat
12614: binder Strandvägen och riksväg 8, är i oförsvar- speciellt näringsidkarna. Malax kommun har
12615: ligt dåligt skick. All trafik till och från Petalax är länge efterlyst åtgärder. Vägen finns med i
12616: beroende av denna väg. På orten finns för åtgärdsprogram för väghållningen 1983-89.
12617: området viktiga inrättningar såsom högstadiesko- Med hänvisning till ovanstående föreslår vi
12618: la, gymnasium, medborgarinstitut och skatteby- vördsamt,
12619: rå, arbetsplatser och specialaffärer som förutsätter
12620: fungerande busstrafik. Jordbruket, pälsdjursod- att Riksdagen i statsförslaget för år
12621: lingen och växthusodlingen samt en del indu- 1985 upptar ett 1 000 000 mark stort
12622: strier är dagligen beroende av tunga transporter. anslag för påbörjande av förbättringsar-
12623: Under de senaste åren har vägen varit betena för landsväg nr 678 Dalback-
12624: viktbegränsad under svåraste menförestider, vil- Petalax.
12625:
12626: Helsingfors den 9 februari 1984
12627:
12628: Håkan Nordman Boris Renlund Jutta Zilliacus
12629: Ole Norrback
12630: 1984 vp. 323
12631:
12632: Raha-asia-aloite n:o 308 Suomennos
12633:
12634:
12635:
12636:
12637: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 678 paran-
12638: tamiseen välillä Dalback-Petolahti
12639:
12640:
12641: Eduskunnalle
12642:
12643: Dalbackasta Petolahteen johtava maantie n:o neet kuljetuskatkoja ja tästä ovat erityisesti joutu-
12644: 678, joka yhdistää Rantatien ja valtatien n:o 8, neet kärsimään elinkeinonharjoittajat. Maalah-
12645: on erittäin huonossa kunnossa. Kaikki liikenne den kunta on jo kauan vaatinut toimenpiteitä.
12646: Petolahteen ja sieltä pois on riippuvainen tästä Tie on vuosille 1983-89 laaditussa tieohjelmas-
12647: tiestä. Paikkakunnalla on alueen kannalta tärkei- sa.
12648: tä laitoksia, kuten peruskoulun yläaste, lukio, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12649: kansalaisopisto ja verotoimisto, työpaikkoja ja taen,
12650: erikoismyymälöitä, jotka kaikki edellyttävät toi-
12651: mivaa linja-autoliikennettä. Maanviljelys, turkis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12652: tarhaus ja kasvihuoneviljely sekä osa teollisuudes- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
12653: ta ovat joka päivä riippuvia raskaista kuljetuksis- markkaa maantien n:o 678 parantamis-
12654: ta. Viime vuosina tiellä on ollut painorajoituksia töiden aloittamiseksi välzllä Dalback-
12655: vaikeimpina kelirikkoaikoina, jotka ovat merkin- Petolahti.
12656:
12657: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
12658:
12659: Håkan Nordman Boris Renlund Jutta Zilliacus
12660: Ole Norrback
12661: 324 19~4 rd.
12662:
12663:
12664: Finansmotion nr 309
12665:
12666:
12667:
12668:
12669: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för förbättring av landsväg
12670: nr 7252 på avsnittet Kvevlax-Petsmo
12671:
12672:
12673: Till Riksdagen
12674:
12675: Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt har fått framom dyra nybyggen, även om komplette-
12676: en relativt liten andel av väghållningsanslagen ringar behövs. Landsväg nr 7252 mellan Kvevlax
12677: under årens lopp. Den förhållandevis låga arbets- och Petsmo i Korsholm kommun kräver åtgärder
12678: lösheten - tack vare företagsamheten och p.g.a. snarast möjligt, innan dess skick försämras ytterli-
12679: emigrationen i området - har inverkat menligt gare. Vägen som är 10,5 km lång är livligt
12680: på tilldelningen. Fortsatt faktisk minskning är trafikerad, 559 fordon/dygn. Den är delvis per-
12681: alarmerande med hänsyn till vägnätets kvalitet i manentbelagd. Ny beläggning fordras i samband
12682: länet. med byggnadsarbetena.
12683: För kustområdets del bör beaktas att de ytterli- Med hänvisning till det ovan anförda föreslås,
12684: ga förutsättningarna för vägbyggen är relativt
12685: ogynnsamma med åtföljande högre kostnader än
12686: normalt. Grundförhållandena är besvärliga och att Riksdagen i statsförslaget för år
12687: tillgången på vägbyggnadsmaterial begränsad. 1985 upptar ett 1 000 000 mark stort
12688: Därtill kräver skärgårdens kommunikationer sär- anslag för påbörjande av /örbättringsar-
12689: skilda ekonomiska resurser. betena på landsvåg nr 7252 Kvevlax-
12690: Inom ramen för tillgängliga resurser måste Petsmo.
12691: grundförbättringar och underhåll prioriteras
12692:
12693: Helsingfors den 8 februari 1984
12694:
12695: Håkan Nordman Boris Renlund Ole Norrback
12696: 1984 vp. 325
12697:
12698: Raha-asia-aloite n:o 309 Suomennos
12699:
12700:
12701:
12702:
12703: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantten n:o 7252
12704: parannukseen välillä Koivulahti-Petsmo
12705:
12706:
12707: Eduskunnalle
12708:
12709: Vaasan tie- ja vesirakennuspiiri on saanut suh- disrakentamisen edelle huolimatta siitä, että täy-
12710: teellisen pienen osan tienpitomäärärahoista vuo- dennystä tarvittaisiin. Koivulahden ja Petsmon
12711: sien kuluessa. Suhteellisen alhainen työttömyys välinen maantie n:o 7252 Mustasaaren kunnassa
12712: - joka johtuu alueella tapahtuvasta yritystoi- on pikaisten toimenpiteiden tarpeessa ennen
12713: minnasta sekä maastamuutosta-on vaikuttanut kuin sen kunto entisestään huononee. Tie, joka
12714: epäedullisesti jakoon. Määrärahojen tosiasiallinen on 10,5 km pitkä, on vilkkaasti liikennöity, 559
12715: jatkuva pieneneminen on hälyttävä ottaen huo- ajoneuvoa vuorokaudessa. Se on osittain päällys-
12716: mioon läänin tieverkon kunnon. tetty. Uusi päällyste on tarpeen rakennustöiden
12717: Rannikkoalueen osalta on otettava huomioon, yhteydessä.
12718: että teiden rakentamisen ulkoiset edellytykset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12719: ovat melkoisen epäedulliset, mistä aiheutuvat nioittavasti,
12720: normaalia korkeammat kustannukset. Maapohjan
12721: laatu on hankala ja tientekoaineiden saatavuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12722: rajoitettu. Tämän lisäksi vaativat saariston liiken- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
12723: neolot erityisiä taloudellisia resursseja. markan määrärahan Koivulahden-Pets-
12724: Käytettävissä olevien varojen puitteissa tulee mon välisen maantien n:o 7252 peruspa-
12725: petusparannustyöt ja teiden ylläpito asettaa uu- rannustöiden aloittamiseksi.
12726:
12727: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
12728:
12729: Håkan Nordman Boris Renlund Ole Norrback
12730: 326 1984 rd.
12731:
12732: Finansmotion nr 310
12733:
12734:
12735:
12736:
12737: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för fortsatt energisamarbe-
12738: te
12739:
12740:
12741: Till Riksdagen
12742:
12743: Samarbetet mellan Vasa och Västerbottens län brytningens miljökonsekvenser, skogsråvarans an-
12744: angående produktion och användning av torv vändning, förädling av flis genom torkning,
12745: och flis initierades vid Kvarkenkonferensen 1980. provning av stycketorvmaskiner, standardisering
12746: Konferensen gav Kvarkenrådet i uppdrag att av torv och flis.
12747: utveckla ett samarbetsprojekt kring torv och flis Enligt Nordiska Ämbetsmannakommittens för
12748: innefattande erfarenhetsutbyte, stimulans till in- regionpolitik (NÄRP) kriterier kan stöd utgå
12749: dustriellt samarbete och utvecklad handel gräns- under högst tre år, dvs. stödet upphörde vid
12750: regionalt. utgången av 1983. Det finansiella ansvaret för
12751: Samarbetsprojektet_godkändes av Nordiska mi- fortsatt verksamhet ankommer på nationella,
12752: nisterrådet och dess Ambetsmannakommitte för regionala och lokala organ. Verksamheten 1984
12753: regionpolitik i början av 1981 som ett 3-årigt kunde finansieras med tillfälliga anslag av Läns-
12754: försöksprojekt med tullfinansiering från Nordiska styrelsen i Västerbotten (30 000 kronor) och Re-
12755: ministerrådet åren 1981-83. Totalt har 490 000 gionplaneförbundet i Vasa län (20 000 mark).
12756: Nkr anvisats. Enligt Kvarkenrådets energiarbetsgrupp är det
12757: Samarbetsprojektet har inneburit anordnande
12758: angeläget att försöksprojektet kan få en fortsätt-
12759: av seminarier och konferenser kring teknisk-eko-
12760: ning. Projektet har lett till konkreta resultat:
12761: nomiska frågor i anslutning till produktion och VAPO:s affärsuppgörelse med Umeå Energiverk,
12762: användning av torv och flis. Vidare har studiere-
12763: samarbete mellan finländska och svenska företag
12764: sor anordnats för korumunala tjänste- och för-
12765: i utvecklande av torvbrytningsmaskiner och inom
12766: troendemän, företag inom sektorn m.fl. lnom
12767: skogsbränslehanteringen, konsultsamarbete mel-
12768: projektet har skapats förutsättningar för industri-
12769: lan finländska företag och svenska energibolag.
12770: ellt samarbete, konkreta affärsuppgörelser samt Intresset från kommunernas och företagens sida
12771: flera planerings- och konsultuppdrag för fin-
12772: är stort. Samarbetet har bidrag till att regionerna
12773: ländska byråer till Sverige. Ett projekt syftar till
12774: har en framskjuten position i fråga om de fasta
12775: standardisering av torv och skogsbränslen.
12776: bränslens teknik och ekonomi.
12777: Kunskaps- och erfarenhetsutbytet har utveck-
12778: lats i den "Energibulletin" som Kvarkenrådet Med hänvisning till det ovan anförda föreslås
12779: ger ut 2-4 gånger i året. Bulletinen innehåller vördsamt,
12780: teknisk-ekonomisk information angående fast-
12781: bränslehantering. att Riksdagen i statsförslaget /ör år
12782: Ett tiotal konferenser har arrangerats med 1985 upptar ett 50 000 mark stort anslag
12783: 60-110 deltagare med temat som: regionaleko- för energisamarbetets fortsatta verksam-
12784: nomiska effekter av fastbränslehantering, torv- het.
12785:
12786: Helsingfors den 8 februari 1984
12787:
12788: Håkan Nordman Boris Renlund Gunnar Jansson
12789: Jutta Zilliacus Ole Norrback Mats Nyby
12790: 1984 vp. 327
12791:
12792: Raha-asia-aloite n:o 310 Suomennos
12793:
12794:
12795:
12796:
12797: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta energiayhteistoiminnan
12798: jatkamiseen
12799:
12800:
12801: Eduskunnalle
12802:
12803: Yhteistyö Vaasan ja Västerbottenin läänin turpeen noston aiheuttamat seuraamukset ympä-
12804: kanssa turpeen ja hakkeen käytöstä aloitettiin ristöön, metsäraaka-aineen käyttö, hakkeen jalos-
12805: vuonna 1980 Merenkurkun konferenssin yhtey- taminen kuivaamalla, pistoturvekoneiden kokei-
12806: dessä. Konferenssi antoi Merenkurkun neuvostol- lu, turpeen ja hakkeen standardisointi.
12807: le tehtäväksi kehittää turvetta ja haketta koskevaa Nordiska Ämbetsmannakommittens för regi-
12808: yhteistyöhanketta, joka sisältäisi kokemusten onpolitiken (NÄRP) periaatteiden mukaan sen
12809: vaihtoa, virikkeitä teolliseen yhteistyöhön ja raja- tuki voi kestää korkeintaan kolme vuotta, ts. tuki
12810: kaupan alueellista kehittämistä. loppui vuoden 1983 lopussa. Taloudellinen vas-
12811: Pohjoismaiden ministerineuvosto ja sen alue- tuu toiminnan jatkumisesta kuuluu suomalaisil-
12812: politiikan virkamieskomitea hyväksyi yhteistyö- le, alueellisille ja paikallisille elimille. Vuoden
12813: hankkeen vuoden 1981 alussa 3-vuotiseksi kokei- 1984 toimintaa voitaisiin rahoittaa tilapäisillä
12814: luhankkeeksi, jonka Pohjoismaiden ministerineu- määrärahoilla, joita antaisivat Västerbottenin lää-
12815: vosto rahoitti kokonaan vuosina 1981-83. Kaik- ninhallitus (30 000 kruunua) ja Vaasan läänin
12816: kiaan on myönnetty määrärahoja 490 000 Nkr. seutukaavaliitto (20 000 markkaa).
12817: Yhteistyöhanke on merkinnyt seminaarien ja
12818: Merenkurkun neuvoston energiaryhmän mie-
12819: konferenssien järjestämistä, joissa on käsitelty
12820: lestä on tärkeätä, että kokeiluhanketta jatketaan.
12821: teknis-taloudellisia turpeen ja hakkeen tuotan-
12822: Hanke on johtanut konkreettisiin tuloksiin:
12823: toon ja käyttöön liittyviä kysymyksiä. Edelleen on
12824: VAPO:n kaupallinen sopimus Uumajan Energia-
12825: järjestetty opintomatkoja kunnallisille virka- ja
12826: laitoksen kanssa, yhteistyö suomalaisten ja ruot-
12827: luottamusmiehille, alan yrityksille jne. Hankkeen
12828: salaisten yritysten kesken turpeennostokoneiden
12829: puitteissa on luotu edellytykset teolliselle yhteis-
12830: kehittämiseksi sekä metsätuotteiden käsittelemi-
12831: työlle, konkreettisille kauppasopimuksille sekä
12832: seksi, suomalaisten ja ruotsalaisten energiayhtiöi-
12833: useille Ruotsissa sijaitsevien suomalaisten toimis-
12834: tojen suunnittelu- ja konsulttitehtäville. Eräs den välinen konsulttiyhteistyö. Kuntien ja yritys-
12835: ten kiinnostus on suuri. Yhteistyöstä on ollut
12836: hanke tähtää turpeen ja metsäpolttoaineiden
12837: seurauksena, että alueilla on korostunut asema
12838: standardisoimiseen.
12839: kyseen ollessa kiinteiden polttoaineiden teknii-
12840: Tietojen ja kokemusten vaihtoa on kehitetty
12841: kasta ja taloudesta.
12842: "Energiatiedotteessa", jota Merenkurkun neu-
12843: vosto julkaisee 2-4 kertaa vuodessa. Tiedote Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
12844: sisältää teknis-taloudellista kiinteän polttoaineen oittavasti,
12845: käsittelyinformaatiota.
12846: Yhteensä on järjestetty kymmenkunta konfe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12847: renssia, joissa on ollut 60-110 osanottajaa. Ai- 1985 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
12848: heina ovat olleet: kiinteän polttoaineen käsitte- kan määrärahan energiayhteistoiminnan
12849: lyn aiheuttamat aluetaloudelliset vaikutukset, jatkamiseksi.
12850:
12851: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
12852:
12853: Håkan Nordman Boris Renlund Gunnar Jansson
12854: Jutta Zilliacus Ole Norrback Mats Nyby
12855: 328 1984 rd.
12856:
12857: Finansmotion nr 311
12858:
12859:
12860:
12861:
12862: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för försök med områdesar-
12863: kitekt i svenska Österbotten
12864:
12865:
12866: Tili Riksdagen
12867:
12868: Svenska Österbottens landskapsförbund har ett planeringsprojekt "Bandbyn i Maxmo" med
12869: ända sedan 1970-talets början aktivt gått in för avsikt att få fram nya planeringsmodeller för
12870: att slå vakt om det traditionella byggnadsskicket i genuina österbottniska miljöer med relativt tät
12871: Österbotten. Samtidigt har landskapsförbundet bebyggelse och ett starkt inslag av traditionellt
12872: genom olika projekt försökt få tili stånd en byggnadsskick.
12873: debatt och en förändring av nybyggnadsplane- År 1982 gjorde Svenska Österbottens land-
12874: ringen, så att man skulle åstadkomma en bättre skapsförbund ett slags experiment med områdes-
12875: anpassning tili det befintliga byggnadsbeståndet arkitekt. Försöksverksamheten, som bedrevs med
12876: och tili kulturmiljön i stort. hjälp av en civiltjänstgörande arkitekt, borde
12877: På årligen återkommande seminarier för för- kunna återupptas. Detta förutsätter att den tas
12878: troendevalda och tjänsteinnehavare behandlas med i det försöksprojekt med områdesarkitekter
12879: grundrenoveringsfrågor samt byggnads- och by- som inrikesministeriet bedriver. Landskapsför-
12880: planering i befintlig miljö. Landskapsförbundet bundets anhållan 1982 och 1983 avslogs.
12881: har medverkat tili utgivande av handlednings-
12882: böcker. För att få fram nya hustyper som är Med hänvisning tili ovanstående föreslås vörd-
12883: anpassade tili det österbottniska byggnadsskicket samt,
12884: arrangerade förbundet 1980 tillsammans med
12885: andra en riksomfattande arkitekttävling. Täv- att Riksdagen i statsförslaget för år
12886: lingen rönte stort intresse och bi~.rog tili att 1985 måtte uppta ett anslag om JOO 000
12887: arkitekturdebatten är mycket livlig i Osterbotten. mark /ör försök med områdesarkitekt
12888: Med ekonomiskt stöd från bl.a. Statens Arki- inom Svenska Österbottens landskapsför-
12889: tekturkommission har landskapsförbundet utfört bunds verksamhetsområde.
12890:
12891: Helsingfors den 8 februari 1984
12892:
12893: Håkan Nordman Ole Norrback
12894: Boris Renlund Mats Nyby
12895: 1984 vp. 329
12896:
12897: Raha-asia-aloite n:o 311 Suomennos
12898:
12899:
12900:
12901:
12902: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta aluearkkitehtikokeiluun
12903: ruotsinkielisellä Pohjanmaalla
12904:
12905:
12906: Eduskunnalle
12907:
12908: Ruotsinkielisen Pohjanmaan maakuntaliitto on mo -mmtsen suunnitteluhankkeen sellaisten
12909: aina 1970-luvun alusta saakka aktiivisesti valvo- uusien alkuperäisten pohjalaisten ympäristöjen
12910: nut perinteistä pohjalaista rakennustapaa. Maa- luomiseksi, joiden asutus on taaja ja joiden
12911: kuntaliitto on samaan aikaan pyrkinyt saamaan perinteisen rakennustavan leima on ilmeinen.
12912: aikaan keskustelua uudisrakentamisen suunnitte-
12913: lun muuttamiseksi siten, että se mukautettaisiin Viime vuonna ruotsinkielisen Pohjanmaan
12914: paremmin nykyisiin rakennuksiin ja yleensä kult- maakuntaliitto suoritti eräänlaisen aluearkkitehti-
12915: tuuriympäristöön. kokeilun. Kokeilutoimintaa, joka tapahtui yksi-
12916: Luottamushenkilöiden ja toimenhaltijoiden jo- tyisen arkkitehdin johdolla, tulisi voida jatkaa.
12917: kavuotises~a seminaarissa käsitellään perusparan- Tämä edellyttää sitä, että se otetaan mukaan
12918: nuskysymyksiä sekä ympäristön rakentamis- ja sisäasiainministeriön suorittamaan aluearkkiteh-
12919: rakennuskaavasuunnitelmia. Maakuntaliitto on tien kokeiluhankkeeseen. Maakuntaliiton vuonna
12920: myötävaikuttanut opaskirjojen julkaisemiseen. 1982 tekemä hakemus hylättiin.
12921: Jotta voitaisiin luoda uusia rakennustyyppejä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12922: jotka sopivat pohjalaiseen rakennustyyliin, liitto nioittaen,
12923: järjesti vuonna 1980 yhdessä muiden kanssa val-
12924: takunnallisen arkkitehtikilpailun. Kilpailu herät-
12925: ti suurta huomiota ja sai aikaan sen, että keskus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12926: telu arkkitehtuurista on Pohjanmaalla varsin vil- 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
12927: kasta. kan määrärahan aluearkkitehtikokeilua
12928: Mm. Valtion Arkkitehtitoimikunnan tuella varten ruotsinkielisen Pohjanmaan maa-
12929: maakuntaliitto on suorittanut ''Bandbyn i Max- kuntaliiton toiminta-alueella.
12930:
12931: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
12932:
12933: Håkan Nordman Ole Norrback
12934: Boris Renlund Mats Nyby
12935:
12936:
12937:
12938:
12939: 42 4284003504
12940: 330 1984 rd.
12941:
12942: Finansmotion nr 312
12943:
12944:
12945:
12946:
12947: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av tillbygg-
12948: nader vid Vasa sjukvårdsläroanstalt
12949:
12950:
12951: Tili Riksdagen
12952:
12953: Vasa sjukvårdsläroanstalt är en av de två läro- il:lte tagit med tillbyggnaden i sin långsiktsplane-
12954: anstalter där svenskspråkiga sjukvårdare utbildas. nng.
12955: Med tanke på hur viktig vården på modersmålet Eftersom sjukvårdsläroanstalten är mycket be-
12956: är, bör man betrakta utbildningen av svenska tydelsefull och eftersom behovet av tillbyggnad
12957: sjukvårdare som synnerligen viktig. Då sjukvår- är akut, är det nödvändigt att tillbyggnaden
12958: dare med svenska som modersmål mycket ofta är inleds senast år 1986. Endast på det sättet kan
12959: tvåspråkiga, kan de ge fullgod vård åt patienter, man garantera att utbildningen också i fortsätt-
12960: oberoende av om dessa har finska eller svenska ningen kan ges på en kvalitativt lika hög nivå
12961: som språk. som hittills. Förberedande åtgärder borde alltså
12962: De utrymmen där Vasa sjukvårdsläroanstalt i redan nu börja vidtas. Ritningar bör uppgöras,
12963: dag verkar är trånga, och kommer att vara helt utrymmena planeras och dessutom är det nöd-
12964: otillräckliga när mellanstadiereformen inom sjuk- vändigt att göra överenskommelser med Vasa
12965: vårdsutbildningen genomförs enligt pianeroa år stad och med Vasa centralsjukhus kommunalför-
12966: 1987. Från sjukvårdsläroanstalten har man gjort bund om förstoring av tomten.
12967: frarnställningar om att skolan skall utbyggas, och Med hänvisning tili ovanstående anhåller un-
12968: att medel för det ändarnålet skall reserveras i dertecknade om
12969: statens långsiktiga planering. Länsstyrelsen har
12970: föreslagit att medel för tillbyggnaden skall reser- att Riksdagen i statsförslaget för år
12971: veras i statsbudgeterna för åren 1986-89. Avsik- 1985 skulle uppta ett anslag om 500 000
12972: ten är alltså att tillbyggnaden skulle vara klar år mark för planering av nödiga tillbyggna-
12973: 1989. Yrkesutbildningsstyrelsen har emellertid der vid Vasa sjukvårdsläroanstalt i Vasa.
12974:
12975: Helsingfors den 8 februari 1984
12976:
12977: Ole Norrback Jutta Zilliacus Håkan Nordman
12978: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
12979: 1984 vp. 331
12980:
12981: Raha-asia-aloite n:o 312 Suomennos
12982:
12983:
12984:
12985:
12986: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan sairaanhoito-oppi-
12987: laitoksen lisätilojen suunnitteluun
12988:
12989:
12990: Eduskunnalle
12991:
12992: Vaasan sairaanhoito-oppilaitos on toinen kah- vuonna 1989. Ammattikasvatushallitus puoles-
12993: desta oppilaitoksesta, jossa koulutetaan ruotsin- taan ei ole ottanut lisärakennusta pitkäntähtäi-
12994: kielisiä sairaanhoitajia. Ottaen huomioon miten men suunnitelmaansa.
12995: tärkeätä hoito omalla äidinkielellä on, tulee ruot- Koska sairaanhoito-oppilaitos on tärkeä ja sen
12996: sinkielisten sairaanhoitajien koulutusta pitää hy- lisärakennuksen tarve ajankohtainen, on tarpeel-
12997: vin tärkeänä. Kun äidinkieleltään ruotsinkieliset lista, että sen rakennustyöt aloitetaan viimeistään
12998: sairaanhoitajat usein ovat kaksikielisiä, he voivat vuonna 1986. Vain siten voidaan taata opetuksen
12999: tarjota täysipainoisen hoidon potilaille siitä riip- yhtä korkea laadullinen taso kuin tähän saakka.
13000: pumatta ovatko nämä suomen- vai ruotsinkieli- Valmisteleviin toimenpiteisiin pitäisi siis ryhtyä
13001: siä. jo nyt. On tehtävä piirustukset, suunniteltava
13002: Vaasan sairaanhoito-oppilaitoksen nykyiset ti- tilat ja sitä paitsi on välttämätöntä laajentaa
13003: lat ovat ahtaat ja tulevat olemaan täysin riittä- tonttia sopimaila asiasta Vaasan kaupungin ja
13004: mättömät, kun sairaanhoidon keskiasteen koulu- Vaasan keskussairaalan kuntainliiton kanssa.
13005: tuksen uudistus suunnitelmien mukaisesti toteu-
13006: tetaan vuonna 1987. Sairaanhoito-oppilaitos on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13007: esittänyt koulun tilojen laajentamista ja että
13008: siihen varattaisiin varat valtion pitkäntähtäimen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13009: suunnittelussa. Lääninhallitus on ehdottanut, et- 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
13010: tä varat lisärakennusta varten varattaisiin valtion kan määrärahan tarvittavien lisätilojen
13011: vuosien 1986-89 tulo- ja menoarvioissa. Tarkoi- suunnittelemiseksi Vaasassa szjaitsevalle
13012: tuksena on siis, että lisärakennus valmistuisi Vaasan sairaanhoito-oppilaitokselle.
13013:
13014: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
13015:
13016: Ole Norrback Jutta Zilliacus Håkan Nordman
13017: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
13018: 332 1984 rd.
13019:
13020: Finansmotion nr 313
13021:
13022:
13023:
13024:
13025: Norrback: Om anvisande av anslag för Kristinestadsnejdens hem-
13026: slöjdsförening
13027:
13028:
13029: Tili Riksdagen
13030:
13031: Hemslöjdstraditionerna i svenska Sydösterbot- Svenska Sydösterbotten har visat på en oro-
13032: ten är omfattande. Såväl när det gäller textil- väckande arbetslöshet, som tidigare ledde tili en
13033: som trä- och metallslöjd har aktiviteterna varit omfattande emigration. För att kunna bereda så
13034: omfattande, och också idag är intresset stort. många arbetsplatser som möjligt i hemregionen
13035: Kristinestadsnejdens hemslöjdsförening har ge- bör alla åtgärder vidtas. Utveckling av hemslöj-
13036: nom åren utfört ett förtjänstfullt arbete. Ekono- den är en sådan åtgärd, där man med förhållan-
13037: miska svårigheter har emellertid under en tid devis små ekonomiska satsningar kan få tili stånd
13038: gjort att föreningens verksamhet varit av mindre en kompletterande inkomstkälla för många.
13039: omfattning. Nu finns det emellertid vilja att Med ovanstående motivering föreslås härmed
13040: återutveckla verksamheten med sikte på en bred
13041: aktivitet. Meningen är att man så småningom att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
13042: skall få tili stånd en s.k. rådgivningsstation för måtte uppta ett anslag om 100 000 mark
13043: hemslöjd, som skulle förläggas tili Kristinestad. tzll stöd för Kristinestadsnejdens hem-
13044: slöjdsförenings verksamhet.
13045:
13046: Helsingfors den 10 februari 1984
13047:
13048: Ole Norrback
13049: 1984 vp. 333
13050:
13051: Raha-asia-aloite n:o 313 Suomennos
13052:
13053:
13054:
13055:
13056: Norrback: Määrärahan osoittamisesta Kristinestadsnejdens hem-
13057: slöjdsförening -nimiselle yhdistykselle
13058:
13059:
13060: Eduskunnalle
13061:
13062: Ruotsinkielisen Etelä-Pohjanmaan kotiteolli- min johti laajaan maastamuuttoon. Mahdollisim-
13063: suusperinteet ovat laajat. Toiminta on ollut laa- man monen työpaikan luomiseksi kotiseudulle
13064: jaa sekä tekstiili-, puu- että metallityön osalta. on ryhdyttävä kaikkiin toimenpiteisiin. Eräs täl-
13065: Myös tänä päivänä kiinnostus on suuri. lainen toimenpide on kotiteollisuuden kehittä-
13066: Kristinestadsnejdens hemslöjdsförening -nimi- minen, jolloin suhteellisen vähäisin taloudellisin
13067: nen yhdistys on kautta vuosien tehnyt ansiokasta panoksin voidaan aikaansaada monille täydentä-
13068: työtä. Taloudelliset vaikeudet ovat kuitenkin jo vä tulolähde.
13069: jonkin aikaa aiheuttaneet sen, että yhdistyksen Edellä olevan perusteella ehdotan,
13070: toiminta on ollut suppeampaa. Nyt kuitenkin on
13071: olemassa halua kehittää toimintaa jälleen siten,
13072: että se tulisi olemaan mahdollisimman laajaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13073: Tarkoituksena on saada vähitellen aikaan nk. 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
13074: kotiteollisuuden neuvonta-asema, joka sijoitettai- kan määrärahan Knstinestadsne;dens
13075: siin Kristiinankaupunkiin. hemslö;dsförening -nimrsen yhdistyksen
13076: Ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla on ollut toiminnan tukemiseen.
13077: hälyttävän paljon työttömyyttä, joka aikaisem-
13078:
13079: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13080:
13081: Ole Norrback
13082: 334 1984 rd.
13083:
13084: Finansmotion nr 314
13085:
13086:
13087:
13088:
13089: Norrback: Om anvisande av anslag för Närpes Musikskola
13090:
13091:
13092: Tili Riksdagen
13093:
13094: Musikutbildningen i vårt land håller på att Musiklivet i svenska sydösterbotten har gamla
13095: utvecklas på ett mycket förtjänstfullt sätt. Mu- traditioner. Dagens aktivitet är också imponeran-
13096: sikskolorna som grundas utför ett grundläggande de. För att musikskolan i Närpes skall kunna
13097: arbete när det gäller att ge ungdomarna me- utvecklas och bygga ut sin verksamhet, bör
13098: ningsfull och stimulerande fritidsaktivitet. skolan så snart som möjligt bli en musikskola
13099: Närpes Musikskola är grundad som kommunal med statsstöd.
13100: musikskola. Den kommer att utbilda eleverna för
13101: Med ovanstående motivering föreslås härmed,
13102: medverkan bl.a. i Närpes skolmusikkår, som
13103: blivit välkänd i hela landet för sina framträdan-
13104: den i olika sammanhang. Musikskolan kommer att Riksdagen i statsförslaget för år
13105: dessutom att utbilda eleverna för medverkan i 1985 upptar ett anslag om 150 000 mark
13106: flera andra orkestrar som finns i regionen. för statsstöd tili Närpes Musikskola.
13107:
13108: Helsingfors den 10 februari 1984
13109:
13110: Ole Norrback
13111: 1984 vp. 335
13112:
13113: Raha-asia-aloite n:o 314 Suomennos
13114:
13115:
13116:
13117:
13118: Norrback: Määrärahan osoittamisesta Närpes Musikskola -nimiselle
13119: oppilaitokselle
13120:
13121:
13122: Eduskunnalle
13123:
13124: Musiikkikoulutus maassamme kehittyy erittäin Musiikkielämällä ruotsinkielisellä Etelä-Poh-
13125: ansiokkaalla tavalla. Perustettavat musiikkikoulut janmaalla on vanhat perinteet. Myös tämän päi-
13126: suorittavat perusteellista työtä antaessaan nuori- vän toiminta tekee syvän vaikutuksen. Jotta När-
13127: solle sisältörikasta ja piristävää vapaa-ajan toimin- piön musiikkikoulu voisi kehittyä ja laajentaa
13128: taa. toimintaansa, tulisi koulun mitä pikimmin tulla
13129: sellaiseksi musiikkikouluksi, joka saa valtion-
13130: Närpes Musikskola -niminen oppilaitos on pe- apua.
13131: rustettu kunnallisena musiikkikouluna. Se tulee Edellä olevaan viitaten ehdotan,
13132: kouluttamaan oppilaita toimintaan mm. När-
13133: piön koulusoittokunnassa, joka on tullut hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13134: tunnetuksi koko maassa eri yhteyksissä tapahtu- 1985 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
13135: neista esiintymisistään. Musiikkikoulu tulee lisäk- kan määrärahan valtionavun myöntämi-
13136: si kouluttamaan oppilaita monia tämän alueen seksi Närpes Musikskola -nimiselle oppi-
13137: muita orkestereita varten. laitokselle.
13138:
13139: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13140:
13141: Ole Norrback
13142: 336 1984 rd.
13143:
13144: Finansmotion nr 315
13145:
13146:
13147:
13148:
13149: Norrback: Om anvisande av anslag för byggande av en lättrafikled
13150: från Karleby centrum söderut
13151:
13152:
13153: Tili Riksdagen
13154:
13155: Betydelsen av lätta trafikleder ökar hela tiden. Behovet av en lätt trafikled från Karleby stad
13156: Intresset för att cykla elier motionera på annat tili gränsen mot Larsmo är idag mycket stort. För
13157: sätt tilltar, samtidigt som också bilismen är livlig. att i framtiden hindra att trafikolyckor inträffar
13158: Antalet trafikolyckor på vägar som är livligt borde trafikleden byggas så snart som möjligt.
13159: trafikerade och där lätta trafikleder saknas är
13160: oroväckande stort. Med ovanstående motivering föreslås härmed
13161: Trafiken från Karleby söderut via Öja har ökat
13162: kännbart sedan vägen förbättrades. Samtidigt har att Riksdagen i statsförslaget för år
13163: inflyttningen tili Öja fortsatt. Särskilt sommartid 1985 upptar 1 000 000 mark /ör påbör-
13164: är trafiken livlig, eftersom sommarstugebyggel- jandet av byggandet av en lätt trafikled
13165: sen är stor, och vägen genom Öja är utmärkt som från K.tfrleby stads centrum söderut ge-
13166: en turistväg. nom Oja.
13167:
13168: Helsingfors den 10 februari 1984
13169:
13170: Ole Norrback
13171: 1984 vp. 337
13172:
13173: Raha-asia-aloite n:o 315 Suomennos
13174:
13175:
13176:
13177:
13178: Norrback: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan keskustasta etelään
13179: johtavan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
13180:
13181:
13182: Eduskunnalle
13183:
13184: Kevyen liikenteen väylien merkitys lisääntyy Tänä päivänä Kokkolan kaupungista Luodon
13185: koko ajan. Myös kiinnostus pyöräilyä ja muuta rajalle johtavan kevyen liikenteen väylän tarve on
13186: kuntoilua kohtaan lisääntyy samanaikaisesti kun erittäin suuri. Jotta voitaisiin estää liikenneonnet-
13187: autoilu tulee yhä vilkkaammaksi. Liikenneonnet- tomuudet tulevaisuudessa, tulisi liikenneväylä ra-
13188: tomuuksien määrä on huolestuttavan suuri vilk- kentaa niin nopeasti kuin mahdollista.
13189: kaasti liikennöidyillä teillä sekä sellaisilla teillä, Edellä olevaan viitaten ehdotan,
13190: joilla ei ole väyliä kevyttä liikennettä varten.
13191: Kokkolasta etelään Öjan kautta suuntautuva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13192: liikenne on tuntuvasti lisääntynyt sen jälkeen, 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13193: kun tietä parannettiin. Samanaikaisesti muutto markkaa Ko.~kolan kaupungin keskustas-
13194: Öjaan on lisääntynyt. Etenkin kesällä liikenne on ta etelään Ojan kautta kulkevan kevyen
13195: vilkasta, koska kesämökkiasutusta on paljon ja liikenteen väylän rakentamisen aloittami-
13196: Öjan kautta kulkeva tie on erinomainen turisti- seksi.
13197: tie.
13198:
13199: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13200:
13201: Ole Norrback
13202:
13203:
13204:
13205:
13206: 43 4284003504
13207: 338 1984 rd.
13208:
13209: Finansmotion nr 316
13210:
13211:
13212:
13213:
13214: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för förbättrande av
13215: järnvägen Seinäjoki-Kaskö
13216:
13217:
13218: Tili Riksdagen
13219:
13220: Järnvägen mellan Seinäjoki och Kaskö är i Under ett par år godkändes mindre anslag för
13221: behov av en omfattande förbättring. Avsikten små förbättringar av järnvägen. För år 1984
13222: har varit att årligen anslå ett tillräckligt belopp reserverades inga pengar alls för detta viktiga
13223: för att få banan i gott skick. projekt.
13224: Transporteroa längs bansträckan har ökat se- Med ovanstående motivering föreslås,
13225: dan industrietableringar skett. I dag transporteras
13226: en hei del farliga ämnen längs hanan. Då den är
13227: i så pass dåligt skick, kan inte vagnarna lastas att Riksdagen i statsförslaget för år
13228: med full last. Inte heller farten får vara för hög. 1985 upptar ett anslag om 7 000 000
13229: Det här betyder dålig ekonomi för såväl dem som mark för förbättring av järnvägen Seinä-
13230: transporterar varor som för Statsjärnvägarna. joki-Kaskö.
13231:
13232: Helsingfors den 8 februari 1984
13233:
13234: Ole Norrback Håkan Nordman
13235: Jutta Zilliacus Boris Renlund
13236: 1984 vp. 339
13237:
13238: Raha-asia-aloite n:o 316 Suomennos
13239:
13240:
13241:
13242:
13243: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Kaskisten
13244: rautatien parantamiseen
13245:
13246:
13247: Eduskunnalle
13248:
13249: Seinäjoen ja Kaskisten välinen rautatie on Muutaman vuoden aikana hyväksyttiin pieneh-
13250: huomattavan parannuksen tarpeessa. Tarkoituk- köjä määrärahoja rautatien pieniä parannuksia
13251: sena on ollut myöntää vuosittain riittävä määrä- varten. Vuodelle 1984 ei varattu lainkaan varoja
13252: raha radan korjaamiseksi hyvään kuntoon. tätä tärkeätä hanketta varten.
13253: Rataosuudella tapahtuvat kuljetukset ovat li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
13254: sääntyneet sen jälkeen kun teollisuutta on raken- oittavasti,
13255: nettu. Tänä päivänä kuljetetaan radalla melko
13256: paljon vaarallisia aineita. Kun rata on niin huo-
13257: nossa kunnossa, vaunuja ei voi lastata täyteen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13258: Nopeus ei myöskään saa olla liian korkea. Tämä 1985 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
13259: merkitsee epätaloudellisuutta sekä niille, jotka markkaa Seinäjoen-Kaskisten rautatien
13260: kuljettavat tavaroita että Vaitiomantateille. parantamista varten.
13261:
13262: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
13263:
13264: Ole Norrback Håkan Nordman
13265: Jotta Zilliacus Boris Renlund
13266: 340 1984 rd.
13267:
13268: Finansmotion nr 317
13269:
13270:
13271:
13272:
13273: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för grundande av ett
13274: vårdhem för utvecklingsstörda i svenska Österbotten
13275:
13276:
13277: Till Riksdagen
13278:
13279: Vården av utvecklingsstörda handhas på fin- Ett önskemål sedan länge har varit att man i
13280: landssvenskt håll av Kårkulla kf, vars centrala Svenska Österbotten inom Kårkulla kf:s regi
13281: verksamhet är förlagd till Pargas. Viljan att skulle upprätthålla ett korttidsvårdhem för ut-
13282: sprida olika funktioner runt om i Svenskfinland vecklingsstörda i landskapet. Detta önskemål har
13283: har från kommunaiförbundets ledning varit på- hittills strandat på bristen på resurser.
13284: failande. Brist på resurser och personai har delvis 1 detta vårdhem skulle utvecklingsstörda kun-
13285: verkat hämmande när det gällt att utveckla na lämnas för vård för ett veckoslut, för någon
13286: verksamheten på olika orter. vecka eller för några dagar. För detta ändamål
13287: Svenska Österbotten ligger långt från Pargas, behövs personai samt lämpliga utrymmen. Ut-
13288: och därför finns det ett stort intresse av bättre rymmen torde gå att uppbringa på många håll,
13289: vårdmöjligheter för utvecklingsstörda just i Ös- däremot kan inte personai anställas om inte
13290: terbotten. Många föräldrar tycker att avståndet resurser anvisas.
13291: till Pargas är så långt att de inte gärna sänder sina Med ovanstående motivering föreslår under-
13292: utvecklingsstörda barn till Pargas för vård. 1 tecknade
13293: stället vårdar de sina barn hemma.
13294: Vården i hemmet blir i många fall mycket att Riksdagen i statsförslaget för år
13295: betungande, för såväl föräldrar som för syskon. 1985 upptar ett anslag om 300 000 mark
13296: Vården i hemmet skulle kunna underlättas be- för grundandet av ett vårdhem i svenska
13297: tydligt ifail de utvecklingsstörda för längre eller Österbotten i Kårkulla kfs regi, där ut-
13298: kortare tid skulle kunna vårdas närmare hemmet. vecklingsstörda kunde få korttidsvård.
13299:
13300: Helsingfors den 9 februari 1984
13301:
13302: Ole Norrback Jutta Zilliacus Håkan Nordman
13303: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
13304: 1984 vp. 341
13305:
13306: Raha-asia-aloite n:o 317 Suomennos
13307:
13308:
13309:
13310:
13311: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisille tarkoi-
13312: tetun huoltolaitoksen perustamiseen ruotsinkieliselle Pohjan-
13313: maalle
13314:
13315:
13316: Eduskunnalle
13317:
13318: Suomenruotsalaisten kehitysvammaisten hoi- ollut sijoittaa maakuntaan kehitysvammaisten ly-
13319: dosta huolehtii Kårkullan kl, jonka toiminnan hytaikaishoitokoti, joka toimisi Kårkullan kl:n
13320: keskus sijaitsee Paraisilla. Kuntainliiton haluk- johdon alaisena. Tämä toive on tähän mennessä
13321: kuus hajasijoittaa eri toimintoja tasaisesti maam- kariutunut varojen puutteeseen.
13322: me ruotsinkielisille alueille on ollut merkittävän Kehitysvammaiset voitaisiin jättää tähän kotiin
13323: myönteinen. Varojen ja henkilökunnan puute on viikonloppuhoitoon, muutamaksi viikoksi tai
13324: vaikuttanut ehkäisevästi pyrkimyksiin kehittää muutamaksi päiväksi. Tähän tarkoitukseen tarvi-
13325: toimintaa eri paikkakunnilla. taan henkilökuntaa sekä sopivia tiloja. Tiloja on
13326: Pohjanmaan ruotsinkielinen alue sijaitsee kau- saatavissa useasta paikasta, mutta henkilökuntaa
13327: kana Paraisilta ja juuri tästä syystä on Pohjan- ei sen sijaan voida palkata, ellei siihen myönnetä
13328: maalla huomattavaa kiinnostusta parantaa kehi- määrärahoja.
13329: tysvammaisten hoitomahdollisuuksia. Monet
13330: vanhemmat ovat sitä mieltä, että matka Paraisille Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
13331: on siksi pitkä, etteivät he mielellään lähetä oittavasti,
13332: kehitysvammaisia lapsiaan Paraisille hoitoon. Sen
13333: sijaan he hoitavat lapsiaan kotona. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13334: Kotihoito muodostuu useasti hyvin raskaaksi 1985 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
13335: sekä vanhemmille että sisaruksille. Kotihoitoa kaa Kårkullan kuntainliiton johdon alai-
13336: helpotettaisiin huomattavasti, jos kehitysvam- sena toimivan hoitokodin perustamiseksi
13337: maisia voitaisiin kauemmin tai lyhyemmänkin Pohjanmaan ruotsinkieliselle alueelle,
13338: ajan hoitaa lähempänä kotia. Pohjanmaan ruot- jossa kehitysvammaiset voisivat saada ly-
13339: sinkielisten alueiden pitkäaikaisena toiveena on hytaikaista hoitoa.
13340:
13341: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13342:
13343: Ole Norrback Jutta Zilliacus Håkan Nordman
13344: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
13345: 342 1984 rd.
13346:
13347: Finansmotion nr 318
13348:
13349:
13350:
13351:
13352: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för stöd åt riksomfattande
13353: pensionärsorganisationer
13354:
13355:
13356: Tili Riksdagen
13357:
13358: De ideella pensionärsorganisationerna utför ett sin verksamhet. 1 statsbudgeten för år 1984 hade
13359: mycket viktigt arbete i vårt land. De aktiverar emellertid inga pengar reserverats för detta ända-
13360: pensionärerna tili meningsfull verksamhet i stu- mål. Meningen var att Penningautomatföre-
13361: diecirklar, klubbar av olika slag och de upprätt- ningen skulle stöda pensionärsorganisationerna.
13362: håller kontakter med varandra på ett sätt som Detta har i praktiken lett tili att pensionärsorga-
13363: skapar glädje och ger information. Pensionärsor- nisationerna kommer att få mindre ekonomiskt
13364: ganisationernas arbete är socialt betydelsefullt i stöd av samhället för det här året.
13365: alla avseenden. För att ge ekonomisk stadga åt pensionärsorga-
13366: Även om nyttan av organisationernas arbete nisationerna, så borde nödiga medel reservaras i
13367: inte direkt kan mätas i pengar, så bidrar de i alla statsbudgeten.
13368: fall tili att hålla pensionärerna aktiva på ett sätt
13369: som med säkerhet minskar kostnaderna för vård Med ovanstående motivering föreslår vi,
13370: av åldringar i anstalt. Det är ju ett erkänt faktum
13371: att aktivitet minskar isolering och därmed också att Riksdagen i statsförslaget för år
13372: behovet av samhällsinsatser för vård. 1985 måtte uppta ett belopp om
13373: Under tidigare år har pensionärsorganisationer- 2 500 000 mark /ör stöd tzll de riksomfat-
13374: _na erhållit statsstöd för att finansiera en del av tande pensionärsorganisationernas arbete.
13375:
13376: Helsingfors den 9 februari 1984
13377:
13378: Ole Norrback Jutta Zilliacus Håkan Nordman
13379: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
13380: 1984 vp. 343
13381:
13382: Raha-asia-aloite n:o 318 Suomennos
13383:
13384:
13385:
13386:
13387: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten elä-
13388: keläisjärjestöjen tukemiseen
13389:
13390:
13391: Eduskunnalle
13392:
13393: Aatteelliset eläkeläisjärjestöt suorittavat erit- osan toiminnastaan. Valtion vuoden 1984 tulo-
13394: täin tärkeätä työtä maassamme. Ne aktivoivat ja menoarviossa ei kuitenkaan ollut tähän tarkoi-
13395: eläkeläiset mielekkääseen toimintaan opintopii- tukseen varattuja määrärahoja. Tarkoituksena oli,
13396: reissä ja erilaisissa kerhoissa sekä auttavat elä- että Raha-automaattiyhdistys tukisi eläkeläisjär-
13397: keläisiä ylläpitämään kontakteja toistensa kanssa jestöjä. Tämä on käytännössä johtanut siihen,
13398: tavalla, joka luo iloa ja antaa informaatiota. että eläkeläisjärjestöt tulevat tänä vuonna saa-
13399: Eläkeläisjärjestöjen työ on sosiaalisesti merkityk- maan vähemmän taloudellista tukea yhteiskun-
13400: sellistä joka suhteessa. nalta.
13401: Vaikka järjestöjen työtä ei suoranaisesti voida- Jotta eläkeläisjärjestöt olisivat taloudellisesti
13402: kaan mitata rahassa, ne auttavat kuitenkin pitä- vakaita, niitä varten tulisi varata määrärahat
13403: mään eläkeläiset aktiivisina tavalla, joka varmasti valtion tulo- ja menoarviossa.
13404: vähentää kustannuksia, jotka syntyisivät vanhus-
13405: ten hoitamisesta laitoksissa. Onhan tunnustettu Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13406: tosiasia, että aktiivisuus vähentää eristyneisyyttä
13407: ja tällä tavalla myös tarvetta antaa yhteiskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13408: toimesta hoitoa. 1985 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
13409: Aikaisempina vuosina eläkeläisjärjestöt ovat markan määrärahan valtakunnallisten
13410: saaneet valtionapua, jotta ne voisivat rahoittaa eläkeläisjärjestöjen työn tukemista varten.
13411:
13412: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13413:
13414: Ole Norrback Jutta Zilliacus Håkan Nordman
13415: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
13416: 344 1984 vp.
13417:
13418: Raha-asia-aloite n:o 319
13419:
13420:
13421:
13422:
13423: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta veden vaihtumisen paranta-
13424: miseksi Vaasan ja Närpiön saaristossa
13425:
13426:
13427: Eduskunnalle
13428:
13429: Pohjanmaalla tapahtuva voimakas maan ko- strömmen 200 000 markkaa, Sundomin alue (Pe-
13430: hoaminen aiheuttaa sen, että monet tärkeät sal- nikarin virta ja Granön virta) 1 000 000 markkaa
13431: met ja virtapaikat kasvavat vähitellen umpeen. sekä Pjelaxin selän Svartön virta 300 000 mark-
13432: Eräillä alueilla kehitystä jouduttavat teollisuuden kaa.
13433: jätepäästöt. Tästä on seurauksena, että veden
13434: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
13435: puhdistuminen itsestään vaikeutuu ja kalan tuo-
13436: oittavasti,
13437: tos vähenee. Salmia käytetään myös pienten
13438: veneiden väylinä ja niitä käyttävät sekä ammatti-
13439: kalastajat että virkistyskäyttäjät. Suunnitelma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13440: Vaasan saariston ja Närpiön saariston veden vaih- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13441: telun parannushankkeeksi on valmiina. Koko 30.40. 77 1 000 000 markkaa veden vaih-
13442: hankkeen kustannusarvio on 1, 5 miljoonaa mark- tumisen parantamistoimenpiteiden aloit-
13443: kaa ja se jakautuu seuraavasti: Köklotin Stor- tamiseksi Vaasan ja Närpiön saaristossa.
13444:
13445: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13446:
13447: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
13448: 1984 rd. 345
13449:
13450: Finansmotion nr 320
13451:
13452:
13453:
13454:
13455: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för planeringen av vägen från
13456: Sundom tili den s.k. Strandvägen i Yttermalax
13457:
13458:
13459: Tili Riksdagen
13460:
13461: Sedan vägbanken Vasklot-Myrgrund i Vasa På grund av den betydelse vägen kommer att
13462: stad blivit färdig har väg- och vattenbyggnadsdi- få i framtiden för trafikanterna tili de sydligare
13463: striktet fortsatt med planeringen av vägsträckan delarna i Österbotten, borde vägplaneringen från
13464: från Myrgrund tili Sundom byns centrum. Men Sundom by fortsätta omedelbart för att värför-
13465: medel för att fonsätta med arbetet tili den s.k. bättringsarbetet i sin tur så fort som möjligt
13466: Strandvägen i Yttermalax finns inte för närvaran- skulle kunna vidtas. Vägen bör fås trafiksäker
13467: de. Nämnda sträcka är cirka 9 km. samt av så hög kvalite att den håller den mycket
13468: När vägen Vasklot-Myrgrund nu är trafika- statkt växande trafiken på avsnittet Myrgrund-
13469: bel, får fonsättningen på vägen från Myrgrund Yttermalax.
13470: genom Sundom by tili Strandvägens korsning i Hänvisande tili ovanstående motiveringar före-
13471: Yttermalax mycket stor betydelse för trafiken i slår undertecknade vördsamt,
13472: Yttermalax området och för den del av Syd-
13473: Österbotten som använder sig av Strandvägen. att Riksdagen i statsförslaget för år
13474: Det blir nämligen fråga om en vägförkortning på 1985 måtte uppta 150 000 mark för pla-
13475: 8-10 km för genomgångstrafiken tili Malax, nering av vägen från Sundom tili den s.k.
13476: Korsnäs och västra Närpes. Strandvägen i Yttermalax.
13477: Helsingfors den 9 februari 1984
13478:
13479: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
13480:
13481:
13482:
13483:
13484: 44 4284003504
13485: 346 1984 vp.
13486:
13487: Raha-asia-aloite n:o 320 Suomennos
13488:
13489:
13490:
13491:
13492: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta tien suunnitteluun Sundo-
13493: mista nk. Rantatielle Y ttermalaxissa
13494:
13495:
13496: Eduskunnalle
13497:
13498: Sen jälkeen kun Vaasan kaupungissa sijaitseva Sen merkityksen johdosta, joka tiellä tulee
13499: Vaskiluodon-Myrgrundin tiepenger on valmis- olemaan Pohjanmaan eteläisten osien liikennöit-
13500: tunut, tie- ja vesirakennuspiiri on jatkanut tien sijöille, sen suunnittelua Sundomin kylästä tulisi
13501: suunnittelua Myrgrundista Sundomin kylän kes- jatkaa välittömästi, jotta tien parannustyöt voitai-
13502: kustaan, mutta varoja työn jatkamiseksi ns. Ran- siin aloittaa niin pian kuin mahdollista. Tie
13503: tatielle Yttermalaxiin ei tällä hetkellä ole. Mai- täytyy saada liikenteen kannalta turvalliseksi ja
13504: nittu tieosuus on pituudeltaan n. 9 km. tasoltaan niin korkeaksi, että se kestää hyvin
13505: Kun Vaskiluodon-Myrgrundin tie nyt on lii- voimakkaasti kasvavan Myrgrundin-Ytterma-
13506: kennöimiskelpoinen, tien jatko-osuus Myrgrun- laxin tieosuuden liikenteen.
13507: dista Sundomin kyän kautta Yttermalaxiin Ran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
13508: tatien risteykseen on tullut hyvin tärkeäksi Ytter- oittavasti,
13509: malaxin alueen liikenteelle ja sille Etelä-Pohjan-
13510: maan osalle, joka käyttää Rantatietä. Kyse on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13511: nimittäin tien lyhenemisestä 8-10 km Maalah- 1985 tulo- ja menoarvioon 15 0 000 mark-
13512: den, Korsnäsin ja läntisen Närpiön kauttakulku- kaa Sundomista Yttermalaxin ns. Ranta-
13513: liikenteessä. tielle johtavan tien suunnitteluun.
13514:
13515: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13516:
13517: Mats. Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
13518: 1984 rd. 347
13519:
13520: Finansmotion nr 321
13521:
13522:
13523:
13524:
13525: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
13526: järnvägen på sträckan Seinäjoki-Kaskö
13527:
13528:
13529: Tili Riksdagen
13530:
13531: Järnvägen på sträckan Seinäjoki-Kaskö är nu under de närmaste åren att bygga ut hamnen
13532: mycket undermålig. Det leder bl.a. tili att be- som i hög grad är beroende av en välfungerande ·
13533: lastningen per axel måste begränsas tili 15 ton järnvägsförbindelse. Hela grundförbättringspro- ·
13534: medan normal belastning i Finland är 20 ton per jektet är kostnadsberäknat tili 90 miljoner mark.
13535: axel. Hastigheten måste också begränsas tili 35- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
13536: 50 kilometer i timmen. Målet vid en grundför- samt,
13537: bättring är att belastningen per axel skali kunna
13538: höjas tili 20-23 ton och hastigheten tili 70-85
13539: kilometer per timme. Banans dåliga kvalitet att Riksdagen i statsförslaget för år
13540: medför nu att omlastningar måste ske vilket 1985 på momentet 31.99.78 upptar
13541: leder tili avsevärda olägenheter för träförädlings- 10 000 000 mark för grundförbättring av
13542: industrin i Kaskö. Kaskö stad kommer också järnvägen på sträckan Seinäjoki-Kaskö.
13543:
13544: Helsingfors den 9 februari 1984
13545:
13546: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
13547: 348 1984 vp.
13548:
13549: Raha-asia-aloite n:o 321 Suomennos
13550:
13551:
13552:
13553:
13554: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Kaskisten välisen
13555: rautatien perusparantamiseksi
13556:
13557:
13558: Eduskunnalle
13559:
13560: Seinäjoen-Kaskisten välinen rautatie on nyt myös lähivuosina laajentamaan satamaansa, mikä
13561: hyvin huonossa kunnossa. Tämä johtaa mm. suuressa määrin on riippuvainen hyvin toimivasta
13562: siihen, että akselipaino täytyy rajoittaa 15 tonniin rautatieyhteydestä. Koko perusparannushank-
13563: tavallisen painon Suomessa ollessa 20 tonnia keen kustannusarvio on 90 miljoonaa markkaa.
13564: akselia kohti. Nopeus täytyy myös rajoittaa 35- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
13565: 50 kilometriin tunnissa. Perusparannuksen ta- oittavasti ,
13566: voitteena on akselipainon korottaminen 20-23
13567: tonniin ja nopeuden 70-85 kilometriin tunnis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13568: sa. Radan huono kunto aiheuttaa sen, että jäl- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13569: leenlastaukset ovat välttämättömiä, mikä aiheut- 31.99. 78 10 000 000 markkaa Seinä-
13570: taa Kaskisten puunjalostusteollisuudelle huomat- joen-Kaskisten välisen rautatieosuuden
13571: tavia hankaluuksia. Kaskisten kaupunki tulee perusparantamiseen.
13572:
13573: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13574:
13575: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen
13576: 1984 rd. 349
13577:
13578: Finansmotion nr 322
13579:
13580:
13581:
13582:
13583: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för utbildning av dövtolkar
13584:
13585:
13586: Tili Riksdagen
13587:
13588: Drygt var tusende person i vårt land är döv. De döva har liksom alla andra medborgare i
13589: Det här betyder, att det finns närmare 8 000 vårt land sina samhällsangelägenheter att sköta
13590: personer som i vissa fail borde få hjälp, då de om. Och eftersom vi fordrar att det skall ske på
13591: inte kan tillgodogöra sig vanligt tai. De döva de hörandes villkor bör hjälp ställas tili deras
13592: barnen kan ej lära sig talspråket på vanligt sätt. fötfogande.
13593: Det sker först i skolan och utan hjälp av hörseln. Invalidvården ger i allmänhet hjälpmedel åt de
13594: Inlärningen är långsam och reslutaten därefter. handikappade. Borde inte också de döva kom-
13595: En barndomsdöv har efter avslutad skolgång ett penseras av samhället på samma sätt och enligt
13596: ordförråd mellan 500 och 1 000 ord. samma principer? Toiken för den döva fungerar
13597: De döva måste vid kommunicering med hö- inte enbart som tolk utan måste även vid behov
13598: rande ty sig tili läppavläsning. Eftersom många kunna redogöra för i synnerhet de frågor, som
13599: fonem ej syns på läpparna är de dövas möjlighet den dövas språkkunskap och begreppsvärld är
13600: att förstå talet mellan 30 och 90 procent. När snävare än den givna informationen. Praktiken
13601: utförda undersökningar i Sverige utvisar, att taiet har nämligen visat, att ödesdigra misstag kan
13602: av en barndomsdöv kan förstås av hörande tili ske på grund av missförstånd. Detta gäller bl.a.
13603: endast 15-25 procent, kan möjligheterna att sjukvården samt uppgörande av köpebrev och
13604: förstå varandra i motsatt riktning inte vara testamenten.
13605: mycket större.
13606: Av denna redogörelse framgår att döva och För de dövas behov har kyrkan anställt speciel-
13607: hörande har svårt att förstå varandra genom la dövarbetare. De dövas förbund, Kuurojen
13608: taispråket. Då återstår som kommunikationsme- Liitto r.y. har 15 konsulenter isin tjänst. Därtili
13609: del de dövas eget språk, teckenspråket eller hand- finns även tolktjänst för de döva enligt lagen om
13610: aifabetet. Men för att teckenspråket skail bli invalidvård.
13611: förbindelselänken mellan döva och hörande mås- Detta är ail arbetskraft, som nu speciellt står
13612: te det finnas ett tiliräckligt antai dövtolkar, dvs. tili de dövas förfogande. Dessa försöker efter
13613: hörande personer som kan översätta teckensprå- bästa förmåga hjälpa och bistå de döva men
13614: ket tili tai. deras arbetskapacitet räcker inte på långt när tili.
13615: Samhället bör ansvara för såväl utbildningen För att avhjälpa denna brist borde ett större
13616: av dessa dövtolkar som för deras lön. Denna antal dövtolkar utbildas per år och antalet an-
13617: tjänst har de döva rätt att fordra av oss hörande. ställda dövarbetare utökas i synnerhet för kom-
13618: Därigenom kan vi göra livet lättare för de döva munernas vidkommande.
13619: samt visa vår förståelse för deras problem.
13620: För närvarande utbildas årligen mellan 20 och Hänvisande tili ovanstående motiveringar före-
13621: 40 dövtolkar i Kuurojen Liitto r. y. :s regi. Men slår undertecknade,
13622: förbundet anser, att det borde utbildas omkring
13623: 250 per år för att fylla behovet. Att det behövs att Rik.sdagen i statsförslaget för år
13624: ett så stort antal är beroende av att tolkarbetet 1985 måtte uppta 500 000 mark. för ut-
13625: för det mesta utförts som bisyssla. bzldning av dövtolk.ar.
13626:
13627: Helsingfors den 9 februari 1984
13628:
13629: Mats Nyby Kaj Bärlund Mikko Elo
13630: 350 1984 vp.
13631:
13632: Raha-asia-aloite n:o 322 Suomennos
13633:
13634:
13635:
13636: Nyby_ ym.: Määrärahan osoittamisesta kuurojen tulkkien koulutta-
13637: mlseen
13638:
13639:
13640: Eduskunnalle
13641:
13642: Yli joka tuhannes henkilö maassamme on siitä, että tulkin työtä suoritetaan enimmäkseen
13643: kuuro. Tämä merkitsee sitä, että lähes 8 000 sivutoimisesti.
13644: henkilön tulisi tietyissä tapauksissa saada apua, Kuuroilla, kuten kaikilla muillakin maamme
13645: koska he eivät voi seurata tavallista puhetta. kansalaisilla, on omat tehtävänsä yhteiskunnas-
13646: Kuurot lapset eivät voi oppia puhumaan tavalli- samme. Koska me vaadimme, että ne tulee
13647: sella tavalla. Tämä tapahtuu vasta koulussa ja hoitaa kuulevien ehdoilla, kuurojen tulee tässä
13648: ilman kuulon apua. Oppiminen on hidasta ja saada apua.
13649: tulokset ovat sen mukaisia. Lapsesta saakka kuu- Invalidihuolto antaa yleensä apuvälineitä vam-
13650: rolla on koulunkäynnin päätyttyä 500-1 000 maisten käyttöön. Eikö yhteiskunnan tulisi suo-
13651: sanan sanavarasto. rittaa korvausta kuuroille samalla tavalla ja samo-
13652: Kuurojen täytyy keskustellessaan kuulevan jen periaatteiden mukaan? Kuuron tulkki ei
13653: kanssa turvautua huulilta lukemiseen. Koska mo- toimi ainoastaan tulkkina, vaan hänen täytyy
13654: nia äänteitä ei näy huulilta, kuurojen mahdolli- tarvittaessa pystyä selvittämään erityisesti sellaisia
13655: suudet ymmärtää puhetta vaihtelevat 30 ja 90 kysymyksiä, joiden tajuamiseen kuuron kielitaito
13656: prosentin välillä. Kun Ruotsissa tehdyt tutkimuk- ja käsitemaailma ilmasuineen ovat riittämättö-
13657: set osoittavat, että kuuleva pystyy ymmärtämään mät. Käytäntö on nimittäin osoittanut, että koh-
13658: kuurona syntyneen puheesta vain 15-25 pro- talokkaita erehdyksiä voi sattua väärinkäsitysten
13659: senttia, eivät mahdollisuudet ymmärtää toista johdosta. Tämä koskee mm. sairaanhoitoa sekä
13660: päinvastaisessa suunnassa voi olla paljon parem- kauppakirjojen ja testamenttien laatimista.
13661: mat. Kuurojen tarpeita varten on erityisiä kuuro-
13662: Tästä selvityksestä ilmenee, että kuurojen ja työntekijöitä kirkon palveluksessa. Kuurojen lii-
13663: kuulevien on vaikeata ymmärtää toisiaan puheen tolla, Kuurojen Liitto ry:llä on palveluksessaan
13664: avulla. Näin ollen ilmaisukieleksi jää kuurojen 15 neuvojaa. Tämän lisäksi on perustettu tulkin
13665: oma kieli, merkki- eli viittomakieli. Mutta jotta toimi kuuroja varten invalidihuoltolain nojalla.
13666: merkkikielestä tulisi kuuroja ja kuulevia yhdistä- Tämä on erityisesti kuuroja varten nyt käytet-
13667: vä side, täytyy olla riittävä määrä kuurojen tulk- tävissä oleva koko työvoima. Nämä henkilöt
13668: keja, ts. sellaisia kuulevia henkilöitä, jotka pysty- pyrkivät tietysti parhaan kykynsä mukaan autta-
13669: vät kääntämään merkkikielen puheeksi. maan ja avustamaan kuuroja, mutta heidän työ-
13670: Yhteiskunnan tulee vastata sekä näiden kuuro- panoksensa ei läheskään riitä täyttämään tarvetta.
13671: jen tulkkien koulutuksesta että heidän palkkauk- Tämän epäkohdan poistamiseksi tulisi kuuro-
13672: sestaan. Tätä palvelua kuuroilla on toki oikeus jen tarpeita varten palkattujen työntekijöiden
13673: vaatia meiltä kuulevilta. Täten voimme myös määrää mitä pikimmin lisätä.
13674: tehdä kuurojen elämän helpommaksi sekä osoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
13675: taa ymmärtämystä heidän pulmiaan kohtaan. oittavasti,
13676: Tällä hetkellä koulutetaan vuosittain 20-40
13677: kuurojen tulkkia Kuurojen Liitto ry:n valvonnas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13678: sa. Liitto on kuitenkin sitä mieltä, että tarpeen 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
13679: tyydyttämiseksi tulisi vuosittain kouluttaa noin kaa kuurojen tulkkien kouluttamista var-
13680: 250 henkilöä. Näin suuren määrän tarve johtuu ten.
13681: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13682:
13683: Mats Nyby Kaj Bärlund Mikko Elo
13684: 1984 vp. 351
13685:
13686: Raha-asia-aloite n:o 323
13687:
13688:
13689:
13690:
13691: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten luonnon-
13692: suojelujärjestöjen valtionavun korottamiseksi
13693:
13694:
13695: Eduskunnalle
13696:
13697: Tuloksekkaan ympäristönsuojelutyön eraana Koska järjestöjen menot ovat jo tiukasti sidot-
13698: edellytyksenä on luonnonsuojelun vapaaehtoinen tuja, tulisi valtiovallan taata näille järjestöille
13699: kansalaisjärjestötyö. Täydennetty ympäristölain- vähintään yleistä kustannuskehitystä vastaava val-
13700: säädäntö ja selkeytynyt hallinto ovat lisänneet tionavun kasvu. Muussa tapauksessa reaalisesti
13701: tarvetta järjestäytyneelle ympäristönsuojelun kan- laskeva valtionapu tulee supistamaan näiden jär-
13702: salaisjärjestötyölle. jestöjen toimintamahdollisuuksia.
13703: Valtionapu valtakunnallisille luonnonsuojelu- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
13704: järjestöille, Suomen luonnonsuojeluliitto ry:lle ja kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
13705: Natur och Miljö rf:lle, on mahdollistanut viime nassa.
13706: vuosina erityisesti näiden järjestöjen piirisihteeri- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13707: järjestelmän laajentamisen. Tämä on osoittautu- nioittaen,
13708: nut tarpeelliseksi ja tehokkaaksi keinoksi alueelli-
13709: sen ja paikallisen ympäristövalistuksen ja kansa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13710: laisten ympäristöedun turvaamisessa. Samoin jär- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13711: jestöjen valistus- ja tiedotustoiminta on osoittau- 35.10.50 (Valtionavustukset valtakun-
13712: tunut välttämättömäksi. Kasvaneesta valtionavus- nalliszlle Iuonnonsuojeiujärjestötiie)
13713: ta huolimatta näiden järjestöjen saama valtion- 1 900 000 markkaa Suomen luonnonsuo-
13714: apu on yhä suhteellisen vähäinen, se kattaa noin jelulzitto ry:n ja Natur och Miljö rfn
13715: neljäsosan järjestöjen menoista. valtionapuun.
13716:
13717: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13718:
13719: Mats Nyby Kari Urpilainen Ville Komsi
13720: Esko Helle Jukka Mikkola Mikko Elo
13721: Pertti Salolainen Kaj Bärlund Håkan Nordman
13722: Arja Alho Tarja Halonen Pentti Lahti-Nuuttila
13723: Jussi Ranta Paavo Lipponen
13724: 352 1984 rd.
13725:
13726: Finansmotion nr 324
13727:
13728:
13729:
13730:
13731: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av en forskare
13732: och en kanslist tili projektet '' Alternativt Norden''
13733:
13734:
13735: Tili Riksdagen
13736:
13737: Utvecklingen i Norden har i hög grad påverk- grad kännetecknas av negativa verkningar. Na-
13738: ats av förhållandena på kontinenten. Den stora turskyddsorganisationerna, kyrkan, fredsrörelsen
13739: befolkningskoncentrationen och kapitalkoncen- och fackföreningsrörelsen har ställt sig bakom
13740: trationen där gynnar storskaliga verksamhetsfor- projektet. Stortinget i Norge har anslagit 1,2
13741: mer inom både jordbruk och industri. Man bor miljoner kronor för forskning och administration
13742: längre borta från naruren än i Norden. 1 många av projektet. Finlands insats hittills består i att en
13743: fall är de '' importerade'' samhällsmodellerna civiltjänstgörare anställts för organisatoriska upp-
13744: mindre lämpliga i de Nordiska länderna, där den gifter. Också i Finland behövs en forskare och en
13745: spridda befolkningen gynnar småskaliga lös- kanslist för att projektet skall fungera.
13746: ningar. Mot denna bakgrund har ett internor- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
13747: diskt forskningsprojekt inletts, närmast på norskt samt,
13748: initiativ. Projektet ett '' Alternativt Norden'' för-
13749: söker srudera resultaten, finna ut vad som varit att Riksdagen i statsförslaget för år
13750: positivt och negativt jämfört med de verksam- 1985 på momentet 35.99.29 upptar
13751: hetsformer som har varit genuina hos oss. Avsik- 130 000 mark /ör avlönande av en forska-
13752: ten är att man på basen av forskningsresultaten re och en kanslist tili projektet ''Aiterna-
13753: skall styra in utvecklingen i banor som i mindre tivt Norden".
13754:
13755: Helsingfors den 9 februari 1984
13756:
13757: Mats Nyby Kaj Bärlund Arja Alho
13758: Tarja Halonen Mikko Elo Håkan Nordman
13759: 1984 vp. 353
13760:
13761: Raha-asia-aloite n:o 324 Suomennos
13762:
13763:
13764:
13765:
13766: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijan ja kanslistin palkkaa-
13767: miseksi "Alternativt Norden" -hanketta varten
13768:
13769:
13770: Eduskunnalle
13771:
13772: Pohjolan kehitykseen on suuresti vaikuttanut rauhanliike ja ammattiyhdistysliike tukevat han-
13773: mannermaalla vaikuttavat olosuhteet. Suuret ketta. Norjan suurkäräjät ovat myöntäneet 1,2
13774: väestö- ja pääomakeskitykset suosivat siellä maan- miljoonaa kruunua hankkeen tutkimustyötä ja
13775: viljelyn ja teollisuuden laajamittaista toimintaa. hallintoa varten. Suomen panos on toistaiseksi
13776: Asutaan kauempana luonnosta kuin Pohjolassa. yhden siviilityöntekijän ottaminen palvelukseen
13777: Useissa tapauksissa ovat "tuodut" yhteiskunta- organisatorisia tehtäviä varten. Myös Suomessa
13778: mallit sopimattomia pohjoismaiden olosuhteisiin tarvitaan tutkija ja kanslisti, jotta hanke voisi
13779: niiden väestön suosiessa pienipuitteisia ratkaisu- toimia.
13780: ja. Tätä taustaa vasten on aloitettu pohjoismai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
13781: den välinen tutkimushanke lähinnä Norjan aloit- oittavasti,
13782: teesta. Hanke nimeltään "Alternativt Norden"
13783: pyrkii tutkimaan tuloksia, selvittämään sen, mikä
13784: on ollut myönteistä tai kielteistä meidän alkupe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13785: räisiin toimintamuotoihimme verrattuna. Tarkoi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
13786: tuksena on tutkimustulosten nojalla ohjata kehi- 35.99.29lisäyksenä 130 000 markkaa tut-
13787: tys uriin, joissa kielteiset vaikutukset tuntuvat ktjan ja kanslistin palkkaamiseksi ''Aiter-
13788: vähemmän. Luonnonsuojelujärjestöt, kirkko, nativt Norden'' -nimistä hanketta varten.
13789:
13790: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
13791:
13792: Mats Nyby Kaj Bärlund Arja Alho
13793: Tarja Halonen Mikko Elo Håkan Nordman
13794:
13795:
13796:
13797:
13798: 45 4284003504
13799: 354 1984 vp.
13800:
13801: Raha-asia-aloite n:o 325
13802:
13803:
13804:
13805:
13806: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Teatteri Dromin tukemi-
13807: seen
13808:
13809:
13810: Eduskunnalle
13811:
13812: Teatteri Dromin juuret lähtevät vuonna 1978 Taon kivestä hevosen ja tulossa oleva Rautayöt.
13813: valmistetusta näyttämörunoelmasta Muistan elä- Teatteri Drom on Teatterikeskuksen jäsen. Se on
13814: neeni. Teatterin kannatusyhdistyksen rekisteröi- saanut v. 1981 teatterikeskuksen tunnustuspal-
13815: ruispaperit lähetettiin yhdistysrekisteriin jo sama- kinnon.
13816: na vuonna. Yhteistyössä Teatterikorkeakoulun, Teatteri Dromin toimintaa ovat kuitenkin ko-
13817: ammattikasvatushallituksen ja työvoimaministe- ko ajan varjostaneet taloudelliset huolet. Ryh-
13818: riön kanssa järjestettiin tammikuussa 1981 en- mällä ei ole kiinteitä harjoitustiloja eikä esitys-
13819: simmäinen mustalaisteatterikurssi, jolla oli mu- paikkaa. Toimintansa aikana Drom on pääkau-
13820: kana sekä aikaisemmin toiminnassa mukana ol- punkiseudun lisäksi kiertänyt useilla eri paikka-
13821: leita näyttelijöitä että uusia näyttelijäoppilaita. kunnilla ja osallistunut Kansainvälisille musta-
13822: Koulutusta on sen jälkeen jatkettu ja ryhmä on laisfestivaaleille Hampurissa.
13823: ollut mm. kevään 1984 koulutuksessa.
13824: Vuoden 1984 kurssin jälkeen uhkaa teatterin
13825: Teatteri Drom perustettiin ylläpitämään ja
13826: työntekijöitä lomautus joksikin aikaa varojen
13827: kehittämään mustalaisten rikasta henkistä kult-
13828: puutteen vuoksi.
13829: tuuria teatterin keinoin sekä toisaalta taiteen
13830: keinoin hälventämään vieläkin vallitsevia ennak- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
13831: koluuloja kulttuurien välillä. Perimmäisenä ta-
13832: voitteena on löytää mustalaiskulttuurissa vielä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13833: ilmenevä luonnon ja ihmisen välinen yhteys ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
13834: tätä kautta saada työlle yleismaailmallista merkit- 29.90.52 660 000 markkaa Teatteri Dro-
13835: tävyyttä. min toiminnan tukemiseen ja 270 000
13836: Teatteri Drom on esittänyt useita näytelmiä, markkaa Teatteri Dromin kiertueiden
13837: joista mainittakoon Musta ruoska, Nälkäkurjet, avustamiseen.
13838:
13839: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13840:
13841: Saara-Maria Paakkinen Paula Eenilä Reino Paasilinna
13842: Juhani Surakka Marja-Liisa Salminen Sinikka Hurskainen
13843: Reijo Lindroos Kaj Bärlund Liisa Jaakonsaari
13844: Terho Pursiainen
13845: 1984 vp. 355
13846:
13847: Raha-asia-aloite n:o 326
13848:
13849:
13850:
13851:
13852: Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta Nuorten Kotkain Keskuslii-
13853: ton kulttuurivuoden järjestämisestä aiheutuviin kuluihin
13854:
13855:
13856: Eduskunnalle
13857:
13858: Vapaat kansalaisjärjestöt ovat kulttuuritoimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13859: nan alueella merkittävä kasvualusta maassamme. 1985 tulo- ia menoarvioon momentille
13860: Taloudelliset vaikeudet ovat kuitenkin supista- 29.91.51 150 000 markkaa Nuorten Kot-
13861: massa niitä mahdollisuuksia, joita esimerkiksi kain Keskus/titon kulttuurivuoden /är/es-
13862: lapsijärjestöillä Suomessa on perinteisesti ollut tämisestä aiheutuviin kuluihin.
13863: tämän tärkeän tehtävän toteuttamiseksi.
13864: Edellä olevan johdosta ehdotan,
13865:
13866: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13867:
13868: Saara-Maria Paakkinen
13869: 356 1984 vp.
13870:
13871: Raha-asia-aloite n:o 327
13872:
13873:
13874:
13875:
13876: Paasilinna: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kansainvälisen kou-
13877: lun valtionapuun
13878:
13879:
13880: Eduskunnalle
13881:
13882: Helsingin kansainvälinen koulu, "The Inter- -koulun oppilaiksi, jonne anotaan vuosittain 4
13883: national School of Helsinki'', on jättänyt valtio- vuoden iässä.
13884: neuvostolle koulun toimilupa-anomuksen vuon- Lisäksi on otettava huomioon eduskunnan ul-
13885: na 1982. Tämän johdosta opetusministeriön asiaa koasiainvaliokunnan mietinnössään vuonna 1980
13886: käsitellyt työryhmä on päätynyt esittämään aikai- esittämä lausuma: "Valiokunnan mielestä olisi
13887: sempaan vieraskielisten koulujen lainsäädäntöön lisäksi välittömästi selvitettävä mahdollisuudet
13888: ajankohtaisia uudistuksia tehden samalla mah- järjestää ulkoasiainhallinnon siirtymävelvollisen
13889: dolliseksi koululuvan myöntämisen Helsingin henkilöstön oppivelvollisuusiässä oleville lapsille
13890: kansainväliselle koululle. tilaisuus käydä Helsingin alueella kustannuksitta
13891: Helsingin kansainvälisessä koulussa on viimeis- valitsemaansa koulua. Kysymyksessä olevat lapset
13892: ten viiden vuoden aikana ollut oppilaita vaihtele- joutuvat lisäksi pakostakin sopeutumaan erilaisiin
13893: vasti, enimmillään noin 90. Näistä on ollut koulu järjestelmiin.''
13894: suomalaisia alle 20 % ja heistä pääosa sellaisia, The lnternational School of Helsinki tulee
13895: jotka eivät ole mahtuneet jo pitempään Suomes- opetusministeriön työryhmän mukaan tulevai-
13896: sa toimineeseen katolilaiseen ''The English suudessakin toimimaan ainoana kouluna Suo-
13897: School" -kouluun. Jälkimmäinen koulu saa val- messa, jossa noudatetaan Kansainvälisten koulu-
13898: tion apurahaa kuluvana vuonna 1 550 000 mark- jen Euroopan neuvoston ohjeita ja opetusohjel-
13899: kaa ja perii lisäksi oppilaiden vanhemmilta alle mia, jolloin koululaisten asuinmaiden vaihdokset
13900: 1 000 markan lukukausimaksuja. eivät tule yhtä paljon vaikeuttamaan lasten kou-
13901: Helsingin kansainvälinen koulu on pyytänyt lutusta kuin aikaisemmin. Verrattuna muihin
13902: kouluviranomaisten taluodellista tukea jo vuo- Pohjoismaihin Suomi on ollut tältä osin jäljessä
13903: desta 1979 lähtien. Koulun lukukausimaksut yleistä kansainvälistymistä ajatellen, koska se ai-
13904: ovat nykyisin yli 10 000 markkaa oppilasta koh- noana Pohjoismaana on edellyttänyt kaikilta kou-
13905: den, koska koulu ei saa mitään valtion tukea tai luilta vain suomalaisten koulunormien seuraa-
13906: kunnan avustusta. Esimerkiksi vuokratiloista Hel- mista.
