<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

95 Käyttäjää paikalla! 0.0045249462127686

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1984_1 | A_1984_2 | A_1984_3 | A_1984_4 | A_1984_5 | B_1984_1 | B_1984_2 | C_1984_1 | C_1984_2 | D_1984 | E_1984_1 | E_1984_2 | E_1984_3 | E_1984_4 | E_1984_5 | F_1984_1 | F_1984_2 | F_1984_3 | Hak_1984 | PTK_1984_1 | PTK_1984_2 | PTK_1984_3 | PTK_1984_4 |

1: Vuoden 1984
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E4
10: Raha-asia-aloitteet 609-1260
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA .At.
16: i ' '~ '·\
17:
18: HELSINKI
19: Helsinki 1984. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22:
23:
24:
25: Raha-asia-aloitteet 609-1260
26:
27: Sivu Sivu
28: 609 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 621 Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta ra-
29: Lehtimäen opiston päärakennuksen peruskor- kennusavustuksena Kaustisen evankeliselle
30: jaus- ja saneeraustöihin ...................... . 659 kansanopistolle .............................. . 674
31:
32: 610 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 622 Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Hal-
33: Suomen Siirtolapuutarhaliiton toiminnan tu- sua-talon ja Viljami Kalliokoski -museon kor-
34: kemiseen .................................... . 661 jausta varten ..... , .......................... . 675
35:
36: 611 Aaltonen ym. : Korotetun määrärahan 623 Aho ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
37: osoittamisesta Seinäjoen-Vaasan tien sisään- misesta pienehköihin vesistöjen kunnostustöi-
38: tuloväylän rakentamiseen Seinäjoella ......... . 662 hin ......................................... . 676
39:
40: 612 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 624 Aho ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
41: kantatien n:o 67 linjauksen siirtämiseen Seinä- misesta investointiavustuksiin kotimaisen ener-
42: joella ....................................... . 663 gian tuotannon ja energian säästön edistämi-
43: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677
44: 613 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
45: Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentamiseen 625 Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Las-
46: kantatien n:o 64 ja Seinäjoen-Kuortaneen ten Keskus ry:n toiminnan tukemiseen ....... . 678
47: tien välillä .................................. . 664
48: 626 Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoit-
49: 614 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Valtionrautateiden eräiden virkojen
50: Kitinojan-Liipantönkän tien parantamiseen .. 665 ja toimien lakkauttamisesta luopumiseen ..... . 679
51:
52: 615 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 627 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
53: Suupohjan radan perusparantamiseen ........ . 666 merenkulkijoiden radiopuhelinmaksujen alen-
54: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 680
55: 616 Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta geo-
56: logian tutkimuskeskuksen Seinäjoen aluetoi- 628 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
57: miston suunnittelua varten .................. . 667 Ounasjokitoimikunnat ry:n toiminnan tukemi-
58: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 681
59: 617 Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Ter-
60: veyskasvatus päiväkodissa -projektin jatkamista 629 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta raa-
61: varten ....................................... . 669 matunkäännöstyötä varten ................... . 682
62:
63: 618 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 630 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta rait-
64: ohjattuun syöpäpotilaiden lomatoimintaan .... 671 tiuskasvatuksen opetusvalmiuden tehostami-
65: seen opettajankoulutuslaitoksissa ............. . 683
66: 619 Aho ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
67: misesta maaseutualueiden työpaikkatukikokei- 631 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta raken-
68: luun ........................................ . 672 nusavustukseksi Pohjolan opistolle ........... . 684
69:
70: 620 Aho ym.: Korotetun määrärahan osoitta- 632 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Työ-
71: misesta asumislisämuotoiseen opintorahaan sen läisnuorison Kasvatus, Retkeily ja Tuki ry:lle
72: myöntämisperusteiden muuttamiseksi ........ . 673 työleirien järjestämiseen ..................... . 685
73:
74: 4284003504
75: 4 Sisällysluettelo
76:
77: Sivu Sivu
78: 633 Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan 645 Alho ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
79: osoittamisesta Sibelius-akatemialle harjoitusor- misesta Kätilöopiston sairaalan peruskorjaustöi-
80: kesterin palkkaamiseksi ...................... . 686 tä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 699
81:
82: 634 Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan 646 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta val-
83: osoittamisesta elämänkatsomustiedon oppima- tionavustuksena kunnille nuorten työllistämis-
84: teriaalin suunnitteluun .......... .' ........... . 688 kokeilusta aiheutuviin kustannuksiin . . . . . . . . . . 700
85:
86: 6 35 Ala- Kapee ym. : Korotetun määrärahan 647 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
87: osoittamisesta opintokeskusta ylläpitävien jär- poliisin tointen lisäämiseksi Etelä-Karjalan alu-
88: jestöjen sivistystyöhön ....................... . 689 eelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 702
89:
90: 636 Ala-Kapee ym.: Korotettujen määräraho- 648 Almgren ym.: Korotetun määrärahan
91: jen osoittamisesta alueteattereiden toimintaa osoittamisesta asuntosäästöpalkkioihin . . . . . . . . 703
92: sekä teattereiden teknisiä laitteita ja perushan-
93: kintoja varten ............................... . 690 649 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
94: rintamaveteraanien ylimääräisiä varhaiseläk-
95: 63 7 Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan keitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704
96: osoittamisesta kunnallisten kuluttajaneuvojien
97: määrän lisäämiseksi .......................... . 691 650 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
98: ylimääräisen rintamalisän maksamiseksi vete-
99: raaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 705
100: 638 Alaranta ym.: Korotetun määrärahan
101: osoittamisesta maaseutualueiden työpaikkatu-
102: 651 Almgren ym.: Korotetun määrärahan
103: kikokeilun laajentamiseen ................... . 692
104: osoittamisesta raittiustyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706
105: 639 Alaranta ym.: Korotetun määrärahan
106: 652 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
107: osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan keskusam-
108: veteraanien ns. veteraanikotien rakentamiseen 707
109: mattikoulun peruskorjauksen suunnitteluun ... 693
110: 653 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
111: 640 Alho ym.: Korotettujen määrärahojen veteraanien asuntojen perusparannuksiin . . . . . . 708
112: osoittamisesta kehitysyhteistyön suunnitteluun
113: ja kehitysmaatutkimukseen sekä projektien esi- 654 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta rau-
114: valintaan, valmisteluun, etukäteisarviointiin ja han- ja aseidenriisuntakasvatuksen opetusmate-
115: evaluointiin ................................. . 694 riaalin laatimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 709
116:
117: 641 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta yli- 655 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta kau-
118: määräiseen opintotukeen valmistumisen jälkei- punkien ja taajamien liikennesaneeraukseen... 710
119: sen korkotuen suoritusajan jatkamiseksi ...... . 695
120: 656 Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
121: 642 Alho ym.: Korotetun määrärahan osoitta- misesta nuorten yhteiskuntatakuuseen. . . . . . . . . 711
122: misesta säveltaiteen harrastustoimintaan, erityi-
123: sesti SuomenJazzliitolle ..................... . 696 657 Anttila: Korotetun määrärahan osoittami-
124: sesta Kylmäkoskelie sijoitettavan Hämeen lää-
125: 643 Alho ym.: Korotetun määrärahan osoitta- ninvankilan suunnitteluun.................... 712
126: misesta Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys
127: ry:n toiminnan tukemiseen .................. . 697 658 Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoit-
128: tamisesta maaseutualueiden työpaikkatukiko-
129: 644 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta keiluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713
130: YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen Yhdis-
131: tys - Finska Riksföreningen för FN:s Utvec- 659 Anttila: Korotetun määrärahan osoittami-
132: klingsfond för Kvinnor ry:n toiminnan tukemi- sesta Jokioisten virastotaloon sijoitettavan vero-
133: seen ........................................ . 698 toimiston osakkeiden lunastusta varten........ 714
134: Sisällysluettelo 5
135:
136: Sivu Sivu
137: 660 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Forssan 674 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
138: kirjaston perustamiskustannuksiin ............ . 715 maantien rakentamiseen ja peruskorjaamiseen
139: välillä Saviniemi-Perähuhta ................ . 729
140: 661 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Lepaan
141: puutarhaoppilaitoksen sekä Mustialan maata- 675 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
142: lousoppilaitoksen rakentamistarpeisiin ....... . 716 maksuttomien television katselulupien myön-
143: tämiseksi pysyvästi laitoshoidon tarpeessa ole-
144: 662 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta ville henkilöille .............................. . 730
145: kahden sairaanhoidon opettajan toimen perus-
146: 676 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
147: tamiseen Lahden sairaanhoito-oppilaitokseen .. 717
148: Vantaan Steiner-koulun toiminnan tukemiseen 731
149: 663 Anttila: Koeotetun määrärahan osoittami- 677 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
150: sesta Peräjoen urheilutalon peruskorjaukseen .. 718 Karjalohjan Steiner-koulun toiminnan tukemi-
151: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 732
152: 664 Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoit-
153: tamisesta Jokioisten museorautatien toiminnan 678 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
154: tukemiseen .................................. . 719 Elävän Musiikin Yhdistys ELMU ry:n toimin-
155: nan tukemiseen ............................. . 733
156: 665 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Valtion
157: siementarkastuslaitoksen toimitilojen rakenta- 679 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
158: miseen Somerolie ............................ . 720 Tapolan kyläyhteisön toiminta-avustukseksi
159: Orimattilassa ................................ . 734
160: 666 Anttila ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
161: tamisesta Valtion hevosjalostuslaitoksen tallira- 680 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta pii-
162: kennusten rakentamiseen .................... . 721 rihallintoviranomaisten hallinnon demokrati-
163: soimiskokeilun aloittamiseksi Turun ja Porin
164: läänissä ..................................... . 735
165: 667 Anttila ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
166: tamisesta nuorten viljelijöiden tukemiseen ..... 722 681 Astala: Määrärahan osoittamisesta rauhan-
167: tutkimuksen ja kansainvälisten suhteiden pro-
168: 668 Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoit- fessorin viran perustamiseksi Turun yliopistoon 736
169: tamisesta siirtona maatilatalouden kehittämis-
170: rahastoon ................................... . 723 682 Astala ym.: Koeotetun määrärahan osoitta-
171: misesta opintorahan perusosan korottamiseen .. 738
172: 669 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hau-
173: honreitin rantapengerrysten aloittamiseksi ..... 724 683 Astala ym.: Koeotetun määrärahan osoitta-
174: misesta opintorahan asumislisän muuttamiseen
175: 670 Anttila ym.: Koeotetun määrärahan osoit- ympärivuotiseksi ............................ . 740
176: tamisesta yleisten teiden kunnossapitoon ..... . 725
177: 684 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Tu-
178: 671 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta run seudun itäisen ammattikoulun suunnitte-
179: maantien n:o 130 rakenteen parantamiseen ja lun aloittamiseksi ............................ . 741
180: tien rakentamiseen välillä Loppi - Uuden-
181: 685 Astala ym.: Koeotetun määrärahan osoitta-
182: maan piirin raja ............................. . 726
183: misesta näyttämötaiteellisen harrastustoimin-
184: nan tukemiseen ............................. . 742
185: 672 Anttila ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
186: tamisesta maantien n:o 280 rakentamiseen ja 686 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
187: peruskorjaamiseen välillä Uudenmaan piirin Työväen Näyttämöiden Liitolle Työväen teatte-
188: raja - Somero .............................. . 727 risunnuntai -tapahtuman järjestämiseen ...... . 743
189:
190: 673 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 687 Astala ym.: Koeotettujen määrärahojen
191: maantien n:o 2813 peruskorjaamiseen välillä osoittamisesta teatteriryhmien ja tanssiryhmien
192: Jokioinen-Humppila ....................... . 728 toiminnan tukemiseen ....................... . 744
193: 6 Sisällysluettelo
194:
195:
196: Sivu Sivu
197: 688 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 703 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
198: Suomen Taiteilijaseuran Italiassa olevan atel- Vuolijoen kalastusteknisen koeaseman suunnit-
199: jeetalon kunnostustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 745 teluun ja rakentamiseen ..................... . 761
200:
201: 689 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 704 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
202: vanhan Suurtori-alueen rakennusten perustus- Kontiomäen - Oulun radan peruskorjaukseen 762
203: ten vahvistustöiden aloittamiseksi Turussa..... 746
204: 705 von Bell ym.: Korotetun määrärahan osoit-
205: 690 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Ka- tamisesta korkea- ja erityiskoulutetun henkilö-
206: levalan 1.50-vuotislaulujuhlien järjestämiseksi kunnan palkkaamiseksi pienyrityksiin ........ . 763
207: Joensuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 747
208: .706 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
209: 691 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta työ-
210: jazz-tapahtumien tukemiseen ................ . 764
211: väenperinteen keräämiseen ja tutkimiseen . . . . . 748
212: 707 Bärlund: Om anvisande av anslag för
213: 692 Astala: Korotetun määrärahan osoittami-
214: grundförbättring av väg nr 11893 (Eskilom-
215: sesta Vapaa-ajattelijain liiton tukemiseen...... 749
216: Mörskom) ................................... . 765
217: 693 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Tu-
218: run seudun kuntien joukkoliikenneyhteistyön 707 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien
219: tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 750 n:o 11893 (Eskilom-Myrskylä) perusparanta-
220: miseksi ...................................... . 766
221: 694 Astala: Määrärahan osoittamisesta maakaa-
222: suputken rakentamissuunnittelun aloittamisek- 708 Bärlund: Om anvisande av anslag för
223: si Varsinais-Suomen osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 751 grundförbättring av den s.k. Fagervik-vägen
224: mellan Snappertuna och Ingå ................ . 767
225: 695 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
226: Neuvostokaupan tutkimuslaitoksen esimiehen 708 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta ns.
227: viran perustamiseksi Turkuun................. 752 Fagervikin tien perusparannukseen välillä
228: Snappertuna-Inkoo ........................ . 768
229: 696 Astala ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
230: misesta valtakunnallisten luonnonsuojelujärjes- 709 Bärlund: Om anvisande av anslag för
231: töjen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 753 inledande av grundförbättringen av vägen
232: Sandnäsudd-Rösund-Brokarls i Snappertuna 769
233: 697 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
234: kuntien ympäristösuojelulautakuntien palkka- 709 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien
235: ja toimintamenoihin... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 754 perusparannuksen aloittamiseksi välillä Sand-
236: näsudd-Rösund-Brokarls Snappertunassa ... 770
237: 698 Astala: Määrärahan osoittamisesta Saaristo-
238: meren kansallispuiston maanhankintaa varten 755
239: 710 Bärlund: Om anvisande av anslag för en
240: led för lätt trafik längs riksväg nr 7 sträckan
241: 699 Astala: Määrärahan osoittamisesta Kurjen-
242: Mellungsbacka och Söderkulla ............... . 771
243: rahkan kansallispuiston maanhankintaa varten 756
244:
245: 700 Astala ym.: Korotetun määrärahan osoitta- 710 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta ke-
246: misesta opiskelija-asuntojen omapääomaosuu- vyen liikenteen väylän rakentamiseksi Mellun-
247: teen ......................................... 757 mäen ja Söderkullan välille .................. . 772
248:
249: 701 Astala: Määrärahan osoittamisesta vanhus- 711 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta ke-
250: ten asuntojen rakentamiseksi Turun ja Porin vyen liikenteen väylän rakentamiseksi Ruotsin-
251: läänissä ..................................... . 759 pyhtään Tesjoelta Loviisaan .................. . 773
252:
253: 702 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta 712 Bärlund ym.: Korotetun määrärahan osoit-
254: Kainuun työväenliikkeen historia -projektin tu- tamisesta Lahden-Loviisan radan perusparan-
255: kemiseen .................................... . 760 tamiseen .................................... . 774
256: Sisällysluettelo 7
257:
258: Sivu Sivu
259: 713 Bärlund: Om anvisande av anslag för 725 Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoitta-
260: elektrifiering av järnvägen mellan Kyrkslätt och misesta vaikeavammaisten sotainvalidien elin-
261: Karis ........................................ . 775 korkojen maksamiseen ....................... . 790
262:
263: 713 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta rauta- 726 Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoitta-
264: tien sähköistämiseen välillä Kirkkonummi- misesta sotainvalidien sairaskotipaikkojen lisää-
265: Karjaa ...................................... . 776 miseen ...................................... . 791
266:
267: 714 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta 727 Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoitta-
268: ympäristötarkastajan viran perustamiseen ym- misesta valtionapuna sotainvalidien puolisoi-
269: päristörikosten tutkinnan tehostamiseksi ..... . 777 den kuntoutustoimintaan .................... . 792
270:
271: 715 Dromberg ym.: Korotetun määrärahan 728 Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoitta-
272: osoittamisesta peruskoulujen rakentamiseen ... 778 misesta rintamaveteraanien kuntoutustoimin-
273: nan tukemiseen ............................. . 793
274: 716 Dromberg ym.: Korotetun määrärahan
275: osoittamisesta musiikkioppilaitosten ja musii- 729 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta ve-
276: kin keskiasteen ammatillisen koulutuksen val- teraanikotien rakentamiseen ................. . 794
277: tionapuun .................................. . 779
278: 730 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta
279: 71 7 Drom berg ym. : Korotetun määrärahan puutteellisesti asuvien rintamaveteraanien
280: osoittamisesta Suomi-Amerikka yhdistysten lii- asuntojen peruskorjauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 795
281: ton toiminnan tukemiseen ................... . 780
282: 731 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
283: 718 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysyhteistyökansanopiston perustamiseksi
284: nykyaikaisten keskoskehtojen hankkimiseen Peruun....................................... 796
285: Helsingin Lastenklinikan teho-osastolle ....... . 781
286: 732 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
287: YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen Yhdis-
288: 719 Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
289: tys - Finska Riksföreningen för FN:s Utveck-
290: misesta työväentalojen korjauksiin ........... . 782
291: lingsfond för Kvinnor ry:n toiminnan
292: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 797
293: 720 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
294: vammaisten lasten kulttuuri- ja opetusmateri-
295: 733 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
296: aalin suunnitteluun ja valmistukseen ......... . 783
297: poliisikoulun suunnitteluun ja rakentamisen
298: aloittamiseen Tampereella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 798
299: 721 Eenilä: Määrärahan osoittamisesta Rauman
300: moottoritien liittymien rakentamiseen Turun 734 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
301: Suikkilantielle ............................... . 784 kunnanviraston lisätilojen rakentamiseen Ylö-
302: jätvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 799
303: 722 Ehrnrooth: Om anvisande av höjt anslag
304: för pälsdjursforskning och produktutveckling .. 786 735 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
305: valtion virastotalon rakentamisen suunnitte-
306: 722 Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoitta- luun Orivedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 800
307: misesta turkiseläintutkimusta ja tuotekehittelyä
308: varten ....................................... . 787 736 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
309: Pohjois-Hämeen emäntäkoulun rakennustöihin
310: 723 Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoitta- Ruovedellä .................................. . 801
311: misesta rintamaveteraanien ylimääräisten var-
312: haiseläkkeiden maksamiseen ................. . 788 737 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
313: luonnonmukaisen viljelyn edistämiseksi ...... . 802
314: 724 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta rin-
315: tamaveteraanien ylimääräisten rintamaJisien 738 Eklund ym.: Korotetun määrärahan osoit-
316: maksamiseen ................................ . 789 tamisesta lammastalouden tukemiseen ....... . 803
317: 8 Sisällysluettelo
318:
319: Sivu Sivu
320: 739 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta 754 Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
321: karhun aiheuttamien turkistarhavahinkojen kotiteollisuusyhdistysten järjestämien Kaleva-
322: korvaamiseen ................................ . 804 lan juhlavuositilaisuuksien järjestämiseen ..... . 819
323:
324: 740 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta 755 Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
325: maantien n:o 3482 perusparannustöihin välillä Riuttalan leirikoulun aloittamiseksi Karttulassa 820
326: Koihe-Haapamäki ......................... . 805
327: 756 Halonen ym.: Korotetun määrärahan
328: 741 Eklund ym.: Koroteron määrärahan osoit- osoittamisesta kansallisille vapautusliikkeille
329: tamisesta ydinvoiman vaaroista tiedonavaan annettavaan tukeen .......................... . 821
330: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 806
331: 757 Halonen ym.: Korotetun määrärahan
332: 742 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta taideteosten hankkimiseen julki-
333: selvityksen suorittamiseksi alkoholinomien ra- siin rakennuksiin ............................ . 822
334: vintola-, hotelli- ja kahvilatoimintojen tukemi-
335: sesta ........................................ . 807 758 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
336: teattereiden lastenohjelmistotoiminnan tuke-
337: 743 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta miseen....................................... 823
338: vanhusten avohuollon edistämiseen .......... . 808
339: 759 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
340: 744 Eklund ym.: Korotetun määrärahan osoit- chileläisten pakolaisten kulttuurin tukemiseen 824
341: tamisesta ympäristönsuojeluun happamoitu-
342: mistutkimuksiin ............................. . 809
343: 760 Halonen ym.: Korotetun määrärahan
344: osoittamisesta eläinsuojelutyön valtionapuun . . 825
345: 745 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion
346: liikenneopiston suunnittelun aloittamiseksi .... 810
347: 761 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
348: asetuotannon korvaamiseen muulla tuotannol-
349: 746 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Suo-
350: ~............................................ ~6
351: men Oopperaliiton toiminnan tukemiseen .... 811
352:
353: 747 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Aran- 762 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
354: tilan sillan rakentamiseksi Nakkilassa ......... . 812 ylimääräisen äitiyspäivärahan maksamiseen lap-
355: sen syntymää edeltävältä ajalta . . . . . . . . . . . . . . . . 827
356: 748 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ulvi-
357: lan sillan leventämiseen ...................... . 813 763 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
358: Eläintarhanlahden ja Töölönlahden veden ja ran-
359: 749 Elo ym.: Korotetun määrärahan osoittami- tojen puhdistamiseen Helsingissä . . . . . . . . . . . . . . . 828
360: sesta Lielahden-Porin/Rauman radan perus-
361: parantamiseen ............................... . 814
362: 764 Helle ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
363: misesta postin varhaisjakelun palvelujen tur-
364: 750 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta tutki-
365: vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 829
366: mukseen huonoissa valaistusolosuhteissa ajami-
367: sen vaikutuksista näkökykyyn ................ . 815
368: 765 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta val-
369: 751 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata- tion Forssan virastotalon muutoshankkeeseen .. 830
370: kunnan työvoimapiirin perustamisjärjestelyihin 816
371: 766 Helle ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
372: 752 Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta kansanterveystyön käyttökustannusten
373: rakennusavustuksena Pohjois-Savon opistolle .. 817 valtionosuuksiin kunnille .................... . 831
374:
375: 7 53 Eskelinen ym.: Korotetun määrärahan 767 Helle ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
376: osoittamisesta kotiteollisuusneuvontajärjestöjen misesta kansanterveystyön perustamiskustan-
377: palkkausmenoihin ........................... . 818 nusten valtionosuuksiin kunnille ............. . 832
378: Sisällysluettelo 9
379:
380: Sivu Sivu
381: 768 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta ym- 782 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta kah-
382: päristönsuojelun kunnallishallinnon kokeilu- den aluekalatalouskonsulentin palkkamiseksi
383: toiminnan valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 833 Suomen Kalamiesten Keskusliittoon ......... :.. 847
384:
385: 769 Helminen: Määrärahan osoittamisesta työ- 783 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
386: voimatutkimuksen suorittamiseksi Anjalankos- maantien n:o 533 perusparantamiseen välillä
387: kella ......................................... 834 Tihusniemi-Kuopion piirin raja. . . . . . . . . . . . . . . 848
388:
389: 770 Helminen: Määrärahan osoittamisesta ke- 784 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
390: vyen liikenteen väylän rakentamiseksi Kelta- sillan rakentamiseksi Väisälänsaareen Hirven-
391: kankaan-Inkeroisten tielle työllisyysvaroin.... 835 salmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 849
392:
393: 771 Hetemäki-Olander ym.: Korotetun määrä- 785 Hietala ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
394: rahan osoittamisesta eräiden virkojen perusta- misesta korvaukseksi Valtionrautateille paikallis-
395: miseksi Helsingin lastentarhanopettajaopistoon 836 liikenteen turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 850
396:
397: 772 Hetemäki-Olander ym.: Korotetun määrä- 786 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
398: rahan osoittamisesta Helsingin lastentarhan- Valtionrautateiden Pieksämäen vetokalustohal-
399: opettajaopiston rakennussuunnittelua varten . . . . 837 lin saneerausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 51
400:
401: 773 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoit- 787 Hietala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
402: tamisesta Paasikivi-opiston rakennushankkei- tamisesta Pieksämäen-Jyväskylän radan perus-
403: den rahoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 838 parantamiseen..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 852
404:
405: 774 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoit- 788 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
406: tamisesta kirjastonhoitajan palkkaamiseksi Suo- YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen Yhdis-
407: men taideakatemian kirjastoon ............... . 839 tys - Finska Riksföreningen för FN:s Utvec-
408: klingsfond för Kvinnor ry:n toiminnan tukemi-
409: 775 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoit- seen ........................................ . 853
410: tamisesta grafiikan museoamanuenssin toimen
411: perustamiseen Ateneumin taidemuseoon ..... . 840 789 Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoit-
412: tamisesta järvien syvyyskartoituksiin ja pohjave-
413: 776 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoit- siselvityksiin ................................. . 854
414: tamisesta apulaisintendentin toimen perusta-
415: miseksi Sinebrychoffin taidemuseoon ........ . 841 790 Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoit-
416: tamisesta avustuksen maksamiseen vakavasti
417: 777 Hetemäki-Olander ym.: Korotetun määrä- sairaan lapsen vanhemmille aiheutuviin ansi~
418: rahan osoittamisesta Kalevalan 150-vuotisjuh- onmenetyksiin .............................. . 855
419: lallisuuksien toteuttamiseksi ulkomailla ...... . 842
420: 791 Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoit-
421: 778 Hetemäki-Olander ym.: Korotetun määrä- tamisesta kehitysyhteistyön tiedotustoimintaan 856
422: rahan osoittamisesta Kalevalan 150-vuotisjuh-
423: lallisuuksien toteuttamiseksi muissa Pohjois- 792 Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoit-
424: maissa ...................................... . 843 tamisesta kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä
425: koskevan tiedotustoiminnan ja kehitysyhteis-
426: 779 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta työosaston tiedotustoiminnan tukemiseen ..... 857
427: väestönsuojelukoulun sijoittamiseksi Pieksämä-
428: elle ......................................... . 844 793 Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoit-
429: tamisesta ohjelmittain jakamattomaan, kan-
430: 780 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta sainvälisten järjestöjen kautta ohjattavaan kehi-
431: KTV-opiston toiminnan aloittamiseksi ....... . 845 tysapuun .................................... . 858
432:
433: 781 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta 794 Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoit-
434: Joroisten maatalousoppilaitoksen lisärakennuk- tamisesta kahdenväliseen lahjamuotoiseen ke-
435: sen rakentamiseen ........................... . 846 hitysapuun .................................. . 859
436:
437: 2 4284003504
438: 10 Sisällysluettelo
439:
440: Sivu Sivu
441: 795 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta 809 Hämäläinen ym.: Korotetun määrärahan
442: eräiden kansallisten vapautusliikkeiden kautta osoittamisesta lisähenkilöstön palkkaamiseksi
443: annenavaan kehitysapuun ................... . 860 ympäristötutkimukseen ...................... . 875
444:
445: 796 Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoit- 810 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
446: tamisesta PTL:n Jämsän laitesuojan rakentami- väestönsuojelukoulutuksen tehostamiseen ..... 876
447: seksi .......................... ·' ............ . 861
448: 811 Ikonen ym. : Määrärahan osoittamisesta
449: 797 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Asevarikko 2:n varasto- ja huoltohallin raken-
450: valtion velkojen viivästymisestä kunnille aiheu- tamiseen Toivakassa ......................... . 877
451: tuvien kustannusten lieventämiseksi .......... . 862
452: 812 Ikonen ym.: Korotetun määrärahan osoit-
453: 798 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta peruskoulujen kyyditys- ja majoitus-
454: Lehmänkurkun tien rakentamisen suunnitte- kustannuksiin ............................... . 878
455: luun......................................... 863
456: 813 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
457: 799 Holvitie: Korotetun määrärahan osoittami- Jyväskylän talouskoulun laajennustöihin ...... . 879
458: sesta Suomen aerobiologian työryhmän siitepö-
459: lytiedotteiden rahoittamiseksi ................ . 864 814 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
460: Viisarimäen-Ruuhimäen maantien paranta-
461: 800 Helvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta miseen....................................... 880
462: Ahvenanmaalle organisoitavan öljyntorjunta-
463: 815 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
464: toiminnan suunnittelua varten ............... . 865
465: eräiden laivalaitureiden rakentamiseen Päijän-
466: 801 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan teelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 881
467: osoittamisesta Patikkalan maatalousoppilaitok-
468: 816 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
469: sen liikuntatilojen rakentamiseen ............ . 866
470: Leivonmäen Rutalahden laivalaiturin rakenta-
471: miseen....................................... 882
472: 802 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan
473: osoittamisesta Imatran aluetaidemuseon perus-
474: 817 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
475: tamista varten ............................... . 867 omaa työtään tekevien työsuojelun parantami-
476: seen ......................................... . 883
477: 803 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan
478: osoittamisesta Koitsanlahden Hovin museon 818 Ikonen: Määrärahan osoittamisesta van-
479: rakennusten korjaukseen ..................... . 868 hainkotien rakentamiseen .................... . 884
480: 804 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 819 Ikonen ym.: Korotetun määrärahan osoit-
481: csoittamisesta Särkisalmen-Melkoniemen tien tamisesta kehitysvammaisten erityishuollon
482: kunnostusta varten .......................... . 869 kustannuksiin ............................... . 885
483:
484: 805 Hurskainen-Leppänen ym.: Korotetun 820 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
485: määrärahan osoittamisesta erikoistyövoimaneu- Maaseudun Raittiusliitto ry:lle Kaaresmajan
486: vojien virkojen perustamista varten ........... . 870 kunnostamiseen ............................. . 886
487:
488: 806 Hämäläinen ym.: Korotetun määrärahan 821 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
489: osoittamisesta Valtionrautateiden autohankin- kotitalouksien jätteiden hyötykäytön edistämi-
490: toihin ....................................... . 871 seen ........................................ . 887
491:
492: 807 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittami- 822 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
493: sesta vanhainkotien rakentamiseen ........... . 872 retkeilyalueen perustamiseksi Leivonmäelle .... 888
494:
495: 808 Hämäläinen ym.: Korotetun määrärahan 823 Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta
496: osoittamisesta ammattiyhdistysliikkeen loma- Kuusikon ala-asteen perustamiskustannuksiin
497: järjestöjen tukemiseen ....................... . 873 Kemissä ..................................... . 889
498: Sisällysluettelo 11
499:
500: Sivu Sivu
501: 824 Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta 838 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan
502: eräisiin kalataloustutkimuksiin Tornionjoella ja osoittamisesta Keskustan Koulutuspoliittisen
503: Simojoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 890 Liiton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 904
504:
505: 825 Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta 839 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan
506: kalastuksen valvonnan tehostamista varten..... 891 osoittamisesta lammastutkijan palkkaamiseksi
507: Pelson keskusvankilan lampolaan . . . . . . . . . . . . . 905
508: 826 Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta
509: Kemijärven Ketolan kalanviljelylaitoksen laa- 840 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan
510: jentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 892 osoittamisesta kalanviljely- ja tutkimuslaitok-
511: sen suunnitteluun Iihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 906
512: 827 Impiö ym.: Koeotetun määrärahan osoitta-
513: misesta Vuotoksen alueen kehittämiseen . . . . . . 893 841 Isohookana-Asunmaa ym.: Koeotetun
514: määrärahan osoittamisesta yleisten teiden pa-
515: 828 Impiö ym.: Koeotetun määrärahan osoitta- rantamiseen ja kunnossapitoon. . . . . . . . . . . . . . . . 907
516: misesta Lapin tie- ja vesirakennuspiirille yleis-
517: ten teiden tekemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 894 842 Jaakonsaari: Koeotetun määrärahan osoit-
518: tamisesta kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis-
519: 829 Impiö ym.: Koeotetun määrärahan osoitta-
520: työtoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 908
521: misesta rintamaveteraanien kuntoutustoimin-
522: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 895
523: 843 Jaakonsaari: Koeotetun määrärahan osoit-
524: tamisesta lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyötoi-
525: 830 Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta
526: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 909
527: Ounasjoen suojelulaista aiheutuvien menetyk-
528: sien korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 896
529: 844 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamises-
530: ta Hetan Musiikkipäivien tukemiseksi . . . . . . . . . 910
531: 831 Isohookana-Asunmaa ym.: Koeotetun
532: määrärahan osoittamisesta kansalais- ja lähetys-
533: 845 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
534: järjestöjen kehitysyhteistyön tukemiseen. . . . . . . 897
535: Kuhmon Kamarimusiikki -festivaalien järjestä-
536: 832 lsohookana-Asunmaa ym.: Koeotetun miseen....................................... 911
537: määrärahan osoittamisesta peruskoulujen pe-
538: rustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 898 846 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamises-
539: ta vaelluskalakantojen elvyttämiseksi . . . . . . . . . . 912
540: 833 Isohookana-Asunmaa ym.: Koeotetun
541: määrärahan osoittamisesta peruskoulujen yllä- 847 Jaakonsaari: Koeotetun määrärahan osoit-
542: pitomenojen lisäavustuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 899 tamisesta Vuotoksen alueen kehittämiseen..... 913
543:
544: 834 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan 848 Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt
545: osoittamisesta Kalajoen kristillisen kansanopis- anslag för höjningen av andelen eget kapital i
546: ton rakennustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 900 bostäder för studerande . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 914
547:
548: 835 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan 848 Jansson ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
549: osoittamisesta ammatillisen koulutuksen opet- tamisesta opiskelija-asuntojen omapaaoma-
550: tajankoulutuksen suunnittelun aloittamiseksi osuuden korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 915
551: Pohjois-Suomessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 901
552: 849 Jokela ym.: Koeotetun määrärahan osoitta-
553: 836 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan misesta Suomen Merimieslähetysseuran toimin-
554: osoittamisesta Vihannin kotiseutukeskushank- nan tukemiseen ............................. . 916
555: keen suunnitteluun .......................... . 902
556: 850 Jokela ym.: Koeotetun määrärahan osoitta-
557: 837 Isohookana-Asunmaa ym.: Koeotetun misesta Lapin kansankorkeakoulun ja Rovanie-
558: määrärahan osoittamisesta Suomen Nuorison men kansalaisopiston uusien toimitilojen raken-
559: Liiton toiminnan tukemiseen ................ . 903 tamiseen .................................... . 917
560: 12 Sisällysluettelo
561:
562: Sivu Sivu
563: 851 Jokela ym.: Määrärahan osoittamisesta 865 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
564: Kemijärven Ketolan kalanviljelylaitoksen pe- osoittamisesta peruskoululaisten koulukyydi-
565: rusparantamiseen ............................ . 918 tykseen kyyditykseen oikeuttavan kilometri-
566: määrän alentamiseksi ........................ . 932
567: 852 Anna-Liisa Jokinen: Määrärahan osoittami-
568: sesta Turun tie- ja vesirakennuspiirin poikit- 866 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
569: taisteiden suunnitteluun ja rakentamiseen ..... 919 ta Suodenniemen keskustan Pohjakylän koulun
570: rakentamiseen ............................... . 933
571: 853 Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoit-
572: tamisesta jalankulku- ja polkupyöräteiden ver- 867 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
573: koston aikaansaamiseksi kaikkiin asutuskeskuk- ta lukion perustamiseksi Noormarkkuun ..... . 934
574: sun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 920
575: 868 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
576: 854 Anna-Liisa Jokinen: Määrärahan osoittami- ta Korvaluoman ja Jokivarren maamiesseurojen
577: sesta Turun lähiliikenteen järjestämiseksi Val- talojen peruskorjauksiin Kankaanpäässä ...... . 935
578: tionrautateiden toimesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 921
579: 869 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
580: 855 Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoit- ta maitotaloustuotteiden käytön edistämiseksi 936
581: tamisesta selvityksen suorittamiseksi alkoholit-
582: tomien ravintola-, hotelli- ja kahvilatoiminto- 870 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
583: jen tukemisesta .............................. . 922 ta Karvianjoen perkaamiseen Lankosken ja jo-
584: kisuun välillä................................. 937
585: 856 Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta
586: Pattijoelle rakennettavaa leirikeskusta varten ... 923 871 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
587: ta Pitäjänojan peckaarnisen aloittamiseksi Kan-
588: 857 Jouppila: Määrärahan osoittamisesta Siika- kaanpäässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 938
589: jokisuun ruoppauksen toteuttamiseen ........ . 924
590: 872 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
591: 858 Jouppila: Määrärahan osoittamisesta Meri- ta keskuskalanviljelylaitoksen perustamiseksi
592: kylän kalastussataman rakentamiseen Siikajoel- Pohjois-Satakuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 939
593: k ........................................... . 925
594: 873 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
595: 859 Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin perus-
596: tutkimukseen rikkidioksidin vaikutuksista Raa- tamiseksi .................................... . 940
597: hen seudun metsiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 926
598: 874 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
599: 860 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan ta kantatien n:o 42 (Rauma-Huittisten Raija-
600: osoittamisesta asevelvollisten vanhempainpäi- la) parantamiseksi ........................... . 941
601: vien järjestämiseksi .......................... . 927
602: 875 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
603: 861 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises- ta lyhyemmän tieyhteyden aikaansaamiseksi
604: ta valtion virastotalon rakentamiseksi Noor- Etelä-Pohjanmaalta Kankaanpään kautta Hel-
605: markkuun ................................... . 928 singin suuntaan ............................. . 942
606:
607: 862 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises- 876 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
608: ta polttoaineveroa vastaavan avustuksen suorit- ta Eurakosken-Panelian maantien peruspa-
609: tamiseksi invalideille ........................ . 929 rannuksen aloittamiseksi ..................... . 943
610:
611: 863 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan 877 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
612: osoittamisesta luokkien oppilasmäärien alenta- ta maantien rakentamiseksi välillä Hirvilahti-
613: miseksi ...................................... . 930 Kyrönlahti Viljakkalassa ..................... . 944
614:
615: 864 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises- 878 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
616: ta kyläkoulujen vähimmäisoppilasmäärien ta maantien rakentamiseksi välillä Honkajoki-
617: alentamiseen ................................ . 931 Pyntäinen-Siikainen ....................... . 945
618: Sisällysluettelo 13
619:
620: Sivu Sivu
621: 879 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises- 893 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
622: ta Kankaanpään-Suodenniemen maantien ra- osoittamisesta kodinhoitajan virkojen perusta-
623: kentamiseen välillä Kankaanpään raja-Taipa- miseksi kuntiin .............................. . 960
624: leen risteys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 946
625: 894 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
626: 880 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises- ta keliakiaa sairastavien erikoisruokavalion kus-
627: ta maantien rakentamiseksi välillä Kankaan- tantamiseen ................................. . 961
628: pää-Verttuu-Tuunajärvi-Kairila-Lassila.. 947
629: 895 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
630: 881Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises- ta korkotuen antamiseksi hyötyjätteiden käsit-
631: ta maantien rakentamiseksi välillä Kiikoinen- telylaitosten investointien tukemiseksi ........ . 962
632: Kiikka ...................................... . 948
633: 896 Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta Poh-
634: 882 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises- jois-Satakunnan kansanopiston rakennustöiden
635: ta maantien rakentamiseksi välillä Lavia-Kii- käynnistämiseksi ............................ . 963
636: koinen....................................... 949
637: 897 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
638: 883 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises- mustalaisväestön koulutusta ja kulttuurin ke-
639: ta Mansoniemen-Raivalan maantien rakenta- hittämistä koskevan tutkimuksen suorittami-
640: miseksi ...................................... . 950 seksi ........................................ . 964
641: 884 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises- 898 Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
642: ta Santasten paikallistien korjaamiseksi ....... . 951 misesta nuorten viljelijöiden tukemiseen ..... . 965
643: 885 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
644: 899 Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
645: ta Suodenniemen Taipaleesta Hämeenkyrön-
646: misesta siirtona maatilatalouden kehittämisra-
647: Häijään tielle ulottuvan maantien rakentami-
648: hastoon ..................................... . 966
649: sen aloittamiseksi ............................ . 952
650: 900 Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
651: 886 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
652: misesta TVL:n Pohjois-Karjalan piirille maan-
653: ta maantien rakentamiseksi välillä Sävi-
654: Vatula ...................................... . 953
655: teiden rakentamiseen ........................ . 967
656:
657: 887 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises- 901 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
658: maanteiden n:ot 502 ja 504 routavaurioiden
659: ta Arantilan sillan rakentamiseksi Nakkilassa .. 954
660: korjaamiseen Polvijärvellä .................... . 968
661: 888 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
662: ta Kilpinokan sillan rakentamisen aloittamisek- 902 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
663: si Vammalassa ............................... . 955 Huhmarisvaaran yksityistien muuttamiseen
664: paikallistieksi ................................ . 969
665: 889 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises-
666: ta uuden kunnalliskodin rakentamiseksi Siikai- 903 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
667: sun ......................................... . 956 katsastusaseman perustamiseksi Outokumpuun 970
668:
669: 890 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamises- 904 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
670: ta Punkalaitumen Vanhustenkotiyhdistyksen Joensuun lentokentän kiitoradan jatkamisen
671: vanhainkodin kolmannen vaiheen rakentami- suunnitteluun ja rakentamiseen .............. . 971
672: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 7
673: 905 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
674: 891 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan Joensuun lentokentän lentoaseman matkustaja-
675: osoittamisesta invalidien vammoista johtuviin tilojen laajentamiseen ....................... . 972
676: hoitomenoihin .............................. . 958
677: 906 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
678: 892 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan asemarakennuksen rakentamiseen Onkamon
679: osoittamisesta invalidien kuntoutuslaitoslomiin 959 liikennepaikalle Tohmajärvellä ............... . 973
680: 14 Sisällysluettelo
681:
682: Sivu Sivu
683: 907 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 921 Kanerva ym.: Korotetun määrärahan osoit-
684: valtion konepajatekniikan laitoksen suunnitte- tamisesta Salon seudun evankelisen opiston
685: luun......................................... 974 peruskorjaukseen ............................ . 988
686:
687: 908 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 922 Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta
688: pienten ja vähävaraisten kuntien sähkömuun- Lehmänkurkun tien rakentamiseen ........... . 989
689: rapiirien rakentamiseen....................... 975
690: 923 Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta
691: .909 Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoitta- Lepäisten-Lyökin tien rakentamiseen ........ . 990
692: misesta pienyrittäjien lomarahan korottami-
693: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 976 924 Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta
694: vesihuoltolinjan rakentamiseksi välille Ka-
695: 910 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. lanti-Uusikaupunki ........................ . 991
696: Rinteen mallin mukaisen työllistämiskokeilun
697: aloittamiseksi Pohjois-Karjalan läänin pohjois- 925 Kanerva ym.: Korotetun määrärahan osoit-
698: osassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 977 tamisesta opiskelija-asuntojen omapaaoma-
699: osuuden kattamiseksi ........................ . 992
700: 911 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoitta-
701: misesta valtakunnallisen lastenteatterin perus- 926 Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta
702: tamiseksi Tampereelle ....................... . 978 Onkamon metsäkoulun rakennustöiden aloit-
703: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 993
704: 912 Järvisalo-Kanerva ym.: Korotetun määrära-
705: han osoittamisesta työväenperinteen keräämi- 927 Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta
706: seen ja tutkimiseen .......................... . 979 Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan ylioppi-
707: lastalon rakentamisen aloittamiseksi .......... . 994
708: 913 Järvisalo-Kanerva ym.: Korotetun määrära-
709: han osoittamisesta työväentalojen korjauksiin .. 980 928 Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta
710: Pohjois-Karjalan keskussairaalan laajennustöi-
711: 914 Kalliomäki ym.: Korotetun määrärahan den aloittamiseksi ........................... . 995
712: osoittamisesta opintokeskusten valtionapuun .. 981
713: 929 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta
714: 915 Kalliomäki: Määrärahan osoittamisesta lii- Lahden kaupunginteatterin valtionapuun ..... 996
715: kuntapaikkojen rakentamiseen Uudellemaalle 982
716: 930 Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoit-
717: 916 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamises- tamisesta nuorten viljelijöiden tukemiseen ..... 997
718: ta Urheilijoiden ammattienedistämissäätiön
719: avustukseen ................................. . 983 931 Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoit-
720: tamisesta siirtona maatilatalouden kehittämis-
721: 917 Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta rahastoon ................................... . 998
722: Turun kauppakorkeakoulun laitosrakennuksen
723: suunnitteluun ............................... . 984 932 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta
724: Lahden-Loviisan radan korjaukseen ......... . 999
725: 918 Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta
726: ylimääräiseen opintotukeen valmistumisen jäl- 933 A. Kemppainen ym.: Korotetun määrära-
727: keisen korkotuen suoritusajan jatkamiseksi .... 985 han osoittamisesta alueteattereiden toiminnan
728: tukemiseen.......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1000
729: 919 Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta
730: opintotukeen sen myöntämiseksi täysi-ikäiselle 934 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
731: opiskelijalle vanhempien varallisuudesta riip- misesta Suomussalmen ekologisen viljelyn neu-
732: pumatta .................................... . 986 vontatyön tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1001
733:
734: 920 Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta 935 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
735: peruskoulujen rakentamiskustannuksiin Turun misesta Hakasuon kalanviljelylaitoksen raken-
736: ja Porin läänissä ............................. . 987 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1002
737: Sisällysluettelo 15
738:
739: Sivu Sivu
740: 936 A. Kemppainen ym.: Korotetun määrära- 950 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
741: han osoittamisesta Kainuun jokien kalatalou- misesta urheilu- ja liikuntalääkäriaseman pe-
742: dellisiin kunnostustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1003 rustamiseksi Vuokatin urheiluopistoon . . . . . . . . 1018
743:
744: 93 7 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta- 951 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
745: misesta Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin ka- misesta Urheilun Kaiottikeskus ry:n toiminnan
746: lustohankintoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1004 tukemiseen................................... 1019
747:
748: 938 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta- 952 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
749: misesta maantien n:o 901 perusparantamiseen misesta poroaitojen rakentamiseen viljelysten
750: välillä Kontiomäki-Naapurivaara . . . . . . . . . . . . 1005 ympärille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1020
751:
752: 939 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta- 953 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
753: misesta Vuoreslahden paikallistien n:o 19033 misesta Kainuun maatalouden tutkimus-
754: perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1006 aseman perustamiseksi Sotkamoon . . . . . . . . . . . . 1021
755:
756: 940 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta- 954 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
757: misesta Kontiomäen-Taivalkosken radan pe- misesta Maatalouden tutkimuskeskukselle suo-
758: rusparantamiseen............................. 1007 menlampaan kehittämistyötä varten mm. Pel-
759: son keskusvankilan lampolassa . . . . . . . . . . . . . . . . 1022
760: 941 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
761: misesta Kontiomäen-Vuokatin radan perus- 955 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
762: parantamiseen................................ 1008 misesta valtatien n:o 78 parantamiseen välillä
763: Leipivaara-Honkavaara . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1023
764: 942 A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
765: 956 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
766: misesta Oulun postikeskuksen laajentamiseen 1009
767: misesta maantien n:o 82 parantamiseen välillä
768: 943 A. Kemppainen ym.: Korotetun määrära- Ahtolanmäki-Kaivanto...................... 1024
769: han osoittamisesta joukkoliikenteen kehittämi-
770: 957 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
771: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1010
772: misesta maantien n:o 909 parantamiseen välillä
773: Niva-livantiira-Moisiovaara . . . . . . . . . . . . . . . . 1025
774: 944 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
775: misesta yliopistojen ja korkeakoulujen kansain- 958 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
776: välisen toiminnan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . 1011 misesta Leväjoen-Alajärven tien parantami-
777: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1026
778: 94 5 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
779: misesta opiskelijoiden asumislisän maksamisek- 959 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
780: si ympärivuotisena............................ 1012 misesta Sotkamon kunnalliskodin rakentami-
781: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1027
782: 946 H. Kemppainen ym.: Korotetun määrära-
783: han osoittamisesta Seppälän maatalousoppilai- 960 H. Kemppainen ym.: Korotetun määrä-
784: toksen rakennushankkeiden toteuttamiseksi . . . 1013 rahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosiloma-
785: järjestelmän kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1028
786: 947 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
787: misesta maatilateknisen koulutuksen aloittami- 961 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
788: seksi Ristijärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1014 misesta Keskustan Terveysliiton toiminnan tu-
789: kemiseen...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1029
790: 948 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
791: misesta Kainuun sairaanhoito-opiston laajen- 962 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
792: nussuunnitelman toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . 1015 misesta Allergialiiton toiminnan tukemiseen . . 1030
793:
794: 949 H. Kemppainen: Määrärahan osoittamises- 963 H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoitta-
795: ta Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa misesta vanhuksia ja vammaisia kotona hoita-
796: -tapahtuman tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1016 vien kurssikokeiluun.......................... 1032
797: 16 Sisällysluettelo
798:
799: Sivu Sivu
800: 964 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta 978 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
801: Oulun yliopistolle Kajaanin opettajankoulutus- Sotainvalidien Veljesiiirolie liiton Kainuun pii-
802: laitoksen rakennustöiden suunnitteluun ja rin avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1047
803: aloittamiseen................................. 1033
804: 979 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
805: 965 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Rinteen mallin mukaisen suoran työllistä-
806: ylimääräisenä avustuksena Suomussalmen kun- mistuen kokeiluun Kajaanin työvoimapiirin
807: nalle eka-varaston rakentamista varten . . . . . . . . 1034 alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . 1048
808:
809: 966 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta 980 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
810: Hallan ym. paliskunnille poroaitojen rakenta- valtion työmaiden avaamiseksi pahimmilla
811: miseen Hyrynsalmen, Puolangan ja Suomussal- työttömyysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1049
812: men kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1035
813: 981 Kettunen: Määrärahan osoittamisesta Mar-
814: 967 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta tinkylän vesihuoltosuunnitelmaan Savukoskella 1050
815: Kainuun vesipiirille venesatamien rakentami-
816: seksi Kainuun haja-asutusalueille . . . . . . . . . . . . . 1036 982 Kettunen: Määrärahan osoittamisesta Ter-
817: volassa sijaitsevan Louenputaan vesistön veden-
818: 968 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta parannussuunnitelman tekemiseksi............ 1051
819: Ontojärven rantojen raivaamiseen Kuhmossa . . 1037
820: 983 Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan
821: 969 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
822: osoittamisesta humanitaariseen apuun kehitys-
823: Kajaanin maatalouspiirille maanmittausinsi-
824: maille........................................ 1052
825: nöörin viran perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1038
826: 984 Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan
827: 970 Kettunen ym.: Korotetun määrärahan
828: osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavustuk-
829: osoittamisesta TVL:n Kainuun piirin kunnossa-
830: sun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1054
831: pitomäärärahojen korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1039
832:
833: 985 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamises-
834: 971 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
835: ta maaseudun työpaikkatukikokeilun ulottami-
836: Kainuun kunnille talviaurauksen avustamiseen 1040
837: seksi eräisiin Mikkelin läänin kuntiin.......... 1055
838: 972 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
839: Pekkalanniemen sillan rakentamiseen Puolan- 986 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamises-
840: galla......................................... 1041 ta Asevarikko 2:n varikko-osaston kehittämi-
841: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . .. 1056
842: 973 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
843: ydinvoiman vaaroista tiedonavaan toimintaan 1042 987 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamises-
844: ta ylimääräiseen opintotukeen valmistumisen
845: 974 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta jälkeisen korkotuen suoritusajan jatkamiseksi . . 1057
846: Kainuun syrjäisten alueiden sähköistyksen lop-
847: puun saattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1043 988 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamises-
848: ta Otavan opiston rakennusavustuksiin . . . . . . . . 1058
849: 975 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
850: silmälasien korvaamiseksi sairausvakuutuksesta 1044 989 Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan
851: osoittamisesta Saimaan hyljekannan hoitoon ja
852: 976 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta saimaanhylkeen aiheuttamien vahinkojen kor-
853: Suomen Sotaveteraaniliitolle osoitettavaksi vaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1059
854: Kainuun sotaveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1045
855: 990 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittami-
856: 977 Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta luonnonmukaisen viljelyn ja liitännäise-
857: Rintamamiesveteraanien liitolle Kainuun rinta- linkeinojen tutkimus- ja täydennyskoulutuskes-
858: mamiesveteraanien toiminnan tukemiseen. . . . . 1046 kuksen perustamiseen Juvalie . . . . . . . . . . . . . . . . . 1060
859: Sisällysluettelo 17
860:
861: Sivu Sivu
862: 991 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1005 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoitta-
863: ta maantien n:o 437 parantamiseksi välillä misesta siirtona maatilatalouden kehittämisra-
864: Linkola-Kolkonpää.......................... 1061 hastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1075
865:
866: 992 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1006 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoitta-
867: ta maantien n:o 4591 (Kalvitsa-Narila) kun- misesta Vaasan läänin yleisten teiden kunnos-
868: nostamiseen.................................. 1062 sapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1076
869:
870: 993 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1007 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoitta-
871: ta tieosuuden Järvenpää-Levänomainen th.- misesta yksityisten teiden tekemiseen. . . . . . . . . . 1077
872: Koikkala-Risulahti rakentamiseen Juvalla . . . . 1063
873: 1008 Koivisto: Korotetun määrärahan osoitta-
874: 994 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamises-
875: misesta Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin yleis-
876: ta maaseudun sähköistysavustuksiin saaristota-
877: ten teiden tekemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1078
878: louksien sähköistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1064
879: 1009 Koivisto: Määrärahan osoittamisesta maa-
880: 995 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamises-
881: talouden sääpalvelun vakinaistamiseen . . . . . . . . 1079
882: ta ylimääräisiin eläkkeisiin raskaissa ammateissa
883: toimivien eläkeiän alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1065
884: 1010 Koivisto: Määrärahan osoittamisesta Suu-
885: 996 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta pohjan radan petusparantamiseen............. 1080
886: Äänekosken katsastustoimiston rakentamista
887: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1066 1011 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoitta-
888: misesta öljyvahinkojen torjunta-alusten han-
889: 997 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1081
890: Suomen Sosialidemokraattinen Raittiusliitto
891: ry:n Liittokodin kunnostamista varten......... 1067 1012 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta
892: Parikkalan maatalousoppilaitoksen liikuntasa-
893: 998 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta lin rakennustöiden aloittamiseen.............. 1082
894: Isojärven, Pyhä-Häkin ja Salamajärven luon-
895: nonsuojelualueiden runkosuunnitelmien to- 1013 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta
896: teuttamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1068 Koitsanlahden Hovin museon korjaustöihin . . . 1083
897:
898: 999 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoittami- 1014 Kokko ym.: Korotetun määrärahan osoit-
899: sesta kansainvälisen kehitysyhteistyön elintarvi- tamisesta saimaanhylkeen aiheuttamien vahin-
900: keohjelmiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1069 kojen korvaamiseen......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1084
901:
902: 1000 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoitta- 1015 Kokko: Koeotetun määrärahan osoittami-
903: misesta poliisitoimen ajoneuvojen hankkimi- sesta Saimaan rantapengerrysten rakentamiseen 1085
904: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1070
905: 1016 Kokko: Määrärahan osoittamisesta Melko-
906: 1001 Koivisto: Korotetun määrärahan osoitta-
907: memen tiehankkeen toteuttamiseen Parik-
908: misesta Vaasan korkeakoulun virkojen perusta-
909: kalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1086
910: miseen....................................... 1071
911:
912: 1002 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoitta- 1017 Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoit-
913: misesta kulttuuriympäristön suojelusta aiheu- tamisesta YK:nlastenrahastolle (UNICEF)..... 1087
914: tuviin menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1072
915: 1018 Komsi ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
916: 1003 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoitta- tamisesta Kansainväliselle maatalouden kehit-
917: misesta siirtona viljavarastorahastoon viljan tämisrahastolle (IFAD) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1088
918: markkinoinnin hoitamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1073
919: 1019 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta
920: 1004 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoitta- tarvikeapuun (non-food-items) Maailman elin-
921: misesta nuorten viljelijöiden tukemiseen 1074 tarvikeohjelmalle (WFP) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1089
922:
923: 3 4284003504
924: 18 Sisällysluettelo
925:
926: Sivu Sivu
927: 1020 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1034 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
928: kahdenväliseen lahjamuotoiseen kehitysapuun sesta ns. Rinteen mallin mukaisen työllistämis-
929: ns. SADCC-maille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1090 kokeilun laajentamiseksi Oulun ja Lapin lää-
930: nien kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1104
931: 1021 Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoit-
932: tamisesta korkeakoulujen opettajien ja tutkijoi- 10 35 Koskenniemi ym. : Määrärahan osoittami-
933: den sekä opiskelijoiden tutkimusta ja koulutus- sesta Kansan Sivistystyön Liitolle opinto- ja
934: ta edistäviin tarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1091 kulttuuritoiminnan kokeiluun . . . . . . . . . . . . . . . . 1105
935:
936: 1022 Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoit- 1036 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittami-
937: tamisesta opiskelijoiden ruokailutuen korotta- sesta Kansan Sivistystyön Liiton harjoittamaan
938: miseen....................................... 1092 tutkimustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1106
939:
940: 1023 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1037 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittami-
941: opintotukeen sen myöntämiseksi täysi-ikäiselle sesta Rovaniemen postikeskuksen perusparan-
942: opiskelijalle vanhempien varallisuudesta riip- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1107
943: pumatta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1093
944: 1038 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittami-
945: 1024 Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoit- sesta kaivostoiminnan aloittamiseen Soklissa... 1108
946: tamisesta harrastajateatteritoiminnan tukemi-
947: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1094 1039 Koskinen: Korotetun määrärahan osoitta-
948: misesta kuntien yleisiä rahoitusavustuksia var-
949: 1025 Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoit- ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1109
950: tamisesta elokuvajärjestöille korkeatasoisten
951: elokuvien levityksen turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . 1095 1040 Koskinen: Korotetun määrärahan osoitta-
952: misesta varusmiesten päivärahan korottamiseksi 1110
953: 1026 Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoit-
954: tamisesta elokuvajärjestöille elokuvakopioiden 1041 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Ori-
955: tarjonnan lisäämiseen......................... 1096 mattilan kotitalousopiston navettarakennuksen
956: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1111
957: 1027 Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoit-
958: tamisesta mielipidelehtien tukemiseen . . . . . . . . 1097
959: 1042 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta
960: 1028 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven kotiseutumuseon korjauksiin . . . . . . . . . 1112
961: kahden luonnonmukaisen viljelyn neuvojan
962: 1<'43 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta
963: palkkauskustannuksiin........................ 1098
964: Artjärven maamiesseurantalon korjaamiseen . . . . 1113
965: 1029 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta
966: viljan vientitukeen elintarvikeapuna........... 1099 1044 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta ka-
967: lanviljelyn ja kalatalouden kehittämiseen . . . . . . 1114
968: 1030 Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoit-
969: tamisesta kotimaisen lämmitysenergian käytön 1045 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta ve-
970: lisäämiseksi maatiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1100 sakkojen raivaukseen myrkkyjä käyttämättä . . . . 1115
971:
972: 1031 Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoit- 1046 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta va-
973: tamisesta rautateiden sähköistämisen nopeutta- listustoimintaan maitotaloustuotteiden käytön
974: miseksi....................................... 1101 lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1116
975:
976: 1032 Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoit- 1047 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta ke-
977: tamisesta luonnonsuojelualueiden hoitoon ja vyen liikenteen väylän rakentamiseksi välille
978: kunnossapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1102 Loviisa-Tesjoki.............................. 1117
979:
980: 1033 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1048 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Dr-
981: kaupunkien ja taajamien liikennesaneerauk- pian rautatiepysäkin käyttöönottamiseksi Van-
982: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1103 taalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1118
983: Sisällysluettelo 19
984:
985: Sivu Sivu
986: 1049 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta pos- 1063 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
987: tipalvelujen turvaamiseksi harvaan asutuilla pikkujärvien puhdistuskokeiluun Kurussa . . . . . 1133
988: alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1119
989: 1064 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
990: 1050 Koskinen: Koeotetun määrärahan osoitta- Rauman musiikkiviikon Festivo-85 järjestelyi-
991: misesta palkinnoiksi suomalaisten keksijäin tu- hin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1134
992: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1120
993: 1065 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
994: 1051 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta kes- länsirannikon edustan merialueen ja siitä pyy-
995: kisuuren ja pienen yritystoiminnan lainan dettävän silakan tutkimiseen.................. 1135
996: saannin edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1121
997: 1066 Kuusio ym.: Koeotetun määrärahan
998: 1052 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta yli-
999: osoittamisesta tavaravaunuston tuotantoon . . . . 1136
1000: määräisen kotiuttamisrahan maksamiseksi va-
1001: rusmiehille................................... 1122
1002: 1067 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1003: pysyvästi linjaliikenteessä toimivien autonkul-
1004: 1053 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta nä-
1005: jettajien aseman parantamiseksi............... 1137
1006: kövammaisten puhelinkustannusten korvaami-
1007: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1123
1008: 1068 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1009: 1054 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta vä- sydämen ohitusleikkausten lisäämiseen . . . . . . . . 1138
1010: hittäismaksuasuntojen rakentamiseksi nuorille
1011: pareille ja vähävaraisille.................. . . . . . 1124 1069 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kiireel-
1012: lisiä tutkimuksia vaativien arkeologisten kai-
1013: 1055 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta vausten suorittamisen turvaamiseksi . . . . . . . . . . . 1139
1014: valtion virastotalon suunnittelemiseksi Nokialle 1125
1015: 1070 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta val-
1016: 1056 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta tionapuun Uudenmaan pienten kuntien maa-
1017: Kanjonin koulun rakentamiseen Tampereen taloussihteerien palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1140
1018: Hervantaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126
1019: 1071 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Kera-
1020: 105 7 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta van rautatieaseman terminaalin rakentamisen
1021: maantien n:o 302 parantamiseen välillä Pirkka- aloittamiseen................................. 1141
1022: lan Reippi-Nurmi............. . . . . . . . . . . . . . . 1127
1023: 1072 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Hyvin-
1024: 1058 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta kään-Karjaan radan perusparannus- ja kis-
1025: katsastusaseman rakentamiseksi Nokialle . . . . . . 1128 konvaihtotyön aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1142
1026:
1027: 1059 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1028: 1073 Kärhä: Koeotetun määrärahan osoittami-
1029: sähköjunien tilaamiseksi Valmet Oy:n Tampe-
1030: sesta tasoristeyksien poistamisjärjestelyihin
1031: reen tehtailta.......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1129
1032: Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1143
1033: 1060 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1034: maakaasuputken jatkorakentamiseen . . . . . . . . . . 1130 1074 Kärhä: Korotetun määrärahan osoittami-
1035: sesta Suomen Ilmailumuseon toisen näyttely-
1036: 1061 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta hallin osarahoitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1144
1037: Pirkanmaalla sijaitsevien valtioenemmistöisten
1038: yhtiöiden henkilökunnan työllisyyden turvaa- 1075 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta teolli-
1039: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1131 suuspnnn paikallistoimiston perustamiseksi
1040: Uudellemaalle................................ 1145
1041: 1062 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1042: ympanston- ja luonnonsuojelun tutkimus- 1076 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta valtion
1043: aseman suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi lainoittaman asuntotuotannon uudistamiseksi
1044: Kuruun ..................................... . 1132 joustavammaksi ............................. . 1146
1045: 20 Sisällysluettelo
1046:
1047: Sivu Sivu
1048: 1077 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1092 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1049: erityispedagogiikan professorin viran perusta- Kuopion rautatielähiliikenteen suunnitteluun 1162
1050: miseenJoensuunkorkeakouluun.............. 1147
1051: 1093 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1052: 1078 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan valtion vammaisneuvoston perustamiseen . . . . . 1163
1053: osoittamisesta aineenopettajien erillisten kasva-
1054: tustieteellisten opintojen järjestämiseksi . . . . . . . 1148 1094 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1055: sosiaalipoliittisten tuki- ja rohkaisupisteiden
1056: 1079 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta toimintakuluihin............................. 1164
1057: ylimääräiseen opintotukeen valmistumisen jäl-
1058: keisen korkotuen suoritusajan jatkamiseksi . . . . 1149 1095 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamises-
1059: ta Helsingin Kulttuuritalo Oy:n juhlasalin ka-
1060: 1080 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan lusteiden uusimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1165
1061: osoittamisesta opintorahan korottamiseksi . . . . . 1150
1062: 1096 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamises-
1063: 1081 Könkkölä ym. : Koroterun määrärahan ta Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin perus-
1064: osoittamisesta opiskelijoiden asumislisään sen tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1166
1065: maksamiseen ympärivuotisena . . . . . . . . . . . . . . . . 1151
1066: 1097 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamises-
1067: 1082 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan ta valtionapuun ammattiyhdistysliikkeen loma-
1068: osoittamisesta kesälukiotoiminnan tukemiseen 115 2 järjestöjen lomatoimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . 1167
1069: 1083 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan
1070: 1098 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamises-
1071: osoittamisesta Näkövammaisten kirjaston toi-
1072: ta Satakunnan työvoimapiirin perustamista var-
1073: mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 3
1074: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1168
1075: 1084 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1076: 1099 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1077: kotimaisen elokuvan tuotantotukeen . . . . . . . . . . 1154
1078: Vaajakosken pääkirjaston rakentamisen aloitta-
1079: miseksi....................................... 1169
1080: 1085 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1081: vammaisten oman poliittisen toiminnan tuke-
1082: 1100 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1083: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 5
1084: Palokan-Seppälänkankaan-Vaajakosken ke-
1085: 1086 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan hätien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1170
1086: osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemiseen 1156
1087: 1101 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1088: 1087 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan Kärkistensalmen sillan rakennustöiden aloitta-
1089: osoittamisesta sanomalehdistön tukemiseen . . . 1157 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 71
1090:
1091: 1088 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan 1102 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1092: osoittamisesta henkilöpaikallisliikenteen ylläpi- Palokan terveysaseman II vaiheen rakentami-
1093: dosta Valtionrautateille aiheutuvan tappion seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1172
1094: korvaamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1158
1095: 1103 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrära-
1096: 1089 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta han osoittamisesta eräisiin aineenopettajien
1097: Helsingin-Luumäen rautatien rakentamiseen 115 9 koulutuksen menoihin............... . . . . . . . . . 1173
1098:
1099: 1090 Könkkölä ym.: Koroterun määrärahan 1104 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
1100: osoittamisesta ns. rantaradan perusparannuk- misesta Voionmaan opiston juhlasalirakennuk-
1101: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1160 sen rakentamiseen............................ 1174
1102:
1103: 1091 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan 1105 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
1104: osoittamisesta vähäliikenteisten ratojen vahvis- misesta teatterikoulutuksen laajentamiseksi ja
1105: tamis- ja muutostöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1161 kehittämiseksi................................ 1175
1106: Sisällysluettelo 21
1107:
1108: Sivu Sivu
1109: 1106 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrära- 1120 E. Laine ym.: Koeotetun maärärahan
1110: han osoittamisesta säveltaiteen harrastustoi- osoittamisesta asuntolainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . 1193
1111: mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117 8
1112: 1121 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1113: 1107 Ed. Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun mää- korttelipoliisien palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1194
1114: rärahan osoittamisesta Kuurojen liiton kulttuu-
1115: ritoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1179 1122 Lehtinen ym.: Koeotetun määrärahan
1116: osoittamisesta kesälukiotoiminnan tukemiseen 1195
1117: 1108 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrära-
1118: han osoittamisesta Valtionrautateiden raken- 1123 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1119: nusten korjaamiseen ja rakennussuunnitteluun 1180 luokkien oppilasmäärien alentamiseksi . . . . . . . . 1196
1120:
1121: 1109 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 1124 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1122: misesta vauvan ensimmäisen katselu- ja virike- Hetan Musiikkipäivilie Enontekiöllä . . . . . . . . . . . 1197
1123: kirjan uusintapainokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1181
1124: 1125 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1125: 1110 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrära- Mustalaislähetyksen toiminnan tukemiseksi.... 1198
1126: han osoittamisesta opiskelija-asuntojen oma-
1127: pääomaosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1182 1126 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1128: eläinsuojelujärjestöjen toiminnan tukemiseen.. 1199
1129: 1111 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1130: opettajien ja kouluterveydenhuoltohenkilöstön 1127 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1131: raittiuskasvatukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1184 sotainvalidien sairaskodin perustamiseksi . . . . . . 1200
1132:
1133: 1112 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta 1128 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1134: Turun ja Porin läänin kuntien peruskoulura- öljyntorjuntatoimenpiteiden tehostamiseen.... 1201
1135: kennushankkeiden valtionosuuksiin . . . . . . . . . . . 1185
1136: 1129 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami-
1137: 1113 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan sesta Keski-Suomen opiston III vaiheen raken-
1138: osoittamisesta Turun yliopiston opettajankou- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1202
1139: lutuslaitoksen lastentarhanopettajakoulutuksen
1140: vakinaistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1186 1130 P. Leppänen ym. : Määrärahan osoittami-
1141: sesta Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen ra-
1142: 1114 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1203
1143: Uudenkaupungin-Forssan tieyhteyden raken-
1144: tamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1187 1131 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami-
1145: sesta Saarijärven metsäkoulun rakentamiseen . . 1204
1146: 1115 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1147: kantatien n:o 184 perusparannukseen Perniön 1132 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami-
1148: ja Kiskon alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1188 sesta kantatien n:o 69 parantamiseen.......... 1205
1149:
1150: 1116 E. Laine ym. : Määrärahan osoittamisesta 1133 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami-
1151: Turun postikeskuksen rakentamiseksi . . . . . . . . . 1189 sesta maantien n:o 641 parantamiseksi välillä
1152: Hankasalmi kk-Ristilä....................... 1206
1153: 1117 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1154: taloudellista yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa 1134 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami-
1155: edistävän toimiston perustamiseksi Turkuun... 1190 sesta maantien n:o 6411 parantamiseen välillä
1156: Niemisjärvi-Piippaharju . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1207
1157: 1118 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1158: ylimääräisen insinöörin toimen perustamiseen 1135 P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1159: Turun ja Porin työsuojelupiiriin............... 1191 Liimattalan vanhan tien perusparantamiseen . . 1208
1160:
1161: 1119 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta 1136 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami-
1162: Saaristomeren alueen ja Lounais-Suomen saa- sesta eräiden pienvenesatamien rakentamiseen
1163: riston öljyntorjunnan kehittämiseen . . . . . . . . . . . 1192 Keski-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1209
1164: 22 Sisällysluettelo
1165:
1166: Sivu Sivu
1167: 1137 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami- 1150 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta
1168: sesta Äänekosken postitalon pe!Vskorjaukseen 1210 Oriveden-Huutijärven maantien parantami-
1169: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1225
1170: 1138 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami-
1171: sesta ylimääräisiin lapsilisiin !isien korottami- 1151 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta
1172: seksi ja maksatusajan pidentämiseksi . . . . . . . . . . 1211 sähköjunien valmistukseen Valmet Oy:n Tam-
1173: pereen kiskokalustotehtaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1226
1174: 1139 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta
1175: kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin maksetta- 1152 Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1176: vaksi taloudellisissa vaikeuksissa oleville kun- Helsingin keskusvankilan henkilökunnan
1177: nille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1212 vuokra-asuntojen rakentamista varten . . . . . . . . . 1227
1178:
1179: 1140 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta 1153 Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1180: pienille ja keskisuurille tiloille lannoitteiden ja rakennusavustukseen Työväen Akatemialle . . . . 1228
1181: rehujen ostamiseen oikeuttaviin ostotodisteisiin 1213
1182: 1154 Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1183: 1141 Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoit- muinaisjäännösrekisterin suunnittelua varten . . 1229
1184: tamisesta tie- ja siltarakennuskohteiden toteut-
1185: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1214 1155 Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1186: Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys ry:lle Rau-
1187: hanaseman kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1230
1188: 1142 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta
1189: Neuvostoliiton kauppaa kehitysalueille kohdis-
1190: 1156 Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1191: tuvilla hankkeillaan edistävien valtionyhtiöiden
1192: Helsingin autovarikon rakentamiseksi . . . . . . . . . 12 31
1193: osakepääomien korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1215
1194: 115 7 Louekoski ym.: Määrärahan osoittamises-
1195: 1143 Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1196: ta tilapäisessä työsuhteessa olevien työntekijöi-
1197: tamisesta maaseudun sähköistämisen tukemi-
1198: den vakinaistamiseksi Valtionrautateillä . . . . . . . 1232
1199: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1216
1200: 1158 Louekoski ym.: Korotetun määrärahan
1201: 1144 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta saariston ympäristönhoitoavus-
1202: työttömyyden lieventämiseen lisäämällä met- tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 33
1203: sänhoitotöitä Pohjois-Pohjanmaalla . . . . . . . . . . . 1217
1204: 1159 Louekoski ym.: Määrärahan osoittamises-
1205: 1145 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta ta pääkaupunkiseudun asuntotuotannon eri-
1206: osa-aikatyön muuttamiseksi kokopäivätoimi- tyisjärjestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1234
1207: seksi eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1218
1208: 1160 Louvo ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1209: 1146 Liedes: Korotetun määrärahan osoittami- tamisesta ilmansuojelun ja jätehuollon tehosta-
1210: sesta työttömyyden torjuntaan vaikeimmilla miseksi tarvittavien virkojen perustamiseen lää-
1211: työttömyysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1219 ninhallituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1235
1212:
1213: 1147 Liikanen ym.: Korotetun määrärahan 1161 Louvo ym. : Määrärahan osoittamisesta
1214: osoittamisesta kansainvälisten järjestöjen kautta tutkimus- ja tuotekehitysinsinöörin viran pe-
1215: ohjattavaan kehitysapuun..................... 1220 rustamiseen Kotkan teknilliseen oppilaitokseen 1236
1216:
1217: 1148 Liikanen ym.: Korotetun määrärahan 1162 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1218: osoittamisesta STETE:n (Suomen toimikunta alkoholismin ja huumeiden käytön kansainvä-
1219: Euroopan turvallisuuden edistämiseksi) toimin- listä ehkäisytoimintaa varten.................. 1237
1220: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1222
1221: 1163 Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta
1222: 1149 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi välille
1223: Mäntän-Vilppulan maantien parantamiseksi 1224 Viipurintien liittymä-Siiri valtatiellä n:o 10 1238
1224: Sisällysluettelo 23
1225:
1226: Sivu Sivu
1227: 1164 Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta 1175 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för
1228: alikulkutien rakentamiseksi Ruununmyllyntien investering i modern kontors- och föreläsnings-
1229: liittymään valtatiellä n:o 10................... 1239 teknik för Finlands Svenska Ungdomsförbund
1230: rf. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1253
1231: 1165 Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta
1232: kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi välille 1175 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
1233: Katumantien liittymä - Rautaruukin liittymä ajanmukaisten konttori- ja luentotekniikan vä-
1234: maantiellä n:o 290 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1240 lineiden hankkimiseksi Finlands Svenska Ung-
1235: domsförbund rf:lle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1254
1236: 1166 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittami-
1237: sesta tietokonetomografialaitteiden hankkimi- 1176 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för
1238: seksi Kanta-Hämeen keskussairaalaan . . . . . . . . . 1241 planering av ett hamnlager för spannmål i
1239: Österbotten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 55
1240: 1167 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1241: Tampereen yliopiston opetusjaostojen opetta- 1176 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
1242: jan virkojen perustamista varten.. . . . . . . . . . . . . . 1242 viljan satamavaraston suunnittelua varten Poh-
1243: janmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1257
1244: 1168 Maijala ym.: Korotetun määrärahan
1245: osoittamisesta Tampereen teknillisen korkea- 1177 Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag
1246: koulun tutkimus- ja opetusvälineiden sekä ka- för försöksverksamhet i fråga om flyghavrebe-
1247: luston hankkimiseen.......................... 1244 kämpning.................................... 1259
1248:
1249: 1169 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta 1177 Malm ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1250: Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnan tu- tamisesta hukkakauran torjunnan koetoimintaa
1251: kemiseen............... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1245 varten..................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1260
1252:
1253: 1170 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta 1178 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för
1254: Suomen Puhallinorkesteriliiton toiminnan tu- påbörjande av hamnbygget på Strömmingsbå-
1255: kemiseen..................................... 1246 dan i Malax . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1261
1256:
1257: 1171 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta 1178 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
1258: maantieyhteyden parantamiseksi välillä kanta- Maalahden Strömmingsbådanin sataman ra-
1259: tie n:o 41 - valtatie n:o 9 Vammalasta kentamisen aloittamiseksi.... . . . . . . . . . . . . . . . . . 1262
1260: Lempäälään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1247
1261: 1179 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för
1262: 1172 Maijala ym.: Korotetun määrärahan inrättande av en energikonsulenttjänst för växt-
1263: osoittamisesta suomalaisten keksijöiden tuke- husnäringen med stationering i svenska Öster-
1264: miseksi....................................... 1248 botten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1263
1265:
1266: 1173 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för 1179 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
1267: Finlands svenska spelmansförbund . . . . . . . . . . . . 1249 kasvihuoneviljelyn energianeuvojan toimen pe-
1268: rustamiseksi ruotsinkieliselle Pohjanmaalle . . . . 1264
1269: 117 3 Malm ym. : Määrärahan osoittamisesta
1270: Finlands svenska spelmansförbund -nimiselle 1180 Manninen ym.: Määrärahan osoittamises-
1271: yhdistykselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1250 ta Kuusamo-Natura 85 luonto- ja kulttuurita-
1272: pahtuman tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1265
1273: 1174 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för
1274: produktion av populärmusik på svenska och 1181 Manninen ym.: Määrärahan osoittamises-
1275: finlandssvenska konserter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 51 ta porotutkimusaseman perustamiseksi poron-
1276: hoitoalueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1266
1277: 1174 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
1278: ruotsinkielisen populäärimusiikin tuottamista 1182 Manninen ym.: Määrärahan osoittamises-
1279: ja suomenruotsalaisten konserttien järjestämis- ta Iijokilaakson pienyritystoiminnan tukemi-
1280: tä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1252 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1267
1281: 24 Sisällysluettelo
1282:
1283: Sivu Sivu
1284: 1183 Manninen ym.: Körotettujen määräraho- 1196 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1285: jen osoittamisesta maan hankkimiseksi luon- Ruukin vanhainkodin rakennushankkeen käyn-
1286: nonsuojelutarkoituksiin ja suojelualueista koi- nistämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1283
1287: tuvien taloudellisten menetysten korvaamiseen 1268
1288: 1197 Miettinen ym.: Korotetun määrärahan
1289: 1184 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta varusmiesten päivärahan korot-
1290: sesta Peltosalmen maatalousoppilaitoksen ra- tamiseksi..................................... 1284
1291: kennustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1270
1292: 1198 Miettinen ym. : Korotetun määrärahan
1293: 1185 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta varusmiesten ilmaisten loma-
1294: sesta Lapinlahdella sijaitsevan Emil Halosen matkojen lisäämiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1285
1295: museon rakennuksen korjaustöiden avustami-
1296: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1271 1199 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1297: ta Haukivuoren pääkirjaston rakentamiseen . . . 1286
1298: 1186 Martikainen ym.: Korotetun määrärahan
1299: osoittamisesta Suomen Rauhanpuolustajat ry:n 1200 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1300: toiminnan tukemiseen........................ 1272 ta Ristiinan kunnan syöttövesijohtotöiden lop-
1301: puun saattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1287
1302: 1187 Martikainen ym.: Korotetun määrärahan
1303: osoittamisesta Kuopion läänin yleisen tiever- 1201 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1304: kon kehittämiseen ja kunnostamiseen . . . . . . . . . 1273 ta maantien n:o 453 (Tihusniemi-Varkaus)
1305: peruskorjausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1288
1306: 1188 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami-
1307: 1202 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1308: sesta tiepalvelujärjestöjen toiminnan tukemi-
1309: ta maantien n:o 4321 (Puntala-Parkkila) pe-
1310: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1274
1311: rusparantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1289
1312: 1189 Martikainen ym.: Korotetun määrärahan
1313: 1203 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1314: osoittamisesta maanviljelijöiden työterveys-
1315: ta Juvan-Narilan-Virtasalmen maantien pe-
1316: huoltoprojektin henkilöstön palkkaukseen..... 1275
1317: rusparantamiseksi ................. ~.......... 1290
1318:
1319: 1190 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami-
1320: 1204 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1321: sesta nuorten yhteisökotikokeiluun . . . . . . . . . . . . 1276
1322: ta Kissakosken sillan parantamiseksi Hirvensal-
1323: mella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1291
1324: 1191 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1325: kansanopiston perustamiseksi Indonesiaan, 1205 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Jo-
1326: Burmaan, Sri Lankaan, Thaimaahan tai johon- roisten lentokentän kiitoradan perusparantami-
1327: kin Etelä-Amerikan valtioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1277 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1292
1328:
1329: 1192 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta 1206 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1330: Kanteleliitto ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . 1279 ta Valtionrautateiden Mikkelin tavara-aseman
1331: rakennustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1293
1332: 1193 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1333: Siikajokisuun ruoppauksen aloittamiseksi...... 1280 1207 J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamises-
1334: ta eräiden virkojen perustamiseksi Turun yli-
1335: 1194 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta opistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1294
1336: Rengonharjun ja Raudaskylän lentokenttien yl-
1337: läpidon avustamiseen ja rakentamiseen otetuis- 1208 J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamises-
1338: ta lainoista aiheutuviin kustannuksiin . . . . . . . . . 1281 ta Turun postikeskuksen rakentamiseksi . . . . . . . 1295
1339:
1340: 1195 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta 1209 J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamises-
1341: Suomenselkä-tien suunnittelun käynnistämi- ta Turun seudun joukkoliikenteen kehittämi-
1342: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1282 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1296
1343: Sisällysluettelo 25
1344:
1345: Sivu Sivu
1346: 1210 ). Mikkola ym. : Korotetun määrärahan 1224 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
1347: osoittamisesta öljysuojatoimintaan . . . . . . . . . . . . 1297 geriatrian professorin viran perustamiseksi Hel-
1348: singin yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1311
1349: 1211 Moisander: Määrärahan osoittamisesta ns.
1350: köyhille kunnille tulevien valtionavustusten ja 1225 Muroma: Määrärahan osoittamisestaJasu-
1351: -osuuksien ajallaan maksamiseen.............. 1298 kon suomalaisen peruskoulun rakentamiseen . . 1312
1352:
1353: 1212 Moisander: Määrärahan osoittamisesta 1226 Muroma ym.: Korotetun määrärahan
1354: Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitolle osoittamisesta kulttuurihistoriallisesti arvokkai-
1355: vesilläliikkumisen turvallisuuden edistämiseen 1299 den rakennusten kunnostamiseen ja peruspa-
1356: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1313
1357: 1213 Moisander: Määrärahan osoittamisesta
1358: Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuk- 1227 Muroma ym.: Korotetun määrärahan
1359: sen sivutoimipisteen käynnistämiseksi Kuo- osoittamisesta saamenkielisen julkaisutoimin-
1360: piossa........................................ 1300 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1314
1361:
1362: 1214 Moisander: Korotetun määrärahan osoit- 1228 Muroma ym.: Korotetun määrärahan
1363: tamisesta ammatillisten oppilaitosten kirjasto- osoittamisesta sotainvalidien puolisoiden kun-
1364: jen kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1301 toutustaimimaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1315
1365:
1366: 1215 Moisander: Määrärahan osoittamisesta 1229 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
1367: uuden koulutusyksikön perustamiseen Kuo- vammaisten kuljetuspalvelujen järjestämiseen 1316
1368: pion teknilliseen oppilaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . 1302
1369: 1230 Muroma ym.: Korotetun määrärahan
1370: 1216 Moisander: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta huumeita käyttävien nuorten
1371: Kuopioon sijoitettavan eläinsairaalan perusta- hoitokotien perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1317
1372: misen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1303
1373: 1231 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
1374: 1217 Moisander: Korotetun määrärahan osoit- asuntojen rakentamiseen kehitysvammaisille . . . 1318
1375: tamisesta Kuopion läänin yleisten teiden pääl-
1376: lystämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1304 1232 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
1377: erikoislääkärien ja sairaanhoitajien palkkaami-
1378: 1218 Moisander: Määrärahan osoittamisesta seksi leukemiaa sairastavien lasten erikoishoi-
1379: Järvi-Suomen kunnille kaluston ja laitteiden toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1319
1380: hankkimiseksi öljyvahinkojen torjuntaan . . . . . . 1305
1381: 1233 Muurman: Korotetun määrärahan osoit-
1382: 1219 Moisander: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Ilmailumuseoyhdistys ry:lle toisen
1383: opiskelijoiden erillisasuntojen hankintaan . . . . . 1306 näyttelyhallin rakentamista varten............. 1320
1384:
1385: 1220 Moisander: Määrärahan osoittamisesta 1234 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta
1386: eläkeläisten asuntojen peruskorjaukseen Kuo- Ilmajoella sijaitsevan Etelä-Pohjanmaan opis-
1387: pion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1307 ton opistorakennuksen peruskorjaukseen . . . . . . 1321
1388:
1389: 1221 Muroma ym.: Korotetun määrärahan 1235 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta
1390: osoittamisesta lähetysjärjestöjen kehitysyhteis- Malkamäen-Liipantönkän tien parantamiseen
1391: työtoiminnan tukemiseen..................... 1308 Ylistarolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 22
1392:
1393: 1222 Muroma ym.: Korotetun määrärahan 1236 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta
1394: osoittamisesta Suomen Pakolaisapu ry:n toi- tien parantamiseen välillä Nurmon kirkko-
1395: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1309 Kiikku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1323
1396:
1397: 1223 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta 1237 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta
1398: nuoremman konstaapelin toimen perustami- Paavolan-Vasunmäen-Mikkiiän maantien
1399: seksi poliisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1310 rakentamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1324
1400:
1401: 4 4284003504
1402: 26 Sisällysluettelo
1403:
1404: Sivu Sivu
1405: 1238 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta 1250 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
1406: Rengonharjun lentokentän rakentamiseen ja kuntien tukemiseksi paloturvallisten kunnallis-
1407: kunnossapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1325 kotien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 37
1408:
1409: 1239 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta 1251 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
1410: vankiloista vapautuvien vankien sopeuttami- sairaiden ja vammaisten lasten ylimääräiseksi
1411: seksi normaaliin yhteiskuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . 1326 hoitotueksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1338
1412:
1413: 1252 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
1414: 1240 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
1415: Luvian terveyskeskuksen rakentamiseen........ 1339
1416: Parkanon peruskoulun ala-asteen rakentamista
1417: varten........................................ 1327
1418: 1253 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
1419: psoriasis-potilaiden avohoitoverkoston luomi-
1420: 1241 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1340
1421: sisävesikalatalouden opetuksen aikaansaamisek-
1422: SI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1328 1254 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
1423: Jengi- ja katulähetys ry:n kirjapainotoiminnan
1424: 1242 Mäkipää ym.: Korotetun määrärahan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1341
1425: osoittamisesta nuorisotilojen rakentamiseen ja
1426: kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1329 1255 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
1427: työrajoitteisten oman elinkeinotoiminnan
1428: 1243 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta käynnistäiDisen avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1342
1429: ]yllin leirikeskuksen majoitustilojen rakentami-
1430: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1330 1256 Männistö ym.: Korotetun määrärahan
1431: osoittamisesta liikennevalvontavälineiden
1432: 1244 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1343
1433: Kihniön uudelle nuorisoseuralle toimitilojen
1434: 12 57 Männistö ym. : Määrärahan osoittamisesta
1435: kunnostamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 31
1436: Iisalmen virastotalon muutostöiden toteuttami-
1437: seksi posti- ja telelaitoksen tarpeisiin . . . . . . . . . . 1344
1438: 1245 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
1439: luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymiseksi . . . . . . 1332
1440: 1258 Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta
1441: Kuopion ympäristön rautatielähiliikennekokei-
1442: 1246 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
1443: lun suunnitteluun............................ 1345
1444: Hämeenkyrön Takamaan tien kunnostamiseen 1333
1445: 12 59 Männistö ym. : Korotetun määrärahan
1446: 1247 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta Kuopion yliopistollisen keskus-
1447: Porin-Haapamäen radan peruskorjaukseen . . . 1334 sairaalaliiton 1-3 kantokykyluokan kunnille
1448: erikoissairaanhoidon kustannuksiin. . . . . . . . . . . . 1346
1449: 1248 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta
1450: turkisten jatkojalostamiseen................... 1335 1260 Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta
1451: eläkeläisten asuntojen peruskorjaukseen Kuo-
1452: 1249 Mäkipää ym.: Korotetun määrärahan pion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 7
1453: osoittamisesta maaseudun sähköistämiseen Sa-
1454: takunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1336
1455: 1984 vp. 659
1456:
1457: Raha-asia-aloite n:o 609
1458:
1459:
1460:
1461:
1462: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtimäen op1Ston pää-
1463: rakennuksen peruskorjaus- ja saneeraustöihin
1464:
1465:
1466: Eduskunnalle
1467:
1468: Lehtimäen opisto on maamme ainoa vammais- Vammaisilta opiskelijoilta ei kuitenkaan ole
1469: ten kouluttamista varten· perustettu erityiskan- katsottu voitavan periä normaalia korkeampia ku-
1470: sanopisto. Opistossa on 70 opiskelijapaikkaa, vuo- luja, jotka aiheutuvat heidän vammaisuudestaan.
1471: sittain perusoppijaksolla lyhytkursseilla opiskelee Opetusministeriön asettama Lehtimäen opiston
1472: noin 800 vammaista henkilöä koko maan alueelta, taloutta selvittänyt työryhmä esitti muistiossaan
1473: kurssipäiviä kertyy vuodessa 23 000. (1983: 10), että päärakennuksen lämpötaloudelli-
1474: Lehtimäen opistolle sitä v. 1971 perustettaessa nen peruskorjaus tulee suorittaa työllisyysvaroin
1475: luovutettiin käyttöön edelleen valtion omistukses- viimeistään v. 1984. Työllisyysvarojen saaminen
1476: sa oleva Lehtimäen keskikoulukiinteistö tonttei- on kuitenkin osoittautunut mahdottomaksi siksi,
1477: neen sillä edellytyksellä, että opiston kannatusyh- että päärakennus on valtion omistuksessa ja luo-
1478: distys huolehtii rakennuksen kunnossapidosta ja vutussopimus velvoittaa opiston ylläpitäjän huo-
1479: peruskorjauksesta. lehtimaan korjauksista.
1480: Yksityisistä henkilöistä, lähinnä vammaisten Lämpötaloudellisten peruskorjausten lisäksi
1481: omaisista ja heidän kanssaan työskentelevistä ih- keittiötilat, opetuskeittiö ja saniteettitilat tarvitse-
1482: misistä koostuvalla kannatusyhdistyksellä ei kui- vat saneerauksen soveltuakseen vammaisten ope-
1483: tenkaan ole ollut mitään taloudellisia mahdolli- tukseen ja kurssitoimintaa runsaasti sisältävän in-
1484: suuksia peruskorjaus- ja kunnossapitotöiden suo- ternaatin toimintatiloiksi.
1485: rittamiseen, koska opiston toiminta on koko ajan Vaikea- ja monivammaisilla henkilöillä on tällä
1486: asettanut normaaliin kansanopistotoimintaan ver- hetkellä erittäin vähän koulutusmahdollisuuksia,
1487: rattuna huomattavasti suurempia taloudellisia joten vammaisten opetukseen erikoistuneen Leh-
1488: vaatimuksia, joita kuitenkaan voimassa olevien timäen opiston toimintamahdollisuuksien turvaa-
1489: säädösten puitteissa ei ole voitu ottaa huomioon minen on tärkeää.
1490: valtionapua myönnettäessä . Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1491: .Opisto on saanut valtionapua kansanopistojen taen,
1492: valtionapulain perusteella 90 prosenttia opetta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1493: jien palkkoihin ja 70 prosenttia muihin hyväksyt- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
1494: tyihin menoihin sekä viime vuosina lisäksi harkin- 29.57.52 1 200 000 markkaa Lehtimäen
1495: nanvaraista valtionapua lainojen hoitamiseen. opiston päärakennuksen peruskorjaus- ja
1496: Valtionapu on kattanut esim. vuoden 1983 ku- saneeraustöihin.
1497: luista 43 prosenttia.
1498:
1499: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
1500:
1501: Markus Aaltonen Mats Nyby Kari Urpilainen
1502: Peter Muurman Maija Rajantie Sinikka H urskainen-Leppänen
1503: Anna-Liisa Piipari Marja-Liisa Tykkyläinen Tuula Paavilainen
1504: Reino Paasilinna Riitta Järvisalo-Kanerva Matti Louekoski
1505: Matti Kuusio Mikko Elo Aarno von Bell
1506: Kaisa Raatikainen Hannu Kemppainen Saara-Maria Paakkinen
1507: Reijo Lindroos Paula Eenilä Mikko Rönnholm
1508: Jouko Tuovinen Kaj Bärlund Jukka Mikkola
1509: 660 1984 vp. - RA n:o 609
1510:
1511: Lea Savolainen Paavo Lipponen Jouko Skinnari
1512: Arja Alho Kerttu Törnqvist Aimo Ajo
1513: Ole Wasz-Höckert Riitta Jouppila Sten Söderström
1514: Esko Helle Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen
1515: 1984 vp. 661
1516:
1517: Raha-asia-aloite n:o 610
1518:
1519:
1520:
1521:
1522: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen SiirtoJapuutar-
1523: haliiton toiminnan tukemiseen
1524:
1525:
1526: Eduskunnalle
1527:
1528: Suomen SiirtoJapuutarhaliitto on yli viisikym- antavat selviä viitteitä eri puolilla Suomea ko.
1529: mentä vuotta jatkuneen toimintansa aikana toi- käyttöön tapahtuvat maavaraukset. Lisääntyvä toi-
1530: minut siirtoJapuutarhatoimintaa harrastavien vil- minta vaatii myöskin lisääntyvää ohjaus- ja valis-
1531: jelijöiden ja yhdistysten yhdyssiteenä. Liiton toi- tustyötä, jotta olemassa olevat sekä uudet alueet
1532: mintaperiaatteisiin kuuluu edistää ja kehittää ter- tulisivat oikein hoidetuiksi. Uusien alueiden
1533: veitä vapaa-ajan harrastuksia ja elämäntapoja jäse- suunnitteluvaiheessa joutuvat liiton edustajat käy-
1534: nistönsä parissa. Toimintamuotoina on valistusti- mään neuvotteluja kuntien viranomaisten kanssa.
1535: laisuuksien ja kurssien järjestäminen sekä opetus- Mahdollisuus edes osapäivätoimisen neuvojan
1536: ja neuvontatyö. Valtakunnallisena liittona toi- palkkaamiseen olisi suureksi avuksi tässä työssä. Jo
1537: minta on maan kattava. Niinpä jo pelkästään vuosia on ollut tavoitteena valmistaa yhtenäinen
1538: matkakustannukset ovat huomattava menoerä neuvontaohjeisto, joka auttaisi kuntien viran-
1539: vuosittain. omaisia suunnittelutyössä. Varojen puuttumisen
1540: Liiton toimesta julkaistaan kuusi kertaa vuodes- takia on suunnitelmista kuitenkin jouduttu luo-
1541: sa ilmestyvää SiirtoJapuutarha-nimistä lehteä, jos- pumaan.
1542: sa alan asiantuntijat kirjoituksillaan antavat ohjei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
1543: ta ja neuvoja pienpuutarhojen hoidossa. tavasti,
1544: Liiton toimintaa tuettiin aikaisempina vuosina
1545: valtion toimesta, kuten tapahtuu muissakin Eu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1546: roopan maissa. Vuoden 1967 jälkeen, jolloin val- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1547: tion tuki lopetettiin, on liiton toimintaa hoidettu 30.30.47 180 000 markan määrärahan
1548: pelkästään palkattomana harrastetyönä. SiirtoJa- Suomen Siirtolapuutarhalzi'ton toiminnan
1549: puutarhaviljely on runsaasti lisääntymässä, siitä tukemiseen.
1550:
1551: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
1552:
1553: Markus Aaltonen Mats Nyby Kari Urpilainen
1554: Peter Muurman Jouko Tuovinen Paavo Lipponen
1555: Sinikka H urskainen-Leppänen
1556: 662 1984 vp.
1557:
1558: Raha-asia-aloite n:o 611
1559:
1560:
1561:
1562:
1563: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-
1564: Vaasan tien sisääntuloväylän rakentamiseen Seinäjoella
1565:
1566:
1567: Eduskunnalle
1568:
1569: Seinäjoen-Vaasan tien Vaasan suunnan si- Näin ollen liikenteen turvallisuuden lisäämi-
1570: sääntulon rakentaminen välillä Impivaara-Nie- seksi olisi kantatien n:o 64 Seinäjoen Vaasan
1571: mistö-Seinäjoki on TVL:n Vaasan piirin suunni- suunnan sisääntulon rakentamista huomattavasti
1572: telmissa jo valmiina ja on esitetty piirin investoin- aikautettava ja aloitettava sen rakentaminen jo v.
1573: tiohjelmassa 1980-luvulla toteutettavaksi. Tie- 1984. Tieosuuden kokonaiskustannusarvio on n.
1574: osuus on osa kantatietä n:o 64, joka kulkee Seinä- 17 milj. mk.
1575: joen kaupungin läpi asemakaavoitetun alueen ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1576: ko pituudelta ja Seinäjoen pohjoispuolella tällä taen,
1577: hetkellä läpi Heikkilänkylän taajaman. Asema-
1578: kaavoitetun alueen osuus on lähes koko pituudel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1579: taan rakennettu turvallisuusnormien mukaisesti. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
1580: Heikkilänkylän kohdalla vilkastunut ja yhä vilkas- 31.24. 77 lisäyksenä 19 000 000 markkaa
1581: tuva liikenne on aiheuttanut liikenneturmia ja Seinäjoen- Vaasan tien sisääntulon raken-
1582: useita vaaratilanteita. Lisäksi kantatie ylittää tamiseen Seinäjoella.
1583: Seinäjoen-Vaasan radan tasoristeyksenä ja tältä
1584: osinkin lisää vaaratilanteita.
1585:
1586: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
1587:
1588:
1589: Markus Aaltonen Kari Urpilainen Mats Nyby
1590: 1984 vp. 663
1591: Raha-asia-aloite n:o 612
1592:
1593:
1594:
1595:
1596: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 67 linjauk-
1597: sen siirtämiseen Seinäjoella
1598:
1599:
1600: Eduskunnalle
1601:
1602: Seinäjoen kaupunki on TVL:n Vaasan piirin tarpeen rauhoittaa nykyinen Suupohjantie kau-
1603: kanssa laadituttanut yleissuunnitelman kantatien pungin sisäiseksi väyläksi ja siirtää kantatie radan
1604: n:o 67 eli Suupohjantien linjauksen siirtämisestä varteen paikalle, joka jo luonnonoloistakin joh-
1605: Seinäjoen kaupunkialueella keskustan ja Alakylän tuen (tulva-alue) tulee olemaan kaupungin siihen
1606: välillä nykyiseltä paikaltaan Suupohjan radan var- suuntaan laajentumisen raja.
1607: teen. Kantatien sisääntulon siirto tällä tavalla olisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1608: tulevan kaupunkikehityksen kannalta erittäin kes- taen,
1609: keinen toimenpide. Nykyisen Suupohjantien ja
1610: radan välinen alue tullaan kaavoittamaan pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1611: asiallisesti teollisuuden ja liiketoiminnan tarpei- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
1612: siin, mikä enenevästi tuo nykyiselle Suupohjan- 31.24. 77 6 000 000 markkaa kantatien
1613: tielle kaupungin sisäistä liikennettä. Liikeoteeili- n:o 67 /injauksen siirtämiseen Seinäjoen
1614: sen välityskyvyn ja turvallisuuden kannalta olisi kaupungin alueella.
1615:
1616: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
1617:
1618: Markus Aaltonen Kari Urpilainen Mats Nyby
1619: 664 1984 vp.
1620:
1621: Raha-asia-aloite n:o 613
1622:
1623:
1624:
1625:
1626: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen ohikul-
1627: kutien rakentamiseen kantatien n:o 64 ja Seinäjoen-Kuorta-
1628: neen tien välillä
1629:
1630: Eduskunnalle
1631:
1632: Seinäjoen itäinen ohikulkutie tulee suunnitel- turvallisuusriskit nopeasti lisääntymään ahtaitten
1633: mien mukaan ohjaamaan nyt Seinäjoen kaupun- katujärjestelyjen johdosta.
1634: gin läpi menevän pitkämatkaisen etelä-pohjois- Seinäjoen kaupunki ja Nurmon kunta ovat yh-
1635: suuntaisen liikenteen kantatien n:o 64 ja kanta- teisessä uudessa yleiskaavassaan tehneet väyläva-
1636: tien n:o 67 välillä pois kaupunkialueelta kaupun- rauksen itäistä ohikulkutietä varten. Tieosuus
1637: gin itä- ja eteläpuolitse. Kun Jalasjärven-Sei- suunnitellaan mainittujen kuntien ja TVL:n yh-
1638: näjoen-Ylistaron tie vuoden 1979 toukokuussa teistoimin ja saadaan se täten toteuttamisedelly-
1639: on muutettu luokittelultaan kantatieksi, on eten- tyksiltään vastaamaan sekä tien rakentajan että
1640: kin raskas liikenne lisääntynyt mainitulla osuudel- kaupunkiseudun näkemyksiä. Molempien kun-
1641: la. Kun kantatie 67:n rakentaminen välillä Ytter- tien kunnanhallitusten yhdenmukainen kanta on
1642: jeppo-Alahärmä saadaan lähivuosina loppuun itäisen ohikulkutien mahdollisimman pikainen
1643: suoritetuksi, tulee raskas liikenne Kokkolan ja toteuttaminen.
1644: Tampereen tiesuuntien välillä suuntautumaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1645: Seinäjoen kautta kantateitten n:o 64 ja 67 risteyk-
1646: senä. Tämä liikenne tulee nykyisten väylien mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1647: kaisesti kulkemaan koko Seinäjoen asemakaavoi- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
1648: tetun alueen halki. Tämä aiheuttaa huomattavasti 31.24. 77 20 000 000 markkaa Seinäjoen
1649: ylimääräistä häiriötä sekoittuessaan muuhun Sei- itäisen ohikulkutien ensimmäisen osuuden
1650: näjoen kaupungin ja kaupunginseudun liikentee- toteuttamiseksi kantatien n:o 64 ja Seinä-
1651: seen. Lisäksi Törnävän kaupunginosassa tulevat joen-Kuortaneen tien vältflä.
1652:
1653: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
1654:
1655: Markus Aaltonen Mats Nyby Kari Urpilainen
1656: 1984 vp. 665
1657:
1658: Raha-asia-aloite n:o 614
1659:
1660:
1661:
1662:
1663: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kitinojan-Liipantönkän
1664: tien parantamiseen
1665:
1666:
1667: Eduskunnalle
1668:
1669: Maantie n:o 7033 kulkee Halkosaaresta kanta- vuoroa. Hanhikosken kylässä toimii myös kymme-
1670: tieltä n:o 64 Kirinojan ja Hanhikosken kautta Lii.- nisen henkilöä työllistävä huonekalualan yritys.
1671: pantönkälle. Tie on pituudeltaan 18 km. Kysei- Tiellä on myös läpikulkuliikennettä. Kunnollisen
1672: nen maantie peruskorjattiin vuosina 1978-1979 tieyhteyden saaminen on kylän toimintojen ja
1673: Kirinojan ja Halkosaaren väliseltä 8 kilometrin palvelujen kannalta välttämätöntä.
1674: osuudelta. Peruskorjaus on toisen puolen osalta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1675: suorittamatta. Peruskorjaamattoman tieosuuden
1676: kuntoonsaattaminen on erityisen tärkeätä Hanhi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1677: kosken turkistaloutta hatjoittavalle maatalousval- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttile
1678: taiselle kylälle, jossa on noin 400 asukasta. Tietä 31.24.77 4 000 000 markkaa Kitinojan-
1679: käyttää päivittäin neljä edestakaista linja-auto- Liipantönkän tien parantamiseen.
1680:
1681: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
1682:
1683: Markus Aaltonen Mats Nyby Kari Urpilainen
1684:
1685:
1686:
1687:
1688: 84 4284003504
1689: 666 1984 vp.
1690:
1691: Raha-asia-aloite n:o 615
1692:
1693:
1694:
1695:
1696: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan perus-
1697: parantamiseen
1698:
1699:
1700: Eduskunnalle
1701:
1702: Seinäjoen ja Kaskisten välinen Suupohjan rata Suupohjan rata on Etelä-Pohjanmaan elinkei-
1703: on jo noin 70 vuotta vanha. Rata on erittäin heik- noelämälle tärkeä kuljetusväylä.
1704: kokuntoinen, mikä vaarantaa liikenteen jatku- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
1705: vuuden. taen,
1706: Ns. vähäliikenteisenäkin ratana valtionrautatiet
1707: on pitänyt Suupohjan radan säilyttämistä tarpeel- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1708: lisena. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1709: Radan peruskorjaaminen mahdollistaisi sen var- 31.90. 78 12 000 000 markkaa Suupohjan
1710: ressa olevien monien teollisuuslaitosten raskaiden radan perusparantamzseen.
1711: kuljetusten siirtämisen entistä enemmän maan-
1712: teiltä kiskoille. Tällä olisi liikenneturvallisuuden-
1713: kin kannalta edullisia vaikutuksia.
1714:
1715: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
1716:
1717: Markus Aaltonen Mats Nyby Kari Urpilainen
1718: 1984 vp. 667
1719:
1720: Raha-asia-aloite n:o 616
1721:
1722:
1723:
1724:
1725: Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta geologian tutkimuskeskuksen
1726: Seinäjoen aluetoimiston suunnittelua varten
1727:
1728:
1729: Eduskunnalle
1730:
1731: Geologian tutkimuskeskus tutkii ja kartoittaa kimustoimintaan. Kallioperäkartoitus, matalalen-
1732: Suomen maankamaraa sekä etsii sen sisältämiä tomittaukset ja geokemiallinen kartoitus ovat
1733: raaka-ainevaroja kaivosteollisuuden ja muun elin- näistä tukitoiminnoista tärkeimmät.
1734: keinoelämän tarpeisiin. Geologista perustutki- Laatokka-Perämeri-vyöhyke on edelleen tär-
1735: musta harjoitetaan myös korkeakouluissa ja sovel- kein värillisten metallien etsintäalue. Malminet-
1736: lettua tutkimusta useissa muissa laitoksissa ja yh- sinnän muut painopisteet sijaitsevat Keski-Lapin,
1737: tiöissä, joiden kaikkien kanssa geologian tutki- Kainuun ja Pohjanmaan liuskealueilla. Toimin-
1738: muskeskuksella on yhteistyötä. Tutkimuskeskuk- nan tärkeimmät kehittämiskohteet ovat malmin-
1739: sessa on kallio- ja maaperätutkimuksen osastoryh- etsintään liittyvä monimenetelmätulkinta, uraa-
1740: mä sekä malmitutkimuksen osastoryhmä, ylei- ni- ja teollisuusmineraalitutkimukset sekä geoke-
1741: nen osasto ja informaatiotoimisto. Alueellista toi- miallinen analyysipalvelu. Kaivosyhtiöiden kanssa
1742: mintaa varten on aluetoimistot Kuopiossa ja Ro- harjoitettavaan yhteistyöhön kiinnitetään erityistä
1743: vaniemellä. huomiota pyrkimällä aikaansaamaan valtakunnal-
1744: Geologian tutkimuskeskuksen toimintaa on vii- linen malminetsintäohjelma.
1745: meksi kuluneena kymmenvuotiskautena huomat- Malmitutkimusten henkilöstölisäysten tarve lä-
1746: tavasti tehostettu. Tutkimuslaitoksen määrärahat, hivuosina lienee kymmeniä henkilötyövuosia.
1747: jotka v. 1973 olivat 22 milj. mk, ovat käsillä ole- Malminetsinnän edistämiseksi pyritään maam-
1748: vassa budjettiehdotuksessa 130 milj. mk. Määrä- me kallioperä saamaan kartoitetuksi mittakaavassa
1749: rahat ovat sanottuna aikana kasvaneet keskimää- 1: 100 000 vuosisadan vaihteeseen mennessä. Maa-
1750: rin neljä prosenttia reaalisesti. Huomattavimpia peräkartoitus tehostuu tuntuvasti, kun 60-70
1751: toiminnan kehittämiskohteita ovat olleet malmi- maanmittaushallituksen kartoittajaa koulutetaan
1752: tutkimusten ja turvetutkimusten tehostaminen. yhteistyösopimuksen perusteella maaperäkartoi-
1753: Tutkimuskeskuksen toiminnan painopiste on tukseen. Hiekka- ja soravarojen arvioinnissa kii-
1754: käytännöllis-geologisissa tutkimuksissa. Malmi- reisenä jatkotehtävänä on saven- ja moreenin-
1755: tutkimusten osuus to!minnan kokonaisrahoituk- alaisten piiloesiintymien etsintä, pohjaveden
1756: sesta on 60 prosenttia; kallio- ja maaperätutki- alaisten ainesmäärien arviointi sekä soraa ja
1757: muksen osuus on 30 prosenttia. Alueellisesti toi- hiekkaa korvaavien ainesten kartoittaminen. Eri-
1758: minta on aikaisemmin keskitetty malmikriittisille tyisesti rannikon taajamien hupenevat soraesiinty-
1759: alueille Pohjois- ja Keski-Suomeen. Viime aikoina mät edellyttävät merenpohjan esiintymien kar-
1760: on toiminnan painopistettä suunnattu voimak- toittamista.
1761: kaasti Pohjanmaalle. Kallio- ja maaperätutkimusten tehostaminen
1762: Maamme lähes kaikki toiminnassa olevat kai- edellyttänee lähivuosina n. 30 htv:n lisäystä. Tä-
1763: vokset lopettavat toimintansa vuosisadan loppuun hän sisältyy pari vuotta sitten aloitetun kallioperä-
1764: mennessä. Useimpien kaivosten osalta on kysy- kartoituksen tehostamisohjelman jatkaminen sekä
1765: myksessä tunnettujen malmivarojen loppuminen, maa-ainestutkimusten ja maaperäkartoituksen
1766: mutta myös teollisuuden kustannustason nousu laajentaminen.
1767: on kohottanut malmien louhittavuuspitoisuuden Geologian tutkimuskeskuksen toiminnan laa-
1768: kannattavuusrajaa. Vaikka maamme kaivosyhtiöt- jentuessa ja painopisteen siirtyessä aikaisempaa
1769: kin harjoittavat malminetsintää, on aiheellista enemmän läntiseen Suomeen olisi uuden Länsi-
1770: kiinnittää erityistä huomiota geologian tutkimus- Suomen (tai Pohjanmaan) aluetoimiston perusta-
1771: keskuksen malminetsintään ja sitä edistävään tut- minen tarkoituksenmukaista.
1772: 668 1984 vp. - RA n:o 616
1773:
1774: Keskeisen liikennemaantieteellisen asemansa nit ja olisi niin myös henkilöstöpoliittisesti perus-
1775: vuoksi Seinäjoen kaupunki soveltuisi hyvin uuden teltu toimenpide.
1776: aluetoimiston sijaintipaikaksi. Myös yhteistyö Sei- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1777: näjoella toimivan maanmittaushallituksen kartoi- taen,
1778: tusyksikön kanssa voitaisiin järjestää joustavasti.
1779: Seinäjoelle perustettavalla aluetoimistolla voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1780: taisiin säästää niitä kustannuksia, joita kenttähen- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
1781: kilöstön matkustamisesta aiheutuu. Uusi toimi- 32.40. 74 1 000 000 markkaa geologian
1782: piste mahdollistaisi myös kenttätyötä tekevän tutkimuskeskuksen Seinäjoen aluetoz"mis-
1783: henkilöstön aikaisempaa useammat kotonakäyn- ton suunnittelua varten.
1784:
1785: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
1786:
1787: Markus Aaltonen
1788: 1984 vp. 669
1789:
1790: Raha-asia-aloite n:o 617
1791:
1792:
1793:
1794:
1795: Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Terveyskasvatus päiväkodissa
1796: -projektin jatkamista varten
1797:
1798:
1799: Eduskunnalle
1800:
1801: Jyväskylän yliopiston terveystieteen ja psykolo- Sisällöllisesti terveyskasvatus kattaa fyysisen ter-
1802: gian laitosten sekä lastentarhanopettajakoulutus- veyden kannalta keskeiset vuorokausirytmin sääte-
1803: linjan yhteistyönä on vuodesta 1981 alkaen toteu- lyn eli unen ja valveen oikean vaihtelun, sairauk-
1804: tettu lääkintöhallituksen vuosittain myöntämien sien ennaltaehkäisyn, henkilökohtaisen hygie-
1805: määrärahojen ja sosiaalihallituksen Tenavakoti nian, ravitsemuksen laadun ja määrän, lämmön-
1806: ry:lle osoittaman 10 % :lla korotetun valtionosuu- säätelyn (vaatetuksen), liikunnan ja fyysisen kun-
1807: den sekä Seinäjoen kaupungin turvin tutkimusoh- non, ulkoilun sekä turvallisuuden (tapaturmien
1808: jelmaa 'Tupakointia vähentävä terveyskasvatus välttämisen) ylläpitämiseksi tarvittavat tottumuk-
1809: päiväkodissa', jota seuraavassa kutsutaan päiväko- set ja näiden omatoimisen hallinnan muodostu-
1810: din terveyskasvatustutkimukseksi. Tämä tutkimus misen kulttuuriperinteen mukaisella tavalla sekä
1811: lähti liikkeelle Tenavakoti ry:n sekä Etelä-Pohjan- psyykkisen terveyden (mielenterveyden) kannalta
1812: maan keskussairaalan aloitteesta ja se sisältyy val- keskeiset turvalliset, pysyvät ja emotionaalisesti
1813: takunnalliseen päivähoidon sisällön kehittämisoh- lämpimät ihmissuhteet. Terveyskasvatukseen
1814: jelmaan. Kokeilu toteutetaan Seinäjoella Tenava- kuuluu myös päihde- ja vaikuteaineiden vaikutus-
1815: koti ry:n päiväkodissa ja se on ainoa kokeilu Suo- ten selvittäminen ja lapsen turvaaminen niiden
1816: messa, joka kohdistuu päiväkodin terveyskasva- vaikutuksilta. Edelleen siihen sisältyy lapsen
1817: tukseen. Päiväkodin terveyskasvatustutkimus si- ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus. Terveyskasva-
1818: sältyy sosiaali- ja terveysministeriön pts-suunnitel- tukseen kuuluu myös lapsen terveyden kannalta
1819: maan sekä Vaasan lääninhallituksen viisivuotis- tärkeiden apuvälineiden ja -laitteiden, kuten esi-
1820: suunnitelmaan. merkiksi silmälasien ja kuulokojeen käytön opas-
1821: Päiväkodin terveyskasvatustutkimusta on ar- tus ja valvonta. Terveyskasvatus on sovitettava lap-
1822: vioitu sen eri vaiheissa sekä sosiaali- että lääkin- sen päivittäiseen kokonaisohjelmaan niin, että las-
1823: töhallituksessa samoin kuin sosiaali- ja terveys- ten psyykkinen ja fyysinen ylikuormitus estetään.
1824: ministeriössä. Näissä se on saanut yksimieli- Tarkoitus on, että niiden kokemusten perus-
1825: . sen tuen. Hanke kuuluu sen toteutuksen aikana teella, joita Seinäjoella tehtävä kokeilu ja tutki-
1826: myös Vaasan lääninhallituksen tarkastuksen pii- mus antaa, voidaan laatia valtakunnallinen suosi-
1827: riin, jossa sen on katsottu tukevan Seinäjoen kau- tus päiväkotien terveyskasvatukseksi sekä tuottaa
1828: pungin ja koko läänin päivähoidon kehittämistä aineistoa, jota voidaan käyttää hyväksi alan koulu-
1829: erityisesti sen asiantuntemuksen kautta, joka ko- tuksessa. Mahdollisuuksien mukaan aineistoa
1830: keilun aikana muodostuu Tenavakodin henkilö- hyödynnetään myös perhepäivähoidon kehittämi-
1831: kunnalle. Tätä asiantuntemusta voidaan käyttää sessä ja perhepäivähoitajien koulutuksessa. Ter-
1832: hyväksi paikallisessa ja alueellisessa päiväkotien veyskasvatus edellyttää kiinteää yhteistyötä lasten
1833: henkilökunnan ammatillisessa täydennyskoulu- huoltajien ja päiväkodin kesken, jolloin tutkimus
1834: tuksessa. on omiaan lisäämään ja monipuolistamaan näi-
1835: MyösJyväskylän yliopiston kolmen eri laitoksen den kasvattajaryhmien välttämätöntä yhteistyötä.
1836: tuki kokeilulle on ollut välttämätön. Jyväskylän Vuoden 1984 alusta voimaan tulleen sosiaali- ja
1837: yliopisto on tarjonnut tutkijoille työskentelytilat terveydenhuollon uuden lainsäädännön (V AL-
1838: ja tarvittavat välineet, automaattisen tietojen kä- TAVA-lainsäädäntö) myötä tutkimuksen resurs-
1839: sittelyn mahdollisuuden erilaisine atk-palvelui- sointiedellytykset muuttuivat, esimerkiksi valtion-
1840: neen samoin kuin tutkimuksen tieteellisen asian- osuuden korotus kokeilupäiväkodeille jäi pois.
1841: tuntemuksen. Uusi sosiaalihuoltolaki toisaalta velvoittaa kunnat
1842: 670 1984 vp. - RA n:o 617
1843:
1844: kokeilu- ja kehittämistoimintaan, johon ne saavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1845: valtionosuuden kuten muuhunkin toimintaan. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.73
1846: Hankkeen rahoituksesta puuttuu 100 000 mark- uudelle momentzlle 100 000 markkaa Ter-
1847: kaa. veyskasvatus päiväkodissa -projektin jatka-
1848: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- mista varten.
1849: taen,
1850:
1851: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
1852:
1853: Markus Aaltonen
1854: 1984 vp. 671
1855:
1856: Raha-asia-aloite n:o 618
1857:
1858:
1859:
1860:
1861: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ohjattuun syöpäpotilaiden
1862: lomatoimintaan
1863:
1864:
1865: Eduskunnalle
1866:
1867: Maassamme toimii 11 eri läänien syöpäyhdistys- aiheuttaa lomatoimintaan osallistuminen syopa-
1868: tä. Nämä syöpäyhdistykset ovat järjestäneet syö- potilaalle itselleen edelleen huomattavia kustan-
1869: päpotilaille kuntoutus- ja lomaviikkoja osittain nuksia. Valtion tulo- ja menoarvioon on vuodesta
1870: Kansaneläkelaitoksen kuntoutusvaroilla ja osittain 1981lähtien otettu määräraha syöpäpotilaiden lo-
1871: itse keräämillään varoilla. Lomatoimintaa on jär- matoiminnan järjestämistä varten. Viime vuonna
1872: jestetty ensisijaisesti syöpäjärjestöjen omassa määräraha oli 300 000 mk. Näiden määrärahojen
1873: kuntoloma- ja kurssikeskuksessa Kyyrönkaidassa turvin on voitu järjestää n. 2 000 syöpäpotilaalle
1874: Ristiinan kunnassa. Kysymyksessä on ollut sekä ohjelmoitu loma- ja virkistysviikko.
1875: fyysinen että psyykkinen kuntoutus. Edellä selostetun perusteella ehdotamme,
1876: Vuosittain Suomessa todetaan n. 16 000 uutta
1877: syöpätapausta. Elossa olevien syöpää sairastanei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1878: den määrä kasvaa ja on nyt n. 60 000. Osa poti- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttile
1879: laista on täysin parantunut, osa osittain invalidi- 33.97.50 400 000 markan suuruisen mää-
1880: soitunut ja osa täysin työkyvyttömiä. Vaikka syö- rärahan käytettävåksi ohjattuun syöpäpoti-
1881: päpotilaiden kurssi- ja lomatoimintaa on tuettu laiden lomatoimintaan.
1882: Kansaneläkelaitoksen ja syöpäjärjestöjen varoista,
1883:
1884: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
1885:
1886: Markus Aaltonen Mats Nyby Kari Urpilainen
1887: Peter Muurman Paavo Lipponen Jouko Tuovinen
1888: Sinikka Hurskainen-Leppänen
1889: 672 1984 vp.
1890:
1891: Raha-asia-aloite n:o 619
1892:
1893:
1894:
1895:
1896: Aho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseutualueiden
1897: työpaikkatukikokeiluun
1898:
1899:
1900: Eduskunnalle
1901:
1902: Maaseudun työpaikkatukikokeilua on asetuk- Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityk-
1903: seen (648/82) perustuen toteutettu syksystä 1982 sessä ei kuitenkaan ole tapahtunut vastaavaa mää-
1904: lähtien. Tarkoitukseen osoitettiin tälle vuodelle rärahojen lisäystä. Jotta kokeilun laajennuksella
1905: 15,6 miljoonan markan määräraha, joka on jaettu voitaisiin saada sen piiriin päässeissä kunnissa toi-
1906: lääneittäin valtioneuvoston kanslian päätöksellä. vottuja vaikutuksia aikaan, olisi määrärahaa koro-
1907: Maaseudun työpaikkatukikokeilusta saadut ko- tettava vähintään kokeilualueen laajentumista
1908: kemukset ovat hyviä. Niin on voitu tehostaa ja vastaavasti.
1909: täydentää aluepoliittisia tukitoimenpiteitä. Maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1910: seudun työpaikkatukikokeilun avulla luodut työ- taen,
1911: paikat ovat syntyneet kaikkein vaikeimmille työt-
1912: tömyysalueille, joilla varsinaisten aluepoliittisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1913: tukitoimien teho on ollut heikko. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
1914: Vuonna 1982 työpaikkatukikokeilussa oli mu- 26. 98. 40 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
1915: kana 33 kuntaa. Viime vuonna niitä lisättiin kym- maaseudun työpaikkatukikokeiluun.
1916: menellä ja kuluvan vuoden aikana kokeilua on
1917: laajennettu edelleen niin, että sen piirissä on tällä
1918: hetkellä noin 79 kuntaa.
1919:
1920: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
1921:
1922: Esko Aho Väinö Raudaskoski
1923: Kalevi Mattila Reino Karpola
1924: Mauri Pekkarinen
1925: 1984 vp. 673
1926:
1927: Raha-asia-aloite n:o 620
1928:
1929:
1930:
1931:
1932: Aho ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta asumislisämuotoi-
1933: seen opintorahaan sen myöntämisperusteiden muuttamiseksi
1934:
1935:
1936: Eduskunnalle
1937:
1938: Opintotuen saantia säätelevät ikärajat, joita ulkopuolella asuvan täysi-ikäisen opiskelijan opin-
1939: muussa lainsäädännössä ei tunneta. Vanhempien totukeen eivät enää vaikuta muut kuin opiskelijan
1940: tulot ja varallisuus vaikuttavat täysi-ikäisen, kodin ja hänen puolisonsa tulot ja varallisuus.
1941: ulkopuolella asuvan opiskelijan opintorahamuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1942: toiseen asumislisään aina 24 ikävuoteen saakka. taen,
1943: Alle 20-vuotiaalla vanhempien tulot ja varallisuus
1944: vaikuttavat sekä opintorahan perusosan että asu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1945: mislisän saantiin. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1946: Vanhempien mahdollisuus saati velvollisuus 29.39.55 lisäyksenä 6 600 000 markkaa
1947: osallistua täysi-ikäisen perillisensä opintojen ra- käytettäväksi opintotuen myöntämisperus-
1948: hoittamiseen on vähintäänkin kvseenalainen. teiden muuttamiseksi niin, ettei vanhem-
1949: Opintotuen saantia sääntelevät tulo-· ja omaisuus- pien tuloja ja varallisuutta oteta huomioon
1950: rajat ovat lisäksi varsin alhaiset. niiden 20 vuotta täyttäneiden opiskelzjoi-
1951: Keinotekoisesta 24 vuoden ikärajasta tulisikin den osalta, jotka asuvat kodin ulkopuolel-
1952: asteittain siirtyä täysi-ikäisyysrajaan, jolloin kodin la.
1953:
1954: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
1955:
1956: Esko Aho Mauri Pekkarinen
1957: Olavi Martikainen Katri-Helena Eskelinen
1958:
1959:
1960:
1961:
1962: 85 4284003504
1963: 674 1984 vp.
1964:
1965: Raha-asia-aloite n:o 621
1966:
1967:
1968:
1969:
1970: Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena Kaustisen
1971: evankeliselle kansanopistolle
1972:
1973:
1974: Eduskunnalle
1975:
1976: Kaustisen evankelisen kansanopiston nykyinen 3,45 milj. mk, josta varsinaisen perusparannuksen
1977: päärakennus on valmistunut vuonna 1952, eikä si- osuus on 2,6 milj. mk ja vuosikorjauksen 0, 75
1978: tä sen jälkeen ole peruskorjattu. Niinpä tilojen milj. mk. Hankkeen toteuttamiseksi Kaustisen
1979: kunto, varustetaso ja yleinen järjestely eivät enää evankelisen kansanopiston kannatusyhdistys on
1980: vastaa nykypäivän vaatimuksia. Myös paloturvalli- anonut valtiolta rakennusavustusta 1,1 milj .mk.
1981: suuden kannalta päärakennus on todettu puut- Perusparannushankkeen toteuttamisajaksi on
1982: teelliseksi. arvioitu kolme vuotta, jolloin se voidaan suorittaa
1983: Ehkä kaikkein kiireellisimmin korjausta edellyt- opetuksen kohtuuttomasti häiriytymättä. Raken-
1984: tää päärakennuksen lämmitysjärjestelmä. Putkis- nuksen huonosta kunnosta aiheutuvien turvalli-
1985: tot ja lämmityskattilat ovat alkuperäisiä. Osa lait- suusriskien poistamiseksi sekä sen lämpötalouden
1986: teista on jouduttu ottamaan kokonaan käytöstä. parantamisella saavutettavien huomattavien ta-
1987: Vanhentuneista ja huonokuntoisista laitteista joh- loudellisten säästöjen aikaansaamiseksi hanke tu-
1988: tuen lämmityskustannukset ovat nousseet erittäin lisi käynnistää mahdollisimman pikaisesti.
1989: suuriksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1990: Kaustisen evankelisen kansanopiston päära- taen,
1991: kennuksen peruskorjauksen tarpeellisuutta ja kii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1992: reellisyyttä osoittaa selvästi se, että Vaasan läänin- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlie
1993: hallitus on KTS:ssa asettanut hankkeen kiireelli- 29.57.52 400 000 markkaa rakennus-
1994: syysjärjestyksessä ensimmäiseksi. Läänissä on yh- avustuksena Kaustisen evankeliselle kan-
1995: teensä 13 kansanopistoa. sanopistolle.
1996: Perusparannushankkeen kustannusarvio on
1997:
1998: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
1999:
2000: Esko Aho Mauri Pekkarinen Aapo Saari
2001: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila Katri-Helena Eskelinen
2002: 1984 vp. 675
2003:
2004: Raha-asia-aloite n:o 622
2005:
2006:
2007:
2008:
2009: Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Halsua-talon ja Viljami Kal-
2010: liokoski -museon korjausta varten
2011:
2012:
2013:
2014: Eduskunnalle
2015:
2016: Halsuan kunnassa on vireillä vanhan seurakun- taan Viljami Kalliokosken henkilökohtaista jää-
2017: tatalon kunnostaminen kokoontumistilaksi ja Vil- mistöä sekä mahdollisesti muuta paikallista esi-
2018: jami Kalliokoski -museoksi. Talo on rakennettu neistöä.
2019: 1800-luvun alkupuolella asuintaloksi ja myöhem- Peruskorjaushankkeen suunnittelutyön on teh-
2020: min se on palvellut mm. kouluna, pankkina sekä nyt arkkitehti Airi Kentala. Hän on saanut työtä
2021: paikkakunnan ensimmäisenä kunnantalona ja nyt varten Keski-Pohjanmaan kulttuurirahaston apu-
2022: viimeksi seurakuntatalona. rahan. Hankkeen kustannusarvio on noin 220 000
2023: Talon ylläpitäjäksi muodostetaan lokakuussa markkaa.
2024: 1984 kannatusyhdistys, jossa on mukana paikallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2025: ten yhdistysten lisäksi yksityisiä henkilöitä. Yh- taen,
2026: deksi_ keskeiseksi yhteisöjäseneksi tulee Halsuan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2027: nuonsoseura. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 29.99
2028: Halsua-talo ja Viljami Kalliokoski -museo tu- uudelle momentt!le 150 000 markkaa
2029: lee sisältämään kokous- ja näyttelytoimintaan Halsua-talon ja Viljami Kalliokoski -mu-
2030: soveltuvia tiloja sekä museo-osaston, johon koo- seon korjausta varten.
2031:
2032: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
2033:
2034: Esko Aho Olavi Martikainen
2035: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila
2036: Katri-Helena Eskelinen
2037: 676 1984 vp.
2038:
2039: Raha-asia-aloite n:o 623
2040:
2041:
2042:
2043:
2044: Aho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienehköihin vesis-
2045: töjen kunnostustöihin
2046:
2047:
2048: Eduskunnalle
2049:
2050: Vuosina 1979-1983 osoitettiin vesistöjen kun- sesta tai rehevöitymisestä kärsivien vesistöjen lu-
2051: nostustöihin valtion määrärahoja yhteensä noin kumäärä on kasvanut tätäkin suuremmaksi. Kui-
2052: 30 milj. mk, mistä työllisyysvarojen osuus oli tenkin vuosina 1979-1983 vesistöjen kunnostuk-
2053: runsaat kaksi kolmannesta. Erityisesti järvien seen varatuilla määrärahoilla on voitu toteuttaa
2054: kunnostamiseen määrärahoista käytettiin noin vain muutamia kymmeniä järvien kunnostus-
2055: 40%. hankkeita.
2056: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on maa- Erityisen kiireellistä järvien kunnostamiseen
2057: ja metsätalousministeriön käytettäväksi pienehkö- tarkoitettujen määrärahojen lisääminen on niiden
2058: jen vesistöjen kunnostustöihin osoitettu 800 000 alueiden kannalta, joissa vesistöjä on vähän. Esi-
2059: markan määräraha. Lisäksi on ympäristöministe- merkiksi Keski-Pohjanmaalla on runsaasti pieniä
2060: riöllä käytettävänään 200 000 markkaa pienehköi- ja matalia järviä, joiden rehevöityminen on eden-
2061: hin vesistönsuojelullisiin kunnostustöihin. Nämä nyt huolestuttavan pitkälle. Vahinkojen korjaami-
2062: varat on tarkoitettu erityisesti sellaisiin kohteisiin, seen olisi päästävä pikaisesti.
2063: joista on hyötyä myös menetelmien kehittämisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2064: kannalta. taen,
2065: Vesistöjen kunnostamistyöryhmän mietinnössä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2066: on välittömässä kunnostamisen tarpeessa olevien 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2067: järvien lukumääräksi arvioitu vähintään 500. On 30.40. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
2068: todennäköistä, että viime vuosina happamoitumi- pienehköihin vesistöjen kunnostustöihin.
2069:
2070: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2071:
2072: Esko Aho Väinö Raudaskoski
2073: Kalevi Mattila Katri-Helena Eskelinen
2074: Mauri Pekkarinen
2075: 1984 vp. 677
2076:
2077: Raha-asia-aloite n:o 624
2078:
2079:
2080:
2081:
2082: Aho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta investointiavustuk-
2083: siin kotimaisen energian tuotannon ja energian säästön edistä-
2084: miseen
2085:
2086: Eduskunnalle
2087:
2088: Voimassa olevassa energiapoliittisessa ohjelmas- menoarvwssa niihin oli varattu 65 miljoonaa
2089: sa on esitetty selvä tahto kotimaisen ener- markkaa.
2090: gian osuuden lisäämiseen energiantuotannossa. Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä on
2091: Kuitenkin kotimaisen energian käytön tuke- kotimaisen energian tuotannon ja energian sääs-
2092: miseen tarkoitettujen valtiovallan toimenpi- tön edistämiseen tarkoitettuihin investointiavus-
2093: teiden teho on viime vuosina heikentynyt. Käy- tuksiin esitetty enää 30 milj. mk. Kuitenkin mah-
2094: tännössä energiapolitiikassa on suosittu tuon- dollisuuksia ja tarvetta kotimaisten polttoaineiden
2095: tienergiaa kotimaisen energian kustannuksel- käytön lisäämiseen sekä energiansäästöinvestoin-
2096: la. teihin on edelleen runsaasti.
2097: Investointiavustuksina kotimaisen energian Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2098: tuotannon ja säästämisen edistämis'een osoitettu- taen,
2099: jen määrärahojen kehitys on hyvä esimerkki voi-
2100: massa olevan energiapoliittisen ohjelman heikosta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2101: toteuttamisesta. Nämä määrärahat ovat vähenty- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
2102: neet vuosi vuodelta. Vuoden 1981 tilinpäätök- 32.55.40 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
2103: sen mukaan investointiavustuksiin käytettiin investointiavustuksiin kotimaisen energian
2104: 70 472 400 markkaa. Vuonna 1982 avustusten tuotannon ja energian säästön edistämi-
2105: määrä putosi 43 781 033 markkaan, vaikka tulo- ja seen.
2106:
2107: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2108:
2109: Esko Aho Väinö Raudaskoski
2110: Katri-Helena Eskelinen Reino Karpola
2111: Mauri Pekkarinen
2112: 678 1984 vp.
2113:
2114: Raha-asia-aloite n:o 625
2115:
2116:
2117:
2118:
2119: Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Lasten Keskus ry:n toimin-
2120: nan tukemiseen
2121:
2122:
2123: Eduskunnalle
2124:
2125: Lasten Keskus r.y:n tarkoituksena on pyrkiä pa- viä lomaleirejä. Liitto tukee taloudellisesti vähäva-
2126: rantamaan lasten kasvuolosuhteita, suojella lapsia raisia lapsia osallistumaan leireille.
2127: kaikilta heidän henkistä ja fyysistä kasvuaan häi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2128: ritseviltä tekijöiltä sekä kasvattaa heistä yhteiskun- tavasti,
2129: taelämään kykeneviä, tasapainoisia ja omatoimisia
2130: kansalaisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2131: Järjestön toiminnallisena pääkohteena on sosiaa- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2132: lisen leiritoiminnan järjestäminen. Liitto järjestää 33.41.55 300 000 markkaa Lasten Kes-
2133: lapsille sekä heidän vanhemmilleen viikon kestä- kus ry:n toiminnan tukemiseksi.
2134:
2135: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
2136:
2137: Esko Aho Olavi Martikainen
2138: Mauri Pekkarinen Katri-Helena Eskelinen
2139: 1984 vp. 679
2140:
2141: Raha-asia-aloite n:o 626
2142:
2143:
2144:
2145:
2146: Ahonen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Valtionrauta-
2147: teiden eräiden virkojen ja toimien lakkauttamisesta luopumiseen
2148:
2149:
2150: Eduskunnalle
2151:
2152: Valtionrautateiden palkkakustannusten aleqta- mien määrä tehtävissä toimivien henkilöiden suh-
2153: miseksi ehdotetaan vuoden 1985 tulo- ja menoar- teen nähden on ristiriitainen. Kun valtion virko-
2154: vioesityksessä lakkautettavaksi useita satoja erilai- jen ja toimien järjestelyvaltuuslain tarkoituksena
2155: sia peruspalkkaisia ja ylimääräisiä virkoja ja toi- on nimenomaan saattaa näiden määrä paremmin
2156: mia. Lakkauttamisen perusteluissa ehdotetaan vastaamaan muuttuneita tehtäviä, tulisi tästä lak-
2157: lakkautettavaksi tarpeettomaksi käyneitä virkoja kauttamisesityksestä luopua ja kyseiset virat ja toi-
2158: ja toimia. Kuitenkin luettelossa esiintyy nimikkei- met järjestelyvaltuuslain edellyttämällä tavalla
2159: tä, joita toistuvasti on esitetty perustettavaksi val- saattaa valmiiksi vuoden 1984 aikana siten, että
2160: tion virkojen ja toimien järjestelyvaltuuslain puit- määrät vastaisivat nykyistä paremmin seuraavan
2161: teissa. Lakkautettavaksi esitettyjen virkojen ja toi- taulukon mukaista tilannetta:
2162:
2163: VIRKOJEN JA TOIMIEN LUKUMÄÄRÄT
2164: Tehtävissä toimivat henkilöt ml. liikenteen vaatimat
2165: Virat ja toimet Budjetti 1983 1.1.1982 1.10.1982 1.1.1983 1.4.1983 1.7.1983 ka. vapus
2166: J ärj este! ymestari 173 245 291 284 282 294 279.2 106.2
2167: Konduktööri 897 1287 1 292 1 309 1 311 1304 1 300.6 403.6
2168: Kuormaus-
2169: mestan 281 311 308 301 294 299 302.6 21.6
2170: Asetinlaitemies 75 103 116 115 112 122 113.6 38.6
2171: Vaihdemies 749 972 970 972 975 985 974.8 225.8
2172: Junamies 1249 1844 1904 1 872 1 835 1856 1 862.2 613.2
2173: Autonkuljettaja 304 431 461 469 462 481 460.8 157.8
2174: Huoltomies 195 272 272 263 267 275 269.8 74.8
2175: Autonasentaja 54 86 82 85 85 83 84.2 30.2
2176: Siivoojat*) 559 n. 1000 n. 1000 n. 1000 n. 1000 n. 1000 n. 1000 n. 400
2177:
2178: *) Huomioitu työsuhteiset rinnastuspaikkaiset siivoojat.
2179:
2180: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- A -palkkausluokkiin kuuluvien virkojen ja
2181: taen, toimien lakkauttamisesta ja ottaisi mo-
2182: että Eduskunta valtion vuoden 1985 mentz/le 31.90.01 tå:Stå"johtuvan lisämåä"-
2183: tulo- ja menoarviota käsitellessään luopuisi rärahan 6 800 000 markkaa.
2184:
2185: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2186:
2187: Risto Ahonen Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila
2188: Jouko Tuovinen Matti Kuusio Tuulikki Hämäläinen
2189: 680 1984 vp.
2190:
2191: Raha-asia-aloite n:o 627
2192:
2193:
2194:
2195:
2196: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta merenkulkijoiden radiopu-
2197: helinmaksujen alentamiseen
2198:
2199:
2200: Eduskunnalle
2201:
2202: Suomen kauppalaivastosta on lähes puolet kol- kohtuuttomuus korostuu erityisesti silloin, kun
2203: mansien maiden välisessä liikenteessä. Työnteki- niitä verrataan kotimaassa voimassa oleviin kauko-
2204: jöitä näissä aluksissa on noin 3 000 henkilöä. Lai- liikenteen puhelinkäyttömaksuihin.
2205: vaväkeen kuuluvat joutuvat olemaan aluksella yh- Inhimillisen elämän laatuvaatimusten lisään-
2206: täjaksoisesti useita kuukausia. Mainitut alukset tyessä on henkilökohtaisen yhteydenpidon tarve
2207: kulkevat pääasiassa Euroopan ulkopuolella ole- perheeseen, sukulaisiin ja ystäviin kasvanut. Tä-
2208: vien maiden välisessä liikenteessä. Tällöin sulje- män tason yhteydenpidon suurimmat esteet ovat
2209: tussa laivayhteisössä ja muutoin vieraissa olosuh- edelleenkin postinkulun hitaus ja epävarmuus se-
2210: teissa korostuu yhteydenpidon tarve kotimaahan kä laivaradiopuheluiden korkeat hinnat. Kansain-
2211: ja omaisiin. Olosuhteiden pakosta merenkulkijat välinen jännitys ja eräiden maiden sisäiset levotto-
2212: joutuvat käyttämään huomattavassa määrin ly- muudet ovat jatkuvasti vaikeuttaneet kirje- ja
2213: hytaaltopuheluja hoitaessaan yhteydenpitoa koti- muun postin joutuisaa ja varmaa toimittamista
2214: maahan. kotimaasta laivalle.
2215: Posti- ja lennätinhallituksen vahvistamien pu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2216: helinmaksuperusteiden mukaan merimiehet jou- taen,
2217: tuvat maksamaan lyhytaaltopuheluista 18,60
2218: markkaa ensimmäiseltä kolmen minuutin jaksolta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2219: ja jokaisesta seuraavasta minuutista 6,20 markkaa. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 31. 99
2220: Tällaiset puhelimen käyttömaksut rasittavat me- uudelle momentzlle 750 000 markkaa
2221: renkulkijoita kohtuuttomasti ja rajoittavat sinänsä merenkulkzjoiden radiopuhelinmaksujen
2222: tarpeellista yhteydenpitoa omaisiin. Maksujen alentamiseen.
2223:
2224: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2225:
2226: Risto Ahonen Paavo Lipponen
2227: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen
2228: 1984 vp. 681
2229:
2230: Raha-asia-aloite n:o 628
2231:
2232:
2233:
2234:
2235: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ounasjokitoimikunnat ry:n toi-
2236: minnan tukemiseen
2237:
2238:
2239: Eduskunnalle
2240:
2241: Ounasjoki on nyt lailla rauhoitettu voimalara- musta on Ounasjokitoimikunnilla. Toimikuntien
2242: kentamiselta. Tämä laki syntyi laajojen kansalais- jäsenet asuvat kuitenkin hajallaan laajassa Lapissa
2243: piirien työn tuloksena. Suurena apuna lakia ai- ja matkat vaativat kustannuksia. Näin ollen toimi-
2244: kaansaataessa olivat Ounasjokitoimikunta-nimiset kuntien työn tukeminen on tarpeellista. Vapaaeh-
2245: vapaat kansalaisjärjestöt. toisena itse työ on palkatonta.
2246: Ounasjoki-toimikunnat on nykyisin rekisteröity Ounasjokitoimikunnat ry. haluaa osallistua jo-
2247: yhdistys. Vaikka laki onkin säädetty, ei toimikun- kivarren elinkeinojen elvyttämiseen, kalatalouden
2248: tien työ ole jäänyt tarpeettomaksi. Ounasjoki- kehittämiseen ynnä muuhun Ounasjokilaakson
2249: laaksoa, sen elinkeinoja sekä kulttuuria on edel- elämän parantamiseen.
2250: leen kehitettävä. Kehityksellä korvataan mahdol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2251: linen tappio, joka aiheutui energiataloudelle. Tä- tavasti,
2252: män vuoden tulo- ja menoarviossa on Ounasjoen
2253: luonnontaloudellisen kehityssuunnitelman laati- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2254: miseen myönnetty 60 000 markkaa ja ehdotukses- den 1985 tulo- ja menoarvioon momen-
2255: sa vuodelle 1985 500 000 markkaa. Tämä on tz/le 26.98.43 50 000 markkaa Ounasjo-
2256: virkatyötä. On kuitenkin tärkeää, että mukana on kitoimikunnat ry:n toiminnan tukemi-
2257: myös paikallinen asiantuntemus. Tätä asiantunte- seen.
2258:
2259: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1984
2260:
2261: Aimo Ajo Mikko Jokela
2262: Seppo Pelttari Niilo Koskenniemi
2263:
2264:
2265:
2266:
2267: 86 4284003504
2268: 682 1984 vp.
2269:
2270: Raha-asia-aloite n:o 629
2271:
2272:
2273:
2274:
2275: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta raamatunkäännöstyötä varten
2276:
2277:
2278:
2279: Eduskunnalle
2280:
2281: Uusi virallinen raamatunsuomennos on Kaleva- Valmistuessaan vuosikymmenen lopulla raama-
2282: lan juhlavuoden valmistelujenja Snellmanin teos- tunsuomennos on eri tahojen vapaassa käytössä
2283: ten uuden laitoksen ohella ajankohtaisia suuria oleva teos. Mikäli käännöshanke tulisi tässä vai-
2284: kulttuurihankkeita. Sen puitteissa ovat useat nuo- heessa kokonaan luterilaisen kirkon kustannetta-
2285: remmat tutkijat ja kirjailijat saaneet tilaisuuden vaksi, tämä merkitsisi muutosta hankkeen luon-
2286: antaa kokotoimisen panoksensa luovaan, kansalli- teessa. Yhteistyössä nimitoimiston kanssa komitea
2287: sia ominaispiirteitämme ylläpitävään ja kehittä- suorittaa yleisen nimistönhuollon kannalta mer-
2288: vään työhön. kittävää Raamatun nimistön oikeinkirjoituksen ja
2289: Evankelis-luterilainen kirkko on viime vuosina taivutuksen tarkistustyötä.
2290: joutunut kantamaan lähes kokonaan tämän myös Edellä sanottuun viitaten kunnioittavasti ehdo-
2291: yhteiskunnan kannalta tärkeän hankkeen rahoi- tamme,
2292: tuksen eli noin miljoonan markan menoerän vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2293: dessa. Suomen valtio on vuosina 1976-84 anta- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2294: nut työlle määrärahan, kuluvana vuonna 100 000 29.02.51 200 000 markan määrärahan
2295: mk. raamatunsuomennostyötä varten.
2296: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
2297:
2298: Aimo Ajo Mikko Jokela Mauno Manninen
2299: Anssi Joutsenlahti Seppo Pelttari Pentti Lahti-Nuuttila
2300: Paavo Lipponen Maija Rajantie Heikki Kokko
2301: Aarno von Bell Sakari Knuuttila Lauri Impiö
2302: 1984 vp. 683
2303:
2304: Raha-asia-aloite n:o 630
2305:
2306:
2307:
2308:
2309: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiuskasvatuksen opetusval-
2310: miuden tehostamiseen opettajankoulutuslaitoksissa
2311:
2312:
2313: Eduskunnalle
2314:
2315: Raittiuskasvatus on ollut kodin tehtävä, mutta tuntemuksessa omalla luentotoiminnallaan. Vii-
2316: viime aikoina tämäkin kasvatustehtävä on siirty- me aikoina tästä luentotoiminnasta on täytynyt
2317: nyt kodeilta kouluille ammattikasvattajien työksi. luopua, koska Raittiuskasvatusliitolla ei ole ollut
2318: Raittiuskasvatuskomitea toteaakin mietinnössään siihen varoja valtionavun pienen määrän takia.
2319: 29. 4. 1980: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2320: '' Raittiuskasvatustyön tekeminen kouluopetuk- nioittavasti,
2321: sen ja -kasvatuksen osana edellyttää valmentautu-
2322: mista opettajakoulutuksen yhteydessä. Opettaja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2323: koulutuslaitosten terveys- ja raittiuskasvatusval- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2324: miuksien antaminen valmistuville opettajille on 29.50.28 200 000 markan määrärahan
2325: vähäistä ja epäyhtenäistä.'' käytettäväksi tulevien opettajien raittius-
2326: Aikaisempina vuosina Raittiuskasvatusliitto on kasvatuksen opetusvalmiuden tehostami-
2327: kouluttanut opettajakokelaita raittiuskasvatuksen seen opettajankoulutuslaitoksissa.
2328:
2329: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
2330:
2331: Aimo Ajo Anssi Joutsenlahti Seppo Pelttari
2332: 684 1984 vp.
2333:
2334: Raha-asia-aloite n:o 631
2335:
2336:
2337:
2338:
2339: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustukseksi Pohjolan
2340: opistolle
2341:
2342:
2343: Eduskunnalle
2344:
2345: Suomen Ammattijärjestöjen Keskusjärjestön si. Opiston taloudellinen tilanne huomioon ot-
2346: SAK r.y:n omistaman Pohjolan opiston saneeraus- taen osa rakentamiskustannuksista olisi saatava
2347: ohjelman kokonaiskustannusarvio on noin 3,2 avustuksena valtiolta.
2348: milj. markkaa. Kysymyksessä on keittiön ja ruoka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2349: salin peruskorjaus (881 000 mk), saniteettien ra- taen,
2350: kentaminen majoitustiloihin (478 000 mk) sekä
2351: uuden monitoimitilan rakentaminen (1 787 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2352: mk). Monitoimitila palvelisi opiston viikonloppu- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttile
2353: ja iltatoimintaa sekä kurssiruuhka-aikoina sen 29.57.52 1 000 000 markkaa rakennus-
2354: suojissa voitaisiin järjestää kolmas rinnakkaiskurs- avustuksena Pohjolan opistolle.
2355:
2356: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2357:
2358: Aimo Ajo Jouko Skinnari Risto Ahonen
2359: Kaisa Raatikainen Liisa Jaakonsaari Aarno von Bell
2360: Peter Muurman
2361: 1984 vp. 685
2362:
2363: Raha-asia-aloite n:o 632
2364:
2365:
2366:
2367:
2368: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Työläisnuorison Kasvatus, Ret-
2369: keily ja Tuki ry:lle työleirien järjestämiseen
2370:
2371:
2372: Eduskunnalle
2373:
2374: Työläisnuorison Kasvatus, Retkeily ja Tuki ry. Anottavan määrärahan avulla voitaisiin järjes-
2375: tekee merkittävää sosiaalista sekä ennen kaikkea tää kaksi valtakunnallista kahden viikon pituista,
2376: kasvatustyötä nuorison keskuudessa. Erityisen yhteensä 80 nuorelle tarkoitettua työleiriä.
2377: mittavan työkentän tänä päivänä muodostaa yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2378: distykselle nuorisotyöttömyys. Työ- ja virkistyslei- nioittaen,
2379: rien järjestäminen nuorille työttömille onkin
2380: muodostanut viime vuosina yhdistykselle mitta- etfå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2381: van sektorin. Työleirien avulla, jotka pidetään ke- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2382: säisin, halutaan katkaista työttömyyden aiheutta- 29.91.51 160 000 markkaa Työläisnuori-
2383: maa joutilaisuutta sekä aktivoida nuoria opastet- son Kasvatus, Retkezly ja Tuki ry:lle työlei-
2384: tujen työtehtävien ja ohjatun virkistystoiminnan rien järjestämiseksi nuonlle kesäaikaista
2385: avulla sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä omaeh- työtå. vazlla olevzlle ja työttömzlle.
2386: toiseen työn hakuun.
2387:
2388: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
2389:
2390: Aimo Ajo Mikko Elo Aarno von Bell
2391: Kari Urpilainen Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila
2392: Saara-Maria Paakkinen Reijo Lindroos Paavo Lipponen
2393: 686 1984 vp.
2394:
2395: Raha-asia-aloite n:o 633
2396:
2397:
2398:
2399:
2400: Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Sibelius-
2401: akatemialle harjoitusorkesterin palkkaamiseksi
2402:
2403:
2404: Eduskunnalle
2405:
2406: Sibelius-akatemian koulutusta, erityisesti Kapellimestariopiskelijoiden orkesterinjohto-
2407: ooppera- ja kapellimestarikoulutusta on pitkään koulutusta on saatujen kokemusten perusteella
2408: haitannut "harjoitusvälineen", vakinaisesti käy- varsin vaikeata asianmukaisesti rakentaa tilapäis-
2409: tettävissä olevan orkesterin puuttuminen. Tätä ten, opiskelijoista koottujen yhtyeiden varaan.
2410: puutetta ovat paikanneet opiskelijaorkesterit. Or- Tehokas opetustapahtuma edellyttää säännöllises-
2411: kesterisoittajienkin koulutuksen muututtua kulu- ti toistuvaa työyhteyttä ammattitason orkesteri-
2412: valla vuosikymmenellä tutkinnonuudistuksen pe- soittajiin. Ammattilaispohjalla toimivan tai jopa
2413: rusteella entistä vaativammaksi ja monipuo- useamman tällaisen orkesterin käyttö kapellimes-
2414: lisemmaksi sekä Sibelius-akatemian koulutus- tarikoulutuksessa on kansainvälinen, useissa ulko-
2415: tehtävien samanaikaisesti laajennuttua koulutus- maisissa musiikkikorkeakouluissa noudatettu käy-
2416: ta ei voida enää rakentaa opiskelijaorkesterien va- täntö.
2417: raan. Solistisen koulutuksen kannalta on erittäin
2418: Sibelius-akatemia on valtion vuoden 1983 tärkeätä, että opiskelijat voivat saada kokemus-
2419: tulo- ja menoarvion nojalla perustanut 1. 9. 1983 ta työskentelystä orkesterin kanssa. Sibelius-
2420: alkaen musiikkiopetusteatterin. Opetusteatterissa akatemian nykyisillä voimavaroilla orkesterisolis-
2421: on tarkoitus harjoituttaa ja esittää lähivuosina tiesiintymistä voidaan järjestää satunnaisesti ja
2422: vuosittain ainakin kuusi musiikkiteatteriteosta. vain murto-osalle solistikoulutuksen opiskelijois-
2423: Opetusteatterille on hankittu Helsingin keskus- ta.
2424: tasta (Meritullinkatu 33) ja vartavasten perusteel- Ammattitasoisella, vakinaisesti käytössä oleval-
2425: lisesti kunnostettu varsin hyvät tilat. Vuoden 1983 la orkesterilla olisi runsaasti käyttöä myös
2426: tulo- ja menoarviossa olleella määrärahalla on voi- orkesterisoittaja- ja säveltäjäkoulutuksessa.
2427: tu hankkia asianmukaiset teatteritekniset väli- Sibelius-akatemiassa laadittujen selvitysten
2428: neet. Vuoden 1984 tulo- ja menoarvion nojalla mukaan musiikkiopetusteatterissa ja muussa kou-
2429: opetusteatteriin on palkattu intendentti, ja halli- lutuksessa tarvittavan orkesterin lähivuosien vä-
2430: tuksen tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 1985 si- himmäiskokoonpano on 12 soittajaa (jousikvintet-
2431: sältää määrärahan, jolla opetusteatteriin voidaan ti + puhallinsekstetti + lyömäsoittaja). Lähivuo-
2432: palkata valojen ja tehosteiden hoitaja sekä järjes- sina tultaisiin toimeen 30 tuntia viikossa tuntipal-
2433: täjävahtimestari. kalla saittavalla orkesterilla. Sitä voitaisiin tarpeen
2434: Musiikkiopetusteatterin nykyiset tilat, teatteri- ja mahdollisuuksien mukaan täydentää opiskelija-
2435: tekniset välineet ja vuoden 1985 alusta käytössä soittajilla.
2436: oleva apuhenkilöstö antavat mahdollisuuden te- Hallituksen esitykseen vuoden 1985 tulo- ja
2437: hokkaaseen koulutukseen ja opetusteatterin kapa- menoarvioksi sisältyy momentille 29.36. 01
2438: siteetin täysimittaiseen hyväksikäyttöön. Tämän 150 000 markkaa harjoitusorkesterin palkkioita
2439: estää kuitenkin vakinaisesti käytettävissä olevan varten. Tällä rahalla ei saada palkatuksi ammatti-
2440: orkesterin puuttuminen. Riittävän koulutukselli- tason soittajia. Edellä mainitut orkesterin
2441: sen hyödyn saaminen musiikkiteatterikoulutuk- vähimmäiskokoonpano ja -tuntimäärä merkitse-
2442: sen kustakin harjoitusteoksesta edellyttää koke- vät, että palkkioihin tarvitaan kaikkiaan 630 000
2443: muksen ja kansainvälisen käytännön mukaan ai- mk. Kun Sibelius-akatemia voi nykyisen suurui-
2444: nakin noin 15 esityskertaa. Näin syntyvän esitys- sista määrärahoistaan irrottaa kyseisiin palkkioihin
2445: kertamäärän läpivieminen opiskelijaorkesterivoi- 80 000 mk, lisämäärärahan tarve on 400 000
2446: min on täysin mahdotonta. markkaa.
2447: 1984 vp. - RA n:o 633 687
2448:
2449: Edellä olevan perusteella ehdotamme, set) lisäyksenä muihin palkkoihin ja palk-
2450: kioihin 400 000 markkaa 12 soittajasta
2451: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden koostuvan tuntipaikkaisen harjoitusorkes-
2452: 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle terin palkkaamiseksi Sibelius-akate-
2453: 29.36.01 (Sibelius-akatemian palkkauk- mtaan.
2454:
2455: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2456:
2457: Pirjo Ala-Kapee Kaisa Raatikainen Tuula Paavilainen
2458: Marjatta Väänänen Elsi Hetemäki-Olander Kaarina Dromberg
2459: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Pentti Lahti-Nuuttila
2460: Elisabeth Rehn Timo Roos Arja Alho
2461: Antti Kalliomäki Liisa Jaakonsaari Mikko Elo
2462: Anna-Liisa Piipari Heli Astala
2463: 688 1984 vp.
2464:
2465: Raha-asia-aloite n:o 634
2466:
2467:
2468:
2469:
2470: Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta elämänkat-
2471: somustiedon oppimateriaalin suunnitteluun
2472:
2473:
2474: Eduskunnalle
2475:
2476: Uusien koululakien mukaan elämänkatsomus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2477: tieto tulee uudeksi oppiaineeksi. Aineen oppima- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2478: teriaalin monipuolinen kehittäminen ja suunnit- 29.41.23 lisäyksenä 30000 markkaa elä-
2479: telu vaatisi erityismäärärahan. må'nkatsomustiedon oppimateriaalin ke-
2480: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- hittämiseen ja suunnitteluun.
2481: taen,
2482:
2483: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2484:
2485: Pirjo Ala-Kapee Tuula Paavilainen Liisa Jaakonsaari
2486: Aarno von Bell Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
2487: 1984 vp. 689
2488:
2489: Raha-asia-aloite n:o 635
2490:
2491:
2492:
2493:
2494: Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokes-
2495: kusta ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön
2496:
2497:
2498: Eduskunnalle
2499:
2500: Hallitus on esityksessään eduskunnalle valtion vien järjestöjen perustamisen sekä kustannustason
2501: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1985 varannut ala- nousun, ehdotamme,
2502: momentille 29.5 7. 54.1 (Valtionapu opintokes-
2503: kusta ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön) yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2504: teensä 7 120 000 markkaa. Ottaen huomioon jär- den 1985 tulo- ja menoarvioon momen-
2505: jestöjen muun kuin opintokeskuslain mukaisen si- tin 29.57.54 alamomentille 1 lisäyksenä
2506: vistystyön, erityisesti kulttuuritoiminnan jatkuvan 2 000 000 markkaa eli yhteensä 9 120 000
2507: laajentumisen ja uusien opintokeskusta ylläpitä- markan määrärahan.
2508:
2509: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2510:
2511: Pirjo Ala-Kapee Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila
2512:
2513:
2514:
2515:
2516: 87 4284003504
2517: 690 1984 vp.
2518:
2519: Raha-asia-aloite n:o 636
2520:
2521:
2522:
2523:
2524: Ala-Kapee ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta alue-
2525: teattereiden toimintaa sekä teattereiden teknisiä laitteita ja pe-
2526: rushankintoja varten
2527:
2528: Eduskunnalle
2529:
2530: Maahamme on viime vuosina perustettu alue- tedlista vähenemistä noin 40 % : iin hyväksytyistä
2531: teattereiden verkosto. Alueteattereiksi on tähän menoista. Uusien alueteattereiden valtionavun
2532: mennessä nimetty Joensuun Kaupunginteatteri, taso jäi noin 30 % :iin. Tämä on vaikeuttanut
2533: Kajaanin Kaupunginteatteri, Rovaniemen Kau- alue.ellisen toiminnan käynnistymistä näissä teat-
2534: punginteatteri, Åbo Svenska Teater, Wasa Teater, tereissa.
2535: Kuopion Kaupunginteatteri ja viimeisenä Vaasan Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle
2536: Kaupunginteatterin ja Seinäjoen Kaupunginteat- 198 5 alueteattereiden toimintaan esitetään 19
2537: terin muodostama akselialueteatteri. Alueteatte- milj. mk. Määräraha lisääntyy 5,56 %:lla edelli-
2538: reiden määrää on valtion näyttämötaidetoimikun- sestä vuodesta. Tämä merkitsee, että alueteatte-
2539: nan suunnitelmien mukaan tarkoitus vielä lisätä reiden valtionavun taso pysyy vuonna 1985
2540: siten, että Lappeenrannan Kaupunginteatteri ja 30-40 % :ssa ja alueteattereiden toiminta enti-
2541: Imatran Kaupunginteatteri nimettäisiin akseli- sestäänkin vaikeutuu. Kun kysymyksessä on vielä
2542: alueteatteriksi. teattereiden henkilökunnan kiinnitysvuosi, jol-
2543: Korotetun valtionavun turvin alueteatterit ovat loin uusien työsopimusten solmimisen yhteydessä
2544: voineet lisätä henkilökuntaansa ja laajentaa toi- palkkataso yleensä nousee, joutuvat alueteatterit
2545: mintaansa kotikaupungistaan ympäröivälle alu- muihin teattereihin nähden huonompaan ase-
2546: eelleen. Valtion näyttämötaidetoimikunnan suo- maan kireän budjettinsa vuoksi.
2547: situksen mukaisesti valtionavun alueteattereille Teatterimäärärahoissa huomio kiintyy myös
2548: tulisi olla n. 50 % hyväksytyistä menoista. Kulu- teattereiden teknisten laitteiden ja perushankin-
2549: vaan vuoteen asti tämä taso onkin pystytty pitä- tojen määrärahan vähyyteen. Määrärahassa ei ole
2550: mään yllä. Alueteattereiden valtionapu vielä lainkaan kasvua vaikka monien teattereiden lait-
2551: vuonna 1983 oli n. 45-49 %. teisto on pahasti vanhentunut.
2552: Vuoden 1983 lopulla uusiksi alueteattereiksi ni- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2553: mettiin Vaasan ja Seinäjoen Kaupunginteatteri!.
2554: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1984 alue- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2555: teattereiden toimintaan osoitettu määräraha ei 1985 tulo- ja menoarvioon momentz/le
2556: kuitenkaan ollut kasvanut riittävästi, jotta tämä 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 mar!;kaa
2557: nimitys olisi voitu tehdä kivuttomasti. Uusien alueteattereiden toimintaa varten sekä /i-
2558: alueteattereiden nimeäminen tuli merkitsemään säyksenå' 200 000 markkaa teattereiden
2559: vanhoille alueteattereille niiden valtionavun suh- teknisiä laitteita ja perushankintoja varten.
2560:
2561: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2562:
2563: Pirjo Ala-Kapee Mikko Elo
2564: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
2565: Riitta Järvisalo-Kanerva
2566: 1984 vp. 691
2567:
2568: Raha-asia-aloite n:o 637
2569:
2570:
2571:
2572:
2573: Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten
2574: kuluttajaneuvojien määrän lisäämiseksi
2575:
2576:
2577: Eduskunnalle
2578:
2579: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityk- rän lisääminen ilmeisesti vähentäisi myös kulutta-
2580: sessä on esitetty kolmen uuden kunnallisen kulut- javalituslautakunnan työpainetta.
2581: tajaneuvojan paikkaamista. Tämä esitys on huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2582: mattavasti pienempi kuin suunnitelmissa on ole- taen,
2583: tettu ja mihin kunnat ovat varautuneet. Lisäyksen
2584: pitäisi olla ainakin kaksinkertainen: kuusi uutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2585: kuluttajaneuvojaa. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2586: Kunnallinen kuluttajaneuvonta on osoittautu- 32.31.31 lisäyksenå· 81 000 markkaa kol-
2587: nut tehokkaaksi. Sen avulla on pystytty ratkaise- men uuden kunnallisen kuluttajaneuvojan
2588: maan mm. valtaosa kuluttajakiistoista jo paikalli- palkkaamiseksi hallituksen esittämän kol-
2589: sella tasolla. Näin ollen kuluttajaneuvojien mää- men uuden neuvojan lisäksi.
2590:
2591:
2592: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2593:
2594: Pirjo Ala-Kapee Tuula Paavilainen
2595: 692 1984 vp.
2596:
2597: Raha-asia-aloite n:o 638
2598:
2599:
2600:
2601:
2602: Alaranta ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseutualuei-
2603: den työpaikkatukikokeilun laajentamiseen
2604:
2605:
2606: Eduskunnalle
2607:
2608: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1985 kun varoja myönnetään, seurataan myös riittävän
2609: tulo- ja menoarvioksi on momentin 26.98.46, tarkasti niiden käyttöä. ·
2610: maaseutualueiden työpaikkatukikokeilu, peruste- Maaseudun työpaikkatukikokeilun toteuttami-
2611: luissa todettu, että määrärahasta saadaan enintään sen ja myös muiden lääninsuunnittelun tehtävien
2612: 180 000 markkaa käyttää lääninhallituksissa vii- (esim. erityisaluemenettely ja tavoitesuunnittelu)
2613: den määräaikaisen henkilön palkkaamiseen. Tällä kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että työpaik-
2614: rahalla voidaan palkata työntekijät Oulun, katukikokeilun momentilta (26.98.40) voitaisiin
2615: Pohjois-Karjalan, Kuopion, Keski-Suomen sekä kaikissa lääninhallituksissa palkata työntekijä ai-
2616: Turun ja Porin lääneihin 4-5 kuukauden ajaksi. nakin osaksi vuotta, mutta useimmissa koko vuo-
2617: Kuluvan vuoden toisen lisämenoarvion mukaan deksi.
2618: ovat momentilta palkatut henkilöt Kuopion, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2619: Keski-Suomen ja Turun ja Porin lääneissä. taen,
2620: Tarve on kuitenkin paljon laajempi. Kun mää-
2621: räraha kokonaisuudessaan lisääntyy, lisääntyvät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2622: my0s tuen jakamiseen liittyvät tehtävät. Ne voi- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2623: daan kuitenkin jaksottaa tiettyihin aikoihin. Sen 26. 98.40 lz"säyksenä 800 000 markkaa kå"y-
2624: sijaan tuen maksatukseen ja hankkeiden seuran- tettäväksi lääninhallituksissa kymmenen
2625: taan liittyvät tehtävät ovat jatkuvia ja vielä enem- määräaikaisen tzlapäiseen tehtävään otet-
2626: män työtä vaativia. On tarkoituksenmukaista, että tavan henkzlön palkkaamiseen.
2627:
2628:
2629: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2630:
2631: Juhani Alaranta Hannu Kemppainen Hannu Tenhiälä
2632: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen Aapo Saari
2633: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila
2634: 1984 vp. 693
2635:
2636: Raha-asia-aloite n:o 639
2637:
2638:
2639:
2640:
2641: Alaranta ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pohjois-Poh-
2642: janmaan keskusammattikoulun peruskorjauksen suunnitteluun
2643:
2644:
2645: Eduskunnalle
2646:
2647: Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulun dellista ja tarkoituksenmukaista toteuttaa tarkan
2648: Oulun koulupiste edellyttää peruskorjausta ja kokonaissuunnitelman perusteella.
2649: muutostöitä, jotta keskiasteen uudistuksen mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2650: kainen koulutus voidaan toteuttaa sekä määrälli- taen,
2651: sesti että laadullisesti.
2652: Opetusministeriö, ammattikasvatushallitus ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2653: rakennushallitus ovat suunnitelmissaan vuosille 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2654: 1986-1988 budjetoineet mainittuun peruskor- 29.68. 74 lisäyksenä 250 000 markkaa
2655: jaukseen tarvittavan määrärahan. Työn käynnistä- Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikou-
2656: minen edellyttää suunnittelumäärärahaa. Vaiheit- lun peruskorjauksen suunnitteluun.
2657: tain etenevä peruskorjaus- ja muutostyö on talou-
2658:
2659: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2660:
2661: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila
2662: 694 1984 vp.
2663:
2664: Raha-asia-aloite n:o 640
2665:
2666: Alho ym.: Koeotettujen määrärahojen osoittamisesta kehitysyhteis-
2667: työn suunnitteluun ja kehitysmaatutkimukseen sek:t projektien
2668: esivalintaan, valmisteluun, etukäteisarviointiin ja evaluointiin
2669:
2670: Eduskunnalle
2671:
2672: Kehitysyhteistyön toteutumista ja sen tehok- Tästä syystä olisikin tärkeää samalla kun kehi-
2673: kuutta voidaan mitata vain yhdellä tavalla: millai- tysyhteistyöhön suunnattavia varoja kokonaisuu-
2674: sia myönteisiä kehitysvaikutuksia sen avulla saa- dessa kasvatetaan YK:n asettamien tavoitteiden
2675: daan aikaan. Viime maaliskuun alussa hallitus an- saavuttamiseksi, kasvattaa myös kehitysy.!teistyön
2676: toi eduskunnalle selonteon kehitysyhteistyöstä. suunnitteluun ja kehitysmaatutkimukseen tarkoi-
2677: Hallitus vahvisti tässä yhteydessä Suomen lupauk- tettuja varoja. Yhtä välttämätöntä on turvata pro-
2678: sen, että 0, 7 % :n bruttokansantuoteosuus saavu- jektien onnistuminen tehokkaalla ja luotettavalla
2679: tetaan tämän vuosikymmenen aikana. Vuoden seurantatyöllä. Kehitysyhteistyövarojen käytön
2680: 1985 budjetissa ei kuitenkaan oleellista tasokoro- tarkoituksenmukaisuutta voitaisiinkin ryhtyä ke-
2681: tusta ole. Tavoitteista kiinnipitäminen merkitsisi hittämään Ruotsin mallin mukaan, jota myös val-
2682: kuitenkin avun määrän kaksinkertaistumista lähi- tiontilintarkastajat ovat ehdottaneet. Tämä mer-
2683: vuosien aikana. Mikäli hallituksen sitoumukseen kitsisi sitä, että kehitysyhteistyövaroista kehitysyh-
2684: on luottamista, tulisi nyt kiinnittää erityinen teistyön suunnitteluun, tutkimukseen ja seuran-
2685: huomio kehitysyhteistyön sisältöön, suunnitte- taan käytettäisiin yhden prosentin suuruinen
2686: luun ja arviointiin. osuus. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kehi-
2687: Valtiontilintarkastajat samoin kuin kehitysyh- tysyhteistyön suunnittelun ja kehitysmaatutki-
2688: teistyön selonteon yhteydessä puheenvuoron käyt- muksen 1, 7 milj. markan määrärahaesitys sekä
2689: täneet edustajat kiinnittivät huomiota moniin nii- projektin esivalinta-, valmistelu-, etukäteisarvi-
2690: hin puutteisiin, jotka olennaisella tavalla ovat vai- ointi- ja evaluointimääraraha 2, S milj. markkaa
2691: kuttaneet kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen ja ovat riittämättömät. Jotta kehitysyhteistyön tu-
2692: projektien onnistumiseen. Tilintarkastajat omassa loksellisuus voidaan turvata, on jo tässä tulo- ja
2693: kertomuksessaan huomauttivat, etteivät rahoitet- menoarvioesityksessä näihin alueisiin suunnattava
2694: tavat projektit aina ole välttämättä vastanneet to- lisää taloudellisia voimavaroja.
2695: dellisia kehitysapua saavan maan taloudellisia ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2696: sosiaalisia kehitystarpeita. He katsoivat, että taka- taen,
2697: na on ollut liiankin monta kertaa ajatus saada ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2698: hitysyhteistyöllä takaisin varoja Suomeen. Monta 1985 tulo- ja menoarvioon momentzJie
2699: kertaa ongelmaksi oli muodostunut myös se, et- 24.30.67 lzsåyksenä 2300000 markkaa
2700: teivät kehitysyhteistyöprojektit olleet riittävän pit- käyttösuunnitelman kohtaan 4 (kehitys-
2701: käjänteisiä. Näin hyväkin hanke on saattanut koh- yhteistyösuunnittelu- ja kehitysmaatutki-
2702: data muutaman vuoden toiminnan jälkeen suuria mus), sekä lzsäyksenä 500 000 markkaa
2703: vaikeuksia, jotka ovat aiheutuneet varaosien puut- käyttösuunnitelman kohtaan 5 (projektien
2704: teesta tai koulutetun henkilökunnan poismuuton esivalinta, valmistelu, etukätezsarviointi ja
2705: vuoksi. evaluointz).
2706: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2707:
2708: Arja Alho Mats Nyby Kari Urpilainen
2709: Jouko Skinnari Pertti Paasio Kaj Bärlund
2710: Kari Rajamäki Mikko Elo Markus Aaltonen
2711: Peter Muurman Sinikka Hurskainen-Leppänen Paavo Lipponen
2712: Jukka Mikkola Risto Ahonen Paula Eenilä
2713: Mikko Rönnholm Timo Roos Aarno von Bell
2714: Maija Rajantie Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen
2715: Ville Komsi
2716: 1984 vp. 695
2717: Raha-asia-aloite n:o 641
2718:
2719:
2720:
2721:
2722: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen opintotukeen
2723: valmistumisen jälkeisen korkotuen suoritusajan jatkamiseksi
2724:
2725:
2726: Eduskunnalle
2727:
2728: Vastavalmistuneet ja valmistumassa olevat opis- den suorittaminen. On lisäksi huomautettava, et-
2729: kelijat ovat tavattoman vaikeassa taloudellisessa tä perheellisillä opiskelijoilla veikataakat ovat kak-
2730: asemassa. Useiden vuosien opiskelu on aiheutta- sinkertaiset. Kun tähän tilanteeseen liittyy lisäksi
2731: nut melkoisen velkataakan, jota rasittavat lisäksi se, että korkotuki valmistumisen jälkeen on 1Vz
2732: opiskeluaikaiset korot. Eduskunnan päätös korko- vuotta, nuoret vastavalmistuneet ovat todellisessa
2733: jen omavastuuosuudesta (400 mk) verotuksessa yhteiskunnan köyhyysloukussa. Mikäli korkotukea
2734: vaikuttaa opiskelijoiden taloudelliseen asemaan voitaisiin maksaa valtion varoista pitempi aika,
2735: huonontavasti samoin kuin myös se, ettei opiske- olisi vastavalmistuneilla mahdollisuus järjestää
2736: lijavähennystä ole tarkistettu riittävästi viime vuo- elämäntilannettaan paremmin eikä opintojen
2737: sien kuluessa. Vuoden 198 5 budjettiesityksessä päättymistä turhaan taloudellisista syistä pitkitet-
2738: esitetään korkojen vähennysoikeuden omavastuu- täisi.
2739: osuuden nostamista 600 markkaan, mikä kohden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2740: tuu ikävällä tavalla juuri opiskelijaryhmiin. Val- taen,
2741: mistumisen kanssa ajoittuvat samaan ajankohtaan
2742: myös perheen perustaminen, opiskelija-asunnosta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2743: poismuutto ja työpaikan etsiminen. Vastavalmis- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2744: tuneilla onkin vaikeaa löytää koulutustaan vastaa- 29.39.52 lisäyksenä 16 000 000 markkaa
2745: vaa työpaikkaa, josta aiheutuu ettei ansiotaso vas- valmistumisen jälkeisen opintolainojen
2746: taa elämisen kustannuksia. Miehillä tilannetta ra- korkotuen pidentämiseksi 1,5 vuodesta 3
2747: sittaa myös joko siviilipalvelu tai asevelvollisuu- vuoteen.
2748:
2749: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2750:
2751: Arja Alho Jouko Skinnari Reino Paasilinna
2752: Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen
2753: 696 1984 vp.
2754:
2755: Raha-asia-aloite n:o 642
2756:
2757:
2758:
2759:
2760: Alho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta säveltaiteen harras-
2761: tustoimintaan, erityisesti Suomen Jazzliitolle
2762:
2763:
2764: Eduskunnalle
2765:
2766: Suomen Jazzliitto vetosi 5. 5. 1984 valtioval- zia ja Turun jazz -tapahtumaa varten tappion ta-
2767: taan. Jazzliitto ilmaisi huolensa suomalaisen jaz- kuut.
2768: zin ja improvisoidun musiikin tulevaisuuden ja Jazzin ja improvisoidun musiikin esittämismah-
2769: kehityksen turvaamisen puolesta. dollisuuksiin olisi kiireisesti kiinnitettävä huomio-
2770: Vetoomuksessa kiinnitettiin huomiota mm. ta. Vain esiintymistilaisuuksia riittävästi tarjoa-
2771: suomalaisten jazzmuusikkojen työskentelyolosuh- malla voidaan taata jazzmusiikin ja koko alan ke-
2772: teisiin ja esiintymismahdollisuuksiin, jazzarkiston hitys. Tästä syystä tuen tuleekin keskittyä entistä
2773: ja -tutkimuksen aikaansaamisen välttämättömyy- enemmän konserttien ja tapahtumien taloudellis-
2774: teen, levytystuotantoon sekä alan ainoan mie- ten ongelmien poistamiseen. Myös koulutustoi-
2775: lipidelehden RYTMI ilmestymisen varmistami- minnalle kiertue- ja konserttitoimintaan on an-
2776: seen. nettava laajemmin tukea. Nyt SuomenJazzliitolle
2777: Vaikka myönteisiksi toimenpiteiksi voidaan kir- myönnetty 117 000 markkaa kuluu hallinto- ja
2778: jata sekä Uuden Musiikin Orkesterin (UMO) vaki- toimistokuluihin ja näin ollen varsinainen Suo-
2779: naistaminen että Sibelius-akatemiassa alkanut men Jazzliiton toiminta kuten koulurus, konsert-
2780: jazzopetus, yhteiskunnan tuki suomalaiselle titoiminta, mm. valtakunnalliset jazzpäivät, levy-
2781: jazzille on varsin vaatimatonta verrattuna muihin tystoiminta jne. jää hyvin vähäiseksi. Mainitta-
2782: pohjoismaihin. Ruotsissa valtio tukee esimerkiksi koon, että Suom~n Jazzliitto järjestää tänä vuon-
2783: Jazzliittoa noin puolen miljoonan markan arvosta na ensimmäiset jazzbändi-kilpailut.
2784: josta noin puolet on osoitettu Jazzliiton toimiston Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2785: ja hallinnon kuluihin ja noin puolet kiertue- ja taen,
2786: konserttitoimintaa varten. Tämän lisäksi valtio tu-
2787: kee jazzarkistoa tuntuvasti kuten myöskin Norjas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2788: sa. Ruotsissa jaetaan yksittäisten muusikoiden li- 1985 tulo- ja menoarvioon momentdle
2789: säksi myös suoraan eri jazzyhtyeille 5,8 milj. kruu- 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa sä-
2790: nun arvosta apurahoja. Suomessa sitä vastoin jazz- veltaiteen harrastustoimintaan, erityisesti
2791: musiikkia on Suomen Jazzliitolle myönnetyn Suomen jazzliitolle konsertti-, kiertue-
2792: avustuksen lisäksi tuettu myöntämällä Porin jaz- ym. koulutustoimintaa varten.
2793: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2794:
2795: Arja Alho Antti Kalliomäki Marja-Liisa Tykkyläinen
2796: Kari Rajamäki Erkki Liikanen Reino Paasilinna
2797: Pentti Lahti-Nuuttila Paula Eenilä Markus Aaltonen
2798: Mikko Rönnholm Kaj Bärlund Kari Urpilainen
2799: Mikko Elo Timo Roos Maija Rajantie
2800: Ville Komsi
2801: 1984 vp. 697
2802: Raha-asia-aloite n:o 643
2803:
2804:
2805:
2806:
2807: Alho ym.: Korotemo määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan
2808: liitto-YK-yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen.
2809:
2810:
2811: Eduskunnalle
2812:
2813: Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys tekee arvo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2814: kasta työtä rauhan ja kansainvälisyyskasvatuksen taen,
2815: edistämiseksi Suomessa. Työssään Suomen Rau-
2816: han liitto-YK-yhdistys on myös edistämässä Eu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2817: roopan rauhanliikkeiden vuoropuhelua ja tätä 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2818: kautta luomassa edellytyksiä vahvistuvalle rauhan- 29.99.50 lisäyksenä 200 000 markkaa Suo-
2819: työlle. men Rauhan liitto- YK-yhdistys ry:lle.
2820: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2821:
2822: Arja Alho Paavo Lipponen Reino Paasilinna
2823: Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen Antti Kalliomäki
2824:
2825:
2826:
2827:
2828: 88 4284003504
2829: 698 1984 vp.
2830:
2831: Raha-asia-aloite n:o 644
2832:
2833:
2834:
2835:
2836: Alho ym.: Määrärahan osoittamisestaYK:nNaisten Kehitysrahasto,
2837: Suomen Yhdistys - Finska Riksföreningen för FN:s Utveck-
2838: lingsfond för Kvinnor ry:n toiminnan tukemiseen
2839:
2840:
2841: Eduskunnalle
2842:
2843: YK:nNaisten Kehitysrahasto, Suomen Yhdis- määrärahaa, joka toimitetaan YK:lle vähentämät-
2844: tys- Finska Riksföreningen för FN:s Utvecklings- tömänä käytettäväksi Sahelin alueella Afrikassa
2845: fond för Kvinnor ry perustettiin vuoden 1981 hel- toimivaa tulisijojen parantamisohjelmaa varten
2846: mikuussa maailman ensimmäisenä kansallisena (v. 1984 100 000 mk).
2847: yhdistyksenä tukemaanYK:npääsihteerin alaisen Ulkoasiainministeriön esityksistä huolimatta
2848: YK:n Naisten Vuosikymmenen Vapaaehtoisen yhdistys ei ole saanut valtion tulo- ja menoarviossa
2849: Rahaston välityksellä kaikkein köyhimpien kehi- muiden vastaavassa asemassa olevien yhdistysten
2850: tysmaiden naisten omatoimisia pyrkimyksiä tavoin valtion apua momentilta 24.99. 50.
2851: omien ja perheittensä elinolojen parantamiseen Suomen yhdistyksen toiminta on YK:ssa mai-
2852: maaseudulla ja kaupunkien vähätuloisten keskuu- nittu esimerkkinä muita kansallisia yhdistyksiä
2853: dessa. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan tiedotuk- perustettaessa ja tarkoituksena on esittää YK:n
2854: sen ja varainhankinnan avulla. Naisten Vuosikymmenen päätöskonferenssissa
2855: Toiminnan tuloksia osoittaa jatkuva jäsenistön heinäkuussa 1985 sen kokemuksiin perustuva toi-
2856: kasvu, työn laajeneminen valtakunnalliseksi toi- mintamalli teollisuusmaiden naisten yhteistyöstä
2857: mintaverkostoksi ja vuosittain kasvava taloudelli- kehitysmaiden naisten kanssa ruohonjuuritasolla.
2858: nen tulos. Yhdistyksellä on tällä hetkellä 34 jä- Toimintamallin onnistuminen riippuu suuresti
2859: senyhdistystä ja 1 700 yksityistä jäsentä. Paikallis- käytettävissä olevista varoista sen edellyttämien
2860: taimikuntia on 17, vähintään yksi joka läänissä, ja välttämättömien kustannusten suorittamiseen.
2861: uusia on perusteilla. Vuonna 1983 yhdistys mak- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti ehdo-
2862: soi yllämainittuun YK:n rahastoon 49 051 dolla- tamme,
2863: ria eli 270 000 mk.
2864: Toiminta tapahtuu vapaaehtoisin voimin, mut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2865: ta yhä laajenevan työkentän jatkuva palveleminen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
2866: edellyttää toimintakeskuksen ylläpitoa ja jatkuvaa 24.99.50 lisåyksenä 150 000 markkaa
2867: yhteydenpitoa paikallistaimikuntiin eri puolella YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen
2868: Suomea. Yhdistys - Finska Riksföreningen för
2869: Yhdistys on saanut valtiolta kehitysyhteistyö- FN:s Utvecklingsfond för Kvinnor ry -ni-
2870: määrärahoista tiedotusmäärärahaa rajoitettuja miselle yhdistykselle annettavana valtion-
2871: kohteita varten (v. 1984 25 000 mk) ja projekti- apuna.
2872: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2873:
2874: Arja Alho Erkki Liikanen Saara-Maria Paakkinen
2875: Kerttu Törnqvist Maija Rajantie Riitta Järvisalo-Kanerva
2876: Tuulikki Hämäläinen Jussi Ranta Lea Savolainen
2877: Jouko Skinnari Marja-Liisa Tykkyläinen Tuula Paavilainen
2878: Anna-Liisa Piipari Kaisa Raatikainen Paula Eenilä
2879: Sinikka Hurskainen-Leppänen
2880: 1984 vp. 699
2881:
2882: Raha-asia-aloite n:o 645
2883:
2884:
2885:
2886:
2887: Alho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kätilöopiston sai-
2888: raalan peruskorjaustöitä varten
2889:
2890:
2891: Eduskunnalle
2892:
2893: Helsingin kaupunki joutuu käyttämään Helsin- ovat käyneet keskusteluja järkevän sairaanhoidon
2894: gin yliopistollisen keskussairaalan ja Kätilöopiston porrasteisuuden aikaansaamiseksi Helsingissä.