13907: singin kaupungille on koulu jo11tunut perimään
13908: maksun oppilaiden vanhemmilta lukukausimak- Koska The lnternational School of Helsinki
13909: sun muodossa. Lisäksi lyhytaikaisilla työluvilla -koulu tulee jo kuluvana vuonna saamaan viralli-
13910: Suomessa asuvat ulkomaalaiset opettajat tulevat sen aseman muiden vieraskielisten koulujen ta-
13911: suhteellisesti kalliimmiksi kuin tavallisen suoma- voin, on sille osoitettava asianmukainen valtion-
13912: laisen koulun opettajat. apu.
13913: Opetusministeriön työryhmä on esittänyt kou- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13914: luluvan myöntämistä The lnternational School of taen,
13915: Helsinki -koululle sekä avustusta varsinkin suo-
13916: men kielen, kulttuurin ja yhteiskuntatietouden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13917: opettamista varten. Erityisen perusteltua on kou- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13918: lun toiminta sitä kansainvälistä siirtokuntaa var- 29.43.51 350 000 markan määrärahan
13919: ten, joiden jäsenet asuvat lyhyitä aikoja Suomessa Helsingin kansainvälisen koulun valtion-
13920: eivätkä silloin voi päästä ''The English School'' apua varten.
13921: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13922: Reino Paasilinna
13923: 1984 vp. 357
13924:
13925: Raha-asia-aloite n:o 328
13926:
13927:
13928:
13929:
13930: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän hotelli- ja
13931: ravintola-alan oppilaitoksen laajennuksen suunnitteluun
13932:
13933:
13934: Eduskunnalle
13935:
13936: Jyväskylän hotelli- ja ravintola-alan oppilaitok- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13937: sen kehittämiseksi tulisi rakentaa opetushotelli. taen,
13938: Alkuperäisen suunnitelman mukaan sen suunnit-
13939: telu olisi pitänyt alkaa jo tänä vuonna. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13940: 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
13941: Koko hankkeen kustannusarvio on vuoden kan määrärahan Jyväskylän hotelli- ja ra-
13942: 1982 kustannustasossa 8 300 000 markkaa. Ra- vintola-alan oppilaitoksen oppzlashotellin
13943: kennustöiden tulisi alkaa vuoden 1985 alussa. suunnittelua varten.
13944:
13945: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
13946:
13947: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Paavo Vesterinen
13948: Inger Hirvelä Pirkko Ikonen
13949: 358 1984 vp.
13950:
13951: Raha-asia-aloite n:o 329
13952:
13953:
13954:
13955:
13956: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
13957: län rakentamiseen välillä Suolahti-Äänekoski
13958:
13959:
13960: Eduskunnalle
13961:
13962: Kuusan-Äänekosken maantie n:o 642 tulee Edellä sanottuun vedoten ehdotamme kunni-
13963: entistä käytetymmäksi Metsä-Botnia Oy:n käyn- oittavasti,
13964: nistyessä, sillä Suolahden kautta tulee ajamaan
13965: viitisenkymmentä rekkaa edestakaisin päivittäin
13966: tuodessaan puutavaraa Metsä-Botnia Oy:lle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13967: Suolahti ja Äänekoski ovat yhtenäistä työssä- 1985 tulo- ja menoarvioon 3 5 00 000
13968: käyntialuetta monille ihmisille ja kaupunkien markkaa kevyen lukenteen väylän raken-
13969: väli, n. 8 km muodostuu monille työ- ja asiointi- tamiseen vältllä Suolahden kaupunki-
13970: matkaksi. Äänekosken kaupunki.
13971:
13972: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
13973:
13974: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Juhani Surakka
13975: Paavo Vesterinen Inger Hirvelä Pirkko Ikonen
13976: 1984 vp. 359
13977:
13978: Raha-asia-aloite n:o 330
13979:
13980:
13981:
13982:
13983: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Jyväsky-
13984: län-Pieksämäen radan sähköistämiseen
13985:
13986:
13987: Eduskunnalle
13988:
13989: Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen radan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13990: sähköistätoinen on VR:n suunnitelmissa siirretty taen,
13991: ensi vuosikymmenelle. VR:n investoinnit Keski-
13992: Suomessa ovat vähentyneet huomattavasti.
13993: Vuonna 1977 ne olivat 126 milj. mk ja vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13994: 1983 vain 16 milj. mk. 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13995: Raidekuljetusten kilpailukyvyn ja samalla koko markan szir"tomäärärahan käytettäväksi
13996: Keski-Suomen kehittämisen turvaamiseksi olisi- Tampereen-jyväskylän-Pieksämäen ra-
13997: vat investoinnit rautateihin erittäin tärkeät. dan sähköistämisen aloittamiseen.
13998:
13999: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14000:
14001: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Paavo Vesterinen
14002: Inger Hirvelä Pirkko Ikonen
14003: 360 1984 vp.
14004:
14005: Raha-asia-aloite n:o 331
14006:
14007:
14008:
14009:
14010: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta KPA-laboratorion toi-
14011: mitilojen rakentamiseen Jyväskylään
14012:
14013:
14014: Eduskunnalle
14015:
14016: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VIT) Viime vuosina maahamme on rakennettu lu-
14017: kotimaisten polttoaineiden laboratorio (KP A) on kuisia aluelämpölaitoksia, joiden pääpolttoainee-
14018: toiminut Jyväskylässä vuoden 1980 alusta lähtien. na on puu tai turve eri muodoissaan. Eräillä
14019: Tänä vuonna laboratorio työllistää 73 henkilöä laitoksilla on ilmennyt käyttöön liittyviä vaikeuk-
14020: kokopäiväisiksi ympärivuotisiksi työntekijöiksi sia. Vaikeudet johtuvat pääosin siitä, että laitok-
14021: laskettuna. sia suunniteltaessa ja rakennettaessa ei ole ollut
14022: Laboratorio toimii väliaikaisiksi tarkoitetuissa käytettävissä kaikkea sitä tietoa ja asiantuntemus-
14023: vuokratiloissa hajautettuna kolmeen eri toimipis- ta, jota hyvin toimivan laitoksen toteuttaminen
14024: teeseen Jyväskylässä. Tutkimustarkoitukseen ra- olisi edellyttänyt. Laitostekniikka aluelämpöko-
14025: kennettavien toimitilojen suunnittelu on käyn- koluokassa on kuitenkin kaupallista ja toimivaa.
14026: nissä. Tilat on tarkoitus rakentaa Jyväskylän Rau- Useimmat laitokset, joilla vaikeuksia on esiinty-
14027: halahteen vuosina 1985-1987. nyt, voitaisiinkin asiantuntevan analyysin pohjal-
14028: Vuoden 1985 menoarvio on rakennushankkeen ta parantaa vähintään tyydyttävästi toimiviksi.
14029: kannalta erittäin tärkeä. Jos rakentamiseen saa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14030: daan em. budjetissa määräraha, rakennustyöt nioittavasti,
14031: voidaan käynnistää, hanke valmistunee suunni-
14032: telman mukaisesti ja alan tutkimustoiminta jat-
14033: kuu suuremmitta häiriöittä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14034: Mikäli määrärahaa KPA:n rakennushanketta 1985 tulo- ja menoarvioon KPA-Iaborato-
14035: varten ei sisällytetä vuoden 1985 menoarvioon, rion toimitzlojen rakentamiseen Jyväsky-
14036: tilojen valmistuminen viivästyy vähintään vuo- lään 7 000 000 markkaa sekä kiinteitten
14037: della. Viivästyminen vaikuttaisi kielteisesti tutki- prosessiteknisten laitteiden hankintaan
14038: mustyön edellytyksiin, sillä KPA:n toimintaa ja 1 400 000 markkaa, mitä summaa voi-
14039: laitehankintoja toteutetaan jo nyt tähtäimessä daan pitää rakennusinvestointeina, sekä
14040: tutkimustoimintaa varten rakennettujen tilojen 600 000 markkaa laitosanalyysien tekoa
14041: saaminen käyttöön vuonna 1987. varten.
14042:
14043: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
14044:
14045: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Paavo Vesterinen
14046: Inger Hirvelä Pirkko Ikonen
14047: 1984 vp. 361
14048:
14049: Raha-asia-aloite n:o 332
14050:
14051:
14052:
14053:
14054: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren työvoima-
14055: toimiston Pihtiputaan sivutoimiston muuttamiseksi työvoimatoi-
14056: mistoksi
14057:
14058:
14059: Eduskunnalle
14060:
14061: Pihtiputaan työttömyysaste on ollut pitkään nalta edes siedettäväksi olisi Pihtiputaan sivutoi-
14062: Jyväskylän työvoimapiirin korkeimpia. Vuonna misto muutettava työvoimatoimistoksi. Kinnula
14063: 1982 työttömyysaste oli keskimäärin 10,5 %. kuuluu Viitasaaren työvoimatoimiston alueeseen.
14064: Elokuun lopussa 1983 työttömiä työnhakijoita oli Välimatka Viitasaarelta Kinnulaan on yli 60 kilo-
14065: 281 ja työttömyysaste oli 10,8 %, mikä on metriä. Jos työvoimatoimisto perustetaan Pihti-
14066: erittäin selvästi työvoimapiirin keskiarvoa (6, 9 putaalle, se voisi palvella koko pohjoista aluetta.
14067: %) korkeampi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 8.9.1983 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14068: tehdyn selvityksen mukaan työttömistä työnhaki- nioittaen,
14069: joista 17,5 % , mikä on varsin selvästi työvoima-
14070: piirin keskiarvoa (14,4 %) suurempi. Koska li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14071: säksi pohjoisessa Keski-Suomessa työkohteita on 1985 tulo- ja menoarvioon 75 000 mark-
14072: varsin vähän, pitkäaikaistyöttömien määrä on kaa Vti'tasaaren työvoimatoimiston Pihti-
14073: nykyisestään lisääntymässä. putaan sivutoimiston muuttamiseksi työ-
14074: Pihtiputaalla toimii Viitasaaren työvoimatoimis- voimatoimistoksi ja toimistonhoitajan vi-
14075: ton sivutoimista, jossa on vain yksi vakinainen ran perustamiseksi näin perustettuun uu-
14076: virkailija. Palvelun parantamiseksi asiakkaan kan- teen työvoimatoimistoon.
14077:
14078: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14079:
14080: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen
14081: Juhani Surakka Paavo Vesterinen Inger Hirvelä
14082:
14083:
14084:
14085:
14086: 46 4284003504
14087: 362 1984 vp.
14088:
14089: Raha-asia-aloite n:o 333
14090:
14091:
14092:
14093:
14094: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille ympäristön-
14095: suojelun edistämiseen
14096:
14097:
14098: Eduskunnalle
14099:
14100: Kunnallishallinto on ympäristönsuojelun to- mättömän ympäristönsuojelun lainsäädännön ai-
14101: teuttamisen yhteiskunnallinen perustaso, jolla ta- kana. Viranhaltijan saaminen tehostaisi olennai-
14102: pahtuvasta toiminnasta paljolti riippuvat ympä- sesti kunnallishallinnon mahdollisuuksia ympä-
14103: ristön tila ja sen kehittyminen maassa. Kunnal- ristönsuojelussa ja lisäisi sen kykyä palvella asuk-
14104: lishallinnon mahdollisuuksien parantaminen kaita ympäristöasioissa.
14105: ympäristönsuojelun alalla lisää myös kuntien Kunnissa toimivien ympäristönsuojelujärjestö-
14106: asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdolli- jen tukeminen lisäisi taloudellisesti edullisella
14107: suuksia heidän omaa elinympäristöään koskevien tavalla ympäristöasioiden tiedottamismahdolli-
14108: asioiden hoitoon. suuksia ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuk-
14109: Ympäristön tilaa koskevia perusselvityksiä on sia.
14110: tähän mennessä laadittu ainoastaan muutamissa
14111: maamme kunnissa. Vain tällaisten selvitysten, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14112: joiden tulisi kattaa sekä alkuperäinen luonto,
14113: rakennettu ympäristö, luonnonvarain suojelu että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14114: ympäristön pilaantuminen, perusteella on mah- 1985 tulo- ja menoarvioon 4 500 000
14115: dollista edetä suunnitelmalliseen ympäristön hy- markkaa käytettäväksi avustuksiin kunnil-
14116: väksikäyttöön ja suojelemiseen. le ntiden ympäristön tilan perusselvityk-
14117: Ympäristönsuojeluun laajasti perehtyneitä sekä stin, kunnan ympäristönsuojelun yleis-
14118: sen suunnittelua ja yhteensovittamista koskevia suunnittelua ja -valvontaa sekä ympäris-
14119: viranhaltijoita on toistaiseksi alle kymmenessä töasioiden yhteensovittamista haitavien
14120: kunnassa. Tämän puutteen on todettu selvästi henktlöiden palkkaamiseen ja paikallisten
14121: haitanneen kuntien mahdollisuuksia edistää ym- ympäristönsuojeluyhdistysten tukemi-
14122: päristönsuojelua erityisesti nykyisen vielä kehitty- seen.
14123:
14124: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
14125:
14126: Tuula Paavilainen Sinikka Hurskainen Kaj Bärlund
14127: Tuulikki Hämäläinen Antti Kalliomäki Inger Hirvelä
14128: Marja-Liisa Tykkyläinen Jouko Skinnati Jorma Rantanen
14129: Matti Kuusio Mikko Elo Pentti Lahti-Nuuttila
14130: Riitta Järvisalo-Kanerva Martti Lähdesmäki Kerttu Törnqvist
14131: Pekka Myllyniemi Juhani Surakka Timo Roos
14132: Pekka Starast Pirjo Ala-Kapee Kari Urpilainen
14133: 1984 vp. 363
14134:
14135: Raha-asia-aloite n:o 334
14136:
14137:
14138:
14139:
14140: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen sillan
14141: rakennustöiden aloittamiseen
14142:
14143:
14144: Eduskunnalle
14145:
14146: Eteläisen Keski-Suomen ainoa seudullinen poi- Kärkistensalmen sillan rakentamiskustannuk- ·
14147: kittaisyhteys Joutsan-Korpilahden tie (mt. n:o siksi on laskettu 25 miljoonaa markkaa (tr. ind:
14148: 610) kulkee Kärkistensalmen kautta. Salmen yli- 260). Hanke on merkitty Keski-Suomen tie- ja
14149: tys hoidetaan lossin avulla. vesirakennuspiirin tienpidon toimenpideohjel-
14150: Joutsan-Korpilahden tien liikennetiheydeksi massa vuodelle 1985. Tiesuunnitelmat ovat val-
14151: on arvioitu n. 570 ajoneuvoa vuorokaudessa. miit.
14152: Kärkistensalmen lossi on merkittävä liikenteen
14153: pullonkaula, mikä vielä korostuu kesäisin liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
14154: teen ollessa erittäin vilkasta Päijänteen runsaan oittavasti,
14155: loma-asutuksen vuoksi.
14156: Kärkistensalmen lossi muodostaa myös Päijän-
14157: teen vesiliikenteelle vaikean kapeikon. Tilanne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14158: vaikeutuu entisestään, jos suunniteltu Keite- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
14159: leen-Päijänteen kanava toteutuu ja vesiliikenne markkaa Kärkistensalmen stllan raken-
14160: lisääntyy. nustötden aloittamiseen.
14161:
14162: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14163:
14164: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
14165: Juhani Surakka
14166: 364 1984 vp.
14167:
14168: Raha-asia-aloite n:o 335
14169:
14170:
14171:
14172:
14173: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven metsäkoulun
14174: koneopetustilojen rakentamiseen
14175:
14176:
14177: Eduskunnalle
14178:
14179: Saarijärven metsäkoulu Saarijärven Kotkanlah- minen jo ensi vuoden puolella koetaan erittäin
14180: den kylässä toimii 1800-luvulla rakennetussa ka- tarpeelliseksi.
14181: sarmirakennuksessa. Oppilaitoksella ei ole ny- Perustamissuunnitelmat koneopetustilojen
14182: kyisten opetusohjelmien ja oppilasmäärien edel- osalta ovat valmiit. Rakennushanketta puoltaa
14183: lyttämiä toimintatiloja. Kurssikoulutus joudu- myöskin alueella vallitseva vaikea rakennusalan
14184: taan antamaan lyhyinä muutaman päivän jaksoi- työllisyystilanne.
14185: na oppilaitoksen ulkopuolella. Koululla olevat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14186: hallintotilat ja henkilöstötilat ovat riittämättö- nioittaen,
14187: mät. Koneopetustilat aputiloineen ovat hyvin
14188: puutteelliset. Ainoa koneopetustila on välittö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14189: mästi ruokalan yhteydessä oleva pienkoneluokka. 1985 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
14190: Se aiheuttaa ruokalalle haju- ja meluhaittaa. markkaa Saarijärven metsäkoulun kone-
14191: Tämän vuoksi koulun koneopetustilojen rakenta- opetustzlojen rakentamiseksi.
14192:
14193: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
14194:
14195: Helena Pesola Pekka Leppänen Inger Hirvelä
14196: Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen
14197: 1984 vp. 365
14198:
14199: Raha-asia-aloite n:o 336
14200:
14201:
14202:
14203:
14204: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukaan kirkonkylän urhei-
14205: lukentän perusparannustöihin
14206:
14207:
14208: Eduskunnalle
14209:
14210: Laukaan kunta on jo pitkään odottanut tukea parannettua urheilukenttää invalidiurheilijoiden
14211: kirkonkylän urheilukentän perusparantamiseen. tarpeisiin.
14212: Kenttä sijaitsee aivan kunnan keskustassa ja on Suunnitelmat kentän perusparannusta vanen
14213: näin sijainniltaan ja tavoitettavuudeltaan erin- ovat valmiina. Tarkoitus on saattaa juoksurata ja
14214: omainen. suorituspaikat Rubtan-päällysteisiksi ja keskikent-
14215: tä nurmikentäksi jalkapalloa vanen.
14216: Urheilukenttä on välttämätön mm. lähes
14217: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14218: 1 000 koululaisen liikuntatuntien järjestämisen
14219: nioittaen,
14220: kannalta. Myös urheiluseuratoiminta on hyvin
14221: vireää Laukaan kunnassa. Nykyisin kentällä voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14222: daan järjestää vain piirikunnallisia kilpailuja.
14223: 1985 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
14224: Laukaan kunnassa sijaitseva Peurungan kun- kaa Laukaan kirkonkylän urhetlukentän
14225: toutumis- ja liikuntakeskus voisi käyttää perus- perusparannustöihin.
14226:
14227: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
14228:
14229: Helena Pesola Pekka Leppänen Paavo Vesterinen
14230: 366 1984 vp.
14231:
14232: Raha-asia-aloite n:o 337
14233:
14234:
14235:
14236:
14237: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Juokslahdentien kunnostus-
14238: töiden aloittamiseen Jämsässä
14239:
14240:
14241: Eduskunnalle
14242:
14243: Jämsänkoskelta Jyväskylään suuntautuva lii- ran kuljetus, jota tehtaan ilmoituksen mukaan
14244: kenne joutuu kulkemaan Jämsän keskustan kaut- ohjautuisi tälle tieosuudelle n. 4 000 perävaunul-
14245: ta huolimatta siitä, että matkaa kertyy tätä kautta lista autokuormaa vuodessa.
14246: 10 kilometriä enemmän ja kauttakulku aiheuttaa
14247: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14248: Jämsän keskustaan ruuhkautumista. Tämä joh-
14249: nioittaen,
14250: ruu siitä, ettei Juokslahden tien kunto nykyisin
14251: ole sellainen, että liikenne voisi ohjautua tälle
14252: tieosuudelle. Perusteluna tien rakentamiselle voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14253: daan todeta myös alueen joukkoliikenteen hoi- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
14254: don parantuminen ja Yhtyneet Paperitehtaat markkaa ]uokslahden tien kunnostustöi-
14255: Oy:n Jämsänkosken tehtaalle lisääntyvä puutava- den alozttamiseksi.
14256:
14257: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1984
14258:
14259: Helena Pesola Pekka Leppänen Paavo Vesterinen
14260: Pirkko Ikonen
14261: 1984 vp. 367
14262:
14263: Raha-asia-aloite n:o 338
14264:
14265:
14266:
14267:
14268: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen
14269: omapääomaosuuden valtionavustuksiin
14270:
14271:
14272: Eduskunnalle
14273:
14274: Opetusministeriön asettama opiskelija-asunto- 1983 koko maan opiskelija-asuntotuotantoa var-
14275: toimikunta 1980 esitti 3 750 uuden opiskelija- ten omapääoma-avustus, jonka suuruus on noin
14276: asuntopaikan vuotuista rakentamista vuosina 5 % vuotuisen tuotannon hankinta-arvosta. To-
14277: 1981-86. Tästä tavoitteesta jätettiin jakson kah- sin tämän suuruiseksi avustus on saatu budjettiin
14278: tena ensimmäisenä vuotena noin 1 400 asunto- vasta eduskuntakäsittelyssä. Koska rahoitusraken-
14279: paikkaa, mikä on vaikeuttanut opiskelijoiden ne on kuitenkin edelleen erittäin velkapainottei-
14280: asuntotilanteen parantamista. Valtakunnallisesta nen, muodostavat pääomamenot tulevinakin
14281: opiskelija-asuntokannasta on edelleen rakenta- vuosina jopa yli puolet opiskelija-asuntoloissa
14282: matta yli 40 % . perittävistä vuokrista.
14283: Opiskelija-asuntojen rakentamistarvetta lisää Korkeiden asumiskustannusten lisäksi opiskeli-
14284: erityisesti yleinen asumistasostandardin kasvu. joiden toimeentuloa kaventaa vuodesta toiseen
14285: Alivuokralaisasunnot ja puutteellisesti varustetut reaalisesti alentunut opintotuki. Opintotuki ei
14286: asunnot eivät enää vastaa yleistä käsitystä tyydyt- enää vastaa tutkintojärjestelmien sille asettamia
14287: tävästä asumisesta. Alivuokralaisasuntoja ei vaatimuksia. Muutamien vuosien opintoja varten
14288: myöskään enää ole tarjolla. Tämä asumistasostan- otettujen opintolainojen korkomenot ovat samaa
14289: dardivaatimuksen kehittyminen on näkynyt opis- suuruusluokkaa kuin opiskelijan saama opintora-
14290: kelija-asuntoyhteisöjen tarjoamien asuntojen kas- ha. Huomattavalla osalla opintotuki muodostuu
14291: vaneena kysyntänä ja pidentyneinä asunnotto- siis pelkästä opintolainasta. Erityisen kohtuutto-
14292: mien opiskelijoiden jonoina. Käytännöllisesti maksi velkapainotteisen opintotukijärjestelmän
14293: katsoen koko maassa kaikki opiskelija-asuntopai- tekee se, että opiskelijat maksavat opintolainoil-
14294: kat ovat käytössä lukukausien aikana. Erityisesti laan takaisin opiskelija-asuntoloiden pääomame-
14295: opiskelijaperheasunnoista on huutava pula, koska noja. Opiskelijaperhe, jolla on lapsia, kerää opis-
14296: joillakin paikkakunnilla pystytään tarjoamaan ai- keluaikanaan helposti yli 100 000 markan opin-
14297: noastaan joka kymmenennelle hakijaperheelle tolainat, mitä ei missään tapauksessa voida pitää
14298: asunto. kohtuullisena.
14299: Vinoutuneen rahoitusrakenteen eli omapää- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14300: oman vähäisyyden vuoksi opiskelija-asuntojen
14301: vuokrat ovat opiskelijoiden vuokranmaksukykyyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14302: nähden kohtuuttomia. Tulevaisuuden vuokran- 1985 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
14303: korotuspaineita hillitsee tosin osittain se, että markkaa opiskelija-asuntojen omapää-
14304: valtion tulo- ja menoarvioon otettiin vuonna omaosuuden valtionavustukszi·n.
14305:
14306: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14307:
14308: Sirpa Pietikäinen Kaarina Dromberg Aino Pohjanoksa
14309: Lea Kärhä Tuulikki Petäjäniemi
14310: 368 1984 vp.
14311:
14312: Raha-asia-aloite n:o 339
14313:
14314:
14315:
14316:
14317: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asunnoille
14318: myönnettyjen valtion asuntolainojen lyhennysehtojen muuttami-
14319: seen
14320:
14321:
14322: Eduskunnalle
14323:
14324: Valtion osalainoinamassa opiskelija-asuntokan- Uudessa lyhennysjärjestelmässä lainoituskohteen
14325: nassa vuokrat ovat olleet jo useiden vuosien ajan pääomamenot pysyvät tasaisina koko laina-ajan,
14326: valtioneuvoston vahvistamien tasoyleisohjeiden mikä vastaisi paremmin myös opiskelijoiden
14327: yläpuolella ja vuokrat ovat edelleen kohoamassa. vuokranmaksukykyä. Asuntotuotantolain muut-
14328: Vuokrien nousu johtuu pääomamenojen voimak- tamisesta annetun lain (81182) siirtymäsäännök-
14329: kaasta kasvusta. Eräillä opiskelija-asuntoyhteisöil- sessä annetaan hakemuksesta mahdollisuus siirtää
14330: lä pääomamenot muodostavat jo yli puolet perit- ennen 1.3.1982 myönnetyt valtion asuntolainat
14331: tävästä vuokrasta. uuden lyhennysjärjestelmän (asuntotuotantoase-
14332: Huolimatta siitä, että valtio on jo neljänä tus 19.3.1982/205 28 §) mukaisiksi. Siirtoja ei
14333: vuotena myöntänyt yhteensä 30 milj. mk oma- ole kuitenkaan voitu tehdä, koska valtion tulo- ja
14334: pääomarahaa opiskelija-asuntojen rakentamiseen, menoarviossa ei ole osoitettu määrärahoja tähän
14335: on opiskelija-asuntoyhteisöjen rahoitusrakenne tarkoitukseen.
14336: edelleen erittäin raskas. Opiskelija-asuntojen rakentamiseen ennen
14337: Ennen 1.3.1982 myönnettyjen valtion asunto- 1. 3.1982 myönnettyjen valtion asuntolainojen
14338: lainojen takaisinmaksuehdot aiheuttavat· pää- lyhennysehtojen muuttaminen asuntotuotanto-
14339: omamenojen epätasaisen jakautumisen lyhennys- asetuksen (205/82) 28 §:n mukaisiksi alentaisi
14340: ajalle. Valtion asuntolainoja lyhennetään saman- vuokrankorotustarvetta koko opiskelija-asunto-
14341: aikaisesti ensisijaislainojen kanssa, mikä aiheuttaa kannassa noin markalla neliömetriä kohti kuu-
14342: epätasaisen vuokrakehityksen ja johtaa useina kaudessa vuonna 1985 eli noin 250 mk/asunto-
14343: vuosina kohtuuttoman korkeisiin vuokriin. Asun- paikka/vuosi. Tämä edellyttäisi 10 miljoonan
14344: tohallituksen myöntämillä lyhennysten ja korko- markan määrärahan varaamista valtion vuoden
14345: jen maksulykkäyksillä ongelmaa on vain voitu 1985 tulo- ja menoarvioon.
14346: siirtää eteenpäin.
14347: Opintotuen kehitys ei ole vastannut opiskelija- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14348: asuntojen raskaasta rahoitusrakenteesta aiheutu-
14349: van vuokratason kehittymistä. Jatkuva yleisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14350: vuokratason nousun ylittävä vuokrakehitys hei- 1985 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
14351: kentää opiskelijoiden taloudellisia mahdollisuuk- markkaa ennen 1. 3.1982 opiskelija-asun-
14352: sia asua opiskelija-asuntoloissa. nozlle myönnettyjen valtion asuntolaino-
14353: Valtion asuntolainojen lyhennysehtoja muutet- jen lyhennysehtojen muuttamiseksi asun-
14354: tiin asuntotuotantolain (25 .1.19821 81) ja asunto- totuotantoasetuksen (205 182) 28 §:n mu-
14355: tuotantoasetuksen (19. 3.1982 1205) muutoksilla. kaisiksi.
14356:
14357: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14358:
14359: Sirpa Pietikäinen Arja Alho Kaarina Dromberg
14360: Aino Pohjanoksa Lea Kärhä Tuulikki Petäjäniemi
14361: Iiro Viinanen
14362: 1984 vp. 369
14363:
14364: Raha-asia-aloite n:o 340
14365:
14366:
14367:
14368:
14369: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lomakotien Liitto r.y:lle
14370: pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseen
14371:
14372:
14373: Eduskunnalle
14374:
14375: Korkeana jatkuva työttömyys on laajoja piirejä Lomakotien Liitto ry. on perinteisenä sosiaalise-
14376: koskettava ilmiö, jonka kohteeksi joutuneelle na. lomajärjestönä kohdentanut työnsä kulloises-
14377: työttömänä oloaika ei yleensä mene vauriotta. takin yhteiskunnallisesta kehityksestä aiheutunei-
14378: Mitä pidempään työttömyys on jatkunut, sitä den vaikeimpaan asemaan joutuneiden ihmisten
14379: vaikeampi on säilyttää aktiivinen ote ympäröi- auttamiseen. Kyseinen lomajärjestö on kokeilu-
14380: vään yhteiskuntaan. luonteisesti järjestänyt viikon kestäviä aktivointi-
14381: Työhön liittyvien ihmissuhteiden potsJaammen lomia yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa
14382: tai väheneminen, taloudellisen tilanteen heikke- pitkäaikaistyöttömille ja heidän perheilleen. Ko-
14383: neminen ja totutun päivittäisen elämänrytmin kemukset suppeasta kokeilusta olivat myönteiset.
14384: muuttuminen tuo helposti passivoitumista ja Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
14385: itsetunnon heikkenemistä. Yhdenkin perheenjä- nioittaen,
14386: senen työttömyys pitkään jatkuessaan vaikuttaa
14387: koko perheen aktiivisuuteen ulospäin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14388: Nämä perheet harvemmin hakeutuvat oma- 1985 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
14389: aloitteisesti kulttuuri- ja harrastustoiminnan pii- kaa valtionavustuksena Lomakotien Liitto
14390: riin tai ottamaan selvää mahdollisuuksistaan yh- ry:lle pitkäaikaistyöttömien aktivointzlo-
14391: teiskunnan tarjoamista palveluista. mien järjestämiseen.
14392:
14393: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14394:
14395: Anna-Liisa Piipari Martti Lähdesmäki Risto Ahonen
14396: Lea Savolainen Markus Aaltonen Pentti Lahti-Nuuttila
14397: Mikko Elo Jussi Ranta Kerttu Törnqvist
14398: Liisa Jaakonsaari Tuulikki Hämäläinen Sakari Knuuttila
14399: Sinikka Hurskainen Riitta Järvisalo-Kanerva Pertti Hietala
14400: Tuula Paavilainen Jukka Mikkola Mats Nyby
14401: Jouko Skinnari Matti Kuusio Peter Muurman
14402: Timo Roos Paula Eenilä Saara-Maria Paakkinen
14403: Aarno von Bell Mikko Rönnholm
14404:
14405:
14406:
14407:
14408: 47 4284003504
14409: 370 1984 vp.
14410:
14411: Raha-asia-aloite n:o 341
14412:
14413:
14414:
14415:
14416: Piipari ym: Määrärahan osoittamisesta kunnille katujen rakentami-
14417: seen myönnettävään harkinnanvaraiseen valtionavustukseen
14418:
14419:
14420: Eduskunnalle
14421:
14422: Rakennuslain 136 a §:n nojalla moottonaJO- Tutussa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Jyväskyläs-
14423: neuvoliikenteelle tärkeän kadun ja rakennuskaa- sä ja Vaasassa. Liikenneturvallisuusasiain neuvot-
14424: vatien ajoradan sekä tällaiseen väylään liittyvän telukunta onkin 26. 1.1984 päivätyssä kirjelmässä
14425: kallisrakenteisen sillan, tunnelin, leikkauksen, liikenneministeriölle esittänyt muun muassa ra-
14426: penkereen, risteysvalojen sekä jalankulku- tai kennuslain 136 a §:n mukaisten harkinnanvarais-
14427: polkupyörätien rakentamiseen voidaan harkinnan ten kunnille myönnettävien valtionapujen korot-
14428: mukaan antaa valtion avustusta tai eritvisessä tamista vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa siten,
14429: tapauksessa kokonaankin rakentaa valtion v'aroin. että avustuksia voidaan myöntää enemmän lii-
14430: Valtion tulo- ja menoarviossa momentilla kenneturvallisuuskohteisiin.
14431: 31.24.34 on ollut määrärahoja kyseiseen tarkoi- Taloudellisesta tilanteesta johtuen kunnat ei-
14432: tukseen kunnille myönnettäviä avustuksia varten vät aina voi yksin rakennuttaa ja rahoittaa suun-
14433: vuodesta 1974 vuoteen 1983 vuosittain 5 Mmk niteltuja katuja ja rakennuskaavateitä sekä niihin
14434: - 27 Mmk. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvi- liittyviä kevyen liikenteen väyliä. Sen vuoksi
14435: ossa määrärahan suutuus on 30 Mmk. Kun valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin on
14436: kuntien vuosittaiset kadunrakentamiskustannuk- erittäin tärkeää. Kuntien kadunrakentamisen
14437: set ovat noin 600 Mmk - 700 Mmk, valtio on avustaminen on edullista sekä valtiolle että kun-
14438: siten osallistunut kuntien kadunrakentamisme- nille, sillä
14439: noihin varsin pienellä osuudella. - liikennepoliittisesti voidaan näin toteuttaa
14440: tärkeitä hankkeita
14441: Kunnilta saatujen tietojen petusteella raken-
14442: nuslain 136 a §:n mukaisiin rakennuskohteisiin - rahoituksellisesti voidaan yhteisissä hank-
14443: tarvittaisiin avustusmäärärahoja v. 1984 noin 80 keissa yhdistää valtion ja kuntien voimavarat,
14444: Mmk, v. 1985 noin 95 Mmk, v. 1986 noin 100 jolloin saadaan aikaan enemmän parannuksia
14445: Mmk, v. 1987 noin 90 Mmk ja v. 1988 noin 60 vähemmillä kustannuksilla
14446: Mmk. Liikenneministeriön hallinnonalan vuosia - työllisyyspoliittisesti. harkinnanvaraisiin val-
14447: 1985-1988 koskevan tarkistetun suunnitelman tionapuihin oikeuttavat hankkeet ovat edullisia,
14448: mukaan harkinnanvaraiset siirtomenot joudutaan koska niihin usein sisältyy paljon siltoja ja muita
14449: valtiovarainministeriön kehysten mukaisesti säi- taitorakenteita, joiden rakentaminen sitoo paljon
14450: lyttämään likimäärin vuoden 1984 tasolla, eli työvoimaa.
14451: tässä tapauksessa rakennuslain 136 a §:n avustus- Saadun tiedon mukaan kuluvan vuoden tulo-
14452: ten osalta vuosittain noin 30 Mmk:n suutuisina, ja menoarvion momentin 31.24.34 määräraha 30
14453: ja sen vuoksi on pakko lykätä eräitä vilkkaasti Mmk tarvitaan lähes kokonaisuudessaan aikai-
14454: liikennöityjen taajamien liikenteen palvelutasoa semmin tehtyjen avustuspäätösten edellyttämiin
14455: parantavia hankkeita sekä poistaa avustettavista jatkoavustuksiin käynnissä oleville hankkeille.
14456: kohteista suuria kaupunkien liikennejärjestelyi- Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
14457: hin liittyviä hankkeita muun muassa Espoossa, nioittaen,
14458: 1984 vp. - RA n:o 341 371
14459:
14460: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden käytettäväksi kunmlle rakennuslain 136 a
14461: 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle §:n mukaisten harkinnanvaraisien val-
14462: 31. 24.34 (Valtionapu katujen rakentami- tionavustusten myöntämistä varten.
14463: seen) 50 000 000 markan määrärahan
14464:
14465: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14466:
14467: Anna-Liisa Piipari Martti Lähdesmäki Risto Ahonen
14468: Kerttu Törnqvist Tuulikki Hämäläinen Tuula Paavilainen
14469: Riitta Järvisalo-Kanerva Reino Paasilinna Lea Savolainen
14470: Liisa Jaakonsaari Jukka Mikkola Mats Nyby
14471: Jouko Skinnari Matti Kuusio Mikko Elo
14472: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos Antti Kalliomäki
14473: Aarno von Bell Tarja Halonen Mikko Rönnholm
14474: Jussi Ranta Saara-Maria Paakkinen
14475: 372 1984 vp.
14476:
14477: Raha-asia-aloite n:o 342
14478:
14479:
14480:
14481:
14482: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman opettajankou-
14483: lutuslaitoksen kirjaston tukemiseen
14484:
14485:
14486: Eduskunnalle
14487:
14488: Turun yliopiston kirjastoon liittyvä Rauman laitoksen kirjastoa johtuen koko yliopiston kirja-
14489: opettajankoulutuslaitoksen kirjasto on vuonna määrärahojen niukkuudesta.
14490: 1896 perustetun Rauman seminaarin vanhasta Vuoden 1981 valtiontilintarkastajat huomaut-
14491: kirjastosta uudistettu tieteellinen laitoskirjasto. tivat Rauman opettajankoulutuslaitoksen kirjas-
14492: Kirjaston tulisi palvella noin 450 opiskeli- ton vaikeasta tilanteesta. Puutteellinen ja palve-
14493: jaa, jotka opiskelevat peruskoulun luokanopetta- luksiltaan vähäinen kirjasto vaikeuttaa opiskeli-
14494: jaksi, teknisen työn opettajaksi sekä lastentarhan- joiden opintojaksojen suorittamista sekä saattaa
14495: opettajaksi. Sama kirjasto huoltaa myös Rauman heidät eriarvoiseen asemaan muiden maan opet-
14496: normaalikoulun kirjaston. tajankoulutuslaitosten opiskelijoiden keskuudes-
14497: Rauman seminaari liitettiin vuonna 1974 Tu- sa.
14498: run yliopiston filiaaliksi. Rauman opettajankou-
14499: lutuslaitos joutui kirjaston kohdalla alkamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14500: lähes alusta, sillä uudella opettajankoulutuksella nioittaen,
14501: on myös tutkimustehtäviin liittyviä opiskelujak-
14502: soja. Nykyisen kirjaston tulisi olla kolmea opiske- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14503: luohjelmaa palveleva tieteellinen kirjasto. 1985 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
14504: Tähän asti Turun yliopisto on pystynyt tuke- kaa Rauman opettajankoulutuslaitoksen
14505: maan vain niukasti Rauman opettajankoulutus- kirjaston tukemiseen.
14506:
14507: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14508:
14509: Aino Pohjanoksa Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen
14510: Aila Jokinen Liisa Hilpelä Tapio Holvitie
14511: Sirpa Pietikäinen Riitta Uosukainen Kimmo Sasi
14512: Sakari Valli Eeva Turunen
14513: 1984 vp. 373
14514:
14515: Raha-asia-aloite n:o 343
14516:
14517:
14518:
14519:
14520: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta ATK-pohjaisen opetuk-
14521: sen tehostamiseen aikuisopetuksessa
14522:
14523:
14524: Eduskunnalle
14525:
14526: Tietoyhteiskunnan haasteisiin kuuluu jatkuva ATK-opetus vaatii runsasta konekantaa ja siksi
14527: automatisoituminen. Tietojen käsittely, siirtämi- erillistä määrärahaa opetuksen antamiseksi.
14528: nen ja tallentaminen tapahtuvat tietokoneilla.
14529: Yhä useammat toimistot, teollisuuslaitokset, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14530: kauppa jne. siirtyvät uuteen tietoyhteiskunnan nioittaen,
14531: viestintään. Koulut ottavat ATK-opetuksen ope-
14532: tussuunnitelmiinsa. Jotta myös keski-ikäisellä
14533: väestöllä olisi mahdollisuus oppia tietojenkäsitte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14534: lyä, olisi siihen annettava tilaisuus. Kaikki aikuis- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
14535: opetuslaitokset erityisesti kesäyliopistot voisivat markkaa ATK-opetukseen ja -välineisiin
14536: olla antamassa ko. opetusta. aikuiskoulutuksessa.
14537:
14538: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14539:
14540: Aino Pohjanoksa Tapio Holvitie Sirpa Pietikäinen
14541: Kaarina Dromberg Ritva Laurila Kimmo Sasi
14542: Pirjo Rusanen Liisa Hilpelä Anna-Kaarina Louvo
14543: Riitta Uosukainen Pirjo Ala-Kapee Sakari Valli
14544: Aila Jokinen Timo Roos Eeva Turunen
14545: 374 1984 vp.
14546:
14547: Raha-asia-aloite n:o 344
14548:
14549:
14550:
14551:
14552: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyröspohjan-Vesajär-
14553: ven tien (ns. Takamaantien) kunnostamiseen
14554:
14555:
14556: Eduskunnalle
14557:
14558: Pohjois-Satakunnan tiestö on selvästi jäänyt Kyröspohjan-Vesajärven tie on ajoitettu vuosille
14559: jälkeen läänin yleisestä tasosta. Hämeenkyrön 1985-1988. Tien kunnostus olisi saatava alkuun
14560: tiemestaripiirin alueen tiet ovat valtakunnan jo heti vuoden 1985 alusta. Tähän tarvitaan
14561: huonoimpia. Tätä käsitystä tukee myöskin se aloitusmäärärahaa.
14562: tieto, että Hämeenkyrön kunta käyttää ylläpitä-
14563: miensä teiden hoitoon noin kaksinkertaisen mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14564: rän varoja tiekilometriä kohden muiden kuntien nioittaen,
14565: keskimääräiseen varainkäyttöön verrattuna.
14566: Hämeenkyrö on haja-asutusaluetta ja tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14567: alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi olisi 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
14568: huolehdittava mm. teiden kunnosta. kaa töiden aloittamiseen Kyröspohjan-
14569: Erittäin tärkeänä ja kiireellisenä pidetään Ta- Vesajärven tien (ns. Takamaantien) kun-
14570: kamaantien kunnostamista. Tämä 19 km pitkä nostamiseen.
14571:
14572: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14573:
14574: Aino Pohjanoksa Aila Jokinen Timo Roos
14575: 1984 vp. 375
14576:
14577: Raha-asia-aloite n:o 345
14578:
14579:
14580:
14581:
14582: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Yläneen-Honkilah-
14583: den-Hinnerjoen maantien rakentamisen aloittamiseen
14584:
14585:
14586: Ed u s kunnalle
14587:
14588: Vuosikymmeniä vireillä ollut tiehanke Yläne- Hankkeen toteuttamista olisi kiirehdittävä
14589: Honkilahti-Hinnerjoki on nyt tie- ja vesiraken- aloitusmäärärahalla.
14590: nushallituksessa otettu toimenpideohjelmaan
14591: vuosille 1985-1987. Tien rakennussuunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14592: mat ovat valmiit ja vahvistetut. Tien tarpeelli- nioittaen,
14593: suutta kuvaa se, että tämä tiehanke on pitkään
14594: ollut Rauman kaupunginhallituksen mielestä ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14595: lousalueen kiireeliisin työkohde siitäkin huoli- 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
14596: matta, että TVL:llä on uusia hankkeita itse kaa töiden aloittamiseen Yläneen-Hon-
14597: kaupungin alueella. kilahden-Hinnerjoen maantiellä.
14598:
14599: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14600:
14601: Aino Pohjanoksa Aila Jokinen Liisa Hilpelä
14602: Tapio Holvitie
14603: 376 1984 vp.
14604:
14605: Raha-asia-aloite n:o 346
14606:
14607:
14608:
14609:
14610: Pohjanoksa: Määrärahan osoittamisesta Rauman-Peipohjan radan
14611: perusparannukseen
14612:
14613:
14614: Eduskunnalle
14615:
14616: Valtionrautateiden nykyisissä suunnitelmissa man sataman välillä. Rauman satama on neljän-
14617: Rauman-Peipohjan radan työt aJoittuvat vasta neksi suurin kauppasatama maassamme.
14618: 1990-luvun vaihteeseen. Rauman-Peipohjan ra- Rauman-Peipohjan radan sepelöinti ja perus-
14619: ta on huonokuntoinen, routiva, sorapohjainen parannus on kiireellinen työkohde. Se auttaisi
14620: rata. Tärkein työ olisi saada tämän rataosuuden myös Rauman seudun vaikeassa työttömyystilan-
14621: perusparannus suoritettua sepelipohjaiseksi. teessa. Perusparannusmääräraha on saatava jo
14622: Radan varren asukkaiden huolenaiheena on vuoden 1985 menoarvioon.
14623: jatkuvasti lisääntyvä raskaasti kuormitettujen ju-
14624: nien aiheuttama onnettomuusriski, koska rata- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14625: osuudella kuljetetaan myös kemikaaleja, joissa on taen,
14626: myrkyllisiä aineita. Radalla on henkilöliikennet-
14627: tä, vaikka radan kunto tekee sen vaikeaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14628: Radan käyttö on huomattavasti lisääntynyt, 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
14629: sillä Rauman satama kasvaa jatkuvasti. Rata on markkaa Rauman-Peipohjan radan pe-
14630: huomattava kulkuyhteys Keski-Suomen ja Rau- rusparannukseen.
14631:
14632: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14633:
14634: Aino Pohjanoksa
14635: 1984 vp. 377
14636:
14637: Raha-asia-aloite n:o 347
14638:
14639:
14640:
14641:
14642: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman uuden meri-
14643: väylän syventämiseen
14644:
14645:
14646: Eduskunnalle
14647:
14648: Rauman uusi meriväylä valmistui 1980. Tämän vaatii sataman syväyksen ja väylien olevan alusten
14649: jälkeen on sataman käyttö lisääntynyt sataman vaatimalla tasolla.
14650: laajentamisen ja uuden meriväylän ansiosta suh- Rauman uusi meriväylä tulisi ottaa seuraavaksi
14651: teellisesti enemmän kuin koko Suomen satama- toimintakohteeksi, joka tutkitaan ja suunnitellaan
14652: liikenne muissa satamissa. Vuonna 1980 Rauman sataman vaatimuksia vastaavaksi.
14653: satama oli 8. tilalla Suomen kauppasatamien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14654: suuruusjärjestyksessä, kun se vuonna 1983 oli jo nioittaen,
14655: neljäntenä.
14656: Nykyisen kasvun oletetaan jatkuvan niin, että ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14657: nykyinen 2,5 miljoonan tonnin ulkomaan liiken- 1985 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
14658: teen kokonaismäärä nousee vuoteen 1995 aina 3 kaa Rauman uuden meriväylän syventä-
14659: miljoonaan tonniin. Jatkuvasti kasvava liikenne misen tutkimiseen ja suunnitteluun.
14660: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
14661:
14662: Aino Pohjanoksa Liisa Hilpelä Tapio Holvitie
14663:
14664:
14665:
14666:
14667: 48 4284003504
14668: 378 1984 vp. ·
14669:
14670: Raha-asia-aloite n:o 348
14671:
14672:
14673:
14674:
14675: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven nuorisoseurantalon
14676: kunnostamiseen
14677:
14678:
14679: Eduskunnalle
14680:
14681: Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Alajär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
14682: ven nuorisoseurantalo tuhoutui pahoin tulipalos- oittavasti,
14683: sa 16.6.1983. Nuorisoseura päätti välittömästi
14684: korjauttaa talon alkuperäiseen kuntoonsa.
14685: Aallon arkkitehtitoimisto laati puuttuvat pii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14686: rustukset ja valvoo korjaustöitä. Korjauksen kus- 1985 tulo- ja menoarvioon 700 000 mar-
14687: tannusarvio on 1 100 000 markkaa, josta vakuu- kan määrärahan Alajärven palaneen nuo-
14688: tus korvaa 360 000 markkaa. risoseurantalon kuntoon saattamiseksi.
14689:
14690: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14691:
14692: Urho Pohto Lea Mäkipää Mikko Vainio
14693: Reino Jyrkilä Martti Ratu Pentti Skön
14694: J. Juhani Kortesalmi
14695: 1984 vp. 379
14696:
14697: Raha-asia-aloite n·:o 349
14698:
14699:
14700:
14701:
14702: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7034 peruskor-
14703: jaamiseen välillä Lapua-Kitinoja
14704:
14705:
14706: Eduskunnalle
14707:
14708: Lapuan ja Ylistaron kuntien alueella sijaitseva Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
14709: ns. Karhunmäen tie välillä Lapua-Kitinoja oittavasti,
14710: (edelleen Seinäjoelle, 16 km) on kapea, mäkinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14711: ja mutkainen. Tiellä on sattunut kaksi kuolonko- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
14712: laria. Tien varrella sijaitsevat Malkamäen, Kar- markan määrärahan Lapuan-Kitinojan
14713: hunmäen ja Rautakorven kylät sekä Karhunmäen maantien n:o 7034 peruskorjauksen ja
14714: opisto ja Lapuan yleisradioasema. päällystämisen aloittamiseksi.
14715: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14716:
14717: Urho Pohto Mikko Vainio Reino Jyrkilä
14718: Lea Mäkipää Pentti Skön Jukka Vihriälä
14719: Martti Ratu
14720: 380 1984 vp.
14721:
14722: Raha-asia-aloite n:o 350
14723:
14724:
14725:
14726:
14727: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyymäen-Liikajärven-Sul-
14728: kavan yksityistien peruskorjaukseen
14729:
14730:
14731: Eduskunnalle
14732:
14733: Jalasjärven kunnassa on noin 14 kilometrin tä. Tien vaikutuspiiriin kuuluu mm. Vapon
14734: pituinen Pyymäen-Liikajärven-Sulkavan yksi- vuokraamia suoalueita. Lisäksi metsähallituksella
14735: tyistie, joka kulkee Yli-Vallin paikallistiestä Jalas- on tien varressa runsaasti metsäalueita.
14736: järven Vallinkylästä Peräseinäjoen kautta Kih- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
14737: niön Jokikylään maantielle lsoniemi-Kihniö. oittavasti,
14738: Tämä yksityistie tulisi peruskorjata ja muuttaa
14739: paikallistieksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14740: Kyseisellä tiellä on runsaasti raskasta läpikul- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14741: kuliikennettä. Myöskin Liikajärvellä ja Kihniön markan määrärahan Pyymäen-Liikajär-
14742: puolella sijaitsevien järvien vapaa-ajan asutus ja ven-Sulkavan yksityistien perusparan-
14743: yleinen virkistyskäyttö ovat muodostuneet varsin nukseen ja tien muuttamiseksi paikallis-
14744: huomattaviksi, mikä lisää kyseisen tien liikennet- tieksi.
14745:
14746: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14747:
14748: Urho Pohto Lea Mäkipää Mikko Vainio
14749: Reino Jyrkilä Pentti Skön Jukka Vihriälä
14750: Martti Ratu
14751: 1984 vp. 381
14752:
14753: Raha-asia-aloite n:o 351
14754:
14755:
14756:
14757:
14758: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta tien korjaamiseen välillä
14759: Tuurala-Hiiripelto
14760:
14761:
14762: Eduskunnalle
14763:
14764: Kyröjoen pohjoispuolella olevan maantien vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
14765: lillä Tuurala-(lsokyrö) Hiiripelto (Vähäkyrö) (8 oittavasti,
14766: km) korjaustyöt ovat vielä suorittamatta. Mainit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14767: tu tie on jo päällystetty Vähästäkyröstä Hiiripel- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 5 00 000
14768: toon sekä toiselta puolelta Ylistarosta Isoonky- markan määrärahan Tuuralan-Hziripel-
14769: röön. Korjaamattomalla tieosuudella on runsaasti lon tieosuuden peruskorjaamisen ja pääl-
14770: asutusta ja se on erittäin huonokuntoinen. lystämisen aloittamiseksi.
14771:
14772: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14773:
14774: Urho Pohto Mikko Vainio Pentti Skön
14775: Lea Mäkipää Reino Jyrkilä Jukka Vihriälä
14776: Martti Ratu
14777: 382 1984 vp.
14778:
14779: Raha-asia-aloite n:o 352
14780:
14781:
14782:
14783:
14784: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Ailisen tien peruskorjaa-
14785: miseen Isossakyrössä
14786:
14787:
14788: Eduskunnalle
14789:
14790: Ailisen tie ( 15 km), joka lähtee Isonkyrön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14791: Ventälän kylästä valtatien n:o 16 Naarajoen ja 1985 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
14792: Ailisen kylien kautta päätyen Laihian Jakkulan markan määrärahan ns. Ailisen tien pe-
14793: kylässä valtatielle n:o 3 on mutkainen ja huono- ruskorjaamisen ja päällystämisen aloitta-
14794: kuntoinen ja näin ollen kiireellisen korjauksen miseksi.
14795: tarpeessa.
14796: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14797: nioittaen,
14798:
14799: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14800:
14801: Urho Pohto Lea Mäkipää Mikko Vainio
14802: Reino Jyrkilä Pentti Skön Jukka Vihriälä
14803: Martti Ratu
14804: 1984 vp. 383
14805:
14806: Raha-asia-aloite n:o 353
14807:
14808:
14809:
14810:
14811: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Alarannan tien peruskor-
14812: jaamiseen Kortesjärvellä
14813:
14814:
14815: Eduskunnalle
14816:
14817: Kortesjärven kunnassa oleva ns. Alarannan tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14818: (12 km), joka lähtee Voltin-Kortesjärven tiestä 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
14819: ja päättyy Kortesjärven-Kauhavan tiehen, on markan määrärahan ns. Alarannan tien
14820: vilkasliikenteinen ja erittäin huonokuntoinen. peruskorjauksen ja päällystämisen aloitta-
14821: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- miseksi.
14822: oittavasti,
14823:
14824: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14825:
14826: Urho Pohto Lea Mäkipää Mikko Vainio
14827: Reino Jyrkilä Pentti Skön Jukka Vihriälä
14828: Martti Ratu
14829: 384 1984 vp.
14830:
14831: Raha-asia-aloite n:o 354
14832:
14833:
14834:
14835:
14836: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Jokisalon tien peruskor-
14837: jaamiseen Laihialla
14838:
14839:
14840: Eduskunnalle
14841:
14842: Laihian kunnan alueella oleva ns. Jokisalon tie, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14843: joka lähtee valtatieltä n:o 3 suuntana Jukaja- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
14844: Jokisalo päättyen Jurvan tiehen (tien pituus noin markan arviomäärärahan ns. Jokisalon
14845: 9 km) on vilkasliikenteinen ja erittäin huonokun- tien peruskorjaamisen ja päällystämisen
14846: toinen. Tien varrella on mm. TVH:n ja yksityis- aloittamiseksi.
14847: ten hiekanottoalueita.
14848: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
14849: oittavasti,
14850:
14851: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14852:
14853: Urho Pohto Lea Mäkipää Mikko Vainio
14854: Reino Jyrkilä Pentti Skön Jukka Vihriälä
14855: Martti Ratu
14856: 1984 vp. 385
14857:
14858: Raha-asia-aloite n:o 355
14859:
14860:
14861:
14862:
14863: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lentoaseman ra-
14864: kennustöihin
14865:
14866:
14867: Eduskunnalle
14868:
14869: Jyväskylän lentoasema kuuluu maan vilkkaim- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
14870: piin lentokenttiin. Kuitenkin sen yleisötilat ovat oittavasti,
14871: selvästi ahtaimmat verrattuna muihin samaa suu-
14872: ruusluokkaa oleviin lentoasemiin. Jyväskylän len- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14873: toaseman kehittäminen, erityisesti terminaalira- 1985 tulo- ia menoarvioon 1 000 000
14874: kennuksen laajennus olisi saatava pikaisesti käyn- markan määrärahan Jyväskylän lentoase-
14875: tiin. man kehittämistöiden aloittamiseksi.
14876:
14877: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
14878:
14879: Urho Pohto Pentti Kettunen Reijo Enävaara
14880:
14881:
14882:
14883:
14884: 49 4284003504
14885: 386 1984 vp.
14886:
14887: Raha-asia-aloite n:o 356
14888:
14889:
14890:
14891:
14892: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Huutokosken-Savonlin-
14893: nan-Parikkalan radan perusparannustöiden suunnitteluun
14894:
14895:
14896: Eduskunnalle
14897:
14898: Maamme olemassa olevan rautatieverkon mah- Myöhemmin on tarkoitus löytää radalle vielä
14899: dollisimman tehokas käyttö on yleisesti hyväksyt- kokonaan uusia käyttömuotoja. Muun muassa
14900: ty tavoite ja monilla alueilla toteutunutkin. Kui- Mikkelin läänin maakuntaliitto on päättänyt pe-
14901: tenkin esimerkiksi Huutokosken-Savonlinnan- rustaa erillisen työryhmän selvittämään ko. asiaa.
14902: Parikkalan radan osalta tämä on osoittautunut
14903: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14904: mahdottomaksi välin heikon kiskotuksen vuoksi. nioittaen,
14905: Siten mm. Varkaudesta itään suuntautuvat tava-
14906: ravirrat kuljetetaan Kouvolan kautta.
14907: Huutokosken-Savonlinnan-Parikkalan ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14908: dan perusparannuksesta on olemassa alustavia 1985 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
14909: suunnitelmia. Lupaavat malmilöydöt molemmin kaa Huutokosken-Savonlinnan-Pank-
14910: puolin ratasuuntaa korostavat liikennekelpoisen kalan radan perusparannuksen suunnitte-
14911: radan merkitystä mahdollisesti tulevaisuudessa. luun.
14912:
14913: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
14914:
14915: Pentti Poutanen Pirjo Rusanen Maija Rajantie
14916: Pertti Hietala Timo Kietäväinen
14917: 1984 vp. 387
14918:
14919: Raha-asia-aloite n:o 357
14920:
14921:
14922:
14923:
14924: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon raken-
14925: tamiseen Varkauteen
14926:
14927:
14928: Eduskunnalle
14929:
14930: Varkauden virastotalohanke on kuulunut viras- valmistunut postitalo muodostavat hallinnollisen
14931: totalojen 1 kiireellisyysryhmään vuodesta 1973 keskuksen, jossa valtion virastot ja laitokset pää-
14932: alkaen. Se sisältyi 24.1.1980 valtioneuvoston vah- osin sijaitsevat.
14933: vistamaan luetteloon niistä paikkakunnista, joille Varkauden kaupungin työllisyystilanne on jo
14934: valtion virastotaloja voidaan rakentaa. Valtion pitkään ollut varsin huono johtuen aluepoliitti-
14935: tulo- ja menoarvioesityksessä tälle vuodelle on sen lainsäädännön kaupungille aiheuttamista
14936: hankkeeseen osoitettu 500 000 markkaa suunnit- epäoikeudenmukaisuuksista. Lisäksi suurteolli-
14937: telun jatkamiseksi. suuden jatkuvasti aleneva työntekijämäärän kehi-
14938: Rakennushanke käsittää tuomiokunnan, ni- tys on aiheuttanut sen, että työttömyysluvut ovat
14939: mismiespiirin ja sotilaspiirin tiloja yhteensä 3 600 olleet 11,0-11,5 %:n luokkaa. Eikä tilanne tu-
14940: br-m 2 ja 2 400 hyöty-m 2 , tilavuudeltaan 11 600 levaisuudessa näytä yhtään valoisammalta. Tästä
14941: m 3• Sen kustannusarvio perustussuunnitelman syystä olisi suotavaa, että valtion virastotalon
14942: mukaan on 9, 7 milj. mk. Tontti V 126112 jolle rakennustyöt voitaisiin käynnistää vuonna 1985.
14943: rakennus tulee sijoittumaan on asemakaavassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
14944: vahvistettu 18.6.1982. Tällä hetkellä sen omistaa oittavasti,
14945: kaupunki, mutta omistusoikeuden siirto valtiolle
14946: on vireillä maanvaihdon kautta niin, että kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14947: punginvaltuusto on hyväksynyt ko. vaihdon 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14948: 28.3.1983 ja eduskunta hyväksynee sen vielä tänä 28. 64. 76 (virastotalojen rakentaminen)
14949: keväänä. Sijainniltaan paikka on keskeinen ja 6 000 000 markkaa Varkauden virastota-
14950: hyvä, sillä vanha ja uusi virastotalo sekä Relande- lon rakentamisen aloittamiseksi vuonna
14951: rinkadun toisella puolella sijaitseva keväällä 1982 1985.
14952:
14953: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
14954:
14955: Kari Rajamäki Osmo Vepsäläinen
14956: 388 1984 vp.
14957:
14958: Raha-asia-aloite n:o 358
14959:
14960:
14961:
14962:
14963: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden katsastusase-
14964: man rakennussuunnitteluun
14965:
14966:
14967: Eduskunnalle
14968:
14969: Varkauden autokatsastusasema toimii nykyisin Mainitunlaisen aseman kustannusarvio on noin 3
14970: Käsityökadun teollisuusalueelia yksityisissä vuok- milj. markkaa.
14971: ratiloissa. Aseman käytössä on noin 400 m 2 :n Varkauden työllisyystilanne on jo pitkään ollut
14972: halli, jossa katsastustapahtumien kokonaismäärä sangen huono. Työttömyysaste on viiden viime
14973: oli vuonna 1982 yli 17 000 kpl. Nykyiset tilat vuoden aikana ollut ylimmillään 14,4 % v. 1978
14974: ovat ahtaat ja epäkäytännölliset ja lisäksi niitä ja alimmillaan 7, 7 % v. 1980. Tällä hetkellä
14975: koskeva vuokrasopimus on päättymässä vuonna Varkauden työttömyysaste on yli 10 %. Sen
14976: 1986. vuoksi katsastusaseman rakentaminen olisi kii-
14977: reesti saatava liikkeelle.
14978: Varkauden kaupunki on kaavoittanut ja varan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14979: nut Hasintien teollisuusalueelta noin 1,3 hehtaa- nioittavasti,
14980: rin suuruisen tontin VII/704/4 uutta katsastusa-
14981: semaa varten. Tontin omistusoikeus valtiolle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14982: maanvaihdon kautta on kaupunginvaltuustossa 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14983: hyväksytty 28.3.83 ja saataneen eduskunnan kä- 31.40.74 (katsastusasemien rakentami-
14984: sittelyyn vielä tämän kevään aikana. Kysymyk- nen) 500 000 markkaa Varkauden katsas-
14985: seen tulisi ns. miniasema, joka käsittää kuilura- tusaseman rakennussuunnittelun käyn-
14986: dan, nosturin ja kylmän dynamometrikatoksen. nistämiseksi.
14987:
14988: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
14989:
14990: Kari Rajamäki Osmo Vepsäläinen
14991: 1984 vp. 389
14992:
14993: Raha-asia-aloite n:o 359
14994:
14995:
14996:
14997:
14998: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta HYKS:n lastenklinikan
14999: leikkaustoiminnan tehostamiseen
15000:
15001:
15002: Eduskunnalle
15003:
15004: Eduskunnan käsitellessä vuoden 1984 tulo- ja tämän vuoden budjetin käsittelyn yhteydessä
15005: menoarviota hyväksyttiin raha-asia-aloitteen lastenklinikalle annettu lisämääräraha.
15006: (953) pohjalta synnynnäisten sydänvikaisten las- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15007: ten leikkaustoiminnan tehostamiseen Helsingin nioittaen,
15008: yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle
15009: 450 000 markan määräraha. Tämän päätöksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15010: myötä kyetään lisäämään leikkauskapasiteettia 1985 tulo- ja menoarvioon 660 000 mark-
15011: vuonna 1984 50 lapsen osalta. Tällä hetkelläkin kaa Helsingin yliopistollisen keskussairaa-
15012: on yli sata kiireellistä leikkaushoitoa vaativaa lan lastenklinzkan vaikean leikkaustilan-
15013: lasta hoitamatta. Eduskunnan tulisi vakiinnuttaa teen parantamiseksi.
15014:
15015: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
15016:
15017: Kari Rajamäki Ole Wasz-Höckert Martti Lähdesmäki
15018: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
15019: 390 1984 vp.
15020:
15021: Raha-asia-aloite n:o 360
15022:
15023:
15024:
15025:
15026: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan teknillisen kor-
15027: keakoulun III rakennusvaiheen toteuttamiseen
15028:
15029:
15030: Eduskunnalle
15031:
15032: Opetusministeriö on 1.10.1981 hyväksynyt puunsaattamiseen. Rakennustyön käynnistymi-
15033: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kol- nen heti vuoden 1985 alusta olisi työllisyyssyistä
15034: mannen rakennusvaiheen perustamissuunnitel- erittäin tärkeää.
15035: mat. Korkeakoulun kehittämissuunnitelmassa
15036: kolmannen rakennusvaiheen toteuttaminen ajoit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
15037: tuu vuosille 1984-1986. Opetuksellisten ja tut-
15038: kimuksellisten näkökohtien lisäksi ajoitusta puol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15039: tavat erityisesti työllisyyssyyt sekä rakennustöiden 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
15040: ajoittuminen sopivasti kaupungin muiden suur- 29.10. 74 alamomenttlle 2 30 000 000
15041: ten rakennuskohteiden väliin. markan määrärahan Lappeenrannan tek-
15042: Valtion vuoden 1984 TMA:ssa on osoitettu nillisen korkeakoulun II! rakennusvai-
15043: 700 000 markkaa rakennussuunnittelun lop- heen toteuttamiseksi.
15044:
15045: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
15046:
15047: Jussi Ranta
15048: 1984 vp. 391
15049:
15050: Raha-asia-aloite n:o 361
15051:
15052:
15053:
15054:
15055: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan sairaanhoito-
15056: oppilaitoksen lisärakennuksen suunnitteluun
15057:
15058:
15059: Eduskunnalle
15060:
15061: Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitos on Lap- koituksenmukaisten, mutta täysin kuormitettu-
15062: peenrannassa vuodesta 1955 toiminut valtion jen tilojensa lisäksi lisärakennus uusia opiskelija-
15063: sairaanhoito-oppilaitos. Oppilaitoksesta valmis- ryhmiä varten siten, että rakennus on käytössä
15064: tuu terveydenhuoltoalan ammattihenkilöstöä keskiasteen uudistuksen toteutuessa v. 1987.
15065: neljältä eri linjalta: sairaanhoitajia, lääkintävoi- Lappeenrannan kaupunki on käynnistämässä
15066: mistelijoita, kuntohoitajia ja apuhoitajia. Lisäksi omalta puoleltaan toimenpiteitä suunnittelun
15067: oppilaitos järjestää erikoiskoulutusta sairaanhoi- aloittamiseksi.
15068: tajille sekä täydennyskoulutusta terveydenhuolto- Oppilaitos pitää tärkeänä järjestää opetusta
15069: alan eri ammattiryhmille. Oppilaitoksessa on nykyisillä ja suunnitelluilla opintolinjoilla, koska
15070: opiskelijoita yli 400 ja henkilökuntaa lähes 60 voimavarat opetuksen järjestämiseen ovat erittäin
15071: henkeä. hyvät ja ammatillisen pätevyyden omaavan hen-
15072: Terveydenhuoltoalan ammatillisen koulutuk- kilöstön tarve alueella on jatkuva.
15073: sen siirtymisen keskiasteen uudistuksen piiriin on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15074: määrä tapahtua vuoteen 1987 mennessä. Uudis-
15075: tus merkitsee em. oppilaitokselle huomattavaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15076: opiskelijaryhmien lisääntymistä ja oppilasmäärän 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15077: kasvua mikäli tähänastiset määrälliset ja laadulli- 29.83. 74 500 000 markan lisämäärära-
15078: set suunnitelmat toteutuvat. Uudistus merkitsee han Lappeenrannan sairaanhoito-oppilai-
15079: oppilaitokselle kuitenkin sitä, että tilan tarve toksen lisärakennuksen suunnittelun
15080: kasvaa. Oppilaitoksen on saatava nykyisten tar- käynnistämiseksi v. 1985.
15081:
15082: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
15083:
15084: Jussi Ranta Mats Nyby
15085: 392 1984 vp.
15086:
15087: Raha-asia-aloite n:o 362
15088:
15089:
15090:
15091:
15092: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta tilapäisten työsuhteiden
15093: vakinaistamiseen
15094:
15095:
15096: Eduskunnalle
15097:
15098: Valtionrautateillä rataosasto työllisti tammi- Tämän määrän vakinaistaminen ei itse asiassa
15099: elokuussa 1983 keskimäärin noin 4 200 työnteki- aiheuta muita muutoksia kuin sen, että palk-
15100: jää. Näistä osa, noin 2 600, on ns. vakinaisia kausmäärärahat voitaisiin osoittaa nykyisten in-
15101: työntekijöitä. Muu osa työntekijöistä on tilapäistä vestointi- ja työllisyysmäärärahojen sijaan suoraan
15102: työvoimaa. Näiden työntekijöiden osalta tilapäi- palkkausmomentilta.
15103: syyttä on jatkunut muutaman kuukauden tai Edellä olevan johdosta ehdotamme,
15104: enintään vuoden pituisin määräaikaisin työsuh-
15105: tein useiden vuosien ajan. Tilanne johtaa siihen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15106: että työntekijät ovat jatkuvassa epävarmuudessa 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
15107: työn jatkumiseen nähden ja jäävät eräiltä osin 31.90.01 alamomenttlle 2 42 000 000
15108: vaille vakinaiselle työntekijälle kuuluvia etuuksia. markan määrärahan, jonka puitteissa ny-
15109: kyisiä tilapäisessä työsuhteessa olevia hen-
15110: Rataosasto voisi vakinaistaa nykyisen nom kzlöitä voitaisiin vakinaistaa noin 600
15111: 2 600 henkilön lisäksi noin 600 henkilöä. henkzlöä.
15112:
15113: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
15114:
15115: Jussi Ranta Mats Nyby
15116: 1984 vp. 393
15117:
15118: Raha-asia-aloite n:o 363
15119:
15120:
15121:
15122:
15123: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Mustolan satamaraiteen rakenta-
15124: miseen
15125:
15126:
15127: Eduskunnalle
15128:
15129: Saimaan kanavaan liittyvä kuljetusjärjestelmä jonka mukaan radan rakentamiskustannukset jae-
15130: on ratkaisevassa asemassa turvattaessa Neuvosto- taan puoliksi kaupungin ja valtion kesken. Lisäk-
15131: liiton kaupan edellyttämä riittävä välityskyky. si kaupunki rahoittaa tarvittavien maa-alueiden
15132: Ymmärrettävästi kyse on myös koko maan talout- hankkimisen sekä radan kunnossapidon. Kau-
15133: ta koskettavasta asiasta. punki on varautunut osaltaan rahoituksen järjes-
15134: Kuljetusjärjestelmän ajankohtainen kehittä- tämiseen niin, että radan rakennystyöt voitaisiin
15135: mistoimenpide on eteläisen teollisuusradan ra- aloittaa v. 1984. Myös mm. Lappeenrannan am-
15136: kentaminen. Radan rakentaminen mahdollistaa matillinen paikallisjärjestö pitää työllisyyssyistä
15137: Mustolan satamassa vesi-, raide- ja maantieliiken- erittäin tarpeellisena radan rakennustöiden aloit-
15138: teen yhdistämisen ja helpottaa välittömästi mm. tamista mahdollisimman pian.
15139: ratapihojen ahtaudesta aiheutuvia kuljetusongel-
15140: mia. Teollisuusradan rakentaminen luo myös Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
15141: edellytykset uusien teollisuusalueiden käyttöön-
15142: otolle radan varresta ja mahdollistaa mm. Lap-
15143: peenrannan yritystoimikeskuksen perustamisen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15144: siten uusien pysyvien työpaikkojen lisäämisen 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15145: pienen ja keskisuuren teollisuuden piirissä. 31.90. 78 5 000 000 markan määrärahan
15146: Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi Mustolan satamaraiteen rakentamisen
15147: omalta puoleltaan elokuussa 1982 sopimuksen, aloittamiseksi.
15148:
15149: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
15150:
15151: Jussi Ranta
15152:
15153:
15154:
15155:
15156: 50 4284003504
15157: 394 1984 vp.
15158:
15159: Raha-asia-aloite n:o 364
15160:
15161:
15162:
15163:
15164: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Mäntylän posti- Ja teletalon
15165: rakentamiseen Lappeenrannassa
15166:
15167:
15168: Eduskunnalle
15169:
15170: Lappeenrannan puhelinoloissa on palvelutason ole tapahtunut vaan kohde on tullut karsituksi.
15171: suhteen havaittu pahoja puutteellisuuksia - eri- Työllisyystilanteen kannalta työn aloittaminen v.
15172: tyisesti Mäntylän ja Kuuselan kaupunginosissa, 1985 olisi tärkeää.
15173: joissa puhelinkeskuksen kapasiteetti ja käyttövar-
15174: Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
15175: muus on osoittautunut heikoksi.
15176: Toisaalta sanotun alueen postipalvelut on sijoi-
15177: tettu saavutettavuudeltaan syrjäiseen paikkaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15178: Valtion tuoreimmassa keskipitkäntähtäimen in- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15179: vestointiohjelmassa onkin esitetty määrärahava- 31.94. 74 1 000 000 markan määrärahan
15180: raus vuodelle 1984 Mäntylän posti- ja teletalon Mäntylän posti- ja te/eta/on rakentamisen
15181: rakentamisen aloittamiseksi. Näin ei kuitenkaan aloittamiseksi.
15182:
15183: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
15184:
15185: Jussi Ranta
15186: 1984 vp. 395
15187:
15188: Raha-asia-aloite n:o 365
15189:
15190:
15191:
15192:
15193: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiikkitapah-
15194: tuman avustamiseen
15195:
15196:
15197: Eduskunnalle
15198:
15199: Työväen Musiikkitapahtuma on kasvanut yh- kokonaiskasvu jouduttu kuitenkin rahoittamaan
15200: deksi mittavimmista kesän kulttuuritapahtumista pääasiassa oman rahoitusosuuden kasvattamisel-
15201: ja se on kesän ainoa valtakunnallinen työväen- la. Epävarma talous on osaltaan vaikuttanut myös
15202: kulttuurin tapahtuma. Kymmeniintuhansiin ko- siihen, että kansainvälistä vuorovaikutusta ei ole
15203: hoavat yleisöjoukot on käsitettävä kyseisen tapah- voitu riittävässä laajuudessa toteuttaa, vaikka ko-
15204: tuman tarpeellisuuden osoitukseksi. Tapahtumaa timaisten esiintyjien kannalta tällainen kulttuuri-
15205: on vuosittain pyritty kehittämään ja monipuolis- vaihto koetaan hyvinkin kehittävänä ja tarpeelli-
15206: tamaan ja sille on jatkuvasti etsitty uusia ilmene- sena.
15207: mismuotoja. Kehittämistyössä on ohjeena käytet- Vuosien 1981-82 valtionavustuksen Työväen
15208: ty yleisön ja esiintyjien havaintoja ja toivomuksia Musiikkitapahtuma sai suoraan valtion tulo- ja
15209: sekä myös julkisen sanan arvosteluja. menoarviosta. Tämä on myönteinen asia tapah-
15210: Tapahtuman nopeamman kehittämisen ja mo- tuman valmistelun kannalta suunnittelun tapah-
15211: nipuolistamisen pääasiallisimpana esteenä on ol- tuessa pääsääntöisesti kahden vuoden, osin pi-
15212: lut epävarma talous. Pitkäjänteisempi suunnitte- demmälläkin aikavälillä.
15213: lu ja siihen liittyvät sitoumukset vaativat var- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15214: muutta myöskin taloudesta. Tapahtuman peri- nioittaen,
15215: aatteen mukaisesti kaikki siihen liittyvät työt
15216: suoritetaan talkootyönä, siis ilman palkkiota. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15217: Tästä huolimatta kustannukset kohoavat jatku- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15218: vasti. Tämä johtuu esiintyjien määrän sekä osata- 29.90.52 500 000 markkaa Työväen Mu-
15219: pahtumien määrän kasvusta. Vaikka valtion tuki siikkitapahtuma/le annettavaksi valtion-
15220: onkin markkamääräisesti vuosittain noussut, on avustukseksi.
15221:
15222: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15223:
15224: Jorma Rantanen Mikko Vainio Martti Lähdesmäki
15225: Riitta Järvisalo-Kanerva Juhani Surakka Jussi Ranta
15226: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Rönnholm Lea Savolainen
15227: Risto Ahonen Matti Louekoski Reijo Lindroos
15228: 396 1984 vp.
15229:
15230: Raha-asia-aloite n:o 366
15231:
15232:
15233:
15234:
15235: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken, Toijalan,
15236: Viialan ja Lempäälän vesihuollon turvaamiseen
15237:
15238:
15239: Eduskunnalle
15240:
15241: Puhdas juoma- ja talousvesi kuuluu jokaisen vaksi vuonna 1986. On välttämätöntä saada han-
15242: suomalaisen perusoikeuksiin. Toijalan kaupunki ketta aiennetuksi.
15243: ottaa raakavetensä teollisuuden saastuttamasta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15244: Vanajavedestä. Nykyisillä puhdistusmenetelmillä
15245: ei päästä kohtuullisilla kustannuksilla läheskään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15246: tyydyttäviin juomavedelle asetettuihin puhtaus- 1985 tulo- ja menoarvioon 18 600 000
15247: vaatimuksiin. markan määrärahan Valkeakosken, Tozj'a-
15248: Hanke on maa- ja metsätalousministeriön toi- lan, Viialan ja Lempäälän vesihuollon
15249: minta- ja taloussuunnitelmissa ajoitettu aloitetta- turvaamiseksi.
15250: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15251:
15252: Jorma Rantanen Riitta Järvisalo-Kanerva Pentti Lahti-Nuuttila
15253: Matti Louekoski Martti Lähdesmäki Lea Savolainen
15254: Reijo Lindroos Risto Ahonen Mikko Vainio
15255: 1984 vp. 397
15256:
15257: Raha-asia-aloite n:o 367
15258:
15259:
15260:
15261:
15262: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saviniemen-Perähuh-
15263: dan tien perusparantamiseen
15264:
15265:
15266: Eduskunnalle
15267:
15268: Urjalan kunnasta liikennöinti on vilkasta tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15269: osuudella Saviniemi-Perähuhta pituudeltaan n.
15270: 20 km. Sen kautta Hyvinkään suuntaan tapahtuu
15271: linja-autoliikenne säännöllisesti.
15272: Erityisesti tien heikko kunto on asettanut rajoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15273: tuksia teollisuuden kuljetuksiin. Tästä johtuen 1985 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
15274: teollisuuden kustannukset ovat kasvaneet tar- markan määrärahan Saviniemen-Perä-
15275: peettomasti. huhdan välisen tien perusparantamiseen.
15276:
15277: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15278:
15279: Jorma Rantanen Risto Ahonen Mikko Vainio
15280: 398 1984 vp.
15281:
15282: Raha-asia-aloite n:o 368
15283:
15284:
15285:
15286:
15287: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Konhon vuolteen maan-
15288: tiesillan rakentamiseen
15289:
15290:
15291: Eduskunnalle
15292:
15293: · Konhon vuolteen rautatie- ja maantieliiken- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15294: teen yhteissilta on muodostunut liikenteelliseksi 1985 tulo- ja menoarvioon 6 200 000
15295: tulpaksi Valkeakosken talousalueen sisällä ja sen markan määrärahan Konhon vuolteen
15296: kautta tapahtuvaan liikenteeseen. Liikenteen tur- maantiesillan rakentamiseksi alueen teol-
15297: vallisuutta ja taloudellisuutta edistääksemme sil- lisuuden lisääntyvien kuljetusten helpot-
15298: lan rakentaminen on välttämätöntä. tamiseksi valtatielle n:o 9 Rauman ja
15299: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15300: Turun suuntiin.
15301:
15302: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15303:
15304: Jorma Rantanen Matti Louekoski Martti Lähdesmäki
15305: Lea Savolainen Reijo Lindroos Risto Ahonen
15306: 1984 vp. 399
15307:
15308: Raha-asia-aloite n:o 369
15309:
15310:
15311:
15312:
15313: Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta tiepalvelutoiminnan tukemi-
15314: seen
15315:
15316:
15317: Eduskunnalle
15318:
15319: Tiepalvelu lienee pitemmittä puheitta melkein Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
15320: jokaisen kansalaisen hyväksymää ja arvostamaa oittavasti,
15321: tärkeätä vapaaehtoista palvelutoimintaa. Vapaa-
15322: ehtoisuudestaan huolimatta se - kuten moni
15323: muukin vapaaehtoinen palvelutyö - tarvitsee
15324: kuitenkin sivullistenkin tukea. Valtio taas ei itse että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15325: asiassa ole edes sivullinen, vaan päinvastoin yksi. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15326: osapuolista, koska se nostaa vuosittain suuret 31.99.40 JOO 000 markkaa jaettavaksi
15327: summat autonkäyttäjiltä valtion kukkaroon. Siksi Autoliitto ry:n, Helsingin Tiepalveluker-
15328: katson vähintään kohtuulliseksi, että valtio tukee ho ry:n, Rahtarit ry:n, FHRA:n, Suomen
15329: tiepalvelua jollakin summalla, joka silloin osoit- Tiepalvelumies Lzi"tto ry:n ja Suomen Tie-
15330: taisi, että valtio katsoo tiepalvelun arvostamisen palvelumiehet STM ry:n tiepalvelutoi-
15331: arvoiseksi toiminnaksi. mintaan.
15332:
15333: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15334:
15335: Martti Ratu Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
15336: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Reijo Enävaara
15337: 400 1984 vp.
15338:
15339: Raha-asia-aloite n:o 370
15340:
15341:
15342:
15343:
15344: Ratu: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien Varsinais-
15345: Suomen Piiriyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
15346:
15347:
15348: Eduskunnalle
15349:
15350: Varsinais-Suomessa oli laajaa keskustelua leh- nossa - kunnollinen elämänehtoo. Kun olisi
15351: tien palstoilla eräästä avuttomasta rintamavete- jonkin verran rahoja käytettävissä, niin aseveljet
15352: raanista, joka ei itse pystynyt asioitaan hoita- kyllä hyvän ammattimiehen johdolla talkootöin-
15353: maan, vaikka näennäisesti olikin vapaa mies kin korjaisivat kaverinsa asunnon hyvään kun-
15354: omassa töllirähjässä asuessaan. Alunperin kun- toon.
15355: non asuinrakennus oli päässyt pahoin rappeutu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15356: maan ja mies eleli melkeinpä tuuliajolla. taen,
15357: Tapaus on tietenkin lajissaan ääritapaus, mutta
15358: vastaavanlaisia lievempiä tapauksia kyllä on run- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15359: saasti. Olisi tärkeätä, että ei omaisuuksia, pieni- 1985 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mark-
15360: äkään, tuolla tavoin päästettäisi tuhoutumaan tai kaa annettavaksi Rintamamiesveteraanien
15361: murenemaan. Ja mikä tärkeintä: maataan puo- Varsinais-Suomen Piiriyhdistys ry:lle,
15362: lustaneille miehille olisi sentään taattava rakkaas- jonka se käyttäisi rintamaveteraanien
15363: sa töllissään - tai siihen rinnastettavassa asun- kehnojen asuntojen korjaamiseen.
15364:
15365: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15366:
15367: Martti Ratu
15368: 1984 rd. 401
15369:
15370: Finansmotion nr 371
15371:
15372:
15373:
15374:
15375: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för anställande av en
15376: översättare vid Nylands Brigad
15377:
15378:
15379: Tili Riksdagen
15380:
15381: Nylands Brigad får alla order, direktiv, hand- på utbildningen. Nämnas kan att huvudstaben
15382: ledningar, bruksanvisningar m.m. från högre låter översätta reglementen som free-lance arbe-
15383: militär staffel på finska. Ett undantag härvid är ten årligen för ca 65 000 mark. Denna summa
15384: vissa reglementen som kommer på svenska, dock kunde inbesparas om en översättare anställdes.
15385: ofta flera år efter originalutgåvan (som givetvis Tjänsten som översättare vid Nylands Brigad
15386: träder i kraft med omedelbar verkan). Då briga- kunde inrättas på prov, eventuellt tili en början
15387: dens interna arbetsspråk är svenska bör åtminsto- som ett led i sysselsättandet av arbetslösa.
15388: ne den viktigaste texten genast översättas, en
15389: tidskrävande arbetsuppgift som ofta medför att På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
15390: det egentliga arbetet blir lidande. samt,
15391: Om brigaden hade en egen översättare kunde
15392: han utföra det mesta av detta översättningsarbe- att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
15393: te, och militärpersonalen frigöras för sina egentli- på momentet 27.12. 01 upptar 90 000
15394: ga uppgifter. Denna översättare kunde också mark för anställande av en översättare vid
15395: översätta de nya reglementen som direkt inverkar Nylands Brigad.
15396:
15397: Helsingfors den 9 februari 1984
15398:
15399: Elisabeth Rehn Ole Norrback Jutta Zilliacus
15400: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Håkan Nordman
15401:
15402:
15403:
15404:
15405: 51 4284003504
15406: 402 1984 vp.
15407:
15408: Raha-asia-aloite n:o 371 Suomennos
15409:
15410:
15411:
15412:
15413: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kääntäjän palkkaamiseen
15414: Uudenmaan Prikaatiin
15415:
15416:
15417: Eduskunnalle
15418:
15419: Uudenmaan Prikaati saa kaikki määräyksensä, vaikuttavat koulutukseen. On syytä mainita, että
15420: ohjeensa, opasteensa, käyttöohjeensa jne. korke- pääesikunta käännättää ohjesääntöjä freelance-
15421: ammalta sotilastaholta suomeksi. Poikkeuksena työnä vuosittain n. 65 000 markan edestä. Tämä
15422: tästä ovat eräät ohjesäännöt, jotka tulevat ruot- summa säästettäisiin, jos palkattaisiin kielen-
15423: siksi, tosin usein vasta vuosien kuluttua alkupe- kääntäjä.
15424: räisen julkaisemisesta (joka luonnollisesti tulee Uudenmaan Prikaatin kielenkääntäjän toimi
15425: välittömästi voimaan). Kun prikaatin työkieli on voitaisiin perustaa kokeeksi, mahdollisesti aluksi
15426: ruotsi, täytyy ainakin välttämättömät tekstit toimenpiteenä työttömän työllistämiseksi.
15427: kääntää heti, mikä on aikaa vievä työtehtävä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
15428: jonka seurauksena usein on se, että varsinainen oittavasti,
15429: työ kärsii.
15430: Jos prikaatilla olisi oma kielenkääntäjä, tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15431: voisi tehdä suurimman osan tästä käännöstyöstä 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15432: ja vapauttaa sotilashenkilökunnan sen varsinaisiin 27.12. 01 90 000 markkaa kielenkääntä-
15433: tehtäviin. Tämä kielenkääntäjä voisi myös kään- jän palkkaamiseksi Uudenmaan Prikaa-
15434: tää ne uudet ohjesäännöt, jotka välittömästi tiin.
15435:
15436: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
15437:
15438: Elisabeth Rehn Ole Norrback Jutta Zilliacus
15439: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Håkan Nordman
15440: 1984 rd. 403
15441:
15442: Finansmotion nr 3 72
15443:
15444:
15445:
15446:
15447: Rehn: Om anvisande av anslag för en planskild korsning melian
15448: starnväg nr 51 och vägen Kyrkslätt kyrkby - Obbnäs
15449:
15450:
15451: Tili Riksdagen
15452:
15453: Redan 1974 har Nylands väg- och vattenbygg- verkets femårsplanering, troligtvis mycket be-
15454: nadsdistrikts distriktskontor vänt sig tili Kyrk- roende på att anslagen för väghåliningen i Ny-
15455: slätts kommun med anhålian om utlåtande be- land överhuvud sjunkit långt under det belopp
15456: träffande planeringen av en planskild korsning per invånare det borde utgöra med tanke på
15457: melian starnväg 51 och vägen Kyrkslätt cen- biltätheten och vägbelastningen i länet, jämfört
15458: trum-Obbnäsvägen. Dessa planer byggde på att med det övriga Finland.
15459: korsningen befunnits farlig ur trafiksäkerhetssyn- Tekniska nämnden i Kyrkslätt föreslog att
15460: punkt, flera allvarliga olyckor hade inträffat där. byggandet av den planskilda korsningen melian
15461: Sedan dess har trafiken starkt ökat, t.ex. från stamväg 51 och Obbnäsvägen skulie ha redan
15462: 1975 tili 1978 med drygt 10 %, och tendenserna intagits i vägdistriktets åtgärdsprograrn 198 3,
15463: visar en fortsatt kraftig ökning. Kyrkslätt är förslaget har omfattats av kommunstyrelsen
15464: strukturerad så att centrum av kommun har en 2.2.1981 som beslutat hänvända sig tili väg- och
15465: stark koncentration av servicepunkter, vilket drar vattenbyggnadsverket med detta åtgärdsförslag.
15466: invånarna från glesbygderna tili kyrkbyn, cen- Det är knappast riktigt ur trafiksäkerhetssyn-
15467: trum, nästan dagligen. Obbnäs garnison och punkt att uppskjuta planeringen av denna kors-
15468: Finska socker längs med Obbnäsvägen har en ning tills någon ny, allvarlig olycka sker. Ur
15469: stark arbetsresetrafik, och det har visat sig att kommunens synpunkt är det dessutom väsentligt
15470: under rusningstid vardagar samt lördag förmid- att de för korsningen behövliga markreservering-
15471: dag och söndag eftermiddag är det synnerligen arna planeras, för att övrig planering av det
15472: svårt för bilister att komma ut på starnväg 51, berörda området kan ske.
15473: med farliga risktagningar som följd. Nämnas bör Med hänsyn tili det ovanstående föreslås vörd-
15474: också att på grund av kommunens bosättnings- samt,
15475: struktur och rätt svaga bussförbindelser tili gles-
15476: bygderna har Kyrkslätt en bilstam per 1 000 att Riksdagen i 1985 års statförslag
15477: invånare som ligger klart över medeltalet i det måtte uppta 1 000 000 mark för inledan-
15478: övriga Nyland. det av planeringen av en planskild kors-
15479: Trots detta finns fortfarande inte byggandet av ning mellan stamväg nr 51 och vägen
15480: den planskilda korsningen med i väg- och vatten- Kyrkslätt kyrkby - Obbnäs.
15481:
15482: Helsingfors den 10 februari 1984
15483:
15484: Elisabeth Rehn
15485: 404 1984 vp.
15486:
15487: Raha-asia-aloite n:o 372 Suomennos
15488:
15489:
15490:
15491:
15492: Rehn: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 51 ja Kirkkonum-
15493: men kirkonkylän - Upinniemen tien risteyksen saattamiseksi
15494: eritasoristeykseksi
15495:
15496:
15497: Eduskunnalle
15498:
15499: Jo vuonna 1974 Uudenmaan tie- ja vesiraken- viisivuotissuunnitelmaan, luultavasti suureksi
15500: nuspiirin piiritoimisto on kääntynyt Kirkkonum- osaksi siitä syystä, että Uudenmaan tienpidon
15501: men kunnan puoleen ja pyytänyt lausuntoa määrärahat yleensäkin ovat asukasta kohden las-
15502: suunnitelmasta, joka koskee kantatien n:o 51 ja keneet alhaiselle tasolle verrattaessa niitä siihen
15503: Kirkkonummen keskustan-Upinniemen tien tasoon, jolla niiden tulisi olla otettaessa huo-
15504: eritasoliittymää. Nämä suunnitelmat johtuivat mioon muun Suomen autotiheys ja teihin koh-
15505: siitä, että risteys oli todettu liikenneturvallisuu- distuva rasitus.
15506: den kannalta vaaralliseksi siinä tapahtuneiden
15507: Kirkkonummen tekninen lautakunta ehdotti,
15508: useiden vakavien liikenneonnettomuuksien vuok-
15509: että kantatien n:o 51 ja Upinniemen eritasoliitty-
15510: sl.
15511: mä olisi otettu jo tiepiirin vuoden 1983 toimen-
15512: Edellä mainitusta ajankohdasta lähtien liiken-
15513: pideohjelmaan; kunnanhallitus on hyväksynyt
15514: ne on tuntuvasti kasvanut, esim. vuodesta 1975
15515: tämän ehdotuksen 2.2.1981 ja päättänyt kääntyä
15516: vuoteen 1978 yli 10 %, ja suunta osoittaa jatku-
15517: tie- ja vesirakennuslaitoksen puoleen tämän toi-
15518: vaa, voimakasta nousua. Kirkkonummi on raken-
15519: menpide-ehdotuksen pohjalta.
15520: teeltaan sellainen, että sen palvelupisteet ovat
15521: voimakkaasti keskittyneet kunnan keskustaan, On tuskin syytä liikenneturvallisuutta ajatellen
15522: mistä johtuen kunnan harvaan asuttujen aluei- enää lykätä tämän risteyksen suunnittelua siksi,
15523: den asukkaat tulevat kirkonkylään lähes päivit- kunnes jokin uusi vakava onnettomuus tapahtuu.
15524: täin. Upinniemen varuskunnan ja Suomen Soke- Kunnan kannalta on lisäksi olennaista suunnitel-
15525: rin Upinniemen tietä pitkin tapahtuva työmatka- la risteykseen tarvittavien maa-alueiden varaamis-
15526: liikenne on vilkasta, ja on osoittautunut vaikeaksi ta, jotta kyseisen alueen muu suunnittelu voisi
15527: sekä arkisin ruuhka-aikoina että lauantaiaamu- tapahtua.
15528: päivisin ja sunnuntai-iltapäivisin päästä kantatiel-
15529: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15530: le n:o 51 vaarantamatta itseään. On syytä myös
15531: vasti,
15532: mainita, että kunnan asutusrakenteesta ja varsin
15533: heikoista linja-autoyhteyksistä kunnan harvaan
15534: asumille alueille on ollut seurauksena Kirkko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15535: nummen autokannan muodostuminen 1 000 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15536: asukasta kohden huomattavasti muun Uuden- markan määrärahan kantatien n:o 51 ja
15537: maan keskimäärää korkeammaksi. Kirkkonummen kirkonkylän - Upinnie-
15538: Tästä huolimatta ei eritasoliittymän rakentami- men eritasoliittymän suunnittelun aloit-
15539: nen vieläkään sisälly tie- ja vesirakennuslaitoksen tamiseksi.
15540:
15541: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15542:
15543: Elisabeth Rehn
15544: 1984 rd. 405
15545:
15546: Finansmotion nr 373
15547:
15548:
15549:
15550:
15551: Rehn: Om anvisande av anslag för förbättring av stamväg nr 53
15552: mellan Karis och Hangö
15553:
15554:
15555: Tili Riksdagen
15556:
15557: Väg- och vattenbyggnadsverket har förverkligat detta vägavsnitt starkt även av truppförband i
15558: omfartsvägens byggande på stamväg nr 53 vid förflyttning.
15559: Karis. Däremot har VoV inte ansett att trafiktät- Västra Nylands Handelskammare har speciellt
15560: heten på stamväg nr 53 vidare mot Hangö skulle påskyndat en förbättring av stamväg nr 53 med
15561: i detta skede föranleda åtgärder för att förbättra hänsyn tili industrins och handelns starka andel
15562: den smala och krokiga vägen, som på vissa av trafiken på vägen.
15563: sträckor är synnerligen trafikfarlig. Ett ytterligare omständighet som försvårar tra-
15564: Trafikräkningen uppvisar motsättningar: Vo V fiksäkerheten även sommartid är turismens starka
15565: har kommit tili en biltäthet som är endast ca andel i Hangö: utebliven trafik vid företagens
15566: hälften av motsvarande tai vid räkning utförd av sommarledigheter kompenseras väl av kraftig
15567: Hangö stad. bilturism.
15568: På grund av det ovanstående anser underteck-
15569: Den nya djupkajen i Hangö ökar ytterligare nad att förbättringen av stamväg nr 53 vidare
15570: den tunga trafiken på denna väg. Nämnas kan mot Hangö borde inledas omedelbart efter det
15571: att en stor del av Finlands bilimport sker över Karis omfartsvägs byggande slutförts, med anslag
15572: Hangö, dessa bilar skall transporteras vidare för planeringen imagoa redan i 1984-års budget.
15573: längs landsvägen. Dessutom har Hangönejden Med anledning av detta föreslås vördsamt,
15574: tung industri, som för sin del belastar vägen med
15575: ovanligt tunga fordon. att Riksdagen i stats/örslaget för år
15576: Den smala och ställvis mycket krokiga vägen 1985 måtte uppta 4 000 000 mark för
15577: ger stora problem för lättrafikens säkerhet, obser- planering av förbättringsarbeten på stam-
15578: veras bör att förutom normal lättrafik belastas väg nr 53 från Karis vidare tzll Hangö.
15579:
15580: Helsingfors den 10 februari 1984
15581:
15582: Elisabeth Rehn
15583: 406 1984 vp.
15584:
15585: Raha-asia-aloite n:o 373 Suomennos
15586:
15587:
15588:
15589:
15590: Rehn: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 parantamiseen
15591: Karjaan ja Hangon välillä
15592:
15593:
15594: Eduskunnalle
15595:
15596: Tie- ja vesirakennuslaitos on toteuttanut kan- Länsi-Uudenmaan Kauppakamari on erityisesti
15597: tatien n:o 53 Karjaan ohitustien rakentamisen. kiirehtinyt kantatien n:o 53 parantamista, koska
15598: TVL ei sitävastoin ole katsonut, että liikenneti- teollisuuden ja kaupan osuus on tällä tiellä
15599: heys kantatiellä n:o 53 Hangon suunnassa antaisi huomattava.
15600: aihetta tässä vaiheessa toimenpiteisiin kapean ja Seikka, joka heikentää liikenneturvallisuutta
15601: mutkaisen tien parantamiseksi, vaikka sen eräät etenkin kesäaikaan, on Hangon matkailun vilk-
15602: osuudet ovat varsin vaarallisia. kaus: yritysten kesälomien pois jäävän liikenteen
15603: Liikennelaskenta osoittaa ristiriitaisuuksia: TVL korvaa autoturismi runsain mitoin.
15604: on tullut laskennassaan tulokseen, jonka mukaan
15605: Edellä olevan perusteella katson, että kantatien
15606: autotiheys on ainoastaan puolet Hangon kaupun-
15607: n:o 53 parantaminen Hangon suuntaan tulisi
15608: gin suorittaman laskennan tuloksesta.
15609: aloittaa välittömästi sen jälkeen kun. Karjaan
15610: Hangon uusi syväsatama lisää edelleen tämän ohitustie nyt on tullut loppuun suoritetuksi si-
15611: tien raskasta liikennettä. On syytä mainita, euä ten, että siihen käytetään jo vuoden 1984 valtion
15612: suuri osa Suomen autotuonnista tapahtuu Han- tulo- ja menoarvioon suunnittelua varten otettuja
15613: gon kautta; nämä autot kuljetetaan edelleen varoja.
15614: maanteitse. Tämän lisäksi Hangon seudulla on
15615: raskasta teollisuutta, joka osaltaan rasittaa tietä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15616: tavallista raskaammilla ajoneuvoilla. vasti,
15617: Kapea ja paikoitellen hyvin mutkainen tie
15618: aiheuttaa huomattavia pulmia kevyen liikenteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15619: turvallisuuden kannalta; on syytä ottaa huo- 1985 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
15620: mioon, että tavallisen kevyen liikenteen lisäksi markkaa kantatien n:o 53 suunnittelua ja
15621: tätä tieosuutta rasittaa myös joukko-osastojen parannustöitä varten Karjaan ja Hangon
15622: siirto. välisellä tieosuudella.
15623:
15624: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15625:
15626: Elisabeth Rehn
15627: 1984 rd. 407
15628:
15629: Finansmotion nr 374
15630:
15631:
15632:
15633:
15634: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag till kostnaderna för utgivning
15635: av en taltidningsupplaga
15636:
15637:
15638: Till Riksdagen
15639:
15640: Taltidningsupplagor som utgivits av vissa dags- presstöd direkt till dagstidningarna vara det
15641: tidningar har mottagits synnerligen positivt av de mest rättvisa.
15642: synskadade, som därigenom uppnått en förbätt- På grund av det ovanstående föreslås vörd-
15643: rad jämlikhet genom möjligheterna till dagsak- samt,
15644: tuell information via tidningspressen.
15645: att Riksdagen i statsförslaget för år
15646: Utgivandet av en taltidningsupplaga innebär 1985 på moment 31.55.41 måtte uppta
15647: dock ökade kostnader för dagstidningarna, vilka
15648: ett tzllägganslag om 1 500 000 mark som
15649: inte kan täckas av prenumerationsavgifterna. stöd tili dagstidningarna för de kostnader
15650: De synskadades organisationer har funnit ett som föranleds av utgivandet av en taltid-
15651: system där utgivningskostnaderna ersätts via ningsupplaga.
15652:
15653: Helsingfors den 10 februari 1984
15654:
15655: Elisabeth Rehn Ole Norrback Jutta Zilliacus
15656: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
15657: Håkan Nordman
15658: 408 1984 vp.
15659:
15660: Raha-asia-aloite n:o 374 Suomennos
15661:
15662:
15663:
15664:
15665: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta päivälehtien äänilehtipainok-
15666: sen julkaisukustannuksiin
15667:
15668:
15669: Eduskunnalle
15670:
15671: Näkövammaiset ovat ottaneet erittäin myön- lehdistön tuella suoraan päivälehdille, on oikeu-
15672: teisesti vastaan eräiden päivälehtien julkaisemat denmukaisin.
15673: äänilehtipainokset. Tällä tavalla he ovat tulleet Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
15674: paremmin tasa-arvoisiksi saadessaan mahdolli- oittavasti,
15675: suudet ajankohtaisen tiedon hankkimiseen päivä-
15676: lehtien avulla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15677: Äänilehtipainoksen julkaiseminen merkitsee 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15678: kuitenkin päivälehdille lisäkustannuksia, joita ei 31.55. 41 1 5 00 000 markkaa tukena päi-
15679: tilausmaksuilla pystytä kattamaan. välehdzlle niiden kulujen korvaamiseksi,
15680: Näkövammaisten järjestöt ovat sitä mieltä, että jotka aiheutuvat äänzlehtipainoksen jul-
15681: menetelmä, jolla julkaisukustannukset korvataan kaisemisesta.
15682:
15683: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15684:
15685: Elisabeth Rehn Ole Norrback Jutta Zilliacus
15686: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
15687: Håkan Nordman
15688: 1984 rd. 409
15689:
15690: Finansmotion nr 375
15691:
15692:
15693:
15694:
15695: Rehn: Om anvisande av anslag för elektrifiering av kustbanan från
15696: Kyrkslätt västerut
15697:
15698:
15699: Tili Riksdage n
15700:
15701: Ur nyländsk synpunkt kan med tillfredsställel- nan efter dess grundförbättring i skyndsam ord-
15702: se konstateras att järnvägsinvesteringarnas tyngd- ning även elektrifieras från Kyrkslätt västerut.
15703: punkt mer lagts på de sydliga länen än tidigare. Såsom en förbättrad trafikservice är detta av
15704: Såsom ett viktigt objekt kan grundförbättringsar- största betydelse för den västnyländska befolk-
15705: betena på bansträckan Kyrkslätt-Karis noteras. ningen, åtgärden har även en gynnsam inverkan
15706: Trafikministeriet har deklarerat att järnvägsin- på företagens verksamhetsförutsättningar och sys-
15707: vesteringarna under de närmaste åren skall inrik- selsättningen i det berörda området.
15708: tas på moderniseringsåtgärder såsom elektrifie- Med anledning av det ovanstående föreslås
15709: ring, medan nya järnvägsbyggen får en mycket vördsamt,
15710: liten andel av investeringsmedlen.
15711: Med tanke på hur viktig kustbanan är för den att Riksdagen i statsförslaget för år
15712: stora bosättning, som hör tili banans intresseom- 1985 på momentet 31.90. 72 måtte uppta
15713: råde, och för att förena kriterierna i trafikminis- 1 000 000 mark /ör inledande av plane-
15714: teriets investeringsplaner med en kombination av n·ngen av kustbanans elektnfien·ng från
15715: modernisering och nyländsk service, bör kustba- Kyrkslätt västerut.
15716:
15717: Helsingfors den 10 februari 1984
15718:
15719: Elisabeth Rehn
15720:
15721:
15722:
15723:
15724: 52 4284003504
15725: 410 1984 vp.
15726:
15727: Raha-asia-aloite n:o 375 Suomennos
15728:
15729:
15730:
15731:
15732: Rehn: Määrärahan osoittamisesta rannikkoradan sähköistämiseen
15733: Kirkkonummelta länteen
15734:
15735:
15736: Eduskunnalle
15737: Uusmaalaisena voi tyytyväisenä todeta, että uusmaalaisten tarvitsemiin palveluihin, rantarata
15738: rautateiden investointien painopiste on aikaisem- tulisi perusparannustöiden jälkeen pikaisesti säh-
15739: paa enemmän sijoitettu eteläisiin lääneihin. köistää Kirkkonummelta länteen. Tämän toi-
15740: Eräänä tärkeänä kohteena voidaan mainita Kirk- menpiteen merkitys liikennepalvelujen paranta-
15741: konummen ja Karjaan välisen rataosan peruspa- jana on Länsi-Uudenmaan väestön kannalta mitä
15742: rannustyöt. suurin; tällä toimenpiteellä edistetään myös yri-
15743: Liikenneministeriö on ilmoittanut, että rauta- tysten toimintamahdollisuuksia sekä kyseisen alu-
15744: teiden investoinnit tulevat lähivuosina kohdistu- een työllisyyttä.
15745: maan ajanmukaistamistoimenpiteisiin kuten säh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15746: köistämiseen, samalla kun uusien radanraken- vasti,
15747: nustöiden osuus kaikista investointivaroista jää
15748: hyvin pieneksi. että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15749: Kun otetaan huomioon rantaradan tärkeys ko- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15750: ko sen piiriin kuuluvalle laajalle asutukselle, ja 31.90.72 1 000 000 markkaa rannikkora-
15751: jotta voitaisiin liittää liikenneministeriön ajan- dan sähköistämisen suunnittelun aloitta-
15752: mukaistamista koskevat investointisuunnitelmat miseksi Kirkkonummelta länteen.
15753: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15754:
15755: Elisabeth Rehn
15756: 1984 rd. 411
15757:
15758: Finansmotion nr 376
15759:
15760:
15761:
15762:
15763: Rehn: Om anvisande av anslag för avlöningar av extra personai
15764: inom Nylands industridistrikt
15765:
15766:
15767: Till Riksdagen
15768:
15769: Den små- och medelstora industrins betydelse Inom Nylands Iän borde man börja utveckla
15770: som sysselsättare och som förnyare av industrin ett nät av regionkontor för industridistriktet.
15771: håller på att öka. Därför har även industridistrik- Utvecklingen av regionkontorsverksamheten kun-
15772: tens betydelse fortgående ökat. Distrikten erbju- de påbörjas genom att grunda en lokalbyrå i
15773: der rådgivnings- och utbildningstjänster åt den Karis. Personalen skulle bestå av två företagsråd-
15774: små- och medelstora industrin. Distriktets möj- givare (löneklass A 18-20) och en byråsekretera-
15775: ligheter att erbjuda tjänster åt företagen i Nyland re (löneklass A 7). Detta förutsätter att anslaget
15776: har begränsats av att länets industridistrikt inte på momentet 32.02.01 (löner) ökas med 290 000
15777: haft personresurser för att upprätthålla en till- mark.
15778: räcklig regional rådgivnings- och utbildnings- Med hänvisning till ovanstående föreslår jag
15779: verksamhet. högaktningsfull t,
15780: För att förbättra verksamhetsförutsättningarna
15781: för Nylands läns industridistrikt har Uudenmaan att Riksdagen i stats/örslaget för år
15782: Maakuntaliitto r.y. 17.12.1981 gjort en framställ- 1985 skulle på momentet 32.02.01 inta
15783: ning tili handels- och industriministeriet. 300 000 mark så att verksamheten inom
15784: Nylands industn"distrikt kan förbättras.
15785: Helsingfors den 9 februari 1984
15786:
15787: Elisabeth Rehn
15788: 412 1984 vp.
15789:
15790: Raha-asia-aloite n:o 376 Suomennos
15791:
15792:
15793:
15794:
15795: Rehn: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan palkkaukseen
15796: Uudenmaan teollisuuspiiriin
15797:
15798:
15799: Eduskunnalle
15800:
15801: Pienen ja keskisuuren teollisuuden merkitys konttoritoiminnan kehittäminen voitaisiin aloit-
15802: teollisuuden työllistäjänä ja uudistajana on li- taa perustamalla paikallistoimisto Karjaalle. Hen-
15803: saantymassa. Tästä syystä on myös teollisuuspii- kilökunnan muodostaisi kaksi yritysneuvojaa
15804: rien merkitys jatkuvasti kasvanut. Piirit tarjoavat (palkkaluokka A 18-20) ja toimistosihteeri
15805: neuvonta- ja koulutuspalveluja pienelle ja keski- (palkkaluokka A 7). Tämä edellyttää, että mo-
15806: suurelle teollisuudelle. Piirin mahdollisuuksia mentin 32.02.01 (palkat) määrärahaa korotetaan
15807: tarjota Uudenmaan yrityksille palveluja on rajoit- 290 000 markalla.
15808: tanut se, että läänin teollisuuspiirillä ei ole ollut
15809: riittävästi henkilökuntaa alueellisen neuvonta- ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15810: koulutustoiminnan ylläpitämiseksi. vasti,
15811: Uudenmaan läänin teollisuuspiirin toiminta-
15812: edellytysten parantamiseksi Uudenmaan Maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15813: kuntaliitto r.y. on 17.12.1981 tehnyt asiaa koske- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15814: van esityksen kauppa- ja teollisuusministeriölle. 32.02.01 300 000 markkaa Uudenmaan
15815: Uudenmaan läänin alueella tulisi alkaa kehit- t~ollisuuspiirin toiminnan parantamisek-
15816: tää teollisuuspiirin aluekonttorien verkkoa. Alue- sz.
15817:
15818: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
15819:
15820: Elisabeth Rehn
15821: 1984 rd. 413
15822:
15823: Finansmotion nr 377
15824:
15825:
15826:
15827:
15828: Rehn: Om anvisande av anslag tili kostnaderna för avlönande av
15829: extra personai inom Nylands industridistrikt
15830:
15831:
15832: Tili Riksdagen
15833:
15834: Den små- och medelstora industrins betydelse Utvecklingen av regionkontorsverksamheten kun-
15835: som sysselsättare och som förnyare av industrin de påbörjas genom att grunda en lokalbyrå i
15836: hålier på att öka. Därför har även industridistrik- Karis. Personalen skulie bestå av två företagsråd-
15837: tens betydelse fortgående ökat. Distrikten erbju- givare (löneklass A 18-20) och en byråsekretera-
15838: der rådgivnings- och utbildningstjänster åt den re (löneklass A 7). Detta förutsätter att anslaget
15839: små- och medelstora industrin. Distriktets möj- på momentet 32.02.29 (övriga konsumtions-
15840: ligheter att erbjuda tjänster åt företagen i Nyland utgifter) ökas med 90 000 mk.
15841: har begränsats av att länets industridistrikt inte
15842: haft personresurser för att upprätthålia en tili- Med hänvisning tili ovanstående föreslår Jag
15843: räcklig regional rådgivnings- och utbildnings- högaktningsfulit
15844: verksamhet.
15845: För att förbättra verksamhetsförutsättningarna
15846: för Nylands läns industridistrikt har Uudenmaan att Riksdagen i statsförslaget för år
15847: Maakuntaliitto r. y. 17.12.1981 gjort en framstäli- 1985 skulle på momentet 32.02.29 (övri-
15848: ning tili handels- och industriministeriet. ga konsumtionsutgifter) inta 90 000 mk
15849: Inom Nylands Iän borde man börja utveckla så att verksamheten inom Nylands indu-
15850: ett nät av regionkontor för industridistriktet. stridistrikt kan förbättras.
15851:
15852: Helsingfors den 9 februari 1984
15853:
15854: Elisabeth Rehn
15855: 414 1984 vp.
15856:
15857: Raha-asia-aloite n:o 377 Suomennos
15858:
15859:
15860:
15861:
15862: Rehn: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan palkkauksesta
15863: aiheutuviin kuluihin Uudenmaan teollisuuspiirissä
15864:
15865:
15866: Eduskunnalle
15867:
15868: Pienen ja keskisuuren teollisuuden merkitys konttoritoiminnan kehittäminen voitaisiin aloit-
15869: teollisuuden työllistäjänä ja uudistajana on li- taa perustamalla paikallistoimisto Karjaalle. Hen-
15870: sääntymässä. Tästä syystä on myös teollisuuspii- kilökunnan muodostaisi kaksi yritysneuvojaa
15871: rien merkitys jatkuvasti kasvanut. Piirit tarjoavat (palkkaluokka A 18-20) ja toimistosihteeri
15872: neuvonta- ja koulutuspalveluja pienelle ja keski- (palkkaluokka A 7). Tämä edellyttää, että mo-
15873: suurelle teollisuudelle. Piirin mahdollisuuksia mentin 32.02.29 (muut kulutusmenot) määrära-
15874: tarjota Uudenmaan yrityksille palveluja on rajoit- haa lisätään 90 000 markalla.
15875: tanut se, että läänin teollisuuspiirillä ei ole ollut
15876: riittävästi henkilökuntaa alueellisen neuvonta- ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15877: koulutustoiminnan ylläpitämiseksi. vasti,
15878: Uudenmaan läänin teoilisuuspiirin toiminta-
15879: edellytysten parantamiseksi Uudenmaan Maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15880: kuntaliitto r.y. on 17.12.1981 tehnyt asiaa koske- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15881: van esityksen kauppa- ja teollisuusministeriölle. 32.02.29 (muut kulutusmenot) 90 000
15882: Uudenmaan läänin alueella tulisi alkaa kehit- markkaa Uudenmaan teollisuuspiirin toi-
15883: tää teollisuuspiirin aluekonttorien verkkoa. Alue- minnan parantamiseksi.
15884: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
15885:
15886: Elisabeth Rehn
15887: 1984 rd. 415
15888:
15889: Finansmotion nr 378
15890:
15891:
15892:
15893:
15894: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av utbildnings-
15895: paket om Mama-metoden
15896:
15897:
15898: Till Riksdagen
15899:
15900: Bröstcancer är den vanligaste cancersjukdomen bundet brösten {6191/02/79). I landets ca 700
15901: hos kvinnor i Finland, liksom i andra industrilän- hälsovårdscentraler och 600 företagshälsovårdsen-
15902: der. Ingen kan speciellt utpekas som riskperson, heter har dock inte all sjukvårdspersonal fått
15903: varför inte heller sjukdomen kan förebyggas hos utbildning för utlärande av denna viktiga form
15904: enskilda individer i befolkningen. Den enda av hälsokontroll. Centralen för Hälsofostran har
15905: möjligheten att bekämpa bröstcancer är genom utprovat och tilihandahåller undervisningspake-
15906: tidig diagnos, som kan säkra bättre livskvalitet tet "Självundersökning av brösten-Mamameto-
15907: med sparsammare ingrepp, och längre överlev- den'', vars pris är ca 200 mk. Det vore av ytterst
15908: nad. vikt att detta utbildningspaket skulle finnas på
15909: Gruppundersökningar har i någon mån gjorts i varje hälsovårdsenhet, så att utbildad sjukvårds-
15910: Finland, men endast sporadiskt och utan konti- personal kan vidare utlära tili samtliga kvinnor
15911: nuitet, och av de 1,5 milj. kvinnor som i vårt som besöker hälsovårdsenheter det enkla kon-
15912: land är i riskåldern för bröstcancer har endast ca trollsystemet för bröstcancer.
15913: 30 000 kvinnor sammanlagt undersökts i grupp. Att märka är att mammografiapparatur i detta
15914: Uppmärksamhet bör därför fästas vid kvinnans nu finns i tillräcklig grad, någon ny personai
15915: egen förmåga att konstatera bröstcancersymp- behöver ej heller anställas. Metoden är enkel och
15916: tom. Mama-metoden för tidig upptäckt av bröst- kan lätt tillgodogöras och vidare utläras av redan
15917: cancer möjliggör tidig sakkunnigdiagnos, och ger utbildad sjukvårdspersonal på hälsocentralerna.
15918: därför kvinnorna motivation att i högre grad än
15919: andra metoder genomföra regelbunden självun- Med hänvisning tili det ovanstående anhålles
15920: dersökning. vördsamt,
15921: Ursprungligt initiativ att hjälpa alla landets
15922: kvinnor tili tidigdiagnos har gjorts av Marttaliitto att Riksdagen i statsförslaget för år
15923: och Finlands Svenska Marthaförbund, som även 1985 måtte uppta på moment 33.85.53
15924: utprovat metoden i samarbete med Folkpensions- ett anslag om 300 000 mark /ör anskaf
15925: anstalten. fande av utbildningspaket om Mama-
15926: Medicinalstyrelsen har rekommenderat samtli- metoden för tidig upptäckt av bröstcan-
15927: ga hälsovårdscentraler i landet att lära ut den rät- cer ttll landets samtliga hälsovårdscentra-
15928: ta metoden för kvinnorna att kontrollera regel- ler och företagshälsovårdsenheter.
15929:
15930: Helsingfors den 10 februari 1984
15931:
15932: Elisabeth Rehn Ole Norrback Jutta Zilliacus
15933: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
15934: Håkan Nordman
15935: 416 1984 vp.
15936:
15937: Raha-asia-aloite n:o 378 Suomennos
15938:
15939:
15940:
15941:
15942: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Mama-menetelmän mukais-
15943: ten koulutuspakkausten hankkimiseksi
15944:
15945:
15946: Eduskunnalle
15947:
15948: Rintasyöpä on naisten tavallisin syövän laji terveyskeskuksessa ja 600 yritysterveydenhoitoyk-
15949: Suomessa samoin kuin muissa teollisuusmaissa. sikössä ei kuitenkaan koko sairaanhoitohenkilö-
15950: Kenenkään ei voida osoittaa olevan erityinen kunta ole saanut koulutusta tämän tärkeän ter-
15951: sairaudelle altis henkilö, mistä syystä väestön veystarkastusmuodon opettamiseksi. Terveyskas-
15952: yksittäisen henkilön kohdalla ei voida myöskään vatuksen keskus on kokeillut ja sillä on tarjolla
15953: sairautta ehkäistä. Ainoa tapa voittaa rintasyöpä opetuspakkausta nimeltään "Miten rintoja tutki-
15954: on taudin määritys aikaisessa vaiheessa, mikä voi taan - Mamamenetelmä'', jonka hinta on n.
15955: varmistaa paremman elämän laadun, vähäisem- 200 mk. Olisi erittäin tärkeää, että tätä koulutus-
15956: mät toimenpiteet ja pitemmän eliniän. pakkausta olisi saatavana kaikissa terveydenhoito-
15957: Ryhmätutkimuksia on Suomessa suoritettu jos- yksiköissä, jotta koulutettu sairaanhoitohenkilö-
15958: sakin määrin, mutta ainoastaan satunnaisesti ja kunta voisi edelleen opettaa kaikille terveyden-
15959: ilman jatkuvuutta ja maamme 1, 5 miljoonasta hoitoyksiköissä käyville naisille yksinkertaisen rin-
15960: naisesta, jotka ovat rintasyövälle alttiissa iässä, on tasyövän tarkastusmenetelmän.
15961: yhteensä ainoastaan n. 30 000 naiselle suoritettu On syytä todeta, että mammografialaitteita on
15962: ryhmätutkimus. tällä hetkellä riittävästi eikä uutta henkilökuntaa
15963: Tästä syystä on kiinnitettävä huomiota naisen tarvitse myöskään palkata. Menetelmä on yksin-
15964: omaan kykyyn todeta rintasyövän oireet. Mama- kertainen ja sitä on helppo soveltaa käytäntöön ja
15965: menetelmä rintasyövän varhaisvaiheen totea- edelleen opettaa terveyskeskuksissa jo olevan
15966: miseksi tekee asiantuntijalle mahdolliseksi taudin koulutetun terveydenhoitohenkilökunnan joh-
15967: määrittelyn aikaisessa vaiheessa ja antaa tästä dolla.
15968: syystä naisille aiheen muiden menetelmien edellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
15969: suorittaa säännöllistä tarkastusta itse. oittavasti,
15970: Alunperin ovat aloitteen maamme kaikkien
15971: naisten auttamiseksi varhaisdiagnoosikysymykses- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15972: sä tehneet Marttaliitto ja Finlands svenska Mar- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15973: thaförbund, jotka myös ovat kokeilleet menetel- 33.85.53 300 000 markan määrärahan
15974: mää yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa. Mama-menetelmän mukaisten koulutus-
15975: Lääkintöhallitus on suositellut, että maamme pakkausten hankkimiseksi maamme kaik-
15976: kaikki terveyskeskukset opettaisivat naisille oi- kzin terveyskeskuksiin ja yritysterveyden-
15977: kean menetelmän rintojen säännönmukaiseksi hoitoyksikköihin rintasyövän toteamiseksi
15978: tarkastamiseksi (6191102/79). Maamme n. 700 varhaisessa vaiheessa.
15979: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
15980:
15981: Elisabeth Rehn Ole Norrback Jutta Zilliacus
15982: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
15983: Håkan Nordman
15984: 1984 rd. 417
15985:
15986: Finansmotion nr 3 79
15987:
15988:
15989:
15990:
15991: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för upprensning av
15992: Korplaxbäcken i Karleby
15993:
15994:
15995: Tili Riksdagen
15996:
15997: Varje år översvämmar Korplaxbäcken i Karle- några som helst hinder för en täckdikning. De
15998: by, vilket årligen brukar täcka ett område om ekonomiska fördelarna med en upprensning,
15999: 160 ha. Därmed förorsakas stora olägenheter för som möjliggör täckdikning, är ansenliga. Nytto-
16000: odling och bebyggelse längs ett område på ca 10 området av en täckdikning skulle direkt utgöra ca
16001: km. Inom det utsatta området finns bl.a. ett 214 ha, varav åker ca 157 ha. De indirekta
16002: motell, tre bostadshus, en koloniträdgård, en fördelarna skulle även vara ansenliga, såsom ovan
16003: minkfarm och en bensinstation. Det föreligger konstaterats.
16004: därför ett akut behov att upprensa Korplax-
16005: Då det inte i övrigt föreligger nackdelar av en
16006: bäcken så, att normal täckdikning blir möjlig.
16007: dylik åtgärd, föreslås vördsamt,
16008: Därigenom skulle översvämningarna av odlings-
16009: markerna under sommarmånaderna kunna elimi-
16010: neras och vårflödet förkortas. att Riksdagen i statsförslaget /ör år
16011: Det föreligger ett färdigt beslut om förrätrning 1985 måtte uppta ett anslag om 500 000
16012: av täckdikning kring Korplaxbäckens område, mark på moment 30.40. 77.2 för upp-
16013: som vunnit laga kraft den 9.10.1981. I rekom- rensning av Korplaxbäcken i Karleby för
16014: mendationerna från mellersta Österbottens hel- undvikande av bl.a. översvämningar och
16015: hetsplan konstateras det att det inte föreligger för mö;liggörande av täckdikning.
16016:
16017: Helsingfors den 8 februari 1984
16018:
16019: Boris Renlund Håkan Nordman Jutta Zilliacus
16020: Ole Norrback
16021:
16022:
16023:
16024:
16025: 53 4284003504
16026: 418 1984 vp.
16027:
16028: Raha-asia-aloite n:o 379 Suomennos
16029:
16030:
16031:
16032:
16033: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Korplax-puron perkaami-
16034: seen Kokkolassa
16035:
16036:
16037: Eduskunnalle
16038:
16039: Kokkolan Korplax-puro tulvii joka vuosi, jol- suorittamiselle ole. Perkauksen mahdollistaman
16040: loin tulvavesi tavallisesti peittää n. 160 hehtaarin salaojituksen taloudelliset edut ovat huomatta-
16041: alueen. Tästä aiheutuu huomattavia haittoja vil- vat. Salaojituksen tuottama välitön hyötyalue
16042: jelyksille ja asutukselle n. 10 km:n pituisella olisi 214 ha, josta peltomaata n. 157 ha. Kuten
16043: alueella. Tulvan uhkaamalla alueella sijaitsee edellä on todettu, välilliset edut olisivat myös
16044: mm. motelli, kolme asuinrakennusta, siirtola- huomattavat.
16045: puutarha, minkkifarmi ja bensiiniasema. Tästä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
16046: syystä Korplax-puro tulisi perata mitä pikimmin, oittavasti,
16047: jotta normaali salaojitus tulisi mahdolliseksi. Tä-
16048: ten vältyttäisiin veden tulvimiselta kesäkuukausi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16049: na ja kevään tulva-aika lyhenisi. 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
16050: Korplax-puron alueen salaojitusta koskeva pää- 30.40. 77 alamomenttlle 2 500 000 mark-
16051: tös on olemassa ja se on saanut lainvoiman kaa Kokkolan Korplax-puron perkaamista
16052: 9.10.1981. Pohjanmaan kokonaissuunnitelman varten mm. tulvien välttämiseksi ja sala-
16053: suosituksissa todetaan, ettei estettä salaojituksen ojituksen mahdollistamiseksi.
16054: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16055:
16056: Boris Renlund Håkan Nordman Jutta Zilliacus
16057: Ole Norrback
16058: 1984 rd. 419
16059:
16060: Finansmotion nr 380
16061:
16062:
16063:
16064:
16065: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för förbättring av landsväg
16066: nr 743 på vägavsnittet Evijärvi-Terjärv
16067:
16068:
16069: Tili Riksdagen
16070:
16071: Landsvägen nr 743 mellan Sillanpää och Vi- kraftigt utvecklad industri, vore det synnerligen
16072: berg utgör en viktig trafikled för ifrågavarande angeläget att vägarbetena kunde påbörjas så snart
16073: område. Då vägmyndigheterna under detta år som möjligt.
16074: färdigställer vägsträckan Sillanpää-Kronoby
16075: Hänvisande tili det ovan anförda föreslås vörd-
16076: kommungräns, vore det naturligt att det planera- samt,
16077: de vägavsnittet Evijärvi-Kronoby kommungräns
16078: tili Terjärv skulle påbörjas omedelbart och inga
16079: ytterligare forskjutningar skulle få ske. Ifrågava- att Riksdagen i statsförslaget för år
16080: rande vägsträcka befinner sig i uruselt skick. Den 1985 på moment 31.24.77 måtte uppta
16081: är krokig och delvis smal och dessutom inte ett anslag om 2 000 000 mark for /örr-
16082: heller byggd så att den håller nutida trafik. Då bättrande av landväg nr 743 mellan Evi-
16083: vägprojektet har stor betydelse för hela regionen järvi kommungräns och Terjärv, Krono-
16084: men särskilt för Terjärv kommundel, som har en by.
16085:
16086: Helsingfors den 8 februari 1984
16087:
16088: Boris Renlund Håkan Nordman Ole Norrback
16089: 420 1984 vp.
16090:
16091: Raha-asia-aloite n:o 380 Suomennos
16092:
16093:
16094:
16095:
16096: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 743 paranta-
16097: miseksi Evijärven ja Teerijärven välisellä tieosuudella
16098:
16099:
16100: Eduskunnalle
16101:
16102: Sillanpään ja Vibergin välinen maantie n:o on voimakkaasti kehittymässä, olisi varsin tärkeä-
16103: 743 on kyseisen alueen tärkeä liikenneväylä. Kun tä, että tietyöt voitaisiin aloittaa niin pian kuin
16104: tieviranomaiset tänä vuonna saavat valmiiksi tie- mahdollista.
16105: osuuden Sillanpää-Kruunupyyn kunnan raja,
16106: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16107: olisi luonnollista, että suunnitellun tieosuuden
16108: nioittavasti,
16109: Evijärvi-Kruunupyyn kunnan raja-Teerijärvi
16110: rakennustyöt aloitettaisiin välittömästi niin, ettei
16111: enää uusia lykkäyksiä tapahtuisi. Kyseinen tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16112: osuus on surkeassa kunnossa. Se on mutkainen ja 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16113: osittain kapea eikä sitä ole sitäpaitsi rakennettu 31. 24. 77 2 000 000 markan määrärahan
16114: kestämään nykyistä liikennettä. Koska tiesuunni- maantien n:o 743 parantamiseksi osuu-
16115: telman merkitys on suuri koko alueelle ja varsin- della Evtjarven kunnan raja ja Teerijärvi,
16116: kin Teerijärven kunnan osalle, jonka teollisuus Kruunupyy.
16117:
16118: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16119:
16120: Boris Renlund Håkan Nordman Ole Norrback
16121: 1984 vp. 421
16122:
16123: Raha-a~ia-aloite n:o 381
16124:
16125:
16126:
16127:
16128: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta myös lievemmin vammau-
16129: tuneiden sotainvalidien kuntoutukseen
16130:
16131:
16132: Eduskunnalle
16133:
16134: Sotilasvammalain perusteella korvataan kun- rauksien takia nimenomaan vaikeata lievemmin
16135: toutuksena työ- tai toimintakyvyn palauttamisek- vammaisten ryhmässä. Lievänkin sotavamman ai-
16136: si tai säilyttämiseksi tarpeellinen lääkinnällinen heuttama pitkäaikaisrasitus liittyneenä yleissai-
16137: hoito ja harjoitus. Edellytyksenä sotilasvamma- rauksiin luo heidän kohdallaan tuntuvaa kuntou-
16138: lain mukaiselle kuntoutukselle on, että sen tarve tustarvetta, josta huolehtiminen parantaa heidän
16139: johtuu korvatusta vammasta tai sairaudesta. Va- itsenäistä toimeentuloaan ja avohoitokelpoisuu-
16140: hingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka sotilas- den säilymistä.
16141: vammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vä- Sotilasvammalain nojalla myönnettävän lää-
16142: hintään 30 prosenttia, voidaan kuntoutus korvata kinnällisen kuntoutuksen ulottaminen koske-
16143: silloinkin, kun jokin sotilasvammalain mukaan maan kaikkia vähintään 10 prosentiksi vahviste-
16144: korvaamatta jäävä vamma tai sairaus aiheuttaa tun työkyvyttömyysasteen omaavia sotainvalideja
16145: kuntoutuksen tarvetta. myös silloin, kun kuntoutustarve johtuu muusta
16146: Rintamaveteraaneille tarkoitetun kuntoutuk- kuin korvattavasta vammasta tai sairaudesta, olisi
16147: sen yhteydessä on osalla vaikeata lievemmin vam- toteutettavissa joustavasti rintamaveteraaniasiain
16148: mautuneista ollut mahdollisuus päästä kuntou- neuvottelukunnan esittämällä tavalla vaiheittain.
16149: tukseen muiden rintamaveteraanien tavoin kun- Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 1985 pääsisivät
16150: takohtaisesti rintamaveteraani-ikäluokkiin kuulu- kuntoutuksen piiriin ne sotavammaiset, joiden
16151: vien lukumäärän mukaisessa suhteessa, mutta työkyvyttömyysaste on 25 prosenttia, seuraavana
16152: ilman että sotavammaisuudesta aiheutuvat kun- vuonna 20 prosentin työkyvyttömyysasteen omaa-
16153: toutuksen erityistarpeet voitaisiin ottaa kuntou- vat. Vuonna 1987 olisivat vuorossa ne, joiden
16154: tukseen pääsyn perusteina huomioon. Tämä työkyvyttömyysaste on 15 prosenttia ja vuonna
16155: myös vammautumattomille tarkoitettu kuntou- 1988 10 prosentin työkyvyttömyysasteen omaa-
16156: tus ei riitä palvelemaan sodassa vammautuneita, vat. Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on
16157: joiden vähentynyt toimintakyky ja nopeutuva esittänyt kuntoutusjakson pituudeksi kolme viik-
16158: fyysinen rappeutuminen rajoittavat - heidän koa. Niin ikään on ehdotettu elinkoron korotus
16159: omatoimisuutensa ehtyessä ikääntymisen myötä jätettäväksi pois silloin, kun kuntoutuksen perus-
16160: - elämässä selviytymisen mahdollisuuksia vielä teena ei ole sotavamma.
16161: paljon enemmän kuin sotilasvammalainsäädän- Näin toteutettuna olisi sotavammaisilla, joiden
16162: töön perustuvan korvausvastuun mukaan määräy- työkyvyttömyysaste on 10-25 prosenttia, mah-
16163: tyvä haitta-aste osoittaa. Myös rintamaveteraa- dollisuus päästä kuntoutukseen joka neljäs vuosi.
16164: nien kuntoutuksessa ilmenevät puutteet, kuten Uudistuksen kustannukset olisivat vuonna 1985
16165: pitkät odotusajat ja kuntoutuksen tosiasiallinen noin 9,5 milj. markkaa.
16166: kertaluonteisuus korostuvat juuri erityisesti sota- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
16167: vammaisten kohdalla. vasti,
16168: Suoritetut tutkimukset ja käytännön huolto-
16169: työssä kertyneet kokemukset osoittavat työ- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16170: toimintakykyä elvyttävän ja säilyttävän kuntou- 1985 tulo- ja menoarvioon 9 500 000
16171: tuksen tarpeen olevan jatkuvasti lisääntymässä markkaa sotzlasvammalain perusteella sai-
16172: muutoinkin kuin korvattujen vammojen tai sai- raanhoitona annettavan kuntoutuksen
16173: 422 1984 vp. - RA n:o 381
16174:
16175: ulottamiseksi 1.1.1985 lukien koskemaan on 10-25 prosenttia szlloinkin, kun kun-
16176: myös mitä sotainvalideja, joiden sotzlas- toutuksen tarve johtuu muista kuin kor-
16177: vammalain mukainen työkyvyttömyysaste valuista vammoista tai sairauksista.
16178:
16179: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
16180:
16181: Boris Renlund Henrik Westerlund Ole Norrback
16182: Paavo Vesterinen Håkan Nordman Lea Sutinen
16183: Mikko Jokela
16184: 1984 rd. 423
16185:
16186: Finansmotion nr 382
16187:
16188:
16189:
16190:
16191: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
16192: stiftelsens Granvik Krigsinvalidhem i Vasa
16193:
16194:
16195: Tili Riksdagen
16196:
16197: Stiftelsen Granvik Krigsinvalidhem i Vasa har samt att åstadkomma grundförbättringar på
16198: tili uppgift att erbjuda rekreationsmöjligheter byggnaderna. Huvudbyggnadens rum är nu i
16199: och sommarvistelse tili skäliga priser för krigsin- tillfredsstäliande skick, likaså ytterväggar, mål-
16200: valider och veteraner i Österbotten. För att ning och tak. Men ännu borde de mindre
16201: kunna fylla sin uppgift väl har stiftelsen önskat stugornas inkvarteringsutrymmen genomgå en
16202: fortlöpande sköta underhåliet av invalidhemmets grundlig förbättring, för vilket stiftelsen i dagens
16203: byggnader. Kraven på komfort och ändamålsen- läge inte på långt när har tillräckliga resurser.
16204: lighet har dessutom fortlöpande stigit. Stiftelsen
16205: Hänvisande tili ovanstående anförda föreslås
16206: har därför under de senaste åren satsat stora
16207: vördsamt,
16208: belopp - dels egna medel, dels donationsmedel
16209: och dels friviliiginsatser på att rusta upp invalid-
16210: hemmet. Arbetena är ännu inte på långt när att Riksdagen i statsförslaget för år
16211: avslutade. Käliarutrymmen i huvudbyggnaden är 1985 måtte uppta ett anslag om 100 000
16212: ännu i dåligt skick och i planerna ingår att mark för grundförbättringar av byggna-
16213: åstadkomma ett välrustat tvätt- och duschrum derna av Granvik Krigsinvalidhem i Vasa.
16214:
16215: Helsingfors den 8 februari 1984
16216:
16217: Boris Renlund Jutta Zilliacus
16218: Håkan Nordman Ole Norrback
16219: 424 1984 vp.
16220:
16221: Raha-asia-aloite n:o 382 Suomennos
16222:
16223:
16224:
16225:
16226: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasassa sijaitsevan Gran-
16227: vik Krigsinvalidhem -nimisen säätiön rakennusten peruskorjauk-
16228: seen
16229:
16230:
16231: Eduskunnalle
16232:
16233: Vaasassa sijaitsevan Granvik Krigsinvalidhem rakennusten peruskorjaus. Päärakennuksen huo-
16234: -nimisen säätiön tehtävänä on tarjota kohtuulli- neet ovat nyt tyydyttävässä kunnossa, samoin
16235: siin hintoihin virkistysmahdollisuuksia ja oleske- ulkoseinät, maalaus ja katot. Mutta vielä tulisi
16236: lua kesäaikaan Pohjanmaan sotaveteraaneille ja suorittaa pienten mökkien peruskorjaus, mihin
16237: sotainvalideille. Voidakseen täyttää tehtävänsä säätiöllä tällä hetkellä ei ole läheskään riittäviä
16238: hyvin säätiö on halunnut jatkuvasti hoitaa invali- varoja.
16239: dikodin rakennuksia. Mukavuus- ja tarkoituksen-
16240: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
16241: mukaisuusvaatimukset ovat sitäpaitsi jatkuvasti
16242: oittavasti,
16243: kasvaneet. Säätiö on tästä syystä viime vuosina
16244: sijoittanut suuria summia - osittain omia varo-
16245: ja, osittain lahjoituksina saatuja varoja sekä va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16246: paaehtoista työtä invalidikodin kunnostamiseksi. 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
16247: Päärakennuksen kellaritilat ovat vielä huonossa kan määrärahan Vaasassa si.faitsevan
16248: kunnossa ja suunnitelmiin kuuluu hyvin varuste- Granvzk Krigsinvalidhem -nimisen sää-
16249: tun pesu- ja suihkuhuoneen aikaansaaminen sekä tiön rakennusten peruskorjausta varten.
16250:
16251: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16252:
16253: Boris Renlund Jutta Zilliacus
16254: Håkan Nordman Ole Norrback
16255: 1984 vp. 425
16256:
16257: Raha-asia-aloite n:o 383
16258:
16259:
16260:
16261:
16262: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta eduskunnan täysistunto-
16263: jen radioimiskustannuksiin
16264:
16265:
16266: Eduskunnalle
16267:
16268: Vallankeskitys on johtanut tiedon pimentämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16269: seen maassamme. Kansalaisia harhautetaan ja 1985 tulo- j'a menoarvioon 300 000 mark-
16270: tästä syystä kansalaiset äänestävät laajalti vaaleissa kaa käytettäväksi eduskunnan täysistun-
16271: todellisen tahtonsa vastaisesti vääriä puolueita. toj'en radioimisen kustannusten peittämi-
16272: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seen.
16273: taen,
16274:
16275: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
16276:
16277: Heikki Riihijärvi Reijo Enävaara Pentti Skön
16278: Mikko Vainio Pentti Kettunen Vieno Eklund
16279: Helvi Koskinen
16280: 426 1984 vp.
16281:
16282: Raha-asia-aloite n:o 384
16283:
16284:
16285:
16286:
16287: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten ilmaisia
16288: lomamatkoja varten
16289:
16290:
16291: Eduskunnalle
16292:
16293: Asepalvelusta vakinaisessa väessä on velvolli- kunnon päivärahaa, mutta ei myös korvata mat-
16294: nen suorittamaan jokainen Suomen kansalainen. kakustannuksia edes Valtionrautateillä. Tällainen
16295: Tämä aika on vajaa vuosi, johon sisältyy määrätty epäkohta tulisi mitä nopeimmin korjata. Se ta-
16296: määrä lomia ja myönnettäviä kuntoisuuslomia, pahtuu parhaiten antamalla valtion toimesta va-
16297: samoin myös varuskuntalomia. Varusmiesajalta paalippu varusmiehelle hänen lomamatkojensa
16298: maksettava päiväraha ei riitä matkakuluihin val- suorittamiseksi yleisissä kulkuneuvoissa.
16299: lankaan nyt, kun lippujen hinnat ovat jatkuvasti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16300: kohonneet. Taloudellinen tilanne varusmiehen taen,
16301: kohdalla monesti ratkaisee miten usein hän pää-
16302: see kotona käymään. Varakkaat käyvät useasti, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16303: köyhemmät harvemmin. Näin siis eriarvoisuus 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
16304: tulee korostetusti esiin puolustusvoimissa, joissa markkaa varusmiesten tlmaisten loma- ja
16305: palvelevien pitäisi olla samanarvoisia. Tämä vain vit'konloppumatkojen toteuttamiseksi.
16306: siitä syystä, että valtion toimesta ei makseta
16307:
16308: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
16309:
16310: Heikki Riihijärvi Pentti Skön Mikko Vainio
16311: Vieno Eklund Helvi Koskinen
16312: 1984 vp. 427
16313:
16314: Raha-asia-aloite n:o 385
16315:
16316:
16317:
16318:
16319: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran kansainväli-
16320: sen nuorison kurssi- ja leirikeskuksen rakentamiseen ja käyttö-
16321: kustannusten suorittamiseen
16322:
16323:
16324: Eduskunnalle
16325:
16326: Rautavaaran kansainvälisen nuorison kurssi- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16327: leirikeskuksen rakennustöiden loppuun saattami- 1985 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
16328: nen ja käyttökustannukset aiheuttavat kunnalle markkaa käytettäväksi Rautavaaran kan-
16329: ylivoimaisia rasituksia. Siksi on tuettava tätä sainvälisen nuonson kurssi- ja leirikeskuk-
16330: hyvää asiaa yhteisillä varoilla. sen rakentamtsen loppuun saattamzseen
16331: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sekä käyttökustannusten suon"ttamzseen.
16332: taen,
16333:
16334: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
16335:
16336: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
16337: Pentti Skön Vieno Eklund
16338: 428 1984 vp.
16339:
16340: Raha-asia-aloite n:o 386
16341:
16342:
16343:
16344:
16345: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Syvänniemen ekakeskuk-
16346: sen rakentamiseen ja kehittämiseen
16347:
16348:
16349: Eduskunnalle
16350:
16351: Vuonna 1981 on perustettu Syvänniemi-pro- Monet projektiin liittyvät t01mmnot on ~o
16352: jekti, perustajina Karttulan kunta, Kuopion yli- aloitettu, esim. ekaasuntojen rakentaminen Ja
16353: opisto (silloin korkeakoulu) ja Ekologisen Asumi- ekologinen yritystoiminta. Karttulan kunnan toi-
16354: sen Seura ry. mesta on aloitettu myös koulutus- ja tutkimus-
16355: Projekti on maaseutukylän kehittämisohjelma, keskukseksi suunnitellun kivisen suurnavetan
16356: jonka avulla pyritään löytämään ratkaisuja myös kunnostus. Yksistään sen katon uusiminen mak-
16357: koko kunnan kehittämiseen. Syvänniemestä on saa puoli miljoonaa markkaa.
16358: tarkoitus kehittää ekologisen asumisen, ekovilje- Eduskunta on jo todennut Syvänniemi-projek-
16359: lyn, -tutkimuksen, -koulutuksen ja -tiedotuksen tin erikoislaatuisuuden ja merkityksen myöntä-
16360: keskus. Tavoitteena on monitoimineo ja viihtyisä mällä vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa 40 000
16361: ekokylä ja kokeilualue, jossa on huomioitu myös markan määrärahan käytettäväksi Syvänniemen
16362: työpaikka-asiat. Monet toiminnot on jo aloitettu. ekakeskuksen rakentamisen tukemiseen.
16363: Projekti muodostuu neljästä eri osa-alueesta:
16364: 1) ekaasuminen, 2) terveys- ja sosiaaliasiat, 3) Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16365: elinkeinoasiat ja 4) koulutus.
16366: Laajassa projektitoimikunnassa ovat edustettui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16367: na mm. Kuopion yliopisto, lääninhallitus, työ- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16368: voima- ja teollisuuspiirit, asuntohallitus, Karttu- 30.30.50 vähintään 100 000 markan
16369: lan kunta, Pohjois-Savon maakuntaliitto ja seu- määrärahan Karttulan Syvänniemen eka-
16370: tukaavaliitto, Kuopion kauppakamari ja Kera. keskuksen rakentamista ja edelleen kehit-
16371: Projektilla on päätoiminen projektisihteeri. tämistä varten.
16372:
16373: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16374:
16375: Heikki Riihijärvi Reijo Enävaara Pentti Skön
16376: Mikko Vainio Pentti Kettunen Vieno Eklund
16377: 1984 vp. 429
16378:
16379: Raha-asia-aloite n:o 387
16380:
16381:
16382:
16383:
16384: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen raivaukseen
16385: myrkkyjä käyttämättä
16386:
16387:
16388: Eduskunnalle
16389:
16390: Vesakkomyrkytys on kiireellisesti lopetettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16391: terveydelle ja luonnolle vaarallisena maassamme, 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
16392: niin kuin on tapahtunut Ruotsissa. Samalla olisi kan arviomäärärahan vesakkojen raivauk-
16393: edistettävä muunlaista vesakkojen raivausta myös sen edistämiseksi muulla tavoin kuin
16394: työtä kansallemme antavana. myrkkyjä käyttämällä.
16395: Mainituilla petusteilla ehdotamme kunnioit-
16396: taen,
16397:
16398: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
16399:
16400: Heikki Riihijärvi Reijo Enävaara Pentti Skön
16401: Mikko Vainio Vieno Eklund Helvi Koskinen
16402: 430 1984 vp.
16403:
16404: Raha-asia-aloite n:o 388
16405:
16406:
16407:
16408:
16409: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien parantamiseksi
16410: välillä Matalalahti-Paisua
16411:
16412:
16413: Eduskunnalle
16414:
16415: Maantie n:o 5822 välillä Matalalahti-Paisua Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16416: on erittäin tärkeä Iisalmen kaupungin itäosassa nioittavasti,
16417: asuvalle väestölle sekä yhdysliikenteelle Varpais-
16418: järvelle. Kaupungin taholta on tien parannusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16419: esitetty vuosikymmenen ajan, mutta hanke on 1985 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
16420: toistuvasti siirtynyt. kan määrärahan Matalalahden-Paisuan
16421: maantien parantamiseksi.
16422:
16423: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16424:
16425: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
16426: Pentti Skön Vieno Eklund
16427: 1984 vp. 431
16428:
16429: Raha-asia-aloite n:o 389
16430:
16431:
16432:
16433:
16434: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden pai-
16435: kallisliikenteen säilyttämiseksi Kuopion, Pieksämäen ja Joensuun
16436: alueilla
16437:
16438:
16439: Eduskunnalle
16440:
16441: Valtionrautateiden paikallisliikenne palvelee päämäärä on paikallisliikenteen suurimmalta
16442: työssäkävijöitä ja tavallisten kansalaisten tarpeita. osalta lopettaminen. Tämä ei ole hyväksyttävää.
16443: Siksi hallituksen suunnitelmat rautateiden pai-
16444: Mainituilla petusteilla ehdotamme kunnioit-
16445: kallisliikenteen rajoittamiseksi ja jopa laajalti lo-
16446: taen,
16447: pettamiseksi eivät ole hyväksyttäviä. Rautatielai-
16448: tos on palvelulaitos eikä mikään liikelaitos.
16449: Hallitus ja rautatiehallitus ovat kuitenkin ylei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16450: sen mielipiteen vastustuksesta huolimatta päättä- 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
16451: neet rajoittaa laajalti rautateiden paikallisliiken- kaa Valtionrautatezden paikal/islzikenteen
16452: nettä tuhansien työssäkävijöiden ja tavallisten säzlyttämiseksi Kuopion, Pieksämäen ja
16453: kansalaisten korvaamattomaksi vahingoksi. Liik- Joensuun alueilla työssäkävijöiden ja ke-
16454: keelle on kuitenkin lähdetty rajoitetusti, jotta hitysaluezden väestön tarpeiden mukai-
16455: vastustus ei tulisi liian kovaksi, mutta lopullinen sesti.
16456:
16457: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
16458:
16459: Heikki Riihijärvi Pentti Skön Mikko Vainio
16460: Vieno Eklund Helvi Koskinen
16461: 432 1984 vp.
16462:
16463: Raha-asia-aloite n:o 390
16464:
16465:
16466:
16467:
16468: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta palkinnoiksi suomalaisten
16469: keksijöiden tukemiseen
16470:
16471:
16472: Eduskunnalle
16473:
16474: Keksintöjen merkitystä kansalaisten keskuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16475: dessa ei saa väheksyä eikä aliarvioida. Päinvastoin 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
16476: näitä keksintöjä olisi tehokkaasti edistettävä mo- markkaa käytettäväksi palkintoina suo-
16477: nopolisoituvassa ja byrokratisoituvassa yhteiskun- malaisten keksijöiden tukemiseksi.
16478: nassa.
16479: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16480: taen,
16481:
16482: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
16483:
16484: Heikki Riihijärvi Pentti Skön Vieno Eklund
16485: Reijo Enävaara Mikko Vainio Helvi Koskinen
16486: 1984 vp. 433
16487:
16488: Raha-asia-aloite n:o 391
16489:
16490:
16491:
16492:
16493: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Keksijäyhdistysten Kes-
16494: kusjärjestön toiminnan tukemiseen
16495:
16496:
16497: Eduskunnalle
16498:
16499: Keksijäyhdistysten Keskusjärjestö on 18 paikal- Keksijäyhdistysten Keskusjärjestöllä ei tule ole-
16500: lisen keksijäyhdistyksen keskuselin. Näissä pai- maan juuri minkäänlaisia mahdollisuuksia tulok-
16501: kallisyhdistyksissä on yhteensä tuhat henkilöjä- sclliseen toimintaan. On onnetonta ei vain Kek-
16502: sentä. Keskusjärjestö puolestaan on keksijöiden sijäyhdistysten Keskusjärjestölle ja Keksintösääti-
16503: maailmanliiton, IFIA:n, jäsenjärjestö. ölle, vaan koko suomalaiselle keksintötoiminnal-
16504: Keksijäyhdistysten Keskusjärjestö on luonnolli- le, että keksijöiden etujärjestö on taloudellisesti
16505: sesti keksijöiden oma etujärjestö. Samalla se alistettu keksintötoimintaa rahoittavaan yksityi-
16506: kuitenkin suorittaa merkittävää keksintöalan va- seen, valtionapua nauttivaan säätiöön.
16507: listus- ja kehittämistyötä Suomessa. Järjestö vas- Vuodelle 1985 Keksijäyhdistysten Keskusjärjes-
16508: taa myös lukuisista yhteiskunnan sille asettamista tö tarvitsee valtionapua 796 000 mk. Summa
16509: tehtävistä. Se hoitaa myös keksintöalan laajoja koostuu seuraavista eristä: neljä palkattua työnte-
16510: kansainvälisiä suhteita. Järjestöllä on myös tärkeä kijää: toiminnanjohtaja 96 000 mk, toimiston-
16511: tehtävä Suomen ja ulkomaiden välisen lisenssi- hoitaja 60 000 mk, patentti- ja oikeusturva-avus-
16512: kaupan kehittämisessä. Järjestön äänenkannatta- taja 82 000 mk, Keksintöuutisten toimitussihtee-
16513: ja, Keksintöuutiset, on arvostettu keksintöalan ri 82 000 mk, em. palkkojen sosiaalikulut 96 000
16514: ammattilehti. mk, huoneistokulut 55 000 mk, toimistokulut
16515: Tämän hetken suuria keskusjärjestön alullepa- 65 000 mk, painatuskulut 60 000 mk, kokous-
16516: nemia yhteiskunnallisia asioita ovat mm. valta- palkkiot ja matkakorvaukset 70 000 mk, näytte-
16517: kunnallinen ''Keksintö työllistää'' -kampanja, lykulut 25 000 mk, kansainvälinen yhteistoimin-
16518: kunnallisen rahoitustuen saaminen keksijöille lä- ta 30 000 mk, kotimaiset kongressi- ja seminaari-
16519: hinnä patentoimiskustannuksissa, keksintölain- kulut 60 000 mk, lehtitilaus- ja kirjahankintaku-
16520: säädännön uusiminen sekä Jyväskylän kansainvä- lut 5 000 mk, ilmoituskulut 10 000 mk, yhteensä
16521: liset keksintömessut ja keksintökongressi. Keksi- 796 000 mk.
16522: jäyhdistysten Keskusjärjestö on eniten vaikutta-
16523: nut myös siihen, että vähitellen Suomessakin on Keskusjärjestön omat tulot ovat 145 000 mk.
16524: alettu oivaltaa keksintötoiminnan perustavaa laa- Summa koostuu jäsenmaksuista 25 000 mk, il-
16525: tua oleva merkitys myös suomalaiselle yhteiskun- moitustuloista 30 000 mk, lehtitilausmaksuista
16526: nalle. Yksin etujärjestöluonteestaankin johtuen 30 000 mk, kongressien ja seminaarien osallistu-
16527: Keskijäyhdistysten Keskusjärjestö on myös koros- mismaksuista 20 000 mk, yksityisistä avustuksista
16528: tetusti tuonut esiin parannusesityksin niitä epä- 20 000 mk, palkkioista 10 000 mk, sekalaisista
16529: kohtia, joita on patentoimisen piirissä. tuloista 10 000 mk, yhteensä 145 000 mk.
16530: Huolimatta suuresta yhteiskunnallisesta merki- Vuodeksi 1985 tarvittavan valtionavun määärä
16531: tyksestään Keksijäyhdistysten Keskusjärjestö saa on siis 796 000 mk. Vaikka se järjestön luontees-
16532: vain vähäistä yhteiskunnallista tukea ja sekin ta johtuen parhaiten sopisi opetusministeriön
16533: vähäinen tuki, mikä sille nykyisin maksetaan määrärahoihin, niin johtuen järjestön erikois-
16534: Keksintösäätiön kautta, on säätiön viisivuotisra- luonteesta rahamäärä tulisi kuitenkin sijoittaa
16535: hoitussuunnitelman ja sen muuten tekemien erilliselle Keksijäyhdistysten Keskusjärjestön mo-
16536: päätösten mukaan jäävä niin pieneksi, että Kek- mentille kauppa- ja teollisuusministeriön määrä-
16537: sintösäätiön kautta tulevan avustuksen varassa rahoihin.
16538: 434 1984 vp. - RA n:o 391
16539:
16540: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16541: oittavasti, 1985 tulo- ja menoarvioon 796 000 mar-
16542: kan määrärahan Keksijäyhdistysten Kes-
16543: kusjärjestön toiminnan tukemiseen.
16544:
16545: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16546:
16547: Heikki Riihijärvi Reijo Enävaara Liisa Arranz
16548: Pentti Skön Mikko Vainio Vieno Eklund
16549: Pentti Kettunen Helvi Koskinen
16550: 1984 vp. 435
16551:
16552: Raha-asia-aloite n:o 392
16553:
16554:
16555:
16556:
16557: Riihijätvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Geologiselle tutkimus-
16558: laitokselle maaperätutkimusten tehostamiseksi Kuopion läänissä
16559:
16560:
16561: Eduskunnalle
16562:
16563: Maaperätutkimuksia olisi kiireellisesti tehostet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16564: tava Kuopion läänissä ja muualla Itä-Suomessa. 1985 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
16565: Tätä varten tarvitaan lisävaroja. kaa Geologiselle tutkimuslaitokselle maa-
16566: perätutkimusten tehostamiseksi Kuopion
16567: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16568: läänin alueella.
16569: taen,
16570:
16571: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
16572:
16573: Heikki Riihijärvi Reijo Enävaara Pentti Skön
16574: Mikko Vainio Vieno Eklund
16575: 436 1984 vp.
16576:
16577: Raha-asia-aloite n:o 393
16578:
16579:
16580:
16581:
16582: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Mielenterveyden Keskus-
16583: liitolle käytettäväksi koulutukseen ja kuntoutukseen
16584:
16585:
16586: Eduskunnalle
16587:
16588: Vapaaehtoinen mielenterveystyö on merkittävä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16589: osoitus kansalaisten halusta kantaa huolta lähim- nioittavasti,
16590: mäisistään. Mielenterveyden Keskusliitto ry. on
16591: vapaaehtoista mielenterveystyötä tekevä järjestö,
16592: jonka jäsenmäärä on 5 000 henkeä. Paikallisyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16593: distyksiä on 40. Voidakseen auttaa ja tukea 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
16594: toisiaan tarvitsevat yhdistysten jäsenet, joista mo- kaa Mielenterveyden Keskusliitolle käy-
16595: net ovat omakohtaisesti kokeneet mielentervey- tettäväksi koulutukseen ja kuntoutuk-
16596: den järkkymisen, koulutusta ja neuvontaa. seen.
16597:
16598: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16599:
16600: Heikki Riihijärvi Reijo Enävaara Liisa Arranz
16601: Pentti Skön Mikko Vainio Pentti Kettunen
16602: Vieno Eklund Helvi Koskinen
16603: 1984 vp. 437
16604:
16605: Raha-asia-aloite n:o 394
16606:
16607:
16608:
16609:
16610: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta huumenuorten hoidon
16611: järjestämiseen
16612:
16613:
16614: Eduskunnalle
16615:
16616: Maassamme on kymmeniätuhansia huumeiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16617: käyttäjiä. Huumeongelma pahenee vuosi vuod~l nioittaen,
16618: ta ja huumeiden käyttäjät ovat yhä nuoremp1a.
16619: Ns. kovat huumeet ovat yhä yleisempiä. Monet
16620: nuoret ajautuvat itsemurhaan ja vielä useammat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16621: rikoksiin huumeiden vuoksi. Ongelman vakavuu- 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
16622: desta huolimatta riittävän tehokasta hoitoa näi- kaa huumeongelman tutkimiseen ja hoi-
16623: den nuorten pelastamiseksi ei ole järjestetty. don järjestämiseen.
16624:
16625: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
16626:
16627: Heikki Riihijärvi Reijo Enävaara Pentti Skön
16628: Mikko Vainio Vieno Eklund Helvi Koskinen
16629: 438 1984 vp.
16630:
16631: Raha-asia-aloite n:o 395
16632:
16633:
16634:
16635:
16636: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoista kriminaa-
16637: lihuoltotyötä tekeville yhteisöille
16638:
16639:
16640: Eduskunnalle
16641:
16642: Vankilasta vapautuvien henkilöiden jälkihuol- Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut määrära-
16643: losta huolehtii maassamme puolivirallinen Kri- ha harkinnanvaraisten valtionavustusten myöntä-
16644: minaalihuoltoyhdistys, jolle on lainsäädännöllä miseksi kriminaalihuoltotyöhön muille yhteisöille
16645: määrätty tietyt tehtävät, joihin yhdistys saa val- ja säätiöille. Tämä määräraha on vuonna 1984
16646: tionapua. Kriminaalihuoltoyhdistyksen ohella va- suuruudeltaan 270 000 markkaa. Se on kuitenkin
16647: pautuvien vankien keskuudessa toimii lukuisia tarpeeseen nähden täysin riittämätön.
16648: aatteellisia yhdistyksiä, jotka tarjoavat vankilasta
16649: vapautuneille asuntopalveluja sekä mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16650: suuksia suojatyöhön. Nämä järjestöt toimivat nioittaen,
16651: usein kokonaan vapaaehtoisten avustusten tur-
16652: vin. Toisaalta juuri vapaaehtoinen työ tuottaa
16653: parhaita tuloksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16654: Vankeinhoitotyöhön osallistuvat joutuvat uh- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16655: raamaan suuren osan ajastaan ja yksityiselämäs- 25.50.53 1 000 000 markkaa käytettä-
16656: tään vankien hyväksi. Sen vuoksi olisi kohtuullis- väksi valtionavustuksena vapaaehtoista
16657: ta, että valtiovalta kustantaisi tästä toiminnasta kriminaalihuoltotyötä tekevzlle yhteisözlle
16658: aiheutuvat suoranaiset menot, kuten vuokrat jne. ja säätiözlle.
16659:
16660: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16661:
16662: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren
16663: 1984 vp. 439
16664:
16665: Raha-asia-aloite n:o 396
16666:
16667:
16668:
16669:
16670: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karkialammen varus-
16671: kunnan uimahallin rakennustöiden aloittamiseen
16672:
16673:
16674: Eduskunnalle
16675:
16676: Savon Prikaatilla on Karkialammen kasarmi- erääseen lampeen vuosia sitten hukkui varusmies
16677: alueella Mikkelissä käytettävänään uudet toimiti- upoten syvälle pohjamutaan, ei varusmiesten
16678: lat, joiden ansiosta varusmieskoulutusta on voitu Iammissa uimista voida sallia. Uimahalli muo-
16679: tehostaa sekä varusmiesten ja kantahenkilöstön dostaisi myös kesällä kasarmialueella oleville va-
16680: viihtyvyyttä lisätä. Kasarmialueen rakennusohjel- rusmiehille virkistäytymismahdollisuuden, joka
16681: massa on ollut myös uimahallin rakentaminen, nyt puuttuu tältä osin.