2895: palveluja naistentautien ja synnytysten järjestämi- Keskusteluissa on sivuttu myös Kätilöopiston ase-
2896: sessä omien hoitoyksiköiden puutteesta. Tästä on maa. Olivatpa ratkaisut minkä suuntaisia tahan-
2897: ollut seurauksena mm. se, että helsinkiläiset nai- sa, ne eivät saa viivästyttää itse peruskorjaustöi-
2898: set ovat pakotettuja käyttämään laajasti yksityisiä den etenemistä. Viivytyksellä aiheutetaan vahin-
2899: palveluja. koa pelkästään Kätilöopiston sairaalan palveluja
2900: Palvelujen puutetta on lisäksi erityisesti hanka- käyttäville naisille, jotka pääsääntöisesti ovat hel-
2901: loittanut Kätilöopiston sairaalan peruskorjaustöi- sinkiläisiä, sekä tietysti hankaloitetaan kohtuut-
2902: den viivästyminen. Hankkeen kokonaisarvia on tomasti Kätilöopiston henkilökunnan jokapäi-
2903: noin 64 miljoonaa markkaa. Nyt kuitenkin vuo- väistä työtä.
2904: delle 1985 esitetään vain 3,5 miljoonaa markkaa Edellä olevaan perustuen ehdotamme kunnioit-
2905: korjaustöihin. Verkkainen peruskorjausten etene- taen,
2906: minen haittaa sairaalan täysipainoista toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2907: taa ja aiheuttaa myös lisäkustannuksia. Ilmas- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2908: toinnin puutteellisuus on mm. aiheuttanut ikku- 33. 63.74 10 000 000 markan lisämäärära-
2909: napuitteitten mätänemistä. han Kätzlöopiston sairaalan peruskorjaus-
2910: Helsingin kaupunki, valtiovalta sekä HYKS töitä varten.
2911: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2912:
2913: Arja Alho Pirjo Ala-Kapee
2914: 700 1984 vp.
2915:
2916: Raha-asia-aloite n:o 646
2917:
2918:
2919:
2920:
2921: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksena kunnille
2922: nuorten työllistämiskokeilusta aiheutuviin kustannuksiin
2923:
2924:
2925: Eduskunnalle
2926:
2927: Nuorten työttömyys on jatkuvasti ollut ongel- Työryhmä piti lähtökohtanaan 1979 sosiaali- ja
2928: mana myös niillä alueilla, joilla yleinen työllisyys- terveysministeriölle luovutettua sosiaali- ja tervey-
2929: tilanne muuhun maahan verraten on hyvä. Hel- denhuollon työllistämistukityöryhmän muistiota.
2930: singin työvoimatoimiston nuorten jaoksessa 1983 Lisäksi työryhmä perehtyi sosiaali- ja terveyden-
2931: tehdyn tutkimuksen mukaan nuorten työllisty- huollon valtakunnallisiin suunnitelmiin sekä työ-
2932: mistä vaikeuttivat eniten työkokemuksen ja kou- voiman kysyntään ja tarjontaan erityisesti Helsin-
2933: lutuksen puute. Koulutukseen sijoittumista vai- gin työvoimapiirissä.
2934: keutti puolestaan koulutuspaikkojen puute ja Todettuaan, että nuorten työllisyystilanne Uu-
2935: nuorten koulutushaluttomuus. Erityisesti pääkau- denmaan läänissä on vaikea muuten hyvästä työl-
2936: punkiseudulla on ongelmana keskiasteen amma- lisyystilanteesta huolimatta ja että sosiaalihuollon
2937: tillisen koulutuksen paikkavajaus. Vuosittain noin alalla on runsaasti sellaista työvoimavajausta, jota
2938: 3 000 koulutukseen hakenutta nuorta on jäänyt nuorilla työnhakijoilla voitaisiin täyttää, työryhmä
2939: vaille aloituspaikkaa. Tutkimuksen mukaan työ- ehdotti toimeksiantoansa perustuen kokeilua
2940: voimahallinnon keinoista työllistämistuet ovat lä- nuorten työllistämiseksi sosiaalihuollon tehtäviin.
2941: hinnä sellaisia, joiden käyttöä lisäämällä nuoria Kokeilu on ehdotettu toteutettavaksi vuosina
2942: voitaisiin entistä enemmän auttaa. Toisaalta voi- 1985 ja 1986 Helsingin työvoimapiirin kuuden
2943: daan todeta nimenomaan sosiaalipalveluiden lisä- kunnan alueella. Kokeilun piiriin ehdotetut kun-
2944: tarpeen olevan edelleen huomattava ja sosiaali- nat ovat Helsinki, Vantaa, Järvenpää, Hyvinkää,
2945: huollossa olevan selvää henkilöstövajausta. Nurmijärvi ja Lohja.
2946: Työvoimaministeriö asetti, sovittuaan asiasta Työryhmän ehdotukseen perustuen sosiaali- ja
2947: sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, 11.1.1984 terveysministeriö esitti kokeilun toteuttamista
2948: työryhmän, jonka tehtävänä oli vuosina 1985 ja 1986 seuraavin perustein: Kokei-
2949: - kartoittaa sosiaalihuollossa työllisyysmäärä- lun tarkoituksena on työllistää noin 200 lähinnä
2950: rahain palkatun henkilökunnan määrä, tehtävä- alle 25-vuotiasta työvoimatoimistossa työttömänä
2951: alueet ja koulutustausta lääneittäin; työnhakijana olevaa henkilöä. Kyseeseen voisivat
2952: - arvioida, paljonko viime vuosina on vaki- tulla myös yli 25-vuotiaat henkilöt silloin, kun iän
2953: naistettu alkujaan työllisyysmäärärahoin palkattu- tai ammattitaidon vanhentuneisuuden vuoksi alan
2954: jen henkilöiden työsuhteita sosiaalihuollossa sekä vaihto olisi työhönsijoittumisen kannalta tarkoi-
2955: minne ja millaisiin tehtäviin nämä ovat sijoittu- tuksenmukaista. Kaikille työllistettäville työnan-
2956: neet; tajan tulisi järjestää perehdyttäminen, minkä li-
2957: - selvittää mahdollisuudet luoda uusia työ- säksi osalle työllistettävistä järjestettäisiin myös ly-
2958: paikkoja lähinnä nuorten työllistämiseksi sosiaali- hytaikainen työllisyyskoulutus. Kokeilussa kunta
2959: huollon tehtäviin siten, ettei toiminnan jatkuvuu- maksaisi työllistetyille työehtosopimuksen mukai-
2960: delle koidu haittoja ja ottaen huomioon työllistet- sen palkan. Kunta saisi kokeilusta aiheutuviin
2961: tävien lisäkoulutustarve sekä palkkakustannuksiin työllisyystuen, jonka suu-
2962: - laatia kokeilusuunnitelma Uudenmaan lää- ruus määräytyisi SVOL:n valtionosuussäännösten
2963: niä varten edellisen kohdan periaatteita noudat- mukaisesti. Tällaiseen ehdotukseen työtyhmä on
2964: taen. päätynyt hallinnollisen joustavuuden lisäämiseksi.
2965: Työryhmässä oli edustajat työvoimahallinnon Määrärahalla olisi tarkoitus osoittaa työttömiä
2966: lisäksi sosiaali- ja terveysministeriöstä ja sosiaali- henkilöitä lähinnä virkoihin ja toimiin, joita kun-
2967: hallituksesta. nat ovat toteuttamissuunnitelmissaan lääninhalli-
2968: 1984 vp. - RA n:o 646 701
2969:
2970: tukselle esittäneet, mutta joita ei kiintiöiden puit- tulo- ja menoarvioksi entylsesti korostetaan
2971: teissa ole voitu vahvistaa. Kyseeseen tulisivat teh- työllisyyden hoitoa ja vielä enty1sesti nuoriso-
2972: tävien sopivuuden kannalta lähinnä ryhmään työttömyyden vähentämistä, ehdotamme kun-
2973: ''muut henkilöt'' kuuluvat virat, joita toisaalta on nioittaen,
2974: kuntien esityksiin verrattuna jäänyt erityisen pal-
2975: jon Uudenmaan läänissäkin vahvistamatta. Työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2976: voimaviranomaiset vastaisivat työnhakijoiden 1985 tulo- ja menoarvioon 3 25 0 000
2977: osoittamisesta kokeilumäärärahoin perustettaviin markkaa käytettäväksi valtionavustuksena
2978: työpaikkoihin. kunnille nuorten työllistämiskokezlusta ai-
2979: Kun hallituksen esityksessä vuoden 1985 heutuviin kustannuksiin.
2980:
2981: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2982:
2983: Arja Alho Reino Paasilinna Pentti Lahti-Nuuttila
2984: Pekka Starast Juhani Surakka Paavo Lipponen
2985: Markus Aaltonen Mats Nyby Maija Rajantie
2986: Aimo Ajo Risto Ahonen Kari Rajamäki
2987: Mikko Rönnholm Kaj Bärlund Aarno von Bell
2988: Kari Urpilainen Reijo Lindroos Matti Kuusio
2989: Timo Roos
2990: 702
2991: 1984 vp.
2992:
2993: Raha-asia-aloite n:o 647
2994:
2995:
2996:
2997:
2998: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin tointen lisäämi-
2999: seksi Etelä-Karjalan alueelle
3000:
3001:
3002: Eduskunnalle
3003:
3004: Poliisitoimessa on jouduttu jakamaan niuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3005: kuutta. Poliisin toimia on siirretty esim. Haminas- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3006: ta Etelä-Karjalan alueelle, jotta toiminta olisi 26.75.01 lisäyksenä 500000 markkaa uu-
3007: yleensä mahdollista. Tätä ei voi pitää oikeana, jo- sien poliisin tointen perustamiseksi Etelä-
3008: ten uusia toimia on saatava lisää. Karjalan alueelle.
3009: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3010: taen,
3011:
3012: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3013:
3014: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
3015: 1984 vp. 703
3016:
3017: Raha-asia-aloite n:o 648
3018:
3019:
3020:
3021:
3022: Almgren ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntosäästö-
3023: palkkioihin
3024:
3025:
3026: Eduskunnalle
3027:
3028: Huono perhepolitiikka on aiheuttanut vaikeuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3029: sia erityisesti nuorille perheille. Korkeat opintolai- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3030: nojen korot ja perheen perustamiskustannukset 28.05.53 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
3031: aiheuttavat erityisiä vaikeuksia. nuorten ensiasunnon ja nuorten perheiden
3032: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- asunnonsaantia varten.
3033: taen,
3034:
3035: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3036:
3037: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
3038: 704 1984 vp.
3039:
3040: Raha-asia-aloite n:o 649
3041:
3042:
3043:
3044:
3045: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien yli-
3046: määräisiä varhaiseläkkeitä varten
3047:
3048:
3049: Eduskunnalle
3050:
3051: Sotiemme veteraanit ovat terveytensä ja parhaat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3052: vuotensa uhraten turvanneet kansallemme vapaan taen,
3053: isänmaan. Sotavuosien rasitukset tuntuvat iän
3054: karttuessa yhä selvemmin ja voimat alkavat vähetä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3055: ja työkyky heiketä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3056: Nuorimmat veteraanit ovat nyt 60-vuotiai- 33.21.53 lisäyksenä 80000000 markkaa
3057: ta. Heidän varhaiseläkkeensä maksaminen on rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestel-
3058: aloitettava vaikka erityisjärjestelyin viimeistään män toteuttamiseksi 1.1.1985 alkaen yli-
3059: 1. 1. 198 5, jotta voidaan puhua varhaiseläkkees- mäå"rå"istå" rintama/isää" maksamalla.
3060: tä.
3061:
3062: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3063:
3064: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
3065: 705
3066: 1984 vp.
3067:
3068: Raha-asia-aloite n:o 650
3069:
3070:
3071:
3072:
3073: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen rintamalisän
3074: maksamiseksi veteraaneille
3075:
3076:
3077: Eduskunnalle
3078:
3079: Pientä eläkettä saavien rintamaveteraanien ta- arvwrtu noin 190 000 veteraania. Täten lisäkus-
3080: loudellisen tilan turvaamiseksi tulee heidän eläke- tannukset olisivat noin 160 milj. markkaa.
3081: turvaansa parantaa kehittämällä rintamalisäjärjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3082: telmää. Siten nykyisen tasasuuruisen rintamalisän taen,
3083: rinnalla tulisi olla verovapaa ylimääräinen rinta-
3084: malisä, joka maksettaisiin rintamaveteraanille si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3085: tä suurempana, mitä heikompi hänen muu eläke- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.21
3086: turvansa on. Rintamalisän täysi määrä voisi olla uudelle momentzile 160 000 000 markkaa
3087: rintamaveteraaniasian neuvottelukunnan esittä- ylimääräisen rintamalisän maksamiseksi
3088: mä 101 mk kuukaudessa. veteraanezile, jozJ/a on pieni työeläke.
3089: Ylimääräisen rintamalisän saajien määräksi on
3090:
3091: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3092:
3093: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
3094:
3095:
3096:
3097:
3098: 89 4284003504
3099: 706 1984 vp.
3100:
3101: Raha-asia-aloite n:o 651
3102:
3103:
3104:
3105:
3106: Almgren ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raittiustyöhön
3107:
3108:
3109:
3110:
3111: Eduskunnalle
3112:
3113: Lisääntyvä alkoholinkulutus aiheuttaa nopeasti 33.89.50 lisäyksenä 13 000 000 markkaa
3114: korjaamattomia vaurioita yhteiskunnassa. raittiustyöhön sekä alkoholtjuomista ai-
3115: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- heutuvien haittojen ehkäisemiseen annet-
3116: taen, tavaa valtionapua varten.
3117:
3118: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3119: 1985 tulo- ja menoarvioon momentiiie
3120:
3121: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3122:
3123: Esko Almgren Impi Muroma
3124: 707
3125: 1984 vp.
3126:
3127: Raha-asia-aloite n:o 652
3128:
3129:
3130:
3131:
3132: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraanien ns. veteraani-
3133: kotien rakentamiseen
3134:
3135:
3136: Eduskunnalle
3137:
3138: Viime vuosina on tehty useita rintamaveteraa- Asuntomäärärahoista tulisi tämän vuoksi varata
3139: nien elinoloja ja etenkin asumisoloja koskevia tut- erillinen momentti ja sille riittävät määrärahat ve-
3140: kimuksia. Ne osoittavat, että rintamaveteraanit teraanikotien rakentamiseen.
3141: asuvat keskimääräisesti muuta väestöä puutteelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3142: semmin. Etenkin heidän asuntojensa varustetaso taen,
3143: " on varsin puutteellinen. Ikääntyminen ja siihen
3144: liittyvä terveydentilan heikkeneminen aiheuttavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3145: erityistä hyvien asunto-olojen tarvetta, jotta vete- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3146: raanit selviytyisivät sairauksistaan ja vaivoistaan 35.45.83 lisäyksenå' 125 000 000 markkaa
3147: huolimatta kotioloissa. veteraanikotien rakentamiseen.
3148:
3149: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3150:
3151: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
3152: 708 1984 vp.
3153:
3154: Raha-asia-aloite n:o 653
3155:
3156:
3157:
3158:
3159: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraanien asuntojen pe-
3160: rusparannuksiin
3161:
3162:
3163:
3164:
3165: Eduskunnalle
3166:
3167: Veteraanien asunto-olot ovat viimeaikaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3168: tutkimusten mukaan heikommat kuin väestön taen,
3169: asunto-olot yleensä. Veteraanien ikääntyminen ja
3170: terveydentilan heikentyminen aiheuttavat sen, et- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3171: tä heidän asumisolojaan tulisi kohentaa, jotta he 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3172: voisivat mahdollisimman pitkään asua omissa 35.45.86 lisäyksenå· 30 000 000 markkaa
3173: asunnoissaan. Tämän vuoksi puutteellisesti asu- puutteellisesti asuvien rintamaveteraanien
3174: vien veteraanien asunto-oloja tulisi parantaa va- asuntojen perusparannuksiin.
3175: raamalla riittävät määrärahat veteraanien asunto-
3176: jen perusparannuksiin.
3177:
3178: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3179:
3180: Esko Almgren Olavi Ronkainen Impi Muroma
3181: 1984 vp. 709
3182:
3183: Raha-asia-aloite n:o 654
3184:
3185:
3186:
3187:
3188: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhan- ja aseidenriisuntakas-
3189: vatuksen opetusmateriaalin laatimiseen
3190:
3191:
3192: Eduskunnalle
3193:
3194: Uusien koululakien yhteydessä on koulun kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3195: vatustavoitteeksi tulossa kasvatus rauhaan.
3196: Rauhan- ja aseidenriisuntakasvatusta varten on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3197: olemassa jonkin verran opetuksessa käyttökelpois- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 29.99
3198: ta aineistoa, mutta varsinainen opettajien käyt- uudelle momentzfle 500 000 markkaa ope-
3199: töön tuleva oppimateriaali puuttuu miltei täydel- tusministeriön käytettäväksi avustuksiin
3200: lisesti. Rauhan- ja aseidenriisuntakasvatuksen rauhan- ja aseidennisuntakasvatuksen ope-
3201: opetusmateriaalin tuottamisesta kiinnostuneita tusmatenaalin laatimiseen ja julkaisemi-
3202: henkilöitä kyllä on maassamme, mutta toistaiseksi seen.
3203: materiaalin aikaansaaminen on törmännyt rahoi-
3204: tusvaikeuksiin.
3205:
3206: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
3207:
3208: Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö Arvo Kemppainen
3209: 710 1984 vp.
3210:
3211: Raha-asia-aloite n:o 655
3212:
3213:
3214:
3215:
3216: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupunkien ja taajamien lii-
3217: kennesaneeraukseen
3218:
3219:
3220: Eduskunnalle
3221:
3222: Viime aikoina on kansainvälinen suuntaus kau- vin vähälle huomiolle jääneiden kokopäiväasuk-
3223: punkisuunnittelussa korostanut kaupungin mer- kaiden suhteellinen osuus on huomattava. Koko-
3224: kitystä asuinympäristönä sen muiden tehtävien ja päiväasukkaita ovat mm. eläkeläiset, lapset jako-
3225: mm. vapaasti kasvavan liikenteen kustannuksella. tiäidit.
3226: Tämä suuntaus on saanut kannatusta lähes aina, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3227: kun asukkaiden omaa mielipidettä on kysytty. taen,
3228: Viimeksi sai liikenteen rajoittamiseen ja asuin-
3229: alueiden rauhoittamiseen perustuva vaihtoehto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3230: yksiselitteisen kannatuksen Helsingin kaupungin 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 31.24
3231: järjestämässä kyselyssä. Läpiajolta suojatut alueet, uudelle momentzlle 5 000 000 markkaa
3232: piha- ja hidaskadut ym. viihtyvyyttä parantavat kaupunkien ja taajamien liikennesanee-
3233: järjestelyt ovat hitaasti lisääntymässä myös meillä. raukseen.
3234: Suuntausta on syytä suosia, sillä kaupungeissa hy-
3235:
3236: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3237:
3238: Ulla-Leena Alppi Niilo Koskenniemi Osmo Vepsäläinen
3239: 711
3240: 1984 vp.
3241:
3242: Raha-asia-aloite n:o 656
3243:
3244:
3245:
3246:
3247: Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten yhteiskun-
3248: tatakuuseen
3249:
3250:
3251: Eduskunnalle
3252:
3253: Jotta kaikille alle 25-vuotiaille voitaisiin taata Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3254: kokoaikainen työpaikka yhdeksi vuodeksi, on taen,
3255: kunnallisen työllistämistuen, ammatillisen koulu-
3256: tuksen ja nuorisotakuun määrärahoja korotettava. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3257: Tavoitetta on ryhdyttävä täyttämään 1.8.1985 lu- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3258: kien, minkä johdosta nuorisotakuun määrärahaa 34.50. 61 lisäyksenä 205 000 000 markkaa
3259: on korotettava 205 milj. markkaa. nuorten yhteiskuntatakuun määrärahaan.
3260:
3261: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
3262:
3263: Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö Arvo Kemppainen
3264: 712 1984 vp.
3265:
3266: Raha-asia-aloite n:o 657
3267:
3268:
3269:
3270:
3271: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kylmäkoskelle sijoi-
3272: tettavan Hämeen lääninvankilan suunnitteluun
3273:
3274:
3275: Eduskunnalle
3276:
3277: Hämeen lääninvankilan sijoittamisesta Kylmä- tana vuonna hyväksytyksi, tulisi budjetissa olla
3278: koskelle on eduskunta tehnyt päätöksen jo vuon- ensi vuodelle suunnittelumääräraha suunnitel-
3279: na 1979. Kylmäkosken kunta on oikeusministe- mien jatkamista varten. Rakennustöihin on tar-
3280: riölle jättämällään kirjeellä kiirehtinyt hankkeen koitus päästä vuoden 1986 aikana.
3281: aloittamista jo vuonna 1986 kuten Hämeen läänin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3282: investointimuistiossakin todetaan. Hämeen lää- taen,
3283: ninvankilan kunto on sellainen, että ne, jotka
3284: ovat kyseiseen laitokseen tutustuneet, ovat toden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3285: neet sen todella surkeakuntoiseksi, ihmisten asu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3286: miseen kelpaamattomaksi. Hämeen lääninvanki- 25.50. 74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
3287: lan perustamissuunnitelma on valmis ja menee lä- Kylmäkoskelie szjoitettavan Hämeen lää-
3288: hiviikkoina rakennusasiain neuvottelukunnan kä- ninvankzlan suunnitteluun.
3289: siteltäväksi. Perustamissuunnitelman tultua vielä
3290:
3291: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3292:
3293: Sirkka-Liisa Anttila
3294: 1984 vp. 713
3295:
3296: Raha-asia-aloite n:o 658
3297:
3298:
3299:
3300:
3301: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseutualuei-
3302: den työpaikkatukikokeiluun
3303:
3304:
3305: Eduskunnalle
3306:
3307: Valtio on tukenut viime vuosina maaseudun seen) kohdasta Kunnallinen työllistämistuki 60
3308: muuta maatilatalouden yhteydessä ja siitä erillään milj. markkaa. Tällöin työvoimaministeriön pää-
3309: olevaa elinkeinotoimintaa erityisellä maaseudun luokan menokohdalle 34.50.61 jää jäljelle kun-
3310: työpaikkatuella, jonka piiriin nykyisin kuuluu n. nalliseen työllistämistukeen 420 milj. markkaa ja
3311: 70 kuntaa. Tähän tukemiseen on ensi vuodelle koko momentille 681,2 milj. markkaa.
3312: esitetty budjetissa 20 milj. markkaa. Tämä tuki Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3313: tulee saattaa lakisääteiseksi ja koko maata katta- taen,
3314: vaksi pienyritystoiminnan käynnistämiseen täh-
3315: tääväksi tueksi. Budjettiehdotuksen 20 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3316: mar!~kaa ei riitä koko maaseutua kattavaksi ja siksi 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3317: esitämmekin ko. momentille 60 milj. markan lisä- 26. 98.40 (Maaseutualueiden työpaikkatu-
3318: määrärahaa. kikokeilu) lisäyksenä 60 000 000 markkaa
3319: Rahoituksen hoitamiseksi voitaisiin vähentää koko maaseudun saattamiseksi työpazkka-
3320: työvoimaministeriön pääluokan menokohdalta tuen piiriin.
3321: 34.50.61 (Valtionapu työttömyyden lieventämi-
3322:
3323: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3324:
3325: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen
3326:
3327:
3328:
3329:
3330: 90 4284003504
3331: 714
3332: 1984 vp.
3333:
3334: Raha-asia-aloite n:o 659
3335:
3336:
3337:
3338:
3339: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jokioisten virastota-
3340: loon sijoitettavan verotoimiston osakkeiden lunastusta varten
3341:
3342:
3343: Eduskunnalle
3344:
3345: Jokioisten kuntaan rakennetaan valtion ja kun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3346: nan yhteinen virastotalo jonka kustannusarvio on taen,
3347: 15 milj. markkaa. Verotoimiston tiloja kunta tar-
3348: joaa valtion ostettavaksi. Näin ollen valtiovarain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3349: ministeriön pääluokan menokohdalle Kiinteistö- 1985 tulo- ja menoarvioon momentz"lle
3350: jen ja huoneisto-osakkeiden hankkiminen valtion 28. 64.88 /z'säyksenä 1 400 000 markkaa ]o-
3351: tarpeisiin tulee saada 1,4 milj. markan lisämäärä- kioiszJ/e rakennettavaan virastotaloon tule-
3352: raha Jokioisille rakennettavan verotoimiston tilo- vien verotoimiston tzlojen osakkeiden lu-
3353: jen lunastusta varten. nastusta varten.
3354:
3355: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3356:
3357: Sirkka-Liisa Anttila
3358: 1984 vp. 715
3359:
3360: Raha-asia-aloite n:o 660
3361:
3362:
3363:
3364:
3365: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Forssan kirjaston perustaruiskus-
3366: tannuksiin
3367:
3368:
3369: Eduskunnalle
3370:
3371: Forssan kaupungin kirjastotoimi toimii todella kä vuoksi lisärahoitus on tarpeen. Forssan kirjas-
3372: ahtaissa ja vanhentuneissa tiloissa. Forssan ton kustannusarvio on noin 10 milj. markkaa.
3373: kirjasto-olot lienevät Hämeen läänin kehnoim- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3374: mat, mitä omalta osaltaan todistavat Forssan kir- taen,
3375: jaston tilastoluvut. Ne ovat läänin huonoimmat.
3376: Kirjastolle peruskorjataan uudet ajanmukaiset ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3377: lat Oy Finlayson Ab:lta kaupungin ostamiin enti- 1985 tulo- ja menoarvioon momentt!le
3378: sen kehräämön tiloihin. Perustaruissuunnitelma 29.56.31 3 000 000 markkaa Forssan kau-
3379: on valmistunut ja rakentamiseen on tarkoitus ryh- pungin kt'rjaston rakentamiseen tarvittavaa
3380: tyä vuonna 1985. Hämeen läänissä on samanaikai- valtionosuutta varten.
3381: sesti vireillä useampia suurempia hankkeita, min-
3382:
3383: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3384:
3385: Sirkka-Liisa Anttila
3386: 716 1984 vp.
3387:
3388: Raha-asia-aloite n:o 661
3389:
3390:
3391:
3392:
3393: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Lepaan puutarhaoppilaitoksen
3394: sekä Mustialan maatalousoppilaitoksen rakentamistarpeisiin
3395:
3396:
3397: Eduskunnalle
3398:
3399: Lepaan puutarhaoppilaitoksen lisärakennuksen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3400: ja asuntolan rakentaminen tulee aloittaa jo vuon- taen,
3401: na 1985. Näin ollen tarvitaan lisärahoitusta bud-
3402: jettiin 1, 5 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3403: Mustialan maatalousoppilaitoksen vuokrati- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3404: lojen rakentaminen ja asuntolan peruskorjaus 29.63.74 liså'yksenä 1 500 000 markkaa Le-
3405: tulee aloittaa myöskin vuonna 1985. Aloitusra- paan puutarhaoppilaitoksen rakentamis-
3406: hoitustarve on 2 milj. markkaa, joka tulee ot- tarpeisiin sekä 2 000 000 markkaa Mustia-
3407: taa määrärahan korotuksena budjettiehdotuk- lan maatalousoppt!aitoksen rakentamistar-
3408: seen. peisiin.
3409:
3410: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3411:
3412: Sirkka-Liisa Anttila
3413: 1984 vp. 717
3414:
3415: Raha-asia-aloite n:o 662
3416:
3417:
3418:
3419:
3420: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden sairaanhoidon opet-
3421: tajan toimen perustamiseen Lahden sairaanhoito-oppilaitokseen
3422:
3423:
3424: Eduskunnalle
3425:
3426: Lahden sairaanhoito-oppilaitoksen opiskelija- pilasmäärään nähden on Lahden sairaanhoito-
3427: määrä on nyt 270 oppilasta. Oppilaitoksessa on oppilaitoksessa liian vähän opettajan toimia.
3428: tällä hetkellä rehtori ja 15 opettajaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3429: Tällä hetkellä kurssien oppilasmäärä on suuri: taen,
3430: 32 oppilasta. Tavoitteena tulee olla yksi opettaja
3431: 20 oppilasta kohti. Samalla on otettava huomioon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3432: se, että nykyisin sairaanhoito-oppilaitosten opis- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3433: kelija-aines on pohjakoulutukseltaan ja oppimis- 29.83.01 300 000 markan määrärahan
3434: kyvyltään entistä kirjavampaa, mistä johtuen tuki- kahden sairaanhoidon opettajan toimen
3435: opetuksen ja opiskelijoiden henkilökohtaisen oh- perustamiseksi Lahden sairaanhoito-oppi-
3436: jauksen tarpeet ovat entisestään korostuneet. Op- laitokseen.
3437:
3438: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3439:
3440: Sirkka-Liisa Anttila Matti Viljanen
3441: 718 1984 vp.
3442:
3443: Raha-asia-aloite n:o 663
3444:
3445:
3446:
3447:
3448: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta Peräjoen urheilutalon
3449: peruskorjaukseen
3450:
3451:
3452:
3453: Eduskunnalle
3454:
3455: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja ur- urheiluseura Forssan Salaman paikallinen alaosas-
3456: heilun ja liikuntakasvatuksen tukemiseen ehdote- to. Talo olisi peruskorjauksen tarpeessa.
3457: taan myönnettäväksi tulo- ja menoarvioesityksen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3458: momentille 29.91.50 yhteensä 278 540000 taen,
3459: markkaa. Forssan kaupungissa sijaitsee Peräjoen
3460: urheilutalo, joka on hyvin vilkkaasti kyläläisten että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3461: erilaisten harrastustoimintojen käytössä. Peräjoen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3462: urheilutalo on aikanaan rakennettu eri tahojen 29.91.50 lisäyksenä 150 000 markkaa Perä·
3463: talkoovoimin. Talon isäntänä toimii tällä hetkellä ;oen urhezlutalon peruskorjausta varten.
3464:
3465: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3466:
3467: Sirkka-Liisa Anttila
3468: 1984 vp. 719
3469: Raha-asia-aloite n:o 664
3470:
3471:
3472:
3473:
3474: Anttila ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Jokioisten museo-
3475: rautatien toiminnan tukemiseen
3476:
3477:
3478: Eduskunnalle
3479:
3480: Jokioisten kunnassa toimii Suomen ainoa mu- sinään riitä. Vuosittaisen toiminta-avustuksen tar-
3481: seorautatie, jolla on säännöllistä höyryveturilii- ve on 35 000 mk.
3482: kennettä. Museorautatietoimintaa ylläpitävä voi- Jokioisten museorautatieyhdistyksellä on myös-
3483: ma on museorautatieyhdistyksen vapaaehtoinen kin kapearaidemuseo, joka sijaitsee Minkiön alku-
3484: talkootyö, josta ei makseta lainkaan kor- peräisellä asema-alueella rakennuksineen. Mu-
3485: vausta. Kaikki tehtävät radan kunnostustyöstä lii- seon kokoelmissa on esineistöä eri kapearaiteisilta
3486: kennöintiin perustuvat talkootoimintaan. Museo- rautateiltä maastamme ja kirjasto. Ulkomuseo-
3487: rautatien ja kapearaidemuseon elinehtona tähän alueella ja kalustohalleissa aseman ympäristössä
3488: saakka on ollut juuri palkaton työ. Nyt kuitenkin on useita ainutlaatuisia höyry- ja moottoriveturei-
3489: museorautatiellä on edessään melkoisia investoin- ta sekä vaunukalustoa, resiinoita ym., joista esi-
3490: teja, joista ei selvitä pelkästään talkootyöllä. Mu- merkkinä mm. entisen Loviisan Vesijärven rauta-
3491: seorautatien höyryvetureista yksi on ehdottomasti tien höyryveturi n:o 6 sekä Finlayson-Forssa
3492: saatava korjatuksi syystä, että tällä hetkellä toimi- Oy:n sähköveturi vuodelta 1905. Tämä kapearai-
3493: taan yhden höyryveturin varassa. Mikäli tämä höy- demuseo on myöskin avoinna yleisölle aivan sa-
3494: ryveturi jostakin syystä menee rikki, tarvitaan ti- moin kuin museorautatie, jolla museojuna kesä-
3495: lalle varahöyryveturi. Höyryveturin korjaamiseen kautena ajaa.
3496: tarvitaan 300 000 mk. Museorautatieyhdistyksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3497: liikevaihto vuositasolla on 300 000 mk tällä het~ taen,
3498: kellä, jossa menoerässä ei ole markkaakaan palk-
3499: kamenoja, koska toiminta todella tapahtuu tal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3500: koovoimin. Museorautatietoimintaa on ollut vuo- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 29.94
3501: desta 1978 alkaen ja suurella uurastuksella talkoo- uudelle momentzlle 300 000 markkaa käy-
3502: voimin on Jokioisten museorautatieyhdistys saa- tettäväksi jokioisten museorautatieyhdis-
3503: nut toiminnan nykyiseen laajuuteen. Jokioisten tyksen höyryveturin kunnostamiseen sekä
3504: museorautatieyhdistyksen toiminnan jatkumiselle 35 000 markkaa jokioisten museorauta-
3505: on välttämätöntä saada myöskin vuosittaista toi- tieyhdistykselle myönnettävää vuosiavus-
3506: mintatukea. Jokioisten kunta avustaa tällä hetkel- tusta varten.
3507: lä museorautatieyhdistystä, mutta tämä tuki ei yk-
3508:
3509: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3510:
3511: Sirkka-Liisa Anttila Matti Viljanen
3512: 720 1984 vp.
3513:
3514: Raha-asia-aloite n:o 665
3515:
3516:
3517:
3518:
3519: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkastuslaitoksen
3520: toimitilojen rakentamiseen Somerolie
3521:
3522:
3523: Eduskunnalle
3524:
3525: Valtion siementarkastuslaitos tarvitsee ehdotto- kentamista varten ei esitetä lainkaan määrä-
3526: masti uudet toimitilat. Someron kunta tarjoaa rahaa.
3527: tehdyn selvityksen mukaan laitoksen toiminnan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3528: kannalta parhaan sijoituspaikan. Siementarkas- taen,
3529: tuslaitoksen rakentamisen kustannusarvio on 29,5
3530: milj. markkaa. Rakentaminen on alunperin tar- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3531: koitus toteuttaa vuosina 1987-1988. Suunnit- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3532: telu- ym. määrärahoiksi on tähän mennessä esitet- 30.12. 74 3 000 000 markkaa Valtion sie-
3533: ty 500 000 markkaa. Sen sijaan vuoden 1985 mentarkastuslaitoksen uusien toimitzlojen
3534: budjettiehdotuksessa siementarkastuslaitoksen ra- rakentamiseksi Someron kuntaan.
3535:
3536: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3537:
3538: Sirkka-Liisa Anttila
3539: 1984 vp. 721
3540: Raha-asia-aloite n:o 666
3541:
3542:
3543:
3544:
3545: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Valtion hevosja-
3546: lostuslaitoksen tallirakennusten rakentamiseen
3547:
3548:
3549: Eduskunnalle
3550:
3551: Valtion hevosjalostuslaitoksen tilojen rakenta- milj. markkaa. Jotta rakentaminen voisi tapahtua
3552: misen kustannusarvio on 30 milj. markkaa. Tähän aikataulun mukaisesti, tulisi kt-suunnitelman
3553: mennessä on kyseiseen hankkeeseen myönnetty 3 mukainen lisämääräraha saada budjettiin.
3554: milj. markkaa kahtena eri vuotena. Vuodelle 1985 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3555: esitettiin kt-suunnitelmien mukaan 13 milj. taen,
3556: markkaa ja vuodelle 1986 7 miljoonaa markkaa ja
3557: loppurahoitus vuodelle 1987. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3558: Huolimatta kt-suunnitelman 13 miljoonan 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3559: markan määrärahaesityksestä on budjettiehdotuk- 30.17. 74 lisäyksenä 7 500 000 markkaa
3560: sessa esitetty Valtion hevosjalostuslaitoksen tallira- Valtion hevosjalostuslaitoksen talliraken-
3561: kennusten rakennus- ja laajennustöitä varten 5, 5 nusten rakennus- ja laajennustöitä varten.
3562:
3563: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3564:
3565: Sirkka-Liisa Anttila Matti Viljanen
3566:
3567:
3568:
3569:
3570: 91 4284003504
3571: 722 1984 vp.
3572:
3573: Raha-asia-aloite n:o 667
3574:
3575:
3576:
3577:
3578: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöi-
3579: den tukemiseen
3580:
3581:
3582: Eduskunnalle
3583:
3584: Nuorten viljelijöiden tukemiseen myönnettä- Lisärahoituksen tarve vuonna 1985 on noin 20
3585: vää määrärahaa saadaan käyttää nuorille viljelijöil- milj. markkaa.
3586: le tilanpidon aloittamisen yhteydessä maksetta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3587: viin käynnistysavustuksiin valtioneuvoston tar- taen,
3588: kemmin määräämin perustein. Nuorten viljelijöi-
3589: den starttirahajärjestelmä tulee lakisääteistää ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3590: momentilla tulee myöntää riittävästi rahoitusta, 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3591: jotta kaikki starttirahaan oikeutetut ja sitä hake- 30.33.40 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
3592: neet hyväksytyt hakemukset voidaan maksaa. nuorten vilje!tjoiden tukemiseen.
3593:
3594: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3595:
3596: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä
3597: 1984 vp. 723
3598:
3599: Raha-asia-aloite n:o 668
3600:
3601:
3602:
3603:
3604: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatila-
3605: talouden kehittämisrahastoon
3606:
3607:
3608: Eduskunnalle
3609:
3610: Maatalouden kehittämisrahaston varoista suori- tyksen turvaamiseksi tulee siirto maatilatalouden
3611: tetaan maatilalain mukaisesta maanostotoimin- k~hittämisrahastoon olla budjettiesitystä suurem-
3612: nasta ja sen sekä porotilalain, luontaiselinkeino- pi.
3613: lain ja kohtalain mukaisesta lainoitustoiminnasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3614: aiheutuvat menot. Muina sijoitusmenoina rahas- taen,
3615: tosta suoritetaan oikeudesta hankkia maa- ja met-
3616: sätalousmaata annetun lain mukaisia lunastushin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3617: toja sekä pakkohuutokauppojen lunastushintoja. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3618: Hallituksen budjettiehdotuksessa maatilatalou- 30.33.60 lisäyksenä JOO 000 000 markkaa
3619: den kehittämisrahastoon siirto on 140 milj. mark- siirtona maattlatalouden kehittämisrahas-
3620: kaa pienempi kuin vuoden 1983 tilinpäätös osoit- toon maattlatalouden välttämättömän ra-
3621: taa. Maatalouden välttämättömän rakennekehi- kennekehityksen turvaamiseksi.
3622:
3623: Helsingissä 2 5 päivänä syyskuuta 1984
3624:
3625: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä
3626: 724 1984 vp.
3627:
3628: Raha-asia-aloite n:o 669
3629:
3630:
3631:
3632:
3633: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hauhonreitin rantapengerrysten
3634: aloittamiseksi
3635:
3636:
3637: Eduskunnalle
3638:
3639: Hauhonreitin rantapengerrykset koskettavat simmäisistä suunnitelmista on tarkoitus yksi
3640: 10-20 erillistä pengerrysaluetta lähinnä Hauhon aloittaa jo vuonna 1985, minkä jälkeen voitaisiin
3641: ja Tuuloksen kunnissa. Hankkeiden tarkoituksena toteuttaa 2-3 hanketta vuosittain. Työn aloit-
3642: on suojata pysyvässä maatalouskäytössä olevat ala- tamiseen tarvittaisiin vuonna 1985 200 000 mark-
3643: vat rantamaat Hauhon reitin haitallisilta tulvilta. kaa.
3644: Hauhon reitin kunnat ovat pitäneet tärkeänä, että Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3645: vesiviranomaiset ryhtyisivät kiireellisesti toimen- taen,
3646: piteisiin tulvahaittojen poistamiseksi nopeasti to-
3647: teutettavissa olevien rantapengerrysten avulla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3648: Alustavan arvion mukaan rantapengerrysten 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3649: kokonaiskustannusarvio on noin 3 milj. mark- 30. 40. 77 200 000 markkaa Hauhonreitin
3650: kaa. Toimeenpano ajoittuu 5-10 vuodelle. En- rantapengerrystöiden aloittamista varten.
3651:
3652: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3653:
3654: Sirkka-Liisa Anttila
3655: 1984 vp. 725
3656: Raha-asia-aloite n:o 670
3657:
3658:
3659:
3660:
3661: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisten teiden
3662: kunnossapitoon
3663:
3664:
3665: Eduskunnalle
3666:
3667: Maantieverkoston rakentaminen ja kunnossapi- leillä todellisia surmanloukkuja. Eduskuntakäsit-
3668: to on yksi tärkeimmistä valtion tehtävistä. Liiken- telyssä tiemäärärahat on saatava vastaamaan tie-
3669: teen suunniteltua nopeampi kasvu on asettanut verkon järkevän hoidon tasoa.
3670: tieverkostomme kestävyyden kovalle koetukselle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3671: Tieverkostomme rappeutuminen alkaa olla tosi- taen,
3672: asia. Hallituksen budjettiehdotuksessa ei ole
3673: myönnetty riittävästi määrärahoja teiden kunnos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3674: sapitoon. Edellisinä vuosina on säästetty mm. juu- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3675: ri tiemäärärahoissa ja jo nyt jäljet näkyvät. Esimer- 31.24.14 lisäyksenä 300000000 markkaa
3676: kiksi urapaikkaukset vilkasliikenteisillä maanteil- tieverkon järkevän hoidon toteuttamista
3677: lämme tulevat olemaan ensi talvena liukkailla ke- varten.
3678:
3679: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3680:
3681: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen
3682: Jukka Vihriälä Matti Viljanen
3683: 726 1984 vp.
3684:
3685: Raha-asia-aloite n:o 671
3686:
3687:
3688:
3689:
3690: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 130 rakenteen
3691: parantamiseen ja tien rakentamiseen välillä Loppi-Uudenmaan
3692: piirin raja
3693:
3694: Eduskunnalle
3695:
3696: Maantie n:o 130 Lopelta Helsinkiin on erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3697: vilkasliikenteinen maantie. Tien kunto on tällä taen,
3698: hetkellä huono. Tie on hyvin mutkainen ja kapea.
3699: Valtatie n:o 3 Hämeenlinnasta Helsinkiin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3700: suunnitelmissa peruskorjata 1990-luvun alussa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3701: Valtatien n:o 3 kuormitusta vähentäisi huomatta- 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien n:o
3702: vasti maantien n:o 130 rakenteen parantaminen ja 130 rakenteen parantamiseen ja tien ra-
3703: tien rakentaminen. Suunnitelmat ovat valmistu- kentamiseen välzllä Loppi-Uudenmaan
3704: massa. piirin raja.
3705:
3706: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3707:
3708: Sirkka-Liisa Anttila Matti Viljanen
3709: 1984 vp. 727
3710:
3711: Raha-asia-aloite n:o 672
3712:
3713:
3714:
3715:
3716: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maantien n:o 280
3717: rakentamiseen ja peruskorjaamiseen välillä Uudenmaan piirin
3718: raja-Somero
3719:
3720: Eduskunnalle
3721:
3722: Maantien n:o 280 peruskorjaaminen välillä Uu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3723: denmaan piirin raja-Somero on lähdössä juuri taen,
3724: käyntiin. Valtion kuluvan vuoden tulo- ja me-
3725: noarviossa on tähän tarkoitukseen alunperin osoi- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3726: tettuna 4,2 milj. markkaa. Valtioneuvosto laaties- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3727: saan vuoden 1984 varsinaista työohjelmaa säästi 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
3728: tästä tiekohteesta 1 milj. markan suuruisen mää- maantien n:o 280 peruskorjaamiseen ja ra-
3729: rärahan. Esitän, että tämä 1 milj. markkaa palau- kentamiseen välillä Uudenmaan piirin
3730: tetaan vuoden 1985 budjetissa maantien n:o 280 raja-Somero.
3731: rakentamiseen välillä Uudenmaan piirin raja-
3732: Somero.
3733:
3734: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3735:
3736: Sirkka-Liisa Anttila Matti Viljanen
3737: 728 1984 vp.
3738:
3739: Raha-asia-aloite n:o 673
3740:
3741:
3742:
3743:
3744: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2813 perus-
3745: korjaamiseen välillä Jokioinen-Humppila
3746:
3747:
3748: Eduskunnalle
3749:
3750: Maantie n:o 2813 välilläJokioinen-Humppila Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3751: on hyvin vilkkaasti liikennöity Humppilan ja Jo- taen,
3752: kioisten välinen yhdystie. Tien rakentaminen· on
3753: aloitettu Humppilan keskustaajamasta ja tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3754: hetkellä on enää rakentamatta vajaa kilometri 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
3755: Humppilan kunnan puolella olevaa tieosuutta. 31. 24. 77 5 000 000 markkaa maantien n:o
3756: Tiesuunnitelma on valmistumassa ja tien rakenta- 2813 peruskorjaamiseen välzflä jokioinen
3757: mista tulisi voida jatkaa. Maantiellä n:o 2813 Jo- -Humppzfa.
3758: kioisista Humppilaan kulkee päivittäin mm. suuri
3759: joukko koululaisia.
3760:
3761: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3762:
3763: Sirkka-Liisa Anttila Matti Viljanen
3764: 1984 vp. 729
3765:
3766: Raha-asia-aloite n:o 674
3767:
3768:
3769:
3770:
3771: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseen
3772: ja peruskorjaamiseen välillä Saviniemi-Perähuhta
3773:
3774:
3775: Eduskunnalle
3776:
3777: Maantie välillä Saviniemi-Perähuhta on huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3778: nokuntoinen ja kapea, mutta hyvin vilkkaasti lii- taen,
3779: kennöity. Urjalan kunnan samoin kuin Forssan
3780: kaupungin Koijärven alueella olevien asukkaiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3781: liikenneyhteydet läänin pääkaupunkiin Hämeen- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzi!e
3782: linnaan paranisivat huomattavasti maantien 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien ra-
3783: Saviniemi-Perähuhta peruskorjaamisen myötä. kentamiseen ja peruskorjaamiseen vä!zflä
3784: Erittäin vaikeasti liikennöitävä kohta tällä hetkellä Saviniemi-Perähuhta.
3785: on kyseisellä maantiellä mm. Teuron kylän koh-
3786: dalla. Tien suunnitelmat ovat laadinnan alla.
3787:
3788: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3789:
3790: Sirkka-liisa Anttila Matti Viljanen
3791:
3792:
3793:
3794:
3795: 92 4284003504
3796: 730 1984 vp.
3797:
3798: Raha-asia-aloite n:o 675
3799:
3800:
3801:
3802:
3803: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien television
3804: katselulupien myöntämiseksi pysyvästi laitoshoidon tarpeessa
3805: oleville henkilöille
3806:
3807:
3808: Eduskunnalle
3809:
3810: Maamme vanhainkodeissa ja terveyskeskusten hukselle ajanvietettä omassa huoneessa vietettävi-
3811: vuodeosastoilla sekä erilaisissa sairaaloissa on kym- nä pitkinä päivinä. Vanhainkodit, terveyskeskus-
3812: meniätuhansia vanhuksia, jotka ovat pysyvästi lai- ten vuodeosastot ja sairaalat maksavat tv:n katse-
3813: toshoidon tarpeessa. Suurin osa näistä vanhuksista luluvat osastoittain. Osaston potilaiden omien tv-
3814: on pienen eläketulon varassa toimeentulevia. Ny- lähettimienkin katseleminen on mahdollistettava
3815: kyisen hoitomaksujärjestelmän, joka perustuu po- osaston luvalla. Tämä on tulonmenetyksenä val-
3816: tilaan toistuvaistuloihin, johdosta vanhukselle it- tiolle vaatimaton markkamäärä n. 250 000 mk.
3817: selleen ei jää käyttörahaa muuta kuin kansaneläk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3818: keen pohjaosa, joka on alle 300 mk/kk. Näin pie- taen,
3819: nellä tulolla vanhus ei pysty mm. maksamaan te-
3820: levisiolupamaksua vaikka hänellä televisio olisi- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3821: kin. Hyvin monella vanhuksella on oma televisio, 1985 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 markan
3822: mutta ei ole mahdollisuutta sitä katsella televisio- määrärahan maksuttomien television kat-
3823: lupamaksun puuttuessa. selulupien myöntämiseen pysyvästi laitos-
3824: Televisio on tänä päivänä hyvin tärkeä tiedotus- hoidon tarpeessa olevzlle henkzlözlle.
3825: väline yhteiskunnassamme. Se on samalla van-
3826:
3827: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3828:
3829: Sirkka-liisa Anttila Pirkko Ikonen Tytti lsohookana-Asunmaa
3830: 1984 vp. 731
3831:
3832: Raha-asia-aloite n:o 676
3833:
3834:
3835:
3836:
3837: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaan Steiner-koulun toi-
3838: minnan tukemiseen
3839:
3840:
3841: Eduskunnalle
3842:
3843: Steiner-koulusta annetun lain (417/77) hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3844: väksymien kolmen virallistetun Steiner-koulun li- taen,
3845: säksi maahamme on lasten vanhempien omatoi-
3846: misuuden pohjalta suurin taloudellisin uhrauksin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3847: perustettu useita "epävirallisia" Steiner-kou- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3848: luja, joita kohdellaan peruskoululaitoksen ulko- 29.46.51 240 000 markkaa Vantaan Ru-
3849: puolisina yksityisinä opetusryhminä. Tällainen dolf Steiner -koulun toiminta-avustukseksi
3850: "opetusryhmä" on myös Vantaan Rudolf Steiner ylimääräisenä valtionapuna yksityiselle
3851: -koulu. opetusryhmälle.
3852:
3853: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3854:
3855: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti
3856: 732 1984 vp.
3857:
3858: Raha-asia-aloite n:o 677
3859:
3860:
3861:
3862:
3863: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjalohjan Steiner-koulun
3864: toiminnan tukemiseen
3865:
3866:
3867: Eduskunnalle
3868:
3869: Steiner-koulusta annetun lain (4171 77) hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3870: väksymien kolmen virallistetun Steiner-koulun li- taen,
3871: säksi maahamme on lasten vanhempien omatoi-
3872: misuuden pohjalta suurin taloudellisin uhrauksin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3873: perustettu useita ''epävirallisia'' Steiner-kouluja, 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3874: joita kohdellaan peruskoululaitoksen ulkopuolisi- 29.46.51 120 000 markkaa Karjalohjan
3875: na yksityisinä opetusryhminä. Tällainen on elo- Steiner-koulun toiminta-avustukseksi.
3876: kuusta 1984 toiminut myös Karjalohjan Nummi-
3877: järvellä Heponiemessä.
3878:
3879: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3880:
3881: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti
3882: 1984 vp. 733
3883: Raha-asia-aloite n:o 678
3884:
3885:
3886:
3887:
3888: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Elävän Musiikin Yhdistys
3889: ELMU ry:n toiminnan tukemiseen
3890:
3891:
3892: Eduskunnalle
3893:
3894: Elävän Musiikin Yhdistys ELMU ry:n tarkoituk- tarvitsee varoja, joita tällä hetkellä ei ole riittä-
3895: sena on elvyttää ja kohentaa pääkaupunkiseudun västi.
3896: elävää musiikkia. Elmu auttaa uusia aloittelevia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3897: nuoriso-orkestereita eteenpäin ja Elmun tiloissa taen,
3898: Lepakko-luolassa on myös teatteri- ja näyttelytoi-
3899: mintaa ja muuta kulttuuritoimintaa. Elmun toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3900: minta on hyvin vilkasta ja vuoden 1985 aikana, jo- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3901: ka on myös YK:n kansainvälinen nuorisovuosi, 29.90.52 30 000 markkaa Elävän Musii-
3902: sen toiminta laajenee entisestään. kin Yhdistys ELMU ry:n toiminnan tuke-
3903: Laajamittaiseen toimintaansa Elmu kuitenkin mzseen.
3904:
3905: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3906:
3907: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti
3908: 734 1984 vp.
3909:
3910: Raha-asia-aloite n:o 679
3911:
3912:
3913:
3914:
3915: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Tapalan kyläyhteisön toi-
3916: minta-avustukseksi Orimattilassa
3917:
3918:
3919: Eduskunnalle
3920:
3921: Orimattilan Niinikoskella toimii aikuisten ke- tein tehtävän kehitysvammaistyön laajentamiseen
3922: hitysvammaisten työ- ja asuinyhteisönä Tapalan olisi.
3923: yhdyskunta steinerpedagogisella ns. cambhill- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3924: työyhteisönä koettaen omin työpanoksin selviytyä taen,
3925: myös taloudellisesti. että .Eduskunta oita~si valtion vuoden
3926: Tällainen työehteisö tulee myös yhteiskunnalle 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3927: edulliseksi kehitysvammaisten työrajoitteisten ih- 33.95.50 360 000 markkaa toiminta-
3928: misten työ- ja asuinolosuhteiden kehittämisessä. avustukseksi Tapalan yhtezsölle Orimatti-
3929: Tarvetta tällaisen aikuishoitopedagogisin perus- lan kunnan Niinikosken kylässä.
3930: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3931:
3932: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti
3933: 1984 vp. 735
3934: Raha-asia-aloite n:o 680
3935:
3936:
3937:
3938:
3939: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta piirihallintoviranomaisten
3940: hallinnon demokratisoimiskokeilun aloittamiseksi Turun ja Porin
3941: läänissä
3942:
3943: Eduskunnalle
3944:
3945: Väliportaan hallinnon demokratisointia koske- distus ei toteudu vielä aivan lähivuosina, tulisi
3946: van keskustelun yhteydessä on lääninhallitusten harkita sellaisten osauudistusten tekemistä, jotka
3947: lisäksi kiinnitetty huomiota piirihallintoviran- edesauttavat ja tukevat myöhemmin toimeenpan-
3948: omaisten hallintoon ja laajempien kuntainliitto- tavaa väliportaanhallinnon kokonaisuudistusta.
3949: jen hallintoon. Piirihallintoviranomaisille tulisi asettaa neuvotte-
3950: Nykyisellään on lääninhallitusten päätöksente- lukunnat tai toimikunnat johtamaan viranomais-
3951: ko jo osittain demokratisoitu. Useiden tehtävien ten työtä. Tämä toimenpide olisi tärkeä myös lää-
3952: alalle on asetettu eri mielipidesuuntia ja alueita ninhallitusten työn kannalta, jolloin lääninhalli-
3953: edustavia lautakuntia, toimikuntia ja neuvottelu- tuksen yhteensovittavalla ja koordinoivalla suun-
3954: kuntia. Esimerkkinä mainittakoon läänin nuoriso- nittelulla olisi huomattavasti paremmat lähtökoh-
3955: lautakunta sekä sosiaali- ja terveyshuollon neuvot- dat piirihallintoviranomaisten työn pohjautuessa
3956: telukunta. Lisäksi v. 1982 lääneihin asetettiin val- yhteiskunnallisesti eri mielipidesuuntia ja alueita
3957: tioneuvoston kanslian päätöksellä aluepoliittiset edustavien elinten päätöksiin.
3958: neuvottelukunnat, jotka antavat lausuntonsa lää- Piirihallintoviranomaisten hallinnon demokra-
3959: nin kehittämistä koskevista tavoite- ja toimenpi- tisoimiskokeilu voitaisiin aloittaa esim. Turun ja
3960: desuunnitelmista sekä muista läänin kehittämisen Porin läänissä.
3961: kannalta laajakantoisista kysymyksistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3962: Piirihallintoviranomaiset ·on jätetty kokonaan taen,
3963: demokraattisen kontrollin ulkopuolelle, vaikka ne
3964: käyttävät valtion tulo- ja menoarviossa Jääneille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3965: varatuista määrärahoista suurimman osan. Esi- 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
3966: merkiksi Turun ja Porin läänissä pelkästään TVL kan määrärahan piirihallintoviranomaisten
3967: käyttää lääniin mwevistä valtion suorien inves- hallinnon demokratisoimiskokezlun aloit-
3968: tointien määrärahoista yli 60 % eli 210 milj. mk. tamiseksi Turun ja Pon·n läänissä.
3969: Koska näyttää siltä, että väliportaan hallintouu-
3970:
3971: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
3972:
3973: Heli Astala Ensio Laine
3974: 736 1984 vp.
3975:
3976: Raha-asia-aloite n:o 681
3977:
3978:
3979:
3980:
3981: Astala: Määrärahan osoittamisesta rauhantutkimuksen ja kansainvä-
3982: listen suhteiden professorin viran perustamiseksi Turun yliopis-
3983: toon
3984:
3985: Eduskunnalle
3986:
3987: Turun yliopistossa ei tällä hetkellä ole ainutta- välisen yhteistyön ongelmiin on perusteltua myös
3988: kaan virkaa, joka keskittyisi kansainvälisten suh- valtakunnallisesti siinä mielessä, että missään yli-
3989: teiden alan opetukseen ja sen tutkimuksen ke- opistossa ei ole rauhantutkimukseen erityisesti
3990: hittämiseen. Sen sijaan sekä Helsingin että keskittynyttä virkaa. Kun siihen yhdistettäisiin
3991: Tampereen yliopistoissa on kummassakin kan- kansainvälinen yhteistyö ja erityisesti kansainvälis-
3992: sainvälisen politiikan professorin virat ja lisäksi ten suhteiden rauhanomaisten muotojen tutki-
3993: Tampereella kansainvälisen politiikan apulaispro- mus ja kansainväliseen kanssakäymiseen liitty-
3994: fessorin virka. Tässä suhteessa siis Turun yliopis- vä opetus, palvelisi tällainen virka myös Suo-
3995: to on kahdesta muusta suuresta yliopistosta jäljes- men ulkopolitiikkaa ja liittyisi läheisesti Suo-
3996: sä. men omaksumaan rooliin kansainvälisissä suhteis-
3997: On kuitenkin sekä yhteiskuntapoliittisesti että sa.
3998: tiedepoliittisesti perusteltua katsoa kansainvälis- Turun yliopistossa on myös kymmenen vuoden
3999: ten kysymysten kuuluvan korkeampaan opetuk- perinne kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa,
4000: seen sellaisessakin koulutusyksikössä kuin Turun joka painottuu rauhan ja kansainvälisen yhteis-
4001: yliopisto on. Yhteiskuntatieteellisessä koulutuk- työn tutkimukseen. Tämä on ala, jolla ei korkea-
4002: sessa tulisi nykyaikana kansainvälisyyteen koulut- kouluopetusta Suomessa anneta järjestelmällises-
4003: tamisella ja kansainvälisten suhteiden jonkinkal- ti. Kansainvälisen kanssakäymisen muotojen ja
4004: taisella tuntemuksella olla sijansa. Samoin on pe- painoalueiden tutkimus ja opetus liittyisivät kes-
4005: rusteltua se, että yhteiskuntatieteellisessä koulu- keisesti kansainvälisten suhteiden kehittymiseen
4006: tusyksikössä myös annetaan erityisopetusta ja tie- ja kattavat alati merkitykseltään kasvavan alueen
4007: teellistä jatkokoulutusta kansainvälisten kysymys- sisältäen esimerkiksi alueellisen yhteistyön, eri yh-
4008: ten alalta. teiskunnallisten järjestelmien välisen yhteistyön
4009: Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiede- muodot, kansainvälisen kehityspolitiikan, kan-
4010: kunta on useana vuonna esittänyt kansainvälisen sainvälisten järjestöjen ja niiden merkityksen kas-
4011: politiikan professorin viran perustamista valtio- vun sekä yleensä kansainvälisen järjestelmän rau-
4012: opin laitokseen. Tämä virka on sijoitettu myös hanomaisten muotojen kehittämisen.
4013: Turun yliopiston virkabudjetissa sangen korkeal- Parhaiten tätä voitaisiin edistää perustamalla
4014: le, mutta valtion tulo- ja menoarvioon sitä ei ole Turun yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiede-
4015: sisällytetty. Voidaan siis perustellusti sanoa, että kuntaan rauhantutkimuksen ja kansainvälisten
4016: Turun yliopisto näkee tämän alan kehittämisen suhteiden professorin virka erityisalana kansainvä-
4017: tärkeänä. Sitä korostaa myös, että yliopiston tutki- linen yhteistyö. Tämän varaan voitaisiin rakentaa
4018: muspoliittisessa ohjelmassa kansainväliset suhteet opetusta ja !~ehittää tutkimusta ja perustaa mah-
4019: on esitetty eräänä yliopiston kehittämisen paino- dollisesti myöhemmin myös jatko- ja täydennys-
4020: aloista. koulutusta kansainvälisen yhteistyön alalla antava
4021: Jos ajatellaan Turun yliopistossa tehtyä kansain- yksikkö. On nimittäin selvää, että kun meidänkin
4022: välisten suhteiden alan tutkimusta, niin alan vas- yhteiskuntamme tulevaisuudessa yhä enemmän
4023: tainen kehittäminen voisi perustua erityisesti rau- joutuu kansainvälistymään ja kun erityisesti ta-
4024: han ja kansainvälisen yhteistyön tutkimukseen. louskehityksemme yhä enemmän ehdollistuu
4025: Nämä molemmat alat ovat nimittäin leimanneet maailmantalouden kehityslinjoista, niin ammatil-
4026: Turussa tehtyä tutkimusta. lisia valmiuksia kansainvälisestä toiminnasta ja
4027: Keskittyminen nimenomaan rauhan ja kansain- kansainvälisestä yhteistyöstä tarvitaan lisää.
4028: 1984 vp. - RA n:o 681 737
4029:
4030: Edellä olevan perusteella ehdotan, muksen ja kansainvälisten suhteiden pro-
4031: fessorin peruspalkkaisen viran (B 5), eri-
4032: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden tyisalana kansainvälinen yhteistyö, perus-
4033: 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle tamiseksi 1. 7. 1985 lukien Turun yliopis-
4034: 29.10. 01 80 000 markkaa rauhantutki- ton yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan.
4035:
4036: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4037:
4038: Heli Astala
4039:
4040:
4041:
4042:
4043: 93 4284003504
4044: 738 1984 vp.
4045:
4046: Raha-asia-aloite n:o 682
4047:
4048:
4049:
4050:
4051: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan pe-
4052: rusosan korottamiseen
4053:
4054:
4055:
4056: Eduskunnalle
4057:
4058: Hallituksen esityksessä Eduskunnalle opintotu- kiksi korkeakoulujen tutkinnonuudistuksen to-
4059: kea koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE teuttaminen ei aiheuttanut opintotuen kehittä-
4060: n:o 121171 vp.) todetaan seuraavaa: mistä. Opintotuen tasoa on pidetty yllä pääasiassa
4061: "Mitä laajemmiksi ja monipuolisemmiksi kou- opintolainaosuutta korottamalla, jolloin opintora-
4062: lutuspalvelut kehittyvät, sitä keskeisemmäksi hojen reaaliarvo on alentunut huomattavasti
4063: muodostuu toiminta koulunkäynnin taloudellis- enemmän kuin koko opintotuen reaaliarvo.
4064: ten edellytysten turvaamiseksi. Tavoitteena tulee Tilastokeskuksen tutkimuksen (KO 1983:7)
4065: olla opintososiaalisten olosuhteiden kehittäminen mukaan hankittava koulutustaso riippuu jo van-
4066: siten, että kaikilla on mahdollisuus sosiaalisista, hempien sosiaalisesta asemasta ja koulutustasosta.
4067: taloudellisista ja alueellisista tekijöistä riippumat- Voidaan siis olettaa, että opiskelemaan hakeutu-
4068: ta kouluttaa itsensä sekä yksilön että yhteiskun- miseen vaikuttaa monia muitakin syitä kuin opin-
4069: nan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.'' totuen taso. Kuitenkaan opintotuen taso ei saisi
4070: ''Esitettyjen tavoitteiden toteuttaminen edel- olla esteenä opintielle hakeutumiseen, jos nuori
4071: lyttää selkeän lainsäädännöllisen perustan luomis- haluaa hankkia itselleen vanhempiaan paremman
4072: ta kokonaisvaltaisen opintotukijärjestelmän ja koulutuksen. Tärkein sosiaalista liikkuvuutta yllä-
4073: opintotuen sisällön asteittaiseksi kehittämiseksi si- pitävä tekijä yhteiskunnassa on edelleen koulu-
4074: ten, että opintotuki antaa yksilölle mahdollisuu- tuksen hankkiminen.
4075: den ammatinvalintaan eikä saata häntä valitse- Tutkimusten ja selvitysten mukaan opintotuen
4076: maan ansiotyöhön menoa ammattitaidottomana. suurin ongelma on tuen riittämättömyys, opinto-
4077: Kokonaisvaltainen opintotukijärjestelmä merkit- tuen enimmäismäärienkin varassa on miltei mah-
4078: see oppivelvollisuuskoulun jälkeen opintojaan jat- dotonta opiskella täysiä lukuvuosia. Ongelmaa on
4079: kavien henkilöiden opiskeluaikaisen toimeentu- kärjistänyt opiskelutahdin kiristyminen. Velkaan-
4080: lon turvaamista mahdollisimman keskitetysti yh- tuminen ja lasten elatuksesta aiheutuvat rasitteet
4081: den yhtenäisen opintotukilain nojalla.'' ovat merkittävästi vähentäneet tuen riittävyyttä.
4082: Opintotuen tavoitteina voidaan edelleen pitää: Opintotukilaki lähtee ajatuksesta, että opinto-
4083: 1. Opiskeluedellytysten parantaminen yhteis- tukea myönnetään vähävaraisten opiskelijoiden
4084: kunnan koulutustavoitteiden saavuttamiseksi vä- opiskelun tukemiseen, jolloin poistamalla talou-
4085: hentämällä alueellisten ja taloudellisten taustate- dellisia opiskeluesteitä voidaan saavuttaa yleisesti
4086: kijöiden vaikutusta peruskoulun jälkeiseen koulu- hyväksyttyjä koulutuspoliittisia tavoitteita. Kui-
4087: tukseen hakeutumisessa, tenkin viimeaikainen keskustelu on keskittynyt
4088: 2. Opiskeluajan toimeentulokustannusten kat- kysymykseen opintotuen tarveharkinnasta. Opin-
4089: taminen erilaisten opintotukimuotojen avulla, totuen pääasiallisena tehtävänä on nähty olevan
4090: 3. Vanhemmille lasten koulutuksesta aiheutu- nuorison itsenäistymiskehityksen turvaaminen.
4091: vien kustannusten vähentäminen. Samalla on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että
4092: Opintotuen tavoitteiden toteutumista on hai- opintotuen enimmäismäärien varassa tulisi pystyä
4093: tannut tuen reaaliarvon aleneminen, joka on py- opiskelemaan koko lukuvuosi.
4094: sähtynyt viime vuosina, mutta tuen taso on jäänyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4095: noin 10 % :a alhaisemmaksi kuin mitä tuki oli taen,
4096: seitsemänkymmentäluvun alkupuolella. Tuen
4097: enimmäismäärissä ei ole otettu huomioon opiske- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4098: lun muuttumisen aiheuttamia tarpeita. Esimer- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4099: 1984 vp. - RA n:o 682 739
4100:
4101: 29.39.55 lisäyksenä 127 000 000 markkaa kautta kohden 1 päivästä heinäkuuta 1985
4102: käytettäväksi opintorahan perusosan ko- lukien.
4103: rottamiseen 330 markkaan opiskelukuu-
4104:
4105: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4106:
4107: Heli Astala Ensio laine Ulla-leena Alppi
4108: Esko Helle Sten Söderström Marja-liisa Salminen
4109: Pirkko Turpeinen Pekka Leppänen Arvo Kemppainen
4110: Seppo Toiviainen Marjatta Stenius-Kaukonen lauha Männistö
4111: 740 1984 vp.
4112:
4113: Raha-asia-aloite n:o 683
4114:
4115:
4116:
4117:
4118: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan
4119: asumislisän muuttamiseen ympärivuotiseksi
4120:
4121:
4122: Eduskunnalle
4123:
4124: Opiskelijoille myönnetään opintorahan yhtey- kunnalla. Vaikka opiskelija onnistuisikin vuokraa-
4125: dessä asumislisää opiskelukuukausilta, pääsään- maan opiskelija-asuntonsa pois kesäajaksi, hänellä
4126: töisesti yhdeksältä kuukaudelta vuodessa. Kesä- on kuitenkin asumismenoja työntekemispaikka-
4127: ajalta asumislisää myönnetään muun opintotuen kunnan asunnosta.
4128: yhteydessä, jos opiskelija opiskelee myös kesäkuu- 28 000 opiskelija-asunnossa asuvaa saa asumisli-
4129: kaudet. sää.
4130: Lapsiperheiden asumistukea sekä kansaneläke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4131: lain nojalla myönnettävää asumistukea myönne- taen,
4132: tään ympärivuotisesti. Tähän nähden on merkit-
4133: tävä epäkohta, että opiskelijat eivät saa tukea asu- ettd Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4134: miseensa kesäajalle, vaikka suuri osa opiskelijoista 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
4135: joutuu maksamaan vuokraa kesäajalta, erityisesti 29.39.55 lisdyksend 30 000 000 markkaa
4136: opiskelija-asunnoista. opiskelija-asunnoissa asuvien opiskelzjoi-
4137: Huomattava osa opiskelijoista joutuu maksa- den asumislisdn muuttamiseen ympäri-
4138: maan kesäajalta vuokraa kahdesta asunnosta, kos- vuotiseksi 1 påi"våstå. kesdkuuta 1985 lu-
4139: ka harjoittelupaikat eivät sijaitse opiskelupaikka- kien.
4140:
4141: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4142:
4143: Heli Astala Ensio Laine Ulla-Leena Alppi
4144: Esko Helle Sten Söderström Marja-Liisa Salminen
4145: Pirkko Turpeinen Arvo Kemppainen Pekka Leppänen
4146: Lauha Männistö
4147: 1984 vp. 741
4148:
4149: Raha-asia-aloite n:o 684
4150:
4151:
4152:
4153:
4154: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun itäisen ammat-
4155: tikoulun suunnittelun aloittamiseksi
4156:
4157:
4158: Eduskunnalle
4159:
4160: Laissa ammatillisen koulutuksen määrällisestä tekniikan, puutekniikan, prosessi- ja laboratorio-
4161: kehittämisestä vaaditaan, että ammatillisiin oppi- tekniikan sekä koti- ja laitostalouden peruslinjoilla.
4162: laitoksiin on varattava aloituspaikkoja niin paljon, Varsinais-Suomessa ammatillisen koulutuksen
4163: että jokaisella peruskoulun tai lukion päättäväliä aloituspaikat ovat jakaantuneet sikäli epätasaises-
4164: on mahdollisuus päästä ammatilliseen koulutuk- ti, että Turun seudun itäisiltä kunnilta puuttuu
4165: seen. Lisäksi aloituspaikat on jaettava eri koulu- yleinen ammattikoulu. Näissä kunnissa väestön-
4166: tusaloille ja -asteille yhteiskunnan ja työelämän kasvu on voimakasta ja koulutuspaikkojen tarve
4167: koulutusperiaatteiden mukaisesti. on suuri myös pitkällä tähtäyksellä. Nykyisellään
4168: Ammatillisen koulutuksen tarvetta Varsinais- suuri osa oppilaista hakeutuu lukioon, koska seu-
4169: Suomessa vuosina 1979-1988 selvitettävässä tutki- dulla ei ole riittävästi ammatillisen koulutuksen
4170: muksessa todettiin aloituspaikkavajausta esiintyvän aloituspaikkoja. Tämä ei liene kenenkään kannal-
4171: kaikkina tarkasteluajanjakson vuosina. Vajauksen ta tarkoituksenmukaista.
4172: vaihteluväli on 600-1400 aloituspaikkaa. Ikä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4173: luokkien pienenemisen myötä aloituspaikkavajaus tavasti,
4174: vähenee siten, että se on pienimmillään vuonna
4175: 1988. Suurinta aloituspaikkavajausta Varsinais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4176: Suomessa on maatilatalouden peruslinjalla. Tämä 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
4177: puute korjaantunee uuden maatalousoppilaitok- 29.71.33 500 000 markan suunnittelu-
4178: sen perustamisella Salon seudulle. Huomattavaa määrärahan Turun seudun itäisen ammat-
4179: aloituspaikkavajausta on myös auto- ja kuljetus- tikoulun suunnittelun aloittamiseksi.
4180:
4181: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4182:
4183: Heli Astala Ensio Laine
4184: 742 1984 vp.
4185:
4186: Raha-asia-aloite n:o 685
4187:
4188:
4189:
4190:
4191: Astala ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteelli-
4192: sen harrastustoiminnan tukemiseen
4193:
4194:
4195: Eduskunnalle
4196:
4197: Maamme harrastajateatteritoiminta on jatku- riippuvaisia ohjaaja- ja kouluttajatyövoiman saan-
4198: vasti kasvanut ja vilkastunut. Mm. Työväen Näyt- nista Työväen Näyttämöiden Liitosta. Tällä hetkellä
4199: tämöiden Liiton piirissä toimii tällä hetkellä 170 liitto tarvitsisi lisää henkilökuntaa pystyäkseen suo-
4200: aktiivista harrastajateatteria. Osoituksena tästä ak- riutumaan kaikkein välttämättömimmästä jäsen-
4201: tiivisuudesta ja korkeasta taiteellisesta tasosta voi- teattereiden ohjaustarpeesta. Liitto painottaa har-
4202: daan mainita Mikkelin Työväen Näyttämöpäivät, rastajatoiminnassaan vuonna 1985 ohjaajakoulutus-
4203: Lasten ja Nuorten Teatteripäivät Oulussa, TNL:n ta ja julkaisutoimintaa sekä ottaa huomioon kirjai-
4204: teattereiden osallistuminen Seinäjoen Harrastaja- lija Minna Canthin näytelmien 100-vuotisjuhla-
4205: teatterikesään ja valtakunnallinen, vuosittainen vuoden. Ohjaajakoulutuksessa otetaan huomioon
4206: Työväen Teatterisunnuntai -tapahtuma. Työväen erityisesti lasten ja nuorten teatteritoiminnan vah-
4207: Teatterisunnuntai järjestettiin ensimmäisen kerran vistaminen.
4208: syksyllä 1983 ja siihen osallistui useita kymmeniä Hallituksen esitys merkitsisi kehityksen pysähty-
4209: TNL:n jäsenteattereita eri puolilla Suomea. mistä. Voimakas aikuisteatteri tarvitsee vireän las-
4210: Hallitus esittää ehdotuksessaan vuoden 1985 ten ja nuorten toiminnan rinnalleen.
4211: tulo- ja menoarviossa näyttämötaiteelliseen harras- Eduskunnan tulisikin nostaa näyttämötaiteelli-
4212: tustoimintaan 2 500 000 mk (v. 1984 2 400 000 seen harrastustoimintaan varattu määräraha
4213: mk). Määrärahan hyväksyminen hallituksen esittä- 3 700 000 markkaan, josta varataan Työväen Näyt-
4214: mässä muodossa merkitsisi harrastajateatterijärjes- tämöiden Liitolle 1 800 000 markkaa.
4215: töille, erityisesti Työväen Näyttämöiden Liitolle, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4216: toiminnan ja palvelujen supistamista tuntuvasti. taen,
4217: Liiton harrastajateatteritoimintaa ei nimittäin tue-
4218: ta millään muilla määrärahoilla, vaan se on täysin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4219: riippuvainen eduskunnan harrastajateatterityöhön 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4220: osoittamista määrärahoista. 29.90.52 kaikkiaan 3 700 000 markan
4221: Hallituksen esitys toteutuessaan merkitsisi har- määrärahan näyttämötaiteelliseen harras-
4222: rastajateatteritoiminnan lamaantumista ja tason tustoimintaan, josta varataan Työväen
4223: voimakasta laskua paikkakunnilla, joilla on oltu Näyttämöiden Liitolle 1 800 000 markkaa.
4224:
4225: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4226:
4227: Heli Astala Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
4228: Esko Helle Sten Söderström Marja-Liisa Salminen
4229: Pirkko Turpeinen Pekka Leppänen Ensio Laine
4230: Arvo Kemppainen
4231: 1984 vp. 743
4232:
4233: Raha-asia-aloite n:o 686
4234:
4235:
4236:
4237:
4238: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Näyttämöiden Lii-
4239: tolle Työväen teatterisunnuntai -tapahtuman järjestämiseen
4240:
4241:
4242: Eduskunnalle
4243:
4244: Maassamme vietetään toista valtakunnallista osallistumaan työväennäyttämöiden toimintaan
4245: Työväen Teatterisunnuntaita 18 paiVana marras- sekä itse harrastamaila teatterityötä että tulemaila
4246: kuuta 1984. Päivän aikana kerrotaan monimuo- katsomaan toisten harrastustoimintaa.
4247: toisin tapahtumin työväestön rikkaasta teatteripe- Työväen Näyttämöiden Liittoon kuuluu 170
4248: rinteestä ja sen elävästä nykypäivästä. Tapahtuma harrastajanäyttämöä. Työväen Teatterisunnuntain
4249: järjestetään vuosittain marraskuun kolmantena toivotaan omalta osaltaan lisäävän paikkakunnan
4250: sunnuntaina ja siihen osallistuvat Työväen Näyt- väestön, päätöksentekijöiden ja teatterilaisten vä-
4251: tämöiden Liiton TNL:n jäsennäyttämöt. listä vuorovaikutusta.
4252: Työväen Teatterisunnuntain ohjelmaan kuuluu TNL ei ole saanut mitään erillistä avustusta
4253: näyttämökohtaisesti keskustelutilaisuuksia, semi- Työväen Teatterisunnuntain järjestämiseksi. Ta-
4254: naareja, näyttämön tilanteeseen liittyviä kursseja, loudelliset mahdollisuudet tapahtuman kehittä-
4255: perinteisiä iltamia, esiintymisiä laitoksissa, näytte- miseen ja laajentamiseen ovat Työväen Näyttä-
4256: lyitä, avointen ovien päiviä, avoimia harjoituksia möiden Liiton taloudellisen tilanteen huomioon
4257: ja tietenkin esityksiä. Valtakunnallinen päätapah- ottaen huonot.
4258: tuma järjestetään vuosittain eri puolilla Suomea Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4259: yhteistyössä jonkin jäsenteatterin kanssa. Työväen
4260: Teatterisunnuntaista on tarkoitus toimittaa tiedo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4261: tuspaketti, jota näyttämöt voivat hyödyntää omas- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
4262: sa toiminnassaan. Tänä vuonna päätapahtuma 29.90.52 200 000 markkaa Työväen Teat-
4263: järjestetään Salon Teatterissa. tensunnuntai -tapahtuman valtakunnalli-
4264: Yhteistyökumppanina päivän järjestelyissä toi- seen ja paikallzseen koulutus- ja tiedotus-
4265: mii SAK:lainen ammattiyhdistysliike. Pyrkimyk- toimintaan.
4266: senä on saada ammattiyhdistysliikkeen jäsenistö
4267:
4268: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4269:
4270: Heli Astala Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
4271: Esko Helle Sten Söderström Marja-Liisa Salminen
4272: Pirkko Turpeinen Pekka Leppänen Reino Paasilinna
4273: Ensio Laine Arvo Kemppainen
4274: 744 1984 vp.
4275:
4276: Raha-asia-aloite n:o 687
4277:
4278:
4279:
4280:
4281: Astala ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta teatteriryh-
4282: mien ja tanssiryhmien toiminnan tukemiseen
4283:
4284:
4285: Eduskunnalle
4286:
4287: Nykyiset ammattiteatteriryhmät ovat syntyneet reiksi. Kahta teatteriryhmää lukuunottamatta
4288: täydentämään suomalaisen teatterikentän koko- kunnan avustus vaihtelee 0-15 prosenttiin.
4289: naisuutta. Samalla kun teatteriryhmät ovat eri- Liikkuvien ammattiteattereiden saama tuki toi-
4290: koistuneet palvelemaan mm. lasten ja nuorten minnan kannalta olennaiseen kiertämiseen kattaa
4291: teatteritarpeita, kehittämään mahdollisuuksia tällä hetkellä ainoastaan matkustamisesta ja ma-
4292: ammattimaisen tanssitaiteen harjoittamiseen sekä joittumisesta aiheutuvat välittömät kustannukset.
4293: ottamalla mukaan myös vähemmistökulttuurien Nykyisen käytännön mukaan kiertuetuki ei ole
4294: tarpeet, ovat teatteriryhmät erikoistumisen ohella varsinaisesti tukea teattereille vaan lähinnä sub-
4295: kyenneet luomaan aktiivisesti uutta teatteriyleisöä ventio tilaajille.
4296: laajalla kiertuetoiminnalla sekä tuomalla ohjel- Kiertuetukitoiminta-avustusta myönnettäessä
4297: mistossa tavoitteellisesti uuden suomalaisen näy- ja varainkäyttöä valvottaessa tulisi noudattaa ta-
4298: telmäkirjallisuuden saavutuksia esiin. Kansainvä- vanomaista toiminta-avustuskäytäntöä.
4299: lisen vierailutoiminnan ansiosta teatteriryhmät Ammattiteatteriryhmien toiminnan valtion-
4300: ovat luoneet kuvaa tämän päivän suomalaisesta avun nykytason heikkoudesta johtuen on välttä-
4301: teatteri taiteesta. mätöntä nostaa '' kuoppakorotuksella'' teatteri-
4302: Teatteriryhmät ovat varsin vaikeista taloudelli- ryhmien valtionavun tasoa.
4303: sista olosuhteista huolimatta pitäneet yllä korkeaa Muiden kuin jo vakiintuneiden toimintojen
4304: ammatillista tasoa. avustamisen tulee tapahtua erilliseltä momentilta,
4305: Liikkuvat ammattiteatterit muodostavat sekä jonka tarve on ilmeinen uusien yksiköiden jatku-
4306: toiminnallisesti että taloudellisesti omaleimaisen vasti Ii sään tyessä.
4307: osan teatterikenttää. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4308: Teatteriryhmien tulonmuodostuksen kaksi
4309: merkittävintä osatekijää ovat teattereiden omat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4310: pääsylipputulot sekä valtion myöntämät avustuk- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4311: set. Runsaasta kiertuetoiminnasta johtuen eivät 29.90.52 lisäyksenä 1500 000 markkaa
4312: teattereiden kotikunnat ole katsoneet kohtuulli- teatteriryhmien sekä muszikki- ja lapsiteat-
4313: seksi tukea teatteriryhmiä laitosteatteritasoa vas- terin tukemiseen, sekä samalle momentzlle
4314: taavasti. Näin ne kuntien toimesta on epäsuorasti lisäyksenä 500 000 markkaa säännöllisesti
4315: luokiteltu luonteeltaan valtakunnallisiksi teatte- toimivien tanssiryhmien tukemiseen.
4316:
4317: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4318:
4319: Heli Astala Marja-Liisa Salminen Pirkko Turpeinen
4320: Pentti Liedes Pekka Leppänen Reino Paasilinna
4321: Ensio Laine Arvo Kemppainen Seppo Toiviainen
4322: 1984 vp. 745
4323:
4324: Raha-asia-aloite n:o 688
4325:
4326:
4327:
4328:
4329: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Taiteilijaseuran Ita-
4330: liassa olevan ateljeetalon kunnostustöihin
4331:
4332:
4333: Eduskunnalle
4334:
4335: Suomen Taiteilijaseuran ateljeetalo sijaitsee markkaa. Suomen Taiteilijaseura sai valtionapua
4336: Grassinassa, joka on aivan Firenzen läheisyydessä. peruskorjaustöiden kustannusten kattamiseen.
4337: Suomen Taiteilijaseura hankki talon käyttöönsä Kun korjaustyöt nyt ovat loppuvaiheessa, olisi
4338: 1960-luvun alkupuolella. Tämä talo on tarkoitet- tarkoituksenmukaista samalla kertaa laittaa myös
4339: tu suomalaisille taiteilijoille työskentelytilaksi ja piha-alueet kumoon. Lisäksi päärakennuksen vie-
4340: paikaksi saada vaikutteita Italian mahtavasta kult- ressä olevaan sivurakennukseen voitaisiin kunnos-
4341: tuurista ja kulttuuriperinnöstä. taa grafiikkataiteilijoiden työhuone. Tällöin ny-
4342: Ateljeetalossa on asuin- ja työskentelytilat kul- kyisiä grafiikalle varattua työskentelytilaa voitai-
4343: loinkin neljälle taiteilijalle. Taiteilijoiden oleske- siin käyttää esimerkiksi näyttelyjen järjestämiseen,
4344: luaika vaihtelee noin yhdestä kuukaudesta jopa jolloin koko talon luonnetta voitaisiin muuttaa
4345: yhteen vuoteen, mutta yleisin perilläoloaika lie- jossain määrin toimintakeskuksen suuntaan.
4346: nee kuitenkin 2-3 kuukautta. Taiteilijaseuran jä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4347: sen joutuu tällä hetkellä maksamaan vuokraa noin taen,
4348: 780 markkaa kuukaudessa. Vuosittain ateljeeta-
4349: lossa asustaa keskimäärin 20-30 suomalaista tai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4350: teilijaa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4351: Viime vuosien aikana ateljeetalossa on tehty 29.90.52 60 000 markkaa Suomen Tai-
4352: varsin huomattavia peruskorjaustöitä. Viime ke- teziijaseuran Italiassa (Grassina) olevan
4353: sän töihin kuului keskuslämmityksen asentaminen ateljeetalon kunnostustöistä aiheutuvien
4354: sekä kattojen ja ulkoseinien uusiminen. Tämän kustannusten kattamiseen.
4355: korjausvaiheen kustannukset olivat noin 260 000
4356:
4357: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
4358:
4359: Heli Astala Tapio Holvitie Riitta Uosukainen
4360: Martti Tiuri Aino Pohjanoksa Olavi Ronkainen
4361: Katri-Helena Eskelinen Heikki Riihijärvi Timo Roos
4362: Antti Kalliomäki Aarno von Bell Mikko Elo
4363: Inger Hirvelä Pirjo Ala-Kapee Tytti Isohookana-Asunmaa
4364: Mats Nyby Liisa Jaakonsaari Mauri Pekkarinen
4365: Ole Wasz-Höckert Eva-Riitta Siitonen Kaarina Dromberg
4366: Seppo Toiviainen
4367:
4368:
4369:
4370:
4371: 94 4284003504
4372: 746 1984 vp.
4373:
4374: Raha-asia-aloite n:o 689
4375:
4376:
4377:
4378:
4379: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhan Suurtori-alueen ra-
4380: kennusten perustusten vahvistustöiden aloittamiseksi Turussa
4381:
4382:
4383: Eduskunnalle
4384:
4385: Vanha Suurtorin alue Turussa edustaa vanhinta Turun kaupunginhallitus asetti kaksi vuotta sit-
4386: kulttuurihistoriaa maassamme. Vanhan valtakun- ten ns. Suurtori-toimikunnan, jonka tehtävänä oli
4387: nan keskuksen arvokkaat rakennukset ja ympäris- laatia suunnitelma siitä, miten aluetta rakennuk-
4388: tö tulee säilyttää jälkipolville. sineen tullaan käyttämään. Toimikunta asetti ta-
4389: Vanha Suurtori on rakennettu nykyiseen muo- voitteekseen kulttuurihistoriallisten rakennusten
4390: toonsa vuonna 1831 kaupunginarkkitehti P. ]. ja miljöön säilyttämisen ja alueen käytön aktivoi-
4391: Gylichin laatimien piirustusten mukaan. Raken- misen. Toimikunta pyrkii avoimeen keskusteluun
4392: nuksen muurit olivat olemassa jo ennen Turun kaupunkilaisten kanssa alueen suunnitteluperi-
4393: paloa, sillä jo 1700-luvulla oli Karjakadun ja Raa- aatteista. C.]. Gardberg on laatinut rakennusten
4394: tihuoneenkadun kulmassa kaksikerroksinen kivi- historiasta lyhyen selvityksen. Rakennukset on in-
4395: talo. ventoitu, perustusten ja rakenteiden selvitys teh-
4396: Ensimmäinen raatihuone rakennettiin ilmeises- ty. Tämänhetkisten selvitysten perusteella perus-
4397: ti tälle paikalle 1320-luvulla. Vuosina 1734-35 tusten vahvistamisen korjauskustannukset perus-
4398: rakennettiin tämän päivän rakennuksen paikalle tuvat siihen, että Brinkkalan ja Hjeltin talo paalu-
4399: kaksikerroksinen kivinen raatihuone. Turun palon tetaan ja vanha raatihuone sekä Hämeenkatu 15
4400: jälkeen rakennusta kunnostettiin. Taloon liittyy injektoidaan. Kokonaiskustannukset ovat noin 5
4401: rauhan- ja kansainvälispoliittisia perinteitä. Raati- milj. markkaa, josta Brinkkalan talon osuus on lä-
4402: huoneen kulmahuoneessa solmittiin mm. Turun hes puolet.
4403: rauha v. 1743. Koska Suurtori-alue on valtakunnallisesti mer-
4404: Ns. Brinkkalan talo mainitaan jo 1500-luvulla kittävää kulttuurihistoriaa, onhan se valtakunnan
4405: kaupungin ehkä hienoimpana talona. Keisari vanha keskus, tulisi myös valtion osallistua raken-
4406: Aleksanteri I asui tässä talossa käydessään Turussa nusten säilyttämiseen.
4407: v. 1809. Turun palon jälkeen tuli P.]. Gylichin Ed:llä olevan perusteella ehdotamme,
4408: piirustusten mukaisesta talosta uusi raatihuone.
4409: "Luostarin välikatu" on ilmeisesti peräisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4410: 1320-luvulta, jolloin Kroopin eteläpuolella oleva 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
4411: kaupunginosa kaavoitettiin. Katu johti luostarista kan määrärahan Turun vanhan Suurtori-
4412: Tuomiokirkkoon. Turun palon jälkeen katu jäi ta- alueen rakennusten perustusten vahvistus-
4413: kapihaksi Brinkkalan talon ja Ruotsalaisen klassil- töiden aloittamiseen.
4414: lisen lyseon väliin.
4415:
4416: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4417:
4418: Heli Astala Ensio Laine
4419: 1984 vp. 747
4420: Raha-asia-aloite n:o 690
4421:
4422:
4423:
4424:
4425: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalevalan 150-vuotislaulu-
4426: juhlien järjestämiseksi Joensuussa
4427:
4428:
4429: Eduskunnalle
4430:
4431: Vuonna 1985 vietetään Kalevalan ensimmäisen ovat Kalevala-päivän juhlallisuuksien ohella juh-
4432: laitoksen ilmestymisen 150-vuotisjuhlaa. lavuoden päätapahtuma Suomessa.
4433: Kalevala on kauan ollut maailman kansojen yh- Ohjelma käsittää kahdeksan päivän aikana yli
4434: teistä kulttuuriomaisuutta. Suomenkielisessä 40 konserttia ja tapahtumaa, viisi erilaista näytte-
4435: kulttuurissa sillä on oma erityinen sijansa. Juhla- lyä, kansatieteellisten ja perinteestä kenovien elo-
4436: vuosi antaa tilaisuuden myös tiivistää, syventää ja kuvien sarjan, tieteellisten istuntojen sarjan ja
4437: monipuolistaa Suomen ja Neuvostoliiton välistä teatteriesityksiä. Laulujuhlia varten Joensuun kau-
4438: kulttuuri yhteistyötä. punki on tilannut viisi kuoroteosta, kokoillan
4439: Kalevalan juhlavuosi antaa aiheen korostaa oopperan ja baletin, jotka kaikki saavat kantaesi-
4440: kansallisen kulttuuriperinnön vaalimista. Tässä tyksensä laulujuhlilla.
4441: työssä valtiovallan on tuettava kotimaisen kansan- Kalevala tulee hallitsemaan vuoden 1985 toi-
4442: perinteen tutkimista sekä annettava taloudellista mintoja. Joensuun kulttuuritoimiston tekemän
4443: tukea kansallista kulttuurityötä tekeville yhteisöil- kyselyn mukaan useimmilla kulttuuri- ja taidelai-
4444: le ja laitoksille. Sen on aktiivisemmin suojeltava toksilla ja järjestöillä on suunnitteilla Kalevalaan
4445: sitä, mikä jäljellä olevasta kansallisesta kulttuu- perustuvaa toimintaa. Kalevala kirjallisuudessa,
4446: riympäristöstä on uhanalaisena. On huolehdittava kuvataiteissa, näyttämötaiteissa, musiikissa ja
4447: myös siitä, että koulujen opetukseen palautetaan muilla taiteenaloilla tulee monin tavoin esille.
4448: perustiedot kansanomaisen kulttuurin perinnöstä. Vuosi ei rajoitu vain vanhan ja olemassaolevan
4449: Kalevala syntyi kansallisen heräämisen myötä ja toistamiseen, vaan se luo uutta ja tarjoaa arvokasta
4450: siitä tuli suomalaisen kulttuurin lippu, joka antoi kulttuuriperintöä Kalevalan tuleville lukijoille ja
4451: kansalle sen historian ja toimi ehtymättömänä tulkitsijoille.
4452: käyttövoimana kansalliselle taiteellemme vaikut- Kalevalan juhlavuosi, jonka vieton päätapahtu-
4453: taen mitä moninaisimmin tavoin sen kulttuuri- maksi kohonnevat Joensuun kaupungin järjestä-
4454: pohjan syntymiseen, jolta myös nykypäivä ponnis- mät Kalevalan 150-vuotislaulujuhlat 15.-22. 6.
4455: taa eteenpäin. 1985, tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vaalia
4456: Kalevalan 150-vuotislaulujuhlien valmistelu al- suomalaista kansallista kulttuuria. Juhlien onnis-
4457: koi Joensuussa jo v. 1981. Sijaitseebao kaupunki tumiseksi tulisi budjettiin varata erityinen määrä-
4458: karjalaisen runonlaulualueen länsilaidalla, joten raha Joensuun kaupungin käyttöön.
4459: kunniatehtävä järjestää suurjuhlat lankesi Joen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4460: suulle varsin luonnollisesti. Valtakunnallisen juh- ten,
4461: lavuoden päätoimikunnan aloitettua työskente-
4462: lynsä vuoden 1983 alustaJoeosuu saattoi jo esitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4463: lä päätoimikunnalle ohjelmarungon ja suunnitel- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4464: mat laulurinteestä ja konserttisalista. Määrätietoi- 29. 99.23 1 000 000 markkaa Joensuun
4465: nen työ juhlien toteuttamiseksi onkin johtanut kaupungin käyttöön Kalevalan 150-vuo-
4466: siihen, että Kalevalan 150-vuotisjuhlat Joensuussa tislaulujuhlien järjestämiseksi.
4467:
4468: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4469:
4470: Heli Astala Marja-Liisa Salminen Pirkko Turpeinen
4471: Pekka Leppänen Ensio Laine Arvo Kemppainen
4472: Juhani Vähäkangas
4473: 748 1984 vp.
4474:
4475: Raha-asia-aloite n:o 691
4476:
4477:
4478:
4479:
4480: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenperinteen keräämi-
4481: seen ja tutkimiseen
4482:
4483:
4484: Eduskunnalle
4485:
4486: Työväenkulttuuria koskevan aineellisen ja hen- ovat myös saattaneet alkuun ja tukeneet kansalais-
4487: kisen perinteen tallentaminen, kerääminen ja tut- järjestöjen ja yksityisten harrastajien arvokasta
4488: kiminen on kasvanut voimakkaasti viime vuosina kansallisen kulttuurimme tallennustyötä.
4489: maamme arkisto- ja museolaitoksen, tutkijoiden Käynnissä olevien hankkeiden loppuun saatta-
4490: sekä perinteenharrastajien piirissä. Eduskunta on miseksi sekä alan harrastajien tutkimustyön tuke-
4491: vuodesta 1981 lähtien myöntänyt vuosittain mää- miseksi olisi välttämätöntä ottaa hallituksen tulo-
4492: rärahan alan tutkimus- ja keruutoimintaan. ja menoarvioon vuodelle 1985 tarpeellinen määrä-
4493: Vuonna 1984 on tämä määräraha ollut 550 000 raha.
4494: markkaa. Määrärahoilla on turvattu edellytykset Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4495: useille tärkeille alan keruu- ja tutkimushankkeil- nioitten,
4496: le. Aloitetuista hankkeista ovat valtakunnallisen
4497: työväen keskusmuseon suunnittelu sekä perinne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4498: laitosten suuri yhteinen hanke muistitietoainek- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4499: sien hakutiedoston luomiseksi vielä kesken. Vuo- 29.99.50 550 000 markkaa työväenperin-
4500: sittain määrärahasta jaetut avustukset paikallisen teen keräämistä ja tutkimista varten.
4501: työväenperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen
4502:
4503: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4504:
4505: Heli Astala Esko Helle Sten Söderström
4506: Pekka Leppänen Marja-Liisa Salminen Pirkko Turpeinen
4507: Pentti Liedes Arvo Kemppainen Ensio Laine
4508: Juhani Vähäkangas
4509: 1984 vp. 749
4510:
4511: Raha-asia-aloite n:o 692
4512:
4513:
4514:
4515:
4516: Astala: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vapaa-ajattelijain lii-
4517: ton tukemiseen
4518:
4519:
4520:
4521: Eduskunnalle
4522:
4523: Vapaa-ajattelijain liitto ry on Suomen ainoa us- Eurooppa, Neuvostoliitto, Intia,
4524: konnottomien etu- ja oikeusturvajärjestö. Kirkos- muu Aasia etc., kirjallisuuden
4525: ta eronneita on maassamme lähes 400 000, joista vaihto, lehtien vaihto: vrt. WAM
4526: ei-uskovaisia on yli 300 000. III Helsingissä juhannuksena 1983,
4527: Vapaa-ajattelijain toiminta tarvitsee vähintään ks. Vapaa Ajattelija 5183)
4528: kaksi uutta päätoimista henkilöä nykyisen yhden liittokokous 1984 Tampereella .. 20 000,-
4529: lisäksi. Myös lisäresursseja perustoimintojen ta- kurssitoiminta ............... . 20 000,-
4530: kaamiseksi on lisättävä kuten tilavamman Helsin- (esim. "varjorippikoulu" Forssas-
4531: gin toimiston vuokraamiseksi (nyk. n. 20 m 2 ). sa, aikuiskoulutus, lyhytkurssit,
4532: Seuraavassa rahantarve vuodelle 1985 uskonnonomien kurssit etc.)
4533: päätoiminen pääsihteeri . . . . . . . 100 000,- Vapaa Ajattelija -lehti 1985 .... 100 000,-
4534: (yli 20 toimivan yhdistyksen koor- (ainoa Suomen uskoonoton mieli-
4535: dinointi ympäri Suomea, kirjeen- pidelehti, 8 n:oa/vuosi, vrt. 1983
4536: vaihto ulkomaille (60 valtiota), enintään 7 n:oa!)
4537: lainsäädäntötyön valvontaa, kun- uuden toimiston vuokrakuluihin
4538: nallistason seuranta, toimistoru- Helsingissä ................. . 60 000,-
4539: tiineita Virkkalan ja Helsingin toi- Menot yht ..................... . 650 000,-
4540: mistoissa, oman mikrotietoko- tulot ("epävarmoja") - budjetti .. 110 000,-
4541: neen hyödyntäminen, koulutus- - OM: kans.väl.tuki ........... . 10 000,-
4542: tehtävät) - OM: mielipidelehtituki ....... . 10000,-
4543: päätoiminen tiedotussihteeri. . . . 70 000,-
4544: yht ........................... . 130 000,-
4545: ( tiedotus, yhteydenpito tiedotus-
4546: välineisiin, muut liiton johdon Vaje .......................... . 520000,-
4547: Itse hankitut tulot .............. . 100 000,-
4548: antamat tehtävät)
4549: toimistonhoitaja, kulut Helsingin Vaje .......................... . 420 000,-
4550: toimistosta .................. . 110 000,-
4551: ( = nykyinen tila korjattu inflaa- Oman budjettimme vaje on suuri. Toivomme,
4552: tioarviolla) että valtio voisi tukea rahoitusavustuksella tärkeä-
4553: toimistokulut Virkkalan toimis- tä työtämme puolustaessamme yli 300 000 kansa-
4554: tosta ....................... . 50 000,- laisen etuja tässä maassa.
4555: oppikirjaprojekti ............. . 70 000,- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4556: (Yläasteen etiikka 1, 2, 3 valmiina vasti,
4557: ja Elämänkatsomustieto 3 ja 4 te-
4558: keillä, loput valmisteilla) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4559: kansainvälinen yhteistyö ...... . 50 000,- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4560: (kirjeenvaihto, puhelin, telex- 29.99.50 kaikkiaan 300 000 markan mää-
4561: ym. kulut, kongressimatkat: USA, rärahan avustuksena Vapaa-ajattelr/ain liit-
4562: Skandinavia, Keski-Eurooppa, Itä- to ry:lle sen työn tukemiseen.
4563:
4564: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
4565:
4566: Heli Astala
4567: 750 1984 vp.
4568:
4569: Raha-asia-aloite n:o 693
4570:
4571:
4572:
4573:
4574: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun kuntien jouk-
4575: koliikenneyhteistyön tukemiseksi
4576:
4577:
4578: Eduskunnalle
4579:
4580: Turun seudulla joukkoliikenne olisi parasta jär- rustettava Turun seudun kuntien toimikunta, jos-
4581: jestää seudun kuntien yhteistoimin, koska kunta- sa olisi myös liikenneministeriön edustaja, suun-
4582: rajat ylittävä työssäkäynti- ja muu liikenne on nittelemaan yhteisen liikenteenhoito-organisaa-
4583: yleistä. Mm. Raision kaupunki on tehnyt aloitteen tion perustamista ja käynnistämään tarvittavaa ko-
4584: Turun seudun kuntien yhteisen joukkoliiken- keilu toimintaa.
4585: neyhtiön perustamiseksi. Tällaiseen hankkeeseen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4586: voisivat osallistua Turku, Naantali, Rusko, Lieto,
4587: Kaarina, Piikkiö, Raisio ja Parainen. Samalla tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4588: selvittää myös VR:n mukaantulo yhteistoimin- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
4589: taan. 31.99.30 400000 markkaa Turun seu-
4590: Valtion olisi edistettävä joukkoliikenteen palve- dun kuntien joukkoliikenneyhteistyön tu-
4591: lutasoa parantavaa kuntien yhteistyötä antamalla kemiseksi.
4592: asiantuntija-apua ja taloudellista tukea. Olisi pe-
4593:
4594: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4595:
4596: Heli Astala Ensio Laine
4597: 1984 vp. 751
4598:
4599: Raha-asia-aloite n:o 694
4600:
4601:
4602:
4603:
4604: Astala: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken rakentamissuun-
4605: nittelun aloittamiseksi Varsinais-Suomen osalta
4606:
4607:
4608: Eduskunnalle
4609:
4610: Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että maa- paattanyt kiireellisesti toimeenpanna yhteistoi-
4611: kaasun lisätuonoilla Neuvostoliitosta olisi useita minnassa Turun kauppakamarin kanssa yritysky-
4612: merkittäviä etuja mm. kansantalouden kannalta. selyn helmi-maaliskuun aikana 1983 maakaasun
4613: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan kehittämisen mahdollisesta käytöstä toimialueellaan. Kokonais-
4614: pääongelmaksi on meillä noussut tuonnin lisää- tulokset toimitetaan Neste Oy:lle sekä kauppa- ja
4615: minen. Sopiva kohde on maakaasu. Maakaasun li- teollisuusministeriölle. Samalla on päätetty mer-
4616: sätuonnilla Neuvostoliitosta olisi erittäin edullisia kitä maakaasun johtolinjaus vaihekaava II:een
4617: työllisyys- ja kauppapoliittisia seurauksia. Se aut- seutukaava I:n linjauksen mukaisesti.
4618: taisi myös tasapainottamaan nykyistä epätasapai- Varsinais-Suomessa toivotaan, että nyt vireillä
4619: noa bilateraalikaupassa Neuvostoliiton kanssa. olevassa maakaasukysymyksessä kauppa- ja teolli-
4620: Tämä kauppa tarjoaa runsaasti uusia mahdolli- suusministeriössä otetaan erityisen selvityksen
4621: suuksia. Valtakunnallisen maakaasuverkoston laa- kohteeksi maakaasuputkilinjan rakentaminen
4622: jentaminen Kouvolasta Etelä-Suomeen ja Varsi- Varsinais-Suomeen. Tällöin on selvitettävä tämän
4623: nais-Suomeen avaisi rikkaita kehitysnäkymiä. saasteettoman energian käyttö Suomen suurilla
4624: Maakaasu on täydellisesti palavanaja olematto- maatalouden keskellä sijaitsevilla teollisuusalueil-
4625: man rikki- ja tuhkapitoisuutensa vuoksi ihanteel- la sekä uuden energialähteen antama korvike län-
4626: linen polttoaine. Maakaasun lisätuonti ja lännestä tisen Suomen uusteollistamiselle.
4627: tuotavan öljyn ainakin osittainen korvaaminen Kemiran Uudenkaupungin tehtaitten, sen
4628: maakaasulla monipuolistaisi myös energiahuoltoa mahdollisen uuden ammoniakkitehtaan, sen ym-
4629: ja tekisi energiahuoltomille ja taloutemme vä- päristön talousalueen ja koko Länsi-Suomen kan-
4630: hemmän riippuvaiseksi lännen kriisitaloudesta. nalta ajatellen toivoisi, että vireillä oleva maakaa-
4631: Maakaasu tarjoaa runsaasti käyttömahdolli- suhanke toteutuisi pikaisesti.
4632: suuksia. Sitä voi raaka-aineena käyttää mm. ke- Maakaasun saanti Länsi-Suomeen loisi erin-
4633: mian teollisuus. Se on erityisen sovelias energian- omaiset edellytykset alueen taloudelliselle kasvul-
4634: lähteenä useilla teollisuudenaloilla. le ja kehitykselle. Tiedossa oleviin kaasun käyttö-
4635: Maakaasu parantaisi mahdollisuuksiamme määriin löytyy varmasti lisäkasvua ja siitä saaduille
4636: myös silloin, kun Länsi-Eurooppa pääsee maakaa- tuotteille jatkojalostusta niin olemassa olevista
4637: suenergian piiriin. kuin uusistakin tuotantolaitoksista.
4638: Maakaasuputken ulottamisesta Lounais-Suo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4639: meen oltiin kiinnostuneita jo vuonna 1972, jol- taen,
4640: loin Varsinais-Suomen seutukaavaliitto teki alus-
4641: tavan selvityksen maakaasun käyttömahdollisuuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4642: sista täällä. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 32.55
4643: Maakaasuputken ulottaminen Varsinais-Suo- uudelle momentzlle 500 000 markkaa maa-
4644: meen on tullut uudestaan ajankohtaiseksi. Varsi- kaasuputken rakentamissuunnittelun
4645: nais-Suomen seutukaavaliitto on mm. 28. 1. 1983 aloittamiseksi Varsinais-Suomen osalta.
4646:
4647: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
4648:
4649: Heli Astala
4650: 752 1984 vp.
4651:
4652: Raha-asia-aloite n:o 695
4653:
4654:
4655:
4656:
4657: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Neuvostokaupan tutkimuslai-
4658: toksen esimiehen viran perustamiseksi Turkuun
4659:
4660:
4661: Eduskunnalle
4662:
4663: Turun ja Porin lääni on Suomen tärkeintä vien- sen edun säilyttäminen Neuvostoliiton kaupassa
4664: tialuetta. Läänin teollisuuden ulkomaanvienti tulee olemaan entistä vaikeampaa mm. niitten
4665: vuonna 1978 oli 22 % koko maan viennistä. Myös muuttuvien taloussuhteiden vuoksi, joita Länsi-
4666: Suomen Neuvostoliittoon suuntautuvasta viennis- Eurooppaan tuleva kaasuputki merkitsee. Kaasu-
4667: tä Turun ja Porin lääni ja sen teollisuus on keskei- putki merkitsee mm. länsieurooppalaisen tekno-
4668: sessä asemassa. Läänin osuus Suomen Neuvostolii- logian siirron nopeutumista.
4669: ton viennistä on maan korkein eli 20 %. Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan kehi-
4670: Pääasiassa Turun ja Porin läänistä viedään Neu- tysedellytysten turvaaminen edellyttää jatkuvaa
4671: vostoliittoon metalli- ja konepajateollisuustuottei- informaation saamista Neuvostoliiton tuotanto-
4672: ta, joiden osuus maan Neuvostoliiton metalli- ja elämästä, markkinoista ja kaupan organisaatioi-
4673: konepajaviennistä on 36 % TEV AHAKE-tuottei- den toiminnasta. Kaupan laajentaminen edellyt-
4674: den ulkomaanviennistä Turun ja Porin läänin tää tutkimusta uusista tuotteista ja yhteistyökoh-
4675: osuus on merkittävä eli 24 %. Toimialan tuotan- teista. Myös puute Neuvostoliiton kaupan ns. pe-
4676: nosta yli viidennes on valmistusta Neuvostoliiton rustutkimuksesta maassamme on huutava. Olem-
4677: vientiä varten. me suureksi osaksi riippuvaisia muissa länsimaissa
4678: Toisin sanoen Neuvostoliiton kaupan merkitys tehdystä Neuvostoliitto-tutkimuksesta, joka ei ole
4679: läänin ja sen teollisuuden kehitykselle on ollut meidän kannaltamme aina tarkoituksenmukaista.
4680: ja tulee myös tulevaisuudessa olemaan elintär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4681: keä. Esitetyn arvion mukaan Neuvostoliiton kau- taen,
4682: pan välilliset ja välittömät työllisyysvaikutukset
4683: yhteensä Turun ja Porin läänissä ovat noin 24 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4684: työpaikkaa. 1985 tulo- ja menoarvioon 80 000 markan
4685: Neuvostoliiton kaupan kehittämisessä on nyt määrärahan Neuvostoliiton kaupan tutki-
4686: kuitenkin tultu vaiheeseen, jossa joudutaan etsi- muslaitoksen esimiehen viran perustami-
4687: mään uusia kaupan edelleenkehittämisen teitä ja seksi 1. 7. 1985 lukien.
4688: mahdollisuuksia. Suomen saavuttaman suhteelli-
4689:
4690: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4691:
4692: Heli Astala Ensio Laine
4693: 1984 vp. 753
4694:
4695: Raha-asia-aloite n:o 696
4696:
4697:
4698:
4699:
4700: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten
4701: luonnonsuojelujärjestöjen valtionapuun
4702:
4703:
4704: Eduskunnalle
4705:
4706: Tuloksekkaan ympäristönsuojelutyön eräänä valtionapua valtakunnallisille luonnonsuojelujär-
4707: edellytyksenä on luonnonsuojelun vapaaehtoinen jestöille ei ple esitetty korotettavaksi lainkaan.
4708: kansalaisjärjestötyö. Täydennetty ympäristölain- Koska järjestöjen menot ovat jo tiukasti sidottuja,
4709: säädäntö ja selkeytynyt hallinto ovat lisänneet tar- tulisi valtiovallan taata näille järjestöille vähintään
4710: vetta järjestäytyneelle ympäristönsuojelun kansa- yleistä kustannuskehitystä vastaava valtionavun
4711: laisjärjestötyölle. kasvu. Muussa tapauksessa reaalisesti laskeva val-
4712: Valtionapu valtakunnallisille luonnonsuojelu- tionapu tulee supistamaan näiden järjestöjen toi-
4713: järjestöille, Suomen luonnonsuojeluliitto ry:lle ja mintamahdollisuuksia. Välttämätöntä olisi kui-
4714: Natur och Miljö rf:lle, on mahdollistanut viime tenkin jatkaa järjestöjen piirisihteerijärjestelmän
4715: vuosina erityisesti näiden järjestöjen piirisihteeri- täydentämistä läänikohtaiseksi.
4716: järjestelmän laajentamisen. Nykyisin näitä piiri- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
4717: sihteereitä on seitsemällä paikkakunnalla. Piirisih- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
4718: teerijärjestelmä on osoittautunut tarpeelliseksi ja nassa.
4719: tehokkaaksi keinoksi alueellisen ja paikallisen ym- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4720: päristövalistuksen ja kansalaisten ympäristöedun taen,
4721: turvaamisessa. Samoin järjestöjen valistus- ja tie-
4722: dotustoiminta on osoittautunut välttämättömäk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4723: si. Kasvaneesta valtionavusta huolimatta näiden 1985 tulo- ja menoarvion momenttfle
4724: järjestöjen saama valtionapu on yhä suhteellisen 35.10.50 lisäyksenä 550 000 markkaa val-
4725: vähäinen, se kattaa noin neljäsosan järjestöjen tionapuna Suomen Luonnonsuojeluliitto
4726: menoista. ry:n ja Natur och Miljö rfn toiminnan tu-
4727: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1985 kemiseksi.
4728:
4729: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4730:
4731: Heli Astala Mauno Manninen Liisa Jaakonsaari
4732: Pertti Salolainen Ville Komsi Esko Helle
4733: Reino Paasilinna
4734:
4735:
4736:
4737:
4738: 95 4284003504
4739: 754 1984 vp.
4740:
4741: Raha-asia-aloite n:o 697
4742:
4743:
4744:
4745:
4746: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien ympäristönsuojelu-
4747: lautakuntien palkka- ja toimintamenoihin
4748:
4749:
4750: Eduskunnalle
4751:
4752: Ympäristöministeriön perustaminen luo hyviä Kuntien ympäristöhallinnon järjestämisen il-
4753: edellytyksiä kehittää toimiva ymp;iristöhallinto meinen tarve ja kuntien osoittama valmius ympä-
4754: valtion keskushallinnosta kuntatasolle saakka. ristöhallinnon luomiseen osoittavat tarkoituksen-
4755: Samaan aikaan kun valtion taholla voimistetaan mukaiseksi käynnistää välittömästi kokeilutoimin-
4756: ympäristöhallintoa on myös kuntien itsehallinnon ta asiassa siten, että valtion harkinnanvaraista
4757: antamien mahdollisuuksien mukaisesti tehostet- avustusta myönnettäisiin myös vapaaehtoisille
4758: tava ympäristönsuojelun huomioon ottamista ympäristönsuojelulautakunnille.
4759: kunnan kaikessa toiminnassa. Se edellyttää, että Harkinnanvaraista valtionavustusta voitaisiin
4760: kuntien ympäristönsuojelun hallinto järjestetään käyttää mm. ympäristönsuojelusihteereiden palk-
4761: tarkoituksenmukaisella tavalla. Toistaiseksibao kaamiseen, tutkimuksiin, valistuskampanjoihin
4762: asia on valtakunnallisesti järjestämättä, vaikka lä- jne. Tällä voitaisiin tukea myös uusien vapaaeh-
4763: hes 100 kunnassa toimii tai on perusteilla vapaa- toisten lautakuntien perustamista erityyppisissä
4764: ehtoinen ympäristönsuojelulautakunta, -neuvot- kunnissa, jolloin saataisiin arvokasta kokemusta
4765: telukunta tai muu vastaava toimielin. lakisääteisen hallinnon järjestämistä varten.
4766: Sisäasiainministeriön asettamana on toiminut Ympäristönsuojelun tehostaminen on kiireelli-
4767: toimikunta, joka on tehnyt ehdotuksensa kunnan sintä niissä kunnissa, joissa ympäristönsuojeluon-
4768: yleisistä ympäristönsuojelutehtävistä, niiden hoi- gelmat ovat yleensä suurimpia. Näitä kuntia ovat
4769: don järjestämisestä ja valtion taloudellisesta tuesta erityisesti maamme teollisuuspaikkakunnat ja ti-
4770: kunnille. Toimikunta on mietinnössään (Ympä- heimmin asutut alueet. Sen vuoksi valtiovallan
4771: ristönsuojelun kunnallishallinnon toimikunnan olisi tuettava taloudellisesti näiden kuntien ympä-
4772: mietintö, Komiteanmietintö 1981: 61) esittänyt, ristönsuojelutehtävien hoitoa. Siihen asti kunnes
4773: että maahan laadinaisiin laki kuntien ympäristön- laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta saa-
4774: suojelun hallinnosta. Siinä määrättäisiin ympäris- daan aikaan, tulisi asia hoitaa harkinnanvaraisin
4775: tölautakunta lakisääteiseksi jokaiseen kuntaan ja avustuksin ympäristöministeriön toimialaan kuu-
4776: annettaisiin säännökset valtionosuuksista henki- luvana tehtävänä.
4777: löstön palkkaukseen ja muihin toimintakuluihin. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4778: Lakiesitystä on käsitelty hallituksen piirissä,
4779: mutta sen antaminen on lykkääntynyt. SKDL:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4780: eduskuntaryhmä on jättänyt eduskunnalle laki- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 35.10
4781: aloitteen kuntien ympäristöhallinnon järjestämi- uudelle momentzfie 3 000 000 markan
4782: sestä (LA n:o 4/1984 vp.), mutta sekin odottaa määrärahan ympäristöministeriön käytet-
4783: käsittelyään. Näin ollen lakisääteiset ympäristölau- täväksi harkinnanvaraisina avustuksina
4784: takunnat eivät pääse aloittamaan toimintaansa kuntien vapaaehtoisten ympäristönsuoje-
4785: vielä uusien kunnanvaltuustojen toimikauden lulautakuntien paikka- ja toimintamenoi-
4786: alussa, mitä on laajalti toivottu. hin.
4787:
4788: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4789:
4790: Heli Astala Vappu Säilynoja Timo laaksonen
4791: Esko Helle Sten Söderström Marja-liisa Salminen
4792: Pirkko Turpeinen Pentti liedes Pekka Leppänen
4793: Ensio laine Arvo Kemppainen Juhani Vähäkangas
4794: Niilo Koskenniemi Seppo Toiviainen Esko-Juhani Tennilä
4795: Mikko Kuoppa Matti Kautto Terho Pursiainen
4796: Marjatta Stenius-Kaukonen lauha Männistö
4797: 1984 vp. 755
4798: Raha-asia-aloite n:o 698
4799:
4800:
4801:
4802:
4803: Astala: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallispuiston
4804: maanhankintaa varten
4805:
4806:
4807: Eduskunnalle
4808:
4809: Kansallispuistokomitean m1ennnössä sekä taa valtiolle on nopeutettava. Sitä varten budjet-
4810: kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjel- tiin on varattava riittävä määräraha. Varsinais-
4811: massa on mukana Saaristomeren kansallispuiston Suomen seutukaavassa osoitettujen suojelualuei-
4812: perustaminen. Tämän kansallispuiston toteutta- den toteuttaminen vaatisi vuosittain n. 8 milj.
4813: minen on jo lähtenyt käyntiin. markkaa, jotta ne toteutuisivat vuoteen 2000
4814: Saaristomeren kansallispuiston maapinta-ala on mennessä.
4815: 3 000 haja vesialueita siihen sisältyy yli 10 000 ha. Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi varata ny-
4816: Puiston perustaminen tulee mahdolliseksi, kun kyistä huomattavasti suurempi määräraha suoje-
4817: riittävä osa, vähintään 1 000 ha maata, saadaan lualueiden lunastamiseen.
4818: hankituksi valtiolle. Tähän mennessä valtion Edellä olevan perusteella ehdotan,
4819: omistuksessa on n. 600 ha puiston maa-alueesta.
4820: Viimeisten neljän vuoden aikana valtio on hank- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4821: kinut omistukseensa n. 240 ha. Saaristomeren 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4822: kansallispuistoa uhkaa jatkuvasti laajeneva loma- 35.20.88 2 000 000 markkaa Saaristome-
4823: asutus. ren kansallispuiston maanostoja varten.
4824: Saaristomeren kansallispuiston maiden hankin-
4825:
4826: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
4827:
4828: Heli Astala
4829: 756 1984 vp.
4830:
4831: Raha-asia-aloite n:o 699
4832:
4833:
4834:
4835:
4836: Astala: Määrärahan osoittamisesta Kurjenrahkan kansallispuiston
4837: maanhankintaa varten
4838:
4839:
4840: Eduskunnalle
4841:
4842: Kansallispuistokomitean mietinnössä sekä Kurjenrahkan kansallispuiston maiden hankin-
4843: kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjel- ta valtiolle on tärkeää. Sitä varten budjettiin on
4844: massa on mukana Kurjenrahkan kansallispuiston varattava riittävä määräraha. Varsinais-Suomen
4845: perustaminen. Tämän kansallispuiston toteutta- seutukaavassa osoitettujen suojelualueiden toteut-
4846: minen on jo lähtenyt käyntiin. Kurjenrahkan kan- taminen vaatisi vuosittain n. 8 miljoonaa mark-
4847: sallispuistoa koskeva lakiesitys on odotettavissa. kaa, jotta ne toteutuisivat vuoteen 2000 mennes-
4848: Kurjenrahkan kansallispuiston pinta-ala on sä.
4849: 2 980 ha, josta 1 070 ha on puolustusministeriön Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi varata ny-
4850: hallinnassa. Metsähallituksen päätöksellä Kurjen- kyistä huomattavasti suurempi määräraha suoje-
4851: rahkan alueelta on jo aikaisemmin rauhoitettu lualueiden lunastamiseen.
4852: 269 ha:n aarnialueet. Kurjenrahkan soiden luon- Edellä olevan perusteella ehdotan,
4853: nontilaa uhkaa paikoin metsäojitustoiminta. Val-
4854: tion tulisikin kiireellisesti ostaa nämä suot, joita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4855: ojittaminen on uhkaamassa. Vuosina 1979-82 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
4856: metsähallitus on ostanut n. 330 ha Kurjenrahkan 35.20.88 1 000 000 markkaa Kurjenrah-
4857: kansallispuiston alueelta. kan maanhankintaa varten.
4858:
4859: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
4860:
4861: Heli Astala
4862: 1984 vp. 757
4863:
4864: Raha-asia-aloite n:o 700
4865:
4866:
4867:
4868:
4869: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asun-
4870: tojen omapääomaosuuteen
4871:
4872:
4873: Eduskunnalle
4874:
4875: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten varata 10 miljoonaa markkaa. Tällä määrärahalla
4876: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riittä- päästään opiskelija-asuntotoimikunnan 1980 aset-
4877: vää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskelija- tamaan 5 prosentin omapääomaosuustavoitteeseen.
4878: asuntotuotantoa. Lähes viidentoista vuoden ajan Paitsi että vuosien 1980, 1981 ja 1982 asunto-
4879: tästä tuotannosta ovat vastanneet lähes yksin- tuotantomäärärahoista rahoitettavien opiskelija-
4880: omaan opiskelijajärjestöjen ja kuntien perustamat asuntojen lähtövuokrat ovat olleet noin 0, 50
4881: ja hallitsemat opiskelija-asuntoyhteisöt. Näiden markkaa/m 2 /kk halvempia kuin ne olisivat ilman
4882: toimesta on rakennettu vuosittain 2 500-4 500 valtion oman pääoman osuutta, on valtion omalla
4883: asuntopaikkaa. Opiskelijamäärien kasvu sekä pääomalla ollut myös muita positiivisia seuran-
4884: opiskelijoille soveltuvien muiden vuokra-asunto- naisvaiku tuksia.
4885: jen voimakas väheneminen ovat aiheuttaneet sen, Kunnat, joiden alueella opiskelija-asuntotuo-
4886: että opiskelija-asuntojen määrä ei voimakkaasta tantoa on harjoitettu, ovat suhtautuneet tähän
4887: tuotannosta huolimatta ole tänä päivänä lähes- tuotantoon aikaisempaa myönteisemmin ja ovat
4888: kään riittävä. omalta osaltaan antaneet omaa pääomaa opiske-
4889: Opetusministeriön opiskelija-asuntoneuvotte- lija-asumistuotantoon. Samoin rahoittajien asen-
4890: lukunta on tarkistanut opiskelija-asuntotuotan- ne on muuttunut positiivisemmaksi, mikä johtuu
4891: non alueellisesti tasapainotetut vuoteen 1988 opiskelija-asuntojen vakavaraisuuden parantumi-
4892: ulottuvat vuotuiset tuotantotavoitteet. Neuvottelu- sesta.
4893: kunta on esittänyt vuosittain tuotettavaksi noin Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikunta
4894: 2 700-2 800 asuntopaikkaa eli noin 1 100 asuntoa. 1980: n suosituksissa opiskelija-asuntotuotannon
4895: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuotanto rahoitusrakenteen korjaamiseksi esitetään, että
4896: on ollut kokonaisuudessaan valtion osalainoitta- valtio ja kunnat osoittavat opiskelija-asuntojen ra-
4897: maa, ovat vuokrat kohonneet voimakkaasti. Asu- kentamiseen omaa pääomaa kummatkin 5 % .
4898: mismenot muodostavatkin varsin suuren osan Vuodelle 1985 ennakoitavissa oleva tuotanto edel-
4899: opiskelijoiden kokonaismenoista. Varsinkin uu- lyttäisi noin 12 miljoonan markan oman pääoma-
4900: sien opiskelija-asuntojen vuokrien kohotessa ovat määrärahan varaamista vuoden 1985 valtion tulo-
4901: myös asumiskustannukset kohonneet huolimatta ja menoarvioon. Myös opetusministeriön opiske-
4902: asumistuen ja asumislisän alentavasta vaikutukses- lija-asuntoneuvottelukunta esitti em. suuruista
4903: ta. Vuokrien korkeuden pääsyynä on pääomakus- määrärahaa. Rahoitusrakenteen korjaaminen näin
4904: tannusten korkeus. Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat yhdessä kuntien omapääomaosuuden kanssa alen-
4905: rahoittaneet rakentamisensa lähes yksinomaan taisi uusien opiskelija-asuntojen vuokria noin
4906: velkapääoman turvin. Tästä syystä pääomakustan- 2,5 mk/m 2 kuukaudessa eli noin 55 markalla
4907: nusten osuus vuokrista on kohonnut uusimmissa asuntopaikkaa kohti kuukaudessa.
4908: opiskelija-asunnoissa jo yli puoleen, ollen tällä Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
4909: hetkellä keskimäärin yli 10 mk/m 2 • vioksi vuodelle 1985 on esitetty kuitenkin
4910: Vuonna 1980 eduskunta hyväksyi valtion tu- opiskelija-asuntotuotannon omaan paaomaan
4911: lo- ja menoarvioon opiskelija-asuntotuotannon vain 8 miljoonaa markkaa, jossa on vähennystä
4912: omaan pääomaan 5 miljoonan markan määrära- edellisvuodesta 2 miljoonaa markkaa. Kuitenkin
4913: han. Tämä määräraha on vastannut noin 2,7 pro- vuonna 1985 aloitettavan tuotannon määrä tu-
4914: senttia opiskelija-asuntojen hankinta-arvosta. Vuo- lee olemaan likimain saman suuruinen kuin vuon-
4915: sien 1983 ja 1984 budjetteihin eduskunta päätti na 1984.
4916: 758 1984 vp. - RA n:o 700
4917:
4918: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 35.45.51 lisäyksenä 400006J markkaa
4919: opiskeltia-asuntojen omaan pääomaan
4920: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden opiskelija-asuntojen vuokratason kohoa-
4921: 1985 tulo- ja menoarvioon momenttile misen estämiseksi.
4922:
4923: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4924:
4925: Heli Astala Juhani Vähäkangas Lauha Männistö
4926: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Ensio Laine
4927: Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja Esko Helle
4928: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen Pirkko Turpeinen
4929: Pentti Liedes Arvo Kemppainen Seppo Toiviainen
4930: 1984 vp. 759
4931:
4932: Raha-asia-aloite n:o 701
4933:
4934:
4935:
4936:
4937: Astala: Määrärahan osoittamisesta vanhusten asuntojen rakenta-
4938: miseksi Turun ja Porin läänissä
4939:
4940:
4941: Eduskunnalle
4942:
4943: Vanhusten asuntotilanteen suhteen on valta- taan maan vanhinta. Vuonna 1981läänin väestös-
4944: kunnallisena vähimmäistavoitteena järjestää nyky- tä oli yli 65-vuotiaiden osuus 13,6 %, kun vastaa-
4945: aikainen vuokra-asunto 10 % :lle yli 65-vuotiaasta va luku koko maassa oli 12,2 %.
4946: väestöstä. Vuoden 1980 tilastotietojen mukaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4947: Turun ja Porin läänin 65-vuotiaasta väestöstä vain taen,
4948: 6,2 % asui vanhuksille tarkoitetuissa asunnois-
4949: sa. Koko maan vastaava luku oli 6,9%. Turun ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4950: Porin läänissä kasvaa vanhusten lukumäärä no- 1985 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
4951: peammin kuin heille tarkoitettujen asuntojen markan määrärahan vanhusten asunto-
4952: määrä. jen rakentamiseksi Turun ja Pon·n läänis-
4953: Turun ja Porin läänin väestö on ikärakenteel- sä.
4954:
4955: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
4956:
4957: Heli Astala
4958: 760 1984 vp.
4959:
4960: Raha-asia-aloite n:o 702
4961:
4962:
4963:
4964:
4965: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun työväenliikkeen
4966: historia -projektin tukemiseen
4967:
4968:
4969: Eduskunnalle
4970:
4971: Kainuussa on ollut jo vuodesta 1978 lähtien vi- Tällaisen maakunnallisen historiateoksen
4972: reillä hanke Kainuun työväenliikkeen historia aikaansaaminen on erittäin merkittävä koko
4973: -teoksen kirjoittamiseksi. Samaan hankkeeseen valtakuntaakin ajatellen. Teoksen kirjoittaja ja
4974: liittyy työväestön elinoloja, toimeentuloa, elä- tutkimustyön suorittaja on valtiotieteen lisen-
4975: mäntapoja, järjestöjen toimintaa jne. käsittävän siaatti Reijo Heikkinen Kajaanista. Teoksen on
4976: muistitiedon keruu, joka on myös ollut käynnissä. arvioitu valmistuvan vuonna 1986 riippuen
4977: Kainuun museon toimesta on suoritettu työväen- kuitenkin hankkeen rahoituksen järjestymises-
4978: talojen kartoitusta, samoin kuin on myös tehty tä.
4979: nuoriso- ja urheiluseurojen talojen kartoitustyötä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4980: Kainuun työväenliikkeen historia on kaavailtu taen,
4981: n. 400-sivuiseksi teokseksi, joka valaisee työväen-
4982: liikkeen toimintaa viime vuosisadan lopulta nyky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4983: päiviin saakka. Hankkeen kustannusarvio on n. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4984: 300 000 markkaa, josta opetusmtmsteno on 29.99.50 50 000 markkaa Kainuun työ-
4985: myöntänyt vuodelle 1980 10 000 markkaa. Kai- väenlzikkeen historia -projektin rahoitta-
4986: nuun kunnat osallistuvat hankkeen rahoittami- miseksi.
4987: seen 1 markka/ asukas määrällä.
4988:
4989: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
4990:
4991: Aarno von Bell Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
4992: Jussi Ranta Kari Rajamäki Mikko Elo
4993: Hannu Kemppainen Liisa Jaakonsaari Jukka Mikkola
4994: Jouko Tuovinen Riitta Järvisalo-Kanerva Sinikka Hurskainen-Leppänen
4995: Jorma Rantanen Tuula Paavilainen Pirjo Ala-Kapee
4996: Aimo Ajo Sakari Knuuttila Reijo Lindroos
4997: Pentti Lahti-Nuuttila Mats Nyby Timo Roos
4998: Pertti Hietala Terho Pursiainen Markus Aaltonen
4999: Kerttu Törnqvist Pentti Liedes Reino Paasilinna
5000: Pekka Starast Paula Eenilä Antti Kalliomäki
5001: 1984 vp. 761
5002:
5003: Raha-asia-aloite n:o 703
5004:
5005:
5006:
5007:
5008: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuolijoen kalastusteknisen
5009: koeaseman suunnitteluun ja rakentamiseen
5010:
5011:
5012: Eduskunnalle
5013:
5014: Maa- ja metsätalousministeriön alaisen kalas- minnan kehittämisen kannalta on välttämätöntä,
5015: tusteknisen koeaseman toimitiloina on 1940- että sinne saadaan lisää vakinaista henkilökun-
5016: luvulla rakennettu vanha koulu ja koulun pihalla taa.
5017: oleva toimistoparakki. Tämän lisäksi läheisyydessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5018: on TVL:n rakennuttama kalastama. Toiminnan taen,
5019: kehittämisen kannalta on välttämätöntä, että koe-
5020: asemalle rakennetaan asianmukainen asemara- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5021: kennus. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 30.37
5022: Koeasemalla on tällä hetkellä neljä päätoimis- uudelle momenttlle 1 200 000 markkaa
5023: ta tointa. Lisäksi työllisyysvaroilla on palkattu Vuoltjoen kalastusteknisen koeaseman
5024: neljä henkilöä. Kalastusteknisen koeaseman toi- suunnittelua ja rakentamista varten.
5025:
5026: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5027:
5028: Aarno von Bell Hannu Kemppainen
5029: Pentti Kettunen Arvo Kemppainen
5030: Liisa Jaakonsaari
5031:
5032:
5033:
5034:
5035: 96 4284003504
5036: 762 1984 vp.
5037:
5038: Raha-asia-aloite n:o 704
5039:
5040:
5041:
5042:
5043: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-Oulun ra-
5044: dan peruskorjaukseen
5045:
5046:
5047: Eduskunnalle
5048:
5049: Raskas junaliikenne on alkanut Vartiuksen ra- Samalla tulisi huolehtia myös siitä, että koko
5050: dan ylityspaikan kautta. Tällä hetkellä 6 päivänä rataosan Oulu-Vartius liikennöinnistä huolehti-
5051: viikossa pellettejä tuova juna ajaa tämän osittain vat tasapuolisesti Ouluun ja Kontiomäelle sijoite-
5052: vain 43 kg/ m omaavan heikkokuntoisen radan tut veturimiehistöt.
5053: kautta. Mikäli Suomeen tuleva pellettien tuonti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5054: kasvaa suunnitelmien mukaisesti ja mikäli Neu- taen,
5055: vostoliitto aloittaa pellettien myynnin Ruotsiin ja
5056: Norjaan, lisääntyvät transittokuljetukset voimak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5057: kaasti ja Kontiomäki-Oulu rataosasta saattaa 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
5058: muodostua liikenteen ''pullonkaula''. Tästä 31.90.78 50 000 000 markkaa Kontio-
5059: syystä olisi pikaisesti aloitettava Kontiomäki- mäen-Oulun rataosan perusparannuksen
5060: Oulu välisen rataosan perusparannus ja kiskomk- ja kiskotuksen uusimisen toteuttamisek-
5061: sen uusiminen 60 kg 1m kiskoille. SI.
5062:
5063:
5064: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5065:
5066: Aarno von Bell Pertti Hietala Pentti Kettunen
5067: Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen Mauno Manninen
5068: Liisa Jaakonsaari
5069: 1984 vp. 763
5070:
5071: Raha-asia-aloite n:o 705
5072:
5073:
5074:
5075:
5076: von Bell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkea- ja erityis-
5077: koulutetun henkilökunnan palkkaamiseksi pienyrityksiin
5078:
5079:
5080: Eduskunnalle
5081:
5082: Maamme kehitysalueilla toimiville pienyrityk- kan avustus jokaisesta keskiasteen ammattikoulun
5083: sille muodostaa korkea- ja erityiskoulutetun hen- tai korkeakoulun käyneestä työllistetystä työnteki-
5084: kilökunnan saanti ja palkkaus erityisen ongelman. jästä varsinkin silloin, kun ko. työntekijä toimii
5085: Korkeatasoinen ja varsinkin korkeaa tietotaitoa tuotekehittelyn, viennin tai yrityssuunnittelun
5086: omaava tuotantotoiminta ja tuotekehittelytoimin- piirissä.
5087: ta- mitä mm. kauppa- ja teollisuusministeriö on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5088: viime vuosina pyrkinyt edistämään - on ilman taen,
5089: tällaista henkilökuntaa vaikeata, jopa mahdoton-
5090: ta. Korkeakoulun käyneitä ja erityiskoulutuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5091: saaneita toimihenkilöitä eivät pienyritykset pysty 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5092: taloudellisista syistä palkkaamaan. Näin ollen 34.50. 61 lisäyksenä 9 000 000 markkaa
5093: juuri nopeammin kasvavan yrityssektorin kilpailu- korkeakoulu-, opisto- tai vastaavan tasoi-
5094: ja vientiedellytykset kaventuvat. sen tutkinnon suorittaneiden työttömien
5095: Työvoimaministeriön olisi luotava järjestelmä, työllistämisestå. aiheutuvzin menoihin val-
5096: jossa perusteitujen tarpeiden perusteella annetaan tioneuvoston määräämin perustein.
5097: pienyrityksille kehitysalueilla 2 000-5 000 mar-
5098:
5099: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5100:
5101: Aarno von Bell Kerttu Törnqvist Kari Rajamäki
5102: Pentti Kettunen Väinö Raudaskoski Hannu Kemppainen
5103: Arvo Kemppainen Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo
5104: Mauno Manninen Urho Pohto Reino Jyrkilä
5105: Einari Nieminen Sinikka Hurskainen-Leppänen
5106: 764 1984 vp.
5107:
5108: Raha-asia-aloite n:o 706
5109:
5110:
5111:
5112:
5113: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta jazz-tapahtumien tukemi-
5114: seen
5115:
5116:
5117: Eduskunnalle
5118:
5119: Suomessa on runsaat 100 ammattimaista jazz- tuet ovat sisältyneet konserttitoiminnan edistämi-
5120: muusikkoa, joista vajaa viidennes saa toimeentu- seen.
5121: lonsa jazzista. Runsaat 80 prosenttia jazzmuusi- Myös valtiovallan toimenpitein on tarkoituk-
5122: koista on jatkuvasti erittäin huonosti työllistettyjä. senmukaista tukea sitä, että jazzmusiikkia ediste-
5123: Lisäansioita huonon jazzkeikkatilanteen vuoksi tään koko valtakunnan alueella, ja tätä kautta tue-
5124: haetaan pääasiassa studio-, teatteri- ja opetustyös- taan jazzmusiikin harrastusta. Tukemalla eri jazz-
5125: tä. Noin puolet ammattilaisista esiintyy erittäin tapahtumien ja konserttien järjestämistä tuetaan
5126: harvoin, ehkäpä kerran vuodessa tai ei koskaan paitsi suomalaista jazzmusiikkia, myös suomalais-
5127: maan ainoassa vakituisesti kuusi päivää viikossa ten jazzmuusikkojen työmahdollisuuksia.
5128: toimivassa jazzklubissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5129: Esiintymismahdollisuuksien lisätarjonta turvaa taen,
5130: jazzalan jatkuvan kehittymisen. Samalla se myös
5131: tarjoaa suomalaisille ammattimaisille jazzmuusi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5132: koille lisää työtilaisuuksia. Jo tällä hetkellä 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5133: monet jazzklubit järjestävät paikallisia jazztapah- 29.90.52lisäyksenä 200 000 markkaa kon-
5134: tumia. Tällaisia ovat mm. Tampereen Jazzhap- serttitoiminnan edistämiseen, mikä koh-
5135: pening, Kainuun jazzkevät, Kalott Jazzblues, dennetaan edellä mainittujen Tampereen,
5136: Puistoblues, Turun jazztapahtuma, Pori Jazz- Kainuun Kalottialueen, Puistobluesin se-
5137: festival ja valtakunnalliset jazzpäivät. Valta- kä Hämeenlinnan valtakunnallisten jazz-
5138: kunnalliset jazzpäivät pidetään vuonna 1985 Hä- päivien tappion takuun kattamiseen sa-
5139: meenlinnassa. Tähän mennessä valtiovalta on tu- malla kun edelleen myönnetään Turun
5140: kenut ainoastaan Turun jazztapahtumaa 5 000 jazztapahtumalle ja Porin jazzfestivaalille
5141: markan tappion takuulla ja Porin jazzEestivaa- valtionavustusta tappion takuun kattami-
5142: lia 200 000 markan tappion takuulla. Nämä seksi.
5143:
5144: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5145:
5146: Kaj Bärlund Mikko Rönnholm
5147: Maija Rajantie Antti Kalliomäki
5148: Anna-Liisa Piipari
5149: 1984 rd. 765
5150: Finansmotion nr 707
5151:
5152:
5153:
5154:
5155: Bärlund: Om anvisande av anslag för grundförbättring av väg
5156: nr 11893 (Eskilom-Mörskom)
5157:
5158:
5159:
5160: Tili Riksdagen
5161:
5162: Lokalvägen nr 11893 Eskilom-Mörskom är en På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
5163: viktig faktor i kontakterna mellan centralorterna i samt
5164: de norra delarna av östligaste Nyland. Vägen har
5165: särskild betydelse för de tre små kommunerna Lil- att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
5166: jendal, Mörskom och Lappträsk. Vägen är sam- på momentet 31. 24. 77 i tzllägg upptar
5167: manlagt 18 kilometer lång. 500 000 mark /ör påbörjande av grundför-
5168: För närvarande är vägens skick inte sådant att bättringsarbetena på lokalvägen mellan
5169: den klarar en kritisk granskning. Särskilt under Eskzlom och Mörskom.
5170: vårarna och höstarna är den på många ställen
5171: svårframkomlig.
5172:
5173: Helsingfors den 28 september 1984
5174:
5175: Kaj Bärlund
5176: 766 1984 vp.
5177:
5178: Raha-asia-aloite n:o 707 Suomennos
5179:
5180:
5181:
5182:
5183: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 11893 (Eskilom-Myrs-
5184: kylä) perusparantamiseksi
5185:
5186:
5187: Eduskunnalle
5188:
5189: Paikallistie n:o 11893 Eskilom-Myrskylä on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5190: tärkeä itäisen Uudenmaan pohjoisten osien kes- vasti,
5191: kusten yhdistäjänä. Tien merkitys on erityisen
5192: suuri kolmen pienen kunnan Liljendalin, Myrsky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5193: Iän ja Lapinjärven kannalta. Tie on yhteensä 18 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
5194: km:n pituinen. 31.24.77 lisäyksenä 500 000 markkaa
5195: Tällä hetkellä tien kunto ei läpäise kriittistä tar- Eskziomin-Myrskylå"n paika/Jistien perus-
5196: kastelua. Erityisesti keväisin ja syksyisin se on mo- parannustöiden aloittamiseksi.
5197: nin kohdin vaikeakulkuinen.
5198:
5199: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5200:
5201: Kaj Bärlund
5202: 1984 rd. 767
5203: Finansmotion nr 708
5204:
5205:
5206:
5207:
5208: Bärlund: Om anvisande av anslag för grundförbättring av den s.k.
5209: Fagervik-vägen mellan Snappertuna och Ingå
5210:
5211:
5212: Tili Riksdagen
5213:
5214: Den så kaliade Fagervik-vägen, väg nummer att Riksdagen i statsförslaget för år
5215: 110, från Raseborg genom Snappertuna, via Fa- 1985 på moment 31.24.77 upptar ett an-
5216: gervik, tili Ingå är den kanske viktigaste förbin- slag om 1 000 000 mark för planeringen
5217: delsevägen för trafiken i den sydligaste delen av och påbörjande av grundreparationsarbe-
5218: västra Nyland. Särskilt för den lokala befolkning- tet på Fagervik-vägen (väg nr 110) mellan
5219: ens behov är vägen av central betydelse. Snappertuna och Ingå.
5220: Med hänvisning tili det ovan sagda föreslår
5221: undertecknad
5222:
5223: Helsingfors den 28 september 1984
5224:
5225: Kaj Bärlund
5226: ·768 1984 vp.
5227:
5228: Raha-asia-aloite n:o 708 Suomennos
5229:
5230:
5231:
5232:
5233: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta ns. Fagervikin tien perusparan-
5234: nukseen välillä Snappertuna-Inkoo
5235:
5236:
5237:
5238: Eduskunnalle
5239:
5240: Ns. Fagervikin tie n:o 110 Raaseporista Snap- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5241: pertunan halki ja Fagervikin kautta Inkooseen on 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5242: ehkä läntisen Uudenmaan eteläisimmän osan lii- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa Fa-
5243: kenteen tärkein yhdystie. Erityisesti paikkakun- gervikin tien (n:o 11 0) Snappertunan ja
5244: nan väestön tarpeiden kannalta tien merkitys on Inkoon välisen osuuden perusparannustöi-
5245: keskeinen. den suunnittelua ja aloittamista varten.
5246: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5247: vasti,
5248:
5249: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5250:
5251: Kaj Bärlund
5252: 1984 rd. 769
5253:
5254: Finansmotion nr 709
5255:
5256:
5257:
5258:
5259: Bärlund: Om anvisande av anslag för inledande av grundförbätt·
5260: ringen av vägen Sandnäsudd-Rösund-Brokarls i Snappertuna
5261:
5262:
5263: Till Riksdagen
5264:
5265: En av de viktigaste metoderna för att hålla den Det finns alltså flera motiv till att kalla vägen
5266: fasta befolkningen kvar i vår skärgård är att anord- ner till Sandnäsudd från Brokarls via Rösund för
5267: na ordentliga trafikförbindelser till skärgården. den verkliga skärgårdsvägen i Snappertuna skär-
5268: Härvid är det av särskild vikt att de vägar hålls i gård. Därför är det svårt att förstå varför vägen
5269: skick och repareras som är av den största bety- fortsättningsvis är i mycket dåligt skick och svår-
5270: delsen för de aktuella skärgårdsområdena. framkomlig.
5271: 1 Snappertuna skärgård har trafiken av flera Med hänvisning till det ovansagda föreslår
5272: orsaker under senare år blivit livligare. Särskilt jag högaktningsfullt,
5273: kajplatserna vid Sandnäsudd har börjat utnyttjas
5274: flitigt för tyngre transporter till och från statens att Riksdagen i statsförslaget för år
5275: omlastningskaj, men också för lättare trafik vid 1985 på momentet 31.24.77 upptar
5276: småbåtskajen. Utöver den fast bosatta skärgårds- 1 000 000 mark för grundförbättring av
5277: befolkningen anlitar sommargästerna flitigt vägen vägen nr 11051 Sandnäsudd-Rösund-
5278: till Sandnäsudd. Trafiken ökar framöver ytterliga- Brokarls i Snappertuna kommun.
5279: re sedan ett stort antal byggnadstillstånd för som-
5280: marvillor på Växär-ön beviljats.
5281:
5282: Helsingfors den 28 september 1984
5283:
5284: Kaj Bärlund
5285:
5286:
5287:
5288:
5289: 97 4284003504
5290: 770 1984 vp.
5291:
5292: Raha-asia-aloite n:o 709 Suomennos
5293:
5294:
5295:
5296:
5297: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien perusparannuksen aloitta-
5298: miseksi välillä Sandnäsudd-Rösund-Brokarls Snappertunassa
5299:
5300:
5301: Eduskunnalle
5302:
5303: Eräs tärkeimmistä toimenpiteistä, joilla saaris- Ioiden rakennuslupia on myönnetty Växärin saa-
5304: tomme vakinaiset asukkaat voidaan pysyttää relle.
5305: asuma-alueillaan, on kunnollisten liikenneyh- On siis useita syitä kutsua Brokarlsista Rösundin
5306: teyksien järjestäminen saaristoon. Tällöin on eri- kautta Sandnäsiin vievää tietä todelliseksi Snap-
5307: tyisen tärkeätä, että tiet pidetään kunnossa ja niitä pertunan saariston saaristotieksi. Tästä syystä on
5308: korjataan, minkä merkitys on ensisijainen kyseessä vaikeata ymmärtää, miksi tie on yhä hyvin huo-
5309: olevien saaristoalueiden kannalta. nossa kunnossa ja vaikeakulkuinen.
5310: Snappertunan saaristossa liikenne on useista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5311: syistä viime vuosina tullut vilkkaammaksi. Erityi- vasti,
5312: sesti Sandnäsuddin laituripaikkoja on alettu käyt-
5313: tää ahkerasti sekä raskaisiin kuljetuksiin valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5314: jälleenlastauslaiturille että sieltä saaristoon, mut- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5315: ta myös kevyeen liikenteeseen, joka tapahtuu 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
5316: pienvenelaiturilta. Kiinteästi asuvan saariston tien n:o 11051 Sandnäsudd-Rösund-
5317: väestön lisäksi kesävieraat käyttävät ahkerasti Brokarls perusparantamiseksi Snappertu-
5318: Sandnäsiin vievää tietä. Liikenne tulee edelleen li- nassa.
5319: sääntymään sen jälkeen kun suuri määrä kesähuvi-
5320:
5321: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5322:
5323: Kaj Bärlund
5324: 1984 rd. 771
5325: Finansmotion nr 710
5326:
5327:
5328:
5329:
5330: Bärlund: Om anvisande av anslag för en led för lätt trafik längs
5331: riksväg nr 7 på sträckan Meliungsbacka-Söderkulia
5332:
5333:
5334: Tili Riksdagen
5335:
5336: Söderkulia-området i Sibbo har under de senas- svårigheter. Fördenskull är det nödvändigt att
5337: te åren vuxit kraftigt. Samtidigt som invånaranta- anslag för förverkligande av leden från Meliungs-
5338: let ökat har servicen i området blivit mångsidiga- backa fram tili Söderkulla medtas.
5339: re. Längs riksväg nr 7 tili och från Helsingfors fö- På basis av det ovan anförda· föreslår jag vörd-
5340: rekommer dagligen en livlig trafik tili skolor, dag- samt
5341: hem, postkontor, hälsostation osv. Södra Sibbos
5342: största arbetsplats finns också vid vägen. att Riksdagen i statsförsiaget för år 1985
5343: I väg- och vattenbyggnadsdistriktets åtgärds- på momentet 31. 24. 77 upptar 2 000 000
5344: program finns en lätt trafikled för sträckan Meli- mark för byggande av iättrafikieden mei-
5345: ungsbacka-Östersundom inskriven för år 1986. ian Meiiungsbacka och Söderkuiia längs
5346: En sådan stympad lösning av lätta trafikens pro- riksväg nr 7.
5347: blem skulle inte lösa mer än en del av nuvarande
5348:
5349: Helsingfors den 28 september 1984
5350:
5351: Kaj Bärlund
5352: 772 1984 vp.
5353:
5354: Raha-asia-aloite n:o 710 Suomennos
5355:
5356:
5357:
5358:
5359: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
5360: kentamiseksi Mellunmäen ja Söderkullan välille
5361:
5362:
5363: Eduskunnalle
5364:
5365: Sipoon Söderkullan alue on viime vuosina kas- poistaisi kuin osan nykyisistä hankaluuksista. Täs-
5366: vanut voimakkaasti. Samalla kun asukkaiden lu- tä syystä on välttämätöntä myöntää määräraha
5367: kumäärä on lisääntynyt alueen palvelut ovat mo- väylän jatkamiseksi Mellunmäestä Söderkullaan
5368: nipuolistuneet. Valtatiellä n:o 7 Helsinkiin ja siel- saakka.
5369: tä takaisin on päivittäin vilkas liikenne kouluihin, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5370: päiväkoteihin, postitoimipaikkaan, terveysase- vasti,
5371: malle jne. Etelä-Sipoon suurin työpaikka on myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5372: tien varrella. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5373: Tie- ja vesirakennuspiirin vuoden 1986 toimen- 31.24.77 2 000 000 markkaa kevyen lti'-
5374: pideohjelmaan on otettu kevyen liikenteen väylä kenteen väylän rakentamiseksi Mellun-
5375: Mellunmäestä Östersundomiin. Tällainen kevyen mäen ja Söderkullan vältlle valtatien n:o
5376: liikenteen pulmien typistämällä tehty ratkaisu ei 7 varteen.
5377:
5378: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5379:
5380: Kaj Bärlund
5381: 1984 vp. 773
5382: Raha-asia-aloite n:o 711
5383:
5384:
5385:
5386:
5387: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
5388: kentamiseksi Ruotsinpyhtään Tesjoelta Loviisaan
5389:
5390:
5391: Eduskunnalle
5392:
5393: Ruotsinpyhtään kunnan ja Loviisan kaupungin vät tesjokelaiset käyttävät pyörällä samaa reittiä.
5394: viranomaiset ovat useaan otteeseen korostaneet Ei ole kohtuullista, että nämä ihmiset joutuvat
5395: kevyen liikenteen väylän rakentamisen tarpeelli- päivittäin liikenteessä suurelle vahinkoriskille alt-
5396: suutta Tesjoen kylästä Loviisan kaupunkiin. Vilk- tiiksi vain siksi, että välttämätön kevyen liiken-
5397: kaasti liikennöity maantie on osoittautunut erit- teen väylä puuttuu.
5398: täin vaaralliseksi kulkuväyläksi kevyen liikenteen Yllä olevaan viitaten ehdotan,
5399: kannalta. Useita onnettomuuksia on sattunut täl-
5400: lä tieosuudella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5401: Erityisen välttämättömäksi tämän kevyen lii- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5402: kenteen väylän rakentamisen tekee se seikka, että 31.24. 77 2 000 000 markan määrärahan
5403: useat kymmenet peruskoulun yläasteen oppilaat kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi
5404: kulkevat päivittäin pyörällä koulumatkansa Tes- Ruotsinpyhtäå'n Tesjoen kylältä' Lovzisan
5405: joelta Loviisaan. Myös monet Loviisassa työssäkäy- kaupunkzin.
5406:
5407: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5408:
5409: Kaj Bärlund
5410: 774 1984 vp.
5411:
5412: Raha-asia-aloite n:o 712
5413:
5414:
5415:
5416:
5417: Bärlund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lahden-Lovii-
5418: san radan perusparantamiseen
5419:
5420:
5421: Eduskunnalle
5422:
5423: Lahden-Loviisan radan perusparannushanke sevasti nykyisestään, mikäli rautatiekuljetukset
5424: käsittää radan penkereen vahvistamisen ja kisko- loppuisivat radalla. Satamaan uhratut investoin-
5425: tuksen vaihdon. Nykyisin rata kuuluu alhaisim- nit ovat satoja miljoonia markkoja, joiden tehoton
5426: paan rataluokkaan ja sillä on nopeusrajoitus 35 käyttö olisi kansantaloudellisesti kannattamaton-
5427: km tunnissa, sekä 16 tonnin akselipainorajoitus. ta, ja rautatieliikenteen lopettaminen merkitsisi
5428: Jos rata perusparannetaan, olisi sillä suurin sallittu 260 satamatyöntekijälle kahdeksan (8) miljoonan
5429: junan nopeus 95 km tunnissa ja akselipainorajoi- markan vuotuista ansioiden menettämistä. Radan
5430: tus 20 tonnia. perusparannus onkin katsottava kansantaloudelli-
5431: Radan kuljetuksista suurin osa tapahtuu Lah- sesti kannattavaksi hankkeeksi.
5432: den talousalueen ja Valkon sataman välillä, mutta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5433: huomattavaa osaa näyttelee myös transitliikenne tavasti,
5434: Neuvostoliittoon. Jos rata perusparannettaisiin,
5435: kasvaisi suoritetun teollisuuskyselyn mukaan ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5436: taosuuden liikenne 93 900 tonnilla. Transitliiken- 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
5437: teen kasvuksi on arvioitu 52 prosenttia. 31.90. 78 alamomenttlle 2 lisäyksenä
5438: Mikäli Lahden-Loviisan rataa ei perusparanne- 10 000 000 markkaa Lahden-Lovzisan ra-
5439: ta, katkeaa radan liikenne. On todennäköistä, et- dan perusparantamisen rahoitusta varten.
5440: tä Valkon sataman tavaraliikenne vähenisi ratkai-
5441:
5442: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5443:
5444: Kaj Bärlund Antti Kalliomäki
5445: 1984 rd. 775
5446: Finansmotion nr 713
5447:
5448:
5449:
5450:
5451: Bärlund: Om anvisande av anslag för elektrifiering av järnvägen
5452: melian Kyrkslätt och Karis
5453:
5454:
5455: Tili Riksdagen
5456:
5457: Det anslag om 35 miljoner mark som ingår i Veterligen har man på järnvägsstyrelsen under-
5458: budgeten innebär en positiv fortsättning på sökt lönsamheten av en elektrifiering av nämnda
5459: grundförbättringen av bansträckan Kyrkslätt- bansträcka, men kommit tili ett negativt slutresul-
5460: Karis-Salo-Åbo. Fastän grundförbättringsarbe- tat. Frågan är dock om en regionalt så viktig fråga
5461: tena har hälsats med tillfredsställelse av de kom- kan begravas redan efter en preliminär utredning
5462: muner som berörs av projektet måste man dock på tjänstemannanivå. Skäligt vore att utrednings-
5463: tilistå att pianeroa för närvarande tili en del är arbetet i ett dylikt ärende företas i intimt samar-
5464: halvdana. Grundförbättringsplanerna innefattar bete med företrädare för områdets kommuner så
5465: nämligen inte en elektrifiering av bansträckan att alla faktorer som påverkar projektet på ett jäm-
5466: Kyrkslätt-Karis, vilket områdets kommuner bördigt sätt tas i betraktande.
5467: framstälit önskemål om. Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
5468: En elektrifiering av bansträckan Kyrkslätt- Jag,
5469: Karis skulie på ett avgörande sätt öka förutsätt-
5470: ningarna för lokal persontrafik. Det skulie inne- att Riksdagen i stats/örsiaget /ör år 1985
5471: bära klart förbättrade möjligheter särskilt för på moment 31.90.01 upptar JOO 000 mark
5472: Sjundeå, Ingå och Karis kommuner att stärka sin för tiiisättande av en arbetsgrupp med re-
5473: utveckling och bygga ut sina trafikförbindelser tili presentanter /ör trafikministeriet, järn-
5474: huvudstadsregionen och sinsemelian. Såsom erfa- vägsstyreisen samt Sjundeå, Ingå och Karis
5475: renheter från andra dylika banprojekt visar skulie kommuner /ör att aiisidigt utreda iönsam-
5476: detta ge nya möjligheter att stärka befolkningsun- heten och tidtabeiien för en eiektnfi"ering
5477: derlag och servicen i de här kommunerna. av järnvägsavsnittet Kyrksiätt-Kans.
5478:
5479: Helsingfors den 28 september 1984
5480:
5481: Kaj Bärlund
5482: 776 1984 vp.
5483:
5484: Raha-asia-aloite n:o 713 Suomennos
5485:
5486:
5487:
5488:
5489: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta rautatien sähköistämiseen välillä
5490: Kirkkonummi-Karjaa
5491:
5492:
5493: Eduskunnalle
5494:
5495: Tulo- ja menoarviOon sisältyvä 35 miljoonan edellä mainitun rataosan sähköistämisen kannat-
5496: markan määräraha on Kirkkonummen-Kar- tavuutta, mutta tultu kielteiseen tulokseen. Kyse
5497: jaan-Salon-Turun välisen rataosuuden perus- on kuitenkin siitä, voidaanko alueen kannalta
5498: parantamisen jatkamisen kannalta myönteinen näin tärkeä kysymys haudata jo alustavasti, virka-
5499: asia. Vaikka ne kunnat, joita suunnitelma koskee, miestasolla tapahtuneen tutkimuksen jälkeen.
5500: ovat olleet siihen tyytyväisiä, on kuitenkin todet- Olisi kohtuullista, että tällaisen asian selvittelytyö
5501: tava, että tämänhetkiset suunnitelmat ovat eräiltä suoritettaisiin läheisessä yhteistyössä alueen kun-
5502: osin jääneet puolitiehen. Perusparannussuunni- tien edustajien kanssa, jotta kaikki suunnitelmaan
5503: telmat eivät nimittäin sisällä Kirkkonummen- vaikuttavat tekijät voitaisiin ottaa tasaveroisesti
5504: Karjaan välisen rataosan sähköistämistä, mistä huomioon.
5505: alueen kunnat ovat esittäneet toivomuksensa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
5506: Kirkkonummen-Karjaan rataosan sähköistä-
5507: minen lisäisi ratkaisevasti paikallisen henkilölii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5508: kenteen edellytyksiä. Se merkitsisi etenkin Siun- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5509: tion, Inkoon ja Karjaan kuntien kannalta parem- 31. 90. 01 lisäyksenä 100 000 markkaa työ-
5510: pia edellytyksiä vahvistaa kehittymistään ja laajen- ryhmän asettamiseksi, johon kuuluisi lzi'-
5511: taa liikenneyhteyksiä pääkaupunkiin ja toistensa kenneministeriön, rautatiehallituksen sekä
5512: välillä. Kuten kokemukset muista samankaltaisis- Inkoon, Siuntion ja Karjaan kuntien edus-
5513: ta ratasuunnitelmista osoittavat, tämä tekisi mah- ta;i'a, selvittämään perusteellisesti Kirkko-
5514: dolliseksi väestöpohjan ja palvelujen vahvistami- nummen-Karjaan rataosuuden sähköis-
5515: sen näissä kunnissa. tämisen kannattavuutta ja aikataulua.
5516: Rautatiehallituksessa on tiettävästi tutkittu
5517:
5518: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5519:
5520: Kaj Bärlund
5521: 1984 vp. 777
5522:
5523: Raha-asia-aloite n:o 714
5524:
5525:
5526:
5527:
5528: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristötarkastajan vi-
5529: ran perustamiseen ympäristörikosten tutkinnan tehostamiseksi
5530:
5531:
5532: Eduskunnalle
5533:
5534: Kansalaisten huoli elinympäristönsä tilasta on seen. Hänen tehtäviinsä kuuluisi ensisijaisesti ym-
5535: viime vuosien aikana oikeutetusti lisääntynyt. päristörikostutkinta ja poliisien ympäristötekni-
5536: Onhan julkisuuteen tullut useita tapauksia, jois- nen koulutus.
5537: sa jopa kansalaisten turvallisuus on ollut vaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5538: rassa. taen,
5539: Ympäristöön kohdistuviin rikoksiin osoitetut
5540: toimenpiteet eivät aina ole olleet riittävät. Riittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5541: mättömyys on johtunut osittain myös asiantunte- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
5542: van ja koulutetun henkilökunnan puutteesta. 26. 75. 01 115 000 markkaa ympäristötar-
5543: Ympäristön rikostutkinnan tehostamiseksi tu- kastajan viran perustamista varten ympä-
5544: lee valtion tulo- ja menoarvioesitykseen varata nstörikosten selvzttämzståja polzisin ympä-
5545: määräraha ympäristötarkastajan viran perustami- nstöteknzstä koulutusta varten.
5546:
5547: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
5548:
5549: Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen Riitta Jouppila
5550: Ilkka Kanerva Liisa Hilpelä Eeva Turunen
5551: Tapio Holvitie Helena Pesola Aino Pohjanoksa
5552: Pertti Salolainen
5553:
5554:
5555:
5556:
5557: 98 4284003504
5558: 778 1984 vp.
5559:
5560: Raha-asia-aloite n:o 715
5561:
5562:
5563:
5564:
5565: Dromberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta peruskoulujen
5566: rakentamiseen
5567:
5568:
5569: Eduskunnalle
5570:
5571: Peruskoulujen perustaruiskustannuksiin myön- 70% kohdentuu muualle, vaikka peruskoulun
5572: nettävä määräraha on vuosi vuodelta pienentynyt. oppilasmäärästä n. 60 % käy koulua mainituilla
5573: Vuonna 1982 määräraha oli 102 miljoonaa, vuon- alueilla. Lisäksi Etelä-Suomen koulujen rakenta-
5574: na 1983 91 miljoonaa ja vuonna 1984 on valtion misessa on valtion taholta painopistettä siirretty
5575: tulo- ja menoarvioon varattu 80 miljoonaa mark- jälkirahoitteiselle puolelle. Tämä saa aikaan sen,
5576: kaa. Vuodelle 1985 on varattu aivan sama määrä- että maan eri alueet joutuvat eriarvoiseen ase-
5577: raha kuin vuodelle 1984 eli 80 miljoonaa mark- maan.
5578: kaa. Tästä määrärahasta on varattu 6 miljoonaa Suuren uudis- ja lisärakentamistarpeen ohella
5579: Kostamus-urakan jälkihoitotoimenpiteenä Kai- on ongelmaksi viime vuosien aikana muodostunut
5580: nuun peruskoulujen rakentamiseen. Edellä mai- jatkuvasti kasvava olemassa olevien kouluraken-
5581: nittu määräraha heikentää entisestään muiden nusten saneeraamistarve.
5582: alueiden koulurakentamisen toteutumista edelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5583: seen vuoteen verrattuna. Määrärahaesityksessä ei taen,
5584: ole otettu huomioon edes oletettua 5 % :n inflaa-
5585: tiotarkistusta. Lisäksi 1. 8. 1985 voimaan tuleva ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5586: uusi koululaki aiheuttaa paineita koulurakenta- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5587: mtseen. 29.46.34 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
5588: Suurin koulurakentamistarve on Etelä-Suomes- peruskoulujen rakentamiseen.
5589: sa ja kuitenkin koulurakentamismäärärahoista n.
5590:
5591: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
5592:
5593: Kaarina Dromberg Riitta Jouppila Pirjo Rusanen
5594: Mauri Miettinen Elisabeth Rehn Liisa Hilpelä
5595: Eeva Turunen Tapio Holvitie Helena Pesola
5596: Ilkka Kanerva Iiro Viinanen Aino Pohjanoksa
5597: Martti Tiuri
5598: 1984 vp. 779
5599:
5600: Raha-asia-aloite n:o 716
5601:
5602:
5603:
5604:
5605: Dromberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikkioppi-
5606: laitosten ja musiikin keskiasteen ammatillisen koulutuksen val-
5607: tionapuun
5608:
5609: Eduskunnalle
5610:
5611: Lasten ja nuorten monipuolinen musiikkihar- apuun verrattuna vuoteen 1984. Lasten ja nuorten
5612: rastus on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. pitämiseksi hyvien harrastusten parissa on erittäin
5613: Koululaitos ei pysty tarjoamaan kuin osalle tehos- tärkeätä, että määrärahaa ei pienennetä. Monelle
5614: tettua musiikin opetusta, ja sangen suuri määrä nuorelle tämä on myös tie ammattiin.
5615: lapsia ja nuoria joutuu luopumaan musiikkihar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5616: rastuksesta siksi, etteivät musiikkioppilaitokset taen,
5617: pysty antamaan heille opetusta ammattitaitoisten
5618: opettajien puutteen vuoksi. Musiikkioppilaitosten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5619: laadullisen tason parantamiseksi niillä tulisi olla 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5620: myös asianmukainen välineistö. Valtion tulo- ja 29.90.54 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
5621: menoarviossa on esitetty vuodelle 1985 vähennys- musiikkioppzlaitosten ja muszikin keskias-
5622: tä 4 000 000 mk musiikkioppilaitosten ja musiikin teen ammatzllisen koulutuksen valtion-
5623: keskiasteen ammatillisen koulutuksen valtion- apuun.
5624:
5625: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
5626:
5627: Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander Sampsa Aaltio
5628: Riitta Uosukainen Liisa Hilpelä Sirpa Pietikäinen
5629: Aino Pohjanoksa
5630: 780 1984 vp.
5631:
5632: Raha-asia-aloite n:o 717
5633:
5634:
5635:
5636:
5637: Dromberg ym.: Korotemo määrärahan osoittamisesta Suomi-Ame-
5638: rikka yhdistysten liiton toiminnan tukemiseen
5639:
5640:
5641: Eduskunnalle
5642:
5643: Suomi-Amerikka yhdistysten liiton toiminta Ie on osoitettu moninkertainen määräraha oman
5644: on ystävyystoimintaa kahden eri maan välillä. Eri- toimintansa ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
5645: tyispiirteenä tälle ystävyystoiminnalle voidaan pi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5646: tää lukuisien amerikansuomalaisten halu pitää taen,
5647: yhteyttä kotimaahansa. Myös suomalaiset ha-
5648: luavat olla yhteydessä Amerikassa asuviin suku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5649: laisiinsa. Toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämi- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
5650: seksi vaaditaan kuitenkin lisää taloudellisia voi- 29.98.50 lisäyksenä 500 000 markkaa
5651: mavaroja. Suomi-Amerikka yhdistysten liitolle Suomi-Amerikka yhdistysten liiton toi-
5652: on ensi vuoden tulo- ja menoarviossa osoitettu ai- mintaan erityisesti suhteiden ylläpitämi-
5653: noastaan 315 000 mk, kun muille ystävyysseuroil- seksi amerikansuomalaisiin.
5654:
5655: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
5656:
5657: Kaarina Dromberg Riitta Jouppila Pirjo Rusanen
5658: Mauri Miettinen Elsi Hetemäki-Olander Liisa Hilpelä
5659: Eeva Turunen Tapio Holvitie Helena Pesola
5660: Elisabeth Rehn Ilkka Kanerva Iiro Viinanen
5661: Aino Pohjanoksa Martti Tiuri
5662: 1984 vp. 781
5663:
5664: Raha-asia-aloite n:o 718
5665:
5666:
5667:
5668:
5669: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta nykyaikaisten keskoskeh-
5670: tojen hankkimiseen Helsingin Lastenklinikan teho-osastolle
5671:
5672:
5673: Eduskunnalle
5674:
5675: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Las- ovat yli-ikäisiä ja niitä on vähän. Niistä 15 kpl on
5676: tenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolla on hankittu 15 vuotta sitten ja näiden korjaus on
5677: tärkeä valtakunnallinen tehtävä mm. sydänvikais- mahdotonta, koska varaosia ei enää ole saatavissa.
5678: ten vastasyntyneiden hoidossa ja vian määrittelys- Niiden sähkötekninen turvallisuus on kyseenalai-
5679: sä ennen leikkaushoitoa. Tämän teho-osaston nen ja puhtaanapito pintojen kulumisen takia on-
5680: suurin potilasryhmä on keskoslapset. Keskoshoito gelmallista.
5681: on viime vuosina suuresti kehittynyt niin, että jo- Yhden keskoskehdon tämänhetkinen hinta on
5682: pa 3 kk ennenaikaisesti syntyneistä alle 1 kg pai- n. 50 000 mk. Lastenklinikan vastasyntyneiden
5683: navista lapsista pystytään pelastamaan 314, ja teho-osaston varustamiseen riittävin nykyaikaisin
5684: eloonjääneistä valtaosa kehittyy normaaleiksi kan- keskoskehdoin tarvitaan näin ollen 1 000 000 mk.
5685: salaisiksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5686: Tämä tuloksellinen tehohoito on erittäin vaati- taen,
5687: vaa paitsi henkilökunnan myös laitteiden suh-
5688: teen. Sairaiden vastasyntyneiden ja keskosten hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5689: dossa on oleellisen tärkeä merkitys keskoskehdoil- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5690: la, joiden tekninen kehitys on ollut yksi paran- markkaa nykyaikaisten keskoskehtojen
5691: tuneiden hoitotulosten edellytyksiä. Klinikan on- hankkimiseen Helsingin Lastenklinikan
5692: gelmana on tässä tehtävässä se, että keskoskehdot vastasyntyneiden teho-osastolle.
5693:
5694: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5695:
5696: Kaarina Dromberg Eeva Turunen
5697: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen
5698: Pirjo Ala-Kapee
5699: 782 1984 vp.
5700:
5701: Raha-asia-aloite n:o 719
5702:
5703:
5704:
5705:
5706: Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväentalojen
5707: korjauksiin
5708:
5709:
5710: Eduskunnalle
5711:
5712: Jo useiden vuosien aikana on myönnetty vai~ nuksen arvon myöntämällä varoja sen korjaami-
5713: tionavustusta työväentalojen ja nuorisoseurantalo- seen. Talo on kuitenkin kovin suuri, joten se olisi
5714: jen korjauksiin. Täten on voitu pelastaa korvaa- perusteltua ottaa erityiskohteeksi myönnettävien
5715: mattomia kulttuuriarvoja rappeutumiselta ja hä- määrärahojenkin osalta. Uudenkaupungin työ-
5716: viämiseltä. Samoin on voitu kunnostaa taloista väentalo sijaitsee korttelissa III/5, joka koko kort-
5717: käyttökelpoisia kokoontumistiloja järjestöjen teli on siis sekä historiallisesti että rakennustaiteel-
5718: käyttöön. Määräraha tarkoitukseen on kuitenkin lisesti arvokas kokonaisuus. Sen rakennuskannan
5719: ollut melko rajoitettu. muodostavat museona nykyään toimiva Junqvis-
5720: Viime vuonna opetusministeriön asettama yh- tin talo vuosina 1847-56 rakennettuine asuin- ja
5721: distystalotoimikunta esitti, että kyseisen määrära- ulkorakennuksineen, kauppias F. Th. Lindrothin
5722: han tulisi olla 11-13 milj. markkaa. Samoin toi- vuonna 1854 rakennuttama talo, vuonna 1848 ra-
5723: mikunta esitti, että ko. määrärahaan pitäisi sisäl- kennettu nykyinen pappila sekä mainittu edelleen
5724: lyttää erikseen määrärahat yhdelle tai useammalle toiminnassa oleva työväentalo.
5725: isolle tai merkittävälle valtakunnalliselle kohteelle. Koko kortteli kuuluu museoviraston vuonna
5726: Er:ts tällainen kohde on kiistatta Uudenkau- 1975 laatiman ehdotuksen mukaan Uudenkau-
5727: pungin työväentalo, joka rakennettiin N. Jakob- pungin miljöösuojelualueeseen.
5728: sonin suunnitelmien mukaan ja valmistui v. 1907. Jotta Uudenkaupungin työväentalon kunnos-
5729: Rakennus on museoviraston tekemässä esityksessä tustyö voitaisiin saattaa päätökseen asianmukaisel-
5730: Uudenkaupungin keskustan rakennushistorialli- la tavalla, tarvittaisiin tähän tarkoitukseen val-
5731: seksi suojeluohjelmaksi sijoitettu luokkaan II, jo- tionavustusta vähintään 1 milj. markkaa lisää.
5732: ka sisältää paikalliselta kannalta kulttuurihisto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5733: riallisesti arvokkaat ja miljöön kannalta tärkeät ra- nioittaen,
5734: kennukset. Uudenkaupungin työväentalo on kui-
5735: tenkin kulttuurihistoriallisesti arvokas laajemmal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5736: tikin kuin paikallisesti, sillä se on eräs harvoja sekä 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
5737: ulkoasultaan että sisäosiltaan lähes alkuperäisenä 29.99.51lisäyksenä 1 000 000 markkaa val-
5738: säilyneitä työväentaloja. tionavustuksena työväentalojen korjauk-
5739: Myös opetusministeriö on tunnustanut raken- szzn.
5740:
5741: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5742:
5743: Paula Eenilä Risto Ahonen Jukka Mikkola
5744: Mikko Rönnholm Pertti Paasio Sinikka Hurskainen-Leppänen
5745: 1984 vp. 783
5746:
5747: Raha-asia-aloite n:o 720
5748:
5749:
5750:
5751:
5752: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lasten kulttuuri-
5753: ja opetusmateriaalin suunnitteluun ja valmistukseen
5754:
5755:
5756: Eduskunnalle
5757:
5758: Vammaisen lapsen tarpeet ovat jääneet yhteis- tämättä tarkoituksella auttaa kuulovammaisia lap-
5759: kunnassamme liian vähälle huomiolle. Elämässä sia ja heidän vanhempiaan kuulovammaisen elä-
5760: selviäminen vaatii vammaiselta pienestä pitäen mään valmentautumisen vaikealla tiellä. Satukirja
5761: monin verroin enemmän omakohtaista uurastusta tehtiin pitkäaikaisen omakohtaisen asiantunte-
5762: kuin terveeltä. muksen ja kokemuksen pohjalta. Se valmistui vii-
5763: Niinpä esimerkiksi kuulovammaisen lapsen, me vuonna. Turun ja Porin läänin taidetoimikun-
5764: mutta myös hänen vamhempiensa, on opittava ta myönsi työhön 3 000 markkaa, edellytyksellä,
5765: oma kieli, viittomakieli. Sen oppiminen ei ole yk- että satukirja julkaistaisiin vuoden 1984 aikana.
5766: sinkertaista. Ja lapsen ajatusmaailma jää helposti Rahaa tarvittiin kuitenkin vähintään 20 000 mark-
5767: suppeaksi. Sen minkä näkee, voi tajutakin. Mutta kaa, ja loppu saatiinkin opetusministeriöltä. Näin
5768: kun ei kuule, on vaikeampaa oppia esimerkiksi uraauurtava työ saatiin päätökseen.
5769: käsitteellisiä sanoja, sitä mikä ei ole konkreettista. Vastaisen tarpeen varalta, erityisesti kuulovam-
5770: Kuuleville lapsille luetaan satuja pienestä pitäen, maisten mutta muidenkin vammaisten lasten
5771: kun halutaan avartaa lapsen ajatusmaailmaa ja kä- kotiharjoitus- ja terapiamateriaaliksi ja kulttuuri-
5772: sityskykyä, antaa virikkeitä ja valmiuksia lapsen tarpeisiin olisi voitava suunnitella ja valmistaa li-
5773: monipuoliselle henkiselle kehitykselle. sää materiaalia. Siksi valtion tulo- ja menoarvioon
5774: Kuulovammaisen pienen lapsen vanhempia ke- tulisi varata tähän tarkoitukseen oma momentti ja
5775: hoitetaan lukemaan lapsilleen satukirjoja viitto- määräraha. Sen ei tarvitsisi olla edes suuri, asian-
5776: makielellä. Tuo kieli olisi luonnollisesti opittava tuntevia ja osaavia tekijöitä kun ei valitettavasti
5777: ja osattava perin pohjin, ennenkuin satukirjojen ole monia.
5778: lukeminen ja selittäminen käy päinsä. Kuitenkin Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
5779: lapsen tulisi voida mahdollisimman varhain oppia nioittaen,
5780: viittomakieli ja valmentautua koulua varten,
5781: myös avartaa maailmaansa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5782: Uudessakaupungissa ryhdyttiinkin puhetera- 1985 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
5783: peutin ja kuulovammaisten lasten taiteilijaäidin määrärahan vammaisten lasten kulttuuri-,
5784: voimin uraauuttavaan työhön, tekemään satukir- kotiharjoitus- ja opetusmateriaalin suun-
5785: jaa kuulovammaisille lapsille. Sitä ei tehty oman- nitteluun ja valmistamiseen.
5786: voitonpyyntimielessä, vaan vaivaa ja voimia sääs-
5787:
5788: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5789:
5790: Paula Eenilä Maija Rajantie Kaisa Raatikainen
5791: Reino Paasilinna Riitta Järvisalo-Kanerva Matti Louekoski
5792: Matti Kuusio Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen
5793: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari Pekka Starast
5794: Jorma Rantanen Reijo Lindroos Kerttu Törnqvist
5795: Kari Urpilainen Juhani Surakka Sinikka Hurskainen-Leppänen
5796: Arja Alho Jouko Skinnari Lea Savolainen
5797: Jukka Mikkola Risto Ahonen Mikko Rönnholm
5798: 784 1984 vp.
5799:
5800: Raha-asia-aloite n:o 721
5801:
5802:
5803:
5804:
5805: Eenilä: Määrärahan osoittamisesta Rauman moottoritien liittymien
5806: rakentamiseen Turun Suikkilantielle
5807:
5808:
5809: Eduskunnalle
5810:
5811: Turkuun ollaan hallituksen esityksellä valtion töksen Pansiontien nelikaistamisesta. Tätä paa-
5812: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1985 osoittamassa töstä toteutetaan parhaillaan kiireellisenä. Pan-
5813: momentin 31.24. 77 alamomentilla 2 000 000 siontien nelikaistaistumisella ratkaistaan aivan il-
5814: markan määrärahaa mt. 189 Turku-Naantali, meisesti ne liikenneongelmat suurelta osin, joiden
5815: Turku, Naantali, Raisio osalle. Kyseinen tie- ratkaisemisella uutta Turku-Raisio-Naantali-
5816: hanke on kovin kiistanalainen ja siksi sen tar- tietä on paljolti perusteltu.
5817: peellisuus tulisi perusteellisesti selvittää. Edus- Pansion suunnan liikenneongelmat ratkeaisivat
5818: kunnan päätöstä Turku-Raisio-Naantali-tien riittävästi sillä, että nelikaistaisen Pansiontien li-
5819: rakentamisesta tulisi tästä syystä siinää tuonnem- säksi tuolle suunnalle rakennettaisiin mainitse-
5820: maksi eikä tehdä vielä vuoden 1985 budjetissa ei- mani puuttuvat Raumantien liittymät. Onhan
5821: kä määrärahaa ko. hankkeeseen siis myöskään outoa, ettei olemassa olevaa tietä voida käyt-
5822: myöntää. tää siitä syystä, että liittymät puuttuvat, ja että
5823: Vastustus ko. tietä vastaan on tullut sitä ylei- tällainen asiaintila esitetään korjattavaksi sil-
5824: semmäksi ja julkisemmaksi, mitä lähemmäksi lä, että rakennetaan viereen uusi nelikaistainen
5825: hankkeen toteutumista on tultu. Näin ei ole ta- tie. Teitä olisi siis lopulta kolme nelikaistaista
5826: pahtunut yksinomaan Turussa, vaan myös Raisios- vieri vieressä, yksi ilman liittymiä. Nykyisellään
5827: sa ja Naantalissa. Asiassa on kuitenkin kaiken ai- niitä on, kun Pansiontie nelikaistaistuu, kaksi ne-
5828: kaa kuunneltu yksinomaan hankkeen kannattajia. likaistaista ja yksi kaksikaistainen tie noin kilo-
5829: He ovat myös sangen voimakkaasti olleet liikkeel- metrin-puolentoista kilometrin levyisellä alueel-
5830: lä hankkeen puolesta. Ilmeisesti peläten hank- la, jossa lisäksi samaan suuntaan näiden teiden
5831: keen kariutuvan sen innokkaimmat puolestapu- kanssa kulkee kaksi rautatietä - väliin sitten jää
5832: hujat näkivätkin parhaaksi muuttaa toteutussuun- asuntoalueita.
5833: nitelmia siten, että niitä aiennettiin aikaisemmis- Kaiken lisäksi liikenneongelmat tuolla suun-
5834: ta suunnitelmista. nalla kaupunkia johtuvat enemmänkin siitä, ja
5835: Kyseistä tietä on ainakin Turun läpi kulkevalta nimenomaan siitä, ettei tehokasta ja joustavaa,
5836: osin pakko pitää tarpeettomana, ja siis verovaro- palvelevaa joukkoliikennettä voida tai haluta jär-
5837: jen jopa törkeänä väärinkäyttönä, koska koko tie jestää, kun linjat ovat yksityisten liikennöitsi-
5838: olisi korvattavissa sillä, että Rauman moottoritiel- jäin hallussa, eivätkä yksityisten resurssit riitä
5839: tä rakennettaisiin Turun suunnasta Suikkilantielle esimerkiksi ja nimenomaan hyvin palvelevan työ-
5840: liittymät. Ilman niitä tie ei palvele liikennettä Tu- paikkajoukkoliikenteen järjestämiseen, eikä kau-
5841: run suuntaan eikä Turun suunnasta. Nykytilanne pungin liikennelaitoksen, sen paremmin kuin
5842: tuntuukin mielettömältä. Rauman suuntaanhan ympäristökuntienkaan liikennöitsijäin anneta
5843: Suikkilantieltä rakennettiin liittymät siinä yhtey- tuota liikennettä järjestää. Tämä asiaintila vaikut-
5844: dessä, kun Suikkilan silta rakennettiin ja tuo tie- taa kaaosmaisesti koko Turun, jopa Turun seu-
5845: yhteys avautui. dunkin liikenneoloihin kaiken kaikkiaan. Mistään
5846: Turun kaupunki ei kumma kyllä ole milloin- liikennesuunnittelusta ei Turussa voida edes pu-
5847: kaan edes anonut noiden liittymien rakentamista. hua.
5848: Kaupunki on kuitenkin ollut innokkaasti Turku Turhaa siis lienee valtion rakentaa uutta neli-
5849: -Raisio-Naantali-tiehankkeen takana, joka kaistaista tietä, kun tarvittaisiin palveleva joukko-
5850: hanke on TVL:n suunnitelma. liikenne, nimenomaan työpaikkaliikenne ja pari
5851: Hiljattain Turun kaupunginvaltuusto teki pää- liittymää.
5852: 2 1984 vp. - RA n:o 721 785
5853:
5854: Edellä selvitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 31. 24. 77 2 000 000 markan määrärahan
5855: taen, Rauman moottoritieltä Sutkkilantielle Tu-
5856: run suunnasta rakennettavien liittymien
5857: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden rakentamiseen.
5858: 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5859:
5860: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
5861:
5862: Paula Eenilä
5863:
5864:
5865:
5866:
5867: 99 4284003504
5868: 786 1984 rd.