16682: mutta jostakin syystä hanke on myöhemmin Uimahallin rakentamista Karkialammelle tai
16683: jätetty pois suunnitelmasta. Uimahallin rakenta- lähistölle voidaan perustella myös sillä, että aikaa
16684: minen oli esillä jo vuonna 1970 Savon prikaatin myöten sen antamalla säästöllä uimahallimak-
16685: PLM:öön osoittamassa kirjeessä, jossa rakentamis- suissa, kuljetuskustannuksissa sekä sillä ajalla,
16686: aika sijoittui vuosiin 1972-1974. Vuoden 1972 joka jää näin koulutukseen, maksetaan perusta-
16687: lopulla laaditussa Mikkelin PLM:n rakennustyön miskustannukset ja samalla uudella rakennetta-
16688: rakennusohjelman luonnoksessa uimahallia var- valla uimahallilla helpotettaisiin Mikkelin kau-
16689: ten oli varattu 1, 5 milj. markkaa. pungissa ja Mikkelin mlk:ssa sijaitsevien uima-
16690: Tällä hetkellä Savon Prikaati joutuu käyttä- hallien käyttöpaineita.
16691: mään Mikkelin kaupungin ja Mikkelin mlk:n
16692: uimahalleja, jolloin matkat aiheuttavat liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16693: teellisiä ja muita ongelmia. Varusmiesvahvuus on nioittaen,
16694: noin 1000 miestä. Lisäksi Karkialammella asuu
16695: 60 perhettä eli noin 250 henkilöä. Ilmeisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16696: myös muualla asuva henkilöstö, kantahenkilöstö 1985 tulo- ia menoarvioon 5 00 000 mark-
16697: ja siviilitoimenhaltijat, käyttäisivät "omaa" ui- kaa Mikkelissä sijaitsevan Karkialammen
16698: mahallia. Karkialammen kasarmialueen vieressä varuskunnan uimahallin rakennustöiden
16699: olevien lampien pohjat ovat upottavia, ja koska aloittamiseen.
16700:
16701: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16702:
16703: Olavi Ronkainen Esko Almgren
16704: Impi Muroma Maija Rajantie
16705: 440 1984 vp.
16706:
16707: Raha-asia-aloite n:o 397
16708:
16709:
16710:
16711:
16712: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen teologian apu-
16713: laisprofessorin viran perustamiseen Jyväskylän yliopistoon
16714:
16715:
16716: Eduskunnalle
16717:
16718: Aikaisemmin ovat kaikki kansakoulunopettajat Yleisen teologian approbatur-opetus on Jyväs-
16719: saaneet seminaareissa ja opettajakorkeakouluissa kylässä järjestetty siten, että tuntiopettajat hoita-
16720: koulutusta uskonnon opettamiseen. Tilanne on vat peruskurssien luennot ja osatentit Helsingin
16721: uuden opettajanvalmistuksen mukana muuttu- yliopiston vaatimusten mukaan. Arvosanat antaa
16722: nut. Peruskoulun luokanopettajista opiskelevat Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta.
16723: uskonnonopetusta vain ne, jotka ovat valinneet
16724: Yleisen teologian approbatur-opetusta on ollut
16725: uskonnon erikoistumisaineekseen. He suorittavat
16726: kesälukukaudesta 1968 lukien. Vuoden 1978 lop-
16727: yleisessä teologiassa arvosanan approbatur ja ope-
16728: puun mennessä on arvosanoja suoritettu useita
16729: tusharjoittelun. Muiden koulutus rajoittuu kah- satoja. Myös yleisen teologian cum laude -arvosa-
16730: den viikkotunnin didaktiseen kurssiin yhden lu-
16731: noja on suoritettu vuodesta 1972 lähtien.
16732: kukauden aikana.
16733: Yleinen teologia on oppiaineena vain Helsin- Opiskelijoiden suuren määrän vuoksi tilanne
16734: gin yliopistossa ja Åbo Akademissa, erityisjärjes- on käymässä ylipääsemättömän vaikeaksi ilman
16735: telyin Jyväskylässä ja Joensuussa. Lisäksi voidaan vakinaista opettajaa. Myös kouluhallituksen us-
16736: yleisen teologian approbatur, suorittaa eräissä ke- konnonopetuksen järjestelyä suunnitteleva työ-
16737: säyliopistoissa sekä Rauman seminaarissa. Muissa ryhmä esittää mietinnössään 1974, että opetta-
16738: maan keski- ja pohjoisosissa olevissa opettajan- janvalmistuslaitoksiin olisi perustettava yleisen
16739: koulutuslaitoksissa ei voida erikoistua uskonnon- teologian apulaisprofessorin virka. Tehostamalla
16740: opetukseen. yleisen teologian opetusta Jyväskylän yliopisto
16741: Peruskoulun yläasteella uskonto on liitetty jo- samalla palvelee maan keski- ja pohjoisosien
16742: honkin muuhun aineeseen, lähinnä historiaan tai uskonnonopettajien jatkokoulutusta.
16743: äidinkieleen. Pätevyysvaatimuksena on yleisen
16744: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16745: teologian cum laude ja uskontotieteen approba-
16746: nioittaen,
16747: tur. Uskontotieteen opiskelu on mahdollista vain
16748: Helsingissä ja Turussa. Kun useat Jyväskylän
16749: historian ja äidinkielen opiskelijat haluavat saada että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16750: pätevyyden peruskoulun virkoihin, on kohtuul- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16751: lista, että heillä on omassa yliopistossaan mah- 29.10. 01 120 000 markkaa yleisen teolo-
16752: dollisuus suorittaa arvosanat yleisessä teologiassa gian apulaisprofessorin viran perustamista
16753: ja uskontotieteessä. varten Jyväskylän yliopistoon.
16754:
16755: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16756:
16757: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren
16758: 1984 vp. 441
16759:
16760: Raha-asia-aloite n:o 398
16761:
16762:
16763:
16764:
16765: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta romaaninuorten opinto-
16766: jen tukemiseen
16767:
16768:
16769: Eduskunnalle
16770:
16771: Nuorten Opintorahaston varojen turvin Musta- vua koulunkäyntiä kohtaan. Kaikki koulutus-
16772: laislähetys r. y. tukee yritteliäiden ja lahjakkaiden mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole romaani-
16773: romaaninuorten perus-, jatko- ja yleissivistävää nuorten ulottuvilla. Tällöin yksityinen järjestö
16774: sekä ammatillista koulutusta. Mustalaislähetys voi ojentaa auttavan kätensä ja helpottaa eteen-
16775: r.y:n hallitus myöntää rahastosta tarveharkintaan päin pyrkivien koulutietä ja siloittaa heidän elä-
16776: perustuen ja anojan muut mahdolliset rahoitus- määnsä tulevaisuudessa.
16777: lähteet tutkien sopiviksi katsomiaan avustussum-
16778: mia. Tarkoituksena on auttaa lukukausimaksujen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16779: maksamisessa, kirjojen ostamisessa, koulumat- nioittaen,
16780: koissa, musiikki- ym. instrumenttien hankkimi-
16781: sessa jne. niitä romaaninuoria, joilla ei muista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16782: lähteistä ole riittävästi saatavissa taloudellista tu- 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
16783: kea koulunkäyntinsä loppuun saattamiseksi. kaa käytettäväksi romaaninuorten opinto-
16784: Romaaninuorissa on viimeksi kuluneiden vuo- jen tukemiseen Mustalaislähetys r.y:n
16785: sien aikana ollut havaittavissa mielenkiinnon kas- Nuorten Opintorahaston kautta.
16786:
16787: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16788:
16789: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren
16790:
16791:
16792:
16793:
16794: 56 4284003504
16795: 442 1984 vp.
16796:
16797: Raha-asia-aloite n:o 399
16798:
16799:
16800:
16801:
16802: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan pienvarastojen
16803: rakentamisen korkotukeen
16804:
16805:
16806: Eduskunnalle
16807:
16808: Maamme viljaomavaraisuuden tasapainoinen lua ja vähentäisi siihen liittyviä kuljetuskustan-
16809: turvaaminen on jatkuvasti tuottanut vaikeuksia. nuksia. Alueellisesti laaja pienvarastoverkosto
16810: Hyvinä satovuosina joudutaan viemään runsaasti muodostaisi myös mahdollisina kriisiaikoina tur-
16811: viljaa ulkomaille kansainväliseen hintaan, joka vallisen viljan perusvaraston.
16812: on huomattavasti alle omassa maassa vallitsevan Halukkuutta pienvarastojen rakentamiseen
16813: hintatason. Huonoina satovuosina taasen joudu- varmasti löytyy viljelijäväestönkin piirissä, kun-
16814: taan tuomaan viljaa kotimaan tarpeen tyydyttä- han valtiovalta turvaa niiden rahoitusmahdolli-
16815: miseksi. Kansantaloudellisesti on epäedullista, suudet ja kannattavan viljan varastoimistoimin-
16816: että satovuosien vaihteluita ei kyetä nykyistä nan. Varastojen rakentamisella voidaan myös
16817: paremmin tasapainottamaan. Tämä johtt~;u vilja- helpottaa vaikeaa työttömyystilannetta.
16818: varastojen riittämättömyydestä maassamme. Tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16819: vitsisimme niitä nopeasti lisää. nioittaen,
16820: Maahamme olisi rakennettava lisää viljan suur-
16821: varastoja. Tämän lisäksi ja suurvarastojen täyden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16822: tämiseksi tulisi rakentaa pienvarastoja, jotka 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16823: muodostaisivat koko maan kattavan kuntakohtai- 30.32.45 1 500 000 markkaa viljan pien-
16824: sen verkoston. Pienvarastojen rakentaminen mm. varastojen rakentamisen korkotukea var-
16825: yksinkertaistaisi varastoista viljan alueellista jake- ten.
16826:
16827: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16828:
16829: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren
16830: 1984 vp. 443
16831:
16832: Raha-asia-aloite n:o 400
16833:
16834:
16835:
16836:
16837: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 406 peruspa-
16838: rannukseen välillä Kultakivi-Särkilahti
16839:
16840:
16841: Eduskunnalle
16842:
16843: Maantien n:o 406 (Kultakivi-Särkilahti) pe- keimmista kohdista. Parantamissuunnitelma on
16844: rusparannustyöt aloitettiin syksyllä 1976 työlli- vahvistettu tammikuussa 1976.
16845: syysvarojen turvin ja töitä on vuosittain tehty
16846: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16847: saatujen määrärahojen puitteissa. Tien peruspa- taen,
16848: rannustöiden päätökseen saattaminen edellyttää,
16849: että valtio myöntää perusparannustöiden jatka-
16850: miseksi lisää määrärahaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16851: Maantie n:o 406 (Kultakivi-Särkilahti) on 1985 tulo- _ja menoarvioon momentzlle
16852: pituudeltaan 26 kilometriä. Tien vaikutuspiirissä 31.24.77 1 000 000 markkaa käytettäväk-
16853: asuu vakinaista väestöä noin 1100 henkilöä. Tie si maantien n:o 406 (Kultaki~i-Särki
16854: on vanha ja heikkokuntoinen ja parannustyöt on lahtz) perusparannustöiden suorittami-
16855: aloitettu heikoimmista ja liikenteellisesti vai- seen.
16856:
16857: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16858:
16859:
16860: Olavi Ronkainen
16861: 444 1984 vp.
16862:
16863: Raha-asia-aloite n:o 401
16864:
16865:
16866:
16867:
16868: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta maantien peruskorjaukseen
16869: välillä Ruskeala-Tammijärvi
16870:
16871:
16872: Eduskunnalle
16873:
16874: Ruskealan-Tammijärven maantie eli maantie tehty, koska tiepohja on erittäin heikko. Maantie
16875: n:o 613 lähtee kantatiestä n:o 59 Hartolan Rus- n:o 613 tulisi mahdollisimman pikaisesti perus-
16876: kealan kylästä ja johtaa Joutsan-Luhangan- parantaa ja päällystää.
16877: Korpilahden tielle. Tiestä eroaa Mikkelin läänin
16878: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16879: alueella kolme paikallistietä. Tien pituus Harto-
16880: taen,
16881: lan kunnan puolella on 23,9 km. Tiellä kulkee
16882: useita linja-autovuoroja, mm. Lahden-Heino-
16883: lan-Jyväskylän liikenne. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16884: Maantie n:o 613 on aikaisemmin ollut kunnan 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
16885: tienä ja luovutettu valtiolle 1940-luvulla. Tie on markkaa kå'ytettå'väksi Ruskealan- Tam-
16886: erittäin heikkokuntoinen eikä peruskorjauksia ole mzj'ärven maantien peruskorjaukseen.
16887:
16888: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16889:
16890: Olavi Ronkainen
16891: 1984 vp. 445
16892:
16893: Raha-asia-aloite n:o 402
16894:
16895:
16896:
16897:
16898: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan
16899: rakentamiseen Hirvensalmella
16900:
16901:
16902: Eduskunnalle
16903:
16904: Hirvensalmen kunnassa oleva Väisälänsaaren estänyt sillan rakentamisen. Varat tuleekin osoit-
16905: paikallistie, joka on suoranainen jatke Malvanie- taa valtion tulo- ja menoarviossa.
16906: men paikallistielle, on ollut liikennöitävässä kun- Väisälänsaaren sillan rakentaminen ei korjaa
16907: nossa useita vuosia. Sillan puuttuminen Väisälän- ainoastaan tämän saaren asukkaiden liikenneolo-
16908: saaren ja Hirvensalmen puoleisen mantereen vä- ja, vaan se parantaa liikenneyhteyksiä myös Väi-
16909: liltä vaikeuttaa kuitenkin saaren asukkaiden asi- sälänsaaren läheisyydessä oleviin muihin saariin.
16910: oimista Hirvensalmen kunnan keskustassa olevis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16911: sa palvelupisteissä. Matkaa saaresta kunnan kes- nioittaen,
16912: kustaan Mikkelin kautta on yli 60 km, kun se
16913: suoraa tietä sillan kautta olisi alle 20 km. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16914: 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
16915: Sillan rakentaminen Häntäniemestä Väisälän- markkaa käytettäväksi Väisälänsaaren sil-
16916: saaren Sokkasenniemeen on ollut esillä jo silloin lan rakentamiseen Hirvensalmen kunnas-
16917: kun tietä rakennettiin, mutta varojen puute on sa.
16918:
16919: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16920:
16921: Olavi Ronkainen Impi Muroma
16922: 446 1984 vp.
16923:
16924: Raha-asia-aloite n:o 403
16925:
16926:
16927:
16928:
16929: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta alennusten antamiseen
16930: eläkeläisille linja-autoissa
16931:
16932:
16933: Eduskunnalle
16934:
16935: Henkilöliikenteen matkalippujen hinnat ovat palveluja. Tämän vuoksi eläkeläisten matkakus-
16936: maassamme useastakin syystä tavanomaista kal- tannukset saattavat kohota hyvinkin korkeiksi.
16937: liimmat. Yksi syy on se, että maamme on Verrattuna työikäiseen väestöön eläkeläiset ovat
16938: harvaan asuttu ja välimatkat ovat pitkiä. Valtio siinäkin suhteessa huonommassa asemassa, että
16939: perii ajoneuvoliikenteestä huomattavia määriä he eivät voi vähentää matkakuluja verotettavasta
16940: erilaisina veroina ja maksuina. Maamme ilmastol- tulostaan. Näin ollen olisi paikallaan, että yhteis-
16941: listen olojen vuoksi ajoneuvokaluston on oltava kunta tukisi sopivalla tavalla eläkeläisten mah-
16942: ensiluokkaista. Korkeista matkalippujen hinnois- dollisuuksia käyttää hyväkseen yleisiä kulkuneu-
16943: ta joutuvat kuitenkin kärsimään erityisesti vähä- voja. Tästä aiheutuvat nettomenot saattaisivat
16944: varaiset ja ne, joiden liikkuminen muuten kuin jäädä alhaisiksikin, sillä eläkeläiset voivat ajoittaa
16945: kulkuneuvoja käyttäen on vaikeaa. Tällainen ryh- liikkumisensa sellaiseen vuorokauden aikaan, jol-
16946: mä ovat erityisesti eläkeläiset. loin kalusto on muuten vajaakäytössä. Koska ei
16947: Eläkeläisten liikkumisen helpottamiseksi Valti- voida olettaa, että vaikeassa kustannuskriisissä
16948: onrautatiet myöntää kansaneläkeläisille 50 % :n kamppaileva yksityinen linja-autoliikenne myön-
16949: alennuksen kotimaan liikenteessä. Sama alennus täisi vapaaehtoisesti alennuksia eläkeläisille, olisi
16950: on voimassa myös Pohjolan Liikenteen linja- valtion tulo- ja menoarvioon otettava määräraha
16951: autoissa, joissa muutenkin voidaan käyttää Valti- alennuslippujen järjestämiseksi eläkeläisille linja-
16952: onrautateiden matkalippuja. Myös eräät kunnal- autoliikenteessä.
16953: liset liikennelaitokset myöntävät eläkeläisille ja
16954: invalideille alennuksia normaalista lipun hinnas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16955: nioittaen,
16956: ta. Sen sijaan yksityinen linja-autoliikenne perii
16957: eläkeläisiltä normaalin kuljetusmaksun.
16958: Toisaalta eläkeläiset joutuvat turvautumaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16959: julkisiin liikennepalveluihin muuta väestöä huo- 1985 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
16960: mattavasti useammin. Hehän joutuvat asioimaan markkaa käytettiivåksi alennuslippujen
16961: mm. lääkäreissä ja noutamaan erilaisia sosiaali- järjestämiseen elåkeläiszlle linja-autoissa.
16962:
16963: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16964:
16965: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren
16966: 1984 vp. 447
16967:
16968: Raha-asia-aloite n:o 404
16969:
16970:
16971:
16972:
16973: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta saaristoliikenteen avus-
16974: tamiseen
16975:
16976:
16977: Eduskunnalle
16978:
16979: Saariston asukkaiden suurimpia ongelmia ovat Varoja ei ole lisätty edes inflaatiokehitystä vastaa-
16980: liikenteeseen liittyvät pulmat. Liikennetiheys jää vasti. Siksi saaristoliikenteen kehitystarvetta on
16981: yleensä hyvin alhaiseksi, koska liikennepalveluja runsaasti.
16982: käyttävien ihmisten määrä on vähäinen. Heikon
16983: kannattavuuden vuoksi liikennettä harjoittavien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16984: ei ole mahdollista ilman tukea lisätä palveluja. nioittaen,
16985: Tästä syystä valtiovallan tulisi tajuta velvollisuu-
16986: tensa saaristossa asuvia ihmisiä kohtaan. Myös
16987: saariston säilymisen asuttuna tulee olla tärkeä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16988: tavoite. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16989: Saaristoliikenteen avustaminen on tulo- ja me- 32.10.40 2 000 000 markkaa saaristolii-
16990: noarvioissa vuosien mittaan heikosti kehittynyt. kenteen avustamiseen.
16991:
16992: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
16993:
16994: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren
16995: 448 1984 vp.
16996:
16997: Raha-asia-aloite n:o 405
16998:
16999:
17000:
17001:
17002: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta tien perusparannukseen vä-
17003: lillä Sysmä-Särkilahti
17004:
17005:
17006: Eduskunnalle
17007:
17008: Ns. Päijänteen saaristotien heikoin tieosuus on tuu talvityönä hoidettavaksi. Työkohde parantaisi
17009: Sysmän kirkonkylän ja Särkilahden väli, 15 kilo- myös kuljetusalan uhkaavaa työttömyyttä.
17010: metrin pituinen, sorapintainen, vanha kylätie,
17011: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17012: joka on otettu hoidettavaksi maantienä. Tieosan
17013: taen,
17014: parantamissuunnitelmat ovat valmiit. Tieosuus
17015: kuuluu paljon käytettyyn matkailuväylään, jonka
17016: liikennöitävyys tulisi nopeasti nostaa samalle ta- että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17017: solle saaristotien pohjoisosien kanssa. 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17018: Mm. vaikean työllisyystilanteen vuoksi tulisi markkaa käytettäväksi Sysmän-Särkilah-
17019: tien rahoitus, 5 milj. markkaa, hoitaa työllisyys- den tien perusparannustöihin Hartolan
17020: varoin mahdollisimman pikaisesti. Kohde sovel- kunnassa.
17021:
17022: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
17023:
17024: Olavi Ronkainen
17025: 1984 vp. 449
17026:
17027: Raha-asia-aloite n:o 406
17028:
17029:
17030:
17031:
17032: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lastenkoti Kotirauha
17033: ry:n omistaman lastenkodin lainanhoitokustannuksiin
17034:
17035:
17036: Eduskunnalle
17037:
17038: Lastenkoti Kotirauha on yksi viidestä lastenko- milj. mk lainaa eri pankeilta. Kyetäksemme
17039: dista, jotka ovat toiminnassa Mikkelin läänissä. selviytymään veloistamme käännyimme kunnioit-
17040: Lastenkodeista kolme on kunnallista ja kaksi taen teidän puoleenne.
17041: yksityistä. Lastenkoti Kotirauha ry:n .omistama
17042: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
17043: lastenkoti on yksityinen. Lastenkoti on 16-paik-
17044: vasti,
17045: kainen, kesällä uusiin tiloihin muuttanut. Ikäja-
17046: kauma nykyisin on 2-19 vuotta. Suurin osa
17047: lapsista ja nuorista tulee Mikkelin läänin alueel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17048: ta. 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
17049: Viime kesänä pääsimme muuttamaan uusiin kaa käytettäväksi Lastenkoti Kotirauha
17050: tiloihin uudisrakennuksen valmistuttua. Uudisra- ry:n omistaman lastenkodin uudisraken-
17051: kennusta varten jouduimme ottamaan n. 1, 5 nuksen lainanhoitokustannuksiin.
17052:
17053: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
17054:
17055: Olavi Ronkainen Pirjo Rusanen Maija Rajantie
17056:
17057:
17058:
17059:
17060: 57 4284003504
17061: 450 1984 vp.
17062:
17063: Raha-asia-aloite n:o 407
17064:
17065:
17066:
17067:
17068: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta elektronisten apuväli-
17069: neiden hankkimiseen näkövammaisille
17070:
17071:
17072: Eduskunnalle
17073:
17074: Näkövamma merkitsee, että ihmisen tärkein mis-, -välittämis- ja -vastaanottojärjestelmiin
17075: tietoa välittävä elin- silmä- ei toimi tai toimii mahdollistavat näkövammaisille moninkertaisen
17076: erittäin rajoitetusti. Ihminen tarvitsee silmän vä- tiedonsaannin nykyiseen tilanteeseen verrattuna.
17077: littämää tietoa lähes kaikessa toiminnassaan, ku- Ne avaavat näkövammaisille mahdollisuuden
17078: ten päivittäisten asioiden hoitamisessa, yhteis- mm. joukkoviestinnän entistä tehokkaampaan
17079: kunnallisessa osallistumisessa, koulunkäynnissä, hyväksikäyttöön.
17080: työssä ja vapaa-ajan toiminnoissa. Näkövammais- Elektronisten apuvälineiden hankkiminen on
17081: ten tiedonsaannin parantaminen on näkövam- näkövammaisille itselleen kohtuuttoman kallista.
17082: maisten kannalta keskeinen asia pyrittäessä Vam- Yhteiskunnan tulisikin osallistua niistä aiheutu-
17083: maisten vuoden teeman ''Täysi osallistuminen ja viin kuluihin. Tuetaanharr valtion varoista myös
17084: tasa-arvo" toteutumiseen. tavanomaisten tiedotusvälineiden julkaisemista.
17085: Tällä hetkellä näkövammaisille tuotetaan
17086: muutamaa piste- ja kasettilehteä, joita julkaisevat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17087: lähinnä näkövammaisjärjestöt. Paikallisia kasetti- nioittaen,
17088: lehtiä ilmestyy muutamia, mutta niiden toimit-
17089: taminen on sattumanvaraista sekä taloudelliselta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17090: että toimitukselliselta kannalta katsoen. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17091: Uudet elektroniset apuvälineet: pistenauhurit, 33.44.54 JO 000 000 markkaa käytettä-
17092: puhuvat atk-päätteet, lukutelevisiot jne. yhdis- väksi elektronisten apuvälineiden hankki-
17093: tettynä tietotekniikan tarjoamiin tiedontallenta- miseen näkövammaiszlle.
17094:
17095: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
17096:
17097: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren
17098: 1984 vp. 451
17099:
17100: Raha-asia-aloite n:o 408
17101:
17102:
17103:
17104:
17105: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisjärjestöille vai-
17106: keasti vammautuneiden kuntoutusleirien järjestämiseen
17107:
17108:
17109: Eduskunnalle
17110:
17111: Kuntoutusmahdollisuudet ovat viime vuosina jne. Tarpeeseen nähden leirejä on liian vähän ja
17112: lukumääräisesti parantuneet, mutta vaikeasti ne ovat liian lyhyitä.
17113: vammautuneet, jotka ovat riippuvaisia toisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17114: ihmisen avusta, saavat kuntoutusta niukasti, jos nioittaen,
17115: ollenkaan.
17116: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17117: Lähes ainoita kuntoutusmahdollisuuksia ovat 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17118: omien vammaisyhdistysten järjestämät kuntou- markkaa myönnettäväksi vammaisjärjes-
17119: tusleirit. Näitä järjestävät mm. MS-yhdistykset, tözlle kuntoutuslein'en järjestämiseen vai-
17120: Polioinvalidit, reumayhdistykset, Invalidiliitto keasti vammautuneille.
17121:
17122: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
17123:
17124: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren
17125: 452 1984 vp.
17126:
17127: Raha-asia-aloite n:o 409
17128:
17129:
17130:
17131:
17132: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta MS-potilaiden ja mui-
17133: den neurologisesti vammautuneiden kuntoutukseen
17134:
17135:
17136: Eduskunnalle
17137:
17138: Multippeliskleroosia eli keskushermoston pesä- kuttaa kielteisesti taudin kehitykseen. Kuntou-
17139: kekovettumatautia sairastaa maassamme noin tuksen heikentämisestä valtiontaloudelle aiheu-
17140: 4 000 henkilöä. Paras hoito MS-taudissa on aktii- tuvat säästöt ovat varsin vähäiset verrattuna nii-
17141: vinen kuntoutus ja liikunta sekä sopeutuminen hin menoihin, joita aiheutuu MS-potilaiden jou-
17142: muuttuvaan työ- ja toimintakykyyn. Tehokkaalla tumisesta täysin laitoshoidon varaan. MS-potilai-
17143: lääkintävoimistelulla ja kuntoilemalla pyritään den kuntoutusta olisikin päinvastoin edelleen
17144: pitämään potilaan lihakset kunnossa ja säilyttä- tehostettava ja käytettävä terveyskeskuksia nykyis-
17145: mään hänen toimintakykynsä mahdollisimman tä tehokkaammin MS-potilaiden fysikaalisessa
17146: pitkään täysitehoisena. hoidossa.
17147: Invaliidihuoltolain nojalla kunnille ja yksityisil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17148: le yhteisöille on voitu myöntää tukea ja avustusta nioittaen,
17149: kuntoutuksen järjestämiseen. Nyt näitä etuisuuk-
17150: sia on kuitenkin sosiaalihallituksen toimesta ryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17151: dytty kaventamaan kohdistamalla valtiontalou- 1985 tulo- ja menoarvioon 11 000 000
17152: den säästötoimia kuntoutusmäärärahoihin. Tämä markkaa MS-pottlaiden ja muiden neuro-
17153: suuntaus on kuitenkin täysin virheellinen, koska logisesti vammautuneiden pottlaiden
17154: kuntoutuksen heikkeneminen välittömästi vai- kuntoutuksen ja hoidon tehostamiseen.
17155:
17156: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
17157:
17158: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren
17159: 1984 vp. 453
17160:
17161: Raha-asia-aloite n:o 410
17162:
17163:
17164:
17165:
17166: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta järjestöjen raittiustyö-
17167: hön ja alkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn
17168:
17169:
17170: Eduskunnalle
17171:
17172: Alkoholikomitean vuonna 1978 jättämän mie- voimavarat. Siksi vuoden 1984 tulo- ja menoarvi-
17173: tinnön mukaisesti on raittiusjärjestöjen toimin- oon merkittyä määrärahaa tulee seuraavassa tulo-
17174: taan tarkoitettuja määrärahoja vuosittain lisätty. ja menoarviossa tuntuvasti korottaa.
17175: Näin on määrärahaa pyritty korottamaan inflaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17176: tiota vastaavasti. nioittaen,
17177: Alkoholin haittojen ehkäisyyn tähtääviä toimia
17178: on viime vuosina maassamme edistetty myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17179: lainsäädäntötoimin. 1985 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
17180: Nämä toimet eivät kuitenkaan ole olleet riittä- markkaa käytettäväksi järjestöjen raittius-
17181: viä, koska alkoholin haittavaikutukset kasvavat työhön ja alkoholijuomista aiheutuvien
17182: nopeammin kuin niiden torjuntaan käytettävät haittojen ehkäisemiseen.
17183:
17184: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
17185:
17186: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren
17187: 454 1984 vp.
17188:
17189: Raha-asia-aloite n:o 411
17190:
17191:
17192:
17193:
17194: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi Pelastusar-
17195: meijan raittiustyöhön
17196:
17197:
17198: Eduskunnalle
17199:
17200: Alkoholilakeja hyväksyttäessä v. 1968 alkoholi- asennekasvatusta raittiiden ja terveiden elämän-
17201: lakivaliokunta mietintönsä perusteluissa totesi, tapojen edistämiseksi on voimistettava.
17202: että elintason nousu ja alkoholikaupan muutok- Pelastusarmeija tekee tehokasta sekä auttavaa
17203: set tulevat joka tapauksessa lisäämään kulutusta, että pelastavaa raittiustyötä jo alkoholiongelmaan
17204: joten valistus- ja ohjaustyön merkitystä on pidet- joutuneiden keskuudessa, sekä miesten että nais-
17205: tävä entistä tähdellisempänä. ten kohdalla, ja ehkäisevää raittiustyötä nuorten
17206: Tänä päivänä voidaan todeta ennusteen täytty- ja lasten kohdalla.
17207: neen täsmälleen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17208: nioittaen,
17209: Julkinen juopumus on lisääntynyt ja sen myötä
17210: erilaiset haittatekijät. Varsinkin lapset ja nuoriso että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17211: joutuvat helposti alkoholisoitumisen vaaroille alt- 1985 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
17212: tiiksi. kaa myönnettäväksi Pelastusarmezjalle
17213: Tämän vuoksi raittiustyötä on tehostettava ja raittius- ja alkoholistien huoltotyöhön.
17214:
17215: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
17216:
17217: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren
17218: 1984 vp. 455
17219:
17220: Raha-asia-aloite n:o 412
17221:
17222:
17223:
17224:
17225: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihreä Keidas ry:n
17226: toiminnan tukemiseen
17227:
17228:
17229: Eduskunnalle
17230:
17231: Huumausaineiden käyttö on saavuttanut maas- järjestetään nuorten auttamiseen tähtäävää toi-
17232: samme huolestuttavat mittasuhteet. Eräiden tut- mintaa. Kipeänä tarpeena koetaan kuitenkin tee-
17233: kimusten mukaan ainakin kerran kokeilumielessä tupatoiminnan aloittaminen erityisesti yömyöhäl-
17234: huumeita käyttäneitä on noin 50 % kaikista lä liikkuvien, huonossa kunnossa olevien koulu-
17235: nuorista. Kokeilijoita, jotka käyttävät huumeita laisten auttamiseksi. Tähän ei ole ollut riittävästi
17236: silloin tällöin, on 12-15 % nuoristamme ja varoja aikaisemmin.
17237: varsinaisia käyttäjiä 2-3 %. Erityisesti keski- Vihreällä Keitaalla on vapaaehtoisia työnteki-
17238: oluen on todettu vaikuttavan kynnystä madalta- jöitä noin 40 ja lisää tulisi heti teetupatoiminnan
17239: vasti huumeiden käytön aloittamisessa. alettua. Palkattuja työntekijöitä on ollut 3-5.
17240: Huumeiden käyttö on epäsuorasti vaikuttanut Vakansseja olisi viittä työntekijää varten, mutta
17241: myös väkivaltarikollisuuden kasvuun. Vakinainen rahat eivät ole kaikin ajoin riittäneet palkkakus-
17242: huumeiden käyttäjä ei kykene saamaan laillisin tannuksiin.
17243: keinoin riittävästi rahaa huumausaineiden os- Merkittävää työtä Vihreä Keidas tekee valistus-
17244: toon, vaan hänen on hankittava rahaa estm. toiminnan antamisessa kouluilla. Työ- ja kuntou-
17245: omaisuusrikoksin tai ryöstöin. tusleirejä järjestämällä sekä suojatyöpaikkoja
17246: Huumeiden käyttäjien auttaminen irti tottu- hankkimalla Vihreä Keidas on auttanut monia
17247: muksestaan on osoittautunut varsin vaikeaksi. uuden elämän alkuun.
17248: Parhaita tuloksia tässä työssä ovat saavuttaneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17249: kristillisellä pohjalla toimineet järjestöt, jotka nioittaen,
17250: pyrkivät huumenuorten kaikinpuoliseen auttami-
17251: seen. että Eduskunta ottaisi valtzon vuoden
17252: Eräs vanhimmista huumenuorten parissa työtä 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle.
17253: tekevistä järjestöistä on Vihreä Keidas ry., jonka 33.55.50 200 000 markkaa Vihreä Keidas
17254: keskuspaikka on Kampinkatu 8:ssa. Toimitiloissa ry:n toiminnan tukemiseen.
17255:
17256: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
17257:
17258: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren
17259: 456 1984 vp.
17260:
17261: Raha-asia-aloite n:o 413
17262:
17263:
17264:
17265:
17266: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin pohjois-
17267: osan vanhainkotien korjaukseen ja laajentamiseen
17268:
17269:
17270: Eduskunnalle
17271:
17272: Turun ja Porin lääni on maan vanhusvoittoisin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17273: lääni. Kun 31.12.1981 maan yli 65-vuotiaiden
17274: osuus oli 12,2 %, oli vastaava osuus Turun ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17275: Porin läänissä 13,6 %. Läänin maalaiskuntien 1985 tulo- ja menoarvioon 3 0 000 000
17276: osalta oli määrä peräti 15,2 %. Erityisesti voi- markkaa Turun ja Porin läänin pohjois-
17277: makkaan rakennemuutoksen läpikäyneet haja- osan vanhojen vanhainkotien korjaukseen
17278: asutusalueen muuttotappiokunnat kamppailevat ja laajentamiseen sekä miden kytkemi-
17279: kasvavissa ikärakenteen vinoutuman aiheuttamis- seen osaksi vanhusten avohoitoon liitty-
17280: sa vaikeuksissa. vää palveluverkostoa ja huomioitavaksi
17281: Näissä, myös taloudellisesti tiukoilla olevissa Turun ja Porin läänin lääninhallitukselle
17282: kunnissa oli suuria odotuksia Valtava-uudistuk- annettavassa käyttökustannuskiintiössä si-
17283: sen tuloon. Läänittäiset rakentamis- ja virkakiin- ten, että Eurajoen, Köyliön, Siikaisten ja
17284: tiöt osoittavat, että kunnat joutuvat monissa Noormarkun vanhustenhoitolaitosten uu-
17285: odotuksissaan tänä vuonna pettymään. Ongelmia distamishankkeet saataisiin ensi vuonna
17286: ei juuri pystytä poistamaan, tuskin edes niiden käynnistettyä.
17287: pahenemista estämään.
17288:
17289: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
17290:
17291: Timo Roos Mikko Elo Matti Kuusio
17292: 1984 vp. 457
17293:
17294: Raha-asia-aloite n:o 414
17295:
17296:
17297:
17298:
17299: Roos ym: Määrärahan osoittamisesta suunniteltujen terveyskeskus-
17300: ten rakentamisen aloittamiseen
17301:
17302:
17303: Eduskunnalle
17304:
17305: Kansanterveystyön investointien painopiste on Esimerkiksi Turun ja Porin läänin terveyskes-
17306: siirtynyt Etelä-Suomeen. Esimerkiksi Turun ja kusten ensimmäisen rakennusvaiheen hidastumi-
17307: Porin läänissä on terveyskeskusten rakentamistyö nen johtaa monissa kunnissa huonoihin ratkaisui-
17308: pahasti kesken. Lähivuosien tärkeimmän paino- hin nimenomaan vanhustenhuollossa ja pitkäai-
17309: pistealueen, kansanterveydenhuollon, alalla siellä kaissairaanhoidossa. Tällä vuosikymmenellä ta-
17310: on lähes 40 hanketta käsittävä rakennusohjelma pahtuva vanhusväestön osuuden tuntuva kasvu
17311: toteutettavana. korostaa entisestään terveyskeskusohjelman läpi-
17312: viemisen tärkeyttä. Erityisen tärkeätä olisi varmis-
17313: Suunnitelmien toteuttamista on jarruttanut
17314: taa suunnitelmissa olevien Kankaanpään seudun
17315: valtionosuuksien määrän väheneminen. Lisäksi
17316: terveyskeskuksen ja Rauman seudun TI Lapin
17317: valmistuvien rakennushankkeiden lisärahoitustar-
17318: terveysaseman vuonna 1984 aloitettavaksi kaa-
17319: ve hidastaa uusien kohteiden alkamista.
17320: vailtujen rakennushankkeiden samoin kuin Vam-
17321: Jo valmistuneissa terveyskeskuksissa on saatu malan seudun terveyskeskuksen laajennuksen II
17322: hyviä tuloksia vanhusten ja pitkäaikaissairaiden osan toteuttaminen viimeistään vuoden 1985
17323: aktiivisesti kuntouttavassa hoidossa. Avohuollon aikana.
17324: toimenpiteiden tehostaminen yhteistyössä sosiaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17325: litoimen kanssa tukeutuu toimintakykyiseen ter-
17326: veyskeskukseen. Perusterveydenhuollon kuntoon- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17327: saanti vähentää laitospaikkojen lisätarvetta van- 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
17328: hainkodeissa ja sairaalalaitoksessa. Myös kotona markkaa ensi vuoden suunnitelmissa ole-
17329: tapahtuvan hoidon mahdollisuudet pa:anevat vien terveyskeskusten rakennushankkei-
17330: ratkaisevasti. den aloittamista varten.
17331:
17332: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
17333:
17334: Timo Roos Mikko Elo Matti Kuusio
17335:
17336:
17337:
17338:
17339: 58 4284003504
17340: 458 1984 vp.
17341:
17342: Raha-asia-aloite n:o 415
17343:
17344:
17345:
17346:
17347: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuhkovammaliiton toimesta
17348: järjestettävään lomatoimintaan
17349:
17350:
17351: Eduskunnalle
17352:
17353: Vapaa-ajan hyödyllinen, ihmistä kehittävä valiota, liikkumisvaikeuksia eikä vammaisten
17354: käyttö on erityisen tärkeätä vammaisille. Monen- välttämättä tarvitseman avustajan mukanaoloa.
17355: laiset vaikeudet juuri heidän kohdallaan ovat Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että vam-'
17356: siihen esteenä. Näin on asianlaita erityisesti vai- maisuus aiheuttaa ao. henkilölle taloudellisia
17357: keavammaisten kohdalla. Vaarana on mielenter- lisärasituksia samoin kuin vaikeuksia keskimääräi-
17358: veyden ja itsensäkehittämisen kannalta haitalli- sen elintason ja elämisen laadun ylläpitämiseksi.
17359: nen syrjäänjäämisen tunne. Valtion tukea siis tarvitaan, jotta vammaiset
17360: Keuhkovammaliitto monine jäsenyhdistyksi- saisivat tarvitsemiaao kohtuuhintaisia, eräissä ta-
17361: neeo on lähinnä kesänviettopaikoissa järjestänyt pauksissa ilmaisiakio lomapalveluja itselleen.
17362: monipuolista lomaoviettoa. Vammaisten virkisty- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17363: miskeskusten ylläpito on muodostunut taloudel- taen,
17364: lisesti varsin raskaaksi. Näin on kuitenkin katsot-
17365: tu välttämättömäksi menetellä. Yleiset palvelut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17366: ovat tarkoitetut pääasiassa terveille. Tämän joh- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17367: dosta niiden järjestämisessä ei ole otettu riittäväs- 33.97.50 650 000 markkaa käytettäväksi
17368: sä määrin huomioon vammaisten useasti vaikeata Keuhkovammaliiton järjestämään loma-
17369: allergisuutta, heidän tarvitsemaansa erityisruoka- toimintaan.
17370:
17371: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1984
17372:
17373: Timo Roos Reijo Lindroos Aarno von Bell
17374: 1984 vp. 459
17375:
17376: Raha-asia-aloite n:o 416
17377:
17378:
17379:
17380:
17381: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vesistöjen happamoitumishait-
17382: tojen torjumista koskevaan selvitykseen
17383:
17384:
17385: Eduskunnalle
17386:
17387: Maaperän ja veststojen happamoituminen on teet ovat tämän vuoksi kiireellisiä. Ruotsissa suo-
17388: viimeisten vuosien tutkimusten perusteella osoit- ritetusta laajamittaisesta järvien kalkitustoimin-
17389: tautunut hälyttäväksi ongelmaksi myös Suomes- nasta saatujen kokemusten perusteella Suomessa
17390: sa. Esimerkiksi vesihallituksen vedenlaaturekiste- tehdyt kokeet ovat antaneet niin myönteisiä
17391: rin mukaan kymmenessä prosentissa vesistön tuloksia, että sijaintinsa vuoksi arvokkaiden hap-
17392: tarkkailupisteitä veden happamuus on kalatalou- pamoituneiden järvien koeluontoista kunnostus-
17393: den kannalta vahingollinen (pH alle 5, 5). Hap- toimintaa tulisi valtion toimesta kiireellisesti te-
17394: pamuus voi olla luontaista, mutta yhä useammin hostaa. Tärkeätä on selvittää minkä tyyppisissä
17395: se johtuu ihmisen toiminnasta, ilman saastumi- tapauksissa happamuushaittojen vähentäminen
17396: sesta ja sadeveden mukana tulevasta happamuu- on tarpeen ja mahdollista ja mitä keinoja vesistön
17397: desta taikka metsäojituksista tai turvetuotannos- tilan parantamiseen on käytettävissä.
17398: ta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17399: Happamoitumisen aiheuttamien vakavien seu-
17400: rausvaikutusten estäminen on kokonaisuudessaan
17401: mahdollista ainoastaan rajoittamalla tehokkaasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17402: haittaa aiheuttavia tekijöitä, erityisesti rikkipääs- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17403: töjä ilmaan. On kuitenkin lukuisia tapauksia, 35.25. 77 500 000 markkaa enllisenä
17404: missä happamoituminen rajoittaa merkittävällä määrärahana vesistöjen happamoitumis-
17405: tavalla paikallisesti arvokkaiden järvien käyttökel- haittojen torjumista koskevaa selvitys- ja
17406: poisuutta ja missä vesistöjen kunnostustoimenpi- koetoimintaa varten.
17407:
17408: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
17409:
17410: Timo Roos Reijo Lindroos Antti Kalliomäki
17411: Martti Lähdesmäki Pentti Lahti-Nuuttila
17412: 460 1984 vp.
17413:
17414: Raha-asia-aloite n:o 417
17415:
17416:
17417:
17418:
17419: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden seu-
17420: rausvaikutusten lieventämiseen
17421:
17422:
17423: Eduskunnalle
17424:
17425: Valtion tulo- ja menoarvion menokohdalta Työleireistä saatujen myönteisten kokemusten
17426: 29.91.61 ovat opetusministeriö ja työvoimaminis- perusteella tulisi tämä määräraha sisällyttää vuo-
17427: teriö jo usean vuoden ajan tukeneet kuntia ja den 1985 budjettiin.
17428: järjestöjä työttömille nuorille ja koululaisille tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17429: koitettujen työtilaisuuksien, lähinnä työleirien nioittaen,
17430: järjestämisessä.
17431: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17432: Tämä toiminta on useissa kunnissa saanut 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
17433: varsin vakiintuneet muodot ja ollut merkittävä 29.91.61 3 000 000 markkaa nuorisotyöt-
17434: lisä työttömyyshaittojen torjunnassa sekä koulu- tömyyden seurausvatkutusten lieventämi-
17435: laisten kesätyöpaikkojen järjestämisessä. seen
17436:
17437: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
17438:
17439: Pirjo Rusanen Timo Kietäväinen Mauri Miettinen
17440: 1984 vp. 461
17441:
17442: Raha-asia-aloite n:o 418
17443:
17444:
17445:
17446:
17447: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien 4H-toimien perus-
17448: tamiseksi eräisiin Mikkelin läänin kuntiin
17449:
17450:
17451: Eduskunnalle
17452:
17453: 4H-työtä tehdään laajalti maassamme sekä tuspäätöksen ovat Mikkelin läänissä jo tehneet
17454: maaseudulla että taajamissa. Toiminnan tarkoi- Anttolan, Kangaslammen, Joroisten, Punkahar-
17455: tuksena on kasvattaa nuoria ihmisiä työntekoon, jun, Savonlinnan sekä Virtasalmen kunnat. On
17456: itsenäiseen yrittämiseen ja terveisiin harrastuk- lisäksi huomattava, että kyseessä on varsin vähäi-
17457: sun. sin panoksin toteutettava työllistämistoimenpide,
17458: Toiminnan laajentumisen pahimpana esteenä joka ei koske vain palkanavaa neuvojaa, vaan
17459: on viime vuosina ollut valtionapuvakanssien erityisesti neuvontatyössä mukana olevia lukuisia
17460: niukkuus. Mikkelin läänissä toimivan Suur-Savon usein työttömyysuhan edessä olevia nuoria ihmi-
17461: 4H-piirin alueella on 20 valtionapuista vakanssia, siä.
17462: joiden palkkamenoista ao. kunta maksaa 50 % Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
17463: (n. 30 000 mk) ja valtio toiset 50 %. Lisäksi oittavasti,
17464: katetaan paikallisen rahoituksen turvin sekä oma-
17465: toimisella varainhankinnalla toiminnan aiheutta- ettå· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17466: mat matka-, toimisto-, koulutus-, kilpailu-, 1985 tulo- ja menoarvioon 180 000 mark-
17467: kurssi- ja hallintomenot. kaa 4H-vakanssien perustamiseksi Antto-
17468: Useat kunnat olisivat valmiita perustamaan lan, Kangaslammen, Joroisten, Punka-
17469: em. virkoja, mikäli valtion osuus palkkamenoi- harjun, Savonlinnan ja Virtasalmen kun-
17470: hin saataisiin. Omalta osaltaan myönteisen rahoi- tiin.
17471:
17472: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
17473:
17474: Pirjo Rusanen Timo Kietäväinen Pentti Skön
17475: Pentti Poutanen Mauri Miettinen Maija Rajantie
17476: 462 1984 vp.
17477:
17478: Raha-asia-aloite n:o 419
17479:
17480:
17481:
17482:
17483: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saimaan ekologisen tutki-
17484: musaseman suunnittelutyön aloittamiseen
17485:
17486:
17487: Eduskunnalle
17488:
17489: Mikkelin läänin alueella on veststoja 523 000 liittyvien tehtävien lisäksi kalataloudellisten tut-
17490: ha, mikä on 24 % läänin pinta-alasta. Maamme kimusten suorittaminen.
17491: sisäjärvistä 16 % on Mikkelin läänin alueella. Koska Enonkoskelie on tulossa kalatalouteen
17492: Mikkelin läänin alueen vesistöt muodostavat liittyviä valtion laitoksia, Itä-Suomen keskuska-
17493: ainutlaatuisen ja arvokkaan käyttöomaisuuden, lanviljelylaitoksen lisäksi mm. valtion kalatalous-
17494: jonka merkitys on viime aikoina huomattavasti oppilaitos, jossa työskentelee kalatalouden tutki-
17495: lisääntynyt, kun yhdyskuntien ja teollisuuslaitos- joita ja opettajia, ja kun Saimaa muodostaa
17496: ten jätevesien puhdistustyön tuloksena vesistöjen ainutlaatuisen vesistön sekä kalataloudellisesti et-
17497: veden laatu on merkittävästi parantunut ja kala- tä virkistyksellisesti, olisi välttämätöntä, että ko-
17498: kannat kalojen istutustoiminnan tuloksena ovat ko Saimaan ekologinen luonto voitaisiin ottaa
17499: parantuneet. oman tutkimustoiminnan kohteeksi.
17500: Uuden kalastuslain tuloksena vesistökohtaiseen
17501: kalavesien hoitoon ja kalastuksen järjestämiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
17502: on hyvät mahdollisuudet. oittavasti,
17503: Valtio rakentaa Enonkoskelie Itä-Suomen kes-
17504: kuskalanviljelylaitoksen. Tällä hetkellä laitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17505: suunnittelu on jo varsin pitkällä ja rakentamiseen 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
17506: päästäneen lähiaikoina. kan määrärahan Saimaan ekologisen tut-
17507: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen vaiku- kimusaseman suunnittelutyön aloittami-
17508: tusalueena on koko Itä-Suomen alue ensi sijassa seksi Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitok-
17509: Vuoksen vesistö. Itä-Suomen keskuskalanviljely- sen ja kalatalousopptlaitoksen yhteyteen
17510: laitoksen tehtävänä tulee olemaan kalanviljelyyn Enonkoskelie.
17511:
17512: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
17513:
17514: Pirjo Rusanen Erkki Liikanen Mauri Miettinen
17515: Pertti Hietala Pentti Skön Timo Kietäväinen
17516: Maija Rajantie Olavi Ronkainen Pentti Poutanen
17517: 1984 vp. 463
17518:
17519: Raha-asia-aloite n:o 420
17520:
17521:
17522:
17523:
17524: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen järvikalastus-
17525: museohankkeen toteuttamiseen
17526:
17527:
17528: Eduskunnalle
17529:
17530: Itä-Suomen järvikalastusmuseo on Kerimäen naisrakennusohjelma, jonka tuloksena syntyvät
17531: kunnan ylläpitämä erityismuseo, joka perustet- museon uusi päärakennus, itäsuomalainen kalas-
17532: tiin vuonna 1982. Itä-Suomen järvikalastusmuseo tajakylä ja saneerattu Romu-Heikin talo hallin-
17533: on kulttuuriekologinen museo, joka tallentaa nollisiksi tiloiksi. Tavoitteena on tieteellisesti ja
17534: sisävesikalastukseen liittyvää aineistoa ja esineis- museaalisesti korkeatasoinen kokonaisuus. Hank-
17535: töä ja tutkii kalastuksen ja muun yhteiskunnan keen museaalisena asiantuntijana on koko idean
17536: suhteita menneisyydestä nykypäivään. Museon isä FT Jukka Pennanen ja rakennussuunnittelusta
17537: toiminta-alueena on Itä-Suomi, ensisijaisesti Pu- vasta_a professori, SAFA-arkkitehti Aarno Ruusu-
17538: ruveden, Pyhäjärven ja Pihlajaveden altaat. vuon.
17539: Museoesineiden keruu on ollut käynnissä toista Kerimäen kunta ei pysty tätä 6-7 miljoonan
17540: vuotta ja esineistöä on tällä hetkellä yli 400. hanketta toteuttamaan yksin. Sekä taloudellisesti
17541: Museo sijaitsee Kerimäen kirkonkylässä Purove- että museaalisesti on välttämätöntä, että valtio
17542: den rannalla noin 2 ha alueella. Alueella ovat osallistuu toteuttamiskustannuksiin. Itä-Suomen
17543: tällä hetkellä Kerimäen kotiseutumuseon raken- järvikalastusmuseo ei palvele vain Kerimäkeä, tai
17544: nukset sekä ns. Romu-Heikin talo, jossa sijaitse- edes Itä-Suomea, vaan koko maata käsittävää
17545: vat museon hallinnolliset toimitilat. Museossa kalastuskulttuurin vaalimista.
17546: työskentelevät tällä hetkellä puolipäiväinen mu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
17547: seonhoitaja ja työllistämistuella palkattu koko- oittavasti,
17548: päiväinen museotekninen apulainen. Museon ta-
17549: lousarvio vuodelle 1984 on n. 300 000 mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17550: Museon toiminnan on toistaiseksi rahoittanut 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17551: lähes yksinomaan Kerimäen kunta. Vuosina markkaa Itä-Suomen järvzkalastusmuseo-
17552: 1984-88 on tarkoitus toteuttaa museon koko- hankkeen toteuttamiseen.
17553:
17554: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
17555:
17556: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
17557: Pentti Poutaneo Maija Rajantie
17558: 464 1984 vp.
17559:
17560: Raha-asia-aloite n:o 421
17561:
17562:
17563:
17564:
17565: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta liukkaan kelin harjoitusra-
17566: dan suunnittelemiseksi Naarajärven lentokentän alueelle
17567:
17568:
17569: Eduskunnalle
17570:
17571: Pieksämäen maalaiskunnassa sijaitseva Naara- Iinen sijainti puoltaa sitä valtakunnalliseksi liuk-
17572: järven lentokenttä on toiminut jo pitkään purje- kaan kelin opetus- ja harjoituspaikaksi. Harjoi-
17573: lennon ym. harrastusilmailun keskuksena. Olo- tusrataa voitaisiin käyttää myös liikenneopetuk-
17574: suhteet ko. toiminnalle ovat melko hyvät vuonna sessa ja moottoriurheilupaikkana. Alueelle on
17575: 1980 päällystetyn 700 m pitkän kiitoradan joh- mahdollisuus rakentaa myös erilaisia majoitus-
17576: dosta. Siviili-ilmailun lisäksi ilmavoimat käyttä- ym. tiloja.
17577: vät kenttää harjoitusalueenaan. Talvisin Naara- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
17578: järven lentokentällä on ollut poliisien liukkaan oittavasti,
17579: kelin harjoitusrata.
17580: Naarajärven lentokenttäalueen edelleen kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17581: tämiseksi ja sen käytön lisäämiseksi on esitetty 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
17582: mm. liukkaan kelin harjoitusradan rakentamista kaa liukkaan kelin harjoitusradan suun-
17583: kentän maastoon. Harjoitusradasta on esim. liik- nittelemiseksi Haarajärven lentokentän
17584: kuva poliisi kiinnostunut. Naarajärven liikenteel- alueelle.
17585:
17586: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
17587:
17588: Pirjo Rusanen Pentti Skön Pentti Poutaneo
17589: Mauri Miettinen Maija Rajantie
17590: 1984 vp. 465
17591:
17592: Raha-asia-aloite n:o 422
17593:
17594:
17595:
17596:
17597: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Helemi-ratahankkeen
17598: suunnitteluun
17599:
17600:
17601: Eduskunnalle
17602:
17603: Mikkelin läänin Maakuntaliitto ry:n nimeämä Heinola-Mäntyharju maksaa 362 mmk ja Lah-
17604: Helemi-ratatyöryhmä, jossa olivat mukana myös den-Heinolan radan perusparannus maksaa 153
17605: rautatiehallitus ja liikenneministeriö, sai työnsä mmk.
17606: valmiiksi syyskuussa 1983. Yhteydet Savosta pääkaupunkiseudulle nopeu-
17607: Sen toimesta valmistui kolme Helemi-ratahan- tuvat noin 30-40 minuuttia Helemi-radan ansi-
17608: ketta koskenutta osaselvitystä: osta. Henkilöliikenteen aikatauluihin rata vaikut-
17609: - Helemi-radan aluevarausselvitys välillä Hei- taa kahdella tavalla. Ensiksi junan kulun nopeu-
17610: nola-Mäntyharju, Savon radan oikaisu välillä tuminen lyhentää matka-aikoja Savon ja Etelä-
17611: Lahti-Mikkeli, 1982 Suomen välillä. Toiseksi nopeutumisen muka-
17612: - Helemi-radan ympäristöselvitys välillä Hei- naan tuomat uudet matkustajat tekevät mahdol-
17613: nola-Mäntyharju, 1983 liseksi junatarjonnan lisäämisen.
17614: - Helemi-radan vaikutusselvitys, 1983 Liikenneturvallisuuteen rata vaikuttaa merkit-
17615: Helemi-radan liikenteellisten vaikutusten alue tävästi, koska sen avulla voidaan poistaa tasoris-
17616: käsittää radan pohjoispäässä Savon, Kainuun ja teyksiä Lahden-Heinolan välillä ja vähentää
17617: osia Keski-Suomesta. Eteläpäässä vaikutusaluee- liikennöintiä niillä muilla rataosilla. Nykyisin
17618: seen kuuluvat Uusimaa, Etelä-Häme ja osia Var- Savonradalla välillä Lahti-Mäntyharju on 84
17619: sinais-Suomesta. Näillä alueilla asuu yhteensä tasoristeystä. Helemi-radalla niitä olisi vastaavalla
17620: noin puolet Suomen väestöstä. Radan lähivaiku- välillä alle 10.
17621: tusalueella ovat merkittäviä lisäksi alueelliset ja
17622: työllisyysvaikutukset. Lähivaikutusalueeseen kuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17623: luu 26 kuntaa ja niissä on asukkaita yhteensä nioittaen,
17624: 294 000. Rata tekee mahdolliseksi saattaa Heino-
17625: lan kaupunki uudelleen henkilöliikenteen pii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17626: run. 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
17627: Laaditun aluevarausselvityksen perusteella ovat markkaa ns. Helemi-ratahankkeen suun-
17628: radan kustannukset 515 mmk. Uusi rata välille nittelua varten.
17629:
17630: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
17631:
17632: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen Maija Rajantie
17633:
17634:
17635:
17636:
17637: 59 4284003504
17638: 466 1984 vp.
17639:
17640: Raha-asia-aloite n:o 423
17641:
17642:
17643:
17644:
17645: Saari: Määrärahan osoittamisesta Alavuden, Kuortaneen ja Töysän
17646: yhteisen vesihuoltohankkeen toteuttamiseksi kuntien reuna-alu-
17647: eilla sijaitsevissa kylissä
17648:
17649:
17650: Eduskunnalle
17651:
17652: Alavuden kaupungilla, Kuortaneen kunnalla esimerkki kuntien kustannuksia säästävästä yh-
17653: ja Töysän kunnalla on vireillä yhteinen vesihuol- teistyöstä ja se koskee Suomenselän projektialuet-
17654: tohanke. Sen mukaan Töysän Ukkokankaan ve- ta. Hankkeen toteutuminen edellyttää sen saa-
17655: denottamolta rakennettaisiin siirto- ja jakelulin- mista valtion vesihuoltohankkeeksi.
17656: jat Töysän kunnassa Luoman, Liesmäen ja Toh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17657: nin kylien alueelle, Kuortaneen kunnassa Löyän taen,
17658: ja Virtalan kylien alueelle ja Alavuden kaupun-
17659: gissa Kätkänjoen ja Salon kylien alueelle. Alue että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17660: on maidontuotantoon perustuvaa pientilavaltais- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 140 000
17661: ta maatalousaluetta, joten hyvälaatuisen talous- markkaa Kätkänjoen-Salonkylän- Virta-
17662: veden saanti on erittäin tarpeellista. Hankkeen lan - Löyän - Luoman - Liesmäen -
17663: avulla saatettaisiin vesihuollon piiriin kustannuk- Tohnin vedenhankintasuunnitelman to-
17664: sia minimaiden kunkin kolmen kunnan reuna- teuttamiseksi valtion vesihuoltohankkee-
17665: alueilla sijaitsevia kyläkuntia. Hanke on hyvä na.
17666:
17667: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
17668:
17669: Aapo Saari
17670: 1984 vp. 467
17671:
17672: Raha-asia-aloite n:o 424
17673:
17674:
17675:
17676:
17677: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan poliisitalon suunnitte-
17678: luun
17679:
17680:
17681: Eduskunnalle
17682:
17683: Vaasaan on jo vuosia pyritty saamaan poliisi- ja arveluttavaa myös kaikkien työturvallisuuden
17684: oikeustalo. Kyseessä olisi noin 5 000-6 000 puutteiden vuoksi, sillä nykyiset "keisarivallan"
17685: m 2 :n hanke. Mm. Vaasan lääninhallituksen polii- aikaiset tilat, vanhat, ahtaat, epäkäytännölliset,
17686: sin toiminta- ja taloussuunnitelmassa on Vaasan vaaralliset ja myös kylmät niin, että esimerkiksi
17687: uuden poliisitalon aikaansaaminen asetettu en- lämpö ei riitä talon kolmanteen kerrokseen saak-
17688: simmäiselle sijalle koko läänissä. Myös Vaasan ka.
17689: kaupunki on esittänyt useiden eri ministeriöiden Vaasan poliisin toimitilat eivät tänään alkuun-
17690: ja keskusvirastojen edustajille useampia vaihtoeh- kaan vastaa ajan vaatimuksia eivät määrältään,
17691: toja poliisitalon rakentamiseksi. Edelleen poliisi- eivät kunnoltaan eivätkä varustetasoltaan. Uuden
17692: piirin neuvottelukunnan taholta on kiinnitetty poliisi- ja oikeustalon rakennushanke tulee saada
17693: asiaan huomiota ja kiirehditty talon rakentamis- kiireellisesti suunnittelun ja työn alle, sillä asiasta
17694: ta. Kuitenkaan edes rakennuksen suunnitteluun on puhuttu jo 20 vuotta ja on korkea aika ryhtyä
17695: ei toistaiseksi ole myönnetty määrärahoja. sanoista tekoihin.
17696: Vaasan poliisilaitoksen nykyiset toimitilat ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17697: hyvin puutteelliset. Kanslia, löytötavaratoimisto, taen,
17698: passitoimisto ja liikennetoimisto sekä järjestys- ja
17699: rikososasto sijaitsevat viidessä eri rakennuksessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17700: Tällaisesta hajanaisuudesta kärsii asiakaspalvelu 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17701: puhumattakaan toiminnasta näissä epäkäytännöl- markan määrärahan uuden poliisi- ja oi-
17702: lisissä tiloissa. Nykyisten toimitilojen käyttö on keustalon suunnitteluun Vaasaan.
17703:
17704: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
17705:
17706: Helge Saarikoski
17707: 468 1984 vp.
17708:
17709: Raha-asia-aloite n:o 425
17710:
17711:
17712:
17713:
17714: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan lääniin perustettavan
17715: turkisjalostusopiston rakentamisen suunnitteluun
17716:
17717:
17718: Eduskunnalle
17719:
17720: Vaasan läänissä tuotetaan maamme turkiksista automatisoimaan ja on ilmeistä, että aikaisem-
17721: yli 80 prosenttia. Vuotuiset valuuttatulot ovat min markkinoita hallinneet halpatyövoiman
17722: viime vuosina koko maassa olleet noin 1 000 maat tulevat kärsimään menetyksiä korkean tie-
17723: miljoonaa markkaa. Asiantuntijoiden arvioiden don ja taidon sekä teknisen valmiuden omaaville
17724: mukaan olisi turkisten jalostusastetta mahdollista maille.
17725: huomattavasti nostaa kotimaassa. Tällöin tulisi Turkistarhauksen sijoittumisesta johtuen olisi
17726: kysymykseen erityisesti turkisten ompelu valmiik- aivan luonnollista, että valtion turkisjalostusopis-
17727: si vaatteeksi, mutta mahdollisesti myös turkisten to sijoitettaisiin Vaasan lääniin. Opiston tulisi
17728: muokkaus. Turkisten jalostusasteen kohottami- kouluttaa turkisalan tuotesuunnittelijoita ja yrit-
17729: nen olisi perusteltua erityisesti siitä syystä, että täjiä. Oppilaitoksen luonteesta johtuen olisi heti
17730: raakaturkisten tuotannon laajentaminen markki- alusta asti turvattava laitoksen mahdollisuudet
17731: noiden ja rehun rajallisuudesta johtuen on tule- saada tavanomaista oppilaitosta suuremmat toi-
17732: vaisuudessa erittäin vaikeaa. Valuuttatulot olisi mintavalmiudet erilaisiin tuotantokokeiluihin
17733: jalostusastetta kohottamalla mahdollista nostaa laitoksen luonteen mukaisilla materiaaleilla ja
17734: jopa moninkertaisiksi. Samalla luotaisiin turkis- tätä varten laitoksen tulisi saada riittävästi resurs-
17735: teollisuuteen ja sen seurannaiselinkeinoihin jopa seja materiaalihankintoihin ja jopa ulkomaisten
17736: tuhansia uusia työpaikkoja. Turkisten jalostami- asiantuntijoiden palkkaamiseen turkisjalostus-
17737: sen esteenä on kuitenkin pääomapulan ohella opiston käyttöön.
17738: ollut ennen kaikkea jalostamiseen liittyvän tie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17739: don puute. Tästä syystä olisikin mitä pikimmin taen,
17740: ryhdyttävä toimiin alan koulutuksen saamiseksi
17741: turkisteollisuutta varten. Koulutuksen aloittamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17742: ta puoltaa lisäksi tieto siitä, että maailman turkis- 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
17743: teollisuusmarkkinoita ollaan parhaillaan muovaa- kan määrärahan Vaasan lääniin perustet-
17744: massa aivan uuteen uskoon, koska turkisten le- tavan turkisjalostusopiston suunnittele-
17745: vyttäminen eli yhteenompeleminen on kyetty miseksi.
17746:
17747: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
17748:
17749: Helge Saarikoski
17750: 1984 vp. 469
17751:
17752: Raha-asia-aloite n:o 426
17753:
17754:
17755:
17756:
17757: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan tie- ja vesirakennus-
17758: piirin tienrakennuskohteisiin
17759:
17760:
17761: Eduskunnalle
17762:
17763: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin varsinaiset piirin saamilla ns. työllisyysvaroilla, jotka v. 1983
17764: tienrakennusmäärärahat ovat kääntyneet uhkaa- vähennettiin olemattomiin, eli otettiin käytän-
17765: vasti laskuun niin, että vuoden 1984 valtion tulo- nöllisesti katsoen kokonaan pois.
17766: ja menoarviossa niitä on vain 97, 1 miljoonaa Näin ei voi jatkua, vaan asiaan on saatava heti
17767: markkaa, kun vuoden 1983 budjetissa summa oli valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa kor-
17768: 100 miljoonaa. jaus ja lisää varsinaisia tienrakennusvaroja, sillä
17769: Teiden rakentamisen reaaliarvo on alentunut muussa tapauksessa Vaasan tie- ja vesipiirin alu-
17770: edellisestä vuodesta 10 miljoonalla markalla Vaa- een tienrakentaminen taantuu uhkaavasti ja on
17771: san tie- ja vesirakennuspiirin alueella. olemassa vaara, että koko piirin organisaatio
17772: Vaasan tie- ja vesirakennuspiiri on ainoa tiepii- alkaa osittain olla tyhjäkäynnillä.
17773: ri maassamme, jonka rakennusmäärärahat ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17774: alle tieverkon Vaasan piirin pituusosuuden, joka taen,
17775: on 9,5 % - sekä Vaasan piirin liikennesuorite-
17776: osuuden, joka on 9 % koko maan vastaavasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17777: arvosta. 1985 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
17778: Sama ja vielä pahempi kehitys menneisiin markkaa Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin
17779: vuosiin verrattuna on Vaasan tie- ja vesirakennus- varsinaisiin tienrakennusmäärärahoihin.
17780:
17781: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
17782:
17783: Helge Saarikoski
17784: 470 1984 vp.
17785:
17786: Raha-asia-aloite n:o 427
17787:
17788:
17789:
17790:
17791: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan tie- ja vesirakennus-
17792: piirin työkohteisiin työllisyysvaroista
17793:
17794:
17795: Eduskunnalle
17796:
17797: Työttömyys lisääntyy uhkaavasti Vaasan läänis- syysvarat p01s JO v. 1983 ja vuodesta 1984 ei ole
17798: sä. Varsinaisia tienrakennusmäärärahoja on Vaa- mitään tietoa. Tilanne on käsittämätön ja kestä-
17799: san tie- ja vesirakennuspiiriltä vähennetty niin, mätön työttömyyden koko piirin alueella yhä
17800: että koko tien rakentaminen uhkaa arveluttavasti lisääntyessä. Tilanteeseen on saatava nopeasti
17801: taantua ja vähentyä piirin alueella. korjaus palauttamaila piirin työllisyysvarojen taso
17802: Varsinaisten tienrakennusmäärärahojen lisäksi vähintäänkin menneitten vuosien keskimäärää
17803: piiri on saanut ns. työllisyysvaroja seuraavasti: vastaavaksi. Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin teitä
17804: ja muitakin kohteita on rakennettava tulevaisuu-
17805: Vuonna 1976 13,4 milj. mk dessa entistä enemmän myös työllisyysvaroilla.
17806: 1977 7,85 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17807: 1978 13,9 taen,
17808: 1979 16,1
17809: 1980 13,09
17810: 1981 14,01 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17811: 1982 10,81 1985 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
17812: 1983 0,9 markkaa työllisyysmäärärahana Vaasan
17813: tie- ja vesirakennuspiirin työkohteita var-
17814: ten piirin vaikeimmtlla työttömyysaluetila
17815: Kuten selvityksestä näkyy, on Vaasan tie- ja
17816: käytettäväksi.
17817: vesipiiriitä käytännöllisesti katsoen otettu työlli-
17818:
17819: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
17820:
17821: Helge Saarikoski
17822: 1984 vp. 471
17823:
17824: Raha-asia-aloite n:o 428
17825:
17826:
17827:
17828:
17829: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 663 rakentami-
17830: seen välillä Karijoki-Päntäne
17831:
17832:
17833: Eduskunnalle
17834:
17835: Kun tiestä n:o 663 välillä Kristiinankau- on kelirikkoaikoina ehdottomasti tältä rakenta-
17836: punki-Kauhajoki valmistui v. 1980 osa eli väli mattomalta osalta alueen huonoin tie, jonka
17837: Lapväärtti-Karijoki, jäi vielä rakentamatoma ajokunnossa pito kuluttaa järjen vastaisesti liikaa
17838: osuutta välille Karijoki-Päntäne noin 11 km. Se kunnossapitovaroja. Järkevin ja taloudellisin rat-
17839: on Vaasan tie- ja vesirakennupiirin toimenpide- kaisu olisi rakentaa tämä väliin rakentamatta
17840: ohjelmassa vasta vuoden 1985 jälkeen. jäänyt 11 km:n tienpätkä heti suunnitellulla
17841: Koko Vaasan läänin eteläisen osan, Suupohjan tavalla.
17842: alueen, kehittämisen kannalta on ensiarvoisen Edeflä es1i:etyn perusteella ehdotan kunnioit-
17843: tärkeää saada koko tie rakennetuksi mahdollisim- taen,
17844: man pian täysin valmiiksi jo valmiina olevien
17845: suunnitelmien mukaisesti.
17846: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17847: Tietä tarvitsee Metsä-Botnia raskaisiin jatkuviin
17848: 1985 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
17849: puutavarakuljetuksiin. Tie on maakunnan ja ran-
17850: markan määrärahan maantien n:o 663
17851: nikon välinen tärkeä liikenneväylä. Tie on tältä
17852: rakentamattomalta osalta varsinkin keväällä keli-
17853: rakentamisen loppuun saattamiseen välil-
17854: rikon aikana täysin poikki ja liikennekelvoton. Se
17855: lä Karijoki-Päntäne.
17856:
17857: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
17858:
17859: Helge Saarikoski
17860: 472 1984 vp.
17861:
17862: Raha-asia-aloite n:o 429
17863:
17864:
17865:
17866:
17867: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 665 (Tiukka-
17868: Perälä) rakennustöiden aloittamiseen
17869:
17870:
17871: Eduskunnalle
17872:
17873: Maantie n:o 665 johtaa Teuvan Peräiästä ran- huonokuntoisuuden takia ei tien rakenteen pa-
17874: nikolle Kristiinankaupunkiin ja sen varrella on rantamista voida odottaa vuoteen 1989 saakka,
17875: suuria asutustaajamia mm. Teuvan Perälän kyläs- jolloin tämän tien parantaminen on merkitty
17876: sä, Karijoella Myrkyn kylä ja ennen Kristiinan- alkavaksi Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toi-
17877: kaupunkia Tiukan kylä. menpideohjelmassa, vaan tietä on alettava raken-
17878: Asutus on vankkaa maanviljelysseutua. Alueel- taa aikaisemmin, sillä muussa tapauksessa tiellä
17879: la on lasinalaista kasvihuoneviljelystä sekä piente- liikennöiminen voi loppua kokonaan.
17880: ollisuutta. Tietä käyttää huomattavasti myös Kas- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17881: kisissa sijaitseva Metsä-Botnian selluloosatehdas taen,
17882: raaka-ainekul jetuksissaan.
17883: Tie on erittäin mutkainen ja sen takia suoras-
17884: taan vaarallinen ja hidas liikkua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17885: 1985 tulo- ja menoarvioon 3 800 000
17886: Tie on erittäin huonokuntoinen maapohjan
17887: pehmeyden takia, kun kantavat kerrokset ovat markkaa työllisyysmäärärahana maantien
17888: aikoja sitten kuluneet pois. Tien painumisen ja n:o 665 rakentamisen aloittamiseksi.
17889:
17890: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
17891:
17892: Helge Saarikoski
17893: 1984 vp. 473
17894:
17895: Raha-asia-aloite n:o 430
17896:
17897:
17898:
17899:
17900: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6991 rakenta-
17901: misen jatkamiseen
17902:
17903:
17904: Eduskunnalle
17905:
17906: Kun Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella lääninhallitus sekä Lapuan kaupunki ja Kuorta-
17907: olevan maantien n:o 6991, joka johtaa Lapualta neen kunta. Vaikea työllisyystilanne kiirehtii
17908: Kuortaneelle, rakennustyöt ovat keskeytyneet myös tien rakentamista.
17909: vuonna 1983 ja kun on epävarmaa saadaanko Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
17910: tänäkään vuonna tähän kohteeseen työllisyysmää- taen,
17911: rärahojakaan, olisi tien erittäin heikon kunnon
17912: vuoksi tien rakentamisaikataulua aikaistettava
17913: niin, että työt voisivat alkaa mahdollisimman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17914: pian uudestaan ja jatkua koko tien loppuunra- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 100 000
17915: kentamiseen asti keskeytymättä. markan määrärahan maantien n:o 6991
17916: Tiellä on erittäin suuri liikeoteeilinen merkitys rakentamisen jatkamiseen.
17917: ja siksi sen rakentamista kiirehtii myös Vaasan
17918:
17919: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
17920:
17921: Helge Saarikoski
17922:
17923:
17924:
17925:
17926: 60 4284003504
17927: 474 1984 vp.
17928:
17929: Raha-asia-aloite n:o 431
17930:
17931:
17932:
17933:
17934: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan perusparan-
17935: tamiseen
17936:
17937:
17938: Eduskunnalle
17939:
17940: Suupohjan rata johtaa Seinäjoelta Kaskisiin 35 km/t. Liikenne radalla on kuitenkin monin-
17941: Metsä-Botnian selluloosatehtaalle ja satamaan. kertaistunut viimeksi kuluneiden noin 10 vuoden
17942: Nykyisellään tämä noin 70 vuotta vanha rata on aikana. Rajoituksista ja huonosta kunnosta joh-
17943: erittäin huonossa kunnossa. Radan heikkokuntoi- tuen liikennöinti on kalliimpaa kuin normaalira-
17944: suus on uhka liikenteen jatkuvuudelle ja radan- doilla. Näyttää siltä, että rautatiehallitus ei pysty
17945: varren tiheän asutuksen turvallisuudelle. On nykyisillä määrärahoillaan ottamaan Suupohjan
17946: myöskin aivan selvää, että huonokuntoisten ja rataa kunnostusohjelmaansa. Valtionrautateiltä ja
17947: vajaita kuorni:ia ajavien junien käyttäminen ei saa alueen elinkeinoelämältä saatujen tietojen mu-
17948: alueen elinkeinoelämää suopeaksi rautatiekulje- kaan Suupohjan rata olisi täysin itsensä kannatta-
17949: tusten lisäämiselle, vaikka radan välittömässä va, jos rata saataisiin sellaiseen kuntoon, että
17950: läheisyydessä on runsaasti rautatiepalveluksiin ai- radalla voidaan kuljettaa normaaleja tavarakuor-
17951: koinaan tukeutuneita suuryrityksiä. Näistä voi- mia. Tässä ei silloin ole vielä otettu huomioon
17952: daan mainita Metsä-Botnian Kaskisten selluloosa- sitäkään, että Suupohjan rata johtaa Kaskisissa
17953: tehdas, Rauma-Repola Oy:n Kauhajoen puutalo- erääseen Suomen merialueen parhaaseen luon-
17954: tehdas, Strömberg Oy:n Kauhajoen liesitehdas, nonsatamaan, jota parhaillaan ollaan kehittämäs-
17955: Onninen Oy:n konepaja Kauhajoella, Lohja sä.
17956: Oy:n asuntovaunutehdas Teuvalla, Parainen Maamme metsäteollisuudelle ja Suupohjan ra-
17957: Oy:n tiilitehdas Kurikassa, Velsa Oy:n konepaja dan varren eteläpohjalaiselle elinkeinoelämälle
17958: Kurikassa, Alko Oy:n viinatehdas Koskenkorvalla olisikin mitä tärkeintä, että Suupohjan rata saa-
17959: ja Ilko Oy:n konepaja Ilmajoella. Lisäksi on taisiin heti turvalliseksi ja tarpeita vastaavaan
17960: monia muita pienempiä teollisuuslaitoksia ja ajokuntoon. Radan perusparantaminen mukaan
17961: erittäin voimakas ja paljon kuljetuksia tarvitseva lukien loppuunkuluneiden kiskojen vaihto mak-
17962: maatalous. Tuntuukin suorastaan hämmästyttä- saisi yhteensä noin 90 miljoonaa markkaa.
17963: vältä, että Suupohjan rata on päästetty eräällä
17964: valtakunnan elinvoimaisimmalla alueella rappeu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17965: tumaan, samanaikaisesti kun maantiestö uhkaa taen,
17966: raskaan liikenteen alla vaurioitua ennenaikaisesti.
17967: Suupohjan radan kantavuus on 15 t, kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17968: kansallinen yleinen ratojen kantavuus on 20 t. 1985 tulo- ja menoarvioon 11 000 000
17969: Liikennöinti tapahtuu nykyään korkeintaan 17 markkaa Suupohjan radan perusparanta-
17970: tonnin kuormilla, jolloin nopeusrajoituksena on misen aloittamiseksi vuonna 1985.
17971: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
17972:
17973: Helge Saarikoski
17974: 1984 vp. 475
17975:
17976: Raha-asia-aloite n:o 432
17977:
17978:
17979:
17980:
17981: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta sotavammaisten huolto- ja
17982: järjestätoimintaan
17983:
17984:
17985: Eduskunnalle
17986:
17987: Sotainvalidit ovat oivahaen omatoimisuuden ja tarpeiden vaatimien laitospalvelujen ja huollon
17988: järjestöllisen yhteistyön merkityksen oman järjes- toimintojen toteuttamiseksi.
17989: tönsä, Sotainvalidien Veljesliiton, sen valtakun- Sotavammaisten ikääntyessä ja heidän huollon
17990: nallisen toimintaorganisaation sekä sen perusta- tarpeittensa samalla kasvaessa keräystoiminnan
17991: mien ja ylläpitämien laitosten avulla saattaneet hoitaminen on nykyisessä laajuudessaan kuiten-
17992: voimakkaasti myötävaikuttaa huoltoosa ja sen kin käymässä liitolle ja sen jäsenkunnalle ylivoi-
17993: edellytysten parantamiseen. Näin sotainvalidit maiseksi, jolloin palveluun ja huoltoon tarvitta-
17994: ovat merkittävällä tavalla täydentäneet valtioval- vien varojen saanti on tyrehtymässä. Liiton piiri-
17995: lan järjestämiä huoltotoimenpiteitä ja -palveluja. yhdistysten ja osastojen toiminta on sen takia eri
17996: Valtio tukee tätä Sotainvalidien Veljesliiton toi- tahoilla joutunut monenlaisiin vaikeuksiin, usein
17997: mintaa korvaamalla liiton laitosten käyttötalous- juuri siellä missä apua eniten ja kipeimmin
17998: menot sekä myöntämällä Raha-automaattiyhdis- tarvittaisiin. Tämän vuoksi olisikin liiton järjestö-
17999: tyksen varoista rajoitettua toiminta-avustusta. organisaation ylläpitämiä palvelu- ja huoltotoi-
18000: mintoja tuettava valtion varoin.
18001: Toimintojaan varten liiton jäsenyhdistyksineen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18002: on jo neljän vuosikymmenen ajan ollut kerättävä taen,
18003: varoja mm. jokavuotisin syyskeräyksin. Keräysten
18004: tuotolla onkin voitu erittäin merkittävästi auttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18005: kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia sotavam- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18006: maisia sekä tukea järjestön kenttäorganisaation markan määrärahan käytettäväksi sota-
18007: toimintaa samalla, kun liitto ja sen jäsenyhdis- vammaisten huolto- ja järjestötoimin-
18008: tykset ovat edelleen ponnistelleet lisääntyvien taan.
18009:
18010: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
18011:
18012: Helge Saarikoski
18013: 476 1984 vp.
18014:
18015: Raha-asia-aloite n:o 433
18016:
18017:
18018:
18019:
18020: Salolainen ym.: Määrärahojen osoittamisesta maan hankkimiseen
18021: 'luonnonsuojelutarkoituksiin
18022:
18023:
18024: Eduskunnalle
18025:
18026: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen· misesta 2 milj. mk. Luonnonsuojelualueiden pe-
18027: kolmen valtakunnallisen luonnonsuojeluohjel- rustamistoimikunta esitti mietinnössään III
18028: man toteuttamisesta. Nämä ovat 24.2.1978 tehty (1981: 41), että tulo- ja menoarvioon tulee vuo-
18029: kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämistä sittain sisällyttää 77 milj. markan suuruinen
18030: koskeva periaatepäätös siihen 2.4.1980 ja määräraha luonnonsuojelualueiden ostoihin ja
18031: 2. 9.1980 tehtyine täydennyksineen, 19.4.1979 alueiden rahoittamisesta johtuviin korvauksiin.
18032: tehty soidensuojelun perusohjelmaa koskeva peri- Käytettävissä olevien resurssien ja todellisen tar-
18033: aatepäätös siihen 26.3.1981 tehtyine täydennyk- peen epäsuhde on näin ollen erittäin suuri.
18034: sineen ja 3.6.1983 tehty lintuvesien suojeluohjel- Suomen luonnonsuojeluliitto ja Maataloustuotta-
18035: maa koskeva periaatepäätös. Harjujen suojeluoh- jain Keskusliitto kiinnittivät jo 1.6.1982 yhteises-
18036: jelma on myös periaatteessa valmis, mutta sitä ei sä kirjelmässään valtiovarainministeriölle huo-
18037: ole vielä valtioneuvostossa vahvistettu. miota tähän epäkohtaan. Nykyisellä vauhdilla
18038: Kansallis- ja luonnonpuistoja koskevan peri- suojeluohjelmien toteuttaminen kestää yli 20
18039: aatepäätöksen tarkoittamien alueiden pinta-ala vuotta. Tästä aiheutuu maanomistajalle monen-
18040: on noin 529 200 ha, josta yksityisten omistamia laista haittaa ja epätietoisuutta, valtiolle lisäkus-
18041: alueita on noin 11 500 ha. Soidensuojelun perus- tannuksia maan hinnan kohotessa ja lopulta
18042: ohjelmaan sisältyvien alueiden suopinta-ala puo- erilaisten muiden maankäyttömuotojen lisäänty-
18043: lestaan on noin 488 500 ha, josta yksityisten minen vaarantaa suojelun toteuttamisen.
18044: omistamia alueita on noin 149 500 ha. Lintuve- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
18045: sien suojeluohjelmaan sisältyy 83 530 ha maa- ja kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
18046: vesialueita, joista valtaosa on yksityisomistukses- nassa.
18047: sa. Valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat
18048: tullaan yksityismaiden osalta toteuttamaan joko Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18049: hankkimalla ohjelmiin sisältyvät kohteet valtion nioittaen,
18050: omistukseen tai maksamalla suojelualueen muo-
18051: dostamisesta sen omistajalle aiheutuvasta talou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18052: dellisen hyödyn menetyksestä korvaus. 1985 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
18053: Suojeluohjelmien toteuttamisen eräänä suu- markkaa momentille 35.15. 88 maan
18054: rimpana esteenä on ollut luonnonsuojelualuei- hankkimiseen luonnonsuojelutarkoituk-
18055: den ostovarojen niukkuus. Kuluvan vuoden val- szin sekä 5 000 000 markkaa momentille
18056: tion tulo- ja menoarviossa ostoihin on varattu 26 35.15.41 korvauksiin suojelualueiden pe-
18057: milj. mk ja korvauksiin, suojelualueiden perusta- rustamisesta.
18058:
18059: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
18060:
18061: Pertti Salolainen Mauno Manninen Ville Komsi
18062: 1984 vp. 477
18063:
18064: Raha-asia-aloite n:o 434
18065:
18066:
18067:
18068:
18069: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Hollolaan rakennettavan val-
18070: tion virastotalon suunnitteluun
18071:
18072:
18073: Eduskunnalle
18074:
18075: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon nissa. Tälle on tietenkin edellytyksenä eräiden
18076: tulisi saada 300 000 markan suunnittelumäärära- valtion piirihallintorajojen tarkistaminen ja tätä
18077: ha valtion virastotalon perustamiseksi Hollolaan. myöten palvelujen sijoittaminen aluetta parhai-
18078: Kokonaiskustannusarvio on noin 5 miljoonaa ten palvelevalle paikalle.
18079: markkaa ja ajoitus vuosille 1984-85. Virastota- Hollolan kunta on useaan otteeseen tehnyt
18080: lon pinta-ala on 1 500 m 2 • aloitteita esim. työvoimatoimiston sivutoimiston
18081: Virastotalohankkeen toteutuminen mahdollis- ja Kelan B-toimiston perustamiseksi Hollolan
18082: taisi mm. työvoimatoimiston, kansaneläkelaitok- Salpakankaalle. ·Aloite on tehty myös nimismies-
18083: sen B-pisteen ja verotoimiston palvelujen keskit- piirin jakamisesta. Ko. aloitteiden käsittelyä ja
18084: tämisen Hollolaan. Lisäksi tulevat kysymykseen toimenpiteitä niiden pohjalta tulisikin kiirehtiä.
18085: postin tilojen siirto ja mahdolliset nimismiehen Edellä olevan perusteella ehdotan,
18086: kanslian sekä muiden poliisin tarvitsemien tilojen
18087: sijoittaminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18088: Virastotalon rakentaminen parantaisi oleellises- 1985 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
18089: ti valtion paikallishallinnon palvelutasoa kunnas- kan suunnittelumäärärahan valtion viras-
18090: sa, eikä yksin Hollolassa vaan myös naapurikun- totalon rakentamiseksi Hollolaan.
18091:
18092: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18093:
18094: Jouko Skinnari
18095: 478 1984 vp.
18096:
18097: Raha-asia-aloite n:o 435
18098:
18099:
18100:
18101:
18102: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston Lahden
18103: koulutuskeskuksen virkojen perustamiseen
18104:
18105:
18106: Eduskunnalle
18107:
18108: Lahden kaupunki on vuonna 1981 paattanyt den keskus on johtava koko maassa ja auttaa tässä
18109: myöntää Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- maan eri korkeakoulukaupunkeja.
18110: ja koulutuskeskukselle lahjoitusvirkoja viideksi Tutkimusjohtajan ja tutkijan virkojen perusta-
18111: vuodeksi. Lahden koulutuskeskuksen päätoimin- minen 1. 9. 198 5 lukien merkitsisi liitännäiskus-
18112: tamuodot ovat avoin korkeakouluopetus, akatee- tannuksineen vain noin 150 000 mk:n menoerää.
18113: minen täydennyskoulutus, työllisyyskoulutus Käytännössä valtion osuus siirtyisi 5 vuodella,
18114: sekä yritys- ja kuntaprojektit. koska Lahden kaupunki on sitoutunut vastaa-
18115: maan kustannuksista ko. ajan.
18116: Vuoden 1984 budjetissa on jo perustettu Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18117: 1.9.1984 assistentin ja toimistosihteerin virat. taen,
18118: Perustamatta jäivät kuitenkin vielä tutkimus-
18119: johtajan (B3) ja tutkijan (B1) virat, jotka olisivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18120: Lahden keskuksen ja koko maankin kannalta 1985 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
18121: välttämättömiä. Vastaahan Lahden keskus mm. kaa tutkimusjohtajan (B3) ja tutkzjan
18122: koko yliopiston täydennyskoulutuksesta lukuun (B1) virkojen perustamiseen Helsingin
18123: ottamatta maatalous- ja metsätieteellistä tiede- yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutus-
18124: kuntaa. Työllisyys- ja yrittäjäkoulutuksessa Lah- keskukseen 1. 9.1985 lukien.
18125:
18126: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18127:
18128: Jouko Skinnari
18129: 1984 vp. 479
18130:
18131: Raha-asia-aloite n:o 436
18132:
18133:
18134:
18135:
18136: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan Anianpellon ala-
18137: asteen rakentamiseen
18138:
18139:
18140: Eduskunnalle
18141:
18142: Päijät-Hämeen kuntien koulutusta palvelevien on kunnalla valmius v. 1984. Aloittamislupaa
18143: rakennushankkeiden kiireellisyys on ratkaistu odotetaan. Kustannusarvio on 5,5 mmk, josta
18144: yleensä muilla perusteilla kuin koulutustarve ja valtionosuutta lainoina ja avustuksina 3,4 mmk.
18145: oppilaiden oikeus tarkoituksenmukaiseen opiske- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18146: luun sekä opiskelutiloihin. "Riittämättömät" taen,
18147: työttömyysprosentit ja aluepolitiikka ovat hidas-
18148: taneet peruskoulu-uudistukselle välttämättömien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18149: koulurakennusten rakentamista mm. Asikkalassa. 1985 tulo- ja menoarvioon 2 700 000
18150: Asikkalan kuntakeskuksen väestömäärä on nous- markkaa lainoina ja avustuksina Aszkka-
18151: sut ja tarve uusiin koulutiloihin on polttava. lan Anianpellon ala-asteen rakentamista
18152: Asikkalan Anianpellon ala-asteen rakentamiseen varten.
18153:
18154: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18155:
18156: Jouko Skinnari
18157: 480 1984 vp.
18158:
18159: Raha-asia-aloite n:o 437
18160:
18161:
18162:
18163:
18164: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Nastolan Viilähteen koulun
18165: rakentamiseen
18166:
18167:
18168: Eduskunnalle
18169:
18170: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireelii- kellä lähes 10 milj. markkaan, mistä valtion
18171: syyden ratkaisevana perusteena tulisi olla koulu- osuus on noin 2 milj. markkaa.
18172: tustarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukai-
18173: seen opetukseen ja asianmukaisiin opetustiloihin. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18174: Opetustilat eivät Viilähteen koulun osalta Nasto- taen,
18175: lassa vastaa lainkaan nykyajan vaatimuksia. Ti-
18176: lanne on todella onneton, kiireellisiä toimenpi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18177: teitä vaativa. 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
18178: Viilähteen koulun rakentaminen on ollut pit- markkaa valtionosuuteen Nastolan Vtf-
18179: kään vireillä. Kustannusarvio noussee tällä het- lähteen koulun rakennustyöhön.
18180:
18181: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
18182:
18183: Jouko Skinnari
18184: 1984 vp. 481
18185:
18186: Raha-asia-aloite n:o 438
18187:
18188:
18189:
18190:
18191: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen kirkonkylän ala-
18192: asteen rakennustöihin
18193:
18194:
18195: Eduskunnalle
18196:
18197: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireelii- osuus on noin 2 milj. markkaa. Hankkeen tulisi
18198: syyteen tulisi vaikuttaa koulutustarve, oppilaiden kiireesti saada ao. rakennuslupa.
18199: oikeus tarkoituksenmukaiseen koulutukseen ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
18200: asianmukaisiin opiskelutiloihin. Perusteena eivät vasti,
18201: saa olla yksin työttömyysprosentit eivätkä ns.
18202: läänikiintiöt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18203: Padasjoen kirkonkylän ala-aste on em. syistä 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
18204: todella tarpeellinen. Hankkeen kokonaiskustan- markan määrärahan Padasjoen kirkonky-
18205: nus nousee lähes 8 milj. markkaan, mistä valtion län ala-asteen rakennustöihin.
18206:
18207: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
18208:
18209: Jouko Skinnari
18210:
18211:
18212:
18213:
18214: 61 4284003504
18215: 482 1984 vp.
18216:
18217: Raha-asia-aloite n:o 439
18218:
18219:
18220:
18221:
18222: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lahden teknillisen oppilaitok-
18223: sen jatkosuunnitteluun
18224:
18225:
18226: Eduskunnalle
18227:
18228: Lahden vuonna 1954 valmistunut teknillinen Ensi vuoden tarve olisi 6 milj. markkaa, jotta
18229: oppilaitos on tiloiltaan epätarkoituksenmukainen muutostyöt saataisiin käynnistymään. Kokonais-
18230: ja ahdas. Oppilaita on nykyisin 520. Osa opetuk- kustannusarvio on n. 21 milj. mk.
18231: sesta on jouduttu siirtämään jopa kellariin. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18232: Viime vuoden budjetissa oli suunnittelumäärä- taen,
18233: rahaa 400 000 markkaa. Suunnitelmat ovatkin
18234: valmistumassa ja valmistuisivat, ellei yllättäen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18235: vuoden 1984 budjetista olisi pudotettu suunnit- 1985 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
18236: telumäärärahaa kokonaan pois. Ovathan suunnit- markkaa Lahden teknillisen oppilaitoksen
18237: telun kokonaiskustannukset 4-5 milj. markkaa. muutostöiden käynnistämiseen.
18238:
18239: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18240:
18241: Jouko Skinnari
18242: 1984 vp. 483
18243:
18244: Raha-asia-aloite n:o 440
18245:
18246:
18247:
18248:
18249: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lahden taideteollisen opiston
18250: ja Lahden kultaseppäkoulun laajennusqankkeen toteuttamiseen
18251:
18252:
18253: Eduskunnalle
18254:
18255: Keskiasteen koulunuudistuksen kehittämisoh- milj. mk, josta Lahden kaupungin osuus (taide-
18256: jelmien ja opetussuunnitelmien pohjalta joudu- koulu) on n. 6 milj. markkaa.
18257: taan Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitosta Ammattikasvatushallituksen toiminta- ja ta-
18258: laajentamaan. Oppilaitoksen lisärakennus raken- loussuunnitelman mukaan on hankkeelle aikai-
18259: tuu nykyisen taideteollisen opiston yhteyteen ja semmin myönnetty varoja.
18260: on kokonaistiloiltaan 5 630 m 2 • Lahden kaupungin KTS:ssä vuosille 1984-88
18261: on Lahden taidekoululle varattu 6 milj. mk
18262: Taideteollisen opiston lisäksi tiloihin tulee
18263: vuodelle 1986.
18264: muuttamaan kultaseppäkoulu, joka on tähän asti Edellä olevan perusteella ehdotan,
18265: ollut kaupungin vuokratiloissa. Lisäksi uuteen
18266: laajennusosaan sijoittuu Lahden taidekoulu, jon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18267: ka tarvitsemien tilojen rahoituksesta vastaa Lah-
18268: 1985 tulo- ja menoarvioesitykseen
18269: den kaupunki. 5 000 000 markkaa Lahden taideteollisen
18270: Lisärakennuksen ja siihen liittyvien pienten opiston ja Lahden kultaseppäkoulun lisä-
18271: muutostöiden yhteinen kustannusarvio on n. 31 rakennus- ja muutostyöhanketta varten.
18272:
18273: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18274:
18275:
18276: Jouko Skinnari
18277: 484 1984 vp.
18278:
18279: Raha-asia-aloite n:o 441
18280:
18281:
18282:
18283:
18284: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta uimahalli-monitoimitalon ra-
18285: kentamiseen Hollolaan
18286:
18287:
18288: Eduskunnalle
18289:
18290: Salpakangas muodostaa Hollolan kunnan kes- n. 46 % ja alle 16-vuotiaita 54 %. Koulujen
18291: kustaajaman n. 8 km Lahden keskustasta. Se on uimaopetuksesta muodostuva kävijämäärä on
18292: nopeasti rakentuva kuntakeskus, jossa tällä het- vuosittain noin 30 000.
18293: kellä on asukkaita yli 9 000. Koko kunnassa Uimahalli-monitoimitalo muodostaa oleellisen
18294: asukkaita on noin 17 000. Vuonna 1990 asukkai- tekijän Hollolan virkistys- ja urheilupaikkoja kos-
18295: ta ennustetaan koko kunnassa olevan noin kevissa suunnitelmissa. Edelleen se on keskeinen
18296: 19 500. hanke Salpakankaan kaikissa Heinsuon virkistys-
18297: Salpakankaan keskustasuunnitelmassa on kes- ja urheilukeskusta koskevissa suunnitelmissa.
18298: kuksen pohjoisreunaan muodostettu monipuoli- Uimahallin hyötyala on suunnitelmissa 1 250
18299: set liikuntapalvelut (sekä ulkokenttiä että sisälii- huoneisto-m 2 • Pääpaino altaan suunnittelussa on
18300: kuntatiloja) sisältävä virkistyskeskus. Keskus liit- asetettu virkistysuinnin tarpeiden tyydyttämisel-
18301: tyy välittömästi peruskoulun yläasteeseen ja sisäl- le. Allasta voidaan siksi muotoilla vapaammin
18302: tää suunnitelmissa myös tässä esitettävän uima- viihtyvyystekijöitä painottaen. Kuntouinnin har-
18303: halli-monitoimitalon. Virkistyskeskuksesta ja sii- rastus- ja kilpauinnin harjoitusmahdollisuus tur-
18304: hen liittyvistä julkisista palveluista on toteutettu vataan suunnittelemalla allas siten, että siitä
18305: liikuntahalli, squash-halli, pallokenttä, kunto- voidaan köysillä erottaa kolme kappaletta 25
18306: polku, kestopäällystetty jääkiekkokenttä, tennis- metrin rataa.
18307: kenttä, huoltorakennus, peruskoulun yläaste ja
18308: terveyskeskus. Uimahallin ja nuorisotilojen arvioidut perusta-
18309: Lähimmät uimahallit ovat Lahdessa (2 kpl) ja miskustannukset ovat yhteensä 16,5 milj. mk,
18310: Kärkölässä. Lahden hallien kapasiteetti on täysin josta Hollolan kunnan kantokykyluokan (6.) mu-
18311: käytössä ja Kärkölän hallin kohdalla etäisyys kainen valtionavustus muodostuu noin 1 milj.
18312: muodostaa käytölle esteen. markaksi.
18313: Todettakoon edelleen, että käyttöetäisyysjaot- Edellä olevan perusteella ehdotan,
18314: telun mukaan esim. 0-3 km:n etäisyydellä
18315: suunnitellusta uimahallista on asukkaita nyt noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18316: 9 100 ja esim. vuonna 1990 noin 12 200. 1985 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
18317: Vuosittaisen kävijämäärän voidaan arvioida markan määrärahan käytettäväksi Hollo-
18318: olevan vähintään 125 000. Kävijämäärästä voi- lan monitoimitalon uimahalliosaan ja
18319: daan tilastojen perusteella olettaa aikuisia olevan 700 000 markkaa nuorisottlaosaan.
18320:
18321: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18322:
18323: Jouko Skinnari
18324: 1984 vp. 485
18325:
18326: Raha-asia-aloite n:o 442
18327:
18328:
18329:
18330:
18331: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Porraskosken kalanviljelylaitok-
18332: sen suunnitteluun ja perustamiseen
18333:
18334:
18335: Eduskunnalle
18336:
18337: Porraskoskelie suunniteltuun Etelä-Suomen JarJestämisen edellytykset ovat Lammilla parem-
18338: keskuskalanviljelylaitokseen ei vuoden 1984 bud- mat kuin missään muualla. Myös uusien työpaik-
18339: jetissa ole yllättäen määrärahaa lainkaan. Tämä kojen kannalta Lammin kunnassa hankkeella olisi
18340: osaltaan vahvistaa huhuja siitä, että eräillä tahoil- merkitystä.
18341: la ei sittenkään oltaisi valmiita laitoksen perusta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18342: miseen Porraskoskelie. Näistä syistä muun muas- taen,
18343: sa laitoksen perustamissuunnitelmaa ei saatu ke-
18344: väällä valmiiksi. Nyt hankkeen eteenpäinmenon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18345: kannalta tärkeä valtion rahavirta uhkaa päästä 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18346: katkeamaan. markkaa Lammin Porraskaskelle suunni-
18347: Lammin Porraskoskelie suunnitellun keskuska- tellun Etelä-Suomen keskuskalanviljely-
18348: lanviljelylaitoksen rakentaminen tulisi aloittaa laitoksen suunnitteluun ja rakentami-
18349: mitä pikimmin. Esimerkiksi alan koulutuksen seen.
18350:
18351: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
18352:
18353: Jouko Skinnari
18354: 486 1984 vp.
18355:
18356: Raha-asia-aloite n:o 443
18357:
18358:
18359:
18360:
18361: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Kosken Hl kuntakeskuksen
18362: sisääntuloteiden ja valtatien n:o 12 risteysten valaisemiseen ja
18363: liikennejärjestelyihin
18364:
18365:
18366: Eduskunnalle
18367:
18368: Koski Hl:n kuntakeskus on valtatien n:o 12 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18369: varres~a. Kuntakes~uksen pääväylä, joka yhtyy taen,
18370: valtauehen kahdesu, on entinen valtatie ja sitä
18371: käyttää päivittäin mm. 70 julkisen liikenteen
18372: vuoroa. Keskivuorokausiliikenne on 730 autoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18373: Valtatien n:o 12 vastaava liikennemäärä kirkon- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18374: kylän kohdalla on 3 150 autoa. Kuntakeskuksen markkaa Kosken Hl kuntakeskuksen si-
18375: päätien ja valtatien risteyksien liikenneturvalli- sääntuloteiden ja valtatien n:o 12 risteys-
18376: suus on heikko. Risteykset ovat valaisematta ja ten valaisemista, valtatien käiintymiskais-
18377: kääntymiskaistat valtatieltä puuttuvat. Toisen ris- tojen sekä Hankalan/Hyväneulan alikul-
18378: teyksen kautta valtatien poikki kulkee Hyväneu- kuszllan rakentamista varten.
18379: lan ala-asteen oppilaiden päivittäinen koulutie.
18380:
18381: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
18382:
18383: Jouko Skinnari
18384: 1984 vp. 487
18385:
18386: Raha-asia-aloite n:o 444
18387:
18388:
18389:
18390:
18391: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Paavolan eritasoliittymän ra-
18392: kentamiseen Forssassa
18393:
18394:
18395: Eduskunnalle
18396:
18397: Paavolan eritasoliittymän (valtatie n:o 2/valta- lisuutta ja kokonaisuudessaan valmistuttuaan pa-
18398: tie n:o 10) nykytilanne on liikenteellisesti ongel- rantaisi liikenteen sujuvuutta huomattavasti.
18399: mallinen. Ramppi on liian lyhyt. Lisäksi kaksi
18400: liittymää aiheuttaa kapasiteettivaikeuksia, ruuh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18401: kautumista ja onnettomuusriskejä. Liittymät val- taen,
18402: tateille ovat kanavoimattomia.
18403: Paavolan eritasoliittymä on TVL:n ohjelmassa
18404: vasta vuodelle 1987. Liittymän liikenneturvalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18405: suuden parantaminen ja tiejärjestelyt ovat n. 2,5 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18406: milj. mk. markkaa Forssan kaupungissa olevan Paa-
18407: Toteutuessaan Paavolan eritasoliittymä lisäisi volan eritasoliittymän parantamiseksi kii-
18408: liikenteen välityskykyä, parantaisi liikenneturval- reellisesti.
18409:
18410: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18411:
18412: Jouko Skinnari
18413: 488 1984 vp.
18414:
18415: Raha-asia-aloite n:o 445
18416:
18417:
18418:
18419:
18420: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän jatka-
18421: miseksi Kärkölän Järvelässä
18422:
18423:
18424: Eduskunnalle
18425:
18426: Kärkölän kunnan kuntakeskus, Järvelä, sijait- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18427: see Riihimäen-Lahden radan varressa, eri puo- taen,
18428: lella kuin Koskisen Oy:n tuotantolaitokset: saha,
18429: lautatarha, höyläämö, vaneri- ja levytehdas. Lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18430: kennejärjestelyt ovat jo vaatineet mm. alikulku- 1985 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18431: sillan rakentamisen ja kevyen liikenteen järjeste- 2 000 000 markkaa Kärkölässä Järvelän
18432: lyjä. Niiden jatkaminen rakentamalla jatko kes- kevyen lizkenteen väylän jatkamiseksi kes-
18433: kustasta Koskisen Oy:n lautatarhan alueelle on kustasta Koskisen Oy:n lautatarhan alu-
18434: välttämätöntä. Kunta tekee tarvittavat suunnitel- eelle.
18435: mat tämän vuoden aikana. Ko. alueella on
18436: liikenne vilkastunut edelleen.
18437:
18438: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
18439:
18440: Jouko Skinnari
18441: 1984 vp. 489
18442:
18443: Raha-asia-aloite n:o 446
18444:
18445:
18446:
18447:
18448: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Kellosalmen sillan rakentami-
18449: seen Padasjoella
18450:
18451:
18452: Eduskunnalle
18453:
18454: Etelä-Päijänteen suurimpaan saareen - Vic- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18455: mailan saareen Padasjoen kunnassa- on kulku- taen,
18456: yhteys järjestetty lossilla. Lossiväylän pituus on 61
18457: in. Tämä järjestely on osoittautunut kalliiksi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18458: sillä vuosikustannukset ovat 0,5 mmk. Tarkoitus 1985 tulo- j'a menoarvioon 2 200 000
18459: on korvata lossi sillalla. Sillan rakentamisessa markkaa Padasjoen Kellosalmen sillan ra-
18460: otetaan huomioon myös vesiliikenteen tarpeet. kentamiseen.
18461: Sillan kustannusarvio on 4,6 mmk. Hankkeella
18462: olisi myös työllistävä vaikutus.
18463:
18464: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
18465:
18466: Jouko Skinnari
18467:
18468:
18469:
18470:
18471: 62 4284003504
18472: 490 1984 vp.
18473:
18474: Raha-asia-aloite n:o 447
18475:
18476:
18477:
18478:
18479: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lahden postitalon korjaus- ja
18480: muutostöihin
18481:
18482:
18483: Eduskunnalle
18484:
18485: Lahden kaupungin Keski-Lahden kaupungin- Lahden postitalon korjaus- ja muutostyön yhdis-
18486: osan korttelin 16 5 tontilla 1 olevassa vuonna tetyn perustamis- ja esisuunnitelman sekä toteaa
18487: 1960 valmistuneessa postitalossa toimii posti- hankkeesta mm. seuraavaa:
18488: konttori Lahti 10 ja sen alaisena postinlajittelu- "Hanketta voidaan pitää erittäin tarpeellisena
18489: keskus. Rakennushallituksen toimesta on yhdessä sekä kiireellisenä. Hankkeen bruttoala on 4 529
18490: posti- ja telehallituksen kanssa laadittu postitalon m 2 , hyötyala 2 763 h-m 2 , lastauslaiturit 371 m 2
18491: korjaus- ja muutostöiden yhdistetty perustamis- ja tilavuus 15 400 m 3."
18492: ja esisuunnitelma. Hankkeen kustannusarvio on nyt n. 7,6 milj.
18493: Nykyiset postikonttorin tilat ovat peruskor- mk. Vuoden 1985 budjetissa tämä edellyttää 6
18494: jauksen tarpeessa, eivätkä ne kaikilta osin täytä milj. mk:n määrärahaa, jotta korjaus- ja muutos-
18495: nykyisen organisaation edellytyksiä. työt saadaan loppuun suoritetuiksi.
18496: Lajittelukeskuksen tilat nykyisellään ovat epä- Hankkeelle oli varattu posti- ja telehallituksen
18497: käytännölliset ja ahtaat sekä sijaitsevat rakennuk- KTS:n uudistusrahastossa määräraha vuosille
18498: sessa epätarkoituksenmukaisesti. 1983-1984. Määräraha on uudistettuna vuosille
18499: Lastausolosuhteet ovat täysin epätyydyttävät ja 1984-1985.
18500: edellyttävät perusteellista uudelleen järjestelyä
18501: korkeusasemien ja pihan kaltevuuden osalta. Li- Alunperin hanke ajoitettiin siten, että rakenta-
18502: minen olisi käynnistynyt vuoden 1983 lopulla ja
18503: säksi tarvitaan uusia laituripaikkoja kuljetuskalus-
18504: se olisi valmistunut vuoden 1984 loppuun men-
18505: tolle.
18506: nessä. Aikatauluun on tullut vuoden viive.
18507: Lahden lajittelukeskusta käyttävät monet eri
18508: puolilta Suomea lähtevät runkokuljetukset, joi- Aloittamisvuonna 19.84 tehdään töistä arviolta
18509: den myöhästyminen aiheuttaa postinkannon hi- kolmasosa, joten vuodelle 1984 tarvittava rahoi-
18510: dastumista. Tilanteen korjaaminen on sekä lajit- tusosuus on n. 2 milj. mk.
18511: telutoiminnan että postiliikenteen kannalta erit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18512: täin kiireellinen. taen,
18513: Mikäli kiinteistöä aiotaan käyttää, tulee posti-
18514: liikenteen tilat saattaa tarkoituksenmukaisiksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18515: Myös koko kiinteistön ylläpito edellyttää perus- 1985 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18516: korjausta ja ajan tasalle saattamista. 6 000 000 markkaa Lahden postitalon
18517: Rakennushallitus on istunnossaan 2.11.1982 korjaus- ja muutostöiden loppuunsaatta-
18518: hyväksynyt rakennushallituksen laadituttaman miseksi.
18519:
18520: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18521:
18522: Jouko Skinnari
18523: 1984 vp. 491
18524:
18525: Raha-asia-aloite n:o 448
18526:
18527:
18528:
18529:
18530: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Hämeen lasiteollisuuden
18531: turvaamista koskevaan tutkimukseen
18532:
18533:
18534: Eduskunnalle
18535:
18536: Suurisuuntainen ulkomainen sarjatuotanto teen sisältyy kysymysmerkkejä. Halpatuonti on
18537: sekä halpatuonti ovat suomalaisen lasiteollisuu- suuri ongelma.
18538: den menestymisen esteenä tällä hetkellä. Lasite- Valtioneuvoston tulisi asettaa komitea sihtee-
18539: ollisuutemme on sijoittunut etupäässä Etelä- ristöineen selvittämään kotimaisen lasiteollisuu-
18540: Hämeeseen. Etelä-Hämeen Lahti, Riihimäki, Ur- den asemaa. Tämä asia on erittäin kiireellinen.
18541: jalan Nuutajärvi, Humppila ja Kalvolan Iittala Komiteassa tulee olla edustettuna lasiteollisuu-
18542: sekä Karhula, Ilmajoki ja Pertuomaa ovat tun- den paikkakunnat Etelä-Hämeestä ja muusta
18543: nettuja suomalaisia lasiteollisuuspaikkakuntia. Suomesta.
18544: Erityisesti pienimmille näistä lasiteollisuus on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18545: paikkakuntalaisten elinehto. taen,
18546: Kotimaisen lasiteollisuuden vaikeudet on tie-
18547: detty jo pidemmän aikaa. Ajoittaisista ja hajanai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18548: sista selvityksistä huolimatta kokonaisnäkemys la- 1985 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
18549: siteollisuutemme tulevaisuudesta tavoitteineen kaa komitean asettamiseksi selvittämään
18550: puuttuu. Tällainen selvitys ehdotuksineen olisi kotimaisen lasiteollisuuden asemaa ja ta-
18551: kiireesti tehtävä. Talouslasi ja pakkauslasi ovat voitteita Etelä-Hämeessä ja muualla Suo-
18552: tällä hetkellä vaikeuksissa. Rakennuslasiteollisuu- messa.
18553:
18554: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
18555:
18556: Jouko Skinnari
18557: 492 1984 vp.
18558:
18559: Raha-asia-aloite n:o 449
18560:
18561:
18562:
18563:
18564: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta valtion avustukseksi Nastolan
18565: kehitysyhtiölle
18566:
18567:
18568: Eduskunnalle
18569:
18570: Nastolan kunnan kehitysyhtiön osakekannan Tällaisia kehitysyhtiöitä on Suomessa kymme-
18571: omistaa Nastolan kunta. Yhtiön sijoituspää- nillä paikkakunnilla. Kokemukset ovat pääasiassa
18572: omaksi pyritään saamaan 2 miljoonaa markkaa myönteisiä. Nastolan kunnan työllisyystilanteen
18573: valtionavustuksena. kohentamiseksi valtionosuus kehitysyhtiön sijoi-
18574: Kehitysyhtiön perustamisessa ja toimintaperi- tuspääomaksi olisi välttämätön.
18575: aatteessa on otettu huomioon muun muassa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18576: Nastolan yritystoiminnan kehittäminen tekemäl- taen,
18577: lä osakepääomasijoituksia perustettaviin ja toi-
18578: minnassa oleviin yrityksiin, rahoittamalla ja välit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18579: tämällä muun muassa tuoteideoita, tuotantome- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
18580: netelmiä ja markkinointiyhteyksiä ja suorittamal- markan määrärahan valtionavustukseksi
18581: la erilaisia konsultointeja erityisesti mukana ole- Nastolan kehitysyhtiön sijoituspääomak-
18582: vissa yhtiöissä. sz.
18583:
18584: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
18585:
18586: Jouko Skinnari
18587: 1984 vp. 493
18588:
18589: Raha-asia-aloite n:o 450
18590:
18591:
18592:
18593:
18594: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta maakaasuverkon laajentamisek-
18595: si Päijät-Hämeeseen, Kanta-Hämeeseen ja Pirkanmaalle
18596:
18597:
18598: Eduskunnalle
18599:
18600: Hämeen läänin alueella toimivat seutukaavalii- Maakaasuverkon laajentamisella olisi kaiken
18601: tot ovat 1970-luvulla selvittäneet maakaasun muun ohella työllistävä vaikutus. Se tasapainot-
18602: käyttöönoton mahdollisuuksia ja kaasuverkon si- taisi myös Neuvostoliiton kauppaamme pitkäHä-
18603: joitukseen liittyviä kysymyksiä. Neste Oy:n aloit- kin aikavälillä. Ottaen huomioon maakaasun
18604: teesta on sittemmin suoritettu myös maakaasun ympäristöystävällisyyden maakaasuverkon laajen-
18605: käytön kartoitus Kymenlaaksosta Lahden kautta taminen olisi nyt kaikki nämä näkökohdat huo-
18606: Kanta-Hämeeseen ja sieltä edelleen Tampereelle mioon ottaen kiireellinen tehtävä. Ensi vuoden
18607: ja Riihimäen kautta Helsingin alueelle. budjettiin olisikin lisättävä tätä tarkoittava suun-
18608: Seutukaavaliitot pitävät selvitysten pohjalta nittelu- ja rakennustöiden aloittamismääräraha.
18609: tärkeänä alueidensa energiahuollon turvaamista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18610: siten, ettei sisämaan teollisuus joudu maan muita taen,
18611: osia epäedullisempaan asemaan. Maakaasuverkon
18612: laajentaminen tulisikin tehdä kansantaloudellista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18613: edullisuutta silmällä pitäen ja saattaa verkoston 1985 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
18614: piiriin ensisijaisesti sisämaan talousmaakunnat markkaa suunnittelu- ja rakennustöiden
18615: Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Pirkanmaan maa- aloittamiseksi maakaasuverkon laajenta-
18616: kuntien eri osat huomioon ottaen. Tähän vaati- miseksi Päijät-Hämeeseen, Kanta-
18617: mukseen ovat yhtyneet ammattiyhdistysliike, osa Hämeeseen ja Pirkanmaalle.
18618: teollisuuden piiristä, eri kunnat ja muut intressi-
18619: tahot.
18620:
18621: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
18622:
18623: Jouko Skinnari
18624: 494 1984 vp.
18625:
18626: Raha-asia-aloite n:o 451
18627:
18628:
18629:
18630:
18631: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakenta-
18632: miseen Pieksämäelle
18633:
18634:
18635: Eduskunnalle
18636:
18637: Viranstotalon rakentaminen Pieksämäen kau- Valtion virastotalon rakentamista varten Piek-
18638: pungissa tulisi aloittaa vuoden 1985 aikana. Piek- sämäen kaupunki on varannut tontin, jonka
18639: sämäellä toimivat erittäin puutteellisissa ja ah- rakennushallitus on hyväksynyt. Rakennushalli-
18640: taissa tiloissa nimismiehen kanslia, Pieksämäen tus on myös aloittanut rakennussuunnittelun,
18641: tuomiokunnan kanslia ja käräjäsali, Pieksämäen joka on lähes loppusuoralla.
18642: verotoimisto sekä Pieksämäen työvoimatoimisto. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
18643: Ainoastaan verotoimiston tilat ovat yhdessä pai- oittavasti,
18644: kassa, muut toimivat erillään. Osa näistä toimii
18645: myöskin vuokratiloissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18646: Vuokrat ovat erittäin korkeat ja pääomakulut 1985 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
18647: joutuu vuokranmaksaja kuolettamaan 8-10 vuo- markkaa valtion Pieksämäen virastotalon
18648: dessa, mikä ei tunnu järkevältä. rakentamisen aloittamiseen vuoden 1985
18649: aikana.
18650:
18651: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18652:
18653: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
18654: 1984 vp.
18655: 495
18656: Raha-asia-aloite n:o 452
18657:
18658:
18659:
18660:
18661: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Tahiniemen korttelikoulun
18662: rakentamiseen Pieksämäen kaupungissa
18663:
18664:
18665: Eduskunnalle
18666:
18667: Tahiniemen korttelikoulun rakentaminen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18668: Pieksämäen kaupungissa olisi aloitettava vuonna nioittavasti,
18669: 1985. Tahiniemi on erillinen alue, ja lasten
18670: koulunkäyntiin liittyy erittäin vaarallinen koulu-
18671: tie, jonka aiheuttamia vaaroja ei voi poistaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18672: muuten kuin rakentamalla tälle alueelle kortteli- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 400 000
18673: koulu. Tätä puoltaa myös tutkimus oppilas- markkaa Tahiniemen korttelikoulun ra-
18674: määristä. Tällä hetkellä oppilaat kuljetetaan kou- kentamisen aloittamiseen Pieksämäen
18675: luun autolla. kaupungissa.
18676:
18677: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18678: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
18679: 496 1984 vp.
18680:
18681: Raha-asia-aloite n:o 453
18682:
18683:
18684:
18685:
18686: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukivuoren pääkirjaston
18687: rakentamiseen
18688:
18689:
18690: Eduskunnalle
18691:
18692: Haukivuoren pääkirjaston rakentaminen tulisi 1984. Hankkeen kustannusarvio on noin
18693: aloittaa jo vuoden 1985 aikana. Haukivuoren 1 600 000 markkaa.
18694: kunta on hakenut rakennuslupaa vuonna 1984. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18695: Kouluhallitus on hyväksynyt kirjastohankkeen to- nioittavasti,
18696: teuttamisohjelman I vaiheen, jonka mukaan kir-
18697: jastotilojen suuruudeksi tulee 295 m 2 . Haukivuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18698: ren kirjaston rakentaminen on Mikkelin läänin 1985 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
18699: kirjastohankkeista ensimmäisellä sijalla. Kirjasto- markkaa Haukivuoren pääkirjaston ra-
18700: talon suunnitelmat ovat valmiina jo lokakuussa kentamisen aloittamiseksi.
18701:
18702: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18703:
18704: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
18705: 1984 vp. 497
18706:
18707: Raha-asia-aloite n:o 454
18708:
18709:
18710:
18711:
18712: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen maatalous-
18713: oppilaitoksen rakentamiseen
18714:
18715:
18716: Eduskunnalle
18717:
18718: Kangasniemen kunnassa harjoitetaan erittäin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18719: paljon maataloutt~ ja ~angasniemi on ~y~skin nioittavasti,
18720: sijainniltaan erittäm sop1va maatalousoppdattok-
18721: sen sijoituspaikaksi. Kangasniemen kunnan ase-
18722: ma vahvistuu entisestään tieverkoston kehittymi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18723: sen myötä, sillä lähivuosina saadaan perusparan- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
18724: nustyöt suoritetuksi loppuun välillä Suonen- markkaa Kangasniemen maatalousoppi-
18725: joki - Pieksämäki - Kangasniemi -Joutsa - laitoksen suunnitteluun ja rakentamisen
18726: Heinola. aloittamiseen.
18727:
18728: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18729:
18730: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
18731:
18732:
18733:
18734:
18735: 63 4284003504
18736: 498 1984 vp.
18737:
18738: Raha-asia-aloite n:o 455
18739:
18740:
18741:
18742:
18743: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Juvan pohjoisen työväentalon
18744: toiminnan tukemiseen
18745:
18746:
18747: Eduskunnalle
18748:
18749: Juvan pohjoinen työväentalo Juvan kunnassa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
18750: toimii alueen ihmisten kokoontumis- ja ajanviet- oittavasti,
18751: topaikkana. Tämä työväentalo on viime vuosina
18752: ollut taloudellisissa vaikeuksissa varojen puutteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18753: vuoksi. Rahoituksen saaminen tälle talolle olisi 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 mark-
18754: erittäin tärkeää, sillä se palvelee tasapuolisesti kaa toiminta-avustuksena Juvan pohjoi-
18755: kaikkia kansalaisryhmiä, minkä vuoksi yhteiskun- selle työväentalolle Juvan kunnassa.
18756: nan tulisi tarjota apuaan.
18757:
18758: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18759:
18760: Pentti Skön Urho Pohto
18761: Reino Jyrkilä Aarno von Bell
18762: 1984 vp. 499
18763:
18764: Raha-asia-aloite n:o 456
18765:
18766:
18767:
18768:
18769: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntyharjun työväentalon
18770: toiminnan tukemiseen
18771:
18772:
18773: Eduskunnalle
18774:
18775: Mäntyharjun työväentalo toimii alueen ihmis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
18776: ten kokoontumis- ja ajanviettopaikkana. Tämä oittavasti,
18777: työväentalo on viime vuosina ollut taloudellisissa
18778: vaikeuksissa varojen puutteen vuoksi. Rahoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18779: sen saaminen tälle talolle olisi erittäin tärkeää, 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 mark-
18780: sillä se palvelee tasapuolisesti kaikkia kansalais- kaa avustuksena Mäntyharjun työväenta-
18781: ryhmiä, minkä vuoksi yhteiskunnan tulisi tarjota lolle.
18782: apuaan.
18783:
18784: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18785:
18786: Pentti Skön Urho Pohto
18787: Reino Jyrkilä Aarno von Bell
18788: 500 1984 vp.
18789:
18790: Raha-asia-aloite n:o 457
18791:
18792:
18793:
18794:
18795: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahnaniemen seurojentalon
18796: (Hirvensalmi) toiminnan tukemiseen
18797:
18798:
18799: Eduskunnalle
18800:
18801: Lahnaniemen seurojentalo Hirvensalmella toi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
18802: mii alueen ihmisten kokoontumis- ja ajanvietto- oittavasti,
18803: paikkana. Tämä seurojentalo on viime vuosina
18804: ollut taloudellisissa vaikeuksissa varojen puutteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18805: vuoksi. Rahoituksen saaminen tälle talolle olisi 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 mark-
18806: erittäin tärkeää, sillä se palvelee tasapuolisesti kaa toiminta-avustuksena Lahnaniemen
18807: kaikkia kansalaisryhmiä, minkä vuoksi yhteiskun- seurojentalolle Hirvensalmella.
18808: nan tulisi tarjota apuaan.
18809:
18810: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18811:
18812: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
18813: 1984 vp. 501
18814:
18815: Raha-asia-aloite n:o 458
18816:
18817:
18818:
18819:
18820: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuukkalan maamiesseuranta-
18821: lon (Hirvensalmi) toiminnan tukemiseen
18822:
18823:
18824: Eduskunnalle
18825:
18826: Tuukkalan maamiesseurantalo (Lehtolinna) Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
18827: Hirvensalmella toimii alueen ihmisten kokoontu- oittavasti,
18828: mis- ja ajanviettopaikkana. Tämä maamiesseu-
18829: rantalo on viime vuosina ollut taloudellisissa
18830: vaikeuksissa varojen puutteen vuoksi. Rahoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18831: sen saaminen tälle talolle olisi erittäin tärkeää, 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 mark-
18832: sillä se palvelee tasapuolisesti kaikkia kansalais- kaa toiminta-avustuksena Tuukkalan
18833: ryhmiä, minkä vuoksi yhteiskunnan tulisi tarjota Lehtolinna -nimiselle maamiesseuranta-
18834: apuaan. lolle Hirvensalmella.
18835:
18836: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18837:
18838: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
18839: 502 198~ vp.
18840:
18841:
18842: Raha-asia-aloite n:o 459
18843:
18844:
18845:
18846:
18847: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Juvan nuorisoseuran-
18848: talon toiminnan tukemiseen
18849:
18850:
18851: Eduskunnalle
18852:
18853: Pohjois-Juvan nuorisoseurantalo Juvan kunnas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
18854: sa toimii alueen ihmisten kokoontumis- ja ajan- oittavasti,
18855: viettopaikkana. Tämä nuorisoseurantalo on viime
18856: vuosina ollut taloudellisissa vaikeuksissa varojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18857: puutteen vuoksi. Rahoituksen saaminen tälle 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 mark-
18858: talolle olisi erittäin tärkeää, sillä se palvelee kaa toiminta-avustuksena Pohjoisjuvan
18859: tasapuolisesti kaikkia kansalaisryhmiä, minkä nuorisoseurantalolle Juvan kunnassa.
18860: vuoksi yhteiskunnan tulisi tarjota apuaan.
18861:
18862: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18863:
18864: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
18865: 1984 vp. 503
18866:
18867: Raha-asia-aloite n:o 460
18868:
18869:
18870:
18871:
18872: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntyharjun nuorisoseuranta-
18873: lon toiminnan tukemiseen
18874:
18875:
18876: Eduskunnalle
18877:
18878: Mäntyharjun nuorisoseurantalo toimii alueen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
18879: ihmisten kokoontumis- ja ajanviettopaikkana. oittavasti,
18880: Tämä nuorisoseurantalo on viime vuosina ollut
18881: taloudellisissa vaikeuksissa varojen puutteen
18882: vuoksi. Rahoituksen saaminen tälle talolle olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18883: erittäin tärkeää, sillä se palvelee tasapuolisesti 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 mark-
18884: kaikkia kansalaisryhmiä, minkä vuoksi yhteiskun- kaa avustuksena Mäntyharjun nuorisoseu-
18885: nan tulisi tarjota apuaan. rantalolle.
18886:
18887: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18888:
18889: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
18890: 504" 1984 vp.
18891:
18892: Raha-asia-aloite n:o 461
18893:
18894:
18895:
18896:
18897: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen nuorisoseuranta-
18898: lon toiminnan tukemiseen
18899:
18900:
18901: Eduskunnalle
18902:
18903: Pieksämäen nuorisoseurantalo toimii alueen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
18904: ihmisten kokoontumis- ja ajanviettopaikkana. oittavasti,
18905: Tämä nuorisoseurantalo on viime vuosina ollut
18906: taloudellisissa vaikeuksissa varojen puutteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18907: vuoksi. Rahoituksen saaminen tälle talolle olisi 1985 tulo- ja menoarvioon 10 000 mark-
18908: erittäin tärkeää, sillä se palvelee tasapuolisesti kaa toiminta-avustuksena Pieksämäen
18909: kaikkia kansalaisryhmiä, minkä vuoksi yhteiskun- nuorisoseurantalolle.
18910: nan tulisi tarjota apuaan.
18911:
18912: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18913:
18914: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
18915: 1984 vp. 505
18916:
18917: Raha-asia-aloite n:o 462
18918:
18919:
18920:
18921:
18922: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Puumala-talon kunnostukseen
18923:
18924:
18925: Eduskunnalle
18926:
18927: Puumalan VPK:n 1920-luvulla talkootöinä hir- uusittava. Puumala-talo palvelee kaikkia paikka-
18928: sistä rakentama jykevä, suurikokoinen seurojenta- kunnan kansalaisryhmiä.
18929: lo, Puumala-talo, on ollut nykyisin etupäässä
18930: paikallisen urheiluseuran hoidossa. Kun urheilu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
18931: oittavasti,
18932: seuralla ei ole ollut varoja talon kuunnostukseen,
18933: on se päässyt jossain määrin rapistumaan.
18934: Olisi erittäin tärkeää, että kyseisen talon kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18935: jaamiseen saataisiin varoja. Paloturvallisuuden 1985 tulo- ja menoarvioon 15 000 mark-
18936: takia sähkölämmitys ja valaistus olisi välttämättä kaa Puumala-talon kunnostukseen.
18937:
18938: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18939:
18940: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
18941:
18942:
18943:
18944:
18945: 64 4284003504
18946: 506 1984 vp.
18947:
18948: Raha-asia-aloite n:o 463
18949:
18950:
18951:
18952:
18953: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Olavin nuorisoseurantalon
18954: (Savonlinna) toiminnan tukemiseen
18955:
18956:
18957: Eduskunnalle
18958:
18959: Olavin nuorisoseurantalo Savonlinnassa toimii Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
18960: alueen ihmisten kokoontumis- ja ajanviettopaik- oittavasti,
18961: kana. Tämä nuorisoseurantalo on viime vuosina
18962: ollut taloudellisissa vaikeuksissa varojen puutteen
18963: vuoksi. Rahoituksen saaminen tälle talolle olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18964: erittäin tärkeää, sillä se palvelee tasapuolisesti 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 mark-
18965: kaikkia kansalaisryhmiä, minkä vuoksi yhteiskun- kaa avustuksena Olavin nuon'soseuranta-
18966: nan tulisi tarjota apuaan. lolle Savonlinnassa.
18967:
18968: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18969:
18970: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
18971: 1984 vp. 507
18972:
18973: Raha-asia-aloite n:o 464
18974:
18975:
18976:
18977:
18978: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahvensalmen maamiesseuran-
18979: talon toiminnan tukemiseen
18980:
18981:
18982: Eduskunnalle
18983:
18984: Ahvensalmen maamiesseurantalo Mikkelin lää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
18985: nissä toimii alueen ihmisten kokoontumis- ja oittavasti,
18986: ajanviettopaikkana. Tämä ma~iesseur~ntalo. on
18987: viime vuosina ollut taloudelhstssa vatkeukstssa
18988: varojen puutteen vuoksi. Rahoituksen saaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18989: tälle talolle olisi erittäin tärkeää, sillä se palvelee 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 mark-
18990: tasapuolisesti kaikkia kansalaisryhmiä, minkä kaa avustuksena Mikkelin läänissä toimi-
18991: vuoksi yhteiskunnan tulisi tarjota apuaan. valle Ahvensalmen maamiesseurantalolle.
18992:
18993: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
18994:
18995: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
18996: 508 1984 vp.
18997:
18998: Raha-asia-aloite n:o 465
18999:
19000:
19001:
19002:
19003: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Majaveden (Anttola) maa-
19004: miesseurantalon toiminnan tukemiseen
19005:
19006:
19007: Eduskunnalle
19008:
19009: Majaveden maamiesseurantalo Anttolassa toi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19010: mii alueen ihmisten kokoontumis- ja ajanvietto- oittavasti,
19011: paikkana. Tämä maamiesseurantalo on viime
19012: vuosina ollut taloudellisissa vaikeuksissa varojen
19013: puutteen vuoksi. Rahoituksen saaminen tälle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19014: talolle olisi erittäin tärkeää, sillä se palvelee 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 mark-
19015: tasapuolisesti kaikkia kansalaisryhmiä, minkä kaa avustuksena Majaveden maamiesseu-
19016: vuoksi yhteiskunnan tulisi tarjota apuaan. rantalolle Anttolassa.
19017:
19018: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19019:
19020: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19021: 1984 vp. 509
19022:
19023: Raha-asia-aloite n:o 466
19024:
19025:
19026:
19027:
19028: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Varistataipaleen maamiesseu-
19029: rantalon (Heinävesi) toiminnan tukemiseen
19030:
19031:
19032: Eduskunnalle
19033:
19034: Varistataipaleen maamiesseurantalo Heinäve- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19035: dellä toimii alueen ihmisten kokoontumis- ja oittavasti,
19036: ajanviettopaikkana. Tämä maamiesseurantalo on
19037: viime vuosina ollut taloudellisissa vaikeuksissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19038: varojen puutteen vuoksi. Rahoituksen saaminen 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 mark-
19039: tälle talolle olisi erittäin tärkeää, sillä se palvelee kaa avustuksena Varistataipaleen maa-
19040: tasapuolisesti kaikkia kansalaisryhmiä, minkä miesseurantalolle Heinävedellä.
19041: vuoksi yhteiskunnan tulisi tarjota apuaan. ·
19042:
19043: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19044:
19045: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19046: 510 1984 vp.
19047:
19048: Raha-asia-aloite n:o 467
19049:
19050:
19051:
19052:
19053: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Halmeniemen maamiesseu-
19054: rantalon (Mäntyharju) toiminnan tukemiseen
19055:
19056:
19057: Eduskunnalle
19058:
19059: Halmeniemen maamiesseurantalo Mäntyhar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19060: julla toimii alueen ihmisten kokoontumis- ja oittavasti,
19061: ajanviettopaikkana. Tämä maamiesseurantalo on
19062: viime vuosina ollut taloudellisissa vaikeuksissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19063: varojen puutteen vuoksi. Rahoituksen saaminen 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 mark-
19064: tälle talolle olisi erittäin tärkeää, sillä se palvelee kaa avustuksena Halmeniemen maamies-
19065: tasapuolisesti kaikkia kansalaisryhmiä, minkä seurantalolle Mäntyharju/la.
19066: vuoksi yhteiskunnan tulisi tarjota apuaan.
19067:
19068: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19069:
19070: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19071: 1984 vp. 511
19072:
19073: Raha-asia-aloite n:o 468
19074:
19075:
19076:
19077:
19078: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Toivolan maamiesseurantalon
19079: (Mäntyharju) toiminnan tukemiseen
19080:
19081:
19082: Eduskunnalle
19083:
19084: Toivolan maamiesseurantalo Mäntyhaejulia toi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19085: mii alueen ihmisten kokoontumis- ja ajanvietto- oittavasti,
19086: paikkana. Tämä maamiesseurantalo on viime
19087: vuosina ollut taloudellisissa vaikeuksissa varojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19088: puutteen vuoksi. Rahoituksen saaminen tälle 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 mark-
19089: talolle olisi erittäin tärkeää, sillä se palvelee kaa avustuksena Toivolan maamiesseu-
19090: tasapuolisesti kaikkia kansalaisryhmiä, minkä rantalolle Mäntyharju/la.
19091: vuoksi yhteiskunnan tulisi tarjota apuaan.
19092:
19093: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19094:
19095: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19096: 512 1984 vp.
19097:
19098: Raha-asia-aloite n:o 469
19099:
19100:
19101:
19102:
19103: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Samppala-nimisen maamies-
19104: seurantalon (Savonranta) toiminnan tukemiseen
19105:
19106:
19107: Eduskunnalle
19108:
19109: Savonrannan kunnan maamiesseurantalo Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19110: (Samppala) toimii alueen ihmisten kokoontumis- oittavasti,
19111: ja ajanviettopaikkana. Tämä maamiesseurantalo
19112: on viime vuosina ollut taloudellisissa vaikeuksissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19113: varojen puutteen vuoksi. Rahoituksen saaminen 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 mark-
19114: tälle talolle olisi erittäin tärkeää, sillä se palvelee kaa avustuksena Savonrannan kunnan
19115: tasapuolisesti kaikkia kansalaisryhmiä, minkä Samppala-nimiselle maamiesseurantalol-
19116: vuoksi yhteiskunnan tulisi tarjota apuaan. le.
19117:
19118: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19119:
19120: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19121: 1984 vp. 513
19122:
19123: Raha-asia-aloite n:o 470
19124:
19125:
19126:
19127:
19128: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtasalmen maamiesseuran-
19129: talon toiminnan tukemiseen
19130:
19131:
19132: Eduskunnalle
19133:
19134: Virtasalmen maamiesseurantalo toimii alueen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19135: ihmisten kokoontumis- ja ajanviettopaikkana. oittavasti,
19136: Tämä maamiesseurantalo on viime vuosina ollut
19137: taloudellisissa vaikeuksissa varojen puutteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19138: vuoksi. Rahoituksen saaminen tälle talolle olisi 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 mark-
19139: erittäin tärkeää, sillä se palvelee tasapuolisesti kaa toiminta-avustuksena Virtasalmen
19140: kaikkia kansalaisryhmiä, minkä vuoksi yhteiskun- maamiesseurantalolle.
19141: nan tulisi tarjota apuaan.
19142:
19143: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19144:
19145: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19146:
19147:
19148:
19149:
19150: 65 4284003504
19151: 514 1984 vp.
19152:
19153: Raha-asia-aloite n:o 471
19154:
19155:
19156:
19157:
19158: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Saimaan juoksutusten aiheut-
19159: tamien taloudellisten menetysten korvaamiseen
19160:
19161:
19162: Eduskunnalle
19163:
19164: Saimaan juoksutuksista aiheutuu rantojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
19165: asukkaille huomattavia taloudellisia menetyksiä. oittavasti,
19166: Valtion varoista tulee korvata Saimaan rantojen
19167: asukkaille riittävässä määrin heille koituneet me- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19168: netykset. Näyttää siltä, että voimalaitosten ei 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
19169: tarvitse vahingoista vastata. Vesien juoksutukset markkaa Saimaan juoksutusten aiheutta-
19170: eivät ole oikeassa suhteessa tulviin, joita ei kyetä mien taloudellisten menetysten korvaa-
19171: järkevällä tavalla hoitamaan. miseksi rantojen asukkaille.
19172:
19173: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19174:
19175: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19176: 1984 vp. 515
19177:
19178: Raha-asia-aloite n:o 472
19179:
19180:
19181:
19182:
19183: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta vesitilusjärjestelylain mukais-
19184: ten maksujen maksamiseen Mikkelin läänissä
19185:
19186:
19187: Eduskunnalle
19188:
19189: Vesitilusjärjestelylaki on ollut voimassa kolme Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19190: vuotta. Ensimmäiset lunastustoimitukset Mikke- oittavasti,
19191: lin läänissä tulevat vuoden 1985 aikana maksa-
19192: tusvaiheeseen. Lain säännösten mukaan lunastus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19193: hinta maksetaan etukäteen valtion varoista ja 1985 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
19194: peritään myöhemmin takaisin vesitiluksia saa- markkaa vesitilusjärjestelylain mukaisten
19195: neilta. Tätä varten tarvitaan vuoden 1985 tulo- ja lunastustoimitusten maksatukseen Mzk-
19196: menoarvioon 1 500 000 markkaa siellä aikaisem- kelin läänissä.
19197: min olevien lähinnä uusjakojen tukemiseen va-
19198: rattujen määrärahojen lisäksi.
19199:
19200: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19201:
19202: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19203: 516 1984 vp.
19204:
19205: Raha-asia-aloite n:o 473
19206:
19207:
19208:
19209:
19210: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen järvikalastusmu-
19211: seon toteuttamiseen
19212:
19213:
19214: Eduskunnalle
19215:
19216: Itä-Suomen järvikalastusmuseo on Kerimäen väinen museonhoitaja ja työllistämistuella palkat-
19217: kunnan ylläpitämä erityismuseo, joka perustet- tu kokopäiväinen museotekninen apulainen.
19218: tiin vuonna 1982. Itä-Suomen järvikalastusmuseo Museon toiminnan on toistaiseksi rahoittanut
19219: on kulttuuriekologinen museo, joka tallentaa lähes yksinomaan Kerimäen kunta. Vuosina
19220: sisävesikalastukseen liittyvää aineistoa ja esineistöä 1984-1988 on tarkoituksena toteuttaa museon
19221: ja tutkii kalastuksen ja muun yhteiskunnan suh- kokonaisrakennusohjelma, jonka tuloksena synty-
19222: teita menneisyydestä nykypäivään. Museon toi- vät museon uusi päärakennus, itäsuomalainen
19223: mialueena on Itä-Suomi, ensisijaisesti Puruve- kalastajatila ja saneerattu Romu-Heikin talo hal-
19224: den, Pyhäjärven ja Pihlajaveden altaat. linnollisiksi tiloiksi. Tällaista hanketta ei Keri-
19225: Museoesineiden keruu on ollut käynnissä toista mäen kunta pysty yksin toteuttamaan.
19226: vuotta ja esineistöä on tällä hetkellä yli 400. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19227: Museo sijaitsee Kerimäen kirkonkylässä Purove- oittavasti,
19228: den rannalla noin kahden hehtaarin alueella.
19229: Alueella ovat tällä hetkellä Kerimäen kotiseutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19230: museon rakennukset sekä ns. Romu-Heikin talo, 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
19231: jossa sijaitsevat museon hallinnolliset toimitilat. markkaa Itä-Suomen järvikalastusmuseon
19232: Museossa työskentelevät tällä hetkellä puolipäi- kokonaisrakennusohjelman toteuttami-
19233: seksi.
19234:
19235: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19236:
19237: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19238: 1984 vp. 517
19239:
19240: Raha-asia-aloite n:o 474
19241:
19242:
19243:
19244:
19245: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 perusparanta-
19246: miseen välillä Otava-Pitkäjärvi Mikkelin maalaiskunnassa ja
19247: Mikkelin kaupungissa
19248:
19249:
19250: Eduskunnalle
19251:
19252: Valtatien n:o 5 perusparantaminen välillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19253: Otava-Pitkäjärvi Mikkelin maalaiskunnassa ja 1985 tulo- ja menoarvioon 9 000 000
19254: kaupungissa on kesken. Alueen liikenteen kan- markkaa valtatien n:o 5 perusparantami-
19255: nalta tärkeän tien korjausta tulisi voida jatkaa seen välzllä Otava-Pitkäjärvi Mikkelin
19256: myös vuoden 1985 aikana. maalaiskunnassa ja kaupungissa.
19257: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19258: oittavasti,
19259:
19260: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19261:
19262: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19263: 518 1984 vp.
19264:
19265: Raha-asia-aloite n:o 475
19266:
19267:
19268:
19269:
19270: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 parantamiseen
19271: välillä Pitkäjärvi-Asema
19272:
19273:
19274: Eduskunnalle
19275:
19276: Valtatien n:o 5 korjaaminen Mikkelin läänissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19277: välillä Pitkäjärvi-Asema on kesken. Kyseinen 1985 tulo- ja menoarvioon 8 500 000
19278: tieosuus on erittäin tärkeä alueen liikente.en suju- markkaa valtatien n:o 5 osuuden Pitkä-
19279: misen kannalta, joten korjaustöiden rahoitus tu- järvi-Asema korjaamiseksi Mikkelin lää-
19280: lisi turvata. nissä.
19281: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19282: oittavasti,
19283:
19284: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19285:
19286: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19287: 1984 vp. 519
19288:
19289: Raha-asia-aloite n:o 476
19290:
19291:
19292:
19293:
19294: Sk~n ym.: M~~ä~ahan osoittamisesta maantien n:o 410 peruskor-
19295: Jaukseen vaitila Otamo-Sysmä
19296:
19297:
19298: Eduskunnalle
19299:
19300: Sysmän kirkonkylän kautta kulkevan maantien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19301: n:o 410 välillä Otamo-Sysmä uudelleen raken- oittavasti,
19302: tamista koskevat tiesuunnitelmat on vahvistettu
19303: liikenneministeriössä 5.4.1983. Nykyinen tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19304: päällystetty vuonna 1977 öljysoralla ja se ei kestä 1985 tulo- ia menoarvioon 500 000 mark-
19305: jatkuvasti kasvavaa kesäajan liikennettä. Kevyen kaa maantien n:o 410 uudelleen rakenta-
19306: liikenteen väylien rakentaminen parantaisi ratkai- miseen välillä Otamo-Sysmä sekä ke-
19307: sevasti lähes 3 000 asukkaan taajamaliikennettä. vyen ltikenteen väylien rakentamiseen
19308: tälle tieosuudelle.
19309: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19310:
19311: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19312: 520 1984 vp.
19313:
19314: Raha-asia~aloite n:o 477
19315:
19316:
19317:
19318:
19319: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 432 parantami-
19320: seen välillä Metsäkoski-Vehkalahti (Hartola)
19321:
19322:
19323: Eduskunnalle
19324:
19325: Öljysoratie Metsäkoski-Vehkalahti Hartolassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19326: on parantamisen tarpeessa. Tien parannus on 1985 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
19327: tarkoitus aloittaa vuoden 1984 aikana, mikä on markkaa maantien n:o 432 parantamisek-
19328: kasvavan liikenteen vuoksi välttämätöntä. si vältllä Metsäkoski- Vehkalahti Harto-
19329: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- lassa.
19330: nioittavasti,
19331:
19332: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19333:
19334: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19335: 1984 vp. 521
19336:
19337: Raha-asia-aloite n:o 478
19338:
19339:
19340:
19341:
19342: Skön Yl_ll·: Määr~rahan. osoittamisesta maantien n:o 434 perusparan-
19343: tamtseen välillä Saualanmäki-Kaskii Sulkavalla ja Juvalla
19344:
19345:
19346: Eduskunnalle
19347:
19348: Maantie n:o 434 välillä Sairalanmäki-Kaskii Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19349: Sulkavalla jaJuvalla on heikkokuntoinen, liiken- oittavasti,
19350: teelle vaarallinen ja vaatii ehdottomasti peruspa-
19351: rannusta. Kyseisellä tiellä kuljetetaan paljon raa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19352: kapuuta Joutsenoon ja Puumalaan, joten tämän 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19353: raskaan liikenteen kannalta perusparannustöiden markkaa maantien n:o 434 perusparanta-
19354: aloittamisella on kiire. miseksi välillä Sairalanmäki-Kaskii Sul-
19355: kava/la ja Juva/la.
19356: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19357:
19358: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19359:
19360:
19361:
19362:
19363: 66 4284003504
19364: 522 1984 vp.
19365:
19366: Raha-asia-aloite n:o 479
19367:
19368:
19369:
19370:
19371: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 437 perusparan-
19372: tamiseen Sulkavalla ja Rantasalmella välillä Linkola-Kolkonpää
19373:
19374:
19375: Eduskunnalle
19376:
19377: Maantie n:o 437 välillä Linkola-Kolkonpää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19378: .on perusparantamisen tarpeessa. Kyseisellä tie- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19379: osuudella on paljon raskasta liikennettä ja myös markkaa maantien n:o 437 perusparanta-
19380: yleinen liikenne on vilkasta. miseksi vältllä Linkola-Kolkonpää Sul-
19381: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- kava/la ja Rantasalmella.
19382: nioittavasti,
19383:
19384: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19385:
19386: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19387: 1984 vp. 523
19388:
19389: Raha-asia-aloite n:o 480
19390:
19391:
19392:
19393:
19394: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 447 perusparan-
19395: tamiseen välillä Haarajoki-Porsaskoski
19396:
19397:
19398: Eduskunnalle
19399:
19400: Maantien n:o 447 perusparannus välillä Haara- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19401: joki-Porsaskoski Kangasniemellä on kesken. Ky- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
19402: seinen tieosuus on tärkeä poikittaisliikenteen markkaa maantien n:o 447 vältllä Haara-
19403: kannalta välillä Suonenjoki-Pieksämäki-Kan- joki-Porsaskoski perusparantamisen jat-
19404: gasniemi-Joutsa. kamiseksi.
19405: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19406: nioittavasti,
19407:
19408: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19409:
19410: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19411: 524 1984 vp.
19412:
19413: Raha-asia-aloite n:o 481
19414:
19415:
19416:
19417:
19418: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 453 parantami-
19419: seen välillä Tihusniemi-Kuopion piirin raja
19420:
19421:
19422: Eduskunnalle
19423:
19424: Maantie n:o 453 välillä Tihusniemi-Kuopion Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19425: piirin raja on erittäin heikossa kunnossa. Tie- nioittavasti,
19426: osuus on suurelta osalta päällystämätöntä öljy-
19427: sora- ja soratietä, jolle raskas liikenne on viime että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19428: aikoina yhä suuremmassa määrin suuntautunut. 1985 tulo- ja menoarvioon 900 000 mark-
19429: Kyseisen tieosuuden parantaminen on välttämä- kaa maantien n:o 453 parantamiseksi vä-
19430: töntä. lillä Tihusniemi-Kuopion pzirin raja
19431: Jäppilässä ja Joroisissa.
19432:
19433: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19434:
19435: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19436: 1984 vp. 525
19437:
19438: Raha-asia-aloite n:o 482
19439:
19440:
19441:
19442:
19443: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 455 parantami-
19444: seen Joroisten keskustassa
19445:
19446:
19447: Eduskunnalle
19448:
19449: Maantien n:o 455 parantaminen Joroisten kes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19450: kustassa on kesken. Kyseessä on öljysoratie, jonka nioittavasti,
19451: parantamisella on suuri merkitys paikkakunnan
19452: asukkaille. Lisäksi tulisi alueelle rakentaa kevyen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19453: liikenteen väylät, jotka huomattavasti parantaisi- 1985 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
19454: vat taajamaliikennettä. markkaa maantien n:o 455 parantamisek-
19455: sija kevyen liikenteen väylien rakentami-
19456: seksi Joroisten keskustassa.
19457: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19458:
19459: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19460: 526 1984 vp.
19461:
19462: Raha-asia-aloite n:o 483
19463:
19464:
19465:
19466:
19467: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 468 perusparan-
19468: tamiseen välillä Leväsalo-Viljolahti Kangaslammilla
19469:
19470:
19471: Eduskunnalle
19472:
19473: Maantie n:o 468 välillä Leväsalo-Viljolahti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19474: Kangaslammilla on heikossa kunnossa. Kyseistä nioittavasti,
19475: tietä pitäisi lisäksi rakentaa jonkin verran lisää,
19476: jolloin tällä parantamisella ja uuden tien rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19477: misella saavutettaisiin liikenteellisesti huomatta- 1985 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
19478: via säästöjä. markkaa maantien n:o 468 vältllä Levä-
19479: salo-Viljolahti rakentamiseksi ja perus-
19480: parantamiseksi Kangaslammilla.
19481: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19482:
19483: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19484: 1984 vp. 527
19485:
19486: Raha-asia-aloite n:o 484
19487:
19488:
19489:
19490:
19491: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 470 perusparan-
19492: tamiseen välillä Tappuvirta-Viljolahti Kangaslammilla
19493:
19494:
19495: Eduskunnalle
19496:
19497: Maantie n:o 470 välillä Tappuvirta-Viljolahti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19498: Kangaslammilla on huonokuntoinen. Kyseisen 1985 tulo- ja menoarvioon 1 5 00 000
19499: tien perusparantamisella saavutettaisiin liiken- markkaa maantien n:o 470 välillä Tappu-
19500: teellisesti merkittäviä säästöjä, joten parannustöi- virta- Viljolahti perusparantamiseksi
19501: hin pitäisi ryhtyä pikaisesti. Kangaslammilla.
19502: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19503: oittavasti,
19504:
19505: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19506:
19507: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19508: 528 1984 vp.
19509:
19510: Raha-asia-aloite n:o 485
19511:
19512:
19513:
19514:
19515: Skört ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 471 parantami-
19516: seen välillä Hannolanpelto-Enonkoski
19517:
19518:
19519: Eduskunnalle
19520:
19521: Maantie n:o 471 välillä Hannolanpelto-Enon- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19522: koski Enonkoskella ja Savonlinnassa on erittäin oittavasti,
19523: heikkokuntoinen. Liikenteen kasvu asettaa uusia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19524: vaatimuksia tien kunnolle, joten parannustöihin 1985 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark-
19525: tulisi ryhtyä. kaa maantien n:o 471 parantamiseksi vä-
19526: lzllä Hannolanpelto-Enonkoski.
19527: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19528:
19529: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19530: 1984 vp. 529
19531:
19532: Raha-asia-aloite n:o 486
19533:
19534:
19535:
19536:
19537: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 15320 perus-
19538: parantamiseen välillä Jäppilä-Maavesi
19539:
19540:
19541: Eduskunnalle
19542:
19543: Jäppiläo-Maaveden paikallistie n:o 15320 tu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19544: lisi perusparantaa ja kestopäällystää sekä muuttaa oittavasti,
19545: maantieksi. Kyseiset toimenpiteet tämän heikko-
19546: kuntoisen tien osalta olisivat tärkeitä, sillä puuta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19547: varaa ja soraa kuljetetaan kyseisellä tieosuudella 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19548: kasvavia määriä. Tie kulkee osittain soraharjan- markkaa jäppilän-Maaveden paikallis-
19549: teita pitkin, mistä syystä tien parantaminen on tien n:o 15320 perusparantamiseksi ja
19550: edullisempaa kuin savipohjaisilla alueilla. kestopäällystämiseksi sekä kyseisen tie-
19551: osuuden muuttamiseksi maantieksi.
19552:
19553: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19554:
19555: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19556:
19557:
19558:
19559:
19560: 67 4284003504
19561: 530 1984 vp.
19562:
19563: Raha-asia-aloite n:o 487
19564:
19565:
19566:
19567:
19568: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukunkankaan paikallistien
19569: parantamiseen
19570:
19571:
19572: Eduskunnalle
19573:
19574: Laukunkankaan paikallistie Savonlinnan ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19575: Enonkosken välillä on parantamisen tarpeessa. oittavasti,
19576: Enonkoskella on alkanut kaivostoiminta, jonka että Edusk·unta ottaisi valtion vuoden
19577: vuoksi kyseinen tie on liikenteen kannalta merki- 1985 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
19578: tyksellinen ja vaatii välttämättä parantamista. markkaa Laukunkankaan paikallistien pa-
19579: rantamiseksi.
19580: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19581:
19582: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19583: 1984 vp. 531
19584:
19585: Raha-asia-aloite n:o 488
19586:
19587:
19588:
19589:
19590: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Korvenkylän paikallistien
19591: rakentamiseen välillä Virransalmi-Voikoski
19592:
19593:
19594: Eduskunnalle
19595:
19596: Korvenkylään tulisi rakentaa uusi paikallistie Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19597: välille Virransalmi-Voikoski. Tien pituudeksi oittavasti,
19598: tulisi 9 kilometriä ja sen kustannukset olisivat
19599: noin 7 000 000 markkaa. Korvenkylän tieyhteys että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19600: on tärkeä osa siitä Mäntyharjun-Voikosken- 1985 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
19601: Kouvolan tien parannushankkeesta, johon liitty- markkaa Korvenkylän paikallistien raken-
19602: vä Virtasalmen sillan rakentaminen aloitetaan tamiseksi välillä Virransalmi- Voikoski.
19603: vuoden 1984 syksyllä.
19604:
19605: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19606:
19607: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19608: 532 1984 vp.
19609:
19610: Raha-asia-aloite n:o 489
19611:
19612:
19613:
19614:
19615: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
19616: rakentamiseen välillä Huuha-Vaaliala Pieksämäen maalaiskun-
19617: nassa
19618:
19619:
19620: Eduskunnalle
19621:
19622: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen välillä kentaminen kyseiselle tieosuudelle on välttämä-
19623: Huuha-Vaaliala Pieksämäen maalaiskunnassa töntä ja tarpeellista.
19624: on erittäin tarpeellista. Huuhan ja Pieksämäen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19625: kaupungista käy paljon ihmisiä töissä Vaalialan oittavasti,
19626: vammaisten keskuslaitoksessa. Työ on vuorotyötä
19627: ja työntekijät käyttävät kulkuvälineenä polkupyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19628: rää hoitaakseen tällä tavalla yleiskuntoaan. Maan- 1985 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
19629: tie on kuitenkin erittäin vaarallinen kevyelle markkaa kevyen lizkenteen väylän raken-
19630: liikenteelle, joten kevyen liikenteen väylän ra- tamiseen välzllä Huuha- Vaaliala Piekså·-
19631: mäen maalaiskunnassa.
19632: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19633:
19634: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19635: 1984 vp. 533
19636:
19637: Raha-asia-aloite n:o 490
19638:
19639:
19640:
19641:
19642: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden lentokentän kiito-
19643: radan perusparantamiseen
19644:
19645:
19646: Eduskunnalle
19647:
19648: Varkauden lentokentän kiitoradan perusparan-. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19649: taminen Joroisten kunnassa olisi suoritettava erit- oittavasti,
19650: täin kiireellisesti. Lentoturvallisuus kyseisellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19651: kentällä on kiitoradan huonon kunnon vuoksi jo 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19652: tällä hetkellä uhattuna ja kevään tullessa riskit markkaa Varkauden lentokentän kiitora-
19653: vielä suurenevat. dan perusparantamiseen Joroisten kun-
19654: nassa.
19655: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19656:
19657: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19658: 534 1984 vp.
19659:
19660: Raha-asia-aloite n:o 491
19661:
19662:
19663:
19664:
19665: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Naarajärvisäätiön tukemiseen
19666:
19667:
19668: Eduskunnalle
19669:
19670: Pieksämäen maalaiskunnassa ja Pieksämäen monitoimikenttä, joka palvelisi eri harrastusmuo-
19671: kaupungissa toimii Naarajärvisäätiö, joka harjoit- toja.
19672: taa lentotoimintaa. Nyt Naarajärvi~äätiön toi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19673: mintaa ollaan laajentamassa ja suunnitelmissa on oittavasti,
19674: mm. liukkaan kelin harjoitusmahdollisuuksien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19675: luominen. Työryhmä laatii parhaillaan suunnitel- 1985 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
19676: mia ja tarkoituksena on neuvotella puolustusmi- kaa toiminta-avustukseksi Naarajärvisääti-
19677: nisteriön kanssa siitä, että harjoituskentästä tulisi ölle.
19678:
19679: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19680:
19681: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19682: 1984 vp. 535
19683:
19684: Raha-asia-aloite n:o 492
19685:
19686:
19687:
19688:
19689: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta VR:n Pieksämäen varikon
19690: rakentamiseen
19691:
19692:
19693: Eduskunnalle
19694:
19695: Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarviosta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19696: ei ole poistettu varattua määrärahaa Pieksämäen oittavasti,
19697: VR:n varikon rakentamiseen.
19698: Koska kyseisen varikon rakentamisen katsotaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19699: soveltuvan Pieksämäelle, joka on risteysasema, ja 1985 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
19700: parhaiten palvelevan VR:n huoltopisteenä, tulisi markkaa Pieksämäen VR:n varikon raken-
19701: vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon varata varikon tamiseen.
19702: rakentamista varten lisärahoitusta.
19703:
19704: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19705:
19706: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19707: 536 1984 vp.
19708:
19709: Raha-asia-aloite n:o 493
19710:
19711:
19712:
19713:
19714: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja telelaitoksen auto-
19715: huoltopaikan laajentamiseen Pieksämäellä
19716:
19717:
19718: Eduskunnalle
19719:
19720: Pieksämäen kaupungissa olevan posti- ja tele- Telekeskuksen vuokrasopimus päättyy
19721: laitoksen autohuoltopaikan laajennuksen ja tele- 31.1.1985.
19722: toimintakeskuksen uudisrakennuksen suunnitte-
19723: lutyöt ja toteutus ovat kesken varojen puutteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19724: vuoksi. Hankkeen loppuunsuunnitteluun kuluva nioittaen,
19725: aika on kolmisen kuukautta, jonka jälkeen laa-
19726: jennus ja rakentaminen päästäisiin aloittamaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19727: Laajennuksen ja rakentamisen käynnistäminen 1985 tulo- ja menoarvioon 12 200 000
19728: mahdollisimman pian on erittäin tärkeää Pieksä- markkaa posti- ja telelaitoksen Pieksä-
19729: mäen huolestuttavaa työllisyystilannetta ajatellen mäen autohuoltopaikan laajentamiseen ja
19730: etenkin kun Pieksämäelle suunnitellun Valtion- teletoimintakeskuksen rakentamisen lop-
19731: rautateiden varikkorakennuksen toteuttaminen puunsuunnitteluun sekä hankkeen to-
19732: todennäköisesti siirtyy. teuttamiseen.