5869:
5870: Finansmotion nr 722
5871:
5872:
5873:
5874:
5875: Ehrnrooth: Om anvisande av höjt anslag för pälsdjursforskning och
5876: produktutveckling
5877:
5878:
5879: Till Riksdagen
5880:
5881: Regeringen föreslår i budgetpropositionen för ling anslå ett belopp, som erkände betydelsen av
5882: år 1985 för pälsdjursforskning ett anslag på branschens utveckling.
5883: 780 000 mark. Beloppet motsvarar ime behovet av På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
5884: stöd för pälsdjursnäringen. Med beaktande av att samt,
5885: denna näring, som huvudsakligen bedrivs i Öster-
5886: botten, inbringar landet ca 1, 3 miljarder mark i att Riksdagen i stats/örs/aget /ör år 1985
5887: valutaintäkter och medveten om den knivskarpa på momentet 30.30.44 i tzflägg upptar
5888: konkurrens våra pälsdjursuppfödare är utsatta för 1 500 000 mark för pälsdjursforskning och
5889: på den imernationella marknaden, borde riks- produktutveck/ing.
5890: dagen för pälsdjursforskning och produktutveck-
5891:
5892: Helsingfors den 26 september 1984
5893:
5894: Georg C. Ehrnrooth
5895: 1984 vp. 787
5896:
5897: Raha-asia-aloite n:o 722 Suomennos
5898:
5899:
5900:
5901:
5902: Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta turkiseläintutki-
5903: musta ja tuotekehittelyä varten
5904:
5905:
5906: Eduskunnalle
5907:
5908: Hallitus ehdottaa vuoden 1985 tulo- ja menoar- musta ja tuotekehittelyä varten sellainen määrära-
5909: vioon otettavaksi 780 000 markan määrärahan tur- ha, jota alan kehittämisen merkitys edellyttää.
5910: kiseläintutkimusta varten. Rahamäärä ei vastaa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5911: turkiseläintarhauksen tuen tarvetta. Ottaen huo- vasti,
5912: mioon sen, että tämä pääasiassa Pohjanmaalla
5913: harjoitettava elinkeino tuottaa maallemme n. 1,3 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5914: miljardia markkaa valuuttatuloineen, sekä tietoi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5915: sena turkiseläintarhaajien välisestä kansainvälisillä 30.30.44 lisäyksenä 1500 000 markkaa
5916: markkinoilla vallitsevasta veitsenterävästä kilpai- turkiseläintutkimusta ja tuotekehittelyä
5917: lusta, eduskunnan tulisi osoittaa turkiseläintutki- varten.
5918:
5919: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5920:
5921: Georg C. Ehrnrooth
5922: 788 1984 vp.
5923:
5924: Raha-asia-aloite n:o 723
5925:
5926:
5927:
5928:
5929: Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
5930: ylimääräisten varhaiseläkkeiden maksamiseen
5931:
5932:
5933: Eduskunnalle
5934:
5935: Hallitus ehdottaa eduskunnalle veteraanien lyttää 70 miljoonan markan suuruisen määrärahan
5936: varhaiseläkkeelle siirtymisen edellytyksiä lieven- sisällyttämistä ensi vuoden tulo- ja menoarvioon.
5937: nettäviksi. Uudistus on sellainen, joka eduskun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5938: nassa on saanut kannatusta eri tahoilla jo kauan. taen,
5939: Hallituksen ehdottamat lainmuutokset tulisivat
5940: voimaan vasta 1. 1. 1986, jolloin 60 vuoden ikära- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5941: jan poistaminen nykyisestä laista on menettänyt 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
5942: lähes kokonaan merkityksensä. Siksi laki olisikin 33.21.53 lisä"yksenå· 70000000 markkaa
5943: säädettävä tulemaan voimaan 1. 1. 1985. rintamaveteraanien ylimääräisten varhais-
5944: Lain aikaistaminen edellä esitetyllä tavalla edel- eläkkeiden maksamiseen.
5945:
5946: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5947:
5948: Georg C. Ehrnrooth
5949: 1984 vp. 789
5950:
5951: Raha-asia-aloite n:o 724
5952:
5953:
5954:
5955:
5956: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien ylimää-
5957: räisten rintamatisien maksamiseen
5958:
5959:
5960: Eduskunnalle
5961:
5962: Pientä työeläkettä saavien rintamaveteraanien Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5963: eläketurvan parantamiseksi tulisi sotapalvelusaika taen,
5964: huomioida erityisellä ylimääräisellä rintamalisällä.
5965: Tämän tulisi tapahtua ottamalla käyttöön nykyi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5966: sen tasasuuruisen rintamalisän ohella verovapaa 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.21
5967: ylimääräinen rintamalisä, joka maksettaisiin rinta- uudelle momentille 160 000 000 markkaa
5968: maveteraanille sitä suurempana, mitä vähäisempi rintamaveteraanien ylimääräisten rintama-
5969: hänen eläketurvansa on. Saajien määrä on arviolta /isien maksamiseen.
5970: noin 190 000 rintamaveteraania. Määrärahan tar-
5971: ve olisi 160 milj. markkaa vuodessa.
5972:
5973: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5974:
5975: Georg C. Ehrnrooth
5976: 790 1984 vp.
5977:
5978: Raha-asia-aloite n:o 725
5979:
5980:
5981:
5982:
5983: Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten
5984: sotainvalidien elinkorkojen maksamiseen
5985:
5986:
5987: Eduskunnalle
5988:
5989: Vuoden 1984 budjetissa esitetään vaikeavam- tainvalideille kohtuuton. Määrärahan riittävyys
5990: maisten sotainvalidien aseman heikentämistä ka- pitäisi muutoinkin turvata.
5991: ventamalla heidän lakisääteisiä oikeuksiaan. Sota- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5992: vammalakia on tarkoitus muuttaa siten, että vai- taen,
5993: keavammaisilta sotainvalideilta poistetaan heillä
5994: vuodesta 1948 ollut oikeus saada kuntouttamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5995: ajalta elinkorko täysimääräisenä. Vaikeavammai- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5996: sia sotainvalideja on noin 20 000. Osalle vaikea- 33.22.50 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
5997: vammaisista tämä keskimäärin 1 200 markan me- vaikeavammaisten sotainvalidien elinko-
5998: netys vuodessa on liian raskas isku ja muillekin so- ron maksamiseen.
5999:
6000: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
6001:
6002: Georg C. Ehrnrooth
6003: 1984 vp. 791
6004:
6005: Raha-asia-aloite n:o 726
6006:
6007:
6008:
6009:
6010: Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sai-
6011: raskotipaikkojen lisäämiseen
6012:
6013:
6014: Eduskunnalle
6015:
6016: Sotainvalidien ikääntyessä sairaskotipaikkojen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6017: tarve nopeasti kasvaa. Sairaskotipaikkojen tarve taen,
6018: on 150 vuodessa ja vuosikymmenen loppuun
6019: mennessä tarvitaan 800 paikkaa. Lisäksi on syytä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6020: todeta, että sotainvalidien hoitomenetelmät poik- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6021: keavat suuresti normaalista sairaalahoidosta, joten 33.22.50 5 000 000 markkaa sotainvali-
6022: sairaskotipaikkojen lisääminen on nopeasti toteu- dien sairaskotipaikkojen lisäämiseksi.
6023: tettava.
6024:
6025: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
6026:
6027: George C. Ehrnrooth
6028: 792 1984 vp.
6029:
6030: Raha-asia-aloite n:o 727
6031:
6032:
6033:
6034:
6035: Ehrnrooth: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna sota-
6036: invalidien puolisoiden kuntootustoimintaan
6037:
6038:
6039: Eduskunnalle
6040:
6041: Koska sotainvalidien puolisoiden kuntootustoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6042: mintaa on laajennettava ja kustannukset ovat 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6043: nousseet, on tarpeellista ottaa vuoden 1985 bud- 33.22.561isäyksenä 3 000 000 markkaa val-
6044: jettiin lisäyksenä 3 000 000 markkaa. tionapuna sotainvalidien puolisoiden kun-
6045: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- toutustoimintaan.
6046: taen,
6047:
6048: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
6049:
6050: Georg C. Ehrnrooth
6051: 1984 vp. 793
6052:
6053: Raha-asia-aloite n:o 728
6054:
6055:
6056:
6057:
6058: Ehrnrooth: Koeotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
6059: kuntou tustoiminnan tukemiseen
6060:
6061:
6062: Eduskunnalle
6063:
6064: Vuoden 1983 alusta tuli voimaan laki rintama- kuntien vastaavien määrärahojen ohella valtion
6065: veteraanien kuntoutuksesta. Lain mukaan rinta- kuntoutustoimintaa varten myöntämän määrära-
6066: maveteraanilla on mahdollisuus työ- ja toiminta- han oltava nykyistä määrärahaa paremmassa suh-
6067: kykyä edistävään ja ylläpitävään kuntoutukseen. teessa tarpeeseen.
6068: Koettua tarvetta kuntoutukseen on arvioitu ole- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6069: van noin yhdellä kolmasosalla kaikista veteraa- taen,
6070: neista eli noin 100 000 veteraanilla. Valtion tulo-
6071: ja menoarvioesitykseen otettu määräraha rintama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6072: veteraanien kuntoutustoimintaa varten, 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6073: 50 750 000 markkaa, ei vastaa tarvetta. Jotta kun- 33.84.56lisäyksenä 4 300 000 markkaa val-
6074: toutuslain rintamaveteraaneille antama mahdolli- tionapuna rintamaveteraanien kuntoutus-
6075: suus kuntoutukseen toteutuisi käytännössä, olisi toimintaan.
6076:
6077: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
6078:
6079: Georg C. Ehrnrooth
6080:
6081:
6082:
6083:
6084: 100 4284003504
6085: 794 1984 vp.
6086:
6087: Raha-asia-aloite n:o 729
6088:
6089:
6090:
6091:
6092: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta veteraanikotien rakentami-
6093: seen
6094:
6095:
6096: Eduskunnalle
6097:
6098: Monien rintamaveteraanien liikuntakunto on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6099: huono ja useat heistä eivät kykene hoitamaan edes taen,
6100: jokapäiväisiä askareitaan. Tilanteen korjaami-
6101: seksi ikääntyneiden veteraanien kohdalta tulisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6102: kin osoittaa vuoden 1985 tulo. ja menoarvioon 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6103: veteraanikotien rakentamiseen 12 5 milj. mk lai- 35.45.83 125 000 000 markkaa veteraani-
6104: noma. kotien rakentamiseen lainoina.
6105:
6106: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
6107:
6108: Georg C. Ehrnrooth
6109: 1984 vp. 795
6110:
6111: Raha-asia-aloite n:o 730
6112:
6113:
6114:
6115:
6116: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta puutteellisesti asuvien rin-
6117: tamaveteraanien asuntojen peruskorjauksiin
6118:
6119:
6120: Eduskunnalle
6121:
6122: Varsinkin Lapin, Pohjois-Karjalan ja Oulun lää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6123: neissä ovat lukuisten rintamaveteraanien asunto- taen,
6124: olot erittäin huonot. Monista asunnoista puuttu-
6125: vat esim. lämpöeristykset ja sosiaalitilat koko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6126: naan. Myös muualla maassa esiintyy veteraanien 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6127: asunto-oloissa kiireesti korjattavia puutteellisuuk- 35.45.86 lisäyksenä 30000000 markkaa
6128: sia. Asiaintilan parantamiseksi tulisi ensi vuoden käytettäväksi puutteellisesti asuvien rinta-
6129: tulo- ja menoarvioon varata 30 milj. markkaa. maveteraanien asuntojen peruskorjauksiin.
6130:
6131: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6132:
6133: Georg C. Ehrnrooth
6134: 796 1984 vp.
6135:
6136: Raha-asia-aloite n:o 731
6137:
6138:
6139:
6140:
6141: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysyhteistyökansanopis-
6142: ton perustamiseksi Peruun
6143:
6144:
6145: Eduskunnalle
6146:
6147: Muitten Pohjoismaitten tavoin Suomenkin olisi n. 400 000 markkaa. Kasvatukseen käytettävät
6148: uhrattava kehitysyhteistyömäärärahoja todella ko- voimavarat ja määrärahat ovat parasta kehitysyh-
6149: konaisvaltaiseen hankkeeseen, jollainen olisi kan- teistyötä.
6150: sanopiston perustaminen kehitysyhteistyöavun Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6151: vastaanottajamaahan tämän maan omin ehdoin ja taen,
6152: tarpein. Tiettävästi kouluhallituksessa onkin tut-
6153: kittu tällaisen kansanopistohankkeen toteuttamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6154: ta joko Intiassa tai Perussa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
6155: Tiettävästi Perussa kehitysyhteistyökansanopis- 24.30. 67 870 000 markkaa kehitysyhteis-
6156: ton perustamiskustannukset olisivat vain n. työkansanopiston perustamiseksi Perun ta-
6157: 470 000 markkaa ja vuotuiset käyttökustannukset savaltaan.
6158:
6159: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6160:
6161: Vieno Eklund Martti Ratu Ulla Lehtinen
6162: Lea Mäkipää Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Maijala
6163: Urho Pohto Hannele Pokka Tuula Paavilainen
6164: 1984 vp. 797
6165:
6166: Raha-asia-aloite n:o 732
6167:
6168:
6169:
6170:
6171: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n Naisten Kehitys-
6172: rahasto, Suomen Yhdistys- Finska Riksföreningen för FN:s
6173: Utvecklingsfond för Kvinnor ry:n toiminnan tukemiseen
6174:
6175: Eduskunnalle
6176:
6177: YK:nNaisten Kehitysrahasto, Suomen Yhdistys kohteita varten (v. 1984 25 000 mk) ja projekti-
6178: - Finska Riksföreningen för FN:s Utvecklings- määrärahaa, joka toimitetaan YK:lle vähentämät-
6179: fond för Kvinnor ry perustettiin vuoden 1981 hel- tömänä käytettäväksi Sahelin alueella Afrikassa
6180: mikuussa maailman ensimmäisenä kansallisena toimivaa tulisijojen parantamisohjelmaa varten
6181: yhdistyksenä tukemaanYK:npääsihteerin alaisen (v. 1984 100 000 mk).
6182: YK:n Naisten Vuosikymmenen vapaaehtoisen Ulkoasiainministeriön esityksistä huolimatta
6183: rahaston välityksellä kaikkein köyhimpien kehi- yhdistys ei ole saanut valtion tulo- ja menoarviossa
6184: tysmaiden naisten omatoimisia pyrkimyksiä muiden vastaavassa asemassa olevien yhdistysten
6185: omien ja perheittensä elinolojen parantamiseen tavoin valtion apua momentilta 24.99. 50.
6186: maaseudulla ja kaupunkien vähätuloisten keskuu- Suomen yhdistyksen toiminta on YK:ssa mai-
6187: dessa. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan tiedotuk- nittu esimerkkinä muita kansallisia yhdistyksiä
6188: sen ja varainhankinnan avulla. perustettaessa ja tarkoituksena on esittää YK:n
6189: Toiminnan tuloksia osoittaa jatkuva jäsenistön Naisten Vuosikymmenen päätöskonferenssissa
6190: kasvu, työn laajeneminen valtakunnalliseksi toi- heinäkuussa 1985 sen kokemuksiin perustuva toi-
6191: mintaverkostoksi ja vuosittain kasvava taloudelli- mintamalli teollisuusmaiden naisten yhteistyöstä
6192: nen tulos. Yhdistyksellä on tällä hetkellä 34 jä- kehitysmaiden naisten kanssa ruohonjuuritasolla.
6193: senyhdistystä ja 1 700 yksityistä jäsentä. Paikallis- Toimintamallin onnistuminen riippuu suuresti
6194: toimikuntia on 17, vähintään yksi joka läänissä, ja käytettävissä olevista varoista sen edellyttämien
6195: uusia on perusteilla. Vuonna 1983 yhdistys mak- välttämättömien kustannusten suorittamiseen.
6196: soi yllämainittuun YK:n rahastoon 49 051 dolla- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6197: ria eli 270 000 mk. nioittaen,
6198: Toiminta tapahtuu vapaaehtoisin voimin, mut-
6199: ta yhä laajenevan työkentän jatkuva palveleminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6200: edellyttää toimintakeskuksen ylläpitoa ja jatkuvaa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6201: yhteydenpitoa paikallistaimikuntiin eri puolilla 24.99.50 150 000 markkaa valtionapuna
6202: Suomea. YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen
6203: Yhdistys on saanut valtiolta kehitysyhteistyö- Yhdistys - Finska Riksföreningen för
6204: määrärahoista tiedotusmäärärahaa rajoitettuja FN:s Utvecklingsfond för Kvinnor ry:lle.
6205:
6206: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6207:
6208: Vieno Eklund Ulla Lehtinen Lea Mäkipää
6209: Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Maijala Martti Ratu
6210: Urho Pohto Hannele Pokka
6211: 798 1984 vp.
6212:
6213: Raha-asia-aloite n:o 733
6214:
6215:
6216:
6217:
6218: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisikoulun suunnitteluun
6219: ja rakentamisen aloittamiseen Tampereella
6220:
6221:
6222: Eduskunnalle
6223:
6224: Sisäasiainministeriön mukaan poliisikoulutuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6225: sen tarve on lisääntynyt ja poliisikoulun raken- taen,
6226: tamiseen olisi päästävä viimeistään vuoden 1986
6227: aikana. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6228: Uuden poliisikoulun sopivammaksi kohteeksi 1985 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
6229: on katsottu Tamperen Hervanta. Alustava kustan- kaa polti'sikoulun rakentamisen suunnitte-
6230: nusarvio on noin 50 miljoonaa markkaa. luun Tampereen Hervantaan.
6231:
6232: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6233:
6234: Vieno Eklund Mikko Vainio Mikko Kuoppa
6235: Urho Pohto Tuulikki Petäjäniemi Lea Mäkipää
6236: Martti Ratu Matti Maijala
6237: 1984 vp. 799
6238:
6239: Raha-asia-aloite n:o 734
6240:
6241:
6242:
6243:
6244: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnanviraston lisätilojen
6245: rakentamiseen Yläjärvellä
6246:
6247:
6248: Eduskunnalle
6249:
6250: Yläjärven kunnanvirasto totmu ahtaissa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6251: puutteellisissa tiloissa. Kunnanviraston lisätilojen taen,
6252: rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuosina
6253: 1986-1987, mikäli töihin saadaan valtionavus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6254: tusta. Tämänhetkinen kokonaistalousarvio hank- 1985 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
6255: keeseen on noin 8,3 miljoonaa markkaa. Valtion- kaa Yläjärven kunnalle valtionavustuksena
6256: aputarve hankkeen suunnitteluun ja rakennustöi- kunnanviraston lisätilojen suunnitteluun
6257: den aloittamiseen olisi noin 500 000 markkaa. ja rakentamisen aloittamiseen.
6258:
6259: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6260:
6261: Vieno Eklund Mikko Kuoppa Lea Mäkipää
6262: Tuulikki Petäjäniemi Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Maijala
6263: Urho Pohto
6264: 800 1984 vp.
6265:
6266: Raha-asia-aloite n:o 735
6267:
6268:
6269:
6270:
6271: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakenta-
6272: misen suunnitteluun Orivedellä
6273:
6274:
6275: Eduskunnalle
6276:
6277: Valtion virastotalon rakentaminen lähivuosina Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6278: tulee Orivedellä välttämättömäksi. Virastotalon taen,
6279: rakentaminen on jo pelkästään posti- ja telelaitok-
6280: sen toimintojen vuoksi välttämätöntä, sillä Orive- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6281: den kunta tarvitsee käyttöönsä postin nykyiset ti- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6282: lat parin vuoden kuluttua. 28. 64.76 1 000 000 markkaa valtion vi-
6283: Virastotalon suunnittelu on näin ollen aloitet- rastotalon suunnitteluun ja rakentamisen
6284: tava mahdollisimman pian. aloittamiseen Orivedellä.
6285:
6286: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6287:
6288: Vieno Eklund Mikko Kuoppa Lea Mäkipää
6289: Urho Pohto Tuulikki Petäjäniemi Marjatta Stenius-Kaukonen
6290: Martti Ratu Matti Maijala
6291: 1984 vp. 801
6292:
6293: Raha-asia-aloite n:o 736
6294:
6295:
6296:
6297:
6298: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois- Hämeen emäntä-
6299: koulun rakennustöihin Ruovedellä
6300:
6301:
6302: Eduskunnalle
6303:
6304: Keskiasteen koulutus on parhaillaan toteutu- 1985-86 yhteismenoarvionaan 6 700 000 mark-
6305: massa ja uudistus viedään läpi vuoteen 1988 men- kaa.
6306: nessä. Maakunnallisesti on tärkeätä, että koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6307: tuspaikkoja on riittävästi ja kokonaisvaltaisesti tar- taen,
6308: jolla.
6309: Emäntäkoulut säilyttävät tärkeän paikkansa ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6310: keskiasteen peruskoulutuslaitoksina. Pohjois- 1985 tulo- ja menoarvioon momenti//e
6311: Hämeessä on kehittämisohjelmassa Pohjois- 29.81.53 2 000 000 markkaa Pohjois-
6312: Hämeen emäntäkoulun rakennustyöt ja Ruove- Hämeen emäntäkoulun rakennustöihin
6313: den koulutilan kehittäminen Ruovedellä vuosina Ruoveden kunnassa.
6314:
6315: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6316:
6317: Vieno Eklund Mikko Vainio Mikko Kuoppa
6318: Urho Pohto Tuulikki Petäjäniemi Lea Mäkipää
6319: Marjatta Stenius-Kaukonen Martti Ratu Matti Maijala
6320:
6321:
6322:
6323:
6324: 101 4284003504
6325: 802 1984 vp.
6326:
6327: Raha-asia-aloite n:o 737
6328:
6329:
6330:
6331:
6332: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen viljelyn
6333: edistämiseksi
6334:
6335:
6336: Eduskunnalle
6337:
6338: Luonnonmukaisen myrkyttämän maanviljelyn kuitenkin määrärahojen puuttuessa on verrattain
6339: ja puutarhatalouden suosio kasvaa jatkuvasti. vaatimatonta. Asian tärkeyden vuoksi olisi näihin
6340: Saasteeton ja puhdas elintarvike on niin kulutta- tarkoituksiin osoitettava myös valtion budjettiva-
6341: jan kuin tuottajan etu. Luonnonmukainen viljely roja mm. neuvontatyön tukemiseen.
6342: perustuu maan omaan kasvuvoimaan ja luonnon Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6343: dynamiikkaan. Luonnonmukainen viljely säästää taen,
6344: myös energiaa eikä tarvitse ulkomailta tuotuja kal-
6345: liita tuotantopanoksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6346: Luonnonmukaisen viljelyn edistämiseksi maas- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6347: samme toimii useita rekisteröityjä yhdistyksiä 30.30.49 120 000 markkaa toiminta-
6348: (Biodynaaminen Yhdistys r. y., Eka-viljelijät r. y., avustuksiksi luonnonmukaisen viljelyn
6349: Elävä Maa r.y., Bios r.y. jne.), joiden toiminta edistämiseksi työskentelevzfle järjestözfle.
6350:
6351: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6352:
6353: Vieno Eklund Martti Ratu Lea Mäkipää
6354: Matti Maijala Urho Pohto
6355: 1984 vp. 803
6356:
6357: Raha-asia-aloite n:o 738
6358:
6359:
6360:
6361:
6362: Eklund ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta lammastalouden
6363: tukemiseen
6364:
6365:
6366: Eduskunnalle
6367:
6368: Valtioneuvoston toimenpiteet maamme lam- hitys uhkaa pysähtyä määrärahojen pienentämi-
6369: mastalouden tukemiseksi ja kehittämiseksi ovat seen.
6370: olleet kiitettäviä toukokuun 1983 jälkeen. Erityi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6371: sesti avustukset lammastalouden tukemiseen val- taen,
6372: tioneuvoston tarkemmin määräämin perustein ta-
6373: sapainoisen alueellisen kehityksen edistämisestä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6374: annetun lain (53 2 181) nojalla nimetyissä lammas- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6375: talouden erityisaluekunnissa ovat olleet oikean- 30.33.43 lisäyksenä 400 000 markkaa lam-
6376: suuntaisia ja tehokkaita. Nyt kuitenkin tämä ke- mastalouden tukemiseen.
6377:
6378: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6379:
6380: Vieno Eklund Mikko Vainio Lea Mäkipää
6381: Marjatta Stenius-Kaukonen Martti Ratu Matti Maijala
6382: 804 1984 vp.
6383:
6384: Raha-asia-aloite n:o 739
6385:
6386:
6387:
6388:
6389: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta karhun aiheuttamien turkis-
6390: tarhavahinkojen korvaamiseen
6391:
6392:
6393: Eduskunnalle
6394:
6395: Valtiovallan erityisessä osa-aikaissuojelussa oleva Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6396: karhu saattaa aiheuttaa vahinkoa mm. turkistar- taen,
6397: haukselle, kuten on tapahtunut syyskuussa 1984 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6398: Sallan Hossoaavalla, jossa karhu aiheutti Rauno 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6399: Klemetin kettutarhassa noin 100 000 markan va- 30.35.41 400 000 markkaa karhun ym.
6400: hingot, joita varten ei tulo- ja menoarvioesitykses- petoeläinten turkistarhaukselle aiheutta-
6401: sä ole korvausmäärärahaa. mien vahinkojen korvaamiseen, josta
6402: Tällaisten vahinkojen korvaaminen on kuiten- 100 000 markkaa Rauno Klemetzlle Sal-
6403: kin valtiovallan tehtävä. lan Hossoaavalla aiheutuneiden kettutar-
6404: havahinkojen korvaamiseen.
6405: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6406:
6407: Vieno Eklund Lea Mäkipää Martti Ratu
6408: Urho Pohto
6409: 1984 vp. 805
6410:
6411: Raha-asia-aloite n:o 740
6412:
6413:
6414:
6415:
6416: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3482 peruspa-
6417: rannustöihin välillä Kolho-Haapamäki
6418:
6419:
6420: Eduskunnalle
6421:
6422: TVL:n Hämeen punn toimenpideohjelmaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6423: vuosiksi 1984-89 sisältyy välttämättömänä ja kii- taen,
6424: reellisenä hankkeena maantien n:o 3482 peruspa-
6425: rantaminen välillä Kolho-Haapamäki Vilppulan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6426: kunnassa kustannusarvionaan 4,9 miljoonaa 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6427: markkaa ja töiden toteuttamisaikanaan 1985-86. 31. 24. 77 2 400 000 markkaa maantien
6428: Valtion tulo- ja menoarvioesityksestä on ko. n:o 3482 perusparannustözden aloittami-
6429: työkohde kuitenkin jäänyt pois yleisten töiden te- seksi välzllä Kolho-Haapamäki Vzlppulan
6430: kemisen käyttösuunnitelmasta. kunnassa.
6431:
6432: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6433:
6434: Vieno Eklund Martti Ratu Mikko Vainio
6435: Urho Pohto Tuulikki Petäjäniemi Mikko Kuoppa
6436: Lea Mäkipää Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Maijala
6437: 806 1984 vp.
6438:
6439: Raha-asia-aloite n:o 741
6440:
6441:
6442:
6443:
6444: Eklund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ydinvoiman vaa-
6445: roista tiedottavaan toimintaan
6446:
6447:
6448: Eduskunnalle
6449:
6450: Suuret voimalayhtiöt käyttävät miljoonia mark- tukea myös ydinvoiman vaaroista tiedottavaa toi-
6451: koja yleisen mielipiteen muokkaamiseen uuden mintaa.
6452: suunnitteilla olevan ydinvoimalaitoksen puolelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6453: Näistä varoista suuri osa on käytännössä veron- taen,
6454: maksajien varoja, koska kysymyksessä ovat valtio-
6455: johtoiset yhtiöt. että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6456: Koska yhteiskunnan tehtävänä olisi keskeisissä 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6457: asioissa tukea monipuolista tiedonvälitystä, jotta 32.55.27lisdyksend500 000 markkaa ydin-
6458: kansa voisi vapaasti ja riittävän tiedon perusteella voiman vaaroista tiedottavaan toimintaan
6459: valita eri vaihtoehtojen välillä, tulisi yhteiskunnan puolueettomille jdrjestözlle.
6460:
6461: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6462:
6463: Vieno Eklund Martti Ratu
6464: Lea Mäkipää Urho Pohto
6465: 1984 vp. 807
6466:
6467: Raha-asia-aloite n:o 742
6468:
6469:
6470:
6471:
6472: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen suorittamiseksi
6473: alkoholittomien ravintola-, hotelli- ja kahvilatoimintojen tuke-
6474: misesta
6475:
6476: Eduskunnalle
6477:
6478: Alkoholittoman vaihtoehdon saattaminen alko- vuuden takia. Myöhemmin tosin tässä toiminnas-
6479: holin kanssa kilpailukykyiseksi on yksi haittoja sa on ollut havaittavissa vähäistä elpymistä. Käy-
6480: torjuvan alkoholipolitiikan menetelmistä. Monien tännössä voidaan kuitenkin maamme raittiusra-
6481: maiden alkoholilainsäädäntöön sisältyy tässä tar- vintolaverkoston katsoa olevan vailla kilpailuky-
6482: koituksessa määräyksiä, joiden mukaan alkoholi- kyä verrattuna anniskeluravintoloihin, joiden li-
6483: juomien vähittäismyynti- ja anniskelupaikoissa on sääntynyt osuus huvi- ja seuraelämässä sekä mat-
6484: oltava saatavilla riittävä valikoima alkoholittomia kailussa on omiaan edistämään alkoholin käytön
6485: juomia. Erityisesti anniskelussa on pyritty saa- yleistymistä etenkin nuorilla aikuisilla ja naisilla.
6486: maan alkoholittomien juomien hinnat edullisiksi Voidaan myös todeta, että anniskelun valvonnalla
6487: alkoholijuomien hintoihin verrattuna. Suomen ei ole täysin pystytty ehkäisemään siihen kytkeyty-
6488: alkoholilainsäädännössä asiaa koskevat määräykset viä kielteisiä ilmiöitä, kuten järjestyshäiriöitä ja
6489: sisältyvät alkoholilain 46 §:ään ja keskioluesta an- liikenteessä olemista alkoholin vaikutuksen alaise-
6490: netun lain 30 §:ään. na.
6491: Myös raittiiden eli vailla alkoholitarjoilua ole- Raittiusravintolatoiminnan suomiin mahdolli-
6492: vien ravintoloiden, hotellien ja kahviloiden talou- suuksiin alkoholittomalle vaihtoehdolle tulisi
6493: dellinen tukeminen perustamis- ja käyttökustan- kiinnittää maassamme enemmän huomiota. Kun
6494: nusten osalta on alkoholittoman vaihtoehdon saa- anniskeluravintolaverkostoa ei voida harventaa sii-
6495: tavuutta edistävä menetelmä. Norjassa ja Ruotsissa nä määrin, että tämä avaisi raittiusravintolatoi-
6496: sitä toteutetaankin erilaisin avustus- ja rahastoin- minnalle automaattisesti toimintaedellytyksiä, oli-
6497: vestointijärjestelyin. Meillä Suomessa tällaista tu- sikin syytä selvittää, mitä mahdollisuuksia maas-
6498: kea raittiusravintolatoiminnalle sen sijaan ei ole samme olisi ryhtyä tukemaan tätä toimintaa talou-
6499: esiintynyt, koska aikaisemmin anniskeluravinto- dellisesti ja tehdä ehdotukset tarvittaviksi toimiksi.
6500: loiden vähäinen määrä turvasi raittiusravintoloi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6501: den toimintamahdollisuudet. taen,
6502: Vuoden 1968 alkoholilainsäädäntöuudistus
6503: helpotti kuitenkin huomattavasti sekä kaikkia al- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6504: koholijuomia että keskiolutta myyvien anniskelu- 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
6505: paikkojen perustamista. Kun lisäksi anniskelukor- määrärahan selvityksen suorittamiseksi
6506: vaukset maassamme kytkeytyvät anniskeltavien al- mahdollisuuksista tukea valtion varoilla
6507: koholijuomien määrään, päädyttiin vuodesta maksettavzlla avustukszlla ja edistää muzlla
6508: 1969 alkaen nopeasti siihen, että raittiusravintolat samanluonteiszlla keinoilla taloudellisesti
6509: ja -kahvilat vähenivät murto-osaan entisestään alkoholitonta ravintola-, hotelli- ja kahvi-
6510: pääasiassa juuri heikon taloudellisen kannatta- latoimintaa.
6511:
6512: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
6513:
6514: Vieno Eklund Martti Ratu Mikko Vainio
6515: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää Matti Maijala
6516: Urho Pohto Hannele Pokka Tuula Paavilainen
6517: 808 1984 vp.
6518:
6519: Raha-asia-aloite n:o 743
6520:
6521:
6522:
6523:
6524: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten avohuollon edis-
6525: tämiseen
6526:
6527:
6528:
6529: Eduskunnalle
6530:
6531: Vanhusten sosiaalipalveluissa koti- ja kotisai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6532: raanhoitopalvelujen järjestäminen avohuoltona taen,
6533: on yhteiskunnalle huomattavasti halvempaa kuin
6534: kallis ja monesti epätarkoituksenmukainen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6535: usein epäinhimillinenkin laitoshoito. Avohuoltoa 1985 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
6536: ei kuitenkaan ole riittävästi edistetty, vaikka se markkaa vanhusten avohuollon edistämi-
6537: tarjoaisi myös lukuisia uusia pysyviä työpaikkoja seen.
6538: kerrannaisvaikutuksineen oikein hoidettuna.
6539:
6540: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6541:
6542: Vieno Eklund Ulla Lehtinen Mikko Kuoppa
6543: Urho Pohto Lea Mäkipää Martti Ratu
6544: Matti Maijala
6545: 1984 vp. 809
6546:
6547: Raha-asia-aloite n:o 744
6548:
6549:
6550:
6551:
6552: Eklund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ympäristönsuoje-
6553: luun happamoitumistutkimuksiin
6554:
6555:
6556: Eduskunnalle
6557:
6558: Happosateet alkavat olla yhä vaarallisempi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6559: uhka ilinastollemme, elävälle luonnollemme, taen,
6560: etenkin viljelymaalle ja kasvulliselle metsämaal-
6561: le. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6562: Tästä huolimatta happamoitumistutkimukset 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6563: puhumattakaan happamoitumisen estäruisestä 35.10.26 lisäyksenä 1 000000 markkaa
6564: ovat puutteellisia. happamoitumistutkimukszin.
6565:
6566: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6567:
6568: Vieno Eklund Lea Mäkipää Marjatta Stenius-Kaukonen
6569: Martti Ratu Matti Maijala Urho Pohto
6570:
6571:
6572:
6573:
6574: 102 4284003504
6575: 810 1984 vp.
6576:
6577: Raha-asia-aloite n:o 745
6578:
6579:
6580:
6581:
6582: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion liikenneopiston suunnit-
6583: telun aloittamiseksi
6584:
6585:
6586: Eduskunnalle
6587:
6588: Eduskunnassa on puhuttu valtion liikenneopis- Maamme liikenteelliset olosuhteet ovat vaati-
6589: ton tarpeellisuudesta jo 50-luvulta lähtien. Useat via. Tätä taustaa vasten on hämmästyttävää, että
6590: eri työryhmät, joiden tehtävänä on ollut pohtia niin vähän on tehty liikenneturvallisuuteen vai-
6591: kuljettajakoulutuksen tai liikenneturvallisuuden kuttavien seikkojen tutkimuksen ja koulutuksen
6592: kehitystä yleensä, ovat kaikki yksimielisesti toden- hyväksi. Tämä on sitäkin ihmeellisempää, kun lii-
6593: neet, että meiltä puuttuu keskitetysti toimiva, kenneopistoasiassa ei ainakaan tähän mennessä
6594: kuljettajakoulutusta kehittävä, liikenneopettajia ole ilmennyt poliittista erimielisyyttä. Koskeehan
6595: ja tutkinnon vastaanottajia kouluttava sekä liiken- liikenneonnettomuus meitä kaikkia poliittiseen
6596: neturvallisuustyöstä ja -tutkimuksesta keskitetysti näkökantaan katsomatta. Nyt on vihdoinkin ym-
6597: vastaava laitos - valtion liikenneopisto. märrettävä, että kielloin ja rajoituksin ei liikenne-
6598: Tässä yhteydessä on tarpeetonta luetella niitä turvallisuutta voi enää parantaa. Nyt on panostet-
6599: kaikkia mietintöjä, joissa asiasta on tähän men- tava tutkimukseen ja koulutukseen.
6600: nessä mainittu. Jälleen on valmistumassa eräs Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6601: mietintö, kuljettajaopetuksen jatkotyöryhmän taen,
6602: mietintö, jossa todetaan liikenneopiston tarpeelli-
6603: suus, mikäli aiotaan saada huolestuttavasti lisään- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6604: tynyt liikenneonnettomuuksien määrä käänty- 1985 tulo- ja menoarvioon 1500 000
6605: mään jälleen laskusuuntaan. Samassa yhteydessä markkaa valtion liikenneopiston suunnit-
6606: on selvitetty muut liikenneopiston palveluja käyt- telun aloittamiseksi.
6607: tävät tahot.
6608:
6609: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6610:
6611: Mikko Elo Jouko Skinnari Timo Roos
6612: 1984 vp. 811
6613:
6614: Raha-asia-aloite n:o 746
6615:
6616:
6617:
6618:
6619: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Oopperaliiton toimin-
6620: nan tukemiseen
6621:
6622:
6623: Eduskunnalle
6624:
6625: Suomen Oopperaliiton valtionavustus määritel- samme. Tulevaisuudessa liitto vastaisi myös valta-
6626: tiin liiton perustaruisvuonna 1968, jolloin alueel- kunnallisesta oopperasolistikunnasta. Alueellista
6627: lisia oopperayhdistyksiä maassamme oli kuusi. oopperatoimintaa kohtaan tunnetaan yhä lisään-
6628: Nyt näitä yhdistyksiä on kymmenellä eri paikka- tyvää kiinnostusta ja uusia oopperayhdistyksiä pe-
6629: kunnalla: Tampere, Turku, Jyväskylä, Joensuu, rustetaan jatkuvasti. Tämän vuoksi Suomen Oop-
6630: Vaasa, Oulu, Mikkeli, Lahti, Kotka ja Pori. Val- peraliiton tukemiseen tarkoitettu määräraha tulisi
6631: tionavustus oli vuonna 1983 24 000 markkaa. Kos- korottaa 180 000 markkaan.
6632: ka liiton jäsenistö on levinnyt tasaisesti yli maan, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6633: ei avustus riitä kattamaan edes kokouskuluja. taen,
6634: Liitto on järjestänyt lähinnä talkoovoimin valta-
6635: kunnallisia oopperapäiviä, neuvottelupäiviä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6636: ohjelmisto- ja opintomatkoja, musiikki-, teatteri- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6637: ja taidekilpailuja sekä laatinut selontekoja ja selvi- 29.90.52 90 000 markkaa Suomen Oop-
6638: tyksiä oopperatoiminnan kehittämiseksi maas- pera/titon toiminnan tukemiseen.
6639:
6640: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6641:
6642: Mikko Elo Jouko Skinnari Timo Roos
6643: 812 1984 vp.
6644:
6645: Raha-asia-aloite n:o 747
6646:
6647:
6648:
6649:
6650: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Arantilan sillan rakentamiseksi
6651: Nakkilassa
6652:
6653:
6654: Eduskunnalle
6655:
6656: Arantilan silta on nakkilalaisten keräysvaroin on myös vieraillut sanottuna vuonna tutustumassa
6657: ostettu entinen rautatiesilta, joka on siirretty ja ra- tähän pulmaan. Edelleen tie- ja vesirakennuslai-
6658: kennettu Kokemäenjoen ylitystä varten 1930- toksen pääjohtaja on ilmoittanut vuoden 1981
6659: luvun lopussa. Liikennettä sillalla on jouduttu ra- alussa TVH:n suunnitteluosaston ottaneen asiaan
6660: joittamaan kieltämällä sillä ajoneuvojen kohtaa- kantaa kirjeessään liikenneministeriölle. Hanke
6661: minen. Liikennöitsijät ovat lisäksi kieltäytyneet li- on myös TVL:n Turun piirin ohjelmassa, jossa sitä
6662: säämästä linja-autovuoroja sillan kautta. Viime kuitenkin on siirretty vuonna 1987 toteutettavak-
6663: vuosina sillä on sattunut onnettomuuksia ja kuo- si. Rakennuskustannuksiksi on merkitty 4,2 milj.
6664: lemaankin johtanut onnettomuus. Sillan merki- markkaa. Nakkilan kunnanhallituksen mielestä
6665: tystä korostaa myös se, että Satakunnan keskussai- sillan rakentaminen olisi aloitettava jo vuonna
6666: raalaan kuuluva Satalinnan sairaala sijaitsee sillan 1986. Tämä oli myös TVL:n edellisen toteutta-
6667: pohjoispuolella ja sairaalain välinen liikenne kul- misohjelman mukainen aloittamisvuosi. Lisäksi
6668: kee sanotun sillan kautta. Nakkilan kunta katsoo, että sillan uudelleen ra-
6669: Satakunnassa on ratkaistu pahimmat Koke- kentaminen on toteutettava siten, että se täyttää
6670: mäenjoen siltapulmat lukuunottamatta nyt kysy- liikenteen nykyiset vaatimukset ja että se toisaalta
6671: myksessä olevaa siltaa. Näillä rakennusratkaisuilla palvelee pitkälle myös tulevaisuuden liikennetar-
6672: ei kuitenkaan voida korvata Arantilan sillan tar- peita.
6673: vetta. Kuntien keskukset ja kysymyksessä olevat Liikenteelliset seikat puoltavat Arantilan sillan
6674: sillat sijaitsevat noin 10 kilometrin välein ja ovat rakentamista jo vuonna 1985.
6675: näin ollen jokainen välttämättömiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6676: Nakkilan kunnan toimesta on tehty lukuisia taen,
6677: esityksiä eri viranomaisille sillan rakentamisesta.
6678: Mm. TVL:n Turun piirikonttorin ja kunnan väli- ettei Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6679: sessä neuvottelussa asia on ollut esillä jo 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6680: 23. 10. 1974. Sillan rakentamisesta on tehty edus- 31.24. 77 4 000 000 markkaa Arantzlan
6681: kuntakysely vuonna 1980 ja liikenneministeriö szllan rakentamiseksi Nakkilassa.
6682:
6683: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6684:
6685: Mikko Elo Timo Roos Matti Kuusio
6686: 1984 vp. 813
6687:
6688: Raha-asia-aloite n:o 748
6689:
6690:
6691:
6692:
6693: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ulvilan sillan leventämiseen
6694:
6695:
6696:
6697: Eduskunnalle
6698:
6699: Ulvilan kunnan keskusta muodostuu kahdesta Tiellä on myöskin huomattavan suuret liiken-
6700: kylästä, Friitala ja Vanhakylä, joiden väliä on va- nemäärät. Kunnan suorittaman liikennelasken-
6701: jaa kilometri. Taajamia yhdistää Friitala 1 - Ulvi- nan mukaan keskimääräinen vuorokausiliikenne
6702: la -niminen maantie n:o 2442, jolla sijaitsee Ko- on henkilöautojen osalta 7 000 henkilöautoa/vrk
6703: kemäenjoen yli johtava silta. ja kesällä keskimääräinen vuorokausiliikenne on
6704: Silta on tyypiltään kolmiaukkoinen ns. teräsbe- ollut 9 940 henkilöautoa/vrk.
6705: tonisilta. Sillan poikkileikkaus on 9 metriä ja silta Kuten edellä mainituista liikennemääristä ja
6706: käsittää 6 metrin ajoradan ja molemmin puolin sillan leveydestä voidaan päätellä, on silta liiken-
6707: 1, 5 metrin levyiset koeotetut jalkakäytävät. Sillalla teen sujvuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta
6708: on myös painorajoitus. liian kapea, ja siltaa olisi ensi tilassa levennettävä.
6709: Silta muodostaa pullonkaulan maantieliiken- Sillan arvioidut leventämiskustannukset nousevat
6710: teessä Ulvilan kunnan keskustassa Friitalan ja useihin miljooniin markkoihin.
6711: Vanhankylän välillä. Ruuhka-aikoina sillan mo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6712: lemmin puolin jonotetaan, koska samanaikaisesti taen,
6713: siltaa pyrkivät ylittämään sekä polkupyöräilijät et-
6714: tä raskaammat ajoneuvot, ja silta on aivan liian että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6715: kapea esim. kahdelle autolle ja polkupyöräilijälle. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
6716: Useimmiten autojen on ylitettävä silta kävelijäi- 31.24. 77 3 000 000 markkaa Ulvtfan sil-
6717: den tai polkupyöräilijöiden tahdissa. lan leventämiseksi.
6718:
6719: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6720:
6721: Mikko Elo Matti Kuusio Timo Roos
6722: 814 1984 vp.
6723:
6724: Raha-asia-aloite n:o 749
6725:
6726:
6727:
6728:
6729: Elo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lielahden-Porin 1
6730: Rauman radan perusparantamiseen
6731:
6732:
6733: Eduskunnalle
6734:
6735: Rautatielaitoksen investointien taso on jo usean Rataosaston vakinaiselle tai vakinaisluonteiselle
6736: vuoden tulo- ja menoarvioissa alentunut huomat- henkilökunnalle on työllisyyden turvaamisen
6737: tavasti. Rautateiden myönteisesti alkanut tekni- vuoksi tärkeää, että laitokselle osoitetaan pitkä-
6738: nen kehitys on pysähtynyt ja mm. ratojen perus- jänteisen suunnitelman mukaisesti riittävästi mää-
6739: parantaminen on pysähtynyt ja on johtamassa sel- rärahoja ratojen ja ratapihojen perusparannustöi-
6740: keään taantumaan. hin. Hyödyt näistä investoinneista on saatavissa
6741: Laitoksen teknisen kehittämisen jatkaminen ja vasta pitkällä aikavälillä.
6742: uudistavan toimintalinjan tekeminen sekä vaki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6743: naisluontoisen työvoiman työllisyyden turvaami- taen,
6744: nen edellyttävät riittävää investointivarojen
6745: myöntämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6746: Maan hallitus ja eduskunta ovat ilmoittaneet 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6747: asettavansa työllisyyden hoidon erääksi keskeiseksi 31.90. 78 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
6748: tavoitteekseen. Työllistämisvelvoitteen hoitami- Lielahden-Porin!Rauman radan perus-
6749: seen on kuitenkin pyritty lähinnä yksityisen sekto- parantamista varten.
6750: rin puitteissa huomioimatta valtion hallinnon
6751: omia työllistämismahdollisuuksia ja tarpeita.
6752:
6753: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6754:
6755: Mikko Elo Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala
6756: Tuulikki Hämäläinen Matti Kuusio Timo Roos
6757: 1984 vp. 815
6758:
6759: Raha-asia-aloite n:o 750
6760:
6761:
6762:
6763:
6764: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimukseen huonoissa valais-
6765: tusolosuhteissa ajamisen vaikutuksista näkökykyyn
6766:
6767:
6768: Eduskunnalle
6769:
6770: Ammattimaisessa liikenteessä toimivat kuljetta- jen kuljettajien osalta vain 60 % :lla oli tyydyttävä
6771: jat joutuvat hyvin usein suorittamaan työtään erit- näkökyky. Ikäryhmässä 45 vuodesta 54 vuoteen oli
6772: täin heikoissa valaistusolosuhteissa. Tilanne huo- tyydyttävä näkökyky enää 34 % :lla tutkituista.
6773: noni tältä osin huomattavasti liikenneministeriön Nämä luvut kertovat selvästi sen, kuinka tärkeätä
6774: päätöksella ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanos- olisi saada riittävästi valoa tielle.
6775: ta, jolla kiellettiin lähivalojen niinsanottu kah- Liikenneministeriö on perustellut valomääräyk-
6776: dentaminen. Ammattimaisessa liikenteessä oleva siään yleiseurooppalaisilla säännöksillä. Peruste
6777: kuljettaja ei pysty eikä voi määritellä sitä aikaa, on kuitenkin väärä. Keski-Euroopassa ajetaan hy-
6778: jolloin hänen on tien päällä oltava. Tämä merkit- vin paljon vaaleapintaisilla betoniteillä, jotka ei-
6779: see sitä, että valaistusolosuhteet ovat jopa alle in- vät ime valoa siten kuin meidän musta asfalttim-
6780: himillisen sietokyvyn. me. Tämä tarkoittaa sitä, että saadaksemme
6781: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto suoritti saman valovoiman tieosuudelle, tulisi meillä
6782: yhdessä työterveyslaitoksen kanssa tutkimuksen käyttää enemmän valotehoa.
6783: autonkuljettajien työoloista ja terveydestä. Tämä Edellä_olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6784: tutkimus valmistui 1982. Tutkimuksessa todettiin taen,
6785: ammattimaisen liikenteen piirissä työskentelevien
6786: kuljettajien sairastumisriskin etenkin stressiperäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6787: siin sairauksiin olevan varsin suuri. Kuinka suuri 1985 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
6788: merkitys huonoissa valaistusolosuhteissa ajamisel- kaa sen seikan selvittämiseksi, mitä" näkö-
6789: la tähän on, jäi tutkimuksessa tarkemmin selvittä- kykyyn vaikuttaa heikoissa valaistusolosuh-
6790: mättä. teissa ajaminen.
6791: Kuitenkin on todettava, että kaikkien tutkittu-
6792:
6793: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6794:
6795: Mikko Elo Jouko Skinnari Timo Roos
6796: 816 1984 vp.
6797:
6798: Raha-asia-aloite n:o 751
6799:
6800:
6801:
6802:
6803: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoimapiirin pe-
6804: rustamisjärjestelyihin
6805:
6806:
6807: Eduskunnalle
6808:
6809: Satakunnan alue on työvoimahallinnollisesti ja- Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuonna
6810: kaantunut kahteen osaan siten, että pohjoisosa 1981 sisältyi maininta siitä, että Satakunnan
6811: kuuluu Tampereen työvoimapiiriin ja eteläosa alueen työvoimapalvelujen kehittämistarpeen
6812: Turun työvoimapiiriin. Hallinnollinen hajanai- vuoksi laaditaan vuoden 1981 aikana selvitys Po-
6813: suus on luonnollisesti osaltaan heikentämässä Sa- rin työvoimapiirin perustamisesta.
6814: takunnan alueelle tulevia työvoimahallinnon pal- Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen n:o 69
6815: veluja. (1982 vp.) työvoimaministeri Jouko Kajanoja
6816: Satakunta on myös kärsinyt voimakkaasta työt- myös kertoi, että luvattu selvitys oli laadittu. Sel-
6817: tömyydestä viime vuosina. Niinpä Pohjois-Sata- vityksen mukaan Porin työvoimapiirin perustami-
6818: kunta ja erityisesti Merikarvian työvoimatoimiston nen aiheuttaisi vuositasolla noin 2,8 milj. markan
6819: alue on jatkuvasti kärsinyt suuresta työttömyydes- hallintomenojen lisäyksen. Edelleen työvoimami-
6820: tä eikä työttömyystilanne ole helpottunut edes nisteri Kajanoja lupasi, että työvoimaministeriö
6821: noususuhdanteen aikana. Myös Porin alueella on tekee jo vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesitykseen
6822: kärsitty jatkuvasta huonosta työllisyystilanteesta, Porin työvoimapiirin perustamisesta tarpeelliset
6823: koska teollisuuden rakenne on yksipuolisesti suur- esitykset.
6824: teollisuusvaltaista ja teollisuuden rationalisoidessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6825: työpaikat ovat voimakkaasti vähentyneet. Myös taen,
6826: Rauman seudulla on tapahtunut samanlaista työ-
6827: paikkojen vähenemistä kuin Porissa ja tämä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6828: osaltaan aiheuttanut alueelle suuria työllisyyson- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 34.06
6829: gelmia. Erityisesti Satakunnassa niin kuin muual- momenteille yhteensä 3 500 000 markkaa
6830: lakin ovat nuoret työttömät joutuneet kärsimään käytettäväksi Satakunnan työvoimaptirin
6831: vallitsevasta tilanteesta. perustamiseen.
6832:
6833: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6834:
6835: Mikko Elo Matti Kuusio Timo Roos
6836: 1984 vp. 817
6837:
6838: Raha-asia-aloite n:o 752
6839:
6840:
6841:
6842:
6843: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena
6844: Pohjois-Savon opistolle
6845:
6846:
6847: Eduskunnalle
6848:
6849: Maamme 87:stä kansanopistosta on Kuopie~n rauksena opisto on velkaantunut. Mikäli opis-
6850: läänissä vain kaksi, Lapinlahden Kristillinen kan- ton toiminta joudutaan ylivoimaisen velkaan-
6851: sanopisto ja Pohjois-Savon kansanopisto. Näistä tumisen takia lakkauttamaan, tietää se opetta-
6852: Pohjois-Savon kansanopisto kuuluu niin sanottu- jien, henkilökunnan ja oppilaidenkin työttö-
6853: jen suurten opistojen joukkoon; nykyisin siellä myyttä.
6854: opiskelee yli 100 opiskelijaa ja n. 300 kesäkurssi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6855: laista. taen,
6856: Vanha opistorakennus oli rakennettu vuonna
6857: 1900 eikä pitkään aikaan enää vastannut opetusti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6858: loille asetettavia vaatimuksia. Nyt opistolle on 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6859: saatu rakennetuksi uudisrakennus, joka on nyt 29.57.52 300 000 markkaa Pohjois-Savon
6860: myös korkeakoulu. Rakentamiseen saatu valtion- opistolle uudisrakennuksen velkojen ly-
6861: apu on kuitenkin ollut riittämätön, minkä seu- hentämiseen.
6862:
6863: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6864:
6865: Katri-Helena Eskelinen Olavi Martikainen
6866:
6867:
6868:
6869:
6870: 103 4284003504
6871: 818 1984 vp.
6872:
6873: Raha-asia-aloite n:o 753
6874:
6875:
6876:
6877:
6878: Eskelinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotiteollisuus-
6879: neuvontajärjestöjen palkkausmenoihin
6880:
6881:
6882: Eduskunnalle
6883:
6884: Kotiteollisuudella on suuri elinkeino-, kult- kutus olisi vielä suurempi. Kotiteollisuusjärjestöt
6885: tuuri- ja sosiaalipoliittinen merkitys. Sitä ediste- voisivat puolestaan palkata vastaavasti uusia toi-
6886: tään valtion, kuntien ja kotiteollisuusjärjestöjen mihenkilöitä ilman valtionapua ja myös kunnat li-
6887: monipuolisella yhteistoiminnalla. Kotiteollisuus- säisivät tukeaan kotiteollisuuden edistämiseen.
6888: neuvontajärjestöinä toimivat Kotiteollisuuden Niiden yhteistyön tuloksena syntyisi huomattava
6889: keskusliitto, 21 alueellista kotiteollisuusyhdistystä ~äärä uusia työpaikkoja kotiteollisuuden pii-
6890: ja 142 neuvonta-asemaa eri puolilla maata. Niissä nssä.
6891: ei kaikissa ole edes yhtä valtionapupaikkaista toin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6892: ta. taen,
6893: Kotiteollisuusjärjestöjen uusimman toiminta-
6894: ja taloussuunnitelman mukaan on hyvin perustel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6895: tua tarvetta laajentaa toimintaa varsinkin alityölli- 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
6896: syysalueilla. Siihen tarvitaan välttämättä lisää 29.86.51 alamomenttlle 1 1 000 000 mark-
6897: henkilökuntaa ja muita toimintaedellytyksiä. kaa kotiteollisuusneuvontajärjestöjen palk-
6898: Näin luotaisiin välittömästi huomattava määrä kausmenoihin uusien neuvontahenktlöi-
6899: uusia pysyviä työpaikkoja; välillinen työllisyysvai- den saamiseksi valtionavun piiriin.
6900:
6901: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6902:
6903: Katri-Helena Eskelinen Lea Sutinen Olavi Martikainen
6904: 1984 vp. 819
6905:
6906: Raha-asia-aloite n:o 754
6907:
6908:
6909:
6910:
6911: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusyhdistysten
6912: järjestämien Kalevalan juhlavuositilaisuuksien järjestämiseen
6913:
6914:
6915: Eduskunnalle
6916:
6917: Maamme kotiteollisuusyhdistysten toimialueel- mahdollisuuksia, sillä materiaalin hankinta, kul-
6918: la työskentelee satoja kansanperinteen taitajia. He jetus ym. kulut, sekä tekijöiden eli esittäjien kus-
6919: ovat työ-, esittämis- ja ilmentämisperinteen teki- tannukset asettavat esteen muuten mahdolliselle
6920: jöitä. toiminnalle.
6921: Vuosi 1985 on Kalevalan juhlavuosi. Erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6922: tarpeellista olisi juhlavuonna saada kansanperin- taen,
6923: teen työ ja taitaminen koulujen oppilaiden ulot-
6924: tuville, nähtäväksi ja harjoitettavaksi, sekä suuren että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6925: yleisön tietoisuuteen. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6926: Maassamme toimii 21 kotiteollisuusyhdistystä 29.99.23 150 000 markkaa kotiteollisuus-
6927: koko maan kattavasti. Näillä yhdistyksillä on yhdistysten järjestämiin Kalevalan juhla-
6928: mahdollisuus järjestää erilaisia kalevalaisen perin- vuoden perinnetapahtumien järjestämi-
6929: teen tapahtumia. seen.
6930: Yhdistyksillä ei ole kuitenkaan taloudellisia
6931:
6932: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6933:
6934: Katri-Helena Eskelinen Olavi Martikainen
6935: 820 1984 vp.
6936:
6937: Raha-asia-aloite n:o 755
6938:
6939:
6940:
6941:
6942: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riuttalan leirikoulun
6943: aloittamiseksi Karttulassa
6944:
6945:
6946: Eduskunnalle
6947:
6948: Riuttalan Talonpoikaiskulttuurisäätiön omista- Myös aikuiskoulutukselle Riuttala antaisi mitä
6949: ma Riuttala-niminen talo Karttulan kunnassa on parhaat puitteet saada käytännössä oppia monia
6950: kunnostettu ja vastaa nyt vuosisadan alun elämän- taitoja ja asioita, joilla juuri tämän ajan ihmiselle
6951: tapaa. Riuttala, joka käsittää noin kolmekymmen- olisi paljon annettavaa.
6952: tä rakennusta, on hyvin säilynyt harvinaisuus tässä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6953: ajassa. Arvokkaan taloyhteisön hyödyntäminen taen,
6954: tälle ajalle voisi tapahtua järjestelyillä, joilla luo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6955: taisiin mahdollisuus leirikoulun järjestämiseen 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
6956: Riuttalassa. Aivan koulun vieressä sijaitsee kylä- kaa Riuttalan Talonpoikaiskulttuurisää-
6957: koulu, jota voitaisiin osalta käyttää leirikoulun tiölle leirikoulun kehittämiseksi ja aloitta-
6958: toimintoihin. miseksi Riuttalassa.
6959:
6960: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6961:
6962: Katri-Helena Eskelinen Olavi Martikainen
6963: 1984 vp. 821
6964:
6965: Raha-asia-aloite n:o 756
6966:
6967:
6968:
6969:
6970: Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansallisille va-
6971: pautusliikkeille annettavaan tukeen
6972:
6973:
6974: Eduskunnalle
6975:
6976: Hallituksen esityksessä vuoden 1985 tulo- ja Humanitäärisen avun antaminen eteläisen Afri-
6977: menoarvioksi on kansallisten vapautusliikkeiden kan vapautusjärjestöjen kautta on osoittautunut
6978: avustamiseen ehdotettu 4 000 000 markkaa, jossa tehokkaaksi tavaksi auttaa äärimmäisessä hädässä
6979: on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 500 000 olevaa väestöä. Näin saatujen kokemusten perus-
6980: markkaa. Muiden pohjoismaiden vastaavaan teella olisi samaa periaatetta käytettävä myös
6981: apuun verrattuna korotuskin huomioon ottaen muualla samantapaisissa tilanteissa. Lähinnä täl-
6982: Suomen tuki eteläisen Afrikan vapautusliikkeille: löin tulee kyseeseen Keski-Amerikassa El Salvado-
6983: Namibian SWAPOlle ja Etelä-Afrikan ANC:lle rin vapautetulla alueella työskentelevä sosiaali- ja
6984: on valitettavan pieni. Kuitenkin rotusortojärjes- talousjärjestö CIAS eli Centro de Investigaci6n y
6985: telmää vastaan vapautustaistelua käyvät kansat Acci6n Social.
6986: tarvitsevat apua juuri nyt aseellisen toiminnan en- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6987: nakoivasti kiihtyessä alueella kuten hallitus itsekin taen,
6988: perustelee avustustarvetta. Namibian itsenäisty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6989: misen lähestyessä tarvitsee erityisesti SWAPO tu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6990: kea saadakseen parhaat mahdolliset valmiudet it- 24.30. 69 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
6991: senäistyvän maan hallintokoneistosta vastuun ot- kansalliszlle vapautusliikkezlle annettavaan
6992: tamiseksi. tukeen.
6993:
6994: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6995:
6996: Tarja Halonen Arja Alho
6997: 822 1984 vp.
6998:
6999: Raha-asia-aloite n:o 757
7000:
7001:
7002:
7003:
7004: Halonen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta taideteosten
7005: hankkimiseen julkisiin rakennuksiin
7006:
7007:
7008: Eduskunnalle
7009:
7010: Valtion julkisiin rakennuksiin hankitaan vuosit- budjetissa olevalla määrärahalla hankitaan taidet-
7011: tain taideteoksia erityisen toimikunnan, val- ta.
7012: tion taideteostoimikunnan avulla. Toimikunta Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1985
7013: hankkii irrallisia taideteoksia ja erityisesti mo- tulo- ja menoarvioksi on tarkoitukseen varattu
7014: numentaaliteoksia valtion huomattavimpiin ra- 2 100 000 markkaa. Lisäystä viime vuoden tulo- ja
7015: kennuksiin. Ministeriöt, keskusvirastot, suurlä- menoarvioesitykseen ei ole edes kustannustason
7016: hetystöt ja yliopistot sekä muut suuret oppilai- nousua edellyttävää määrää. Yksi prosentti val-
7017: tokset ovat keskeisiä taideteosten sijoituskoh- tion uudisrakennuskustannuksista olisi tiettävästi
7018: teita. Taideteoksia hankkimalla voidaan val- nyt hallituksen esittämään nähden noin kymmen-
7019: tion usein vähemmän esteettisistä rakennuksis- kertainen. Julkisiin rakennuksiin hankittavien tai-
7020: ta tehdä sekä taloissa työskenteleville että siel- deteosten määrän pitämiseksi edes suhteessa en-
7021: lä asioiville virikkeellisiä ympäristökokonaisuuk- nallaan tulee määrärahaa nostaa nyt hallituksen
7022: sta. esittämästä.
7023: Eduskunta on aikanaan hyväksynyt ponnen yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7024: den prosentin suuruisen osuuden valtion vuotui- taen,
7025: sesta uudisrakennustoimintaan varatusta määrära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7026: hasta käytettäväksi taideteosten hankkimiseen. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7027: Tämä tapahtui v. 1939. Syttynyt sota kuitenkin 29.90.52 lisäyksenä 800 000 markkaa tai-
7028: esti hankkeen toteuttamisen. Vuodesta 1956 on deteosten hankkimiseksi julkisiin raken-
7029: toiminnassa ollut järjestelmä, jossa kulloisessakin nuksiin.
7030:
7031: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7032:
7033: Tarja Halonen Arja Alho
7034: 1984 vp. 823
7035:
7036: Raha-asia-aloite n:o 758
7037:
7038:
7039:
7040:
7041: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta teattereiden lastenohjel-
7042: mistotoiminnan tukemiseen
7043:
7044:
7045: Eduskunnalle
7046:
7047: Suomen Kansallisteatterin ja Kansallisoopperan tyjä. On selvästi tarvetta lastenteatteritoiminnan
7048: ohjelmiston suunnittelussa on jossain määrin py- laajentamiseen ja erityisen lastenteatterin perusta-
7049: ritty ottamaan huomioon myös lapsiyleisön tar- miseen esimerkiksi Helsingin Kaupunginteatterin
7050: peet. Helsingissä on mm. Helsingin Kaupungin- yhteyteen tai muutoin siten, että se voisi palvella
7051: teatteri pitänyt lisäksi jatkuvasti ohjelmistossaan sekä pääkaupunkialueen lastenteatterina että toi-
7052: vähintään yhtä lapsille tarkoitettua näytelmää. mia myös muille lastenteatteria harjoittaville teat-
7053: Tämän lisäksi ovat muut eri paikkakunnilla sijait- tereille ja teatteriryhmille esiintymis- ja harjoitte-
7054: sevat laitosteatterit pyrkineet huomioimaan lasten lupaikkana. Hankkeen suunnittelussa ja toteutta-
7055: kasvattamisen teatterin ystäviksi. Ilahduttavassa misessa tulisi ottaa huomioon myös valtakunnalli-
7056: määrin ovat myös eri teatteriryhmät sisällyttäneet sen toiminnan koordinointi ja tukipalvelujen
7057: ohjelmistoonsa lapsille ja nuorille tarkoitettuja tuottaminen.
7058: esityksiä, ovatpa eräät näistä ryhmistä jopa lä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7059: hes yksinomaan keskittyneet lastenohjelmien taen,
7060: tuottamiseen. Yhtenä puutteena toimitilojen
7061: ja varojen puutteen lisäksi on ollut lapsille ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7062: nuorille kirjoitettujen ja sävellettyjen ohjelmien 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7063: vähäisyys verrattuna siihen, mitä tuotetaan aikuis- 29.90.52 5 000 000 markkaa teattereiden
7064: yleisölle. ja teatteriryhmien sekä oopperan lastenoh-
7065: Ainakin pääkaupunkiseudulla on kuitenkin ha- jelmiston tukemiseen sekä en.tyisen pää-
7066: vaittavissa, että eri teattereiden lastennäytännöt kaupunkiin szjoitettavan lastenteatten·n
7067: saattavat olla kuukausia etukäteen loppuunmyy- suunnitteluun.
7068:
7069: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7070:
7071: Tarja Halonen Arja Alho
7072: 824 1984 vp.
7073:
7074: Raha-asia-aloite n:o 759
7075:
7076:
7077:
7078:
7079: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta chileläisten pakolaisten
7080: kulttuurin tukemiseen
7081:
7082:
7083: Eduskunnalle
7084:
7085: Suomen vastaanottaessa aikoinaan maahamme den heikentymisestä. Tämän vuoksi pakolaiset
7086: chileläisiä pakolaisia oli osa heistä lapsia. Moniin itse ovat toivoneet mahdollisuutta erityisen, vaik-
7087: pakolaisperheisiin on maassamme oleskelun aika- kapa lyhyenkin kesäkurssin järjestämiseen äidin-
7088: na syntynyt lisää lapsia. Näillä ei ole ollut luon- kielensä ja alkuperäiskulttuurinsa ylläpitämiseksi.
7089: nollisesti maastamme käsin kovinkaan suuria Pakolaisten itsensä joukossa on useita ammattitai-
7090: mahdollisuuksia ylläpitää eläviä suhteita kaukai- toisia pedagogeja ym. asiantuntijoita, joita voitai-
7091: sen kotimaansa kulttuuriin. Eräät chileläisistä pa- siin käyttää kurssiohjelman läpiviemiseen. Ope-
7092: kolaisista ovat avioituneet suomalaisten kanssa, tusministeriön taholta on oltu myönteisiä asian
7093: jolloin myös kotipiirin kulttuuri ja jopa käytettävä kehittelyn suhteen. Vuoden 1985 valtion tulo- ja
7094: kieli on suomalaistunut. Kaikkien lasten ja nuor- menoarvioesityksessä ei kuitenkaan ole tarkoituk-
7095: ten kohdalla on joka tapauksessa suomalainen seen varattu määrärahaa.
7096: ystäväpiiri, koulu- ja kulttuurielämä ym. ympäris- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7097: tötekijät vaikuttaneet siihen, ettei näiden henki- taen,
7098: löiden alkuperäinen chileläinen kulttuuriperintö
7099: pysty kilpailemaan tasaveroisesti suomalaisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7100: kulttuurin kanssa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
7101: Chileläiset vanhemmat ja erityisesti chileläiset 29.99.50 80 000 markkaa chileläisten pa-
7102: äidit ovat olleet huolissaan näiden kulttuurisitei- kolaisten kulttuurin tukemiseen.
7103:
7104: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7105:
7106: Tarja Halonen Arja Alho
7107: 1984 vp. 825
7108:
7109: Raha-asia-aloite n:o 760
7110:
7111:
7112:
7113:
7114: Halonen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta eläinsuojelutyön
7115: valtionapuun
7116:
7117:
7118: Eduskunnalle
7119:
7120: Ottaen huomioon maamme eläinsuojelulain ko. avustusta estm. maa- ja metsätalousminis-
7121: heikkoudet ja osittain siitä johtuvan eläinten tur- teriöltä.
7122: vattoman aseman on hallituksen esityksessä vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7123: den 1985 tulo- ja menoarvioesitykseksi eläinsuoje- taen,
7124: luun varattu määräraha 53 000 markkaa momen-
7125: tille 30.80.50 aivan liian pieni. Koska alan har- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7126: rastus on voimakkaassa nousussa ja eläinsuoje- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7127: lutyön tarve ilmeinen, tulisi määrärahaa lisätä 30.80.50 lisäyksenä 80 000 markkaa eläin-
7128: ja oikeuttaa kaikki alan järjestöt hakemaan suojelutyön valtionapuun.
7129:
7130: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7131:
7132: Tarja Halonen Arja Alho
7133:
7134:
7135:
7136:
7137: 104 4284003504
7138: 826 1984 vp.
7139:
7140: Raha-asia-aloite n:o 761
7141:
7142:
7143:
7144:
7145: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asetuotannon korvaami-
7146: seen muulla tuotannolla
7147:
7148:
7149: Eduskunnalle
7150:
7151: Asevarustelun välttämättömyyttä perustellaan kokemuksia sikäli, että toisen maailmansodan jäl-
7152: usein talouden ja työllisyyden turvaamisella. Kui- keen muutettiin Suomessa aseteollisuutta siviili-
7153: tenkin monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on tuotannoksi, minkä seurauksena erityisesti metal-
7154: osoitettu, että asevarustelun jatkaminen ei takaa liteollisuus laajeni voimakkaasti.
7155: työllisyyttä, vaan pikemminkin lisää työttömyyt- On vielä todettava se, että Suomessa on aseteol-
7156: tä. Tähän on pääsyynä nykyaikaisen asetuotannon lisuuden merkitys talouteen ja työllisyyteen näh-
7157: teknologia- ja pääomavaltaisuus, joka on aiheut- den suhteellisen vähäinen. Puolustusministeriön
7158: tanut sen, että aseteollisuus työllistää tällä hetkel- laskelmien mukaan puolustuslaitoksen välittömät
7159: lä vähemmän ihmisiä kuin muu teollinen toimin- hankinnat työllistävät Suomen teollisuudessa noin
7160: ta. Asevarustelun keskeinen ongelma on se, että 1 750 henkilöä. Jos mukaan luetaan kaikki koti-
7161: varustelu ei taloudellisessa mielessä tuota mitään, maiseen teollisuuteen vaikuttavat hankinnat, on
7162: vaan syö resursseja siviilituotannolta. työllisyysvaikutus 2 500 henkilöä.
7163: Asevarustelun aiheuttamien taloudellisten ja Asetuotannon korvaaminen muulla tuotannol-
7164: yhteiskunnallisten haittojen herättämänä on vii- la olisi näin ollen mahdollista. Sen vuoksi valtion
7165: me aikoina voimistunut keskustelu yhteiskunnan tulo- ja menoarvioon olisi otettava määräraha
7166: voimavarojen siirtämisestä sotilaallisesta siviili- muutostoimenpiteiden käynnistämiseksi. Määrä-
7167: käyttöön. Aseteollisuuden muuntaminen siviili- rahan turvin voitaisiin korvata mm. tuotekehitys-
7168: tuotannoksi ei ole aivan yksinkertainen toimenpi- toiminnasta, markkinoinnista ja henkilökunnan
7169: de, vaan siihen liittyy monia ongelmia. Lyhyellä uudelleenkoulutuksesta tuotantolaitoksille ensi
7170: tähtäyksellä tuotantolaitosten muuntaminen sivii- vaiheessa aiheutuvia kustannuksia.
7171: likäyttöön ja työntekijöiden uudelleenkoulutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7172: minen saattaa aiheuttaa taloudellisia ongelmia ja taen,
7173: jopa työttömyyttä. Toisaalta muutostyön pitkän
7174: tähtäyksen talousvaikutukset eivät lisää ongelmia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7175: vaan elvyttävät taloutta ja kohentavat työllisyyttä. 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
7176: Näin ollen myös Suomessa olisi ajankohtaista markkaa kåytettå'väksi avustuksinaja kor-
7177: ryhtyä toimenpiteisiin asetuotannon korvaamisek- vauksina asetuotannon korvaamiseksi
7178: si muulla tuotannolla. Meillähän on myönteisiä muulla tuotannolla.
7179:
7180: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7181:
7182: Tarja Halonen Arja Alho
7183: 1984 vp. 827
7184:
7185: Raha-asia-aloite n:o 762
7186:
7187:
7188:
7189:
7190: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen äitiyspäivä-
7191: rahan maksamiseen lapsen syntymää edeltävältä ajalta
7192:
7193:
7194: Eduskunnalle
7195:
7196: Vanhempainlomajärjestelmää on kuluneen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7197: vuoden aikana varsin nopeasti kehitetty. Sekä lää- taen,
7198: kintöhallituksen että työmarkkinajärjestöjen ta-
7199: holta on kiinnitetty kuitenkin valtiovallan huo- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7200: miota siihen, että äitiyssuojelun kannalta olisi kii- 1985 tulo- ja menoarvioon 90 000 000
7201: reellisesti lisättävä ennen synnytystä olevaa laki- markkaa ylimääräisen äitiyspäivärahan
7202: sääteistä loma-aikaa. Tällä voitaisiin ehkäistä mo- maksamiseksi nykyistä pidemmällä ajalta
7203: nia raskaus- ja synnytyskomplikaatioita sekä aset- ennen lapsen syntymää·.
7204: taa eri ammateissa työskentelevät naiset nykyistä
7205: paremmin keskenään tasa-arvoiseen asemaan yli-
7206: määräisen vapautuksen saamisessa.
7207:
7208: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7209:
7210: Tarja Halonen Arja Alho
7211: 828 1984 vp.
7212: Raha-asia-aloite n:o 763
7213:
7214:
7215:
7216:
7217: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläintarhanlahden ja Töö-
7218: lönlahden veden ja rantojen puhdistamiseen Helsingissä
7219:
7220:
7221: Eduskunnalle
7222:
7223: Helsingin asema maan pääkaupunkina asettaa distus- ja uudelleenkäyttösuunnitelman kohteek-
7224: lisävaatimuksia sen puisto- ja virkistysalueiden si, tulisi valtion tulo- ja menoarvioesitykseen ottaa
7225: hoidolle. Vuosikymmenien kuluessa tapahtunut erityinen määräraha ympäristönsuojelutavoittei-
7226: Töölönlahden ja Eläintarhanlahden vesien saastu- den toteuttamiseksi myös pääkaupunkialueen sy-
7227: minen ja niiden rantojen likaantuminen on hai- dämessä.
7228: tallista sekä pääkaupunkiseudun asukkaille että Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7229: myös Helsingissä vuosittain vierailevien lukuisien taen,
7230: kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kan-
7231: nalta. Koska kyseisten alueiden puhdistaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7232: riittävästi uimis- ja muuhun ulkoilukäyttöön on 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7233: Helsingin kaupungille varsin kallis kohde, on pe- markkaa suunnittelun aloittamiseksi Hel-
7234: lättävissä, että hanketta lykätään liian kauan. Täl- singin kaupungissa sijaitsevien Eläintar-
7235: löin on vaarana, että koko alue tullaan menettä- hanlahden ja Töölönlahden veden ja ran-
7236: mään ulkoilu- ja virkistysmielessä. tojen puhdistamiseksi uinti- ja virkistys-
7237: Jotta Töölönlahden ja Eläintarhanlahden vesi ja käyttöön kelpaaviksi.
7238: alueen rannat voitaisiin tehokkaasti saada puh-
7239:
7240: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7241:
7242: Tarja Halonen Arja Alho
7243: 1984 vp. 829
7244:
7245: Raha-asia-aloite n:o 764
7246:
7247:
7248:
7249:
7250: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta postin varhaisja-
7251: kelun palvelujen turvaamiseksi
7252:
7253:
7254: Eduskunnalle
7255:
7256: Posti- ja telelaitoksen suorittama varhaisjakelu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7257: uhkaa loppua useilla paikkakunnilla asteittain taen,
7258: kustannusvastaavan hinnoittelun perusteella. Ja-
7259: kelujen loppuminen koskee n. 65 % postin var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7260: haisjakeluissa olevista kantajista ja lopputilin vaa- 1985 tulo- ja menoarvioon momentrlle
7261: ra uhkaan. 1 000 työntekijää. Ensimmäiset irtisa- 31.94.01 lisäyksenä 20000000 markkaa
7262: nomiset on pantu käytäntöön nyt syksyllä Hyvin- postin varhaisjakelujen turvaamiseksi ja
7263: kään, Riihimäen, Hämeenlinnan sekä Lahden työparkkojen säilyttämiseksi.
7264: postin suorittamien jakeluiden varhaiskantajille.
7265:
7266: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7267:
7268: Esko Helle Matti Kautto
7269: Mikko Kuoppa Juhani Vähäkangas
7270: Vappu Säilynoja
7271: 830 1984 vp.
7272:
7273: Raha-asia-aloite n:o 765
7274:
7275:
7276:
7277:
7278: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Forssan virastotalon
7279: muutoshankkeeseen
7280:
7281:
7282: Eduskunnalle
7283:
7284: Forssan virastotalon muutoshanke on ollut vi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7285: reillä jo pitkään. Posti- ja telelaitoksen toiminnot taen,
7286: ovat pahasti hajallaan ja tilanpuute on huutava.
7287: Laajennusmahdollisuudet voitaisiin kitkattomasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7288: käyttää hyväksi, koska rakennusoikeutta on jäljel- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7289: lä tontilla, jossa nykyinen kiinteistö sijaitsee. Ti- 31. 94. 74 2 000 000 markkaa valtion
7290: lanpuutteen lisäksi myös sosiaalitiloissa on paran- Forssan virastotalon muutostöiden alot#a-
7291: tamisen varaa. miseksi.
7292:
7293: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7294:
7295: Esko Helle Matti Kautto
7296: 1984 vp. 831
7297:
7298: Raha-asia-aloite n:o 766
7299:
7300:
7301:
7302:
7303: Helle ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kansanterveystyön
7304: käyttökustannusten valtionosuuksiin kunnille
7305:
7306:
7307: Eduskunnalle
7308:
7309: Sosiaali- ja terveydenhuollon 5-vuotissuunni- kilöstöllä. Yli 30 % uusista viroista on esityksen
7310: telmien mukaiset vuoden 1985 tulo- ja menoar- mukaan erilaisia lääkärinvirkoja.
7311: viossa esiintyvät henkilöstölisäykset kansanterveys- Useilla toimintalohkoilla on puute nimen-
7312: työhön ovat riittämättömät. Jokainen palvelujen omaan hoito- ja muusta henkilöstöstä.
7313: käyttäjä huomaa tämän. Lääkintöhallitus on esit- Tästä johtuen lääkintöhallituksen esityksen
7314: tänyt hyvin perustein, että ensi vuonna perustet- mukainen henkilöstön lisäys on perusteltua. Hal-
7315: taisiin 1 500 uutta kansanterveystyön virkaa. lituksen esittämien lisäksi on syytä perustaa 595
7316: Hallituksen talousarvioehdotuksessa virkalisäys- uutta virkaa.
7317: ten määrä on vain 905. Kaiken lisäksi hallituksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7318: hyväksymän )-vuotissuunnitelman mukaiset li- taen,
7319: säykset ovat epätasapainoiset henkilöstöryhmien
7320: kesken. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7321: Karsinta on kohdistunut nimenomaan hoito- ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7322: muut henkilöt -ryhmiin. On aivan selvää, että 33.78.30 lisäyksenä 18 000 000 markkaa
7323: kansanterveystyön periaatteiden toteuttaminen ei kansanterveystyön käyttökustannusten val-
7324: onnistu esitetyllä kovin lääkäripainotteisella hen- tionosuuksiin kunmJ/e.
7325:
7326: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7327:
7328: Esko Helle Arvo Kemppainen Mikko Kuoppa
7329: Vappu Säilynoja Pekka Leppänen Juhani Vähäkangas
7330: Terho Pursiainen Sten Söderström Ensio Laine
7331: Matti Kautto
7332: 832 1984 vp.
7333:
7334: Raha-asia-aloite n:o 767
7335:
7336:
7337:
7338:
7339: Helle ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kansanterveystyön
7340: perustamiskustannusten valtionosuuksiin kunnille
7341:
7342:
7343: Eduskunnalle
7344:
7345: Valtakunnallinen suunnitelma sosiaalihuollon 5-vuotissuunnitelmassa vähentänyt aiemmin lu-
7346: ja terveydenhuollon JafJestamtsestä vuosina paamiaan rahoja. Budjettiesityksessä on kyseiseen
7347: 1984-1988, jonka hallitus hyväksyi 19. 9. 1983, tarkoitukseen esitetty vain 78 mmk.
7348: edellyttää, että vuonna 1985 myönnetään valtion- Tästä johtuen on vuodeksi 1985 luvatut Van-
7349: osuuksina terveyskeskusten perustamiskustannuk- taan, Raision ja Vihdin terveyskeskusten rakenta-
7350: siin 110 mmk. mishankkeet siirretty seuraaviksi vuosiksi.
7351: Kyseisessä suunnitelmassa on lueteltuna ne Hallituksen aikaisempien lupausten täyttämi-
7352: hankkeet, joiden rakentaminen alkaa vuonna nen edellyttää 30 mmk:n lisäystä momentille.
7353: 1985. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7354: Lääkintöhallitus teki keväällä 1984 kyseisen taen,
7355: suunnitelman mukaisen esityksen uuden viisivuo-
7356: tissuunnitelman ensimmäiseksi vuodeksi. Raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7357: nuskustannusten nousun johdosta kyseinen sum- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7358: ma on lääkintöhallituksen esityksessä 118 mmk. 33.78.31 liså'yksenå· 30 000 000 markkaa
7359: Hallitus on kuitenkin vuoden 1985 tulo- ja me- kansanterveystyön perustamiskustannus-
7360: noarvioesityksessään samoin kuin vahvistamassaan ten valtionosuuksiin kunnille.
7361:
7362: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7363:
7364: Esko Helle Arvo Kemppainen Ensio Laine
7365: Mikko Kuoppa Juhani Vähäkangas Pekka Leppänen
7366: Terho Pursiainen Sten Söderström Matti Kautto
7367: Vappu Säilynoja
7368: 1984 vp. 833
7369:
7370: Raha-asia-aloite n:o 768
7371:
7372:
7373:
7374:
7375: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojelun kunnallis-
7376: hallinnon kokeilutoiminnan valtionapuun
7377:
7378:
7379: Eduskunnalle
7380:
7381: Kunnallisen ympäristönsuojelutyön tehostami- lintoon vesiensuojelun, ilmansuojelun, meluntor-
7382: sen tarve on viime aikoina havaittu välttämättö- junnan, luonnonsuojelun, luonnonvarojen käy-
7383: mänä edellytyksenä ympäristönsuojelun tavoittei- tön edistämisen sekä jätehuollon osalta. Erityisesti
7384: den toteuttamiselle. Ympäristönsuojelun kunnal- kokeilutoiminta on perusteltua sikäli, että usea
7385: lishallinnon toimikunta on marraskuussa 1981 si- kunta on valmistellut oman ympäristöhallintonsa
7386: säasiainministeriölle jättämässään mtettnnossa toimintavalmiiksi vuoden 1985 alusta alkaen.
7387: (1981:61) esittänyt maamme kuntiin perustetta- Kunnallisen ympäristöhallinnon kokeilutoi-
7388: vaksi erityisiä ympäristölautakuntia. Eduskunta minta olisi paras toteuttaa niissä kunnissa, joissa
7389: edellytti käsitellessään valtioneuvoston tiedonan- on jo vapaaehtoinen ympäristönsuojelulautakunta
7390: toa ympäristöministeriön perustamisesta, että kai- tai muutoin valmiutta kunnalliseen ympäristöhal-
7391: kissa ratkaisuissa ympäristöhallinnon kehittämi- lintoon. Kokeilutoiminnan kulut käsittäisivät val-
7392: seksi on otettava huomioon pyrkimys toimivallan tionapua kantokykyluokituksen mukaisesti ympä-
7393: ja tehtävien siirtämiseen mahdollisimman laajasti ristönsuojelusihteerin palkkaukseen ja harkinnan-
7394: alue- ja kunnallishallintoon samalla huolehtien varaisesti muihin tarkoituksiin. Kokeilutoimin-
7395: niiden taloudellisten voimavarojen turvaamisesta. nan kulut valtiolle olisivat silloin arviolta palk-
7396: Ympäristöministeriössä on valmisteilla laki kun- kaukseen 440 000 mk (yksi kokeilukunta kussakin
7397: tien ympäristönsuoj eluhallinnosta. läänissä) ja muihin menoihin 160 000 mk.
7398: Yli 70 maamme kunnassa toimii nykyisin va- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
7399: paaehtoinen ympäristönsuojelulautakunta tai vas- nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
7400: taava muu toimielin ja useisiin kuntiin on palkat- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7401: tu ympäristönsuojeluun erikoistuneita virkamie-
7402: hiä. Kuntien ympäristöhallinnon kattava järjestä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7403: minen vaatii kuitenkin lain kuntien ympäristöhal- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 35.10
7404: linnosta. Tämän lain valmistelun tueksi tulisi uudelle momentille (Valtionapu ympä-
7405: käynnistää pikaisesti kokeilutoiminta, jonka puit- nstönsuojelun kunnalltshallinnon kokeilu-
7406: teissa voitaisiin hankkia tietoja ympäristöhallin- toiminnalle) 600 000 markan määrära-
7407: non käytännön tehtävistä eri tyyppisissä kunnissa han valtionapuna ympänstönsuojelun
7408: ja mahdollisuuksista kunnalliseen ympäristöhal- kunnallzshallinnon kokeilutoiminnalle.
7409:
7410: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
7411:
7412: Esko Helle Ville Komsi Pertti Salolainen
7413: Heli Astala Liisa Jaakonsaari Mauno Manninen
7414: Reino Paasilinna Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
7415: Vappu Säilynoja
7416:
7417:
7418:
7419:
7420: 105 4284003504
7421: 834 1984 vp.
7422:
7423: Raha-asia-aloite n:o 769
7424:
7425:
7426:
7427:
7428: Helminen: Määrärahan osoittamisesta työvoimatutkimuksen suorit-
7429: tamiseksi Anjalankoskella
7430:
7431:
7432: Eduskunnalle
7433:
7434: Kunnallisen elinkeinopolitiikan taholta on ha- tu, että sen sijoittaminen käytössä olevien rahoi-
7435: vaittu hyvin tärkeäksi saada tuoreita tietoja kau- tusjärjestelmien piiriin on vaikeaa ja edellyttäisi
7436: pungin työvoimasta ja sen rakenteesta. Edellinen sitä, että työvoimaministeriö irrottaisi Kouvolan
7437: Anjalankosken kaupungin teettämä työvoimasel- työvoimapiirin ns. kiintiömäärärahojen ulkopuo-
7438: vitys on jo noin 10 vuoden takaa. Kaupungin toi- lelta tarvittavan määrärahan osoitettavaksi Anja-
7439: mesta on tehty aloite työvoimatutkimuksen suo- lankosken työvoimaselvityksen laadintakustan-
7440: rittamisesta työvoimatoimiston ja kaupungin yh- nuksiin. Työvoimapiirin määrärahat huomioon
7441: teistyönä siten, että työn käytännön suorittajana ottaen tätä ei kuitenkaan ole pidetty tarkoituksen-
7442: toimisi työvoimatoimiston hankkima tarvittavan mukaisena.
7443: koulutuksen omaava tutkija. Näin menetellen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7444: voitaisiin varsin hyödylliseen työhön työllistää yksi taen,
7445: henkilö. Työn tulokset palvelisivat niin kaupun-
7446: kia kuin työvoimaviranomaisiakin ja työn suori- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7447: tustapoja ja laajuutta mietittäessä voitaisiin luoda 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7448: koko maatakin varten soveltuva tapa toteuttaa 34.01.22 50000 markkaa työvoimatutki-
7449: työvoimaselvityksiä. Näin projekti palvelisi laa- muksen suorittamiseksi Anjalankosken
7450: jempaakin kokonaisuutta. kaupungissa.
7451: Hankkeen toteuttamista tutkittaessa on todet-
7452:
7453: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
7454:
7455: Olli Helminen
7456: 1984 vp. 835
7457:
7458: Raha-asia-aloite n:o 770
7459:
7460:
7461:
7462:
7463: Helminen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
7464: kentamiseksi Keltakankaan-Inkeroisten tielle työllisyysvaroin
7465:
7466:
7467: Eduskunnalle
7468:
7469: Anjalankosken kaupungissa on jo usean vuoden Anjalan välille, sillä jo aiemmin on rakennettu ke-
7470: ajan ollut suunnitteilla kevyen liikenteen väylän vyen liikenteen väylät välille Myllykoski-Kelta-
7471: rakentaminen maantien n:o 3544 ja paikallistien kangas ja Inkeroinen-Anjala.
7472: n:o 14625 varteen Keltakankaan ja Inkeroisten Hankkeen toteuttaminen omalta osaltaan täyt-
7473: taajamien välille. Kyseinen tieosuus on varsin täisi myös sitä vajausta, joka valtion rakennuskoh-
7474: vilkkaasti liikennöity, etenkin kun kyseistä tie- teiden osalta Anjalankoskella vallitsee. Kun vuo-
7475: osuutta käytetään mm. raskaisiin puutavaran kul- delle 1985 on valtion rahoittamana suunniteltu
7476: jetuksiin puunjalostustehtaille. Anjalankoskelie toteutettavaksi vain pieni asuin-
7477: Hankkeen toteuttamisen nopeuttamiseksi on rakennus Anjalan koulutilalle eikä myöskään val-
7478: kaupunki kustannuksellaan teettänyt ko. hank- tion osarahoitukseen perustuvia merkittäviä ra-
7479: keen suunnitelmat, jotka valmistuivat kuluvan kennushankkeita ole lähdössä käyntiin, on esillä
7480: vuoden keväällä. Tiesuunnitelma on tielain mu- oleva hanke parantaessaan liikenneturvallisuutta
7481: kaisessa käsittelyssä, ja kaupunginvaltuusto on hy- alueella varsin sopiva toteutettavaksi vuonna
7482: väksynyt suunnitelman ja antanut sitoumuksensa 1985. Kokonaisuudessaan rakennustoiminta kau-
7483: hankkeen toteuttamiseksi tarvittavista kaupungin pungin alueella vuonna 1985 näyttäisi selvästi vä-
7484: toimenpiteistä ja taloudellisesta osallistumisesta henevän kuluvasta vuodesta, koska Myllykoski
7485: hankkeeseen. Hanke, jonka toteuttaminen on Oy:n laaja tehdasinvestointi päättyy jo kuluvana
7486: TVL:n asia, on sisällytetty TVL:n Kymen piirin vuonna.
7487: tuoreimpaan toteuttamisohjelmaan vasta vuodelle Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7488: 1986. taen,
7489: Tiesuunnitelman mukaan arvioidut hankkeen
7490: kokonaiskustannukset ovat alustavasti noin 2, 1 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7491: milj. mk ja kaupungin kustannusosuudeksi suun- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7492: nittelukustannukset mukaan lukien muodostuu 34.50. 77 1 500 000 markkaa työllisyyden
7493: arviolta noin 600 000 mk. Rakentamalla kevyen turvaamiseksi, jozlla varotila rakennettai-
7494: liikenteen väylä kyseiselle tieosuudelle voidaan siin kevyen liikenteen väylå' maantien n:o
7495: luoda turvallinen kevyen liikenteen väylästö Anja- 3544 ja paikallistien n:o 14625 varteen vä-
7496: lankosken Kymijokivarressa sijaitsevien päätaaja- ltlle Keltakangas-Inkeroinen.
7497: mien Myllykosken, Keltakankaan, Inkeroisten ja
7498:
7499: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
7500:
7501: Olli Helminen
7502: 836 1984 vp.
7503:
7504: Raha-asia-aloite n:o 771
7505:
7506:
7507:
7508:
7509: Hetemäki-Olander vm.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta eräi-
7510: den virkojen perustamiseksi Helsingin lastentarhanopettajaopis-
7511: toon
7512:
7513:
7514: Eduskunnalle
7515:
7516: Maamme suurimman- Helsingin- lastentar- kunnan kokoonpanoa. Kuvaamataidon lehtorin
7517: hanopettajaopiston rehtori ja opettajakunta eivät opetusvelvollisuus täyttyisi opetussuunnitelmassa
7518: voi vastata kolmivuotisen opetussuunnitelman to- esitetyistä tunneista.
7519: teuttamisesta ilman riittäviä resursseja. Opiskeli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7520: jamäärän lisäyksestä johtuen ja tarkoituksenmu- taen,
7521: kaisen virkarakenteen aikaansaamiseksi ovat eräät
7522: uudet toimet välttämättömiä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7523: Uusi opetussuunnitelma on moninkertaistanut 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
7524: suunnittelu-, arvioimis-, muokkaus- ja dokumen- 29.51. 01 lisäyksenä 210 000 markkaa opin-
7525: tointityön. Työjärjestyksen laatiminen niinikään tosihteerin (A18) apulaisrehton·n (A20} ja
7526: vaatii entistä enemmän työtä ja kehittämistä. Tar- lehton·n (kuvaamataide) (C47) ylimääräis-
7527: vitaan siis opintosihteeriä ja apulaisrehtoria. Ope- ten toimien perustamiseksi 1. 1. 1985 al-
7528: tuksen syventämisen kannalta olisi kuvaamatai- kaen Helsingin lastentarhanopettajaopis-
7529: don lehtori oikea henkilö täydentämään opettaja- toon.
7530:
7531: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
7532:
7533: Elsi Hetemäki-Olander Tapio Holvitie Kaarina Dromberg
7534: Elisabeth Rehn Pirjo Ala-Kapee Veikko Vennamo
7535: Marjatta Väänänen
7536: 1984 vp. 837
7537:
7538: Raha-asia-aloite n:o 772
7539:
7540:
7541:
7542:
7543: Hetemäki-Olander ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Hel-
7544: singin lastentarhanopettajaopiston rakennussuunnittelua varten
7545:
7546:
7547: Eduskunnalle
7548:
7549: Helsingin lastentarhanopettajaopiston tilakysy- jestelyjen pysyessä ennallaan. Ne tarvitsevat pi-
7550: mys ei vastaa kasvavan opiston tarpeita. Syksyllä kaista korjausta.
7551: 1985 opiskelijamäärä on kasvanut kaksinkertaisek- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7552: si opetustiloihin nähden. Suoritetun työsuojelu- taen,
7553: tarkastuksen (228/84) yhteydessä on todettu, että
7554: Helsingin lastentarhanopettajaopistolla on oppi- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7555: lasmäärään nähden Uudenmaan koulujärjestel- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
7556: män huonoimmat olosuhteet. Koulutuksen laa- 29.51. 74 lisäyksenä 500 000 markkaa Hel-
7557: jentuminen kolmivuotiseksi oli odotettu ja tärkeä singin lastentarhanopettajaopiston raken-
7558: muutos. Koulutuksen kehittäminen ja toteutta- nusten suunnittelutöitä varten.
7559: minen on kuitenkin pahasti vaikeutunut tilajär-
7560:
7561: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
7562:
7563: Elsi Hetemäki-Olander Tapio Holvitie Kaarina Dromberg
7564: Pirjo Ala-Kapee Veikko Vennamo Marjatta Väänänen
7565: Elisabeth Rehn
7566: 838 1984 vp.
7567:
7568: Raha-asia-aloite n:o 773
7569:
7570:
7571:
7572:
7573: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta Paasikivi-opis-
7574: ton rakennushankkeiden rahoittamiseen
7575:
7576:
7577: Eduskunnalle
7578:
7579: Valtioneuvosto myönsi Paasikivi-opistolle pe- vistävä koulutus on siten vastannut nuorison kou-
7580: rustamisluvan 31. 1. 1980. Tänä syksynä alkoi si- lutuskysyntää.
7581: ten opiston viides toimintavuosi. Nuorena opisto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7582: na Paasikivi-opisto on joutunut tekemään huo- taen,
7583: mattavia investointeja opistorakennusten ja tilo-
7584: jen saattamiseksi ajanmukaisiksi ja toiminnaltaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7585: tarkoituksenmukaisiksi. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7586: Paasikivi -opistolla on tällä hetkellä 57 opiskeli- 29.57.52 1500 000 markkaa Paasikivi-
7587: japaikkaa, minkä lisäksi opistolla opiskelee 13 Tu- opiston rakennushankkeiden aiheutta-
7588: russa asuvaa opiskelijaa. Opistoon oli tänä vuonna mien lainojen lyhentämiseen ja korkojen
7589: 230 hakijaa, joista voitiin valita ainoastaan 48. maksamiseen sekä uusien rakennushank-
7590: Opiston tarjoama yhteiskunnallinen ja ammattisi- keiden rahoittamiseen.
7591:
7592: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
7593:
7594: Elsi Hetemäki-Olander Eeva Turunen Lauri Impiö
7595: llkka Suominen Pertti Salolainen Ulla Puolanne
7596: Helena Pesola Mauri Miettinen Saara Mikkola
7597: Heikki Perho Kaarina Dromberg
7598: 19s4 vp. 839
7599:
7600: Raha-asia-aloite n:o 774
7601:
7602:
7603:
7604:
7605: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastonhoi-
7606: tajan palkkaamiseksi Suomen taideakatemian kirjastoon
7607:
7608:
7609: Eduskunnalle
7610:
7611: Ateneumin taidemuseon on pystyttävä vuosien merkiksi näyttelyluettelojen kokoelman. Se on
7612: 1985-87 aikana, eli väliaikaisissa tiloissa toimies- kuitenkin ollut jakaantuneena kahteen paikkaan
7613: saan, luomaan valmiudet toiminnalle peruskorja- ja sitä on jouduttu hoitamaan muun museotyön
7614: tuissa Ateneumin tiloissa. oh~lla asiantuntemattoman ja osin tilapäisen työ-
7615: Uudessa Ateneumissa on varattu tilat sellaisille votman varassa.
7616: normaaleille museotoiminnoille, joille tähän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7617: mennessä ei ole ollut paikkaa eikä työntekijöitä. taen,
7618: Kiireellisimpiä toimenpiteitä on taideakatemian
7619: kirjaston yhdistäminen ja järjestäminen yleisölle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7620: ja tutkijoille käyttökelpoiseen kuntoon. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7621: Taideakatemian kirjasto on kuvataidealan kes- 29.90.521isäyksenä 90 000 markkaa kirjas-
7622: keinen erikoiskirjasto maassamme. Sen aineisto si- tonhoitajan toimen (A 20) perustamiseksi
7623: sältää paljon tutkimuksen kannalta tärkeätä ja Suomen taideakatemiaan.
7624: kansallisesti ainutlaatuista materiaalia kuten esi-
7625:
7626: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
7627:
7628: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Perho Kimmo Sasi
7629: Elisabeth Rehn Tapio Holvitie Kaarina Dromberg
7630: Pirjo Ala-Kapee Marjatta Väänänen
7631: 840 1984 vp.
7632:
7633: Raha-asia-aloite n:o 775
7634:
7635:
7636:
7637:
7638: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta grafiikan museo-
7639: amanuenssin toimen perustamiseen Ateneumin taidemuseoon
7640:
7641:
7642: Eduskunnalle
7643:
7644: Ateneumin taidemuseon on pystyttävä vuosien lnventoinnin loppuunsaattaminen vaatii useita
7645: 1985-87 aikana, eli väliaikaisissa tiloissa toimies- vuosia ja sen jälkeenkin grafiikan tutkimus ja
7646: saan, luomaan valmiudet toiminnalle peruskorja- näytteillepanot museossa edellyttävät alaan eri-
7647: tuissa Ateneumin tiloissa. koistuneen työntekijän jatkuvaa työpanosta.
7648: Taidemuseoon kuuluvien grafiikan kokoelmien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7649: inventointi- ja tutkimustyön jatkaminen on yksi taen,
7650: kiireellisimmistä toimenpiteistä. Ateneumin tai-
7651: demuseon huomattava grafiikan kokoelma sisäl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7652: tää arvokasta aineistoa 1500-luvulta alkaen. Ko- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7653: koelman inventointi ja tutkiminen saatiin 29.90.521isäyksenä 85 000 markkaa grafii-
7654: 1970-luvulla alkuun tilapäistyövoimin, ja se on kan museoamanuenssin toimen (A18) pe-
7655: osoittautunut erittäin tärkeäksi sekä kokoelman rustamiseen Ateneumin taidemuseoon
7656: säilyttämisen että sen käytettävyyden kannalta. 1. 1. 1985 alkaen.
7657:
7658: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
7659:
7660: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Perho Kimmo Sasi
7661: Elisabeth Rehn Tapio Holvitie Kaarina Dromberg
7662: Pirjo Ala-Kapee Marjatta Väänänen
7663: 1984 vp. 841
7664:
7665: Raha-asia-aloite n:o 776
7666:
7667:
7668:
7669:
7670: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaisinten-
7671: dentin toimen perustamiseksi Sinebrychoffin taidemuseoon
7672:
7673:
7674: Eduskunnalle
7675:
7676: Sinebrychoffin taidemuseo toimii itsenäisenä, niisti kunnostetun museon ulkonaisia puitteita.
7677: vaikkakin Ateneumin taidemuseoon kuuluvana Sinebrychoffin taidemuseon vastuullisen hoidon
7678: museoyksikkönä, jolla on oma erityistehtävänsä: järjestäminen ja tutkimustyön kehittäminen on
7679: valtion ja Suomen taideakatemian vanhan ulko- kiireellinen tehtävä.
7680: maisen taiteen kokoelmien säilyttäminen, esittely Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7681: ja tutkiminen. Tämän tehtävän hoidosta ei voida taen,
7682: asianmukaisesti vastata yhden tieteellisen museo-
7683: työntekijän voimin. Tähänastinen kokemus osoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7684: taa, että sekä museon toiminta että tutkimustyö 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
7685: kärsivät kohtuuttomasti tästä työvoimavajaukses- 29.90.521isäyksenä 120 000 markkaa apu-
7686: ta. laisintendentin (A23) toimen perustami-
7687: Museon teokset ovat olleet täysin riittämättö- seksi Sinebrychoffin taidemuseoon 1. 1.
7688: mästi tutkittuja. Sisäinen toiminta ei vastaa kau- 1985 alkaen.
7689:
7690: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
7691:
7692: Elsi Hetemäki-Olander Kimmo Sasi Elisabeth Rehn
7693: Tapio Holvitie Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen
7694:
7695:
7696:
7697:
7698: 106 4284003504
7699: 842 1984 vp.
7700:
7701: Raha-asia-aloite n:o 777
7702:
7703:
7704:
7705:
7706: Hetemäki-Olander ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kale-
7707: valan 150-vuotisjuhlallisuuksien toteuttamiseksi ulkomailla
7708:
7709:
7710: Eduskunnalle
7711:
7712: Kalevalan 150-vuotisjuhlallisuudet tarjoavat oi- kiinnostusta Amerikan suomalaisten keskuudessa.
7713: van mahdollisuuden suomalaisen kulttuurin esit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7714: tämiselle ulkomailla. Innostus Kalevalan juhla- taen,
7715: vuotta kohtaan on suuri. Budjetissa olevalla sum-
7716: malla voidaan tukea vain vähäistä osaa hankkeita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7717: Kalevalan juhlavuoden suoma poikkeuksellisen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7718: otollinen tilaisuus maamme kulttuurin tunnetuk- 29. 98.25 lisäyksenä· 1 000 000 markkaa
7719: si tekemiseksi tarvitsee kaiken mahdollisen tuen. Kalevalan 15 0-vuotisjuhla//isuuksien to-
7720: Esimerkiksi Amerikassa on juhliin tavattomasti teuttamiseksi ulkomazlla.
7721:
7722:
7723: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
7724:
7725: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Perho Kimmo Sasi
7726: Tapio Holvitie Kaarina Dromberg Elisabeth Rehn
7727: 1984 vp. 843
7728:
7729: Raha-asia-aloite n:o 778
7730:
7731:
7732:
7733:
7734: Hetemäki-Olander ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kale-
7735: val~n 150-vuotisjuhlallisuuksien toteuttamiseksi muissa Pohjois-
7736: maissa
7737:
7738: Eduskunnalle
7739:
7740: Kalevalan 150-vuotisjuhlallisuudet tarjoavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7741: poikkeuksellisen otollisen mahdollisuuden suo- taen,
7742: malaisen kulttuurin esittämiselle muissa Pohjois-
7743: maissa. Innostus Kalevalan juhlavuotta kohtaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7744: on pohjoismaissa yllättävän suuri. Tällaista tilai- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7745: suutta ei saa jättää käyttämättä. Erityisen suurta 29. 98.67 lisäyksenä 300 000 markkaa Kale-
7746: kiinnostusta Kalevala-juhlallisuudet ovat herättä- valan 15 0-vuotisjuhlallisuuksien toteutta-
7747: neet ulkosuomalaisissamme, jotka etsivät apua miseksi muissa Pohjoismaissa.
7748: opetusministeriöstämme voidakseen toteuttaa
7749: edes osan hankkeistaan.
7750:
7751: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
7752:
7753: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Perho Kimmo Sasi
7754: Tapio Holvitie Kaarina Dromberg Elisabeth Rehn
7755: 844 1984 vp.
7756:
7757: Raha-asia-aloite n:o 779
7758:
7759:
7760:
7761:
7762: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelukoulun sijoit-
7763: tamiseksi Pieksämäelle
7764:
7765:
7766: Eduskunnalle
7767:
7768: Maaliskuussa 1983 mietintönsä jättänyt parla- mahdollistava laaja rautauensteys- Ja ratapiha-
7769: mentaarinen väestönsuojelukomitea esitti mm., alue sekä Naarajärven pienkenttä
7770: että väestönsuojelukoulutusta tulisi lisätä ja tehos- - Aluehälytyskeskuksen sijaintikunta
7771: taa muodostamaila liikkuvia kouluttajaryhmiä se- - Hankkeelle on tarjolla useita sijoitusvaih-
7772: kä tutkimalla mahdollisuuksia perustaa pysyviä toehtoja, jotka kaupunki järjestäisi korvauksetta
7773: koulutuskeskuksia esimerkiksi Keski-Suomeen. (tontti ja kunnallistekniikka). Tarvittaessa kau-
7774: Pieksämäen kaupunki on kiinnostunut väestön- punki rakentaisi tilat valtion viranomaisten hyväk-
7775: suojelukoulutuskeskuksen perustamisesta Pieksä- symien suunnitelmien mukaan
7776: mäelle. Hankkeen paikkakunnalle saamisen tuek- - Uusien pysyvien työpaikkojen saaminen
7777: si on kaupunki tuonut esiin mm. seuraavia perus- paikkakunnalle varsinkin kun Valtionrautateiden
7778: teita: palveluksessa oleva henkilökunta jatkuvasti vähe-
7779: - Pieksämäen kaupungin maantieteellinen si- nee tulevina vuosina.
7780: jainti keskellä Suomea Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7781: - Erinomaiset rautatie- ja maantieyhteydet jo- taen,
7782: ka suuntaan sekä lentoyhteydet Varkauden lento-
7783: kentältä (maakuljetus 40 km) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7784: - Keskiasteen kaupunkikeskuksen tarjoamat 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7785: monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut sekä 26.80. 74 10 000 000 markkaa väestönsuo-
7786: viihtyisä luonnonläheinen elinympäristö jelukoulun suunnittelemiseksi sekä toteu-
7787: - Todelliset koulutus- ja harjoitteluolosuhteet tuksen alkurahoitukseksi Pieksämåelle.
7788:
7789: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
7790:
7791: Pertti Hietala Mauri Miettinen
7792: 1984 vp. 845
7793:
7794: Raha-asia-aloite n:o 780
7795:
7796:
7797:
7798:
7799: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta KTV -opiston toiminnan
7800: aloittamiseksi
7801:
7802:
7803: Eduskunnalle
7804:
7805: Työmarkkinajärjestöjen toteuttama aikuiskou- taa, 150 majoituspaikkaa sekä tarpeelliset opetus-
7806: lutus on laajaa ja monipuolista. Ammattijärjestö- ja toimintatilat. Nykyisellään toiminta vastaa kes-
7807: jen kurssitoiminta tähtää luottamushenkilökoulu- kikokoisen kansanopiston työskentelyä. Valtion-
7808: tuksellaan nykyaikaisen työmarkkinajärjestelmän apu on tullut opintokeskuslain kautta kurssitoi-
7809: toimivuuden takaamiseen. Useille ammattilii- minnalle.
7810: toille ja keskusjärjestöille on tämän tehtävän to- KTV-opisto täyttää lain (Laki kansanopistojen
7811: teuttamiseksi perustettu kansanopistoja. Tällä valtionavusta) 4 §:n edellytykset kokonaan. Tämä
7812: hetkellä toimivat SAK:n kaksi opistoa, TVK:n on myös todettu valtioneuvostolle 23. 5. 1984 jä-
7813: opisto, Metallityöväenliiton Murikka-opisto ja tetyssä perustamisl u pahakem uksessa.
7814: tuoreimpana Rakennustyöväenliiton Siikaranta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7815: opisto. taen,
7816: Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto
7817: KTV ry. on maamme suurin ammattiliitto ja se on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7818: harjoittanut kurssitoimintaa kiinteissä tiloissa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
7819: Karjaan kaupungissa vuodesta 1963. Toiminta on 29.57.50 1 700 000 markkaa KTV-opis-
7820: laajentunut ja vakiintunut viime vuosina kansan- ton kansanopistotoiminnan aloittamiseksi
7821: opistotyyppiseksi aikuiskoulutukseksi. KTV -opis- 1. 8. 1985.
7822: tolla on työvuonna 1984 100 viikkoa kurssitoimin-
7823:
7824: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
7825:
7826: Pertti Hietala Kari Rajamäki Jussi Ranta
7827: Tuula Paavilainen Kaarina Dromberg Niilo Koskenniemi
7828: Kari Urpilainen Elisabeth Rehn Pentti Skön
7829: Reijo Lindroos Sakari Knuuttila Pekka Myllyniemi
7830: Timo Roos Mikko Jokela Lea Savolainen
7831: Anna-Liisa Jokinen Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
7832: Tarja Halonen Kaj Bärlund Juhani Vähäkangas
7833: Liisa Jaakonsaari Aarno von Bell Paula Eenilä
7834: Jukka Mikkola Risto Ahonen Saara-Maria Paakkinen
7835: Arja Alho Marja-Liisa Tykkyläinen Marjatta Stenius-Kaukonen
7836: Maija Rajantie Arvo Kemppainen Lauha Männistö
7837: Mauno Manninen Jouko Tuovinen
7838: 846 1984 vp.
7839:
7840: Raha-asia-aloite n:o 781
7841:
7842:
7843:
7844:
7845: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Joroisten maatalousoppi-
7846: laitoksen lisärakennuksen rakentamiseen
7847:
7848:
7849: Eduskunnalle
7850:
7851: Maatalousopetuksen ja sitä kautta maatalous- nustöitä - tällä hetkellä mm. siellä on siirrytty
7852: oppilaitosten kehittämiseen on viime aikoina kotimaiseen pohtoaineeseen - mutta silti on vie-
7853: kiinnitetty varsinkin Mikkelin läänissä hyvin suur- lä paljon tekemättä. Nimenomaan oppilaitoksen
7854: ta huomiota, sillä onhan lääniin suunniteltu pe- liikunta- ja urheilutilat ovat täysin olemanomat ja
7855: rustettavaksi kolmas maatalousoppilaitos Jorois- opetustiloja käytännön ja teoreettisten aineiden
7856: ten maatalousoppilaitoksen ja Otavan maatalous- opiskeluun tarvitaan lisää, mitä entisestään tehos-
7857: oppilaitoksen lisäksi. Ennen kuin perustetaan taa monipuolistuva opetustoiminta.
7858: uusia oppilaitoksia olisi jo käytettävissä olevat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7859: opetustilat hyödynnettävä sekä pyrittävä aikaan-
7860: saamaan ne kaikkia nykyajan vaatimuksia vastaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7861: vaksi. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
7862: Joroisissa sijaitseva maatalousoppilaitos on tä- 29.63.74 1 000 000 markan määrärahan
7863: hän mennessä jäänyt vähemmälle osalle kehittä- Joroisten maatalousopptfaitoksen lisära-
7864: mistoimenpiteissä ja niinpä olisi nyt aika järjestää kennusten suunnittelua ja rakennustöiden
7865: po. oppilaitoksen asiat kuntoon. Viime aikoina aloittamista varten.
7866: oppilaitoksella onkin tehty jatkuvasti perusparan-
7867:
7868: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7869:
7870: Pertti Hietala Pirjo Rusanen
7871: Pentti Poutaneo Mauri Miettinen
7872: 1984 vp. 847
7873:
7874: Raha-asia-aloite n:o 782
7875:
7876:
7877:
7878:
7879: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden aluekalatalouskon-
7880: sulentin palkkaamiseksi Suomen Kalamiesten Keskusliittoon
7881:
7882:
7883: Eduskunnalle
7884:
7885: Vapaa-ajankalastus on Riista- ja kalatalouden teiden kanssa ja tämä epäsuhde on vain kasvanut
7886: tutkimuslaitoksen tutkimusten mukaan voimak- edellisissä valtion talousarvioissa.
7887: kaasti kasvanut kalatalouden osa-alue. Nykyisin jo On selvää, että maamme kalatalouden kehittä-
7888: joka neljäs suomalainen käy ainakin kerran vuo- minen edellyttää tasapuolisempaa suhtautumista
7889: dessa kalassa. Täten kalastus on yleisimpiä harras- valtiovallan taholta kaikkiin kalataloutemme pii-
7890: tuksia maassamme. Vapaa-ajankalastajien neu- rissä toimiviin ryhmiin - ammattikalastajiin,
7891: vonnan keskusjärjestöön - Suomen Kalamiesten vapaa-ajankalastajiin ja kalaveden omistajiin.
7892: Keskusliittoon - kuuluu sen valtakunnallisen Näiden eri ryhmien tarvitsema kalataloudellinen
7893: toiminta-alueen puitteissa 18 alueellista kalamies- neuvonta ja valistus myös eriytyy selvästi toisis-
7894: piiriä ja niihin yli 6 50 kalaseuraa ja -kerhoa. Näis- taan. Tasapuoliset toimintamahdollisuudet eivät
7895: sä seuroissa ja kerhoissa on mukana yli 72 000 ak- ole saavutettavissa käden käänteessä, sillä kalave-
7896: tiivista kalastuksen harrastajaa. Maamme vapaa- den omistajien ja ammattikalastajien neuvonnasta
7897: ajankalastajista ovat tutkimushavaintojen mukaan huolehtivalla keskusjärjestöllä on nykyisin palve-
7898: juuri aktiiviset harrastajat järjestäytyneet. Suomen luksessaan valtionavun turvin 60 toimihenkilöä,
7899: Kalamiesten Keskusliitolle on valtiovalta osoitta- kun vapaa-ajankalastuksen piirissä toimivilla yh-
7900: nut tehtäväksi sekä järjestäytyneisiin että vielä jär- teisöillä heitä on 11.
7901: jestäytymättömiin vapaa-ajankalastajiin kohdistu- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
7902: van kalatalouden edistäruistoiminnan siihen liit- tamme,
7903: tyvine valistus- ja neuvontatehtävineen. Vuoden
7904: 1983 alusta voimaan tullut kalastuslaki ja -asetus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7905: tunnusti lisäksi vapaa-ajankalastuksen osana kala- 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
7906: talouden toimikenttää mm. kalastusaluehallin- 30.37.49 alamomentzlle 1 lisäyksenä
7907: non osana. Kuitenkin valtion tulo- ja menoarvion 160 000 markkaa käytettäväksi Suomen
7908: asianomaiselta momentilta 30.3 7.49 (Kalatalou- Kalamiesten Keskuslzittoon tarvittavien
7909: den järjestöjen toiminnan tukeminen) osoitetaan kahden aluekalatalouskonsulentin palk-
7910: edellä mainittujen tehtävien hoitoon vapaa- kausmenoihin ja alamomentzlle 2 lisäykse-
7911: ajankalastajien järjestöille vain alle 20 % tämän nä 65 000 markkaa näiden toimihenkilöi-
7912: momentin määrärahoista. Osoitetut määrärahat den muihin käyttömenoihin, joten esitetty
7913: ovat räikeässä epäsuhteessa asetettujen neuvonta- lisäys olisi täten 225 000 markkaa.
7914: ja valistustyötä koskevien tavoitteiden ja velvoit-
7915:
7916: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
7917:
7918: Pertti Hietala Lauri Impiö Reino Paasilinna
7919: Jorma Rantanen Risto Ahonen Pekka Starast
7920: Jouko Tuovinen
7921: 848 1984 vp.
7922:
7923: Raha-asia-aloite n:o 783
7924:
7925:
7926:
7927:
7928: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 533 perus-
7929: parantamiseen välillä Tihusniemi-Kuopion piirin raja
7930:
7931:
7932: Eduskunnalle
7933:
7934: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityk- Huomioon ottaen sen, että juuri kyseinen tie-
7935: seen on menokohdalle 31.24. 77 varattu 1 000 000 osuus on erittäin tärkeä Oy Hackman Ab:n Sorsa-
7936: markkaa maantien n:o 453 välillä Tihusniemi- kosken tehtaiden tavarakuljetuksille Pieksämäelle
7937: Kuopion piirin raja perusparantamiseen. Tämän ja siitä edelleen sekä Jäppilästä Sorsakoskelie
7938: määrärahan avulla pystytään aloittamaan työt sa- suuntautuvalle työpaikkaliikenteelle, olisi mitä
7939: notulla tieosuudella viimeistään tulevan vuoden- toivottavinta, että sanottu tieosuus perusparan-
7940: vaihteen tienoilla. nettaisiin samanaikaisesti Tihusniemestä Varkau-
7941: Koska on tarkoituksenmukaista, että samanai- teen suuntautuvan tieosuuden kanssa.
7942: kaisesti em. tien perusparannuksen kanssa toteu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7943: tettaisiin perusparannus myös maantiellä n:o 533
7944: välillä Tihusniemi-Kuopion piirin raja (Sorsa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7945: kosken suunta), olisi edellä mainittua määräraha- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
7946: varausta korotettava vähintään 2 000 000 markal- markkaa maantien n:o 533 perusparannus-
7947: la. Maantie n:o 533 on jo aikaisemmin peruspa- töiden suorittamiseksi välzJiä Tihusnie-
7948: rannettu tieosuudelta Sorsakoski-Mikkelin lää- mi-Kuopion piirin raja (Sorsakosken
7949: nin raja, mutta tieosuus Tihusniemi-Kuopion suunta) vuonna 1985.
7950: läänin raja on erittäin heikossa kunnossa.
7951:
7952: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
7953:
7954: Pertti Hietala Pentti Poutanen Mauri Miettinen
7955: 1984 vp. 849
7956:
7957: Raha-asia-aloite n:o 784
7958:
7959:
7960:
7961:
7962: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Väi-
7963: sälänsaareen Hirvensalmella
7964:
7965:
7966: Eduskunnalle
7967:
7968: Hirvensalmen kunnassa oleva Väisälänsaaren kentamiseen olisikin saatava määräraha valtion
7969: paikallistie, joka on suoranainen jatke Malvanie- tulo- ja menoarvioon.
7970: men paikallistielle, on ollut liikenteessä useita Todettakoon vielä, että sillan rakentaminen ei
7971: vuosia. Sillan puuttuminen Väisälänsaaren ja Hir- korjaa ainoastaan Väisälänsaaren asukkaiden lii-
7972: vensalmen puoleisen mantereen väliltä vaikeuttaa kenneoloja, vaan se parantaa liikenneyhteyksiä
7973: kuitenkin saaren asukkaiden asioimista Hirvensal- myöskin Väisälänsaaren läheisyydessä oleviin mui-
7974: men kunnan keskustassa olevissa palvelupisteissä. hin saariin.
7975: Matkaa saaresta kunnan keskustaan Mikkelin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7976: kautta on yli 60 km, kun se suorinta tietä sillan
7977: kautta olisi vajaat 20 km. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7978: Sillan rakentaminen mantereelta Häntäniemes- 1985 tulo- ja menoarvioon momentt!le
7979: tä Väisälänsaaren Sokkasenniemeen on ollut esillä 31.24. 77 4 500 000 markkaa sillan raken-
7980: jo silloin kun tietä rakennettiin, mutta varojen tamiseksi mantereelta Väisälänsaareen Hir-
7981: puute on estänyt sillan rakentamisen. Sillan ra- vensalmen kunnassa.
7982:
7983: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7984:
7985: Pertti Hietala Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
7986:
7987:
7988:
7989:
7990: 107 4284003504
7991: 850 1984 vp.
7992:
7993: Raha-asia-aloite n:o 785
7994:
7995:
7996:
7997:
7998: Hietala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korvaukseksi
7999: Valtionrautateille paikallisliikenteen turvaamiseksi
8000:
8001:
8002: Eduskunnalle
8003:
8004: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityk- Hintatason nousun huomioon ottaen tulisi su-
8005: sessä esitetään Valtionrautateille maksettavaksi pistuminen olemaan kuitenkin huomattavasti
8006: valtiovallan edellyttämien paikallisjunayhteyksien edellä mainittua 1 milj. markkaa suurempi. VR:n
8007: ylläpidosta aiheutuvan rautatietaloudellisen tap- paikallisliikenteen määrän ja tason säilyttämiseksi
8008: pion sekä kansanedustajien vapaista matkoista ai- vähintään nykyisellään ehdotamme,
8009: heutuvien tulojen menetyksen korvaamiseksi lain-
8010: mukaista korvausta yhteensä 15 000 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8011: Kun otetaan huomioon, että kuluvan vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8012: tulo- ja menoarviossa on sanottuun tarkoitukseen 31.57.40 lisäyksenä 3 000000 markan
8013: myönnetty 16 000 000 markkaa, tulisi vähennys määrärahan Valtionrautateiden paikallis-
8014: kuluvaan vuoteen verrattuna olemaan 1 000 000 ltikenteen nykyisen måärän ja tason tur-
8015: markkaa. vaamiseksi.
8016:
8017: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
8018:
8019: Pertti Hietala Juhani Surakka Mauri Miettinen
8020: 1984 vp. 851
8021:
8022: Raha-asia-aloite n:o 786
8023:
8024:
8025:
8026:
8027: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Pieksä-
8028: mäen vetokalustohallin saneerausta varten
8029:
8030:
8031: Eduskunnalle
8032:
8033: Valtion vuoden 1984 toisen lisämenoarvion pe- VR:nPieksämäen vetokalustohalli toteutetaan ny-
8034: rusteluissa menokohdan 31.90.72 osalta todetaan kyisen veturivarikon toimitilojen saneerauksen
8035: seuraavaa: muodossa, ja suunnittelutyö on myös tältä pohjal-
8036: "31.90.72. Sähkölaitteiden hankkiminen (siir- ta käynnistetty.
8037: tomääräraha). Momentin perusteluiden mukaan VR:n Pieksämäen uuden vetokalustohallin ra-
8038: on tarkoituksena ratkaistaJoensuunuuden ratapi- kentamiseen on em. 10 000 000 markan siirrosta
8039: han sijaintikysymys ennenkuin sähköistystyöt ulo- huolimatta käytettävissä siirtomäärärahoja runsas
8040: tetaan Joensuuhun saakka tai vaihtoehtoisesti ryh- 5 milj. markkaa edellyttäen, että näitä varoja voi-
8041: dytään toimenpiteisiin ratapihatoimintojen ha- daan käyttää sanottuun saneeraustarkoitukseen.
8042: jauttamiseksi. Perusteluissa todetaan edelleen, et- Kun Pieksämäen nykyisen varikon tilat ovat
8043: tä vastaavasti voidaan peruuttaa Pieksämäen veto- erittäin huonossa kunnossa, mikä johtuu juuri sii-
8044: kalustohallin rakentamiseen momentille 31.90.74 tä, että oli varauduttu uusien tilojen rakentami-
8045: myönnetystä siirtomäärärahasta 10 000 000 mark- seen, mihin huonoon kuntoon ovat mm. työsuo-
8046: kaa, mikä on otettu huomioon momentilla jeluviranomaiset kiinnittäneet jatkuvaa huomio-
8047: 12.39.04. -Valiokunta toteaa, että Pieksämäen ta, olisi em. saneeraustöiden aloittamiseen varau-
8048: vetokalustohallin rakentamisvaihtoehtoja selvitel- duttava viimeistään vuoden 1985 aikana. Tähän ei
8049: lään parhaillaan ja asiasta voidaan päättää aivan ole kuitenkaan varauduttu vuoden 1985 tulo- ja
8050: lähitulevaisuudessa. Valiokunta katsoo, että Piek- menoarvioesityksessä.
8051: sämäen vetokalustohallihanke on toteutettava en- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
8052: si tilassa rakentamisvaihtoehtojen selvitystyön val-
8053: mistuttua ja tämän vuoksi edellyttää, että Pieksä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8054: mäen vetokalustohallin riittävä ja oikea-aikainen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8055: rahoitus turvataan muista ratkaisuista riippumat- 31. 90.74 14 000 000 markan määrära-
8056: ta.'' han käytettäväksi Pieksämå'en nykyisen va-
8057: Sen jälkeen, kun em. perustelulausuma on kir- rikkorakennuksen saneeraamiseksi vetoka-
8058: joitettu, on liikenneministeriön, VR:n ym. edus- lustohalliksi.
8059: tajien kesken käydyssä neuvottelussa todettu, että
8060:
8061: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
8062:
8063: Pertti Hietala Mauri Miettinen
8064: 852 1984 vp.
8065:
8066: Raha-asia-aloite n:o 787
8067:
8068:
8069:
8070:
8071: Hietala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pieksämäen-
8072: Jyväskylän radan perusparantamiseen
8073:
8074:
8075: Eduskunnalle
8076:
8077: Rautatielaitoksen investointien taso on jo usean hallinnon omia työllistämismahdollisuuksia ja tar-
8078: vuoden tulo- ja menoarvioissa alentunut huomat- peita.
8079: tavasti. Rautateiden myönteisesti alkanut tekni- Rataosaston vakinaiselle tai vakinaisluonteiselle
8080: nen kehitys on pysähtynyt ja mm. ratojen perus- henkilökunnalle on työllisyyden turvaamisen
8081: parantaminen on pysähtynyt ja on johtamassa sel- vuoksi tärkeää, että laitokselle osoitetaan pitkä-
8082: keään taantumaan. jänteisen suunnitelman mukaisesti riittävästi mää-
8083: Laitoksen teknisen kehittämisen jatkaminen ja rärahoja ratojen ja ratapihojen perusparannustöi-
8084: uudistavan toimintalinjan tekeminen sekä vaki- hin. Hyödyt näistä investoinneista on saatavissa
8085: naisluontoisen työvoiman työllisyyden turvaami- vasta pitkällä aikavälillä.
8086: nen ed~llyttävät riittävää investointivarojen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8087: myöntämistä.
8088: Maan hallitus sekä eduskunta ovat ilmoitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8089: neet asettavansa työllisyyden hoidon erääksi kes- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
8090: keiseksi tavoitteekseen. Työllistämisvelvoitteen 31.90.78 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
8091: hoitamiseen on kuitenkin pyritty lähinnä yksi- Pieksämäen-jyväskylän radan peruspa-
8092: tyisen sektorin puitteissa huomioimatta valtion rantamista varten.
8093:
8094: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8095:
8096: Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila
8097: Tuulikki Hämäläinen Mauri Miettinen
8098: 1984 vp. 853
8099:
8100: Raha-asia-aloite n:o 788
8101:
8102:
8103:
8104:
8105: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n Naisten Kehitysra-
8106: hasto, Suomen Yhdistys - Finska Riksföreningen för FN:s Ut-
8107: vecklingsfond för Kvinnor ry:n toiminnan tukemiseen
8108:
8109: Eduskunnalle
8110:
8111: YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen Yhdis- kohteita varten (v. 1984 25 000 mk) ja projekti-
8112: tys- Finska Riksföreningen för FN:s Utvecklings- määrärahaa, joka toimitetaan YK:lle vähentämät-
8113: fond för Kvinnor ry. perustettiin vuoden 1981 tömänä käytettäväksi Sahelin alueella Afrikassa
8114: helmikuussa maailman ensimmäisenä kansallise- toimivaa tulisijojen parantamisohjelmaa varten
8115: na yhdistyksenä tukemaan YK:n pääsihteerin (v. 1984 100 000 mk).
8116: alaisen YK:n Naisten Vuosikymmenen vapaaeh- Ulkoasiainministeriön esityksistä huolimatta
8117: toisen rahaston välityksellä kaikkein köyhimpien yhdistys ei ole saanut valtion tulo- ja menoarviossa
8118: kehitysmaiden naisten omatoimisia pyrkimyksiä muiden vastaavassa asemassa olevien yhdistysten
8119: omien ja perheittensä elinolojen parantamiseen tavoin valtion apua momentilta 24.99. 50.
8120: maaseudulla ja kaupunkien vähätuloisten keskuu- Suomen yhdistyksen toiminta on YK:ssa mai-
8121: dessa. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan tiedotuk- nittu esimerkkinä muita kansallisia yhdistyksiä
8122: sen ja varainhankinnan avulla. perustettaessa ja tarjoituksena on esittää YK:n
8123: Toiminnan tuloksia osoittaa jatkuva jäsenistön Naisten Vuosikymmenen päätöskonferenssissa
8124: kasvu, työn laajeneminen valtakunnalliseksi toi- heinäkuussa 1985 sen kokemuksiin perustuva toi-
8125: mintaverkostoksi ja vuosittain kasvava taloudelli- mintamalli teollisuusmaiden naisten yhteistyöstä
8126: nen tulos. Yhdistyksellä on tällä hetkellä 34 jä- kehitysmaiden naisten kanssa ruohonjuuritasolla.
8127: senyhdistystä ja 1 700 yksityistä jäsentä. Paikallis- Toimintamallin onnistuminen riippuu suuresti
8128: toimikuntia on 17, vähintään yksi joka läänissä, ja käytettävissä olevista varoista sen edellyttämien
8129: uusia on perusteilla. Vuonna 1983 yhdistys mak- välttämättömien kustannusten suorittamiseen.
8130: soi yllä mainittuun YK:n rahastoon 49 051 dolla- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti ehdo-
8131: ria eli 270 000 mk. tamme,
8132: Toiminta tapahtuu vapaaehtoisin voimin, mut-
8133: ta yhä laajenevan työkentän jatkuva palveleminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8134: edellyttää toimintakeskuksen ylläpitoa ja jatkuvaa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
8135: yhteydenpitoa paikallistaimikuntiin eri puolilla 24.99.50 150 000 markkaa valtionapuna
8136: Suomea. YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen
8137: Yhdistys on saanut valtiolta kehitysyhteistyö- Yhdistys - Finska Riksföreningen för
8138: määrärahoista tiedotusmäärärahaa rajoitettuja FN:s Utvecklingsfond för Kvinnor ry:lle.
8139:
8140: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
8141:
8142: Liisa Hilpelä Ulla Puolanne Lea Kärhä
8143: Kaarina Dromberg Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa
8144: Pirkko Ikonen Riitta Uosukainen Anna-Kaarina Louvo
8145: Tuulikki Petäjäniemi Pirjo Rusanen Eeva Turunen
8146: Eva-Riitta Siitonen Riitta Jouppila
8147: 854 1984 vp.
8148:
8149: Raha-asia-aloite n:o 789
8150:
8151:
8152:
8153:
8154: Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta järvien syvyys-
8155: kartoituksiin ja pohjavesiselvityksiin
8156:
8157:
8158: Eduskunnalle
8159:
8160: Hallitus esittää tärkeän, vesien tutkimukseen Edellä mainituista syistä johtuen tulisikin mää-
8161: liittyvän kohdan määrärahojen rajua supistusta. rärahoja tähän tarkoitukseen lisätä sekä vuoden
8162: Kuitenkin huomioon ottaen Etelä-Suomen ja eri- 1985 että ainakin kahden seuraavan vuoden ta-
8163: tyisesti Varsinais-Suomen yhdyskuntien ja haja- lousarvioissa. Lisämäärärahaa tulisi osoittaa myös
8164: asutuksen vesihuoltoon liittyvät ongelmat tulisi Lounais- ja Etelä-Suomen pohjavesivarojen maas-
8165: pohjavesien tutkimukseen panostaa nykyistä totutkimuksia varten.
8166: enemmän. Varsinais-Suomen asutuksen pääosa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8167: nojautuu edelleenkin erittäin heikkolaatuisen ja taen,
8168: monien riskien alaisena olevan pintaveden tai
8169: niukkojen sekä usein laadultaan heikohkojen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8170: pohjavesien varaan. Alueella on kuitenkin myös den 1985 tulo- ja menoarvioon momen-
8171: käyttämättömiä pohjavesivaroja, joiden runsautta tin 30.40.23 alamomentzlle 3 lisäyksenä
8172: ja laatua ei kuitenkaan ole voitu riittävän perus- 200 000 markkaa järvien syvyyskartoituk-
8173: teellisesti tarkistaa tutkimusmäärärahojen puut- siin ja pohjavesiselvityksiin.
8174: teen vuoksi.
8175:
8176: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
8177:
8178: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie
8179: Martti Ratu Ilkka Kanerva
8180: Heikki Perho
8181: 1984 vp. 8))
8182:
8183: Raha-asia-aloite n:o 790
8184:
8185:
8186:
8187:
8188: Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksen mak-
8189: samiseen vakavasti sairaan lapsen vanhemmille aiheutuviin an-
8190: sionmenetyksiin
8191:
8192: Eduskunnalle
8193:
8194: Valtion tulo- ja menoarvioon saatiin vuonna Vapaaehtoisilla järjestöillä, mm. syöpäyhdis-
8195: 1983 määräraha, josta voidaan korvata vakavasti tyksillä, on paljon numerotietoja siitä, millaisia
8196: sairaan lapsen hoidosta ja kuntoutuksesta lapsen kustannuksia vakavasti sairaan lapsen vanhemmil-
8197: vanhemmille aiheutuvia kuluja. Perusteet, joiden le koituu. Nämä ovat käytettävissä, ja niiden poh-
8198: nojalla edellä mainittuja korvauksia maksetaan, jalta tulisikin valtioneuvoston määritellä uudet
8199: ovat kuitenkin niin tiukat, että todellista tarvetta perusteet edellä mainitun määrärahan käytölle.
8200: vastaavaa apua ei määrärahasta ole ollut. Niissä tulisi ottaa huomioon ansionmenetyksen li-
8201: Vuonna 1983 - toukokuun alusta lukien - säksi muutkin kulut, joita lapsen vakavasta sairau-
8202: maksettiin sairaan lapsen hoito- ja kuntoutusavus- desta tai hänen kuntoutuksestaan vanhemmille
8203: tuksia 313 000 mk, joten määrärahasta jäi käyttä- koituu.
8204: mättä 97 prosenttia eli 9,69 miljoonaa markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8205: Tänä vuonna on kuuden ensimmäisen kuukauden taen,
8206: aikana avustuksia maksettu 322 000 markkaa bud-
8207: jettiin varatusta 13 miljoonan markan määrära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8208: hasta. Näyttää siltä, että käyttämättä jää yli 12 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8209: miljoonaa markkaa eli yli 90 prosenttia. 33.15.53 lisäyksenä 9 000 000 markkaa
8210: Edellä mainituista ylijäämistä ei kuitenkaan tu- avustuksen maksamiseen vakavasti sairaan
8211: le tehdä sitä johtopäätöstä, että rahaa ei tarvita, ja lapsen kuntoutuksesta tai sairaanhoidosta
8212: näin ollen määrärahaa pienentää peräti 9 miljoo- lapsen vanhemmzlle aiheutuvaan ansion-
8213: nalla markalla eli 4 miljoonaan markkaan, niin menetykseen ja muihin sairaudesta välittö-
8214: kuin nyt on tehty hallituksen esityksessä tulo- ja mästi aiheutuvzin kuluihin.
8215: menoarvioksi.
8216:
8217: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
8218:
8219: Liisa Hilpelä Ilkka Kanerva
8220: Kaarina Dromberg Heikki Perho
8221: 856 1984 vp.
8222:
8223: Raha-asia-aloite n:o 791
8224:
8225:
8226:
8227:
8228: Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kehitysyhteis-
8229: työn tiedotustoimintaan
8230:
8231:
8232: Eduskunnalle
8233:
8234: Lehdistöllä ja muilla joukkotiedotusvälineillä Ed~llä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8235: on huomattava osuus luotaessa kehitysyhteistyötä tavasti,
8236: tukevaa mielipidettä. Tämänlaatuinen ajattelu
8237: maissa, joilla on vastaavanlainen kehitysmäärära- että Eduskunta korottaisi valtion vuo-
8238: hapolitiikka merkitsee, että noin 0,5 % koko den 1985 tiedottamisen momentin
8239: avustusmäärärahasta voidaan käyttää tiedotustoi- 24.30.22 määrärahaa siten, että sen loppu-
8240: mintaan. Suomen osalta ei tällaiseen lukuun ole summaksi tulee 2 700 000 markkaa, joka
8241: koskaan päästy. Tästä syystä tulisi avustustiedotta- käytetään kehitysyhteistyöosaston yleiseen
8242: misen määrärahaa korottaa voimakkaasti. tiedottamiseen alla mainittuja määräraho-
8243: Kehitysmaiden taloudellisten suhteiden neu- ja lukuun ottamatta,
8244: vottelukunta on toistuvasti kiinnittänyt huomiota että mainitulle momentzlle myönnetään
8245: siihen, mitä yksittäiset elokuvatuottajat, sanoma- 1140 000 markan määräraha kehitysyh-
8246: lehtimiehet, kirjailijat ym. voivat tehdä mielipi- teistyöhön liittyvään kansalaisjärjestöjen
8247: teiden lujittamiseksi ja tiedon lisäämiseksi siitä, tiedotustoimintaan, ja
8248: mitä avustus itse asiassa merkitsee. Neuvottelu- että momentzlle otetaan uusi kohta ja
8249: kunta (TALKE) on yksimielisesti suositellut eri- szlle 360 000 markkaa, joka on tarkoitettu
8250: tyistä sellaisille yksityisille henkilöille ja ryhmille ''tueksiyksityiszlle tiedottajille ja ryhmille,
8251: myönnettävää määrärahaa, jotka haluavat antaa jotka harjoittavat kehitysyhteistyöhön liit-
8252: panoksensa avustus- ja kehitystiedottamiselle. tyvää tiedotustoimintaa''.
8253:
8254: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
8255:
8256: Inger Hirvelä Kalevi Kivistö Marjatta Stenius-Kaukonen
8257: Heli Astala Marja-Liisa Salminen Vappu Säilynoja
8258: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi
8259: 1984 vp. 857
8260:
8261: Raha-asia-aloite n:o 792
8262:
8263:
8264:
8265:
8266: Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjes-
8267: töjen kehitysyhteistyötä koskevan tiedotustoiminnan ja kehitys-
8268: yhteistyöosaston tiedotustoiminnan tukemiseen
8269:
8270: Eduskunnalle
8271:
8272: Kehitysyhteistyötiedotuksen tavoitteena on ker- hitysmaista muokkaavat asenteita valmiimmik-
8273: toa toiminnan tukijoille ja veronmaksajille kehi- si tarvittaviin muutoksiin ja samalla myös aut-
8274: tysyhteistyön muodoista, tavoitteista sekä käytän- tavat suomalaisia asettamaan omat kysymyk-
8275: nön toteutuksesta onnistumisineen ja epäonnistu- sensä ja ongelmansa oikeisiin globaalisiin mitta-
8276: mlsmeen. suhteisiin.
8277: On tärkeätä, että kehitysyhteistyössä tehtyjen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8278: virheiden kritiikin rinnalla on saatavilla myös tie- taen,
8279: toa niistä lukuisista onnistuneista kehityshank-
8280: keista, joita sekä kansalaisjärjestöt että ulkoasiain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8281: ministeriön kehitysyhteistyöosasto ovat toteutta- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
8282: neet. 24.30.22lisäyksenä 500 000 markkaa kan-
8283: Haastattelututkimusten mukaan suomalaisten salaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä koske-
8284: tiedot kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä ovat vaan tiedotustoimintaan ja 200 000 mark-
8285: vähäisiä verrattuna tilanteeseen esim. muissa kaa kehitysyhteistyöosaston tiedotustoi-
8286: Pohjoismaissa. Tiedot kehitysyhteistyöstä ja ke- mintaan.
8287:
8288: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
8289:
8290: Inger Hirvelä Kalevi Kivistö Marjatta Stenius-Kaukonen
8291: Heli Astala Marja-Liisa Salminen Vappu Säilynoja
8292: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi
8293:
8294:
8295:
8296:
8297: 108 4284003504
8298: 858 1984 vp.
8299:
8300: Raha-asia-aloite n:o 793
8301:
8302:
8303:
8304:
8305: Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ohjelmittain jaka-
8306: mattomaan, kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattavaan kehi-
8307: tysapuun
8308:
8309: Eduskunnalle
8310:
8311: Vuoden 1985 kuluessa kehitysmaista löytyy Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8312: erittäin todennäköisesti uusia, hyviä avustuskoh- taen,
8313: teita, jotka tarvitsevat kipeästi varoja. Jotta näitä
8314: kohteita voitaisiin avustaa ensi vuoden budjetissa ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8315: olevilla varoilla, tulee valtion tulo- ja menoar- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttile
8316: vioon ottaa YK-järjestelmiin kuuluville kansain- 24. 30. 66 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
8317: välisille järjestöille tarkoitettuja varoja, joita ei ole ohjelmittain jakamattomaan, kansainvä/is-
8318: vielä jaettu tarkasti eri ohjelmille. Hallituksen ten järjestöjen kautta ohjattavaan kehitys-
8319: budjettiesityksessä tarkoitukseen on varattu ai- apuun.
8320: noastaan kaksi miljoonaa markkaa.
8321:
8322: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
8323:
8324: Inger Hirvelä Kalevi Kivistö Marjatta Stenius-Kaukonen
8325: Heli Astala Marja-Liisa Salminen Vappu Säilynoja
8326: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi
8327: 1984 vp. 859
8328:
8329: Raha-asia-aloite n:o 794
8330:
8331:
8332:
8333:
8334: Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kahdenväliseen
8335: lahjamuotoiseen kehitysapuun
8336:
8337:
8338: Eduskunnalle
8339:
8340: Kehitysyhteistyön laajuus ja luonne ovat usein sesti osoittautunut, että budjetoidut puitteet ovat
8341: sen laatuisia, että hankkeet edellyttävät pitem- todellisuudessa olleet huomattavasti ahtaammat
8342: män kauden kuin yhden budjettivuoden yhteis- kuin on ollut laita aikaisempina vuosina.
8343: työtä. Yhteistyön helpottamiseksi ja vakiinnutta- Jotta voitaisiin säilyttää avustustoiminnan laa-
8344: miseksi ja välttämättömän suunnitelmallisuuden jentamisen suunnitelmallisuus, tulisi sopimusten
8345: mahdollistamiseksi viime vuosina on tulo- ja me- puitteita laajentaa ainakin sellaisella summalla,
8346: noarvion puitteissa tehty ulkoministeriölle mah- jossa otetaan huomioon, että tasainen lisäys ta-
8347: dolliseksi tehdä sopimuksia, joista aiheutuu kassa- voitteeseen 0, 7 % BKT:sta vuonna 1988 edellyt-
8348: menoja myös kahden lähinnä seuraavan budjetti- tää suurin piirtein 20 % :n lisäystä vuosittain.
8349: vuoden aikana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8350: Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että näiden tavasti,
8351: sopimusten puitteet ovat olleet aivan liian ahtaat
8352: suunnitelmallisen kahdenvälisen yhteistyön laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8353: jentamiseksi vähintään samalla nopeudella kuin 1985 tulo- ia menoarvioon momentzlle
8354: kokonaisavustusmäärärahat lisääntyvät. Myöskään 24.30. 67 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
8355: ei ole ollut mahdollista mainittavassa määrin siir- kahdenväliseen lah;'amuotoiseen kehitys-
8356: tää hankkeita seuraavaan vuoteen. On säännölli- apuun.
8357:
8358: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
8359:
8360: Inger Hirvelä Kalevi Kivistö Ilkka Kanerva
8361: Marjatta Stenius-Kaukonen Heli Astala Marja-Liisa Salminen
8362: Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi
8363: 860 1984 vp.
8364:
8365: Raha-asia-aloite n:o 795
8366:
8367:
8368:
8369:
8370: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden kansallisten vapau-
8371: tusliikkeiden kautta annettavaan kehitysapuun
8372:
8373:
8374: Eduskunnalle
8375:
8376: Suunnilleen kymmenen vuoden ajan Suomi on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8377: antanut taloudellista tukea kansallisille vapautus- taen,
8378: järjestöille, ensi sijassa Etelä-Afrikassa sijaitseville
8379: liikkeille. Kun Etelä-Afrikan tasavalta on itsepäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8380: sesti kieltäytynyt noudattamasta YK:n Namibiaa 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
8381: koskevaa päätöstä ja lukemattomia suosituksia, 24.30.69 alamomentzlle 2 32 000 000
8382: jotka tarkoittavat taloudellisen ja rotupoliittisen markkaa, joka jakautuisi seuraavasti: Afri-
8383: sorron lopettamista itse Etelä-Afrikassa, mikä on kan National Congress 8 000 000 mk,
8384: kiristänyt Etelä-Afrikan tilannetta, on Suomen SWAPO 8 000 000 mk, Afrikan ulkopuo-
8385: kaltaisen laajaa kauppaa Etelä-Afrikan kanssa käy- lella toimivat vapautusjärjestö!, joita OAU
8386: vän maan moraalinen velvollisuus tukea kansan ei hyväksy, 8 000 000 mk, Palestiinan va-
8387: vapaustaistelua. pautusjärjestö 8 000 000 mk.
8388:
8389: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
8390:
8391: Inger Hirvelä Kalevi Kivistö Marjatta Stenius-Kaukonen
8392: Heli Astala Marja-Liisa Salminen Vappu Säilynoja
8393: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi
8394: 1984 vp. 861
8395:
8396: Raha-asia-aloite n:o 796
8397:
8398:
8399:
8400:
8401: Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta PTL:nJämsän lai-
8402: tesuojan rakentamiseksi
8403:
8404:
8405: Eduskunnalle
8406:
8407: Jämsän laitesuojan rakentamista on laitoksen miljoonaa markkaa pienempi kuin vuoden 1983
8408: toiminnan kannalta pidettävä ajankohtaisena. Li- tilinpäätöksessä ja noin kolme miljoonaa markkaa
8409: säksi rakennustyö parantaa merkittävästi Jämsän pienempi kuin vuoden 1984 menoarviossa.
8410: seudun työllisyyttä. Rakennustyön aJoituksessa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8411: samalla syytä kiinnittää huomiota odotettavissa taen,
8412: olevaan alueen työllisyyskehitykseen, jottaJämsän
8413: seudulle voitaisiin turvata tasainen ja mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8414: simman korkea työllisyys. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
8415: Valtiontaloudellisilla syillä ei Jämsän laitesuo- 31.94. 74 lisäyksenä 5 500 000 markkaa
8416: jan rakentamisen lykkäämistä voi perustella, on- }ämsän laitesuojan rakentamiseksi.
8417: han momentin loppusumma lähes parikymmentä
8418:
8419: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
8420:
8421: Inger Hirvelä Matti Lahtinen Pekka Leppänen
8422: Tuula Paavilainen Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen
8423: Helena Pesola Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen
8424: Juhani Surakka
8425: 862 1984 vp.
8426:
8427: Raha-asia-aloite n:o 797
8428:
8429:
8430:
8431:
8432: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion velkojen viivästymi-
8433: sestä kunnille aiheutuvien kustannusten lieventämiseksi
8434:
8435:
8436: Eduskunnalle
8437:
8438: Hallitus käsittelee kuntia samalla tavalla kuin Siihen on myös kuntien välttämätöntä varautua.
8439: yksityisiä verovelvollisiakin. Se pitää tiukasti kiin- Tällöin nousee erääksi keskeiseksi kysymykseksi
8440: ni kuntien velvollisuuksista, mutta ei itse huoleh- juuri valtion velkojen maksaminen kunnille. Vel-
8441: di omista velvoitteistaan. Suoritettujen laskelmien kojen suuruuden huomioon ottaen lienee valtion-
8442: mukaan valtio on tällä hetkellä velkaa kunnille taloudellisesti kuitenkin mahdollista ainoastaan
8443: viivästyneinä valtionosuuksina ja -avustuksina yh- se, että velkojen takaisinmaksu ajoitetaan muuta-
8444: teensä noin 1 miljardi markkaa. Varojen myöhäs- malle lähivuodelle. Viivästymisestä kunnille ai-
8445: tyminen aiheuttaa paitsi kunnille asioiden hoita- heutuvia haittoja on kuitenkin kaikin tavoin py-
8446: misen hankaloitumista ja taloudellisia lisärasittei- rittävä lieventämään. Ongelmia helpottaisi mer-
8447: ta myös kuntien asukkaille palvelutason heikenty- kittävästi se, että valtion budjetissa olisi erityinen
8448: mistä. määräraha, jolla vähennettäisiin valtionosuuksien
8449: Valtiovallan ja kuntien keskusjärjestöjen kesken ja -avustuksien viivästymisestä kunnille aiheutuvia
8450: on viimeksi tänä vuonna laadittu ns. järjestelyasia- haittoja.
8451: kirja, jossa molemmat osapuolet ilmoittavat hoi- Määräraha on hyvin ajankohtainen ensi vuoden
8452: tavansa omat tehtävänsä asiallisesti ja oikea- budjetissa taloudellisissa vaikeuksissa kamppaile-
8453: aikaisesti. Sopimuksen henkeen ei sovi edellä mai- ville kunnille valtionosuuksien maksatusten laaja-
8454: nittujen velkojen maksamisen viivyttely kuten ei mittaisten siirtojen vuoksi.
8455: myöskään se, että valtio käyttää velkojensa mak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8456: sun välineenä kunnille kalliiksi tulevia velkasitou- taen,
8457: muksia, jotka saatetaan lunastaa jopa vasta mo-
8458: nien vuosien kuluttua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8459: Kunnallistalouksia on hoidettu varsin hyvin 1985 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
8460: johtuen osin myös vallinneesta taloudellisesta ak- markkaa valtionosuuksien ja -avustusten
8461: tiviteetista. Kuitenkin jo nyt on nähtävissä, että viivästymisestä kunnzlle aiheutuvien lisära-
8462: taloudelliset suhdanteet tulevat heikkenemään. sitteiden lieventämiseksi.
8463:
8464: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
8465:
8466: Tapio Holvitie Liisa Hilpelä
8467: 1984 vp. 863
8468:
8469: Raha-asia-aloite n:o 798
8470:
8471:
8472:
8473:
8474: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien raken-
8475: tamisen suunnitteluun
8476:
8477:
8478: Eduskunnalle
8479:
8480: Lehmänkurkun tien rakentamisajatus on ollut 30 kilometriä. Tämä on jo merkittävää siitä syystä,
8481: vireillä jo vuodesta 195 7 lähtien ja virallinen aloite että Uudessakaupungissa sijaitsevat monet kusta-
8482: tien rakentamiseksi on tehty Kustavin ja Lokalah- vilaisten käyttämät ja tarvitsemat palvelut, kuten
8483: den kuntien toimesta vuonna 1967. mm. aluesairaala, ammattikoulu, kauppaoppilai-
8484: Vuosille 1978-1990 laaditusta tieverkon run- tos ja kaupalliset sekä teolliset palvelut. Lehmän-
8485: ko- ja kehittämissuunnitelmasta ilmenee, että kurkun tien rakentamisen merkitys ei ole vähäi-
8486: Lehmänkurkun tie on merkitty vuosien 1984- nen myöskään matkailun ja kalastuksen kehittä-
8487: 1990 hankeluetteloon. Tien pituus on 8 km ja miselle.
8488: vuonna 1980 kustannuksiksi arvioitiin 15 milj. Tiehankkeen suunnittelu tulisi saada käyntiin
8489: markkaa. mahdollisimman pian, sillä aikaisemmat suunni-
8490: Vakka-Suomen yhtenäisyyden kannalta on Leh- telmat ovat osittain vanhentuneet. Tätä suunnit-
8491: mänkurkun tie tärkeimpiä tiehankkeita alueella. telutyötä varten tulisi vuoden 1985 valtion tulo- ja
8492: Se on tärkeä palveluvarustuksen saavutettavuuden menoarvioon saada 0,5 milj. markan määräraha.
8493: turvaamiseksi alueen kaikkien kuntien asukkaille Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8494: edes lähimain tasavertaisesti. Suunniteltu tie ly- taen,
8495: hentäisi oleellisesti matkaa Kustavista Uuteenkau-
8496: punkiin ja helpottaisi kunnan asukkaiden asioin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8497: tia. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
8498: Lehmänkurkun tien rakentaminen lyhentäisi 31. 24. 77 5 00 000 markkaa Lehmänkur-
8499: Uudenkaupungin ja Kustavin välistä matkaa noin kun tien suunnittelutyötä varten.
8500:
8501: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
8502:
8503: Tapio Holvitie Liisa Hilpelä
8504: 864 1984 vp.
8505:
8506: Raha-asia-aloite n:o 799
8507:
8508:
8509:
8510:
8511: Holvitie: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen aerobiolo·
8512: gian työryhmän siitepölytiedotteiden rahoittamiseksi
8513:
8514:
8515: Eduskunnalle
8516:
8517: Suomen aerobiologian työryhmä on suorittanut vetta. Muut toiminnasta aiheutuvat kulut johtu-
8518: usealla paikkakunnalla ilman siitepölyjen ja sieni- vat erilaisista laboratorio-, toimisto-, posti-, mat-
8519: itiöiden säännöllistä mittausta vuodesta 1974 läh- ka- ja vastaavista sekalaisista kustannuksista. Työ-
8520: tien. Vuodesta 1976 alkaen näistä tiedoista on al- ryhmän toiminnan kannalta merkittävät palkka-
8521: lergioista poteville tehty radion ja lehdistön väli- kustannukset ovat jo budjetoituja varoja, mutta
8522: tyksellä viikoittainen siitepölyrapomi. Vuodesta näistä varoista voidaan maksaa ainoastaan palkko-
8523: 1981 alkaen tämä rapomi on viikoittain esitetty ja. Työryhmän sosiaali- ja terveysministeriölle esit-
8524: myös televisiossa. Tällä hetkellä siitepölytiedote ja tämien perustelujen mukaan tarvitaan myös varat
8525: ennuste tehdään tiedoista, jotka saadaan seuraa- laitehankintoihin, huoltokuluihin, posti- ja puhe-
8526: vilta paikkakunnilta: Turku, Kuopio, Oulu, So- linkuluihin sekä matkakuluihin, jotka kaikki ovat
8527: dankylä ja Kevo. toiminnan kannalta välttämättömiä.
8528: Toiminnan rahoitus oli aluksi vuosina 1976- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8529: 1978 Suomen Akatemian myöntämän tutkimus- taen,
8530: sopimusapurahan turvin tapahtuvaa. Vuodesta
8531: 1980 on toiminta rahoitettu lääkintöhallituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8532: määrärahamomentilta, jolla voidaan kattaa henki- 1985 tulo- ja menoarvioon yhteensä
8533: lökunnan palkkausmenot. Vuoden 1981 aikana 245 000 markan määrärahan Suomen aero-
8534: on alkanut laitteiden kuluneisuudesta johtuen biologian työryhmän siitepölytiedotteen ja
8535: esiintyä käyttöhäiriöitä, jotka johtavat korjauskus- ennusteen tekemisestä aiheutuviin kustan-
8536: tannuksiin ja aiheuttavat laitekannan uusimistar- nuksiin.
8537:
8538: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
8539:
8540: Tapio Holvitie
8541: 1984 vp. 865
8542:
8543: Raha-asia-aloite n:o 800
8544:
8545:
8546:
8547:
8548: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahvenanmaalle organisoita-
8549: van öljyntorjuntatoiminnan suunnittelua varten
8550:
8551:
8552: Eduskunnalle
8553:
8554: Ahvenanmaan keskeinen asema vesialueittem- koulutettua henkilöstöä myös uusia menetelmiä
8555: me risteyskohdassa tekee siitä merkittävän myös ja välineistöä mahdollisimman taloudellisesti tä-
8556: mahdollisen öljykatastrofin uhatessa maailman hän tärkeään työhön. Näin pystyttäisiin ratkaise-
8557: kauneinta saaristoa. Vallitsevat lounaistuulet siir- vasti kohottamaan valmiutta suurten öljyvahinko-
8558: tävät Itämerellä tapahtuneen öljyvahingon tuhot jen torjunnassa alueilla, joissa paikallistuntemuk-
8559: muutamassa hetkessä Saaristomeren tuhansien sella ja merelliseen elämään tottumisella on aivan
8560: saarien sokkeloihin. Vaara on jatkuvasti ajankoh- ratkaiseva merkitys.
8561: tainen erityisesti kesäisin turismista elävälle Ahve- Koulutustoiminnan järjestämiseen on suhtau-
8562: nanmaalle ja sen vieressä levittäytyvälle Saaristo- duttava Ahvenanmaan itsehallintolakia tiukasti
8563: meren kauniille ja laajalle saaristolle. kunnioittaen. Mainitun lain 6 luvun 34 §:n mu-
8564: Ongelman uhka korostuu kun tiedämme, että kaan ovat Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden
8565: tällä alueella on vain vähän tai ei ollenkaan öljyn- omaavat velvollisia asevelvollisuuden sijasta palve-
8566: torjuntaan tarvittavaa välineistöä, materiaalia ja lemaan luotsi- ja majakkalaitoksessa taikka palve-
8567: henkilöstöä. Ahvenanmaalla olevalla hyvin koulu- lemaan muussa siviilihallinnossa niin kuin siitä
8568: tetulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla organisoi- maakuntapäivien suostumuksella valtakunnan-
8569: dulla henkilöstöllä ja välineistöllä olisi siis myös lailla erikseen säädetään. Niin kauan kuin tällaista
8570: Suomen mannerta kohdanneen öljykatastrofin palvelusta ei ole järjestetty, ovat sanotut maakun-
8571: torjunnassa ratkaisevaa merkitystä. Tehokas tor- nan asukkaat vapautetut asevelvollisuuden suorit-
8572: junta on suoritettava jo ennen vahingon levittäy- tamisesta.
8573: tymistä tiheään saaristoon. Se vaatii kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8574: paljon enemmän koulutettua väkeä ja välineistöä taen,
8575: kuin nyt on Maarianhaminan ja muiden rannik-
8576: kokaupunkien palokunnilla yhteensä. Puolustus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8577: voimien ei voida edellyttää kovin perusteellisesti 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8578: paneutuvan öljyntorjuntaongelmiin, eikä sillä ole markkaa öljyntorjuntatoiminnan suunnit-
8579: kalustoakaan laajamittaisiin torjuntasuorituksiin. telua varten Ahvenanmaalle sopusoinnus-
8580: Ahvenanmaalle keskitetty ja organisoitu järjes- sa ja yhteistoiminnassa Ahvenanmaan itse-
8581: telmällinen öljyntorjuntakoulutus tuottaisi paitsi hallinnon kanssa.
8582:
8583: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
8584:
8585: Tapio Holvitie Liisa Hilpelä
8586:
8587:
8588:
8589:
8590: 109 4284003504
8591: 866 1984 vp.
8592:
8593: Raha-asia-aloite n:o 801
8594:
8595:
8596:
8597:
8598: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan
8599: maatalousoppilaitoksen liikuntatilojen rakentamiseen
8600:
8601:
8602: Eduskunnalle
8603:
8604: Parikkalan maatalousoppilaitoksen opetuksen Maatalousoppilaitoksen osuudeksi liikuntasalis-
8605: ja oppilaiden vapaa-ajan vieton keskeisimmäksi ta on arvioitu 240 m 2 .
8606: haittatekijäksi on muodostunut liikuntatilojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8607: puuttuminen koululta. Liikuntasalin rakentamis- taen,
8608: ta on alustavasti suunniteltu mm. opetusministe-
8609: riön ja ammattikasvatushallituksen virkamiesten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8610: toimesta. 1985 tulo- ja menoarvioon momentz/le
8611: Parikkalan kunta on valmis toteuttamaan lii- 29. 64.341isäyksenä 1 000 000 markkaa Pa-
8612: kuntahankkeen yhteistyössä valtion kanssa. Lii- rikkalan maatalousoppz/aitoksen liikunta-
8613: kuntasali palvelisi myös lähellä sijaitsevaa perus- tz/ojen rakentamista varten.
8614: koulun ala-astetta sekä kuntalaisten yleisiä liikun-
8615: tatarpeita.
8616:
8617: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
8618:
8619: Sinikka Hurskainen-Leppänen Marja-Liisa Tykkyläinen Anna-Liisa Piipari
8620: Jussi Ranta Pekka Starast Riitta Uosukainen
8621: 1.984 vp. 867
8622:
8623: Raha-asia-aloite n:o 802
8624:
8625:
8626:
8627:
8628: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran
8629: aluetaidemuseon perustamista varten
8630:
8631:
8632: Eduskunnalle
8633:
8634: Budjetissa on varattu taiteen tukemiseen henkilöstö sekä suunniteltuna nimenomaan alue-
8635: 17 412 000 markkaa, museovirasto esttu taidemuseotoimintaa palvelevat taidemuseotilat.
8636: 22 000 000 markkaa. Maahamme on opetusminis- Imatran kuvataideperinteet ovat myös varsin vah-
8637: teriön toimesta rakennettu museohallinnon kes- vat jopa valtakunnan mittakaavassa, säännöllistä
8638: kusmuseoverkosto, joka koostuu maakuntamuse- kuvataiteen koulutustakin on paikkakunnalla an-
8639: oista sekä aluetaidemuseoista. Verkostoa on ope- nettu jo 40-luvulta lähtien.
8640: tusministeriön tekemän suunnitelman mukaisesti Kymen läänin aluetaidemuseonimityksen anta-
8641: laajennettu vuosittain siten, että historiallisten minen Imatran taidemuseolle vuoden 1985 ku-
8642: maakuntamuseoiden osalta se on jo kattava, mut- luessa tulisi merkittävästi parantamaan koko lää-
8643: ta aluetaidemuseoiden nimitykset ovat vielä kes- nin kulttuuripalveluja, jolloin myös alueen kun-
8644: ken. nissa asuva väestö tulisi säännöllisen kuvataidetar-
8645: • 00 ••
8646:
8647:
8648: Aluetaidemuseoiden tehtävä on toimia alueel- JOnnan purun.
8649: laan kuvataiteen keskusmuseona, joka johtaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8650: dokumentointi-, valistus- ja näyttelytoimintaa se- taen,
8651: kä toimii yhdysyksikkönä valtion museoviran-
8652: omaisiin. Opetusministeriön suunnitelma sisältää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8653: Imatran taidemuseon nimeämisen Kymen läänin 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8654: aluetaidemuseoksi ja Imatran kaupunki on tätä 29.90.52lisäyksenä 5 000 000 markkaa tai-
8655: silmällä pitäen kehittänyt tarvittavat valmiudet tä- teen tukemiseen, johon sisåltyisi Imatran
8656: hän tehtävään. Imatran taidemuseolla on Kymen alue taidemuseo.
8657: läänin merkittävimmät taidekokoelmat, tarvittava
8658:
8659: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
8660:
8661: Sinikka Hurskainen-Leppänen Marja-Liisa Tykkyläinen
8662: Heikki Kokko Pekka Starast
8663: Riitta Uosukainen
8664: 868 1984 vp.
8665:
8666: Raha-asia-aloite n:o 803
8667:
8668:
8669:
8670:
8671: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koitsanlah-
8672: den Hovin museon rakennusten korjaukseen
8673:
8674:
8675: Eduskunnalle
8676:
8677: Parikkalassa sijaitsee maamme ainoa jäljellä ole- lahden Hovissa suoritettu pienehköjä kunnossapi-
8678: va lahjoitusmaakartano Koitsanlahden Hovi. totöitä, joilla rakennuksen suoranainen tuhoutu-
8679: Hovin päärakennus on entistetty lahjoitusmaa- minen on voitu estää. Jatkoksi tarvittaisiin kuiten-
8680: museoksi. Rakennukset ja maa-alue ovat valtion ~in täydellinen sisä- ja ulkopuolinen peruskor-
8681: omistuksessa, opetusministeriön ja museoviraston JaUS.
8682: alaisuudessa. Museota ylläpitävät ja sen toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8683: nasta vastaavat Parikkalan, Rautjärven, Saaren ja taen,
8684: Uukuniemen kunnat sekä Etelä-Karjalan Maa-
8685: kuntaliitto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8686: Koitsanlahden Hovin rakennukset vaatisivat 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
8687: huomattavia kunnostustöitä, jotta niiden jatkuva kaa Koitsanlahden Hovin lahjoitusmuseon
8688: säilyminen ja museotoiminnan edellyttämä kunto rakennusten täydelliseen peruskorjauk-
8689: voitaisiin turvata. Kuluvana vuonna on Koitsan- seen.
8690:
8691: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
8692:
8693: Sinikka Hurskainen-Leppänen Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Uosukainen
8694: Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta Pekka Starast
8695: 1984 vp. 869
8696:
8697: Raha-asia-aloite n:o 804
8698:
8699:
8700:
8701:
8702: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Särkisal-
8703: men-Melkoniemen tien kunnostusta varten
8704:
8705:
8706: Eduskunnalle
8707:
8708: Parikkalan kunnan alueella oleva Särkisal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8709: men-Melkoniemen maantie on Melkoniemen taen,
8710: asukkaille ainoa yhteysväylä kunnan keskustaan
8711: sekä läpikulkutie myös Parikkalasta Melkoniemen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8712: kautta Simpeleelle. Tien kunnostus on otettu Ky- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8713: men piirin tieverkoston suunnitelmiin 1980-lu- 31. 24. 77 3 5 00 000 markkaa Särkisal-
8714: vulle, mutta Särkisalmen-Melkoniemen tie on men-Melkoniemen tien kunnostamista
8715: vilkasliikenteinen ja erityisen tarpeellinen alueen varten.
8716: asukkaille.
8717:
8718: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
8719:
8720: Sinikka Hurskainen-Leppänen Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Kokko
8721: Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta Pekka Starast
8722: Riitta Uosukainen
8723: 870 1984 vp.
8724:
8725: Raha-asia-aloite n:o 805
8726:
8727:
8728:
8729:
8730: Hurskainen-Leppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
8731: erikoistyövoimaneuvojien virkojen perustamista varten
8732:
8733:
8734: Eduskunnalle
8735:
8736: Työvoimahallinnon henkilöstön taloudellinen, tusmahdollisuuksista ja -vaatimuksista. Tietopal-
8737: juridinen sekä toiminnallinen vastuu ovat jatku- velut tarvitsevat 22 uutta erikoisneuvojaa osastoil-
8738: vasti lisääntyneet. Hoidettavat asiat ja asiakaspal- leen, jotta hallinnon asettamat uudet tehtävät
8739: velu ovat jatkuvasti vaikeutuneet ja käsiteltävien voidaan hoitaa.
8740: asioiden määrä on kasvanut. Hallinnon yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8741: kunnallinen merkitys nykyisessä työllisyystilan- taen,
8742: teessa on korostunut. Jotta hallinto voisi vastata
8743: sille asetettuihin haasteisiin, tulisi henkilöjärjeste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8744: lyihin ja henkilöstöpolitiikkaan kiinnittää hallin- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8745: nossa erityistä huomiota. 34. 06. 01/isäyksenä 1 JOO 000 markkaa en·-
8746: Tietopalvelujen asema toimistoissa korostuu kot~rtyövoimaneuvojien virkojen perusta-
8747: entistä enemmän. Tietopalvelut ovat tietojen ja- mista varten.
8748: kajina mm. työtehtävistä, -vaatimuksista, koulu-
8749:
8750: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
8751:
8752: Sinikka Hurskainen-Leppänen Marja-Liisa Tykkyläinen Arja Alho
8753: Riitta Uosukainen Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta
8754: Pekka Starast Paavo Lipponen Pertti Paasio
8755: Peter Muurman
8756: 1984 vp. 871
8757:
8758: Raha-asia-aloite n:o 806
8759:
8760:
8761:
8762:
8763: Hämäläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Valtionrau-
8764: tateiden autohankintoihin
8765:
8766:
8767:
8768: Eduskunnalle
8769:
8770: Valtion aikaisemmissa sekä vuoden 1985 tulo- Kappaletavaraliikenteen kuljetusjärjestelmän
8771: ja menoarvioissa on asetettu Valtionrautateille ta- uudistamisen myötä tulee autokuljetuksiin tur-
8772: voitteeksi parantaa liikekirjanpidollista tulosta vautua vain niissä tapauksissa, joissa vaunukulje-
8773: vuoteen 1991 n. 500 miljoonalla markalla. tuksin ei saavuteta edellytettyä kuljetusnopeutta.
8774: Tähän liittyen edellisten vuosien tulo- ja me- Tällöin tulee huomioida myös VR:n oman kalus-
8775: noarvioissa on esitetty, että kappaletavaran kulje- ton käyttömahdollisuudet ja sen saatavuus.
8776: tusjärjestelmä uusitaan vaiheittain ja liikenne siir- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8777: retään osin kuorma-autoilla hoidettavaksi.
8778: Ongelmaksi muodostuu ulkopuolisen työvoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8779: man käyttö ja yksityisen autokaluston laajene- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8780: va käyttö Valtionrautateillä. Tämä edelleen ai- 31.90.70 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
8781: heuttaa Valtionrautateiden töiden yksityistä- autohankintoihin ja vaihtokuormatzlojen
8782: mistä. hankintaan käytettäväksi.
8783:
8784: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
8785:
8786: Tuulikki Hämäläinen Jouko Tuovinen Pentti Lahti-Nuuttila
8787: Pertti Hietala Matti Kuusio Kerttu Törnqvist
8788: Kaj Bärlund Mikko Rönnholm Kari Rajamäki
8789: Jussi Ranta Antti Kalliomäki Saara-Maria Paakkinen
8790: Pertti Paasio Risto Ahonen Jorma Rantanen
8791: Sinikka Hurskainen-Leppänen
8792: 872 1984 vp.
8793:
8794: Raha-asia-aloite n:o 807
8795:
8796:
8797:
8798:
8799: Hämä.läinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhainkotien rakenta-
8800: miseen
8801:
8802:
8803: Eduskunnalle
8804:
8805: Hallituksen esitykseen sisältyvät määrärahat haan on siten saatava korotus. Erityistä huomiota
8806: vanhainkotien rakentamiseen eivät riitä täyttä- lisäyksen kohdentamisessa on kiinnitettävä eteläi-
8807: mään tarvetta. Esitys vuodelle 1985 merkitsee sen Suomen väkirikkaiden alueiden tarpeisiin.
8808: määrärahojen oleellista laskua vuodesta 1984. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8809: Kunnat ovat kuitenkin varautuneet toteuttamaan taen,
8810: vanhainkotien rakentamisen aiemmin hyväksytyn
8811: vuosien 1984-88 valtakunnallisen suunnitelman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8812: mukaan. Ei ole oikein, että budjettia laadittaessa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8813: aiemmin hyväksyttyjä kuntien pitkän tähtäyksen 33.32.31 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
8814: suunnitelmia ei ole otettu huomioon, ja määrära- vanhainkotien rakentamiseen.
8815:
8816: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
8817:
8818: Tuulikki Hämäläinen Tuula Paavilainen
8819: Sinikka Hurskainen-Leppänen Kari Rajamäki
8820: 1984 vp. 873
8821:
8822: Raha-asia-aloite n:o 808
8823:
8824:
8825:
8826:
8827: Hämäläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammattiyh-
8828: distysliikkeen lomajärjestöjen tukemiseen
8829:
8830:
8831:
8832: Eduskunnalle
8833:
8834: Ammattiyhdistysliikkeen lomajärjestöjen talou- valtionavun nimellisarvon vuosimuutoksia suu-
8835: delliset mahdollisuudet huolehtia palkansaajien rempia. Erityisen huolestuttavaa on kuitenkin se,
8836: lomanviettomahdollisuuksien edistämisestä ovat että ay-lomajärjestöjen valtionapu on vuosien saa-
8837: jatkuvasti heikentyneet. Ay-lomajärjestöille tossa jäänyt muille väestö- ja ammattiryhmille
8838: myönnettävän valtionavun reaalinen arvo laski myönnettävien lomatoiminnallisten budjettimää-
8839: vuonna 1983 jo neljännen kerran peräkkäin: ylei- rärahojen jalkoihin. Kehityksen suuntaa kuvaa
8840: sen hinta- ja kustannustason vuosimuutokset ovat seuraava taulukko:
8841: olleet kaikkina 1980-luvun vuosina selvästi ko.
8842:
8843: Eräät lomatoimintamäärärahat valtion budjetissa (1 000 mk) 1974 1976 1983 1984
8844:
8845: 1. valtion korvaus maatalous- ja pienyrittäjien vuosi-
8846: lomajärjestelmän kustannuksiin ............. . 25 000 134 000 385 000 453 000
8847: 2. valtionapu maatalous- ja pienyrittäjäväestön lo-
8848: majärjestöjen lomatoimintaa varten .......... . 550 3 100 3100
8849: 3. valtionapu ay-liikkeen lomajärjestöjen lomatoi-
8850: mintaa varten ............................ . 5 000 6000 14 000 15 400
8851: +9000
8852:
8853: Taulukossa mainitut määrärahat 1 ja 3 tulivat netyt budjettimäärärahat eivät ole jakautuneet eri
8854: budjettiin ensimmäisen kerran vuonna 1974 etu- väestö- ja ammattiryhmien yhteiskunnallista pai-
8855: järjestöjen ja julkisen vallan välisten neuvottelu- noarvoa ja määrällistä kehitystä vastaavalla taval-
8856: jen tuloksena. Tuolloin sovittiin ay-liikkeen val- la. Maatalousväestön väheneminen maassamme
8857: tionavun määräksi 115 maatalous- ja pienyrittä- jatkuu. Vuonna 1970 maa- ja metsätalouden am-
8858: jien määrärahasta. Jo vuoden 1974 lisämenoarvi- mateissa työskenteleviä oli 429 000 ja vuonna
8859: ossa viimeksi mainittua määrärahaa lisättiin 25 1980 enää 279 000. Valtioneuvoston kanslian en-
8860: milj. markalla. Vuonna 1976 ay-liikkeen valtion- nusteen mukaan maa- ja metsätaloudessa toimi-
8861: apu oli enää 4,5 % maatalous- ja pienyrittäjien van väestön määrä laskee vuosina 1980-1990 yh-
8862: määrärahasta ja vuonna 1983 vastaava osuus oli teensä 23 %. Ay-liikkeessä on tällä hetkellä noin
8863: 4 %. Vuonna 1976 eduskunta lisäsi tulo- ja me- 1, 7 milj. jäsentä, joista vain noin 2 % on viime
8864: noarvioon uuden momentin (mom. 33.58.58) eli vuosina voinut saada ay-lomatukea. Ay-lomajär-
8865: yllä olevassa taulukossa mainitun määrärahan 2. jestöt ovat äskettäin keskenään sopineet, että
8866: Vuonna 1976 tältä momentilta myönnettiin ko. 1980-luvulla pyritään kiinnittämään erityistä huo-
8867: järjestöille 550 000 markkaa eli 9 % ay-liikkeen miota lapsiperheiden, matalapalkkaisten, raskasta
8868: valtionavusta. Vuonna 1983 vastaava osuus oli työtä tekevien ja eräiden erityisten ryhmien (mm.
8869: noussut jo 20 % :iin. työttömät, pakkolomautetut) lomanviettomah-
8870: Maatalous- ja pienyrittäjät ovat toki vuosilo- dollisuuksien tukemiseen. Lapsiperheiden aseman
8871: mansa ansainneet, mutta lomatoimintaan myön- painottaminen on seurausta siitä tosiasiasta, että
8872:
8873:
8874:
8875: 110 4284003504
8876: 874 1984 vp. - RA n:o 808
8877:
8878: juuri tämä ryhmä on selvä väliinputoaja koko suo- hallinnon käyttökustannuksiin on likipitäen sa-
8879: malaisessa loma- ja matkailusektorissa. Jos ay- man suuruinen kuin ay-liikkeen valtionapu, ja et-
8880: liikkeen jäsenten perheenjäsenet otetaan lukuun, tä ay-liikkeen lomajärjestöjen valtionapu on tar-
8881: on ay-liikkeen valtionapua jakamassa noin 3,5 · kalleen saman suuruinen kuin valtion korvaus
8882: milj. kansalaista. ~~enyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuk-
8883: On huomattava, että yllä olevassa taulukossa on sun.
8884: esitetty vain osa lomatoimintaan nykyisin kohdis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8885: tettavista budjettimäärärahoista. Määrärahojen taen,
8886: kokonaisjakaumasta vuoden 1983 osalta nähdään
8887: mm.: että ay-liikkeen lomajärjestöjen valtionapu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8888: on 3 % kaikista lomatoimintaan myönnetyistä 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8889: määrärahoista, että yksin valtion korvaus kunnille 33.97.50 lisäyksenä 80 000 000 markkaa
8890: maatalous- ja pienyrittäjien vuosilomajärjestel- ammattiyhdistysliikkeen lomajärjestöjen
8891: män ja maatalousyrittäjien sijaisaputoiminnan tukemiseen.
8892:
8893: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
8894:
8895: Tuulikki Hämäläinen Kerttu Törnqvist Mikko Rönnholm
8896: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Kari Rajamäki
8897: Saara-Maria Paakkinen Pertti Paasio Risto Ahonen
8898: Jorma Rantanen
8899: 1984 vp. 875
8900:
8901: Raha-asia-aloite n:o 809
8902:
8903:
8904:
8905:
8906: Hämäläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lisähenkilös-
8907: tön palkkaamiseksi ympäristötutkimukseen
8908:
8909:
8910: Eduskunnalle
8911:
8912: Ympäristönsuojelun tutkimus- ja selvitystoi- oma tutkijansa. Huomattava myös on, että ympä-
8913: minnan tärkeä merkitys tunnustetaan yleisesti. ristöministeriö on tehnyt tänä vuonna 100 tutki-
8914: Tutkimustoiminnan tehostamista painotetaan mussopimusta ja ensi vuonna niiden määrän ar-
8915: myös hallituksen vuodelle 1985 antaman tulo- ja vioidaan nousevan noin 150:een. Myös tämän toi-
8916: menoarvioesityksen perusteluissa. Myönteistä on, minnan seuraamiseksi tarvittaisiin ministeriöön
8917: että erityistä huomiota kiinnitetään happamoitu- riittävä määrä tutkijavoimaa.
8918: misen syiden ja vaikutusten selvittämiseen. Ym- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8919: päristötutkimuksen määrärahat eivät kuitenkaan taen,
8920: kaikilta osiltaan ole riittävät.
8921: Momentilla 35.10.25 esitetään kohtaan "Muut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8922: tutkimukset'' 400 000 markan määräraha, joka voi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8923: daan käyttää keskimäärin viiden työsopimussuh- 35.10.25 lisäyksenä 200000 markkaa käy-
8924: teessa olevan henkilön palkkaamiseen. Määräraha tettäväksiympäristönsuojelun muun tutki-
8925: on tätä tarkoitusta varten liian pieni ja täysin riit- muksen palkkausmenoihin niin, että mo-
8926: tämätön ympäristötutkimuksen todellisiin tar- mentin puitteissa voidaan palkata keski-
8927: peisiin. Jokaista ympäristöministeriön yhtätoista mään·n viisi henkzföä.
8928: tutkimuslohkoa varten tarvittaisiin itse asiassa
8929:
8930: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
8931:
8932: Tuulikki Hämäläinen Kerttu Törnqvist Mikko Rönnholm
8933: Kaj Bärlund Kari Rajamäki Antti Kalliomäki
8934: Saara-Maria Paakkinen Risto Ahonen Pertti Paasio
8935: Jorma Rantanen Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta
8936: 876 1984 vp.
8937:
8938: Raha-asia-aloite n:o 810
8939:
8940:
8941:
8942:
8943: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelukoulutuksen
8944: tehostamiseen
8945:
8946:
8947: Eduskunnalle
8948:
8949: Parlamentaarisen väestönsuojelukomitean mie- koulutusta mitä pikimmin tehostetaan ja laajen-
8950: tinnössä (1983:22) on esitetty kahden pysyvän netaan.
8951: väestönsuojelun koulutuskeskuksen perustamista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8952: Toinen sijoitettaisiin Keski-Suomen lääniin ja toi- taen,
8953: nen Oulun lääniin. Väestönsuojelu on viime ai-
8954: koina ollut erittäin kaupunkipainotteista ja eten- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8955: kään maaseutukunnissa väestönsuojelutoiminta ei 1985 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
8956: ole päässyt sille kuuluvaan tärkeään asemaan. On kaa väestönsuojelukoulutuksen tehostami-
8957: sen vuoksi erityisen tärkeätä, että väestönsuojelun seen.
8958:
8959: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
8960:
8961: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Helena Pesola
8962: Matti Lahtinen . Mauri Pekkarinen Lea Sutinen
8963: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen
8964: 1984 vp. 877
8965:
8966: Raha-asia-aloite n:o 811
8967:
8968:
8969:
8970:
8971: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Asevarikko 2:n varasto- Ja
8972: huoltohallien rakentamiseen Toivakassa
8973:
8974:
8975: Eduskunnalle
8976:
8977: Toivakan kunnassa sijaitseva Asevarikko 2 on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8978: esittänyt varasto- ja huoltohallin (4 50 m 2 ) raken- taen,
8979: tamista. Varastotila on lataamon toiminnalle vält-
8980: tämätön, sillä tällä hetkellä laukaisuelementit että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8981: ovat varastoituna Hartolassa, jonne on matkaa 50 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
8982: km yhteen suuntaan. Rakennettava halli toimisi 27.27. 74 2 500 000 markkaa Toivakan
8983: myös kylmän materiaalin huoltotilana, mikä tila kunnassa olevan Asevarikko 2:n varasto- ja
8984: varikoita puuttuu. Hanke on ensimmäisellä tilal- huoltohallin rakentamiseen.
8985: la Asevarikko 2:n hankkeista ja kuuluu myös
8986: puolustusvoimien KTS: ään.
8987:
8988: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
8989:
8990: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
8991: Helena Pesola Pekka Leppänen
8992: Matti Lahtinen
8993: 878 1984 vp.
8994:
8995: Raha-asia-aloite n:o 812
8996:
8997:
8998:
8999:
9000: Ikonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta peruskoulujen
9001: kyyditys- ja majoituskustannuksiin
9002:
9003:
9004: Eduskunnalle
9005:
9006: Koululaiskuljetuksista on annettu ohjeet vuon- 70 km/h, ei se silti tee kuljetuksia riittävän turval-
9007: na 1966. Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- lisiksi. Koululaiskuljetuksia ajetaan huonoilla ja
9008: teriö antoi moottoriajoneuvoasetuksen 12 §:n 7 kelirikkoisilla teillä. Vaikka matkustajana on pie-
9009: momentin ja 38 §:n 1 momentin nojalla ohjeet, niä lapsia, on autoissa yleensä ahdasta. Lapsia on
9010: joiden mukaan koululaisia voidaan kuljettaa niin penkeissä useissa kerroksissa.
9011: sanotusti kilotavarana eli kuljetettavien enim- Yhteen autoon otettavien lasten lukumäärä tu-
9012: mäismäärä lasketaan auton kantavuuden mukaan lisikin turvallisuussyistä rajoittaa. Vuoden 1985
9013: eikä henkilömäärien mukaan. Henkilöauton kan- budjettiesityksessä peruskoulun kyyditys- ja ma-
9014: tavuodeksi lasketaan 90 ja linja-auton 80 kiloa ku- joituskustannuksiin osoitettu valtionosuus 277,4
9015: takin hyväksyttyä paikkaa kohden, kuljettajan milj. mk onkin tarkoitukseen riittämätön.