19733:
19734: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19735:
19736: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19737: 1984 vp. 537
19738:
19739: Raha-asia-aloite n:o 494
19740:
19741:
19742:
19743:
19744: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen Moottorikerho
19745: ry:n toiminnan tukemiseen
19746:
19747:
19748: Eduskunnalle
19749:
19750: Pieksämäen kaupungissa ja maalaiskunnassa perusteelliselle opetukselle asetettavat vaatimuk-
19751: toimii Pieksämäen Moottorikerho ry. Moottori- set. Moottorikerhon toiminta on ollut täysin
19752: kerhon toiminta on ollut erittäin vilkasta ja omarahoitteista, eikä toiminta-avustusta ole yh-
19753: ennen kaikkea nuorisoa ohjaavaa hyvän liikenne- teiskunnalta saatu.
19754: kulttuurin luomiseksi. Tällä toiminnalla on kau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19755: askantoinen vaikutus, koska se vähentää liikenne- oittavasti,
19756: vahinkoja ja estää ihmishenkien menetyksiä.
19757: Pieksämäen Moottorikerhon tarkoituksena on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19758: edelleen kehittää opetus- ja harjoitusmahdolli- 1985 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
19759: suuksia päällystämällä Paitasen soramontulla ole- kaa Pieksämäen Moottorikerho ry:n toi-
19760: vat heikkokuntoiset radat, jotta ne täyttäisivät minta-avustukseksi.
19761:
19762: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19763:
19764: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19765:
19766:
19767:
19768:
19769: 68 4284003504
19770: 538 1984 vp.
19771:
19772: Raha-asia-aloite n:o 495
19773:
19774:
19775:
19776:
19777: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvensalmella toimivan rin-
19778: tamaveteraanien majan toiminnan tukemiseen
19779:
19780:
19781: Eduskunnalle
19782:
19783: Rintamaveteraaneilla on maja Hirvensalmella, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
19784: jossa rintamaveteraanit voivat tavata toisiaan ja oittavasti,
19785: virkistäytyä. Myös eri rintamamiesten majojen
19786: kesken tehdään vierailuja. Tästä toiminnasta ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19787: heutuu kuluja, joiden peittämiseksi rintamavete- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 mark-
19788: raanit joutuvat uhraamaan omia varojaan. kaa toiminta-avustuksena rintamaveteraa-
19789: nien majalle Hirvensalmella.
19790: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19791:
19792: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19793: 1984 vp. 539
19794:
19795: Raha-asia-aloite n:o 496
19796:
19797:
19798:
19799:
19800: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäppilässä toimivan rintama-
19801: veteraanien majan toiminnan tukemiseen
19802:
19803:
19804: Eduskunnalle
19805:
19806: Rintamaveteraaneilla on maja Jäppilän kun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19807: nassa, jossa rintamaveteraanit voivat tavata toisi- nioittavasti,
19808: aan ja virkistäytyä. Myös eri rintamamiesten ma-
19809: jojen kesken tehdään vierailuja. Tästä toiminnas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19810: ta aiheutuu kuluja, joiden peittämiseksi rintama- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 mark-
19811: veteraanit joutuvat uhraamaan omia varojaan. kaa toiminta-avustuksena rintamaveteraa-
19812: nien majalle ]äppilän kunnassa.
19813:
19814: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19815:
19816: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19817: 540 1984 vp.
19818:
19819: Raha-asia-aloite n:o 497
19820:
19821:
19822:
19823:
19824: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta omistusasuntojen hankkimi-
19825: seen sotaveteraaneille
19826:
19827:
19828: Eduskunnalle
19829:
19830: Omistusasunnon hankkiminen on monelle so- teen esimerkiksi vuoden 1983 jälkeen hankituista
19831: tiemme veteraanille erittäin ongelmallista, koska asunnoista.
19832: halpakorkoisten lainojen osuus asunnon koko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19833: naishankintahintaan verrattuna on vähäinen. nioittavasti,
19834: Mikkelin läänin alueella ovat veteraanit esittä-
19835: neet toivomuksen, että valtio ottaisi tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19836: menoarvioon määrärahan, josta myönnettäisiin 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
19837: avustusta veteraanien oman asunnon hankkimista kaa sotiemme veteraanien omistusasunto-
19838: varten. Avustusta voitaisiin maksaa myös jälkikä- jen hankkimista varten.
19839:
19840: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
19841:
19842: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
19843: 1984 vp. 541
19844:
19845: Raha-asia-aloite n:o 498
19846:
19847:
19848:
19849:
19850: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen keskusam-
19851: mattikoulun peruskorjaamiseen
19852:
19853:
19854: Eduskunnalle
19855:
19856: Keski-Suomen keskusammattikoulun koulura- kennuksen peruskorjaaminen saata1s11n alulle,
19857: kennuksen peruskorjaamiseksi ja tarvittavien lisä- olisi hankkeen käynnistämise~si varattava vuoden
19858: tilojen rakentamiseksi laaditaan perustamissuun- 1985 budjettiin 20 milj. markkaa.
19859: nitelmaa. Nykyinen koulutalo rakennettiin vuosi-
19860: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19861: na 1951-1957. Peruskorjattava osa on noin nioittaen,
19862: 8 000 m 2 ja lisärakennustarve noin 3 600 m 2 •
19863: Hankkeen kustannusarvio on noin 50 milj.
19864: markkaa ja sen toteuttaminen aloitetaan syksyllä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19865: 1984. Tavoitteena on saada rakennustyö päätök- 1985 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
19866: seen vuoteen 1986 mennessä. Rahoitustarve vuo- markan määrärahan Keski-Suomen kes-
19867: den 1985 osalta on noin 20 milj. markkaa. Jotta kusammattikoulun peruskorjaustyön
19868: Keski-Suomen keskusammattikoulun koulura- aloittamiseksi vuoden 1985 azkana.
19869:
19870: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19871:
19872: Juhani Surakka Sakari Knuuttila
19873: 542 1984 vp.
19874:
19875: Raha-asia-aloite n:o 499
19876:
19877:
19878:
19879:
19880: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen keskusam-
19881: mattikoulun asuntolan peruskorjaamiseen
19882:
19883:
19884: Eduskunnalle
19885:
19886: Keski-Suomen keskusammattikoulun oppilas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19887: asuntola on ala-arvoisessa kunnossa. Asuntolalla 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
19888: on opiskelijoiden viihtyvyydeile ja myös opiskelu- 29.68. 74 7 000 000 markan määrärahan
19889: edellytyksille suuri merkitys. Keski-Suomen kes- Keski-Suomen keskusammattikoulun
19890: kusammattikoulun asuntolan perusparannustyö asuntolan peruskorjaustyön aloittamiseksi
19891: tulisi viimeinkin aloittaa. vuoden 1985 azkana.
19892: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19893: nioittaen,
19894:
19895: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19896:
19897: Juhani Surakka Pekka Leppänen
19898: 1984 vp. 543
19899:
19900: Raha-asia-aloite n:o 500
19901:
19902:
19903:
19904:
19905: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta majoitus- ja ravitsemusalan
19906: korkeakoulutasoisen koulutuksen aloittamiseen Jyväskylän ho-
19907: telli- ja ravintolakoulussa
19908:
19909:
19910: Eduskunnalle
19911:
19912: Majoitus- ja ravitsemusalalla ei ole entylsta Tällaisena oppilaitoksena voisi hyvin t01m1a
19913: korkeakouluasteista tutkintoa. Kuitenkin alalla Jyväskylän hotelli- ja ravintolakoulu, joka yhteis-
19914: tarvitaan korkeakouluasteen koulutuksen saaneita työssä Jyväskylän yliopiston kanssa voisi käytän-
19915: henkilöitä tutkimus-, kehittämis-, opetus-, nössä hoitaa alan korkeakoulutasoisen koulutuk-
19916: johto- ja suunnittelutehtävissä. Nykyisin antavat sen.
19917: neljä erikoisopistoa (Hotelli- ja ravintolaopisto)
19918: koulutusta majoitus-, ravitsemus- ja matkailun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19919: johto-, suunnittelu-, kehittämis- ja tutkimus- nioittaen,
19920: tehtäviin.
19921: Oppilaitosten antama koulutus ei kuitenkaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19922: ole tieteellisesti niin painottunut kuin korkea- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19923: koulujen antama opetus. Ei ole oikein se, että markkaa aloittaakseen suunnittelun kor-
19924: puhtaasti työnantajien omistamiin opistoihin vie- keakoulutasoisen koulutuksen aloittami-
19925: dään korkeakouluopetusta vaan opetus tulisi jär- seksi Jyväskylän hotelli- ja ravintolakou-
19926: jestää valtion omistamassa oppilaitoksessa. lussa.
19927:
19928: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19929:
19930: Juhani Surakka Pekka Leppänen
19931: Sakari Knuuttila Risto Ahonen
19932: 544 1984 vp.
19933:
19934: Raha-asia-aloite n:o 501
19935:
19936:
19937:
19938:
19939: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Talvi -nimisen
19940: tapahtuman järjestämiseen
19941:
19942:
19943: Eduskunnalle
19944:
19945: Jyväskylän Talvi on toiminut jo 16 vuotta ja monelta osin myös kotimainen ohjelmisto pyri-
19946: vakiinnuttanut asemansa suomalaisen työväen- tään pääpiirteissään suunnittelemaan vähintään
19947: liikkeen yhteisenä ja maan suurimpana työväen- kahden, osin 3-5 vuoden tähtäyksellä. Suunnit-
19948: kulttuuritapahtumana. Tapahtuman järjestämi- telun pitävyys ja jo ennakkoon sovitun ohjelmis-
19949: sessä on ajankohtaisena kysymyksenä uusien toi- ton toteuttaminen käytännössä kärsii mikäli ta-
19950: mintamuotojen kehittäminen perinteisen vuosit- loudellinen pohja on epävarma.
19951: taisen tapahtuman rinnalle. Kysymykseen tule-
19952: vat tilaisuuksien järjestäminen syys- ja koko Talven kaltaisen, yli kaksi viikkoa kestävän
19953: talvikauden aikana, alueellinen laajentuminen kulttuuritapahtuman järjestelyihin liittyvät kus-
19954: sekä tutkimus- ja julkaisutoiminnan kehittämi- tannukset ovat jatkuvasti nousseet. Taiteilijoiden
19955: nen. palkkiot, taiteilijoiden ja luennoitsijoiden majoi-
19956: Uudistamis- ja kehittämistyön suurimpana es- tus- ja matkakustannukset, kongressien ja taideti-
19957: teenä on tapahtuman valmistelun taloudellinen laisuuksien järjestelyihin liittyvät vuokrat sekä
19958: epävarmuus. Rahoituspohja muodostuu valtion- tiedotus- ja julkaisutoimintaan liittyvät menot
19959: avustuksista tieteellisiin ja taiteellisiin tarkoituk- ovat kohonneet tuntuvasti. Mainituista kustan-
19960: siin, Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan nusten nousuista johtuen myöskin julkisten avus-
19961: myöntämistä avustuksista sekä omarahoitusosuus tusten osuuden tulisi kasvaa vastaavasti.
19962: pääsylippu- ja julkaisutuloista. Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh-
19963: Koko toimintakautta tarkastellen kunnallisten dotamme,
19964: avustusten osuus on kehittynyt vakaasti.
19965: Vuonna 1983 Talvi saa valtionapunsa suoraan
19966: tulo- ja menoarviosta, mikä on myönteinen asia että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19967: Talven kehittämisen suhteen. 1985 tulo- ja menoarvioon 650 000 mark-
19968: Kulttuuritapahtuman suunnittelua pyritään kaa Jyväskylän Talvz· -nimisen työväen
19969: kehittämään. Erityisesti kansainvälinen, mutta kulttuuritapahtuman järjestämiseen.
19970:
19971: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19972:
19973: Juhani Surakka Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
19974: Risto Ahonen Jorma Rantanen
19975: 1984 vp. 545
19976:
19977: Raha-asia-aloite n:o 502
19978:
19979:
19980:
19981:
19982: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattijärjestöjen lehtien
19983: tukemiseen
19984:
19985:
19986: Eduskunnalle
19987:
19988: Ammattijärjestöjen lehtien mahdollisuudet ay-lehtien tukemiseen. Tarkoitukseen olisi varat-
19989: hoitaa merkittävää yhteiskunnallista tehtäväänsä tava 1 000 000 mk.
19990: ovat voimakkaasti kohonneiden kustannusten, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19991: erityisesti kuljetus- ja jakelukustannusten takia
19992: heikentymässä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19993: On välttämätöntä, että valtion vuoden 1985 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19994: tulo- ja menoarvioon sisällytetään oma momentti markkaa ay-lehtien tukemiseen.
19995:
19996: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
19997:
19998: Juhani Surakka Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
19999: Risto Ahonen Jorma Rantanen
20000:
20001:
20002:
20003:
20004: 69 4284003504
20005: 546 1984 vp.
20006:
20007: Raha-asia-aloite n:o 503
20008:
20009:
20010:
20011:
20012: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta aluetyöterveyslaitoksen
20013: perustamiseen Jyväskylään
20014:
20015:
20016: Eduskunnalle
20017:
20018: Keski-Suomi on määritelty kuuluvaksi toistai- nisiä laitteistoja ja koulutettua henkilökuntaa.
20019: seksi Kuopion aluetyöterveyslail!oksen toimialu- Näin ollen perustettavan aluelaitoksen laborato-
20020: eeseen, johon Kuopion läänin lisäksi kuuluu rioinvestoinneissa voidaan rajoittua minimitasolle
20021: Pohjois-Karjalan lääni. Ottaen huomioon alueen ja ostaa tarvittavat mittaus- ja analyysipalvelut
20022: laajuuden ja elinkeinoelämän rakenteen Keski- paikallisilta valtionhallinnon piiriin kuuluvilta
20023: Suomi näyttää jäävän omine erityisongelmineen laitoksilta.
20024: Kuopion laitoksen toiminnassa toissijaiseen ase- 2. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen
20025: maan. ja liikuntatieteellisen tiedekunnan piirissä on
20026: Jyväskylä on yksi niitä paikkakuntia, jonne perinteitä työelämään liittyvän tutkimuksen suo-
20027: alun perin olisi pitänyt perustaa alueellinen työ- rittamisessa. Mm. psykologian, yhteiskuntapoli-
20028: terveyslaitos. Keski-Suomeen on sijoittunut huo- tiikan, taloustieteen ja terveystieteen laitosten
20029: mattava määrä erityyppisiä metalli- ja konepaja- piirissä työskentelee näihin kysymyksiin perehty-
20030: teollisuuden ja mekaanisen sekä kemiallisen neitä tutkijoita, joiden asiantuntemus on käytet-
20031: puunjalostusteollisuuden laitoksia sekä tätä laaja- tävissä yhteistyöhön työterveyslaitokseen päin sen
20032: alaisemmin runsaasti pienteollisuuden työpaikko- tullessa ajankohtaiseksi.
20033: ja. Maakunnan turveteollisuus on niinikään syytä 3. Eri aluetyöterveyslaitoksille on määritelty
20034: ottaa huomioon omia erityisongelmiaan tuottava- jokin tutkimuksellinen erikoistumistehtävänsä.
20035: na alana, jolla on luonnollisia yhteyksiä perintei- Näyttäisi perustellulta määritellä Jyväskylän
20036: siin peruselinkeinoihin, maa- ja metsätalouteen. aluetyöterveyslaitoksen erikoistehtäväksi tutki-
20037: Palvelu-, toimisto- ja koulutusaloilla samoin kuin mustoiminta palvelutoimialoilla. Sen erityinen
20038: liikenteen piirissä työskentelee läänin alueella painotus tulisi olemaan kysymyksissä, jotka kos-
20039: huomattava määrä työvoimasta. Kuopion aluelai- kevat psykososiaalisia työolosuhteita sekä tietoko-
20040: toksen mahdollisuudet palvella näillä aloilla ovat neistumisen mukanaan tuomia ongelmia eri
20041: jo sen erikoistumissuunnan (maa- ja metsätalous) tyyppisissä työympäristöissä (toimistot, tuotanto-
20042: vuoksi vähäiset ajattelemattakaan fyysisten etäi- laitokset, tietotehtaat, koulut jne.). Paikalliset
20043: syyksien aiheuttamia vaikeuksia. olosuhteet - niin henkiset kuin fyysisetkin -
20044: Keski-Suomen alueella tarjoutuvat fyysiset ja tarjoavat tälle määrittelylle erinomaiset peruste-
20045: henkiset voimavarat antavat poikkeuksellisen lut.
20046: edulliset lähtökohdat aluetyöterveyslaitoksen pe- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20047: rustamishankkeelle:
20048: 1. Jyväskylän yliopiston piirissä toimivilla lai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20049: toksilla on tarjottavanaan erinomaiset fyysis-tek- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20050: niset edellytykset palvella perostettavaa aluetyö- markan määrärahan aluetyöterveyslaitok-
20051: terveysyksikköä. Niillä on käytettävissä tähän tek- sen perustamiseksi Jyväskylään.
20052:
20053: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
20054:
20055: Juhani Surald:a Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
20056: Risto Ahonen Jorma Rantanen
20057: 1984 vp. 547
20058:
20059: Raha-asia-aloite n:o 504
20060:
20061:
20062:
20063:
20064: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta havaintometsän hankkimi-
20065: seen Joensuun metsä- ja puutalousopistolle sekä Onkamon
20066: metsäkoululle
20067:
20068:
20069: Eduskunnalle
20070:
20071: Joensuun metsä- ja puutalousopisto ja Onka- Havaintometsän välttämättömyyttä puoltavat
20072: mon metsäkoulu ovat olleet toiminnassa jo useita lukuisat opetukselliset syyt, joiden vuoksi yhtei-
20073: vuosia ilman havaintometsää, vaikka laki metsä- sen havaintometsän saaminen Joensuun metsä- ja
20074: oppilaitoksista sitä edellyttää. Valtion oppilaitok- puutalousopistolle ja Onkamon metsäkoululle on
20075: silla tulee olla sijainniltaan, laajuudeltaan ja voitava toteuttaa pikaisesti joko suoralla ostotoi-
20076: laadultaan opetuksen kannalta sopiva, kuitenkin minnalla tai luovuttamalla valtion metsiä ko.
20077: enintään tuhannen hehtaarin suuruinen havain- koulujen käyttöön. Yhteinen havaintometsä so-
20078: tometsä. veltuu molemmille oppilaitoksille erityisen hy-
20079: Perustettaessa Joensuun metsä- ja puutalous- vin, koska tehtäväalueet eivät ole päällekkäisiä
20080: opistoa jäi havaintometsäkysymys avoimeksi. Yk- vaan toisiaan täydentäviä.
20081: sityisenä metsäoppilaitoksena toiroineelia Onka- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20082: mon metsäkoululla ei ollut sen siirtyessä 1970-
20083: luvulla varoineen ja velkoineen valtiolle min-
20084: käänlaista havaintometsää. Myöskään siirtymisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20085: yhteydessä ei perustettu havaintometsää johtuen 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
20086: lähinnä käytettävissä olevien varojen niukkuudes- markkaa havaintometsän hankkimiseen
20087: ta sekä metsähallinnon haluttomuudesta luovut- Joensuun metsä- ja puutalousopistolle ja
20088: taa metsäalueita havaintometsiksi. Onkamon metsäkoululle.
20089:
20090: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
20091:
20092: Lea Sutinen Reino Karpola Eeva Turunen
20093: Reino Jyrkilä Kerttu Törnqvist Jouko Tuovinen
20094: 548 1984 vp.
20095:
20096: Raha-asia-aloite n:o 505
20097:
20098:
20099:
20100:
20101: Särkijärvi: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen kirjastojen
20102: hankintoihin
20103:
20104:
20105: Eduskunnalle
20106:
20107: Korkeakoulujen kirjastomäärärahat eivät ole muualla maailmassa; on tärkeätä päästä hyödyn-
20108: pysyneet rahan arvon eivätkä tieteen kehityksen tämään muiden maiden tutkijoiden tuloksia.
20109: muutoksen mukana. Dollarin kurssikehitys on Valtion tulo- ja menoarviossa on kirjastomäärä-
20110: vaikuttanut osaltaan julkaisujen hinnan nou- rahat yhdistetty samalle momentille mm. laitos-
20111: suun. Siten on esimerkiksi Teknillisen korkea- ja atk-määrärahojen kanssa. Siten kirjastot ovat
20112: koulun kirjasto joutunut luopumaan 250 aika- joutuneet kärsimään atk:n käytön nopeasta kas-
20113: kauslehden tilauksen jatkamisesta vuodelle 1984. vusta. Rahan jakamisessa korkeakoulujen kesken
20114: Lisäksi 1980-luvun alussa joutui koulu katkaise- ei myöskään ole välttämättä päästy oikeuden-
20115: maan noin 400 lehden tilaukset. mukaisiin ja järkeviin lopputuloksiin jouduttaes-
20116: Tutkinnonuudistus on lisännyt opiskelijamää- sa yhdistelemään eri toimintamuotoja koskevia
20117: rältään suuria kursseja. Siten kurssikirjallisuuden toiveita.
20118: tarve on kasvanut. Mitä pitemmälle opinnoissa Edellä olevaan perustuen ehdotan kunnioit-
20119: päästään, sitä tärkeämpää on kyetä luomaan taen,
20120: kokonaiskuva alan kansainvälisestä kehitystilan-
20121: teesta. Ilman edustavaa valikoimaa tieteellisiä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20122: sarjajulkaisuja tämä ei ole mahdollista. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20123: Korkeakoulujen kirjastoja hyödyntää myös 29.10.21 (Muut opetus- ja tutkimus-
20124: muu yhteiskunta, erityisesti elinkeinoelämä. Yhä menot) 166 000 000 markkaa, mikä sisåf-
20125: suurempana vaarana on tutkimusresurssien huk- täisi tasokorotuksen korkeakoulujen kir-
20126: kaaminen hankkeisiin, jotka on jo toteutettu jastomäärårahoihin.
20127:
20128: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
20129:
20130: Jouni J. Särkijärvi
20131: 1984 vp. 549
20132:
20133: Raha-asia-aloite n:o 506
20134:
20135:
20136:
20137:
20138: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta elektroniikan opetuksen ke-
20139: hittämiseen Teknillisessä korkeakoulussa
20140:
20141:
20142: Eduskunnalle
20143:
20144: Eduskunnan sivistysvaliokunta on lausunnos- Teknillisen korkeakoulun sähköosaston hyväk-
20145: saan perustuslakivaliokunnalle hallituksen kerto- symän selvityksen mukaan opettajien vajaus elek-
20146: muksesta vuodelta 1982 todennut, että teknolo- troniikan alalla on useita kymmeniä, joista pro-
20147: giakomitean suositusta uusien ja nopeasti kehit- fessuureja ja apulaisprofessuureja yli kymmenen.
20148: tyvien alojen tutkimus- ja opetusvirkojen lisäämi-
20149: seksi opiskelijoiden määrää vastaavaksi ei ole Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20150: toteutettu. Erityisen suureksi vajaus todetaan nioittaen,
20151: Teknillisessä korkeakoulussa elektroniikan ope-
20152: tuksessa ja tutkimuksessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20153: Sivistysvaliokunta toteaa, että teknologiakomi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20154: tean suosituksen toteuttaminen on välttämätöntä 29.10.01 1 500 000 markkaa kahden
20155: huipputekniikkaa soveltavan teollisuuden ja pal- professorin viran, kahden apulaisprofes-
20156: veluiden kehittymiselle Suomessa ja kiirehtii suo- sorin viran ja neljän assistentin toimen
20157: situksen toteuttamista seuraavien 2-3 vuoden perustamiseksi Teknillisen korkeakoulun
20158: kuluessa. så'hköosastolle vuoden 1985 alusta.
20159:
20160: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
20161:
20162: Martti Tiuri Lea Kärhä Pekka Löyttyniemi
20163: Georg C. Ehrnrooth Eva-Riitta Siitonen Iiro Viinanen
20164: Kaarina Dromberg Tauno Valo Aino Pohjanoksa
20165: Jouni J. Särkijärvi Mikko Elo
20166: 550 1984 vp.
20167:
20168: Raha-asia-aloite n:o 507
20169:
20170:
20171:
20172:
20173: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta Teknillisen korkeakoulun
20174: tutkimus- ja opetusvälineiden hankkimiseen
20175:
20176:
20177: Eduskunnalle
20178:
20179: Eduskunnan sivistysvaliokunta on perustuslaki- 1970-luvun alussa. Vuonna 1984 ne ovat vieläkin
20180: valiokunnalle antamassaan lausunnossa hallituk- vain n. 75 % :n tasolla. Useiden vuosien kumuloi-
20181: sen kertomuksesta vuodelta 1982 todennut, että tunut vajaus on aiheuttanut hyvin vaikean tilan-
20182: korkeakoulujen opetus- ja tutkimusvälineet ovat teen erityisesti nopeasti kehittyvillä tekniikan
20183: puutteellisia erityisesti ns. vanhoissa korkeakou- aloilla. Normaalin perushankintamäärärahan li-
20184: luissa. Etenkin 1970-luvun keskivaiheilla perus- säksi tarvitaan nyt kolmen neljän vuoden aikana
20185: hankintamäärärahat olivat huomattavan alimitoi- lisämääräraha tilanteen korjaamiseksi.
20186: tetut. Valiokunta katsoo, että opetuksen ja tutki-
20187: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20188: muksen pitämiseksi ajan tasalla ja kansainvälisesti nioittaen,
20189: kilpailukykyisenä on välttämätöntä saattaa labora-
20190: torioiden laitekanta pikaisesti ajanmukaiseksi.
20191: Laboratorioiden laitekanta on erityisen heikko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20192: Teknillisessä korkeakoulussa, jossa perushankin- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20193: tamäärärahat 1970-luvun jälkipuolella olivat 29.10. 70 10 000 000 markkaa Teknilli-
20194: useina vuosina vain puolet tai jopa kolmasosa sen korkeakoulun tutkimus- ja opetusvä-
20195: siitä mitä ne olivat inflaation huomioon ottaen lineiden hankkimiseen.
20196:
20197: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
20198:
20199: Martti Tiuri Lea Kärhä Pekka Löyttyniemi
20200: Georg C. Ehrnrooth Eva-Riitta Siitonen Iiro Viinanen
20201: Kaarina Dromberg Tauno Valo Aino Pohjanoksa
20202: Jouni J. Särkijärvi Mikko Elo
20203: 1984 vp. 551
20204:
20205: Raha-asia-aloite n:o 508
20206:
20207:
20208:
20209:
20210: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion teknillisten oppilaitos-
20211: ten kaluston hankkimiseen
20212:
20213:
20214: Eduskunnalle
20215:
20216: Opetusministeriön asettama ns. insinöörikou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20217: lutustyöryhmä on selvityksessään todennut, että nioittaen,
20218: teknillisten oppilaitosten määrärahat oppilasta
20219: kohti laskettuna ovat pienemmät kuin missään
20220: muussa valtion ammatillisessa oppilaitoksessa.
20221: Jotta teknillisten oppilaitosten resurssit vastaisivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20222: edes uuden tekniikan vähimmäisvaatimuksia, in- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20223: sinöörikoulutustyöryhmä pitää välttämättömänä 29. 76. 70 10 000 000 markkaa valtion
20224: teknillisten oppilaitosten kalusto- ja käyttömäärä- teknillisten oppilaitosten kaluston hank-
20225: rahojen kaksinkertaistamista. kimiseen.
20226:
20227: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
20228:
20229: Martti Tiuri Iiro Viinanen Riitta Jouppila
20230: Riitta Uosukainen Jouni ) . Särkijärvi Mikko Elo
20231: 552 1984 vp.
20232:
20233: Raha-asia-aloite n:o 509
20234:
20235:
20236:
20237:
20238: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan keskus-
20239: ammattikoulun puutyöosaston koulutussahaa varten
20240:
20241:
20242: Eduskunnalle
20243:
20244: Yksi Pohjois-Karjalan läänin metsä- sekä me- ollut käytettävissä koulutussahaa eikä puulevylin-
20245: talli- ja konepajateollisuuden suurimmista kehit- jan tarvitsemia tiloja koneineen ja laitteineen.
20246: tämisesteistä on ollut koulutetun työvoiman Kyseinen hanke tukisi merkittävällä tavalla myös
20247: niukkuus. Jotta koulutetun työvoiman puolesta Joensuun metsä- ja puutalousopistossa tapahtu-
20248: pystyttäisiin luomaan edellytykset näiden läänin vaa opetusta.
20249: teollisuustoiminnan kehittämisen kannalta kes-
20250: keisten toimialojen laajentumiselle, tulee läänissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
20251: parantaa erityisesti kyseisille toimialoille tähtää- oittavasti,
20252: vän ammattikoulutuksen toimintamahdollisuuk-
20253: Sia. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20254: Tällöin tärkeimpänä kehittämiskohteena on den 1985 tulo- ja menoarvioon
20255: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun Joensuus- 6 000 000 markan määrärahan Pohjois-
20256: sa sijaitseva puutyö- ja metalliosasto. Karjalan keskusammattikoulun puutyö-
20257: Keskusammattikoulun puutyöosaston toimin- osaston koulutussahan ja siihen liittyvien
20258: tamahdollisuuksia on rajoittanut se, ettei sillä ole tzlojen hankkimiseksi.
20259:
20260: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
20261:
20262: Jouko Tuovinen Eeva Turunen Reino Jyrkilä
20263: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Karpola
20264: 1984 vp. 553
20265:
20266: Raha-asia-aloite n:o 510
20267:
20268:
20269:
20270:
20271: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisten teiden ylläpi-
20272: toon annenavaan valtionapuun
20273:
20274:
20275: Eduskunnalle
20276:
20277: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa on keskimääräinen osuus noin 7-8 % edellä maini-
20278: varattu 13 000 000 markkaa yksityisistä teistä tusta koko valtakuntaa varten varatusta määrära-
20279: annetun lain mukaisiin valtionapuihin. Määrära- hasta, mikä tekee vain 0,9-1,0 milj. markkaa.
20280: ha on täysin riittämätön. Esimerkiksi TVL:n Voidaan todeta, että esitykset valtionavustuksiin
20281: Pohjois-Karjalan piirin alueella on valtionavus- ovat noin 10-kertaiset käytettävissä olevaan keski-
20282: tusta anonut kaikkiaan 37 tie kuntaa, joiden tar- määräiseen avustusmäärärahaan nähden.
20283: kistettu kustannusarvio on yhteensä 12,6 milj. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
20284: markkaa ja lääninhallituksen esittämä valtion- oittavasti,
20285: avustus 9,65 milj. markkaa, joten avustusprosen-
20286: tin suuruus on noin 76 %. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20287: Ottaen huomioon valtionavustuksen piiriin 1985 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
20288: kuuluvan yksityisen tiestön määrän ja Pohjois- markan määrärahan yksityisistä teistä an-
20289: Karjalan läänin alueellisen sijainnin on läänin netun lain mukaisiin valtionapuihin.
20290:
20291: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
20292:
20293: Jouko Tuovinen Eeva Turunen Reino Jyrkilä
20294: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Karpola
20295:
20296:
20297:
20298:
20299: 70 4284003504
20300: 554 1984 vp.
20301:
20302: Raha-asia-aloite n:o 511
20303:
20304:
20305:
20306:
20307: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 508 paran-
20308: tamiseen välillä Juuka-Matara
20309:
20310:
20311: Eduskunnalle
20312:
20313: Juuan-Mataran maantie n:o 508 on perus- tömyysaste on tälläkin hetkellä noin 16 %, eikä
20314: kunnoltaan erittäin huono. Tie on lisäksi kapea, alueella ole huomattavia työllisyyskohteita.
20315: mutkainen ja mäkinen, joten se ei vastaa nykyiset Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
20316: liikennemäärät huomioon ottaen riittävää liiken- oittavasti,
20317: neturvallisuutta. Tiellä on myös paljon raskasta
20318: liikennettä, mistä syystä tien kunto on jatkuvasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20319: heikko. 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20320: Tien kunnostamisella olisi myös merkittävä markan määrärahan juuan-Mataran
20321: työllisyysvaikutus erityisesti maanrakennusalan maantien n:o 508 rakenteen parantami-
20322: koneille ja kuljetuskalustolle. Juuan kunnan työt- seksi.
20323:
20324: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
20325:
20326: Jouko Tuovinen Eeva Turunen Reino Jyrkilä
20327: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Karpola
20328: 1984 vp. 555
20329:
20330: Raha-asia-aloite n:o 512
20331:
20332:
20333:
20334:
20335: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuorevaaran paikallistien
20336: n:o 15781 sekä Huhmarisvaaran yksityistien parantamiseen
20337:
20338:
20339: Eduskunnalle
20340:
20341: Pohjois-Karjalan lomakeskus Huhmari toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme . kun-
20342: mii Polvijärven kunnassa erittäin luonnonkauniil- nioittaen,
20343: la paikalla. Matkailijoiden kulkuyhteyksien pa-
20344: rantamiseksi lomakeskukseen olisi välttämätöntä,
20345: että Kuorevaaran paikallistie n:o 15781 korjattai-
20346: siin ja muutettaisiin maantieksi ja samassa yhtey- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20347: dessä pääasiallisesti lomakeskusta palveleva Huh- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20348: marisvaarao yksityistie muutettaisiin maantieksi. markan määrärahan Kuorevaaran paikal-
20349: Näin edistettäisiin lomakeskuksen toimintamah- listien n:o 15781 rakenteen parantami-
20350: dollisuuksia ja samalla parannettaisiin Polvijärven seksi ja muuttamiseksi maantieksi sekä
20351: kunnan sisäisiä liikenneyhteyksiä ja saataisiin val- Huhmarisvaaran yksityistien korjaamisek-
20352: tion työllisyyskohteita Polvijärven kuntaan. si ja muuttamiseksi maantieksi.
20353:
20354: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
20355:
20356: Jouko Tuovinen Eeva Turunen Reino Jyrkilä
20357: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Karpola
20358: 556 1984 vp.
20359:
20360: Raha-asia-aloite n:o 513
20361:
20362:
20363:
20364:
20365: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien parantamiseen välillä
20366: Valtimo-Ylä-Valtimo-Sivakka
20367:
20368:
20369: Eduskunnalle
20370:
20371: Valtimon tyottomyysaste on Pohjois-Karjalan Tien perusparannuksella olisi merkittävä vaikutus
20372: läänin kuntien korkeimpia eivätkä kunnan alu- myös maanrakennusalan koneille ja kuljetuska-
20373: eella olevat vähäiset työkohteet pysty työllistä- lustolle.
20374: mään kuin pienen osan alueen työttömistä.
20375: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20376: Eräs työkohde Valtimolla olisi, jolla olisi myös
20377: nioittaen,
20378: huomattavaa liikeoteeilistä merkitystä, Valti-
20379: mon-Ylä-Valtimon-Sivakan tieosuuden perus-
20380: parantaminen. Mainittakoon, että ko. tien vaiku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20381: tuspiirissä sijaitsevat Valtimon elinvoimaisimmat 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20382: kylät, joten liikenne on varsin runsasta. Tieosuu- markan määrärahan Vaitim on- Ylä- Val-
20383: della on melkoinen puutavaraliikenne, mistä joh- timon-Sivakan tieosan rakenteen paran-
20384: tuen tien rakennetta tulisi pikaisesti parantaa. tamiseksi.
20385:
20386: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
20387:
20388: Jouko Tuovinen Eeva Turunen Reino Jyrkilä
20389: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Karpola
20390: 1984 vp. 557
20391:
20392: Raha-asia-aloite n:o 514
20393:
20394:
20395:
20396:
20397: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien parantamiseen välillä
20398: Öllölä-Hoilola-Värtsilä
20399:
20400:
20401: Eduskunnalle
20402:
20403: Öllölän-Hoilolan-Värtsilän tieosuus on Tien vaikutuspiiriin kuuluvat Värtsilän, Tuupo-
20404: eräs Pohjois-Karjalan vilkkaimpia matkailuväyliä. vaaran ja Ilomantsin kunnat, joten tien kokonais-
20405: Kuuluuhan osa tästä tieosuudesta ns. Runon ja merkitys on huomattava.
20406: rajan tiehen, joten sillä on huomattava merkitys
20407: kansainvälisenäkin matkailuväylänä. Kun tien vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20408: littömässä vaikutuspiirissä on useita matkailualan
20409: yrityksiä, olisi matkailuelinkeinon kehittämisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20410: kannalta välttämätöntä saada kyseinen tieosuus 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20411: perusparannettua mahdollisimman pikaisesti. markan määrärahan Öllölän-Hoi/olan
20412: Myös työllisyydelle tieosuuden perusparanta- - Värtstlän tieosuuden rakenteen paran-
20413: misella ja päällystämisellä olisi suuri merkitys. tamiseen.
20414:
20415: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
20416:
20417: Jouko Tuovinen Eeva Turunen Reino Jyrkilä
20418: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Karpola
20419: 558 1984 vp.
20420:
20421: Raha-asia-aloite n:o 515
20422:
20423:
20424:
20425:
20426: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien
20427: rakentamiseen Nurmeksessa
20428:
20429:
20430: Eduskunnalle
20431:
20432: Voimakas autokannan lisääntyminen sekä mat- lisäksi työllistävä merkitys maanrakennusalan ko-
20433: kailuliikenteen nopea kehittyminen Nurmeksessa neille ja kuljetuskalustolle.
20434: ovat johtaneet useisiin vaaratilanteisiin kapeilla
20435: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20436: teillä ja ajoradoilla. Erityisesti jalankulkijat ja
20437: nioittaen,
20438: pyöräilijät ovat turvauomia vilkkaassa liikentees-
20439: sä.
20440: Tästä johtuen Nurmeksen kaupungin vilk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20441: kaimmin liikennöidyille ja vaarallisimmille teille 1985 tulo- ja menoarvioon 800 000 mar-
20442: on pikaisesti rakennettava kevyen liikenteen väy- kan määrärahan kevyen liikenteen väylien
20443: lät. Rakennustyöllä olisi liikenneturvallisuuden rakentamiseen Nurmeksessa.
20444:
20445: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
20446:
20447: Jouko Tuovinen Eeva Turunen Reino Jyrkilä
20448: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Karpola
20449: 1984 vp. 559
20450:
20451: Raha-asia-aloite n:o 516
20452:
20453:
20454:
20455:
20456: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan-Kontiomäen
20457: rataosan perusparannukseen
20458:
20459:
20460: Eduskunnalle
20461:
20462: Pohjois-Karjalan alueella on useita VR:n tär- nopeuksien lisäämistä. Rataosan vaikutuspiirissä
20463: keitä rakennuskohteita, jotka maakunnan kan- toimivat mm. Kaukaan Nurmeksen saha, Ser-
20464: nalta olisi pikaisesti toteutettava. Tärkeimpiä lachiuksen Höljäkän kyllästämö, Enso-Gutzeitin
20465: näistä on Lieksan-Nurmeksen-Kontiomäen ra- Pankakosken ja Lieksan tehtaat sekä Veitsiluodon
20466: dan peruskorjaus, kiskonvaihto ja sepelöinti. Kevätniemen saha. Ennen kaikkea radan paran-
20467: Lieksan-Kontiomäen rataosuudella on suori- taminen vaikuttaisi edistävästi uuden teolli-
20468: tettu vuosien mittaan työllisyysvaroin pieniä pa- suuden syntymiseen ko. alueelle.
20469: rannustöitä, mutta raskasta kiskotusta radalle ei Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
20470: vieläkään ole saatu, vaikka asia on vuosittain nioittaen,
20471: esitetty liikenneministeriölle ja rautatiehallituk-
20472: selle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20473: Nykyisin radalla ei voida ajaa raskailla kuor- 1985 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
20474: milla eikä suurilla nopeuksilla. Kuitenkin alueen markan määrärahan Lieksan-Kontio-
20475: raakapuun ja teollisuuden kuljetukset edellyttä- mäen rataosan kiskonvaihto- ja peruspa-
20476: vät nykyistä raskaampia kuormia ja myös junien rannustöihin.
20477:
20478: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
20479:
20480: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Kerttu Törnqvist
20481: 560 1984 vp.
20482:
20483: Raha-asia-aloite n:o 517
20484:
20485:
20486:
20487:
20488: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion teknillisen tutki-
20489: muskeskuksen tuotekehitys- ja markkinointiyrityksen perustami-
20490: seksi Joensuuhun
20491:
20492:
20493: Eduskunnalle
20494:
20495: Kehitysaluerahasto Oy:n Joensuun aluekontto- yksiköt Helsinkiin ja Ouluun. Nämä yksiköt on
20496: ri laati vuonna 1980 - Pohjois-Karjala -toimi- perustettu edistämään pienten ja keskisuurten
20497: kunnan esityksestä - selvityksen Pohjois-Karja- teollisuusyritysten tuotekehitystoimintaa, mutta
20498: lan läänin pienen ja keskisuuren yritystoiminnan niiden palvelut ovat liian kaukana Itä-Suomen ja
20499: kehitysmahdollisuuksista. Tämän selvityksen mu- erityisesti Pohjois-Karjalan kannalta. Tällainen
20500: kaan kyseisen yritystoiminnan kehitystä rajoitta- Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tuotekehi-
20501: vat erityisesti mekaanisen puunjalostusteollisuu- tys- ja markkinointiyksikkö tulisi pikaisesti perus-
20502: den, tekstiili- ja vaatetusteollisuuden sekä metal- taa Joensuuhun, jossa se palvelisi koko Itä-Suo-
20503: liteollisuuden toimialoilla tuotekehityksessä, men aluetta. Toiminta tulisi aloittaa kokeilu-
20504: markkinoinnissa ja koulutustoiminnassa esiinty- luontoisesti vuoden 1986 alusta lukien mekaani-
20505: vät puutteellisuudet. Mekaanisessa puunjalostus- sen puunjalostusteollisuuden, tekstiili- ja vaate-
20506: teollisuudessa olisi pieniä puusepän ja huoneka- tusteollisuuden sekä metalli- ja konepajateolli-
20507: luyrityksiä tuettava vientimarkkinoinnin käytän- suuden toimialoilla.
20508: nön kehittämistyön ja tuotannon monipuolista- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20509: misen kannalta merkittävien hankkeiden vaati- nioittaen,
20510: man tuotekehitysrahoituksen osalta. Tekstiili- ja
20511: vaatetusteollisuudessa tulisi lisätä julkista tukea että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20512: markkinatutkimuksiin ja selvittää yritysten yh- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20513: teismarkkinoin timahdollisuuksia. Metalliteolli- markan määrärahan Valtion tekmllisen
20514: suudessa olisi edistettävä alihankintojen varassa tutkimuskeskuksen tuotekehitys- ja mark-
20515: toimivien yritysten omaa tuotekehitystä, yritys- kinointiyrityksen perustamiseksi Joensuu-
20516: kohtaisten erikoistumismahdollisuuksien selvittä- hun, jonka toimialana olisi ensisijaisesti
20517: mistä sekä yleensä tuotantomenetelmien ja tuote- mekaaninen puunjalostusteollisuus, teks-
20518: kehityksen tason kohottamista. tzili- ja vaatetusteollisuus sekä metalli- ja
20519: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen yhtey- konepajateollisuus ja jonka toimialueena
20520: teen on perustettu tuotekehitys- ja markkinointi- olisi koko Itä-Suomi.
20521:
20522: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
20523:
20524: Jouko Tuovinen Eeva Turunen Reino Jyrkilä
20525: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Reino Karpola
20526: 1984 vp. 561
20527:
20528: Raha-asia-aloite n:o 518
20529:
20530:
20531:
20532:
20533: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattioppilaitosten
20534: opettajien sijaisten palkkaamiseen
20535:
20536:
20537: Eduskunnalle
20538:
20539: Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta eräs rata heille mahdollisuus täysin opettajan palkka-
20540: oleellinen tekijä on ammattitaitoinen ja uusiin eduin kerran 5-7 vuodessa mennä ulkopuolisen
20541: tehtäviin pystyvä työvoima. Työvoima saa koulu- yrityksen palvelukseen yhden vuoden ajaksi. Si-
20542: tuksensa yhteiskunnan ylläpitämissä oppilaitok- jaisen paikkaaminen tulisi rahoittaa yritykseltä
20543: sissa sekä osin yritysten toimesta. saatavalla opettajan työkorvauksella sekä valtion
20544: Ammatillisissa oppilaitoksissa toimivat opetta- talousarvioon varattavalla määrärahalla.
20545: jat ovat työhönsä muodollisesti päteviä. Työsken- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20546: neltyään opettajana useamman vuoden alkaa hei- taen,
20547: dän oma koulutuksensa vanhentua ja käytännön
20548: yritystoiminnan tuntemuksensa unohtua. Lyhyet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20549: muutaman päivän jatkokoulutustilaisuudet ja sa- 1985 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
20550: tunnaiset yritysvierailut eivät tilannetta paranna. markan määrärahan käytettäväksi ammat-
20551: Ammatillisten koulujen opettajien perehdyttä- tikasvatushallituksen valvonnassa opetta-
20552: miseksi elinkeinoelämän uusimpiin menetelmiin jien sijaisten paikkaamisesta aiheutuviin
20553: tulisi ammattikasvatushallituksen valvonnassa va- kuluihin.
20554:
20555: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
20556:
20557: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Jorma Rantanen
20558: Sinikka Hurskainen Aarno von Bell Reijo Lindroos
20559:
20560:
20561:
20562:
20563: 71 4284003504
20564: 562 1984 vp.
20565:
20566: Raha-asia-aloite n:o 519
20567:
20568:
20569:
20570:
20571: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikkikeskuksen
20572: rakentamiseen Kuopioon
20573:
20574:
20575: Eduskunnalle
20576:
20577: Kuopion kaupungissa on 1970-luvun alusta jiä. Kuopiossa toimii Sibelius-Akatemian kirkko-
20578: ollut vireillä musiikkikeskushanke. Vuodesta musiikkiosasto ja suunnitelmien mukaan tullaan
20579: 1983 lukien ovat musiikkikeskussuunnitelmat ol- myös ko. osasto sijoittamaan musiikkikeskuksen
20580: leet valmiina toteutumista varten. Hanketta on tiloihin. Musiikkikeskuksen kokonaiskustannus-
20581: pidetty tarpeellisena sen vuoksi, että kaupungin- arvio on 58 000 000 markkaa.
20582: orkesterilta puuttuvat asianmukaiset harjoitusti- Kuopion kaupungin päätöksen mukaisesti on
20583: lat ja konserttisali kokonaan. Lisäksi Kuopion musiikkikeskuksen rakennustyöt aloitettu ja ra-
20584: konservatorion kannatusyhdistys ry:n ylläpitämä kennus valmistuu syksyllä 1985.
20585: ja kaupungin osittaisen avustuksen turvin toimi-
20586: va konservatorio on ahtaissa vuokratiloissa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20587: tarvitsee välttämättä suuremmat tilat. Musiikki- nioittaen,
20588: keskuksen kokonaispinta-ala on 9 839 m 2 , sekä
20589: kokonaistilavuudeltaan rakennus on noin 50 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20590: m3. 1985 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
20591: Kysymyksessä on suuri kulttuurilaitoshanke, markan määrärahan musiikkikeskuksen
20592: joka palvelee muitakin kuin kuopiolaisia käyttä- rakentamista varten Kuopioon.
20593:
20594: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
20595:
20596: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Sinikka Hurskainen
20597: 1984 vp. 563
20598:
20599: Raha-asia-aloite n:o 520
20600:
20601:
20602:
20603:
20604: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Snellman-instituutin
20605: tutkimustoiminnan käynnistämiseen
20606:
20607:
20608: Eduskunnalle
20609:
20610: Kuopioon perustettiin syyskuussa 1983 Snell- dä koulutus- p tutkimuspoliittisia aloitteita ja
20611: man-instituutin Kannatusyhdistys ja Snellman- esityksiä.
20612: instituutti. Kannatusyhdistyksen ja instituutin taustayhtei-
20613: Sääntöjensä mukaan Snellman-instituutin söinä ovat mm. Kuopion yliopisto, Kuopion
20614: Kannatusyhdistys ry:n tarkoituksena on ylläpitää kaupunki, Pohjois-Savon maakuntaliitto ja Poh-
20615: Kuopion kaupungissa Snellman-instituutti jois-Savon kulttuurirahasto.
20616: -nimistä tutkimuslaitosta, joka harjoittaa ja edis-
20617: tää ensisijaisesti Pohjois-Savoon liittyvää huma- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20618: nistista, yhteiskunnallista ja taloudellista tutki-
20619: mustyötä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20620: Tähän tarkoitukseen liittyen yhdistys tai sen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20621: ylläpitämä instituutti voivat järjestää myös kes- 29.88.53 JOO 000 markan määrärahan
20622: kustelu- ja esitelmätilaisuuksia, seminaareja ja Snellman-instituutin tutkimustoiminnan
20623: näyttelyitä, harjoittaa julkaisutoimintaa sekä teh- käynnistämistä varten.
20624:
20625: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
20626:
20627: Marja-Liisa Tykkyläinen Sinikka Hurskainen Lauha Männistö
20628: 564 1984 vp.
20629:
20630: Raha-asia-aloite n:o 521
20631:
20632:
20633:
20634:
20635: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon pien-
20636: tiestön parantamiseen
20637:
20638:
20639: Eduskunnalle
20640:
20641: Pohjois-Savon ammatissa toimivasta väestöstä kiinnittää kasvavaa huomiota kyläkeskuksia tuke-
20642: saa lähes 30 % toimeentulonsa maa- ja metsäta- van pientieverkon kehittämiseen.
20643: loudesta, ja lähes puolet alueen elinkeinotoi- Pohjois-Savon seutukaavaliitto on laatinut
20644: minnasta on tavalla tai toisella puusta riipppuvai- pientiestösuunnitelman, jonka päätavoitteena
20645: nen. Koska maa- ja metsätalouden kuljetukset on esittää toimenpiteet tieverkon kehittämiseksi
20646: kuluttajilleen alkavat aina yksityis- tai_ paikallis- siten, että se turvaa maa- ja metsätalouden
20647: teiltä on näiden teiden kunnolla ratkatseva mer- toimintamahdollisuudet ja toisaalta tukee kylä-
20648: kitys 'koko Pohjois-Savon kehitykselle. keskusten ja niiden palvelujen säilymistä. Ehdo-
20649: Tiemäärärahojen niukkuudesta johtuen on tetuista toimenpiteistä aiheutuu vuotuisten kus-
20650: tienpidon painopiste 1970-luv~lla j_a 1980-luvu.n tannusten lisäystä valtiolle noin 7,6 mmk, kun-
20651: alkupuolella kohdistunut kutt~nkm. kunta- . Ja nille 1,6 mmk ja tiekunnille noin 0,1 mmk.
20652: kaupunkikeskuksiin suuntautuvten ueyh~eyksten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20653: parantamiseen. Sen sijaan kyläkeskuksta Ja maa-
20654: ja metsätalouden kuljetuksia tukevien tieyhteyk-
20655: sien kehittämiseen ei ole juuri kiinnitetty huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20656: miota. 1985 tulo- ja menoarvioon 7 600 000
20657: markkaa Pohjois-Savon pientiestön pa-
20658: Jotta haja-asutusalueella vielä ol~v.at ~alv~lut ja
20659: työpaikat voitaisiin säilyttää, tuhst uenptdossa rantamista varten.
20660:
20661: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
20662:
20663: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö
20664: 1984 vp. 565
20665:
20666: Raha-asia-aloite n:o 522
20667:
20668:
20669:
20670:
20671: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkaterveystutki-
20672: muksen kehittämiseen
20673:
20674:
20675: Eduskunnalle
20676:
20677: Säännöllisesti työpaikoilla pidettävät terveys- lääketieteen klinikan kirjaston ja Postipankin
20678: tunnit, joihin osallistuvat aktiivisena osapuolena kirjauskeskuksen henkilökunnan keskuudessa.
20679: kaikki työntekijät ja toimihenkilöt, ovat kansan-
20680: Kokeilua on rahoitettu mm. Suomen Akate-
20681: terveystyön ja työyhteisöjen laadullisen kehittä-
20682: misen näkökulmasta uusi ja perusteltu ajatus. mian myöntämän määrärahan turvin. Määräraha
20683: käytettiin tutkijaryhmän suorittamaan esitutki-
20684: Nopeasti tapahtuvat muutokset työelämässä,
20685: mukautuminen uusiin työmenetelmiin, samoin mukseen työpaikan terveystuntiprojektissa. Tu-
20686: lokset ovat olleet siinä määrin myönteisiä, että eri
20687: nopeasti tapahtuneet rakennemuutokset sekä jat-
20688: tahot ovat esittäneet kokeilun jatkamista. Tähän-
20689: kuvan koulutuksen tarve kaikilla työaloilla ovat
20690: astisiin kokeiluihin ovat suhtautuneet myöntei-
20691: asettaneet työikäisen väestön mukautumiskyvyn
20692: sesti työntekijät, luottamuselimet sekä työnanta-
20693: ankaralle koetukselle.
20694: japuoli. Kokeilutulosten mukaan ne on koettu
20695: Tieteellis-tekninen kumous koskettaa meitä
20696: niin työntekijäpuolen kuin työnantajankin etu-
20697: kaikkia ihmisinä ja työntekijöinä, halusimme sitä
20698: na. Paitsi tutkijoiden keräämää tietoa, on edellä
20699: tai emme. Olemme joutuneet uusien, ratkaise-
20700: mattomien tilanteiden ja ongelmien eteen. Siksi mainituista kokeiluista saatu käytännössä run-
20701: tarvitaan uudenlaisia, kokonaisvaltaisia, tieteelli- saasti myönteistä palautetta. Kokeilutoiminnan
20702: jatkaminen nähdään perusteltuna ja jopa välttä-
20703: seltä ja inhimilliseltä kannalta perusteltuja ratkai-
20704: mättömänä vastattaessa nopeasti muuttuvan työ-
20705: sumalleja. Terveyskäsite Maailman Terveysjärjes-
20706: elämän vaatimuksiin. Varsinaisessa tutkimus-
20707: tön (WHO) määritelmän mukaan antaa siihen
20708: projektissa on tarkoitus selvittää mm.:
20709: konkreettisia mahdollisuuksia.
20710: Monien työikäistä väestöämme rasittavien ter- - voidaanko työpaikan terveystuntitoiminnal-
20711: veysongelmien {tupakka, alkoholi, ravinto- ja la kehittää työikäisen väestön kattavaa eli ennal-
20712: liikuntatottumukset, ihmissuhdeongelma, työpe- taehkäisyä ennen kuin sairaudet ovat varsinaisesti
20713: räiset rasitukset ym.) ratkaisu edellyttää ympäris- puhjenneet. Varsinaisen tutkimuksen tehtävänä
20714: töhaittojen korjaamisen ohella myös asennemuu- on välittää tutkimustietoa eri aloilta ja mitata
20715: toksia ja tietoista terveyskäyttäytymistä viime kä- terveystuntitoiminnan vaikutuksia.
20716: dessä yksilötasolla. Väestöstä lähes jokainen kuu-
20717: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20718: luu riskiryhmään jonkin kansansairauden suh-
20719: taen,
20720: teen. Kansanterveyden kohentaminen vaatii ter-
20721: veystottumusten vaalimista koko väestössä. Siksi
20722: väestö itse onkin avainasemassa nykyaikaisia kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20723: sansairauksia torju ttaessa. 1985 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar-
20724: Terveystuntia on kokeiltu Kuopiossa useissa eri kan määrärahan työpaikkaterveystutki-
20725: kohteissa mm. Kuopion korkeakoulun hammas- muksen kokezlutoimintaan.
20726:
20727: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
20728:
20729: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Jorma Rantanen
20730: Sinikka Hurskainen Aarno von Bell Reijo Lindroos
20731: 566 1984 vp.
20732:
20733: Raha-asia-aloite n:o 523
20734:
20735:
20736:
20737:
20738: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
20739: kuntoutukseen
20740:
20741:
20742: Eduskunnalle
20743:
20744: Rintamaveteraanien kuntouttaminen on osoit- Rintamaveteraanien iän karttuessa terveyden-
20745: tautunut tulokselliseksi, taloudelliseksi ja vete- huollon ja kuntoutuksen palvelujen tarve lisään-
20746: raanien keskuudessa suuresti arvostetuksi toimin- tyy. Yhä useampi tarvitsisi näitä palveluita koh-
20747: tamuodoksi. tuullisesti saavutettavissa oloissa mieluiten omas-
20748: Fysikaalisella kuntoutuksella on tutkimusten sa kotikunnassa.
20749: mukaan voitu auttaa rintamaveteraaneja niissä Viime vuosina kuntoutuslaitosten määrä on
20750: vaivoissa ja sairauksissa, joista he eniten kärsivät tuntuvasti lisääntynyt. Parhaillaan rakenteilla
20751: eli tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Hoitoon liit- olevien laitosten valmistuttua se lisääntyy entises-
20752: tyvillä terveystarkastuksilla on myös tärkeä merki- tään. Mahdollisuuksia toiminnan tuntuvaan li-
20753: tys monien piilevien sairauksien ja terveysriskien säämiseen on olemassa.
20754: toteamisessa. Hallituksen olisi edellä sanotun nojalla selvi-
20755: tettävä mahdollisuudet tarvittavien esitysten te-
20756: Maamme yli 300 000 rintamasotilastunnuksen kemiseksi kuntoutuslain tavoitteena olevan
20757: ja yli 30 000 rintamapalvelutunnuksen haltijasta 12 000 rintamaveteraanin vuotuisen kuntoutuk-
20758: tarpeeseen nähden vain pieni murto-osa - tänä sen toteuttamiseksi vuonna 1985.
20759: vuonna n. 7 000- on saanut osakseen laitospal- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
20760: veluita. Vuonna 1983 tuli voimaan laki rintama- vasti,
20761: veteraanien kuntouttamisesta, joka edellyttää
20762: 12 000 veteraanin pääsyä laitosmuotoiseen kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20763: toutukseen vuosittain. Tästä tavoitteesta ollaan 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20764: vielä kaukana. 33.85.56 10 000 000 markaa rintamat•e-
20765: Lain edellyttämiin avohoidon palveluihin ei teraanien kuntoutukseen sekä 5 000 000
20766: ole voitu osoittaa määrärahaa lainkaan kuluvan markkaa avokuntoutuspalvelujen kciyn-
20767: vuoden tulo- ja menoarviossa. nistämiseen.
20768:
20769: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
20770:
20771: Marja-Liisa Tykkyläinen Jorma Rantanen Reijo Lindroos
20772: Lauha Männistö Sinikka Hurskainen Martti Lähdesmäki
20773: Aarno von Bell
20774: 1984 vp. 567
20775:
20776: Raha-asia-aloite n:o 524
20777:
20778:
20779:
20780:
20781: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotirintamalla työsken-
20782: nelleiden naisten kuntoutukseen ja virkistykseen
20783:
20784:
20785: Eduskunnalle
20786:
20787: Rintamaveteraanien kuntoutusta on viime vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
20788: sina määrätietoisesti kehitetty. Rintamaveteraa- oittavasti,
20789: nien kuntoutuksesta on hyväksytty myös erityi-
20790: nen laki (60/83). Kuntoutukseen ovat oikeutet-
20791: tuja lain perusteella ne rintamaveteraanit, joille
20792: on annettu rintamasotilastunnus tai rintamapal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20793: velustunnus. 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
20794: Sen sijaan silloiset kotirintaman naiset ovat markan määrärahan kotirintaman naisten
20795: lähes kokonaisuudessaan kuntoutuspalveluiden ja kuntoutuspalveluiden ja virkistyslomien
20796: virkityslomien saannin ulkopuolella. järjestämiseksi.
20797:
20798: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
20799:
20800: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Pentti Kettunen
20801: Lea Mäkipää Martti Lähdesmäki Jukka Vihriälä
20802: Riitta Jouppila Pirkko Ikonen Reijo Lindroos
20803: 568 1984 vp.
20804:
20805: Raha-asia-aloite n:o 525
20806:
20807:
20808:
20809:
20810: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkatukikokeilun
20811: laajentamiseen kaikkiin Sisä-Savon kuntiin
20812:
20813:
20814: Eduskunnalle
20815:
20816: Sisä-Savon muodostavat Suonenjoen kaupun- säilyminen myös haja-asutusalueella. Näin se
20817: ki, Karttulan, Rautalammin, Tervon ja Vesannon auttaa säilyttämään palveluiden kannalta tarpeel-
20818: kunnat. Alueen kehitys ei ole edennyt toivotulla lisen väestöpohjan. Maaseudun työpaikkatukiko-
20819: tavalla. Tulotaso on huomattavasti ympäristöseu- keilu soveltuu hyvin alueen pienimuotoisen tuo-
20820: tua alhaisempi. Se haittaa elinkeinoelämän kehi- tannollisen toiminnan edistämiseen ja luomi-
20821: tystä ja kuntien talouden hoitoa. Työttömyysaste seen. Maaseudun työpaikkatukikokeilun laajenta-
20822: on noussut yli Kuopion läänin keskiarvon ja on misella kaikkiin Sisä-Savon kuntiin olisi suuri
20823: Suonenjoella läänin toiseksi korkein. Tämä vai- merkitys alueen kehitykselle. Se parantaisi työlli-
20824: keuttaa edelleen elinkeinoelämän kehittämistä. syyttä ja sitä kautta kuntien yleisiä kehitysedelly-
20825: Aluepolitiikan keinot ovat olleet liian vähäiset tyksiä. Lääninhallitus puoltaa työpaikkatukiko-
20826: Sisä-Savon ongelmien ratkaisemiseksi. Kaksi alu- keilun laajentamista alueen kuntiin. Se vaatii
20827: een kunnista, Rautalampi ja Suonenjoki, kuulu- kuitenkin, että tarvittava lisärahoitus järjestetään.
20828: vat III perusvyöhykkeeseen, vaikka niiden kehi- Valtioneuvoston kanslia on 2.6.1981 ja
20829: tystaso edellyttäisi kuulumista II perusvyöhykkee- 1.11.1983 tekemillään ratkaisuilla rinnastanut
20830: seen. Epäedullinen asema aluepoliittisessa vyöhy- Sisä-Savon ns. projektialueisiin. Projektit päätty-
20831: kejaossa on osaltaan ollut syynä teollisuuden vät 1984 lopussa. Sisä-Savon kehittäminen vaatii
20832: huonoon kehitykseen. Teollisuustyöpaikat ovat erityistoimia myös jatkossa. Maaseudun työpaik-
20833: vähentyneet erityisesti sahateollisuudessa. katukikokeilun laajentamisella koko alueelle olisi
20834: Alueen elinkeinorakenne on maatalousvaltai- välitön vaikutus alueen kehittymiseen.
20835: nen, joten suurta teollisuutta ei ole. Kahdessa
20836: alueen kunnassa, Rautalammilla ja Vesannolla, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20837: on käytössä maaseudun työpaikkatukikokeilu. nioittaen,
20838: Kokemukset ovat myönteisiä, uusia työpaikkoja
20839: on syntynyt tuen avulla. Olemassa olevien työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20840: paikkojen jatkuvuus on myös turvattu ja niiden 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20841: kehittymisedellytyksiä on pystytty olennaisesti markan määrärahan käytettäväksi maa-
20842: parantamaan. Maaseudun työpaikkatukikokeilu seudun työpazkkatukikokezlun laajenta-
20843: on tärkeä keino, kun turvataan työtilaisuuksien miseksi kaikkiin Sisä-Savon kuntiin.
20844:
20845: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
20846:
20847: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö
20848: 1984 vp. 569
20849:
20850: Raha-asia-aloite n:o 526
20851:
20852:
20853:
20854:
20855: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen
20856: hankkimiseen rintamaveteraaneille
20857:
20858:
20859: Eduskunnalle
20860:
20861: Rintamaveteraanien asunto-olot heidän suh- Sotiemme päättymisestä on kulunut useita
20862: teellisen korkeasta iästään huolimatta eivät ole vuosia. Rintamaveteraanien asuntokysymyksen
20863: maassamme vuokra-asuntojen kohdalta kunnos- järjestäminen on tehtävä, joka olisi hoidettava
20864: sa. pikaisesti kuntoon.
20865: Maassamme on tällä hetkellä rintamaveteraa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20866: neja noin 300 000 ja veteraaninaisia 35 000.
20867: Heistä useimmat ovat vailla vuokra-asuntoa. Teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20868: tyjen tutkimusten mukaan on vuokra-asuntojen 1985 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
20869: tarve 6 prosenttia maamme kuntaa kohden. markan määrärahan vuokra-asuntojen
20870: hankkimiseksi rintamaveteraanezfle.
20871:
20872: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
20873:
20874: Marja-Liisa Tykkyläinen Sinikka Hurskainen Aarno von Bell
20875: Pentti Kettunen Reijo Lindroos Lea Mäkipää
20876: Martti Lähdesmäki
20877:
20878:
20879:
20880:
20881: 72 4284003504
20882: 570 1984 vp.
20883:
20884: Raha-asia-aloite n:o 527
20885:
20886:
20887:
20888:
20889: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtimon metsäkonekou-
20890: lun laajentamiseen
20891:
20892:
20893: Eduskunnalle
20894:
20895: Valtimon metsäkonekoulu on valtion omista- ja hallitilojen lisärakentamista noin 3000 m 3
20896: ma ammattikasvatushallituksen alainen metsäop- sekä nykyisten tilojen muutostöitä mm. ruokalan
20897: pilaitos, jonka tehtävänä on kouluttaa ammatti- osalta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on
20898: taitoisia metsureita, metsäkoneen kuljettajia ja noin 13 milj. markkaa. Hanke on ammattikasva-
20899: metsäkoneasentajia sekä järjestää heille lisäkoulu- tushallituksen suunnitelmissa suunniteltu toteu-
20900: tusta. Valtimon metsäkonekoulun oppilas- tettavaksi työllisyysvaroin vuosina 1986-1988 si-
20901: hankinta-alue käsittää Pohjois-Karjalan, Pohjois- ten, että suunnittelu tapahtuu vuonna 1986 ja
20902: Savon ja Kainuun. rakentaminen alkaa vuonna 1987.
20903: Keskiasteen koulu-uudistuksen kehittämisoh- Rakennussuunnitelman pohjaksi tuleva oppilas-
20904: jelmissa vuodelle 1988 asetetuissa määrällisissä määrä on nyt ammattikasvatushallituksessa käsi-
20905: tavoitteissa Valtimon metsäkonekoulun oppilas- teltävänä ja vahvistettavana, jonka jälkeen tulee
20906: paikkamäärä tulee olemaan Valtimolla sijaitsevas- perustamissuunnitelman laadinta. Oppilas-
20907: sa pääkoulussa noin 200 oppilasta ja Lieksassa määrän vahvistamisen ja perustamis- ja esisuun-
20908: sijaitsevassa sivutoimipaikassa 56 oppilasta. nitelmien vahvistamisen myötä on mahdollista
20909: Uusina toimintoina tulee mukaan metsäkone- edetä siten, että varsinainen suunnittelu voitai-
20910: asentajakoulutus ja ympärivuotinen metsäkone- siin aloittaa jo vuonna 1985.
20911: alan lisäkoulutus sekä Lieksan toimipaikassa toi-
20912: nen metsätalouden yleisjakson luokka. Nykyiset Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
20913: opetus- ja majoitustilat on mitoitettu Valtimolla oittavasti,
20914: 144 oppilaalle. Lieksassa, jossa oppilaita on nyt
20915: 40, toiminta tapahtuu Kuhmonkadun koululla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20916: Lieksan kaupungilta vuokratuissa tiloissa. Toi- 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
20917: minnan laajentuminen edellyttää myös rakennus- kan määrärahan Valtimon metsäkone-
20918: ten laajentamista. Suunniteltu laajennushanke koulun laajennushankkeen suunnittelua
20919: pitää sisällään koneopetustiloja, oppilasasuntojen varten.
20920:
20921: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
20922:
20923: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Jouko Tuovinen
20924: Eeva Turunen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
20925: 1984 vp. 571
20926:
20927: Raha-asia-aloite n:o 528
20928:
20929:
20930:
20931:
20932: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvärilän kansainvälisen
20933: nuoriso- ja kurssikeskuksen rakentamiseen
20934:
20935:
20936: Eduskunnalle
20937:
20938: Opetusministeriö hyväksyi vuonna 1978 ohjel- asia on kuitenkin ollut toinen. Rakennushanke
20939: man valtakunnallista, maakunnallista ja paikallis- on ollut vireillä neljä vuotta. Valtionavustuksia
20940: ta käyttöä palvelevasta leiri- ja kurssikeskusver- on pienistä harkinnanvaraisista määrärahoista tul-
20941: kostosta. lut "tipotellen" niin, että myönnetyt avustukset
20942: Ohjelma vastaanotettiin maan nuorisolauta- kattoivat 44,85 % rakentamiskustannuksista lai-
20943: kunnissa innostuneesti. Sen uskottiin luovan nojen osuuden ollessa 26,15 %, eli koko valtion
20944: merkittävän lisän nuorisolautakuntien toiminta- rahoitus yhteensä 71 % .
20945: mahdollisuuksiin, ennen kaikkea matkailun mah- Kesään 1983 mennessä on Hyvärilän kurssikes-
20946: dollisuuksien käyttämiseksi nuorten maailman- kuksesta saatu valmiiksi vastaanottorakennus sekä
20947: kuvan avartamisessa. Tavoitteena oli saada oma opetustilarakennus auditoriota lukuun ottamatta.
20948: leiri- ja kurssikeskus jokaiseen lääniin. Hyvärilän Lisäksi on kesän 1983 aikana suoritettu piha-alu-
20949: kansainvälinen kurssikeskus Nurmeksessa edustaa eiden kunnostustöitä, jotka sisältyvät hankesuun-
20950: siten Pohjois-Karjalan lääniä. nitelman II vaiheeseen.
20951: Ohjelmaa luotaessa mainittiin taustatekijöinä 31.5.1983 mennessä on Hyvärilän kurssikes-
20952: mm.: kuksen rahoitustilanne muodostunut seuraavaksi:
20953: - rajoitettujen avustus- ja lainamäärärahojen
20954: suuntaaminen mahdollisimman tarkoituksenmu- kirjatut kokonaiskustannukset 2 965 219,91 mk
20955: kaisesti, saatu valtiolta:
20956: - perusteiden etsiminen mahdollisten lisära- - valtionavustus 1 166 000
20957: hoitusteiden hankkimiseksi kohteiden rahoituk- - kuoletuslaina 680 000 1 846 000,00 mk
20958: seen. sitoutunut kaupungin varoja 1 119 219,91 mk
20959: Nyt ohjelmaa toteutettaessa on huomattu, että
20960: hankkeesta, josta piti tulla piristysruiske maakun- Valtion rahoitusosuuteen on avustukset ja lai-
20961: tien nuorisotoiminnalle, onkin käytännössä tullut nat merkitty täysimääräisinä, vaikkakaan niiden
20962: maakuntien muun nuorisotoiminnan kehityksen maksatus ei ole kokonaisuudessaan vielä tapahtu-
20963: prru. nut.
20964: Vuosina 1978-82, jonka ajan Hyvärilän kurs- Talvikaudella 1983-1984 on suunniteltu
20965: sikeskus oli rakenteilla, on Pohjois-Karjalaan kurssikeskuksen rakennustöiden jatkamista siten,
20966: myönnetty valtionavustusta nuorisotilojen raken- että suoritettaisiin seuraavat työt:
20967: tamiseen yhteensä 2 069 000 markkaa. Tästä oli
20968: Hyvärilän osuus 1 166 000 markkaa eli 56 % auditorion rakentaminen 646 000 mk
20969: myönnetyistä avustuksista. Valtionlainaa ko. majoitusrakennus n:o 5 458 269 mk
20970: kohteisiin on samana aikana myönnetty 820 000 sivurakennus n:o 3 ja pihatyöt 2 379 000 mk
20971: markkaa ja tästä on Hyvärilä saanut 680 000
20972: markkaa eli 83 % myönnetyistä lainoista. Läänin Kaikkien kolmen edellä mainitun rakennus-
20973: kuntien nuorisolautakunnat ovat katkeria synty- kohteen edellytyksenä on, että niiden toteutta-
20974: neestä tilanteesta. miseen saadaan täysimääräinen valtionosuus sen
20975: Tyytyväinen ei ole myöskään Nurmes. Alusra- lisäksi, että jo suoritettujen töiden osalta saate-
20976: vissa neuvotteluissa kurssikeskuksen valtionrahoi- taan valtion ja kaupungin välinen kustannusten
20977: tusosuutena mainittiin jopa 98 %, johon laki jako alkuperäisiä neuvotteluja vastaavalle tasolle.
20978: kuntien nuorisotyöhön annettavasta valtionavusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
20979: (117 /72) antaa mahdollisuuden. Käytännössä oittavasti,
20980: 572 1984 vp. - RA n:o 528
20981:
20982: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden sa szjaitsevan Hyväniän kansainvälisen
20983: 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 nuorz:So- ja kurssikeskuksen rakentamz:Sen
20984: markan erzllisen määrärahan Nurmekses- jatkamz:Seksi suunnitelmien mukaan.
20985:
20986: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
20987:
20988: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Jouko Tuovinen
20989: Eeva Turunen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
20990: 1984 vp. 573
20991:
20992: Raha-asia-aloite n:o 529
20993:
20994:
20995:
20996:
20997: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan Vaskiviikon tuke-
20998: miseen
20999:
21000:
21001: Eduskunnalle
21002:
21003: Lieksan Vaskiviikko on kansainvälinen vaski- musiikkikorkeakoulujen stipendien turvin kolme
21004: musiikkitapahtuma. Se sisältää opetusjakson ja hollantilaista ja yksi sveitsiläinen opiskelija mu-
21005: konserttijakson. Opetusta annetaan trumpetin, kana ja että yhden konsertin nauhan halusi
21006: käyrätorven, pasuunan ja tuuban soitossa, joiden englantilainen radioyhtiö BBC itselleen.
21007: opettajiksi on saatu kotimaisia ja ulkomaisia Viidennellä Lieksan kansainvälisellä Vaskivii-
21008: taiteilijoita. Viikon teema ja mestariluokan soitin kolla 1984 vieraileva orkesteri saapuu Englannis-
21009: vaihtuvat vuosittain. Oppilailta vaaditaan !-tut- ta, Manchesterista. Sen nimi on Northero Wind
21010: kinto tai vastaava taito. Orchestra of Great Britain ja sen soittajat työs-
21011: Pasuuna-mestariluokan opettajana on professo- kentelevät eri sinfoniaorkestereissa tai ovat mu-
21012: ri Per Brevig Julliard-koulusta New Yorkista. siikkikorkeakoulun oppilaita. Orkesteria johtaa
21013: Vaski- ja puupuhallinklinikastaan tunnettu yh- Don Ezard.
21014: dysvaltalainen käyrätorvitaiteilija Fred Fox luen- Toisen ulkomaisen vierailevan orkesterin nimi
21015: noi ja pitää vastaanottoaan puhallinsoittajien on Die Hochund Deutschmeister Kapelle ja se on
21016: ammattiongelmista. John Wallace Filharmonia- kotoisin Wienistä. Orkesteri on perustettu 1741
21017: orkesterista Lontoosta työskentelee ensi kesänä ja sen perinteistä rikkaaseen historiaan kuuluvat
21018: muutamien oppilaiden kanssa ja esiintyy Joen- suuret paraatit niin keisarillisessa Itävallassa kuin
21019: suun Musiikkiopiston kamariorkesterin solistina nykyäänkin. Orkesteria johtaa professori Horst
21020: ''kolmen konserton illassa''. Viime kesänä hän Winter.
21021: oli trumpettimestariluokan opettajana. Paul Nie- Lieksan Vaskiviikko on ottanut paikkansa Suo-
21022: mistö Northfieldistä USA:sta esittelee uutta en- men kulttuurikesässä valtakunnallisena ja kan-
21023: semble-ohjelmistoa sekä opettaa pasuunaoppilai- sainvälisenä tapahtumana.
21024: ta. Edellisten lisäksi on viikolla 11 kotimaista Vaskiviikon kustannusarvio on n. 400 000 mk.
21025: opettajaa, jotka edustavat suomalaista parhaim- Tapahtuman talous on hoidettu talkootyöllä,
21026: mistoa. Henkilökohtaista- tai yhtyeopetusta an- konserteilla ja julkaisemalla lehteä, jossa paikalli-
21027: netaan päivittäin n. 6 tuntia sekä 1, 5 tunnin s~t yritykset ja yhteisöt ovat julkaisseet ilmoituk-
21028: yleisöluento. slaan.
21029: Konserteista suurin osa pidetään Lieksassa ja Toiminnan laajentuessa ja kansainvälistyessä
21030: lähikaupungeissa. Vaskiviikon Suomeen tuotta- myös kustannukset kasvavat, ja yhteiskunnan
21031: mat orkesterit ja taiteilijat esiintyvät mm. Hyvin- tukea tarvitaan toiminnan turvaamiseksi.
21032: käällä, Tampereella ja Heinolassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21033: Lieksan Vaskiviikon konsertit ovat saaneet hy- nioittaen,
21034: vän vastaanoton. Konserttiyleisö, lehdistö, radio
21035: ja televisio ovat ilmaisseet mielipiteensä viikon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21036: omaperäisyydestä ja kansainvälisesti korkeasta ta- 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
21037: sosta. Kansainvälisestä mielenkiinnosta kertoo kan määrärahan Lieksan Vaskivzikon tu-
21038: myöskin se, että esimerkiksi viime kesänä oli kemista varten.
21039:
21040: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
21041:
21042: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Eeva Turunen
21043: Reino Jyrkilä Lea Sutinen
21044: 574 1984 vp.
21045:
21046: Raha-asia-aloite n:o 530
21047:
21048:
21049:
21050:
21051: Törn9vist ym.: Määrärahan osoittamisesta omavaraisviljelyn edistä-
21052: mtseen
21053:
21054:
21055: Eduskunnalle
21056:
21057: Maassamme on tällä hetkellä noin 200 000 Lukumäärältään yli neljä kertaa suuremmalle
21058: markkinatuotantoa harjoittavaa viljelijäperhettä. omavaraisviljelylle on tarjolla vain lapsiperheisiin
21059: Sen lisäksi on lähes 900 000 palsta- ja puutarha- kohdistuvaa neuvontaa, jota sitäkään ei ole saata-
21060: viljelmää, joiden hoitajia nimitetään tässä oma- villa kaikissa kunnissa.
21061: varaisviljelijöiksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
21062: Omavaraisviljelyllä on taloudellista merkitystä oittavasti,
21063: erityisesti suuriperheisille ja pienituloisille sekä
21064: eläkeläisille. Sen tarjoamia mahdollisuuksia ter- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21065: veelliseen vapaa-ajan viettoon ei myöskään voi 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21066: arvioida. markan määrärahan käytettäväksi mille
21067: Markkinatuotantoa harjoittavien käytettävissä järjestöille, jotka nyt toimivat omavarais-
21068: on yleis- ja erikoisneuvontajärjestöjä ja lisäksi vi/je/yn hyväksi sekä luonnonvaraisten
21069: voimakkaat kaupalliset neuvontaorganisaatiot. hyötykasvien käytön edistämiseksi.
21070:
21071: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
21072:
21073: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Jouko Tuovinen
21074: Eeva Turunen Reino Jyrkilä
21075: 1984 vp. 575
21076:
21077: Raha-asia-aloite n:o 531
21078:
21079:
21080:
21081:
21082: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutuksen veden-
21083: hankinnan kehittämiseen Pohjois-Karjalassa
21084:
21085:
21086: Eduskunnalle
21087:
21088: Maamme vesihuollossa (vedenhankinta ja vie- Viemäröinti on yleensä hoidettava talouskohtai-
21089: märöinti) päähuomio on kiinnitetty asutustaaja- sesti., mutta vedenhankinnassa on monesti tarkoi-
21090: miin. Aivan viime aikoina on havaittu tarpeelli- tuksenmukaista mennä yhteisiin ratkaisuihin.
21091: seksi myös haja-asutuksen vesihuollon tarkastelu. Näitä varten vesitoimisto on suorittanut jo usean
21092: Maa- ja metsätalousministeriön asettama Haja- vuoden ajan vedenottopaikkatutkimuksia työlli-
21093: asutuksen vesihuoltotyöryhmä on mietinnössään syysvaroin. Toimintaa on tarkoitus jatkaa kunnit-
21094: 1983 arvioinut, että vuonna 1984-95 olisi ajan- tain sitä mukaa kuin käyttövesitilanneselvitys
21095: mukaistettava 550 000 haja-asutusalueen asuk- etenee ja tarpeet tulevat esille.