9016: paikkaa lukuunottamatta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9017: Kun peruskoulun ala-asteen oppilaiden pai- taen,
9018: noksi on ohjeiden mukaan annettu 50 kiloa, saa
9019: oppilaita lastata 50 hengen linja-autoon 88 ja vas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9020: taavasti 5 hengen henkilöautoon 10. 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
9021: Koulun johtajan tehtävänä on hyväksyä kulje- 29.46.30 alamomentzl/e 1 lisäyksenå·
9022: tettavien määrä, mutta useimmiten autot lasta- 12 000 000 markkaa valtionosuutena pe-
9023: taan taloudellisuussyistä niin täyteen kuin mah- ruskoulujen kyyditys- ja majoituskustan-
9024: dollista. Vaikka auton kuljetettavien määrän ylit-· nuksiin.
9025: täessä sallitun henkilömäärän on nopeusrajoitus
9026:
9027: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
9028:
9029: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Helena Pesola
9030: Paavo Vesterinen Matti Lahtinen Pirjo Ala-Kapee
9031: Tytti Isohookana-Asunmaa Sirkka-Liisa Anttila Lea Mäkipää
9032: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
9033: 1984 vp. 879
9034: Raha-asia-aloite n:o 813
9035:
9036:
9037:
9038:
9039: Ikonen ym.: Määrärahan OsoittamisestaJyväskylän talouskoulun laa-
9040: jennustöihin
9041:
9042:
9043: Eduskunnalle
9044:
9045: Jyväskylän talouskoulun tilat on rakennettu vähemmän. Uuden tarvittavan tilan pinta-ala on
9046: 80:lle talouskoululinjan oppilaalle. Koulun lisä- 900m 2 ja kustannusarvio 4,8 milj. markkaa. Ope-
9047: rakennustarve kasvaa keskiasteen koulu- tusministeriö on hyväksynyt perustamis- ja esi-
9048: uudistuksen myötä. Vuonna 1985 alkavat 48 op- suunnitelman.
9049: pilaan koti- ja laitostalouden peruslinjan yleisjak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9050: so, 60 oppilaan talouskoululinja sekä vuonna taen,
9051: 1986 16 oppilaan laitoshuoltolinja ja 16 oppilaan
9052: pesulatyöntekijän linja. Yhteensä näillä tulee ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9053: maan 140 oppilasta. Uudet linjat eivät mahdu en- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
9054: tisiin tiloihin. Vanhoissa tiloissa ei ole laitoskeit- 29.81.53 2 000 000 markkaa Jyväskylän
9055: tiötä, jota nyt tarvitaan, koska uusilla linjoilla on talouskoulun laajennustöihin.
9056: teoriatunteja runsaasti ja opetuskeittiöopetusta
9057:
9058: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
9059:
9060: Pirkko Ikonen Helena Pesola Mauri Pekkarinen
9061: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
9062: 880 1984 vp.
9063:
9064: Raha-asia-aloite n:o 814
9065:
9066:
9067:
9068:
9069: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viisarimäen-Ruuhimäen
9070: maantien parantamiseen
9071:
9072:
9073: Eduskunnalle
9074:
9075: Viisarimäen-Ruuhimäen maantie on teiden pidämme erittäin tärkeänä hankkeen toteuttamis-
9076: toiminnallisen luokituksen mukaan nykyisellään ta esitetyn aikataulun mukaisesti.
9077: kokoojatie. Tie yhdistää Toivakan kirkonkylän ja Kun Toivakan kunnan työttömyysaste elokuus-
9078: Lievestuoreen kuntakeskustasoiset taajamat toi- sa 1984 oli 8,2 %, mikä on korkein Jyväskylän
9079: siinsa. Nykyinen tieyhteys on puutteellinen. Se on työssäkäyntialueella, on työllisyyden hoidonkin
9080: 18,5 km pitkä, mäkineo ja mutkainen sekä sora- kannalta perusteltua, että po. tiehanke toteute-
9081: päällysteinen. taan Keski-Suomen tiepiirin toimenpideohjelman
9082: Viisarimäen-Ruuhimäen maantiellä on myös 1982 mukaisesti.
9083: valtakunnallista merkitystä. Lahden ja Kuopion Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9084: välinen etäisyys yleistä tietä myöten on lyhin tätä taen,
9085: kautta, kun maantietä jatketaan valtatielle 13
9086: saakka. ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9087: Hanke on jo useaan otteeseen ollut TVL:n toi- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9088: menpideohjelmassa, mutta sitä on aina siirretty. 31. 24. 77 9 000 000 markkaa Viisarimäen
9089: Nykyisellään hanke sisältyy Keski-Suomen tiepii- -Ruuhimäen maantien parantamiseksi.
9090: rin toimenpideohjelmaan vuosille 1986-1987 ja
9091:
9092: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
9093:
9094: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen Helena Pesola
9095: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
9096: 1984 vp. 881
9097:
9098: Raha-asia-aloite n:o 815
9099:
9100:
9101:
9102:
9103: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden laivalaitureiden ra-
9104: kentamiseen Päijänteelle
9105:
9106:
9107:
9108:
9109: Eduskunnalle
9110:
9111: Laivaliikenne Päijänteen alueella on viime vuo- miseen ole osoitettu työllisyysvaroja. Ainoa poik-
9112: sina vilkastunut huomattavasti. Päijänteen laiva- keus on kuluvana vuonna toteutuva Korpilahden
9113: laiturit ovat kuitenkin varsin huonokuntoisia. Lai- laituri, joka pitkän odotuksen jälkeen hyväksyttiin
9114: valiikenteen kehittämisen kannalta olisi tärkeää työllisyyskohteeksi.
9115: luoda risteilyrenkaita esimerkiksi Pohjois-Päijän- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9116: teelle. Laitureiden huono kunto on kuitenkin es- taen,
9117: teenä laivaliikenteen lisäämiselle.
9118: Saimaan alueella ja viime vuosina myös Etelä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9119: Päijänteen alueella laivalaitureiden rakentamiseen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
9120: on osoitettu budjettivaroja. Päijänteen Keski- 31.27. 77 1 500 000 markkaa käytettäväksi
9121: Suomen puoleisella alueella laitureiden rakenta- Muuramen Saarenlahden, Kuhmoisten ja
9122: mista on toteutettu työllisyysvaroin. Kun alueen Leivonmäen Rutalahden laivalaitureiden
9123: kunnat eivät ole Keski-Suomessa kaikkein vai- rakentamista varten.
9124: keimpia työttömyyskumia, ei laitureiden rakenta-
9125:
9126: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9127:
9128: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
9129:
9130:
9131:
9132:
9133: 111 4284003504
9134: 882 1984 vp.
9135:
9136: Raha-asia-aloite n:o 816
9137:
9138:
9139:
9140:
9141: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Leivonmäen Rutalahden lai-
9142: valaiturin rakentamiseen
9143:
9144:
9145: Eduskunnalle
9146:
9147: Sataman rakentamisen Rutalahteen Leivon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9148: mäen kunnassa suunnittelutyö on käynnissä taen,
9149: TVL:n toimesta. Kustannusarvio on 465 000
9150: markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9151: Keski-Suomen TVL:n piiri on esittänyt toteu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
9152: tusta vuodelle 1985. Laivalaiturin rakentaminen 31.27. 77 lisäyksenä 465 000 markkaa käy-
9153: on Pohjois-Päijänteen laiva- ja muun vesiliiken- tettäväksi Leivonmäen Rutalahden laiva-
9154: teen kehittämisen eräs perusedellytys. laiturin rakentamista varten.
9155: Vuonna 1977 valmistuneessa Päijänteen venei-
9156: lyn ja vesimatkailun yleissuunnitelmassa esitetään
9157: Rutalahteen rakennettavaksi vierassatama.
9158:
9159: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9160:
9161: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
9162: 1984 vp. 883
9163:
9164: Raha-asia-aloite n:o 817
9165:
9166:
9167:
9168:
9169: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta omaa työtään tekevien työ-
9170: suojelun parantamiseen
9171:
9172:
9173: Eduskunnalle
9174:
9175: Maatalouden työsuojelutyötä on toteutettu ny- Työsuojelun kehittämistyö niin hallinnossa
9176: kyhallinnossa kymmenen vuoden ajan. Toimin- kuin maatalouden omissakin järjestöissä näyttää
9177: nan painopiste on kohdistunut työolosuhteiden jääneen kovin jälkeen - usein muiden tärkeäm-
9178: parantamiseen, tapaturmien ehkäisyyn sekä työso- miksi katsottujen toimintojen johdosta. Näin ol-
9179: pimuskysymysten hoitoon. Tehtävät ovat voimak- len tulisi omaa työtään tekevien tilanne perusteel-
9180: kaasti painottuneet työsuhteisten työsuojeluun lisesti selvittää sekä uudelleen arvioida koko työ-
9181: työsuojelusta annetun valvontalain nojalla. Kui- suojelun kentässä. Tälle työlle olisi ratkaisevaa
9182: tenkin laki työsuojeluhallinnosta (57 41 72) kattaa saada täsmennetymmät toimintaohjeet - aina
9183: koko työelämän riippumatta työn sisällöstä tai metsä- ja maatalouden työsuojelupiirejä myöten
9184: työsuhteen muodosta koskien täten myös yrittäjiä toimintalinjan selkeyttämiseksi sekä merkittävästi
9185: ja omaa työtään tekeviä. Toiminnan keinot vain suurempien määrärahojen saamiseksi.
9186: ovat erilaiset. Uudistusten myötä voitaisiin omaa työtään te-
9187: Työsuojeluhallinnossa TSH ja kuntataso käsit- kevien sekä muiden yrittäjien työsuojelullista
9188: tävät vajaat 600 virkaa ja tointa. Kokonaiskustan- kehittämistyötä toteuttaa entistä tehokkaam-
9189: nukset ovat noin 54 milj. markkaa. (Edellä maini- mi? ja heille sopivin toimintamuodoin ja -kei-
9190: tut työsuojelukustannukset koko sos.- ja terveys- nom.
9191: hallinnon 14,6 miljardin markan menoista vuon- Käytännön toimenpiteenä tulisi budjettiin li-
9192: na 1982 olivat vain 0,31 %. ) säksi varata määrärahat riittävän toimintaryhmän
9193: Suoraan maatalouden työsuojelutehtävissä toi- palkkaamiseksi sekä varsinaisen toiminnan var-
9194: mii 12 viranhaltijaa. Tämä vastaa sekä määrälltään mistamiseksi. Tällöin ei vaarannettaisi työsuhteis-
9195: että kustannuksiltaan noin 3-3,5 %koko hallin- ten hyväksi toteutettavaa toimintaa.
9196: toa koskevista luvuista. Maatalouden saamaa hyö- Tämä edellyttää vähintään 1 milj. mk sekä eril-
9197: tyä yleishallinnosta lienee vaikea arvioida. Koska liset määrärahat tiedottamiseen. Toiminta tulisi
9198: maataloudessakin työsuojeluhenkilöstön pääasial- hoitaa hyvässä yhteistyössä alan oman neuvonta-
9199: linen työpanos hallinnon yleisen linjan mukaan toiminnan ja työterveyshuoltotoimenpiteiden
9200: kohdistuu työsuhteisten suuntaan, jää omaa työ- kanssa.
9201: tään tekevien hyväksi varsin pieni osuus kokonais- . ~dellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9202: kapasiteetista ja resursseista. Tosin työsuojeluhal- niOittaen,
9203: linto osoittaa lisäksi vuosittain erilaisen määrära-
9204: han omaa työtään tekevien koulutukseen ja tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9205: dotukseen. Tätä määrärahaa, joka v. 1984 on 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.07
9206: 250 000 mk, voitaneen pitää koko maataloudessa uudelle momentzfle 1 000 000 markkaa
9207: työskentelevään väestön määrään nähden varsin omaa työtään tekevien työsuojelun paran-
9208: nimellisenä, ja sekin on osoitettu hallinnon ulko- tamiseen.
9209: puolelle käytettäväksi.
9210:
9211: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
9212:
9213: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen Lea Sutinen
9214: Helena Pesola Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
9215: 884 1984 vp.
9216:
9217: Raha-asia-aloite n:o 818
9218:
9219:
9220:
9221:
9222: Ikonen: Määrärahan osoittamisesta vanhainkotien rakentamiseen
9223:
9224:
9225:
9226:
9227: Eduskunnalle
9228:
9229: Hallituksen esitys vuoden 1985 tulo- ja menoar- Tarpeellista olisi, että ainakin palovaarallisim-
9230: vioksi sisältää voimakkaasti karsitun määrärahan pien vanhainkotien tilalle mahdollisimman pian
9231: vanhainkotien rakentamista varten. Tämä on ai- saataisiin uudet. Samalla saataisiin eri vuosien
9232: heuttanut pettymystä lukuisissa kunnissa, koska kesken tapahtuvaa määrärahaa tasoitetuksi siitä
9233: vuoden 1984 sosiaalialan rakentamishankkeissa oli jyrkästä pysähdyksestä, jonka hallituksen esitys
9234: periaatteessa sovittu jo vuonna 1985 aloitettavat tulo- ja menoarvioksi vanhainkotien rakentami-
9235: hankkeet. sessa vuonna 1985 aiheuttaisi.
9236: Mm. Joutsan kunnassa, jossa nykyinen vanhain- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9237: koti sijaitsee kolmessa erillisessä erittäin heikko- taen,
9238: kuntoisessa puurakennuksessa, on varauduttu uu-
9239: den vanhainkodin rakentamiseen vuonna 198 5. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9240: Suunnitelmat ovat jo hyvin pitkällä. Hallituksen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9241: esitys tietää käytännössä kunnan koko kuntasuun- 33.32.31 25 000 000 markkaa vanhainko-
9242: nitelman toteuttamisen viivästymistä. tien rakentamista varten.
9243:
9244: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
9245:
9246: Pirkko Ikonen
9247: 1984 vp. 885
9248:
9249: Raha-asia-aloite n:o 819
9250:
9251:
9252:
9253:
9254: Ikonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kehitysvammais-
9255: ten erityishuollon kustannuksiin
9256:
9257:
9258: Eduskunnalle
9259:
9260: Maassamme on useita tuhansia vaikeavammai- tautuneet liian suuriksi ja hajanaisiksi. Matkojen
9261: sia, jotka ovat voineet asua kotonaan 30-50 vuo- suorittamiseen meneekin huomattava osa ohjaa-
9262: den ikäisiksi vanhempiensa suuren työpanoksen jien työajasta.
9263: turvin. Tähän asti onkin vältytty monien kohdalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9264: laitokseen sijoittamiselta. Väestön ikärakenteesta taen,
9265: johtuen kehitysvammahuollon palveluita aletaan
9266: entisestään tarvita. Tähän tulisi kuntien varautua, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9267: esim. asuntopalvelujen kehittämisessä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
9268: Nuorten vammaisten kehityksestä ovat huoleh- 33.46.30 lisäyksenä 1 000 000 markkaa ke-
9269: tineet ns. kotihoidon ohjaajat. Heitä on liian vä- hitysvammaisten asunto-olojen kehittämi-
9270: hän. Nyt on jo kuntia, joissa ohjausta saavat vain seen ja kotipalvelutehtå'vien ja -ohjauksen
9271: alle 3-vuotiaat vammaiset. Huoltopiirit ovat osoit- lisäämiseen.
9272:
9273: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
9274:
9275: Pirkko Ikonen Helena Pesola Pekka Leppänen
9276: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen
9277: 886 1984 vp.
9278:
9279: Raha-asia-aloite n:o 820
9280:
9281:
9282:
9283:
9284: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaseudun Raittiusliitto
9285: ry:lle Kaaresmajan kunnostamiseen
9286:
9287:
9288: Eduskunnalle
9289:
9290: Maaseudun Raittiusliitto on hankkinut omis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9291: tukseensa Sodankylän kunnasta RajaJan kylästä taen,
9292: entisen koulukiinteistön, jolle on annettu nimeksi
9293: Kaaresmaja. Kiinteistössä on suoritettu lämpöeris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9294: tystöitä, kunnostettu ikkunoita, tehty maalaustöi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9295: tä ja paloturvallisuuden vaatimat työt. 33.89.50 150 000 markkaa Maaseudun
9296: Liitto tarvitsisi lisävaroja Kaaresmajan ympäris- Raittiusliitto ry:ile Kaaresmajan kunnos-
9297: töhygienian parantamiseen järjestämällä kiinteis- tustözhin.
9298: tön vesi- ja viemäröintiasiat kuntoon sekä kunnos-
9299: tamalla keittiö- ja kellaritilat.
9300:
9301: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
9302:
9303: Pirkko Ikonen Seppo Pelttari Hannu Kemppainen
9304: Matti Maijala Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä
9305: 1984 vp. 887
9306:
9307: Raha-asia-aloite n:o 821
9308:
9309:
9310:
9311:
9312: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotitalouksien jätteiden hyö-
9313: tykäytön edistämiseen
9314:
9315:
9316: Eduskunnalle
9317:
9318: Maassamme annettiin jätehuoltolaki v. 1978. voida vähentää, joiden hävitys on vaikeaa tai hyö-
9319: Laissa jätteellä tarkoitetaan käytöstä paistettua, tykäyttömahdollisuudet vähäiset.
9320: vähäarvoista tai arvotonta esinettä tai ainetta. Jä- Ongelmana on tällä hetkellä se, ettei maassa
9321: tehuolto on lain mukaan hoidettava siten, että harjoitettava kuluttaja- ym. politiikka riittävästi
9322: jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin tue edellä esitettyjä tavoitteita. Kuluttajille ei ole
9323: hyödyntää ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympä- tarjolla riittävästi erilaisia vaihtoehtoja, joista he
9324: ristölle. voivat valita kulutuskäyttäytymisensä. Ihmisten
9325: Teollisuuden ja työpaikkojen jätteiden hyö- asenteita ei myöskään ole pyritty riittävässä mää-
9326: dyntämiseksi on tehty yhtä ja toista. Vähem- rin muokkaamaan järkevään kuluttamiseen suun-
9327: mälle huomiolle sen sijaan ovat jääneet koti- tautuvaksi.
9328: talouksien aiheuttamat jätteet ja niiden jälki- Myöskään valtion vuoden 1985 tulo- ja menoar-
9329: huolto. Näistä jätteistä paperi kerätään ja laji- vioesityksessä jätteiden hyödyntämisen edistämi-
9330: teliaan tällä hetkellä tehokkaimmin. Myös pul- seen tarkoitetut määrärahat eivät suuntaudu koti-
9331: lot palautuvat noin 40-prosenttisesti. Sen sijaan talouksille.
9332: muiden kotitalouksien jätteiden keräily on hoita- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9333: matta. taen,
9334: Kotitalouksien jätemääriä voitaisiin vähentää
9335: käyttämällä järkevästi kertakäyttötuotteita, suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9336: nittelemalla ja keskittämällä ostoksia, vähentä- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 35.10
9337: mällä turhaa kulutusta, käyttämällä tarvikkeita uudelle momenttlle 200 000 markkaa koti-
9338: säästeliäästi ja korjaamalla ja kierrättämällä hyö- talouksien jätteiden hyötykäytön edistämi-
9339: dykkeitä. Ennen kaikkea sellaisia jätteitä pitäisi seen.
9340:
9341: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
9342:
9343: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Pirjo Ala-Kapee
9344: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Tytti Isohookana-Asunmaa
9345: Sirkka-Liisa Anttila Lea Mäkipää Mauri Pekkarinen
9346: Lea Sutinen Helena Pesola
9347: 888 1984 vp.
9348:
9349: Raha-asia-aloite n:o 822
9350:
9351:
9352:
9353:
9354: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta retkeilyalueen perustamisek-
9355: si Leivonmäelle
9356:
9357:
9358: Eduskunnalle
9359:
9360: Leivonmäen kuntaan olisi tarkoituksenmukais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9361: ta perustaa valtion retkeilyalue. Tarkoitukseen taen,
9362: tarvittaisiin 1 000 000 markkaa retkeilyalueen pe-
9363: rustamista ja alueen palvelujen rakentamista var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9364: ten (opastuskeskuksen ja majoituskämppien ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
9365: retkeilyreittien rakentaminen sekä metsähallin- 35.15.311isäyksenä 1 000 000 markkaa ret-
9366: non virkistyskalastusalueen perustaminen). kezlyalueen perustamiseksi Leivonmäen
9367: Retkeilyalue perustettaisiin valtion omistamille kuntaan.
9368: maille Rutajärven länsipuolella ja Haapasuolla.
9369:
9370: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9371:
9372: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
9373: 1984 vp. 889
9374:
9375: Raha-asia-aloite n:o 823
9376:
9377:
9378:
9379:
9380: Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusikon ala-asteen perusta-
9381: miskustannuksiin Kemissä
9382:
9383:
9384: Eduskunnalle
9385:
9386: Tulo- ja menoarvioesityksessä on varattu 9,13 mioon ottaen Kemin kaupunki tarvitsee Kuusi-
9387: milj. markkaa Kemin Sauvasaaren yläasteen käy- kon ala-asteen osalta sekä avustusta että lainaa,
9388: tössä olevan koulurakennuskiinteistön ostamiseksi jotta kokonaisuus voidaan toteuttaa.
9389: Kemin sairaanhoito-oppilaitoksen käyttöön. Sopi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9390: muksen mukaan Kemin kaupunki käyttää kaup- taen,
9391: pasumman Hepolan yläasteen rakentamiseen ha-
9392: kematta siihen valtionosuutta ja -lainaa. Yläas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9393: teen yhteyteen liittyvän ala-asteen eli ns. Kuusi- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9394: kon kohtalo ratkeaa vasta myöhemmin ensi vuon- 29.46.34 4 000 000 markkaa Kuusikon
9395: na. Tarjolla on vaara, jos ala-asteen rakentamislu- ala-asteen perustamiskustannukszin val-
9396: paa ei saada, että koko rakentamistapahrumien tionosuutena Kemin kaupungissa.
9397: kokonaisuus lykkäytyy. Hankkeen suuruuden huo-
9398:
9399: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9400:
9401: Lauri Impiö Seppo Pelttari Niilo Koskenniemi
9402:
9403:
9404:
9405:
9406: 112 4284003504
9407: 890 1984 vp.
9408:
9409: Raha-asia-aloite n:o 824
9410:
9411:
9412:
9413:
9414: Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta eräisiin kalataloustutkimuk-
9415: siin Tornionjoella ja Simojoella
9416:
9417:
9418: Eduskunnalle
9419:
9420: Lohikantojen säätelytoimikunnan mteunnossa määrärahaa saadaan käyttää tilapäisluonteisen
9421: kuten Tornion-Muonionjoen vesistön kalata- henkilöstön palkkioihin ja Tornionjoessa sekä Si-
9422: loustutkimuksessa painotetaan miten lohitutki- mojoessa tapahtuvaan istutettujen poikasten seu-
9423: musta tulee tehostaa sekä kansallisesti että kan- rantatutkimukseen sekä säätelytoimenpiteiden
9424: sainvälisesti. Istutettujen poikasten seurantatutki- vaikutuksen tutkimiseen luonnonkantoihin.''
9425: mus tulee suorittaa niin laajana, että tulokset an- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9426: tavat jatkuvasti luotettavan kuvan istutusten tu- taen,
9427: loksista. Säätelytoimenpiteiden vaikutusta luon-
9428: nonkantoihin tulee selvittää Tornionjoessa ja Si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9429: mojoessa tehtävillä tutkimuksilla. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9430: Tarkoitukseen varattava määräraha voidaan si- 30.37.27 500 000 markkaa eräisiin ka-
9431: joittaa momentille 30.3 7. 27 merkitsemällä tulo- lataloustutkimuksiin Tornionjoella ja Si-
9432: ja menoarvioehdotukseen momentin perustelui- mo;oella.
9433: hin viimeinen virke näin kuuluvana: "Momentin
9434:
9435: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9436:
9437: Lauri Impiö Seppo Pelttari Niilo Koskenniemi
9438: 1984 vp. 891
9439:
9440: Raha-asia-aloite n:o 825
9441:
9442:
9443:
9444:
9445: Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastuksen valvonnan tehos-
9446: tamista varten
9447:
9448:
9449: Eduskunnalle
9450:
9451: Lohikantojen säätelytoimikunnan mietinnössä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9452: ehdotetaan perustellusti kalastuksen valvonnan taen,
9453: tehostamista Tornion-Muonionjoen, Simojoen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9454: ja Kiiminkijoen varsilla ja näiden jokien su~ 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9455: alueilla erityisesti avovesikautena. Kun tulo- Ja 30.37.29 lisäyksenä JOO 000 markkaa te-
9456: menoarvioesitykseen ei ole hallituksen toimesta hostettuun kalastuksen valvontaan Tor-
9457: ehdotettu määrärahaa, tulee se pyrkiä eduskun- nion-Muonionjoen, Simojoen ja Kzimin-
9458: nassa lisäämään. kijoen varszlla ja näiden jokien suualuezl-
9459: la.
9460: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9461:
9462: Lauri Impiö Seppo Pelttari Niilo Koskenniemi
9463: 892 1984 vp.
9464:
9465: Raha-asia-aloite n:o 826
9466:
9467:
9468:
9469:
9470: Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven Ketolan kalanvil-
9471: jelylaitoksen laajentamiseen
9472:
9473:
9474: Eduskunnalle
9475:
9476: Kemijärven Ketolan 1950-luvulla rakennetun Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9477: kalanviljelylaitoksen laajentaminen on kiireellinen taen,
9478: ja välttämätön Kemijoen sivuvesistöissä olevien ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9479: suurien istutustarpeiden takia. Ketolan laitoksessa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9480: tuotetaan Kemijoen vesistöalueen siianpoikaset 30.38. 74 50 000 markkaa Kemzjarven
9481: sekä harjus ja järvitaimen. Tarve on mahdollista Ketolan kalanviljelylaitoksen laajentami-
9482: tyydyttää vasta laajennustyön jälkeen. sen suunnitteluun.
9483:
9484: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
9485:
9486: Lauri Impiö Seppo Pelttari Niilo Koskenniemi
9487: 1984 vp. 893
9488:
9489: Raha-asia-aloite n:o 827
9490:
9491:
9492:
9493:
9494: Impiö ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Vuotoksen alueen
9495: kehittämiseen
9496:
9497:
9498: Eduskunnalle
9499:
9500: Vuotoksen alueen kehittäminen on määräraho- Tästä vuodesta määräraha on pudonnut kol-
9501: jen osalta joutunut niin suuriin vaikeuksiin, että mesta kahteen miljoonaan markkaan. Ensi vuo-
9502: julkisesti epäillään lopullisena tarkoituksena ole- den ehdotuksen mukaan kahden miljoonan mar-
9503: van Vuotoksen altaan rakentaminen. Kun kuiten- kan määrärahaa saadaan käyttää myös Suvannon
9504: kin tulo- ja menoarvioesityksessä on varattu 2 mil- kylän rakennusten säilyttämiseen, joten alkupe-
9505: joonan markan määräraha, on sitä syytä lisätä, et- räiseen Vuotoshankkeeseen, elinkeinojen kehittä-
9506: tä todellisiin elvytystoimiin päästään suunnitel- miseen, jää entistä vähemmän varoja.
9507: mien mukaan. Vuotoksen seurantaryhmän mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9508: kaan pelkkä tilojen kehittäminen vaatisi 2,6 milj. taen,
9509: markkaa. Talous- ja viljelysteiden rakentamiseen ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9510: tarvitaan 1,2 milj. markkaa. Lisäksi tarvitaan varo- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9511: ja Viitarannan sillan rakentamiseen, mikä työ olisi 30.99.41 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
9512: aloitettava ensi vuonna. Vuotoksen alueen kehittämiseen.
9513: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
9514:
9515: Lauri Impiö Seppo Pelttari Niilo Koskenniemi
9516: 894 1984 vp.
9517:
9518: Raha-asia-aloite n:o 828
9519:
9520:
9521:
9522:
9523: Impiö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lapin tie- ja vesira-
9524: kennuspiirille yleisten teiden tekemiseen
9525:
9526:
9527: Eduskunnalle
9528:
9529: Tulo- ja menoarvioehdotuksen mukaan ei La- Lapin piirin käyttösuunnitelmaan on syytä
9530: pin läänin alueella ennen ensi syksyä aloiteta yh- lisätä 10 miljoonaa markkaa ja tehdä mahdollisek-
9531: tään uutta tiehanketta. Muutoinkin määrärahat si töiden aloittaminen TVH:n harkinnan mukai-
9532: ovat reaaliarvoltaan pudonneet roimasti. Lapin sesti JO ennen ensi syksyä viimeistään keväällä
9533: läänin alueella työttömyys on niin hälyttävä, että 1985. Tällöin määräraha kohoaa 115 500 000
9534: työvoimahallinnon määrärahoja on pakko sijoittaa markkaan.
9535: sinne mikäli työttömyysprosenttia ei nykyisestään Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9536: koroteta, mikä on vastoin valtioneuvoston viime taen,
9537: keväistä kannanottoa. On taloudellisempaa varata
9538: TVH:lle määrärahat suoraan ensi vuoden budjet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9539: tiin, jotta suunnittelu- ja valmistelutyö varojen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9540: käytöksi tapahtuu ajan kanssa. Investointien si- 31.24. 77 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
9541: joittaminen ensi syksynä alkavaksi ei puolla Lapin yleisten teiden tekemiseen Lapin tie- ja ve-
9542: osalta paikkaansa, kun suhdannevaihtelu ei sa- sirakennuspiirin alueella.
9543: malla tavalla koske kroonisen työttömyyden aluet-
9544: ta kuin se koskee muuta maata.
9545:
9546: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
9547:
9548: Lauri Impiö Seppo Pelttari Niilo Koskenniemi
9549: 1984 vp. 895
9550:
9551: Raha-asia-aloite n:o 829
9552:
9553:
9554:
9555:
9556: Impiö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraa-
9557: nien kuntoutustoimintaan
9558:
9559:
9560: Eduskunnalle
9561:
9562: Vuosien aikana on turhaan saatu odottaa niiden alhaisena, jotta edes kaikki vaikeimmat tapaukset
9563: rintamaveteraanien, joita voi luonnehtia tyypilli- voitaisiin ottaa asianmukaisen ja kohtuullisen
9564: siksi väliinputoajiksi, aseman lakisääteistä korjaa- kuntoutusohjelman piiriin.
9565: mista. Heitä ovat ne veteraanit, jotka ehtivät olla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9566: sotatoimissa pisimmän ajan, mutta eivät saaneet taen,
9567: kunnollista työeläkettä v. 1962 voimaan tulleen
9568: lain myötä, koska ei ollut ansaintaperiaatteen mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9569: kaan riittävästi tulokertymää. Näyttää siltä, että 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9570: kuntoutukseenkaan ei riitä varoja ennen kuin 33.84.56 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
9571: kuntoutus on monien edellä mainittujen kohdalla valtionapuna n'ntamaveteraanien kuntou-
9572: liian myöhäistä. Tämän vuoksi 12 milj. markan tustoimintaan.
9573: korotusta vuoden 1984 tasosta on pidettävä liian
9574:
9575: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
9576:
9577: Lauri Impiö Seppo Pelttari Niilo Koskenniemi
9578: 896 1984 vp.
9579:
9580: Raha-asia-aloite n:o 830
9581:
9582:
9583:
9584:
9585: Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Ounasjoen suojelulaista
9586: aiheutuvien menetyksien korvaamiseksi
9587:
9588:
9589:
9590: Eduskunnalle
9591:
9592: Toista vuotta sitten eduskunta hyväksyi yksi- käänlaista korvaamiseen tarkoitettua määrärahaa,
9593: mielisesti ns. Ounasjoen suojelulain. Lakiin tuli on eduskunnan syytä lisätä arviomääräraha, jotta
9594: korvausten maksamisen mahdollisuus kirjatuksi. viime vuonna ilmaistu eduskunnan tahto toteute-
9595: Sitä täydennettiin eduskunnan hyväksymässä va- taan.
9596: liokunnan mietinnössä. Aikataulu jäi avoimeksi ja Korvaussummat liikkuvat eri tahojen kannan-
9597: korvaukset näin ollen jäivät roikkumaan ilmaan. otoissa 50-616 miljoonan markan puitteissa.
9598: Kokoomus esitti allekirjoittaneen toimesta lausu- Koska summan ottaminen yhtenä vuonna on suu-
9599: maehdotuksen, missä aikataulu olisi lyöty luk- ri, on syytä ensi vuoden budjettiin merkitä 50
9600: koon, mutta esitys ei mennyt läpi. Lausumaehdo- milj. markkaa.
9601: tus kuului: ''Eduskunta edellyttää erityisesti yksi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9602: tyisten pienten vesiosuuksien omistajille ja käyttö- taen,
9603: oikeuden haitijoille Ounasjoen suojelulaista ai-
9604: heutuvien menetyksien korvaamista kiinteän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9605: omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 35.25
9606: annetun lain (6031 77) mukaisina kahden vuoden uudelle momentzfle 50 000 000 markkaa
9607: kuluessa suojelulain voimaantulosta.'' Ounasjoen suojelulaista aiheutuneiden
9608: Kun tulo- ja menoarvioehdotus ei sisällä min- menetyksien korvaamiseen.
9609:
9610: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
9611:
9612: Lauri lmpiö Seppo Pelttari
9613: 1984 vp. 897
9614:
9615: Raha-asia-aloite n:o 831
9616:
9617:
9618:
9619:
9620: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotemo määrärahan osoittamisesta
9621: kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyön tukemiseen
9622:
9623:
9624: Eduskunnalle
9625:
9626: Viimeaikainen kansainvälinen ja kansallinen Yksittäisten kansalais- ja lähetysjärjestöjen ke-
9627: kehityskeskustelu on selvästi muuttunut ja siihen hitysjoukkotoimintaan verrattavan henkilöavun
9628: on tullut mukaan näkemyksiä, joita tähän men- palkkaukseen myönnettäisiin avustusta samoilla
9629: nessä ei ole pidetty erityisen merkittävinä. Tätä perusteilla kuin kehitysjoukko-organisaatiolle.
9630: uutta ajattelua kuvastaa mm. ihmisen perustar- Tähän mennessä kansalaisjärjestöille on myön-
9631: peiden tyydyttämisen painottaminen, kansalais- netty hakemuksesta avustusta kehitysmaissa ole-
9632: ten osallistumismahdollisuuksien korostaminen, viin projekteihin sekä tiedotustoimintaan. Vuon-
9633: omaehtoisen kehityksen periaate ja maailmanta- na 1984 avustusta on anonut 80 järjestöä (20 lähe-
9634: louden rakenteellisten muutosten välttämättö- tysjärjestöä ja 60 muuta kansalaisjärjestöä) yhteen-
9635: myyden ymmärtäminen. Erityisesti on alettu ko- sä 200 kehitysmaaprojektiin. Toistaiseksi vain hy-
9636: rostaa maaseutukehityksen merkitystä. vin harvalla, lähinnä lähetysjärjestöillä, on ollut
9637: Suomen hallitus ei kannanotoissaan ole selvästi mahdollisuus lähettää projekteihin myös henki-
9638: määritellyt sitä, millaista kehitystä maamme tu- löstöä. Arviolta tämän hetken projekteista noin
9639: kee. Siitä huolimatta voidaan käytännön kehitys- 20 % :ssa on Suomesta lähetettyä tai lähetettäväksi
9640: yhteistyössä pyrkiä kohti uuden kehitysajattelun suunniteltua henkilökuntaa. Kuitenkin suurin osa
9641: mukaisia tavoitteita. hankkeista tarvitsisi ainakin osan aikaa suomalais-
9642: Valtioneuvosto asetti 30 päivänä maaliskuuta ta asiantuntemusta.
9643: 1983 komitean, jonka tehtävänä oli selvittää kan- Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityksen kah-
9644: sallisen kehitysjoukkotoiminnan tarpeellisuus ja denvälisen lahjamuotoisen kehitysavun käyttö-
9645: toiminnan edellytykset. Komitea päätyi vuoden suunnitelman kohdassa 8 esitetään kansalli-
9646: mittaisen työnsä jälkeen suosittamaan kehitys- selle kehitysjoukkotoiminnalle tukena 1 mil-
9647: joukkotoiminnan aloittamista. Ehdotuksen mu- joona markkaa. Koska kuitenkin on arvioita-
9648: kaisesti perustettaisiin Suomeen erillinen vissa, että kyseinen määräraha kuluu uuden
9649: kehitysjoukko-organisaatio ja yksittäisten kansa- kehitysjoukko-organisaation luomiseen ja hal-
9650: laisjärjestöjen kehitysjoukkotoimintaan verratta- lintohenkilöstön palkkaamiseen, ei määräraha
9651: vaa henkilöapua lisättäisiin. riitä varsinaisen toiminnan tukemiseen vuonna
9652: Kehitysjoukko-organisaatio, jonka juridiseksi 1985.
9653: muodoksi ehdotetaan rekisteröityä yhdistystä, oli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9654: si avoin kaikille suomalaisille kansalaisjärjestöille. taen,
9655: Sen toimielinten avuksi palkattaisiin henkilökun-
9656: taa sekä kotimaan hallintoa että kenttähallintoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9657: varten. Esityksen mukaan yhdistyksen toiminta 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9658: rahoitettaisiin kehitysyhteistyömäärärahoista. Toi- 24. 30. 67 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
9659: mintaa varten myönnettäisiin hakemuksesta toi- kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitysjouk-
9660: minta-avustus, joka kattaisi kehitysjoukkolaisten kotoimintaan verrattavan henktlöavun
9661: palkkakulut, rekrytointi- ja valmennuskulut, koti- palkkauksen tukemiseen.
9662: maan hallintokulut sekä kenttähallinnon kulut.
9663:
9664: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
9665:
9666: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen Mauri Pekkarinen
9667: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Aapo Saari
9668: 113 4284003504
9669: 898 1984 vp.
9670:
9671: Raha-asia-aloite n:o 832
9672:
9673:
9674:
9675:
9676: Isohookana-Asunmaa ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta pe-
9677: ruskoulujen perustamiskustannuksiin
9678:
9679:
9680: Eduskunnalle
9681:
9682: Oulun läänissä on vuodesta 1984 vuoteen 1988 ne muualla maassa on samanlainen, tulisi perus-
9683: saakka ilmoitettu toteutettavaksi 248 kouluraken- koulujen rakentamiseen osoittaa lisää varoja val-
9684: nushanketta, joiden kustannus/ normaalihinta- tion budjetissa.
9685: arviot ovat yhteensä yli 344 milj. mk. Määräraha Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9686: osoittaa koulutilojen lisäyksen ja ajanmukaistami- taen,
9687: sen jatkuvaa kehittämistarvetta. Kuntien koulu-
9688: laitoksen ylläpitäjänä ja valtion sen toiminnasta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9689: rahoituksesta suuren vastuun kantajana tulisi kye- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
9690: tä nämä tarpeet täyttämään edes tyydyttävästi. 29.46.34 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
9691: Kouluilla tulisi olla tarjottavana siedettävät työs- peruskoulujen rakentamisavustuksia var-
9692: kentelyolot silloin, kun niitä tarvitaan. Kun tilan- ten.
9693:
9694: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
9695:
9696: Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila Juhani Alaranta
9697: Pirkko Ikonen Mauno Manninen Hannu Kemppainen
9698: Mauri Pekkarinen Jukka Vihriälä
9699: 1984 vp. 899
9700:
9701: Raha-asia-aloite n:o 833
9702:
9703:
9704:
9705:
9706: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pe-
9707: ruskoulujen ylläpitomenojen lisäavustuksiin
9708:
9709:
9710: Eduskunnalle
9711:
9712: Peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston val- mätön. Valtionosuuslain muuttuminen vuoden
9713: tionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 1979 alusta ei riitä perusteluksi. Lisäavustuksiin
9714: {1112/78) 4 §:n 3 momentin mukaan vaikeassa tarvittava määräraha on ainakin yli 9 milj. mk.
9715: taloudellisessa asemassa oleva ensimmäiseen kan- Todellisuudessa määrärahan tarve olisi suurempi,
9716: tokykyluokkaan kuuluva kunta saa lisäavustusta sillä valtioneuvoston vahvistamat myöntämispe-
9717: peruskoulumenoihin, mikäli kunnalle koulume- rusteet ovat kuntien kannalta oleellisesti huonom-
9718: noista aiheutuva rasitus muuten tulisi kohtuullista mat kuin vuoden 1978 myöntämisperusteet.
9719: raskaammaksi. Valtioneuvosto vahvistaa vuosit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9720: tain lisäavustuksen myöntämisperusteet. Valtion- taen,
9721: osuuslain perusteiden mukaan lisäavustus koskee
9722: 10-20 kuntaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9723: Kyseinen lisäavustus on äärettömän tärkeä sitä 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9724: saaville kehitysalueen kunnille, joista suurin osa 29.46.35 lisäyksenä 3 000 000 markkaa pe-
9725: sijaitsee Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjan- r~!koulujen ylläpitomenojen lisäavustuk-
9726: maalla. Kuluvan vuoden budjettiin on varattu tä- sun.
9727: hän tarkoitukseen vain 6 milj. mk, mikä on riittä-
9728:
9729: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
9730:
9731: Tytti Isohookana-Asunmaa Heikki Kokko Timo Kietäväinen
9732: Juhani Alaranta Hannu Kemppainen Mauri Pekkarinen
9733: 900 1984 vp.
9734:
9735: Raha-asia-aloite n:o 834
9736:
9737:
9738:
9739:
9740: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen kris-
9741: tillisen kansanopiston rakennustöihin
9742:
9743:
9744: Eduskunnalle
9745:
9746: Kalajoen kristillisessä kansanopistossa opiskelee man valtion rahoitusta. Opetusministeriön ja työ-
9747: vajaat 200 opiskelijaa opiston neljällä eri linjalla. voimaministeriön avustuksen määrä rahoitus-
9748: Vuosittain opisto on voinut ottaa perusoppijaksol- suunnitelmassa on 47,8 % koko rahoituksesta.
9749: le 65-70 opiskelijaa. Opiston koko kapasiteetti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9750: on ollut näin käytössä. Kuitenkin hakijoita on ol- taen,
9751: lut paljon runsaammin ja kurssien kokoa olisi voi-
9752: tu huomattavasti suurentaa, mikäli tilat olisivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9753: sen sallineet. Opistolla ovat valmiina uudisraken- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9754: nussuunnitelmat. Hankkeen kustannusarvio on 29.57.52 500 000 markkaa Kalajoen
9755: vajaat 5,6 milj. mk. Vaikka opiston talous tällä kristtflisen kansanopiston uudisrakennus-
9756: hetkellä on hyvä, ei näin suuri hanke toteudu il- töiden aloittamiseksi vuonna 1985.
9757:
9758: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
9759:
9760: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
9761: 1984 vp. 901
9762:
9763: Raha-asia-aloite n:o 835
9764:
9765:
9766:
9767:
9768: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisen
9769: koulutuksen opettajankoulutuksen suunnittelun aloittamiseksi
9770: Pohjois-Suomessa
9771:
9772: Eduskunnalle
9773:
9774: Nykyinen keskiasteen opettajankoulutusjärjes- Edellä olevaan viitaten voidaan todeta, että Ou-
9775: telmä on lukion opettajia lukuun ottamatta maas- lussa sijaitseva Pohjois-Pohjanmaan keskusam-
9776: samme hajanaista: ammatillisten oppilaitosten mattikoulu voisi olla opettajankoulutuksesta vas-
9777: opettajat saavat pedagogisen pätevöitymisen hy- taava ammatillinen oppilaitos. Pohjois-Pohjan-
9778: vinkin eritasaisena koulutuksena koulutusajan ja maan keskusammattikoululla on opettajankoulu-
9779: -sisällön suhteen. Keskiasteen oppilaitoksista eri- tuksen aloittamiseksi suunnitelmat sekä tilat ja
9780: tyisesti ammattikoulu, maatalousoppilaitokset ja koululla on mahdollisuus olla yhteistyössä Oulun
9781: ammatilliset kurssikeskukset ovat sellaisia, joissa yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetta-
9782: tällä hetkellä on opettajia, joilta puuttuu pedago- jankoulutuslaitoksen kanssa.
9783: ginen pätevyys. Valtioneuvoston 24.3.1983 hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9784: väksymässä keskiasteen koulutuksen kehittämis- taen,
9785: ohjelmassa vuosiksi 1984-85 on kohta Ammatil-
9786: listen oppilaitosten opettajankoulutuksen kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9787: minen. Tässä suunnitelmassa todetaan, että mui- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9788: den kuin yleissivistävien aineiden opettajien pe- 29.59.29 200 000 markkaa ammatzllisen
9789: ruskoulutusta voidaan järjestää ammatillisten koulutuksen opettajankoulutuksen suun-
9790: opettajankoulutuslaitosten lisäksi myös ammatil- nittelun aloittamiseksi Pohjois-Suomessa
9791: lisessa oppilaitoksessa. Vuoden 1985 tulo- ja me- nzin, että kyseinen opettajankoulutus ensi
9792: noarviossa todetaan ko. opettajankoulutuksen laa- vaiheessa alkaisi Oulussa Pohjois-Pohjan-
9793: jentamisen tarve. maan keskusammattikoulussa.
9794:
9795: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
9796:
9797: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Mauno Manninen
9798: 902 1984 vp.
9799:
9800: Raha-asia-aloite n:o 836
9801:
9802:
9803:
9804:
9805: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihanoin ko-
9806: tiseutukeskushankkeen suunnitteluun
9807:
9808:
9809: Eduskunnalle
9810:
9811: Maamme paikalliskulttuurin kehittyminen riip- kunnassa kyseisen tapaista suunnitelmaa, jossa pe-
9812: puu ratkaisevasti tarkoituksenmukaisista tiloista. rinne yhdistyy mielekkäällä tavalla nykyisyyteen ja
9813: Valtakunnallisesti arvokkaana kulttuuritilojen ko- antaa tulevaisuudelle uusia toimintamalleja. Vi-
9814: keilumallisuunnitelmana voidaan pitää Vihanoin hanoin kotiseutukeskuksen rakentamisen yhtey-
9815: kunnan kotiseutukeskushanketta. Vihanoin kun- dessä voitaisiin myöskin tutkia, miten erilaiset val-
9816: nan kotiseutukeskussuunnitelma sisältää kunta- tionapujärjestelmät voidaan sovittaa yhteen.
9817: laisten kulttuuriharrastuksiin sekä kotiseutu- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9818: kulttuurityöhön tarkoitetun monitoimitilan. taen,
9819: Vihanoin kotiseutukeskussuunnitelmassa yh-
9820: distyvät moderni tekniikka ja vanha talonpoikais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9821: kulttuuri. Paikallisen elinkeinoelämän ja kulttuu- 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
9822: rin kehittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää kaa Vihannin kotiseutukeskushankkeen
9823: päästä kokeilemaan maamme jossakin maalais- suunnitteluun.
9824:
9825: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
9826:
9827: Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila Juhani Alaranta
9828: 1984 vp. 903
9829: Raha-asia-aloite n:o 837
9830:
9831:
9832:
9833:
9834: lsohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
9835: Suomen Nuorison Liiton toiminnan tukemiseen
9836:
9837:
9838: Eduskunnalle
9839:
9840: Valtakunnallisilla nuorisoseurajärjestöillä on vuo- saan toimintaan, joten investoinnit ilman julkista
9841: desta 1934 ollut yhteisessä käytössään 140 m 2 :n tukea ovat kohtuuttoman vaikeat. Järjestö on
9842: toimitilat, jotka ovat jo useita vuosikymmeniä sit- 22.9.1983 tehnyt päätöksen 600 m 2 :n toimitilojen
9843: ten käyneet laajentuneeseen toimintaan nähden hankinnasta Helsingissä. Tilojen hankintaan ja sa-
9844: epätarkoituksenmukaisiksi. Nuorisoseurajärjestöön neeraukseen kuluu yhteensä noin 4 milj. mark-
9845: kuuluvat tällä hetkellä seuraavat valtakunnalliset kaa. Ensi vuoden talousarviossa on esitetty val-
9846: liitot, joiden toimitiloista on kysymys: Suomen tionavustusta vain 150 000 markkaa.
9847: Nuorison Liitto, Kalevan Nuorten Liitto, Vapaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9848: Sivistystoiminnan Liitto ja sen opintokeskus, Suo- taen,
9849: men Kansanmusiikkiliitto ja Suomen Puhallinor-
9850: kesteriliitto. Yksin järjestöön kuuluvissa noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9851: 1 250 nuorisoseurassa on 140 000 jäsentä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9852: Nuorisoseurajärjestön erityisesti viime vuosina 29.91.51 300 000 markan määrärahan
9853: laajentunut ja voimistunut toiminta on myös yh- avustuksena Suomen Nuorison Liitolle
9854: teiskunnallisesti merkittävää kasvatus- ja harras- nuorisoseurajärjestön valtakunnallisen toi-
9855: tustyötä. Järjestön saarnat julkiset toiminta- mitzlan hankintaan.
9856: avustukset joudutaan käyttämään kokonaisuudes-
9857:
9858: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
9859:
9860: Tytti Isohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen Pentti Lahti-Nuuttila
9861: Aapo Saari Mauno Manninen Matti Maijala
9862: Hannu Kemppainen Mauri Pekkarinen Jukka Vihriälä
9863: 904 198~ vp.
9864:
9865: Raha-asia-aloite n:o 838
9866:
9867:
9868:
9869:
9870: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskustan
9871: Koulutuspoliittisen Liiton toiminnan tukemiseen
9872:
9873:
9874: Eduskunnalle
9875:
9876: Keskustan Koulutuspoliittisen Liiton tarkoituk- mistä muihin maihin ja on järjestänyt vuosittain
9877: sena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja kou- opintomatkan tutustumiseksi eri maiden koulu-
9878: lutuspalvelujen alueellista ja tasapainoista jakaan- tusjärjestelmiin.
9879: tumista. Liittoon kuuluu 18 alueyhdistystä. Jäse- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9880: niä alueyhdistyksissä on noin 1 200. taen,
9881: Liitto ja sen alueyhdistykset järjestävät seminaa-
9882: reja ja kokouksia, joissa käsitellään ajankohtaisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9883: yleissivistävään, ammatilliseen ja aikuiskoulutuk- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9884: seen liittyviä kehittämiskysymyksiä. Liitto julkai- 29.99.50 200 000 markkaa Keskustan
9885: see myös omaa lehteä nimeltään Koulukeko. Koulutuspoliittisen Liiton ja sen alueyh-
9886: Liitto on pitänyt tärkeänä yhteyksien ylläpitä- distysten toiminnan tukemiseen.
9887:
9888: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
9889:
9890: Tytti Isohookana-Asunmaa Heikki Kokko Timo Kietäväinen
9891: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Kalevi Mattila
9892: Juhani Alaranta Mauno Manninen Matti Maijala
9893: Hannu Kemppainen Mauri Pekkarinen Aapo Saari
9894: 1984 vp. 905
9895:
9896: Raha-asia-aloite n:o 839
9897:
9898:
9899:
9900:
9901: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta lammastutki-
9902: jan palkkaamiseksi Pelson keskusvankilan lampolaan
9903:
9904:
9905: Eduskunnalle
9906:
9907: Suomen lammastalous kärsii monista ongelmis- vontaa ja koulutusta, mutta myös yhteistoimintaa
9908: ta, joista useimmat heikentävät lammastalouden ja tutkimustyötä. Erityisesti Pohjois-Suomeen kai-
9909: kannattavuutta ja sen kehittymistä yhtenä maata- vataan soveltuvaa tietoa lammastaloudesta. Pelson
9910: louden tuotantomuotona. Lammastaloutemme keskusvankilalle, joka sijaitsee Vaalassa, on val-
9911: on uuhimäärältään ja katraskooltaan pientä, alan mistunut vuonna 1984 kahden tuhannen emän ja
9912: työmenetelmien kehittyminen on ollut hidasta ei- uuhen suurlampola. Tänne olisi mahdollisuus si-
9913: kä alalla ole juuri yhteistyötä ja suunnitelmalli- joittaa lammastutkija suunnittelemaan lammasta-
9914: suutta. Ongelmien voittamiseksi on lammasta- louden tutkimustoimintaa, sen kehittämistä, am-
9915: loutta kehitettävä kolmen eri painopisteen tuella. mattitaidon edistämistä ja edellä mainitun yhteis-
9916: Nämä ovat yhteistyön lisääminen, tutkimustoi- työn lisäämistä.
9917: minnan sekä ammattitaidon edistäminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9918: Tuotannollinen yhteistyö tarjoaa mahdollisuu- taen,
9919: den parantaa lammastalouden kannattavuutta ja
9920: kehittää sitä elinkeinona. Tutkimustoiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9921: tehtävänä tulee myös olla lampaankasvatukseen 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9922: liittyvien menetelmien parantaminen ja nykyisten 30.30.42 120 000 markkaa lammastut-
9923: sekä uusien lammastuotteiden hyväksikäytön kt/an palkkaamiseksi Vaalassa stjaitsevaan
9924: edistäminen. Lampureiden ammattitaidon säilyt- Pelson keskusvanktlan lampolaan.
9925: täminen ja kohottaminen vaatii tehokasta neu-
9926:
9927: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
9928:
9929: Tytti Isohookana-Asunmaa Heikki Kokko Juhani Alaranta
9930: Aapo Saari Pirkko Ikonen Matti Maijala
9931: Jukka Vihriälä
9932:
9933:
9934:
9935:
9936: 114 4284003504
9937: 906 1984 vp.
9938:
9939: Raha-asia-aloite n:o 840
9940:
9941:
9942:
9943:
9944: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisestakalanviljely-ja
9945: tutkimuslaitoksen suunnitteluun Iihin
9946:
9947:
9948: Eduskunnalle
9949:
9950: Perämereen laskevien jokien suille tullaan vel- vesistöalueella. Iin kuntaan on myös rakennettu
9951: voiteistutuksina istuttamaan vuosittain noin 10 Pitkäniemen läheisyyteen Praavan koelaitos. Pit-
9952: milj. markan arvosta lohen, taimenen ja vaellus- käniemen kalanviljelylaitosta varten on Iin kunta
9953: siian poikasia. Istutusten onoistuessa Pohjanlah- varannut tarkoitukseen 15 hehtaarin maa-alueen.
9954: den kalakantojen tuotto lisääntyy arviolta n. 20 Iijoen voimalaitosrakentamisen myötä alueen
9955: milj. markalla. Velvoiteistutuksilla on siten huo- kalatalouselinkeino on vähentynyt huomattavasti.
9956: mattava merkitys kalastukselle. Toimenpidettä Kalanviljelylaitoksen sijoittaminen Iihin parantai-
9957: varten tarvitaan Perämeren alueelle valtion kalan- si kunnan heikkoa työllisyystilannetta sekä laitok-
9958: viljelylaitos. Laitoksen tulisi huolehtia Perämeren sen rakentamisen ja hoidon että välillisesti lisään-
9959: jokien suilta saatavien merellisten vaelluskalojen tyvien kalansaaliiden muodossa.
9960: mädin hankinnasta ja haudonnasta sekä emokalo- Iijoella on esitetyn perusteella parhaat edelly-
9961: jen vastaanottamisesta ja säilyttämisestä. Laitok- tykset toimia Perämeren alueen kalan tutkimus- ja
9962: sen tulisi hoitaa myös velvoitteena istutettavien viljelylaitoksen sijoituspaikkana. Kunta on myös
9963: lohien ja taimenien laadun tarkkailu ja istutusten erityistukialuekunta.
9964: seuranta. Niinikään laitoksen tulisi kasvattaa vael- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9965: lusikäisiä lohen ja taimenen poikasia siinä määrin taen,
9966: kuin velvoitehoidon poikastuotanto jää pienem-
9967: mäksi kuin entinen jokien luonnontilainen tuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9968: tanto. Lohen ja taimenen poikasten tuotannosta 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9969: on Perämeren alueella huomattavaa vajausta. 30.38. 74 JOO 000 markkaa kalanviljely-
9970: Iin kunnassa on selvitelty mahdollisuuksia tuot- ja tutkimuslaitoksen suunnitteluun Iin
9971: taa velvoitehoidossa tarvittavat istukkaat Iijoen kuntaan.
9972:
9973: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
9974:
9975: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauno Manninen Matti Maijala
9976: 1984 vp. 907
9977:
9978: Raha-asia-aloite n:o 841
9979:
9980:
9981:
9982:
9983: lsohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
9984: yleisten teiden parantamiseen ja kunnossapitoon
9985:
9986:
9987: Eduskunnalle
9988:
9989: Yleisten teiden kunto on viime vuosina huo- Kun tilanne muualla maassa on samanlainen,
9990: mattavasti heikentynyt johtuen kasvaneista liiken- tulisi tienpitoon osoittaa lisää päällystettyjen tei-
9991: nemääristä (6% v. 1982) sekä teiden kunnossapi- den rakenteen parantamiseen ja kunnossapitoon
9992: toon käytettävien varojen reaalisesta pienentymi- 100 milj. mk.
9993: sestä. Kun heikentynyt tien kunto lisää tien vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9994: tuisia hoito- ja kunnostusmenoja sekä aiheuttaa taen,
9995: liikenteelle jopa 16 % :n lisääntyneen polttoaine-
9996: kulutuksen ja kun teiden fyysisen kestoiän kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9997: vaessa niiden vaurioitumisalttius lisääntyy, olisi 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9998: esimerkiksi TVL:n Oulun piirin öljysorateiden 31.24.14 lisäyksenä JOO 000 000 markkaa
9999: kunnostukseen saatava vähintään 30% :n lisäys eli yleisten teiden parantamiseen ja kunnossa-
10000: vuosittain 6,5 milj. mk. pitoon.
10001:
10002: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
10003:
10004: Tytti Isohookana-Asunmaa Heikki Kokko Timo Kietäväinen
10005: Aapo Saari Hannu Kemppainen Mauri Pekkarinen
10006: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä
10007: 908 1984 vp.
10008:
10009: Raha-asia-aloite n:o 842
10010:
10011:
10012:
10013:
10014: Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestö-
10015: jen kehitysyhteistyötoiminnan tukemiseen
10016:
10017:
10018: Eduskunnalle
10019:
10020: Eduskunnan viimekeväisessä kehitysapukeskus- teen Suomen kehitysyhteistyön periaatteiden
10021: telussa suuri osa puhujista korosti kansalais- ja lä- kanssa.
10022: hetysjärjestöjen kehitysyhteistyön merkitystä. Järjestöjen työ perustuu suurelta osin vapaaeh-
10023: Myös kehitystutkijat ja valtion kehitysyhteistyövi- toiseen työhön, minkä ansiosta avun hallinnointi-
10024: ranomaiset ovat viime aikoina tunnustaneet kan- kustannukset on pakko minimoida.
10025: salaisjärjestöjen kehitysyhteistyötoiminnan arvon. Samalla kansalaisjärjestöjen työ tekee kehitys-
10026: Kansalaisjärjestöt voivat merkittävällä tavalla kysymyksiä tutuiksi ja läheisiksi laajoille suomalai-
10027: täydentää hallitusten välistä kehitysyhteistyötä. sille kansalaisryhmille. Siksi kansalaisjärjestöjen
10028: Ne toimivat yleensä yhteistyössä kehitysmaiden työn tukeminen myös välillisesti muokkaa suoma-
10029: paikallisten järjestöjen tai sisarorganisaatioiden laisten suhtautumista kehityskysymyksiin nykyistä
10030: kanssa. Näin järjestöillä on usein hallitusta suo- myönteisemmäksi.
10031: rempi kontakti niihin kehitysmaiden väestön- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10032: osiin, jotka ovat polttavimmin ulkopuolisen avun taen,
10033: tarpeessa.
10034: Järjestöjen hankkeet ovat usein hallitusten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10035: hankkeita pienempiä ja siksi myös joustavam- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10036: pia. Järjestöt pystyvät tukemaan tuen tarpeessa 24. 30. 67 lisäyksenä 55 00 000 markkaa
10037: olevia kansalaisryhmiä myös sellaisissa kehitys- kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötoi-
10038: maissa, joiden hallitusten politiikka ei sovi yh- minnan tukemiseen.
10039:
10040: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10041:
10042: Liisa Jaakonsaari
10043: 1984 vp. 909
10044:
10045: Raha-asia-aloite n:o 843
10046:
10047:
10048:
10049:
10050: Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestöjen
10051: kehitysyhteistyötoiminnan tukemiseen
10052:
10053:
10054: Eduskunnalle
10055:
10056: Eduskunnan viimekeväisessä kehitysapukeskus- Järjestöjen hankkeet ovat yleensä pienempiä -
10057: telussa suuri osa puhujista korosti lähetys- ja kan- ja siksi myös joustavampia- kuin hallitusten vä-
10058: salaisjärjestöjen kehitysyhteistyön merkitystä. liset hankkeet. Lisäksi järjestöjen hallinnointiku-
10059: Lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyön arvon ovat lut on usein mahdollista supistaa hyvin vähäisiksi,
10060: viime aikoina tunnustaneet sekä kehitystutkijat sillä järjestöt voivat käyttää hyväksi jäsentensä va-
10061: että valtion kehitysapuviranomaiset uskonnollisis- paaehtoista työvoimaa.
10062: ta asenteista riippumatta. Lähetysjärjestöjen toi- Samalla lähetysjärjestöjen työ tekee kehitysky-
10063: minnassa on hallitusten väliseen kehitysyhteistyö- symyksiä tutuiksi ja läheisiksi laajoille suomalaisil-
10064: hön verrattuna merkittäviä etuja. le kansalaisryhmille. Siksi lähetysjärjestöjen työn
10065: Lähetysjärjestöt toimivat yleensä yhteistyössä tukeminen myös välillisesti muokkaa suomalais-
10066: paikallisten järjestöjen tai kirkkojen kanssa kehi- ten suhtautumista kehityskysymyksiin nykyistä
10067: tysmaassa. Näin niillä on suorempi kontakti kehi- myönteisemmäksi.
10068: tysmaassa_polttavimmin apua tarvitseviin köyhiin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10069: väestönos11n. taen,
10070: Lähetysjärjestöt ovat toimineet useissa yhteis-
10071: työmaissaan huomattavasti kauemmin kuin valti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10072: olliset kehitysapuorganisaatiot. Niillä on koke- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10073: musta ja tietoa paikallisista oloista ja kulttuureis- 24.30.67/isåyksenä 4500000 markkaa lä-
10074: ta, mikä on välttämätön edellytys kehityshankkei- hetysjärjestöjen kehitysyhteistyötoiminnan
10075: den onnistumiselle. tukemiseen.
10076:
10077: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10078:
10079: Liisa Jaakonsaari
10080: 910 1984 vp.
10081:
10082: Raha-asia-aloite n:o 844
10083:
10084:
10085:
10086:
10087: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Hetan Musiikkipäivien
10088: tukemiseksi
10089:
10090:
10091: Eduskunnalle
10092:
10093: Hetan Musiikkipäivät on 16-vuotisen historian- kuoro, ensi vuonna Tapiolan kuoro. Muiden kon-
10094: sa kuluessa osoittautunut yhdeksi sitkeimmin elä- serttien ohjelma rakennetaan tapahtuman hen-
10095: vistä kulttuuritapahtumista maassamme. Kemi- keen sopivaksi esiintyjinä kamarimusiikkiryhmiä,
10096: läinen opettaja ja kulttuurin monitoimimies Mau- solistisia laulajia ja soittajia. Viime pääsiäisenä
10097: no Astala järjesti tapahtumaa yksin toistakym- Enontekiöllä järjestettiin kahdeksan konserttia,
10098: mentä vuotta siihen saakka, kun tapahtuma oli esitelmätilaisuus ja lisäksi musiikkipäiväesiintyjät
10099: romahtamassa resurssien ja luottamuksen puut- soittivat ja lauloivat kaksi jumalanpalvelusta. He-
10100: teeseen. Tällöin Enontekiön Taideyhdistys otti tan Musiikkipäiviin liittyen järjestetään myös ym-
10101: järjestelyvastuun kantaakseen. Tämä järjestely oli päristökonsertteja Norjan Kautokeinossa ja Tor-
10102: luonteeltaan selvästi tilapäisratkaisu, jonka tarkoi- nionjokilaaksossa sekä Suomen että Ruotsin puo-
10103: tuksena oli pelastaa tämä ainutlaatuinen tapahtu- lella.
10104: ma. Taideyhdistys onnistui pyrkimyksissään, ja Yleisömäärät ovat viime vuosina kasvaneet,
10105: nyt neljän vuoden toiminnan tuloksena tapahtu- pääkonsertit ovat olleet täysiä, vaikka musiikkita-
10106: ma on kiinteyttänyt profiiliaan ja saanut osakseen pahtumaa ei ole lainkaan markkinoitu. Nyt kun
10107: kasvavaa luottamusta suomalaisen, ruotsalaisen ja Hetan majoituskapasiteetti on olennaisesti paran-
10108: norjalaisen musiikkiväen keskuudessa. Viime tou- tunut, tapahtumaa on syytä ruveta markkinoi-
10109: kokuussa perustettiin nimenomaan tätä tapahtu- maan yleisölle muiden valtakunnallisesti merkit-
10110: maa varten Hetan Musiikkipäivät -yhdistys, jonka tävien musiikkijuhlien tapaan.
10111: rekisteröinti on vireillä. Viime pääsiäisen tiliselvitysten ja usean vuoden
10112: Tunturilapissa saamelaisalueella paasrarsenä kokemuksen pohjalta on arvioitu, että vuoden
10113: soiva kirkkomusiikkikonserttien sarja on valtakun- 1985 Hetan XVII Musiikkipäivät voidaan viedä lä-
10114: nallisesti ainutlaatuinen. Viime pääsiäisenä saavu- pi 100 000 markan budjetilla. Budjetti laaditaan
10115: tettiin useita keskeisiä tavoitteita: Musiikkipäivis- edellisvuosien käytäntöä noudattaen siten, että
10116: tä tuli taas selkeästi kalottitapahtuma. Esiintyjiä ja esiintyjien matkat ja ylöspito tapahtuman aikana
10117: musiikin valtakunnallisten keskusjärjestöjen edus- maksetaan. Esiintymispalkkioita ei ole tähän
10118: tajia oli mukana Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. mennessä maksettu kenellekään.
10119: Regionmusiken, Rikskonserter ja Fylkesmusiken Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10120: ovat selkeästi ilmaisseet kiinnostuksensa tapahtu- taen,
10121: maa kohtaan. Tapahtumasta on mahdollista ke-
10122: hittää merkittävä Pohjoiskalotin musiikkiyhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10123: työn foorumi. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10124: Ohjelmiston painopiste on pääsiäisajan kirkko- 29.90.52 JOO 000 markkaa Hetan Mu-
10125: musiikissa. Pääesiintyjäksi kutsutaan jokin tasokas szikkipäivien tukemiseksi.
10126:
10127: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10128:
10129: Liisa Jaakonsaari Heli Astala
10130: Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
10131: 1984 vp. 911
10132:
10133: Raha-asia-aloite n:o 845
10134:
10135:
10136:
10137:
10138: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon Kamarimusiikki
10139: -festivaalien järjestämiseen
10140:
10141:
10142: Eduskunnalle
10143:
10144: Kuhmon Kamarimusiikki -festivaalit ovat osoit- että henkisesti olisi tuen saaminen valtion budje-
10145: tautuneet erääksi parhaimmista ja elävimmistä tista.
10146: suomalaisista musiikkitapahtumista. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10147: Korkea taso, innostus ja myös kuhmolaisten ai- taen,
10148: to vastaanottavaisuus ovat herättäneet laajaa kan-
10149: sainvälistä mielenkiintoakin. Kuhmon Kama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10150: rimusiikki -festivaalien merkitystä ei voi liioitella. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10151: Musiikkitapahtuma kehittyäkseen vaatii järjes- 29.90.52 150 000 markkaa Kuhmon
10152: täjiensä luovan innon ja paikkakunnan tuen lisäk- Kamarimusiikki -festivaalien tukemista
10153: si myös rahaa. Erityisen tärkeää sekä aineellisesti varten.
10154:
10155: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10156:
10157: Liisa Jaakonsaari
10158: 912 1984 vp.
10159:
10160: Raha-asia-aloite n:o 846
10161:
10162:
10163:
10164:
10165: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta vaelluskalakantojen el-
10166: vyttämiseksi
10167:
10168:
10169: Eduskunnalle
10170:
10171: Suomen vaelluskalakannat, joista tärkeimmät Muutamien vuosien lykkäys voi olla eräiden koh-
10172: ovat merilohi, meritaimen ja vaellussiika, ovat ro- teiden osalta kohtalokasta: kannat häviävät lopul-
10173: mahtaneet viimeisten 30 vuoden aikana. lisesti. Rahaa on siis saatava ehdottomasti lisää.
10174: Myönteistä on, että vaelluskalakantojemme el- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10175: vyttämiseen on ensi vuoden tulo- ja menoarviossa taen,
10176: varattu puolitoista miljoonaa markkaa. Summasta
10177: menee puoli miljoonaa ns. luonnonravintolammi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10178: koiden rakentamiseen. Miljoonalla markalla ei 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10179: voida valitettavasti hoitaa useiden kymmenien ki- 30.37. 77 3 000 000 markkaa arvokalakan-
10180: lometrien urakasta kuin muutama isompi kohde. tojen elvyttämiseen.
10181:
10182: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10183:
10184: Liisa Jaakonsaari Mauno Manninen Ville Komsi
10185: Pertti Salolainen Esko Helle Heli Astala
10186: 1984 vp. 913
10187:
10188: Raha-asia-aloite n:o 847
10189:
10190:
10191:
10192:
10193: Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vuotoksen alueen
10194: kehittämiseen
10195:
10196:
10197: Eduskunnalle
10198:
10199: Pääosin Pelkosenniemen kunnan alueelle sijoit- suunnitellusta allasalueesta ja ansaitsisi lisäksi täy-
10200: tunut Vuotoksen allashanke jäädytti yli 20 vuo- sin oman momenttinsa budjettiin.
10201: deksi alueen kaikki kehittämistoimet lähes täydel- Ottaen huomioon Vuotoksen allashankkeen vai-
10202: lisesti. Allasalueelle ei esim. myönnetty valtion ta- kutusten pitkäaikaisuuden ja alueen tällä hetkellä
10203: kaamia lainoja ja seudun metsävarat ja teiden kipeästi vaatimat kehittämistoimet vähennys on
10204: kunto päästettiin allasta odotettaessa tahallisesti täysin perusteeton ja epäoikeudenmukainen. Li-
10205: melko huonoon kuntoon. Myös alueella asuvien säksi se ruokkii yhä vielä esiintyviä pyrkimyksiä al-
10206: ihmisten toimet tilojensa kehittämiseksi olivat luon- lashankkeen nostamiseksi vielä kerran esille.
10207: nollisesti vähäiset. Pitkään jatkunut allasuhka vai- Vuotoksen alue ja koko Pelkosenniemi on myös
10208: kutti tilojen hoidon lisäksi tietenkin myös ihmis- pahaa työttömyysaluetta, joten seudun asukkai-
10209: ten mielialoihin ja haluun pysyä kotiseudullaan. den vaatimista alueen kehittämistoimista tai nii-
10210: Valtioneuvoston tehtyä 15. syyskuuta 1982 pää- den aikataulusta ei voida tinkiä. Jo pelkkä tilojen
10211: töksen Vuotoksen allashankkeen hautaamisesta kehittäminen vaatisi Vuotoksen seurantaryhmän
10212: lopullisesti, luvattiin samassa yhteydessä korvata mukaan 2,6 miljoonaa markkaa. Lisäksi pitkään
10213: seudun asukkaille allasuhasta aiheutunut alueen lykkääntyneet Viitarannan sillan rakennustyöt uh-
10214: elinkeinotoiminnan ja tilojen hoidon edellytysten kaavat jälleen jäädä toteutumatta.
10215: heikkeneminen suuntaamalla alueen kehittämi- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Eduskun-
10216: seksi valtion varoja. nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
10217: Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarviossa Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
10218: myönnettiinkin tarkoitukseen kolme miljoonaa
10219: markkaa momentille 30.99.41 (Vuotoksen alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10220: kehittäminen). Valtion ensi vuoden tulo- ja me- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
10221: noarviossa momentin määrärahaa on ilman perus- 30.99.41 (Vuotoksen alueen kehittämi-
10222: teluja pienennetty miljoonalla markalla ja lisäksi nen) 3 000 000 markkaa käytettäväksi
10223: rahoja sanotaan voitavan käyttää - sinänsä erit- alueen maa- ja metsätalouden sekä tieolo-
10224: täin tarpeelliseen kohteeseen - Suvannon kylän jen kehittämiseen.
10225: säilyttämiseen. Suvanto on kuitenkin kaukana
10226:
10227: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10228:
10229: Liisa Jaakonsaari
10230:
10231:
10232:
10233:
10234: 115 4284003504
10235: 914 1984 rd.
10236:
10237: Finansmotion nr 848
10238:
10239:
10240:
10241:
10242: Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för höjningen av andelen
10243: eget kapital i bostäder för studerande
10244:
10245:
10246: Til Riksdagen
10247:
10248: Regeringen föreslår att 8 miljoner mark anvisas måste förslaget nu om 8 miljoner mark anses vara
10249: i budgeten för år 1985 i statsunderstöd för ande- för lågt och motsvarar inte de uppställda målsätt-
10250: len eget kapital i bostäder för studerande. Försla- ningarna. En höjning lika som förra året är därför
10251: get innebär en sänkning med 2 miljoner i förhål- påkallad.
10252: lande tili 1984 års budget. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10253: Studentbostadskommitten rekommenderade samt,
10254: 1980 en sådan förbättring av finansieringsstruktu-
10255: ren vid produktion av studentbostäder, att staten att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
10256: och kommunerna vardera anvisar 5 % eget kapital på moment 35.45.51 i tillägg upptar
10257: för detta bostadsbyggande. Åtgärden syftar både 4 000 000 mark i syfte att motverka steg-
10258: tili ökad bostadsproduktion, solidare finansiering ring av hyresnivån i boståderna för stude-
10259: och dämpad hyresnivå. För att uppnå dessa mål rande.
10260:
10261: Helsingfors den 27 september 1984
10262:
10263: Gunnar Jansson Håkan Nordman Boris Renlund
10264: Pär Stenbäck Håkan Malm Ole Norrback
10265: Henrik Westerlund
10266: 1984 vp. 915
10267:
10268: Raha-asia-aloite n:o 848 Suomennos
10269:
10270:
10271:
10272:
10273: Jansson ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-
10274: asuntojen omapääomaosuuden korottamiseksi
10275:
10276:
10277: Eduskunnalle
10278:
10279: Hallitus ehdottaa, että vuoden 1985 tulo- ja tamiseksi voidaan nyt ehdotettua 8 miljoonan
10280: menoarvioon otetaan 8 miljoonaa markkaa val- markan määrärahaa pitää liian alhaisena eikä se
10281: tionapuna opiskelijoiden asuntojen omaa pää- vastaa asetettuja tavoitteita.
10282: omaosuutta varten. Ehdotus merkitsee 2 miljoo- Tästä syystä on yhtä suuri korotus kuin viime
10283: nan markan vähennystä vuoden 1984 tulo- ja vuonna tarpeellinen.
10284: menoarvioon verrattuna. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10285: Opiskelijoiden asuntokomitea suositteli vuonna tavasti,
10286: 1980 opiskelijoiden asuntojen rahoitusrakenteen
10287: parantamista siten, että valtio ja kunnat osoittavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10288: kumpikin 5 % omaksi pääomaksi tätä rakentamis- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
10289: ta varten. Tämä toimenpide merkitsee asuntotuo- 35.45.51 lisäyksenä 4 000 0000 markkaa
10290: tannon lisäämistä, varmempaa rahoitusta ja koh- opiskeltjoiden asuntojen vuokratason nou-
10291: tuullista vuokratasoa. Näiden päämäärien saavut- sun ehkäisemiseksi.
10292:
10293: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
10294:
10295: Gunnar Jansson Håkan Nordman Boris Renlund
10296: Pär Stenbäck Håkan Malm Ole Norrback
10297: Henrik Westerlund
10298: 916 1984 vp.
10299:
10300: Raha-asia-aloite n:o 849
10301:
10302:
10303:
10304:
10305: Jokela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Meri-
10306: mieslähetysseuran toiminnan tukemiseen
10307:
10308:
10309: Eduskunnalle
10310:
10311: Suomen Merimieslähetysseura on vanhin meri- laivapappitoiminta, jolla pystytään entistä parem-
10312: miehiä palveleva järjestö maassamme. Kristillisen min tavoittamaan kaukana liikkuvia merenkulki-
10313: lähimmäisvastuun pohjalta kasvanut toiminta on joita ja palvelutoimintaan syntyy pitkäjännittei-
10314: alusta pitäen kiinnittänyt huomiota sellaisten pal- sempää otetta.
10315: velumuotojen kehittämiseen, joita yhteiskunta Tätä laajaa toimintaa ylläpidetään varsin pienin
10316: tarjoaa jäsenilleen, mutta joita vaille merimiehet julkisin varoin, jotka kattavat 27 % kuluista. Seu-
10317: ammattinsa erityisluonteen vuoksi ovat yleensä ran kuluvan vuoden talousarvio päätyy 8 700 000
10318: jääneet. Ulkomaan satamiin perustettujen meri- markkaan. Pääosa kuluista saadaan peitetyksi
10319: mieskirkkojen toiminnan kautta on luotu tehokas maamme seurakunnilta saadun tuen turvin, jotka
10320: kotimaan uutispalvelu. Merimieskirkkojen luku- antavat osan merimiesten maksamista kirkollisve-
10321: saleihin tulee laaja valikoima kotimaan sanoma-, roista tämän toiminnan tukemiseen. Valtion tulo-
10322: aikakaus- ja ammattilehtiä. Merimieslähetyksen ja menoarvioesityksessä vuodelle 1985 on Suomen
10323: aloitteesta syntyivät aikanaan laivakirjastot, va- Merimieslähetysseuralle esitetty 310 000 markkaa,
10324: paasti laivoille jaettavien kirjojen verkosto sekä missä vähennystä kuluvaan vuoteen on 40 000
10325: laivakirjastojen vaihtovarastot. Merimieskirkot markkaa.
10326: toimivat lisäksi opinto- ja erilaisten tiedotusmate- Parina viime vuotena on lähetysseuran talousar-
10327: riaalien jakelupaikkoina. vion menopuolta täytynyt kattaa arvopaperimyyn-
10328: Merimieskirkkojen palveluja käytti hyväkseen nillä ja lainanotolla. Pitkäaikaista lainaa on seural-
10329: viime vuonna ulkomailla yhteensä noin 132 000 la 1 300 000 markkaa. Ellei sitä päästä lyhentä-
10330: henkeä. Näistä merimiesten ohella tärkeän osan mään julkisin varoin, on toimintaa supistettava.
10331: muodostivat eri maissa asuvat ulkosuomalaiset, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10332: opiskelijat, turistit, rekka-autonkuljettajat sekä taen,
10333: liike-elämän ja teollisuuden palveluksessa olevat
10334: Suomen kansalaiset. Merimieskirkot joutuvat an- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10335: tamaan kansalaisillemme päivittäin eri muodoin 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10336: ns. konsulaarista apua, mikä tapahtuu kaikkialla 29.02.50 lisäyksenä 300 000 markkaa val-
10337: läheisessä yhteydessä maamme ulkomaisten edus- tionapuna Suomen Merimieslähetysseural-
10338: tustojen kanssa. le.
10339: Uutena työmuotona on kehittelyn alaisena ns.
10340:
10341: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
10342:
10343: Mikko Jokela Lea Kärhä
10344: Aimo Ajo Väinö Raudaskoski
10345: 1984 vp. 917
10346:
10347: Raha-asia-aloite n:o 850
10348:
10349:
10350:
10351:
10352: Jokela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lapin kansankor-
10353: keakoulun ja Rovaniemen kansalaisopiston uusien toimitilojen
10354: rakentamiseen
10355:
10356: Eduskunnalle
10357:
10358: Työkeskus Rovalan Kannatusyhdistys ry. pitää Tämä määrä ei kuitenkaan ole riittävä. Jos sitä
10359: yllä Rovaniemellä sijaitsevia Lapin kansankorkea- ei saada nostetuksi, joutuu Rovalan talous voitta-
10360: koulua ja Rovaniemen kansalaisopistoa. Valtion mattomiin vaikeuksiin. Vaikeudet johtuvat erityi-
10361: tuella niille valmistuivat uudet toimitilat kuluvan s~sti lyhytaikaisten lainojen koroista ja kuoletuk-
10362: vuoden alussa. slsta.
10363: Kun rakennussuunnitelmia tehtiin, käytiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10364: neuvotteluja valtiovallan kanssa. Rakennuskus- nioittavasti,
10365: tannukset arvioitiin silloin 12 milj. markaksi mut-
10366: ta todellisuudessa ne muodostuivat noin miljoo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10367: naa markkaa suuremmiksi. Sovittiin, että valtio 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10368: tulee mukaan 5 miljoonalla markalla maksuaika- 29.57.52.2 (Rakennusavustus Rovalan
10369: taulua kuitenkaan tarkemmin sopimatta. Rovala Kannatusyhdistys ry:lle) lisäyksenä
10370: teki pankkilainajärjestelyt sen mukaisesti, että ko- 1 000 000 markkaa käytettäväksi Lapin
10371: ko raha saadaan käyttöön kolmen vuoden aikana, kansankorkeakoulun ja Rovaniemen kan-
10372: ja oletettiinkin, että vuoden 1985 talousarviossa salaisopiston uusien toimittlojen rakennus-
10373: tulisi yksi miljoona seitsemänsataatuhatta mark- kustannuksiin.
10374: kaa. Nyt siellä on varattuna ehdotuksessa vain
10375: 700 000 markkaa kohdassa 29.57.52.2.
10376:
10377: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
10378:
10379: Mikko Jokela Aimo Ajo Seppo Pelttari
10380: 918 1984 vp.
10381:
10382: Raha-asia-aloite n:o 851
10383:
10384:
10385:
10386:
10387: Jokela ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven Ketolan kalan-
10388: viljelylaitoksen perusparantamiseen
10389:
10390:
10391: Eduskunnalle
10392:
10393: Kalanviljelyn tarpeiden on yleisesti todettu laa- nushanke on nähty äärimmäisen välttämättö-
10394: jentuneen. Kalavesien hoito ja kalakantojen pa- mäksi.
10395: rantaminen vaativat entistä enemmän kalanvilje- Laitoksen laajennus on välttämätöntä myös siltä
10396: lyn tehostamista. Alueellinen tasapaino edellyt- kannalta, että mm. jokivesistöjen kalataloudelli-
10397: tää, että Kemijoen vesistöalueelle luodaan riittä- nen kunnostus sekä Ounasjoen luonnontalouden
10398: västi kalanviljelytoimintaa. elvyttäminen edellyttävät taimenenpoikasten tuo-
10399: Kalatalouden edistäminen edellyttää, että ka- tannon lisäämistä Lapissa. Lapin oloihin sopeutu-
10400: lanviljelylaitokset saatetaan mm. toiminnallisesti neiden ja sikäläisissä vesissä viihtyvien taimenen-
10401: mahdollisimman tehokkaalle tasolle. Vaikka Ke- poikasten viljelyä ei voida ajatella suoritettavaksi
10402: mijoen vesistöalue käsittää pääosan Lapin läänis- muualla kuin Lapin läänissä. Todettava on, että
10403: tä, on Kemijärvellä sijaitseva Ketolan kalanvil- laitoksen laajentamisella olisi myös työllisyyspo-
10404: jelylaitos toiminut käytännössä lähes ainoana lai- liittista merkitystä.
10405: toksena Kemijoen sisävesialueen kalanviljelytar- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10406: peiden täyttämisessä. Ketolan laitos on van- taen,
10407: hahko ja monessa suhteessa epäajanmukainen.
10408: Myöskään taloudelliselta kannalta ajatellen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10409: viljelyjärjestelyt Ketolassa eivät ole läheskään 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10410: parhaat mahdolliset. Tämän vuoksi valtiolle 30.38. 74 50000 markkaa Kemt/ärven Ke-
10411: vuoden 1986 alusta lähtien 30 vuoden ajaksi tolan kalanviljelylaitoksen perusparannuk-
10412: vuokratuo laitoksen perusparannus- ja laajen- sen ja laajennuksen suunnittelua varten.
10413:
10414: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
10415:
10416: Mikko Jokela Aimo Ajo
10417: 1984 vp. 919
10418:
10419: Raha-asia-aloite n:o 852
10420:
10421:
10422:
10423:
10424: Anna-liisa Jokinen: Määrärahan osoittamisesta Turun tie- ja vesira-
10425: kennuspiirin poikittaisteiden suunnitteluun ja rakentamiseen
10426:
10427:
10428:
10429: Eduskunnalle
10430:
10431: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittäminen var- Eräät näistä suunnitelmista ovat jo vuosien takai-
10432: sinkin paikallista asujaimistoa palvelevaksi on jää- sia, mutta varoja näiden kohteiden toteuttami-
10433: nyt jälkeen siitä tarpeesta, jonka muu kehitys on seen ei ole valtion tulo- ja menoarvioon saatu.
10434: tuonut mukanaan. Erityisesti Turun tie- ja vesira- Alueen väestön ja liikenteen määrä edellyttää
10435: kennuspiirin alueella on tässä suhteessa paljon kuitenkin nykyistä myönteisempää suhtautumista
10436: puutteita. Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen poikittais-
10437: Pääteiden voidaan toistaiseksi todeta palvelevan tieverkoston ja muiden paikallisten yhteyksien ra-
10438: nykyistä liikennetarvetta, mutta Turusta säteittäi- kentamiseen ja kehittämiseen. Suhteellisen vähil-
10439: sesti muuhun Suomeen johtavien teiden yhdystiet lä kustannuksilla voitaisiin tällä alueella saada ai-
10440: joko puuttuvat tai ovat erittäin heikkokuntoisia. kaan alueen väestöä ja sen liikennetarpeita palve-
10441: Juuri näiden yhdysteiden tarve on jo monien vuo- levat ratkaisut. Valtiovallan taholla tulisi vakavasti
10442: sien ajan ollut vakavana puutteena alueen toimin- pan~utua tämän alueen liikennetarpeiden kehit-
10443: tojen kehittämisessä. Kouluolojen muutokset ja tämiseen.
10444: koulujen yhdistämiset vaativat myös liikenteelli- Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen väestö-
10445: sesti olojen kehittämistä muuttuneita koululais- pohjan ja liikennetarpeen edellyttämät poikittais-
10446: ten kuljetuksia vastaaviksi. lisäksi yhteiskunnan tiet ovat jo pitkään olleet mukana maakunnallisia
10447: palvelupisteiden ja terveydenhoitoon liittyvien suunnitelmia laadittaessa. Nykyisen työttömyy-
10448: palvelujen tehokas käyttö edellyttää tieverkon ke- den johdosta tulisi näillä alueilla löytää myös uu-
10449: hittämistä. Kuntauudistussuunnitelmien etene- sia työkohteita. Siksi työllisyyspoliittiset näkymät
10450: minen ja palvelusten keskittyminen jättävät syrjäi- kiirehtivät osaltaan suunnitelmien toteuttamista
10451: sempien seutujen asukkaat todella epätasa- mahdollisimman pian.
10452: arvoiseen asemaan keskusten asukkaisiin verrattu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
10453: na. taen,
10454: Kuntien yhteistoimin, maakunta- ja seutukaa-
10455: valiiton sekä tie- ja vesirakennuspiirin ja alan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10456: asiantuntijavoimin on laadittu hyvinkin tarkkoja 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10457: suunnitelmia ja perusteltuja esityksiä poikittais- 31.24.77 1 000 000 markkaa Turun tie- ja
10458: tieverkon eri kohteiden rakentamisesta ja tarkoi- vesirakennuspzirin alueen pozkittaisteiden
10459: tuksenmukaisista liikenteellisistä ratkaisuista. suunnitteluun ja rakentamiseen.
10460:
10461: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
10462:
10463: Anna-liisa Jokinen
10464: 920 1984 vp.
10465:
10466: Raha-asia-aloite n:o 853
10467:
10468:
10469:
10470:
10471: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta jalankulku- ja
10472: polkupyöräteiden verkoston aikaansaamiseksi kaikkiin asutus-
10473: keskuksiin
10474:
10475: Eduskunnalle
10476:
10477: Uusia asetuksia ja tieliikennelakeja käsitellään, Lasten havaintokyky on tilastojen mukaan todettu
10478: mutta samanaikaisesti sadat kansalaiset kuolevat liikenteessä niin puutteelliseksi, että tarvitaan eri-
10479: sekä tuhannet loukkaantuvat hyvinkin vaikeasti tyistoimia heidän turvakseen. Myös lastenvaunuja
10480: liikenneonnettomuuksissa. Nykyisellään jalankul- ja -rattaita kuljettavia ei ole mitenkään turvattu
10481: kijan turvattomuus liikenteessä on jo sitä luokkaa, liikenteessä.
10482: että tarvitaan nopeita toimenpiteitä asiantilan Vain erillisten jalankulku- ja polkupyöräteiden
10483: korjaamiseksi. Kaistojen leventäminen ja mootto- avulla on tilanne ratkaisevasti korjattavissa. Näi-
10484: riliikenteen parempi sujuminen eivät voi olla ai- den teiden kustannukset ovat suhteellisen vähäi-
10485: noat ja keskeisimmät muodot liikennepoliittisissa set, koska mitään suuria perusrakenteita eivät nä-
10486: ratkaisuissa. Tuijottaminen ensisijaisesti kansain- mä tiet vaadi. Jo rakennetut pyöräily- ja jalankul-
10487: välisiin säädöksiin ja niiden antamiin viitteisiin kureitit ovat osoittautuneet erittäin vilkkaasti käy-
10488: mahdollisimman suuren yhdenmukaisuuden saa- tetyiksi ja tarpeellisiksi.
10489: vuttamiseksi ei ole sopusoinnussa suomalaisen lii- Varsinkin asutuskeskuksista ja kaupunkialueilta
10490: kennepoliittisen kehityksen ja ratkaisujen kanssa. asuma-alueille johtavien maanteiden varsilla on
10491: Myöskään julkisen liikenteen tai yksityisliikenteen heikot kulkumahdollisuudet pyöräilijöille ja ja-
10492: kannalta ei suinkaan ole samantekevää, miten lankulkijoille. Erityisen vaarallisia ovat tässä suh-
10493: jalankulku- ja pyöräilymahdollisuudet on järjes- teessa koulutiet.
10494: tetty. Kun onnettomuus tapahtuu, on kumpi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
10495: kin osapuoli uhreja, joskin suuremman tuhon
10496: alaiseksi jää jalankulkija tai pyöräilijä. Kumman- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10497: kin edut vaativat tarkoituksenmukaisen jalankul- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
10498: ku- ja pyöräilytieverkoston järjestämistä. 31.24. 77 2000000 markkaajalankulku-ja
10499: Lasten osuus liikenteen onnettomuuksista on polkupyöräteiden verkoston saamiseksi
10500: kasvanut. Tämä valitettava tosiasia velvoittaa no- kaikkiin kaupunkeihin ja asutuskeskuk-
10501: peihin ratkaisuihin onnettomuuksien välttämiseksi. sttn.
10502:
10503: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
10504:
10505: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen Lauha Männistö
10506: Mikko Kuoppa Vappu Säilynoja
10507: 1984 vp. 921
10508:
10509: Raha-asia-aloite n:o 854
10510:
10511:
10512:
10513:
10514: Anna-Liisa Jokinen: Määrärahan osoittamisesta Turun lähiliiken-
10515: teen järjestämiseksi Valtionrautateiden toimesta
10516:
10517:
10518: Eduskunnalle
10519:
10520: Turun kaupungin keskustan liikenneruuhka on alueilta kulkee runsaasti työntekijöitä läpi Turun
10521: työmatkaliikenteen johdosta usein melkein tuk- kaupungin keskustan Pansion ja laajan satama-
10522: keutunut työaikojen päättyessä ja myös aamuisin alueen työkohteisiin, joista suurin osa yksityisau-
10523: on runsaasti liikenneruuhkaa kaikilla Aurajoen toilla. Koska muuta yhdysliikennettä ei kaupun-
10524: ylittävillä silloilla. ginosien välillä ole, on pakko käyttää liikennettä
10525: Ongelman ratkaisua on pohdittu pitkään, mut- tukkivaa yksityisautoa.
10526: ta ratkaisuvaihtoehdot eivät siltojen ja teiden li- Valtionrautateiden palvelut eivät nykyisellään
10527: säämisen jälkeenkään ole tilannetta korjanneet. vastaa lainkaan niitä tarpeita, joita niiltä Turun
10528: Kuitenkin kaupungin halki kulkee Aurajoen kaupungin alueella voitaisiin edellyttää järkevän,
10529: ylittävä rautatie, jonka avulla liikenneruuhkia voi- vastuullisen ja nykyaikaisen liikennepolitiikan
10530: taisiin ratkaisevasti helpottaa. Tällä hetkellä ei tä- kannalta.
10531: tä liikenneväylää käytetä lainkaan, sillä rata on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10532: vain Turusta pois ja Turkuun suuntautuvan lii- taen,
10533: kenteen käytössä. Se ei siis palvele ollenkaan lähi-
10534: liikennettä, koska aikaisemmin toiminnassa olleet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10535: ja lyhyempiä matkoja palvelevat vuorot on pois- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
10536: tettu. Kuitenkin viime vuosikymmenillä rakenne- 31.99.30 2000000 markkaa Turun kau-
10537: tut varsinaiset suuret asuma-alueet ovat lähiliiken- pungin lähiliikenteen järjestämiseksi Val-
10538: nettä tarvitsevien listalla. Esimerkiksi Varissuon tionrautateiden nykyisillä linjozlla niin, et-
10539: suuri lähialuekeskus ja sen ympäristöön rakenne- tä Itäisen aseman, Littoisten, Piikkiön ja
10540: tut uudet kerrostaloalueet kaipaavat kiireesti uu- Paimion pysäkit otettaisiin käyttöön ja tar-
10541: denlaisia järjestelyjä, jotta yhä vaikeutuvilta lii- vittaessa lisättäiszin pysäkkejä välzllä
10542: kcmneruuhkilta voitaisiin välttyä. Juuri näiltä Salo-Turku.
10543:
10544: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
10545:
10546: Anna-Liisa Jokinen
10547:
10548:
10549:
10550:
10551: 116 4284003504
10552: 922 1984 vp.
10553:
10554: Raha-asia-aloite n:o 855
10555:
10556:
10557:
10558:
10559: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen suo-
10560: rittamiseksi alkoholinomien ravintola-, hotelli- ja kahvilatoimin-
10561: tojen tukemisesta
10562:
10563: Eduskunnalle
10564:
10565: Alkoholiuoman vaihtoehdon saattaminen alko- sa on ollut havaittavissa vähäistä elpymistä. Käy-
10566: holin kanssa kilpailukykyiseksi on yksi haittoja tännössä voidaan kuitenkin maamme raittiusra-
10567: torjuvan alkoholipolitiikan menetelmistä. Monien vintolaverkoston katsoa olevan vailla kilpailuky-
10568: maiden alkoholilainsäädäntöön sisältyy tässä tar- kyä verrattuna anniskeluravintoloihin, joiden li-
10569: koituksessa määräyksiä, joiden mukaan alkoholi- sääntynyt osuus huvi- ja seuraelämässä sekä mat-
10570: juomien vähittäismyynti- ja anniskelupaikoissa on kailussa on omiaan edistämään alkoholin käytön
10571: oltava saatavilla riittävä valikoima alkoholiuomia yleistymistä etenkin nuorilla aikuisilla ja naisilla.
10572: juomia. Erityisesti anniskelussa on pyritty saa- Voidaan myös todeta, että anniskelun valvonnalla
10573: maan alkoholittomien juomien hinnat edullisiksi ei ole täysin pystytty ehkäisemään siihen kytkeyty-
10574: alkoholijuomien hintoihin verrattuna. Suomen viä kielteisiä ilmiöitä, kuten järjestyshäiriöitä ja
10575: alkoholilainsäädännössä asiaa koskevat määräykset liikenteessä olemista alkoholin vaikutuksen alaise-
10576: sisältyvät alkoholilain 46 §:ään ja keskioluesta an- na.
10577: netun lain 30 §:ään. Raittiusravintolatoiminnan suomiin mahdolli-
10578: Myös raittiiden eli vailla alkoholitarjoilua ole- suuksiin alkoholinomalle vaihtoehdolle tulisi
10579: vien ravintoloiden, hotellien ja kahviloiden talou- kiinnittää maassamme enemmän huomiota. Kun
10580: dellinen tukeminen petustamis- ja käyttökustan- anniskeluravintolaverkostoa ei voida harventaa sii-
10581: nusten osalta on alkoholiuoman vaihtoehdon saa- nä määrin, että tämä antaisi raittiusravintolatoi-
10582: tavuutta edistävä menetelmä. Norjassa ja Ruotsis- minnalle automaattisesti toimintaedellytyksiä,
10583: sa sitä toteutetaankin erilaisin avustus- ja rahas- olisikin syytä selvittää, mitä mahdollisuuksia
10584: toinvestointijärjestelyin. Meillä Suomessa tällaista maassamme olisi ryhtyä tukemaan tätä toimintaa
10585: tukea raittiusravintolatoiminnalle sen sijaan ei ole taloudellisesti ja tehdä ehdotukset tarvittaviksi
10586: esiintynyt, koska aikaisemmin anniskeluravinto- toimiksi.
10587: loiden vähäinen määrä turvasi raittiusravintoloi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10588: den toimintamahdollisuudet. taen,
10589: Vuoden 1968 alkoholilainsäädäntöuudistus
10590: helpotti kuitenkin huomattavasti sekä kaikkia al- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10591: koholijuomia että keskiolutta myyvien anniskelu- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.99
10592: paikkojen perustamista. Kun lisäksi anniskelukor- uudelle momentille 100 000 markkaa sel-
10593: vaukset maassamme kytkeytyvät anniskeltavien al- vityksen suorittamiseksi mahdollisuuksista
10594: koholijuomien määrään, päädyttiin vuodesta tukea valtion varotila maksettavilla avus-
10595: 1969 alkaen nopeasti siihen, että raittiusravintolat tukstila ja edistää mutila samanluonteiszila
10596: ja -kahvilat vähenivät murto-osaan entisestään keinotila taloudellisesti alkoholitonta
10597: pääasiassa juuri heikon taloudellisen kannatta- ravintola-, hotelli- ja kahvtiatoimintaa.
10598: vuuden takia. Myöhemmin tosin tässä toiminnas-
10599:
10600: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
10601:
10602: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen Lauha Männistö
10603: Mikko Kuoppa Vappu Säilynoja
10604: 1984 vp. 923
10605:
10606: Raha-asia-aloite n:o 856
10607:
10608:
10609:
10610:
10611: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Pattijoelle rakennettavaa
10612: leirikeskusta varten
10613:
10614:
10615: Eduskunnalle
10616:
10617: Pattijoen kuntaan ollaan suunnittelemassa uut- hinnasta. Mutta mikäli hanke palvelee laajempaa
10618: ta mittavaa leirikeskusta meren äärelle kunnan aluetta, voi avustus olla edellä mainittua suurem-
10619: omistamalle alueelle. Leirikeskuksesta on laadittu pi. Pattijoen leirikeskuksen kustannusarvio on
10620: alustava luonnos, jonka opetusministeriö on hy- noin 1 700 000 mk, joten tähän mennessä myön-
10621: väksynyt. Luonnoksen pohjalta ovat pääpiirustuk- netty avustus on vain murto-osa kustannuksista.
10622: set valmistuneet ja rakennustyöt on tarkoitus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10623: aloittaa ensi vuonna. Opetusministeriö on myön- taen,
10624: tänyt tarkoitukseen 300 000 markkaa. Samalla se
10625: on todennut, että Pattijoen leirikeskus palvelee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10626: mitoitukseltaan ja sijainniltaan huomattavan 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
10627: suurta aluetta, koska vastaavanlaista leirikeskusta 29.91.51 850000 markkaa teinkeskuksen
10628: ei ole lähialueella. Päätöksensä (6.9.1977) mukai- rakennusavustusta varten Pattzjoen kun-
10629: sesti opetusministeriö voi myöntää avustuksia nalle.
10630: nuorisotilojen rakentamiseen 30 % vahvistetusta
10631:
10632: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
10633:
10634: Riitta Jouppila Liisa Jaakonsaari
10635: Väinö Raudaskoski Mauno Manninen
10636: 924 1984 vp.
10637:
10638: Raha-asia-aloite n:o 857
10639:
10640:
10641:
10642:
10643: Jouppila: Määrärahan osoittamisesta Siikajokisuun ruoppauksen to-
10644: teuttamiseen
10645:
10646:
10647: Eduskunnalle
10648:
10649: Oulun vesipiirin vesitoimistossa on valmistunut simman pian. Alkuperäisen hankkeen kustannuk-
10650: jo vuonna 1982 Siikajokisuun ruoppaussuunnitel- set olivat noin 1,02 miljoonaa markkaa. Mutta nyt
10651: ma. Jo suunnitteluvaiheessa kunta osallistui työ- on päädytty siihen, että osittaisellakin ruoppaus-
10652: hön palkkaamalla tarvittavan aputyövoiman, kos- suunnitelmalla tilannetta voitaisiin ainakin hel-
10653: ka täten haluttiin jouduttaa hankkeen toteutu- pottaa.
10654: mista. Valtion investointiluettelossa hanke oli Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10655: merkitty alkuaan vuodelle 1983, mutta uusim- taen,
10656: massa ohjelmassa se on merkitty vuodelle 1985.
10657: Jokisuu on jo nyt mataloitunut maan kohoamisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10658: ja kevättulvien tuoman maa-aineksen johdosta 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
10659: niin, että veneliikenne ja kalastus suistossa on var- 30.40. 77 600 000 markkaa Siikajokisuun
10660: sin vaikeaa. Ruoppaus tulisi toteuttaa mahdolli- ruoppauksen toteuttamiseen.
10661:
10662: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10663:
10664: Riitta Jouppila
10665: 1984 vp. 925
10666:
10667: Raha-asia-aloite n:o 858
10668:
10669:
10670:
10671:
10672: Jouppila: Määrärahan osoittamisesta Merikylän kalastussataman ra-
10673: kentamiseen Siikajoelle
10674:
10675:
10676: Eduskunnalle
10677:
10678: Merikylän kalastussataman rakentaminen oli rakentaa tarvittavat laiturit ja laitteet. Satama tu-
10679: merkittynä valtion investointiohjelmaan jo vuo- lisi palvelemaan etupäässä Merikylän ja jokisuun
10680: delle 1982. Sen toteutusta on kuitenkin siirretty ja asukkaiden tarpeita ja helpottaisi paineita Tauvon
10681: näyttää siltä, että siirretään yhä edelleen. Kunnan ~atamasta, jossa venepaikkojen kysyntä ylittää tar-
10682: kannalta olisi tärkeää, että toteutus saataisiin jo Jonnan.
10683: talveksi 1984-85. Kunnassa ei useampaan vuoteen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10684: ole toteutettu yhtään valtion investointikohdetta. taen,
10685: Kalasataman suunnitelmat ovat valmiit ja TVL on
10686: esittänyt sen toteuttamista jo useamman kerran. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10687: Hanke on kustannuksiltaan pieni, koska satama- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10688: allas ja tuloväylä on aikoinaan rakennettu. Nyt tu- 31.27. 77 400 000 markkaa Merikylän sata-
10689: lisi vain väylää syventää ja satamaa laajentaa sekä man rakentamiseksi Siikajoen kuntaan.
10690:
10691: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10692:
10693: Riitta Jouppila
10694: 926 1984 vp.
10695:
10696: Raha-asia-aloite n:o 859
10697:
10698:
10699:
10700:
10701: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimukseen rikkidioksi-
10702: din vaikutuksista Raahen seudun metsiin
10703:
10704:
10705: Eduskunnalle
10706:
10707: Metsäntutkimuslaitos on esittänyt Raahen alue- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10708: sairaalan ja terveyskeskuksen kuntainliitolle tutki- taen,
10709: mussuunnitelman rikkidioksidin vaikutuksista
10710: Raahen seudun metsiin. Tämän toteuttaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10711: maksaisin. 0,5 milj. markkaa. Raahen kaupunki 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10712: pitää tutkimusta erittäin tärkeänä, ja koska sillä 35.10.25 450 000 markkaa käytettäväksi
10713: on valtakunnallista ja myös kansainvälistä merki- tutkimukseen n"kkidioksidin vaikutuksista
10714: tystä, olisi valtion pääasiassa osallistuttava kustan- Raahen alueen metsiin.
10715: nuksiin.
10716:
10717: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
10718:
10719: Riitta Jouppila Liisa Jaakonsaari Väinö Raudaskoski
10720: Mauno Manninen Pirjo Rusanen
10721: 1984 vp. 927
10722:
10723: Raha-asia-aloite n:o 860
10724:
10725:
10726:
10727:
10728: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asevelvollis-
10729: ten vanhempainpäivien järjestämiseksi
10730:
10731:
10732: Eduskunnalle
10733:
10734: Asevelvollisuuden suorittaminen on kansalais- Tämän mahdollistamiseksi olisi hallituksen
10735: velvollisuus kuten myös yleisen maanpuolustus- vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon otettava mää-
10736: hengen omaksuminen. Tätä myönteistä maan- räraha vanhempainpäivien entistä useammin ta-
10737: puolustushenkeä voidaan lisätä myös niissä henki- pahtuvaa ja monipuolisempaa järjestämistä var-
10738: löissä, jotka eivät enää ole asevelvollisuuttaan suo- ten.
10739: rittamassa tai eivät koskaan Suomen lakien mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10740: kaan pääse sitä suorittamaankaan. Näinhän on taen,
10741: ennen kaikkea asianlaita naishenkilöiden kohdal-
10742: la. Mutta sekä naiset että vanhemmat miespuoli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10743: set voisivat saada arvokasta tietoutta vierailemalla 1985 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
10744: entistä useammin järjestettävillä vanhempien päi- kaa asevelvollisten vanhempainpäivien jär-
10745: villä katsomassa omaa poikaansa ja tämän palve- jestämiseksi varuskunnissa.
10746: luympäristöä varuskunnassa.
10747:
10748: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10749:
10750: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
10751: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
10752: Lea Mäkipää
10753: 928 1984 vp.
10754:
10755: Raha-asia-aloite n:o 861
10756:
10757:
10758:
10759:
10760: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra-
10761: kentamiseksi Noormarkkuun
10762:
10763:
10764: Eduskunnalle
10765:
10766: Noomarkun kunnassa sijaitsee useita valtion vi- Virastotalon rakentaminen toisi Pohjois-Sata-
10767: rastoja, jotka sijaitsevat vuokratiloissa ja erillään kunnan kuntien erittäin korkeaan työttömien ja
10768: toisistaan ja useat virastoista ovat lisäksi epäajan- erityisesti rakennustyöläisten työttömien määrään
10769: mukaisissa tiloissa. omalta osaltaan helpotusta.
10770: Viraston rakentaminen olisi välttämätöntä, jot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10771: ta Noormarkussa sijaitsevat valtion virastot, joita taen,
10772: ovat verotoimisto, sairausvakuutustoimisto, kan-
10773: saneläketoimisto, nimismiespiirin kanslia, poliisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10774: asema, posti- ja lennätintoimisto ja mahdollinen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
10775: tiepiirin toimisto, pääsisivät muuttamaan ajan- 28. 64. 76 500 000 markkaa valtion virasto-
10776: mukaisiin tiloihin valtion omistamassa rakennuk- talon rakentamisen aloittamiseksi Noor-
10777: sessa ja voisivat sijaita keskitetysti. markussa.
10778:
10779: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10780:
10781: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
10782: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
10783: Lea Mäkipää
10784: 1984 vp. 929
10785:
10786: Raha-asia-aloite n:o 862
10787:
10788:
10789:
10790:
10791: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta polttoaineveroa vastaa-
10792: van avustuksen suorittamiseksi invalideille
10793:
10794:
10795: Eduskunnalle
10796:
10797: Invalidit ovat paljossa vähemmälle osalle jäänyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10798: ihmisryhmä muihin verrattuna. Siksi heidän ase- ten,
10799: mansa parantamiseksi olisi tehtävä kaikki mahdol-
10800: linen. Tämän vuoksi olisi myös heidän maksamas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10801: taan auton polttoaineesta saatava valtionvero pois, 1985 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
10802: jottei heidän tarvitsisi sitä maksaa, kuten heidän markkaa polttoaineveron osuutta vastaa-
10803: ei tarvitse maksaa autoveroakaan ainakaan koko- van avustuksen suorittamiseksi invalidezl-
10804: naan. le.
10805:
10806:
10807: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
10808:
10809: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Martti Ratu
10810: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Ulla Lehtinen
10811: Mikko Vainio
10812:
10813:
10814:
10815:
10816: 117 4284003504
10817: 930 1984 vp.
10818:
10819: Raha-asia-aloite n:o 863
10820:
10821:
10822:
10823:
10824: Jousenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta luokkien op-
10825: pilasmäärien alentamiseksi
10826:
10827:
10828: Eduskunnalle
10829:
10830: Koululaitoksessamme syntyy monenlaisia vai- j?.s luokkien kokoja nykyisestään pienennettäi-
10831: keuksia, koska koululuokat ovat useasti liian suu- sun.
10832: ria. Kurinpidolliset asiat ovat usein ongelmallisia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10833: Oppimistehokkuus muodostuu heikoksi. Erityisryh- taen,
10834: mien muodostuminen on myös vaikeaa, koska eri-
10835: koisempiin, harvempien valitsemiin ryhmiin ei löy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10836: dy tarpeeksi osanottajia. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
10837: Opettajien kohdalla on myös nykyisin usein 29.46.30 500 000 markkaa arviomääräraha-
10838: vaikea työllisyystilanne, joka osaltaan helpottuisi, na luokkien oppilasmään'en alentamiseksi.
10839:
10840: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10841:
10842: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Mikko Vainio
10843: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
10844: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää
10845: 1984 vp. 931
10846:
10847: Raha-asia-aloite n:o 864
10848:
10849:
10850:
10851:
10852: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kyläkoulujen vähim-
10853: mäisoppilasmäärien alentamiseen
10854:
10855:
10856: Eduskunnalle
10857:
10858: Kyläkoulu on kaikinpuolisesti paras ratkaisu ta myös nuoret lapsia synnyttävät ihmiset saisivat
10859: niin opintien ensiaskelten ottajan turvallisuuden kylissä toimeentulonsa. Ennen kaikkea on koulu-
10860: kannalta kuin myös koko kyläkunnan kannalta, jen jatkamiseen tarvittavia oppilasmääriä edelleen
10861: sillä kylä ilman koulua on kuin keskuksensa, sydä- alennettava, jotta säästyttäisiin ikäviltä kyläkoulu-
10862: mensä menettänyt. Kyläkoulustahan säteilee mo- jen lakkauttamisilta.
10863: nenlaisia vaikutteita ympäristön elämään, siellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10864: voidaan kokoontua erilaisten harrastusten mer- taen,
10865: keissä, mikä osaltaan lisää kyläläisten yhteenkuu-
10866: luvaisuu~en henkeä ja auttaa myös viihtymään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10867: paremmm. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
10868: Kuitenkin yhä useammin joudutaan kyläkoulu- 29.46.30 500 000 markkaa arviomäärära-
10869: ja lopettamaan. Tämän vuoksi olisi tehtävä kaikki hana kyläkoulujen lakkauttamisen estämi-
10870: mahdollinen näiden koulujen toiminnan jatkami- seksi vähimmäisoppilasmäärää alentamal-
10871: seksi. Kyliin olisi luotava työmahdollisuuksia, jot- la .
10872:
10873: . Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10874:
10875: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
10876: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Mikko Vainio
10877: Lea Mäkipää
10878: 932 1984 vp.
10879:
10880: Raha-asia-aloite n:o 865
10881:
10882:
10883:
10884:
10885: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta peruskoulu-
10886: laisten koulukyyditykseen kyyditykseen oikeuttavan kilometri-
10887: määrän alentamiseksi
10888:
10889: Eduskunnalle
10890:
10891: Nykyisin lasten koulutie on tullut yhä vaaralli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10892: semmaksi jatkuvasti lisääntyvän liikenteen aiheut- taen,
10893: taman vaaran vuoksi. Siksi on perin vaarallista
10894: kulkea kapeilla teillä hyvin usein vielä pimeässä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10895: Erityisesti nuorimmat koululaiset ovat vaaroille 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10896: alttiina. Siksi olisikin nykyistä kyyditysjärjestel- 29.46.30 lisåyksenii 500 000 markkaa pe-
10897: mää muutettava niin, että 3 km:stä lähtien voitai- ruskoululaisten koulukyydityksiin oikeut-
10898: siin kyyditä lapsia kouluun nykyisen 5 km:n si- tavan matkan alentamisesta kolmeen kzlo-
10899: jasta. metrzin johtuvzin lisäkustannuksiin.
10900:
10901:
10902: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10903:
10904: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Mikko Vainio
10905: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
10906: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää
10907: 1984 vp. 933
10908:
10909: Raha-asia-aloite n:o 866
10910:
10911:
10912:
10913:
10914: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Suodenniemen keskus-
10915: tan Pohjankylän koulun rakentamiseen
10916:
10917:
10918: Eduskunnalle
10919:
10920: Suodenniemen kunta vaatii kirkonkylän kes- Hallintoelimet ovat keskustelleet jopa koulun ra-
10921: kustan ala-asteen, Pohjakylän koulun rakennuslu- kentamisesta jälkirahoituksen turvin. Tähän menet-
10922: paa lääninhallitukselta jo ensi syksyksi. Lääninhal- telyyn valtiovalta on viime vuosina suunnannut yhä
10923: lituksen ohjelmissa koulun rakentaminen on sijoi- enemmän rahoitusta. Tästä menettelystä Suoden-
10924: tettu pari vuotta myöhäisemmäksi. Suodennie- niemellä kuitenkin luovutaan kunnanhallituksen
10925: mellä joudutaan kuitenkin kestämättömään tilan- päätöksellä. Sen sijaan kunnanhallitus anoo, että
10926: teeseen, ellei koulun rakentamiseen päästä. lääninhallitus aikaistaisi rakennushanketta, sekä
10927: Suodenniemen kunnalla on kiireelleen vankka urheilutalon liikuntatilojen peruskorjausta. Poh-
10928: peruste. Pohjakylän ala-asteen oppilasmäärä ki- jakylän uusi koulu aiotaan tehdä kunnan haltuun
10929: puaa tasaisesti ylöspäin. Jo ensi syksynä koulu siirtyneen urheilutalon naapuritontille.
10930: muuttuu pysyvästi kolmiopettajaiseksi. Nykyisin Pohjakylän koulun rakennuskustannuksiksi ar-
10931: Pohjakylän koulussa on vain kaksi luokkaa. vioidaan kaksi miljoonaa markkaa. Kunta saa kui-
10932: Tänä vuonna Pohjakylän koulussa on 37 oppi- tenkin hankkeeseen valtion avustuksina ja lainoi-
10933: lasta, mutta ensi syksynä jo 42. Seuraavana vuon- na 89 prosenttia kustannuksista.
10934: na oppilasmäärä nousee 52:een ja ylittää tämän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10935: vuosikymmenen lopussa 60 oppilaan rajan. taen,
10936: Kunta on pyrkinyt vanhassa kiinteistössä toimi-
10937: van Pohjakylän ala-asteen uudisrakentamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10938: pian parikymmentä vuotta. Toistuvista anomuksista 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10939: huolimatta lupaa ei ole hellinnyt rakentamiseen. 29.46.34 2 000 000 markkaa Suodennie-
10940: Tällä hetkellä koulu on yhdeksännelJä sijalla men kirkonkylän Pohjakylän koulun ra-
10941: läänin kiireellisyysjärjestyksessä. kentamiseksi.
10942:
10943: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10944:
10945: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
10946: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
10947: Lea Mäkipää
10948: 934 1984 vp.
10949:
10950: Raha-asia-aloite n:o 867
10951:
10952:
10953:
10954:
10955: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion perustamiseksi
10956: Noormarkkuun
10957:
10958:
10959: Eduskunnalle
10960:
10961: Noormarkun kunta on kehittyvä lähes 6 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10962: asukkaan kunta Satakunnassa, jossa on runsaasti taen,
10963: oppilaita peruskoulun yläasteella. Kunnassa on
10964: todettu puutteeksi, että paikkakunnalta puuttuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10965: jatko-opiskelumahdollisuus peruskoulun käyneil- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10966: le oppilaille. Tämän vuoksi olisi tarpeellista, että 29.46.34 1 000 000 markkaa lukion toi-
10967: kuntaan perustettaisiin lukio. Kun siihen on jo minnan aloittamiseksi Noormarkussa.
10968: periaatteessa saatu lupakin, olisi tarpeellista kou-
10969: lun aloittamiseksi saada määräraha.
10970:
10971: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10972:
10973: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
10974: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
10975: Lea Mäkipää
10976: 1984 vp. 935
10977: Raha-asia-aloite n:o 868
10978:
10979:
10980:
10981:
10982: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Korvaluoman ja Joki-
10983: varren maamiesseurojen talojen peruskorjauksiin Kankaanpäässä
10984:
10985:
10986: Eduskunnalle
10987:
10988: Kankaanpään Korvaluomalla ja Jokivarrella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10989: kummassakin kylässä talkoovoimin ylläpidetty ky- taen,
10990: läläisten uhrautuvaisuudella maamiesseurantalo-
10991: ja, jotka kumpikin ovat entisiä kansakouluja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10992: Jotta ahkera taikootoiminta saisi julkista tunnus- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
10993: tusta ja innostaisi kyläläisiä entistä enemmän huo- 29.99.51 9 000 markkaa Kankaanpäässä
10994: lehtimaan yhteisistä maamiesseurantaloistaan, olevien Korvaluoman ja jokivarTen maa-
10995: olisi yhteiskunnan tunnustuspalkintona annettava miesseurantalojen kunnostamiseen.
10996: näiden talojen kunnostamiseen pieni avustusmää-
10997: räraha.
10998:
10999: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11000:
11001: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen,
11002: Vieno Eklund Liisa Arranz Urho Pohto
11003: Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
11004: 936 1984 vp.
11005:
11006: Raha-asia-aloite n:o 869
11007:
11008:
11009:
11010:
11011: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maitotalou~tuotteiden
11012: käytön edistämiseksi
11013:
11014:
11015: Eduskunnalle
11016:
11017: Jatkuvasti tuodaan esiin, että maassamme olisi työtä tarvittaisiin, jotta kansalaiset oppisivat ym-
11018: liikatuotantoa maitotaloustuotteiden kohdalla. Tä- märtämään erilaisten maitotaloustuotteiden ravin-
11019: mä ei pidä paikkaansa, koska maahamme tuodaan toarvot ja sen, miten niitä voidaan monipuolisesti
11020: ravintorasvoja margariinien valmistamista varten käyttää ja niiden kulutusta lisätä esimerkiksi juuri
11021: enemmän kuin maastamme viedään voita ulko- juustojen, jugurttien, viilien ja muiden tuotteiden
11022: maille. Kuitenkin tämän johdosta on maassamme kohdalla.
11023: ruvettu keräämään markkinoimismaksuja, jotka ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11024: sittavat ennestäänkin ahdinkotilanteessa olevia per- taen,
11025: heitä ja pienviljelijöitä. Jotta markkinoimismaksu-
11026: jen keräämiseltä voitaisiin välttyä, olisi kaikin mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11027: dollisin keinoin edistettävä kotimaisten maitota- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 30.30
11028: loustuotteiden käyttöä, ja tässä olisi nimenomaan uudelle momentille 500 000 markkaa mai-
11029: lisättävä maitotaloustuotteita erilaisten yhteiskun- totaloustuotteiden käytön edistämiseksi yh-
11030: nan laitosten ruokavalioissa, jolloin tulevat kysy- teiskunnan en· laitoksissa ja käyttöä lisäävän
11031: mykseen esimerkiksi koulut, sairaalat, vankilat, va- valistustoiminnan tehostamiseksi.
11032: ruskunnat, päiväkodit, virastot jne. Myös valistus-
11033:
11034: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11035:
11036: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Mikko Vainio
11037: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
11038: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää
11039: 1984 vp. 937
11040:
11041: Raha-asia-aloite n:o 870
11042:
11043:
11044:
11045:
11046: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen perkaami-
11047: seen Lankosken ja jokisuun välillä
11048:
11049:
11050: Eduskunnalle
11051:
11052: Viime vuosina on havaittu, että Karvianjoen juoksun ruoppaamiseksi Lankoskesta mereen asti,
11053: suupuoli on huolestuttavassa määrin madaltunut. joten perkaustyöt voitaisiin hyvin aloittaa.
11054: Kun vesistön virtaama-alue on laaja, niin se kerää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11055: vuosien mittaan lietettä aina joen latvoilta alkaen. taen,
11056: Liete kerääntyy alajuoksun osalle, maclaitaa joen
11057: syvyyttä ja lisää tulvavaaroja laajasti koko vesistön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11058: alueella. Niinpä Karvianjoen alajuoksulla joutuu 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
11059: vuosittain tulvien peittämäksi noin 600 ha peltoa. 30.40. 77 500 000 markan määrärahan
11060: Tämän tulvan estämiseksi on joen alajuoksu jo Karvianjoen perkaamiseksi Lankoskesta
11061: punnittu ja suunnitelmia on laadittu joen ala- mereen tulvavahinkojen estämiseksi.
11062:
11063: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11064:
11065: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
11066: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
11067:
11068:
11069:
11070:
11071: 118 4284003504
11072: 938 1984 vp.
11073:
11074: Raha-asia-aloite n:o 871
11075:
11076:
11077:
11078:
11079: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Pitäjänojan perkaa-
11080: misen aloittamiseksi Kankaanpäässä
11081:
11082:
11083: Eduskunnalle
11084:
11085: Kankaanpään Kankaanjärvestä laskee joki, jota ten Pitäjänoja voitaisiin perata ennen Karvianjo-
11086: kutsutaan Pitäjänojaksi, Karvianjokeen. Joki on kea.
11087: vuosikymmenien kuluessa pahoin tukkiutunut, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11088: koska Kankaanjärveen ovat aikaisemmin ennen taen,
11089: puhdistuslaitoksen olemassaoloa laskeneet kaikki
11090: Kankaanpään jätevedet. Joen tukkoisuudesta joh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11091: tuvat lähes vuosittain tulvat joenvarsipelloilla. Jot- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
11092: ta tulvista päästäisiin, tarvitsisi Pitäjänoja kunnol- 30.40. 77 JOO 000 markkaa Pitäjänojan
11093: lisen ruoppauksen. Pitäjänoja on niin pieni, että perkaamisen aloittamiseksi Kankaanpääs-
11094: sen perkaaminen ei lisäisi Karvianjoen tulvia, jo- sä.
11095:
11096: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11097:
11098: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
11099: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
11100: Lea Mäkipää
11101: 1984 vp. 939
11102:
11103: Raha-asia-aloite n:o 872
11104:
11105:
11106:
11107:
11108: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta keskuskalanviljelylai-
11109: toksen perustamiseksi Pohjois-Satakuntaan
11110:
11111:
11112: Eduskunnalle
11113:
11114: Koska Pohjois-Satakunta on vesirikasta eikä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11115: alueella ole kalanviljelylaitosta, niin olisi tällainen taen,
11116: laitos saatava aikaan. On suoranainen häpeä, että
11117: tuhatjärvien maahan tuodaan vuosittain useita sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11118: toja miljoonia kiloja kalaa, kun kotimainen tuo- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
11119: tanto on vain noin 100 miljoonaa kiloa. Ja kuiten- 30.38. 74 500 000 markkaa keskuskalan-
11120: kin Suomessa olisi erinomaiset luontaiset edelly- viljelylaitoksen perustamiseksi Pohjois-
11121: tykset kalanjalostustoiminnan harjoittamiseksi. Satakuntaan.
11122: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11123:
11124: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Vieno Eklund
11125: Reino Jyrkilä Ulla Lehtinen Lea Mäkipää
11126: 940 1984 vp.
11127:
11128: Raha-asia-aloite n:o 873
11129:
11130:
11131:
11132:
11133: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja ve-
11134: sirakennuspiirin perustamiseksi
11135:
11136:
11137: Eduskunnalle
11138:
11139: Satakunnan oman tiepiirin perustamista puol- piirissä on 9 100, joista noin puolet Satakunnassa.
11140: tavat monet seikat. TVL:n Turun piiriä sanotaan Liikennetiheys on maan suurimpia Satakunnassa.
11141: liian suureksi. Siihen kuuluu kaikkiaan 26 tiemes- Jos tarkastellaan piirin työntekijämäärää ja ko-
11142: taripiiriä, kun piireissä on keskimäärin vain 12 tie- nekantaa, säilyisi Satakunnan tiepiiri edelleen
11143: mestari piiriä. Lisäksi satakuntalaiset ovat jatkuvas- elinkelpoisena. Turun piirissä on 1 600 työnteki-
11144: ti jääneet toiselle sijalle piirin määrärahoja jaet- jää, joista vajaa puolet Satakunnassa. Koneyksi-
11145: taessa. Esimerkiksi tulevan kesän päällystysohjel- köitä on 346, joista 17 3 Satakunnassa.
11146: massa Satakunta saa 35 kilometriä uutta tienpääl- Näinkin asiaa tarkasteltuna ovat perusteet
11147: lrstettä, Varsinais-Suomi sen sijaan 140 kilomet- omalle tiepiirille olemassa.
11148: nä. Oman tie- ja vesirakennuspiirin perustaminen
11149: Satakunnassa on jo hyvät ja nykyaikaiset varas- palvelisi jo ennakkoon mahdollisesti perustetta-
11150: totilat, jotka soveltuisivat piirivaraston tarpeisiin. van Satakunnan läänin ajatusta.
11151: Porissa on oma pieni suunnittelutoimisto ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11152: TVH:n oma toimisto. Kovinkaan paljoa ei tarvit- taen,
11153: taisi enää lisää, jotta tiepiirin organisaatio tulisi
11154: toimivaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11155: Mikäli Satakunnan tiepiiri toteutuisi, kuuluisi 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
11156: siihen 13 tiemestaripiiriä eli enemmän kuin pii- kaa Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin
11157: reissä keskimäärin on. Tiekilometrejä nykyisessä perustamisen aloittamiseksi.
11158:
11159: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11160:
11161: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
11162: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
11163: Lea Mäkipää
11164: 1984 vp. 941
11165:
11166: Raha-asia-aloite n:o 874
11167:
11168:
11169:
11170:
11171: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 42
11172: (Rauma-Huittisten Raijala) parantamiseksi
11173:
11174:
11175: Eduskunnalle
11176:
11177: Etelä-Satakunnan tieverkon eräänä pahimmista niin, että vuonna 1982 Rauma oli liikenteen mää-
11178: epäkohdista on Raijalasta Raumalle johtavan kan- rillä mitaten Suomen kunnallisista satamista nel-
11179: tatien n:o 42 alhainen tekninen taso. Kuten tun- jännellä tilalla Helsingin, Kotkan ja Haminan jäl-
11180: nettua, tie rakennettiin 1950-luvulla olosuhteissa, keen. Yhä kasvava osa tästä liikenteestä suuntau-
11181: jolloin ankaraa työttömyyttä torjuttiin teitä raken- tuu Rauman satamaan Pohjois-Hämeestä, jonka
11182: tamalla. Raijalan-Rauman tie oli suunniteltu van- teollisuus perinteisesti käyttää Rauman satamaa.
11183: hentuneita 1930-luvun normeja käyttäen, mutta Esimerkiksi Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n vientilii-
11184: koska siinä kiireessä ei uuttakaan suunnitelmaa kenteen pääosa kulkee Rauman sataman kautta. Tä-
11185: ehditty tehdä, pantiin toteutus käyntiin olemas- mä yhtiö on yhdessä Rauma-Repola Oy:n kanssa
11186: sa olevan suunnitelman mukaan. Näin tiestä tuli luonut Rauman satamaan voimakkaan ahtaus- ja
11187: alun alkaen vanhanaikainen: kapea, jyrkkäluiskai- huoliotaorganisaation investoiden useita kymme-
11188: neo sekä harjaoteiltaan varsin pienillä kaarresä- niä miljoonia markkoja rakennuksiin, koneisiin ja
11189: teillä tasoitettu, joten sen liikenneturvallisuus on laitteisiin.
11190: kyseenalainen. Eritoten Lappi Tl:n kunnan Rauman kaupunginhallitus on maaliskuussa
11191: alueella sijaitseva n. 6 krn:n pituinen tieosuus 1983 tehnyt tie- ja vesirakennushallitukselle aloit-
11192: Kullanperän kylän ja Vuorenmaan tienhaaran vä- teen kantateiden n:ot 41 ja 42 muodostaman tie-
11193: lillä on vaarallinen ja kaipaisi nopeita kohennus- yhteyden Tampere-Huittinen-Rauma luokituk-
11194: toimia. Sanotulla välillä on tien valmistumisen sen muuttamiseksi niin, että niistä muodostettai-
11195: jälkeen 1950-luvun loppupuolelta lähtien tapah- siin valtatie.
11196: tunut toistakymmentä kuolonuhreja vaatinutta lii- Kevyt liikenne välillä Rauma-Vuorenmaan tie-
11197: kenneonnettomuutta. liittymä Lappi Tl:ssä olisi nopeasti saatava pois
11198: Rauman sataman liikenne on kantatien n:o 42 rekka-autojen joukosta ajotieltä, ja itse ajotietä
11199: valmistumisen jälkeen nelinkertaistunut ja Rau- olisi levitettävä ja oiottava tien koko pituudelta
11200: ma-Repola Oy:n puunjalostustuotanto samoin mer- Huittisten Raijalaan asti.
11201: kittävällä tavalla kasvanut. Molempien pääliiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11202: nevirrat suuntautuvat Raumalle sisämaasta päin pit- taen,
11203: kin kantatietä n:o 42. Parhaillaan on Rauman sa-
11204: tamassa viimeistelyvaiheessa mittava uudisraken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11205: nushanke. Valtion uusi meriväylä on valmistunut 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
11206: ja kaksi uutta satamanosaa, Ulko-Petäjäksen jouk- 31.24. 77 1 000 000 markkaa perusparannus-
11207: kotavarasatama ja Iso-Hakunin vientiterminaalisa- työn aloittamiseksi kantatiellä n:o 42
11208: tama, ovat valmistuneet ja otettu käyttöön. Meri- (Rauma-Huittinen).
11209: liikenne sataman kautta on voimakkaasti kasvanut
11210:
11211: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11212:
11213: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
11214: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
11215: 942 1984 vp.
11216:
11217: Raha-asia-aloite n:o 875
11218:
11219:
11220:
11221:
11222: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lyhyemmän tieyhteyden
11223: aikaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaalta Kankaanpään kautta Hel-
11224: singin suuntaan
11225:
11226: Eduskunnalle
11227:
11228: Ns. Pohjanmaan ja Satakunnan tie Kauhajoelta mättä olla yhteydessä Pohjanmaan-Satakunnan
11229: Honkajoen, Kankaanpään ja Lavian kautta Vam- tiehankkeeseen ja se voisi toteutua pikaisesti il-
11230: malaan ja Punkalaitumelle ja edelleen Helsingin man sitäkin.
11231: tielle Murronharjuun on tärkeä koko alueelle ja ly- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11232: hentää alueen yhteyksiä Helsinkiin kymmeniä ki- taen,
11233: lometrejä. Siksi tie olisikin laadittava mahdolli-
11234: simman suoraksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11235: Tietä on rakennettu osalla Honkajoki-Kan- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11236: kaanpää sekä Kankaanpään ja Lavian Susikosken 31. 24. 77 5 000 000 markkaa lyhyemmän
11237: välillä. Laviasta eteenpäin on lyhin yhteys suoraan tieyhteyden rakentamiseksi Etelä-Pohjan-
11238: Suodenniemen Putajaan, josta edelleen suoraan maalta Helsingin tielle Honkajoen, Kan-
11239: Vammalaan ja edelleen Punkalaitumelle ja Hel- kaanpään, Lavian, Suodenniemen, Puta-
11240: singin tielle Murronharjuun. Nykyisin suunnit- jan, Vammalan, Punkalaitumen ja Mur-
11241: teilla oleva tieyhteys Laviasta Kiikoisiin ja Kiik- ronharjun kautta.
11242: kaan on myös huonojen tieyhteyksien takana ja on
11243: myös rakennettava, mutta sen ei tarvitsisi välttä-
11244:
11245: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11246:
11247: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
11248: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
11249: 1984 vp. 943
11250:
11251: Raha-asia-aloite n:o 876
11252:
11253:
11254:
11255:
11256: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurakosken-Panelian
11257: maantien perusparannuksen aloittamiseksi
11258:
11259:
11260: Eduskunnalle
11261:
11262: Kiukaisten kunnan alueella oleva teollisuus si- myöskin ao. tietä käyttävä työssäkäynti- ja muu
11263: joittuu pääasiassa kunnan toiseen päätaajamaan liikenne.
11264: Paneliaan. Siellä sijaitsevat mm. Jaakko Tehtaat, Paneliassa olevat edellä mainitut yritykset ovat
11265: Jaakko-Tuote Oy, Oy Finnbrass Ab, Panelian Ko- useissa eri yhteyksissä korostaneet tieyhteyden pa-
11266: neliike, Hakalan Konepaja, Harjavallan Saha sekä rantamista ja joissakin tapauksissa se on asetettu
11267: uusimpana toimintaansa aloittelevana rakennus- ehdoksi yritystoiminnan laajentumiselle. Mieles-
11268: liimoja valmistava Emmer Oy. Edellä mainitut tämme pitäisi saada pikaisesti tutkituksi, mikä oli-
11269: teollisuuslaitokset edustavat kevyttä ja keskiras- si oikea ja käyttökelpoisin tiesuunta Eurakoskelta
11270: kasta metalliteollisuutta, puunjalostusteollisuutta Paneliaan ja tämän jälkeen laatia nopeasti yksi-
11271: sekä liimateollisuutta. Raaka-aineiden sekä val- tyiskohtaiset suunnitelmat, minkä jälkeen kun-
11272: miiden tuotteiden kuljetukset tapahtuvat maan- nan toimesta voitaisiin aloittaa toimenpiteet
11273: teitse autokuljetuksia hyväksi käyttäen. Tällä het- hankkeen eteenpäin viemiseksi sen rahoittamista
11274: kellä ei ole tiedossamme niitä tonnimääriä, joita ajatellen.
11275: vuosittain tällä tavoin kuljetetaan, mutta sen si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11276: jaan tiedämme, että raskaan liikenteen määrä Pa- taen,
11277: neliaan johtavalla "jokiahteen" tiellä on erittäin
11278: suuri. Tien linjaus sekä sen kunto ei läheskään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11279: vastaa sitä käyttömäärää, joka tiellä tällä hetkellä 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
11280: on. Itse Panelian taajamassa asuu noin 900 henkeä 31.24.77 500 000 markkaa Eurakosken-
11281: sekä Panelian asemalla noin 700 henkeä. Näin ol- Panelian maantien perusparannuksen
11282: len raskaan liikenteen lisäksi on huomioitava aloittamiseksi.
11283:
11284: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11285:
11286: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
11287: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
11288: Lea Mäkipää
11289: 944 1984 vp.
11290:
11291: Raha-asia-aloite n:o 877
11292:
11293:
11294:
11295:
11296: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
11297: seksi välillä Hirvilahti-Kyrönlahti Viljakkalassa
11298:
11299:
11300: Eduskunnalle
11301:
11302: Hirvilahden-Kyrönlahden maantien (n:o että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11303: 2771) rakentaminen parantaisi ratkaisevasti Vil- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11304: jakkalan heikkoja tieyhteyksiä ja auttaisi myös lä- 31.24. 77 300 000 markkaa maantien ra-
11305: pikulkuliikennettä Karheen suunnasta Viljakka- kentamisen aloittamiseksi vältllä Hirvi-
11306: laan, sillä nykyinen tie ei enää sovi nykyaikaiselle lahti-Kyrönlahti V~ljakkalassa.
11307: liikenteelle.
11308: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11309: taen,
11310:
11311: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11312:
11313: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
11314: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
11315: Lea Mäkipää
11316: 1984 vp. 945
11317:
11318: Raha-asia-aloite n:o 878
11319:
11320:
11321:
11322:
11323: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
11324: seksi välillä Honkajoki-Pyntäinen-Siikainen
11325:
11326:
11327: Eduskunnalle
11328:
11329: Pohjois-Satakunnassa sijaitsevat suuret turveva- jolloin tieyhteys parantui Tampereen-Vaasan
11330: rat. Niiden hyväksikäyttöä ollaan jatkuvasti lisää- tielle. Samoin loppuunrakennetaan parhaillaan
11331: mässä. Yhtenä esteenä ovat tällä hetkellä alueen väliä Siikainen-Tuorila.
11332: huonot tieolosuhteet. Yhteys Karviasta rannikolle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11333: on raskaille turveautoille huonosti soveltuvien tei- taen,
11334: den varassa.
11335: Tieyhteys Karvian Kantista on rakennettu nyky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11336: ajan vaatimuksia vastaavaksi Honkajoen kirkonky- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11337: lään. Parantamista on Pyntäisten ja Siikaisten kir- 31.24. 77 300 000 markkaa maantien ra-
11338: konkylän välillä. Loppuun on myös saatettu tien- kentamisen aloittamiseksi välzllä Honka-
11339: rakennus Karvian ja Parkanoo keskusten välillä, joki-Pyntäinen-Siikainen.
11340:
11341: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11342:
11343: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
11344: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
11345: LeaMäkipää
11346:
11347:
11348:
11349:
11350: 119 4284003504
11351: 946 1984 vp.
11352:
11353: Raha-asia-aloite n:o 879
11354:
11355:
11356:
11357:
11358: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kankaanpään-Suo-
11359: denniemen maantien rakentamiseen välillä Kankaanpään raja-
11360: Taipaleen risteys
11361:
11362: Eduskunnalle
11363:
11364: Tieyhteys Kankaanpäästä Suodenniemelle pal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11365: velee myös laajaa kauttakulkuliikennettä Kan- taen,
11366: kaanpään suunnasta Vammalan alueelle ja yhtenä
11367: erittäin runsaasti käytettynä vaihtoehtona myös että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11368: Tampereen alueelle. Tie on Kankaanpään puolel- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11369: la rakennettu ja päällystetty, nyt myös Suodennie- 31.24. 77 500 000 markkaa Kankaanpään
11370: meltä Taipaleen risteykseen tie on työn alla. Näin -Suodenniemen maantien rakentamisen
11371: ollen tieyhteydestä jää tämän jälkeen heikkokun- aloittamiseksi vältllä Kankaanpään raja-
11372: toiseksi väli Taipale-Kankaanpään raja, joka olisi Taipaleen risteys.
11373: näin ollen saatava pikaisesti rakennetuksi.
11374:
11375: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11376:
11377: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
11378: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
11379: Lea Mäkipää
11380: 1984 vp. 947
11381:
11382: Raha-asia-aloite n:o 880
11383:
11384:
11385:
11386:
11387: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
11388: seksi välillä Kankaanpää-Verttuu-Tuunajärvi-Kairila-Las-
11389: sila
11390:
11391: Eduskunnalle
11392:
11393: Tieyhteydet Kankaanpään kaupungista Pomar- jotta alueen heikot tieolot saataisiin kuntoon ja
11394: kun Tuunajärvelle ja Noormarkun Kairilaan ja myös vaikeaa työllisyyskysymystä voitaisiin helpot-
11395: Lassilaan ovat heikohkot. Samoin näistä kylistä taa.
11396: maantieyhteys Noormarkun keskustaan on heik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11397: kojen ja mutkaisten teiden varassa. Kun lisäksi taen,
11398: näissä kylissä sijaitsee kaksi huomattavaa sahalai-
11399: tosta, joista on puutavaraliikennettä Porin suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11400: taan, jonne lyhin yhteys on Noormarkun kautta, 1985 tulo- ja menoaroioon momentille
11401: olisi rakennettava maantie Kankaanpäästä Vert- 31.24.77 500 000 markkaa maantien ra-
11402: tuun tien-kaupungin omistaman Perkiön tien- kentamisen aloittamiseksi välillä Kankaan-
11403: Kaupin yksityistien kautta Pomarkun Tuunajär- pää- Verttuu- Tuunajäroi-Kairila-Las-
11404: ven kylään, josta edelleen Noormarkun Kairiian ja sila.
11405: Lassilan kylien kautta Noormarkun keskustaan,
11406:
11407: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11408:
11409: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Vieno Eklund
11410: Urho Pohto Reino Jyrkilä Ulla Lehtinen
11411: Mikko Vainio
11412: 948 1984 vp.
11413:
11414: Raha-asia-aloite n:o 881
11415:
11416:
11417:
11418:
11419: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
11420: seksi välillä Kiikoinen-Kiikka
11421:
11422:
11423: Eduskunnalle
11424:
11425: Maantieyhteys välillä Lavia-Kiikoinen-Kiik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11426: ka on tärkeä ja nykyisellään kapea ja mutkainen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
11427: siitä huolimatta, että väli Lavia-Kiikoinen on 31.24. 77 500 000 markkaa maantien ra-
11428: juuri päällystetty. Alueen yhteydet varsinkin kentamisen aloittamiseksi välillä Kizkoi-
11429: Vammalan suuntaan ovat tärkeät ja myös siksi oli- nen-Kzikka.
11430: si tie saatava rakennetuksi.
11431: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11432: taen,
11433:
11434: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11435:
11436: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
11437: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
11438: Lea Mäkipää
11439: 1984 vp. 949
11440:
11441: Raha-asia-aloite n:o 882
11442:
11443:
11444:
11445:
11446: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
11447: seksi välillä Lavia-Kiikoinen
11448:
11449:
11450: Eduskunnalle
11451:
11452: Maantien Lavia-Kiikoinen rakentaminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11453: tarpeellinen paitsi paikallisliikenteen myös kaut- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
11454: takulkuliikenteen takia, koska Laviaan on jo hyvä 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien ra-
11455: tieyhteys Kankaanpään suunnasta. Tien valmis- kentamisen aloittamiseksi välzllä Lavia-
11456: tuttua avautuisi valmis tieyhteys kantatielle Kiikoinen.
11457: Pori-Tampere.
11458: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11459: taen,
11460:
11461: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11462:
11463: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
11464: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
11465: Lea Mäkipää
11466: 950 1984 vp.
11467:
11468: Raha-asia-aloite n:o 883
11469:
11470:
11471:
11472:
11473: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Mansoniemen-Raiva-
11474: lan maantien rakentamiseksi
11475:
11476:
11477:
11478: Eduskunnalle
11479:
11480: Ikaalisten Mansoniemestä Parkanoo Raivataan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11481: johtava maantie n:o 264 lyhentää yhteyttä Porin taen,
11482: -Parkanon tieltä Tampereen-Vaasan tielle ja
11483: siitä edelleen rakennettavana olevan Luhalahden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11484: - Viljakkalan tien kautta aina Tampereelle saak- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
11485: ka. Koska tie on päällystämätön ja siten nykyajan 31.24. 77 500 000 markkaa tien rakenta-
11486: liikenteen vaatimuksia vastaamaton, olisi tie saa- misen aloittamiseksi välzllä Mansoniemi
11487: tava nopeasti rakennetuksi. (Ikaalinen)-Raivala (Parkano).
11488:
11489: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11490:
11491: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
11492: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
11493: 951
11494: 1984 vp.
11495:
11496: Raha-asia-aloite n:o 884
11497:
11498:
11499:
11500:
11501: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Santasten paikallistien
11502: korjaamiseksi
11503:
11504:
11505:
11506: Eduskunnalle
11507:
11508: Santasten paikallistie n:o 13219 on kovan käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11509: tön kohteena, koska tien kautta kulkee laajamit- taen,
11510: tainen rurvekuljetus. Tie on kuitenkin heikkora-
11511: kenteinen ja kelirikkaaikana tiellä on painorajoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11512: tuksiakin. Tämän johdosta olisi tie pikaisen uu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
11513: delleenrakentamisen tarpeessa. Kun kelirikkaai- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Santasten
11514: kana turvelastit kulkevat Honkajoen kirkonkylän paikallistien uudelleenrakentamisen aloit-
11515: kautta ja kun tien Honkajoen puoleisessa päässä tamiseksi.
11516: on myös kasvava teollisuusalue, olisi tieltä johdet-
11517: tava ohikulkutie pois Honkajoen ydinkeskustasta
11518: Honkajoen-Kankaanpään maantielle n:o 271.
11519:
11520: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
11521:
11522: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Urho Pohto
11523: Ulla Lehtinen Martti Ratu Vieno Eklund
11524: Reino Jyrkilä
11525: 952 1984 vp.
11526:
11527: Raha-asia-aloite n:o 885
11528:
11529:
11530:
11531:
11532: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Suodenniemen Taipa-
11533: leesta Hämeenkyrön-Häijään tielle ulottuvan maantien raken-
11534: tamisen aloittamiseksi
11535:
11536: Eduskunnalle
11537:
11538: Paikalliset tieyhteydet Suodenniemeltä Hä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11539: meenkyrön suuntaan ovat heikontaisen tien varas- taen,
11540: sa. Kun nyt kuitenkin Suodenniemen keskustasta
11541: rakennetaan tie päällystyskuntoiseksi Taipaleen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11542: risteykseen saakka ja kun myös Hämeenkyrössä on 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
11543: rakennettu tie Vesajärveltä Hämeenkyrön keskus- 31.24. 77 500 000 markkaa Suodenniemen
11544: taan Tampereen-Vaasan tielle, olisi myös väli Taipaleen ja Hämeenkyrön Vesajärven se-
11545: Suodenniemen Taipale-Hämeenkyrön Vesajärvi kä edelleen Nukarin ja Kuustenlatvan
11546: saatava nopeasti rakennetuksi ja päällystetyksi, kautta Hämeenkyrön-Håij'ään tielle ulot-
11547: jolloin yhteydet Suodenniemen suunnassa paran- tuvan maantien rakennustyön aloittami-
11548: tuisivat huomattavasti Tampereen-Vaasan tielle. seksi.
11549:
11550: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11551:
11552: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
11553: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
11554: Lea Mäkipää
11555: 1984 vp. 953
11556:
11557: Raha-asia-aloite n:o 886
11558:
11559:
11560:
11561:
11562: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
11563: seksi välillä Sävi-Vatula
11564:
11565:
11566: Eduskunnalle
11567:
11568: Suodenniemeltä on päällystetty tieyhteys Po- -Ikaalisten Vatulan- Kilvakkalan teitä hyväksi
11569: rin-Tampereen tielle. Yhteys Hämeenkyröön käyttäen, joista väli Vatula- Kilvakkala on jo ra-
11570: Tampereen-Vaasan tielle on myös saatavissa, sa- kennettu, samoin Suodenniemi - Taipale.
11571: moin Kankaanpäähän melko lyhyin tierakenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11572: mistehtävin. taen,
11573: Tieyhteydet Suodenniemeltä Ikaalisten kau-
11574: pungin suuntaan Tampereen-Vaasan tielle ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11575: nykyisin pienten heikkokuntoisten teiden varassa. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
11576: Siksi olisi myös tämä yhteys rakennettava nykyai- 31.24.77 500 000 markkaa maantien ra-
11577: kaiseksi kestopäällystetieksi. Tämä yhteys tulisi ra- kentamisen aloittamiseksi vältflä Sävi-
11578: kentaa jo olemassa olevia Suodenniemen - Sävin Vatula.
11579:
11580: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11581:
11582: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
11583: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
11584: Lea Mäkipää
11585:
11586:
11587:
11588:
11589: 120 4284003504
11590: 954 1984 vp.
11591:
11592: Raha-asia-aloite n:o 887
11593:
11594:
11595:
11596:
11597: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Arantilan sillan raken-
11598: tamiseksi Nakkilassa
11599:
11600:
11601:
11602: Eduskunnalle
11603:
11604: Nakkilan keskustassa on ns. Arantilan silta ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11605: kennettu vuonna 1938 ja on siis nykyaikaiselle lii- taen,
11606: kenteelle täysin sopimaton, koska sillalla on vain
11607: yksi ajokaista moottoriliikenteelle. Silta yhdistää ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11608: Nakkilan kirkonkylän keskustan Kokemäenjoen 1985 tulo- ja menoarvioon momentz/le
11609: yli Viikkalaan ja on vilkkaasti liikennöity. Tämän 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Arantzlan
11610: vuoksi olisi uuden sillan rakentaminen entisen hei- szllan rakentamisen aloittamiseksi Nak-
11611: kon sillan tilalle kiireinen ja välttämätön tehtävä. kzlassa.
11612:
11613: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
11614:
11615: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
11616: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
11617: Lea Mäkipää
11618: 1984 vp. 955
11619:
11620: Raha-asia-aloite n:o 888
11621:
11622:
11623:
11624:
11625: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kilpinokan sillan ra-
11626: kentamisen aloittamiseksi Vammalassa
11627:
11628:
11629:
11630:
11631: Eduskunnalle
11632:
11633: Vammalassa on jo pitkään puhuttu Kilpinokan siihen tarvittavat varat, noin 10,5 miljoonaa
11634: sillasta, joka tulee yhdistämään Vammalan kau- markkaa.
11635: pungin alueita lähes 500 metrin levyisen järven yli Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
11636: toisiinsa Kilpinokasta nykyisen Tervakallion lei- taen,
11637: rintäalueen pohjoispuolelle. Sillasta on suunnitel-
11638: tu pituudeltaan yli 200-metristä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11639: Jotta kaupungin liikenneoloja suuresti helpot- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11640: tava silta, joka edesauttaa myös Vammalan kautta 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Kilpinokan
11641: kulkevaa läpikulkuliikennettäkin, saataisiin no- szllan rakentamisen aloittamiseksi Vamma-
11642: peasti rakennettua, tulisi hallituksen ottaa sillan lan kaupunkiin.
11643: rakentaminen ohjelmaansa ja anoa eduskunnalta
11644: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
11645:
11646: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
11647: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
11648: Lea Mäkipää
11649: 956 1984 vp.
11650:
11651: Raha-asia-aloite n:o 889
11652:
11653:
11654: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden kunnalliskodin
11655: rakentamiseksi Siikaisiin
11656:
11657:
11658: Eduskunnalle
11659:
11660: Siikaisten kunnalliskoti sijaitsee entisessä vuon- nalliskodin rakentamista suunnittelukauden alku-
11661: na 1973 peruskorjatussa Pyntäisten kansakoulus- puolella kuntakeskukseen. Uuteen kunnallisko-
11662: sa. Laitoksen paikkaluku on 24, joista yleisellä tiin tarvittaisiin noin 40 hoitopaikkaa ja sen kus-
11663: osastolla on 10 paikkaa ja sairasosastolla 14 paik- tannukset olisivat 4 milj. mk. Laitoksen yhteistilat
11664: kaa. Lisäksi entisessä kunnalliskodissa sijaitsevat ja mitoitus tulisi suunnitella siten, että se tuottaa
11665: laitoksen keittiö, pesula- ja muut huoltotilat sekä palveluja myös kodeissaan asuville vanhuksille.
11666: henkilökunnan asunnot. Kunnalliskoti sijaitsee 7 Kunnalliskotia suunniteltaessa tulee selvittää
11667: km:n päässä kirkonkylästä ja on tarkoitukseensa myös, voisiko laitos toimia työikäisten alkoholion-
11668: liian pieni. Kunnalliskodissa on jatkuvasti joudut- gelmaisten katkaisuhoitoa tuottavana palvelupis-
11669: tu pitämään asukkaita ylipaikoilla. Laitoksessa on teenä.
11670: 30 asukasta. Suunnittelutoimikunta totesi myös, että uuden
11671: Vuoden 1979 alussa kunnassa oli 65 vuotta täyt- kunnalliskodin rakentamisen rahoitus edellyttää
11672: täneitä noin 19 % väestöstä. Väestöennusteen valtion osallistumista hankkeeseen. Hankkeen to-
11673: mukaan vanhusten suhteellinen määrä lisääntyy teuttamiseen voitaneen ryhtyä vasta sitten, kun
11674: vuoteen 1985 mennessä noin 6 %. Vuoden 1985 siihen saadaan vastaavat valtionavut kuin saadaan
11675: jälkeen vanhusten määrä ei enää merkittävästi li- kansanterveystyössä rakennusinvestointeihin.
11676: säänny. Suunnittelutoimikunta katsoo kuitenkin, että ra-
11677: Vanhimpien vanhusryhmien kasvaessa pitkäai- kennushankkeen mitoitus ja huonetilaohjelma se-
11678: kaisesti sairaiden hoidon tehostamiseen on kiinni- kä luonnospiirustukset ja rakennuspaikka tulisi
11679: tettävä kunnassa erityistä huomiota. Pitkäaikaises- selvittää valmiiksi mahdollisimman pian, jotta
11680: ti sairaita hoidetaan edelleen sekä terveydenhuol- kunnalla olisi valmius hankkeen käynnistämiseen
11681: lon että sosiaalihuollon toimesta. välittömästi sitten kun rahoitus saadaan järjesty-
11682: Vaikka avohuoltopalveluja on pyritty kunnassa mään.
11683: voimakkaasti kehittämään, on tarve laitoshoidon Uuden kunnalliskodin valmistumisen jälkeen
11684: tehostamiseen ja hoitopaikkojen lisäämiseen kii- nykyiseen kunnalliskotiin voitaisiin perustaa pie-
11685: reellinen. nimuotoinen päihdeongelmaisten huoltokoti. En-
11686: Tavoitesuunnittelutyön yhteydessä tarkasteltiin tisen kunnalliskodin tiloihin olisi pyrittävä saa-
11687: kahta vaihtoehtoa hoitopaikkojen lisäämiseksi. maan kehitysvammaisten suojatyöpaikka erityis-
11688: Toisaalta pohdittiin uuden kunnalliskodin raken- huollon toimintayksikkönä. Osa nykyisistä tiloista
11689: tamista kuntakeskukseen ja toisaalta nykyisen soveltunee käytettäväksi mm. turveteollisuuden
11690: kunnalliskodin laajentamista. Nykyisen kunnallis- väliaikaisina asuntoina.
11691: kodin laajentamista ei pidetty tarkoituksenmu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11692: kaisena ratkaisuna, koska kunnalliskoti sijait- taen,
11693: see etäällä ja on puurakenteinen. Kunnallisko-
11694: din laajentamisen kustannus olisi noin 1 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11695: mk. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
11696: Suunnittelutoimikunta päätyi sosiaalilautakun- 33.32.31 3 000 000 markkaa uuden kun-
11697: nan esityksen mukaisesti esittämään uuden kun- nalliskodin rakentamiseksi Siikaiszin.
11698:
11699: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
11700:
11701: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Martti Ratu
11702: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
11703: Ulla Lehtinen
11704: 1984 vp. 957
11705:
11706: Raha-asia-aloite n:o 890
11707:
11708:
11709:
11710:
11711: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Punkalaitumen Van-
11712: hustenkotiyhdistyksen vanhainkodin kolmannen vaiheen raken-
11713: tamiseksi
11714:
11715: Eduskunnalle
11716:
11717: Kroonikko-ongelma Punkalaitumella on huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11718: mattava. Väestöstä n. 19% on 65 vuotta täyttä- taen,
11719: neitä. Vanhusten määrä pysyy vielä vuonna 2000
11720: samansuuruisena nykyisten ennusteiden mukaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11721: Punkalaitumen Vanhustenkotiyhdistys ry:llä on 1985 tulo- ja menoarvioaan momentzlle
11722: vireillä ns. kolmas rakennusvaihe. Nyt asuntoja 33.33.52 1 000 000 markkaa Punkalaitu-
11723: on 40. Kunta on puoltanut hankkeen toteutta- men Vanhustenkotiyhdistyksen vanhain-
11724: mista. kodin kolmannen vaiheen rakentamiseksi.
11725:
11726: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
11727:
11728: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Martti Ratu
11729: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Ulla Lehtinen
11730: 958 1984 vp.
11731:
11732: Raha-asia-aloite n:o 891
11733:
11734:
11735:
11736:
11737: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta invalidien
11738: vammoista johtuviin hoitomenoihin
11739:
11740:
11741: Eduskunnalle
11742:
11743: Invalidit ovat usein ilman omaa syytään joutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11744: neet huonompaan asemaan kuin muut ihmiset ja taen,
11745: joutuvat kärsimään. He ovat terveeropien ihmis-
11746: ten avun tarpeessa ja varsinkin vaikean vamman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11747: tai vian vuoksi joutuvat tarvitsemaan jokapäiväi- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
11748: sessä elämässään toisen ihmisen apua. He joutuvat markkaa invalidien vammoista johtuvia
11749: päivittäin myös muiden terveen osaksi tulematto- hoitomenoja ja muita kuluja varten.
11750: mien kulujen maksajiksi liikkuessaan tai hank-
11751: kiessaan itselleen välttämättömiä liikkumisväli-
11752: neitä tai hoitoa.
11753:
11754: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
11755:
11756: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Martti Ratu
11757: Ulla Lehtinen Vieno Eklund Urho Pohto
11758: Reino Jyrkilä Mikko Vainio
11759: 1984 vp. 959
11760:
11761: Raha-asia-aloite n:o 892
11762:
11763:
11764:
11765:
11766: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta invalidien
11767: kuntoutuslaitoslomiin
11768:
11769:
11770: Eduskunnalle
11771:
11772: Valtaosa invalideista tarvitsisi välttämättä kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11773: toutusta säilyttääkseen edes vähäisenkin toiminta- taen,
11774: kykynsä ennallaan. Tämän vuoksi tulisi jokaisen
11775: vammaisen saada vuosittain mahdollisuus tehos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11776: tettuun kuntoutukseen pääsylle 2-3 viikoksi. Li- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
11777: säksi tällainen kuntoutus antaisi myös invalidia markkaa invalidien vuosittaisen kahden-
11778: hoitavalle tervetulleen lepotauon ehkä vuosia tai kolmen viikon pituisen kuntoutuslaitos-
11779: jopa vuosikymmeniäkin keskeytyksettä jatkuneen !oman aikaansaamiseksi.
11780: auttamisen väliin.
11781:
11782: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
11783:
11784: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Martti Ratu
11785: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
11786: Ulla Lehtinen
11787: 960 1984 vp.
11788:
11789: Raha-asia-aloite n:o 893
11790:
11791:
11792:
11793:
11794: Joutsenlahti ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta kodinhoi-
11795: tajan virkojen perustamiseksi kuntiin
11796:
11797:
11798: Eduskunnalle
11799:
11800: Monilla paikkakunnilla on vanhusten lukumää- pysty palkkaamaan kotiavustajia. Siksi olisikin
11801: rä koko asukasmäärästä huomattavan suuri. Täl- saatava kodinhoitajia tällaisiin kuntiin yksi 500
11802: laisissa kunnissa tarvittaisiin kodinhoitohenkilö- asukasta kohden, jolloin vanhusten kotihoito saa-
11803: kuntaa, johon saadaan valtionavustus, keskimää- taisiin paremmin ratkaistua kuin nykyisin.
11804: räistä huomattavasti enemmän. Vanhukset halua- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11805: vat yleensä olla omissa kodeissaan niin kauan kuin taen,
11806: mahdollista, ja vanhusten hoito kodeissaan tulee
11807: myös yhteiskunnalle paljon halvemmaksi kuin lai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11808: toshoito. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11809: Tällaisissa vanhusvoittoisissa kunnissa on keski- 33.56.30 lisäyksenä 1 000 000 markkaa uu-
11810: määräinen henkilöä kohden tuleva äyrimäärä erit- sien kodinhoitajien virkojen perustamisek-
11811: täin alhainen, joten kunta ei omilla varoillaan si kuntiin.
11812:
11813: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
11814:
11815: Aossi Joutsenlahti Lea Mäkipää Martti Ratu
11816: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Ulla Lehtinen
11817: Mikko Vainio
11818: 1984 vp. 961
11819: Raha-asia-aloite n:o 894
11820:
11821:
11822:
11823:
11824: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta keliakiaa sairastavien
11825: erikoisruokavalion kustantamiseen
11826:
11827:
11828: Eduskunnalle
11829:
11830: Keliakia on vaikea sairaus, joka vaatii siihen sai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11831: rastuneita käyttämään erikoisruokavaliota, joka taen,
11832: on 39 % kalliimpaa kuin tavallinen ruoka, koska
11833: on käytettävä erikoismaitojauhetta ja -jauhoja ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11834: monet normaaliruokavalioon kuuluvat ruoat 1985 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark-
11835: ovat kiellettyjä. Lapset 16 vuoteen asti saavat kor- kaa keliakiaa sairastavien korvauksiksi eri-
11836: vausta, mutta sitä vanhemmat ihmiset eivät saa koisruokavalion noudattamisesta syntyviin
11837: mitään korvausta. Tämän vuoksi olisi myös 16 ylimääräisiin menoihin.
11838: vuotta täyttäneille annettava korvausta erikoisruo-
11839: kavalion noudattamiseksi.
11840:
11841: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
11842:
11843: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Martti Ratu
11844: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Ulla Lehtinen
11845: Mikko Vainio
11846:
11847:
11848:
11849:
11850: 121 4284003504
11851: 962 1984 vp.
11852:
11853: Raha-asia-aloite n:o 895
11854:
11855:
11856:
11857:
11858: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta korkotuen antamisek-
11859: si hyötyjätteiden käsittelylaitosten investointien tukemiseksi
11860:
11861:
11862: Eduskunnalle
11863:
11864: Hyötyjätteiden hyväksikäyttö on kansanta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11865: loudellisesti hyödyllistä ja siten erittäin kanna- taen,
11866: tettavaa. Täten myös ympäristö saadaan säily-
11867: mään siistimpänä ja myös painetta kaatopai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11868: koilla vähennetään. Siksi olisi hyötyjätteiden 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
11869: jälleenkäsittelylaitosten investointeja suosittava 35 .10. 63 1 000 000 markkaa korkotuen
11870: ja annettava tähän tarkoitukseen korkotukea ja antamiseksi hyötyjätteiden käsittelylaitos-
11871: lainoja. ten investointien tukemiseksi.
11872:
11873: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
11874:
11875: Anssi Joutsenlahti Martti Ratu Ulla Lehtinen
11876: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
11877: 1984 vp. 963
11878:
11879: Raha-asia-aloite n:o 896
11880:
11881:
11882:
11883:
11884: Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Satakunnan kansan-
11885: opiston rakennustöiden käynnistämiseksi
11886:
11887:
11888: Eduskunnalle
11889:
11890: Pohjois-Satakunnan kansanopiston rakennus- Opistossa on nyt suoritettu alustava tilatarve-
11891: kanta on vuotuisista hoitotoimenpiteistä huoli- kartoitus ja syksyllä valmistuu opistolle oppilai-
11892: matta nykyaikaan nähden vanhentunut, heikko- toksen eri henkilöryhmien yhteistyönä yleinen ra-
11893: kuntoinen ja pieni. kennusohjelma kouluhallituksen hyväksyttäväksi.
11894: Vuonna 1913 rakennettu asuntorakennus ja pa- Karkeaksi kustannusarvioksi on esitetty noin
11895: laneen tilalle vuonna 1928 rakennettu pääraken- 5 000 000 mk. Ensi vuoden alkupuolella on vuo-
11896: nus ovat rakennustaiteellisesti arvokkaita ja seutu- rossa varsinainen rakennus- ja saneeraustöiden ko-
11897: kaavassa ne on yhdessä hoidetun ympäristön kans- konaissuunnittelu ja piirustusten laatiminen, jo-
11898: sa nimetty säilytettäviksi kulttuurikohteiksi. Ra- hon on arvioitu tarvittavan 150 000 mk.
11899: kennus- ja paloviranomaisten taholta on kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11900: kin annettu ymmärtää, että on vain ajan kysymys, taen,
11901: milloin näiden rakennusten käyttö sisäoppilaitok-
11902: sen asuntolatarkoituksiin kielletään. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11903: Kouluhallituksen opistotoimiston päällikön vii- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11904: me kesänä suorittaman tarkastuksen yhteydessä 29.57.52 150 000 markkaa Pohjois-Sata-
11905: opistolle annettiin suositus ryhtyä suunnittelutoi- kunnan kansanopistolle suunnitelmien ja
11906: menpiteisiin uuden asuntolarakennuksen saami- piirustusten laadintaan opiston uudz:rra-
11907: seksi ja vanhojen rakennusten perusteelliseksi sa- kennusta ja vanhojen rakennusten sanee-
11908: neeraamiseksi mm. erilaisten työtilojen saamiseksi rausta varten.
11909: opistolle nykyisestä opiskelija-asuntolasta.
11910:
11911: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1984
11912:
11913: Kauko Juhantalo
11914: 964 1984 vp.
11915: Raha-asia-aloite n:o 897
11916:
11917:
11918:
11919:
11920: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta mustalaisväestön koulutusta
11921: ja kulttuurin kehittämistä koskevan tutkimuksen suorittamiseksi
11922:
11923:
11924: Eduskunnalle
11925:
11926: Maamme mustalaisväestön koulutuksen ja kult- seksi mustalaisväestön kulttuurikeskuksen muodos-
11927: tuurin kehittämisen kannalta olisi ensiarvoisen taminen esimerkiksi valtioneuvoston alaisuuteen.
11928: tärkeää, että koulutusta, tutkimusta ja kulttuurin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11929: kehittämistä koordinoimaan saataisiin resursseja. taen,
11930: Esimerkiksi saamelaisilla on oma neuvottelukun-
11931: tansa, joka ajaa tämän väestönosan etua, mutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11932: mustalaisväestöllä ei ole tämän tyyppistä omaa or- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11933: ganisaatiota. Yhdenkin henkilön paikkaaminen 29.99.50 JOO 000 markkaa henkzlön palk-
11934: koordinoimaan mustalaisväestön koulutusta, tutki- kaamiseksi koordinoimaan mustalaisväes-
11935: musta ja kulttuurin kehittämistä olisi askel oikeaan tön koulutusta, tutkimusta ja kulttuurin
11936: suuntaan. Myöhemmässä vaiheessa tulee ajankohtai· kehittämistä.
11937:
11938: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
11939:
11940: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen Martti Ratu
11941: 1984 vp. 965
11942: Raha-asia-aloite n:o 898
11943:
11944:
11945:
11946:
11947: Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljeli-
11948: jöiden tukemiseen
11949:
11950:
11951: Eduskunnalle
11952:
11953: Alle 35-vuotiaiden viljelijöiden ns. starttira- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11954: haan arvioidaan sukupolvenvaihdoksissa vuonna taen,
11955: 1985 tarvittavan määrärahaa noin 150 miljoonaa
11956: markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11957: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon hal- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
11958: litus on ehdottanut 98 milj. markkaa, joten nuor- 30.33.40 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
11959: ten viljelijöiden tukemiseen tulisi lisätä kohtaan nuorten viljelzjöiden tukemiseen.
11960: 30.33.40 50 miljoonaa markkaa.
11961:
11962: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
11963:
11964: Reino Jyrkilä Reino Karpola Eeva Turunen
11965: Anssi Joutsenlahti Ulla Lehtinen Urho Pohto
11966: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Pentti Skön
11967: Vieno Eklund Martti Ratu Mikko Vainio
11968: Lea Mäkipää
11969: 966 1984 vp.
11970:
11971: Raha-asia-aloite n:o 899
11972:
11973:
11974:
11975:
11976: Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatila-
11977: talouden kehittämisrahastoon
11978:
11979:
11980: Eduskunnalle
11981:
11982: Hallitus on vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon kielteisesti sukupolvenvaihdoksiin maatiloilla, jo-
11983: esittänyt maatilatalouden kehittämisrahastoon ten määrärahan lisäys olisi välttämätöntä, koska
11984: 480 milj. markkaa. muutoin pääomahuoltoa ei kyetä riittävästi tur-
11985: Vuoden 1984 budjetissa oli 560 milj. markkaa, vaamaan.
11986: joten määräraha on nyt 80 milj. markkaa vähem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11987: män kuin edellisenä vuotena. taen,
11988: Kehittämisrahaston lainoitus painottuu maan-
11989: osto- ja sisarosuuslainoihin sekä asuntolainoihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11990: Kehittämisrahastoon ohjattavien määrärahojen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11991: reaalinen vähentäminen merkitsisi supistuksia ky- 30.33. 60 lisäyksenä 80 000 000 markkaa
11992: seisissä lainoituskohteissa. Maanosta- ja sisar- stirtona maatziatalouden kehittämisrahas-
11993: osuuslainojen supistaminen heijastuisi puolestaan toon.
11994:
11995: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
11996:
11997: Reino Jyrkilä Reino Karpola Eeva Turunen
11998: Anssi Joutsenlahti Ulla Lehtinen Urho Pohto
11999: Lea Sutinen Pentti Skön Vieno Eklund
12000: Martti Ratu Mikko Vainio Lea Mäkipää
12001: 1984 vp. 967
12002:
12003: Raha-asia-aloite n:o 900
12004:
12005:
12006:
12007:
12008: Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta TVL:n Pohjois-
12009: Karjalan piirille maanteiden rakentamiseen
12010:
12011:
12012: Eduskunnalle
12013:
12014: TVL:n Pohjois-Karjalan punn saamien koko- sa, ovat tien aluskerrokset sekoittuneet ja talvikau-
12015: naismäärärahojen ja erityisesti rakentamismäärä- sina routaantuvat, jolloin teihin muodostuu
12016: rahojen väheneminen viivästyttää liikenteellisesti kuoppia, halkeamia ja kohoutumia. Kantateiden
12017: tärkeiden tiekohteiden rakentamista. peruskorjaukseen tulisi saada riittävästi varoja.
12018: Pohjois-Karjalan tiepiirin kokonaismäärärahat Yksityisteitä voidaan harvaan asutussa ja
12019: olisi saatava säilymään vuosien 1982-1983 tasol- maapinta-alaltaan laajassa maakunnassa perus-
12020: la. Jotta tähän päästäisiin, tulisi Pohjois-Karjalan korjata ja muuttaa paikall4stieksi näillä varoil-
12021: tiepiirin määrärahoja lisätä ohjelmakaudella vuo- la vain 2-4 tietä, mutta tarve on hyvin suuri.
12022: sitasolla 20 miljoonalla markalla ja lisäksi teiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12023: rakenta~iseen olisi myönnettävä riittävästi työlli- taen,
12024: syysvaroJa.
12025: Maakunnan kuntakeskusten sekä talouskylien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12026: väliset maantiet ja paikallistiet tarvitsevat kipeästi 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12027: korjausta. 31.24. 77 lisäyksenä· 10 000 000 markkaa
12028: Joensuun-Varkauden ja Joensuun-Kuopion tien rakentamisvaroiksi TVL:n Pohjois-
12029: kantateillä, jotka on rakennettu 1960-luvun alus- Karjalan pti"nlle.
12030: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12031:
12032: Reino Jyrkilä Jouko Tuovinen Reino Karpola
12033: Eeva Turunen Anssi Joutsenlahti Ulla Lehtinen
12034: Urho Pohto Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
12035: Pentti Skön Vieno Eklund Martti Ratu
12036: Lea Mäkipää
12037: 968 1984 vp.
12038:
12039: Raha-asia-aloite n:o 901
12040:
12041:
12042:
12043:
12044: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta maanteiden n:ot 502 ja 504
12045: routavaurioiden korjaamiseen Polvijärvellä
12046:
12047:
12048: Eduskunnalle
12049:
12050: Polvijärvellä sijaitsevien maanteiden n:ot 502 ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12051: 504 routavauriot Polvijärven kirkonkylän kohdalla taen,
12052: ohiajotiellä sekä tiellä Kylylahdesta Joensuuhun
12053: päin ovat suurena haittana liikenteelle ja aiheutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12054: vat ajoneuvojen rikkoutumisvaaraa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
12055: Kyseinen routimisvaurio esiintyy muutaman ki- 31.24. 77 200 000 markkaa maantieden
12056: lometrin matkalla ja edellyttää kiireellistä korjaus- n:ot 502 ja 504 routavaurioiden korjaami-
12057: ta, joten kyseinen määräraha olisi hyvin tarpeelli- seen Polvzjärvellä.
12058: nen ja välttämätön.
12059:
12060: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12061:
12062: Reino Jyrkilä Jouko Tuovinen Reino Karpola
12063: Eeva Turunen Anssi Joutsenlahti Ulla Lehtinen
12064: Urho Pohto Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
12065: Pentti Skön Vieno Eklund Martti Ratu
12066: Lea Mäkipää
12067: 1984 vp. 969
12068:
12069: Raha-asia-aloite n:o 902
12070:
12071:
12072:
12073:
12074: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Huhmarisvaaran yksityistien
12075: muuttamiseen paikallistieksi
12076:
12077:
12078: Eduskunnalle
12079:
12080: Huhmarisvaaran yksityistie Polvijärven kunnas- tie tulisi ensi tilassa saada peruskorjatuksi ja muu-
12081: sa välittää liikennettä Kuorevaaran paikallistien ja tetuksi paikallistieksi.
12082: Huhmarisvaaran lomakeskuksen sekä tien vaiku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12083: tuspiirissä asuvan väestön välillä. taen,
12084: Huhmarisvaaran lomakeskus on Pohjois-
12085: Karjalan suurimpia matkailu- ja lomailukeskuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12086: sta. 1985 tulo- ;'a menoarvioon momentzlle
12087: Lomakeskuksessa on huomattava määrä ympä- 31.24.77 350000 markkaa Huhmarisvaa-
12088: rivuotisia majoitustiloja, ja eläkeläisjärjestöt sekä ran yksityistien peruskorjaukseen ia muut-
12089: ammattiyhdistysväki käyttävät runsaasti Huhma- tamiseen paikallistieksi.
12090: risvaaran lomakeskuksen palveluja, joten yksityis-
12091:
12092: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12093:
12094: Reino Jyrkilä Jouko Tuovinen Reino Karpola
12095: Eeva Turunen Anssi Joutsenlahti Ulla Lehtinen
12096: Urho Pohto Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
12097: Pentti Skön Vieno Eklund Martti Ratu
12098: Mikko Vainio Lea Mäkipää
12099:
12100:
12101:
12102:
12103: 122 4284003504
12104: 970 1984 vp.
12105:
12106: Raha-asia-aloite n:o 903
12107:
12108:
12109:
12110:
12111: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman perustami-
12112: seksi Outokurupuun
12113:
12114:
12115: Eduskunnalle
12116:
12117: Viime vuonna oli Outokummussa katsastettavia Autorekisterikeskuksen johtaja Mauri Kuitusen
12118: autoja 3 088 kpl ja perävaunuja 322 kpl. Polvijär- vieraillessa Outokummussa kävi keskusteluissa il-
12119: vellä oli autoja 1 75 7 kpl ja perävaunuja 168 kpl. mi, että kaupunki olisi suostuvainen rakentamaan
12120: Liperin, Tuusniemen ja Kaavin Outokurupuun tarvittavat tilat, jolloin valtiolle jäisi katsastusase-
12121: rajoittuvilla alueilla on katsastettavia ajoneuvoja man kalustohankinnat ja henkilöstön palkkaus-
12122: noin 1 000 kpl vuosittain. Kun lasketaan noin menot hoidettaviksi.
12123: 25 % katsastuksista päättyvän hylkäykseen ja toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12124: seen käyntikertaan, niin Outokummun talous- taen,
12125: alueen vuosittainen katsastuskäyntimäärä on noin
12126: 7 500-8 000 kappaletta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12127: Katsastusaseman perustaminen Outokurupuun 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12128: olisi laajan talousalueen kannalta erittäin tarpeel- 31.40. 74 1 000 000 markkaa katsastusase-
12129: linen. man perustamiseksi Outokummun kau-
12130: Outokumpu on ehtyvän kaivostoiminnan kau- punkzin.
12131: punki, johon korvaavia työpaikkoja pitäisi saada
12132: välttämättä.
12133:
12134: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12135:
12136: Reino Jyrkilä Jouko Tuovinen Reino Karpola
12137: Eeva Turunen Anssi Joutsenlahti Ulla Lehtinen
12138: Urho Pohto Lea Sutinen Pentti Skön
12139: Vieno Eklund Martti Ratu Lea Mäkipää
12140: 1984 vp. 971
12141:
12142: Raha-asia-aloite n:o 904
12143:
12144:
12145:
12146:
12147: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lentokentän kiitora-
12148: dan jatkamisen suunnitteluun ja rakentamiseen
12149:
12150:
12151: Eduskunnalle
12152:
12153: Joensuun lentokentän kiitoradan on monissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12154: yhteyksissä todettu olevan liian lyhyt. Pohjois- taen,
12155: Karjalan matkailun kannalta olisi myöskin välttä-
12156: mätöntä kiitoradan jatkaminen, jotta kookkaam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12157: matkin lentokoneet voisivat käyttää Joensuun len- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12158: tokenttää. 31.47. 77 2 000 000 markkaa Joensuun
12159: Joensuun lentokentän kiitoradan jatkamisen lentokentän kiitoradan jatkamisen suun-
12160: suunnittelu tulisi käynnistää kiireellisesti, jotta nitteluun ja rakentamiseen.
12161: mahdolliseen kiitoradan jatkamisen rakentami-
12162: seen voitaisiin päästä jo tulevana kesänä.
12163:
12164: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12165:
12166: Reino Jyrkilä Jouko Tuovinen Reino Karpola
12167: Eeva Turunen Anssi Joutsenlahti Ulla Lehtinen
12168: Urho Pohto Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
12169: Pentti Skön Vieno Eklund Martti Ratu
12170: Lea Mäkipää
12171: 972 1984 vp.
12172:
12173: Raha-asia-aloite n:o 905
12174:
12175:
12176:
12177:
12178: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lentokentän lento-
12179: aseman matkustajatilojen laajentamiseen
12180:
12181:
12182: Eduskunnalle
12183:
12184: Joensuun lentomatkustajien määrän ja liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12185: teen voimakkaan kasvun vuoksi olisi kiireellisesti taen,
12186: suoritettava lentoaseman matkustajatilojen laa-
12187: jentaminen matkustajien määrän nopeaa kasvua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12188: vastaavaksi. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
12189: Joensuun lentoasemalla on suoritettu vain pie- 31.47. 77 300 000 markkaa Joensuun len-
12190: niä parannuksia ja saneerauksia, mutta matkusta- toaseman matkustajatzlojen laajentami-
12191: jatiloihin ei ole saatu lisätiloja. Nykyinen lento- seen.
12192: matkustajille varattu tila on täysin riittämätön ja
12193: puutteellinen vilkkaasti liikennöidyn lentokentän
12194: tarpeisiin.
12195:
12196: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12197:
12198: Reino Jyrkilä Jouko Tuovinen Reino Karpola
12199: Eeva Turunen Anssi Joutsenlahti Ulla Lehtinen
12200: Urho Pohto Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
12201: Pentti Skön Vieno Eklund Martti Ratu
12202: Lea Mäkipää
12203: 1984 vp. 973
12204:
12205: Raha-asia-aloite n:o 906
12206:
12207:
12208:
12209:
12210: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta asemarakennuksen rakenta-
12211: miseen Onkamon liikennepaikalle Tohmajärvellä
12212:
12213:
12214: Eduskunnalle
12215:
12216: Tohmajärven kunnassa SlJaltsevan Onkamon töntä rakentaa ainakin pieni lämmitettävä asema-
12217: liikennepaikan kehittäminen on ollut pysähdyk- rakennus matkustajien odotustiloja ja mahdollista
12218: sissä. Useimmat Joensuun ja Helsingin välillä lii- lipunmyyntiä varten. Varsinkaan talviaikaan mat-
12219: kennöivät matkustajajunat pysähtyvät tällä liiken- kustajat eivät muutoin pysty käyttämään Onka-
12220: nepaikalla ja liikennettä varten rakennettiin mon liikennepaikan palveluja.
12221: myöskin matkustajalaituri. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12222: Onkamon liikennepaikka palvelee Tohmajär- taen,
12223: ven asukkaitten lisäksi myöskin kaikkia Värtsilän
12224: kuntalaisia sekä suurta osaa Rääkkylän ja Kiihte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12225: lysvaaran kuntien asukkaita. Onkamo on lisäksi 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
12226: risteysasema, josta haarautuu rautatie jatkuvasti 31.90.74 300000 markkaa asemaraken-
12227: kasvavalle Niiralan raja-asemalle. Onkamon lii- nuksen rakentamiseen Onkamon /z'ikenne-
12228: kennepaikan vaikutuspiirissä on laskettu asuvan paikalle.
12229: kaikkiaan noin 10 000 ihmistä, joten olisi väittämä-
12230:
12231: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12232:
12233: Reino Jyrkilä Jouko Tuovinen Reino Karpola
12234: Eeva Turunen Anssi Joutsenlahti Ulla Lehtinen
12235: Urho Pohto Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
12236: Pentti Skön Vieno Eklund Martti Ratu
12237: Lea Mäkipää
12238: 974 1984 vp.
12239:
12240: Raha-asia-aloite n:o 907
12241:
12242:
12243:
12244:
12245: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion konepajatekniikan lai-
12246: toksen suunnitteluun
12247:
12248:
12249: Eduskunnalle
12250:
12251: Kehitysalueiden elinkeinopohjan monipuolis- Kiireellisesti olisi nyt ryhdyttävä selvittämään
12252: tamisessa metalliteollisuudella eri muodoissaan valtion konepajatekniikan laitoksen perustami-
12253: on hyvin suuri merkitys. Kehitysalueiden omiin seen liittyvää suunnittelua. Perustamista selvittä-
12254: voimavaroibio perustuvan teollistamisen eräs mään olisi kiireellisesti asetettava työryhmä, johon
12255: perusedellytys on konepajateollisuuden uusim- tulisi nimetä kauppa- ja teollisuusministeriön,
12256: pien työmenetelmien taitamisen olennainen li- valtion teknisen tutkimuskeskuksen, Joensuun
12257: sääminen tehokkaan keskitetyn koulutus- ja yliopiston sekä Outokummun kaupungin edus-
12258: tutkimustoiminnan kautta. Outokummun kau- tus.
12259: punki on 4. 8. 1980 esittänyt kaivospaikkakuntien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12260: seurantaryhmälle, että se esittäisi erityisesti Itä- taen,
12261: Suomea varten perustettavaksi konepajatekniikan
12262: laitosta, jonka tehtävänä olisi metalliteollisuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12263: menetelmien tutkiminen ja kehittäminen sekä sii- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
12264: hen liittyvä koulutus ja kurssitoiminta ja joka si- 32.50.23 500 000 markkaa Outokum-
12265: joitettaisiin Outokummun kaupunkiin rakennet- puun szjoitettavan valtion konepajateknii-
12266: tavan valtion teknillisen tutkimuslaitoksen mine- kan laitoksen suunnitteluun ja alkurahoi-
12267: raalitekniikan laboratorion rinnakkaisyksiköksi. tukseen.
12268:
12269: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12270:
12271: Reino Jyrkilä Jouko Tuovinen Reino Karpola
12272: Eeva Turunen Anssi Joutsenlahti Ulla Lehtinen
12273: Urho Pohto Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
12274: Pentti Skön Vieno Eklund Martti Ratu
12275: Mikko Vainio Lea Mäkipää
12276: 1984 vp. 975
12277:
12278: Raha-asia-aloite n:o 908
12279:
12280:
12281:
12282:
12283: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta pienten ja vähävaraisten kun-
12284: tien sähkömuuntopiirien rakentamiseen
12285:
12286:
12287: Eduskunnalle
12288:
12289: Harvaanasutuissa kylissä sähkömuuntopiirin sujen suorittaminen ole mahdollista, joten maa-
12290: muodostaminen on kiinni korkeista kustannuksis- seudun sähköistäminen ei toteudu sivualueilla il-
12291: ta, jotka eivät kerry sähköliityntämaksuista. Säh- man valtion erityistukea.
12292: köyhtiölle pylväsmuuntopiirin rakentaminen ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12293: heuttaa tietyn kustannuserän, minkä kunnat taen,
12294: oman talousarvionsa puitteissa rahoittavat säh-
12295: köyhtiölle liityntämaksujen erotuksena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12296: Pienet ja vähävaraiset kunnat kuten Värtsilän 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 32.55
12297: kunta Pohjois-Karjalan läänissä eivät kykene ta- uudelle momentzlle 1 000 000 markkaa
12298: loudellisesti tukemaan tätä erotusta ja näin ollen pienten ja vähävaraisten kuntien sähkö-
12299: monille sähköä tarvitseville talouksille ei kohtuut- muuntopiirien rakentamiseen.
12300: toman korkeiksi muodostuvien sähköliityntämak-
12301:
12302: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12303:
12304: Reino Jyrkilä Jouko Tuovinen Reino Karpola
12305: Eeva Turunen Anssi Joutsenlahti Ulla Lehtinen
12306: Urho Pohto Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
12307: Pentti Skön Vieno Eklund Martti Ratu
12308: Mikko Vainio Lea Mäkipää
12309: 976 1984 vp.
12310:
12311: Raha-asia-aloite n:o 909
12312:
12313:
12314:
12315:
12316: Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien lo-
12317: marahan korottamiseksi
12318:
12319:
12320: Eduskunnalle
12321:
12322: Pienyrittäjät saavat vuosilomarahaa noin 850 seksi ja nostaa valtionverotuksessa vuositulon ala-
12323: markkaa vuodessa mikäli verotuksessa vuositulo ei rajaa.
12324: ylitä 30 100 markkaa. Vuosiloman saamisen ehto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12325: na on lisäksi, että vieraalla teetettyjä työpäiviä ei taen,
12326: saa olla vuodessa enempää kuin 252 työpäivää.
12327: Taksi- ja kuorma-autoilijat, kyläkauppiaat, kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12328: jaamotoimintaa ym. harjoittavat pienyrittäjät ovat 1985 tulo- ja menoarvioon momenttile
12329: kiistattomasti vuosiloma-asiassa pahasti kuopassa, 33.57.42 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
12330: joten pienyrittäjien nykyinen vuosilomaraha tulisi pienyrittäjien lomarahaan lomarahamää-
12331: mahdollisimman nopeasti korottaa kaksinkertai- rien korottamiseksi.
12332:
12333: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12334:
12335: Reino Jyrkilä Reino Karpola Eeva Turunen
12336: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Ulla lehtinen
12337: Urho Pohto Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
12338: Pentti Skön Vieno Eklund Martti Ratu
12339: Lea Mäkipää
12340: 1984 vp. 977
12341: Raha-asia-aloite n:o 910
12342:
12343:
12344:
12345:
12346: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Rinteen mallin mukaisen
12347: ~y?llistämiskokeilun aloittamiseksi Pohjois-Karjalan läänin poh-
12348: JOisosassa
12349:
12350: Eduskunnalle
12351:
12352: Ns. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12353: listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin taen,
12354: seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että
12355: Rinteen mallin mukainen työllistäminen on myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12356: valtiontaloudellisesti kannattavaa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12357: Pohjois-Karjalan läänin pohjoisosassa Valti- 34.50.44 5 000 000 markan suuruisen
12358: mon, Nurmeksen, Juuan, Lieksan ja Enon kunnis- määrärahan ns. Rinteen työllistämiskokei-
12359: sa työttömyys on jatkuvasti ollut yli 10 % :n suu- lun käynmstå'miseksi Pohjois-Karjalan lää-
12360: ruinen, joten työllistämiskokeilu tulisi saada Poh- nin pohjoisosan kuntien alueella.
12361: jois-Karjalan läänin em. kunnat kattavana.
12362:
12363: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12364:
12365: Reino Jyrkilä Jouko Tuovinen Reino Karpola
12366: Anssi Joutsenlahti Ulla Lehtinen Urho Pohto
12367: Lea Mäkipää Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
12368: Pentti Skön Vieno Eklund Martti Ratu
12369: Mikko Vainio
12370:
12371:
12372:
12373:
12374: 123 4284003504
12375: 978 1984 vp.
12376:
12377: Raha-asia-aloite n:o 911
12378:
12379:
12380:
12381:
12382: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen
12383: lastenteatterin perustamiseksi Tampereelle
12384:
12385:
12386: Eduskunnalle
12387:
12388: Opetusministeriön 24. 3. 198 3 asettama lasten- noin 15-18 työntekijän varassa t01m1va lasten-
12389: teatterityöryhmä on jättänyt mietintönsä 20. 12. teatteri voisi antaa 3-4 näytäntöä omalla näyttä-
12390: 1983. Työryhmä on todennut lastenteatteritar- möllään sekä lisäksi vierailunäytäntöjä, lähinnä
12391: peen Etelä-Suomen ja pääkaupunkiseudun osalta Etelä-Suomessa. Teatterin perustaminen Työväen
12392: suureksi ja painottaa, että myös kiertävä lasten- Teatterilta vapautuviin tiloihin ei estäisi Tampe-
12393: teatteritoiminta on tarpeen. reella tapahtuvan näyttelijäkoulutuksen laajetes-
12394: Vaikka työryhmä lähteekin ajatuksesta valta- sakaan näyttelijäkoulutuksen lisätilatarpeiden ot-
12395: kunnallisen lastenteatterin perustamistarpeesta tamista samoista tiloista, vaan ne olisivat sovitetta-
12396: Helsinkiin, se toteaa, että perustamisella olisi vissa yhteen.
12397: myönteinen vaikutus myös maan muiden osien Tampereen Työväen Teatterilta vapautuviin ti-
12398: lastenteatterikehitykselle. loihin perustettavan valtakunnallisen, edellä mai-
12399: Pääkaupunkiseudulla lienee tällä erää työryh- nitussa laajuudessa toteutettavan lastenteatterin
12400: män tekemien esitysten toteuttamiselle esteenä valtionavustustarve vuonna 198 5 olisi noin 1 milj.
12401: mm. tilakysymys. markkaa.
12402: Tampereen Työväen Teatterin uuden päänäyt- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kunni-
12403: tämön valmistuttua v. 1985 valtakunnallisen las- oittaen,
12404: tenteatterin toteuttaminen olisi mahdollista Tam-
12405: pereella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12406: Tilojen kunnostaminen ei vaatisi suuria inves- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12407: tointeja. Teatterin toiminta voitaisiin yhdistää 29.90.30 500 000 markan määrärahan
12408: Tampereen Työväen Teatteriin niin, että syntyisi valtakunnallisen lastenteatten·n perusta-
12409: jopa käyttömenosäästöjä. miseksi Tampereelle 1. 8.1985 lukien.
12410: Noin 6-10 vakinaisen näyttelijän ja yhteensä
12411:
12412: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12413:
12414: Riitta Järvisalo-Kanerva Timo Roos Reijo Lindroos
12415: Markus Aaltonen Marja-Liisa Tykkyläinen Matti Maijala
12416: Kimmo Sasi Ulla-Leena Alppi
12417: 1984 vp. 979
12418:
12419: Raha-asia-aloite n:o 912
12420:
12421:
12422:
12423:
12424: Järvisalo-Kanerva ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työ-
12425: väenperinteen keräämiseen ja tutkimiseen
12426:
12427:
12428: Eduskunnalle
12429:
12430: Työväenperinteeseen liittyviä hankkeita on vii- keskeiseksi lähdeaineistoksi. Työväen mutstme-
12431: me vuosien aikana kyetty viemään eteenpäin työ- don hakutiedoston valmistumisen edellytyksenä
12432: väenperinnemäärärahojen ja muiden varojen on mm. pienoistietokoneen hankkiminen kuhun-
12433: avulla. Opetusministeriön työväenperinnetyöryh- kin kolmeen arkistoon sekä atk-alan asiantunte-
12434: mä II:n toimesta on parin vuoden ajan pantu alul- muksen hyväksikäyttö. Kolmanneksi on tärkeätä,
12435: le työväenperinteeseen liittyviä selvityksiä ja käy- että paikallisten ja muiden pienempien työväen-
12436: tännön toimenpiteitä. Näitä projekteja on hoidet- perinteeseen liittyvien hankkeiden tukemista jat-
12437: tu pääosin Työväenperinne ry:n kautta. Suunni- ketaan.
12438: telmallinen työväenperinteen tallentaminen edel- Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossa esite-
12439: lyttää vuonna 1985 kolmen keskeisen lohkon hoi- tään momentille 29.99.50 työväenperinteen tut-
12440: tamista. Työväen keskusmuseohankkeen eteen- kimiseen ja keräämiseen 210 000 markkaa. Sum-
12441: päin viemiseksi on luetteloitava ja järjestettävä ma on 340 000 markkaa pienempi kuin kuluvan
12442: museoesineistöä Työväen arkistossa ja Työväenaat- vuoden budjetissa osoitettu ja riittämätön työväen
12443: teen museossa. Myös museon perustamiseen liitty- perinteen tutkimiseen ja keräämiseen liittyvien
12444: viä konkreettisia toimenpiteitä on voitava jatkaa. hankkeiden jatkamiseen.
12445: Työväen muistitiedosta on valmisteilla hakutie- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12446: dosto käsinäen Työväen muistitietotoimikunnan,
12447: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Kansan Ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12448: kiston kokoelmat. Tutkimustyössä on painopiste 1985 tulo- ja menoarvioon momentz/le
12449: siirtymässä työväenliikkeen tutkimisesta työväen 29.99.50 lisåyksenä 340 000 markkaa työ-
12450: tutkimiseen, jolloin muistitietoaineisto nousee väenperinteen keräämiseen ja tutkimiseen.
12451:
12452: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
12453:
12454: Riitta Järvisalo-Kanerva Kaisa Raatikainen Jouko Tuovinen
12455: Jussi Ranta Jukka Mikkola Aarno von Bell
12456: Sinikka H urskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen Tuula Paavilainen
12457: Jorma Rantanen Risto Ahonen Reijo Lindroos
12458: Pentti Lahti-Nuuttila
12459: 980 1984 vp.
12460:
12461: Raha-asia-aloite n:o 913
12462:
12463:
12464:
12465:
12466: Järvisalo-Kanerva ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työ-
12467: väentalojen korjauksiin
12468:
12469:
12470: Eduskunnalle
12471:
12472: Jo pitkään on valtion tulo- ja menoarvioon sisäl- Pienempi, teatterin toimintaa palvellut
12473: tynyt määräraha työväentalojen ja nuorisoseuran- portaikko-osa on rakennettu 70-luvun alussa.
12474: talojen korjausten valtionavustuksiin. Valtaosa taloa on peruskorjauksen tarpeessa ja
12475: Määräraha on käyttötarpeisiin nähden kehitty- työ vesijohtojen välttämättömine uusimisineen on
12476: nyt hitaasti. Niinpä eduskunta on sitä usein bud- usean miljoonan markan hanke. Hankkeeseen
12477: jettikäsittelyssään korottanut hallituksen esittä- voidaan ryhtyä välittömästi Tampereen Työväen
12478: mästä tasosta. Teatterin uudisrakennuksen valmistuttua kevät-
12479: Viime vuosina on määrärahaa myönnetty yh- kaudella 1985.
12480: delle tai useammalle suurelle tai merkittävälle val- Jotta kunnostustyö voidaan käynnistää, edellyt-
12481: takunnalliselle kohteelle. täisi se vähintään miljoonan markan valtionavus-
12482: Tampereen Työväenyhdistyksen talo, joka on tusta vuosina 1985-86.
12483: ensimmäinen kivestä rakennettu talo, on raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12484: nettu alunperin v. 1900. Katsomo-osa, joka vielä taen,
12485: vuoteen 1985 toimii Tampereen Työväen Teatte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12486: rin päänäyttämönä, on vuodelta 1905. Taloa on 1985 tulo- ja menoarvioon momentt!le
12487: lisärakennettu vuosina 1912, 1924 ja viimeksi laa- 29.99.51 lisäyksenä 1 000 000 markkaa val-
12488: jemmin arkkitehti Pertti Strömmerin laatimien tionavustuksena työväentalojen korjauk-
12489: piirustusten pohjalta vuosina 1929-1930. sttn.
12490:
12491:
12492: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
12493:
12494: Riitta Järvisalo-Kanerva Markus Aaltonen Sinikka Hurskainen-Leppänen
12495: Jorma Rantanen Risto Ahonen Pentti Lahti-Nuuttila
12496: Reijo Lindroos Kari Rajamäki Kaisa Raatikainen
12497: Jussi Ranta Aarno von Bell Peter Muurman
12498: Tuulikki Hämäläinen Tuula Paavilainen
12499: 1984 vp. 981
12500:
12501: Raha-asia-aloite n:o 914
12502:
12503:
12504:
12505:
12506: Kalliomäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskus-
12507: ten valtionapuun
12508:
12509:
12510: Eduskunnalle
12511:
12512: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle tustoiminta, atk-palvelut sekä siivous- ja puhelin-
12513: 1985 esitetään momentille 29.5 7. 55 opintokes- keskuspalvelut.
12514: kusten valtionapuun yhteensä 45 994 000 mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12515: kaa. taen,
12516: Määräraha ei ole kuitenkaan riittävä. Osa opin-
12517: tokeskusten menoista jää nimittäin kokonaan val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12518: tionavun ulkopuolelle, kuten opetusministeriön 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12519: asettama Järjestöllisen sivistystyön toimikunta on 29.57.55 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
12520: todennut v. 1983 julkistamassaan mietinnössä. opintokeskusten valtionapuun.
12521: Tällaisia menoja ovat mm. kurssiohjaajien koulu-
12522:
12523: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
12524:
12525: Antti Kalliomäki Maija Rajantie Kaj Bärlund
12526: Sakari Knuuttila Kaisa Raatikainen Juhani Surakka
12527: Liisa Jaakonsaari
12528: 982 1984 vp.
12529:
12530: Raha-asia-aloite n:o 915
12531:
12532:
12533:
12534:
12535: Kalliomäki: Määrärahan osoittamisesta liikuntapaikkojen rakentami-
12536: seen Uudellemaalle
12537:
12538:
12539: Eduskunnalle
12540:
12541: Opetusministeriö myönsi päätöksellään 28. 6. 1984-85. Noista 107 hankkeesta on kuitenkin
12542: 1984 liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vain 12 saanut valtiontuen. On todennäköistä, et-
12543: vapaa-aikatilojen rakentamisesta, hankkimisesta tä jälkimmäisenä vuotena 1985 lopuista 95 hank-
12544: ja varustamisesta aiheutuviin perustamiskustan- keesta valtaosa jää ilman valtiontukea.
12545: nuksiin kuluvana vuonna Uudenmaan lääniin 7, 5 Näin ollen valtakunnallista liikuntapaikkasuun-
12546: mmk. Se on noin 11 % koko maahan myönnetys- nitelmaa uhkaa ratkaiseva vesittyminen jo sen 1.
12547: tä summasta, kun sen sijaan valtion viranomaisten kautena.
12548: aikaisemmissa ohjeissa Uudenmaan läänin osuus Edellä olevan perusteella ehdotan,
12549: oli arvioitu noin 20 % :n suuruiseksi.
12550: Valtakunnallisessa liikuntapaikkasuunnitelmas- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12551: sa 1984-89 on 107 Uudenmaan läänin hanketta 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12552: vuosille 1984-85. 29.91.50 7 500 000 markkaa liikunta-
12553: Tämän vuoden määrärahan jakamisen jälkeen paikkojen rakentamiseen Uudenmaan lää-
12554: on nyt ajallisesti kulunut puolet 1. kaudesta mssä.
12555:
12556: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12557:
12558: Antti Kalliomäki
12559: 1984 vp. 983
12560:
12561: Raha-asia-aloite n:o 916
12562:
12563:
12564:
12565:
12566: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Urheilijoiden ammat-
12567: tienedistämissäätiön avustukseen
12568:
12569:
12570: Eduskunnalle
12571:
12572: Urheilijoiden ammattienedistämissäätiö on val- myös huomattavasti suurempi kuin merkittävää
12573: tion tulo- ja menoarviossa sille vuosittain myönne- valmennustukea nauttivien menestyksensä hui-
12574: tyn avustuksen turvin kyennyt helpottamaan mo- pulla tai sen lähellä olevien urheilijoiden joukos-
12575: nien lahjakkaiden nuorten urheilijoiden elämän- sa.
12576: tilannetta opiskelustipendin muodossa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12577: Tuki on kuitenkin painottunut ns. menestynei- taen,
12578: den urheilijoiden puolelle luonnollisista syistä.
12579: Tällöin käytettävissä olleen määrärahan suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12580: ruus/pienuus on jättänyt tuen ulkopuolelle suu- 1985 tulo- ja menoarvioon momenti/le
12581: ren joukon nuoria lahjakkuuksia ja toisaalta jo 29.91.50 20 000 markkaa Urheilijoiden
12582: urheilu-uransa lopettaneita menestyneitä urheili- ammattienedistämissäätiön avustukseen
12583: joita, jotka ovat myöhemmällä iällä ryhtyneet kohdistettavaksi erityisesti tarveharkinnan
12584: opiskelemaan. mukaan nuoriin lahjakkaisiin ja jo urhei-
12585: Näissä ryhmissä opiskelutuen tarve usem on lu-uransa lopettaneiszin urhei/zjoihin.
12586:
12587: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12588:
12589: Antti Kalliomäki Pentti Lahti-Nuuttila
12590: Mikko Elo Kari Rajamäki
12591: Arja Alho
12592: 984 1984 vp.
12593:
12594: Raha-asia-aloite n:o 917
12595:
12596:
12597:
12598:
12599: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun kauppakorkeakou-
12600: lun laitosrakennuksen suunnitteluun
12601:
12602:
12603: Eduskunnalle
12604:
12605: Turun kauppakorkeakoulun nykyinen laitosra- tuisi syksyksi 1987. Tämä edellyttää kuitenkin en-
12606: kennus on valmistunut vuonna 1963, jolloin opis- si vuoden talousarvioon varattavaksi suunnitte-
12607: kelijamäärä oli noin 400. Tällä hetkellä opiskelija- luun määrärahaa.
12608: määrä on noin 1 550 ja korkeakoulu toimii päära- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12609: kennuksen ohella 11 erillisessä toimipisteessä taen,
12610: vuokratiloissa, joita ei ole suunniteltu korkeakou-
12611: lukäyttöön. Korkeakoulun lisärakennushankkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12612: esisuunnitelma on hyväksytty Turun korkeakoulu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12613: jen rakentamisen neuvottelukunnassa ja lähetetty 29.10.74 1 000 000 markkaa Turun
12614: opetusministeriölle vahvistettavaksi. Toteuttamis- kauppakorkeakoulun laitosrakennuksen
12615: aikataulun mukaan tulisi rakennustyöt käynnistää suunnitteluun.
12616: vuoden 1986 alkupuolella, jotta rakennus valmis-
12617:
12618: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
12619:
12620: Ilkka Kanerva Liisa Hilpelä
12621: 1984 vp. 985
12622: Raha-asia-aloite n:o 918
12623:
12624:
12625:
12626:
12627: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen opintotukeen
12628: valmistumisen jälkeisen korkotuen suoritusajan jatkamiseksi
12629:
12630:
12631: Eduskunnalle
12632:
12633: Opiskelunsa päättäneet vastavalmistuneet nuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12634: ret ovat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Opis- taen,
12635: kelunsa päättänyt ihminen on yleensä iässä, jossa
12636: tulisi perustaa perhe, hankkia asunto ja vakiinnut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12637: taa elämänsä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12638: Korkeakouluopinnot eivät enää valmista ihmi- 29.39.52 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
12639: siä hyvin palkatmihin ammatteihin. Moni joutuu nziden ylimääräisten kustannusten kat-
12640: suoraan työttömyyskortistoon tai huonosti palkat- tamiseen, jozlla opintolainojen valmis-
12641: mihin töihin. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää tumisen jälkeinen korkotuki pidennettäi-
12642: vastavalmistuneen nuoren maisterin asemaan. siin puolestatoista vuodesta kolmeen vuo-
12643: Olisi varsin perusteltua, että opintolainan korko- teen.
12644: tukea voitaisiinkin pidentää nykyisestä puolesta-
12645: toista vuodesta kolmeen vuoteen.
12646:
12647: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
12648:
12649: Ilkka Kanerva Liisa Hilpelä
12650:
12651:
12652:
12653:
12654: 124 4284003504
12655: 986 1984 vp.
12656:
12657: Raha-asia-aloite n:o 919
12658:
12659:
12660:
12661:
12662: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotukeen sen myön-
12663: tämiseksi täysi-ikäiselle opiskelijalle vanhempien varallisuudesta
12664: riippumatta
12665:
12666:
12667: Eduskunnalle
12668:
12669: Vanhempien tulot ja varallisuus vaikuttavat alle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12670: 24-vuotiaalle opiskelijalle myönnettävään opinto- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12671: tukeen. Suomessa 18-vuotias ihminen on täysi- 29.39.55 8 000 000 markkaa nzi'den yli-
12672: ikäinen ja pääsääntöisesti vastuussa itsestään ja määräisten kustannusten kattamiseen,
12673: toimeentulostaan. Täten 24 vuoden ikäraja on pe- jozlla opintorahan saamiseen oikeuttava 24
12674: rusteeton ja ylläpitää keinotekoisesti nuorten riip- vuoden ikäraja korvataan normaalilla täys-
12675: puvuutta. Olisikin loogista ja oikeudenmukaista ikäisyysrajalla opintotuen jakamisessa 1. 7.
12676: poistaa 24 vuoden ikäraja opintotuen säätelystä ja 1985 lähtien.
12677: korvata se normaalilla täysikäisyysrajalla.
12678: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12679: taen,
12680:
12681: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
12682:
12683: Ilkka Kanerva Liisa Hilpelä
12684: 1984 vp. 987
12685:
12686: Raha-asia-aloite n:o 920
12687:
12688:
12689:
12690:
12691: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen rakentamis-
12692: kustannuksiin Turun ja Porin läänissä
12693:
12694:
12695: Eduskunnalle
12696:
12697: Turun ja Porin läänin peruskoulurakennus- vuodessa läänin peruskoulujen rakentamispainei-
12698: hankkeet ovat pahoin ruuhkautuneet. Kun kun- den helpottamiseksi.
12699: nat taloudellisesti vaikeassa tilanteessa eivät voi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12700: toteuttaa koulurakennushankkeitaan jälkirahoi- taen,
12701: tuksella, on koulun työskentely monessa tapauk-
12702: sessa muodostunut lähes kestämättömäksi tarvit- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12703: tavien tilojen puutteesta. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
12704: Usean vuoden aikana on jouduttu toteamaan, 29.46.34 10 000 000 markkaa Turun ja
12705: että koulurakentamiseen varattu kokonaismäärä- Porin läänin alueella suoritettavia perus-
12706: raha on aivan riittämätön. Siksi tulee varata lisä- koulurakennustöitä varten.
12707: määräraha suuruudeltaan 10 miljoonaa markkaa
12708:
12709: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
12710:
12711: Ilkka Kanerva Liisa Hilpelä
12712: 988 1984 vp.
12713:
12714: Raha-asia-aloite n:o 921
12715:
12716:
12717:
12718:
12719: Kanerva ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Salon seudun
12720: evankelisen opiston peruskorjaukseen
12721:
12722:
12723: Eduskunnalle
12724:
12725: Sisäoppilaitoksena toimiva Salon seudun evan- denmaan sekä Etelä-Hämeen nuorison kasvatta-
12726: kelinen opisto tarvitsee oppilailleen majoitus- ja misessa ja aikuisväestön harrastustoiminnan elvyt-
12727: sosiaalitilojen ajanmukaistamista, keittiötilojen ja tämisessä.
12728: eräiden opetustilojen uusimisen, lämpöjärjestel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12729: män kehittämistä sekä muita tarvittavia kunnos- taen,
12730: tus- ja maalaustöitä. Tämän peruskorjaus- ja sa-
12731: neeraussuunnitelman kustannusarvio on runsaat 4 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12732: miljoonaa markkaa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12733: Muudan opisto tulisi saada uudistetuksi ja tällä 29.57.52 1 000 000 markkaa Salon seu-
12734: tavoin palvelemaan tulevaisuudessakin Salon dun evankelisen opiston peruskorjaukseen
12735: alueen sekä muun Lounais-Suomen ja Länsi-Uu- ja saneeraussuunnitelman toteuttamiseen.
12736:
12737: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
12738:
12739: Ilkka Kanerva Liisa Hilpelä
12740: 1984 vp. 989
12741: Raha-asia-aloite n:o 922
12742:
12743:
12744:
12745:
12746: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien raken-
12747: tamiseen
12748:
12749:
12750:
12751: Eduskunnalle
12752:
12753: Alueen kannalta merkittävän yhdys- ja matkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12754: lutien rakentaminen Kustavin pohjoiskärjestä Lo- taen,
12755: kalahdelle on kohtuullisin kustannuksin aloitetta-
12756: vissa pikaisestikin. Lehmänkurkun tie tulisi oleel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12757: lisella tavalla lyhentämään mantereen ja saariston 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
12758: yhteyksiä. Kyseinen tie on välttämätön edellytys 31.24. 77 5 000 000 markkaa Lehmänkur-
12759: parannettaessa saariston asukkaiden ja elinkeino- kun tien rakentamiseen.
12760: elämän toimeentulomahdollisuuksia.
12761:
12762: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
12763:
12764: Ilkka Kanerva Ensio Laine Liisa Hilpelä
12765: 990 1984 vp.
12766:
12767: Raha-asia-aloite n:o 923
12768:
12769:
12770:
12771:
12772: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Lepäisten-Lyökin tien ra-
12773: kentamiseen
12774:
12775:
12776: Eduskunnalle
12777:
12778: Lepäisten-Lyökin paikallistiellä olisi saariston Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12779: tieolojen kehittämisen kannalta tärkeä merkitys. taen,
12780: Se parantaisi olennaisesti Uudenkaupungin saaris-
12781: ton tieyhteyksiä. Tiellä olisi merkitystä myös pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12782: veluliikenteelle. Samalla tällä tieyhteydellä saatai- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12783: siin aikaan ainutlaatuinen rengastie Uudenkau- 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Lepåisten-
12784: pungin saaristoon ja samalla kyettäisiin paranta- Lyökin tien rakentamzseen.
12785: maan saariston asukkaiden elinolosuhteita.
12786:
12787: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
12788:
12789: Ilkka Kanerva Liisa Hilpelä
12790: 1984 vp. 991
12791:
12792: Raha-asia-aloite n:o 924
12793:
12794:
12795:
12796:
12797: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta vesihuoltolinjan rakentami-
12798: seksi välille Kaianti-Uusikaupunki
12799:
12800:
12801: Eduskunnalle
12802:
12803: Kaianti ja Uusikaupunki ovat yhteisin päätök- vesihuoltotyönä, jolloin valtion vastattavana ovat
12804: sin sopineet vesihuoltoyhteistyöstä. Tarkoitus on, työkustannukset.
12805: että Kaianti johtaa rakennettavaa vesihuoltolinjaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12806: pitkin jätevetensä Uudenkaupungin jäteveden- taen,
12807: puhdistamolle puhdistettavaksi, jolloin Kaianti
12808: välttyy oman vajaatehoisen puhdistamonsa laajen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12809: tamiselta tai uuden rakentamiselta. Samaan kai- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12810: vantoon sijoitetaan myös vesijohto. Vesijohto tu- 35.25. 77 1 000 000 markkaa Turun vesi-
12811: lee rakentaa myös Kaiannin asemalle omana haa- piirzlle vesihuoltolinjan rakentamiseksi vå·-
12812: ranaan, koska seudulla ei ole kunnollista talous- lzlle Kalanti-Uuszkaupunki.
12813: vettä saatavissa. Työ on sovittu tehtäväksi valtion
12814:
12815: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
12816:
12817: Ilkka Kanerva Liisa Hilpelä
12818: 992 1984 vp.
12819:
12820: Raha-asia-aloite n:o 925
12821:
12822:
12823:
12824:
12825: Kanerva ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-
12826: asuntojen omapääomaosuuden kattamiseksi
12827:
12828:
12829: Eduskunnalle
12830:
12831: Opiskelija-asuntojen puute on ollut erityisen ti rasittavat tiukalle vedettyä opiskelijan talout-
12832: huutava kuluvana syksynä. Etenkin uudet opiske- ta.
12833: lijat ovat ponnistelun tuloksena opiskelupaikan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12834: saatuaan joutuneet toteamaan joutuneensa vai- taen,
12835: keaan asuntotilanteeseen joutuessaan muutta-
12836: maan uudelle opiskelupaikkakunnalle. että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12837: Opiskelija-asuntojen rakentamisessa ei ole saa- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
12838: vutettu opiskelija-asuntotoimikunnan suositta- 35.45.51 lisäyksenä 12 000 000 markkaa
12839: maa 3 750 asuntopaikan rakentamista vuosittain. opiskeizja-asuntojen omapääomaosuuden
12840: Vuokrat ovat jatkuvasti kohonneet ja luonnollises- osittaiseksi kattamiseksi.
12841:
12842: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
12843:
12844: Ilkka Kanerva Liisa Hilpelä
12845: 1984 vp. 993
12846:
12847: Raha-asia-aloite n:o 926
12848:
12849:
12850:
12851:
12852: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta Onkamon metsäkoulun ra-
12853: kennustöiden aloittamiseen
12854:
12855:
12856: Eduskunnalle
12857:
12858: Tohmajärven kunnan alueella sijaitseva Onka- Onkamon metsäkoulun rakennustyöt valtion toi-
12859: mon metsäkoulu on hiljattain siirtynyt valtion mesta käyntiin.
12860: omistukseen. Koululla annetaan monimuotoista Vuoden 1985 valtion tulo- ja menoarvioesi-
12861: metsäalan opetusta lyhyemmistä kursseista pitem- tykseen ei hallitus ole ehdottanut määrärahaa
12862: piaikaisiin koulutusjaksoibio saakka. Opetus koh- mainitun koulun rakentamiseksi.
12863: distuu huomattavalta osaltaan yksityismetsän- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12864: omistajiin. Tämän tapainen koulutusmuoto on- taen,
12865: kin alueella paikallaan, koska ympäristön metsät
12866: ovat pääasiassa yksityismetsiä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12867: Varsinainen koulu toimii kuitenkin puutteelli- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
12868: sissa ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa. Tilojen 29.72. 74 2 000 000 markkaa Onkamon
12869: puutteellisuus vaikeuttaa suuresti jopa tehokasta metsäkoulun rakennustöiden aloittamista
12870: opetustyötä. Näin ollen olisikin pikaisesti saatava varten.
12871:
12872: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
12873:
12874: Reino Karpola Jouko Tuovinen Eeva Turunen
12875: Reino Jyrkilä Lea Sutinen Kerttu Törnqvist
12876:
12877:
12878:
12879:
12880: 125 4284003504
12881: 994 1984 vp.
12882:
12883: Raha-asia-aloite n:o 927
12884:
12885:
12886:
12887:
12888: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun yliopiston yliop-
12889: pilaskunnan ylioppilastalon rakentamisen aloittamiseksi
12890:
12891:
12892: Eduskunnalle
12893:
12894: Joensuun korkeakoulun yliopistoksi muuttu- osalta lahjoitusvaroihin. Riittävän lahjoitusrahoi-
12895: misen myötä on Joensuun yliopiston ylioppilas- tuksen saaminen pääomaköyhästä kehitysalue-
12896: kunta hankkimassa käyttöönsä omaa ylioppilasta- maakunnasta on osoittautunut mahdottomaksi.
12897: loa, samaan tapaan kuin jo muissa yliopisto- Tämän takia tulisikin valtion osallistua omalta
12898: kaupungeissa on. Toimitilat sijaitsevat kaupungin osaltaan Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan
12899: keskustassa, käsinäen ylioppilaskunnan tarvitse- ylioppilastalon rahoitukseen. Muussa tapauksessa
12900: mat kulttuuri- ja toimistotilat. Laadittujen suun- ylioppilaskunnalle jää kohtuuttoman raskas velka-
12901: nitelmien mukaan tilat tulisivat pinta-alaltaan rasitus vastattavakseen.
12902: olemaan 325 m 2 ja kustannusarvio on 1 500 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12903: markkaa. taen,
12904: Joensuun nuorella ylioppilaskunnalla ei ole
12905: juuri muita tuloja kuin jäsenmaksutulot. Näin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12906: ollen ylioppilaskunnan omalla rahoituksella ei ole 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
12907: mahdollista rakentamista rahoittaa. Hankkeen ra- kaa Joensuun yliopiston ylioppz/askunnan
12908: hoitussuunnitelma perustuukin huomattavalta ylioppz/astalohankkeen rahoittamiseen.
12909:
12910: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
12911:
12912: Reino Karpola Jouko Tuovinen Eeva Turunen
12913: Reino Jyrkilä Lea Sutinen Kerttu Törnqvist
12914: 1984 vp. 995
12915:
12916: Raha-asia-aloite n:o 928
12917:
12918:
12919:
12920:
12921: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan keskussai-
12922: raalan laajennustöiden aloittamiseksi
12923:
12924:
12925: Eduskunnalle
12926:
12927: Joensuussa sijaitseva Pohjois-Karjalan keskus- la päätöksellä syksyyn 1987. Laajennustöiden
12928: sairaala on vanhin keskussairaalaksi rakennetuista aloittamisen jatkuvan siirtymisen johdosta sai-
12929: sairaaloista. Vaikka sairaalan toimitiloja onkin raanhoidollinen tilanne uhkaa käydä kestämättö-
12930: vuosittain peruskorjattu, tarpeellisia laajennuksia mäksi. Lain mukaan kuntainliitto on vastuussa
12931: ei ole voitu suorittaa. sairaiden hoidosta alueellaan. Valtioneuvoston te-
12932: Sairaala toimii nykyisin erittäin ahtaissa toimiti- kemien siirtämispäätösten takia kuntainliitto ei
12933: loissa. Varsinkin poliklinikalla ja laboratoriossa on voi vastata saamastaan tehtävästä. Näin ollen
12934: jouduttu ottamaan jokainen käytäväsoppikin eduskunnan tulisikin puuttua asiaan ja nopeuttaa
12935: käyttöön. Tilantarpeita on jatkuvasti lisännyt se, määrärahat myöntämällä laajennuksen rakennus-
12936: että Pohjois-Karjalassa ei ole muita erikoislääkäri- aikataulua.
12937: jobtoisia sairaaloita. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12938: Pohjois-Karjalan keskussairaalan laajennuksen taen,
12939: ensimmäinen vaihe valtioneuvoston Pohjois-
12940: Karjala-toimikunnan tekemien esitysten yhtey- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12941: dessä tekemän periaatepäätöksen mukaan piti al- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12942: kaa kuluvana syksynä. Viime talvena valtioneu- 33.79.31 5 000 000 markkaa Pohjois-
12943: vosto päätöksellään kuitenkin siirsi aloittamista Karjalan keskussairaalan laajennustöiden
12944: syksyyn 1986 ja nyt aloittamista on siirretty uudel- aloittamiseksi vuoden 1985 aikana.
12945:
12946: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
12947:
12948: Reino Karpola Jouko Tuovinen Eeva Turunen
12949: Reino Jyrkilä Lea Sutinen Kerttu Törnqvist
12950: 996 1984 vp.
12951:
12952: Raha-asia-aloite n:o 929
12953:
12954:
12955:
12956:
12957: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden kaupunginteatterin
12958: valtionapuun
12959:
12960:
12961: Eduskunnalle
12962:
12963: Lahden kaupunginteatterin uusi teatteriraken- Hankkeesta päätettäessä on valtionavustusta ar-
12964: nus on valmistunut ja otettu käyttöön vuonna vioitu saatavan noin 24 milj. markkaa.
12965: 1983. Sen rakentamiskustannukset olivat yhteensä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12966: 114 milj. mk, johon Lahden kaupunki on tähän taen,
12967: mennessä saanut valtion avustusta 10,5 milj. mk
12968: eli 9,2 % rakentamiskustannuksista. Valtionavus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12969: tusta on annettu seuraavasti: 1985 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
12970: 1979 0,5 milj. mk mentzlle 29.90.52 5 000 000 markkaa
12971: 1980 1,0 milj. mk valtionavustuksena Lahden kaupungin-
12972: 1981 4,0 milj. mk teatterin rakentamiseen.
12973: 1982 5,0 milj. mk
12974:
12975: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
12976:
12977: Matti Kautto Jouko Skinnari
12978: Mikko Vainio Matti Viljanen
12979: 1984 vp. 997
12980:
12981: Raha-asia-aloite n:o 930
12982:
12983:
12984:
12985:
12986: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöi-
12987: den tukemiseen
12988:
12989:
12990: Eduskunnalle
12991:
12992: Nuorten viljelijöiden tukemiseen tarkoitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12993: ns. starttiraha ei ole vuosittain riittänyt. Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon momenttile
12994: 1985 tarpeeksi arvioidaan n. 150 milj. mk. 30.33.40 lisåyksenä 50 000 000 markkaa
12995: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- nuorten vilje/tjoiden tukemiseen.
12996: taen,
12997:
12998: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
12999:
13000: Matti Kautto Pentti Liedes Sten Söderström
13001: 998 1984 vp.
13002:
13003: Raha-asia-aloite n:o 931
13004:
13005:
13006:
13007:
13008: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatila-
13009: talouden kehittämisrahastoon
13010:
13011:
13012:
13013: Eduskunnalle
13014:
13015: Maatilatalouden kehittämisrahaston varat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13016: sekä markkamääräisesti että reaalisesti alentuneet 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13017: viime vuosina. Kuitenkin rahastosta suoritetaan 30.33.60 lisäyksenä 40000000 markkaa
13018: maatalouden jatkuvuuden kannalta välttämättö- siirtona maatziatalouden kehittämisrahas-
13019: miä lainoja ja avustuksia. toon.
13020: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13021: taen,
13022:
13023: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13024:
13025: Matti Kautto Pentti Liedes Sten Söderström
13026: 1984 vp. 999
13027:
13028: Raha-asia-aloite n:o 932
13029:
13030:
13031:
13032:
13033: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Loviisan radan
13034: korjaukseen
13035:
13036:
13037: Eduskunnalle
13038:
13039: Lahden-Loviisan radan perusparannustöiden saan valmistuu varsin pian. Kunnostustöiden jär-
13040: kustannusarvio on 62 milj. mk. Siitä on jo budje- kiperäinen suorittaminen ja työllisyysseikat puol-
13041: toitu 23 milj. mk. Ensi vuodelle hallitus esittää tavat kiskotuksen loppuunsaattamista yhtäjak-
13042: 11,2 milj. mk, minkä lisäksi on suunniteltu hank- soisesti. Tämä edellyttää, että kunnostustöi-
13043: keeseen käytettävän vajaat 4 milj. mk uudistusra- hin olisi käytettävissä ensi vuonna yhteensä 31
13044: haston varoja. Näillä määrärahoilla voidaan ensi milj. mk. Näin kiskotuksen uusiminen saataisiin
13045: vuonna saada päätökseen vain Orimattilan-Lo- päätökseen ja painorajoitukset paistettua vuonna
13046: viisan välin kiskotuksen uusiminen. Tällä aikatau- 1985.
13047: lulla on radan kunnostustöiden valmistuminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13048: mahdollista vasta vuonna 1987. taen,
13049: Kuitenkin radan kunnostuksen nopeuttamisen
13050: puolesta puhuvat monet seikat. Loviisan sataman että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13051: syväväylän ruoppaustyöt saadaan päätökseen jo tä- den 1985 tulo- ja menoarvion momen-
13052: nä vuonna. Maaoteitse tapahtuva kivihiilen kul- tin 31.90. 78 alamomentzlle 2 lisäyksenä
13053: jettaminen Loviisasta Lahteen Kymijärven voima- 15 880 000 markkaa Lahden-Loviisan ra-
13054: laitokselle rasittaa tarpeettomasti heikkoa maan- dan korjaukseen.
13055: tieverkostoa. Viljavarastojen rakentaminen Lovii-
13056:
13057: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13058:
13059: Matti Kautto Matti Viljanen Jouko Skinnari
13060: 1000 1984 vp.
13061:
13062: Raha-asia-aloite n:o 933
13063:
13064:
13065:
13066:
13067: A. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alue-
13068: teattereiden toiminnan tukemiseen
13069:
13070:
13071: Eduskunnalle
13072:
13073: Alueteatterit ovat syrjäisten ja haja-asutusseu- varten on valtion tulo- ja menoarvioon esitetty
13074: tujen asukkaiden teatteripalvelujen ainoa tarjoaja. vain 1 000 000 markan lisäystä ensi vuodelle. Se
13075: Kulttuuripalvelusten saattaminen kaikkien ulot- on riittämätön teattereiden nykyistenkään toimin-
13076: tuville on yksi kehittyneen yhteiskunnan tunnus- tojen ylläpitämiseen saati sitten toiminnan kehit-
13077: merkki. Alueteatterit toimivat usein vaikeissa olo- tämiseen ja palvelutarjonnan lisäämiseen.
13078: suhteissa ja taloudellisesti niukin voimavaroin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13079: Kajaanin teatteri toimii koko Oulun läänin alue- taen,
13080: teatterina huolehtien n. 56 700 km 2 :n laajuisella
13081: alueella asuvien yli 400 000 asukkaan teatteripal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13082: veluista Oulun ja Raahen kaupunginteattereiden 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
13083: ohella. Teatteritoiminnan ylläpitäminen ja kehit- 29.90.52 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
13084: täminen vaatii valtiovallan tukea enemmän kuin alueteattereiden toiminnan tukemiseen.
13085: tähän asti on saatu. Alueteattereiden toimintaa
13086:
13087: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13088:
13089: Arvo Kemppainen Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
13090: Aarno von Bell Mauno Manninen Ulla-Leena Alppi
13091: 1984 vp. 1001
13092:
13093: Raha-asia-aloite n:o 934
13094:
13095:
13096:
13097:
13098: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen
13099: ekologisen viljelyn neuvontatyön tukemiseen
13100:
13101:
13102: Eduskunnalle
13103:
13104: Suomussalmen kunnassa on ruvettu kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13105: mään voimakkaasti ekologista viljelyä ja yleensä 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13106: ekologista tuotantoa. Ekologinen viljely vaatii 30.30.49 JOO 000 markkaa ekologisen
13107: kuitenkin jatkuvasti koulutusta ja neuvontaa sekä viljelyn neuvontatyön tukemiseen Suo-
13108: tutkimustyötä. Myös tuotteiden markkinoinnissa mussalmella.
13109: viljelijät tarvitsevat avustusta.
13110: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13111: taen,
13112:
13113: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13114:
13115: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
13116: Aarno von Bell Hannu Kemppainen
13117:
13118:
13119:
13120:
13121: 126 4284003504
13122: 1002 1984 vp.
13123:
13124: Raha-asia-aloite n:o 935
13125:
13126:
13127:
13128:
13129: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hakasuon kalanvil-
13130: jelylaitoksen rakentamiseen
13131:
13132:
13133: Eduskunnalle
13134:
13135: Hakasuon kalanviljelylaitoksen laajentaminen kentaminen on tarkoitus saattaa käyntiin välittö-
13136: ja uudistaminen on keskeinen osa Kainuun ja mästi maansiirto- ym. perustustöiden jälkeen.
13137: muunkin pohjoisen Suomen kalatalouden kehit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13138: tämistä. Sen rakennustyöt on käynnistetty tämän taen,
13139: vuoden aikana. Hankkeen kokonaiskustannusar-
13140: vio on 30,6 mmk ja siihen on vv. 1980-83 osoi- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13141: tettu 4,8 mmk. Ensi vuoden talousarvioehdotuk- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13142: sessa ei kuitenkaan ole osoitettu lainkaan määrära- 30.38.74 9 500 000 markkaa Hakasuon
13143: haa ko. laitoksen rakentamiseen. Kuitenkin ra- kalanviljelylaitoksen rakentamiseen.
13144:
13145: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13146:
13147: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
13148: Aarno von Bell Hannu Kemppainen
13149: 1984 vp. 1003
13150:
13151: Raha-asia-aloite n:o 936
13152:
13153:
13154:
13155:
13156: A. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kainuun
13157: jokien kalataloudellisiin kunnostustöihin
13158:
13159:
13160: Eduskunnalle
13161:
13162: Useiden Kainuun jokien uittosääntöjen kumoa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13163: mispäätöksissä on vesihallituksen tehtäväksi mää- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
13164: rätty esim. koskien kiveämisiä ja vanhojen uittora- 30.40. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
13165: kenteiden purkuja. Kalatalouden kannalta nämä- Kainuun vesipiirille Kainuun jokien kala-
13166: kään jokien entistämistoimet eivät ole aina riittä- taloudelliszi'n entistämis- ja kunnostustöi-
13167: viä, vaan ne on tehtävä tarkoin kalataloudellista hin.
13168: asiantuntemusta käyttäen.
13169: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13170: taen,
13171:
13172: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13173:
13174: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
13175: Aarno von Bell Hannu Kemppainen
13176: 1004 1984 vp.
13177:
13178: Raha-asia-aloite n:o 937
13179:
13180:
13181:
13182:
13183: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun tie- Ja
13184: vesirakennuspiirin kalustohankintoja varten
13185:
13186:
13187:
13188: Eduskunnalle
13189:
13190: TVL:n kalustomäärärahat ovat jatkuvasti todel- tarpeessa on mm. lavettiauto. Näihin tulisi osoit-
13191: lista tarvetta pienemmät. Seurauksena on, että t~a määrärahat jo ensi vuoden tulo- ja menoar-
13192: yhä suurempi osa töistä joudutaan teettämään ul- Vloon.
13193: kopuolisilla urakoitsijoilla. Kustannukset voivat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13194: usein nousta suuremmiksi kuin töiden teettämi- taen,
13195: nen omina töinä.
13196: TVL:n Kainuun piirissä on useita suurehkoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13197: kalustohankintoja, joita ei ole voitu toteuttaa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13198: määrärahojen puutteessa. Murskausaseman toi- 31. 24. 70 7 000 000 markkaa Kainuun
13199: minta on jouduttu lopettamaan kaluston lop- tie- ja vesirakennuspzi"nlle kalustohankin-
13200: puunkulumisen vuoksi. Öljysora-aseman uusimi- toja varten.
13201: nen on välttämätön. Siirtokalustosta uusimisen
13202:
13203: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13204:
13205: Arvo Kemppainen Juhani Vähäkangas Aarno von Bell
13206: 1984 vp. 1005
13207:
13208: Raha-asia-aloite n:o 938
13209:
13210:
13211:
13212:
13213: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 901
13214: perusparantamiseen välillä Kontiomäki-Naapurivaara
13215:
13216:
13217: Eduskunnalle
13218:
13219: Maantien n:o 901 vaikutuspiirissä välillä Kontio- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13220: mäki-Naapurivaara asuu noin 800 henkeä. Tie taen,
13221: on erittäin huonokuntoinen ja näin ollen kaikki
13222: liikennöinti tiellä on hankalaa. Meijeri-, myy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13223: mälä- ja kirjastoautojen samoin kuin muun hen- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13224: kilö- ja tavarankuljetuskaluston liikennöinti on 31.24. 77 7 500 000 markkaa Kainuun
13225: kelirikkojen vuoksi keväisin ja syksyisin vaikeaa ja tie- ja vesirakennuspiinlle maantien n:o
13226: ajoittain jopa mahdotonta. Tien perusparannuk- 901 perusparannustyöhön välzllä Kontio-
13227: seen tulisi kiireellisesti ryhtyä. mäki-Naapurivaara.
13228:
13229: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13230:
13231: Arvo Kemppainen Aarno von Bell
13232: Hannu Kemppainen Pentti Kettunen
13233: 1006 1984 vp.
13234:
13235: Raha-asia-aloite n:o 939
13236:
13237:
13238:
13239:
13240: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuoreslahden pai-
13241: kallistien n:o 19033 perusparantamiseen
13242:
13243:
13244: Eduskunnalle
13245:
13246: TVL:n Kainuun piirissä Kajaanin kaupungin ja TVL:n Kainuun piirin suunnitelman mukaan
13247: Vuolijoen kunnan alueella sijaitsee Vuoreslahden tien perusparannuksen kustannusarvio on 12,4
13248: paikallistie n:o 19033. Se on erittäin heikkokuntoi- milj. mk.
13249: nen, savipohjainen ja lähes ympäri vuoden keliri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13250: kossa. Sen vaikutusalueella asuu kuitenkin sekä taen,
13251: maatalousväestöä että Kajaanissa työssä kulkevaa
13252: väestöä. Vapaa-ajan asutus lisääntyy jatkuvasti ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13253: liikennemäärät kasvavat. Kelirikon vuoksi tie on 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13254: usein täysin liikenteeltä poikki, mistä aiheutuu 31.24. 77 3 000000 markkaa Vuoreslah-
13255: ylipääsemättömiä vaikeuksia mm. työssä käynnin, den paikallistien n:o 19033 perusparan-
13256: meijeriauton ja myymäläauton liikennöimiselle. nustöitä varten TVL:n Kainuun piirzfle.
13257:
13258: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13259:
13260: Arvo Kemppainen Aarno von Bell
13261: Hannu Kemppainen Pentti Kettunen
13262: 1984 vp. 1007
13263:
13264: Raha-asia-aloite n:o 940
13265:
13266:
13267:
13268:
13269: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-
13270: Taivalkosken radan perusparantamiseen
13271:
13272:
13273: Eduskunnalle
13274:
13275: Kontiomäen-Taivalkosken välinen rataosuus tulee lisäämään huomattavasti tavaraliikennettä
13276: on heikkokuntoinen. Henkilöliikenne lopetettiin myös ko. rataosuudella. Siksi radan peruskorjaus-
13277: rataosuudelta VR:n kannalta katsoen kannatta- töihin tulisi osoittaa riittävästi rahaa.
13278: mattomana, vaikka korvaavaa liikennettä ei kaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13279: kien rataosuuden varrella olevien osalle kuiten- taen,
13280: kaan voitu järjestää. Henkilöliikenteen palautta-
13281: minen olisi edelleen tärkeää. Myös radan käyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13282: minen tavarakuljetuksiin on puutteellista radan 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13283: huonon kunnon vuoksi. 31.90.78 3 500 000 markkaa Kontio-
13284: Haapalan sahan samoin kuin Rautaruukin Mus- mäen- Taivalkosken radan peruskorjausta
13285: tavaaran ja Taivalkosken tehtaiden valmistuminen varten.
13286:
13287: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13288:
13289: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
13290: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
13291: 1008 1984 vp.
13292:
13293: Raha-asia-aloite n:o 941
13294:
13295:
13296:
13297:
13298: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-
13299: Vuokatin radan perusparantamiseen
13300:
13301:
13302: Eduskunnalle
13303:
13304: Kontiomäen-Vuokatin välinen rataosuus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13305: osa Joensuun ja Oulun välistä rautatieyhteyttä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13306: Liikenteellisesti se on näin ollen varsin merkittävä. 31.90.78 1 000 000 markkaa Kontio-
13307: Rataosuuden heikko kunto on kuitenkin liiken- mäen- Vuokatin radan perusparannustöi-
13308: teen lisäämisen esteenä. Raskasta tavaraliikennet- hin.
13309: tä ei voida lisätä ellei rataosuutta peruskorjata.
13310: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13311: taen,
13312:
13313: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13314:
13315: Arvo Kemppainen Aarno von Bell
13316: Pentti Kettunen Hannu Kemppainen
13317: 1984 vp. 1009
13318:
13319: Raha-asia-aloite n:o 942
13320:
13321:
13322:
13323:
13324: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun postikes-
13325: kuksen laajentamiseen
13326:
13327:
13328: Eduskunnalle
13329:
13330: Oulun postikeskuksen laajennushankkeen to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13331: teuttamista on lykätty. Tarvetta sen suorittamisek- taen,
13332: si ei sen sijaan ole asetettu kyseenalaiseksi. Tilan-
13333: puute on huutava ja työsuojelulliset seikat kaipaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13334: vat pikaisesti parannusta. Vaikka laitoksen inves- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
13335: tointisuunnitelmissa Oulun postikeskuksen laa- 31.94. 74 2 000 000 markkaa Oulun pos-
13336: jennustyö on esitetty ajoitettavaksi vuodelle 1986, tikeskuksen laajennuksen toteuttamiseksi.
13337: tarve sen toteuttamiseksi jo vuoden 1985 aikana
13338: on perusteltu.
13339:
13340: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13341:
13342: Arvo Kemppainen Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
13343:
13344:
13345:
13346:
13347: 127 4284003504
13348: 1010 1984 vp.
13349:
13350: Raha-asia-aloite n:o 943
13351:
13352:
13353:
13354:
13355: A. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta joukko-
13356: liikenteen kehittämiseen
13357:
13358:
13359: Eduskunnalle
13360:
13361: Maamme liikennejärjestelmä on viime vuosi- ten, vanhusten ja vähävaraisten- mahdollisuuk-
13362: kymmeninä autoistunut voimakkaasti. Henkilö- sia tasaveroiseen liikkumiseen. Joukkoliikenteen
13363: auton käytön yleistyminen on vähentänyt joukko- tukeminen on yhteiskuntataloudellisesti kannat-
13364: liikenteen kysyntää siinä määrin, että edes perus- tavaa, sillä vastinetta sijoituksille saadaan mm. vä-
13365: liikkumistarvetta ei voida aina tyydyttää. hentyvien onnettomuuksien, vähentyvän yksityi-
13366: Tämä kehitys on monessa suhteessa haitallinen. sen investointitarpeen ja parantuvan ympäristön
13367: Yhä raskaampaan suuntaan kehittyvä liikennejär- muodossa.
13368: jestelmä on kaikkien julkilausuttujen energian- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13369: säästötavoitteiden vastainen. Lisääntyvä moottori- taen,
13370: liikenne on myös vastuussa ns. happosateista suu-
13371: remmassa määrin kuin aiemmin on luultu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13372: Joukkoliikenteen kehittämisellä voidaan torjua 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13373: tätä haitallista suuntausta. Samalla parannetaan 31.99.30 lisäyksenä 10000000 markkaa
13374: yhteiskunnan heikoimpien ryhmien - mm. las- joukkoliikenteen kehittämiseen.
13375:
13376: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13377:
13378: Arvo Kemppainen Lauha Männistö Mikko Elo
13379: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Marjatta Stenius-Kaukonen
13380: 1984 vp. 1011
13381:
13382: Raha-asia-aloite n:o 944
13383:
13384:
13385:
13386:
13387: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta yliopistojen Ja
13388: korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämiseen
13389:
13390:
13391: Eduskunnalle
13392:
13393: Korkeakoulujen ja yliopistojen harjoittama 4,9 %. Tämä ei riitä takaamaan korkeakouluille ja
13394: kansainvälinen kanssakäyminen on Suomen tie- yliopistoille riittäviä edellytyksiä kansainvälisen
13395: teen kehittymisen keskeisiä edellytyksiä. Varat toiminnan kehittämiseen eikä edesauta opiskeli-
13396: tähän toimintaan otetaan valtion tulo- ja menoar- joiden ulkomaanharjoittelun kehittymistä.
13397: vion momentilta 29.10. 50 (Apurahat). Momentin Tästä syystä ehdotamme,
13398: määrärahoista maksetaan apurahojen lisäksi har-
13399: joittelusihteerien palkkoja teknisillä korkeakou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13400: luilla ja opiskelijoiden ulkomaanharjoittelun 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
13401: matka-apurahoja. 29.10.50 1 000 000 markkaa käytettä-
13402: Momentille esitetään 4,3 miljoonan markan väksi ensisijaisesti korkeakoulujen ja yli-
13403: määrärahaa, joka on 0,2 miljoonaa markkaa suu- opistojen kansainvälisen toiminnan kehit-
13404: rempi kuin vuonna 1984. Kasvua on siis vain tämiseen.
13405:
13406: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13407:
13408: Hannu Kemppainen Timo Kietäväinen
13409: Esko Aho Mauri Pekkarinen
13410: Aarno von Bell
13411: 1012 1984 vp.
13412:
13413: Raha-asia-aloite n:o 945
13414:
13415:
13416:
13417:
13418: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden asu-
13419: mislisän maksamiseksi ympärivuotisena
13420:
13421:
13422: Eduskunnalle
13423:
13424: Korkean koulutuksen ylläpitäminen vaatii pait- Opiskelijoiden asema vähätuloisena väestö-
13425: si resursseja opetukseen ja tutkimukseen myös tu- ryhmänä huononee esitetyn lainakorkojen ve-
13426: kea opiskeluedellytysten luomiseksi ja ylläpitämi- rovähennyksen omavastuuosuuden nostamisen
13427: seksi. Asuminen on yksi kansalaisten perustarpeis- vuoksi. Lainataakkaa lisäämätön asumislisä oli-
13428: ta, joka on opiskelijoilla kohtuuttoman suuri on- sikin saatava ympärivuotiseksi kaikille opiske-
13429: gelma. Asuntoja opiskelupaikkakunnilla ei ole lijoille, ensi askeleena opiskelija-asuntoloissa asu-
13430: riittävästi tai ne ovat liian kalliita vieden jopa yli ville.
13431: kolmanneksen opiskelijoiden käyttövaroista. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13432: Valtio tukee opiskelija-asukkaita, mutta on ryh-
13433: miä, joihin tuki ei ulotu, ja ryhmiä, joille tuki jää että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13434: reippaasti alle asumiskustannusten. Asumislisää 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
13435: maksettaessa otetaan epäoikeudenmukaisesti huo- 29.39.55 13 000 000 markkaa asumis-
13436: mioon vanhempien tulot ja varallisuus 24 ikävuo- lisän maksamiseksi ympärivuotisena opis-
13437: teen saakka, eikä tukea makseta ympärivuotisena, kelzj'a-asuntoloissa asuvzile 1. 7. 1985 läh-
13438: vaikka lähes kaikissa opiskelija-asuntoloissa on tien.
13439: ympärivuotinen vuokranperintä.
13440:
13441: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13442:
13443: Hannu Kemppainen Mauri Pekkarinen Tytti Isohookana-Asunmaa
13444: Katri-Helena Eskelinen Timo Kietäväinen Aarno von Bell
13445: 1984 vp. 1013
13446:
13447: Raha-asia-aloite n:o 946
13448:
13449:
13450:
13451:
13452: H. Kemppainen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Seppä-
13453: län maatalousoppilaitoksen rakennushankkeiden toteuttamiseksi
13454:
13455:
13456: Eduskunnalle
13457:
13458: Seppälän maatalousoppilaitos Kajaanissa toimii tää sinne lisäopetustiloja. Päärakennuksen sanee-
13459: pääosin vanhoissa ja huonokuntoisissa tiloissa. raushinnaksi on arvioitu 2,6 milj. mk.
13460: Olosuhteita on saatu nyt patannettua siten, että Lisäksi suunnitelmat on tehty lisätilojen raken-
13461: juuri on rakenteilla ja valmistumassa asuntolara- tamiseksi 250 m 2 :n suuruisina. Näihin tiloihin si-
13462: kennus sekä lämpökeskus. sältyisi kone- ja työverstastilaa sekä luokkatiloja.
13463: Kainuussa maatalousopetuksen tarve on lisään- Lisäksi olisi hallitilojen tarvetta koneiden säilyttä-
13464: tynyt. Sukupolvenvaihdoksia on tapahtunut ai- mistä varten.
13465: kaisempaa runsaammin, mutta maatiloilla ikära- Sekä lisärakennuksen että saneerauksen perus-
13466: kenne on edelleen maan korkeimpia pitäen kou- tamissuunnitelmat ovat valmistumassa.
13467: lutustarvetta jatkuvasti suurena. Opetukseen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13468: viime vuosina hakeutunut reilusti aloituspaikkoja taen,
13469: enemmän hakijoita. Tämänhetkistä Seppälän op-
13470: pilasmäärää on tarkoitus lisätä 130:sta 175 :een. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13471: Kun lisäksi maatalousopetus muuttuu 2-vuoti- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13472: seksi, opetustilan tarve kasvaa. 29.63. 74 4 000 000 markkaa Seppälän
13473: Seppälän maatalousoppilaitosta varten on tehty maatalousoppzlaitoksen päärakennuksen
13474: lisärakentamis- ja saneeraussuunnitelma. Vanha saneeraukseen sekå'lisärakennuksen raken-
13475: päärakennus tulee pikaisesti peruskorjata ja järjes- tamisen käynnistämiseen.
13476:
13477: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
13478:
13479: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
13480: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
13481: 1014 1984 vp.
13482:
13483: Raha-asia-aloite n:o 947
13484:
13485:
13486:
13487:
13488: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilateknisen
13489: koulutuksen aloittamiseksi Ristijärvellä
13490:
13491:
13492: Eduskunnalle
13493:
13494: Kainuussa on tarvetta maatilateknisen kou- mitä tarvetta maatalousteknisen koulun aloitta-
13495: lutuksen lisäämiseksi. Koulutus on selvästi jäl- minen Ristijärvellä myös palvelisi.
13496: jessä muuhun maahan verrattuna. Koulutukseen Ristijärvellä on koulutuksen aloittamista varten
13497: halukkaita oppilaita on riittänyt. Tämänhetki- koulurakennus. Lisäksi oppilaille on asuntola ja
13498: nen maatilatekninen koulutus Seppälän maa- asuntoja on pystytty hyvin järjestämään.
13499: talousoppilaitoksessa toimii puutteellisissa tilois- Uudisrakennushankkeen kustannusarvioksi on
13500: sa. alustavasti laskettu noin 3, 2 milj. mk. Se sisältää
13501: Seppälän maatalousoppilaitoksen johtokunta konehallin ja opetustilaa. Suunnittelu on luon-
13502: on käsitellyt asiaa ja esittää koulutuksen siirtä- nospiirustusten asteella.
13503: mistä ja kehittämistä Ristijärvellä. Ristijärvellä toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13504: mii tällä hetkellä Seppälän maatalousoppilaitok- taen,
13505: sen alaisena väliaikaisena maamieskoulu nyt vii-
13506: dettä lukuvuotta. Paitsi uusien tilojen tarve, etfå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13507: koulutuksen siirtämistä Ristijärvelle puoltaa myös 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
13508: se, että Kajaanin lähiympäristöstä ei löydy riittä- 29. 63. 74 1 5 00 000 markkaa maa/zia-
13509: västi korjattavaa maatalouskonekantaa opetustar- teknisen koulutuksen tarvitsemien tzlo-
13510: koituksiin. Ristijärvellä ja lähiympäristössä ei li- jen rakentamisen aloittamiseksi Ristijär-
13511: säksi ole riittävästi maatalouskonekorjauspalvelua, vellä.
13512:
13513: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
13514:
13515: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
13516: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
13517: 1984 vp. 1015
13518:
13519: Raha-asia-aloite n:o 948
13520:
13521:
13522:
13523:
13524: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun sairaan-
13525: hoito-opiston laajennussuunnitelman toteuttamiseksi
13526:
13527:
13528: Eduskunnalle
13529:
13530: Kajaanin sairaanhoito-oppilaitos toimii vuonna Koko lisärakennuksen kustannusarvioksi on las-
13531: 1977 valmistuneessa koulurakennuksessa. Uudis- kettu 4,2 milj. mk.
13532: rakennus paransi merkittävästi sairaanhoitajakou- Kostamus-työmaan loppuminen on Kainuus-
13533: lutuksen antamista ja kehittämistä Kainuussa. Jo sa aiheuttanut huomattavaa työttömyyden kas-
13534: valmistumisvaiheessa oli kuitenkin selvää, että ti- vua ja varsinkin rakennustyöntekijöiden koh-
13535: lat kävisivät liian pieniksi. Toiminta on laajentu- dalla työttömyysluvut ovat huippukorkeita. Myös
13536: nut mm. erikoissairaanhoitaja- ja terveydenhoita- sen takia rakentamisen aloittamista on kiireh-
13537: jakoulutuksen käynnistymisellä. Lisäksi on tullut dittävä.
13538: osastoavustajakoulutusta, lääkintävahtimestari- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13539: koulutusta sekä sairasajoneuvon kuljettajakoulu- taen,
13540: tusta. Mielisairaanhoitajakoulutuksen käynnisty-
13541: minen on myös tietänyt huomattavaa toiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13542: laajenemista. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
13543: Sairaanhoito-oppilaitoksessa ollaan parhaillaan 29.83. 74 2 000 000 markkaa Kainuun
13544: valmistelemassa lisärakennuksen perustamissuun- sairaanhoito-opiston laajennushankkeen
13545: nitelmaa. Lisätilan tarpeeksi on arvioitu 990 m 2 . aloittamiseksi.
13546:
13547: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
13548:
13549: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
13550: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
13551: 1016 1984 vp.
13552:
13553: Raha-asia-aloite n:o 949
13554:
13555:
13556:
13557:
13558: H. Kemppainen: Määrärahan osoittamisesta Sana ja sävel kalevalai-
13559: sessa Kajaanissa -tapahtuman tukemiseen
13560:
13561:
13562: Eduskunnalle
13563:
13564: Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa on Suo- lausuntailtoja järjestämät esitelmät. Esitelmin on
13565: men ainoa lausunnalle ja puhetaidolle omistettu valaistu kulloinkin esillä olevaa kirjailijaa, hänen
13566: valtakunnallinen tapahtuma. Se pidettiin kulu- taustaansa, tuotantoaan ja aikakauttaan. Sana ja
13567: neena kesänä jo kahdeksannen kerran. Kuhmon sävel -juhlilla on huomattava merkitys myös kir-
13568: kamarimusiikin ohella se on Oulun läänin merkit- jallisuuden tunnetuksitekemisessä.
13569: tävin kesän kulttuuritilaisuus. Sanan rinnalla soi sävel. Juhlien aikana on jär-
13570: Vuonna 1977 pidetyistä ensimmäisistä juhlista jestetty sekä klassisen että kevyemmän musiikin
13571: alkaen Sana ja sävel on saanut ohjelmistoonsa konsertteja. Kajaanissa ovat vuosien varrella esiin-
13572: Suomen parhaiden lausuntataiteilijoiden esityk- tyneet muun muassa Ritva Auvinen, Jorma Hyn-
13573: siä. Nimet Eeva-Kaarina Volanen, Ella Eronen, ninen ja Taru Valjakka.
13574: Veikko Sinisalo, Timo Tiusanen, Ritva Ahonen, Kevyemmän musiikin puolella täydensi kulu-
13575: Risto Mäkelä, Aino-Maija Tikkanen, Liisa Maja- neen kesän Hellaakoski-päivän teemaa Heikki
13576: puro, Veikko Honkanen ja niin edelleen kertovat Sarmannon Hellaakosken runoihin sävelletty Sa-
13577: tästä selvääkin selvemmin. nasta säveleksi ja Tapani Kansa konsertoi Eino
13578: Sana ja sävel on kiinnittänyt esiintyjiksi näiden Leino-juhlassa. 1979 kuultiin Ilpo Saastamoisen
13579: "klassikkojen" ohella myös nuoren polven edus- Kalevala-sävellyksen ensiesitys säveltäjän itsensä
13580: tajia. johtamana. 1980 oli teemana työväenmusiikki,
13581: Vuoden nuoren lausujan ensi-ilta Kajaanissa on 1981 konsertoi Esa Niemitalo, 1982 Katri-Helena,
13582: merkittävä kanava nuorten lausujien pääsemiseksi 1983 Veikko Lavi, ja ensi kesäksi on suunnitteilla
13583: yleisön tietoisuuteen. Suomen Lausujain Liitto Eino Grönin konsertti.
13584: järjesti 1978 ensi kerran Vuoden nuoren lausujan Ulkomaiset vieraat ovat vuosien kuluessa tuo-
13585: karsinnan. Sen voitti Johanna Mustonen, joka piti neet oman kansainvälisen leimansa. Suomi-
13586: ensi-iltansa Kajaanissa. Kajaanissa toimiva Veikko Neuvostoliitto-Seuran Kainuun piirijärjestön
13587: Sinisalon stipendirahasto luovutti hänelle tunnus- avulla on juhlille saatu sekä esiintyjäryhmiä että
13588: tuspalkinnon. Rahaston tarkoituksena on lausun- esitelmöitsijöitä. Aino-ryhmä Karjalan ASNT:sta,
13589: tataiteen tukeminen ja yleisön mielenkiinnon vi- Suhisvili Gruusiasta ja Fluerash Moiciaviasta ovat
13590: reilläpitäminen sitä kohtaan. muun muassa ihastuttaneet yleisöä. Esitelmöitsi-
13591: Sanankäyttöä on juhlilla kuultu lausunnan li- jöistä mainittakoon Antti ja Elina Timonen, Eino
13592: säksi monessa muussakin muodossa. 1982 oli oh- Karhu ja Jaakko Rugojev.
13593: jelmassa ensimmäisen kerran Kajaanin Puhe. Sen Vieraita on käynyt myös Unkarista. Kalaka-
13594: piti opetusministeri Kaarina Suonio. 1983 Kajaa- yhtye konsertoi 1979. Esitelmöitsijöinä ovat olleet
13595: nin Puheen piti akateemikko Tauno Nurmela. Endre Gombar ja Geza Kepes.
13596: Yleisölle on kahtena kesänä järjestetty vapaa Esitystoimintaan on Sana ja sävel -juhlilla liit-
13597: puhetilaisuus. Runopirtti on vienyt lausunnan in- tynyt kiinteästi opetustoiminta. Juhlien ja Suo-
13598: tiimiin ympäristöön kaupungin keskustan ulko- men Lausujain Liiton yhteistyö on ollut koko ajan
13599: puolelle ja runosymposiumissa on tarkasteltu laa- kiinteää. 1978 juhlien aikana pidettiin ensimmäi-
13600: jemmin runon taustaa ja tekniikkaa. Kirkkoilta on set Lausujain Liiton kesäkurssit Kainuussa. Siitä
13601: koonnut runon ja puheen ääreen vuosi vuodelta alkaen ne on järjestetty joka kesä Kainuun Opis-
13602: suuren yleisön. tossa Paltamossa.
13603: Erityisen atvostettuna ohjelmakohtana ovat ol- 1979 järjesti Kainuun kesäyliopisto ensi kerran
13604: leet Kajaanin kaupungin kansalaisopiston ennen Sana ja sävel -seurantaseminaarin. 1983 seminaari
13605: 1984 vp. - RA n:o 949 1017
13606:
13607: oli nimeltään Ilmaisutaidon kurssi. Kajaanin kau- minen ei ole lyhyen tähtäimen työ. Se edellyttää
13608: pungin kansalaisopistolla on samoin kurssitoimin- pitkäjänreistä suunnittelua ja taloudellisesti huo-
13609: taa juhlien aikana, varsinkin kun sinne paljolti Sa- mattavat voimavarat.
13610: na ja sävel -juhlien vaikutusta ajatellen saatiin pu- Opetusministeriön avustus on ratkaisevasti
13611: hetaidon opettaja 1980 ensimmäisenä Suomen noussut vuodesta 1982 alkaen. Vielä ei Sana ja sä-
13612: kansalais- ja työväenopistoista. vel ole kuitenkaan saanut omaa momenttiaan val-
13613: Kuten yllämainitusta koulutustoiminnasta huo- tion tulo- ja menoarvioon. Epävarmuus kunkin
13614: maa, on Sana ja sävel olemassaolollaan vetänyt puo- vuoden valtionavun suuruudesta on pakottanut
13615: leensa muutakin toimintaa ja tapahtumista. Vuo- olemaan varovainen seuraavien vuosien ohjelmava-
13616: den 1978 juhlien aikana järjestettiin näytelmäkir- rauksissa sekä noudattamaan järjestelyissä tiukan
13617: jailijaseminaari ja 1979 Huovis-savotta, kriittisen linjan talousarviota. Tämä on näkynyt varsinkin
13618: naurun päivät. 1980 pidettiin työväenlaulusemi- tiedotukseen ja mainostukseen käytetyissä sum-
13619: naari ja paljastettiin Eino Leinon patsas. 1982 pal- mtssa.
13620: jastettiin Kajaanin linnan raunioilla Johannes Tähän saakka on juhlien käytännön järjeste-
13621: Messeniuksen muistolaatta ja 1983 Paitaniemen lyt hoidettu työllisyysvaroin palkatuin voimin
13622: kuvakirkon luo pystytetty Kalevala-muistokivi. ja vuodesta 1982 alkaen kulttuuritoimiston voi-
13623: Epäsuorasti voi Sanan ja sävelen vaikutusta todeta min. Sana ja sävel -päätoimikunnan ja varsinkin
13624: siinäkin, että huhtikuussa 1983 pidetyn Nuorison työvaliokunnan jäsenet ovat työskennelleet juh-
13625: valtakunnallisen taidetapahtuman lausuntaosuu- Iien aikana aivan talkoohengessä. Palkkakustan-
13626: den pitopaikaksi valittiin juuri Kajaani. nukset ovat toinen tärkeä kohta, jossa on pyritty
13627: Piirilääkäri Elias Lönnrot teki pitkän päivä- säästämään.
13628: työn Kajaanissa. Varsinkin hänen oleskelunsa al- Jo asemansa vakiinnuttaneen, Suomessa ainut-
13629: kuvuodet Kajaanissa ovat tärkeitä Kalevalan kan- laatuisen tapahtuman kehittäminen edelleen vaa-
13630: nalta. Hän suoritti täältä käsin eräitä antoisimpia tii valtion tuen vakinaistamista ja lisäämistä. Jär-
13631: runonkeruumatkojaan sekä kokosi Kalevalan en- jestelyihin tarvitaan lisää työvoimaa, tiedotuksen
13632: simmäisen painoksen Kajaanissa. Juuri tämän ja mainostuksen lisääminen edellyttää siihen vara-
13633: muistoksi pystytettiin Kalevala-muistokivi, joka tun määrärahan huomattavaa lisäämistä. Korkea-
13634: on Kostamuksesta tuotu luonnonkivi. tasoisen, ensi-iltoja sisältävän ohjelmatarjonnan
13635: Entisenä Elias Lönnrotin kotikaupunkina Ka- varmistaminen, erityisesti tärkeän Kalevalan juh-
13636: jaani aloitti Kalevalan juhlavuosien vieton jo lavuoden huomioon ottaen, edellyttää valtion-
13637: 1982. Silloin oli ohjelmistossa kansanrunoilta ja avun vakinaistamista.
13638: kuultiin kanslianeuvos Väinö Kaukosen esitelmä Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
13639: Kajaanista Kalevalan kaupunkina. Todellinen taen,
13640: haaste on kuitenkin vuosi 1985, Kalevalan ensim-
13641: mäisen painoksen ilmestymisen !50-vuotisjuhla- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13642: vuosi. Kajaanissa on juhlavuoden päätapahtuma- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13643: na Sana ja sävel -viikko 2.-7.7. 29.90.52 150 000 markkaa Sana ja sävel
13644: Juhlavuoden mahdollisimman korkeatasoisen kalevalaisessa Kajaanissa -tapahtuman tu·
13645: ja täysipainoisen ohjelman valmistelu ja toteutta- kemi.reen.
13646:
13647: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
13648:
13649: Hannu Kemppainen
13650:
13651:
13652:
13653:
13654: 128 4284003504
13655: 1018 1984 vp.
13656:
13657: Raha-asia-aloite n:o 950
13658:
13659:
13660:
13661:
13662: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta urheilu- ja liikun-
13663: talääkäriaseman perustamiseksi Vuokatin urheiluopistoon
13664:
13665:
13666: Eduskunnalle
13667:
13668: Liikunnalla on kasvava merkitys kansantervey- maahan. Selvityksissä on todettu, että liikuntalää-
13669: den, ihmisten viihtyvyyden ja lisääntyneen vapaa- ketieteellistä apua ja neuvoa antava yksikkö tulisi
13670: ajan vieton takia. Liikuntalääketieteellinen tieto olla myös Kainuussa. Kyseiset asemat ovat osoit-
13671: on lisääntynyt ja liikuntatieteellisellä neuvonnalla tautuneet tarpeellisiksi sekä tavallisten kuntoili-
13672: ja palvelutoiminnalla on tärkeä merkitys liikunta- joiden että kilpaurheilua harrastavien kannalta.
13673: kulttuurin edistämisessä ja urheilun tukemisessa. Tällaisella yksiköllä olisi myös myönteinen merki-
13674: Liikuntalääketiede ja erityisesti tiedon ja koke- tys liikunnallisia matkailupalveluja tarjoavien
13675: muksen saaminen rasitusperäisten vaivojen hoita- matkailukeskusten kannalta. Vuokatin urheilu-
13676: misesta ja niiden ennaltaehkäisystä tuo myös lisä- opistossa ollaan suunnittelemassa ja käynnistä-
13677: tietoja työlääketieteeseen ja ergonomiaan. mässä tällaisen palvelupisteen toimintaa yhdessä
13678: Suomessa on jo useilla paikkakunnilla toimin- hiihtoliiton kanssa, jolloin aluksi lähdettäisiin
13679: nassa tarpeelliseksi ja hyödylliseksi koetut urheilu- liikkeelle kuntoilua ja valmentautumista tukevan
13680: lääkäriasemat. Ne ovat syntyneet paikallisesta tar- testaus- ja tutkimustoiminnan käynnistämisellä.
13681: peesta ja innostuksesta, ja varat niiden ylläpitämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13682: seen saadaan omatoimisesta varainhankinnasta, taen,
13683: kuntien myöntämistä avustuksista sekä opetusmi-
13684: nisteriön avustuksesta. Monessa yhteydessä mm. että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13685: Suomen Liikuntalääketieteen Säätiön, urheilun 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13686: keskusjärjestöjen sekä urheiluseurojen taholta on 29.91.50 80000 markkaa Vuokatin ur-
13687: esitetty, että tällaisten urheilu- ja liikuntalääketie- heiluopiston urhezlu- ja lizkuntalääkänase-
13688: deasemien verkosto tulisi saada kattavaksi koko man perustamzskustannuksiin.
13689:
13690: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13691:
13692: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
13693: 1984 vp. 1019
13694:
13695: Raha-asia-aloite n:o 951
13696:
13697:
13698:
13699:
13700: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Urheilun Kaiotti-
13701: keskus ry:n toiminnan tukemiseen
13702:
13703:
13704: Eduskunnalle
13705:
13706: Urheilun Kaiottikeskus ry. ylläpitää monipuo- seksi. Urheilun Kaiottikeskus ry:hyn ei tällaisia
13707: lista ja liikunnan ja kulttuurinkin kannalta hyö- säännöksiä voida soveltaa, koska se ei itsenäisesti
13708: dyllistä liikunta- ja urheiluyhteistyötä Pohjois- harrasta urheilutoimintaa, vaan on seurojen ja ur-
13709: Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan välil- heilun keskusjärjestöjen pohjoisten piirien välinen
13710: lä. Eräissä urheilulajeissa myös Islanti tuo mukaan yhteistyöelin. Kuluja Urheilun Kaiottikeskukselle
13711: mielenkiintoisen tuulahduksen tähän pohjoismai- aiheutuu lähinnä matkakustannuksista. Matka-
13712: seen yhteistyöhön. Yhteistyö on muodostunut kustannuksia on aina katettu sekä urheilijoiden it-
13713: varsin monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi. Kun sensä että urheiluseurojen toimesta ja nämä eivät
13714: tulostaso tällä tasolla ei yllä aivan kaikkein kor- näy Kaiottiurheilun kirjanpidossa. Myöskään
13715: keimmalle kansainväliselle huipulle, ovat myös Pohjois-Suomen mestaruuskilpailujen järjestämi-
13716: huippu-urheilun lieveilmiöt tässä liikuntayhteis- nen ei näy talousarvioissa, vaan ne järjestetään ur-
13717: työssä jääneet pois. Kaiottiurheilu mahdollistaa heiluseurojen toimesta, vaikka ne voitaisiin laskea
13718: sekä nuorille kehittyville urheilijoille, vanhem- Urheilun Kaiottikeskus ry:n omaksi toiminnaksi.
13719: mille urheilijoille että varsinaisen huipun alapuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13720: lella harrastaville urheilijoille mielenkiintoisen ta- taen,
13721: voitteen päästä urheiluharrastuksessaan kansain-
13722: väliseen urheilukosketukseen. Tällä tasolla urhei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13723: lu on säilyttänyt monia aikaisemmin urheilun 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13724: alalla tärkeänä pidettyjä arvoja. 29.91.50 lisäyksenä 150000 markkaa Ur-
13725: Liikuntalaissa edellytetään liikuntajärjestöiltä hetlun Kaiottikeskus ry:n toiminnan tuke-
13726: tiettyä omarahoitusosuutta kustannusten kattami- mzseen.
13727:
13728: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13729:
13730: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
13731: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
13732: Seppo Pelttari
13733: 1020 1984 vp.
13734:
13735: Raha-asia-aloite n:o 952
13736:
13737:
13738:
13739:
13740: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta poroaitojen raken-
13741: tamiseen viljelysten ympärille
13742:
13743:
13744: Eduskunnalle
13745:
13746: Alkutuotannon elinkeinoista sekä porotalou- on luovuttu. Viljelysten aitaamisella voitatsun
13747: della että maataloudella on alueillaan tärkeä yh- helposti työllistää siten, että avustusta annettai-
13748: teiskunnallinen ja työllistävä merkitys. Varsinkin siin työvoiman käyttöön, mutta materiaalin hank-
13749: poronhoitoalueen etelälaidoilla, missä maatalout- kisivat paliskunnat. Porotalouden rakennustoi-
13750: ta harjoitetaan enemmän, näiden elinkeinojen minnan tukemisen momentilla voisi olla vuosit-
13751: kitkaton yhteistyö elinkeinojen luonteesta joh- tain kiinteä erillinen määräraha tähän tarkoituk-
13752: tuen joutuu joskus koville. Yhteisymmärrystä voi- seen, josta esimerkiksi Paliskuntain liiton asetta-
13753: taisiin edistää rakentamalla viljelysten ympärille massa tärkeysjärjestyksesä viljelyksiä suojattaisiin
13754: poroaitoja siellä, missä porot eniten aiheuttavat poroaidoilla.
13755: haittaa maanviljelykselle sekä missä porojen val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13756: vominen on vaikeaa. taen,
13757: Aikaisemmin valtion budjetissa on työvoima-
13758: ministeriön kautta tuettu poroaitojen rakentamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13759: ta lähinnä valtakunnan rajalla ja pääteiden varsil- 1985 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark-
13760: la. Viljelysten aitaamista työllisyysvaroin suoritet- kaa työllistämistarkoituksessa poroaitojen
13761: tiin jonkin verran 5-6 vuotta sitten, mutta siitä rakentamiseen viljelysten ympänlle.
13762:
13763: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
13764:
13765: Hannu Kemppainen Seppo Pelttari
13766: 1984 vp. 1021
13767:
13768: Raha-asia-aloite n:o 953
13769:
13770:
13771:
13772:
13773: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun maata-
13774: louden tutkimusaseman perustamiseksi Sotkamoon
13775:
13776:
13777: Eduskunnalle
13778:
13779: Kainuun maatalouden tutkimuskoeaseman siir- Sotkamon kunta on lahjoittanut tarkoitusta
13780: tämistä Sotkamoon on maatalouden tutkimuskes- varten 100 hehtaarin maa-alan, josta peltoa on 50
13781: kus esittänyt jo useamman vuoden ajan. On to- hehtaaria. Tilalla on myös entisen kunnalliskodin
13782: dettu, että nykyisellä paikalla olosuhteet eivät rakennuksia, jotka sopisivat tutkimusaseman
13783: vastaa keskimääräisiä kainuulaisia olosuhteita. käyttöön. Uudisrakennettavaa tilaa tarvittaisiin
13784: Tutkimusaseman siirtämistä lämpökäyrien, maa- tutkimusasemalla toimisto-, laboratorio- ja koe-
13785: perän sekä muiden olosuhteiden kannalta tarkoi- toimintaa varten. Työpaikkoja syntyisi 5-10 ja
13786: tuksenmukaisemmalle paikalle on haitannut maa- kustannusarvio on 4-5 milj. mk.
13787: kunnallinen erimielisyys siitä, mihin asema tulisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13788: sijoittaa. Viime keväänä käytyjen neuvottelujen taen,
13789: jälkeen päästiin maakunnalliseen sopuun siten,
13790: että tutkimus- ja koeasema sijoitettaisiin Sotka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13791: moon. Vaalassa Pelsolla kehitettäisiin voimak- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13792: kaasti siellä olevan lampolan ympärillä lammas- 30. 70.74 2 000 000 markkaa Kainuun
13793: tutkimusta sekä Hyrynsalmelle sijoitettaisiin eka- maatalouden tutkimus- ja koeaseman pe-
13794: tuotantoon erikoistunut tutkimusyksikkö. Synty- rustamista varten Sotkamoon.
13795: nyt ratkaisu olisi monilta osin tyydyttävä ja toisi
13796: maatalouden tutkimiseen uutta sisältöä.
13797:
13798: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13799:
13800: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
13801: Pentti Kettunen Arvo Kemppainen
13802: 1022 1984 vp.
13803:
13804: Raha-asia-aloite n:o 954
13805:
13806:
13807:
13808:
13809: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maatalouden tutki-
13810: muskeskukselle suomenlampaan kehittämistyötä varten mm.
13811: Pelson keskusvankilan lampolassa
13812:
13813: Eduskunnalle
13814:
13815: Suomalaista maatiaislammasta eli suomenlam- kisten tuottajana arvokkaisiin tarkoituksiin sekä
13816: masta on viimeisten 20 vuoden aikana sen harvi- näiden tuotteiden jalostamista ja markkinointia.
13817: naisen sikiävyyden takia ruvettu kokeilemaan yli Koska kiinnostus liharoturisteytyksiin nopeakas-
13818: 40 maassa eri maanosissa. Kokeista on ilmestynyt vuisten ja lihakkaiden karitsoiden saamiseksi on
13819: jo satoja tutkimusraportteja. V. 1981 rotu on va- lisääntynyt, on olemassa vaara, että suomenlam-
13820: littu sikiävien rotujen referenssiroduksi kansainvä- mas häviää ja sen kehittämismahdollisuudet vai-
13821: lisessä tutkimuksessa. USA:njohtavassa kotieläin- keutuvat.
13822: tieteellisessä julkaisusarjassa todettiin v. 1983 sen Pelson keskusvankilaan Vaalassa valmistui ke-
13823: perintöaineksen tarjoavan ''suuremmat mahdolli- sällä 1984 500 uuhen lampola, jonka käyttötar-
13824: suudet karitsanlihan tuotannon lisäämiseen sikiä- koitukseksi on hyväksytty toimiminen suomen-
13825: vyyttä parantamalla monilla USA:n alueilla kuin lampaan geenivarastona ja jalostuskeskuksena.
13826: mikään muu käytettävissä oleva teknologia''. Syk- Jotta lampolan tarjoamat mahdollisuudet tehok-
13827: syllä 1984 viedään Uuden Seelannin valtion tutki- kaaseen jalostuskoetoimintaan ja tuotteiden ke-
13828: muslaitokselle useita satoja suomenlampaan al- hittelyyn voitaisiin käyttää hyväksi, tarvitaan vält-
13829: kioita, USA:n liittovaltion lihaeläintutkimuskes- tämättä pätevää henkilökuntaa, joka tuntee alan
13830: kukseen viedään tiineitä uuhia ja maailman johta- tarpeet ja tutkimusmenetelmät.
13831: vaan lammasmaahan Australiaan viennistä on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
13832: tehty sopimus. Maallamme on siten rodun säilyt- taen,
13833: tämisessä ja kehittämisessä kansainvälisiä velvol-
13834: lisuuksia, jotka toisaalta merkinnevät jatkuvia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13835: eläinaineksen vientimahdollisuuksia. 1985 tulo- ja menoarvioon 130 000 markan
13836: Kotimaassa on lampaan villan, turkisten ja må'ärärahan vanhemman tutkijan ja tutki-
13837: nahkojen omavaraisuus 3-5 % ja lampaanli- musmestarin työsuhteisten toimien perus-
13838: han kulutus vain 200 g/henki/vuosi. Lammas- tamiseksi Pelson keskusvankilan lampo-
13839: talouden laajenemisen kannalta on tärkeää ke- laan kotielåinjalostusosastolle lammasai-
13840: hittää lammasta paitsi lihan myös villan ja tur- neksen kehittämistutkimuksia varten.
13841:
13842: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13843:
13844: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
13845: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
13846: 1984 vp. 1023
13847:
13848: Raha-asia-aloite n:o 955
13849:
13850:
13851:
13852:
13853: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 78
13854: parantamiseen välillä Leipivaara-Honkavaara
13855:
13856:
13857: Eduskunnalle
13858:
13859: Maantieyhteys Paltamo-Puolanka on maa- Ia on vaarallisia laskuja ja mutkia, ja kun myös po·
13860: kunnallisesti tärkeä liikenneväylä erityisesti puu- roista aiheutuu mainitulla matkalla vaaraa liiken-
13861: tavaran kuljetusten takia ja muodostaa Puo- teelle, olisi tämän tien kohdan parantaminen kii-
13862: langan kunnalle tärkeän liikenneyhteyden maa- reellinen toimenpide.
13863: kunnan keskukseen Kajaaniin. Tiellä on myös Tietöiden ajoittaminen samaan ajanjaksoon
13864: huomattava matkailullinen merkitys sen muo· edellä mainitun Paltamon kunnan raja-Väyry-
13865: dostaessa osan oikotietä Lappiin välillä Kajaani länkylä välisen perusparannuksen kanssa vähen·
13866: -Rovaniemi. Tien huonokuntoisuus on aiheut· täisi tietöiden aikaista Iiikennehaittaa.
13867: tanut huomattavaa haittaa tien jokapäiväisessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit·
13868: käytössä ja myös haitannut Puolangan kunnan taen,
13869: kehitystä.
13870: Kun valtatien n:o 78 korjaus välillä Paltamon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13871: kunnan raja-Väyrylä on käynnistynyt, jää huo· 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
13872: nokuntoista, Iiikenteellisesti vaarallista ja välittö- 31.24. 77 3 000 000 markkaa valtatien
13873: mästi korjausta vaativaa osuutta Puolangan kir· n:o 78 perusparannuksen käynnistämiseksi
13874: konkylän lähelle välille Leipivaara-Honkavaara väli//ä Leipivaara-Honkavaara.
13875: noin seitsemän kilometrin matkalle. Tällä matka!-
13876:
13877: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13878:
13879: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
13880: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
13881: 1024 1984 vp.
13882:
13883: Raha-asia-aloite n:o 956
13884:
13885:
13886:
13887:
13888: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 82
13889: parantamiseen välillä Ahtolanmäki-Kaivanto
13890:
13891:
13892: Eduskunnalle
13893:
13894: Maantieyhteys Melalahdesta Manamansaloon mahdollisimman hyvin, tulisi tärkein jatkoyhteys
13895: muodostaa manamansalolaisille tärkeän liiken- saattaa vastaavasti hyvin liikennöitävään kuntoon.
13896: neyhteyden, koska maoamaosalolaiset joutuvat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13897: asioimaan paljon Paltamon ja Kajaanin suunnal- taen,
13898: la. Lisäksi tieyhteydellä on matkailun kannalta
13899: huomattava merkitys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13900: Maoamaosalon mantereeseen yhdistävä Kai- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13901: vannon silta on valmistunut ja on helpottanut rat- 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien
13902: ' kaisevasti saarelaisten liikkumista. Jotta sillan ra- n:o 82 perusparannuksen aloittamiseen vä-
13903: kentamisesta koituva etu voitaisiin hyödyntää lillä Ahtolanmå"ki-Kaivanto.
13904:
13905: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13906:
13907: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
13908: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
13909: 1984 vp. 1025
13910:
13911: Raha-asia-aloite n:o 957
13912:
13913:
13914:
13915:
13916: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 909
13917: parantamiseen välillä Niva-Iivantiira-Moisiovaara
13918:
13919:
13920: Eduskunnalle
13921:
13922: Itä- ja Pohjois-Kainuun liikenneyhteyksiä pa- Tien perusparannushankkeen toteuttamisella
13923: rannettiin merkittävästi 1960-luvun alussa, kun on myös huomattava työllisyyspoliittinen merki-
13924: ns. Kekkostiet rakennettiin. Silloin osoitettiin tys. Kostamustyömaan loppuminen on vapautta-
13925: suurta aluepoliittista rohkeutta, kun todella han- nut Kainuuseen runsaasti työvoimaa, ja Kuhmos-
13926: kalien liikenneyhteyksien takana olleiden ihmis- sa työttömyysaste ori huolestuttavan korkea. Eri-
13927: ten liikenneyhteyksiä parannettiin. Taloudellisel- tyisesti kipeästi kaivattuja työkohteita se toisi
13928: le kehitykselle luotiin hyvät olosuhteet, kun sekä maansiirto- ja kuorma-autoliikenteen harjoittajil-
13929: maataloustuotannon että metsätalouden kannalta le.
13930: hyödylliset liikenneyhteydet saatiin aikaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13931: 20 vuoden käytön jälkeen on tullut aika perus- taen,
13932: korjata ja saattaa nämä tieyhteydet nykyaikaiselle
13933: tasolle. Ns. Kekkos-1 -tie eli maantie n:o 909 välil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13934: lä Niva-livantiira-Moisiovaara vaatii noin 50 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
13935: kilometrin matkalta perusparannuksen sekä kesto- 31. 24. 77 3 000 000 markkaa perusparan-
13936: päällysteen. Tämä uusimis- ja perusparantamis- nushankkeen aloittamiseksi maantien n:o
13937: tarve aiheutuu nimenomaan tien kunnossapito- 909 vältllä Niva-Iivantiira-Moisiovaa-
13938: kustannusten suuruudesta. Korjaus parantaa ra.
13939: myös liikennöintimukavuutta ja liikenneturvalli-
13940: suutta, sekä vähentää kelirikkohaittoja.
13941:
13942: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13943:
13944: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
13945: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
13946:
13947:
13948:
13949:
13950: 129 4284003504
13951: 1026 1984 vp.
13952:
13953: Raha-asia-aloite n:o 958
13954:
13955:
13956:
13957:
13958: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Leväjoen-Alajär-
13959: ven tien parantamiseen
13960:
13961:
13962: Eduskunnalle
13963:
13964: Etelä-Sotkamon huonoista liikenneyhteyksistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13965: on ollut huomattavaa haittaa paikallisille asuk- taen,
13966: kaille ja heidän elinkeinoilleen. Jokapäiväisen
13967: liikkumisen, maidonkuljetusten ja puutavarakul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13968: jetusten parantamiseksi tulisi aivan lähiaikoina 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13969: tehdä teiden perusparannuksia. Ajankohtainen 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Leväjoen-
13970: parantamistarve olisi maantie n:o 9002 välillä Aiajärven tieyhteyden parantamisen aloi-
13971: Leväjoki-Alajärvi, mikä tieyhteys on hyvin mut- tusta varten.
13972: kainen, routiva ja heikkokuntoinen.
13973:
13974: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13975:
13976: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
13977: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
13978: 1984 vp. 1027
13979:
13980: Raha-asia-aloite n:o 959
13981:
13982:
13983:
13984:
13985: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotkamon kunnal-
13986: liskodin rakentamiseen
13987:
13988:
13989: Eduskunnalle
13990:
13991: Sotkamon 71-paikkainen vanhainkoti on luoki- vuoden 1985 aikana. Hanke pru alun penn
13992: teltu valtakunnassa kolmen palovaarallisimman toteuttaa vuonna 1985. Hankkeen toteuttami-
13993: vanhainkodin joukkoon. Oulun läänissä vanhain- sen vauhdittamiseen nähtiin myös lisäperuste-
13994: kotihanke on ensimmäisellä sijalla. Lisäksi van- luna Kostamus-työmaan loppumisen takia Kai-
13995: hainkoti on muutenkin epäkäytännöllinen ja huo- nuun vaikeutunut työllisyystilanne. Tältä kan-
13996: nokuntoinen. nalta samoin kuin vanhainkodin kunnon huo-
13997: Asiantilan korjaamiseksi on tehty suunnitelmat mioon ottaen oli suuri pettymys, että hanketta ei
13998: uuden vanhainkodin rakentamiseksi, jonka kus- ole esitetty toteutettavaksi vuoden 1985 tulo- ja
13999: tannusarvio on noin 20 milj. mk. Hoitopaikkoja menoarviOssa.
14000: tulisi olemaan 70. Hankkeen toteuttamista hel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14001: pottaisi se, että vanhainkodin rakentaminen ei taen,
14002: oleellisesti lisäisi hoitohenkilökunnan tarvetta. Pi-
14003: temmällä tähtäimellä on kuitenkin laskettu tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14004: tavan 8 uutta virkaa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14005: Suunnittelu- ja toteuttamisvalmius on vm- 33.32.31 10 000 000 markkaa Sotkamon
14006: tetty sellaiseksi, että hanke voidaan toteuttaa kunnalliskodin rakennustyöhön.
14007:
14008: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
14009:
14010: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
14011: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
14012: 1028 1984 vp.
14013:
14014: Raha-asia-aloite n:o 960
14015:
14016:
14017:
14018:
14019: H. Kemppainen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta pienyrit-
14020: täjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
14021:
14022:
14023: Eduskunnalle
14024:
14025: Työllisyystilanteen pysyvän heikkenemisen ta- elämänsä aikana loman pitämiseen. Tähän asti
14026: kia ja tähänastisten työllistämistoimenpiteiden valtion talousarviossa ollut määräraha on loppu-
14027: osoittauduttua riittämättömiksi, on julkisesti tun- nut kesken vuoden ja määrärahan niukkuus on
14028: nustettu pienyrittäjätoiminnan tärkeys. Pienyrit- pakottanut rajaamaan lomaan oikeutetun yrittäjä-
14029: täjien sosiaali- ja lomaetuudet ovat kuitenkin aut- ryhmän hyvin pieneksi.
14030: tamattomasti jääneet jälkeen muun väestönosan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14031: sosiaaliturvan ja lomaetujen kehityksestä. taen,
14032: Jotta pienyrittäjyys voisi olla reaalinen vaih-
14033: toehto nuorelle elantoosa hankkimiseksi, ja jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14034: nykyiset pienyrittäjät voisivat jatkaa yrittämistään, 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14035: tulisi sosiaali- ja lomaetuuksien olla muita väestö- 33.57.42 lisäyksenä 4100 000 markkaa
14036: ryhmiä vastaavat. Suurella osalla nykyisistä pien- yrittä;i"en vuoszlomasta aiheutuviin kustan-
14037: yrittäjistä ei ole ollut mahdollisuutta vielä koskaan nuksiin lomakautena 1985-86.
14038:
14039: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
14040:
14041: Hannu Kemppainen Aarno von Bell Pentti Kettunen
14042: 1984 vp. 1029
14043:
14044: Raha-asia-aloite n:o 961
14045:
14046:
14047:
14048:
14049: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskustan Terveys·
14050: liiton toiminnan tukemiseen
14051:
14052:
14053: Eduskunnalle
14054:
14055: Keskustan Terveysliitto on kansalaisjärjestö, tamasta täysipainoisesti alkuperäistä tehtäväänsä.
14056: jonka tehtäviin valistustoiminnan lisäksi kuuluu Liitolla on tällä hetkellä yksi osa-aikainen työnte-
14057: ajankohtaisen terveyspolitiikan seuranta ja vaikut- kijä.
14058: taminen tehtäviin päätöksiin. Liitto suorittaa mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14059: kittävää terveyskasvatusta kansalaisten keskuudes- taen,
14060: sa. Näitä tehtäviään se toteuttaa sekä valtakunnal·
14061: lisesti että alueellisesti kuudentoista alueyhdistyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14062: sensä kautta. Liitto järjestää kokouksia ja seminaa- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14063: reja, lähettää kirjelmiä ja kannanottoja sekä har- 33.73.50 200 000 markkaa Keskustan
14064: rastaa julkaisutoimintaa. Terveysliitto r.y:n toiminnan tukemiseen.
14065: Varojen puute on osittain estänyt liittoa toteut-
14066:
14067: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
14068:
14069: Hannu Kemppainen Tytti Isohookana-Asunmaa
14070: Katri-Helena Eskelinen Timo Kietäväinen
14071: Esko Aho
14072: 1030 1984 vp.
14073:
14074: Raha-asia-aloite n:o 962
14075:
14076:
14077:
14078:
14079: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Allergialiiton toi-
14080: minnan tukemiseen
14081:
14082:
14083: Eduskunnalle
14084:
14085: Erilaiset allergiset sairaudet lisääntyvät jatku- tamme on kuitenkin puuttunut sellainen organi-
14086: vasti. Elinympäristömme saastuminen altistaa ih- saatio tai keskus, joka keskittyisi allergiaan liitty-
14087: misen elimistöä erilaisille ärsykkeille yhä useam- vään tieteellisen tutkimustyön, koulutuksen, va-
14088: min ja voimakkaammin. listuksen, tiedotustoiminnan ja kuntoutuksen jär-
14089: Järkyttävää on allergiasairauksien voimakas li- jestämiseen ja koordinoimiseen koko maata ajatel-
14090: sääntyminen erityisesti koulu- ja opiskelevan nuo- len. Tämän takia Allergialiitto on suunnitellut
14091: rison keskuudessa. Tästä kuten muistakin sairauk- erityistä allergiakeskusta, joka huolehtisi em. teh-
14092: sista aiheutuu sekä inhimillisiä kärsimyksiä että tävistä.
14093: taloudellisia menetyksiä. Allergialiiton aloitteesta Allergiakeskusprojektia Allergialiitto on vetä-
14094: asetti sosiaali- ja terveysministeriö joulukuussa nyt 1. 2 .1983 alkaen. Tällä hetkellä on meneillään
14095: 1981 toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia yh- · projektin loppuarvioinnit, mutta jo nyt on todet-
14096: teenveto allergisten sairauksien esiintymiseen vai- tavissa keskuksen huomattava anti tieteelliselle
14097: kuttavista tekijöistä ja laatia ehdotukset allergia- tutkimukselle lähinnä hengitystieallergian alalta.
14098: sairauksien vähentämistoimenpiteistä. Allergiakeskus toimii liiton kansanterveydellisten
14099: Mietintö luovutettiin 13. 4. 1983 sosiaali- ja ter- julkaisujen asiantuntijana ja osin yhteistyöelime-
14100: veysministeri Vappu Taipaleelle. Toimikunnan nä tällä alalla toimivien kansanterveystyötä teke-
14101: esityksen mukaan tulee kehittää terveydenhuollon vien järjestöjen kesken.
14102: seurantajärjestelmä, tehokas tutkimusorganisaatio Allergialiitto toimii tällä hetkellä lähinnä tie-
14103: sekä tehostaa koulutusta, terveyskasvatusta ja tie- dotrajana sen lisäksi, että se järjestää kesäisin ast-
14104: dottamista. Nämä kaikki ovat toimintoja joita Al- malasten kuntoutusta Pääskylän kuntokodissa.
14105: lergialiitto omalla tahollaan pyrkii toteuttamaan. Allergisten sairauksien yleisyys ja kansanterveydel-
14106: Allergiasairauksien ensisijainen ja paras hoito- linen merkitys on aiheuttanut voimakkaita vaati-
14107: muoto on ennaltaehkäisy. Tehokas ennaltaehkäisy muksia niin terveydenhuollolle, eri viranomaisille
14108: vaatii perusteellista tietämystä näistä sairauksista. kuin kansalais- ja potilasjärjestöille. Sen tähden
14109: Tieto on välttämätöntä sekä allergiasta kärsiville, Allergialiitto on katsonut, että hahmoteltu aller-
14110: heitä hoitaville että myös päättäville viranomaisil- giakeskus olisi eräs vastaus allergiasta kärsivien
14111: le. Tietoa eri allergiaryhmistä ei vielä ole riittäväs- esittämään haasteeseen. Lisäksi Allergiakeskukses-
14112: ti, vaikka suomalainen alan tutkimustyö on kan- sa voitaisiin antaa useamman keskussairaalapiirin
14113: sainvälistä huippua. Ennaltaehkäisevän tiedon, alueelta tuleville allergiapotilaille hoitoa, sairau-
14114: valistuksen ja opetuksen antaminen eri kohderyh- den toteamista ja allergiatutkimustyötä. Sinne
14115: mille on pääosin jäämässä Allergialiiton tehtäväksi. koottaisiin erilaisia allergian hoidossa tarvittavia
14116: Viimeksi kuluneiden 10-15 vuoden aikana on välineitä ja laitteita, joiden kokeilu ja sen jälkeen
14117: tietämys allergisten sairauksien luonteesta ja syistä käytön neuvonta muodostaisivat merkittävän osan
14118: nopeasti lisääntynyt tutkimustyön tuloksena. Sa- laitoksen toiminnasta.
14119: malla allergisten sairauksien ennalta ehkäisyn Valtion teknillinen korkeakoulu, työterveyslai-
14120: mahdollisuudet ovat kasvaneet ja allergian diag- tos ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus ovat kan-
14121: nostiikka sekä potilaiden hoito on monin tavoin nanortonaan ilmaisseet laitoksen tarpeellisuuden
14122: tehostunut ja kehittynyt. Yhteiskunta on havah- sekä ilmoittavat yhteistyöhalukkuutensa sen kans-
14123: tunut huomaamaan allergikkojen ongelmat ja tä- sa.
14124: mä on näkynyt myös osittain lainsäädännössä, esi- Allergisten sairauksien yhä lisääntyvä ilmene-
14125: merkkeinä tupakkalaki ja ilmansuojelulaki. Maas- minen teollisen yhteiskunnan kehittyessä asettaa
14126: 1984 vp. - RA n:o 962 1031
14127:
14128: Allergialiiton alati kasvavien haasteiden eteen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14129: Kasvavat haasteet merkitsevät kasvavaa työmäärää 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14130: ja tehokkuutta. Näitä päämääriä ei saavuteta il- 33.85.51 300 000 markkaa Allergialzitto
14131: man että taloudelliset resurssit turvataan toimin- ry:n toiminnan tukemiseen.
14132: nan laajenemisen myötä.
14133: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14134: taen,
14135:
14136: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
14137:
14138: Hannu Kemppainen Tytti Isohookana-Asunmaa Katri-Helena Eskelinen
14139: Timo Kietäväinen Aarno von Bell Arvo Kemppainen
14140: 1032 1984 vp.
14141:
14142: Raha-asia-aloite n:o 963
14143:
14144:
14145:
14146:
14147: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhuksia ja vam-
14148: maisia kotona hoitavien kurssikokeiluun
14149:
14150:
14151: Eduskunnalle
14152:
14153: Vanhusten ja vammaisten kotihoito on tällä Kotihoidon suorittavat pääasiassa omaiset. Pal-
14154: hetkellä huomattavasti yleisempää kuin laitoshoi- katun apulaisen hoidossa on todennäköisesti kor-
14155: to; 85 % vanhuksista ja vammaisista hoidetaan keintaan 1000 kotona hoidettavaa vanhusta ja
14156: kotona. Myöskään tulevaisuudessa ei ole näköpii- vammaista. Käytännössä on osoittautunut, että
14157: rissä, että laitospaikkoja voitaisiin lisätä siihen kotihoito vaatii joskus hyvinkin merkittävää am-
14158: määrään saakka, että pelkkä laitoshoito kävisi mattitaitoa, jota hoitavilla omaisilla ei välttämättä
14159: mahdolliseksi. Tämä ei ole myöskään vanhusten ole.
14160: ja vammaisten itsensä kannalta paras vaihtoehto. Kotihoitajien ammattitaitoa voitaisiin nostaa
14161: Avohoidon lisäämisen tarpeellisuudesta onkin kurssitoiminnalla. Koulutusta voitaisiin antaa am-
14162: olemassa jo suhteellisen laaja yksimielisyys. mattikurssikeskuksissa. Tarvittaessa sairaanhoito-
14163: Vanhusten ja vammaisten kotihoitoa tapahtuu oppilaitokset, kansaneläkelaitos ym. voisivat an-
14164: ainakin seuraavilla tavoilla: taa apua tässä toiminnassa.
14165: - omaiset hoitavat ilman mitään erillistä tukea Toiminta voitaisiin alkuvaiheessa käynnistää
14166: tai korvausta kokeiluna esimerkiksi Kainuussa.
14167: - palkattu apulainen hoitaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14168: - kotihoitoon ohjataan ns. kotihoidontukea; taen,
14169: näissäkin tapauksissa hoitajana yleensä on omai-
14170: nen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14171: Kotona asuvia ja ainakin jonkin verran toisen 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.85
14172: apua tarvitsevia vanhuksia ja vammaisia on tällä uudelle momentille 200 000 markkaa van-
14173: hetkellä runsaat 70 000. Näistä noin 30 000 on al- huksia ja vammaisia kotona haitavien
14174: le 65-vuotiaita vammaisia ja noin 40 000 siis 65 kurssittamisen kokezluun.
14175: vuotta täyttäneitä eli vanhuksia. Vuodepotilaita
14176: ensin mainituista on arviolta 5000.
14177:
14178: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
14179:
14180: Hannu Kemppainen Esko Aho Aarno von Bell
14181: Tytti Isohookana-Asunmaa Katri-Helena Eskelinen Timo Kietäväinen
14182: 1984 vp. 1033
14183:
14184: Raha-asia-aloite n:o 964
14185:
14186:
14187:
14188:
14189: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopistolle Kajaa-
14190: nin opettajankoulutuslaitoksen rakennustöiden suunnitteluun
14191: ja aloittamiseen
14192:
14193: Eduskunnalle
14194:
14195: Oulun yliopistolla on tarkoitus kehittää Kajaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14196: nin OKL:stä esimerkillinen ja uusia suuntia rai- 1985 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
14197: vaava opettajien koulutuslaitos. kaa Oulun yliopistolle Kajaanin opettajan-
14198: Jotta välttämätön kehitys voitaisiin turvata, koulutuslaitoksen rakennus- ym. inves-
14199: merkitsee se varsin mittavia uusinvestointeja Ka- tointien suunnitteluun ja rakentamisen
14200: jaanissa. aloittamiseen.
14201: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14202: taen,
14203:
14204: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
14205:
14206: Pentti Kettunen Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen
14207:
14208:
14209:
14210:
14211: 130 4284003504
14212: 1034 1984 vp.
14213:
14214: Raha-asia-aloite n:o 965
14215:
14216:
14217:
14218:
14219: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avustuksena
14220: Suomussalmen kunnalle eka-varaston rakentamista varten
14221:
14222:
14223: Eduskunnalle
14224:
14225: Puhtaat saastevapaat elintarvikkeet ovat tule- kus on jopa suhtauduttu epäilevästi ja vähätellen.
14226: vaisuudessa ja jo nyt välttämättömiä pitkällä täh- Jotta Suomussalmen eko-asiaa voitaisiin viedä
14227: täimellä jo terveyttäkin ajatellen. eteenpäin, vaatii se tuotteiden varastoimiin asian-
14228: Ei ole oikein, että Suomeen tuodaan vuosittain omaiset varastointitilat. Koska kysymyksessä on
14229: suuria määriä mm. Keski-Euroopan saastealueilla eräänlainen tulevaisuuteen tähtäävä kokeilu, on
14230: kasvatettuja tuotteita ja jalosteita luomaistuottei- luonnollista, että myös valtio osallistuu siihen.
14231: den nimellä. Todella saaste- ja myrkkyvapaita Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14232: tuotteita voitaisiin kasvattaa meidän kotoisissa taen,
14233: olosuhteissamme.
14234: Suomussalmen kunnassa Kainuussa on viime että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14235: vuosina tähän asiaan paneuduttu ja Suomussal- 1985 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
14236: men kunta on julistautunut eko-kunnaksi. kaa ylimääräisenä avustuksena Suomussal-
14237: Tämä on hyvä asia. Valtion taholta tähän asiaan men kunnalle eka-tuotteiden varaston ra-
14238: ei ole kuitenkaan riittävästi paneuduttu vaan jos- kentamista varten.
14239:
14240: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
14241:
14242: Pentti Kettunen Aarno von Bell
14243: Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen
14244: 1984 vp. 1035
14245:
14246: Raha-asia-aloite n:o 966
14247:
14248:
14249:
14250:
14251: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hallan ym. paliskunnille
14252: poroaitojen rakentamiseen Hyrynsalmen, Puolangan ja Suomus-
14253: salmen kunnissa
14254:
14255: Eduskunnalle
14256:
14257: Varsinkin Suomussalmella ovat paikalliset asuk- osuudella näiden haittojen eliminoimiseen.
14258: kaat joutuneet erimielisyyksiin keskenään porojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14259: maanviljelijöille tekemien suurien ja kohtuuno- taen,
14260: mien vahinkojen vuoksi.
14261: Pitkien suoja-aitojen tekemisen vuoksi on koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14262: tuutonta, että porojen omistajat joutuisivat ne ra- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
14263: kentamaan omilla kustannuksillaan. Toinen koh- 30.35.45 lisäyksenä 200 000 markkaa yli-
14264: tuuttomuus on se, että viljelijäväestö joutuu itse määräisenä avustuksena Hallan ym. palis-
14265: kantamaan taloudellisen vastuun porojen teke- kunnille poroaitojen rakentamiseen Hy-
14266: mistä vahingoista. rynsalmen, Suomussalmen ja Puolangan
14267: Mielestämme valtion on osallistuttava riittävällä kuntiin Kainuussa.
14268:
14269: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
14270:
14271: Pentti Kettunen Mauno Manninen
14272: Aarno von Bell Arvo Kemppainen
14273: 1036 1984 vp.
14274:
14275: Raha-asia-aloite n:o 967
14276:
14277:
14278:
14279:
14280: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun vesipiirille vene-
14281: satamien rakentamiseksi Kainuun haja-asutusalueille
14282:
14283:
14284: Eduskunnalle
14285:
14286: Kunnat ovat rakentaneet taajamiinsa ja niiden Jotta kyseinen puute saataisiin korjattua, se vaa-
14287: välittömään läheisyyteen asukkaittensa käyttöön tisi venesatamien rakentamista myös haja-asutus-
14288: kiitettävästi nykyajan vaatimukset vastaavia vene- alueille.
14289: satamia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14290: Haja-asutusalueiden ja syrjäisten alueiden vas- taen,
14291: taavat hankkeet ovat yleensä kuitenkin unohtu-
14292: neet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14293: Myös perukan ihmiset tarvitsisivat kuitenkin sa- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14294: manlaisia palveluja kuin taajamienkin asukkaat, 30.40. 77 2 000 000 markkaa Kainuun vesi-
14295: onhan heidänkin venekalustonsa kehittynyt sellai- piirzlle venesatamien rakentamista varten
14296: seksi, että niillä ei voida rantautua jokaiseen paik- Kainuun haja-asutusaluezlle.
14297: kaan veneiden kärsimättä vaurioita eikä suuria ja
14298: raskaita veneitä voida jokaisen purjehdusmatkan
14299: jälkeen vetää maille.
14300:
14301: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
14302:
14303: Pentti Kettunen Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen
14304: 1984 vp. 1037
14305:
14306: Raha-asia-aloite n:o 968
14307:
14308:
14309:
14310:
14311: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ontojärven rantojen rai-
14312: vaamiseen Kuhmossa
14313:
14314:
14315: Eduskunnalle
14316:
14317: Säännösteltyjen järvien rannat Kainuussa ja mutta Kuhmon kunnassa sijaitseva Ontojärvi on
14318: myös muualla ovat jo ulospäin epäsiistin näköisiä jostakin syystä unohtunut.
14319: ja näillä rannoilla olevat kannokot haittaavat mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14320: kalastajien verkkopyyntiä kevätkudun ja muina- taen,
14321: kin aikoina veden ollessa korkealla.
14322: Koska yhteiskunta saa näistä vesistöistä hyödyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14323: tulee yhteiskunnan myös hoitaa nämä ranta- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14324: alueet kohtuulliseen kuntoon. 30.40. 77 lisäyksenä 200 000 markkaa Kai-
14325: Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä on nuun vesipiinlle Ontojärven rantojen rai-
14326: määräraha Oulujoki Oy:n säännöstelemien vaamiseen Kuhmon kunnassa.
14327: Kianta- ja Vuokkijärvien rantojen raivaamiseen,
14328:
14329: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
14330:
14331: Pentti Kettunen Arvo Kemppainen
14332: Aarno von Bell Hannu Kemppainen
14333: 1038 1984 vp.
14334:
14335: Raha-asia-aloite n:o 969
14336:
14337:
14338:
14339:
14340: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin maatalouspiiril-
14341: le maanmittausinsinöörin viran perustamiseen
14342:
14343:
14344: Ed u s k.u n n a II e
14345:
14346: Kainuu maakuntana on erittäin selvä ja yhte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14347: näinen alue. Kainuussa on monia piirihallintovi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14348: ranomaisia, mm. Kajaanin maatalouspiiri. 30.60.01 lisäyksenä 200000 markkaa
14349: Kajaanin maatalouspiirillä on oma tärkeä tehtä- maanmittausinsinöörin viran perustami-
14350: vänsä palvellessaan alueen väestöä. seksi Kajaanin maatalouspiirin alueelle
14351: Kajaanin maatalouspiirinkin toiminnassa esiin- asuinpaikkana Kajaani.
14352: tyy myös puutteita. Eräs tällainen puute on oman
14353: maanmittausinsinöörin puuttuminen.
14354: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14355: taen,
14356:
14357: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
14358:
14359: Pentti Kettunen Aarno von Bell
14360: Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen
14361: 1984 vp. 1039
14362:
14363: Raha-asia-aloite n:o 970
14364:
14365:
14366:
14367:
14368: Kettunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta TVL: n Kai-
14369: nuun piirin kunnossapitomäärärahojen korottamiseksi
14370:
14371:
14372: Eduskunnalle
14373:
14374: Kainuussa ollaan huolestuneita tiemääräraho- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14375: jen, kunnossapitomäärärahojen sekä TVL:n Kai- taen,
14376: nuun piirin kalustomäärärahojen alenemisesta.
14377: Kostamus-urakan ehtyminen tuo Kainuulie li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14378: säongelmia, joita ei voiteta ainakaan silloin jos 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14379: valtion antama tuki alueen hyväksi on jatkuvasti 31.24.14 lisäyksenä 100 000 000 markkaa
14380: aleneva. TVL:n Kainuun piinlle Kainuun alueen
14381: Kainuulaiset toivovatkin, että lisääntyvien vai- huonokuntoisten teiden perusparantami-
14382: keuksien vuoksi mm. tiemäärärahojen, kunnossa- seen.
14383: pitomäärärahojen ja TVL:n Kainuun piirin kalus-
14384: ton uusimis- ja hankintamäärärahojen tasoa rei-
14385: lusti kohotettaisiin.
14386:
14387: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
14388:
14389: Pentti Kettunen Aarno von Bell
14390: Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen
14391: 1040 1984 vp.
14392:
14393: Raha-asia-aloite n:o 971
14394:
14395:
14396:
14397:
14398: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun kunnille talviau-
14399: rauksen avustamiseen
14400:
14401:
14402: Eduskunnalle
14403:
14404: Koska on olemassa epäilyksiä, että uusilla mää- taa yksityisiä heidän omaehtoisesti suorittamaosa
14405: räyksillä vaikeutetaan syrjäisten alueiden talvella aurauksen kustannuksissa kunnan tielautakunnan
14406: tapahtuvaa teiden aurausta yhteiskunnan kustan- päätöksen mukaisesti.
14407: nuksella, on paikallaan, että kunnille korvataan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14408: niiden toimesta mahdollisesti suoritettavat au- taen,
14409: raukset niissä tapauksissa, kun auraus on kohtuul-
14410: linen ja välttämätön, mm. Kainuun laajan maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14411: seudun asukkaiden elämisen turvaamiseksi omilla 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
14412: asuinseud uillaan. kan erityismäärärahan Kainuun kunnzlle
14413: Samoin tästä määrärahasta voitaisiin myös avus- yksityisteiden aurauksen avustuksiin.
14414:
14415: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
14416:
14417: Pentti Kettunen Aarno von Bell
14418: 1984 vp. 1041
14419:
14420: Raha-asia-aloite n:o 972
14421:
14422:
14423:
14424:
14425: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pekkalanniemen sillan ra-
14426: kentamiseen Puolangalla
14427:
14428:
14429: Eduskunnalle
14430:
14431: Puolangan kunnan Suolijärven kylässä sijaitsee Työvoimaministeriö on ilmaissut myönteisyy-
14432: Pekkalanniemi-niminen kylä, jonne on varsin vai- tensä asialle.
14433: keat kulkuyhteydet nykyisen tien ja kylän välissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14434: sijaitsevan salmen vuoksi. taen,
14435: Kyläläiset joutuvat asioidessaan kiertämään tur-
14436: han suuren hukkamatkan sillan puuttumisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14437: vuoksi. 1985 tulo- ja menoarvioon 1 300 000
14438: Puolangan kunta on suhtautunut asiaan myön- markkaa Pekkalanniemen stllan rakenta-
14439: teisesti ja suunnitelmat Pekkalansalmen sillan ra- miseen Puolangan kunnassa.
14440: kentamiseksi ovat tekeillä.
14441:
14442: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
14443:
14444: Pentti Kettunen Aarno von Bell
14445: Arvo Kemppainen Hannu Kemppainen
14446:
14447:
14448:
14449:
14450: 131 4284003504
14451: 1042 1984 vp.
14452:
14453: Raha-asia-aloite n:o 973
14454:
14455:
14456:
14457:
14458: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ydinvoiman vaaroista tie-
14459: donavaan toimintaan
14460:
14461:
14462: Eduskunnalle
14463:
14464: Suuret voimalayhtiöt käyttävät miljoonia mark- tukea myös ydinvoiman vaaroista tiedottavaa toi-
14465: koja yleisen mielipiteen muokkaamiseksi uuden mintaa.
14466: suunnitteilla olevan ydinvoimalaitoksen puolelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14467: Näistä varoista suuri osa on käytännössä veron- taen,
14468: maksajien varoja, koska kysymyksessä ovat valtio-
14469: johtoiset yhtiöt. ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14470: Koska yhteiskunnan tehtävänä olisi keskeisissä 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
14471: asioissa tukea monipuolista tiedonvälitystä, jotta kaa ydinvoiman vaaroista tiedottavaan toi-
14472: kansa voisi vapaasti ja riittävän tiedon perusteella mintaan EVY.·IIe.
14473: valita eri vaihtoehtojen välillä, tulisi yhteiskunnan
14474:
14475: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
14476:
14477: Pentti Kettunen Veikko Vennamo Mikko Vainio
14478: Reino Jyrkilä Martti Ratu Urho Pohto
14479: Lea Mäkipää Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti
14480: Ulla Lehtinen
14481: 1984 vp. 1043
14482:
14483: Raha-asia-aloite n:o 974
14484:
14485:
14486:
14487:
14488: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun syrjäisten aluei-
14489: den sähköistyksen loppuun saattamiseksi
14490:
14491:
14492: Eduskunnalle
14493:
14494: Vaikka viimeisten vuosikymmenien aikana val- perukoiden saattamiseksi valtakunnan sähköver-
14495: takuntamme aluetta onkin sähköistetty voimak- koston piiriin.
14496: kaasti, on olemassa vielä alueita ja kyliä, joihin ei Tälläisiä sähköistämättömiä alueita sijaitsee
14497: yllä sähköverkosto. etupäässä maamme kehitysalueilla ja mm. Kai-
14498: Yleensä syynä on se, että kylät sijaisevat niin nuussa.
14499: etäällä jo tähän mennessä sähköistetyiltä alueilta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14500: että paikallinen sähkönjakeluyhtiö ei voi olemassa taen,
14501: olevilla resursseillaan vetää kannattavasti linjoja
14502: näihin kaukaisiin kyliin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14503: Koska on kuitenkin tärkeää, että jokainen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14504: maamme kolkka säilyy asuttuna eikä sähkön 32.55.41 1500 000 markkaa ylimääräi-
14505: puuttumisen vuoksi voida pakottaa ihmisiä muut- senä avustuksena Kainuun kunnille syrjäis-
14506: tamaan pois omilta synnyinsijoiltaan, on välttä- ten seutujen sähköistyksen loppuun saatta-
14507: mätöntä ryhtyä erityistoimiin viimeisten maamme miseksi Kainuussa.
14508:
14509: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
14510:
14511: Pentti Kettunen Aarno von Bell Arvo Kemppainen
14512: Hannu Kemppainen Reino Jyrkilä
14513: 1044 1984 vp.
14514:
14515: Raha-asia-aloite n:o 975
14516:
14517:
14518:
14519:
14520: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta silmälasien korvaamiseksi
14521: sairausvakuutuksesta
14522:
14523:
14524: Eduskunnalle
14525:
14526: Vaikka sairauskulujen vähennysoikeutta vero- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
14527: tuksessa onkin viime vuosien aikana lisätty eivät taen,
14528: kansalaiset varsinkaan sellaisissa perheissä, joissa
14529: lähes kaikki perheenjäsenet joutuvat käyttämään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14530: silmälaseja, voi markkamääräisen ylärajan vuoksi 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
14531: vähentää silmälasien kustannuksia verotuksessa. kan arviomäärärahan szlmälasien hankki-
14532: Koska kuitenkin olisi kohtuullista, että silmäla- miskustannusten korvaamiseksi sairausva-
14533: sikustannukset korvattaisiin, olisi asia järjestettävä kuutuksen piiristä.
14534: sairausvakuutuksen puitteissa.
14535:
14536: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
14537:
14538: Pentti Kettunen Väinö Raudaskoski Paavo Vesterinen
14539: Aarno von Bell Hannu Kemppainen Arvo Kemppainen
14540: Jukka Mikkola Reino Jyrkilä
14541: 1984 vp. 1045
14542:
14543: Raha-asia-aloite n:o 976
14544:
14545:
14546:
14547:
14548: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Sotaveteraanilii-
14549: tolle osoitettavaksi Kainuun sotaveteraaneille
14550:
14551:
14552: Eduskunnalle
14553:
14554: Sotiemme veteraanit ja invalidit sekä rintama- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14555: naiset ovat tehneet suuriarvoisen työn isänmaam- taen,
14556: me pelastamiseksi vaikeina kohtalon aikoina.
14557: Siksi on kohtuullista, että yhteiskunta osoittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14558: tämän esimerkillisen toiminnan huomioimisen 1985 tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa
14559: Suomen Sotaveteraaniliitolle osoitettavaksi
14560: myös käytännössä.
14561: Kainuun sotaveteraanien toiminnan tuke-
14562: mzseen.
14563: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
14564:
14565: Pentti Kettunen Aarno von Bell Arvo Kemppainen
14566: Hannu Kemppainen Reino Jyrkilä
14567: 1046 1984 vp.
14568:
14569: Raha-asia-aloite n:o 977
14570:
14571:
14572:
14573:
14574: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien
14575: liitolle Kainuun rintamamiesveteraanien toiminnan tukemiseen
14576:
14577:
14578: Eduskunnalle
14579:
14580: Sotiemme veteraanit ja invalidit sekä rintama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14581: naiset ovat tehneet suuriarvoisen työn isänmaam- 1985 tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa
14582: me pelastamiseksi vaikeina kohtalomme aikoina. erityismåä'rå'rahana Suomen Rintamamies-
14583: Siksi on kohtuullista, että yhteiskunta osoittaa veteraanien liitolle Kainuun rintama-
14584: tämän esimerkillisen toiminnan huomioimisen miesveteraanien toiminnan tukemiseen.
14585: myös käytännössä.
14586: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14587: taen,
14588:
14589: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
14590:
14591: Pentti Kettunen Aarno von Bell Arvo Kemppainen
14592: Hannu Kemppainen Reino Jyrkilä
14593: 1984 vp. 1047
14594:
14595: Raha-asia-aloite n:o 978
14596:
14597:
14598:
14599:
14600: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljesliitol-
14601: le liiton Kainuun piirin avustamiseksi
14602:
14603:
14604: Eduskunnalle
14605:
14606: Sotainvalidien Veljesliiton Kainuun piiri ry:llä mättömien tarpeittensa tyydyttämiseksi ja Sutelan
14607: on käytössään sotainvalidien harrastustoimintaa ja tilan rakennusten kunnostamiseksi.
14608: lomailua varten Kajaanin kaupungin Paitaniemen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14609: kylässä sijaitseva Sutelan tila rakennuksineen. taen,
14610: Sutelan tila sijaitsee arvokkaalla ja kauniilla pai-
14611: kalla. Sotainvalidit ja heidän perheensä ovat aiko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14612: jen kuluessa kunnostaneet rakennuksia taikootoi- 1985 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
14613: minnalla ja lahjoitusten turvin. kaa Sotainvalidien Veljeslzitolle osoitetta-
14614: Koska sotainvalidit ovat nyt jo osittain hyvinkin vaksi Sotainvalidien Veljesliiton Kainuun
14615: raihnaisia ja huonokuntoisia on kohtuullista, että piinlie Sutelan kzinteistöjen kunnostami-
14616: myös yhteiskunta antaa oman tukensa Sotainvali- seen ja varusteluun.
14617: dien Veljesliiton Kainuun piirille heidän välttä-
14618:
14619: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
14620:
14621: Pentti Kettunen Aarno von Bell Arvo Kemppainen
14622: Hannu Kemppainen Reino Jyrkilä
14623: 1048 1984 vp.
14624:
14625: Raha-asia-aloite n:o 979
14626:
14627:
14628:
14629:
14630: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Rinteen mallin mukai-
14631: sen suoran työllistämistuen kokeiluun Kajaanin työvoimapiirin
14632: alueella
14633:
14634: Eduskunnalle
14635:
14636: Ns. Rinteen kokeilusta on saatu myönteisiä tu- teessa tätä työllistämisen mallia ei täysimääräisenä
14637: loksia mm. Satakunnan alueella. otettaisi käyttöön koko Kainuun alueella jo siitä-
14638: Kokeilun tuloksena on lähes kaikki pitkäaikais- kin syystä, että viimeisimmät tiedot ovat osoitta-
14639: työttömät ja ns. nuoret työttömät saatu työllistet- neet että nettokustannukset yhteiskunnalle tällä
14640: tyä. Tämä on hyvä asia tulevaisuutta ajatellen. tavoin työllistettynä ovatkin plussan puolella eli
14641: Onhan työttömyys kansallinen häpeä ja pitkään jokainen suoralla työllistämistuella työllistetty
14642: jatkuessaan johtaa vääjäämättömästi nuorisomme tuottaa yhteiskunnalle saastoa reilun tuhat
14643: rappeutumiseen ja sitä kautta kansamme tulevai- (1 000,-) markkaa kuukaudessa.
14644: suuden vaarantumiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14645: Kainuun alue on työttömyyden osalta maamme taen,
14646: synkimpiä alueita. ] oissakin kunnissa työttö-
14647: myysprosentti menee yli 20 ja ns. Kostamuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14648: työmaan ehdyttyä työttömyysprosentin mm. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14649: Kuhmossa on ennustettu ylittävän 30. 34.50.441isäyksenä 5 000 000 markkaa ns.
14650: Koska selvää näyttöä tämän ns. Rinteen työllis- Rinteen mallin mukaisen suoran työllistä-
14651: tämismallin tehokkuudesta on jo olemassa, olisi mistuen toteuttamiseksi Kajaanin työvoi-
14652: suoranainen vääryys, jos tässä vallitsevassa tilan- maptin·n alueella.
14653:
14654: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
14655:
14656: Pentti Kettunen Aarno von Bell Arvo Kemppainen
14657: Hannu Kemppainen Reino Jyrkilä
14658: 1049
14659: 1984 vp.
14660:
14661: Raha-asia-aloite n:o 980
14662:
14663:
14664:
14665:
14666: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion työmaiden avaami-
14667: seksi pahimmilla työttömyysalueilla
14668:
14669:
14670: Eduskunnalle
14671:
14672: Vaikka työvoimaministeriö on tehnyt parhaansa tyy, pikaisesti avataan laajassa mitassa valtion työ-
14673: näyttää sille, että Itä- ja Pohjois-Suomen vaikeille maita.
14674: työttömyysalueille on löydettävä todella tehokkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14675: ta lisälääkkeitä työttömyyden ehkäisemiseksi, kos- taen,
14676: ka suurteollisuus ja suuri raha kokoomuksen ja ke-
14677: pun tukemana jatkuvasti irtisanoo ja pakkolo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14678: mauttaa työntekijöitä samalla estäen tehokkaiden 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 000
14679: työllistämiskeinojen ja mm. Rinteen suoran työl- markkaa valtion työmaiden avaamiseksi
14680: listämistuen käyttöönoton laajemmasti kansan pahimmzile työttömyysalueziie ja aluezile,
14681: etujen mukaisesti. joita uhkaa vakava työttömyys tulevan tal-
14682: Tässä tilanteessa on välttämätöntä, että näille ven aikana.
14683: alueille ja muuallekin, missä työttömyyttä esiin-
14684:
14685: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
14686:
14687: Pentti Kettunen Martti Ratu Urho Pohto
14688: Lea Mäkipää Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti
14689: Ulla Lehtinen Reino Jyrkilä Veikko Vennamo
14690: Mikko Vainio
14691:
14692:
14693:
14694:
14695: 132 4284003504
14696: 1050
14697: 1984 vp.
14698:
14699: Raha-asia-aloite n:o 981
14700:
14701:
14702:
14703:
14704: Kettunen: Määrärahan osoittamisesta Martinkylän vesihuoltosuun-
14705: nitelmaan Savukoskella
14706:
14707:
14708: Eduskunnalle
14709:
14710: Vesihuolto on välttämätön perustarve maaseu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14711: dun haja-asutusalueilla. Kunnilla ja asukkailla ei 1985 tulo- ja menoarvioon 25 000 markkaa
14712: varsinkaan Lapin läänissä ole taloudellisia mah- Martinkylän vesihuoltosuunnitelman laati-
14713: dollisuuksia itse rakentaa vedenottarnoita vesijoh- mistöihin avustukseksi Savukosken kun-
14714: toverkostoineen, joten valtiovallan mukaantuloa nalle.
14715: avuksi tarvitaan.
14716: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14717: taen,
14718:
14719: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
14720:
14721: Pentti Kettunen
14722: 1051
14723: 1984 vp.
14724:
14725: Raha-asia-aloite n:o 982
14726:
14727:
14728:
14729:
14730: Kettunen: Määrärahan osoittamisesta Tervolassa sijaitsevan Louen-
14731: putaan vesistön vedenparannussuunnitelman tekemiseksi
14732:
14733:
14734: Eduskunnalle
14735:
14736: Tervolan kunta on esittänyt Lapin vesipiirin ve- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14737: sitoimistolle pikaisena toimenpiteenä Taivalkos- taen,
14738: ken voimalasta aiheutuvien vedenvaihteluiden
14739: synnyttämän Louenputaan vesistön rehevöitymi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14740: sen estämistä Tervolan kunnan Louella. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14741: Ensimmäisenä toimenpiteenä tarvitaan Louen- 35.25. 77 50 000 markkaa Louenputaan
14742: putaan vesistön vedenparannussuunnitelman te- vesistön vedenparannussuunnitelman te-
14743: keminen ja siihen määräraha. kemiseksi Tervolan kunnan Louella.
14744:
14745: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
14746:
14747: Pentti Kettunen
14748: 1052 1984 vp.
14749:
14750: Raha-asia-aloite n:o 983
14751:
14752:
14753:
14754:
14755: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta humanitaari-
14756: seen apuun kehitysmaille
14757:
14758:
14759: Eduskunnalle
14760:
14761: Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan lähtökohta- tään kehitysyhteistyöhön 1 321 miljoonaa mark-
14762: na on yhteisvastuu kansainvälisestä kehityksestä ja ka, mikä merkitsee 0,40 % :n bruttokansantuote-
14763: tältä pohjalta Suomi on hyväksynyt Yhdistynei- osuutta. Vaikkakin hallitus toteaa esityksessään
14764: den Kansakuntien kehitysstrategiaan sisältyvät tulevansa lisäämään bruttokansantuoteosuutta tä-
14765: kansainväliset velvoitteet. YK:nhyväksymästä 0, 7 män vaalikauden kahdessa jäljellä olevassa tulo- ja
14766: prosentin kehitysaputavoitteesta on muodostunut menoarviossa siten, että 0, 7 prosentin tavoitteen
14767: selvin mittapuu, jolla teollisuusmaiden käytän- saavuttaminen on mahdollista, muodostuu tästä
14768: nöllistä panosta ja poliittista yhteisvastuuta kehi- kuluvan vuosikymmenen kuluessa ylivoimainen
14769: tysmaiden auttamiseksi verrataan. Jo vuonna 1970 tehtävä, jos vuoden 1985 määrärahoja ei esitetystä
14770: Suomi sitoutui nostamaan julkisen kehitysapunsa tasosta nosteta. Hallituksen esittämässä tapaukses-
14771: 0, 7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallituk- sa vaadittaisiin tämän vuosikymmenen jäljellä
14772: sen tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1985 eli olevina vuosina keskimäärin lähes 0,08 % :n
14773: lähes 15 vuotta myöhemmin kehitysavun BKT- BKT:n kasvua. Kehitysyhteistyömme historias-
14774: osuudeksi esitetään 0,40 prosenttia. sa ei minään erityisen ripeänkään kasvun vuon-
14775: Kehitysyhteistyöpolitiikka palvelee konkreetti- na ole päästy näin suureen BKT-osuuden nou-
14776: sella tavalla Suomen ulkopolitiikan perustavoinei- suun.
14777: ta edistäen kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Ulkopoliittista uskottavuuttamme ei voi olla
14778: Kehitysmaiden taloudellisten ja sosiaalisten kehi- heikentämättä se, että asetettu tavoite jää jälleen
14779: tysongelmien kärjistyminen lisää yhteiskunnallis- saavuttamatta. Onkin välttämätöntä, että vuoden
14780: ten häiriöiden vaaraa ja voi horjuttaa myös kan- 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä turvataan kehi-
14781: sainvälistä rauhantilaa. Kehitysavulla voidaan näi- tysavun tasainen kasvu 0, 7 % :n tavoitteen saavut-
14782: tä ristiriitoja käytännöllisellä tavalla lieventää. tamiseksi vuosikymmenen loppuun mennessä rea-
14783: Suomi on saanut tunnustusta maana, jonka ulko- listiselta pohjalta. Suomella on vallitsevan nousu-
14784: politiikka edistää rauhaa ja liennytystä ja joka vai- suhdanteen johdosta hyvät taloudelliset mahdolli-
14785: keissakin oloissa on täyttänyt omat kansainväliset suudet vuoden 1985 kehitysyhteistyömääräraho-
14786: sitoumuksensa. Keskeistä ulkopoliittista velvoitet- jen lisäämiseen hallituksen tulo- ja menoarvioesi-
14787: tamme ei kuitenkaan toistaiseksi ole täytetty kehi- tyksen tasosta.
14788: tysavun osalta. 0, 7 prosentin tavoite voidaan saavuttaa tasaista
14789: Kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta 0, 7 kasvuvauhtia noudattaen seuraavasti:
14790: % :iin BKT:sta vallitsee periaatteessa poikkeuksel-
14791: 1985 1986 1987 1988 1989
14792: lisen laaja poliittinen yksimielisyys, jonka takana
14793: mmk .... 1476 1 711 2 009 2 287 2 618
14794: ovat eduskunta, hallitus ja yleinen mielipide. Sel-
14795: BKT-
14796: vänä osoituksena tästä oli keväällä 1984 eduskun-
14797: osuus .... 0,44 0,50 0,57 0,63 0,70
14798: nassa hallituksen kehitysyhteistyöpoliittisesta se-
14799: lonteosta käyty keskustelu. Selonteossaan hallitus Eduskunnan tulisi näin korottaa hallituksen tulo-
14800: ilmoitti pitävänsä kiinni siitä, että tarkoituksena ja menoarvioesityksessä varattuja kehitysyhteistyö-
14801: on taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa lisä- varoja yhteensä 155 milj. markalla eli 1 321 milj.
14802: tä kehitysyhteistyövaroja siten, että 0, 7 prosentin mk:sta 1476 milj. markkaan. Tämä merkitsisi ke-
14803: bruttokansantuoteosuus saavutetaan tämän vuosi- hitysavun bruttokansantuoteosuuden nousua 0,44
14804: kymmenen jälkipuoliskolla. prosenttiin.
14805: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä esite- Mitä humanitaariseen apuun tulee, kiinnitäm-
14806: 1984 vp. - RA n:o 983 1053
14807:
14808: me huomiota pakolaisongelmiin ja Punaisen Ris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14809: tin harjoittamaan humanitaariseen työhön. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14810: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 24.30. 69 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
14811: humanitaariseen apuun kehitysmazl/e.
14812: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
14813:
14814: Timo Kietäväinen Olavi Martikainen Esko Aho
14815: Juhani Alaranta Mauri Pekkarinen Hannu Kemppainen
14816: Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen Hannu Tenhiälä
14817: Aapo Saari Katri-Helena Eskelinen Pär Stenbäck
14818: Boris Renlund Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
14819: Håkan Malm Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Kautto
14820: Gunnar Jansson Ensio Laine Heli Astala
14821: Juhani Vähäkangas Lauha Männistö Pirkko Turpeinen
14822: Pekka Leppänen Sten Söderström Vappu Säilynoja
14823: Marja-Liisa Salminen Ville Komsi Jouni J. Särkijärvi
14824: Timo Laaksonen Sirpa Pietikäinen Tuulikki Petäjäniemi
14825: Ilkka Kanerva Pirjo Rusanen Riitta Uosukainen
14826: Erkki Moisander Ben Zyskowicz
14827: 1054 1984 vp.
14828:
14829: Raha-asia-aloite n:o 984
14830:
14831:
14832:
14833:
14834: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien ylei-
14835: siin rahoitusavustuksiin
14836:
14837:
14838: Eduskunnalle
14839:
14840: Viime vuosien aikana kuntien veroäyrien hin- Iiset vaikeudet ovat kärjistyneet entisestään, mikä
14841: noissa olevat erot ovat alkaneet kasvaa. Samoin on lisännyt kansalaisten välistä eriarvoisuutta, tu-
14842: paineet kunnallisveroäyrin hinnan korotusta koh- lisi kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin varattuja
14843: taan ovat monissa, erityisesti köyhissä kunnissa määrärahoja lisätä. Erityisen tärkeää on lisätä har-
14844: kasvaneet. Monien köyhien kuntien taloudellisia kinnanvaraisten rahoitusavustusten määrää. Har-
14845: vaikeuksia ovat lisänneet mm. kantokykyluokitus- kinnanvaraiset rahoitusavustukset tulisi kohden-
14846: järjestelmän ns. jäähdyttäminen, valtionosuuk- taa erityisesti kaikkein vaikeimmassa taloudellises-
14847: sien leikkaukset ja valtionosuuksien loppuerien sa asemassa oleviin kuntiin. Näiden avustusten
14848: maksatusten siirrot. Paineet kunnallisveroäyrin myöntämisperusteena tulisi käyttää laissa kuntien
14849: hinnan korottamista kohtaan ovat lisääntyneet sii- yleisistä rahoitusavustuksista erikseen mainittujen
14850: nä määrin, että viime vuonna peräti 84 kuntaa tekijöiden lisäksi myös mm. kuntien kantokyky-
14851: nosti veroäyrin hintaa. Huomattava osa näistä luokituksen ns. jäähdytyksestä kunnille aiheutu-
14852: kunnista oli sellaisia, joissa veroäyrin hinta jo en- neita haittoja ja kunnan veroäyrinhintaan kohdis-
14853: nestään oli keskimääräistä korkeampi. Kehitys on tuvia poikkeuksellisen voimakkaita korotuspainei-
14854: johtanut eri alueilla asuvien kansalaisten eriarvoi- ta sekä kunnan pientä kokoa. Rahoitusavustuksel-
14855: suuden lisääntymiseen. Eräiden arvioiden mu- la tulisi näin hillitä köyhien ja vauraiden kuntien
14856: kaan noin 80-90 kuntaa on veroäyrin hinnan ko- kunnallisveroäyrin hintaerojen kasvaminen.
14857: rottamisen edessä kuluvana vuonna. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14858: Kuntien yleisten rahoitusavustusten (verotulo- taen,
14859: jen täydennys ja harkinnanvarainen rahoitusavus-
14860: tus) tavoitteena on ollut mm. kuntien verotus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14861: pohjassa olevien erojen vähentäminen ja normaa- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14862: lina pidettävän kunnan palvelutason aikaansaami- 26.97.30 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
14863: nen ja ylläpitäminen. kuntien yleisten rahoitusavustusten, erityi-
14864: Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä esi- sesti harkinnanvaraisten avustusten maksa-
14865: tetaan kuntien yleisiksi rahoitusavustuksiksi miseen kaikkein vaikeimmassa taloudelli-
14866: 200 000 000 mk. Koska köyhien kuntien taloudel- sessa asemassa olevzlle kunnzlle.
14867:
14868: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
14869:
14870: Timo Kietäväinen Mauno Manninen Heikki Kokko
14871: Mikko Jokela Esko Aho Olavi Martikainen
14872: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen Jukka Vihriälä
14873: Tytti Isohookana-Asunmaa Paavo Vesterinen Aarno von Bell
14874: Boris Renlund Pentti Poutanen Matti Kautto
14875: Pentti Kettunen Hannu Kemppainen
14876: 1984 vp. 1055
14877:
14878: Raha-asia-aloite n:o 985
14879:
14880:
14881:
14882:
14883: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun työpaikka-
14884: tukikokeilun ulottamiseksi eräisiin Mikkelin läänin kuntiin
14885:
14886:
14887: Eduskunnalle
14888:
14889: Maaseudun työpaikkatuki on osoittautunut Anttolassa on suuri osa kunnasta saaristoaluetta.
14890: menestyksekkääksi toimenpiteeksi maaseutualuei- Tämä osaltaan lisää tuen tarpeellisuutta näihin
14891: den kehittämisessä. Mikkelin läänissä kokeilun kuntiin, koska saaristolain tulokset ovat jääneet
14892: piiriin kuuluvat Heinävesi, Kangaslampi, Puuma- melko vähäisiksi.
14893: la, Virtasalmi, Savonranta, Jäppilä ja Hauki vuori. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14894: Mikkelin läänin osuus kokeiluun myönnetyistä taen,
14895: määrärahoista on vain n. 10 %, mikä on läänin ti-
14896: lanteen huomioon ottaen liian alhainen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14897: Maaseutualueiden työpaikkatukikokeilu olisi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14898: kin perusteltua laajentaa Anttolan, Hirvensalmen 26. 98.40 1 000 000 markkaa maaseutu-
14899: ja Sulkavan kuntiin, joissa on pyritty käytettävissä alueiden työpaikkatukikokezlun laajenta-
14900: olevien niukkojen resurssien puitteissa kehittä- miseksi Anttolan, Hirvensalmen ja Sulka-
14901: mään pientilavaltaista maasetualuetta. Em. kun- van kuntiin.
14902: nista Hirvensalmi ja Sulkava ovat saaristokuntia ja
14903:
14904: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
14905:
14906: Timo Kietäväinen Pentti Poutanen Maija Rajantie
14907: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
14908: 1056 1984 vp.
14909:
14910: Raha-asia-aloite n:o 986
14911:
14912:
14913:
14914:
14915: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Asevarikko 2:n varikko-
14916: osaston kehittämiseen
14917:
14918:
14919: Eduskunnalle
14920:
14921: Asevarikko 2: n Hartolan varasto-osasto sijaitsee jentaminen olisi merkittävä tuki Hartolan Nokan
14922: Nokan kylässä kunnan itäosassa. Varikolla on tila· kylän elinvoimaisuuden säilyttämiselle sekä lisäisi
14923: va esikuntarakennus, isokoineo varastokorjaamo· alueelle aikaisemmin suoritettujen investointien
14924: rakennus lämpökeskuksineen ja erillinen aidattu käyttöastetta.
14925: ja vartioitu varastorakennusalue. Alueella sijaitse· Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit·
14926: van asuinkerrostalon 12 asunnosta on käytössä taen,
14927: vain puolet. Työn alla olevan Metsäkosken-Koi-
14928: tin tieosan valmistuttua alueelle on hyvät tieyh· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14929: teydet. 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14930: Varikko-osaston esikuntarakennus ja asuntotilat markkaa Asevarikko 2:n Hartolan kunnan
14931: ovat kuitenkin vajaakäytössä varastojen käyttöas· Nokan kylässä· szj"aitsevan vankka-osaston
14932: teen ollessa 100 %. Varikon kehittäminen ja laa· jatkorakentamiseen ja kehittämiseen.
14933:
14934: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
14935:
14936: Timo Kietäväinen Pentti Poutaneo Matti Kautto
14937: Maija Rajantie Pirjo Rusanen
14938: 1984 vp. 1057
14939:
14940: Raha-asia-aloite n:o 987
14941:
14942:
14943:
14944:
14945: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen opinto-
14946: tukeen valmistumisen jälkeisen korkotuen suoritusajan jatkami-
14947: seksi
14948:
14949: Eduskunnalle
14950:
14951: Opintotuki on erittäin lainapainotteista tukea. avulla selviytyisi lainataakasta. Lainan takaisin-
14952: Lainan osuus on hieman yli 70 % koko tuesta. maksu alkaa 1, 5 vuoden kuluttua opintojen pää-
14953: Tästä aiheutuvat opiskelijoille suuret korkomenot tyttyä. Olisi täysin perusteltua helpottaa vastaval-
14954: jo opiskeluaikana sekä opintojen päätyttyä koh- mistuneita nuoria ahdingostaan pidentämällä
14955: tuuton taakka lainan lyhentämisestä, kun samaan opintolainan korkotukea vuodella nykyisestä.
14956: aikaan yleensä ajoittuvat nuoren perheen asunto Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14957: ym. huolet. Lisäksi korkojen verovähennysoikeu- taen,
14958: den omavastuuosuus kohdistuu epäoikeudenmu-
14959: kaisesti pahiten juuri opiskelijoihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14960: Keskimääräinen opintolaina valmistumishet- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14961: kellä vuonna 1983 yliopistoissa ja korkeakouluissa 29.39.52 13 600 000 markkaa opinto-
14962: opiskelleilla oli 32 712 markkaa. Sitä paitsi edes lainojen valmistumisen jälkeisen korko-
14963: akateeminen koulutus ei enää takaa heti valmistu- tuen pidentämiseen 1,5 vuodesta 2,5 vuo-
14964: misen jälkeen hyvätuloista työpaikkaa, jonka teen 1. 7. 1985 alkaen.
14965:
14966: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
14967:
14968: Timo Kietäväinen Kari Rajamäki Aarno von Bell
14969: Esko Aho Hannu Kemppainen Mauri Miettinen
14970: Pertti Hietala Håkan Nordman Mats Nyby
14971: Pirjo Rusanen Tytti Isohookana-Asunmaa Pentti Poutaneo
14972: Arja Alho Aapo Saari Olavi Martikainen
14973: Jukka Vihriälä Maija Rajantie
14974:
14975:
14976:
14977:
14978: 133 4284003504
14979: 1058 1984 vp.
14980:
14981: Raha-asia-aloite n:o 988
14982:
14983:
14984:
14985:
14986: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Otavan opiston raken-
14987: nusavustuksiin
14988:
14989:
14990: Eduskunnalle
14991:
14992: Otavan opisto on vuonna 1892 perustettu tu paaasiassa rahoittamaan lainavaroin. Opiston
14993: grundtvigilainen kansanopisto ja -korkeakoulu. lainojen kokonaismäärä onkin 3,6 milj. markkaa.
14994: Alueellisesti opiston toiminta-alue on ensisijaises- Lainat ovat erittäin lyhytaikaisia ja korkeakorkoi-
14995: ti Mikkelin lääni ja Itä-Suomi, joskin joillakin lin- sia. Huomioon ottaen opiston toiminnan laajuu-
14996: joilla on opiskelijoita ympäri maata. Otavan opis- den, n. 4 milj. markan vuosibudjetti, on lainojen
14997: ton pääasiallisia opetusalueita ovat sosiaaliala (ko- koroista ja lyhennyksistä selviäminen erittäin vai-
14998: dinhoitajakoulutus), kansainvälisyyskasvatus, keata. Lisävaikeuksia opistolle tuottaa se, että
14999: tiedotus- ja viestintäala sekä perinteisen oppivel- opiston muissa rakennuksissa tulisi suorittaa myös
15000: vollisuutensa päättäneille tarkoitettu yleissivistävä välttämättömiä kunnostustoimenpiteitä.
15001: koulutus. Lisäksi kesäisin järjestetään opiston ope- Otavan opiston nykyiset taloudelliset vaikeudet
15002: tusaluetta lähellä olevia lyhytkursseja. Varsinaises- vaarantavat opiston toimintaedellytykset toimia
15003: sa kansanopistossa ja -korkeakoulussa on oppilaita sivistyksellisen ja ammatillisen opetuksen yksikkö-
15004: vuosittain n. 125 ja kesäaikaisilla lyhytkursseilla n. nä. Opisto on pyrkinyt omilla toimillaan keventä-
15005: 450. mään rahoitusrasitusta. Tästä huolimatta opisto
15006: Otavan opiston rakennuskanta on hyvin eri- tarvitsee tukea myös valtion ensi vuoden menoar-
15007: ikäistä. Vanhin opiston päärakennus on vuodelta viOssa.
15008: 1901. Opiston oppilasasuntolarakennus on vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15009: delta 1929 ja sen saneeraus on valmistunut kulu- taen,
15010: vana vuonna.
15011: Lisäksi opistolla on muita myöhempinä vuosina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15012: rakennettuja rakennuksia. Oppilasasuntolan vält- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15013: tämättömän saneerauksen suorittaminen aiheutti 29.57.52 300 000 markkaa Otavan opis-
15014: opistolle erittäin raskaan taloudellisen rasitteen. ton rakennushankkeista aiheutuneen ra-
15015: Saneerauskustannukset olivat yhteensä n. 3,6 hoitusrasituksen keventämiseen.
15016: milj. markkaa. Saneerauskustannukset on joudut-
15017:
15018: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
15019:
15020: Timo Kietäväinen Pentti Poutaneo Maija Rajantie
15021: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
15022: 1984 vp. 1059
15023:
15024: Raha-asia-aloite n:o 989
15025:
15026:
15027:
15028:
15029: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Saimaan
15030: hyljekannan hoitoon ja saimaanhylkeen aiheuttamien vahinko-
15031: jen korvaamiseen
15032:
15033: Eduskunnalle
15034:
15035: Saimaanhylje on kansainvälisestikin arvioiden Saimaanhylkeiden suojelun jatkuvuuden tur-
15036: erittäin harvinainen, ja sen elossa säilyminen riip- vaamiseksi olisi välttämätöntä, että valtiovalta
15037: puu yksinomaisesti suomalaisista suojelutoimista. kustantaisi suojelun perusrahoituksen valtion
15038: Vaikka Saimaan hylje rauhoitettiin asetuksella jo tulo- ja menoarvion kautta, koska erittäin uhan-
15039: vuonna 1955, on kanta senkin jälkeen vähentynyt alaisen hyljekannan hoito on pitkäjännitteistä työ-
15040: erittäin selvästi ja nopeasti. tä uusien suojelutoimien jatkuvine kehittämisi-
15041: Pelkkä passiivinen rahoittaminen ei ole riittänyt neen ja hoitotoimien seurantoineen.
15042: turvaamaan hylkeen säilymistä Saimaassa. Maail- Tarpeellisina suojelu-, hoito- ja tutkimustoimi-
15043: man Luonnonsäätiön Suomen rahaston saimaan- na voidaan mainita mm. saimaanhyljekannan
15044: hyljetyöryhmä on yhdessä Joensuun yliopiston seurantaan liittyvät syntyvyys-, kuolleisuus- ja ym-
15045: biologian laitoksen ja eräiden muiden tahojen päristömyrkkytutkimukset, hylkeiden koetarhaus,
15046: kanssa selvittänyt Saimaan hyljekannan pienene- saimaanhylkeiden aiheuttamien vahinkojen estä-
15047: misen syitä vuodesta 1979 lähtien ja pyrkinyt ke- minen jne.
15048: hittämään aktiivisia suojelukeinoja hyljekannan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15049: pelastamiseksi. Nykyisin jäljellä on n. 140 hyljettä. ten,
15050: Saimaanhylkeiden suojelemiseksi on tehty eri-
15051: tyinen suojeluohjelma, jonka keskeiset osat on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15052: kirjattu saimaanhylje-toimikunnan mietintöön 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15053: (KM 45:1982). Vapaaehtoiset luonnonsuojelujär- 30.35.41 650 000 markkaa käytettäväksi
15054: jestöt ja muutamat kansalaisjärjestöt ovat viime uhanalaisen saimaanhyljekannan hoitotoi-
15055: vuosina uhranneet huomattavan paljon varoja tä- menpiteisiin sekä saimaanhylkeiden ai-
15056: män suojeluohjelman toteuttamiseen. Näin han- heuttamien vahinkojen korvaamiseen ja
15057: kitun tiedon ja olemassa olevan organisaation estämiseen ja kannan suojelua edistäviin
15058: avulla pystyttäisiin jo tyydyttävästi hoitamaan sai- toimenpiteisiin, mistä määrärahasta voi-
15059: maanhylkeen suojelutoimet ja saimaanhylkeen ai- daan enintään 250 000 markkaa käyttää
15060: heuttamien vahintojen korvaaminen n. 650 000 hyljekannan hoitoon liittyviin toimenpi-
15061: markan vuotuisella määrärahalla. teiszi"n.
15062:
15063: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
15064:
15065: Timo Kietäväinen Mauri Miettinen Pertti Hietala
15066: Pirjo Rusanen Kari Rajamäki Aarno von Bell
15067: Jukka Vihriälä Håkan Nordman Pentti Poutanen
15068: Arja Alho Esko Aho Hannu Kemppainen
15069: Reino Karpola Katri-Helena Eskelinen Maija Rajantie
15070: Olavi Martikainen
15071: 1060 1984 vp.
15072:
15073: Raha-asia-aloite n:o 990
15074:
15075:
15076:
15077:
15078: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen vilje-
15079: lyn ja liitännäiselinkeinojen tutkimus- ja täydennyskoulutuskes-
15080: kuksen perustamiseen Juvalie
15081:
15082: Eduskunnalle
15083:
15084: Luonnonmukaisen viljelyn ja liitännäiselinkei- omistama 94-paikkainen oppilasasuntola ja am-
15085: nojen koulutus, tutkimus ja neuvonta ovat tällä mattikoulu, mikä lisää yksikön toimintamahdolli-
15086: hetkellä riittämättömästi hoidettuja. Vaikka esim. suuksia.
15087: tutkimustoimintaa tällä alalla tehdään, on se vielä Yksikön toiminta on tarkoitus organisoida pe-
15088: varsin hajanaista ja jäänyt monasti muun maatila- rustettavan säätiön avulla, jonka perustamisessa
15089: talouden tutkimuksen varjoon nykyisissä tutki- kunnalla on merkittävä taloudellinen osuus.
15090: musyksiköissä. Koska tämän alan merkitys on vä- Koska yksikkö tulisi palvelemaan valtakunnal-
15091: hitellen lisääntymässä, olisi tarpeen lisätä myös lista tarvetta toimien läheisessä yhteistyössä jo toi-
15092: alan tutkimus-, koulutus- ja neuvontatyötä, jotta minnassa olevien tutkimus- ja koulutustoimintaa
15093: toiminta voisi kehittyä varmemmin ja ikäviä ta- harjoittavien organisaatioiden kanssa, on mitä il-
15094: kaiskuja voitaisiin välttää. Toisaalta tämäntyyp- meisemmin oikeutettua ja tarkoituksenmukaista,
15095: pistä toimintaa tarvitaan myös etsittäessä keinoja että kustannukset eivät jäisi yksin yhden kunnan
15096: yleensä maatalouden tilakohtaisen käteen jäävän vastattavaksi.
15097: tulon lisäämiseksi ja ostopanosriippuvuuden vä- Momentin perusteluihin esitetään seuraavan si-
15098: hentämiseksi. sältöistä mainintaa: ''Määrärahaa kunta saa käyt-
15099: Mikkelin ekaläänitoimikunta on mietinnössään tää perustettavan säätiön peruspääoman rahoitta-
15100: esittänyt eka-keskuksen perustamista Juvalie. Esi- miseen yksikön tarvitsemien rakennusten kunnos-
15101: tyksen jälkeen on Juvan kunta selvittänyt luon- tamiseen sekä yksikön johtajan palkkaukseen.''
15102: nonmukaisen viljelyn ja liitännäiselinkeinojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15103: tutkimus- ja täydennyskoulutuskeskuksen perus- taen,
15104: tamismahdollisuuksia yhteistyössä lääninhallituk-
15105: sen kanssa lukuisilla tahoilla. Kunta on keskuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15106: sen toimintaa varten varannut kirkonkylän alueel- 1985 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
15107: la sijaitsevan Panalan Kuninkaankartanon tilat kaa avustuksena Juvan kunnalle käytettä-
15108: peltoalueineen, joissa on jo usean vuoden ajan jär- väksi luonnonmukaisen viljelyn ja lzitän-
15109: jestetty erilaista kurssitoimintaa. Kunta on kun- näiselinkeinojen tutkimus- ja täydennys-
15110: nostanut tilan päärakennuksen kurssikäyttöön ja koulutuskeskuksen perustamiseen Juvan
15111: tilan kivinavetan kunnostustyöt ovat juuri alka- kirkonkylässä szjaitsevaan Partalan karta-
15112: neet. Kartanon läheisyydessä sijaitsee kunnan noon.
15113:
15114: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15115:
15116: Timo Kietäväinen Heikki Kokko Mauno Manninen
15117: Jukka Vihriälä Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
15118: Maija Rajantie Pentti Poutaneo Esko Aho
15119: Hannu Kemppainen Olavi Martikainen Erkki Liikanen
15120: 1984 vp. 1061
15121:
15122: Raha-asia-aloite n:o 991
15123:
15124:
15125:
15126:
15127: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 43 7 pa-
15128: rantamiseksi välillä Linkola-Kolkonpää
15129:
15130:
15131: Eduskunnalle
15132:
15133: Maantie n:o 43 7 välillä Linkola-Kolkonpää on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15134: ainoa päällystämätön tieosuus välillä Imatra- taen,
15135: Varkaus. Tie on alueellisesti hyvin merkittävä ja
15136: sitä käyttää runsaasti mm. raskas liikenne. Tiellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15137: on myös huomattava merkitys läpiajoliikenteen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15138: kannalta. Ko. tiehanke on ollut Sulkavan kunnan 31. 24. 77 1 5 00 000 markkaa maantien
15139: ensimmäisenä tiehankkeena usean vuoden ajan. n:o 437 parannustöiden aloittamiseksi vä-
15140: Ensimmäiset aloitteet tieyhteyden kunnostamises- lzllä Linkola-Kolkonpää Sulkava/la ja
15141: ta on tehty jo vuonna 1966. Rantasalmella.
15142:
15143:
15144: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15145:
15146: Timo Kietäväinen Pentti Poutanen
15147: Maija Rajantie Pirjo Rusanen
15148: 1062 1984 vp.
15149:
15150: Raha-asia-aloite n:o 992
15151:
15152:
15153:
15154:
15155: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4591
15156: (Kaivitsa-N arila) kunnostamiseen
15157:
15158:
15159: Eduskunnalle
15160:
15161: Kalvitsan-Narilan tieyhteys on 15,7 km:n pi- kuntoon. Tien heikko kunto on vaaraotamassa
15162: tuinen sorapäällysteinen tie. Tiellä on erittäin ras- myös alueelta tapahtuvien turvekuljetusten ja
15163: kasta liikennettä lähinnä Vapon Viransuolta ja mm. maidonkuljetusten suorittamista. Tie on
15164: Huppionsuolta suoritettavien turvekuljetusten ta- myös liikenteellisesti vaarallinen. Kalvitsan-Na-
15165: kia. Mikkelin kaupungin turpeenkäytön lisäänty- rilan tien osalta on jo lähes valmis suunnitelma.
15166: misen seurauksena tulevat turvekuljetukset lisään- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15167: tymään nykyisestään noin puolella. Lisäksi tien taen,
15168: kautta tapahtuu runsaasti soranajoa. Tie on myös
15169: merkittävä läpiajoliikenteen ja koko Pohjois-Ju- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15170: van asukkaiden kannalta. Tie on osittain raken- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15171: nettu suolle ja tien painumisen johdosta se kulkee 31.24. 77 2 500 000 markkaa tietyhteyden
15172: jo osittain suon pinnan alapuolella, mikä aikaan- Kalvitsa-Narila kunnostustöiden aloitta-
15173: saa tien erityisesti keväällä liikennekelvottomaan miseksi.
15174:
15175: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15176:
15177: Timo Kietäväinen Pentti Poutaneo Maija Rajantie
15178: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
15179: 1984 vp. 1063
15180:
15181: Raha-asia-aloite n:o 993
15182:
15183:
15184:
15185:
15186: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tieosuudenJärvenpää-
15187: Levänomainen th.-Koikkala-Risulahti rakentamiseen Juvalla
15188:
15189:
15190: Eduskunnalle
15191:
15192: Juvan kunnan alueella on sorapäällysteisiä pai- pään-Levänomaisen th. rakentamisen loppuun-
15193: kallis- ja maanteitä lähes 300 km. Kaikkein vai- saattamiseen ja päällystämiseen tarvitaan rahaa
15194: keimmat tieolot kunnan alueella on Etelä-Juvalla, vielä 1, 5 milj. markkaa sekä tieosuuden Levän-
15195: jonne johtaa pitkä heikkokuntoinen soratie. omainen th.-Koikkala-Risulahti suunnitteluun
15196: Etelä-Juvan tieyhteyttä käyttää paikallisten asuk- 800 000 markkaa. Jälkimmäisellä tieosuudella on
15197: kaiden ohella myös raskas liikenne, erityisesti ilmakuvaus jo osittain tehty.
15198: puukuljetukset Otamon ja Savivedenpään pudo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15199: tuspaikoille. Lisäksi liikenne lukuisille alueella si- taen,
15200: jaitseville kesämökeille ja läpikulkuliikenne valta-
15201: tieltä n:o 5 Juvalta Puumalaan ohjautuessaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15202: osaksi ko. tien kautta kuluttaa tietä huomattavas- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15203: ti. Runsaan liikenteen takia kyseessä oleva tie on 31.24. 77 2 300 000 markkaa tieyhteyden
15204: erityisesti kelirikkaaikana ajoneuvoliikenteelle lä- }ärvenpää-Levå·nomainen th. ja tieosuu-
15205: hes kelpaamattomassa kunnossa. den Levänomainen th. -Kotkkala-Risu-
15206: Ko. tieyhteyden osalta on Järvenpään-Levän- lahti suunnitteluun ja rakentamiseen.
15207: omaisen th. suunnitelma vahvistettu. Järven-
15208:
15209: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15210:
15211: Timo Kietäväinen Pentti Poutanen
15212: Maija Rajantie Pirjo Rusanen
15213: 1064 1984 vp.
15214:
15215: Raha-asia-aloite n:o 994
15216:
15217:
15218:
15219:
15220: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköistys-
15221: avustuksiin saaristotalouksien sähköistämiseksi
15222:
15223:
15224: Eduskunnalle
15225:
15226: Vuoden 1985 alussa arvioidaan maassamme Momentin 32. 55 .41 perusteluihin tulisi tehdä
15227: olevan noin 2 000 vakituisesti asuttua taloutta seuraavan sisältöinen lisäys: "Vuosina 1985-
15228: sähköverkon ulkopuolella. Näistä on tarkoitus jät- 1987 maaseudun sähköistämiseen varatuista mää-
15229: tää aggregaatin varaan n. 400 taloutta. rärahoista varataan 5 milj. markkaa saaristotalouk-
15230: Sisä-Suomen saaristoalueilla saaristoasiain neu- sien verkostosähköistykseen.''
15231: vottelukunnan mukaan oli 1983 vielä noin 100 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15232: sähköistettävissä olevaa taloutta vailla verkosto- taen,
15233: sähköä ja rannikkoalueilla noin 150 taloutta. Sisä-
15234: Suomen osalta sähköistämisen toteuttamiskustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15235: nukset arvioitiin tuolloin 11 milj. markaksi. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlie
15236: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityk- 32.55.41 lisäyksenä 300 000 markkaa saa-
15237: sessä maaseudun sähköistämisavustuksiin esite- ristotalouksien verkostoså"hköistykseen.
15238: tään 20 milj. markkaa.
15239:
15240: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15241:
15242: Timo Kietäväinen Boris Renlund Pentti Poutaneo
15243: Maija Rajantie Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
15244: 1984 vp. 1065
15245:
15246: Raha-asia-aloite n:o 995
15247:
15248:
15249:
15250:
15251: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin eläkkeisiin
15252: raskaissa ammateissa toimivien eläkeiän alentamiseksi
15253:
15254:
15255: Eduskunnalle
15256:
15257: Joustavan eläkeiän käyttöönottoa on tutkittu kaan metsureista on enää 5-10 % työkuntoisia
15258: vuosien ajan. Hallitus on vuoden 1985 tulo- ja 65 vuoden iässä.
15259: menoarvioesitystä laatiessaan päätynyt yksimieli- Koska tilanne raskaissa ammateissa toimivien
15260: sesti esittämään järjestelmän käynnistämistä as- osalta on poikkeuksellisen akuutti ja vaatii pikais-
15261: teittain vuoden 1986 aikana. ta korjausta, olisi toivottavaa, että eläkeiän alenta-
15262: Erityisen tarpeellista eläkeiän alentaminen olisi minen heidän kohdaltaan voitaisiin vaikkapa eri-
15263: raskaimmilla aloilla työskenteleville. Esimerkiksi tyisjärjestelyin aloittaa jo v. 1985.
15264: metsätyömiehillä eläkeikä tulisi alentaa 55-58 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15265: vuoteen. Sellaisilla metsureilla, jotka suurimman taen,
15266: osan työelämässä oloajastaan tekevät pelkästään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15267: metsätöitä, on työn rasittavuuden vuoksi selkäsai- 1985 tulo- ja menoarvioon 16 000 000
15268: rautta, kulumavikoja, liikuntaelinten sairautta markkaa ylimääräisiksi eläkkeiksi raskaissa
15269: jne. Erilaisia dirneilisiä ja hermostollisia häiriöitä ammateissa toimivien eläkeiän alentami-
15270: ilmenee jo varsin varhaisella iällä. Tilastojen mu- seksi.
15271:
15272: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
15273:
15274: Timo Kietäväinen Heikki Kokko Mauno Manninen
15275: Esko Aho Hannu Kemppainen Olavi Martikainen
15276: Mauri Miettinen Pertti Hietala Martri Ratu
15277: Pirjo Rusanen Tytti Isohookana-Asunmaa Kari Rajamäki
15278: Aarno von Bell Boris Renlund Pentri Poutanen
15279: Katri-Helena Eskelinen Jukka Vihriälä Pentri Kettunen
15280: Mats Nyby Håkan Nordman
15281:
15282:
15283:
15284:
15285: 134 4284003504
15286: 1066 1984 vp.
15287:
15288: Raha-asia-aloite n:o 996
15289:
15290:
15291:
15292:
15293: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Äänekosken katsastustoi-
15294: miston rakentamista varten
15295:
15296:
15297: Eduskunnalle
15298:
15299: Nykyisin Äänekosken katsastustoimisto toimii Ottaen huomioon uusien tilojen tarpeen, seu-
15300: Suolahden kaupungilta vuokratuissa tiloissa. Tilat tukunnalla olevan suuren Metsä-Botnia Oy:n ra-
15301: ovat hyvin ahtaat ja epäkäytännölliset niin kat- kennuskohteen loppumisen ja Suolahden kau-
15302: sastushallin kuin toimisto· ja sosiaalitilojenkin pungin korkean työttömyysasteen, olisi perustel-
15303: osalta. Vuonna 1983 hyväksyttyjen autokatsas- tua aloittaa Äänekosken katsastustoimiston raken-
15304: tuksien määrä oli jo n. 40 % suurempi kuin tilaan nustyöt vuoden 1985 aikana.
15305: suunniteltu katsastusmäärä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15306: Keski-Suomen piirirakennustoimisto on laati- taen,
15307: nut perustamis- ja esisuunnitelman Äänekosken
15308: autokatsastustoimiston uusien tilojen rakentami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15309: seksi Suolahden teollisuuskylään. Rakennuskus- 1985 tulo- ja menoarvioon mo_J_JZentzlle
15310: tannukset mukaan lukien katsastustekniset lait- 31.40. 74 4 000 000 markkaa Aänekos-
15311: teet, pysäköintialueet ja koeajorata ovat yhteensä ken katsastustoimiston rakentamista var-
15312: 4,0 Mmk. ten.
15313:
15314: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
15315:
15316: Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen
15317: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
15318: 1984 vp. 1067
15319:
15320: Raha-asia-aloite n:o 997
15321:
15322:
15323:
15324:
15325: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Sosialidemok-
15326: raattien Raittiusliitto ry:n Liittokodin kunnostamista varten
15327:
15328:
15329: Eduskunnalle
15330:
15331: Suomen Sosialidemokraattinen Raittiusliitto raittiuskasvatuksen osuus keskeistä, mitä tarkoi-
15332: r.y. omistaa loma- ja kurssikeskuksen Vihdin Ter- tusta Liittokoti ensisijaisesti palvelee.
15333: valammella. Vuonna 1986 se tulee toimineeksi 40 Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
15334: vuotta ja se on toiminut asianomaisen liiton tär- nioittaen,
15335: keimpänä koulutuspaikkana. Käytettävissä ole-
15336: vien varojen pienuuden vuoksi sitä ei ole kuiten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15337: kaan pystytty riittävästi kunnostamaan siten, että 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15338: se vastaisi nykyajan kurssi- ja lomakeskukselle ase- 33.89.50 200 000 markkaa Suomen So-
15339: tettuja vaatimuksia. Tarvetta raittiustyön tehosta- sialidemokraattinen Raittiuslzitto r. y :n
15340: miseen on kuitenkin maassamme vallitsevan huo- loma- ja kurssikeskuksen Liittokodin kun-
15341: lestuttavan tilanteen vuoksi, ja tuossa työssä on nostusta varten.
15342:
15343: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
15344:
15345: Sakari Knuuttila Aimo Ajo Aarno von Bell
15346: Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee Juhani Surakka
15347: Tuula Paavilainen Reijo Lindroos Mikko Elo
15348: Antti Kalliomäki
15349: 1068 1984 vp.
15350:
15351: Raha-asia-aloite n:o 998
15352:
15353:
15354:
15355:
15356: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta lsojärven, Pyhä-Häkin
15357: ja Salamajärven luonnonsuojelualueiden runkosuunnitelmien
15358: toteuttamista varten
15359:
15360: Eduskunnalle
15361:
15362: Isojärven, Pyhä-Häkin ja Salamajärven kansal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15363: lispuistoja varten on laadittu runkosuunnitelmat 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15364: niiden kehittämiseksi toimiviksi retkeilykohteiksi. 35.20. 74 1 000 000 markkaa Isojärven,
15365: Mainitut puistot sijaitsevat vaikeilla työttömyys- ja Pyhä-Häkin ja Salamajärven luonnonsuo-
15366: väestötappioalueilla. Mainittujen kansallispuisto- jelualueiden opastuskeskusten ja muiden
15367: jen runkosuunnitelmien toteuttaminen olisi aloi- runkosuunnitelmien sisältämien rakennus-
15368: tettava rakentamalla niihin opastuskeskukset. hankkeiden suunnittelua ja rakentamista
15369: Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun- varten.
15370: nioittaen,
15371:
15372: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
15373:
15374: Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen Pekka Leppänen
15375: Tuula Paavilainen Mauri Pekkarinen
15376: 1984 vp. 1069
15377:
15378: Raha-asia-aloite n:o 999
15379:
15380:
15381:
15382:
15383: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansainvälisen kehi-
15384: tysyhteistyön elintarvikeohjelmiin
15385:
15386:
15387: Eduskunnalle
15388:
15389: Hallitus ehdottaa budjettiesityksessään vuodel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15390: le 1985 varattavaksi kehitysyhteistyöhön yhteensä taen,
15391: yli 1 200 milj. markkaa. Elintarvikeaputoimikun-
15392: nan mietinnön mukaisesti tulisi elintarvikeohjel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15393: mien osuus olla tästä 8 %. Kyseiseen tarkoituk- 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
15394: seen tulisi nykyinen maataloustuotantotilannekin 24. 30. 66 alamomenti//e 4 lisäyksenä
15395: huomioiden varata vähintään 100 miljoonaa 35 000 000 markkaa kansainvälisen kehi-
15396: markkaa. tysyhteistyön elintarvikeohjelmiin.
15397:
15398: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15399:
15400: Juho Koivisto
15401: 1070 1984 vp.
15402:
15403: Raha-asia-aloite n:o 1000
15404:
15405:
15406:
15407:
15408: Koivisto: Koeotetun määrärahan osoittamisesta poliisitoimen ajoneu-
15409: vojen hankkimiseksi
15410:
15411:
15412: Eduskunnalle
15413:
15414: Poliisin käytössä oleva ajoneuvokalusto on heik- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15415: kotehoista ja vanhentunutta. Valvonnan ja yleisen taen,
15416: turvallisuuden tehostamiseksi on ajoneuvohan-
15417: kintoja nopeutettava. Kotimainen autoteolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15418: suus pystyy nykyään tarjoamaan sellaisiakin 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15419: ajoneuvoja, joilla ei jäädä rekka-autojen jalkoi- 26. 75.71 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
15420: hin. poliisitoimen ajoneuvojen hankkimiseksi.
15421:
15422: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15423:
15424: Juho Koivisto
15425: 1984 vp. 1071
15426:
15427: Raha-asia-aloite n:o 1001
15428:
15429:
15430:
15431:
15432: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vaasan korkeakoulun
15433: virkojen perustamiseen
15434:
15435:
15436: Eduskunnalle
15437:
15438: Korkeakoulusta ja muista Vaasassa sijaitsevista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15439: korkeakoulutuksellisista yksiköistä tulisi ajan mit- taen,
15440: taan kehittää suomen- ja ruotsinkielisen opetuk-
15441: sen aseman turvaava kaksikielinen yliopisto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15442: Nykyisissä toiminnoissa on Vaasan korkeakou- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15443: lun osalta virkalisäyksen tarve kaikkein kiireelli- 29.10. 01 lisäyksenä 1 400 000 markkaa
15444: sin, koska laitoksen henkilökunta opiskelijamää- Vaasan korkeakoulun virkojen perustami-
15445: rään verrattuna on pienin maamme korkeakou- seen.
15446: luista.
15447: Ehdotetun kolmen uuden viran sijasta tulisi
15448: perustaa 10 uutta virkaa.
15449:
15450: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15451:
15452: Juho Koivisto
15453: 1072 1984 vp.
15454:
15455: Raha-asia-aloite n:o 1002
15456:
15457:
15458:
15459:
15460: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta kulttuuriympäristön
15461: suojelusta aiheutuviin menoihin
15462:
15463:
15464: Eduskunnalle
15465:
15466: Kulttuurihistoriallisesti huomattavien raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15467: nusten suojelusta annetun lain sekä muinaismuis- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15468: tolain toteuttamisesta aiheutuvia menoja ja kor- 29.94.95 lisäyksenä 14 450 000 markkaa
15469: vauksia varten tulee olla riittävästi varoja, ettei kulttuuriympäristön suojelusta aiheutu-
15470: kustannuksia sysättäisi yksittäisille kansalaisille. viin menoihin.
15471: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15472: taen,
15473:
15474: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15475:
15476: Juho Koivisto
15477: 1984 vp. 1073
15478:
15479: Raha-asia-aloite n:o 1003
15480:
15481:
15482:
15483:
15484: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta siinona viljavarasto-
15485: rahastoon viljan markkinoinnin hoitamiseksi
15486:
15487:
15488: Eduskunnalle
15489:
15490: Jo nyt on nähtävissä, ettei hallituksen ehdotta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15491: ma 100 milj. markkaa viljan markkinoinnin hoita- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15492: miseksi riitä. Viivytyksien ja lisätalousarvion teke- 30.29. 60 lisäyksenä 200 000 000 markkaa
15493: misen välttämiseksi tarvitaan lisäystä 200 milj. viljan markkinoinnin hoitamiseksi.
15494: markkaa.
15495: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15496: taen,
15497:
15498: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15499:
15500: Juho Koivisto
15501:
15502:
15503:
15504:
15505: 135 4284003504
15506: 1074 1984 vp.
15507:
15508: Raha-asia-aloite n:o 1004
15509:
15510:
15511:
15512:
15513: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden
15514: tukemiseen
15515:
15516:
15517: Eduskunnalle
15518:
15519: Nuorten viljelijöiden ns. starttiraha on tarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15520: tettu tilanpidon aloittamisen yhteydessä makset- taen,
15521: taviin käynnistysavustuksiin. Avustuksen markka-
15522: määrä on säilynyt samana, joten inflaatio on jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15523: nyt huomattavasti alentanut starttirahan merki- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15524: tystä. Sukupolvenvaihdosten määrän pitämiseksi 30.33.40 lisåyksenå· 52 000 000 markkaa
15525: edes nykytasolla olisi määrärahan oltava vähin- nuorten viljelzjöiden tukemiseen.
15526: tään 150 000 000 markkaa.
15527:
15528: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15529:
15530: Juho Koivisto
15531: 1984 vp. 1075
15532:
15533: Raha-asia-aloite n:o 1005
15534:
15535:
15536:
15537:
15538: Koivisto: Koeotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalou-
15539: den kehittämisrahastoon
15540:
15541:
15542: Eduskunnalle
15543:
15544: Kehittämisrahaston lainoitus painottuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15545: maanosto- ja sisarosuuslainoihin sekä asuntolai- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15546: noihin. Kehittämisrahastoon ohjatravien määrära- 30.33.60 lisäyksenä 190 000 000 markkaa
15547: hojen reaalinen vähentäminen merkitsisi supis- szirtona maatziatalouden kehittämisrahas-
15548: tuksia kyseisissä lainoituskohteissa. Tämä heijas- toon.
15549: tuisi kielteisesti sukupolvenvaihdoksiin maatiloilla.
15550: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15551: taen,
15552:
15553: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15554:
15555: Juho Koivisto
15556: 1076 1984 vp.
15557:
15558: Raha-asia-aloite n:o 1006
15559:
15560:
15561:
15562:
15563: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vaasan läänin yleis-
15564: ten teiden kunnossapitoon
15565:
15566:
15567: Eduskunnalle
15568:
15569: Tienrakentamisen runsaina vuosina 1960-lu- nykyistä enemmän liikennesuoritteet, tiestön
15570: vulla Vaasan tiepiiri sai ratkaisevasti vähemmän määrä sekä kunto.
15571: määrärahoja kuin sille suhteellisesti olisi kuu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15572: lunut. Maaperän rakentamiskorvauksista, sora- taen,
15573: varojen niukkuudesta ja kunnossapitomäärära-
15574: hojen riittämättömyydestä johtuen läänin tiestö ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15575: on rappeutumassa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15576: Pienteollisuuden ja maatilatalouden kuljetus- 31.24.14 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
15577: ten voimakas lisääntyminen sekä kyläkeskusten el- Vaasan låänin yleisten teiden kunnossapi-
15578: pyminen aiheuttavat yhä suurenevaarasitusta ties- toon.
15579: tölle. Määrärahojen jakamisperusteeksi tulisi ottaa
15580:
15581: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15582:
15583: Juho Koivisto
15584: 1984 vp. 1077
15585:
15586: Raha-asia-aloite n:o 1007
15587:
15588:
15589:
15590:
15591: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisten teiden
15592: tekemiseen
15593:
15594:
15595: Eduskunnalle
15596:
15597: Haja-asutusalueiden runkoasutuksen säilymi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15598: seksi ovat liikenneyhteydet nousemassa erityisen taen,
15599: tärkeään asemaan. Yksityisten teiden rakentami-
15600: sen lisääminen olisi nopea ja paikalliset olosuhteet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15601: hyvin huomioiva ratkaisu. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15602: Esteenä yksityisten teiden tekemiselle on nopea 31.24.51 lisäyksenä 5 000 000 markkaa yk-
15603: kustannusten nousu ja vähäinen valtionapu. Vuo- sityisten teiden tekemiseen.
15604: sien odottelu on jo nyt haudannut lukemattomia
15605: tiehankkeita ympäri maata.
15606:
15607: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15608:
15609: Juho Koivisto
15610: 1078 1984 vp.
15611:
15612: Raha-asia-aloite n:o 1008
15613:
15614:
15615:
15616:
15617: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vaasan tie- ja vesira-
15618: kennuspiirin yleisten teiden tekemiseen
15619:
15620:
15621: Eduskunnalle
15622:
15623: Vaasan tiepnnn määrärahakehitys on viime Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15624: vuosina ollut huolestuttava. Ainoana tiepiirinä taen,
15625: Vaasan tiepiiri saa määrärahoja vähemmän kuin
15626: sekä tieliikenneosuutemme että myöskin tiestön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15627: pituus edellyttäisi. 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
15628: Sekä teiden kunnossapito- että rakentamisvaro- 31.24. 77 alamomentzfle 9 lisäyksenä
15629: jen jakamisperusteeksi tulisi ottaa nykyistä enem- 10 000 000 markkaa Vaasan tie- ja vesira-
15630: män liikennesuoritteet, tiestön määrä sekä kunto. kennuspiirin yleisten teiden tekemiseen.