21096: kaan eli noin 200 000 talouden vesihuolto. Kus-
21097: tannukset olisivat yli 4 miljardia markkaa. Toisaalta maamme käyttökelpoisia pohjavesi-
21098: Pohjois-Karjalan lääninhallituksen asettama varoja ei riittävästi tunneta. Ympäristöministe-
21099: Haja-asutusalueiden vesihuoltoselvitystyöryhmä riön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosiksi
21100: on puolestaan (vuonna 1983) katsonut, että Poh- 1985-88 mainitaankin, että jo kartoitettujen
21101: jois-Karjalan maaseudulla olisi noin 7 500 talout- tärkeiden pohjavesialueiden lisäksi suunnittelu-
21102: ta saatettava asianmukaisen vesihuollon piiriin. kaudella on tarkoitus selvittää myös muut käyttö-
21103: Tämä merkitsisi lähes 200 milj. markan kustan- kelpoiset ja merkitykselliset pohjavesivarat.
21104: nuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21105: Pohjois-Karjalan ves1punn vesitoimisto on nioittaen,
21106: käynnistänyt haja-asutuksen käyttövesitilannetta
21107: koskevan selvityksen yhteistyössä kuntien ja kylä-
21108: toimikuntien kanssa. Selvitys tehdään periaat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21109: teessa talo talolta kylittäin. Ensimmäisenä työ on 1985 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar-
21110: tehty Liperin kunnassa. kan määrärahan haja-asutuksen veden-
21111: Haja-asutuksen vesihuolto-ongelmista pahin hankinnan kehittämiseen Pohjois-Karja-
21112: on riittämätön tai laadultaan huono käyttövesi. lassa.
21113:
21114: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
21115:
21116: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Eeva Turunen
21117: Reino Karpola Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä
21118: 576 1984 vp.
21119:
21120: Raha-asia-aloite n:o 532
21121:
21122:
21123:
21124:
21125: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta etenkin Lieksaa ja Nur-
21126: mesta palvelevan lentokentän suunnitteluun
21127:
21128:
21129: Eduskunnalle
21130:
21131: Neuvostoliiton rajaan ja Pieliseen rajoittuvina minen edelleen edellyttävät mahdollisuutta no-
21132: muodostavat lähinnä Lieksan ja Nurmeksen kau- peisiin yhteyksiin eri puolille maata.
21133: pungit sekä niiden välittömässä läheisyydessä Asian perusteluiksi voidaan esittää myös erityi-
21134: olevat kunnat maantieteellisesti laajan ja metsä- siä valtiontaloudellisia seikkoja. Itse valtio on
21135: talouden, teollisuuden, maatalouden sekä mat- merkittävä tekijä alueen talouselämälle sen omis-
21136: kailun suhteen merkittävän talousalueen, jonka taessa suoraan tai valtiojohtoisten yhtiöiden kaut-
21137: ulottaminen lentoliikenteen käyttömahdollisuuk- ta suuren osan alueen metsäalueista sekä valtio-
21138: sien piiriin on valtiovallan tärkeä tehtävä. johtoisten yhtiöiden harjoittaessa alueella voi-
21139: maperäistä teollisuutta. Edelleen on valtion eri-
21140: Paikallisesti lentoliikenteen järjestäminen koe-
21141: tyisessä intressissä myötävaikuttaa sen tukitoi-
21142: taan erittäin tärkeäksi asiaksi, mutta yksin alueen
21143: menpiteillä kehitettyjen teollisuus- ja matkailu-
21144: omilla voimavaroilla ilman valtion taloudellista
21145: elinkeinojen toimintaedellytysten kehittämiseksi.
21146: myötävaikutusta ja asian laajakantoisuudesta sekä
21147: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
21148: siitä johtuen, että se koskee useita kuntia, käy-
21149: tännön toimenpiteisiin asian kehittämisessä ei ole
21150: päästy.
21151: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21152: 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21153: Lentoliikenteen käyttömahdollisuuksien järjes- markkaa Lieksan ja Nurmeksen kaupun-
21154: tämisen perusteluja ovat alueen syrjäinen sijainti, keja ja niitä ympäröiviä kuntia palvele-
21155: alueen rautatieliikenteen heikko taso, alueen van lentokentän suunnitteluun ja raken-
21156: maantieteellinen laajuus ja ennen kaikkea se, tamistyön valmisteluun siten, että suun-
21157: että alueen talouselämän nykytaso ja sen kehittä- nittelutyö aloitetaan vuonna 1985.
21158:
21159: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
21160:
21161: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Jouko Tuovinen
21162: Eeva Turunen Reino Jyrkilä
21163: 1984 vp. 577
21164:
21165: Raha-asia-aloite n:o 533
21166:
21167:
21168:
21169:
21170: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n osake-
21171: pääoman korottamiseen Uimaharjun tehtaan toiminnan kehittä-
21172: miseksi
21173:
21174:
21175: Eduskunnalle
21176:
21177: Viimeksi kuluneitten vuosien aikana Enon tä pikaisesti ryhdyttäisiin Enso-Gutzeit Oy:n Ui-
21178: kuntaa on koetellut erittäin vaikea työttömyys. maharjun tehtaiden jatkojalostuksen suunnitte-
21179: Kokonaisuudessaan työllisyystilanne Enossa on luun ja toteuttamiseen. Vastaavaa tarvetta esiin-
21180: vaikeimpia Pohjois-Karjalan läänissä. Työttö- tyy Pohjois-Karjalan puuraaka-aineen käytön
21181: myysprosentti on korkeimmillaan ollut jopa osalta. Pohjois-Karjalan puu tulisi pystyä jalosta-
21182: 19 % ja Enon työvoimatoimiston antamien tieto- maan omassa maakunnassa. Tämän tavoitteen ja
21183: jen mukaan kunnan alueella on jatkuvasti lähes jatkojalostuksen toteuttaminen Uimaharjussa
21184: 600 työnhakijaa. Enon kunnan kohdalla ei ole edellyttää sitä, että valtiovalta luo Enso-Gutzeit
21185: kysymyksessä tilapäinen kausi ja suhdannevaihte- Oy:lle mahdollisuudet tarvittavien investointien
21186: luista aiheutuva työttömyys, vaan se on muista suorittamiseksi. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi
21187: tekijöistä aiheutuvaa rakenteellista työttömyyttä. siten, että valtion budjetissa nostettaisiin Enso-
21188: Pysyvien työpaikkojen määrässä on tapahtunut Gutzeit Oy:n osakepääomaa ja lainanottoval-
21189: selvää laskua kaikilla muilla aloilla lukuun otta- tuuksia ja näin saadut varat ohjattaisiin Enso-
21190: matta kauppaa ja palveluja, joissa määrä on Gutzeit Oy:n Uimaharjun tehtaiden jatkojalos-
21191: pysynyt ennallaan. Voimakkaimmin on vähenty- tuksen toteuttamiseen.
21192: mistä tapahtunut maa- ja metsätaloudessa, mikä
21193: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21194: aiheutuu pääasiassa maataloudesta, pienviljelijä-
21195: nioittaen,
21196: valtaisuudesta, keskimääräinen tilakokohan on
21197: Pohjois-Karjalan pienin.
21198: Enso-Gutzeit Oy:llä toimii Enossa Uimaharjus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21199: sa saha- ja selluloosatehdas. Enso-Gutzeit Oy:lle 1985 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
21200: pitäisi luoda edellytykset toteuttaa Uimaharjussa markan määrärahan Enso-Gutzeit Oy:n
21201: jatkojalostuksen toteuttaminen rakentaen sellu- osakepääoman korottamiseksi tarkoituk-
21202: loosatehtaan jatkoksi paperitehdas. Enon kunnan sena aloittaa Enso-Gutzeit Oy:n Uima-
21203: työllisyyden kannalta ja teollisten työpaikkojen harjun tehtaalla jatkojalostuksen suunnit-
21204: kehittämisen kannalta olisikin välttämätöntä, et- telu ja rakentaminen.
21205:
21206: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
21207:
21208: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Jouko Tuovinen
21209: Eeva Turunen Reino Jyrkilä Lea Sutinen
21210:
21211:
21212:
21213:
21214: 73 4284003504
21215: 578 1984 vp.
21216:
21217: Raha-asia-aloite n:o 534
21218:
21219:
21220:
21221:
21222: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun työpaikkako-
21223: keilun laajentamiseen koskemaan koko Pohjois-Karjalan lääniä
21224:
21225:
21226: Eduskunnalle
21227:
21228: Pysyvien työpaikkojen luomiseksi pienimuotoi- Maaseudun työpaikkatukikokeilu luo omalta
21229: sessa elinkeinotoiminnassa maaseudulla voidaan osaltaan uusia edellytyksiä uusien työtilaisuuk-
21230: valtion tulo- ja menoarviossa olevien määräraho- sien luomiseksi haja-asutusalueille. Mm. Polvijär-
21231: jen rajoissa myöntää tukea maaseudun työpaikka- ven kunnassa on kokeilun aikana pystytty luo-
21232: tukikokeiluasetuksessa säädetyin perustein. maan 10 uutta työtilaisuutta. Pohjois-Karjalan
21233: Valtioneuvoston kanslia on 1.9.1982 määrän- oloissa jokainen yksittäinenkin työtilaisuus on
21234: nyt kokeilun kohteena olevat kunnat. erittäin tärkeä.
21235: Pohjois-Karjalan läänistä kokeilukuntia ovat Kokeilun laajentaminen koskemaan Pohjois-
21236: Ilomantsi, Tuupovaara, Polvijärvi ja Liperi. Karjalan läänin kaikkia kuntia olisi erittäin pe-
21237: Pohjois-Karjalan läänin tyottomyysaste on rusteltua.
21238: maamme korkeimpia (Joensuun työvoimapiiri).
21239: Tällaisessa työllisyystilanteessa ei haja-asutusalu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21240: een väestölle voida turvata työpaikkaa esim. nioittaen,
21241: taaja-alueilta, vaan vaihtoehtoina ovat: uusien
21242: työtilaisuuksien luominen haja-asutusalueelle, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21243: siinyminen työhön muualle kuin Pohjois-Karja- 1985 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
21244: laan tai pitkäaikainen työttömyys. Luonnollisesti markan määrärahan maaseudun työpaik-
21245: vaihtoehdoista vain ensimmäistä voidaan pitää katukikoketlun laajentamiseksi koske-
21246: hyväksyttävänä. maan koko Pohjois-Karjalan lääniä.
21247:
21248: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
21249:
21250: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Jouko Tuovinen
21251: Eeva Turunen Reino Jyrkilä
21252: 1984 vp. 579
21253:
21254: Raha-asia-aloite n:o 535
21255:
21256:
21257:
21258:
21259: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
21260: matemaattis-luonnontieteellisen osaston laitoskirjastoille
21261:
21262:
21263: Eduskunnalle
21264:
21265: Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontie- Kaikki mahdolliset laitosten sisäiset säästötoi-
21266: teellisen osaston laitokset ja laitoskirjastot ovat met on tehty. Useita maahamme ainoina kappa-
21267: ajautuneet kriisiin jo usean vuoden ajan jatku- leina tulleita lehtiä ja sarjoja on jouduttu lopetta-
21268: neen tieteellisen kirjallisuuden rajun hinnannou- maan. Jatkuvasti alkaa ilmestyä uusia tärkeitä
21269: sun takia. sarjoja, joiden hankkimiseen ei ole mahdolli-
21270: Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontie- suuksia.
21271: teellisen osaston laitoskirjaston kirjallisuushan- Tieteellisen kirjallisuuden ja tieteellisten aika-
21272: kintamääräraha nousi vuodesta 1982 vuoteen kaus- ja muiden julkaisusarjojen puute on me-
21273: 1983 vain 6, 7 %. Samana aikana luonnontieteel- nestyksellisen tieteellisen työn harjoittamisen es-
21274: listen julkaisujen hinnat nousivat yli 30 %. te.
21275: Erittäin vakavaksi tilanteen tekee se, että jo
21276: usean vuoden kirjallisuuden hankintahinnat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21277: nousseet nopeammin kuin määrärahat. Tämän nioittaen,
21278: johdosta tieteellisten kirjojen hankinta on jou-
21279: duttu supistamaan lähes olemattomiin. Tieteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21280: listen sarjojen ja lehtien osuus kirjastojen hankin- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21281: tamenoista on jo 80-95 %, ja niiden kallistumi- 29.10.21 545 000 markkaa Helsingin yli-
21282: nen n. 30 % :n vuosivauhdilla vaikuttaa ratkaise- opiston matemaattis-luonnontieteellisen
21283: vasti kirjaston hankintamahdollisuuksiin. osaston laitoskiryastomäärärahoihin.
21284:
21285: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21286:
21287: Riitta Uosukainen Riitta Jouppila Martti Tiuri
21288: Saara Mikkola Mikko Elo Iiro Viinanen
21289: Eva-Riitta Siitonen Eeva Turunen Sirpa Pietikäinen
21290: Pirjo Rusanen Sakari Valli Jouni J. Särkijärvi
21291: Kimmo Sasi Aino Pohjanoksa Anna-Kaarina louvo
21292: Ritva Laurila Kaarina Dromberg Lea Kärhä
21293: Tapio Holvitie Tytti Isohookana-Asunmaa Heikki Järvenpää
21294: Juhani Alaranta Olavi Ronkainen Sinikka Hurskainen
21295: 580 1984 vp.
21296:
21297: Raha-asia-aloite n:o 536
21298:
21299:
21300:
21301:
21302: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan metsä-
21303: oppilaitoksen perustamiseksi Ruokolahdelle
21304:
21305:
21306: Eduskunnalle
21307:
21308: Ammattikasvatushallitus on 4.11.1982 hyväk- man nopeasti saada oppilaitokselle ajanmukaiset
21309: synyt seuraavan lisäyksen esitykseensä keskiasteen ja riittävät majoitus- ja opetustilat nykyisten
21310: koulutuksen II kehittämisohjelmaksi vuosille väliaikaistiloj en asemesta.
21311: 1984-1985, kohtaan uudet oppilaitokset: Ruokolahden kunta on 5. 10.1981 teettänyt
21312: ''Metsä- ja puutalousoppilaitosten toiminta vaki- hankkeesta perustamissuunnitelman, ja se on
21313: naistetaan 24.6.1982 päätetyn lisäksi seuraavissa toimitettu ammattikasvatushallitukselle. Suunni-
21314: väliaikaisissa toimipisteissä: Ruokolahti, Kymen telman mukaisilla mitoitusperusteilla on metsä-
21315: lääni 1984; Kurikka, Vaasan lääni 1984; Veteli, koulun tilantarpeeksi arvioitu 2 110 hyötyneliö-
21316: Vaasan lääni 1984.'' Esityksen perusteluina on metriä, josta määrästä 840 m 2 on oppilasasunto-
21317: liitemuistio avoimista metsäopetuksen sijaintipai- lan osuus. Perustamiskustannuksiksi on arvioitu
21318: koista. 9,45 milj. markkaa vuoden 1981 hintatasossa.
21319: Etelä-Karjalan väliaikainen metsäopetus on si- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21320: joitettu väliaikaistiloihin Ruokolahdella ja Lap- nioittaen,
21321: peenrannassa ja toimii väliaikaisella henkilöstöl-
21322: lä. Vakinaistaminen edellyttää opettajien ja että Eduskunta ottazsz· valtion vuoden
21323: muun henkilöstön lisäystä ja tarvittavien virkojen 1985 tulo- ja menoarvioon 9 450 000
21324: perustamista. Ne tulisi ottaa valtion tulo- ja markan määrärahan Etelä-Karjalan met-
21325: menoarvioon vuodeksi 1984. Koulutuksen kehit- säkoulun suunnittelua ja toteuttamzsta
21326: tämisen kannalta on välttämätöntä mahdollisim- varten.
21327:
21328: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21329:
21330: Riitta Uosukainen Iiro Viinanen Riitta Jouppila
21331: Martti Tiuri Eva-Riitta Siitonen Eeva Turunen
21332: Sakari Valli Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen
21333: Anna-Kaarina Louvo Kaarina Dromberg Heikki Järvenpää
21334: Heikki Kokko Sinikka Hurskainen
21335: 1984 vp. 581
21336:
21337: Raha-asia-aloite n:o 537
21338:
21339:
21340:
21341:
21342: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijan viran perusta-
21343: miseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen
21344:
21345:
21346: Eduskunnalle
21347:
21348: Vuosi 1985 on Kalevalan juhlavuosi. Tästä jen turvin. Peruskoulun ja lukion äidinkielen
21349: syystä olisi tärkeää panna paino äidinkielen ope- opetukseen liittyy olennaisesti lukion päättökoe,
21350: tuksen tutkimukseen. Myös tietoyhteiskunnan ylioppilastutkinto. Se rakentuu uusien oppimää-
21351: vaatimukset asettavat äidinkielen opetuksen erit- räsuunnitelmien varaan; niiden sisällössä uusilla
21352: täin tärkeään asemaan. tieteen sovelluksilla on näkyvä sija.
21353: Maassamme ei ole toistaiseksi osoitettu sään- Lukion äidinkielen opetus ei kuitenkaan olisi
21354: nöllistä, jatkuvaa tukea äidinkielen opetusta pe- tutkijan ainoa työala. Yhtä tärkeä olisi kaikkien
21355: ruskoulussa, lukiossa eikä muissa keskiasteen asteiden yleissivistävä ja ammatillinen koulutus.
21356: kouluissa palvelevalle, kielitieteen ja kirjallisuu- Samoin äidinkielen opettajien täydennyskoulutus
21357: dentutkimuksen tuloksia opetukseen soveltavalle liittyisi tutkijan tehtäviin mm. niiltä osin, kuin
21358: tutkimukselle. Kuitenkin nopeasti kehittyvän koulutukseen tarvitaan koulutusmateriaaleja.
21359: kieli- ja kirjallisuustieteen merkitys on opetuksel- Tutkijan taustaryhmiä olisivat ylioppilastutkin-
21360: le entistä suurempi. Akateemisen tutkimuksen tolautakunta, Kotimaisten kielten tutkimus-
21361: tuloksia ei aina voi sellaisinaan käyttää opetuksen keskus, kouluhallitus ja Äidinkielen opettajain
21362: tarpeisiin, ja siksi soveltavan tutkimuksen tarve liitto. Näin tutkijalla olisi koko ajan tuntuma
21363: on ilmeinen. Soveltavan aineteorian tutkimuksen siihen, millaista tietoa tarvitaan.
21364: käyttöön ei kuitenkaan ole osoitettu työvoimaa.
21365: Kielitieteen ja kirjallisuuden tutkimuksen tu- Tutkijan toimeen tulisi asettaa pätevyysvaati-
21366: loksia äidinkielen opetukseen soveltavan tutkijan mukseksi ainakin lukion vanhemman lehtorin
21367: viran sopiva paikka olisi Kotimaisten kielten pätevyys. On myös edellytettävä kokemusta käy-
21368: tutkimuskeskus. Siellä on käytettävissä riittävät tännön koulutyöstä ja tutkijankoulutusta.
21369: tilat, hyvä alan kirjasto ja välitön kontakti mui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21370: hin alaa sivuaviin tutkijoihin. Ratkaisu olisi ta- nioittaen,
21371: loudellinen. Sieltä käsin tutkija voisi olla luonte-
21372: vasti yhteydessä kouluhallitukseen, ylioppilastut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21373: kimolautakuntaan, äidinkielen opettajiin ja yli- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
21374: opistoihin. 29.89.01 130 000 markkaa tutkijan viran
21375: Tutkijan työn konkreettisena lähtökohtana oli- perustamiseen Kotimaisten kielten tutki-
21376: si ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen kehit- muskeskuksen yhteyteen äidinkielen ope-
21377: täminen, joka on aloitettu tilapäisten määräraho- tuksen tutkimusta varten.
21378:
21379: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21380:
21381: Riitta Uosukainen Elsi Hetemäki-Olander Juho Koivisto
21382: Riitta Jouppila Kimmo Sasi Lea Kärhä
21383: Martti Tiuri Pertti Salolainen Tapio Holvitie
21384: Saara Mikkola Aino Pohjanoksa Tytti Isohookana-Asunmaa
21385: Iiro Viinanen Pirjo Ala-Kapee Heikki Järvenpää
21386: Eva-Riitta Siitonen Mikko Elo Timo Roos
21387: Eeva Turunen Ben Zyskowicz Antti Kalliomäki
21388: Anna-Kaarina Louvo Juhani Alaranta
21389: Sakari Valli
21390: Mauri Miettinen Olavi Ronkainen
21391: Pirjo Rusanen
21392: Heikki Kokko Sinikka Hurskainen
21393: Jouni J. Särkijärvi
21394: Kaarina Dromberg
21395: 582 1984 vp.
21396:
21397: Raha-asia-aloite n:o 538
21398:
21399:
21400:
21401:
21402: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan sairaan-
21403: hoito-oppilaitoksen uuden koulurakennuksen suunnitteluun
21404:
21405:
21406: Eduskunnalle
21407:
21408: Keski-Pohjanmaan sairaanhoito-oppilaitos markkaa. Opiskelijamääräksi on amoltu noin
21409: aloitti toimintansa Kokkolassa vuonna 1974. Op- 400, jolloin opetuksen laajennus suuntautuu en-
21410: pilaitos toimii kaupungilta vuokratuissa puutteel- tisten koulutusmuotojen ja erikoiskoulutuksen
21411: lisissa 1 907 m 2 käsittävissä tiloissa. Opiskelija- lisäksi myös täydennyskoulutukseen. Ammatti-
21412: paikkoja on yhteensä noin 200. Toiminnan ke- kasvatushallituksen KTS:ssä Keski-Pohjanmaan
21413: hittäminen ja laajentaminen terveydenhuoltoalan sairaanhoito-oppilaitos on merkitty vuosille
21414: alueellisia tarpeita vastaavaksi ei siis ole mahdol- 1985-88.
21415: lista nykyisissä, alunperin tilapäisiksi tarkoitetuis-
21416: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21417: sa tiloissa.
21418: taen,
21419: Keski-Pohjanmaan sairaanhoito-oppilaitoksen
21420: neuvottelukunta onkin esittänyt ammattikasva-
21421: tushallitukselle, että uuden koulurakennuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21422: rakennushanke tulisi ottaa valtion viisivuotis- 1985 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark-
21423: suunnitelmiin. Kokkolan kaupunki on varannut kaa Keski-Pohjanmaan sairaanhoito-oppi-
21424: tontin sairaanhoito-oppilaitosta varten. Hank- laitoksen uuden koulurakennuksen suun-
21425: keen kustannuksiksi on arvioitu 27 miljoonaa nittelua varten.
21426:
21427: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21428:
21429: Kari Urpilainen
21430: 1984 vp. 583
21431:
21432: Raha-asia-aloite n:o 539
21433:
21434:
21435:
21436:
21437: Utpilainen: Määrärahan osoittamisesta Kokkolassa sijaitsevan Poh-
21438: joismaisen Kuvataidekoulun toiminnan tukemiseen
21439:
21440:
21441: Eduskunnalle
21442:
21443: Kokkolassa aloitti to1mmtansa Pohjoismainen määrän ollessa 40. Opetuskieli on pääosin ruotsin
21444: Kuvataidekoulu tammikuussaa 1984. Oppilaitos kieli. Opetuksesta tulee huolehtimaan pieni,
21445: tulee olemaan keskiasteen ammatillista opetusta kiinteä opettajakunta, jonka lisäksi opetusta tule-
21446: antava kuvataidekoulu. Kaksivuotisen Pohjois- vat antamaan vierailevat opettajat kaikista Poh-
21447: maisen Kuvataidekoulun tarkoituksena on antaa joismaista. Näin koulu tulee konkreettisesti lisää-
21448: perusopetusta kuvallisen taiteen alueella ja tuot- mään Pohjoismaiden keskinäistä vuorovaikutusta
21449: taa oppilaille sellaisia valmiuksia, että he voisivat nuorisomme keskuudessa.
21450: koulun pohjalta pyrkiä taidekorkeakouluihin
21451: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21452: Pohjoismaissa ja että he voisivat toimia vapaina
21453: taen,
21454: taiteilijoina koulun jälkeen sekä työskennellä
21455: esim. seuraavilla aloilla: muotoilu, lavastus, teks-
21456: tiilisuunnittelu ja opetus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21457: Koulu on tarkoitettu yli 18-vuotiaille nuorille 1985 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
21458: kaikista Pohjoismaista. Kouluun on tarkoitus kaa Kokkolassa sijaitsevan Pohjoismaisen
21459: ottaa vuosittain 20 opiskelijaa koko opiskelija- Kuvataidekoulun toiminnan tukemiseen.
21460:
21461: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21462:
21463: Kari Utpilainen
21464: 584 1984 vp.
21465:
21466: Raha-asia-aloite n:o 540
21467:
21468:
21469:
21470:
21471: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan Ykspihlajan sata-
21472: man väylän syventämiseen
21473:
21474:
21475: Eduskunnalle
21476:
21477: Kokkolan satamaan johtaa 9,5 metrin väylä. van noin 1,0 miljoonaan tonniin, josta kaukolii-
21478: Satama sijaitsee Ykspihlajassa ja se jakautuu kennettä on 440 000 tonnia. Teollisuussataman
21479: kolmeen osaan: kuivalastisatamaan, öljylastisata- tavaraliikenteen kasvu ja toisaalta kilpailukyvyn
21480: maan ja teollisuussatamaan. Teollisuussatamassa turvaaminen edellyttävät Kokkolan väylän syven-
21481: on Outokumpu Oy:n ja Kemira Oy:n tuotanto- tämistä. Esim. merenkulkuhallitus pitää väylän
21482: laitokset ja kummallakin yhtiöllä on omat laitu- syventämistä 11 metriin kuljetustaloudellisesti
21483: rinsa. Vuonna 1980 sataman kokonaisliikenne oli erittäin kannattavana. Väylän syventäminen 11
21484: 1,9 miljoonaa tonnia. Tärkein vientiartikkeli oli metriin nykyisestä 9, 5 metristä maksaisi alustavan
21485: puutavara. Tuonti muodostui mm. malmirikas- arvion mukaan 32,3 miljoonaa markkaa. Myös
21486: teista, lannoitusaineista ja öljystä. Kokkolan kaupunki on varautunut osallistumaan
21487: Teollisuussataman tavaraliikenteessä on tapah- investointikustannuksiin omassa kuntasuunnitel-
21488: tumassa lähivuosina sekä kuljetusmäärien että massaan.
21489: kuljetusmatkojen huomattavaa kasvua. Outo- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
21490: kumpu Oy:n meriliikenteen kokonaismäärän yh-
21491: tiö on arvioinut olevan vuosikymmenen lopulla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21492: runsaat 900 000 tonnia vuodessa, josta on kauko- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
21493: liikennettä 750 000 tonnia. Kemira Oy on arvioi- markkaa Kokkolan Ykspihlajan sataman
21494: nut vastaavasti kokonaisliikennemääränsä kohoa- viiylå'n syvennystöitå' varten.
21495:
21496: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21497:
21498: Kari Urpilainen
21499: 1984 vp. 585
21500:
21501: Raha-asia-aloite n:o 541
21502:
21503:
21504:
21505:
21506: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta ajoharjoitteluratojen raken-
21507: tamiseen
21508:
21509:
21510: Eduskunnalle
21511:
21512: Liikenneministeriö paatti 5 .10.1981 asettaa Näillä radoilla vottatslln huomattavasti tehostaa
21513: työryhmän, jonka tehtävänä oli: myöskin vapaaehtoista kuljettajien jatkokoulu-
21514: 1. Selvittää ajoharjoitteluratojen tarve ottaen tusta, joka nyt on ollut paljon riippuvaista siitä,
21515: huomioon mm. kuljettajaopetuksen uudistamis- onko tähän tarkoitukseen jostain ollut löydettä-
21516: suunnitelmat ja vapaaehtoisen autoilun jatko- vissä sopiva harjoittelupaikka.
21517: koulutuksen tehostaminen. Vaikka esimerkiksi maamme pohjoisosissa voi-
21518: 2. Laatia yleisohjeet ajoharjoitteluratojen taisiin käyttää niin sanottuja luonnonjäitä har-
21519: suunnittelua ja rakentamista varten. joitteluun, on tässä törmätty vastakkain luonnon-
21520: 3. Tehdä ehdotus ratojen lukumäärästä ja si- suojelijoiden kanssa. Lisäksi on todettava, että
21521: joittamispaikoista. mahdollisuudet harjoitella järven jäällä ovat il-
21522: 4. Selvittää ratojen perustamis- ja käyttökus- mastosta johtuen rajalliset.
21523: tannukset. Kuljettajaopetuksen jatkotyöryhmä, joka jätti
21524: 5. Selvittää ratojen perustamiseen ja rakenta- välimietintönsä 31.3. 1981, päätyi esittämään
21525: miseen mukaan tulevat tahot sekä tehdä ehdotus niin sanottua kaksivaiheista ajokorttitutkintoa.
21526: kustannusten jaosta eri osapuolten kesken. Työ- Toinen vaihe suoritettaisiin 12-24 kuukauden
21527: ryhmä sai työnsä valmiiksi ja luovutti mietintönsä kuluttua ensimmäisestä tutkinnosta. Tämä toi-
21528: 31.5.1983 liikenneministeriölle. nen vaihe sisältäisi myös harjoittelun poikkeuk-
21529: Kartoittaessaan tehtäväänsä työryhmä totesi, sellisissa oloissa, toisin sanoen liukkaankelin har-
21530: että maamme hyvinkin vaikeat liikennöimisolo- joitteluradalla.
21531: suhteet edellyttävät muulta liikenteeltä rauhoi- Jotta nämä tavoitteet voitaisiin toteuttaa ja sitä
21532: tettua tilaa, jossa voidaan harjoitella ajamista kautta pienentää uusien kuljettajien onnetto-
21533: poikkeavissa olosuhteissa. Työryhmä selvitti muusriskiä, edellyttää se, että maahamme saa-
21534: myöskin tilanteen muissa Pohjoismaissa. Selvi- daan mahdollisimman nopeasti työryhmän esittä-
21535: tyksen tuloksena todettiin, että Suomi on ainoa mät 26 ajoharjoittelurataa.
21536: Pohjoismaista, jossa ei ole yhtään niin sanottua Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21537: liukkaankelin harjoitusrataa. taen,
21538: Selvittelytyössä kävi myös ilmi, että uusien
21539: kuljettajien yleisin onnettomuussyy on ajoneuvon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21540: hallinnan menettäminen huonoissa olosuhteissa. 1985 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
21541: Näitä onnettomuuslukuja voitaisiin huomattavas- markkaa ajoharjoitteluratatyöryhmän
21542: ti pienentää, mikäli kuljettajakoulutuksen aikana mietinnön mukaisten harjoitteluratojen
21543: voitaisiin antaa opetusta liukkaalla ajamisessa. aikaansaamiseksi.
21544:
21545: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21546:
21547: Kari Urpilainen
21548:
21549:
21550:
21551:
21552: 74 4284003504
21553: 586 1984 vp.
21554:
21555: Raha-asia-aloite n:o 542
21556:
21557:
21558:
21559:
21560: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan keskus-
21561: sairaalan laajentamiseen
21562:
21563:
21564: Eduskunnalle
21565:
21566: Keski-Pohjanmaan keskussairaala aloitti toi- sijoja monia sairaanhoitotoimintoja varten, jotka
21567: mintansa Kokkolassa vuonna 1969. Sairaalassa on keskussairaalapiiristä puuttuvat täysin, mutta jot-
21568: kaikkiaan 281 sairaansijaa kokonaistilavuuden ol- ka nykyajattelun mukaisesti katsotaan kuuluvan
21569: lessa 84 900 m 2 • Keski-Pohjanmaan keskussairaa- jokaisen keskussairaalapiirin toimintoihin. Tällai-
21570: lan omavarainen sairaansijatiheys on maan alin, sia ovat iho- ja sukupuolitaudit, keuhkosairau-
21571: eli vain 2,3 sairaansijaa 1 000 asukasta kohden, det, neurologia sekä yleissairaalapsykiatria. Sai-
21572: kun maan keskiarvo on yli 5 sairaansijaa tuhatta raansijalisäys olisi yhteensä 97, josta 85 olisi
21573: asukasta kohden. Nykyisten palvelujen turvaami- uudisrakennuksen puolella ja 12 nykyisessä kiin-
21574: seksi ja toisaalta palveluvarustuksen kehittämi- teistössä. Koko sairaalan sairaansijojen yhteismää-
21575: seksi olisikin perusteltua laajentaa sairaalaa. Vaa- rä olisi laajennuksen jälkeen 368 sairaansijaa.
21576: san lääninhallitus on asettanut Keski-Pohjan-
21577: Edellä olevan perusteella ehdotan,
21578: maan keskussairaalan laajennushankkeen kiireel-
21579: lisyysohjelmissaan ensimmäiselle sijalle. Läänin-
21580: hallituksen mielestä laajennushanke tulisi toteut- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21581: taa kuluvan vuosikymmenen puolivälissä. 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21582: Laajennushanke sisältää yhden 3-kerroksisen markkaa Keski-Pohjanmaan keskussairaa-
21583: rakennussiiven, jonka hyötypinta-ala on noin lan laajennuksen suunnittelutöiden aloit-
21584: 3 200 m 2 • Laajennukseen on suunniteltu sairaan- tamiseen.
21585:
21586: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21587:
21588: Kari Urpilainen
21589: 1984 vp. 587
21590:
21591: Raha-asia-aloite n:o 543
21592:
21593:
21594:
21595:
21596: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden taide- ja käsiteolli-
21597: suusoppilaitoksen rakentamiseen
21598:
21599:
21600: Eduskunnalle
21601:
21602: Vuonna 1979 siirtyivät valtion haltuun ja Lah- Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen li-
21603: den kotiteollisuusopettajaopiston yhteyteen tai- särakennuksen suunnittelua varten on kuluvan
21604: deteollinen oppilaitos ja kultaseppäkoulu ja ni- vuoden tulo- ja menoarviossa yhden miljoonan
21605: meksi tuli Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilai- markan määräraha. Ammattikasvatushallituksen
21606: tos. Valtion hallinnassa oleva Lahden kotiteolli- KTS-suunnitelman mukaan hankkeen loppura-
21607: suusopettajaopisto on siirtynyt Lahteen jo vuonna hoitus ajoittuisi seuraaville vuosille.
21608: 1946 ja tähän valtion laitokseen on liitetty taide-
21609: ja käsiteollisuusoppilaitokseen kuuluva taideteol- Lisäksi voidaan todeta, että lisärakennuksen
21610: linen opisto, joka sijaitsee Paavolan kaupungin- nopea toteuttaminen olisi Lahden kaupungin
21611: osassa. Saman korttelin tontti n:o 2 on varattu kannalta erittäin tärkeä, koska kultaseppäkoulu
21612: oppilaitoksen laajentamista varten. Tonteilla on ja taidekoulu toimivat tällä hetkellä Lahden kau-
21613: rakennusoikeutta yhteensä yli 10 000 m 2 , joten pungin omistamissa tiloissa, joita tiloja kaupunki
21614: jatkorakentamiseen on kaavalliset edellytykset kipeästi tarvitsee. Viime vuonna tuli voimaan
21615: olemassa. Lisärakennuksen perustamissuunnitel- myöskin laki, joka mahdollisti alueen vaihdot
21616: ma on valmisteltavana. Keskiasteen koulu-uudis- valtion ja Lahden kaupungin välillä, joten laki
21617: tuksen vaatimat opetusjärjestelmäratkaisut ovat antaa lähtökohdat niin Lahden teknillisen oppi-
21618: selkiintyneet. UudE rakennuksen suunnittelussa laitoksen kuin taide- ja käsiteollisuusoppilaitok-
21619: tulee ottaa huomi on myös Lahden taidekoulua sen lisärakennusten suunnittelulle ja valmistumi-
21620: koskevat suunnitel at. Taidekoulu on vielä kau- selle.
21621: pungin omistama ~oraan opetusministeriön alai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
21622: nen oppilaitos. On kohtuutonta, että taidekoulu oittavasti,
21623: on Lahden kaupungin kustantama ja ylläpitämä,
21624: kun on voitu todeta, että taidekoulussa on aino-
21625: astaan noin 3 prosenttia lahtelaisia oppilaita, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21626: joten siis kaupunki tavallaan kouluttaa koko 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21627: valtakunnan alueelle. Koulu pitäisikin ehdotto- 29.80. 74 4 000 000 markkaa Lahden
21628: masti liittää valtion taideteollisen opiston yhtey- taide- ja käsiteollisuusopptlaitoksen ra-
21629: teen. kentamista varten.
21630:
21631: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
21632:
21633: Mikko Vainio Pentti Skön Pentti Kettunen
21634: 588 1984 vp.
21635:
21636: Raha-asia-aloite n:o 544
21637:
21638:
21639:
21640:
21641: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta tunnelin rakentamiseen
21642: valtatielle n:o 12 Uudenkylän kohdalla
21643:
21644:
21645: Eduskunnalle
21646:
21647: Vuonna 1982 valmistui alkukesästä Uudestaky- kun ohitustiet valmistuvat, onko enää aihetta
21648: lästä pohjoiseen lähtevä uusi tie, joka lähtee sulkea koko ylikäytävää, koska suurin osa liiken-
21649: pohjoiseen päin vain kaksi kilometriä ennen teestä siirtyy uusille ohitusteille. Tätä ei hyväksyt-
21650: itäistä tasoristeystä. Heti tien valmistuttua suljet- ty. Toinen vaihtoehto oli, että tunnelista tehtäi-
21651: tiin itäinen tasoristeys, jolloin tuli jo Uuteenky- siin pari metriä leveämpi, jolloin siitä saisivat
21652: lään kiertoa neljä kilometriä, kun suoraan olisi kulkea henkilöautot ja traktorit. Tätäkään ei
21653: ollut vain sata metriä, sillä uusi tie kulkee niin hyväksytty sen takia, että se tulee kalliiksi ja
21654: lähellä rautatien itäisen tasoristeyksen kohdalla. siihen paikkaan ei sovi leveämpää tunnelia. Kol-
21655: Siihen on rakennettu tunneli pyörä- ja jalankul- mas vaihtoehto oli, että annettaisiin kulkulupa
21656: kijoita varten. vain edellä mainituille kulkuneuvoille, ja asuk-
21657: Helmikuussa 1983 aloitettiin jo rakentaa Män- kaat perustelivat sitä sillä, että liikenne tunnelissa
21658: tysen tasoristeyksen tunneli, josta tulee kulke- tulisi olemaan melko vähäistä. Tässä yhteydessä
21659: maan uusi Uudenkylän ohitustie itään. Uuden voidaan todeta, että valtateilläkin on saman le-
21660: tien valmistuttua suljetaan välittömästi myöskin vyisiä tunneleita, joita käyttävät suuretkin ajo-
21661: läntinen tasoristeys, ja silloin tuleekin jo kiertoa neuvot. Tätäkään ei hyväksytty. Tunnelin leveys
21662: Uuteenkylään noin 9-10 kilometriä. Uudenky- on nyt 5 metriä, joten tämäkin leveys riittäisi, jos
21663: län keskustassa on kuusitoista yrittäjää, joista vain saisi kulkuluvan. Edellä mainittujen vaihto-
21664: suurimmat ovat kaksi pankkia sekä kaksi osuus- ehtojen lisäksi TVL ja VR rakentaisivat eri tunne-
21665: kauppaa. Näiden kaikkien elinkeino on vaarassa lin henkilöautoille noin 200 metriä em. tasoris-
21666: ns. mottiin jäämisen takia. Näiden liikkeiden teyksestä itään. Paikka olisi niin edullinen, ettei
21667: asiakkaita on radan pohjoispuolella Uuteenky- tunneli tulisi kalliiksi.
21668: lään kuuluvan alueen lisäksi seitsemän muuta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21669: kylää, sekä kesällä on suuri määrä huvila-asukkai- nioittaen,
21670: ta, jotka käyttävät Uudenkylän liikkeiden palve-
21671: luja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21672: Alueen asukkaat ovat esittäneet kolme vaihto- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
21673: ehtoa. Yksi esitys oli, että ei vielä tässä vaiheessa kaa tunnelin rakentamiseksi valtatien n:o
21674: tasoristeystä hävitettäisi, vaan tutkittaisiin ensin, 12 kohdalta itään Uudenkylän kohdalta.
21675:
21676: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
21677:
21678: Mikko Vainio Pentti Skön Pentti Kettunen
21679: Helvi Koskinen Lea Mäkipää
21680: 1984 vp. 589
21681:
21682: Raha-asia-aloite n:o 545
21683:
21684:
21685:
21686:
21687: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta tien perusparantamiseen
21688: välillä Vihtijärvi-Joentaka
21689:
21690:
21691: Eduskunnalle
21692:
21693: Viime vuosina on käyty keskustelua maantie- ampiakin henkilöitä. Aineelliset vahingot ovat
21694: osuudesta Vihtijärvi-Joentaka. Tässä keskuste- vuosittain huomattavat. Liikenneturvallisuusti-
21695: lussa on saatu jatkuvasti lupauksia ko. tien perus- Janne tiellä heikkenee ennestään ratkaisevasti,
21696: korjauksen toteuttamisesta. Hanketta on kuiten- kun Lopen puolelta myydyistä sora-alueista ale-
21697: kin siirretty vuosi pari kerrallaan eteenpäin. Siir- taan kuljettaa Helsingin suuntaan soraa. Käyt-
21698: ron perusteeksi on esitetty varojen puute. töön otettavat alueet ovat satojen hehtaarien
21699: Tällä tieosuudella tilanne on erittäin vaikea. luokkaa, joten tämäkään liikenne ei ole vähäistä.
21700: Tie on liikenteellisesti niin ala-arvoisessa kunnos- Tien Vihtijärven puoleisessa päässä on nyt jo
21701: sa, että raskaanliikenteen ajoneuvot eivät sitä tilanne ajoittain hyvin vaikea, kun tiehen koske-
21702: käytä kuin pakkotilanteissa. Ne ajavat Riihimäel- vaa Ylimmäisen sora-aluetta on hyödynnettävä.
21703: le ja siitä eteenpäin Hämeenlinnan-Helsingin Tällaisessa tapauksessa ei työn toimeenpanoa saa
21704: tietä etelän suuntaan, tietä, joka on hyvin suures- enää viivyttää vaan sitä on kiirehdittävä. Tästäkin
21705: ti ylikuormitetm. Näin Vihtijärven-Joemaan eteenpäin voidaan väittää yhdenkin ihmishengen
21706: tien heikko kunto ohjaa lisäliikennettä ylikuor- menetyksen johtuvan viivyttelystä. Inhimillisyy-
21707: mitetulle Tampereen-Helsingin tielle. den nimissä siihen ei ole varaa.
21708: Vihtijärven-Joemaan tien heikko kunto on
21709: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
21710: vaikea pullonkaula myös loppilaisille yrittäjille ja
21711: oittavasti,
21712: heidän yrityksilleen Lopen kirkonkylässä, Jokinie-
21713: messä, Sajaniemessä ja etenkin Läyliäisissä, koska
21714: kuljetusyhteydet Helsinkiin ja yleensä eteläsuun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21715: taan ovat vaikeat. 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21716: Oman perustelunsa nopealle korjausvaatimuk- markan määrärahan tieosuuden Vihti-
21717: selle osoittaa myös heikko liikenneturvallisuus. järvi-}oentaka suunnitteluun ja perus-
21718: Viime vuosina on jatkuvasti tieosuudella sattunut parantamisen erittäin ktiree//iseksi toteut-
21719: liikenneonnettomuuksia, joissa on kuollut use- tamiseksi.
21720:
21721: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
21722:
21723: Mikko Vainio Lea Mäkipää Pentti Skön
21724: Pentti Kettunen
21725: 590 1984 vp.
21726:
21727: Raha-asia-aloite n:o 546
21728:
21729:
21730:
21731:
21732: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Räyskälän lentokeskuksen
21733: toiminnan tehostamiseen
21734:
21735:
21736: Eduskunnalle
21737:
21738: Lopen kunnassa sijaitsee Räyskälän lentokes- laispiirien palvelujen parantamista. Samainen
21739: kus. Siitä on kehittynyt kansainvälisestikin mer- keskus toimii myös moninaisten muiden harras-
21740: kittävä ilmailun opiskelijoiden ja harrastajien tusten toimipaikkana. Sen sijainti Tammelan
21741: koulutuskeskus nyt kun sinne sijoitettiin siviili- ylängön järviseudulla on herättänyt myös monen-
21742: ilmailuopisto. Tämän opiston ja yleensä keskuk- laisia toimintoja sisäänsä.
21743: sessa olevan toiminnan kehitystä jarruttavat rajoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21744: tetut taloudelliset voimavarat. Tästä syystä sen nioittavasti,
21745: työllistävä vaikutus on jäänyt vähäiseksi, samoin
21746: myös tehokkuus kärsii varojen puutteesta. Tässä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21747: tilanteessa tulisikin valtiovallan lisätä taloudellis- 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
21748: ta tukeaan Räyskälän lentokeskuksessa suoritetta- kan määrärahan Räyskälän lentokeskuk-
21749: valle työlle. Tämä toiminta ei enää nykypäivänä sen ja siellä' sijaitsevan lento-opiston toi-
21750: ole varakkaan eliitin palvelua, vaan yhäti suu- minnan ja työn tehostamiseksi sekä mo-
21751: remmassa määrin koko kansan ja kaikkien kansa- nipuolistamiseksi.
21752:
21753: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
21754:
21755: Mikko Vainio Helvi Koskinen Lea Mäkipää
21756: Pentti Skön Pentti Kettunen
21757: 1984 vp. 591
21758:
21759: Raha-asia-aloite n:o 547
21760:
21761:
21762:
21763:
21764: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen eläkkeen järjes-
21765: tämiseksi sitä tarvitseville sotaveteraaneille
21766:
21767:
21768: Eduskunnalle
21769:
21770: Moni sotiemme veteraani on kipeästä tarpeesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21771: huolimatta vailla eläkettä tai eläke on liian pieni. 1985 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
21772: Tämä on kiitos maamme itsenäisyyden ja vapau- markkaa kunnollisen ylimääräisen eläk-
21773: den pelastajille. Sitä ei voida hyväksyä. keen järjestämiseksi sairauden ja muun
21774: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tällaisen syyn vuoksi sitä tarvitsevzlle so-
21775: nioittaen, tiemme veteraanezlle.
21776:
21777: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
21778:
21779: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi Reijo Enävaara
21780: Helvi Koskinen Lea Mäkipää
21781: 592 1984 vp.
21782:
21783: Raha-asia-aloite n:o 548
21784:
21785:
21786:
21787:
21788: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi eläkkeiksi
21789: sotien aikana kotirintamalla työskennelleiden toimeentulon tur-
21790: vaamiseksi
21791:
21792:
21793: Eduskunnalle
21794:
21795: Sotiemme aikana monet joutuivat raatamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21796: kotirintamalla ylettömästi. Tämän seurauksena nioittaen,
21797: on terveys ja työkyky menetetty ennenaikaisesti.
21798: SMP katsoo, että tällaisille henkilöille olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21799: myönnettävä ylimääräinen eläke aikaisemmin. 1985 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
21800: Paitsi, että tämä on inhimillisesti oikein, se markkaa ennenaikaisiksi ja ylimäiiräisiksi
21801: edistäisi maassamme oikeudenmukaisesti välttä- eliikkeiksi sotiemme aikana kotirintamal-
21802: mätöntä ostokykyä. la ankarasti työskennelleiden toimeentu-
21803: lon turvaamiseksi.
21804:
21805: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
21806:
21807: Mikko Vainio Reijo Enävaara Helvi Koskinen
21808: Lea Mäkipää
21809: 1984 vp. 593
21810:
21811: Raha-asia-aloite n:o 549
21812:
21813:
21814:
21815:
21816: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien ilmaisiin
21817: terveystarkastuksiin
21818:
21819:
21820: Eduskunnalle
21821:
21822: On korkea aika lopulta saattaa koko maassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21823: voimaan sotiemme veteraanien terveystarkastuk- 1985 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
21824: set ja heidän kuntoutuksensa todella käyntiin. markkaa käytettå.väksi sotiemme veteraa-
21825: Tämä ei ole liikaa pyydetty maan pelastajille. nien ilmaisiin terveystarkastuksiin.
21826: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21827: nioittaen,
21828:
21829: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
21830:
21831: Mikko Vainio ]. Juhani Kortesalmi Reijo Enävaara
21832: Helvi Koskinen Lea Mäkipää
21833:
21834:
21835:
21836:
21837: 75 4284003504
21838: 594 1984 vp.
21839:
21840: Raha-asia-aloite n:o 550
21841:
21842:
21843:
21844:
21845: Valli .ym.: Määrärahan osoittamisesta raamatunkäännöstyön jatka-
21846: miseen
21847:
21848:
21849: Eduskunnalle
21850:
21851: Eduskunta on useina vuosina myöntänyt halli-· käännöstyön rahoittamiseen. Suomen ev.lut.
21852: tuksen esityksestä poiketen määrärahan raama- kirkkohan maksaa valtaosan koituvista kustan-
21853: tunkäännöstyöhön. Työ on edistynyt hyvin ja nuksista.
21854: pysynyt myös aikataulussa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21855: Käännöstyö ei saa jäädä yksin kirkon vastuulle, nioittaen,
21856: sillä raamattu kuuluu koko suomalaisen yhteis-
21857: kunnan henkiseen perustaan. Se on ollut ja on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21858: edelleenkin osa suomalaista kulttuuria. Siksi 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
21859: myös yhteiskunnan on syytä osallistua jatkuvasti kaa raamatunkäännöstyön jatkamiseen.
21860:
21861: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
21862:
21863: Sakari Valli Lauri Impiö
21864: 1984 vp. 595
21865:
21866: Raha-asia-aloite n:o 551
21867:
21868:
21869:
21870:
21871: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Hauholan koulun liikuntati-
21872: lan rakentamiseen Kajaanissa
21873:
21874:
21875: Eduskunnalle
21876:
21877: Kajaanin kaupungin Lehtikankaan kaupungin- ginosan asukkaat, joita on n. 12 000. Kaupungin
21878: osassa sijaitsevalta Hauholan koululta (yläaste) muut liikuntapaikat sijaitsevat niin kaukana, et-
21879: puuttuvat asianmukaiset liikuntatilat. Koulu tu- tei Hauholan koulu voi niitä käyttää tarkoituk-
21880: lee säilymään 6-7 -sarjaisena koko vuosikymme- senmukaisella tavalla.
21881: nen ajan. Sen nykyinen liikuntasali on 270 m 2 ja Lisärakennuksen olisi saatava n. 780 m 2 valtion-
21882: aputiloja 210m 2 • Oulun lääninhallituksen kou- osuuteen oikeuttavaa pinta-alaa. Sen toteuttamis-
21883: luosaston suorittaman rakennustarvetutkimuksen ohjelma I on kouluhallituksen käsiteltävänä.
21884: mukaan Hauholan koulun voimistelusali on op- Kajaanin kaupunki on vuoden 1984 talousarvi-
21885: pilasmäärään nähden ehdottomasti liian pieni ja oon varannut tähän kohteeseen suunnittelumää-
21886: matala. Sen sijainti rakennuksessa on hankala. rärahan. Kokonaiskustannusarvio on 3,4 milj.
21887: Pukeutumis- ja peseytymistilat ovat ahtaat ja mk.
21888: epätarkoituksenmukaiset. Sali on myös kylmä ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21889: vetoinen. Voimassa olevan normaalihintapäätök- nioittaen,
21890: sen mukaisesti tämän kokoisessa koulussa tulisi
21891: liikuntatilan olla vähintään 475 m 2 ja aputilojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21892: vähintään 225 m 2 • Epäkohtien korjaamiseksi on 1985 tulo- ja menoarvioon 1 700 000
21893: tarkoituksenmukaista rakentaa erillinen liikunta- markan määrärahan Hauholan koulun lii-
21894: sali, jota voisivat käyttää iltaisin myös kaupun- kuntattlojen rakentamiseksi Kajaanissa.
21895:
21896: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
21897:
21898: Sakari Valli Aarno von Bell Pentti Kettunen
21899: Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen
21900: 596 1984 vp.
21901:
21902: Raha-asia-aloite n:o 552
21903:
21904:
21905:
21906:
21907: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun opiston peruskor-
21908: jaukseen Paltamossa
21909:
21910:
21911: Eduskunnalle
21912:
21913: Kainuun opisto on ainoa kansanopisto alueel- koko opistoalueen lämpöhuolto uudistetaan kes-
21914: laan. Se on vuosien kuluessa kehittynyt merkittä- kitetyksi ja kotimaista polttoainetta käyttäväksi.
21915: väksi kulttuurikeskukseksi, jonka palveluja ovat Suunnitelmat ovat valmiit. Ne on kouluhallitus
21916: käyttäneet oppilaiden lisäksi monet yhteisöt, myös hyväksynyt.
21917: kunnat ja seurakunnat. Opistolle valmistui 1983
21918: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21919: uusi juhlasali- ja asumolarakennus, joka merkit-
21920: nioittaen,
21921: tävästi paransi opiston olosuhteita.
21922: Seuraavana vaiheena on vanhojen tilojen sa-
21923: neeraaminen nykyajan tarpeita vastaaviksi. Palta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21924: mon paloviranomaiset ovat kieltäneet entisen 1985 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark-
21925: päärakennuksen käytön majoitustilana. Se onkin kaa Kainuun opiston saneeraussuunnitel-
21926: aiottu korjata kirjastoksi ja työpajoiksi. Sa,malla man toteuttamiseksi Paltamon kunnassa.
21927:
21928: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
21929:
21930: Sakari Valli Aarno von Bell Pentti Kettunen
21931: 1984 vp. 597
21932:
21933: Raha-asia-aloite n:o 553
21934:
21935:
21936:
21937:
21938: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihanoin kunnan kotiseutu-
21939: keskuksen rakentamiseen
21940:
21941:
21942: Eduskunnalle
21943:
21944: Vihanoin kunnassa on suunniteltu kotiseutu- Hankkeen toteuttamisohjelma I on kouluhalli-
21945: keskuksen rakentamista. Sen tiloihin sijoittuisivat tuksen käsittelyssä. Sen kokonaiskustannusarvio
21946: kirjasto, kansalaisopisto, nuorisotilat ja pienyrit- on n. 5 milj. markkaa.
21947: täjien, lähinnä käsi- ja kotiteollisuusyrittäjien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21948: toimipisteet. Siten kotiseutukeskuksesta saataisiin nioittaen,
21949: monipuolinen ja edullinen pienen kunnan oloi-
21950: hin sopiva monitoimialue, joka tarjoaisi ne kult- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21951: tuuripalvelut, jotka nykyisin katsotaan tarpeelli- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21952: siksi. Ratkaisua voitaisiin Vihanoin kokemusten markkaa Vihannin kunnan kotiseutukes-
21953: jälkeen soveltaa myös muissa kunnissa. kuksen rakennustöiden aloittamiseksi.
21954:
21955: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
21956:
21957: Sakari Valli Riitta Jouppila
21958: 598 1984 vp.
21959:
21960: Raha-asia-aloite n:o 554
21961:
21962:
21963:
21964:
21965: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon kamarimusiikkita-
21966: pahtuman avustamiseen
21967:
21968:
21969: Eduskunnalle
21970:
21971: Kuhmon kamarimusiikkitapahtuma järjeste- myös taloudellisesti, sillä talousarvio päätyi vuon-
21972: tään tänä vuonna jo 15. kerran. Siitä on tullut jo na 1983 1 230 000 markkaan, johon opetusmi-
21973: käsite suomalaisessa musiikkimaailmassa ja hyvin nisteriö valtion taidetoimikunnan kautta antoi
21974: tunnettu koko maailmassa. Vuonna 1983 oli avustuksena 280 000 mk. Kuhmon kunta osallis-
21975: kuulijoita kahden toimintaviikon aikana lähes tui kuluihin 130 000 markalla. Loppu oli saatava
21976: 24 000 ja eri puolilta maailmaa olevia kansainvä- pääsylippu- ym. tuloina.
21977: lisen tason taiteilijoita noin 80. Kamarimusiikki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21978: festivaalin lisäksi järjestettiin Kuhmossa musiik- nioittaen,
21979: kileiri, joka antoi erittäin pätevää opetusta nuo-
21980: rille musiikin elämänurakseen valinneille. Koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21981: toiminta on alusta pitäen rakentunut vapaaehtoi- 1985 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
21982: sen toiminnan varaan, joka on vaatinut järjesteli- kaa Kuhmon kamarimusiikkitapahtuman
21983: jöiltä jättiläistyön. Tapahtuma on ollut raskas avustamiseen.
21984:
21985: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
21986:
21987: Sakari Valli Aarno von Bell Pentti Kettunen
21988: Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen
21989: 1984 vp. 599
21990:
21991: Raha-asia-aloite n:o 555
21992:
21993:
21994:
21995:
21996: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 rakentamiseen
21997: Kajaanissa
21998:
21999:
22000: Eduskunnalle
22001:
22002: TVL:n Kainuun pmun merkittävin rakennus- Kostamuksen jälkihoito-ohjelmaa ei saada käyn-
22003: hanke tällä vuosikymmenellä on valtatien n:o 5 nistymään. Valtatien n:o 5 rakentaminen työllis-
22004: rakentaminen Kajaanissa. Sen kustannuksiksi on täisi runsaasti autoilijoita, maanrakennusurakoit-
22005: hyväksytyssä toimenpideohjelmassa merkitty vii- sijoita ja betonituotteiden valmistajia, jotka ovat
22006: tenä vuotena 1983-89 yhteensä 84 mmk. Kajaa- vielä tällä hetkellä työssä Kostamuksessa.
22007: nin kaupunki osallistuu merkittävästi hankkee- Osa tarvittavasta määrärahasta olisi osoitettava
22008: seen ja on merkinnyt tälle vuodelle tarvittavat työvoimaministeriön rahoista, mutta hankkeen
22009: määrärahat talousarvioonsa. koon huomioon ottaen olisi jatkorahoitus saatava
22010: Rakennussuunnitelmat ja asemakaavat ovat valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon.
22011: valmiina. Asemakaavasta tehty valitus ratkennee
22012: lähikuukausina KHO:ssa. Siten rakentamiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22013: päästään syksyllä 1984. Kajaanin kaupunki on jo nioittaen,
22014: aloittanut oman osuutensa rakentamisen.
22015: Kostamus-työmaan päättyminen palauttaa ku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22016: luvana vuonna parituhatta kainuulaista kotoisille 1985 tulo- ja menoarvioon 14 000 000
22017: työmarkkinoille. Nyt jo on Kajaanin työttömyys- markkaa Kainuun TVL:IIe valtatien n:o 5
22018: aste n. 12 %. Se nousee lähelle 20 % :a, jos rakennustyön aloittamiseksi Kajaanissa.
22019:
22020: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
22021:
22022: Sakari Valli Aarno von Bell Pentti Kettunen
22023: Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen
22024: 600 1984 vp.
22025:
22026: Raha-asia-aloite n:o 556
22027:
22028:
22029: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan nuorisovankilan hen-
22030: kilökunnan asuntojen rakentamiseen
22031:
22032:
22033: Eduskunnalle
22034:
22035: Keravan nuorisovankilan päälaitoksen alueella vankiloihin tai kokonaan pois vankeinhoitolai-
22036: on tällä hetkellä vajaat 40 ns. perheasuntoa, toksen palveluksesta. Tilannetta kuvaavat parhai-
22037: joiden yhteinen asuntopinta-ala on 2 450 m 2 , ten seuraavat tiedot: viimeisten kymmenen vuo-
22038: johon sisältyy yksi ns. poikamiesasuntola. Henki- den aikana on vankilan palveluksesta eronnut
22039: lökunnan asunnoista on seitsemän sekä pinta- yhteensä 47 vartijatutkinnon suorittanutta varti-
22040: alaltaan että laatutasoltaan parhaimpiin kuuluvaa jaa ja 44 muihin henkilökuntaryhmiin kuuluvaa
22041: huoneistoa varattu virka-asunnoiksi loppujen ol- henkilöä. Tilanne on huolestuttava siitä syystä,
22042: lessa vuokra-asuntoja. että laitoksen palveluksesta poistuu tällaisten -
22043: Vaikka virka-asuntojen määrä perheasuntojen sinänsä ymmärrettävien - sosiaalisten syiden
22044: kokonaismäärästä on vain 18 %, niin pinta-alal- vuoksi alalle hyvin soveltuvaa ja tehtäviin koulu-
22045: taan ne muodostavat jo tunsaan neljänneksen eli tettua henkilökuntaa. Prosessi jatkunee tulevai-
22046: 26 % päälaitoksen alueella olevien perheasunto- suudessakin samanlaisena, ellei tilanteeseen saa-
22047: jen kokonaispinta-alasta. Tämä merkitsee puoles- da pikaista korjausta.
22048: taan sitä, että vuokra-asuntojen keskivertopinta- Laitoksen palveluksesta eronneiden määrä on
22049: alat ovat melko pieniä ja että perheasunnoiksi eräs mittari tilanteen vakavuudesta. Lisäksi on
22050: soveltuvia asuntoja on päälaitoksen alueella vain huomiotava se, että merkittävä osa alalle haki-
22051: muutamia. Lisäksi osaa vuokra-asunnoista on joista vetää hakemuksensa takaisin tai peruu
22052: pyritty käyttämään ns. työsuhdeasuntoina määrä- tulonsa tehtäviin, kun henkilökunnan heikko
22053: tyille virkanimikeryhmille, sekä osa on jouduttu asuntotilanne selviää. Toisin sanoen Keravan
22054: luovuttamaan vastaanottoasunnoiksi, mikä vielä nuorisovankila ei pysty kilpailemaan pysyvästä
22055: pienentaa yleiseen käyttöön tarkoitettujen työvoimasta pääkaupunkiseudulla.
22056: vuokra-asuntojen määrää. Valtiontilintarkastajat ovat puuttuneet vuoden
22057: Kun viimeisin asuintalo Keravan nuorisovanki- 1981 tarkastuskertomuksessaan vankilan henkilö-
22058: lan alueella 1948 rakennettiin, työskenteli vanki- kunnan vaikeaan asuntotilanteeseen. Tilintarkas-
22059: lassa vain noin kolmasosa laitoksen tämänhetki- tajat esittävät korjausta tilanteeseen ensinnäkin
22060: sestä henkilökuntamäärästä. Tuolloin vankila tar- uudelle henkilökunnalle tarkoitetulla vastaan-
22061: josi lähes jokaiselle halukkaalle vuokra-asunnon. ottoasuntolan pikaisella rakentamisella ja pitävät
22062: Tällä hetkellä voidaan tarjota ainoastaan neljäs- myös henkilökunnalle tarkoitetun asuintalon ra-
22063: osalle henkilökunnasta vastaavaa etuutta. Niin kentamista tarpeellisena.
22064: ikään yleiset vuokra-asuntomarkkinat ovat kiristy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22065: neet pääkaupunkiseudulle suuntautuneen muut- nioittaen,
22066: toliikkeen johdosta.
22067: Erityisen heikko tilanne on perheasuntoa ki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22068: peimmin kaipaavien nuorten lapsiperheiden koh- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22069: dalla. Pienen lähtöpalkan ja vuokra-asuntojen 25.50. 74 4 500 000 markkaa käytettä-
22070: kalleuden ja vaikean saannin vuoksi monet van- väksi Keravan nuorisovankzlan vastaan-
22071: kilan palvelukseen tulleet henkilöt ovat eronneet ottoasuntolan ja henkilökunnalle tarkoi-
22072: vankilan palveluksesta ja siirtyneet joko muihin tetun asuintalon rakentamista varten.
22073:
22074: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22075:
22076:
22077: Tauno Valo Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
22078: Impi Muroma Kaarina Dromberg Lea Kärhä
22079: Martti Tiuri Elsi Hetemäki-Olander Peter Muurman
22080: 1984 vp. 601
22081:
22082: Raha-asia-aloite n:o 557
22083:
22084:
22085:
22086:
22087: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrylän varuskunnan raken-
22088: nustöihin Tuusulassa
22089:
22090:
22091: Eduskunnalle
22092:
22093: Tuusulassa SIJaitsevan Hyrylän varuskunnan on toiminut lähes 20 vuotta tilapäistiloissa Hel-
22094: välttämättöminä lähivuosien rakennushankkeina singin ilmatorjuntarykmentin rakennuksissa.
22095: on pidetty mm. ilmatorjuntakoulun ja huolto- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
22096: keskusvaraston rakentamista, korjaamon laajen- nioittavasti,
22097: nusta ja taistelukoulun asuinrakennusten perus-
22098: korjausta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22099: Kiireellisimpänä hankkeena on puolustusvoi- 1985 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
22100: main Tuusulan kiinteistönhoitopiirin taholta markkaa Hyrylän varuskuntaan suunni-
22101: nähty ilmatorjuntakoulun rakentaminen. Koulu tellun zlmatorjuntakoulun rakentami-
22102: seen.
22103:
22104: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22105:
22106: Tauno Valo Impi Muroma Martti Tiuri
22107: Peter Muurman Kaarina Dromberg Lea Kärhä
22108: Elsi Hetemäki-Olander Marjatta Väänänen
22109:
22110:
22111:
22112:
22113: 76 4284003504
22114: 602 1984 vp.
22115:
22116: Raha-asia-aloite n:o 558
22117:
22118:
22119:
22120:
22121: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnitte-
22122: lemiseksi Nurmijärvelle
22123:
22124:
22125: Eduskunnalle
22126:
22127: Nurmijärven kunta on jo useamman vuoden Nurmijärven virastotalon kiirehtimiseksi tulisi
22128: anonut valtiolta määrärahoja valtion virastotalon valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa osoit-
22129: rakentamiseksi Nurmijärven kirkolle. Virastota- taa määräraha virastotalon alustavia suunnittelu-
22130: loon sijoittuisivat kansaneläkelaitoksen Nurmijär- töitä varten.
22131: ven toimisto, Nurmijärven nimismiespiiri, työ- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22132: voimatoimisto sekä verotoimisto. nioittaen,
22133: Virastotalon rakentaminen parantaisi merkittä-
22134: västi asukkaiden mahdollisuuksia käyttää edellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22135: mainituista toimistoista saatavia palveluja. Lisäksi 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22136: virastotalon rakentamisella parannettaisiin maini- markan måärärahan Nurmijärvelle sijoi-
22137: tuissa toimistoissa toimivien ihmisten työskente- tettavan valtion virastotalon rakentamisen
22138: lyolosuhteita. alustavien suunnitelmien laatimista var-
22139: ten.
22140:
22141: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22142:
22143: Tauno Valo Lea Kärhä
22144: 1984 vp. 603
22145:
22146: Raha-asia-aloite n:o 559
22147:
22148:
22149:
22150:
22151: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan meriviemä-
22152: ritunnelin rakentamiseen välillä Koivuhaka-Pihlajamäki
22153:
22154:
22155: Eduskunnalle
22156:
22157: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntainlii- Valtion rahoitusosuuden lisäämiseksi on kun-
22158: ton meriviemärin rakentamista varten on osuutta tainliitto useissa eri yhteyksissä käynyt neuvotte-
22159: Savio-Koivukylä tehty osin vesiensuojelutyönä, luja valtion eri viranomaisten kanssa, joilta on
22160: johon on valtion varoja saatu vuonna 1982 saatu myös lupauksia tilanteen korjaamiseksi.
22161: 1 mmk, vuodelle 1983 osoitettiin 1,5 mmk ja Ehdotamme kunnioittaen,
22162: vuodelle 1984 on ollut luvassa 0,5 mmk. Kysei-
22163: sen osan kokonaispituus on 6 km ja kokonaiskus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22164: tannukset 24 mmk. I985 tulo- ja menoarvioon II 000 000
22165: Kuntainliiton työohjelman mukaan on vuosina markkaa sekä määrittelisi Keski-Uuden-
22166: 1984-86 tarkoitus toteuttaa viemärikalliotunne- maan vesiensuojelun kuntainliiton meri-
22167: lista 6,5 km:n pituinen osuus Koivuhaka-Pihla- viemän"tunnelin välin Koivuhaka-Pihla-
22168: jamäki, jonka kokonaiskustannusarvio on 42 jamäki valtionosuudeksi vuosille I984-
22169: mmk. I986 yhteensä I6 500 000 markkaa.
22170:
22171: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22172:
22173: Tauno Valo Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
22174: Impi Muroma Marjatta Väänänen Kaarina Dromberg
22175: Lea Kärhä Martti Tiuri Elsi Hetemäki-Olander
22176: Peter Muurman
22177: 604 1984 vp.
22178:
22179: Raha-asia-aloite n:o 560
22180:
22181:
22182:
22183:
22184: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokelan aseman seudun tiejär-
22185: jestelyjä varten
22186:
22187:
22188: Eduskunnalle
22189:
22190: Maantie Järvenpää-Jokela-Hyvinkää muo- vuoden 1986 osalle. Valtionrautatiet olisi valmis
22191: dostaa pääradan varressa kulkevan tieyhteyden toteuttamaan hankkeen jo aikaisemmin.
22192: Keski-Uudenmaan alueelta pohjoiseen Hyvin- Tiejärjestelyt ovat tarpeen tämän ns. radanvar-
22193: käälle. Tie on suuntaukseltaan ja rakenteeltaan sitien liikennöitävyyden parantamiseksi välillä
22194: suhteellisen hyvälaatuinen lukuun ottamatta Jo- Järvenpää-Hyvinkää. Järjestelyt parantavat mer-
22195: kelan aseman seutua, jolla tie on kapea ja kittävästi myös Jokelan keskustan liikenneoloja
22196: mutkainen sekä risteävän Nukarin-Ridasjärven ohjaamalla läpikulkuliikenteen omalle väyläl-
22197: maantien liikenneturvallisuuden kannalta huo- leen. Kevyen liikenteen yhteydet ja turvallisuus
22198: nossa paikassa. Tuusulan kunta ja Uudenmaan paranevat uuden rautatien alittavan väylän ansi-
22199: tie- ja vesirakennuspiiri ovat yhteistyönä teettä- osta.
22200: neet tiesuunnitelman, johon sisältyy ko. tien
22201: oikaisu, risteyssilta Nukarin-Ridasjärven maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22202: tien yli sekä kevyen liikenteen alikulku Järven- oittavasti,
22203: pään-Hyvinkään maantien ja pääradan alitse.
22204: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 7,4 ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22205: mmk, josta VR:n osuus n. 0,8 mmk. Uuden- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22206: maan tie- ja vesirakennuspiirin toimenpideohjel- markkaa Jokelan aseman seudun tiejärjes-
22207: massa hanke on vuosina 1985-1986 painottuen telyjen aloittamiseksi Tuusulan kunnassa.
22208:
22209: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22210:
22211: Tauno Valo Saara-Maria Paakkinen Lea Kärhä
22212: Kaarina Dromberg Martti Tiuri
22213: 1984 vp. 605
22214:
22215: Raha-asia-aloite n:o 561
22216:
22217:
22218:
22219:
22220: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lopentien poikittaisliiken-
22221: neyhteyden parantamiseen välillä Lahnus-Klaukkala-Metsä-
22222: kylä-Palojoki-Hyrylä
22223:
22224:
22225: Eduskunnalle
22226:
22227: Klaukkalan taajama on Helsingin läheisyydestä Esitämme tällaiseksi poikittaisyhteydeksi lin-
22228: johtuen nopeasti kasvava kylä, joka sijaitsee Nur- jausta Espoon keskus-Lahnus-Klaukkala-
22229: mijärven kunnan eteläosassa Vantaan ja Espoon Metsäkylä-Palojoki-Hyrylä, josta tie jatkuisi
22230: rajanaapurina. valmista väylää Porvooseen. Tiellä olisi tärkeä
22231: seudullinenkin merkitys yhdistäessään kehätienä
22232: Klaukkalassa on 7 500 asukasta ja vaikutusalu- suuret asutustaajamat ja Helsingistä poispäin
22233: eineen yli 10 000 asukasta. Kunnan toimesta on suuntautuvat valtaväylät. Tie voisi suurelta osin
22234: kylään kaavoitettu uusia teollisuusalueita, joita
22235: noudattaa olemassa olevia tieväyliä, esim. Lah-
22236: kunta markkinoi. Teollisuutta ja yritystoimintaa nus-Klaukkala ja Palojoki-Hyrylä. Myös suun-
22237: onkin tulossa runsaasti lisää. Liike-elämä on vil-
22238: nitellun Martinlaakson sähköradan (aluevaraus
22239: kasta, muutaman vuoden sisällä on tullut kym-
22240: yleiskaavassa) jatkaminen Klaukkalaan edellyttää
22241: menittäin uusia yrityksiä. Työpaikkaomavarai- em. tieyhteyden toteuttamista. Se palvelisi erin-
22242: suus on kuitenkin vain 25 %. Tämän vuoksi
22243: omaisesti liityntäliikennettä.
22244: klaukkalalaiset joutuvat liikkumaan paljon, joten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22245: yritystoiminnan lisäksi myös asukkaille hyvät lii-
22246: nioittaen,
22247: kenneyhteydet ovat tärkeitä.
22248: Kylän halki kulkee valtaväylänä Keimolan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22249: Vihtijärven maantie, nk. Lopentie, kaavassa 1985 tulo- ja menoarvioon 700 000 mark-
22250: Klaukkalantie. Klaukkalan poikittaisyhteydet Lo- kaa Lopentien poikittaisyhteyden paran-
22251: pentiehen nähden ovat erittäin puutteelliset. tamiseen vältllä Lahnus-Kiaukkala-
22252: Poikittaisyhteyksien tarve on kuitenkin suuri. Metsäkylä-Palojoki-Hyrylä.
22253:
22254: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22255:
22256: Tauno Valo Kaarina Dromberg Lea Kärhä
22257: Martti Tiuri
22258: 606 1984 vp.
22259:
22260: Raha-asia-aloite n:o 562
22261:
22262:
22263:
22264:
22265: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hangon satamatoiminnan
22266: kehittämiseen
22267:
22268:
22269: Eduskunnalle
22270:
22271: Vuonna 1974 Hanko osti valtiolta sataman. tilanteeseen, jossa ajoittain tulevaisuudessa mah-
22272: Siitä lähtien sitä on paranneltu ja mm. ulkosata- dollisesti joudutaan rajoittamaan jäänsärkijäiden
22273: maan on vaiheittain rakennettu Railship-junalau- käyttöaikaa. Tällöin Hangon sataman merkitys
22274: talle sopiva laituri, raiteet ym. laitteet. 1980- talvisatamana kasvaa.
22275: luvun suunnitelmana on parhaillaan tutkimuk- Hangon sataman kehittämissuunnitelmien
22276: sen alaisena syvälaiturin kannattavuus ja rakenta- mukaan pitäisi satamaan rakentaa syvälaituri ja
22277: minen länsisatamaan samoin kuin tehokkaam- satamanosturikapasiteettia lisätä. Mielestämme
22278: man nosturikapasiteetin hankkiminen. tulisi valtion tukea voimakkaasti näitä maamme
22279: Hangon satamatoiminnan kehittämisessä on tavarahuollon kannalta keskeisen sataman kehit-
22280: pyrittävä siihen, että satamaan saadaan ympäri- tämissu unni telmia.
22281: vuotinen liikenne ja mahdollisimman paljon lin-
22282: jaliikennettä, koska Hangon satama on maamme Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22283: ainoa luonnollinen talvisatama. Vaikka Hangon nioittaen,
22284: sataman kehittämiseen vaadittavat investoinnit
22285: vaikuttavat suurilta, on kansantaloudellisesti jär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22286: kevää kehittää juuri Hangon satamaa. Jään mur- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
22287: taminen on valtiolle kallista, ja kun polttoainei- markkaa Hangon sataman kehittämisen
22288: den hinnat yhä kohoavat, voi olla, että tullaan tukemiseksi.
22289:
22290: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22291:
22292: Tauno Valo Impi Muroma Kaarina Dromberg
22293: Lea Kärhä Martti Tiuri Elsi Hetemäki-Olander
22294: 1984 vp. 607
22295:
22296: Raha-asia-aloite n:o 563
22297:
22298:
22299:
22300:
22301: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjäväestön lomajär-
22302: jestöjen lomatoimintaa varten
22303:
22304:
22305: Eduskunnalle
22306:
22307: Pienyrittäjän mahdollisuudet irtautua palVltt:u- Koska lakisääteisesti on huolehdittu yritysten
22308: sestä työstään virkistäytymis- ja terveydenhoito- palveluksessa olevan henkilöstön työterveyden-
22309: tarkoituksessa tuottavat usein ylipääsemättömiä huollosta sekä loma- ja virkistäytymismahdolli-
22310: vaikeuksia. Kun kesä erityisesti palveluammateis- suuksista, olisi oikeudenmukaista turvata valtio-
22311: sa toimiville pienyrittäjille merkitsee yritystoi- vallan toimin vastaavat edut myös pienyrittäjä-
22312: minnan korkeasuhdannetta, yrityksen sulkemi- kunnalle. Tämä ei kuitenkaan nykyisen lainsää-
22313: nen on mahdotonta. Pienyrittäjille pienyrittäjien dännön puitteissa ole mahdollista, ellei pienyrit-
22314: vuosilomarahalain perusteella maksettava korvaus täjien vuosilomajärjestelmän piiriin kuulumisen
22315: ei riitä kompensoimaan sijaisen palkkaa edes ehtoja nykyisestä ratkaisevasti väljennetä ja pien-
22316: lyhyen loman ajaksi. Tästä syystä lomat jäävät yrittäjien vuosilomarahalain mukaista korvausta
22317: usein pienyrittäjäväestön kohdalla käyttämättä, moninkertaisteta.
22318: mikä heijastuu mm. pienyrittäjien vuosilomara- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22319: haa hakeneiden lukumäärässä. nioittaen,
22320: Yhteiskunnan kannalta olisi kuitenkin ensiar-
22321: voisen tärkeätä, että pienyrittäjäväestön virkistäy-
22322: tymis- ja terveydenhoitomahdollisuuksista huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22323: lehdittaisiin. Yrittäjän ammatin raskaus yhtynee- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22324: nä puutteellisiin lomanviettomahdollisuuksiin ai- 33.57.58 5 000 000 markkaa valtionapu-
22325: heuttaa mm. sen, ettei ennaltaehkäisevä tervey- na pienyrittäjäväestön lomajärjestöjen lo-
22326: denhoito ole riittävä. Tästä johtuu esimerkiksi matoimintaa varten.
22327: suuri poistuma pienyrittäjäkunnan keskuudesta.
22328:
22329: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22330:
22331: Tauno Valo Matti Viljanen Esko Almgren
22332: Impi Muroma Juho Koivisto Riitta Uosukainen
22333: Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen Toivo T. Pohjala
22334: Lauri Impiö Paavo Vesterinen Lea Kärhä
22335: Eeva Turunen Sirpa Pietikäinen Kaarina Dromberg
22336: Martti Tiuri Pirjo Rusanen Georg C. Ehrnrooth
22337: Iiro Viinanen Heikki Järvenpää Lea Sutinen
22338: Mauno Manninen
22339: 608 1984 vp.
22340:
22341: Raha-asia-aloite n:o 564
22342:
22343:
22344:
22345:
22346: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta laajennetun rokotus-
22347: ohjelman (EPI) tukemiseen Unicefin kautta
22348:
22349:
22350: Eduskunnalle
22351:
22352: Kehitysmaissa kuolee joka vuosi kuusi miljoo- Rokotusohjelmien toteutuminen on välttämä-
22353: naa lasta tauteihin, jotka olisi helppo ehkäistä tön edellytys myös perhesuunnitteluohjelmien
22354: rokotuksin. Lisäksi miljoonat sokeutuvat, hal- onnistumiselle. Ennen kuin lapsikuolleisuus ke-
22355: vaantuvat tai invalidisoituvat muulla tavoin pysy- hitysmaissa laskee, eivät ihmiset halua rajoittaa
22356: västi. perheidensä kokoa. Tämä toteamus perustuu
22357: WHO:n ja Unicefin laajennettu rokotusohjel- WHO:n suorittamiin tutkimuksiin.
22358: ma (EPI) pyrkii tuomaan rokotukset kuutta tap- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22359: pavaa lastentautia- poliota, tuberkuloosia, tuh- nioittaen,
22360: karokkoa, jäykkäkouristusta, hinkuyskää ja kurk-
22361: kumätää - vastaan kaikkien maailmassa synty-
22362: vien ulottuville. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22363: Unicef pystyy 30 miljoonalla markalla hankki- 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
22364: maan rokotteita ja kylmäkalustoa arviolta yhdek- 24.30. 66 alamomentzlle 2 30 000 000
22365: sän miljoonan lapsen rokottamiseksi näitä kuutta markkaa laajennetun rokotusohjelman
22366: tautia vastaan. Tämä pelastaa lukemattomien (EPI) tukemiseen Unicefin kautta.
22367: lasten hengen ja terveyden.
22368:
22369: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
22370:
22371: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn
22372: Boris Renlund Håkan Nordman
22373: 1984 vp. 609
22374:
22375: Raha-asia-aloite n:o 565
22376:
22377:
22378:
22379:
22380: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta ohitusleikkauksia
22381: suorinavien kirurgien virkojen perustamiseen yliopistollisiin sai-
22382: raaloihin
22383:
22384:
22385: Eduskunnalle
22386:
22387: Sepelvaltimotaudin hoidossa on ohitusleikkaus tehdään kaikissa viidessä yliopistollisessa keskus-
22388: osoittautunut 17 vuoden aikana tehtyjen tutki- sairaalassa, mutta tällä hetkellä koko maassa on
22389: musten perusteella erinomaisen tehokkaaksi seu- noin 1 000 potilaan leikkausjono. Tämä merkit-
22390: raavien tulosten ollessa yleismaailmallisesti hy- see käytännössä sitä, että nämä 1 000 potilasta
22391: väksyttyjä: joutuvat odottamaan n. 2 vuotta leikkaukseen
22392: 1) Leikkauskuolleisuus on vain 1-2 % : n pääsyä, jolloin heidän vuotuisen kuolleisuutensa
22393: luokkaa. mukaan menetetään n. 160-200 potilasta.
22394: 2) Lääkkeillä hallitsemanomien rimakipujen Korjausta vallitsevaan tilanteeseen saadaan
22395: lievitys onnistuu siten, että yli 40 % leikatuista vain kohdeotamaHa resursseja tähän toimintaan.
22396: on ainakin ) vuotta täysin oireettomia, ja oireet- Laskelmat osoittavat, että koko maata ajatellen
22397: tomien potilaiden ja niiden potilaiden määrä, tarvittaisiin panostusta n. 6 milj. markkaa vuo-
22398: joilla kipuja on vain kovissa ponnisteluissa, pysyy dessa. Tämän turvin saataisiin siinä määrin virko-
22399: yli 60 % :n tason ainakin viisi vuotta. ja, että pystyttäisiin hoitamaan maan tarve koh-
22400: 3) Luonnollisena seurauksena kipujen poistu- tuullisella 3-4 kk:n jonotusajalla. Huomattavaa
22401: misesta ja merkittävästä lievityksestä on työssäpy- on, että ko. rahoituksen turvin saatavien virkojen
22402: syminen viiden vuoden seurannassa leikkaushoi- tulee olla lisäystä PT-suunnitelmissa oleviin vir-
22403: don jälkeen n. 60 % ja vain n. 20 % lääkehoi- kakiimiöihin.
22404: dolla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22405: 4) Vuotuinen kuolleisuus vähenee n. 80 % nioittaen,
22406: kun pelkällä lääkehoidolla tämä tulos on vain
22407: 20-30 %. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22408: Em. ohituskirurgian erinomaiset tulokset ovat 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22409: johtaneet siihen, varsinkin Suomessa, missä se- 29.10. 01 6 000 000 markkaa virkojen pe-
22410: pelvaltimotauti on kansansairaus, että leikkaus- rustamiseen yliopistollisiin sairaaloihin
22411: kapasiteetti on aivan liian pieni. Leikkauksia ohitusleikkausvalmiuden parantamiseksi.
22412:
22413: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
22414:
22415: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Arja Alho
22416: Esko Helle Reijo Lindroos Hannu Kemppainen
22417: Elisabeth Rehn Håkan Nordman Gunnar Jansson
22418: Martti Lähdesmäki Ritva Laurila Aila Jokinen
22419: Riitta Jouppila Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen
22420: Lea Mäkipää Marja-Liisa Tykkyläinen
22421:
22422:
22423:
22424:
22425: 77 4284003504
22426: 610 1984 rd.
22427:
22428: Finansmotion nr 566
22429:
22430:
22431:
22432:
22433: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en
22434: svenskspråkig professur i allmän medicin vid Helsingfors univer-
22435: sitet
22436:
22437:
22438: Tili Riksdagen
22439:
22440: Läkarutbildningen bör giva garantier för pri- nödvändigt för att giva garantier för vård på
22441: märvårdens yrkeskunskap. Detta sker i övriga modersmålet vid hälsocentralerna.
22442: nordiska länders medicinska fakulteter under På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22443: ledning av en professor i allmän medicin. samt,
22444: Vid Helsingfors universitet har år 1984 inrät-
22445: tats en finskspråkig professur i allmän medicin. att Riksdagen i statsförslaget för år
22446: Den "svenska studielinjen" som i Finland ansva- 1985 på momentet 29.1 0. 01 i ttflägg
22447: rar för svenskspråkig läkarutbildning kräver nu upptar 120 000 mark för inrättande av en
22448: en motsvarande professur med svenska som ut- svenskspråkig professur i allmän medicin
22449: bildningsspråk för läkarutbildningen och special- vid medicinska fakulteten vid Helsingfors
22450: handledning inom allmän medicin. Detta är universitet.
22451:
22452: Helsingfors den 9 februari 1984
22453:
22454: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Boris Renlund
22455: Håkan Nordman Gunnar Jansson Ole Norrback
22456: 1984 vp. 611
22457:
22458: Raha-asia-aloite n:o 566 Suomennos
22459:
22460:
22461:
22462:
22463: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen lääketieteen
22464: ruotsinkielisen professorin viran perustamiseen Helsingin yliopis-
22465: toon
22466:
22467:
22468: Eduskunnalle
22469:
22470: Lääkärikoulutuksen tulee antaa takeet alkeis- välttämätöntä, jotta saata151m takeet siitä, että
22471: hoidon ammattitaidosta. Tämä tapahtuu muiden terveyskeskuksissa annetaan hoitoa äidinkielellä.
22472: pohjoismaiden lääketieteellisissä tiedekunnissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22473: yleisen lääketieteen professorin johdolla. oittavasti,
22474: Helsingin yliopistoon on vuonna 1984 perus-
22475: tettu suomenkielinen yleisen lääketieteen virka. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22476: "Ruotsinkielinen linja", joka Suomessa vastaa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22477: ruotsinkielisestä lääkärinkoulutuksesta, tarvitsee 29.10.01 120 000 markkaa yleisen lääke-
22478: nyt vastaavanlaisen professorin viran, jonka ope- tieteen ruotsinkielisen professorin viran
22479: tuskieli on ruotsi yleisen lääketieteen lääkärikou- perustamista varten Helsz"ngin yliopis-
22480: lutusta ja erikoistumisopastusta varten. Tämä on toon.
22481:
22482: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
22483:
22484: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Boris Renlund
22485: Håkan Nordman Gunnar Jansson Ole Norrback
22486: 612 1984 rd.
22487:
22488: Finansmotion nr 567
22489:
22490:
22491:
22492:
22493: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av
22494: svenskspråkiga tjänster vid HUCS:s II pediatriska klinik
22495:
22496:
22497: Tili Riksdagen
22498:
22499: Barns rätt att erhålla hälso- och sjukvård på sitt rande dessa för svenskspråkiga barns sjukvård
22500: modersmål är odiskutabel. Vid Helsingfors Uni- nödvändiga tjänster har icke lett tili resultat.
22501: versitets Centralsjukhus (HUCS) är detta ännu På grund av ovanstående föreslås vördsamt,
22502: icke fallet på Barnkliniken. På II pediatriska
22503: kliniken vårdas svenskspråkiga barn också utanför
22504: att Riksdagen i statsförslaget för år
22505: HUCS upptagningsområde, från Åland, Öster-
22506: 1985 måtte inta 210 000 mark för inrät-
22507: botten och i viss mån från Åboland. Barnens
22508: tande av en svenskspråkig barnträdgårds-
22509: vistelse på Barnkliniken förutsätter sysselsätt-
22510: lärartjänst och en svenskspråkig po/ik/i-
22511: ningsterapi av barnträdgårdslärare.
22512: nikvärdinnetjänst (barnskötare) vid
22513: Årliga framställningar tili HUCS ledning rö- HUCS II pediatriska klinik.
22514: Helsingfors den 10 februari 1984
22515:
22516: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson
22517: 1984 vp. 613
22518:
22519: Raha-asia-aloite n:o 567 Suomennos
22520:
22521:
22522:
22523:
22524: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisten toi-
22525: mien perustamiseksi HYKS:n II pediatriselle klinikalle
22526:
22527:
22528: Eduskunnalle
22529:
22530: Lapsen oikeus saada terveyden- ja sairaanhoi- välttämättömiä toimia koskevat esitykset eivät ole
22531: toa omalla äidinkielellään on kiistaton. Näin ei johtaneet tuloksiin.
22532: vielä ole asianlaita Helsingin Yliopistollisen Kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22533: kussairaalan (HYKS) Lastenklinikalla. II pediatri- oittavasti,
22534: sella klinikalla hoidetaan ruotsinkielisiä lapsia
22535: myös HYKS:n toiminta-alueen ulkopuolelta,
22536: Ahvenanmaalta, Pohjanmaalta ja tietyssä määrin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22537: Turunmaalta. Lasten oleskelu Lastenklinikalla 1985 tulo- ja menoarvioon 210 000 mark-
22538: edellyttää last~ntarhanopettajan johdolla tapah- kaa yhtä ruotsinkielistä lastentarhanopet-
22539: tuvaa työteraptaa. tajan tointa ja yhtä ruotsinkielistä polzkli-
22540: nikkaemå"nnän (lastenhoitaja) tointa var-
22541: HYKS:n johdolle vuosittain tehdyt näiden
22542: ten HYKS:n II pediatriselle klinzkalle.
22543: ruotsinkielisten lasten sairaanhoidon kannalta
22544:
22545: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22546:
22547: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson
22548: 614 1984 vp.
22549:
22550: Raha-asia-aloite n:o 568
22551:
22552:
22553:
22554:
22555: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
22556: lääketieteellisen tiedekunnan kirjaston kehittämiseen
22557:
22558:
22559: Eduskunnalle
22560:
22561: Tieteellisen tutkimuksen kannalta on kiinni- vanhat yliopistot ovat joutuneet tästä tilanteesta
22562: tetty vakavaa huomiota maamme tieteellisten kärsimään. Helsingin yliopiston lääketieteellisten
22563: kirjastojen toiminnan nopeaan tyrehtymiseen laitosten kirjallisuuden tason ylläpitäminen on
22564: määrärahojen puutteessa. Tämä on johtamassa erityisesti kärsinyt ulkomaanvaluutan nousun ja
22565: maamme tietohuollon taantumaan, joka vaikut- määrärahojen niukkuuden vuoksi. Tästä kärsii
22566: taa tieteen ja tutkimuksen kautta koko kansanta- sekä perustutkimus että potilashoidolliset val-
22567: loutemme kehitysnäköaloihin. Eduskunnan pii- miudet.
22568: rissä on näihin asioihin kiinnitetty vakavaa huo-
22569: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22570: miota viime aikoina valtiontilintarkastajien ja nioittaen,
22571: valtiovarainvaliokunnan toimesta.
22572: Opetusministeriön kansliapäällikkö Jaakko
22573: Numminen on todennut asiasta mm. seuraavaa: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22574: '' Korkeakoulukirjastoihin ei meillä juurikaan 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
22575: enää hankita kirjanmuotoista tieteellistä kirjalli- 29.10.21 500 000 markkaa Helsingin yli-
22576: suutta. Kirjastoissa lopetetaan vuosittain sadoit- opiston lääketieteellisen tiedekunnan kir-
22577: tain niihin aikaisemmin jatkuvasti saapuneiden jallisuuspuutteen välittömäksi korjaami-
22578: tieteellisten aikakauslehtien tilauksia.'' Etenkin seksi.
22579:
22580: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
22581: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn
22582: Boris Renlund Håkan Nordman
22583: 1984 vp. 615
22584:
22585: Raha-asia-aloite n:o 569
22586:
22587:
22588:
22589:
22590: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
22591: kemian laitoksen tilojen suunnitteluun
22592:
22593:
22594: Eduskunnalle
22595:
22596: Kumpulan yliopistoalueelle on tarkoitus ra- retään ahtaissa tiloissa toimivia humanistisia ja
22597: kentaa tilat nykyisin hajallaan ja epätarkoituksen- yhteiskuntatieteitä.
22598: mukaisissa tiloissa toimivalle Helsingin yliopiston Kemian laitostilojen esisuunnittelu on meneil-
22599: matemaattis-luonnontieteelliselle osastolle. Alue lään. Vuonna 1985 tarvitaan kemian laitostilojen
22600: on esisopimuksella vaihdettu Helsingin kaupun- rakennussuunnittelun aloittamiseen 1 000 000
22601: gilta valtiolle Malminkartanon alueita vastaan. mk.
22602: Alue on tarkoitus rakentaa seitsemässä vaiheessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22603: Ensimmäinen vaihe fysiikan laitoksen hiukkas- nioittaen,
22604: kiihdytinlaboratorio on jo toteutettu. Toisena
22605: vaiheena ovat kemian laitostilat, jotka on tarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22606: tus rakentaa vuosina 1987-89. Sitten seuraavat 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22607: muut tilat: fysiikka, matematiikka ja tietojen- 29.10.74 1 000 000 markkaa Helsingin
22608: käsittelyoppi, geotieteet ja biotieteet kahtena yliopiston kemian laitostilojen suunnitte-
22609: vaiheena. Laitosten nykyisistä vuokratiloista luo- luun.
22610: vutaan ja yliopiston käyttöön jääviin tiloihin siir-
22611:
22612: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
22613:
22614: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn
22615: Boris Renlund Håkan Nordman
22616: 616 1984 vp.
22617:
22618: Raha-asia-aloite n:o 570
22619:
22620:
22621:
22622:
22623: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta tieteellisten julkaisu-
22624: sarjojen jatkuvuuden turvaamiseen
22625:
22626:
22627: Eduskunnalle
22628:
22629: Tieteellisten seurojen ylläpitämät tieteelliset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22630: julkaisusarjat muodostavat keskeisen osan maam- nioittaen,
22631: me tieteellisestä kirjallisuudesta, jonka ylläpitä-
22632: minen on välttämätön kansallinen tiede- ja kult-
22633: tuuritehtävä. Tutkimustulosten täysipainoinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22634: hyödyntäminen ja siten tieteen kehitys on ratkai- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22635: sevasti riippuvainen tieteellisestä julkaisutoimin- 29.88.53 4 000 000 markkaa maamme
22636: nasta. Tieteellisten seurojen ylläpitämät pitkäai- tieteellisten seurojen Suomen Akatemian
22637: kaiset sarjat ovat erittäin merkittävä kanava suo- välityksellä jaettavaan määrärahaan tie-
22638: malaisen tieteen tunnetuksi tekemiselle maamme teellisten julkaisusarjojen jatkuvuuden
22639: rajojen ulkopuolella. mahdollistamiseksi.
22640:
22641: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
22642:
22643: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn
22644: Boris Renlund Håkan Nordman
22645: 1984 rd. 617
22646:
22647: Finansmotion nr 571
22648:
22649:
22650:
22651:
22652: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag som tryckningsbidrag
22653: för Svenska Pensionärsförbundet rf:s tidning God Tid
22654:
22655:
22656: Tili Riksdagen
22657:
22658: Svenska Pensionärsförbundet rf. har ca 15 000 På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22659: medlemmar i hela svensk-Finland. Förbundets samt,
22660: tidskrift God Tid har en central betydelse som
22661: pensionärernas kontaktorgan, som på olika sätt att Riksdagen i statsförslaget för år
22662: aktiverar medborgare i pensionsåldern. 1985 på momentet 33.58.51 i tillägg
22663: Tidningen God Tid måste skära ner antalet upptar 20 000 mark som tryckningsbi-
22664: trycksidor p.g.a. att Pensionärsförbundets statsbi- drag för Svenska Pensionärsförbundet
22665: drag minskades i 1984 års budget. rf:s tidning God Tid.
22666:
22667: Helsingfors den 9 februari 1984
22668:
22669: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Boris Renlund
22670: Håkan Nordman Ole Norrback Gunnar Jansson
22671:
22672:
22673:
22674:
22675: 78 4284003504
22676: 618 1984 vp.
22677:
22678: Raha-asia-aloite n:o 571 Suomennos
22679:
22680:
22681:
22682:
22683: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Pensionärs-
22684: förbundet rf:n God Tid -nimisen lehden painatuskustannuksiin
22685:
22686:
22687: Eduskunnalle
22688:
22689: Svenska Pensionärsförbundet rf:llä on Suomen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22690: koko ruotsinkielisellä alueella n. 15 000 jäsentä. nioittavasti,
22691: Liiton aikakauslehti God Tid on merkitykseltään
22692: keskeinen eläkeläisten yhteyselin, joka eri tavoin
22693: aktivoi eläkeiässä olevia kansalaisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22694: God Tid -lehden on pakko vähentää painosi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentz/le
22695: vujen määrää siitä syystä, että eläkeläisten liiton 33.58.51 20 000 markkaa painatusavus-
22696: valtiona~ua vähennettiin vuoden 1984 tulo- ja tuksena Svenska Pensionärsförbundet rfn
22697: menoarv10ssa. God Tid -nimistä aikakauslehteä varten.
22698:
22699: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
22700:
22701: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Boris Renlund
22702: Håkan Nordman Ole Norrback Gunnar Jansson
22703: 1984 vp. 619
22704:
22705: Raha-asia-aloite n:o 572
22706:
22707:
22708:
22709:
22710: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta ylilääkärin vuan
22711: perustamiseen ympäristöministeriöön
22712:
22713:
22714: Eduskunnalle
22715:
22716: Ympäristöministeriö perustettiin lokakuun 1. terveydellisten näkökohtien riittävästä huomioi-
22717: päivänä 1983. Ministeriön kokonaisvahvuus on misesta ministeriön päätöksenteossa. Katsomme,
22718: tällä hetkellä 203 henkilöä. että ympäristöministeriöön tulisi tätä tehtävää
22719: Virkojen pätevyysvaatimukset säädettiin ase- varten perustaa ylilääkärin virka.
22720: tuksella kesäkuussa 1983. Vaikka ympäristömi-
22721: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22722: nisteriön toimialaan laajasti kuuluu monia sellai-
22723: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22724: sia tehtäviä, joiden tarkoituksena on terveellisen
22725: sen, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpitei-
22726: elinympäristön turvaaminen, on kuitenkin lääke-
22727: siin, jotta ympäristöministeriöön perustettaisiin
22728: tieteellinen asiantuntemus jäänyt turvaamatta
22729: ylilääkärin virka, joten ehdotamme,
22730: ministeriön organisaatiossa. Keneltäkään virka-
22731: mieheltä ei tällä hetkellä edellytetä asiantunte-
22732: musta ihmisen terveyttä koskevissa asioissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22733: Ministeriön tehokkaan toiminnan kannalta on 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22734: ensiarvoisen tärkeätä, että ihmisen terveyttä kos- 35.01.01 200 000 markkaayltlääkän"n vi-
22735: kevissa asioissa nimetty virkamies hoitaa yhtey- ran perustamiseksi ympäristöministe-
22736: denpidon lääkintäviranomaisiin sekä huolehtii n"öön.
22737:
22738: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
22739:
22740: Ole Wasz-Höckert Hannu Kemppainen Boris Renlund
22741: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn Håkan Nordman
22742: Martti Lähdesmäki Riitta Jouppila
22743: 620 1984 vp.
22744:
22745: Raha-asia-aloite n:o 573
22746:
22747:
22748:
22749:
22750: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen Opistolle
22751: annettavaan rakennusavustukseen
22752:
22753:
22754: Eduskunnalle
22755:
22756: Keski-Suomen Opisto on joutunut hajautta- nittu investointi on suoritettu, niin velan suuruus
22757: maan opetuksen jo pitemmän aikaa useampiin on yli 3 miljoonaa markkaa.
22758: hajalla oleviin luokkatiloihin, jotka ovat erittäin Kirjasto- ja opetustilan kustannusarvio on
22759: käymättömiä, samoin kirjasto on ahdas ja kaikin 2 100 000 markkaa.
22760: puolin puutteellinen. Näiden tilojen uusiminen
22761: on ollut pitemmän aikaa opiston suunnitelmissa, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22762: mutta heikko talous on kuitenkin ollut aina
22763: esteenä. Nyt opiston johto on katsonut välttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22764: mättömyydeksi rakentaa uusi kirjasto- ja luokka- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
22765: rakennus. Opistolla on nyt velkaa noin 1, 5 kaa rakennusavustuksena Keski-Suomen
22766: miljoonaa markkaa, mutta ennen kuin yllä mai- Opistolle.
22767:
22768: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22769:
22770: Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen
22771: 1984 rd. 621
22772:
22773: Finansmotion nr 574
22774:
22775:
22776:
22777:
22778: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för slutplancring av
22779: Tessjö å' s vattenregleringsprojekt
22780:
22781:
22782: Tili Riksdagen
22783:
22784: Vattenstyrelsen har uppgjort projekt för Tessjö som karaktär. I medeltal under åren täcker över-
22785: å's vattenreglering. Kostnaderna för förverkligan- svämningarna ca 10 % av odlingarna, men under
22786: det av projektet har uppskattats tili ca 15,5 milj. svåra år är översvämningseffekten flerfaldig. Ar-
22787: mk, varvid de uppnådda fördelarna klart översti- betet med vattenregleringsprojektet kan påbörjas
22788: ger denna summa. Förverkligandet av vattenreg- omedelbart efter det att Västra Finlands Vatten-
22789: leringsföretaget skulie eliminera översvämnings- domstol har godkänt vattenstyrelsens ansökan,
22790: olägenheterna för ett område om ca 2 700 ha vilket beräknas ske i god tid under nästa års
22791: enbart i Strömfors, Lappträsk och Elimä kommu- förlopp.
22792: ner. Översvämningsområdena är nästan i sin Hänvisande tili ovanstående föreslås vördsamt,
22793: helhet odlade åkrar. Därtili kunde Tessjö å's
22794: avrinning ökas ca 8-10 gånger från den nuva- att Riksdagen i statsförslaget för år
22795: rande samt förutsättningar skapas för vattenom- 1985 på moment 30.40. 77 (Vattendrags-
22796: rådets användning för rekreationsändamål i nu- arbeten) måtte uppta ett anslag om
22797: varande vattendrag utan sjöar. 3 000 000 mark för slutplanering av Tes-
22798: Den relativa andel av odlingar, som besväras sjö å's vattenregleringsprojekt samt för
22799: av översvämningar, är i Tessjö å's vattendrag påbörjandet av vattenregleringsarbetet.
22800: störst i vårt land med tanke på såväl omfattning
22801:
22802: Helsingfors den 10 februari 1984
22803:
22804: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen
22805: 622 1984 vp.
22806:
22807: Raha-asia-aloite n:o 574 Suomennos
22808:
22809:
22810:
22811:
22812: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tesjoen säännöstely-
22813: hankkeen suunnittelun loppuunsaattamiseen
22814:
22815:
22816: Eduskunnalle
22817:
22818: Vesihallitus on tehnyt suunnitelman Tesjoen keina vuosina, kuten muutamana viime vuotena,
22819: veden säännöstelemiseksi. Hankkeen toteuttami- tulvan vaikutus on moninkertainen. Työt vesien
22820: sen kustannukset arvioidaan n. 15,5 milj. mar- säännöstelemiseksi voidaan aloittaa välittömästi
22821: kaksi, jolloin saavutetut edut selvästi nousevat sen jälkeen, kun Länsi-Suomen vesioikeus on
22822: tätä summaa suuremmiksi. Veden säännöstelytoi- hyväksynyt vesihallituksen hakemuksen, minkä
22823: met poistaisivat tulvahaitat n. 2 700 ha:n suurui- arvioidaan tapahtuvan hyvissä ajoin ennen ensi
22824: selta alueelta pelkästään Ruotsinpyhtään, Lapin- vuoden loppua.
22825: järven ja Elimäen kunnissa. Tulva-alueet ovat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
22826: lähes kokonaisuudessaan viljeltyjä peltoja. Tä- oittavasti,
22827: män lisäksi Tesjoen virtaamaa voitaisiin lisätä
22828: 8-10-kertaiseksi nykyisestään ja luoda edellytyk-
22829: set vesialueen käyttämiseksi virkistykseen tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22830: hetkellä järvettömässä vesistössä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22831: Tesjoen vesistön tulvien vaivaamien viljelysten 30.40. 77 (Vesistötyöt) 3 000 000 markkaa
22832: suhteellinen osuus on maamme suurin sekä laa- Tesjoen säännöstelysuunnitelmien lop-
22833: juudeltaan että laadultaan. Tulvat peittävät vuo- puunsaattamiseksi ja vesien säännöstelyn
22834: sittain keskimäärin 10 % viljelyksistä, mutta vai- aloittamiseksi.
22835:
22836: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22837:
22838: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen
22839: 1984 vp. 623
22840:
22841: Raha-asia-aloite n:o 575
22842:
22843:
22844:
22845:
22846: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen pääkirjaston val-
22847: tionosuuteen
22848:
22849:
22850: Eduskunnalle
22851:
22852: Hämeen lääni on viime vuosina jatkuvasti det rakennustöiden aloittamiseen välittömästi
22853: jäänyt ilman suhteellista osuuttaan jaettaessa val- valtionosuuspäätöksen saatuaan.
22854: tionosuuksia kirjastojen rakentamiseen. Riihi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22855: mäen kirjaston rakentaminen on siksi lykkäänty- taen,
22856: nyt vuosi vuodelta ja tällä hetkellä tilanne toi-
22857: minnan ja henkilökunnan työolosuhteiden osalta
22858: on tullut kestämättömäksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22859: Hämeen lääninhallitus on asettanut Riihimäen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22860: ensimmäiselle tilalle tärkeysjärjestyksessä koko 29.56.31 2 000 000 markkaa Riihimäen
22861: läänin alueella ja kaupunki omaa hyvät valmiu- kirjaston valtionosuuteen.
22862:
22863: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
22864:
22865: Iiro Viinanen
22866: 624 1984 vp.
22867:
22868: Raha-asia-aloite n:o 576
22869:
22870:
22871:
22872:
22873: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoitajakoulutuksen
22874: aloittamiseen Riihimäellä
22875:
22876:
22877: Eduskunnalle
22878:
22879: Riihimäen talousalueella on terveydenhuolto- mään ja myös opiskelijoista on apua sijaisuuksien
22880: alan laitoksissa ollut jatkuvasti pulaa koulutetusta järjestelyissä.
22881: hoitohenkilökunnasta ja erityisesti eri asteisista Edelleen vaikuttaa siltä, että Riihimäen talous-
22882: sairaanhoitajista. alueelta on vähemmän opiskelijoita sairaanhoito-
22883: Talousalueen suurimmat yksiköt ovat Riihi- alan laitoksissa kuin lähialueilta. Oppilaat vali-
22884: mäen aluesairaala, Riihimäen seudun terveyskes- taan tosin yhteisvalinnalla, mutta kysymykseen
22885: kus sekä Janakkalan terveyskeskus. Aluesairaalas- tulevat opiskelijat voivat hakeutua muille aloille
22886: sa on 70 eriasteista sairaanhoitajan virkaa ja opiskelumahdollisuuksien puuttuessa paikkakun-
22887: terveyskeskuksissa vastaavasti 75 virkaa. Kun ter- nalta.
22888: veyskeskuksen vuodeosastot laajentuvat sekä Rii-
22889: Koska Riihimäellä on mahdollisuus järjestää
22890: himäellä, Hausjärvellä että myös Janakkalassa,
22891: asialliset opiskeluolosuhteet, olisi tarkoituksen-
22892: tulee uusia sairaanhoitajan virkoja lähivuosina n.
22893: mukaista, että AKH:n toimesta aloitettaisiin ky-
22894: 20. Lisäksi talousalueella on muita sairaanhoitajia
22895: seinen koulutus. Käytännössä se voisi tapahtua
22896: työllistäviä yksiköitä.
22897: Hämeenlinnan ja Helsingin sairaanhoito-oppilai-
22898: Kun yhtä vakinaista virkaa kohden tarvitaan n.
22899: tosten alaisena. Erityisenä mahdollisuutena olisi
22900: 0,3 sijaisuuksien tekijää, on sijaisten jatkuva
22901: apuhoitajien jatkokoulutus sairaanhoitajiksi, jol-
22902: tarve 40-50. Valtakunnallisen hoitohenkilökun-
22903: loin vaikeaan henkilökuntatilanteeseen saataisiin
22904: nan vajauksen vuoksi ei sijaisia ole ollut lähes-
22905: korjausta nopeammin.
22906: kään aina saatavissa, jolloin toimintaa on joudut-
22907: tu supistamaan sekä vuodeosastoilla että avohoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22908: dossa. nioittaen,
22909: Erityisesti sairaanhoitajasijaisten osalta tuntuu
22910: henkilökuntaongelma vaikeammalta kuin useilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22911: paikkakunnilla. Yhtenä syynä tähän on varmasti, 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22912: että paikkakunnalla ei ole sairaanhoitajakoulu- 29.86.21 1 000 000 markkaa sairaanhoi-
22913: tusta. Vastavalmistuneet sairaanhoitajat jäävät tajakoulutuksen aloittamiseksi Rzihimåel-
22914: usein aluksi tuttuihin olosuhteisiin työskentele- lä.
22915:
22916: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22917:
22918: Iiro Viinanen Riitta Jouppila
22919: 1984 vp. 625
22920:
22921: Raha-asia-aloite n:o 577
22922:
22923:
22924:
22925:
22926: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 3 korvaami-
22927: seksi moottoriliikennetiellä
22928:
22929:
22930: Eduskunnalle
22931:
22932: Liikennemäärät valtatiellä n:o 3 ovat viime Hämeen lääni maan teollistuneimpana lääninä
22933: vuosina nopeasti kasvaneet siten, että voimak- tarvitsee asialliset liikenneolosuhteet mahdolli-
22934: kaimmin kuormitetulla tieosalla Hyvinkää-Rii- simman pian, ja siksi olisikin tarkoituksenmu-
22935: himäki tien kapasiteetti ylittyy ja liikenne ruuh- kaista osoittaa nykyisen 3-tien korvaavan mootto-
22936: kautuu tavallisina arkipäivinäkin. Ennusteiden riliikennetien rakentamisen aloittamiseen vilk-
22937: mukaan ennen vuosikymmenen loppua tilanne kaimmin liikennöidyiltä osin määräraha jo vuo-
22938: on sama koko tieosuudella välillä Keimola- den 1985 talousarvioon.
22939: Hämeenlinna. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22940: Tilanteeseen on kiinnitetty huomiota mm. nioittaen,
22941: tieviranomaisten, kuntien, maakunnallisten orga-
22942: nisaatioiden ja elinkeinoelämän järjestöjen toi-
22943: mesta toistuvasti jo vuosien ajan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22944: 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22945: Kuitenkaan rakennustöihin ei nykynäkymien 31.24. 77 20 000 000 markkaa 3-tien kor-
22946: mukaan ryhdytä ennen 90-lukua, mikä on Hä- vaavan moottorzfiikennetien rakentami-
22947: meen läänin kehityksen kannalta ehdottomasti sen aloittamiseen.
22948: liian myöhäinen ajankohta.
22949:
22950: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
22951:
22952: Iiro Viinanen Sirpa Pietikäinen
22953:
22954:
22955:
22956:
22957: 79 4284003504
22958: 626 1984 vp.
22959:
22960: Raha-asia-aloite n:o 578
22961:
22962:
22963:
22964:
22965: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lopen kk:n liittymän
22966: parantamiseen kantatiellä n:o 54
22967:
22968:
22969: Eduskunnalle
22970:
22971: Lopen kirkonkylän risteys kantatiellä n:o 54 on etenkin kun suunnitelmat hankkeesta ovat jo
22972: muodostunut liikenneturvallisuuden kannalta valmiina.
22973: erittäin vaaralliseksi kohdaksi. Kantatiellä liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22974: ne on viime vuosina lisääntynyt nopeasti ja nioittaen,
22975: etenkin raskas liikenne käyttää tätä poikittaisyh-
22976: teyttä enenevässä määrin. ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22977: Liittymä kirkonkylälle on ahdas ilman ryhmit- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22978: tymiskaistoja ja valaistusta aiheuttaen päivittäin 31.24.77 500 000 markkaa Lopen kk:n
22979: lukuisia vaaratilanteita. Siksi olisikin tarkoituk- ltittymå'n parantamiseksi kantatiellå' n:o
22980: senmukaista mahdollisimman pian ryhtyä kysei- 54.
22981: sen kohteen rakennustöihin jo vuonna 198 5,
22982:
22983: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
22984:
22985: Iiro Viinanen Sirpa Pietikäinen
22986: . 1984 vp. 627
22987:
22988: Raha-asia-aloite n:o 579
22989:
22990:
22991:
22992:
22993: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 130 parantami-
22994: seen
22995:
22996:
22997: Eduskunnalle
22998:
22999: Maantien n:o 130 merkitys Lopen kunnalle on kyistä tielinjaa, jottei alueen pääelinkeinon, maa-
23000: elintärkeä sen välittäessä liikennettä pääkaupun- talouden, harjoittaminen kyseisellä alueella tar-
23001: kiseudun ja Lopen välillä sekä osin myös Karkki- peettomasti vaikeudu.
23002: lan suuntaan. Koska lisäksi valtatie n:o 3 lisää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23003: ruuhkaisuutensa takia liikennemääriä kyseisellä taen,
23004: tieosuudella, tulisi sen rakentaminen ja peruspa-
23005: rantaminen käynnistää ensi tilassa. Samalla tulee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23006: perusparantaa väli Läyliäinen-Karkkila. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23007: Suunnittelussa tulee lisäksi huomioida, että 31.24.77 5 000 000 markkaa maantien
23008: pyritään seuraamaan mahdollisimman paljon ny- n:o 130 perusparantamiseen.
23009:
23010: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23011:
23012: Iiro Viinanen
23013: 628 1984 vp.
23014:
23015: Raha-asia-aloite n:o 580
23016:
23017:
23018:
23019:
23020: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen ja Hausjärven väli-
23021: sen tieyhteyden aikaansaamiseen
23022:
23023:
23024: Eduskunnalle
23025:
23026: Riihimäen ja Hausjärven välisten tieyhteyksien tetään nykyisellä paikallaan kunnostettuna, pääl-
23027: parantamiseksi on jo lukuisia vuosia haettu rat- lystettynä ja pitäen se TVL:n hoidossa.
23028: kaisua. Nykyisin ainoastaan kantatien n:o Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23029: 54 kautta täyttää nykyisille liikennemäärille ase- taen,
23030: tettavat vaatimukset, mutta ainoastaan Riihi-
23031: mäen ja Oitin välillä jättäen Hausjärven kunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23032: Hikiän taajaman ympäristöalueineen hankalan
23033: 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23034: tieyhteyden taakse. Tämän asiantilan korjaami-
23035: 31.24. 77 1 000 000 markkaa Riihimäen
23036: seksi tulisi pikaisesti selvittää tieyhteyden paran-
23037: ja Hausjärven välisen tieyhteyden aikaan-
23038: taminen Riihimäeltä Karhiin samalla huolehtien
23039: saamiseksi.
23040: siitä, että eteläinen yhteys Selänojan kautta säily-
23041:
23042: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23043:
23044: Iiro Viinanen
23045: 1984 vp. 629
23046:
23047: Raha-asia-aloite n:o 581
23048:
23049:
23050:
23051:
23052: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien
23053: rakentamiseen Lopen alueella
23054:
23055:
23056: Eduskunnalle
23057:
23058: Lopen kunnan alueelle on kovin niukasti osoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23059: tettu määrärahoja rakennuskaava-alueilla olevien nioittaen,
23060: kevyen liikentee.n väylien rakentamiseen. Lisäksi
23061: Launosten alueelle on nopeasti kasvanut laaja
23062: omakotialue, jossa on runsaasti nuoriapareja ja
23063: lapsia, joiden liikkuminen yleisillä maanteillä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23064: suuri turvallisuusriski. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
23065: Siksi onkin tarkoituksenmukaista ryhtyä pikai- 31.24.77 500 000 markkaa kevyen liiken-
23066: siin toimenpiteisiin kevyen liikenteen liikenne- teen väylien rakentamiseen Lopen kun-
23067: turvallisuuden parantamiseksi kyseisillä alueilla. nassa.
23068:
23069: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23070:
23071: Iiro Viinanen Sirpa Pietikäinen
23072: 630 1984 vp.
23073:
23074: Raha-asia-aloite n:o 582
23075:
23076:
23077:
23078:
23079: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta autokatsastusaseman rakenta-
23080: miseen Riihimäelle
23081:
23082:
23083: Eduskunnalle
23084:
23085: Riihimäen autokatsastusasema toimii puutteel- mäen lisäksi Lopen, Tervakosken ja Hausjärven
23086: lisissa vuokratiloissa, jotka vuokranantaja pyrkii tarpeita. Siksi onkin tarkoituksenmukaista, että
23087: saamaan omaan käyttöönsä mahdollisimman Riihimäen katsastusaseman rakentamiseen pääs-
23088: pian. Nykyisiin tiloihin ei myöskään ole voitu täisiin v. 1985 ja siihen osoitettaisiin tuolloin
23089: sijoittaa asiallisia tarkastuslaitteita. Työskentely- tarpeellinen määräraha.
23090: olosuhteet ovat asemalla niin ikään kehnot ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23091: puutteelliset ja siten asema ei vastaa laite- ja taen,
23092: tilatasoltaan niitä vaatimuksia, joita liikennetur-
23093: vallisuuden edellyttämä tarkastustoiminta edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23094: lyttää. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23095: Lisäksi on huomioitava, että Riihimäen tarkas- 31.40.74 6 000 000 markkaa Riihimäen
23096: tusasema palvelee koko talousalueen, siis Riihi- autokatsastusaseman rakentamiseen.
23097:
23098: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23099:
23100: Iiro Viinanen
23101: 1984 vp. 631
23102:
23103: Raha-asia-aloite n:o 583
23104:
23105:
23106:
23107:
23108: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden lainojen
23109: korkotukeen
23110:
23111:
23112: Eduskunnalle
23113:
23114: Pienen ja keskisuuren teollisuuden rahoitusti- Kyseinen järjestelmä on kuitenkin lopetettu jo
23115: lanteen helpottamiseksi sekä uusien yritysten pe- vuosia sitten, vaikka sen merkitys valtiontalou-
23116: rustamisen kannustamiseksi oli 1960-luvulla ja dessa oli vähäinen ja kaikinpuolin terveempi
23117: vielä 1970-luvun alussa käytössä nk. korkotuki- järjestelmä kuin nykyisen avustuslinjan käyttämi-
23118: luottojärjestelmä. Sen mukaisesti valtion korko- nen.
23119: tuki oli lainan ottohetkellä suurimmillaan piene- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23120: ten laina-ajan loppua kohti. Laina sai PKT-yritys- nioittaen,
23121: ten varauksettoman tuen etenkin kun KTM:n
23122: asiantuntevalla opastuksella ja hakemusten jous- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23123: tavalla käsittelyllä Iainansaanti yleensä toteutui 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23124: ilman liiallista byrokratiaa. 32.50.90 10 000 000 markkaa pienteolli-
23125: suuden lainojen korkotukeen.
23126:
23127: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23128:
23129: Iiro Viinanen Sirpa Pietikäinen
23130: 632 1984 vp.
23131:
23132: Raha-asia-aloite n:o 584
23133:
23134:
23135:
23136:
23137: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Suomen teollisuus-
23138: kylien korkotukeen
23139:
23140:
23141: Eduskunnalle
23142:
23143: Tehtäessä päätöstä teollisuuskylien perustami- Etelä-Suomen teollisuuskylien kehittymisen ja
23144: sesta Etelä-Suomeen luvattiin järjestää myös kor- rahoitusaseman turvaamiseksi olisi tärkeää, että
23145: kotuki kylien rahoitusaseman tukemiseksi. hankkeisiin voitaisiin saada korkotukea varsinkin,
23146: Käytännössä kuitenkin teollisuuskylät saavat kun markkamääräinen vaikutus on valtion budje-
23147: ainoastaan INRA:n rahoitusta normaalien laina- tissa perin vähäinen.
23148: ehtojen puitteissa. Varsinaisesta taloudellisesta Vanhojen n. 45 milj. markan lainojen osalta
23149: tuesta ei siis ole kyse. korkotuki on vajaat 2 milj. markkaa vuodessa ja
23150: Teollisuuskyläpäätösten jälkeen on tehty pää- arviolta n. 15 milj. markan suuruisten uusien
23151: töksiä erityistukialueista Etelä-Suomessa ja näin lainojen osalta tuki olisi n. 1 milj. markkaa.
23152: ollen mm. Valkeakosken kaupunki on päässyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23153: samaisen INRA:n rahoituksen piiriin. nioittaen,
23154: Kokemukset työllisyyden kohentamisessa ky-
23155: seisillä paikkakunnilla ovat pelkästään myöntei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23156: siä. Mm. Riihimäelle on näin voitu luoda 400 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23157: uutta pysyvää työpaikkaa PKT-yrityksiin, jotka 32.50. 91 2 500 000 markkaa Etelä-Suo-
23158: on perustettu teollisuuskylään. men teollisuuskylien korkotukeen.
23159:
23160: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23161:
23162: Iiro Viinanen Riitta Uosukainen Sirpa Pietikäinen
23163: 1984 vp. 63~
23164:
23165: Raha-asia-aloite n:o 585
23166:
23167:
23168:
23169:
23170: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Pernunnummen-Kerityn
23171: luonnonsuojelualueen lunastamiseen valtiolle
23172:
23173:
23174: Eduskunnalle
23175:
23176: Kymi Kymmene Oy on 8.11.82 esittänyt Hä- toimenpiteisiin alueiden pikaisesti lunastamiseen
23177: meen lääninhallitukselle rantakaavan hyväksy- käyvästä hinnasta valtiolle.
23178: mistä omistamilleen Keritynjärven ja Kivijärven, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23179: Tervalammen ja Lehmilammen ranta-alueille Lo- taen,
23180: pen kunnan Salon ja Hunsalan kylissä.
23181: Rantakaavoituksen rajattu alue on sisäasiainmi-
23182: nisteriön vahvistamassa Kanta-Hämeen seutukaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23183: van 1. vaihekaavassa varattu SU-alueeksi, joka 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
23184: osana kuuluu Pernunnummen-Kerityn kansal- 35.15.88 5 000 000 markkaa Pernun-
23185: lispuistovarauksiin. nummen-Kerityn luonnonsuojelualu-
23186: Koska rantakaavoitus vaikeuttaa seutukaavan een lunastamisen alkurahoitukseen.
23187: myöhempää toteuttamista tulisi valtion ryhtyä
23188:
23189: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23190:
23191: Iiro Viinanen
23192:
23193:
23194:
23195:
23196: 80 4284003504
23197: 634 1984 vp.
23198:
23199: Raha-asia-aloite n:o 586
23200:
23201:
23202:
23203:
23204: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Hennalan varuskunnan raken-
23205: nusten peruskorjaukseen
23206:
23207:
23208: Eduskunnalle
23209:
23210: Puolustusvoimien alueellisten toimintaedelly- Varuskunnan kehittämisohjelma uudisraken-
23211: tysten parantaminen on näkynyt lähinnä uusien nuksineen ja peruskorjauksineen laahaa useita
23212: varuskuntien rakentamisessa. Tänä aikana mm. vuosia aikataulusta jäljessä. Tämä jälkeenjäänei-
23213: Hennalan kasarmialue Lahdessa on jäänyt vähälle syys on rakentamismäärärahojen niukkuuden
23214: huomiolle. Tämän seurauksena on rakennusten vuoksi lisääntynyt. Nykyisellä KTS-kaudella ei
23215: kunto osaksi erittäin heikko. Varuskunnan toi- rakennuskantaa voida saattaa edes tyydyttävälle
23216: minnalliset tarpeet vaativat myös täysin uusia tasolle, jollei määrärahoja nosteta vuosittain 8,0
23217: rakennuksia. Pesäkallion luolaston kunnostami- milj. markkaa.
23218: nen varastoksi on sitonut mahdollisuuksia varus- Edellä olevan perusteella ehdotan,
23219: kunnan rakennuskannan parantamiseen. Varasto
23220: on valmistumassa. AutohuoltoJan loppuun saat-
23221: taminen jää vuodelle 1985. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23222: 1985 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
23223: Oikeusministeriön määrärahan turvin saatiin markkaa Hennalan varuskunnan asuin-,
23224: 1982 alulle Kriminaalihuoltoyhdistyksen työleirin kasarmi- ja varastorakennusten peruskor-
23225: rakennustyömaa. Oikeusministeriön määrärahoja jaukseen.
23226: tarvitaan jatkossakin.
23227:
23228: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23229:
23230: Matti Viljanen
23231: 1984 vp. 635
23232:
23233: Raha-asia-aloite n:o 587
23234:
23235:
23236:
23237:
23238: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakentami-
23239: seksi Hollolaan
23240:
23241:
23242: Eduskunnalle
23243:
23244: Paikallishallinnon palveluksia on tarkoituksen- Virastotalon rakentaminen parantaisi oleellises-
23245: mukaista sijoittaa uusiin kasvaviin kuntakeskuk- ti valtion paikallishallinnon palvelutasoa kunnas-
23246: siin kuten Hollolan Salpakankaalle. sa eikä yksin Hollolassa vaan myös naapurikun-
23247: Virastotalohankkeen toteutuminen mahdollis- nissa. Tälle on tietenkin edellytyksenä eräiden
23248: taa mm. työvoimatoimiston, Kansaneläkelaitok- valtion piirihallintorajojen tarkistaminen ja tätä
23249: sen B-pisteen ja verotoimiston palvelujen keskit- myöten palvelujen sijoittaminen aluetta parhai-
23250: tämisen Hollolaan. Lisäksi tulevat kysymykseen ten palvelevalle paikalle.
23251: postin tilojen siirto ja mahdollisesti nimismiehen Edellä olevan perusteella ehdotan,
23252: kanslian sekä muiden poliisin tarvitsemien tilojen
23253: sijoittaminen. Vanhuksille, liikuntaesteisille ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23254: liikennekustannusten kallistuttua yleensä kaikille 1985 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
23255: on valtion palvelujen tuominen lähelle kuntalai- kan suunnittelumäärärahan valtion viras-
23256: sia tärkeää. Nyt ne, joilla on työpaikka ja asunto totalon suunnittelua varten Hollolaan.
23257: Hollolassa, joutuvat viranomaisasioiden vuoksi
23258: käymään Lahdessa, mikä mm. työssäolon vuoksi
23259: on monesti vaikeaa.
23260:
23261: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23262:
23263: Matti Viljanen
23264: 636 1984 vp.
23265:
23266: Raha-asia-aloite n:o 588
23267:
23268:
23269:
23270:
23271: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakentami-
23272: seksi Nastolaan
23273:
23274:
23275: Eduskunnalle
23276:
23277: Nastolan kunnan väkiluku, sen viimeaikainen Virastotalon tilantarve on n. 1 000 m 2 Ja
23278: nopea kasvu, elinkeinorakenne, kunnan sijainti kustannusarvio on n. 4,5 milj. markkaa.
23279: ja kehittymisedellytykset huomioon ottaen Nas- Edellä olevan perusteella ehdotan,
23280: tola tulisi nähdä itsenäisenä yksikkönä myös
23281: valtion palvelujen osalta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23282: Virastotalon rakentaminen mahdollistaisi pos- 1985 tulo- ja menoarvioon 4 5 00 000
23283: tin, työvoimatoimiston ja kansaneläkelaitoksen markkaa valtion virastotalon rakentamista
23284: Nastolassa jo sijaitseville toimipisteille pysyvät ja varten Nastolaan.
23285: tarkoituksenmukaiset tilat ja samalla mahdollis-
23286: taisi nimismiespiirin ja verotuksen paikallishallin-
23287: topalvelujen sijoittamisen paikkakunnalle.
23288:
23289: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23290:
23291: Matti Viljanen
23292: 1984 vp. 637
23293:
23294:
23295: Raha-asia-aloite n:o 589
23296:
23297:
23298:
23299:
23300: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan Anianpellon ala-
23301: asteen rakentamiseen
23302:
23303:
23304: Eduskunnalle
23305:
23306: Asikkalan keskustaajaman, Vääksyn, väkiluvun Edellä olevan perusteella ehdotan,
23307: kasvu sekä kanavan koulun huono kunto ja
23308: ahtaus edellyttävät uuden ala-asteen pikaista ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23309: kentamista. 1985 tulo- ja menoarvioon 765 000 mar-
23310: Rakennushankkeen kustannusarvio on 4,6 kan måarärahan Asikkalan Anianpellon
23311: milj. markkaa ja hanke on ajoitettu vuosille ala-asteen rakentamista varten.
23312: 1984-85. Valtionosuus hankkeesta olisi 2,07
23313: milj. markkaa.
23314:
23315: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23316:
23317: Matti Viljanen
23318: 638 1984 vp.
23319:
23320: Raha-asia-aloite n:o 590
23321:
23322:
23323:
23324:
23325: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan Kurhilan ala-asteen
23326: korjaustöihin
23327:
23328:
23329: Eduskunnalle
23330:
23331: Mielestäni koulutusta palvelevien hankkeiden tojen rakentaminen ja kirjastoautojen saanti on
23332: kiireellisyyden ratkaisevana perusteena tulee olla ollut vaikeata.
23333: koulutustarve, oppilaiden oikeus tarkoituksen- Kurhilan ala-asteen saneerauksen kustannusar-
23334: mukaiseen opetukseen ja opiskelutiloihin. Työt- vio on 450 000 mk.
23335: tömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat täysin Edellä olevan perusteella ehdotan,
23336: toinen asia. Nämä seikat ovat aivan liikaa vaikut-
23337: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23338: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistuksel- 1985 tulo- ja menoarvioon 62 000 mark-
23339: le välttämättömien koulurakennusten rakenta- kaa Asikkalan Kurhzlan ala-asteen sanee-
23340: mista mm. Päijät-Hämeen kunnissa. Myös kirjas- raustöiden suorittamiseen.
23341:
23342: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23343:
23344: Matti Viljanen
23345: 1984 vp.
23346: 639
23347:
23348: Raha-asia-aloite n:o 591
23349:
23350:
23351:
23352:
23353: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Nastolan Kanervan koulun
23354: rakentamiseen
23355:
23356:
23357: Eduskunnalle
23358:
23359: Mielestäni koulutusta palvelevien hankkeiden· mista mm. Päijät-Hämeen kunnissa. Myös kirjas-
23360: kiireellisyyden ratkaisevana perusteena tulee olla tojen rakentaminen ja kirjastoautojen saanti on
23361: koulutustarve, oppilaiden oikeus tarkoituksen- ollut vaikeata.
23362: mukaiseen opetukseen ja opiskelutiloihin. Työt- Edellä olevan perusteella ehdotan,
23363: tömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat täysin
23364: toinen asia. Nämä seikat ovat aivan liikaa vaikut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23365: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- 1985 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
23366: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistuksel- kaa valtionosuutena Nastolan Kanervan
23367: le välttämättömien koulurakennusten rakenta- koulun rakentamiseen.
23368:
23369: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23370:
23371: Matti Viljanen
23372: 640 1984 vp.
23373:
23374: Raha-asia-aloite n:o 592
23375:
23376:
23377:
23378:
23379: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Nastolan Villähteen koulun
23380: rakennustöiden suorittamiseen
23381:
23382:
23383: Eduskunnalle
23384:
23385: Mielestäni koulutusta palvelevien hankkeiden tojen rakentaminen ja kirjastoautojen saanti on
23386: kiireellisyyden ratkaisevana perusteena tulee olla ollut vaikeata.
23387: koulutustarve, oppilaiden oikeus tarkoituksen- Nastolan Villähteen koulun rakennustyöhanke
23388: mukaiseen opetukseen ja opiskelutiloihin. Työt- on lääninhallituksessa aloituslupakäsittelyssä. Ko-
23389: tömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat täysin konaiskustannusarvio on 7,6 mmk.
23390: toinen asia. Nämä seikat ovat aivan liikaa vaikut- Edellä olevan perusteella ehdotan,
23391: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi-
23392: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistuksel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23393: le välttämättömien koulurakennusten rakenta- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 600 000
23394: mista mm. Päijät-Hämeen kunnissa. Myös kirjas- markkaa valtionosuutena Nastolan Vzl-
23395: lähteen koulun rakennustyöhön.
23396:
23397: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23398:
23399: Matti Viljanen
23400: 1984 vp. 641
23401:
23402: Raha-asia-aloite n:o 593
23403:
23404:
23405:
23406:
23407: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen kirkonkylän ala-
23408: asteen rakentamiseen
23409:
23410:
23411: Eduskunnalle
23412:
23413: Mielestäni koulutusta palvelevien hankkeiden mista mm. Päijät-Hämeen kunnissa. Myös kirjas-
23414: kiireellisyyden ratkaisevana perusteena tulee olla tojen rakentaminen ja kirjastoautojen saanti on
23415: koulutustarve, oppilaiden oikeus tarkoituksen- ollut vaikeata.
23416: mukaiseen opetukseen ja opiskelutiloihin. Työt- Edellä olevan perusteella ehdotan,
23417: tömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat täysin
23418: toinen asia. Nämä seikat ovat aivan liikaa vaikut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23419: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 885 000
23420: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistuksel- markkaa valtionosuutena Padasjoen kir-
23421: le välttämättömien koulurakennusten rakenta- konkylän ala-asteen rakennustöihin.
23422:
23423: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23424:
23425: Matti Viljanen
23426:
23427:
23428:
23429:
23430: 81 4284003504
23431: 642 1984 vp.
23432:
23433: Raha-asia-aloite n:o 594
23434:
23435:
23436:
23437:
23438: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Hartolan kunnankirjaston ra-
23439: kentamiseen
23440:
23441:
23442: Eduskunnalle
23443:
23444: Mielestäni koulutusta palvelevien hankkei- rakentamista mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
23445: den kiireellisyyden ratkaisevana perusteena tulee Myös kirjastojen rakentaminen ja kirjastoautojen
23446: olla koulutustarve, oppilaiden oikeus tarkoituk- saanti on ollut vaikeata.
23447: senmukaiseen opetukseen ja opiskelutiloihin. Edellä olevan perusteella ehdotan,
23448: Työttömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat
23449: täysin toinen asia. Nämä seikat ovat aivan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23450: liikaa vaikuttaneet rakennushankkeiden toteutta- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 800 000
23451: miseen ja hidastaneet peruskoulu- ja keskiasteen markkaa Hartolan kunnankirjaston ra-
23452: uudistukselle välttämättömien koulurakennusten kentamista varten.
23453:
23454: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23455:
23456: Matti Viljanen
23457: 1984 vp. 643
23458:
23459: Raha-asia-aloite n:o 595
23460:
23461:
23462:
23463:
23464: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Kujalan maatalousoppilaitok-
23465: sen rakennustöihin
23466:
23467:
23468: Eduskunnalle
23469:
23470: Kujalan maatalousoppilaitos toimii tällä het- Hankkeen kokonaisneliömetrimäärä on 2 325
23471: kellä puutteellisissa tiloissa, mikä haittaa oppilai- m2 ja kustannusarvio 6,975 milj. markkaa. Ra-
23472: toksen toimintaa. Maamieskoululle vuonna 1978 kentaminen olisi tarkoituksenmukaista ajoittaa
23473: rakennetut ns. viipalerakennukset ovat osoittau- kahdelle vuodelle.
23474: tuneet epäkelvoiksi. Rakennusten katot vuotavat Edellä esitettyihin seikkoihin viitaten ehdotan,
23475: eikä rakennushallitus ole katsonut rakennuksia
23476: korjauskelpoisiksi. Maatalousoppilaitos tarvitsisi että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23477: viipaleidea tilaan uuden koulurakennuksen ja 1985 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
23478: oppilasasuntolan 60 oppilaalle. markan määrärahan Kujalan maatalous-
23479: oppzlaitoksen rakentamistöitä varten.
23480:
23481: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23482:
23483: Matti Viljanen
23484: 644 1984 vp.
23485:
23486: Raha-asia-aloite n:o 596
23487:
23488:
23489:
23490:
23491: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lahden eteläisen sisääntulotien
23492: rakentamiseen
23493:
23494:
23495: Eduskunnalle
23496:
23497: Lahden ohitusteiden tiesuunnitelman teon al- läpuolella saavutetut säästöt korvaisivat todennä-
23498: kuvaiheessa v. 1972 on alustavasti sovittu kau- köisesti moninkertaisesti uuden sisääntulotien ra-
23499: pungin ja TVH:n vastuualueiden rajat kaikilla kentamiskustannukset.
23500: hankkeeseen liittyvillä sisääntuloteillä. Tämän Se, että nämä ja muutkin aikaisemmat perus-
23501: pohjalta Lahden eteläinen sisääntulotie suunni- teet ovat jääneet nyttemmin riittämättömälle
23502: teltiin ohitustiekokonaisuuden osana ja tiesuun- huomiolle selittynee sillä, että kaupunki neuvot-
23503: nitelman vahvistamiseen liittyen sovittiin myös teli ratkaisun ja sopimuksen aikoinaan TVH:n
23504: hankkeen kustannusjako kaupungin ja TVH:n tiesuunnitteluosaston kanssa, ja TVH:n organi-
23505: kesken. Sisääntulotien rahoitus on sittemmin saatiomuutoksen jälkeen on näissä asioissa ollut
23506: otettu tienpidon ohjelmiin ohitustien välin Vilja- neuvotteluosapuolena TVH:n talousosasto.
23507: niemi-Nikkilä osana.
23508: Lahden kaupunki on joutunut jo toistakym-
23509: Tämän jälkeen ovat TVH ja Suomen kaupun- mentä vuotta toimimaan sovitun tiesuunnitel-
23510: kiliitto laatineet yhteisen suosituksen tienpidon man mukaisesti. TVH:n silloiset standardivaati-
23511: kustannusjaosta kuntien ja valtion kesken. Lah- mukset ovat johtaneet rinnakkaisen tiestön ra-
23512: den kaupungin ja TVH:n kesken käytiin vuoden kentamiseen (Orimattilankatu 1,5 km ja Luhdan-
23513: 1980 alussa neuvottelu siitä, voitaisiinko kustan- taustankatu 1,3 km). Kaupunki on tehnyt pituu-
23514: nusjakoperusteita tarkistaa sen vuoksi, että ohi- deltaan rakentamatta olevan TVH:n sisääntulo-
23515: tusteitä koskeva sopimus on kaupungille eräiltä tieosuuden verran rinnakkaistiestöä, joka sopi-
23516: osin nyttemmin tehtyä suositusta epäedullisem- muksesta johtuen ei sovellu suuntaukseltaan eikä
23517: pi. TVH:n edustajat vetosivat tällöin suositukses- sijainniltaan sisääntuloliikenteelle. Kaupungin
23518: sa olevaan mainintaan, jonka mukaan uutta omana ratkaisuna (ilman rinnakkaistiestöä) olisi
23519: suositusta sovelletaan teid~n tekemistä koskeviin alueen liikenneverkko ja maankäytön rakenne
23520: hankkeisiin, joiden kustannusjako neuvotellaan ollut paljon yksinkertaisempi ja sisääntulotien
23521: ja suunnitelma vahvistetaan 1. 9.1979 jälkeen. lisäinvestointitarve olisi nyt paljon pienempi.
23522: Tällöin todettiin, että aikaisempaa sopimusta ei Jäljellä oleva osa sisääntulotien rakentamisesta
23523: voida muuttaa. TVH ei kuitenkaan katsonut maksanee TVH:n osalta 12-15 mmk. Kaupunki
23524: sopimuksen sitovan itseään, vaan poisti olennai- on aloittanut em. sopimuksen mukaisen oman
23525: simman osan sisääntulotien rahoituksesta. osuutensa rakentamisen Rautatientorin eritasoris-
23526: Kun uutta valtatie 4:ää (mt 5) aikanaan suun- teyksellä, joka maksaa noin 10 mmk (valtionapu
23527: niteltiin, todettiin, että sellainen tielinjaus, jossa 3,6 mmk). Loppuosa kaupungin sisääntulotie-
23528: Lahden eteläisen liikennesuunnan sisääntulo säi- osuudesta maksanee noin 8 mmk, johon on
23529: lytettäisiin vanhalla paikallaan (vt 4 ja 5), johtaisi tarkoitus anoa valtionapua. Kaupungin osuutta
23530: erittäin kalliiseen tien rakentamiseen Lahden ja sisääntulotiestä ei voida tehdä ilman TVH:n
23531: Luhtikylän välillä. Siirtämällä uutta valtatietiä osuuden rakentamista ainakin osittain. Kum-
23532: itäänpäin päästiin helpompaan maastoon, mutta mankin osuudella on nykyisen väylän parantami-
23533: samalla tultiin Lahden kaupungin alueelle sellai- nen tarpeen liikenneturvallisuus- ja kapasiteetti-
23534: sessa kohdassa, että vanhaa sisääntuloväylää (vt 4 syistä jo nykyisen liikenteen vallitessa. Vaikka
23535: ja 5) ei voitu käyttää, vaan suunnitelmiin oli edellä mainittuja jo rakennettuja rinnakkaistie-
23536: otettava uusi eteläinen sisääntulotie. Lahden ete- osuuksia ei otetakaan huomioon, on kaupungin
23537: 1984 vp. - RA n:o 596 645
23538:
23539: osuus uuden sisääntulotien rakentamisessa huo- Viljaniemi-Nikkilä eli syksyllä 1985. Mahdolli-
23540: mattavan suun. set parannusvaihtoehdot rajoittunevat sisääntulo-
23541: Ohitusteiden rakentamisen helpottamiseksi tien ensimmäisen vaiheen standardin alentami-
23542: kaupunki ja TVH laativat vuosina 1977-78 seen ja ehkä myös olemassa olevan katuverkon
23543: yhteistyössä selvityksen rakentamiskustannusten hyväksikäyttöön. Kaupungin osuudella on sisään-
23544: alentamismahdollisuuksista ja vaiherakentamises- tulotien paikka täysin sidottu ja siitä johtuu, että
23545: ta. Renkomäessä (sisääntulotien alkupisteessä) myös TVH:n osuuden pohjoisosa on joka tapauk-
23546: saavutettiin ehkä 4-5 miljoonan markan säästö sessa rakennettava jo alkuvaiheessa. Tällä alueella
23547: siirtämällä eritasoliittymää noin 500 metriä ete- on kuitenkin pehmeikkö, joka edellyttää rakenta-
23548: lään. Säästöt tulivat kokonaan TVH:n hyväksi misen ajoittumisen kahdelle vuodelle. Näin ollen
23549: eikä liittymän siirrolla ole sanottavaa vaikutusta TVH:n olisi varattava vuoden 1984 talousarvioon
23550: sisääntuloliikenteen reitinvalintaan. Ohitustien 3-4 mmk töiden aloittamista varten. Hankkeen
23551: nyt valmistuvaan järjestelyyn liittyen TVH on jo sisältö tulee kokonaisuudessaan selvitetyksi hyvis-
23552: rakentanut pituudeltaan noin kolmanneksen so- sä ajoin ennen vuoden 1983 loppua, jolloin
23553: vitusta sisääntulotieosuudestaan mt 167 :n osana. loppurahoitus on tehtävissä vuoden 1985 talous-
23554: Kaupunki ja TVH ovat käynnistäneet selvityk- arviota varten. Kaupunki on jo varautunut oman
23555: sen vielä toteutumatta olevan sisääntulotien tar- osuutensa rahoittamiseen vuoden 1984 talous-
23556: kistamiseksi. Keskusteluissa on todettu, että si- arviota valmisteltaessa.
23557: sääntuloreittejä on useita, mutta ohitustien si- Edellä olevan perusteella ehdotan,
23558: jainnista johtuen eteläinen sisääntulotie on ilman
23559: muuta oleva olennaisesti merkittävin. Liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23560: turvallisuus- ja kapasiteettisyistä eteläinen sisään- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
23561: tulo olisi parannettava siten, että se valmistuu 31.24.77 4 000 000 markkaa Lahden ete-
23562: samaan aikaan kuin uuden vt 4:n osuus välillä lätsen sisääntulotien rakentamtsta varten.
23563:
23564: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23565:
23566: Matti Viljanen
23567: 646 1984 vp.
23568:
23569: Raha-asia-aloite n:o 597
23570:
23571:
23572:
23573:
23574: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o S rakentamiseen
23575: moottoriliikennetieksi välillä Kymijärvi-Vierumäki
23576:
23577:
23578: Eduskunnalle
23579:
23580: Lahden ohikulkutie välillä Renkomäki-Hol- mijärven-Vierumäen tieosan rakentamista jo
23581: ma valmistui vuoden 1983 aikana. Parhaillaan on ennen Lahden eteläpuolisia tieosia, jotka nyt
23582: käynnissä valtatien 4 rakentaminen moottorilii- ohjelman mukaan valmistuvat vuonna 1985.
23583: kennetieksi välillä Mäntsälä (pohj.)- Renkomä- Merkille pantavaa on myös, että Lahden ohi-
23584: ki. Tämä osuus valmistuu TVL:n toimenpideoh- kulkutiestä saadaan varsinainen hyöty vasta sit-
23585: jelman mukaan vuonna 1985, jolloin päästään ten, kun Kymijärven-Vierumäen tieosuus on
23586: uutta tietä yhtäjaksoisesti Mäntsälän eteläpuolel- valmistunut.
23587: ta Lahden ohi Kymijärvelle ja edelleen Holman Koska tieosan Renkomäki-Holma rakentami-
23588: risteykseen. nen saatiin päätökseen vuoden 1983 aikana, olisi
23589: Moottoriliikennetien jatkaminen Kymijärveltä tarkoituksenmukaisinta jatkaa töitä välittömästi
23590: edelleen Vierumäelle tapahtuisi TVL:n Hämeen tämän jälkeen tieosalla Kymi järvi-Vierumäki.
23591: piirin toimenpideohjelman mukaan vasta vuosina Edellä olevan perusteella ehdotan,
23592: 1986-89, mutta mahdollisesti tulisi viivästy-
23593: mään vielä tästäkin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23594: Kyseinen tieosuus on kuitenkin standardiosa 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
23595: puolesta heikko ottaen huomioon tien liikenne- markkaa töiden aloittamiseksi ja Kymtjär-
23596: määrän ja valtakunnallisestikin huomattavan ven- Vierumäen välisen tieosuuden ra-
23597: merkityksen. Eräässä vaiheessa suunniteltiin Ky- kentamiseksi moottorzltikennetieksi.
23598:
23599: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23600:
23601: Matti Viljanen
23602: 1984 vp. 647
23603:
23604: Raha-asia-aloite n:o 598
23605:
23606:
23607:
23608:
23609: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 parantamiseen
23610: Salpakankaan kohdalla
23611:
23612:
23613: Eduskunnalle
23614:
23615: Salpakankaan-Lahden tieosuus vaatisi ruuh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23616: kautumisesta johtuen nopeita rakentamistoimen- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23617: piteitä. Salpakankaan kohdalla tulisi suorittaa markkaa valtatien n:o 12 parantamiseen
23618: liikennevalo- ja liittymäjärjestelyt sekä Messiiän Salpakankaan kohdalla ja 2 700 000
23619: tien jatkaminen valtatielle. Vt 12 Hämeen piirin markkaa Messiiän paikallistien rakenta-
23620: parantamisaikataulu on 1986-87 ja Messiiän mzseen.
23621: paikallistien 1984-85.
23622: Edellä olevan perusteella ehdotan,
23623:
23624: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23625:
23626: Matti Viljanen
23627: 648 1984 vp.
23628:
23629: Raha-asia-aloite n:o 599
23630:
23631:
23632:
23633:
23634: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Viilähteen liittymän rakenta-
23635: miseen valtatielle n:o 12
23636:
23637:
23638: Eduskunnalle
23639:
23640: Lahden ohitusteistä on vt 12 Nastolan kohdalla liittymän sijainti on suunniteltu yhteistyössä
23641: aiheuttanut liikeoteeilisen ongelman. Välillä TVH:n, TVL:n ja Nastolan kunnan kanssa Vii-
23642: Lahti-Nastola 1 jää osuus Joutjärven Iiittymä- lähteen kylään aivan Lahden kaupungin rajan
23643: Nastola 1 ilman liittymää. Tällöin koko Viiläh- lähelle.
23644: teen kylä sekä Orimattilasta tuleva mt:n 169 Edellä olevan perusteella ehdotan,
23645: liikenne Lahteen ja Kouvolaan on mt 312 varas-
23646: sa. Lisäksi muodostaa erityisongelman viitoitus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23647: Viilähteen kylään ja mt:lle 169, joka on Lahden 1985 tulo- ja menoarvioon 11 400 000
23648: päässä hoidettuJoutjärven liittymässä ja Nastolan markkaa Viilähteen lti"ttymän rakentami-
23649: päässä Nastola 1 liittymässä. Viilähteen uuden seksi valtatielle n:o 12.
23650:
23651: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23652:
23653: Matti Viljanen
23654: 1984 vp. 649
23655:
23656: Raha-asia-aloite n:o 600
23657:
23658:
23659:
23660:
23661: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Renkomäen ja Uudenmaan
23662: piirin rajan välisen tieosuuden parantamiseen
23663:
23664:
23665: Eduskunnalle
23666:
23667: Lahden-Orimattilan tien perusparantaminen Edellä olevan perusteella ehdotan,
23668: tulisi aloittaa Hämeen piirin puolella samanaikai-
23669: sesti Uudenmaan piirin kanssa. Se on ajoittanut
23670: hankkeen aloitettavaksi vuodelle 1985.
23671: Renkomäki-Uudenmaan piirin raja -tieosuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23672: tulisi perusparantaa vuosina 1985-86 ja valtion 1985 tulo- ja menoarvioon 1 600 000
23673: vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon tulisi varata markkaa Renkomäen-Uudenmaan pzi-
23674: 1,6 mmk. Hankkeen kustannusarvio on 6,5 rin rajan välisen tieosuuden perusparan-
23675: mmk. tamiseen.
23676:
23677: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23678:
23679: Matti Viljanen
23680:
23681:
23682:
23683:
23684: 82 4284003504
23685: 650 1984 vp.
23686:
23687: Raha-asia-aloite n:o 601
23688:
23689:
23690:
23691:
23692: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Kosken Hl sisääntuloteiden
23693: liikenneturvallisuuden parantamiseksi
23694:
23695:
23696: Eduskunnalle
23697:
23698: Valtatie 12 on valtakunnallisena liikenneväylä- ten kanavointi ja valaiseminen (Kosken Hl sl-
23699: nä erittäin vilkasliikenteinen, joten liikennetur- sääntulotiet) pikaisesti toteutetaan.
23700: vallisuuskysymykset nousevat keskeisiksi. Erittäin Edellä olevan perusteella ehdotan,
23701: ongelmallinen tilanne on Kosken Hl kunnan
23702: sisääntuloväylien osalta. Liikenneturvallisuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23703: kannalta on tärkeää, että vt:n 12 ja mt:n 3172 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
23704: Hankalan-Hyväneulan ja Ojastenmäen risteys- kan määrärahan Kosken Hl sisääntulotei-
23705: den parantamista varten.
23706:
23707: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23708:
23709: Matti Viljanen
23710: 1984 vp. 651
23711:
23712: Raha-asia-aloite n:o 602
23713:
23714:
23715:
23716:
23717: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta tieyhteyden parantamiseen
23718: Sysmästä valtatielle n:o 4 Asikkalassa
23719:
23720:
23721: Eduskunnalle
23722:
23723: Tieyhteyden parantaminen Sysmästä 4-tielle Edellä olevan perusteella ehdotan,
23724: Asikkalaan on mielestäni tärkeä hanke, jonka
23725: perusparantaminen tulisi aloittaa vuonna 198 5. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23726: Nykyinen tie on hyvin mutkainen ja kapea ja 1985 tulo- ja menoarvioon 5 400 000
23727: on näin myös liikenteellisesti vaarallinen. Hank- markkaa tieyhteyden parantamiseksi Sys-
23728: keen kokonaiskustannusarvio on 17,4 milj. mark- mästä nelostielle Asikkalaan.
23729: kaa.
23730: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23731:
23732: Matti Viljanen
23733: 652 1984 vp.
23734:
23735: Raha-asia-aloite n:o 603
23736:
23737:
23738:
23739:
23740: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän raken-
23741: tamiseen Järvelässä
23742:
23743:
23744: Eduskunnalle
23745:
23746: Kärkölän kuntakeskuksesta Järvelästä n. 2,5 Edellä olevan perusteella ehdotan,
23747: km:n päässä sijaitsee teollisuusalue, jossa on mm.
23748: Koskisen Oy:n lautatarha. Alueella käy Järvelästä
23749: päivittäin runsaasti henkilöitä työssä. Alue sijait-
23750: see maantien 295 varrella, eikä sinne johda että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23751: kevyen liikenteen väylää. Maantien kapeudesta ja 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23752: mutkaisuudesta johtuen kevyen ja raskaan liiken- markan määrärahan kevyen liikenteen
23753: teen sijoittuminen samalle väylälle on erittäin väylän rakentamista varten Järvelästä Kos-
23754: vaarallista. kisen Oy:n lautatarhalle.
23755:
23756: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23757:
23758: Matti Viljanen
23759: 1984 vp. 653
23760:
23761: Raha-asia-aloite n:o 604
23762:
23763:
23764:
23765:
23766: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen Kellosalmen sillan
23767: rakentamiseen
23768:
23769:
23770: Eduskunnalle
23771:
23772: Kellosalmen lossin korvaaminen sillalla on jo rakentaminen olisi tarkoituksenmukaista aloittaa
23773: pitkään ollut mukana TVL:n Hämeen piirin jo vuonna 1984.
23774: toimenpideohjelmissa. Viimeisimmässä ohjel- Edellä olevan perusteella ehdotan,
23775: massa hanke on ajoitettu vuosille 1985-86 ja
23776: sen kustannusarvio on 4,3 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23777: Virmailan saaressa on vakituisen asutuksen 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23778: lisäksi runsaasti loma-asutusta ja saaresta ajetaan markan määrärahan Kellosalmen stllan
23779: myös paljon puutavaraa. Tästä johtuen sillan rakentamista varten.
23780:
23781: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23782:
23783: Matti Viljanen
23784: 654 1984 vp.
23785:
23786: Raha-asia-aloite n:o 605
23787:
23788:
23789:
23790:
23791: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lahden autokatsastuskonttorin
23792: laajentamiseen
23793:
23794:
23795: Eduskunnalle
23796:
23797: Lahden autokatsastuskonttori, joka palvelee nen tulisi päästä aloittamaan viimeistään vuonna
23798: Lahden kaupungin lisäksi Hollolan, Nastolan, 1984.
23799: Kosken Hl, Kärkölän, Asikkalan ja Padasjoen Edellä olevan perusteella ehdotan,
23800: kuntia, toimii tällä hetkellä erittäin ahtaissa ti-
23801: loissa. että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23802: Laajennustarve on 200 m 2 ja sen kustannusar- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 200 000
23803: vio on 2,2 milj. markkaa. Suunniteltu rakentami- markan määrärahan Lahden autokatsas-
23804: tuskonttorin laajennusta varten.
23805:
23806: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23807:
23808: Matti Viljanen
23809: 1984 vp. 655
23810:
23811: Raha-asia-aloite n:o 606
23812:
23813:
23814:
23815:
23816: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Valkon välisen rata-
23817: osuuden perusparantamiseen
23818:
23819:
23820: Eduskunnalle
23821:
23822: Lahden-Valkon radan liikennerajoitukset Hankkeen kustannusarvio on noin 50 milj.
23823: haittaavat kuljetusten taloudellista hoitoa Valkon markkaa ja se ajoittuu vuosille 1983-85. Valtion
23824: sataman kautta. Nykyinen nopeusrajoitus aiheut- vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon varatulla 10
23825: taa tavarajunille aikakustannusten kaksinkertais- milj. markan määrärahalla työt on päästy aloitta-
23826: tumisen normaaliarvoon nähden. Erityistä huolta maan.
23827: on tuottanut se teknisesti yhä todennäköisem- Edellä olevan perusteella ehdotan,
23828: mäksi tuleva mahdollisuus, että rata rikkoutuu
23829: niin, ettei kuljetuksia voida lainkaan suorittaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23830: Hanke käsittää radan perusparannuksen, pen- 1985 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
23831: kereen vahvistaruistoimenpiteitä ja kiskoovaihdon markkaa Lahden-Valkon rataosan perus-
23832: 30 kg/m kiskoista 43 kg/m kiskoiksi. parantamista varten.
23833: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23834:
23835: Matti Viljanen
23836: 656 1984 vp.
23837:
23838: Raha-asia-aloite n:o 607
23839:
23840:
23841:
23842:
23843: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lahden sivuterveysaseman
23844: suunnitteluun
23845:
23846:
23847: Eduskunnalle
23848:
23849: Launeen sivuterveysaseman rakennushanke si- Kaupungin KTS:ssa on hanke ajoitettu raken-
23850: sältää hyötypinta-alaltaan noin 1 760 m 2 :n suu- nettavaksi vuosina 1985-86. Rakennussuunnit-
23851: ruisen uudisrakennuksen toteuttamisen. telu suoritetaan vuoden 1984 aikana. Seuraaville
23852: Uudisrakennukseen tulevat tilat lääkäriasemaa, vuosille tulisi varata SVOL:n mukaiset valtion-
23853: aikuisneuvontaa, kotisairaanhoitoa, kuntoutusta osuudet hankkeen toteuttamiseksi.
23854: ja laboratoriota varten. Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
23855: Aseman rakennuspaikka sijaitsee Launeenka-
23856: dun varrella Launeen sairaalan pohjoispuolella.
23857: Perustamissuunnitelman mukainen kustannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23858: ennuste on 12,77 milj. markkaa. 1985 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
23859: Kaupungin vuoden 1983 talousarviossa on kan määrärahan Lahden sivuterveysase-
23860: hankkeen suunnittelua varten varattu 100 000 man suunnittelua varten.
23861: markan määräraha.
23862:
23863: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
23864:
23865: Matti Viljanen
23866: 1984 vp. 657
23867:
23868: Raha-asia-aloite n:o 608
23869:
23870:
23871:
23872:
23873: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 813
23874: parantamiseen välillä Siikajoki-Karinkanta-Lumijoki
23875:
23876:
23877: Eduskunnalle
23878:
23879: Oulun läänissä Siikajoen kunnassa maantie n:o soranottoalueet, joista soraa kuljetetaan Oulun ja
23880: 813 on erittäin huonossa kunnossa välillä Siika- Raahen alueille.
23881: joki-Karinkanta-Lumijoki. Tällä noin 12 kilo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23882: metriä käsittävällä tieosuudella on hyvin tärkeä
23883: merkitys. Se on tieyhteys Karinkannan talous- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23884: kylältä kuntakeskukseen ja pääasiallinen kulku- 1985 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
23885: väylä Siikajoelta Ouluun. Tälle tiekohteelle on markkaa maantien n:o 813 parantami-
23886: valmis suunnitelma, jonka on hyväksynyt myös seen ja päällystämiseen välille Siikajoki-
23887: TVH:n Oulun piiri. Tien varrella on myös laajat Karinkanta-Lumijoki.
23888:
23889: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
23890:
23891: Juhani Vähäkangas Pentti Liedes Vappu Säilynoja
23892:
23893:
23894:
23895:
23896: 83 4284003504
23897: 1
23898:
23899: 1
23900:
23901: 1
23902:
23903: 1
23904:
23905: 1
23906:
23907: 1
23908:
23909: 1
23910:
23911: 1
23912:
23913: 1
23914:
23915: 1
23916:
23917: 1
23918:
23919: 1
23920:
23921: 1
23922:
23923: 1
23924:
23925: 1
23926: 1
23927: 1
23928: 1
23929: 1
23930: 1
23931: 1
23932:
23933: 1
23934: 1
23935: 1
23936: 1
23937: 1
23938: 1
23939: 1
23940: 1
23941: 1
23942: 1
23943: 1
23944:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025