15631: Näillä kriteereillä mitattuna osuutemme tulisi olla
15632: yli 9 prosenttia kokonaismäärärahoista.
15633:
15634: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15635:
15636: Juho Koivisto
15637: 1984 vp. 1079
15638:
15639: Raha-asia-aloite n:o 1009
15640:
15641:
15642:
15643:
15644: Koivisto: ,Määrärahan osoittamisesta maatalouden sääpalvelun vaki-
15645: naistamiseen
15646:
15647:
15648: Eduskunnalle
15649:
15650: Maataloustuotannon riskien vähentämiseksi on sitä varten erillinen 500 000 markan määrära-
15651: Maatalouskeskuksen liiton ja Ilmatieteen laitoksen ha.
15652: toimesta käynnistetty kokeiluluonteinen projekti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15653: nimeltään ''Maatalouden sääpalvelu''. Kokeilusta taen,
15654: on saatu myönteisiä kokemuksia. Sääpalvelun on
15655: todettu vähentävän sekä viljelijän yksityistalou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15656: dellista riskiä että valtion varoista maksettavien 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 31.50
15657: katokorvausten määrää. Maatalouden sääpalvelu uudelle momentzlle 500 000 markkaa maa-
15658: tulisi saattaa pysyväksi järjestelmäksi varaamaila talouden sääpalvelun vakinaistamiseen.
15659:
15660: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15661:
15662: Juho Koivisto
15663: 1080 1984 vp.
15664:
15665: Raha-asia-aloite n:o 1010
15666:
15667:
15668:
15669:
15670: Koivi~to: Määrärahan o~oittamisesta Suupohjan radan perusparanta-
15671: mtseen
15672:
15673:
15674: Eduskunnalle
15675:
15676: Suupohjan radan kunto on nykyisellään erittäin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15677: huono. Kiskotuksen uusiminen sekä ratapenke- taen,
15678: reen vahvistaminen tulisivat maksamaan 100 milj.
15679: markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15680: Suupohjan alueen elinkeinoelämälle on erittäin 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
15681: tärkeätä rataosuuden peruskorjaaminen ja tavara- 31. 90. 78 alamomenttfle 1 20 000 000
15682: kuljetusten jatkuvuuden turvaaminen rautateitse. m~rkkaa Suupohjan radan perusparanta-
15683: Radan heikko kunto ja epävarmuus tulevaisuudes- mtseen.
15684: ta ovat selvä este alueen kehitykselle.
15685:
15686: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15687:
15688: Juho Koivisto
15689: 1984 vp. 1081
15690:
15691: Raha-asia-aloite n:o 1011
15692:
15693:
15694:
15695:
15696: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta öljyvahinkojen
15697: torjunta-alusten hankintaan
15698:
15699:
15700: Eduskunnalle
15701:
15702: Moottorialus Eiran karilleajo Vaasan saariston Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15703: edustalla toi esille vakavia puutteita torjunnan taen,
15704: johto-organisaatiossa ja torjuntakalustossa.
15705: Jos tapahtumapaikalle olisi nopeasti saatu öljyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15706: keräilykalustoa, olisi syntyneiltä vahingoilta suu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
15707: relta osin säästytty. 35.26. 70 lisäyksenä JOO 000 000 markkaa
15708: Öljynkerääjäaluksia tulisi nopeasti hankkia 3 öljyvahinkojen torjunta-alusten hankin-
15709: kappaletta, joista yksi tulisi sijoittaa Vaasaan. taan.
15710:
15711: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15712:
15713: Juho Koivisto
15714:
15715:
15716:
15717:
15718: 136 4284003504
15719: 1082 1984 vp.
15720:
15721: Raha-asia-aloite n:o 1012
15722:
15723:
15724:
15725:
15726: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan maatalousoppi·
15727: laitoksen liikuntasalin rakennustöiden aloittamiseen
15728:
15729:
15730: Eduskunnalle
15731:
15732: Keskiasteen opetuksen uudistamisen yhteydes- teistyössä valtion kanssa. Tällöin se palvelisi myös
15733: sä myös maatalousopetus uudistuu ja monipuolis- lähellä sijaisevaa peruskoulun ala-astetta sekä
15734: tuu merkittävästi. Tällöin tarvitaan entistä moni- kuntalaisten yleisiä liikuntatarpeita.
15735: puolisempia opetustiloja. Maatalousoppilaitoksen osuudeksi liikuntasalis-
15736: Parikkalan maatalousoppilaitoksen opetuksen ta on arvioitu 240 m 2 ja kustannuksiksi runsaat 1
15737: ja oppilaiden vapaa-ajanvieton keskeisimmäksi milj. markkaa.
15738: haittatekijäksi on muodostunut liikuntatilojen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15739: puuttuminen koululta. Liikuntasalin rakentamis-
15740: ta on alustavasti suunniteltu mm. opetusministe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15741: riön ja ammattikasvatushallituksen virkamiesten 1985 tulo- ja menoarvioon 600 000 mark-
15742: toimesta, mutta rahoitusvaikeuksia valtion kaa Parikkalan maatalousopptlaitoksen lti-
15743: KTS:iin ei ole saatu. Parikkalan kunta on puoles- kuntasa/in rakennustöiden aloittamista
15744: taan valmis toteuttamaan liikuntahankkeen yh- varten.
15745:
15746: Helsingissä ~7 päivänä syyskuuta 1984
15747:
15748: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
15749: 1984 vp. 1083
15750:
15751: Raha-asia-aloite n:o 1013
15752:
15753:
15754:
15755:
15756: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Koitsanlahden Hovin mu-
15757: seon korjaustöihin
15758:
15759:
15760: Eduskunnalle
15761:
15762: Parikkalassa sijaitsee maamme ainoa jäljellä ole- lahden Hovissa suoritettu pienehköjä kunnossapi-
15763: va lahjoitusmaakartano, Koitsanlahden Hovi. totöitä, joilla rakennuksen rappeutuminen on voi-
15764: Päärakennus on entistetty lahjoitusmaamuseoksi. tu estää. Jatkossa tarvittaisiin kuitenkin rakennuk-
15765: Rakennukset ja maa-alue ovat valtion omistukses- ~en täydellinen sisä- ja ulkopuolinen peruskor-
15766: sa ja hallinnollisesti opetusministeriön ja museovi- JaUS.
15767: raston alaisuudessa. Museon ylläpidosta ja toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15768: nasta vastaavat Parikkalan, Rautjärven, Saaren ja taen,
15769: Uukuniemen kunnat sekä Etelä-Karjalan maa-
15770: kuntaliitto. että Eduskunta ottam valtion vuoden
15771: Koitsanlahden Hovin rakennukset vaatisivat 1985 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark-
15772: huomattavia kunnostustöitä, jotta niiden jatkuva kaa maakunnallisesti merkittävän Koitsan-
15773: säilyminen ja museotoiminnan edellyttämä kunto lahden Hovin museon rakennusten kor-
15774: voitaisiin turvata. Kuluvana vuonna on Koitsan- jaustöiden aloittamista varten.
15775:
15776: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15777:
15778: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
15779: 1084 1984 vp.
15780:
15781: Raha-asia-aloite n:o 1014
15782:
15783:
15784: Kokko ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saimaanhylkeen
15785: aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen
15786:
15787:
15788: Eduskunnalle
15789:
15790: Saimaan alueella tavataan erasta maailman välisesti tunnetuimpana luonnonsuojelukohteena
15791: uhanalaisimmista nisäkäslajeista, saimaanhyljettä. ja vakiinnuttaisi saimaanhyljekannan hoidon pe-
15792: Saimaanhylkeen kanta on vain runsaat sata yksilöä rusrahoituksen.
15793: ja se on ainoa nisäkäs, jonka suojelemisesta me 2. Momentin määräraha korotetaan 650 000
15794: suomalaiset yksin olemme vastuussa. markkaan, jolloin pystytään kannan hoidon ja
15795: Vuoden 1983 valtion ensimmäisessä lisäme- hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaamisen
15796: noarviossa oli ensi kerran varattu rahaa tämän perusrahoitus palkkamenoineen hoitamaan ilman
15797: kansainvälisen eläinharvinaisuuden suojeluun. turvautumista luonnonsuojelujärjestöjen tähän
15798: Saimaanhylkeelle oli vuoden 1984 tulo- ja me- asti toki korvaamattoman tärkeään mutta pakosta-
15799: noarvioesityksessä varattu 300 000 mk, mikä on kin lyhytjännitteiseen ensiapuun. Erityisen tär-
15800: noin puolet siitä summasta, joka viime vuosina on keää on, että budjettimomentin perusteluissa
15801: käytetty hylkeen suojelutoimiin ja saimaanhyl- mainitaan momentin määrärahaa voitavan käyttää
15802: keen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Tä- palkkauskustannuksiin, koska saimaanhyljekan-
15803: hän asti ovat vapaaehtoiset luonnonsuojelujärjes- nan seuranta vaatii erittäin paljon maastotyösken-
15804: töt keränneet pääosan saimaanhylkeen suojeluun telyä. Palkkakustannuksiin tulisi määrärahasta
15805: käytetyistä varoista. Varsinkin runsaasti kenttätyö- käyttää enintään 250 000 markkaa; seuranta puo-
15806: tä vaativan tutkimuksen ja hoidon palkkakustan- lestaan on pitkällä tähtäyksellä suojelun onnistu-
15807: nukset ovat olleet tuntuvat. misen ensimmäinen edellytys.
15808: Saimaanhylkeiden suojelun jatkuvuuden tur- Määräraha pitäisi käyttää erittäin uhanalaisen
15809: vaamiseksi olisi välttämätöntä, että valtiovalta saimaanhyljekannan hoitoon, kuten kannan koon
15810: kustantaisi suojelun perusrahoituksen valtion seurantaan siihen liittyvine syntyvyys-, kuollei-
15811: tulo- ja menoarvion kautta, koska erittäin uhan- suus- ja ympäristömyrkkytutkimuksineen, hylkei-
15812: alaisen hyljekannan hoito on pitkäjännitteistä työ- den koetarhaukseen, jne. sekä saimaanhylkeiden
15813: tä uusien suojelutoimien jatkuvine kehittämisi- aiheuttamien vahinkojen estämistä ja kannan suo-
15814: neen ja hoitotoimien seurantoineen. jelua edistäviin toimenpiteisiin, kuten kalastusvä-
15815: Saimaanhyljekannan tulevaisuuden turvaami- lineiden kehittämiseen, kalastustekniikan suun-
15816: seksi pitäisi tehdä seuraavaa: nitteluun, verkkokalastuksen rajoitusalueiden
15817: 1. Valtion tulo- ja menoarvioon perustetaan suunnitteluun ja muodostamiseen. Samalla tulisi
15818: erillinen momentti "Saimaanhyljekannan hoidon huolehtia siitä, että hylkeen kalastajien pyydyksil-
15819: ja saimaanhylkeen aiheuttamien vahinkojen kor- le aiheuttamat vahingot korvataan.
15820: vaaminen''. Nykyisin saimaanhylkeen suojeluun Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15821: osoitetut määrärahat ovat alamomenttina päämo- taen,
15822: mentissa ''Luonnonvaraisten eläinten aiheutta-
15823: mien vahinkojen korvaaminen''. Oma momentti että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15824: toisi painotetusti esille saimaanhyljemäärärahojen 1985 tulo- ja menoarvz"oon momentille
15825: erityisluonteen valtion tulo- ja menoarviossa, sillä 30.35.42 650 000 markkaa saimaanhylje-
15826: onhan tämän uhanalaisen hyljekannan suojelemi- kannan hoitoon ja saimaanhylkeen aiheut-
15827: sessa nimenomaan kannan hoidolla ensisijainen tamien vahinkojen korvaamiseen sekä hyl-
15828: asema. Oma budjettimomentti myös korostaisi ;ekannan hoitoon liittyviin palkkakustan-
15829: saimaanhylkeen asemaa yhtenä Suomen kansain- nuksiin.
15830:
15831: Helsingissä 2 5 päivänä syyskuuta 1984
15832:
15833: Heikki Kokko Matti Maijala Paavo Vesterinen
15834: 1984 vp. 1085
15835:
15836: Raha-asia-aloite n:o 1015
15837:
15838:
15839:
15840:
15841: Kokko: Korotemo määrärahan osoittamisesta Saimaan rantapenger-
15842: rysten rakentamiseen
15843:
15844:
15845: Eduskunnalle
15846:
15847: Saimaan tulvasuojelutöitä on toteutettu vuo- mesta laadittu mm. Haapavesi-alueen tulvasuoje-
15848: den 1976 jälkeen vuosittain. Valtion vuoden 1985 luun.
15849: tulo- ja menoarvioesityksessä tarkoitukseen on va- Saimaan rannan asukkaiden kesken on syntynyt
15850: rattu 300 000 mk. eriarvoisuutta, koska siellä, missä tulvasuojelutyöt
15851: Saimaan tulvat ovat aiheuttaneet vahinkoja nel- on toteutettu, ei tulvavahinkoja ole syntynyt.
15852: jänä vuonna peräkkäin (vuosina 1981-84). Maa- Hankkeet on toteutettu valtion varoin.
15853: talousvahingot ovat olleet Kymen läänissä n. 300 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15854: ha:n alueella. Sen lisäksi on tapahtunut huomat- taen,
15855: tavia metsävahinkoja.
15856: Laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamista va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15857: hingoista on korvannut vajaan puolet todellisista 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15858: vahingoista. 30.40. 77 lisäyksenå· 1 000 000 markkaa
15859: Pengerrysmahdollisuus on 150-200 ha:n pel- Saimaan rantapengerrysten rakentami-
15860: toalueilla. Suunnitelmia on Kymen vesipiirin toi- seen.
15861:
15862: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
15863:
15864: Heikki Kokko
15865: 1086 1984 vp.
15866:
15867: Raha-asia-aloite n:o 1016
15868:
15869:
15870:
15871:
15872: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Melkoniemen tiehankkeen to-
15873: teuttamiseen Parikkalassa
15874:
15875:
15876: Eduskunnalle
15877:
15878: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Kymen piirin tien- TVL:n toimenpideohjelmaan olisi otettava sa-
15879: pidon toimenpideohjelmassa vuosille 1984- manaikaisesti edellä mainitun Särkisalmen-
15880: 1989 Särkisalmen-Melkoniemen maantien n:o Melkoniemen 15 km:n osuuden rakentamisen kans-
15881: 405 rakenteen parantaminen 15 km:n matkalla on sa vuodelle 1986 myös Lukkarinjoen sillan raken-
15882: ajoitettu vuosille 1986-87. Kustannusarvio on 5,8 taminen. Lisäksi samassa yhteydessä on rakennet-
15883: milj. mk. Vuodelle 1988 on lisäksi ohjelmoitu tava tieosuus Riehtilä-Peruspohjan koulun. 4 km
15884: Lukkarinjoen sillan uudelleen rakentaminen, kus- kulkukelpoiseksi täysperävaunullisille kuorma-
15885: tannusarvio 250 000 mk. autoille sekä kokonaan uudelleen maantie n:o
15886: Maantie n:o 405 yhdistää Melkoniemen talous- 405:ltä lähtevä maantie n:o 4053 Mikkelin läänin
15887: kylän Parikkalan kunnan keskustaan ja jatkuu toi- rajalle ulottuvalta n. 4 km:n osuudelta.
15888: saalta läpikulkutienä Rautjärven kunnan Simpe- Kyseessä olevien tiehankkeiden välttämättö-
15889: leen taajamaan. Ko. tien kautta ovat yhteydet myyden ja laajakantoisuuden vuoksi olisi tarpeel-
15890: myös Saimaalle ja Mikkelin läänin puolelle. Tien lista päästä aloittamaan rakennustyöt jo vuoden
15891: merkitystä lisäävät runsaat puutavaran ajot Sim- 1985 puolella. Näitä varten olisi otettava myös
15892: peleelle sekä Kansan Raamattuseuran Oranmyllyn alustavat määrärahat jo valtion ensi vuoden tulo-
15893: leirikeskus, jossa käy vuosittain runsaat 20 000 vie- ja menoarvtoon.
15894: rasta. Tien merkitys Parikkalan kunnan rakenteel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15895: lisen kehittämisen kannalta on erittäin huomatta- taen,
15896: va, sillä Melkoniemen-Peruspohjan alue on mui-
15897: ta talouskyliä pitemmän tieyhteyden päässä kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15898: nan taajamasta. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
15899: laatimassa tieverkon kehittämissuunnitelmassa kaa Melkoniemen tiehankkeen suunnitte-
15900: maantie n:o 405 on esitetty kokoojatieluokkai- luun ja toteuttamisen aloittamiseen Parik-
15901: seksi. kalassa.
15902:
15903: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
15904:
15905: Heikki Kokko
15906: 1984 vp. 1087
15907:
15908: Raha-asia-aloite n:o 1017
15909:
15910:
15911:
15912:
15913: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n lastenrahas-
15914: tolle (UNICEF)
15915:
15916:
15917: Eduskunnalle
15918:
15919: Maailman köyhissä maissa kuolee joka vuosi vii- UNICEF pystyisi käyttämään hankkeisiinsa te-
15920: sitoista miljoonaa alle vuoden ikäistä lasta. Enem- hokkaasti ja viivytyksettä huomattavasti suurem-
15921: män kuin puolet näistä lapsista voitaisiin pelastaa, piakin summia kuin sillä nyt on käytettävissään.
15922: jos maailmanlaajuisesti sovellettaisiin eräitä yksin- Suomen tuki UNICEFille on selvästi muiden poh-
15923: kertaisia ja halpoja perusterveydenhoitomenetel- joismaidenpanosta pienempi; esimerkiksi Norja on
15924: miä, joita UNICEF yhdessä Maailman terveysjär- viime vuosina antanut UNICEFille noin viisi ker-
15925: jestön (WHO) kanssa opettaa ja levittää useissa taa enemmän varoja kuin Suomi. .
15926: kymmenissä eri maissa. UNICEFin toimintaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15927: kuuluu myös mm. vesihuollon, käymätöiden ja taen,
15928: yleisen terveystiedon parantamishankkeita. Tämä
15929: kaikki tähtää lasten ja äitien ja välillisesti koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15930: väestön terveyden ja muun hyvinvoinnin paranta- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15931: miseen. 24.30.66 lisäyksenä JOO 000 000 markkaa
15932: On vakuuttavasti osoitettu, että - toisin kuin YK:nlastenrahastolle (UNICEF).
15933: äkkiä ajatellen luulisi - nopean väestönkasvun
15934: hillitseminen köyhissä maissa edellyttää lasten
15935: kuolevuuden alentamista.
15936:
15937: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
15938:
15939: Ville Komsi Kalle Könkkölä Jouni). Särkijärvi
15940: Timo Kietäväinen Mauri Pekkarinen Sirpa Pietikäinen
15941: Pirjo Rusanen Ilkka Kanerva Ole Wasz-Höckert
15942: Arja Alho Pekka Starast Reino Paasilinna
15943: Liisa Jaakonsaari Mats Nyby Sinikka Hurskainen-Leppänen
15944: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko Helle Ensio Laine
15945: Pekka Leppänen Arvo Kemppainen Marja-Liisa Salminen
15946: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Olavi Ronkainen
15947: 1088 1984 vp.
15948:
15949: Raha-asia-aloite n:o 1018
15950:
15951:
15952:
15953:
15954: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kansainväliselle
15955: maatalouden kehittämisrahastolle (IF AD)
15956:
15957:
15958: Eduskunnalle
15959:
15960: Vuonna 1974 perustettu Kansainvälinen maa- mattavan osan maksavilla OPEC-mailla sekä lai-
15961: talouden kehittämisrahasto (IFAD) on ainoa monen- noja saavilla köyhillä mailla on kullakin ryh-
15962: välinen kehitysapurahasto, joka peruskirjansa mu- mällä kolmannes äänistä. Tällä hetkellä suuri osa
15963: kaan kiinnittää erityisesti huomiota maaseudun IFADin tukemista ja suunnittelemista hankkeista
15964: köyhien pienviljelijöiden ja maattoman väestön ~hkaa jäädä toteutumatta varojen puutteen vuok-
15965: elinolojen parantamiseen. IFAD ei keskity vienti- st.
15966: viljelyn tehostamiseen vaan köyhän maaseutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15967: väestön oman ravinnontuotannon parantamiseen. taen,
15968: IFAD on asettanut kaikkien lainojensa ehdoksi,
15969: että niillä rahoitettavat hankkeet eivät saa kärjis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15970: tää tulo- ja varallisuuseroja köyhissä maissa. Lai- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15971: nojen suuntaamisessa pyritään päinvastoin tasoit- 24.30. 66 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
15972: tamaan näitä eroja. Kansainväliselle maatalouden kehittämis-
15973: Äänivalta IFADin sisällä on jaettu siten, että rahastolle (IFAD).
15974: läntisillä teollisuusmailla, järjestön menoista huo-
15975:
15976: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
15977:
15978: Ville Komsi Kalle Könkkölä Jouni J. Särkijärvi
15979: Sirpa Pietikäinen Pirjo Rusanen Ilkka Kanerva
15980: Ole Wasz-Höckert Timo Kietäväinen Arja Alho
15981: Reino Paasilinna Liisa Jaakonsaari Pekka Starast
15982: Mats Nyby Sinikka Hurskainen-Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen
15983: Esko Helle Ensio Laine Pekka Leppänen
15984: Arvo Kemppainen Marja-Liisa Salminen Ulla-Leena Alppi
15985: Olavi Ronkainen
15986: 1984 vp. 1089
15987:
15988: Raha-asia-aloite n:o 1019
15989:
15990:
15991:
15992:
15993: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta tarvikeapuun (non-food-
15994: items) Maailman elintarvikeohjelmalle (WFP)
15995:
15996:
15997: Eduskunnalle
15998:
15999: Elintarvikehuollon onnistuminen köyhissä ria yms. sekä koneiden ja laitteiden käyttöön ja
16000: maissa ei riipu pelkästään tuotannosta, ostoista ja elintarvikkeiden säilytykseen liityvää neuvontaa ja
16001: avustuksista. Usein kuljetuksien, varastoinnin ja koulutusta.
16002: jakelun asianmukainen järjestäminen on pullon- Suomi voisi antaa apua ns. multi-bi-apuna.
16003: kaulana. Tämä koskee sekä ulkopuolelta tuotavia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16004: että samassa maassa tuotettavia elintarvikkeita. taen,
16005: Pahimmissa tapauksissa jonkin maan viljasadosta
16006: saattaa jopa kolmannes pilaantua tarkoitukseensa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16007: sopimattomien varastojen ja kehnojen kuljetus- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16008: mahdollisuuksien takia. 24.30. 66 50 000 000 markkaa tarvike-
16009: Maailman elintarvikeohjelman (WFP) puitteis- apuun (non-food-items) Maazlman elintar-
16010: sa on suunniteltu elintarvikkeiden kuljetukseen, vikeohjelmalle (WFP) ja lisäksi oikeuttaisi
16011: käsittelyyn, varastoimiin ja jakeluun liittyviä tek- hallituksen tekemään tähän lzi'ttyviä sopi-
16012: nisiä parannuksia, joiden toteuttamiseen tarvittai- muksia ja valmistelemaan hankkeita siten,
16013: siin varoja ilmeisesti vielä kipeämmin kuin varsi- että niistä aiheutuu kassamenoja
16014: naiseen elintarvikkeiden tuotantoon tai ostoihin. 50 000 000 markkaa vuonna 1986 ja
16015: Varoilla voitaisiin hankkia satamalaitteita, kulje- 50 000 000 markkaa vuonna 1987.
16016: tuskalustoa, pakkauskoneita, vaakoja, säkkipape-
16017:
16018: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16019:
16020: Ville Komsi Kalle Könkkölä Jouni J. Särkijärvi
16021: Sirpa Pietikäinen Pirjo Rusanen likka Kanerva
16022: Ole Wasz-Höckert Timo Kietäväinen Arja Alho
16023: Pekka Starast Liisa Jaakonsaari Mats Nyby
16024: Sinikka Hurskainen-Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen Esko Helle
16025: Ensio Laine Pekka Leppänen Arvo Kemppainen
16026: Marja-Liisa Salminen Ulla-Leena Alppi Olavi Ronkainen
16027:
16028:
16029:
16030:
16031: 137 4284003504
16032: 1090 1984 vp.
16033:
16034: Raha-asia-aloite n:o 1020
16035:
16036:
16037:
16038:
16039: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta kahdenväliseen lahjamuotoi-
16040: seen kehitysapuun ns. SADCC-maille
16041:
16042:
16043: Eduskunnalle
16044:
16045: SADCC eli Southern African Development Co- työhön SADCC-maiden kanssa esim. metsityk-
16046: ordination Comission on Angolan, Botswanan, sen, polttopuuhuollon, metsänhoidon ja metsä-
16047: Lesothon, Malawin, Mosambikin, Sambian, Swa- teollisuuden alalla.
16048: simaan ja Tansanian yhteistyöelin, joka tuunnitte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16049: lee ja valvoo yhteisiä kehityshankkeita sekä koor- taen,
16050: dinoi näiden maiden kehityssuunnitelmia. Han-
16051: kekohtainen kehitysyhteistyö SADCC-maiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16052: kanssa voisi liittyä järkevästi Suomen vakinaiseen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16053: ohjelmayhteistyöhön Tansanian ja Sambian kans- 24.30. 67(2) 70 000 000 markkaa kahden-
16054: sa. Hankkeiden suunnittelu, valvonta ja arviointi väliseen lahjamuotoiseen kehitysapuun ns.
16055: eivät tuottaisi samanlaisia vaikeuksia kuin '' irralli- SADCC-mazlle ja lisäksi oikeuttaisi halli-
16056: semmissa'' kohteissa. tuksen tekemään tähän liittyviä sopimuk-
16057: SADCC-maiden yhteistyö ja kehitys lisäävät sia ja valmistelemaan hankkeita siten, että
16058: näiden maiden kykyä torjua riippuvuutta Etelä- niistä aiheutuu kassamenoja 150 000 000
16059: Afrikan tasavallasta. markkaa vuonna 1986 ja 150 000 000
16060: Suomella on hyvät edellytykset kehitysyhteis- markkaa vuonna 1987.
16061:
16062: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16063:
16064: Ville Komsi Kalle Könkkölä Jouni J. Särkijärvi
16065: Sirpa Pietikäinen Pirjo Rusanen likka Kanerva
16066: Ole Wasz-Höckert Arja Alho Pekka Starast
16067: Liisa Jaakonsaari Mats Nyby Sinikka Hurskainen-Leppänen
16068: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko Helle Ensio Laine
16069: Pekka Leppänen Arvo Kemppainen Marja-Liisa Salminen
16070: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Olavi Ronkainen
16071: 1984 vp. 1091
16072:
16073: Raha-asia-aloite n:o 1021
16074:
16075:
16076:
16077:
16078: Komsi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen
16079: opettajien ja tutkijoiden sekä opiskelijoiden tutkimusta
16080: ja koulutusta edistäviin tarkoituksiin
16081:
16082: Eduskunnalle
16083:
16084: Korkeakoulujen tieteelliselle toiminnalle kan- Joensuun yliopisto 270000 mk
16085: sainvälisen ja kansallisen tieteellisen yhteydenpi- Kuopion yliopisto 290 000 mk
16086: don kehittämisellä on mitä keskeisin merkitys. Turun yliopisto 530 000 mk
16087: Kuitenkin juuri tällä alueella korkeakoulut ovat Tampereen yliopisto 400000 mk
16088: jääneet voimakkaasti suhteellisesti jälkeen yleises- Åboakademi 240 000 mk
16089: tä resurssikehityksestä. Erityisesti tämä on tuntu- Lapin korkeakoulu 110 000 mk
16090: nut korkeakoulujen tähän tarkoitukseen varattu- Eläinlääketiet. korkeakoulu 90 000 mk
16091: jen apurahojen reaaliarvon alituisena heikentymi- Teknillinen korkeakoulu 460 000 mk
16092: senä ja täten tieteellisen yhteydenpidon ja tieteel- Tampereen teko. korkeakoulu 270 000 mk
16093: lisiin tapahtumiin osallistumisen edellytysten hei- Lappeenrannan teko. korkeakoulu 140000 mk
16094: kentymisenä. Raskaimmin tämä koskee ns. alue- Helsingin kauppakorkeakoulu 140 000 mk
16095: korkeakouluja, joiden matkakustannukset muo- Svenska handelshögskolan 90 000 mk
16096: dostuvat korkeimmiksi. Turun kauppakorkeakoulu 100 000 mk
16097: Jotta korkeakoulujen toimintaedellytykset tällä Vaasan korkeakoulu 110 000 mk
16098: alueella säilyisivät, olisi apurahojen kehitys saatet- Yhteensä 5 000 000 mk
16099: tava vähintään samalle tasolle kuin korkeakoulu-
16100: määrärahojen yleinenkin kehitys. Tästä syystä ehdotamme,
16101: Apurahojen kehityksen jälkeenjääneisyydestä
16102: seuraa, että yleisesti ottaen kyse ei ole edes merkit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16103: tävän suuresta absoluuttisesta lisätarpeesta. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16104: Käyttösuunnitelma (momentti 29.10. 50) 29.10.50 lisäyksenä 700 000 markkaa kor-
16105: Helsingin yliopisto 820 000 mk keakoulujen opettajien ja tutkijoiden ja
16106: Jyväskylän yliopisto 420 000 mk opiskelijoiden tutkimusta ja koulutusta
16107: Oulun yliopisto 520 000 mk edistävzin tarkoituksiin.
16108:
16109: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16110:
16111: Ville Komsi Kalle Könkkölä
16112: 1092 1984 vp.
16113:
16114: Raha-asia-aloite n:o 1022
16115:
16116:
16117:
16118:
16119: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden
16120: ruokailutuen korottamiseen
16121:
16122:
16123: Eduskunnalle
16124:
16125: Korkeakouluopiskelijoiden ruokailutuki on kopuolisissa tiloissa sijaitsevien ruokaloiden eri-
16126: mahdollistanut opiskelijoille lämpimän aterian tyiskustannuksiin (energia-, siivous- ja muut yllä-
16127: nauttimisen lounasaikaan kohtuulliseen hintaan. pitokustannukset ).
16128: Tällä hetkellä tuki on 3, 50 markkaa/ ateria ja hal- Tästä syystä ehdotamme,
16129: lituksen esitys lupailee 25 pennin korotusta
16130: 1. 7. 198 5 alkavalle opintovuodelle. että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16131: Jotta hinnankorotukset eivät "söisi" ruokailu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16132: tuen rcaaliarvoa ja opiskelijat maksaisivat ainoas- 29.37.52 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
16133: taan raaka-ainekustannuksista, olisi ruokailutuki korkeakouluopiske/tjoiden ruokatfutuen
16134: ensi vuoden tulo- ja menoarviossa korotettava vä- korottamiseen ja korkeakoulujen ulkopuo-
16135: hintään 4,50 markkaan/opiskelija-ateria. Tämän lisissa tzloissa szjaitsevien ruokaloiden eri-
16136: lisäksi olisi annettava lisätukea korkeakoulujen ul- tyiskustannuksiin.
16137:
16138: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16139:
16140: Ville Komsi Kalle Könkkölä
16141: 1984 vp. 1093
16142: Raha-asia-aloite n:o 1023
16143:
16144:
16145:
16146:
16147: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotukeen sen myöntämi-
16148: seksi täysi-ikäiselle opiskelijalle vanhempien varallisuudesta riip-
16149: pumatta
16150:
16151:
16152: Eduskunnalle
16153:
16154: Vanhempien tulot ja varallisuus vaikuttavat alle etuuksien piiriin kuuluvien määrää kasvattavasti
16155: 24-vuotiaalle opiskelijalle myönnettävään opinto- ja edellyttää vastaavaa korotusta opintorahana
16156: tukeen. Suomessa 18-vuotias ihminen on täysi- myönnettävän avustuksen kokonaissummaan.
16157: ikäinen ja pääsääntöisesti vastuussa itsestään ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16158: toimeentulostaan. Täten 24 vuoden ikäraja on taen,
16159: täysin perusteeton ja ylläpitää nuorten riippu-
16160: vuutta vanhemmistaan keinotekoisesti. Olisikin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16161: oikeudenmukaista poistaa 24 vuoden ikäraja 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
16162: opintotuen säätelystä ja korvata se normaalilla 29.39.55 lisäyksenä 15 500 000 markkaa 24
16163: täysi-ikäisyysrajalla. Koska opiskelijat ovat keski- vuoden ikärajan korvaamiseksi normaaltfla
16164: iältään nuoria, on alle 24-vuotiaitakin opiskelijoi- täysi-ikäisyysrajalla opintotuen jakamisessa
16165: den joukossa enemmän kuin väestössä keskimää- 1.7.1985 alkaen.
16166: rin. Siksi uudistus vaikuttaisi eräiden opintotuen
16167:
16168: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16169:
16170: Ville Komsi Kalle Könkkölä
16171: 1094 1984 vp.
16172:
16173: Raha-asia-aloite n:o 1024
16174:
16175:
16176:
16177:
16178: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta harrastajateatteri-
16179: toiminnan tukemiseen
16180:
16181:
16182: Eduskunnalle
16183:
16184: Suomalaiset harrastajateatteritoimintaa harjoit- Mikäli hallituksen esitys toteutuu, merkitsee se
16185: tavat liitot Centralförbundet för svenska Teater- käytännössä ylitsepääsemättömiä vaikeuksia kaik-
16186: amatörer i Finland rf., Finlands Svenska Ung- kien harrastajanäyttämöiden taloudelle, mistä
16187: domsförbund rf., Suomen harrastajateatteriliitto puolestaan on seurauksena maamme harrastaja-
16188: ry. ja Työväen Näyttämöiden liitto ry. ovat vuosi teatteritoiminnan huomattava taantuminen, vaik-
16189: vuoden jälkeen joutuneet tilanteeseen, jossa pit- ka juuri päinvastainen kehitys olisi toivottavaa
16190: käjännitteinen suunnittelu on ollut käytännölli- teknistyneen tiedonvälityksen ja viihteen vastapai-
16191: sesti katsoen mahdotonta määrärahapolitiikan nona.
16192: epävarmuuden vuoksi. Samanaikaisesti kaikkien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16193: liittojen jäsenkentässä toiminnan laajuus ja taso taen,
16194: ovat kohonneet liittojen ponnistelujen tuloksena.
16195: On jouduttu tilanteeseen, jossa kaikki liitot ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16196: toimineet resurssiensa ylärajoilla, mieluummin ne 1985 tulo- ja menoarvioon momentzl/e
16197: ylittäen kuin alittaen. 29.90.52 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
16198: Hallitus on esittänyt vuoden 1985 budjet- harrastajateattentoiminnan tukemiseen.
16199: tiin näyttämötaiteelliseen harrastustoimintaan
16200: 2 500 000 markkaa ja harrastajateattereille 700 000
16201: markkaa.
16202:
16203: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16204:
16205: Ville Komsi Kalle Könkkölä
16206: 1984 vp. 1095
16207: Raha-asia-aloite n:o 1025
16208:
16209:
16210:
16211:
16212: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta elokuvajärjestöille
16213: korkeatasoisten elokuvien levityksen turvaamiseksi
16214:
16215:
16216: Eduskunnalle
16217:
16218: Elokuvajärjestöt tekevät kasvatuksellisesti tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16219: keää työtä levittäessään korkeatasoisia elokuvia taen,
16220: maassamme, erityisesti lapsikatselijoille. Nykyisen
16221: kuvatarjonnan viidakossa on järjestöille jäänyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16222: miltei yksinomaan myös katselutottumusten oh- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzl/e
16223: jaaminen. Nyt, kun mm. väkivaltaisten videoka- 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa elo-
16224: settien katselussa eletään pahinta ensihuumaa, pi- kuvajärjestözlle korkeatasoisten elokuvien
16225: täisi kasvatuksellisesti tervehenkisten ja taiteelli- levitykseen ja niistä tiedottamiseen.
16226: sesti korkeatasoisten elokuvien levitystä lisätä.
16227: Tässä elokuvajärjestöt valmiine kanavineen liene-
16228: vät tehokkaimpia.
16229:
16230: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16231:
16232: Ville Komsi Kalle Könkkölä
16233: 1096 1984 vp.
16234:
16235: Raha-asia-aloite n:o 1026
16236:
16237:
16238:
16239:
16240: Komsi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta elokuvajärjestöille
16241: elokuvakopioiden tarjonnan lisäämiseen
16242:
16243:
16244: Eduskunnalle
16245:
16246: Kotimaisten elokuvajärjestöjen kautta levitettä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16247: vien elokuvien katselijoiden määrä on maassam- taen,
16248: me suuri. Suuri osa elokuvista näytetään kouluis-
16249: sa, päiväkodeissa ja nuorisojärjestöjen tilaisuuksis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16250: sa. Elokuvien levitystä vaivaa tällä hetkellä kopioi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16251: den puute. Kuitenkin kansallisen kulttuurimme 29.90.52 lisäyksenä 150 000 markkaa las-
16252: vaalimiseksi, asiallisen ja sisällöllisen tiedon tenelokuvien kopioiden määrän lisäämi-
16253: eteenpäin viemiseksi olisi elokuvaa kyettävä vie- seksi.
16254: mään katselijoille mm. kaupallisen videoviihteen
16255: vastapainoksi.
16256:
16257: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16258:
16259: Ville Komsi Kalle Könkkölä
16260: 1984 vp. 1097
16261:
16262: Raha-asia-aloite n:o 1027
16263:
16264:
16265:
16266:
16267: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta mielipidelehtien
16268: tukemiseen
16269:
16270:
16271: Eduskunnalle
16272:
16273: Maassamme julkaistaan koko joukko korkeata- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16274: soisia kulttuuri- ja mielipidelehtiä, jotka jatkuvas- taen,
16275: ti kärsivät taloudellisesta ahdingosta. Sitä vastoin
16276: puolueiden hallitsemat muutamat suuret päivä- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16277: lehdet voivat toimia turvatulla taloudellisella pe- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16278: rustalla puoluelehtituen nojalla. Tilannetta ei voi- 29.99.57 lisäyksenä 1500000 markkaa
16279: da pitää tyydyttävänä. mielipidelehtien tukemiseen.
16280:
16281: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16282:
16283: Ville Komsi Kalle Könkkölä
16284:
16285:
16286:
16287:
16288: 138 4284003504
16289: 1098 1984 vp.
16290:
16291: Raha-asia-aloite n:o 1028
16292:
16293:
16294:
16295:
16296: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden luonnonmukaisen
16297: viljelyn neuvojan palkkauskustannuksiin
16298:
16299:
16300: Eduskunnalle
16301:
16302: Luonnonmukaisen viljelyn neuvontatoimintaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16303: olisi tehostettava. Maatalouskeskusten Liitto ja sen taen,
16304: jäseninä olevat maatalouskeskukset ovat ilmaisseet
16305: tarpeen luonnonmukaisen viljelyn neuvojain toi- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16306: mien perustamiseen. Luonnonmukaisin menetel- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16307: min jo nyt viljeleviä on maassamme niin paljon, 30.30.40 150 000 markkaa kahden luon-
16308: että kiinnostuksen huomioiden on välttämätöntä nonmukaisen viljelyn neuvojan palkkaa-
16309: osoittaa määräraha kahden neuvojan palkkaami- miseen ja käyttömenoihin.
16310: seen, jotta myös syntyvä viljelytoiminta saa tarvit-
16311: semansa neuvontatuen.
16312:
16313: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16314:
16315: Ville Komsi Kalle Könkkölä
16316: 1984 vp. 1099
16317: Raha-asia-aloite n:o 1029
16318:
16319:
16320:
16321:
16322: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan vientitukeen elintarvi-
16323: keapuna
16324:
16325:
16326: Eduskunnalle
16327:
16328: Suomessa ylituotettuja elintarvikkeita voitaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16329: toimittaa kriisiapuna nälkäkatastrofeista kärsiviin 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16330: maihin kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta. 30.32.40 30 000 000 markkaa viljan vien-
16331: Esimerkiksi viljaa voitaisiin Suomesta toimittaa titukeen elintarvikeapuna.
16332: vuonna 1985 elintarvikeapuna huomattavasti kaa-
16333: vailtua enemmän.
16334: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16335: taen,
16336:
16337: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16338:
16339: Ville Komsi Kalle Könkkölä
16340: 1100 1984 vp.
16341:
16342: Raha-asia-aloite n:o 1030
16343:
16344:
16345:
16346:
16347: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen läm-
16348: mitysenergian käytön lisäämiseksi maatiloilla
16349:
16350:
16351: Eduskunnalle
16352:
16353: Kotimaisen lämmitysenergian käyttöä maatila- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16354: kiinteistöissä ja kasvihuoneviljelmillä tulisi voi- taen,
16355: makkaasti edistää. Tässä tarkoituksessa olisi entis-
16356: tä paremmin tuettava kotimaista energiaa käyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16357: vien lämmitysjärjestelmien rakentamista ja uusi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16358: mista. Esimerkkinä vahvat käyttömahdollisuudet 30.34.441isäyksenä 5 000 000 markkaa ko-
16359: omaavasta kehittelyn aiheesta mainittakoon läm- timaisen lämmitysenergian käytön lisäämi-
16360: mityskattila, joka polttaa turvepellettejä, joita on seksi maatzlozlla.
16361: valmistettu varastoon yllin kyllin jo nyt. Käyttö
16362: vain on kovin vajavaista kattiloiden puuttuessa.
16363:
16364: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16365:
16366: Ville Komsi Kalle Könkkölä
16367: 1984 vp. 1101
16368:
16369: Raha-asia-aloite n:o 1031
16370:
16371:
16372:
16373:
16374: Komsi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta rautateiden säh-
16375: köistämisen nopeuttamiseksi
16376:
16377:
16378: Eduskunnalle
16379:
16380: Rautatiet ovat ylivoimaisesti energiataloudelli- Rautateiden tasoristeykset muodostavat edel-
16381: sin liikennemuoto. Sähköjuna on energiaa kaik- leen suuren vaaratekijän liikenteessä. Varustamal-
16382: kein eniten säästävä liikenneväline. Hallitusohjel- la kaikki tasoristeykset asianmukaisin turvalaittein
16383: massa on luvattu, että energian säästöä tehoste- voitaisiin onnettomuuslukuja merkittävästi las-
16384: taan voimakkaasti. Tämän tulisi näkyä myös lii- kea. Liikenneturvallisuus on niin tärkeä asia·, että
16385: kennepolitiikassa. sen edestä on oltava valmiit jotain maksamaankin.
16386: Sähköistäminen nopeuttaa liikennettä vetäen Tämän vuoksi olisi liikenteen ohjaus- ja turvalait-
16387: siten lisää matkustajia rautateille. Rautateiden teisiin ehdotettua määrärahaa huomattavasti ko-
16388: sähköistäminen on myös puhtaan liiketaloudelli- rotettava.
16389: sesti tarkastellen todettu edulliseksi. Se vähentää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16390: valtionrautateiden niin sanottua tappiota. taen,
16391: Näistä syistä rautateiden sähköistystä olisi voi-
16392: makkaasti nopeutettava. Hallitus esittää sähköis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16393: tyksen jatkamista rataosalla Imatra-Joensuu. Tä- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
16394: mä on oikeasuuntaista, mutta tahti on kovin hi- 31.90. 72 lisäyksenä 45 000 000 markkaa,
16395: das. Rahoitusta olisi lisättävä, jotta työ saataisiin josta 30 000 000 markkaa käyttösuunnitel-
16396: valmiiksi lähivuosina ja sähköistystä voitaisiin jat- man kohtaan ''Sähköistyksen kiinteät liså'-
16397: kaa muilla rataosilla. Tätä varten olisi laadittava laitteet" ja 15 000 000 markkaa kohtaan
16398: ensi tilassa sähköistysohjelma, jonka puitteissa "Liikenteen ohjaus- ja turvalaitteet".
16399: kaikki maan keskeiset rataosat sähköistetään.
16400:
16401: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16402:
16403: Ville Komsi Kalle Könkkölä
16404: 1102 1984 vp.
16405:
16406: Raha-asia-aloite n:o 1032
16407:
16408:
16409:
16410:
16411: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelu-
16412: alueiden hoitoon ja kunnossapitoon
16413:
16414:
16415: Eduskunnalle
16416:
16417: Laajan valmistelutyön tuloksena maassamme tuksen luonnonsuojelualuetoimiston aloitettua
16418: on viime vuosina valmistunut useita alkuperäisen toimintansa kolme vuotta sitten suojelualueiden
16419: luonnon suojeluohjelmia. Valtioneuvoston vah- hoidon tehostamiseksi alueille on laadittu runko-
16420: vistamia ohjelmia ovat kansallis- ja luonnonpuis- suunnitelmia, joissa kunkin alueen hoidon ja käy-
16421: toverkon kehittämisohjelma, soidensuojelun pe- tön pääsuuntaviivat on esitetty. Suunnitelmien
16422: rusohjelma, lintuvesien suojeluohjelma ja harju- toteuttaminen uhkaa kuitenkin hidastua ja viiväs-
16423: jen suojeluohjelma. Suojeluohjelmien laatiminen tyä kohtuuttomasti määrärahojen puutteen takia.
16424: on koettu välttämättömäksi ja kiireelliseksi maan- Seurauksena on alkuperäisen suojelutavoitteen
16425: käytön suuren tehostumisen vuoksi koko maassa, vaarantuminen, mm. valvonnan puutteen vuoksi
16426: minkä vuoksi alkuperäisen luonnon suojelukoh- monet luonnonarvot voivat kärsiä menetyksiä,
16427: teita ei enää jää jäljelle ilman näitä erityistoimen- suojelualueiden käyttö ympäristövalistukseen,
16428: piteitä. opetukseen, yleisön tutustumiskohteena estyy
16429: Suojeluohjelmien toteuttaminen on kuitenkin jne. Myös alueiden sijaintikunnat voivat kokea ti-
16430: edennyt hitaasti ja kohdannut vaikeuksia, joista lanteen pettymyksenä suojelukohteisiin suuntau-
16431: osa johtuu käytettävissä olevien määrärahojen ja tuneisiin odotuksiin ja toiveisiin nähden, mistä
16432: henkilöresurssien niukkuudesta, osa taas asenteel- voi olla seurauksena kielteistä asennoitumista
16433: lisista ja organisatorisista ongelmista. Pisimmälle luonnonsuojeluhankkeisiin tulevaisuudessa.
16434: on edetty kansallis- ja luonnonpuisto-ohjelman Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
16435: toteuttamisessa, minkä tuloksena maassamme on nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
16436: tällä hetkellä 22 kansallispuistoa ja 20 luonnon- Edellä esitetettyyn viitaten ehdotamme kun-
16437: puistoa. Soidensuojeluohjelman toteuttaminen nioittaen,
16438: valtion mailla on myös edennyt varsin pitkälle,
16439: joskin vasta 59 soidensuojelualueen perustaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16440: on loppuunsaatettu eduskunnan säätämällä lailla. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16441: Lisääntynyt luonnonsuojelualueiden määrä vaa- 35.20.22 lisäyksenä 2 200 000 markkaa
16442: tii myös alueiden hoidon ja valvonnan tehostamis- luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kun-
16443: ta. Tähän saakka suojelualueiden hoito ja valvon- nossapitoon.
16444: ta on ollut Suomessa varsin passiivista. Metsähalli-
16445:
16446: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16447:
16448: Ville Komsi Heli Astala Pertti Salolainen
16449: Mauno Manninen Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna
16450: 1984 vp. 1103
16451:
16452: Raha-asia-aloite n:o 1033
16453:
16454:
16455:
16456:
16457: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupunkien ja taajamien
16458: liikennesaneeraukseen
16459:
16460:
16461: Eduskunnalle
16462:
16463: Viime aikoina on kansainvälinen suuntaus kau- Suuntausta on syytä suosia, sillä kaupungeissa hy-
16464: punkisuunnittelussa korostanut kaupungin mer- vin vähälle huomiolle jääneiden kokopäiväasuk-
16465: kitystä asuinympäristönä sen muiden tehtävien ja kaiden suhteellinen osuus on huomattava. Koko-
16466: mm. vapaasti kasvavan liikenteen kustannuksella. päiväasukkaita ovat mm. eläkeläiset, lapset jako-
16467: Tämä suuntaus on saanut kannatusta lähes aina, tiäidit.
16468: kun asukkaiden omaa mielipidettä on kysytty. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16469: Viimeksi sai liikenteen rajoittamiseen ja asuin- taen,
16470: alueiden rauhoittamiseen perustuva vaihtoehto
16471: yksiselitteisen kannatuksen Helsingin kaupungin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16472: järjestämässä kyselyssä. Läpiajolta suojatut alueet, 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
16473: piha- ja hidaskadut ym. viihtyvyyttä parantavat markkaa kaupunkien ja taajamien lizken-
16474: järjestelyt ovat hitaasti lisääntymässä myös meillä. nesaneeraukseen.
16475:
16476: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16477:
16478: Ville Komsi Kalle Könkkölä
16479: 1104 1984 vp.
16480:
16481: Raha-asia-aloite n:o 1034
16482:
16483:
16484:
16485:
16486: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Rinteen mallin mu-
16487: kaisen työllistämiskokeilun laajentamiseksi Oulun ja Lapin lää-
16488: nien kuntiin
16489:
16490: Eduskunnalle
16491:
16492: Nk. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16493: listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16494: seudun kokeilussa. 34.50.44 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
16495: Tutkimukset osoittavat, että Rinteen mallin nk. Rinteen mallin mukaisen työllistämis-
16496: mukainen työllistäminen on myös valtiontalou- kokezlun laajentamiseen Oulun ja Lapin
16497: dellisesti kannattavaa. Myös inhimillinen näkö- läänissä.
16498: kulma vaatii erityisen huomion kiinnittämistä pit-
16499: käaikaistyöttömyyden poistamiseen.
16500: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16501: taen,
16502:
16503: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1984
16504:
16505: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti
16506: Vieno Eklund Urho Pohto Reino Jyrkilä
16507: Mikko Vainio
16508: 1984 vp. 1105
16509:
16510: Raha-asia-aloite n:o 1035
16511:
16512:
16513:
16514:
16515: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansan Sivistystyön
16516: Liitolle opinto- ja kulttuuritoiminnan kokeiluun
16517:
16518:
16519: Eduskunnalle
16520:
16521: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16522: 1985 kohtaan 29.57.54.lliittyen toteamme, ettei 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
16523: esitetty määräraha ole riittävä sivistysjärjestökoh- 29.57.54 uudelle alamomenttlle 800 000
16524: taiseen toiminnan edistämiseen. Katsomme, että markan määrärahan Kansan Sivistystyön
16525: Kansan Sivistystyön Liitto ei ole voinut opinto- ja Liitolle alueellisen ja paikallisen opinto- ja
16526: kulttuuritoiminnan luonteen mukaisesti kehittää kulttuuritoiminnan kokezfuun ja kehittä-
16527: alueellista ja paikallista toimintaa. mzseen.
16528: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16529:
16530: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16531:
16532: Niilo Koskenniemi Juhani Vähäkangas Esko-Juhani Tennilä
16533: Ulla-Leena Alppi Timo Laaksonen Vappu Säilynoja
16534: Arvo Kemppainen Ensio Laine Osmo Vepsäläinen
16535: Irma Rosnell
16536:
16537:
16538:
16539:
16540: 139 4284003504
16541: 1106 1984 vp.
16542:
16543: Raha-asia-aloite n:o 1036
16544:
16545:
16546:
16547:
16548: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansan Sivistystyön
16549: Liiton harjoittamaan tutkimustoimintaan
16550:
16551:
16552: Eduskunnalle
16553:
16554: Kansan Sivistystyön Liitto ry:n järjestämän kyisissä tiedeyhteisöissä, ja harjoitettu kansainvä-
16555: opintotoiminnan ja oppimateriaalituotannon listä yhteistyötä.
16556: pohjana on tieteellisen sosialismin teoria. Opinto- Tutkimustoimintaa on tarkoitus jatkaa vuonna
16557: toiminnan suunnittelu ja opintoaineistojen laa- 1985. Tutkimustoiminnan painopistealueet ovat
16558: dinta pohjautuu paljolti suomalaisen marxilaisen edelleen:
16559: tutkimuksen perinteeseen, joka on suurelta osin 1. Työväenliikkeen poliittinen intressialue.
16560: kehittynyt ns. virallisten tiedelaitosten ulkopuo- 2. Työväenliikkeen tehtävien aiheuttama opis-
16561: lella, osin välittömässä yhteydessä työväenliikkeen kelutarve.
16562: järjestöihin. Opintotoiminnan kehittäminen on 3. Marxilaisuuden opettamisen pedagogiikka.
16563: osoittanut tarpeen yhtäältä perusteellisemmin Näiden alueiden sisällä keskitytään vuoden
16564: kartoittaa tämän tutkimusperinteen tuloksia ja 1985 aikana lähinnä kysymykseen valtion luon-
16565: toisaalta viedä sitä eteenpäin uusissa olosuhteissa. teen muuttumisesta ja työväenliikkeen roolista sii-
16566: Luonteensa mukaisesti tällainen tutkimustyö on nä, kysymykseen rauhasta työväenliikkeen intres-
16567: työväenliikkeen itsensä tutkimista ja edellyttää lä- sinä, politiikan ja sivistyksen suhteeseen nimen-
16568: heisiä yhteyksiä työväenjärjestöihin. Se vaatii omaan eri väestöryhmissä sekä marxilaisen teorian
16569: myös eri yhteiskuntatieteiden lähestymistapojen kehityksen ongelmiin; myös marxilaisuuden tie-
16570: ja metodien yhtäaikaista soveltamista. Muun teellisen kehityksen uusimmasta historiasta laadi-
16571: muassa näiden vaatimusten johdosta viralliset tie- taan tarkastelu.
16572: delaitokset eivät tänäänkään voi kokonaan tyydyt- Yliopistoissa ym. tehtävää tutkimusta käyte-
16573: tää edellä kerrottua tutkimustarvetta. tään tietysti hyväksi, mutta koska tutkimustoi-
16574: Kansan Sivistystyön Liitossa on vuoden 1980 minta on työväenliikettä palvelevaa ja tapahtuu
16575: alusta käynnistetty työväenliikkeen ja marxilai- läheisessä yhteydessä järjestöjen kanssa, tarvitaan
16576: suuden tutkimustoiminta. Sen tähänastiset tutki- oma tutkimuspanos. Tutkimustoiminnan pää-
16577: mustulokset ovat käsitelleet työväenliikkeen po- asialliset kulut ovat kokopäivätoimisen tutkijan
16578: liittisten intressien kehitystä, noiden intressien palkkaamiseen sekä materiaali-, kokous-, matka-
16579: luonnetta poliittisen puolueen tasolla, opintomo- ym. kuluihin.
16580: tivatiota työväenlikkeessä sekä internationalismin, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16581: erityisesti rauhan suhdetta poliittisen työväenliik-
16582: keen tehtäviin. Näistä kysymyksistä on julkaistu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16583: tutkimusraportit, lisäksi on julkaistu joukko työ- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16584: papereita, seminaariaineistoja jne. Tutkimustoi- 29.88.53 400 000 markkaa avustuksena
16585: minnan piirissä on harjoitettu seminaaritoimin- Kansan sivistystyön Liitolle työväenlzik-
16586: taa, yhteistyötä marxilaisen tutkimuksen asian- keen ja marxzlaisuuden tutkimustoimin-
16587: tuntijoiden kanssa sekä työväenliikkeessä että ny- taan.
16588:
16589: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16590:
16591: Niilo Koskenniemi Juhani Vähäkangas Esko-Juhani Tennilä
16592: Ulla-Leena Alppi Timo Laaksonen Osmo Vepsäläinen
16593: Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen Ensio Laine
16594: Irma Rosnell
16595: 1984 vp. 1107
16596: Raha-asia-aloite n:o 1037
16597:
16598:
16599:
16600:
16601: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen postikes-
16602: kuksen perusparantamiseen
16603:
16604:
16605: Eduskunnalle
16606:
16607: Rovaniemen postikeskuksen perusparannus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16608: laitoksen toiminnan kannalta erittäin ajankohtai- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzl-
16609: nen ja tulisi mitä kiireimmin toteuttaa. Valtion le 31.94.74 9500000 markkaa Rova-
16610: säästölinja tässä asiassa ei ole oikeaan osunut. Sa- nzemen postikeskuksen perusparantami-
16611: malla hanke auttaisi lievittämään alueen työttö- seen.
16612: myyttä.
16613: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16614: taen,
16615:
16616: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
16617:
16618: Niilo Koskenniemi Esko-Juhani Tennilä Hannele Pokka
16619: Aimo Ajo Lauri Impiö Seppo Pelttari
16620: 1108 1984 vp.
16621:
16622: Raha-asia-aloite n:o 1038
16623:
16624:
16625:
16626:
16627: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan aloit-
16628: tamiseen Soklissa
16629:
16630:
16631: Eduskunnalle
16632:
16633: Savukosken kunnassa Koillis-Lapissa sijaitsevan on ollut esillä myös Suomen ja Neuvostoliiton ta-
16634: Sokiin alueella on tutkimusten mukaan 100 loudellisessa yhteistyökomissiossa ja hanke sisältyy
16635: milj. tonnin apatiittiesiintymä, josta saadaan mm. Suomen ja Neuvostoliiton väliseen pitkän aikavä-
16636: lannoitteena käytettävää fosfaattirikastetta. Suo- lin yhteistyöasiakirjan (PAO) mahdollisena yhteis-
16637: men koko raakafosfaattikulutus on 700 000- työkohteena.
16638: 800 000 tn vuodessa, josta n. 350 000 tn jou- Pysyviä työpaikkoja Sokiin kaivos toisi n. 200.
16639: dutaan tuomaan ulkomailta. Sokiin apatiitin Rakentamisaikainen työllisyysvaikutus olisi
16640: keskimääräinen P,0 5-pitoisuus on n. 21 o/o, kun 1 000-2 000 työvuotta. Koillis-Lapin työllisyysti-
16641: se maamme muissa tiedossa olevissa fosfaattiesiin- lanteen kannalta hankkeella olisi siis oleellinen
16642: tymissä jää alle 5 % :n. Sokiin fosfaatissa ei ole merkitys. Alueen kunnissa Kemijärvellä, Pelko-
16643: kadmiumia, mikä tulee olemaan huomattava kus- senniemellä, Sailassa ja Savukoskella työttömyys-
16644: tannusetu tuontifosfaattiin nähden, joka sisältää aste on ollut ajoittain yli 20 % siten, että Sokiin
16645: kadmiumia. Ihmiselle ja eläimille vaarallisen kad- sijaintikunnassa Savukoskella se oli keskimäärin
16646: miumin sisältyminen lannoitefosfaattiin on kiel- tammi-kesäkuussa v. 1984 17,2 %. Alueen va-
16647: letty jo monessa maassa, mm. naapurimaassam- kavan työllisyystilanteen huomioon ottaen tulisi
16648: me. pikaisesti ryhtyä toimenpiteisiin kaivostoiminnan
16649: Rautaruukki Oy on vuodesta 1967 alkaen suo- aloittamiseksi Soklissa.
16650: rittanut Soklissa tutkimuksia ja myöhemmin myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16651: koerikastusta. Näiden perusteella Rautaruukki Oy taen,
16652: on v. 1980 tehnyt kauppa- ja teollisuusministe-
16653: riölle esityksen kaivostoiminnan aloittamisesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16654: Soklissa. Yhtiö on valmis aloittamaan esiintymän 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16655: hyödyntämisen sillä edellytyksellä, että hankkeel- 32.50.41 20 000 000 markkaa kaivostoi-
16656: le myönnetään voimassa olevien aluelakien mu- minnan aloittamiseksi Soklissa.
16657: kaiset investointi- ja käynnistysavustukset. Hanke
16658:
16659: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
16660:
16661: Niilo Koskenniemi Juhani Vähäkangas Esko-Juhani Tennilä
16662: Hannele Pokka Pentti Liedes Vappu Säilynoja
16663: Aimo Ajo Lauri lmpiö Seppo Pelttari
16664: Ulla-Leena Alppi Timo Laaksonen Mauno Manninen
16665: Arvo Kemppainen Ensio Laine Liisa Jaakonsaari
16666: Osmo Vepsäläinen Irma Rosnell
16667: 1984 vp. 1109
16668:
16669: Raha-asia-aloite n:o 1039
16670:
16671:
16672:
16673:
16674: Koskinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiä ra-
16675: hoitusavustuksia varten
16676:
16677:
16678: Eduskunnalle
16679:
16680: Nimenomaan kehitysalueiden ja sivualueiden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16681: kunnat ovat ajautumassa aina vain suurempiin ta- taen,
16682: loudellisiin vaikeuksiin. Tämä merkitsee väistä-
16683: mättä veroäyrin hinnan nousua, mikä on kohtuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16684: tonta taloudellisissa vaikeuksissa olevia kuntalaisia 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16685: ajatellen. Lisäksi tällainen tilanne vain kiihdyttää 26.97.30 lisäyksenä 3000000 markkaa
16686: autioitumista, ja myös työttömyys väestön vähe- kuntien yleisiä rahoitusavustuksia varten.
16687: nemisestä huolimatta kasvaa.
16688:
16689: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
16690:
16691: Helvi Koskinen
16692: 1110 1984 vp.
16693:
16694: Raha-asia-aloite n:o 1040
16695:
16696:
16697:
16698:
16699: Koskinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten päivä-
16700: rahan korottamiseksi
16701:
16702:
16703: Eduskunnalle
16704:
16705: Asevelvollisuuttaan suorinavien päiväraha ei tarkoitus. Tasavertaisuuden ja oikeudenmukai-
16706: enää vastaa niitä vaatimuksia, jotka sille on asetet- suuden saavuttamiseksi on varusmiesten päivära-
16707: tava. Millään tavoin ei korotuksissa ole otettu ha korotettava.
16708: huomioon hintojen eikä vallankaan matkakustan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16709: nusten nousua. Pienien päivärahojen vuoksi jou- taen,
16710: tuvat vähävaraisimmat varusmiehet tilanteeseen,
16711: josta on seurauksena kotilomien estyminen tai ai- että Eduskunta ottatsi valtion vuoden
16712: nakin harveneminen, kun sitä vastoin henkilöt, 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16713: joilla on varakas koti, voivat käydä siellä jopa vii- 27.14. 02 ltsäyksenä 26 000 000 markkaa
16714: koittain. Nykyinen päivärahakäytäntö on omiaan varusmiesten päivärahan korottamtseksi
16715: luomaan varusmiesten keskuuteen eriarvoisuutta. kahdella markalla päivältä vuoden 1985
16716: Tämä ei voi olla tervehenkisen puolustuslaitoksen alusta lähtien.
16717:
16718: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
16719:
16720: Helvi Koskinen
16721: 1984 vp. 1111
16722:
16723: Raha-asia-aloite n:o 1041
16724:
16725:
16726:
16727:
16728: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan kotitalousopiston
16729: navettarakennuksen rakentamiseen
16730:
16731:
16732: Eduskunnalle
16733:
16734: Orimattilan kotitalousopisto odottaa edelleen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16735: uuden karjarakennuksen rakentamista. Nykyinen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16736: karjarakennus ei ole enää ajanmukainen opetus- 29. 79.\4 600 000 markkaa Orimattzlan
16737: tarkoitukseen. Alueen etu vaatii hankkeen nopeaa kotitalousopiston navettarakennuksen ra-
16738: käynnistämistä. kentamiseen.
16739: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16740: taen,
16741:
16742: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
16743:
16744: Helvi Koskinen
16745: 1112 1984 vp.
16746:
16747: Raha-asia-aloite n:o 1042
16748:
16749:
16750:
16751:
16752: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Artjärven kotiseutumuseon
16753: korjauksiin
16754:
16755:
16756: Eduskunnalle
16757:
16758: Artjärven kotiseutumuseo on päässyt ajan myö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16759: tä capistumaan pahasti. Museoalueen puiset ra- taen,
16760: kennukset tarvitsevat pikaista korjlfusta, jotta ra-
16761: kennukset eivät mene niin huonoon kuntoon, et- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16762: tä niiden korjaaminen ei ole enää mahdollista. 1985 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa
16763: Nämä rakennukset ovat historiallisesti arvokkaita Artjärven kotiseutumuseon korjaamiseen.
16764: ja säilyttämisen arvoisia. Artjärven kunta on köy-
16765: hä, ja tässä asiassa avun saamiseksi on käännyttävä
16766: valtiovallan puoleen.
16767:
16768: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
16769:
16770: Helvi Koskinen
16771: 1984 vp. 1113
16772:
16773: Raha-asia-aloite n:o 1043
16774:
16775:
16776:
16777:
16778: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Artjärven maamiesseuranta-
16779: lon korjaamiseen
16780:
16781:
16782: Eduskunnalle
16783:
16784: Artjärven maamiesseurantalo tarvitsee remont- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16785: tirahaa talon saattamiseksi hyvään kuntoon. Maa- taen,
16786: miesseurantalolla on keskeinen asema Artjärvellä,
16787: siellä artjärveläiset mieluiten pitävät paikallisia ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16788: yksityisiä juhla- ym. tilaisuuksia. Maamiesseuran- 1985 tulo- ja menoarvioon momentz/le
16789: talo on vanha rakennus, josta löytyy aina korjatta- 29.99.51 50 000 markkaa Artjärven maa-
16790: vaa. miesseurantalon korjaamiseen.
16791:
16792: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
16793:
16794: Helvi Koskinen
16795:
16796:
16797:
16798:
16799: 140 4284003504
16800: 1114 1984 vp.
16801:
16802: Raha-asia-aloite n:o 1044
16803:
16804:
16805:
16806:
16807: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelyn ja kalatalouden
16808: kehittämiseen
16809:
16810:
16811: Eduskunnalle
16812:
16813: Suomi on kymmenientuhansien järvien maa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16814: Meri on laajalti valtakuntamme rajana. Kuiten- taen,
16815: kin on kalanviljely ja kalatalouden hyväksi-
16816: käyttö maassamme laajalti laiminlyöty. On että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16817: käsittämätöntä, että vuodesta vuoteen on kes- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
16818: kustapuolueen johdolla näin voinut tapahtua. 30.37.27 300 000 markkaa kalanviljelyn
16819: Asiantilaan on siis saatava kiireellinen korjaus, ja kalatalouden kehittämiseksi yrityspoh-
16820: sillä tuodaanhan ulkomailta suurin osa ravin- jalta maassamme todella kiireellisesti koko
16821: noksi käyttämästämme kalasta. Tämä on luonno- kansamme etujen mukaisesti ja myös työl-
16822: tonta. lisyyttä silmällä pitäen.
16823:
16824: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
16825:
16826: Helvi Koskinen
16827: 1984 vp. 1115
16828:
16829: Raha-asia-aloite n:o 1045
16830:
16831:
16832:
16833:
16834: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen raivaukseen myrk-
16835: kyjä käyttämättä
16836:
16837:
16838: Eduskunnalle
16839:
16840: Vesakkomyrkytys on kiireellisesti lopetettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16841: terveydelle ja luonnolle vaarallisena maassamme, 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16842: niin kuin on tapahtunut Ruotsissa. Samalla olisi 30.76.24 500 000 markkaa vesakkojen rai-
16843: edistettävä muunlaista vesakkojen raivausta myös vauksen edistämiseksi muulla tavoin kuin
16844: työtä kansallemme antavana. myrkkyjä käyttämällä.
16845: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16846: taen,
16847:
16848: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
16849:
16850: Helvi Koskinen
16851: 1116 1984 vp.
16852:
16853: Raha-asia-aloite n:o 1046
16854:
16855:
16856:
16857:
16858: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta valistustoimintaan maitota-
16859: loustuotteiden käytön lisäämiseksi
16860:
16861:
16862: Eduskunnalle
16863:
16864: Jatkuvasti tuodaan esiin, että maassamme olisi kodit, virastot jne. Myös valistustyötä tarvittai-
16865: liikatuotantoa maitotaloustuotteiden kohdalla. siin, jotta kansalaiset oppisivat ymmärtämään
16866: Tämä ei pidä paikkaansa, koska maahamme tuo- erilaisten maitotaloustuotteiden ravintoarvot ja
16867: daan ravintorasvoja margariinien valmistamista sen, miten niitä voidaan monipuolisesti käyt-
16868: varten enemmän kuin maastamme viedään voita tää ja niiden kulutusta lisätä esimerkiksi juuri
16869: ulkomaille. Kuitenkin tämän johdosta on maas- juustojen, jugurttien, viilien ja muiden tuottei-
16870: samme ruvettu keräämään markkinoimismaksuja, den kohdalla.
16871: jotka rasittavat ennestäänkin ahdinkotilanteessa Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
16872: olevia perheitä ja pienviljelijöitä. Jotta mark- vasti,
16873: kinoimismaksujen keräämiseltä voitaisiin vält-
16874: tyä, olisi kaikin mahdollisin keinoin edistet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16875: tävä kotimaisten maitotaloustuotteiden käyttöä, 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 30.99
16876: ja tässä olisi nimenomaan lisättävä maitotalous- uudelle momentzile 15 0 000 markkaa mai-
16877: tuotteita erilaisten yhteiskunnan laitosten ruoka- totaloustuotteiden käytön edistå'miseksi
16878: valioissa, jolloin tulevat kysymykseen esimerkiksi yhteiskunnan eri laitoksissa ja käyttöä li-
16879: koulut, sairaalat, vankilat, varuskunnat, päivä- säävän valistustoiminnan tehostamiseksi.
16880:
16881: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
16882:
16883: Helvi Koskinen
16884: 1984 vp. 1117
16885:
16886: Raha-asia-aloite n:o 1047
16887:
16888:
16889:
16890:
16891: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
16892: kentamiseksi välille Loviisa-Tesjoki
16893:
16894:
16895: Eduskunnalle
16896:
16897: Maantie välillä Loviisa-Tesjoki on tieliiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16898: teeltään erittäin vilkas ja täten jalankulkijoille ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16899: polkupyöräilijöille liikenneturvallisuuden kannal- 31. 24. 77 1 000 000 markkaa kevyen lii-
16900: ta vaarallinen. Asia on korjattavissa rakentamalla kenteen väylän rakentamisen aloittamisek-
16901: noin neljän kilometrin pituinen kevyen liikenteen si tieosuudelle Loviisa- Tesjoki.
16902: väylä.
16903: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16904: taen,
16905:
16906: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
16907:
16908: Helvi Koskinen
16909: 1118 1984 vp.
16910:
16911: Raha-asia-aloite n:o 1048
16912:
16913:
16914:
16915:
16916: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Urpian rautatiepysäkin käyt-
16917: töönottamiseksi Vantaalla
16918:
16919:
16920: Eduskunnalle
16921:
16922: Urpian rautatiepysäkkiä Vantaalla Helsingin lä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16923: histöllä ovat käyttäneet päivittäin tuhannet ihmi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
16924: set. Nyt pysäkki on ollut jo muutaman vuoden 31.90.78 4000000 markkaa Vantaalla si-
16925: suljettuna vastoin alueen asukkaiden etuja. Tu- jaitsevan Urpian rautatiepysäkin avaamz-
16926: hansien ihmisten työ- ym. matkustaminen vai- seksi junaliikenteeiie.
16927: keutuu kohtuuttomasti.
16928: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16929: taen,
16930:
16931: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
16932:
16933: Helvi Koskinen
16934: 1984 vp. 1119
16935: Raha-asia-aloite n:o 1049
16936:
16937:
16938:
16939:
16940: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta postipalvelujen turvaamiseksi
16941: harvaan asutuilla alueilla
16942:
16943:
16944: Eduskunnalle
16945:
16946: Posti- ja telelaitoksen postiautoliikennepalvelut että Eduskunta ottaisi valtz'on vuoden
16947: ovat harvaan asutuilla alueilla yhteiskunnan pe- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 31. 94
16948: ruspalveluja. Siksi on tärkeää, että posti- ja telelai- uudelle momentzlle 1 000 000 markkaa
16949: tos ei lopeta tai ratkaisevasti vähennä postiauto- harvaan asuttujen alueiden postiautovuo-
16950: vuoroliikennettä, vaan päinvastoin pyrkii paranta- rojen säzlyttämiseksija uudelleen käynnis-
16951: maan kehitys- ja sivualueilla asuvien palveluja. tämiseksi.
16952: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
16953: vasti,
16954:
16955: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
16956:
16957: Helvi Koskinen
16958: 1120 1984 vp.
16959:
16960: Raha-asia-aloite n:o 1050
16961:
16962:
16963:
16964:
16965: Koskinen: Korotemo määrärahan osoittamisesta palkinnoiksi suo-
16966: malaisten keksijäin tukemiseen
16967:
16968:
16969: Eduskunnalle
16970:
16971: Keksintöjen merkitystä kansalaisten keskuudes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16972: sa ei saa väheksyä ja aliarvioida. Päinvastoin näitä 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
16973: keksintöjä olisi tehokkaasti edistettävä monopoli- 32.46.50 JOO 000 markkaa käytettäväksi
16974: soituvassa ja byrokratisoituvassa yhteiskunnassa. palkintoina suomalaisten keksijäin tuke-
16975: Edellä olevan persteella ehdotan kunnioittaen, miseksi.
16976:
16977: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
16978:
16979: Helvi Koskinen
16980: 1984 vp. 1121
16981:
16982: Raha-asia-aloite n:o 1051
16983:
16984:
16985:
16986:
16987: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta keskisuuren ja pienen yritys-
16988: toiminnan Iainansaannin edistämiseen
16989:
16990:
16991: Eduskunnalle
16992:
16993: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan on ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16994: monesti hyvin vaikea saada lainaa. Tämä puoles- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
16995: taan on ylläpitänyt jopa työttömyyttä hyvänäkin uudelle momenttlle 2 000 000 markkaa
16996: aikana. Tämän vuoksi pienen ja keskisuuren yri- käytettäväksi sopivalla tavalla keskisuuren
16997: tystoiminnan lainansaantia olisi helpotettava. ja pienen yritystoiminnan Iainansaannin
16998: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- edistämiseen kansamme elintason ja toi-
16999: taen, meentulon turvan pysyvästi parantamiseksi.
17000:
17001: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
17002:
17003: Helvi Koskinen
17004:
17005:
17006:
17007:
17008: 141 4284003504
17009: 1122 1984 vp.
17010:
17011: Raha-asia-aloite n:o 1052
17012:
17013:
17014:
17015:
17016: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen kotiuttamisrahan
17017: maksamiseksi varusmiehille
17018:
17019:
17020: Eduskunnalle
17021:
17022: Asevelvollisten kotiuttamisraha on liian pieni. 33.25.50 5 000 000 markkaa arviomäärä-
17023: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- rahana käytettäväksi ylimääräisenä kotiut-
17024: taen, tamisrahana kotiuttamisrahan nostamisek-
17025: si yhteensä 500 markkaan.
17026: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17027: 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17028:
17029: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
17030:
17031: Helvi Koskinen
17032: 1984 vp. 1123
17033:
17034: Raha-asia-aloite n:o 1053
17035:
17036:
17037:
17038:
17039: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta näkövammaisten puhelinkus-
17040: tannusten korvaamiseen
17041:
17042:
17043: Eduskunnalle
17044:
17045: Näkövammaisille puhelin on välttämättömyys, kulut. Summalla ei ole suurta valtiontaloudellista
17046: jota ilman ei voi tulla toimeen. Puhelin edesaut- merkitystä, mutta se olisi merkittävä kädenojen-
17047: taa myös näkövammaisten mahdollisuuksia selvitä nus näkövammaisille.
17048: itse ilman laitoshoito- ja muita palveluja, mikä on Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
17049: sekä yhteiskunnan talouden että inhimillisyyden vasti,
17050: kannalta kiistaton etu. Puhelinkustannukset ovat
17051: kuitenkin maassamme siksi korkeat, että ne estä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17052: vät monen näkövammaisen mahdollisuuksia 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17053: hankkia itselleen puhelin tai ainakin käyttää sitä 33.44.54 100 000 markkaa puhelinkus-
17054: tarpeellisessa määrin. Yhteiskunnan tulisikin kor- tannusten korvaamiseen maamme näkö-
17055: vata näkövammaisille puhelimesta aiheutuneet vammaisille.
17056:
17057: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
17058:
17059: Helvi Koskinen
17060: 1124 1984 vp.
17061:
17062: Raha-asia-aloite n:o 1054
17063:
17064:
17065:
17066:
17067: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta vähittäismaksuasumojen ra-
17068: kentamiseksi nuorille pareille ja vähävaraisille
17069:
17070:
17071: Eduskunnalle
17072:
17073: Nuorten parien ja vähävaraisten tulisi myös voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17074: da saada omistusasunto. Tämä tapahtuu parhai- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45
17075: ten vähittäismaksuasuntojen avulla, jolloin asun- uudelle momentille 10 000 000 markkaa
17076: non hinta maksetaan vähitellen jälkikäteen vuok- vähittäismaksuasuntojen rakentamiseksi
17077: ran yhteydessä. nuonlle pareille ja vähävaraiszlle, jolloin
17078: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- omarahoitusosuus on enintään 5 % ja
17079: taen, asunnon hinta maksetaan jälkzkäteen
17080: vuokraa maksettaessa.
17081: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
17082:
17083: Helvi Koskinen
17084: 1984 vp. 1125
17085: Raha-asia-aloite n:o 1055
17086:
17087:
17088:
17089:
17090: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suun-
17091: nittelemiseksi Nokialle
17092:
17093:
17094: Eduskunnalle
17095:
17096: Nokian kaupungissa ovat valtion virastot mo- Nokian kaupungin vaikea työllisyystilanne puol-
17097: nessa eri paikassa, mikä haittaa alueen asukkaiden taa virastotalon pikaista suunnittelun aloittamis-
17098: asioimia ja palvelujen saantia. Lisäksi tästä aiheu- ta.
17099: tuu suurta ajanhukkaa ja ylimääräisiä kustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17100: sia virastoissa asioiville. taen,
17101: Valtiolle tästä hajasijoituksesta kertyy vuosittain
17102: huomattavia lisäkustannuksia. Lisäksi nyt monet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17103: valtion toimistot kärsivät myös suuresta tilanah- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17104: taudesta, joka haittaa asiakaspalvelua ja aiheuttaa 28.64.76 500 000 markkaa valtion viras-
17105: myös osaltaan lisääntyviä kustannuksia valtiolle. totalon suunnittelemiseksi Nokialle.
17106:
17107: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17108:
17109: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
17110: 1126 1984 vp.
17111:
17112: Raha-asia-aloite n:o 1056
17113:
17114:
17115:
17116:
17117: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanjonin koulun rakenta-
17118: miseen Tampereen Hervantaan
17119:
17120:
17121: Eduskunnalle
17122:
17123: Tampereella Hervannan kouluneuvostojen jäse- matkojen päässä linja-autoja käyttäen. Tästä ai-
17124: net ovat koulutilannetta käsitellessään todenneet heutuu oppilaille monesti kohtuutonta haittaa.
17125: opetustilojen puutteen kestämättömäksi. Hervan- Kouluhallituksen rakennusohjelman mukaan ti-
17126: ta on nopeasti kehittyvä Tampereen tytärkaupun- lanne ei helpotu moniin vuosiin. Tämän johdosta
17127: ki. Asukasluvun kasvaessa ei koulupalvelujen ra- tulisi ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin Kanjonin
17128: kentaminen ole pysynyt väestömäärän kasvun mu- koulun rakentamiseksi Hervantaan.
17129: kana. Alueelle on muuttanut runsaasti lapsiper- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17130: heitä, mikä lisää painetta koulutilojen suhteen taen,
17131: vielä enemmän kuin pelkät asukasluvut edellyttä-
17132: vät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17133: Peruskoulun luokkatilojen puute on nyt 320 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
17134: oppilaan kohdalla tosiasia. Heistä valtaosa on ala- 29.46.34 3 000 000 markkaa Kanjonin
17135: asteen oppilaita. Tilojen puutteen johdosta Her- koulun rakentamiseksi Tampereen Her-
17136: vannassa he joutuvat käymään koulunsa pitkien vantaan.
17137:
17138: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17139:
17140: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
17141: 1984 vp. 1127
17142:
17143: Raha-asia-aloite n:o 1057
17144:
17145:
17146:
17147:
17148: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 302 paranta-
17149: miseen välillä Pirkkalan Reippi-Nurmi
17150:
17151:
17152: Eduskunnalle
17153:
17154: Maantien Reippi-Nurmi parantaminen on ta sorapintaisista teistä vilkkaimmin liikennöityjä.
17155: välttämätön kasvaneen liikenteen ja tien suuren Parannettavan tieosuuden pituus on noin 15 km.
17156: paikallisen merkityksen vuoksi. Pirkkalan lento- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17157: asema ja rakennettava varuskunta lisää tien tarvet- taen,
17158: ta ja käyttöä. Tie on nykyisessä kunnossaan keli-
17159: rikkaaikoina lähes täysin ajokelvottomassa kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17160: nossa. Tiellä on myös aikataulun mukainen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
17161: linja-autoliikenne, joka ei tien huonosta kunnosta 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien
17162: johtuen tahdo pysyä aikataulun edellyttämässä n:o 302 perusparantamiseen välzfle Reip-
17163: ajassa. Tie on eräs Tampereen ympäristössä olevis- pi-Nurmi.
17164:
17165: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17166:
17167: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
17168: 1128 1984 vp.
17169:
17170: Raha-asia-aloite n:o 1058
17171:
17172:
17173:
17174:
17175: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman rakentami-
17176: seksi Nokialle
17177:
17178:
17179: Eduskunnalle
17180:
17181: Nokian kaupunki on pyrkinyt parantamaan tar- valtion suunnitelmissa lähivuosina. Nokialla val-
17182: joamiaan palveluja kuntalaisille. On kuitenkin litsevan vaikean työllisyystilanteen johdosta ja pal-
17183: eräitä alueita, joihin kunnan yksittäinen päätök- velujen saamiseksi kohtuulliselle tasolle tulisi kat-
17184: senteko ei yllä. Tällainen alue on moottoriajo- sastusaseman rakentaminen aloittaa pikaisesti.
17185: neuvojen katsastusaseman puuttuminen. Nykyi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17186: sin nokialaiset joutuvat katsastusasioissa asioimaan taen,
17187: Tampereella. Tampereen katsastusasema siirtyi jo-
17188: kin aika sitten Hervannan kaupunginosaan. Tämä ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17189: vaikeutti entisestään nokialaisten asiointia katsas- 1985 tulo ja menoarvioon momenttfle
17190: tusasioissa pidentämällä matkaa huomattavasti. 31.40. 74 1 000 000 markkaa Nokian kat-
17191: Katsastusaseman puuttuminen Nokialta aiheuttaa sastusaseman suunnittelemiseksi ja raken-
17192: nokiataisille huomattavaa ajanhukkaa ja myös lisä- nustötden aloittamiseksi.
17193: kustannuksia. Katsastusaseman rakentaminen on
17194:
17195: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17196:
17197: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
17198: 1984 vp. 1129
17199:
17200: Raha-asia-aloite n:o 1059
17201:
17202:
17203:
17204:
17205: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköjunien tilaamiseksi
17206: Valmet Oy:n Tampereen tehtailta
17207:
17208:
17209: Eduskunnalle
17210:
17211: Valmetin Tampereen tehtailla on supistettu tiet ovat supistaneet paikallisliikennettä tuntuvas-
17212: henkilökuntaa huomattavasti. Erityisen uhan alai- ti, ja osasyynä on ollut, ettei ole sopivaa kalustoa
17213: seksi on joutunut Kiskokalustetehdas. Tehtaan ti- paikallisliikenteeseen. Valmetilla olisi hyvät mah-
17214: lauskanta on merkittävästi heikentynyt, kun val- dollisuudet tällaisen kaluston valmistamiseen.
17215: tionrautateiltä ei ole saatu uusia tilauksia. Työläis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17216: ten korkea ammattitaito uhkaa jäädä käyttämättö- taen,
17217: mäksi, joka on saavutettu korkeaa ammattitaitoa
17218: vaativissa töissä. Tilannetta parantaisi olennaises- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17219: ti, jos Valtionrautatiet suorittaisivat uusia sähkö- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
17220: junien tilauksia. Sähköjunia voitaisiin ryhtyä val- 31. 90. 73 10 000 000 markkaa sähkö;u-
17221: mistamaan välittömästi tilauksen tultua. Sähkö- nien ttfaamiseksi Valmetin Tampereen
17222: junat ovat osoittautuneet liikenteessä edullisiksi ja tehtatfta.
17223: paikallisliikenteeseen sopiviksi. Nyt Valtionrauta-
17224:
17225: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17226:
17227: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
17228:
17229:
17230:
17231:
17232: 142 4284003504
17233: 1130 1984 vp.
17234:
17235: Raha-asia-aloite n:o 1060
17236:
17237:
17238:
17239:
17240: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken jatkora-
17241: kentamiseen
17242:
17243:
17244: Eduskunnalle
17245:
17246: Maakaasun tuonnin lisäämisestä on käyty kes- kunta on tehnyt periaatepäätöksen valtion osallis-
17247: kusteluja kaasun käytön aloittamisesta alkaen. tumisesta putken rakentamiskustannuksiin, mut-
17248: Nykyisen putkiverkoston alueella ei kaasun käyt- ta valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossa ei ole
17249: töä voida olennaisesti lisätä. Valtakunnan rajalta esitetty määrärahaa näihin kustannuksiin.
17250: Kouvolaan olevan maakaasuputken kapasiteetti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17251: ilman paineenkorotusta mahdollistaisi 3 miljardin taen,
17252: kuutiometrin tuonnin vuodessa. Maakaasuverkos-
17253: ton jatkamisesta tehdyt päätökset mahdollistavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17254: huomattavan kulutuksen lisäämisen. Maakaasun 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 32.55
17255: käytön lisäämisellä on lukuisia myönteisiä vaiku- uudelle momentille 50 000 000 markkaa
17256: tuksia ympäristön suojeluun, työllisyyteen, kaup- maakaasuputken jatkamiseksi Lahden,
17257: pavaihtoon Suomen ja Neuvostoliiton välillä ja Hämeenlinnan, Valkeakosken ja Tampe-
17258: niin edelleen. reen seudulle sekä pääkaupunkiseudulle ja
17259: Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio- Länsi-Suomen alueelle.
17260:
17261: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17262:
17263: Mikko Kuoppa Lauha Männistö Terho Pursiainen
17264: Matti Kautto Pirkko Turpeinen Ensio Laine
17265: Sten Söderström Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
17266: Pentti Liedes Seppo Toiviainen Arvo Kemppainen
17267: Esko Helle Pekka Leppänen Juhani Vähäkangas
17268: Niilo Koskenniemi Heli Astala Marja-Liisa Salminen
17269: Irma Rosnell Timo Laaksonen
17270: 1984 vp. 1131
17271:
17272: Raha-asia-aloite n:o 1061
17273:
17274:
17275:
17276:
17277: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaalla sijaitsevien
17278: valtioenemmistöisten yhtiöiden henkilökunnan työllisyyden tur-
17279: vaamiseksi
17280:
17281: Eduskunnalle
17282:
17283: Pirkanmaalla oleva vanha suurteollisuus on vii- Iisten työpaikkojen säilyttämiseksi Pirkanmaan
17284: me vuosina voimakkaasti vähentänyt henkilökun- alueella.
17285: taansa. Monia yrityksiä on kokonaan lopetettu tai Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17286: niiden tuotanto on siirretty toisille paikkakunnil- taen,
17287: le. Valtion yritykset eivät tee poikkeusta tästä ke-
17288: hityksestä, jonka seurauksena työttömyys on Tam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17289: pereen seudulla varsin korkea. Lähitulevaisuudes- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17290: sa lopetetaan alueella kaksi sellutehdasta, minkä 34.50. 61 5 000 000 markkaa valtioenem-
17291: seurauksena menetetään lähes tuhat pysyvää työ- mistöisien yhtiöiden henkzlökunnan työl-
17292: paikkaa. Työllisyyden ylläpitämiseksi tulee valtion lisyyden turvaamiseksi Pirkanmaa/la.
17293: yhtiöitä ryhtyä kehittämään voimakkaasti teol-
17294:
17295: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17296:
17297: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
17298: 1132 1984 vp.
17299:
17300: Raha-asia-aloite n:o 1062
17301:
17302:
17303:
17304:
17305: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristön- ja luonnonsuo-
17306: jelun tutkimusaseman suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi Ku-
17307: ruun
17308:
17309: Eduskunnalle
17310:
17311: Puhtaan luonnon ja elinympäristön tarve on erittäin puhdasta. Seitsemisen luonnonpuisto on
17312: viime vuosina voimakkaasti korostunut aivan oi- osaksi myös kunnan alueella. Kunnan läheisyys
17313: keutetusti ihmisten keskuudessa. He haluavat Tampereen kaupunkiin mahdollistaisi yhteistoi-
17314: elinympäristönsä ja luonnon säilyvän puhtaana. minnan Tampereen yliopiston kanssa. Monipuoli-
17315: Tämän sukupolven on tunnettava vastuunsa myös nen luonto ja eläimistö antaisivat hyvät luonnon-
17316: tulevia sukupolvia kohtaan. olosuhteet Kurun kunnassa ympäristön- ja luon-
17317: Luontoa on saastutettu varsin suruttomasti nonsuojelun tutkimusaseman toiminnalle puh-
17318: maassamme. Suomalainen teollisuus on ollut var- taan luonnon säilyttämiseksi Suomessa.
17319: sin piittaamaton luonnonsuojelun vaatimuksista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17320: Nykyisin ei riitä edes se, että asutuskeskusten ja taen,
17321: teollisuusalueiden ympäristöt saastutetaan erilai-
17322: silla saasteilla. Nyt myös levitetään myrkkyjä suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17323: raan luontoon erilaisin perustein, tutkimatta nii- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
17324: den vaikutuksia luonnon tasapainoon. 35.1 0. 25 1 000 000 markkaa ympäristön-
17325: Kurun kunnan alueilla on suoritettu vesakko- ja luonnonsuojelun tutkimusaseman suun-
17326: myrkytyksiä erilaisia levityskeinoja käyttäen. Osa nittelemiseksija rakennustöiden aloittami-
17327: kunnan runsaasta luonnosta on vielä kuitenkin seksi Kurun kunnassa.
17328:
17329: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17330:
17331: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
17332: 1984 vp. 1133
17333:
17334: Raha-asia-aloite n:o 1063
17335:
17336:
17337:
17338:
17339: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta pikkujärvien puhdistusko-
17340: keiluun Kurussa
17341:
17342:
17343: Eduskunnalle
17344:
17345: Monin paikoin ovat sisävesien kalastuskunnat lut mahdollista. Suuryhtiöt ja metsähallitus tulisi
17346: menettäneet huomattavan osan kalansaalistaan, velvoittaa puhdistamaan saastuttamansa vesistöt.
17347: koska hyvät, kalaiset ja kauniit järvet ovat menet- Valtion tulisi käynnistää tutkimukset tehokkai-
17348: tämässä kalakantansa. Samoin sisävesien ammatti- den puhdistusmenetelmien kehittämiseksi ja pe-
17349: kalastajien määrä on jatkuvasti supistunut, koska riä sitten kustannukset suuryhtiöiltä ja metsähalli-
17350: kalojen vähentyminen saastuneissa järvissä ei anna tukselta. Kurun kunnassa on runsaasti tällaisia
17351: riittävää toimeentuloa kalastajille. Järvet ovat pikkujärviä, joissa työt voitaisiin aloittaa.
17352: saastuneet ja rehevöityneet, vaikka niiden lähei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17353: syydessä ei ole teollisuutta tai suuria asutuskes- taen,
17354: kuksia.
17355: Metsäjärvien saastumiseen ovat varmasti usein että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17356: syynä metsähallituksen ja suuryhtiöiden suoritta- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17357: mat metsien lentolannoitukset ja vesakkojen len- 35.25. 77 1 000 000 markkaa pikkujärvien
17358: toruiskutukset. Tehokkaan ympäristönsuojelu- puhdistuskokezlun suorittamiseksi Kurun
17359: lainsäädännön puuttumisen johdosta tämä on ol- kunnassa.
17360:
17361: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17362:
17363: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
17364: 1134 1984 vp.
17365:
17366: Raha-asia-aloite n:o 1064
17367:
17368:
17369:
17370:
17371: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman musiikkiviikon
17372: Festivo-85 järjestelyihin
17373:
17374:
17375: Eduskunnalle
17376:
17377: Festivo-85 Rauman musiikkiviikon tapahtumaa lat kotimaisten ja kansainvälisten huippujen mu-
17378: ollaan järjestämässä toista kertaa. Tänä vuonna tä- sisoinneille. Tapaus hakee muotojaan sekä linjo-
17379: mä raumalainen kulttuuritapahtuma keräsi lähes jaan. Raumalaissyntyisenä professori Gothoni
17380: viisituhatta musiikin harrastajaa ja ihailijaa tilai- tuntee hyvin seutukunnan mahdollisuudet sa-
17381: suuksiinsa. Festivo-musiikkitapahtuma sopii hy- moin kuin laajat kotimaiset ja ulkomaiset taiteili-
17382: vin kesäisen Rauman luonteeseen ja palvelee mo- jat, jotka n.ilevat tulevaisuudessa esiintymään
17383: nin eri tavoin seutukuntaa. Musiikkiviikon taiteel- Raumalla.
17384: lisena johtajana toimii professori Ralf Gothoni. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17385: Tapahtuma kokoaa hyvin raumalaiset musiikki-
17386: voimat. Hyvin monipuolisesti kaupunki pystyy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17387: tarjoamaan tiloja käyttöön. Vanha kirkko ja sa- 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
17388: moin taidemuseon tilat omalla osuudellaan liitty- kan määrärahan Rauman musiikkiviikon
17389: vät saumattomasti viikon tilaisuuksiin. Uusi vasta Festivo-85 järjestelyihin.
17390: valmistunut konserttisali antaa hyvät akustiset ti-
17391:
17392: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17393:
17394: Matti Kuusio Timo Roos Mikko Elo
17395: 1984 vp. 1135
17396:
17397: Raha-asia-aloite n:o 1065
17398:
17399:
17400:
17401:
17402: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta länsirannikon edustan meri-
17403: alueen ja siitä pyydettävän silakan tutkimiseen
17404:
17405:
17406: Eduskunnalle
17407:
17408: Länsirannikon edustan merialue on tärkeä ka- fia, toivomme tutkimuksen aloittamista mitä pi-
17409: lastuksen harjoittamiselle. Eräs saaliinosa on silak- kimmin.
17410: ka, joka perinteisesti kuuluu särpimenä monen ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17411: louden ruokapöytään. Nyt ovat jo pitemmän ajan
17412: kalastajat valittaneet silmä- ja leukapuolisilakoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17413: den tuloa pyydyksiin. Kalastajille tilanne aiheut- 1985 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 markan
17414: taa taloudellista menetystä. Mitä se aiheuttaa sila- määrärahan merialueen ja szfakan tilan
17415: kan syöjille, ihmisille ja eläimille, ei vielä tiedetä. tutkimiseen länsirannikon merialueella.
17416: Ettei pääsisi tapahtumaan minkäänlaista katastro-
17417:
17418: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17419:
17420: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos
17421: 1136 1984 vp.
17422:
17423: Raha-asia-aloite n:o 1066
17424:
17425:
17426:
17427:
17428: Kuusio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tavaravaunus-
17429: ton tuotantoon
17430:
17431:
17432: Eduskunnalle
17433:
17434: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1985 on Konepajojen investointi ja vaunurakennusmää-
17435: asetettu tavoite parantaa liikekirjanpidollista tu- rärahojen supistukset vaikuttavat suoranaisesti
17436: losta vuoteen 1991 mennessä 500 miljoonalla rautatielaitoksen työllisyyteen. Ensisijaisesti vai-
17437: markalla. kutus näkyy investoinneissa, mutta myöhemmin
17438: Valtionhallinnossa budjetin osalta yleiseksi myös liikenteenhoidossa ja laitoksen kilpailuky-
17439: muodostuvan valtion menotalouden supistuslin- vyn heikkenemisessä.
17440: jan läpivienti sellaisenaan ei ole virastojen ja lai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17441: tosten erityistarpeita huomioiva. Budjetissa tulisi taen,
17442: huomioida investointimäärärahojen merkitys vi-
17443: raston ja laitoksen toiminnan kehittämiselle. Val- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17444: tionrautateiden osalta on erityisesti alijäämäisyy- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17445: den supistamisvaatimusten yhteydessä pyrittävä 31. 90. 73 lisiiyksenii 5 000 000 markan
17446: edistämään sellaisia toimenpiteitä, joilla laitoksen miiiiriirahan tavaravaunuston uustuotan-
17447: tuloutusta voitaisiin lisätä. Kuljetuskaluston uusi- toon ja muutostözhin.
17448: minen ja nykyaikaistaminen on toiminnan kan-
17449: nalta välttämätöntä.
17450:
17451: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17452:
17453: Matti Kuusio Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala
17454: Jouko Tuovinen Tuulikki Hämäläinen Reino Paasilinna
17455: Mikko Elo Timo Roos
17456: 1984 vp. 1137
17457:
17458: Raha-asia-aloite n:o 1067
17459:
17460:
17461:
17462:
17463: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta pysyvästi linjaliikenteessä
17464: toimivien autonkuljettajien aseman parantamiseksi
17465:
17466:
17467: Eduskunnalle
17468:
17469: Posti- ja telelaitoksen auto- ja varastoalan hen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17470: kilöstön virkarakennetta ja määrää käsitelleen työ- taen,
17471: ryhmän 16. 12. 1977 jättämään muistioon sisältyi
17472: ehdotus niiden postitoimen autonkuljettajien, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17473: jotka toimivat pysyvästi linjaliikenteessä, muutta- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17474: misesta postiautonkuljettajan toimiksi. Muutok- 31.94.01 150000 markkaa 35 pysyvän
17475: sella parannettaisiin pysyvässä linjaliikenteessä postiautonkuljettajan A 7 ja 85 ylimääräi-
17476: toimivien autonkuljettajien asemaa. Mikäli jäl- sen postiautonkuljettajan A 7 toimen pe-
17477: jempänä tehtävä ehdotus toteutettaisiin, voitai- rustamiseksi.
17478: siin vastaavasti lakkauttaa 35 pysyvää autonkuljet-
17479: tajan A 6 ja 85 ylimääräistä autonkuljettajan A 6
17480: tointa.
17481:
17482: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
17483:
17484: Matti Kuusio Mikko Elo Pentti Lahti-Nuuttila
17485: Timo Roos
17486:
17487:
17488:
17489:
17490: 143 4284003504
17491: 1138 1984 vp.
17492:
17493: Raha-asia-aloite n:o 1068
17494:
17495:
17496:
17497:
17498: Kuusi?: Määrärahan osoittamisesta sydämen ohitusleikkausten lisää-
17499: miseen
17500:
17501:
17502: Eduskunnalle
17503:
17504: Suomalainen verisuonikirurgia on maailman vuodessa, joista nykyisellä kapasiteetilla pystytään
17505: huippuluokkaa. Sydämen ohitusleikkauksia teh- leikkaamaan noin puolet. Leikkauskapasiteettia
17506: dään vuosittain n. 500. Tällä hetkellä kaikki yli- pystyttäisiin mm. Helsingin yliopistollisessa kes-
17507: opistolliset keskussairaalat tekevät niitä. Kyseinen kussairaalassa lisäämään tarpeen vaatiessa nopeas-
17508: leikkaus on osoittautunut tuloksiltaan hyväksi, ja tikin henkilöstöresursseja lisäämällä.
17509: monet ovat saaneet pysyväisluonteisen avun ja Edellä olevan perusteella ehdotan,
17510: työkykynsä takaisin.
17511: Leikkauksen hyvät tulokset ovat johtaneet sii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17512: hen, että sen kysyntä on nopeasti kasvanut. Tällä 1985 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
17513: hetkellä leikkausjono on lähes kahden vuoden pi- kan määrärahan sydämen ohitusleikkaus-
17514: tuinen. Leikkaustarpeeksi on arvioitu noin 1 600 ten lisäämiseen.
17515:
17516: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17517:
17518: Matti Kuusio
17519: 1984 vp. 1139
17520:
17521: Raha-asia-aloite n:o 1069
17522:
17523:
17524:
17525:
17526: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kiireellisiä tutkimuksia vaati-
17527: vien arkeologisten kaivausten suorittamisen turvaamiseksi
17528:
17529:
17530: Eduskunnalle
17531:
17532: Suomessa ovat arkeologian kannalta kiireellisiä määrärahoja ei voida käyttää esim. kaivausryhmän
17533: tutkimuksia vaativia kaivauskohteita muun muas- matkakuluihin eikä kaivausta nopeuttavien ana-
17534: sa seuraavat kivi- ja rautakautiset asuin- ja hauta- lyysien teettämiseen tai muihin kaivausryhmän
17535: paikat: tarvitsemiin välttämättömiin työvälineisiin. Toi-
17536: Espoo Bolarskog, kivikautinen asuinpaikka (so- sin sanoen kaivausryhmällä on palkkausmäärära-
17537: ranottoalue), 4 kuukautta maastossa, 8 kuukautta ha, mutta ei esim. matkamäärärahoja, jotta työn-
17538: jälkitöitä, johto ja työntekijät voitaisiin kuljettaa kaivaus-
17539: Kotka Pykinkoski, kivikautinen asuinpaikka kohteeseen.
17540: (soranottoalue), 2 + 4 kk Tilanne helpottuisi, jos edellä kerrottuja palk-
17541: Turku Kaarina Kirkkomäki, rautakautinen kal- kausmäärärahoja voitaisiin käyttää myös kaivaus-
17542: misto (hautausmaan laajennusalue), 2 + 4 kk ryhmän matkakuluihin ja välttämättömiin työvä-
17543: Mynämäki Pyheensilta, kivikautinen asuinpaik- lineisiin.
17544: ka (soranottoalue), 2 + 4 kk Todettakoon, että määrärahojen niukkuuden
17545: Kaustinen Kangas, kivikautinen asuinpaikka vuoksi ei Museoviraston esihistorian laitos pysty
17546: (soranotto- ja tiealue), 6 + 12 kk (koko alueen tut- kohteiden vaatimasta kiireellisyydestä huolimatta
17547: kiminen vie vielä 3 + 6 kk) aloittamaan edellä mainittuja kaivaustöitä. Tästä
17548: Nousiainen Kirjupaju, kivikautinen asuinpaik- on seurauksena, että lääninhallitus useassa ta-
17549: ka (soranottoalue), 2 + 4 kk pauksessa on pakotettu myöntämään maanomista-
17550: Lempäälä Kirjakka, rautakautinen röykkiöhau- jalle hakemuksesta kajoamisluvan. Mikäli kajoa-
17551: ta (yksityinen rakennusalue ), 112 + 1 kk mislupaa ei myönnetä, on hakijalla oikeus kor-
17552: Pieksämäki mlk Vemmelahti, kivi- rautakauti- vauksiin, mikä merkitsee puolestaan huomattavia
17553: nen asuinpaikka (kesämökkialue), 2 + 4 kk korvausvaatimuksia valtiolle.
17554: Alahärmä Haaruskangas ja Ekokangas, kivikau- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17555: tinen asuinpaikka (soranottoalue), 1 + 2 kk taen,
17556: Sotkamo Tipasoja, kivikautinen asuinpaikka
17557: (kesämökkialue), 2 + 4 kk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17558: Museoviraston tutkimus- ja valvontatoimintaan 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17559: on vuoden 1985 valtion tulo- ja menoarviossa 29.94.21 800 000 markkaa kzireellisissä
17560: merkitty 180 markkaa, joka perustelujen mukaan kaivaustehtävissä tarvittavan henkzlöstön
17561: on tarkoitus käyttää lyhytaikaisissa kaivaustehtä- palkkaukseen sekä matka- ym. kaivausteh-
17562: vissä tarvittavan henkilökunnan palkkaukseen. tävistä johtuvzin kuluihin.
17563: On ilmennyt, että puheena olevia palkkaus-
17564:
17565: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
17566:
17567: Lea Kärhä
17568: 1140 1984 vp.
17569:
17570: Raha-asia-aloite n:o 1070
17571:
17572:
17573:
17574:
17575: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun Uudenmaan pien-
17576: ten kuntien maataloussihteerien palkkaukseen
17577:
17578:
17579: Eduskunnalle
17580:
17581: Lakiin maatalouslautakunnissa (87 171) lisät- laadittavana maatalouden perusselvitys ja kehittä-
17582: tiin vuonna 1976 yhdeksänteen pykälään väliai- missuunnitelma, jonka laatimisessa ja erityisesti
17583: kaisesti neljäs momentti, jota vuonna 1978 pää- toteuttamisessa maataloussihteeri olisi välttämä-
17584: tettiin jatkaa vuoden 1983 loppuun saakka. Mo- tön. Sen vuoksi on maatalouselinkeinojen kehittä-
17585: mentissa todetaan, että kunnalle suoritetaan val- miseksi vuoden 1976 jälkeen perustettu useisiin
17586: tionosuutta sikäli, kuin se koskee maataloussih- Uudenmaan pieniin kuntiin koko- tai puolipäivä-
17587: teerin palkkaa ja siihen liittyviä menoja sekä maa- toimisina maataloussihteerin virkoja ilman val-
17588: taloussihteerin eläkekustannuksia, kokouspalkki- tionapua.
17589: oita ym. valtion tulo- ja menoarvion rajoissa, jos Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17590: kunta on ottanut maataloussihteerin 31 päivän taen,
17591: joulukuuta 1976 jälkeen.
17592: Viime vuosina on Uudenmaan läänin pieneh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17593: köissä kunnissa yleisesti todettu maatalouden 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17594: merkitys kunnan peruselinkeinona sekä haja- 30.08.30 lisäyksenä 60 000 markkaa val-
17595: asutusalueiden asuttuna pitämiselle. Tästä syystä tionapuna Uudenmaan pienten kuntien
17596: on lähes kaikissa näissä kunnissa laadittu tai ollut maataloussihteerien palkkausmenoihin.
17597:
17598: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
17599:
17600: Lea Kärhä
17601: 1984 vp. 1141
17602:
17603: Raha-asia-aloite n:o 1071
17604:
17605:
17606:
17607:
17608: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Keravan rautatieaseman termi-
17609: naalin rakentamisen aloittamiseen
17610:
17611:
17612: Eduskunnalle
17613:
17614: Keravan kaupunki on syntynyt rautatieaseman missa vuodesta 1980 lähtien, mutta toteuttamis-
17615: ympärille ja rautatieasemalla onkin aina ollut kau- ajankohtaa on siirretty vuosi vuodelta.
17616: pungin kehitykseen ja hyvinvointiin suuri merki- Uuden terminaalirakennuksen rakentamiseen
17617: tys. Näin on edelleen tänäkin päivänä, sillä muun liittyy koko Keravan asemaseudun saneeraus.
17618: muassa 4 000 keravalaista käy päivittäin Helsingis- Tavara- ja matkustajaliikenteen palvelujen paran-
17619: sä työssä. Lisäksi lähiseutujen asukkaat käyttävät tamisen lisäksi on tarkoitus ratkaisevalla tavalla
17620: Keravan rautatieaseman palveluja hyväkseen sekä parantaa koko Keravan asemaseudun liikennetur-
17621: henkilö- että tavarakuljetuksen osalta. Keravan vallisuutta. Näin ollen uuden terminaalin valmis-
17622: rautatieasema onkin Suomen vilkasliikenteisimpiä tumisesta pääsevät osallisiksi paitsi matkustajat ja
17623: rautatieasem1a. tavarankuljettajat myös suuri osa Keravan kau-
17624: Keravan rautatieaseman tavaraterminaalin pungin asukkaista.
17625: alueella sijaitsevat Keravan, Järvenpään ja Por- Olisi erittäin toivottavaa, että valtion vuoden
17626: voon kaupungit, Hyrylän, Jokelan ja Nikkilän taa- 1985 tulo- ja menoarviossa varauduttaisiin Kera-
17627: jamat sekä Askolan, Mäntsälän, Pornaisten ja Por- van rautatieaseman tavaraterminaalin rakentamis-
17628: voon maalaiskunnat. Alueella sijaitsee monta päätökseen ja että Valtionrautatiet yhdessä Kera-
17629: merkittävää teollisuuslaitosta. Terminaalin kap- van kaupungin kanssa pääsisi toteuttamaan Kera-
17630: paletavarat kulkevat lähes kokonaan Keravan van asemaseudun kokonaissuunnittelua ja sanee-
17631: tavara-aseman kautta. rausta.
17632: K<!ravan tavara-asema on rakennettu 1920-lu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17633: vulla eikä se 1970-luvulla tehtyjen laajennustöi- taen,
17634: denkään jälkeen täytä nykyliikenteen vaatimuk-
17635: sia. Liikenteen lisääntymisen takia on vaikeuksia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17636: selvitä päivittäisistä tavaramääristä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17637: Keravan tavaraterminaalihanke on ollut vireillä 31.90.74 (Talonrakennukset) lisåyksenä
17638: yli 10 vuoden ajan ja sitä ovat suunnitelleet Val- 50 000 markkaa Keravan rautatieaseman
17639: tionrautatiet yhdessä Keravan kaupungin kanssa. terminaalirakennuksen töiden aloittami-
17640: Hanke on ollut valtion rakennushankesuunnitel- seen.
17641:
17642: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17643:
17644: Lea Kärhä
17645: 1142 1984 vp.
17646:
17647: Raha-asia-aloite n:o 1072
17648:
17649:
17650:
17651:
17652: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään-Karjaan radan
17653: perusparannus- ja kiskonvaihtotyön aloittamiseen
17654:
17655:
17656: Eduskunnalle
17657:
17658: Hyvinkään-Karjaan rataosa on sorarata, jonka vuoden 1983 hintatasossa on noin 80 000 mark-
17659: kiskopaino on K-43. Pääosa kiskotuksesta on vals- kaa.
17660: sattu 1930-luvulla ja toisen ikäryhmän muodosta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17661: vat 1950-luvulla valssatut kiskot. taen,
17662: Radan alusrakenne on huomattavalta osaltaan
17663: routivaa. Rataosa kuuluu niihin ongelmaratoihin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17664: joiden kunnossapitotasoa ei enää pystytä turvaa- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
17665: maan käytettävissä olevin kunnossapitovaroin. Ra- 31.90.78 40000 markkaa Hyvinkään-
17666: taosalla on jo nykyään liikennerajoituksia. Perj.ls- Karjaan radan perusparannus- ja kiskon-
17667: parannuksen ja kiskonvaihdon kustannusarvio vaihtotyön aloittamiseen.
17668:
17669: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
17670:
17671: Lea Kärhä
17672: 1984 vp. 1143
17673:
17674: Raha-asia-aloite n:o 1073
17675:
17676:
17677:
17678:
17679: Kärhä: Korotetun määrärahan osoittamisesta tasoristeyksien poista-
17680: ruisjärjestelyihin Uudellamaalla
17681:
17682:
17683: Eduskunnalle
17684:
17685: Uudellamaalla sijaitsee pääradan varrella no- teriö voi harkinnan mukaan antaa valtion avustus-
17686: peasti kasvaneita vilkkaita kaupunkeja ja kuntia, ta rautatien alikulkutunneleiden rakentamiseen.
17687: joiden alueilla on useita vaarallisia rautatien taso- Avustuksen tulisi olla puolet rautatien alikulku-
17688: risteyksiä. Näitä kaupunkeja ovat muun muassa tunneleiden rakentamiskustannuksista.
17689: Hyvinkää, Järvenpää ja Kerava, joilla on valmiita Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17690: suunnitelmia radan alittavista tunneleista ja nii- taen,
17691: hin liittyvistä liikennesuunnitelmista.
17692: Erittäin tarpeellisia liikenneturvallisuuden kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17693: nalta olisivat Hyvinkään ja Järvenpään kaupun- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17694: kien alueilla olevien vaarallisten rautateiden taso- 31.99.31 lisäyksenä 50 000 markkaa val-
17695: risteyksien poistaminen ja korvaaminen radan tionavustukseksi tasoristeyksien poistamis-
17696: alittavilla tunneleilla. järjestelyihin Uudellamaalla.
17697: Rakennuslain 136 a §:n mukaan liikenneminis-
17698:
17699: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
17700:
17701: Lea Kärhä
17702: 1144 1984 vp.
17703:
17704: Raha-asia-aloite n:o 1074
17705:
17706:
17707:
17708:
17709: Kärhä: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Ilmailumu-
17710: seon toisen näyttelyhallin osarahoitukseen
17711:
17712:
17713: Eduskunnalle
17714:
17715: Valtioneuvosto on syyskuun 13 päivänä 1979 lisesti arvokas esineistö voitaisiin säilyttää, on mu-
17716: liikenneministeriöstä tapahtuneessa esittelyssä oi- seolle rakennettava lisärakennus. Tämän toteutta-
17717: keuttanut ilmailuhallituksen vuokraamaan Ilmai- miseksi mainittu yhdistys onkin saamiensa avus-
17718: lumuseoyhdistys ry:lle ilmailuhallituksen hallin- tusten turvin jo suorittanut uuden hallin suunnit-
17719: nassa olevasta Vantaan kaupungin Veromiehen telun sekä hankkinut rakennustarvikkeita. Näyt-
17720: kylässä olevasta tilasta määräalan valtakunnallisen telyhallien yhdysosan rakennustyöt on myös to-
17721: ilmailumuseon maapohjaksi. Vuokrasopimus on teutettu.
17722: allekirjoitettu lokakuun 15 päivänä 1979. Valtiovallan taholta on museohankkeeseen suh-
17723: Ilmailumuseoyhdistys ry:n toimesta on alueelle tauduttu lähinnä periaatteessa myönteisesti. Tä-
17724: rakennettu ja syyskuun 24 päivänä 1981 käyttöön mä onkin luonnollista, koska uuteenkin halliin
17725: otettu Suomen Ilmailumuseon ensimmäinen mu- tulee sijoitettavaksi myös runsaasti valtion omai-
17726: seohalli, joka on osoittautunut erinomaiseksi tar- suutta.
17727: koitukseensa. Museohallin tilat tiedettiin kuiten- Valtion tulo- ja menoarvioon sanottuun tarkoi-
17728: kin alusta alkaen riittämättömiksi. Niinpä yhdis- tukseen on esitetty myönnettäväksi 700 000 mark-
17729: tyksen hallintaansa saarnat Finnair Oy:n omistama kaa. Sanottu summa ei kuitenkaan riitä, jotta
17730: Convair Metropolitan-kone ja Tekniikan Museon näyttelyhallin rakentaminen pystyttäisiin toteutta-
17731: omistama Lockheed 18 Lodestar -malminetsintä- maan siinä aikataulussa kuin arvokkaan museoesi-
17732: kone on pakko säilyttää ulkotiloissa. Samoin jou- neistön suojaaminen edellyttäisi.
17733: duttaisiin ulkotiloihin sijoittamaan yhdistyksen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17734: hallintaan luovutettu Karair Oy:n omistama len- taen,
17735: tokelpoinen DC-3-kone.
17736: Yhdistyksen omistuksessa tai hallinnassa on li- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17737: säksi eri puolilla maata useita koneita, joita ei voi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17738: da asettaa sisätilojen puuttuessa lainkaan näytteil- 31.99.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 11-
17739: le museoon. mailumuseoyhdistys ry:lle toisen nå"yttely-
17740: Jotta vältyttäisiin enemmiltä ulkoisten olosuh- hallin rakentamista varten Vantaalle.
17741: teiden aiheuttamilta vahingoilta ja jotta historia!-
17742:
17743: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
17744:
17745: Lea Kärhä
17746: 1984 vp. 1145
17747:
17748: Raha-asia-aloite n:o 1075
17749:
17750:
17751:
17752:
17753: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta teollisuuspiirin paikallistoimiston
17754: perustamiseksi Uudellemaalle
17755:
17756:
17757: Eduskunnalle
17758:
17759: Uudenmaan läänin teollisuuspiirin toiminta- perustaminen on läänin pienteollisuuden kehittä-
17760: alueella on noin 4 000 teollisuusyritystä, minkä miselle.
17761: vuoksi teollisuuspiirin mahdollisuudet nykyisin Järvenpään kaupunki on ottanut kuntasuunnitel-
17762: voimavaroin tarjota yrityksille neuvonta- ja koulu- maansa mukaan valmiuden teollisuuspiirin paikallis-
17763: tuspalveluja ovat hyvin rajoitetut. Uudenmaan toimiston saamiseksi sanottuun kaupunkiin. Kau-
17764: läänin teollisuuspiirin palvelujen tarjontaa yrityk- pungilla on tarvittaessa mahdollisuus osoittaa teolli-
17765: sille rajoittaa lisäksi se, ettei lääniin ole perustettu suuspiirin paikallistoimistolle sen vaatimat tilat.
17766: teollisuuspiirin keskustoimipaikan alaisia paikal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17767: listoimistoja. taen,
17768: Uudenmaan läänin pienen ja keskisuuren teol-
17769: lisuuden kehittämiseksi ja teollisuustyöpaikkojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17770: lisäämiseksi on tärkeää, että lääniin saadaan riittä- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17771: vä, läänin elinkeinoelämän tarpeita vastaava mää- 32. 02.01 lisåyksenå· 500 000 markkaa teol-
17772: rä teollisuuspiirin paikallisia toimipisteitä. Erityi- lisuuspiirin paikallistoimiston perustami-
17773: sen tärkeää teollisuuspiirin paikallistaimipisteiden seksi Uudellemaalle.
17774:
17775: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
17776:
17777: Lea Kärhä
17778:
17779:
17780:
17781:
17782: 144 4284003504
17783: 1146 1984 vp.
17784:
17785: Raha-asia-aloite n:o 1076
17786:
17787:
17788:
17789:
17790: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta valtion lainoittaman asuntotuo-
17791: tannon uudistamiseksi joustavammaksi
17792:
17793:
17794: Eduskunnalle
17795:
17796: Asuntojen rakentaminen edustaa maassamme Edellä kerrotut seikat ja paikkakunnan muut-
17797: Pohjoismaiden huipputasoa sekä tuotettujen kin olosuhteet ovat aiheuttaneet sen, että varsin-
17798: asuntojen lukumäärän että asukasluvun suhteelli- kin pääkaupunkiseudulla on syntynyt voimakasta
17799: sen osuuden mukaan. Tästä huolimatta vuokra- tarvetta määräaikaisen valtion lainoittaman vuok-
17800: asuntotuotannossa on huutavia puutteita varsin- ra-asuntotuotannon saamiseen. Tuossa järjestel-
17801: kin Uudellamaalla. Pääkaupunkiseudun asunto- mässä vuokra-aika voisi olla esimerkiksi neljä
17802: ongelmat, nimenomaan asuntojen puute, tuntuu vuotta ja vuokra-aikaa jatkettaisiin, mikäli asun-
17803: ylipääsemättömältä ongelmalta. Samanaikaisesti non vuokraajan olosuhteet säilyisivät ennallaan.
17804: eräillä paikkakunnilla tavataan suuria määriä tyh- Mikäli taas asukkaan ansiotaso olisi noussut huo-
17805: jiä vuokra-asuntoja sekä vääristymiä asuntotyyppi- mattavasti, hänen vuokra-asuntosuhteensa päät-
17806: jakaumassa. tyisi. Tämän kaltaisen asunnon haltija tietäisi jo
17807: Pääkaupunkiseudun asunto-ongelmaa ei pysty- vuokrasopimusta tehdessään, että hänen vuokra-
17808: tä ratkaisemaan tavanomaisin keinoin. Tämän suhteensa on määräaikainen ja osaisi aseonoitua
17809: vuoksi olisi valtion lainoittamaa asuntotuotantoa sen mukaisesti ja suunnitella talousbudjettinsa
17810: uudistettava joustavaksi ja pystyttävä ennakkoluu- oman asunnon hankkimista silmälläpitäen. Vas-
17811: lottomasti muuttamaan asuntotuotantolakia, joka taavanlaista järjestelmää on ollut eri puolilla maa-
17812: aiheuttaa monenlaisia vääristymiä ja tyhjänä seiso- ta jo kokeilun alla, kun kunnat ja kaupungit ovat
17813: via asuntoja. antaneet uusille virkamiehilleen ja työntekijöil-
17814: Monet nimenomaan pääkaupunkiseudun nuo- leen määräaikaisia vuokra-asuntoja. Käytäntö on
17815: ret perheet kaipaisivat välttämättä ensiasuntoa osoittanut, että tällä tavoin vuokra-asuntoihin
17816: avioliiton alkuvuosiksi. Heidän joukossaan on saadaan vaihtuvuutta ja yhä useampi pääsee tasa-
17817: runsaasti nuoria opiskelijoita ja vasta ammattinsa puolisesti nauttimaan yhteiskunnan antamista
17818: aloittaneita perheen huoltajia, joiden tulotaso on eduista.
17819: luonnollisesti alhainen. Tulotason perusteella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17820: heillä on mahdollisuus päästä valtion lainoina- taen,
17821: maan asuntoon, jossa heillä on oikeus asua elä-
17822: mänsä loppuun saakka tulo- ja ansiotasossaan ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17823: pahtuneista suuristakin nousuista huolimatta. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45
17824: Vaikka perheen myöhemmät taloudelliset resurs- uudelle momentille 8 000 000 markkaa
17825: sit yltävät omistusasunnon hankintaan, niin kui- valtion avustuksena kunmlle määräaikais-
17826: tenkin jäädään asumaan yhteiskunnan tarjoamaan ten vuokra-asuntojen rakentamista varten.
17827: edulliseen vuokra-asuntoon.
17828:
17829: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
17830:
17831: Lea Kärhä
17832: 1984 vp. 1147
17833:
17834: Raha-asia-aloite n:o 1077
17835:
17836:
17837:
17838:
17839: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta erityispedagogiikan pro-
17840: fessorin viran perustamiseen Joensuun korkeakouluun
17841:
17842:
17843: Eduskunnalle
17844:
17845: Erityispedagogiikan professuurin perustaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17846: Joensuun korkeakouluun on tarpeellinen ao. alan 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17847: tutkimus- ja koulutustoiminnan tehostamiseksi. 29.10.01 lisäyksenä 140 000 markkaa eri-
17848: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- tyispedagogiikan professorin viran perusta-
17849: taen, miseksi Joensuun korkeakouluun.
17850:
17851: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17852:
17853: Kalle Könkkölä Ville Komsi
17854: 1148 1984 vp.
17855:
17856: Raha-asia-aloite n:o 1078
17857:
17858:
17859:
17860:
17861: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta aineenopetta-
17862: jien erillisten kasvatustieteellisten opintojen järjestämiseksi
17863:
17864:
17865: Eduskunnalle
17866:
17867: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti telmän mukaan opiskelevien opetusharjoittelun
17868: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- järjestämiseen. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä eri-
17869: ten, että uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) tyistoimenpiteisiin syntyneen siirtymävaiheen on-
17870: mukaan opiskelevat suorittavat opetusharjoitte- gelman (joka poistuu luonnollista tietä vuoteen
17871: luosa jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana tätä 1987-1989 mennessä) ratkaisemiseksi.
17872: opiskelua. Samanaikaisesti uuden tutkintojärjes- Tästä syystä ehdotammekin,
17873: telmän mukaan opiskelevien kanssa on korkea-
17874: kouluilla vielä niitä, jotka opiskelevat vanhan tut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17875: kintojärjestelmän mukaan. Näiden opetusharjoit- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17876: telu on järjestetty ns. aineenopettajien erillisinä 29.37.29 1 000 000 markan liså"måaråra-
17877: kasvatustieteen opintoina. Näihin opintoihin pää- han aineenopetta;ien erzllisten kasvatustie-
17878: seminen on osoittautunut kuitenkin ongelmalli- teellisten opintojen järjestämiseksi riittå·-
17879: seksi, sillä opettajankoulutusyksiköiden opetusre- vässä laajuudessa.
17880: surssit ovat menneet lähes kokonaan uuden järjes-
17881:
17882: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17883:
17884: Kalle Könkkölä Ville Komsi
17885: 1984 vp. 1149
17886:
17887: Raha-asia-aloite n:o 1079
17888:
17889:
17890:
17891:
17892: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen opinto-
17893: tukeen valmistumisen jälkeisen korkotuen suoritusajan jat-
17894: kamiseksi
17895:
17896: Eduskunnalle
17897:
17898: Opiskelunsa päättäneet vastavalmistuneet nuo- tää myös vastavalmistuneen nuoren maisterin ase-
17899: ret ovat Suomessa yksi kaikkein suurimmassa ta- maan. Yhteiskuntapoliittisesti ja perhepoliittisesti
17900: loudellisessa ahdingossa elävä väestöryhmä. Taka- on varsin perusteltua, että opintolainan korkotu-
17901: na on ehkä useidenkin vuosien pituinen opiskelu kea voitaisiin pidentää nykyisestä 1, 5 vuodesta 3
17902: ja suuri velkataakka. (1982 vastavalmistuneen kor- vuoteen.
17903: keakouluopiskelijan keskimääräinen velkataakka Tämän perusteella ehdotamme,
17904: oli 32 712 mk). Opiskelunsa päättänyt ihminen
17905: on yleensä siinä iässä, jossa tulisi perustaa perhe, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17906: hankkia asunto ja vakiinnuttaa elämäänsä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17907: Korkeakouluopinnot eivät enää valmista ihmi- 29.39.52 (Opintolainojen valtiontakaus ja
17908: siä hyvin palkatmihin ammatteihin kuten aiem- korkotukz) 16 000 000 markan lisämäärara-
17909: min. Moni joutuu suoraan työttömyyskortistoon han opintolainojen valmistumisen jälkei-
17910: ja vielä useampi kehnosti palkatmihin virastotöi- sen korkotuen pidentämiseksi 1,5 vuodes-
17911: hin. Tästä syystä erityistä huomiota tulisi kiinnit- ta 3 vuoteen.
17912:
17913: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17914:
17915: Kalle Könkkölä Ville Komsi
17916: 1150 1984 vp.
17917:
17918: Raha-asia-aloite n:o 1080
17919:
17920:
17921:
17922:
17923: Könkkölä ym.: Korotemo määrärahan osoittamisesta opintorahan
17924: korottamiseksi
17925:
17926:
17927: Eduskunnalle
17928:
17929: Opintotuki muodostuu edelleenkin pääasialli- nottuu juuri opintorahaao, mikä on tie kohti
17930: sesti lainasta. Lainapainotteisen opintotukijärjes- opiskelijaopalkkaa. Nuorten ihmisten kytkemi-
17931: telmän takia velkaantuminen on vastavalmistu- nen velkakierteeseen opintolainajärjestelmän
17932: neen suurimpia ongelmia. Vuonna 1983 opintoo- kautta on katkaistava. Siksi opintorahan korotta-
17933: sa päättäneellä korkeakouluopiskelijalla oli velkaa minen 6 000 markkaan vuodessa on riittämätön
17934: keskimäärin 32 700 markkaa. Tämänhetkinen mutta tässä historiallisessa tilanteessa välttämätön
17935: korkeakouluopiskelijan täysimääräinen opintotu- toimenpide.
17936: ki, kun lainan osuus lasketaan mukaan, on 1 810 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17937: mk kuukaudessa. Summa on ilman pakollisia taen,
17938: vähennyksiä kuten opintolainan korkoja, yli-
17939: opiston kirjoittautumismaksuja ja ylioppilas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17940: kuntamaksuja pienempi kuin esimerkiksi kaupan 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17941: alan harjoittelijao nettopalkka. Tavoitteena tulisi 29.39.55 lisäyksenä 254 000 000 markkaa
17942: kuitenkin olla opiskelijaokio kohtuullisen toi- opintorahan korottamiseksi 6 000 mark-
17943: meentulon takaaminen niin, että opintotuki pai- kaan vuodessa kaikzlla opiskeluasteilla.
17944:
17945: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17946:
17947: Kalle Könkkölä Ville Komsi
17948: 1984 vp. 1151
17949:
17950: Raha-asia-aloite n:o 1081
17951:
17952:
17953:
17954:
17955: Könkkölä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta opiskelijoi-
17956: den asumislisään sen maksamiseen ympärivuotisena
17957:
17958:
17959: Eduskunnalle
17960:
17961: Asuminen on opiskelijan suurimpia ongelmia: vuoden ikäraja asumislisän myöntämisessä, ja
17962: asuntoja joko ei ole tai jos niitä on ne ovat liian sitä tulee maksaa ympärivuotisena. Useimmissa
17963: kalliita niellen jopa yli kolmanneksen opiskelijan opiskelija-asuntoloissa on jo ympärivuotinen
17964: käyttövaroista. Valtio tukee opiskelija-asukkaita vuokranperintäkin.
17965: edelleen liian vähän - on ryhmiä, joihin tuki ei Tästä syystä ehdotammekin,
17966: lainkaan ylety, ja ryhmiä, joille tuki jatkuvasti jää
17967: alle asumiskustannusten. Näin olieri tilannetta tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17968: leekin parantaa rakentamalla ja peruskorjaamalla 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17969: lisää asuntoja opiskelijoille sekä laajentamalla asu- 29.39.55 (Opintoraha) 62 900 000 markan
17970: mislisän maksamista. Asumislisää tulee maksaa il- lisämäärärahan asumislisän maksamiseksi
17971: man, että otetaan huomioon keinotekoinen 24 ympärivuotisena.
17972:
17973: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17974:
17975: Kalle Könkkölä Ville Komsi
17976: 1152 1984 vp.
17977:
17978: Raha-asia-aloite n:o 1082
17979:
17980:
17981:
17982:
17983: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osomamtsesta kesälukiotoi-
17984: minnan tukemiseen
17985:
17986:
17987: Eduskunnalle
17988:
17989: Kesälukiotoiminnalla tarkoitetaan eri vapai- Huolimatta kesälukiotoiminnan laajenemisesta
17990: den kansalaisjärjestöjen, vammaisjärjestöjen, kan- ja laadullisesta määrätietoisesta kehittämisestä on
17991: sanopistojen ja Kesälukioseura ry:n harjoitta- toimintaan suunnattu valtionavustus jo kolmatta
17992: maa kesälukioiden suunnittelua, koordinointia, vuotta säilymässä ilman markkamääräistäkään ko-
17993: toteuttamista ja seurantaa. Kesälukiot ovat kou- rotusta. Vuosien mittaan ovat kansanedustajat
17994: lun ulkopuolista, jatkuvan kasvun periaatteella tehneet aloitteita kesälukiotoiminnan valtionavun
17995: tapahtuvaa sivistystoimintaa. Niiden hallinnol- kasvattamisesta ja opetusviranomaiset ovat ilmoit-
17996: lisesta joustavuudesta ja uudistusmielisestä ajat- taneet hyväksyvänsä tavoitteeksi pyrkimisen vuo-
17997: telutavasta johtuen on kesälukioissa jo vuosia den 1969 tasoiseen avustusosuuteen.
17998: voitu harjoittaa kouluviranomaistenkin tunnusta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17999: maa kokeilutoimintaa niin pedagogisten kokei- taen,
18000: lujen kuin oppimateriaalikokeilujen merkeissä.
18001: Alati laajenevassa määrin kesälukiotoiminta edus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18002: taa myös lukioikäisten kesäaikaista kehittävää 1985 tulo- ja menoarvioon momen tzlle
18003: ja kasvattavaa vapaa-ajan viettämisen mahdolli- 29.44.52 lisäyksenä 100 000 markkaa kesä-
18004: suutta. lukiotoiminnan tukemiseen.
18005:
18006: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18007:
18008: Kalle Könkkölä Ville Komsi
18009: 1984 vp. 1153
18010:
18011: Raha-asia-aloite n:o 1083
18012:
18013:
18014:
18015:
18016: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Näkövam-
18017: maisten kirjaston toimintaan
18018:
18019:
18020: Eduskunnalle
18021:
18022: Näkövammaisten mahdollisuudet lukea kirjal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18023: lisuutta ovat huomattavasti pienemmät kuin mui- taen,
18024: den kansalaisten. Valtakunnallisen näkövammais-
18025: ten kirjaston nimikeluettelo on kuitenkin vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18026: n. 10 % esimerkiksi Helsingin kaupungin kirjas- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18027: ton vuotuisista uutuuksista. Siksi on välttämätön- 29.58.01 lisäyksenä 600 000 markkaa Nä-
18028: tä lisätä näkövammaisten kirjaston resursseja. kövammaisten kirjaston toimintaedelly-
18029: Momentin määrärahaa saadaan käyttää myös tysten parantamiseen.
18030: momentin 29.58.29 kulutusmenoihin.
18031:
18032: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18033:
18034: Kalle Könkkölä Ville Komsi
18035:
18036:
18037:
18038:
18039: 145 4284003504
18040: 1154 1984 vp.
18041:
18042: Raha-asia-aloite n:o 1084
18043:
18044:
18045:
18046:
18047: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen elokuvan
18048: tuotantotukeen
18049:
18050:
18051: Eduskunnalle
18052:
18053: Maassamme on kansainvälisestikin korkeatasoi- Nykyinen tuotantotuki on kaiken kaikkiaan pieni,
18054: sia lastenelokuvatyöntekijöitä, joiden mahdolli- mutta erityinen tarve määrärahan lisäämiseen on
18055: suudet työn tekemiseen ovat heikot, mikä johtuu juuri lastenelokuvien osalta.
18056: määrärahojen pienuudesta. Elokuva on kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18057: hyvä vaihtoehto yksipuoliselle satelliitti- ja video- taen,
18058: tarjonnalle, joten sen merkitys kasvatuksellisesti
18059: on suuri. Kansallisen kulttuurimme säilyttämisek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18060: si olisi myös tärkeää, että kotimaiselta pohjalta 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18061: tehtyjä korkeatasoisia elokuvia olisi myös lapsia 29.90.52 3 500 000 markkaa kotimaisen
18062: varten. Näin erityisesti nyt, kun muualta tuleva elokuvan tuotantotukeen lastenelokuvien
18063: video- ja satelliittitarjonta on lisääntymään päin. tekemistä varten.
18064:
18065: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18066:
18067: Kalle Könkkölä Ville Komsi
18068: 1984 vp. 1155
18069:
18070: Raha-asia-aloite n:o 1085
18071:
18072:
18073:
18074:
18075: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten oman po-
18076: liittisen toiminnan tukemiseen
18077:
18078:
18079: Eduskunnalle
18080:
18081: Poliittiseen toimintaan osallistuminen organi- puoluelaitoksen ja muiden järjestöjen on perustel-
18082: satioiden ulkopuolella on vammaisille ja erityisesti tua osoittaa valtion tukea vammaisten omaan po-
18083: vaikeavammaisille käytännössä hankalaa. Eräitä liittiseen toimintaan.
18084: vaikeuksia ovat mm. kuljetusten, pistemateriaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18085: lien ja viittomakielen tulkinnan järjestämisen kal- taen,
18086: leus. Nämä ovat kustannuksia, jotka ovat tavan-
18087: omaisia toimintakuluja huomattavasti suurempia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18088: Monet vammaiset henkilöt ovat lisäksi pienituloi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18089: sta. 29.99.57 200 000 markkaa vammaisten
18090: Poliittisen toiminnan ulottuessa ohi perinteisen oman poliittisen toiminnan tukemiseen.
18091:
18092: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18093:
18094: Kalle Könkkölä Ville Komsi
18095: 1156 1984 vp.
18096:
18097: Raha-asia-aloite n:o 1086
18098:
18099:
18100:
18101:
18102: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten vil-
18103: jelijöiden tukemiseen
18104:
18105:
18106: Eduskunnalle
18107:
18108: Nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamista Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18109: pitäisi tukea voimakkaasti. Samoin pitäisi tehdä taen,
18110: nykyistä helpommaksi siirtyminen kaupungista
18111: maaseudulle viljelyammattiin. Kansantaloudelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18112: sesti taloudellinen maatalous on nykyistä työvoi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18113: mavaltaisempaa, mutta samalla myrkytöntä ja 30.33.40 lisäyksenä· 16000000 markkaa
18114: keinolannoitteetoma eikä aiheuta ylituotantoa. nuorten viljeltjoiden tukemiseen.
18115: Maaseudulle siirtymisellä on myös aluepoliittisesti
18116: myönteinen vaikutus.
18117:
18118: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18119:
18120: Kalle Könkkölä Ville Komsi
18121: 1984 vp. 1157
18122:
18123: Raha-asia-aloite n:o 1087
18124:
18125:
18126:
18127:
18128: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sanomaleh-
18129: distön tukemiseen
18130:
18131:
18132: Eduskunnalle
18133:
18134: Valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvällä määrä- osoittaminen eduskuntaryhmien esittämiin koh-
18135: rahalla tuetaan puolueiden lehdistöä. Puolueiden teisiin silloin kun kysymys on puolueiden ja puo-
18136: kannatus eduskunnassa on kuitenkin laskenut yli lueryhmittymien ulkopuolelta valittujen kansan-
18137: prosenttiyksiköllä. Siksi on perusteltua, että lehti- edustajien muodostamista eduskuntaryhmistä.
18138: tuen jakamismenettelyä tarkennetaan. Yhteis- Näin voitaisiin toteuttaa entistä paremmin sitä
18139: kunnallinen lehdistö ja sen ylläpitäminen on sel- tarkoitusta, joka puolueiden lehdistön tukemises-
18140: laista poliittista toimintaa, joka edustaa päättäjien sa piilee: yhteiskunnallisen keskustelun käymistä
18141: ja kansalaisten välistä kommunikaatiota, kun sen julkisesti.
18142: sijaan eräät muut poliittisen toiminnan tuen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18143: muodot synnyttävät jäykkiä ja kansalaisia päättä- taen,
18144: jistä vieraannuttavia rakenteita, kuten puoluetoi-
18145: mistoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18146: Puoluelehtituki voitaisiin jakaa entiseen tapaan 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
18147: puolueiden osalta, mutta kohtuullista olisi sen 31.55.41 alamomentzlle 1 lisäyksenä
18148: parlamentaarisen osuuden, joka syntyy käytettäes- 1 l!f/lll
18149: markkaa sanomalehdistön tuke-
18150: sä kansanedustajien lukumäärää jakopetusteena, mzseen.
18151:
18152: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18153:
18154: Kalle Könkkölä Ville Komsi
18155: 1158 1984 vp.
18156:
18157: Raha-asia-aloite n:o 1088
18158:
18159:
18160:
18161:
18162: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta henkilöpaikal-
18163: lisliikenteen ylläpidosta Valtionrautateille aiheutuvan tappion
18164: korvaamiseen
18165:
18166: Eduskunnalle
18167:
18168: Tulo- ja menoarvioesityksen mukaan on lähi- rustuvat virheellisiin lähtökohtiin. Niissä otetaan
18169: vuosina tarkoitus rajusti supistaa henkilöpaikallis- huomioon myös ratojen rakentamiskustannukset
18170: liikennettä, jota hallitus väittää kannattamatto- ja lasketaan liikenteen lopettamisesta siten säästy-
18171: maksi. Tällaista liikennettä on vuonna 1985 noin vän sellaisia kustannuksia, jotka todellisuudessa
18172: 5,6 miljoonaa junakilometriä ja se aiotaan supis- eivät säästy. Radat on rakennettu vuosikymmeniä
18173: taa vuoteen 1989 mennessä 2,8 miljoonaan juna- sitten, eivätkä ne kustannukset liikenteen lopetta-
18174: kilometriin. Valtionrautateiden niin sanottua tap- misella palaa takaisin. Säästöiksi olisi laskettava
18175: piota tämä vähentäisi noin 60 miljoonaa markkaa. vain välittömästi liikenteen hoidossa säästyvät
18176: Rautatieliikenteen lakkautusohjelma on sukua kustannukset. Näin laskettuna paikallisliikenteen
18177: Thatcherin hallituksen Englannissa toteuttamalle lopettamisesta saatu kustannussäästö supistuu
18178: ohjelmalle. Sen seuraukset olisivat monessa suh- kolmannekseen siitä, mitä hallitus on arvioinut.
18179: teessa onnettomat. Rautatieasemalla ja henkilö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18180: paikallisliikenteellä on monella paikkakunnalla taen,
18181: tärkeä merkitys paikkakunnan väestön liikkumis-
18182: mahdollisuuksien ja paikkakunnan yleisten kehi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18183: tysedellytysten kannalta. Linja-autolla ei usein- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18184: kaan pystytä korvaamaan sitä nopeaa ja mukavaa 31.57.40 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
18185: liikkumisvälinettä, jonka juna muodostaa. henkilöpaikallisliikenteen ylläpidosta ai-
18186: Laskelmat, joiden perusteella henkilöpaikallis- heutuvan niin sanotun tappion korvaami-
18187: liikenteen väitetään olevan kannattamatonta, pe- seen.
18188:
18189: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18190:
18191: Kalle Könkkölä Ville Komsi
18192: 1984 vp. 1159
18193:
18194: Raha-asia-aloite n:o 1089
18195:
18196:
18197:
18198:
18199: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-Luumäen rau-
18200: tatien rakentamiseen
18201:
18202:
18203: Eduskunnalle
18204:
18205: Maassamme rakennettiin 1950-, 1960- ja vielä rakennetaan uusia rautateitä ja kehitetään entistä
18206: 1970-luvullakin runsaasti uusia rautateitä. 1980- nopeampia junia.
18207: luvulle tultaessa niiden rakentaminen väheni, ja Meilläkin olisi taas ryhdyttävä kehittämään rau-
18208: nyt vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä ei tateitä myös uusia nopeita rautatieyhteyksiä ra-
18209: uusien rautateiden rakentamista varten ole enää kentamalla. Perusteliuin julkisuudessa esillä ol-
18210: edes momenttia. Samanaikaisesti uusien teiden leista rakentamishankkeista on HELI-radan raken-
18211: rakentamiseen kyllä osoitetaan runsaasti rahaa. taminen. Se nopeuttaisi suuresti matkustamista
18212: Yleisten teiden tekemistä koskeva toimintasuun- itäiseltä Uudeltamaalta ja Kymenlaaksosta Helsin-
18213: nitelma on laadittu peräti 1 410 miljoonan mar- kiin ja saisi matkustajia siirtymään auton tai lento-
18214: kan rahoitustasoon. Myös lentoliikenteen inves- koneen käytöstä rautateille. Radalla olisi myös
18215: tointeja rahoitetaan avokätisesti. kansainvälistä merkitystä Neuvostoliittoon suun-
18216: Edellä oleva osoittaa selvästi, että halutaan ke- tautuvan junaliikenteen nopeutuessa. Tämän
18217: hittää vain maantieliikennettä ja lentoliikennettä, vuoksi olisi HELI-radan rakentamiseen ryhdyttävä
18218: ei rautateitä. Rautateiden rakentamis- ja peruspa- mahdollisimman pikaisesti tavoitteena sen valmis-
18219: rannusinvestoinnit ovat enää tuskin puoltakaan tuminen viimeistään 1990-luvun puolivälissä.
18220: siitä, mitä ne olivat vuosina 1970-1980. Samaan Töiden aloittamista varten olisi vuoden 1985 tulo-
18221: aikaan kun puhutaan kauniisti energian säästämi- ja menoarvioon otettava määräraha.
18222: sestä, ympäristön suojelusta ja tasa-arvosta, suosi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18223: taan järjestelmällisesti energiaa tuhlaavia, ympä- taen,
18224: ristöä pilaavia sekä lasten, vanhusten ja köyhien
18225: ulottumattomissa olevia liikennemuotoja, auto- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18226: lentoliikennettä. Rautateiden annetaan kurjistua. 1985 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
18227: Näin ei suinkaan ole kaikkialla. Useissa maissa menttlle 31.90. 77 10 000 000 markkaa
18228: on herätty huomaamaan rautateiden mahdolli- Helsingin-Luumäen rautatien rakenta-
18229: suudet. Esimerkiksi Ranskassa ja Neuvostoliitossa mtseen.
18230:
18231: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18232:
18233: Kalle Könkkölä Ville Komsi
18234: 1160 1984 vp.
18235:
18236: Raha-asia-aloite n:o 1090
18237:
18238:
18239:
18240:
18241: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ns. rantaradan
18242: perusparannukseen
18243:
18244:
18245: Eduskunnalle
18246:
18247: Helsingin-Turun rautatie on hidas ja huono- set, etenkin autonkäyttäjät, saataisiin siirtymään
18248: kuntoinen. Tämän seurauksena sen matkustaja- rautateille. Tähän on tämänmittaisilla matkoilla
18249: määrät ovat jatkuvasti pudonneet ja tällä hetkellä hyvät mahdollisuudet. Tämän vuoksi olisi Helsin-
18250: enää 10 % kaikista henkilöliikennematkoista tällä gin-Turun radan perusparantamista nopeutetta-
18251: osuudella tehdään rautateitse. Mikäli rata korjat- va niin, että se saataisiin valmiiksi tämän vuosi-
18252: taisiin niin, että junien nopeus voitaisiin nostaa kymmenen kuluessa. Tämä edellyttää 60-70
18253: 140 km:iin tunnissa, lyhenisi nykyinen 2 Y2 tun- miljoonan markan rahoitusta vuosittain.
18254: nin matka-aika 2 tuntiin. Tämän on laskettu kol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18255: minkertaistavanradan matkustajamäärät ja nosta- taen,
18256: van rautateiden kuljetusosuuden 30 % :iin kaikis-
18257: ta henkilöliikennematkoista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18258: Ilahduttavaa kyllä hallitus vihdoin esittää jon- 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
18259: kin verran rahaa rantaradan perusparannukseen. 31.90. 78 alamomentille 1 lisäyksenå·
18260: Hallituksen kaavailema rahoitustahti on kuiten- 35 000 000 markkaa Kirkkonummen-
18261: kin niin hidas, että rata valmistuisi vasta vuonna Karjaan-Salon-Turun radan peruspa-
18262: 1995. Liikennepoliittisista, energiapoliittisista ja rannukseen.
18263: ympäristöpoliittisista syistä on tärkeää, että ihmi-
18264:
18265: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18266:
18267: Kalle Könkkölä Ville Komsi
18268: 1984 vp. 1161
18269:
18270: Raha-asia-aloite n:o 1091
18271:
18272:
18273:
18274:
18275: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähäliikenteis-
18276: ten ratojen vahvistamis- ja muutostöihin
18277:
18278:
18279: Eduskunnalle
18280:
18281: Maamme rautatieverkostoon on vuosikymme- tatieverkostomme on nähtävä kansallisvarallisuu-
18282: nien kuluessa sijoitettu huomattavat määrät sekä tena, joka on vaatinut monen sukupolven työn.
18283: taloudellista pääomaa että ihmisten työtä. Viime Sen päästäminen lopullisesti rappeutumaan olisi
18284: vuosina harjoitetun liikennepolitiikan myötä on suurta vastuuttomuutta. Rautatieverkostomme
18285: suuret osat tästä verkostosta kuitenkin päästet- vähäliikenteiset osat sisältävät huomattavan kulje-
18286: ty rappeutumaan. Ratoja ei ole korjattu tai edes tuskapasiteetin, joka oikealla liikennepolitiikalla
18287: pidetty kunnossa. Henkilöliikennettä on supis- suurelta osin voitaisiin ottaa käyttöön. Tämän
18288: tettu tai jopa kokonaan lopetettu. Maantie- vuoksi olisi vähäliikenteisten ratojen vahvistamista
18289: kuljetuksia ja lentoliikennettä subventoivan vero- tehostettava ja tähän tarkoitukseen saatava huo-
18290: ja maksupolitiikan tuloksena usein myös tava- mattavasti hallituksen ehdottamaa suuremmat
18291: rankuljetukset ovat vähentyneet. Sen seurauk- määrärahat vuosittain.
18292: sena valtiovarainministeriö ja valtionrautatiet Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
18293: suunnittelevat monella rataosalla liikenteen lo- taen,
18294: pettamista kokonaan. Tällöin radat nopeasti rap-
18295: peutuvat kokonaan niin, etteivät ne myöhemmin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18296: kään ole otettavissa käyttöön ilman suuria kustan- 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
18297: nuksia. 31.90.78 alamomentzlle 2 lisäyksenä
18298: Tämä olisi suuri onnettomuus sekä yhteiskunta- 50 000 000 markkaa vähälzikenteisten rato-
18299: taloudellisesti että inhimillisesti tarkastellen. Rau- jen vahvistamis- ja muutostöihin.
18300:
18301: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18302:
18303: Kalle Könkkölä Ville Komsi
18304:
18305:
18306:
18307:
18308: 146 4284003504
18309: 1162 1984 vp.
18310:
18311: Raha-asia-aloite n:o 1092
18312:
18313:
18314:
18315:
18316: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion rautatielähilii-
18317: kenteen suunnitteluun
18318:
18319:
18320: Eduskunnalle
18321:
18322: Rautateidemme lähiliikennettä on viime aikoi- jakauma ovat rautatieliikenteen kannalta edulli-
18323: na kohdeltu kovalla kädellä. Lähiliikennettä on set. Radan käyttöastetta voidaan parantaa otta-
18324: lakkautettu liiketaloudelliseen kannattamatto- malla käyttöön syöttöliikenne. Valtatien n:o 5 ka-
18325: muuteen vedoten. Kannattavuuden parantamista pasiteettiongelmat helpottuvat raideliikenteen te-
18326: palveluja kehittämällä ei ole haluttu yrittää, vaik- hostumisen myötä, mistä voidaan tulevaisuudessa
18327: ka valmiin liikennejärjestelmän romuttaminen on saada säästöä.
18328: kauaskantoinen ja hyvin vaikeasti korjattava teko. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18329: Korvaavan liikenteen kokeilut eivät ole onnistu- taen,
18330: neet, ja seurauksena on paikallisiin oloihin sovel-
18331: tumaton, jatkuvan lakkauttamisuhan alainen jul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18332: kinen liikenne. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18333: Pohjois-Savon seutukaavaliitto on halukas ko- 31.99.22 70000 markkaa Kuopion ympä-
18334: keilemaan tehostettua rautateiden lähiliikennet- ristön rautatielähzlz'ikennekokezlun suun-
18335: tä. Asutuksen nauhamainen muoto ja työpaikka- nitteluun.
18336:
18337: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18338:
18339: Kalle Könkkölä Ville Komsi
18340: 1984 vp. 1163
18341:
18342: Raha-asia-aloite n:o 1093
18343:
18344:
18345:
18346:
18347: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion vammaisneuvos-
18348: ton perustamiseen
18349:
18350:
18351: Eduskunnalle
18352:
18353: Kansainvälisen Vammaisten vuoden Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18354: komitea ehdotti yksimielisessä mietinnössään 1985 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
18355: 1981 valtion vammaisneuvoston perustamista. kaa valtion vammaisneuvoston perustami-
18356: Mietinnössä ovat tarkemmat perustelut neuvoston seen.
18357: tarpeellisuudesta.
18358: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18359: taen,
18360:
18361: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18362:
18363: Kalle Könkkölä Ville Komsi
18364: 1164 1984 vp.
18365:
18366: Raha-asia-aloite n:o 1094
18367:
18368:
18369:
18370:
18371: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalipoliittisten tuki- ja
18372: rohkaisupisteiden toimintakuluihin
18373:
18374:
18375: Eduskunnalle
18376:
18377: Maamme sosiaalipolitiikan järjestelmien kan- massa. Kriittinen suhtautuminen ja uuden vaih-
18378: nalta käy vuosittain ilmeisemmäksi, että ongelma toehdon etsiminen on näille hankkeille luonteen-
18379: ei piile vain järjestelmien määrällisessä riittämät- omaista. Vapaaehtoistyö on tietenkin valtion kan-
18380: tömyydessä, vaan myöskin laadullisessa kehitys- nalta taloudellinen ratkaisu, mutta samalla se tu-
18381: tarpeessa. Järjestelmien kehittämistä aktiivisia kee ihmisen käsitystä itsestään autonomisena toi-
18382: subjekteja tukeviksi on vaadittu useassa eri yhtey- mijana, subjektina. Vaikkakaan nämä toiminta-
18383: dessä - objektit, kohteet ovat heränneet vaati- pisteet eivät aiheuta palkkauskustannuksia, on
18384: maan oikeuksiaan. On luonnollista, että eräs täl- toimintakuluja tuettava.
18385: lainen perusoikeus on tieto sosiaalipoliittisista jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18386: jestelmistä ja niiden toiminnan ehdoista, kansa- taen,
18387: l~_isten oikeuksista päästä näiden palvelujen pii-
18388: run. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18389: Maahan on syntymässä vapaaehtoistyön ajatuk- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18390: selta nousevia tuki- ja rohkaisupisteitä, jotka tie- markkaa sosiaalipoliittisten tuki- ja rohkai-
18391: dottavat kansalaisille heidän oikeuksistaan ja roh- supisteiden toimintakuluihin.
18392: kaisevat käyttämään järjestelmiä, jotka ovat jo ole-
18393:
18394: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18395:
18396: Kalle Könkkölä Ville Komsi
18397: 1984 vp. 1165
18398:
18399: Raha-asia-aloite n:o 1095
18400:
18401:
18402:
18403:
18404: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Kulttuuritalo
18405: Oy:n juhlasalin kalusteiden uusimiseen
18406:
18407:
18408: Eduskunnalle
18409:
18410: Helsingin Kulttuuritalon rakentamiselle hie- kuviin korjaus- ja uusintainvestointeihin sekä ylei-
18411: man yli kaksi vuosikymmentä sitten oli useita tar- sen vaatimustason nousun takia ja edellytysten pa-
18412: koituksia. Siihen aikaan Helsingissä ei ollut ainoa- rantuessa myös kehittämään talon toimintaa, jotta
18413: takaan vaativat mitat täyttävää konserttisalia. puitteet eri toiminnoille olisivat mahdollisimman
18414: Kulttuuritalon konserttisali on nämä vaatimukset hyvät.
18415: täyttänyt ja on tänäkin päivänä akustiikaltaan Talon rakentamisen työväestö on joutunut itse
18416: Pohjoismaiden parhaita. Tämän osoittaakin mm. kustantamaan ilman julkisen vallan apua. Muiden
18417: se, että se on Radion sinfoniaorkesterin jatkuvana vastaavien ja pienempienkin kulttuurilaitosten
18418: harjoitus- ja äänityspaikkana, kymmenien erilais- julkinen tukeminen on ollut huomattavaa. Jotta
18419: ten konserttien paikkana, Kansallisoopperan vie- Kulttuuritalo voisi olla työväenkulttuurin kehto,
18420: railutoiminnan paikkana jne. ei talon kunnossapitoa ja kehittämistä voi jättää
18421: Alvar Aallon merkittävästä luomistyöstä Kult- yksin kasvavan velkataakan varaan. Sehän vaaran-
18422: tuuritalo on keskeisimpiä. Myös tämä perustelee taisi talon valtakunnallisestikin merkittävän kult-
18423: talon kunnossa pitämistä. tuurityön.
18424: Helsingin Kulttuuritalosta on kuluneina vuosi- Kulttuuritalossa on ollut menossa mittava
18425: na tullut myös työväestön kulttuuri-, opiskelu- ja korjaus- ja uusintainvestointien ohjelma. Ohjel-
18426: muun harrastustoiminnan keskus. Toiminnan laa- maan kuuluvia toimenpiteitä ovat mm. konsertti-
18427: juus on verrattavissa minkä tahansa työväen- tai salin lattian ja tuolien uusinta, korjaustoimet eri
18428: kansalaisopiston toimintaan ja ylittääkin monen tiloissa, talon laite- ja varustelutason parantami-
18429: opiston toiminnan. Talossa on myös eri harrastus- nen ja ajanmukaistaminen.
18430: ryhmiä, joilla on erittäin tärkeä tehtävä elävän työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18431: väenkulttuurin jatkajana. Talossa on kaksi kuoroa, taen,
18432: big band, teatteri, kuvataidepiiri, valokuvausker-
18433: ho, tanssiryhmä, laulu- ja soitinyhtyeitä jne. Lap- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18434: silla on omat taide- ja harrastekerhonsa. Talossa 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18435: toimivassa Helsingin yhteiskunnallisessa opistossa markkaa avustuksena Helsingin Kulttuuri-
18436: opiskelee vuosittain kolmisentuhatta opiskelijaa. talo Oy:lle juhlasalin kalusteiden uusimi-
18437: Kun Kulttuuritalossa vuosittain käy erilaisissa seen.
18438: tilaisuuksissa noin 300 000 henkeä, joudutaan jat-
18439:
18440: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18441:
18442: Timo Laaksonen Juhani Vähäkangas Marja-Liisa Salminen
18443: 1166 1984 vp.
18444:
18445: Raha-asia-aloite n:o 1096
18446:
18447:
18448:
18449:
18450: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja vesira-
18451: kennuspiirin perustamiseen
18452:
18453:
18454: Eduskunnalle
18455:
18456: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on maamme tie- perustamisesta. Ehkä suunnitteilla olevan Sata-
18457: ja vesirakennuspiireistä suurin. Piirin alueella on kunnan läänin perustaminen on vaikuttanut sii-
18458: yleisiä teitä n. 10 000 kilometriä, yli tuhat siltaa hen, että on odotettu koko hallinnon uudistamis-
18459: jne. Maamme moottoriajoneuvoista ja liikenne- ta maakunnan osalta. Kun Satakunnan läänin pe-
18460: määrästä on alueella noin 16 prosenttia. Piiri ja- rustaminen toteutuu aikaisintaan vuonna 1985,
18461: kautuu kahteen suureen keskukseen: Turun ete- niin tie- ja vesirakennuspiirin perustaminen ei ole
18462: läiseen alueeseen eli Varsinais-Suomeen ja pohjoi- ristiriidassa läänin perustamisen kanssa, vaan tie-
18463: seen alueeseen Satakuntaan. Porissa toimii TVL:n ja vesirakennuspiiri voitaneen perustaa jo aikai-
18464: korjaamo, jota on viime aikoina kehitetty myön- semminkin.
18465: teiseen suuntaan ja joka palvelee lähinnä Satakun- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18466: nan aluetta. Asioita voitaisiin nykyistä tehok-
18467: kaammin hoitaa vastaamaan teille ja liikenteelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18468: asetettuja vaatimuksia, jos Satakuntaan perustet- 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
18469: taisiin oma tie- ja vesirakennuspiiri. Eduskuntakin kaa Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin
18470: on jo vuonna 1962 hyväksynyt toivomuksen piirin perustamiseen.
18471:
18472: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
18473:
18474: Timo Laaksonen Irma Rosnell
18475: 1984 vp. 1167
18476:
18477: Raha-asia-aloite n:o 1097
18478:
18479:
18480:
18481:
18482: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun ammattiyh-
18483: distysliikkeen lomajärjestöjen lomatoimintaa varten
18484:
18485:
18486: Eduskunnalle
18487:
18488: Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 1985 jäisivät epäselviksi. Lisäksi syntyisi aivan tarpeeton
18489: on ehdotettu kokonaan poistettavaksi ammattiyh- vastakkainasettelu ay-lomien ja nyt raha-auto-
18490: distysliikkeen lomatoiminnan momentti. Ehdotus maattiyhdistyksen tuotosta rahoitettavien muiden
18491: jatkaa tämän sosiaalisesti ja kansanterveydellisesti tärkeiden ja hyödyllisten käyttötarkoitusten välil-
18492: tärkeän toiminnan nurjaa kohtelua, joka parina le. Siksi budjettiin olisi palautettava ay-loma-
18493: viime vuotena on näkynyt määrärahan markka- toiminnan oma momentti.
18494: määrän jäädyttämisenä. Hallitus ei esitä toimen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18495: piteelleen perusteluja. Budjettiesityksen mukaan taen,
18496: raha-automaattiyhdistyksen tuottoa jaettaessa
18497: "otetaan huomioon" ay-lomatoiminnan momen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18498: tin poistaminen. On selvää, että tällainen toimen- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18499: pide asettaisi ammattiyhdistysliikkeen lomajärjes- 33.57.57. 15 400 000 markkaa valtion-
18500: töt erittäin epävarmaan tilanteeseen. Raha- apuun ammattiyhdistysliikkeen lomajär-
18501: automaattiyhdistyksen tuotosta mahdollisesti tu- jestöjen lomatoimintaa varten (siirtomää-
18502: levan avustuksen saaminen, suuruus ja ajankohta räraha).
18503:
18504: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
18505:
18506: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Pentti Liedes
18507: Niilo Koskenniemi Esko-Juhani Tennilä Lauha Männistö
18508: 1168 1984 vp.
18509:
18510: Raha-asia-aloite n:o 1098
18511:
18512:
18513:
18514:
18515: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoimapii-
18516: rin perustamista varren
18517:
18518:
18519: Eduskunnalle
18520:
18521: Työttömyys on myönteisestä kehityksestä huoli- toisarvoiseen asemaan työllisyysasioita hoidettaes-
18522: matta Satakunnassa huolestuttavan suuri. Erityi- sa. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä kiireellisesti
18523: sesti Pohjois-Satakunnan ja Porin-Merikarvian perustaa Satakunnan työvoimapiiri työvoimahal-
18524: alueella työllisyyden paraneminen on osoittautu- linnon palvelujen parantamiseksi maakunnassa.
18525: nut hitaammaksi kuin monilla muilla alueilla Tiettävästi myös työvoimaviranomaisten taholta
18526: maassamme. Työllisyyden hoitamista haittaa on asiaa valmisteltu ja kaikki edellytykset työvoi-
18527: myös Satakunnan jakautuminen Tampereen ja mapiirin perustamiseen Satakunnassa ovat ole-
18528: Turun työvoimapiireihin, vaikka Satakunta oma- massa.
18529: na maakuntana muodostaisi edellytykset oman Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18530: työvoimapiirin perustamiseen. Yksistään Turun ja
18531: Porin läänin pohjoisessa vaalipiirissä eli Satakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18532: nassa asuu lähes 300 000 asukasta. 1985 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
18533: Kun työllisyysasioita hoidetaan työvoimapiireit- kaa Satakunnan työvoimapiirin perustami-
18534: täin, niin saman maakunnan kuuluminen kah- seen.
18535: teen alueeseen johtaa koko maakunnan jäämiseen
18536:
18537: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
18538:
18539: Timo Laaksonen Irma Rosnell Esko-Juhani Tennilä
18540: 1984 vp. 1169
18541: Raha-asia-aloite n:o 1099
18542:
18543:
18544:
18545:
18546: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaajakosken pääkirjaston
18547: rakentamisen aloittamiseksi
18548:
18549:
18550: Eduskunnalle
18551:
18552: Jyväskylän maalaiskunnan suurimman taaja- Paikkakunnan työllisyydenkin kannalta hank-
18553: man Vaajakosken kirjasto toimii tällä hetkellä keen aloittaminen v. 1985 olisi ensiarvoisen tär-
18554: erittäin ahtaissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa. Uu- keää, ja tähän kuntakin on talousarviossaan varau-
18555: det tilat on suunniteltu osaksi Vaajakosken vapaa- tunut.
18556: aikakeskusta, jonka ensimmäinen vaihe, liikunta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18557: ja voimailusalit, valmistuvat syyskuussa 1984. taen,
18558: Uusien tilojen suunnitelmat ovat valmiina ja
18559: hyväksytty kouluhallituksessa (I vaihe). Kirjastoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18560: varten on useamman vuoden ajan haettu raken- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
18561: nuslupaa. 29.56.31 5 600 000 markkaa Vaajakosken
18562: Koko hankkeen kustannusarvio on 14 milj. mk, pääkirjaston rakennustöiden aloittami-
18563: josta valtion osuuteen oikeuttava normaalihinta 8 seen.
18564: milj. mk. Siitä on valtion osuus n. 4,2 milj. mk
18565: sekä rakennuslaina valtiolta n. 1,4 milj. mk.
18566:
18567: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
18568:
18569: Matti Lahtinen Helena Pesola Pekka Leppänen
18570: Tuula Paavilainen Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen
18571: Juhani Surakka
18572:
18573:
18574:
18575:
18576: 147 4284003504
18577: 1170 1984 vp.
18578:
18579: Raha-asia-aloite n:o 1100
18580:
18581:
18582:
18583:
18584: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Palokan-Seppälänkan-
18585: kaan-Vaajakosken kehätien rakentamiseen
18586:
18587:
18588: Eduskunnalle
18589:
18590: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin työoh- Tieyhteys on kokonaisuudessaan n. 10 kilomet-
18591: jelmassa on Ruoke-Palokka -tieosuuden perus- riä ja kustannusarvio n. 15 miljoonaa markkaa.
18592: parantaminen, ja työ valmistuu v. 1985. Jatko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18593: osuutena tälle tulisi varautua aloittamaan taen,
18594: Palokka-Seppälänkangas sekä edelleen Vaaja-
18595: koskelle suuntautuvan tien rakentaminen. että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18596: Nykyiset tieyhteydet kulkevat Jyväskylän kau- 1985 tulo- ja menoarvioon momentiile
18597: pungin kautta rasittaen turhaan sitä ohikulkulii- 31.24.77 1000000 markkaa Palokan-
18598: kennettä, joka joustavasti voisi tapahtua erillistä Seppälänkankaan- Vaajakosken kehätien
18599: kehätietä pitkin. Jyväskylän maalaiskunta on rakentamisen aloittamiseen.
18600: omissa maankäytön suunnitelmissaan varautunut
18601: tulevaan kehätiehen, joka kunnan kehityksen
18602: kannalta on ensiarvoisen tärkeä.
18603:
18604: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
18605:
18606: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Helena Pesola
18607: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen
18608: Juhani Surakka Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen
18609: 1984 vp. 1171
18610:
18611: Raha-asia-aloite n:o 1101
18612:
18613:
18614:
18615:
18616: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen sillan ra-
18617: kennustöiden aloittamiseen
18618:
18619:
18620: Eduskunnalle
18621:
18622: Keski-Suomen jakaa sen eteläosassa Päijänne, Kärkistensalmen silta on ollut vuosia Keski-
18623: jonka ainoana poikittaisyhteytenä läänin alueella Suomen tie- ja vesirakennuspiirin toimenpideoh-
18624: on Joutsan-Korpilahden tie. Tie kulkee Kärkis- jelmissa ja ajoitettu alkamaan jo alunperinkin v.
18625: tensalmen kautta ja varsinainen Päijänteen ylitys 1985. Suunnitelmat ovat valmiit ja kustannusar-
18626: hoidetaan lossin avulla. vio on n. 25 miljoonaa markkaa.
18627: Joutsan-Korpilahden tie on vilkasliikenteinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18628: ja Kärkistensalmen lossi on liikeoteeilinen pullon- taen,
18629: kaula, jossa varsinkin kesäaikaan on vaikeita lii-
18630: kenneruuhkia. ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18631: Myös vesiliikenne kärsii lossiliikenteestä muu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18632: tenkin vaikeassa ja kapeassa salmessa. Vesiliikenne 31.24.77 5 000 000 markkaa Kärkistensal-
18633: lisääntyy merkittävästi kun Päijänteen suunniteltu men stflan rakennustöiden aloittamiseen.
18634: kanavoiori toteutuu.
18635:
18636: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
18637:
18638: Matti Lahtinen Helena Pesola Pekka Leppänen
18639: Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
18640: Juhani Surakka Tuula Paavilainen
18641: 1172 1984 vp.
18642:
18643: Raha-asia-aloite n:o 1102
18644:
18645:
18646:
18647:
18648: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Palokan terveysaseman II
18649: vaiheen rakentamiseen
18650:
18651:
18652: Eduskunnalle
18653:
18654: Palokan kansanterveystyön kuntainliiton Palo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18655: kan terveysaseman II vaiheen rakentamisen piti al- taen,
18656: kaa syksyllä 1984 välittömästi 1 vaiheen valmistu-
18657: misen jälkeen. Valtio jäädytti hankkeen 1984 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18658: tulo- ja menoarvossaan vaikka suunnitelma oli jo 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18659: vahvistettu v. 1984. Palokan terveysaseman II vai- 33.78.31 5 000 000 markkaa Palokan ter-
18660: he, joka käsittää 80 vuodepaikkaa, on kuntainlii- veysaseman II vaiheen rakentamisen aloit-
18661: ton alueen paikkapulan huomioon ottaen hyvin tamiseen vuonna 1985.
18662: kiireellinen hanke.
18663:
18664: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
18665:
18666: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Inger Hirvelä
18667: Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen
18668: Helena Pesola Sakari Knuuttila Juhani Surakka
18669: Mauri Pekkarinen
18670: 1984 vp. 1173
18671:
18672: Raha-asia-aloite n:o 1103
18673:
18674:
18675:
18676:
18677: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eräisiin ai-
18678: neenopettajien koulutuksen menoihin
18679:
18680:
18681: Eduskunnalle
18682:
18683: Aineenopettajakoulutuksessa ovat vuodesta ja opettajankoulutuslaitosten mielekkään toimin-
18684: 1983-1984 alkaen rinnakkain uuden tutkintojär- nan kannalta on välttämätöntä turvata voimavarat
18685: jestelmän mukaisesti opiskelevat ns. uusimuotoi- vanhamuotoiseen opetusharjoitteluun siksi ajaksi,
18686: set opetusharjoittelijat ja vanhan tutkintojärjestel- minkä vanha järjestelmä on vielä käytössä. Eri kor-
18687: män mukaisesti aineenopettajan erillisiä opintoja keakouluissa on määritelty aika, jonka kuluessa
18688: suorittavat opiskelijat. Ns. vanhamuotoiseen ope- vanhan järjestelmän mukaiset opinnot on saatava
18689: tusharjoitteluun otettavien aineenopettajaharjoit- suoritetuiksi (useimmissa korkeakouluissa vuoteen
18690: telijoiden määriä on pyritty supistamaan vastoin 1986 mennessä).
18691: ilmiselvää tarvetta ja ottamatta huomioon sitä, et- Supistustilanne on tällä hetkellä pahin korkea-
18692: tä kysymys olisi siirtymävaiheen tyydyttävästä jär- kouluissa, joissa uusimuotoinen opettajankoulu-
18693: jestelystä. Supistus koskisi niitä opiskelijoita, jot- tuslinja on saatu kiinnostamaan opiskelijoita ja
18694: ka ovat aloittaneet opiskelunsa 1970-luvun lopul- sille on hakenut vuosittain huomattavasti enem-
18695: la. Supistettu opiskelijakiintiö olisi erittäin epäoi- män opiskelijoita kuin on voitu kouluttaa.
18696: keudenmukainen, koska se sulkee vanhan tutkin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18697: tojärjestelmän mukaisesti opintonsa aloittaneilta taen,
18698: tien ammattipätevyyden hankkimiseen. Vanha-
18699: muotoiseen opetusharjoitteluun tulee lisäksi mo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18700: nia sellaisia opiskelijoita, jotka ovat epäpätevinä 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18701: opettaneet kouluissa ja haluavat saada ammatti- 29.37.291isäyksenä 400 000 markkaa eräi-
18702: pätevyyden. szin aineenopetta;i"en koulutuksen menoi-
18703: Opiskelijoiden oikeusturvan, työmarkkinoiden hin.
18704:
18705: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
18706:
18707: Pentti Lahti-Nuuttila Kerttu Törnqvist Tuula Paavilainen
18708: Ulla-Leena Alppi Reijo Lindroos Mauri Pekkarinen
18709: Sinikka Hurskainen-Leppänen Niilo Koskenniemi
18710: 1174 1984 vp.
18711:
18712: Raha-asia-aloite n:o 1104
18713:
18714:
18715:
18716:
18717: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Voionmaan opiston
18718: juhlasalirakennuksen rakentamiseen
18719:
18720:
18721: Eduskunnalle
18722:
18723: Voionmaan opisto on kansanopisto, joka antaa opetus- ja koulutustoiminnan lisäksi järjestää eri-
18724: yleissivistävää yhteiskunnallista opetusta ja har- laisia kulttuuri- ja juhlatilaisuuksia, joissa opiske·
18725: joitusta. Aikuiskasvatukseen keskittyvänä oppilai- lijat voisivat esittää oppimiaan taitoja yleisölle.
18726: toksena opetustyössä erityinen paino annetaan yh- Edelleen juhlasalirakennus palvelisi opiston opis-
18727: teiskuntaa, vapaa-ajan viettoa sekä kulttuurihar· kelijoiden virkistys·, liikunta- ja muita vapaa-ajan
18728: rastusten kehittämistä palvelevien valmiuksien harrastuksia.
18729: yleiselle edistämiselle. Juhlasalirakennuksen kustannusarvio on n.
18730: Vapaa-ajan viettoa sekä erilaisia kulttuurival- 3 500 000 mk. Juhlasalirakennuksen myötä opis-
18731: miuksia on pyritty rikastuttamaan lisäämällä ko. tolle on muodostumassa laajentuvaa käyttöä,
18732: sektorille suuntautuvaa tarpeellista koulutusta. mutta jo nykyisen toiminnan kannalta rakennus-
18733: Yhä laajeneva mielenkiinto luovaa ilmaisua, mu- hankkeen toteuttaminen on erittäin tarpeellista.
18734: siikkia, lausumaa ja näyttämötaidetta kohtaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18735: edellyttää asianmukaisia koulutus-, harjoittelu- ja taen,
18736: esiintymistiloja.
18737: Voidakseen toteuttaa ajan vaatimukset täyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18738: vää, tarkoituksenmukaista vapaa-ajan viettoon ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18739: kulttuuritoimintaan liittyvää opetus- ja koulutus- 29.57.52 1 000 000 markkaa rakennus-
18740: toimintaa tarvitsee Voionmaan opisto asianmu- avustukseksi Voionmaan opistolle juhla-
18741: kaisen juhlasalirakennuksen em. toiminnan puit- salirakennuksen rakentamiskustannuksia
18742: teiksi. Juhlasalirakennus tarjoaisi mahdollisuudet varten.
18743:
18744: Helsingissä 2 5 päivänä syyskuuta 1984
18745:
18746: Pentti Lahti-Nuuttila Kerttu Törnqvist Tuula Paavilainen
18747: Marja-Liisa Tykkyläinen Reijo Lindroos Sinikka Hurskainen-Leppänen
18748: Timo Roos Jorma Rantanen Matti Louekoski
18749: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Mikkola Paavo Lipponen
18750: Pirjo Ala-Kapee
18751: 1984 vp. 1175
18752:
18753: Raha-asia-aloite n:o 1105
18754:
18755:
18756:
18757:
18758: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta teatterikoulutuksen
18759: laajentamiseksi ja kehittämiseksi
18760:
18761:
18762: Eduskunnalle
18763:
18764: Kuluvan vuoden kesän aikana on käyty lausun- keakoulujen käyttöön, joiden laajeneva täyden-
18765: tokierros opetusministeriön asettaman teatterikor- nyskoulutus tarvitsee kyseiset tilat.
18766: keakoulun pysyvää tilaratkaisua pohtineen työryh- Ainoa ajateltavissa oleva vaihtoehto Helsingissä
18767: män mietinnöstä. Lausunnonantajien enemmistö on teatterikorkeakoulun jääminen nykyisiin,
18768: asettui kannattamaan joko koululle rakennettavaa useissa eri yhteyksissä hyvin puutteellisiksi todet-
18769: uudisrakennusta tai ns. Arkadiankadun vaih- tuihin tiloihin. Tämäkin edellyttää nykyisen oop-
18770: toehtoa, jossa koulun toiminnot keskitettäisiin peran päänäyttämön saamista teatterikorkeakou-
18771: vanhaan koulurakennukseen ja sen yhteyteen ra- lun käyttöön, sillä koulu ei voi jatkuvasti toimia
18772: kennettavaan lisärakennukseen. Toisena vaih- ilman asianmukaista näyttämötilaa. Ko. ratkaisu
18773: toehtona esitettiin koulun päänäyttämön sijoitta- voidaan toteuttaa vasta 1990-luvulla uuden oop-
18774: mista nykyisen oopperan tiloihin, jolloin Arka- peratalon valmistuttua. Lisäksi oopperan nykyis-
18775: diankadulle tuleva lisärakennus olisi kooltaan pie- ten tilojen tulevan käytön suhteen on esitetty hy-
18776: nempi. Lausunnonanrajista vain valtiovarainmi- vin ristiriitaisia toiveita. Sen näyttämöä on ehdo-
18777: nisteriö ja Tampereen kaupunki kannattivat kou- tettu lastenteatterille tai Helsingissä vierailevien
18778: lun siirtämistä Tampereelle. kotimaisten ja ulkomaisten teatteri-, tanssi-, yms.
18779: Kaikkiin esitettyihin helsinkiläisiin vaihtoehtoi- esitysten käyttöön, ja tällaisen teatteritilan tarve
18780: hin sisältyy kuitenkin suuria ongelmia. Valtiova- pääkaupungissa onkin mitä ilmeisin.
18781: rainministeriö toteaa tilatyöryhmän mietinnöstä Tämänhetkinen tilanne teatterikorkeakoulun
18782: antamassaan lausunnossa: tilakysymyksessä on varsin kummallinen. Suurin
18783: "Hallituksen kesällä 1983 tekemien ratkaisujen osa lausunnonanrajista on kannattanut vaihtoeh-
18784: mukaisesti kulttuurilaitosten rakentamisen rahoi- toja, joita ei ilmeisesti ole olemassa. Omassa kan-
18785: tusohjelma on muotoutunut siten, että Ateneu- nanotossaan opetusministeriö on tilanreen ongel-
18786: min taidemuseon peruskorjaus ja laajennus (124,5 mallisuuden todennut, mutta pitää silti teatteri-
18787: milj. mk) toteutetaan vuosina 1984-1988 ja oop- korkeakoulun kotipaikkana vastaisuudessakin
18788: peratalo (380 milj. mk) vuosina 1987-1990. jol- Helsinkiä. Näin teatterikorkeakoulu on ainakin
18789: loin taideteollisen korkeakoulun, teatterikorkea- ensi vuosikymmenen alkuvuosiin saakka tuomittu
18790: koulun ja toimistotilojen osalta myös Suomen jäämään nykyisiin tiloihinsa. Vuosikymmenen
18791: elokuva-arkiston pysyvien toimitilojen rahoittami- vaihteen jälkeen ilmaantuu kuitenkin uusia kult-
18792: nen sijoittuu vuoden 1990 jälkeiseen aikaan. Lä- tuurirakentamishankkeita, mm. taideteollinen
18793: hinnä edellä todetuista suurista kultuurihankkeis- korkeakoulu odottaa pysyvää tilaratkaisua, ja nä-
18794: ta seuraa, että valtion talonrakennusinvestoinnit mä hankkeet kilpailevat aikanaan teatterikorkea-
18795: pääkaupunkiseudulla kasvavat kuluvaan vuoteen koulun kanssa samoista määrärahoista.
18796: verrattuna vuoteen 1988 mennessä asteittain noin Teatterikorkeakoulun koulutusvastuun laajene-
18797: 70 %. Valtiontalouden tasapainon palauttamisel- misen myötä törmätään koulutuksen fyysisten toi-
18798: le asetettujen tavoitteiden ja edellä mainitun ra- mintaedellytysten asettamiin rajoituksiin yhä
18799: hoitusohjelman mittavuuden vuoksi valtiovarain- useammin. Tulevaisuudessa saatetaan siten joutua
18800: ministeriö ei näe rahoituksellisia edellytyksiä teat- turvautumaan erilaisiin hätäratkaisuihin teatteri-
18801: terikorkeakoulun rakennusinvestointien aienrami- alan opetuksen järjestämisessä. Tämä tarkoittaisi
18802: selle.'' käytännössä koulun toimintojen hajauttamista -
18803: Edellä olevan lisäksi on todettava, että Arka- julkisuudessa on puhuttu esim. näyttelijäkoulu-
18804: diankadun koulukiinteistö on luvattu kauppakor- tuksen järjestämisestä osittain oppisopimuskoulu-
18805: 1176 1984 vp. - RA n:o 1105
18806:
18807: tuksena maamme suurimmissa teattereissa. Toisaalta Tampereen tarjous sisältää eräitä kiistat-
18808: Samalla tavoin voidaan hajauttaa vaikkapa tomia mahdollisuuksia toiminnallisiin parannuk-
18809: koulun antama täydennyskoulutus. Vähitel- siin teatterikorkeakoulun työssä. Esim. suunnitel-
18810: len teatterikorkeakoulun asema itsenäisenä, kor- tu yhteistyö TTT:n uudisrakennuksen lavastamon
18811: keakoulutasaisena laitoksena saattaisi vaaran- kanssa tarjoaa mahdollisuuden teatterikorkeakou-
18812: tua. lun lavastuskapasiteetin moninkertaistamiseen
18813: Tilaongelman loputtomalta näyttävän jatkumi- nykyiseen nähden. Vastaavaa resurssien lisäystä
18814: sen koulun opettajat ja oppilaat sekä suomalaisen Helsingissä ei voida saada aikaan tällä vuosituhan-
18815: teatteritaiteen koko kenttä kokee muun yhteis- nella. TTT:n uudisraken!luksen päänäyttämö, la-
18816: kunnan taholta tulevan arvostuksen puutteena vastama ja muut tekniset tilat yhdistettynä van-
18817: teatteritaidetta kohtaan. Se ei voi pitkällä tähtäi- han päänäyttämön tarjoamiin mahdollisuuksiin
18818: mellä olla vaikuttamatta koulussa annettavan ope- muodostavat sellaisen toiminnallisen kokonaisuu-
18819: tuksen ja opiskelun motivaatiotasoon. Toisaal- den, jota ei Helsingissä saada syntymään teatteri-
18820: ta on huomattava, että viime vuosina on erityi- korkeakoulun käyttöön edes uudisrakennuksen
18821: sesti kuntien toimesta tehty suuria investointe- rakentamisella. Liikaa ei myöskään voida korostaa
18822: ja teatteritaiteeseen uusien teatterirakennusten niitä myönteisiä vaikutuksia, joita yhden taide-
18823: muodossa. Tämä tulee asettamaan suuria odotuk- korkeakoulun sijoittamisella pääkaupunkiseudun
18824: sia ja vaatimuksia myös teatteritaiteen opetuksel- ulkopuolelle olisi maamme tasapuolisen kehittä-
18825: le. misen kannalta.
18826: Tässä tilanteessa ei voida Tampereen tekemää Maamme teatterialan koulutus kärsisi suuren
18827: tilatarjousta teatterikorkeakoululle työntää syrjään vahingon, jos Tampereen kaupungin tarjoamat
18828: kevein perustein, varsinkin kun se merkitsisi teat- mahdollisuudet jäävät nyt hyödyntämättä. Tä-
18829: terikorkeakoulun professorimäärän lisääntymistä män vuoksi on ryhdyttävä pikaisiin toimenpitei-
18830: kahdesta viiteen ja aiheuttaisi valtiolle vain alle siin sen selvittämiseksi, kuinka tämä tarjous voi-
18831: kymmenen miljoonan markan välittömät kustan- daan parhaiten ottaa käyttöön. Opetusministe-
18832: nukset. Vuosittaiset käyttökustannukset eivät täs- riön on laadittava yksityiskohtaisempi selvitys yh-
18833: sä tapauksessa muodostuisi korkeammiksi kuin dessä teatterikorkeakoulun, Tampereen yliopiston
18834: Helsingissä. ja Tampereen kaupungin kanssa teatterikorkea-
18835: Tiedotteessaan 5. 9. 1984 opetusministeriö pe- koulun toimintaedellytyksistä Tampereella. Tässä
18836: rustelee koulun Helsinkiin jäämistä tanssitaiteen työssä on otettava huomioon myös teatterialan
18837: opetuksen tarpeella, taidekorkeakoulujen yhteis- koulutuksen jakamismahdollisuudet uudella ta-
18838: työllä, ruotsinkielisen koulutuksen asemalla sekä valla osoittamalla monipuolista koulutusvastuuta
18839: opettajavoimien saannin mahdollisella vaikeutu- lisää sinne, missä on aineelliset resurssit tämän
18840: misella Tampereella. Puuttumatta em. näkökoh- tehtävän hoitamiseksi.
18841: tiin yksityiskohdittain voi tässä yhteydessä tode- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18842: ta, että mainittuihin ongelmiin voidaan eri järjes-
18843: telyin löytää toimiva ratkaisu. Ennen kaikkea näi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18844: den ongelmien merkitys tulisi suhteuttaa niihin 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
18845: epäkohtiin, joita teatteritaiteen opetuksesta pää- 29.90.52 500 000 markan määrärahan
18846: vastuun kantavan laitoksen jääminen jatkuvalle teattenkoulutuksen kehittämiseksi ja laa-
18847: tuuliajolle Helsinkiin väistämättä tuo tullessaan. jentamiseksi.
18848: 1984 vp. - RA n:o 1105 1177
18849:
18850: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
18851:
18852: Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Väänänen Tuulikki Petäjäniemi
18853: Timo Roos Matti Maijala Sinikka Hurskainen-Leppänen
18854: Vieno Eklund Markus Aaltonen Matti Lahtinen
18855: Lea Kärhä Mikko Jokela Pirjo Rusanen
18856: Sampsa Aaltio Pentti Skön Kari Rajamäki
18857: Tytti Isohookana-Asunmaa Seppo Tikka Reino Karpola
18858: Lea Sutinen Marja-Liisa Tykkyläinen Pertti Paasio
18859: Reijo Lindroos Jorma Rantanen Pekka Starast
18860: Esko Aho Jouko Skinnari Timo Kietäväinen
18861: Aarno von Bell Mauri Pekkarinen Väinö Raudaskoski
18862: Aimo Ajo Helge Saarikoski Mikko Vainio
18863: Mauno Manninen Pertti Hietala Kerttu Törnqvist
18864: Tuula Paavilainen Eeva Turunen Kalevi Mattila
18865: Heimo Linna Risto Ahonen Mikko Rönnholm
18866: Lauri Impiö Anna-Liisa Piipari Kimmo Sasi
18867: Pentti Poutanen Paavo Vesterinen Lea Savolainen
18868: Jouko Tuovinen Pentti Kettunen Lea Mäkipää
18869: Martti Ratu Maija Rajantie Einari Nieminen
18870: Anssi Joutsenlahti Aila Jokinen Kari Urpilainen
18871: Mikko Elo Mats Nyby Seppo Pelttari
18872: Olavi Martikainen Toivo T. Pohjala Matti Viljanen
18873: Hannu Tenhiälä Jussi Ranta Hannu Kemppainen
18874:
18875:
18876:
18877:
18878: 148 4284003504
18879: 1178 1984 vp.
18880:
18881: Raha-asia-aloite n:o 1106
18882:
18883:
18884:
18885:
18886: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta säveltai-
18887: teen harrastustoimintaan
18888:
18889:
18890: Eduskunnalle
18891:
18892: Valtion tulo- ja menoarvioissa vuosille 1983 ja toimintaan tarkoitetuista määrärahoista tulisi kye-
18893: 1984 oli momentilla 29.90.52 säveltaiteen harras- tä jakamaan valtionapua myös pienille, mutta tär-
18894: tustoimintaan osoitettu määräraha siten eritelty, keille erikoismusiikkiliitoille kuten Suomen kan-
18895: että määrärahasta pääosa osoitettiin valtakunnalli- teleliitto ja Suomen hanuriliitto, on asianmukais-
18896: sille musiikkiliitoille, joilla tarkoitettiin Finlands ta korottaa tarkoitukseen osoitettua määrärahaa.
18897: svenska sång- och musikförbundia, Suomen laula- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18898: jien ja soittajien liittoa ja Suomen työväen musiik- taen,
18899: kiliittoa. Näin tulisi menetellä myös valtion vuo-
18900: den 1985 tulo- ja menoarviossa, koska nämä kol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18901: me valtakunnallista musiikinharrastajien keskus- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18902: järjestöä ovat keskeisiä ja eniten harrastajia kokoa- 29.90.52 lisäyksenä 400 000 markkaa sä-
18903: via säveltaiteen harrastustoimintaan erikoistuneita veltaiteen harrastustoimintaan siten, että
18904: musiikkiliittoja. näin muodostuvasta 2 050 000 markasta
18905: Koska näiden kolmen keskusliiton toiminta on osoitetaan valtakunnallzstfle muszikktfzi-
18906: jatkuvasti laajenevaaja monipuolistuvaa sekä toi- toille 1 25 0 000 markkaa.
18907: saalta momentilta 29. 90. 52 säveltaiteen harrastus-
18908:
18909: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
18910:
18911: Pentti Lahti-Nuuttila Kerttu Törnqvist Timo Roos
18912: Kalevi Mattila Marjatta Väänänen Tuula Paavilainen
18913: Marja-Liisa Tykkyläinen Gunnar Jansson Reijo Lindroos
18914: Sinikka Hurskainen-Leppänen
18915: 1984 vp. 1179
18916:
18917: Raha-asia-aloite n:o 1107
18918:
18919:
18920:
18921:
18922: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuurojen
18923: liiton kulttuuritoiminnan tukemiseen
18924:
18925:
18926: Eduskunnalle
18927:
18928: Kotikäyttöön sopivat videotallenteet ovat kuu- hallituksen ja ammattikasvatushallituksen pienin
18929: roille merkittävämpi uusi viestintäväline kuin avustuksin.
18930: kenties millekään muulle väestöryhmälle. Elokuva Kuurojen liiton videotoiminta on tapahtunut
18931: on ainoa tapa tyydyttävästi tallentaa ja välittää opetusministeriön videotoimikunnan valvonnassa
18932: viittomakielistä informaatiota. ja yhteistyössä sosiaalihallituksen kanssa. Video-
18933: Syntymästään saakka kuurojen ihmisten on vai- toimikunta on keväällä 1984 antanut mietinnön,
18934: kea oppia kuulevien kieltä. Koska kieli on ajatte- jossa esitetään suunnitelma kuurojen videokirjas-
18935: lun ja koko henkisen elämän väline, merkitsee ton perustamisesta niin, että nykyinen kokeilu-
18936: puutteellinen kielitaito väistämättä henkistä köy- luonteinen toiminta vähitellen laajennetaan val-
18937: hyyttä ja eristymistä yhteisöstä. tion ylläpitämäksi kuurojen videokirjastoksi näkö-
18938: Viittomakieltä pidetään nykyään parhaana kei- vammaisten kirjaston tapaan. Hallituksen esityk-
18939: nona, jolla kuuro voi oppia myös kuulevien kie- sessä vuoden 1985 menoarvioksi on kuurojen kult-
18940: len. Viittomakieli on kuuroille luonnollinen äi- tuuritoiminnan ja videokokeilun tukemiseen kui-
18941: dinkieli ja sitä käytetään sellaisena kuurojen väli- tenkin osoitettu vain 180 000 mk, josta vain noin
18942: sessä viestinnässä. Kuulevien kieltä opeteltaessa puolet voidaan käyttää videotoimintaan. Vuonna
18943: sillä on samanlainen tehtävä kuin äidinkielellä 1984 vastaava määräraha on 200 000 mk.
18944: yleensä vieraiden kielten opiskelussa. Tavoitteena Hyvään alkuun päässyt ja kauttaaltaan myön-
18945: on kuurojen täydellinen kaksikielisyys. teisen vastaanoton saanut toiminta uhkaa näin
18946: Kuurojen liitto on vuodesta 1983 harjoittanut kuihtua ollessaan vasta pääsemässä alkuun.
18947: pienessä mitassa ja vähäisin voimavaroin video- Televisio-ohjelmien tavanomaisiin valmistuskus-
18948: ohjelmien tuotantoa ja jakelua aluksi sataan kuu- tannuksiin verrattuna kuurojen videotoiminta on
18949: roon talouteen. Jakelun laajuus riippuu, paitsi käy- erittäin vähäisten resurssien varassa.
18950: tettävissä olevista varoista, siitä kuinka paljon kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18951: nat myöntävät kuuroille videonauhureita invalidi- tavasti,
18952: huoltona. Syksyyn 1984 mennessä jakelun piirissä
18953: on jo yli 500 taloutta. Ohjelmat ovat sisältäneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18954: opetusaineistoa, yleissivistävää ja ajankohtaisasiaa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzl!e
18955: sekä kulttuuriohjelmaa sekä lapsille että aikuisille. 29.99.50 lisäyksenä 450 000 markkaa Kuu-
18956: Toiminta on rahoitettu Kuurojen liiton omalla rojen liiton kulttuun"toiminnan ja video-
18957: varainhankinnalla sekä opetusministeriön, koulu- kokezfun tukemiseen.
18958:
18959: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
18960:
18961: Pentti Lahti-Nuuttila Kerttu Törnqvist Sinikka Hurskainen-Leppänen
18962: Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Reijo Lindroos
18963: Mauri Pekkarinen Ulla-Leena Alppi Niilo Koskenniemi
18964: 1180 1984 vp.
18965:
18966: Raha-asia-aloite n:o 1108
18967:
18968:
18969:
18970:
18971: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Valtion-
18972: rautateiden rakennusten korjaamiseen ja rakennussuunnitteluun
18973:
18974:
18975: Eduskunnalle
18976:
18977: Rautatielaitoksen liikenteen hoitoon ja radan aikaiseen liikenteenhoitoon soveltumattomista ja
18978: kunnossapitoon sekä materiaali- ja tuotantotoi- epäkäytännöllisistä työtiloista, joissa yleisesti jou-
18979: mintaan liittyvien rakennusten suunnittelua, ra- dutaan työskentelemään työturvallisuuden kan-
18980: kentamista ja peruskorjausta varten varattuja mää- nalta epätyydyttävissä työolosuhteissa.
18981: rärahoja on viime vuosina merkittävästi supistettu Teknisten välineiden puuttuminen tai niiden
18982: valtion budjetissa. Vuoden 1985 tulo- ja menoar- soveltumattomuus vanhanaikaisiin tiloihin luo
18983: viossa on näitä määrärahoja edelleen supistettu. tarpeita uusille investoinneille. Nykyaikainen tek-
18984: Budjetissa tulisi huomioida näiden määräraho- niikka edellyttää vanhojen tavaraterminaalien ja
18985: jen merkitys laitoksen toiminnan kehitykselle. varikoiden uusimista ja laajentamista, jotta liiken-
18986: Valtionrautateillä on vanhana laitoksena erityi- teenhoidon vaatimukset voitaisiin täyttää. Näiden
18987: sen suuria tarpeita rakennus- ja kalusteinvestoin- toimenpiteiden keskeyttäminen tai myöhentämi-
18988: teihin. nen aiheuttavat suoranaisia ongelmia henkilöstö-
18989: Vanhat sosiaali- ja työtilat ovat kiireellisten sa- politiikassa ja liikenteenhoidossa.
18990: neerausten ja peruskorjausten tarpeessa, mm. ener- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18991: giapoliittiset syyt puoltavat näiden määrärahojen taen,
18992: säilyttämistä ainakin entisellään.
18993: Vanhoihin rakennuksiin, rakenteisiin, konei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18994: siin ja muuhun materiaalitoimintaan on investoi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18995: tava, jotta kuljetuslaitos voisi pysyä ajan tasalla ja 31.90. 74 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
18996: pystyä tasapäiseen kilpailuun myös kuljetusmark- käytettäväksi rautatieliikenteen hoitoon ja
18997: kinoilla. kunnossapitoon sekä materiaali- ja tuotan-
18998: Liikenneosaston toimintaan budjettipoliittiset totoimintaan liittyvien rakennusten suun-
18999: toimet heijastuvat suoranaisesti ja myös seuran- nittelua, rakentamista ja peruskorjausta
19000: naisvaikutusten kautta. varten.
19001: Liikenneosastolla ongelmat muodostuvat nyky-
19002:
19003: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
19004:
19005: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Jouko Tuovinen
19006: Tuulikki Hämäläinen Reijo Lindroos Kerttu Törnqvist
19007: Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Sinikka Hurskainen-Leppänen
19008: 1984 vp. 1181
19009:
19010: Raha-asia-aloite n:o 1109
19011:
19012:
19013:
19014:
19015: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta vauvan ensimmäisen
19016: katselu- ja virikekirjan uusintapainokseen
19017:
19018:
19019: Eduskunnalle
19020:
19021: Kirjailijakeskus toimitti Lapsen Vuonna 1979 uusintapainos niin että siinä otettaisiin myös huo-
19022: lääkintöhallituksen kustantamana vastasyntynei- mioon Oulun yliopiston PaHeron käyttöä koskeva
19023: den äideille jaettavan vauvan ensimmäisen katselu- tutkimus.
19024: ja virikekirjan Palleron. Kirjan suunnittelusta Valtion varoin tuotetun jokaisen vauvaperheen
19025: sekä tekstistä vastasivat kirjailija Kaarina Helakisa kirjan painos on vuosittain 50 000-60 000 kpl.
19026: ja kirjailija Kaija Pakkanen, kuvituksesta taiteilija Tällaisen hankkeen merkitys on aina tavatto-
19027: Maija Karma. Asiantuntijana toimi apulaisprofes- man suuri. Ensikirjan tulee olla laadultaan joka
19028: sori Pirkko Saarinen. suhteessa moitteeton ja täysipainoinen.
19029: Kirja ilmestyi myös ruotsiksi. Käännöksen toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19030: mitti kirjailija Christina Andersson. taen,
19031: PaHeron ilmestyessä vuonna 1979 ei tiettävästi
19032: missään muualla maailmassa ollut vastaavanlaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19033: kaikille vastasyntyneille jaettavaa katselu- ja virike- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
19034: kirjaa ilmestynyt. 33.60.29 380 000 markkaa vauvan ensim-
19035: Kirjailijakeskuksen ja lääkintöhallituksen tar- mäisen katselu- ja virikekirjan Palleron ja
19036: koituksena on nyt julkaista Pallerosta parannettu Knubbiksen uusintapainokseen.
19037:
19038: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
19039:
19040: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Ulla-leena Alppi
19041: Pirjo Ala-Kapee Mauri Pekkarinen Sinikka H urskainen -Leppänen
19042: Niilo Koskenniemi Håkan Malm Kalevi Mattila
19043: Håkan Nordman Marjatta Väänänen
19044: 1182 1984 vp.
19045:
19046: Raha-asia-aloite n:o 1110
19047:
19048:
19049:
19050:
19051: Lahti-Nuuttila ym.: Korotemo määrärahan osoittamisesta opiskelija-
19052: asuntojen omapääomaosuuteen
19053:
19054:
19055: Eduskunnalle
19056:
19057: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten Vuoden 1983 ja 1984 budjetteihin eduskunta
19058: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riittä- päätti varata 10 miljoonaa markkaa. Tällä määrä-
19059: vää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskelija- rahalla päästään opiskelija-asuntotoimikunta
19060: asuntotuotantoa. Lähes viidentoista vuoden ajan 1980:n asettamaan 5 prosentin omapääomaosuus-
19061: tästä tuotannosta ovat vastanneet lähes yksin- tavoitteeseen.
19062: omaan opiskelijajärjestöjen ja kuntien perustamat Paitsi että vuoden 1980, 1981 ja 1982 asunto-
19063: ja hallitsemat opiskelija-asuntoyhteisöt. Näiden tuotantomäärärahoista rahoitettavien opiskelija-
19064: toimesta on rakennettu vuosittain 2 500-4 500 asuntojen lähtövuokrat ovat olleet noin 0,50 mark-
19065: asuntopaikkaa. Opiskelijamäärien kasvu sekä kaa/ m 2 1kk halvempia kuin ne olisivat ilman
19066: opiskelijoille soveltuvien muiden vuokra-asunto- valtion oman pääoman osuutta, on valtion omalla
19067: jen voimakas väheneminen ovat aiheuttaneet sen, pääomalla ollut myös muita positiivisia seuran-
19068: että opiskelija-asuntojen määrä ei voimakkaasta naisvaikutuksia. Kunnat, joiden alueella opis-
19069: tuotannosta huolimatta ole tänä päivänä lähes- kelija-asuntotuotantoa on harjoitettu, ovat suh-
19070: kään riittävä. tautuneet tähän tuotantoon aikaisempaa myöntei-
19071: Opetusministeriön opiskelija-asuntoneuvotte- semmin ja ovat omalta osaltaan antaneet omaa
19072: lukunta on tarkistanut opiskelija-asuntotuotan- pääomaa opiskelija-asumistuotantoon. Samoin
19073: non alueellisesti tasapainotetut vuoteen 1988 rahoittajien asenne on muuttunut positiivisem-
19074: ulottuvat vuotuiset ruotantotavoitteet. Neuvotte- maksi, mikä johtuu opiskelija-asuntojen vakava-
19075: lukunta on esittänyt vuosittain ruotettavaksi noin raisuuden parantumisesta.
19076: 2700-2800 asuntopaikkaa eli noin 1 100 asun- Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikunta
19077: toa. 1980: n suosiruksissa opiskelija -asuntotuotannon
19078: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuotan- rahoitusrakenteen korjaamiseksi esitetään, että
19079: to on ollut kokonaisuudessaan valtion osalai- valtio ja kunnat osoittavat opiskelija-asuntojen ra-
19080: noittamaa, ovat vuokrat kohonneet voimakkaas- kentamiseen omaa pääomaa kummatkin 5 % .
19081: ti. Asumismenot muodostavatkin varsin suuren Vuodelle 1985 ennakoitavissa oleva tuotanto edel-
19082: osan opiskelijoiden kokonaismenoista. Varsinkin lyttäisi noin 12 miljoonan markan omapääoma-
19083: uusien opiskelija-asuntojen vuokrien kohotessa määrärahan varaamista vuoden 1985 valtion tulo-
19084: ovat myös asumiskustannukset kohonneet huoli- ja menoarvioon. Myös opetusministeriön opiske-
19085: matta asumistuen ja asumislisän alentavasta vai- lija-asuntoneuvottelukunta esitti mainitun suuruis-
19086: kutuksesta. Vuokrien korkeuden pääsyynä on pää- ta määrärahaa. Rahoitusrakenteen korjaaminen
19087: omakustannusten korkeus. Opiskelija-asuntoyh- näin yhdessä kuntien omapääomaosuuden kanssa
19088: teisöt ovat rahoittaneet rakentamisensa lähes yk- alentaisi uusien opiskelija-asuntojen vuokria noin
19089: sinomaan velkapääoman turvin. Tästä syystä pää- 2,5 mk/m 2 kuukaudessa eli noin 55 markalla
19090: omakustannusten osuus vuokrista on kohonnut asuntopaikkaa kohti kuukaudessa.
19091: uusimmissa opiskelija-asunnoissa jo yli puoleen, Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
19092: ollen tällä hetkellä keskimäärin yli 10 mk/ m 2 • vioksi vuodelle 1985 on esitetty kuitenkin opiskelija-
19093: Vuonna 1980 eduskunta hyväksyi valtion tulo- asuntotuotannon omaan pääomaan vain 8 miljoonaa
19094: ja menoarvioon opiskelija-asuntotuotannon markkaa, jossa on vähennystä edellisvuodesta 2 mil-
19095: omaan pääomaan 5 miljoonan markan määrära- joonaa markkaa. Kuitenkin vuonna 1985 aloitetta-
19096: han. Tämä määräraha on vastannut noin 2, 7 pro- van tuotannon määrä tulee olemaan likimain sa-
19097: senttia opiskelija-asuntojen hankinta-arvosta. man suuruinen kuin vuonna 1984.
19098: 1984 vp. -RA n:o 1110 1183
19099:
19100: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 35.45.51 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
19101: opiskelzja-asuntojen omaan pääomaan opis-
19102: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden kelzja-asuntojen vuokratason kohoamisen
19103: 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle estämiseksi.
19104:
19105: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
19106:
19107: Pentti Lahti-Nuuttila Ketttu Törnqvist Tuula Paavilainen
19108: Marja-Liisa Tykkyläinen Reijo Lindroos Antti Kalliomäki
19109: Markus Aaltonen Peter Muurman Arja Alho
19110: Kaj Bärlund Tuulikki Hämäläinen Reino Paasilinna
19111: Saara-Maria Paakkinen Paavo Lipponen Aimo Ajo
19112: Håkan Nordman Sinikka Hurskainen-Leppänen
19113: 1184 1984 vp.
19114:
19115: Raha-asia-aloite n:o 1111
19116:
19117:
19118:
19119:
19120: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajien p kouluter-
19121: veydenhuoltohenkilöstön raittiuskasvatukseen
19122:
19123:
19124: Eduskunnalle
19125:
19126: Eduskunnan talousvaliokunta on m1etmno1s- nyskoulutusta tulee edelleen antaa myös raittius-
19127: sään Oy Alko Ab:n kertomuksista vuodesta 1973 kasvatusjärjestöjen toimesta.
19128: lähes vuosittain kiinnittänyt huomiota raittiuskas- Koulutusorganisaatio on jo olemassa: Raittius-
19129: vatuksen tehostamiseen. Talousvaliokunta on to- kasvatusliitto on vuodesta 1975 järjestänyt lääni-
19130: dennut mm., että koululaitos ei nykyisin pysty te- kohtaista, raittiuskasvatuksen ohjaaville opettajil-
19131: hokkaasti täyttämään osuuttaan päihteiden enna- le, muille terveys- ja raittiusopetusta antaville
19132: kolta ehkäisyä tarkoittavassa toiminnassa ja että opettajille, kouluterveydenhoitajille ja oppilas-
19133: kouluissa annettavan raittiusopetuksen tuntimää- huoltohenkilökunnalle tarkoitettua kouluhalli-
19134: rä on pieni. Opetusta annetaan peruskoulussa ny- tuksen ja lääkintöhallituksen vuosittain hyväksy-
19135: kyisin kansalaistaidon tunneilla, mutta vain yh- mää koulutusta.
19136: tenä osa-alueena seitsemän muun osa-alueen rin- Koulutusta on järjestetty seuraavasti:
19137: nalla, joten opetuksen määrä jää vähäiseksi.
19138: Talousvaliokunta on myös esittänyt mm., että VUOSI koulutustilaisuuksia osallistujia
19139: opettajien ja kouluterveydenhuoltohenkilöstön 1975 8 282
19140: valmiuksia lisätään ja että raittiusopettajakoulu- 1976 12 457
19141: tukseen tulee liittää kansanterveyslain mukainen 1977 8 372
19142: yhteistyö kouluterveydenhuoltohenkilöstön kans- 1978 8 382
19143: sa. 1979 10 547
19144: Raittiuskasvatustyön tekeminen kouluissa edel- 1980 10 342
19145: lyttää opettajien, kouluterveydenhuoltohenkilös- 1981 10 374
19146: tön ja muiden kasvattajien valmentautumista tä- 1982 10 320
19147: hän tehtävään. 1983 10 350
19148: Opettajankoulutuslaitosten raittiuskasvatusko-
19149: mitealle (1980:22) antamien selvitysten mukaan Koulutukseen osallistumista ovat vaikeuttaneet
19150: terveys- ja raittiuskasvatuksen antaminen valmis- seminaarien järjestäminen muuna kuin virka-
19151: tuville opettajille on vähäistä ja epäyhtenäistä, jo- aikana ja osanottomaksut. Tämäntapainen koulu-
19152: pa satunnaista. Sekä opettajankoulutukseen että tus tulisi kustantaa suoraan valtion varoilla.
19153: opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön jatko- ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19154: täydennyskoulutukseen tulee raittiuskasvatusko-
19155: mitean mukaan sisällyttää yhä runsaammin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19156: terveys- ja raittiuskasvatusainesta. 1985 tulo- fa menoarvioon 200 000 mark-
19157: Raittiuskasvatuskomitea yhtyi kouluhallituksen kaa käytettäväksi opettafien fa kouluter-
19158: ja muiden komitealle lausunnon antaneiden nä- veydenhuoltohenkilöstön raittiuskasvatus-
19159: kemyksiin siitä, että raittiuskasvatuksen täyden- koulutukseen.
19160:
19161: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
19162:
19163: Ensio Laine Olavi Ronkainen
19164: Heli Astala Katri-Helena Eskelinen
19165: 1984 vp. 1185
19166:
19167: Raha-asia-aloite n:o 1112
19168:
19169:
19170:
19171:
19172: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin kun-
19173: tien peruskoulurakennushankkeiden valtionosuuksiin
19174:
19175:
19176: Eduskunnalle
19177:
19178: Turun ja Porin läänin peruskouluhankkeisiin Pohjanoteerauksen tekee ensi vuodelle laadittu
19179: viime vuosina saatujen valtion määrärahojen pie- ehdotus valtion tulo- ja menoarvioksi, joka anta-
19180: nuus on hidastanut hankkeiden toteuttamista. nee mahdollisuuden vain yhden koulun rakenta-
19181: Seurauksena on ollut hankkeiden ruuhkautumi- miseen läänin eteläpäässä.
19182: nen. Samanlainen tilanne vallitsee Hämeen ja Vuonna 1980 saatiin läänin koulurakennus-
19183: Uudenmaan lääneissä. Tilanteen normalisointi hankkeisiin varoja 22,1 milj. markkaa, vuonna
19184: vaatii välttämättä erityismäärärahan varaamista 1981 11,9 milj. markkaa ja vuonna 1982 vain
19185: kolmen läänin kuntien peruskoulujen rakentamis- 5,8 milj. markkaa. Jotta rakentamista voitaisiin
19186: paineen helpottamiseksi, kuten mm. kouluhalli- nopeuttaa, tulisi määrärahoja saada tuntuvasti
19187: tuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa on esi- enemmän.
19188: tetty. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19189: Turun ja Porin läänin kunnat ovat ilmoittaneet
19190: vuosille 1984-88 yhteensä 15 3 sellaista hanketta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19191: joiden toteuttamiseen tarvitaan ministeriön ra- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
19192: kentamislupa ja valtionosuutta. Näistä hankkeista 29.46.34 JO 000 000 markan määrärahan
19193: kunnat aikoivat toteuttaa 13 hakematta valtion- käytettäväksi Turun ja Porin läänin kun-
19194: osuutta. Kun lääniin on vuosittain saatu lupa vain tien peruskoulurakennushankkeiden val-
19195: 5-6 koulun rakentamiseen, on 5-vuotissuunni- tionosuuden rahoittamiseen ja määrära-
19196: telma muuttumassa 25-vuotissuunnitelmaksi. haosuuden korottamiseen.
19197:
19198: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
19199:
19200: Ensio Laine Heli Astala
19201:
19202:
19203:
19204:
19205: 149 4284003504
19206: 1186 1984 vp.
19207:
19208: Raha-asia-aloite n:o 1113
19209:
19210:
19211:
19212:
19213: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tutun yliopiston
19214: opettajankoulutuslaitoksen lastentarhanopettajakoulutuksen va-
19215: kinaistamiseksi
19216:
19217: Eduskunnalle
19218:
19219: Opetusministeriö lähetti 2. 5.1983 patvatyssä kohdat koko varhaiskasvatuksen alueen kehittä-
19220: kirjeessään kannanoton koskien lastentarhanopet- miselle. Toiminnassa on syntynyt myös hyvä yh-
19221: tajien koulutuksen kehittämistä. Kirjelmän mu- teistyö muuhun opettajankoulutukseen. Nivelty-
19222: kaisesti lastentarhanopettajien peruskoulutus minen yliopisto-organisaatioon mahdollistaa re-
19223: poistettaisiin opettajankoulutuslaitoksista asteit- surssien yhteistyön (mm. kirjasto, tilat, opetus- ja
19224: tain. Tämän sijalle todettiin kehitettävän varhais- hallintohenkilöstö ), mikä lisää olennaisesti koulu-
19225: kasvatuksen kandidaattitasoinen koulutusväylä. tuksen toimintaedellytyksiä.
19226: Koska lastentarhanopettajakoulutuksen saanei- Valtakunnallisesti suurin huolenaihe on alle
19227: den kandidaattien koulutustarve on maassamme kouluikäisten kasvatukseen ja opetukseen suun-
19228: osoittautunut varsin pieneksi, merkitsee tehty tautuvan tutkimuksen tyrehtyminen, jos opetta-
19229: päätös käytännössä lastentarhanopettajakoulutuk- jankoulutuslaitosten lastentarhanopettajakoulu-
19230: sen sijoittamista kokonaisuudessaan takaisin las- tukset lopetetaan. Huolimatta siitä, että näissä
19231: tentarhanopettajaopistoihin. koulutuksissa on toistaiseksi varsinaisia tutkijan-
19232: Mikäli opetusministeriön päätös toteutuisi käy- virkoja saatu perustettua vain yksi (varhaiskasva-
19233: tännössä, se aiheuttaisi erittäin kielteisiä alueelli- tuksen apulaisprofessori), on erityisesti henkilö-
19234: sia ja koulutuksellisia seurauksia. Jos lastentar- kunnan pätevöitymistarkoituksessa tuotettu kir-
19235: hanopettajakoulutus siirrettäisiin kokonaisuudes- jallisuutta ja korkeampia opinnäytteitä alle kou-
19236: saan lastentarhanopettajaopistoihin, heitettäisiin luikäisten kasvatuksen ydinkysymyksistä.
19237: hukkaan kymmenen vuoden työllä korkeakmilus- Opetusministeriön tuleekin tarkistaa uudelleen
19238: sa luodut resurssit. Varhaiskasvatuksen tutkimus lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämistä
19239: on kymmenvuotisen väliaikaisen lastentarhan- koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen to-
19240: opettajakoulutuksen toteuttamisen aikana lisään- teuttamisohjeita ja varmistaa, että Turun yliopis-
19241: tynyt voimakkaasti. Koulutuksen lopettaminen ton opettajankoulutuslaitoksen lastentarhanopet-
19242: aiheuttaisi tutkimustyön pysähtymisen sekä pe- tajakoulutus muutetaan kolmivuotiseksi syksyllä
19243: ruskoulutuksen ja tutkimuksen kytkentöjen pois- 1985. Samanaikaisesti koulutus tulisi vakinaistaa
19244: tumisen. Tästä olisi seurauksena koulutuksen ta- Turussa sekä varata tarvittavat määrärahat valtion
19245: son lasku. vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon, kuten Turun
19246: Opetusministeriön uudet ohjeet ovat ristiriitai- eteläisen vaalipiirin kansanedustajat opetusminis-
19247: sia valtioneuvoston lastentarhanopettajakoulutuk- teriölle ovat viime vuoden keväältä ehdottaneet.
19248: sen kehittämistä koskevan periaatepäätöksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19249: (1.2.1979) kanssa. Kyseisiä ohjeita tulee ehdotto- taen,
19250: masti tarkistaa ja varmistaa lastentarhanopettajien
19251: peruskoulutuksen jatkuminen ja vakinaistaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19252: Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19253: Turussa. 29.99.28 lisäyksenä 500 000 markkaa Tu-
19254: Suunniteltu muutos merkitsisi nuorten yliop- run yliopiston opettajankoulutuslaitoksen
19255: pilaiden opiskelumahdollisuuksien siirtymistä lastentarhanopettajakoulutuksen vakinais-
19256: muualle tai muuttumista keskiasteen opiskelu- tamiseksi ja järjestämiseksi kolmivuotisena
19257: paikoiksi. Turussa syksystä' 1985 alkaen.
19258: Turussa on saatu luotua erittäin edulliset lähtö-
19259:
19260: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
19261:
19262: Ensio Laine Heli Astala
19263: 1984 vp. 1187
19264:
19265: Raha-asia-aloite n:o 1114
19266:
19267:
19268:
19269:
19270: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Fors-
19271: san tieyhteyden rakentamisen aloittamiseen
19272:
19273:
19274:
19275: Eduskunnalle
19276:
19277: Uudenkaupungin ja sen lähiseudun kehittä- nen tulisi aloittaa viimeistään vuoden 1985 syksyl-
19278: misen sekä myös alueen asukkaiden liikkumisen lä.
19279: kannalta on tarpeellista kehittää alueen liiken- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19280: neyhteyksiä sisämaahan päin. Tässä tarkoitukses-
19281: sa on usein ollut esillä tien rakentaminen Uu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19282: destakaupungista Forssan suuntaan. Asia ei ole 1985 tulo- ja menoarvioon ·momentzlle
19283: kuitenkaan mainittavasti edistynyt. Määrärahoja 31. 24. 77 2 000 000 markan määrärahan
19284: tien rakentamiseen ei ole saatu. Hanketta ei voida Uudenkaupungin-Forssan tieyhteyden
19285: kuitenkaan loputtomasti siirtää. Tien rakentami- rakentamisen aloittamista varten.
19286:
19287: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
19288:
19289: Ensio Laine Heli Astala
19290: 1188 1984 vp.
19291:
19292: Raha-asia-aloite n:o 1115
19293:
19294:
19295:
19296:
19297: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 184 perus-
19298: parannukseen Perniön ja Kiskoo alueella
19299:
19300:
19301: Eduskunnalle
19302:
19303: Perniön ja Kiskoo kunnan alueiden halki kul- ainoa tie Perniössä, josta on linja-autoyhteys Hel-
19304: keva kantatie n:o 184 on ainoa tie, jolta on suora sinkiin. Ko. tieosuus on Perniön ja Kiskoo van-
19305: yhteys ko. kuntien alueelta itäiselle suunnalle ja himpia teitä.
19306: mm. Helsinkiin liikennettä välittävälle Salon- Edellä mainittu tieosuus on kunnoltaan heikko
19307: Mustion-Lohjan tielle. Kantatie n:o 184 on Per- ja päällystämätön. Asiantilaan on kiinnitetty huo-
19308: niön kirkonkylän ja Kosken as. väliseltä osaltaan ja miota eduskunta-aloitteella, kunnallisissa päätän-
19309: osittain Kiskoo kunnan alueella sorapäällysteinen. täelimissä ja myös viranomaisten keskuudessa.
19310: Tällä 16 km:n pituisella osuudella on vilkas lii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19311: kenne. Päivittäin sitä käyttää n. 800-900 aikuista
19312: henkilöä ja viikonloppuina on käyttäjämäärä huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19313: mattavasti suurempi. Suhteellisen vilkas liikenne 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19314: on selitettävissä sillä, että ko. tie muodostaa ly- 31.24. 77 500 000 markkaa Perniön ja Kis-
19315: himmän yhteyden Helsinkiin johtavalle liikenne- kon kuntien alueen kantatien n:o 184 pe-
19316: väylälle. Tämä itä-länsi-suunnassa kulkeva tie on rusparantamiseen ja kestopäällystämiseen.
19317:
19318: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
19319:
19320: Ensio Laine Heli Astala
19321: 1984 vp. 1189
19322:
19323: Raha-asia-aloite n:o 1116
19324:
19325:
19326:
19327:
19328: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun postikeskuksen ra-
19329: kentamiseksi
19330:
19331:
19332: Eduskunnalle
19333:
19334: Turun postikeskushanketta on lykätty ja vii- misenkymmentä kuorma- ja pakettiautoa, joi-
19335: meisin tieto postikeskuksen valmistumisajankoh- den lisäksi vielä muutama suuri ajoneuvoyhdis-
19336: dasta on vuoden 1988 syksy. Tähän ajankoh- telmä. Edellä mainittujen lisäksi ovat työpäi-
19337: taan mennessä Turun postikonttori on täysin tu- vien postin aukioloaikana yksityiset suurasiak-
19338: kehtunut ja maan lounaisosa jäänyt vaille maan kaat omine autoineen lisäämässä kaaosta. Näi-
19339: suurimman ja parhaimman kuljetusliikkeen, pos- den joukossa tapahtuu autojen purkaus ja lastaus -
19340: tilaitoksen, palveluja. trukkien, perälautanostureiden ja haarukkavau-
19341: Turun lajittelukeskus toimii nykyisin postitalos- nujen avulla, koska pihalla ei ole minkäänlaista
19342: sa (rakennusvuosi 1932), jossa postinkäsittely on laituria.
19343: erittäin hankalaa. Käsittely on pakosta jakautunut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19344: epäkäytännöllisiin ja ahtaisiin tiloihin neljään eri taen,
19345: kerrokseen. Lisäksi piha-alue on erittäin ahdas ja
19346: ahtaudesta johtuen erittäin vaarallinen ja tapa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19347: turma-altis työskentelypaikka. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19348: Pahimpina ruuhka-aikoina saattaa postitalon 31.94.74 10000000 markkaa Turunpos-
19349: muutaman sadan neliömetrin pihalla olla koi- tzkeskuksen rakentamiseksi.
19350:
19351: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
19352:
19353: Ensio Laine Heli Astala
19354: 1190 1984 vp.
19355:
19356: Raha-asia-aloite n:o 1117
19357:
19358:
19359:
19360:
19361: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellista yhteistyötä
19362: Neuvostoliiton kanssa edistävän toimiston perustamiseksi Tur-
19363: kuun
19364:
19365: Eduskunnalle
19366:
19367: Neuvostoliiton ja Suomen välisillä taloudellisil- merkitys valtiovallan ja kuntien toimenpiteillä ja
19368: la yhteistyösuhteilla on erittäin keskeinen merki- hankinnoilla. Merkittävää osaa voivat näyttää
19369: tys Turun, sen lähiseudun ja koko Turun ja Porin myös kauppakamarit, kansalaisjärjestöt ja muut
19370: läänin teollisuudelle, kaupalle, maataloudelle ja yhteisöt yksityisiä kansalaisia unohtamatta.
19371: työllisyydelle. Pelkästään Turussa on sotien jälkei- Neuvostoliiton kanssa tapahtuvaa taloudellista
19372: senä aikana rakennettu Neuvostoliiton tilausten yhteistyötä voisi merkittävästi edistää erityisen toi-
19373: perusteella yli 600 laivaa, joiden myönteinen vai- miston perustaminen läänin keskuspaikkaan Tur-
19374: kutus telakkateollisuuden työllistämisessä on ollut kuun. Toimisto voisi koordinoida ja auttaa yh-
19375: aivan ratkaiseva. Koko läänin alueella Neuvosto- teyksien solmimisessa.
19376: liiton kanssa tapahtuva taloudellinen yhteistyö Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19377: työllistää välittömästi ja välillisesti yli 20 % työ-
19378: voimasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19379: Ottaen huomioon Turun ja Porin läänin sijain- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85
19380: nin ja sen teollisuuden rakenteen sekä kulkuyh- uudelle momentille 1 000 000 markan
19381: teydet on olemassa edellytykset edelleen kehittää määrärahan taloudellista yhteistyötä Neu-
19382: ja monipuolistaa taloudellista, teollista ja tieteel- vostohiton kanssa edistävän toimiston pe-
19383: lis-teknistä yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa. rustamiseksi Turkuun.
19384: Tässä on teollisuuden itsensä ohella keskeinen
19385:
19386: Helsingis~ä 26 päivänä syyskuuta 1984
19387:
19388: Ensio Laine Heli Astala
19389: 1984 vp. 1191
19390: Raha-asia-aloite n:o 1118
19391:
19392:
19393:
19394:
19395: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen insinöörin
19396: toimen perustamiseen Turun ja Porin työsuojelupiiriin
19397:
19398:
19399: Eduskunnalle
19400:
19401: Turun ja Porin läänin telakkateollisuuden työn- joka toimitettiin Turun työsuojelupiiriin. Piirin il-
19402: tekijäin ja toimihenkilöiden määrä lähentelee moituksen mukaan ei henkilökunnasta kuiten-
19403: 13 000 henkeä. Telakkatyöt kuuluvat vaarallisim- kaan pystytä irrottamaan insinööriä tähän tehtä-
19404: piin työaloihin. Tilastojen mukaan sattuu tela- vään muun tarkastustoiminnan siitä kärsimättä.
19405: koilla noin kolme kertaa enemmän tapaturmia Telakoiden työsuojeluvaltuutetut ovat toistu-
19406: kuin teollisuudessa keskimäärin. Erityisesti raken- vasti kiinnittäneet asiantilaan huomiota. Mm. ke-
19407: teilla olevalla aluksella on suuria vaara- ja haittate- sällä 1984 työsuojeluvaltuutetut kääntyivät asiassa
19408: kijöitä: yleinen järjestys on huono, kiteiksi mitoi- sosiaali- ja terveysministeriön puoleen muistiolla,
19409: tetut urakat aiheuttavat työsuojelutoimenpiteiden jossa korostettiin telakoiden ehkäisevän työsuoje-
19410: laiminlyöntejä, ilmastointi on puutteellista, va- lun kehittämistä tarkastustoimintaa tehostamalla.
19411: laistus heikkoa, telineet epävarmoja jne. Samalla länsirannikon kahdeksan telakan työsuo-
19412: Yksittäinen laiva tai öljynporauslautta muodos- jeluvaltuutetut vaativat läänin työsuojelupiirin
19413: taa työkohteen, jossa saattaa olla töissä yhtäaikai- alueelle yhtä työsuojelutarkastajan virkaa, teh-
19414: sesti useita satoja työntekijöitä. Kuitenkaan val- tävänä telakoiden työolosuhteiden tarkastaminen
19415: tion työsuojelutarkastajilla ei riitä aikaa tällaisen sekä työsuojelun kehittäminen erityisesti tela-
19416: työkohteen tarkastukseen kertaakaan rakennusvai- koilla.
19417: heen aikana. Laivanrakennustöitä varten ei ole Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19418: myöskään laadittu turvallisuusohjeita.
19419: Laivanrakennuksen työsuojelun puutteisiin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19420: aikaisemminkin kiinnitetty huomiota. Asiasta on 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
19421: tehty eduskuntakysely ja jo syyskuussa 1976 Tu- 33.03.01 100000 markan määrärahan yli-
19422: run ja Porin läänin telakoiden työsuojeluvaltuu- määrätsen insinöörin toimen perustami-
19423: tettujen kokouksessa laadittiin asiasta kirjelmä, seksi Turun ja Porin työsuojelupiiriin.
19424:
19425: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
19426:
19427: Ensio Laine Heli Astala
19428: 1192 1984 vp.
19429:
19430: Raha-asia-aloite n:o 1119
19431:
19432:
19433:
19434:
19435: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren alueen Ja
19436: Lounais-Suomen saariston öljyntorjunnan kehittämiseen
19437:
19438:
19439: Eduskunnalle
19440:
19441: Rahtilaiva Eiran karilleajosta aiheutuneet öljy- nut. Öljyntorjuntalauttojen rakentaminen hel-
19442: vahingot Merenkurkun saaristoalueilla ja eräät p~ttaisi myös telakoiden työntekijöiden työllistä-
19443: muut aikaisemmat pienemmän suuruusluokan öl- mlstä.
19444: jyvahingot kuvastavat hyvin selkeällä tavalla öljyn- Maamme öljyntorjuntavalmiuksien kehittämi-
19445: torjuntavalmiuden tilaa ja puutteita maassamme. nen ja öljyntorjuntavahinkojen ennaltaehkäisy
19446: Tilanteen ennalleen jääminen voi milloin tahansa edellyttää tehostettuja toimia suunnittelun ja
19447: kostautua äärimmäisen tuhoisin seurauksin esim. määrärahavarausten osalta.
19448: Saaristomeren alueella. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19449: Öljyntorjuntavahinkojen ennaltaehkäisyssä kes- taen,
19450: keinen merkitys on väyläturvallisuudella, jonka
19451: tehostamiseen esim. väyliä leventämällä ja niiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19452: merkintää parantamalla olisi kiinnitettävä nykyis- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19453: tä suurempaa huomiota erityisesti Saaristomeren 35.26.27 15 000 000 markkaa käytettä-
19454: sokkeloisilla väylillä. väksi Saarz:Stomeren alueen ja Lounazs-Suo-
19455: Öljyntorjuntavalmiuksien kehittämisessä on men saariston öljyntorjuntatuhojen ennal-
19456: koulutuksen ja normaalin kalustohankinnan ohel- taehkäisyä, öljyntorjuntavalmiuksien ke-
19457: la uhrattava varoja öljyntorjuntalauttojen rakenta- hittämzstä ja öljyntorjuntakaluston hank-
19458: miseen, kuten ympäristöministeriö on ehdotta- kimz:Sta varten.
19459:
19460: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
19461:
19462: Ensio Laine Heli Astala
19463: 1984 vp. 1193
19464:
19465: Raha-asia-aloite n:o 1120
19466:
19467:
19468:
19469:
19470: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin
19471:
19472:
19473:
19474: Eduskunnalle
19475:
19476: Kohtuuhintaisia ja kohtuuvuokraisia asuntoja 1982 laaditussa vuotta 1983 koskevassa hallituk-
19477: on liian vähän. Se johtaa mahdollisuuteen keino- sen tulo- ja menoarvioesityksessä ennakoitiin
19478: tella oikeudella asumiseen, joka on ihmisen tär- vuonna 1982 aloitettavaksi 26 000 valtion lainoit-
19479: keimpiä perusoikeuksia. On esiintynyt selvää pyr- taman asunnon rakentaminen, niin todellisuudes-
19480: kimystä koko asuntolainajärjestelmän romuttami- sa aloituksia lykättiin siten, että vuonna 1982 aloi-
19481: seen, vaikkakaan tämä uhka ei sentään suoranai- tettiinkin vain 22 800 asuntoa. Onko tämä ilmiö
19482: sesti hallituksen esityksessä toteutunut. toistumassa myös ensi vuonna, jolloin hallitus il-
19483: Nyt harjoitettavan asuntopolitiikan seurauk- moittaa valmistuvan 19 000 asuntoa?
19484: sena - pyrkimyksenähän on asuntotuotannon On välttämätöntä, että vuonna 1985 aloitetaan
19485: ja varsinkin valtion lainoittaman tuotannon alen- vähintään 24 000-25 000 valtion lainoittaman
19486: taminen - Suomessa asutaan vielä vuonna 2000 asunnon rakentaminen, mikä edellyttää vastaavas-
19487: ahtaammin kuin vuonna 1975 Ruotsissa, Tans- ti myöntämisvaltuuden korottamista ja 400 mil-
19488: kassa ja Norjassa asuttiin. Merkille pantavaa joonan markan määrärahalisäyksen ottamista hal-
19489: on erityisesti se, että kun vuonna 1979 valtion lituksen esittämään ensi vuodeksi. Uustuotannon
19490: lainoittamien asuntojen osuus oli 63 %, su- myöntämisvaltuus tulisi nostaa 2 390 milj. mar-
19491: pistui osuus vuonna 1984 aloitettavista asun- kasta 2 900 milj. markkaan.
19492: noista 40 %:iin ja valmistuvista 41 %:iin. Mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19493: rällisesti voidaan todeta, että vuonna 1977 val- taen,
19494: tio lainoitti 3 7 000 asunnon aloittamisen, vuon-
19495: na 1979 runsaan 31 000 asunnon aloittamisen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19496: mutta vuonna 1985 enää vain 19 000 asunnon 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
19497: aloittamisen. 35.45.83 lisäyksenä 400 000 000 markkaa
19498: Mielenkiintoista on myös se, että kun vuonna asuntolainoihin.
19499:
19500: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
19501:
19502: Ensio Laine Juhani Vähäkangas Heli Astala
19503: Pekka Leppänen Sten Söderström Marja-Liisa Salminen
19504: Pirkko Turpeinen Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Kautto
19505: Niilo Koskenniemi
19506:
19507:
19508:
19509:
19510: 150 4284003504
19511: 1194 1984 vp.
19512:
19513: Raha-asia-aloite n:o 1121
19514:
19515:
19516:
19517:
19518: Lehti~en ym.: Määrärahan osoittamisesta korttelipoliisien palkkaa-
19519: miseen
19520:
19521:
19522: Eduskunnalle
19523:
19524: Helsingissä on useita rauhattomia kaupungin- myös turvallisuuden tunnetta tavallisille kansalai-
19525: osia, joissa varsinkin eläkeläiset tuntevat itsensä sille ja erityisesti vanhuksille ja vammaisille.
19526: turvattomiksi ulkona liikkuessaan. Tällaisia ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19527: mm. Hakaniemen ja Kallion sekä Sörnäisten ja taen,
19528: Alppiharjun seudut. Lähiöistä ovat rauhattomia
19529: mm. Kootula ja Jakomäki. ettd Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19530: Tilannetta olisivat varmasti omiaan helpotta- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
19531: maan korttelipoliisit, jotka jo läsnäolollaan vai- 26.75. 01 500 000 markkaa kortte!t"polti-
19532: kuttaisivat häirikköihin rauhoittavasti. He loisivat sien palkkaamiseksi rauhattomtile aluezfle.
19533:
19534: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
19535:
19536: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää
19537: Mikko Vainio Urho Pohto
19538: Anssi Joutsenlahti
19539: 1984 vp. 1195
19540:
19541: Raha-asia-aloite n:o 1122
19542:
19543:
19544:
19545:
19546: Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesälukiotoi-
19547: minnan tukemiseen
19548:
19549:
19550:
19551: Eduskunnalle
19552:
19553: Kesälukiotoiminta tarjoaa yhä useammille nuo- kurssitoimintaa Suomessa. Näiden kurssien yhtey-
19554: rille monipuolisen lomanviettovaihtoehdon. Ke- dessä tehdään laajaa ulkosuomalaisille lapsille tar-
19555: sälukiot kokoavat eri puolilta maata tulevia koulu- koitetun omakielisen opetusmateriaalin kehittä-
19556: laisia opiskelemaan myös sellaisia aineita ja asioi- mistyötä.
19557: ta, joihin ei varsinaisessa koulussa voida tutustua. Kiinnostus kesälukiaita ja muita Kesälukioseu-
19558: Näin kesälukio innostaa nuoria kehittämään luo- ran piirissä järjestettäviä kursseja kohtaan on vii-
19559: vuuttaan, opettaa heitä näkemään omat mahdol- me vuosina kasvanut. Läheskään kaikilla haluk-
19560: lisuutensa vaikuttaa työyhteisönsä toimintaan ja kailla ei ole ollut mahdollisuutta päästä toimin-
19561: ohjaa heitä myös tulevien opintojensa suunnitte- taan mukaan. Samaan aikaan on määrärahojen
19562: lemisessa. vähäisyyden vuoksi jouduttu luopumaan keskias-
19563: Kesälukio on kokeilukoulu, jonka toteuttami- teen koulu-uudistusta täydentävistä opetus- ja
19564: sessa ovat mukana yhtä hyvin opettajat kuin oppi- kasvatuskokeiluista.
19565: laatkin. Kesälukioseura ry:n jäsenjärjestöinä voi- Kesälukiotoimintaan esitetyt määrärahat ei-
19566: vat näiden jokapäiväiseen koulutyöhön osallistu- vät vastaa nykyisen laajuisen kesälukiotoimin-
19567: vien ohella monet opiskelija-, nuoriso- ja sivistys- nan eikä ~.esälukio_seurassa tehtävän, myös u!-
19568: järjestöt osallistua erilaisiin kurssi- ja nuorisotoi- kosuomalatsta nuona sekä paluumuuttajaoppi-
19569: mintakokeiluihin. Myös kouluviranomaiset ovat laita koskevan tutkimus- ja kokeilutyön kustan-
19570: esityksissään korostaneet kesälukiotoiminnan nuksia.
19571: merkitystä uudistettavan keskiasteen koulutuksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19572: oppisisältöjä ja työmenetelmiä kehitettäessä. Ke- nioittavasti,
19573: sälukiolla on nähty myös olevan tärkeä tehtävä
19574: koulujen kerho- ja oppilaskuntatoimintaa vauhdi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19575: tettaessa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19576: Kesälukioiden lisäksi järjestää Kesälukioseura 29.44.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa ke-
19577: ry. myös ruotsinsuomalaisille nuorille tarkoitettua sälukiotoiminnan tukemiseen.
19578:
19579: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
19580:
19581: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää
19582: Urho Pohto Mikko Vainio
19583: Anssi Joutsenlahti
19584: 1196 1984 vp.
19585:
19586: · Raha-asia-aloite n:o 1123
19587:
19588:
19589:
19590:
19591: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta luokkien oppilasmäärien
19592: alentamiseksi
19593:
19594:
19595: Eduskunnalle
19596:
19597: Koululaitoksessamme syntyy monenlaisia vai- tuisi, jos luokkien kokoja nykyisestään alennet-
19598: keuksia, koska koululuokat ovat useasti liian suu- taisiin.
19599: ria. Kurinpidolliset asiat ovat usein ongelmallisia. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19600: Oppimistehokkuus muodostuu heikoksi. Erityis- nioittavasti,
19601: ryhmien muodostuminen on myös vaikeaa, koska
19602: erikoisempiin, harvempien valitsemiin ryhmiin ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19603: löydy tarpeeksi osanottajia. 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19604: Opettajien kohdalla on myös nykyisin usein markkaa luokkien oppilasmäärien alenta-
19605: vaikea työllisyystilanne, joka osaltaan helpot- miseksi.
19606:
19607: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
19608:
19609: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää
19610: Mikko Vainio Urho Pohto
19611: Anssi Joutsenlahti
19612: 1984 vp. 1197
19613:
19614: Raha-asia-aloite n:o 1124
19615:
19616:
19617:
19618:
19619: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hetan Musiikkipäivilie
19620: Enontekiöllä
19621:
19622:
19623: Eduskunnalle
19624:
19625: Hetan musiikkipäivistä on muodostunut koko Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19626: Pohjoiskalotin musiikkiyhteistyön foorumi. He- taen,
19627: tao Musiikkipäivät r. y:n talous on kuitenkin tiu-
19628: koilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19629: Ensi pääsiäisenä 1985 kuitenkin järjestetään jo 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
19630: 16. Hetan musiikkipäivät Enontekiöllä. Musiikki- 29.90.52 50 000 markkaa toiminta-avus-
19631: päivien talousarvio on kuitenkin 50 000 markkaa tukseksi Hetan Musiikkipäivät r.y:lle 16.
19632: alijäämäinen, joten tämä määräraha olisi saatava Hetan musiikkipäivien järjestämiseksi
19633: valtion avustuksena. vuonna 1985 Enontekiön kunnassa.
19634: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
19635:
19636: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää
19637: Mikko Vainio Urho Pohto
19638: Anssi Joutsenlahti
19639: 1198 1984 vp.
19640:
19641: Raha-asia-aloite n:o 1125
19642:
19643:
19644:
19645:
19646: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustalaislähetyksen toi-
19647: minnan tukemiseksi
19648:
19649:
19650: Eduskunnalle
19651:
19652: Mustalaisilla on vielä tänäkin päivänä vaikeuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19653: sia rotunsa vuoksi esimerkiksi lasten ja nuorison 1985 tulo- ja menoarvioon momenti/le
19654: koulunkäynnin yhteydessä. 29.99.50 JOO 000 markkaa Mustalaislähe-
19655: Samalla harrastusmahdollisuudet mustalais- tykselle lasten ja nuorten tukemiseksi.
19656: nuorilla ovat vähäisemmät kuin muilla nuorilla
19657: Suomessa.
19658: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19659: taen,
19660:
19661: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
19662:
19663: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää
19664: Mikko Vainio Urho Pohto
19665: Anssi Joutsenlahti
19666: 1984 vp. 1199
19667:
19668: Raha-asia-aloite n:o 1126
19669:
19670:
19671:
19672:
19673: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinsuojelujärjestöjen toi-
19674: minnan tukemiseen
19675:
19676:
19677: Eduskunnalle
19678:
19679: Eläinsuojelun tila maassamme on edelleen se on osoitettu vain yhdelle ainoalle järjestölle,
19680: heikko. Eläinsuojelulaissa on heikkouksia, jotka vaikka maassamme toki on muitakin aktiivisesti
19681: kaipaisivat korjausta. Myös eläinsuojelun hyväksi toimivia eläinsuojelujärjestöjä.
19682: toimivien järjestöjen taloudelliset mahdollisuudet Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19683: ovat varsin rajoitetut. taen,
19684: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon on
19685: hallitus esittänyt 53 000 markan määrärahan otta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19686: mista Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen toiminnan 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
19687: tukemista varten. Määräraha on työhön riittämä- kaa eläinsuojelujärjestöjen toiminnan tu-
19688: tön, minkä lisäksi puutteena täytyy pitää sitä, että kemiseksi.
19689:
19690: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
19691:
19692: Ulla Lehtinen Veikko Vennamo Pentti Kettunen
19693: Martti Ratu Urho Pohto Lea Mäkipää
19694: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti
19695: 1200 1984 vp.
19696:
19697: Raha-asia-aloite n:o 1127
19698:
19699:
19700:
19701:
19702: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sairaskodin
19703: perustamiseksi
19704:
19705:
19706: Eduskunnalle
19707:
19708: Helsingin seudulla ei ole yhtään sotainvalideil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19709: le tarkoitettua sairaskotia, vaikka sotainvalidit tar- 1985 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
19710: vitsisivat invaliditeettinsa vuoksi siihen soveltuvan kaa sotainvalidien sairaskotia varten.
19711: hoitokodin.
19712: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19713: taen,
19714:
19715: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
19716:
19717: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää Mikko Vainio
19718: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19719: 1984 vp. 1201
19720:
19721: Raha-asia-aloite n:o 1128
19722:
19723:
19724:
19725:
19726: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntatoimenpi-
19727: teiden tehostamiseen
19728:
19729:
19730: Eduskunnalle
19731:
19732: Ahvenanmaata ja Suomen saaristoa uhanneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19733: öljykatastrofit paljastivat, että maamme varautu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19734: minen öljykatastrofiin on laiminlyöty. SMP ei voi 35.26.27 1 000 000 markkaa nittävää kou-
19735: hyväksyä tällaista vastuuttomuutta. lutettua iskuhenkzlökuntaa ja sen tarvitse-
19736: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- maa kalustoa varten vakavien öljykatastro-
19737: taen, fien varalta.
19738:
19739: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
19740:
19741: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää Mikko Vainio
19742: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19743:
19744:
19745:
19746:
19747: 151 4284003504
19748: 1202 1984 vp.
19749:
19750: Raha-asia-aloite n:o 1129
19751:
19752:
19753:
19754:
19755: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen opiston
19756: III vaiheen rakentamiseen
19757:
19758:
19759: Eduskunnalle
19760:
19761: Keski-Suomen opisto hakee rakentamisavustus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19762: ta opetusministeriön määrärahoista vuodelle 1985 taen,
19763: opiston laajennusohjelman III vaiheen toteutta-
19764: mista varten. Kustannusarvio on n. 3, 5 milj. mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19765: Lisäksi opiston on tarkoitus saneerata vanha 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
19766: päärakennus, jonka kustannusarvio on n. 1, 5 29.57.52 5 000 000 markkaa Keski-
19767: milj. mk. Suomen opiston 111 vaiheen rakentamiseen.
19768:
19769: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
19770:
19771: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Tuula Paavilainen
19772: Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen
19773: Helena Pesola Mauri Pekkarinen
19774: 1984 vp. 1203
19775:
19776: Raha-asia-aloite n:o 1130
19777:
19778:
19779:
19780:
19781: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan maatalous-
19782: oppilaitoksen rakentamiseen
19783:
19784:
19785:
19786: Eduskunnalle
19787:
19788: Pihtiputaan maatalousoppilaitokselle on val- Myöskin investoinoilla olisi hyvin huomattava
19789: tioneuvosto myöntänyt perustaruisluvan 21. 7. merkitys työllisyyteen paikkakunnalla, työttö-
19790: 1983. myysaste on Pihtipuhtaalla tällä hetkellä 10 %.
19791: Maanhankinta on suoritettu 1984. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19792: Suunnittelutyö on menossa. taen,
19793: Rakentamisaikataulu on ajateltu ajoittuvan
19794: vuosille 1985-1986. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19795: Koulun merkitys on hyvin tärkeä pohjoiselle 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
19796: Keski-Suomelle sekä myöskin pohjoiselle Pohjan- 29. 63. 74 5 000 000 markkaa Pihtiputaan
19797: maalle. maatalousoppziaitoksen rakentamiseen.
19798:
19799: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
19800:
19801: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Tuula Paavilainen
19802: Sakari Knuuttila Juhani Surakka Paavo Vesterinen
19803: Pirkko Ikonen Helena Pesola
19804: 1204 1984 vp.
19805:
19806: Raha-asia-aloite n:o 1131
19807:
19808:
19809:
19810:
19811: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven metsäkou-
19812: lun rakentamiseen
19813:
19814:
19815: Eduskunnalle
19816:
19817: Opetusministeriö on 28. 3. 1984 hyväksynyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19818: Saarijärven metsäkoulun rakennushankkeiden esi- taen,
19819: suunnitelman ja antanut rakennushallitukselle
19820: suunnirrelukehoruksen. Suunnitelman mukaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19821: koulun rakennusten korjaus- ja uudisrakennustyöt 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
19822: toteutetaan työllisyysvaroin, kustannusarvio on 12 29. 72.74 7 000 000 markkaa Saanjärven
19823: milj. mk. metsäkoulun rakentamiseen.
19824:
19825: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
19826:
19827: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Tuula Paavilainen
19828: Sakari Knuuttila Juhani Surakka Paavo Vesterinen
19829: Pirkko Ikonen
19830: 1984 vp. 1205
19831:
19832: Raha-asia-aloite n:o 1132
19833:
19834:
19835:
19836:
19837: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 pa-
19838: rantamiseen
19839:
19840:
19841: Eduskunnalle
19842:
19843: Kantatien n:o 69 parantamisen välillä Konne-
19844: veden kk-Kivisalmi suunnitelmat ovat valmiina. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19845: Tien runko ei kestä nykyistä raskasta liikennet- 1985 tulo- ja menoarvioon momenti/le
19846: tä, joten korjaustyöt eivät ole taloudellisesti kan- 31.24. 77 5 000 000 markkaa kantatien
19847: nattavia. Perusparannustyötä ei tulisi siirtää enää. n:o 69 parantamiseen.
19848: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19849: taen,
19850:
19851: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
19852:
19853: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Tuula Paavilainen
19854: Sakari Knuuttila Juhani Surakka Paavo Vesterinen
19855: Pirkko Ikonen Helena Pesola Mauri Pekkarinen
19856: 1206 1984 vp.
19857:
19858: Raha-asia-aloite n:o 1133
19859:
19860:
19861:
19862:
19863: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 641 pa-
19864: rantamiseksi välillä Hankasalmi kk-Ristilä
19865:
19866:
19867: Eduskunnalle
19868:
19869: Maantien perusparantaminen välillä Hankasal- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19870: mi kk-Ristilä on perusteltua aloittaa mahdolli- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
19871: simman pian jo työllisyysperusteilla. Suunnitel- 31. 24. 77 3 000 000 markkaa maantien
19872: mat on jo laadittu TVL:n toimesta. n:o 641 parantamiseen välillä Hankasalmi
19873: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- kk-Ristilä.
19874: taen,
19875:
19876: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
19877:
19878: Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
19879: 1984 vp. 1207
19880:
19881: Raha-asia-aloite n:o 1134
19882:
19883:
19884:
19885:
19886: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6411 pa-
19887: rakentamiseen välillä Niemisjärvi-Piippaharju
19888:
19889:
19890: Eduskunnalle
19891:
19892: Maantien perusparantaminen välillä Niemis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19893: järvi-Piippaharju on perusteltua jo työllisyys- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttile
19894: syistä. Tie on erittäin heikkokuntoinen ja vaaralli- 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien
19895: nen mutkaisuuden ja mäkien vuoksi. n:o 6411 parantamiseen vä!tllä Niemisjär-
19896: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- vi-Piippaharju.
19897: taen,
19898:
19899: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
19900:
19901: Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
19902: 1208 1984 vp.
19903:
19904: Raha-asia-aloite n:o 1135
19905:
19906:
19907:
19908:
19909: P. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Liimattalan vanhan tien
19910: perusparantamiseen
19911:
19912:
19913: Eduskunnalle
19914:
19915: Liimattalan vanhan tien perusparannus on pe- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19916: rusteltua Metsä-Botnian jälkihoitona seutukun- taen,
19917: nalla olevan korkean työttömyyden vuoksi.
19918: Kunnan tärkeimmät matkailukohteet ovat ky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19919: seisen tien varrella: Käpykolo, Taidekoti ja majoi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19920: tustilat sekä paljon kesäasutusta ja uutta omakoti- 31. 24. 77 6 000 000 markkaa Liimattalan
19921: asutusta. vanhan tien parantamiseen.
19922:
19923: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
19924:
19925: Pekka Leppänen
19926: 1984 vp. 1209
19927:
19928: Raha-asia-aloite n:o 1136
19929:
19930:
19931:
19932:
19933: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden pienvenesata-
19934: mien rakentamiseen Keski-Suomessa
19935:
19936:
19937: Eduskunnalle
19938:
19939: Pienvenesatamat palvelevat lisääntyvää vesi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
19940: matkailua. Keski-Suomessa on valmiita suunnitel- nioittaen,
19941: mia venesatamien rakentamisesta Kannonkoskelie
19942: kaksi, Kinnulaan, Muurameen, Suolahteen ja Ää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19943: nekoskelle. Keski-Suomessa on sovittu vesipiirin 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19944: ja tie- ja vesirakennuspiirin kesken työnjaosta 31. 24. 77 2 000 000 markan määrärahan
19945: pienvenesatamien rakentamisessa. Näin on edel- Kannonkosken kahden, Kinnulan, Muu-
19946: lytykset ja perusteet niiden rakennustöiden aloit- ramen, Suolahden ja Äänekosken venesa-
19947: tamiseksi. Edellä mainittujen kohteiden yhteinen tamien rakentamiseen.
19948: kustannusarvio on noin 2 000 000 markkaa.
19949:
19950: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
19951:
19952: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Mauri Pekkarinen
19953:
19954:
19955:
19956:
19957: 152 4284003504
19958: 1210 1984 vp.
19959:
19960: Raha-asia-aloite n:o 1137
19961:
19962:
19963:
19964:
19965: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Äänekosken postitalon
19966: peruskorjaukseen
19967:
19968:
19969: Eduskunnalle
19970:
19971: Äänekosken postitalon perusparannus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19972: PTL:n toiminnan kannalta aiheellinen ja tulisi taen,
19973: käynnistää jo vuoden 1985 aikana. Hankkeen
19974: ajoituksessa ensi vuonna tulee kiinnittää erityistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19975: huomiota Äänekosken työllisyystilanteeseen, jotta 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19976: hanke otollisimmalla tavalla auttaisi Metsä- 31. 94. 74 1 800 000 markkaa Äänekosken
19977: Botnian hankkeen työllistämisen vähenemisessä. postitalon peruskorjaukseen.
19978:
19979: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
19980:
19981: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Mauri Pekkarinen
19982: 1984 vp. 1211
19983:
19984: Raha-asia-aloite n:o 1138
19985:
19986:
19987:
19988:
19989: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin lapsilisiin
19990: lisien korottamiseksi ja maksatusajan pidentämiseksi
19991:
19992:
19993: Eduskunnalle
19994:
19995: Lapsilisissä heijastuu yhteiskunnan suhtautumi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19996: nen lapsiperheisiin. Hallitus esittää nyt niihin vä- taen,
19997: häistä korjausta, joka tulisi voimaan vasta aivan
19998: vuoden lopulla. Sotamenoja hallitus on sen sijaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19999: valmis korottamaan 11 % . 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20000: SKDL:n eduskuntaryhmä katsoo, että 33.15.52 317000000 markkaa valtioneu-
20001: lapsilisiä on korotettava 10 % 1. 1. 1985 lu- voston käytettäväksi ylimäåräisinä lapszlisi-
20002: kien nä lapszlisien maksamiseksi 10 % korotet-
20003: asteittain on aloitettava lapsilisien maksa- tuna 1. 1. 1985 alkaen, lapszlisän ulottami-
20004: minen 16- ja 17.-vuotiaille seksi asteittain 16- ja 17 -vuotiazlle sekä ko-
20005: - nyt alle 3-vuotiaille maksettavaa k9rotusta rotetun lapszlisän maksamiseksi asteittain
20006: on ryhdyttävä maksamaan asteittain kaikille alle kaikzlle alle 7-vuotiazlle.
20007: 7-vuotiaille.
20008:
20009: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20010:
20011: Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen Terho Pursiainen
20012: Mikko Kuoppa Ensio Laine Arvo Kemppainen
20013: Irma Rosnell Esko-Juhani Tennilä Matti Kautto
20014: Heli Astala Niilo Koskenniemi Esko Helle
20015: Juhani Vähäkangas Lauha Männistö Marja-Liisa Salminen
20016: Sten Söderström Seppo Toiviainen Pentti Liedes
20017: 1212 1984 vp.
20018:
20019: Raha-asia-aloite n:o 1139
20020:
20021:
20022:
20023:
20024: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavus-
20025: tuksiin maksettavaksi taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille
20026:
20027:
20028: Eduskunnalle
20029:
20030: Valtion ja kuntien keskusjärjestöjen kesken al- Monet kunnat ovat joutuneet turvautumaan ns.
20031: lekirjoitetussa järjestelyasiakirjassa on sovittu siitä, korkeakorkoiseen lainarahaan, mitä voidaan pitää
20032: että kunnille tulevien valtion avustusten ja osuuk- epäterveenä ilmiönä. Lisäksi entistä enemmän
20033: sien loppuerien maksatusta siirretään vuonna kunnille ollaan tarjoamassa normaaliehtoisen lai-
20034: 1985 vuosille 1986 ja 1987 enintään 600 miljoo- nan sijasta korkeakorkoista lainaa.
20035: naa markkaa. Järjestelyasiakirjan mukaan kuiten- Maksuvalmiustilanne on vuoden 1984 aikana ja
20036: kin selvitetään mahdollisuudet maksaa loppuerät sen loppupuolella selvästi heikkenemässä useim-
20037: kuntakohtaisesti erityistapauksissa. missa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Syynä tähän
20038: Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliitto on mm. on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen
20039: käsitellyt asiaa alueellaan ja Maakuntaliiton mu- voimakas lisäys.
20040: kaan järjestelyasiakirjassa olevaa mahdollisuutta Tätä taustaa vasten valtionapujen loppuerien
20041: tulee käyttää kaikissa niissä kunnissa, joiden ta- maksatuksen yksipuolinen siirto ilman, että ote-
20042: loudellinen tilanne edellyttää valtionapujen saan- taan huomioon kuntien erilaiset taloudelliset
20043: tia ajallaan. mahdollisuudet, on täysin epäoikeudenmukainen
20044: Maakuntaliiton mielestä viime vuosina harjoi- toimenpide. Tämän johdosta ei saisikaan kunnille
20045: tettu keskiarvopolitiikka kohtelee epäoikeuden- maksettavien valtionavustuksien maksatusta siirtää.
20046: mukaisesti niitä kuntia, joiden taloudellinen ti- Valtion tulisi pahimpien epäoikeudenmukai-
20047: lanne on selvästi alle maan keskiarvon. Jos jollakin suuksien poistamiseksi varata vähintään 100 mil-
20048: isommalla kunnalla on viime vuosina ollut kassa- joonaa markkaa maksettavaksi sellaisille kunnille,
20049: ylijäämää, ei tämä merkitse sitä, että kaikki kun- joiden taloudellinen tilanne on vaikea mm. kor-
20050: nat kestävät samanlaisen talouden kiristämisen kean työttömyyden, alhaisen veroäyrimäärän, jo
20051: mitä valtio on viime vuosien budjeteissaan har- ennestään korkean veroäyrin hinnan ja voimak-
20052: joittanut. kaasti lisääntyneiden sosiaali- ja terveydenhoito-
20053: Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan kunnissa ovat menojen johdosta.
20054: sosiaali- ja terveydenhoitomenot lisääntyneet vuon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20055: na 1984 eri syistä johtuen, joista valtion toimet eivät taen,
20056: ole vähäisimmät, nettomääräisesti keskimäärin
20057: noin 1 penni veroäyriä kohden. Vaihteluväli on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20058: puolen pennin ja runsaan kolmen pennin välillä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
20059: Koska vain muutamat kunnat ovat korottaneet 26.97.30 /isciyksenä 100 000 000 markkaa
20060: äyrin hintaa, on edellä mainittu menojen kasvu maksettavaksi sellaiszfle kunnzfle, joiden
20061: hoidettu investointeja pienentämällä sekä lainoi- taloudellinen tzlanne on vaikea korkean
20062: tusta lisäämällä. Näin ei tietysti voida menetellä työttömyyden, alhaisen veroäyrien mää-
20063: kovin pitkään. Lukuisat Pohjois-Pohjanmaan rän, jo ennestään korkean veroäyrin hin-
20064: kunnat ovat maan velkaisimpia, mitattiinpa vel- nan ja voimakkaasti /isääntyneiden sosiaa-
20065: kamäärää sitten asukas- tai äyripohjalta. li- ja terveydenhoitomenojen johdosta.
20066:
20067: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20068:
20069: Pentti Liedes Esko-Juhani Tennilä
20070: 1984 vp. 1213
20071:
20072: Raha-asia-aloite n:o 1140
20073:
20074:
20075:
20076:
20077: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta pienille ja keskisuurille tiloille
20078: lannoitteiden ja rehujen ostamiseen oikeuttaviin ostotodisteisiin
20079:
20080:
20081: Eduskunnalle
20082:
20083: Karjataloutta harjoittavien pienten ja keski- ostot ja monenlaiset tarvikekustannukset, ovat
20084: suurten tilojen kannattavuus on huonontunut sen hintojen nousut saattaneet taloudellisen kannat-
20085: johdosta, että väkirehujen ja lannoitteiden hinnat tavuuden niin kestämättömäksi, että entistä suu-
20086: ovat niin voimakkaasti nousseet. remmassa määrin on luovuttava karjanpidosta.
20087: Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen alueilla on pal- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20088: jon sellaisia kuntia, joissa maanviljelystilat eivät
20089: ole kyenneet siirtymään ympärivuotiseen viherre- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20090: hun käyttämiseen eivätkä kykene myöskään rehu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20091: viljan riittävään viljelyyn. Tämän johdosta joutu- 30.31.41 5 000 000 markkaa käytettäväksi
20092: vatkin karjataloudessa toimivat pientilat käyttä- pienzlle ja keskisuurzlle tzlozlle lannoittei-
20093: mään puolet saamastaan maitotilistä rehujen osta- den ja rehujen ostamiseen oikeuttaviin os-
20094: miseen. Kun vielä otetaan huomioon lannoitteiden totodisteisiin.
20095:
20096: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20097:
20098: Pentti Liedes Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa
20099: 1214 1984 vp.
20100:
20101: Raha-asia-aloite n:o 1141
20102:
20103:
20104:
20105:
20106: Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tie- ja siltaraken-
20107: nuskohteiden toteuttamiseen
20108:
20109:
20110: Eduskunnalle
20111:
20112: Valtion tie-, silta- ja talonrakennustyöt ovat ol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20113: leet merkittäviä työkohteita, joissa on voitu erityi- taen,
20114: sesti vaikeilla työttömyysalueilla torjua työttö-
20115: myyttä. Myös tieliikenteen kasvu vaatii sitä, että ettd Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20116: valtion toimesta tulisi kyetä entistä enemmän ra- 1985 tulo- ja menoarvioon momentz/le
20117: kentamaan ja uudistamaan tieverkostoa. Nämä 31.24. 77 lisdyksend 30 000 000 markkaa
20118: seikat huomioon ottaen hallituksen ehdottamat tie- ja stftarakennushankkeita varten.
20119: määrärahat yleisten teiden rakentamiseen eivät
20120: ole budjetissa riittävät. Tämän johdosta ehdotam-
20121: me määrärahaa lisättäväksi.
20122:
20123: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20124:
20125: Pentti Liedes Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa
20126: 1984 vp. 1215
20127:
20128: Raha-asia-aloite n:o 1142
20129:
20130:
20131:
20132:
20133: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta Neuvostoliiton kauppaa ke-
20134: hitysalueille kohdistuvilla hankkeillaan edistävien valtionyhtiöi-
20135: den osakepääomien korottamiseen
20136:
20137: Eduskunnalle
20138:
20139: Lappeenrannan korkeakoulun vuodelta 1978 toliittoon suuntautuvan viennin edistämistä vai-
20140: tekemä selvitys Neuvostoliiton kaupan alueellisis- keuttaa noilla alueilla toimivien teollisuuslaitos-
20141: ta työllisyysvaikutuksista osoittaa, että Neuvosto- ten pääomien niukkuus.
20142: liiton viennin työllisyysvaikutuksista kohdistui Kehitysalueiden teollisuuden viennin ja toi-
20143: Uudenmaan, Hämeen sekä Turun ja Porin lääniin mintamahdollisuuksien parantamiseksi tulisi val-
20144: yhteensä 68 %. Oulun ja Lapin läänin osuus työl- tion nykyistä tehokkaammin rahoittaa sellaisia
20145: lisyysvaikutuksista oli yhteensä vain 5 %. valtionyhtiöitä, jotka voisivat Neuvostoliittoon
20146: Pohjois- ja Itä-Suomi ovat maamme kaikkein viennin kautta lisätä työtilaisuuksia Pohjois-Suo-
20147: vaikeimpia työllisyysalueita. Taloudellisen yhteis- messa.
20148: työn kehittäminen Neuvostoliiton kanssa on tosin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20149: viime aikoina tuomassa uusia pysyviä työpaikkoja taen,
20150: rautatievaunutehtaan perustamisen kautta Oulun
20151: läänin alueelle ja Rautaruukin tuonti lisääntyy lä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20152: hiaikoina rakennettavan koksaamon kautta. Vai- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20153: kean työllisyystilanteen vuoksi olisi kuitenkin ää- 32.50.88 80 000 000 markkaa sellaisten
20154: rettömän tärkeää edelleenkin lisätä Neuvostolii- valtionyhtiöiden osakepääoman korotta-
20155: ton kauppaa ja ennen kaikkea kehittää myöskin miseen, jotka edistävät Neuvostoititon
20156: vientiä. kauppaa kehitysalueille kohdistuvilla
20157: Pohjois- ja Itä-Suomen kehitysalueitten tuotan- hankkeillaan.
20158: non edistämistä ja siitä johtuen myöskin Neuvos-
20159:
20160: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20161:
20162: Pentti Liedes Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa
20163: 1216 1984 vp.
20164:
20165: Raha-asia-aloite n:o 1143
20166:
20167:
20168:
20169:
20170: Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
20171: köistämisen tukemiseen
20172:
20173:
20174: Eduskunnalle
20175:
20176: Harvaan asutuilla maaseutupaikkakunnilla on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20177: vielä asutusta, jota ei ole sähköistämiskustannus-
20178: ten kalleuden johdosta kyetty sähköistämään. Tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20179: män johdosta on kohtuutonta, että hallitus esittää 1985 tulo- ja menoarvioon momentiile
20180: määrärahaa vähennettäväksi. Kun vielä otetaan 32.55.41 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
20181: huomioon, että näillä harvaan asutuilla paikka- maaseudun sähköistämisen tukemiseen.
20182: kunnilla voitaisiin sähköistämistöiden lisäämisen
20183: kautta parantaa myös työllisyyttä, tulisi momen-
20184: tin määrärahaa lisätä.
20185:
20186: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20187:
20188: Pentti Liedes Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa
20189: 1984 vp. 1217
20190:
20191: Raha-asia-aloite n:o 1144
20192:
20193:
20194:
20195:
20196: liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyden lieventämiseen
20197: lisäämällä metsänhoitotöitä Pohjois-Pohjanmaalla
20198:
20199:
20200: Eduskunnalle
20201:
20202: Pohjois-Suomen työllisyyden edistämisen kan- Pohjanmaan alueella muuttaa samanlaisiksi kuin
20203: nalta olisi erittäin tärkeää ryhtyä nykyistä tehok- ne ovat Lapin läänin sekä Kuusamon kunnan
20204: kaampiin metsänuudistustöihin. Oulun lääni on alueella. Metsänomistajien rasitteiden lieventämi-
20205: aluetta, jossa useiden kuntien metsäpinta-alasta sen kautta voitaisiin metsien uudistustöitä huo-
20206: puolet on veden vaivaamaa, soistunutta aluetta, mattavasti lisätä. Noitten toimenpiteiden lisäksi
20207: joka peruskuivatusten ja metsänistutusten kautta olisi käyttöön otettava työllisyysvaroin toimeen-
20208: voitaisiin saattaa metsän kasvulle. Sen lisäksi voi- pantavat metsänuudistustyöt. Työllisyysvarojen
20209: daan Pohjois-Pohjanmaan metsiä hoitamalla ja käyttäminen metsänuudistustöihin paikallisen ny-
20210: muuta tehokasta metsänparannustoimintaa jatka- kyistä vapaaruman ja tehokkaamman harkinnan
20211: malla tuon maakunnan metsien vuotuista kasvua ja töiden johtamisen perusteella tulisi lisätä ja
20212: edelleen lisätä seuraavan 10-vuotiskauden aikana tehostaa risusavotta-, harvennus- sekä muita met-
20213: miljoonalla kuutiometrillä. sänparannustöitä. Budjetissa tulisikin ensisijainen
20214: Vajaatuottoismetsiä tulisi uusia Pohjois-Poh- huomio kiinnittää tällaisten varojen tehokkaaseen
20215: janmaalla vähintään noin 8 000 hehtaaria vuosit- lisäämiseen.
20216: tain. Vajaatuottoismetsien hakkuu ja viljely mer- Tämän johdosta ehdotamme työllisyysvaroja li-
20217: kitsisi ammattimetsureita ja muita ammattihenki- sättäväksi 10 miljoonalla markalla Pohjois-Poh-
20218: löstöä Pohjois-Pohjanmaalle noin 400 miestyö- janmaalla suoritettavien metsänuudistustöitten
20219: vuotta. Lisäksi siihen tulisi suunnittelu- ja työn- rahoittamiseksi.
20220: johtohenkilöstö. Metsänomistajien suosittamassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20221: omatoimisessa työssä on työmenekki olosuhteista taen,
20222: johtuen vieläkin suurempi. Hiljattain suoritettu-
20223: jen selvitysten mukaan yksi metsuripaikka Poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20224: jois-Suomessa merkitsee 12,6 työpaikkaa koko 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20225: kansantaloudessa. Näin ollen nuo työt olisivat 34.50.61 lisäyksenä 10000000 markkaa
20226: työllisyyden ja metsävarojen lisäämisen kannalta metsänhoitotöiden lisäämiseksi Pohjois-
20227: erittäin tärkeitä. Pohjanmaalla.
20228: Metsänparannusrahoituslakeja tulisi Pohjois-
20229:
20230: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20231:
20232: Pentti Liedes Esko:Juhani Tennilä
20233:
20234:
20235:
20236:
20237: 153 4284003504
20238: 1218 1984 vp.
20239:
20240: Raha-asia-aloite n:o 1145
20241:
20242:
20243:
20244:
20245: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta osa-aikatyön muuttamiseksi
20246: kokopäivätoimiseksi eräissä tapauksissa
20247:
20248:
20249: Eduskunnalle
20250:
20251: Hallitus esittää momentilla 34.50.61 määrära- Osa-aikatyö tulisi mielestämme muuttaa koko-
20252: haa nuorten henkilöiden ja henkisen alan työttö- päivätyöksi ja siitä tulisi maksaa työehtosopimuk-
20253: mien työllistämiseen osa-aikatyötä käyttäen. Tä- sien mukainen palkka.
20254: hän saakka saadut kokemukset puolipäivätyöstä Momentin perusteluissa olisi lausuttava:
20255: ovat erityisen kielteiset. Nuoria työttömiä on osoi- ''Eduskunta edellyttää määrärahaa käytettävän
20256: tettu hyvinkin etäällä oleviin työkohteisiin, jolloin kokopäivätöiden järjestämiseen.''
20257: matkakulut ja muut puolipäivätyöstä aiheutuvat Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20258: kulut ovat muodostuneet suuriksi eikä puolen
20259: päivän palkka ole riittänyt kohtuulliseen toimeen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20260: tuloon. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20261: Työssäolo ei paranna työttömän tuloja, vaan li- 34.50. 61 50 000 000 markkaa osa-aika-
20262: sää hänen kulujaan. Tämän johdosta osa-aikatyön työn muuttamiseksi kokopäivätyöksi.
20263: järjestäminen johtaa pelkästään virallisten työttö-
20264: myyslukujen puhdistamiseen, joka ei auta työttö-
20265: mien asemaa.
20266:
20267: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20268:
20269: Pentti Liedes Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa
20270: 1984 vp. 1219
20271:
20272: Raha-asia-aloite n:o 1146
20273:
20274:
20275:
20276:
20277: Liedes: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömyyden torjun-
20278: taan vaikeimmilla työttömyysalueilla
20279:
20280:
20281: Eduskunnalle
20282:
20283: Työttömyyden arvioidaan ensi vuoden alussa tumisen asiallisena syynä on ollut varojen puute.
20284: nousevan. Valtion tulo- ja menoarvioon ei ole kui- Jokaiselta tällaiselta alueelta voidaan osoittaa pal-
20285: tenkaan lisätty työllisyysmäärärahoja, vaan asun- jon työmahdollisuuksia ja välttämättömiäkin kun-
20286: torakentaminen ja monet muut tehtävät tulevat tien rakennustehtäviä, mutta varat kulkevat nor-
20287: vähenemään ja siten lisäämään työttömyyttä halli- maalitietä koulujen rakentamisessa ym., jolloin
20288: tuksen esityksen mukaan. työllisyyden edistämistä ei voida vaikeilla alueilla
20289: Työttömyys tunnetaan ennen kaikkea kipeänä toteuttaa.
20290: ongelmana Pohjois-Suomessa, jossa talvisin on Työvoimaviranomaisilla tulisi olla riittävät mää-
20291: työttömänä jopa yli 20 prosenttia koko työvoimas- rärahat käytettävänään vaikeitten työttömyys-
20292: ta. Työttömistä on joka neljäs työtön nuori, alle alueitten työkohteiden joustavaan käynnistämi-
20293: 25-vuotias, jolla useinkaan ei ole ollut edes ensim- seen. Vain sitä kautta voidaan nykyistä työllisyyttä
20294: mäistäkään työpaikkaa ja joka jää kaikkien tuki- parantaa siellä, missä toimenpiteitä kipeimmin
20295: järjestelmien ulkopuolelle. tarvitaan.
20296: Yleisesti tunnustetaan vaikeitten työttömyys- Edellä olevan perusteella ehdotan,
20297: alueitten ongelmat. Valtiovallan toimesta on pe-
20298: rustettu alueprojekteja ja -seurantaryhmiä, joitten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20299: tarkoituksena esitetään olevan valtion määräraho- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
20300: jen ohjaaminen kipeimmille työttömyysalueille. 34.50. 77 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
20301: Tällainenkaan alueellinen työttömyyden torjumi- työttömyyden torjumisen tehostamiseen
20302: nen ei ole tuottanut riittävää tulosta, ja epäonnis- vaikeimmzila työttömyysaluezila.
20303:
20304: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20305:
20306: Pentti Liedes
20307: 1220 1984 vp.
20308:
20309: Raha-asia-aloite n:o 1147
20310:
20311:
20312:
20313:
20314: Liikanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansainvälisten
20315: järjestöjen kautta ohjattavaan kehitysapuun
20316:
20317:
20318: Eduskunnalle
20319:
20320: Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan lähtökohta- tään kehitysyhteistyöhön 1 321 miljoonaa mark-
20321: na on yhteisvastuu kansainvälisestä kehityksestä ja kaa, mikä merkitsee 0,40% :n bruttokansantuote-
20322: tältä pohjalta Suomi on hyväksynyt Yhdistynei- osuutta. Vaikkakin hallitus toteaa esityksessään
20323: den Kansakuntien kehitysstrategiaan sisältyvät tulevansa lisäämään bruttokansantuoteosuutta tä-
20324: kansainväliset velvoitteet. YK:nhyväksymästä 0, 7 män vaalikauden kahdessa jäljellä olevassa tulo- ja
20325: prosentin kehitysaputavoitteesta on muodostunut menoarviossa siten, että 0,7 prosentin tavoitteen
20326: selvin mittapuu, jolla teollisuusmaiden käytän- saavuttaminen on mahdollista, muodostuu tästä
20327: nöllistä panosta ja poliittista yhteisvastuuta kehi- kuluvan vuosikymmenen kuluessa ylivoimainen
20328: tysmaiden auttamiseksi verrataan. Jo vuonna 1970 tehtävä, jos vuoden 1985 määrärahoja ei esitetystä
20329: Suomi sitoutui nostamaan julkisen kehitysapunsa tasosta nosteta. Hallituksen esittämässä tapaukses-
20330: 0, 7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallituk- sa vaadittaisiin tämän vuosikymmenen jäljellä ole-
20331: sen tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1985 eli vina vuosina keskimäärin lähes 0,08% :n BKT:n
20332: lähes 15 vuotta myöhemmin kehitysavun BKT- kasvua. Kehitysyhteistyömille historiassa ei mi-
20333: osuudeksi esitetään 0,40 prosenttia. nään erityisen ripeänkään kasvun vuonna ole
20334: Kehitysyhteistyöpolitiikka palvelee konkreetti- päästy näin suureen BKT-osuuden nousuun.
20335: sella tavalla Suomen ulkopolitiikan perustavoinei- Ulkopoliittista uskottavuuttamme ei voi olla
20336: ta edistäen kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. heikentämättä se, että asetettu tavoite jää jälleen
20337: Kehitysmaiden taloudellisten ja sosiaalisten kehi- saavuttamatta. Onkin välttämätöntä, että vuoden
20338: tysongelmien kärjistyminen lisää yhteiskunnallis- 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä turvataan kehi-
20339: ten häiriöiden vaaraa ja voi horjuttaa myös kan- tysavun tasainen kasvu 0, 7 % :n tavoitteen saavut-
20340: sainvälistä rauhantilaa. Kehitysavulla voidaan näi- tamiseksi vuosikymmenen loppuun mennessä rea-
20341: tä ristiriitoja käytännöllisellä tavalla lieventää. listiselta pohjalta. Suomella on vallitsevan nousu-
20342: Suomi on saanut tunnustusta maana, jonka ulko- suhdanteen johdosta hyvät taloudelliset mahdolli-
20343: politiikka edistää rauhaa ja liennytystä ja joka vai- suudet vuoden 1985 kehitysyhteistyömääräraho-
20344: keissakin oloissa on täyttänyt omat kansainväliset jen lisäämiseen hallituksen tulo- ja menoarvioesi-
20345: sitoumuksensa. Keskeistä ulkopoliittista velvoitet- tyksen tasosta.
20346: tamme ei kuitenkaan toistaiseksi ole täytetty kehi- 0, 7 prosentin tavoite voidaan saavuttaa tasaista
20347: tysavun osalta. kasvuvauhtia noudattaen seuraavasti:
20348: Kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta 1985 1986 1987 1988 1989
20349: 0, 7 % :iin BKT:sta vallitsee periaatteessa poik-
20350: keuksellisen laaja poliittinen yksimielisyys, jonka mmk .... 1476 1 711 2 009 2 287 2 618
20351: takana ovat eduskunta, hallitus ja yleinen mielipi- BKT-
20352: de. Selvänä osoituksena tästä oli keväällä 1984 osuus .... 0,44 0,50 0,57 0,63 0,70
20353: eduskunnassa hallituksen kehitysyhteistyöpoliitti- Eduskunnan tulisi näin nostaa hallituksen tulo-
20354: sesta selonteosta käyty keskustelu. Selonteossaan ja menoarvioesityksessä varattuja kehitysyhteistyö-
20355: hallitus ilmoitti pitävänsä kiinni siitä, että tarkoi- varoja yhteensä 155 milj. markalla eli 1 321 milj.
20356: tuksena on taloudellisten mahdollisuuksien puit- mk:sta 1476 milj. markkaan. Tämä merkitsisi ke-
20357: teissa lisätä kehitysyhteistyövaroja siten, että 0, 7 hitysavun bruttokansantuoteosuuden nousua 0,44
20358: prosentin bruttokansantuoteosuus saavutetaan tä- prosenttiin.
20359: män vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Monenkeskistä apua koskevaan budjettiehdo-
20360: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä esite- tukseensa hallitus ei ole sisällyttänyt ulkoasiainmi-
20361: 1984 vp. - RA n:o 1147 1221
20362:
20363:
20364: nisteriön estttamia sitoumusvaltuuksia. Tämän Edellä olevan johdosta ehdotamme,
20365: johdosta kiinnitämme huomiota ensinnä siihen,
20366: että hallituksen kehitysyhteistyöpoliittisessa selon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20367: teossa todetaan hallituksen pyrkivän lisäämään 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20368: monenkeskisen avun pitkäjännitteisyyttä ottamal- 24.30.66 (Kansainvälisten järjestöjen kaut-
20369: la käyttöön kaikille monenkeskisen avun muo- ta ohjattava kehitysapu) lisäyksenä yhteen-
20370: doille useampivuotiset suunnittelukehitykset. sä 46 000 000 markkaa aloitteessa mainitut
20371: Toiseksi rahoituslaitosten ja elintarvikeavun osalta jakoperiaatteet huomioonottaen ja samalla
20372: Suomen monenkeskisessä avussa noudatetaan jo annetaan valtuus tehdä uusia kansainvälis-
20373: nyt useampivuotisia sitoumuksia. Lisäksi pohjois- ten järjestöjen kautta ohjattavan kehitys-
20374: mainen käytäntö puoltaa siirtymistä useampivuo- avun sopimuksia ja valmistella uusia hank-
20375: tisiin sitoumusvaltuuksiin. On otettava huomi- keita siten, että näistä ja aiempien vuosien
20376: oon, että järjestöjen ohjelmat perustuvat useam- sopimuksista johtuvista toimenpiteistä ai-
20377: pivuotisiin suunnittelulukuihin. heutuu kassamenoja 155 000 000 mark-
20378: Mitä multilateraalisen avun käyttösuunnitel- kaa vuonna 1986 ja 165 000 000 markkaa
20379: maan tulee ehdotamme, että erityisesti UNI- vuonna 1987.
20380: CEF:in tarpeita otetaan huomioon.
20381:
20382: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20383:
20384: Erkki Liikanen Pär Stenbäck Boris Renlund
20385: Håkan Nordman Håkan Malm Ole Wasz-Höckert
20386: Gunnar Jansson Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Kautto
20387: Juhani Vähäkangas Pekka Leppänen Marja-Liisa Salminen
20388: Ensio Laine Heli Astala Lauha Männistö
20389: Pirkko Turpeinen Sten Söderström Vappu Säilynoja
20390: Timo Laaksonen Jouni). Särkijärvi Ilkka Kanerva
20391: Sirpa Pietikäinen Tuulikki Petäjäniemi Erkki Moisander
20392: Pirjo Rusanen Riitta Uosukainen Ben Zyskowicz
20393: Timo Kietäväinen Esko Aho Juhani Alaranta
20394: Mauri Pekkarinen Hannu Kemppainen Katri-Helena Eskelinen
20395: Hannu Tenhiälä Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä
20396: Olavi Martikainen Ville Komsi
20397: 1222 1984 vp.
20398:
20399: Raha-asia-aloite n:o 1148
20400:
20401:
20402:
20403:
20404: Liikanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta STETE:n (Suo-
20405: men toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi) toimin-
20406: nan tukemiseen
20407:
20408: Eduskunnalle
20409:
20410: Suomen Toimikunta Euroopan Turvallisuuden neo työryhmä on yhteisesti muotoillut ja hyväksy-
20411: Edistämiseksi pyrkii aktivoimaan yleistä mielipi- nyt.
20412: dettä Suomessa niin, että toimet Euroopan turval- Pohjoismaiden kansalaisjärjestöjen yhteistoi-
20413: lisuuden edistämiseksi ja ETY-konferenssin pää- minnassa konferenssi on ainutlaatuinen. Ensim-
20414: tösten toteuttamiseksi saisivat eri kansalaispiirien mäistä kertaa eri Pohjoismaiden kansalaisjärjestö-
20415: mahdollisimman laajan ja tehokkaan tuen. jen edustajat näin laajalla ja arvovaltaisella pohjal-
20416: STETEn tavoitteena on myös edistää Euroopan la kokoontuvat yhteen pohtimaan keinoja Pohjo-
20417: turvallisuuteen liittyviä alueellisia ratkaisuja ja jat- lan ydinaseettoman vyöhykkeen vauhdittamisek-
20418: kaa tässä mielessä yhteistyötä muiden Pohjoismai- si. Konferenssin puhujiksi on kutsuttu merkittä-
20419: den kansalaispiirien kanssa. STETE toimii niin viä poliittisia vaikuttajia, mm. useita ministereitä,
20420: ikään yleiseurooppalaisella tasolla - lähinnä eri Pohjoismaista.
20421: Kansainvälisen Euroopan turvallisuus- ja yhteis- Konferenssin jälkeen yhteispohjoismainen työ-
20422: työkomitean puitteissa - maanosan turvallisuu- ryhmä pyrkii jatkamaan aloitettua arvokasta yh-
20423: den takaamiseksi. teistyötä Pohjoismaiden kesken. Tarkoituksena on
20424: Norjan kansankäräjien jäsen Reiulf Steen esitti järjestää yhteisiä seminaareja sekä laatia julkaisuja
20425: keväällä 1982 STETEn järjestämässä seminaarissa ja julkilausumia Pohjolan ydinaseettoman vyö-
20426: eri kansalaispiirejä edustavan yhteispohjoismai- hykkeen aikaansaamiseksi.
20427: sen työryhmän perustamista edistämään Pohjolan ETYKin Madridin seurantakokous päätti järjes-
20428: ydinaseettoman vyöhykkeen luomista. Suomen tää Helsingissä 1. elokuuta 1985 Helsingin ETY-
20429: kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat kään- konferenssin päätösasiakirjan allekirjoittamisen
20430: tyivät kesällä 1982 STETEn puoleen tukien em. 10-vuotistilaisuuden. - STETEn piirissä on aloi-
20431: aloitetta ja ehdottaen, että työryhmän tuloksista tettu valmistelut ETY-konferenssin juhlavuoden
20432: järjestettäisiin laajapohjainen seminaari, jossa kä- huomioimiseksi, sillä on erittäin tärkeää, että
20433: siteltäisiin toimia Pohjolan yhdinaseettoman vyö- ETY-prosessi ja sen merkitys huomioidaan myös
20434: hykkeen edistämiseksi. kansalaistasolla. Koska STETE on Kansainvälisen
20435: Kaikkien eduskuntaryhmien yhteistoimin saa- Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökomitean jä-
20436: tiin työryhmän työ käynnistetyksi. STETE kutsui sen, sillä on erittäin hyvät mahdollisuudet koota
20437: kokoon eri kansalaispiirejä edustavan yhteispoh- laaja kansainvälinen kansalaisjärjestöjen seminaari
20438: joismaisen työryhmän, joka on kokoontunut kol- Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön lujittami-
20439: me kertaa eri Pohjoismaissa. Työryhmä ja sen jäse- seksi. Tämä seminaari olisi samalla STETEn
20440: nistä koottu pienempi työryhmä, joka on kokoon- 15-vuotisen toiminnan merkkitapaus.
20441: tunut viisi kertaa eri Pohjoismaissa, järjestävät ku- Tulevana vuonna STETE on edistämässä Poh-
20442: luvan vuoden marraskuun 24-25. päivänä Köö- joismaiden ja Balkanin naisten ydinaseettornia
20443: penhaminassa Tanskan kansankäräjien tiloissa yh- vyöhykkeitä käsittelevän seminaarin toteuttamista.
20444: teispohjoismaisen Ydinaseeton Pohjola -konfe- Jotta STETE voisi menestyksellisesti jatkaa ai-
20445: renssin, johon osallistuu yli 200 edustajaa eri Poh- nutlaatuista ja merkittävää pohjoismaista yhteis-
20446: joismaiden poliittisista puolueista, ammattijärjes- työtä sekä täyttää ETYKin juhlavuoden sekä oman
20447: töistä, kirkollisista piireistä, rauhanjärjestöistä ja toimintansa 15-vuotisjuhlan merkeissä suunnitel-
20448: muista kansalaisjärjestöistä. Konferenssin pohjana lut tehtävät, edellyttää se varsin mittavia kustan-
20449: on dokumentti ''Pohjolan ydinaseettoman vyö- nuksia, joita STETE ei vuosittaisesta valtionavus-
20450: hykkeen puolesta'', jonka yhteispohjoismai- taan pysty rahoittamaan.
20451: 1984 vp. -- EU\ n:o 1148 1223
20452:
20453: Edellä olevan perusteella ehdotamme, käytettäväksi eri kansalaisptirejå. edustavan
20454: yhteispohjoismaisen työryhmän työhön
20455: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden Pohjolan ydinaseettoman vyöhykkeen
20456: 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle edistämiseksi sekä ETYKin 10-vuotisjuh-
20457: 24.99.50 lisäyksenä 231 000 markkaa eli lan ja STETEn 15-vuotisjuhlan huomioi-
20458: siis yhteensä 431 000 markkaa STETEIIe miseksi kansalaistasolla.
20459:
20460: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
20461:
20462: Erkki Liikanen J. Juhani Kortesalmi Kauko Juhantalo
20463: Ilkka Suominen Olli Helminen Elsi Hetemäki-Olander
20464: Esko Aho Mauri Miettinen Terho Pursiainen
20465: Ilkka Kanerva Ensio Laine
20466: 1224 1984 vp.
20467:
20468: Raha-asia-aloite n:o 1149
20469:
20470:
20471:
20472:
20473: Iindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän-Vilppulan maan-
20474: tien parantamiseksi
20475:
20476:
20477: Eduskunnalle
20478:
20479: Mäntän-Vilppulan maantien n:o 347 merkitys Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20480: on voimakkaasti kasvanut. G. A. Serlachius Oy:n taen,
20481: puutavaraliikenne sekä Mäntän tehtaille että Vilp-
20482: pulan Pohjan sahalle rasittaa varsin voimakkaasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20483: todella heikkokuntoista tietä. Tehdyt "ensiapu- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
20484: korjaukset" eivät asiaa ratkaise. Ko. maantien pe- 31. 24. 77 7 000 000 markkaa Mäntän-
20485: rusparantaminen pitäisi näin ollen saada mahdol- Vzlppulan maantien perusparantamiseen.
20486: lisimman pian toteutetuksi.
20487:
20488: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
20489:
20490: Reijo Lindroos Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
20491: 1984 vp. 1225
20492:
20493: Raha-asia-aloite n:o 1150
20494:
20495:
20496:
20497:
20498: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden-Huutijärven
20499: maantien parantamiseen
20500:
20501:
20502: Eduskunnalle
20503:
20504: Oriveden-Huutijärven maantien merkitys on pian tienpidon ohjelmaan ja samalla olisi harkit-
20505: voimakkaasti kasvanut ja sen kautta suuntautuu tava tien muuttamista kantatieksi. Silloin tie voisi
20506: mm. runsaasti kaukoliikennettä sekä Hämeenlin- mahdollisesti jatkua Laitikkalan (Pälkäne) - Hä-
20507: nan ja Helsingin suuntaan että myös Lahden ja meenlinnan maantien osalta päättyen Hämeen-
20508: Kotkan suuntaan. Tie on tärkein kokoojatie kysei- linnaan.
20509: sellä alueella ja lähentelee kantatien tärkeyttä. Il- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20510: meinen tosiasia on, että liikenne yhä lisääntyy ja
20511: eräs sen lisääjä on mm. kantatie n:o 66, kun se tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20512: lee kokonaisuudessaan valmiiksi. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20513: Oriveden-Huutijärven maantien keskimääräi- 31.24. 77 3 500 000 markkaa Oriveden-
20514: nen liikenne on vuonna 1982 ollut noin 1 500 ajo- Huutzj'ärven maantien perusparannuksen
20515: neuvoa vuorokaudessa. Maantien perusparanta- aloittamiseksi.
20516: minen pitäisi näin ollen saada mahdollisimman
20517:
20518: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
20519:
20520: Reijo Lindroos Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
20521:
20522:
20523:
20524:
20525: 154 4284003504
20526: 1226 1984 vp.
20527:
20528: Raha-asia-aloite n:o 1151
20529:
20530:
20531:
20532:
20533: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköjunien valmistukseen
20534: Valmet Oy:n Tampereen kiskokalustotehtaalla
20535:
20536:
20537: Eduskunnalle
20538:
20539: Valmetin Tampereen tehtailla on työvoiman den 10 kappaleen sähköjunan valmistussarjan
20540: määrässä tapahtunut viime vuosina varsin voima- aloittaminen. Kokonaiskustannukset olisivat noin
20541: kasta vähentymistä. Henkilökuntamäärä oli vuon- 90 milj. markkaa. Nykyisen heikon työllisyyden
20542: na 1981 noin 2 100 henkilöä. Vuoden 1983 lopus- takia sähköjunien valmistus pitäisi aloittaa välittö-
20543: sa henkilökuntaa oli noin 1 200. Vähennystä kol- mästi. Sarjan valmistus ajoittuisi 2-3 vuoden
20544: men vuoden aikana on tapahtunut noin 900 hen- ajalle, jolloin myös kustannukset jakaantuisivat
20545: kilöä. Vähennys on tapahtunut yleensä ns. "luon- useammalle vuodelle.
20546: nollista kautta'', yleensä työjärjestelyjä sekä työt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20547: tömyyseläkettä hyväksi käyttäen. taen,
20548: Mm. syksyllä 1982 Valmetin metsäkoneteolli-
20549: suus siirrettiin Kurikkaan, jolloin vähentyi eri ta- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20550: voin noin 150 työpaikkaa. Tällä hetkellä on vaka- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
20551: vin työllisyystilanne kiskokalustotehtaalla. Erias- 31.94.73 45000000 markkaa sähköjunien
20552: teisia henkilökunnan lomautuksia on ollut vuo- valmistukseen Valmetin Tampereen kisko-
20553: den 1984 aikana. kalustotehtaalla.
20554: Pikaisesti asiaa voisi auttaa vain valtionrautatei-
20555:
20556: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
20557:
20558: Reijo Lindroos Timo Roos
20559: 1984 vp. 1227
20560:
20561: Raha-asia-aloite n:o 1152
20562:
20563:
20564:
20565:
20566: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin keskusvankilan
20567: henkilökunnan vuokra-asuntojen rakentamista varten
20568:
20569:
20570: Eduskunnalle
20571:
20572: Helsingin keskusvankilan henkilökunnan koko- ta kaavan vahvistamisen jälkeen. Kaava on vahvis-
20573: naisvahvuus on 264 henkilöä, jotka jakaantuvat tettu 1980 ja siihen on varattu tontti henkilökun-
20574: peruspalkkaisiin, ylimääräisiin sekä tilapäisiin vir- nan asuntoa varten.
20575: koihin ja toimiin. Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto antoi
20576: Vankilassa on tällä hetkellä vain 48 virkamies- 14.5.1980 Helsingin keskusvankilan henkilökun-
20577: asuntoa, joista 12 on virka-asuntona. Sen lisäksi nan asuinrakentamisesta perustamissuunnitelma-
20578: on parakkimallinen vastaanottoasuntoJa lähinnä kehoituksen työryhmälle, joka on laatinut asuin-
20579: poikamiehille. Parakki on rakennettu poikkeuslu- rakennussuunnitelman, jonka mukaan vankilan
20580: valla ja lupa-aika päättyy 1.8.1985. Asunnot ovat alueelle pitäisi pikaisesti rakentaa henkilökunnal-
20581: lähinnä pieniä 35 m 2 1 h + k huoneistoja. le vuokra-asuntoja.
20582: Henkilökunnan saantia ja pysyvyyttä Helsingin Suunnitelma sisältää seuraavan ehdotuksen:
20583: keskusvankilassa on haitannut voimakkaasti pää- Helsingin keskusvankilan henkilökunnalle raken-
20584: kaupunkiseudulla vallitseva asuntopula. Vankilan nettava asuinrakennuksen huoneohjelman tulisi
20585: uusi henkilökunta tulee pääsääntöisesti Helsingin olla kokonaishyötyalaltaan 3 570 h-m 2 , hankkeen
20586: ulkopuolelta Suomen eri osista. Pääosa henkilö- bruttoalan tulisi olla noin 4 250 b-m 2 ja tilavuu-
20587: kunnasta tekee raskasta vuorotyötä. Tästä johtuen den noin 12 300m 3 • Rakennushanke käsittäisi 48
20588: vuokra-asunnon, varsinkin lapsiperheiden osalta, huoneiston asuinrakennuksen. Huoneistot on mi-
20589: tulee olla riittävän suuri, ettei poikkeava, poik- toitettu lähinnä perheasunnoiksi, jossa on 4 kpl
20590: keuksellisina aikoina tapahtuva työssäkäynti ja le- yksiöitä a 33m 2 , 8 kpl kaksioita a 55m 2 , 28 kpl
20591: von tarve kohtuuttomasti rasita muuta perhettä. kolmen huoneen ja keittiön a 70 m 2 sekä 8 kpl
20592: Vankeinhoitolaitoksessa on kuten eräillä muil- neljän huoneen ja keittiön a 90 m 2 asuntoja. Sen
20593: lakin hallinnonalueilla havaittu, että asuntojen lisäksi riittävät sosiaali- ja varastotilat sekä autoka-
20594: tarjoaminen on henkilökunnan saamisen välttä- tos.
20595: mätön edellytys. Asuntotilanteeseen vaikuttaa Henkilökunnan asuntoja on Helsingin keskus-
20596: myös oleellisesti pääkaupunkiseudulla poikkeuk- vankilassa riittämättömästi. Vankilan toiminnan
20597: sellisen korkea asuntojen hintataso. kannalta on tärkeää, että vankilan välittömässä lä-
20598: Vankeinhoitolaitoksen vuonna 1972 tehdyssä heisyydessä asuu riittävästi henkilökuntaa. Uuden
20599: toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 1974 henkilökunnan saamisessa keskeisellä sijalla on
20600: -1978 hankkeen toteuttaminen oli ajoitettu al- mahdollisuus saada työnantajan kautta asunto.
20601: kavaksi vuonna 1976, jolle vuodelle oikeusminis- Asuntojen saantivaikeudet vaikuttavat haitallisesti
20602: teriö esitti hankkeen rahoittamisen ottamista val- sekä uuden henkilökunnan saantiin että nykyisen
20603: tion tulo- ja menoarvioon. Vuonna 1976 Helsin- pysyvyyteen. Helsingin keskusvankilan suuren
20604: gin keskusvankilan henkilökunnan eri ammatti- asuntovajauksen vuoksi hanketta on pidettävä kii-
20605: osastojen perustama työsuhdeasuntotoimikunta reellisenä.
20606: vetosi kansanedustajiin, jotta määräraha saataisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20607: vuoden 1977 valtion tulo- ja menoarvioon. Ryh- taen,
20608: mä kansanedustajia teki hallitukselle kyselyn toi-
20609: menpiteistä, mihin hallitus aikoo ryhtyä Helsin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20610: gin keskusvankilan henkilökunnan asuntoraken- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
20611: nusohjelman käyntiin saattamiseksi. Vastauksessa 25.50. 74 17 000 000 markkaa Helsingin
20612: todettiin asuntojen riittämättömyys sekä se, että keskusvanktfan henkzlökunnalle rakennet-
20613: keskeneräisestä Sörnäisten ranta-alueen kaavoi- tavaa vuokra-asuntoa varten.
20614: tuksesta johtuen suunnittelu voidaan aloittaa vas-
20615:
20616: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20617: 1228 1984 vp.
20618:
20619: Raha-asia-aloite n:o 1153
20620:
20621:
20622:
20623:
20624: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustukseen Työ-
20625: väen Akatemialle
20626:
20627:
20628: Eduskunnalle
20629:
20630: Kauniaisissa toimivassa Työväen Akatemiassa, Tunnustuksena maamme merkittävimmän yh-
20631: joka täyttää 60 vuotta vuonna 1984, on parhail- teiskunnallisen kansankorkeakoulun työlle ja sen
20632: laan menossa toimitilojen ajanmukaistamis- ja omatoimisuudelle investointiensa rahoittamisessa
20633: saneeraustyö, jonka tarkoituksena on saattaa valtiovallan tulisi osoittaa rakennusavustus Työ-
20634: asunto- ja opetustilat nykyajan vaatimusten tasol- väen Akatemian välttämättömään saneeraushank-
20635: le. Oppilaitos on saanut näihin hankkeisiin val- keeseen.
20636: tionavustusta. Pääosan rahoituksesta Työväen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20637: Akatemia on kuitenkin hankkinut omatoimisesti taen,
20638: lainoina ja avustuksina sekä realisoimalla omai-
20639: suuttaan. Nykyisen rakennusvaiheen viimeisenä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20640: kohteena on Työväen Akatemian päärakennuksen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzl/e
20641: saneeraus, jonka kustannusarvio on 2 000 000 29.57.52 500 000 markkaa rakennus-
20642: markkaa. Oppilaitoksen tarkoituksena on rahoit- avustukseen Työväen Akatemia/le.
20643: taa tämäkin investointi pääosin omatoimisesti.
20644: Rakennustyö aloitetaan v. 1984.
20645:
20646: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
20647:
20648: Paavo Lipponen Pentti Lahti-Nuuttila Arja Alho
20649: Kari Rajamäki Markus Aaltonen Jukka Mikkola
20650: Tuulikki Hämäläinen Jussi Ranta Antti Kalliomäki
20651: Erkki Liikanen Jouko Skinnari Pertti Paasio
20652: Peter Muurman Mikko Rönnholm Mats Nyby
20653: Jouko Tuovinen Lea Savolainen
20654: 1984 vp. 1229
20655:
20656: Raha-asia-aloite n:o 1154
20657:
20658:
20659:
20660:
20661: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta muinaisjäännösrekisterin
20662: suunnittelua varten
20663:
20664:
20665: Eduskunnalle
20666:
20667: Ympäristöministeriön suunnitelma kiinteistö- näin ollen myös kansalaisten oikeusturvaa vahvis-
20668: tietorekisterijärjestelmän suunnitelmaosasta ja tava merkitys. Rekisterin pohjana olisivat esihisto-
20669: maanmittaushallituksen maarekisteritoimiston rian toimiston arkiston tarkastus-, inventointi- ja
20670: hanke kiinteistötiedot sisältävästä rekisterikartta- kaivauskertomukset.
20671: laitoksesta edellyttävät kiinteiden muinaisjään- Muinaisjäännösrekisterin perustamista edellyte-
20672: nösten ottamista huomioon maankäyttöön koh- tään Arkeologia 2 000 -toimikunnan mietinnössä.
20673: distuvina rasitteina. Museoviraston on kyettävä Rekisteri perustettaisiin vaihettain. Alkuvaiheessa
20674: antamaan em. viranomaisille ajan tasalla olevat ja määrärahoja tarvitaan suunnittelutyöhön.
20675: riittävän tarkat tiedot muinaisjäännöksistä suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20676: nitelmien toteuttamisvaiheessa. Atk-pohjaisen taen,
20677: muinaisjäännösrekisterin avulla museovirasto pys-
20678: tyisi vastaamaan näistä yhteistyövelvoitteista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20679: Muinaisjäännösrekisteri tulisi helpottamaan 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20680: museoviraston omien suojelutehtävien hoitoa ja 29.94.21 200 000 markkaa muinaisjään-
20681: tutkimuksen suunnittelua sekä vähentämään lau" nösrekisterin suunnittelua varten.
20682: suntomenettelyä. Rekisterin perustamisella olisi
20683:
20684: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20685:
20686: Paavo Lipponen Lea Savolainen
20687: 1230 1984 vp.
20688:
20689: Raha-asia-aloite n:o 1155
20690:
20691:
20692:
20693: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan liitto-
20694: YK-yhdistys ry:lle Rauhanaseman kunnostamiseksi
20695:
20696:
20697: Eduskunnalle
20698:
20699: Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys ry. on os- Tämä rauhanaseman rakentamisprojekti on
20700: tanut Valtionrautateiltä Pasilan vanhan asemara- neljällä tavalla merkitsevä:
20701: kennuksen purettavaksi, siirrettäväksi ja uudel- - kyse on rautatieperinteen säilyttämisestä
20702: leen pystytettäväksi Helsingin kaupungin tarkoi- (mm. sisustuksessa pyritään tätä huomioimaan)
20703: tukseen osoi ttamalle tontille Itä- Pasilan veturi- - kyse on Itä-Pasilan ainoan puisen rakennuk-
20704: puistikkoon. sen säilyttämisestä ja siten kaupunkikuvan kohen-
20705: Suomen Rauhan liitto kunnostaa aseman ylä- tamisesta
20706: kerran toimitiloiksi itselleen ja jäsenjärjestöilleen - projektilla suomalainen rauhanliike saa en-
20707: sekä alakerran kokoustilaksi myös paikallista väes- simmäisen kerran maamme historiassa itse omista-
20708: töä ja järjestöjä varten. Lisäksi alakertaan suunni- mansa toimitilat, jotka myös kooltaan mahdollis-
20709: tellaan talonmiehen yksiöasunto ja vierashuone. tavat liikkeen vahvistamisen ja omavaraisuuden
20710: Rakentamisen kustannusarvio on noin miljoona nousun (pohjapinta-ala noin 500 m 2 )
20711: markkaa jakautuen arviolta seuraavasti: - projektin välityksellä myös Itä-Pasilan pai-
20712: ostohinta 15 000 mk kallinen väestö saa käyttöönsä kokoontumistiloja.
20713: - purku- ja siirtotyö 60-80 000 mk Rauhanaseman rakentaminen ja rakennuksen
20714: - pystytys- ja kunnostustyö 900 000 mk säilyttäminen ja kunnostaminen vastaa luonteel-
20715: Rakennuksen rahoittamiseksi on käynnistetty taan mm. työväentalojen ja nuorisoseuratalojen
20716: laaja kansalaiskeräys. Keräyksen suojelijana toimii saneerausta ja kunnostamista. Tähän valtiovalta
20717: Rautatiehallituksen pääjohtaja Herbert Römer. on viime vuosina antanut taloudellista tukea.
20718: Postipankin kanssa on sovittu lainoituksesta. Ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20719: kennusmateriaaleja pyritään saamaan mahdolli- taen,
20720: simman paljon lahjoituksena. Aputyöt pyritään
20721: tekemään talkoovoimin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20722: Projektin arkkitehtina on Merja Härö arkkiteh- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20723: titoimisto Kasnio-Häröltä. 29.99.50 200 000 markkaa Suomen Rau-
20724: Projektin kuluessa kerätään asemaan liittyvää han liitto- YK-yhdistys ry:lle Rauhanase-
20725: perinnetietoutta ja historiaa. Asemarakennushan man kunnostamiseksi.
20726: on jo kerran siirretty vuonna 1923 Vammeljoelta
20727: Kannakselta.
20728:
20729: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
20730:
20731: Paavo Lipponen Anna-Liisa Piipari Paula Eenilä
20732: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Maija Rajantie
20733: Riitta Järvisalo-Kanerva Arja Alho Tuulikki Hämäläinen
20734: Mikko Elo Jouko Skinnari Aimo Ajo
20735: Reino Paasilinna Erkki Liikanen Jukka Mikkola
20736: Jussi Ranta Juhani Surakka Marja-Liisa Tykkyläinen
20737: Pertti Paasio Kaisa Raatikainen Matti Louekoski
20738: Aarno von Bell Timo Roos Saara-Maria Paakkinen
20739: Kari Urpilainen Kerttu Törnqvist Lea Savolainen
20740: Antti Kalliomäki Peter Muurman Markus Aaltonen
20741: Mats Nyby Kaj Bärlund
20742: 1984 vp. 1231
20743:
20744: Raha-asia-aloite n:o 1156
20745:
20746:
20747:
20748:
20749: Lipponen ym.: Määrarahan osoittamisesta Helsingin autovarikon
20750: rakentamiseksi
20751:
20752:
20753: Eduskunnalle
20754:
20755: Posti- ja telelaitoksen Helsingin autovarikko- taessa voidaan nykyisen tilanteen jatkumista pitää
20756: hanke on ollut vireillä jo 1940-luvun lopulta saak- huolestuttavana kustannusmielessäkin tarkastel-
20757: ka edeten varsin hitaasti. tuna. Toimintojen keskittämiseen verrattuna lai-
20758: Toimintaa on keskitetty Helsingin Pasilaan, jos- tokselle koituu nykyisen käytännön mukaan tap-
20759: sa toimii laitoksen suurin postin lajittelukeskus. piota noin 3 miljoonaa mk/vuosi.
20760: Toimintoja Helsingissä alettiin keskittää Pasi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20761: laan 1970-luvulla, jolloin tarkoituksena oli myös taen,
20762: autovarikon rakentaminen samalle tontille.
20763: Autovarikonkin maanrakennustyöt valmistui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20764: vat 15.4.1980, mutta tarvittavia määrärahojen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20765: myöntämistä ja rakentamislupaa on siirretty 31.94.74 5000000 markkaa Helsingin
20766: '' suhdannepoliittisin perustein''. autovarikon rakennustyön aloittamiseksi.
20767: Posti- ja telelaitoksen kannalta asiaa tarkastel-
20768:
20769: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20770:
20771: Paavo Lipponen Reino Paasilinna Arja Alho
20772: 1232 1984 vp.
20773:
20774: Raha-asia-aloite n:o 1157
20775:
20776:
20777:
20778:
20779: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta tilapäisessä työsuhteessa
20780: olevien työntekijöiden vakinaistamiseksi Valtionrautateillä
20781:
20782:
20783: Eduskunnalle
20784:
20785: Valtionrautateillä rataosasto työllisti tammi- aiheuta muita muutoksia kuin sen, että palkkaus-
20786: elokuussa 1983 keskimäärin noin 4 200 työnteki- määrärahat voitaisiin osoittaa nykyisten inves-
20787: jää. Näistä osa, noin 2 600, on ns. vakinaisia työn- tointi- ja työllisyysmäärärahojen sijaan suoraan
20788: tekijöitä. Muu osa työntekijöistä on tilapäistä työ- palkkausmomentilta.
20789: voimaa. Näiden työntekijöiden osalta tilapäisyyttä Edellä olevan johdosta ehdotamme,
20790: on jatkunut muutaman kuukauden tai enintään
20791: vuoden pitoisin määräaikaisin työsuhtein useiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20792: vuosien ajan. Tilanne johtaa siihen, että työnteki- 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
20793: jät ovat jatkuvassa epävarmuudessa työn jatkumi- 31.90. 01 alamomentzlie 242 000 000 mar-
20794: seen nähden ja jäävät eräiltä osin vaille vakinaisel- kan lisämåä'rärahan, jonka puitteissa Val-
20795: le työntekijälle kuuluvia etuuksia. tionrautatetllä nykyisiä tilapäisessä työsuh-
20796: Rataosasto voisi vakinaistaa nykyisin noin 2 600 teessa olevia henktlöt'tå' voitaistin vakinais-
20797: henkilön lisäksi noin 600 henkilöä. taa noin 600 henkzlöä.
20798: Tämän määrän vakinaistaminen ei itse asiassa
20799:
20800: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
20801:
20802: Matti Louekoski Tuulikki Hämäläinen Arja Alho
20803: Jussi Ranta Risto Ahonen Jukka Mikkola
20804: 1984 vp. 1233
20805:
20806: Raha-asia-aloite n:o 1158
20807:
20808:
20809:
20810:
20811: Louekoski ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta saariston ym-
20812: päristönhoitoavustuksiin
20813:
20814:
20815: Eduskunnalle
20816:
20817: Suomen merellinen saaristo on ainutlaatuinen ja menoarviossa noussut suhteellisen hitaasti,
20818: koko maailmassa. Sen luonto on kuitenkin her- vaikka tarvetta saariston ympäristönhoidon tehos-
20819: kästi vahingoittuvaa. Saariston luonnon rasitukset tamiseen eittämättä on.
20820: ovat lisääntyneen venematkailun ja kesämökki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20821: asutuksen vuoksi kasvaneet. Saariston ympäristön- taen,
20822: hoidolle aiheutuu tästä syystä vaativia tehtäviä.
20823: Vuonna 1981 voimaan tulleen, saariston kehityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20824: sen edellytyksistä säädetyn lain mukaan saariston 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20825: kunnat ovat oikeutettuja ympäristönhoitoavus- 35.15. 621isäyksenä 50 000 markkaa saaris-
20826: tuksiin. Niiden määrä on kuitenkin valtion tulo- ton ympäristönhoitoavustuksiin.
20827:
20828: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
20829:
20830: Matti Louekoski Liisa Jaakonsaari Vieno Eklund
20831: Paavo Lipponen Kaj Bärlund Kaisa Raatikainen
20832: Anna-Liisa Piipari Impi Muroma Tuulikki Hämäläinen
20833:
20834:
20835:
20836:
20837: 155 4284003504
20838: 1234 1984 vp.
20839:
20840: Raha-asia-aloite n:o 1159
20841:
20842:
20843:
20844:
20845: Louekoski ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun
20846: asuntotuotannon erityisjärjestelyihin
20847:
20848:
20849: Eduskunnalle
20850:
20851: Valtion tulo- ja menoarvioiden linjana on viime Pääkaupunkiseudun asuntojanoissa on jatku-
20852: vuosina ollut asuntotuotantovarojen osalta voima- vasti yli 10 000 kunnallista vuokra-asuntoa jonot-
20853: kas supistuminen. Erityisen kovasti tämä toimen- tavaa ruokakuntaa, mikä luku omasta puolestaan
20854: pidesuunta on kohdistunut pääkaupunkiseudun kertoo tilanteen karmeuden, kun koko maassa
20855: asunto-oloihin. Vuosina 1981-1982 oli pääkau- aiotaan rakentaa vuonna 1984 vain 3 000 aravalai-
20856: punkiseudun vuokra-asuntotuotanto vain 1 600 noitettua vuokra-asuntoa.
20857: asuntoa vuodessa, kun vielä kaudella 1976-1980 Aravamäärärahojen niukkuus merkitsee erityi-
20858: se oli noin 2 100 asuntoa vuodessa. Tämäkään sesti niukkuutta kohtuuhintaisten perheasuntojen
20859: tuotantomäärä ei silloin tyydyttänyt asunnontar- tarjonnassa. Se nostaa puolestaan myös kovan ra-
20860: vetta, joka on koko 1970-luvun lopun ja 1980- han asuntojen hintoja ja aivan erityisesti kovalla
20861: luvun alun ajan vain kärjistynyt. rahalla rakennettujen pien- ja perheasuntojen
20862: Nykyään asuu pääkaupunkiseudulla puutteelli- hintoja. Puute ja hintojen nousu kohdistuvat siksi
20863: sesti n. 130 000 henkilöä, joista ahtaasti asuvia- erityisen voimakkaasti asutuskeskuksiin, varsinkin
20864: kansallisen mittapuun mukaan mitattuna - on pääkaupunkiseudulle ja asutuskeskuksissa nuoriin
20865: 45 000 henkilöä ja varustetasoltaan puutteellisesti ja nuoriin lapsiperheisiin sekä puutteellisissa
20866: asuvia 85 000 henkilöä. Alivuokralaisina asuu oloissa asuviin ruokakuntiin, sanalla sanoen pieni-
20867: runsaat 10 000 henkilöä ja asunnon tarpeessa ole- tuloisiin.
20868: via laitosasukkeja on 2 200 henkilöä. Kokonaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20869: vailla asuntoa on yli 6 500 henkilöä. taen,
20870: Keskimääräisesti viimeisten 15 vuoden aikana
20871: selvästi kohentunut asuntotilanne koko maassa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20872: myös pääkaupunkiseudulla on tuonut entistä sel- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20873: keämmin esille ne asumistasoerot, jotka erityisesti 35.45.83 (Asuntolaina!) 40000000 mark-
20874: pääkaupunkiseudun asukkaita rasittavat. Hyvien kaa pääkaupunkiseudun asunto-olojen
20875: asunto-olojen rinnalla on koko maatakin ajatellen vaatimiin erityisjärjestelyihin nuorten,
20876: sekä määrällisesti että laadullisesti kaikkein suu- nuorten lapsiperheiden ja puutteellisesti
20877: rimpia puutteita varsin runsaasti. asuvien asuntotilanteen korjaamisekS!·.
20878:
20879: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
20880:
20881: Matti Louekoski Impi Muroma
20882: Tuulikki Hämäläinen Liisa Arranz
20883: Arja Alho
20884: 1984 vp. 1235
20885:
20886: Raha-asia-aloite n:o 1160
20887:
20888: Louvo ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta ilmansuojelun ja
20889: jätehuollon tehostamiseksi tarvittavien virkojen perustamiseen
20890: lääninhallituksiin
20891:
20892: Eduskunnalle
20893:
20894: Jätehuoltolaki ja ilmansuojelulaki ovat asetta- Kun virkojen perustamiseen osoitetaan varat
20895: neet teollisuudelle ja yrityksille velvoituksia, jotka valtion budjetin kautta, vältetään kaavaillut suun-
20896: niiden on otettava huomioon suunnitellessaan nitelmat uudesta hallinnolliset kulut peittävästä
20897: tuotantoaan, uusinvestointejaan ja prosessimuu- ympäristönsuojelulupaan ja -ilmoitukseen liitty-
20898: toksia. Hallinnolla, erityisesti lääninhallitusten västä tarkastus- ja valvontamaksusta, jota on suun-
20899: ympäristönsuojelutoimistoilla, ei kuitenkaan ole niteltu kokeiltavaksi ensin jätehuollossa. Tämä-
20900: nykyään resursseja perehtyä yritysten investointi- hän ei olisi yrityksille muuta kuin uusi veronluon-
20901: aikataulujen mukaisesti uusiin suunnitelmiin, jos- teinen maksu. Nykyiset kokemukset osoittavat,
20902: ta seuraa huomattavia taloudellisia menetyksiä ja että tuollaisten maksujen tuotoilla voidaan todel-
20903: koko tuotantoelämän kehityksen hidastumista, lisuudessa kattaa aivan muuta kuin mitä varten ne
20904: minkä vaikutukset puolestaan heijastuvat kilpai- on säädetty, joten tarkkaan määritellyin budjetti-
20905: lukykyyn ja edellytyksiin ylipäätänsä pysyä kan- varoin on hallintokulut syytä edelleenkin hoitaa.
20906: sainvälisessä kilpailussa mukana. Jätehuoltolain tavoitteena on jätteiden hyöty-
20907: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityk- käyttö, mitä on kaikin järkevin, myönteisin kei-
20908: sessä ehdotetut kolme uutta virkaa ja tointa sekä noin edistettävä. On selvää, että jätehuoltosuun-
20909: muutamien tällä hetkellä työllisyysvaroin palkat- nitelmilla ja niiden hyväksymisellä on merkittävä,
20910: tujen virastotyöntekijöiden toimien muuttami- myös hyötykäyttöä ohjaava vaikutus. Siksi onkin
20911: nen vakinaisiksi toimiksi ympäristönsuojelutehtä- ehdottoman välttämätöntä saada ammatti-ihmi-
20912: vien hoitamiseksi lääninhallituksissa, ei juurikaan siä, alan asiantuntijoita, näitä asioita hoitamaan.
20913: asiantilaa paranna. Ongelmana säilyy jatkuvasti laskihan sisäasiainministeriön ympäristönsuojelu-
20914: myös se, että vaikka lisätyövoimaksi on työllistä- toimisto jo muutama vuosi sitten, että maassam-
20915: misvaroin saatu palkatuksi virastotyöntekijöitä ja me tuhlataan lähes kolme miljardia markkaa vuo-
20916: he voivat myös käsitellä ilmansuojeluilmoituksia sittain, kun hyödynnettäviä jätteitä ei käytetä
20917: ja jätehuoltosuunnitelmia, heille ei kuitenkaan hyödyksi.
20918: saa järjestää mitään vastaavaa koulutusta, koska Sekä ilmansuojelun että jätehuollon tehokkaa-
20919: he ovat tilapäisiä työntekijöitä työskennellessään seen toteuttamiseen tähtääväHä työllä on niin suu-
20920: yhdeksän kuukautta vuodessa. ri kansantaloudellinen, kansanterveydellinen ja
20921: Asioiden joustavan hoidon ja näin ympäristön- yleinen ympäristönsuojelullinen merkitys, että
20922: suojelun edistämisen samoin kuin myös nykyisten välttämättömät hallintokulut on voitava rahoittaa
20923: virastotyöntekijöiden kannalta tämä asiaintila ei valtion budjetin kautta esimerkiksi lisääntyvän
20924: voi olla tarkoituksenmukainen vaan kaikkien edun hyötykäytön vapauttamin varoin, joista myös val-
20925: mukaista olisi perustaa riittävästi virkoja ja toimia, tion verotulot lisääntyvät.
20926: joihin olisi mahdollista saada pätevää, asiantunte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20927: vaa työvoimaa, jota voisi myös jatkokouluttaa. taen,
20928: Suunnitelmat siirtää virkoja ja henkilöitä vesi-
20929: hallinnosta ympäristöhallintoon vuonna 1986 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20930: ovat kannatettavia, jos vesihallinnossa todellakin 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20931: on ylikapasiteettia, mutta siirrot eivät ensi vuoden 26. 05. 01 lisäyksenä 5 000 000 markkaa tl-
20932: tilannetta paranna. Ilmansuojelu- ja jätehuolto- mansuojelun ja jätehuollon tehostamiseksi
20933: asioitten asiantuntijoita tarvitaan joka tapauksessa tarvittavien virkojen ja toimien perustami-
20934: perusmäärä lääninhallituksissakin. seen lääninhallituksiin.
20935: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20936:
20937: Anna-Kaarina Louvo Pekka Löyttyniemi Matti Lahtinen
20938: Aino Pohjanoksa Tuulikki Petäjäniemi Helena Pesola
20939: Sirpa Pietikäinen Pirjo Rusanen Riitta Uosukainen
20940: Erkki Moisander Liisa Hilpelä Kaarina Dromberg
20941: 1236 1984 vp.
20942:
20943: Raha-asia-aloite n:o 1161
20944:
20945:
20946:
20947:
20948: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimus- ja tuotekehitys-
20949: insinöörin viran perustamiseen Kotkan teknilliseen oppilaitok-
20950: seen
20951:
20952: Eduskunnalle
20953:
20954: Suomen kansantalouden suuri riippuvuus vien- Erityisesti taantuvilla suurteollisuusalueilla tar-
20955: nistä, teollisuusmaitten avoin kilpailu ja teknolo- vitaan elinkeinoelämän rakenteen monipuolista-
20956: gian nopea kehitys edellyttävät kaikkien mahdol- mista, yrittäjien ja yrittäjyyden tukemista ja edel-
20957: listen tutkimus- ja tuotekehitysresurssien käyt- lytysten parantamista. Tämä on todettu mm.
20958: töönottoa ja huomattavaa panostusta niihin. useissa Kymen läänin lääninhallituksen, maa-
20959: Valtioneuvoston periaatepäätös teknologiapoli- k.untaliittojen ja yrittäjien kokouksissa ja esityk-
20960: tiikasta 1982 ja muut selvitykset ovatkin johtaneet sissä.
20961: mm. Teknologian kehittämiskeskuksen perusta- Kymen läänin suuret kehitystarpeet ja toisaalta
20962: miseen ja tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen Kotkan teknillisen oppilaitoksen uuden teknolo-
20963: määrärahojen lisäämiseen. gian laite- ja tietoresurssit - onhan Kotkan tek-
20964: Kuitenkin on tunnettua, että tutkimuslaitoksia nillisessä oppilaitoksessa ainoana Suomessa sekä
20965: ja korkeakouluja käyttävät pääasiassa vain suuret mittaus- ja säätätekniikan että tietotekniikan
20966: yritykset ja niistäkin vain lähellä olevat yksiköt. opintosuunnat ja siellä on aloitettu erikoistumi-
20967: Pienet ja keskisuuret yritykset etsivät tietoja ja tut- nen myös mekatroniikkaan - huomioon ottaen
20968: kimusmahdollisuuksia KTM:n teollisuuspiireiltä olisi ensiarvoisen tärkeää, että jo ensi vuonna voi-
20969: ja teknillisiltä oppilaitoksilta. taisiin perustaa tutkimus- ja tuotekehitysinsinöö-
20970: Teknillisten oppilaitosten tutkimus- ja kokeilu- rin (A 25) virka Kotkan teknilliseen oppilaitok-
20971: välineet ovat monipuoliset. Kapasiteettia yritysten seen eritysesti läänin PKT-yritysten ja oppilaitok-
20972: palvelemiseen omakustannushintaan olisi mm. ai- sen vuorovaikutuksen tehostamiseksi.
20973: neenkoetuksen, mittausten, tuotekehityksen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20974: menetelmäkehityksen (myös ns. insinöörityöt ym. taen,
20975: harjoitustyöt), atk-ohjelmien ja laitekehityksen,
20976: tarkastuksien ja laskelmien suorittamisessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20977: Valitettavasti ei ole vielä saatu henkilökuntaa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20978: laboratorioitten käyttöä, tutkimusta, projektien 29.76.01 150 000 markkaa tutkimus- ja
20979: hoitoa ja kehitystyötä varten. Myöskään opettajille tuotekehitysinsinöörin viran perustami-
20980: ei ko. aikoja ole irrotettu. seen Kotkan teknziliseen oppzlaitokseen.
20981:
20982: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20983:
20984: Anna-Kaarina Louvo Riitta Uosukainen Heikki Kokko
20985: Erkki Moisander Anna-Liisa Piipari Seppo Tikka
20986: 1984 vp. 1237
20987:
20988: Raha-asia-aloite n:o 1162
20989:
20990:
20991:
20992:
20993: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholismin ja huumeiden
20994: käytön kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten
20995:
20996:
20997: Eduskunnalle
20998:
20999: Maailman terveysjaf)estön yleiskokouksen 2 5 Sama koskee osittain myös Pohjoismaiden rait-
21000: päivänä toukokuuta 1979 hyväksymän päätöslau- tiusneuvoston toimintaa. Jopa valitut edustajat
21001: selman mukaan alkoholin liikakäytön haitat kuu- ovat usein joutuneet osallistumaan matkoista ai-
21002: luvat maailman suurimpiin terveysongelmiin. heutuviin kustanuksiin, joskus suorastaan maksa-
21003: Yleiskokous kehotti jäsenvaitiaitaan ryhtymään maan ne itse.
21004: tarpeellisiin toimenpiteisiin alkoholijuomien ku- Tärkeänä syynä alkoholijuomien kulutuksen li-
21005: lutuksen vähentämiseksi ja antoi Maailman ter- sääntymiseen eri maissa on ollut mannermaisen
21006: veysjärjestön tehtäväksi kehottaa eri maita toimi- juomatavan leviäminen. Se ei ole missään syrjäyt-
21007: maan entistä enemmän yhdessä alkoholiongel- tänyt vanhoja kulutustottumuksia, vaan se on tul-
21008: mien ehkäisyn ja hoidon kehittämiseksi. lut niiden lisäksi. Huumausaineiden kauppa on
21009: Maailman terveysjärjestön apuelimenä tässä toi- kansainvälistä rikollisuutta, jonka hallinta edellyt-
21010: minnassa on Kansainvälinen alkoholi- ja huume- tää yhteisiä toimenpiteitä eri maiden viranomai-
21011: neuvosto (International Council on Alcohol and silta. Nykyisissä oloissa ehkäisy voi olla tehokasta
21012: Addictions, ICAA), jonka toimisto sijaitsee Lau- vain silloin, kun siihen pyritään samantapaisin
21013: sannessa, Sveitsissä. Sen suomalaiset jäsenjärjes- toimenpitein mahdollisimman monessa maassa.
21014: töt, Alkoholintutkimussäätiö ja Suomen Raittius- Siksi kansainvälisten työmuotojen ylläpitäminen
21015: järjestöjen Liitto, ovat aktiivisesti ottaneet osaa ja kehittäminen on ensiarvoisen tärkeätä juuri
21016: neuvoston toimintaan, viimeksi Zagrebissa, Ju- nyt.
21017: goslaviassa, vuonna 1983 ja Ateenassa, Kreikassa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21018: vuonna 1984. taen,
21019: Riittävän osanoton varmistaminen Kansainväli-
21020: sen alkoholi- ja huumeneuvoston kokouksiin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21021: seminaareihin ja kongresseihin on osoittautu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
21022: nut vaikeaksi. Sosiaali- ja terveysministeriöllä 33.99.25 JOO 000 markkaa kansainväliseen
21023: ja Suomen Raittiusjärjestöjen Liitolla ei ole ol- toimintaan alkoholismin ja huumeiden
21024: lut riittävästi määrärahoja näihin tarkoituksiin. käytön ehkäisemiseksi.
21025:
21026: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21027:
21028: Anna-Kaarina Louvo Pekka Löyttyniemi Matti.Lahtinen
21029: Aino Pohjanoksa Tuulikki Petäjäniemi Boris Renlund
21030: Hannele Pokka Helena Pesola Sirpa Pietikäinen
21031: Pirjo Rusanen Riitta Uosukainen Erkki Moisander
21032: Liisa Hilpelä Kaarina Dromberg Sampsa Aaltio
21033: Einari Nieminen Heikki Kokko
21034: 1238 1984 vp.
21035:
21036: Raha-asia-aloite n:o 1163
21037:
21038:
21039:
21040:
21041: Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
21042: kentamiseksi välille Viipurintien liittymä-Siiri valtatiellä n:o 10
21043:
21044:
21045: Eduskunnalle
21046:
21047: Viime aikojen liikenneonnettomuustilastot Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21048: ovat olleet huolestuttavia. Osasyynä tähän ovat il- taen,
21049: meisesti lisääntynyt liikenne ja toisaalta liikenne-
21050: verkon kehityksen laiminlyönti. Erityisesti Hä- ettå· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21051: meen läänin alue on jäänyt vähälle huomiolle. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
21052: Tästä syystä tulisi varata nykyistä enemmän mää- 31. 24. 77 2 900 000 markkaa kevyen lii-
21053: rärahoja erityisesti kevyen liikenteen väylien ra- kenteen väylän rakentamiseksi valtatielle
21054: kentamiseksi mm. koululaisten ja työmatkaliiken- n:o 10 välille Viipurintien liittymä-Siiri.
21055: teen turvallisuuden parantamiseksi.
21056:
21057: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
21058:
21059: Martti Lähdesmäki
21060: 1984 vp. 1239
21061:
21062: Raha-asia-aloite n:o 1164
21063:
21064:
21065:
21066:
21067: Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta alikulkutien rakentamiseksi
21068: Ruununmyllyn tien liittymään valtatiellä n:o 10
21069:
21070:
21071:
21072: Eduskunnalle
21073:
21074: Viime aikojen liikenneonnettomuustilastot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21075: ovat olleet huolestuttavia. Osasyynä tähän ovat il- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
21076: meisesti lisääntynyt liikenne ja toisaalta liikenne- 31.24. 77 600 000 markkaa kevyen liiken-
21077: verkon kehityksen laiminlyönti. Erityisesti Hä- teen alikulkutien rakentamiseksi valtatielle
21078: meen läänin alue on jäänyt vähälle huomiolle. n:o Ruununmyllyn tien liittymään eri-
21079: Tästä syystä tulisi varata nykyistä enemmän mää- tyisesti Ruununmyllyn koululaisten liiken-
21080: rärahoja erityisesti kevyen liikenteen väylien ra- neturvallisuuden parantamiseksi.
21081: kentamiseksi mm. koululaisten ja työmatkaliiken-
21082: teen turvallisuuden parantamiseksi.
21083: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21084: taen,
21085:
21086: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
21087:
21088: Martti Lähdesmäki
21089: 1240 1984 vp.
21090:
21091: Raha-asia-aloite n:o 1165
21092:
21093:
21094:
21095:
21096: Lähdesmäki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
21097: kentamiseksi välille Katumaotien liittymä-Rautaruukin liittymä
21098: maantiellä n:o 290
21099:
21100: Eduskunnalle
21101:
21102: Viime aikojen liikenneonnettomuustilastot ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21103: olleet huolestuttavia. Osasyynä tähän ovat ilmei- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21104: sesti lisääntynyt liikenne ja toisaalta liikennever- 31.24. 77 1 300 000 markkaa maantielle
21105: kon kehityksen laiminlyönti. Erityisesti Hämeen n:o 290 kevyen lti"kenteen väylän rakenta-
21106: läänin alue on jäänyt vähälle huomiolle. Tästä miseksi våltlle Katumantien /zittymå·-
21107: syystä tulisi varata nykyistä enemmän määrärahoja Rautaruukin liittymä (1, 1 km) erityisesti
21108: erityisesti kevyen liikenteen väylien rakentamisek- lasten koulumatkojen sekä" vilkkaan työ-
21109: si mm. koululaisten ja työmatkaliikenteen turval- matka/zi"kenteen vuoksi.
21110: lisuuden parantamiseksi.
21111: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21112: taen,
21113:
21114: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
21115:
21116: Martti Lähdesmäki
21117: 1984 vp. 1241
21118:
21119: Raha-asia-aloite n:o 1166
21120:
21121:
21122:
21123:
21124: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta tietokonetomografia-
21125: laitteiden hankkimiseksi Kanta-Hämeen keskussairaalaan
21126:
21127:
21128: Eduskunnalle
21129:
21130: Tietokonetomografiasta on tullut monissa ta- markkaa. Oman tietokonetomografiatoiminnan
21131: pauksissa korvaamaton ja korkeatasoinen tutki- aloittamiseen ei tarvittaisi Kanta-Hämeen keskus-
21132: musmenetelmä, jonka käyttöalue yhä kasvaa. sairaalassa henkilökunnan lisäystä. Myöskin tarvit-
21133: Paitsi keskushermoston tutkimuksiin, sitä käyte- tavat tilat ovat olemassa.
21134: tään enenevässä määrin myös muihin tarkoituk- Nykyinen tilanne on taloudellisesti epätarkoi-
21135: siin, kuten urologisiin selvityksiin ja vatsaontelon tuksenmukainen. Lisäksi se on epäoikeudenmu-
21136: tutkimuksiin. Myös ortopedian alalla sillä on mer- kainen kantahämäläisiä potilaita kohtaan, koska
21137: kittävää käyttöä. Huomattava on myös, että tieto- esimerkiksi päivystysluontoisten tietokonetomo-
21138: konetomografiaa tarvitaan yhä useammin akuu- grafiatutkimusten mahdollisuus puuttuu.
21139: teissa ja päivystystapauksissa. On selvää, että jo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
21140: kainen keskussairaalamme tarvitsee tietokoneto- taen,
21141: mografian tarjoamat diagnostiset mahdollisuu-
21142: det. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21143: Omien laitteiden puuttuessa mm. Kanta-Hä- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21144: meen keskussairaala joutuu ostamaan nämä palve- 33. 79.31 3 000 000 markan mäå'rärahan
21145: lut ulkopuolisilta. Tulevana vuonna tähän arvioi- tietokonetomografialaitteiden hankkimi-
21146: daan tarvittavan varoja noin 1 milj. markkaa. seksi Kanta-Håmeen keskussairaalaan.
21147: Oman laitteen hankinta maksaisi noin 3 milj.
21148:
21149: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
21150:
21151: Martti Lähdesmäki Lea Savolainen
21152:
21153:
21154:
21155:
21156: 156 4284003504
21157: 1242 1984 vp.
21158:
21159: Raha-asia-aloite n:o 1167
21160:
21161:
21162:
21163:
21164: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen yliopiston ope·
21165: tusjaostojen opettajan virkojen perustamista varten
21166:
21167:
21168: Eduskunnalle
21169:
21170: Tampereen yliopistossa on tähän mennessä suo- jentaa niin, että lain purun luettaisiin myös ne
21171: ritettu opetusjaostoissa noin 6 000 tutkintoa Yh- edellä mainitut opetuksen alat, jotka tällä hetkel-
21172: teiskunnallisen Korkeakoulun puitteissa vuoteen lä ovat sen ulkopuolella.'' Tämä on nyt entistäkin
21173: 1966 ja sen jälkeen Tampereen yliopistoksi muut- luonnollisempaa koska asetuksella 200182 Tam-
21174: tuneessa korkeakoulussa. pereen yliopiston opetusjaostotutkinnot ovat
21175: Opetusjaostoihin ovat perinteellisesti päässeet alempia korkeakoulututkintoja. Näin ollen ei ole
21176: opiskelemaan muutkin kuin ylioppilastutkinnon pohjaa samanarvoisten tutkintojen pitämiselle eri-
21177: suorittaneet henkilöt. Nykyisin on opetusjaosto- arvoisessa asemassa jättämällä toiset tutkinnot
21178: jen opiskelijoistakin valtaosa ylioppilastutkinnon korkeakoulujen kehittämislain ulkopuolelle ja pi-
21179: suorittaneita. tämällä toiset lain piirissä. Täten on nykyisin
21180: Hallituksen esityksen (HE n:o 202/1965 vp.) esim. varanotaarin tutkinto lain piirissä, mutta sii-
21181: tultua hyväksytyksi eduskunnassa ja Yhteiskun- hen rinnastettava Tampereen yliopiston opetus-
21182: nallisen Korkeakoulun nimen muuttuessa Tam- jaostotutkinto hallintovirkamiestutkinto on lain
21183: pereen yliopistoksi eduskunta vastauksessaan hal- ulkopuolella.
21184: lituksen esitykseen lausui edellyttävänsä, ''että Osa aloitteen allekirjoittajista on toivomusaloit-
21185: Yhteiskunnallisen Korkeakoulun tähänastinen teessaan n:o 271 vuoden 1984 valtiopäiville esittä-
21186: tehtävä säilytetään Tampereen Yliopistossa ja että nyt, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin korkea-
21187: yliopiston kaikissa opetusyksiköissä pidetään niin- koulujen kehittämislain muuttamiseksi siten, että
21188: kuin hallituksen esityksen perusteluissa on lausut- myös Tampereen yliopiston opetusjaostot ja täy-
21189: tu, nykyiseen tapaan opintie avoinna myös lahjak- dennyskoulutuskeskus kuuluisivat korkeakoulu-
21190: kaille ylioppilastutkintoa Suorittamattomille opis- jen kehittämislainsäädännön piiriin.
21191: kelijoille''. Tampereen yliopisto on toteuttanut Täydennyskoulutuskeskuksen osalta toteamme,
21192: tätä periaatetta erityisesti opetusjaostotutkintojen että vuonna 1981 on annettu komiteamietintö
21193: suorittamismahdollisuuksia tarjoamalla, mutta avoimesta korkeakoulusta (KM 1981: 36) ja vuon-
21194: myös tiedekuntatutkinnoissa. na 1983 Opetusministeriön avoimen korkeakou-
21195: Tampereen yliopiston käsityksen mukaan voi- luopetuksen maksutyöryhmän muistio (OP-työ-
21196: daan yliopistoa kehittää tasapuolisesti vasta sit- ryhmien muistioita 1983: 14). Tämän jälkeen on
21197: ten, kun opetusjaostoissa annettava opetus se- tarkoitus valmistella tarvittavat lakiesitykset ja
21198: kä täydennyskoulutuksessa tapahtuva täyden- vahvistaa suunnitelmat.
21199: nyskoulutus otetaan korkeakoulujen kehittämis- Koska jatko- ja täydennyskoulutuksen valta-
21200: säädännön piiriin. Sivistysvaliokunnan mietin- kunnallinen suunnitelma on vielä keskeneräinen,
21201: nössä n:o 3 hallituksen esityksen johdosta laik- ei täydennyskoulutuskeskuksen osalta voida esit-
21202: si korkeakoulujen kehittämisestä vuosina 1967 tää täsmällistä määrärahaesitystä. Tämän suunni-
21203: -81 annetun lain muuttamisesta (HE n:o 271 telman tultua valmiiksi voidaan täydennyskoulu-
21204: 1978 vp.) on todettu mm.: "Mutta muun muas- tuskeskuksen osalta esittää määrärahatarpeetkin
21205: sa Tampereen yliopiston opetusjaostot samoin realistisella pohjalla.
21206: kuin korkeakouluissa tapahtuva täydennyskou- Opetusjaostojen osalta tietää valtioneuvoston
21207: lutus jäisivät edelleen lain soveltamisalan ul- 26. 2. 1981 vahvistama korkeakoululaitoksen ke-
21208: kopuolelle'', ja edelleen todetaan: ''Valiokun- hittämissuunnitelma 1981-86 yhteensä 10-12
21209: ta pitää tarpeellisena sen selvittämistä, voi- uuden opettajan viran perustamista sekä tilojen li-
21210: taisiinko lain soveltamisalaa vastaisuudessa laa- säämistä jonkin verran.
21211: 1984 vp. - RA n:o 1167 1243
21212:
21213: Jotta kehittämislain mukainen järjestely saatai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21214: siin käyntiin, tulisi edellä esitetyn tavoitteen to- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21215: teuttamiseksi saada kolmen viran palkkausmää- 29.1 0. 01 lisäyksenä 290 000 markkaa Tam-
21216: rärahat. pereen yliopiston opetusjaostojen opetta-
21217: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- jan virkojen perustamiseksi.
21218: taen,
21219:
21220: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
21221:
21222: Matti Maijala Mauri Pekkarinen Ulla-Leena Alppi
21223: Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
21224: Vieno Eklund Sampsa Aaltio
21225: 1244 1984 vp.
21226:
21227: Raha-asia-aloite n:o 1168
21228:
21229:
21230:
21231:
21232: Maijala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tampereen tek-
21233: nillisen korkeakoulun tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kalus-
21234: ton hankkimiseen
21235:
21236: Eduskunnalle
21237:
21238: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1985 selle TTKK:n osalta ei ole olemassa asiallisia pe-
21239: hallitus esittää opetusministeriön hallinnonalalle rusteita, tulisi asia korjata siten, että TTKK:n
21240: momentille 29.10.70 125 000 000 markan määrä- määrärahan kasvu olisi yhtä suuri kuin toisten tek-
21241: rahaa. Kasvua edellisestä tulo- ja menoarviosta on nisten korkeakoulujen.
21242: 15,7 %. Esityksen linjaa on pidettävä oikeansuun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21243: taisena, mutta korkeakoulujen vanhentuneen lai- taen,
21244: tekannan huomioon ottaen riittämättömänä.
21245: Momentin perusteluosassa esitetaan kui- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21246: tenkin Tampereen teknilliselle korkeakoululle 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21247: 7 100 000 markan määrärahaa, mikä merkit- 29.1 0. 70 liså'yksenå' 2 700 000 markan
21248: see sitä, että määräraha on 15,5 % pienempi måärå'rahan kå'ytettå'vå'ksi Tampereen tek-
21249: kuin edellisessä tulo- ja menoarviossa, jossa se oli nzl/isen korkeakoulun måärårahan nosta-
21250: 8 400 000 markkaa. Koska määrärahan alentami- miseen 9 800 000 markkaan.
21251:
21252: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
21253:
21254: Matti Maijala Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa
21255: Riitta Järvisalo-Kanerva Vieno Eklund Sampsa Aaltio
21256: Pentti Lahti-Nuuttila
21257: 1984 vp. 1245
21258:
21259: Raha-asia-aloite n:o 1169
21260:
21261:
21262:
21263:
21264: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Harrastajateatteri-
21265: liiton toiminnan tukemiseen
21266:
21267:
21268: Eduskunnalle
21269:
21270: Suomen Harrastajateatteriliiton kentän toimin- Teatterikorkeakoulussa. Ohjaajakoulutusta anne-
21271: ta lähti 1970-luvun loppupuolella voimakkaaseen taan myös alueellisena taloudellisen toiminnan
21272: nousuun ja jatkuu edelleen. Fil.lis. Anita Kan- mahdollisuuksien rajoissa. Lisäksi annetaan esim.
21273: kaan ja toimittaja Marjatta Hartikaisen suoritta- näyttämötyön koulutusta ja Harrastajateatteriliit-
21274: man tutkimuksen mukaan Suomen Harrastaja- to on myös suurin lapsiteatteriohjaajien koulutta-
21275: teatteriliitto on suurin alan järjestöistä ja sen pii- ja maassamme. Oppimateriaalin julkaisijana liitto
21276: riin kuuluu 40 % maamme harrastajateatteritoi- tekee uraauurtavaa työtä esim. lasten ja nuorten
21277: minnasta. Määrärahojen jaossa liitto on kuitenkin taidekasvatuksen parissa. Liiton pohjoismaiset ja
21278: jatkuvasti jäänyt jälkeen muista järjestöistä. kansainväliset kulttuurikontaktit ovat laajemmat
21279: Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenmäärä on kuin muiden vastaavien järjestöjen.
21280: kasvanut nopeammin kuin minkään muun ama- Erityisesti lasten ja nuorten harrastajateatteri-
21281: tööriteatteriliiton viimeisen viiden vuoden aikana, toiminnan lisääntyessä ja harrastajanäyttämöiden
21282: ja liittoon kuuluu nyt 11 valtakunnallista jäsenjär- määrän kasvaessa uusiin ennätyslukemiin on Har-
21283: j~stöä ja 70 suoran jäsenyyden saanutta teatte- rastajateatteriliitto joutunut tilanteeseen, jossa
21284: na. sen palvelukyky on varojen puutteen vuoksi jää-
21285: Niukkojen määrärahojen turvin liitto on esim. mässä kehityksestä jälkeen.
21286: vuonna 1984 suunnitellut ja toteuttanut kymme- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21287: niä kursseja, lukuisia harrastajateatterikatselmuk- taen,
21288: sia, mittavat lapsiteatteripäivät ja kouluruspäivät.
21289: Erityisen tärkeän osan Suomen Harrastajateatteri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21290: liiton työstä muodostaa harrastajateatteriohjaajien 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21291: peruskoulutus, joka on kolmivaiheinen nk. pitkän 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa Suo-
21292: linjan ohjaajakurssi. Sen jälkeen voi saada täyden- men Harrastajateatteriliiton toiminnan tu-
21293: nyskoulutusta joko Tampereen yliopistossa tai kemiseen.
21294:
21295: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
21296:
21297: Matti Maijala Aapo Saari Olavi Martikainen
21298: Heikki Kokko Mauno Manninen Einari Nieminen
21299: Tytti lsohookana-Asunmaa Reino Karpola Seppo Pelttari
21300: Jukka Vihriälä Paavo Vesterinen Hannu Tenhiälä
21301: 1246 1984 vp.
21302:
21303: Raha-asia-aloite n:o 1170
21304:
21305:
21306:
21307:
21308: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Puhallinorkesteri-
21309: liiton toiminnan tukemiseen
21310:
21311:
21312: Eduskunnalle
21313:
21314: Suomen Puhallinorkesteriliitto r. y. on valta- toimintaansa vain vähäisessä määrin. Varat eivät
21315: kunnallinen järjestö, jonka tarkoituksena on ke- ole riittäneet edes perustoimintojen ylläpitämi-
21316: hittää, tukea ja opastaa puhallinmusiikkiharras- seen. Kuitenkin tämänlaatuisella toiminnalla on
21317: tusta maassamme. Liitto on perustettu vuonna olennainen merkitys ihmisten viihtyvyyteen omal-
21318: 1977. la kotiseudullaan.
21319: Tavoitteidensa toteuttamiseen liitto pyrkii kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21320: lutus- ja neuvontatyöllä. Tarkoituksena on myös taen,
21321: luoda alueellinen ohjaajajärjestelmä sekä pyrkiä
21322: aluepuhallinorkesterien perustamiseen. Liiton jä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21323: seninä on lähes 100 puhallinorkesteria, joissa on 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21324: yli 2 500 jäsentä. 29.90.52 250 000 markkaa Suomen Pu-
21325: Huolimatta liiton laajasta toiminnasta ja suu- hallinorkesten!t"itto r.y:n toiminnan tuke-
21326: resta jäsenmäärästä on se saanut valtion avustusta mtseen.
21327:
21328: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21329:
21330: Matti Maijala Reino Karpola Olavi Martikainen
21331: Aapo Saari Seppo Pelttari Jukka Vihriälä
21332: Paavo Vesterinen Heikki Kokko Einari Nieminen
21333: Hannu Tenhiälä Mauno Manninen
21334: 1984 vp. 1247
21335:
21336: Raha-asia-aloite n:o 1171
21337:
21338:
21339:
21340:
21341: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantieyhteyden paranta-
21342: miseksi välillä kantatie n:o 41-valtatie n:o 9 Vammalasta
21343: Lempäälään
21344:
21345: Eduskunnalle
21346:
21347: Maantieyhteys kantatieltä n:o 41 valtatielle n :o Tien ala-arvoinen rakenne ja kunto estävät raken-
21348: 9 on ikivanha Turusta Vammalan nykyisen talous- netun metsätieverkon ja nykyaikaisten, taloudel-
21349: alueen kautta itään Vesilahdelle, Lempäälään, lis~en kuljetusvälineiden käyttämisen pitkinä jak-
21350: Toijalaan ja Valkeakoskelle johtava maantie. soma vuosrttam.
21351: Tie on ainoa näitä alueen tärkeitä asutus- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21352: teollisuuskeskittymiä yhdistävä tie. Tällaisena taen,
21353: runkotieverkoston osana sen merkitys on korvaa-
21354: vien tieyhteyksien pituuden takia maakunnallises- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21355: ti tärkeän taloustien luokkaa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21356: Tiestä on 18 kilometrin pituinen osa kipeim- 31. 24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
21357: min perusparannusta tarvitseva, mäkinen, mut- maantieyhteyden parantamiseksi vålillä
21358: kainen ja kapea. Tien puutteellisuus haittaa pa- kantatie n:o 41-valtatie n:o 9 Vammalas-
21359: hoin alueen asukkaiden ammatinharjoittamista. ta Lempäälään.
21360:
21361: Helsingissä 2 7 päivänä syyskuuta 1984
21362:
21363: Matti Maijala Einari Nieminen Mikko Elo
21364: Riitta Järvisalo-Kanerva Vieno Eklund Sampsa Aaltio
21365: 1248 1984 vp.
21366:
21367: Raha-asia-aloite n:o 1172
21368:
21369:
21370:
21371:
21372: Maijala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta suomalaisten kek-
21373: sijöiden tukemiseksi
21374:
21375:
21376: Eduskunnalle
21377:
21378: Yhteiskunnassa myönnetään valtion apurahoja roja lukuunottamatta ole minkäänlaista järjestel-
21379: tutkijoille, kirjailijoille, näyttelijöille, taiteilijoille mää keksintötyöstä syntyvien kulujen kompensoi-
21380: jne. tunnustuksena tieteen ja taiteiden alalla saa- miseksi, kuten muilla luovan työn aloilla.
21381: vutetuista tuloksista tai kannustimeksi sanotulla Nämä tosiasiat huomioiden olisikin välttämä-
21382: kulttuurin alalla suoritettavaa työtä varten. Tämä töntä ja myös kaikille oikeudenmukaista, että suo-
21383: on aivan oikein, mutta tähän saakka on unohdet- malaisille keksijöille edes tuloutettaisiin aluksi
21384: tu eräs tärkeä ryhmä, keksijät. heiltä perityt maksut esim. jo olevien teollisuus-
21385: Heidän oivallustensa ja sitkeän, pitkäaikaisen ja piirien välityksellä ja 80 % patenttiasiamiehen tai
21386: usein suuria kustannuksia vaativan tutkimus- ja tuotekehittäjärekisteriin hyväksytyn asiamiehen
21387: kokeilutyön tuloksena syntyneiden keksintöjen käytöstä. Silläsuomen kielen erikoisuuden vuoksi
21388: avulla teknillinen kehitys maailmassa on saavutta- patenttivaatimusten vieraille kielille kääntäminen
21389: nut sen korkean tason, josta koko ihmiskunta hyö- tuottaa vaikeuksia.
21390: tyy. Sen vuoksi kaikissa maissa, missä kehitys on Esim. Ruotsi käyttää nykyisin keksintötyöhön
21391: mennyt eteenpäin, on voimakkaasti tuettu kek- 110 USA:n dollaria asukasta kohden ja vastaava
21392: sintötoimintaa. luku Suomessa on vain 35 dollaria. Tämän mu-
21393: Patentti- ja rekisterihallituksesta saadun tiedon kaan vajeemme olisi 1 100 milj. mk. Olemme va-
21394: mukaan on meillä viimeiset 25 vuotta kotimaisten kuuttuneita, että jo mainittujen menojen tulout-
21395: hakemusten määrä pysynyt lähes samana, kun ul- taminen sekä keksijäin patenttiasiakirjoihin kou-
21396: komaisten määrä on kasvanut noin 400 %. Pa- luttaminen, joiden yhteiskulut olisivat noin 10
21397: tenttihakemusten määrä esim. Ruotsissa on viisi milj. markkaa, korjaisi tilannetta huomattavasti ja
21398: kertaa suurempi kuin meillä, vaikka asukasmäärä siten erittäin pienellä rahalla vilkastuttaisi keksin-
21399: on vain 1, 8-kertainen. tötoimintaa maassamme.
21400: Suhteessa asukaslukuun patenttihakemusten Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21401: määrä meillä on alhaisimpia koko Euroopassa. Tä-
21402: mä johtuu siitä, ettei meillä riittävästi tueta keksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21403: jätoimintaa, ja niinpä kilpailukykymme kotimaan 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
21404: ja maailman markkinoilla omaperäisillä tuotteilla 32.46.50 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
21405: on heikko, mikä muodostaa pohjan työttömyydel- .ruomalaisten keksijäin tukemiseksi.
21406: le ja maastamuutolle. Meillä ei eräitä pikkurahas-
21407:
21408: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21409:
21410: Matti Maijala Reino Karpola Olavi Martikainen
21411: Aapo Saari Seppo Pelttari Jukka Vihriälä
21412: Paavo Vesterinen Heikki Kokko Hannu Tenhiälä
21413: Mauno Manninen
21414: 1984 rd. 1249
21415:
21416: Finansmotion nr 1173
21417:
21418:
21419:
21420:
21421: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för Finlands svenska spel-
21422: mansförbund
21423:
21424:
21425: Tili Riksdagen
21426:
21427: På finlandssvenskt håll finns i dag långt över tution, som målmedvetet bedriver sådan verksam-
21428: 1 000 aktiva utövare av folklig instrumentalmusik. het. Folkmusikinstitutets verksamhetsfält är såväl
21429: Av dessa har 1 060 spelmän anslutit sig som med- geografiskt som innehållsmässigt mycket omfat-
21430: lemmar i Finlands svenska spelmansförbund rf. tande.
21431: Detta utgör närmare en fjärdedel av det totala an- Under det senaste decenniet har folkmusiken i
21432: talet kända spelmän i Finland. Den folkmusikalis- Finland upplevt en renässans. Intresset för folk-
21433: ka aktiviteten är nu intensiv i alla delar av de musik har vuxit kraftigt och utövarnas antal har
21434: svenska bosättningsområdena. Kraven på ökad mångdubblats. Det råder likväl en skriande brist
21435: service från förbundet har samtidigt gjort sig allt på undervisningsmaterial i folkmusik. Såväl från
21436: kraftigare gällande. Då förbundets angelägenhe- högskolor som från grundskolan och olika mu-
21437: ter fortfarande till större delen sköts av förtroen- sikgrupper har många gånger framställts önske-
21438: demän på fritid är det inte möjligt att längre ut- mål om en presentation i bokform av den fin-
21439: veckla verksamheten och aktiviteten eller ens att landssvenska folkmusiken. Också på finskt och
21440: hålla den kvar på nuvarande nivå utan hjälp av ett rikssvenskt håll har man betonat nödvändigheten
21441: fungerande kansli med hjälppersonal. Samtidigt av en sådan helhetsframställning; finlandssvens-
21442: är det nödvändigt att vid sidan av förbättrade karna har nämligen fungerat som ett slags för-
21443: kontaktmöjligheter mellan förbundet och dess medlare av folkmusiktraditionen såväl österut som
21444: många medlemmar även utreda denna folkliga västerut.
21445: musikverksamhet för att förbundet bättre skall I dag finnes ett intensivt samarbete mellan Fin-
21446: kunna rätta sin verksamhet enligt de verkliga be- lands svenska spelmansförbund och Finlands
21447: hoven och inrätta nya verksamhetsformer i syfte svenska folkmusikinstitut. Förbundet är långt an-
21448: att ännu effektivare sprida intresset för vår tradi- svarigt för institutets verksamhet.
21449: tionella musikkultur och vidare att kunna föra ut Med hänvisning tili ovanstående motiveringar
21450: kunskap och intresse för denna tili den unga upp- föreslår undertecknade
21451: växande generationen.
21452: Sedan 1978 har Finlands svenska folkmusikin- att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
21453: stitut verkat för att dokumentera och stöda den på moment 29.90.52 upptar ett anslag om
21454: folkliga musikutövningen i Finlands svenskbyg- 50 000 mark /ör Finlands svenska spel-
21455: der. För närvarande finns inte någon annan insti- mansförbunds verksamhet.
21456:
21457: Helsingfors den 27 september 1984
21458:
21459: Håkan Malm Boris Renlund Håkan Nordman
21460: Ole Norrback
21461:
21462:
21463:
21464:
21465: 157 4284003504
21466: 1250 1984 vp.
21467:
21468: Raha-asia-aloite n:o 1173 Suomennos
21469:
21470:
21471:
21472:
21473: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands svenska spelmans-
21474: förbund -nimiselle yhdistykselle
21475:
21476:
21477: Eduskunnalle
21478:
21479: Suomenruotsalaisella taholla on runsaasti yli ole mitään muuta laitosta, joka maaratietoisesti
21480: 1 000 aktiivista kansallisen soitinmusiikin harjoit- harjoittaisi tällaista toimintaa. Kansanmusiikki-
21481: tajaa. Näistä on 1 060 soittajaa liittynyt jäseniksi opiston toimintakenttä on sekä maantieteellisesti
21482: Finlands svenska spelmansförbund -nimiseen yh- että sisällöltään hyvin laaja.
21483: distykseen. Tämä on lähes neljäsosa Suomen kai- Viime vuosikymmenen aikana on kansanmusii-
21484: kista tunnetuista kansanmusiikin soittajista. kin harrastus Suomessa kasvanut voimakkaasti ja
21485: Kansanmusiikin harrastus on nyt erittäin aktii- harrastajien määrä on moninkertaistunut. Kan-
21486: vista kaikilla ruotsinkielisillä asutusalueilla. Liiton sanmusiikin opetusmateriaalista on kuitenkin
21487: palvelusten lisäämisen vaatimukset ovat samalla huutava puute. Sekä korkeakoulujen, peruskou-
21488: nousseet yhä enenevässä määrin etualalle. Kun lii- lujen että eri musiikkiryhmien taholta on useasti
21489: ton asioita yhä hoitavat suureksi osaksi luottamus- esitetty toivomus suomenruotsalaisen kansanmu-
21490: miehet vapaa-aikanaan, ei ole mahdollista edel- siikin esittelystä kirjan muodossa. Myös suomen-
21491: leen kehittää toimintaa ja sen aktiivisuutta tai kielisellä ja Ruotsin ruotsalaisella taholla on koros-
21492: edes pysyttää sitä sen nykyisellä tasolla ilman toi- tettu tällaisen kokonaisuuden kattavan esityksen
21493: . mivaa kansliaa tarpeellisine apuhenkilökunti- välttämättömyyttä; suomenruotsalaiset ovat ni-
21494: neen. Samanaikaisesti on välttämätöntä liiton ja mittäin toimineet eräänlaisina kansanmusiikin
21495: sen nuorien jäsenten yhteydenpitomahdollisuuk- perinteiden välittäjinä sekä itään että länteen.
21496: sien lisäksi myös tehdä selvitys tästä musiikillisesta Tällä hetkellä Finlands svenska spelmansför-
21497: toiminnasta, jotta liitto voisi paremmin mukaut- bundin ja Finlands svenska folkmusikinstitutin
21498: taa toimintansa todellisia tarpeita vastaavaksi ja välillä on .kiinteä yh~eistyö. Liitto 1n pitkälti vas-
21499: perustaa uusia toimintamuotoja, joiden tarkoi- tuussa optston tmmmnasta. 1
21500:
21501:
21502:
21503:
21504: tuksena olisi entistä tehokkaammin levittää kiin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21505: nostusta perinteistä musiikkikulttuuriamme koh- tavasti,
21506: taan ja lisäksi jakaa tietoja ja herättää kiinnostusta
21507: nuoren ja kasvavan sukupolven parissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21508: Vuodesta 1978 on Finlands svenska folkmusik- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzf-
21509: institut-niminen opisto toiminut Suomen ruotsin- le 29.90.52 50 000 markkaa Finlands
21510: kielisten alueiden kansanmusiikin harjoittamisen svenska spelmansförbund -nimisen yhdis-
21511: kartoittamiseksi ja tukemiseksi. Tällä hetkellä ei tyksen toimintaa varten.
21512:
21513: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
21514:
21515: Håkan Malm Boris Renlund Håkan Nordman
21516: Ole Norrback
21517: 1984 rd. 1251
21518:
21519: Finansmotion nr 1174
21520:
21521:
21522:
21523:
21524: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för produktion av populärmu-
21525: sik på svenska och finlandssvenska konserter
21526:
21527:
21528: Tili Riksdagen
21529:
21530: Populärkulturen är en allt viktigare faktori den domsförbund, på populärmusikens område, är
21531: finlanssvenska ungdomens strävan att finna en därför av största vikt och bör utvecklas. Utan ökat
21532: egen identitet. Den finlandssvenska ungdomskul- · stöd är finlandssvensk konsertverksamhet och pro-
21533: turen lever och existerar idag under ett starkt duktion av populärmusik inte möjlig.
21534: korstryck mellan den internationella och finsk- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
21535: språkiga populärkulturen. Populärkulturens kom- samt:
21536: mersiella prägel gör det svårt för den svenskspråki-
21537: ga minoriteten att nå ut med sin populärkultur. att Rtksdagen i statsförs!aget för år 1985
21538: Utredningar gjorda i huvudstadsregionen bekräf- på moment 29.90.52 upptar JOO 000 mark
21539: tar att det finns en minskande identifikation med för produktion av populärmusik på svens-
21540: sin egen kultur i de tvåspråkiga tätorterna. Det ka och fin!andssvenska konserter, att dis-
21541: krävs därför ytterligare satsningar på den konkreta poneras av Fin!ands Svenska Ungdomsför-
21542: kulturverksamheten bland ungdom. Den verk- bund.
21543: samhet som bedrivs av Finlands Svenska Ung-
21544:
21545: Helsingfors den 27 september 1984
21546:
21547: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
21548: Håkan Nordman Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert
21549: Pär Stenbäck Henrik Westerlund
21550: 1252 1984 vp.
21551:
21552: Raha-asia-aloite n:o 1174 Suomennos
21553:
21554:
21555:
21556:
21557: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen populäärimu-
21558: siikin tuottamista ja suomenruotsalaisten konserttien järjestä-
21559: mistä varten
21560:
21561: Eduskunnalle
21562:
21563: Populäärikulttuuri on entistä tärkeämpi tekijä la harjoittama toiminta on tästä syystä mitä tär-
21564: suomenruotsalaisen nuorison pyrkimyksessä oman keintä ja sitä tulee kehittää. Ilman tuen lisäämistä
21565: identiteettinsä löytämiseksi. Suomenruotsalainen ei suomenruotsalainen konserttitoiminta eikä po-
21566: nuorisokulttuuri on tällä hetkellä voimakkaassa puläärimusiikin tuotanto ole mahdollista.
21567: kansainvälisen ja suomenkielisen populäärikult- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21568: tuurin välisessä ristipaineessa. Populäärikult- tavasti,
21569: tuurin kaupallinen leima vaikeuttaa ruotsinkieli-
21570: sen vähemmistön mahdollisuuksia tuoda julki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21571: omaa kulttuuriaan. Pääkaupungin seudulla teh- 1985 tulo- ja menoarvioon momenti//e
21572: dyt selvitykset osoittavat, että omaan kulttuuriin 29.90.52 100 000 markkaa ruotsinkieli-
21573: samaistuminen vähenee kaksikielisissä taajamissa. sen populäärimustikin tuottamista ja suo-
21574: Tästä syystä tarvitaan lisää panostusta nuorison menruotsalaisten konserttien järjestämz.stä
21575: konkreettiseen kulttuuritoimintaan. Finlands varten siten, että varat tulevat Finlands
21576: Svenska Ungdomsförbundin kansanmusiikin alal- Svenska Ungdomsförbundin käyttöön.
21577:
21578: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21579:
21580: Håkan Malm Ole Norrback Gunnar Jansson
21581: Boris Renlund Håkan Nordman Henrik Westerlund
21582: Ole Wasz-Höckert Pär Stenbäck
21583: 1984 rd. 1253
21584:
21585: Finansmotion nr 1175
21586:
21587:
21588:
21589:
21590: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för investering i modern kon-
21591: tors- och föreläsningsteknik för Finlands Svenska Ungdomsför-
21592: bund rf.
21593:
21594: Tili Riksdagen
21595:
21596: Modern kontorsteknik är på sikt det förmån- Vi undertecknade anser att det är av största vikt
21597: ligaste sättet att höja organisationskansliernas att landets största svenskspråkiga ungdoms- och
21598: effektivitet och medlemsservice. kulturorganisations centralkansli är modernt ut-
21599: Finlands Svenska Ungdomsförbund rf:s investe- rustat och föreslår därför
21600: ringsbehov i ny kontorsteknik och föreläsningsut-
21601: rustning skulle i dagens läge överstiga 30 % av att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
21602: centralorganisationens anslag för ungdomsverk- på moment 29.91.51 upptar 70000 mark
21603: samhet. I verksamhetsplanen upptagna nyinveste- för investering i modern kontors- och före-
21604: ringar har därför av naturliga skäl fått ge vika för läsningsteknik för Finlands Svenska Ung-
21605: mera omedelbara behov trots att investeringarna domsförbund rf
21606: på några års sikt kunde vara rentabla.
21607:
21608: Helsingfors den 28 september 1984
21609:
21610: Håkan Malm Gunnar Jansson
21611: Boris Renlund Ole Norrback
21612: Håkan Nordman
21613: 1254 1984 vp.
21614:
21615: Raha-asia-aloite n:o 1175 Suomennos
21616:
21617:
21618:
21619:
21620: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta ajanmukaisten konttori- ja
21621: luentotekniikan välineiden hankkimiseksi Finlands Svenska Ung-
21622: domsförbund rf:lle
21623:
21624: Eduskunnalle
21625:
21626: Ajanmukainen konttoritekniikka on pitkällä Me allekirjoittaneet katsomme, että maamme
21627: tähtäyksellä edullisin tapa kohottaa järjestökans- tärkeimmän ruotsinkielisen nuoriso- ja kulttuuri-
21628: lioiden tehokkuutta ja jäsenpalvelua. järjestön keskuskanslia on varustettava ajanmukai-
21629: Finlands Svenska Ungdomsförbund rf. -nimi- sesti.
21630: sen liiton uuden konttoritekniikan ja luentomate- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21631: riaalin investointitarve olisi tällä hetkellä 30 % tavasti,
21632: suurempi kuin keskusjärjestön nuorisotoimintaa
21633: varten myöntämä määräraha. Toteuttamissuunni- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21634: telmaan otetuista ·uusista investoinneista on sen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
21635: tähden luonnollisista syistä jouduttu luopumaan 29.90.53 70 000 markkaa konttori- ja
21636: välittömien tarpeiden hyväksi huolimatta siitä, luentotekniikan välineiden hankkimiseksi
21637: että investoinnit muutaman vuoden tähtäyksellä Finlands Svenska Ungdomsförbund rflle.
21638: saattaisivat olla kannattavia.
21639:
21640: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
21641:
21642: Håkan Malm Gunnar Jansson
21643: Boris Renlund Ole Norrback
21644: Håkan Nordman
21645: 1984 rd. 1255
21646:
21647: Finansmotion nr 1176
21648:
21649:
21650:
21651:
21652: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av ett hamn-
21653: lager för spannmål i Österbotten
21654:
21655:
21656: Tili Riksdagen
21657:
21658: Odlingen av f~derspannmål har expanderat att sedan börja minska. En minskning av mjölk-
21659: kraftigt i södra Osterbotten under de senaste produktionen ses som särskilt önskvärd de kom-
21660: 10-15 åren. Detta belyses av följande sifferserie, mande åren.
21661: som visar fodersädsarealer och -skördar på Etelä- Den stagnerande husdjursproduktionen med-
21662: Pohjanmaan Maatalouskeskus och Österbottens för mindre användning av köpfoder. Foderindu-
21663: svenska lantbrukssällskaps områden åren 1969- strins tillverkning av foderblandningar framgår av
21664: 84, jämförda med motsvarande siffror i hela Jan- följande sifferserie:
21665: det.
21666: 1981 1 515 milj. kg
21667: 1982 1 592
21668: Österbotten Hela Finland
21669: Foder- Foder- 1983 1 296
21670: sädsareal, Tota!skörd, sädsareal, Totalskörd,
21671: 1 000 ha milj. kg 1 000 ha milj. kg
21672: Under 1983 minskade fodertillverkningen
21673: framförallt för nötkreaturens och svinens del. En-
21674: 1969 ..... . 147,2 925,7 ligt förhandsuppgifter fortsätter fodertillverk-
21675: 1971 ..... . 163,1 419,8 947,3 2 477,9 ningen att minska under 1984.
21676: 1973 ..... . 180,2 421,2 985,9 2 161,8 Sjunkande siffror för fodertillverking och fo-
21677: 1975 ..... . 200,0 502,2 1 035,9 2 692,0 deranvändning innebär ett _st~gande exportbehov
21678: 1977 ..... . 176,1 428,6 993,7 2 469,0 för fodersädens del. Också 1 Osterbotten uppstår
21679: 1979 ..... . 200,0 561,9 1084,2 2 932,5 ett permanent exportbehov för fodersäd. En bety-
21680: 1981 ..... . 196,8 473,9 1004,1 2 087,6 dande expon har förekornmit över Vasa harnn un-
21681: 1983 ..... . 193,1 619,1 993,3 3 170,9 der skördeåret 198 3 184, drygt 100 mil j. kg, trots
21682: 1984 ..... . 201,9 1007,3 att Vasa hamn inte är speciellt anpassad för spann-
21683: Under åren från 1970-talets början har foders- målshantering.
21684: ädsarealerna i hela Jandet stigit knappt 100 000 Eftersom exportbehovet för fodersäd från Ös-
21685: ha. Ungefär hälften av denna ökning har skett i terbotten kan väntas bli i det närmaste permanent
21686: Österbotten. Den höga arealsiffran för fodersäd i bör exportanordningarna bli mera tillfredsställan-
21687: hela Jandet 1979 beror på exceptionellt små bröd- de än vad som nu är fallet. Statens spannmålsför-
21688: sädsarealer, vilka ökade fodersädsodlingen, ett råd bör bygga ett hamnlager i Österbotten. Otill-
21689: förhållande som numera normaliserats. Denstora fredsställande exportanordning:u kan innebära att
21690: ökningen av fodersäd i Österbotten beror på över- man i det längsta drar sig för en i och för sig nöd-
21691: gång från mjölkproduktion och vallodling tili an- vändig expon. Detta i sin tur innebär att land-
21692: nan driftsinriktning. skapets lantbrukare har svårigheter att marknads-
21693: Jämsides med fodersädsodlingen ?.kade även föra sin spannmål.
21694: produktionen av griskött och ägg i Osterbotten För tillverkning av pälsdjursfoder har årligen tili
21695: och i hela Finland, de ökade fodersädsskördarna Finland importerats fodervete. Importen har de
21696: förbrukades i foderindustrin och hemma på går- senaste åren uppgått tili drygt 50 rnilj. kg. Päls-
21697: darna. djursodlingens tyngdpunkt i Finland ligger i Vasa
21698: Under den allra senaste tiden har husdjurspro- Iän och särskilt i Vasa läns kustområde. Den fo-
21699: duktionen stagnerat. Under 1984 t.ex. väntas gris- derspannmål som importeras för pälsdjurens del
21700: köttsproduktionen minska jämfört med 1983. kunde därför med fördel importeras via ett hamn-
21701: Äggproduktionen väntas öka ännu under 1984 för lager i Österbotten.
21702: 1256 1984 rd. - FM nr 1176
21703:
21704: Med hänvisning tili ovanstående föreslår un- skulle uppta ett anslag om 200 000 mark
21705: dertecknade för planering av ett hamnlager för spann-
21706: mål i Österbotten.
21707: att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
21708:
21709: Helsingfors den 25 september 1984
21710:
21711: Håkan Malm Håkan Nordman
21712: Ole Norrback Boris Renlund
21713: 1984 vp. 1257
21714:
21715: Raha-asia-aloite n:o 1176 Suomennos
21716:
21717:
21718:
21719:
21720: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan satamavaraston suun-
21721: nittelua varten Pohjanmaalle
21722:
21723:
21724: Eduskunnalle
21725:
21726: Rehuviljan viljely on lisääntynyt voimakkaasti varsinkin kananmunien tuotannon vähenemistä
21727: Etelä-Pohjanmaalla,,0-15 viime vuoden aikana. pidetään erityisen toivottavana lähivuosina.
21728: Tätä valaisee alla oleva lukusarja, joka osoittaa re- Kotieläintuotannon pysäyhtymisestä seuraa, et-
21729: huviljan viljelyalat ja sadot Etelä-Pohjanmaan tä ostorehua käytetään vähemmän. Rehuteolli-
21730: Maatalouskeskuksen ja Österbottens svenska lant- suuden rehuseosten valmistusluvut ilmenevät alla
21731: brukssällskapetin alueilla vuosina 1969-84 ver- olevasta lukusarjasta:
21732: rattuna koko maan vastaaviin lukuihin. 1981 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1515 milj. kg
21733: 1982 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 592
21734: Pohjanmaa Koko Suomi 1983 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 296 "
21735: Rehuviljan Koko- Rehuviljan Koko- Vuonna 1983 väheni ennen kaikkea nautaeläin-
21736: viljelyala. na1ssaro viljelyala, naissato
21737: 1 000 ha milj. kg 1 000 ha milj. kg
21738: ten ja sikojen rehun tuotanto. Ennakkotietojen
21739: mukaan rehun tuotannon väheneminen jatkuu
21740: 1969 ...... 147,2 925,7 vuonna 1984.
21741: 1971 ...... 163,1 419,8 947,3 2 477,9 Rehun tuotantolukujen ja rehun käytön piene-
21742: 1973 ...... 180,2 421,2 985,9 2 161,8 neminen merkitsevät rehuviljan vientitarpeen kas-
21743: 1975 ...... 200,0 502,2 1 035,9 2 692,0 vamista. Myös Pohjanmaalle on syntynyt pysyvä
21744: 1977 ...... 176,1 428,6 993,7 2 469,0 rehuviljan vientitarve. Huomattavaa vientiä on ta-
21745: 1979 ...... 200,0 561,9 1 084,2 2 932,5 pahtunut Vaasan kautta satovuonna 1983/84, yli
21746: 1981 ...... 196,8 473,9 1 004, 1 2 087,6 100 milj. kg huolimatta siitä, että Vaasan satama
21747: 1983 ...... 193,1 619,1 993,3 3 170,9 ei erityisen hyvin sovellu viljan käsittelyyn.
21748: 1984 ...... 201,9 1 007,3 Koska Pohjanmaan rehuviljan vientitarpeen
21749: 1970-luvun alkuvuosista lähtien rehuviljan vil- voidaan odottaa muodostuvan lähes pysyväbi, tu-
21750: jelyala on koko maassa noussut lähes 100 000 ha. lee vientijärjestelyjen olla tyydyttävämpiä kuin
21751: Arviolta puolet tästä lisäyksestä on tapahtunut tällä hetkellä. Valtion viljavaraston tulee rakentaa
21752: Pohjanmaalla. Rehuviljan viljelyalan koko maan Pohjanmaalle satamavarasto. Epätyydyttävät vien-
21753: korkea luku vuonna 1979 johtuu poikkeuksellisen tilaitteistot saattavat merkitä sitä, että itse asiassa
21754: pienestä leipäviljan viljelyalasta, mikä lisäsi rehu- välttämätöntä vientiä pitkitetään niin kauan kuin
21755: viljan viljelyä; tilanne on nyttemmin normalisoi- mahdollista. Tämä taas merkitsee sitä, että maa-
21756: tunut. Pohjanmaalla tapahtunut rehuviljan voi- kunnan maanviljelijöiden on vaikeata markkinoi-
21757: makas lisäys johtuu siirtymisestä maidontuotan- da viljaansa.
21758: nosta ja heinänviljelystä muuhun tuotantoon. Turkiseläinten rehun valmistusta varten on
21759: Rinnan rehuviljan viljelyn kanssa sianlihan ja Suomeen tuotu vuosittain rehuvehnää. Tuonti on
21760: kananmunien tuotanto lisääntyi Pohjanmaalla ja viime vuosina ollut määrältään yli 50 milj. kg.
21761: koko Suomessa. Rehuteollisuus ja tilat itse käytti- Turkistarhauksen painopiste Suomessa on Vaasan
21762: vät kasvaneet rehuviljasadot. läänissä ja erityisesti Vaasan läänin rannikko-
21763: Kotieläintuotanto on aivan viime aikoina py- alueella. Turkiseläimiä varten tuotava rehuvilja
21764: sähtynyt. Vuonna 1984 odotetaan esim. sianlihan voitaisiin tästä syystä hyvin tuoda Pohjanmaalla si-
21765: tuotannon vähenevän vuoteen 1983 verrattuna. jaitsevan satamavaraston kautta.
21766: Kananmunien tuotannon odotetaan kasvavan vie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21767: lä vuonna 1984 ja sen jälkeen laskevan. Maidon ja tavasti,
21768:
21769:
21770:
21771: 158 4284003504
21772: 1258 1984 vp. - RA n:o 1176
21773:
21774: että Eduskunta ottazsz valtion vuoden määrärahan Pohjanmaalle rakennettavan
21775: 1985 tulo- ja menoarvioon 200 000 markan viljan satamavaraston suunnittelua varten.
21776:
21777: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
21778:
21779: Håkan Malm Håkan Nordman
21780: Ole Norrback Boris Renlund
21781: 1984 rd. 1259
21782:
21783: Finansmotion nr 1177
21784:
21785:
21786:
21787:
21788: Malm m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för försöksverksamhet
21789: i fråga om flyghavrebekämpning
21790:
21791:
21792: Tili Riksdagen
21793:
21794: Flyghavre håller på att bli våra åkrars värsta ka bekämpningsintensiteten så skulie detvara skäl
21795: ogräs. Bekämpningen är svår och dyrbar samtidigt med viss försöksverksamhet i de värst drabbade
21796: som spridningen av ogräset sker snabbt på stora kommunerna i landet. 1983 togs initiativ tili ett
21797: områden. Problemets storlek understrykes av att sådant försök från Vörå kommuns sida. Försöks-
21798: statsmakten kommit med när det gällt kostnader- verksamheten kunde uppläggas så att staten skulie
21799: na för bekämpningsmedlena. Men trots att stats- betala 80 % av preparatkostnaderna och jordbru-
21800: makten betalar 50 % av preparatkostnaderna så är karen det resterande. Försöket borde omfatta flera
21801: dessa dyra och det har visat sig svårt att åstadkom- kommuner, bl.a. Vörå, Korsholm och Lilikyro i
21802: ma den effektiva bekämpning som skulle vara Vasa Iän och dessutom någon i södra Finland,
21803: nödvändig. Lantbruksnämnderna utför ett effek- t.ex. Kyrkslätt.
21804: tivt arbete men just kostnadsfaktorn gör att man Med hänvisning tili ovanstående föreslår under-
21805: inte kan gå så effektivt fram i bekämpningstvång- tecknade
21806: et som skulle vara önskvärt. Eftersom bekämp-
21807: ningen av flyghavre är så besvärlig och så dyrbar att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
21808: vore det på sin plats att statsmakten skulle komma på moment 30.34.42 i tzllägg upptar
21809: med i högre grad än hitintills. För att få utrett hu- 2 000 000 mark för att försöksverksamhe-
21810: ru ett större deltagande i kostnaderna för bekämp- ten med bekämpning av jlyghavre kunde
21811: ningsmedlena från statsmaktens sida skulle påver- ske i tillräcklig omfattning.
21812:
21813: Helsingfors den 25 september 1984
21814:
21815: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
21816: Henrik Westerlund Håkan Nordman Gunnar Jansson
21817: 1260 1984 vp.
21818:
21819: Raha-asia-aloite n:o 1177 Suomennos
21820:
21821:
21822:
21823:
21824: Malm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta hukkakauran tor-
21825: junnan koetoimintaa varten
21826:
21827:
21828: Eduskunnalle
21829:
21830: Hukkakaurasta on tulossa peltojemme pahin teen, olisi syytä harjoittaa kokeilutoimintaa
21831: rikkaruoho. Sen torjunta on vaikeata ja kallista, maamme pahimmin koetelluissa kunnissa. Vöyrin
21832: koska rikkaruoho leviää nopeasti laajoille alueille. kunta teki vuonna 1983 aloitteen tällaisen kokei-
21833: Pulman mittavuutta osoittaa se, että valtiovalta lun suorittamiseksi. Kokeilutoiminta voitaisiin
21834: osallistuu torjunta-ainekustannuksiin. Huolimat- suunnitella siten, että valtio maksaisi 80 %
21835: ta siitä, että valtiovalta maksaa 50 % valmisteiden torjunta-ainekustannuksista ja maanviljelijät lop-
21836: kustannuksista, ne ovat kalliita, ja on osoittautu- puosan. Kokeilun tulisi käsittää useita kuntia,
21837: nut vaikeaksi saada aikaan riittävän tehokasta tor- mm. Vöyrin, Mustasaaren ja Vähänkyrön kunnat
21838: juntaa. Maatalouslautakunnat tekevät tehokasta Vaasan läänissä ja lisäksi jonkin Etelä-Suomen
21839: työtä, mutta juuri kustannustekijä aikaansaa sen, kunnan, esim. Kirkkonummen.
21840: että torjunnassa ei voida toimia niin tehokkaasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21841: kuin olisi toivottavaa. tavasti,
21842: Koska hukkakauran torjunta on näin ollen vai-
21843: valloista ja kallista, olisi paikallaan, että valtioval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21844: ta osallistuisi siihen tähänastista enemmän. Sen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
21845: seikan selvittämiseksi, miten valtion osallistumi- 30.34.42 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
21846: nen torjunta-ainekuluihin aikaisempaa suurem- hukkakauran torjunnan koetoiminnan
21847: massa määrin vaikuttaisi torjunnan tehokkuu- suorittamiseksi riittävässä laajuudessa.
21848:
21849: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
21850:
21851: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
21852: Henrik Westerlund Håkan Nordman Gunnar Jansson
21853: 1984 rd. 1261
21854:
21855: Finansmotion nr 1178
21856:
21857:
21858:
21859:
21860: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag förpåbörjande av hamnbyg-
21861: get på Strömmingsbådan i Malax
21862:
21863:
21864: Tili Riksdagen
21865:
21866: Fisket är fortfarande en näring av betydelse i Ös- mare och skapar större osäkerhet för utrustningen.
21867: terbotten. Speciellt i skärgårdsområdena och kust- Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har planerat
21868: byarna har den betydelse för utkomsten. Omstän- en skyddshamn på nämnda Strömmingsbådan och
21869: digheterna har gjort det nödvändigt att söka fångs- det är viktigt att byggnadsarbetena kunde påbör-
21870: ten längre och längre ut tili havs. Detta kräver också jas och slutföras så fort som möjligt.
21871: bättre utrustning viiken är dyrare i anskaffning och Med hänvisning tili ovan anförda föreslår under-
21872: drift en tidigare. Speciellt är detta fallet vid laxfis- tecknade,
21873: ke.
21874: På Bergö i Malax korumun finns flera fiskare som att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
21875: bedriver fiske i trakten av den s.k. Strömmingsbå- på moment 31.27.77 upptar ett 200000
21876: dan. Platsen är långt ute tili havs och fiskarna lig- mark stort anslag för påbörjandet av hamn-
21877: ger ofta i lä för Strömmingsbådan när de väntar på bygget på Strömmingsbådan
21878: fångst. Det finns dock ingen utbyggd skyddshainn Bergö, Malax.
21879: vilket gör att fiskarna vid hårt väder måste söka sig
21880: längre mot land vilket helt naturligt är kostsam-
21881:
21882: Helsingfors den 25 september 1984
21883:
21884: Håkan Malm Ole Norrback
21885: Boris Renlund Håkan Nordman
21886: 1262 1984 vp.
21887:
21888: Raha-asia-aloite n:o 1178 Suomennos
21889:
21890:
21891:
21892:
21893: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Maalahden Strömmingsbå-
21894: danin sataman rakentamisen aloittamiseksi
21895:
21896:
21897: Eduskunnalle
21898:
21899: Kalastus on yhä tärkeä elinkeino Pohjanmaalla. Iee kalliimmaksi ja pyyntivälineiden kannalta epä-
21900: Erityisesti saaristoalueilla ja rannikkokylissä sillä on varmemmaksi.
21901: merkitystä toimeentulon kannalta. Olosuh- Tie- ja vesirakennushallitus on suunnitellut suo-
21902: teet ovat pakottaneet hakemaan saaliita yhä jasataman rakentamista edellä mainitulle
21903: kauempaa mereltä. Tämä edellyttää parempia Strömmingsbådanille ja on tärkeätä, että rakennus-
21904: varusteita, jotka ovat aikaisempia kalliimpia hank- työt voitaisiin aloittaa ja saattaa loppuun niin pian
21905: kia ja ylläpitää. Erityisesti tämä koskee lo- kuin mahdollista.
21906: henkalastusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21907: Maalahden kunnan Bergässä useat kalastajat har- tavasti,
21908: joittavat kalastusta nk. Strömmingsbådanin vaiheil-
21909: la. Paikka sijaitsee kaukana ulkomerellä ja kalasta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21910: jat pysyttelevät usein Strömmingsbådanin suojas- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21911: sa saalista odottaessaan. Täällä ei kuitenkaan ole mi- 31.27. 77 200 000 markkaa Maalahden kun-
21912: tään rakennettua suojasatamaa, mistä seuraa, että nan Bergässä szjaitsevan Strömmingsbåda-
21913: kalastajien täytyy kovalla tuulella hakeutua lähem- nin sataman rakentamisen aloittamiseksi.
21914: mäksi rannikkoa, jolloin pyynti luonnollisesti tu-
21915:
21916: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
21917:
21918: Håkan Malm Ole Norrback
21919: Boris Renlund Håkan Nordman
21920: 1984 rd. 1263
21921:
21922: Finansmotion nr 1179
21923:
21924:
21925:
21926:
21927: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en energi-
21928: konsulenttjänst för växthusnäringen med stationering i svenska
21929: Österbotten
21930:
21931: Tili Riksdagen
21932:
21933: Växthusnäringens kraftiga utbyggnad under Då växthusnäringen fyller en viktig sysselsätt-
21934: senare år med ett rätt stort inslag även av nya ningsfunktion i de områden där emigrationen av
21935: företagare har bidragit tili en stor tillväxt i produk- traditioneo varit stark skulle en ekonomisk rådgiv-
21936: tioneo av växthusgrönsaker. ning som riktar sig tili växthusnäringens utövare stö-
21937: Denna utveckling har lett tili en situation där ut- da dessa och därmed skapa en grund för en fort-
21938: bud och efterfrågan av grönsaker är i obalans. satt positiv ekonomisk utveckling i känsliga avfolk-
21939: Eftersom tillgång och efterfrågan bestämmer ningsbygder där flyttningströskeln är låg.
21940: prisbildningen för växthusgrönsaker har prisnivån Med hänvisning tili ovanstående motiveringar
21941: för dessa produkter sjunkit vilket i hög grad påver- anhåller undertecknade om,
21942: kat den ekonomiska situationen för näringens utö-
21943: vare. Ett ökat kostnadstryck dels tili följd av redan att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
21944: vidtagna och dels tili följd av förväntade oljepriss- på moment 32.55.42 upptar 140 000 mark
21945: tegringar kan emotses. I ett kärvare ekonomiskt kli- för avlönande av en energikonsulent för
21946: mat kan de beslut de ensklida odlarna tar vara av växthusgrönsaker inom de svenskspråkiga
21947: helt avgörande karaktär för odlarnas och företagets odlingsområdena.
21948: fortsatta framtid då ett olyckligt investeringsbeslut
21949: kan medföra svåra konsekvenser och rentav helt un-
21950: dergräva företagets verksamhetsförutsättningar.
21951:
21952: Helsingfors den 27 september 1984
21953:
21954: Håkan Malm Boris Renlund
21955: Håkan Nordman Ole Norrback
21956: 1264 1984 vp.
21957:
21958: Raha-asia-aloite n:o 1179 Suomennos
21959:
21960:
21961:
21962:
21963: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvihuoneviljelyn energia-
21964: neuvojan toimen perustamiseksi ruotsinkieliselle Pohjanmaalle
21965:
21966:
21967: Eduskunnalle
21968:
21969: Kasvihuoneviljely on voimakkaasti laajentunut ja suorastaan pilata yrityksen toimintaedellytyk-
21970: viime vuosina ja alalle on tullut melkoinen määrä set.
21971: uusia yrittäjiä, minkä johdosta kasvihuoneissa vil- Koska kasvihuoneviljelyllä on tärkeä tehtävä
21972: jeltyjen vihannesten tuotanto on huomattavasti li- työllistäjänä alueilla, joilta perinteisesti on tapah-
21973: sääntynyt. Tämä kehitys on johtanut tilanteeseen, tunut voimakasta maastamuuttoa, kasvihuonevil-
21974: jossa vihannesten tarjonta ja kysyntä eivät ole tasa- jelijöiden käytettävissä oleva taloudellisuuskysy-
21975: painossa. Koska tarjonta ja kysyntä määräävät kas- myksiä koskeva neuvonta tukisi heitä ja loisi siten
21976: vihuonevihannesten hinnanmuodostuksen, tuot- pohjaa jatkuvalle hyvälle taloudelliselle kehityk-
21977: teiden hintataso on laskenut, mikä on tuntuvasti selle herkillä autioitumisalueilla, joiden muutto-
21978: vaikuttanut elinkeinonharjoittajien taloudelliseen kynnys on alhainen.
21979: asemaan. Näköpiirissä on osaksi öljyn hinnan jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21980: tapahtuneista ja odotettavissa olevista hinnanko- tavasti,
21981: rotuksista johtuva kustannuspaineen lisääntymi-
21982: nen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21983: Taloudellisen ilmapiirin muuttuessa ankaram- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21984: maksi saattavat yksittäisten viljelijöiden päätökset 32.55.42 140 000 markkaa ruotsinkielis-
21985: olla heidän itsensä ja heidän yritystensä tulevai- ten alueiden kasvihuoneviljelyn energta-
21986: suuden kannalta ratkaisevia, koska epäonnistunut neuvojan palkkaamiseksi.
21987: investointipäätös voi aiheuttaa pahoja seurauksia
21988:
21989: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21990:
21991: Håkan Malm Boris Renlund
21992: Håkan Nordman Ole Norrback
21993: 1984 vp. 1265
21994:
21995: Raha-asia-aloite n:o 1180
21996:
21997:
21998:
21999:
22000: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamo-Natura 85
22001: luonto- ja kulttuuritapahtuman tukemiseen
22002:
22003:
22004: Eduskunnalle
22005:
22006: Kuusamossa on järjestetty vuodesta 1980 lähtien Kuusamo-Natura 84 tilaisuuksiin osallistui
22007: vuosittain Kuusamon kunnan ja Oulun yliopiston 7 000 henkilöä. Kuusamo-Natura 85:n luonto-
22008: toimesta Kuusamo-Natura, luonto- ja kulttuuri- teema on retkeily.
22009: tapahtuma. Tapahtuman luonto- ja keskusteluti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22010: laisuuksissa käsiteltiin viime kesänä ''Linnut- taen,
22011: luonto-ihminen'' teemaa. Tieteellisen seminaa-
22012: rin teemana oli ''Linnut ympäristömuutosten in- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22013: dikaattorina''. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
22014: Kulttuuritilaisuudet ovat käsittäneet kesäteat- 29.90.52 JOO 000 markkaa Kuusamo-
22015: teria, taide- ja valokuvanäyttelyjä, konsertteja se- Natura 85 luonto- ja kulttuuritapahtu-
22016: kä paikkakunnan perinnekulttuuria. man tukemiseen.
22017:
22018: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
22019:
22020: Mauno Manninen Liisa Jaakonsaari Tytti Isohookana-Asunmaa
22021:
22022:
22023:
22024:
22025: 159 4284003504
22026: 1266 1984 vp.
22027:
22028: Raha-asia-aloite n:o 1181
22029:
22030:
22031:
22032:
22033: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta porotutkimusaseman pe-
22034: rustamiseksi poronhoitoalueelle
22035:
22036:
22037: Eduskunnalle
22038:
22039: Porotalous on pohjoisimpien alueiden perus- tivat kiireisesti tehostettua tutkimustoimintaa.
22040: elinkeinona ja asutuksen turvaajana erittäin mer- Myös porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen tut-
22041: kittävä. Huolimatta porotalouden keskeisestä ase- kiminen ja korvausmenettely edellyttävät nykyistä
22042: masta pohjoissuomalaisena elinkeinona porota- tehokkaampaa tutkimustoimintaa ja porotalou-
22043: louden tutkimustoiminta on hajanaista ja sitä suo- den huomioimista. Vasta monipuolisen ja tähän-
22044: ritetaan useasta toimipisteestä käsin. Vuodesta astista tehokkaamman tutkimuksen pohjalta on
22045: 1980 lähtien valtion porotaloustutkimus on ollut mahdollista lähteä kehittämään porotaloutta elä-
22046: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. Lai- vänä ja kehittyvänä elinkeinona.
22047: tokseen sijoitettu porotutkija on suunnitellut ja Edellä esitetty edellyttää toimintakykyisen
22048: koordinoinut porotutkimustoimintaa, ja vuonna porotutkimusaseman perustamista poronhoito-
22049: 1982 valmistui porotutkimustoiminnan kehittä- alueelle.
22050: mistä Suomessa pohtineen toimikunnan mietin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22051: tö. taen,
22052: Porotalous edellyttää menestyäkseen tehokasta
22053: ja tieteellisesti pätevää tutkimustyötä, joka koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22054: distuu ennen kaikkea porolaitumiin, poron elin- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzl-
22055: tapoihin ja fysiologiaan, poron tauteihin ja loisiin le 30.35.45 lisäyksenä 250 000 markkaa
22056: sekä poronhoitotekniikkaan ja itse elinkeinon ta- siirtomäärärahana porotutkimusaseman
22057: loudelliseen tutkimukseen. Niinikään poronliha- suunnittelun kiiynnistämiseksi.
22058: kauppa ja eri porotuotteiden markkinointi vaa-
22059:
22060: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
22061:
22062: Mauno Manninen Mikko Jokela Niilo Koskenniemi
22063: Liisa Jaakonsaari Tytti Isohookana-Asunmaa Pentti Kettunen
22064: Esko-Juhani Tennilä Aarno von Bell Aimo Ajo
22065: Anna-Liisa Pii pari
22066: 1984 vp. 1267
22067:
22068: Raha-asia-aloite n:o 1182
22069:
22070:
22071:
22072:
22073: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijokilaakson pienyritys-
22074: toiminnan tukemiseen
22075:
22076:
22077: Eduskunnalle
22078:
22079: Valtioneuvosto teki 5. 3. 1981 periaatepäätöksen Koska Lapin pienyrityst01m10nan tukemisko-
22080: erityistoimenpiteistä Iijokilaakson kehittämiseksi. keilusta on saatu myönteisiä kokemuksia, tulisi
22081: Valtiovallan erityistoimenpiteistä ja ko. alueen nämä työllisyyttä parantavat toimenpiteet ulottaa
22082: kuntien ponnisteluista huolimatta Iijokilaakson myös Iijokilaakson alueelle.
22083: yhdeksän kunnan alue on edelleen maamme vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22084: keinta työttömyysaluetta. taen,
22085: Hallituksen aluepoliittinen ministerivaliokunta
22086: on päättänyt, että erityistoimenpiteitä projekti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22087: alueilla tulisi jatkaa vuoden 1986 loppuun. Jat- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 34.50
22088: kossa tulisikin kiinnittää keskeinen huomio mah- uudelle momentille 10 000 000 markkaa
22089: dollisimman tehokkaisiin elinkeinoelämää elvyttä- Izjokzfaakson pienyritystoiminnan tukemi-
22090: viin ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin Iijo- seen.
22091: kilaakson alueella.
22092:
22093: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
22094:
22095: Mauno Manninen Pentti Liedes Tytti Isohookana-Asunmaa
22096: Liisa Jaakonsaari
22097: 1268 1984 vp.
22098:
22099: Raha-asia-aloite n:o 1183
22100:
22101:
22102:
22103:
22104: Manninen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta maan
22105: hankkimiseksi luonnonsuojelutarkoituksiin ja suojelualueista
22106: koituvien taloudellisten menetysten korvaamiseen
22107:
22108: Eduskunnalle
22109:
22110: Valtioneuvosto on tehnyt neljää suojeluoh- surssien ja todellisen tarpeen epäsuhde on näin ol-
22111: jemaa koskevat periaatepäätökset. Nämä ovat len erittäin suuri. Luonnonsuojeluliitto ja Maata-
22112: 24.2.1978 tehty kansallis- ja luonnonpuistover- loustuottajain Keskusliitto kiinnittivät jo 1.6.
22113: kon kehittämistä koskeva periaatepäätös siihen 1982 yhteisessä kirjelmässään valtiovarainministe-
22114: 2.4.1980 ja 2.9.1980 tehtyine täydennyksineen, riölle huomiota tähän epäkohtaan.
22115: 19.4.1979 tehty soidensuojelun perusohjelmaa On todettava, että suojeluohjelmien toteutta-
22116: koskeva periaatepäätös siihen 26.3.1981 tehtyine minen kestää nykyisellä vauhdilla yli 20 vuotta.
22117: täydennyksineen, 3.6.1982 tehty lintuvesien suo- Tästä aiheutuu maanomistajalle monenlaista hait-
22118: jeluohjelmaa koskeva periaatepäätös ja 3. 5.1984 taa ja epätietoisuutta, valtiolle lisäkustannuksia
22119: vahvistettu harjujen suojeluohjelma. maan hinrl.an kohotessa, ja lopulta erilaisten mui-
22120: Kansallis- ja luonnonpuistoja koskevan periaa- den maankäyttömuotojen lisääntyminen vaaran-
22121: tepäätöksen tarkoittamien alueiden maapinta-ala taa suojelun toteuttamisen. Suojeluohjelmien to-
22122: on noin 545 000 ha, josta yksityisten omistamia teuttamista onkin nopeutettava merkittävästi ny-
22123: alueita on noin 11 500 ha. Soidensuojelun pe- kyisestään. Se vaatii tähän tarkoitukseen osoitetta-
22124: rusohjelmaan sisältyvien alueiden suopinta-ala vien määrärahojen tuntuvaa korottamista sekä
22125: puolestaan on noin 488 500 ha, josta yksityisten myös näitä asioita hoitavan henkilöstön lisäämistä
22126: omistamia alueita on noin 149 500 ha. Lintuve- lääninhallituksissa ja ympäristöministeriössä. Val-
22127: sien suojeluohjelmaan sisältyy 83 530 ha maa- ja tion hallinnassa olevia maa-alueita on myös jous-
22128: vesialueita, joista valtaosa on yksityisomistuksessa. tavasti voitava käyttää vastikemaana luonnonsuo-
22129: Harjujen suojeluohjelmaan kuuluu 159 kohdetta, jelualueita muodostettaessa, koska vaihtomaame-
22130: pinta-alaltaan yhteensä 96 000 ha. Valtioneuvos- nettely on usein maanomistajalle mieluisa vaih-
22131: ton hyväksymät suojeluohjelmat tullaan yksityis- toehto. On vielä lopuksi korostettava, että vain
22132: maiden osalta toteuttamaan joko hankkimalla edellä mainituilla keinoilla on mahdollista vähen-
22133: ohjelmiin sisältyvät kohteet valtion omistukseen tää niitä tarpeettomia ristiriitoja ja epäluuloja, joi-
22134: tai maksamalla suojelualueen muodostamisesta ta maanomistajien sekä luonnonsuojelutahon vä-
22135: sen omistajalle aiheutuvasta taloudellisen hyödyn lille eri puolilla maata on syntynyt. Ristiriidat tu-
22136: menetyksestä korvaus. Harjujen suojeluohjelma levat vastaisuudessa vain kärjistymään ellei suo-
22137: toteutetaan etupäässä maa-aineslain avulla. jeluohjelmien toteuttamismenettelyä paranneta
22138: Suojeluohjelmien toteuttamisen suurimpina es- oleellisesti nykyisestään ja kokemusten perusteella
22139: teinä ovat olleet suojelualueiden osto- ja korvaus- lopullisena kärsijänä ovat aina korvaamattomat
22140: varojen niukkuus sekä ostotoimintaa hoitavan luonnonarvot.
22141: henkilöstön puute. Kuluvan vuoden valtion tulo- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
22142: ja menoarviossa ostovaroja on varattu 26 milj. mk, kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
22143: johon lisäbudjetissa osoitettiin vielä 2 milj. mk. nassa.
22144: Ensi vuodelle hallitus esittää 35 milj. mk. Luon- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
22145: nonsuojelualueiden perustamistaimikunta esitti taen,
22146: jo v. 1981 mietinnössään III ( 1981 :41), että
22147: tulo- ja menoarvioon tulee vuosittain sisällyttää 77 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22148: milj. mk:n suuruinen määräraha luonnonsuoje- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22149: lualueiden ostoihin ja alueiden rauhoittamisesta 35.15.41 lisäyksenä 2800000 markkaa
22150: johtuviin korvauksiin. Käytettävissä olevien re- korvauksiin maanomista;ille suojelualuei-
22151: 1984 vp. - RA n:o 1183 1269
22152:
22153: denperustamisesta aiheutuvista taloudelli- luonnonsuojelutarkoitukstin ja että sum-
22154: sen hyödyn menetyksistä mia vastaisuudessa korotetaan vuosittain
22155: sekä momenttlle 35.20.88 lisäyksenä vähintään inflaatiokehityksen verran.
22156: 20 000 000 markkaa maan hankkimiseksi
22157:
22158: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
22159:
22160: Mauno Manninen Sampsa Aaltio Liisa Jaakonsaari
22161: Heli Astala Pertti Salolainen Esko Helle
22162: Ville Komsi Reino Paasilinna Elisabeth Rehn
22163: Matti Maijala Mauri Pekkarinen Mikko Jokela
22164: Paavo Vesterinen Tytti lsohookana-Asunmaa Kalle Könkkölä
22165: Kimmo Sasi Sirpa Pietikäinen Lauha Männistö
22166: Ensio Laine Anssi Joutsenlahti Pirjo Rusanen
22167: Liisa Hilpelä Einari Nieminen Ilkka Kanerva
22168: Pertti Hietala Esko Almgren Kalevi Mattila
22169: Matti Kautto Vappu Säilynoja Ben Zyskowicz
22170: Pentti Poutanen Liisa Kulhia Pentti Skön
22171: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää Reino Jyrkilä
22172: Pentti Kettunen Aapo Saari Aarno von Bell
22173: Seppo Tikka Lea Savolainen Henrik Westerlund
22174: Håkan Malm Toivo T. Pohjala Hannu Tenhiälä
22175: Aimo Ajo Anna-Liisa Piipari Ulla-Leena Alppi
22176: Osmo Vepsäläinen Irma Rosnell Kaj Bärlund
22177: Timo Roos Sten Söderström Matti Viljanen
22178: Gunnar Jansson Mats Nyby Terho Pursiainen
22179: Kaarina Dromberg Aino Pohjanoksa Mauri Miettinen
22180: Martti Tiuri Arvo Kemppainen Elsi Hetemäki-Olander
22181: Marjatta Väänänen Olavi Martikainen Reino Karpola
22182: Riitta Uosukainen Jouko Tuovinen
22183: 1270 1984 vp.
22184:
22185: Raha-asia-aloite n:o 1184
22186:
22187:
22188:
22189:
22190: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Peltosalmen maatalous-
22191: oppilaitoksen rakennustöiden aloittamiseen
22192:
22193:
22194: Eduskunnalle
22195:
22196: Tällä hetkellä Kuopiossa toimiva maamme ai- Työllisyysrahojen saanti tulevan vuoden aikana
22197: noa karjatalousopisto on päätetty siirtää Peltosal- edellyttäisi kuitenkin, että hanke sisältyisi vuoden
22198: men maatalousoppilaitoksen yhteyteen Iisalmeen. 1985 tulo- ja menoarvioon otettuihin varsinaisten
22199: Samalla Peltosalmen maatalousoppilaitos muut- investointivarojen käyttökohteisiin. Tätä puoltaa
22200: tuu opistotasoiseksi. Vastauksessaan vuoden 1981 sekin, että karjatalousopiston nykyiset toimitilat
22201: tulo- ja menoarvioon eduskunta osoitti hanketta ovat todella heikot ja se, että valtio tarvitsisi kii-
22202: varten suunnittelumäärärahan ja tuolloin asialli- reellisesti opiston nykyiset tilat, jotka sijaitsevat
22203: sesti hyväksyi myös kyseessä olevan oppilaitoksen ~_uopion kaupungin keskustassa, muihin tarpei-
22204: siirron ja Peltosalmen maatalousoppilaitoksen sHn.
22205: muuttamisen opistotasoiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22206: Karjatalousopiston toiminnan Peltosalmella tu- taen,
22207: lisi alkaa vuonna 1986. Suunnittelu on edennyt että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22208: sellaisen aikataulun mukaan, että oppilaitoksen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22209: siirron vaatimiin rakennustöihin voitaisiin ryhtyä 29.63. 74 1 000 000 markkaa Peltosalmen
22210: alkuvuodesta 198 5. Hanke tulisi opetusministe- maatalousoppzlaitoksen rakennustöiden
22211: riön suunnitelmien mukaan rahoitettavaksi työlli- aloittamiseen.
22212: syysvaroin.
22213:
22214: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
22215:
22216: Olavi Martikainen Lea Sutinen Katri-Helena Eskelinen
22217: Mauri Pekkarinen Veikko Vennamo
22218: 1984 vp. 1271
22219:
22220: Raha-asia-aloite n:o 1185
22221:
22222:
22223:
22224:
22225: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapiolahdella sijaitse-
22226: van Emil Halosen museon rakennuksen korjaustöiden avusta-
22227: miseen
22228:
22229: Eduskunnalle
22230:
22231: Kuvanveistäjä Emil Halonen (1875-1950) oli jaustyönä tulisi rakennuksen yläpohja lämpöeris-
22232: lapiolahtelaista alkuperää olevan Halosten taiteili- tää sekä järjestää sellainen lämmitys- ja ilmastoin-
22233: jasuvun näkyvimpiä ja luomisvoimaisimpia edus- tijärjestelmä, joka estäisi suuret kosteus- ja lämpö-
22234: tajia. Hänen mittava taiteilijauransa sisälsi lukui- vaihtelut joiden seurauksena veistosten tukiraken-
22235: sia kansallisia ja kansainvälisiä menestyksiä, ja hä- teina olevat raudoitukset ovat pahoin ruostumassa
22236: nen taiteellisen toimintansa merkitys on maamme aiheuttaen kipsitöiden halkeamia ja vaikeasti kor-
22237: taidehistoriassa mittava ja merkittävä. jattavia vaurioita. Asiantila on todettu myös mu-
22238: Lapinlahdelle perustettu Halosten museosäätiö seoviraston asiantuntijoiden taholta ja korjaustöi-
22239: ylläpitää kuvanviestäjä Emil Halosen museota, tä pidetty erittäin kiireellisioä. Lisäksi museo tulisi
22240: jonka kokoelmat käsittävät noin 400 Halosen veis- varustaa murtosuojaimilla mahdollisen ilkivallan
22241: tosta alkuperäiskipseinä, suunnilleen saman verran estämiseksi.
22242: saviluonnoksia sekä lisäksi taiteilijan henkilökoh- Näiden töiden suorittamiseen eivät Halosten
22243: taista jäämistöä. Kokoelma on eräs kansallisia tai- Museosäätiön omat voimavarat riitä, vaan asianti-
22244: deaarteitamme. Nämä kokoelmat on sijoitettu La- lan korjaaminen vaatisi kiireellisesti valtion tukea.
22245: pinlahden ev.lut. seurakunnalta pitkäaikaisella Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22246: vuokrasopimuksella tähän tarkoitukseen vuokrat- taen,
22247: mun ja kunnostettuun vanhaan pappilan kivina-
22248: vettaan, joka sijaitsee Lapinlahden taajaman kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22249: kustassa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22250: Museorakennus on kuitenkin nykykunnossaan 29.90.52 300 000 markkaa Lapinlahdella
22251: osoittautunut puutteelliseksi tavalla, joka uhkaa sijaitsevan Emzl Halosen museon raken-
22252: vakavasti sinne sijoitettujen kokoelmien säilyvyyt- nuksen korjaustöiden avustamiseen.
22253: tä. Kiireellisenä, viipymättä suoritettavana kor-
22254:
22255: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
22256:
22257: Olavi Martikainen Katri-Helena Eskelinen Kalevi Mattila
22258: Mauri Pekkarinen Kari Rajamäki Mikko Jokela
22259: Erkki Moisander Reino Karpola Veikko Vennamo
22260: 1272 1984 vp.
22261:
22262: Raha-asia-aloite n:o 1186
22263:
22264:
22265:
22266:
22267: Martikainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
22268: Rauhanpuolustajat ry:n toiminnan tukemiseen
22269:
22270:
22271: Eduskunnalle
22272:
22273: Hallituksen tulo- ja menoarvioesitykseen vuo- hoissa. Sen valtionapua ei ole nostettu edes samas-
22274: delle 1985 on sisällytetty maamme laajimmalle ja sa suhteessa kuin rauhantyön sinänsä vähäisiä
22275: suurimmalle rauhanjärjestölle Suomen Rauhan- määrärahoja yleensä.
22276: puolustajat ry:lle 840 000 markan määräraha. Mitatrakoon rauhantyön kenttää ja Suomen
22277: Rauhanliikkeen suuri yhteiskunnallinen merki- Rauhanpuolustajien asemaa siinä millä toiminnal-
22278: tys tunnustetaan nykyään yleisesti. Yhä laajem- lisilla, kansainvälispoliittisilla, laaj apohj aisuuden
22279: mat kansalaispiirit kokevat rauhanliikkeen kana- tai jäsenmäärän kriteereillä tahansa on ilmeistä,
22280: vana toiminnassa liennytyksen, aseidenriisunnan että järjestö saa suhteessa vähiten määrärahoja val-
22281: ja luottamuksen puolesta. tionavun piirissä olevista rauhanjärjestöistä. Huo-
22282: Maamme poliittista ja yhteiskunnallista kenttää limatta siitä, että eduskunta myös viime vuonna
22283: erittäin laajasti edustava YK:n aseidenriisuntavii- katsoi tarpeelliseksi korottaa Suomen Rauhanpuo-
22284: kon valtuuskunta kiinnitti 19.9.1984 hyväksymäs- lustajat ry:n valtionapua, ei korjaus vielä ole ollut
22285: sään kannanotossa huomiota siihen, että rauhan- riittävä. Suomen Rauhanpuolustajat on anonut v.
22286: järjestöjen ja -liikkeiden yhteiskunnalta saama tu- 1985 valtionapua 983 700 markkaa. Tämän jäl-
22287: ki on edelleen riittämätöntä. keen järjestön toimitilojen vuokra on noussut tun-
22288: Suomen Rauhanpuolustajat ry. on viime aikoi- tuvasti, mikä aiheuttaa vuositasolla n. 48 000
22289: na yhdistänyt piiriinsä yhä laajapohjaisemmin mi- markan lisäyksen menoihin.
22290: tä erilaisimpia poliittisia ja yhteiskunnallisia jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22291: jestöjä ja eri maailmankatsomuksia edustavia kan- taen,
22292: salaisia. Järjestö on toiminut keskeisenä moottori-
22293: na erittäin laajaksi kasvaneessa kansalaistoimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22294: nassa rauhan puolesta. Tämä ei kuitenkaan ole 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
22295: heijastunut riittävästi siinä taloudellisessa tuessa, 29.99.50 lisäyksenä 190000 markkaa Suo-
22296: jota Suomen Rauhanpuolustajat ry. saa valtiolta. men Rauhanpuolustajat ry:n valtion-
22297: Järjestö on pitkään joutunut kärsimään suhteelli- apuun.
22298: sesta jälkeenjääneisyydestä rauhantyön määrära-
22299:
22300: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
22301:
22302: Olavi Martikainen Marjatta Stenius-Kaukonen
22303: Ilkka Kanerva Pirjo Ala-Kapee
22304: 1984 vp. 1273
22305:
22306: Raha-asia-aloite n:o 1187
22307:
22308:
22309: Martikainen ym.: Korotemo määrärahan osoittamisesta Kuopion
22310: läänin yleisen tieverkon kehittämiseen ja kunnostamiseen
22311:
22312: Eduskunnalle
22313:
22314: Kuopion läänissä on yleisiä teitä 5 674 km, mi- miseen tulisi saada 6,45 % koko maan vastaavista
22315: kä on 7,5 % koko maan vastaavasta luvusta. Ties- määrärahoista. Lääniin ei ole yhtenäkään vuonna
22316: tön jakautuma eri luokkiin ja liikennemäärät ovat 1980-luvulla saatu em. suhteellista osuutta. Kuo-
22317: samanlaisia kuin muissakin lääneissä aivan valta- pion läänin osuus on vaihdellut 5, 7-6,3 % :n vä-
22318: kunnan eteläisintä osaa lukuunottamatta. Kuiten- lillä. TVL:n Kuopion piirin toimenpideohjelmien
22319: kin liikenteellisiltä olosuhteiltaan ja liikennöitä- mukaan tienpidon rahoitus on jäänyt vuosina
22320: vyydeltään tilanne on kaikkein huonoin Kuopion 1980-84 em. kymmenvuotisohjelmasta jälkeen
22321: läänin yleisillä teillä: 99 miljoonaa markkaa. Tästä jälkeenjäämästä on
22322: - Läänin tiestästä on päällystetty 35,8 %, mi- suurin osa teiden parantamistöiden rahoirusva-
22323: kä on vähemmän kuin missään muussa läänissä. jausta. Jos Kuopion tie- ja vesirakennuspiirille oli-
22324: Viimeisen viiden vuoden aikana v. 1980-84 on si myönnetty vuosittain edes 6,45 % teiden teke-
22325: koko maan yleisten päällystettyjen teiden osuus miseen käytetyistä varoista, olisi tällöin tiepiiri
22326: noussut 46 % :sta 52 % :iin. Kuopion läänin osalla saanut 34 miljoonaa markkaa enemmän varoja
22327: vastaava nousu on ollut 4 %. tietöihin vuosina 1980-84.
22328: - Läänin alueella on neljännes tiestästä heik- V. 1985 budjettiesityksessä Kuopion tie- ja vesi-
22329: kokuntoista ja kelirikonuhanalaista n. 1 500 km rakennuspiirille ehdotettu 74 miljoonaa markkaa
22330: (26 % ), mikä on enemmän kuin muissa lääneissä. tietöihin jää alle tavoitetason eikä se määrä ole
22331: Kelirikkoisista teistä valtaosa on vuosittain liiken- korvaamassa aikaisempien vuosien jälkeenjäänei-
22332: nerajoitusten alaisena 1, 5-2,5 kuukautta. syyttä, päinvastoin kasvartamassa sitä.
22333: - Läänin yleisten teiden parantamattomuu- Ei voida pitää hyväksyttynä, että jonkun valta-
22334: desta ja heikosta kunnosta johtuen tienopeudet kunnan osan tiestön kehittämisessä tietoisesti poi-
22335: Kuopion läänissä ovat keskimäärin alhaisemmat ketaan muualla maassa noudatettavasta linjasta.
22336: kuin muissa lääneissä. Tämä siksi, että Kuopion Kelirikkoineo ja muutoinkin huonokuntoinen
22337: läänin tiet ovat useimmiten kapeita, mutkaisia, tiestö on hidastamassa kaikkia muun yhteiskun-
22338: mäkisiä, heikosti kantavia ja päällystämättömiä. nan kehitystoimia. Huonokuntoinen tiestö ja sillä
22339: - Sorapintaisia yleisiä teitä Kuopion läänissä liikennerajoitukset saattavat ihmiset eriarvoiseen
22340: on 3 736 km. Vain Turun ja Porin läänissä soratie- asemaan, aiheuttavat vaikeuksia ja ylimääräisiä
22341: pituus on hieman suurempi. Sorateiden keski- kustannuksia teollisuudelle, kaupalle ja maata-
22342: määräisissä liikennemäärissä ei ole merkittäviä loudelle.
22343: eroja koko maassa. Edellä esitetyn johdosta ehdotan, että Kuopion
22344: Kuopion läänin yleisen tieverkon kehittymättö- tie- ja vesirakennuspiirin teiden tekemisen jäl-
22345: myys johtuu riittämättömästä teiden parantami- keenjääneisyyttä 34 miljoonaa markkaa supistet-
22346: sen rahoituksesta 1970-luvulta alkaen. Vaikka ko- taisiin vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa puolet.
22347: ko maan teiden parantamisen rahoitus on ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22348: liian pieni tarpeeseen nähden, niin vielä lisäksi taen,
22349: läänien välisessä määrärahajaossa Kuopion lääni
22350: on jäänyt liian vähäiselle osalle. Tästä syystä esim. että Eduskunta ottaz:ri valtion !Juoden
22351: päällystettyjen teiden määrissä läänin alue on 1985 tulo- ja menoarvioon momentl!l1
22352: edelleen koko 1980-luvun jäänyt jälkeen muun 31.24. 77 lisäyksenä 17 000 000 markkaa
22353: valtakunnan kehityksestä. Kuopion läänin yleisten teiden kehittämi-
22354: TVL:n Kuopion piirin kymmenvuotisohjelman seen ja kunnon saattamiseen muun valta-
22355: 1980-90 mukaan läänin yleisten teiden paranta- kunnan tiestön tasolle.
22356: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
22357:
22358: Olavi Martikainen Katri-Helena Eskelinen Kari Rajamäki
22359: Erkki Moisander Reino Karpola Lea Sutinen
22360: Veikko Vennamo
22361: 160 4284003504
22362: 1274 1984 vp.
22363:
22364: Raha-asia-aloite n:o 1188
22365:
22366:
22367:
22368:
22369: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tiepalvelujärjestöjen
22370: toiminnan tukemiseen
22371:
22372:
22373: Eduskunnalle
22374:
22375: Tiepalvelutoiminta alkoi maassamme vuonna polttoainehankintoihin, viestintälaitteisiin ja työ-
22376: 1952. Tällä hetkellä tiepalvelua harjoittaa kuusi kaluhankintoihin. Vuosi vuodelta energian hin-
22377: eri vapaaehtoisjärjestöä, joiden yhteinen jäsen- nan kallistuessa toiminta on käynyt yhä raskaam-
22378: määrä on tällä hetkellä yli 900. maksi.
22379: Alusta alkaen tiepalvelujärjestöt ovat toimineet Tiepalvelujärjestöjen vapaaehtoistyön tukemi-
22380: yhteistyössä liikkuvan poliisin ja eri viranomaisten nen julkisista varoista on sekä tienkäyttäjien että
22381: kanssa. Tiepalvelu on ennaltaehkäisevää liikenne- valtiontalouden kannalta onnistunut tapa tukea
22382: turvallisuustyötä. Onnettomuustapauksissa tie- liikenneturvallisuustyötä maassamme.
22383: palvelu auttaa poliisia liikenteen ohjaamisessa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22384: ensiavun ja loukkaantuneiden kuljetuksen järjes- taen,
22385: telyissä, vahingoittuneen ajoneuvon siirtämisessä
22386: Jne. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22387: Tiepalvelu perustuu vapaaehtoisuuteen. Järjes- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 31. 99
22388: töjen jäsenet eivät ota avustustyöstään mitään kor- uudelle momentzlle 600 000 markkaa tie-
22389: vausta. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi palvelujärjestöjen toiminnan tukemiseen.
22390: tarvitaan sen sijaan varoja mm. koulutukseen,
22391:
22392: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
22393:
22394: Olavi Martikainen Timo Kietäväinen Aapo Saari
22395: Kari Rajamäki Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
22396: Juhani Alaranta Hannu Kemppainen Paavo Vesterinen
22397: Reino Karpola Veikko Vennamo Pertti Hietala
22398: 1984 vp. 1275
22399:
22400: Raha-asia-aloite n:o 1189
22401:
22402:
22403: Martikainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maanviljeli-
22404: jöiden työterveyshuoltoprojektin henkilöstön palkkaukseen
22405:
22406: Eduskunnalle
22407:
22408: Maamme aktiiviviljelijöiden terveydentila näyt- Viljelijöiden terveydestä ja työperälSlstä sai-
22409: tää viljelijöiden työterveyshuoltoprojektin (VTH) rauksista ei ole kansainvälisestikään juuri lainkaan
22410: ja maanviljelijöiden työterveysprojektin (MTH) tutkimustietoa käytettävissä. Ilman tehokasta
22411: sekä muiden tutkimusten perusteella huonolta maamme 213 kansanterveystyön kuntainliiton
22412: muihin väestöryhmiin verrattuna. Tuki- ja liikun- työterveyslääkärien ja -hoitajien koulutuksen jär-
22413: taelimistön sairauksia on kolme kertaa muita työ- jestämistä ja koordinointia sekä lisäksi noin 200
22414: tätekeviä enemmän. Hengityselinten toiminnan piiriagrologin ja muun maatalousneuvojan koulu-
22415: suhteen viljelijät ovat noin 10-15 vuotta van- tuksen järjestämistä ei viljelijän käytännön työter-
22416: hempia kuin muu väestö. Huomattava osa näistä veyshuolto tule toimimaan.
22417: molemmista sairausryhmistä on synnyitään työpe- Kuopion aluetyöterveyslaitokseen on päätetty
22418: räisiä. Muita työperäisiä sairauksia viljelijöillä ovat perustaa maanviljelijöiden työterveyshuoltoryhmä
22419: mm. ihottumat (eritoten naisilla) - joka kahdek- (MTH-ryhmä), jonka tehtävänä on:
22420: sas viljelijä sairasti pitkäaikaista, yleensä huonosti 1. Tehdä tutkimustyötä viljelijöiden työter-
22421: hoidettua ihottumaa - osa allergisista sairauksis- veyshuollon kehittämiseksi ja arvioimiseksi.
22422: ta sekä melun aiheuttama huonokuuloisuus. 2. Tutkia viljelijöiden työn ja terveyden välisiä
22423: Työtapaturmista aiheutuu vuosittain noin yhden vuorovaikutussuhteita.
22424: prosentin menetys kokonaistyöpanoksesta. Työn 3. Saattaa em. tutkimustulokset palvelemaan
22425: terveysriskien suhteen viljelijät sijoittuvat ammat- käytännön viljelijöiden työterveyshuoltoa sekä sen
22426: tiryhmien joukossa huonoimpaan päähän, likipi- hallintoa ja koulutusta.
22427: täen rakennustyöläisten kanssa tasoihin. Projektiryhmän kooksi on suunniteltu vähin-
22428: Työterveyshuollon keinoin voidaan pääosa näis- tään viisi henkilöä sijoitettavaksi pysyvästi Kuo-
22429: tä työn aiheuttamista sairauksista ja tapaturmista pion aluetyöterveyslaitokseen. Varojen saanti vii-
22430: ehkäistä. Maamme terveyskeskusten tulisi pikai- den henkilön palkkaukseen tuottaa vaikeuksia. Lä-
22431: sesti toteuttaa työterveyshuoltolain mukainen vil- hinnä Kansaneläkelaitoksen, Maatalousyrittäjien
22432: jelijäväestön työterveyshuolto, jonka aloittamises- eläkelaitoksen ja Maatilahallituksen projektirahoi-
22433: ta on VTH-projektin tuloksena esitetty valtakun- tuksen turvin on MTH-ryhmän toiminta saatu
22434: nallinen malli terveyskeskusten käyttöön. Tältä käynnistymään. Kuitenkin Työterveyslaitokselta
22435: pohjalta lääkintöhallituksen nimittämä työryhmä edellytettiin jo projektirahoituksen saamiseen toi-
22436: on jättänyt kesäkuussa 1984 mallin ohjekirjeeksi mien vakinaistamista vuoden 1987 loppuun men-
22437: viljelijöiden työterveyshuollosta maamme terveys- nessä. Nykyisellä aikataululla ei pystytä budjetti-
22438: keskuksia varten. Lisäksi kevään 1984 aikana on rahoituksen turvin MTH-ryhmää vakinaistamaan.
22439: runsaat 20 000 viljelijää ilmoittautunut heille va- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22440: paaehtoisen työterveyshuollon piiriin. taen,
22441: VTH-projektin aikana (1979-83) ei pystytty
22442: tutkimaan sitä, miten tarkoituksenmukaisella ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22443: tehokkaalla tavalla voitaisiin huolehtia viljelijöi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22444: den työterveyshuoltotoiminnan jatkosta sen käyn- 33.06.50 lisäyksenä 150 000 markkaa
22445: nistämisvaiheen jälkeen. Lisäksi VTH-projektia maanviljelz/öiden työterveyshuoltoprojek-
22446: tukevat tutkimukset, joita on projektin aikana tin henkzlöstötarpeisiin.
22447: runsaasti tehty viljelijöiden työperäisten sairauk-
22448: sien kartoittamiseksi, ovat pahasti kesken.
22449: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
22450:
22451: Olavi Martikainen Timo Kietäväinen Aapo Saari
22452: Kari Rajamäki Mauri Pekkarinen Mikko Jokela
22453: Reino Karpola Veikko Vennamo Juhani Alaranta
22454: Hannu Kemppainen Paavo Vesterinen Katri-Helena Eskelinen
22455: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski Heimo Linna
22456: 1276 1984 vp.
22457:
22458: Raha-asia-aloite n:o 1190
22459:
22460:
22461:
22462:
22463: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten yhteisökotiko-
22464: keiluun
22465:
22466:
22467: Eduskunnalle
22468:
22469: Suomessa on nuorten tukemiseksi ja auttami- ten hoito-, kasvatus- ja kuntoutusmuotojen vaiku-
22470: seksi kehitelty erilaisia hoito- ja huolto- tusta kohderyhmään. Toisena merkittävänä hoi-
22471: organisaatioita (A-klinikoiden nuorisoasemat, dollisena ajatuksena on työterapia. Yhteisö- ja
22472: nuorten vastaanottokodit, nuorisopsykiatriset yk- työterapian lisäksi varataan jokaiselle nuorelle päi-
22473: siköt jne), jotka tarjoavat sekä ns. avohuollollisia vittäin mahdollisuus käydä terapeuttisia keskuste-
22474: tai -hoidollisia että laitoshoidollisia palveluja. Tä- luja joko kahden kesken työntekijän kanssa tai
22475: tä organisaatiota voidaan kutsua viralliseksi nuor- nuorten ja työntekijöiden yhteisessä terapiaryh-
22476: ten erityispalveluorganisaatioksi. Se tarjoaa apu- mässä.
22477: aan nuorille, joilla on psyykkisiä tai sosiaalisia on- Yhteisökokeilun toteutus aiotaan sijoittaa vuo-
22478: gelmia, mm. erityyppisiä päihde- ja huumeongel- sille 1985-88. Projektin suunnittelu, käynnistä-
22479: mia. mistoimenpiteet ja tarvittavan henkilöstön koulu-
22480: Erityispalveluorganisaation toimivuudesta ei tus tapahtuu ajalla 1. 6.-30. 8. 1985. Varsinai-
22481: ole käytettävissä riittävän selkeää ja kattavaa tie- nen kuntoutustoiminta voi siis alkaa 1. 9. 1985,
22482: toa. Käytännön toiminnassa on kuitenkin voitu jolloin yhteiskodin asukkaita otetaan sisään.
22483: havaita selviä puutteita ja tietyn tyyppisten palve- Projektia varten hankitaan riittävän suuret tilat
22484: lujen puuttumista. haja-asutusalueilta. Alustavissa tutkimuksissa on
22485: Valtakunnallinen nuorisohuollollinen yhdistys selvinnyt, että sopivien tilojen vuokraaminen on
22486: Nuorten Palvelu r.y. on käynnistämässä tutkimus- erittäin monimutkaista. Näin ollen on lähdetty
22487: ja kokeilutoimintaa, jonka tarkoituksena on kar- siitä, että kiinteistö hankitaan ostamalla ja yhteis-
22488: toittaa virallisen erityispalveluorganisaation palve- kunta avustaa investointien rahoittamisessa. Muu-
22489: lujen laatua ja kattavuutta. Toisaalta sen tehtävä- tenkin on katsottu, että mikäli tulokset ovat ko-
22490: nä on tarjota uudentyyppinen kokeiluyksikkö sel- keilusta myönteiset, on toimintaa pitkällä täh-
22491: laisten nuorten kasvun tukemiseksi, jotka eivät saa täyksellä jatkettava mieluiten yhteiskunnan yllä-
22492: riittävää apua olemassa olevista palveluyksiköistä. pitämänä yksikkönä.
22493: Nuorten Palvelu r.y:n käynnistämässä kokeilus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22494: sa on tutkimuksella ensisijaisen tärkeä tehtävä, taen,
22495: koska kokeilusta ja virallisen palveluorganisaation
22496: toimivuudesta on tarkoitus hankkia kokonaisval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22497: taista ja syvällistä tietoa virallisen organisaation 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
22498: palvelujen kehittämiseksi ja uusien toimintamuo- 33.33.51 500 000 markkaa nuorten yhtei-
22499: tojen ideoimiseksi. sökotikokeilun perustamis- ja kåynnistå·-
22500: Tarkoituksena on kokeilla erilaisten yhteisöllis- miskustannuksiin Nuorten Palvelu r.y:lle.
22501:
22502: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
22503:
22504: Olavi Martikainen Timo Kietäväinen Aapo Saari
22505: Juhani Alaranta Hannu Kemppainen Paavo Vesterinen
22506: Katri-Helena Eskelinen Erkki Moisander Reino Karpola
22507: Lea Sutinen Kari Rajamäki
22508: 1984 vp. 1277
22509:
22510: Raha-asia-aloite n:o 1191
22511:
22512:
22513:
22514:
22515: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanopiston perustamisek-
22516: si Indonesiaan, Burmaan, Sri Lankaan, Thaimaahan tai johonkin
22517: Etelä-Amerikan valtioon
22518:
22519: Eduskunnalle
22520:
22521: Pohjoismainen kansanopistoliike on levinnyt liikettä. Lukumäärältään ja kapasiteetiltaan ne
22522: myös kehitysmaihin joko pohjoismaista käsin tai ovat varsin vähäisiä valtion 93-miljoonaiseen väes-
22523: pohjoismaiden kansanopistoihin tutustuneiden töön nähden, mutta ne ovat alkajina tarpeelliset.
22524: henkilöiden aloitteesta. Liikettä ovat olleet tuke- Niiden koulutusideat on omaksuttu tanskalaisten
22525: massa pohjoismaiset kansanopistot ja pohjoismai- Grundtvigin ja Kristen Koldin sekä brasialialaisen
22526: set kehitysyhteistyöyhteisöt: tanskalainen DANI- Paula Freiren aikuiskasvatusnäkemyksistä.
22527: TA, norjalainen NORAD, ruotsalainen SIDA ja Vuosina 1983-84 Keniassa ja Intiassa on osoi-
22528: kovin vaatimattomasti suomalainen FINIDA. tettu kiinnostusta suomalaisen kansanopistoliik-
22529: Kansanopistoliike syntyi Tanskassa ja sai konk- keen siirtämisestä näiden maiden maaseutuongel-
22530: reettisen toteuttamisensa jo 1844, kun perustet- mien ratkaisuja palvelemaan. 1983 otti ulkomi-
22531: tiin ensimmäinen tanskalainen kansanopisto. Lii- nisteriön kehitysyhteistyöosastoon ja kouluhalli-
22532: ke levisi sieltä pian Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen. tukseen yhteyttä intialainen tri B.D. Purohit tar-
22533: Kansanopisto on levinnyt yleiseksi kaikissa poh- koituksenaan perustaa Rajahstanin osavaltioon
22534: joismaissa ja Saksan Iiittotasavallassa, jonkin ver- kansanopisto. Purohit on väitellyt tohtoriksi Hel-
22535: ran myös muissa läntisen Euroopan maissa. singin yliopistossa parikymmentä vuotta sitten ja
22536: DANITA on tukenut Ghanan ja Bangladeshin osaa auttavasti myös suomea. Hän on osavaltionsa
22537: sekä Intian osavaltion Karnatakan, NORAD Sam- maaseudun kehittämisprojektin johtaja. Samassa
22538: bian ja SIDA Tansanian kansanopistoliikettä. tarkoituksessa on tutustunut lukuisiin maamme
22539: Tansania on liikkeen kehityksessä pisimmällä. kansanop;stoihin ja ottanut yhteyttä viranomai-
22540: Siellä on 52 kansanopistoa, Sambiassa 31, Karna- siin intialainen Delhin yliopistossa työskente-
22541: takassa 12, Bangladeshissa 5 ja Ghanassa 3. Edel- levä tri R.C. Pradhan perustaakseen kansanopis-
22542: listen lisäksi on Biharin osavaltiossa Intiassa ton Biharin osavaltion pääkaupungin Patnan lä-
22543: kansanopisto. Sitä tukee Svenska Föreningen för histölle maaseutuympäristöön. Kenialainen ai-
22544: Indisk Byfolkhögskola. kuiskasvatuksen edustaja Mululu on tutustuttu-
22545: Yhteistä kaikille on se, että opistot työskentele- aan tanskalaiseen ja suomalaiseen kansanopistoon
22546: vät maalaiskylissä ja niiden tarkoitus on palvella suunnitellut suomalaisen kansanopiston esikuvan
22547: maaseudun asukkaiden taloudellista, henkistä ja mukaisten kansanopistojen perustamista maahan-
22548: sosiaalista nousua lukutaidon opettamisesta läh- sa. Kysymys kaikissa näissä tapauksissa on alkami-
22549: uen. sen rahoittamisesta. Kehitysmaissa tarvittaisiin
22550: Esimerkkinä varsin kehittymättömän maan välttämättä perustamiskustannusten ja viiden en-
22551: kansanopistoista voi mainita Bangladeshiin äsken simmäisen työvuoden käyttökustannusten rahoit-
22552: perustetut opistot: Bangadeshiin on perustettu tamista jonkin pohjoismaan kehitysyhceistyöva-
22553: viisi kansanopistoa tanskalaisen DANITA-kehi- roista. Perustamiskustannukset ovat kehitysmai-
22554: tysapuprojektin ja Dhakan yliopistoon pedagogi- den edustajien esittämien talousarvioiden mu-
22555: sen instituutin sekä paikallisen kansansivistysjär- kaan noin 500 000 Smk ja käyttökustannukset
22556: jestön yhteistoimin. Ne eivät ole varsinaisia sisä- vuosittain 550 000 Smk opistoa kohti. Suomalai-
22557: oppilaitoksia, kuten pohjoismaiset kansanopistot, set kansalais- ja lähetysjärjestöt ovat valmiita toi-
22558: vaan pikemminkin päivä- ja iltakouluja, aikuis- mintaan asiantuntijoina ja toteuttajina, mutta
22559: kasvatuskeskuksia. Ne toimivat maalaiskylissä ja kun ulkoministeriön päätöksen 28. 12. 1983 mu-
22560: ovat tarkoitettu palvelemaan köyhintä väestön- kaan tukea tällaisiin tarkoituksiin voidaan myön-
22561: osaa, talonpoikia, maattornia ja naisten vapautus- tää järjestöille yleensä enintään 60 % hankkeen
22562: 1278 1984 vp. - RA n:o 1191
22563:
22564: kokonaiskustannuksista, ne eivät kykene aloitta- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22565: mistyöhön. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22566: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24.30. 66 lisäyksenä 500 000 markkaa kan-
22567: tavasti, sanopiston perustamiseksi Indonesiaan,
22568: Burmaan, Sri Lankaan, Thaimaahan taijo-
22569: honkin Etelä-Amerikan valtioon.
22570:
22571: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
22572:
22573: Kalevi Mattila Aapo Saari Marjatta Väänänen
22574: Väinö Raudaskoski Paavo Vesterinen Juhani Alaranta
22575: Einari Nieminen Pentti Poutaneo Olavi Martikainen
22576: Lauri Impiö Lea Sutinen Anssi Joutsenlahti
22577: 1984 vp. 1279
22578:
22579: Raha-asia-aloite n:o 1192
22580:
22581:
22582:
22583: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanteleliitto ry:n toiminnan
22584: tukemiseen
22585:
22586:
22587: Eduskunnalle
22588:
22589: Suomalaisen kulttuurin erottamaton osa, ja mainittakoon mm. orkesterikelpoisten sorunten
22590: omaleimaisimpana ulospäin näkyvänä piirteenä valmistuskysymykset, oppikirjojen uusiminen,
22591: esiintyvä kantele on yhä vankemmin soittimena- riittävä opettajavoimien koulutus, nuotistojulkai-
22592: kio osoittamassa laajat ja monipuoliset mahdolli- su ja uusien sävellysten hankinta, soitinhuollon
22593: suutensa, paitsi perinteisen myös muun musiikin valtakunnallinen järjestäminen jne.
22594: osalta. Kanteleharrastus on voimakkaasti lisäänty- Kanteleeseen liittyvien asioiden hoitamista var-
22595: nyt koko valtakuntamme alueella samoin kuin ten on maahamme perustettu Kanteleliitto, jonka
22596: myös ulkosuomalaisten keskuudessa. merkitys alan viime vuosien kehityksen vauhditta-
22597: Kanteleensoittajien poikkeuksetta ihastuneen jana on ollut keskeinen. Kanteleliiton Kantele-
22598: vastaanoton saaneiden ulkomaisten esiintymis- lehti on ylläpitänyt alan tiedonvälitystä.
22599: kiertueiden seurauksena kantele on selvästi kas- Edellämainitun, v. 1977 perustetun järjestön
22600: vattanut osuuttaan maamme kulttuuriviennin jäsenmäärä henkilöjäsenineen ja paikallisosastoi-
22601: osana. Suomalaisen kanteleen jäljittelemätön ääni neen on edelleen kasvusuunnassa, luvun noustua
22602: ja soittajien kasvaneet taidot ovat näin olleet luo- nyt jo toiselle tuhannelle.
22603: massa positiivista huomiota maallemme. Kalevalan juhlavuoden asettamien haasteiden
22604: Kalevalan 150-vuotisjuhlavuoden lukuisissa ta- edessä, jotka merkkivuodesta johtuen ovat kante-
22605: pahtumissa kantele tulee olemaan näkyvästi esillä leväelle poikkeuksellisen suuret ja jotka myös
22606: erilaisista pienimuotoisista esityksistä konserttila- kansainvälisesti tarkastellen peilaavat Suomessa
22607: voilla esitettäviin kantelekonserttoihin asti. kansallisen kulttuuriperinnön arvostusta ja nyky-
22608: Viime vuosina kantelekysymyksen hyväksi teh- päivään soveltamisessa, Kanteleliitto haluaa kan-
22609: dyn työn tuloksena on nyt soiton jatkuvuutta tur- taa vastuunsa eri projekteillaan, joista suurin on
22610: vaamassa laajentunut kanteleopetuksen huomioi- Joensuun kansainvälisten laulujuhlien yhtey-
22611: neiden musiikkioppilaitosten määrä, ja muiden teen sijoitettu, maassamme tähän mennessä mit-
22612: soitinten opettajakoulutusta vastaavan kanteleen- tavin kantelekilpailutapahtuma useine konserttei-
22613: soiton opettajien koulutuksen tuore käynnistymi- neen.
22614: nen. Samoin kanteleensoiton opiskelu on hyvin On kuitenkin pelättävissä, että omarahoituksen
22615: selvästi laajentunut kansalais- ja työväenopistojen pohjalta, vilpittömästä tahdosta huolimatta, ei
22616: opintopiireissä. yhteisö pysty edelläviivattuja toimintoja täysipai-
22617: Koulujen musiikinopetuksessa myös viisikieli- noisesti toteuttamaan. Kalevalan juhlavuosi koh-
22618: sen kanteleen käyttö on laajenemassa. Niinpä distaa muutenkin valtakunnallisen järjestön suun-
22619: koulujen musiikinopettajille on tähän liittyvien taan odotuksia, jonka vuoksi toiminta on hoidet-
22620: valmiuksien antamiseksi järjestetty eri tahoilla tava mahdollisimman tehokkaasti ja huolella.
22621: monia pikakursseja, ja kysymys on jo sadoista kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22622: luista. Vaikka kantele ei toistaiseksi ole solistisena taen,
22623: soittimena Sibelius-Akatemiassa on kanteleen ase-
22624: ma sielläkin kansanmusiikin koulutusohjelmaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22625: sisältyvänä vahvistunut. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22626: Alan kehitystä rajoittavina tekijöinä on vielä se- 29.90.52 lisäyksenä 150 000 markkaa käy-
22627: kä suur- että pienkanteleiden osalta ongelmia, joi- tettävå"ksi Kanteleliitto ry:n toiminnan tu-
22628: den korjaamiseksi tehdään työtä. Ongelmista kemiseen.
22629: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
22630:
22631: Kalevi Mattila Aapo Saari Marjatta Väänänen
22632: Väinö Raudaskoski Juhani Alaranta Lea Sutinen
22633: Paavo Vesterinen Pentti Poutaneo Einari Nieminen
22634: Olavi Martikainen
22635: 1280 1984 vp.
22636:
22637: Raha-asia-aloite n:o 1193
22638:
22639:
22640:
22641:
22642: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikajokisuun ruoppauksen
22643: aloittamiseksi
22644:
22645:
22646: Eduskunnalle
22647:
22648: Oulun vesipiirin vesitoimistossa on valmistunut Kyseinen jokisuun ruoppaus on tarpeellinen
22649: v. 1982 Siikajokisuun ruoppaussuunnitelma. Täl- mm. vaikutusalueen kalastuselinkeinoa ajatellen,
22650: le on myös saatu Pohjois-Suomen vesioikeuden jonka kehittämiseen Perämeren alueella on välttä-
22651: lupa. Valtion investointisuunnitelmissa ruoppaus mätöntä kiinnittää entistä vakavampaa huomiota.
22652: oli merkitty aloitettavaksi jo vuonna 1983, mutta Suunnitelmien ja työluvan ollessa valmiit olisi
22653: se on siirtynyt niin, että uusimmassa suunnitel- luonnollista, että ruoppaus kytkettäisiin tarkoi-
22654: massa se on kirjattu vuodelle 1985. tuksenmukaisuussyistäkin TVL:n Oulun piirin
22655: Siikajoen kunta on osallistunut jo suunnittelun toimesta suoritettavaan Siikajoen väylän syventä-
22656: alkuvaiheessa työhön palkkaamalla mm. tarvitta- miseen välillä Siikajoki-Hailuoto, johon esite-
22657: van aputyövoiman jouduttaakseen hankkeen to- tään vuoden 1985 budjetissa tarvittavaa määrä-
22658: teutumista. Kyseinen jokisuu on mataloitunut rahaa.
22659: maan kohoamisen ja kevättulvien tuoman maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22660: aineksen johdosta niin, että kalastus ja veneliiken- taen,
22661: ne on verrattain vaikeaa. Suunnitelmien mukaan
22662: tulisi uutta väylää ruopattavaksi 1,6 kilometriä se- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22663: kä samalla kunnostettaisiin noin 20 vuotta vanhaa 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22664: TVL:n ruoppaamaa väylää ja rakennettaisiin kaksi 30.40. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa Sii-
22665: pienvenesatamaa. Hankkeen kustannukset olisi- kajokisuun ruoppauksen aloittamiseksi.
22666: vat noin 1,02 milj.mk.
22667:
22668: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
22669:
22670: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
22671: 1984 vp. 1281
22672:
22673: Raha-asia-aloite n:o 1194
22674:
22675:
22676:
22677:
22678: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Rengonharjun ja Raudasky-
22679: län lentokenttien ylläpidon avustamiseen ja rakentamiseen ote-
22680: tuista lainoista aiheutuviin kustannuksiin
22681:
22682: Eduskunnalle
22683:
22684: Etelä-Pohjanmaalla on Rengonharju-säätiön dulta matkaa tällä hetkellä lähimmille lentoken-
22685: toimesta aikaansaatu lentoreittiliikennettä palve- tille noin 130 km. Tämänkään kentän osalta toi-
22686: leva kevytliikennekenttä, missä on säännöllistä minnan jatkuminen ei ole mahdollista ilman val-
22687: lentoliikennettä ollut arkipäivisin jo helmikuusta tion mukaantuloa.
22688: 1983 lukien Wasa-Vings -nimisen yhtiön toimes- Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on
22689: ta. Matkustajamäärät ovat ylittäneet ennakkoar- momentille 31.47.41 (Valtionapu eräiden lento-
22690: viot, mikä osoittaa lentokentän tarpeellisuutta. paikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon) varattu
22691: Lentokenttä on poistanut myös sen tyhjiön, mikä 3 300 000 mk lähinnä Mikkelin ja Kuusamon leu-
22692: Seinäjoen talousalueella henkilölentoliikenteen topaikkojen toiminnan mahdollistamiseen. Ren-
22693: osalta on vallinnut. Rengonharjun kentänkään gonharjun ja Raudaskylän lentopaikkojen sään-
22694: osalta ei ole lentoliikenteen jatkumiselle mahdol- nöllinen reittiliikennetoiminta edellyttää saman-
22695: lisuuksia ilman valtion tukea. s~untaista huomioimista valtion tulo- ja menoar-
22696: Samanlainen reittiliikennettä palveleva kevyt- viOssa.
22697: liikennekenttä on valmistumassa syksyn aikana Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22698: myös Ylivieskaan, missä lopulliset ilmailuhalli- taen,
22699: tuksen käyttöönottotarkastukset suoritetaan lähi-
22700: aikoina. Välittömästi on tarkoitus aloittaa myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22701: täältä Ylivieskassa sijaitsevalta Raudaskylän lento- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22702: kentältä säännöllistä reittiliikennettä Helsinkiin. 31.47.41 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
22703: Suoritettujen selvitysten mukaan yksistään Hel- Rengonharjun ja Raudaskylän lentokent-
22704: sinkiin päin suuntautuva henkilöliikennemäärä tien ylläpidon avustamiseen ja näiden len-
22705: nousisi päivittäin ainakin 23 :een. Lentokentän topazkkojen rakentamiseen otettujen lai-
22706: tarpeellisuus on ilmeinen, onhan Ylivieskan seu- nojen johdosta aiheutuviin kustannuksiin.
22707:
22708: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
22709:
22710: Kalevi Mattila Aapo Saari Jukka Vihriälä
22711:
22712:
22713:
22714:
22715: 161 4284003504
22716: 1282 1984 vp.
22717:
22718: Raha-asia-aloite n:o 1195
22719:
22720:
22721:
22722:
22723: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselkä-tien suunnitte-
22724: lun käynnistämiseen
22725:
22726:
22727: Eduskunnalle
22728:
22729: Uuden aluepoliittisen lainsäädännön mukaan puuttuu eikä se ole mahdollistakaan ilman kes-
22730: aluepolitiikan valmistelun tulee olla suunnitel- kushallinnon järjestämää kokonaissuunnittelua.
22731: mallista. Lainsäädännössä on määritelty myös Vasta tämän pohjalta olisi mahdollista ulottaa tar-
22732: aluepoliittisen suunnittelun puitteet. Näiden vittava tien rakentaminen asianomaisten TVL:n
22733: pohjalta aluepoliittinen valmistelu- ja suunnitte- piirien rakennuskohteisiin.
22734: lutyö tulee kytkeä entistä paremmin eri hallin- Suomenselkä-projekti on sinänsä ideoiva ja sen
22735: nonalojen normaalien valmistelu-, suunnittelu- ja realistiset näkemykset tulisi ottaa eri hallinnon-
22736: seurantamenettelyjen osaksi. aloilla toteutettaviksi. Suomenselän kehittämisek-
22737: Aluepoliittisen suunnittelutyön rinnalle ovat si hyväksytyssä valtioneuvoston periaatepäätökses-
22738: kohonneet ns. alueprojektit. Näiden alueprojek- sä myös on huomioitu Suomenselkä-tie yhdeksi
22739: tien kohdealueina on mm. Oulun, Keski-Suomen kehittämiskohteeksi. Tällä hetkellä kuitenkaan ei
22740: ja Vaasan läänien alueille ulottuva Suomenselkä- tilanne ole vielä po. tien osalta sellainen, joksi se
22741: projekti. Tämän projektin alueella on pitkään ke- kehittämissuunnitelmassa on tarkoitettu.
22742: hitelty ns. Suomenselkä-tietä parantamaan välttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22743: mätöntä liikenneyhteyttä sekä elvyttämään elin- taen,
22744: keinotoimintaa tiestön vaikutuspiiriin kuuluvissa
22745: pienissä ja elinkeinorakenteeltaan yksipuolisissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22746: kunnissa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22747: Kyseinen Suomenselkä-tie on nähty em. lää- 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa
22748: nien alueella välttämättömäksi. Alustavia kaavai- Suomenselkä-tien suunnittelun käynnistä-
22749: luja tien suuntauksesta on olemassa jne. Koko- mzseen.
22750: naisvaltainen ja määrätietoinen selvitys kuitenkin
22751:
22752: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
22753:
22754: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
22755: Juhani Vähäkangas Mauri Pekkarinen
22756: 1984 vp. 1283
22757:
22758: Raha-asia-aloite n:o 11%
22759:
22760:
22761:
22762:
22763: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruukin vanhainkodin raken-
22764: nushankkeen käynnistämistä vanen
22765:
22766:
22767: Eduskunnalle
22768:
22769: Valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuolto- desta toiseen aina suunnittelujakson loppupuolel-
22770: suunnitelmaan vuosille 1985-89 sisältyy Oulun le. Ruukin kunta on pyrkinyt kiirehtimään van-
22771: läänin alueelta mm. Ruukin kunnan vanhainko- hainkodin rakentamista toistuvasti, mutta ilman
22772: din rakentaminen po. suunnittelukauden loppu- konkreettista tulosta. Pelkästään vuosittain tapah-
22773: puolella. tuvilla kunnossapitokorjauksilla ei voida edellä
22774: Nykyinen hirsirakenteinen päärakennus on ra- mainittuja perustavaa laatua olevia epäkohtia
22775: kennettu v. 1887 ja peruskorjattu v. 1965. Raken- poistaa. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää siis nopea
22776: nus on todettu mm. lääninhallituksen lausunnos- uudisrakentaminen. Suunnitelmat ovat hankkeen
22777: sa paloturvallisuudeltaan heikoksi, tiloiltaan ah- osalta valmiit.
22778: taaksi, vetoiseksi ja talviaikana kylmäksi. Samansi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22779: sältöiseen kannanottoon on päätynyt myös Oulun taen,
22780: työsuojelupiiri omassa lausunnossaan, jossa esite-
22781: tään myös, että uuden vanhainkodin rakennus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22782: hankkeessa edettäisiin mahdollisimman ripeästi 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22783: eli rakennushankkeeseen tulisi päästä jo vuonna 33.32.31 lisäyksenä 500 000 markkaa
22784: 1984. Ruukin vanhainkodin rakennushankkeen
22785: Edellä olevan perusteella tuntuu ihmeelliseltä käynnistämistä varten.
22786: po. rakennushankkeen siinyminen suunnittelukau-
22787:
22788: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
22789:
22790: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski Juhani Vähäkangas
22791: 1284 1984 vp.
22792:
22793: Raha-asia-aloite n:o 1197
22794:
22795:
22796:
22797:
22798: Miettinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
22799: päivärahan korottamiseksi
22800:
22801:
22802: Eduskunnalle
22803:
22804: Kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea suuden suorittamisesta aiheutuvat enty1set rasi-
22805: suositti vuonna 1981 varusmiesten päivärahan ko- tukset kuten eristyneisyys ja palveluksen raskaus,
22806: rottamista yhteen viidesosaan valtion virkamiesten on kohtuutonta vaatia nuoria kansalaisia itse kus-
22807: päivärahasta. Parlamentaarinen puolustuskomitea tantamaan elämisensä.
22808: laati myös korotussuunnitelman, jota ei kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22809: kaan ole noudatettu. Tällä hetkellä ero hallituk- taen,
22810: sen vuoden 1985 talousarvioesityksen ja PPK:n ta-
22811: voitteiden välillä on 4 mk. Varusmiesten päivära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22812: ha ei nykyisellään peitä asevelvollisten elinkustan- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
22813: nuksia, vaan selvitäkseen 8 tai 11 kk:n mittaisesta 27.14.02 lisäyksenä 10128000 markkaa
22814: palvelusajasta on varusmiesten kulutettava omia varusmiesten päivärahan korottamiseksi
22815: säästöjään, elettävä vanhempien tai aviopuolison 16,00 markkaan kahdeksan kuukauttapal-
22816: avun turvin tai lainattava rahaa, mikä on johtanut velevzlle ja 16,50 markkaan 11 kuukautta
22817: monen asevelvollisen velkaantumiseen palvelusai- palvelevtfle 1. 10. 1985 alkaen.
22818: kana. Ottaen huomioon tämän kansalaisvelvolli-
22819:
22820: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
22821:
22822: Mauri Miettinen Heikki Perho Mauri Pekkarinen
22823: Reino Paasilinna Esko Almgren Ilkka Kanerva
22824: Martti Tiuri Pirjo Rusanen Kaarina Dromberg
22825: Aino Pohjanoksa Ulla-Leena Alppi Iiro Viinanen
22826: Mauno Manninen Terho Pursiainen Juho Koivisto
22827: Elisabeth Rehn
22828: 1984 vp. 1285
22829:
22830: Raha-asia-aloite n:o 1198
22831:
22832:
22833:
22834:
22835: Miettinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
22836: ilmaisten lomamatkojen lisäämiseksi
22837:
22838:
22839: Eduskunnalle
22840:
22841: Useiden varusmiesten palveluspaikat sijaitsevat esityksessään yhtään lisäystä ilmaisiin lomamat-
22842: kaukana kotiseudulta. Varusmiesten palvelusmo- koihin tavoitteen saavuttamiseksi. Jotta tavoitteis-
22843: tivaation ja yleisen hyvinvoinnin kannalta on tär- ta ei jäätäisi jälkeen, kuten niin usein varusmies-
22844: keää, että mahdollisuudet säilyttää kontaktit ten kohdalla tapahtuu, olisi talousarvioesityksessä
22845: omaisiin palvelusaikana ovat hyvät. Huolimatta lisättävä ilmaismatkojen määrää yhdellä.
22846: julkisissa liikennevälineissä varusmiehille tarjotta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22847: vista alennuksista muodostavat lomamatkakustan- taen,
22848: nukset suuren rasitteen pienellä päivärahalla toi-
22849: meen tulevalle varusmiehelle. Nykyisten ilmais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22850: ten lomamatkojen määrä, 1. 10. 1984 alkaen 8 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22851: kuukautta palvelevilla 10 kpl ja 11 kuukautta pal- 27.14.20 lisäyksenä 367 500 markkaa yh-
22852: velevilla 13 kpl, ei kata tarvetta. Tavoitteena tulisi den ilmaisen lomamatkan lisäämiseksi va-
22853: olla kaikkien lomamatkojen ilmaistaminen. Halli- rusmiehzlle 1. 10. 1985 alkaen.
22854: tus ei kuitenkaan esitä vuoden 1985 talousarvio-
22855:
22856: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
22857:
22858: Mauri Miettinen Helena Pesola Ilkka Kanerva
22859: Martti Tiuri Terho Pursiainen Pirjo Rusanen
22860: Kaarina Dromberg Aino Pohjanoksa Iiro Viinanen
22861: Elisabeth Rehn Heikki Perho Mauno Manninen
22862: Juho Koivisto Esko Almgren Reino Paasilinna
22863: Mauri Pekkarinen
22864: 1286 1984 vp.
22865:
22866: Raha-asia-aloite n:o 1199
22867:
22868:
22869:
22870:
22871: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukivuoren pääkirjaston
22872: rakentamiseen
22873:
22874:
22875: Eduskunnalle
22876:
22877: Kouluhallitus on hyväksynyt Haukivuoren kun- kennustöihin paastaan heti ensi vuoden alussa.
22878: nan kirjastohankkeen toteuttamiseksi ohjelman Hankkeen toteuttamista puoltaa myös Haukivuo-
22879: ensimmäisen vaiheen, jonka mukaan kirjastotilo- ren jatkuvasti heikkenevä työllisyystilanne.
22880: jen suuruudeksi tulee noin 300 neliömetriä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22881: Hankkeen kustannusarvio on 1,6 miljoonaa mark- taen,
22882: kaa.
22883: Haukivuoren kirjaston rakentaminen on Mikke- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22884: lin läänin kirjastohankkeista ensimmäisellä sijalla. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22885: Koska kunnan nykyinen pääkirjasto, yhteisti- 29.56.31 lisäyksenä 1 600 000 markan
22886: loiltaan vajaa 100 neliömetriä, on erittäin ahdas ja määrärahan Haukivuoren pääkirjaston ra-
22887: se sijaitsee huonokantaisessa rakennuksessa, on kentamista varten.
22888: välttämätöntä, että Haukivuoren pääkirjaston ra-
22889:
22890: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
22891:
22892: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen Pertti Hietala
22893: 1984 vp. 1287
22894:
22895: Raha-asia-aloite n:o 1200
22896:
22897:
22898:
22899:
22900: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ristiinan kunnan syöttö-
22901: vesijohtotöiden loppuun saattamiseksi
22902:
22903:
22904: Eduskunnalle
22905:
22906: Vesihallitus ja Ristiinan kunta allekirjoittivat Ristiinan vesihuoltotöiden jatkaminen ja lop-
22907: keväällä 1984 sopimuksen valtion vesihuoltotyönä puun saattaminen on erittäin tärkeä myös kunnan
22908: toteutettavan Ristiinan kunnan Hartikkalan poh- työllisyyden kannalta, sillä Ristiinassa on tällä het-
22909: javedenottaman syöttövesijohdon rakentamisesta. kellä lähes 200 työtöntä eli yli 6 % työvoimasta.
22910: Syöttövesijohtosuunnitelman kokonaiskustannus- Tämä on huomattavasti korkeampi kuin työvoi-
22911: arvio on 2,8 miljoonaa markkaa, josta valtion mapiirin keskiarvo.
22912: osuus on 1, 5 miljoonaa markkaa. Kuluvan vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22913: den valtion tulo- ja menoarviossa on ko. työhön taen,
22914: varattu ainoastaan 350 000 markkaa. Tämän joh-
22915: dosta syöttövesijohdon rakennustyöt jouduttiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22916: keskeyttämään kesällä 1984. Ensi vuoden tulo- ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22917: menoarviossa ehdotetaan syöttövesijohdon raken- 30.40.31 300 000 markan lisämäärärahan
22918: tamiseen 800 000 markkaa, joka on riittämätön käytettäväksi Ristiinan kunnan syöttövesi-
22919: määräraha. johtotöiden loppuun saattamiseksi.
22920:
22921: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
22922:
22923: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
22924: 1288 1984 vp.
22925:
22926: Raha-asia-aloite n:o 1201
22927:
22928:
22929:
22930:
22931: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 453 (Tihus-
22932: niemi-Varkaus) peruskorjausta varten
22933:
22934:
22935: Eduskunnalle
22936:
22937: Pieksämäen-Jäppilän-Tihusniemen maantie- Edellä olevan perusteella ja ottaen huomioon li-
22938: osuus on uudelleen päällystetty viime vuosina, säksi Jäppilän kunnan heikon työllisyystilanteen
22939: mutta edelleen kunnostamatta on Tihusniemen ehdotamme kunnioittaen,
22940: -Varkauden maantieosuus. Ko. tieosuus on
22941: päällystetty öljysoralla parikymmentä vuotta sit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22942: ten ja tien kunto on nykyään erittäin heikko ja lii- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22943: kenneturvallisuus tieosuudella huono. 31. 24. 77 lisåyksenå· 1 000 000 markan
22944: Kyseessä oleva tieosuus on pääväylä Jäppilästä måä"rårahan Tihusniemen- Varkauden
22945: esimerkiksi Varkauden aluesairaalaan, lääkäreiden tieosuuden perusparannustöiden aloitta-
22946: vastaanotoille, lukioon ja eri ammatillisiin oppi- mista varten Jåppilässå·.
22947: laitoksiin. Tiestön heikko kunto on heikentänyt
22948: myös Jäppilän elinkeinon ja matkailun kehittä-
22949: missuunnitelmia.
22950:
22951: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
22952:
22953: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
22954: 1984 vp. 1289
22955:
22956: Raha-asia-aloite n:o 1202
22957:
22958:
22959:
22960:
22961: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4321 (Pun-
22962: tala-Parkkila) perusparantamiseksi
22963:
22964:
22965: Eduskunnalle
22966:
22967: Puntalan-Parkkilan maantie alkaa Ristiinasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22968: valtatieltä n:o 13/15 ja päättyy Anttolan kunnan taen,
22969: Parkkilan kylässä kantatiehen n :o 62. Tien pituus
22970: on 15 kilometriä. Nykyinen tie on huonokuntoi- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22971: nen, vanha sorapäällysteinen tie. Tie on paikoi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
22972: tain erittäin huono liikenneturvallisuuden kan- 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markan
22973: nalta, koska tien linjaus niin vaaka- kuin pystyta- määrärahan Puntalan-Parkkzfan maan-
22974: sossakin on vaihtelevaa sisältäen lyhyitä suoria ja tien perusparannustöiden aloittamiseksi
22975: jyrkkiä, pienisäteisiä kaarteita. Tiellä on joka vuo- Ristiinan kunnassa.
22976: si kelirikkaaikana painorajoitus. Tieosuus tulisikin
22977: mitä pikimmin perusparantaa ja kestopäällystää.
22978:
22979: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
22980:
22981: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
22982:
22983:
22984:
22985:
22986: 162 4284003504
22987: 1290 1984 vp.
22988:
22989: Raha-asia-aloite n:o 1203
22990:
22991:
22992:
22993:
22994: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Juvan-Narilan-Virta-
22995: salmen maantien perusparantamiseksi
22996:
22997:
22998: Eduskunnalle
22999:
23000: Juvan-Narilan-Virtasalmen maantie on tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23001: keä yhdystie Savonlinnaan johtavalle valtatielle. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
23002: Tiestön kunto on kuitenkin erittäin heikko. Tie 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markan
23003: on lisäksi varsin mutkainen ja siten liikenneturval- määrärahan juvan-Nanlan- Virtasalmen
23004: lisuuden kannalta vaarallinen. Tien perusparanta- maantien perusparannustöiden aloittami-
23005: minen onkin välttämätöntä. Hanketta puoltaa ja seksi.
23006: kiirehtii lisäksi erityisesti Virtasalmen kunnan
23007: heikko työllisyystilanne.
23008: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23009: taen,
23010:
23011: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
23012:
23013: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen Pertti Hietala
23014: 1984 vp. 1291
23015:
23016: Raha-asia-aloite n:o 1204
23017:
23018:
23019:
23020:
23021: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kissakosken sillan paran-
23022: tamiseksi Hirvensalmella
23023:
23024:
23025: Eduskunnalle
23026:
23027: Kissakosken kanavan yli johtava silta Hirvensal- paikkakunnalle 15 työpaikkaa, joten yrityksen toi-
23028: men kunnan Vahvamäen paikallistiellä on kapea mintaedellytysten turvaamiseksi Kissakosken ka-
23029: ja erittäin heikkorakenteinen. Kyseistä tietä käyte- navan yli johtavan sillan parantaminen on välttä-
23030: tään paljon raskaaseen liikenteeseen, mm. puuta- mätöntä.
23031: varankuljetuksiin. Sillan heikon kunnon vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23032: sille asetettu painorajoitus rajoittaa raskasta lii- taen,
23033: kennettä, joka joutuu kiertämään Hirvensalmen
23034: kirkonkylän kautta aina kun kuljettavana on ras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23035: kas puutavaralasti satamiin tai teollisuuslaitoksiin. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23036: On huomattava, että kyseisen sillan käyttö tulee 31.24.14 lisäyksenä 1000000 markan
23037: lisääntymään kuluvan vuoden lopulla kun Kissa- määrårahan Kissakosken stllan parannus-
23038: kaskeila sijaitsevan puun kyllästämön ja sahan toi- töiden aloittamiseksi Hirvensalmen kun-
23039: minta tehostuu. Teollisuuslaitos on tuomassa nassa.
23040:
23041: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
23042:
23043: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
23044: 1292 1984 vp.
23045:
23046: Raha-asia-aloite n:o 1205
23047:
23048:
23049:
23050:
23051: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Joroisten lentokentän kii-
23052: toradan perusparantamiseksi
23053:
23054:
23055: Eduskunnalle
23056:
23057: Joroisten lentokentän kiitotie on ilmailuhalli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23058: tuksen toimesta suoritetussa katselmuksessa todet- taen,
23059: tu kunnoltaan heikoksi ja keväisin alttiiksi routa-
23060: vaurioille. On vaarassa, että kiitotien heikko kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23061: to saattaisi katkaista lentoliikenteen jopa 1-2 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
23062: kuukaudeksi. Kiitotien perusparantamisesta on 31.47. 77 1 000 000 markkaa Joroisten len-
23063: olemassa parannussuunnitelma. tokentän kiitoradan perusparantamiseksi.
23064:
23065: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
23066:
23067: Mauri Miettinen
23068: 1984 vp. 1293
23069:
23070: Raha-asia-aloite n:o 1206
23071:
23072:
23073:
23074:
23075: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Mik-
23076: kelin tavara-aseman rakennustöihin
23077:
23078:
23079: Eduskunnalle
23080:
23081: Valtionrautateiden Mikkelin tavara-aseman ny- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
23082: kyinen alue on Mikkelin keskussairaalan kuntain- nioittavasti,
23083: liiton ja Valtionrautateiden välillä allekirjoitetun
23084: kauppakirjan mukaan luovutettava keskussairaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23085: lan käyttöön 1. 7. 1985, jolloin keskussairaalan 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23086: laajennusosa valmistuu. Tavara-aseman häiriöttä- 31.90.74 2 000 000 markan määrärahan
23087: män toiminnan jatkumiseksi on välttämätöntä ra- Valtionrautateiden Mikkelin tavara-
23088: kentaa tavara-asemalle uudet toimitilat ja suorit- aseman rakennustöiden ja tarpeellisten
23089: taa tarvittavat raiteisto- ja aluetyöt. Tavara- raiteisto- ja aluetöiden suorittamiseen.
23090: asemarakennuksen kustannusarvio on 3,3 milj.
23091: markkaa ja raiteisto- ja aluetöiden kustannusarvio
23092: 2,0 milj. markkaa.
23093:
23094: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
23095:
23096: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen Pertti Hietala
23097: 1294 1984 vp.
23098:
23099: Raha-asia-aloite n:o 1207
23100:
23101:
23102:
23103:
23104: ). Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen perusta-
23105: miseksi Turun yliopistoon
23106:
23107:
23108: Eduskunnalle
23109:
23110: Vuonna 1966 annettiin laki ja asetus korkea- mien saamiselle myöskään tämän laajenemisvai-
23111: koululaitoksen kehittämisestä. Asetuksen mukaan heen kestäessä. Esimerkiksi Turun yliopiston hu-
23112: tulisi korkeakouluissa olla vuoden 1986 päättyessä manistisessa tiedekunnassa opiskelee kulttuuri-
23113: ainakin yksi opettajan virka tai tätä vastaava määrä historia-nimistä oppiainetta yli 300 opiskelijaa,
23114: tuntiopetusta 6-12 opiskelijapaikkaa kohti ope- mutta vakinaisia opettajia tässä oppiaineessa on
23115: tusalasta riippuen. ainoastaan yksi professori ja yksi assistentti.
23116: Korkeakoululaitoksen kehittämislakityöryhmän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23117: ensimmäisessä osaraportissa ( 2. 2. 1982) todettiin taen,
23118: esimerkiksi Turun yliopiston 1 pääalan - huma-
23119: nistinen, oikeustieteellinen ja yhteiskuntatieteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23120: linen tiedekunta - opettajavajaukseksi 50 virkaa 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
23121: vuoden 1986 tavoitetasoon nähden. 29.10. 011iså'yksenå'350 000 markkaa venå·-
23122: Erityisen kärjistynyt tilanne on ns. vanhojen jän kielen ja kirjallisuuden professorin (A
23123: korkeakoulujen sisällä eräissä nuorissa oppiaineis- 26), kulttuurihistorian lehtorin (A 21) sekä
23124: sa, jotka eivät ehtineet saada opettajavoimia en- yleisen oikeustieteen ja oikeushistorian yli-
23125: nen korkeakoululaitoksen voimakasta laajenemis- assistentin (A 21) virkojen perustamiseksi
23126: ta ja joiden sijainti vanhoissa yliopistoissa on ollut Turun yliopistoon.
23127: käytännöllisesti esteenä uusien virkojen tai toi-
23128:
23129: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
23130:
23131: Jukka Mikkola Pertti Paasio Mikko Rönnholm
23132: Risto Ahonen
23133: 1984 vp. 1295
23134:
23135: Raha-asia-aloite n:o 1208
23136:
23137:
23138:
23139:
23140: ). Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun postikeskuksen ra-
23141: kentamiseksi
23142:
23143:
23144: Eduskunnalle
23145:
23146: Turun postikeskushanketta on lykätty ja viimei- senkymmentä kuorma- ja pakettiautoa, joiden li-
23147: sin tieto postikeskuksen valmistumisajankohdasta säksi vielä muutama suuri ajoneuvoyhdistelmä.
23148: on vuoden 1988 syksy. Tähän ajankohtaan men- Edellä mainittujen lisäksi ovat työpäivinä postin
23149: nessä Turun postikonttori on täysin tukehtunut ja aukioloaikana yksityiset suurasiakkaat omine au-
23150: maan lounaisosa jäänyt vaille maan suurimman toineen lisäämässä kaaosta. Näiden joukossa ta-
23151: kuljetusliikkeen, postilaitoksen, palveluja. pahtuu autojen purkaus ja lastaus trukkien, perä-
23152: Turun lajittelukeskus toimii nykyisin postitalos- lautanostureiden ja haarukkavaunujen avulla,
23153: sa (rakennusvuosi 1932), jossa postinkäsittely on koska pihalla ei ole minkäänlaista laituria.
23154: erittäin hankalaa. Käsittely on pakosta jakautunut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23155: epäkäytännöllisiin ja ahtaisiin tiloihin neljään eri taen,
23156: kerrokseen. Lisäksi piha-alue on ahdas ja ahtau-
23157: desta johtuen vaarallinen ja tapaturma-altis työs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23158: kentelypaikka. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
23159: Pahimpina ruuhka-aikoina saattaa postitalon 31.94. 74 3 000 000 markkaa Turun posti-
23160: muutaman sadan neliömetrin pihalla olla kolmi- keskuksen rakentamiseksi.
23161:
23162: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
23163:
23164: Jukka Mikkola Mikko Rönnholm Risto Ahonen
23165: 1296 1984 vp.
23166:
23167: Raha-asia-aloite n:o 1209
23168:
23169:
23170:
23171:
23172: J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun joukkolii-
23173: kenteen kehittämiseen
23174:
23175:
23176: Eduskunnalle
23177:
23178: Turun seudun liikenneongelmat ovat korostu- mys, että valtion tulisi osallistua sen kustannuk-
23179: neet sitä mukaa kuin alueen väkiluku on kasva- siin.
23180: nut. Tällä hetkellä Turussa ja sen ympäristökun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23181: nissa asuu noin 250 000 ihmistä. Alueen liikenne- taen,
23182: järjestelyjen hajanaisuus on johtanut kalliisiin,
23183: mutta silti huonosti toimiviin ratkaisuihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23184: Turun seudulle on saatava aikaan yhtenäinen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
23185: joukkoliikenteen hoito-organisaatio ja koko seu- 31.99.30 lisäyksenä 500 000 markkaa Tu-
23186: dulla kelpaava matkalippu. Joukkoliikenteen ke- run seudun joukkoliikenteen kehittämi-
23187: hittäminen Turun seudulla on niin tärkeä kysy- seen.
23188:
23189: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
23190:
23191: Jukka Mikkola Mikko Rönnholm
23192: 1984 vp. 1297
23193:
23194: Raha-asia-aloite n:o 1210
23195:
23196:
23197:
23198:
23199: J. Mi~ola ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta öljysuojatoi-
23200: mintaan
23201:
23202:
23203: Eduskunnalle
23204:
23205: Öljyvahinkojen torjuntaan on ensi kertaa val- Myös vastikään tapahtunut öljyvahinko Vaasan
23206: tion tulo- ja menoarviossa osoitettu oma lukunsa. saaristossa osoittaa, että torjunnan organisointiin
23207: Tämä on osoitus öljyvahinkojen torjunnan merki- ja koulutukseen tulisi panostaa nykyistä huomat-
23208: tyksen kasvamisesta. tavasti enemmän.
23209: Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa on öljynsuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23210: jelutoimintaan osoitettu varoja 870 000 markkaa. nioittaen,
23211: Tämä summa voidaan käyttää lähinnä öljyvahin-
23212: kojen torjunnan organisointiin, koti- ja ulkomai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23213: seen koulutukseen, torjuntatarvikkeiden varas- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23214: toimiin ja pienistä öljyvahingoista aiheutuviin 35.26.27 lisäyksenä 500 000 markkaa ö/.jy-
23215: menoihin. Määräraha on riittämätön, koska tällä suojatoimintaan.
23216: toiminnalla on suuri ennalta ehkäisevä merkitys.
23217:
23218: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
23219:
23220: Jukka Mikkola Paavo Lipponen Tuulikki Hämäläinen
23221: Lea Savolainen Risto Ahonen Antti Kalliomäki
23222: Pertti Paasio Mikko Rönnholm Aarno von Bell
23223: Jouko Tuovinen Pentti Kettunen Martti Ratu
23224: Matti Louekoski
23225:
23226:
23227:
23228:
23229: 163 4284003504
23230: 1298 1984 vp.
23231:
23232: Raha-asia-aloite n:o 1211
23233:
23234:
23235:
23236:
23237: Moisander: Määrärahan osoittamisesta ns. köyhille kunnille tulevien
23238: valtionavustusten ja -osuuksien ajallaan maksamiseen ·
23239:
23240:
23241: Eduskunnalle
23242:
23243: Valtion ja kuntien keskusjärjestöjen kesken al- Maksuvalmiustilanne on selvästi heikkenemässä
23244: lekirjoitetussa järjestelyasiakirjassa on sovittu siitä, useimmissa pienkunnissa.
23245: että kunnille tulevien valtionavustuksien ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23246: -osuuksien loppuerien maksatusta siirretään vuon- taen,
23247: na 1985 vuosille 1986 ja 1987 enintään 600 mmk.
23248: Järjestelyasiakirjan mukaan kuitenkin selvitetään ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23249: mahdollisuudet maksaa loppuerät kuntakohtai- 1985 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
23250: sesti erityistapauksissa. markkaa järjestelyasiakirjassa tarkoitettuja
23251: Monet kunnat ovat joutuneet turvautumaan ns. kuntakohtaisia erityisjärjestelmiä varten
23252: korkeakorkoiseen lainarahaan, mitä voidaan pitää ns. köyhzlle kunnille tulevien valtionavus-
23253: epäterveenä ilmiönä. Lisäksi entistä enemmän tuksien ja -osuuksien loppuerien maksami-
23254: kunnille ollaan tarjoamassa normaaliehtoisen lai- seksi ajallaan.
23255: nan sijasta korkeakorkoista lainaa.
23256:
23257: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
23258:
23259: Erkki Moisander
23260: 1984 vp. 1299
23261:
23262: Raha-asia-aloite n:o 1212
23263:
23264:
23265:
23266:
23267: Moisander: Määrärahan osoittamisesta Suomen Uimaopetus- ja hen-
23268: genpelastusliitolle vesilläliikkumisen turvallisuuden edistämiseen
23269:
23270:
23271: Eduskunnalle
23272:
23273: Viime vuosina suoritettu voimakas julkinen työ taehkäisevää toimintaa, sen taloudellinen tukemi-
23274: ja vapaaehtoinen toiminta sekä mm. Vesillä kui- nen on myös pitkällä aikavälillä kannattavaa.
23275: vana -kampanja ovat merkittävästi vaikuttaneet Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23276: siihen, että vesiliikenteessä onnettomuustilastojen taen,
23277: kehitys on kääntynyt myönteiseksi. Tästä huoli-
23278: matta onnettomuustilastot ovat vielä korkeimpia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23279: teollistuneissa maissa. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 26.97
23280: Onnettomuustilastojen pienentämisessä ennal- uudelle momentzlle 300 000 markkaa Suo-
23281: taehkäisevä tiedotus- ja valistustyö on avainase- men Uimaopetus- ja hengenpelastusliitol-
23282: massa. Tämän työn tulee kuitenkin olla hyvin le käytettå'väksi mm. "Veszllä kuivana"
23283: suunniteltua ja huolella toteutettua. Yhteiskun- -kampanjaan.
23284: nan tehtävä on pyrkiä edistämään myös ennal-
23285:
23286: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
23287:
23288: Erkki Moisander
23289: 1300 1984 vp.
23290:
23291: Raha-asia-aloite n:o 1213
23292:
23293:
23294:
23295:
23296: Moisander: Määrärahan osoittamisesta Taideteollisen korkeakoulun
23297: koulutuskeskuksen sivutoimipisteen käynnistäiDiseksi Kuopiossa
23298:
23299:
23300: Eduskunnalle
23301:
23302: Itä-Suomen alueella on pienta Ja keskisuurta le aloille ja loisi tämän lisäksi työtilaisuuksia muo-
23303: teollisuutta, joka tarvitsee kilpailukykynsä lisää- toilijoille ulottaen enemmän taideteollisen alan
23304: miseksi taideteollisen alan tuotesuunnittelupalve- suunnittelupalveluja koko Itä-Suomen alueelle.
23305: luksia. Näitä palveluksia voidaan tehostaa anta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23306: malla olemassa oleville taiteilijoille, muotoilijoille taen,
23307: ja suunnittelijoille lisäkoulutusta jo annetun pe-
23308: ruskoulutuksen ja saadun ammattikokemuksen li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23309: säksi. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 29.35
23310: Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuk- uudelle momentzfle 200 000 markkaa Tai-
23311: sen sivutoimipisteen perustaminen Kuopioon deteollisen korkeakoulun koulutuskeskuk-
23312: edesauttaisi työpaikkojen syntymistä taideteollisil- sen sivutoimipisteen käynnistämiseen
23313: Kuopiossa.
23314: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
23315:
23316: Erkki Moisander
23317: 1984 vp. 1301
23318:
23319: Raha-asia-aloite n:o 1214
23320:
23321:
23322:
23323:
23324: Moisander: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammatillisten op-
23325: pilaitosten kirjastojen kehittämiseksi
23326:
23327:
23328: Eduskunnalle
23329:
23330: Ajanmukaisen oppimateriaalin saaminen ja yl- gelma on kärjistynyt myös siksi, että joko kirjasto-
23331: läpitäminen on erityisesti viime vuosina korostu- jen täydellinen puuttuminen tai lainatravien ni-
23332: nut kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Syynä teiden vähäinen, jopa olematon määrä pakotta-
23333: on ennen kaikkea ollut teknologian nopea uudis- vat opiskelijat usein kalliidenkin kirjojen hankin-
23334: tuminen ja sen seurauksena tiedon entistä no- taan tai vähintäänkin vaikeuttavat ja hidastavat
23335: peampi vanhentuminen. opiskelua.
23336: Erityisesti tämä ongelma korostuu tekniikan Ammatillisten oppilaitosten kirjastotoimintaa
23337: alalla, jossa tiedon kasvuvauhti on monia muita ei opetushallinnon taholta koordinoida, joten re-
23338: tieteen aloja nopeampi ja jossa oppikirjojen ohella surssien käytön suunnittelu on puutteellista ja re-
23339: normeilla ja standardeilla on opetuksen kannalta surssien käyttö usein epätarkoituksenmukaista.
23340: keskeinen merkitys. Tällä hetkellä maamme tek- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23341: nillisistä oppilaitoksista 113 on ilman omaa kirjas- taen,
23342: toa ja useissa oppilaitoksissa on kirjastojen auki-
23343: oloaikoja jouduttu määrärahojen puutteessa ly- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23344: hentämään. 1985 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23345: Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ovat 5 000 000 markkaa ammatillisten oppilai-
23346: viime vuosina jatkuvasti joutuneet alentamaan tosten kirjastojen oppimateriaalihankin-
23347: elintasoaan. Opintotuen reaaliarvo on viimeisten toihin.
23348: kymmenen vuoden aikana laskenut selvästi. On-
23349:
23350: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
23351:
23352: Erkki Moisander
23353: 1302 1984 vp.
23354:
23355: Raha-asia-aloite n:o 1215
23356:
23357:
23358:
23359:
23360: Moisander: Määrärahan osoittamisesta uuden koulutusyksikön perus-
23361: tamiseen Kuopion teknilliseen oppilaitokseen
23362:
23363:
23364: Eduskunnalle
23365:
23366: Suomen kansantalouden riippuvuus viennistä, tä, joiden vaikutuksesta myös alueen yritystoimin-
23367: teollisuusmaitten avoin kilpailu ja teknologian ta saisi uutta tieto-taitoa.
23368: nopea kehitys edellyttävät kaikkien mahdollisten Elinkeinoelämän rakenteen monipuolistami-
23369: tutkimus- ja tuotekehitysresurssien käyttöönottoa seksi ja pk-yritysten mahdollisuuksien helpotta-
23370: ja huomattavaa panostusta niihin. miseksi vastaanottaa ja soveltaa käytäntöön uutta
23371: Teknologian kehittämiskeskuksen perustami- teknologiaa tulisi teknillisten oppilaitosten yhtey-
23372: nen ja maassamme yleisesti hyväksytty ja tunnus- teen perustaa erityisesti em. tavoitteisiin pyrkiviä
23373: tettu näkemys ns. uuden teknologian kehittämi- koulu tusy ksiköitä.
23374: seen tähtäävien toimenpiteiden tukemisesta ovat Kuopion teknillisen oppilaitoksen yhteyteen
23375: osa teknologiapolitiikkaamme. perustettavalla koulutusyksiköllä voitaisiin ryhtyä
23376: Keskeinen merkitys uuden teknologian kehittä- kokeilemaan konkreettisesti uuden teknologian
23377: misessä ja soveltamisessa on tutkimuslaitoksilla ja siirtämistä pk-yritysten piiriin.
23378: korkeakouluilla. Jo nyt on kuitenkin havaittavissa, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23379: että uuden teknologian kehittäminen ja käyt- taen,
23380: töönotto tapahtuvat pääasiassa Etelä-Suomessa
23381: suurkaupunkien vaikutusalueella sekä teknillisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23382: korkeakoulujen vaikutusalueella. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 29.76
23383: Muualla maassamme uhkaa syntyä tilanne, jos- uudelle momenttile 300 000 markkaa
23384: sa yritykset, ennen kaikkea pk-yritykset, eivät pys- Kuopion teknilliselle oppilaitokselle kou-
23385: tykään vastaanottamaan ja soveltamaan uutta tek- lutusyksikön perustamiseksi edesautta-
23386: nologiaa, koska yrityksen läheisyydessä ei ole sel- maan uuden teknologian soveltamista pk-
23387: laisia tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutusyksiköi- yrityksissä.
23388:
23389: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
23390:
23391: Erkki Moisander
23392: 1984 vp. 1303
23393:
23394: Raha-asia-aloite n:o 1216
23395:
23396:
23397:
23398:
23399: Moisander: Määrärahan osoittamisesta Kuopioon sijoitettavan eläin-
23400: sairaalan perustamisen suunnitteluun
23401:
23402:
23403: Eduskunnalle
23404:
23405: Opetusministeriö asetti 11. 4. 1983 työryhmän teutettavaan erikoiseläinlääkäreiden koulutukseen
23406: (1984: 10) tekemään ehdotuksen Kuopion yliopis- kuuluvana erikoistumispaikkana.
23407: ton ja Eläinlääketieteellisen korkeakoulun välises- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23408: tä yhteistyöstä sekä Kuopion yliopiston yhteyteen taen,
23409: perustettavan koetilan käytöstä. Eläinlääketieteel-
23410: linen jatko- ja täydennyskoulutustyöryhmä toteaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23411: 30. 3. 1984luovutetussa mietinnössään, että Kuo- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 30.80
23412: pion alueella tarvittaisiin koetilan lisäksi eläinsai- uudelle momentille 500 000 markkaa Väli-
23413: raala ympäristön eläinlääkintähuollon erikoispal- Suomen eläinlääkintähuollon tarpeita var-
23414: veluja varten. Eläinsairaalaa, jolla voisi olla yhtei- ten Kuopioon sijoitettavan eläinsairaalan
23415: set klinikkatilat eläinlääketieteellinen koetilan perustamisen suunnitteluun.
23416: kanssa, voitaisiin silloin käyttää mahdollisesti to-
23417:
23418: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
23419:
23420: Erkki Moisander
23421: 1304 1984 vp.
23422:
23423: Raha-asia-aloite n:o 1217
23424:
23425:
23426:
23427:
23428: Moisander: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin
23429: yleisten teiden päällystämiseen
23430:
23431:
23432:
23433: Eduskunnalle
23434:
23435: Kuopion läänin alueella olevista yleisistä teistä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23436: joiden yhteenlaskettu pituus on 5 674 km, on 1985 tulo- ja menoarvioon momentitle
23437: päällystetty 35,8 %, joka on alhaisin luku maam- 31.24. 77 liså'yksenä 15 000 000 markkaa
23438: me kaikista lääneistä. Sorateitä, joita läänissä on Kuopion läänin yleisten teiden päällystä-
23439: vielä 3 736 km, rasittaa erityisesti raskas liikenne. mzseen.
23440: Lisäksi liikennetiheys ko. teillä on selvästi kehitys-
23441: alueläänien keskiarvon yläpuolella.
23442: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23443: taen,
23444:
23445: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1984
23446:
23447: Erkki Moisander
23448: 1984 vp. 1305
23449:
23450: Raha-asia-aloite n:o 1218
23451:
23452:
23453:
23454:
23455: Moisander: Määrärahan osoittamisesta Järvi-Suomen kunnille kalus-
23456: ton ja laitteiden hankkimiseksi öljyvahinkojen torjuntaan
23457:
23458:
23459: Eduskunnalle
23460:
23461: Saimaan kanavalta kulkeva syväväylä Kuopioon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23462: on yleisesti tunnustettu riskialttiiksi väyläksi suu- taen,
23463: rille öljytankkereille. Sisä-Suomen järvien mata-
23464: luuden vuoksi aiheuttaa pienikin öljykatastrofi tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23465: hoisat seuraukset. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
23466: Väylän varrella olevilla kunnilla ja kaupungeilla 35.26. 70 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23467: ei öljyntorjuntakalustoa ja teknisiä laitteistoja Järvi-Suomen kunnille öljyvahinkojen tor-
23468: ole läheskään riittävästi, jotta vahinkojen torjun- juntaan kaluston ja teknisten laitteiden
23469: tatyötä pystyttäisiin toteuttamaan. hankintaan.
23470:
23471: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
23472:
23473: Erkki Moisander
23474:
23475:
23476:
23477:
23478: 164 4284003504
23479: 1306 1984 vp.
23480:
23481: Raha-asia-aloite n:o 1219
23482:
23483:
23484:
23485:
23486: Moisander.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden erillisasunto-
23487: jen hankintaan
23488:
23489:
23490: Eduskunnalle
23491:
23492: Asuntotilanne on ongelmallinen maassamme seen puoleen. Määrällisen tason kohottua jo varsin
23493: erityisesti ns. opiskelupaikkakunnilla, JOissa korkealle on laadullinen puoli ja ennen kaikkea
23494: vuokra-asuntojen tarjonta ei riitä tyydyttämään sosiaalisten ongelmien ja sosiaalisten kasautumien
23495: kysyntää. Varsinkin uusilla korkeakoulupaikka- ennaltaehkäisy huomioitava entistä keskeisem-
23496: kunnilla asuntopula kärjistyy keskimääräistä vai- min. Tähän voidaan merkittävästi vaikuttaa asun-
23497: keammaksi, koska ei ole olemassa vanhaa vuokra- tojen järkevällä sijoittelulla ja erityisesti yksittäisil-
23498: asuntotuotantoa reservissä. lä erillisasunnoilla.
23499: Opiskelija-asuntotuotannosta vastaavat opiske- Tällä hetkellä ei opiskelija-asuntotuotantoa
23500: lijapaikkakunnilla joko opiskelija-asuntosäätiöt harjoittavilla yhteisöillä ole kuitenkaan mahdolli-
23501: tai opiskelija-asuntotuotantoa varten perustetut suutta käyttää uustuotantovaroja erillisasuntojen
23502: osakeyhtiöt. Kyseisten yhteisöjen ylläpitämä asun- hankintaan. Ongelma korostuu varsinkin sellaisil-
23503: totuotantotoiminta perustuu lähes yksinomaan la paikkakunnilla, joilla on jo nyt huomattavia
23504: valtion rahoitusosuuteen, jonka turvin on raken- vaikeuksia sopivien tonttien saannissa, jolloin jär-
23505: nettu lukuisia opiskelija-asuntoja ja kokonaisia kevää vuokra-asuntotarjontaa ei voida toteuttaa
23506: opiskelijayhteisöjä. lainkaan. Joustava mahdollisuus käyttää opiske-
23507: Saatujen kokemusten perusteella on ollut sel- lija-asuntotuotantoon varattuja uustuotantovaroja
23508: västi havaittavissa opiskelijoilla sosiaalisia ongel- myös erillisasuntojen hankintaan turvaisi tasaisen
23509: mia, jotka johtuvat heidän eristämisestään muun ja jatkuvan opiskelija-asuntotarjonnan lisäämättä
23510: yhteiskunnan ulkopuolelle. Siksi yhä useammalla kuitenkaan kustannuksia.
23511: paikkakunnalla pyritäänkin jo asuntoalueiden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23512: suunnitteluvaiheessa huomioimaan väestöraken- taen,
23513: teen tasapainoinen muodostuminen ja kaavoituk-
23514: sen avulla varaamaan opiskelija-asuntotuotantoon ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23515: tarkoitettuja tontteja. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
23516: Opiskelija-asuntotuotannossa on kiinnitetty ai- 35.45.51 liså'yksenå' 10 000 000 markkaa
23517: kaisemmin lähes yksinomaan huomiota määrälli- opiskelijoiden erillisasuntojen hankt"ntaan.
23518:
23519: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
23520:
23521: Erkki Moisander
23522: 1984 vp. 1307
23523:
23524: Raha-asia-aloite n:o 1220
23525:
23526:
23527:
23528:
23529: Moisander.: Määrärahan osoittamisesta eläkeläisten asuntojen perus-
23530: korjaukseen Kuopion läänissä
23531:
23532:
23533: Eduskunnalle
23534:
23535: Eläkeläisten asuntojen peruskorjaus on työvoi- puun mukaan tyydyttävää asumistasoa. Tarvit-
23536: mavaltaista toimintaa, ja sen työllistävä merkitys taessa olisi voitava peruskorjata laajemmin ja pe-
23537: erityisesti kehitysalueiden pienissä kunnissa on rusteellisemmin.
23538: huomattava. Peruskorjauksessa voidaan työllistää Vuoden 1984 budjetissa peruskorjaustoimin-
23539: kotiseudulla sellaisia haja-alueiden kirves- ym. ra- taan on osoitettu vain 2 milj. markkaa, mikä ei rii-
23540: kennusammattimiehiä, jotka eivät voi työllistyä tä edes saavutetun tason säilyttämiseen. Pohjois-
23541: asutuskeskusten kerrostalotyömailla. Savossa asuntokannan jälkeenjääneisyys ja korkea
23542: Puheena oleva peruskorjaustoiminta on mah- työttömyys edellyttävät määrärahojen lisäämistä.
23543: dollistanut kunnille aktiivisen otteen niin työlli- E?ellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
23544: syyden hoidossa kuin sosiaalipoliittisten tavoittei- vasti,
23545: den toteuttamisessa, koska sillä on voitu vähentää
23546: kalliita vanhusten laitospaikkoja ja toisaalta luoda että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23547: uusia halvempia työpaikkoja avohoitoon. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
23548: Vaikka peruskorjauksella saadaankin korjattua 35.45.86 lisäyksenä 7000000 markkaa
23549: huomattavasti eläkeläisten asumistasoa, ei kaikissa Kuopion läänin eläkeläisten asuntojen pe-
23550: tapauksissa saavuteta kuitenkaan nykyisen mitta- ruskorjausta varten.
23551:
23552: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
23553:
23554: Erkki Moisander
23555: 1308 1984 vp.
23556:
23557: Raha-asia-aloite n:o 1221
23558:
23559:
23560:
23561:
23562: Muroma ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestö-
23563: jen kehitysyhteistyötoiminnan tukemiseen
23564:
23565:
23566: Eduskunnalle
23567:
23568: Lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyötoiminnan Järjestöjen hankkeet ovat yleensä pienempiä -
23569: arvon ovat viime aikoina tunnustaneet sekä lukui- ja siksi myös joustavampia kuin hallitusten väliset
23570: sat kehitystutkijat että valtion kehitysyhteistyövi- hankkeet.
23571: ranomaiset uskonnollisista asenteista riippumatta. Järjestöjen työ perustuu suurelta osin vapaaeh-
23572: Lähetysjärjestöjen toiminnassa on hallitusten väli- toiseen työhön. Siksi avun hallinnointikustannuk-
23573: seen kehitysyhteistyöhön verrattuna merkittäviä set jäävät hallitusten hankkeita pienemmiksi, ja
23574: etuja. suurempi osa avusta ohjautuu suoraan avustustyö-
23575: Lähetysjärjestöt toimivat yleensä yhteistyössä hön.
23576: paikallisten järjestöjen kanssa kehitysmaassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23577: Näin niillä on usein suorempi kontakti kehitys- taen,
23578: maassa polttavimmin apua tarvitsevaan köyhään
23579: väestön osaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23580: Lähetysjärjestöt ovat toimineet useissa yhteis- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23581: työmaissaan huomattavasti kauemmin kuin valti- 24.30.67 lisäyksenä 10000000 markkaa
23582: olliset kehitysapuorganisaatiot. Niillä on koke- lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyötoimin-
23583: musta ja tietoa paikallisista oloista ja kulttuurista, nan tukemiseen.
23584: mikä on välttämätön edellytys kehityshankkeiden
23585: onnistumiselle.
23586:
23587: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23588:
23589: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
23590: 1984 vp. 1309
23591:
23592: Raha-asia-aloite n:o 1222
23593:
23594:
23595:
23596:
23597: Muroma ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Pako-
23598: laisapu ry:n toiminnan tukemiseen
23599:
23600:
23601: Eduskunnalle
23602:
23603: Maailman pakolaisongelma on kasvanut viime laisten avustus- ja työelinten käyttöön. Siten Suo-
23604: aikoina räjähdysmäiseksi. Siten YK:n pakolaistyö- men Pakolaisavun hallintokustannuksien kattami-
23605: tä tekevät järjestöt tarvitsevat kansainvälistä tukea nen on ollut valtion avustusten varassa. Järjestön
23606: voidakseen suoriutua vaativasta tehtävästään pa- hallintokulut ovat varsin kohtuulliset eli noin
23607: kolaisten aseman turvaamiseksi. 200 000 markkaa vuosittain.
23608: Suomen Pakolaisapu ry. tekee tuloksellista ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23609: uhrautuvaa työtä maailman pakolaisten hyväksi. taen,
23610: Järjestön toimintaedellytykset ovat kuitenkin vii-
23611: me aikoina olennaisesti vaikeutuneet toiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23612: laajentumisen sekä yleiskustannusten, mm. vuok- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23613: rien nousun vuoksi. Suomen Pakolaisapu on pe- 24.99.50 lisäyksenä 200 000 markkaa Suo-
23614: rinteisesti lähettänyt kaikki kansalaisilta keräyksil- men Pakolaisapu ry:n toiminnan tukemi-
23615: lä saaamansa varat lyhentämättöminä YK:n pako- seen.
23616:
23617: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23618:
23619: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
23620: 1310 1984 vp.
23621:
23622: Raha-asia-aloite n:o 1223
23623:
23624:
23625:
23626:
23627: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta nuoremman konstaapelin
23628: toimen perustamiseksi poliisiin
23629:
23630:
23631: Eduskunnalle
23632:
23633: Yleinen järjestys ja turvallisuus erityisesti pää- den vuoksi poliisien vaihtuvuus pääkaupunkiseu-
23634: kaupunkiseudulla on heikentynyt viime vuosina. dulla on keskimääräistä nopeampaa. Vain harvat
23635: Väestömäärän kasvun vuoksi poliisin työtaakka on hakeutuvat poliisin palvelukseen pääkaupunki-
23636: kasvanut. Uutena järjestystä uhkaavana tekijänä seudulle. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pikai-
23637: ovat kuvaan tulleet nuorisojengien aiheuttamat sia toimia.
23638: pahoinpitelyrikokset. Poliisipalvelut eivät kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23639: kaan ole kehittyneet ja monipuolistuneet tarpeita taen,
23640: vastaavasti. Tämä heijastuu poliisin työtaakan
23641: kohtuuttomana kasvuna ja kansalaisten turvalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23642: suuden heikentymisenä. Poliisin hälytysvalmius ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23643: ennalta ehkäisevä partioimi on nykytilanteessa 26.75.01 lz"såyksenå· 3 000 000 markkaa 20
23644: riittämätöntä. uuden nuoremman konstaapelin toimen
23645: Miehistöpulan ja siitä johtuvan työn rasittavuu- perustamiseksi Etelä-Suomen polzisiin.
23646:
23647: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23648:
23649: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
23650: 1984 vp. 1311
23651:
23652: Raha-asia-aloite n:o 1224
23653:
23654:
23655:
23656:
23657: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta geriauian professorin viran
23658: perustamiseksi Helsingin yliopistoon
23659:
23660:
23661: Eduskunnalle
23662:
23663: Vanhusten osuus maamme väestöstä on viime me. Geriatrian erikoisalan kehittämisestä on
23664: vuosina jatkuvasti kasvanut. Yli 65-vuotiaita on jo myönteisiä kansantaloudellisia tuloksia ja inhimil-
23665: nyt 10 % väestöstä ja vanhusten osuus kasvaa lisen hoidon kannalta myönteisiä kokemuksia yli
23666: edelleen 1980-luvulla. Helsingissä vanhusten 30 vuoden ajalta. Esimerkiksi Englannissa sairaan-
23667: osuus on vielä keskimääräistä suurempi. sijatarve vanhusten kohdalla on vain noin 113 sii-
23668: !kääntymisen myötä voimavarat vähenevät ja tä, mikä se on Pohjoismaissa.
23669: kunto heikkenee. Vanhuuteen liittyvät monet sa- On ilmeistä, että geriatrian erikoisalan asian-
23670: manaikaiset sairaudet kuten sydämentoiminnan- tuntemuksen kasvun ansiosta pystytään sairaudet
23671: vajaus, sokeritauti, verisuonten kalkkeutuminen, toteamaan ja hoitamaan jo varhaisvaiheessa. Täl-
23672: nivelkulumat ja virtsatietulehdukset. Myös psyyk- löin ehkäistään vaikeiden ja palautumattomien
23673: kiset ja sosiaaliset voimavarat vähenevät, ja mie- komplikaatioiden syntyminen. Tämä osaltaan
23674: lenterveyteen kohdistuva rasitus kasvaa. johtaa sairaalahoidon tarpeen myöhentymiseen ja
23675: Monesti on vaikea erottaa erilaiset sairaustilat vähentymiseen. Näin saadaan aikaan huomattavia
23676: normaaliin vanhenemiseen kuuluvista ilmiöistä. kansantaloudellisia säästöjä ja esitetään myös
23677: Vanhuksilla sairausoireet, niiden vaatima tutki- ikääntyneen väestönosan elämän inhimillisyyttä ja
23678: mus ja hoito ovat ratkaisevasti erilaiset kuin muil- mielekkyyttä.
23679: la ikäryhmillä. Esimerkiksi vanhuksen masennus- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
23680: ja sekavuustila saattaa olla varoitus uhkaavasta taen,
23681: fyysisestä sairaudesta. Hoidon viivästyminen täl-
23682: laisessa tilanteessa johtaa monesti palautumatto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23683: miin vaurioihin. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23684: Vanhusten hoidon tason turvaaminen ja kehit- 29.1 0. 01 240 000 markkaa geriatrian pro-
23685: täminen edellyttää geriatrian erikoisalan asiantun- fesson·n viran perustamiseksi Helsingin yli-
23686: temusta. Maassamme ei ole kuitenkaan kuin yksi opiston lääketieteelliseen tiedekuntaan.
23687: geriatrian erikoisalan professuuri yliopistoissam-
23688:
23689: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23690:
23691: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
23692: 1312 1984 vp.
23693:
23694: Raha-asia-aloite n:o 1225
23695:
23696:
23697:
23698:
23699: Muroma: Määrärahan osoittamisesta Jasukon suomalaisen perus-
23700: koulun rakentamiseen
23701:
23702:
23703: Eduskunnalle
23704:
23705: Jasukon kaupungissa Japanissa toimiva suoma- töille rakennuskustannukset ovat ylivoimaiset ja
23706: lainen koulu on ainoa Suomalaisiasten koulu Japa- järjestöt ovat etsineet Japanissa rahoittajia hank-
23707: nissa. Koulu on hyväksytty peruskoulua vastaa- keelle. Rakennusta varten pyritään saamaan lah-
23708: vaksi yksityiskouluksi, joka noudattaa suomalai- joituksia ensisijaisesti niiltä yrityksiltä, jotka har-
23709: sen peruskoulun 9-vuotista opetussuunnitelmaa. joittavat tuontia Suomeen. Mikäli tämä keräys ei
23710: Koulu on saanut ulkomailla toimivasta peruskou- tuota riittävää tulosta, on tarkoitus vedota paikal-
23711: lua vastaavasta yksityiskoulusta annetun lain mu- liseen japanilaiseen väestöön. Kuitenkin riittävän
23712: kaista valtionapua opettajien palkkausmenoihin rahasumman hankkiminen keräystietä on varsin
23713: sekä ylimääräistä valtionapua oppimateriaalikus- epätodennäköistä, ja koska suomalaisen koulun
23714: tannuksia varten. toiminta vaarantuu, ellei rakentamista voida to-
23715: Keväällä 1984 koulussa oli 32 oppilasta. Ensi teuttaa asetetussa aikataulussa, on erittäin tärkeä-
23716: vuonna koulun oppilasmäärä on oppilasennus- tä, että rakentamiseen saadaan valtion tukea.
23717: teen mukaan yli 40 oppilasta. Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioitta-
23718: Koulu on tähän asti toiminut parakissa. NytJa- vasti,
23719: panin viranomaiset vaativat parakin poistamista
23720: sekä uuden koulun rakentamista paikallisen vaati- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23721: mustason mukaisesti. Uuden koulun rakentamista 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 29.46
23722: varten on myönnetty rakennuslupa paikallisten vi- uudelle momenttlle 5 000 000 markkaa
23723: ranomaisten laatimien piirustusten perusteella. (kertameno) jasukon, Japanin suomalai-
23724: Uudisrakennuksen virallinen kustannusarvio on sen peruskoulua vastaavan yksityiskou-
23725: 5,2-5,7 miljoonaa markkaa. lun rakentamiseen.
23726: Koulua ylläpitäville suomalaisille lähetysjärjes-
23727:
23728: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
23729:
23730: Impi Muroma
23731: 1984 vp. 1313
23732:
23733: Raha-asia-aloite n:o 1226
23734:
23735:
23736:
23737:
23738: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kulttuurihis-
23739: toriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostamiseen ja perus-
23740: paran tamiseen
23741:
23742: Eduskunnalle
23743:
23744: Viime aikoina on useissa eri yhteyksissä kiinni- Kaikki valtion omistamat kulttuurihistorialli-
23745: tetty huomiota kulttuurihistoriallisesti tai raken- sesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennuk-
23746: nustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten suoje- set olisi luetteloitava hallinnonhaaroittain ja ryh-
23747: luun ja perusparantamiseen. Julkisuuteen on tul- dyttävä laatimaan näiden rakennusten kunnosta-
23748: lut tapauksia, joissa yksityisten omistamia raken- mista ja perusparantamista varten suunnitelmia.
23749: nuksia on haluttu suojella kulttuurihistoriallisesti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
23750: tai rakennustaiteellisesti erittäin arvokkaina. Val- tavasti,
23751: tion eri hallinnonhaaroilla on myös omistukses-
23752: saan tällaisia rakennuksia. Monin eri paikoin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23753: havaittavissa niiden huono ulkonäkö ja kunto. Ne 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23754: olisivat korjaamisen ja perusparantamisen tarpeessa. 29.94.50 lisäyksenä 2 000 000 markan
23755: Kun valtion viranomaiset määräävät yksityisten määrärahan valtion omistamien kulttuuri-
23756: omistamia rakennuksia suojeltavaksi kulttuurihis- historiallisesti arvokkaiden rakennusten
23757: toriallisesti erittäin arvokkaina, olisi erityistä huo- kunnostamiseen ja perusparantamiseen.
23758: miota myös kiinnitettävä valtion omien arvokkai-
23759: den rakennusten suojeluun ja kuntoon.
23760:
23761: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23762:
23763: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
23764:
23765:
23766:
23767:
23768: 165 4284003504
23769: 1314 1984 vp.
23770:
23771: Raha-asia-aloite n:o 1227
23772:
23773:
23774:
23775:
23776: Muroma ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta saamenkie-
23777: lisen julkaisutoiminnan tukemiseen
23778:
23779:
23780: Eduskunnalle
23781:
23782: Saamen kielellä on toistaiseksi erittäin vähän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23783: kirjallista tuotantoa. Osaksi saamenkielinen pe- taen,
23784: ruskouluopetus on aloitettu joitakin vuosia sitten,
23785: mikä osaltaan edistää kielen ja kulttuurin säily- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23786: mistä. Alkaneen myönteisen kehityksen turvaami- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
23787: seksi ja monipuolistamiseksi tulee saamenkielistä 29.99.50 lisäyksenä 90 000 markkaa käy-
23788: julkaisutoimintaa tukea nykyistä voimakkaam- tettäväksi saamenkielisen julkaisutoimin-
23789: min. Tällöin mahdollistetaan myös hengellisen nan tukemiseen.
23790: kirjallisuuden kääntäminen ja tuottaminen saa-
23791: men kielellä.
23792:
23793: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23794:
23795: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
23796: 1984 vp. 1315
23797:
23798: Raha-asia-aloite n:o 1228
23799:
23800:
23801:
23802:
23803: Muroma ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta sotainvalidien
23804: puolisoiden kuntoutustoimintaan
23805:
23806:
23807: Eduskunnalle
23808:
23809: Sotainvalidien vaimot ovat vuosikymmenien olisi vähintäänkin kohtuullista, että heille turva-
23810: ajan voimiaan säästämättä hoitaneet puolisoitaan. taan riittävän usein toistuvat ja kyllin pitkät
23811: Näin he ovat suorittaneet arvokasta yhteiskunnal- kuntoutus-, virkistys- ja lomajaksot.
23812: lista palvelustyötä. Mutta myös sotainvalidimie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23813: hiään hoitavat naiset ikääntyvät, heidän voimansa taen,
23814: vähenevät ja he ovat itsekin kipeästi loman, virkis-
23815: tyksen ja kuntoutuksen tarpeessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23816: Pysyäkseen sellaisessa kunnossa, että he jaksavat 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
23817: hoitaa puolisoitaan, he tarvitsevat yhteiskunnan 33.22.56 lisäyksenä 500 000 markkaa so-
23818: tukea. tainvaltdien puolisozden kuntoutuksen se-
23819: Koska sotainvalidien puolisot tekevät työtä, jo- kä virkistys- ja lomajaksojen järjestämi-
23820: ka oikeastaan kuuluisi yhteiskunnan tehtäviin, seen.
23821:
23822: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23823:
23824: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
23825: 1316 1984 vp.
23826:
23827: Raha-asia-aloite n:o 1229
23828:
23829:
23830:
23831:
23832: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten kuljetuspalve-
23833: lujen järjestämiseen
23834:
23835:
23836: Eduskunnalle
23837:
23838: Perusedellytys vammaisten henkilöiden tasaver- Kuntien tulee liikennesuunnitelmissaan huo-
23839: taiselle osallistumiselle yhteiskunnan toimintoi- mioida vammaiset kansalaiset ja varata heille riit-
23840: hin ovat asumis-. opiskelu- ja työolosuhteet tävä määrä kuljetuspalveluita. Kun kuitenkin eri
23841: sekä tyydyttävällä tavalla järjestetyt kuljetuspalve- kuntien alueella palvelujen tarve ja liikenneolo-
23842: lut. suhteet ovat erilaiset, olisi valtion tulo- ja menoar-
23843: Kansainvälisen vammaisten vuoden Suomen vioon otettava erillinen määräraha vammaisten
23844: komitea pitää vammaisten kansalaisten liikkumi- kuljetuspalveluiden tukemiseen.
23845: sen kannalta tavoitteena, että nämä voivat tehdä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23846: itse tarpeellisiksi katsomansa matkat samoin taen,
23847: kustannuksin kuin muu väestö ja että heillä on tä-
23848: tä varten tarpeelliset liikenne- ja kuljetuspalve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23849: lut. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.32
23850: Osa vammaisista saa helpotusta kuljetuskustan- uudelle momentille 20 000 000 markkaa
23851: nuksiinsa autoveron palautuksen myötä, mutta avustuksena kunnzlle vammaisten kulje-
23852: oman auton käyttö ei sovellu kaikille vammaisille. tuspalvelujen järjestämiseen.
23853:
23854: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23855:
23856: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
23857: 1984 vp. 1317
23858:
23859: Raha-asia-aloite n:o 1230
23860:
23861:
23862:
23863:
23864: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta huumeita käyt-
23865: tävien nuorten hoitokotien perustamiseksi
23866:
23867:
23868:
23869: Eduskunnalle
23870:
23871: Maassamme on arvioiden mukaan kymmeniä- Maassamme on puute huumeiden käyttäjien
23872: tuhansia huumeiden käyttäjiä. Huumeongelma hoitopaikoista ja erityisesti nuorten hoitopaikois-
23873: on viime vuosina yleistynyt ja vaikeutunut entises- ta. Lisäksi pitkäaikaisten käyttäjien auttaminen on
23874: tään niin, että se ei enää rajoitu vain pääkaupun- osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Käytäntö on
23875: kiseudulle ja muiden suurten kaupunkien alueel- osoittanut, että pysyvien hoitotulosten saavutta-
23876: le. Yhä useammat ja yhä nuoremmat kokeilevat miseksi tarvitaan erittäin voimakas hoitomotivaa-
23877: huumeita jouduttuaan huumekauppiaiden te- tio. Tällaiseksi on osoittautunut esimerkiksi kris-
23878: hokkaan myyntiverkoston tarjousten uhreiksi. tilliseen uskoon perustuva pysyvä elämänkatso-
23879: Yhä useampi kokeilija ajautuu vakituiseksi huu- muksen muutos. Kristillisellä pohjalla tehdystä
23880: meiden käyttäjäksi ja siirtyy pian lievistä aineista huumetyöstä on siten saatu pysyviä hoitotuloksia.
23881: ns. koviin aineisiin. Sen vuoksi maahamme tulisi perustaa kristilliseltä
23882: Vuosittain kuolee kymmeniä nuoria huumei- pohjalta toimivia huumeiden käyttäjien hoitoko-
23883: den vuoksi jäätyään ilman apua. Ongelman vaka- teja.
23884: vuudesta huolimatta maassamme ei ole kyetty jär- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
23885: jestämään riittävän tehokasta hoitoa nuorten pe- nioittavasti,
23886: lastamiseksi.
23887: Huumeiden käyttöön liittyy myös omaisuus- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23888: väkivaltarikollisuuden kasvu. Vakituinen huumei- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
23889: den käyttäjä ei pysty laillisin keinoin turvaamaan 33.33.52 lisäyksenä 5 000 000 markan
23890: päivittäisen huumeannoksensa saantia, vaan hän määrärahan kristzlliseltä pohjalta toimi-
23891: joutuu turvautumaan rikoksiin, joskus jopa vaka- vien hoitokotien perustamiseen huumeita
23892: viin henkirikoksiin, saadakseen huumeannoksen- käyttäville nuorille.
23893: sa.
23894:
23895: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
23896:
23897: Impi Muroma Olavi Ronkainen
23898: 1318 1984 vp.
23899:
23900: Raha-asia-aloite n:o 1231
23901:
23902:
23903:
23904:
23905: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen rakentamiseen
23906: kehitysvammaisille
23907:
23908:
23909: Eduskunnalle
23910:
23911: Suurin osa maamme kehitysvammaisista selviy- huollon tarjoamia rukipalveluja. Tällaisia henki-
23912: tyisi avohoitopalveluihin tukeutuen itsenäisesti löitä on sekä kehitysvammaisten hoitolaitoksissa
23913: kotona, jos heillä olisi sopivia asuntoja. Ongelma- että etenkin kunnalliskodeissa ja mielisairaaloissa.
23914: na on kuitenkin kehitysvammaisille soveltuvien Kehitysvammaisten laitoshoidosta yhteiskunnalle
23915: asuntojen puute sekä ns. päivähoitopalvelujen jär- aiheutuvat kustannukset ovat moninkertaiset ver-
23916: jestäminen. rattuna avohoitopalvelujen ja sopivien asuntojen
23917: lnvaliidihuoltolain mukaan kunnat voivat saada aikaansaamisesta aiheu ruviin kustannuksiin.
23918: valtionavustusta vammaisten asuntojen rakenta- Avohoito antaisi kehitysvammaiselle mahdolli-
23919: miseen. Mutta tähän tarkoitukseen varattu määrä- suuden elää kodissaan ja se on siten yksilön kan-
23920: raha on nykyisellään täysin riittämätön. Maassam- nalta inhimillinen vaihtoehto. Tämän vuoksi on
23921: me on arvioiden mukaan noin 5 000 asunnon tar- tärkeää, että valtion tulo- ja menoarvioon vara-
23922: peessa olevaa kehitysvammaista, mutta heille so- taan määräraha, jonka avulla kehitysvammaisten
23923: veltuvia asuntola- ja tukiasuntopaikkoja on vain asuntopulaa voitaisiin helpottaa. Soveltuvan
23924: murto-osa tästä. asunnon saannin turvaaminen olisi vähintä, mitä
23925: Kehitysvammaisten sijoittaminen muun yhteis- yhteiskunta voisi tehdä tämän väestäryhmän hy-
23926: kunnan yhteyteen heille soveltuviin asuntoihin, väksi.
23927: asuntaloihin tai tukiasuntoihin edistäisi kehitys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23928: vammaisten mahdollisuuksia osallistua työelä- nioittaen,
23929: mään. Tämä edistäisi heidän mielenterveyttään ja
23930: saisi heidät tuntemaan itsensä hyödyllisiksi kansa- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23931: laisiksi. Myös hoitokustannukset vähenisivät. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 35.46
23932: Tällä hetkellä hoidetaan laitoksissa suuri määrä uudelle momentille 30 000 000 markan
23933: kehitysvammaisia, jotka selviytyisivät omin avuin, måärå·rahan käytettäväksi asuntojen raken-
23934: mikäli heillä olisi sopiva asunto ja kehitysvamma- tamiseen kehitysvammaisille.
23935:
23936: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23937:
23938: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
23939: 1984 vp. 1319
23940:
23941: Raha-asia-aloite n:o 1232
23942:
23943:
23944:
23945:
23946: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoislääkärien ja sal-
23947: taanhoitajien palkkaamiseksi leukemiaa sairastavien lasten eri-
23948: koishoitoon
23949:
23950: Eduskunnalle
23951:
23952: Suomessa sairastuu vuosittain leukemiaan n. 50 Mikäli leukemialapsia varten saatatsun asian-
23953: lasta. Vielä 1950-luvulla lähes jokainen leuke- mukaiset hoitotilat ja riittävä määrä erikoislääkä-
23954: miaan sairastunut lapsi kuoli, mutta viime vuosi- reitä ja sairaanhoitajia, pikkulapsia voitaisiin pa-
23955: kymmenellä leukemian diagnostiikka, hoito ja rantaa noin nelinkertainen määrä nykyiseen ver-
23956: ennuste ovat täysin muuttuneet. Parhaissa hoito- rattuna.
23957: keskuksissa kyetään jo kaksi kolmasosaa leuke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23958: miaan sairastuneista lapsista pelastamaan ja noin taen,
23959: neljäsosa paranee kokonaan. Hyvät hoitotulokset
23960: edellyttävät kuitenkin erikoishoitoa. Suomessa ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23961: ole riittävästi henkilöstöä tähän hoitoon ja sen 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
23962: vuoksi on menetetty useita lapsia. 33.79.32 lisäyksenä 600 000 markkaa eri-
23963: Leukemian alkuhoito edellyttää mm. hoitoa koislääkärien ja sairaanhoitajien palkkaa-
23964: eristyshuoneessa. Mitä pienempi lapsi on, sitä miseksi leukemiaa sairastavien lapsipoti-
23965: enemmän hän tarvitsee henkilöstön antamaa hoi- laiden erzkoishoidon järjestämistä varten
23966: toa ja huolenpitoa eristysaikana. Kuitenkin leuke- Lastenklinzkalle.
23967: miaosastoilla on liian vähän henkilöstöä. Lisähen-
23968: kilöstöstä olisi ratkaisevaa apua pienten leukemia-
23969: potilaiden hoidossa.
23970:
23971: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23972:
23973: Impi Muroma Olavi Ronkainen Esko Almgren
23974: 1320 1984 vp.
23975:
23976: Raha-asia-aloite n:o 1233
23977:
23978:
23979:
23980:
23981: Muurman: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Ilmailumuseoyh-
23982: distys ry:lle toisen näyttelyhallin rakentamista varten
23983:
23984:
23985: Eduskunnalle
23986:
23987: Valtioneuvosto on syyskuun 13 päivänä 1979 lisätilojen rakentamisesta museota varten näyttä-
23988: liikenneministeriöstä tapahtuneessa esittelyssä oi- vät perustelluilta. Ottaen huomioon museon laa-
23989: keuttanut ilmailuhallituksen vuokraamaan Ilmai- tu ja sen merkitys yleiseltä kannalta näyttääkin pe-
23990: lumuseoyhdistys ry:lle ilmailuhallituksen hallin- rustellulta, että valtiovalta edelleen pyrkii avusta-
23991: nassa olevasta Vantaan kaupungin Veromiehen maan museon toimintaa taloudellisesti.''
23992: kylässä olevasta tilasta määräalan valtakunnallisen 2 5. 4. 1984: "Ilmailumuseoyhdistys ry: n teke-
23993: ilmailumuseon maapohjaksi. Vuokrasopimus on mät valtionavustushakemukset ovat liikennemi-
23994: allekirjoitettu lokakuun 15 päivänä 1979. nisteriössä käsiteltävinä. Hallitus ottaa asiaan kan-
23995: Ilmailumuseoyhdistys ry:n toimesta on alueelle taa 250 000 markan suuruisen valtionavustuksen
23996: rakennettu ja syyskuun 24 päivänä 1981 käyttöön osalta kevään 1984 lisämenoarvioesityksen yhtey-
23997: otettu Suomen Ilmailumuseon ensimmäinen mu- dessä. Myös vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesitys
23998: seohalli, joka on osoittautunut erinomaiseksi tar- on parhaillaan valmisteilla. Ilmailumuseoyhdistys
23999: koitukseensa. Museohallin tilat tiedettiin kuiten- ry:n 760 000 markan suuruinen valtionavustusha-
24000: kin alusta alkaen riittämättömiksi. Niinpä yhdis- kemus tulee käsiteltäväksi tässä yhteydessä.''
24001: tyksen hallintaansa saarnat Finnair Oy:n omista- Kun uuteenkin halliin tulee sijoitettavaksi
24002: ma Convair Metropolitan -kone ja Tekniikan Mu- myös runsaasti valtion omaisuutta, katsomme, et-
24003: seon omistama Lockheed 18 Lodestar -malmin- tä myös valtion tulee omalta osaltaan olla tehok-
24004: etsintäkone on pakko säilyttää ulkotiloissa. Sa- kaasti mukana toteuttamassa Ilmailumuseoyhdis-
24005: moin jouduttaisiin ulkotiloihin sijoittamaan yh- tys ry:n ajamaa valtakunnallisen Suomen Ilmailu-
24006: distyksen hallintaan luovutettu Karair Oy:n omis- museon laajennushanketta.
24007: tama lentokelpoinen DC-3 -kone. Kun yhdistys toteuttaa valtakunnallisesti mer-
24008: Yhdistyksen omistuksessa tai hallinnassa on li- kittävää hanketta, niin määrärahan korottaminen
24009: säksi eri puolilla maata useita koneita, joita ei voi- nopeuttaisi huomattavasti toisen museohallin ra-
24010: da asettaa sisätilojen puuttuessa lainkaan näytteil- kentamisaikataulua ja arvokkaan museoesineistön
24011: le museoon. suojaamista. Korotettu määräraha vastaisi samalla
24012: Jotta vältyttäisiin enemmiltä ulkoisten olosuh- myös sitä määrää, jota yhdistykselle on sen aloit-
24013: teiden aiheuttamilta vahingoilta ja jotta historial- teesta esitetty ilmailuhallituksen taholta osaksi
24014: lisesti arvokas esineistö voitaisiin säilyttää, on mu- kuluvan vuoden lisämenoarvioon ja vuoden 1985
24015: seolle rakennettava lisärakennus. Tämän toteutta- tulo- ja menoarvioon.
24016: miseksi yhdistys onkin saamiensa avustusten tur- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioitta-
24017: vin jo suorittanut uuden hallin suunnittelun sekä vasti,
24018: hankkinut rakennustarvikkeita. Näyttelyhallien
24019: yhdysosan rakennustyöt on myös toteutettu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24020: Valtiovallan taholta on museohankkeeseen suh- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
24021: tauduttu lähinnä periaatteessa myönteisesti. Tä- 31. 99.40 (Eräät valtionavut) lisäyksenä
24022: mä käy ilmi mm. eduskunnassa tehtyihin kyselyi- 300 000 markkaa eli kaikkiaan 1 000 000
24023: hin annetuissa vastauksissa: markkaa 1lmailumuseoyhdistys ry:lle avus-
24024: 15. 9. 1983: "Näin ollen ilmailumuseota yllä- tuksena yhdistykselle Suomen 11mailumu-
24025: pitävän Ilmailumuseoyhdistys ry:n suunnitelmat seon toisen näyttelyhallin osarahoitukseen.
24026:
24027: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
24028:
24029: Peter Muurman
24030: 1984 vp. 1321
24031:
24032: Raha-asia-aloite n:o 1234
24033:
24034:
24035:
24036:
24037: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Ilmajoella sijaitsevan Etelä-
24038: Pohjanmaan opiston opistorakennuksen peruskorjaukseen
24039:
24040:
24041: Eduskunnalle
24042:
24043: Ns. vapaat kansanopistot toimivat tunnetusti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24044: varsin ahtaissa taloudellisissa oloissa, varsinkin sel- taen,
24045: laiset opistot, joissa on viime aikoina jouduttu
24046: suorittamaan rakennustöitä. Ilmajoella sijaitseva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24047: Etelä-Pohjanmaan opisto on juuri tällainen. Li- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24048: säksi opiston, joka on rakennettu 1800-luvun 29.57.52 500 000 markkaa Etelä-Pohjan-
24049: puolella ja joka itsessään on kulttuurihistorialli- maan opistolle avustuksena opistoraken-
24050: nen rakennus, peruskorjaus olisi välttämätön. Oli- nuksen peruskorjaukseen.
24051: si ensiksi kuitenkin saatava aikaisempien raken-
24052: nushankkeiden rasitus pienemmäksi.
24053:
24054: Helsingissä 2 5 päivänä syyskuuta 1984
24055:
24056: Pentti Mäki-Hakola
24057:
24058:
24059:
24060:
24061: 166 4284003504
24062: 1322 1984 vp.
24063:
24064: . Raha-asia-aloite n:o 1235
24065:
24066:
24067:
24068:
24069: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Malkamäen-Liipantönkän
24070: tien parantamiseen Ylistarolla
24071:
24072:
24073: Eduskunnalle
24074:
24075: Tieväli Halkosaari-Kitinoja-Liipantönkkä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24076: ollut vuosikaudet työn alla. Tietyö aloitettiin aika- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
24077: naan eduskunnan hyväksyttyä tätä koko tieväliä 31.24. 77 500 000 markkaa Malkamcien-
24078: koskevan määräraha-aloitteen. Tietyöstä on kui- Liipantönkän maantien rakentamiseen
24079: tenkin vasta suoritettu väli Halkosaari-Malka- Ylistaron kunnassa.
24080: mäki. Olisi aika saattaa tämä tietyö jo kokonai-
24081: suudessaan päätökseen.
24082: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24083: taen,
24084:
24085: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
24086:
24087: Pentti Mäki-Hakola
24088: 1984 vp. 1323
24089:
24090: Raha-asia-aloite n:o 1236
24091:
24092:
24093:
24094:
24095: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta tien parantamiseen välille
24096: Nurmon kirkko-Kiikku
24097:
24098:
24099: Eduskunnalle
24100:
24101: Otsikossa mainittu tieväli on itse asiassa raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24102: tamaton nykyaikaisessa mielessä katsottuna. Kui- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
24103: tenkin sitä rasittaa vilkas liikenne. Liikenteen ras- 31.24. 77 500 000 markkaa Nurmon
24104: kaus on myös kasvanut Osuusteurastamo Itikan kirkon-Kiikun välisen maantien paranta-
24105: aloittaessa toimintansa Nurmossa v. 1983. miseen Nurmon kunnassa.
24106: Tien parantaminen on välttämätön. Tiesuunni-
24107: telmat ovat jo valmiit.
24108: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24109: taen,
24110:
24111: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
24112:
24113: Pentti Mäki-Hakola
24114: 1324 1984 vp.
24115:
24116: Raha-asia-aloite n:o 1237
24117:
24118:
24119:
24120:
24121: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Paavolan-Vasunmäen-
24122: Mikkilän maantien rakentamiseen
24123:
24124:
24125: Eduskunnalle
24126:
24127: Vilkasliikenteinen ja n. 1 000 asukkaan ainoana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24128: ulosmenotienä oleva Paavolan-Vasunmäen- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24129: Mikkelin tie on erittäin heikkokuntoinen, kelirik- 31.24. 77 500 000 markkaa Paavolan-
24130: kaaikoina tavallisesti jopa kulkukelvoton. Tie- Vasunmäen-Mikkilän tien rakentamiseen
24131: suunnitelmat ovat osaksi valmiina ja osaksi val- Lapuan kaupungissa ja Kuortaneen kun-
24132: mistumassa, joten tietyön aloittaminen olisi välit- nassa.
24133: tömästi mahdollista.
24134: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24135: taen,
24136:
24137: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
24138:
24139: Pentti Mäki-Hakola
24140: 1984 vp. 1325
24141:
24142: Raha-asia-aloite n:o 1238
24143:
24144:
24145:
24146:
24147: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Rengonharjun lento-
24148: kentän rakentamiseen ja kunnossapitoon
24149:
24150:
24151: Eduskunnalle
24152:
24153: Vuonna 1977 perustivat useat yhteisöt, merkit- maa luokkaa kuin Kuusamoon. Kuitenkin Kuusa-
24154: tävimpinä jäseninä ja vastuunkantajina Seinäjoen mon saama valtion tuki on ollut aivan toista luok-
24155: kaupunki sekä Ilmajoen, Peräseinäjoen, Jalasjär- kaa. Näin ovat Rengonharju-säätiön toiminnasta
24156: ven ja Nurmon kunnat, Rengonharju-säätiön joutuneet kantamaan vastuun lähinnä alueen
24157: alueellisen lentokenttätarpeen tyydyttämiseksi. kunnat. Hallitus on jälleen jättänyt Rengonharjun
24158: Tämän jälkeen on lentokenttä rakennettu ja sil: erikoisavustuksen ulkopuolelle vuoden 1985 bud-
24159: Ie helmikuussa v. 1983 liikenne aloitettu Wasa- jetissa.
24160: Vings -nimisen yhtiön toimesta kahdella edestakai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24161: sella Rengonharju-Helsinki-Rengonharju vuo- taen,
24162: rolla arkipäivisin. Matkustajamäärät ovat osoitta-
24163: neet kentän tarpeellisuuden. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24164: Valtion osuus lentokentän rakentamiseen ja yl- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
24165: läpitoon on ollut varsin vaatimaton. Vasta vuoden 31.47.41 1000000 markkaa Rengonhar-
24166: 1984 budjettiin eduskunta aloitteen perusteella jun lentokentän rakentamiseen ja kunnos-
24167: varasi merkittävämmän summan eli 0,5 miljoonaa sapitoon.
24168: markkaa. Matkustajamäärät ovat jokseenkin sa-
24169:
24170: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
24171:
24172: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski Juho Koivisto
24173: Urho Pohto Jukka Vihriälä Aapo Saari
24174: 1326 1984 vp.
24175:
24176: Raha-asia-aloite n:o 1239
24177:
24178:
24179:
24180:
24181: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta vankiloista vapautuvien
24182: vankien sopeuttamiseksi normaaliin yhteiskuntaan
24183:
24184:
24185: Eduskunnalle
24186:
24187: Tämän päivän Suomessa vankien jälkihoito on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24188: lähes olematonta. Useimmilla laitoksista palaavil- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24189: la ei ole asuntoa, työtä eikä ihmissuhteita. 25.50.50 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
24190: Tämä asia vaatii pikaisia toimenpiteitä yhteis- vanktfoista vapautuvien vankien sopeutta-
24191: kunnalta. miseksi normaaliin yhteiskuntaan.
24192: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24193: taen,
24194:
24195: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24196:
24197: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
24198: Mikko Vainio Ulla Lehtinen Urho Pohto
24199: 1984 vp. 1327
24200:
24201: Raha-asia-aloite n:o 1240
24202:
24203:
24204:
24205:
24206: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanoo peruskoulun ala-
24207: asteen rakentamista varten
24208:
24209:
24210: Eduskunnalle
24211:
24212: Parkanoo keskustaajaman voimakas kasvu on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24213: aiheuttanut sen, että 2/3 kaupungin peruskoulun taen,
24214: ala-asteen oppilasmäärästä asuu Keskustan koulu-
24215: piirin alueella. että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24216: Tällä hetkellä ala-asteen käytössä oleva koulura- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24217: kennus on rakennettu vuonna 1951 alunperin 29.46.34 lisäyksenä 3 500 000 markkaa
24218: kahdeksaa perusluokkaa varten. Todellinen tarve Parkanon Keskustan ala-asteen rakenta-
24219: on vähintään 18 perusopetusryhmän rakentami- mista varten.
24220: seen Keskustan ala-asteen koululle.
24221:
24222: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24223:
24224: Lea Mäkipää Vieno Eklund
24225: Mikko Vainio Ulla Lehtinen
24226: Urho Pohto
24227: 1328 1984 vp.
24228:
24229: Raha-asia-aloite n:o 1241
24230:
24231:
24232:
24233:
24234: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesikalatalouden ope-
24235: tuksen aikaansaamiseksi
24236:
24237:
24238: Eduskunnalle
24239:
24240: Vaikka Suomi on kymmenientuhansien järvien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24241: maa, niin valtaosa käyttämästämme kalasta tuo- 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
24242: daan ulkomailta. Kalastusasioittemme hoito on kaa riittävän sisävesikalatalouden opetuk-
24243: siis pahasti laiminlyöty. Tämä johtuu siitä, että sen kiireelliseksi aikaansaamiseksi maas-
24244: maassamme ei ole huolehdittu riittävästi sisävesi- samme.
24245: kalatalouden opetuksesta. Tämä olisi kuitenkin
24246: välttämätöntä.
24247: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24248: taen,
24249:
24250: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24251:
24252: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
24253: Mikko Vainio Ulla Lehtinen Urho Pohto
24254: 1984 vp. 1329
24255:
24256: Raha-asia-aloite n:o 1242
24257:
24258:
24259:
24260:
24261: Mäkipää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisotilojen
24262: rakentamiseen ja kunnostamiseen
24263:
24264:
24265: Eduskunnalle
24266:
24267: Perhepolitiikkamme on vuosikausia ollut retu- ta siitäkin huolimatta, että samalla edistettäisiin
24268: perällä ja syyttömät nuoret ovat saaneet kärsiä valtakunnan sisäistä taloutta. On siis jo korkea ai-
24269: työn ja kunnollisten ansioiden puutteesta. Tämä ka ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin.
24270: ei ole hyväksyttävää. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24271: Tällaisessa tilanteessa on välttämätöntä, että taen,
24272: kaikkialla maassamme nuorisolla on edes asianmu-
24273: kaiset ja riittävät nuorisotilat ja nuorisotalot. Näin että Eduskunta ottazsi valtion vuoden
24274: edistettäisiin asianmukaisesti nuorison harrastuk- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24275: sia, itsensä kehittämistä ja omatoimisuutta. 29.91.51 ltsäyksenä 1 000 000 markkaa
24276: Kuitenkin nuorisotalojen ja nuorisotilojen käytettäväksi nuonsotilojen rakentamiseen
24277: asiassa on ollut paljon penseyttä ja saamattomuut- ja kunnostamzsen edzstämzseen.
24278:
24279: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24280:
24281: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
24282: Urho Pohto Vieno Eklund Ulla Lehtinen
24283: Mikko Vainio
24284:
24285:
24286:
24287:
24288: 167 4284003504
24289: 1330 1984 vp.
24290:
24291: Raha-asia-aloite n:o 1243
24292:
24293:
24294:
24295:
24296: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta ]yllin leirikeskuksen majoi-
24297: tustilojen rakentamiseen
24298:
24299:
24300: Eduskunnalle
24301:
24302: Honkajoen kunnassa on rakennettu kunnan ja ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24303: seurakunnan yhteistoiminJyllin leirikeskus nimel- 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
24304: tään Jyllinhovi, jonka päärakennus on valmistu- kaa leirikeskuksen majoitustiloihin Hon-
24305: nut vuonna 1984. kajoen jyl/issä.
24306: Vielä on rakentamatta leirikäytön vaatimat ma-
24307: joitustilat ja ympäristön kunnostustyöt.
24308: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24309: taen,
24310:
24311: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24312:
24313: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
24314: Urho Pohto Vieno Eklund Ulla Lehtinen
24315: Mikko Vainio
24316: 1984 vp. 1331
24317:
24318: Raha-asia-aloite n:o 1244
24319:
24320:
24321:
24322:
24323: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kihniön uudelle nuoriso-
24324: seuralle toimitilojen kunnostamista varten
24325:
24326:
24327: Eduskunnalle
24328:
24329: Kihniön nuorisolla kokoontumistilat ovat ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24330: mattomat. Nuorisoseuralla on surkeat toimitilat, 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24331: jotka ovat perusteellisen kunnostuksen tarpeessa. 29.99.51lisäyksenä 120000 markkaa Kih-
24332: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- niön uudelle nuorisoseuralle rakennuksen
24333: taen, kunnostukseen.
24334:
24335: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24336:
24337: Lea Mäkipää Ulla Lehtinen
24338: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio
24339: 1332 1984 vp.
24340:
24341: Raha-asia-aloite n:o 1245
24342:
24343:
24344:
24345:
24346: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaiseen vilje-
24347: lyyn siirtymiseksi
24348:
24349:
24350: Eduskunnalle
24351:
24352: Luonnollisen eli biodynaamisen viljelyn suosio SMP:n mielestä onkin tulevaisuudessa entistä
24353: kasvaa jatkuvasti. Saasteeton ja puhdas elintarvike enemmän paneuduttava myrkyttömiin viljelyme-
24354: on niin kuluttajan kuin tuottajankin yhteinen netelmiin. Luonnonmukaisesti viljelty tuote on
24355: etu. Luonnonmukainen viljely perustuu maan turvallinen ja terveellinen. Siinä ei ole mitään tor-
24356: omaan kasvuvoimaan: vuoroviljelyyn, kompos- junta-aineista tai lannoitteista johtuvia kemial-
24357: tointiin ja luonnon dynamiikkaan (aurinko, kuun lisen teollisuuden myrkkyjä. Tulevaisuuden saas-
24358: kierto, vuodenajat jne.). Biodynaaminen viljely teeton ja luonnonmukainen viljely on tuottajien
24359: on elämäntapa, jossa luonnon-, ympäristön- ja ih- ja kuluttajien yhteiseen etuun perustuva viljely-
24360: misensuojelu sekä pehmeä teknologia ja energian muoto.
24361: säästäminen ovat päällimmäisinä asioina. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24362: Nykyisestä lannoitteiden liikakäytöstä aiheutuu nioittavasti,
24363: mm. tuholaisten ja tautien lisääntymistä, jonka
24364: seurauksena myös viljelijän sadot pienenevät. Sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24365: malla kuluttajalle tarjotaan vain määrää laadun 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 30.30
24366: kustannuksella. Lisääntyneet allergiatapaukset ja uudelle momentzlle 1 5 00 000 markkaa,
24367: syöpäsairaudet ovat jo nyt selvä osoitus teollisen ;olla tuettaisiin vapaaehtoista siirtymistä
24368: maatalouden tuotteiden ihmisen terveydelle ai- kemiallisesta viljelystä luonnonmukaiseen
24369: heuttamista vakavista vaaroista. Kemiallinen lan- viljelyyn siten, että maatalousyrittäjän toi-
24370: noiteviljely köyhdyttää myös ennen pitkää viljely- meentulo ei tämän siirtymisen ;ahdasta ja
24371: maan käyttökelvottomaksi, samalla kun kaikkia erityisesti szirtymåvaiheen aikana heikke-
24372: tuholaisia ei saada pidettyä kurissa. Luonnosta ne.
24373: löytyvät sen omat lääkkeet rikkaruohoihin ja tu-
24374: hohyönteisiin.
24375:
24376: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24377:
24378: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
24379: Pentti Kettunen Veikko Vennamo Urho Pohto
24380: Mikko Vainio Martti Ratu Vieno Eklund
24381: Ulla Lehtinen
24382: 1984 vp. 1333
24383: Raha-asia-aloite n:o 1246
24384:
24385:
24386:
24387:
24388: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenkyrön Takamaan
24389: tien kunnostamiseen
24390:
24391:
24392: Eduskunnalle
24393:
24394: Takamaan tie on 17,5 kilometrin pituinen ja si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24395: jaitsee läntisessä Hämeenkyrössä, jossa mm. kesto- taen,
24396: päälly.ste~n osuus teitten määrästä on minimaali-
24397: sen ptent. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24398: Tie on vaikutuspiirinsä asukkaille tärkeä mm. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
24399: ammatin harjoittamiseksi, työssäkäyntiä varten, 31.24. 771isäyksenä 2 000 000 markkaa töi-
24400: sillä tien vaikutuspiiristä käy runsaasti väestöä Oy den aloittamiseen Takamaan tiellä Hä-
24401: Kyro Ab:n tehtaassa sekä palvelujen välittämisek- meenkyrössä.
24402: si. Lisäksi tie palvelee läpikulkuliikennettä Hä-
24403: meenkyrön ja Suodenniemen välillä.
24404:
24405: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24406:
24407: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
24408: Urho Pohto Vieno Eklund Ulla lehtinen
24409: Mikko Vainio
24410: 1334 1984 vp.
24411:
24412: Raha-asia-aloite n:o 1247
24413:
24414:
24415:
24416:
24417: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Haapamäen radan
24418: peruskorjaukseen
24419:
24420:
24421: Eduskunnalle
24422:
24423: Porin-Haapamäen rautatie on kipeästi perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24424: korjauksen tarpeessa ja etenkin kiskotus olisi saa- taen,
24425: tava raskaammaksi, jotta vilkas rataa käyttävä ta-
24426: varaliikenne voisi nostaa nopeuttaan ja jotta hen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24427: kilöjunaliikenteen palauttamiseen radalle sen Po- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24428: rin puoleiseenkin päähän olisi liikenteellisesti ny- 31.90. 78 lisäyksenä 500 000 markkaa
24429: kyajan vaatimuksia vastaava valmius. Tavaralii- Parin-Haapamäen rautatien perusparan-
24430: kenne Keski-Suomesta Porin satamaan ja tieten- nuksen ja raskaamman kiskotuksen vaihta-
24431: kin myös satamasta sisämaahan on melko runsas- misen aloittamiseksi.
24432: ta.
24433:
24434: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24435:
24436: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
24437: Mikko Vainio Ulla Lehtinen Urho Pohto
24438: 1984 vp. 1335
24439:
24440: Raha-asia-aloite n:o 1248
24441:
24442:
24443:
24444:
24445: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta turkisten jatkojalostami-
24446: seen
24447:
24448:
24449: Eduskunnalle
24450:
24451: Suomi tuottaa huomattavan osan turkiksia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24452: maailmanmarkkinoilla, mutta samalla on huoles- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24453: tuttavaa todeta, että vain 2 % jatkojalostetaan 32.50.47 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
24454: Suomessa ja täten valtaosa menee jalostamattoma- turkisten jatkojalostamiseksi Suomessa.
24455: na vientiin ulkomaille. Turkisten jatkojalostus toi-
24456: si tuhansia työpaikkoja maahamme.
24457: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24458: taen,
24459:
24460: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24461:
24462: Lea Mäkipää Vieno Eklund Mikko Vainio
24463: Ulla Lehtinen Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
24464: 1336 1984 vp.
24465:
24466: Raha-asia-aloite n:o 1249
24467:
24468:
24469:
24470:
24471: Mäkipää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
24472: sähköistämiseen Satakunnassa
24473:
24474:
24475: Eduskunnalle
24476:
24477: Maassamme on sähköistys jo melkein lop- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24478: puun suoritettu, mutta vielä on ympäri Suo- taen,
24479: mea noin 2 000 vakituisesti asuttua taloutta säh-
24480: köverkoston ulkopuolella. Sähkön myötä turvai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24481: simme sen, ettei nuorten tarvitsisi muuttaa pois 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
24482: kotipaikaltaan ja autioittaa entisestään maaseu- 32.55.41 lisäyksenä· 2 000 000 markkaa
24483: tua. maaseudun sähköistä"miseen Satakunnassa.
24484:
24485: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24486:
24487: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
24488: Urho Pohto Vieno Eklund Ulla Lehtinen
24489: Mikko Vainio
24490: 1984 vp. 1337
24491:
24492: Raha-asia-aloite n:o 1250
24493:
24494:
24495:
24496:
24497: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien tukemiseksi pa-
24498: loturvallisten kunnalliskotien rakentamiseksi
24499:
24500:
24501: Eduskunnalle
24502:
24503: Kunnalliset vanhainkodit ovat vielä laajalti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24504: maassamme puutteelliset, ei vähiten paloturvalli- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24505: suuden kannalta. Jopa ihmishenkiä on menetetty 33.32.31 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
24506: yleistä mielipidettä tyrmistyttävissä paloissa. Kii- kuntien taloudelliseksi tukemiseksi palo-
24507: reelliset korjaukset ovat siis välttämättömät. turvallisten kunnalliskotien perusparanta-
24508: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- miseksi ja rakentamiseksi.
24509: taen,
24510:
24511: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24512:
24513: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
24514: Urho Pohto Reino Jyrkilä Mikko Vainio
24515: Ulla lehtinen
24516:
24517:
24518:
24519:
24520: 168 4284003504
24521: 1338 1984 vp.
24522:
24523: Raha-asia-aloite n:o 1251
24524:
24525:
24526:
24527:
24528: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaiden ja vammaisten
24529: lasten ylimääräiseksi hoitotueksi
24530:
24531:
24532: Eduskunnalle
24533:
24534: Sairaiden ja vammaisten sekä erityisesti lasten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24535: hoito on edelleen maassamme varsin puutteelli- 1985 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24536: nen. Tässä jos missä paljastuu vallitseva inhimilli- markkaa entyisesti sairaiden ja vammais-
24537: nen kylmyys kauniista puheista huolimatta. ten lasten ylimääräiseksi hoitotueksi en·-
24538: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- tyistapauksissa.
24539: taen,
24540:
24541: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24542:
24543: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
24544: Mikko Vainio Ulla Lehtinen Urho Pohto
24545: 1984 vp. 1339
24546:
24547: Raha-asia-aloite n:o 1252
24548:
24549:
24550:
24551:
24552: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Luvian terveyskeskuksen
24553: rakentamiseen
24554:
24555:
24556: Eduskunnalle
24557:
24558: Luvian kunnan terveyskeskus on itsenäinen ter- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24559: veyskeskus, jonka toimitilat sijaitsevat vuonna 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24560: 1952 valmistuneessa epäkäytännöllisessä ja ahtaas- 33. 78.31lisäyksenä 2 200 000 markkaa Lu-
24561: sa terveystalossa. Terveyskeskukselta puuttuu ko- vian kunnan terveyskeskuksen rakentami-
24562: konaan mm. kuntoutustilat ja sairaansijat. seen.
24563: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24564: taen,
24565:
24566: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24567:
24568: Lea Mäkipää Vieno Eklund
24569: Mikko Vainio Ulla Lehtinen
24570: Urho Pohto
24571: 1340 1984 vp.
24572:
24573: Raha-asia-aloite n:o 1253
24574:
24575:
24576:
24577:
24578: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta psoriasis-potilaiden avo-
24579: hoitoverkoston luomisen
24580:
24581:
24582: Eduskunnalle
24583:
24584: Maahamme tulisi luoda tehokas avohoitover- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24585: kosto psoriasis-ihotautipotilaiden pysyttämiseksi taen,
24586: työkuntoisina.
24587: Myös sairausvakuutussäännöksiä tulisi muuttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24588: siten, että taudin hoidossa käytettävät lääkkeet tu- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.79
24589: lisivat kokonaan korvattaviksi. uudelle momentzlle 5 00 000 markkaa avo-
24590: Myös potilaiden tarvitsema ruoka on erikoisva- hoitoverkoston luomiseksi sekä avustuksen
24591: lioon kuuluvaa ja tavallista ruokaa kalliimpaa, myöntämiseksi ruokakustannusten peittå~
24592: joten siitäkin aiheutuu potilaille ylimääräisiä ku- miseksi vähävaraiszile psoriasis-potilaille.
24593: luja. Maassamme on 10 000 jatkuvaa hoitoa tarvit-
24594: sevaa psoriaatikkoa.
24595:
24596: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24597:
24598: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
24599: Mikko Vainio Ulla Lehtinen Urho Pohto
24600: 1984 vp. 1341
24601:
24602: Raha-asia-aloite n:o 1254
24603:
24604:
24605:
24606:
24607: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Jengi- ja katulähetys ry:n
24608: kirjapainotoiminnan tukemiseen
24609:
24610:
24611: Eduskunnalle
24612:
24613: Siikaisten Myllykummussa sijaitsee Jengi- ja ka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24614: tulähetys ry. -niminen toimipaikka, missä yhtenä taen,
24615: työmuotona toimii kirjapaino. Kirjapainosta lähe-
24616: tetään hengellistä kirjallisuutta Afrikkaan, Ir:- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24617: tiaan, Kanadaan ja Euroopan maihin. Kirjapaino 1985 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24618: tarvitsee työn jatkuvuuden turvaamiseksi uuden 300 000 markkaa jengi- ja katulähetystyö
24619: painokoneen, reprokameran sekä latomon, joiden ry:n kirjapainotoiminnan tukemiseen
24620: kustannusarvio on yhteensä noin 400 000 mark- jengi- ja katulähetystyötä varten Siikaisten
24621: kaa. Myllykummussa.
24622:
24623: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24624:
24625: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti Reino Jyrkilä
24626: Urho Pohto Vieno Eklund Ulla Lehtinen
24627: 1342 1984 vp.
24628:
24629: Raha-asia-aloite n:o 1255
24630:
24631:
24632:
24633:
24634: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta työrajoitteisten oman elin-
24635: keinotoiminnan käynnistämisen avustamiseksi
24636:
24637:
24638: Eduskunnalle
24639:
24640: Työrajoitteisten työhönsijoittaminen on aikai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24641: sempina vuosina jäänyt vaille tehokasta hoitoa. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 34.30
24642: Yksi keskeinen keino tällä alalla olisi työrajoitteis- uudelle momentille 1 000 000 markkaa
24643: ten oman elinkeinotoiminnan käynnistäiDisavus- työrajoitteisten oman elinkeinotoiminnan
24644: tus eli ns. starttiraha. kå'ynnistå'misen avustamiseksi.
24645: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24646: taen,
24647:
24648: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24649:
24650: Lea Mäkipää Vieno Eklund
24651: Mikko Vainio Ulla Lehtinen
24652: Urho Pohto
24653: 1984 vp. 1343
24654:
24655: Raha-asia-aloite n:o 1256
24656:
24657:
24658:
24659:
24660: Männistö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta liikenneval-
24661: vontavälineiden hankkimiseen
24662:
24663:
24664: Eduskunnalle
24665:
24666: Liikenneturvallisuuden kehittyminen on ollut kennekäyttäytymiseen, se on karsinut huomatta-
24667: maassamme 1980-luvulla hyvin epätasaista ja jopa vasti vaarallisinta osaa rikkeistä. Ylinopeuksiin
24668: taantuvaa. Huolimatta aivan viime aikoina tapah- keskittyvää liikennevalvontaa on pyritty arvostele-
24669: tuneesta liikennekuolemien vähentymisestä on- maan, mutta nopeusrajoitusten noudattamisella
24670: nettomuuksien määrä on ollut jatkuvassa nousus- on huomattava epäsuora vaikutus vastuulliseen
24671: sa. Tämä viittaa liikennekulttuurin ja -kurin heik- liikennekäyttäytymiseen yleisemminkin.
24672: kenemiseen. Viime vuosilta on vakavia esimerkke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24673: jä siitä, mihin tämänsuuntainen kehitys voi joh- taen,
24674: taa.
24675: Liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24676: vontaa lisäämällä. Viimeaikaisten kokeilujen pe- 1985 tulo- ja menoarvioon momentrlle
24677: rusteella autoilijat kokevat itse valvonnan tarpeel- 26. 75.70 liså'yksenä 1500 000 markkaa lii-
24678: liseksi ja mielekkääksi. Vaikka valvonta ei ole vai- kennevalvontavälineiden hankkimiseen.
24679: kuttanut kovin merkittävästi keskimääräiseen lii-
24680:
24681: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
24682:
24683: Lauha Männistö Esko-Juhani Tennilä
24684: Olavi Martikainen Osmo Vepsäläinen
24685: 1344 1984 vp.
24686:
24687: Raha-asia-aloite n:o 1257
24688:
24689:
24690:
24691:
24692: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen virastotalon muu-
24693: tostöiden toteuttamiseksi posti- ja telelaitoksen tarpeisiin
24694:
24695:
24696: Eduskunnalle
24697:
24698: Posti- ja teletoiminta Iisalmen virastotalossa on juuri toimenpide, joka sopisi hyvin ns. Ylässalon
24699: tilojen ahtauden vuoksi erittäin vaikeata. Erityi- projektin vaatimiin toimenpiteisiin.
24700: sesti postin toiminta ahtaissa tiloissa vaikeuttaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24701: postipalvelujen antamista ja kehittymistä. Myös
24702: tapaturmien vaara kasvaa koko ajan. Iisalmen vi- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24703: rastotalon muutostöitä on suunniteltu mutta kus- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
24704: tannusarvion mukaista 3,2 miljoonan markan ra- 31.94. 74 lisäyksenä 3 200 000 markkaa Ii-
24705: hoitusta ei ole osoitettu. salmen virastotalon muutostöiden toteut-
24706: Posti- ja telelaitoksen toiminnan kehittämisen tamiseen.
24707: lisäksi hanke olisi työllistävä ja on sellaisenaan
24708:
24709: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
24710:
24711: Lauha Männistö Kari Rajamäki
24712: Olavi Martikainen Osmo Vepsäläinen
24713: 1984 vp. 1345
24714:
24715: Raha-asia-aloite n:o 1258
24716:
24717:
24718:
24719:
24720: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion ympäristön rau-
24721: tatielähiliikennekokeilun suunnitteluun
24722:
24723:
24724: Eduskunnalle
24725:
24726: Rautateidemme lähiliikennettä on viime aikoi- teen kannalta edulliset. Radan käyttöastetta voi-
24727: na kohdeltu kovalla kädellä. Lähiliikennettä on daan parantaa ottamalla käyttöön syöttöliikenne.
24728: lakkautettu liiketaloudelliseen kannattamatto- Alkuun nopea lähiliikenne koskisi Kuopion-
24729: muuteen vedoten. Kannattavuuden parantamista Siilinjärven välistä liikennettä. Valtatien n:o 5 ka-
24730: palveluja kehittämällä ei ole haluttu yrittää, vaik- pasiteettiongelmia voidaan helpottaa raideliiken-
24731: ka valmiin liikennejärjestelmän romuttaminen on teen tehostumisen myötä, mistä voidaan tulevai-
24732: kauaskantoinen ja hyvin vaikeasti korjattava teko. suudessa saada säästöä.
24733: Korvaavan liikenteen kokeilut eivät ole onnistu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24734: neet, ja seurauksena on paikallisiin oloihin sovel- taen,
24735: tumaton, jatkuvan lakkauttamisuhan alainen jul-
24736: kinen liikenne. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24737: Pohjois-Savon seutukaavaliitto ja Kuopion den 1985 tulo- ja menoarvioon momen-
24738: Kauppakamari ehdottavat, että ryhdyttäisiin ko- tille 31. 99.22 70 000 markkaa Kuopion
24739: keilemaan tehostettua rautateiden lähiliikennettä ympäristön rautatielähzlzikennekokei!un
24740: Kuopion seudulla. Asutuksen nauhamainen suunnitteluun.
24741: muoto ja työpaikkajakauma ovat rautatieliiken-
24742:
24743: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
24744:
24745: Lauha Männistö Kari Rajamäki
24746: Olavi Martikainen Osmo Vepsäläinen
24747: Katri-Helena Eskelinen
24748:
24749:
24750:
24751:
24752: 169 4284003504
24753: 1346 1984 vp.
24754:
24755: Raha-asia-aloite n:o 1259
24756:
24757:
24758:
24759:
24760: Männistö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuopion yli-
24761: opistollisen keskussairaalaliiton 1-3 kantokykyluokan kunnille
24762: erikoissairaanhoidon kustannuksiin
24763:
24764: Eduskunnalle
24765:
24766: Valtioneuvosto on vihdoin tunnustanut ne ta- Avustusmäärän nostaminen yli kaksinkertaisek-
24767: loudelliset vaikeudet, jotka aiheutuvat Kuopion si on perusteltua ja noudattaisi sitä käytäntöä, jo-
24768: läänin köyhille kunnille sairaanhoidon saattami- ka Oulun yliopistollisen keskussairaalan kohdalla
24769: sesta Itä-Suomen alueella muun valtakunnan toteutettiin. Summan korottaminen antaisi mah-
24770: tasolle. Tulo- ja menoarvioesityksessä osoitettu dollisuuden avun ulottamiseen myös 3 kantokyky-
24771: 500 000 markan avustus jaettavaksi Kuopion yli- luokan kuntiin ja tekisi näin oikeutta kaikille niil-
24772: opistollisen keskussairaalaliiton 1 ja 2 kantokyky- le kunnille, jotka eivät hyody KYKS:n sijoitus-
24773: luokan kunnille vuonna 1985 ja sen jälkeen, yh- paikkaedusta.
24774: teensä 5 milj. markkaa 10 vuoden aikana, on tästä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24775: osoituksena. Apu on kuitenkin aivan liian vähäi-
24776: nen. Sen korottaminen on välttämätöntä. Samoin että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24777: on välttämätöntä, että valtio ryhtyy myös muihin 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
24778: toimenpiteisiin KYKS:n kunnille aiheuttamien 33. 79.35 lisdyksend 500 000 markkaa eli
24779: kustannusten alentamiseksi. Muun muassa Kuo- yhteensä· 1 000 000 markkaa avustukseksi
24780: pion yliopiston tulisi lunastaa lisää sairaansijoja Kuopion yliopistollisen keskussairaalalii-
24781: keskussairaalasta. ton 1-3 kantokykyluokan kunnzlle.
24782:
24783: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
24784:
24785: Lauha Männistö Kari Rajamäki
24786: Olavi Martikainen Osmo Vepsäläinen
24787: Katri-Helena Eskelinen
24788: 1984 vp. 1347
24789:
24790: Raha-asia-aloite n:o 1260
24791:
24792:
24793:
24794:
24795: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkeläisten asuntojen pe-
24796: ruskorjaukseen Kuopion läänissä
24797:
24798:
24799: Eduskunnalle
24800:
24801: Eläkeläisten asuntojen peruskorjaus on työvoi- puun mukaan tyydyttävää asumistasoa. Tarvit-
24802: mavaltaista toimintaa, ja sen työllistävä merkitys taessa olisi voitava peruskorjata laajemmin ja pe-
24803: erityisesti kehitysalueiden pienissä kunnissa on rusteellisemmin.
24804: huomattava. Peruskorjauksessa voidaan työllistää Vuoden 1984 budjetissa peruskorjaustoimin-
24805: kotiseudulla sellaisia haja-alueiden kirves- ym. ra- taan on osoitettu vain 2 milj. markkaa, mikä ei rii-
24806: kennusammattimiehiä, jotka eivät voi työllistyä tä edes saavutetun tason säilyttämiseen. Pohjois-
24807: asutuskeskusten kerrostalotyömailla. Savossa asuntokannan jälkeenjääneisyys ja korkea
24808: Puheena oleva peruskorjaustoiminta on mah- työttömyys edellyttävät määrärahojen lisäämistä.
24809: dollistanut kunnille aktiivisen otteen niin työlli- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti eh-
24810: syyden hoidossa kuin sosiaalipoliittisten tavoittei- dotamme,
24811: den toteuttamisessa, koska sillä on voitu vähentää
24812: kalliita vanhusten laitospaikkoja ja toisaalta luoda että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24813: uusia halvempia työpaikkoja avohoitoon. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
24814: Vaikka peruskorjauksella saadaaukio korjattua 35.45.86 lisäyksenä 7000000 markkaa
24815: huomattavasti eläkeläisten asumistasoa, ei kaikissa Kuopion läänin eläkeläisten asuntojen pe-
24816: tapauksissa saavuteta kuitenkaan nykyisen mitta- ruskorjausta varten.
24817:
24818: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
24819:
24820: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki
24821: Osmo Vepsäläinen Olavi Martikainen Katri-Helena Eskelinen
24822: