<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
91 Käyttäjää paikalla!
0.008903980255127
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984 1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1984_1 | A_1984_2 | A_1984_3 | A_1984_4 | A_1984_5 | B_1984_1 | B_1984_2 | C_1984_1 | C_1984_2 | D_1984 | E_1984_1 | E_1984_2 | E_1984_3 | E_1984_4 | E_1984_5 | F_1984_1 | F_1984_2 | F_1984_3 | Hak_1984 | PTK_1984_1 | PTK_1984_2 | PTK_1984_3 | PTK_1984_4 |
1: Vuoden 1984
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E5
10: Raha-asia-aloitteet 1261-1881
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: f .• ".
18: Helsinki 1984. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20:
21:
22: Raha-asia-aloitteet 1261-1881
23:
24: Sivu Sivu
25: 1261 Nieminen ym.: Määrärahan osoittamises- 1269 Nordman ym.: Koeotetun määrärahan
26: ta Helsingin evankelisen kansankorkeakoulun osoittamisesta kalastajalainojen myöntämisval-
27: oppilasasuntolan velkojen ja korkojen maksuun 1349 tuuden korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1361
28:
29: 1262 Nieminen ym.: Koeotetun määrärahan 1270 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag
30: osoittamisesta lammastalouden tukemiseen.... 1350 för anskaffning av vassklippningsutrustning för
31: Maxmo skärgård . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1362
32: 1263 Nieminen ym.: Korott;tun määrärahan
33: osoittamisesta uusien 4H-neuvojien toimien 1270 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta
34: perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 51 kaislan niittovälineistön hankkimiseen Maksa-
35: maan saaristoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1363
36: - 1264 Nieminen ym.: Koeotetun määrärahan
37: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittä- 1271 Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt
38: misrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 52 anslag för ökad specialsjukvårdspersonal . . . . . . . 1364
39:
40: 1271 Nordman ym.: Koeotetun määrärahan
41: 1265 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta
42: osoittamisesta erikoissairaanhoidon henkilö-
43: Karhiniemen sillan rakentamiseen Huittisissa . . 13 53
44: kunnan lisäämiseen........................... 1365
45: 1266 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag
46: 1272 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag
47: för anställande av en inspektör vid miljövårds-
48: för anställande av personai för nordisk arbets-
49: byrån vid länsstyrelsen i Vasa Iän.............. 1354
50: förmedling vid Vasa arbetskraftsdistrikts byrå . . 1366
51: 1266 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta
52: 1272 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta
53: tarkastajan palkkaamiseen Vaasan lääninhalli-
54: pohjoismaisesta työnvälityksestä huolehtivan
55: tuksen ympäristönsuojelutoimistoon . . . . . . . . . . 13 55
56: toimihenkilön palkkaamiseen Vaasan työvoi-
57: mapiirin toimistoon ........ :. . . . . . . . . . . . . . . . . 1367
58: 1267 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag
59: för Malax-Korsnäs musikskola . . . . . . . . . . . . . . . 1356 1273 Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt
60: anslag för bostadsforskning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1368
61: 1267 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta
62: Maalahden-Korsnäsin musiikkikoulun toi- 1273 Nordman ym.: Koeotetun määrärahan
63: mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 57 osoittamisesta asuntotutkimukseen............ 1369
64:
65: 1268 Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt 1274 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag
66: anslag för Finlands Fredsförbund-Förening för stödjande av de finlandssvenska folk-
67: för FN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1358 högskolorna.................................. 1370
68:
69: 1268 Nordman ym.: Koeotetun määrärahan 1274 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
70: osoittamisesta Suomen Rauhan liitto-YK- suomenruotsalaisten kansanopistojen toimin-
71: yhdistys ty:n toiminnan tukemiseen........... 1359 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1371
72:
73: 1269 Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt 1275 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag
74: anslag för höjda befogenheter att bevilja fiskar- för de finlandssvenska folkhögskolornas ut-
75: lån........................................... 1360 gifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 72
76:
77: 4284003504
78: 4 Sisällysluettelo
79:
80: Sivu Sivu
81: 1275 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta 1282 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
82: suomenruotsalaisten kansanopistojen menoihin 13 7 3 eläinkokeista muihin tutkimusmenetelmiin
83: siirtymistä koskevaan tutkimukseen . . . . . . . . . . . 1387
84: 1276 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag
85: för Svenska Litteratursällskapet i Finland för ett 1283 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för
86: traditionsarkiv i Vasa .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . .. .. . 1374 planering av en broförbindelse tili Replot . . . . . 1388
87:
88: 1276 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta 1283 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
89: Svenska Litteratursällskapet i Finland -nimisel- siltayhteyden suunnitteluun Raippaluotoon . . . 1389
90: le järjestölle perinnearkiston perustamiseksi
91: Vaasaan...................................... 1375 1284 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för
92: effektivering av den svenskspråkiga arbetsplats-
93: 1277 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag informationen................................ 1390
94: tili stöd för musikfestspelen i Korsholm . . . . . . . 1376
95: 1284 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
96: -·1277 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen työpaikkatiedottamisen tehosta-
97: Mustasaaren musiikkijuhlien tukemiseen . . . . . . 1377 miseen....................................... 1391
98:
99: 1278 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag 1285 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för
100: tili stöd för de finlandssvenska hembygdsföre- forskning angående föroreningen av Botniska
101: ningarna..................................... 1378 viken utanför Jakobstad. . .. .. .. .. .. .. .. .. . . . . . 1392
102:
103: 1285 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
104: 1278 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
105: Pohjanlahden saastumisen tutkimiseen Pietar-
106: suomenruotsalaisten kotiseutuyhdistysten tuke-
107: miseen....................................... 1379
108: saaren edustalla . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . .. . .. . 1393
109:
110: 1286 Nyby ym.: Korotetun määrärahan osoit-
111: 1279 Norrback m.fl.: Om anvisande av höjt
112: tamisesta öljyntorjuntakaluston hankintaan.... 1394
113: anslag för införskaffande av oljebekämpnings-
114: materiel...................................... 1380
115: 1287 Nyby m.fl.: Om anvisande av höjt anslag
116: tili kommuner för deras kostnader vid bygg-
117: 1279 Norrback ym.: Korotetun määrärahan
118: nadsskydd. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1395
119: osoittamisesta öljyntorjuntakaluston hankin-
120: taan . .. . . . .. .. .. . . . . . . . . .. .. .. .. .. .. . . . . . . . . . 1381 1287 Nyby ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
121: tamisesta kunnille rakennussuojelukustannuk-
122: 1280 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag
123: sun ..... . . . . . ..... . .. .... .. . . ...... .... . . . ... 1396
124: för byggande av lagerbyggnad för oljebekämp-
125: ningsmateriel i Vasa .. .. .. . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . 1382 1288 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för
126: avlönande av personai till projektet "Alterna-
127: 1280 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta tivt Norden"................................. 1397
128: öljyntorjuntakaluston varastotilojen rakentami-
129: seen Vaasaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1383 1288 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta
130: henkilökunnan palkkaamiseen '' Alternativt
131: 1281 Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag Norden" -nimistä hanketta varten . . . . . . . . . . . . 1398
132: tili Svenska Byggmästareförbundet i Finland
133: för publicering av en byggnadskalender . . . . . . . 1384 1289 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises-
134: ta Keravan nuorisovankilan henkilökunnan
135: 1281 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen rakentamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1399
136: Svenska Byggmästareförbundet i Finland rf.
137: -nimiselle yhdistykselle rakennuskalenterin jul- 1290 Paakkinen ym.: Koeotetun määrärahan
138: kaisemiseen . . .. .. . . . . . . . .. .. .. .. .. .. . .. . .. .. . 1385 osoittamisesta Merimieslähetysseuralle . . . . . . . . . 1400
139:
140: 1282 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag som 1291 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises-
141: stöd för forskning angående övergång från ta Tuusulan Vaunukankaan koulun rakentami-
142: djurförsök tili alternativa forskningsmetoder . . . 1386 seen .. .. . . . . . . . .. .. . . . . . . .. . . . . . . . .. . .. . . . . . . 1401
143: Sisällysluettelo 5
144:
145: Sivu Sivu
146: 1292 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1306 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamises-
147: ta alle 16-vuotiaiden taideopetuksen aloittami- ta PAND-Taiteilijat rauhan puolesta -järjes-
148: seen kansalais- ja työväenopistoissa . . . . . . . . . . . . 1402 tölle ETYK-kulttuurijuhlan järjestämiseksi . . . . 1416
149:
150: 1293 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1307 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamises-
151: ta Tuusulan sosiaalialan oppilaitoksen suunnit- ta Biodynaamisen Yhdistyksen toiminnan tu-
152: teluun .. .. . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. .. .. . 1403 kemiseen..................................... 1417
153:
154: 1294 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1308 Paasilinna ym.: Koeotetun määrärahan
155: ta lasten ja nuotten kuvataidekoulujen toimin- osoittamisesta postilaitoksen henkilökuntara-
156: nan tukemiseen . .. .. .. .. .. .. . . . . .. . . . . . . . . . . . 1404 kenteen kehittämiseksi .. . . . . . .. .. . . . .. .. .. . . . 1418
157:
158: 1295 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1309 Paasio: Korotetun määrärahan osoittami-
159: ta Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston val- sesta namibialaisten koulutus-, terveyden-
160: tionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. .. . 1405 huolto-, ravitsemus- ja tutkimusapuun . . . . . . . . 1419
161:
162: 1296 Paakkinen ym.: Koeotettujen määräraho- 1310 Paasio ym. : Määrärahan osoittamisesta
163: jen osoittamisesta nuorisotyöhön.............. 1406 Tutun kauppakorkeakoulun lisärakennuksen
164: suunnitteluun................................ 1420
165: 1297 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises-
166: ta kansalaisjärjestöille rauhanpolitiikkaa ja
167: 1311 Paasio: Määrärahan osoittamisesta Nuor-
168: aseistariisumaa koskevan tiedotuksen edistämi-
169: ten Puolesta Keskusliitto ry:n toimintaan...... 1421
170: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1407
171:
172: 1312 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami-
173: 1298 Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan
174: sesta Haapamäen avovankilan rakennustöiden
175: osoittamisesta mielipidelehtien tukemiseen.... 1408
176: käynnistämiseksi .. .. .. . . . . .. .. . . . . .. .. .. .. . . . 1422
177: 1299 Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta
178: Fallbackantien jalankulku- ja pyöräteiden 1313 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami-
179: suunnitteluun Tuusulassa..................... 1409 sesta Keski-Suomen vesipiirille läänin haja-asu-
180: tusalueitten vesihuollon järjestämisen suunnit-
181: teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1423
182: 1300 Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta ali-
183: kulkutien rakentamiseksi Tuusulan-Keravan
184: maantielle Mattilan alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1410 1314 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami-
185: sesta Karstulan Heijostenkosken ylikulkusillan
186: 1301 Paakkinen ym.: Koeotettujen määräraho- rakentamiseen . .. . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . 1424
187: jen osoittamisesta työrajoitteisten nuorten työl-
188: listämiseen .. . . . . . . . . .. . . . . .. .. . . .. .. . . .. . . . . . 1411 1315 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami-
189: sesta tuotekehitys- ja markkinointiyksikön pe-
190: - 1302 Paakkinen ym.: Koeotettujen määräraho- rustamiseksi]yväskylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1425
191: jen osoittamisesta nuorten työllistämiseen . . . . . 1412
192: 1316 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami-
193: 1303 Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan sesta aluetyöterveyslaitoksen perustamiseksi Jy-
194: osoittamisesta asumistukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1413 väskylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1426
195:
196: 1304 Paasilinna ym.: Koeotetun määrärahan 1317 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami-
197: osoittamisesta lääninhallitusten ympäristönsuo- sesta alle 3-vuotiaiden päivähoitomaksujen
198: jelutoimistojen voimavarojen lisäämiseksi...... 1414 alentamiseen .. .. . .. . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . 1428
199:
200: 1305 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamises- 1318 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami-
201: ta pysyvien toimitilojen suunnittelemiseksi sesta tehostetun perhevalmennusohjelman to-
202: Teatterikorkeakoululle Helsinkiin . . . . . . . . . . . . . 1415 teuttamiseksi Ensi Kotien Liiton ohjauksessa... 1429
203: 6 Sisällysluettelo
204:
205: Sivu Sivu
206: 1319 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami- - 1333 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
207: sesta Vanhus- ja lähimmäispalvelun Liiton sesta maantien n:o 760 perusparannustöiden
208: perusjärjestöjen lähimmäispalvelutoimintaa aloittamiseksi välillä Pihtipudas-Muurasjärvi 1444
209: varten........................................ 1430
210: 1334 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
211: 1320 Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan sesta tieyhteyden suunnittelua ja maastotöitä
212: osoittamisesta maaseutualueiden työpaikkatu- varten välillä Keuruu - Multia - Pylkönmäki
213: kikokeiluun.................................. 1431 - Karstula - Kivijärvi - Kinnula - valtatie
214: n:o 4......................................... 1445
215: 1321 Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan
216: osoittamisesta opintorahan perusosan korotta- 1335 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
217: miseksi....................................... 1432 sesta Suolahden-Sumiaisten tien peruskor-
218: jauksen käynnistäiDiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1446
219: 1322 Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan
220: osoittamisesta kodin ja koulun yhteistyöhön . . . 1433 13 36 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
221: sesta Vehkaperän paikallistien parantamiseksi.. 1447
222: 1323 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
223: sesta Tammijärven ala-asteen peruskoulun lisä- 1337 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
224: tilojen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1434 sesta Saarensalmen sillan rakennustöiden käyn-
225: nistäiDiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1448
226: 1324 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
227: sesta Alkio-opiston uuden oppilasasuntolan ra- 1338 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
228: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1435 sesta eräiden venesatamien rakentamista varten
229: Keski-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1449
230: 1325 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
231: sesta Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen 1339 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
232: suunnittelua ja toiminnan käynnistämistä sesta Jyväskylän lentoaseman matkustaja-ase-
233: varten........................................ 1436 marakennuksen laajennushankkeen toteutta-
234: miseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 50
235: 1326 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
236: sesta Saarijärven metsäkoulun rakennustöiden 1340 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
237: käynnistäiDiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1437 sesta Muuramen teollisuusraiteen rakentamista
238: varten........................................ 1451
239: 1327 Pekkarinen ym.: Määrärahan Osoittami-
240: sestaJyväskylän Kesä-kulttuuritapahtuman tu- 1341 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
241: kemiseen..................................... 1438 sesta tuotekehitys- ja markkinointiyksikön pe-
242: rustamiseksi Jyväskylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 52
243: 1328 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
244: sesta kuntien kulttuuritoimintaan............. 1439 1342 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta
245: Keminmaan nimismiespiirin toimistoapulaisen
246: 1329 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami- toimen muuttamiseksi ulosottoapulaisen toi-
247: sesta Konginkankaan Taidekotisäätiön tukemi- meksi........................................ 1453
248: seen sekä kokoelmien hoitoon ja hankintaan... 1440
249: 1343 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta
250: 1330 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami- henkilöstön palkkaamiseksi puolustusvoimien
251: sesta Hankasalmen Säkinmäen seurantalon pe- Tervolan Anttilankankaan varastoalueelle . . . . . 1454
252: ruskorjauksen loppuunsaattamiseksi........... 1441
253: 1344 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta
254: 1331 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami- valtion virastotalon laajennuksen suunnitte-
255: sesta alueellisissa kalataloussuunnitelmissa esi- luun Ylitorniossa............................. 1455
256: tettyjen hankkeiden rahoitukseen . . . . . . . . . . . . . 1442
257: 134 5 Pelttari ym. : Määrärahan osoittamisesta
258: 1332 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami- Tornion entisen ortodoksisen sotilaskirkon kor-
259: sesta Kärväsjoen perkaukseen Pihtiputaalla . . . . 1443 jausta ja entistämistä varten................... 1456
260: Sisällysluettelo 7
261:
262: Sivu Sivu
263: 1346 Pelttari ym.: Koroteron määrärahan - 1361 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta
264: osoittamisesta peruskoulujen rakentamiseen . . . 1457 Ylimuonion paikallistien parantamiseksi sekä
265: valtatien n:o 21 alikäytävän ja kevyen liiken-
266: 1347 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta teen väylän rakentamiseksi.................... 1472
267: Lempeän koulun peruskorjaukseen ja laajen-
268: nukseen Pellossa.............................. 1458 1362 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta
269: Juoksengin kevyen liikenteen väylän ja tieva-
270: 1348 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta laistuksen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 73
271: Pellon ammattikurssiosaston laajennuksen
272: suunnitteluun................................ 1459 1363 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta
273: Ketomellan sillan rakentamiseksi.............. 1474
274: 1349 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta
275: porotutkimuslaitoksen perustamiseksi Enonte- 1364 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta
276: kiölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1460 Enontekiön lentokentän rakentamiseksi . . . . . . . 1475
277:
278: 13 50 Pelttari ym. : Määrärahan osoittamisesta 1365 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta
279: Isohaaran altaan uittolaitteiden uudelleenjär- Tornionjoen entisöimiseksi uiton jäljiltä....... 1476
280: jestelyyn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1461
281: 1366 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta
282: 1351 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkastuslaitoksen siinämiseksi
283: valtatien n:o 21 perusparantamiseksi . . . . . . . . . . 1462 Loimaan kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1477
284:
285: 1352 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1367 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
286: Aavasaksan-Kantomaanpään tien parantami- Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiede-
287: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1463 kunnan tutkimus- ja liikuntatilojen suunnitte-
288: lerniseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1478
289: 1353 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta
290: Arpelan-Könölän paikallistien perusparan- 1368 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
291: nuksen suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . 1464 Tarvaalan maatalousoppilaitoksen metallivers-
292: tas-konehallin laajentamiseksi................. 1479
293: 1354 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta
294: Arpelan-Sihtuunan maantien n:o 9271 perus- 1369 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
295: parantamiseen................................ 1465 Leivonmäen Rutajärven säännöstelyhankkeen
296: toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1480
297: 13 55 Pelttari ym. : Määrärahan osoittamisesta
298: Hinttajärven-Taapajärven maantien paranta- 1370 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
299: miseksi....................................... 1466 valtatien n:o 4 parantamiseksi välillä Jämsä-
300: Kuhmoinen.................................. 1481
301: 1356 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta
302: Kaalamaniemen-Kihlangin paikallistien pa- 13 71 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
303: rantamiseksi.................................. 1467 Suolahden-Sumiaisten tien perusparantami-
304: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1482
305: 1357 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta
306: tieyhteyden rakentamiseen Kivalon ulkoilu- ja 13 72 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
307: retkeilyalueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1468 Keiteleen-Päijänteen kanavan suunnittelun
308: loppuun saattamiseksi ja rakennustöiden aloit-
309: 1358 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta tamiseksi..................................... 1483
310: Koivun-Suolijoen paikallistien parantamiseksi 1469
311: 13 73 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
312: 13 59 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lentoaseman rakennustöiden toteut-
313: Saariputaan paikallistien parantamiseen . . . . . . . 1470 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1484
314:
315: 1360 Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1374 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
316: ns. Simojoen pohjoisrannan maantien peruspa- Keski-Suomen ilmailumuseon rakennuksen pe-
317: rantamiseen.................................. 1471 ruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1485
318: 8 Sisällysluettelo
319:
320: Sivu Sivu
321: 1375 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta 1388 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami-
322: lämpölaitosten laitosanalyysin tekemiseen ja sesta Turun opettajankoulutuslaitoksen assis-
323: laitosten korjaustoimenpiteisiin . . . . . . . . . . . . . . . 1486 tentin viran perustamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1499
324:
325: 1376 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta 1389 Pohjanoksa ym.: Koeotetun määrärahan
326: turvelaboratorion kenttäkoeaseman perustami- osoittamisesta peruskoulun opetusmenetelmien
327: seksi Leivonmäen Kailasuolle . . . . . . . . . . . . . . . . . 1487 tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1500
328:
329: 13 77 Petäjäniemi ym.: Määrärahan osoittami- 1390 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami-
330: sesta apuvälinetekniikan tutkimusryhmän pe- sesta Rauman merenkulkuoppilaitoksen lisäti-
331: rustamiseksi Tampereelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1488 lojen suunnitteluun . . . .. . . . . . . .. . . . .. .. . .. .. . 1501
332:
333: 1391 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami-
334: 1378 Pietikäinen: Koeotetun määrärahan osoit-
335: sesta Rauman pitsi-instituutin suunnitteluun . . 1502
336: tamisesta kehitysyhteistyöprojektien esivalin-
337: taan, valmisteluun, etukäteisarviointiin ja eva-
338: 1392 Pohjanoksa: Määrärahan osoittamisesta
339: luointiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1489
340: Rauman Uudenlahden vanhainkodin peruskor-
341: jaukseen .. . . . . . . .. .. . . . . .. .. . . . .. . . . .. .. . . . . . 1503
342: 1379 Pietikäinen: Määrärahan osoittamisesta
343: ylimääräiseen opintotukeen valmistumisen jäl- 1393 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami-
344: keisen korkotuen suoritusajan jatkamiseksi . . . . 1490 sesta Rauman kaupungin vanhan osan peruspa-
345: rannuslainoihin . . . .. .. . . .. . .. . . . . . . . . .. .. . . . . 15o4
346: 1380 Pietikäinen ym.: Koeotetun määrärahan
347: osoittamisesta opintotukeen sen myöntämiseksi 1394 Pohto ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
348: täysi-ikäiselle opiskelijalle vanhempien varalli- tamisesta kotiteollisuuskoulun rakentamisen
349: suudesta riippumatta .. . . . . . . . . .. .. .. .. .. . . . . . 1491 aloittamiseksi Vimpelissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1505
350:
351: 1381 Pietikäinen ym.: Koeotetun määrärahan 1395 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
352: osoittamisesta kirjastojen perustamiskustannus- ylimääräiseksi avustukseksi viljelijöille hukka-
353: ten valtionosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1492 kauravahinkojen täysimääräiseksi korvaamiseksi 1506
354:
355: 1382 Pietikäinen ym.: Koeotetun määrärahan 1396 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
356: osoittamisesta valtatien n:o 3 rakentamisen Liipantönkän-Kitinojan maantien peruskor-
357: suunnittelu- ja aloittamiskustannuksiin........ 1493 jaamiseen ja päällystämiseen.................. 1507
358:
359: 1383 Piipari ym.: Määrärahan osoittamiseksi 1397 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
360: valtionavustuksiin Merimieslaulufestivaalien Untamalan-Rapalakson maantien peruskor-
361: järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1494 jaamiseen . . . . . .. .. . . . . .. . . . . . .. .. .. . .. .. . . . . . 1508
362:
363: 1398 Pohto: Koeotetun määrärahan osoittami-
364: 1384 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
365: sesta Ilmailumuseoyhdistys ry:lle toisen näytte-
366: Kotkan Konserttitalo -nimisen kiinteistön pe-
367: lyhallin rakentamista varten................... 1509
368: ruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . .. .. .. . . .. .. .. .. . 1495
369: 1399 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
370: 1385 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien maksuuoman matkustusoi-
371: Ruotsinsalmi-symposiumin järjestämiseksi . . . . . 1496 keuden järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1510
372:
373: 1386 Piip~.ri ym.: Määrärahan osoittamisesta 1400 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
374: Kotkan M1 1ssalon satamaradan suunnittelua ja ylimääräiseen rintamasotilaslisään lisän korotta-
375: rakentamista varten. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1497 miseksi kaksinkettaiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1511
376:
377: 1387 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1401 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
378: Vuokralaisten Keskusliiton toiminnan tukemi- sairaankuljetuskokeilun aloittamiseksi Vaasan
379: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1498 terveyskeskuksessa............................ 1512
380: Sisällysluettelo 9
381:
382: Sivu Sivu
383: 1402 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Lapin - 1417 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Keto-
384: lääninvankilan suunnittelemiseksi Tervolaan... 1513 mellan-Peltovuoman tien parantamiseen
385: Enontekiöllä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1528
386: 1403 Pokka: Korotetun määrärahan osoittami-
387: sesta kuntien rahoitusavustuksiin.............. 1514 1418 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Kih-
388: langin paikallistien parantamiseen Muoniossa.. 1529
389: 1404 Pokka: Korotetun määrärahan osoittami-
390: 1419 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Koi-
391: sesta Pohjoiset Kirjailijat ry:n toiminnan tuke-
392: vun-Suolijoen paikallistien parantamiseen
393: miseen....................................... 1515
394: Tervolassa.................................... 1530
395: 1405 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Keto- 1420 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Ku-
396: lan kalanviljelylaitoksen laajentamisen suunnit- han-Oulun läänin rajan välisen maantien pa-
397: teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1516 rantamiseen Ranuan kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . 1531
398:
399: 1406 Pokka: Korotetun määrärahan osoittami- 1421 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Lanko-
400: sesta Vuotoksen alueen kehittämiseen . . . . . . . . . 1517 järven paikallistien parantamiseen Pellossa..... 1532
401:
402: 1407 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Ounas- 1422 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Lohi-
403: jokiyhdistykselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1518 nivan-Kieringin paikallistien parantamiseen
404: SodankyIässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 33
405: 1408 Pokka: Määrärahan osoittamisesta valta-
406: tien n:o 21 parantamiseen välillä Pello-Ora- 1423 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Luiron
407: järvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1519 paikallistien parantamiseen Pelkosenniemellä.. 1534
408:
409: 1424 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Pelto-
410: 1409 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Anet-
411: vuoman-Nunnasen maantien parantamiseen
412: järven paikallistien parantamiseen Posiolla..... 1520
413: Enontekiöllä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 35
414: 1410 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Arpe- 1425 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Perun-
415: lan-Sihtuunan maantien parantamiseen Tor- kajärven paikallistien parantamiseen Rovanie-
416: niossa........................................ 1521 men maalaiskunnassa......................... 1536
417:
418: 1411 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Iva- 1426 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Perä-
419: lon-Nellimön tien parantamiseen............ 1522 posion-Jumiskon maantien parantamiseen
420: Posiolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1537
421: 1412 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Juok-
422: sengin-Kantamaanpään paikallistien paranta- 1427 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Pyhä-
423: miseen Ylitorniossa ja Pellossa . . . . . . . . . . . . . . . . 1523 järven-Luoston tien parantamiseen Sodanky-
424: lässä ja Pelkosenniemellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 38
425: 1413 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Kaa-
426: masen-Nuorgamin tien parantamiseen Utsjo- 1428 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Rattos-
427: ella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1524 järven-Marrasjärven maantien parantamiseen
428: Rovaniemen maalaiskunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . 1539
429: 1414 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Kari-
430: 1429 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Rauha-
431: gasniemen-Angelin tien parantamiseen . . . . . . 1525
432: lan-Kutunivan maantien parantamiseen Kit-
433: tilässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1540
434: 1415 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Karun-
435: gin-Palovaaran paikallistien parantamiseen 1430 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Saaren-
436: Torniossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1526 putaan paikallistien rakentamiseen Kolarissa. . . 1541
437:
438: 1416 Pokka: Määrärahan osoittamisesta maan- 1431 Pokka: Määrärahan osoittamisesta maan-
439: tien parantamiseen Kemijärven keskustasta tien parantamiseen välillä Simo-Nuupas Ra-
440: Luusuan kylään Kemijärvellä.................. 1527 nualla ja Simossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1542
441:
442: 2 4284003504
443: 10 Sisällysluettelo
444:
445: Sivu Sivu
446: 1432 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Sir- 1448 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Enon-
447: kan-Tepaston maantien parantamiseen Kitti- tekiön pienlentokentän suunnitteluun ja ra-
448: lässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1543 kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1559
449:
450: 1433 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Sodan- 1449 Pokka: Määrärahan osoittamisesta ylimää-
451: kylän-Kelujärven maantien parantamiseen . . . 1544 räiseen lapsilisään lisän maksuajan pidentämi-
452: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1560
453: 1434 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Som-
454: pujärven-Tervolan maantien parantamiseen.. 1545 1450 Pokka: Määrärahan osoittamisesta huu-
455: mausaineiden käytön ennaltaehkäisyä koskevan
456: 1435 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Tepas- koulutuksen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1561
457: ton-Raattaman välisen tien parantamiseen
458: Kittilässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1546 1451 Pokka: Määrärahan osoittamisesta metsu-
459: reiden asunto-olojen selvittämiseen . . . . . . . . . . . 1562
460: 1436 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Una-
461: rin-Meltauksen maantien parantamiseen So-
462: 1452 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamises-
463: dankylässä ja Rovaniemen maalaiskunnassa.... 1547
464: ta Itä-Karjalan kansanopiston asuinrakennuk-
465: 1437 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Vaatto- sen peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1563
466: järven paikallistien parantamiseen Kolarissa . . . 1548
467: 1453 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
468: 1438 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Vene- kalanviljelijän toimen perustamiseksi Itä-Suo-
469: järven paikallistien parantamiseen Kolarissa . . . 1549 men keskuskalanviljelylaitokseen.............. 1565
470:
471: 1439 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Vuosti- 1454 Puolanne ym.: Korotetun määrärahan
472: mon-Pyhätunturin maantien parantamiseen osoittamisesta kehitysyhteistyömäärärahoihin . . 1566
473: Kemijärvellä ja Pelkosenniemellä.............. 1550
474: 1455 Puolanne ym.: Koeotettujen määräraho-
475: 1440 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Väystä- jen osoittamisesta asuntosäästöpalkkiojärjestel-
476: jän paikallistien parantamiseen Ylitorniossa . . . 15 51 män epäkohtien korjaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1567
477:
478: 1441 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Yli- 1456 Puolanne ym.: Korotetun määrärahan
479: muomon paikallistien parantamiseen Muo- osoittamisesta ns. vanhoille korkeakouluille
480: mossa........................................ 1552 tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston
481: hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1568
482: 1442 Pokka: Määrärahan osoittamisesta pyörä-
483: ja jalankulkutien rakentamiseen Sallan kirkon- 14 57 Puolanne ym. : Korotetun määrärahan
484: kylässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1553 osoittamisesta opintorahan perusosan korotta-
485: miseksi kaikilla koulutustasoilla............... 1569
486: 1443 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Kaira-
487: lan sillan rakentamiseen Pelkosenniemellä . . . . . 15 54
488: 1458 Puolanne: Määrärahan osoittamisesta
489: ETYKin 10-vuotisjuhlallisuuksien ulottamisek-
490: 1444 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Kersi-
491: si kansainvälisesti merkittävimpiin kesäkulttuu-
492: lön sillan rakentamiseen Sodankylässä......... 1555
493: ritapahtumiimme . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1570
494: 1445 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Keto-
495: mellan sillan rakentamiseen Enontekiöllä...... 1556 1459 Puolanne ym.: Korotetun määrärahan
496: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittä-
497: 1446 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Pelko- misrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 71
498: senniemen sillan rakentamiseen Pelkosennie-
499: men kirkonky Iässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 57 1460 Puolanne ym.: Korotetun määrärahan
500: osoittamisesta saimaanhyljekannan hoitoon.... 1572
501: 1447 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Savu-
502: kosken sillan rakentamiseen Savukosken kir- 1461 Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta
503: konky Iässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 58 pienteollisuuden lainojen korkotukeen........ 1573
504: Sisällysluettelo 11
505:
506: Sivu Sivu
507: 1462 Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1476 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta
508: jätteiden hyötykäytön edistämiseksi . . . . . . . . . . . 1574 Savonlinnan sairaanhoito-oppilaitoksen lisära-
509: kennuksen rakentamisen aloittamiseksi........ 1589
510: 1463 Puolanne ym.: Korotetun määrärahan
511: osoittamisesta maan hankkimiseksi luonnon- 1477 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta
512: suojelutarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 7 5 tiepalvelujärjestöille tehokkaan päivystyksen
513: järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1590
514: 1464 Raatikainen ym.: Koeotetun määrärahan
515: osoittamisesta valtionavustukseksi kuntien kes- 1478 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta
516: kusjärjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 76 linja-auton ja yhdistelmäajoneuvojen kuljetta-
517: jiksi aikovien soveltuvuustestien suorittamiseksi 1591
518: 146 5 Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan
519: osoittamisesta peruskoulujen koulutilojen ra- 1479 Rajantie ym.: Korotetun määrärahan
520: kentamiseen kiireellisenä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1578 osoittamisesta työttömyyskassojen tukikassan
521: aloituspääomaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1592
522: 1466 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
523: sesta Tapiolan kuoron toimintaedellytysten tur- 1480 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta
524: vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 79 Kehitysvammaliiton harjoittamaan valtakun-
525: nalliseen tutkimus- ja kokeilutoimintaan . . . . . . 1593
526: 1467 Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan
527: osoittamisesta avustukseksi kunnille katujen ja
528: 1481 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lap-
529: kaavateiden rakentamiseen.......... . . . . . . . . . . 1580
530: peenrannan sairaanhoito-oppilaitoksen laajen-
531: nuksen suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1595
532: 1468 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
533: sesta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen ke-
534: 1482 Ranta ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
535: hittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1581
536: tamisesta saimaanhyljekannan hoitoon ja sai-
537: maanhylkeen aiheuttamien vahinkojen korvaa-
538: 1469 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
539: sesta vaikeassa asemassa olevien sotaleskien miseen....................................... 1596
540: kuntoutustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1582
541: - 1483 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Haapa-
542: 1470 Raatikainen ym.: Koeotetun määrärahan järven kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1597
543: osoittamisesta maan hankkimiseksi luonnon-
544: suojelutarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1583 1484 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Sai-
545: maan vesistöalueen piensatamaverkon kehittä-
546: 1471 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta miseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1598
547: valtatien n:o 23 perusparantamiseen välillä
548: Varkaus- Joensuu........................... 1584 1485 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Kutilan
549: kanavan suunnittelemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1599
550: 1472 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
551: Valtionrautateiden lähiliikenteen kokeilutoi- 1486 Ranta: Korotetun määrärahan osoittami-
552: mintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1585 sesta koululaiskuljetuskorvauksiin . . . . . . . . . . . . . 1600
553:
554: 1473 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta 1487 Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
555: Kuopioon sijoitettavan eläinsairaalan perusta- eräiden musiikkioppilaitosten saamiseksi laki-
556: misen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1586 sääteisen valtionavun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1601
557:
558: 1474 Rajamäki ym.: Korotetun määrärahan 1488 Rantanen: Määrärahan osoittamisesta
559: osoittamisesta seutukaavoituksen kustannusten Valkeakosken - Pälkäneen tien perusparanta-
560: valtionosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1587 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1602
561:
562: 1475 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta 1489 Rantanen ym.: Koeotetun määrärahan
563: kalatalousoppilaitoksen suunnitteluun ja ra- osoittamisesta ylimääräisten postivirkailijan toi-
564: kentamisen aloittamiseen Enonkoskella. . . . . . . . 1588 mien perustamiseksi.......................... 1603
565: 12 Sisällysluettelo
566:
567: Sivu Sivu
568: 1490 Rantanen: Määrärahan osoittamisesta val- 1502 Rehn ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
569: tion Forssan virastotalon muutoshankkeeseen . . 1604 tamisesta tuotsinkielisten äänilehtien toimitta-
570: miseen....................................... 1618
571: 1491 Rantanen: Määrärahan osoittamisesta
572: Valionjärven ja Saarioisjärven hankkimiseksi 1503 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för
573: luonnonsuojelualueiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1605 materialanskaffningar till Föreningen för Ny-
574: ländsk Hemslöjd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1619
575: 1492 Ratu: Määrärahan osoittamisesta Kehitys-
576: 1503 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
577: aluerahastolle keksintöjen teolliseen hyödyntä-
578: Föreningen för Nyländsk Hemslöjd rf. -nimi-
579: mtseen....................................... 1606
580: sen yhdistyksen työkaluhankintoihin . . . . . . . . . . 1620
581: 1493 Ratu: Määrärahan osoittamisesta ns. Rin- 1504 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för
582: teen työllistämiskokeilun ulottamiseksi keksijä- förbättring av landsvägen nr 103 på sträckan
583: toiminnan tukemiseen........................ 1607 Pojo kommungräns-Björsby . . . . . . . . . . . . . . . . . 1621
584:
585: 1494 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami- 1504 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
586: sesta avustuksena Jokilaaksojen musiikkioppi- maantien n:o 103 parantamiseen välillä Pohjan
587: laitoksen kustannuksiin....................... 1608 kunnan raja- Björsby . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1622
588:
589: 1495 Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan 1505 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för
590: osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemiseen 1609 effektivering av den svenskspråkiga arbetsför-
591: medlingen i de tvåspråkiga arbetskraftsdistrik-
592: 1496 Raudaskoski ym.: Koeotetun määrärahan ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1623
593: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittä-
594: misrahastoon................................. 1610 1505 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
595: tuotsinkielisen työnvälity ksen tehostamiseen
596: kaksikielisissä työvoimapiireissä . . . . . . . . . . . . . . . 1624
597: 1497 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami-
598: sesta ylimääräiseen rintamalisään lisän porrasta-
599: 1506 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag
600: miseen palvelusajan mukaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1611
601: för inrättande av tjänster för miljövårdsinspek-
602: törer vid Vasa länsstyrelse . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162 5
603: 1498 Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan
604: osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjestel- 1506 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
605: män kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1612 ympäristönsuojelutarkastajan virkojen petusta-
606: miseen Vaasan lääninhallitukseen . . . . . . . . . . . . . 1626
607: 1499 Raudaskoski: Koeotetun määrärahan
608: osoittamisesta maan hankkimiseksi luonnon- 1507 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag
609: suojelutarkoituksiin ja luonnonsuojelualueiden för de kommunala centralorganisationernas
610: rauhoittamisesta aiheutuviin korvauksiin . . . . . . 1613 skolningsverksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1627
611:
612: 1500 Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan 1507 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
613: osoittamisesta kunnille pienten vuokra-asunto- kunnallisten keskusjärjestöjen koulutustoimin-
614: jen hankkimiseen............................. 1614 taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1628
615:
616: 1508 Renlund m. fl. : Om anvisande av anslag
617: 1501 Rehn m.fl.: Om anvisande av höjt anslag
618: för föreningen Ostrobothnia Australis . . . . . . . . . 1629
619: för FN:s barnfond (UNICEF) . . . . . . . . . . . . . . . . . 1615
620: 1508 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
621: 1501 Rehn ym.: Koeotetun määrärahan osoit- Ostrobothnia Australis -mmtsen yhdistyksen
622: tamisesta YK:nlastenrahastolle (UNICEF)..... 1616 toiminnan tukemiseen........................ 1630
623:
624: 1502 Rehn m.fl.: Om anvisande av höjt anslag 1509 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag
625: för redigering av svenskspråkiga taltidningar till Jeppo ungdomsorkesterförening för inköp
626: för synskadade . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1617 av instrument . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1631
627: Sisällysluettelo 13
628:
629: Sivu Sivu
630: - 1509 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1520 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta
631: Jeppo ungdomsorkesterförening rf. -nimiselle mustalaisvanhusten asuntolan suunnitteluun ja
632: yhdistykselle soitinten ostoon . . . . . . . . . . . . . . . . . 1632 rakentamiseen Iisalmessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1645
633:
634: 1510 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag 1521 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises-
635: för byggande av retardationsfiler på sträckan ta kansanopiston perustamis- ja käyttökustan-
636: riksväg nr 8-Kronoby centrum . . . . . . . . . . . . . . . 1633 nuksiin eräissä kehitysmaissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1646
637:
638: 1510 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta 1522 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta
639: ryhmittymiskaistojen rakentamiseen välillä val- väestönsuojelukoulutuskeskuksen suunnitte-
640: tatie n:o 8- Kruunupyyn keskusta........... 1634 luun Pieksämäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1647
641:
642: 1511 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag 1523 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises-
643: för grundförbättring av landsväg nr 741 ta Heinolan poliisitalon rakentamiseen . . . . . . . . 1648
644: (Forsby-Konesjärvi) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1635
645: 1524 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises-
646: 1511 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Kerimäen kirkon paloturvallisuuslaitteisiin.. 1649
647: maantien n:o 741 (Forsby-Konesjärvi) perus-
648: parantamiseen................................ 1636 1525 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises-
649: ta kasvatustieteen professorin viran perustami-
650: seksi Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen 1650
651: 1512 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Tu-
652: run ratsastavan poliisin hevoskuljetuskaluston
653: 1526 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises-
654: hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1637
655: ta terveyskasvatuksen huumeaineiston kustan-
656: tamiseksi peruskouluille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1652
657: 1513 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Tai-
658: deteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen
659: 1527 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises-
660: sivutoimipisteen käynnistämiseksi Kuopiossa . . 1638
661: ta lastentarhanopettajaopiston perustamiseksi
662: Savonlinnaan................................. 1653
663: 1514 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta köy-
664: hille kunnille tulevien valtionosuuksien ja
665: 1528 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises-
666: -avustuksien loppuerien maksamiseksi ajal-
667: ta Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisek-
668: laan.......................................... 1639 si Mikkeliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1654
669:
670: 1515 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1529 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises-
671: Rautavaaran kansainvälisen kurssi- ja leirikes- ta viljavaraston rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1655
672: kuksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1640
673: 1530 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises-
674: - 1516 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta ta Yhteiskunta Raittiiksi ry:lle kymmenen so-
675: Rautavaaran kansainvälisen kurssi- ja leirikes- siaalipalvelu- ja toimintakeskuksen perustami-
676: kuksen majoitustilojen rakentamiseksi......... 1641 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1656
677:
678: 1517 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1531 Ronkainen ym.: Koeotetun määrärahan
679: Kuopioon sijoitettavan eläinsairaalan perusta- osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjestel-
680: misen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1642 män kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1657
681:
682: 1518 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1532 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamises-
683: Keksijäyhdistysten Keskusjärjestön toiminnan ta alkoholismin ja huumeiden käytön kansain-
684: tukemiseen................................... 1643 välistä ehkäisytoimintaa varten................ 1658
685:
686: 1519 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta elä- 1533 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta val-
687: keläisten asuntojen peruskorjausta varten Kuo- tion AV-keskukselle Pessi ja Illusia -elokuvan
688: pion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1644 hankkimiseksi keskuksen käyttöön . . . . . . . . . . . . 1659
689: 14 Sisällysluettelo
690:
691: Sivu Sivu
692: 1534 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta pie- 15 50 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta
693: nimuotoisten epäkaupallisten kansanmusiikki- Lehtimäen opiston päärakennuksen peruskor-
694: ja perinnetapahtumien tukemiseen............ 1660 jaus- ja saneeraustöiden aloittamiseksi......... 1676
695:
696: 1535 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1551 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Äh-
697: Kanteleliitto ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . 1661 tärin kansalaisopiston huonetilojen rakentami-
698: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1677
699: 1536 Roos: Määrärahan osoittamisesta Hautaan
700: tien parantamiseksi ja päällystämiseksi . . . . . . . . 1662 1552 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta
701: Kuortaneenjärven säännöstelypäätöksen ja siitä
702: 1537 Roos: Määrärahan osoittamisesta Kiura- aiheutuvien toimenpiteiden suunnitteluun . . . . 1678
703: lan-Krouvin-Lampisen tien parantamiseksi 1663
704: 1553 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta
705: 1538 Roos: Määrärahan osoittamisesta Stor- maantien n:o 349 (Virrat-Ähtäri) suunnitte-
706: min-Vesilahden ja Vesilahden-Lempäälän luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1679
707: tien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1664
708: 15 54 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta
709: 1539 Roos: Määrärahan osoittamisesta Palvia- maantien n:o 714 perusparantamiseen välillä
710: lan kevyen liikenteen tien rakentamiseksi...... 1665 Iiromanta - Saarinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1680
711: 1540 Roos ym.: Koeotetun määrärahan osoitta-
712: 1555 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Pe-
713: misesta turpeen moninaiskäytön tutkimus-
714: räseinäjoen keskustan ohikulkutien sekä Taival-
715: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1666
716: maan-Peräseinäjoentien rakentamiseksi . . . . . 1681
717: 1541 Roos ym.: Koeotetun määrärahan osoitta-
718: 1556 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta so-
719: misesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän
720: tainvalidien kuntoutuslaitoksen rakennustöi-
721: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1667
722: den aloittamiseksi Ähtärissä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1682
723: 1542 Rosnell: Koeotetun määrärahan osoitta-
724: 1557 Saarikoski: Koeotetun määrärahan osoit-
725: misesta avustavan henkilökunnan palkkaami-
726: tamisesta Vaasan korkeakoulun opetus- ja mui-
727: seen maamme sairaaloihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1668
728: den virkojen palkkausmenoihin . . . . . . . . . . . . . . . 1683
729: 1543 Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta
730: 1558 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
731: Porin sivutoimiston muuttamiseksi Satakunnan
732: Teuvalla sijaitsevan Suksenjärven rakentami-
733: työsuojelupiirin työsuojelutoimistoksi . . . . . . . . . 1669
734: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1684
735: 1544 Rusanen ym. : Määrärahan osoittamisesta
736: Kerimäen puukirkon paloturvallisuuden paran- 1559 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
737: tamiseksi..................................... 1670 maantien n:o 682 (Teuva-Bränback) rakenta-
738: misen aloittamiseksi työllisyysvaroilla . . . . . . . . . . 1685
739: 1545 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
740: rakennusavustuksena Otavan opistolle . . . . . . . . . 1671 1560 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
741: maantien n:o 6921 (Koskue-Ylivalli) raken-
742: 1546 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1686
743: Puumalansalmen sillan suunnitteluun......... 1672
744: 1561 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta ko-
745: 154 7 Rusanen ym. : Määrärahan osoittamisesta timaisen energian kuljetustukeen . . . . . . . . . . . . . 1687
746: Keiteleen-Päijänteen kanavan suunnitteluun 1673
747: 1562 Saarikoski: Koeotetun määrärahan osoit-
748: 1548 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamises- tamisesta kotimaisen energian tuotannon ja
749: ta Naantalin musiikkijuhlien avustamiseen . . . . 1674 käyttöinvestointien edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . 1688
750:
751: 1549 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamises- 1563 Saarikoski: Koeotetun määrärahan osoit-
752: ta ryhmittymis- ja ohituskaistojen rakentami- tamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän
753: seksi valtatielle n:o 1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1675 kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1689
754: Sisällysluettelo 15
755:
756: Sivu Sivu
757: 1564 Salminen ym.: Koeotetun määrärahan 1578 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lah-
758: osoittamisesta ympäristönsuojelun virkojen ja den kansainvälisen kirjailijakokouksen toimin-
759: tilapäisten toimien perustamiseksi lääninhalli- nan tukemiseen ..................... ·......... 1704
760: ruksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1690
761: 1579 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta
762: 1565 Salminen ym.: Koeotetun määrärahan Lahden runomaratonin toiminnan tukemiseksi 1705
763: osoittamisesta valtion virastotalojen rakentami-
764: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1691 1580 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta
765: alueellisen oopperatoiminnan tukemiseksi . . . . . 1706
766: 1566 Salminen ym.: Koeotetun määrärahan
767: osoittamisesta kulttuurihistoriallisesti huomat- 1581 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta
768: tavien rakennusten suojeluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 1692 valtakunnallisen oopperasolistikunnan perusta-
769: miseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1707
770: 1567 Salminen ym.: Koeotetun määrärahan
771: osoittamisesta äitiysavustuksiin................ 1693 1582 Skinnari ym.: Koeotetun määrärahan
772: osoittamisesta teatteriryhmien ja lastenteatte-
773: 1568 Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta reiden tukemiseksi .... 00 . 00 ....... 00 00 . . . . . . . 1708
774: valtionavustuksiin kunnille virkistysalueiden
775: hankintaan................................... 1694 1583 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lau-
776: neen uimahallin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1709
777: 1569 Salminen ym.: Koeotetun määrärahan
778: osoittamisesta kunnille rakennussuojelukustan- 1584 Skinnari ym.: Koeotetun määrärahan
779: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1695 osoittamisesta valtakunnallisten nuorisojärjes-
780: töjen toiminnan tukemiseen 00 00 00 ... 00.00 00.. 1710
781: 15 70 Salolainen ym.: Määrärahan osoittamises-
782: ta Intimiteatterin toiminnan tukemiseksi . . . . . . 1696 1585 Skön: Määrärahan osoittamisesta Jämsän
783: kaupungintalon saneeraukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1711
784: 1571 Salolainen ym.: Määrärahan osoittamises-
785: ta saimaannorpan suojeluun ja tutkimukseen . . 1697 1586 Skön: Määrärahan osoittamisesta Heino-
786: lan poliisitalon rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1712
787: 1572 Sasi: Määrärahan osoittamisesta Aitovuo-
788: ren-Teiskon (Tampere) tien perusparannuk- 1587 Skön: Määrärahan osoittamisesta ammat-
789: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1698 tikurssi- ja ammattikoulutustilojen rakentami-
790: seksi Saarijärvelle .... 00 .......... 00 ......... 00 1713
791: 15 73 Savolainen ym.: Määrärahan osoittamises-
792: ta invalidirahan ylimääräiseen korottamiseen 1588 Skön: Määrärahan osoittamisesta vastaan-
793: elinkustannusten nousua vastaavalla tavalla . . . . 1699 otto- ja oppilasasuntojen rakentamiseksi Viita-
794: saarelle .... 00 ... 00 ... 00 .......... 00........... 1714
795: 1574 Savolainen ym.: Määrärahan osoittamises-
796: ta nuorille diabeetikoille sopeutumisvalmen- 1589 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta tie-
797: nusleirien järjestämiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1700 totekniikan keskuksen perustamiseksi Jyväsky-
798: lään .. 00 ......... 00 .......... 00 ...... 00....... 1715
799: 1575 Savolainen ym.: Määrärahan osoittamises-
800: ta kuulovammaisten mielenterveystyön koulu- 1590 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Jy-
801: tukseen 00 ... 00 00............................. 1701 väskylän Huoneteatterin Kannatusyhdistys ry:n
802: toiminnan tukemiseksi ........ 00 00 ..... 00 . 00 . 1716
803: 15 76 Skinnari ym.: Koeotetun määrärahan
804: osoittamisesta varusmiesten ilmaismatkojen li- 1591 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
805: säämiseksi valtionrautateillä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1702 Pieksämäen NMKY :n toiminnan tukemiseksi. . 1717
806:
807: 1577 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lah- 1592 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
808: den kirjastotalon suunnittelun ja rakennustöi- Suomen Karateliitto ry:n toiminnan tukemi-
809: den käynnistämiseksi . 00 ..... 00 00 ... 00 00 00. 00. 1703 seen ......... 0000 ....
810: oo• • • • • • • • oooo • • • • • • • oo, 1718
811: 16 Sisällysluettelo
812:
813: Sivu Sivu
814: 1593 Skön: Määrärahan osoittamisesta Jää- 1608 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
815: karhu-nimisen urheiluseuran toiminnan tuke- maantien n:o 450 perusparantamiseen välillä
816: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1719 Vaaliala- Suonenjoen raja................... 1734
817:
818: 1594 Skön: Määrärahan osoittamisesta Pieksä- 1609 Skön: Määrärahan osoittamisesta Kaitai-
819: mäen Judokat -urheiluseuran toiminnan tuke- sen-Narilan paikallistien perusparantamiseen 17 35
820: miseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1720
821: 1610 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Su-
822: 1595 Skön: Määrärahan osoittamisesta Pieksä- miaisten-Suolahden tien perusparannusta
823: mäen Veikkojen toiminnan tukemiseksi . . . . . . . 17 21 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 36
824: 1596 Skön: Määrärahan osoittamisesta Pieksä-
825: 1611 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
826: mäellä toimivan urheiluseura Pyrinnön toimin-
827: Keiteleen-Päijänteen kanavan rakentamiseksi 1737
828: nan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1722
829: 1612 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
830: 1597 Skön: Määrärahan osoittamisesta Savon-
831: Huutokosken-Savonlinnan radan perusparan-
832: Pallon toiminnan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1723
833: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 38
834: 1598 Skön: Määrärahan osoittamisesta Kan-
835: nonkosken kansainvälisen nuoriso- ja leirimä- 1613 Skön: Määrärahan osoittamisesta Kan-
836: keskuksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . 1724 nonkosken kunnan lämpöverkoston laajenta-
837: miseen....................................... 1739
838: 1599 Skön: Määrärahan osoittamisesta Kan-
839: nonkosken kansainvälisen nuoriso- ja leirintä- 1614 Skön: Korotetun määrärahan osoittami-
840: keskuksen lisätilojen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . 1725 sesta maaseudun sähköistämiseen . . . . . . . . . . . . . 1740
841:
842: 1600 Skön: Määrärahan osoittamisesta nuoriso- 1615 Skön: Määrärahan osoittamisesta Kallio-
843: talon rakentamiseksi Konnevedelle . . . . . . . . . . . . 1726 rannan leirintäalueen vastaanotto- ja huoltora-
844: kennuksen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1741
845: 1601 Skön: Määrärahan osoittamisesta Jyväsky-
846: län vanhan WPK:n talon saneeraus- ja muutos- 1616 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Ho-
847: töihin........................................ 1727 telli- ja Ravitsemisalan Yrittäjäliitolle pieni-
848: muotoisen ravintolatoiminnan kehittämiseen . . 1742
849: 1602 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
850: Nutrialiitolle maatalouden sivuelinkeinona 1617 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
851: harjoitettavan nutrian tarhauksen kehittämis- Heinolan kaupunginsairaalan laajennus- ja sa-
852: työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1728 neeraushankkeen suunnittelua varten . . . . . . . . . 1743
853: 1603 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Hil-
854: 1618 Skön: Määrärahan osoittamisesta Puustel-
855: monkosken entisöintiin Kannonkaskeila. . . . . . . 1729
856: lin tuki ry:n toiminnan tukemiseksi........... 1744
857: 16o4 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
858: Huopanankosken entisöintiin Viitasaarella. . . . . 17 30 1619 Skön ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
859: misesta pitkäaikaistyöttömien työllistämistuki-
860: 1605 Skön: Määrärahan osoittamisesta Mikke- kokeilun laajentamiseksi Keski-Suomeen . . . . . . 1745
861: lin tie- ja vesirakennuspiirille vanhojen sora-
862: pintaisten teiden perusparantamiseen . . . . . . . . . 17 31 1620 Skön: Määrärahan OsoittamisestaJyväsky-
863: län kaupungin puutyöpajan laajentamiseksi . . . 1746
864: 1606 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
865: maantien n:o 406 perusparantamiseen välillä 1621 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
866: Kultakivi-Särkilahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1732 maan hankkimiseksi luonnonsuojelutarkoituk-
867: siin Linnansaaren kansallispuiston alueella . . . . . 174 7
868: 1607 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
869: maantien n:o 417 suunnitteluun ja peruspa- 1622 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta
870: ramamiseen välillä Varpanen-Käävänkylä . . . . 1733 Asukasliitto ry:n toiminnan tukemiseksi....... 1748
871: Sisällysluettelo 17
872:
873: Sivu Sivu
874: 1623 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta yli- 1634 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
875: määräiseksi avustukseksi vanhojen aravalaino- osoittamisesta työsuojeluteknologian professo-
876: jen koron alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1749 rin viran perustamiseen Teknilliseen korkea-
877: kouluun ja työsuojeluteknologian apulaispro-
878: 1624 Starast ym.: Korotetun määrärahan osoit- fessorin viran perustamiseen Lappeenrannan
879: tamisesta saimaanhyljekannan hoitoon ja sai- teknilliseen korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1764
880: maanhylkeen aiheuttamien vahinkojen korvaa-
881: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1750 1635 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
882: osoittamisesta kirjaston rakentamiseen Kuruun 1765
883: 1625 Statast: Määrärahan osoittamisesta maan-
884: tien n:o 416 suunnittelun ja kunnostustöiden 1636 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
885: aloittamiseen välillä Huhdasjärvi-Nurmaa.... 1751 osoittamisesta kantatien n:o 66 parantamiseen
886: välillä Mustajärvi-Visuvesi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1766
887: 1626 Statast: Määrärahan osoittamisesta Ky-
888: mintehtaan paikallistien n:o 14594 patantami- 163 7 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
889: seen välillä Kouvola-Kuusankoski..... . . . . . . . 1752 osoittamisesta maantien perusparantamiseen
890: välillä Kangasala-Valkeakoski . . . . . . . . . . . . . . . . 1767
891: 1627 Starast: Korotetun määrärahan osoittami-
892: sesta maakaasun käyttöä edistävään tiedotustoi- 1638 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
893: mintaan...................................... 1753 osoittamisesta maantien rakentamiseen välillä
894: Kangasalan as. - Korvenperä . . . . . . . . . . . . . . . . 1768
895: 1628 Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta
896: 1639 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
897: kahdenväliseen lahjamuotoiseen kehitysapuun 1754
898: osoittamisesta Kurun-Ruoveden tien korjaus-
899: 1629 Stenbäck m.fl.: Om anvisande av anslag töiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1769
900: för Karisnejdens musikskolas driftskostnader... 1756
901: 1640 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
902: osoittamisesta Selkäsaran tien kunnostamiseen
903: 1629 Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta
904: välillä Kyrönlahti-Länsi-Teisko . . . . . . . . . . . . . . 1770
905: Karisnejdens musikskola -nimiselle musiikki-
906: oppilaitokselle käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . 175 7 1641 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
907: osoittamisesta viiden työsuojeluinsinöörin ja
908: 1630 Stenbäck: Om anvisande av anslag tili
909: kahden ylitarkastajan palkkaamiseen työsuoje-
910: Västnyländska Ungdomsringen för ett aktivi-
911: luhallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1771
912: tetscentrum i Ekenäs............. . . . . . . . . . . . . . 1758
913: 1642 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
914: 1630 Stenbäck: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta kuljetusalan tarkastajan palkkaa-
915: Västnyländska Ungdomsringen -nimiselle yh- miseksi Vaasan työsuojelupiiriin............... 1772
916: teisölle Tammisaaren toimintakeskusta vatten 1759
917: 1643 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
918: 1631 Stenbäck m.fl.: Om anvisande av anslag osoittamisesta kunnallisen työsuojelutarkastuk-
919: tili Stiftelsen Gamla Borgå för saneringsarbete 17 60 sen liittämiseksi valtionhallintoon . . . . . . . . . . . . . 177 3
920:
921: 1631 Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta 1644 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
922: Stiftelsen Gamla Borgå -nimiselle säätiölle sa- osoittamisesta korvausten maksamiseksi sodan-
923: neeraustöiden jatkamiseen.................... 1761 ja fasisminvastaisesta toiminnastaan tai keski-
924: tysleireistä kärsimään joutuneille . . . . . . . . . . . . . . 1774
925: 1632 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun mää-
926: rärahan osoittamisestaYK:nLähi-idässä oleval- 1645 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun mää-
927: le pakolaisten avustus- ja työelimelle (UN- rärahan osoittamisesta kunnille sosiaalipalvelu-
928: RWA) annettavaan avustukseen.......... . . . . . 1762 jen käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1775
929:
930: 1633 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1646 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun mää-
931: osoittamisesta Palestiinan vapautusjärjestölle rärahan osoittamisesta 17 000 uuden päivähoi-
932: (PLO) annettavaan humanitaariseen apuun.... 1763 topaikan perustamiseen vuonna 1985 . . . . . . . . . 1776
933:
934: 3 4284003504
935: 18 Sisällysluettelo
936:
937: Sivu Sivu
938: - 1647 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1660 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
939: osoittamisesta henkilökohtaisten avustajien ylimääräisen sairauspäivärahan maksamiseen
940: palkkaamiseksi vaikeavammaisille . . . . . . . . . . . . . 1777 terminaalivaiheessa olevan potilaan kotihoidon
941: järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1792
942: - 1648 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun mää-
943: rärahan osoittamisesta kunnille sosiaalipalvelu- 1661 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
944: jen petustamiskustannuksiin myönnettävään rintamavastuussa olleiden työvelvollisten saat-
945: valtionosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1778 tamiseksi rintamasotilasetuuksissa samaan ase-
946: maan rintamatunnuksen saaneiden kanssa . . . . . 1793
947: - 1649 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
948: osoittamisesta Hatanpään psykiatrisen osasto- 1662 Sutinen ym.: Korotetun määrärahan
949: ryhmän uusien tilojen rakentamiseen. . . . . . . . . . 1779 osoittamisesta sotainvalidien puolisoiden kun-
950: toutustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1794
951: 1650 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun mää-
952: rärahan osoittamisesta uusien virkojen ja toi- 1663 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
953: mien perustamiseksi Tampereen yliopistolli- Reumaliitto - Reumaförbundet ry:n potilas-
954: seen keskussairaalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1780 neuvontatoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1795
955:
956: 1651 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1664 Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan
957: osoittamisesta Tampereen yliopistollisen kes- osoittamisesta ylimääräiseen opintorahaan eri-
958: kussairaalan laajennushankkeen aloittamiseksi 1782 tyisten opintomateriaalien hankintakustannuk-
959: sien tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1796
960: 1652 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun mää-
961: rärahan osoittamisesta eräistä sairauksista kärsi- 1665 Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan
962: vien dieettihoitorahakokeiluun. . . . . . . . . . . . . . . . 1784 osoittamisesta erikoissairaanhoidon käyttökus-
963: tannusten valtionosuuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1797
964: - 1653 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
965: osoittamisesta Seitsemisen kansallispuiston 1666 Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan
966: opastuskeskuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1785 osoittamisesta erikoissairaanhoidon perustamis-
967: kustannusten valtionosuuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . 1798
968: 1654 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
969: vähäliikenteisten ratojen kunnossapitoon ja pe- 1667 Särkijärvi ym.: Korotetun määrärahan
970: rusparannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1786 osoittamisesta korkeakoulujen kansainvälisen
971: toiminnan kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1799
972: 1655 Surakka ym.: Korotetun määrärahan
973: osoittamisesta kehitysyhtiöiden perustamiseksi 1668 Särkijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta
974: lääneihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1787 Tampereen teknilliselle korkeakoululle tutki-
975: musvälineiden ja kaluston hankkimiseen . . . . . . 1800
976: 1656 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
977: valtion virastotalon laajennuksen suunnitte- 1669 Särkijärvi: Korotetun määrärahan osoitta-
978: luun ja rakennustöiden aloittamiseenJuuassa.. 1788 misesta opintorahan perusosan korottamiseen.. 1801
979:
980: 1657 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 1670 Särkijärvi: Korotetun määrärahan osoitta-
981: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen misesta opintorahan asumislisän muuttamiseen
982: uudisrakennuksen suunnitteluun ja rakentami- ympärivuotiseksi eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . 1803
983: sen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1789
984: 1671 Söderström ym.: Korotetun määrärahan
985: 1658 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta varusmiesten päivärahojen ko-
986: Pohjois-Karjalan 4H-piirin toiminnan tukemi- rottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1804
987: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1790
988: 1672 Söderström m.fl.: Om anvisande av höjt
989: 1659 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta anslag för inrättande av en professur i freds-
990: Kiinteistö Oy Bomban matkailukeskuksen ra- fostran vid pedagogiska fakulteten vid Åbo
991: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1791 Akademi........................... . . . . . . . . . . 1805
992: Sisällysluettelo 19
993:
994: Sivu Sivu
995: 1672 Söderström ym.: Määrärahan osoittami- - 1685 Söderström ym.: Koeotetun määrärahan
996: sesta rauhankasvatuksen professorin viran pe- osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan keskussairaa-
997: rustamiseen Åbo Akademi -nimiseen korkea- lan perustamiskustannuksia varten . . . . . . . . . . . . 1821
998: kouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1806
999: 1686 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1000: 1673 Söderström m.fl.: Om anvisande av höjt Mesikodin sotainvalidien sairaskodin perusta-
1001: anslag för bibliotekens driftskostnader......... 1807 mista vatten.................................. 1822
1002:
1003: 1673 Söderström ym.: Koeotetun määrärahan - 1687 Söderström ym.: Määrärahan osoittami-
1004: osoittamisesta kirjastojen käyttökustannuksiin 1808 sesta ympäristösaasteiden ja -vaikutusten tutki-
1005: miseen ja normien kehittämiseen ympäristön-
1006: 1674 Söderström m.fl.: Om anvisande av höjt suojelua vatten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1823
1007: anslag för bibliotekens byggnadskostnader. . . . . 1809
1008: - 1688 Söderström m.fl.: Om anvisande av höjt
1009: 1674 Söderström ym.: Koeotetun määrärahan
1010: anslag för anskaffning av oljebekämpnings-
1011: osoittamisesta kirjastojen rakentamiskustan-
1012: utrustning tili Kvarkenområdet . . . . . . . . . . . . . . . 1824
1013: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1810
1014:
1015: 1675 Söderström ym.: Koeotetun määrärahan - 1688 Söderström ym.: Koeotetun määrärahan
1016: osoittamisesta kunnallisten ammattikoulujen osoittamisesta öljyntorjuntakaluston hankin-
1017: käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1811 taan Merenkurkun aluetta vatten.............. 1825
1018:
1019: 1676 Söderström ym.: Koeotetun määrärahan - 1689 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta
1020: osoittamisesta kunnallisten ammattikoulujen panssariprikaatin koulutushenkilöstön lisäämi-
1021: perustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1812 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1826
1022:
1023: - 1677 Söderström ym.: Määrärahan osoittami- - 1690 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta
1024: sesta Vaasan kaupunginteatterin peruskorjausta panssarivaunukoulutuksessa tarvittavien simu-
1025: vatten........................................ 1813 laattoreiden hankintaa vatten . . . . . . . . . . . . . . . . . 1827
1026:
1027: 1678 Söderström ym.: Koeotetun määrärahan 1691 Tenhiälä: Koeotetun määrärahan osoitta-
1028: osoittamisesta harrastajateattereiden toiminnan misesta Hämeenlinnan varuskunnan uudisra-
1029: tukemiseksi ja näyttämötaiteelliseen harrastus- kentamiseen ja peruskorjaukseen.............. 1828
1030: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1814
1031: 1692 Tenhiälä: M'åärärahan osoittamisesta kir-
1032: 1679 Söderström ym.: Määrärahan osoittami- jastoauton hankkimiseksi Kalvoiaan . . . . . . . . . . . 1829
1033: sesta maatalouden tuotannollisen yhteistoimin-
1034: nan käynnistysavustuksiin..................... 1815 1693 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Le-
1035: paan maatalouskoulun uudisrakennuksen ra-
1036: 1680 Söderström ym.: Koeotetun määrärahan
1037: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1830
1038: osoittamisesta kalan hintatukeen . . . . . . . . . . . . . . 1816
1039: 1694 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Le-
1040: 1681 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
1041: Vaasan ja Kokkolan tiepiirien teiden peruskor- paan koulutilan luokka- ja varastorakennuksen
1042: jaus- ja kunnostustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 1817 rakentamiseen................................ 1831
1043:
1044: 1682 Söderström: Määrärahan osoittamisesta 1695 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Fre-
1045: Alskatin ja Raippaluodon välisen kiinteän derika Wetterhoffin kotiteollisuusopiston teks-
1046: tieyhteyden suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1818 tiilikokoelmaa vatten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1832
1047:
1048: 1683 Söderström: Määrärahan osoittamisesta 1696 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1049: Suupohjan radan peruskorjausta vatten........ 1819 turkiseläintutkimuksen tehostamiseen......... 1833
1050:
1051: 1684 Söderström ym.: Määrärahan osoittami- 1697 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta jäte-
1052: sesta turkisalan teollistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1820 öljyn hyödyntämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1834
1053: 20 Sisällysluettelo
1054:
1055: Sivu Sivu
1056: 1698 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta - 1714 Tennilä ym.: Koeotetun määrärahan
1057: MBD-lasten hoitoon ja kuntoutukseen . . . . . . . . 1835 osoittamisesta sijoitusmenoina työllisyyden tur-
1058: vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1851
1059: 1699 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta
1060: Hausjärven terveyskeskuksen vuodeosaston ja 1715 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1061: vanhainkodin rakentamiseen.................. 1836 vuokra-asuntojen rakentamiseksi Lapin lääniin 1852
1062:
1063: 1700 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta syö- 1716 Tiuri: Määrärahan osoittamisesta Helsin-
1064: päsairauksien hoitoon tarvittavien sädehoito- gin teknillisen oppilaitoksen lisärakennuksen
1065: laitteistojen hankintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 183 7 suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1853
1066:
1067: 1701 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lää- 1717 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta
1068: ninvankilan rakennustöiden aloittamiseksi Ter- Helsingin metron jatkorakentamiseen . . . . . . . . . 1854
1069: volassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1838
1070: 1718 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta
1071: 1702 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Ke- maakaasun käyttöönoton aloittamiseksi Helsin-
1072: min HepoJan koulun rakentamiseen........... 1839 gissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1855
1073:
1074: 1703 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Rova- 1719 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta
1075: niemen Lapinrinteen koulun rakennustöiden vanhustentalojen ja vanhusten palvelutalojen
1076: aloittamiseen................................. 1840 rakentamiseen Helsingissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1856
1077: 1704 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Tor- 1720 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta
1078: nion uimahallin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1841 kuntoutussihteerien palkkaamiseen terveyskes-
1079: kuksiin....................................... 1857
1080: 1705 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lohi-
1081: portaiden rakentamiseksi Kemijokeen . . . . . . . . . 1842
1082: 1721 Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta ns.
1083: Suomenselkä-alueen kehittämiseen............ 1858
1084: 1706 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Ou-
1085: nasjokiyhdistys ry:lle Ounasjoen ja Ounasjoki-
1086: 1722 Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta
1087: varren kehittämissuunnitelmien tekemiseen . . . 1843
1088: Seinäjoen-Ilmajoen lentokentän kehittämi-
1089: 1707 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Pah- seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1859
1090: tavuoman kuparikaivoksen rakentamiseen . . . . . 1844
1091: 1723 Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta
1092: 1708 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta selvi- Suupohjan radan korjaamiseen................ 1860
1093: tyksen tekemiseksi Sokiin kaivostoiminnan
1094: kannattavuudesta............................. 1845 1724 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1095: Kalevalan 150-vuotislaulujuhlien järjestämises-
1096: 1709 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kemi tä aiheutuviin kustannuksiin.................. 1861
1097: Oy:n osakepääoman korottamiseen paperiko-
1098: neen hankkimista varten...................... 1846 1725 Tuovinen ym.: Koeotetun määrärahan
1099: osoittamisesta vähävaraisille kunnille paikallis-
1100: 1710 Tennilä: Koeotetun määrärahan osoitta- teiden aiheuttamiin menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . 1862
1101: misesta työrajoitteisten työllistämiseen valtion
1102: eriryiskohteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1847 1726 Tuovinen ym.: Koeotetun määrärahan
1103: osoittamisesta yksityisten teiden kunnossapi-
1104: 1711 Tennilä: Koeotetun määrärahan osoitta- toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1863
1105: misesta työrajoitteisten työllistämiseen . . . . . . . . 1848
1106: 1727 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1107: 1712 Tennilä: Koeotetun määrärahan osoitta- Käsämän-Sotkuman maantien parantamiseen 1864
1108: misesta valtion työtehtäviin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1849
1109: 1728 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1110: 1713 Tennilä ym.: Korotetun määrärahan dieselkäyttöisen kiskoautokaluston hankkimi-
1111: osoittamisesta kunnalliseen työllistämistukeen 1850 seksi Valtionrautateille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 186 5
1112: Sisällysluettelo 21
1113:
1114: Sivu Sivu
1115: - 1729 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 1742 Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1116: Joensuun rautatieaseman tavaraterminaalin ra- Kansallisen Sivistysliiton Opintokeskuksen atk-
1117: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1866 laitteiden rahoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1879
1118:
1119: 1730 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 1743 Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1120: Joensuun aseman järjestelyratapihan rakenta- Joensuun lentokentän kiitoteiden parantami-
1121: miseen....................................... 1867 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1880
1122:
1123: 17 31 Tuovinen ym. : Määrärahan osoittamisesta 1744 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1124: Pohjois-Karjalan elinkeinotoiminnan tukemi- sesta Taideteollisen korkeakoulun koulutuskes-
1125: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1868 kuksen sivutoimipisteen käynnistämiseen Kuo-
1126: piossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1881
1127: 1732 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan
1128: osoittamisesta haja-asutusalueiden vähittäis- 1745 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1129: kaupan investointiavustuksiin................. 1869 sesta Työväen Sivistysliiton kulttuuritoiminnan
1130: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1882
1131: 1733 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan
1132: osoittamisesta haja-asutusalueiden kauppapal- 1746 Tykkyläinen ym.: Korotetun määrärahan
1133: velujen saavutettavuuden turvaamiseksi . . . . . . . 1870 osoittamisesta näyttämötaiteellista harrastustoi-
1134: mintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1883
1135: 1734 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1136: kunnallisella työllistämistuella työllistettyjen 1747 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1137: sosiaalihuollossa työskentelevien vakinaistami- sesta Työväen Teatterisunnuntai -tapahtuman
1138: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1871 koulutus- ja tiedotustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . 1884
1139:
1140: 1735 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 1748 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1141: projektipäälliköiden palkkaamiseksi Outokum- sesta Länsimäen-Lamperilan-Hirvimäen ja
1142: puun ja Pyhäselkään alueellisten kehittämis- Lamperilan-Särkisen tien parantamiseen . . . . . 1885
1143: projektien vetäjiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1872
1144: 1749 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1145: 17 36 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilomantsin pääkirjaston rakentamisen aloitta-
1146: yhdyskuntajätteiden lajittelun ja hyötykäytön miseen....................................... 1886
1147: koelaitoksen rakentamiseksi Joensuuhun . . . . . . 1873
1148: 1750 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1149: 1737 Turpeinen ym.: Määrärahan osoittamises- Pohjois-Karjalan ammatillisen kurssikeskuksen
1150: ta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Helsin- Lieksan kurssiosaston laajennushankkeiden to-
1151: gin terveystalon vuokramenoihin.............. 1874 teuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1887
1152:
1153: 1738 Turpeinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1751 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1154: ta posti- ja telelaitoksen Helsingin autovarikon Lieksan autokatsastuskonttorin rakentamisen
1155: rakentamiseen................................ 1875 suunnitteluun ja käynnistämiseen............. 1888
1156:
1157: 17 39 Turunen ym.: Korotetun määrärahan 1752 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1158: osoittamisesta valtion Joensuun virastotalon autokatsastuskonttorin suunnitteluun Outo-
1159: laajennukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1876 kumpuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1889
1160:
1161: 1740 Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta 175 3 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1162: Joensuun yliopiston kasvatussosiologian ylias- Enso-Gutzeit Oy:n Pankakosken tehtaan kor-
1163: sistentin viran perustamiseen.................. 1877 kotukeen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1890
1164:
1165: 1741 Turunen ym.: Määrärahojen osoittamises- 1754 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1166: ta Kansallisen Sivistysliiton toiminnan tukemi- vanhusten avohuollon kehittämistä koskevan
1167: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1878 kokeiluprojektin toteuttamiseksi Joensuussa . . . 1891
1168: 22 Sisällysluettelo
1169:
1170: Sivu Sivu
1171: 1755 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta 1769 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1172: kunnille tai kuntainliitoille virkistysalueiden kunnallisen puoluetuen maksamisen estämi-
1173: perustamiseen................................ 1892 seen tähtäävän selvityksen aikaansaamiseksi.... 1906
1174:
1175: 1756 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta 1770 Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1176: aluearkkitehtikokeiluun Ylä-Karjalan kunnissa 1893 tamisesta Lahden varuskunnan rakennusten pe-
1177: ruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1907
1178: 175 7 Uosukainen ym.: Korotetun määrärahan
1179: osoittamisesta Kalevalan juhlavuoden järjestä- 1771 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1180: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1894 valtion Nastolan virastotalon rakennussuunnit-
1181: telun käynnistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1908
1182: 1758 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami-
1183: sesta Imatran kaupungin musiikkikoulun saat- 1772 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1184: tamiseksi lakisääteisen valtionosuuden piiriin . . 1895 Asikkalan Anianpellon ala-asteen koulun
1185: suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen . . 1909
1186: i759 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami-
1187: sesta Taavetin ja Haminan välisen maantieyh- 1773 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1188: teyden parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1896 Kurhilan ala-asteen saneeraukseen . . . . . . . . . . . . 1910
1189:
1190: 1760 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami- 1774 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1191: sesta Simolan tiejärjestelyjen (paikallistie n:o Nastolan Kanervan koulun rakentamiseen . . . . . 1911
1192: 14811) toteuttamiseksi........................ 1897
1193: 1775 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1194: 1761 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami- Nastolan Villähteen koulun rakennustöihin . . . 1912
1195: sesta Jäppilänniemen paikallistien n:o 14870
1196: 1776 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1197: rakentamis- ja parantamistyöhön.............. 1898
1198: Padasjoen kirkonkylän ala-asteen rakennustöi-
1199: hin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1913
1200: 1762 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamises-
1201: ta nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lie-
1202: 1777 Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1203: ventämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1899 tamisesta Lahden taide- ja käsiteollisuusoppi-
1204: laitoksen lisärakennus-ja muutostöihin........ 1914
1205: 1763 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamises-
1206: ta ns. Jokelan tien perusparantamiseksi Yli-Les- 1778 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1207: tiltä Reisjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1900 Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitoksen kou-
1208: lurakennuksen suunnitteluun................. 1915
1209: 1764 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamises-
1210: ta Valtionrautateiden rataosaston tilapäisen 1779 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1211: työvoiman palkkaamiseksi pysyväisluontoisesti 190 1 Urajärven kartanomuseon kunnostamiseksi . . . . 1916
1212:
1213: 1765 Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoit- 17 80 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1214: tamisesta kehitysapuun erityisesti kotimaisina Hollolan monitoimitalon rakentamiseksi . . . . . . 1917
1215: elintarvikkeina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1902
1216: 1781 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1217: 17 66 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Päijänteen kalatalouden elvyttämiseen . . . . . . . . 1918
1218: vähävaraisten maksettaviksi lankeavien ulos-
1219: ottopalkkioiden suorittamiseen valtion varoista 1903 1782 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1220: selvityksen laatimiseksi vaarallisten aineiden
1221: 1767 Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoit- poistamisesta elintarviketuotannosta ja saas-
1222: tamisesta taloudellisten rikosten tutkijavoimien teettomien elintarvikkeiden tuotannon toteut-
1223: lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1904 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1919
1224:
1225: 1768 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta 1783 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1226: avustuksiksi kunnille kunnallisen maksurasi- ylimääräiseen katumaksujen valtionavus-
1227: tuksen huojentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1905 tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1920
1228: Sisällysluettelo 23
1229:
1230: Sivu Sivu
1231: 1784 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta 1797 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1232: Lahden eteläisen sisääntulotien suunnittelemi- vähittäiskauppojen tukitoimenpiteiksi haja-
1233: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1921 asutus- ja kehitysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1934
1234:
1235: 1785 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta 1798 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1236: Uudenkylän ja Kymen läänin rajan viUisen tien syöpäpotilaiden sairauskulujen korvaamiskokei-
1237: suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1922 luun sairausvakuutusvaroista Lahdessa......... 1935
1238:
1239: 1786 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta 1799 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1240: Lahden - Orimattilan tien perusparantami- käytettäväksi ylimääräisiin eläkkeisiin vapaa-
1241: seksi välillä Renkomäki- Orimattilan raja.... 1923 ehtoista ennenaikaiselle eläkkeelle siirrymistä
1242: varren........................................ 1936
1243: 1787 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1244: 1800 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1245: Kopsuon tien rakennustöiden aloittamiseen
1246: ylimääräisen eläkekorvauksen suorittamiseksi
1247: Asikkalassa................................... 1924
1248: siinoväen ja rintamasotilaiden asutus- ja jäl-
1249: leenrakennustehtävissä työskennelleille........ 1937
1250: 1788 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1251: Hämeen läänin Kosken kirkonkylän sisääntulo- 1801 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1252: teiden liittymän suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . 1925 vammaisten, vanhusten ja kroonikkopotilaiden
1253: kotihoidon korvaamiseen kokeiluna Lahdessa . . 1938
1254: 1789 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1255: Pulkkilanharjun Käkisalmen sillan suunnitte- 1802 Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1256: luun......................................... 1926 tamisesta invalidien ja vammaisten suojatyö-
1257: paikkojen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1939
1258: 1790 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1259: avustuksiksi paikallislehtien toiminnan turvaa- 1803 Vainio ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
1260: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1927 tamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän
1261: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1940
1262: 1791 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1263: Lahden postitalon muutostöiden suorittami- 1804 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1264: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1928 syväsädehoidon vanhentuneiden laitteiden uu-
1265: simiseen keskussairaaloissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1941
1266: 1792 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1267: ylimääräisenä avustuksena katumaksua varten 1805 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1268: eläkeläisille ja pienituloisille oman kodin omis- psoriasispotilaiden avohoitoverkon luomiseksi 1942
1269: tajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1929
1270: 1806 Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1271: tamisesta rintamaveteraanien kuntoutustoimin-
1272: 1793 Vainio ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
1273: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1943
1274: tamisesta patenttihakemusten käsittelyn no-
1275: peuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1930 1807 Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1276: tamisesta ns. Rinteen mallin mukaisen työllis-
1277: 1794 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta tämiskokeilun laajentamiseen Etelä-Hämeen
1278: Lopella sijaitsevan geologian tutkimuskeskuk- alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1944
1279: sen toiminnan tehostamiseen lisäämällä sinne
1280: asianomaisen alan työntekijöitä . . . . . . . . . . . . . . . 1931 1808 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1281: työttömien ja nuoneo työllistämiseksi poropa-
1282: 1795 Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoit- liskuntien kanssa ravinnon kerääiDiseksi poro-
1283: tamisesta pienyritysten perustamisen neuvonta- jen talviravinnoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1945
1284: palvelujen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1932
1285: 1809 Vainio ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
1286: 1796 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta jätteiden hyödyntämisen edistämi-
1287: energiametsien luomiseen ja hyväksikäyttöön . . 1933 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1946
1288: 24 Sisällysluettelo
1289:
1290: Sivu Sivu
1291: 1810 Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoit- 1820 Wasz-Höckett ym.: Määrärahan osoitta-
1292: tamisesta opiskelija-asuntojen omapääoma- misesta PKU-potilaan erikoisdieetin korvaami-
1293: osuuteen..................................... 1947 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1962
1294:
1295: 1811 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta 1821 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av
1296: avustuksen suorittamiseksi vuokralaisille koh- höjt anslag som understöd tili sjukt barns
1297: tuuttoman vuokratason huojentamiseksi....... 1949 föräldrar för förlust av arbetsinkomst med
1298: anledning av barnets sjukdom . . . . . . . . . . . . . . . . 1963
1299: 1812 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kai-
1300: nuun prikaatin Vuosangan harjoitusalueen II 1821 Wasz-Höckett ym.: Korotetun määrära-
1301: vaiheen rakentamiseen........................ 1950 han osoittamisesta sairaan lapsen sairaanhoi-
1302: dosta vanhemmille aiheutuvaan ansionmene-
1303: 1813 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta tek- tykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1964
1304: nillisen opiston perustamiseksi Kajaaniin...... 1951
1305: 1822 Wasz-Höckett ym.: Määrärahan osoitta-
1306: 1814 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Ka- misesta vittaussytometrin hankkimiseksi Hel-
1307: jaanin kotiteollisuuskoulun Ili vaiheen raken- singin yliopistollisen keskussairaalan Meilahden
1308: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1952 sairaalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1965
1309:
1310: 1815 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta 1823 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1311: puutarhaneuvojan viran perustamiseen Kai- sesta erityisjärjestelyjä varten ns. köyhien kun-
1312: nuun maatalouskeskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1953 tien valtionosuuksien loppuerien maksamiseksi
1313: ajallaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1966
1314: 1816 Wasz-Höckett m.fl.: Om anvisande av
1315: anslag för en sjukvårdslärarbefattning vid Hel- 1824 Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta
1316: singfors svenska sjukvårdsinstitut . . . . . . . . . . . . . . 1954 Saimaan hyljekannan hoitoon ja saimaanhyl-
1317: keen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen . . 1967
1318: 1816 Wasz-Höckett ym.: Määrärahan osoitta-
1319: 1825 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1320: misesta sairaanhoidon opettajan toimen perus-
1321: sesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi
1322: tamiseksi Helsingin ruotsinkieliseen sairaan-
1323: valtatielle n:o 5 välillä Varkaus-Leppävitta . . . 1968
1324: hoito-opistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1955
1325: 1826 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1326: 1817 Wasz-Höckett m.fl.: Om anvisande av
1327: sesta Varkauden-Sorsakosken tien rakentami-
1328: anslag för Lilla Teaterns verksamhet . . . . . . . . . . . 1956
1329: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1969
1330: 1817 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta- 1827 Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta
1331: misesta Lilla Teatern -nimisen teatterin toimin- Savonlinnan teletoimintakeskuksen rakennus-
1332: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1957 töiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1970
1333: 1818 Wasz-Höckett m.fl.: Om anvisande av 1828 Vepsäläinen: Korotetun määrärahan
1334: anslag tili organisationen ''Läkare mot kärnva- osoittamisesta avustuksiin yhdyskuntien veden-
1335: pen" för deltagande i det internationella arbe- hankinta- ja viemäröintitoimenpiteisiin . . . . . . . 1971
1336: tet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1958
1337: 1829 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1338: 1818 Wasz-Höckett ym.: Määrärahan osoitta- ta rakennusavustuksella Keski-Suomen opis-
1339: misesta "Lääkärit ydinsotaa vastaan" -järjestön tolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1972
1340: kansainväliseen työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1959
1341: 1830 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1342: 1819 Wasz-Höckett m.fl.: Om anvisande av ta Nevalan-Kintauksen ja Kuikan-Uuraisten
1343: anslag för en ellinje Nötö-Borstö-Utö . . . . . . 1960 maantien perusparantamiseen................. 1973
1344:
1345: 1819 Wasz-Höckett ym.: Määrärahan osoitta- 1831 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1346: misesta sähkölinjan rakentamiseen välille ta Keiteleen-Päijänteen kanavan rakentami-
1347: Nötö-Borstö-Utö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1961 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1974
1348: Sisällysluettelo 25
1349:
1350: Sivu Sivu
1351: 1832 Vesterinen ym.: Korotetun määrärahan - 1840 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1352: osoittamisesta vaikeavammaisille sotainvalideil- koulutussuunnittelijan palkkaamiseksi Lappa-
1353: le maksettavan elinkoron omaiskorotuksen järven ammattikoulun turkisalan koulutuksen
1354: määrän nostamiseksi.......................... 1975 kehittämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1991
1355:
1356: 1833 Westerlund m.fl.: Om anvisande av an- 1841 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1357: slag för utbyggnad av Ekenäs forstinstitut . . . . . 1976 Alajärven nuorisoseurantalon entisöintiin...... 1992
1358:
1359: 1833 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami- 1842 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1360: sesta Tammisaaren metsäopiston laajennustöi- petunanviljelykonsulentin palkkaamiseksi
1361: den aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1977 Etelä-Pohjanmaan maatalouskeskukseen....... 1993
1362:
1363: 1834 Westerlund m.fl.: Om anvisande av an- 1843 Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan
1364: slag tili stöd för Föreningen Sommarmusik i osoittamisesta 4H-neuvojien palkkaamiseksi . . . 1994
1365: Västnyland . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1978
1366: 1844 Vihriälä ym.: Koeotetun määrärahan
1367: osoittamisesta tärkkelystuotannon tukemiseen 1996
1368: 1834 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami-
1369: sesta Föreningen Sommarmusik i Västnyland 1845 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1370: -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen... 1979 viljan maatilavarastoinnin lisäämiseen ....... ·,. 1997
1371: 1835 Westerlund m.fl.: Om anvisande av an- 1846 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1372: slag för reparationer inom Postbackens backs- Jalasjärven kirkonkylän tulvasuojelutöihin . . . . . 1998
1373: tuguområdet i Borgå landskommun........... 1980
1374: 1847 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1375: 1835 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami- Maatalouden tutkimuskeskuksen geenipankki-
1376: sesta Postbackenin mäkitupa-alueen korjaami- neuvoston sihteerin palkkaamiseksi. . . . . . . . . . . . 1999
1377: seen Porvoon maalaiskunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . 1981
1378: 1848 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1379: 1836 Westerlund m.fl.: Om anvisande av an- Suomenselän alueelle rakennettavan pohjois-
1380: slag för regleringsprojektet Björnträsk-Lill- eteläsuuntaisen valtatien suunnitteluun . . . . . . . 2000
1381: och Stor-Lennox.............................. 1982
1382: 1849 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1383: 1836 Westf;rlund ym.: Määrärahan osoittami- Dagsmarkin-Isojoen tien parantamiseen . . . . . 2001
1384: sesta Björnträsk-Lill- och Stor-Lennox -nimi-
1385: sen säännöstelyhankkeen toteuttamiseen . . . . . . 1983 1850 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1386: Koskueen-Ylivallin tien parantamiseen . . . . . . 2002
1387: 1837 Westerlund m.fl.: Om anvisande av an-
1388: 1851 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1389: slag för anläggande av Lovisa omfartsväg . . . . . . 1984
1390: maatalouden sääpalvelun kehittämiseen . . . . . . . 2003
1391: 1837 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami-
1392: 1852 Vihriälä ym.: Koeotetun määrärahan
1393: sesta Loviisan ohikulkutien rakentamiseen..... 1986
1394: osoittamisesta kotimaisen energian investointi-
1395: avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2004
1396: 1838 Westerlund m.fl.: Om anvisande av an-
1397: slag tili Invalidförbundet för översättning av 1853 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1398: informationsmaterial om invaliditet........... 1988 Seinäjoen Seudun Invalidit ty:lle kerhotilojen
1399: lainojen hoitokuluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2005
1400: 1838 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami-
1401: sesta Invalidiliitolle vammaisuutta koskevan 1854 Vihriälä ym.: Koeotetun määrärahan
1402: tiedotusmateriaalin kääntämiseksi ruotsiksi . . . . 1989 osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjestel-
1403: män kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2006
1404: 1839 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1405: rakennusavustuksena Etelä-Pohjanmaan opis- 1855 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta
1406: tolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1990 Forssan kirjastorakennuksen rakentamiseen . . . . 2007
1407:
1408: 4 4284003504
1409: 26 Sisällysluettelo
1410:
1411: Sivu Sivu
1412: 1856 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta 1869 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises-
1413: Hausjärven terveyskeskus-vanhainkodin raken- ta Uudenmaan lääninhallitukselle läänin ja sen
1414: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2008 kuntien kehittämisprojekteihin . . . . . . . . . . . . . . . 2021
1415:
1416: - 1857 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1870 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises-
1417: Vesivehmaan lentokentän kehittämiseksi . . . . . . 2009 ta Maaseudun Sivistysliitolle annenavaan eri-
1418: tyisavustukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2022
1419: 1858 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1420: tiepalvelujärjestöjen ennaltaehkäisevään vapaa- 1871 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises-
1421: ehtoiseen liikenneturvallisuustyöhön . . . . . . . . . . 2010 ta Mäntsälän maatalousoppilaitoksen oppilas-
1422: asuntolan suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2023
1423: 1859 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1424: sesta leirikeskuksen rakentamiseksi Pattijoen
1425: 1872 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1426: Mikonkariin.................................. 2011
1427: osoittamisesta kotimaisen elokuvan tuotantotu-
1428: 1860 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- keen......................................... 2024
1429: sesta· kantatien n:o 88 parantamisen aloittamis-
1430: ta varten välillä Raahe-Pulkkila . . . . . . . . . . . . . . 2012 1873 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1431: osoittamisesta harkinnanvaraista ja lakisääteistä
1432: 1861 Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan valtionapua saaville musiikkioppilaitoksille . . . . 2025
1433: osoittamisesta Etelänkylän paikallistien kun-
1434: nostamiseen Pyhäjoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2013 1874 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1435: osoittamisesta musiikkioppilaitosten ja musii-
1436: 1862 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- kin keskiasteen ammatillisen koulutuksen val-
1437: sesta Lehtopään-Turulan paikallistien paran- tionapuun ........... , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2026
1438: tamiseksi Oulaisissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2014
1439: 1875 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises-
1440: 1863 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- ta Uudenmaan koeaseman perustamiseksi ja
1441: sesta postilaitoksen henkilökuntarakenteen ke- Valtion siementarkastuslaitoksen siinämiseksi
1442: hittämiseksi tarvittaviin järjestelyihin . . . . . . . . . . 2015 Mäntsälään. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2028
1443:
1444: 1864 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- 1876 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises-
1445: sesta posti- ja telelaitoksen pysyvästi linjaliiken- ta maantien n:o 173 perusparantamiseen välillä
1446: teessä toimivien autonkuljettajien aseman pa- Anjärvi - Kinnari - läänin raja . . . . . . . . . . . . . 2029
1447: rantamiseksi.................................. 2016
1448: 1877 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises-
1449: 1865 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1450: ta Hyvinkään-Läyliäisten tien peruskorjauk-
1451: sesta luotsiaseman rakentamiseksi Raaheen . . . . 2017
1452: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2030
1453: 1866 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1454: sesta Raahen aluesairaalan ja terveyskeskuksen 1878 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises-
1455: kuntainliitolle rikkidioksidin vaikutuksesta ta avustuksena Nuorisosäätiölle Hentoniemen
1456: Raahen seudun metsiin tehtävää tutkimusta Nuorisohotellin lainojen hoitamiseen . . . . . . . . . 2031
1457: varten........................................ 2018
1458: 1879 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises-
1459: 1867 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- ta Asukasliitto ry:n toiminnan tukemiseen..... 2032
1460: sesta ylimääräisenä asumistukena asumiskus-
1461: tannusten alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2019 1880 Zilliacus: Om anvisande av anslag för
1462: planering av perrongtak vid Statsjärnvägarnas
1463: 1868 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises- centralstation i Helsingfors.................... 2033
1464: taYK:nNaisten Kehitysrahasto, Suomen Yh-
1465: distys - Finska Riksföreningen för FN:s Ut- 1880 Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta Iai-
1466: vecklingsfond för Kvinnor ry:n toiminnan tu- turikatosten rakentamiseen Helsingin rautatie-
1467: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2020 asemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2034
1468: Sisällysluettelo 27
1469:
1470: Sivu Sivu
1471: 1881 Zilliacus: Om anvisande av anslag för - 1881 Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta
1472: bostadsbygge till förmån för utbildad vårdper- asuntojen rakentamiseen koulutetulle hoito-
1473: sonal inom Helsingfors stads vårdsektor . . . . . . . 2035 henkilökunnalle Helsingissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2036
1474:
1475:
1476:
1477:
1478: •
1479: •
1480: 1984 vp. 1349
1481:
1482: Raha-asia-aloite n:o 1261
1483:
1484:
1485:
1486:
1487: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin evankelisen
1488: kansankorkeakoulun oppilasasuntolan velkojen ja korkojen mak-
1489: suun
1490:
1491: Eduskunnalle
1492:
1493: Helsingin evankelisessa kansankorkeakoulussa Kesken ovat vielä opiston sekä oppilasasuntojen
1494: on nykyään neljä eri linjaa: yhteiskunnallis-huma- kalustohankinnat, mutta ne ovat lykkääntyneet
1495: nistinen, kirkon nuorisonohjaajalinja, raamattu- varojen puutteen vuoksi.
1496: linja sekä seurakunnan päiväkerhotyön lastenoh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1497: jaajakurssi. Lisäksi järjestetään kesäisin erilaisia ly- nioittavasti,
1498: h ytkurssej a.
1499: Opiskelijamäärä kohoaa vuodessa yli sadan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1500: Opistossa on suoritettu peruskorjaus. Pohjaker- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
1501: rokseen on saatu 595 neliötä uutta tilaa. Siellä 29.57.52 200 000 markkaa Helsingin
1502: ovat keittiö, ruokasali sekä vapaa-ajan tilat. Enti- evankelisen kansankorkeakoulun oppzfas-
1503: seen ruokasaliin ja keittiöön saatiin kunnostetuksi asuntolan sekä muun osan kalustonhan-
1504: kaksi luokkaa. kinnasta aiheutuvien velkojen ja korkojen
1505: Peruskorjaus tuli opistolle maksamaan paljon, maksuun.
1506: ja tästä aiheutui opistolle lisää maksurasitteita.
1507:
1508: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
1509:
1510: Einari Nieminen Marjatta Väänänen Kalevi Mattila
1511: Pentti Poutanen Matti Maijala Jukka Vihriälä
1512: Lea Sutinen
1513:
1514:
1515:
1516:
1517: 170 4284003504
1518: 1350. 1984 vp.
1519:
1520: Raha-asia-aloite n:o 1262
1521:
1522:
1523:
1524:
1525: Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lammastalou-
1526: den tukemiseen
1527:
1528:
1529: Eduskunnalle
1530:
1531: Lammastalous on maassamme viime vuosina el- mänsä lupaukset ja lisäksi kehitettävä uusia tuki-
1532: pynyt jonkin verran. Maataloustuotteiden ylituo- muotoja.
1533: tantotilanteessa tähän on yhteiskunnankin taholta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
1534: viljelijöitä kannustettu. Lampaankasvattajat ovat taen,
1535: kuitenkin pettyneet toisaalta valtiovallan kitsaa-
1536: seen suhtautumiseen lampaanlihan- ja villantuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1537: tannon tukemisessa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
1538: Jotta elpynyt tuotanto ei saisi pahaa takaiskua, 30.30.42 kaikkiaan 1100 000 markkaa
1539: olisi valtiovallan .lunastettava aikaisemmin esittä- lammastalouden tukemiseen.
1540:
1541: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
1542:
1543: Einari Nieminen Matti Maijala Jukka Vihriälä
1544: 1984 vp. 1351
1545:
1546: Raha-asia-aloite n:o 1263
1547:
1548:
1549:
1550:
1551: Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusten 4H-
1552: neuvojien toimien perustamiseen
1553:
1554:
1555: Eduskunnalle
1556:
1557: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on kan- menetelmät nuorten työllistämiseksi tulisi ottaa
1558: sainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöttö- nyt entistä tarkemmin käyttöön. Tähän tarjoutuu
1559: myys, johon teollistuneiden valtioiden on pakko mahdollisuus ulottamalla toiminta niihinkin kun-
1560: löytää ratkaisuja. Automaation lisääntyessä ei lie- tiin, joissa sitä vielä ei ole. Saadut kokemukset
1561: ne kovin ilmeistä, että teollisuus pystyisi ainakaan osoittavat, että yksi koulutettu 4H-neuvoja voi
1562: pitemmällä aikavälillä lisäämään suhteellista ohjata n. 250 nuorta järjestäen heille mahdolli-
1563: osuuttaan käytettävissä olevasta työvoimasta. Pal- suuksia osallistua tuotannolliseen toimintaan ja
1564: veluelinkeinojen joustovara saattaa olla jossain ansaita itse rahaa.
1565: määrin suurempi. Toisaalta on kansakunnan tasa- Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden koe-
1566: suhtaisen kehittämisen kannalta välttämätöntä, tellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjestö tun-
1567: että perustuotannossa voidaan pysyttää riittävä ja t~nut velvollisuudekseen ulottaa palvelujaan myös
1568: ammattitaitoinen osa työvoimasta. Tämän vuosi- smne.
1569: kymmenen aikana joudutaan korostamaan koti- Ottamalla valtion vuoden 1985 tulo- ja me-
1570: maisen energiantuotannon välttämättömyyttä. noarvioon lisäyksenä 300 000 markan määräraha
1571: Sen lisäksi perinteiset alkutuotannon alat elintar- voidaan varojen turvin perustaa yhteensä 5 4H-
1572: vike- ja puuntuotanto on turvattava riittävällä työ- neuvojan virkaa niihin kuntiin, jotka ovat ilmais-
1573: voimalla. seet valmiutensa osallistua kunnan omalla rahoi-
1574: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lievennet- tuksella osaan neuvojan palkkakustannuksista.
1575: ty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä lähinnä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
1576: palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan avustuk- taen,
1577: sien turvin. Liian vähälle huomiolle on jäänyt
1578: nuorten työpanoksen suuntaaminen tuotannolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1579: seen toimintaan, jolloin nuori itsekin voi kokea 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1580: työnsä mielekkääksi. Nuorten työkasvatuksen pa- 30.30.46 lisäyksenä 300 000 markkaa 5
1581: rissa jo yli 50 vuotta toiminut 4H-järjestö on uuden 4H-neuvojan toimen perustami-
1582: useaan otteeseen esittänyt, että sen kehittämät seen.
1583:
1584: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
1585:
1586: Einari Nieminen Matti Maijala
1587: 1352 1984 vp.
1588:
1589: Raha-asia-aloite n:o 1264
1590:
1591:
1592:
1593:
1594: Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
1595: tilatalouden kehittämisrahastoon
1596:
1597:
1598: Eduskunnalle
1599:
1600: Vaikka maatilatalouden kehittämisrahastoon kaloiden osalta käyntiin. Tämä kaikki vaatii
1601: onkin viime vuosina saatu varoja jo melko run- enemmä? varoja k~in mitä vuoden 1985 tulo- ja
1602: saasti, on rahaston lisäystarve edelleen tuntuva. menoarvwssa on esitetty.
1603: Sukupolvenvaihdosta pitää edelleen nopeuttaa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
1604: Nuorille viljelijöille, isännille ja emännille on luo- taen,
1605: tava riittävän hyvät lähtökohdat tilansa hoitoon ja
1606: riittävään ansiotasoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1607: Hallituksen olisi annettava eduskunnalle uusi 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1608: vakauttamislainalaki, jonka turvin autetaan vai- 30.33.60 lisäyksenä JOO 000 000 markkaa
1609: keuksiin joutuneita viljelijöitä. Rakennusinves- eli yhteensä· 580 000 000 markkaa szi'rtona
1610: toinnit on saatettava taas ainakin navettojen ja si- maatziatalouden kehittämisrahastoon.
1611:
1612: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
1613:
1614: Einari Nieminen Matti Maijala Jukka Vihriälä
1615: 1984 vp. 1353
1616:
1617: Raha-asia-aloite n:o 1265
1618:
1619:
1620:
1621:
1622: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Karhiniemen sillan rakenta-
1623: miseen Huittisissa
1624:
1625:
1626: Eduskunnalle
1627:
1628: Liikenne Huittisten keskustasta Kokemäenjoen Tästä johtuen paikkakunnan asukkaat ovat erit-
1629: yli Karhiniemelle on hoidettu lossin avulla. Aikai- täin huolestuneita, koska lossi saattaa vaurioitua
1630: semmin käytössä oli ihmisvoimalla kulkeva kapu- huonon kuntonsa vuoksi ja liikenteen hoito kes-
1631: lalossi, jossa lossia käyttävät matkustajat osallistui- keytyy. Näin ollen kulkumatka Karhiniemelle pi-
1632: vat lossin hinaukseen. Viime aikoina käytössä on tenee yli kahdellakymmenellä kilometrillä.
1633: ollut moottorilossi, joka on liikenteessä melko no- Tästä johtuen sillan rakentamisajankohtaa ei
1634: pea. Kuitenkin, koska nykyisen lossin vuosittaiset saisi lykätä, vaan alkurahoitus olisi saatava jo vuo-
1635: käyttökustannukset ovat erittäin korkeat (yli den 1985 tulo- ja menoarvioon.
1636: 600 000 mk vuodessa) ja lossi olisi uusittava välit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
1637: tömästi, tulee kyseenalaiseksi nykyisen käytän- vasti,
1638: nön jatkaminen. TVL:n Turun piiri onkin pääty-
1639: nyt sellaiseen ratkaisuun, että lossia ei enää uusi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1640: ta, vaan lossin korvaajaksi rakennetaan silta. Sillan 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
1641: rakennustyöt piti alkaa vuonna 1985. Kuitenkin 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Huittisissa si-
1642: myönnettyjen määrärahojen puutteen vuoksi jaitsevan Karhiniemen szllan rakentami-
1643: hankkeen toteuttaminen on vaarassa lykkääntyä. seen.
1644:
1645: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
1646:
1647: Einari Nieminen
1648: 1354 1984 rd.
1649:
1650: Finansmotion nr 1266
1651:
1652:
1653:
1654:
1655: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för anställande av en
1656: inspektör vid miljövårdsbyrån vid länsstyrelsen i Vasa Iän
1657:
1658:
1659: Tili Riksdagen
1660:
1661: De senaste åren har en rad lagar som reglerar hanteringen, luftskyddslagen samt förverkligan-
1662: miljövården tillkommit. Verkställigheten av dessa det av naturskyddet. Enbart vid Vasa läns niiljö-
1663: lagar har dock blivit bristfällig. Många tillstånds- skyddsbyrå skulle behövas sex inspektörer för att
1664: ärenden har hopat sig i förvaltningen. Följden av sköta avfallshanteringslagens uppgifter och tre för
1665: detta är att sakärgarnas rättsskydd blir lidande, luftskyddet. 1 budgetförslaget finns endast två
1666: oskäliga ekonomiska förluster uppstår för närings- tjänster för samtliga Iän.
1667: idkare och i sista hand att tilltron tili myndighe- Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås,
1668: terna och lagstiftningen minskar medan miljön
1669: inte skyddas på det sätt lagstiftningen förutsatt. att Rz'ksdagen z' statsförslaget för år 1985
1670: Miljöförvaltningen behöver stora tilläggsresur- på moment 26.05. 01 upptar 100 000 mark
1671: ser på tjänstesidan på regional och loka! nivå. Spe- för anstållande av en z'nspektör vz'd miljö-
1672: ciellt gäller detta för verkställigheten av avfalls- vårdsbyrån vid lå'nsstyrelsen z' Vasa lä'n.
1673:
1674: Helsingfors den 27 september 1984
1675:
1676: Håkan Nordman Mats Nyby
1677: Sten Söderström Ole Norrback
1678: Elisabeth Rehn
1679: 1984 vp. 1355
1680:
1681: Raha-asia-aloite n:o 1266 Suomennos
1682:
1683:
1684:
1685:
1686: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta tarkastajan palkkaamiseen
1687: Vaasan lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimistoon
1688:
1689:
1690: Eduskunnalle
1691:
1692: Viime vuosina on säädetty joukko ympäristön- ta. Pelkästään Vaasan läänin ympäristönsuojelu-
1693: suojelua koskevia lakeja. Näiden lakien täytän- toimistossa tarvittaisiin kuusi tarkastajaa jätehuol-
1694: töönpano on kuitenkin jäänyt puutteelliseksi. tolain edellyttämiä tehtäviä sekä kolme ilmansuo-
1695: Monet lupahakemukset ovat ruuhkautuneet hal- jelua varten. Tulo- ja menoarviossa on kaikkia lää-
1696: lintoon. Tämän seurauksena asianosaisten oikeus- nejä varten ainoastaan kaksi virkaa.
1697: suoja kärsii, elinkeinonharjoittajille syntyy koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1698: tuuttomia taloudellisia vahinkoja ja viime kädessä tavasti,
1699: luottamus viranomaisiin ja lainsäädäntöön vähe-
1700: nee samalla kun ympäristöä ei suojella lainsäädän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1701: nön edellyttämällä tavalla. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
1702: Ympäristöhallinto tarvitsee huomattavia lisäva- 26. 05. 01 100 000 markkaa yhden tarkasta-
1703: roja sekä alueellisten että paikallisten virkojen pe- jan palkkaamiseksi Vaasan läänin läänin-
1704: rustamiseksi. Erityisesti tämä koskee jätehuollon, hallituksen ympäristönsuojelutoimistoon.
1705: ilmansuojelulain ja luonnonsuojelun toteuttamis-
1706:
1707: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
1708:
1709: Håkan Nordman Mats Nyby
1710: Sten Söderstöm Ole Norrback
1711: Elisabeth Rehn
1712: 1356 1984 rd.
1713:
1714: Finansmotion nr 1267
1715:
1716:
1717:
1718:
1719: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för Malax-Korsnäs mu-
1720: sikskola
1721:
1722:
1723: Till Riksdagen
1724:
1725: Musikverksamheten har utvecklats gynnsamt egen aktivitet överhuvudtaget skall vara möjlig.
1726: under de senaste åren. Ett nät av musikläroinrätt- Strävan är att fördubbla elevantalet fr.o.m. höst-
1727: ningar är för närvarande under uppbyggnad i terminen 1985. För närvarande har skolan bara en
1728: svenska Österbotten. Det finns bl.a. tre nygrun- heltidsanställd lärare, rektorn. En andra heltids-
1729: dade musikskolor: Närpes musikskola, Malax- anställd behövs. Förutom för personelia resurser
1730: Korsnäs musikskola och Vörå musikskola som inte och undervisningsmaterial behöver skolan förhöj-
1731: erhållit statsbidrag. Samtliga är i behov av bidrag da anslag för musikinstrumentinköp. .
1732: för att kunna besätta behövliga lärartjänster. Med hänvisning till det ovan anförda föreslås,
1733: Malax-Korsnäs musikskola som upprätthålls
1734: av en garantiförening har en årsbudget på ca att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
1735: 200 000 mk, varav kommunernas bidrag borde på moment 29. 90.92 upptar ett tillägg om
1736: uppgå till minst 100 000 mk för att övrig finan- 50 000 mark /ör Malax-Korsnäs mustk-
1737: siering med hjälp av avgifter, enskilda bidrag och skola.
1738:
1739: Helsingfors den 29 september 1984
1740:
1741: Håkan Nordman Mats Nyby
1742: Sten Söderström Ole Norrback
1743: Håkan Malm
1744: 1984 vp. 1357
1745:
1746: Raha-asia-aloite n:o 1267 Suomennos
1747:
1748:
1749:
1750:
1751: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Maalahden-Korsnä-
1752: sin musiikkikoulun toimintaan
1753:
1754:
1755: Eduskunnalle
1756:
1757: Musiikin alalla tapahtunut toiminta on kehitty- kimyksenä on kaksinkertaistaa oppilaiden määrä
1758: nyt suotuisasti viime vuosien aikana. Musiikkiop- syyslukukaudesta 1985 lähtien. Tällä hetkellä
1759: pilaitosten verkko on tällä hetkellä rakenteilla koululla on vain yksi kokopäivätoiminen opettaja,
1760: Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla. Mm. kolme rehtori. Toinen kokopäivätoiminen henkilö on
1761: vastaperustettua musiikkikoulua, nimittäin När- tarpeellinen. Henkilökuntaa koskevien voimava-
1762: piön musiikkikoulu, Maalahden-Korsnäsin rojen ja opetusmateriaalin lisäksi koulu tarvitsee
1763: musiikkikoulu ja Vöyrin musiikkikoulu eivät ole määrärahoja soittimien ostamista varten.
1764: saaneet valtionapua. Kaikki tarvitsevat avustusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1765: voidakseen täyttää tarvittavat opettajien toimet. tavasti,
1766: Maalahden-Korsnäsin koululla, jota ylläpi-
1767: tää takuuyhdistys, on n. 200 000 markan vuosi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1768: budjetti, josta kuntien avustuksen tulisi nousta 1985 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa
1769: vähintään 100 000 markkaan, jotta muu maksuin, momentille 29.90.54 Maalahden-Kors-
1770: yksittäisin avustuksin ja omalla aktiivisuudella ta- näsin muszikkikoulua varten.
1771: pahtuva rahoitus olisi ylipäänsä mahdollinen. Pyr-
1772:
1773: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
1774:
1775: Håkan Nordman Mats Nyby
1776: Sten Söderstöm Ole Norrback
1777: Håkan Malm
1778:
1779:
1780:
1781:
1782: 171 4284003504
1783: 1358 1984 rd.
1784:
1785: Finansmotion nr 1268
1786:
1787:
1788:
1789:
1790: Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för Finlands Freds-
1791: förbund - Förening för FN
1792:
1793:
1794: Tili Riksdagen
1795:
1796: Finlands Fredsförbund-Förening för FN, lan- fostran och behovet av materia! om fredsfrågor
1797: dets äldsta fredsorganisation har upplevt ett ökat föreslår undertecknade att anslaget för Finlands
1798: intresse för och expansion av verksamheten. För- Fredsförbund-Förening för FN höjs med 130 000
1799: bundets medlemsantal har ökat, informationsbe- mk.
1800: hovet och materialförmedlingsverksamheten har På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
1801: vuxit mycket under det senaste året. Organisatio- samt
1802: nen är tvåspråkig och vill trygga informatonsbeho-
1803: vet på båda språken. Fredsförbundet utger den att Rik.sdagen i statsförslaget för år 1985
1804: enda svenskspråkiga fredstidskriften ''Fredspost- på momentet 29.99.50 upptar i ttllägg
1805: en", (6 nr/år). På finska utkommer tidskriften 130 000 mark. för Finlands Fredsförbund-
1806: "Pax" (8 nr 1år). Förening för FN.
1807: Med tanke på skolornas ökade intresse för freds-
1808:
1809: Helsingfors den 28 september 1984
1810:
1811: Håkan Nordman Gunnar Jansson
1812: 1984 vp. 1359
1813:
1814: Raha-asia-aloite n:o 1268 Suomennos
1815:
1816:
1817:
1818:
1819: Nordman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Rau-
1820: han liitto-YK-yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
1821:
1822:
1823: Eduskunnalle
1824:
1825: Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys ry., joka on osoittaman mielenkiinnon lisääntymistä ja rau-
1826: maamme vanhin rauhanjärjestö, tuntee yhä kas- hankysymyksiä koskevan materiaalin tarvetta eh-
1827: vavaa mielenkiintoa toimintaansa ja sen laajenta- dotamme, että Suomen Rauhan liitto-YK-yhdis-
1828: mista kohtaan. Liiton jäsenmäärä on lisääntynyt, tys ry:n määrärahaa koeotettaisiin 130 000 mar-
1829: tiedottamisen tarve ja materiaalin välitystoiminta kalla.
1830: on tuntuvasti kasvanut viime vuoden aikana. Jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1831: jestö on kaksikielinen ja se haluaa tyydyttää tie- tavasti,
1832: dottamistarpeen molemmilla kielillä. Rauhan liit-
1833: to julkaisee ainoata ruotsinkielistä rauhan aika- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1834: kauslehteä "Fredsposten", (6 numeroa vuodes- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
1835: sa). Suomeksi ilmestyy aikakauslehti ''Pax'' (8 29.99.50 lisäyksenä 130000 markkaa Suo-
1836: numeroa vuodessa). men Rauhan liitto- YK-yhdistys ry:tä var-
1837: Ajatellen koulujen rauhankasvatusta kohtaan ten.
1838:
1839: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
1840:
1841: Håkan Nordman Gunnar Jansson
1842: 1360 1984 rd.
1843:
1844: Finansmotion nr 1269
1845:
1846:
1847:
1848:
1849: Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för höjda befogenhe-
1850: ter att bevilja fiskarlån
1851:
1852:
1853: Tili Riksdagen
1854:
1855: Det är billigt att upprätthålla arbetsplatser rande. Anslaget för fiskarlån räcker inte på långt
1856: inom yrkesfisket. En yrkesfiskare beräknas direkt när tili för inlämnade ansökningar och fiskeham-
1857: och indirekt sysselsätta 4,5 andra personer. Exem- narnas upprustning borde kunna ske i snabbare
1858: pelvis i Vasa Iän får ungefär 1 500 personer en be- takt.
1859: tydande del av sin inkomst som fiskare. Nya nä- Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås,
1860: ringsidkare har tillkommit, men fortfarande finns
1861: det rum för flera. Dessa möjligheter bör tillvara- att Riksdagen i statsförslaget för år
1862: tas. Värdet av den årliga fångsten längs Vasa läns 1985 på moment 30.37.47 i tzllägg upp-
1863: kust uppgår tili 25-30 miljoner mark. tar 75 000 mark /ör räntegottgörelser
1864: För att fiskerinäringen skall kunna utvecklas be- varvid kreditanstalterna får bevzlja högst
1865: hövs det statliga stödåtgärder, bl.a. för olika slags 13 000 000 mark i fis karlån.
1866: investeringar, i större utsträckning än för närva-
1867:
1868: Helsingfors den 28 september 1984
1869:
1870: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
1871: Mats Nyby Sten Söderström Henrik Westerlund
1872: Ole Norrback Elisabeth Rehn
1873: 1984 vp. 1361
1874:
1875: Raha-asia-aloite n:o 1269 Suomennos
1876:
1877:
1878:
1879:
1880: Nordman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalastajalaino-
1881: jen myöntämisvaltuuden korottamiseksi
1882:
1883:
1884: Eduskunnalle
1885:
1886: Työpaikkojen ylläpitäminen ammattikalastuk- Kalastajalainoja varten myönnetty määräraha ei
1887: sen alalla tulee halvaksi. Ammattikalastajan ar- läheskään riitä kattamaan tehtyjä anomuksia ja
1888: vioidaan suoraan tai epäsuorasti työllistävän 4, 5 kalasata?Iien varustamisen pitäisi tapahtua no-
1889: muuta henkilöä. Esimerkiksi Vaasan läänissä saa peammtn.
1890: suunnilleen 1 500 henkilöä merkittävän osan tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1891: loistaan kalastajana. Uusia elinkeinonharjoittajia tavasti,
1892: on tullut, mutta vielä on tilaa useammille. Näitä
1893: mahdollisuuksia on käytettävä hyväksi. Vaasan ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1894: läänin rannikkokalastuksen vuotuisen saaliin arvo 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
1895: on 25-30 miljoonaa markkaa. 30.37.471isäyksenä 75 000 markkaa korko-
1896: Jotta kalastuselinkeinoa voitaisiin kehittää, tar- hyvityksiä varten, niin että kalasta;ille voi-
1897: vitaan valtion tukitoimia, mm. nykyistä paljon taistin vuonna 1985 myöntää lainaa enin-
1898: suurempia erilaisia investointeja. tään 13 000 000 markkaa.
1899:
1900: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
1901:
1902: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
1903: Mats Nyby Sten Söderström Henrik Westerlund
1904: Ole Norrback Elisabeth Rehn
1905: 1362 1984 rd.
1906:
1907: Finansmotion nr 1270
1908:
1909:
1910:
1911:
1912: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av vass-
1913: klippningsutrusrning för Maxmo skärgård
1914:
1915:
1916: Tili Riksdagen
1917:
1918: Mindre sjöar, fjärdar och stränder hotas att Maxmo kommun är s.k. skärgårdskommun
1919: ''växa igen''. Maxmo kommun dras med stora så- med drygt 1000 invånare. Kommunens ekono-
1920: dana problem, fram för allt i inre skärgården. Ky- miska möjligheter är starkt begränsade - bär-
1921: ro älv utmynnar i området med åtföljande göds- kraftsklass 2 och 17 pennis skattöre - varför
1922: ling och slambildning. Borttagning och klippning statsstöd bör beviljas för dylik anskaffning.
1923: av gräs och vass är nödvändig i de grunda fjärdar- Med hänvisning tili det ovan anförda före-
1924: na och strandområdena med tanke på landskaps- slås,
1925: bilden och för att vattnen skali vara farbara och
1926: kunna användas. att Rzksdagen i statsförslaget för år 1985
1927: För ändamålet måste särskild utrustning anskaf- på moment 35.25.31 upptar 50 000 mark
1928: fas: klippmaskin och båt med specialutrustning. för anskaffning av ''klipputrustning '' tili
1929: Kommunen har beräknat kostnaderna tili minst Maxmo skärgård.
1930: 50 000 mk.
1931:
1932: Helsingfors den 28 september 1984
1933:
1934: Håkan Nordman Mats Nyby
1935: Sten Söderström Ole Norrback
1936: 1984 vp. 1363
1937:
1938: Raha-asia-aloite n:o 1270 Suomennos
1939:
1940:
1941:
1942:
1943: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta kaislan niittovälineistön
1944: hankkimiseen Maksamaan saaristoa varten
1945:
1946:
1947: Eduskunnalle
1948:
1949: Pienehköjä järviä, merenselkiä ja rantoja uhkaa asukasmäärä on yli 1000 henkilöä. Kunnan talou-
1950: "umpeen kasvaminen". Maksamaan kunnalla on delliset mahdollisuudet ovat varsin rajalliset -
1951: huomattavia tämän laatuisia pulmia, etenkin sisä- sen kantokykyluokka on 2 ja veroäyri 17 penniä -
1952: saaristossa. Kyrönjoki laskee alueelle ja siitä on minkä johdosta mainitunlaiseen hankintaan tarvi-
1953: seurauksena lannoitus ja lietteen muodostumi- taan valtion tukea.
1954: nen. Ruohon ja kaislikon leikkaaminen ja poista- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1955: minen on matalilla merenselillä ja ranta-alueilla tavasti,
1956: välttämätöntä maisemallisista syistä sekä siksi, että
1957: vesillä voitaisiin liikkua ja niitä käyttää hyväksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1958: Edellä mainittua tarkoitusta varten täytyy hank- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1959: kia erityisvarusteita: leikkauskone ja erikoisvarus- 35.25.31 50 000 markkaa "kaislikon niit-
1960: tettu vene. Kunta on arvioinut kustannukset tokoneen'' hankkimiseksi Maksamaan saa-
1961: 50 000 markaksi. ristoa varten.
1962: Maksamaan kunta on ns. saaristokunta, jonka
1963:
1964: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
1965:
1966: Håkan Nordman Mats Nyby
1967: Sten Söderström Ole Norrback
1968: 1364 1984 rd.
1969:
1970: Finansmotion nr 1271
1971:
1972:
1973:
1974:
1975: Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för ökad specialsjuk-
1976: vårdspersonal
1977:
1978:
1979: Till Riksdagen
1980:
1981: Ökningen av den personal inom sjukvården mindre sjukvårdspersonal än motsvarande inrätt-
1982: som ingår i den riksomfattande planen för social- ningar i vårt land: innevarande år erhölls en enda
1983: och hälsovården och därmed berättigar till stats- tjänst, övrig hälsovårdspersonal, trots behov av ett
1984: andel föreslås bli mindre än de senaste åren. Spe- tiotal nya tjänster. Särskilt barnavdelningen samt
1985: cialsjukvården föreslås i planen få 510 tjänster år barn- och ungdomspsykiatrin blir lidande av den-
1986: 1985 mot 545 år 1984 och 720 år 1983. Tilldel- na knappa tilldelning. För äldre psykiatriska sjuk-
1987: ningen nästa år motsvarar inte närmelsevis sjuk- vårdsanstalter är situationen minst lika bekym-
1988: vårdsanstalternas behov. Särskilt kraftigt har kvot- mersam.
1989: en för "övrig hälsovårdspersonal" minskats från Med hänvisning till det ovan anförda föreslås,
1990: 410 år 1983, 220 år 1984 till 210 år 1985.
1991: Det här innebär ökande svårigheter för äldre att Riksdagen i statsförslaget /ör år
1992: sjukvårdsinrättningar, eftersom tjänster i regel be- 1985 på moment 33.75.30 i tzllä"gg upptar
1993: viljas i första hand till helt nya inrättningar och 1 000 000 mark för 30 tjä"nster av "övng
1994: verksamheter. Detta åskådliggörs av tilldelningen hä"/sovårdspersonal'' vid sjukvårdsanstal-
1995: till Centralsjukhuset i Vasa, som bevisligen har ter.
1996:
1997: Helsingfors den 27 september 1984
1998:
1999: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
2000: Ole Wasz-Höckert Ole Norrback Sten Söderström
2001: Elisabeth Rehn
2002: 1984 vp. 1365
2003:
2004: Raha-asia-aloite n:o 1271 Suomennos
2005:
2006:
2007:
2008:
2009: Nordman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta erikoissairaan-
2010: hoidon henkilökunnan lisäämiseen
2011:
2012:
2013: Eduskunnalle
2014:
2015: Valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhoito- on pienempi henkilökunta kuin vastaavilla
2016: suunnitelmaan sisältyvää ja siten valtionapuun oi- maamme laitoksilla: kuluvana vuonna saatiin yksi
2017: keuttavaa sairaanhoitohenkilökunnan lisäämistä ainoa muun terveydenhoitohenkilökunnan virka,
2018: ehdotetaan pienemmäksi kuin viime vuosina. vaikka tarve olisi edellyttänyt noin kymmentä vir-
2019: Suunnitelmassa ehdotetaan erikoissairaanhoitoa kaa. Erityisesti lasten osasto sekä lapsi- ja nuori-
2020: varten 510 virkaa vuonna 1985 vastaavien lukujen sopsykiatrian osasto kärsivät kiintiön niukkuudes-
2021: ollessa 545 vuonna 1984 ja 720 vuonna 1983. Ensi ta. Vanhempien psykiatristen sairaanhoitolaitos-
2022: vuoden kiintiö ei läheskään vastaa sairaanhoitolai- ten kohdalla tilanne on vähintään yhtä huolestut-
2023: tosten tarvetta. Erityisen voimakkaasti on vähen- tava.
2024: netty muun terveydenhoitohenkilökunnan'' Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2025: kiintiötä seuraavasti: 410:stä vuonna 1983, tavasti,
2026: 220:stä vuonna 1984 210:een vuonna 1985.
2027: Tämä merkitsee vanhojen sairaanhoitolaitosten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2028: vaikeuksien lisääntymistä, koska virkoja säännön- 1985 tulo- ja menoarvioon momenti//e
2029: mukaisesti myönnetään ensi sijassa kokonaan uu- 33. 75.30 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 30
2030: siin laitoksiin ja toimintoihin. Tämä käy ilmi Vaa- terveydenhoitohenkilön viran perustami-
2031: san keskussairaalan kiintiöstä, jolla todistettavasti seksi sairaanhoitolaitoksiin.
2032:
2033: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
2034:
2035: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
2036: Ole Wasz-Höckert Ole Norrback Sten Söderstöm
2037: Elisabeth Rehn
2038:
2039:
2040:
2041:
2042: 172 4284003504
2043: 1366 1984 rd.
2044:
2045: Finansmotion nr 1272
2046:
2047:
2048:
2049:
2050: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för anstäliande av personai
2051: för nordisk arbetsförmedling vid Vasa arbetskraftsdistrikts byrå
2052:
2053:
2054: Tili Riksdagen
2055:
2056: Arbetskraftsförvaltningen behöver mera perso- byråerna i samarbete med inflyttningskommuner-
2057: nai. Mera tid för rådgivning och uppsökande verk- na ta ett ökat ansvar för dylik rådgivning.
2058: samhet fordras för en framgångsrik arbetsförmed- Förslag har framförts om att orter i Finland
2059: ling. Genom närmare samarbete med arbetsgivare skulie kopplas tili det specielia datasystem som
2060: kunde nya arbetsplatser åstadkommas och arbets- finns i Sverige för det här ändamålet. På så sätt
2061: sökande lättare placeras. Men arbetskraftsbyråerna kunde informationen intensifieras i båda rikt-
2062: skali inte bara hjälpa tili vid ordnande av arbets- ningarna. Oberoende av hur verksamheten läggs
2063: plats. Det gälier vid återflyttning och byte av upp skulie Vasa arbetskraftsdistriktsbyrå lämpa sig
2064: boendeort, när arbetssökande bör få en saklig in- för försöksverksamhet. För ändamålet skulie be-
2065: formation om möjligheter tili bostad, barndag- hövas en särskild tjänst, en nordisk arbetsförmed-
2066: vård, skolgång, skattefrågor mm. lare.
2067: Den nordiska flyttningsrörelsen via Vasa ar- Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås,
2068: betskraftsdistriktsbyrå är mycket omfattande: se-
2069: naste år anmälde sig 792 arbetssökande, varav 198 att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
2070: fick arbete med byråns hjälp. I Sverige informeras på moment 34.06.01 upptar 75 000 mark
2071: flyttande människor mångsidigt om förhåliande- för anställande av en ''nordisk arbetsför-
2072: na på annan ort. Även i vårt land bör arbetskrafts- medlare'' vid Vasa arbetskraftsdistrikts byrå.
2073:
2074: Helsingfors den 27 september 1984
2075:
2076: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
2077: Mats Nyby Ole Norrback Sten Söderström
2078: Elisabeth Rehn
2079: 1984 vp. 1367
2080:
2081: Raha-asia-aloite n:o 1272 Suomennos
2082:
2083:
2084:
2085:
2086: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta pohjoismaisesta työnväli-
2087: tyksestä huolehtivan toimihenkilön palkkaamiseen Vaasan työ-
2088: voimapiirin toimistoon
2089:
2090: Eduskunnalle
2091:
2092: Työvoimahallinto tarvitsee lisää henkilökuntaa. On tehty ehdotuksia, että Suomen paikkakun-
2093: Työnvälityksen menestyminen edellyttää entistä tia liitettäisiin Ruotsissa tätä tarkoitusta varten
2094: enemmän aikaa neuvontaa ja henkilökohtaisia olevaan erityiseen tietokonejärjestelmään. Tällä
2095: käyntejä varten. Tiivistämällä yhteistyötä työnan- tavoin voitaisiin tietojen vaihtoa vil~astuttaa mo-
2096: tajan kanssa voitaisiin luoda uusia työpaikkoja ja lempiin suuntiin. Riippumatta siitä, miten toi-
2097: helpottaa työnhakijan sijoittamista. Mutta työvoi- minta järjestettäisiin, Vaasan työvoimapiiritoimis-
2098: matoimistojen ei tule yksinomaan avustaa työpai- to olisi sopiva tätä koetoimintaa varten. Tarkoitus-
2099: kan järjestämisessä. Kun kyseessä on paluumuutto ta varten tarvittaisiin erityinen pohjoismaisen
2100: ja asuinpaikan vaihtaminen, työntekijäin tulee työnvälittäjän virka.
2101: saada asiallista tietoa asunnosta, lasten päivähoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2102: dosta, koulunkäynnistä, verokysymyksistä jne. tavasti,
2103: Vaasan työvoimapiiritoimiston kautta tapahtu-
2104: va pohjoismainen muuttoliike on huomattava: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2105: viime vuonna ilmoittautui 792 työnhakijaa, joista 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2106: 198 sai työtä toimiston avulla. Ruotsissa annetaan 34.06.01 75 000 markkaa ''pohjoismaisen
2107: muunaville ihmisille monipuolista tietoa toisen työnvälittäjän '' viran perustamiseksi Vaa-
2108: paikkakunnan oloista. Myös meidän maassamme san työvoimapiiritoimistoon.
2109: tulee työvoimatoimistojen ottaa suurempi vastuu
2110: edellä mainitusta neuvonnasta.
2111:
2112: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
2113:
2114: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
2115: Mats Nyby Ole Norrback Sten Söderström
2116: Elisabeth Rehn
2117: 1368 1984 rd.
2118:
2119: Finansmotion nr 1273
2120:
2121:
2122:
2123:
2124: Nordman m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för bostadsforskning
2125:
2126:
2127:
2128: Tili Riksdagen
2129:
2130: Enligt 18 § lagen om bostadsproduktion bevil- get reellt bara 40 % av anslagen år 1971. I bud-
2131: jas forskningsanslag för sociala, administrativa, getförslaget för år 1985 finns upptaget 2 150 000
2132: ekonomiska och tekniska undersökningar och ut- mk, vilket är under 1 promille av utbetalningen
2133: redningar rörande bostadsproduktion, experi- av bostadslån år 1985. Med beaktande av de stora
2134: mentbyggen, boende och andra bostadspolitiska utmaningar bostadspolitiken står inför under det-
2135: frågor. Detta utgör sammantaget ett synnerligen ta decennium är forskningsanslagen för bostads-
2136: viktigt forskningsområde som berör människans forskning klart underdimensionerade.
2137: boende, boendekostnader, boendemiljön och sist På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
2138: och slutligen människornas trivsel och välfärd i samt,
2139: samhället.
2140: De senaste åren har dock i statsbudgeten ansla- att Rzksdagen i statsförslaget för år 1985
2141: gits alldeles otillräckliga medel för detta ändamål. på momentet 35.45.50 i tillägg upptar
2142: Anslagen för bostadsforskning är i 1984 års bud- 500 000 mark för bostadsforskningen.
2143:
2144: Helsingfors den 27 september 1984
2145:
2146: Håkan Nordman Gunnar Jansson Boris Renlund
2147: Sten Söderström Håkan Malm Ole Wasz-Höckert
2148: Mats Nyby Henrik Westerlund Ole Norrback
2149: Elisabeth Rehn
2150: 1984 vp. 1369
2151:
2152: Raha-asia-aloite n:o 1273 Suomennos
2153:
2154:
2155:
2156:
2157: Nordman ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta asuntotutki-
2158: mukseen
2159:
2160:
2161: Eduskunnalle
2162:
2163: Asuntotuotantolain 18 §:n nojalla myönnetään ti vain 40 % vuoden 1971 määrärahoista. Vuoden
2164: tutkimusmäärärahoja asuntojen tuotantoa, koera- 1985 tulo- ja menoarvioon on otettu 2 150 000
2165: kennustoimintaa, asumista ja muita asuntopoliit- mk, mikä on alle 1 promillen vuoden 1985 raken-
2166: tisia kysymyksiä koskevien sosiaalisten, hallinnol- nuslainojen maksuista. Ottaen huomioon raken-
2167: listen, taloudellisten ja teknisten tutkimusten ja nuspolitiikan suuret haasteet kuluvana vuosikym-
2168: selvitysten suorittamista varten. Tämä muodostaa menenä asuntotutkimuksen tutkimusmäärärahat
2169: kokonaisuutena hyvin tärkeän tutkimusalan, joka ovat selvästi alimitoitettuja.
2170: koskee ihmisten asumista, asumiskustannuksia, Ed~llä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2171: asumisympäristöä ja loppujen lopuksi ihmisen tavasti,
2172: viihtyvyyttä ja hyvinvointia yhteiskunnassa.
2173: Viime vuosina on valtion tulo- ja menoarvioon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2174: kuitenkin otettu aivan riittämättömästi varoja tätä 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2175: tarkoitusta varten. Vuoden 1984 tulo- ja menoar- 35.45.50 lisäyksenä 500 000 markkaa asun-
2176: vion asuntojen tutkimusmäärärahat ovat reaalises- totutkimusta varten.
2177:
2178: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
2179:
2180: Håkan Nordman Gunnar Jansson Boris Renlund
2181: Sten Söderström Håkan Malm Ole Wasz-Höckert
2182: Mats Nyby Henrik Westerlund Ole Norrback
2183: Elisabeth Rehn
2184: 1370 1984 rd.
2185:
2186: Finansmotion nr 1274
2187:
2188:
2189:
2190:
2191: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för stödjande av de fin-
2192: landssvenska folkhögskolorna
2193:
2194:
2195: Tili Riksdagen
2196:
2197: Folkhögskolorna innehar en mycket viktig roll Folkhögskolorna har även i stor utsträckning
2198: i folkbildningsarbetet i Finland. 1 dag tjänar folk- specialkurser av sådan karaktär, som annars är svå-
2199: högskolorna i hög grad som direkt yrkesutbildan- ra att anordna. Den kursverksamhet, som är syn-
2200: de skolor. Dessutom utgör undervisningen i folk- nerligen viktig, är ofta dyr att bedriva.
2201: högskolorna ofta en mycket god grund för vida- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
2202: reutbildning i högskolor. samt,
2203: Folkhögskolorna kämpar mycket ofta med eko-
2204: nomiska svårigheter. Många skolor är gamla och att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
2205: utslitna, både beträffande internat och undervis- på momentet 29.57.50(2) upptar 450 000
2206: ningsutrymmen. De skolor som byggt nya utrym- mark för förde/andet tzll de finlandssven-
2207: men eller renoverat gamla har mycket svårt att ska folkhögskolornas verksamhet.
2208: kl~ra av räntor och amorteringar på lån som de
2209: tvtngats uppta.
2210:
2211: Helsingfors den 21 september 1984
2212:
2213: Ole Norrback Elisabeth Rehn Boris Renlund
2214: Ole Wasz-Höckert Pär Stenbäck Gunnar Jansson
2215: Håkan Nordman Henrik Westerlund Håkan Malm
2216: 1984 vp. 1371
2217: Raha-asia-aloite n:o 1274 Suomennos
2218:
2219:
2220:
2221:
2222: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten kan-
2223: sanopistojen toiminnan tukemiseen
2224:
2225:
2226: Eduskunnalle
2227:
2228: Kansanopistoilla on varsin tärkeä tehtävä Suo- Kansanopistoissa pidetään paljon sellaisia eri-
2229: men kansansivistystyössä. Tällä hetkellä kansan- koiskursseja, joita muuten olisi vaikeata järjestää.
2230: opistot ovat suuressa määrin ammattikouluja. Tämän varsin tärkeän kurssitoiminnan harjoitta-
2231: Tämän lisäksi on kansanopistoissa tapahtuva ope- minen on useassa tapauksessa kallista.
2232: tus hyvänä pohjana korkeakouluissa tapahtuvalle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2233: jatkokoulutukselle. tavasti,
2234: Kansanopistoilla on usein taloudellisia vaikeuk-
2235: sia. Monet koulut ovat vanhoja ja loppuun kulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2236: neita; tämä koskee sekä oppilasasuntoloita että 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
2237: opetustiloja. Niillä opistoilla, jotka ovat rakenta- 29.57.50 alamomentzlle 2 450 000 mark-
2238: neet uusia tiloja tai uudistaneet vanhoja, on hyvin kaa jaettavaksi suomenruotsalaisten kan-
2239: vaikeata selvitä välttämättömien lainojen koroista sanopistojen toiminnan tukemiseen.
2240: ja kuoletuksista.
2241:
2242: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
2243:
2244: Ole Norrback Elisabeth Rehn Boris Renlund
2245: Ole Wasz-Höckert Pär Stenbäck Gunnar Jansson
2246: Håkan Nordman Henrik Westerlund Håkan Malm
2247: 1372 1984 rd.
2248:
2249: Finansmotion nr 1275
2250:
2251:
2252:
2253:
2254: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för de finlandssvenska folk-
2255: högskolornas utgifter
2256:
2257:
2258: Tili Riksdagen
2259:
2260: Folkhögskolorna innehar en mycket viktig roll Folkhögskolorna har även i stor utsträckning
2261: i folkbildningsarbetet i Finland. I dag tjänar folk- specialkurser av sådan karaktär, som annars är svå-
2262: högskolorna i hög grad som direkt yrkesutbildan- ra att anordna. Den kursverksamhet, som är syn-
2263: de skolor. Dessutom utgör undervisningen i folk- nerligen viktig, är ofta dyr att bedriva.
2264: högskolorna ofta en mycket god grund för vida- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
2265: reutbildning i högskolor. samt
2266: Folkhögskolorna kämpar mycket ofta med eko-
2267: nomiska svårigheter. Många skolor är gamla och att Rzksdagen i statsförslaget /ör år 1985
2268: utslitna, både beträffande internat och undervis- på momentet 29.57.52 upptar 450 000
2269: ningsutrymmen. De skolor som byggt nya utrym- mark /ör fördelandet tili de finlandssven-
2270: men eller renoverat gamla har mycket svårt att ska folkhögskolornas investeringar.
2271: klara av räntor och amorteringar på lån som de
2272: tvingats uppta.
2273:
2274: Helsingfors den 21 september 1984
2275:
2276: Ole Norrback Elisabeth Rehn Boris Renlund
2277: Ole Wasz-Höckert Pär Stenbäck Gunnar Jansson
2278: Håkan Nordman Henrik Westerlund Håkan Malm
2279: 1984 vp. 1373
2280:
2281: Raha-asia-aloite n:o 1275 Suomennos
2282:
2283:
2284:
2285:
2286: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten kan-
2287: sanopistojen menoihin
2288:
2289:
2290: Eduskunnalle
2291:
2292: Kansanopistoilla on varsin tärkeä tehtävä Suo- Kansanopistoissa pidetään paljon sellaisia eri-
2293: men kansansivistystyössä. Tällä hetkellä kansan- koiskursseja, joita muuten olisi vaikeata järjestää.
2294: opistot ovat suuressa määrin ammattikouluja. Tämän varsin tärkeän kurssitoiminnan harjoitta-
2295: Tämän lisäksi on kansanopistoissa tapahtuva ope- minen on useassa tapauksessa kallista.
2296: tus hyvänä pohjana korkeakouluissa tapahtuvalle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2297: jatkokoulutukselle. tavasti,
2298: Kansanopistoilla on usein taloudellisia vaikeuk-
2299: sia. Monet koulut ovat vanhoja ja loppuun kulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2300: neita; tämä koskee sekä oppilasasuntoloita että 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2301: opetustiloja. Niillä opistoilla, jotka ovat rakenta- 29.57.52 450 000 markkaa jaettavaksi
2302: neet uusia tiloja tai uudistaneet vanhoja, on hyvin suomenruotsalaisten kansanopistojen in-
2303: vaikeata selvitä välttämättömien lainojen koroista vestointeihin.
2304: ja kuoletuksista.
2305:
2306: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
2307:
2308: Ole Norrback Elisabeth Rehn Boris Renlund
2309: Ole Wasz-Höckert Pär Stenbäck Gunnar Jansson
2310: Håkan Nordman Henrik Westerlund Håkan Malm
2311:
2312:
2313:
2314:
2315: 173 4284003504
2316: 1374 1984 rd.
2317:
2318: Finansmotion nr 1276
2319:
2320:
2321:
2322:
2323: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för Svenska Litteratursäll-
2324: skapet i Finland för ett traditionsarkiv i Vasa
2325:
2326:
2327: Tili Riksdagen
2328:
2329: I svenska Österbotten har man länge insett be- bottens bykistor och materia! rörande de livaktiga
2330: hovet av ett tradionsarkiv, som kunde tilivarata österbottniska folkrörelserna.
2331: och levandegöra etnologiskt och folkloristiskt ma- Riksdagen har två år i följd gett ansl~g för in-
2332: teria! i landskapet. Statliga myndigheter har upp- samling av traditionsmaterial i svenska Osterbot-
2333: märksamgjorts på behovet av en aktiv arkivverk- ten. Riksdagens beslut kan ses som ett principiellt
2334: samhet bl.a. av Svenska Österbottens landskaps- erkännande av den verksamhet, som bedrivs i
2335: förbund och Svenska litteratursällskapet i Fin- svenska Österbotten på det här området. I konse-
2336: land. kvensens namn kan nästa år en uppföljning ske så
2337: Svenska litteratursällskapets Folkkultursarkiv att ett traditionsarkiv grundas i Vasa som en av-
2338: har ett ovärderligt etnologiskt och folkloristiskt delning inom folkkultursarkivet.
2339: materia!, som samlats in under snart ett sekel men Det är angeläget, att det fortfarande jämförel-
2340: med en särskild intensitet under de fyra senaste sevis mycket enhetliga och för traditionsforsk-
2341: decennierna. En betydande del av detta materia! ningen givande område, som det svenska kustom-
2342: härrör från Österbotten. Detta materia! håller på rådet i Österbotten utgör, bereds möjlighet tili
2343: att mikrofilmas såsom en säkerhetsåtgärd. Littera- förvaring och bearbetning av materia!, som tillva-
2344: tursällskapet anser att det är viktigt att kopiorna ratagits där. Arkivverksamhet av ovan skisserat
2345: förvaras på en annan plats än huvudarkivet. I Vasa slag skulle kunna ge området en betydande kultu-
2346: finns för detta ändamål brandsäkra arkivutrym- rell stimulans.
2347: men tili förfogande i anslutning tilllandskapsför- Ändamålsenliga utrymmen för det planerade
2348: bundets och Finlands svenska folkmusikinstituts traditionsarkivet kan ställas tili förfogande i Vasa.
2349: arkiv. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura har depo- För att framgångsrikt kunna bedriva arkivverk-
2350: nerat sina motsvarande kopior i en arkivavdelning samheten bor vid arkivet inrättas följande tjäns-
2351: i Joensuu. ter: en arkivarietjänst, en assistenstjänst och en
2352: Om det planerade arkiveti Vasa får tillgång tili kanslisttjänst.
2353: kopior av sällskapets samlingar, kommer det att Med hänvisning tili ovan anförda föreslår un-
2354: kunna på ett värdefullt sätt betjäna studerandena dertecknade,
2355: i Österbotten, men också allmänheten och den lo-
2356: kala österbottniska forskningen. att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
2357: Ett traditionsarkiv i Vasa skulle i samarbete på moment 29.99.50 upptar 300 000 mark
2358: med Folkkultursarkivet i Helsingfors kunna bedri- åt Svenska Litteratursällskapet i Finland
2359: va materialinsamling i Österbotten, men även för grundandet av ett traditionsarkiv i Vasa
2360: kunna ta hand om äldre arkivalier, som nu är som en avdelning under folkkultursarkivet
2361: utspridda i landskapet och svårtillgängliga. Ett ös- som upprätthålls av Svenska Litteratur-
2362: terbottniskt tradiotionsarkiv kunde också invente- sällskapet i Finland.
2363: ra och tilivarata det värdefulla materialet i Öster-
2364:
2365: Helsingforsden 21 september 1984
2366:
2367: Ole Norrback Håkan Nordman
2368: Boris Renlund Håkan Malm
2369: 1984 vp. 1375
2370:
2371: Raha-asia-aloite n:o 1276 Suomennos
2372:
2373:
2374:
2375:
2376: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Litteratursällska-
2377: pet i Finland -nimiselle järjestölle perinnearkiston perustamiseksi
2378: Vaasaan
2379:
2380: Eduskunnalle
2381:
2382: Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on jo kauan tie- kirstujen sisältämää materiaalia sekä vilkkaita
2383: dostettu tarve perustaa perinnearkisto, joka tal- pohjalaisia kansantoimintoja koskevaa materiaa-
2384: lentaisi ja elvyttäisi maakunnan etnologista ja lia.
2385: kansantietouteen perustavaa materiaalia. Aktiivi- Eduskunta on jo kahtena perättäisenä vuonna
2386: sen arkistoimitoiminnan tarpeeseen ovat valtio- myöntänyt määrärahan perinnemateriaalin kerää-
2387: vallan huomiota kiinnittäneet mm. Svenska Ös- miseksi ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Eduskun-
2388: terbottens landskapsförbund ja Svenska Littera- nan päätöstä voidaan pitää periaatteellisena tun-
2389: tursällskapet i Finland. nustuksena toiminnasta, jota harjoitetaan ruotsin-
2390: Svenska Litteratursällskapets Folkkultursarkivil- kielisellä Pohjanmaalla tällä alalla. Johdonmukai-
2391: la on korvaamatonta etnologista ja kansantietou- suuden nimissä tästä tulisi seurata, että Vaasaan
2392: teen perustuvaa materiaalia, jota on kerätty lähes perustettaisiin perinnearkisto, joka olisi Folkkul-
2393: vuosisadan ajan, mutta erityisen voimaperäisesti tursarkivetin sisäinen osasto.
2394: neljän viime vuosikymmenen aikana. Suuri osa On tärkeätä, että vieläkin melko yhtenäiselle ja
2395: tästä materiaalista on peräisin Pohjanmaalta. Tätä perinnetutkimuksen kannalta antoisalle alueelle,
2396: materiaalia mikrofilmataan parhaillaan eräänlai- jollainen Pohjanmaan rannikkoalue on, annettai-
2397: sena varmuustoimenpiteenä. Litteratursällskapet siin mahdollisuus tallentaa ja käsitellä alueelta tal-
2398: pitää tärkeänä, että jäljennöksiä säilytetään muu- lennettua materiaalia. Edellä kaavailtu arkistotoi-
2399: alla kuin pääarkistossa. Vaasassa on tätä varten so- minta saattaisi merkitä alueelle huomattavaa kult-
2400: pivia tulenkestäviä arkistotiloja käytettävissä maa- tuurin elvytystä.
2401: kuntaliiton ja Suomen ruotsinkielisen kansanmu- Suunniteltua perinnearkistoa varten tarkoituk-
2402: siikkiopiston arkistoissa. Suomalaisen Kirjalli- senmukaiset tilat ovat käytettävissä Vaasassa. Jotta
2403: suuden Seura on sijoittanut vastaavanlaiset jäl- arkistoimityötä voitaisiin tehdä menestyksekkääs-
2404: jennöksensä Joensuussa sijaitsevaan arkisto-osas- ti, arkistoon tulee perustaa seuraavat toimet: ar-
2405: toonsa. kistonhoitajan toimi, assistentin toimi ja kanslis-
2406: Jos Vaasaan suunniteltu arkisto saa käytettäväk- tin toimi.
2407: seen seuran kokoelmien jäljennökset, se pystyy ar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2408: vokkaalla tavalla palvelemaan Pohjanmaan opis- tavasti,
2409: kelijoita samoin kuin yleisöä ja paikallista tutki-
2410: mustyötä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2411: Vaasan perinnearkisto voisi yhteistyössä Helsin- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2412: gissä sijaitsevan kansankulttuuriarkiston kanssa 29.99.50 300000 markan määrärahan
2413: harjoittaa materiaalin keräilytyötä Pohjanmaalla Svenska Litteratursällskapet i Finland rf:ää
2414: ja samalla ottaa haltuunsa vanhoja pienarkistoja, varten Vaasaan perustettavaa perinnearkis-
2415: jotka nyt ovat hajallaan maakunnassa ja vaikeasti toa varten, joka olisi Folkkultursarkivetin
2416: tavoitettavissa. Pohjalainen perinnearkisto voisi osasto ja jota yllåpitäisi Svenska Litteratur-
2417: myös Iuetteloida ja tallentaa Pohjanmaan kylä- sällskapet i Finland
2418:
2419: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
2420:
2421: Ole Norrback Håkan Nordman
2422: Boris Renlund Håkan Malm
2423: 1376 1984 rd.
2424:
2425: Finansmotion nr 1277
2426:
2427:
2428:
2429:
2430: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag tili stöd för musikfest-
2431: spelen i Korsholm
2432:
2433:
2434: Tili Riksdagen
2435:
2436: Musikfestspelen i Korsholm har anordnats två Musikfestspelen i Korsholm är de enda i sitt
2437: år i följd. Festspelen har blivit en stor framgång slag på finlandssvenskt håll. De musikfestspel som
2438: såväl konstnärligt som publikmässigt. anordnats på annat håll, bl.a. i Kuhmo, har ut-
2439: Högklassiga kulturevenemang av den art Mu- gjort förebilder för musikfestspelen i Korsholm.
2440: sikfestspelen i Korsholm utgör, kan åtminstone Men självfallet har man försökt ge spelen sin egen
2441: inte i början bära sina egna kostnader. Det är na- prägel.
2442: turligt att samhället stöder sådana kulturevene- Med hänvisning tili ovanstående föreslås här-
2443: mang. Nämnas kan att musikfestspelen fått eko- med,
2444: nomiska bidrag av en del fonder samt av kommu-
2445: nen. Trots det, och med tanke på musikfestspe- att Rzksdagen i statsförslaget för år 1985
2446: lens internationella karaktär, är det motiverat att på moment 29.90.52 upptar ett anslag om
2447: musikfestspelen erhåller ekonomiskt stöd av stats- 300 000 mark för understöd av musikfest-
2448: makten. spelen i Korsholm.
2449:
2450: Helsingforsden 21 september 1984
2451:
2452: Ole Norrback Håkan Nordman
2453: Boris Renlund Håkan Malm
2454: 1984 vp. 1377
2455:
2456: Raha-asia-aloite n:o 1277 Suomennos
2457:
2458:
2459:
2460:
2461: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustasaaren musiikkijuh-
2462: lien tukemiseen
2463:
2464:
2465: Eduskunnalle
2466:
2467: Mustasaaren musiikkijuhlat on järjestetty kah- Mustasaaren musiikkijuhlat ovat ainutlaatuiset
2468: tena perättäisenä vuotena. Juhlilla on ollut valtava suomenruotsalaisella taholla. Muualla maassam-
2469: menestys sekä taiteelliselta että osanottajien mää- me, mm. Kuhmossa, järjestetyt musiikkijuhlat
2470: rän kannalta. ovat olleet Mustasaaren musiikkijuhlien esikuva-
2471: Mustasaaren musiikkijuhlien kaltaiset, tasoltaan na. Juhlille on luonnollisesti pyritty antamaan
2472: korkeat kulttuuritapahtumat eivät ainakaan aluksi oma leimansa.
2473: pysty kattamaan kulujaan. On luonnollista, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2474: yhteiskunta tukee tällaisia kulttuuritapahtumia. tavasti,
2475: On syytä mainita, että musiikkijuhlat ovat saaneet
2476: taloudellista tukea eräiltä rahastoilta ja kunnalta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2477: Tästä huolimatta ja ajatellen musiikkijuhlien kan- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2478: sainvälistä luonnetta on perusteltua, että musiik- 29.90.52 300 000 markkaa Mustasaaren
2479: kijuhlat saavat taloudellista tukea valtiolta. musiikkzj'uhlien tukemiseen.
2480: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
2481:
2482: Ole Norrback Håkan Nordman
2483: Boris Renlund Håkan Malm
2484: 1378 1984 rd.
2485:
2486: Finansmotion nr 1278
2487:
2488:
2489:
2490:
2491: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag till stöd för de finlands-
2492: svenska hembygdsföreningarna
2493:
2494:
2495: Till Riksdagen
2496:
2497: De finlandssvenska hembygdsföreningarna ut- föreningar har ofta skapats som ett resultat av pri-
2498: för ett kulturellt värdefullt arbete. Arbetet för att vata insatser. De flesta föreningar åtnjuter också
2499: bevara och sanera gamla byggnader, samla gamla kommunalt bidrag av varierande storlek. Under
2500: redskap och dokument samt att föra vidare gamla senaste år har de finlandssvenska hembygdsför-
2501: traditioner är ovärderligt. Trots knappa ekono- eningarna erhållit statligt understöd. Mot bak-
2502: miska resurser har man genom idogt frivilligt ar- grunden av den kulrurellt värdefulla insats dessa
2503: bete skapat miljöer, som på ett naturligt sätt föreningar gör är det skäl att också i fortsättningen
2504: åskådliggör boendet, arbetet och näringarna i ge föreningarna stöd.
2505: gamla tider. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
2506: Hantverk, jordbruk, fiske, sjöfart, m.m. finns samt,
2507: representerade på museiområden runtom i
2508: Svenskfinland. 1 praktiskt taget varje kommun attRiksdagen i statsförslaget för år 1985
2509: finns ett eller flera museiområden, som upprätt- på momentet 29.99.50 upptar 350 000
2510: hålls av just hembygdsföreningarna. mark för att understöda de finlandssvenska
2511: De ekonomiska resurserna för dessa hembygds- hembygdsföreningarna.
2512:
2513: Helsingforsden 21 september 1984
2514:
2515: Ole Norrback Elisabeth Rehn Boris Renlund
2516: Ole Wasz-Höckert Pär Stenbäck Gunnar Jansson
2517: Håkan Nordman Henrik Westerlund Håkan Malm
2518: 1984 vp. 1379
2519:
2520: Raha-asia-aloite n:o 1278 Suomennos
2521:
2522:
2523:
2524:
2525: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten ko-
2526: tiseutu yhdistysten tukemiseen
2527:
2528:
2529: Eduskunnalle
2530:
2531: Suomenruotsalaiset kotiseutuyhdistykset suorit- Näiden kotiseutuyhdistysten varat on usein saa-
2532: tavat arvokasta kulttuurityötä. Työ vanhojen ra- tu yksityistä tietä. Useimmat yhdistykset saavat
2533: kennusten säilyttämiseksi tai saneeraamiseksi, myös eri suuruisia kunnallisia avustusmääräraho-
2534: vanhojen työkalujen ja asiakirjojen keräämiseksi ja. Viime vuosina ovat suomenruotsalaiset yhdis-
2535: sekä vanhojen perinteiden jatkamiseksi on korvaa- tykset saaneet valtionapua. Ottaen huomioon näi-
2536: matonta. Vaikka taloudelliset voimavarat ovat ol- den yhdistysten suorittaman arvokkaan kulttuu-
2537: leet niukat, on uutteralla vapaaehtoisella työllä rityön on syytä myös jatkaa yhdistysten tuke-
2538: luotu ympäristöjä, jotka luonnollisella tavalla ha- mista.
2539: vainnollistavat entisaikojen asumista, työtä ·ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2540: elinkeinoja. taen,
2541: Eri puolilla Suomen ruotsinkielisiä alueita ole-
2542: vissa museoyksiköissä ovat edustettuina eri alat, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2543: kuten käsityöt, maanviljely, kalastus jne. Käytän- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttile
2544: nöllisesti katsoen joka kunnassa on yksi tai useam- 29.99.50 350 000 markkaa suomenruotsa-
2545: pia museoalueita, joita juuri kotiseutuyhdistykset laisten kotiseutuyhdistysten tukemiseksi.
2546: ylläpitävät.
2547:
2548: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
2549:
2550: Ole Norrback Elisabeth Rehn Boris Renlund
2551: Ole Wasz-Höckert Pär Stenbäck Gunnar Jansson
2552: Håkan Nordman Henrik Westerlund Håkan Malm
2553: 1380 1984 rd.
2554:
2555: Finansmotion nr 1279
2556:
2557:
2558:
2559:
2560: Norrback m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för införskaffande av
2561: oljebekämpningsmateriel
2562:
2563:
2564: Till Riksdagen
2565:
2566: På ett mycket beklagligt sätt uppmärksamma- språk om att våra kustregioner bättre bör utrustas
2567: des vi nyligen på, att Finlands oljebekämpnings- med oljebekämpningsmateriel. Med hänvisning
2568: förmåga inte är tillnärmelsevis tillräcklig. Olje- till detta föreslår vi undertecknade att materiel in-
2569: olyckan i Kvarkenregionen talade sitt tydliga förskaffas enligt följande dispositionsplan:
2570:
2571: Tot.kost. 1985
2572: 1. Ett Hylje-fartyg av den moderniserade typen (50 m) dvs. ett multipurpose-
2573: fartyg ........................ · ·. · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · 27 mmk 2 mmk
2574: 2. Fartyg av Oilityp ( 19 m) Oili IV med placering i Vasa ................. . 5 mmk 5 mmk
2575: 3. Havslänsor lämpliga för bruk i öppna havet och dimensionerade för vind-
2576: styrkor 8-10 m/sek. Placering i Abo, Vasa och Uleåborg, 500 meter per
2577: station ......................................................... . 3 mmk 3 mmk
2578: Summa 35 mmk 10 mmk
2579:
2580: På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
2581: samt,
2582: 10 000 000 markför införskaffande av olje-
2583: att Rzksdagen i statsförslaget /ör år 1985 materiel i enlighet med ovanstående dis-
2584: på momentet 35.26.70 i tzllägg upptar positionsplan.
2585:
2586: Helsingfors den 25 september 1984
2587:
2588: Ole Norrback Elisabeth Rehn Boris Renlund
2589: Ole Wasz-Höckert Pär Stenbäck Gunnar Jansson
2590: Håkan Nordman Henrik Westerlund Håkan Malm
2591: 1984 vp. 1381
2592:
2593: Raha-asia-aloite n:o 1279 Suomennos
2594:
2595:
2596:
2597:
2598: Norrback ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta öljyntorjun-
2599: takaluston hankintaan
2600:
2601:
2602: Eduskunnalle
2603:
2604: Varsin valitettavalla tavalla kiinnitettiin huo- kieltä siitä, että rannikkoalueemme on varustetta-
2605: miotamme äskettäin siihen, että Suomen öljyn- va runsaammalla öljyntorjuntakalustolla. Edellä
2606: torjuntakyky ei ole läheskään riittävä. Merenkur- olevaan viitaten ehdotamme, että kalustoa hanki-
2607: kun alueella tapahtunut öljyvahinko puhui selvää taan alla olevan erittelyn mukaisesti:
2608:
2609: Kok.kust. 1985
2610: 1. Uudenaikaista tyyppiä (50 m) oleva Hylje-alus eli ns. monikäyttöalus .... . 27 mmk 2 mmk
2611: 2. Oili-tyyppinen alus (19m) Oili IV sijoituspaikkanaan Vaasa ............ . 5 mmk 5 mmk
2612: 3. Avomerelle sopivia öljypuomeja, jotka soveltuvat 8-10 m/sek. tuulelle, sijoi-
2613: tuspaikat: Turku, Vaasa ja Oulu, 500 m asemaa kohti ................. . 3 mmk 3 mmk
2614: Yhteensä 35 mmk 10 mmk
2615:
2616: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2617: taen,
2618: 35.26. 70 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
2619: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden öljyntorjuntakaluston hankkimiseksi edel-
2620: 1985 tulo- ja menoarvioon momenti//e lä olevan erittelyn mukaisesti.
2621:
2622: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
2623:
2624: Ole Norrback Elisabeth Rehn Boris Renlund
2625: Ole Wasz-Höckert Pär Stenbäck Gunnar Jansson
2626: Håkan Nordman Henrik Westerlund Håkan Malm
2627:
2628:
2629:
2630:
2631: 174 4284003504
2632: 1382 1984 rd.
2633:
2634: Finansmotion nr 1280
2635:
2636:
2637:
2638:
2639: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av lager-
2640: byggnad för oljeskyddsmateriel i Vasa
2641:
2642:
2643: Till Riksdagen
2644:
2645: I anslutning till motionen rörande införskaffan- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
2646: de av oljebekämpningsmateriel, mom. 35.26.70, samt
2647: önskar vi undertecknade ytterligare komplettera
2648: beredskapen för oljeolyckor, genom att anhålla att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
2649: om att lagerutrymmen för oljeskyddsmateriel på momentet 35.26. 74 i tzllägg upptar
2650: byggs i Vasa. Kostnaderna skulle omfatta 1,5 1 500 000 mark för byggande av lagerut-
2651: mmk för år 1985. Vasa stad har redan reserverat rymmen för oljeskyddsmateriel i Vasa.
2652: tomtmark för byggnaden.
2653:
2654: Helsingfors den 25 september 1984
2655:
2656: Ole Norrback Elisabeth Rehn Boris Renlund
2657: Ole Wasz-Höckert Pär Stenbäck Gunnar Jansson
2658: Håkan Nordman Henrik Westerlund Håkan Malm
2659: 1984 vp. 1383
2660:
2661: Raha-asia-aloite n:o 1280 Suomennos
2662:
2663:
2664:
2665:
2666: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntakaluston
2667: varastotilojen rakentamiseen Vaasaan
2668:
2669:
2670: Eduskunnalle
2671:
2672: Öljyntorjuntakaluston hankkimiseksi tehtyyn Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2673: aloitteeseen liittyen, joka koskee momenttia taen,
2674: 35 .26. 70, haluamme edelleen täydentää öljyntor-
2675: juntavalmiutta anomalla, että Vaasaan rakenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2676: taan öljyntorjuntakalustoa varten varastotilat. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
2677: Kustannukset tästä olisivat 1, 5 mmk vuonna 35.26. 741isäyksenä 1500 000 markkaa öl-
2678: 1985. Vaasan kaupunki on jo varannut tontin ra- jyntorjuntakaluston varastottiojen rakenta-
2679: kennusta varten. miseksi Vaasaan.
2680:
2681: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
2682:
2683: Ole Norrback Elisabeth Rehn Boris Renlund
2684: Ole Wasz-Höckert Pär Stenbäck Gunnar Jansson
2685: Håkan Nordman Henrik Westerlund Håkan Malm
2686: 1384 1984 rd.
2687:
2688: Finansmotion nr 1281
2689:
2690:
2691:
2692: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag till Svenska Byggmästare-
2693: förbundet i Finland rf. för publicering av en byggnadskalender
2694:
2695:
2696: Till Riksdagen
2697:
2698: Tryckning och utgivning av facklitteratur i små förordningen, Byggbestämmelsesamlingen, den
2699: upplagor blir ofta oproportionerligt dyr. Facklitte- nya Marktäktslagen o.s.v. Här framträder kalen-
2700: ratur på svenska säljs sällan i stora upplagor i vårt deros karaktär som handbok tydligt, en mängd
2701: land. För att kunna ge ut facklitteratur behövs material samlat inom samma pärmar som eleveroa
2702: ofta olika stödformer. skulle vara tvungna att skaffa ändå. Eleveroa spa-
2703: Svenska Byggmästareförbundet i Finland r.f. rar pengar genom att köpa BK! Avdelningen Av-
2704: ger årligen ut en bok som heter Byggnadskalen- tai och atvoden föreslås årligen utvidgad med
2705: dero. bl.a. byggmästaroas kollektivavtal men trots flera
2706: Ändamålet med BK har varit detsamma ända försök tillåter inte Yksityistoimialojen rakennus-
2707: sedan 1929, att betjäna medlemmarna och andra mestariliitto att deras avtal publiceras med moti-
2708: som har med praktisk byggnadsverksamhet att veringen att det är endast deras medlemmar som
2709: göra. Idag kan man säga att kalendero betjänar a) får ta del av det. Bygglexikon avser att hjälpa alla
2710: medlemmaroa, b) elever och lärare vid tekniska- som har svårigheter med finskan. Att döma av de
2711: och yrkesskolor, c) kommunala och statliga myn- telefonsamtal som kommit är statsrådets översätt-
2712: digheter, d) byggnadsfirmor och e) personer som ningsbyrå den som har det största behovet! Ur-
2713: sysslar med praktisk byggnadsverksamhet. Inne- sprungligen var det meningen att kalendero skul-
2714: hållet i kalendero har under de gångna åren i le vara ett hjälpmedel för eleveroa vid de tekniska
2715: princip varit detsamma åtminstone till en del. skoloroa. Överraskande nog är kalendero i stor an-
2716: Detta beror på att i kalendero samlats just sådana vändning även bland yrkesskoloroa!
2717: uppgifter som användaroa har nytta av. Trots att De tre avdelningaroa som inte betjänar elever-
2718: tekniken gått framåt med stormsteg så byggs ett oa är kallade Byggkunskap, Egnahemsbyggande
2719: hus i dag på samma sätt som på 1920-talet. Därför och Matrikel. 1 avdelningen Byggkunskap ingår
2720: har innehållet i kalendero varit detsamma under en artikel som förklarar bestämmelseroa om be-
2721: hela tiden. Allt från början har kalendero använts tongkonstruktioner som även eleveroa använder.
2722: i de tekniska skoloroa. Under åren som gått har Finansieringen av Byggnadskalendern har alltid
2723: innehållet utökats så att det allt bättre och bättre varit problematisk. Trots att en betydande del av
2724: lämpar sig för eleveroa vid de tekniska skoloroa. kostnaderoa kan täckas med annonser har det bli-
2725: Kalendero har åtta avdelningar varav fem speciellt vit svårt att kunna täcka kosrnaderoa. Eftersom
2726: är nyttiga för eleveroa. Det är avdelningaroa Ma- kalendero används som bok i undervisningen i de
2727: tematik, Konstruktion, Bestämmelser, Avtal och svenska tekniska läroanstalteroa i vårt land vore
2728: arvoden samt Bygglexikon. SBF har beaktat sko- det rimligt att staten skulle stöda utgivningen.
2729: loroas behov bl.a. genom att en representant för Med ovanstående motivering anhåller under-
2730: Vasa Tekniska läroanstalt sitter med i redaktionen tecknade om
2731: för kalendero. Hans önskemål har bl.a. lett till att
2732: avdelningen Matematik har omarbetats och utö- att Riksdagen i statsförs/aget för år 1985
2733: kats så att den bättre motsvarar dagens behov. Ta- på moment 29.99.50 upptar 120 000 mark
2734: belleroa i avdelningen Konstruktion är unika. Be- som bidrag tzl/ Svenska Byggmästareför-
2735: stämmelseroa är den avdelning eleveroa mest an- bundet i Finland r.f för utgivning av
2736: vänder. Här finns publicerat Byggnadslagen och Byggnadska/endern.
2737: Helsingfors den 21 september 1984
2738:
2739: Ole Norrback Håkan Nordman
2740: Boris Renlund Håkan Malm
2741: 1984 vp. 1385
2742:
2743: Raha-asia-aloite n:o 1281 Suomennos
2744:
2745: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Byggmästareför-
2746: bundet i Finland rf. -nimiselle yhdistykselle rakennuskalenterin
2747: julkaisemiseen
2748:
2749: Eduskunnalle
2750:
2751: Ammattikirjallisuuden painattaminen ja jul- kirjana; samoihin kansiin on koottuna suuri mää-
2752: kaiseminen pieninä painoksina tulee usein suh- rä materiaalia, joka oppilaiden olisi joka tapauk-
2753: teettoman kalliiksi. Ruotsinkielistä ammattikirjal- sessa pakko hankkia. Oppilaat säästävät ostamalla
2754: lisuutta myydään harvoin suurina painoksina BK:n! Sopimuksia ja palkkioita käsittelevää osas-
2755: maassamme. Ammattikirjallisuuden julkaisemi- toa ehdotetaan vuosittain laajennettavaksi sisällyt-
2756: seksi tarvitaan usein erilaisia tukitoimia. tämällä siihen mm. rakennusmestareiden työeh-
2757: Svenska Byggmästareförbundet i Finland rf. tosopimus, mutta lukuisista yrityksistä huolimatta
2758: julkaisee vuosittain Byggnadskalendern-nimistä yksityistoimialojen rakennusmestariliitto ei salli
2759: kirjaa. sopimustaan julkaistavan perustellen sitä sillä, et-
2760: BK:n tarkoitus on ollut sama vuodesta 1929 tä ainoastaan heidän omat jäsenensä ovat oikeute-
2761: lähtien, nimittäin palvella jäseniä ja muita, jotka tut saamaan sen tietoonsa. Rakennussanakirjan
2762: ovat tekemisissä käytännön rakennustoiminnan tarkoituksena on auttaa kaikkia, joilla on vaikeuk-
2763: kanssa. Tällä hetkellä voidaan kalenterin sanoa sia suomen kielessä. Lukuisista puhelinsoitoista
2764: palvelevan a) jäseniä, b) teknillisten koulujen ja päätellen suurin tarve olisi valtioneuvoston kään-
2765: ammattikoulujen oppilaita ja opettajia, c) kunnan nöstoimistolla! Alunperin oli tarkoitus, että ka-
2766: ja valtion virkamiehiä, d) rakennusliikkeitä ja e) lenteri olisi teknillisten koulujen apuväline. Yllät-
2767: henkilöitä, jotka ovat tekemisissä käytännön ra- tävää kyllä kalenteri on yleisessä käytössä myös
2768: kennustoiminnan kanssa. Kalenterin sisältö on ammattikouluissa!
2769: kuluneiden vuosien aikana ollut ainakin osittain Kalenterin kolme osastoa, jotka eivät ole avuksi
2770: periaatteessa sama. Tämä johtuu siitä, että kalen- oppilaille, ovat nimeltään Rakennustieto, Oma-
2771: teriin on kerätty juuri sellaisia tietoja, joista sen kotirakentaminen ja Matrikkeli. Rakennustieto-
2772: käyttäjille on hyötyä. Vaikka tekniikka on valta- osastoon sisältyy artikkeli, jossa selvitetään betoni-
2773: vasti edistynyt, talot rakennetaan tällä hetkellä sa- rakennelmia koskevia määräyksiä; tätä artikkelia
2774: malla tavalla kuin 1920-luvulla. Tästä syystä ka- käyttävät myös oppilaat.
2775: lenterin sisältö on ollut koko ajan sama. Aivan Byggnadskalenderin rahoitus on aina ollut on-
2776: alusta saakka on kalenteria käytetty teknillisissä gelmallinen. Vaikka huomattava osa kustannuk-
2777: kouluissa. Kalenterissa on kahdeksan osastoa, jois- sista voidaan peittää ilmoitustuloilla, kaikkien
2778: ta erityisesti viisi on oppilaiden kannalta hyödylli- kustannusten kattaminen on tullut yhä vaikeam-
2779: siä. Nämä osastot ovat Matematiikka, Rakentami- maksi. Koska kalenteria käytetään oppikirjana
2780: nen, Määräykset, Sopimukset ja palkkiot ja Ra- maamme ruotsinkielisissä teknillisissä oppilaitok-
2781: kennussanakirja. SBF on ottanut koulujen tarpeet sissa, olisi kohtuullista, että valtio tukisi sen jul-
2782: huomioon mm. siten, että Vaasan teknillisen op- kaisemista.
2783: pilaitoksen edustaja on mukana kalenterin toimi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2784: tuksessa. Hänen toivomuksestaan on matematii- tavasti,
2785: kan osasto BK 83:ssa laadittu uudelleen ja sitä on
2786: lisätty vastaamaan paremmin tämän päivän vaati- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2787: muksia. Rakentamisosaston raulukot ovat ainut- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2788: laatuisia. Määräykset ovat ehkä oppilaiden eniten 29.99.50 120 000 markkaa Svenska Bygg-
2789: käyttämä osasto. Siinä on julkaistu rakennuslaki ja mästare/örbundet i Finland rf:lle Bygg-
2790: -asetus, rakennusmääräyskokoelma, uusi maa- nadskalendern -nimisen teoksen julkaise-
2791: aineslaki jne. Tästä selviää kalenterin luonne käsi- misen tukemiseksi.
2792: Helsingissä 21 päivänä syysbmta 1984
2793:
2794: Ole Norrback lfåkan Nordman
2795: Boris Renlund lfåkan Malm
2796: 1386 1984 rd.
2797:
2798: Finansmotion nr 1282
2799:
2800:
2801:
2802: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag som stöd för forskning
2803: angående övergång från djurförsök till alternativa forsknings-
2804: metoder
2805:
2806:
2807: Till Riksdagen
2808:
2809: Årligen dör 400 000 försöksdjur i 140 finländs- 3) Djurförsök får ej göras ifall det är möjligt
2810: ka laboratorier. En del av forskningen har som att göra ifrågavarande experiment med alternati-
2811: mål att ta fram mediciner åt människor och djur. va metoder eller de har bevisligen gjorts tidigare
2812: En del av den forskning som bedrivs med 4) Plågsamma djurförsök måste göras med
2813: försöksdjur syftar emellertid också till att testa tillhjälp av anestesi och försöksdjuren bör avlivas
2814: olika kosmetiska preparat. Det borde vara en före narkosen upphör.
2815: självklarhet att försök på djur inte genomförs om Det borde omedelbart skapas ekonomiska
2816: andra metoder kan användas. 1 många fall finns förutsättningar för att övergå till alternativa
2817: det alternativa forskningsmetoder. forskningsmetoder.
2818: I övriga Nordiska Iänder har djurförsökslagen På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
2819: förnyats för många år sedan. Det är nödvändigt samt
2820: att snabbt stadga en djurförsökslag också till vårt
2821: land vilken uppfyller följande villkor: att Riksdagen i statsförslaget för år
2822: 1) Djurförsöken skall vara beroende av till- 1985 på momentet 30.80.50 i tilliigg
2823: stånd upptar 50 000 mark som stöd åt forsk-
2824: 2) Djurförsöken skall begränsas till försök som ning diir man övergår från djurförsök tili
2825: är till nytta för människors eller djurs hälsa alternativa forskningsmetoder.
2826:
2827: Helsingfors den 28 september 1984
2828:
2829: Mats Nyby Kaj Bärlund Markus Aaltonen
2830: Mikko Rönnholm Kari Urpilainen
2831: 1984 vp. 1387
2832:
2833:
2834: Raha-asia-aloite n:o 1282 Suomennos
2835:
2836:
2837:
2838:
2839: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinkokeista muihin tutki-
2840: musmenetelmiin siirtymistä koskevaan tutkimukseen
2841:
2842:
2843: Eduskunnalle
2844:
2845: Vuosittain kuolee 400 000 koe-eläintä 140 suo- 3) Eläinkokeita ei saa tehdä, jos on mahdollis-
2846: malaisessa laboratoriossa. Osalla tutkimuksesta ta tehdä kyseiset kokeet vaihtoehtoisin menetel-
2847: on tavoitteena ihmisiä ja eläimiä varten tarkoitet- m~n tai jos ne on todistettavasti tehty aikaisem-
2848: tujen lääkkeiden aikaansaaminen. Osa koe-eläi- mm
2849: millä tapahtuvasta tutkimuksesta tähtää kuiten- 4) Tuskalliset eläinkokeet on tehtävä käyttä-
2850: kin myös erilaisten kosmeettisten valmisteiden mällä nukutusta ja koe-eläimet tulee lopettaa
2851: kokeiluun. Tulisi olla itsestään selvää, ettei eläin- ennen nukutuksen lakkaamista.
2852: kokeita tehdä, jos muita menetelmiä voidaan Olisi välittömästi luotava taloude.lliset edelly-
2853: käyttää. Useissa tapauksissa on vaihtoehtoisia tykset vaihtoehtoisiin tutkimusmenetelmiin siir-
2854: tutkimusmenetelmiä. tymiseksi.
2855: Muissa pohjoismaissa on eläinkokeita koskeva Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2856: laki uudistettu jo monta vuotta sitten. On välttä- nioittavasti,
2857: mätöntä säätää nopeasti myös meidän maatam-
2858: me koskeva eläinkokeita koskeva laki, joka täyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2859: tää seuraavat ehdot: 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2860: 1) Eläinkokeiden tulee olla luvanvaraisia 30.80.50 lisäyksenä 50 000 markkaa tut-
2861: 2) Eläinkokeet tulee rajoittaa kokeisiin, joista kimuksen tukemiseksi, jonka avulla siir-
2862: on hyötyä ihmisten tai eläinten terveyden kan- rytään eläinkokeista vaihtoehtoistin tutki-
2863: nalta musmenetelmtin.
2864:
2865: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2866:
2867: Mats Nyby Kaj Bärlund Markus Aaltonen
2868: Mikko Rönnholm Kari Urpilainen
2869: 1388 1984 rd.
2870:
2871: Finansmotion nr 1283
2872:
2873:
2874:
2875:
2876: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av en broförbin-
2877: delse till Replot
2878:
2879:
2880: Till Riksdagen
2881:
2882: Goda kommunikationer är en grundförutsätt- planeringsanslag brukar utgöra endast 7-8 % av
2883: ning för en levande skärgård. Många viktiga det totala anslaget.
2884: broprojekt fördröjs nu oskäligt på grund av På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
2885: alltför knappa planeringsanslag. Ett sådant pro- samt,
2886: jekt är en broförbindelse till Replot. De replot-
2887: bor som har sin arbetsplats i Vasa är dagligen att Riksdagen i statsförslaget för år
2888: hänvisade till färjförbindelsen vilket innebär köer 1985 på momentet 31.24. 77 upptar
2889: och väntetid. Vägnätet i Vasa län utgör 9,6 % av 500 000 mark för planering av en broför-
2890: landets vägnät men den årliga tilldelningen av bindelse tili Replot.
2891:
2892: Helsingfors den 28 september 1984
2893:
2894: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen
2895: 1984 vp. 1389
2896:
2897: Raha-asia-aloite n:o 1283 Suomennos
2898:
2899:
2900:
2901:
2902: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta siltayhteyden suunnitteluun
2903: Raippaluotoon
2904:
2905:
2906: Eduskunnalle
2907:
2908: Hyvät liikenneyhteydet on elävän saariston telumäärärahojen jako-osuus on tavallisesti vain
2909: perusedellytys. Moni tärkeä siltahanke viivästyy 7-8 % koko määrärahasta.
2910: nyt tarpeettomasti liian vähäisten suunnittelu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
2911: määrärahojen takia. Eräs tällainen hanke on oittavasti ,
2912: Raippaluodon siltayhteys. Vaasassa työskentele-
2913: vien raippaluotolaisten on päivittäin turvaudutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2914: va lossiliikenteeseen, mikä merkitsee jonoja ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
2915: odotusaikaa. Vaasan läänin tieverkko on 9,6 % 31.24. 77 500 000 markkaa käytettäväksi
2916: maamme tieverkosta, mutta vuotuisten suunnit- Raippaluodon siltayhteyden suunnittelua
2917: varten.
2918:
2919: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
2920:
2921: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen
2922:
2923:
2924:
2925:
2926: 175 4284003504
2927: 1390 1984 rd.
2928:
2929: Finansmotion nr 1284
2930:
2931:
2932:
2933:
2934: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för effektivering av den
2935: svenskspråkiga arbetsplatsinformationen
2936:
2937:
2938: Till Riksdagen
2939:
2940: Arbetskraftsförvaltningens platstidningar fung- Dessa framställningar har ej lett till resultat.
2941: erar nu bristfälligt och delvis t.o.m. mycket Därför gör vi undertecknade riksdagsmän föl-
2942: dåligt på svenska: i riksplatstidningen Työmark- jande finansmotion för statsförslaget för år 1985.
2943: kinat-Arbetsmarknaden och i Helsingfors ar- De nedan föreslagna anslagen utgör kostnader
2944: betskraftsdistrikts platstidning Uudenmaan työ- för att arbetsplatsinfomationen i ovan nämnda
2945: paikat är bara en bråkdel av de på finska tryckta platstidningar skall fås att fungera tillfredsstäl-
2946: lediga arbetsplatserna på svenska eller tvåspråkiga lande på svenska fr.o.m. 1. 7.1985.
2947: orter översatta och publicerade på svenska och
2948: också de övriga tvåspråkiga arbetskraftsdistriktens En effektivering av den svenskspråkiga arbets-
2949: svenska platsinformation behöver utvecklas. Ock- platsinformationen i riksplatstidningen Työmark-
2950: så vid arbetsförmedling av återvandrare från kinat-Arbetsmarknaden kräver tilläggsanslag
2951: Sverige är det en mycket stor nackdel att riks- om 275 000 mark. Utan detta tillägg uppskattas
2952: platstidningen fungerar bristfälligt på svenska. tryckkostnaderna för denna tidning under år
2953: 1985 till 5 259 100 mark.
2954: Utgående dels från att service och information
2955: som gäller arbete och utkomst bör fungera lika Med hänvisning till ovanstående motivering
2956: väl på bägge språken och dels från kravet att föreslår undertecknade,
2957: arbetskraftsförvaltningens mest centrala verksam-
2958: hetsform, arbetsförmedlingen och dess platsin- att Riksdagen i statsförslaget för år
2959: formation, bör fungera väl även på svenska, har 1985 under momentet 34.01.29 måtte
2960: arbetskraftsministeriet gjort framställningar för uppta ett anslag om 257 000 mark för
2961: statsbudgeterna för åren 1984 och 1985 om effektivering av den svenskspråkiga ar-
2962: anslag och behövliga tjänster för att utveckla den betsplatsinformationen i tidningen Työ-
2963: svenskspråkiga tryckta arbetsplatsinformationen. markkinat-Arbetsmarknaden.
2964: Helsingfors den 27 september 1984
2965:
2966: Mats Nyby Håkan Malm Henrik Westerlund
2967: Håkan Nordman Pär Stenbäck Gunnar Jansson
2968: Boris Renlund Ole Norrback Sten Söderström
2969: 1984 vp. 1391
2970:
2971: Raha-asia-aloite n:o 1284 Suomennos
2972:
2973:
2974:
2975:
2976: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen työpaikkatie-
2977: dottamisen tehostamiseen
2978:
2979:
2980: Eduskunnalle
2981:
2982: Työvoimahallinnon työpaikkalehdet to1m1vat ruotsiksi painettavan työpaikkatiedottamisen ke-
2983: tällä hetkellä puutteellisesti ja jopa hyvin huo- hittämiseksi.
2984: nosti niiden ruotsinkielistä kieliasua ajatellen: Nämä esitykset eivät ole johtaneet tulokseen.
2985: valtakunnallisessa Työmarkkinat-Arbetsmarkna- Tästä syystä teemme me allekirjoittaneet kan-
2986: den -työpaikkalehdessä ja Helsingin työvoimapii- sanedustajat seuraavan raha-asia-aloitteen vuoden
2987: rin Uudenmaan työpaikat -lehdessä julkaistuista 1985 tulo- ja menoarvioon. Jäljempänä ehdotetut
2988: suomenkielisistä vapaista työpaikoista on vain määrärahat ovat kustannuksia, joiden avulla on
2989: murto-osa käännetty ja julkaistu ruotsinkielisillä tarkoitus saada edellä mainittujen työpaikkaleh-
2990: tai kaksikielisillä paikkakunnilla. Myös muiden tien työpaikkatiedottaminen toimimaan ruotsin
2991: kaksikielisten työvoimapiirien ruotsinkielistä pai- kielellä tyydyttävästi 1. 7.1985 lähtien.
2992: kallistiedottamista tulee kehittää. - Myös Ruot- Valtakunnallisessa Työmarkkinat-Arbetsmark-
2993: sista palaavien työnvälityksen kannalta on huo- naden -työpaikkalehdessä tapahtuvan ruotsin-
2994: mattava epäkohta, että valtakunnallinen työpaik- kielisen työpaikoista tiedottamisen tehostaminen
2995: kalehti toimii ruotsin kielen kannalta puutteelli- vaatii 275 000 markan lisämäärärahan. Ilman
2996: sesti. tätä lisäystä arvioidaan lehden painatuskustan-
2997: nusten olevan vuonna 1985 5 259 100 markkaa.
2998: Lähtien siitä, että työtä ja toimeentuloa koske- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
2999: van palvelun ja tiedottamisen täytyy toimia yhtä oittavasti,
3000: hyvin kummallakin kielellä, sekä toisaalta siitä,
3001: että työvoimahallinnon keskeisimmän toiminta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3002: muodon, työnvälityksen ja sen työpaikkailmoitte- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3003: lun, tulee toimia hyvin myös ruotsiksi, työvoima- 34.01.29 257 000 markkaa Työmarkki-
3004: ministeriö on tehnyt esityksiä määrärahojen otta- nat-Arbetsmarknaden -nimisessä leh-
3005: miseksi vuosien 1984 ja 1985 tulo- ja menoarvioi- dessä tapahtuvan ruotsinkielisen työpaik-
3006: hin sekä tarpeellisten virkojen perustamiseksi katiedottamisen tehostamista varten.
3007:
3008: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
3009:
3010: Mats Nyby Håkan Malm Henrik Westerlund
3011: Håkan Nordman Pär Stenbäck Gunnar Jansson
3012: Boris Renlund Ole Norrback Sten Söderström
3013: 1392 1984 rd.
3014:
3015: Finansmotion nr 1285
3016:
3017:
3018:
3019:
3020: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för forskning angående
3021: föroreningen av Bottniska viken utanför Jakobstad
3022:
3023:
3024: Till Riksdagen
3025:
3026: Seminariet om forskningen i Bottniska viken kommer att förlägga bl.a. en marinbiologisk
3027: (Björneborg 20.-22 .8.1984) avslöjade att kun- fältstation till Jakobstad och undersökningen
3028: skaperna om tillståndet i Bottniska viken är kunde därför utföras i universitetets regi.
3029: mycket bristfälliga. Det vore av stor vikt att På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3030: erhålla en bättre bild av situationen i de opåver- samt,
3031: kade områdena och av den inverkan som speciellt
3032: den kemiska skogsindustrin har. Jakobstad vore att Riksdagen i statsförslaget för år
3033: ett lämpligt centrum för studier av detta slag. 1985 på momentet 35.25.24 upptar
3034: Där finns skogsindustri, två älvar mynnar ut i 150 000 mark för forskningsverksamhet
3035: området och förhållandevis rent vatten finns angående föroreningen av Bottniska vi-
3036: redan utanför Munsala. Jyväskylä universitet ken utanför Jakobstad.
3037:
3038: Helsingfors den 28 september 1984
3039:
3040: Mats Nyby Kaj Bärlund Markus Aaltonen
3041: 1984 vp. 1393
3042:
3043: Raha-asia-aloite n:o 1285 Suomennos
3044:
3045:
3046:
3047:
3048: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjanlahden saastumisen
3049: tutkimiseen Pietarsaaren edustalla
3050:
3051:
3052: Eduskunnalle
3053:
3054: Pohjanlahden tutkimusseminaari (Pori 20.- työtä voitaisiin tästä syystä tehdä yliopiston joh-
3055: 22.8.1984) paljasti, että tiedot Pohjanlahden dolla.
3056: tilasta ovat erittäin puutteelliset. Olisi tärkeätä
3057: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
3058: saada parempi kuva terveiden alueiden tilasta ja oittavasti,
3059: erityisesti kemiallisen metsäteollisuuden vaiku-
3060: tuksesta. Pietarsaari olisi sopiva tällaisten tutki-
3061: musten keskuspaikaksi. Täällä on metsäteolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3062: suutta, kaksi jokea laskee alueelle ja jo Munsalan 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3063: ulkopuolella oleva vesi on suhteellisen puhdasta. 35.25.24 150 000 markkaa Pohjanlah-
3064: Jyväskylän yliopisto aikoo sijoittaa mm. meribio- den saastumisen tutkimista varten Pietar-
3065: logisen kenttäaseman Pietarsaareen ja tutkimus- saaren edustalla.
3066:
3067: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3068:
3069: Mats Nyby Kaj Bärlund Markus Aaltonen
3070: 1394 1984 vp.
3071:
3072: Raha-asia-aloite n:o 1286
3073:
3074:
3075:
3076:
3077: Nyby ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntaka-
3078: luston hankintaan
3079:
3080:
3081: Eduskunnalle
3082:
3083: Rahtialus Eiran karilleajo ja siitä johtuva öljyva- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3084: hinko Vaasan saaristossa on pelottava esimerkki taen,
3085: öljyntorjuntamme kehittymättömyydestä. Poh-
3086: joismaiden välistä yhteistyötä olisi parannettava, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3087: jotta resursseja voitaisiin suuronnettomuuden sat- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
3088: tuessa yhdistää. Pohjanmereltä puuttuu öljyntor- 35.26. 70 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
3089: junta-aluksia. Olemassa oleva varustus ei sovellu öljyntorjuntakaluston ja tekni//isten lait-
3090: Pohjanmaan rannikon mataliin ja ahtaisiin väy- teiden hankkimiseen.
3091: liin. Ilmeistä on, että öljyntorjuntaan myönnettä-
3092: vät määrärahat ovat olleet aivan liian vähäiset.
3093:
3094: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3095:
3096: Mats Nyby Mikko Rönnholm Mikko Elo
3097: Jouko Tuovinen Kaj Bärlund Peter Muurman
3098: Kari Rajamäki Antti Kalliomäki Sinikka Hurskainen-Leppänen
3099: Arja Alho Jussi Ranta Risto Ahonen
3100: Jouko Skinnari Tuula Paavilainen Anna-Liisa Piipari
3101: Pertti Paasio Aarno von Bell Markus Aaltonen
3102: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Kerttu Törnqvist
3103: Kari Urpilainen Matti Kuusio Saara-Maria Paakkinen
3104: Paula Eenilä Aimo Ajo Jorma Rantanen
3105: Pekka Starast Timo Roos Kaisa Raatikainen
3106: Matti Louekoski Riitta Järvisalo-Kanerva Reino Paasilinna
3107: 1984 rd. 1395
3108:
3109: Finansmotion nr 1287
3110:
3111:
3112:
3113:
3114: Nyby m.fl.: Om anvisande av höjt anslag tili kommuner
3115: för deras kostnader vid byggnadsskydd
3116:
3117:
3118: Tili Riksdagen
3119:
3120: Många kulturhistoriskt värdefulla byggnader dandet av en byggnad. Det är därför av central
3121: har raserats på grund av den bristfälliga lagstift- betydelse att staten går in med tillräckligt stora
3122: ningen. 1 det nya lagförslaget betonas kommu- statsbidrag. 1 många med vårt land jämförbara
3123: nernas roll i byggnadsskyddet eftersom skyddet i Iänder ankommer kostnaderna för fredning i sin
3124: huvudsak förverkligas i samband med stadsplane- helhet på staten.
3125: ringen. lfall att en kulturhistoriskt värdefull Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås
3126: byggnad fredas åvilar det kommunen att svara vördsamt,
3127: för de ersättningar som skall erläggas åt ägaren.
3128: Enligt lagförslagets 13 5 § kan staten erlägga att Riksdagen i statsförslaget för år
3129: statsbidrag för den ersättning kommunen be- 1985 på momentet 35.30.38 upptar
3130: talat. Det förefaller sannolikt att en kommun 2 000 000 mark för statsbidrag tili kom-
3131: som genom ett skyddsbeslut ådrar sig stora muner för deras kostnader vid bygg-
3132: kostnader tenderar att inte medverka tili skyd- nadsskydd.
3133:
3134: Helsingfors den 28 september 1984
3135:
3136: Mats Nyby Kaj Bärlund
3137: Markus Aaltonen Kari Urpilainen
3138: 1396 1984 vp.
3139:
3140: Raha-asia-aloite n:o 1287 Suomennos
3141:
3142:
3143:
3144:
3145: Nyby ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille rakennus-
3146: suojelukustannuksiin
3147:
3148:
3149: Eduskunnalle
3150:
3151: Monet kulttuurihistoriallisesti arvokkaat raken- syystä on erittäin tarpeellista, että valtionavun
3152: nukset ovat raunioituneet lainsäädännön puut- määrät ovat riittävän suuret. Useissa meidän
3153: teellisuuden takia. Uudessa lakiesityksessä koros- maamme kaltaisissa maissa tulevat rauhoituksesta
3154: tetaan kuntien osuutta rakennusten suojelijana, aiheutuvat kulut kokonaan valtion maksettaviksi.
3155: koska suojelu toteutetaan pääasiassa asemakaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
3156: voituksen yhteydessä. Jos kulttuurihistoriallisesti oittavasti,
3157: arvokas rakennus rauhoitetaan, on kunnan tehtä-
3158: vänä vastata omistajalle suoritettavista korvauksis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3159: ta. Lakiesityksen 135 §:n nojalla valtio voi suorit- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3160: taa valtionapua kunnan maksamien korvausten 35.30.38 2 000 000 markkaa kuntien
3161: osalta. Vaikuttaa todennäköiseltä, että kunta, valtionapua varten nzille rakennusten
3162: joka suojelupäätöksen seurauksena saa maksaak- suojelusta aiheutuvien kustannusten kat-
3163: seen suuret kustannukset, ei halua myötävaikut- tamiseksi.
3164: taa jonkin rakennuksen suojelemiseen. Tästä
3165:
3166: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3167:
3168: Mats Nyby Kaj Bärlund
3169: Markus Aaltonen Kari Urpilainen
3170: 1984 rd. 1397
3171:
3172: Finansmotion nr 1288
3173:
3174:
3175:
3176:
3177: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av personai ·
3178: tili projektet "Alternativt Norden"
3179:
3180:
3181: Tili Riksdagen
3182:
3183: Utvecklingen i Norden har i hög grad påver- ningar. Naturskyddsorganisationerna, kyrkan,
3184: kats av förhållandena på kontinenten. Den stora fredsrörelsen och fackföreningsrörelsen har ställt
3185: befolkningskoncentrationen och kapitalkoncen- sig bakom projektet. Stortinget i Norge har
3186: trationen där gynnar storskaliga verksamhets- anslagit 1,2 miljoner kronor för forskning och
3187: former inom både jordbruk och industri. Man administration av projektet. Finlands insats hit-
3188: bor längre borta från naturen än i Norden. 1 tills består i att en civiltjänstgörare anställts för
3189: många fall är de "importerade" samhällsmodel- organisatoriska uppgifter. Också i Finland behövs
3190: lerna mindre lämpliga i de Nordiska länderna, en forskare och en kanslist för att projektet skall
3191: där den spridda befolkningen gynnar småskaliga fungera.
3192: lösningar. Mot denna bakgrund har ett internor-
3193: På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3194: diskt forskningsprojekt inletts, närmast på norskt
3195: samt
3196: initiativ. Projektet ett "Alternativt Norden"
3197: försöker studera resultaten, finna ut vad som
3198: varit positivt och negativt jämfört med de verk- att Rik.sdagen i statsförslaget för år
3199: samhetsformer som har varit genuina hos oss. 1985 på ett nytt moment under k.ap.
3200: Avsikten är att man på basen av forskningsresul- 35.99 upptar 130 000 mark. för avlönan-
3201: taten skall styra in utvecklingen i banor som i de av en forsk.are och en k.anslist tzll
3202: mindre grad kännetecknas av negativa verk- projek.tet ''Aiternativt Norden''.
3203:
3204: Helsingfors den 28 september 1984
3205:
3206: Mats Nyby Kaj Bärlund
3207: Markus Aaltonen Kari Urpilainen
3208:
3209:
3210:
3211:
3212: 176 4284003504
3213: 1398 1984 vp.
3214:
3215: Raha-asia-aloite n:o 1288 Suomennos
3216:
3217:
3218:
3219:
3220: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökunnan palkkaami-
3221: seen "Alternativt Norden" -nimistä hanketta varten
3222:
3223:
3224: Eduskunnalle
3225:
3226: Pohjolan kehitykseen ovat suuresti vaikutta- luonnonsuojelujärjestöt, kirkko, rauhanliike ja
3227: neet mannermaalla vallitsevat olosuhteet. Väes- ammattiyhdistysliike. Norjan suurkäräjät ovat
3228: tön ja pääoman keskittyminen sinne suosii laaja- myöntäneet 1,2 miljoonaa ktuunua hankkeen
3229: mittaista maanviljelyä ja teollisuutta. Ihmiset hallintoa ja tutkimustyötä varten. Suomen panos
3230: asuvat kauempana luonnosta kuin Pohjolassa. on toistaiseksi siinä, että yksi siviilipalvelusta
3231: Useissa tapauksissa eivät "tuontitavarana" tulleet suorittava henkilö on otettu palvelukseen organi-
3232: yhteiskuntamuodot sovellu pohjoismaihin, joi- satorisia tehtäviä varten. Jotta hanke voitaisiin
3233: den väestö suosii pienissä puitteissa tehtyjä rat- toteuttaa, myös Suomessa tarvitaan yksi tutkija ja
3234: kaisuja. Tätä taustaa vasten on pantu vireille yksi kanslisti.
3235: yhteispohjoismainen tutkimushanke lähinnä nor-
3236: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
3237: jalaisten aloitteesta. '' Alternativt Norden'' -han-
3238: oittavasti,
3239: ke pyrkii tutkimaan tuloksia, selvittämään sitä,
3240: mikä on ollut myönteistä ja kielteistä verrattuna
3241: meidän tavanomaisiin toimintamuotoihimme. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3242: Tarkoituksena on tutkimustulosten perusteella 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 35.99
3243: johdatella kehitystä sellaisille urille, joille on uudelle momenttlle 130 000 markkaa
3244: tunnusomaista entistä vähäisemmät kielteiset tutkijan ja kanslistin palkkaamiseksi ''AI-
3245: seuraukset. Hankkeen taakse ovat asettuneet ternativt Norden'' -hanketta varten.
3246:
3247: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3248:
3249: Mats Nyby Kaj Bärlund
3250: Markus Aaltonen Kari Urpilainen
3251: 1984 vp. 1399
3252:
3253: · Raha-asia-aloite n:o 1289
3254:
3255:
3256:
3257:
3258: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan nuorisovankilan
3259: henkilökunnan asuntojen rakentamiseen
3260:
3261:
3262: Eduskunnalle
3263:
3264: Keravan nuorisovankilan henkilökunnan heik- vähemmän kuin nykyisin. Tilannetta kiristää vie-
3265: ko asuntotilanne on johtanut paitsi kohtuutto- lä Keski-Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun
3266: muuksiin henkilökunnan kannalta myös ongel- muutenkin huono asuntotilanne.
3267: miin vankien kannalta henkilökunnan suuren Asuntojen puutteen tai huonojen asunto-olo-
3268: vaihtuvuuden vuoksi. Nuorisovankilan kasvatuk- jen vuoksi on viime vuosien aikana lähes. sata
3269: sellinen tehtävä onnistuu sitä paremmin mitä vankeinhoitoalan ammattitutkinnon suorittanut-
3270: kiinteämmät ja paremmat ihmissuhteet saadaan ta henkilöä lähtenyt pois Keravan nuorisovanki-
3271: luoduksi vankilan alueella eri ihmisryhmien välil- lan palveluksesta.
3272: lä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3273: Nuorisovankilan alueella Keravalla on tällä nioittaen,
3274: hetkellä alle 40 perheasuntoa, joista kaikki eivät
3275: ole laadultaan tarkoitukseen parhaiten soveltu- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3276: via. Tällä määrällä voidaan osoittaa asunto vain 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3277: neljäsosalle henkilökunnasta. Edellinen alueelle 25.50. 74 5 000 000 markkaa Käavan
3278: rakennettu asuintalo on valmistunut vuonna nuonsovankilan henkzlökunnan asunto-
3279: 1948, jolloin henkilökuntaa oli huomattavasti jen rakentamiseen.
3280:
3281: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3282:
3283: Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen Kaisa Raatikainen
3284: Peter Muurman
3285: 1400 1984 vp.
3286:
3287: Raha-asia-aloite n:o 1290
3288:
3289:
3290:
3291:
3292: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Merimieslä-
3293: hetysseuralle
3294:
3295:
3296: Eduskunnalle
3297:
3298: Merimieslähetysseura on 110-vuotisen toimin- mm. Euroopan suurkaupungeissa käyttää hyväk-
3299: tansa aikana ollut merimiehiä palveleva järjestö, seen. Tämän vuoksi voisi yhteiskunnan tuki olla
3300: jonka toiminnan erityisesti pitkällä ulkomaan nykyistä korkeampi, varsinkin kun seuran tiukan
3301: linjoilla seilaavat suomalaiset merenkävijät ovat taloudellisen tilanteen vuoksi toimintoja uhkaa
3302: hyväksi todenneet. Merimieskirkkojen välityksellä supistaminen.
3303: he saavat palveluja, joita vaille he työnsä luon-
3304: teen vuoksi paljolti muuten jäisivät. Kymmenet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3305: tuhannet merenkävijät ovat kuluvankin vuoden nioittaen,
3306: aikana käyttäneet näitä palveluja.
3307: Merimieslähetysseura on saanut toimintaansa
3308: seurakunnilta pääosan tarvitsemistaan varoista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3309: Valtion osuus on ollut varsin vaatimaton. Lahjoi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3310: tukset ja vapaaehtoinen toiminta ovat osaltaan 29.02.50 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
3311: turvanneet taloutta. avustuksena Merimieslähetysseuralle me-
3312: Merimieskirkot ovat ainoa palveluverkosto, jo- rimiesten palvelutoiminnan kehittämi-
3313: ta suomalaiset merenkävijät erotuksetta voivat seen koti- ja ulkomailla.
3314:
3315: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3316:
3317: Saara-Maria Paakkinen Peter Muurman Kari Rajamäki
3318: Jukka Mikkola
3319: 1984 vp. 1401
3320:
3321: Raha-asia-aloite n:o 1291
3322:
3323:
3324:
3325:
3326: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusulan Vaunukan-
3327: kaan koulun rakentamiseen
3328:
3329:
3330: Ed uskonnalle
3331:
3332: Tuusulan kunnan väkiluvun kasvaessa on myös Hankkeen kustannusarvio on koulutoimen
3333: koulua käyvien lasten lukumäärä lisääntynyt osalta 13,2 milj. markkaa. Kiinteistön rakentami-
3334: niin, että koulutilat ovat käyneet riittämättömik- nen on ajoitettu Tuusulan kuntasuunnitelmassa
3335: si. Ennusteiden mukaan väkiluvun kasvu jatkuu vuosille 1985-86. Lisäksi on varattu suunnitte-
3336: lähes 1 000 asukkaan vuosivauhdilla. lumäärärahaa vuosille 1983-84. Hankkeen tar-
3337: Tuusulan kunnan suunnitelmiin sisältyy Vau- peellisuus on lääninhallituksen viranomaisten tie-
3338: nukankaan koulun rakentaminen Paijalan ala- dossa.
3339: asteen piiriin alueen nopean ja suuren oppilas-
3340: määrän kasvun vuoksi. Alueelle kaavoitetaan ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3341: rakennetaan edelleen runsaasti lisää asuntoaluei- nioittaen,
3342: ta.
3343: Rakennushanke on suunniteltu toteutettavaksi
3344: yhteistoimin koulu-, sosiaali- ja nuorisotoimen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3345: kanssa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3346: Kiinteistöön rakennetaan kuusi perusope- 29.46.34 1 900 000 markkaa Tuusulan
3347: tusryhmää käsittävä ala-asteen koulu, lasten päi- Vaunukankaan koulun perustamiskustan-
3348: vähoitotiloja sekä nuorisotiloja. nukszin.
3349:
3350: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3351:
3352: Saara-Maria Paakkinen Kaisa Raatikainen Peter Muurman
3353: 1402 1984 vp.
3354:
3355: Raha-asia-aloite n:o 1292
3356:
3357:
3358:
3359:
3360: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alle 16-vuotiaiden taide-
3361: opetuksen aloittamiseen kansalais- ja työväenopistoissa
3362:
3363:
3364: Eduskunnalle
3365:
3366: Kansalais- ja tyovaenopistojen antama taide- Koululaitos ei yksin kykene täyttämään taide-
3367: opetus on laajaa. Siihen osallistuu varsin paljon opetuksen tarvetta. Taideopetuksen järjestämistä
3368: nuoria opiskelijoita. Valtionapua opistot eivät kaikille kansalaisille kansalais- ja työväenopistois-
3369: kuitenkaan voi saada alle 16-vuotiaille annetta- sa ovat varsin monet tahot puoltaneet ja hallitus
3370: van taideopetuksen musiikkiopetusta lukuunot- on itsekin suhtautunut siihen sangen myönteises-
3371: tamatta. ti kulttuuripoliittisessa selonteossaan.
3372: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3373: Kouluikäisten nuorten taide- ja kulttuurihar- nioittaen,
3374: rastuksia tulisi kuitenkin kaikin tavoin tukea,
3375: luohan kulttuuri myönteisiä tunne-elämyksiä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3376: voi näin toimia väylänä rakentavaan kasvuun, 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3377: virittäjänä omaehtoiselle taideharrastukselle ja 29.57.30 24 000 000 markkaa alle 16-
3378: ennen kaikkea vastavoimana kaupalliselle massa- vuotiaiden taideopetuksen järjestämiseen
3379: kulttuurille. kansalais- ja työväenopistoissa.
3380:
3381: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3382:
3383: Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen Paula Eenilä
3384: Pertti Paasio Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
3385: Kaisa Raatikainen Kari Rajamäki
3386: 1984 vp. 1403
3387:
3388: Raha-asia-aloite n:o 1293
3389:
3390:
3391:
3392:
3393: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusulan sosiaalialan
3394: oppilaitoksen suunnitteluun
3395:
3396:
3397: Eduskunnalle
3398:
3399: Sosiaalialan oppilaitoksen saaminen Keski- Hanke on sijoitettu myös ammattikasvatushalli-
3400: Uudellemaalle on todettu tarpeelliseksi alan kou- tuksen ja opetusministeriön suunnitelmiin.
3401: lutetun työvoiman tarpeen tyydyttämiseksi alu-
3402: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3403: eella ja laajemminkin Uudellamaalla. nioittaen,
3404: Tuusulan sosiaalialan oppilaitoksen rakentami-
3405: nen on ajoitettu kunnan ja läänin suunnitelmissa
3406: vuosille 1987-1988 niin, että koulu olisi valmis että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3407: aloittamaan toimintansa uusissa tiloissa 1.8.1988. 1985 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
3408: Sosiaalialan koulutusta annetaan jo nyt Tuusulas- kaa Tuusulan sosiaalialan opptlaitoksen
3409: sa ns. väliaikaisena ammatillisena koulutuksena. suunnitteluun.
3410:
3411: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3412:
3413: Saara-Maria Paakkinen Kaisa Raatikainen Peter Muurman
3414: 1404 1984 vp.
3415:
3416: Raha-asia-aloite n:o 1294
3417:
3418:
3419:
3420:
3421: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten kuva-
3422: taidekoulujen toiminnan tukemiseen
3423:
3424:
3425: Eduskunnalle
3426:
3427: Maassamme t01m11 kolmisenkymmentä lasten missä. Useilla kouluilla on selkeät ja yksityiskoh-
3428: ja nuorten kuvataidekoulua, jotka ovat harrastus- taiset tulevaisuuden suunnitelmat opintojen ete-
3429: pohjaisia 3-16-vuotiaiden ikäryhmille tarkoitet- nemisestä ja sisällöstä.
3430: tuja kouluja. Kuvataidekoulut ovat syntyneet Lasten ja nuorten kuvataidekoulutus on etene-
3431: 1970-luvun lopulla ja kuluvan vuosikymmenen mässä ja etsimässä hallinnollista muotoaan. Nyt
3432: alussa. Merkittävästi näiden kuvataidekoulujen käytännössä olevista kunnallisista ja yksityisistä
3433: syntymiseen voidaan sanoa vaikuttaneen kuvaa- malleista on kaikista löydettävissä sekä hyviä että
3434: mataidon aseman heikkeneminen peruskoulu- huonoja puolia. Kuvataideopetuksen laajentami-
3435: uudistuksen yhteydessä. seksi ja yhtenäistämiseksi onkin opetusministe-
3436: Kuvataidekouluja ei ole kuitenkaan tarkoitettu riöön ehdotettu perustettavaksi asiaa pohtiva työ-
3437: yksinomaan paikkaamaan peruskoulun puutteel- ryhmä.
3438: lista tuntimäärää, vaan koulut tarjoavat harras-
3439: tusmahdollisuuden kuvaamataiteista kiinnostu- Taiteen keskustoimikunta on osaltaan käsitel-
3440: neille lapsille ja nuorille. Kouluja on toiminnassa lyt lasten ja nuorten kuvataidekoulutusta ja nä-
3441: eri puolilla maata. Hallinnollisesti koulut toimi- kee syntyneiden koulujen toiminnan merkityksel-
3442: vat monella eri pohjalla. On olemassa kunnallisia liseksi lasten ja nuorten kehityksen kannalta.
3443: kuvataidekouluja, kannatusyhdistysten kouluja, Taiteen keskustoimikunnan mielestä valtion tuli-
3444: taiteilijayhdistysten ylläpitämiä kuvataidekouluja sikin kantaa vastuuta koulujen toiminnasta osoit-
3445: !a jopa yksityisten henkilöiden ylläpitämiä koulu- tamalla niiden toimintaan taloudellista tukea.
3446: Ja. Tulo- ja menoarvioesityksen määräraha on riit-
3447: Toiminta kuvataidekouluissa on yleensä peri- tämätön eikä turvaa varsinkaan kannatusyhdistys-
3448: aatteessa avointa kaikille lapsille ja nuorille, jotka pohjaisten koulujen toimintaa.
3449: ovat kuvataiteista kiinnostuneita. Tämä käy sel-
3450: ville mm. siitä, että kouluihin ei valita "eteväm- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3451: myyden'' perusteella vaan yleensä ilmoittautu- nioittaen,
3452: misjärjestyksessä tai arpomalla. Opetus kuvatai-
3453: dekouluissa suuntautuu ikäluokkaan, joka on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3454: jäänyt kansalais- ja työväenopistojen opetuksen 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3455: ulkopuolelle. 29.90.52 250 000 markkaa lasten ja
3456: Opetus kuvataidekouluissa on luonteeltaan nuorten kuvataidekoulujen toimintamah-
3457: vuodesta toiseen etenevää ja tapahtuu pienryh- dollisuuksien turvaamiseksi.
3458:
3459: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3460:
3461: Saara-Maria Paakkinen Paula Eenilä Reijo Lindroos
3462: Anna-Liisa Piipari
3463: 1984 vp. 1405
3464:
3465: Raha-asia-aloite n:o 1295
3466:
3467:
3468:
3469:
3470: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskisen Uudenmaan
3471: musiikkiopiston valtionapuun
3472:
3473:
3474: Eduskunnalle
3475:
3476: Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto on toimi- Oppilaitoksessa opiskeli lukuvuonna 1982-83
3477: nut vuodesta 1972 lähtien ja saanut toimintaansa yli 600 oppilasta ja opetustunteja oli viikossa
3478: vaatimattoman vain noin viiden prosentin suu- yhteensä 550.
3479: ruisen harkinnanvaraisen valtionavun. Keskisen Oppilaitos tulisi saada vakituisen valtionavun
3480: Uudenmaan musiikkiopisto täyttää valtionavus- piiriin 1.8.1985 alkaen.
3481: tuksesta annetun lain edellytykset.
3482: Opisto on aloittanut toimintansa kannatusyh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3483: distyspohjaisena. Se kunnallistettiin 1.8.1981. nioittaen,
3484: Ylläpitäjäkuntia ovat Tuusula ja Järvenpää. Opis-
3485: tossa opiskelee oppilaita myös Sipoosta, Keraval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3486: ta ja Mäntsälästä. Opisto on ainoa opistotasoinen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3487: musiikkioppilaitos Keskisellä Uudellamaalla. 29.90.54 450 000 markkaa Keskisen Uu-
3488: Opistossa noudatetaan valtakunnallista opetus- denmaan musiikkiopiston hyväksymiseksi
3489: suunnitelmaa yleiskirjeen 2873/11.1.1978 mu- vakituisen valtionavun piirzi"n 1. 8.1985
3490: kaan. alkaen.
3491:
3492: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3493:
3494: Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen Kaisa Raatikainen
3495: Peter Muurman
3496:
3497:
3498:
3499:
3500: 177 4284003504
3501: 1406 1984 vp.
3502:
3503: Raha-asia-aloite n:o 1296
3504:
3505:
3506:
3507:
3508: Paakkinen ym.: Koeotettujen määrärahojen osoittamisesta nuoriso-
3509: työhön
3510:
3511:
3512: Eduskunnalle
3513:
3514: Nuorisojärjestöjen taloudelliset edellytykset Nuorisotilat ovat tärkeä osa nuorisotoiminnan
3515: ovat kuluneiden kymmenen viime vuoden aikana edellytyksiä. Nuorisotilojen suunnittelua ja ra-
3516: laskeneet erityisesti niiden piirijärjestöjen osalta. kentamista voitaisiin kehittää siten, että nuoret
3517: Piiritason toiminnan tehostaminen edellyttää eri- itse osallistuisivat työhön. On tärkeää, että valtio-
3518: tyisesti päätoimisten työntekijöiden saamista pii- valta osaltaan on valmis edistämään tätä toimin-
3519: rijärjestöihin. Nuorisojärjestöjen toiminnan tuke- taa.
3520: minen on erityisen tärkeää. Nuorisojärjestöt
3521: muodostavat merkittävän kasvatuksellisen voima- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3522: varan yhteiskunnassamme, jossa lapset ja nuoret nioittaen,
3523: ovat enemmän erillään muista sukupolvista kuin
3524: milloinkaan aikaisemmin ja jossa sosiaalinen kon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3525: trolli on heikompi kuin milloinkaan aikaisem- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3526: min. Järjestöjen luomien kontaktien ja toimin- 29.91.51 lisäyksenä 18 000 000 markkaa,
3527: nan kasvatuksellinen merkitys lasten ja nuorten josta järjestö/Itsen nuonsotoiminnan tu-
3528: elämässä ja vapaa-ajan toimintojen tuottajina on kemtseen 8 000 000 markkaa ja kuntien
3529: tunnustettavissa turvaamalla järjestöille kunnolli- nuorisottlojen perustamtskustannuksiin
3530: set toimintamahdollisuudet. avustuksena 10 000 000 markkaa.
3531:
3532: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3533:
3534: Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen Pentti Lahti-Nuuttila
3535: Pertti Paasio Timo Roos Kaisa Raatikainen
3536: Arja Alho Markus Aaltonen Kari Rajamäki
3537: 1984 vp. 1407
3538:
3539: Raha-asia-aloite n:o 1297
3540:
3541:
3542:
3543:
3544: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöille rau-
3545: hanpolitiikkaa ja aseistariisumaa koskevan tiedotuksen edistämi-
3546: seen
3547:
3548:
3549: Eduskunnalle
3550:
3551: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodesta neet yksityiset henkilöt. Tämä ei ole tyydyttävä
3552: 1981 ollut määräraha kansalaisjärjestöjen käytet- asiaintila. Järjestöillä ei ole tarvittavia varoja, ja
3553: täväksi rauhanpolitiikasta ja aseidenriisunnasta yksityisin varoin matkustaminen rajaa osallistu-
3554: tiedottamiseen. Hallituksen esityksessä vuodelle mismahdollisuuden vain niille, joilla on huomat-
3555: 1985 määräraha on 200 000 markkaa. tavat henkilökohtaiset varat käytettävissään. Mää-
3556: Rauhanliike on tullut luonteeltaan yhä kan- rärahojen puutteen vuoksi opetusministeriö on
3557: sainvälisemmäksi. Jo vanhoilla rauhanjärjestöillä joutunut epäämään kaikki rauhantapahtumien
3558: on ollut kansainvälistä yhteistyötä. Uudet rau- järjestämiseen liittyvät matka-apuraha-anomuk-
3559: hanliikkeet, jotka eivät ole niin tiukasti organi- set. Tämän vuoksi olisi tarpeen, että kansalaisjär-
3560: soiruneita, ovat yleensä jo alkujaan kansainväli- jestöille tarkoitettuihin rauhanpolitiikan ja asei-
3561: siä. Tämä on ilmennyt esimerkiksi naisten rau- denriisunnan tiedottamisvaroihin lisätään 50 000
3562: hanmarsseina, joissa useiden maiden naiset ovat markkaa ja käyttötarkoitusta laajennetaan kansa-
3563: yhdessä marssineet eri maiden läpi tuoden esille la~sjärjestöjen kansainvälisten suhteiden ylläpitä-
3564: tavoitteitaan. Samoin kansainvälisesti yhdessä miseen.
3565: ovat toimineet lääkärit ydinsotaa vastaan. Useissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3566: maissa järjestetään rauhanaktioita samoihin ai- nioittaen,
3567: koihin ja yhteisin tunnuksin. Tällainen yhteistyö
3568: edellyttää kuitenkin myös yhteistä suunnittelua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3569: Tarvitaan eri maiden järjestäjien välisiä tapaami- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3570: sia. Järjestöjen edustajien matkat ovat olleet joko 29.99.50 50 000 markkaa kansalaisjärjes-
3571: erittäin niukoin varoin toimivien järjestöjen tuen töille rauhanpolittikkaa ja aseistariisuntaa
3572: varassa tai matkojen kustannuksista ovat vastan- koskevan tiedotuksen edistämiseen.
3573:
3574: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3575:
3576: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari Pentti Lahti-Nuuttila
3577: Pertti Paasio Kaisa Raatikainen Paula Eenilä
3578: Markus Aaltonen Jukka Mikkola Tarja Halonen
3579: Kari Rajamäki
3580: 1408 1984 vp.
3581:
3582: Raha-asia-aloite n:o 1298
3583:
3584:
3585:
3586:
3587: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta mielipideleh-
3588: tien tukemiseen
3589:
3590:
3591: Eduskunnalle
3592:
3593: Mielipidelehtien tukemista suunniteltiin 1970- Ei ole perusteltua, että mielipidelehtien laaja ja
3594: luvulla useiden vuosien ajan ja asiasta oli myös monipuolinen ryhmä saa huomattavati vähem-
3595: yksimielinen toimikunnan esitys. Vuoden 1979 män avustusta kuin uskonnolliset lehdet.
3596: tulo- ja menoarviossa osoitettiin ensimmäisen Sananvapauden periaate toteutuu pitkälti mie-
3597: kerran 1 000 000 markkaa mielipidelehtien tuke- lipidelehtien kautta. Mielipidelehdet ovat myös
3598: miseen. Siitä lähtien on vuosittain valtion tulo- tärkeitä Suomen kulttuurielämän ja yhteiskunta-
3599: ja menoarviossa ollut määräraha tähän tarkoituk- keskustelun monipuolistajia. Näitä lehtiä ei pi-
3600: seen. Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on täisi saattaa nykyistä suurempiin taloudellisiin
3601: momentille 29.99.57 ehdotettu 1 400 000 mark- vaikeuksiin.
3602: kaa valtioneuvoston käytettäväksi avustuksina
3603: mielipidelehtien tukemiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3604: Uskonnollisten lehtien tukemiseen on valtion
3605: tulo- ja menoarviossa osoitettu määräraha vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3606: desta 1977 lähtien. Vuoden 1985 tulo- ja meno- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3607: arviossa on momentille 29.99.56 ehdotettu 29.99.57 lisäyksenä 200 000 markkaa eli
3608: 1 600 000 markkaa valtioneuvoston käytettäväksi yhteensä 1 600 000 markkaa mielipide-
3609: avustuksina uskonnollisten lehtien tukemiseen. lehtien tukemiseen.
3610:
3611: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3612:
3613: Saara-Maria Paakkinen Paula Eenilä Anna-Liisa Piipari
3614: 1984 vp. 1409
3615:
3616: Raha-asia-aloite n:o 1299
3617:
3618:
3619:
3620:
3621: Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta Fallbackantien jalankulku-ja
3622: pyöräteiden suunnitteluun Tuusulassa
3623:
3624:
3625: Eduskunnalle
3626:
3627: Tuusulassa Hyryiästä Saviolle johtaa Fall- kenteen tiet liikenneturvallisuuden varmistami-
3628: backantie, joka on Hyrylän teollisuusalueen kul- seksi. Vahvistettuihin TVL:n suunnitelmiin han-
3629: jetuksia ja työmatkaliikennettä palveleva ainoa ke ei kuitenkaan sisälly lainkaan. Hankkeen kus-
3630: väylä. Tien parantamiseksi sekä jalankulku- ja tannukset ovat noin 5 milj. markkaa.
3631: pyörätien rakentamiseksi on kunta teettänyt tie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3632: suunnitelman tien länsiosasta ja TVL laatii par- taen,
3633: haillaan suunnitelmaa tien itäosasta. Tuusulan
3634: kuntasuunnitelmassa hanke on sijoitettu vuosille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3635: 1986-87. Lisääntyvän teollisuuden ja teollisten 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3636: työpaikkojen vuoksi tien kunnostaminen tässä 31.24.77 100 000 markkaa Fallbackan-
3637: aikataulussa on välttämätöntä. Varsinaista tiealu- tien jalankulku- ja pyöräteiden suunnit-
3638: että kiireellisemmin on toteutettava kevyen Iii- telua varten vuonna 1985.
3639:
3640: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3641:
3642: Saara-Maria Paakkinen
3643: 1410 1984 vp.
3644:
3645: Raha-asia-aloite n:o 1300
3646:
3647:
3648:
3649:
3650: Paakkinen: Määrärahan osoittamisesta alikulkutien rakentamiseksi
3651: Tuusulan-Keravan maantielle Mattilan alueella
3652:
3653:
3654: Eduskunnalle
3655:
3656: Tuusulan kirkonkylästä Keravan keskustaan sen tuntumassa välttämätön. Alikulku on raken-
3657: johtavan tien liikenne on hyvin vilkas. Tien nettava mahdollisimman pian.
3658: varrella on taajaan asutettuja alueita sekä päivä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3659: koti ja ala-asteen koulu. Tien vartta kulkeva taen,
3660: kevyen liikenteen tie on samalla puolella tietä
3661: kuin koulu, mutta vastakkaisella puolella kuin että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3662: päiväkoti ja suuret kerrostaloalueet. Tien ylittä- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3663: minen aiheuttaa vilkkaan ja raskaan liikenteen 31. 24. 77 600 000 markkaa alikulkutien
3664: vuoksi jatkuvasti vaaratilanteita lapsille. Vaarojen rakentamiseksi Tuusulan-Keravan
3665: vähentämiseksi on alikulkutie tiheimmän asutuk- maantielle Hirsitienmäen asuntoalueen
3666: tuntumaan Mattzlan alueella.
3667:
3668: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3669:
3670: Saara-Maria Paakkinen
3671: 1984 vp. 1411
3672:
3673: Raha-asia-aloite n:o 1301
3674:
3675:
3676:
3677:
3678: Paakkinen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta työrajoit-
3679: teisten nuorten työllistämiseen
3680:
3681:
3682: Eduskunnalle
3683:
3684: Fyysisten, psyykkisten tai sosiaalisten syiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3685: johdosta työrajoitteisten nuorten sijoittaminen 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3686: työelämään on erityisen vaikeaa. 34.30. 02 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
3687: Tähän tarkoitukseen tarvitaan esitettyjä enem- ja momenttlle 34.30.62 lisäyksenä
3688: män määrärahoja sekä valtionhallintoon työllis- 10 000 000 markkaa työrajoitteisten
3689: tettävien osalta että yrityksiin työllistettävien työ- nuorten työhönsijoittamiseksi sekä val-
3690: hönsijoittamiseksi. tionhallintoon että yrityksiin.
3691: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3692: nioittaen,
3693:
3694: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3695:
3696: Saara-Maria Paakkinen Risto Ahonen Pentti Lahti-Nuuttila
3697: Paula Eenilä Peter Muurman Pertti Paasio
3698: Timo Roos Sinikka Hurskainen-Leppänen Reijo Lindroos
3699: Jorma Rantanen Aimo Ajo Kaisa Raatikainen
3700: Arja Alho Markus Aaltonen Kari Rajamäki
3701: 1412 1984 vp.
3702:
3703: Raha-asia-aloite n:o 1302
3704:
3705:
3706:
3707:
3708: Paakkinen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta nuorten
3709: työllistämiseen
3710:
3711:
3712: Eduskunnalle
3713:
3714: Nuorten yhteiskuntatakuuta tullaan tulo- ja ei ole kovin tarkkaa käsitystä. Yhteiskuntatakuu-
3715: menoarvioehdotuksen mukaan jatkamaan nykyis- järjestelmää pitää kaiken aikaa kehittää ja laajen-
3716: ten säädösten pohjalta. Yhteiskuntatakuu koskee taa, jotta kaikille nuorille voitaisiin taata koulu-
3717: koko maata. Nuorten työllistämistoimia onkin tus- ja työpaikka. On varattava lisää määrärahoja
3718: käynnistetty vuoden 1984 aikana verraten ripeäs- myös uudenlaiseen kokeilevampaan nuorisotyöt-
3719: ti. Perinteiset keinot, nuorten työllistämistuki, tömyyden hoitoon, sillä käyttösuunnitelman
3720: perehdyttämistuki ja harjoittelutuki sekä kunnal- kohdasta "muu valtionapu" iso osa on jo etukä-
3721: linen työllistämistuki ovat osaltaan varsin kattavia teen sidottuja.
3722: ja oikeaan osuneita.
3723: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3724: Aloitetuilla toimenpiteillä ei kuitenkaan vielä
3725: nioittaen,
3726: ole riittävää tehoa vaikeimmin työllistyviin nuor-
3727: ten ryhmiin.
3728: On todennäköistä, että valtion tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3729: arvioesitykseen sisältyvällä määrärahalla ei kyetä 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3730: toteuttamaan aloitettuja toimenpiteitä edes tä- 34.50. 61 lisäyksenä 45 000 000 markkaa,
3731: mänvuotisessa laajuudessa. Ongelmana ovat li- josta nuorten yhteiskuntatakuun määrä-
3732: säksi työvoimakortistojen ulkopuolella olevat rahaan 35 000 000 markkaa ja kohtaan
3733: työttömät nuoret, joista työvoimaviranomaisilla ''muu valtionapu'' 10 000 000 markkaa.
3734:
3735: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
3736:
3737: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari Reijo Lindroos
3738: Peter Muurman Tuulikki Hämäläinen Risto Ahonen
3739: Pertti Paasio Pentti Lahti-Nuuttila Sinikka Hurskainen-Leppänen
3740: Jorma Rantanen Aimo.Ajo Timo Roos
3741: Paavo Lipponen Kaisa Raatikainen Paula Eenilä
3742: Arja Alho Markus Aaltonen Kari Rajamäki
3743: 1984 vp. 1413
3744:
3745: Raha-asia-aloite n:o 1303
3746:
3747:
3748:
3749:
3750: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asumistukeen
3751:
3752:
3753: Eduskunnalle
3754:
3755: Asumistukeen arvioidaan tulevana vuonna tar- kaikki tuen tarpeessa todella olevat ryhmät tulisi-
3756: vittavan määrärahoja samalle määrälle ruokakun- vat asumistuen piiriin. Tuen myöntämisperustee-
3757: tia kuin kuluvanakin vuonna. Kun asumiskustan- na tulisi olla vain todellinen taloudellisen tuen
3758: nusten arvioidaan nousevan hitaammin kuin an- tarve. Näin helpotettaisiin alempiin tuloryhmiin
3759: siotason, esittää hallitus asumiskustannusmäärä- k~uluvien, esimerkiksi nuorten, asunto-ongel-
3760: rahaan vain lievää nousua. Asumistuen myöntä- mia.
3761: misperusteiden muutosta esitykseen ei sisälly.
3762: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3763: Asumiseen kohdistuvan tuen painopisteen siir-
3764: nioittaen,
3765: ryttyä yhä enemmän verotuksen kautta ohjautu-
3766: vaan suuntaan ja näin jo kohtuullisen asumista-
3767: son omaavan väestönosan asumiskustannuksia ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3768: saamaan, on erityisen tärkeätä parantaa myös 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3769: asuntosektorin kautta tulevaa asuntotukea poista- 35.45.54/isäyksenä JOO 000 000 markkaa
3770: malla asumistuen keinotekoisia rajoituksia, jotta asumistukeen.
3771:
3772: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3773:
3774: Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämälainen Pentti Lahti-Nuuttila
3775: Risto Ahonen Pertti Paasio Timo Roos
3776: Jorma Rantanen Kaisa Raatikainen Paula Eenilä
3777: Arja Alho Kari Rajamäki
3778:
3779:
3780:
3781:
3782: 178 4284003504
3783: 1414 1984 vp.
3784:
3785: Raha-asia-aloite n:o 1304
3786:
3787:
3788:
3789:
3790: Paasilinna ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lääninhalli-
3791: tusten ympäristönsuojelutoimistojen voimavarojen lisäämiseksi
3792:
3793:
3794: Eduskunnalle
3795:
3796: Ympäristöministeriön toimikunnat ovat arvioi- tely työllistämään jatkuvasti ympäristöministe-
3797: neet keväällä 1984 luovuttamissaan mietinnöissä riön jätehuollon ja ilmansuojelun voimavaratyö-
3798: jätehuoltolain ja ilmansuojelulain edellyttämiin ryhmien esittämät virkamiesmäärät. Tätä virka-
3799: tehtäviin tarvittavia viranomaisvaroja. Kummas- miespuutetta ei tule poistamaan yksin vesihalli-
3800: sakin mietinnössä todetaan näiden lakien toteut- tuksen tuleva siirtäminen ympäristöministeriöön.
3801: tamisen kannalta keskeisen viranomaistahon, lää- Ympäristönsuojelun hallinnon kulujen rahoit-
3802: ninhallitusten ympäristönsuojelutoimistojen, ole- tamisessa tulisi yhä suuremmassa määrin siirtyä
3803: van nykyisiltä voimavaroiltaan täysin riittämättö- ympäristönsuojelussa yleisesti omaksuttuun ai-
3804: miä. Jätehuoltolain mukaisten tehtävien asian- heuttamisperiaatteeseen. Ympäristöministeriön
3805: mukainen suorittaminen vaatisi yli 100 ja ilman- jätehuollon voimavaratyöryhmä esittikin mietin-
3806: suojelulaki noin 40 uutta virkamiestä maamme nössään hallinnon kulut peittävää tarkastus- ja
3807: lääninhallituksiin. Nykyisin näitä tehtäviä hoitaa valvontamaksua. Tähän esitykseen yhtyi parla-
3808: yhdestä kahteen virkamiestä läänien ympäristön- mentaarinen ympäristönsuojeluneuvosto aloit-
3809: suojelutoimistoissa. teessaan 23.5.1984 koskien eräitä jätehuoltolain
3810: Mikäli lääninhallitusten jätehuoltolain ja il- toteuttamiseen liittyviä hallinnollisia ja taloudel-
3811: mansuojelulain mukaisiin tehtäviin ei nopeasti lisia edellytyksiä. Todettakoon, että myös Ruot-
3812: saada lisää voimavaroja, on vaarana näiden lakien sissa ollaan juuri siirtymässä vastaavaan tarkastus-
3813: mukaisten tavoitteiden raukeaminen ja mahdolli- ja valvontamaksuun. Hallintokulut peittävä mak-
3814: suus merkittäviin ympäristökatastrofeihin. Mo- sukäytäntö voidaan varsin yksinkertaisesti liittää
3815: lempien lakien toteuttaminen edellyttää lähivuo- erityisesti jätehuoltolain ja ilmansuojelulain mu-
3816: sina tuhansien ympäristöä saastuttavien laitosten kaiseen järjestelmään.
3817: laatimien jätehuolto- tai ilmansuojeluilmoituk- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
3818: sien käsittelemistä. Nykyisillä voimavaroilla näi- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
3819: den ilmoitusten käsittely viivästyy vuosia ja käsit- nassa.
3820: telyn taso laskee. Jätehuolto- ja ilmansuojeluil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
3821: moitusten asianmukaisella käsittelyllä voitaisiin oittavasti,
3822: parantaa merkittävästi maamme ympäristönsuo-
3823: jelun tasoa ja ehkäistä yhteiskunnalle ja luonnol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3824: le erittäin haitallisia ja kalliita ympäristön pilaan- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3825: tumistapauksia. Jätehuolto- ja ilmansuojeluil- 26.05.01 2 600 000 markkaa lääninhalli-
3826: moitusten käsittelyn jälkeen tulee näiden lakien tusten ympäristönsuojeluhallinnon vot-
3827: mukainen valvonta- ja muutosilmoitusten käsit- mavarojen lisäämiseksi.
3828:
3829: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3830:
3831: Reino Paasilinna Esko Helle Ville Komsi
3832: Pertti Salolainen Heli Astala Mauno Manninen
3833: Liisa Jaakonsaari Riitta Järvisalo-Kanerva Arja Alho
3834: 1984 vp. 1415
3835:
3836: Raha-asia-aloite n:o 1305
3837:
3838:
3839:
3840:
3841: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta pysyvien toimitilojen
3842: suunnittelemiseksi Teatterikorkeakoululle Helsinkiin
3843:
3844:
3845: Eduskunnalle
3846:
3847: Maassamme annettava teatteritaiteen korkea- uudisrakennusratkaisun, toisaalta pääasiallisen si-
3848: koulutus perustuu 26.1.1979 annettuun lakiin joittamisen olemassa oleviin tiloihin, joista kiin-
3849: teatterikorkeakoulusta. Korkeakoulun kotipaik- teistön Arkadiankatu 24 (koulurakennus) ympä-
3850: kana on mainitun lain perusteella Helsingin rille rakentuvat vaihtoehdot sekä kiinteistöihin
3851: kaupunki. Opetusministeriön kuluvana syksynä Bulevardi 23-27 (Oopperatalo) ja Bulevardi 29
3852: esittämän, lukuisiin asiantuntijalausuntoihin pe- (Vanha kemia) liittyvä ratkaisu. Kysymyksen rat-
3853: rustuvan kannan mukaan tulee Teatterikorkea- kaiseminen edellyttää kaikissa mainituissa vaihto-
3854: koulun myös jatkossa pysyä Helsingissä. Näin on ehdoissa rakentamistoimenpiteitä.
3855: ministeriö omalta osaltaan vienyt päätökseen sen
3856: Edellä olevaan viitaten ja korostaen sitä, että
3857: keskustelun, joka suomalaista teatteriväkeä va-
3858: on kansallisesti merkittävää, että Teatterikorkea-
3859: vahduttavalla tavalla kehkeytyi korkeakoulun si-
3860: koulun kaltaisen keskeisen kulttuurilaitoksen toi-
3861: jaintipaikkakunnasta.
3862: mitilakysymys ratkaistaan mahdollisimman pikai-
3863: Tällä hetkellä sijaitsevat Teatterikorkeakoulun
3864: sesti, ehdotamme kunnioittavasti,
3865: toimitilat hajallaan useassa toimipisteessä. Tilat
3866: ovat ahtaat ja puutteelliset. Korkeakoulun toi-
3867: minta- ja kehittämisedellytysten turvaamiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3868: onkin välttämätöntä, että sille hankitaan Helsin- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 29.34
3869: gin kantakaupungista toiminnan vaatimusten uudelle momentille 300 000 markan
3870: mukaiset pysyvät toimitilat. Tältä osin on mm. suunnittelumäärärahan pysyvien toimiti-
3871: viime toukokuussa mietintönsä jättänyt Teatteri- lojen saamiseksi Teatterzkorkeakoululle
3872: korkeakoulun tilatyöryhmä tuonut esille toisaalta Helsingissä.
3873:
3874: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
3875:
3876: Reino Paasilinna Martti Tiuri Tarja Halonen
3877: Marja-Liisa Salminen Ritva Laurila Ole Wasz-Höckert
3878: Eva-Riitta Siitonen Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
3879: Jouni). Särkijärvi Impi Muroma Matti Louekoski
3880: Antti Kalliomäki Pekka Myllyniemi Liisa Kulhia
3881: Pirjo Ala-Kapee Elsi Hetemäki-Olander Ben Zyskowicz
3882: Pekka Löyttyniemi Lea Kärhä Ville Komsi
3883: Arja Alho Tuulikki Hämäläinen Ulla Lehtinen
3884: Paavo Lipponen Saara-Maria Paakkinen Georg C. Ehrnrooth
3885: Helvi Koskinen Pertti Salolainen
3886: 1416 1984 vp.
3887:
3888: Raha-asia-aloite n:o 1306
3889:
3890:
3891:
3892:
3893: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta PAND-Taiteilijat rau-
3894: han puolesta -järjestölle ETYK-kulttuurijuhlan järjestämiseksi
3895:
3896:
3897: Eduskunnalle
3898:
3899: ETY-kokouksen kymmenvuotispäivä tulee ole- Kulttuurijuhlan JarJestamlsestä vo1s1 vastata
3900: maan tärkeä kansainvälispoliittinen tapahtuma. Suomen PAND yhteistyössä valtiovallan ja mui-
3901: Sitä tulisi myös viettää tavalla, joka toisi ETYKin den kulttuuriorganisaatioiden kanssa. PAND-
3902: keskeisen sanoman, rauhan ja liennytyksen, ih- Taiteilijat rauhan puolesta ry. on laaja, eri alojen
3903: misten välittömään kokemuspiiriin. Taiteen kei- ammattitaiteilijoista koostuva järjestö ja osa kan-
3904: noin tämä on mahdollista, myös kansainvälisesti. sainvälistä, eri yhteiskuntajärjestelmät kattavaa
3905: Suomen PAND on tehnyt aloitteen korkeinta taiteilijain rauhanliikettä (Performers and Anists
3906: kansainvälistä tasoa edustavan ETYK-kulttuuri- for Nuclear Disarmament). Paitsi aloitteentekijä-
3907: juhlan viettämisestä samanaikaisesti poliittisella nä myös koti- ja kansainvälisten yhteyksiensä
3908: tasolla tapahtuvan juhlinnan kanssa. Ajatuksena vuoksi se soveltuu hyvin juhlan pääjärjestäjäksi.
3909: on esimerkiksi, että ETYK-maiden Nobel- ja Näillä perusteilla ehdotamme,
3910: muut huippukirjailijat kokoontuisivat pohtimaan
3911: rauhan ja liennytyksen kysymyksiä, että koottai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3912: siin ETYK-maiden huipputaidetta edustava näyt- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3913: tely, että näiden maiden paras musiikki välitet- 29.99.50 800 000 markkaa PAND-Tai-
3914: täisiin kaikkien kuultavaksi. Tällä tapaa ETYKin teilijat rauhan puolesta -järjestölle
3915: henki tehtäisiin eläväksi. ETYK-kulttuunjuhlan järjestämiseksi.
3916:
3917: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
3918:
3919: Reino Paasilinna Anssi Joutsenlahti Heli Astala
3920: Esko Almgren Elsi Hetemäki-Olander Ville Komsi
3921: Jukka Vihriälä Elisabeth Rehn
3922: 1984 vp. 1417
3923:
3924: Raha-asia-aloite n:o 1307
3925:
3926:
3927:
3928:
3929: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Biodynaamisen Yhdis-
3930: tyksen toiminnan tukemiseen
3931:
3932:
3933: Eduskunnalle
3934:
3935: Maassamme on jo n. 80 biodynaamista viljelyä Maamme elintarvikehuollon ylläpitäminen
3936: harjoittavaa tilaa, joiden viljelijät tarvitsevat neu- kriisiaikoina on nykyisin maatalousmenetelmin
3937: vontaa viljelymenetelmien parantamiseksi. riskialtista. Maatalous toimii huomattavalta osal-
3938: Asianmukainen neuvontatyö on kuitenkin järjes- ta ulkopuolisten tuontipanosten varassa. Lisäksi
3939: tämättä, vaikka biodynaamista viljelyä voidaan biodynaamisen viljelymenetelmän avulla myrkyt
3940: varauksitta pitää ihmisen ja ympäristön kannalta elintarviketuotannossa vähenevät. Nitraattien ja
3941: ratkaisevasti parempana viljelymenetelmänä kuin muiden ravinteiden huuhtoutuminen pohjave-
3942: ns. kemiallista viljelyä. Lisäksi viljely tapahtuu siin loppuu.
3943: miltei ilman ulkopuolisia tuotantopanoksia, mi- Koska viljelmät sijaitsevat hajallaan eri puolilla
3944: kä nostaa käyttökatetta ja vähentää ulkomaista valtakuntaa on yksityinen neuvontatyö hankalaa
3945: riippuvuutta. ja kustannuksia vaativaa. On kuitenkin välttämä-
3946: Biodynaamisesti viljellyt tilat ovat noin 10-15
3947: töntä, että ihmistä ja ympäristöä suojeleva ja
3948: vuoden aikana saavuttaneet korkean omavarai-
3949: vähäisiä ulkopuolisia panoksia tarvitseva viljely-
3950: suusasteen. Viljely tapahtuu lähes kokonaan il-
3951: menetelmä yleistyisi. Myös toimintaa tukevaa
3952: man ulkopuolisia tuotantopanoksia. Satotaso ar-
3953: tutkimusta kaivataan.
3954: vioidaan n. 10-15 % pienemmäksi kuin kemi-
3955: allisessa viljelyssä. Toisaalta varastoitavuus tuot- Kyseinen summa voidaan siirtää maatilatalou-
3956: teiden kohdalla lisääntyy, joten keväällä lopputu- den kehittämisvaroista.
3957: los on lähes sama.
3958: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3959: Eräiden tietojen mukaan n. 85 % maatalou- nioittaen,
3960: den tuloista kuluu menojen kattamiseen, joten
3961: arviolta 15 % jää maatalousyrittäjän käyttöön.
3962: Biodynaamisessa viljelyssä pyritään kasvattamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3963: katetta säästämällä sisäänostoissa ja käyttämällä 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3964: luonnon omaa tuotantovoimaa. Näin saavutetaan 30.30.49 150 000 markan määrärahan
3965: lähes yhtä suuri tulos kuin kemiallisella menetel- Biodynaamisen Yhdistyksen toiminnan
3966: mällä tilan rahataloutta samalla tervehdyttäen, kehittämistä ja neuvojan paikkaamista
3967: mutta ylituotantoa jopa vähentäen. varten.
3968:
3969: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3970:
3971: Reino Paasilinna Lea Savolainen Pentti Lahti-Nuuttila
3972: Maija Rajantie Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen
3973: Marja-Liisa Tykkyläinen Arja Alho
3974: 1418 1984 vp.
3975:
3976: Raha-asia-aloite n:o 1308
3977:
3978:
3979:
3980:
3981: Paasilinna ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta postilaitoksen
3982: henkilökuntarakenteen kehittämiseksi
3983:
3984:
3985: Eduskunnalle
3986:
3987: Postivirkamiesten ja postimiesten palkkauspe- tajia oli 15 7 kpl ja vuosittain suorittaa ammatti-
3988: rusteiden selvittelytoimikunta esitti v. 1977 jättä- tutkinnon noin 100 postinkantajaa.
3989: mässään mietinnössä mm., ettei postimieskurssin Tämän raha-asia-aloitteen toteuttamisen yh-
3990: suorittanutta henkilöä, jolta edellytetään alan teydessä voidaan samalla vastaavasti lakkauttaa
3991: teoreettista hallitsemista, tule pitää postinkanta- 100 ylimääräisen postinkantajan A 2 tointa.
3992: jan vakanssilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3993: nioittaen,
3994: Kuluvan vuoden valtion virkaluettelon mu-
3995: kaan ylimääräisiä postinkantajan toimia on yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3996: teensä 299 kpl. Ensi vuoden tulo- ja menoarvios- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
3997: sa niitä esitetään lakkautettavaksi 50 kpl, joten 31.94.01 lisäyksenä 200 000 markkaa 100
3998: jäljelle jää vielä 249 kpl. 1.6.1983 tilanteen ylimääräisen postimiehen A 4 toimen pe-
3999: mukaan postimieskurssin suorittaneita postinkan- rustamtseksi.
4000:
4001: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4002:
4003: Reino Paasilinna Paula Eenilä Pertti Hietala
4004: 1984 vp. 1419
4005:
4006: Raha-asia-aloite n:o 1309
4007:
4008:
4009:
4010:
4011: Paasio: Koeotetun määrärahan osoittamisesta namibialaisten koulu-
4012: tus-, terveydenhuolto-, ravitsemus- ja tutkimusapuun
4013:
4014:
4015: Eduskunnalle
4016:
4017: Eteläisen Afrikan humanitaarisen avustamisen bialaisille 4 500 000 markkaa. Esitys merkitsee
4018: tarve kasvaa edelleen, koska alueella on ennakoi- vain 500 000 markan korotusta kuluvaan vuoteen
4019: tavissa kiihtyvää aseellista toimintaa. Suomen verrattuna eikä ole riittävä.
4020: ulkopolitiikassa on pidetty tärkeänä korostaa Yh-
4021: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4022: distyneissä Kansakunnissa ajamaamme yhteis-
4023: taen,
4024: pohjoismaista politiikkaa tehostamalla apuamme
4025: Mrikan vapautusliikkeille ja erityisesti Namibian
4026: itsenäistymistä tukevaa toimintaa. Suomen apu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4027: ja tuki namibialaisille tulevat entistä tärkeäm- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4028: miksi tilanteen edelleen kärjistyessä. Budjettiesi- 24.30.69 lisäyksenä 500 000 markkaa
4029: tyksen momentilla 24.30.69 (Humanitaarinen käytettäväksi namibialaisten koulutus-,
4030: apu kehitysmaille) esitetään koulutus-, tervey- terveydenhuolto-, ravitsemus- ja tutki-
4031: denhuolto-, ravitsemus- ja tutkimusapuna nami- musapuun.
4032:
4033: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
4034:
4035: Pertti Paasio
4036: 1420 1984 vp.
4037:
4038: Raha-asia-aloite n:o 1310
4039:
4040:
4041:
4042:
4043: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun kauppakorkeakoulun
4044: lisärakennuksen suunnitteluun
4045:
4046:
4047: Eduskunnalle
4048:
4049: Turun kauppakorkeakoulun tilat rakennettiin saatava kiireellisesti käyntiin, jotta itse rakenta-
4050: aikanaan vain murto-osalle siitä opiskelijamääräs- minen mahdollisimman nopeassa aikataulussa
4051: tä, joka siellä tällä hetkellä opiskelee. Lisäraken- kävisi mahdolliseksi.
4052: nuksen tarve on jo kauan ollut ajankohtainen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4053: Korkeakoulun nykyinen toiminta laajoissa vuok- nioittaen,
4054: ratiloissa on sekä epätarkoituksenmukaista että
4055: epätaloudellista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4056: Kauppakorkeakoulun nykyisen päärakennuk- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4057: sen välittömään läheisyyteen rakennettavaa lisära- 29.10.74 1 000 000 markkaa Turun
4058: kennusta varten on hyväksytty ja vahvistettu kauppakorkeakoulun lisärakennuksen
4059: asemakaava. Rakennustöiden suunnittelu olisikin suunnittelua varten.
4060:
4061: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4062:
4063: Pertti Paasio Jukka Mikkola
4064: 1984 vp. 1421
4065:
4066: Raha-asia-aloite n:o 1311
4067:
4068:
4069:
4070:
4071: Paasio: Määrärahan osoittamisesta Nuorten Puolesta Keskusliitto
4072: ry:n toimintaan
4073:
4074:
4075: Eduskunnalle
4076:
4077: Nuorten Puolesta Keskusliitto ry. tekee mer- lasten musiikkileiri sekä laajamittainen kesäleiri-
4078: kittävää työtä lasten ja nuorten vapaa-aikatoimin- ja koulutustoiminta.
4079: nan tukemiseksi. Kulttuuri- ja harrastustoiminta,
4080: leiri- ja lomatoiminta sekä koulutus- ja kurssitoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4081: minta ovat muodostumassa liiton toiminnan pää- taen,
4082: alueeksi. Tälle toiminnalle antavat hyvät mah-
4083: dollisuudet liiton hallinnassa olevat Siprinteen
4084: leiri- ja kurssikeskus Punkaharjulla, Laupusten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4085: lomakartano Kustavissa ja Käpylän toimitalo 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4086: Helsingissä. 29.91.51 350 000 markkaa Nuorten Puo-
4087: Nuorten Puolesta Keskusliiton tulevan vuoden lesta Keskusliitto ry:n toiminnan tukemi-
4088: toiminnasta mainittakoon lasten kuvataideleiri ja seen.
4089:
4090: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4091:
4092: Pertti Paasio
4093:
4094:
4095:
4096:
4097: 179 4284003504
4098: 1422 1984 vp.
4099:
4100: Raha-asia-aloite n:o 1312
4101:
4102:
4103:
4104:
4105: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen avovanki-
4106: lan rakennustöiden käynnistämiseksi
4107:
4108:
4109: Eduskunnalle
4110:
4111: Keuruun kunnan Haapamäen kylään sijoitetta- Haapamäen varavankilahankkeen nopeuttami-
4112: van avovankilan perustamissuunnitelma valmis- nen edellyttäisi vankeinhoitolaitokselle myönnet-
4113: tui oikeusministeriössä kuluvan vuoden kesä- tävien rakentamismäärärahojen lisäämistä tai
4114: kuussa. Tämän suunnitelman mukaan Haapa- vaihtoehtoisesti rakennustöiden rahoittamista ai-
4115: mäeltä vuonna 1982 tarkoitukseen hankitulle nakin osittain työllisyysmäärärahoin.
4116: tontille rakennettaisiin 90-paikkainen avovankila. Haapamäen kylä on kasvanut rautateitten ris-
4117: Vankilan hyötypinta-ala olisi noin 8 000 m 2 ja teyskohtaan. Rautatiet ovat tuoneet elannon mo-
4118: arvioidut rakentamiskustannukset 34 milj. mk. nille perheille. Nyt kun liikenne Haapamäkeen
4119: Valtion talonrakennushankkeiden suunnittelua tulevilla rataosuuksilla on vähentynyt ja myös
4120: ja toteuttamista koskevien säädösten mukaan näitten rataosuuksien kunnossapito on jäänyt
4121: vankilan suunnittelun jatkaminen edellyttää val- heitteille, kylä on alkanut taantua ja hiljetä.
4122: tion rakennusasiainneuvottelukunnan puoltavaa Kylällä on eräänlaista kulttuurihistoriallistakin
4123: lausuntoa perustamissuunnitelmasta. Rakennus- merkitystä.
4124: asiainneuvottelukunta on viime vuoden syyskuus- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
4125: sa palauttanut sille toimitetun perustamissuunni- nioittaen,
4126: telman ilman lausuntoa, koska se on pitänyt
4127: asian käsittelyä .tässä vaiheessa ennenaikaisena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4128: Neuvottelukunta on perustellut kantaansa sillä, 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4129: että hankkeen toteuttaminen alkaisi valtion kes- 25.50.74 10 000 000 markkaa Haapa-
4130: kipitkän aikavälin rakentamisohjelman mukaan mäen avovanktlan rakennustöiden aloit-
4131: vasta kuluvan vuosikymmenen lopussa. tamiseen jo vuoden 1985 aikana.
4132:
4133: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
4134:
4135: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Paavo Vesterinen
4136: Sakari Knuuttila
4137: 1984 vp. 1423
4138:
4139: Raha-asia-aloite n:o 1313
4140:
4141:
4142:
4143:
4144: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen vesipii-
4145: rille läänin haja-asutusalueitten vesihuollon järjestämisen suun-
4146: nitteluun
4147:
4148:
4149: Eduskunnalle
4150:
4151: Vesipiirissä v. 1983 valmistuneen diplomityön lehdi. Samoin pohjavesien suojelu kuuluu vesi-
4152: mukaan Keski-Suomessa oli v. 1975 haja-asutus- piirin toimialaan. Vuosina 1980-82 tehty tär-
4153: alueilla 88 000 asukasta. Vuonna 2000 on mää- keitten pohjavesialueitten selvitystyö antaa hyvät
4154: rän ennustettu olevan noin 50 000, jolloin haja- lähtökohdat haja-asutuksen vedenhankinnalle.
4155: asutusväestön osuus koko läänin väestöstä on Mikäli haja-asutuksen vesihuoltoa ei voida järjes-
4156: noin 20 % . Karttatarkastelun perusteella on tää, tämä vaikuttaa osaltaan huonontavasti kylien
4157: haja-asutusalueilla 694 kpl vähintään 5 kiinteis- elinkelpoisuuteen ja kehittymiseen. Keski-Suo-
4158: töä käsittävää asutustihentymää. Näissä keskitetty messa kunnat ovat viime vuosina osoittaneet
4159: vedenhankinta on usein järkevä ratkaisu. voimakasta mielenkiintoa haja-asutusalueiden ve-
4160: Diplomityön mukaan noin 30 % :lla kiinteis- denhankinnan järjestämiseen, erityisesti Suomen-
4161: töistä vesihuolto on puutteellisesti järjestetty. selän kunnat.
4162: Tavoitteena on saattaa näitten alueitten vesihuol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4163: to nykyaikaiselle tasolle vuoteen 1995 mennessä. nioittaen,
4164: Lopullinen järjestämistapa on kussakin tapauk-
4165: sessa ratkaistavissa selvittämällä paikalliset olo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4166: suhteet ja tekemällä vaihtoehtojen välillä kustan- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4167: nusvertailu. 30.40.23 lisäyksenä 150 000 markkaa
4168: Vastuu vesihuollon kehittämisestä myös haja- Keski-Suomen vesipiinlle käytettäväksi
4169: asutusalueella kuuluu vesitoimiston viranomais- läänin haja-asutusalueitten vesihuollon
4170: tehtäviin, muut viranomaiset eivät asioista huo- järjestämisen suunnitteluun.
4171:
4172: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
4173:
4174: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
4175: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
4176: 1424 1984 vp.
4177:
4178: Raha-asia-aloite n:o 1314
4179:
4180:
4181:
4182:
4183: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karstulan Heijostenkos-
4184: ken ylikulkusillan rakentamiseen
4185:
4186:
4187: Eduskunnalle
4188:
4189: Heijostenkosket ovat Kyyjärven-Karstulan- 20 000 markkaa ja rakentamisen 300 000 mark-
4190: Saarijärven veneilyreitin tunnetuimmat kosket. kaa.
4191: Karstulan kunta mainostaa Heijostenkoskia paik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4192: kakunnan matkailunähtävyytenä ja on mm. kun- nioittaen,
4193: nostanut vuokraamansa n. 0,5 ha:n maa-alueen
4194: matkailijoitten käyttöön. Nyt Heijostenkosken että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4195: vanha puinen ylikulkusilta on tulvan yhteydessä 1985 tulo- ja menoarvioon momenti//e
4196: romahtanut. 31.24. 77 lisäyksenä 320 000 markkaa
4197: Sillan uudelleenrakentaminen on hyvin tär- Karstulan kunnan Reijostenkosken yli-
4198: keää. Sillan suunnittelun kustannusarvio on noin kulkusillan rakentamiseen.
4199:
4200: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
4201:
4202: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen
4203: Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
4204: 1984 vp. 1425
4205:
4206: Raha-asia-aloite n:o 1315
4207:
4208:
4209:
4210:
4211: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotekehitys- ja markki-
4212: nointiyksikön perustamiseksi Jyväskylään
4213:
4214:
4215: Eduskunnalle
4216:
4217: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama Jy- aktivoinnin, se ei pitänyt tarkoituksenmukaisena
4218: väskylä-työryhmä esitti jo 22.12.1981 valmistu- tässä vaiheessa varsinaisen kehitysyhtiön perusta-
4219: neessa mietinnössään, että valtiovarainministeriö mista. Tärkeimmäksi tavoitteekseen työryhmä
4220: sekä kauppa- ja teollisuusministeriö ryhtyisivät asetti kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan
4221: toimenpiteisiin sijoitusyhtiöitä ja kehitysyhtiöitä kuuluvan tuotekehitys- ja markkinointiyksikön
4222: koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi. Keski- saamisen lääniin mahdollisimman pian.
4223: Suomen kannalta kehitysyhtiön perustamisen tar- Ajatus tuotekehittely- ja markkinointiyksiköstä
4224: vetta, mahdollisuuksia ja toteuttamisvaihtoehtoja on siis Keski-Suomessa ollut pitkään vireillä.
4225: selvitettiin sittemmin läänin teollisuustoimikun- Talousarvioesityksessä vuodelle 1985 esitetään va-
4226: nan asettamassa Jyväskylä-työryhmän seurantaja- roja kahden uuden yksikön perustamiseen sekä
4227: ostossa, minkä työn jäljiltä asia jäi kuitenkin vielä suunnite seuraavaksi yksiköksi.
4228: avoimeksi.
4229: Keväällä 1983 lääninhallitus asetti erityisen Jo useampaan otteeseen esilletuotuna on ollut
4230: työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää kehitys- Jyväskylä, jota voidaan perustella seuraavilla nä-
4231: yhtiön perustamisen tarve ja mahdollisuus Keski- kökohdilla:
4232: Suomessa. Työryhmä päätyi syyskuussa 1982 jät- - läänin suurteollisuuden ongelmat niihin
4233: tämässään mietinnössä näkemykseen, että Keski- liittyvine laajoine saneeraustoimineen ja työlli-
4234: Suomessa tarvitaan erityisesti '' know-how'' -pai- syysvaikutuksineen
4235: notteisen kehitysyhtiötyyppisen toiminnan järjes- -Jyväskylän keskeinen sijainti ja hyvät lii-
4236: tämistä ja tehostamista. Koska työryhmä piti kenneyhteydet väli-Suomen alueella, sekä
4237: myös riskirahoituksen turvaamista tärkeänä, se - Jyväskylässä jo sijaitsevien VTT:n kotimais-
4238: katsoi, että Keski-Suomi on ensi vaiheessa otetta- ten polttoaineiden laboratorion, VAPO:n pää-
4239: va huomioon, jos valtion tuella myös sijoitustoi- konttorin, Jyväskylän yliopiston, teknillisen oppi-
4240: mintaa harjoittavia kehitysyhtiöitä perustetaan. laitoksen ja ammattikoulujen sekä Valmet Oy:n
4241: Keski-Suomen poikkeuksellisen suurteollisuusval- Rautpohjan tehtaiden teknisen palvelun tarjoa-
4242: taisen teollisuuden viimeaikainen kehitys voi- mat yhteistyömahdollisuudet.
4243: makkaine saneerauksineen on työryhmän käsityk-
4244: sen mukaan entisestäänkin lisännyt painetta pk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4245: teollisuuden kehitysedellytysten parantamiseen ja nioittaen,
4246: siihen liittyvän riskirahoituksen turvaamiseen
4247: (vrt. valtioneuvoston työpaikkasuunnite). Työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4248: ryhmä katsoi, että valmiudet kehitysyhtiön pe- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4249: rustamiseen ovat Keski-Suomessa olemassa. 32.44.28 lisäyksenä 700 000 markkaa
4250: Vaikka em. työryhmä näki erityisen tärkeänä tuotekehitys- ja markkinointiyksikön pe-
4251: ''know-how'' -tyyppisen kehittämistoiminnan rustamiseksi Jyväskylään.
4252:
4253: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
4254:
4255: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen
4256: Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
4257: 1426 1984 vp.
4258:
4259: Raha-asia-aloite n:o 1316
4260:
4261:
4262:
4263:
4264: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta aluetyöterveyslaitoksen
4265: perustamiseksi Jyväskylään
4266:
4267:
4268: Eduskunnalle
4269:
4270: Aluetyöterveyslaitosten perustamisohjelma on Ilmassa esiintyvien allergeenien tutkimus
4271: jo muilta osin toteutettu lukuun ottamatta siinä Monipuolinen ympäristömyrkkytutkimus
4272: mainitun Jyväskylän aluetyöterveyslaitoksen pe- Kolmannen polven mutageenisuustestien
4273: rustamista, vaikka se sijoittui useiden jo perustet- kehittelytyö
4274: tujen laitosten edelle tuolloin arvioidussa kiireel-
4275: On edelleen todettava, että opetusministeriö
4276: lisyysj ärj estyksessä.
4277: on hyväksynyt Jyväskylän yliopistoon perustetta-
4278: Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontie- vaksi ympäristöntutkimusyksikön, jonka tehtä-
4279: teellisen, yhteiskuntatieteellisen ja liikuntatie- viin kuuluvat mm. teollisuustuotteiden ja päästö-
4280: teellisen tiedekunnan useissa laitoksissa on tehty jen ympäristökemialliset tutkimukset, ilmansuo-
4281: työterveydenhuoltoon liittyvää perustutkimusta jelututkimukset ja jäämäanalyysit sekä haitallis-
4282: ja palvelututkimusta pitkän ajan, jolloin näihin ten kemikaalien leviämisen ja niiden ekologisten
4283: laitoksiin on karttunut alan asiantuntemusta, ja biologisten vaikutusten tutkimukset, työympä-
4284: mikä näkyy myös siinä, että useat laitokset ovat ristöön liittyvät tutkimukset, ympäristöhygie-
4285: tehneet tutkimuksia yhteistyössä Työterveys- niaan liittyvät tutkimukset kuten allergia- ja
4286: laitoksen kanssa. Laajoista ja työterveydenhuollon aerobiologiset sekä kemialliset analyysit. Lisäksi
4287: kannalta merkittävistä jo toteutetuista tutkimus- Jyväskylän yliopiston yhteydessä toimivassa kasva-
4288: hankkeista mainittakoon seuraavat: tustieteiden tutkimuslaitoksessa on tehty amma-
4289: - Metalliteollisuuden henkilöstöjen työolot, tillisen koulutuksen tutkimusta, jonka osuus
4290: terveys ja liikuntakäyttäytyminen sekä siihen liit- laitoksen hyväksytyn kehittämisohjelman mu-
4291: tyvä 5- ja 10-vuotisseurantatutkimus kaan tulee merkittävästi lisääntymään ja tällä
4292: - Nordstress-projektiin liittyvä opettajien tavoin antamaan edellytyksiä koulutuksen ja työ-
4293: työoloja ja psyykkistä rasittuneisuutta koskeva elämän sekä työolosuhteiden tutkimuksen yhdis-
4294: tutkimus tämiselle. Myös Jyväskylän yliopiston liikuntatie-
4295: - Osa-aikatyötä ja sen ongelmia koskeva ta- teellisen tiedekunnan asiantuntemus ergonomian
4296: loustieteellinen, yhteiskuntapoliittinen ja psyko- alueella sekä liikunnan ja terveyden välisten yh-
4297: loginen tutkimus teyksien tutkimuksessa samoin kuin terveyskasva-
4298: ~ Osa-aikatyötä koskeva pohjoismaita venai- tuksessa antavat merkittävää tukea alueelliselle
4299: leva tutkimus (NAUT) työterveyslaitokselle.
4300: - Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista Keski-Suomen lääni kuuluu nykyisin Kuopion
4301: koskeva tutkimus aluetyöterveyslaitoksen toimialueeseen, mutta
4302: - Teollisuuden piirissä työskentelevien van- heikot kulkuyhteydet ja Kuopion aluetyöterveys-
4303: henemisilmiöitä ja fyysistä toimintakykyisyyttä laitoksen laaja maantieteellinen alue (Keski-Suo-
4304: koskeva tutkimus men, Kuopio.n ja Pohjois-Karj~an läänit) samoin
4305: - Automaation seurausvaikutuksia pienyri- kuin sen erikoistuminen palvelemaan maa- ja
4306: tyksissä koskeva tutkimus metsätalouden työterveyshuoltoa ovat merkin-
4307: - Tietokoneen käyttöönottoa toimistoympä- neet sitä, että Keski-Suomen läänin alueella
4308: ristössä koskeva tutkimus sijaitsevat laitokset eivät ole saaneet tarvitsemiaan
4309: - Tietokoneavusteisissa työtehtävissä käytet- palveluita kohtuullisin kustannuksin.
4310: tävien toimintastrategioiden tutkimus Jyväskylään perustettavan aluetyöterveyslaitok-
4311: Työelämän inhimillistämistä koskeva tutki- sen toiminnan erityisalueina voisivat olla - ot-
4312: mus taen huomioon jo toimivien aluetyöterveyslaitos-
4313: 1984 vp. - RA n:o 1316 1427
4314:
4315: ten erityisalueet sekä alueelliset edellytykset sa- sa on keskitytty turpeen jalostukseen ja käyttöön
4316: moin kuin arvioitavissa olevan kehittämistarpeen liittyvään kemialliseen ja biologiseen tutkimuk-
4317: - seuraavat: seen sekä turpeen tuottamisen ja käytön ympäris-
4318: 1. Toimisto- ja palvelualan ammatit. Erityises- tövaikutuksiin.
4319: ti toimistoalan ammattien muuttuminen auto- 3. Työympäristön mittaamisen ja kuvaamisen
4320: maation myötä ja palvelualan ammattien ihmis- metodologia ja metodtikka.
4321: suhdekuormitus sekä automaatio vaativat psyko-
4322: sosiaalisten työolosuhdetekijöiden tutkimusta ja Jyväskylän kaupunki on varautunut järjeste-
4323: kehittämistä. Tällaiset työolojen muutokset toi- mään petustettavalle yksikölle soveltuvat tilat.
4324: mistoissa, tuotantolaitoksissa, palvelulaitoksissa, Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
4325: tietotehtaissa jne. edellyttävät sen kaltaista tutki- nioittaen,
4326: musta ja kehittämistyötä, jolla Jyväskylän yliopis-
4327: tossa on vankat perinteet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4328: 2. Turveteknologian työsuojelututkimus, jon- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4329: ka petustana on Jyväskylän yliopiston, VTT:n 33.06.50 lisäyksenä 1 300 000 markkaa
4330: kotimaisten polttoaineiden laboratorion sekä aluetyöterveyslaitoksen perustamiseksi Jy-
4331: VAPO:n yhteistyösopimus. Jyväskylän yliopistos- väskylään.
4332:
4333: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
4334:
4335: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen
4336: Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
4337: 1428 1984 vp.
4338:
4339: Raha-asia-aloite n:o 1317
4340:
4341:
4342:
4343:
4344: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta alle 3-vuotiaiden päivä-
4345: hoitomaksujen alentamiseen -
4346:
4347:
4348: Eduskunnalle
4349:
4350: Hallituksen tarkoituksena on antaa eduskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4351: nalle esitys uudesta, alle 3-vuotiaita koskevasta nioittaen,
4352: kotihoidon tuesta, jota tullaan soveltamaan
4353: 1.1.1985 alkaen. Etteivät lapsiperheet jäisi talou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4354: dellisesti eriarvoiseen asemaan sen perusteella, 1985 tulo- ja menoarvioon momentil/e
4355: minkä hoitomuodon lapselleen valitsevat, ehdo- 33.32.30 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
4356: tetaan, että kunnallisen päivähoidon päivähoito- alle 3-vuotiaiden päivähoitomaksujen
4357: maksuja alennetaan samasta ajankohdasta al- alentamiseen uuden kotihoidon tukzjär-
4358: kaen. jestelmän voimaan tullessa 1.1.1985.
4359:
4360: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
4361:
4362: Tuula Paavilainen Pirjo Ala-Kapee Kaisa Raatikainen
4363: Aarno von Bell Sinikka Hurskainen-Leppänen Jorma Rantanen
4364: Seppo Tikka Tuulikki Hämäläinen Sakari Knuuttila
4365: 1984 vp. 1429
4366:
4367: Raha-asia-aloite n:o 1318
4368:
4369:
4370:
4371:
4372: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tehostetun perheval-
4373: mennusohjelman toteuttamiseksi Ensi Kotien Liiton ohjauksessa
4374:
4375:
4376: Eduskunnalle
4377:
4378: Hoitotyön asiantuntijat ovat todenneet, että matillisen sosiaalityön menetelmin hoidollisessa
4379: erityisissä vaikeuksissa olevien ns. kriisiperheiden ja turvallisessa ympäristössä. Ensi Kotien Liiton
4380: auttamiseksi tulisi kehittää nykyistä tehokkaam- suunnitelmissa on sekä viikon että viikonlopun
4381: pia menetelmiä. Nämä ihmiset ovat olleet useissa kestäviä koko perheiden hoidollisia yhdessäoloja
4382: viranomaiskontakteissa eri perheenjäsenten pul- ammattityöntekijäin mukana ollessa, mutta nii-
4383: mien vuoksi ja kenties menettäneet uskonsa niin hin ei tässä vaiheessa ole osoitettu eikä saatavissa
4384: hajanaisten hoitojärjestelmien auttamismahdolli- julkisia varoja.
4385: suuksiin kuin omiin voimiinsa ottaa apua vas- Liitto on hankkinut tekemällä melko suuren
4386: taan. velan koulutus- ja perhekuntoutuskeskuksen Si-
4387: Nykyaikaisessa perhetyössä pyritään tavoitta- poosta, jossa juuri tällainen kokeilutoiminta voi
4388: maan yhtäaikaisesti kaikki perheenjäsenet siitä hyvin suunniteltuna ja ohjattuna tapahtua.
4389: huolimatta, kenen oireen vuoksi on tultu autta-
4390: misjärjestelmän piiriin. Uusi lastensuojelulaki Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4391: edellyttää myös lapsen edun mukaista perheen
4392: hoitoa vaikkapa laitoksessa. Tällä alueella tarvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4393: taan ennakkoluulotonta ja joustavaa kokeilutoi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4394: mintaa. 33.33.51 350 000 markan määrärahan
4395: Ensi Kotien Liitto toteutti vuosina 1979-81 myönnettäväksi tehostetun perhevalmen-
4396: turvakotikokeilun perheväkivallan kohtaamiseksi, nusohjelman läpiviemiseksi Ensi Kotien
4397: jonka jälkeen turvakotitoiminta onkin vakiintu- Liiton ohjannassa yhteistyössä lziton jä-
4398: nut. Tällä hetkellä ensi- ja turvakotityöstä on senyhdistysten ja julkisen hallinnon asi-
4399: kummunnut vaatimuksia päästä kohtaamaan am- antuntzjoiden kanssa.
4400:
4401: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4402:
4403:
4404: Tuula Paavilainen Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen
4405: Anna-Liisa Piipari Pekka Starast Jorma Rantanen
4406: Matti Kuusio Lea Savolainen Markus Aaltonen
4407: Mikko Rönnholm Sakari Knuuttila
4408:
4409:
4410:
4411:
4412: 180 4284003504
4413: 1430 1984 vp.
4414:
4415: Raha-asia-aloite n:o 1319
4416:
4417:
4418:
4419:
4420: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhus- ja Lähimmäis-
4421: palvelun Liiton perusjärjestöjen lähimmäispalvelutoimintaa var-
4422: ten
4423:
4424:
4425: Eduskunnalle
4426:
4427: Vanhusten lukumäärän jatkuvasti kasvaessa on töt ovat etsineet vapaaehtoisia ja kouluttaneet
4428: kehitettävä erilaisia keinoja heidän kotoisten heitä. Vaikka varsinaiset kenttätyöntekijät eli
4429: elinolosuhteittensa, huollon ja hoidon parhaana lähimmäispalvelijat eivät pyydäkään palkkiota
4430: mahdollisena pitämiseksi ja mielenterveyden säi- tehtävästään, niin työn järjestäminen, kehittämi-
4431: lymiseksi. Kuitenkaan ulkonaisten ja taloudellis- nen ja kouluttaminen vaativat varoja.
4432: ten olosuhteitten asianmukainen järjestäminen ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4433: riitä. On havaittu, että vanhukset tarvitsevat nioittaen,
4434: myös henkistä huoltoa, eli että heistä henkilö-
4435: kohtaisesti välitetään ja heitä kuullaan. Tarvitaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4436: naapuriapua, ystävyyttä ja lähimmäispalveluja. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4437: Vanhus- ja Lähimmäispalvelun Liiton piirissä 33.33.51 400 000 markkaa Vanhus- ja
4438: on noin 10 vuoden ajan tehty työtä lähimmäis- Lähimmäispalvelun Liiton perusjärjestön
4439: palvelun toteuttamiseksi. Liitto ja sen perusjärjes- lähimmäispalvelutoimintaa varten.
4440:
4441: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
4442:
4443: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Matti Kuusio
4444: Sakari Knuuttila Lea Savolainen Markus Aaltonen
4445: Jorma Rantanen Paavo Lipponen Risto Ahonen
4446: Marja-Liisa Tykkyläinen Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Liisa Piipari
4447: Pekka Starast Mikko Rönnholm Timo Roos
4448: 1984 vp. 1431
4449:
4450: Raha-asia-aloite n:o 1320
4451:
4452:
4453:
4454:
4455: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseutu-
4456: alueiden työpaikkatukikokeiluun
4457:
4458:
4459: Ed uskonnalle
4460:
4461: Ensimmäiset tulokset maaseutualueiden työ- vät slta, ettei vuoden 1985 budjettiesitykseen
4462: paikkatukikokeilusta ovat olleet varsin myöntei- varattu 20 milj. mk riitä edes kohtuullisessa
4463: siä. Kiinnostus kokeilua kohtaan on ollut suurta. mitassa kokeilun täysipainoiseen jatkamiseen.
4464: Esimerkiksi Keski-Suomen läänin alueen kokeilu- Maaseudun työpaikkatukikokeluun varattua
4465: kunnissa hakemusten määrä on ollut moninker- määrärahaa tulisikin nostaa vähintään
4466: tainen käytettävissä oleviin avustusvaroibio ver- 30 000 000 markkaan.
4467: rattuna. Käytetyllä pienelläkin tuella on voitu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4468: ratkaisevasti vaikuttaa satojen, kenties tuhansien, nioittaen,
4469: uusien työpaikkojen syntymiseen maaseutualueil-
4470: la, missä perinteiset aluepolitiikan keinot eivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4471: käytännössä tehoa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4472: Valtioneuvosto on äskettäin lisännyt kokeilun 26. 98.40 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
4473: piiriin kuuluvien kuntien määrää. Tämä ja kokei- maaseutualueiden työpt:likkatukikokezlua
4474: lua kohtaan osoitettu suuri kiinnostus merkitse- varten.
4475:
4476: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
4477:
4478: Mauri Pekkarinen Aapo Saari Esko Aho
4479: Hannu Tenhiälä Taisto Tähkämaa Sakari Knuuttila
4480: Hannele Pokka Paavo Vesterinen Kalevi Mattila
4481: Pentri Poutaneo Olavi Martikainen Mauno Manninen
4482: Heimo Linna Juhani Alaranta
4483: 1432 1984 vp.
4484:
4485: Raha-asia-aloite n:o 1321
4486:
4487:
4488:
4489:
4490: Pekkarinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan
4491: perusosan korottamiseksi
4492:
4493:
4494: Eduskunnalle
4495:
4496: Opintotuki muodostuu edelleenkin pääasial- syystä esitämmekin, että opintorahan perusosaa
4497: lisesti lainasta. Lainapainotteisen opintotukijär- koeotettaisiin kaikilla koulutusasteilla hallituksen
4498: jestelmän takia velkaantuminen on vastavalmis- esittämästä 215 markasta kuukaudessa 250 mark-
4499: tuneen suurimpia ongelmia. Vuonna 1983 opin- kaan kuukaudessa 1. 7.1985 alkaen. Tällä uudis-
4500: tonsa päättäneellä korkeakouluopiskelijalla keski- tuksella estettäisiin opiskelijoiden kohtuuttoman
4501: määräinen velka oli 32 712 mk. Tämänhetkinen suuri velkaantuminen. Opintorahan ja opintolai-
4502: korkeakouluopiskelijan täysimääräinen opintotu- nan keskinäisessä suhteessa täytyy pyrkiä siihen,
4503: ki on 1 810 mk/kk. Tämä summa ilman mitään että suuremman osan opintotuesta muodostaa
4504: pakollisia vähennyksiä, kuten opintolainan kor- opintoraha.
4505: koja, yliopiston kirjoittautumismaksuja, tervey-
4506: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4507: denhoitomaksuja ja ylioppilaskuntamaksuja on
4508: nioittaen,
4509: pienempi kuin esimerkiksi kaupan alan harjoitte-
4510: lijan nettopalkka. Tavoitteena tulisi kuitenkin
4511: pitää kohtuullisen toimeentulon turvaamista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4512: myös opiskelijoille ilman, että se johtaa kohtuut- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4513: toman suureen velkataakkaan. Opiskelijan toi- 29.39.55 lisäyksenä 31 500 000 markkaa
4514: meentuloa tulee parantaa lähinnä nostamalla opintorahan perusosan nostamiseksi kai-
4515: opintorahaa. Opintorahan määrää nostamalla kzlla koulutusastetila 250 markkaan kuu-
4516: vältettäisiin opiskelijoiden velkaantumista. Tästä kaudessa.
4517:
4518: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4519:
4520: Mauri Pekkarinen Timo Kietäväinen
4521: Marjatta Stenius-Kaukonen Mauno Manninen
4522: 1984 vp. 1433
4523:
4524: Raha-asia-aloite n:o 1322
4525:
4526:
4527:
4528:
4529: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kodin Ja
4530: koulun yhteistyöhön
4531:
4532:
4533: Eduskunnalle
4534:
4535: Päävastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta on naisten yhteistyömuotojen lisäämiseen tarkoitetut
4536: luonnollisesti kodilla. Kodin ohella myös koulu varat ovat kuitenkin riittämättömät.
4537: kantaa asiasta melkoisen osavastuun. Näiden kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4538: vatuksesta vastaavien tahojen yhteydenpito on eri nioittaen,
4539: yhteyksissä todettu riittämättömäksi Suomen ny-
4540: kyisessä koululaitoksessa. Yksi uuden vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4541: 1985 voimaan tulevan koululainsäädännön kes- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4542: keisiä tavoitteita onkin koulun ja kodin välisen 29.41.50 lisäyksenä 200 000 markkaa
4543: yhteistyön lisääminen ja parantaminen. Kaikki- koulun ja kodin yhteistyön eri muotojen
4544: lisäämiseen.
4545:
4546: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
4547:
4548: Mauri Pekkarinen Pentti Poutanen Mauno Manninen
4549: Timo Kietäväinen Anna-Liisa Piipari Pentti Lahti-Nuuttila
4550: Hannu Tenhiälä Heimo Linna Juhani Alaranta
4551: 1434 1984 vp.
4552:
4553: Raha-asia-aloite n:o 1323
4554:
4555:
4556:
4557:
4558: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammijärven ala-asteen
4559: peruskoulun lisätilojen rakentamiseksi
4560:
4561:
4562: Eduskunnalle
4563:
4564: Tammijärven kylä Luhangan kunnassa on yli lat, peseytymis- ja saniteettitilat sekä tilat kirjas-
4565: 500 asukkaan maaseutukylä, Luhangan suurin toa varten. Huomattakoon, että koko Luhangan
4566: taajama. Kylällä on 3-opettajainen koulu. Oppi- kunnassa ei ole yhtään kunnollista sisäliikuntati-
4567: laita tässä ala-asteen koulussa on lähes 40. laa.
4568: Tammijärven koulu on rakennettu 1950-luvul- Lisätilojen luonnospiirustukset ovat valmiit ja
4569: la. Rakennuksesta puuttuvat kuitenkin kunnolli- hankkeen kustannusarvio vuoden 1983 tasossa on
4570: set liikunta-, peseytymis- ja saniteettitilat. Niin- n. 1,6 milj. mk.
4571: pä koulun sisäliikunta joudutaan suorittamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4572: kertaalleen jo käytöstä poistetussa vanhassa kou- nioittaen,
4573: lurakennuksessa. Myös koulun oma kirjasto ja
4574: kyläkirjasto sijaitsevat epätarkoituksenmukaisissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4575: luokkatiloissa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4576: Luhangan kunta pitääkin yhtenä koko kunnan 29.46.34 1 600 000 markkaa Tammijär-
4577: kiireisimmistä hankkeista koulun lisätilojen ra- ven peruskoulun ala-asteen liså"tzlojen ra-
4578: kentamista. Lisätilojen tulisi käsittää liikuntati- kentamista varten.
4579:
4580: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
4581:
4582: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Tuula Paavilainen
4583: Pekka Leppänen Matri Lahrinen
4584: 1984 vp. 1435
4585:
4586: Raha-asia-aloite n:o 1324
4587:
4588:
4589:
4590:
4591: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Alkio-opiston uuden
4592: ·oppilasasuntolan rakentamiseen
4593:
4594:
4595: Eduskunnalle
4596:
4597: Alkio-opiston totmmnassa viimeiset vuodet tus hyväksynyt majoitustiloja koskevan rakennus-
4598: ovat olleet monenlaisen uudistumisen ja aktivoi- ohjelman, jota tosin nyt ollaan tarkistamassa.
4599: tumisen aikaa. Alkio-opisto kiinnostaa tänään Valmius uuden asuntolan rakentamiseen on Al-
4600: nuoria. Sen sija on selvä laajassa kansanopistojen kio-opistolla ja vuonna 1985. Valtionavustuksen
4601: perheessä. Opistoon pyrkineiden määrä on viime saaminen rakennustöiden käynnistämiseen on
4602: vuosien aikana ollut jatkuvassa kasvussa. Opis- kuitenkin välttämätöntä.
4603: toon pyrkineistä onkin nyttemmin kyetty otta-
4604: maan sisään vain vajaa puolet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4605: Opiston toiminnan suuri pullonkaula on kui- nioittaen,
4606: tenkin oppilasasuntolapaikkojen vähäisyys. Opis-
4607: ton nykyisissä asuntoloissa on kaikkiaan 72 paik-
4608: kaa. Loput ovat joutuneet tyytymään erilaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4609: tilapäisratkaisuihin, kuten mm. kesäkäyttöön tar- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4610: koitettuihin mökkeihin. 29.57.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
4611: Uuden asuntolan rakennushanke on ollut vi- Alkio-opiston uuden oppilasasuntolan ra-
4612: reillä jo pitkään. Jo vuonna 1976 on kouluhalli- kentamiseen Korpi/ahde/la.
4613:
4614: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
4615:
4616: Mauri Pekkarinen Pentti Poutaneo Timo Kietäväinen
4617: Olavi Martikainen Kalevi Mattila Mauno Manninen
4618: 1436 1984 vp.
4619:
4620: Raha-asia-aloite n:o 1325
4621:
4622:
4623:
4624:
4625: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan maatalous-
4626: oppilaitoksen suunnittelua ja toiminnan käynnistämistä varten
4627:
4628:
4629: Eduskunnalle
4630:
4631: Nuorten kiinnostus maataloudelliseen koulu- kakunta. Viitasaarella tOimivaa ammattikoulun
4632: tukseen on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana sivupistettä lukuun ottamatta pohjoisessa Keski-
4633: suuresti. Esimerkiksi Tarvaalan maatalousoppilai- Suomessa ei ole muita ammattioppilaitoksia. Vä-
4634: tokseen Saarijärvellä on viime vuosina pyrkinyt liaikaista maatalousopetusta on parin vuoden
4635: aloituspaikkoihin nähden kaksinkertainen määrä ajan jo annettukin Pihtiputaalla Tarvaalan maa-
4636: oppilaita. Keskiasteen koulutuksen uudistuksessa talousoppilaitoksen alaisuudessa ja maamies-
4637: onkin aivan oikein lähdetty lisäämään maatalous- koulu-linjan muodossa. Hakijoita koulutukseen
4638: opetusta voimakkaasti. on ollut moninkertainen määrä paikkoihin ver-
4639: Keskiasteen uudistukseen liittyen on ammatti- rattuna.
4640: kasvatushallituksessa kaavailtu yhden uuden Kesällä 1983 valtioneuvosto tekikin päätöksen
4641: maatalousoppilaitoksen perustamista pohjoiseen maatalousoppilaitoksen perustamiseksi Pihtipu-
4642: Keski-Suomeen, Pihtiputaalle. Nyttemmin oppi- taalle vuonna 1986. Oppilaitoksen käynnistämi-
4643: laitos on suunniteltu toteutettavaksi kuntainliit- seen liittyy kuitenkin paljon sellaista suunnittelu-
4644: topohjaisena, jolloin mukaan Pihtiputaan lisäksi ja valmistelutyötä, jonka suorittamiseen tarvittai-
4645: tulisivat ainakin Viitasaari ja Kinnula. Kaikki siin vähintään yksi henkilö jo keväällä 1985.
4646: mainitut kunnat ovat tehneet asiasta yksimieliset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4647: ja myönteiset päätökset. nioittaen,
4648: Huhtikuussa 1983 myös Keski-Suomen läänin-
4649: hallitus on vahvistamassaan suunnitelmassa aset- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4650: tunut puoltamaan sanotun kaltaisen oppilaitok- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4651: sen toteuttamista Pihtiputaalla. Pihtipudas onkin 29.63.01 200 000 markkaa Pihtiputaalle
4652: monin tavoin maatalousoppilaitoksen sijoituspai- perustettavan maatalousoppzlaitoksen
4653: kaksi hyvin sopiva paikkakunta. Pihtipudas on suunnittelua ja toiminnan käynnistämi-
4654: maatalouspitäjä, erityisesti maidontuotantopaik- sen valmistelua varten.
4655:
4656: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
4657:
4658: Mauri Pekkarinen Helena Pesola Paavo Vesterinen
4659: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
4660: Matti Lehtinen
4661: 1984 vp. 1437
4662:
4663: Raha-asia-aloite n:o 1326
4664:
4665:
4666:
4667:
4668: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven metsäkou-
4669: lun rakennustöiden käynnistämiseksi
4670:
4671:
4672: Eduskunnalle
4673:
4674: Saarijärven metsäkoulu SIJaitsee Saarijärven Suunnitelmien puolesta rakentaminen vottat-
4675: Kolkanlahdessa. Ammattikasvatushallitus on siin aloittaa jo syksyllä 1985. Toivottavaa olisikin,
4676: vahvistanut koulun oppilasmääräksi 124 oppilas- että metsäkoulun rakennustyöt saataisiin liikkeel-
4677: paikkaa. Keski-Suomen lääninhallitus on esittä- le jo 1985, koska työllisyystilanne Saarijärvellä on
4678: nyt, että oppilasmäärää lisättäisiin tästäkin vielä aika vaikea. Nytkin työttömyysaste on yli 10 %.
4679: 5 % :lla. Metsä-Botnian töiden päättyessä Äänekoskella
4680: Koulu toimii vanhoissa tiloissa, jotka on alun- ensi vuonna tilanne uhkaa pahentua entisestään-
4681: perin mitoitettu 30 oppilaalle. Erilaisin parakein kin.
4682: lisää tilaa järjestäen on nykyinen oppilasmäärä Hankkeen kustannusarvio ilman liikuntatiloja
4683: saatu vaivoin välttäviin tiloihin. Puutteelliset tilat on 11,9 milj. mk.
4684: haittaavat kuitenkin opetusta ja aiheuttavat viih- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4685: tyvyysongelmia. nioittaen,
4686: Korjausta tilanteeseen on valmisteltu jo pit-
4687: kään. Tarvetta on todettu osin peruskorjaami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4688: seen, osin tilojen uudisrakentamiseen. Opetus- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4689: ministeriö on maaliskuussa 1984 vahvistanut 29. 72.74 3 000 000 markkaa Saanjärven
4690: metsäkoulun rakennushankkeiden esisuunnitel- metsäkoulun suunnittelun loppuun
4691: man ja antanut rakennushallitukselle hankkeiden saattamiseksi ja rakennustöiden käynnis-
4692: suunnittelukehotuksen. tämiseksi.
4693:
4694: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
4695:
4696: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Tuula Paavilainen
4697: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Matti Lahtinen
4698: Juhani Surakka
4699:
4700:
4701:
4702:
4703: 181 4284003504
4704: 1438 1984 vp.
4705:
4706: Raha-asia-aloite n:o 1327
4707:
4708:
4709:
4710:
4711: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Kesä -kult-
4712: tuuritapahtuman tukemiseen
4713:
4714:
4715: Eduskunnalle
4716:
4717: Jyväskylän Kesä on vanhin, laajin ja monipuo- tulo- ja menoarvioon momentille 29.90.53 (tai-
4718: lisin kulttuuritapahtuma. Päivien ohjelma on teen tukeminen) määrärahan, on valtion osuus
4719: koostunut musiikista, kuvataiteista, arkkitehtuu- noussut edellä sanotusta vähän.
4720: rista, näyttämötaiteesta ja elokuvasta. Taideohjel- Jyväskylän Kesä pyrkii saamaan taloutensa ja
4721: miston lisäksi Jyväskylän Kesä on toiminut keskus- toimintansa vakaalle pohjalle. Maailmankuulun
4722: telufoorumina. Sen kuulut kongressit ovat moni- kulttuuritapahtuman taloudellisten edellytysten
4723: puolisesti käsitelleet ajankohtaisia yhteiskunnalli- turvaaminen olisi kansallisestikin välttämätöntä.
4724: sia ja aatteellisia kysymyksiä. Jyväskylän Kesä Tässä mielessä tilanne helpottuisi, jos eduskunta
4725: kulttuuritapahtumana on avoin kaikille maail- hyväksyisi eräiden vastaavien kulttuuritapahtu-
4726: mankatsomuksille. mien tapaan valtion tulo- ja menoarvioon myös
4727: Jyväskylän Kesä r.y:n toimintaa johtaa sääntö- Jyväskylän Kesälle oikeudenmukaisen avustuk-
4728: jen mukaan hallitus. Yhdistyksen hallituksessa sen.
4729: ovat edustettuina maamme kaikki merkittävät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4730: poliittiset mielipidesuunnat. nioittaen,
4731: Jyväskylän Kesän toiminnan rahoitus koostui
4732: vuoteen 1980 saakka seuraavasti: valtionavus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4733: tusten osuus n. 33 %, kuntien osuus 38 %, 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4734: muiden yhteisöjen avustusten osuus 5 % ja oma- 29.90.53 lisäyksenä 350 000 markkaa Jy-
4735: rahoituksen osuus (lähinnä lippu tuloja) 24 %. väskylän Kesä -kulttuuritapahtuman tu-
4736: Eduskunnan hyväksyttyä parina viime vuonna kemiseen.
4737:
4738: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
4739:
4740: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
4741: 1984 vp. 1439
4742:
4743: Raha-asia-aloite n:o 1328
4744:
4745:
4746:
4747:
4748: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuri-
4749: toimintaan
4750:
4751:
4752: Eduskunnalle
4753:
4754: Vuodelta 1980 on laki kuntien kulttuuritoi- distuu hyvin yksipuolisesti pääkaupunkiseudun
4755: minnasta, jonka 8 §:ssä on säädetty kunnille kunnille.
4756: tarkoitukseen annettavista avustuksista ja lainois- Kulttuuripoliittinen tasa-arvo edellyttäisi, että
4757: ta. Näitä voidaan lain mukaan myöntää valtion myös muiden kuin pääkaupunkiseudun kuntien
4758: tulo- ja menoarvion määrärahan rajoissa kulttuu- kulttuuritarpeet huomioitaisiin kulttuuritoimin-
4759: ritoimintaa varten tarvittavien kokoontumis-, talain hengen mukaisesti. Jo valtion tulo- ja
4760: työskentely-, näyttely- ja esitystilojen rakentamis- menoarviossa vuodelle 1985 on tarpeen luoda
4761: ta, hankkimista, kunnostamista ja perusparan- edellytykset lain 8 §:n toteutumiselle.
4762: nuksia sekä kulttuuritoiminnan kannalta tarpeel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4763: listen laitteiden ja välineiden hankkimista varten. nioittaen,
4764: Käytännössä lain tarkoitus ei ole edellä esite-
4765: tyssä mielessä toteutunut. Myöskään hallituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4766: esitys valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioksi 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4767: ei sisällä määrärahaa kuntien kulttuuritoiminnan 29.90.30 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
4768: avustamiseen. Sen sijaan vireillä on mm. suhteel- avustukszin ja lainoihin kuntien kulttuu-
4769: lisen kallis oopperatalohanke, jonka hyöty koh- ritoimintaan.
4770:
4771: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
4772:
4773: Mauri Pekkarinen Kalevi Mattila Pentti Lahti-Nuuttila
4774: 1440 1984 vp.
4775:
4776: Raha-asia-aloite n:o 1329
4777:
4778:
4779:
4780:
4781: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Konginkankaan Taide-
4782: kotisäätiön tukemiseen sekä kokoelmien hoitoon ja hankintaan
4783:
4784:
4785: Eduskunnalle
4786:
4787: Konginkankaan kunnassa Keski-Suomen lää- Varsin merkityksellisenä on pidettävä myös kou-
4788: nissä toimii taidekoti nimeltään Liimattalan tai- lulaisten taidekasvatuksen kannalta sitä, että alle
4789: dekoti. Sen omistaa ja sitä hallinnoi Konginkan- 100 kilomertin säteellä on saavutettavissa edusta-
4790: kaan Taidekotisäätiö. Vuosi 1983 oli taidekodin va taidekokoelma.
4791: kolmastoista toimintavuosi. Kun opettaja Toivo Opettaja Toivo Parantainen on tehnyt merkit-
4792: Parantaisen aluksi omistama ja hankkima sekä tävän työn jo tähän mennessä. Hän on omin
4793: ylläpitämä taidekoti sittemmin eli noin yhdeksän varoin luonut oloissamme harvinaisen edustavan
4794: vuotta sitten muodostettiin säätiöksi, on se toi- kulttuurikeskuksen. Kuin vastamyrkkynä maalta-
4795: minut "Konginkankaan Taidekotisäätiö" -nimi- pakoa ja elämänuskon herpaantumista torjumaan
4796: senä niin, että viime vuosi oli taidekotisäätiön on luotu kauneusarvoihin perustuva ja niihin
4797: yhdeksäs toimintavuosi. vetoava monipuolinen kulttuurikeskus, joka var-
4798: Taidekoti perustettiin tyhjäksi jääneen koulu- maankin on antanut uskoa tulevaisuuteen ja
4799: rakennuksen tiloihin, johon on hankittu varsin virkistäviä elämyksiä seudun asukkaille.
4800: edustava kokoelma tauluja, jonkinverran veistok- Koska taidekodista on jo kymmeniin tuhansiin
4801: sia ja muuta taide-esineistöä. nouseva kävijämäärä nauttinut, olisi syytä varmis-
4802: Taidekoti on vuosittain ollut avoinna yleisölle, taa valtion tuella, että edellä mainittu toiminta
4803: kesäisin pitempään ja muulloinkin läpi vuoden. voisi jatkua maakunnallisen laitoksen puitteissa
4804: Taidekodissa kävijät ovat olleet etupäässä Keski- Keski-Suomen läänin eräällä sydänalueella sekä
4805: Suomesta, mutta esim. koululaisretkeilyjä on hyödyttäen osin Vaasan, Kuopion, Hämeen ja
4806: ollut useita mm. Tampereelta. Sijaiten valtatie Mikkelin läänienkin alueita.
4807: n:o 4:n tuntumassa on taidekoti houkutellut Koska emme pidä asianmukaisena, että yleistä
4808: myös lomailijoita käymään. tarvetta palveleva taide ja muu kulttuuritoiminta
4809: Taidekodissa on toiminut kyläkirjasto koko sen on taloudellisesti yksityisten omistaman säätiön
4810: toiminnan ajan korvauksetta. Koti on niin ikään rahoittama, jolla ei ole takanaan esim. liikelaitos-
4811: toiminut konserttien, matineoiden, äitienpäivä-, ta ja jota kulttuurilaitosta ei siis käytetä taloudel-
4812: hää- ja muiden juhlien pitopaikkana. Taideko- liseen toimintaan tai liiketoimintaa tukemaan
4813: dissa on pidetty mm. Yleisradion solistikonsertti kuten on laita eräiden liikeyritysten kokoelmien
4814: viime marraskuussa. Vastaavia palveluja mitä osalta, olisi toiminta kyettävä hoitamaan pää-
4815: taidekoti antaa, ei Jyväskylää lähempänä ole asiassa valtionavun turvin.
4816: lainkaan saatavissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4817: Vuoden 1983 aikana osallistui näyttelyihin ja nioittaen,
4818: erilaisiin muihin tilaisuuksiin aikuisia 5 918,
4819: koululaisia 664 ja kirjaston käyttäjiä oli 729 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4820: henkeä, eli osallistujia oli yhteensä 7 311 henkeä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4821: Kun ottaa huomioon Konginkankaan väkiluvun 29.90.52 200 000 markkaa Konginkan-
4822: n. 1600, huomataan, että Taidekodilla on merki- kaan Taidekotisäätiön ylläpitoon ja koko-
4823: tystä laajalle vaikutusalueelle Keski-Suomessa. elmien hoitoon ja hankintaan.
4824: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
4825:
4826: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Tuula Paavilainen
4827: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
4828: 1984 vp. 1441
4829:
4830: Raha-asia-aloite n:o 1330
4831:
4832:
4833:
4834:
4835: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankasalmen Säkin-
4836: mäen seurantalon peruskorjauksen loppuunsaattamiseksi
4837:
4838:
4839: Eduskunnalle
4840:
4841: Yhdeksi tärkeäksi keinoksi kylien totmmnan markan suuruisesta saneerausurakasta selviytymi-
4842: elvyttämisessä on todettu riittävien yhteisten ko- nen liian suuri urakka pienelle kylälle.
4843: koontumistilojen hankkiminen kylään. Useissa Talon keskeistä merkitystä koko kylälle kuvaa
4844: kylissä asia on voitu hoitaa esim. vanhojen koulu- se, että sitä käyttävät maamiesseuran lisäksi mm.
4845: tilojen kunnostamisella tai nuoriso-, maamies- paikalliset nuorisoseurat, keskustanuoret ja kan-
4846: seura- tai työväentalojen ajanmukaiseen kuntoon salaisopisto. Talon vaikutusalueella, missä ei
4847: saattamisella. muuta vastaavaa tilaa ole käytettävissä, asuu noin
4848: Hankasalmen Säkinmäki on muutaman sadan 500 henkeä.
4849: hengen kylä, jonka ainoa yhteinen suurempi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4850: kokoontumistila on maamiesseuran omistuksessa nioittaen,
4851: oleva seurojentalo. Talon kunto on kuitenkin
4852: varsin heikko. Viimeisen vuoden aikana tähän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4853: liki kolme vuosikymmentä vanhaan taloon on 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4854: aloitettu ensimmäinen perusteellisempi korjaus. 29.99.51 50 000 markkaa Hankasalmen
4855: Huolimatta valtion tarkoitukseen myöntämästä Säkinmäen seurantalon peruskorjauksen
4856: 25 000 markan avustuksesta, on runsaan 100 000 loppuunsaattamista varten.
4857:
4858: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
4859:
4860: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
4861: 1442 1984 vp.
4862:
4863: Raha-asia-aloite n:o 1331
4864:
4865:
4866:
4867:
4868: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisissa kalatalous-
4869: suunnitelmissa esitettyjen hankkeiden rahoitukseen
4870:
4871:
4872: Eduskunnalle
4873:
4874: Kalatalouden suunnitelmallinen tarkastelu ja jo olemassa olevien tukijärjestelmien puitteissa,
4875: kehittäminen tehostui ratkaisevasti 1970-luvun mutta osa edellyttää nykyisiin tukijärjestelmiin ja
4876: loppuvuosina. Silloin käynnistyi kalatalouden kalatalouden määrärahoihin soveltumattomia ra-
4877: alueellinen suunnittelu eräillä kalataloudellisesti hoitusjärjestelyjä. Esimerkiksi Keski-Suomen lää-
4878: merkittävillä alueilla ja nykyisin tämä suunnitte- nin alueellisen kalataloussuunnitelman mukaan
4879: lu kattaa jo valtaosan maastamme. Suunnitte- tarvittavien vuotuisten investointien tarve on 1,2
4880: luohjelman laati aikanaan maa- ja metsätalous- miljoonaa markkaa, ja tästä toimenpiteiden ai-
4881: ministeriön asettama vesien käytön suunnittelun kaansaamiseksi ja nopeaksikin virittämiseksi tar-
4882: kalataloustyöryhmä. Kalatalouden tavoitekomi- vitaan uusia rahoitusmahdollisuuksia noin
4883: tea mietinnössään vuodelta 1979 piti tätä suun- 50 % :lle esitetyistä varojen tarpeesta. Valtion
4884: nittelua varsin tarpeellisena kalataloudelle asetet- tulo- ja menoarvioon tulisikin kalatalousmenoi-
4885: tujen yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kala- hin ottaa oma määräraha alueellisissa kalatalous-
4886: talouden alueellinen suunnittelu tapahtuu nykyi- suunnitelmissa esiin tulleiden ja yleisesti hyväk-
4887: sin valtion tulo- ja menoarviossa olevilla tähän syttyjen toimenpiteiden ja hankkeiden määräai-
4888: tarkoitukseen varatuilla määrärahoilla ja vastuu kaiseen tai lähtövaiheessa tapahtuvaan avustami-
4889: suunnittelusta on vuonna 1983 voimaan tulleen seen.
4890: kalastuslain mukaisesti perustetuilla kalastuspii-
4891: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4892: reillä.
4893: nioittaen,
4894: Viime vuosina on jo valmistunut useita eri
4895: alueiden kalatalouden alueelliseen suunnitteluun
4896: liittyviä osasuunnitelmia sekä koko läänin katta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4897: vana mm. Keski-Suomen läänin alueellinen kala- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 30.37
4898: taloussuunnitelma. Tähän kalataloussuunnitel- uudelle momenttlle 600 000 markkaa
4899: maan liittyy useita toimenpidesuosituksia, joiden alueellisissa kalataloussuunnitelmissa esi-
4900: toteuttaminen ja vireillepano edellyttää niin lää- tettyjen toimenpiteiden ja hankkeiden
4901: nissä olevia omia voimavaroja kuin valtion tai rahoitukseen mm. Keski-Suomen kalas-
4902: kuntien tukitoimenpiteitä. Osa on toteutettavissa tuspiirin alueella.
4903:
4904: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
4905:
4906: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Tuula Paavilainen
4907: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Mauno Manninen
4908: Sakari Knuuttila
4909: 1984 vp. 1443
4910:
4911: Raha-asia-aloite n:o 1332
4912:
4913:
4914:
4915:
4916: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärväsjoen perkaukseen
4917: Pihtiputaalla
4918:
4919:
4920: Eduskunnalle
4921:
4922: Kärväsjoki sijaitsee Pihtiputaan pitäjässä. Kär- vireillä ja alustava suunnitelma onkin jo valmis.
4923: väsjoki on perattu valtion toimesta asutustyönä Mukana suunnittelussa ovat olleet myös paikalli-
4924: 1940-1950-lukujen vaihteessa. Viljelytekniikan set asukkaat. Myös vesihallitus on ottanut myön-
4925: muuttumisesta, salaojituksen vaatimasta lisäkui- teisen kannan hankkeen rahoitukseen.
4926: vatuksesta ja Kärväsjoen valuma-alueella toteute- Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin
4927: tuista metsäojituksista johtuen alueen peruskui- 800 000 mk. Keski-Suomen vesipiirin ja hank-
4928: vatus ei kuitenkaan ole riittävä. Varsinkin lähes keen toteuttamista varten perustetun perkausyh-
4929: jokavuotiset kevättulvat aiheuttavat huomattavaa tiön kesken on sovittu siitä, että Kärväsjoen
4930: vahinkoa. alaosan perkaus rahoitetaan täysin valtion varoil-
4931: Kärväsjoen ranta-asukkaat tekivätkin aloitteen la. Tämän osan kustannusarvio on noin 450 000
4932: syksyllä 1981 Kärväsjoen perkaamiseksi. Erikois- mk. Muu osa hankkeesta esitetään rahoitettavaksi
4933: kohteena hankkeessa olisi Kärväsjoen uoman sy- maanparannusvaroiila lainana ja avustuksina.
4934: ventäminen Kärväsjärven vesijätön alapuolella
4935: olevassa syvässä leikkauksessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4936: Hankkeen kokonaishyötyala on noin 200 ha, nioittaen,
4937: joka melkein kokonaan on viljelyksessä olevaa
4938: peltoa. Kaivettavaa uomaa hankkeeseen sisältyy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4939: 7,64 km. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4940: Keski-Suomen vesipiirissä ja vesihallituksessa 30.40. 77 450 000 markkaa Kiirviisjoen
4941: hankkeen suunnittelu onkin ollut jo pitkään perkauksen suorittamiseen Pihtiputaalla.
4942:
4943: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
4944:
4945: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Tuula Paavilainen
4946: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Juhani Surakka
4947: 1444 1984 vp.
4948:
4949: Raha-asia-aloite n:o 1333
4950:
4951:
4952:
4953:
4954: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 760
4955: perusparannustöiden aloittamiseksi välillä Pihtipudas-Muuras-
4956: järvi
4957:
4958:
4959: Eduskunnalle
4960:
4961: Maantie n:o 760 välillä Pihtipudas-Muuras- massa tienpidon toimenpideohjelmassa peruspa-
4962: järvi yhdistää Pihtiputaan ja Reisjärven kuntakes- rannus on tarkoitus suorittaa vasta tämän vuosi-
4963: kukset. Tie lähtee 4-tieltä Pihtiputaan kirkonky- kymmenen puolenvälin jälkeen. Hankkeen tällai-
4964: län pohjoispuolelta. Matkaa sieltä Reisjärven ra- nen viivyttäminen ei ole perusteltua enempää
4965: jalle on n. 36 km ja Reisjärven kirkonkylään n. tienpidon kuin myöskään työllisyyspolitiikan nä-
4966: 50 km. Tie on tärkein yhdystie pohjoisen Keski- kökohdilla. Perusparannustyöt tulisikin valtion
4967: Suomen ja Pohjanlahden rannikon välillä. Pihti- budjettirahoituksen turvin aloittaa jo vuonna
4968: putaan kunnan sisäisessä liikenteessä tie on eni- 1985. Tarvittavat suunnitelmat ovat valmiit. Vä-
4969: ten liikennöity maantie. häisiä töitä tiellä suoritetaan työllisyystöinä jo
4970: Tietä pitkin hoidetaan myös valtaosa Pihtipu- tällä hetkellä. Hankkeen kustannusarvioksi on
4971: taan öljynkuljetuksista ja noin 113 kunnan alu- laskettu n. 15,2 milj. markkaa.
4972: eelta lähtevästä puutavarasta ajetaan sen kautta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4973: Runsaan liikenteen ja tien rakenteen heikkou- nioittaen,
4974: den, mutkaisuuden ja mäkisyyden vuoksi tien
4975: kuntoa ei ole kyetty pitämään liikennemääriä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4976: vastaavalla tasolla. Tieosuus kaipaa pikaista pa- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
4977: rannusta. 31.24. 77 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
4978: TVL:n Keski-Suomen punn alkuperäisten perusparannustöiden aloittamiseksi
4979: suunnitelmien mukaan tien perusparannus piti maantiellä n:o 760 välillä Pihtipudas-
4980: suoritettaman heti 1980-luvun alussa. Uusim- Muurasjärvi.
4981:
4982: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
4983:
4984: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Tuula Paavilainen
4985: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Matti Lahtinen
4986: Juhani Surakka
4987: 1984 vp. 1445
4988:
4989: Raha-asia-aloite n:o 1334
4990:
4991:
4992:
4993:
4994: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tieyhteyden suunnitte-
4995: lua ja maastotöitä varten välillä Keuruu-Multia-Pylkönmäki-
4996: Karstula-Kivijärvi-Kinnula - valtatie n:o 4
4997:
4998:
4999: Eduskunnalle
5000:
5001: Liikenneyhteydet Suomenselällä ovat enttam kuntajoukkoa monipuolisesti kuntien kehittymis-
5002: puutteelliset. Alueelta puuttuvat etelä-pohjois- edellytyksiä parantaen.
5003: suuntaiset pääväylät, ja Suomenselän eteläosan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5004: itä-länsisuuntaiset tiet ovat heikkoja. Varsinkin nioittaen,
5005: Suomenselän Keski-Suomen läänin kuntien osal-
5006: ta kunnollisen yhteysverkon puuttuminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5007: vaikeuttanut merkittävästi kuntien kehittymistä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5008: Päätieverkon keskeinen kehittämiskohde alueella 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa
5009: on etelä-pohjoissuuntaisen ns. Suomenselkätien käytettäväksi Keuruun-Multian-Pyl-
5010: aikaansaaminen. Tämä tieyhteys palvelisi välillä könmäen-Karstulan-Kivijärven-Kin-
5011: Keuruu-Multia-Pylkönmäki-Karstula-Kivi- nulan - valtatien n:o 4 välisen tieyhtey-
5012: järvi-Kinnula - valtatie n:o 4 kulkien laajaa den suunnittelua ja maastotöitä varten.
5013:
5014: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5015:
5016:
5017: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Tuula Paavilainen
5018: Juhani Surakka Sakari Knuuttila
5019:
5020:
5021:
5022:
5023: 182 4284003504
5024: 1446 1984 vp.
5025:
5026: Raha-asia-aloite n:o 1335
5027:
5028:
5029:
5030:
5031: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Sumiaisten
5032: tien peruskorjauksen käynnistämiseksi
5033:
5034:
5035: Eduskunnalle
5036:
5037: Suolahden-Sumiaisten maantie muodostaa Äänekosken seutukunnan kuntien aluetoimi-
5038: pääyhteyden Sumiaisten kunnasta seutukunnan kunta on asettanut Suolahden-Sumiaisten tien
5039: keskuksiin Suolahdelle ja Äänekoskelle. Tämä 17 parantamisen kiireisimmäksi tiehankkeekseen.
5040: km:n pituisen tieyhteyden merkitys asiointi-, Kohde ei kuitenkaan sisälly vielä TVL:n toimen-
5041: työpaikka- ja koululiikenteen kannalta on poik- pideohjelmiin.
5042: keuksellisen suuri, Sumiaisten peruskoulun yläas-
5043: te kun on Suolahdessa. Sumiaisten oman heikon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5044: palveluvarustuksen vuoksi kaikki tärkeimmät pal- nioittaen,
5045: velukset haetaan joko Suolahdesta tai Äänekos-
5046: kelta. Tieyhteyden merkitys on myös puutavara-
5047: kuljetusten kannalta erittäin suuri. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5048: Tien päällyste on uusittu vuonna 1976. Hei- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5049: kon kantavuutensa vuoksi tien kelirikkovauriot 31. 24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
5050: ovat kuitenkin jo ympärivuotisia, päällyste on Suolahden-Sumiaisten maantien perus-
5051: rikkoutunut ja perusta monin paikoin pettänyt. korjauksen käynnistämiseksi.
5052:
5053: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5054:
5055: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Tuula Paavilainen
5056: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Matti Lahtinen
5057: Juhani Surakka
5058: 1984 vp. 1447
5059:
5060: Raha-asia-aloite n:o 1336
5061:
5062:
5063:
5064:
5065: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vehkaperän paikallis-
5066: tien parantamiseksi
5067:
5068:
5069: Eduskunnalle
5070:
5071: VAPO Oy:n suoalueet Kyyjärven kunnan Veh- Liikennemäärän suurta kasvua ei Vehkaperän
5072: kaperällä käsittävät yli 1 000 ~.a. Tuotannossa on paikallistie n:o 16863 ole kestänyt. TVL:n
5073: tällä hetkellä runsaat 800 ha. Askettäin Vehkape- Keski-Suomen piiri ja TVH ovatkin laatineet
5074: rän rurveteollisuusalueella on käynnistänyt toi- suunnitelmat tämän noin 5 km pitkän paikallis-
5075: mintansa myös NHC-tuotanto Oy, joka valmistaa tien kantavuuden parantamiseksi. Hankkeen kus-
5076: lannoitteita raaka-aineenaan turve, puun kuori ja tannusarvio on alle kaksi miljoonaa markkaa.
5077: tuhka. Turpeen ja lannoitteiden tuotanto alueel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5078: la merkitsee melkoista liikennettä. Täysperävau- nioittaen,
5079: nuisia rekka-autoja lähtee Vehkaperältä turvelas-
5080: tissa yli kymmenen päivässä. Täydessä käynnissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5081: olevalta lannoitetehtaalta taas lähtee päivittäin 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5082: yli kaksikymmentä täysperävaunurekkaa. Lisäksi 31.24.771500 000 markkaa Vehkaperän
5083: turve- ja teollisuusalueelle on muuta liikennettä paikallistien parannustöiden toteuttami-
5084: runsaasti. seksi.
5085:
5086: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
5087:
5088: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
5089: 1448 1984 vp.
5090:
5091: Raha-asia-aloite n:o 1337
5092:
5093:
5094:
5095:
5096: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarensalmen sillan
5097: rakennustöiden käynnistäiDiseksi
5098:
5099:
5100: Eduskunnalle
5101:
5102: Saarensalmen lossi Kinnulan Saarenkylällä Keski-Suomen tienpidon 5-vuotisohjelmaan. Ot-
5103: Kinnulan-Pihtiputaan maantiellä, ns. Musta- taen vielä huomioon seutukunnan korkean työt-
5104: laistiellä, on muodostunut merkittäväksi pullon- tömyysasteen (yli 10 %) olisi perusteltua saada
5105: kaulaksi neljän pitäjän keskeiselle liikenteelle. hanke käynnistettyä jo vuoden 1985 lopulla.
5106: Saarensalmen lossin kautta kulkee lyhin kunta-
5107: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5108: keskusten välinen yhteys Pihtiputaan ja Kivijär-
5109: nioittaen,
5110: ven välillä sekä Kivijärven ja Viitasaaren välillä.
5111: Lossin kautta kulkee myös suuri osa Kinnulan ja
5112: Pihtiputaan välisestä liikenteestä. Viimeisten lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5113: kennelaskentatietojen mukaan liikenneyhteys on 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5114: lähes 300 autoa/vrk. Lossin nykyiset käyttökus- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
5115: tannukset ovat kohonneet kohtuuttoman suurik- Saarensalmen sillan rakennustöiden käyn-
5116: Si. Niinpä lossin sillalla korvaaminen kuuluukin nistiimiseksi Kinnulassa.
5117:
5118: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
5119:
5120: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
5121: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
5122: 1984 vp. 1449
5123:
5124: Raha-asia-aloite n:o 1338
5125:
5126:
5127:
5128:
5129: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden venesatamien
5130: rakentamista varten Keski-Suomeen
5131:
5132:
5133: Eduskunnalle
5134:
5135: Muiden käyttömuotojen ohessa on viime vuo- Myös vesihallitus on selvittänyt yhdessä seutu-
5136: sina alettu kiinnittää yhä lisääntyvää huomiota kaavaliittojen ja kuntien kanssa veneilyn alueelli-
5137: myös vesien virkistyskäyttöön. Veneilyn edellytys- sia tarpeita. Keski-Suomen kannalta oleellisia
5138: ten parantaminen ja järjestäminen on yksi tärkeä vesimatkailua koskevia selvityksiä ovat Päijänteen
5139: tehtävä vesien virkistyskäytön parantamiseksi. ja Kymijoen vesistön yläosan vesialueita käsittele-
5140: Useiden keskisuomalaisten kuntien ja Keski- vät yleissuunnitelmat. Näiden suunnitelmien
5141: Suomen vesipiirin yhteistoiminnassa on viime mukaan yksin tämän alueen veneilysatamien ve-
5142: vuosien aikana laadittu suunnitelmia venesata- nepaikkojen määrän arvellaan vuoteen 2000
5143: mien rakentamiseksi vilkkaimmin liikennöityjen mennessä nousevan 8 OOO:een. Tarvittavien lisä-
5144: veneilyreittien varteen. Suunnitelmat on raken- venepaikkojen rakentamisen arvioidaan maksa-
5145: nettu huomioon ottaen useimpien vesistöjen van yhteensä yli 20 milj. markkaa.
5146: alueille laaditut veneilyn ja vesimatkailun yleis-
5147: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5148: suunnitelmat. Niinpä satamien rakentaminen tu-
5149: nioittaen,
5150: lisi merkittävästi parantamaan vesimatkailun
5151: merkitystä yleensäkin. Samalla ne ratkaisevasti
5152: vähentäisivät yhä lisääntyvän veneilyn tuomia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5153: haittavaikutuksia. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5154: Eräillä toisilla paikkakunnilla veneilysatamien 31.27. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
5155: tarve on todettu, mutta suunnitelmien tekoon ei Äänekosken, Kinnulan, Kannonkosken,
5156: ole vielä päästy tarvittavien suunnittelumäärära- Suolahden, Muuramen ja joutsan venesa-
5157: hojen puuttumisen vuoksi. tamien rakentamista varten.
5158:
5159: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5160:
5161: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
5162: 1450 1984 vp.
5163:
5164: Raha-asia-aloite n:o 1339
5165:
5166:
5167:
5168:
5169: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lentoaseman
5170: matkustaja-asemarakennuksen laajennushankkeen toteuttami-
5171: seksi
5172:
5173:
5174: Eduskunnalle
5175:
5176: Jyväskylän lentokenttä on yksi maamme vilk- tulevan ja lähtevän liikenteen toimitilat, turva-
5177: kaimmin liikennöidyistä lentokentistä. Kotimaan tarkastustilat, Finnairin tarvitsemat tilat ja myös
5178: henkilöliikenteessä se sijoittuu kolmanneksi Hel- ulkomaan liikenteen tarvitsemat tilat. Hankkeen
5179: singin ja Turun jälkeen. Jyväskylän lentoasema kustannusarvio on suunnitelman mukaan 11,5
5180: on myös keskuslentoasema, jonka vastuualueena milj. mk.
5181: on koko laaja keskinen Suomi. Hankkeen perustamissuunnitelma on valmis ja
5182: Lentoaseman nykyiset yleisö- ja hallintotilat hyväksytty liikenneministeriössä. Myös hankkeen
5183: ovat erittäin puutteelliset, ahtaat ja huonokun- esisuunnitelma on valmistumassa.
5184: toiset. Erityisesti tämä pitää paikkansa hallinto- Ilmailuhallituksen suunnitelmissa hankkeen
5185: parakin kohdalla. Vertailu maamme muiden len- toteuttaminen on aJoitettu vuosille 1985-86.
5186: toasemien vastaaviin tiloihin osoittaa, että Jyväs- Töiden käynnistäminen jo vuonna 1985 olisi
5187: kylän lentoasema ahtaudessaan on muita asemia erittäin perusteltua.
5188: huomattavasti vaikeammassa tilanteessa. Kun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5189: yleisö- ja ravintolatiloja esim. Porin lentoasemalla nioittaen,
5190: on tuhatta matkustajaa kohti 7,6 neliömetriä,
5191: Turussa 7,1 neliömetriä ja Kuopiossa 3,8 neliö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5192: metriä, on vastaava lukema Jyväskylässä 1,8 neliö- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5193: metriä tuhatta matkustajaa kohti. 31.47. 74 2 000 000 markkaa Jyväskylän
5194: Ilmailuhallituksessa on laadittu suunnitelmat lentoaseman matkustaja-asemarakennuk-
5195: lentoaseman matkustaja-asemarakennuksen laa- sen laajennushankkeen suunnittelutyön
5196: jennus- ja perusparannushankkeesta. Suunnitel- loppuun saattamiseksi ja rakentamisen
5197: man mukaan uusi asemarakennus käsittäisi mm. aloittamiseksi.
5198:
5199: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5200:
5201: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Tuula Paavilainen
5202: Sakari Knuuttila Matti Lahtinen Juhani Surakka
5203: 1984 vp. 1451
5204:
5205: Raha-asia-aloite n:o 1340
5206:
5207:
5208:
5209:
5210: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muuramen teollisuus-
5211: raiteen rakentamista varten
5212:
5213:
5214: Eduskunnalle
5215:
5216: Muurame ja Muuramen teollisuuskylä sijaitse- totmmeet ponnekkaasti teollisuusraiteen saami-
5217: vat vajaan 20 krn:n etäisyydellä Jyväskylästä, seksi teollisuuskylään. VR ei kuitenkaan vielä ole
5218: Jyväskylän-Tampereen radan varressa. Viimeis- katsonut kuljetusmääriä riittäviksi. Keski-Suo-
5219: ten kymmenen vuoden aikana Muuramen teollis- men läänissä on kuitenkin vankka usko siihen,
5220: tuminen, uusien teollisten työpaikkojen synty, että raiteen rakentaminen lisäisi Muuramen teol-
5221: on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Muuramen lisuuskylän edelleen kehittymistä niin, että jo
5222: teollisuuskylässä sijaitseekin tällä hetkellä lähes muutaman vuoden kuluessa raiteen rakentami-
5223: 50 teollista yritystä. Teollisuustyöpaikkoja on nen kävisi myös VR:n talouden kannalta kannat-
5224: paikkakunnalla jo yli 700. tavaksi.
5225: Muuramen teollistuminen ja teollisuuskylän Muuramen teollisuusraiteen kustannusarvio on
5226: edelleen kehittyminen ovat hyvässä vauhdissa. 2,5 milj. mk.
5227: Ratkaisevaksi pullonkaulaksi monessa tapauksessa
5228: on kuitenkin muodostunut teollisuusraiteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5229: puuttuminen. Rata kyllä kulkee vieressä, mutta nioittaen,
5230: tavaran raiteille saaminen onnistuu vain Jyväsky-
5231: lästä käsin. Varsinkin raskaamman teollisuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5232: kiinnostumiselle paikkakunnalle sijoittumiseen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5233: on raiteen puuttuminen ollut merkittävä puute. 31.90. 78 2 500 000 markkaa Muuramen
5234: Jo useamman vuoden ajan ovat Muuramen teollisuusraiteen rakentamista varten.
5235: kunta ja Keski-Suomen maakunnalliset elimet
5236:
5237: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
5238:
5239: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
5240: 1452 1984 vp.
5241:
5242: Raha-asia-aloite n:o 1341
5243:
5244:
5245:
5246:
5247: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotekehitys- ja markki-
5248: nointiyksikön perustamiseksi Jyväskylään
5249:
5250:
5251: Eduskunnalle
5252:
5253: Teknologian kehittämiskeskuksen (VTT:n) maansa rajusti. PK-teollisuuden tukemiseksi olisi
5254: tuotekehitys- ja markkinointiyksiköistä on ent- kyseinen yksikkö tarpeen perustaa Keski-Suo-
5255: täin hyviä kokemuksia, mutta niiden verkko on meen.
5256: vielä harva. Niiden palvelut ovat kaukana Keski- Tuotekehitys- ja markkinointiyksikkö tulisi pe-
5257: Suomesta, joka jää tässä suhteessa palvelutyhji- rustaa Jyväskylään viimeistään Vaasan ja Kuopion
5258: öön. yksiköiden perustamisen jälkeen.
5259: Jyväskylässä on VTT:n kotimaisten polttoainei-
5260: den laboratorio. Näin ollen Jyväskylässä on asian- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5261: tuntemusta eri polttoaineiden käsittely-, pohto- nioittaen,
5262: ja polttolaitostekniikassa. Jyväskylään perustetta-
5263: va yksikkö voisi erikoistua em. alaan, mutta sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5264: tulisi samalla olla riittävän laaja-alainen. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
5265: Tuotekehitys- ja markkinointiyksiköitä perus- 32.44.28/isäyksenä 500 000 markkaa tek-
5266: tettaessa tulisi huomioida myös alueelliset näkö- nologian kehittämiskeskuksen alaisen
5267: kohdat. Keski-Suomen teollisuus on suuryritysval- tuotekehitys- ja markkinointiyksikön pe-
5268: taista ja se on viime vuosina vähentänyt työvoi- rustamiseksi Jyväskylään.
5269:
5270: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5271:
5272: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Tuula Paavilainen
5273: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
5274: 1984 vp. 1453
5275:
5276: Raha-asia-aloite n:o 1342
5277:
5278:
5279:
5280:
5281: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Keminmaan nimismiespii-
5282: rin toimistoapulaisen toimen muuttamiseksi ulosottoapulaisen
5283: toimeksi
5284:
5285:
5286: Eduskunnalle
5287:
5288: Vuoden 1980 kevääseen saakka perintätehtäviä kilökuntaa; tulevathan tällöin vaitionkin saamt-
5289: Keminmaan nimismiespiirissä hoiti kolme polii- set, kuten verot, joutuisasti perittyä.
5290: simiestä ulosottoapulaisen ja avustavan ulosotto- Nimismiespiiriin kuuluu kolme kuntaa, Ke-
5291: miehen määräyksin. Posti- ja lennätinhallitukses- minmaan lisäksi Simo ja Tervola. Matkat ovat
5292: ta siirrettiin sittemmin kaksi puhelunvälittäjää varsin pitkiä. Kuntien väestö asuu Kemi- ja
5293: piiriin ulosottoapulaisiksi. Tällöin oli mahdollista Simojokien varsilla molemmin puolin jokia. Nä-
5294: siinää poliisimiehet varsinaisiin poliisitehtäviin mä seikat hankaloittavat tehtävien hoitamista.
5295: siten, että kolmanneksi ulosottoapulaiseksi tuli Vuosien kokemus on osoittanut, että vähintään
5296: lääninhallituksen määräyksellä toimistoapulai- kolme ulosottoapulaista on tarpeen.
5297: nen. Käytäntö on jatkunut sen jälkeen tällaise- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5298: naan. nioittaen,
5299:
5300: Toimirakenne Keminmaan nimismiespiirissä ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5301: vastaa tosiasiallisia tehtäviä. Toimistohenkilökun- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5302: taa on piirissä riittävästi, vaikka toimistoapulai- 26.75.01 lisäyksenä JO 000 markkaa Ke-
5303: sen nimike muutetaan ulosottoapulaisen toimek- minmaan nimismiespiirin ylimääräisen
5304: si. Valtiolle se ei paljonkaan lisää kustannuksia. toimistoapulaisen toimen muuttamiseksi
5305: Sen sijaan on valtion edun mukaista, että perin- virkasuhteiseksi ulosottoapulaisen toi-
5306: tätehtävissä ulosottoapulaisina on riittävästi hen- meksi.
5307:
5308: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5309:
5310: Seppo Pelttari Lauri lmpiö Niilo Koskenniemi
5311:
5312:
5313:
5314:
5315: 183 4284003504
5316: 1454 1984 vp.
5317:
5318: Raha-asia-aloite n:o 1343
5319:
5320:
5321:
5322:
5323: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilöstön palkkaamiseksi
5324: puolustusvoimien Tervolan Anttilankankaan varastoalueelle
5325:
5326:
5327: Eduskunnalle
5328:
5329: Tervolan Anttilankankaalle on puolustusvoi- - 6 värvättyä A 1.
5330: mille kuluvana syksynä valmistunut varastoalue.
5331: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5332: Yrityksistä huolimatta ei vartiointiin ja materiaa-
5333: nioittaen,
5334: lin käsittelyyn ole saatu henkilöstöä. Tämän
5335: vuoksi ei materiaalia ole voitu varastoon siirtää ja
5336: uudet rakennukset seisovat tyhjillään. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5337: Akuutti tarve tällä hetkellä on: 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5338: 1 toimiupseeri III -ELK 27.12. 01 lisäyksenä 300 000 markkaa
5339: 1 ylim. toimistovirkailija A 2 puolustusvoimien henkzlöstötarpeisiin
5340: 1 ylim. varastomies A 4 Tervolan Anttzlankankaalla.
5341:
5342: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5343:
5344: Seppo Pelttari Matti Maijala
5345: Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5346: 1984 vp. 1455
5347:
5348: Raha-asia-aloite n:o 1344
5349:
5350:
5351:
5352:
5353: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon laajen-
5354: nuksen suunnitteluun Ylitorniossa
5355:
5356:
5357: Eduskunnalle
5358:
5359: Valtion virastotalossa Ylitorniossa nykyään toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5360: mivilla virastoilla on tilanahtaus. Jatkossa mm. nioittaen,
5361: työvoimatoimiston palvelujen kehittäminen lisää
5362: virastotalon tilantarvetta. Myös poliisin tilat tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5363: vitsevat laajennusta. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5364: Hankkeen toteuttamista puoltaa paitsi sen tar- 28. 64.76 lisäyksenä 500 000 markkaa val-
5365: koituksenmukaisuus ja tarpeellisuus sinänsä myös tion virastotalon suunnitteluun Ylitor-
5366: kunnan heikko työllisyystilanne. Työttömyysaste nion kunnassa.
5367: Ylitornion kunnassa on n. 20 % , aika ajoin jopa
5368: ylikin.
5369:
5370: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5371:
5372: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5373: 1456 .1984 vp.
5374:
5375: Raha-asia-aloite n:o 1345
5376:
5377:
5378:
5379:
5380: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornion entisen ortodoksi-
5381: sen sotilaskirkon korjausta ja entistämistä varten
5382:
5383:
5384: Eduskunnalle
5385:
5386: Oulun ortodoksinen seurakunta on laatinut hankkeita itse samanaikaisesti aJolttuvien kate-
5387: suunnitelmat Tornion entisen ortodoksisen soti- draalin korjaus- ja laajennustöiden johdosta, olisi
5388: laskirkon korjaus- ja entisöintihankkeista ja ano- vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon saatava avus-
5389: nut valtiolta avustusta 370 000 mk hankkeen tus kirkon korjaustöiden ja entistämishankkeen
5390: toteutumisen turvaamiseksi. turvaamiseksi.
5391: Tornion kaupungissa on n. 150 Oulun orto-
5392: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5393: doksisen seurakunnan jäsentä ja kirkon kunnosta-
5394: nioittaen,
5395: misella olisi Suomen ortodoksiselle kirkkokunnal-
5396: le yleinen merkitys rajan kirkkona. Lisäksi kirkon
5397: käyttöönotto olisi tärkeää Torniossa ja myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5398: Ruotsin puolella asuville ortodokseille. Kirkon 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 29. 05
5399: arvo myös rakennustaiteellisesti on suuri ja mu- uudelle momenttlle 370 000 markkaa
5400: seovirasto on lausunnossaan puoltanut hankkeen Oulun ortodoksiselle seurakunnalle avus-
5401: toteuttamista. tuksena Tornion entisen ortodoksisen so-
5402: Koska Oulun ortodoksisella seurakunnalla on tilaskirkon korjausta ja entistämistä var-
5403: tällä hetkellä rajoitetut mahdollisuudet rahoittaa ten.
5404:
5405: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
5406:
5407: Seppo Pelttari Lauri Impiö
5408: 1984 vp. 1457
5409:
5410: Raha-asia-aloite n:o 1346
5411:
5412:
5413:
5414:
5415: Pelttari ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta peruskoulujen
5416: rakentamiseen
5417:
5418:
5419: Eduskunnalle
5420:
5421: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar- Lapin lääniä, joissa työttömyys monissa kunnissa
5422: vioksi vuodelle 1985 on peruskoulujen perusta- on yli 20 % jo tälläkin hetkellä.
5423: miskustannuksiin esitetty 80 miljoonaa markkaa. Peruskoulujen rakentamistarve on sinänsä to-
5424: Esityksen perustelujen mukaan on tarkoituksena dellinen. Koulut joutuvat nykyisellään toimi-
5425: vuosina 1986-87 osoittaa peruskoulujen raken- maan hyvin puutteellisissa tiloissa.
5426: tamisen valtionosuuksiin ja lainoihin määräraho- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5427: ja siten, että suhdannekehityksen mukaisesti ra- nioittaen,
5428: kentamista voidaan mainittuina vuosina lisätä.
5429: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5430: Hallituksen esitystä voidaan pitää suhdannepo- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5431: liittisesti perusteltuna. Se ei kuitenkaan ota huo- 29.46.34 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
5432: mioon maamme vaikeita työttömyysalueita, mm. peruskoulujen perustamiskustannuksiin.
5433:
5434: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5435:
5436: Seppo Pelttari Hannu Kemppainen
5437: Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5438: 1458 1984 vp.
5439:
5440: Raha-asia-aloite n:o 1347
5441:
5442:
5443:
5444:
5445: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lempeän koulun peruskor-
5446: jaukseen ja laajennukseen Pellossa
5447:
5448:
5449: Eduskunnalle
5450:
5451: Lempeän koulu Pellon kunnassa toimii hyvin vaikean työttömyystilanteen vuoksi olisi tama
5452: ahtaissa, 372 m 2 :n suuruisissa tiloissa. Koulu on rakennushanke saatava käyntiin jo vuonna 198 5.
5453: oppilasennusteiden mukaan pysyvästi kolmiopet-
5454: tajainen. Kunnanvaltuuston hyväksymien raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5455: nussuunnitelmien mukaan koululle on tarkoitus nioittaen,
5456: rakentaa 284 m 2 :n suuruinen lajennus, johon
5457: tulevat liikuntatilat ja teknisen työn tilat. Myös
5458: koulun vanha osa peruskorjataan. Hankkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5459: alustava kustannusarvio on 1,5 miljoonaa mark- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5460: kaa. 29.46.34 lisäyksenä 750 000 markkaa
5461: Myös lääninhallitus on todennut hankkeen Lempeän koulun peruskorjauksen ja laa-
5462: tarpeelliseksi. Koulutilojen lisätarpeen ja kunnan jennuksen aloittamiseen.
5463:
5464: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
5465:
5466: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5467: 1984 vp. 1459
5468:
5469: Raha-asia-aloite n:o 1348
5470:
5471:
5472:
5473:
5474: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellon ammattikurssiosas-
5475: ton laajennuksen suunnitteluun
5476:
5477:
5478: Eduskunnalle
5479:
5480: Länsi-Pohjan ammatillinen kurssikeskus on Olisi toivottavaa, että rakennustöiden suunnit-
5481: esittänyt Pellon kurssiosastoon rakennettavaksi I telu alkaisi mahdollisimman pian ja että raken-
5482: vaiheessa opetus-, liikunta- ja varastotiloja yh- nustöihin päästäisiin jo vuonna 1985. Tämä olisi
5483: teensä 1 193 m 2 • Hankkeen kokonaiskustan- paikallaan jo työllisyyssyistäkin; Pellon kunnan
5484: nusarvio on 4, 7 milj. markkaa. II vaiheessa työttömyysaste on yli 20 % .
5485: tehtäväksi esitetyn asuntolan laajennuksen (587 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5486: m 2 ) kustannusarvio on 2,2 milj. markkaa. nioittaen,
5487:
5488: Länsi-Pohjan ammatillisen kurssikeskuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5489: Pellon laajennuksen 1 ja II vaiheeseen on työttö- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5490: myysvaroista varattu 300 000 markkaa. Lisätilois- 29.85. 74 lisäyksenä 200 000 markan
5491: ta varattaisiin osa Hirvaan metsätyökoulun alaisia määrärahan Pellon ammattzkurssiosaston
5492: 14 oppilaspaikkaa varten. laajennuksen suunnitteluun.
5493:
5494: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
5495:
5496: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5497: 1460 1984 vp.
5498:
5499: Raha-asia-aloite n:o 1349
5500:
5501:
5502:
5503:
5504: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta porotutkimuslaitoksen pe-
5505: rustamiseksi Enontekiölle
5506:
5507:
5508: Eduskunnalle
5509:
5510: Enontekiön kunta on useiden vuosien ajan eilla, joista on todella hyötyä kaikille osapuolille
5511: esittänyt maa- ja metsätalousministeriölle poro- ottaen huomioon sekä taloudelliset että henkilö-
5512: tutkimuslaitoksen perustamista ja sijoittamista resurssit. Koska porotutkimusalan yhteistyön
5513: Enontekiölle. Porotalondella on vahva sija Enon- käynnistämisestä on puhuttu monissa eri yhteyk-
5514: tekiön kunnan elinkeinoelämässä yhtenä perus- sissä, olisi Pohjois-Suomeen perustettavan laitok-
5515: elinkeinona. Luonnonolosuhteiden monipuoli- sen yhteydessä erityisesti otettava huomioon toi-
5516: suuden vuoksi Enontekiö soveltuu hyvin tutki- minnan yhteispohjoismaisuus ja sen asettamat
5517: muslaitoksen sijaintipaikaksi. vaatimukset.
5518: Tällä hetkellä Enontekiöltä puuttuvat koko- Porotutkimuslaitoksen sijaintipaikkana Enon-
5519: naan kuntien tai valtion yhteiset laitokset. Luon- tekiö kunnanhallituksen mielestä korostuu sen-
5520: taistalouteen tai muuhun elinkeinotoimintaan kin vuoksi, että kunta voi tarjota porotutkimus-
5521: liittyvää yliopistotasoista tutkimustoimintaa ei laitoksen käyttöön entisen eläinlääkäritalon va-
5522: Enontekiön kuntaan ole tähän mennessä sijoitet· pautuvat tilat, joita on yhteensä 260 m 2 • Lisäksi
5523: tu. Kahteen muuhun saamelaisalueen kuntaan tarpeellista yhteistyötä voitaisiin järjestää uuden
5524: on jo sijoitettu yliopistotasoista ympärivuotista eläinlääkäriaseman laboratoriotilojen ja muiden
5525: toimintaa. tilojen yhteydessä.
5526: Lisäksi on otettava huomioon tutkimustoimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5527: nan kehittäminen yhteispohjoismaiselta pohjalta. nioittaen,
5528: Enontekiön keskeinen sijainti Pohjois-Ruotsiin ja
5529: Pohjois-Norjaan nähden luo erinomaiset mahdol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5530: lisuudet pohjoismaiselle yhteistyölle myös tällä 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5531: alalla. Tähän asti saadut kokemukset pohjoismai- 30.35.45 lisäyksenä 200 000 markan
5532: sesta konkreettisesta yhteistyöstä osoittavat, että määrärahan suunnitteluun porotutkimus-
5533: yhteistyö onnistuu parhaiten juuri sellaisilla alu- laitoksen sijoittamiseksi Enontekiölle.
5534:
5535: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5536:
5537: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5538: 1984 vp. 1461
5539:
5540: Raha-asia-aloite n:o 1350
5541:
5542:
5543:
5544:
5545: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Isohaaran altaan uittolait-
5546: teiden uudelleenjärjestelyyn
5547:
5548:
5549: Eduskunnalle
5550:
5551: Kemijoen moninaiskäytön lisäämiseen on ollut ta puoltavat paitsi hankkeen tarkoituksenmukai-
5552: painetta jo useiden vuosien ajan. Tämä vaatisi suus ja hyödyllisyys myös työllisyyssyyt.
5553: kuitenkin eräitä teknisiä ratkaisuja, joiden to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5554: teuttamiseen ei esimerkiksi Keminmaan kunnalla nioittaen,
5555: ole ollut varaa. Suunnitelmia on tehty mm.
5556: Isohaaran altaan uudelleenjärjestelyksi niin, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5557: joen moninaiskäyttö tulisi mahdolliseksi. 1985 tulo- ja menoarvioon momen#lle
5558: 30.40. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
5559: Hankkeen vaatima ulkopuolisen rahoituksen Kemijoen Isohaaran altaan uittolaitteiden
5560: tarve on noin 2 miljoonaa markkaa. Toteuttamis- uudelleenjärjestelyyn.
5561:
5562: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5563:
5564: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5565:
5566:
5567:
5568:
5569: 184 4284003504
5570: 1462 1984 vp.
5571:
5572: Raha-asia-aloite n:o 1351
5573:
5574:
5575:
5576:
5577: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 21 peruspa-
5578: rantamiseksi
5579:
5580:
5581: Eduskunnalle
5582:
5583: Valtatie n:o 21 on routiva ja heikkokuntoinen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5584: Tiellä on runsas matkailu-, tavarankuljerus- ja nioittaen,
5585: työmatkaliikenne.
5586: Tien perusparantamiseen on useissa eri yhteyk-
5587: sissä esitetty määrärahoja. Perusparantaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5588: olisi ehdottoman välttämätöntä jo tien liikenne- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5589: turvallisuudenkin vuoksi. Hankkeella olisi Enon- 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa val-
5590: tekiön kunnalle myös huomattava työllistävä tatien n:o 21 perusparantamisen suunnit-
5591: merkitys. teluun ja toteutuksen aloittamiseen.
5592:
5593: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5594:
5595: Seppo Pelttari Lauri lmpiö Niilo Koskenniemi
5596: 1984 vp. 1463
5597:
5598: Raha-asia-aloite n:o 1352
5599:
5600:
5601:
5602:
5603: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Aavasaksan-Kantomaan-
5604: pään tien parantamiseksi
5605:
5606:
5607: Eduskunnalle
5608:
5609: Jo useiden vuosien ajan Ylitornion kunta on työttömyysaste kunnassa 20 % eikä se ole kulu-
5610: tehnyt esityksiä Aavasaksan-Raanujärven maan- vanakaan vuonna laskenut paljon tämän alle.
5611: tien parantamiseksi välillä Aavasaksa-Kanto-
5612: maanpää. Tämän n. 20 km:n tieosuuden paran- Hallituksen esityksessä on hankkeen aloittami-
5613: taminen on erittäin tarpeellista jo liikenneturval- seen varattu 600 000 markkaa. Määrärahaa olisi
5614: lisuussyistäkin johtuen. Tie on routiva ja kuop- kuitenkin tuntuvasti nostettava, jotta työt voitai-
5615: painen. Paitsi että tien heikko kunto sinänsä siin aloittaa mahdollisimman pian.
5616: aiheuttaa liikenteelle vaaratilanteita, on se myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5617: osaltaan ohjaamassa liikennettä muiden, usein nioittaen,
5618: pienempien tieyhteyksien kautta.
5619: Myös TVL:n Lapin piiri on todennut tien
5620: heikkokuntoisuuden ja ryhtynyt asianmukaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5621: toimenpiteisiin. Perusparannustyön suorittami- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5622: seksi tarvittavat suunnitelmat on laadittu. 31.24. 77 lisäyksenä 1 400 000 markkaa
5623: Työllisyystilanne Ylitornion kunnassa on hyvin Aavasaksan-Kantomaanpään tien pa-
5624: vaikea. Vielä vuonna 1983 oli keskimääräinen rantamiseen.
5625:
5626: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
5627:
5628: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5629: 1464 1984 vp.
5630:
5631: Raha-asia-aloite n:o 1353
5632:
5633:
5634:
5635:
5636: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Arpelan-Könölän paikal-
5637: listien perusparannuksen suunnitteluun ja rakentamiseen
5638:
5639:
5640: Eduskunnalle
5641:
5642: Arpelan ja Könölän välinen paikallistie on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5643: sorapäällysteinen ja erittäin huonokuntoinen. Tie nioittaen,
5644: on rakenteellisesti heikko ja tietä kulkevat suuret 1 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5645: ja raskaat ajoneuvot joutuvat useissa tapauksissa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5646: vaaraan tien heikkokuntoisuudesta johtuen. Alu- 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa Ar-
5647: een asukkaiden ja heidän elinkeinotoimen har- pelan-Könöliin paikallistien perusparan-
5648: joittamisensa kannalta olisi erityisen tärkeää tien nustyön suunnitteluun ja työn aloittami-
5649: perusparantaminen. seen.
5650:
5651: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
5652:
5653: Seppo Pelttari Lauri lmpiö Niilo Koskenniemi
5654: 1984 vp. 1465
5655:
5656: Raha-asia-aloite n:o 1354
5657:
5658:
5659:
5660:
5661: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Arpelan-Sihtuunan maan-
5662: tien n:o 9271 perusparantamiseen
5663:
5664:
5665: Eduskunnalle
5666:
5667: Arpelan-Sihtuunan maantie (n:o 9271) on niin vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon olisi
5668: vanha ja heikkokuntoinen maantie, joka osittain saatava raha hankkeen rakennustyön aloittami-
5669: eräiltä kohdin on painumassa maan pinnan ala- seksi vuoden 1985 syksyllä.
5670: puolelle. Tiellä onkin sattunut useita kertoja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5671: autojen kaatumisia tien heikkokuntoisuuden joh- nioittaen,
5672: dosta. Tien varrella harjoitetaan voimaperäistä
5673: maataloutta ja tien kautta kuljetetaan myös puu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5674: tavaraa. Tien pituus on 23,5 km ja tien peruspa- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5675: rannussuunnitelmia laaditaan parhaillaan. 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
5676: Koska tiellä on runsas käyttö ja perusparannus- Arpelan-Sihtuunan maantien n:o 9271
5677: suunnitelmat ovat valmistumassa lähiaikoina, perusparannustyön aloittamiseen.
5678:
5679: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
5680:
5681: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5682: 1466 1984 vp.
5683:
5684: Raha-asia-aloite n:o 1355
5685:
5686:
5687:
5688:
5689: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Hinttajärven-Taapajärven
5690: maantien parantamiseksi
5691:
5692:
5693: Eduskunnalle
5694:
5695: Hinttajärven-Taapajärven maantie on 13,2 20 %. Yhtään kohdetta Kolarin kuntaan ei kui-
5696: km pitkä soratie. Tie on jo useiden vuosien ajan tenkaan sisälly hallituksen tulo- ja menoarvioesi-
5697: ollut huonokuntoinen. suunnitelmat tien paran- tykseen vuodelle 1985.
5698: tamiseksi ovat niin ikään olleet jo kauan valmiit.
5699: Varoja tarkoitukseen ei ole kuitenkaan myönnet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5700: ty. Kustannusarvioksi on esitetty n. 6 miljoonaa nioittaen,
5701: markkaa.
5702: Tieosuus välillä Kolari-Hinttajärvi on valmis. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5703: Tien rakenteen parantaminen tästä eteenpäin 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5704: olisi välttämätöntä. 31.24. 77 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
5705: Hankkeella on myös huomattava työllistävä Hinttajärven-Taapajärven maantien pa-
5706: merkitys. Kolarin kunnan työttömyysaste on yli rantamiseen.
5707:
5708: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5709:
5710: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5711: 1984 vp. 1467
5712:
5713: Raha-asia-aloite n:o 1356
5714:
5715:
5716:
5717:
5718: Pelttari ym.: Määränilian osoittamisesta Kaalamaniemen-Kihlan-
5719: gin paikallistien parantamiseksi
5720:
5721:
5722: Eduskunnalle
5723:
5724: Kaalamaniemen-Kihlangin paikallistien paran- paitsi liikenneturvallisuuden myös työllisyyden
5725: tamisesta on aikoinaan valmistunut suunnitelma. hoidon kannalta.
5726: Tie on erityisesti Kihlangin-Vanhan Kihlangin
5727: osuudelta heikkokuntoinen ja routimisaltis. Tien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5728: nioittaen,
5729: vaikutuspiirissä sijaitsee Kaalamaniemen asutusa-
5730: lue, jossa harjoitetaan voimaperäistä maatilata-
5731: loutta. Alueen kautta kulkee julkista liikennettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5732: Pääosa Kihlangin koulupiirin oppilaista tulee 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5733: tältä alueelta. 31.24.77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
5734: Kaalamaniemen-Kzhlangin pazkallistien
5735: Tien parantaminen olisi erittäin tarpeellista parantamiseen.
5736:
5737: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5738:
5739: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5740: 1468 1984 vp.
5741:
5742: Raha-asia-aloite n:o 1357
5743:
5744:
5745:
5746:
5747: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta tieyhteyden rakentamiseen
5748: Kivalon ulkoilu- ja retkeilyalueelle
5749:
5750:
5751: Eduskunnalle
5752:
5753: Simon kunta on tehnyt useita aloitteita tieyh- maakunnallisena vapaa-ajanviettopaikkana koros-
5754: teyden rakentamiseksi Viantien - Viitalan pai- tuisi. Kivalon alueelle on suunniteltu sijoitetta-
5755: kallistieltä edelleen Kivalon ulkoilu- ja retkeily- vaksi runsaasti niin yksityisten kuin yhteisöjenkin
5756: alueelle. Toistaiseksi TVL, metsähallitus ja maati- loma-asuntoja ja korkeatasoinen hotelli ravintola-,
5757: lahallitus eivät ole katsoneet tiehankkeen toteut- koulutus- ja kokoustiloineen. Leirintä-, lasket-
5758: tamisen kuuluvan toimialaansa. Simon kunnan- telu-, hiihto- ja retkeilyalueet on niinikään kaa-
5759: hallitus pitää hanketta edelleen tarpeellisena ja vassa varatut.
5760: toteuttamiskelpoisena. Tieyhteyden saaminen vaatisi uuden tien ra-
5761: Tien jatko-osa tulisi kulkemaan Simon kunnan kentamista vain noin 6-7 kilometriä. Metsähal-
5762: puolella suurimmaksi osaksi Valajanaavan yhteis- litus, joka on tukenut hanketta taloudellisesti
5763: metsän osakkaiden metsäalueen halki. Näin ollen erittäin voimakkaasti, on halukas rakentamaan
5764: se hyödyttäisi metsänomistajia metsänhoidon ja tieyhteyden siltä osin kuin se kulkee sen hallin-
5765: metsän hyväksikäytön osalta. Käydyissä keskuste- nassa olevien alueiden kautta.
5766: luissa ovat metsänosakkaat ilmoittaneet sallivansa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5767: tien rakentamisen, mutta kustannuksiin heillä ei nioittaen,
5768: ole mahdollisuuksia osallistua.
5769: Yleiskaavassa on tieyhteys katsottu tarpeelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5770: seksi ja sille on varattu vaihtoehtoiset alueet. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5771: Tieyhteys lyhentäisi merkittävästi matkaa Kiva- 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa
5772: lolle Simosta ja Kuivaniemeltä sekä saattaisi Ou- tieyhteyden rakentamiseen Viantien -
5773: lun seudun kohtuulliselle etäisyydelle. Näin ol- Viitalan paikallistieltä edelleen Kiva/on
5774: len Kivalon virkistys- ja ulkoilualueen merkitys ulkozlu- ja retkezlyalueelle.
5775:
5776: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5777:
5778: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5779: 1984 vp. 1469
5780:
5781: Raha-asia-aloite n:o 1358
5782:
5783:
5784:
5785:
5786: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivun-Suolijoen paikal-
5787: listien parantamiseksi
5788:
5789:
5790: Eduskunnalle
5791:
5792: Koivun-Suolijoen paikallistien vaikutuspiiris- taa viikossa. Tiellä on merkitystä myös yhteystie-
5793: sä on 85 taloutta ja paikallistien asukkaiden nä Ranualle.
5794: lisäksi tietä käyttävät linja-auto ja taksit. Alueella
5795: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5796: sijaitsevat kolmen taksin asemapaikat. nioittaen,
5797: Paikallistietä käytetään huomattavassa määrin
5798: raskaisiin puutavarakuljetuksiin, joita vaikeuttaa
5799: Vähäjoen painorajoitettu silta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5800: Suolijoella sijaitsee peruskoulun ala-asteen ra- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5801: kennus. Myös koululaiskuljetukset hoidetaan 31.24. 77 lisäyksenä 700 000 markkaa
5802: linja-autoilla. Alueella on kaksi vähittäiskaupan Koivun-Suolijoen paikallistien raken-
5803: kiinteätä myymälää. Myymäläauto käy Vähä- teen parantamisen suunnitteluun ja to-
5804: joen-Suolijoen-Reutuaavan reitillä kolme ker- teutuksen aloittamiseen.
5805:
5806: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5807:
5808: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5809:
5810:
5811:
5812:
5813: 185 4284003504
5814: 1470 1984 vp.
5815:
5816: Raha-asia-aloite n:o 1359
5817:
5818:
5819:
5820:
5821: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Saariputaan paikallistien
5822: parantamiseen
5823:
5824:
5825: Eduskunnalle
5826:
5827: Saariputaan paikallistie on Kolarin kunnan Hallituksen esityksessä tulo- ja menoarvioksi vuo-
5828: kirkonkylän kyljessä kulkeva soratie. Tie on routi- delle 1985 ei ole yhtään kohdetta Kolarin kun-
5829: va ja hyvin huonokuntoinen. taan.
5830: Suunnitelmat Saariputaan paikallistien paran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5831: tamiseksi ovat jo vuodelta 1979. Tie sisältyy nioittaen,
5832: TVH:n toimenpideohjelmaan vuosille 1984-85.
5833: Soratien pituus on 7,1 km. Hankkeen kustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5834: . nuksiksi on arvioitu n. 5 miljoonaa markkaa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5835: Hankkeella olisi myös työllistävää merkitystä. 31. 24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
5836: Työttömyysprosentti Kolarin kunnassa on yli 20. Saaliputaan paikallistien parantamiseen.
5837:
5838: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5839:
5840: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5841: 1984 vp. 1471
5842:
5843: Raha-asia-aloite n:o 1360
5844:
5845:
5846:
5847:
5848: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Simojoen pohjoisrannan
5849: maantien perusparantamiseen
5850:
5851:
5852: Eduskunnalle
5853:
5854: Simon as.-Alaniemen välinen ns. Simojoen Edellä esitettyjen toimenpiteiden avulla liiken-
5855: pohjoisrannan maantie on vilkkaasti liikennöity. nöiminen tiellä saataisiin nykyistä turvallisem-
5856: Paikallisen liikenteen lisäksi tiellä on runsaasti maksi, minkä lisäksi tien huolto- ja kunnossapi-
5857: kauttakulkuliikennettä sekä raskasta liikennettä. tomenot nykyisestään alenisivat.
5858: Tiellä on useita päivittäisiä linja-autovuoroja,
5859: minkä lisäksi tiellä liikennöivät maito- ja myymä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5860: läautot. nioittaen,
5861: Tie on erittäin kapea ja mutkainen sekä keväi-
5862: sin ja syksyisin kelirikon vaivaama. Kunnanhalli-
5863: tus on jo useiden vuosien ajan esittänyt, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5864: Simon as.-Alaniemen välinen ns. Simojoen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5865: pohjoisrannan maantie peruskorjattaisiin siten, 31. 24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
5866: että runkoa vahvistettaisiin ja levitettäisiin sekä Simon as.-Alaniemen välisen ns. Simo-
5867: tiellä tällä hetkellä olevat pahimmat mutkat joen pohjoisrannan maantien perusparan-
5868: oikaistaisiin. tamiseen.
5869:
5870: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
5871:
5872: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5873: 1472 1984 vp.
5874:
5875: Raha-asia-aloite n:o 1361
5876:
5877:
5878:
5879:
5880: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylimuonion paikallistien
5881: parantamiseksi sekä valtatien n:o 21 alikäytävän ja kevyen
5882: liikenteen väylän rakentamiseksi
5883:
5884:
5885: Eduskunnalle
5886:
5887: Ylimuonion paikallistien parantamisesta on alitus sekä kevyen liikenteen väylät kylän keskus-
5888: valmistunut suunnitelma, jonka toteutuminen taan.
5889: on kuitenkin siirtynyt valtion tienpito-ohjelmissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5890: vuosi vuodelta yhä kauemmaksi. Tie olisi kuiten- nioittaen,
5891: kin saatava kiireimmiten parannetuksi, koska
5892: kelirikot haittaavat liikennöintiä ja heikentävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5893: turvallisuutta. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5894: Tie tarjoaisi myös työpaikkoja sekä maansiirto- 31.24.77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
5895: työtä, jotka olisivat erityisen tarpeellisia jo tule- Ylimuonion paikallistien parantamiseen
5896: van talvikauden aikana. Tien parannukseen liit- sekä valtatien n:o 21 alikulkukäytävän ja
5897: tyvinä olisi myös rakennettava valtatien n:o 21 kevyen liikenteen väylien rakentamiseen.
5898:
5899: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5900:
5901: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5902: 1984 vp. 1473
5903:
5904: Raha-asia-aloite n:o 1362
5905:
5906:
5907:
5908:
5909: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Juoksengin kevyen lii-
5910: kenteen väylän ja tievalaistuksen rakentamiseksi
5911:
5912:
5913: Eduskunnalle
5914:
5915: Pellon kunnan Juoksengin jalankulku- ja pyö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnoit-
5916: rätien ja tievalaistuksen rakennussuunnitelmat taen,
5917: välillä Napapiiri-Karpinpää on vahvistettu.
5918: Kaavaillun kevyen liikenteen väylän pituus on
5919: 4,6 km. Hankkeen kustannusarvio on 1,5 milj.
5920: markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5921: Liikenneturvallisuuden parantamisen ja kun- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5922: nan vaikean työllisyystilanteen takia työkohde 31.24. 77 lisäyksenä 750 000 markkaa
5923: olisi käynnistettävä kiireellisesti. Työttömyysaste juoksengin kevyen ltikenteen väylän ja
5924: Pellon kunnassa on yli 20 %. tievalaistuksen rakentamiseen.
5925:
5926: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
5927:
5928: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5929: '1474 1984 vp.
5930:
5931: Raha-asia-aloite n:o 1363
5932:
5933:
5934:
5935:
5936: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ketomellan sillan rakenta-
5937: miseksi
5938:
5939:
5940: Eduskunnalle
5941:
5942: Enontekiön kunnanhallitus on useaan ottee- tö. Tämän vuoksi Ketomellan sillan rakentami-
5943: seen esittänyt, että Ketomellan lossin toiminta nen olisi erittäin tarpeellinen.
5944: muutettaisiin ympärivuorokautiseksi, koska tiellä
5945: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5946: on runsas turistiliikenne ja työmatkaliikenne.
5947: nioittaen,
5948: Tiellä on yhä suurempi merkitys Hetan ja Kitti-
5949: län välisen liikenteen hoitamisessa.
5950: Enontekiön elinkeinotoiminnan kehittämis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5951: projektissa eräänä toiminnallisena hankkeena on 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
5952: esitetty Ounasjoki-tie -reittiä matkailun markki- 31.24. 77 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
5953: noinnissa, jolloin tielle tulee yhä runsaampi käyt- Ketomellan sillan rakentamiseksi.
5954:
5955: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5956:
5957: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5958: 1984 vp. 1475
5959:
5960: Raha-asia-aloite n:o 1364
5961:
5962:
5963:
5964:
5965: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Enontekiön lentokentän
5966: rakentamiseksi
5967:
5968:
5969: Eduskunnalle
5970:
5971: Luoteis-Lappi ja Enontekiön kunta on liiken- siellä alkavan kaasu- ja öljylöytöjen hyödyntämi-
5972: teellisesti vaikeasti saavutettavissa pitkän välimat- sen vuoksi.
5973: kan ja heikkojen liikenneyhteyksien vuoksi. Ti- Säästöä valtiolle syntyisi, kun malminetsintä-
5974: lannetta parantaisi lentokentän rakentaminen lennot voitaisiin suorittaa Enontekiön kunnan
5975: alueelle, jolloin esim. matka Helsingistä reittiko- alueelta käsin. Kunnan työllisyystilanteen kan-
5976: netta ja jatkoyhteyttä Rovaniemeltä käyttäen kes- nalta lentokentän jatkorakentamistyö olisi tärkeä
5977: täisi yhteen suuntaan noin 2,5 tuntia. ja hankkeen toteuttaminen talvella tasoittaisi
5978: samalla vuoden vaikeinta työttömyyskautta.
5979: Lentokentän rakentamisella olisi oleellisen tär- Kunnan työttömyysaste on tällä hetkellä noin 20
5980: keä merkitys Luoteis-Lapin lentoturvallisuuden prosenttia.
5981: parantajana. Hankkeella olisi myös huomattava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5982: merkitys pelastuspalvelutoiminnan, tullin, raja- nioittaen,
5983: vartiosto- ja poliisitoimien yhteyksien hoidon
5984: kannalta. Lisäksi alueen asukkaiden yhteydet lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5985: nin keskukseen ja pääkaupunkiin paranisivat 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
5986: oleellisesti. Samoin yhteys palvelisi liikematkai- 31.47. 77 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
5987: lua ja yhteydenpitoa Pohjois-Norjan suuntaan Enontekiön lentokentän rakentamiseksi.
5988:
5989: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
5990:
5991: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
5992: 1476 1984 vp.
5993:
5994: Raha-asia-aloite n:o 1365
5995:
5996:
5997:
5998:
5999: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornionjoen entisöimiseksi
6000: uiton jäljiltä
6001:
6002:
6003: Eduskunnalle
6004:
6005: Tornionjoki on aikoinaan ollut erittäin kalai- merkitystä. Itse hanke työllistäisi vaikealla työttö-
6006: nen vesistö. Useiden vuosien uittotyöt ovat kui- myysalueella useita henkilöitä.
6007: tenkin aiheuttaneet joelle vahinkoa ja jälkiä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6008: joita ei ole varojen puuttuessa voitu korjata. nioittaen,
6009: Näiden jälkien korjaaminen ja joen entisöiminen
6010: kalastuksen ja kalaston hoidon tarpeita vastaavak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6011: si ei ole vielä myöhäistä. Toimenpiteellä olisi 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6012: siinä tapauksessa, että joesta saataisiin vapaasti 35.25. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
6013: vinaava lohipitoinen joki, myös matkailullista uiton jälkien kor;äamiseen Tornionjoesta
6014: ja joen entisöimiseen.
6015:
6016: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6017:
6018: Seppo Pelttari Lauri Impiö Niilo Koskenniemi
6019: 1984 vp. 1477
6020:
6021: Raha-asia-aloite n:o 1366
6022:
6023:
6024:
6025:
6026: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkastuslai-
6027: toksen siirtämiseksi Loimaan kaupunkiin
6028:
6029:
6030: Eduskunnalle
6031:
6032: Pitkään on ollut tunnettua, että Valtion sie- tosten toimivuudesta kuitenkin edellyttää lakiesi-
6033: mentarkastuslaitoksen nykyiset toimitilat ovat tyksen nopeaa käsittelyä ja sen jälkeen toimenpi-
6034: käyneet toiminnan kannalta täysin sopimatto- teisiin ryhtymistä laitoksen siirtämiseksi.
6035: miksi ja kunnoltaan erittäin heikoiksi. Tästä Viitaten eduskunnalle annettuun hallituksen
6036: syystä laitoksen siirtoa nykyisistä toimitiloista on esitykseen laiksi valtion siementarkastuslaitoksen
6037: suunniteltu pitkään. Suunnittelun tuloksena hal- siirtämisestä Loimaan kaupunkiin ehdotamme
6038: litus onkin jättänyt vuoden 1983 valtiopäiville 500 000 markkaa laitoksen uusien toimitilojen
6039: lakiesityksen Valtion siementarkastuslaitoksen suunnittelua varten.
6040: siirtämiseksi Loimaan kaupunkiin.
6041: Eduskunta ei ole vielä lakiesitystä käsitellyt, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6042: mutta ottaen huomioon laitoksen kunnon ja nioittaen,
6043: kasvavat siementarkastustarpeet lakiesitys tulta-
6044: neen lähiaikoina käsittelemään. Tästä syystä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6045: syytä varata tulevan vuoden budjettiin myös 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6046: vähäinen määräraha laitoksen suunnittelun käyn- 30.12. 74 500 000 markkaa Valtion sie-
6047: nistämistä varten. On valitettavaa, että hallitus ei mentarkastuslaitoksen siirtämiseksi Loi-
6048: tätä ole tehnyt. Eduskunnan vastuu valtion lai- maan kaupunkiin.
6049:
6050: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
6051:
6052: Heikki Perho Pertti Paasio Ensio Laine
6053: Taisto Tähkämaa Risto Ahonen Liisa Hilpelä
6054: Tapio Holvitie Martti Ratu Anna-Liisa Jokinen
6055: Mikko Rönnholm Jukka Mikkola Paula Eenilä
6056: Ilkka Kanerva Heli Astala
6057:
6058:
6059:
6060:
6061: 186 4284003504
6062: 1478 1984 vp.
6063:
6064: Raha-asia-aloite n:o 1367
6065:
6066:
6067:
6068:
6069: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston liikun-
6070: tatieteellisen tiedekunnan tutkimus- ja liikuntatilojen suunnitte-
6071: lemiseksi
6072:
6073:
6074: Eduskunnalle
6075:
6076: Maamme liikuntatieteellinen korkeakou- on asiaan liittyvässä 2.9.1982 tekemässään peri-
6077: lutasoinen koulutus ja tutkimus keskitettiin Jy- aatepäätöksessä todennut. Tässä tarkoituksessa
6078: väskylän yliopistoon 1970-luvun alussa. Liikunta- tutkimuslaboratorion suunnittelua tulee jatkaa
6079: tieteellistä tiedekuntaa kehitettiin sen valtakun- keskeytyksettä.
6080: nallisen tehtävän mukaisesti vuosikymmenen al- Ottaen huomioon, että liikuntatieteellisen tie-
6081: kuvuosina. Kehitys on jäänyt sittemmin kesken. dekunnan asianmukaisen tilojen rakentaminen
6082: Yhteiskunnan ja liikunta-alan kehityksen luomia palvdee toisaalta korkean asteen koulutusta ja
6083: tarpeita ei ole voitu ottaa huomioon. Tilanteen toisaalta urheilun ja muun liikunnan harjoitta-
6084: korjaamiseksi laadittiin erityinen liikuntatieteelli- mista, ohjelman toteuttaminen kytkeytyy sekä
6085: sen tiedekunnan kehittämisohjelma. Ohjelma si- korkeakoulurakentamisen suunnitteluun että val-
6086: sältyy myös yliopiston vuosien 1983-1986 toi- takunnalliseen liikuntapaikkasuunnitteluun. Tä-
6087: minta- ja taloussuunnitelmaan. män vuoksi olisi tärkeää, että ensi vuoden tulo-
6088: Valtioneuvosto teki 2.9.1982 periaatepäätök- ja menoarvioon voitaisiin osoittaa varoja Jyväsky-
6089: sen, jonka mukaan Jyväskylän yliopiston liikunta- län yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan
6090: tieteellisen tiedekunnan opetus- ja tutkimus- tutkimustilojen ja niihin liittyvien liikuntatilojen
6091: henkilökuntaa tullaan lisäämään korkeakoululai- suunnittelun jatkamiseksi.
6092: toksen kehittämislainsäädännön edellyttämällä
6093: tavalla ja tiedekunnan tutkimuslaboratorion ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6094: kentaminen otetaan huomioon korkeakoululai- nioittaen,
6095: toksen rakentamisohjelmassa. Myös eduskunta on
6096: vastauksessaan hallituksen esitykseen valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6097: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1983 lausunut 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6098: seuraavaa: Eduskunta katsoo, että Jyväskylän yli- 29.10.741isäyksenii 700 000 markkaa]y-
6099: opiston liikuntatieteellisen tiedekunnan toimin- väskyliin yliopiston liikuntatieteellisen
6100: taedellytyksiä tulee lähivuosina kehittää erityises- tiedekunnan tutkimus- ja lzi"kuntatzlojen
6101: ti tutkimustilojen osalta siten kuin valtioneuvosto suunnitteluun
6102:
6103: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
6104:
6105: Helena Pesola Pekka Leppänen Matti Lahtinen
6106: Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen Paavo Vesterinen
6107: 1984 vp. 1479
6108:
6109: Raha-asia-aloite n:o 1368
6110:
6111:
6112:
6113:
6114: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalousoppilai-
6115: toksen metalliverstas-konehallin laajentamiseksi
6116:
6117:
6118: Eduskunnalle
6119:
6120: Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa on tarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6121: tus aloittaa opetus maatalouskoneasentajan jatko- nioittaen,
6122: linjalla tammikuussa 1985. Opetusta tulee vai-
6123: keuttamaan erityisesti metalliverstas-konehallin
6124: puutteelliset tilat. Tämän vuoksi oppilaitos tar-
6125: vitsisi kipeästi varoja verstas-hallitilan laa!entami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6126: seen. Laajennustyö käsittäisi 500-700 m :n tilat. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6127: Luonnospiirustukset on tehty ammattikasvatus- 29.63.74 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
6128: hallituksessa. Hankkeen kustannusarvio on noin Tarvaalan maatalousoppzlaitoksen metal-
6129: 1,5 milj. mk. liverstas-konehallin laajennustöihin.
6130:
6131: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
6132:
6133: Helena Pesola Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
6134: Tuula Paavilainen Paavo Vesterinen
6135: 1480 1984 vp.
6136:
6137: Raha-asia-aloite n:o 1369
6138:
6139:
6140:
6141:
6142: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Leivonmäen Rutajärven
6143: säännöstelyhankkeen toteuttamiseksi
6144:
6145:
6146: Eduskunnalle
6147:
6148: Leivonmäen Rutajärven säännöstelyhanke jär- hyväksytty. Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt
6149: ven kesäveden korkeuden nostamiseksi on ollut vuonna 1981 luvan säännöstelyhankkeelle, jonka
6150: vireillä kaikkiaan 14 vuotta. Rannan noin 170 kustannusarvio tänä päivänä on noin 70 000
6151: maanomistajan mielipiteet ovat olleet muutamaa markkaa.
6152: valittajaa lukuun ottamatta säännöstelyn toteut-
6153: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6154: tamisen puolesta. nioittaen,
6155: Säännöstelyn avulla voitaisiin lisätä järven vir-
6156: kistyskäyttöä ja järvimaisema saataisiin myös kau-
6157: niimmaksi. Säännöstely koituisi myös kalatalou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6158: den hyödyksi. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6159: Leivonmäen kunnanvaltuusto on ollut yksimie- 30.40. 77 lisäyksenä 70 000 markkaa Lei-
6160: lisesti hankkeen takana. Rutajärveä vanen on vonmäen Rutajärven säännöstelyhank-
6161: perustettu säännöstely-yhtiö, jonka säännöt on keen toteuttamiseksi.
6162:
6163: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
6164:
6165: Helena Pesola Matti Lahtinen
6166: Tuula Paavilainen Paavo Vesterineo
6167: 1984 vp. 1481
6168:
6169: Raha-asia-aloite n:o 1370
6170:
6171:
6172:
6173:
6174: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 4 parantami-
6175: seksi välillä Jämsä-Kuhmoinen
6176:
6177:
6178: Eduskunnalle
6179:
6180: Valtatien n:o 4 parantaminen osuudella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6181: Jämsä-Kuhmoinen on jo vuosikausia todettu nioittaen,
6182: välttämättömäksi vilkkaan liikenteen vuoksi ja
6183: liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Tieosuudella
6184: tapahtuneissa liikenneonnettomuuksissa vuodesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6185: 1967 lähtien on kuollut yli 20 ihmistä. Nykyisel- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6186: lään tie ei vastaa valtatielle asetettua tasoa. 31.24.77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
6187: Parantamista edellyttää myös tien säilyttäminen perusparannustöiden aloittamiseksi valta-
6188: valtatienä. Tien peruskorjaaminen tulisi toteuttaa tien n:o 4 osuudella Jämsä-Kuhmoinen.
6189: mahdollisimman pikaisessa aikataulussa.
6190:
6191: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
6192:
6193: Helena Pesola Pekka Leppänen Matti Lahtinen
6194: Tuula Paavilainen Paavo Vesterinen
6195: 1482 1984 vp.
6196:
6197: Raha-asia-aloite n:o 1371
6198:
6199:
6200:
6201:
6202: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Sumiaisten tien
6203: perusparantamiseksi
6204:
6205:
6206: Eduskunnalle
6207:
6208: Suolahden-Sumiaisten maantie muodostaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6209: pääyhteyden Sumiaist~n Junnassa seutu~u~n~ nioittaen,
6210: keskukstin Suolahteen Ja Aänekoskelle. Astomtt-,
6211: koulu- ja kasvavan työpaikkaliikenteen ohella
6212: tien merkitys mm. puutavaran kuljetuksissa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6213: merkittävä. Alueella ei ole ollut valtion inves- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6214: tointihankkeita viime vuosien aikana lainkaan. 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
6215: Niiden merkitys olisi erikoisen suuri vaikean Suolahden-Sumiaisten maantien perui-
6216: työllisyystilanteen vuoksi. parantamiseksi.
6217:
6218: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
6219:
6220: Helena Pesola Pekka Leppänen Matti Lahtinen
6221: Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen
6222: 1984 vp. 1483
6223:
6224: Raha-asia-aloite n:o 1372
6225:
6226:
6227:
6228:
6229: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Päijänteen kana-
6230: van suunnittelun loppuun saattamiseksi ja rakennustöiden aloit-
6231: tamiseksi
6232:
6233:
6234: Eduskunnalle
6235:
6236: Pääosa Keski-Suomen vesistöä kuuluu Kymi- minenkin on useiden vuosien mittainen hanke.
6237: joen vesistöön. Läänin pohjoisosan keskusjärvi on Tämän vuoksi vesitieverkon kannattavuutta ei
6238: Keitele, johon laskevat Pihtiputaan ja Kivijärven tule arvioida yksinomaan nykyhetken valossa,
6239: reitit. Keitele on kanavilla yhdistetty Pohjois- vaan ennen kaikkea sen mukaan, mikä tilanne on
6240: Savon alueella olevaan Pielaveden reittiin. Keite- 20 vuoden kuluttua.
6241: leen alapuolella Äänekoskella yhtyy mukaan Saa- Eduskunnan enemmistö ilmaisi keväällä 1980
6242: rijärven reitti ja edelleen Laukaassa Rautalammin vesitieverkon kehittämistä koskevan toivomuk-
6243: reitti. sen, jonka mukaan hallituksen tulisi ryhtyä pi-
6244: Jo rakennetun monisatakilometrisen väylän kaisiin toimiin Suomen vesitieverkon kehittämi-
6245: katkaisee vain suhteellisen lyhyt kanavoimaton seksi ja rakentamiseksi siten, että saataisiin aikaan
6246: osuus Keiteleen ja Päijänteen välillä. Reitti hoi- myös toimivat meriyhteydet. Vesitieverkon ra-
6247: detaan nyt tällä osuudella rautatiekuljetuksin. kentaminen voitaisiin aloittaa hyvin Keiteleen-
6248: Kanavahanke on ollut vireillä lähes 30 vuotta. Päijänteen kanavasta jo ensi vuoden puolella.
6249: Vesiteiden rakentamista maassamme tulisi tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6250: kastella tasapainoisen alueellisen kehityksen edis- nioittaen,
6251: tämisestä annetun lain ja asetuksen hengessä.
6252: Kysymys on sisämaan maakuntien elinkeinotoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6253: minnan kuljetusten kilpailukyvystä ja sen turvaa- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6254: misesta muuttuvissa olosuhteissa sekä edellytys- 31.27. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
6255: ten luomisesta uuden tuotannon synnylle. Keiteleen-Päijänteen kanavan suunnit-
6256: Vesitieverkon rakentaminen vie aikaa ehkä 20 telun loppuunsaattamiseksi ja rakennus-
6257: vuotta ja Keiteleen-Päijänteen kanavan rakenta- töiden aloittamiseksi.
6258:
6259: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
6260:
6261: Helena Pesola Matti Lahtinen
6262: 1484 1984 vp.
6263:
6264: Raha-asia-aloite n:o 1373
6265:
6266:
6267:
6268:
6269: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lentoaseman
6270: rakennustöiden toteuttamiseksi
6271:
6272:
6273: Eduskunnalle
6274:
6275: Jyväskylän lentoasema on maamme A-luokan Lentoaseman terminaalirakennus on piem Ja
6276: lentoasemaverkostoon kuuluva. Matkustajien epäkäytännöllinen, erityisesti suorassa ulkomaan-
6277: määrän perusteella kenttä on neljänneksi vilkkain liikenteessä. Matkustajakäytössä on nykyisin
6278: Suomessa. Kentän keskeisen sijainnin johdosta 350 m 2 tilaa. Ruuhkatunteina matkustajaa kohti
6279: postilaitos käyttää kenttää maitse kerättävän en- jää tilaa vajaa 1 m 2 • Myös valtiontilintarkastajat
6280: simmäisen luokan kirjepostin keräilypisteenä. Öi- ovat todenneet, että toiminnan laajuus ja palve-
6281: sin lennetään kentältä kymmenen aikataulunmu- lutason jälkeenjääneisyys edellyttävät nykyisen
6282: kaista vuoroa. Lisäksi tulevat ilmavoimien yhteys- terminaalirakennuksen laajentamista tai uuden
6283: lennot, taksilennot ja Finnairin varakenttätoi- rakentamista.
6284: minta. Lentoaseman palvelutaso on jäänyt huo-
6285: mattavasti jälkeen yleisestä tasosta verrattuna Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6286: käytöltään vastaaviin muihin lentoasemiin. nioittaen,
6287: Ilmailuhallituksen runkosuunnitelman mu-
6288: kaan asemasta on tarkoitus kehittää syöttöliiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6289: teen keskus, mikä lisäisi huomattavasti nykyistä 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6290: matkustajamäärää. Jyväskylän lentoasemaa tulisi 31.47.74 lisäyksenä· 9 000 000 markkaa
6291: kehittää myös paremmin ulkomaanliikenteeseen Jyväskylän lentoaseman rakennustöiden
6292: soveltuvaksi. toteuttamiseksi.
6293:
6294: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
6295:
6296: Helena Pesola Pekka Leppänen Matti Lahtinen
6297: Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen Paavo Vesterinen
6298: 1984 vp. 1485
6299:
6300: Raha-asia-aloite n:o 1374
6301:
6302:
6303:
6304:
6305: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen ilmailumu-
6306: seon rakennuksen peruskorjaukseen
6307:
6308:
6309: Eduskunnalle
6310:
6311: Keski-Suomen ilmailumuseon toiminta on matkailullisten seikkojen kehittämiseksi uudet
6312: osoittautunut erittäin menestykselliseksi. Museos- toimitilat olisi saatava pikaisesti kuntoon. Erityi-
6313: ta on tullut merkittävä matkailunähtävyys. Mu- sesti varastointitilanne on tällä hetkellä täysin
6314: seon yhteydessä on vilkasta kerho- ja harrastustoi- kestämätön. Osa koneista on taivasalla.
6315: mintaa. Kansalaisopiston lentokoneenentisöinti-
6316: linja, lennokki- ja pienoismallikerhot toimivat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6317: hyvin vilkkaasti. nioittaen,
6318: Vuonna 1983 ostettiin museon tarkoituksiin
6319: tyhjilleen jäänyt elementtitehdas Tikkakoskelta
6320: 2,4 miljoonalla markalla. Alkuperäinen tarkoitus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6321: oli kunnostaa tilat työllisyysvaroin, mutta hanke 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6322: ei ole lähtenyt liikkeelle. 31.99.40 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
6323: Museon toiminnan jatkumisen turvaamiseksi, Keski-Suomen ilmailumuseon saneeraus-
6324: tärkeiden kansallisten arvojen pelastamiseksi ja töiden alittamiseksi.
6325:
6326: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
6327:
6328: Helena Pesola Pekka Leppänen Matti Lahtinen
6329: Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen Paavo Vesterinen
6330:
6331:
6332:
6333:
6334: 187 4284003504
6335: 1486 1984 vp.
6336:
6337: Raha-asia-aloite n:o 1375
6338:
6339:
6340:
6341:
6342: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta lämpölaitosten laitosanalyy-
6343: sin tekemiseen ja laitosten korjaustoimenpiteisiin
6344:
6345:
6346: Eduskunnalle
6347:
6348: Viime vuosina maahamme on rakennettu korjaus- ja parannustoimenpttelSlm. Analyysin
6349: lukuisia aluelämpölaitoksia, joiden pääpolttoai- tekemiseen valtion tuki voisi olla esim. puolet
6350: neena on puu tai turve eri muodoissaan. Eräillä kustannuksista. Korjaustoimenpiteitä voitaisiin
6351: laitoksilla on ilmennyt käyttöön liittyviä vaikeuk- tukea kuten vastaavia laitosinvestointeja eli 0-
6352: sia. Vaikeudet johtuvat pääosin siitä, että laitok- 20 % kustannuksista hankkeen kannattavuudesta
6353: sia suunniteltaessa ja rakennettaessa ei ole ollut riippuen. Oleellisinta olisi, että laitosanalyysin
6354: käytettävissä kaikkea sitä tietoa ja asiantuntemus- tekisi asiantunteva tarpeellisin mittausvälinein
6355: ta, jota hyvin toimivan laitoksen toteuttaminen varustettu puolueeton laitos aikaisemmin tehty-
6356: olisi edellyttänyt. Laitostekniikka aluelämpöko- jen virheiden välttämiseksi.
6357: koluokassa on kuitenkin kaupallista ja toimivaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6358: Useimmat laitokset, joilla vaikeuksia on esiinty- nioittaen,
6359: nyt, voitaisiinkin asiantuntevan analyysin pohjal-
6360: ta parantaa vähintään tyydyttävästi toimiviksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6361: Valtion tulo- ja menoarvioon olisikin perustel- 1985 tulo- ja menoarvioon momentz'lle
6362: tua varata erillinen määräraha, jota voitaisiin 32.55.42 lz'så'yskenå' 3 000 000 markkaa
6363: myöntää asiantuntevan laitosanalyysin tekemi- lämpölaitosten laitosanalyysin tekemiseen
6364: seen ja analyysin perusteella tehtäviin laitoksen ja laitosten korjaustoimenpiteiszin.
6365:
6366: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
6367:
6368: Helena Pesola Pekka Leppänen Matti Lahtinen
6369: Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen Paavo Vesterinen
6370: 1984 vp. 1487
6371:
6372: Raha-asia-aloite n:o 1376
6373:
6374:
6375:
6376:
6377: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta turvelaboratorion kenttä-
6378: koeaseman perustamiseksi Leivonmäen Kailasuolle
6379:
6380:
6381: Eduskunnalle
6382:
6383: Turpeen tutkimusta harjoitetaan tällä hetkellä Kenttäkoeaseman perustamista Kailasuolle tu-
6384: monella taholla. Valtion teknillisen tutkimus- kee myös se, että Jyväskylän yliopiston toimesta
6385: keskuksen turvepolttoainetutkimus on sijoitettu harjoitetaan samalla suunnalla turvetutkimusta.
6386: Jyväskylään. Turvetutkimuslaboratorio tarvitsee Näin myös yliopisto voisi saada tilat Kailasuon
6387: tuekseen kenttäkoeaseman, koska turvetyömailla kenttäkoeaseman yhteyteen.
6388: on lyhyen kesän johdosta keskityttävä täysipai- Kenttäkoeasemasta päätettäessä on harkittava
6389: noisesti turpeen nostamiseen eikä tutkimus- aseman yhteyteen liitettäväksi turvekoneiden
6390: toimintaa ole mahdollista harjoittaa normaaleilla käyttö- ja testauspaikka, sillä turveteollisuuden
6391: turvetyömailla kuin rajoitetussa määrin. kannalta on tällaisen toiminnan tarve ilmeinen.
6392: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6393: Kenttäkoeaseman perusedellytykset täyttaa nioittaen,
6394: maassamme tällä hetkellä vain Kailasuon turve-
6395: työmaa Leivonmäellä. Se sijaitsee maantieteelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6396: sesti keskeisellä ja kulkuyhteyksien kannalta 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6397: edullisella paikalla. Sillä on hyvät edellytykset 32.55.42 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
6398: muodostua kansallisesti ja kansainvälisesti mer- turvelaboratorion . kenttäkoeaseman pe-
6399: kittäväksi turveteollisuuden tutkimuskeskukseksi. rustamiseksi Leivonmäen Katlasuolle.
6400:
6401: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
6402:
6403: Helena Pesola Pekka Leppänen Matti Lahtinen
6404: Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen Paavo Vesterineo
6405: 1488 1984 vp.
6406:
6407: Raha-asia-aloite n:o 1377
6408:
6409:
6410:
6411:
6412: Petäjäniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta apuvälinetekniikan
6413: tutkimusryhmän perustamiseksi Tampereelle
6414:
6415:
6416: Eduskunnalle
6417:
6418: Sosiaali- ja terveysministeriön 30.6.1983 aset- sillä apuvälinehuolto on osa yksilön hoito- ja
6419: tama apuvälinetyöryhmä on yksimielisesti esittä- kuntou tusp rosessia.
6420: nyt, että Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Apuvälinetekniikan tutkimusryhmän perusta-
6421: sairaalatekniikan laboratorioon Tampereelle muo- minen avaisi suomalaisille mahdollisuudet myös
6422: dostettaisiin alkuvaiheessaan kymmenen hengen alan yhteispohjoismaiseen toimintaan.
6423: vahvuinen apuvälinetekniikan jaosto. Tutkimus-
6424: Tutkimusryhmän sijoittaminen Tampereelle
6425: ryhmällä olisi johtoryhmänsä sosiaali- ja terveysmi-
6426: on perusteltua paitsi ratkaisun halpuudella ja
6427: nisteriössä ja rahoirus järjestettäisiin sosiaali- ja
6428: tehokkuudella myös sen vuoksi, että Tampereella
6429: terveysministeriön ja kauppa- ja teollisuusminis-
6430: on jo olemassa yhteistyötä apuvälineisiin liitty-
6431: teriön välisinl!.. budjetin sisäisenä siirtona ja solmi-
6432: vien eri tahojen välillä sekä vammaisjärjestöjen
6433: malla puitesopimus VTT:n ja sosiaali- ja terveys-
6434: kanssa.
6435: ministeriön välillä. Kustannukset olisivat 1, 5 mil-
6436: joonaa markkaa vuonna 1985. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6437: Vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden nioittaen,
6438: apuvälineiden tutkimus- ja kehitystyön ja tes-
6439: taustoiminnan nykytila on maassamme heikko. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6440: Kehitystyötä tarvitaan esim. sellaisten erityislait- 1985 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
6441: teiden ja välineiden luomiseksi, joilla voidaan mentille 32.42.01 lisäyksenä 1 500 000
6442: poistaa aistivammojen, kommunikaatiovammai- markkaa apuvälineteknizkan tutkimus-
6443: suuden tai liikuntaesteisyyden aiheuttamia hait- ryhmän perustamiseksi Valtion teknilli-
6444: toja ja esteitä. Kehitystyössä ovat kaupallisten sen tutkimuskeskuksen sairaalateknizkan
6445: näkökohtien ohella keskeisiä inhimilliset tarpeet, laboratorioon Tampereelle.
6446:
6447: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6448:
6449: Tuulikki Petäjäniemi Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila
6450: Reijo Lindroos Riitta Järvisalo-Kanerva Sampsa Aaltio
6451: Kimmo Sasi Marjatta Stenius-Kaukonen Vieno Eklund
6452: 1984 vp. 1489
6453:
6454: Raha-asia-aloite n:o 1378
6455:
6456:
6457:
6458:
6459: Pietikäinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta kehitysyhteis-
6460: työprojektien esivalintaan, valmisteluun, etukäteisarviointiin ja
6461: evaluointiin
6462:
6463:
6464: Eduskunnalle
6465:
6466: Kehitysmaiden puutteellisissa oloissa tehtävä lä ns. projektisyklin, johon kaikki em. toimet
6467: kehitysyhteistyö kohtaa usein odottamattomia sisältyvät.
6468: ongelmia. On hyväksyttävä ajatus, että kaikki ei Projektisyklin huolellinen läpikäyminen edel-
6469: aina luonnistu tarkalleen suunnitelmien mukai- lyttää kuitenkin lisävaroja, jotka ovat karsiutu-
6470: sesti, kuten ei tapahdu Suomessa toteutettavissa- neet budjetin käsittelyssä hallituksessa.
6471: kaan projekteissa. Kehitysyhteistyön yleistä arvos-
6472: tusta heikentäviä teknisiä epäonnistumisia ja Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit-
6473: suunnitteluvirheitä on kuitenkin mahdollista taen,
6474: välttää.
6475: Projektien huolellinen esivalinta, valmistelu, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6476: etukäteisarviointi ja evaluoimi vähentävät oleelli- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6477: sesti epäonnistumisien todennäköisyyttä. Kehi- 24.30.67 lisäyksenä 500 000 markkaa ke-
6478: tysyhteistyöosasto on viime vuosina merkittävästi hitysyhteistyöprojektien esivalintaan, val-
6479: tehostanut hankkeittensa esivalintaa, valmiste- misteluun, etukäteisarviointzi"n ja eva-
6480: lua, etukäteisarviointia ja evaluointia kehittämä!- luointzi"n.
6481:
6482: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6483:
6484: Sirpa Pietikäinen
6485: 1490 1984 vp.
6486:
6487: Raha-asia-aloite n:o 1379
6488:
6489:
6490:
6491:
6492: Pietikäinen: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen opintotu-
6493: keen valmistumisen jälkeisen korkotuen suoritusajan jatka-
6494: miseksi
6495:
6496:
6497: Eduskunnalle
6498:
6499: Opiskelunsa päättäneet vastavalmistuneet nuo- taa myös vastavalmistuneen nuoren maisterin
6500: ret ovat Suomessa yksi kaikkein suurimmassa asemaan. Yhteiskuntapoliittisesti ja perhepoliitti-
6501: taloudellisessa ahdingossa elävä väestöryhmä. Ta- sesti on varsin perusteltua, että opintolainan
6502: kana on ehkä useidenkin vuosien pituinen opis- korkotukea voitaisiin pidentää nykyisestä 1, 5
6503: kelu ja suuri velkataakka. (Vuonna 1982 valmis- vuodesta 3 vuoteen.
6504: tuneen korkeakouluopiskelijan keskimääräinen
6505: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6506: velkataakka oli 32 712 mk.) Opiskelunsa päättä-
6507: taen,
6508: nyt ihminen on yleensä siinä iässä, jossa tulisi
6509: perustaa perhe, hankkia asunto ja vakiinnuttaa
6510: elämäänsä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6511: Korkeakouluopinnot eivät enää valmista ihmi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6512: siä hyvin palkattuihin ammatteihin kuten aiem- 29.39.52 lisäyksenä 16 000 000 markkaa
6513: min. Moni joutuu suoraan työttömyyskortistoon ylimääräiseen opintotukeen valmistumi-
6514: ja vielä useampi kehnosti palkattuihin virastotöi- sen jälkeisen korkotuen jatkamiseksi 1,5
6515: hin. Tästä syystä erityistä huomiota tulisi kiinnit- vuodesta 3 vuoteen.
6516:
6517: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6518:
6519: Sirpa Pietikäinen
6520: 1984 vp. 1491
6521:
6522: Raha-asia-aloite n:o 1380
6523:
6524:
6525:
6526:
6527: Pietikäinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintotu-
6528: keen sen myöntämiseksi täysi-ikäiselle opiskelijalle vanhempien
6529: varallisuudesta riippumatta
6530:
6531:
6532: Eduskunnalle
6533:
6534: Vanhempien tulot ja varallisuus vaikuttavat telystä ja korvaamaan sen normaalilla täysi-ikäi-
6535: alle 24-vuotiaalle opiskelijalle myönnettävään syysrajalla.
6536: opintotukeen. Tämä käytäntö heikentää nuorten Edellä oivan perusteella ehdotamme kunnioit-
6537: itsenäistymistä ja on perusteeron sekä epäoikeu- taen,
6538: denmukainen, sillä 18-vuotias ihminen on täysi-
6539: ikäinen ja vastuussa itsestään. Kahdeksastatoista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6540: ikävuodesta lähtien ihminen on myös oikeutettu 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6541: muihin yhteiskunnan tukimuotoihin. Tasa-arvoi- 29.39.55 lisäyksenä 15 200 000 markkaa
6542: suuden ja täysi-ikäisyyden periaatteet velvoittavat 24 vuoden ikärajan korvaamiseksi nor-
6543: poistamaan 24 vuoden ikärajan opintotuen sään- maalilla täysi-iMisyysrajalla opintotuen
6544: myöntämisessä 1.7.1985 lähtien.
6545:
6546: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6547:
6548: Sirpa Pietikäinen Tuulikki Petäjäniemi Erkki Moisander
6549: Pirjo Rusanen Aino Pohjanoksa Elsi Hetemäki-Olander
6550: Liisa Hilpelä
6551: 1492 1984 vp.
6552:
6553: Raha-asia-aloite n:o 1381
6554:
6555:
6556:
6557:
6558: Pietikäinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjastojen
6559: perustamiskustannusten valtionosuuteen
6560:
6561:
6562: Eduskunnalle
6563:
6564: · Vuonna 1985 päätettävien uusien kirjastora- nan markan määrärahalla ei ole mitään käytän-
6565: kennushankkeiden kiintiö on 10 000 000 mark- nön merkitystä.
6566: kaa, josta 1 000 000 markkaa ilman rakentamis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6567: lupaa suoritettaviin rakennushankkeisiin ns. jäl- nioittaen,
6568: kirahoitteisuudella. Kirjastojen rakentamismäärä-
6569: rahat ovat täysin riittämättömät. Määrärahaesi-
6570: tyksen pienuutta kuvaa se, että pelkästään Hä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6571: meen läänissä vuoden 1985 valtionosuustarve 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6572: kirjastojen rakentamiseen (Riihimäki, Forssa ja 29.56.31 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
6573: Hattula) on yhteensä 6, 7 miljoonaa markkaa. kirjastojen perustamiskustannusten val-
6574: Jälkirahoitteisiin esitetyllä nimellisellä 1 miljoo- tionosuuteen.
6575:
6576: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6577:
6578: Sirpa Pietikäinen Erkki Moisander Elsi Hetemäki-Olander
6579: Tuulikki Petäjäniemi Pirjo Rusanen Liisa Hilpelä
6580: Aino Pohjanoksa
6581: 1984 vp. 1493
6582:
6583: Raha-asia-aloite n:o 1382
6584:
6585:
6586:
6587:
6588: Pietikäinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtatien n:o
6589: 3 rakentamisen suunnittelu- ja aloittamiskustannuksiin
6590:
6591:
6592: Eduskunnalle
6593:
6594: Rakenteilla olevien moottoriväylähankkeiden Helsinki-Tampere -akselin edullisen SIJain-
6595: valmistuttua tulee valtakunnallisen tieverkon nin hyödyntämiseksi ja sillä olevan taajamaket-
6596: suurimpana puutteena olemaan valtatien n:o 3 jun aluerakenteen kehityksen turvaamiseksi sa-
6597: riittämätön kapasiteetti ja liikenneturvallisuus moin kuin kasvavien onnettomuusriskien hillitse-
6598: Helsingin ja Hämeenlinnan välillä. miseksi valtatien n:o 3 rakentamista tulee kaikin
6599: Valtatien n:o 3 vaikutusalueella, jossa sijaitsee tavoin edistää.
6600: 114 maan kaupungeista ja yli 113 maan väes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6601: töstä, on kiinnitetty vakavaa huomiota tämän nioittaen,
6602: valtaväylän tukkeutumiseen ja siitä aiheutuviin
6603: seurannaisvaikutuksiin. Liikennemäärät valtatiel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6604: lä n:o 3 ovat kasvaneet niin voimakkaasti, että 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6605: tien kapasiteetti ylittyy jo tavallisina arkipäivinä- 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
6606: kin, voimakkaimmin tieosuudella Hyvinkää- valtatien n:o 3 rakentamisen suunnitte-
6607: Riihimäki. luun ja aloittamiseen.
6608:
6609: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6610:
6611: Sirpa Pietikäinen Tuulikki Petäjäniemi Sampsa Aaltio
6612:
6613:
6614:
6615:
6616: 188 4284003504
6617: 1494 1984 vp.
6618:
6619: Raha-asia-aloite n:o 1383
6620:
6621:
6622:
6623:
6624: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin Merimies-
6625: laulufestivaalien järjestämiseksi
6626:
6627:
6628: Eduskunnalle
6629:
6630: Vuodesta 1962 järjestettyjen Kotkan Meripäi- mieslaulufestivaalien avulla tehdä ainakin Itäme-
6631: vien, joiden ohjelmisto liittyy oleellisesti meren- ren alueella matkailullisesti tunnetuksi, olisi pe-
6632: kulkuun ja merimieskulttuuriin, päätapahtumak- rusteltua, että myös valtiovalta osallistuisi festi-
6633: si ovat 1980-luvulla muodostuneet kansainväliset vaalien kustannusten peittämiseen. Tänä vuonna
6634: Merimieslaulufestivaalit, joiden tavoitteena on jo Merimieslaulufestivaalien kustannukset olivat
6635: katoamassa olevan merimieslauluperinteen tal- noin 250 000 markkaa, joista pääosan kustansi
6636: lentaminen sekä uuden merimieslaulukulttuurin Kotkan kaupunki. Vuonna 1985 festivaalit järjes-
6637: luominen. Tänä vuonna festivaaleille osallistui tetään 1.-4. elokuuta.
6638: 400 laulajaa. Merimieslaulufestivaalien vuoksi
6639: Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kunni-
6640: Kotka on kelpuutettu mukaan Itämeren maiden
6641: oittavasti,
6642: matkailuketjuun Helsingin ja Turun lisäksi kol-
6643: mantena suomalaiskaupunkina.
6644: Merimieslaulut ovat perinteisesti kansainvälistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6645: kulttuuria. Merimieslaulufestivaalien taiteellisen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6646: tason nostaminen ja monipuolistaminen sekä 29.90.521isäyksenä 80 000 markkaa Kot-
6647: kansainvälisyyden lisääminen edellyttävät talou- kan kansainvälisten Merimieslaulufesti-
6648: dellisen panoksen lisäämistä. Koska Kotkan ohel- vaalien avustamiseen.
6649: la koko valtakuntaa voidaan Meripäivien ja Meri-
6650:
6651: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6652:
6653: Anna-Liisa Piipari Pekka Starast Markus Aaltonen
6654: Aimo Ajo Sinikka Hurskainen-Leppänen Saara-Maria Paakkinen
6655: 1984 vp. 1495
6656:
6657: Raha-asia-aloite n:o 1384
6658:
6659:
6660:
6661:
6662: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Konserttitalo
6663: -nimisen kiinteistön peruskorjaukseen
6664:
6665:
6666: Eduskunnalle
6667:
6668: Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema Kot- kuntoa parantavia toimenpiteitä. Mikäli näille
6669: kan Työväentalo on rakennettu vuonna 1907 ja töille voidaan osoittaa riittävä rahoitus, voidaan
6670: peruskorjattu sotavaurioiden jälkeen vuonna turvata tämän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan
6671: 1954. Rakennuksen tilavuus on 21 323 m 3 ja rakennuksen säilyminen asianmukaisessa kunnos-
6672: kokonaiskerrosala 5 439 m 2 • sa. Lopullisia suunnitelmia ja kustannusarvioita
6673: Työväentaloa pidetään Ortodoksisen Pyhän ei ole vielä saatu, mutta ne noussevat 6-7
6674: Nikolauksen kirkon (vuodelta 1795) ohella Kot- milj. markan summaan.
6675: kan arvokkaimpana rakennuksena.
6676: Kotkan sosialidemokraattinen Työväenyhdistys Opetusministeriölle myönnetyistä yhdistys- ja
6677: ry ja Kotkan kaupunki ovat asianmukaisten pää- seuratalojen korjaamiseen tarkoitetuista avustuk-
6678: tösten jälkeen 30.1.1984 allekirjoitetulla perusta- sista eikä myöskään kulttuurilain perusteella ole
6679: miskirjalla perustaneet Kotkan Konserttitalo osoitettavissa valtion määrärahoja tämän tyyppi-
6680: -nimisen kiinteistöosakeyhtiön, jonka omistuk- siin hankkeisiin. Kun kuitenkin kyseessä on kult-
6681: seen työväentalo on siirtynyt. Tontti on edel- tuurihistoriallisesti erittäin merkittävän ja arvok-
6682: leen työväenyhdistyksen hallinnassa. Kiinteistö- kaan rakennuksen kunnostaminen, tulisi töihin
6683: osakeyhtiön osakepääoma jakautuu tasan kau- voida osoittaa myös valtion määrärahoja.
6684: pungin ja työväenyhdistyksen kesken. Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
6685: Kotkan kaupungin tarkoituksena on saneerata nioittavasti,
6686: konserttisali työväentalon juhlasaliin. Kotkassa-
6687: han kaupunginorkesterilla ei omaa eikä kunnol-
6688: lista konserttisalia vielä ole. Peruskorjaus- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6689: muutostyöt suoritetaan vuosien 1985 ja 1986 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 29.90
6690: aikana. uudelle momentzlle 1 200 000 markkaa
6691: Konserttisalin muutostöiden ohella rakennuk- Kotkan Konserttitalo -nimisen kiinteistön
6692: sessa joudutaan suorittamaan huomattavasti sen perusparannuskustannuksiin.
6693:
6694: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6695:
6696: Anna-Liisa Piipari Pekka Starast Sinikka Hurskainen-Leppänen
6697: 1496 1984 vp.
6698:
6699: Raha-asia-aloite n:o 1385
6700:
6701:
6702:
6703:
6704: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinsalmi-symposiumin
6705: järjestämiseksi -
6706:
6707:
6708: Eduskunnalle
6709:
6710: Kotkassa aloitettiin vuonna 1983 Itämeren alu- Neuvostoliitosta, Puolasta, Saksan demokraatti-
6711: een meriarkeologiaa ja -historiaa käsittelevä kan- sesta tasavallasta, Saksan Iiittotasavallasta ja
6712: sainvälinen seminaarisarja, Ruotsinsalmi-sympo- Ruotsista.
6713: siumi. Symposiumin aiheet liittyvät Itämeren Koska Ruotsinsalmi-symposiumi on merkittävä
6714: alueen meriarkeologiaan ja -historiaan. Tapahtu- merihistorian alan kansainvälinen vuosittaista-
6715: man esitelmöitsijöinä sekä osallistujina ovat Itä- paaminen ja kun symposiumin ohjelmaan liitty-
6716: meren alueen maiden alan asiantuntijat ja harras- vät meriarkeologiset sukellukset palvelevat laa-
6717: tajat. Symposiumin järjestelyistä vastaavat Ky- jempaa etua ja koska kustannukset toistaiseksi
6718: menlaakson maakuntamuseo, merimuseo, Kot- jäävät lähes yksinomaan Kotkan kaupungin vas-
6719: kan kaupunki ja Kotkan Meripäivät Oy. Järjestä- tattavaksi, on pidettävä suotavana valtiovallan
6720: jien tavoitteena on luoda Kotkasta tämän aihe- tukea Kotkasssa 1.-4. elokuuta 1985 järjestettä-
6721: piirin Itämeren alueen keskus. Historiallisena vään kansainväliseen Ruotsinsalmi-symposiu-
6722: kiinnekohtana ovat vuosina 1789 ja 1790 käydyt mun.
6723: Ruotsinsalmen meritaistelut ja puitteina jatkuval-
6724: le tapaamisfoorumille on suunnitteilla oleva Edellä esitettyyyn viitaten ehdotamme kunni-
6725: Ruotsinsalmi-museo. oittavasti,
6726: · Vuonna 1983 symposiumin aiheena oli Meren-
6727: kulku Itämerellä 1700-luvulla, vuonna 1984 Ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6728: lonpoikaispurjehdus Itämerellä 1700-luvulla ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6729: vuonna 1985 Itämeren alueen esihistoria ja keski- 29.99.50 lisäyksenä 50 000 markkaa Kot-
6730: aika. Tänä vuonna oli kotimaisten asiantuntijoi- kassa järjestettävän kansainvälisen Ruot-
6731: den ja harrastajien lisäksi kansainvälinen edustus sinsalmi-symposiumin avustamiseksi.
6732:
6733: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6734:
6735: Anna-Liisa Piipari Pekka Starast Sinikka Hurskainen-Leppänen
6736: 1984 vp. 1497
6737:
6738: Raha-asia-aloite n:o 1386
6739:
6740:
6741:
6742:
6743: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Mussalon satamara-
6744: dan suunnittelua ja rakentamista varten
6745:
6746:
6747: Eduskunnalle
6748:
6749: Suomen toiseksi suurimman julkisen sataman myös valtakunnallista merkitystä, koska metsäteol-
6750: Kotkan kehityksessä on saavuttu vaiheeseen, jossa lisuutemme suurimman vientisataman suotuisa
6751: kuivan ja nestemäisen irrotavaran käsittelyä pal- kehitys on avainasemassa kaikissa suhdannevai-
6752: velevat satamanosat tulee uusia tämän päivän heissa. Uuteen satamanosaan johtavan radan lii-
6753: vaatimuksia vastaaviksi. Ratkaisuksi on valittu kenne tulee olemaan jo alkuvaiheessa yli miljoo-
6754: kokonaan uuden satamanosan rakentaminen na tonnia vuodessa, mikä tekee siitä taloudelli-
6755: kaupunkikeskuksen ulkopuolelle. Uuteen sata- sesti kannattavan. Kotkan kaupunki on ilmoitta-
6756: manosaan tulee saada kulkuväylät mereltä ja nut halukkuutensa osallistua radan kustannuksiin
6757: maalta. Hinnaltaan hyvin edullinen syväväylä on noin kolmanneksella. - Rata on saatava valmiik-
6758: väylästön kehittämisohjelmassa. Noin 5 kilomet- si vuoden 1988 loppuun mennessä, jolloin liiken-
6759: rin pituisen ja 54 milj. mk maksavan radan teen satamassa lasketaan alkavan.
6760: alkurahoitukseen on VR esittänyt määrärahaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6761: vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon momentille nioittaen,
6762: 31.90.78 500 000 markkaa Mussalon satamara-
6763: dan suunnittelua ja rakentamista varten. Edus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6764: kunnalle esitettyyn tulo- ja menoarvioon määrä- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6765: raha ei kuitenkaan sisältynyt. 31.90.78 lisäyksenä 500000 markan
6766: Mussalon satamahanke on liikennepoliittisesti määrärahan Kotkan Mussalon satamara-
6767: merkittävin koko itäisessä Suomessa. Sillä on dan suunnittelua ja rakentamista varten.
6768: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6769:
6770: Anna-Liisa Piipari Pekka Starast Sinikka Hurskainen-Leppänen
6771: 1498 1984 vp.
6772:
6773: Raha-asia-aloite n:o 1387
6774:
6775:
6776:
6777:
6778: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten Keskusliiton
6779: toiminnan tukemiseksi
6780:
6781:
6782: Eduskunnalle
6783:
6784: Allekirjoittaneet ovat huolestuneina seuran- asuntopolitiikan eri yhteyksissä. Päätoiminta on
6785: neet maamme asuntopolitiikan ja erityisesti kuitenkin vuokralla-asujien aseman jatkuva seu-
6786: vuokralla-asujien yhä vaikeutuvaa tilannetta. Eri- raaminen ja pyrkimys vaikuttaa myönteisesti hei-
6787: tyisesti asumiskustannusten jatkuva kohoaminen dän asemaansa.
6788: tuottaa monille perheille kasvavia taloudellisia Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdotam-
6789: uhrauksia. me kunnioittavasti,
6790: Vuokralaisten Keskusliitto r.y. on useiden kes-
6791: keisten etujärjestöjen, mm. SAK:n, KK:n ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6792: TVK:n perustama järjestö. Myös vuokralaisyhdis- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6793: tykset ja itse vuokralla-asujat kuuluvat järjestöön. 35.45.52 lisäyksenä 120 000 markkaa
6794: Vuokralaisten Keskusliiton asiantuntemusta on Vuokralaisten Keskus/titon toiminnan tu-
6795: käytetty ja edelleen käytetään monin eri tavoin kemiseen.
6796:
6797: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
6798:
6799: Anna-Liisa Piipari Jouko Skinnari Matti Kuusio
6800: Paula Eenilä Pentti Lahti-Nuuttila Paavo Lipponen
6801: Mikko Elo Kari Urpilainen Timo Roos
6802: Ensio Laine Reijo Lindroos Markus Aaltonen
6803: Aimo Ajo Sinikka Hurskainen-Leppänen Saara-Maria Paakkinen
6804: Pekka Starast Matti Louekoski Marja-Liisa Tykkyläinen
6805: Tuula Paavilainen
6806: 1984 vp. 1499
6807:
6808: Raha-asia-aloite n:o 1388
6809:
6810:
6811:
6812:
6813: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun opettajankoulu-
6814: tuslaitoksen assistentin viran perustamiseksi
6815:
6816:
6817: Eduskunnalle
6818:
6819: Tutkinnonuudistuksen yhteydessä o~et~ajan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6820: koulutuslaitokset eivät saaneet edes t01mmnan nioittaen,
6821: joustavaan ylläpitämiseen tarpeellisia virkoja. Tu-
6822: run opettajankoulutuslaitoksessa ei ole vieläkään
6823: assistentin virkaa, vaikka se on jo pitkään ollut
6824: Turun yliopiston virkajärjestyksessä kiireellisyy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6825: dessä alkupäässä. Turun opettajankoulutuslaitok- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6826: sesta valmistuu vuosittain 64 projektitutkimusta, 29.10. 01 lisäyksenä 60 000 markkaa Tu-
6827: joissa assistentin työpanos on opiskelijoiden kan- run opettajankoulutuslaitoksen assisten-
6828: nalta ratkaiseva. tin viran perustamiseksi.
6829:
6830: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6831:
6832: Aino Pohjanoksa Tapio Holvitie
6833: Liisa Hilpelä Riitta Uosukainen
6834: 1500 1984 vp.
6835:
6836: Raha-asia-aloite n:o 1389
6837:
6838:
6839:
6840:
6841: Pohjanoksa ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta peruskoulun
6842: opetusmenetelmien tutkimiseen
6843:
6844:
6845: Eduskunnalle
6846:
6847: Kouluhallitus on varannut momentille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6848: 29.41.22 peruskoulun tutkimus- ja kehittämistoi- nioittaen,
6849: mintaan ym. 2,8 miljoonaa markkaa. Tällä sum-
6850: malla saadaan palkata viisi henkilöä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6851: Peruskoulussa tulisi suorittaa jatkuvasti ko- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6852: keilu- ja tutkimustoimintaa myös opetusmenetel- 29.41.22 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
6853: mien kehittämiseksi. Erityisesti erityisopetus ja pe:uskoulun opetusmenetelmien tutki-
6854: alkuopetus vaatisivat lisätutkimusta. mtseen.
6855:
6856: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6857:
6858: Aino Pohjanoksa Aila Jokinen Matti Lahtinen
6859: Sirpa Pietikäinen Eeva Turunen Liisa Hilpelä
6860: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg
6861: 1984 vp. 1501
6862:
6863: Raha-asia-aloite n:o 1390
6864:
6865:
6866:
6867:
6868: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman merenkul-
6869: kuoppilaitoksen lisätilojen suunnitteluun
6870:
6871:
6872: Eduskunnalle
6873:
6874: Rauman kaupunki on lahjoittanut lisätilantar- jo myöhässä. Suunnittelumääräraha tulee saada
6875: peen tyydyttämiseksi tontin valtiolle liitettäväksi vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon.
6876: Rauman merenkulkuoppilaitoksen tonttiin.
6877: Välttämättömien työnopetus- ja oppilaiden so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6878: siaalitilojen (n. 970 m 2 ) rakentamis- ja peruskor- nioittaen,
6879: jaushanke on ollut vireillä vuodesta 1981. Am-
6880: mattikasvatushallitus on vahvistanut oppilas-
6881: määrän suunnittelun pohjaksi jo 1982 ja opetus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6882: ministeriö puolestaan tarkistanut tilanteen v. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6883: 1983. 29. 74.74 lisäyksenä 500 000 markkaa
6884: Ammattikasvatushallituksen KTS:ssa suunnit- Rauman merenkulkuoppilaitoksen lisäti-
6885: telu on esitetty aloitettavaksi 1984. Tästä ollaan lojen suunnitteluun.
6886:
6887: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6888:
6889: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala
6890:
6891:
6892:
6893:
6894: 189 4284003504
6895: 1502 1984 vp.
6896:
6897: Raha-asia-aloite n:o 1391
6898:
6899:
6900:
6901:
6902: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman pitsi-instituu-
6903: tin suunnitteluun
6904:
6905:
6906: Eduskunnalle
6907:
6908: Raumalla elää pitsinnypläysperinne. Tätä pe- Valtion tulisi olla osaltaan edistämässä tata
6909: rinnekulttuuria vaalitaan lähinnä harrastustoi- kulttuurin haaraa tukien sen perustamista ja
6910: mintana. Pitsinnypläyksen opettajista on puutet- suunnittelua.
6911: ta. Raumalle tulisi perustaa Rauman pitsi-insti-
6912: tuutti, joka hoitaisi pitsinnypläyksen opetustoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6913: minnan, tutkimustoiminnan ja markkinoinnin. nioittaen,
6914: Tämä instituutti olisi verrattavissa musiikkiperin-
6915: neinstituutteihin ja näin osaltaan se olisi viemäs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6916: sä suomalaista käsityö- ja kulttuuriperinnettä 1985 tulo- ja menoarvioon momenti//e
6917: eteenpäin. Raumalla pitsinnypläyksestä voisi ke- 29.82.30 lisäyksenä 300 000 markkaa
6918: hittyä myös ammatillinen tekijä. Rauman pitsi-instituutin perustamiseen.
6919:
6920: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6921:
6922: Aino Pohjanoksa Aila Jokinen
6923: Kaarina Dromberg Sirpa Pietikäinen
6924: 1984 vp. 1503
6925:
6926: Raha-asia-aloite n:o 1392
6927:
6928:
6929:
6930:
6931: Pohjanoksa: Määrärahan osoittamisesta Rauman Uudenlahden
6932: vanhainkodin peruskorjaukseen
6933:
6934:
6935: Eduskunnalle
6936:
6937: Rauman Uudenlahden vanhainkoti on raken- mastointi. Perusparannustyöt olisi saatava kiirees-
6938: nettu 19 37. N elikerroksisena kivirakennuksena se ti alkuun.
6939: palvelee edelleen kaupungin vanhainkotina.
6940: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6941: Kun vuonna 1985 valmistuu uusi vanhainkoti, taen,
6942: jossa on 120 hoitopaikkaa, tarvitaan yhä edelleen
6943: Uudenlahden vanhainkodin hoitopaikkoja, jotta
6944: pystyttäisiin edes jotenkuten tyydyttämään van- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6945: husten hoito tulevaisuudessa. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6946: Uudenlahden vanhainkoti on saatava pikaiseen 33.32.31 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
6947: peruskorjaukseen, jolloin siitä on uusittava vesi-, Rauman Uudenlahden vanhainkodin pe-
6948: lämpö- ja sähköelementit sekä rakennettava il- ruskorjaukseen.
6949:
6950: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6951:
6952: Aino Pohjanoksa
6953: 1504 1984 vp.
6954:
6955: Raha-asia-aloite n:o 1393
6956:
6957:
6958:
6959:
6960: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman kaupungin
6961: vanhan osan perusparannuslainoihin
6962:
6963:
6964: Eduskunnalle
6965:
6966: Rauman vanha kaupunginosa, joka on laajin Rakennusten kunnostuksen lisäksi tulisi erityi-
6967: yhtenäinen keskiaikainen säilynyt puukaupunki sinä projekteina aloittaa mm. pihapiireihin olen-
6968: koko Pohjoismaissa, sai v. 1981 vahvistetun suo- naisesti kuuluvien ulkorakennusten pelastaminen
6969: jelukaavan. Alue on n. 40 ha:n suuruinen. Sen vesivaurioilta, katujen kunnostus ja kivetys ym.
6970: 600 puurakennuksesta on 343 kpl merkitty S- Kaikkeen tähän Rauman kaupungin vanha osa
6971: merkillä, siis purkaminen on kielletty ilman pakot- tarvitsee alueen arvoa vastaavaa valtion tukea.
6972: tavaa syytä ja 65 kpl H-merkinnällä, joka tarkoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6973: taa, että säilyttäminen on suotavaa. Näin laaja nioittaen,
6974: puukaupunki on raskas ylläpidettävä. Asuntohal-
6975: lituksen peruskorjausmäärärahojen lisäksi olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6976: saatava erityinen peruskorjauslainamääräraha, sil- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
6977: lä korjaustoiminta ja entisöinti tapahtuu nykyisin 35.45.86 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
6978: lähinnä yksityisin varoin. Rauman kaupungin vanhan osan perus-
6979: parannuslainoihin.
6980:
6981: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
6982:
6983: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala
6984: Aila Jokinen Riitta Uosukainen
6985: 1984 vp. 1505
6986:
6987: Raha-asia-aloite n:o 1394
6988:
6989:
6990:
6991:
6992: Pohto ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kotiteollisuus-
6993: koulun rakentamisen aloittamiseksi Viropelissä
6994:
6995:
6996: Eduskunnalle
6997:
6998: Kotiteollisuuskoulun perustaminen Järviseu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6999: dulle on välttämätön, esimerkiksi jo yksistään nioittaen,
7000: Viropelissä on Tiklaksen osalta ilmoitettu viiden
7001: henkilön kurssitustarve vuosittain. Sama tarve on
7002: Järviseudun muissakin kunnissa kuten Alajärvel-
7003: lä, Lappajärvellä, Evijärvellä, Kortesjärvellä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7004: Soinissa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7005: Myös Viropelin muilla työnantajilla on koulu- 29.80.74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
7006: tustarvetta huomattavasti, samoin kuin kaikissa kotiteollisuuskoulun rakentamisen aloit-
7007: muissakin Järviseudun kunnissa. tamiseksi Vimpelissä.
7008:
7009: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7010:
7011: Urho Pohto Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
7012: Reino Jyrkilä Jukka Vihriälä
7013: 1506 1984 vp.
7014:
7015: Raha-asia-aloite n:o 1395
7016:
7017:
7018:
7019:
7020: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi avustukseksi
7021: viljelijöille hukkakauravahinkojen täysimääräiseksi korvaamiseksi
7022:
7023:
7024: Eduskunnalle
7025:
7026: Hukkakaura on levinnyt laajoille alueille maas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7027: samme. Se on tullut ulkomailta tuotetun siemen- nioittaen,
7028: viljan mukana maahamme joskus vuonna 1968.
7029: Valtio ottaa nykyisin osaa hukkakauran hävit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7030: tämistoimenpiteisiin 50 % :lla. Hävittämistoi- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7031: menpiteet ovat viljelijöille taloudellisesti ylivoi- 30.34.42 lisäyksenä 3 500 000 markkaa
7032: maisen raskaat. Ellei valtio kokonaisuudessaan arviomäärärahana ylimääräiseksi avustuk-
7033: korvaa viljelijöille näitä kustannuksia, ei hukka- seksi viljelijötlle hukkakauran hävittämi-
7034: kauraa maastamme pystytä hävittämään koskaan. sestä johtuvien kustannusten täysimääräi-
7035: seksi korvaamiseksi.
7036:
7037: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7038:
7039: Urho Pohto Reino Jyrkilä
7040: Anssi Joutsenlahti Jukka Vihriälä
7041: 1984 vp. 1507
7042:
7043: Raha-asia-aloite n:o 1396
7044:
7045:
7046:
7047:
7048: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Liipantönkän-Kitinojan
7049: maantien peruskorjaamiseen ja päällystämiseen
7050:
7051:
7052: Eduskunnalle
7053:
7054: Ylistaron kunnan alueella oleva Liipantön- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7055: kän-Kitinojan-Halkosaaren tie lähtee Vaa- motttaen,
7056: san-Jyväskylän tiestä n:o 16 ja päättyy Seinä-
7057: joen-Vaasan tiehen n:o 64 Halkosaaressa. Tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7058: o~uudella Lii~antönkkä-Kitinoja (noin 11 km)
7059: 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7060: et ole tehty vtelä perusparannusta. Tie on mut- 31. 24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markan ar-
7061: kainen, kapea ja vilkkaasti liikennöity ja kiireelli- viomäårärahan Liipantönkän-Kitinojan
7062: sen korjauksen tarpeessa.
7063: ma_antien peruskorjaamisen ja päällystä-
7064: mzsen käynnistämiseksi.
7065:
7066: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7067:
7068: Urho Pohto Reino Jyrkilä
7069: Anssi Joutsenlahti Jukka Vihriälä
7070: 1508 1984 vp.
7071:
7072: Raha-asia-aloite n:o 1397
7073:
7074:
7075:
7076:
7077: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Untamalan-Rapalakson
7078: maantien peruskorjaamiseen
7079:
7080:
7081: Eduskunnalle
7082:
7083: Untamalan-Rapalakson tie lähtee Ylistaron Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7084: pitäjän Untamalan kylästä Rapalaksoon ja sieltä nioittaen,
7085: edelleen Harjun kylän kautta Ylihärmään. Unta-
7086: malan-Rapalakson tieosuus (n. 2 km) on vilk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7087: kaasti liikennöity, jo yksinomaan Kokkoonkan- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille-
7088: kaalla olevien soramonttujenkin takia. 31.24.77 50 000 markan arviomäärära-
7089: han Untamalan-Rapalakson maantien
7090: peruskorjaamiseksi ja päällystämiseksi.
7091: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7092:
7093: Urho Pohto Reino Jyrkilä
7094: Anssi Joutsenlahti Jukka Vihriälä
7095: 1984 vp. 1509
7096:
7097: Raha-asia-aloite n:o 1398
7098:
7099:
7100:
7101:
7102: Pohto: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Ilmailumuseoyh-
7103: distys ry:lle toisen näyttelyhallin rakentamista varten
7104:
7105:
7106: Eduskunnalle
7107:
7108: Valtioneuvosto on syyskuun 13 päivänä 1979 minetsintäkone on pakko säilyttää ulkotiloissa.
7109: liikenneministeriöstä tapahtuneesta esittelystä oi- Samoin jouduttaisiin ulkotiloihin sijoittamaan
7110: keuttanut ilmailuhallituksen vuokraamaan Ilmai- yhdistyksen hallintaan luovutettu Karair Oy:n
7111: lumuseoyhdistys ry:lle ilmailuhallituksen hallin- omistama lentokelpoinen DC-3 -kone.
7112: nassa olevasta Vantaan kaupungin Veromiehen Yhdistyksen omistuksessa tai hallinnassa on
7113: kylässä olevasta tilasta määräalan valtakunnallisen lisäksi eri puolilla maata useita koneita, joita ei
7114: ilmailumuseon maapohjaksi. Vuokrasopimus on voida asettaa sisätilojen puuttuessa lainkaan näyt-
7115: allekirjoitettu lokakuun 15 päivänä 1979. teille museoon.
7116: Ilmailumuseoyhdistys ry:n toimesta on alueelle
7117: rakennettu ja syyskuun 24 päivänä 1981 käyttöön Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7118: otettu Suomen Ilmailumuseon ensimmäinen mu- taen,
7119: seohalli, joka on osoittautunut erinomaiseksi tar-
7120: koitukseensa. Museohallin tilat tiedettiin kuiten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7121: kin alusta alkaen riittämättömiksi. Niinpä yhdis- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7122: tyksen hallintaansa saarnat Finnair Oy:n omista- 31.99.40 lisäyksenä 300 000 markkaa
7123: ma Convair Metropolitan -kone ja Tekniikan Suomen Ilmailumuseon toisen näyttely-
7124: Museon omistama Lockheed 18 Lodestar -mal- hallin osarahoitukseen.
7125:
7126: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7127:
7128: Urho Pohto
7129:
7130:
7131:
7132:
7133: 190 4284003504
7134: 1510 1984 vp.
7135:
7136: Raha-asia-aloite n:o 1399
7137:
7138:
7139:
7140:
7141: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien maksut-
7142: toman matkustusoikeuden järjestämiseksi
7143:
7144:
7145: Eduskunnalle
7146:
7147: Sotiemme rintamatunnuksen omaaville vete- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7148: raaneille tulee antaa sotilaskortti, joka oikeuttaa 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 31. 99
7149: heidät vapaaseen matkustamiseen yleisissä kulku- uudelle momentille 10 000 000 markkaa
7150: välineissä maamme rajojen sisäpuolella. rintamaveteraanien maksutloman mat-
7151: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kustusoikeuden järjestämiseksi.
7152: nioittaen,
7153:
7154: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
7155:
7156: Urho Pohto Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
7157: 1984 vp. 1511
7158:
7159: Raha-asia-aloite n:o 1400
7160:
7161:
7162:
7163:
7164: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen rintamasotilas-
7165: lisään lisän korottamiseksi kaksinkertaiseksi
7166:
7167:
7168: Ed u s kunnalle
7169:
7170: Sotiemme veteraanien rintamasotilaslisä tulee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7171: kaksinkertaistaa entisestä indeksisidonnaisena ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7172: tämän tulee olla etuoikeutettua tuloa, johon 33.21.52 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
7173: muut eläkkeet eivät vaikuta. ylimääräiseen rintamasotilas/isään lisän
7174: Edellä olevan petusteella ehdotamme kun- korottamiseksi kaksinkertaiseksi.
7175: nioittaen,
7176:
7177: Helsingissä 27 päivänä syykuuta 1984
7178:
7179: Urho Pohto Reino Jyrkilä
7180: Anssi Joutsenlahti Jukka Vihtiälä
7181: 1512 1984 vp.
7182:
7183: Raha-asia-aloite n:o 1401
7184:
7185:
7186:
7187:
7188: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaankuljetuskokeilun aloit-
7189: tamiseksi Vaasan terveyskeskuksessa
7190:
7191:
7192: Eduskunnalle
7193:
7194: Lääkintävahtimestarien ja sairaankuljettajien Vaasaan on valmistumassa vuoden 1986 aikana
7195: koulutus on keskiasteen koulu-uudistuksen myötä ajanmukainen terveyskeskus, johon on rakennettu
7196: selkiintymässä. Koulutus tuottaa ammattitaitoista asialliset tilat ambulansseja varten. Virkojen puu-
7197: henkilökuntaa tälle alalle. Heidän ammattitaiton- te estää näiden tilojen käyttöönoton. Kokeilun
7198: sa kehittäminen, ylläpitäminen ja hyödyntäminen aloittaminen Vaasassa on myös työllisyyden kan-
7199: on yhteiskunnallemme ja jokaiselle kansalaiselle nalta perusteltua, koska siellä koulutetaan kysei-
7200: tärkeää, sillä potilasturvallisuuden vaarantamisel- seen ammattiin työvoimaa, josta suurin osa jää
7201: la aiheutetaan henkisiä ja taloudellisia kärsimyksiä työttömiksi tai työskentelee ei ammattia vastaavis-
7202: yhteiskunnassa. Sairaankuljetushenkilöstön am- sa tehtävissä. Kokeilusta saatuja tuloksia voitaisiin
7203: mattitaidon ylläpitämiseksi ja heidän työpanok- hyödyntää vai takunnallisesti sairaankuljetuksen
7204: sensa hyödyntämiseksi olisi aloitettava kokeilu sai- suunnitelmia laadittaessa.
7205: raankuljetuksen siirtämiseksi palokunnista ter- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7206: veyskeskuksiin paikkakunnilla, joissa se on tarkoi- taen,
7207: tuksenmukaista. Kuten tiedetään, on sairaankul-
7208: jettajan työstä alle 20 % hälytystyötä, joten hei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7209: dän työpanostaan voitaisiin hyödyntää myös ter- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7210: veyskeskusten poliklinikoilla palokuntia parem- 33.78.30 lisäyksenä 2 000 000 markan
7211: min, koska kuljetuksissa useimmiten on lähtö- ja määrärahan sairaankuljetuskokeilun aloit-
7212: saapumispaikkana terveyskeskus. tamiseksi Vaasan terveyskeskuksessa.
7213:
7214: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
7215:
7216: Urho Pohto Pentti Skön Pentti Kettunen
7217: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Reino Jyrkilä
7218: Helvi Koskinen
7219: 1984 vp. 1513
7220: Raha-asia-aloite n:o 1402
7221:
7222:
7223:
7224:
7225: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Lapin lääninvankilan suunnitte-
7226: lemiseksi Tervolaan
7227:
7228:
7229: Eduskunnalle
7230:
7231: Hallituksen tulo- ja menoarvioesitys vuodelle Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7232: i985 ei sisällä määrärahoja Lapin lääninvanki- taen,
7233: lan perustamisen suunnitteluun. Kuitenkin jo v.
7234: 1978 oikeusministeriön asettama työryhmä esitti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7235: Lapin lääninvankilan perustamista. Lapin läänin- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7236: hallitus, maakuntaliitto ja useat muut maakun- 25.50.74 500000 markkaa Lapin lää-
7237: nalliset lausunnonantajat ovat puoltaneet läänin- ninvanktlan suunnitteluun Tervolan kun-
7238: vankilan sijoituspaikaksi Tervolan kuntaa Lapin taan.
7239: läänissä.
7240:
7241: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7242:
7243: Hannele Pokka
7244: 1514 1984 vp.
7245:
7246: Raha-asia-aloite n:o 1403
7247:
7248:
7249:
7250:
7251: Pokka: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien rahoitusavus-
7252: tuksiin
7253:
7254:
7255: Eduskunnalle
7256:
7257: Valtionosuus-ja avustusjärjestelmä ei ole maas- västi tekemään, vaan eräistä valtion tuen alaisista
7258: samme pystynyt turvaamaan tasapuolisia mahdol- palveluksista toiset kunnat joutuvat vastaamaan
7259: lisuuksia taloudellisesti heikoille kunnille hoitaa huomattavasti enemmän ja toisaalta kuntien
7260: tehtäviään ja tarjota palveluksia kuntalaisille. Seu- väliset taloudelliset erot ovat huomattavat.
7261: rauksena tästä on, että taloudellisesti heikoissa Esim. koulu- ja sivistystoimen kustannuksista toi-
7262: kunnissa kuntalaiset joutuvat raskaamman kun- set kunnat joutuvat vastaamaan huomattavasti
7263: nallisverotuksen kohteeksi. Tyypillistä tämä on keskimääräistä enemmän, mm. Lapissa sivistystoi-
7264: Lapin kunnille, joissa veroäyrin hinnat ovat men nettomenot olivat v. 1983 5,78 penniä
7265: maamme korkeimmat. Tämä johtuu erilaisista veroäyriä kohti, kun muualla maassa selvittiin
7266: syistä kuten kuntien muuta maata korkeammista 3,89 pennillä/ äyri.
7267: käyttötalousmenoista asukasta kohti, Lapin asuk- Edellä olevan perusteella taloudellisesti heikos-
7268: kaiden heikommasta veronmaksukyvystä, kuntien sa asemassa olevien 1. kantokykyluokan kuntien
7269: velkaisuudesta ja siitä, että Lapissa kunnat eivät auttaminen, jotta ne säästyisivät veroäyrin korot-
7270: pysty erilaisilla kunnallisilla maksuilla ja korvauk- tamiselta, on perusteltua.
7271: silla hoitamaan menotalouttaan. Ehdotan kunnioittaen,
7272: Valtion talouden tasapainottamiseksi toteute-
7273: tut säästöpäätökset sekä samanaikaisesti toimeen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7274: pannut laajat uudistukset kuten Valtava-lainsää- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7275: däntö ovat kiristäneet kunnallistalautta huomat- 26.97.30 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
7276: tavasti. käytettäväksi avustuksena taloudellisesti
7277: Valtionosuus- ja avustusjärjestelmän tehtävänä heikossa asemassa olevzlle 1. kantokyky-
7278: on turvata se, että kunnat pystyvät tarjoamaan luokan kunnzlle v. 1984 toteutettujen val-
7279: kuntalaisille määrätyt palvelukset ja toisaalta sen tionosuuksien leikkaamisen ja Valtava-
7280: tarkoituksena on tasata kuntien välisiä taloudelli- uudistuksen aiheuttamien lisäkustannus-
7281: sia eroja. Tätä se ei kuitenkaan ole pystynyt riittä- ten korvaamiseen.
7282:
7283: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7284:
7285: Hannele Pokka
7286: 1984 vp. 1515
7287:
7288: Raha-asia-aloite n:o 1404
7289:
7290:
7291:
7292:
7293: Pokka: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Pohjoiset Kirjailijat
7294: ry:n toiminnan tukemiseen
7295:
7296:
7297: Eduskunnalle
7298:
7299: Pohjoiset Kirjailijat ry. on Lapissa toimivien kir- Pohjoiset Kirjailijat saivat oman pienen avus-
7300: jailijoiden yhdysside. Järjestön toiminta on ollut tuksen valtion tulo- ja menoarvion kautta vielä
7301: erittäin vireää. Taloudelliset vaikeudet yhdistyk- pari vuotta sitten. Tämän määrärahan palauttami-
7302: sen toimintaa ylläpidettäessä Lapin pitkien mat- nen budjettiin on välttämätöntä.
7303: kojen takia ovat erittäin suuret. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7304: Pari vuotta sitten toimintansa aloittanut Poh- taen,
7305: joisen Kirjailijakeskus, jonka pääpaikkana on Ou-
7306: lun kaupunki, ei kykene palvelemaan koko alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7307: tarpeita. Tämä on ymmärrettävää, kun toimitaan 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7308: alueella, joka on pinta-alaltaan yli kolmannes 29.90.52 lisäyksenä 20 000 markkaa Poh-
7309: Suomesta. Pohjoiset Kirjailijat haluaisivat laajen- joiset Kirjazlzjat ry:lle.
7310: taa toimintaansa koko kalotin alueelle, jos se ta-
7311: loudellisesti olisi mahdollista.
7312:
7313: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7314:
7315: Hannele Pokka
7316: 1516 1984 vp.
7317:
7318: Raha-asia-aloite n:o 1405
7319:
7320:
7321:
7322:
7323: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Ketolan kalanviljelylaitoksen laa-
7324: jentamisen suunnitteluun
7325:
7326:
7327: Eduskunnalle
7328:
7329: Ketolan kalanviljelylaitoksen Kemijärvellä tuottajana. Laitoksen toimintaa tarvitaan edel-
7330: omistaa Kemijoen kalastuskuntien liitto ry., joka leen.
7331: on vuokrannut laitoksen Lapin maatalouskeskuk- Laitoksen laajentaminen maksaisi n. 3 milj.
7332: selle, joka puolestaan 17. 5. 1984 tehdyllä sopi- markkaa. Välitön tarve on 50 000 markan suun-
7333: muksella on vuokrannut laitoksen 30 vuodeksi nittelumääräraha.
7334: valtiolle. Kalanviljelylaitos on keskittynyt järvitai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7335: menen poikastuotantoon sekä siian, harjuksen ja taen,
7336: järvitaimenen mädinhaudontaan ja hankintaan
7337: Kemijoen kalanviljelytarpeita varten. Laitos on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7338: tällä hetkellä sekä peruskorjauksen että laajenta- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7339: misen tarpeessa. Ketolan kalanviljelylaitos on suo- 30.38. 74 lisäyksenii 50 000 markkaa Keto-
7340: rittanut osaltaan tähän saakkakin valtion kalanvil- lan kalanviljelylaitoksen laajennuksen
7341: jelytoiminnalle kuuluvia tehtäviä pienpoikasten suunnitteluun.
7342:
7343: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7344:
7345: Hannele Pokka
7346: 1984 vp. 1517
7347:
7348: Raha-asia-aloite n:o 1406
7349:
7350:
7351:
7352:
7353: Pokka: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Vuotoksen alueen ke-
7354: hittämiseen
7355:
7356:
7357: Eduskunnalle
7358:
7359: Valtioneuvoston tehtyä periaateratkaisun toksen kehittämisrahat edes samansuuruisiksi
7360: 1S. 8. 1982 kauppa- ja teollisuusministeri Esko kuin vuonna 1984.
7361: Ollilan ns. Kemijoki-paketista päätettiin samassa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7362: yhteydessä luopua Vuotoksen altaan rakentami- taen,
7363: sesta Pelkosenniemen kuntaan. Samalla valtio-
7364: neuvosto lupasi ryhtyä elvyttämään allasuhasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7365: kärsinyttä Vuotoksen aluetta. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7366: Hallituksen budjettiesityksessä varatut 2 mil- 30.99.41 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
7367: joonaa markkaa ovat kehittämistarpeisiin nähden Vuotoksen alueen kehittämiseen.
7368: aivan riittämättömät. Vähintä olisi palauttaa Vuo-
7369:
7370: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7371:
7372: Hannele Pokka
7373:
7374:
7375:
7376:
7377: 191 4284003504
7378: 1518 1984 vp.
7379:
7380: Raha-asi~-aloite n:o 1407
7381:
7382:
7383:
7384:
7385: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Ounasjokiyhdistykselle
7386:
7387:
7388:
7389: Eduskunnalle
7390:
7391: Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 1985 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7392: on varattu 500 000 markkaa Ounasjoen luonnon- taen,
7393: taloudellisen kehittämissuunnitelman laatimi-
7394: seen. Viitaten eduskunnan vuoden 1984 talousar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7395: viokäsittelyssä hyväksymään periaatekannanot- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7396: toon, tulo- ja menoarviossa on osoitettava määrä- 30.99.41 lisäyksenä JOO 000 markkaa Ou-
7397: raha myös paikallisen väestön muodostamalle Ou- nasjokiyhdistykselle.
7398: nasjokiyhdistykselle, joka tekee käytännöllisiä
7399: suunnitelmia Ounasjokilaakson kehittämiseksi ja
7400: alueen elinkeinojen elvyttämiseksi.
7401:
7402: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7403:
7404: Hannele Pokka
7405: 1984 vp. 1519
7406:
7407: Raha-asia-aloite n:o 1408
7408:
7409:
7410:
7411:
7412: Pokka: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 21 parantamiseen vä-
7413: lillä Pello-Orajärvi
7414:
7415:
7416: Eduskunnalle
7417:
7418: Valtatien n:o 21 parantamisen jatkaminen Pel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7419: lon kirkonkylässä Muonion suuntaan on tien ny- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7420: kyisen kunnon huomioon ottaen tärkeä ja kiireel- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
7421: linen toimenpide. Hallituksen tulo- ja menoar- valtatien n:o 21 parantamiseen välillä
7422: vioesityksessä ei ole Pellon kuntaan, joka on lää- Pello-Orajärvi Pellon kunnassa.
7423: nin vaikeimpia työttömyysalueita, osoitettu muita
7424: merkittäviä valtion työkohteita.
7425: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7426: taen,
7427:
7428: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7429:
7430: Hannele Pokka
7431: 1520 1984 vp.
7432:
7433: Raha-asia-aloite n:o 1409
7434:
7435:
7436:
7437:
7438: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Anetjärven paikallistien paranta-
7439: miseen Posiolla
7440:
7441:
7442: Eduskunnalle
7443:
7444: Anetjärven paikallistien (n: o 1960 3) paranta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7445: minen on Anetjärven kyläläisten kannalta erittäin taen,
7446: tärkeä ja kiireellinen asia. Tien parantaminen voi-
7447: taisiin aloittaa rakentamalla Tuomijoen silta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7448: vuonna 1985. Hallituksen tulo- ja menoarvioesi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7449: tyksessä ei ole Posion kunnan kohdalle osoitettu 31.24. 77 lisåyksenå· JOO 000 markkaa
7450: valtion merkittäviä työkohteita, joten paikallistien Anetjärven paikallistien parantamiseen
7451: parantamisella olisi suuri merkitys pitäjän työlli- Posion kunnassa.
7452: syydelle.
7453:
7454: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7455:
7456: Hannele Pokka
7457: 1984 vp. 1521
7458:
7459: Raha-asia-aloite n:o 1410
7460:
7461:
7462:
7463:
7464: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Arpelan-Sihtuunan maantien
7465: parantamiseen Torniossa
7466:
7467:
7468: Eduskunnalle
7469:
7470: Arpelan-Sihtuunan maantien (n:o 9271) pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7471: rantaminen on katsottu jo pitkään välttämättö- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7472: mäksi. Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä 31.24. 77 lisäyksenä 400 000 markkaa
7473: vuodelle 1985 ei ole Tornion kaupungin osalle esi- Arpelan-Sihtuunan maantien paranta-
7474: tetty juuri lainkaan valtion työkohteita, joten miseen Tornion kaupungissa.
7475: tietöitten käynnistämisellä olisi suuri merkitys
7476: alueen työllisyydelle.
7477: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7478: taen,
7479:
7480: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
7481:
7482: Hannele Pokka
7483: 1522 1984 vp.
7484:
7485: Raha-asia-aloite n:o 1411
7486:
7487:
7488:
7489:
7490: Pokka: Määrärahan osoittamisesta lvalon-Nellimön tien paranta-
7491: mtseen
7492:
7493:
7494: Eduskunnalle
7495:
7496: Kunnollisen tieyhteyden saaminen Ivalon kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7497: konkylästä Nellimöön ja siitä edelleen Norjan ra- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7498: jalle on sekä matkailun että muun kauttakulkulii- 31.24.77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
7499: kenteen kannalta erittäin tärkeää. Nyt puheena Ivalon-Nellimön tien parantamiseen.
7500: oleva Nellimön tie on erittäin mutkainen ja vaa-
7501: rallinen ajaa.
7502: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7503: taen,
7504:
7505: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7506:
7507: Hannele Pokka
7508: 1984 vp. 1523
7509:
7510: Raha-asia-aloite n:o 1412
7511:
7512:
7513:
7514:
7515: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Juoksengin-Kantamaanpään
7516: paikallistien parantamiseen Ylitorniossa ja Pellossa
7517:
7518:
7519: Eduskunnalle
7520:
7521: Juoksengin - Kantomaanpään paikallistien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7522: (n:o 19639) parantaminen on alueen asukkaiden 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7523: kannalta erittäin tärkeä ja kiireellinen asia. Halli- 31.24.77 lisäyksenä 500 000 markkaa
7524: tuksen tulo- ja menoarvioesityksessä Pellon ja Yli- juoksengin-Kantamaanpään paikallis-
7525: tornion kuntien alueelle ei ole osoitettu mitään tien parantamiseen Ylitornion ja Pellon
7526: merkittävää valtion työkohdetta. Ellei työkohteita kunnissa.
7527: saada talvikaudeksi 1985 käyntiin, alueen työttö-
7528: myys tulee kohoamaan entisestään.
7529: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7530: taen,
7531:
7532: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7533:
7534: Hannele Pokka
7535: 1524 1984 vp.
7536:
7537: Raha-asia-aloite n:o 1413
7538:
7539:
7540:
7541:
7542: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Kaamasen-Nuorgamin tien pa-
7543: rantamiseen Utsjoella
7544:
7545:
7546: Eduskunnalle
7547:
7548: Kaamasen-Nuorgamin tien (mt 970) paranta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7549: minen on erittäin kiireellinen asia. Tämä valta- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
7550: kunnallisesti tärkeä tie on niin huonossa kunnos- 31. 24. 77 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
7551: sa, ettei sitä voi pitää enää tienä. Liikenneturvalli- Kaamasen-Nuorgamin tien parantami-
7552: suuden kannalta tie on luvattoman vaarallinen. seen Utsjoen kunnassa.
7553: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7554: taen,
7555:
7556: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7557:
7558: Hannele Pokka
7559: 1984 vp. 1525
7560:
7561: Raha-asia-aloite n:o 1414
7562:
7563:
7564:
7565:
7566: Pokka: Mä~rärahan osoittamisesta Karigasniemen-Angelin tien pa-
7567: rantamtseen
7568:
7569:
7570: Eduskunnalle
7571:
7572: Kunnollisen tieyhteyden saaminen Karigasnie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7573: mestä Angelin kylään on alueen asukkaiden ja taen,
7574: matkailun kehittämisen kannalta tärkeä ja kiireel-
7575: linen asia. Hallituksen tulo- ja menoarvioesityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7576: sessä vuodelle 1985 ei ole Utsjoen kunnan alueelle 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7577: osoitettu mitään merkittävää tietyömaata. Ellei 31.24. 77 lisäyksenä 500000 markkaa
7578: työkohteita saada talvikaudeksi 1985 käyntiin, Karigasniemen-Angelin polkutien pa-
7579: Utsjoen kunnan työttömyys tulee tuntuvasti li- rantamiseen.
7580: sääntymään.
7581:
7582: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7583:
7584: Hannele Pokka
7585:
7586:
7587:
7588:
7589: 192 4284003504
7590: 1526 1984 vp.
7591:
7592: Raha-asia-aloite n:o 1415
7593:
7594:
7595:
7596:
7597: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Karungin-Palovaaran paikallis-
7598: tien parantamiseen Torniossa
7599:
7600:
7601: Eduskunnalle
7602:
7603: Karungin-Palovaaran paikallistien (n:o 19580) Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7604: vaikutuspiirissä asuu erittäin suuri joukko Tornion taen,
7605: kaupungin asukkaita. Tie on huonokuntoinen,
7606: liikenneturvallisuudeltaan kyseenalainen ja vilk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7607: kaasti liikennöity. Tornion kaupungin alueelle ei 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7608: hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä ole osoi- 31.24. 77 lisäyksenä 200 000 markkaa
7609: tettu merkittäviä tietyökohteita. Paikallistien Karungin-Palovaaran patkallistien paran-
7610: kunnostamisella olisi näin ollen merkitystä alueen tamiseen Tornion kaupungissa.
7611: työllisyyteen.
7612:
7613: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
7614:
7615: Hannele Pokka
7616: 1984 vp. 1527
7617:
7618: Raha-asia-aloite n:o 1416
7619:
7620:
7621:
7622:
7623: Pokka: Määrärahan osoittamisesta maantien parantamiseen Kemi-
7624: järven keskustasta Luusuan kylään Kemijärvellä
7625:
7626:
7627: Eduskunnalle
7628:
7629: Tieyhteys välillä Kemijärven kaupungin kes- Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit-
7630: kusta-Luusua (mt 944) on erittäin huonokun- taen,
7631: toinen. Tieyhteys on tärkeä kemijärveläisille ja
7632: muillekin Lapin asukkaille kuljettaessa Kemijär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7633: veltä Posiolie ja Ranualle. Hallituksen tulo- ja me- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7634: noarvioesityksessä vuodelle 1985 ei ole osoitettu 31.24. 771isäyksenä 1 000 000 markkaa Ke-
7635: Kemijärven kaupungille, joka on läänin vaikeim- mz/ärven kaupungin keskustan-Luusuan
7636: pia työttömyysalueita, merkittäviä valtion työkoh- välisen maantien parantamiseen.
7637: teita.
7638:
7639: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7640:
7641: Hannele Pokka
7642: 1528 1984 vp.
7643:
7644: Raha-asia-aloite n:o 1417
7645:
7646:
7647:
7648:
7649: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Ketomellan-Peltovuoman tien
7650: parantamiseen Enontekiöllä
7651:
7652:
7653: Eduskunnalle
7654:
7655: Kunnollisen tieyhteyden saaminen Kittiiästä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7656: Ketomellan kautta Enontekiölle on alueen asuk- taen,
7657: kaiden ja alueen matkailun kehittämisen kannalta
7658: erittäin tärkeä ja kiireellinen asia. Hallituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7659: tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1985 ei ole 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7660: Enontekiön kuntaan, joka on läänin vaikeimpia 31.24.771isäyksenä 500000 markkaa tien
7661: työttömyysalueita, osoitettu merkittäviä valtion parantamiseen vältllä Ketomella-Pelto-
7662: työkohteita. vuoman kylä Enontekiön kunnassa.
7663:
7664: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7665:
7666: Hannele Pokka
7667: 1984. vp. 1529
7668:
7669: Raha-asia-aloite n:o 1418
7670:
7671:
7672:
7673:
7674: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Kihlangin paikallistien paranta-
7675: miseen Muoniossa
7676:
7677:
7678: Ed u s kunnalle
7679:
7680: Kihlangin paikallistie (n:o 19871) on erittäin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7681: huonokuntoinen. Tien välittömässä vaikutuspii- taen,
7682: rissä asuu huomattava osa Muonion kuntalaisista.
7683: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7684: osoitettu Muonion kunnan alueelle merkittäviä 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7685: valtion työkohteita. Ellei tietyömaata saada talvi- 31. 24. 77 lisäyksenä 100 000 markkaa Kih-
7686: kaudella 1985 käyntiin, Muonion kunnan työttö- langin paikallistien parantamiseen Muo-
7687: myys nousee entisestään. nion kunnassa.
7688:
7689: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7690:
7691: Hannele Pokka
7692: 1530 1984 vp.
7693:
7694: Raha-asia-aloite n:o 1419
7695:
7696:
7697:
7698:
7699: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Koivun-Suolijoen paikallistien
7700: parantamiseen Tervolassa
7701:
7702:
7703: Eduskunnalle
7704:
7705: Tieyhteys Koivun kylästä Suolijoelle (pt 19651) Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7706: on erittäin huonokuntoinen. Tien vaikutuspiirissä taen,
7707: asuu paljon Tervolan kunnan väestöstä. Tien pe-
7708: rusparantamiseen on syytä kiireellisesti ryhtyä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7709: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä ei ole 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7710: Tervolan kunnan alueelle osoitettu juuri lainkaan 31. 24. 77 lisäyksenä 100 000 markkaa
7711: valtion työkohteita. Ellei työkohteita saada talvi- Koivun-Suolijoen paikallistien paranta-
7712: kautena 1985 käyntiin, Tervolan kunnan työttö- miseen Tervolan kunnassa.
7713: myys nousee entisestään.
7714:
7715: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7716:
7717: Hannele Pokka
7718: 1984 vp. 1531
7719:
7720: Raha-asia-aloite n:o 1420
7721:
7722:
7723:
7724:
7725: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Kuhan-Oulun läänin rajan vä-
7726: lisen maantien parantamiseen Ranuan kunnassa
7727:
7728:
7729: Eduskunnalle
7730:
7731: Tieyhteys välillä Oulun läänin raja-Kuhan ky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7732: lä Ranuan kunnassa on erittäin huonokuntoinen. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7733: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 31. 24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
7734: 1985 ei ole Ranuan kuntaan osoitettu ainoatakaan maantien parantamiseen Ranuan kunnassa
7735: merkittävää valtion työkohdetta, vaikka työttö- välzflä Oulun läänin raja-Kuha.
7736: myys Ranualla on korkea.
7737: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7738: taen,
7739:
7740: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7741:
7742: Hannele Pokka
7743: 1532 1984 vp.
7744:
7745: Raha-asia-aloite n:o 1421
7746:
7747:
7748:
7749:
7750: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Lankojärven paikallistien paran-
7751: tamiseen Pellossa
7752:
7753:
7754: Eduskunnalle
7755:
7756: Lankojärven paikallistien (n:o 19671) varrella ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7757: tien välittömässä vaikutuspiirissä asuu huomatta- taen,
7758: va joukko Pellon kuntalaisia. Tiellä on myös mer-
7759: kitystä puutavarakuljetusten kannalta. Hallituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7760: sen tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1985 ei 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7761: ole osoitettu Pellon kuntaan, joka on läänin vai- 31.24. 77 lisåyksenii 50 000 markkaa Lan-
7762: keimpia työttömyysalueita, merkittäviä valtion kojärven paikallistien parantamiseen Pel-
7763: työkohteita. Paikallistien parantaminen voitaisiin lon kunnassa.
7764: aloittaa rakentamalla Puojoen silta.
7765:
7766: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7767:
7768: Hannele Pokka
7769: 1984 vp. 1533
7770:
7771: Raha-asia-aloite n:o 1422
7772:
7773:
7774:
7775:
7776: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Lohinivan-Kieringin paikallis-
7777: tien parantamiseen Sodankylässä
7778:
7779:
7780: Eduskunnalle
7781:
7782: Tieyhteys välillä Lohiniva-Kierinki (pt 19714) Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7783: Sodankylän kunnassa on erittäin huonokuntoi- taen,
7784: nen. Tieyhteys on tien vaikutuspiirissä oleville ky-
7785: lille ja niiden asukkaille erittäin tärkeä. Tie palve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7786: lee myös kauttakulkuliikennettä. Ottaen huo- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7787: mioon kunnan vaikean työllisyystilanteen tien pa- 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa
7788: rantamisen aloittaminen kiireellisesti on erittäin Lohinivan-Kieringin paikallistien paran-
7789: tärkeää. tamiseen Sodankylän kunnassa.
7790:
7791: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7792:
7793: Hannele Pokka
7794:
7795:
7796:
7797:
7798: 193 4284003504
7799: 1534 1984 vp.
7800:
7801: Raha-asia-aloite n:o 1423
7802:
7803:
7804:
7805:
7806: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Luiron paikallistien parantami-
7807: seen Pelkosenniemellä
7808:
7809:
7810: Eduskunnalle
7811:
7812: Luiron paikallistien parantaminen (n: o 1980 1) Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7813: on tärkeä alueen asukkaiden kannalta. Asukkaat taen,
7814: joutuivat elämään toistakymmentä vuotta allas-
7815: uhan alla. Heidän elinkeinotoimintojaan ei an- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7816: nettu kehittää eikä tiestön kunnostakaan kannet- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7817: tu huolta. Paikallistien korjaaminen olisi oikea ta- 31.24.77 lisäyksenä JOO 000 markkaa Lui-
7818: pa korvata asukkaiden menetyksiä, joita muutoin ron paikallistien korjaamiseen Pelkosen-
7819: ei koskaan tulla korvaamaan. niemen kunnassa.
7820:
7821: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7822:
7823: Hannele Pokka
7824: 1984 vp. 1535
7825:
7826: Raha-asia-aloite n:o 1424
7827:
7828:
7829:
7830:
7831: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Peltovuoman-Nunnasen maan-
7832: tien parantamiseen Enontekiöllä
7833:
7834:
7835: Eduskunnalle
7836:
7837: Maantie Hetasta Peltovuoroaan Enontekiön Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7838: kunnassa on äskettäin saatu perusparannetuksi. taen,
7839: Nunnasen kylästä Kittilän kunnan puolelle Pul-
7840: juun on päällystetty tie. Peltovuoman ja Nunna- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7841: sen kylien väli, joka on n. 12 km, on jäänyt pääl- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
7842: lystystä vaille. Tien parannuksen loppuunsaatta- 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa
7843: minen Nunnasen kylään saakka on perusteltua. Peltovuoman-Nunnasen maantien pa-
7844: Enontekiön kunta on lisäksi läänin vaikeimpia rantamiseen Enontekiön kunnassa.
7845: työttömyyskuntia.
7846:
7847: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7848:
7849: Hannele Pokka
7850: 1536 1984 vp.
7851:
7852: Raha-asia-aloite n:o 1425
7853:
7854:
7855:
7856:
7857: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Perunkajärven paikallistien pa-
7858: rantamiseen Rovaniemen maalaiskunnassa
7859:
7860:
7861: Eduskunnalle
7862:
7863: Perunkajärven paikallistie (n:o 19747) on erit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7864: täin mutkainen ja huonokuntoinen. Tie olisi vält- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7865: tämättä perusparannettava. Parantaminen voitai- 31.24.77 lisäyksenä 200000 markkaa Pe-
7866: siin aloittaa vuonna 1985 rakentamalla sillat runkajärven paikallistien parantamiseen
7867: Perunka- ja Kiiskijokien yli. Rovaniemen maalaiskunnassa.
7868: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7869: taen,
7870:
7871: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7872:
7873: Hannele Pokka
7874: 1984 vp. 1537
7875: Raha-asia-aloite n:o 1426
7876:
7877:
7878:
7879:
7880: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Peräposion-Jumiskon maantien
7881: parantamiseen Posiolla
7882:
7883:
7884: Eduskunnalle
7885:
7886: Tieyhteys Kemijärveltä Posiolie Jumiskon kaut- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7887: ta on erittäin huonokuntoinen. Tätä kautta kul- taen,
7888: jettaessa välimatka kuntakeskusten välillä on ly-
7889: hin. Tien välittömässä vaikutuspiirissä on mm. Ju- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7890: miskon lomakylä, jonka toiminta on suuresti kär- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
7891: sinyt huonoista kulkuyhteyksistä. Maantien pa- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
7892: rantaminen Peräposiolta Jumiskolle on erittäin maantien parantamiseen välillä Peräpo-
7893: tärkeä ja kiireellinen asia. sio-jumisko Posion kunnassa.
7894:
7895: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
7896:
7897: Hannele Pokka
7898: 1538 1984 vp.
7899:
7900: Raha-asia-aloite n:o 1427
7901:
7902:
7903:
7904:
7905: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjärven-Luoston tien paran-
7906: tamiseen Sodankylässä ja Pelkosenniemellä
7907:
7908:
7909: Eduskunnalle
7910:
7911: Kunnollisen kulkuyhteyden saaminen Pyhä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7912: tunturiita Pelkosenniemen kunnasta Luoston 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
7913: matkailualueelle Sodankylän kuntaan on erittäin 31.24. 77 lisäyksenä 300 000 markkaa
7914: tärkeää. Molempien matkailukeskusten toiminto- Pyhäjärven-Luoston tien parantamiseen
7915: ja ollaan kehittämässä ja laajentamassa. Asianmu- Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa.
7916: kainen tiestö on matkailun kehittämisen perus-
7917: edellytys.
7918: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7919: taen,
7920:
7921: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
7922:
7923: Hannele Pokka
7924: 1984 vp. 1539
7925:
7926: Raha-asia-aloite n:o 1428
7927:
7928:
7929:
7930:
7931: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Rattosjärven-Marrasjärven maan-
7932: tien parantamiseen Rovaniemen maalaiskunnassa
7933:
7934:
7935: Eduskunnalle
7936:
7937: Kunnollisen kulkuyhteyden saaminen Rovanie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7938: men-Kittilän maantieltä Rattosjärven kautta taen,
7939: Pelloon on erittäin tärkeä ja läänin matkailun ke-
7940: hittämisen kannalta kiireellinen asia. Ruotsin ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7941: jalta Keski-Lappiin ei ole tällä hetkellä kunnollisia 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7942: suoria kulkuyhteyksiä. Asia olisi mm. Pellon mat- 31.24. 77 lisäyksenä 600 000 markkaa
7943: kailun kehittämisen kannalta erittäin huomionar- Rattosjärven-Marrasjärven maantien pa-
7944: voinen. Tästä syystä maantien n:o 935 peruspa- rantamiseen Rovaniemen maalaiskunnas-
7945: rantaminen välillä Rattosjärvi-Marrasjärvi on sa.
7946: käynnistettävä viivyttelemättä.
7947:
7948: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7949:
7950: Hannele Pokka
7951: 1540 1984 vp.
7952:
7953: Raha-asia-aloite n:o 1429
7954:
7955:
7956:
7957:
7958: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Rauhalan-Kutunivan maantien
7959: parantamiseen Kittilässä
7960:
7961:
7962: Eduskunnalle
7963:
7964: Kunnollisen tieyhteyden saaminen välille Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7965: Rauhala-Kutuniva (mt 9752) on paitsi alueen taen,
7966: asukkaiden myös matkailun kehittämisen kannal-
7967: ta erittäin tärkeää. Hallituksen tulo- ja meno- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7968: arvioesityksessä vuodelle 1985 Kittilän kunnan 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
7969: alueelle ei ole osoitettu merkittäviä valtion työ- 31. 24. 77 lisäyksenä 5 00 000 markkaa
7970: kohteita. Mikäli valtion työt vähenevät talvikau- maantien parantamiseen vålzllä Rauhala
7971: della 198 5, Kittilän kunnan työttömyys nousee -Kutuniva Kittziässä.
7972: entisestään.
7973:
7974: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
7975:
7976: Hannele Pokka
7977: 1984 vp. 1541
7978:
7979: Raha-asia-aloite n:o 1430
7980:
7981:
7982:
7983:
7984: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Saarenputaan paikallistien raken-
7985: tamiseen Kolarissa
7986:
7987:
7988: Eduskunnalle
7989:
7990: Saarenputaan paikallistien (n:o 19720) paranta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7991: minen on alueen asukkaiden kannalta erittäin tär- taen,
7992: keä ja kiireellinen asia. Hallituksen tulo- ja me-
7993: noarvioesityksessä vuodelle 1985 ei Kolarin kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7994: nan alueelle ole osoitettu merkittäviä valtion työ- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7995: kohteita. Ellei työkohteita saada talvikaudeksi 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa Saa-
7996: 1985, kunnan työttömyys tulee entisestäänkin renpulaan paikallistien rakentamiseen Ko-
7997: nousemaan. larin kunnassa.
7998:
7999: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
8000:
8001: Hannele Pokka
8002:
8003:
8004:
8005:
8006: 194 4284003504
8007: 1542 1984 vp.
8008:
8009: Raha-asia-aloite n:o 1431
8010:
8011:
8012:
8013:
8014: Pokka: Määrärahan osoittamisesta maantien parantamiseen välillä Si-
8015: mo-Nuupas Ranualla ja Simossa
8016:
8017:
8018: Eduskunnalle
8019:
8020: Tieyhteys välillä Simo-Nuupas Ranuan ja Si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8021: mon kunnissa on erittäin huonokuntoinen. Halli- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
8022: tuksen tulo- ja menoarvioesityksessä ei ole osoitet- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa Si-
8023: tu Ranuan eikä Simon kuntiin mitään merkittä- mon-Nuuppaan maantien parantami-
8024: vää valtion työkohdetta, vaikka työttömyys alueel- seen.
8025: la on vaikea.
8026: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8027: taen,
8028:
8029: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8030:
8031: Hannele Pokka
8032: 1984 vp. 1543
8033:
8034: Raha-asia-aloite n:o 1432
8035:
8036:
8037:
8038:
8039: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Sirkan-Tepaston maantien
8040: parantamiseen Kittilässä
8041:
8042:
8043: Eduskunnalle
8044:
8045: Tieyhteys välillä Sirkka-Tepasto (mt 956) Kit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8046: tilän kunnassa on erittäin huonokuntoinen. Tie- taen,
8047: yhteys on tien vaikutuspiirissä oleville kylille erit-
8048: täin tärkeä ja tie palvelee matkailua ja muuta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8049: kauttakulkuliikennettä. Hallituksen tulo- ja me- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
8050: noarvioesityksessä ei ole osoitettu Kittilän kun- 31.24.77 lisäyksenä 1000000 markkaa
8051: taan, joka on läänin vaikeinta työttömyysaluetta, Sirkan-Tepaston maantien parantami-
8052: merkittäviä valtion työkohteita. seen Kittzlän kunnassa.
8053:
8054: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8055:
8056: Hannele Pokka
8057: 1544 1984 vp.
8058:
8059: Raha-asia-aloite n:o 1433
8060:
8061:
8062:
8063:
8064: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän-Kelujärven maan-
8065: tien parantamiseen
8066:
8067:
8068: Eduskunnalle
8069:
8070: Kunnollisen tieyhteyden saaminen Sodankyläs- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8071: tä Savukoskelie on läänin liikenneolojen kannalta taen,
8072: erittäin tärkeä asia. Tieyhteys Sodankylän kirkon-
8073: kylästä Siurunmaalle ja Kelujärvelle ja siitä edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8074: leen pitäjän rajalle on erittäin huonokuntoinen. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8075: UKK-puiston perustaminen ja yleensä matkailun 31. 24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa So-
8076: vilkastuminen Keski-Lapin alueelle edellyttää, et- dankylän kirkonkylän-Kelujärven välisen
8077: tä tiestön kunto on tyydyttävä. maantien parantamiseen.
8078:
8079: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
8080:
8081: Hannele Pokka
8082: 1984 vp. 1545
8083:
8084: Raha-asia-aloite n:o 1434
8085:
8086:
8087:
8088:
8089: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Sompujärven-Tervolan maantien
8090: parantamiseen
8091:
8092:
8093: Eduskunnalle
8094:
8095: Tieyhteys välillä Sompujärvi-Tervola (mt 923 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8096: ja pt 19573) Tervolan kunnassa on erittäin huono- taen,
8097: kuntoinen. Tieyhteys on tien vaikutuspiirissä asu-
8098: ville erittäin tärkeä ja tie palvelee myös kauttakul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8099: kuliikennettä. Hallituksen tulo- ja menoarvioesi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
8100: tyksessä ei ole osoitettu Tervolan kuntaan, jossa 31. 24. 77 lisäyksenä 5 00 000 markkaa
8101: on erittäin vaikea työllisyystilanne, muita merkit- Sompujärven-Tervolan tien rakentami-
8102: täviä valtion työkohteita. seen Tervolan kunnassa.
8103:
8104: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8105:
8106: Hannele Pokka
8107: 1546 1984 vp.
8108:
8109: Raha-asia-aloite n:o 1435
8110:
8111:
8112:
8113:
8114: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Tepaston-Raattaman välisen
8115: tien parantamiseen Kittilässä
8116:
8117:
8118: Eduskunnalle
8119:
8120: Tieyhteys välillä Tepasto-Raattama Kittilän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8121: kunnassa on erittäin huonokuntoinen. Tieyhteys 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8122: on paitsi alueen asukkaille myös matkailun kan- 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa tien
8123: nalta erittäin tärkeä. Hallituksen tulo- ja menoar- parantamiseen välzllä Tepaston kylä-
8124: vioesityksessä ei Kittilän kuntaan, joka on läänin Raattama Kittzlän kunnassa.
8125: vaikeimpia työttömyysalueita, ole osoitettu mer-
8126: kittäviä valtion työkohteita.
8127: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8128: taen,
8129:
8130: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8131:
8132: Hannele Pokka
8133: 1984 vp. 1547
8134:
8135: Raha-asia-aloite n:o 1436
8136:
8137:
8138:
8139:
8140: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Unarin-Meltauksen maantien
8141: parantamiseen Sodankylässä ja Rovaniemen maalaiskunnassa
8142:
8143:
8144: Eduskunnalle
8145:
8146: Tieyhteys välillä Sodankylä-Meltaus (mt 952) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8147: on perusparannettu Unarin kylään asti. Tieyhtey- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8148: den parantaminen Kittilän tielle Meltaukseen 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
8149: saakka on erittäin tarpeellinen ja kiireellinen asia. Unarin-Me/tauksen tien parantamiseen
8150: Tie on kauttakulkuliikenteen kannalta erittäin Sodankylän ja Rovaniemen maalaiskunnis-
8151: tärkeä. sa.
8152: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8153: taen,
8154:
8155: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8156:
8157: Hannele Pokka
8158: 1548 1984 vp.
8159:
8160: Raha-asia-aloite n:o 1437
8161:
8162:
8163:
8164:
8165: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Vaattojärven paikallistien paranta-
8166: miseen Kolarissa
8167:
8168:
8169: Eduskunnalle
8170:
8171: Vaattojärven paikallistien (n:o 19708) paranta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8172: minen on alueen asukkaiden kannalta erittäin tär- taen,
8173: keä ja kiireellinen asia. Hallituksen tulo- ja me-
8174: noarvioesityksessä vuodelle 1985 ei ole osoitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8175: merkittäviä valtion työkohteita Kolarin kuntaan. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
8176: Ellei työkohteita saada talvikaudeksi 1985 käyn- 31.24. 771isäyksenä500 000 markkaa Vaat-
8177: tiin, kunnan työttömyys tulee entisestäänkin nou- tojärven paikallistien rakentamiseen Kola-
8178: semaan. rin kunnassa.
8179:
8180: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8181:
8182: Hannele Pokka
8183: 1984 vp. 1549
8184:
8185: Raha-asia-aloite n:o 1438
8186:
8187:
8188:
8189:
8190: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Venejärven paikallistien paranta-
8191: miseen Kolarissa
8192:
8193:
8194:
8195: Eduskunnalle
8196:
8197: Venejärven paikallistien (n:o 19709) parantami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8198: nen on alueen asukkaiden kannalta erittäin tärkeä 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
8199: ja kiireellinen asia. Hallituksen tulo- ja menoarvio- 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa Ve-
8200: esityksessä vuodelle 1985 ei ole osoitettu merkittä- nejärven paikallistien parantamiseen Kola-
8201: viä valtion työkohteita Kolarin kuntaan. Ellei työ- rin kunnassa.
8202: kohteita saada talvikaudeksi 1985, kunnan työttö-
8203: myys tulee entisestäänkin nousemaan. •
8204: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8205: taen,
8206:
8207: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8208:
8209: Hannele Pokka
8210:
8211:
8212:
8213:
8214: 195 4284003504
8215: 1550 1984 vp.
8216:
8217: Raha-asia-aloite n:o 1439
8218:
8219:
8220:
8221:
8222: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Vuostimon-Pyhätunturin maan-
8223: tien parantamiseen Kemijärvellä ja Pelkosenniemellä
8224:
8225:
8226: Eduskunnalle
8227:
8228: Tieyhteys välillä Vuostimo-Pyhätunturi (mt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8229: 9621) Kemijärven kaupungissa ja Pelkosenniemen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
8230: kunnassa on erittäin huonokuntoinen. Tieyhteys 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa
8231: on tien vaikutuspiirissä oleville erittäin tärkeä ja maantien parantamiseen välzflå'
8232: tie palvelee matkailua ja muuta kauttakulkulii- Vuostimo-Pyhätunturi Kemijärven kau-
8233: kennettä. Hallituksen tulo- ja menoarvioesitykses- pungissa ja Pelkosenniemen kunnassa.
8234: sä ei ole osoitettu Koillis-Lapin alueelle merkittä-
8235: viä valtion työkohteita.
8236: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8237: taen,
8238:
8239: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8240:
8241: Hannele Pokka
8242: 1984 vp. 1551
8243:
8244: Raha-asia-aloite n:o 1440
8245:
8246:
8247:
8248:
8249: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Väystäjän paikallistien paranta-
8250: miseen Ylitorniossa
8251:
8252:
8253: Eduskunnalle
8254:
8255: Väystäjän paikallistien (n:o 19619) parantami- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8256: nen on alueen asukkaiden kannalta erittäin tärkeä taen,
8257: ja kiireellinen asia. Hallituksen tulo- ja menoar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8258: vioesityksessä vuodelle 1985 ei ole Ylitornion kun- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8259: nan alueelle osoitettu juuri ollenkaan valtion työ- 31.24. 771isäyksenä 500 000 markkaa Väys-
8260: kohteita. Ellei työkohteita saada talvikaudeksi täjiin paikallistien parantamiseen Ylitor-
8261: 1985, kunnan työttömyys tulee entisestään nouse- nion kunnassa.
8262: maan.
8263:
8264: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8265:
8266: Hannele Pokka
8267: 1552 1984 vp.
8268:
8269: Raha-asia-aloite n:o 1441
8270:
8271:
8272:
8273:
8274: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Ylimuonion paikallistien paranta-
8275: miseen Muoniossa
8276:
8277:
8278: Eduskunnalle
8279:
8280: Ylimuonion paikallistie (n:o 19886) on erittäin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8281: huonokuntoinen ja kipeästi peruskorjauksen tar- taen,
8282: peessa. Tien välittömässä vaikutuspiirissä asuu
8283: huomattava osa Muonion kuntalaisista. Hallituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8284: sen tulo- ja menoarvioesityksessä ei ole osoitettu 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8285: Muonion kuntaan merkittäviä valtion työkohtei- 31.24. 77 lisäyksenä JOO 000 markkaa Yli-
8286: ta. Ellei työkohteita saada talvikaudella 1985 muonion paikallistien parantamiseen
8287: käyntiin, Muonion työttömyys uhkaa nousta enti- Muonion kunnassa.
8288: sestään.
8289:
8290: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
8291:
8292: Hannele Pokka
8293: 1984 vp. 1553
8294:
8295: Raha-asia-aloite n:o 1442
8296:
8297:
8298:
8299:
8300: Pokka: Määrärahan osoittamisesta pyörä- ja jalankulkutien raken-
8301: tamiseen Sallan kirkonkylässä
8302:
8303:
8304: Eduskunnalle
8305:
8306: Sallan kunta on Lapin läänin vaikeimpia työttö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8307: myyskuntia. Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
8308: vuodelle 1985 ei ole Sallan kuntaan osoitettu mui- 31.24. 77 lisäyksenä 300 000 markkaa
8309: ta merkittäviä valtion työkohteita. pyörä- ja jalankulkutien rakentamiseen
8310: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- Sallan kirkonkylään.
8311: taen,
8312:
8313: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8314:
8315: Hannele Pokka
8316: 1554 1984 vp.
8317:
8318: Raha-asia-aloite n:o 1443
8319:
8320:
8321:
8322:
8323: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Kairalan sillan rakentamiseen
8324: Pelkosenniemellä
8325:
8326:
8327: Eduskunnalle
8328:
8329: Nykyisen Kairalan lossin korvaaminen sillalla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8330: Pelkosenniemen kunnassa on jo pitkään todettu taen,
8331: välttämättömäksi. Kairalasta kuljetaan Kemijoen
8332: yli jatkuvasti, koska kylän asutus on molemmin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8333: puolin jokea ja lossin takana sijaitsee vielä Luiron 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8334: kylä. Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä 31. 24. 77 lisåyksenå' 5 00 000 markkaa Kai-
8335: vuodelle 1985 ei ole Pelkosenniemen kunnan ralan szllan rakentamiseen Pelkosennie-
8336: alueelle osoitettu merkittäviä valtion työkohteita. men kunnassa.
8337: Pelkosenniemi on läänin vaikeimpia työttömyys-
8338: kuntia.
8339:
8340: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8341:
8342: Hannele Pokka
8343: 1984 vp. 1555
8344:
8345: Raha-asia-aloite n:o 1444
8346:
8347:
8348:
8349:
8350: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Kersilön sillan rakentamiseen
8351: Sodankylässä
8352:
8353:
8354: Eduskunnalle
8355:
8356: Nykyisen Moskuvaaran lossin korvaaminen Ki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8357: tisen yli rakennettavalla sillalla Kersilön kylän 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
8358: kohdalla Sodankylän kunnassa on todettu välttä- 31. 24. 77 lisäyksenä 400 000 markkaa Ker-
8359: mättömäksi ja kiireelliseksi asiaksi. szlön szflan rakentamiseen Kitisen joen yli
8360: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- Sodankylän kunnassa.
8361: taen,
8362:
8363: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8364:
8365: Hannele Pokka
8366: 1556 1984 vp.
8367:
8368: Raha-asia-aloite n:o 1445
8369:
8370:
8371:
8372:
8373: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Ketomellan sillan rakentamiseen
8374: Enontekiöllä
8375:
8376:
8377: Eduskunnalle
8378:
8379: Lossin korvaaminen sillalla Ketomellan kohdal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8380: la Ounasjoen yli Enontekiön kunnassa on erittäin taen,
8381: tärkeä ja kiireellinen asia. Kunnollisen tieyhtey-
8382: den saaminen Kittiiästä Ketomellan kautta Enon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8383: tekiölle on erityisesti alueen matkailun kehittämi- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
8384: sen kannalta välttämätöntä. Hallituksen tulo- ja 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa Ke-
8385: menoarvioesityksessä ei Enontekiön kuntaan, joka tomellan stflan rakentamiseen Enontekiön
8386: on läänin vaikeimpia työttömyysalueita, ole osoi- kunnassa.
8387: tettu merkittäviä valtion työkohteita.
8388:
8389: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8390:
8391: Hannele Pokka
8392: 1984 vp. 1557
8393:
8394: Raha-asia-aloite n:o 1446
8395:
8396:
8397:
8398:
8399: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Pelkosenniemen sillan rakenta-
8400: miseen Pelkosenniemen kirkonkylässä
8401:
8402:
8403: Eduskunnalle
8404:
8405: Nykyisen ns. Arvospuolen lossin korvaaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8406: sillalla Pelkosenniemen kirkonkylässä on jo pit- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
8407: kään todettu välttämättömäksi. Asia olisi käytän- 31.24. 77 lisäyksenä 200 000 markkaa Pel-
8408: nöllistä toteuttaa, kun Arvospuolen-Vuostimon kosenniemen sillan rakentamiseen Pelko-
8409: tietä muutoinkin parannetaan. senniemen kirkonkylässä.
8410: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8411: taen,
8412:
8413: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
8414:
8415: Hannele Pokka
8416:
8417:
8418:
8419:
8420: 196 4284003504
8421: 1558 1984 vp.
8422:
8423: Raha-asia-aloite n:o 1447
8424:
8425:
8426:
8427:
8428: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Savukosken sillan rakentamiseen
8429: Savukosken kirkonkylässä
8430:
8431:
8432: Eduskunnalle
8433:
8434: Sillan rakentaminen Savukosken kirkonkylään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8435: nyt käytössä olevan lossin paikalle on erittäin tär- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8436: keä ja kiireellinen asia. Hallituksen tulo- ja me- 31.24. 771isäyksenä 500 000 markkaa stllan
8437: noarvioesityksessä Savukosken kuntaan, jossa työt- rakentamiseen Kemzjoen yli Savukosken
8438: tömyystilanne on läänin vaikeimpia, ei ole osoi- kirkonkylässä.
8439: tettu muita merkittäviä valtion työkohteita.
8440: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8441: taen,
8442:
8443: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
8444:
8445: Hannele Pokka
8446: 1984 vp. 1559
8447:
8448: Raha-asia-aloite n:o 1448
8449:
8450:
8451:
8452:
8453: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Enontekiön pienlentokentän
8454: suunnitteluun ja rakentamiseen
8455:
8456:
8457: Eduskunnalle
8458:
8459: Enontekiön matkailun piirissä toimii tällä het- merkitys pelastuspalvelutoiminnan ja rajavartion
8460: kellä 36 yrittäjää. Lisänä ovat yksityiset ja yhteisö- tullin ja poliisitoimen yhteyksien hoitamiseksi. Li-
8461: jen lomamajat. Valtion taholta on Enontekiön säksi valtion kannalta syntyy säästöä, kun mm.
8462: matkailua pyritty viime aikoina voimakkaasti ke- malminetsintälennot voidaan suorittaa Enonte-
8463: hittämään, sillä esim. Hetan matkailuhotellin ra- kiön kunnan alueelta käsin.
8464: kentamiskustannukset ovat n. 26 milj. mk. Länsi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8465: Lappi ja Enontekiö ovat liikenteellisesti vaikeasti taen,
8466: saavutettavissa pitkän välimatkan vuoksi. Lento-
8467: kentän rakentamisella tilanne paranisi huomatta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8468: vasti. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8469: Lentokentän rakentamisella Enontekiölle on 31.47.77 lisäyksenä 1000000 markkaa
8470: oleellisen tärkeä merkitys Luoteis-Lapin lentotur- Enontekiön pienlentokentän rakentami-
8471: vallisuuden parantajana, ja hankkeella on suuri seen.
8472:
8473: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8474:
8475: Hannele Pokka
8476: 1560 1984 vp.
8477:
8478: Raha-asia-aloite n:o 1449
8479:
8480:
8481:
8482:
8483: Pokka: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen lapsilisään lisän
8484: maksuajan pidentämiseksi
8485:
8486:
8487: Eduskunnalle
8488:
8489: Lapsilisän maksaminen päättyy silloin, kun lap- Myös nykyinen hallitus on ohjelmassaan lähtenyt
8490: si täyttää 16 vuotta. Tuossa elämänvaiheessa per- siitä, että lapsilisien maksuaikaa tullaan pidentä-
8491: heen vanhemmat joutuvat osallistumaan lapsen mään.
8492: huoltamiseen entistä suuremmalla taloudellisella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8493: panoksella. Nuoret ovat 16-vuotiaina vielä kou- taen,
8494: lussa, eikä opintotukijärjestelmä kata läheskään
8495: kaikkia 16-18-vuotiaita nuoria. Sosiaali- ja ter- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8496: veysministeriön suorittamissa tutkimuksissa on to- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
8497: dettu, että vähävaraisten perheiden kannalta lap- 33.15.52 lisäyksenä 200 000 000 markkaa
8498: silisien maksuajan pidentäminen olisi oikeuden- ylimiiäräiseen lapsi/isään lisiin maksuajan
8499: mukaisin sosiaalinen tulonsiirto lapsiperheille. pidentämiseksi 18 vuoteen.
8500:
8501: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8502:
8503: Hannele Pokka
8504: 1984 vp. 1561
8505:
8506: Raha-asia-aloite n:o 1450
8507:
8508:
8509:
8510:
8511: Pokka: Määrärahan osoittamisesta huumausaineiden käytön ennal-
8512: taehkäisyä koskevan koulutuksen toteuttamiseen
8513:
8514:
8515: Eduskunnalle
8516:
8517: Eri lähteistä saatavien tietojen perusteella voi- varaista ja hajanaista. Koulutuksesta ovat kanta-
8518: daan arvioida, että huumausaineiden salakulje- neet vastuun ensisijaisesti lääninhallitusten
8519: tus, välittäminen, myynti ja käyttö ovat olleet li- sosiaali- ja terveysosastot, eräät raittius- ja kansan-
8520: sääntymässä viimeisten parin vuoden aikana. terveysjärjestöt sekä raittiuslautakunnat. Huu-
8521: Huumausainerikoksia on paljastunut Etelä- mausaineongelmien hallinnan kannalta olisi tär-
8522: Suomen suurten asutuskeskusten lisäksi ympäri keää, että ennaltaehkäisyä koskeva koulutus olisi
8523: maata, mikä osoittaa kokeilujen ja käytön laajaa nykyistä kattavampaa ja yhtenäisempää.
8524: levinneisyyttä. Huumausaineiden käytön ennaltaehkäisy sisäl-
8525: Huumausaineongelmien hallitsemisen kannal- tyy raittiustyön tehtäväalueeseen. Raittiustyön
8526: ta ovat erilaiset preventiiviset toimenpiteet keskei- yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluu raittius-
8527: siä. Huumausaineongelmien leviämisen ehkäisy työlain mukaan sosiaali- ja terveysministeriölle ja
8528: edellyttää toimintavalmiuksia sellaisilta henkilöil- sen alaisina lääninhallituksille. Raittiustyöasetuk-
8529: tä, jotka joutuvat työssään mahdollisesti tekemi- sen mukaan koulutuksen järjestäminen kunnassa
8530: siin huumausaineiden kokeilijoiden ja käyttäjien kuuluu raittiuslautakunnan tehtäväkenttään.
8531: kanssa. Tällaisia ammattiryhmiä ovat mm. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
8532: päihde- ja sosiaalityöntekijät, opetushenkilöstö, vasti,
8533: terveydenhuoltohenkilöstö sekä nuoriso- ja rait-
8534: tiustoimen työntekijät. Yleinen kokemus on se, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8535: että nämä ammattiryhmät kokevat nykyiset val- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.99
8536: miutensa huumausaineongelmien käsittelyyn riit- uudelle momentille lisäyksenä 300 000
8537: tämättöminä. markan määrärahan käytettäväksi huu-
8538: A-klinikkasäätiö on valmistelemassa huumeon- mausaineiden ennaltaehkäisyä koskevan
8539: gelmaisten hoitoa käsittelevää koulutusta päihde- koulutuksen järjestämiseen, jolloin koulu-
8540: huollon työntekijöille. Huumausaineiden käytön tuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vas-
8541: ennaltaehkäisyä koskevaa koulutusta on järjestet- taisivat raittiustyölain määrittelemä! ta-
8542: ty, mutta toistaiseksi se on ollut melko sattuman- hot.
8543:
8544: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
8545:
8546: Hannele Pokka
8547: 1562 1984 vp.
8548:
8549: Raha-asia-aloite n:o 1451
8550:
8551:
8552:
8553:
8554: Pokka: Määrärahan osoittamisesta metsureiden asunto-olojen selvit-
8555: tämiseen
8556:
8557:
8558: Eduskunnalle
8559:
8560: Metsätyövoima on maaseudulla huolestuttavas- Metsätyövoiman saannin turvaaminen edellyttää
8561: ti vähentynyt. Vakinaiset metsätyöntekijät ovat metsureiden asunto-olojen kehittämistä sekä met-
8562: usein maaseudun kylissä olevien maatilojen poi- sätöiden suunnitelmallista ohjaamista maaseudul-
8563: kia. Maaseudun väestön vähentymisen ja metsä- la asuvan väestön koko- ja osa-aikaiseksi ammatti-
8564: töiden koneellistumisen myötä metsureiksi ha- työksi. Lappi-projektin neuvottelukunta esitti ai-
8565: keutuvat entistä harvemmat. Työnantajalla, puu- koinaan ns. metsuritilojen perustamista. Asian
8566: tavarayhtiöllä ja metsähallituksella on ollut käy- selvittäminen vain on jäänyt kesken.
8567: täntönä pyrkiä järjestämään työntekijöille työsuh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8568: deasunto. Käytäntönä nykyään on myös, että taen,
8569: metsurit kuljetetaan työhön taajamasta matkojen
8570: päässä olevalle työmaalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8571: Edellä mainittu kehitys on vaikeuttanut maa- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
8572: seudun kylien elinvoimaisuuden säilyttämistä. 35.45.50 lisäyksenä 20 000 markkaa met-
8573: Vain harvoissa kunnissa työsuhdeasunnot on ra- sureiden asunto-olojen selvittämiseen.
8574: kennettu metsätyömaata lähellä olevaan kylään.
8575:
8576: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8577:
8578: Hannele Pokka
8579: 1984 vp. 1563
8580:
8581: Raha-asia-aloite n:o 1452
8582:
8583:
8584:
8585:
8586: Poutaneo ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Karjalan kansanopis-
8587: ton asuinrakennuksen peruskorjaukseen
8588:
8589:
8590: Eduskunnalle
8591:
8592: Itä-Karjalan kansanopisto on kannatusyhdistyk- valmistuessa saadaan lisäksi kaksi asuntoa, joid11n
8593: sen omistama varsinainen kansanopisto, joka saa yhteispinta-ala on 106 m 2 . Asuntoja tarvittaisiin
8594: toimintaansa valtionapua kansanopistojen valtio- edelleen 2-3 toimihenkilölle.
8595: navusta annetun lain mukaisesti. Opisto on perus- Nykyisin opistolla asuvat rehtorin, apulaisreh-
8596: tettu vuonna 1906 Impilahdella Laatokan Karja- torin ja talonmiehen lisäksi neljä opettajaa, emän-
8597: lassa, josta se on siirtynyt Punkaharjulle talvisodan tä ja siivooja. Päätoimisia opettajia ja toimihenki-
8598: seurauksena. löitä on yhteensä 15.
8599: Opisto on grundtvigilainen, sitoutumaton Opettajien ja eräiden toimihenkilöiden asumi-
8600: maakuntaopisto. Opisto nähdään totmmta- nen opiston alueella on opistolle välttämätöntä
8601: alueellaan tärkeänä ja tarpeellisena, laajoja koh- perusoppijakson opiskelijoiden säännöllisen huol-
8602: deryhmiä palvelevana oppilaitoksena. lon ja valvonnan joustavan järjestämisen sekä kiin-
8603: Opistossa toimivat yleislinjan I vuosikurssi, ho.i- teistön hoidon vuoksi.
8604: toalan linja ja päiväkotiapulaislinja. Opistolla on Opettajien ja muiden toimihenkilöiden asumi-
8605: peruskoulutodistuksen anto-oikeus. Opiskelija- nen opistolla on opistolle tärkeä myös siksi, että
8606: määrä alkaneella perusoppijaksolla on 74. Opisto perusoppijakson opiskelijoista suuri osa on suh-
8607: järjestää työvuosittain lisäksi 20 viikkoa lyhytkurs- teellisen nuoria. Työvuonna 1983-1984 opiskeli-
8608: seja, joilla opiskelee noin 200 henkilöä. Kurssit joista 43 % oli 16- ja 17-vuotiaita.
8609: mukaan lukien opiston vuosiopiskelijamäärä on Opiston osalta oma merkityksensä on myös sen
8610: 120. sijainnilla lassiyhteyden takana saaressa. Opistolta
8611: Opisto on sijoittunut Punkaharjulle entisen on matkaa kunnan keskustaajamaan noin 7 kilo-
8612: Valoniemen täysihoitolan kiinteistöön. Toimi- metriä. Keskustaajama sijaitsee luonnonsuojelu-
8613: tilat koostuvat useista eri aikoina rakennetuis- alueena olevan Punkaharjun harjualueen päässä.
8614: ta rakennuksista, joista pääosaa ei ole suunni- Näin ollen mahdollisimman monen toimihenki-
8615: teltu kansanopistotoimintaa varten. Rakennus- lön asuminen opiston alueella on käytännöllistä ja
8616: ten kokonaispinta-ala on 3 800 m 2 , mistä 1 050 ensiarvoisen tärkeää jo turvallisuussyistä. Muussa
8617: m 2 on varasto- tai kesäkäytössä olevia tiloja. tapauksessa asuminen siirtyisi suhteellisen kauaksi
8618: Tilat ovat osaksi epätarkoituksenmukaiset, riit- opistolta.
8619: tämättömät ja loppuunkuluneet. Henkilöstön asuntotilanteen parantamiseksi
8620: Tilanne on erityisen huono henkilöstön asunto- opisto on laatinut suunnitelman kaksikerroksisen
8621: jen osalta. Osa asunnoista on liian pieniä ja puut- asuinrakennus Koivulan peruskorjaamiseksi hen-
8622: teellisesti varustettuja. Asunnot vaatisivat välttä- kilöstön asuntokäyttöön. Rakennuksen pinta-ala
8623: mättä peruskorjausta ja keskikoon suurentamista on 120 ka-m 2 ja kustannusarvio 300 000 markkaa.
8624: asuintilojen uudelleen järjestelynä. Opistolla ei Opisto on menettänyt talvisodan seurauksena
8625: ole myöskään asuntoja kaikille, jotka niitä tarvitsi- huomattavan omaisuuden ja opistorakennukset.
8626: sivat. Vuokra-asuntojen saanti paikkakunnalla on Toiminnan käynnistämistä uudella kotipaikka-
8627: vaikeaa. kunnalla ovat hankaloittaneet omaisuuden mene-
8628: Opistolla on tällä hetkellä seitsemän asuntoa, tyksen lisäksi opiston sijoittuminen vaikeakulkui-
8629: joiden yhteispinta-ala on 289m 2 . Meneillään ole- selle paikalle saareen lassiyhteyden taakse sekä en-
8630: van asuinrakennus Rauhaniemen peruskorjauksen tisen maakunnan menetys.
8631: 1564 1984 vp. - RA n:o 1452
8632:
8633: Opisto on vakiinnuttanut asemansa uudella ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8634: kotipaikkakunnallaan erityisesti 1970-luvulla. Sa- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
8635: malla se on saavuttanut omatoimisuutensa ansios- 29.57.52 lisäyksenä 200 000 markan mää-
8636: ta riittävän hyvät toiminnalliset lähtökohdat. rärahan Itä-Karjalan kansanopiston asuin-
8637: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- rakennus Koivulan peruskorjaukseen asun-
8638: taen, tokäyttöön.
8639:
8640: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8641:
8642: Pentti Poutaneo Pirjo Rusanen Timo Kietäväinen
8643: Mauri Miettinen Olavi Ronkainen Pertti Hietala
8644: Pentti Skön Maija Rajantie
8645: 1984 vp. 1565
8646:
8647: Raha-asia-aloite n:o 1453
8648:
8649:
8650:
8651:
8652: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelijän toimen pe-
8653: rustamiseksi Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitokseen
8654:
8655:
8656: Eduskunnalle
8657:
8658: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen raken- mm. kiireellisiä viljelytoimenpiteitä tarvitsevan,
8659: taminen Enonkoskella on edistynyt sellaiseen vai- häviämisuhan alaisen Saimaan järvilohen viljely
8660: heeseen, että lohikalojen ruokintaviljely on aloi- voitaisiin hoitaa suunnitellussa laajuudessa.
8661: tettu keväällä 1984. Laitoksen henkilökunta käsit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8662: tää vuonna 1984 johtajan, vastaavan kalastusmes- taen,
8663: tarin ja laitosmiehen.
8664: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8665: ta laajenee vuoden 1985 aikana, kun poikaskasva- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
8666: tushalli valmistuu keväällä 198 5. Tämä mahdol- 30.38.01 80000 markkaa kalanviljelijän
8667: listaa täysitehoisen poikasviljelyn, jos viljelyn toimen perustamiseksi Riista- ja kalatalou-
8668: edellytykset työvoiman osalta saadaan tyydytetyk- den tutkimuslaitoksen Itä-Suomen keskus-
8669: si. Laitoksen olisi välttämättä saatava vuoden 1985 kalanviljelylaitokseen.
8670: tulo- ja menoarviossa kalanviljelijän toimi, jotta
8671:
8672: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
8673:
8674: Pentti Poutanen Olavi Ronkainen
8675: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
8676:
8677:
8678:
8679:
8680: 197 4284003504
8681: 1566 1984 vp.
8682:
8683: Raha-asia-aloite n:o 1454
8684:
8685:
8686:
8687:
8688: Puolanne ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kehitysyhteis-
8689: työmäärärahoihin
8690:
8691:
8692: Eduskunnalle
8693:
8694: Suomi on sitoutunut Yhdistyneissä Kansakun- tus kuitenkin samaan hengenvetoon budjettikir-
8695: nissa nostamaan julkisen kehitysapunsa 0, 7 pro- jassaan voimakkaasti todistelee kansantaloutem-
8696: senttiin bruttokansantuotteestaan. Tätä tavoitetta me noususuhdannetta sekä talouspoliittisen lin-
8697: ei kuitenkaan ole läheskään saavutettu. Päinvas- jansa erinomaisuutta.
8698: toin hallitus on kerta kerran jälkeen livennyt tästä Kokoomuksen eduskuntaryhmä toteaa, että ke-
8699: tavoitteesta, jonka mm. muut Pohjoismaat ovat jo hitysyhteistyöpolitiikka on osa ulkopolitiikkaa.
8700: useita vuosia sitten täyttäneet. Ulkopolitiikkamme uskottavuutta heikentää va-
8701: Viime keväänä eduskunnan käymässä kehitys- kavasti se, että hallitus on jatkuvasti jättämässä
8702: yhteistyöpoliittisessa selontekokeskustelussa halli- kansainväliset sitoumuksemme täyttämättä mitä
8703: tus lupasi täyttää tavoitteen tämän vuosikymme- erilaisimpia verukkeita esittäen. Kokoomuksen
8704: nen jälkipuoliskolla ''taloudellisten mahdolli- mielestäYK:ssasovitun tavoitteen saavuttaminen
8705: suuksien puitteissa". Kuitenkin jopa tästä epä- on niin tärkeää, että siitä tulee ehdottomasti pitää
8706: määräisestä kannasta ollaan luopumassa, koska kiinni. Tämän sitoumuksen asteittainen täyttämi-
8707: hallitus esittää kehitysyhteistyömäärärahoihin ensi nen edellyttää, että kehitysyhteistyömäärärahat
8708: vuonna edelleenkin vain 0,4 prosentin osuutta nostetaan ensi vuoden budjetissa 0,45 prosenttiin
8709: bruttokansantuotteesta. Tämä paikallaan polke- bruttokansantuotteesta.
8710: minen on herättänyt arvostelua myös hallituksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8711: sisällä.
8712: Budjettiesityksen perusteluissa todetaan, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8713: ''hallitus ei ole voinut suhdannetilanteen ja siitä 1985 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8714: johtuvan yleisen tiukkuuden vuoksi lisätä kehi- 170 000 000 markkaa kehitysyhteistyömää-
8715: tysyhteistyövaroja ensi vuodelle edellä todettua rärahoihin.
8716: enempää''. Tämän perustelun vastapainona halli-
8717:
8718: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
8719:
8720: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
8721: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
8722: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri lmpiö
8723: Aila Jokinen Riitta Jouppila Heikki Järvenpää
8724: Ilkka Kanerva Juho Koivisto Lea Kärhä
8725: Matti Lahtinen Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
8726: Pekka Löyttyniemi Saara Mikkola Erkki Moisander
8727: Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen
8728: Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen
8729: Helge Saarikoski Pertti Salolainen Kimmo Sasi
8730: Eva-Riitta Siitonen Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi
8731: Martti Tiuri Eeva Turunen Riitta Uosukainen
8732: Sakari Valli Tauno Valo Matti Viljanen
8733: Ben Zyskowicz
8734: 1984 vp. 1567
8735:
8736: Raha-asia-aloite n:o 1455
8737:
8738:
8739:
8740:
8741: Puolanne ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta asuntosääs-
8742: töpalkkiojärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi
8743:
8744:
8745: Eduskunnalle
8746:
8747: Kokoomuksen eduskuntaryhmä teki vuoden Nuorten asunnonhankkijoiden tilannetta hel-
8748: 1983 valtiopäivillä toivomusaloitteen nuorten en- pottaisi myös se, että säästöpalkkiota korotettai-
8749: siasunnon saannin helpottamiseksi. Kiinnitimrue siin nykyisestä 1,75 prosentista esim. 0,5 prosent-
8750: aloitteen perusteluissa huomiota niihin lukuisiin tiyksiköllä.
8751: epäkohtiin, joita asuntosäästöpalkkiojärjestel- Nuorilla on ensimmäistä asuntoa hankkiessaan
8752: mään liittyy. Epäkohtia ei ole vieläkään korjattu. ja vielä lähivuosina senkin jälkeen paljon muita-
8753: Valtioneuvostolla ei näytä olevan tarkoitusta kin välttämättömiä perheen perustamiseen liitty-
8754: muuttaa päätöstään korkotuen saannin edellytyk- viä kuluja. Tämän vuoksi tulisi mahdollistaa lai-
8755: sistä, jossa mm. määrätään asuntojen enimmäis- nan takaisinmaksuajan pidentäminen nykyisestä
8756: neliöhinnat. Nuorten on entistä vaikeampi hank- 12 vuodesta. Lainanhoitokustannuksia voitaisiin
8757: kia asuntoa. Vuokra-asuntoja ei ole ja omistus- alentaa merkittävästi, jos takaisinmaksuaikaa voi-
8758: asuntojen hinnat karkaavat saavuttamattomiin. taisiin jatkaa viisinkertaiseksi säästöaikaan nähden
8759: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä perustettiin hel- ja kuitenkin enintään 15 vuodeksi.
8760: pottamaan nuorten asunnonsaantimahdollisuuk- Edellä mainitun perusteella ja toivomusaloit-
8761: sia. Nuoret eivät kuitenkaan helposti pysty säästä- teeseen n:o 184/1983 vp. viitaten ehdotamme
8762: mään järjestelmän edellyttämää 20 prosentin kunnioittaen,
8763: omarahoitusosuutta. Tilannetta kuvaa sekin, että
8764: vuoden 1983 lopussa oli ASP-talletuksia rahalai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8765: toksissa noin 50 000 kappaletta. Kuitenkin luotto- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
8766: jen nostaminen tämän vuoden alkupuoliskolla on 28.05.53 lisäyksenä 3000000 markkaa
8767: ollut vähäistä. Valtion olisikin heti aloitettava asuntosäästöpalkkioihin sekä momentille
8768: neuvottelut rahalaitosten kanssa mahdollisuuksis- 35.45.53 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
8769: ta alentaa omarahoitusosuutta esim. 5-10 pro- oman asunnon hankintaan myönnettävien
8770: senttiin ja myös laina-ajan pidentämisestä. lainojen korkotukeen.
8771:
8772: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
8773:
8774: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
8775: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
8776: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
8777: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
8778: Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva Juho Koivisto
8779: Lea Kärhä Matti Lahtinen Ritva Laurila
8780: Anna-Kaarina Louvo Pekka Löyttyniemi Saara Mikkola
8781: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
8782: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
8783: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
8784: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
8785: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
8786: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
8787: Tauno Valo Iiro Viinanen Matti Viljanen
8788: Ben Zyskowicz
8789: 1568 1984 vp.
8790:
8791: Raha-asia-aloite n:o 1456
8792:
8793:
8794:
8795:
8796: Puolanne ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ns. vanhoille
8797: korkeakouluille tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston
8798: hankkimiseen
8799:
8800:
8801: Eduskunnalle
8802:
8803: Suomessa käytetään tutkimukseen ja tuotekehi- lausunnossaan hallituksen toimenpiteistä katso-
8804: tykseen vain hieman yli prosentti kansantulosta, nut, että opetuksen ja tutkimuksen pitämiseksi
8805: mutta valtioneuvoston vuonna 1982 hyväksymän ajan tasalla ja kansainvälisesti kilpailukykyisenä
8806: suosituksen mukaan pyritään kahteen prosenttiin on välttämätöntä saattaa niiden laboratorioiden
8807: vuoteen 1990 mennessä. Tavoitteen saavuttami- laitekanta pikaisesti ajanmukaiseksi.
8808: nen on välttämätöntä Suomen tulevaisuuden tur- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8809: vaamiseksi tietoyhteiskunnassa, mutta tulo- ja nioittaen,
8810: menoarviossa vuodelle 1985 valtion tutkimusvaro-
8811: ja ei ole lisätty tavoitetta vastaavasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8812: Erityisen huonot tarpeeseen verrattuna ovat 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlte
8813: perus- ja soveltavan tutkimuksen edellytykset ns. 29.1 0. 70 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
8814: vanhoissa korkeakouluissa Helsingin yliopistossa, käytettäväksi ns. vanhojen korkeakoulujen
8815: Teknillisessä korkeakoulussa ja Turun yliopistossa. tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kalus-
8816: Eduskunnan sivistysvaliokunta on yksimielisessä ton hankkimiseen.
8817:
8818: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
8819:
8820: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
8821: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
8822: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
8823: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
8824: Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva Juho Koivisto
8825: Lea Kärhä Matti Lahtinen Ritva Laurila
8826: Anna-Kaarina Louvo Pekka Löyttyniemi Saara Mikkola
8827: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
8828: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
8829: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
8830: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
8831: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
8832: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
8833: Tauno Valo Iiro Viinanen Matti Viljanen
8834: Ben Zyskowicz
8835: 1984 vp. 1569
8836:
8837: Raha-asia-aloite n:o 1457
8838:
8839:
8840:
8841:
8842: Puolanne ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan
8843: perusosan korottamiseksi kaikilla koulutustasoilla
8844:
8845:
8846: Eduskunnalle
8847:
8848: Opintotuki ei nykyisellään täytä sille asetettuja kouluopiskelijoiden keskimääräinen opintovelka
8849: tavoitteita. Valtion opintotukijärjestelmän keskei- oli 32 712 mk. Näin lainapainotteisen opintotuki-
8850: simpinä ongelmina on opintotuen riittämättö- järjestelmän takia on velkaantumisesta tullut vas-
8851: myys ja lainapainotteisuus. tavalmistuneiden keskeisimpiä ongelmia. Kun
8852: Opintotuen reaaliarvon laskettua 1970-luvun opiskelijoiden - erityisesti korkeakouluopiskeli-
8853: puolivälistä lähtien on täysimääräinenkin opinto- joiden - huolestuttavaan velkaantumiseen ovat
8854: tuki käynyt riittämättömäksi. Se, että parina vii- kiinnittäneet huomiota myös valtiontilintarkasta-
8855: me vuotena varsinaista reaaliarvon laskua opinto- jat, tulisi opintotuen saajakohtaisen riittävyyden
8856: tuessa ei ole tapahtunut, ei ole korjannut opinto- turvaaminen tapahtua opintotuen opintoraha-
8857: tuen saajakohtaista riittämättömyyttä. Opiskelijat osuuden lisäyksellä. Tavoitteena voidaan pitää
8858: joutuvat rahoittamaan opintonsa joko vanhem- siirtymistä lainapainotteisesta opintorahapainot-
8859: piensa taloudellisella tuella tai yhä useammin teiseen tukeen, joka peittää opiskelijan keskimää-
8860: opiskeluaikaisella työssäkäynnillä. Tutkimusten räiset elinkustannukset.
8861: mukaan yli puolet korkeakouluopiskelijoista käy Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8862: töissä yli neljä kuukautta ja keskimääräinen vuo- taen,
8863: sittainen työssäoloaika korkeakouluopiskelijoilla
8864: on lähes puoli vuotta. Tämä on osaltaan ollut ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8865: heuttamassa opiskeluaikojen pidentymistä ja siten 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8866: myös lisärasitusta opintotukijärjestelmälle sekä li- 29.39.55 lisäyksenä 126 800 000 markkaa
8867: sävelkaantumista opiskelijoille. opintorahan perusosan korottamiseksi kai-
8868: Vuonna 1983 opintonsa päättäneiden korkea- kzlla koulutustasoilla 3 000 markkaan.
8869:
8870: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
8871:
8872: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
8873: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
8874: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri lmpiö
8875: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
8876: Ilkka Kanerva Juho Koivisto Lea Kärhä
8877: Matti Lahtinen Anna-Kaarina Louvo Pekka Löyttyniemi
8878: Saara Mikkola Erkki Moisander Helena Pesola
8879: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
8880: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
8881: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
8882: Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri Eeva Turunen
8883: Riitta Uosukainen Tauno Valo Iiro Viinanen
8884: Matti Viljanen Ben Zyskowicz
8885: 1570 1984 vp.
8886:
8887: Raha-asia-aloite n:o 1458
8888:
8889:
8890:
8891:
8892: Puolanne: Määrärahan osoittamisesta ETYKin 10-vuotisjuhlalli-
8893: suuksien ulottamiseksi kansainvälisesti merkittävimpiin kesäkult-
8894: tuuritapahtumiimme
8895:
8896: Eduskunnalle
8897:
8898: Se, että Suomi vajaat kymmenen vuotta sitten vaihdon ja yhteistyön myötävaikuttavan parem-
8899: sai kunnian olla ensimmäisenä Euroopan turval- man ymmänämyksen syntyyn sekä ihmisten että
8900: lisuus- ja yhteistyökonferenssin isäntämaana, vah- kansojen kesken ja siten edistävän valtioiden välis-
8901: visti merkittävästi Suomen asemaa poliittisella tä kestävää yhteisymmärrystä.
8902: maailmankartalla. Tämä käy jatkuvasti ilmi, mm. Kysymykseen tulisivat nimenomaan sellaiset
8903: erilaisissa kansainvälisissä poliittisissa konferens- kulttuuritapahtumat, joilla on kansainvälistä mer-
8904: seissa, joissa puhutaan "Helsingin hengestä" (the kitystä ja joihin osallistuu kansainvälisesti tunnet-
8905: spirit of Helsinki) tarkoittaen ensimmäisen ETY- tuja taiteilijoita. Kysymykseen voisivat tulla myös
8906: konferenssin rauhaa ja liennytystä korostanutta korkeatasoiset sekä kansalliset että kansainväliset
8907: luonnetta. näyttelyt.
8908: Kun ETYKin 10-vuotisjuhlallisuudet ovat Suo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8909: melle tässäkin mielessä tärkeät, niitä on syytä laa- taen,
8910: jentaa suunnitellusta ulkoministeritason kokoon-
8911: tumisesta kansain~äll~~sti tunnettuihin kesäkult- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8912: tuuritapahtumiimme. Nehän ovat osoitus suoma- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8913: laiskansallisen kulttuurin elinvoimaisuudesta ja 29.90.52 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
8914: samalla kansainvälisine taiteilijoineen mitä par- ETYKin 10-vuotisjuh/a//isuuksien ulotta-
8915: hain keino luoda kulttuurin tasolla kanssakäymis- miseksi kansainvälisesti merkittävimpzin
8916: tä alueella, johon poliittiset eriseuraisuudet eivät kesäkulttuuritapahtumiimme sekä näiden
8917: ainakaan toistaiseksi ole päässeet tunkeutumaan. tapahtumien kansainväliseksi markkinoi-
8918: Täten voitaisiin erityisesti painottaa ETY- miseksi.
8919: sopimuksen sitä osaa, jossa korostetaan kulttuuri-
8920:
8921: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
8922:
8923: Ulla Puolanne
8924: 1984 vp. 1571
8925:
8926: Raha-asia-aloite n:o 1459
8927:
8928:
8929:
8930:
8931: Puolanne ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maati-
8932: latalouden kehittämisrahastoon
8933:
8934:
8935: Eduskunnalle
8936:
8937: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista se~sä murrostilanteessa aikaisempaa enemmän va-
8938: suoritetaan monenlaisia maatilatalouden, poroti- roJa.
8939: latalouden ja luontaiselinkeinotalouden lainoituk- Maatilalain mukaisena tilojen rahoitusmuotona
8940: sesta aiheutuvia menoja. Vuoden 1983 tilinpää- kehittämisrahaston varat ovat avainasemassa. Mi-
8941: töksen mukaan momentin loppusumma oli 620 käli varoja ei ole riittävästi, vinoutuu maatalouden
8942: miljoonaa markkaa. Tälle vuodelle on budjetoitu rakenne nykyisestään. Myös maataloustuottajien
8943: rahastolle osoitettavaksi 520 miljoonaa markkaa ja ikärakenteen nuorentamiseksi on tärkeää helpot-
8944: nyt hallitus esittää vuodelle 1985 480 miljoonaa taa nuorten viljelijäin asemaa. Jotta määrärahat
8945: markkaa. Tätä maataloudelle ja sen edistämiselle pysyisivät reaalisesti edes tämänvuotisella tasolla,
8946: tärkeätä rahastoa on siten reaalisesti voimakkaasti ehdotamme 70 miljoonan markan lisämäärärahaa
8947: supistettu. Hallitus on perustellut määrärahojen maatilatalouden kehittämisrahastoon.
8948: supistamista maataloustuotteiden markkinoinnin Edellä olevan perusteella f:hdotamme,
8949: lisääntyvällä rahoitustarpeella. Mielestämme maa-
8950: talouden kehittämisestä ei näitä supistuksia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8951: kuitenkaan tule tehdä. Kotieläintuotantora- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8952: kennusten lainoitusta on tosin tarkoitus edel- 30.33. 60 lisäyksenä 70 000 000 markkaa
8953: leenkin hidastuttaa, mutta sukupolvenvaihdos- siirtona maatilatalouden kehittämisrahas-
8954: ten suorittamiseen tarvitaan maatalouden nykyi- toon.
8955:
8956: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
8957:
8958: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
8959: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
8960: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
8961: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
8962: Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva Juho Koivisto
8963: Lea Kärhä Matti Lahtinen Ritva Laurila
8964: Anna-Kaarina Louvo Pekka Löyttyniemi Saara Mikkola
8965: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
8966: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
8967: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
8968: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
8969: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
8970: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
8971: Tauno Valo Iiro Viinanen Matti Viljanen
8972: Ben Zyskowicz
8973: 1572 1984 vp.
8974:
8975: Raha-asia-aloite n:o 1460
8976:
8977:
8978:
8979:
8980: Puolanne ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta saimaanhylje-
8981: kannan hoitoon
8982:
8983:
8984: Eduskunnalle
8985:
8986: Saimaanhylkeiden suojelemiseksi on tehty eri- lun ja hoidon vaatimat kustannukset ovat tavoit-
8987: tyinen suojeluohjelma, mutta tämän ohjelman teen merkittävyyteen nähden kohtuulliset, ja työ-
8988: käytännön toteuttamiseksi ovat vapaaehtoiset tä varten on jo valmiina kattava ja tehokas organi-
8989: luonnonsuojelujärjestöt uhranneet omista voima- saatio, joten kysymys olisi vain seurantaan ja hoi-
8990: varoistaan paljon varoja. Maailman Luonnon Sää- toon sekä lähinnä palkkausmenoihin kohdistuvis-
8991: tiön Suomen Rahaston Saimaanhyljetyöryhmä on ta menoista. Määrärahan käyttämistä myös palk-
8992: tehnyt esityksen, että ensi vuoden tulo- ja me- kausmenoihin tukee se seikka, että hyljekannan
8993: noarvioon otettaisiin lisämääräraha saimaanhylje- seuranta on suojelun ensimmäisiä edellytyksiä.
8994: kannan hoitoon ja saimaanhylkeen aiheuttamien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8995: vahinkojen korvaamiseksi. Työryhmä esittää pe-
8996: rusteluissa mm., että saimaanhylkeiden suojelun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8997: jatkuvuuden turvaamiseksi olisi välttämätöntä, et- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
8998: tä valtiovalta kustantaisi suojelun perusrahoituk- 30.35.41 lisäystä 300 000 markkaa käytet-
8999: sen valtion tulo- ja menoarvion kautta, koska erit- täväksi erittäin uhanalaisen saimaanhylje-
9000: täin uhanalaisen hyljekannan hoito on pitkäjän- kannan hoitoon, mistä määrärahasta voi-
9001: nitteistä työtä uusien suojelutoimien jatkuvine ke- daan enintään 250 000 markkaa kå'yttää
9002: hittämisineen ja hoitotoimien seurantoineen. hyljekannan hoitoon lzi'ttyviin palkkakus-
9003: Työryhmä katsoo, että saimaanhyljekannan suoje- tannuksiin.
9004:
9005: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9006:
9007: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
9008: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
9009: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
9010: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
9011: Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva Juho Koivisto
9012: Lea Kärhä Matti Lahtinen Ritva Laurila
9013: Anna-Kaarina Louvo Pekka Löyttyniemi Saara Mikkola
9014: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
9015: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
9016: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
9017: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
9018: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
9019: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
9020: Tauno Valo Iiro Viinanen Matti Viljanen
9021: Ben Zyskowicz
9022: 1984 vp. 1573
9023:
9024: Raha-asia-aloite n:o 1461
9025:
9026: Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden lainojen
9027: korkotukeen
9028:
9029: Eduskunnalle
9030:
9031: Pienyritysten rahoitustarve kasvaa lähivuosina toimintaansa pienyritysten tukemiseksi normaali-
9032: tuntuvasti. Esimerkiksi pienteollisuuden inves- luototuksen avulla, mutta sen toimialan luontee-
9033: tointi- ja kehittämishankkeiden kasvuvauhti ylit- seen eivät sovellu korkotuki- eikä avustusjärjestel-
9034: tänee lähivuosina koko tehdasteollisuutemme vas- mä.
9035: taavan kasvuvauhdin. Merkittävänä esteenä tällöin Erityisesti pienyritykset pitävät tarpeellisena ai-
9036: saattaa kuitenkin olla rahoituksen saatavuus ja eten- kaisempaa pienteollisuuden korkotukijärjestelmää
9037: kin siitä maksettava hinta. vastaavan järjestelmän käyttöönottamista. Useim-
9038: 1950- ja 1960-luvuilla kuului valtion tulo- ja me- miten myönnettävän lainan suuruus on enintään
9039: noarvioihin pienteollisuuslainat ja myöhemmin oli muutamia satojatuhansia markkoja. Jo pienelläkin
9040: käytössä korkotukiluottojärjestelmä. Nämä osoit- valtion budjettiin otettavalla korkotukeen käytet-
9041: tautuivat yritystoiminnan kannalta käyttökelpoisiksi tävällä rahasummalla voitaisiin pienimpien yritys-
9042: ja tarkoituksenmukaisiksi. Näiden järjestelmien lak- ten rahoitustilannetta helpottaa siten huomattavas-
9043: kauttamista on perusteltu valtion investointirahas- ti. Tällä hetkellä, jolloin yleinen korkokanta on eri-
9044: ton perustamisella, jonka tarkoituksena on ollut tyisen korkea, tarjoaa korkotuki huomattavan rahoi-
9045: huolehtia mm. valtion pienyrityksille ohjaamasta tusavun aikaville yrityksille sekä pienyritysten in-
9046: rahoituksesta. vestoinneille. Näin olisi myös mahdollista laajen-
9047: Nykyisin pienteollisuuden rahoitusta hoitavat taa nyt suunnitteilla olevaa pelkästään työttömille
9048: kanavat ovat Investointirahasto ja Kehitysaluerahas- yrittäjille tarkoitettua starttirahajärjestelmää korko-
9049: to Oy sekä normaalit pankkilaitokset. Investointi- tukijärjestelmällä, jossa lainan takaisinmaksu tapah-
9050: rahaston toiminta ei ole kuitenkaan kaikkein pie- tuu normaalin yrittäjäriskin puitteissa.
9051: nimpien yritysten kannalta ollut kaikilta osin on- Edellä esitetyistä syistä esitämme, että pienteol-
9052: nistunut, vaan ne mieluimmin hoitaisivat lainoi- lisuuden korkotukijärjestelmä otettaisiin jälleen
9053: tuksensa normaalien pankkiyhteyksien kautta. Pien- käyttöön ja siihen osoitettaisiin ensi vuodeksi 10
9054: yrittäjälle lainanhakumenettely on yksinkertaisem- miljoonan markan määräraha.
9055: paa pankkilaitoksen kautta, jolloin lainapäätökset Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9056: saadaan nopeammin ja byrokratia on huomattavasti
9057: vähäisempää. Kehitysaluerahaston toimialue puo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9058: lestaan käsittää nimensä mukaisesti osan maata. Te- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50 uu-
9059: ollistamisrahasto, jonka toiminta-alue kattaa koko delle momentille 10 000 000 markkaa pien-
9060: Suomen, on omalta osaltaan pyrkinyt tehostamaan teollisuuden lainojen korkotukeen.
9061: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9062:
9063: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
9064: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
9065: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
9066: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
9067: Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva Juho Koivisto
9068: Lea Kärhä Matti Lahtinen Ritva Laurila
9069: Anna-Kaarina Louvo Pekka Löyttyniemi Saara Mikkola
9070: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
9071: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
9072: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
9073: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
9074: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
9075: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
9076: Tauno Valo Iiro Viinanen Matti Viljanen
9077: Ben Zyskowicz
9078: 198 4284003504
9079: 1574 1984 vp.
9080:
9081: Raha-asia-aloite n:o 1462
9082:
9083:
9084:
9085:
9086: Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden hyötykäytön
9087: edistämiseksi
9088:
9089:
9090: Eduskunnalle
9091:
9092: Useimpien jätteiden käsittelykustannukset ovat pyritään kehittämään sellaisia tuotantotapoja ja
9093: niin suuret, ettei toiminnasta saa taloudellista kannustamaan sitä teollisuutta sekä niitä yksityi-
9094: etua. Tekninen tietous ja mahdollisuudet jättei- siä, yhteisöjä ja kuntia, jotka erilaisia kiinteitä,
9095: den hyödyntämiseen ovat kuitenkin viime vuosina kaasumaisia ja nestemäisiä jätteitä raaka-ainee-
9096: lisääntyneet suuresti. Sen johdosta menettelyllä naan käyttäen luovat niistä uusia kulutuskelpoisia
9097: on saatavissa merkittävää kansantaloudellista etua hyödykkeitä sen sijaan, että ne saastuttaisivat jät-
9098: ja säästöä. Vähentynyt raakaveden ja vedenpuh- teenä ympäristöämme.
9099: distamojen tarve ja kaatopaikkojen perustamis- ja Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi tulisi mieles-
9100: hoitokustannusten vähentyminen sekä hyötykäyt- tämme jätteiden hyötykäyttöä edistää hyödyntä-
9101: tö raaka-aineeksi ja energiaksi on yhteiskunnan misinvestointien korkotukijärjestelmän lisäksi
9102: edun mukaista. Luonnonsuojelullinen hyöty on avustusmuotoisella tuella. Sen vuoksi ehdotamme
9103: merkittävä vesien pilaantumisen estyessä jätevesi- ao. momentille lisättäväksi yhden miljoonan mar-
9104: määrien vähetessä ja laadun muuttuessa puhdis- kan määrärahan korkotukeen.
9105: tettavampaan muotoon. Kansanterveydellistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9106: etua puolestaan saavutetaan vähentyneinä hait- taen,
9107: taeläinkantoina ja hivenpitoisten eloperäisten jät-
9108: teiden kompostointituotteina maanparannusai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9109: neeksi. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 35.10
9110: Ilman yhteiskunnan tukea ei saada aikaan riit- uudelle momentzlle 5 000 000 markkaa
9111: tävän tehokasta jätteiden hyödyntämistä. Kuiten- jätteiden hyötykäytön edistämiseen.
9112: kin koko yhteiskunnan edun mukaista on, että
9113:
9114: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9115:
9116: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
9117: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
9118: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri lmpiö
9119: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
9120: Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva Juho Koivisto
9121: Lea Kärhä Matti Lahtinen Ritva Laurila
9122: Anna-Kaarina Louvo Pekka Löyttyniemi Saara Mikkola
9123: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
9124: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
9125: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
9126: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
9127: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
9128: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
9129: Tauno Valo Iiro Viinanen Matti Viljanen
9130: Ben Zyskowicz
9131: 1984 vp. 1575
9132:
9133: Raha-asia-aloite n:o 1463
9134:
9135:
9136:
9137:
9138: Puolanne ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan hankki-
9139: miseksi luonnonsuojelutarkoituksiin
9140:
9141:
9142: Eduskunnalle
9143:
9144: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen den ostamiseen tulisi vuosittain ottaa nykyistä
9145: neljän valtakunnallisen luonnonsuojeluohjelman suuremmat määrärahat, jotta ohjelmat s3;ataisiin
9146: toteuttamisesta. Nämä ovat kansallis- ja luonnon- viivytyksettä toteutettua. Ensi vuoden tarve luon-
9147: puistoverkon kehittämistä, soiden suojelun pe- nonsuojelualueiden ostamiseksi olisi noin 55 mil-
9148: rusohjelmaa, lintuvesien suojeluohjelmaa sekä joonaa markkaa. Tämän vuoksi ehdotamme tulo-
9149: harjujen suojeluohjelmaa koskevat periaatepää- ja menoarvioon lisättäväksi 20 miljoonan markan
9150: tökset. suuruinen määräraha.
9151: Suojeluohjelmien toteutumista ovat estämässä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9152: riittämättömät määrärahat luonnonsuojelualuei-
9153: den ostoon. Kun ostoihin ei esitetä riittäviä mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9154: rärahoja, suojeluohjelmien toteuttaminen pitkit- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
9155: tyy ja siitä aiheutuu maanomistajille monenlaista 35.20.88 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
9156: haittaa ja epätietoisuutta sekä valtiolle lisäkustan- käytettäväksi maan hankkimiseen luon-
9157: nuksia ja myös muunlaista haittaa. Suojelualuei- nonsuojelutarkoituksiin.
9158:
9159: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9160:
9161: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
9162: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
9163: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
9164: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
9165: Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva Juho Koivisto
9166: Lea Kärhä Matti Lahtinen Ritva Laurila
9167: Anna-Kaarina Louvo Pekka Löyttyniemi Saara Mikkola
9168: Erkki Moisander Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola
9169: Tuulikki Petäjäniemi Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala
9170: Aino Pohjanoksa Pirjo Rusanen Helge Saarikoski
9171: Pertti Salolainen Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen
9172: Ilkka Suominen Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
9173: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Sakari Valli
9174: Tauno Valo Iiro Viinanen Matti Viljanen
9175: Ben Zyskowicz
9176: 1576 1984 vp.
9177:
9178: Raha-asia-aloite n:o 1464
9179:
9180:
9181:
9182:
9183: Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
9184: tukseksi kuntien keskusjärjestöille
9185:
9186:
9187: Eduskunnalle
9188:
9189: Valtion tulo- ja menoarviossa, sisäasiainminis- suutta, jotka sisälsivät yli 2 000 koulutuspäivää.
9190: teriön pääluokassa, on jo usean vuoden ajan ollut Näihin koulutustilaisuuksiin osallistui lähes
9191: määrärahavaraus valtionavuksi kuntien keskusjär- 70 000 henkilöä.
9192: jestöjen koulutustoimintaan (mom. 26.97.34). Kuntien keskusjärjestöt tuottavat opetustarkoi-
9193: Tämä määräraha on vuosittain eri anomuksesta tuksiin runsaasti oppimateriaalia, jonka kehittä-
9194: jaettu Suomen Kunnallisliiton (Kunnallisopisto ), minen vaatii huomattavan paljon taloudellisia
9195: Suomen Kaupunkiliiton (Kaupunkiopisto) sekä voimavaroja sekä henkilöstöresursseja. Mainittu
9196: Finlands svenska kommunförbundin kesken sovi- kehittämistyö on voinut edetä suhteellisen hitaasti
9197: tussa suhteessa. korkeista kustannuksista johtuen. Vuosi 1985 on
9198: Tästä määrärahasta on muodostunut vakiin- erityisesti uusien luottamushenkilöiden koulutus-
9199: tunut käytäntö, niinpä se on otettu huomioon vuosi, jolloin luottamushenkilöt perehdytetään
9200: asianomaisten keskusjärjestöjen koulutustoimin- laajasti omiin tehtäviinsä kunnallishallinnon työs-
9201: nan talousarvioita hyväksyttäessä. Vuoden 1984 kentelyssä. Tarkoitusta varten valmistetaan moni-
9202: valtion tulo- ja menoarviossa eduskunta hyväksyi puolinen oppimateriaali ja koulutusohjelma sekä
9203: kuntien keskusjärjestöjen koulutustoiminnan ja osallistutaan Oy Yleisradio Ab:n kanssa opetusoh-
9204: ruotsinkielisen julkaisutoiminnan tukemiseen jelmien tuottamiseen.
9205: 750 000 mk. Lisätalousarviossa tätä määrärahaa on Keskusjärjestöjen koulutuskeskuksissa on käyn-
9206: kuitenkin vähennetty 500 000 mk:lla. Koska hal- nistetty tutkimus- ja selvitystoimintaa, jonka tar-
9207: litus ei vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesitykseen- koituksena on saada lisätietoa koulutuksen koor-
9208: säkään ole sisällyttänyt ko. avustusmäärärahaa, dinoinnin tehostamiseksi eri koulutusorganisaa-
9209: esitämme asiantilan muuttamiseksi kunnioittavas- tioiden kesken. Selvityksissä keskitytään myös
9210: ti seuraavaa: uusien koulutusohjelmien laatimiseen sekä kun-
9211: Kuntien keskusjärjestöjen toiminnassa kuntien nallishallinnon koulutustarpeiden tutkimiseen.
9212: ja kuntainliittojen luottamushenkilöiden sekä Tämän työn mahdollistamiseksi pidämme valtion-
9213: palkatun henkilöstön koulutuksella on erittäin avustusmäärärahan saamista erittäin toivottavana.
9214: merkittävä osuus. Tätä osoittaa mm. se, että mo- Erityisesti viime vuosina on yhteistoiminta val-
9215: lemmilla suomenkielisillä keskusjärjestöillä on tion keskusvirastojen ja lääninhallitusten kanssa
9216: oma koulutuskeskuksensa, Kunnallisopisto ja lisääntynyt sekä kiinteytynyt. Tätä on pidettävä
9217: Kaupunkiopisto. Finlands svenska kommunför- hyvänä, koska mm. lakisääteisten koulutusvelvoit-
9218: bund järjestää koulutusta huomattavassa määrin teiden täyttäminen nähdäksemme vaatii ehdotto-
9219: edellä mainituissa opistoissa. masti koulutuksellista yhteistoimintaa. Kuntien
9220: Koulutustarve on suuri ja koko ajan lisääntyvä, keskusjärjestöt ovat valmiita edelleen jatkamaan
9221: sillä luottamushenkilöitä lasketaan olevan eri teh- sekä tehostamaankin tätä yhteistoimintaa.
9222: tävissä n. 200 000 ja palkattua henkilöstöä lähes Keskusjärjestöjen antama koulutus on jo tähän-
9223: 400 000. Lisäksi on otettava huomioon luottamus- kin mennessä huomattavasti edesauttanut valtion
9224: henkilöiden huomattava vaihtuvuus vaalien jäl- vaatimien eri toimintojen hyvää ja asiantuntevaa
9225: keen ja palkatun henkilöstön jatkuva kasvu. hoitoa kunnissa ja kuntainliitoissa. Monia koulu-
9226: Opistot järjestävät koulutusta paitsi opistoissa tusohjelmia on laadittu mm. asuntohallituksen,
9227: myös alue- ja paikallistasolla sekä etäisopetukse- lääkintöhallituksen, Työterveyslaitoksen, kauppa-
9228: na. Koulutuksen määrää kuvaa se, että vuonna ja teollisuusministeriön esittämien toivomusten
9229: 1983 järjestettiin yhteensä lähes 900 koulutustilai- mukaisesti. Valtionhallinnon aloitteet ja toivo-
9230: 1984 vp. - RA n:o 1464 1577
9231:
9232: mukset koulutuksen järjestämiseksi ovat viime sukorotuksen, jota kunnallishallinnon koulutus-
9233: vuosina selvästi lisääntyneet. Myös tällä perusteel- mahdollisuuksien kannalta tultaisiin pitamaan
9234: la katsomme valtionavustusmäärärahan perustel- erittäin valitettavana ja koulutusmahdollisuuksia
9235: luksi. vähentävänä.
9236: Tähänastiset valtionavustukset ovat olleet kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9237: kusjärjestöjen koulutustoiminnassa 2-3 % :n luok- taen,
9238: kaa käyttömenoista. Mikäli valtionavustusta ei
9239: enää jatkossa saada, merkitsee se suoraan kurssi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9240: maksujen n. 3 % :n korotusta ja monien kuntien 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9241: ja kuntainliittojen osalta tarpeellisen koulutuksen 26.97.34 lisäyksenä 1300000 markkaa
9242: supistuksia. Kun kurssimaksuihin vuonna 1985 käytettäväksi kuntien keskusjärjestöjen
9243: on varauduttu vain inflaatiota vastaavaan koro- koulutustoimintaan sekä koulutusta kos-
9244: tukseen, aiheuttaa kuluvalta vuodelta ja mahdol- kevan tutkimus- ja selvitystyön suon"ttami-
9245: lisesti ensi vuodelta pois pudotettu avustusmäärä- seen.
9246: raha yhteensä yli 5 % :n ylimääräisen kurssimak-
9247:
9248: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9249:
9250: Kaisa Raatikainen Jouko Tuovinen
9251: Jukka Mikkola Kari Rajamäki
9252: 1578 1984 vp.
9253:
9254: Raha-asia-aloite n:o 1465
9255:
9256:
9257:
9258:
9259: Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta peruskoulu-
9260: jen koulutilojen rakentamiseen kiireellisenä
9261:
9262:
9263: Eduskunnalle
9264:
9265: Varsinkin Etelä-Suomen väestömuuttoalueilla Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9266: on luokkahuonepulasta kärsivien koulujen oppi-
9267: laat useissa tapauksissa jouduttu sijoittamaan tila- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9268: päisjärjestelyin joko toisiin kouluihin koululais- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9269: kuljetusta käyttäen tai, mikä vielä arveluttavam- 29.46.34 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
9270: paa, on ajauduttu vuorolukuun. Koska valtion- käytettäväksi valtionapuina peruskoulujen
9271: apumäärärahat ovat riittämättömät, kunnat ovat luokkien oppzlasmäärän pienentymisestä
9272: joutuneet rakentamaan kouluja omin varoin, sillä johtuvien koulutilojen rakentamiseen kii-
9273: valtionapujen odottaminen pahentaisi entisestään reellisenä.
9274: opetustilojen puutetta. Sen vuoksi olisi välttämä-
9275: tö?tä lisätä valtionosuutta peruskoulujen rakenta-
9276: miseen.
9277:
9278: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9279:
9280: Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee Antti Kalliomäki
9281: 1984 vp. 1579
9282:
9283: Raha-asia-aloite n:o 1466
9284:
9285:
9286:
9287:
9288: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tapiolan kuoron toi-
9289: mintaedellytysten turvaamiseksi
9290:
9291:
9292: Eduskunnalle
9293:
9294: Tapiolan kuorolla on ollut tilaisuus edustaa mattomat organisatoriset puitteet, olisi kuoron
9295: Suomea viime vuosina monissa kansainvälisissä hallinto ja taiteellinen toiminta voitava taloudelli-
9296: yhteyksissä, esimerkiksi kolme kertaa Yhdysval- sesti vakiinnuttaa mm. kiinnittämällä kuoron pal-
9297: loissa, kaksi kertaa Japanissa, kaksi kertaa Neuvos- velukseen toiminnan kannalta välttämättömiä
9298: toliitossa sekä monissa Euroopan maissa. henkilöitä.
9299: Kuoron kansallinen ja kansainvälinen kysyntä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9300: on erittäin suuri. Joidenkin merkittävien asian- taen,
9301: tuntijoiden taholta on tuotu esiin ajatus, että Ta-
9302: piolan kuorosta tulisi muodostaa eräänlainen kan- että Eduskunta ottaw valtion vuoden
9303: sallinen instituutio Wiener Sängerknaben -kuo- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9304: ron tapaan. 29.90.52 lisäyksenä 500 000 markkaa Ta-
9305: Jotta voitaisiin taata kuoron taiteellisen tason piolan kuoron kansallisten ja kansainvälis-
9306: säilyminen ja pitkäjänteiselle toiminnalle välttä- ten toimintaedellytysten turvaamiseksi.
9307:
9308: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9309:
9310: Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee Matti Louekoski
9311: 1580 1984 vp.
9312:
9313: Raha-asia-aloite n:o 1467
9314:
9315:
9316:
9317:
9318: Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustukseksi
9319: kunnille katujen ja kaavateiden rakentamiseen
9320:
9321:
9322: Eduskunnalle
9323:
9324: Vuoden 1980 alusta voimaan tulleen katumak- 31 500 000 markkaa käytettäväksi kunnille avus-
9325: sulainsäädännön perusteella on suoritettava kun- tuksena katujen ja kaavateiden rakentamiseen.
9326: nalle katumaksua. Lainsäädännön perusteella Valtionavustuksen suuruus ei kuitenkaan vastaa
9327: kunta perii katumaksuna tietyn prosentin kiinteis- lähellekään niitä tavoitteita, jotka valtionosuuden
9328: tön arvosta. Maksuvelvollisia ovat ne, jotka mak- suuruudelle alunperin asetettiin. Tavoitteenabao
9329: sun määrääruisvuotta edeltäneen vuoden lopussa oli, että valtionosuus olisi noin 20 prosentin suu-
9330: omistavat taikka tontinvuokra- tai maanvuokraus- ruusluokkaa.
9331: sopimuksen perusteella hallitsevat rakennus- tai Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9332: asemakaava-alueella sijaitsevaa kiinteistöä. Osit- taen,
9333: tain kaava-alueella sijaitsevista kiinteistöistä mak-
9334: setaan katumaksua kaava-alueella sijaitsevasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9335: osasta. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9336: Varsinkin pienkiinteistöjen omistajat ovat usein 31.24.34 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
9337: esittäneet arvostelunsa siitä, että katumaksu rasit- käytettäväksi rakennuslain 136a §:n mu-
9338: taa erityisesti heitä. kaisena avustuksena kunnzJ/e katujen ja
9339: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityk- kaavateiden rakentamiseen asukkaiden ka-
9340: sessä on sen momentilla 31.24. 34 ehdotettu turasitusmaksun keventämiseksi.
9341:
9342: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9343:
9344: Kaisa Raatikainen Jouko Tuovinen
9345: Jukka Mikkola Kari Rajamäki
9346: 1984 vp. 1581
9347:
9348: Raha-asia-aloite n:o 1468
9349:
9350:
9351:
9352:
9353: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun
9354: joukkoliikenteen kehittämiseen
9355:
9356:
9357: Eduskunnalle
9358:
9359: Pääkaupunkiseudun liikenneongelmat ovat ko- sen kustannuksiin. Tämän lisäksi on välttämä-
9360: rostuneet sitä mukaa kuin alueen väkiluku on kas- töntä, että liikennemäärärahat ohjautuvat tulevai-
9361: vanut. Tällä hetkellä Helsingin ja ympäristökun- suudessa nykyistä tasapuolisemmin myöskin pää-
9362: tien kaupunkimaisissa yhdyskunnissa asuu jo noin kaupunkiseudulle.
9363: 750 000 ihmistä. Alueen liikennejärjestelyjen ha- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9364: janaisuus on johtanut kalliisiin, mutta silti huo- taen,
9365: nosti toimiviin ratkaisuihin.
9366: Pääkaupunkiseudulle on saatava aikaan yhte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9367: näinen joukkoliikenteen hoito-organisaatio ja 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9368: koko seudulla kelpaava matkalippu. Joukkolii- 31.99.30 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
9369: kenteen kehittäminen pääkaupunkiseudulla on päå'kaupunkiseudun joukkolitkenteen ke-
9370: niin tärkeä kysymys, että valtion tulisi osallistua hittämiseen.
9371:
9372: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9373:
9374: Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee
9375: Matti Louekoski Antti Kalliomäki
9376:
9377:
9378:
9379:
9380: 199 4284003504
9381: 1582 1984 vp.
9382:
9383: Raha-asia-aloite n:o 1469
9384:
9385:
9386:
9387:
9388: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeassa asemassa ole-
9389: vien sotaleskien kuntoutustoimintaan
9390:
9391:
9392: Eduskunnalle
9393:
9394: Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle peessa olevia sotaleskiä olisi voitava auttaa. Siksi
9395: 1985 esitetään momentille 33.22.56 2 500 000 sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen varat-
9396: markkaa sotainvalidien puolisoiden kuntoutus- tua määrärahaa olisi korotettava ja sen käyttötar-
9397: toimintaan. Tämä määräraha on erittäin tar- koitus olisi laajennettava koskemaan myös sellaisia
9398: peellinen siksikin, että sotainvalidien vammat pa- sotaleskiä, jotka terveydellisin ja sosiaalisin perus-
9399: henevat iän myötä ja heidän puolisonsa joutuvat tein tarvitsevat kuntoutusta.
9400: monesti suorittamaan erittäin raskaita hoito- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9401: palvelutehtäviä. Sodista kärsimään joutuivat myös
9402: sotaleskiksi jääneet naiset, jotka usein varsin puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9403: teellisissa oloissa joutuivat viemään perhettään yk- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttile
9404: sin eteenpäin. Heidän elämänsä on täyttänyt vel- 33.22.56 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
9405: vollisuus ja työ, joka on saattanut kuluttaa voimat käytettäväksi vaikeassa asemassa olevien
9406: ennen aikojaan loppuun. sotaleskien kuntoutustoimintaan.
9407: Myös vaikeassa asemassa ja kuntoutuksen tar-
9408:
9409: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9410:
9411: Kaisa Raatikainen Jukka Mikkola
9412: Jouko Tuovinen Riitta Järvisalo-Kanerva
9413: Kari Rajamäki
9414: 1984 vp. 1583
9415:
9416: Raha-asia-aloite n:o 1470
9417:
9418:
9419:
9420:
9421: Raatikainen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta maan hank-
9422: kimiseksi luonnonsuojelutarkoituksiin
9423:
9424:
9425: Eduskunnalle
9426:
9427: Luonnonsuojelualueiden perustaminen on 1979 valtioneuvostossa hyväksytty soidensuojelu-
9428: maassamme kiireellinen tehtävä ja ratkaiseva mer- suunnitelma edellyttää valtiovallalta toimenpitei-
9429: kitys on tällöin sillä, miten pian luonnonsuojelu- tä ja varoja, jotta suojelusuunnitelmassa luetellut
9430: alueita koskeviin suunnitelmiin kuuluvia yksityi- suot voidaan säilyttää tuleville sukupolville. Tä-
9431: siä maa-alueita saadaan hankituksi valtiolle. Sopi- män johdosta olisi välttämätöntä, että käytettävis-
9432: via maa-alueita, jotka olisivat välttämättömiä sä olisi varoja maan hankkimiseen luonnonsuoje-
9433: maan eteläisetkin osat tyydyttävästi kattavan kan- lutarkoituksiin.
9434: sallispuistoverkon luomiseen, ei enää kohta ole Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9435: saatavissa sellaisessa tilassa, että niiden liittäminen
9436: luonnonsuojelualueisiin olisi tarkoituksenmukais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9437: ta. Siten koko valtakunnallisen kansallispuistover- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9438: koston kehittäminen on erittäin uhanalaista, vaik- 35.20.88 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
9439: ka kansallispuistokomitean ehdotusten pohjalta maan hankkimiseksi luonnonsuojelutar-
9440: onkin vahvistettu kokonaisohjelma. Myös 19. 4. koituksiin.
9441:
9442: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9443:
9444: Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee Jouko Skinnari
9445: Reijo Lindroos Matti Louekoski Kari Rajamäki
9446: Antti Kalliomäki Pentti Lahti-Nuuttila
9447: 1584 1984 vp.
9448:
9449: Raha-asia-aloite n:o 1471
9450:
9451:
9452:
9453:
9454: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 23 peruspa-
9455: rantamiseen välillä Varkaus-Joensuu
9456:
9457:
9458: Eduskunnalle
9459:
9460: Varkauden ja Joensuun välinen tieyhteys (valta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9461: tie n:o 23) on ollut jatkuvasti kasvavan kuormi- taen,
9462: tuksen kohteena. Tieosuutta ei ole olennaisesti
9463: perusparannettu lukuun ottamatta tiettyjä lyhyitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9464: tieosuuksia. Tie on myös matkailun ja teollisuu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9465: den kannalta keskeinen merkitykseltään. Koska 31. 24. 77 lisäyksenå· 1 000 000 markkaa
9466: tieosuuden perusparantaminen on kiireinen toi- Varkauden ja Joensuun välisen tieosuuden
9467: menpide, esitetään, että valtion vuoden 1985 perusparantamiseen (valtatie n:o 23).
9468: tulo- ja menoarvioon varataan tien perusparanta-
9469: mistöiden käynnistämiseen 1 miljoonan markan
9470: määräraha.
9471:
9472: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9473:
9474: Kari Rajamäki Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä
9475: 1984 vp. 1585
9476:
9477: Raha-asia-aloite n:o 1472
9478:
9479:
9480:
9481:
9482: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden lähilii-
9483: kenteen kokeilutoimintaa varten
9484:
9485:
9486: Eduskunnalle
9487:
9488: Eräiden suurten kaupunkien, kuten Kuopion ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9489: Tampereen työssäkäyntiliikenne kunnan rajojen 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9490: yli on varsin huomattava. Tieverkoston säästämi- 31.99.30 lisäyksenä 1000000 markan
9491: seksi ja Valtionrautateiden tarjoaman nopean ja määrärahan Valtionrautateiden lähzliiken-
9492: turvallisen työmatkamahdollisuuden selvittämi- teen kokezlutoimintaa varten.
9493: seksi tarvitaan kokeilutoimintaa.
9494: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9495: taen,
9496:
9497: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9498:
9499: Kari Rajamäki Riitta Järvisalo-Kanerva
9500: Aarno von Bell Tuulikki Hämäläinen
9501: Reijo Lindroos
9502: 1586 1984 vp.
9503:
9504: Raha-asia-aloite n:o 1473
9505:
9506:
9507:
9508:
9509: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopioon sijoitettavan
9510: eläinsairaalan perustamisen suunnitteluun
9511:
9512:
9513: Eduskunnalle
9514:
9515: Opetusministeriö asetti 11. 4. 1983 työryhmän toteutettavan erikoiseläinlääkäreiden koulutuk-
9516: (1984: 10) tekemään ehdotuksen Kuopion yli- seen kuuluvana erikoistumispaikkana.
9517: opiston ja eläinlääketieteellisen korkeakoulun vä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9518: lisestä yhteistyöstä sekä Kuopion yliopiston yhtey- nioittaen,
9519: teen perustettavan koetilan käytöstä. Eläinlääke-
9520: tieteellinen jatko- ja täydennyskoulutustyöryhmä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9521: toteaa 30. 3. 1984 luovutetussa mietinnössään, et- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 30.80
9522: tä Kuopion alueella tarvittaisiin koetilan lisäksi uudelle momentille 500 000 markkaa Väli-
9523: eläinsairaala ympäristön eläinlääkintähuollon eri- Suomen eläinlääkintähuollon tarpeita var-
9524: koispalveluja varten. Eläinsairaalaa, jolla voisi olla ten Kuopioon stjoitettavan eläinsairaalan
9525: yhteiset klinikkatilat eläinlääketieteellisen koeti- perustamisen suunnitteluun.
9526: lan kanssa, voitaisiin silloin käyttää mahdollisesti
9527:
9528: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
9529:
9530: Kari Rajamäki Osmo Vepsäläinen Marja-Liisa Tykkyläinen
9531: 1984 vp. 1587
9532:
9533: Raha-asia-aloite n:o 1474
9534:
9535:
9536:
9537:
9538: Rajamäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta seutukaavoi-
9539: tuksen kustannusten valtionosuuteen
9540:
9541:
9542: Eduskunnalle
9543:
9544: Seutukaavaliitto on rakennuslaissa säädetty ns. Seutukaavaliitoille voidaan rakennuslain 24 b
9545: pakollinen kuntainliitto. Seutusuunnittelun hen- §:n nojalla suorittaa tulo- ja menoarvion rajoissa
9546: kilökunta oli vuoden 1984 alussa 404 henkilöä. lisättyä valtionapua, "milloin seutukaavan laati-
9547: Niistä korkeakoulututkinnon suorittaneita oli minen on yleiseltä kannalta erityisen tarpeellista
9548: 180. taikka milloin joidenkin jäsenkuntien taloudelli-
9549: Seutukaavoituksen kokonaiskustannukset valti- nen kantokyky on erityisen heikko". Lisätty val-
9550: olle (valtionosuus) ovat kehittyneet seutusuunnit- tionapu, jota on myönnetty kahdeksalle lähinnä
9551: telutoimikunnan mietinnön (Komiteanmietintö kehitysalueella sijaitsevalle liitolle, pysyi mark-
9552: 1984:16) mukaan seuraavasti: kamääräisesti ennallaan vuosina 1978-1981 eli
9553: 420 000 markkana. Vuosien 1982-1984 tulo- ja
9554: Valtionosuus Reaali- menoarvioissa ei tähän tarkoitukseen ole ollut va-
9555: 1000 mk kehitys rattuna määrärahaa. Myöskään vuoden 1985 tulo-
9556: (1978 = 100) ja menoarvioesitykseen kyseistä valtionapua ei ole
9557: mk % koko- vuoden sisällytetty.
9558: na1sme- 1984 Tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 1985 sisältää
9559: noista rahassa 3,55% :n korotuksen (700 000 mk) seutukaavoi-
9560: 12 140 38 21 743 100 tuksen kustannuksiin. Se ei vastaa edes yleistä inf-
9561: 13 300 36 21839 100 laatiotasoa. Kun ottaa huomioon, että valtaosa
9562: 14 810 35 21830 100 seutukaavoituksen kustannuksista aiheutuu palk-
9563: 15 630 31 20 382 94 kauskustannuksista, tulisi kyseisen inflaatiotarkis-
9564: 16 760 29 19 827 91 tuksen olla 7,10% (1450000 mk). Tämäkään ei
9565: 18 277 26 19 739 91 takaisi kuin valtionavun reaalitason pysymisen sa-
9566: 19 700 27 19 700 91 malla tasolla kuin v. 1984. Koska valtiota sitovan
9567: ns. järjestelyasiakirjan sopimuksen muu.ttamiseen
9568: Henkilökunnan palkkauskustannukset ovat ei ole tarkoitus ryhtyä ainakaan seutusuunnittelua
9569: vuosina 1978-84 olleet 70-75 % liittojen koko- koskeviita osin, ehdotamme kunnioittaen,
9570: naiskustannuksista. Seutukaavaliittojen reaalikus-
9571: tannusten lisäys v. 1978-84 on johtunut pääasi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9572: assa omistukseen hankituista toimistohuoneistois- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
9573: ta. Tulevaisuudessa ne johtavat huoneistokulujen 35.30.33 kaikkiaan 21150 000 markan
9574: pienenemiseen. Valtionosuus tulisi tulo- ja me- määrärahan valtionosuudeksi seutukaavoi-
9575: noarvioehdotuksen mukaan edelleen laskemaan tuksen kustannuksiin.
9576: reaaliarvo! taan.
9577:
9578: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9579:
9580: Kari Rajamäki Mauri Pekkarinen
9581: Jussi Ranta Aarno von Bell
9582: Tuulikki Hämäläinen
9583: 1588 1984 vp.
9584:
9585: Raha-asia-aloite n:o 1475
9586:
9587:
9588:
9589: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalousoppilaitoksen
9590: suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen Enonkoskella
9591:
9592:
9593: Eduskunnalle
9594:
9595: Mikkelin läänin alueellisessa kehittämissuunni- nykyiset oppilaitokset eivät sijainniltaan, opetta-
9596: telmassa sekä läänin teollisuuspoliittisessa ohjel- javoimiltaan, välineistöltään, laitteiden ja laitos-
9597: massa ja sen jatkotyönä aloitetussa läänin kehittä- ten, oppisisällön eivätkä hallinnon osalta vastaa
9598: misprojektissa on eräänä keskeisenä toimintalinja- alan ajanmukaisen opetuksen tasoa.
9599: na korostettu pyrkimystä kaikin tavoin perustaa Mietinnön mukaisen koulutuskeskuksen tulee
9600: läänin kehittämistoimet alueen omien voimavaro- sijaita alueella, jossa koulutus parhaalla mahdolli-
9601: jen ja raaka-aineiden mahdollisimman tehokkaa- sella tavalla voidaan kytkeä kalatalouden eri osa-
9602: seen hyödyntämiseen. Alkutuotannon toimialo- alueiden kehittämiseen. Sisävesialueen kalatalou-
9603: jen kehittämistyössä tämä luontaisten edellytysten den koulutuskeskuksen sijaintipaikalta vaaditta-
9604: hyväksi käyttäminen merkitsee mm. läänin run- vat edellytykset täyttää Enonkoski, joka sijaitsee
9605: saiden vesivarojen ja kalaston tarjoamien mah- maamme tärkeimpien sisävesikalastusalueiden
9606: dollisuuksien hyödyntämistä kalatalouden kehit- keskellä. Enonkoski sijaitsee keskellä aluetta (Mik-
9607: tämiseksi. kelin, Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Kymen lää-
9608: Vesipinta-alaa Mikkelin läänissä on yli 500 000 nit), jonka osuus sisävesialueen koko ammattika-
9609: ha eli 16,6 % koko maan sisävesien pinta-alasta. lastajien määrästä on noin 60 % . Mikkelin läänin
9610: Sisävesialueen ammattikalastajista on Mikkelin osuus kalastajamääristä on mainitun alueen lää-
9611: läänin maatalouskeskuksen alueella lähes 25 % . neistä suurin. Alueen lähellä on myös valtion
9612: Nykyiset saalisarviot Mikkelin läänin alueella vuo- yleisvettä, jolloin opetukseen tärkeästi kuuluva
9613: sittain saatavasta kalasaaliista vaihtelevat 3-4 käytännön työ troolauksineen voidaan toteuttaa
9614: milj. kilon välillä. joustavasti.
9615: Läänin kalatalouden kehittäminen on tehtävä- Järjestämällä koulutusta Enonkoskella voidaan
9616: alue, joka sisältää useita toisiinsa kytkeytyviä osa- tehokkaasti kytkeä kalanviljelyn edistäminen ja
9617: kokonaisuuksia, kuten kalanviljelyn edistäminen, kalataloudellinen koulutus toteuttamalla kuntaan
9618: kalavesien hoito, kalastuksen kehittäminen, ka- rakennettavan Itä-Suomen keskuskalanviljelylai-
9619: lantuotanto, -jalostus ja -markkinointi. Tavoittee- toksen ja koulutuskeskuksen suunnittelu saman-
9620: na on kohottaa nykyinen saalismäärä yli 10 mil- aikaisesti. Myös läänissä parhaillaan toteutet-
9621: joonaan kiloon ja tämän saalismäärän mahdol- tavan luonnonravintolammikkosuunnitelman
9622: lisimman korkea-asteinen jalostaminen läänin kytkeminen koulutuksen aloittamiseen puoltaa
9623: alueella. esitettyä sijaintiratkaisua.
9624: Tärkeän osan kalatalouden kokonaisvaltaisessa Edellä olevaan perustuen ehdotamme kunnioit-
9625: kehittämistyössä muodostaa koulutuksen järjestä- tavasti,
9626: minen. Kalatalousopetustoimikunta on esittänyt
9627: mietinnössään ( 1979: 36) kalatalouden opetukses- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9628: sa rakennemuutosta, jolloin opetus käsittäisi pe- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 29.63
9629: ruskouluun pohjautuvan yksivuotisen kalatalous- uudelle momentzfle 5 5 00 000 markkaa
9630: opiston sekä erikoistumisopetusta ja myös jatko- Enonkosken kalatalousoppzfaitoksen suun-
9631: ja täydennysopetusta antavan kurssiopetuksen. nitteluun ja rakentamisen aloittamiseen.
9632: Mietinnössä on myös todettu, että kalatalouden
9633: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9634:
9635: Maija Rajantie Olavi Ronkainen
9636: Timo Kietäväinen Pentti Poutaneo
9637: Pertti Hietala
9638: 1984 vp. 1589
9639:
9640: Raha-asia-aloite n:o 1476
9641:
9642:
9643:
9644:
9645: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan sairaanhoito-
9646: oppilaitoksen lisärakennuksen rakentamisen aloittamiseksi
9647:
9648:
9649: Eduskunnalle
9650:
9651: Savonlinnassa toimiva sairaanhoito-oppilaitos Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9652: kärsii tilojen puutteesta, joka asia tietenkin vai- taen,
9653: kuttaa jokapäiväisiä toimintoja opetustyössä. Lisä-
9654: rakennuksen saaminen sairaanhoito-oppilaitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9655: välittömään läheisyyteen korjaa tilanteen useiksi 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
9656: vuosiksi eteenpäin. Valtion vuoden 1985 tulo- ja 29. 83. 74 lisäyksenä 500 000 markkaa Sa-
9657: menoarvioon lisättävä 500 000 markan määräraha vonlinnan sairaanhoito-opptfaitoksen lisä-
9658: valmiina olevien suunnitelmien ja paikallisen val- rakennuksen rakentamisen aloittamiseen.
9659: miuden ohella mahdollistaa rakennustöiden aloit-
9660: tamisen.
9661:
9662: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9663:
9664: Maija Rajantie Olavi Ronkainen Timo Kietäväinen
9665: Pertti Hietala Pirjo Rusanen Pentti Poutanen
9666:
9667:
9668:
9669:
9670: 200 4284003504
9671: 1590 1984 vp.
9672:
9673: Raha-asia-aloite n:o 1477
9674:
9675:
9676:
9677:
9678: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta tiepalvelujärjestöille tehok-
9679: kaan päivystyksen järjestämiseksi
9680:
9681:
9682: Eduskunnalle
9683:
9684: Tiepalvelun voidaan katsoa alkaneen Suomessa mien turvallisuudesta yhdessä poliisin ja mootto-
9685: olympiavuonna 1952. Silloinen Suomen Autoklu- rikerhojen kanssa. Tiepalvelumiehet ovat pitäneet
9686: bi hankki kaksi moottoripyörää ja palkkasi kaksi erilaisia kikkakursseja niille, jotka ovat kiinnostu-
9687: tiepalvelumiestä partioimaan etupäässä Helsingis- neita oman autonsa pikku vikojen ja häiriöiden
9688: tä Turkuun ja Lahteen johtavilla valtateillä. Kah- korjaamisesta ja huollosta.
9689: den vuoden kuluttua toiminta oli lopetettava kus- Tiepalvelu on monien ainesten summa: hyviä
9690: tannussyistä. neuvoja, LA-puhelinyhteys (nyt myös VHF-
9691: Vuonna 1963 tiepalvelu heräsi uudelleen. Kol- radiopuhelin) tukiasemaan ja muihin autoihin;
9692: me tuolloin toiminutta autojärjestöä, Suomen ensiaputaitoa, jota pidetään myös jatkuvasti yllä;
9693: Autoklubi, Maaseudun Autoliitto ja Yleinen Au- polttonestettä, öljyä, vettä, tarvikkeita ja varaosia.
9694: toliitto, ryhtyivät kukin erikseen kehittämään tie- Tiepalvelu perustuu vapaaehtoisuuteen. Kukin
9695: palvelutoimintaa. Tänä päivänä tiepalvelua har- tiepalvelumies auttaa pulaan joutuneita autoili-
9696: joittaa jo 6 eri vapaaehtoisjärjestöä, jotka ovat Au- joita korvauksetta omalla kustannuksellaan ja .
9697: toliitto ry:n tiepalvelu, Helsingin tiepalvelukerho vapaa-aikanaan. Tiepalvelujärjestöjen jäsenet ei-
9698: ry, Rahtarit ry:n tiepalvelujaos ry, FHRA:n tiepal- vät ota avustustyöstään mitään korvausta. Ainoas-
9699: velujaos, Suomeri Tiepalvelumies Liitto ry ja Suo- taan käytetyistä tarveaineista saadaan avun tarvit-
9700: men Tiepalvelumiehet STM ry. sijaa veloittaa.
9701: Tiepalvelumies on tietotaidon ja kalupakin yh- Jatkuvasti kohoavien polttoaine- ym. kustan-
9702: distelmä. Tiepalvelu on ennaltaehkäisevää liiken- nusten vuoksi olisi perusteltua, että valtiovalta
9703: neturvallisuustyötä. Onnettomuustapauksissa tie- avustamalla tiepalvelujärjestöjä varmistaisi tämän
9704: palvelu auttaa poliisia liikenteen ohjaamisessa, kasvavissa liikennemäärissä yhä tarpeellisemmaksi
9705: ensiavun ja loukkaantuneiden kuljetuksen järjes- käyvän toiminnan jatkuvuuden.· ·
9706: telyssä, vahingoittuneen ajoneuvon siirtämisessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9707: jne. Tiepalvelumiehiin saa yhteyden myös poliisin taen,
9708: ja palokunnan kautta, sillä näillä on tiepalvelu-
9709: miesten puhelinnumerot. Viime vuosina on tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9710: palvelutoiminta saanut varsin merkittävän sijan 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
9711: monien urheilukilpailujen viestityksen ja myös 31. 99.40 600 000 markkaa tiepalvelujär-
9712: järjestysmiestehtävien hoitamisessa. Tiepalvelu- jestözlle tehokkaan päivystyksen järjestä-
9713: järjestöt ovat vastanneet turvallisuusviestinnän li- miseksi.
9714: säksi ympäri Suomea moottoriurheilutapahtu-
9715:
9716: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9717:
9718: Maija Rajantie Pentti Lahti-Nuuttila Arja Alho
9719: Jouko Skinnari Aimo Ajo Mikko Elo
9720: Pertti Hietala
9721: 1984 vp. 1591
9722:
9723: Raha-asia-aloite n:o 1478
9724:
9725:
9726:
9727:
9728: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta linja-auton ja yhdistelmä-
9729: ajoneuvojen kuljettajiksi aikovien soveltuvuustestien suorittami-
9730: seksi
9731:
9732: Eduskunnalle
9733:
9734: Raskaan liikenteen onnettomuudet ovat huo- Vastaavan tyyppisiä testejä tehdään ilmailulii-
9735: lestuttavasti lisääntyneet. Hyvin useasti on ollut kenteessä sekä palo-opistoon pyrkiville esimerkke-
9736: kyse kuljettajan liikennesääntöjen vastaisesta me- jä mainitaksemme. Soveltuvuustestit voitaisiin
9737: nettelystä ja piittaamattomuudesta muita tiellä suorittaa Työterveyslaitoksen toimesta.
9738: liikkujia kohtaan. Nämä onnettomuudet ovat li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9739: säksi usein tuhoisia seuraamuksiltaan niin ihmis- taen,
9740: henkien kuin aineellisten vahinkojen osalta.
9741: Liikennevakuutusyhdistys jätti 24.4.1981 lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9742: kenneministeriölle kirjelmän, jossa esitettiin mm. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
9743: linja-autonkuljettajien koulutuksen tehostamista 33.06.50 lisäyksenä 500 000 markkaa linja-
9744: ja kuljettajiksi aikovien testaamista alalle soveltu- auton ja yhdistelmäajoneuvojen kuljetta-
9745: vuuden osalta. Liikenneministeriön eri intressi- jiksi aikavien soveltuvuustestien mahdol-
9746: ryhmiltä saarnat lausunnot ko. esitykseen olivat listamiseksi.
9747: myönteiset.
9748:
9749: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9750:
9751: Maija Rajantie Pentti Lahti-Nuuttila Arja Alho
9752: Jouko Skinnari Aimo Ajo Mikko Elo
9753: Pertti Hietala
9754: 1592 1984 vp.
9755:
9756: Raha-asia-aloite n:o 1479
9757:
9758:
9759:
9760:
9761: Rajantie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömyyskas-
9762: sojen tukikassan aloituspääomaksi
9763:
9764:
9765: Eduskunnalle
9766:
9767: Työttömyysturvalainsäädännön uudistamisen sioturvajärjestelmän perusteellisen muuttumisen
9768: yhteydessä perustettavan työttömyyskassojen tuki- vuoksi näitä aiheutuvia lisäkustannuksia on hyvin
9769: kassan aloituspääomaksi olisi tarpeen saada kerta- vaikea määritellä, koska perustetiedot puuttuvat.
9770: määräraha tässä ehdotetun mukaisena. Tällä tå- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9771: voin tuenaisiin korkeiden työttömyysalojen työt- taen,
9772: tömyyskassojen toimintaa. Varovaisestikin arvioi-
9773: den ansioturvalainsäädännön toteuttamisen vuok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9774: si syntyy korkean työttömyyden vuoksi useille 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
9775: työttömyyskassoille miljoonien lisäkustannukset. 33.17.50 lisäyksenä 12 000 000 markkaa
9776: Lisäkustannuksia on erittäin vaikea lyhyellä aika- työttömyyskassojen tukikassan aloituspää-
9777: välillä sälyttää jäsenistön maksettaviksi. Lisäksi an- omaksi.
9778:
9779: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9780:
9781: Maija Rajantie Pentti Lahti-Nuuttila Arja Alho
9782: Jouko Skinnari Aimo Ajo Mikko Elo
9783: Antti Kalliomäki Pertti Hietala
9784: 1984 vp. 1593
9785:
9786: Raha-asia-aloite n:o 1480
9787:
9788:
9789:
9790:
9791: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammaliiton har-
9792: joittamaan valtakunnalliseen tutkimus- ja kokeilutoimintaan
9793:
9794:
9795: Eduskunnalle
9796:
9797: Suomen kehitysvammahuollossa on vuodesta vät syvästi ja vaikeasti kehitysvammaiset tarvitse-
9798: 1978 lähtien ollut mahdollista suorittaa valtion- vat paitsi opetussuunnitelmia, myös muuhun hoi-
9799: avustusta valtakunnalliseen tutkimus-, kokeilu- ja toon ja kuntoutukseen liittyviä menetelmiä jama-
9800: muuhun kehittämistoimintaan kehitysvammalain teriaaleja. Tämä koskee myös aikuisia vaikeasti
9801: 16 pykälän nojalla. Lain nojalla valtion tulo- ja vammaisia henkilöitä.
9802: menoarvioon on vuodesta 1978 lähtien ollut Myös kehitysvammaisten aikuisopetus (ammatil-
9803: tarkoitukseen varattu määräraha (momentti linen opetus, kansanopistot, ammatilliset kurs-
9804: 33.47.53). sikeskukset) tulee kehitysvammaisten saataville
9805: Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityksessä mo- lainsäädäntöuudisrusten myötä, ja aikuisopetuksen
9806: menttijako uusittiin ja tuon vuoden ja tulevan mahdollisuuksien käyttäminen edellyttää tutki-
9807: vuoden esityksessä varoja on varattu momentilla musta ja kokeilua.
9808: 33. 33.51 (Valtionavustus yksityisten sosiaalihuol- Varhaiskumoutuksen tavoitteena on kehittää
9809: lon palvelujen tuottajien käyttökustannuksiin). Suomen oloihin sopivia varhaiskuntoutuksen toi-
9810: Valtion tulo- ja menoarvioesityksissä on otettu mintamalleja, laatia ja julkaista niihin sopivia ma-
9811: vuosittain huomioon kustannustason nousu. Tä- teriaaleja, järjestää tarvittavaa koulutusta sekä
9812: män lisäksi on eduskunta jo kolmena vuonna hy- seurata eri mallien mukaisen toiminnan tuloksia
9813: väksynyt momentille ehdollisen määrärahan mahdollisimman toimivan järjestelyn kehittämi-
9814: (vuonna 1982 200 000 markka Kehitysvammalii- seksi. Varhaiskuntouruksen keskeisiä kysymyksiä
9815: tolle, vuonna 1983 kehitysvammahuollon tutki- on perheen tukeminen sopivin tavoin, ja siksi per-
9816: mus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaan 150 000 heiden tilanteiden ja mahdollisuuksien selvittä-
9817: markkaa ja vuodelle 1984 150 000 markkaa Kehi- minen on osa kokonaisuutta.
9818: tysvammaliitolle ). Määräraha on ollut erittäin Vanhenevien kehitysvammaisten asuminen ja
9819: merkityksellinen ja on taannut kokeilun ja kehit- elämänlaatu: Yleisen elintason ja sairaanhoidon
9820: tämisen ylläpitämisen ja tehostamisen. tason kohotessa myös kehitysvammaisten elinikä
9821: Kehitysvammaliiton tutkimusta ja kokeilua on on noussut. Tästä on seurannut mm. kotona asu-
9822: toteutettu koko ajan maan eri osissa Lapista Uu- vien kehitysvammaisten määrän kasvu ja siten
9823: dellemaalle. Sisällöllisesti on tutkittu mm. päivä- perheisiin kohdistuvien paineiden lisääntyminen.
9824: hoidon ja koulunkäynnin integraatiota, vaikea- Tilanteesta ei ole aivan tarkkaa kuvaa. Sen hank-
9825: vammaisten hoitoa ja kuntoutusta, suojatyötä ja kiminen ja ratkaisuvaihtoehtojen selvittäminen,
9826: työtoimintoja sekä asumista. Lisäksi on kyetty ko- yhdessä viranomaisten kanssa, on kolmas iso ko-
9827: koamaan kohtuullisen kattava tietopankki. Julkai- konaisuus. Tähän liittyy yleisesti asumisen vaih-
9828: susarjassa julkaistaan jatkuvasti kokeilun ja tutki- toehtojen täsmentäminen ja ratkaisuvaihtoehto-
9829: muksen tuloksia kentällä ja opiskelussa käytettä- jen kokeilu.
9830: väksi. Henkilökunnan tilanne: Kehitysvammalaitok-
9831: Lähivuosien toiminnan painopisteet ovat Kehi- sissa ja avohuollossa toimivan henkilökunnan työ-
9832: tysvammaliiton tutkimuksen ja kokeilun osalta tilanteiden ja -ehtojen, työmenetelmien ja täy-
9833: seuraavat. dennyskoulutuksen tarpeiden ja menetelmien (mm.
9834: Vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisten kuntou- videoiden käyttö) tutkiminen on osoittautunut
9835: tus ja hoito: Kun uudistetun peruskoululainsää- tarpeelliseksi mm. siksi, että avohuollon osuuden
9836: dännön perusteella pääosa kehitysvammaisista kasvaessa laitoksiin jäävät vaikeammin vammaiset
9837: siirtyy koulutuksessaan peruskouluun, jäljelle jää- ja avohuollon asiakkaiden määrät kasvavat. Ym-
9838: 1594 1984 vp. - RA n:o 1480
9839:
9840: pärivuorokautinen hoito (ml. laitoshuolto) siten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9841: vaikeutuu ja edellyttää, henkilöresurssien kehittä- nioittavasti,
9842: . mis~q Jisäksi, parantuneita menetelmiä.
9843: ~ehti:y: vammaliiton tutkimus- ja kokeilutoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9844: minnan tuloksia julkaistaan jatkuvasti noin kuu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9845: . vuodessa. Julkaisusarjassa on tä- 33.33.51 lisäyksenä 200 000 markan mää-
9846: mP<runur 26 raporttia. rärahan käytettäväksi Kehitysvammaliiton
9847: sisältää korvauksia käyttö- harjoittamaan valtakunnalliseen tutkimus-
9848: henkilökuntamäärää ei kas- ja kokeilutoimintaan.
9849: :,.,ol~oska·,~[OJ<ekt:tt ovat kaikki määräaikaisia
9850: "ekteja.
9851:
9852:
9853:
9854: AnttiKalliomäki Kaj Bärlund
9855: Kaisa Raatikainen Jouko Skinnari
9856: 1984 vp. 1595
9857:
9858: Raha-asia-aloite n:o 1481
9859:
9860:
9861:
9862:
9863: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan sairaanhoito-oppi-
9864: laitoksen laajennuksen suunnittelua varten
9865:
9866:
9867: Eduskunnalle
9868:
9869: Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitos on siir- nuksen tilat ovat tämän jälkeen täysin riittämättö-
9870: tymässä keskiasteen uudistussuunnitelmien mu- mät ja monessa suhteessa myös puutteelliset. Lap-
9871: kaisesti uuteen koulutusjärjestelmään. Tämä mer- peenrannan sairaanhoito-oppilaitoksen laajennus
9872: kitsee koulutusaikojen huomattavaa pitenemistä, on siten käynyt välttämättömäksi.
9873: opiskelijaryhmien ja -määrien lisääntymistä sekä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9874: tämän seurauksena tilantarpeen kasvua. taen,
9875: Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitoksessa
9876: opiskelee tällä hetkellä noin 400 terveydenhuol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9877: toalan ammattiin valmistuvaa opiskelijaa. Koulu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
9878: uudistuksen toteuduttua opiskelijamääräksi on 29.83.74 lisäyksenä 500 000 markan mää-
9879: suunniteltu noin 600 opiskelijaa. Kun opiskelija- rärahan Lappeenrannan sairaanhoito-
9880: ryhmiä oppilaitoksessa on tällä hetkellä 15, niitä oppilaitoksen laajennuksen suunnittelu-
9881: koulu-uudistuksen toteuduttua on lähes 30. työtä varten.
9882: Alunperin 200 opiskelijalle suunnitellun raken-
9883:
9884: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9885:
9886: Jussi Ranta
9887: 1596 1984 vp.
9888:
9889: Raha-asia-aloite n:o 1482
9890:
9891:
9892:
9893:
9894: Ranta ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta saimaanhyljekan-
9895: nan hoitoon ja saimaanhylkeen aiheuttamien vahinkojen korvaa-
9896: miseen
9897:
9898: Eduskunnalle
9899:
9900: Saimaanhylje on kansainvälisestikin arvioiden verkkokalastus, ympäristömyrkyt, jääliikenne,
9901: suurharvinaisuus, jonka elossa säilyminen riippuu Saimaan poikkeusjuoksutukset jne.
9902: yksinomaisesti suomalaisista suojelutoimista. Jäljempänä tehtävän ehdotuksen hyväksymisen
9903: Vaikka saimaanhylje rauhoitettiin asetuksella jo myötä voitaisiin momentilta 30.35.41 vastaavasti
9904: vuonna 1955, kanta on senkin jälkeen vähentynyt vähentää 300 000 markkaa.
9905: erittäin selvästi ja nopeasti. Pelkkä passiivinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9906: rauhoittaminen ei ole riittänyt turvaamaan hyl- taen,
9907: keen säilymistä Saimaassa. Maailman Luonnon
9908: Säätiön Suomen rahaston Saimaanhyljetyöryhmä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9909: yhdessä Joensuun yliopiston biologian laitoksen ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
9910: · eräiden muiden tahojen kanssa on selvittänyt sai- 30.35.42 lisäyksenä 650 000 markkaa sai-
9911: maanhyljekannan pienenemisen syitä vuodesta maanhyljekannan hoitoon ja saimaanhyl-
9912: 1979lähtien ja kehittänyt aktiivisia suojelukeinoja keen aiheuttamien vahinkojen korvaami-
9913: hyljekannan pelastamiseksi. Nykyisin jäljellä ole- seen.
9914: via noin 140 hyljettä uhkaavat yhä lisääntyvät
9915:
9916: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9917:
9918: Jussi Ranta Arja Alho Antti Kalliomäki
9919: Kari Rajamäki Jukka Mikkola Tuulikki Hämäläinen
9920: Riitta Uosukainen
9921: 1984 vp. 1597
9922:
9923: Raha-asia-aloite n:o 1483
9924:
9925:
9926:
9927:
9928: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Haapajärven kunnostamiseksi
9929:
9930:
9931:
9932: Eduskunnalle
9933:
9934: Lappeenrannan Haapajärvi kuuluu Suomen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9935: kymmenen parhaan lintujärven joukkoon. Jäteve- taen,
9936: det ovat pilanneet järveä ja aiheuttavat myös
9937: luonnon saastumisen lisäksi oleellista haittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9938: alueen pysyvälle asutukselle. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
9939: Lappeenrannan kaupunki on yhdessä Kymen 30.40. 77 lzsäyksenä 1 000 000 markan
9940: vesipiirin kanssa selvittänyt Haapajärven kunnos- määrärahan Haapajärven kunnostamzsek-
9941: tusvaihtoehtoja. Järven tilan parantamista on pi- sz.
9942: dettävä kiireellisenä toimenpiteenä.
9943:
9944: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9945:
9946: Jussi Ranta
9947:
9948:
9949:
9950:
9951: 201 4284003504
9952: 1598 1984 vp.
9953:
9954: Raha-asia-aloite n:o 1484
9955:
9956:
9957:
9958:
9959: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Saimaan vesistöalueen piensata-
9960: maverkon kehittämiseksi
9961:
9962:
9963: Eduskunnalle
9964:
9965: Suur-Saimaan alue muodostaa virkistysveneilyn Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9966: kannalta monipuolisen kokonaisuuden. Jotta ve- taen,
9967: neily voisi tapahtua turvallisesti ja ympäristöä haa-
9968: voittamatta, Saimaalla tulisi kehittää erityistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9969: piensatamaverkkoa. Uusia laitureita asianmukaisi- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9970: ne lisävarusteineen tarvittaisiin risteilyliikenteen, 31.27. 77 lisäyksenä· 500 000 markan mäå·-
9971: veneilyn, kalastuksen ja virkistäytymisen tarpei- rärahan Saimaan vesistöalueen piensata-
9972: siin erityisesti Ruokolahden, Taipalsaaren, Savi- maverkon kehittämiseksi.
9973: taipaleen ja Suomenniemen kuntiin.
9974:
9975: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
9976:
9977: Jussi Ranta
9978: 1984 vp. 1599
9979:
9980: Raha-asia-aloite n:o 1485
9981:
9982:
9983:
9984:
9985: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Kutilan kanavan suunnittelemi-
9986: seksi
9987:
9988:
9989: Eduskunnalle
9990:
9991: Etelä-Saimaan alue muodostaa matkailun ja ve- sen huolellista suunnittelemista, sillä epätyydyttä-
9992: neilyn kannalta erittäin tärkeän sisävesialueen. vä ratkaisu heikentäisi alueella kalastusmahdolli-
9993: Saimaa on kuitenkin pahoin saastunut eteläisim- suuksia, häiritsisi loma-asutusta ja saattaisi aiheut-
9994: män alueen osalta, mikä heikentää Suur-Saimaan taa vesistöolosuhteissa kielteisiä muutoksia.
9995: alueen matkailullista vetovoimaa. Nykyiset Suur- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9996: Saimaalle johtavat väylät ovat myös pitkiä ja toi- taen,
9997: saalta eräissä tuuliolosuhteissa ne eivät ole suojai-
9998: sia. Veneilyn ja matkailun edistämiseksi olisikin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9999: perusteltua rakentaa Taipalsaaren kunnan alueella 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
10000: Rehulan kylässä kanava yhdistämään Pien- 31.27.771isäyksenä 500000 markan mää-
10001: Saimaata ja Suur-Saimaata toisiinsa. Tämä hanke rärahan Kutzlan kanavan suunnittelemi-
10002: on kulkenut Kutilan kanavan nimellä. seen.
10003: Hankkeen toteuttaminen edellyttää kuitenkin
10004:
10005: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10006:
10007: Jussi Ranta
10008: 1600 1984 vp.
10009:
10010: Raha-asia-aloite n:o 1486
10011:
10012:
10013:
10014:
10015: Ranta: Korotetun määrärahan osoittamisesta koululaiskuljetuskor-
10016: vauksiin
10017:
10018:
10019: Eduskunnalle
10020:
10021: Koululaiskuljetuskorvaukset ovat siirtymassa haa edellä esitettyihin koululaiskuljeruskorvauk-
10022: kouluhallinnon alalta liikenneministeriölle siten, siin, on todennäköistä, että monia haja-asutus-
10023: että muutos toteutetaan asteittain niin, että luku- alueille tärkeitä linjavuoroja jää korvauksista pait-
10024: vuoden 1983-84 alussa siirtyivät Kuopion ja La- si, mikä edistää ko. alueen joukkoliikennepalvelu-
10025: pin läänit uuden järjestelmän piiriin. Vähitellen jen lopullista lakkauttamista. On vielä huomatta-
10026: tullaan kohti etelää siten, että vuoden 1986 syk- va, että ensi lukuvuoden alusta siirtyy uuden jär-
10027: systä alkaen kaikkien läänien koululaiskuljetus- jestelmän piiriin jo ennestään taloudellisesti hei-
10028: korvaukset käsiteltäisiin liikenneministeriössä. koilla olevia läänejä.
10029: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
10030: 1985 on varattu näitä koululaiskuljetuskorvauksia taen,
10031: varten 26,3 miljoonaa markkaa. Määrä on riittä-
10032: mätön kattamaan jo .korvausta vaille jääneiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10033: vuorojen lisäksi uusien läänien koululaisvuoroja. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10034: Niitä on näissä kahdeksassa läänissä arvion mu- 31.99.32 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
10035: kaan noin 200 edestakaista vuoroa. koululatskuljetuskorvauksiin.
10036: Mikäli valtion budjettiin ei saada lisämäärära-
10037:
10038: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10039:
10040: Jussi Ranta
10041: 1984 vp. 1601
10042:
10043: Raha-asia-aloite n:o 1487
10044:
10045:
10046:
10047:
10048: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden musiikkioppilai-
10049: tosten saamiseksi lakisääteisen valtionavun piiriin
10050:
10051:
10052: Eduskunnalle
10053:
10054: Musiikkioppilaitosten valtionavustuksista anne- set edellytykset täyttävät Pohjois-Helsingin, Val-
10055: tun lain {147 /68, muut. 1076/75 ja 935/82) mu- keakosken ja Kemijärven musiikkioppilaitokset,
10056: kaan valtionavustusta voidaan myöntää niille mu- joita kouluhallitus on puoltanut hyväksyttäväksi
10057: siikkioppilaitoksille, joiden antama opetus on lakisääteisen valtionosuuden piiriin. Nämä mu-
10058: maan musiikkiopetuksen kannalta tarkoituksen- siikkioppilaitokset ovat myös alueellisesti hyvin si-
10059: mukaista. Lisäksi musiikkioppilaitosten tulee täyt- joittuneet.
10060: tää yleiset edellytykset. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10061: Valtion tulo- ja menoarvion momentilla taen,
10062: 29.90. 54 oli vuonna 1983 7 000 000 markan mää-
10063: räraha musiikkioppilaitosten ja musiikin keskias- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10064: teen ammatillisen koulutuksen valtionapuun, 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10065: vuonna 1984 oli määräraha 5 000 000 markkaa ja 29.90.54 lisäyksenä 1000000 markkaa
10066: vuodelle 1985 on esitetty 1 000 000 markan mää- Valkeakosken, Pohjois-Helsingin ja Kemi-
10067: rärahaa. järven musiikkioppilaitosten saamiseksi la-
10068: Uusia musiikkioppilaitoksia tulisi saada lakisää- kisääteisen valtionavun piiriin 1. 8. 1985
10069: teisen valtionosuuden piiriin. Lain mukaiset ylei- lähtien.
10070:
10071: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10072:
10073: Jorma Rantanen Paavo Lipponen
10074: 1602 1984 vp.
10075:
10076: Raha-asia-aloite n:o 1488
10077:
10078:
10079:
10080:
10081: Rantanen: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken-Pälkäneen tien
10082: perusparantamiseen
10083:
10084:
10085: Eduskunnalle
10086:
10087: Valkeakoskelta Pälkäneen suuntaan liikenne on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10088: vilkasta ja tieosuus tulee säilymään merkittävänä. taen,
10089: tulevaisuudessakin ainoana tieyhteytenä tähän
10090: suuntaan. Asutuksen määrän lisääntyminen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10091: kasvava liikennetiheys, erityisesti puutavaran osal- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10092: ta, ovat asettaneet kyseisen tieosuuden suurelle ra- 31.24. 77 lisäyksenä 1500 000 markan
10093: situkselle. Valkeakosken-Pälkäneen tieosuuden määrärahan Valkeakosken-Pälkäneen
10094: perusparantaminen on välttämätöntä tien keston tien perusparantamisen aloittamiseksi.
10095: sekä liikenneturvallisuuden kannalta.
10096:
10097: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10098:
10099: Jorma Rantanen
10100: 1984 vp. 1603
10101:
10102: Raha-asia-aloite n:o 1489
10103:
10104:
10105:
10106:
10107: Rantanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisten
10108: postivirkailijan toimien perustamiseksi
10109:
10110:
10111: Eduskunnalle
10112:
10113: Postivirkamiesten ja postimiesten palkkauspe- tuista postiapulaisista on suurin osa, eli tällä het-
10114: rusteiden selvittelytoimikunta esitti v. 1977 jättä- ~ellä vähintään 320 suorittanut postiliikennekurs-
10115: mässään mietinnössä mm., ettei postiliikenne- sm.
10116: kurssin suorittanutta henkilöä, jolta edellytetään Edellä mainitun postivirkamiesten ja postimies-
10117: alan teoreettista hallitsemista, tule pitää postiapu- ten palkkausperusteiden selvittelytoimikunnan
10118: laisen tai postiliikenneoppilaan vakanssilla. asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi ja ottaen
10119: Lisäksi on todettava, että suoritettujen tutki- huomioon edellä esitetyt perusteet valtion vuoden
10120: musten mukaan henkilöstön vaihtuvuus sijaisteh- 1985 tulo- ja menoarviossa olisi perustettava 320
10121: tävissä tällä hetkellä on esim. Helsingin postipii- ylimääräistä postivirkailijan A 5 tointa. Vastaavas-
10122: rissä yli 70 %, mikä johtuu suurimmaksi osaksi ti voidaan lakkauttaa 320 postiapulaisen A 3 toin-
10123: vakanssien puutteesta. Tästä vaihtuvuudesta ai- ta.
10124: heutuu laitokselle useamman miljoonan markan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10125: tappiot vuositasolla.
10126: Vuoden 1984 valtion virkaluettelon mukaan ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10127: ylimääräisiä postiapulaisen toimia on yhteensä 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10128: 557 kappaletta. Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa 31.94.011isäyksenä 650000 markkaa käy-
10129: niitä esitetään lakkautettavaksi 100 kappaletta, jo- tettäväksi 320 ylimääräisen postivirkatltjan
10130: ten jäljelle jää vielä 45 7 kappaletta. Edellä maini- A 5 toimen perustamiseen.
10131:
10132: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10133:
10134: Jorma Rantanen Riitta Järvisalo-Kanerva Aarno von Bell
10135: 1604 1984 vp.
10136:
10137: Raha-asia-aloite n:o 1490
10138:
10139:
10140:
10141:
10142: Rantanen: Määrärahan osoittamisesta valtion Forssan virastotalon
10143: muutoshankkeeseen
10144:
10145:
10146: Eduskunnalle
10147:
10148: Forssan virastotalon muutoshanke on ollut vi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10149: reillä jo pitkään. Posti- ja telelaitoksen toiminnot taen,
10150: ovat pahasti hajallaan ja tilanpuute on huutava.
10151: Laajennusmahdollisuudet voitaisiin kitkattomasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10152: käyttää hyväksi, koska rakennusoikeutta on jäljel- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10153: lä tontilla, jossa nykyinen kiinteistö sijaitsee. Ti- 31.94.70 2 000 000 markkaa valtion
10154: lanpuutteen lisäksi myös sosiaalitiloissa on paran- Forssan virastotalon muutostöiden aloitta-
10155: tamisen varaa. miseksi.
10156:
10157: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10158:
10159: Jorma Rantanen
10160: 1984 vp. 1605
10161:
10162: Raha-asia-aloite n:o 1491
10163:
10164:
10165:
10166:
10167: Rantanen: Määrärahan osoittamisesta Vallonjärven ja Saarioisjärven
10168: hankkimiseksi luonnonsuojelualueiksi
10169:
10170:
10171: Eduskunnalle
10172:
10173: Ympäristöpolitiikka on tOimintaa ympanston Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10174: suojelemiseksi ja kehittämiseksi. Luonnonsuoje- taen,
10175: lulla säilytetään luonnon toimintakyky ja vaali-
10176: taan häviämässä olevia maa- ja vesistöalueita. Val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10177: keakosken kaupungin alueella sijatsevat Vallon- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10178: järvi sekä entisen Sääksmäen kunnan alueella Saa- 35.20.88 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
10179: rioisjärvi ovat arvokkaita lintujärviä. Näiden jär- Valkeakosken alueella szj'aitsevien Valion-
10180: vien ja ranta-alueiden säilyttäminen luonnontilai- järven ja Saarioisjärven hankkimiseksi
10181: sina antaisivat mahdollisuuden kuntalaisille ja eri- luonnonsuojelualueiksi.
10182: tyisesti lintuharrastajille ulkoiluun, eläin- ja kasvi-
10183: tieteen tutkimustyöhön ja harrastukseen.
10184:
10185: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
10186:
10187: Jorma Rantanen
10188:
10189:
10190:
10191:
10192: 202 4284003504
10193: 1606 1984 vp.
10194:
10195: Raha-asia-aloite n:o 1492
10196:
10197:
10198:
10199:
10200: Ratu: Määrärahan osoittamisesta Kehitysaluerahastolle keksintöjen
10201: teolliseen hyödyntämiseen
10202:
10203:
10204: Eduskunnalle
10205:
10206: Kehitysalueitten autlottumisen välttämiseksi keksijöitä pitäisi aina auttaa ja tukea. Ht.hän eivät
10207: olisi erittäin tärkeätä saada niihin pienteollisuut- useinkaan ole mitään kirjanoppineita, jotka osaa-
10208: ta. Se tuskin suuressa määrin onnistuu konventio- vat täyttää kaikenmaailman ''planketteja'' sivisty-
10209: naalisen pienteollisuuden pohjalla. Siksipä olisi nein ja kultivoiduin sanakääntein, mutta heillä on
10210: kehitysalueilla tuettava kaikkea mahdollista inno- usein mitä parhaimpia oivalluksia, joita pitäisi no-
10211: vaatiota, ts. olisi tuettava kekseliäitten ihmisten peasti tukea eikä monin tavoin viivyttää tai suoras-
10212: uusien tuoteideoitten soveltamista teolliseen toi- taan tyrmätä.
10213: mintaan. Tietääkseni tällaista toimintaa Kera kyl- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10214: lä jo jonkin verran tukeekin, mutta sen olisi saata- taen,
10215: va enemmän rahaa tähän toimintaan - ja ni-
10216: menomaan momentille keksintöjen ja kaiken in- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10217: novaation tukemiseen tuotannollisessa toiminnas- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 32.49
10218: sa. Suomessa kyllä riittää aivoja, mutta tässä maas- uudelle momentzlle 100 000 markkaa Ke-
10219: sa tuetaan keksimistoimintaa vähemmän kuin hitysaluerahasto Oy:lle jaettavaksi keksi-
10220: missään teollisesti kehittyneessä maassa. Jarruja jözlle, jozlla on valmis esitys keksinnöstään,
10221: kyllä pidetään päällä esim. patentti- ja rekisteri- tuotannon alkamiseen tukemiseen taivas-
10222: hallituksessa patentteja keksinnöille haettaessa ja taavaan tarkoitukseen.
10223: maksuja niille määrättäessä ja unohdetaan, että
10224:
10225: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10226:
10227: Martti Ratu
10228: 1984 vp. 1607
10229:
10230: Raha-asia-aloite n:o 1493
10231:
10232:
10233:
10234:
10235: Ratu: Määrärahan osoittamisesta ns. Rinteen työllistämiskokeilun
10236: ulottamiseksi keksijätoiminnan tukemiseen
10237:
10238:
10239: Eduskunnalle
10240:
10241: Ns. Rinteen mallin avulla suoritetaan maassam- tueta, joten tässä avautuisi yksi tie tilanteen hel-
10242: me työttömyyden vähentämiseen tähtääviä toi- pottamiseen.
10243: menpiteitä. Eräs näkökohta voitaisiin tätä mallia Edellä olevan prusteella ehdotan kunnioittaen,
10244: sovellettaessa ottaa myös huomioon: jos kokeilu-
10245: alueilla on keksijöitä, joilla on käytäntöön so- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10246: veltuvia keksintöjä, uusia työideoita tai muu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
10247: ta vastaavaa, pitäisi ne voida ottaa huomioon. 34.50.44 lisäyksenä 50 000 markkaa Rin-
10248: Se merkitsee, että käytännön keksintö- ja idea- teen työllistämiskokeilun ulottamiseksi
10249: ihmisille pitäisi antaa mahdollisuudet yrittää sellaisten keksintöjen ja ideoiden tukemi-
10250: antamalla heille rahaa tietyin edellytyksin. Ei- seen, jozlla olisi selvästi työllistävää vaiku-
10251: pä keksijöitä maassamme muutenkaan suuresti tusta.
10252:
10253: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10254:
10255: Martti Ratu
10256: 1608 1984 vp.
10257:
10258: Raha-asia-aloite n:o 1494
10259:
10260:
10261:
10262:
10263: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Jokilaak-
10264: sojen musiikkioppilaitoksen kustannuksiin
10265:
10266:
10267: Eduskunnalle
10268:
10269: Oulun lääniin Kala- ja Pyhäjokilaaksoon perus- jolloin toimintapohjaa voidaan laajentaa muuta-
10270: tettiin jo 60-luvun lopulla musiikkiopisto palvele- mien kuntien toivomusten mukaisesti.
10271: maan jokilaaksojen korkeampitasoisen musiikin- Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee se, ettäJoki-
10272: opetuksen tarpeita. Kuntainliiton jäseniksi tulivat laaksojen musiikkiopiston kuntainliiton kaikki jä-
10273: Nivalan, Haapaveden, Pyhäjärven, Kärsämäen ja senkunnat kuuluvat ensimmäiseen kantokyky-
10274: Merijärven kunnat sekä Haapajärven ja Oulaisten luokkaan. Opistolla on vahvoja näyttöjä opetuk-
10275: kaupungit. Musiikkiopiston nimeksi päätettiinJo- sensa korkeasta tasosta ja sen toimintaedellytykset
10276: kilaaksojen musiikkiopisto ja kotipaikaksi Nivalan paranevat lähitulevaisuudessa huomattavasti, kun
10277: kunta. se saa tilat Nivalan kirjasto-musiikkiopistokombi-
10278: Opistossa on oppilaspaikkoja 234. Opettajia on naatissa.
10279: 30, joista päätoimisia rehtorin lisäksi kuusi kappa- Keväällä 1983 Rantsilan ja Vihannin kunnat
10280: letta. Oppilaspaikkojen lisäksi musiikkileikkikou- anoivat pääsyäJokilaaksojen musiikkiopiston kun-
10281: lulaisia eri jäsenkunnissa lukuvuonna 1983-84 tainliiton jäseneksi. Myös Piippolan, Pulkkilan ja
10282: oli 124 kappaletta. Pyhännän kunnat ovat olleet kiinnostuneita va-
10283: Jäsenkuntien kansalaisopistoissa opiskeli viime raamaan oppilaspaikkoja Jokilaaksojen musiikki-
10284: lukuvuonna musiikkia yhteensä 2 082 opiskelijaa, opiston kuntainliitosta. Vaikka Jokilaaksojen mu-
10285: joista alle 16-vuotiaita oli 1 164 opiskelijaa, eikä siikkiopiston kuntainliiton liittohallitus on suh-
10286: kaikkia halukkaita pystytty sijoittamaan. Musii- tautunut myönteisesti Siikalatvan kuntien jäsen-
10287: kinopetustoimikunnan mietinnön (1974/ 139) hakemuksiin, sillä ei ole ollut edellytyksiä nykyi-
10288: mukaan noin 3 % :n 6-25-vuotiaista tulisi saada sen harkinnanvaraisen valtionavun puitteissa laa-
10289: musiikin opistotasoista opetusta. Jokilaaksojen jentaa toimintaansa. Laajennus nostaisi nykyisten
10290: musiikkiopiston ulkopuolelle jääneet eräät kun- jäsenkuntien kustannuspaineet kohtuuttomiksi.
10291: nat ovat anoneet jäsenyyttä, mutta nykyisessä ta- Jäseniksi pyrkivätkin Kairanmaan kunnat ovat
10292: loudellisessa tilanteessa on ollut pakko antaa kiel- kovin vähävaraisia eivätkä ne voi saada omilla
10293: tävä vastaus. alueillaan yhteistoiminnankaan kautta korkeata-
10294: Kuntainliiton jäsenkunnat käyttivät musiikki- soista musiikinopetusta. Kun toisaalta nykyinen
10295: opiston toimintaan vuonna 1983 1 010 244 mk. kuntainliittokaan ei voi ottaa heitä vastaan ilman
10296: Tämän lisäksi saatiin vuonna 1983 valtion harkin- valtiovallan lakisääteisyyttä vastaavaa valtionavus-
10297: nanvaraista apua vain 105 000 mk ja lisäksi opis- tusta, tilanne on taloudellisesti kestämätön.
10298: ton kotikunnan muuta toimintaa tukevaa apua eri Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10299: muodoissa. nioittaen,
10300: Opetusministeriön asettama musiikkioppilas-
10301: lautakunta on tarkastuskertomuksessaan 6.4.1984 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10302: ilmoittanut, että toiminta-alueen väestöpohja, 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10303: noin 46 000 asukasta, voidaan periaatteessa pitää 29.90.541isäyksenä 400 000 markkaa avus-
10304: riittävänä musiikkiopistoasteen oppilaitokselle. tuksena ]okzlaaksojen musiikkiopptfaitok-
10305: Edellä mainittu väestöpohja huomattavasti laaje- sen kustannukszin.
10306: nee musiikkiopiston uusien tilojen valmistuttua,
10307:
10308: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
10309:
10310: Väinö Raudaskoski Juhani Alaranta Kalevi Mattila
10311: 1984 vp. 1609
10312:
10313: Raha-asia-aloite n:o 1495
10314:
10315:
10316:
10317:
10318: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten
10319: viljelijöiden tukemiseen
10320:
10321:
10322: Eduskunnalle
10323:
10324: Sukupolvenvaihdasten edistäminen on edel- esityksen mukaan vuonna 1985 käytettäisiin 98
10325: leen keskeisenä tavoitteena maatalouden rakenne- miljoonaa markkaa, missä lisäystä kuluvaan vuo-
10326: politiikassa. Tavoitteena on viljelijöiden keski-iän teen on 37 miljoonaa. Starttirahaa on kuitenkin
10327: alentaminen sekä perikuntien omistuksessa ole- vuonna 1984 jäänyt saamatta myös suurella osalla
10328: vien tilojen määrän vähentäminen. niistä, jotka siihen olisivat olleet oikeutettuja
10329: Viljelyksessä olevien tilojen määrä oli vuonna myöntämiskriteereiden perusteella.
10330: 1980 noin 180 000. Tilaluvun osalta on rakenne- Nämä rästit on syytä maksaa vuoden 1985 aika-
10331: politiikan tavoitteeksi asetettu tilojen lukumäärän na ja sisällyttää tähän kuluvat varat jo vuoden
10332: vähenemisen hidastaminen niin, että viljelyksessä 1985 varsinaiseen tulo- ja menoarvioon.
10333: olevien tilojen määrä olisi vuonna 1990 edelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10334: noin 150 000-160 000. taen,
10335: Rakennepolitiikan kannalta merkittävämpää
10336: onkin nuorten viljelijöiden tilanpidon jatkamisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10337: tekeminen helpommaksi. Tätä tarkoitusta varten 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
10338: käynnistettyä starttirahakokeilua on laajennettu 30.33.40 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
10339: siten, että siihen hallituksen tulo- ja menoarvio- nuorten viljelijöiden tukemiseen.
10340:
10341: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
10342:
10343: Väinö Raudaskoski Einari Nieminen Paavo Vesterinen
10344: Heikki Kokko Mikko Jokela Aapo Saari
10345: Marjatta Väänänen Kalevi Mattila Jukka Vihriälä
10346: 1610 1984 vp.
10347:
10348: Raha-asia-aloite n:o 1496
10349:
10350:
10351:
10352:
10353: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
10354: maatilatalouden kehittämisrahastoon
10355:
10356:
10357: Eduskunnalle
10358:
10359: Maatilatalouden kehittämisrahastosta suorite- räisestikin vähemmän kuin esimerkiksi vuonna
10360: taan hallituksen vuoden 1985 tulo- ja menoar- 1982. Siirtona maatilatalouden kehittämisrahas-
10361: vioesityksen perustelujen mukaan maatilalain toon hallitus esittää vuoden 1985 tulo- ja menoar-
10362: ( 188/77) mukaisesta maanostotoiminnasta ja sen vioesityksessään 480 miljoonaa markkaa, missä vä-
10363: sekä porotilalain ( 5901 69), luontaiselinkeinolain hennystä edelliseen vuoteen on 80 miljoonaa
10364: (610/84) ja kohtalain (611/84) mukaisesta lainoi- markkaa.
10365: tustoiminnasta aiheutuvat menot. Sijoitusmeno- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10366: jen lisäksi rahastosta suoritetaan suuri joukko taen,
10367: muita avustuksia ja korvauksia sekä palkkioita.
10368: Varat maatilatalouden kehittämisrahastossa ei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10369: vät ole viime vuosina kehittyneet samaa tahtia sen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
10370: tehtäväalueen laajenemisen myötä. Tätä osoittaa 30.33.60 lisäyksenä· 15 000 000 markkaa
10371: sekin, että kuluvana vuonna rahastolla arvioidaan siirtona maatilatalouden kehittämisrahas-
10372: olevan käytettävissä varoja itse asiassa markkamää- toon.
10373:
10374: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
10375:
10376: Väinö Raudaskoski Paavo Vesterineo Heikki Kokko
10377: Mikko Jokela Marjatta Väänänen Aapo Saari
10378: Kalevi Mattila
10379: 1984 vp. 1611
10380:
10381: Raha-asia-aloite n:o 1497
10382:
10383:
10384:
10385:
10386: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen rintama-
10387: lisään lisän porrastamiseen palvelusajan mukaan
10388:
10389:
10390: Eduskunnalle
10391:
10392: Rintamaveteraaneja on maassamme lähes työeläkejärjestelmän pumn muita myöhemmin
10393: 300 000. Lisäksi on yli 35 000 naista, joille on eikä heidän eläketurvansa ole ehtinyt karttua sa-
10394: myönnetty rintamapalvelustunnus. massa määrin kuin lyhyemmän palvelusajan pal-
10395: Rintamasotilaseläkettä on korotettu useaan ot- velleilla. Sama pätee mm. yrittäjäeläkettä saaviin.
10396: teeseen. Myös hallituksen esitykseen vuoden 1985 Oikeus ja kohtuus olisi, että rintamalisä porras-
10397: tulo- ja menoarvioksi liittyy esitys rintamasotilas- tettaisiin jatkossa palvelusajan mukaan. Valtion
10398: eläkkeen korotuksesta 1. 7. 1985 lähtien. varojen tarve tähän ei ole suuri ja samalla tehdään
10399: Myös rintamalisää on ajoittain korotettu. Koro- oikeutta niille, jotka kantoivat raskaimman taa-
10400: tuksissa, jotka markkamääräisestikin ovat jääneet kan maamme itsenäisyyden puolustamisessa.
10401: vähäisiksi, ei sitä paitsi ole lainkaan otettu huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10402: mioon palvelusaikaa rintamalla. Kuitenkin jotkut taen,
10403: rintamalisää saavista olivat rintamalla muutaman
10404: kuukauden, toiset 3-5 vuotta. Kaikki heistä kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10405: tenkin saavat rintamalisän samansuuruisena. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10406: Pitemmän aikaa rintamalla olleet ovat muita 33.21.52 5 000 000 markkaa ylimääräi-
10407: huonommassa asemassa siinäkin mielessä, että seksi rintamalisäksi lisän porrastamiseksi
10408: heidän työeläkkeensä on pienempi. He pääsivät palvelusajan mukaan.
10409:
10410: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
10411:
10412: Väinö Raudaskoski Einari Nieminen Paavo Vesterinen
10413: Heikki Kokko Mikko Jokela Aapo Saari
10414: Kalevi Mattila Jukka Vihriälä
10415: 1612 1984 vp.
10416:
10417: Raha-asia-aloite n:o 1498
10418:
10419:
10420:
10421:
10422: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittä-
10423: jien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
10424:
10425:
10426: Eduskunnalle
10427:
10428: Vuodelle 1984 pienynttajten vuosilomakor- ellei vuositulo ole vähintään 50 000 mk vuodessa.
10429: vauksiin oli käytettävissä varoja 16,5 milj. mk. Ottaen huomioon sen, että yrittäjällä on oltava
10430: Korvauksen saamisen ehtona oli 33 100 markan myös pääomaa liossa, muutenhan hän ei ole yrit-
10431: vuositulon alitus valtionverotuksessa ja korvauk- täjä, sekä hänen raskaan ja pitkän työpäivänsä, tä-
10432: sen suuruus oli 850 mk. Näillä perusteilla kor- hän asiantilaan olisi saatava pikaisesti korjausta.
10433: vausta sai noin 19 500 erilaista yrittäjää, autoilijoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10434: ta, kauppiaita, koneurakoitsijoita jne. taen,
10435: Korvauksen perusteena oleva rajatulo on kui-
10436: tenkin aivan liian alhainen. Se vastaa vuositulona että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10437: vain alhaisimpia työeläketuloja, joten pääosa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10438: pienyrittäjistä jää ilman korvausta rajatulon alhai- 33.57.42 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
10439: suuden vuoksi. Myös korvauksen suuruus on aivan pienyrittä;i'en vuoszlomakorvausjärjestel-
10440: alimitoitettu. Eihän yrittäjä juuri pysy yrittäjänä, män kustannuksiin.
10441:
10442: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
10443:
10444: Väinö Raudaskoski Einari Nieminen Paavo Vesterineo
10445: Heikki Kokko Mikko Jokela Marjatta Väänänen
10446: Aapo Saari Kalevi Mattila
10447: 1984 vp. 1613
10448:
10449: Raha-asia-aloite n:o 1499
10450:
10451:
10452:
10453:
10454: Raudaskoski: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan hankkimi-
10455: seksi luonnonsuojelutarkoituksiin ja luonnonsuojelualueiden
10456: rauhoittamisesta aiheutuviin korvauksiin
10457:
10458: Eduskunnalle
10459:
10460: Valtioneuvosto teki jo 1980-luvun alussa peri- hinta-arviointimenetelmineen ym. saattavat ve-
10461: aatepäätöksen kolmen valtakunnallisen luonnon- nyä yksittäistapauksissakin useiden vuosien mit-
10462: suojeluohjelman toteuttamisesta. Suojeluohjel- taisiksi. Tästä aiheutuu maanomistajalle tuntuvaa
10463: mien toteuttamisen eräänä suurimpana esteenä haittaa ja samalla erilaiset muut maankäyttömuo-
10464: on ollut luonnonsuojelualueiden ostovarojen dot vaarantavat suojeluhankkeiden toteuttamista.
10465: niukkuus. Kuluvan vuoden valtion tulo- ja me- Myös valtion maiden vaihtomahdollisuuksien
10466: noarviossa tähän tarkoitukseen on varattu 28 milj. käyttäminen suojelualueiden perustamisen yhtey-
10467: markkaa ja ensi vuodelle hallitus esittää 35 milj. dessä on ollut vaikeaa ja puutteellista, vaikka tä-
10468: markkaa. Luonnonsuojelualueiden perustamistoi- mä olisi usein edullista ja tarpeellista sekä yksityi-
10469: mikunta esitti III mietinnössään (1981:41), että sen maanomistajan että valtion talouden kannal-
10470: tulo- ja menoarvioon tulee vuosittain sisällyttää ta.
10471: silloisen rahan arvon mukaan 77 milj. markan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10472: suuruinen määräraha luonnonsuojelualueiden os- taen,
10473: toihin ja alueiden rauhoittamisesta johtuviin kor-
10474: vauksiin. Käytettävissä olevien resurssien ja todel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10475: lisen tarpeen epäsuhde on näin ollen edelleen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10476: erittäin suuri. 35.20.88 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
10477: On myös ilmeistä, että suojelualueiden hankin- maan hankkimiseen ja korvaukszin luon-
10478: taan ei ole käytettävissä riittävästi henkilöresursse- nonsuojelutarkoituksissa.
10479: Ja, jolloin kauppaneuvottelut niihin liittyvine
10480:
10481: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
10482:
10483: Väinö Raudaskoski
10484:
10485:
10486:
10487:
10488: 203 4284003504
10489: 1614 1984 vp.
10490:
10491: Raha-asia-aloite n:o 1500
10492:
10493:
10494:
10495:
10496: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
10497: pienten vuokra-asuntojen hankkimiseen
10498:
10499:
10500: Eduskunnalle
10501:
10502: Vuokra-asuntojen tuotanto ei viime vuosina ole varaa omaan asuntoon eikä suureen vuokra-
10503: vastannut tämän asumismuodon kysyntää. Vapaa- asuntoon, joka mahdollisesti olisi tarjolla.
10504: rahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta on vähen- Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
10505: tynyt jyrkästi. Samanaikaisesti valtion pyrkimyk- vioksi vuodelle 1985 on esitetty avustuksiin kun-
10506: set supistaa asuntomäärärahoja ovat heijastuneet nille vuokra-asuntojen hankkimista varten tai
10507: myös aravavuokra-asuntojen tuotantoon sen odo- muuhun asuntotuotantolain 5 §:ssä tarkoitettujen
10508: tettua voimakkaampana laskuna. Tässä tilanteessa henkilöiden asunto-olojen parantamiseen 8 mil-
10509: on esitetty, että kuntien tulisi ilman valtion tukea joonaa markkaa. Vuokra-asuntopulan ja erityisesti
10510: hankkia nykyistä selvästi enemmän vuokra- pienten vuokra-asuntojen kysynnän edellyttämä
10511: asuntoja. Käytännössä tämä järjestely ei esimer- määrärahojen tarve olisi kuitenkin huomattavasti
10512: kiksi verotuksellisista syistä olisi välttämättä perus- suurempt.
10513: teltua. Rasitus kohdistuisi myös niiden kuntien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10514: veronmaksajiin, joissa pienituloisia asunnontarvit- taen,
10515: sijoita on. Kyseessä on kuitenkin valtakunnallises-
10516: tikin merkittävä ongelma, josta on tunnettava yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10517: teisvastuuta. 1985 tulo- fa menoarvioon momentzlle
10518: Erityisesti tällä hetkellä on pulaa pienistä 35.45.32 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
10519: vuokra-asunnoista. Näitä tarvitsisivat mm. opiske- avustuksena kunnzlle vuokra-asuntofen
10520: lijat ja muut pienituloiset kuntalaiset, joilla ei ole hankkimista varten.
10521:
10522: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
10523:
10524: Väinö Raudaskoski Einari Nieminen Paavo Vesterinen
10525: Mikko Jokela Aapo Saari Kalevi Mattila
10526: Jukka Vihriälä
10527: 1984 rd. 1615
10528:
10529: Finansmotion nr 1501
10530:
10531:
10532:
10533: Rehn m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för FN:s harnnfond
10534: (UNICEF)
10535:
10536:
10537: Tili Riksdagen
10538:
10539: Katastrofen i Mrika, främst orsakad av långva- göras blir förverkligat. Utrikesministeriet har i
10540: rig torka, har visat sig vara svårare än man även sitt förslag tili regeringen ökat anslaget för UNI-
10541: enligt pessimistiska beräkningar kunnat förutse. CEFs verksamhet från 35 milj. mark 1984 tili 44
10542: Dess verkningar även med en gynnsammare kli- milj. mark för detta år. Beloppet fastställdes
10543: matutveckling beräknas sträcka sig kanske 10 år dock av regeringen tili 40 milj. mark. Utrikesmi-
10544: framåt i tiden. Därför kommer all den hjälp som nisteriet hade klara motiveringar för att avhjälpa
10545: kanaliseras tili Afrika i hög grad att åtgå tili den brist på resurser som existerar för livsviktiga
10546: avhjälpande av den akuta nöden, och långsikti- projekt i sitt förslag.
10547: gare projekt kan i vissa fall avstanna. Med anledning av det ovanstående föreslås
10548: Detta gäller framförallt projekt som siktar tili därför vördsamt,
10549: en skolning av bl.a. kvinnorna, vilka anses vara i
10550: en fuliständig nyckelstälining för att minska
10551: barndödligheten i Afrika, och råda bot på sjuk- att Riksdagen i statsförslaget för Jr
10552: domar framkallade av brist på primärhygien. 1985 pJ moment 24.30.66 i tillägg upp-
10553: UNICEF har färdiga program och fuliständig tar 4 000 000 mark att anviindas for UNI-
10554: bedredskap att verka för dessa livsviktiga projekt,
10555: CEFs verksamhet, så att hela beloppet för
10556: UNICEF utgör 44 milj. mark.
10557: brist på medel gör dock att inte allt som kunde
10558:
10559: Helsingfors den 26 september 1984
10560:
10561: Elisabeth Rehn Håkan Malm Håkan Nordman
10562: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert Ole Norrback
10563: 1616 1984 vp.
10564:
10565: Raha-asia-aloite n:o 1501 Suomennos
10566:
10567:
10568:
10569:
10570: Rehn ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n lastenrahas-
10571: tolle (UNICEF)
10572:
10573:
10574: Eduskunnalle
10575:
10576: Ensi sijassa pitkäaikaisen kuivuuden aiheutta- olevaa voida toteuttaa. Ulkoministeriö on halli-
10577: ma katastrofi Afrikassa on osoittautunut pessi- tukselle tekemässään ehdotuksessa lisännyt UNI-
10578: mistisimpiäkin arvioita vaikeammaksi. Sen vaiku- CEFin toimintaa varten otettavia määrärahoja
10579: tusten arvellaan suotuistenkin sääolosuhteiden vuoden 1984 35 miljoonasta markasta 44 miljoo-
10580: vallitessa ulottuvan ehkä kymmenen vuoden pää- naan markkaan vuodelle 1985. Määräraha vahvis-
10581: hän. Tästä syystä tulee suuri osa kaikesta Afrik- tettiin hallituksessa kuitenkin 40 miljoonaksi
10582: kaan suunnatusta avusta kulumaan välittömän markaksi. Ulkoministeriön ehdotuksen selvät pe-
10583: hädän torjumiseen ja pitkän tähtäyksen hankkeet rustelut tarkoittivat elintärkeitä hankkeita varten
10584: voivat eräissä tapauksissa keskeytyä. tarvittavien varojen puutteen lieventämistä.
10585: Tämä koskee ennen kaikkea hankkeita, joiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
10586: tarkoituksena on mm. naisten koulutus, sillä oittavasti,
10587: naisten katsotaan olevan täysin avainasemassa
10588: Afrikan lapsikuolleisuuden vähentämisen ja al- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10589: keishygienian puutteesta johtuvien sairauksien 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10590: torjumisen suhteen. UNICEFilla on valmiit oh- 24.30.66 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
10591: jelmat ja täysi valmius toimia näiden elintärkei- UNICEFin toimintaa varten, jolloin koko
10592: den hankkeiden toteuttamiseksi; varojen puut- UNICEFzlle osoitettava määräraha olisi
10593: teesta johtuu kuitenkin, ettei kaikkea tehtävissä 44 000 000 markkaa.
10594:
10595: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
10596:
10597: Elisabeth Rehn Håkan Malm Håkan Nordman
10598: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert Ole Norrback
10599: 1984 rd. 1617
10600:
10601: Finansmotion nr 1502
10602:
10603:
10604:
10605:
10606: Rehn m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för redigering av
10607: svenskspråkiga taltidningar för synskadade
10608:
10609:
10610: Tili Riksdagen
10611:
10612: Moment 29.5 7. 59 i statsförslaget upptar stats- behov finns att ytterligare ge möjligheter för
10613: understöd för ordnande av tidningsservice för denna utomordentligt viktiga serviceform för
10614: blinda. Av detta moments totalbelopp har handikappade.
10615: 250 000 mark reservarats för redigering av taltid- Med anledning av det ovan anförda föreslås
10616: ningar för svenskspråkiga synskadade. Detta be- därför vördsamt,
10617: tyder ett glädjande tillskott i de budgeterade
10618: medlen för föregående år, 220 000 mark. att Riksdagen i statsförslaget för år
10619: Kostnadsstegringen inom denna sektor sväljer 1985 på moment 29.57.59 i tillägg upp-
10620: dock i ston sett hela ökningen, samtidigt har tar 20 000 mark för redigering av svensk-
10621: taltidningarnas efterfrågan blivit allt större, och språkiga taltidningar /ör synskadade.
10622:
10623: Helsingfors den 27 september 1984
10624:
10625: Elisabeth Rehn Håkan Malm Håkan Nordman
10626: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert Ole Norrback
10627: 1618 1984 vp.
10628:
10629: Raha-asia-aloite n:o 1502 Suomennos
10630:
10631:
10632:
10633:
10634: Rehn ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisten
10635: äänilehtien toimittamiseen
10636:
10637:
10638: Eduskunnalle
10639:
10640: Valtion tulo- ja menoarvion momentille maksi ja tarvetta on edelleen lisätä tätä vammais-
10641: 29.57.59 on otettu valtionapu sokeain lehtipalve- ten kannalta erittäin tärkeätä palvelumuotoa.
10642: lun järjestämiseen. Tämän momentin kokonais-
10643: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10644: määrärahasta on 250 000 markkaa tarkoitettu
10645: nioittavasti,
10646: ruotsinkielisten näkövammaisten äänilehtien toi-
10647: mittamiseen. Tämä merkitsee ilahduttavaa lisäys-
10648: tä edellisen vuoden tulo- ja menoarvioon otet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10649: tuun määrään, joka oli 220 000 markkaa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
10650: Tämän sektorin kustannusten nousu nielaisee 29.57.59 lisäyksenä 20 000 markkaa nä-
10651: kuitenkin suurin piirtein koko lisäyksen samalla kövammaisille tarkoitettujen ruotsinkie-
10652: kun äänilehtien kysyntä on tullut yhä suurem- listen äänilehtien toimittamiseen.
10653:
10654: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
10655:
10656: Elisabeth Rehn Håkan Malm Håkan Nordman
10657: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert Ole Norrback
10658: 1984 rd. 1619
10659:
10660: Finansmotion nr 1503
10661:
10662:
10663:
10664:
10665: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för materialanskaffningar tili
10666: Föreningen för Nylandsk Hemslöjd
10667:
10668:
10669: Tili Riksdagen
10670:
10671: Föreningen för Nyländsk Hemslöjd r.f. har per är såväl yrkesutövare som amatörer, företag,
10672: grundats år 1982, och åtnjuter sedan 1.1.1984 organisationer som vill utveckla sin hemslöjds-
10673: statsstöd för sin verksamhetsledares löneutgifter. verksamhet.
10674: Föreningens mål är att inom sitt verksamhets- För rådgivningen behövs dock åskådningsma-
10675: område som utgörs av de svenska och tvåspråkiga terial och verktyg, och detta saknar föreningen
10676: kommunerna i Nylands Iän, jämte Pyttis kom- som arbetat med en synnerligen blygsam budget.
10677: mun, befrämja hemslöjdens och hantverkets all- Som en första start varefter föreningen kan själv
10678: männa förutsättningar. Tili hantverk räknas bl.a. komplettera verktygsanskaffningarna, behöver
10679: vävning, sömnad, stickning, trä- och metallslöjd, föreningen nödvändigt en uppsättning vävstolar,
10680: keramikarbete m.m. Kännetecknande för hand- revstake och vävtillbehör. 1 dagens automatisera-
10681: verksproduktionen är de traditionella arbetssät- de värld synes hantverken allt mera vinna i
10682: ten och mönstren, att gott utförande, en fuktio- betydelse, organisationer som vill föra de gamla
10683: nell form och att den är nyskapad att motsvara hantverkstraditionerna vidare är värda ett synner-
10684: dagens behov. Föreningen är medlem av Central- ligt stöd.
10685: förbundet för hemslöjd r.f. Med anledning av det ovanstående föreslås
10686: Som av ovanstående framgår är framförallt därför vördsamt,
10687: föreningens rådgivande verksamhet av yttersta
10688: vikt. Dätvid koncentrerar man sig på att lära ut att Riksdagen i stats/örslaget för år
10689: olika arbetsmetoder, material, mönster och red- 1985 på moment 29.82.50 upptar 20 000
10690: skap samt att förstå vikten av produktplanering. mark att användas för Föreningen för
10691: Rådgivningsverksamheten skall ske från fasta N!ländsk Hemslöjd r.fs verktygsanskaff-
10692: rådgivningsstationer i Nyland, och dess målgrup- mngar.
10693:
10694: Helsingfors den 27 september 1984
10695:
10696: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
10697: 1620 1984 vp.
10698:
10699: Raha-asia-aloite n:o 1503 Suomennos
10700:
10701:
10702:
10703:
10704: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Föreningen för Nyländsk
10705: Hemslöjd rf. -nimisen yhdistyksen työkaluhankintoihin
10706:
10707:
10708: Eduskunnalle
10709:
10710: Nyländsk Hemslöjd r.f. -niminen yhdistys on tavoiteryhmiä ovat sekä ammatinharjoittajat että
10711: perustettu vuonna 1982, ja se on 1.1.1984 läh- harrastelijat, yritykset sekä järjestöt, jotka halua-
10712: tien saanut valtionapua toiminnanjohtajansa vat kehittää kotiteollisuustoimintaansa.
10713: palkkausmenoihin. Neuvontaa varten tarvitaan kuitenkin havain~
10714: Yhdistyksen tarkoituksena on alueellaan, joka tomateriaalia ja työkaluja ja näitä puuttuu yhdis-
10715: käsittää Uudenmaan läänin ruotsinkieliset ja kak- tykseltä, joka toimii hyvin vaatimattoman budje-
10716: sikieliset kunnat sekä Pyhtään kunnan, edistää tin puitteissa. Aluksi, minkä jälkeen yhdistys
10717: kotiteollisuuden ja käsitöiden yleisiä edellytyksiä. pystyy itse täydentämään työvälinehankintojaan,
10718: Käsitöihin luetaan mm. kutominen, ompelu, se tarvitsee kangaspuita, niiden käyttöön tarvitta-
10719: neuletyöt, puu- ja metallityöstäminen, keramiik- via laitteita ja kudontatarvikkeita. Tämän päivän
10720: katyö jne. Käsityötuotannolle ovat tunnusomaisia automatisoidussa maailmassa näyttää käsitöiden
10721: perinteiset työtavat ja mallit, hyvä toteutus, toi- merkitys yhä kasvavan; ne järjestöt, jotka halua-
10722: minnallinen muoto ja se on uudelleen sovellettu vat jatkaa vanhoja käsityöperinteitä, ansaitsevat
10723: tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi. Yhdistys tuntuvaa tukea.
10724: on Centralförbundet för Hemslöjd r.f:n jäsen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10725: Kuten edellä olevasta käy ilmi, yhdistyksen nioittaen,
10726: neuvontatoiminta on mitä tärkeintä. Tällöin kes-
10727: kitytään eri työmenetelmien opettamiseen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10728: raaka-aineisiin, malleihin ja työvälineisiin sekä 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10729: tuotekehittelyn tärkeyden oivaltamiseen. 29.82.50 20 000 markkaa Nyländsk
10730: Neuvontatyötä tullaan suorittamaan Uudella- Hemslöjd rf -nimisen yhdistyksen työka-
10731: maalla kiinteiltä neuvonta-asemilta käsin, ja sen luhankintoja varten.
10732:
10733: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
10734:
10735: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
10736: 1984 rd. 1621
10737:
10738: Finansmotion nr 1504
10739:
10740:
10741:
10742:
10743: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för förbättring av landsvägen
10744: nr 103 på sträckan Pojo kommungräns - Björsby
10745:
10746:
10747: Tili Riksdage n
10748:
10749: Landsväg nr 103 är asfalterad från Ekenäs intili de alitför smala avsnitten bör breddas
10750: kommungränsen mot Pojo, men från denna grunden måste stälivis förstärkas
10751: gräns tili Björsby där vägen ansluter sig tili ytan bör beläggas med asfalt
10752: landsväg nr 101 är vägen i ett synnerligen Landsväg nr 103 har redan länge funnits med i
10753: trafikfarligt skick. vägförbättringsprogrammet för Nylands Iän, men
10754: Vägen är mycket smal och har flera skarpa och ständigt framskjutits. Senast skedde detta vid
10755: farliga kurvor, som kraftigt försvårar trafiken och årsskiftet 83/84, då reparationernas påbörjande
10756: tili en väsentlig del omöjliggör trafik med tunga uppsköts tili år 1989 från 1986.
10757: lastbilar med släpvagn. Dessa tunga transporter Pojo kommun har i ett utlåtande 6.2.1984
10758: är nödvändiga inte minst för lant- och skogsbtu- klart framlagt att vägens iståndsättande skali vara
10759: kets nödvändiga funktioner. slutfört inom 1980-talet.
10760: Av de 3 50 personer som är bosatta inom Framskjutandet av detta för de berörda invå-
10761: vägområdet arbetar ca en tredjedel på annan ort. narna och för västnyländskt företagande viktiga
10762: Dessutom används vägen av de personer som är förbättringsprojekt rimmar beklagligt väl med de
10763: bosatta inom Ekenäs-området och dagligen arbe- rådande tendenserna att för Nyland bevilja stats-
10764: tar i Pojo industrier. medel för vägförbättringar i en alitför liten
10765: Även de talrika vatutransporterna från proportion tili trafikbelastningen i länet.
10766: Hangö-Ekenäs tili Pojo industriområden kräver På grund av det ovanstående föreslås vörd-
10767: en förbättring av vägen med beaktande av trafik- samt,
10768: säkerheten.
10769: Vid vägförbättringen borde följande åtgärder att Riksdagen i statsförslaget för år
10770: vidtas: 1985 på mament 31.24. 77 upptar
10771: - den nuvarande vägsträckningen kan i hu- 500 000 mark för planering ach inledan-
10772: vudsak följas, med uträtning av de skarpaste de av vägförbättn"ngen på landsväg nr
10773: kurvorna 103 från Paja kammungräns ttll Björsby.
10774:
10775: Helsingfors den 25 september 1984
10776:
10777: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
10778:
10779:
10780:
10781:
10782: 204 4284003504
10783: 1622 1984 vp.
10784:
10785: Raha-asia-aloite n:o 1504 Suomennos
10786:
10787:
10788:
10789:
10790: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 103 parantami-
10791: seen välillä Pohjan kunnan raja - Björsby
10792:
10793:
10794: Eduskunnalle
10795:
10796: Maantie n:o 103 on asfaltoitu Tammisaaresta - tien pohjaa on paikoittain vahvistettava
10797: Pohjan kunnan rajalle saakka, mutta tästä rajasta - pinta tulee päällystää asfaltilla. .
10798: Björsbyhyn, jossa tie liittyy maantiehen n:o 101, Maantie n:o 103 on jo kauan ollut Uuden-
10799: se on liikenteellisesti erittäin vaarallisessa kunnos- maan teiden parannussuunnitelmassa, mutta sen
10800: sa. toteuttamista on jatkuvasti lykätty. Viimeksi tä-
10801: Tie on hyvin kapea ja siinä on useita jyrkkiä ja mä tapahtui vuodenvaihteessa 1983/84, kun kor-
10802: vaarallisia mutkia, jotka tuntuvasti vaikeuttavat jaustöiden aloittaminen lykättiin vuodesta 1986
10803: liikennettä ja tekevät sen osittain mahdottomaksi vuoteen 1989.
10804: raskaille kuorma-autoille, joilla on perävaunu. Pohjan kunta on lausunnossaan 6.2.1984 sel-
10805: Nämä raskaat kuljetukset ovat välttämättömiä västi esittäl;lyt, että tien kunnostamisen tulee olla
10806: etenkin maa- ja metsätaloudelle tarpeellisten toi- loppuun suoritettu 1980-luvulla.
10807: mintojen kannalta. Tämän asianosaisten asukkaiden ja Länsi-
10808: Tien alueella asuvista 350 henkilöstä n. kol- Uudenmaan yritystoiminnan kannalta tärkeän
10809: masosa on työssä toisella paikkakunnalla. Tietä parannushankkeen lykkääminen on ikävällä ta-
10810: käyttävät sitä paitsi ne ihmiset, jotka asuvat valla vallitsevan käytännön mukainen; Uudelle-
10811: Tammisaaren alueella ja käyvät päivittäin työssä maalle myönnetään teiden parantamiseen aivan
10812: Pohjan teollisuuslaitoksissa. liian vähän valtion varoja suhteessa läänin liiken-
10813: Myös lukuisat tavaran kuljetukset Hangosta ja nekuormitukseen.
10814: Tammisaaresta Pohjan teollisuusalueelle edellyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10815: tävät tien parantamista liikenteen turvallisuuden nioittavasti,
10816: takaamiseksi.
10817: Tietä parannettaessa tulisi ryhtyä seuraaviin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10818: toimenpiteisiin: 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10819: - nykyistä tien suuntaa voidaan paaas1assa 31.24.77 500000 markkaa maantien
10820: noudattaa, mutta jyrkimmät mutkat on oikaista- n:o 103 Pohjan kunnan rajan ja Björsbyn
10821: va vå1isen osuuden suunnittelemiseksija pa-
10822: - liian kapeita osuuksia on levennettävä rannustöiden aloittamiseksi.
10823:
10824: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
10825:
10826: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
10827: 1984 rd. 1623
10828:
10829: Finansmotion nr 1505
10830:
10831:
10832:
10833:
10834: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för effektivering av den
10835: svenskspråkiga arbetsplatsförmedlingen i de tvåspråkiga arbets-
10836: kraftsdistrikten
10837:
10838:
10839: Tili Riksdagen
10840:
10841: Tryckningskostnaderna för Helsingfors arbets- fors arbetskraftsdistrikt och en i Åbo arbetskrafts-
10842: . kraftsdistrikts platsjournal utan tillägg för effekti- distrikt .
10843: vering av den svenskspråkiga arbetsplatsinforma- Vid samtliga arbetskraftsdistriktsbyråer i landet
10844: tionen uppskattas för år 1985 tili 2 500 000 sköter sammanlagt 37 tjänstemän dataregistre-
10845: mark. ring av distriktens platstidningar. De 3 nämnda
10846: För effektivering av den svenskspråkiga arbets- byråsekreterarna är nödvändiga som förstärkning
10847: platsinformationen och arbetsförmedlingen i de närmast för översättning tili de 7 tjänstemän i
10848: tvåspråkiga arbetskraftsdistrikten behövs ett Helsingfors distriktsbyrå.
10849: tiliäggsanslag om 210 000 mark. Behovet är sär- Med hänvisning tili ovanstående motiveringar
10850: skilt stott ifråga om Helsingfors arbetskraftsdi- föreslår undertecknade,
10851: strikts platstidning. Av summan bör 75 000 mark
10852: användas tili avlöning av högst 3 byråsekreterare att Riksdagen i statsförslaget för år
10853: (avlöning motsvarande A 9) i anstäliningsförhål- 1985 på moment 34.01.29 upptar
10854: lande av bestående natur för översättning av 210 000 mark för effektiveringen av den
10855: platsannonser tili svenska och dataregistrering av svenskspråkiga arbetsplatsinformationen
10856: dem. Två byråsekreterare bör placeras i Helsing- och -förmedlingen i de tvåspråkiga ar-
10857: betskraftsdistn'kten.
10858: Helsingfors den 27 september 1984
10859:
10860: Elisabeth Rehn Ole Norrback Gunnar Jansson
10861: Sten Söderström Henrik Westerlund
10862: 1624 1984 vp.
10863:
10864: Raha-asia-aloite n:o 1505 Suomennos
10865:
10866:
10867:
10868:
10869: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen työnvälityksen
10870: tehostamiseen kaksikielisissä työvoimapiireissä
10871:
10872:
10873: Eduskunnalle
10874:
10875: Helsingin työvoimapiirin työpaikkalehden pai- Maamme kaikissa työvoimapiiritoimistoissa
10876: natuskustannusten arvioidaan vuonna 1985 ole- suorittaa yhteensä 37 virkamiestä piirien työpaik-
10877: van 2 500 000 markkaa ilman, että siinä on kalehtien tietokonetaltiointia. Edellä mainitut
10878: otettu huomioon lisäystä ruotsinkielisen työpaik- kolme toimistosihteeriä ovat välttämättömiä Hel-
10879: katiedottamisen tehostamiseksi. singin piiritoimistossa olevien seitsemän virka-
10880: Ruotsinkielisen työpaikkatiedottamisen Ja miehen tukena lähinnä käännöstehtäviä varten.
10881: työnvälityksen tehostamiseksi kaksikielisissä työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10882: voimapiireissä tarvitaan 210 000 markan lisämää- nioittavasti,
10883: räraha. Tarve on erityisen suuri Helsingin työvoi-
10884: mapiirin työpaikkalehden kohdalla. Määrärahasta
10885: tulee käyttää 75 000 markkaa kolmen toimisto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10886: sihteerin palkkaamiseksi (palkkaluokka A 6) py- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10887: syvään työsuhteeseen tehtävänä työpaikkailmoi- 34.01.29 210 000 markkaa ruotsin kie-
10888: tusten kääntäminen ruotsiksi ja niiden tietokone- lellä tapahtuvan työpaikkatiedottamisen
10889: taltiointi. Kaksi toimistosihteeriä tulee sijoittaa ja työnvälityksen tehostamiseksi kaksikie-
10890: Helsingin työvoimapiiriin ja yksi Turun työvoi- lisissä työvoimapiireissä.
10891: mapiiriin.
10892:
10893: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
10894:
10895: Elisabeth Rehn Ole Norrback Gunnar Jansson
10896: Sten Söderström Henrik Westerlund
10897: 1984 rd. 1625
10898:
10899: Finansmotion nr 1506
10900:
10901:
10902:
10903:
10904: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av tjänster
10905: för miljövårdsinspektörer vid Vasa länsstyrelse
10906:
10907:
10908: Till Riksdagen
10909:
10910: Riksdagen har stiftat en avfallshanteringslag, behov under behandlingstiden (6-12 mån.) för
10911: som trädde i kraft år 1979. Lagens planerings- anmälningarna. Till Vasa länsstyrelse skulle man
10912: och tillståndssystem trädde ikraft år 1981. Enligt behöva 3, 5 nya inspektörstjänster för ett halvt års
10913: lagen bör idkare av sådan verksamhet som produ- behandlingstid. Dessa tjänster borde grundas
10914: cerar avfall göra en avfallshanteringsplan. 1 Vasa under åren 1985 och 1986. Dessutom skulle man
10915: Iän kommer till länsstyrelsen för godkännande ca behöva allt som allt 3 tillfälliga inspektörstjänster
10916: 900 st. Bearbetningstillstånd av problemavfall för att klara av det anhopningstillstånd som det
10917: utfärdas också av länsstyrelsen. gradvisa ikraftträdandet förorsakar. Tjänsterna
10918: Inom miljöministeriet har man på möjligast kunde dock utgå i slutet av 1980-talet.
10919: tillförlitliga sätt på basen av erfarenhet utrett Regeringens proposition till 1985 års statsför-
10920: resursbehoven för avfallshanteringen. För år 1985 slag innehåller inga nya tjänster för luftskydd och
10921: borde man utöka personalen med två personer avfallshanteringsuppgifter vid Vasa länsstyrelse.
10922: vid Vasa länsstyrelse. Detta trots att de beslut som förutsätts enligt
10923: Luftskyddslagen trädde ikraft i oktober 1982. ikraftvarande lagar förhindras p.g.a. brist på
10924: Lagen innehåller stadganden med vilkas hjälp arbetskraft och sålunda förorsakar ojämlikhet
10925: man försöker säkra bevarandet av och om möjligt inför lagen, har negativa konsekvenser för före-
10926: också förbättra Finlands luftkvalitet. Lagens ~s tagsverksamheten och förhindrar den miljövårds-
10927: sentiella del gäller anmälningsskyldighet för in- verksamhet som riksdagen beslutat om.
10928: rättningar som förorenar luften. Anmälan ges till På basis av ovanstående föreslår vi vördsamt,
10929: länsstyrelsen, som gör ett beslut i frågan, ett
10930: beslut som kräver ett omfattande förberedelsear- att Riksdagen i statsförslaget för år
10931: bete och som stadgar>,,om anmälarens luftskydds- 1985 på momentet 26.05.01 upptar
10932: verksamhet. 280 000 mark för inrättandet av tre in-
10933: Arbetsgruppen för luftskyddsresurser, som ver- spektörstjänster lk A 22 (2 för avfallshan-
10934: kade vid miljöministeriet, räknade på basen av terings- och 1 för luftskyddsuppgifter)
10935: praktiska erfarenheter !länsstyrelsernas personal- vid Vasa länsstyrelse.
10936:
10937: Helsingfors den 27 september 1984
10938:
10939: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
10940: Ole Norrback Håkan Nordman Pär Stenbäck
10941: 1626 1984 vp.
10942:
10943: Raha-asia-aloite n:o 1506 Suomennos
10944:
10945:
10946:
10947:
10948: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojelutarkasta-
10949: jan virkojen perustamiseen Vaasan lääninhallitukseen
10950:
10951:
10952: Ed u s k u n nalle
10953:
10954: Eduskunta on säätänyt jätehuoltolain, joka tuli siin 3, 5 uutta tarkastajan virkaa puolen vuoden
10955: voimaan vuonna 1979. Lain suunnittelu- ja lupa- käsittelyaikaa silmällä pitäen. Nämä virat tulisi
10956: järjestelmä tuli voimaan vuonna 1981. Lain mu- perustaa vuosina 1985 ja 1986. Sitä paitsi tarvit-
10957: kaan tulee jätteitä tuottavan toiminnanharjoitta- taisiin kaikkiaan 3 tilapäistä tarkastajan virkaa,
10958: jan tehdä jätehuoltosuunnitelma. Vaasan läänin jotta selvittäisiin lain asteittaisen voimaantulon
10959: lääninhallituksen hyväksyttäväksi tulee n. 900 aiheuttamasta ruuhkatilanteesta. Virat voitaisiin
10960: kpl. Ongelmajätteiden käsittelyluvan antaa myös kuitenkin lakkauttaa 1980-luvun lopulla.
10961: lääninhallitus. Hallituksen esitys vuoden 1985 tulo- ja meno-
10962: Ympäristöministeriössä on mahdollisimman arvioksi ei sisällä yhtään uutta Vaasan lääninhalli-
10963: luotettavasti selvitetty kokemusten pohjalta jäte- tukseen perostettavaa virkaa ilmansuojelua ja
10964: huoltoa varten tarvittavien varojen tarvetta. jätehuoltotehtäviä varten. Näin siitäkin huoli-
10965: Vuonna 1985 tulisi Vaasan lääninhallituksen matta, että voimassa olevien lakien toteuttami-
10966: henkilökuntaa lisätä kahdella henkilöllä. nen estyy työvoiman puutteen takia ja aiheuttaa
10967: Ilmansuojelulaki tuli voimaan lokakuussa siten eriarvoisuutta lain kannalta ja sillä on
10968: 1982. Laki sisältää säännöksiä, joiden nojalla yritystoiminnalle kielteisiä vaikutuksia ja se estää
10969: pyritään varmistamaan ja jos mahdollista paran- ympäristönsuojelutoimintaa, josta eduskunta on
10970: tamaan Suomen ilman laatua. Lain olennainen päättänyt.
10971: osa koskee sellaisten laitosten ilmoitusvelvolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
10972: suutta, jotka saastuttavat ilmaa. Ilmoitus anne- oittavasti,
10973: taan lääninhallitukselle, joka tekee asiasta pää-
10974: töksen. Päätös vaatii huomattavat esityöt ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10975: sääntelee ilmoittajan ilmansuojelutoimintaa. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10976: Ilmansuojeluvarojen ympäristöministeriössä 26.05.01 280 000 markkaa kolmenA 22
10977: työskennellyt työryhmä laski käytännön koke- palkkaluokan tarkastajan viran perusta-
10978: musten perusteella lääninhallitusten henkilökun- miseksi (2 jätehuoltoa ja 1 ilmansuojelu-
10979: nan tarpeen ilmoitusten käsittelyaikana (6-12 tehtäviä varten) Vaasan lääninhallituk-
10980: kuukautta). Vaasan lääninhallitukseen tarvittai- seen.
10981:
10982: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
10983:
10984: Boris Renlund Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
10985: Ole Norrback Håkan Nordman Pär Stenbäck
10986: 1984 rd. 1627
10987:
10988: Finansmotion nr 1507
10989:
10990:
10991:
10992:
10993: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för de kommunala
10994: centralorganisationernas skolningsverksamhet
10995:
10996:
10997: Tili Riksdagen
10998:
10999: 1 budgeten under flere år i rad har det funnits Även de nya uppgifter staten ålägger kommu-
11000: anslag för de kommunala centralorganisationer- nerna kräver mera omfattande skolning än tidi-
11001: nas skolningsverksamhet. Ett sådant anslag sak- gare.
11002: nas i 1985 års budget. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11003: De kommunala centralorganisationernas skol- samt
11004: ningsbehov växer hela tiden. Dels är det fråga
11005: om skolning av förtroendevalda i olika uppdrag
11006: (ca 200 000 pers.), dels om avlönad personai (ca att Riksdagen i statsförslaget för år
11007: 400 000 pers.) 1985 på moment 26.97.34 upptar
11008: 1 synnerhet inom den förtroendevalda sektorn 1 300 000 mark att fördelas mellan Fin-
11009: kommer skolningsbehovet under 1985 att vara lands Stads/örbund, Finlands Kommun-
11010: exceptionellt högt med tanke på att det efter förbund och Finlands svenska kommun-
11011: kommunalvalet 1984 kommer att finnas nya /örbund för skolningsverksamhet.
11012: förtroendevalda att skola och utbilda.
11013:
11014: Helsingfors den 25 september 1984
11015:
11016: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback
11017: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman Henrik Westerlund
11018: Pär Stenbäck
11019: 1628 1984 vp.
11020:
11021: Raha-asia-aloite n:o 1507 Suomennos
11022:
11023:
11024:
11025:
11026: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten keskusjärjes-
11027: töjen koulutustoimintaan
11028:
11029:
11030: Eduskunnalle
11031:
11032: Valtion tulo- ja menoarviossa on useina perät- lisvaalien jälkeen tulee olemaan uusia koulutetta-
11033: täisinä vuosina ollut määräraha kunnallisten kes- via luottamushenkilöitä.
11034: kusjärjestöjen koulutustoimintaa varten. Tällai- Myös uudet valtion kunnille asettamat tehtävät
11035: nen määräraha puuttuu vuoden 1985 tulo- ja vaativat aikaisempaa laajempaa koulutusta.
11036: menoarviosta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
11037: oittavasti,
11038: Kunnallisten keskusjärjestöjen koulutustarve
11039: kasvaa koko ajan. Toisaalta on kyse eri tehtävissä
11040: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11041: olevien luottamushenkilöiden (n. 200 000 henki-
11042: löä) koulutuksesta, toisaalta taas palkatusta hen-· 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11043: 26.97.34 1 300 000 markkaa jaettavaksi
11044: kilökunnasta (n. 400 000 henkilöä).
11045: Suomen kaupunktltitolle, Suomen kun-
11046: Erityisesti luottamushenkilösektorilla tulee nallisltitolle ja Finlands svenska kom-
11047: koulutustarve vuonna 1985 olemaan poikkeuksel- munförbundtlle mi"den koulutustoimin-
11048: lisen suuri siitä syystä, että vuoden 1984 kunnal- taa varten.
11049:
11050: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
11051:
11052: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback
11053: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman Henrik Westerlund
11054: Pär Stenbäck
11055: 1984 rd. 1629
11056:
11057: Finansmotion nr 1508
11058:
11059:
11060:
11061:
11062: Renlund m.fl. Om anvisande av anslag för föreningen Ostroboth-
11063: nia Australis
11064:
11065:
11066: Tili Riksdagen
11067:
11068: Föreningen Ostrobothnia Australis har en Föreningens verksamhet sköts dock för tillfället
11069: mångsidig verksamhet, som omfattar såväl tradi- tili stor del ideellt. För att föreningen även under
11070: tionell föreningsverksamhet som forsknings- och nästa år skall kunna fortsätta med sin mångsidiga
11071: museiverksamhet. verksamhet är man i alla fall i behov av ekono-
11072: miska bidrag.
11073: 1 det naturvetenskapliga museets samlingar
11074: På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11075: ingår bl.a. insekter (ca 50 000), ett herbarium (ca
11076: samt
11077: 40 000 växtark) samt uppstoppade däggdjur,
11078: fiskar och fåglar (ca 700). Hela samlingen förval-
11079: tas av Ostrobothnia Australis.
11080: att Riksdagen i statsförslaget för år
11081: 1985 på momentet 29.88.53 upptar
11082: Samlingen har rönt ett stort intresse, vilket 50 000 mark för föreningen Ostrobothnia
11083: bl.a. framgår av att besökarantalet kraftigt stigit. Australis verksamhet.
11084:
11085: Helsingfors den 27 september 1984
11086:
11087: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman
11088: Gunnar Jansson
11089:
11090:
11091:
11092:
11093: 205 4284003504
11094: 1630 1984 vp.
11095:
11096: Raha-asia-aloite n:o 1508 Suomennos
11097:
11098:
11099:
11100:
11101: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Ostrobothnia Australis
11102: -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen
11103:
11104:
11105: Eduskunnalle
11106: Ostrobothnia Australis -mm1sen yhdistyksen taan kuitenkin tällä hetkellä suureksi osaksi aat-
11107: toiminta on monipuolista ja se koostuu sekä teelliselta pohjalta .. Jotta yhdistys myös ensi
11108: perinteisestä yhdistystoiminnasta että tutkimus- vuonna saattaisi jatkaa monipuolista toimintaan-
11109: työstä ja museotoiminnasta. sa, tarvitaan joka tapauksessa taloudellista tukea.
11110: Luonnontieteellisen museon kokoelmissa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
11111: mm. hyönteisiä (n. 50 000), kasvisto (n. 40 000 oittavasti,
11112: kasviarkkia) sekä täytettyjä imettäväisiä, kaloja ja
11113: lintuja (n. 700): Ostrobothnia Australis hoitaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11114: koko kokoelmaa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
11115: Kokoelma on herättänyt suurta huomiota, mi- 29.88.53 50 000 markkaa Ostrobothnia
11116: kä ilmenee siitä, että kävijöiden määrä on nous- Australis -nimisen yhdistyksen toimintaa
11117: sut voimakkaasti. Yhdistyksen toimintaa· hoide- varten.
11118: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
11119:
11120: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman
11121: Gunnar Jansson
11122: 1984 rd. 1631
11123:
11124: Finansmotion nr 1509
11125:
11126:
11127:
11128:
11129: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag till Jeppo ungdomsorkes-
11130: terförening för inköp av instrument
11131:
11132:
11133: Till Riksdagen
11134:
11135: Jeppo ungdomsorkesterförening r.f. är en man startat en nybörjargrupp, varför behov av
11136: ideell organisation med syfte att tilivarata och nya instrument är verkligen behövligt.
11137: stimulera intresset för blåsmusik genom att ge . För att kunna utveckla verksamheten föreligger
11138: möjlighet till aktivt musicerande. Musikkåren har behov av musikinstrument i sådant prisläge, att
11139: verkat i rätt många år och på ett påtagligt sätt en anskaffning inom musikkårens budgetramar i
11140: aktiverat musiklivet i Nykarleby med omnejd. detta nu är en omöjlighet. Det akuta behovet
11141: hos musikkåren är pukor, bastuba, oboe, s-klari-
11142: Anslagen för verksamheten, inköp av musikin-
11143: nett, barytonhorn, althorn, barytonsaxofon, te-
11144: strument och noter har musikkåren ofta fått stå norsaxofon. Detta betingar ett belopp om cirka
11145: för genom olika former av aktiviteter och med 58 650 mk.
11146: hjälp av stödjande medlemmar vars antal är ca Med hänvisning till ovan ariförda föreslås vörd-
11147: 140. Kommunen har också i någon mån bidragit
11148: samt,
11149: till verksamheten.
11150: Föreningens aktiva musikutövare är till större att Rzksdagen i statsförslaget för år
11151: del en skolungdomar, varför deras ekonomiska 1985 på moment 29.91.51 upptar 60 000
11152: resurser är starkt begränsade. Föreningens aktiva mark för ]eppo ungdomsorkesterförening
11153: är cirka 100 till antalet och under år 1984 har r.f för inköp av musikinstrument.
11154:
11155: Helsingfors den 26 september 1984
11156:
11157: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback
11158: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
11159: 1632 1984 vp.
11160:
11161: Raha-asia-aloite n:o 1509 Suomennos
11162:
11163:
11164:
11165:
11166: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisestaJeppo ungdomsorkesterfö-
11167: rening rf. -nimiselle yhdistykselle soitinten ostoon
11168:
11169:
11170: Eduskunnalle
11171:
11172: Jeppo ungdomsorkesterförening r.f. on aatteel- perustettu aloittelijaryhmä, minkä johdosta uusia
11173: linen järjestö, jonka tarkoituksena on käyttää soittimia todella tarvitaan.
11174: hyväkseen ja elvyttää mielenkiintoa puhallinmu- Toiminnan kehittämistä varten tarvittavien
11175: siikkia kohtaan antamalla mahdollisuus aktiivi- soittimien hintataso on sellainen, että välineiden
11176: seen soittamiseen. Soittokunta on toiminut var- hankkiminen soittokunnan nykyisen tulo- ja me-
11177: sin monta vuotta ja kouriintuntuvasti aktivoinut noarvion puitteissa on mahdotonta. Soittokun-
11178: Uudenkaarlepyyn ja sen lähiseudun musiikkielä- nan välitön tarve käsittää rumpujen, bassotuu-
11179: mää. ban, oboen, s-klarinetin, baritonitorven, alttotor-
11180: ven, baritonisaksofonin ja tenorisaksofonin. Näi-
11181: Soittokunta on usein saanut vastata toiminnas-
11182: den hinta on yhteensä n. 58 650 markkaa.
11183: ta, soittimien ostamisesta ja nuoteista erilaisin
11184: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11185: toimintamuodoin ja tukijäsentensä avulla, joiden
11186: nioittavasti,
11187: määrä on n. 1 000. Kunta on myös jossakin
11188: määrin avustanut toimintaa.
11189: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11190: Yhdistyksen aktiiviset musiikin harrastajat ovat 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11191: suureksi osaksi koululaisia, mistä syystä heidän 29.91.51 60 000 markkaa Jeppo ung-
11192: rahavaransa ovat varsin rajoitetut. Yhdistyksessä domsorkesterförening r.f -nimistä yhdis-
11193: on n. 100 aktiivijäsentä ja vuonna 1984 on tystä varten soitinten ostamiseksi.
11194:
11195: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
11196:
11197: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback
11198: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert
11199: 1984 rd. 1633
11200:
11201: Finansmotion nr 1510
11202:
11203:
11204:
11205:
11206: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av retarda-
11207: tionsfiler på sträckan riksväg nr 8 - Kronoby centrum
11208:
11209:
11210: Tili Riksdagen
11211:
11212: Trafiktätheten på riksväg nr 8 genom Kronoby na så snabbt som möjligt skrida tili åtgärder
11213: kommun är rätt hög. Särskilt bekymmer inger innan allvarligare olyckor inträffar.
11214: detta vintertid, då vägkorsningarna tili flygfältet Med hänvisning tili ovanstående föreslås vörd-
11215: och Kronoby centrum saknar helt eller delvis samt,
11216: retardationsfiler, som på ett påtagligt sätt skulle
11217: förbättra trafiksäkerheten. Endast för den norr- att Riksdagen i stats/örslaget för år
11218: ifrån kommande trafiken har man vid flygfältsvä- 1985 på moment 31.24.77 upptar
11219: gens korsning byggt en extra fil, vilket inte kan 300 000 mark för byggande av retarda-
11220: anses tillräckligt. Därför borde vägmyndigheter- tionsfiler vid vägkorsningarna från riksväg
11221: nr 8 tili Kronoby centrum och flygfältet.
11222:
11223: Helsingfors den 26 september 1984
11224:
11225: Boris Renlund Ole Norrback Ole Wasz-Höckert
11226: Håkan Malm Håkan Nordman
11227: 1634 1984 vp.
11228:
11229: Raha-asia-aloite n:o 1510 Suomennos
11230:
11231:
11232:
11233:
11234: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta ryhmittymiskaistojen ra-
11235: kentamiseen välillä valtatie n:o 8 - Kruunupyyn keskusta
11236:
11237:
11238: Eduskunnalle
11239:
11240: Kruunupyyn kunnan halki kulkevan valtatien ensi tilassa ryhtyä toimenpltetsun ennen kuin
11241: n:o 8 liikennetiheys on varsin korkea. Erityistä vakavia onnettomuuksia sattuu.
11242: huolta tämä aiheuttaa talvisaikaan, koska lento- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11243: kentän ja Kruunupyyn keskustan tienristey.ksistä nioittavasti,
11244: joko kokonaan tai osittain puuttuvat hidastus-
11245: kaistat, jotka tuntuvasti parantaisivat liikennetur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11246: vallisuutta. Vain pohjoisesta tulevaa liikennettä 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
11247: varten on lentokentän risteyksen yhteyteen ra- 31.24. 77 300 000 markkaa hidastuskais-
11248: kennettu ylimääräinen kaista, mitä ei voida pitää tojen rakentamiseksi valtatielle n:o 8
11249: riittävänä. Tästä syystä tieviranomaisten tulisi Kruunupyyn keskustan ja lentokentän
11250: risteysten yhteyteen.
11251:
11252: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
11253:
11254: Boris Renlund Ole Norrback Ole Wasz-Höckert
11255: Håkan Malm Håkan Nordman
11256: 1984 rd. 1635
11257:
11258: Finansmotion nr 1511
11259:
11260:
11261:
11262:
11263: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
11264: landsväg nr 741 (Forsby-Kortesjärvi)
11265:
11266:
11267: Till Riksdagen
11268:
11269: Landsvägen nr 741, på vägsträckan Forsby- och andra närliggande kommuner, ävensom
11270: Kortesjärvi, är mycket krokig och smal. Sedan fjärrtrafiken · väljer omvägar, när de färdas mot
11271: vägmyndigheterna nybyggt och grundförbättrat kusten på grund av vägens dåliga skick. Därtill
11272: vägsträckan Jakobstad- Forsby, vore det av yt- har det en stor betydelse för Purmo kommundel
11273: tersta vikt att den återstående delen Forsby- med tanke på t.ex. olika slag av transporter och
11274: Kortesjärvi skulle färdigställas så fort som möj- tillgång till arbetsplatser.
11275: ligt. Man bör betrakta hela vägsträckan som en Med hänvisning till det ovan anförda föreslås
11276: helhet, varför det måste anses angeläget att vördsamt,
11277: arbetena kan fortsätta med det snaraste, då den
11278: första delen redan är färdigställd. Det ifrågava- att Riksdagen i statsförslaget för år
11279: rande vägavsnittet är i mycket dåligt skick och 1985 på moment 31.24. 77 upptar
11280: fyller sålunda på intet sätt de krav; som trafiken 1 100 000 mark för nybyggnad och
11281: ställer på en dylik landsväg. Det kan också grundförbättring av vägsträckan Forsby-
11282: framhållas, att trafikanterna från t.ex. Kortesjärvi Kortesjätvi, landsväg nr 741.
11283:
11284: Helsingfors den 26 september 1984
11285:
11286: Boris Renlund · Ole Norrback Ole Wasz-Höckert
11287: Håkan Malm Håkan Nordman
11288: 1636 1984 vp.
11289:
11290: Raha-asia-aloite n:o 1511 Suomennos
11291:
11292:
11293:
11294:
11295: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 741 (Fors-
11296: by-Kortesj ärvi) perusparan tamiseen
11297:
11298:
11299: Eduskunnalle
11300:
11301: Maantien n:o 741 Forsbyn-Kortesjärven väli- teen liikennöitsijät valitsevat tien huonon kun-
11302: nen tieosuus on hyvin mutkainen ja kapea. Sen non vuoksi kiertoteitä rannikon suuntaan ajaes-
11303: jälkeen kun tieviranomaiset ovat rakentaneet uu- saan. Tämän lisäksi tiellä on huomattava merki-
11304: delleen ja perusparantaneet Pietarsaaren-Fors- tys Purmon kunnanosalle sen kuljetusten ja työ-
11305: byn välisen tieosuuden olisi mitä tärkeintä, että paikkojen kannalta.
11306: jäljellä oleva Forsbyn-Kortesjärven osuus tehtäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11307: siin valmiiksi niin pian kuin mahdollista. Koko
11308: nioittavasti,
11309: tieosuutta tulee tarkastella kokonaisuutena, min-
11310: kä johdosta on pidettävä tärkeänä, että töitä
11311: jatketaan mitä pikimmin ensimmäisen osuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11312: jo ollessa valmis. Kyseinen tieosuus on hyvin 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
11313: huonossa kunnossa eikä näin ollen täytä liiken- 31. 24. 77 1 100 000 markkaa maantien
11314: teen tällaiselle tielle asettamia vaatimuksia. Voi- n:o 741 Forsbyn-Kortesjärven välisen
11315: daan myös todeta, että esim. Kortesjärven ja tieosuuden uudisrakentamiseksi ja perus-
11316: muiden lähikuntien samoin kuin kaukoliiken- parantamiseksi.
11317:
11318: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
11319:
11320: Boris Renlund Ole Norrback Ole Wasz-Höckert
11321: Håkan Malm Håkan Nordman
11322: 1984 vp. 1637
11323:
11324: Raha-asia-aloite n:o 1512
11325:
11326:
11327:
11328:
11329: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Turun ratsastavan poliisin he·
11330: voskuljetuskaluston hankkimiseen
11331:
11332:
11333: Eduskunnalle
11334:
11335: Turun ratsastava poliisi tekee arvokasta työtä se- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11336: kä järjestyksen ylläpidossa että myöskin suhdetoi- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
11337: minnassa suuren yleisöön. Ratsastavalta poliisilta 26. 75. 71 lisäyksenä 20 000 markkaa Turun
11338: puuttuu hevoskuljetuskalusto, minkä vuoksi edel- ratsastavan poliisin hevoskuljetuskaluston
11339: lä mainittujen tehtävien hoitaminen on erittäin hankkimiseen.
11340: vaikeaa.
11341: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11342: taen,
11343:
11344: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
11345:
11346: Heikki Riihijärvi
11347:
11348:
11349:
11350:
11351: 206 4284003504
11352: 1638 1984 vp.
11353:
11354: Raha-asia-aloite n:o 1513
11355:
11356:
11357:
11358:
11359: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Taideteollisen korkeakoulun
11360: koulutuskeskuksen sivutoimipisteen käynnistämiseksi Kuopiossa
11361:
11362:
11363: Eduskunnalle
11364:
11365: Itä-Suomen alueella on pientä Ja keskisuurta toilijoille ulottaen enemmän taideteollisen alan
11366: teollisuutta, joka tarvitsee kilpailukykynsä lisää- suunnittelupalveluja koko Itä-Suomen alueelle.
11367: miseksi taideteollisen alan tuotesuunnittelupalve- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
11368: luksia. Näitä palveluksia voidaan tehostaa anta- taen,
11369: malla olemassa oleville taiteilijoille, muotoilijoille
11370: ja suunnittelijoille lisäkoulutusta jo annetun pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11371: ruskoulutuksen ja saadun ammattikokemuksen li- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 29.35
11372: säksi. uudelle momentille 200 000 markkaa Tai-
11373: Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuk- deteollisen korkeakoulun koulutuskeskuk-
11374: sen sivutoimipisteen perustaminen Kuopioon sen sivutoimtPisteen käynnistämiseen
11375: edesauttaisi työpaikkojen syntymistä taideteollisil- Kuopiossa.
11376: le aloille ja loisi tämän lisäksi työtilaisuuksia muo-
11377:
11378: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
11379:
11380: Heikki Riihijärvi
11381: 1984 vp. 1639
11382:
11383: Raha-asia-aloite n:o 1514
11384:
11385:
11386:
11387:
11388: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta köyhille kunnille tulevien val-
11389: tionosuuksien ja -avustuksien loppuerien maksamiseksi ajallaan
11390:
11391:
11392: Eduskunnalle
11393:
11394: Valtion ja kuntien keskusjärjestöjen kesken al- Maksuvalmiustilanne on selvästi heikkenemässä
11395: lekirjoitetussa järjestelyasiakirjassa on sovittu sii- useimmissa pienkunnissa.
11396: tä, että kunnille tulevien valtionavustuksien ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
11397: -osuuksien loppuerien maksatusta siirretään vuon- taen,
11398: na 1985 vuosille 1986 ja 1987 enintään 600 mmk.
11399: Järjestelyasiakirjan mukaan kuitenkin selvitetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11400: mahdollisuudet maksaa loppuerät kuntakohtai- 1985 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
11401: sesti erityistapauksissa. markkaa järjestelyasiakirjassa tarkoitettuja
11402: Monet kunnat ovat joutuneet turvautumaan ns. kuntakohtaisia erityisjärjestelmiä varten
11403: korkeakorkoiseen lainarahaan, mitä voidaan pitää ns. köyhzfle kunmfle tulevien valtion-
11404: epäterveenä ilmiönä. Lisäksi entistä enemmän osuuksien ja -avustuksien loppuerien mak-
11405: kunnille ollaan tarjoamassa normaaliehtoisen lai- samiseksi ajallaan.
11406: nan sijasta korkeakorkoista lainaa.
11407:
11408: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
11409:
11410: Heikki Riihijärvi
11411: 1640 1984 vp.
11412:
11413: Raha-asia-aloite n:o 1515
11414:
11415:
11416:
11417:
11418: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran kansainvälisen
11419: kurssi- ja leirikeskuksen toiminnan tukemiseen
11420:
11421:
11422: Eduskunnalle
11423:
11424: Rautavaaran kansainvälisen kurssi- ja leirikes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11425: kuksen toiminta on erittäin vilkasta. Keskuksen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11426: toiminnan tukemiseen tarvittaisiin kuitenkin lisää 29.91.51 lisäyksenä JOO 000 markkaa Rau-
11427: varoja, jotta toiminta voisi jatkua entisen laajuise- tavaaran kansainvälisen kurssi- ja leirikes-
11428: na ja tehokkaana. kuksen toiminnan tukemiseen.
11429: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11430: taen,
11431:
11432: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
11433:
11434: Heikki Riihijärvi
11435: 1984 vp. 1641
11436:
11437: Raha-asia-aloite n:o 1516
11438:
11439:
11440:
11441:
11442: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran kansainvälisen
11443: kurssi· ja leirikeskuksen majoitustilojen rakentamiseksi
11444:
11445:
11446: Eduskunnalle
11447:
11448: Rautavaaran kansainvälisen kurssi- ja leirikes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11449: kuksen toiminta on erittäin vilkasta. Toimintaa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11450: kuitenkin vaikeuttaa se, että keskukselta puuttu- 29.91.51 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
11451: vat majoitustilat kokonaan, mistä aiheutuu ym- Rautavaaaran kansainvälisen kurssi- ja lei-
11452: märrettäviä hankaluuksia. rikeskuksen majoitustzlojen rakentami-
11453: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- seen.
11454: taen,
11455:
11456: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
11457:
11458: Heikki Riihijärvi
11459: 1642 1984 vp.
11460:
11461: Raha-asia-aloite n:o 1517
11462:
11463:
11464:
11465:
11466: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kuopioon sijoitettavan eläin-
11467: sairaalan perustamisen suunnitteluun
11468:
11469:
11470: Eduskunnalle
11471:
11472: Opetusministeriö asetti 11. 4. 198 3 työryhmän teutettavaan erikoiseläinlääkäreiden koulutukseen
11473: (1984:10) tekemään ehdotuksen Kuopion yliopis- kuuluvana erikoistumispaikkana.
11474: ton ja Eläinlääketieteellisen korkeakoulun välises- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
11475: tä yhteistyöstä sekä Kuopion yliopiston yhteyteen taen,
11476: perustettavan koetilan käytöstä. Eläinlääketieteel-
11477: linen jatko- ja täydennyskoulutustyöryhmä toteaa ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11478: 30. 3. 1984luovutetussa mietinnössään, että Kuo- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 30.80
11479: pion alueella tarvittaisiin koetilan lisäksi eläinsai- uudelle momentzlle 500 000 markkaa Väli-
11480: raala ympäristön eläinlääkintähuollon erikoispal- Suomen eläinlääkintähuollon tarpeita var-
11481: veluja varten. Eläinsairaalaa, jolla voisi olla yhtei- ten Kuopioon szjoitettavan elainsairaalan
11482: set klinikkatilat eläinlääketieteellisen koetilan perustamisen suunnitteluun.
11483: kanssa, voitaisiin silloin käyttää mahdollisesti to-
11484:
11485: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
11486:
11487: Heikki Riihijärvi
11488: 1984 vp. 1643
11489:
11490: Raha-asia-aloite n:o 1518
11491:
11492:
11493:
11494:
11495: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Keksijäyhdistysten Keskusjär-
11496: jestön toiminnan tukemiseen
11497:
11498:
11499: Eduskunnalle
11500:
11501: Keksijäyhdistysten Keskusjärjestö tekee yhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11502: kunnallisesti merkittävää työtä. Yhteiskunnan tu- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
11503: ki keksijöille on ollut vähäinen. 32.46.50 lisäyksenä 70 000 markkaa Keksi-
11504: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- jäyhdistysten Keskusjärjestön toimt'nnan
11505: taen, tukemiseen.
11506:
11507: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
11508:
11509: Heikki Riihijärvi
11510: 1644 1984 vp.
11511:
11512: Raha-asia-aloite n:o 1519
11513:
11514:
11515:
11516:
11517: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta eläkeläisten asuntojen perus-
11518: korjausta varten Kuopion läänissä
11519:
11520:
11521: Eduskunnalle
11522:
11523: Eläkeläisten asuntojen peruskorjaus on työvoi- puun mukaan tyydyttävää asumistasoa. Tarvit-
11524: mavaltaista toimintaa, ja sen työllistävä merkitys taessa olisi voitava peruskorjata laajemmin ja pe-
11525: erityisesti kehitysalueiden pienissä kunnissa on rusteellisemmin.
11526: huomattava. Peruskorjauksessa voidaan työllistää Vuoden 1984 budjetissa peruskorjaustoimin-
11527: kotiseudulla sellaisia haja-alueiden kirves- ym. ra- taan on osoitettu vain 2 milj. markkaa, mikä ei rii-
11528: kennusammattimiehiä, jotka eivät voi työllistyä tä edes saavutetun tason säilyttämiseen. Pohjois-
11529: asutuskeskusten kerrostalotyömailla. Savossa asuntokannan jälkeenjääneisyys ja korkea
11530: Puheena oleva peruskorjaustoiminta on mah- työttömyys edellyttävät määrärahojen lisäämistä.
11531: dollistanut kunnille aktiivisen otteen niin työlli- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
11532: syyden hoidossa kuin sosiaalipoliittisten tavoittei- vasti,
11533: den toteuttamisessa, koska sillä on voitu vähentää
11534: kalliita vanhusten laitospaikkoja ja toisaalta luoda että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11535: uusia halvempia työpaikkoja avohoitoon. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11536: Vaikka peruskorjauksella saadaankin korjattua 35.45.86 lisäyksenä 7 000 000 markan
11537: huomattavasti eläkeläisten asumistasoa, ei kaikissa määrärahan Kuopion läänin eläkeläisten
11538: tapauksissa saavuteta kuitenkaan nykyisen mitta- asuntojen peruskorjausta varten.
11539:
11540: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
11541:
11542: Heikki Riihijärvi
11543: 1984 vp. 1645
11544:
11545: Raha-asia-aloite n:o 1520
11546:
11547:
11548:
11549:
11550: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta mustalaisvanhusten asuntolan
11551: suunnitteluun ja rakentamiseen Iisalmessa
11552:
11553:
11554: Eduskunnalle
11555:
11556: Vapaassa maassa sallitaan mustalaisille vapaus Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11557: elää heimonsa tapojen mukaan. Vanhalle musta- taen,
11558: laiselle tuottaa kuitenkin suunnattomia vaikeuk-
11559: sia sopeutua asumaan vanhustentalossa ja van- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11560: hainkodissa. Parempi vaihtoehto olisi, että musta- 1985 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
11561: laisheimon vanhukset voisivat asua yhdessä. Tä- kaa mustalaisvanhusten asuntolan suun-
11562: män valtakunnallisestikin merkittävän hankkeen nitteluun ja rakentamiseen Iisalmessa.
11563: toteuttaminen voidaan aloittaa Iisalmessa, jossa
11564: mustalaisille on omia, em. rakentamiseen sopivia
11565: tontteja.
11566:
11567: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
11568:
11569: Heikki Riihijärvi
11570:
11571:
11572:
11573:
11574: 207 4284003504
11575: 1646 1984 vp.
11576:
11577: Raha-asia-aloite n:o 1521
11578:
11579:
11580:
11581: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanopiston perusta-
11582: mis- ja käyttökustannuksiin eräissä kehitysmaissa
11583:
11584:
11585: Eduskunnalle
11586:
11587: Pohjoismainen kansanopistoliike on levinnyt tysyhteistyöosastoon ja kouluhallitukseen yhteyttä
11588: myös kehitysmaihin joko pohjoismaista käsin tai intialainen tri B. D. Purohit tarkoituksenaan pe-
11589: pohjoismaiden kansanopistoihin tutustuneiden rustaa Rajahstanin osavaltioon kansanopisto. Pu-
11590: henkilöiden aloitteesta. Liikettä ovat olleet tuke- rohit on väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistossa
11591: massa pohjoismaiset kansanopistot ja pohjoismai- ja osaa auttavasti myös suomea. Hän on osaval-
11592: set kehitysyhteistyöyhteisöt: tanskalainen DANI- tionsa maaseudun kehittämisprojektin johtaja.
11593: TA, norjalainen NORAD, ruotsalainen SIDA ja Samassa tarkoituksessa on tutustunut lukuisiin
11594: kovin vaatimattomasti suomalainen FINIDA. maamme kansanopistoihin ja ottanut yhteyttä vi-
11595: Kansanopistoliike syntyi Tanskassa ja sai konk- ranomaisiin intialainen Delhin yliopistossa työs-
11596: reettisen toteuttamisensa jo 1844, kun perustet- kentelevä tri R. C. Bradhan perustaakseen kan-
11597: tiin ensimmäinen tanskalainen kansanopisto. Lii- sanopiston Biharin osavaltion pääkaupungin Pat-
11598: ke levisi sieltä pian Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen. nan lähistölle maaseutuympäristöön. Kenialainen
11599: Kansanopisto on levinnyt yleiseksi kaikissa poh- aikuiskasvatuksen edustaja Mululu on tutustut-
11600: joismaissa ja Saksan Iiittotasavallassa, jonkin ver- tuaan tanskalaiseen ja suomalaiseen kansanopis-
11601: ran myös muissa läntisen Euroopan maissa. toon suunnitellut suomalaisen kansanopiston esi-
11602: DANITA on tukenut Ghanan ja Bangladeshin kuvan mukaisten kansanopistojen perustamista
11603: sekä Intian osavaltion Karnatakan, NORAD Sam- maahansa.
11604: bian ja SIDA Tansanian kansanopistoliikettä. Kysymys kaikissa näissä tapauksissa on alkami-
11605: Tansania on liikkeen kehityksessä pisimmällä. sen rahoittamisesta. Kehitysmaissa tarvittaisiin
11606: Siellä on 52 kansanopistoa, Sambiassa 31, Karna- välttämättä perustamiskustannusten ja ensim-
11607: takassa 12, Bangladeshissa 5 ja Ghanassa 3. Edel- mäisten työvuosien käyttökustannusten rahoitta-
11608: listen lisäksi on Biharin osavaltiossa Intiassa kan- mista jonkin pohjoismaan kehitysyhteistyövarois-
11609: sanopisto. Sitä tukee Svenska Föreningen för In- ta. Perustamiskustannukset ovat kehitysmaissa
11610: disk Byfolkhögskola. varsin vaatimattomat, samoin vuosittaiset käyttö-
11611: Yhteistä kaikille on se, että opistot työskentele- kustannukset opistoa kohti. Suomalaiset lähetys-
11612: vät maalaiskylissä ja niiden tarkoitus on palvella järjestöt ovat valmiita toimintaan asiantuntijoina
11613: maaseudun asukkaiden taloudellista, henkistä ja ja toteuttajina, mutta ulkoministeriön päätöksen
11614: sosiaalista nousua lukutaidon opettamisesta läh- mukaan tukea tällaisiin tarkoituksiin voidaan
11615: tien. myöntää järjestöille yleensä enintään 60 % hank-
11616: Esimerkiksi Bangladeshin äsken perustetut keen kokonaiskustannuksista. Tämän päätöksen
11617: opistot eivät ole varsinaisia sisäoppilaitoksia kuten ollessa voimassa ne eivät kykene aloittamistyöhön.
11618: pohjoismaiset kansanopistot, vaan pikemminkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11619: päivä- ja iltakouluja, aikuiskasvatuskeskuksia. Ne taen,
11620: toimivat kaikki maalaiskylissä ja ovat tarkoitetut
11621: palvelemaan köyhintä väestönosaa, talonpoikia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11622: maattornia ja naisten vapautusliikettä. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11623: Keniassa ja Intiassa on osoitettu kiinnostusta 24.30.67 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
11624: suomalaisen kansanopistoliikkeen siirtämiseen näi- käytettäväksi kansanopiston perustamis- ja
11625: den maiden maaseutuongelmien ratkaisuja palve- kå"yttökustannukszin Indonesiassa, Kiinas-
11626: lemaan. Vuonna 1983 otti ulkoministeriön kehi- sa, Keniassa sekä yhdessä Intian osavaltiossa.
11627:
11628: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
11629:
11630: Olavi Ronkainen Impi Muroma
11631: 1984 vp. 1647
11632:
11633: Raha-asia-aloite n:o 1522
11634:
11635:
11636:
11637:
11638: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelukoulutuskes-
11639: kuksen suunnitteluun Pieksämäelle
11640:
11641:
11642: Eduskunnalle
11643:
11644: Maaliskuussa 1983 mietintönsä jättänyt parla- mahdollistava laaja rautauensteys- Ja ratapiha-
11645: mentaarinen väestönsuojelukomitea esitti mm., alue sekä Naarajärven pienkenttä
11646: että väestönsuojelukoulutusta tulisi lisätä ja tehos- - Aluehälytyskeskuksen sijaintikunta
11647: taa muodostamaHa liikkuvia kouluttajaryhmiä - Hankkeelle on tarjolla useita sijoitusvaih-
11648: sekä tutkimalla mahdollisuuksia perustaa py- toehtoja, jotka kaupunki järjestäisi korvauksetta
11649: syviä koulutuskeskuksia esimerkiksi Keski-Suo- (tontti ja kunnallistekniikka). Tarvittaessa kau-
11650: meen. punki rakentaa tilat valtion viranomaisten hyväk-
11651: Pieksämäen kaupunki on kiinnostunut väestön- symien suunnitelmien mukaan
11652: suojelukoulutuskeskuksen perustamisesta Pieksä- - Uusien pysyvien työpaikkojen saaminen
11653: mäelle. Hankkeen paikkakunnalle saamisen tuek- paikkakunnalle, varsinkin kun Valtionrautateiden
11654: si esitämme kunnioittavasti mm. seuraavia perus- palveluksessa oleva henkilökunta jatkuvasti vähe-
11655: teluja: nee tulevina vuosina.
11656: - Pieksämäen kaupungin maantieteellinen si- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11657: jainti keskellä Suomea taen,
11658: - Erinomaiset rautatie- ja maantieyhteydet jo-
11659: ka suuntaan sekä lentoyhteydet Varkauden lento- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11660: kentältä (maakuljetus 40 km) 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 26.80
11661: - Keskiasteen kaupunkikeskuksen tarjoamat uudelle momentzfle 1 000 000 markkaa
11662: monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut sekä käytettäväksi väestönsuojelukoulutuskes-
11663: viihtyisä luonnonläheinen elinympäristö kuksen suunnitteluun Pieksämäen kau-
11664: - Todelliset koulutus- ja harjoitteluolosuhteet punkzin.
11665:
11666: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
11667:
11668: Olavi Ronkainen
11669: 1648 1984 vp.
11670:
11671: Raha-asia-aloite n:o 1523
11672:
11673:
11674:
11675:
11676: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan poliisitalon ra-
11677: kentamiseen
11678:
11679:
11680: Eduskunnalle
11681:
11682: Heinolan kaupunki on käynnistänyt poliisita- valmistuisi v. 1986. Hankkeen karkea kustannus-
11683: lon suunnittelun Oy Kaupunkisuunnittelu Ab:n arvio on 11,5 Mmk.
11684: kanssa. Suunnitteluajan kustannusvastuu on yk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11685: sinomaan kaupungin. Suunnittelun päättymisen taen,
11686: jälkeen keväällä 1985 järjestettävän urakkakilpai-
11687: lun jälkeen kaupunki tekee sitovan tarjouksen ra- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11688: kennuttaa ja rakentaa valtiolle tietystä hinnasta 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11689: poliisitalon. Valtion päätöstä asiasta odotetaan 28. 64. 76 5 000 000 markkaa Heinolan
11690: vuoden 1985 aikana. Päätöksen ollessa myöntei- polzisitalon rakentamiseen.
11691: nen hanke aloitettaisiin syksyllä 1985 ja rakennus
11692:
11693: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
11694:
11695: Olavi Ronkainen Pentti Poutaneo Pirjo Rusanen
11696: 1984 vp. 1649
11697:
11698: Raha-asia-aloite n:o 1524
11699:
11700:
11701:
11702:
11703: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kerimäen kirkon palo-
11704: turvallisuuslaitteisiin
11705:
11706:
11707: Eduskunnalle
11708:
11709: Kerimäellä oleva maailman suurin puukirkko Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11710: on eräs koko maan huomattavimpia nähtävyyksiä. taen,
11711: Seurakunta toteuttaa parhaillaan mittavaa suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11712: nitelmaa kirkon paloturvallisuuden parantamisek- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 29.02
11713: si. Hankkeen kustannukset ovat noin 1, 5 miljoo- uudelle momenttlle 400 000 markkaa Ke-
11714: naa mk, jonka katteesta puuttuu vielä noin rimäen kirkon paloturvallisuuden varmis-
11715: 600 000 mk. tamiseksi.
11716:
11717: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
11718:
11719: Olavi Ronkainen Pentti Poutanen Maija Rajantie
11720: Timo Kietäväinen Impi Muroma Pirjo Rusanen
11721: 1650 1984 vp.
11722:
11723: Raha-asia-aloite n:o 1525
11724:
11725:
11726:
11727:
11728: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvatustieteen professo-
11729: rin viran perustamiseksi Savonlinnan opettajankoulutus-
11730: laitokseen
11731:
11732:
11733: Eduskunnalle
11734:
11735: Mikkelin lääni on maamme ainoa lääni, jossa ei tuslaitoksessa syventävien opintojen opetusta jou-
11736: ole korkeakoulua. Savonlinnan opettajankoulu- tuvat nykyisin antamaan jo maisteritasoiset henki-
11737: tuslaitos ja Savonlinnan kääntäjänkoulutuslaitos löt ja tuntiopettajat. On selvää, ettei Savonlinnan
11738: ovat Mikkelin läänin ainoat oppilaitokset, joissa opettajankoulutuslaitoksen sisäänottoa voida nos-
11739: akateemisia loppututkintoja voidaan suorittaa. taa ja siten lisätä Mikkelin läänin korkeakoulu-
11740: Laitoksissa on yhteensä noin 600 opiskelijaa ja lä- paikkoja - opetuksen tasosta tinkimättä - ellei
11741: hes 180 aloituspaikkaa. Siten Mikkelin läänin kor- nykyisiä kasvatustieteen resursseja lisätä.
11742: keakoulupaikkojen osuus on ainoastaan 0, 7 % ko- Kaikkiin muihin maamme opettajankoulutus-
11743: ko maan korkeakouluopiskelijoiden määrästä. laitoksiin onkin perustettu kasvatustieteen profes-
11744: Läänin väestöpohjan perusteella korkeakoulupaik- suuri. Joensuun yliopiston KTS:ssa ei ole edes esi-
11745: kojen määrän tulisi olla kuusinkertainen. tetty kasvatustieteen professuurin perustamista
11746: Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen opis- Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen, vaikka
11747: kelijamäärän kasvua jarruttaa kasvatustieteen opetusministeriö ja opettajankoulutusneuvosto
11748: opettajakunnan puute. Luokanopettajaksi sekä ovat tehneet periaatepäätöksen siitä, että maam-
11749: kotitalous- ja tekstiilityönopettajaksi opiskelevat me kaikkiin opettajankoulutuslaitoksiin peruste-
11750: suorittavat tutkinnon uudistuksen jälkeen entistä taan kasvatustieteen professuuri. Sen sijaan Joen-
11751: pro gradu -tutkielmaa vastaavan syventäviin opin- suun korkeakoulun hallintovirasto on esittänyt
11752: toihin kuuluvan tutkielman. Tämä edellyttää en- kasvatustieteen lehtoraatin lakkauttamista ja sen
11753: tisiin lehtorivaltaisiin opettajaseminaareihin mer- tilalle professuuria. Tämä viranmuutos tosiasiassa
11754: kittävää kasvatustieteen opettajakunnan lisäystä, vähentäisi Savonlinnan OKL:n kasvatustieteen
11755: koska koulutus samalla piteni vähintään vuodella. opettajakunnan opetuspanosta yli 250 tuntia vuo-
11756: Silti Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa on sittain. Entisen Joensuun korkeakoulun kasvatus-
11757: ainoastaan kaksi kasvatustieteen apulaisprofesso- tieteiden osasto on pitänyt erityispedagogiikan
11758: ria, kaksi lehtoria ja yksi assistentti. Siten kasva- professuuria Joensuuhun tärkeämpänä kuin Sa-
11759: tustieteen nykyisen opettajakunnan opetusvelvol- vonlinnan OKL:n kasvatustieteen professuuria.
11760: lisuus on yhteensä noin 1 300 tuntia lukuvuodes- Silti erityispedagogiikan koulutusohjelmaan ote-
11761: sa. Lukuvuonna 1983-84 kasvatustieteen opetus- taan vuosittain vajaa 20 opiskelijaa, kun Savonlin-
11762: ta on Joensuun yliopiston opetusohjelman mu- nan OKL:n kaikkien koulutuslinjojen uusien
11763: kaan jo noin 1 900 tuntia. opiskelijoiden määrä on kuusinkertainen. Lisäksi
11764: Opetusministeriön KTS:ssa Savonlinnan opet- Jyväskylän yliopistossa jo nykyisin on Pohjoismai-
11765: tajankoulutuslaitoksen vuosittainen sisäänotto on den ainoa erityispedagogiikan professuuri, eikä
11766: esitetty nostettavaksi nykyisestä 48:sta 64:ään. Tä- esimerkiksi Englannin kokoiseen maahan ole kat-
11767: mä lisäisi vähintään nelivuotisen koulutusohjel- sottu tarpeelliseksi perustaa yhtään erityispedago-
11768: man kokonaisopiskelijamäärää vähintään 64 opis• giikan professuuria.
11769: kelijalla. Vastaavasti kasvatustieteen opetuksen Savonlinnan normaalikouluun on juuri valmis-
11770: tarve lisääntyisi noin 2 200 tuntiin eli lähes kak- tumassa uudet opetusharjoittelutilat, mitkä mah-
11771: sinkertaiseksi nykyisiin resursseihin verrattuna. dollistavat kolmiluokkasarjaisen peruskoulun ala-
11772: Muissa opettajankoulutuslaitoksissa kasvatustie- asteen perustamisen. Myös luokanlehtorien virat
11773: teen syventäviä opintoja (entistä laudaturtasoista on saatu perustetuksi siten, että sisääri.oton nosta-
11774: opetusta) antavat pääsääntöisesti vähintään tohto- misen edellyttämät opetustilat ja -virat ovat nor-
11775: ritasoiset henkilöt. Savonlinnan opettajankoulu- maalikoulussa vuonna 1986. Kolmiluokkasarjai-
11776: 1984 vp. -- RJ\ n:o 1525 1651
11777:
11778: nen ala-aste on välttämätön, mutta ei riittävä nen. Lisäämällä opettajankoulutuslaitokseen
11779: edellytys luokanopettajakoulutuksen sisäänoton opettajakuntaa, jonka työvelvollisuuteen kuuluu
11780: nostamiseksi nykyisestään. tutkimustyötä, voidaan osittain lisätä sekä tutki-
11781: Kouluhallitus on esittänyt opettajien virkaehto- muksen että todennäköisesti tutkimusrahoituksen
11782: sopimuksen mukaisen täydennyskoulutuksen osit- osuutta Mikkelin läänissä.
11783: taista siirtämistä opettajankoulutuslaitosten tehtä- Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen sisään-
11784: väksi. Myös tämä muutosesitys toteutuessaan oton nostaminen 48:sta 64:ään nostaisi myös Mik-
11785: edellyttäisi lisää kasvatustieteen opetusvirkoja kelin läänin korkeakoulupaikkojen osuutta koko
11786: opettajankoulutuslaitoksiin. maan korkeakouluopiskelijoista. Yhdessä Savon-
11787: Joensuun korkeakoulun KTS:ssa on esitetty kas- linnan kääntäjänkoulutuslaitoksen opiskelijamää-
11788: vatustieteen jatko-opintojen aloittamista Savon- rän kasvun (nykyisestä kolmesta vuosikurssista vii-
11789: linnan opettajankoulutuslaitoksessa lukuvuonna teen vuosikurssiin) kanssa läänin korkeakoulu-
11790: 1985--86. Lisensiaatti- ja tohtoritutkintojen suo- paikkojen osuus nousisi noin yhteen prosenttiin
11791: rittaminen Mikkelin läänissä turvaisi tulevaisuu- kaikista korkeakouluopiskelijoista.
11792: dessa pätevien opettajien saannin Savonlinnan Edellä olevan perusteelle ehdotamme kunnioit-
11793: opettajankoulutuslaitokseen sekä takaisi opiskeli- tavasti,
11794: joille muodollisesti samantasoisen kasvatustieteen
11795: opetuksen kuin muissa maamme opettajankoulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11796: tuslaitoksissa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
11797: Mikkelin ·läänin tutkimuksen julkinen rahoi- 29.10.01lisäyksenä 200000 markan mää-
11798: tusosuus (0, 5 %) on suhteellisesti pienin koko rärahan kasvatustieteen professorin viran
11799: maassa. Väestöpohjan perusteella tutkimusrahoi- perustamiseksi Savonlinnan opettajankou-
11800: tuksen osuuden tulisi olla lähes kymmenkertai- lutuslaitokseen 1.3.1985 alkaen.
11801:
11802: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
11803:
11804: Olavi Ronkainen Esko Almgren
11805: Impi Muroma Pirjo Rusanen
11806: 1652 1984 vp.
11807:
11808: Raha-asia-aloite n:o 1526
11809:
11810:
11811:
11812:
11813: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen huu-
11814: meaineiston kustantamiseksi peruskouluille
11815:
11816:
11817: Eduskunnalle
11818:
11819: Huumeet, niiden käyttö ja kauppa ovat olleet mitettaisiin kaikille peruskouluille (3 000 koulul-
11820: yleensä suurten kaupunkien ongelma. Viime ai- le), tarvittaisiin varoja 450 000 mk. Jakelu tapah-
11821: koina huumetapauksia on tullut ilmi lähes koko tuisi Raittiuskasvatusliiton ja kouluhallituksen yh-
11822: maassa, myös maaseudulla niillä paikkakunnilla, teistoimin.
11823: joilla ei juuri uskottu huumeongelman olemassa- Koska huumeongelma on erittäin ajankohtai-
11824: oloon. Huumeiden käyttö varsinkin koululaisten nen ja koska opetusaineisto on jo valmiina, olisi
11825: ja muun nuorison parissa on lisääntynyt merkittä- suotavaa, että maamme kaikilla opettajilla olisi
11826: västi. Vanhempien ja huoltajien ohella lähinnä mahdollisuus antaa samantasoista opetusta ja va-
11827: ammattikasvattajat, opettajat, voivat valistaa nuo- listusta oppilailleen huumeiden käytöstä ja niihin
11828: ria huumeista edellyttäen, että heillä itsellään on liittyvistä vaaroista.
11829: siihen kyllin tietoja. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11830: Raittiuskasvatusliitto on tuottanut koulujen nioittavasti,
11831: käyttöön huumausaineita käsittävän opetusaineis-
11832: ton v. 1980. Aineisto on kouluhallituksen ja lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11833: kintöhallituksen hyväksymä. Kuitenkin vain noin 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11834: 10 prosentilla maamme peruskoutuista on ollut 29.41.23 lisäyksenä 450 000 markan arvio-
11835: varaa hankkia tämä opetusaineisto koulujen ja määrärahan käytettäväksi terveyskasvatuk-
11836: raittiuslautakuntien niukkojen käyttövarojen sen huumeaineiston kustantamiseen pe-
11837: vuoksi. ruskouluille.
11838: Kansion hinta on nyt 150 mk/ kpl. Jos niitä toi-
11839:
11840: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
11841:
11842: Olavi Ronkainen Ensio Laine
11843: Esko Almgren Impi Muroma
11844: 1984 vp. 1653
11845:
11846: Raha-asia-aloite n:o 1527
11847:
11848:
11849:
11850:
11851: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lastentarhanopettajaopis-
11852: ton perustamiseksi Savonlinnaan
11853:
11854:
11855: Eduskunnalle
11856:
11857: Lastentarhanopettajien koulutusta on annettu selle ja korkeakouluille v. 1983. Mikäli opetusmi-
11858: väliaikaisena korkeakoulujen opettajankoulutus- nisteriön uudet suunnitelmat koulutuksen järjes-
11859: laitoksissa jo noin 10 vuoden ajan. Tavoitteena on tämisestä kuitenkin toteutuisivat, tulisi Savonlin-
11860: ollut, että väliaikaisuudesta päästäisiin koulutus- naan perustaa lastentarhanopettajaopisto, sillä
11861: ajan pidentämisen ja muuhun opettajankoulu- nykyisellään opistoja ei ole lainkaan Itä-Suo-
11862: tukseen niveltämisen yhteydessä. Samalla on ollut messa.
11863: tarkoitus turvata lastentarhanopettajien mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11864: suudet edetä kandidaattitasoiseen tutkintoon. taen,
11865: Opettajankoulutuslaitospaikkakunnat ja maa-
11866: kuntaliitot ovatkin voimakkaasti vastustaneet ope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11867: tusministeriön suunnitelmia väliaikaisen koulu- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 29.51
11868: tuksen lakkauttamisesta ja koulutuksen siirtämi- asianomaiszlle momentezlle 5 000 000
11869: sestä takaisin lastentarhanopettajaopistoihin, mitä markkaa lastentarhanopettajaopiston pe-
11870: koskevat ohjeensa ministeriö antoi kouluhallituk- rustamiseksi Savonlinnaan.
11871:
11872: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
11873:
11874: Olavi Ronkainen Pentti Poutaneo Maija Rajantie
11875: Timo Kietäväinen Impi Muroma Pirjo Rusanen
11876:
11877:
11878:
11879:
11880: 208 4284003504
11881: 1654 1984 vp.
11882:
11883: Raha"asia-aloite n:o 1528
11884:
11885:
11886:
11887:
11888: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkastus-
11889: laitoksen siirtämiseksi Mikkeliin
11890:
11891:
11892: Eduskunnalle
11893:
11894: Eduskunta päätti vuoden 1979 tulo- ja menoar- Ilmastoltaan Mikkeli on täysin sovelias siemen-
11895: vion hyväksyessään, että Valtion siementarkastus- tarkastuslaitoksen sijoituspaikaksi. Kaikki viljely-
11896: laitos siirretään Mikkeliin vuonna 1983. kasvit ehtivät valmistua riittävästi nimenomaan
11897: Mi-kkelissä sijaitsevan Etelä-Savon koeaseman siementarkastuslaitoksen tarpeisiin eli lajikkeiden
11898: välittömässä läheisyydessä on osoitettavissa noin tunnistamista ja kasvitautien toteamista varten.
11899: 25 hehtaaria sopivaa yhtenäistä peltoalaa, joten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11900: tämän maatalouden koeaseman ja siementarkas- taen,
11901: tuslaitoksen yhteistyö voitaisiin järjestää helposti
11902: ja edullisesti. Mikkelin liikeoteeilinen sijainti on ettå· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11903: hyvä ja kaupungilla on monipuolinen ja korkea 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
11904: palveluvarustus. Myös työvoiman saanti on kau- 30.12. 74 200 000 markkaa Valtion sie-
11905: pungissa turvattu. Laitoksen sijoittamisella Mik- mentarkastuslaitoksen Mikkelti·n stirtåmi-
11906: keliin voitaisiin alentaa alueen korkeahkoa työttö- sen suunnitteluun.
11907: myysastetta.
11908:
11909: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
11910:
11911: Olavi Ronkainen Esko Almgren
11912: 1984 vp. 1655
11913:
11914: Raha-asia-aloite n:o 1529
11915:
11916:
11917:
11918:
11919: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavaraston rakentami-
11920: seksi
11921:
11922:
11923: Eduskunnalle
11924:
11925: Maassamme on vieläkin riittämättömästi vilja- Viljavaraston rakentaminen olisi hyödyllistä
11926: varastoja tarpeellisen viljaomavaraisuuden turvaa- myös työllisyyden hoidon kannalta.
11927: miseksi. Maassamme on peräkkäin koettu useita Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11928: heikkoja satovuosia. Nämä vuodet ovat osoitta- taen,
11929: neet, että meillä ei ole ylijäämäongelmaa, vaan
11930: pikemminkin varastointiongelma. Viljahuollon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11931: turvaamiseksi on jouduttu tuomaan runsaasti veh- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29
11932: nää ulkomailta. Kansallisen turvallisuutemme uudelle momentzlle 30 000 000 markkaa
11933: kannalta tällainen tilanne on suorastaan hätkäh- viljavaraston rakentamista varten.
11934: dyttävä.
11935:
11936: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
11937:
11938: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
11939: 1656 1984 vp.
11940:
11941: Raha-asia-aloite n:o 1530
11942:
11943:
11944:
11945:
11946: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yhteiskunta Raittiiksi
11947: ry:lle kymmenen sosiaalipalvelu- ja toimintakeskuksen perusta-
11948: miseksi
11949:
11950: Eduskunnalle
11951:
11952: Heinolassa on kokeiluluonteisesti toiminut 1. 9. avoin seurusteluhuone, peseytymis- ja pyykinpe-
11953: 1982 alkaen sosiaalipalvelu- ja toimintakeskus, sumahdollisuus. Asiakkaille tarjotaan kahvia ja
11954: jossa pääperiaatteena on tukea päihdeongelmaista ruokaa.
11955: tämän raittiina kautena. Toiminta sisältää mm. Heinolan kokeiluprojektista saadut tulokset
11956: keskustelua ja terapiaa (asiantuntijan johdolla), ovat erittäin myönteisiä. Kokeiluprojekti on osoit-
11957: yhdessäoloa (teemailtoja, kahvitarjoilua, retkiä), tautunut myös taloudellisesti erittäin edulliseksi,
11958: neuvontaa yhteyksien saamiseksi sosiaali- ja ter- koska työ on eri seurakuntien ja kristillisten yhtei-
11959: veydenhuollon viranomaisiin, askartelua ja työte- söjen vapaaehtoiseen toimintaan perustuvaa. Pal-
11960: rapian tapaista harrastustoimintaa. kattua henkilökuntaa tarvitaan vain murto-osa sii-
11961: Sosiaalinen avustaminen jätetään sosiaalitoi- tä, mitä heitä on kunnallisella tai valtiollisella
11962: miston huoleksi, mutta kriisitilanteessa pyritään PAV-huoltosektorilla.
11963: antamaan tilapäistä apua ruoan ja yösijan saami- Esimerkkinä Heinolan toimintakeskuksen kus-
11964: sessa. Samoin majoitusta järjestetään vain kriisiti- tannuksista mainittakoon seuraavaa:
11965: lanteissa. Päivätoimintakeskuksessa on kaikille
11966:
11967: Ruokatavaramenot .......... 1. 9.-31. 12. 6 034 mk 46%
11968: Palkkamenot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 kk 2 400 mk 18 %
11969: Vuokrat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 kk 2 784 mk 21 %
11970: Sekalaiset kulut ........................ . 1 859 mk 14%
11971: Yhteensä ............................. . 13 077 mk,
11972: (3 269 mk/kk)
11973:
11974: Kun palvelupäiviä oli 80, niin kustannukset Mikkeli, Riihimäki, Pori, Tampere, Seinäjoki ja
11975: päivää kohti olivat vain 163,46 mk. Tuona 4 kk:n Rovaniemi.
11976: aikana tarjottiin kahviaamiaisia 676 kpl ja lounai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11977: ta 186 kpl. Asiakkaita oli päivittäin keskimäärin
11978: 10-12 henkeä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11979: Yhteiskunta Raittiiksi r.y. pystyy valtakun- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11980: nallisena raittiusjärjestönä organisoimaan koko 33.33.52 liså'yksenti' 500 000 markan måä'-
11981: maahan sosiaalipalvelu- ja toimintakeskusten rärahan osoitettavaksi Yhteiskunta Rait-
11982: verkoston. Uusia sosiaalipalvelu- ja toiminta- tiiksi ry:lle kymmenen sosiaali- ja toimin-
11983: keskuksia tulisi perustettavaksi seuraaville paik- takeskuksen perustamiseksi.
11984: kakunnille: Hamina, Imatra, Kuopio, Joensuu,
11985:
11986: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
11987:
11988: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
11989: 1984 vp. 1657
11990:
11991: Raha-asia-aloite n:o 1531
11992:
11993:
11994:
11995:
11996: Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien
11997: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
11998:
11999:
12000: Eduskunnalle
12001:
12002: Pienyrittäjien vuosilomalain mukaan yhteis- vaus tulevat pienituloisille pienyrittäjille suureen
12003: kunta turvaa omaa työtään tekevälle pienyrittäjäl- tarpeeseen. Tämän vuoksi budjetissa tulisi olla
12004: le vuosiloman. Tähän tarkoitukseen on valtion niin suuri määräraha, että se riittäisi lomakor-
12005: tulo- ja menoarviossa varattu määräraha. Määrära- vaukseen. Lomajärjestelmää tulisi myös laajentaa
12006: han pienuudesta johtuen kaikki vuosilomarahaan nykyisestään ja samalla lisätä loman pituutta.
12007: oikeutetut eivät ole kuitenkaan pystyneet pitä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12008: mään lomaa. Vuosilomakorvaus on kuitenkin san- taen,
12009: gen vähäinen. Se riittää vain viikon mittaiseen
12010: vuosilomaan, kun palkansaajien paikallinen loma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12011: on tällä hetkellä jo vähintään neljä viikkoa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
12012: Pienyrittäjien lomarahan saamisen ehdot ovat 33.57.42 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
12013: esimerkiksi vuositulojen osalta varsin tiukat. Näin käytettäväksi pienyrittä;i"en vuostlomajär-
12014: ollen loma ja siitä maksettava yhteiskunnan kor- jestelmän kustannuksiin.
12015:
12016: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
12017:
12018: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
12019: 1658 1984 vp.
12020:
12021: Raha-asia-aloite n:o 1532
12022:
12023:
12024:
12025:
12026: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholismin ja huumei-
12027: den käytön kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten
12028:
12029:
12030: Eduskunnalle
12031:
12032: Maailman terveysJafjestön yleiskokouksen 25 västi määrärahoja näihin tarkoituksiin. Sama kos-
12033: päivänä toukokuuta 1979 hyväksymän päätöslau- kee osittain myös Pohjoismaiden raittiusneuvos-
12034: selman mukaan alkoholin liikakäytön haitat kuu- ton toimintaa. Jopa valitut edustajat ovat usein
12035: luvat maailman suurimpiin terveysongelmiin. joutuneet osallistumaan matkoista aiheutuviin
12036: Yleiskokous kehotti jäsenvaltioita ryhtymään tar- kustannuksiin, joskus suorastaan maksamaan ne
12037: peellisiin toimenpiteisiin alkoholijuomien kulu- itse.
12038: tuksen vähentämiseksi ja antoi Maailman terveys- Tärkeänä syynä alkoholijuomien kulutuksen li-
12039: järjestön tehtäväksi kehottaa eri maita toimimaan sääntymiseen eri maissa on ollut mannermaisen
12040: entistä enemmän yhdessä alkoholiongelmien eh- juomatavan leviäminen. Se ei ole missään syrjäyt-
12041: käisyn ja hoidon kehittämiseksi. tänyt vanhoja kulutustottumuksia, vaan se on tul-
12042: Maailman terveysjärjestön apuelimenä tässä toi- lut niiden lisäksi. Nykyisissä oloissa ehkäisy voi ol-
12043: minnassa on Kansainvälinen alkoholi- ja huume- la tehokasta vain silloin, kun siihen pyritään sa-
12044: neuvosto (lnternational Council on Alcohol and mantapaisin toimenpitein mahdollisimman mo-
12045: Addictions, ICAA), jonka toimisto sijaitsee Lau- nessa maassa. Siksi kansainvälisten työmuotojen
12046: sannessa, Sveitsissä. Sen suomalaiset jäsenjärjes- ylläpitäminen ja kehittäminen on ensiarvoisen
12047: töt, Alkoholitutkimussäätiö ja Suomen Raittius- tärkeätä juuri nyt.
12048: järjestöjen Liitto, ovat aktiivisesti ottaneet osaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12049: neuvoston toimintaan mm. osallistumalla sen ke- taen,
12050: säseminaariin 27. 6.-1. 7.1983 ZagrebissaJugos-
12051: laviassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12052: Riittävän osanoton varmistaminen Kansainväli- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
12053: sen alkoholi- ja huumeneuvoston kokouksiin, se- 33.99.25 lisäyksenä ZOO 000 markkaa kan-
12054: minaareihin ja kongresseihin on osoittautunut sainväliseen toimintaan alkoholismin ja
12055: vaikeaksi. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja Suo- huumeiden käytön ehkäisemiseksi.
12056: men Raittiusjärjestöjen Liitolla ei ole ollut riittä-
12057:
12058: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
12059:
12060: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
12061: 1984 vp. 1659
12062:
12063: Raha-asia-aloite n:o 1533
12064:
12065:
12066:
12067:
12068: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion AV -keskukselle Pessi ja
12069: Illusia -elokuvan hankkimiseksi keskuksen käyttöön
12070:
12071:
12072: Eduskunnalle
12073:
12074: Pitkien näytelmällisten lastenelokuvien tuotta- 1985 tulo- ja menoarvioksi määrärahaa ei enää esi-
12075: minen on suomalaisen elokuvan rahoituksellisissa tetä, vaikka kansainvälisestikin ansioitunut, kulu-
12076: olosuhteissa ollut kansainvälisesti katsoen poik- van vuoden Berliinin kansainvälisillä filmifesti-
12077: keuksellisen vaikeaa. Monissa elokuvaa kulttuuri- vaaleilla UNICEFin erikoispalkinnolla palkittu
12078: poliittisesti enemmän painottavissa maissa lasten- uusi lastenelokuva "Pessi ja Illusia" olisi ollut täl-
12079: elokuvalle on järjestetty muuta elokuvatuotantoa laisen oston kohteeksi mitä soveliain. Berliinin li-
12080: turvatumpi asema yhteiskunnan tuella toteutetun säksi elokuva on jo tähän mennessä edustanut
12081: elokuvan piirissä. kutsuttuna maatamme viidellä muulla merkittä-
12082: Käynnissä oleva mediapoliittinen murros luo vällä kansainvälisellä festivaalilla.
12083: ohjelmatarjonnan moninkertaistumisen ja kan- Edellä esitetyn nojalla sekä ottaen huomioon,
12084: sainvälistymisen vaikutuksesta elokuvan piirissä että mainitun oston suorittamisella on ratkaiseva
12085: täysin uuden tilanteen. Jotta kulttuurin kansalli- merkitys "Pessi ja Illusia" -elokuvan tekijöiden
12086: nen lähtökohta voitaisiin näissä olosuhteissa säi- edellytyksille jatkaa taiteellista toimintaansa, eh-
12087: lyttää, tulisi kotimaisen elokuvan tarpeet mitoit- dotamme,
12088: taa ratkaisevassa määrin uudelleen. Erityisen tär-
12089: keä kansallisen kulttuuripohjan säilyttäminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12090: lastenkulttuurin alueella ja sen piirissä eritoten 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
12091: elokuvassa, jonka asema on mediapoliittisesti kes- 29.06.28 250 000 markkaa elokuvan
12092: keinen. "Pessi ja Illusia" ostamiseksi keskuksen
12093: Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1984 si- käyttöön kotimaista lastenelokuvakulttuu-
12094: sältyi 500 000 markan määräraha lastenelokuvan ria laajastipalvelevalla tavalla levitettäväk-
12095: ostamiseen valtiolle päiväkotitoiminnan yhteydes- st.
12096: sä levitettäväksi. Hallituksen esityksessä vuoden
12097:
12098: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12099:
12100: Timo Roos Heli Astala Irma Rosnell
12101: Pentti Lahti-Nuuttila Eeva Turunen Aino Pohjanoksa
12102: Kaarina Dromberg Mauri Pekkarinen Tytti Isohookana-Asunmaa
12103: Reino Jyrkilä Gunnar Jansson Mats Nyby
12104: Lea Mäkipää
12105: 1660 1984 vp.
12106:
12107: Raha-asia-aloite n:o 1534
12108:
12109:
12110:
12111:
12112: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta pienimuotoisten epäkaupallis-
12113: ten kansanmusiikki- ja perinnetapahtumien tukemiseen
12114:
12115:
12116: Eduskunnalle
12117:
12118: Eräät musiikkijuhlat maassamme saavat yhteis- ten tapahtumien järjestäjäyhteisöille pienikin val-
12119: kunnalta tukea. Kysymys on suurimuotoisista, tiovallan taholta tuleva tuki olisi tarpeen paitsi ra-
12120: valtakunnallisista tilaisuuksista. Näiden lisäksi eri hallisesti myös näytteenä tehtyä arvokasta työtä
12121: puolilla maatamme erilaiset kansalaisjärjestöt ja kohtaan osoitetusta arvostuksesta.
12122: kunnat järjestävät pienimuotoisia, lähinnä kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12123: sanmusiikin varaan tukeutuvia musiikkitapahtu- taen,
12124: mia. Nämä ovat tavallisesti yhden viikonvaihteen
12125: mittaisia kestoltaan. Tyypillisenä esimerkkinä täl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12126: laisista kansanmusiikkitapahtumista voi pitää Kii- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
12127: koisten purpurijuhlia, joita nyt on vietetty jo 15 29.90.52 lisäyksenä 50 000 markkaa pieni-
12128: kertaa. Tyypillistä tällaisille juhlille on myös se, muotoisten epäkaupallz'sten kansanmusiik-
12129: että kaikki työ tehdään talkoilla eikä kaupallisuu- ki- ja pen'nnetapahtumien tukemiseen.
12130: delle muutenkaan ole annettu sijaa. Tämäntapais-
12131:
12132: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12133:
12134: Timo Roos Matti Kuusio
12135: Mikko Elo Pentti Lahti-Nuuttila
12136: Tuula Paavilainen
12137: 1984 vp. 1661
12138:
12139: Raha-asia-aloite n:o 1535
12140:
12141:
12142: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanteleliitto ry:n toiminnan
12143: tukemiseen
12144:
12145:
12146: Eduskunnalle
12147:
12148: Suomalaisen kulttuurin erottamaton osa ja valmistuskysymykset, oppikirjojen uusiminen,
12149: omaleimaisimpana ulospäin näkyvänä piirteenä riittävä opettajavoimien koulutus, nuoristojulkai-
12150: esiintyvä kantele on yhä vankemmin soittimena- su ja uusien sävellysten hankinta, soitinhuollon
12151: kio osoittamassa laajat ja monipuoliset mahdolli- valtakunnallinen järjestäminen jne.
12152: suutensa, paitsi perinteisen myös muun musiikin Kanteleeseen liittyvien asioiden hoitamista var-
12153: osalta. Kanteleharrastus on voimakkaasti lisäänty- ten on maahamme perustettu Kanteleliitto, jonka
12154: nyt koko valtakuntamme alueella samoin kuin merkitys alan viime vuosien kehityksen vauhditta-
12155: myös ulkosuomalaisten keskuudessa. jana on ollut keskeinen. Kanteleliiton Kantele-
12156: Kanteleensoittajien poikkeuksetta ihastuneen lehti on ylläpitänyt alan tiedonvälitystä.
12157: vastaanoton saaneiden ulkomaisten esiintymis- Edellä mainitun, v. 1977 perustetun järjestön
12158: kiertueiden seurauksena kantele on selvästi kas- jäsenmäärä henkilöjäsenineen ja paikallisosastoi-
12159: vattanut osuuttaan maamme kulttuuriviennin neen on edelleen kasvusuunnassa, luvun noustua
12160: osana. Suomalaisen kanteleen jäljittelemätön ääni nyt jo toiselle tuhannelle.
12161: ja soittajien kasvaneet taidot ovat näin olleet luo- Kalevalan juhlavuoden asettamien haasteiden
12162: massa positiivista huomiota maallemme. edessä, jotka merkkivuodesta johtuen ovat kante-
12163: Kalevalan 150-vuotisjuhlavuoden lukuisissa ta- leväelle poikkeuksellisen suuret ja jotka myös kan-
12164: pahtumissa kantele tulee olemaan näkyvästi esillä sainvälisesti tarkastellen peilaavat Suomessa kan-
12165: erilaisista pienimuotoisista esityksistä konserttila- sallisen kulttuuriperinnön arvostusta ja nykypäi-
12166: voilla esitettäviin kantelekonserttoihin asti. vään soveltamisesta, Kanteleliitto haluaa kantaa
12167: Viime vuosina kantelekysymysten eteen tehdyn vastuunsa eri projekteillaan, joista suurin on Joen-
12168: työn tuloksena on nyt soiton jatkuvuutta turvaa- suun kansainvälisten laulujuhlien yhteyteen sijoi-
12169: massa laajentunut kanteleopetuksen huomioinei- tettu, maassamme tähän mennessä mittavin kan-
12170: den musiikkioppilaitosten määrä ja muiden soi- telekilpailutapahtuma useine konsertteineen.
12171: tinten opettajankoulutusta vastaavan kanteleen- On kuitenkin pelättävissä, että omarahoituksen
12172: soiton opettajien koulutuksen tuore käynnistymi- pohjalta, vilpittömästä tahdosta huolimatta, ei
12173: nen. Samoin kanteleensoiton opiskelu on hyvin yhteisö pysty edellä viitattuja toimintoja täysipai-
12174: selvästi laajentunut kansalais- ja työväenopistojen noisesti toteuttamaan. Kalevalan juhlavuosi koh-
12175: opintopiireissä. distaa muutenkin valtakunnallisen järjestön suun-
12176: Koulujen musiikinopetuksessa myös viisikieli- taan odotuksia, minkä vuoksi toiminta on hoidet-
12177: sen kanteleen käyttö on laajenemassa. Niinpä tava mahdollisimman tehokkaasti ja huolella.
12178: koulujen musiikinopettajille on tähän liittyvien Toimintaedellytystensä turvaamiseksi Kantele-
12179: valmiuksien antamiseksi järjestetty eri tahoilla liitto ry., joka ei vielä ole osallisena valtion sään-
12180: monia pikakursseja, ja kysymys on jo sadoista kou- nönmukaisesta toiminta-avustuksesta, kääntyy
12181: luista. Vaikka kantele ei toistaiseksi ole solistisena eduskunnan puoleen.
12182: soittimena Sibelius-Akatemiassa, on kanteleen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12183: asema sielläkin kansanmusiikin koulutusohjel- taen,
12184: maan sisältyvänä vahvistunut.
12185: Alan kehitystä rajoittavina tekijöinä on vielä se- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12186: kä suur- että pienkanteleiden osalta ongelmia, joi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12187: den korjaamiseksi tehdään työtä. Ongelmista 29.90.52lisäyksenä 150 000 markkaa Kan-
12188: mainittakoon mm. orkesterikelpoisten soitinten teleliitto ry:n toiminnan tukemiseen.
12189:
12190: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
12191:
12192: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
12193: 209 4284003504
12194: 1662 1984 vp.
12195:
12196: Raha-asia-aloite n:o 1536
12197:
12198:
12199:
12200:
12201: Roos: Määrärahan osoittamisesta Hautaan tien parantamiseksi ja
12202: päällystämiseksi
12203:
12204:
12205: Eduskunnalle
12206:
12207: Vammalan kaupungissa sijaitseva Hautaan pai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12208: kallistie n:o 12995 on raskaan liikenteen lisään- taen,
12209: tyessä joutunut korvaamaan entisen maantien ni-
12210: menomaan raskaan liikenteen väylänä. Syynä sii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12211: hen on vanhan tien mäkisyys ja mutkaisuus. Hau- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
12212: taan tien pituus on 4,2 km. Määrärahalla pitäisi 31.24. 77 lisåyksenå· 2 JOO 000 markkaa
12213: Hautaan tie parantaa ja päällystää. Samalla pitäisi Hautaan tien parantamiseen ja päällystä-
12214: ryhtyä toimenpiteisiin tien muuttamiseksi paikal- mtseen.
12215: listiestä maantieksi.
12216:
12217: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12218:
12219: Timo Roos
12220: 1984 vp. 1663
12221:
12222: Raha-asia-aloite n:o 1537
12223:
12224:
12225:
12226:
12227: Roos: Määrärahan osoittamisesta Kiuralan-Krouvin-Lampisen
12228: tien parantamiseksi
12229:
12230:
12231: Eduskunnalle
12232:
12233: Vammalan kaupungissa sijaitseva maantiejakso Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12234: Kiurala-Krouvi-Lampinen on erittäin huono- taen,
12235: kuntoinen, mutkainen ja mäkinen. Tiellä kuiten-
12236: kin on varsin vilkas liikenne, onhan se eräs käyte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12237: tyimpiä Ellivuoren matkailuhotellille ja Ellivuo- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12238: ren urheilukeskukseen johtavista teistä. Tie muo- 31.24. 77 lisäyksenä 4 700 000 markkaa
12239: dostuu kolmesta osuudesta, n:ot 2495, 2501 ja Kiuralan- Krouvin-Lampisen maantie-
12240: 2496. Pituus on noin 8 km. jakson parantamiseen.
12241: Määrärahan tarkoituksena on mahdollistaa ky-
12242: seisen tien parantaminen.
12243:
12244: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12245:
12246: Timo Roos
12247: 1664 1984 vp.
12248:
12249: Raha-asia-aloite n:o 1538
12250:
12251:
12252:
12253:
12254: Roos: Määrärahan osoittamisesta Stormin-Vesilahden ja Vesilah-
12255: den-Lempäälän tien parantamiseksi
12256:
12257:
12258: Eduskunnalle
12259:
12260: Vammalan Stormin-Vesilahden ja Vesilahden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12261: -Lempäälän tiet n:ot 299 ja 298 ovat huonokun- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzl/e
12262: toisia mutta sijaintinsa tähden varsin käytettyjä. 31.24. 77 lisäyksenä 10 800 000 markkaa
12263: Osuuden yhteinen pituus on noin 18 km. Stormin- Veszlahden ja Veszlahden-
12264: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- Lempäälän tien parantamiseksi.
12265: taen,
12266:
12267: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12268:
12269: Timo Roos
12270: 1984 vp. 1665
12271:
12272: Raha-asia-aloite n:o 1539
12273:
12274:
12275:
12276:
12277: Roos: Määrärahan osoittamisesta Palvialan kevyen liikenteen tien ra-
12278: kentamiseksi
12279:
12280:
12281:
12282: Eduskunnalle
12283:
12284: Vammalassa, entisen Karkun Palvialassa on me- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12285: neillä hanke kevyen liikenteen tien saamiseksi. taen,
12286: Tehdyt laskennat osoittavat, että tie on tarpeen.
12287: Olisihan sen vaikutuspiirissä mm. ala-asteen kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12288: lu, lasten päiväkoti, emäntäkoulu, Hoikan opisto 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12289: sekä kansanopisto. Liikenne nykyisellä tiellä on 31.24. 77 lisäyksenä 750 000 markkaa Pal-
12290: vilkasta ja jalankulkijan kannalta vaarallistakin. vialan kevyen ltikenteen tien rakentami-
12291: Kevyen liikenteen tie korvaisi Heinoon-Karkun seen.
12292: paikallistierä n:o 12981 n. 1,9 km ja Karkun-
12293: Siuron maantietä n:o 250 n. 0,5 km.
12294:
12295: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12296:
12297: Timo Roos
12298: 1666 1984 vp.
12299:
12300: Raha-asia-aloite n:o 1540
12301:
12302:
12303:
12304:
12305: Roos ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta turpeen moninais-
12306: käytön tutkimustoimintaan
12307:
12308:
12309: Eduskunnalle
12310:
12311: Turvetuotanto on merkittävä työllistäjä monilla naiskäyttö tavoitteena olisi tässä tilanteessa tule-
12312: paikkakunnilla maassamme. Useasti turvetuotan- vaisuutta ajatellen varsin tarpeellinen. Nykyisillä
12313: toa harjoitetaan seuduilla, jonne muunlaista teol- määrärahoilla tutkimustoiminta etenee tarpee-
12314: lisuutta on sijoittunut niukalti. seen nähden liian hitaasti.
12315: Turvetuotantoalueet ovat yleensä myös vaikeilla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12316: työttömyysalueilla. Uusi maakaasuputki tulee taen,
12317: suoritettujen tutkimusten mukaan vähentämään
12318: turpeen käyttöä polttoaineena. Muutenkaan tur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12319: peen poltto ei vähäisen jalostusasteensa takia ole 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12320: hyödyllisin käyttötapa. 32.55.21 lisäyksenä 250 000 markkaa tur-
12321: Tutkimustoiminnari""1isääminen turpeen moni- peen moninaiskäytön tutkimustoimintaan.
12322:
12323: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12324:
12325: Timo Roos Matti Kuusio Mikko Elo
12326: "
12327: 1984 vp. 1667
12328:
12329: Raha-asia-aloite n:o 1541
12330:
12331:
12332:
12333:
12334: Roos ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosi-
12335: lomajärjestelmän kustannuksiin
12336:
12337:
12338: Eduskunnalle
12339:
12340: Valtion korvaus pienyrittäjäin vuosilomajärjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12341: telmän kustannuksiin nousee budjettiesityksen taen,
12342: mukaan 1,4 miljoonaa markkaa. Kokemukset eri
12343: puolilta kunnista viittaavat siihen, että korotettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12344: määrärahakaan ei riitä kuin pieneen osaan todelli- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12345: sesta tarpeesta. Suorastaan kiusallinen tilanne on 33.57. 42 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
12346: kunnissa, joissa on erityisen runsaasti pienyrittä- pienyrittä;i"en vuoszlomajärjestelmän kus-
12347: jiä. tannukszin.
12348:
12349: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12350:
12351: Timo Roos Tuula Paavilainen Mikko Elo
12352: 1668 1984 vp.
12353:
12354: Raha-asia-aloite n:o 1542
12355:
12356:
12357:
12358:
12359: Rosnell: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustavan henkilö-
12360: kunnan palkkaamiseen maamme sairaaloihin
12361:
12362:
12363: Eduskunnalle
12364:
12365: Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa jatketaan tuvat olemaan työttöminä. SKDL:n mielestä yh-
12366: niukkuuden linjaa terveyden- ja sairaanhoidon ja teiskunnaa palvelutehtäviin olisi patkattava lisää
12367: sosiaalitoiminnan piirissä. Hoitohenkilökunnan henkilökuntaa palvelujen tason parantamiseksi
12368: määrä suhteessa työmäärään on yleensä liian al- toisaalta myös siksi, että ihmisille voitaisiin antaa
12369: hainen. Varsinkin sellaiset potilaat, jotka tarvitse- mielekästä ja arvokasta työtä.
12370: vat toisen apua myös jokapäiväisissä toiminnoissa, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12371: kuten syömisessä, joutuvat kokemaan vaikeana taen,
12372: henkilökunnan puutteen. Henkilökunnalta ei rii-
12373: tä aikaa esimerkiksi syöttämiseen potilasta kohden että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12374: kuin muutama minuutti. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12375: Samaan aikaan kun maassamme on paljon teke- 33.78.30 lisä"yksenå" 10 000 000 markkaa
12376: mätöntä työtä mm. juuri sairaaloissa ja muissa avustavan henkzlökunnan palkkaamiseen
12377: hoitolaitoksissa, kymmenet tuhannet ihmiset jou- maamme sairaaloihin.
12378:
12379: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12380:
12381: Irma Rosnell
12382: 1984 vp. 1669
12383:
12384: Raha-asia-aloite n:o 1543
12385:
12386:
12387:
12388:
12389: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin sivutoimiston muutta-
12390: miseksi Satakunnan työsuojelupiirin työsuojelutoimistoksi
12391:
12392:
12393: Eduskunnalle
12394:
12395: Satakunnan alueen työpaikkojen työsuojelun tulee kuitenkin tietoon asioita, joissa työnantajat
12396: valvonnasta ja neuvonnasta huolehtii Turun ja Po- ovat laiminlyöneet työntekijän työturvallisuuden
12397: rin työsuojelupiirin alaisuudessa toimiva Porin si- ja lisäävät voittojaan työntekijöiden terveyden
12398: vutoimista. kustannuksella. Teknisen kehityksen ja uusien,
12399: Satakunnan alueella on vähintään kymmenen monesti tutkimattomien aineiden käyttöönotto
12400: työntekijää käsittäviä työpaikkoja noin 1 550 lisää edelleen työntekijöiden työterveydellisiä ris-
12401: mukaan lukien kuljetusalan kaikki työpaikat. kejä. Työsuojelun neuvonnan ja valvonnan tehos-
12402: Näiden valvonnasta vastaa nyt Porin sivutoimista, tamisella tulee täten olemaan keskeinen osuus ter-
12403: joka toimii alueella melko itsenäisesti. Mutta veiden työympäristöjen luomiselle tulevaisuudes-
12404: koska se on sivutoimista, siltä puuttuu eräitä kes- sa.
12405: keisiä alueellista työsuojelua edistäviä oikeuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12406: Sia. taen,
12407: Työsuojelun jatkuva kehittäminen ja terveelli-
12408: sen työympäristön luominen on palkansaajien yksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12409: keskeinen tavoite. Työntekijöiden terveydestä en- 1985 tulo- ;"a menoarvioon momenttfle
12410: nakkoon huolehtiminen on myös kansantaloudel- 33. 03. 01lisäyksenä 1 000 000 markkaa Tu-
12411: lisesti kannattavaa, sillä maksaahan sairaalahoito run ia Porin työsuo;"elupzirin alaisuudessa
12412: tasosta riippuen 400-600 markkaa vuorokaudel- toimivan Porin sivutoimiston muuttami-
12413: ta. Vastuu niistä oloista, joissa työsuoritus tapah- seksi Satakunnan työsuo;"elupiirin työsuo-
12414: tuu, kuuluu yksinomaan työnantajalle. Jatkuvasti ielutoimistoksi.
12415:
12416: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12417:
12418: Irma Rosnell Timo Laaksonen
12419:
12420:
12421:
12422:
12423: 210 4284003504
12424: 1670 1984 vp.
12425:
12426: Raha-asia-aloite n:o 1544
12427:
12428:
12429:
12430:
12431: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kerimäen puukirkon palo-
12432: turvallisuuden parantamiseksi
12433:
12434:
12435: Eduskunnalle
12436:
12437: Kerimäellä sijaitseva maailman suurin puukirk- pikaisesti saattaa nykyajan vaatimusten mukaiselle
12438: ko on eräs koko maan huomattavimpia nähtä- tasolle.
12439: vyyksiä. Seurakunta toteuttaa parhaillaan mitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12440: vaa suunnitelmaa tämän kirkon paloturvallisuu- taen,
12441: den parantamiseksi. Hankkeen kustannukset ovat
12442: n. 1, 5 miljoonaa markkaa ja rahoitusta puuttuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12443: vielä noin 600 000 markkaa. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 29. 02
12444: Huomioon ottaen viime vuosina tapahtuneet uudelle momentzlle 600 000 markkaa Ke-
12445: monet puukirkkojen tulipalaissa tapahtuneet tu- rimäen puukirkon paloturvallisuuden pa-
12446: houtumiset tulisi tämän maamme nähtävyyksiin rantamiseksi.
12447: kuuluvan kirkon paloturvallisuus ehdottomasti ja
12448:
12449: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
12450:
12451: Pirjo Rusanen Pentti Poutanen Mauri Miettinen
12452: 1984 vp. 1671
12453:
12454: Raha-asia-aloite n:o 1545
12455:
12456:
12457:
12458:
12459: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavust:uksena Ota-
12460: van opistolle
12461:
12462:
12463: Eduskunnalle
12464:
12465: Otavan opisto on v. 1892 perustettu grundtvi- on jouduttu pääasiassa rahoittamaan lainavaroin.
12466: gilainen kansanopisto ja -korkeakoulu. Alueelli- Opiston lainojen kokonaismäärä onkin n. 3,6
12467: sesti opiston toiminta-alue on ensisijaisesti Mikke- milj. mk. Lainat ovat erittäin lyhytaikaisia ja kor-
12468: lin lääni ja Itä-Suomi, joskin joillakin linjoilla on keakorkoisia. Huomioon ottaen Otavan opiston
12469: opiskelijoita ympäri maata. Otavan opiston pää- toiminnan laajuuden (n. 4 milj. markan vuosi-
12470: asiallisia opetusalueita ovat sosiaaliala (kodinhoi- budjetti) on lainojen koroista ja lyhennyksistä sel-
12471: tajakoulu), kansainvälisyyskasvatus, tiedotus- ja viäminen erittäin vaikeaa. Samalla pitäisi pystyä
12472: viestintäala sekä perinteisen oppivelvollisuutensa suorittamaan myös muissa rakennuksissa välttä-
12473: päättäneille nuorille tarkoitettu yleissivistävä kou- mättömät kunnostustyöt.
12474: lutus. Lisäksi kesäisin järjestetään opiston opetus- Valtion budjetissa vuodelle 1983 myönnettiin
12475: aluetta lähellä olevia lyhytkursseja. Varsinaisessa opiston rakennuskustannuksiin 400 000 markkaa
12476: kansanopistossa ja -korkeakoulussa on oppilaita ja vuodelle 1984 200 000 markkaa.
12477: vuosittain n. 125 ja kesäaikaisilla lyhytkursseilla Jotta Otavan opiston toimintaa· ei vaarannet-
12478: n. 450. taisi, vaan turvattaisiin jatkossakiri sen toiminta-
12479: Otavan opiston rakennuskanta on hyvin eri- mahdollisuudet, tulisi valtion tulo- ja menoar-
12480: ikäistä. Vanhin, opiston päärakennus, on jo vuo- viossa vuodelle 1985 myöntää vielä lisärahoi-
12481: delta 1901. Opiston oppilasasuntolarakennus on tusta.
12482: vuodelta 1929 ja sen saneeraus on valmistunut ku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12483: luvana vuonna. taen,
12484: Lisäksi opistolla on muita myöhempinä vuosina
12485: rakennettuja rakennuksia. Oppilasasuntolan sa- että Eduskunta ottaw valtion vuoden
12486: neeraus aiheutti opistolle erittäin raskaan talou- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
12487: dellisen rasitteen. Saneerauskustannukset olivat 29.57.52 1 000 000 markkaa Otavan opis-
12488: yhteensä n. 3,6 milj. mk. Saneerauskustannukset ton rakennustöiden kustannusavustuksiin.
12489:
12490: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
12491:
12492: Pirjo Rusanen Pentti Poutaneo Mauri Miettinen
12493:
12494:
12495:
12496:
12497: '.
12498: ,.
12499: j
12500: 1672 1984 vp.
12501:
12502: Raha-asia-aloite n:o 1546
12503:
12504:
12505:
12506:
12507: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puumalansalmen sillan
12508: suunnitteluun
12509:
12510:
12511:
12512: Eduskunnalle
12513:
12514: Puumalansalmi on maamme vilkkaimmin lii- teelle, julkiselle liikenteelle ja jakelukuljetuksille
12515: kennöityjä sisävesien syväväyliä. Samalla salmen myös paikkakunnan elinkeinoelämän kehittämi-
12516: · ylittävä lossi on Suomen toiseksi vilkkaimmin lii- selle.
12517: kennöity ja ainoa kantatiellä vielä oleva ja näillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12518: näkymin säilyvä lossi. taen,
12519: Koska vilkkain purjehdus- ja uittokausi ajoittuu
12520: samalle ajanjaksolle kuin vilkkain ajoneuvolii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12521: kenne maanteillä, muodostuu lossille kesäaikaan 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
12522: päivittäin pitkiä jonoja odotusaikojen venyessä 31.24. 77 lisäyksenä 200 000 markkaa Puu-
12523: kohtuuttomiksi. Kiinteän tieyhteyden puuttumi- malansalmen stflan suunnittelun aloitta-
12524: nen aiheuttaa huomattavaa haittaa paitsi asuk- mista varten.
12525: kaiden päivittäiselle asiointi- ja työmatkaliiken-
12526:
12527: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
12528:
12529: Pirjo Rusanen Pentti Poutaneo Mauri Miettinen
12530: 1984 vp. 1673
12531:
12532: Raha-asia-aloite n:o 1547
12533:
12534:
12535:
12536:
12537: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Päijänteen
12538: kanavan suunnitteluun
12539:
12540:
12541: Eduskunnalle
12542:
12543: Keiteleen-Päijänteen kanava on osa laajempaa ja matkailullisesti merkittävänä ja tarpeellisena,
12544: sisämaan vesitieverkkoa. Sen aikaansaaminen sillä se avaa yhteyden vesitse Päijänteeltä Suomen-
12545: merkitsee sisäisen Suomen kaikkien mahdolli- lahdelle saakka.
12546: suuksien hyväksikäyttöä. Keiteleen-Päijänteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12547: kanava on todettu kannattavaksi jo uittoväylänä, taen,
12548: mutta sen käyttömahdollisuudet ovat laajemmat.
12549: Keiteleen-Päijänteen kanavan rakentamisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12550: jälkeen tulee ajankohtaiseksi ja on entistä perus- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12551: tellumpaa myös Kymijoen kanavointi. Viimeksi 31.27.77 300000 markkaa Keiteleen-
12552: mainittua on jo pitkään pidetty kuljetuksellisesti Päijå"nteen kanavan suunnittelua varten.
12553:
12554: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
12555:
12556: Pirjo Rusanen Anna-Kaarina louvo Mauri Miettinen
12557: 1674 1984 vp.
12558:
12559: Raha-asia-aloite n:o 1548
12560:
12561:
12562:
12563:
12564: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Naantalin musiikkijuh-
12565: lien avustamiseen
12566:
12567:
12568: Eduskunnalle
12569:
12570: Naantalin kaupungissa ja sen useassa ympäris- taa myös musiikkijuhlien laajeneminen useam-
12571: tökunnassa järjestetään 13.-26. 6. 1985 kuuden- paan kuntaan.
12572: net kansainväliset Naantalin musiikkijuhlat. Vuoden 1985 musiikkijuhlien ulkomaisia pää-
12573: Musiikkijuhlat 1985 sisältävät 29 konserttia ja esiintyjiä ovat Paul T ortelier, N arciso Y epes, Ma-
12574: näiden konserttien avulla pystytään ensi vuonna- rielle Nordmann ja seuraavat orkesterit: Hollan-
12575: kin tarjoamaan yleisölle mahdollisuus tutustua nin kamariorkesteri, Wiener Kammerorchester ja
12576: suomalaisten huipputaiteilijoiden lisäksi maail- London Bach Orchestra.
12577: mankuulujen ulkomaisten taiteilijoiden esityk- Lisäksi useat muut ulkomaiset esiintyjät jatka-
12578: sun. vat jo vakiintunutta vierailuaan Naantalin musiik-
12579: Lisäksi musiikkijuhlien aikana järjestetään val- kijuhlilla. Samoin suomalaiset taiteilijat juhlien
12580: takunnallinen musiikkileiri, jossa musiikkijuhla- taiteellisen johtajan, professori Arto Noraksen,
12581: säätiön toimesta annetaan asiantuntevaa opetusta johdolla esiintyvät perinteiseen tapaan.
12582: lähes sadalle suomalaiselle nuorelle. Samanaikai- Musiikkijuhlien juridisena järjestäjänä toimii
12583: sesti musiikkijuhlien kanssa järjestetään myös Naantalin musiikkijuhlasäätiö.
12584: kansainväliset mestarikurssit. Naantalin musiikkijuhlien talousarvio vuodelle
12585: Vuoden 1984 esiintyjät, mm. Pierre Fournier, I 1985 on 2 010 000 markkaa. Naantalin musiikki-
12586: Nuovi Virtuosi di Roma, Festival Strings Lucerne, juhlasäätiöllä on edellisten vuosien toiminnasta
12587: Martti Talvela ja Emil Gilels osoittivat, että Naan- tappiota 132 500 markkaa.
12588: talin musiikkijuhlat ovat vakiinnuttaneet aseman- Edellä esitettyyn viitaten ja jotta musiikkijuh-
12589: sa Suomen musiikkielämässä ja että Naantalin lien jatkuvuus turvattaisiin, ehdottamme,
12590: musiikkijuhlat ovat saavuttaneet aseman Euroo-
12591: pan musiikkijuhlilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12592: Naantalin maantieteellinen asema Ruotsista lii- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12593: kennöivien laivojen päätesatamana mahdollistaa 29.90.52 lisäyksenä 450 000 markkaa
12594: ulkomaisen, erityisesti ruotsalaisen konserttiylei- Naantalin musiikkzjuhlien avustamiseksi.
12595: sön houkuttelemisen musiikkijuhlille ja tätä edis-
12596:
12597: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12598:
12599: Mikko Rönnholm Paavo Lipponen Jukka Mikkola
12600: Pertti Paasio Pentti Lahti-Nuuttila Kaj Bärlund
12601: Paula Eenilä Risto Ahonen
12602: 1984 vp. 1675
12603:
12604: Raha-asia-aloite n:o 1549
12605:
12606:
12607:
12608:
12609: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta ryhmittymis- ja ohitus-
12610: kaistojen rakentamiseksi valtatielle n:o 1
12611:
12612:
12613: Eduskunnalle
12614:
12615: Varsinais-Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys kenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen
12616: liikennepolitiikan tavoitteista: ensiarvoisena pide- saataisiin kohtalaisen nopeasti maksettua liiken-
12617: tään rantaradan parantamista. Näyttää kuitenkin neonnettomuuskustannusten ja polttoainekulu-
12618: ilmeiseltä, että kaikissa olosuhteissa tulee valta- tuksen alenemisella.
12619: tiellä n:o 1 olemaan huomattavaa liikennekuor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12620: maa, joka aiheuttaa jononmuodostusta, mistä taen,
12621: taas puolestaan seuraa liikenneturvallisuusongel-
12622: mia erityisesti liittymien ja nousujen kohdille. Ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12623: lousarvioon on varattu 8,33 mmk liikenneturvalli- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
12624: suustöihin koko piirin alueelle. Koska em. raha 31.24.77 lisäyksenä 12000000 markkaa
12625: tarvittaisiin kokonaan valtatien n:o 1 ohitus- ja valtatien n:o 1 liikenneturvallisuutta lisää-
12626: ryhmittymiskaistojen rakentamiseen, olisi määrä- vien ryhmittymis- ja ohituskaistojen raken-
12627: raha korotettava 20 mmk:aan. Valtatien n:o 1 lii- tamiseksi.
12628:
12629: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12630:
12631: Mikko Rönnholm Risto Ahonen
12632: 1676 1984 vp.
12633:
12634: Raha-asia-aloite n:o 1550
12635:
12636:
12637:
12638:
12639: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtimäen opiston pääraken-
12640: nuksen peruskorjaus- ja saneeraustöiden aloittamiseksi
12641:
12642:
12643: Eduskunnalle
12644:
12645: Lehtimäen opisto on maamme ainoa vammais- kuluja, jotka aiheutuvat heidän vammaisuudes-
12646: ten kouluttamista varten perustettu erityiskansan- taan.
12647: opisto. Opistossa on 70 opiskelijapaikkaa, vuosit- Opetusministeriön asettama Lehtimäen opiston
12648: tain perusoppijaksolla lyhytkursseilla opiskelee n. taloutta selvittänyt työryhmä esitti muistiossaan
12649: 800 vammaista henkilöä koko maan alueelta, (1983: 10), että päärakennuksen lämpötaloudelli-
12650: ja kurssipäiviä kertyy vuodessa 23 000. nen peruskorjaus tulee suorittaa työllisyysvaroin
12651: Lehtimäen opistolle sitä v. 1971 perustettaessa viimeistään v. 1984.
12652: luovutettiin käyttöön edelleen valtion omistukses- Työllisyysvarojen saaminen on kuitenkin osoit-
12653: sa oleva Lehtimäen keskikoulukiinteistö tonttei- tautunut mahdottomaksi siksi, että päärakennus
12654: neen sillä edellytyksellä, että opiston kannatusyh- on valtion omistuksessa ja luovutussopimus vel-
12655: distys huolehtii rakennuksen kunnossapidosta ja voittaa opiston ylläpitäjän huolehtimaan korjauk-
12656: peruskorjauksesta. sista.
12657: Yksityisistä henkilöistä, lähinnä vammaisten Lämpötaloudellisten peruskorjausten lisäksi
12658: omaisista ja heidän kanssaan työskentelevistä ih- keittiötilat, opetuskeittiö ja saniteettitilat tarvitse-
12659: misistä koostuvalla kannatusyhdistyksellä ei kui- vat saneerauksen soveltuakseen vammaisten ope-
12660: tenkaan ole ollut mitään taloudellisia mahdolli- tukseen ja kurssitoimintaa runsaasti sisältävän in-
12661: suuksia peruskorjaus- ja kunnossapitotöiden suo- ternaatin toimintatiloiksi.
12662: rittamiseen, koska opiston toiminta on koko ajan Vaikea- ja monivammaisilla henkilöillä on tällä
12663: asettanut normaaliin kansanopistotoimintaan ver- hetkellä erittäin vähän koulutusmahdollisuuksia,
12664: rattuna huomattavasti suurempia taloudellisia joten vammaisten opetukseen erikoistuneen Leh-
12665: vaatimuksia, joita kuitenkaan voimassa olevien timäen opiston toimintamahdollisuuksien turvaa-
12666: säädösten puitteissa ei ole voitu ottaa huomioon minen ja parantaminen kaikin käytettävissä olevin
12667: valtionapua myönnettäessä. keinoin on erittäin tärkeää.
12668: Opisto on saanut valtionapua kansanopistojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12669: valtionapulain perusteella 90 % opettajien palk- taen,
12670: koihin ja 70 % muihin hyväksyttyihin menoihin
12671: sekä viime vuosina lisäksi harkinnanvaraista val- ettå· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12672: tionapua lainojen hoitamiseen. Valtionapu on 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
12673: kattanut esim. vuoden 1983 kuluista 43 %. 29.57.52 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
12674: Vammaisilta opiskelijoilta ei kuitenkaan ole Lehtimäen opiston päärakennuksen perus-
12675: katsottu voitavan periä normaalia korkeampia korjaus- ja saneeraustöiden aloittamiseksi.
12676:
12677: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12678:
12679: Aapo Saari Olavi Martikainen Reino Karpola
12680: Jukka Vihriälä Matti Maijala Sten Söderström
12681: Esko Helle Maija Rajantie Ole Wasz-Höckert
12682: Pirkko Ikonen Marja-Liisa Tykkyläinen Sampsa Aaltio
12683: Boris Renlund Hannu Kemppainen Timo Kietäväinen
12684: Riitta Jouppila Aila Jokinen Reijo Lindroos
12685: Lea Mäkipää Ulla Lehtinen Esko Aho
12686: Juhani Alaranta Håkan Malm
12687: 1984 vp. 1677
12688:
12689: Raha-asia-aloite n:o 1551
12690:
12691:
12692:
12693:
12694: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ähtärin kansalaisopiston huo-
12695: netilojen rakentamiseksi
12696:
12697:
12698: E d u s. k u n n a 11 e
12699:
12700: Kouluhallitus on hyväksynyt jo toukokuussa Kirjasto-monitoimitalon rakentaminen on tar-
12701: 1981 Ähtärin kansalaisopiston ensimmäisen vai- koitus aloittaa työllistämisvaroin. Kunnan työlli-
12702: heen rakennusohjelman. Hankkeen vahvistetun syyden kannalta hanke olisi mitä otollisin, sillä
12703: rakennusohjelman hyväksyi kouluhallitus 30. 3. työttömyysprosentti on ollut Ähtärissä 8-9 vii-
12704: 1983. Ähtärin kunnanvaltuusto hyväksyi hank- me vuosina. Rakennuskohde on saatu alulle työ-
12705: keeseen liittyvän kirjasto-monitoimitalon toteut- voimaministeriön aloitusmäärärahan turvin. Jat-
12706: tamisen joulukuussa 1982. Tämä hanke oli hyväk- korahoitusta hoidetaan kunnan omaehtoisella ra-
12707: sytty kouluhallituksessa 30. 11. 1983. hoituksella ja opetusministeriön tuella.
12708: Kirjasto-monitoimitalo sisältää tilat kirjastolle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12709: 540m 2 , kansalaisopistolle 335,5 m 2 , nuorisotiloja taen,
12710: 347 m 2 sekä tiloja Ähtärin musiikkikoululle ja
12711: kunnalliselle oppimateriaalikeskukselle 40 m 2 • että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12712: Hyötypinta-ala on 1 450,5 m 2 ja kustannusarvio 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
12713: 8 073 000 mk. 29.57.52 lisäyksenä 300 000 markkaa Äh-
12714: Kansalaisopiston huonetilaosuuden kustannus- tärin kansalaisopiston huonetzlojen raken-
12715: arvio normaalihinnan mukaan on 1 529 209 mk, tamiseen.
12716: josta valtion rahoitusta on myönnetty toistaiseksi
12717: vuodelle 1984 korkotukilainaa 300 000 mk.
12718:
12719: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
12720:
12721: Aapo Saari Jukka Vihriälä Matti Maijala
12722:
12723:
12724:
12725:
12726: 211 4284003504
12727: 1678 1984 vp.
12728:
12729: Raha-asia-aloite n:o 1552
12730:
12731:
12732:
12733:
12734: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuonaneenjärven säännöstely-
12735: päätöksen ja siitä aiheutuvien toimenpiteiden suunnitteluun
12736:
12737:
12738: Eduskunnalle
12739:
12740: Kuortaneenjärven säännöstelypäätös on peräi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12741: sin 1930-luvulta ja siten osittain vanhentunut. Li- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
12742: säksi järvestä lähtevä Lapuanjoen uoma on pahasti 30.40. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
12743: tukkeutunut ja Talinkalman säännöstelypato van- Kuortaneenjärven säännöstelypäätöksen ja
12744: huutensa ja heikkokuntoisuutensa vuoksi lähes siitä aiheutuvien toimenpitetden suunnit-
12745: toimintakelvoton, niin ettei nykyistäkään sään- teluun.
12746: nöstelypäätöstä pystytä kunnolla toteuttamaan.
12747: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12748: taen,
12749:
12750: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12751:
12752: Aapo Saari Jukka Vihriälä
12753: 1984 vp. 1679
12754:
12755: Raha-asia-aloite n:o 1553
12756:
12757:
12758:
12759:
12760: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 349 (Virrat-
12761: Ähtäri) suunnitteluun
12762:
12763:
12764: Eduskunnalle
12765:
12766: Viime vuosien kuluessa Ähtäri on eläinpuistoo- vakavan pullonkaulan Ähtärin matkailun ja koko
12767: sa ansiosta muodostunut merkittäväksi matkailu- elinkeinotoiminnan kehitykselle.
12768: keskukseksi. Esimerkiksi vuonna 1983 oli Ähtärin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12769: eläinpuistossa yli 220 000 kävijää. Huomattava taen,
12770: osa heistä saapuu Etelä-Suomesta päin eli maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12771: tietä Virrat-Ahtäri. Kyseinen lääninrajan ylittävä 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
12772: tie on erittäin tärkeä myös Ähtärin teollisuudelle 31.24.77 lisäyksenä 5 00 000 markkaa
12773: ja koko elinkeinoelämälle. Mutkaisuutensa ja hei- maantien n:o 349 (Virrat-Ähtårz) suun-
12774: kon kantavuutensa vuoksi mainittu tie muodostaa nitteluun.
12775:
12776: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12777:
12778: Aapo Saari Matti Maijala Jukka Vihriälä
12779: 1680 1984 vp.
12780:
12781: Raha-asia-aloite n:o 1554
12782:
12783:
12784:
12785:
12786: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 714 perusparan-
12787: tamiseen välillä Iironranta-Saarinen
12788:
12789:
12790: Eduskunnalle
12791:
12792: Tieosuudella mt n:o 714 Iironranta-Saarinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12793: on edelleen perusparantamatonta osuutta 23,8 taen,
12794: km. Suunnitelmat tien parantamiseksi ovat val-
12795: mistuneet keväällä 1984, joten valmius hankkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12796: toteuttamiseen on olemassa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
12797: Soini on Vaasan läänin pahinta työttömyys- 31.24. 77 lisäyksenä 4 600000 markkaa
12798: aluetta (talvella 1984 työttömyys ylitti 17 % ). Soi- maantien n:o 714 perusparantamiseen tie-
12799: nio elinkeinoelämän, mm. turvetuotannon kehit- osuudella Iironranta-Saarinen.
12800: tymisedellytysten kannalta mainitun tieosuuden
12801: parantaminen on tärkeä ja kiireellinen.
12802:
12803: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12804:
12805: Aapo Saari Jukka Vihriälä
12806: 1984 vp. 1681
12807:
12808: Raha-asia-aloite n:o 1555
12809:
12810:
12811:
12812:
12813: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Peräseinäjoen keskustan ohi-
12814: kulkutien sekä Taivalmaan-Peräseinäjoen tien rakentamiseksi
12815:
12816:
12817: Eduskunnalle
12818:
12819: Pitkä rannikkoalue Porin ja Vaasan välillä usei- yhtenäisellä numeroinnilla varustetuksi kanta-
12820: ne kasvavine kaupunkitason keskuksineen ja sata- tieksi. Ongelmakohtina ovat vielä erityisesti Perä-
12821: mineen on vailla suoria korkeampitasoisia tieyh- seinäjoen keskustan ohitus ja Peräseinäjoen-
12822: teyksiä sisämaahan. Näiden yhteyksien tarve on Taivalmaan väli.
12823: nopeasti voimistunut Metsä-Botnian ja muun Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12824: suurteollisuuden sijoittumisen seurauksena. Mm. taen,
12825: Metsä-Botnian Äänekosken tehtaat aikovat hoitaa
12826: vientitoimituksensa Kaskisten kautta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12827: Ähtärin muodostuminen merkittäväksi turisti- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
12828: kohteeksi edellyttää myös hyvän yhtenäisesti vii- 31.24. 77 lisäyksenä 4 000 000 markkaa Pe-
12829: toitetun tieyhteyden olemassaoloa Kaskisten auto- räseinäjoen keskustan ohi kulkevan tien ra-
12830: lauttasataman suunnasta. kentamiseen ja Taivalmaan-Peräseinå·-
12831: Kauhajoen-Alavuden väli olisi muutettava joen tien rakentamisen aloittamiseen.
12832:
12833: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12834:
12835: Aapo Saari Jukka Vihriälä
12836: 1682 1984 vp.
12837:
12838: Raha-asia-aloite n:o 1556
12839:
12840:
12841:
12842:
12843: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien kuntoutuslai-
12844: toksen rakennustöiden aloittamiseksi Ähtärissä
12845:
12846:
12847: Eduskunnalle
12848:
12849: Ähtärissä on laadittu suunnitelma rakentaa Suunniteltu Mesikoti tarjoaa kolmen läänin
12850: 76-paikkainen sairaskoti palvelemaan sotainvali- alueella asuville sotainvalideille korkealuokkaiset
12851: dien kuntoutuksessa ja laitoshoidossa. hoitopalvelut kauniista luonnonolosuhteistaan se-
12852: Suunnitelma perustuu sosiaali- ja terveysminis- kä monipuolisista matkailupalveluistaan tunne-
12853: teriössä tapaturmaviraston johtaja Keijo Kajaksen tussa Ähtärissä.
12854: johdolla työskennelleen työryhmän mietintöön, Valtioneuvoston asettama Suomenselän ke-
12855: joka valmistui keväällä 1984. hittämistoimikunta on esittänyt lukuisia toi-
12856: Mesikoti-työnimellä kulkeva sairaskoti sijoite- menpiteitä Suomenselän alueen kehittymisedel-
12857: taan luonnonkauniille paikalle Ähtäriin, jossa se lytysten turvaamiseksi ja parantamiseksi. Valtio-
12858: voi erinomaisesti palvella kolmen läänin sotainva- neuvosto on hyväksynyt periaatteen Suomenselän
12859: lideja. Ähtärissä toimii lOI-paikkainen aluesairaa- alueen erityisaseman huomioimisesta ja kehittä-
12860: la, joka voi tarjota sairaskodille erikoislääkäri- sekä misestä.
12861: röntgen- ja laboratoriopalvelut ja turvata näin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12862: kuntoutuksen korkean lääketieteellisen tason. taen,
12863: Mesikotia suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää
12864: perustettu ja rekisteröity Suomenselän Kuntoko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12865: tiyhdistys r. y. Perustajajäseniä ovat Sotainvalidien 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
12866: Veljesliiton Etelä-Pohjanmaan piiri, Ähtärin osas- 33.95.50 lisäyksenä 1500 000 markkaa so-
12867: to, Sotaveteraanien Ähtärin osasto, Suomenselän tainvalidien kuntoutuslaitoksen rakennus-
12868: Invalidit r.y., SPR:n Ähtärin osasto sekä Ähtärin töiden aloittamiseksi Ähtärissä.
12869: kunta ja yksityiset henkilöt.
12870:
12871: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12872:
12873: Aapo Saari Matti Maijala Jukka Vihriälä
12874: 1984 vp. 1683
12875:
12876: Raha-asia-aloite n:o 1557
12877:
12878:
12879:
12880:
12881: Saarikoski: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vaasan korkeakou-
12882: lun opetus- ja muiden virkojen palkkausmenoihin
12883:
12884:
12885: Eduskunnalle
12886:
12887: Vaasan korkeakoulussa on suhteessa oppilas- vioesityksessään valtioneuvosto on esmanyt ai-
12888: määrään vähiten opetusvirkoja maassamme. Tä- noastaan kolmea uutta virkaa Vaasan korkeakou-
12889: mä tilanne vaikeuttaa korkeakoulun kaikinpuolis- luun. Tämä tietää ehdottomasti korkeakoulun ke-
12890: ta kehitystä ja varmasti se ehkäisee tehokasta ope- hityksen pysähtymistä ja epäoikeudenmukaista
12891: tusta sekä pidentää opiskeluaikoja. Tilanne on siis asemaa Vaasan korkeakoulun opiskelijoille suh-
12892: kaikille osapuolille epäedullinen. Vaasan korkea- teessa maamme muihin vastaaviin korkeakoului-
12893: koulusta on tarkoitus kehittää nykyistä huomatta- hin.
12894: vasti laaja-alaisempi yliopisto. Samalla Vaasassa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12895: toimivat kaikki suomen- ja ruotsinkieliset yksiköt taen,
12896: olisi tarkoituksenmukaista koota yhdeksi kaksikie-
12897: liseksi yliopistoksi. Luonnollisesti suomen- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12898: ruotsinkielinen opetus tulee ja voidaan turvata 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12899: molempia kieliryhmiä tyydyttävästi. 29.10. 01 lisäyksenä 2 5 00 000 markkaa
12900: Vaasan korkeakoulun opetusvirkavajaus on suh- Vaasan korkeakoulun opetusvirkojen palk-
12901: teessa tarpeeseen ja muihin vastaaviin korkeakou- kaukseen ja 2 000 000 markkaa Vaasan
12902: luihin yli 20 virkaa ja muun henkilökunnan vajaus korkeakoulun muiden kuin opetusvirkojen
12903: on 20 henkilöä. Vuoden 1985 tulo- ja menoar- ja toimien palkkaukseen.
12904:
12905: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12906:
12907: Helge Saarikoski
12908: 1684 1984 vp.
12909:
12910: Raha-asia-aloite n:o 1558
12911:
12912:
12913:
12914:
12915: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Teuvalla sijaitsevan Suksen-
12916: järven rakentamiseen
12917:
12918:
12919: Eduskunnalle
12920:
12921: Teuvan kunta on erittäin vesistököyhä kunta Suunnitelmat ovat jo osittain valmiina Vaasan
12922: pientä jokea lukuun ottamatta. vesi piirissä.
12923: Kunnassa on ollut joskus kaksi pientä järveä, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12924: jotka on kuivattu joskus 1800-luvulla lähinnä taen,
12925: heinän ja rehun saamiseksi sen ajan tarpei-
12926: siin. Toinen näistä järvistä oli nimeltään Suksen- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12927: järvi. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
12928: Teuvan kuntalaisten ja Teuvan kunnan yhtei- 30.40. 77 lisdyksenä 200 000 markkaa Teu-
12929: sen aloitteen pohjalta on ryhdytty toimenpiteisiin van kunnassa szj"aitsevan Suksenjärven ra-
12930: Suksenjärven veden uudelleen nostamiseksi ja jär- kentamiseen.
12931: ven saattamiseksi virkistys-, kalastus- ja luonnon-
12932: suojelukäyttöön.
12933:
12934: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12935:
12936: Helge Saarikoski
12937: 1984 vp. 1685
12938:
12939: Raha-asia-aloite n:o 1559
12940:
12941:
12942:
12943:
12944: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 682 (Teuva-
12945: Bränback) rakentamisen aloittamiseksi työllisyysvaroilla
12946:
12947:
12948: Eduskunnalle
12949:
12950: Teuvan kunnassa on työllisyystilanne jatkuvasti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12951: huonontunut ollen jo Vaasan läänin keskitasoa taen,
12952: huonompi. Asiantilan korjaamiseksi pitäisi avata
12953: uusia työllisyyskohteita. Eräs tällainen työkohde että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12954: olisi maantie n:o 682 välillä Teuva-Bränback eli 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12955: ns. Horonkylän tie, jonka rakentamissuunnitel- 34.50.02 lisäyksenä 1500000 markkaa
12956: mat ovat valmiina ja rakentaminen olisi aloitetta- maantien n:o 682 (Teuva-Bränback) ra-
12957: va työllisyysvaroilla jo vuonna 1985 Teuvan pahe- kentamisen aloittamiseksi vuoden 1985
12958: nevan työllisyystilanteen helpottamiseksi. työllisyysvarozlla.
12959:
12960: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12961:
12962: Helge Saarikoski
12963:
12964:
12965:
12966:
12967: 212 4284003504
12968: 1686 1984 vp.
12969:
12970: Raha-asia-aloite n:o 1560
12971:
12972:
12973:
12974:
12975: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6921 (Koskue-
12976: Ylivalli) rakennustöiden aloittamiseksi
12977:
12978:
12979: Eduskunnalle
12980:
12981: Jalasjärven kunta on joutunut työttömyyden ra- Maantie johtaa Seinäjoen-Parkanon radalla
12982: jun lisääntymisen vuoksi suuriin vaikeuksiin, työt- olevalle Ylivallin lastauspaikalle, jota Vapo Oy
12983: tömyysprosentin ollessa jo lähes 10 % . Tämä taas erittäin paljon käyttää turpeen lastaamiseen. Tur-
12984: johtuu siitä, ettäJalasjärvellä on useita huomatta- vetta ajetaan Haukinevan turvetehtaan alueelta,
12985: via yrityksiä mennyt konkurssiin. Kunnan vaikeu- jopa Kauhajoen Korvanevalta saakka.
12986: det johtuvat myös siitä, että se on tukenut useita Tie on nyt sorapintainen, kuoppainen, mutkai-
12987: näistä yrityksistä ollen aktiivisesti mukana uusia nen ja erittäin huonossa kunnossa.
12988: työpaikkoja luomassa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-.
12989: Vaikean työttömyystilanteen korjaamiseksi olisi taen,
12990: työllisyysvaroin aloitettava heti maantien n:o 6921
12991: (Koskue-Ylivalli) rakentaminen, jonka kustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12992: nusarvio on 5,9 milj. mk ja jonka suunnitelmat 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
12993: ovat valmiit. Vaasan tie- ja vesirakennuspiiri puol- 34.50.02 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
12994: taa suunnitelmaa ja käynnistää työt, jos työllisyys- työllisyysvaroja maantien n:o 6921 (Koskue
12995: varoja saadaan. - Ylivallt) rakennustöiden aloittamiseen.
12996:
12997: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
12998:
12999: Helge Saarikoski
13000: 1984 vp. 1687
13001:
13002: Raha-asia-aloite n:o 1561
13003:
13004:
13005:
13006:
13007: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen energian kuljetus-
13008: tukeen
13009:
13010:
13011: Eduskunnalle
13012:
13013: Kotimaisen kiinteän polttoaineen, entytsesti tilanne epäreilu, kun turpeesta joudutaan joka ti-
13014: turpeen, kilpailukyky riippuu ratkaisevasti kulje- lanteessa maksamaan täysi kuljetusrahti. Turpeen
13015: tusmatkojen lyhyydestä. Turvetuotantoalueet si- ja mahdollisesti muidenkin kotimaisten kiintei-
13016: jaitsevat maassamme suurelta osin etäällä suurista den polttoaineiden saattamiseksi tasaveroiseen
13017: kulutuspisteistä. Niinpä turve on monessa ta- asemaan ulkomaisiin pohtoaineisiin nähden olisi
13018: pauksessa jäänyt kilpailussa toiseksi ulkomaisten kotimainen kiinteä polttoaine saatettava kuljetus-
13019: polttoaineiden kanssa. Jos kyseessä olisi avoin kil- tuen piiriin.
13020: pailutilanne kaikilta osin, tilanteeseen olisi kaikin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13021: puolin perusteltua tyytyä. Mutta kun öljytuotteil- taen,
13022: le taataan yhtenäishinta kaikkialla maassa kulje-
13023: tusetäisyydestä riippumatta ja maakaasuputken että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13024: rakentamisen lasketaan kuuluvan valtion rahoitet- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
13025: tavaksi ilman, että kaasuputken investointikus- 32.51.48 10 000 000 markan määrärahan
13026: tannuksia perittäisiin maakaasun käyttäjiltä, on kotimaisen energian kuljetustukea varten.
13027:
13028: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
13029:
13030: Helge Saarikoski
13031: 1688 1984 vp.
13032:
13033: Raha-asia-aloite n:o 1562
13034:
13035:
13036:
13037:
13038: Saarikoski: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen ener-
13039: gian tuotannon ja käyttöinvestointien edistämiseen
13040:
13041:
13042: Eduskunnalle
13043:
13044: Valtioneuvosto on hyväksynyt energiapoliitti- kuvasti enemmän taikka vähemmän kärjistyneessä
13045: sessa ohjelmassaan kotimaiselle energialle huo- maailman energiapoliittisessa tilanteessa ei
13046: mattavasti nykyistä käyttöä korkeamman tason maamme energiahuolto tule riittävästi turvatuksi,
13047: kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Tä- jos kotimaisen energian tuotannon edistämisestä
13048: mä suuntaus onkin valtakuntamme edun mukai- luovutaan.
13049: nen. Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesitykses- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13050: sään valtioneuvosto on kuitenkin poikennut oleel- taen,
13051: lisesti energiapoliittisesta linjastaan, jonka edus-
13052: kunta on kuluvan vuoden tulo- ja menoarviota kä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13053: sitellessään hyväksynyt. Valtioneuvosto esittää ko- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzJie
13054: timaisen energian tuotannon ja käytön edellyttä- 32.55.40 Hsåyksenå· 30 000 000 markkaa
13055: mien investointiavustusten pienentämistä 60 mil- kotimaisen energian tuotannon ja käyt-
13056: joonasta markasta 30 miljoonaan markkaan. Jat- töinvestointien avustamiseen.
13057:
13058: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
13059:
13060: Helge Saarikoski
13061: 1984 vp. 1689
13062:
13063: Raha-asia-aloite n:o 1563
13064:
13065:
13066:
13067:
13068: Saarikoski: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuo-
13069: silomajärjestelmän kustannuksiin
13070:
13071:
13072: Eduskunnalle
13073:
13074: Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain sen vuoksi ilman lomarahaa. Venailun vuoksi
13075: (408/77) 1 §:n mukaan vuosilomarahaa voidaan mainittakoon, että lomakaudella 198311984 il-
13076: suorittaa pienyrittäjälle, jolla ilman taloudellista man lomarahaa jääneitä siihen oikeutettuja pien-
13077: tukea ei ole mahdollisuutta vapautua yritystoi- yrittäjiä oli 1 520 ja lomakaudella 198211983 871
13078: minnastaan vuosiloman ajaksi vaarantamatta kappaletta. Erityisen kipeästi määrärahan pienuus
13079: omaa ja perheensä toimeentuloa. Tällainen pien- on koettu Vaasan läänissä, jonka pienyrittäjäkun-
13080: yrittäjä on oikeutettu valtion tulo- ja menoarvion ta on lukumäärältään varsin suuri.
13081: puitteissa vuosilomarahaan, jos hän on toiminut Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa lo-
13082: koko edellisen kalenterivuoden yrittäjänä, jos hä- makaudelle 1985/1986 varattu 17,9 miljoonan·
13083: nen palveluksessaan yritystoiminnassa edellisen markan määräraha merkitsee sitä, että vaikka lo-
13084: kalenterivuoden aikana on ollut säännöllisesti marahaan tehtäisiin pelkkä inflaatiotarkistus, ar-
13085: enintään yksi perheen ulkopuolinen palkattu violta 1 500 lomarahaan oikeutettua anojaa jäisi
13086: työntekijä, jos hänen viimeksi toimitetussa vero- ilman sitä. Kun on todennäköistä, että lomara-
13087: tuksessa vahvistettu valtionverotuksessa verotetta- haan oikeutettujen pienyrittäjien lukumäärä on
13088: va tulonsa ei ylitä valtioneuvoston vuosittain vah- todellisuudessa huomattavasti suurempi kuin lo-
13089: vistaman enimmäisvuositulon määrää, jos hän ei marahan hakijoiden lukumäärä - monet kerran
13090: muun lain nojalla ole oikeutettu vähintään kuu- lomarahaa turhaan hakeneet siihen oikeutetut
13091: den työpäivän pituiseen vuosilomaan tai lomakor- pienyrittäjät ovat turhautuneet eivätkä hae sitä
13092: vaukseen vähintään tältä ajalta ja jos hän sitoutuu uudelleen - määrärahan tulisi olla sen suurui-
13093: pitämään vähintään kuuden työpäivän pituisen nen, että ainakin kaikki lomarahaan oikeutetut
13094: vuosiloman. hakijat sen saisivat.
13095: Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13096: pienyrittäjän vuosilomarahatoimintaan lomakau- taen,
13097: delle 1984/1985 varattu 16,5 miljoonan markan
13098: määräraha. Tällä määrärahalla lomaraha, jonka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13099: määrä em. lomakaudella on ollut 850 markkaa, 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13100: on voitu myöntää vajaalle 19 500 pienyrittäjälle. 33.57.42 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
13101: Tämä merkitsee sitä, että arviolta 2 000 lomara- pienyrittäjien lomarahoihin.
13102: haan oikeutettua jää määrärahakiintiön loppumi-
13103:
13104: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
13105:
13106: Helge Saarikoski
13107: 1690 1984 vp.
13108:
13109: Raha-asia-aloite n:o 1564
13110:
13111:
13112:
13113:
13114: Salminen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta ympäristönsuo-
13115: jelun virkojen ja tilapäisten toimien perustamiseksi lääninhalli-
13116: tuksiin
13117:
13118: Eduskunnalle
13119:
13120: Jätehuoltolain ja ilmansuojelulain käytännön Näistä 21 olisi välttämätöntä perustaa vuonna
13121: toteuttaminen uhkaa estyä jätehuoltosuunnitel- 1985. Näihin sisältyisivät kaikkiin lääneihin pe-
13122: mien ja ongelmajätteiden käsittelylupien sekä il- rustettavat ympäristönsuojelun ylitarkastajan virat
13123: mansuojelulain mukaisten ilmoitusten ruuhkau- (A22), yhteensä siis 11. Ylitarkastajien tehtäviin
13124: tuessa lääninhallituksiin. Ruuhkan purkamiseksi kuuluisivat sekä jätehuollon että ilmansuojelun
13125: on välttämätöntä lisätä tuntuvasti lääninhallitus- tehtävät.
13126: ten ympäristönsuojeluosastojen henkilökuntaa. Jätehuollon tehtäviin tulisi tarkastajan virkoja
13127: Jätehuollon voimavaratyöryhmän perusteellisen (A17-20) perustaa seuraavasti:
13128: selvityksen ja ympäristönsuojeluneuvoston jäte- Uusimaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
13129: huoltolain tavoitteiden toteuttamista koskevan Turku ja Pori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
13130: esityksen mukaan tarvittaisiin jätehuoltolain edel- Häme ................................ 2,5
13131: lyttämiin tehtäviin vuoden 1985 alusta 54 tilapäis- Vaasa................................. 1
13132: tä tointa, jotka lakkautettaisiin vuoden 1988 lo- Oulu ................................. 0,5
13133: pussa. Lääneittäin nämä toimet jakautuisivat: Yhteensä jätehuollon tarkastajien virkoja tarvit-
13134: Uusimaa .............................. 11 taisiin siis 10.
13135: Turku ja Pori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Ilmansuojelulain edellyttämiin tehtäviin tarkas-
13136: Häme ................................. 9 tajan virkoja tulisi perustaa lisäksi yksi joka lää-
13137: Kymi................................. 4 niin, yhteensä 11.
13138: Mikkeli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Hallituksen esitys ensi vuoden budjetiksi sisäl-
13139: Pohjois-Karjala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 tää määrärahat ainoastaan kahden uuden tarkasta-
13140: Kuopio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 jan toimen perustamiseen (Uudenmaan ja Turun
13141: Keski-Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 ja Porin lääneihin).
13142: Vaasa................................. 6 Erlellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13143: Oulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 taen,
13144: Lappi ................................ _._2
13145: 54 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13146: Osa tilapäisistä toimista voitaisiin hoitaa myös 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13147: siirtoina vesipiireistä, joista muodostetaan vuonna 26. 05. 01 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
13148: 1986 ympäristöministeriön alaisia ympäristö- ja ympäristönsuojelun ylitarkastaJien ja ym-
13149: vesi piirejä. pänstönsuojelun tarkastajien virkojen sekä
13150: Jätehuollon pysyviä tehtäviä varten tulisi perus- ttlapätsten ympänstönsuojelun toimien
13151: taa 48 uutta virkaa tai tointa vuosina 1985-1988. perustamtseksi lääninhallitukstin.
13152:
13153: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
13154:
13155: Marja-Liisa Salminen Heli Astala Pirkko Turpeinen
13156: Sten Söderström Pekka Leppänen Mikko Kuoppa
13157: Esko Helle Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
13158: Esko-Juhani Tennilä Seppo Toiviainen Matti Kautto
13159: Irma Rosnell
13160: 1984 vp. 1691
13161:
13162: Raha-asia-aloite n:o 1565
13163:
13164:
13165:
13166:
13167: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion virasto-
13168: talojen rakentamiseen
13169:
13170:
13171: Eduskunnalle
13172:
13173: Valtionhallinnon palvelut SIJaitsevat useissa räraha ainoastaan Hyvinkään virastotaloa varten.
13174: Uudenmaan kunnissa hajallaan ja epätarkoituk- Kiireisiä kohteita tämän lisäksi olisivat kuitenkin
13175: senmukaisissa ja muutoinkin epätyydyttävissä ti- Espoon, Lohjan, Porvoon ja Vantaan virastotalot
13176: loissa. Tilanteen parantamiseksi on pitkään ollut sekä Orimattilan virastotalon laajennus.
13177: vireillä lukuisia virastotalohankkeita. Näiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13178: hankkeiden toteuttaminen merkitsisi paitsi val- taen,
13179: tionhallinnon työskentelyolosuhteiden ja palvelu-
13180: jen parantamista myös työllistämistä niin raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13181: nustyössä kuin heijastusvaikutuksina rakennus- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
13182: teollisuudessa, liikenteessä ja palveluissa. Uuden- 28.64. 761isäyksenä 4 000 000 markkaa val-
13183: maan pääkaupungin ulkopuolisista rakennus- tion virastotalojen rakentamiseen.
13184: hankkeista on tulo- ja menoarvioon varattu mää-
13185:
13186: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
13187:
13188: Marja-Liisa Salminen Pirkko Turpeinen
13189: 1692 1984 vp.
13190:
13191: Raha-asia-aloite n:o 1566
13192:
13193:
13194:
13195:
13196: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kulttuurihisto-
13197: riallisesti huomattavien rakennusten suojeluun
13198:
13199:
13200: Eduskunnalle
13201:
13202: Hallituksen esitys vuoden 1985 valtion tulo- ja tinnössä, merkitsevät rakennussuojelun rahoitus-
13203: menoarvioksi sisältää rakennussuojelun määrära- vastuun siirtämistä kunnille. Esityksessä rajataan
13204: hoja kahdessa eri pääluokassa. Opetusministeriön rakennussuojelulain soveltaminen eräin poik-
13205: pääluokkaan momentille 29.94.95 (museovirasto, keuksin kaavoitetun alueen ulkopuolelle. Kaavoi-
13206: kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot) tuksen kautta tapahtuvan suojelun kustannuksiin
13207: hallitus esittää 550 000 markan arviomäärärahaa olisi kunnilla ainoastaan mahdollisuus saada avus-
13208: ja 1 500 000 markkaa avustuksiin, ja ympäristömi- tusta valtion varoista.
13209: nisteriön pääluokkaan momentille 35.30.38 halli- Valiokunnan mietintöön jättämässään vastalau-
13210: tus esittää 1 500 000 markkaa. Rakennussuojelu- seessa SKDL:n eduskuntaryhmä esittää rakennus-
13211: tarkoituksiin esitetään varattavaksi siis yhteensä suojelulain säätämistä kattavana erityislakina, mi-
13212: vain hieman yli 3,5 miljoonaa markkaa. kä merkitsisi myös valtion huomattavaa rahoitus-
13213: Lainsäädännön puutteellisuuden ohella on ra- panosta suojeluun. Kaavoituksen kautta tapahtu-
13214: kennussuojelun määrärahojen niukkuus ollut este van suojelun mahdollisesti aiheuttamiin korvaus-
13215: aktiivisen rakennussuojelun toteuttamiselle. Vaik- kustannuksiin ehdotamme myös valtion avustus-
13216: ka museoviraston osalla onkin kyseessä arviomää- ten lisäämistä.
13217: räraha, on varauksen niukkuus tarjonnut perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13218: teen jättää tärkeitä suojeluratkaisuja tekemättä. taen,
13219: Eduskunnan täysistuntokäsittelyyn tuleva halli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13220: tuksen esitys rakennussuojelulaiksi ja siihen liitty- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13221: väksi rakennuslain muutokseksi, siinä muodossa 29.94.95 lisäyksenä 3 000 000 markkaa ra-
13222: kuin esitykset ovat laki- ja talousvaliokunnan mie- kennussuojeluun.
13223:
13224: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13225:
13226: Marja-Liisa Salminen Heli Astala Pirkko Turpeinen
13227: Mikko Kuoppa Sten Söderström Pekka Leppänen
13228: Esko Helle Irma Rosnell Marjatta Stenius-Kaukonen
13229: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä Pentti Liedes
13230: Seppo Toiviainen Matti Kautto
13231: 1984 vp. 1693
13232:
13233: Raha-asia-aloite n:o 1567
13234:
13235:
13236:
13237:
13238: Sal~~nen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta äitiysavustuk-
13239: sun
13240:
13241:
13242: Eduskunnalle
13243:
13244: Äitiysavustus on tärkeä apu uuden perheenjäse- tulisi ottaa huomioon äitiysavustuksessa. Ehdo-
13245: nen aiheuttamiin välittömiin kustannuksiin ja tammekin, että äitiysavustusta ensimmäisen lap-
13246: luontoismuodossa merkittävä helpotus moniin sen osalta koeotettaisiin 1 000 markalla 1. 7. 1985
13247: hankintoihin. Äitiysavustuksen reaalisen arvon alkaen. Myös sänky ja vaunut voitaisiin antaa
13248: nostaminen helpottaisi omalta osaltaan, vaikkakin luontaisina tai vastaava summa lahjakorttina itse
13249: pieneltä, lapsiperheiden asemaa ja äitiysavustus suoritettavaa hankintaa varten.
13250: tulisikin korottaa vuonna 1985 vähintään 530 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13251: markkaan. Erityisesti perheen ensimmäisen lapsen taen,
13252: syntyminen aiheuttaa kustannuksia välttämättö-
13253: mien hankintojen muodossa. Paitsi vaatteita ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13254: hoitovälineitä tarvitsee vastasyntynyt ainakin vau- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13255: nut ja sängyn, viimeistään äitiyspakkauslaatikon 33.15.51 lisäyksenä 17000000 markkaa
13256: jäädessä parissa kuukaudessa liian pieneksi. Tämä äitiysavustuksti"n.
13257:
13258: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
13259:
13260: Marja-Liisa Salminen Heli Astala
13261: Pirkko Turpeinen Marjatta Stenius-Kaukonen
13262:
13263:
13264:
13265:
13266: 213 4284003504
13267: 1694 1984 vp.
13268:
13269: Raha-asia-aloite n:o 1568
13270:
13271:
13272:
13273:
13274: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin kunnil-
13275: le virkistysalueiden hankintaan
13276:
13277:
13278: Eduskunnalle
13279:
13280: Riittävät viher- ja virkistysalueet asuinalueiden kennusoikeuksien tai muiden etujen hankkimi-
13281: läheisyydessä katsotaan tänään kiistatta viihtyi- seksi maanomistajalle.
13282: sään asumiseen kuuluviksi. Varsinkin suurimmis- Riittävien virkistysalueiden turvaamiseksi
13283: sa kaupungeissa ovat lähivirkistysalueiden muo- asuinkeskusten läheisyyteen tarvitaan myöskin
13284: dostamisen mahdollisuudet kuitenkin käymässä valtion panosta. Paras tapa on valtionavustusten
13285: vähiin. Tämä johtuu siitä, että viime vuosien tiivis osoittaminen kunnille.
13286: rakentaminen on jo turmellut paljon virkistys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13287: käyttöön parhaiten soveltuvia alueita, mm. ranta- taen,
13288: alueita. Toinen syy on viheralueidenkin hintojen
13289: voimakas kohoaminen asutuskeskusten läheisyy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13290: dessä. Virkistyskäyttöön kaavoitettavien alueiden 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 35.15
13291: hankinta vapaaehtoisin kaupoin tai lunastusme- uudelle momentille 25 000 000 markkaa
13292: nettelyllä on muodostunut kunnille taloudellisesti käytettäväksi valtionavustuksiin kunnzlle
13293: varsin raskaaksi. Yhä useammin on virkistysalueis- virkistysalueiden hankintaan.
13294: ta käytävään kauppaan liittynyt keinottelua ra-
13295:
13296: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
13297:
13298: Marja-Liisa Salminen Heli Astala
13299: Pirkko Turpeinen Marjatta Stenius-Kaukonen
13300: 1984 vp. 1695
13301:
13302: Raha-asia-aloite n:o 1569
13303:
13304:
13305:
13306:
13307: Salminen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kunnille raken-
13308: nussuojelukustannuksiin
13309:
13310:
13311: Eduskunnalle
13312:
13313: Hallituksen esitys vuoden 1985 valtion tulo- ja vastuun siinämistä kunnille. Esityksessä rajataan
13314: menoarvioksi sisältää rakennussuojelun määrära- rakennussuojelulain soveltaminen eräin poik-
13315: hoja kahdessa eri pääluokassa. Opetusministeriön keuksin kaavoitetun alueen ulkopuolelle. Kaavoi-
13316: pääluokkaan momentille 29.94.95 (museovirasto, tuksen kautta tapahtuvan suojelun kustannuksiin
13317: kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot) olisi kunnilla ainoastaan mahdollisuus saada avus-
13318: hallitus esittää 550 000 markan arviomäärärahaa tusta valtion varoista.
13319: ja 1 500 000 markkaa avustuksiin, ja ympäristömi- Valiokunnan mietintöön jättämässään vastalau-
13320: nisteriön pääluokkaan momentille 35. 30.38 halli- seessa SKDL:n eduskuntaryhmä esittää rakennus-
13321: tus esittää 1 500 000 markkaa. Rakennussuojelu- suojelulain säätämistä kattavana erityislakina, mi-
13322: tarkoituksiin esitetään varattavaksi siis yhteensä kä merkitsisi myös valtion huomattavaa rahoitus-
13323: vain hieman yli 3, 5 miljoonaa markkaa. panosta suojeluun. Kaavoituksen kautta tapahtu-
13324: Lainsäädännön puutteellisuuden ohella on ra- van suojelun mahdollisesti aiheuttamiin korvaus-
13325: kennussuojelun määrärahojen niukkuus ollut este kustannuksiin ehdotamme myös valtion avustus-
13326: aktiivisen rakennussuojelun toteuttamiselle. Vaik- ten lisäämistä.
13327: ka museoviraston osalla onkin kyseessä arviomää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13328: räraha, on varauksen niukkuus tarjonnut perus- taen,
13329: teen jättää tärkeitä suojeluratkaisuja tekemättä.
13330: Eduskunnan täysistuntokäsittelyyn tuleva halli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13331: tuksen esitys rakennussuojelulaiksi ja siihen liitty- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13332: väksi rakennuslain muutokseksi, siinä muodossa 35.30.38 lisäyksenä 1 000 000 markkaa ra-
13333: kuin esitykset ovat laki- ja talousvaliokunnan mie- kennussuojelun avustuksiin kunnille.
13334: tinnössä, merkitsevät rakennussuojelun rahoitus-
13335:
13336: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13337:
13338: Marja-Liisa Salminen Heli Astala Ensio Laine
13339: Esko Helle Pekka Leppänen Esko-Juhani Tennilä
13340: Seppo Toiviainen Matti Kautto Mikko Kuoppa
13341: Sten Söderström
13342: 1696 1984 vp.
13343:
13344: Raha-asia-aloite n:o 1570
13345:
13346:
13347:
13348:
13349: Salolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Intimiteatterin toimin-
13350: nan tukemiseksi
13351:
13352:
13353: Eduskunnalle
13354:
13355: Helsingissä toimiva Intimiteatteri ry on vuok- Maksuvalmiutensa tasapainottamiseksi on Inti-
13356: rannut ylläpitämäänsä teatteria varten tilat Kiin- miteatteri ry joutunut hankkimaan jatkuvasti
13357: teistö Oy Asemapäällikönkatu 5 -nimiseltä kiin- myös lyhytaikaista lainaa. Vekselien osuus on tällä
13358: teistöyhtiöltä. hetkellä 350 000 markkaa. Intimiteatteri ry:n ko-
13359: Intimiteatteri ry on joutunut hankkimaan vält- konaislainamäärä on tällä hetkellä 1102 339,69
13360: tämätöntä peruslaitteistoa teatteritoimintaa var- markkaa.
13361: ten sanotuissa tiloissa ja rahoittamaan tätä han- Intimiteatterin toiminnan jatkuvuuden turvaa-
13362: kintaa lainavaroin. miseksi on lisäavustus välttämätön.
13363: Teatteritilan varustamisesta johtuvan velkaan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13364: tumisen lisäksi teatteri on joutunut taloudellisiin
13365: vaikeuksiin riittämättömän julkisen tuen johdos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13366: ta. Intimiteatterin julkiset avustukset ovat jatku- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13367: vasti olleet kiinteiden ammattiteattereiden alhai- 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markan
13368: stmmat. määrärahan Intimiteatterin toiminnan tu-
13369: Jälkeenjääneisyys on aiheuttanut huomattavaa kemiseksi.
13370: vuosittaista alijäämää vaikeuttaen siten teatterin
13371: maksukykyä, jopa palkkakustannuksista suoriutu-
13372: mista.
13373:
13374: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
13375:
13376: Pertti Salolainen Reino Paasilinna Ole Wasz-Höckert
13377: 1984 vp. 1697
13378:
13379: Raha-asia-aloite n:o 1571
13380:
13381:
13382:
13383:
13384: Salolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta saimaannorpan suojeluun
13385: ja tutkimukseen
13386:
13387:
13388: Eduskunnalle
13389:
13390: Saimaannorppa on erittäin uhanalainen norpan mista kalanpyydyksiin on voitu vähentää perusta-
13391: alalaji, jonka suojelu on yksinomaan Suomen vas- malla Saimaalle verkkokalastukselta rauhoitettuja
13392: tuulla. Saimaannorpan 110-120 yksilön suurui- alueita sekä muuttamalla pyydyksiä sellaisiksi, et-
13393: nen kanta on edelleen pienenemässä, koska vuo- teivät hylkeet niihin huku. Samoin saimaannor-
13394: tuinen kuolevaisuus ylittää syntyvyyden. Eläin on pan tarhauskokeilu, jolla pyritään kannan lisäämi-
13395: ollut metsästyslainsäädännön nojalla rauhoitettu seen turvatuissa oloissa, on käynnistynyt Enonkos-
13396: jo vuodesta 1955, mutta tämä ei ole estänyt norp- ken Olavinlammella.
13397: pakannan jatkuvaa vähenemistä. Suojelutoimien jatkaminen ja tehostaminen
13398: Saimaannorppaa uhkaavat tällä hetkellä monet vaatii myös lisää resursseja. Saimaanhyljetoimi-
13399: tekijät: verkko- ja rysäkalastus, tahallinen hävittä- kunta esitti mietinnössään, että valtion tulo- ja
13400: minen, loma-asutus, vesien pilaantuminen, ym- menoarvioon varattaisiin vuosittain 620 000 mar-
13401: päristömyrkyt, vene- ja laivaliikenne, väylätyöt, kan arviomääräraha omalle momentilleen sai-
13402: maastoliikenne ja Saimaan poikkeusjuoksutukset maannorpan suojelu- ja tutkimustoimintaan.
13403: jääpeitteen aikana sekä koko vesistöalueen sään- Hallituksen esityksessä vuoden 1985 tulo- ja me-
13404: nöstelyhanke. noarvioksi on osoitettu vain 350 000 mk ja sekin
13405: Saimaannorpan suojelun puolesta on toimittu momentilla 30. 35.41 osana luonnonvaraisten
13406: mm. Suomen luonnonsuojeluliitossa ja sen pai- eläinten vahinkokorvauksia.
13407: kallisjärjestöissä jo pitkään. Maailman Luonnon- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
13408: säätiön Suomen Rahaston alaisuudessa työskente- nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
13409: lee tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden muo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
13410: dostama saimaannorppatyöryhmä. Maa1 ja metsä- taen,
13411: talousministeriö asetti vuoden 1982 al~ssa toimi-
13412: kunnan laatimaan saimaannorppakanr;lalle tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13413: tavaa suojeluohjelmaa. Toimikunta saf' esityksensä 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 35.15
13414: norpan suojelu- ja tutkimustoimista valmiiksi omalle uudelle momentzlle 620 000 mark-
13415: vuoden 1982 lopulla. kaa arviomäärärahana saimaannorpan suo-
13416: Näiden eri tahojen työn tuloksena saimaannor- jelu- ja tutkimustoimintaan arviomäärära-
13417: pan suojelutoimet on saatu käyntiin ja tulokset hana.
13418: ovat lupaavia. Etenkin norpan poikasten kuole-
13419:
13420: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
13421:
13422: Pertti Salolainen Esko Helle Ville Komsi
13423: Mauno Manninen Heli Astala Elisabeth Rehn
13424: Liisa Jaakonsaari Sampsa Aaltio
13425: 1698 1984 vp.
13426:
13427: Raha-asia-aloite n:o 1572
13428:
13429:
13430:
13431:
13432: Sasi: Määrärahan osoittamisesta Aitovuoren-Teiskon (Tampere)
13433: tien perusparannukseen
13434:
13435:
13436: Eduskunnalle
13437:
13438: Aitovuoren-Teiskon tie on erityisesti Sorilan heralueiden ympäröimille taajama-alueille tien
13439: Teiskon osuudelta liikennemääriinsä nähden varrella.
13440: puutteellisessa kunnossa. Tie on vaarallisen kapea Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13441: varsinkin ottaen huomioon tiellä vilkkaasti liiken- taen,
13442: nöivän kevyen liikenteen. Keväisin tie on lähes·
13443: tulkoon liikennöimättömässä kunnossa roudan ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13444: heuttaessa tien kuoppaisuutta, josta liikenne voi 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
13445: selvitä vain hyvin hiljaisella nopeudella. Autoka- 31.24.77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
13446: lustoa tien huonokuntoisuus rasittaa voimakkaas- Aitovuoren-Teiskon (Tampere) tien pe-
13447: ti. Tien käyttö tulee lähivuosina kasvamaan Tam- rusparannuksen aloittamiseen.
13448: pereen asutuksen vähitellen siirtyessä laajojen vi-
13449:
13450: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13451:
13452: Kimmo Sasi
13453: 1984 vp. 1699
13454:
13455: Raha-asia-aloite n:o 1573
13456:
13457:
13458:
13459:
13460: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidirahan ylimääräi-
13461: seen korottamiseen elinkustannusten nousua vastaavalla tavalla
13462:
13463:
13464: Eduskunnalle
13465:
13466: Invaliidihuoltolain nojalla maksettavaan invali- luvattu kokonaisuudistus ehdi tapahtua seuraavan
13467: dirahaan on valtion vuoden 1985 tulo- ja menoar- vuoden kuluessa, minkä vuoksi nykyisenkin lain-
13468: vioesityksessä tehty vain TEL-indeksin mukaisen säädännön mukaiseen invalidirahaan tulee tehdä
13469: tarkistuksen johdosta tarvittava korotus. Nykyi- tuntuva korjaus.
13470: nen invalidiraha pystyy kuitenkin kattamaan vain Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13471: pienen osan niistä menoista, joita vanen invalidi- taen,
13472: rahajärjestelmä kehitettiin. Järjestelmän kehittä-
13473: miseen tarvittavia toimenpiteitä tulisi voimak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13474: kaasti kiirehtiä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
13475: Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota myös val- 33.28.51 lisäyksenä 9 800 000 markkaa in-
13476: tiontilintarkastajat valmistelutyön jatkuvasti ve- validirahan ylimääräiseen korottamiseen
13477: nyessä ministeriön lupauksista huolimatta. Näyt- elinkustannusten nousua vastaavaksi.
13478: tää kuitenkin edelleenkin todennäköiseltä, ettei
13479:
13480: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
13481:
13482: Lea Savolainen Tuula Paavilainen
13483: Mikko Rönnholm Markus Aaltonen
13484: 1700 1984 vp.
13485:
13486: Raha-asia-aloite n:o 1574
13487:
13488:
13489:
13490:
13491: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorille diabeetikoille
13492: sopeutumisvalmennusleirien järjestämiseksi
13493:
13494:
13495: Eduskunnalle
13496:
13497: Diabetes on nuorelle monella tapaa hankala Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13498: sairaus. Työelämään siirtyminen on nuorelle vai- taen,
13499: he, jossa sairauden haitat vaikeuttavat nuoren
13500: mahdollisuuksia uudessa, merkittävässä elämänti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13501: lanteessa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13502: Olisi tarkoituksenmukaista järjestää nuorille, 33. 32.30 lisäyksenä BO 000 markkaa nuor-
13503: vuoden ammatillisessa oppilaitoksessa olleille, ten diabeetikoiden sopeutumisvalmennus-
13504: noin viikon mittaisia sopeutumisvalmennusleire- lein.en järjestämiseen.
13505: jä.
13506:
13507: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13508:
13509: Lea Savolainen Tuula Paavilainen
13510: Mikko Rönnholm Markus Aaltonen
13511: 1984 vp. 1701
13512:
13513: Raha-asia-aloite n:o 1575
13514:
13515:
13516:
13517:
13518: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuulovammaisten mie-
13519: lenterveystyön koulutukseen
13520:
13521:
13522: Eduskunnalle
13523:
13524: Lääkintöhallituksen työryhmä on valmistellut 106 600 markkaa vuodelle 1985, 70 000 markkaa
13525: täydennyskoulutussuunnitelman yleissairaaloiden vuodelle 1986 ja 40 000 markkaa vuodelle 1987.
13526: psykiatristen työryhmien työntekijöille parantaak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13527: seen heidän valmiuksiaan kohdata kuulovammai- taen,
13528: nen potilas.
13529: Koska kuulovammaisten erityisenä ongelmana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13530: on kielellisen kommunikoinnin vaikeus, on kuu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13531: lovammaisen hoidon kannalta välttämätöntä, että 33.69.28lisäyksenä JOO 000 markkaa kuu-
13532: hoitohenkilökunnalla on valmiuksia kommuni- lovammaisten mielenterveystyön koulu-
13533: koida kuulovammaisen henkilön kanssa. tuksen järjestämiseen.
13534: Koulutussuunnitelman kustannusarvio on
13535:
13536: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1984
13537:
13538: Lea Savolainen Reino Paasilinna
13539: Tuula Paavilainen Aarno von Bell
13540:
13541:
13542:
13543:
13544: 214 4284003504
13545: 1702 1984 vp.
13546:
13547: Raha-asia-aloite n:o 1576
13548:
13549:
13550:
13551:
13552: Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vatusmiesten
13553: ilmaismatkojen lisäämiseksi valtionrautateillä
13554:
13555:
13556: Eduskunnalle
13557:
13558: Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä ei kaisesti. Junaa käyttävät nimenomaan pitkämat-
13559: varusmiesten ilmaismatkoihin esitetä lisäystä. Esi- kalaiset.
13560: merkiksi parlamentaarinen puolustuskomitea esit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13561: ti yhtä ilmaismatkaa kunakin suosituskauden vuo- taen,
13562: tena. Tästä on jo kerran poikettu, eli itse asiassa
13563: ollaan jo kahden matkan verran jäljessä TPK:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13564: suosituksista. Ilmaismatkat rautateillä ovat valtiol- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13565: le lähinnä laskennallinen menoerä. Esimerkiksi 27.14.20 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
13566: Varusmiesliiton mielestä rautatiematkojen ilmais- varusmiesten zlmaismatkojen lisäämiseksi
13567: taminen kohdistuisi sosiaalisesti oikeudenmu- valtionrautatezllä.
13568:
13569: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13570:
13571: Jouko Skinnari Mikko Elo
13572: 1984 vp. 1703
13573:
13574: Raha-asia-aloite n:o 1577
13575:
13576:
13577:
13578:
13579: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lahden kirjastotalon suunnit-
13580: telun ja rakennustöiden käynnistämiseksi
13581:
13582:
13583: Eduskunnalle
13584:
13585: Kirjastotalosta on Lahdessa puhuttu vuodesta set välineet antavat mahdollisuuden käyttää hy-
13586: 1909 lähtien. Lahden pääkirjasto on tällä hetkellä väksi valtakunnallisia tietokantoja. Myös elinkei-
13587: hajasijoitettu kolmeen pisteeseen. Aivan lähiai- noelämälle tästä on tulevaisuudessa hyötyä.
13588: koina joudutaan toiminta siirtämään vielä neljän- Kirjastotalon arkkitehtikilpailu pidettiin vuon-
13589: teen paikkaan. Suurin hankaluus aiheutuu per- na 1983. Uuden kirjastotalon kustannusarvio on
13590: heille, jotka eivät voi tulla yhdessä kirjastoon, sa- noin 51 milj. markkaa. Kaupungin KTS-suunni-
13591: moin liikuntaesteisille. telmassa kirjastotalon rakentamisen aloittaminen
13592: Kirjasto on vilkkaimmin käytetty laitos Lahden on merkitty vuodelle 1987. Tätä ennen suunnitel-
13593: kulttuurielämässä. Pääkirjaston nykyisissä tiloissa mat on saatava mahdollisimman pitkälle, mikä
13594: käy päivittäin yli 2 500 henkeä. Tämä merkitsee edellyttäisi valtion varaavan jo vuoden 1985 bud-
13595: vuodessa noin 750 000 kävijää. jettiin 0,5 milj. markkaa aiotun rakentamisaika-
13596: Kirjaston palvelut ovat halpoja. Vuonna 1983 taulun toteuttamiseksi.
13597: maksoi yksi kirjalaina 6,6 markkaa, mistä kaupun- Edellä olevan perusteella ehdotan,
13598: gin osuudeksi tuli 3,1 markkaa. Lahden kirjasto
13599: on toiminnaltaan dynaaminen. Kirjasto pyrkii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13600: vastaamaan tietoyhteiskunnan asettamaan haas- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
13601: teeseen kehittämällä mm. atk-pohjaista tiedonha- 29.56.31 lisäyksenä 500 000 markkaa Lah-
13602: kua. Tiedonsaannin merkitys tulee tulevaisuudes- den uuden kirjastotalon suunnittelun ja
13603: sa vielä korostumaan. Tällä hetkellä uudet tekni- rakennustöiden käynnistämiseksi.
13604:
13605: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13606:
13607: Jouko Skinnari
13608: 1704 1984 vp.
13609:
13610: Raha-asia-aloite n:o 1578
13611:
13612:
13613:
13614:
13615: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lahden kansainvälisen kirjailija-
13616: kokouksen toiminnan tukemiseen
13617:
13618:
13619: Eduskunnalle
13620:
13621: Lahden kansainvälistä kirjailijakokousta on jär- kiksi pääsymaksua ei peritä mihinkään tilaisuu-
13622: jestetty vuodesta 1963. Kustannuksista vastaavat teen, rahoitus perustuu pelkästään julkiseen tu-
13623: pääosin Lahden kaupunki ja opetusministeriö, keen.
13624: molemmat vuoden 1985 osalta 210 000 markalla. Edellä olevan perusteella ehdotan,
13625: Kirjailijakokouksen talous on pidetty kurissa.
13626: Kuitenkin vuoden 1983 tapahtumasta kertyi tap- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13627: piota noin 15 000 markkaa. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
13628: Kirjailijakokous Mukkulassa on valtakunnalli- 29.90.52 lisäyksenä 50 000 markkaa kan-
13629: sesti ja kansainvälisesti merkittävä tapahtuma. Ta- sainvälisen kirjazlzjakokouksen tappion
13630: sovaatimukset ovat siksikin huomattavat. Ensi ke- peittå'mzseen ja vuoden 1985 tapahtuman
13631: sänä järjestettävästä XII kirjailijakokouksesta on suunnitteluun sekä toteutukseen.
13632: tarkoitus saada mittava tapahtuma. Koska esimer-
13633:
13634: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13635:
13636: Jouko Skinnari
13637: 1984 vp. 1705
13638:
13639: Raha-asia-aloite n:o 1579
13640:
13641:
13642:
13643:
13644: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden runomaratonin toi-
13645: minnan tukemiseksi
13646:
13647:
13648: Eduskunnalle
13649:
13650: Lahden runomaratonista on muodostunut joka kaan. Kireä talous ei voi olla vaikuttamatta pitkäl-
13651: toinen vuosi järjestettävä valtakunnallinen tapah- lä tähtäyksellä lähinnä talkoovoimin toimivaan or-
13652: tuma. Sen yhteydessä on järjestetty ja järjestetään ganisaatioon. Velkaa Lahden runomaraton ry:llä
13653: vastakin valtakunnallinen runokilpailu, johon en- on 30 000 markkaa.
13654: si kerralla tuli yli 7 000 runoa. Vastaavanlainen ru- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13655: nokilpailu on ensi vuonnakin. Runosadosta on
13656: toimitettu Runoantologia-kirja, jota on pidettävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13657: runojen ohella huomattavana nykyrunouden saa- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
13658: vutuksena. 29.90.52 lisäyksenä 50 000 markkaa Lah-
13659: Runomaratonin talous on tiukalla ja vaatimat- den runomaratonin järjestelykulujen pert-
13660: tomalla pohjalla. Lahden kaupunki ja Hämeen tämiseen ja uusien tapahtumien organisoi-
13661: läänin taidetoimikunta ovat avustaneet vähäisillä mrseen.
13662: summilla, mutta muuta julkista tukea ei ole lain-
13663:
13664: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13665:
13666: Jouko Skinnari Matti Kautto
13667: 1706 1984 vp.
13668:
13669: Raha-asia-aloite n:o 1580
13670:
13671:
13672:
13673:
13674: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisen oopperatoimin-
13675: nan tukemiseksi
13676:
13677:
13678: Eduskunnalle
13679:
13680: Lahden, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Joen- ''Alueellinen ooppera toiminta''. Avustuksia on
13681: suun, Vaasan, Oulun, Mikkelin, Kotkan ja Porin tältä momentilta myönnetty yhdistyksille, joiden
13682: alueellisten oopperoiden tukeminen on tärkeätä. toiminta ei ole alueellista ja jotka eivät kyseisenä
13683: Oopperataiteen ystävien pettymykseksi tulo- ja vuonna tuottaneet yhtään oopperaesitystä.
13684: menoarvioesityksessä on monista toiveista huoli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13685: matta vain 950 000 markan määräraha. Jotta taen,
13686: alueellinen oopperatoiminta voitaisiin pitää ny-
13687: kyisellä tasollaan ja jopa kehittää, tämä vaatisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13688: määrärahan korottamista 550 000 markalla. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13689: Määrärahan lisäyksen yhteydessä pitäisi muut- 29.90.52 lisäyksenä 600 000 markkaa
13690: taa valtion budjetin momentilla 29.90.52 27. alueellisen oopperatoiminnan tukemiseen.
13691: nimike ''Oopperayhdistykset'' nimikkeeksi
13692:
13693: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13694:
13695: Jouko Skinnari Mikko Elo
13696: 1984 vp. 1707
13697:
13698: Raha-asia-aloite n:o 1581
13699:
13700:
13701:
13702:
13703: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen ooppera-
13704: solistikunnan perustamiseksi
13705:
13706:
13707: Eduskunnalle
13708:
13709: Helsingin ulkopuolella toimivien oopperayh- rahoitus on osittain järjestetty mutta vaatisi myös
13710: distysten (Lahti, Tampere, Vaasa, Turku, Oulu, valtion panoksen. Valtionosuudeksi on tässä vai-
13711: Kotka, Jyväskylä, Mikkeli, Pori ja Joensuu) käyt- heessa arvioitu 380 000 markkaa vuonna 1985.
13712: töön tulisi perustaa valtakunnallinen oopperaso- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13713: listikunta. Näin tarjottaisiin kiinnostavia työtilai- taen,
13714: suuksia lahjakkaille laulajillemme myös kotimaas-
13715: sa ja turvattaisiin alueellisen oopperataiteen jatku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13716: vuus sekä kehitys. 1985 tulo- ja menoarvioon momentrlle
13717: Oopperasolistikunta tasaisi alueellisia eroja so- 29.90.52 lisäyksenä 380 000 markkaa val-
13718: listikiinnityksissä. Vertailuna todettakoon, että takunnallisen oopperasolistikunnan perus-
13719: näyttämötaiteessa oli vuosina 1983-1984 päätoi- tamiseksi.
13720: misia työpaikkoja n. 1 850. Oopperasolistikunnan
13721:
13722: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13723:
13724: Jouko Skinnari Mikko Elo
13725: 1708 1984 vp.
13726:
13727: Raha-asia-aloite n:o 1582
13728:
13729:
13730:
13731:
13732: Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatteriryhmien
13733: ja lastenteattereiden tukemiseksi
13734:
13735:
13736: Eduskunnalle
13737:
13738: Teatteriryhmien ja lastenteattereiden tukemi- asettaman lastenteatterityöryhmän muistio, jossa
13739: seen on hallituksen tulo- ja menoarviosesityksessä esitettiin kiinteän lastenteatterin perustamisen
13740: merkitty 4 milj. mk, mikä merkitsee määrärahan ohella monia muitakin toimenpiteitä lastenteatte-
13741: kasvamista 5,26 % :lla. Käytännössä määräraha rityön ja -toiminnan edistämiseksi maassamme.
13742: siis säilyy reaaliarvoltaan entisenä ja näiden pien- Lastenteatteritoiminnan kehittämisen edellytykse-
13743: ten ammattiteattereiden taloudellinen ahdinko nä on kuitenkin valtion tuen esitettyä voimak-
13744: jatkuu. kaampi kasvu.
13745: Suuret ammattiteatterit eivät pysty tyydyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13746: mään lastenteatterin tarvetta, joten teatteriryh-
13747: mien työ tällä saralla on erittäin arvokasta. Las- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13748: tenohjelmistoon erikoistuneiden pienten teatteri- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
13749: ryhmien määrä onkin viime vuosina lisääntynyt, 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa te-
13750: mikä on samalla merkinnyt uusia avustuksenhaki- atteriryhmien ja lastenteattereiden tuke-
13751: joita tälle ahtaalle momentille. mtseen.
13752: Vuosi sitten julkistettiin opetusministeriön
13753:
13754: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13755:
13756: Jouko Skinnari Matti Kautto Mikko Elo
13757: Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Piipari Timo Roos
13758: Kari Urpilainen
13759: 1984 vp. 1709
13760:
13761: Raha-asia-aloite n:o 1583
13762:
13763:
13764:
13765:
13766: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Launeen uimahallin rakentami-
13767: seen
13768:
13769:
13770: Eduskunnalle
13771:
13772: Lahden kaupunginhallitus on 22. 8. 1983 hy- opiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen
13773: väksynyt Launeen vapaa-ajankeskuksen uimahal- laatimaan selvitykseen.
13774: lin perustamissuunnitelman, josta opetusministe- Launeen vapaa-ajankeskukseen tulevan keila-
13775: riön urheilutoimisto on 26. 4. 1984 antanut lau- hallin ja perhepuiston rakentamisen aloittaminen
13776: suntonsa. Lausunnossa todetaan, että hankkeen luovat edellytyksiä myös uimahallin rakentamisel-
13777: tarpeellisuuteen ei ole huomauttamista ja että le. Tämän vuoksi jo vuoden 1985 tulo- ja menoar-
13778: hankkeen kokonaissuunnittelu vastaa uimahal- viossa tulisi varautua Launeen uimahallin rakenta-
13779: leille tänä päivänä asetettavia vaatimuksia. Hank- misen aloittamiseen mahdollisimman nopeasti.
13780: keen valtionavustuksen ja lainan piiriin hyväk- Esisuunnitelman mukaiset perustamiskustannuk-
13781: syttäväksi esitetään lausunnossa iso allas ja las- set ovat noin 58 milj. markkaa.
13782: tenallas. Edellä olevan perusteella ehdotan,
13783: Esisuunnitelma on laadittu Launeen vapaa-
13784: ajankeskustoimikunnan johdolla. Huonetilaohjel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13785: man on laatinut teknillisen viraston talonsuunnit- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13786: teluosasto ja liikuntatoimisto. Talvipuutarhan 29.91.50 1 000 000 markan määrärahan
13787: osalta huonetilaohjelma perustuu Helsingin yli- Launeen uimahallin rakentamiseksi.
13788:
13789: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13790:
13791: Jouko Skinnari
13792:
13793:
13794:
13795:
13796: 215 4284003504
13797: 1710 1984 vp.
13798:
13799: Raha-asia-aloite n:o 1584
13800:
13801:
13802:
13803:
13804: Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnallis-
13805: ten nuorisojärjestöjen toiminnan tukemiseen
13806:
13807:
13808: Eduskunnalle
13809:
13810: Ensi vuosi on YK:nkansainvälinen nuorisovuo- 75-vuotisjuhliin. Tällä määrärahalla järjestöt eivät
13811: si. Tämä merkitsee nuorisotoiminnan esille nouse- kykene täysipainoisesti suoriutumaan niille asetet-
13812: mista erityisellä tavalla. Nuorisojärjestöt, jotka tavista haasteista.
13813: pääosan nuorisotoiminnasta hoitavat, tarvitsevat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13814: näin ollen erityisiä resursseja selviytyäkseen nuori-
13815: sovuoden lukuisista haasteista. Hallituksen esityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13816: sessä vuoden 1985 tulo- ja menoarvioksi on mo- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13817: mentilla 29. 91. 51 valtakunnallisten nuorisojärjes- 29.91.51lisäyksenä1 OOOOOOmarkkaaval-
13818: töjen toiminta-avustuksiksi esitetty 34 mmk, josta takunnallisten nuorisojärjestöjen tukemi-
13819: summasta 150 000 markkaa partiolaisjärjestöjen seen.
13820:
13821: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13822:
13823: Jouko Skinnari Matti Kautto Kari Urpilainen
13824: 1984 vp. 1711
13825:
13826: Raha-asia-aloite n:o 1585
13827:
13828:
13829:
13830:
13831: Skön: Määrärahan osoittamisestaJämsän kaupungintalon saneerauk-
13832: seen
13833:
13834:
13835: Eduskunnalle
13836:
13837: Jämsän kaupunki on kehittynyt eteläisen Keski- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13838: Suomen kuntakeskukseksi. Tämän vuoksi on tär- taen,
13839: keää, että kaupungintalon toimintamahdolli-
13840: suuksia parannetaan vastaamaan kaupungin ja sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13841: asukkaiden lisääntynyttä kanssakäymistä. Jämsän 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
13842: kaupungintalon saneeraus onkin välttämätöntä ti- 26.97.30 lisäyksenä 500 000 markkaajäm-
13843: lojen huonon kunnon vuoksi. sän kaupungintalon saneeraukseen.
13844:
13845: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13846:
13847: Pentti Skön
13848: 1712 1984 vp.
13849:
13850: Raha-asia-aloite n:o 1586
13851:
13852:
13853:
13854:
13855: Skön: Määrärahan osoittamisesta Heinolan poliisitalon rakentami-
13856: seksi
13857:
13858:
13859: Eduskunnalle
13860:
13861: Heinolan kaupunki on käynnistänyt poliisita- rakennustyöläisten työllisyystilanne on heikko ei-
13862: lon suunnittelun Oy Kaupunkisuunnittelu Ab:n kä Heinolan kaupunki ole taloudellisesti kovin
13863: kanssa. Suunnitteluajan kustannusvastuu on yk- vahva, tulisi valtion hoitaa poliisitalon rakentami-
13864: sinomaan kaupungin. Suunnittelun päättymisen nen tulo- ja menoarvioon lisätyillä määrärahoilla.
13865: ja keväällä 1985 järjestettävän urakkakilpailun jäl- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
13866: keen kaupunki tekee sitovan tarjouksen rakennut- vasti,
13867: taa ja rakentaa valtiolle tietystä hinnasta poliisita-
13868: lon. Valtion päätöstä asiasta odotetaan vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13869: 1985 aikana. Päätöksen ollessa myönteinen hanke 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13870: aloitettaisiin syksyllä 1985 ja rakennus valmistuisi 28. 64. 76 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
13871: vuonna 1986. Hankkeen kustannusarvio on noin Heinolan poliisitalon rakentamisen aloit-
13872: 11 500 000 markkaa. Koska Heinolan kaupungissa tamiseen vuoden 1985 lopulla.
13873:
13874: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
13875:
13876: Pentti Skön
13877: 1984 vp. 1713
13878:
13879: Raha-asia-aloite n:o 1587
13880:
13881:
13882:
13883:
13884: Skön: Määrärahan osoittamisesta ammattikurssi- ja ammattikoulu-
13885: tustilojen rakentamiseksi Saarijärvelle
13886:
13887:
13888: Eduskunnalle
13889:
13890: Työllisyyskoulutuksen tehokkuuden kannalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13891: on ensiarvoisen tärkeää, että sitä ei hoideta keski- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13892: tetysti, vaan ammattikurssikeskusten toimintaa 29.85.74 lisäyksenä 800 000 markkaa
13893: hajautetaan alueellisten ja paikallisten työvoima- ammattikurssi- ja ammattikoulutusttlojen
13894: tarpeiden mukaan. Tämän vuoksi olisikin tärkeää rakentamiseksi Saanjärven kuntaan.
13895: saada Saarijärven kuntaan ammattikurssi- ja am-
13896: mattikoulu tustilat.
13897: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13898: taen,
13899:
13900: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13901:
13902: Pentti Skön
13903: 1714 1984 vp.
13904:
13905: Raha-asia-aloite n:o 1588
13906:
13907:
13908:
13909:
13910: Skön: Määrärahan osoittamisesta vastaanotto- ja oppilasasuntojen
13911: rakentamiseksi Viitasaarelle
13912:
13913:
13914: Eduskunnalle
13915:
13916: Viitasaaren kunnassa on huutava puute että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13917: vastaanotto- ja oppilasasunnoista. Viitasaarella on 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
13918: mm. Äänekosken ammattikoulun sivuosastoja se- 29.85. 74 lisäyksenä 600 000 markkaa
13919: kä Jyväskylän ammatillisen kurssikeskuksen osas- vastaanotto- ja oppzlasasuntojen rakenta-
13920: toja. Tämä aiheuttaa painetta uusien oppilasasun- miseksi Viitasaaren kuntaan.
13921: tojen rakentamiseksi.
13922: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13923: taen,
13924:
13925: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
13926:
13927: Pentti Skön
13928: 1984 vp. 1715
13929:
13930: Raha-asia-aloite n:o 1589
13931:
13932:
13933:
13934:
13935: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta tietotekniikan keskuksen pe-
13936: rustamiseksi Jyväskylään
13937:
13938:
13939: Eduskunnalle
13940:
13941: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13942: hasto (SITRA) on esittänyt, että osana nuoriso- taen,
13943: työttömyyden poistamista Suomessa alettaisiin to-
13944: teuttaa tietotekniikan koulutusta Ison-Britannian että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13945: mallin mukaisesti. Tietotekniikan koulutuskes- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 29.85
13946: kukset kouluttaisivat juuri koulunsa päättäneitä uudelle momentille 1 000 000 markkaa
13947: nuoria erilaisiin tietotekniikan käytännön tehtä- tietoteknzikan keskuksen perustamiseksi
13948: viin. Jyväskylän kaupunki soveltuisi erinomaisesti Jyväskylän kaupunkti'n.
13949: mm. sijaintinsa puolesta tällaisen tietotekniikan
13950: keskuksen sijoituspaikaksi.
13951:
13952: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
13953:
13954: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
13955: 1716 1984 vp.
13956:
13957: Raha-asia-aloite n:o 1590
13958:
13959:
13960:
13961:
13962: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Huoneteatterin
13963: Kannatusyhdistys ry:n toiminnan tukemiseksi
13964:
13965:
13966: Eduskunnalle
13967:
13968: Jyväskylän Huoneteatteri on erittäin merkittävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13969: harrastajateatteri, joka on saanut myös valtakun- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13970: nallista tunnustusta osakseen. Huoneteatterin toi- 29.90.52 lisäyksenä 20 000 markkaa Jyväs-
13971: mintaa vaikeuttaa kuitenkin jatkuvasti varojen kylän Huoneteatterin Kannatusyhdistys
13972: puute, vaikka Jyväskylän Huoneteatterin Kanna- ry:n toiminta-avustukseksi.
13973: tusyhdistys ry. niitä yrittääkin kerätä.
13974: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13975: taen,
13976:
13977: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
13978:
13979: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
13980: 1984 vp. 1717
13981:
13982: Raha-asia-aloite n:o 1591
13983:
13984:
13985:
13986:
13987: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen NMKY:n toimin-
13988: nan tukemiseksi
13989:
13990:
13991: Eduskunnalle
13992:
13993: Pieksämäen kaupungissa ja sen ympäristökun- saa paljon. Koska seuralla on myös II-sarjan ja
13994: nissa toimii Pieksämäen Nuorten Miesten Kristil- naisten pelejä sekä nuoret harrastusjoukkueet,
13995: linen Yhdistys. PieksämäenNMKY:ntoiminta on niin toimintaan tarvitaan paljon rahaa. Harjoitus-
13996: ollut vilkasta ja ennen kaikkea nuorisoa oikeiden salimaksut ym. menot ovat vieneet seuran talou-
13997: harrastusten piiriin ohjaavaa. Pieksämäen NMKY den niin heikkoon tilaan, että sen tulisi saada ul-
13998: tunnetaan myös kansainvälisesti, sillä seura on kopuolista apua. Nykyisin yrittäjiltä tuleva ulko-
13999: osallistunut Eurooppa Cupiin ja sijoittunut aina puolinen tuki on vähäistä, koska pyytäjiä on pal-
14000: kolmen ensimmäisen joukkoon. Seura on kasvat- Jon.
14001: tanut huippulentopalloilijoita edustamaan Suo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14002: mea maaotteluissa ja kyseinen seura varsinaisesti nioittavasti,
14003: nosti Suomen lentopallon huipulle. Seuralla on
14004: seitsemän perättäistä Suomen mestaruutta, vii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14005: meisin vuodelta 1982. Nykyisin seura on vahvistu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14006: nut ja taistelee taas ensi vuonna mitaleista. 29.91.50 lisäyksenä 70 000 markkaa Piek-
14007: Pieksämäen NMKY:llä on kuitenkin taloudelli- sämäen Nuorten Miesten Kristtllisen Yh-
14008: sia vaikeuksia, sillä pitkät pelimatkat verottavat distyksen toiminta-avustukseksi.
14009: kukkaroa, koska linja-auto kulkuvälineenä mak-
14010:
14011: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
14012:
14013: Pentti Skön Reino Jyrkilä Vieno Eklund
14014: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi Ulla Lehtinen
14015:
14016:
14017:
14018:
14019: 216 4284003504
14020: 1718 1984 vp.
14021:
14022: Raha-asia-aloite n:o 1592
14023:
14024:
14025:
14026:
14027: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Karateliitto ry:n toi-
14028: minnan tukemiseen
14029:
14030:
14031: Eduskunnalle
14032:
14033: Karate on Suomessa etenkin nuorten punssä arvokilpailuihin. Karateliittoon kuuluvat seurat
14034: suurta suosiota saavuttanut kunto- ja kilpaurhei- ovatkin joutuneet suhteettoman paljon kustanta-
14035: lulaji. Suomalaiset ovat kansainvälisesti menesty- maan esimerkiksi joukkueiden ulkomaanmatkoja
14036: neet erinomaisesti karatessa viime vuosina: Suo- kansainvälisiin arvokilpailuihin, jotta maamme
14037: men Tietotoimiston laskelmien mukaan karate oli karateurheilun taso saataisiin säilymään maailman
14038: vuoden 1983 menestyksekkäin laji kansainvälisesti huipulla.
14039: mitattuna Suomessa. Tällä hetkellä Suomella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14040: mm. hallitseva maailmanmestari, hallitseva eu- taen,
14041: roopanmestari sekä hallitseva maailmancupin
14042: voittaja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14043: Suomen Karateliitto ry:llä on tällä hetkellä kui- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14044: tenkin vakavia taloudellisia vaikeuksia toiminnas- 29.91.50 lisäyksenä 20000 markkaa Suo-
14045: saan. Liitolle on mm. palkattu kokopäivätoimi- men Karateliitto ry:n toiminta-avustuk-
14046: nen valmennus- ja koulutuspäällikkö ja liiton tuli- seksi.
14047: si kustantaa joukkueita ulkomaille kansainvälisiin
14048:
14049: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
14050:
14051: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
14052: 1984 vp. 1719
14053:
14054: Raha-asia-aloite n:o 1593
14055:
14056:
14057:
14058:
14059: Skön: Määrärahan osoittamisesta Jääkarhu-nimisen urheiluseuran
14060: toiminnan tukemiseksi
14061:
14062:
14063: Eduskunnalle
14064:
14065: Pieksämäen kaupungissa ja maalaiskunnassa sentuneisuutta, kun he eivät pääse toisten lasten
14066: toimii jääkiekkoa harrastavaJääkarhu-niminen ur- tavoin harrastamaan mielilajiaan.
14067: heiluseura. Jääkiekkoseuran harrastajajoukko on Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
14068: erittäin laaja. Yhteensä noin tuhat nuorta kuuluu vasti,
14069: harrastuksen piiriin. Seuran taloudelliset resurssit
14070: eivät ole kuitenkaan riittävät, sillä harrastajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14071: joukossa on paljon pienituloisten lapsiperheiden 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14072: lapsia, joita seura ei pysty auttamaan varustehan- 29.91.50 lisäyksenä 10 000 markkaa urhei-
14073: kinnoissa. Yleisesti näissä lapsissa on havaittu ma- luseura Jääkarhulie toiminta-avustukseksi.
14074:
14075: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
14076:
14077: Pentti Skön
14078: 1720 1984 vp.
14079:
14080: Raha-asia-aloite n:o 1594
14081:
14082:
14083:
14084:
14085: Skön: Määrärahan osoittamisesta PieksämäenJudokat -urheiluseuran
14086: toiminnan tukemiseksi
14087:
14088:
14089: Eduskunnalle
14090:
14091: Pieksämäen kaupungissa ja sen talousalueella viihtyvät hyvin, koska ovat terveitä ja elämänha-
14092: toimii Pieksämäen Judokat -niminen urheiluseu- luisia kansalaisia.
14093: ra. Judo on nopeasti saavuttanut Pieksämäellä Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
14094: suuren suosion. Kansainvälisesti on saavutettu ar- vasti,
14095: vokkaita ensi sijoja. PieksämäenJudokat ovat voit-
14096: taneet useita suomenmestaruusmitaleja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14097: Nykyisin on kuitenkin todettava, ettei Suomes- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14098: sa riittävästi ymmärretä näitä omatoimista nuori- 29.91.50 lisäyksenä 10000 markkaa Piek-
14099: sotyötä tekeviä urheiluseuroja. Nämä nuoret eivät sämäen ]udokat -urhezluseuran toiminta-
14100: kolistele sosiaaliluukkuja; he löytävät terveinä avustukseksi.
14101: kansalaisina poikkeuksetta työtä, jossa he myös
14102:
14103: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
14104:
14105: Pentti Skön
14106: 1984 vp. 1721
14107:
14108: Raha-asia-aloite n:o 1595
14109:
14110:
14111:
14112:
14113: Skön: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen Veikkojen toiminnan
14114: tukemiseksi
14115:
14116:
14117: Eduskunnalle
14118:
14119: Pieksämäen talousalueella to1m11 Pieksämäen lisäävät myös vapaaehtoisten työntekijöiden aktii-
14120: Veikot -niminen yleisurheiluseura. Seura oli jou- visuutta.
14121: tua suoritustilaan, josta pelastui vain myymällä E?ellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
14122: toimistotilat. Seuran toiminta olisi päättynyt, ellei vasti,
14123: sen aktiivinen johto olisi uhrannut kaiken vapaa-
14124: aikansa pelastaakseen urheiluseuran maineen eli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14125: estänyt suoritustilaan joutumisen. Nuorten kasva- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille ·
14126: tus yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi onnistuu 29.91.50 lisäyksenä 10000 markkaa Piek-
14127: parhaiten vapaaehtoisten harrastusten kuten lii- sämäen Veikoilie toiminta-avustukseksi.
14128: kunnan ja urheilun kautta. Toiminta-avustukset
14129:
14130: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
14131:
14132: Pentti Skön
14133: 1722 1984 vp.
14134:
14135: Raha-asia-aloite n:o 1596
14136:
14137:
14138:
14139:
14140: Skön: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäellä toimivan urheiluseura
14141: Pyrinnön toiminnan tukemiseksi
14142:
14143:
14144: Eduskunnalle
14145:
14146: Pieksämäen kaupungissa toimii Pyrintö-nimi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
14147: nen urheiluseura, joka harjoittaa laajamittaista vasti,
14148: urheilu- ja liikuntakasvatustyötä. Pyrinnön talou-
14149: delliset resurssit ovat heikot, ja näin ollen pieni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14150: kin ulkopuolinen avustus auttaisi luomaan pa- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14151: remmat toimintaedellytykset nuorten kasvatus- 29.91.50 lisäyksenä 10 000 markkaa Piek-
14152: työlle. Pyrinnön piirissä myös tyttöjen ja varttu- sämäellä toimivan urhezluseura Pyn·nnön
14153: neiden naisten harrastusohjelmat ovat hyvin esil- toiminta-avustukseksi.
14154: lä.
14155:
14156: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
14157:
14158: Pentti Skön
14159: 1984 vp. 1723
14160:
14161: Raha-asia-aloite n:o 1597
14162:
14163:
14164:
14165:
14166: Skön: Määrärahan osoittamisesta Savon-Pallon toiminnan tukemi-
14167: seksi
14168:
14169:
14170: Eduskunnalle
14171:
14172: Pieksämäen kaupungissa ja sen ympäristökun- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
14173: nissa toimii urheiluseura Savon-Pallo. Savon- vasti,
14174: Pallossa pelataan jalkapalloa ja seura kasvattaa
14175: nuorista pojista ja tytöistä henkisesti ja fyysisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14176: terveitä yhteiskunnan jäseniä. Yhteiskunnan nuo- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
14177: riin kohdistama taloudellinen tuki ei mene huk- 29.91.50 lisäyksenä 10 000 markkaa urhei-
14178: kaan, sillä nykyisen kiivaan elämänrytmin aiheut- luseura Savon-Pallon toiminta-avustuk-
14179: tama paine vaatii tiettyä sitkeyttä, jopa kunnian- seksi.
14180: himoa, ja sitä nuoret saavat juuri terveiden harras-
14181: tusten parista.
14182:
14183: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
14184:
14185: Pentti Skön
14186: 1724 1984 vp.
14187:
14188: Raha-asia-aloite n:o 1598
14189:
14190:
14191:
14192:
14193: Skön: Määrärahan osoittamisesta Kannonkosken kansainvälisen nuo-
14194: riso- ja leirintäkeskuksen toiminnan tukemiseen
14195:
14196:
14197: Eduskunnalle
14198:
14199: Kannonkosken kansainvälisen nuoriso- ja lei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14200: rintäkeskuksen toiminta Keski-Suomessa on vil- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14201: kasta. Keskuksen toiminnan tukemiseen tarvittai- 29.91.511isäyksenä 100000 markkaaKan-
14202: siin kuitenkin lisää varoja, jotta toiminta voisi jat- nonkosken kansainvälisen nuoriso- ja lei-
14203: kua entisen laajuisena ja tehokkaana. rintäkeskuksen toiminnan tukemiseen.
14204: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14205: taen,
14206:
14207: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
14208:
14209: Pentti Skön
14210: 1984 vp. 1725
14211:
14212: Raha-asia-aloite n:o 1599
14213:
14214:
14215:
14216:
14217: Skön: Määrärahan osoittamisesta Kannonkosken kansainvälisen nuo-
14218: riso- ja leirintäkeskuksen lisätilojen rakentamiseksi
14219:
14220:
14221: Eduskunnalle
14222:
14223: Keski-Suomessa toimii Kannonkosken kansain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14224: välinen nuoriso- ja leirintäkeskus. Keskuksen toi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14225: minta on vilkasta ja tämän vuoksi leirintäkeskuk- 29.91.51 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
14226: seen tarvitaan kipeästi lisätiloja, joita ei varojen Kannonkosken kansainvälisen nuonso- ja
14227: puutteen vuoksi ole kyetty rakentamaan. leirintäkeskuksen jatkorakentamzseen.
14228: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14229: taen,
14230:
14231: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
14232:
14233: Pentti Skön
14234:
14235:
14236:
14237:
14238: 217 4284003504
14239: 1726 1984 vp.
14240:
14241: Raha-asia-aloite n:o 1600
14242:
14243:
14244:
14245:
14246: Skön: Määrärahan osoittamisesta nuorisotalon rakentamiseksi Kon-
14247: nevedelle
14248:
14249:
14250: Eduskunnalle
14251:
14252: Maaseudun nuorison toiminnan ja harrastusten Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14253: virikkeistämiseksi on tärkeää, että paikkakunnalla taen,
14254: on asianmukaiset kokoontumis- ja vapaa-ajanviet-
14255: totilat. Konneveden kunnasta tällaiset nuorisoti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14256: lat puuttuvat täysin. Tämän vuoksi olisikin tär- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14257: keää rakentaa Konnevedelle oma nuorisotalo, jon- 29.91.51 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
14258: ka käyttö voitaisiin suunnitella kaikkia kunnan nuorisotalon rakentamiseksi Konnevedel-
14259: intressipiirejä hyödyttävällä tavalla. le.
14260:
14261: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
14262:
14263: Pentti Skön
14264: 1984 vp. 1727
14265:
14266: Raha-asia-aloite n:o 1601
14267:
14268:
14269:
14270:
14271: Skön: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän vanhan WPK:n talon
14272: saneeraus- ja muutostöihin
14273:
14274:
14275: Eduskunnalle
14276:
14277: Vanha WPK:n talo Jyväskylässä on kulttuuri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14278: historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokas kohde, 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14279: jonka säilyttäminen ja saneeraaminen on yhteis- 29.94.95 lisäyksenä 800 000 markkaa Jy-
14280: kunnallisesti merkittävää. Talo tulisikin saneerata väskylän vanhan WPK:n talon saneeraus-
14281: siten, että sen ulkonäkö säilyy, mutta että sitä voi- ja muutostöihin.
14282: daan toiminnallisesti käyttää tehokkaasti hyväksi.
14283: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14284: taen,
14285:
14286: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
14287:
14288: Pentti Skön
14289: 1728 1984 vp.
14290:
14291: Raha-asia-aloite n:o 1602
14292:
14293:
14294:
14295:
14296: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Nutrialiitolle maatalouden si-
14297: vuelinkeinona harjoitettavan nutrian tarhauksen kehittämistyö-
14298: hön
14299:
14300: Eduskunnalle
14301:
14302: Nutria eli rämemajava on pienimuotoiseen tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14303: haukseen erittäin hyvin sopiva turkiseläin, jonka 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 30.34
14304: nahoilla on runsaasti kysyntää maailmanmarkki- uudelle momentille 20 000 markkaa Nut-
14305: noilla. Nutrian tarhaus sopisikin näin ollen maa- rialiitolle uuden maatalouden sivuelinkei-
14306: talouden sivuelinkeinoksi, sillä suurissa tarhoissa non eli nutrian tarhauksen kehittämistyö-
14307: nutria ei viihdy. Suomeen on äskettäin perustettu hön.
14308: Nutrialiitto kehittämään nutrian tarhausta Suo-
14309: messa.
14310: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14311: taen,
14312:
14313: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
14314:
14315: Pentti Skön Martti Ratu Reino Jyrkilä
14316: Urho Pohto
14317: 1984 vp. 1729
14318:
14319: Raha-asia-aloite n:o 1603
14320:
14321:
14322:
14323:
14324: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Hilmonkosken entisöintiin
14325: Kannonkoskella
14326:
14327:
14328: Eduskunnalle
14329:
14330: Keski-Suomessa Kannonkosken kunnassa sijait- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14331: seva Hilmonkoski tulisi entisöidä. Kyseinen koski 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14332: on matkailullisesti merkittävä nähtävyys. Lisäksi 30.40. 77lisäyksenä 100 000 markkaa Kan-
14333: kosken entisöinti auttaisi sen kalakantaa elpy- nonkosken kunnassa szjaitsevan Hzlmon-
14334: mään, mikä taas lisäisi kosken käyttöä virkistystar- kosken entisöintiin.
14335: koituksiin.
14336: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14337: taen,
14338:
14339: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
14340:
14341: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
14342: 1730 1984 vp.
14343:
14344: Raha-asia-aloite n:o 1604
14345:
14346:
14347:
14348:
14349: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Huopanankosken entisöintiin
14350: Viitasaarella
14351:
14352:
14353: Eduskunnalle
14354:
14355: Viitasaaren kunnassa Keski-Suomessa sijaitseva ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14356: Huopanankoski tulisi entisöidä sen matkailullisen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14357: merkityksen vuoksi. Kosken entisöinti auttaisi 30.40. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa Vzi"-
14358: myös sen kalakannan elpymistä, mikä taas puoles- tasaaren kunnassa Keski-Suomessa szj"aitse-
14359: taan lisäisi kosken käyttöä virkistystarkoituksiin. van Huopanankosken entisöintiin.
14360: Kosken voimataloudellinen arvo on mitätön mui-
14361: hin arvoihin nähden.
14362: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14363: taen,
14364:
14365: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
14366:
14367: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
14368: 1984 vp. 1731
14369:
14370: Raha-asia-aloite n:o 1605
14371:
14372:
14373:
14374:
14375: Skön: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirille
14376: vanhojen sorapintaisten teiden perusparantamiseen
14377:
14378:
14379: Eduskunnalle
14380:
14381: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirille ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14382: myönnetty riittävässä määrin määrärahoja teiden 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14383: perusparantamiseen. Mikkelin läänin tieverkosto 31.24.77 lisäyksenä 8000000 markkaa
14384: on sorapintaista vanhaa tiestöä ja vaatisi pikaisesti Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirille vanho-
14385: peruskorjausta kymmenillä tieosuuksilla. jen sorapintaisten maanteiden perusparan-
14386: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- tamista varten.
14387: vasti,
14388:
14389: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
14390:
14391: Pentti Skön
14392: 1732 1984 vp.
14393:
14394: Raha-asia-aloite n:o 1606
14395:
14396:
14397:
14398:
14399: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 406 perusparan-
14400: tamiseen välillä Kultakivi-Särkilahti
14401:
14402:
14403: Eduskunnalle
14404:
14405: Maantien n:o 406 välillä Kultakivi-Särkilahti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14406: perusparannus aloitettiin jo vuonna 1976. Perus- taen,
14407: parannettavan tien kokonaispituus on 27,8 km ja
14408: kustannusarvio 13 600 000 markkaa. Tiestä val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14409: mistui talvikausina 1976-1979 10,4 km. Lop- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14410: puosa tiestä tulisi rakentaa vuosina 1985-1986 31.24.77 liså'yksenå' 3500000 markkaa
14411: eikä pitkittää asiaa vuoteen 1987 saakka. Vuoden maantien n:o 406 perusparannustöiden
14412: 1985 tulo- ja menoarvioon ei ole varattu kyseisen jatkamista varten välzllä Kultakivi-
14413: tieosuuden perusparannukseen lainkaan määrära- Särkilahti.
14414: haa.
14415:
14416: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
14417:
14418: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
14419: Pirjo Rusanen
14420: 1984 vp. 1733
14421:
14422: Raha-asia-aloite n:o 1607
14423:
14424:
14425:
14426:
14427: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 417 suunnitte-
14428: luun ja perusparantamiseen välillä Varpanen-Käävänkylä
14429:
14430:
14431:
14432: Eduskunnalle
14433:
14434: Maantie n:o 417 välillä Varpanen-Käävänkylä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14435: on erittäin heikkokuntoinen ja perusparannuksen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14436: piiriin kuuluvia maanteitä. Määrärahojen puuttu- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
14437: minen on ollut esteenä suunnitelmien laatimiselle maantien n:o 417 suunnitteluun ja perus-
14438: ja perusparantamiseen ryhtymiselle. Hoitokustan- parantamisen aloittamiseen vältllä Varpa-
14439: nukset ovat korkeat siitä syystä, että tien kunto on nen-Käävänkylä.
14440: erittäin heikko ja liikennemäärät ovat kasvaneet.
14441: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14442: taen,
14443:
14444: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
14445:
14446: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
14447:
14448:
14449:
14450:
14451: 218 4284003504
14452: 1734 1984 vp.
14453:
14454: Raha-asia-aloite n:o 1608
14455:
14456:
14457:
14458:
14459: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 450 perusparan-
14460: tamiseen välillä Vaaliala-Suonenjoen raja
14461:
14462:
14463: Eduskunnalle
14464:
14465: Maantie n:o 450 välillä Vaaliala-Suonenjoen ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14466: raja Pieksämäen maalaiskunnan alueella on erit- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14467: täin heikkokuntoinen ja ajoittain jopa vaarantaa 31. 24. 77 lisäyksenä 3 5 00 000 markkaa
14468: liikenneturvallisuutta. Vesisadetta tien vanha öl- maantien n:o 450 perusparantamisen jat-
14469: jysorapinta ei kestä lainkaan. Kyseinen tieosuus kamiseksi välrllä Vaaliala-Suonenjoen
14470: on tärkeä poikittaisliikenteen kannalta välillä ra;a.
14471: Kuopio-Suonenjoki- Pieksämäki- Kangasnie-
14472: mi-Joutsa-Heinola-Helsinki.
14473: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14474: nioittavasti,
14475:
14476: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
14477:
14478: Pentti Skön Reino Jyrkilä Vieno Eklund
14479: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi Ulla Lehtinen
14480: 1984 vp. 1735
14481:
14482: Raha-asia-aloite n:o 1609
14483:
14484:
14485:
14486:
14487: Skön: Määrärahan osoittamisesta Kaitaisen-Narilan paikallistien
14488: perusparantamiseen
14489:
14490:
14491: Eduskunnalle
14492:
14493: Paikallistien Kaitainen-Narila perusparannus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14494: olisi välttämätön, sillä liikennelaskenta on osoitta- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14495: nut, että liikenne on lisääntynyt runsaasti viime 31. 24. 77 lisäyksenä 1 5 00 000 markkaa
14496: vuosien aikana tällä tiellä. Kyseinen tie tulisi pe- paikallistien Kaitainen-Narzfa peruspa-
14497: rusparantaa ja huolehtia sen jälkeen tien nimik- rantamiseen.
14498: keen muuttamisesta. Kaitaisen-Narilan tie on
14499: tällä hetkellä erittäin heikossa kunnossa.
14500: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
14501: vasti,
14502:
14503: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
14504:
14505: Pentti Skön
14506: 1736 1984 vp.
14507:
14508: Raha-asia-aloite n:o 1610
14509:
14510:
14511:
14512:
14513: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Sumiaisten-Suolahden tien
14514: perusparannusta varten
14515:
14516:
14517: Eduskunnalle
14518:
14519: Maantie välillä Sumiainen-Suolahti Keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14520: Suomessa on kipeästi perusparannuksen tarpees- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14521: sa. Kyseisellä tieosuudella kuljetetaan runsaasti 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa
14522: puuta, joten jo liikenneturvallisuuden kannalta Sumiaisten-Suolahden maantien perus-
14523: tien perusparannus on välttämätön. parannukseen Keski-Suomessa.
14524: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14525: taen,
14526:
14527: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
14528:
14529: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
14530: 1984 vp. 1737
14531: Raha-asia-aloite n:o 1611
14532:
14533:
14534:
14535:
14536: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Päijänteen kana-
14537: van rakentamiseksi
14538:
14539:
14540: Eduskunnalle
14541:
14542: Keiteleen-Päijänteen kanavan rakentaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14543: on ensiarvoisen tärkeää vesiliikenteen ja vesiver- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14544: koston kehittämisen sekä puun uiton kannalta 31.27. 77 lisäyksenä 17 000 000 markkaa
14545: maassamme. Kyseisen kanavan rakentamiseksi on Keiteleen-Päzjänteen kanavan rakenta-
14546: jo olemassa suunnitelma, joka niveltyy koko misen aloittamiseksi.
14547: maamme vesistöjen käytön kokonaissuunnitel-
14548: maan.
14549: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14550: taen,
14551:
14552: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
14553:
14554: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
14555: 1738 1984 vp.
14556:
14557: Raha-asia-aloite n:o 1612
14558:
14559:
14560:
14561:
14562: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Huutokosken- Savonlinnan
14563: radan perusparantamiseen
14564:
14565:
14566: Eduskunnalle
14567:
14568: Huutokosken-Savonlinnan rataosan kiskotus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14569: tulisi uusia, jolloin rataosan liikennettä voitaisiin 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14570: eri tavoin kehittää. Savonlinnan alue voitaisiin 31.90.78 lisäyksenä 3000000 markkaa
14571: siirtää Pieksämäen rautatiepiiriin. Nykyisellään Huutokosken-Savonlinnan rataosuuden
14572: rataosa on niin heikkokuntoinen, että se kuluttaa perusparantamista varten.
14573: kuljetuskalustoa kohtuuttomasti, mikä kostautuu
14574: menoina kaluston huoltopuolella.
14575: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14576: taen,
14577:
14578: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
14579:
14580: Pentti Skön Reino Jyrkilä
14581: Urho Pohto Pirjo Rusanen
14582: 1984 vp. 1739
14583:
14584: Raha-asia-aloite n:o 1613
14585:
14586:
14587:
14588:
14589: Skön: Määrärahan osoittamisesta Kannonkosken kunnan lämpöver-
14590: koston laajentamiseen
14591:
14592:
14593: Eduskunnalle
14594:
14595: Jotta Kannonkosken kunnan lämpökeskus voisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14596: toimia täydellä teholla, on välttämätöntä, että 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14597: lämpöverkostoa laajennetaan. Lämpökeskuksessa 32.55.40 lisäyksenä JOO 000 markkaa Kan-
14598: voidaan polttoaineena käyttää kotimaista energiaa nonkosken kunnan lämpöverkoston laa-
14599: eli haketta, mutta hakkeen ympärivuotinen käyt- jentamiseen.
14600: tö vaatii sen, että lämpöverkoston kapasiteettia li-
14601: sätään eli sitä laajennetaan.
14602: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14603: taen,
14604:
14605: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
14606:
14607: Pentti Skön
14608: 1740 1984 vp.
14609:
14610: Raha-asia-aloite n:o 1614
14611:
14612:
14613:
14614:
14615: Skön: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköistämi-
14616: seen
14617:
14618:
14619: Eduskunnalle
14620:
14621: Suomessa on vielä joitakin alueita ilman säh- koston rakentamisen kustannuksissa tällaisia syr-
14622: köä. Vaikka sähkön saanti on nykyisin teknisesti jäseutuja.
14623: mahdollista syrjäistenkin alueiden ihmisten tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
14624: peita tyydyttämään, niin taloudellisesti se tuottaa vasti,
14625: monille sähkön tarvitsijoille ylivoimaisia esteitä.
14626: Monilta elinkelpoisilta maatiloilta puuttuu sähkö, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14627: ja ellei asiaa pian hoideta kuntoon, eivät vil- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14628: jelijät kykene tasapuolisesti kilpailemaan ja saa- 32.55.41 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
14629: vuttamaan riittävää toimeentuloa puutteellisis- sähköverkoston rakentamiseen nizlle
14630: sa olosuhteissa. Valtion tulee auttaa sähköver- aluezlle, joilta se puuttuu.
14631:
14632: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
14633:
14634: Pentti Skön
14635: 1984 vp. 1741
14636:
14637: Raha-asia-aloite n:o 1615
14638:
14639:
14640:
14641:
14642: Skön: Määrärahan osoittamisesta Kalliorannan leirintäalueen vas-
14643: taanotto- ja huoltorakennuksen rakentamiseksi
14644:
14645:
14646: Eduskunnalle
14647:
14648: Kyyjärven kunnan Kalliorannan leirintäalueella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14649: ei ole vastaanotto- ja huoltorakennusta. Tämä vai- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14650: keuttaa merkittävästi leirintäalueen tehokasta 32.80.40 lisäyksenä 50 000 markkaa Kyy-
14651: käyttöä sekä matkailuelinkeinon kehittämistä järven kunnan Kalliorannan leirintäalueen
14652: Suomenselän alueella. vastaanotto- ja huoltorakennuksen raken-
14653: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- tamiseksi.
14654: taen,
14655:
14656: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
14657:
14658: Pentti Skön
14659:
14660:
14661:
14662:
14663: 219 4284003504
14664: 1742 1984 vp.
14665:
14666: Raha-asia-aloite n:o 1616
14667:
14668:
14669:
14670:
14671: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Hotelli- ja Ravitsemisalan Y rit-
14672: täjäliitolle pienimuotoisen ravintolatoiminnan kehittämiseen
14673:
14674:
14675: Eduskunnalle
14676:
14677: Hotelli- ja Ravitsemisalan Yrittäjäliitto ry. HRY Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14678: edustaa suomalaisen yksityisen sektorin hotelli- ja taen,
14679: ravitsemisalan yrittäjiä. Jäseniä liitossa on vajaat
14680: 2 000. Liitto harjoittaa jäsenistönsä keskuudessa että Eduskunta ottaisz· valtion vuoden
14681: koulutus- ja tiedotustoimintaa ja valvoo jäsenis- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 32.99
14682: tönsä yleistä etua. uudelle momentzlle 100 000 markkaa
14683: Useat suomalaiset pienet ravintolat ovat tällä Hotelli- ja Ravitsemisalan Yrittäjälzitolle
14684: hetkellä kipeästi kehittämisen tarpeessa ja kaipaa- HRY:IIe pienimuotoisen ravintolatoimin-
14685: vat uusia ideoita. HRY:n kautta tällainen suoma- nan kehittämiseen.
14686: laisen pienimuotoisen ravintolatoiminnan kehit-
14687: täminen onnistuisi varmasti parhaiten.
14688:
14689: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
14690:
14691: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
14692: 1984 vp. 1743
14693:
14694: Raha-asia-aloite n:o 1617
14695:
14696:
14697:
14698:
14699: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan kaupunginsairaalan
14700: laajennus- ja saneeraushankkeen suunnittelua varten
14701:
14702:
14703: Eduskunnalle
14704:
14705: Heinolan kaupunginsairaalan laajennus- ja sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14706: neeraushankkeen toteuttamisajankohtaa on eh- taen,
14707: dottomasti aikaistettava siten, että vuosiksi
14708: 1987-1988 aiottu vuodeosaston rakentaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14709: aloitetaan jo vuoden 1985 lopulla. Sairaalan toi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14710: minnan kannalta suurin hankaluus on pitkäaikais- 33.78.31 lisäyksenä 2000000 markkaa
14711: sairaansijojen täydellinen puuttuminen Heinolas- Heinolan kaupunginsairaalan laajennus- ja
14712: sa. saneeraushankkeen suunnittelua varten.
14713:
14714: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
14715:
14716: Pentti Skön Reino Jyrkilä
14717: Urho Pohto Pirjo Rusanen
14718: 1744 1984 vp.
14719:
14720: Raha-asia-aloite n:o 1618
14721:
14722:
14723:
14724:
14725: Skön: Määrärahan osoittamisesta Puustellin tuki ry:n toiminnan tu-
14726: kemiseksi
14727:
14728:
14729: Eduskunnalle
14730:
14731: Puustellin tuki ry. tekee erittäin arvokasta työtä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14732: vammaisten keskuudessa Laukaan kunnassa. Toi- taen,
14733: mintaa vaikeuttaa kuitenkin varojen puute. Puus-
14734: tellin tuki ry:n tiloissa Laukaalla työskentelevät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14735: vammaiset ovat eri puolilta Suomea, jonka vuoksi 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14736: Laukaan kunta ei voi riittävässä määrin tukea kun- 33.95.50 lisäyksenä 100000 markkaa
14737: nassa sijaitsevaa valtakunnallista toimintakeskus- Puustellin tuki ry:n toiminta-avustukseksi.
14738: ta.
14739:
14740: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
14741:
14742: Pentti Skön
14743: 1984 vp. 1745
14744:
14745: Raha-asia-aloite n:o 1619
14746:
14747:
14748:
14749:
14750: Skön ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta pitkäaikaistyöttö-
14751: mien työllistämistukikokeilun laajentamiseksi Keski-Suomeen
14752:
14753:
14754: Eduskunnalle
14755:
14756: Pitkäaikaistyöttömien työllistämistukikokeilu miainen, Äänekoski, Konginkangas ja Konnevesi.
14757: eli Rinteen kokeilu on osoittautunut tehokkaaksi Kyseisillä paikkakunnilla työttömyysaste on kor-
14758: tavaksi poistaa pitkäaikaistyöttömyyttä. Valtion kea ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen näin
14759: vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon on ehdotettu ollen erittäin vaikeaa.
14760: Rinteen kokeilua varten 45 000 000 markan mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14761: rärahaa. Kokeilua voidaan myös nyt tulo- ja me- taen,
14762: noarviossa ehdotetun mukaisesti laajentaa koske-
14763: maan koko Suomea määrärahan puitteissa. Kysei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14764: nen määräraha ei kuitenkaan riitä kovin pitkälle. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14765: Keski-Suomessa seuraavat paikkakunnat tulisi eh- 34.50.44 lisäyksenä 13 000 000 markkaa
14766: dottomasti saada Rinteen kokeilun piiriin: Kars- ns. Rinteen koketlun laajentamiseksi Kes-
14767: tula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Kannonkoski, Pylkön- ki-Suomessa.
14768: mäki, Pihtipudas, Kinnula, Multia, Suolahti, Su-
14769:
14770: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
14771:
14772: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
14773: 1746 1984 vp.
14774:
14775: Raha-asia-aloite n:o 1620
14776:
14777:
14778:
14779:
14780: Skön: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän kaupungin puutyöpajan
14781: laajentamiseksi
14782:
14783:
14784: Eduskunnalle
14785:
14786: Jyväskylän kaupungin puutyöpajan laajennus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14787: on tullut ajankohtaiseksi sen vuoksi, että puutyö- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14788: pajan käyttötarve on lisääntynyt huomattavasti. 34.50.61 lisäyksenä 750 000 markkaa Jy-
14789: Kaupungin työllisyystilanteen vuoksi on välttämä- väskylän kaupungin puutyöpajan laajen-
14790: töntä saada puutyöpajan toimintaa tehostetuksi, nukseen.
14791: jotta tilojen puute ei olisi esteenä toiminnan ke-
14792: hittämiselle.
14793: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14794: taen,
14795:
14796: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
14797:
14798: Pentti Skön
14799: 1984 vp. 1747
14800:
14801: Raha-asia-aloite n:o 1621
14802:
14803:
14804:
14805:
14806: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maan hankkimiseksi luonnon-
14807: suojelutarkoituksiin Linnansaaren kansallispuiston alueella
14808:
14809:
14810: Eduskunnalle
14811:
14812: Mikkelin läänin alueelle on perustettu Linnan- vaikka maan ostoihin tarvittaisiin ainakin kolmin-
14813: saaren kansallispuisto. Kansallispuistoa laajenne- kertainen markkamäärä.
14814: taan myös yksityisten maanomistajien maille. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14815: Mikkelin lääninhallitus on ympäristöministeriön nioittavasti,
14816: määräyksestä asettanut useiden maanomistajien
14817: maat toimenpidekieltoon esimerkiksi metsänhak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14818: kuiden osalta, mistä aiheutuu suuria taloudellisia 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14819: vaikeuksia maa- ja metsätalouden harjoittajille. 35.20.88 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
14820: Luonnonsuojelualueiden hankintaa varten ehdo- yksityisten maanomistajien omistamien
14821: tetaan valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa maa-alueiden ostamista varten Linnansaa-
14822: 35 miljoonaa markkaa, mikä merkitsee vain 8 mil- ren kansallispuiston alueella.
14823: joonan markan lisäystä edellisvuoteen verrattuna,
14824:
14825: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
14826:
14827: Pentti Skön Reino Jyrkilä Vieno Eklund
14828: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi Ulla Lehtinen
14829: 1748 1984 vp.
14830:
14831: Raha-asia-aloite n:o 1622
14832:
14833:
14834:
14835:
14836: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Asukasliitto ry:n toiminnan
14837: tukemiseksi
14838:
14839:
14840: Eduskunnalle
14841:
14842: Asukasliitto ry. toimii asukkaiden etujen valvo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14843: jana ja neuvoo asukkaita säästäväisyyteen läm- nioittavasti,
14844: mön, vedenkulutuksen ym. suhteen.
14845: Asukasliitto ei kuitenkaan kykene täysipainoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14846: sesti auttamaan kaikkia avun tai neuvonnan tar- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14847: peessa olevia asukasyhdistyksiä ja asukkaita, sillä 35.45.52 lisäyksenä 50 000 markkaa Asu-
14848: taloudelliset resurssit eivät riitä riittävän tehok- kasltitto ry:n toiminta-avustukseksi.
14849: kaaseen toimintaan.
14850:
14851: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
14852:
14853: Pentti Skön Reino Jyrkilä Vieno Eklund
14854: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi Ulla Lehtinen
14855: 1984 vp. 1749
14856:
14857: Raha-asia-aloite n:o 1623
14858:
14859:
14860:
14861:
14862: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi avustukseksi
14863: vanhojen aravalainojen koron alentamiseen
14864:
14865:
14866: Eduskunnalle
14867:
14868: Valtioneuvosto korotti 20 pa1vana syyskuuta 123 000 000 markkaa, millä määrärahalla oikais-
14869: 1984 vanhojen aravalainojen korkoa, josta on seu- taan valtioneuvoston 20 päivänä syyskuuta 1984
14870: rauksena kohtuuton asumiskustannusten nousu. tekemä koron korotuspäätös, joka on virheellinen.
14871: Aravalainat myönnetään sosiaalisin perustein eli Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14872: pienituloisille perheille, joiden tulotaso ei ole taen,
14873: noussut viime vuosina, koska palkkojen korotuk-
14874: sissa on yleensä noudatettu prosenttilinjaa. Tule- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14875: vatkaan palkkojen korotukset eivät kata edes asu- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14876: miskustannusten nousua vanhojen arava-asunto- 35.45.83 lisäyksenä 123 000 000 markkaa
14877: jen asukkaiden osalta. Valtioneuvoston tulee vii- ylimääräiseksi avustukseksi vanhojen ara-
14878: pymättä ottaa vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon valainojen koron alentamiseen.
14879:
14880: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
14881:
14882: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
14883:
14884:
14885:
14886:
14887: 220 4284003504
14888: 1750 1984 vp.
14889:
14890: Raha-asia-aloite n:o 1624
14891:
14892:
14893:
14894:
14895: Starast ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saimaanhyljekan-
14896: nan hoitoon ja saimaanhylkeen aiheuttamien vahinkojen korvaa-
14897: miseen
14898:
14899: Eduskunnalle
14900:
14901: Saimaanhylje on kansainvälisesti arvioiden Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä on
14902: suurharvinaisuus, jonka elossa säilyminen riippuu esitetty momentilla 30.35.41 saimaanhylkeen ai-
14903: yksinomaisesti suomalaisista suojelutoimenpiteis- heuttamien vahinkojen korvaamiseen 350 000
14904: tä. Vuonna 1955 annetulla asetuksella tapahtu- mk. Momentin määrärahaa olisi korotettava ja ni-
14905: neen rauhoituksen jälkeen on saimaanhyljekanta mike muutettava esimerkiksi: '' Saimaanhyljekan-
14906: vähentynyt nopeasti. nan hoito ja saimaanhylkeen aiheuttamien vahin-
14907: Vuoden 1983 lisämenoarviossa varattiin 65 000 kojen korvaaminen''.
14908: mk:n määräraha saimaanhylkeen suojeluun ja Mikäli määrärahaa korotettaisiin, voitaisiin tur-
14909: hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaami- vata uhanalaisen saimaanhyljekannan hoito kuten
14910: seen. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon sisäl- kannan koon seuranta ja siihen liittyvät synty-
14911: tyy 300 000 mk:n määräraha, jolla on saatu rahoi- vyys-, kuolleisuus- ja ympäristötutkimukset ja hyl-
14912: tetuksi hieman yli puolet kuluvan vuoden suo- keiden koetarhaus. Samalla voitaisiin vastata sai-
14913: jelu- ja vahingonkorvauskustannuksista. Luon- maanhylkeiden aiheuttamien vahinkojen estämi-
14914: nonsuojelujärjestöt ovat kuitenkin joutuneet sestä ja kannan suojelua edistävistä toimenpiteistä
14915: maksamaan ne palkkakustannukset, joita runsaas- kuten kalastusvälineiden kehittämisestä, kalastus-
14916: ta maastotyöskentelystä aiheutuu. tekniikan suunnittelusta, verkkokalastuksen rajoi-
14917: Saimaanhylkeiden suojelun jatkuvuuden tur- tusalueiden suunnittelusta ja muodostamisesta.
14918: vaamiseksi on välttämätöntä korottaa tarkoituk- Momentin määrärahasta tulisi riittävä osa varata
14919: seen varattuja määrärahoja siten, että valtion va- ~fljekannan hoitoon liittyviin palkkakustannuk-
14920: roin pystytään hoitamaan hyljekannan hoito ja sun.
14921: hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14922: palkkamenoineen ilman, että luonnonsuojelujär- taen,
14923: jestöjen on osallistuttava kustannuksiin.
14924: Saimaanhyljekannan suojelutyötä varten on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14925: olemassa valmis organisaatio, johon kuuluvat 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14926: mm. Joensuun yliopiston biologian laitos, Mikke- 30.35.41 lisäyksenä 500 000 markkaa sai-
14927: lin lääninhallitus sekä Riista- ja kalatalouden tut- maanhyljekannan hoitoon, siitä" aiheutu-
14928: kimuslaitoksen kalantutkimusosaston Itä-Suomen viin palkkakustannuksiin ja saimaanhyl-
14929: keskuskalanviljelylaitos. Tällä organisaatiolla on keen aiheuttamien vahinkojen korvaami-
14930: valmiudet hyljekannan seurantaan, hoitoon ja seen.
14931: suojelutoimiin.
14932:
14933: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
14934:
14935: Pekka Starast Anna-Liisa Piipari Kari Urpilainen
14936: Reino Paasilinna Pertti Hietala Martti Lähdesmäki
14937: Pirjo Ala-Kapee Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari
14938: Tuulikki Hämäläinen
14939: 1984 vp. 1751
14940:
14941: Raha-asia-aloite n:o 1625
14942:
14943:
14944:
14945:
14946: Starast: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 416 suunnittelun
14947: ja kunnostustöiden aloittamiseen välillä Huhdasjärvi-Nurmaa
14948:
14949:
14950: Eduskunnalle
14951:
14952: Maantie n:o 416 muodostaa tieyhteyden Ky- vaarallisia nousuja ja laskuja. Näissä paikoissa ei
14953: men läänissä olevan Jaalan kunnan ja Mikkelin ole vältytty kuolemaan johtaneilta onnettomuuk-
14954: läänissä olevan Mäntyharjun kunnan välillä. Tie silta.
14955: on pituudeltaan 50 kilometriä ja se on vanhaa, Välin Huhdasjärvi-Nurmaa pituus on 17 km.
14956: mutkaista ja maastoa myötäilevää tietä. Kun tien sekä Jaalan että Mäntyharjun puoleiset
14957: Tietä on tehostetun tienparannusohjelman päät on kunnostettu, tulisi välille kunnostamatta
14958: puitteissa parannettu kummastakin päästään vä- jäänyt 17 kilometrin tieosuuskin saada pikaisesti
14959: leillä Jaalan kirkonkylä-Huhdasjärvi ja Nurmaa korjatuksi.
14960: (lääninraja)-Mäntyharju. Näin on saatu nämä 35 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14961: kilometrin mittaiset tieosuudet liikenteellisesti taen,
14962: tyydyttävään kuntoon.
14963: Maantien keskivaiheilla on kuitenkin väli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14964: Huhdasjärvi-Nurmaa (lääninraja), joka on kun- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
14965: noltaan tieyhteyden muuta osuutta tuntuvasti 31.24.77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
14966: kehnompi. Se on sorapintaista, huonosti ojitettua maantien n:o 416 välin Huhdasjärvi-
14967: tietä, jossa on useita liikenteellisesti erittäin vaa- Nurmaa kunnostustöiden suunnitteluun
14968: rallisia kohtia. Tie on mutkainen ja siinä on useita ja töiden aloittamiseen.
14969:
14970: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
14971:
14972: Pekka Starast
14973: 1752 1984 vp.
14974:
14975: Raha-asia-aloite n:o 1626
14976:
14977:
14978:
14979:
14980: Starast: Määrärahan osoittamisesta Kymintehtaan paikallistien n:o
14981: 14594 parantamiseen välillä Kouvola-Kuusankoski
14982:
14983:
14984: Eduskunnalle
14985:
14986: Kymintehtaan paikallistien n:o 14594 eli Ahl- tää Ahlmannintietä. Tietä pitkin suuntautuu
14987: mannintien parantamisesta on valmistunut suun- myös raskasta ajoneuvoliikennettä Kymi-Ström-
14988: nitelma. Samoin on valmistunut suunnitelma bergin tuotantolaitoksille.
14989: Ahlmannimien jatkeen Ekholmintien korjaukses- Paikallistien ja sen jatkeen parantamisen on ar-
14990: ta. vioitu aiheuttavan noin 13,6 miljoonan markan
14991: Nämä tieyhteydet muodostavat Pohjois-Ky- kustannukset.
14992: menlaakson kaupunkiseudun liikenneverkossa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14993: Kuusaantien ohella toisen Kouvolan ja Kuusan- taen,
14994: kosken keskustojen välisen pääyhteyden.
14995: Paikallistien parantaminen ja jatkoyhteyksien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14996: rakentaminen paikallistien päätekohdasta Kuu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14997: sankosken keskustaan on liikenneturvallisuuden 31.24. 77lisäyksenä 5 000 000 markkaa Ky-
14998: ja liikenteen sujuvuuden kannalta erittäin tarpeel- mintehtaan paikallistien n:o 14594 paran-
14999: lista. Huomattava osa julkisesta liikenteestä käyt- nustöiden aloittamiseen.
15000:
15001: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15002:
15003: Pekka Starast
15004: 1984 vp. 1753
15005:
15006: Raha-asia-aloite n:o 1627
15007:
15008:
15009:
15010:
15011: Starast: Korotetun määrärahan osoittamisesta maakaasun käyttöä
15012: edistävään tiedotustoimintaan
15013:
15014:
15015: Eduskunnalle
15016:
15017: Maakaasun tuonnin lisäämismahdollisuuksia lisuuksia ja sen etuja muihin energiamuotoihin
15018: on viime vuosina selvitetty tiiviisti kauppa- ja teol- verrattuna. Kun eri energiavaihtoehtoja koskeva
15019: lisuusministeriön, Neste Oy:n sekä seutukaavaliit- tiedotustoiminta jatkuvasti lisääntyy, olisi maa-
15020: tojen toimesta. kaasua koskevaa tiedotustoimintaa lisättävä ja va-
15021: Kaasun tuonnin ja käytön lisääminen on todet- rattava sitä tarkoitusta varten riittävät määrärahat
15022: tu perustelluksi paitsi energiahuollon myös ulko- ensi vuoden tulo- ja menoarvioon.
15023: maankaupan kehittämisen kannalta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15024: Maakaasun käytön edistäminen on nostettava taen,
15025: tulevissa energiapoliittisissa ratkaisuissa keskeisek-
15026: si vaihtoehdoksi. Maakaasun käytön lisääminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15027: olisi mahdollista jo nykyisen putkiverkoston puit- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15028: teissa. 32.55.27 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
15029: Tehostetulla tiedotustoiminnalla on mahdollis- maakaasun käytön edistämistä koskevaan
15030: ta selvittää maakaasun moninaisia käyttömahdol- tiedotustoimintaan.
15031:
15032: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
15033:
15034: Pekka Starast
15035: 1754 1984 vp.
15036:
15037: Raha-asia-aloite n:o 1628
15038:
15039:
15040:
15041:
15042: Stenbäck ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kahdenväliseen
15043: lahjamuotoiseen kehitysapuun
15044:
15045:
15046: Eduskunnalle
15047:
15048: Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan lähtökohta- tään kehitysyhteistyöhön 1 321 miljoonaa mark-
15049: na on yhteisvastuu kansainvälisestä kehityksestä ja kaa, mikä merkitsee 0,40 % :n bruttokansantuote-
15050: tältä pohjalta Suomi on hyväksynyt Yhdistynei- osuutta. Vaikkakin hallitus toteaa esityksessään
15051: den Kansakuntien kehitysstrategiaan sisältyvät tulevansa lisäämään bruttokansantuoteosuutta tä-
15052: kansainväliset velvoitteet. YK:nhyväksymästä 0, 7 män vaalikauden kahdessa jäljellä olevassa tulo- ja
15053: prosentin kehitysaputavoitteesta on muodostunut menoarviossa siten, että 0, 7 prosentin tavoitteen
15054: selvin mittapuu, jolla teollisuusmaiden käytän- saavuttaminen on mahdollista, muodostuu tästä
15055: nöllistä panosta ja poliittista yhteisvastuuta kehi- kuluvan vuosikymmenen kuluessa ylivoimainen
15056: tysmaiden auttamiseksi verrataan. Jo vuonna 1970 tehtävä, jos vuoden 1985 määrärahoja ei esitetystä
15057: Suomi sitoutui nostamaan julkisen kehitysapunsa tasosta nosteta. Hallituksen esittämässä tapaukses-
15058: 0, 7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallituk- sa vaadittaisiin tämän vuosikymmenen jäljellä ole-
15059: sen tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1985 eli vina vuosina keskimäärin lähes 0,08% :n BKT:n
15060: lähes 15 vuotta myöhemmin kehitysavun BKT- kasvua. Kehitysyhteistyömme historiassa ei mi-
15061: osuudeksi esitetään 0,40 prosenttia. nään erityisen ripeänkään kasvun vuonna ole
15062: Kehitysyhteistyöpolitiikka palvelee konkreetti- päästy näin suureen BKT-osuuden nousuun.
15063: sella tavalla Suomen ulkopolitiikan perustavoittei- Ulkopoliittista uskottavuuttamme ei voi olla
15064: ta edistäen kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. heikentämättä se, että asetettu tavoite jää jälleen
15065: Kehitysmaiden taloudellisten ja sosiaalisten kehi- saavuttamatta. Onkin välttämätöntä, että vuoden
15066: tysongelmien kärjistyminen lisää yhteiskunnallis- 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä turvataan kehi-
15067: ten häiriöiden vaaraa ja voi horjuttaa myös kan- tysavun tasainen kasvu 0, 7 % :n tavoitteen saavut-
15068: sainvälistä rauhantilaa. Kehitysavulla voidaan näi- tamiseksi vuosikymmenen loppuun mennessä rea-
15069: tä ristiriitoja käytännöllisellä tavalla lieventää. listiselta pohjalta. Suomella on vallitsevan nousu-
15070: Suomi on saanut tunnustusta maana, jonka ulko- suhd:mteen johdosta hyvät taloudelliset mahdolli-
15071: politiikka edistää rauhaa ja liennytystä ja joka vai- suudet vuoden 1985 kehitysyhteistyömääräraho-
15072: keissakin oloissa on täyttänyt omat kansainväliset jen lisäämiseen hallituksen tulo- ja menoarvioesi-
15073: sitoumuksensa. Keskeistä ulkopoliittista velvoitet- tyksen tasosta.
15074: tamme ei kuitenkaan toistaiseksi ole täytetty kehi- 0, 7 prosentin tavoite voidaan saavuttaa tasaista
15075: tysavun osalta. kasvuvauhtia noudattaen seuraavasti:
15076: Kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta
15077: 0, 7 % :iin BKT:sta vallitsee periaatteessa poik- 1985 1986 1987 1988 1989
15078: keuksellisen laaja poliittinen yksimielisyys, jonka Mmk 1476 1 711 2 009 2 287 2 618
15079: takana ovat eduskunta, hallitus ja yleinen mielipi- BKT-osuus 0,44 0,50 0,57 0,63 0,70
15080: de. Selvänä osoituksena tästä oli keväällä 1984
15081: eduskunnassa hallituksen kehitysyhteistyöpoliitti- Eduskunnan tulisi näin nostaa hallituksen tulo-
15082: sesta selonteosta käyty keskustelu. Selonteossaan ja menoarvioesityksessä varattuja kehitysyhteistyö-
15083: hallitus ilmoitti pitävänsä kiinni siitä, että tarkoi- varoja yhteensä 15 5 milj. markalla eli 1 321 milj.
15084: tuksena on taloudellisten mahdollisuuksien puit- markasta 1476 milj. markkaan. Tämä merkitsisi
15085: teissa lisätä kehitysyhteistyövaroja siten, että 0, 7 kehitysavun bruttokansantuoteosuuden nousua
15086: prosentin bruttokansantuoteosuus saavutetaan tä- 0,44 prosenttiin.
15087: män vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Eduskunnalle antamassaan kehitysyhteistyöpo-
15088: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä esite- liittisessa selonteossa hallitus toteaa, että viime
15089: 1984 vp. - RA n:o 1628 1755
15090:
15091: kädessä kehitysyhteistyön laadussa on kysymys sii- Mitä tulee kahdenväliseen lahjamuotoiseen ke-
15092: tä, missä määrin kehitysapu todellisuudessa vai- hitysapuun ehdotamme, että käyttösuunnitelmas-
15093: kuttaa vastaanottajamaan ja kohdeväestön talou- sa huomioidaan erityisesti LLDC-maitten (2), ke-
15094: dellisen ja sosiaalisen tilanteen kohentumiseen. hitysmaatutkimuksen (4), kansalaisjärjestöjen (6)
15095: Mainitun päämäärän toteuttaminen edellyttää ja lähetysjärjestöjen (7) tuet.
15096: avun käyttökohteiden huolellista ja perusteellista Edellä olevan johdosta ehdotamme,
15097: suunnittelua ja valmistelua sekä voimavarojen
15098: kohdistamista tarkoituksenmukaisiin kohteisiin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15099: entistä suurempiin hankekokonaisuuksiin. Näi- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15100: den tavoitteiden ehdottomana edellytyksenä on 24.30.67 (Kahdenvälinen lahjamuotoinen
15101: riittävät sopimuksentekovaltuudet. Tärkeintä on, kehitysapu) yhteensä 89 000 000 markkaa
15102: että sopimuksentekovaltuudet varainhoitovuotta lisäyksenä aloitteessa mainittujen käyttö-
15103: seuraavalle kahdelle vuodelle ovat niin suuret, et- tarpeet huomioon ottaen ja samalla anne-
15104: tä ne mahdollistavat varojen tavoitteiden mukai- taan valtuus vuonna 1985 tehdä uusia kah-
15105: sen käytön, mutta suurehkoihin hankekokonai- denvälisen lahjamuotoisen kehitysyhteis-
15106: suuksiin osallistuminen, mikä olisi omiaan nosta- työn sopimuksia ja valmistella uusia hank-
15107: maan avun laatua, edellyttää kolmivuotiskautta keita siten, että näistä ja aiempien vuosien
15108: pitemmälle ajanjaksolle tehtäviä sopimuksia. Riit- sopimuksista johtuvista toimenpiteistä ai-
15109: täviä ja riittävän pitkälle aikavälille ulottuvia sopi- heutuu kassamenoja 815 000 000 markkaa
15110: muksentekovaltuuksia edellyttää myös hallituksen vuonna 1986 ja 950 000 000 markkaa
15111: asettama aputavoite 0, 7 % BKT:sta tämän vuosi- vuonna 1987.
15112: kymmenen jälkipuoliskolla.
15113:
15114: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15115:
15116: Pär Stenbäck Boris Renlund Håkan Nordman
15117: Henrik Westerlund Ole Norrback Håkan Malm
15118: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Jouni J. Särkijärvi
15119: Ilkka Kanerva Sirpa Pietikäinen Tuulikki Petäjäniemi
15120: Erkki Moisander Pirjo Rusanen Riitta Uosukainen
15121: Ben Zyskowicz Ville Komsi Timo Kietäväinen
15122: Marjatta Väänänen Esko Aho Juhani Alaranta
15123: Mauri Pekkarinen Hannu Kemppainen Katri-Helena Eskelinen
15124: Aapo Saari Hannu Tenhiälä Pirkko Ikonen
15125: Jukka Vihriälä Olavi Martikainen Marjatta Stenius-Kaukonen
15126: Matti Kautto Juhani Vähäkangas Ensio Laine
15127: Pekka Leppänen Heli Astala Lauha Männistö
15128: Pirkko Turpeinen Marja-Liisa Salminen Sten Söderström
15129: Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
15130: 1756 1984 rd.
15131:
15132: Finansmotion nr 1629
15133:
15134:
15135:
15136:
15137: Stenbäck m.fl.: Om anvisande av anslag för Karisnejdens musiksko-
15138: las driftskostnader
15139:
15140:
15141: Tili Riksdagen
15142:
15143: Karisnejdens musikskola, som upprätthålls av tanke på den viktiga faktor denna skola utgör i
15144: föreningen Musikvänner r.f., är en skola vars regionens musikliv är det motiverat att stöda
15145: elevunderlag är stadd i en positiv utveckling. För Karis musikskola, så att den kan utveckla sin
15146: år 1984 är 43 elever inskrivna och för år 1985 undervisningskapacitet enligt den ökande efter-
15147: beräknar man att minst 80 intresserade elever frågan.
15148: skulle finnas. Huruvida skolan kan ta emot alla På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
15149: dessa elever, beror på de ekonomiska bidrag samt
15150: skolan kan erhålla från stat och kommun.
15151: Skolans driftkostnader stiger. En förstklassig att Riksdagen i statsförslaget /ör år
15152: undervisning kräver förutom goda personelia re- 1985 på momentet 29.90.54 upptar
15153: surser också förstklassigt undervisningsmaterial. 60 000 mark /ör Karisnejdens musiksko-
15154: Med andra ord allt ekonomiskt stöd behövs. Med las dnftskostnader.
15155:
15156: Helsingfors den 26 september 1984
15157:
15158: Pär Stenbäck Ole Norrback Håkan Malm
15159: Henrik Westerlund Boris Renlund Håkan Nordman
15160: 1984 vp. 1757
15161:
15162: Raha-asia-aloite n:o 1629 Suomennos
15163:
15164:
15165:
15166:
15167: Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Karisnejdens musikskola
15168: -nimiselle musiikkioppilaitokselle käyttökustannuksiin
15169:
15170:
15171: Eduskunnalle
15172:
15173: Karisnejdens musikskola -mm1sen musiikki- taan. Ottaen huomioon sen, että tämä koulu on
15174: koulun, jota ylläpitää musikvänner r.f. -niminen tärkeä tekijä alueen musiikkielämässä, on perus-
15175: yhdistys, oppilasmäärä on kehittymässä suotui.- teltua tukea Karisnejdens musikskola -koulua,
15176: saan suuntaan. Vuonna 1984 koulussa oli 43 jotta se voisi kehittää opetuskykyään kasvavan
15177: oppilasta ja arvioidaan, että vuonna 1985 olisi kysynnän mukaisesti.
15178: vähintään 80 koulusta kiinnostunutta oppilasta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15179: Koulun mahdollisuudet ottaa vastaan kaikki nä- nioittavasti,
15180: mä oppilaat riippuvat koulun valtiolta ja kunnal-
15181: ta mahdollisesti saamasta taloudellisesta avustuk-
15182: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15183: sesta. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15184: Koulun käyttökustannukset nousevat. Ensi-
15185: luokkainen opetus edellyttää paitsi hyvää henki- 29.90.54 60 000 markkaa Karisnejdens
15186: lökuntaa myös ensiluokkaisia opetusvälineitä. musikskola -nimisen muszi"kkikoulun
15187: käyttökustannuksia varten.
15188: Toisin sanoen, kaikkea taloudellista tukea tarvi-
15189:
15190: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
15191:
15192: Pär Stenbäck Ole Norrback Håkan Malm
15193: Henrik Westerlund Boris Renlund Håkan Nordman
15194:
15195:
15196:
15197:
15198: 221 4284003504
15199: 1758 1984 rd.
15200:
15201: Finansmotion nr 1630
15202:
15203:
15204:
15205:
15206: Stenbäck: Om anvisande av anslag tili Västnyländska Ungdomsring-
15207: en för ett aktivitetscentrum i Ekenäs '
15208:
15209:
15210: Tili Riksdagen
15211:
15212: Västnyländska Ungdomsringen hae av Ekenäs huset. Konstutställningar skall ordnas i huset.
15213: stad upphyrt en byggnad som skall utvecklas tili Huset övertogs av Västnyländska Ungdomsringen
15214: ett Västnyländskt kulturhus. Legoavtalet är upp- den 1 augusti 1984 efter att Skolteatern som
15215: gjort på 10 år och fortsätter automatiskt ytterliga- tidigare använt huset flyttat tili Esbo. Trots att
15216: re 10 år om inte någondera parten säger upp fastigheten togs ibruk omedelbart är en sanering
15217: avtalet. Byggnaden är uppförd i tegel i tre av utrymmena nödvändig med tanke på kom-
15218: våningar med sammanlagt 19 rum, våningsyta mande verksamhetsformer. 1 ett första skede
15219: 1 820 m 3 och en golvyta om 345 m 2 • borde endel VVS-arbeten utföras. Likaså borde
15220: Byggnaden ligger i andra stadsdelen i Ekenäs ett ordentligt kök iordningstälias. Mötesutrym-
15221: stad på Barckens udde och har förklarats vara mena som samtidigt skall fungera som utställ-
15222: kulturhistoriskt värdefuli. Utrymmena kan ut- ningssalar borde genomgå en ansiktslyftning.
15223: nyttjas för smärre kurser och större seminarier och På basis av det ovan anförda föreslår jag
15224: sammankomster kan ordnas i kombination med vördsamt
15225: närliggande hotell.
15226: Parkmiljön utanför lämpar sig ytterst väl för
15227: sommarevenemang avolika slag. Huset ger möj- att Riksdagen i statsförslaget för år
15228: ligheter tili upplagring av bl.a. teaterrekvisita för 1985 på momentet 29.91.51 upptar ett
15229: Raseborgs Festspel. anslag om 50 000 markför Västnyländska
15230: Ungdomsringens aktivitetscentrum i Eke-
15231: Också andra organisationer än Västnyländska näs.
15232: Ungdomsringen bereds möjlighet att använda
15233:
15234: Helsingfors den 27 september 1984
15235:
15236: Pär Stenbäck
15237: 1984 vp. 1759
15238:
15239: Raha-asia-aloite n:o 1630 Suomennos
15240:
15241:
15242:
15243:
15244: Stenbäck: Määrärahan osoittamisesta Västnyländska Ungdomsrin-
15245: gen -nimiselle yhteisölle Tammisaaren toimintakeskusta varten
15246:
15247:
15248: Eduskunnalle
15249:
15250: Västnyländska Ungdomsringen on vuokrannut loa. Talossa tullaan järjestämään taidenäyttelyitä.
15251: Tammisaaren kaupungilta rakennuksen, josta Västnyländska Ungdomsringen otti talon hal-
15252: tullaan kehittämään Länsi-Uudenmaan kulttuuri- tuunsa elokuun 1 päivänä 1984, sen jälkeen kun
15253: talo. Vuokrasopimus on tehty 10 vuodeksi ja se taloa aikaisemmin käyttänyt kouluteatteri oli
15254: jatkuu itsestään edelleen 10 vuotta, ellei jompi- muuttanut Espooseen. Huolimatta siitä, että
15255: kumpi osapuoli sano sitä irti. Talo on rakennettu kiinteistö otettiin välittömästi käyttöön, on tilo-
15256: tiilestä, se on kolmikerroksinen, huoneiden mää- jen saneeraus välttämätön niiden tulevia toimin-
15257: rä yhteensä 19, kuutiotilavuus 1 820m 3 ja lattia- tamuotoja ajatellen. Ensin tulisi suorittaa eräitä
15258: pinta-ala 345 m 2 • LVI-töitä.. Samoin tulisi sisustaa kunnollinen
15259: Talo on Tammisaaren toisessa kaupunginosassa keittiö. Kokoustilat, jotka samalla tulevat toimi-
15260: Barckenin niemellä ja se on julistettu kulttuuri- maan näyttelysaleina, tulisi siistiä.
15261: historiallisesti arvokkaaksi. Tiloja voidaan käyttää
15262: pieniä kursseja varten ja suuria seminaareja ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15263: kokouksia voidaan järjestää yhteistyössä läheisen vasti,
15264: hotellin kanssa.
15265: Talon ulkopuolella oleva puistomaisema sopii
15266: erittäin hyvin erilaisiin kesätapahtumiin. Talossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15267: on mahdollista säilyttää mm. Raaseporin kesä- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15268: juhlien näyttämötarvikkeita. 29.91.51 50 000 markkaa Tammisaares-
15269: Myös muilla järjestöillä kuin Västnyländska sa sijaitsevaa Västnyländska Ungdomsrin-
15270: Ungdomsringenillä on mahdollisuus käyttää ta- genin toimitaloa varten.
15271:
15272: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15273:
15274: Pär Stenbäck
15275: 1760 1984 rd.
15276:
15277: Finansmotion nr 1631
15278:
15279:
15280:
15281:
15282: Stenbäck m.fl.: Om anvisande av anslag tili Stiftelsen Gamla Borgå
15283: för saneringsarbete
15284:
15285:
15286: Tili Riksdagen
15287:
15288: Gamla stan i Borgå är otvivelaktigt ett natio- sådana lån beviljats. Också Borgå stad stöder
15289: nellt minnesmärke och en sevärdhet av rang. stiftelsens verksarnhet. Under årens lopp har flere
15290: Området är också skyddat genom olika bestäm- såväl hemställnings- som finansmotioner gjorts
15291: melser men kan bevaras för eftervärlden endast för att stöda reparationsarbetet i Gamla Borgå
15292: om de hundratals husen i stadsdelen hålis i (finansmotion 826/78 Stenbäck m.fl., hemstäli-
15293: beboeligt skick. ningsmotion 966/79 Stenbäck m.fl., finansmo-
15294: Stiftelsen Garnla Stan har tagit tili sin uppgift tion 1144/83 Stenbäck m.fl.). Det vore nu hög
15295: att ge invånarna råd och information sarnt lån för tid att riksdagen beviljade medel åt Stiftelsen
15296: reparationer. Under 1973-83 har stiftelsen kun- Garnla Borgå.
15297: nat stöda reparationen på 46 fastigheter i form av Med hänvisning tili att statsmakten borde
15298: 58 lån och bidrag och kanaliserat 975 940 mark bidra tili att bevara denna unika stadsdel under
15299: för detta ändarnål. Invånarnas egen finansiering de närmaste åren och kan göra det genom en rätt
15300: har uppgått till 5 565 000 mark (ca 85 % ). blygsam insats föreslår undertecknade,
15301: Men ca 180 lägenheter borde ytterligare åtgär-
15302: das. Stiftelsen har inte efter 1978 fått några att Riksdagen i statsförslaget för år
15303: statsmedel bl. a. med hänvisning tili att statliga 1985 upptar JOO 000 mark såsom stöd tili
15304: grundförbättringsanslag kan erhålias. Dessa är Stiftelsen Gamla Borgås program för fort-
15305: dock svåra att erhålla för den typ av delreparatio- satta reparationer i denna ur nationell
15306: ner som ofta är aktuella. Faktum är att bara få synpunkt värdefulla stadsdel i Borgå stad.
15307:
15308: Helsingfors den 27 september 1984
15309:
15310: Pär Stenbäck Henrik Westerlund Håkan Malm
15311: 1984 vp. 1761
15312:
15313: Raha-asia-aloite n:o 1631 Suomennos
15314:
15315:
15316:
15317:
15318: Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Stiftelsen Gamla Borgå
15319: -nimiselle säätiölle saneeraustöiden jatkamiseen
15320:
15321:
15322: Eduskunnalle
15323:
15324: Porvoon vanha kaupunki on epäilemättä kan- Vuosien mittaan on tehty useita sekä toivo-
15325: sallinen muistomerkki ja huomattava nähtävyys . mus- että raha-asia-aloitteita Vanhan Porvoon
15326: .Alue on myös suojattu erilaisin määräyksin, mut- korjaustöiden tukemiseksi (raha-asia-aloite 826/
15327: ta se voidaan säilyttää jälkimaailmalle vain jos 78 Stenbäck ym., toivomusaloite 966179 Sten-
15328: kaupunginosan sadat talot pidetään asuttavassa bäck ym., raha-asia-aloite 1144/83 Stenbäck
15329: kunnossa. ym.). Nyt olisi jo aika että eduskunta myöntäisi
15330: Stiftelsen Gamla Stan (Vanhan Kaupungin varoja Stiftelsen Gamla Borgå -nimiselle säätiöl-
15331: Säätiö) on ottanut tehtäväkseen antaa asukkaille le.
15332: neuvoja ja tietoja sekä lainoja korjauksia varten. Viitaten siihen, että valtiovallan tulisi myötä-
15333: Vuosina 1973-83 säätiö on saattanut tukea 46 vaikuttaa tämän ainutlaatuisen kaupunginosan
15334: kiinteistön korjausta 58 lainalla ja avustuksella ja säilyttämiseen lähivuosina ja että se voi sen tehdä
15335: on kanavoinut 975 940 mk tähän tarkoitukseen. varsin vaatimattomalla panoksella, ehdotamme
15336: Asukkaiden oma rahoitus on ollut 5 565 000 mk kunnioittavasti,
15337: (n. 85 %).
15338: Kuitenkin n. 180 huoneiston suhteen tulisi
15339: ryhtyä toimenpiteisiin. Säätiö ei vuoden 1978 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15340: jälkeen ole saanut valtion varoja mm. perustein, 1985 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
15341: että valtion perusparannuslainoja on saatavissa. kaa tukena Stiftelsen Gamla Borgå -ni~i
15342: Näitä on kuitenkin vaikeata saada sen tyyppisiin sen säätiön suunnitelmille jatkaa korjaus-
15343: osakorjauksiin, jotka usein ovat kyseessä. Tosiasia töitä tässä kansalliselta kannalta tärkeässä
15344: on, että vain 13 tällaista lainaa on myönnetty. Porvoon kaupunginosassa.
15345: Myös Porvoon kaupunki tukee säätiön toimintaa.
15346:
15347: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15348:
15349: Pär Stenbäck Henrik Westerlund Håkan Malm
15350: 1762 1984 vp.
15351:
15352: Raha-asia-aloite n:o 1632
15353:
15354:
15355:
15356:
15357: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n
15358: Lähi-idässä olevalle pakolaisten avustus- ja työelimelle (UNRWA)
15359: annettavaan avustukseen
15360:
15361: Eduskunnalle
15362:
15363: Jo neljättä vuosikymmentä jatkuva Israelin maan ja esimerkiksi sen ylläpitämät koulut suurel-
15364: YK:npäätöksistä piittaamaton miehityspolitiikka ta osin suljetuiksi. UNRW A on toistuvasti esittä-
15365: on aiheuttanut mittaaiDattornia kärsimyksiä en- nyt kiireellisiä avustusvetoomuksia YK:n jäsenval-
15366: nen muuta Palestiinan arabikansalle. Israelin tioille toiminnan pelastamiseksi. Libanonin sodan
15367: hyökkäys Libanoniin aiheutti valtavaa tuhoa aiheuttamat tuhot ovat asettaneet UNRWA:lle
15368: ja kurjuutta palestiinalaisväestön keskuudessa. entistä suurempia vaatimuksia. Niiden toteutta-
15369: UNRW A:n johtaja totesi Israelin hyökkäyksen minen vaatii edelleen hallituksen esitystä huomat-
15370: vieneen järjestön työn samaan alkulähtökohtaan, tavasti tuntuvampia lisäyksiä UNRWA:lle annet-
15371: jossa se oli 30 vuotta sitten. tavaan avustukseen.
15372: Samaan aikaan kun on välttämätöntä ponnis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15373: tella palestiinalaisten laillisten kansallisten oi- taen,
15374: keuksien puolesta, on kansainvälisellä yhteisöllä
15375: vastuu Palestiinan kansan elinolosuhteiden ylläpi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15376: tämisestä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15377: YK:n Lähi-idässä olevien pakolaisten avustus- 24. 30. 69 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
15378: ja työelin (UNRWA) on ollut ajautuneena erittäin YK:n Lähi-idässä olevalle pakolaisten
15379: vakavaan rahoituskriisiin, jonka seurauksena suuri avustus- ja työelimelle (UNRWA) annetta-
15380: osa sen toiminnasta on joutunut uhattuun ase- vaan avustukseen.
15381:
15382: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
15383:
15384: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi
15385: Ensio Laine Pekka Leppänen Heli Astala
15386: Matti Kautto Liisa Jaakonsaari Reijo Lindroos
15387: Jouni J. Särkijärvi Timo Kietäväinen Seppo Toiviainen
15388: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen
15389: 1984 vp. 1763
15390:
15391: Raha-asia-aloite n:o 1633
15392:
15393:
15394:
15395:
15396: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Palestiinan va-
15397: pautusjärjestölle (PLO) annettavaan humanitaariseen apuun
15398:
15399:
15400: Eduskunnalle
15401:
15402: Israelin hyökkäys Libanoniin kesäkuussa 1982, vaa myös se, että järjestö osallistuu huomattaviin
15403: sitä seurannut Länsi-Beirutin piiritys ja tuhoami- kansainvälisiin konferensseihin.
15404: nen sekä palestiinalaisleireissä suoritetut koko Uusi merkittävä vaihe palestiinalaisten asiassa
15405: maailmaa järkyttäneet palestiinalaisten siviilien alkoi, kun YK 29. yleisistunnossaan tunnusti
15406: joukkomurhat toivat Palestiinan kysymyksen koko PLO:n Palestiinan arabikansan lailliseksi edusta-
15407: maailman tietoisuuteen. Yleisesti tunnustetaan, jaksi ja myönsi sille tarkkailijan aseman.
15408: että Palestiinan kansan oikeudet on taattava, jotta Myös Suomessa Palestiinan vapautusjärjestön
15409: Lähi-itään saataisiin oikeudenmukainen ja pysyvä arvovalta on merkittävästi lisääntynyt, ja Palestii-
15410: rauha, ja että tämä on kansainvälisen yhteisön kii- nan kansan tukena Suomessa on voimakas kansa-
15411: reinen tehtävä. laismielipide. Suomen ja Palestiinan kansan yh-
15412: Palestiinan arabikansa on jo yli kolmen vuosi- teyksien tiivistymistä merkitsee Palestiinan vapau-
15413: kymmenen ajan kamppaillut kansallisen itsemää- tusjärjestön PLO:n tiedotustoimiston avaaminen
15414: räämisoikeutensa puolesta. Palestiinalaisten oi- Helsingissä keväällä 1983.
15415: keus itse määrätä omista asioistaan on kansainväli- Lähi-idän kriisin pysyvän ja rauhanomaisen rat-
15416: sesti tunnustettu mm. useissa YK:n yleisistunto- kaisun mahdollisuudet riippuvat olennaisesti sii-
15417: jen ja turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa. tä, että Palestiinan arabikansan lailliset ja kansalli-
15418: Genevessä viime syyskuussa kokoontunut YK:n set oikeudet tunnustetaan. Presidentti Kekkonen
15419: koollekutsuma kansainvälinen Palestiina-kon- totesi 19. 12. 1973: "Mitään pysyvää rauhan-
15420: ferenssi, johon Suomi osallistui, korosti loppu- omaista ratkaisua Palestiinassa ei olekaan saavu-
15421: asiakirjassaan Palestiinan kysymyksen olevan Lähi- tettavissa ilman että Palestiinassa alun perin asu-
15422: idän kriisin ydin, ja korosti kriisin ratkaisun vaati- ville arabeille tehdään oikeutta.''
15423: van itsenäisen Palestiinan valtion perustamista. Nelimiljoonainen Palestiinan kansa elää suuris-
15424: Palestiinalaisten todellinen edustaja on Palestii- sa vaikeuksissa. Kokonainen sukupolvi on saanut
15425: nan vapautusjärjestö PLO, jonka puitteissa toimi- varttua pakolaisleirien ankarissa oloissa, joko mie-
15426: vat kaikki merkittävät vastarintajärjestöt. PLO jär- hityksen alaisena tai vieraissa oloissa. Libanonin
15427: jestää lisäksi mm. laajaa terveydenhoito- ja koulu- sodan seurauksena palestiinalaisten elämä on en-
15428: tustoimintaa palestiinalaisten keskuudessa. tistä vaikeampaa ja epävarmempaa. Palestiinan
15429: Arabimaissa PLO on yleisesti tunnustettu Pa- arabiväestö tarvitsee kaikkea mahdollista humani-
15430: lestiinan arabikansan ainoaksi lailliseksi edus- taarista apua.
15431: tajaksi. PLO on Palestiinan kansallisneuvoston Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15432: kautta arabimaiden välisen parlamenttiliiton jä-
15433: sen, se on tunnustettu palestiinalaisten ainoaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15434: lailliseksi edustajaksi mm. arabimaiden huippu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15435: kokouksissa sekä sitoutumattomien maiden liik- 24. 30. 69/isäyksenå· 5 000 000 markkaa hu-
15436: keessä. manitaarista apua varten Palestzinan va-
15437: PLO:nnauttimaa kansainvälistä arvonantoa ku- pautusjärjestö/te (PLO).
15438:
15439: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
15440:
15441: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi
15442: Ensio Laine Liisa Jaakonsaari Pekka Leppänen
15443: Seppo Toiviainen Sten Söderström Marja-Liisa Salminen
15444: Heli Astala Matti Kautto
15445: 1764 1984 vp.
15446:
15447: Raha-asia-aloite n:o 1634
15448:
15449:
15450:
15451:
15452: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuojelutekno-
15453: logian professorin viran perustamiseen Teknilliseen korkeakou-
15454: luun ja työsuojeluteknologian apulaisprofessorin viran perusta-
15455: miseen Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun
15456:
15457: Eduskunnalle
15458:
15459: Teknisen koulutuksen saaneilla henkilöillä on ri. Työsuojeluopetuksen tehostaminen vaatii vas-
15460: useimmiten ratkaiseva vaikutus työolojen terveei- taavan professorin viran pikaista perustamista
15461: lisyyteen ja turvallisuuteen. Tuotantojärjestel- myös Teknilliseen korkeakouluun, joka on maam-
15462: mien suunnittelijalla ja toteuttajalla on mahdolli- me suurin korkeamman teknisen opetuksen oppi-
15463: suus teknistaloudellisten näkökohtien ohella vali- laitos. Vastaavasti Lappeenrannan teknilliseen
15464: ta myös terveydelliseltä kannalta edullisimmat korkeakouluun tulisi perustaa työsuojeluteknolo-
15465: ratkaisut. Tämä kuitenkin edellyttää, että työnte- gian apulaisprofessorin virka.
15466: kijöiden terveyttä ja turvallisuutta edistävistä rat- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
15467: kaisuista ja niiden perusteista on käytettävissä riit-
15468: tävästi luotettavaa tietoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15469: Kaikkien korkeakouluista valmistuvien dip- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15470: lomi-insinöörien tulisi saada työsuojelun perus- 29.1 0. 01 lisäyksenä 277 000 markkaa työ-
15471: opetus. Tämän lisäksi tulisi olla mahdollisuus va- suojeluteknologian professorin viran (A26)
15472: lita eri mittaisia työsuojelualan aine- ja syventäviä perustamiseksi Teknzlliseen korkeakou-
15473: opintoja täydentämään oman alan muuta teknistä luun ja työsuojeluteknologian apulaispro-
15474: koulutusta. Nykyisin vain Tampereen teknillisessä fessorin viran (A24) perustamiseksi Lap-
15475: korkeakoulussa on työsuojelutekniikan professuu- peenrannan teknzlliseen korkeakouluun.
15476:
15477: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
15478:
15479: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Jouni ). Särkijärvi
15480: Timo Kietäväinen Pekka Leppänen Sten Söderström
15481: Ensio Laine Marja-Liisa Salminen Heli Astala
15482: Matti Kautto
15483: 1984 vp. 1765
15484:
15485: Raha-asia-aloite n:o 1635
15486:
15487:
15488:
15489:
15490: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjaston rakenta-
15491: miseen Kuruun
15492:
15493:
15494: Eduskunnalle
15495:
15496: Kurun kunnan kirjasto toimii nykyisin ahtaissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15497: tiloissa keskuskoulun koulukirjaston yhteydessä. taen,
15498: Syrjäinen sijainti vaikeuttaa kirjaston käyttöä.
15499: Kunta on tehnyt suunnitelmat ja tonttivarauksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15500: uutta kirjastoa varten keskustan tuntumaan, lä- 1985 tulo- ia menoarvioon momenttlle
15501: helle linja-autoasemaa. 29.56.31/isäyksenä 1 500 000 markkaa kir-
15502: Kirjaston rakentaminen olisi tärkeä tukitoimi iaston rakentamiseen Kurun kunnassa.
15503: pienelle kunnalle, jossa äyrimäärän kehitys asu-
15504: kasta kohti on heikentynyt eikä muuta julkista ra-
15505: kentamista ole.
15506:
15507: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
15508:
15509: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa
15510: Tuulikki Petäjäniemi Vieno Eklund
15511: Pentti Lahti-Nuuttila
15512:
15513:
15514:
15515:
15516: 222 4284003504
15517: 1766 1984 vp.
15518:
15519: Raha-asia-aloite n:o 1636
15520:
15521:
15522:
15523:
15524: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 66
15525: parantamiseen välillä Mustajärvi-Visuvesi
15526:
15527:
15528: Eduskunnalle
15529:
15530: Kantatien n:o 66 rakentamisessa osuus Vir- Myös työllisyysnäkökohdat puoltavat tien ra-
15531: rat-Vaasan piirin raja saadaan valmiiksi tänä kentamista viivytyksittä.
15532: vuonna. Näin jo valmiina olevan tien väliin jää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15533: osuus Mustajärvi-Visuvesi rakentamatta. Tie- taen,
15534: osuudesta Mustajärvi-Visuvesi muodostuu kas-
15535: vavan liikenteen myötä uusi '' tulppa'' kantaties- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15536: sä, jos sen rakentaminen siirtyy. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15537: Valtakunnan päätieverkostoon laskettava kan- 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
15538: tatieluokan tieyhteys tulisi rakentaa yhtäjaksoises- kantatien n:o 66 parantamisen aloittami-
15539: ti valmiiksi. Noin 10 km:n tieosuus, jota koskevat seen välillä Mustajärvi- Visuvesi.
15540: suunnitelmat ovat valmiina, on helppoa harju-
15541: maastoa ja sillat Visuvedellä on tehty jo valmiiksi.
15542:
15543: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
15544:
15545: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi
15546: Reijo Lindroos Tuulikki Petäjäniemi Vieno Eklund
15547: Pentti Lahti-Nuuttila
15548: 1984 vp. 1767
15549:
15550: Raha-asia-aloite n:o 1637
15551:
15552:
15553:
15554:
15555: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perus-
15556: parantamiseen välillä Kangasala-Valkeakoski
15557:
15558:
15559: Eduskunnalle
15560:
15561: Noin 30 km pitkä, sorapintainen, kapea ja Työn suunnittelu on käynnissä, mutta suunni-
15562: mutkainen maantie on lyhin yhteys Kangasalan ja telmien mukaan rakentaminen aloitettaisiin vasta
15563: Valkeakosken välillä. Paikallisliikenteessä sitä v. 1986. Ensi vuoden budjettiin tulisi varata mää-
15564: käyttävät Kangasalta Valkeakoskelle yksityisautol- räraha, jotta työ voitaisiin aloittaa jo vuonna
15565: la liikkuvat työssäkäyvät, muutamat päivittäiset 1985.
15566: linja-autovuorot sekä paikalliset asukkaat. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15567: Joskin tien käyttö pääosiltaan koskee paikallista
15568: teollisuutta ja asujaimistoa, peruskorjattuna tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15569: osuus yhdessä Viialan-Vaikeakosken sekä Kan- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15570: gasalan-Oriveden teiden kanssa muodostaisi 31. 24. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
15571: ohikulkutien Tampereen eteläpuolitse Turusta si- Kangasalan- Valkeakosken maantien pe-
15572: sämaahan suuntautuvalle liikenteelle. Tällä het- rusparantamisen käynnistämiseen.
15573: kellä tien kunto ei mahdollista kyseistä liikennet-
15574: tä.
15575:
15576: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
15577:
15578: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi
15579: Reijo Lindroos Jorma Rantanen Tuulikki Petäjäniemi
15580: Vieno Eklund Pentti Lahti-Nuuttila
15581: 1768 1984 vp.
15582:
15583: Raha-asia-aloite n:o 1638
15584:
15585:
15586:
15587:
15588: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
15589: tamiseen välillä Kangasalan as.-Korvenperä
15590:
15591:
15592: Eduskunnalle
15593:
15594: Kulun helpottamiseksi Kangasalan asemanseu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15595: dun tulevalle teollisuusalueelle, bussien ympyrä- taen,
15596: liikenteen mahdollistamiseksi ja yhteyksien pa-
15597: rantamiseksi Ruutanan ja Kangasalan keskustan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15598: välillä tulisi jatkona Vatialasta alkavalle tielle ra- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15599: kentaa kokonaan uusi tie välillä Kangasalan asema 31.24.77 lisäyksenä 1 000000 markkaa
15600: -Korvenperä. Se on välttämätön myös siksi, että Kangasalan as.-Korvenperä -tieosuuden
15601: VR supistaa jatkuvasti omaa liikennettään. rakentamisen aloittamiseksi.
15602:
15603: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
15604:
15605: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi
15606: Reijo Lindroos Tuulikki Petäjäniemi Vieno Eklund
15607: Pentti Lahti-Nuuttila
15608: 1984 vp. 1769
15609:
15610: Raha-asia-aloite n:o 1639
15611:
15612:
15613:
15614:
15615: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Ruove-
15616: den tien korjaustöiden aloittamiseen
15617:
15618:
15619: Eduskunnalle
15620:
15621: Kurun-Ruoveden tie (n:o 337) on päällystä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15622: mätön, mutkainen ja kapea, heikkokuntoinen tie.
15623: Tie on kuitenkin liikenteellisesti tärkeä. Tietä käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15624: tetään muun muassa puutavaran kuljettamiseen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15625: Parkanoon, mikä asettaa tien suuren rasituksen 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
15626: alaiseksi. Tie on tärkeä paitsi luonnollisesti sen käytettäväksi Kurun-Ruoveden tien pe-
15627: varrella asuville myös kaikkien Kurun ja Ruove- rusparannustyön aloittamiseen.
15628: den kuntien yhteistoimintojen kehittämiselle.
15629:
15630: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
15631:
15632: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi
15633: Reijo Lindroos Tuulikki Petäjäniemi Vieno Eklund
15634: Pentti Lahti-Nuuttila
15635: 1770 1984 vp.
15636:
15637: Raha-asia-aloite n:o 1640
15638:
15639:
15640:
15641:
15642: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Selkäsaran tien
15643: kunnostamiseen välillä Kyrönlahti-Länsi-Teisko
15644:
15645:
15646: Eduskunnalle
15647:
15648: Kurun kunnan tieolojen ja työllisyyden paran- teutetaan nimenomaan Kurun kunnan autoilijoi-
15649: tamiseksi tulisi valtion tulo- ja menoarvioon vara- den hyväksi.
15650: ta määräraha Selkäsaran tien peruskunnostukseen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15651: välillä Kyrönlahti-Länsi-Teisko niin sanottujen
15652: Intin ahteitten korjaamiseksi. Hankkeeseen liittyy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15653: noin 100 000 m 3 :n murskeen teko vuoresta, koska 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15654: soraa ei ole. Murske pitäisi tehdä etukäteen, jotta 31.24. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
15655: tienteko olisi joustavaa. Mursketta tarvittaisiin Selkäsaran tien peruskunnostukseen välzllä
15656: kaikkiin Kurussa toteutettaviin tiehankkeisiin. Kyrön/ahti-Länsi- Teisko.
15657: Toimenpiteillä olisi suuri merkitys autoilijoiden
15658: työllisyyden parantamisessa edellyttäen, että se to-
15659:
15660: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
15661:
15662: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa
15663: Tuulikki Petäjäniemi Vieno Eklund
15664: Pentti Lahti-Nuuttila
15665: 1984 vp. 1771
15666:
15667: Raha-asia-aloite n:o 1641
15668:
15669:
15670:
15671:
15672: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta viiden työsuoje-
15673: luinsinöörin ja kahden ylitarkastajan palkkaamiseen työsuojelu-
15674: hallitukseen
15675:
15676: Eduskunnalle
15677:
15678: Työolojen kehitys Suomessa on viime vuosina tain tämä johtuu työsuojeluhallituksen puutteelli-
15679: ollut huolestuttavaa. Työtapaturmien lukumäärä sista resursseista normivalmistelussa.
15680: on suhteellisesti teollistuneiden maiden korkeim- Työsuojeluhallituksen perustamisen yhteydessä
15681: pia. Työstä johtuvat allergiset sairaudet ja syöpä laaditut suunnitelmat laitoksen työvoimatarpeen
15682: ovat nousseet keskeisiksi ongelmiksi. Melun ja tä- kehityksestä on asteittain toteutettava.
15683: rinän haittavaikutukset lisääntyvät. Työn liialli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15684: nen voimaperäistäminen johtaa usein työntekijän
15685: henkisen terveyden murtumiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15686: Samanaikaisesti työsuojeluhallinto on -ollut ky- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15687: vytön ratkaisemaan näitä ongelmia. Normitustyö- 33.03.01 lisäyksenä 694 000 markkaa vzi"-
15688: tä on hidastettu ja keskitetty valvonta ei ole eden- den työsuojeluinsinöörin (A22) ja kahden
15689: nyt viime vuosina. Tämä on vaikeuttanut ja jopa ylitarkastajan (A22) palkkaamiseen työ-
15690: estänyt työsuojelun edistämistä työpaikoilla. Osit- suojeluhallitukseen.
15691:
15692: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
15693:
15694: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Pekka Leppänen
15695: Sten Söderstöm Ensio Laine Marja-Liisa Salminen
15696: Heli Astala Matti Kautto
15697: 1772 1984 vp.
15698:
15699: Raha-asia-aloite n:o 1642
15700:
15701:
15702:
15703:
15704: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuljetusalan tar-
15705: kastajan palkkaamiseksi Vaasan työsuojelupiiriin
15706:
15707:
15708: Eduskunnalle
15709:
15710: Vaasan työsuojelupiirin alueella oli vuonna tavuus Vaasan työsuojelupiirin alueella on huono
15711: 1983 kaikkiaan 5 50 työpaikkaa, joita tarkastavat ja tarkastukset saattavat viivästyä. Tarkastusmat-
15712: valtion työsuojelupiirin maantieliikenteen työ- kat ovat kohtuuttoman pitkät ja lisäävät valtion
15713: paikkojen työsuojeluun erikoistuneet kuljetusalan kuluja noin 50 % :lla.
15714: tarkastajat. Koska Vaasan työsuojelupiirissä ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15715: omaa maantieliikenteen työsuojeluun erikoistu- taen,
15716: nutta tarkastajaa, on tarkastuksia alueella suoritta-
15717: nut Hämeen työsuojelupiiriin Tampereelle sijoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15718: tettu alan tarkastaja. Tarkastaja on pystynyt suo- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15719: rittamaan vuosittain noin 75 tarkastusta Vaasan 33. 03.01 lisäyksenä 80 000 markkaa kulje-
15720: työsuojelupiirin alueella. Tämä merkitsee yli seit- tusalan tarkastajan palkkaamiseksi Vaasan
15721: semän vuoden työmäärää kaikkien työpaikkojen työsuojelupzinin.
15722: tarkastamiseksi kertaalleen. Tarkastajan saavutet-
15723:
15724: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15725:
15726: Marjatta Stenius-Kaukonen Sten Söderstöm
15727: Mikko Kuoppa Vieno Eklund
15728: Pentti Lahti-Nuuttila
15729: 1984 vp. 1773
15730:
15731: Raha-asia-aloite n:o 1643
15732:
15733:
15734:
15735:
15736: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen työ-
15737: suojelutarkastuksen liittämiseksi valtionhallintoon
15738:
15739:
15740: Eduskunnalle
15741:
15742: Valtion ja kunnan työsuojeluviranomaisten vä- tivat työsuojeluhallinnoita tehokkaita toimenpi-
15743: linen toimivallan jako työsuojelun valvontatehtä- teitä työsuojelun kehittämiseksi. Tämä edellyttää
15744: vien hoitamisessa perustuu pääsääntöisesti työn sitä, että nykyisiä tarkastustoimen henkilöresursse-
15745: vaarallisuusasteeseen ja työntekijöiden lukumäärään ja käytetään tehokkaammin ja tarkoituksenmu-
15746: siten, että alle kymmenen työntekijän työpaikat se- kaisemmin suunnaten tarkastukset työpaikoille,
15747: kä työpaikat, joissa ei säännöllisesti käytetä työn joissa on suurimmat työturvallisuusriskit. Julkis-
15748: turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta vaaralli- hallinnon menoja lisäämättä se on toteutettavissa
15749: sia aineita tai laitteita tahi työmenetelmiä, ovat vain siten, että kunnalliset työsuojelutarkastajat
15750: kunnan terveyslautakunnan valvottavia. Vuoden siirretään valtion palvelukseen. Myös eduskunta
15751: 1981 alussa voimaan tullut mahdollisuus sopia on edellyttänyt näin meneteltävän. Kuntien jär-
15752: paikallisesti toimivallasta yksittäistapauksissa on jestämään ympäristöterveydenhuoltoon, kunnal-
15753: aikaansaanut vain vähäisiä muutoksia valtion ja lista työsuojelutarkastusta varten varatut määrära-
15754: kunnan työsuojeluviranomaisten toimivaltajaossa. hat voidaan vähentää.
15755: Kunnallinen työsuojelutarkastus on tehotonta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15756: 235 työsuojelutarkastajan vuosittain tarkastamien taen,
15757: työpaikkojen työntekijöiden määrä on vain 6 %
15758: kaikista palkansaajista. Valtion 174 tarkastajaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15759: tarkastavat vastaavasti vuosittain työpaikat, joilla 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15760: on yli viisinkertainen määrä työntekijöitä. 33. 03.01 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
15761: Korkeat tapaturma- ja ammattitautimäärät vaa- 235 työsuojelutarkastajan palkkaamiseen.
15762:
15763: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
15764:
15765: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Pekka Leppänen
15766: Sten Söderström Ensio Laine Marja-Liisa Salminen
15767: Heli Astala Matti Kautto
15768:
15769:
15770:
15771:
15772: 223 4284003504
15773: 1774 1984 vp.
15774:
15775: Raha-asia-aloite n:o 1644
15776:
15777:
15778:
15779:
15780: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten mak-
15781: samiseksi sodan- ja fasisminvastaisesta toiminnastaan tai keskitys-
15782: leireistä kärsimään joutuneille
15783:
15784: Eduskunnalle
15785:
15786: Valtiovalta on unohtanut ihmiset, jotka viime Sodan päättymisestä on tänä syksynä kulunut
15787: sotien aikana isänmaallisista syistä vastustivat 40 vuotta. Sodan- ja fasisminvastaisesta työstä tai
15788: Hitler-Saksan rinnalla käytyä sotaa ja joutuivat Natsi-Saksan keskitysleireistä kärsimään joutuneet
15789: vainon kohteeksi, keskitysleireihin ja vankiloihin, suomalaiset ja heidän omaisensa ovat tulleet van-
15790: vammautuivat ja joutuivat jopa menettämään hoiksi ja vankiloissa saadut vammat vaikuttavat
15791: henkensä myötätunnon takia, jota he osoittivat yhä vakavammin terveyteen.
15792: fasisminvastaiselle kamppailulle. Unohduksiin On vihdoinkin aika muistaa niitä suomalaisia,
15793: ovat jääneet myös Natsi-Saksan keskitysleireihin ja jotka mitä vaikeimmissa oloissa kamppailivat nii-
15794: työleireihin väkivalloin kuljetetut suomalaiset. den päämäärien puolesta, jotka on tunnustettu
15795: Nämä kansalaiset ja heidän kovia kokeneet omai- YK:njohtaviksi periaatteiksi ja joille maamme so-
15796: sensa on jätetty kaikkien korvauslakien ulkopuo- danjälkeinen virallinen ulkopolitiikka on rakentu-
15797: lelle. Tässä suhteessa valtiomme lienee ainutlaa- nut.
15798: tuinen Euroopassa, sillä eri maissa on laadittu la- Käsitellessään marraskuussa 1980 rintamasoti-
15799: keja korvauksista sodan- ja fasisminvastaisen toi- laseläkelain muuttamista sosiaalivaliokunta edel-
15800: minnan johdosta vainoa kärsineille ja heidän lytti, että myös vuoden 1939-1945 sotien aikana
15801: omaisilleen ja maksettu korvauksia heidän kärsi- vakaumuksensa vuoksi keskitysleireihin ja vanki-
15802: mystensä hyvittämiseksi edes jollakin tavoin. loihin suljettujen saattaminen korvausten piiriin
15803: Vuonna 1945 suoritettua erittäin vaatimatonta selvitetään. Asia ei kuitenkaan ole edennyt. Olisi
15804: korvausta poliittisista syistä tuomimille, syytteessä jo korkea aika saattaa myös vakaumuksensa vuoksi
15805: olleille tai turvasäilössä pidetyille, samoin kuin kärsimään joutuneiden osalta korvausasiat kun-
15806: 1950-luvulla maksettua hyvin pientä korvausta toon.
15807: osalle Natsi-Saksan vangitsemista merimiehistä, ei Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15808: voi katsoa riittäväksi.
15809: Korvauksetta ovat jääneet teloitettujen ja vam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15810: mautuneiden sodanvastustajien sekä Natsi-Saksan 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.21
15811: keskitysleireihin raahattujen suomalaisten omai- uudelle momentzlle lisäyksenä 1 000 000
15812: set, jotka ovat saaneet kärsiä paljon ja kokea talou- markkaa korvausten maksamisen aloitta-
15813: dellista ahdinkoa. Neuvostoliitossa vangittujen tai miseksi sodan- ja fasisminvastaisesta toi-
15814: sotasyyllisinä tuomittujen suhteen on menetelty minnastaan tai Hitler-Saksan keskityslei-
15815: täysin eri tavoin. He ovat saaneet täydet korvauk- reistä kärsimään joutunezlle suomalaisille
15816: set. ja heidän omaiszlleen.
15817:
15818: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
15819:
15820: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi
15821: Ensio Laine Pekka Leppänen Seppo Toiviainen
15822: Sten Söderström Marja-Liisa Salminen Heli Astala
15823: Matti Kautto
15824: 1984 vp. 1775
15825:
15826: Raha-asia-aloite n:o 1645
15827:
15828:
15829:
15830:
15831: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
15832: nille sosiaalipalvelujen käyttökustannuksiin
15833:
15834:
15835: Eduskunnalle
15836:
15837: Eduskunnan hyväksymän sosiaali- ja terveyden- Sosiaalipalvelujen suunnitelmalliseksi kehittä-
15838: huollon suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmän miseksi olisi ensi vuoden tulo- ja menoarvioon li-
15839: uudistamisen keskeisenä tavoitteena on ollut so- sättävä 50 miljoonaa markkaa avohuoltopalvelu-
15840: siaalihuollon toimintaedellytysten parantaminen. jen kehittämiseen ja maksujen korotusten torju-
15841: Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä sosiaa- miseen sekä riittävän henkilökunnan turvaami-
15842: lipalvelujen käyttökustannuksiin varatut määrära- seen sosiaalihuollon laitoksiin.
15843: hat ovat kuitenkin niin vähäiset, ettei niillä kyetä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15844: ratkaisemaan vanhustenhuollon, vammaishuollon taen,
15845: ja lastensuojelun kipeitä ongelmia. Hallituksen kireä
15846: linja koitui erityisesti vanhustenhuollon vahingoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15847: Hallitus on esittänyt kotipalvelumaksujen ko- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15848: rottamista peräti 20 % :lla, mikä lisää lapsiperhei- 33.32.30 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
15849: den elinkustannuksia ja vaikeuttaa vanhusten avo- kuntien jär:festämien sosiaalipalvelujen
15850: huollon kehittämistä. Vanhusten avohuollon ke- käyttökustannuksiin myönnettävää val-
15851: hittämiseksi tulisi kunnissa voida erityisesti lisätä tionosuutta varten.
15852: kotiavustajien määrää.
15853:
15854: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15855:
15856: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä Vappu Säilynoja
15857: Pekka Leppänen Ensio Laine Niilo Koskenniemi
15858: Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen Mikko Kuoppa
15859: 1776 1984 vp.
15860:
15861: Raha-asia-aloite n:o 1646
15862:
15863:
15864:
15865:
15866: Stenius-Kaukonen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta 17 000
15867: uuden päivähoitopaikan perustamiseen vuonna 1985
15868:
15869:
15870: Eduskunnalle
15871:
15872: Päivähoito-ongelma on lapsiperheiden kannal- hoidontukimallia, vaan tulemme eslttamaan
15873: ta kiireellisimmin ratkaisua vaativa kysymys. Lä- oman kokonaisvaihtoehtomme hallituksen ratkai-
15874: hes 80 % alle kouluikäisten vanhemmista käy suesitykselle.
15875: työssä. Valinnanvapauden takaaminen lasten hoi- Emme myöskään voi hyväksyä päivähoidon ase-
15876: tojärjestelyjen suhteen vaatii ennen kaikkea sitä, maa heikentäviä maksujen korotusesityksiä. Uu-
15877: että jokaiselle päivähoitoa haluavalle voidaan tar- den maksuluokan perustaminen merkitsee huo-
15878: jota kunnallinen hoitopaikka. mattavan suurta maksujen korotusta osalle van-
15879: Millään kotihoidontukimalleilla ei voida tuoda hemmista, samoin kuin sisaralennusten heikentä-
15880: ratkaisua itse perusongelmaan. minen, joka on erityisen epäoikeudenmukainen
15881: Päivähoitolakia säädettäessä lähdettiin siitä, et- kohdistuessaan monilapsisiin perheisiin.
15882: tä kaikille päivähoitopaikkaa tarvitseville lapsille Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15883: olisi hoitopaikka järjestettävä vuoteen 1990 men- taen,
15884: nessä. SKDL:n eduskuntaryhmä pitää kiinni tästä
15885: tavoitteesta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15886: esitämme 17 000 uuden päivähoitopaikan perus- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15887: tamista vuonna 1985 hallituksen esittämän 7 000 33.32.30 lisäyksenä 400 000 000 markkaa
15888: paikan sijasta. SKDL:n eduskuntaryhmä ei pidä 17 000 uuden päivähoitopaikan perusta-
15889: sosiaalisesti oikeudenmukaisena hallituksen koti- miseen vuonna 1985.
15890:
15891: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15892:
15893: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä Vappu Säilynoja
15894: Timo Laaksonen Matti Kautto Mikko Kuoppa
15895: Esko Helle Pekka Leppänen Irma Rosnell
15896: Seppo Toiviainen Pentti Liedes Niilo Koskenniemi
15897: Marja-Liisa Salminen Pirkko Turpeinen Heli Astala
15898: Ensio Laine Sten Söderström Arvo Kemppainen
15899: 1984 vp. 1777
15900:
15901: Raha-asia-aloite n:o 1647
15902:
15903:
15904:
15905:
15906: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökohtais-
15907: ten avustajien palkkaamiseksi vaikeavammaisille
15908:
15909:
15910: Eduskunnalle
15911:
15912: VALTAVA-uudistuksen yhteydessä siirtyi myös uutta virkaa, kunnes tarve on tyydytetty. Tämän
15913: vaikeavammaisten osalta maksuvastuu osittain hankkeen kustannuksiksi muodostuu vuonna
15914: kunnille. Tämä on erityisesti väestökeskuksissa 1985 2 160 000 markkaa.
15915: merkinnyt vaikeavammaisten kotona tapahtuvan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15916: hoidon osalta heikennystä, kun kodinhoitajien ja taen,
15917: kotiavustajien määrää ei vastaavasti ole lisätty ja
15918: vaikeavammaisten on usein mahdotonta palkata että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15919: henkilökohtaisia avustajia. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15920: Vaikeavammaisten kotona tapahtuvan hoidon 33.32.30 lisäyksenä 1100 000 markkaa val-
15921: järjestämiseksi on kuntiin perustettava kunnallisia tionosuutena henkzlökohtaisten avusta;i'en
15922: henkilökohtaisten avustajien virkoja siten, että palkkaamiseen.
15923: vuodesta 1985 alkaen perustettaisiin vuosittain 20
15924:
15925: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15926:
15927: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Mikko Kuoppa
15928: Matti Kautto Seppo Toiviainen Sten Söderström
15929: Marja-Liisa Salminen Ensio Laine Heli Astala
15930: 1778 1984 vp.
15931:
15932: Raha-asia-aloite n:o 1648
15933:
15934:
15935:
15936:
15937: Stenius-Kaukonen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kun-
15938: nille sosiaalipalvelujen perustaruiskustannuksiin myönnettävään
15939: valtionosuuteen
15940:
15941: Eduskunnalle
15942:
15943: Jotta kunnat voisivat kehittää sosiaalihuoltoon, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15944: erityisesti vanhustenhuoltoon liittyviä kansalais- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
15945: ten kannalta välttämättömiä palvelujaan, on so- 33.32.31 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
15946: siaalipalvelujen perustaruiskustannuksiin myön- kunnzlle sosiaalipalvelujen perustamiskus-
15947: nettävää valtionosuutta lisättävä hallituksen esit- tannukszi'n myönnettävään valtionosuu-
15948: tämästä 42 000 000 markasta vähintään 8 000 000 teen.
15949: markalla.
15950: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15951: taen,
15952:
15953: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
15954:
15955: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä Vappu Säilynoja
15956: Ensio Laine Niilo Koskenniemi Juhani Vähäkangas
15957: Mikko Kuoppa Pekka Leppänen Timo Laaksonen
15958: 1984 vp. 1779
15959:
15960: Raha-asia-aloite n:o 1649
15961:
15962:
15963:
15964:
15965: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hatanpään psy-
15966: kiatrisen osastoryhmän uusien tilojen rakentamiseen
15967:
15968:
15969: Eduskunnalle
15970:
15971: Tampereella totmtva Hatanpään psykiatrineo huonokuntoiset. Samassa huoneessa saattaa olla
15972: osastoryhmä on mielisairaslain alainen laitos. Sen toistakymmentä potilasta. Rakennus on vanha tal-
15973: toimintasuunnitelma on aiemmin liitetty läänin- li, jota on peruskorjattu, mutta se on epäkäytän-
15974: hallituksen keskussairaalapiirin alueelliseen toi- nöllinen, puutteellinen ja vetoinen. Kaikilla poti-
15975: mintasuunnitelmaan. Nyt Valtavan tultua voi- lailla ei ole tilaa edes henkilökohtaisten pikkuesi-
15976: maan se on osa kunnan omaa sosiaali- ja tervey- neiden säilytykseen.
15977: denhuollon toteuttamissuunnitelmaa. Potilaista yli puolet {51 %) on yli 75-vuotiaita
15978: Tampere on varautunut uusien toimitilojen ja vanhusten osuus tulee tulevaisuudessa yhä kas-
15979: rakentamiseen suunnitelmakaudella 1984-88, vamaan. Potilasaines muuttuu myös jatkuvasti
15980: mutta hanke on siirretty valtakunnallisen suunni- vaikeahoitoisempaan suuntaan.
15981: telman ulkopuolelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15982: Kuntasuunnitelmassa 1982-87 varoja rakenta- taen,
15983: miseen esitettiin vuodelle 1984 200 000 mk ja
15984: vuodelle 1985 12 milj. mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15985: Nykyisessä kuntasuunnitelmassa ja terveyden- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15986: huollon toteuttamissuunnitelmassa töiden aloitta- 33.79.31 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
15987: miseen on esitetty 6 milj. mk vuodelle 1987. Hatanpään psykiatrisen osastoryhmän uu-
15988: Uusien tilojen rakentaminen olisi kuitenkin kii- sien tilojen rakentamisen aloittamiseen.
15989: reellistä, sillä nykyiset tilat ovat ahtaat ja osittain
15990:
15991: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
15992:
15993: Marjatta Stenius-Kaukonen Tuulikki Petäjäniemi
15994: Mikko Kuoppa Vieno Eklund
15995: Pentti Lahti-Nuuttila
15996: 1780 1984 vp.
15997:
15998: Raha-asia-aloite n:o 1650
15999:
16000:
16001:
16002:
16003: Stenius-Kaukonen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta uusien
16004: virkojen ja toimien perustamiseksi Tampereen yliopistolliseen
16005: keskussairaalaan
16006:
16007: Eduskunnalle
16008:
16009: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan mah- Henkilöstövoimavarojen niukkuus on johtanut
16010: dollisuuksia huolehtia tehtävästään väestön sai- huomattaviin toiminnallisiin ongelmiin. Erityises-
16011: raanhoitopalvelusten tuottajana vaikeuttavat va- ti kirurgisia toimenpiteitä tarvitsevien potilaiden
16012: kavasti tilanpuute ja vuosikausia jatkunut henki- jonot ovat kasvaneet hälyttävästi. Potilaiden hoito
16013: löstövoimavarojen vajaus. viivästyy tällä hetkellä kaikilla kliinisillä aloilla
16014: Viiteen yliopistolliseen keskussairaalaan keski- myös tutkimusten ruuhkaantuessa. Jonojen kas-
16015: tettävän vaativan erikoissairaanhoidon osalta vaessa on myös jonoissa olevien potilaiden sairau-
16016: TAYKS:n vastuualueeseen kuuluvat: den vaikeusaste lisääntynyt. Koska alueen muissa
16017: - Tampereen yliopistollinen keskussairaala- - erityisesti aluesairaaloissa - ei ole riittäviä
16018: piiri henkilöstövoimavaroja, alueellista työnjakoakaan
16019: - Kanta-Hämeen keskussairaalapiiri ei ole voitu kehittää ja toteuttaa tarvittavalla taval-
16020: - Päijät-Hämeen keskussairaalapiiri la. Valtakunnallisten suunnitelmien edellyttä-
16021: - Etelä-Pohjanmaan keskussairaalapiiri mien erikoisalatoimintojen aloittaminen mini-
16022: - Vaasan sairaanhoitopiiri maalisen pienellä henkilöstömäärällä on tapahtu-
16023: Vastuualueen väkiluku on noin 1,1 miljoonaa. nut vanhan toiminnan kustannuksella ja lisäämäl-
16024: Vastuualuevelvoite kirjattiin ensi kerran valtakun- lä työntekijöiden työpainetta. Potilasrurvallisuus-
16025: nallisiin suunnitelmiin vuonna 1975, jolloin sai- kin huomioon ottaen on välttämätöntä, että uu-
16026: raala oli valmiuksiltaan tavallinen keskussairaala, det toiminnat tulisi aloittaa riittävillä voimavaroil-
16027: jonka henkilöstömitoitus oli tavallistenkin keskus- la, mutta samalla tulisi vahvistaa vanhojen ja va-
16028: sairaaloiden keskiarvoa pienempi. Muututtuaan jailla voimavaroilla aloitettujen toimintojen kehit-
16029: yliopistosairaataksi TA YKS ei ole saanut yliopisto- tymistä.
16030: sairaalan ja vastuualuesairaalan toimintavalmiuk- Pahimpien toiminnallisten kapeikkojen pois-
16031: sien samanaikaisen kehittämisen edellyttämiä voi- tamiseksi ja henkilökunnan liian suureksi käy-
16032: mavaroja riittävästi. Yliopistosairaalan toiminta neen työpaineen vähentämiseksi tarvittaisiin
16033: vaatii huomattavasti suurempia voimavaroja kuin TAYKS:ssa 50 uutta virkaa sen lisäksi, mitä vuo-
16034: tavallisen keskussairaalan erikoissairaanhoidon den 1985 suunnitelmassa osoitetaan.
16035: toiminnot. TAYKS:ssa on voitu hoitaa vastuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16036: aluepotilaita keskimäärin vuosittain vain 25 sai-
16037: raansijalla, ja tämän vuoksi TAYKS:n vastuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16038: alueen potilaita on jouduttu hoitamaan muissa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16039: yliopistosairaaloissa keskimäärin 200 sairaansijalla. 33. 79.32 lisäyksenä 2 300 000 markkaa li-
16040: TAYKS:n henkilöstömitoitus on 225 sataa sai- sävirkojen osoittamiseksi Tampereen yli-
16041: raansijaa kohti, mikä on merkittävästi pienempi opistolliseen keskussairaalaan.
16042: kuin muissa yliopistollisissa keskussairaaloissa,
16043: joissa vastaava luku on yli 250.
16044: 1984 vp. - RA n:o 1650 1781
16045:
16046: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
16047:
16048: Marjatta Stenius-Kaukonen Kimmo Sasi Vieno Eklund
16049: Riitta Järvisalo-Kanerva Tuulikki Petäjäniemi Matti Maijala
16050: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Kuoppa Jorma Rantanen
16051: Matti Kautto Ulla-Leena Alppi Sirpa Pietikäinen
16052: Urho Pohto Jouko Skinnari Esko Helle
16053: Lea Mäkipää Lea Savolainen Reijo Lindroos
16054: Sampsa Aaltio Mikko Vainio Ulla Puolanne
16055: Timo Roos Håkan Nordman Saara Mikkola
16056: Markus Aaltonen Sten Söderström
16057:
16058:
16059:
16060:
16061: 224 4284003504
16062: 1782 1984 vp.
16063:
16064: Raha-asia-aloite n:o 1651
16065:
16066:
16067:
16068:
16069: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen yli-
16070: opistollisen keskussairaalan laajennushankkeen aloittamiseksi
16071:
16072:
16073: Eduskunnalle
16074:
16075: Tampereen keskussairaala aloitti totmmtansa telmiin eikä muutenkaan valtionosuuden rahoi-
16076: vuonna 1962. Sairaalan päärakennuksen tilat oli tusohjelmiin.
16077: suunniteltu 1950-luvulla silloin tiedossa olleiden Sairaalan vaikeimmat tilaongelmat koskevat
16078: tarpeiden mukaan. 1960-luvulla lääketieteessä ja riittämättömiä tutkimus- ja toimenpidetiloja. Ki-
16079: sairaalatekniikassa tapahtuneen nopean kehityk- rurgisten leikkaussalien minimitarve on 13, mikä
16080: sen ja uusien erikoisalatoimintojen johdosta lisäti- saavutetaan laajennusrakennuksen valmistuttua.
16081: lat todettiin tarpeellisiksi jo 1970-luvun alussa. Leikkaustoimintaa on jouduttu hoitamaan alku-
16082: Kuntainliiton liittovaltuusto teki sairaalan laajen- peräisissä 6 leikkaussalissa käyttäen lisäksi väliai-
16083: tamisesta päätöksen jo 30. 5. 1972. Ensimmäinen kaisjärjestelyjä. Kirurgian klinikan leikkausjonot
16084: laajennuksen perustamissuunnitelma lähetettiin ovat viimeisten 5 vuoden aikana kaksinkertaistu-
16085: sosiaali- ja terveysministeriölle 7. 9. 1973. Valtio- neet. Keskussairaalapiirin leikkausjonot kasvoivat
16086: neuvoston periaatepäätöksen 13. 5. 1977 mukaan viime vuonna 20 %. Neurokirurginen toiminta
16087: Tampereen keskussairaalan laajennushanke hy- voitiin aloittaa viime vuoden alkupuolella vain 8
16088: väksyttiin alkavaksi vuonna 1981. Valtioneuvos- sairaansijalla, koska sitä varten ei ole leikkaussali-
16089: ton 25. 1. 1979 hyväksymän sairaanhoitolaitosten tiloja sitä suurempaa määrää varten. Sepelvalti-
16090: rakentamisen 10-vuotisohjelman mukaan laajen- moiden ohitusleikkauksia voidaan nyt tehdä 2
16091: nus oli merkitty alkavaksi vuonna 1984. Perusta- leikkausta viikossa eli noin 80 vuodessa. Tarve oli-
16092: missuunnitelma laadittiin uudelleen vuonna si noin 200 vuodessa. Tilanne on yhtä vaikea orto-
16093: 1981. Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi sen pediassa, jossa jonot ovat suurimmat ja kasvavat
16094: 4. 3. 1982. Valtioneuvosto on 19. 9. 1983 hyväk- nopeimmin. Sairaalasta puuttuu lasten teho-
16095: synyt hankkeen rakentamisen alkavaksi vuonna osasto. Käytössä on vain tehostetun valvonnan
16096: 1985 kustannusarvion 164,5 mmk (RKI 138) mu- kaltainen toiminta, jota hoidetaan tavallisella
16097: kaan. vuodeosastolla sinne jälkikäteen varustetuissa ti-
16098: Hyväksytyn perustamissuunnitelman mukaan loissa. Lasten teho-osasto on suunniteltu uudisra-
16099: laadituo toteuttamisohjelman rakennushallitus kennukseen kiinteästi vastasyntyneiden osaston eli
16100: on hyväksynyt lausunnossaan 23. 8. 1983. To- keskolan kanssa synnytyssalien yhteyteen. Potilai-
16101: teuttamisohjelma on valmis päätöskäsittelyä var- den hoito viivästyy tällä hetkellä kaikilla kliinisillä
16102: ten. Hankkeen laajuus ja siihen sisältyvien lisä- aloilla tutkimusten ruuhkaantuessa. Erikoistutki-
16103: tilojen tarpeellisuus on perusteellisesti ja yksi- muksia ja -toimenpiteitä olisi sen vuoksi välttä-
16104: tyiskohtaisesti selvitetty neuvotteluissa valtion mättä lisättävä. Edellytyksenä ovat uudisraken-
16105: viranomaisten kanssa. Uudisrakennus on suun- nukseen suunnitellut lisätilat laboratorio- ja rönt-
16106: niteltu liitettäväksi nykyiseen rakennussiipeen genyksiköiden laajentumiselle. Kuntoutus-, ensi-
16107: siten, että toiminnat laajenevat välittömästi lisä- apu- ja poliklinikkatoiminnot tapahtuvat tällä
16108: rakennukseen ja nykyinen henkilökunta siirtyy hetkellä erittäin ahtaissa ja puutteellisissa tiloissa.
16109: toimimaan myös laajennetuissa tiloissa. Toteut- Näille toiminnoille suunnitellut lisätilat tekevät
16110: tamisohjelmassa esitetty henkilökunnan lisätar- mahdolliseksi käyttää tehokkaammin sairaansijoja
16111: ve on suunniteltu toteutuvaksi asteittain vuo- ja lyhentää hoitoaikoja. Nykyisissä tiloissa näitä
16112: sittaisten valtakunnallisten virkakiintiöiden puit- toimintoja ei voida lisätä.
16113: teissa. Toteuttamisohjelma ei edellytä valtion vi- Tampereen yliopistollisen keskussairaalan laa-
16114: ranomaisilta muutoksia virkoja koskeviin suunni- jennushanke on tarpeellinen sen oman keskussai-
16115: 1984 vp. -RA n:o 1651 1783
16116:
16117: raalapiirin väestön hoitoa varten. Lisäksi vuodesta poistetaan. Keskussairaalaliitto on mtnlstenon
16118: 1976 sairaalan vastuualueeseen määrättiin kuulu- päätöstä noudattaen laatinut toteuttamisohjel-
16119: maan oman keskussairaalapiirin, jonka väestö- man. Hanke on siten suunnitelmien puolesta to-
16120: määrä on n. 410 000, lisäksi Kanta-Hämeen, teuttamiskelpoinen. Viime syksynä valtioneuvos-
16121: Päijät-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan keskussairaa- ton vahvistamassa valtakunnallisessa suunnitel-
16122: lapiirit sekä Vaasan sairaanhoitopiiri. Vastuu- massa terveydenhuollon järjestämisestä vuosina
16123: alueen koko väestömäärä on n. 1 030 000. TA YKS 1984-1988 TAYKS:n laajennushanke oli hyväk-
16124: pystyy hoitamaan vain yhden viidesosan vastuu- sytty alkamaan vuonna 1985. 18. 9. 1984 vahviste-
16125: alueensa muiden keskussairaaloiden tarvitsemista tussa vuosien 1985-1989 suunnitelmassa hanke
16126: toimenpiteistä ja TAYKS:lle esitetyt vaatimukset on lykätty alkamaan vasta vuonna 1986.
16127: ovat jatkuvasti lisääntymässä. Laajennushankkeen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16128: kiireellinen toteutuminen on siten välttämätön
16129: myös vastuualueen kannalta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16130: TAYKS:n laajennushankkeen tarkoituksena on 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
16131: korjata väestön hoitoa ja sairaalan toimintaa vaka- 33.79.33 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
16132: vasti haittaavat puutteet. Sosiaali- ja terveysminis- Tampereen yliopistollisen keskussairaalan
16133: teriö on hyväksyessään laajennuksen perustamis- laajennushankkeen aloittamiseksi syksyllä
16134: suunnitelman päättänyt, että puutteellisuudet 1985.
16135:
16136: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
16137:
16138: Marjatta Stenius-Kaukonen Kimmo Sasi Vieno Eklund
16139: Riitta Järvisalo-Kanerva Tuulikki Petäjäniemi Matti Maijala
16140: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Kuoppa Jouko Skinnari
16141: Lea Savolainen Ulla-Leena Alppi Esko Helle
16142: Jorma Rantanen Lea Mäkipää Matti Kautto
16143: Reijo Lindroos Mikko Vainio Håkan Nordman
16144: Saara Mikkola Markus Aaltonen Sten Söderström
16145: Sampsa Aaltio Ulla Puolanne Timo Roos
16146: Sirpa Pietikäinen Urho Pohto
16147: 1784 1984 vp.
16148:
16149: Raha-asia-aloite n:o 1652
16150:
16151:
16152:
16153:
16154: Stenius-Kaukonen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta eräistä
16155: sairauksista kärsivien dieettihoitorahakokeiluun
16156:
16157:
16158: Eduskunnalle
16159:
16160: Erikoisruokavaliota hoitoonsa tarvitsevista dia- teeltaan muistuttaa Kansaneläkelaitoksen tällä
16161: betesta, keliakiaa, munuaistautia ja ruoka- hetkellä jo hoitamaa lapsen hoitotukea. Sosiaali-
16162: allergiaa sairastavat ihmiset muodostavat keskei- valiokunta on mietinnössään Kansaneläkelaitok-
16163: sen osan. Näiden ihmisten vaatimukset ruokava- sen valtuutettujen toimintakertomuksesta vuodel-
16164: lioosa suhteen saattavat suurestikin vaihdella, ta 1978 todennut muun muassa, että ylimääräis-
16165: mutta yhteistä on se, että se on hoidon onnistumi- ten kulujen korvaaminen erikoisruokavaliota nou-
16166: sen kannalta välttämätön, että se ehkäisee taudin dattaville olisi saatava aikaan. Sosiaali- ja terveys-
16167: etenemistä ja voi lykätä lisäsairauksien ilmaantu- ministeriö asetti 14. 10. 1981 dieettityöryhmän,
16168: mista ja tuo huomattavia säästöjä lääkekustannuk- joka luovutti muistionsa 16. 6. 1982. Muistiossa
16169: sissa ja sairaalahoidon käytössä sekä että erikois- todetaan, että mikäli dieettihoitorahaa ryhdyttäi-
16170: ruokavaliohoidon toteuttaminen merkitsee asian- siin maksamaan, se vaatisi oman lakinsa ja että
16171: omaiselle itselleen usein lähes täysipainoista ja yh- asian selvittämiseksi tarvittaisiin lisätutkimusta.
16172: teiskunnan näkökulmasta työkykyistä elämää jat- Diabetesliiton toimesta on valmistumassa tutki-
16173: kossa. mus diabeetikon ruokavalion kustannuksista. Ko-
16174: Erikoisruokavalion noudattaminen saattaa ai- keilutoiminnalle voitaisiin hankkia arvokasta ko-
16175: heuttaa useasta syystä ylimääräisiä kustannuksia. kemusta dieettihoitorahajärjestelmän kehittämi-
16176: Myös hoitohenkilökunnan antamalla ohjauksella sen perustaksi.
16177: on tärkeä osuus tällaisen ruokajärjestyksen nou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16178: dattamisessa. Kuitenkin keskeisintä erikoisruoka- taen,
16179: valion toteuttamisessa on sen arvostuksen kohot-
16180: taminen sekä tarvitsijoiden että myös terveyden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16181: huoltohenkilöstön piirissä. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.85
16182: Dieettihoitoraha, jolla tässä tarkoitetaan sosiaa- uudelle momenttlle 1 000 000 markkaa
16183: liviranomaisen maksettavaksi tulevaa taloudellista dieettihoitorahakoketlun käynnistämiseksi
16184: tukea erikoistuokavalion aiheuttamiin ylimääräi- diabetesta, keliakiaa, munuaistautia ja
16185: siin kustannuksiin ja hoidon kannustamiseen, oli- ruoka-allergiaa sairastavien henktlöiden
16186: si keino, jolla päästäisiin ennaltaehkäisynä edellä keskuudessa.
16187: mainittuihin tavoitteisiin. Järjestelmä voisi luon-
16188:
16189: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
16190:
16191: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa Jouni J. Särkijärvi
16192: Timo Kietäväinen Pertti Paasio Tuula Paavilainen
16193: Impi Muroma Vieno Eklund Kalle Könkkölä
16194: Erkki Moisander Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola
16195: Pekka Leppänen Seppo Toiviainen Boris Renlund
16196: Sten Söderström Ensio Laine Marja-Liisa Salminen
16197: Heli Astala
16198: 1984 vp. 1785
16199:
16200: Raha-asia-aloite n:o 1653
16201:
16202:
16203:
16204:
16205: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Seitsemisen kan-
16206: sallispuiston opastuskeskuksen rakentamiseen
16207:
16208:
16209: Eduskunnalle
16210:
16211: Tehtyjen suunnitelmien mukaan Seitsemisen lut määrärahojen puute. Suunnittelutyö pttatst
16212: kansallispuistoon pitäisi rakentaa opastuskeskus saada välittömästi käyntiin, jotta rakentamiseen
16213: Kurun kunnan Länsi-Aureen kylään. Tällä toi- päästäisiin mahdollisimman pian.
16214: menpiteellä korvattaisiin metsureiden työpaikko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16215: jen menetyksiä, joita puiston perustaminen ai-
16216: heutti. Suunnitelmat opastuskeskuksen paikaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16217: ovat olemassa ja asetettu toimikunta on ollut niis- 1985 tulo- ia menoarvioon momentille
16218: tä yksimielinen. Opastuskeskus on tarkoitus ra- 35.20. 74 lisäyksenä 1 700 000 markkaa
16219: kentaa metsähallituksen maalle, ja Kurun kunnan Seitsemisen kansallispuiston opastuskes-
16220: toimesta on alueelle johtavan tien oikaisu raken- kuksen rakentamiseksi Kurun kunnan
16221: nettu. Hankkeen eteenpäinmenon esteenä on ol- Länsi-Aureen kylään.
16222:
16223: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
16224:
16225: Marjatta Stenius-Kaukonen Mikko Kuoppa
16226: Tuulikki Petäjäniemi Vieno Eklund
16227: Pentti Lahti-Nuuttila
16228: 1786 1984 vp.
16229:
16230: Raha-asia-aloite n:o 1654
16231:
16232:
16233:
16234:
16235: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta vähäliikenteisten ratojen
16236: kunnossapitoon ja perusparannuksiin
16237:
16238:
16239: Eduskunnalle
16240:
16241: Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä ase- minen nykyistä enemmän kustannuslaskennan
16242: tetaan Valtionrautateille erityinen liikekirjanpi- periaatteita vastaavaksi, sekä samalla mahdollisen
16243: dollisen alijäämän supistamistavoite. Mainitun ta- alijäämän osalta ns. avoimen korvauksen periaat-
16244: voitteen asettamisen yhteydessä ei valtiovallan ta- teen toteuttaminen. Avoin budjetointi on omiaan
16245: holta ole kuitenkaan riittävästi huomioitu niitä ohjaamaan valtiovallan päätöksentekoa kansanta-
16246: tehtäviä, joita rautatielaitokselle on asetettu ylei- loudellisesti edullisempaan suuntaan. Valtionti-
16247: sen ja yhteiskuntapoliittisen edun nimissä hoitaa lintarkastajat ovat myös kertomuksissaan vaatineet
16248: määrätyn tyyppistä palvelutehtävää. Näin ollen yleisen edun tulkinnan ja korvausmenettelyn täs-
16249: Valtionrautatiet maksaa oman budjettinsa kautta mentämistä. Valtion menot eivät korvausmenet-
16250: yhteiskuntapoliittisesti tärkeiden toimintojen yl- telyn myötä kasvaisi, mutta tulo- ja menoarvion
16251: läpitämisen omista liikennetuloistaan. kautta saatava informaatio liikennelajin kustan-
16252: Alijäämän pysyttäminen nykyisellä tasolla olisi nuksista ja sen saamasta yhteiskunnan tuesta li-
16253: edellyttänyt vuoden 1983 TMA:n mukaan rauta- sääntyisivät.
16254: teiden tariffien korottamista noin 25 prosentilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16255: Näin suureen korotukseen ei ole katsottu olevan tavasti,
16256: mahdollisuuksia.
16257: Näin todetessaan on valtiovalta osaltaan tun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16258: nustanut Valtionrautateiden yleisen yhteiskunta- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 31.57
16259: poliittisen palvelulaitosluonteen ja on näin myön- uudelle momenttlle 110 000 000 markkaa
16260: tänyt osan alijäämästä muodostuvan yleisistä yh- Valtionrautateiden yleisistä yhteiskunta-
16261: teiskuntapoliittisista syistä. poliittisista syistä aiheutuvan alijäämäisyy-
16262: Liikenneministeriön hallinnonalan yhteissuun- den korvaamiseksi vähälitkenteisten rato-
16263: nitelmassa 1981-1984 on asetettu tavoitteeksi lii- jen kunnossapitoon ja perusparannuksiin.
16264: kelaitosten liikekirjanpidon periaatteiden kehittä-
16265:
16266: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16267:
16268: Juhani Surakka Liisa Jaakonsaari
16269: Sakari Knuuttila Pertti Hietala
16270: Antti Kalliomäki
16271: 1984 vp. 1787
16272:
16273: Raha-asia-aloite n:o 1655
16274:
16275:
16276:
16277:
16278: Surakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kehitysyhtiöiden
16279: perustamiseksi lääneihin
16280:
16281:
16282: Eduskunnalle
16283:
16284: Aloinavien ja laajenevien yritysten riskipää- ryhtyisi välittömästi perustamaan kehitysyhtiöitä
16285: oman saamisen helpottamiseksi ja yritystoimin- siten, että jokaisessa läänissä olisi vähintään yksi
16286: taan liittyvän tietotaidon hyödyntämiseksi on kehitysyhtiö.
16287: maahan perustettu useita kehitysyhtiöitä. Tarkoi- Kehitysyhtiön on laskettu tarvitsevan noin 20
16288: tuksena on, että kehitysyhtiö edistämällä avustet- milj. markan oman pääoman tehokkaan toimin-
16289: tavan yrityksen toimintaa saa sen kannattavaksi ja nan varmistamiseksi. Kehitysyhtiön omat pää-
16290: jopa osinkoa tuottavaksi, jonka jälkeen kehitysyh- omat muodostuvat sekä valtion että muiden pa-
16291: tiö voi esimerkiksi myymällä osuutensa avustetta- noksista. Valtion panos Kymen lääniin ja Pirkan-
16292: vasta yhtiöstä vetäytyä pois yhtiön toiminnasta. maalle perustettujen kehitysyhtiöiden osakkeiden
16293: Valtio on perustanut Kainuuseen ja Lappiin se- merkitsemistä varten on yhteensä 5 milj. mark-
16294: kä Pirkanmaalle ja Kymen lääniin kehitysyhtiön. kaa.
16295: Näistä kaksi ensin mainittua on jo toiminnassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16296: Kahdelle viimeksi mainitulle on varattu vuoden taen,
16297: 1985 valtion tulo- ja menoarviossa osakkeiden
16298: merkitsemistä varten 5 milj. markan määräraha. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16299: Maahan on syntynyt myös paikallisia, kunnallisia 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16300: ja jopa yksityisiä kehitysyhtiöitä, mikä osoittaa täl- 32.51.88 15 000 000 markkaa läänikoh-
16301: laisen toiminnan hyvin tarpeelliseksi. taisien kehitysyhtiöiden perustamista var-
16302: Koska tällaista kehitysyhtiötoimintaa tarvitaan ten.
16303: jokaisessa läänissä, olisi perusteltua, että valtio
16304:
16305: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16306:
16307: Juhani Surakka Jussi Ranta Sakari Knuuttila
16308: 1788 1984 vp.
16309:
16310: Raha-asia-aloite n:o 1656
16311:
16312:
16313:
16314:
16315: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon laajen-
16316: nuksen suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen Juuassa
16317:
16318:
16319: Eduskunnalle
16320:
16321: Juukaan valmistui 1970-luvun alkupuolella val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16322: tion virastotalo, joka alun alkaen osoittautui tiloil- taen,
16323: taan liian pieneksi. Mm. Juuan työvoimatoimisto
16324: joutui muuttamaan virastotalosta Osuuspankilta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16325: vuokraamiinsa tiloihin, joita vuokraaja nyt tarvit- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
16326: see omaan käyttöönsä. Valtion laitoksista myös re- 28. 64. 76 lisäyksenä 500 000 markkaa val-
16327: kisteritoimisto sijaitsee vuokratiloissa. tion virastotalon laajennuksen suunnitte-
16328: Rakennusalan työllisyystilanne onJuuassa heik- luun ja rakennustöiden aloittamiseen
16329: kenemässä viime aikoina meneillään olleiden iso- ]uuassa.
16330: jen rakennushankkeiden valmistumisen jälkeen,
16331: joten virastotalon laajennus edistäisi myös alan
16332: työllisyyttä.
16333:
16334: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
16335:
16336: Lea Sutinen Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä
16337: Eeva Turunen Reino Karpola Jouko Tuovinen
16338: 1984 vp. 1789
16339:
16340: Raha-asia-aloite n:o 1657
16341:
16342:
16343:
16344:
16345: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan sairaanhoi-
16346: to-oppilaitoksen uudisrakennuksen suunnitteluun ja rakentami-
16347: sen aloittamiseen
16348:
16349: Eduskunnalle
16350:
16351: Pohjois-Karjalan vuonna 1954 perustetun sai- tä nykyisen koulurakennuksen yhteyteen rakenne-
16352: raanhoito-oppilaitoksen nykyiset tilat on mitoitet- taan uusi rakennus. Vain näin kaikki keskeiset toi-
16353: tu 192 oppilaalle. Koulun nykyinen oppilasmäärä minnot saadaan keskitetysti yhden yksikön piiriin.
16354: on noin 400 oppilasta, mikä keskiasteen koulu- Ammattikasvatushallituksen tekemää KTS-2-
16355: uudistukseen liittyen tulee kasvamaan noin 700 rakennusohjelmaa on tarve tarkistaa, koska Poh-
16356: oppilaaseen. jois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitos tarvitsee lisä-
16357: Oppilaitos tarvitsee jo nyt huomattavan paljon rakennuksen kiireellisesti. Maakunnan vaikean
16358: vuokratiloja, joiden tarve tulee lisääntymään, kun työllisyystilanteen huomioon ottaen voitaisiin tä-
16359: keskiasteen koulunuudistuksen kokeilutoiminnas- hän .rakennuskohteeseen käyttää myös työllisyys-
16360: ta annetun asetuksen (199/81) mukainen perus- varoJa.
16361: linjakokeilu alkoi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16362: oppilaitoksessa elokuussa 1984. Vuokratilat sijait- taen,
16363: sevat varsin etäällä toisistaan, mistä aiheutuu huo-
16364: mattavaa haittaa opetuksen luonteesta johtuen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16365: Lisäksi on todettava, että vuokratilat ovat alunpe- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16366: rin varastoksi rakennetussa kiinteistössä ja ovat 29.83.74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
16367: osoittautuneet pitempiaikaisessa käytössä huo- Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitok-
16368: noiksi opetustiloiksi. sen suunnitteluun ja rakentamisen aloitta-
16369: Tilakysymyksen ratkaisussa on lähdetty siitä, et- mtseen.
16370:
16371: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
16372:
16373: Lea Sutinen Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä
16374: Eeva Turunen Reino Karpola Jouko Tuovinen
16375:
16376:
16377:
16378:
16379: 225 4284003504
16380: 1790 1984 vp.
16381:
16382: Raha-asia-aloite n:o 1658
16383:
16384:
16385:
16386:
16387: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan 4H-piirin
16388: toiminnan tukemiseksi
16389:
16390:
16391: Eduskunnalle
16392:
16393: 4H-toiminta ohjaa niin maaseudun kuin asu- kiminen oli välttämätöntä. Velkavaroin hankitun
16394: tustaajamien nuoria omaehtoiseen yrittämiseen, toimiston lainojen lyhennyksiin ja korkoihin vuo-
16395: kä.den taitojen kehittämiseen ja tekemällä oppi- sittain menevää osuutta tarvittaisiin kipeästi toi-
16396: miseen. minnan tehostamiseen ja 19 itsellisen 4H-yhdis-
16397: Pohjois-Karjalassa on tehty 4H-työtä yhdis- tyksen tukemiseen.
16398: tyksissä yli 50 vuotta ja Pohjois-Karjalan 4H- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16399: piirillä on meneillään 40. toimintavuosi kerho- taen,
16400: laisten määrän ollessa noin 4 500-5 000. Vuo-
16401: teen 1980 ei piirillä varojen puutteessa ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16402: omaa toimistotilaa, minkä hankkiminen ajan- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16403: kohtaistui toiminnanjohtajan eläkkeelle siirty- 30.30.461isäyksenä 100 000 markkaa Poh-
16404: misen yhteydessä. jois-Karjalan 4H-pti'rin toimt'stottlojen lai-
16405: Toiminnan kannalta oman toimistotilan hank- nan maksuun ja tilojen kunnostamt'seen.
16406:
16407: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
16408:
16409: Lea Sutinen Reino Jyrkilä
16410: Eeva Turunen Reino Karpola
16411: Jouko Tuovinen
16412: 1984 vp. 1791
16413:
16414: Raha-asia-aloite n:o 1659
16415:
16416:
16417:
16418:
16419: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiinteistö Oy Bornbao mat-
16420: kailukeskuksen rakentamiseen
16421:
16422:
16423: Eduskunnalle
16424:
16425: Kiinteistö Oy Bomban, jonka pääosakkaina tunut huomattava kulttuuritapahtumien pito-
16426: ovat Karjalan Liitto, Nurmeksen kaupunki ja paikka Bomba-juhlaviikkoineen, karjalaisine näy-
16427: eräät karjalaiset järjestöt, toimesta on rakennettu telmineen ja kulttuuriseminaareineen. Parhail-
16428: Nurmekseen karjalainen kulttuurikeskus Bomba, laan siellä valmistellaan Paavo Liskin ohjaamana
16429: joka käsittää Bomba-päärakennuksen (käsittää Kalevala-näytelmää, josta tehdään samalla kaksi
16430: myös ravintolatilat), museorakennuksen, 11 karja- 75 minuutin filmiä.
16431: laistaloa (käytetään myös hotellitiloina), tsasou- Hotellipuolen 30-70 hengen lisäksi Bornbao
16432: nan (pienoiskirkko), Kalevan Hovin juhlasai ei- kulttuuritapahtumat työllistävät pysyvästi yhä
16433: neen, museo-, näyttely- ja perinnehuoneineen, enemmän myös kulttuurihenkilökuntaa. Yksis-
16434: ulkoilmateatterin, saunat ja huoltorakennuksia. tään Kalevala-näytelmä antaa työtä 4 henkilölle
16435: Kaikki rakennukset on rakennettu vanhaan raja- päätoimisesti ja Iukuisalie määrälle sivutoimisesti.
16436: karjalaiseen rakennustyyliin, jolla on pyritty säi- Kulttuuripuolen kehittyminen, joka on ol-
16437: lyttämään vanha karjalainen hirsirakentaminen ja lut koko hankkeen päätarkoitus, ei kuitenkaan
16438: kirvesmiestaito. Rakennuskustannukset ovat tä- tuo helpotusta Kiinteistö Oy Bornbao rahoi-
16439: hän mennessä n. 14 mmk, josta valtion investoin- tusvaikeuksiin, vaan lisää niitä. Siksi olisikin
16440: tiavustusta on saatu 4,2 mmk, omien varojen välttämätöntä, että valtio tukisi tätä karjalais-
16441: osuuden ollessa 3,3 mmk ja lainoituksen osuuden ta kulttuurikeskushanketta ylimääräisellä avus-
16442: ollessa 6,5 mmk. tuksella.
16443: Kulttuurikeskuksen käyttökustannukset on py- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16444: ritty kattamaan vuokraamalla ravintola- ja huone- taen,
16445: tilat Potokat Ky -nimiselle ravintola- ja hotelliyri-
16446: tykselle. Kalevan Hovin kulttuuritilat ja kesäteat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16447: teri eivät kuitenkaan ole tuottavia, kun niitä käy- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16448: tetään pääosin kulttuuritapahtumien pitopaikkoi- 32.51.49 1500000 markkaa ylimääräi-
16449: na. Siksi hotellipuolen vuokratulot eivät pysty senä avustuksena Kiinteistö Oy Bomban
16450: kattamaan kiinteistöyhtiön käyttömenoja, jotka Nurmekseen rakennuttaman matkailu- ja
16451: pääosin ovat lainojen korkoja ja lyhennyksiä. kulttuurikeskuksen rakentamisen rahoitta-
16452: Matkailukohteen lisäksi Bombasta on muodos- mtseen.
16453:
16454: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
16455:
16456: Lea Sutinen Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä
16457: Eeva Turunen Reino Karpola Jouko Tuovinen
16458: Riitta Uosukainen Lea Kärhä Heikki Järvenpää
16459: Seppo Tikka Pentti Lahti-Nuuttila
16460: 1792 1984 vp.
16461:
16462: Raha-asia-aloite n:o 1660
16463:
16464:
16465:
16466:
16467: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen sairauspäivära-
16468: han maksamiseen terminaalivaiheessa olevan potilaan kotihoidon
16469: järjestämiseksi
16470:
16471: Eduskunnalle
16472:
16473: Lääkintöhallituksen ohjekirjeen n:o 3024/02/ keskimäärin 300 mk/ päivä ja siten 9 000 mk/ kuu-
16474: 80 mukaan terminaalihoidolla tarkoitetaan hoi- kausi, olisi kotihoidon tukeminen erikoisesti ter-
16475: toa, jota annetaan potilaalle sairauden siinä vai- minaalipotilaiden kohdalla inhimilliset ja talou-
16476: heessa, kun käytettävissä olevilla hoitomenetel- delliset näkökohdat huomioiden ensiarvoisen tär-
16477: millä ei enää ole mahdollista parantaa potilaan keää.
16478: sairauden ennustetta, sekä hoitoa kuoleman lä- Terminaalivaiheessa olevan potilaan kotihoidon
16479: hestyessä. Terminaalihoidon tavoitteena on antaa järjestämiseksi tulisi maksaa lähiomaistaan hoita-
16480: potilaalle mahdollisuus elää haluamassaan ympä- valle henkilölle päiväraha määräajalta ja sen jäl-
16481: ristössä ja läheistensä seurassa ilman yksinjäämisen keen sallia tilanteen niin vaatiessa ja hoidon tar-
16482: tai hylätyksi tulemisen pelkoa. peen jatkuessa palkaton virkavapaus työstä.
16483: On ollut yhä tavallisempaa, että kuoleva potilas Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16484: toimitetaan laitokseen kuolemaan. Kuitenkin taen,
16485: useat terminaalivaiheen potilaat saattavat toivoa
16486: saavansa kuolla kotona läheistensä läsnä ollessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16487: Terminaalihoitoa järjestettäessä tulisi lähtökohta- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.18
16488: na pitää sitä, että potilas saa aina kun se suinkin uudelle momentzlle 1 000 000 markkaa an-
16489: on mahdollista valita koti- ja sairaalahoidon välil- siotyössä käyvälle, terminaalivaiheessa ole-
16490: lä. van pottiaan lähiomaiselle kotihoidon jär-
16491: Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista, mikä- jestämiseksi ansionmenetyksen korvaukse-
16492: li lähiomainen käy ansiotyössä. Kun kuitenkin na ylimääräisen sairauspäivärahan maksa-
16493: terveyskeskuslaitospaikka maksaa yhteiskunnalle miseen.
16494:
16495: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
16496:
16497: Lea Sutinen Kerttu Törnqvist Lea Kärhä
16498: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Reino Karpola
16499: Marjatta Väänänen Jouko Tuovinen
16500: 1984 vp. 1793
16501:
16502: Raha-asia-aloite n:o 1661
16503:
16504:
16505:
16506:
16507: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamavastuussa olleiden
16508: työvelvollisten saattamiseksi rintamasotilasetuuksissa samaan ase-
16509: maan rintamatunnuksen saaneiden kanssa
16510:
16511: Eduskunnalle
16512:
16513: Viime sotien aikana arvioidaan työvelvollisina että sotatoimialueelia palvelleet työvelvolliset ei-
16514: toimineen yli 60 000 miestä. Työvelvollisiksi mää- vät ole saaneet rintamasotilastunnusta, vaikka se
16515: rättiin nostoväen 1 luokkaan kuuluvia, kansalais- samoissa yksiköissä palvelleille reserviläisille ja va-
16516: luottamuksensa menettäneitä sekä niitä, joiden paaehtoisille on myönnetty. Työvelvollisten osalta
16517: palveluskelpoisuusluokka ei edellyttänyt asepal- palvelu näissä joukossa on selvitettävissä asiakirjo-
16518: velusta. Lisäksi työpalvelukseen otettiin jossain jen perusteella samoin kuin muidenkin henkilö-
16519: määrin nostoväen 111 luokkaan kuuluvia vapaaeh- ryhmien kohdalla.
16520: toisia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16521: Työvelvollisista vapaaehtoisten samoin kuin taen,
16522: kansalaisluottamuksensa menettäneiden määrä oli
16523: varsin pieni. Reserviin kuuluvat ikäluokat määrät- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16524: tiin varsin tarkoin sodan ajan joukkoihin. Suhteel- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.21
16525: lisesti eniten työpalvelukseen määrättiin nosto- uudelle momentille 5 000 000 markkaa
16526: väen 1 luokkaan kuuluvia miehiä. Ikärakenteen rintamavastuussa olleiden sotatoimiyhty-
16527: painopiste oli siten vanhemmissa ikäluokissa. Täs- män alueella palvelleiden työvelvollisten
16528: tä johtuen elossa olevien työvelvollisten määrä on saattamiseksi rintamasotilasetuuksien suh-
16529: ilmeisesti vain noin 5 000. teen samaan asemaan rintamatunnuksen
16530: Epäoikeudenmukaisuutena voidaan pitää sitä, saaneiden kanssa.
16531:
16532: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
16533:
16534: Lea Sutinen Kerttu Törnqvist
16535: Reino Jyrkilä Reino Karpola
16536: Jouko Tuovinen
16537: 1794 1984 vp.
16538:
16539: Raha-asia-aloite n:o 1662
16540:
16541:
16542:
16543:
16544: Sutinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta sotainvalidien
16545: puolisoiden kuntoutustoimintaan
16546:
16547:
16548: E d u s k·u n n a ll e
16549:
16550: Vaikeavammaisen ja ikääntyneen sotainvalidin Sosiaali- ja terveysministeriön asettama vuoden
16551: mahdollisuudet tulla toimeen avohoidossa koti- 1984 sotilasvammatyöryhmä on 30.3.1984 anta-
16552: oloissa riippuvat usein ratkaisevasti siitä, että hän massaan välimietinnössä ehdottanut, että vaikea-
16553: voi jatkuvasti saada tarvitsemaansa hoitoa ja tukea vammaisten sotainvalidien puolisoiden kuntou-
16554: omaisiltaan, lähinnä puolisoltaan. Sotavammai- tusta lisättäisiin huomattavasti, koska puolisoiden
16555: sesta miehestään jatkuvasti huolehtivan vaimon hyvä terveydentila vaikuttaa laitoshuollon tarpee-
16556: tehtävä on vaativa ja raskas. Selviytyminen tästä seen ehkäisevästi. Työryhmän mielestä tulisi val-
16557: tehtävästä edellyttää, että myös hänellä on mah- tion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon varata 3
16558: dollisuus saada tarvittaessa toimintakykyä ylläpi- milj. markkaa käytettäväksi puolisoiden kuntou-
16559: tävää kuntoutusta ja hoitoa. tukseen. Tällöin voitaisiin kuntoutukseen pääsyn
16560: Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa on vaikea- perusteita lieventää, ja tarvittaessa sitä voitaisiin
16561: vammaisten sotainvalidien puolisoiden kuntou- antaa toistuvasti. Rintamaveteraaniasiain neuvot-
16562: tustoimintaan varattu 1,6 milj. markkaa, mikä telukunta on osaltaan yhtynyt kyseiseen esityk-
16563: mahdollistaa noin 350 puolison kuntoutuksen. seen.
16564: Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamissa kun- Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityk-
16565: toutuksen perusteissa edellytetään muun muassa, sessä on kuitenkin esitetty sotainvalidien puolisoi-
16566: että henkilö on vähintään kolmen viimeksi kulu- den kuntoutustoimintaan vain 2, 5 milj. markkaa.
16567: neen vuoden ajan hoitanut vuosien 1918 tai vuo- Arvioidusta vähimmäistarpeesta on tingitty siis
16568: sien 1939-45 sotien johdosta vahingoittunutta 0,5 milj. markkaa, mikä käytännössä merkitsee
16569: tai sairastunutta puolisoaan, jonka sotilasvamma- noin 120 sotavammaisen puolison jäämistä ilman
16570: laissa tarkoitettu työkyvyttömyysaste on vähintään tarpeellista kuntoutusta.
16571: 70 % tai jonka korvatut vammat tai sairaudet työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16572: kyvyttömyysasteesta riippumatta aiheuttavat eri- tavasti,
16573: tyistä avun tai hoidon tarvetta. Vaikka puolisoi-
16574: den kuntoutuksen saantiperusteet on rajattu san- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16575: gen tiukoiksi ja siihen on voinut päästä vain ker- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16576: ran, on silti vuosittain jäänyt etuuden ulkopuolel- 33.22.56 lisäyksenä 500 000 markkaa käy-
16577: le runsaasti kuntoutuksen tarpeessa olevia sen tettäväksi sotainvalidien puolisoiden kun-
16578: saantiedellytykset täyttäviä henkilöitä. toutukseen.
16579:
16580: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16581:
16582: Lea Sutinen Marjatta Väänänen Paavo Vesterinen
16583: Vieno Eklund Sakari Knuuttila Väinö Raudaskoski
16584: Olavi Martikainen Katri-Helena Eskelinen Einari Nieminen
16585: Martti Ratu Heikki Perho Aimo Ajo
16586: Heimo Linna Pentti Poutaneo Anna-Liisa Piipari
16587: Lea Savolainen Kalevi Mattila Jouko Tuovinen
16588: Mauri Pekkarinen Pirjo Rusanen Hannu Tenhiälä
16589: Lauha Männistö
16590: 1984 vp. 1795
16591:
16592: Raha-asia-aloite n:o 1663
16593:
16594:
16595:
16596:
16597: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Reumaliitto-Reumaför-
16598: bundet ry:n potilasneuvontatoimintaan
16599:
16600:
16601: Eduskunnalle
16602:
16603: Reumaliitto-Reumaförbundet ry. toimii reuma- omat varat eivät riitä meneillään olevan laajennus-
16604: tautien vastustamiseksi, hoidon, kuntoutuksen ja ja saneeraustyön rahoittamiseen, vaan sitä varten
16605: sosiaalisen huollon tehostamiseksi reumasairaille on otettava tuntuvasti velkaa. Reumatautien hoi-
16606: sekä valvoo reumasairaiden yhteiskunnallisia etu- don onnistuminen edellyttää potilaan riittäviä tie-
16607: ja. Liitto on toteuttanut tärkeää toimintaansa 3 7 toja sairaudestaan. Reumaliitto on kehittämässä
16608: vuotta. Tänä aikana on voitu huomattavasti lie- tuki- ja liikuntaelinsairauksia koskevaa neuvontaa
16609: ventää lähinnä nivelreuman seuraamuksia, mutta ja terveyskasvatusta. Yhtenäisen potilasohjeiston
16610: vieläkin tämän vakavan kansantautimme aiheut- ja sitä tukevan havaintoaineiston tuottaminen ter-
16611: tamat niin yhteiskunnalliset kuin yksilöäkin koh- veydenhuollon tarpeisiin nykyaikaista videotek-
16612: taavat haitat ovat mittavat. Liiton toiminnan ke- niikkaa käyttäen vaatii huomattavia kustannuksia.
16613: hittyessä ja laajentuessa sen toiminnan kohteeksi Potilaiden ohjaukseen suunniteltavaa aineistoa
16614: ovat tulleet myös muut tuki- ja liikuntaelinsairau- käytetään myös reumayhdistysten elämäntilanne-
16615: det. Erityisesti on viime aikoina pyritty kiinnittä- ja itsehoitopienryhmissä, joita toteutetaan yhteis-
16616: mään huomiota selkäsairauksien hoitoon. työssä terveyskeskusten kanssa.
16617: Liitto ylläpitää kahta kuntoutumislaitosta, jot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16618: ka ovat ainoat erityisesti reumasairaiden kuntou- taen,
16619: tukseen erikoistuneet laitokset maassamme. Toi-
16620: nen sijaitsee Kangasalla ja toinen Jyväskylässä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16621: Kangasalla sijaitsevaa laitosta laajennetaan par- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16622: haillaan 50-paikkaisesta 100-paikkaiseksi laitok- 33.85.52 300 000 markkaa Reumaliitto-
16623: seksi. Uudet tilat ja ajanmukaiset hoitolaitteet Reumaförbundet ry:n potilasneuvontatoi-
16624: mahdollistavat korkeatasoisen hoidon antamisen minnan laajentamiseen.
16625: myös muille tuki- ja liikuntaelinsairaille. Liiton
16626:
16627: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
16628:
16629: Lea Sutinen Kerttu Törnqvist Lea Kärhä
16630: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Pentti Lahti-Nuuttila
16631: Reino Karpola Seppo Tikka Marjatta Väänänen
16632: Jouko Tuovinen
16633: 1796 1984 vp.
16634:
16635: Raha-asia-aloite n:o 1664
16636:
16637:
16638:
16639:
16640: Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen
16641: opintorahaan erityisten opintomateriaalien hankintakustannuk-
16642: sien tukemiseksi
16643:
16644: Eduskunnalle
16645:
16646: Opiskelijoiden keskuudessa on opiskelijaryh- tähden, ovat kehnommassa asemassa kuin muut
16647: miä, joiden opiskelumateriaalikustannukset ovat opiskelijat. Täten on petusteltua, että heidän
16648: erityisen suuria. Näitä opiskelijoita ovat esimer- opintojaan tuetaan erityisellä opintorahalla.
16649: kiksi musiikin opiskelijat, sairaanhoito-oppilaat, Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
16650: liikunnan opiskelijat sekä taide- ja kotiteollisuus- taen,
16651: opiskelijat, jotka joutuvat hankkimaan opiske-
16652: luunsa välittömästi kuuluvan materiaalin itse. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16653: Näistä hankinnoista koituu suuri rasitus jo entuu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16654: destaan tiukkaan talouteen. Esim. soittimien han- 29.39.55 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
16655: kinta saattaa viedä parinkin vuoden opintotuen käytettäväksi ylimäåråisenå· opintorahana
16656: kokonaisuudessaan. Opiskelijaryhmät, jotka jou- eritytsten opintomateriaalien hankintakus-
16657: tuvat tekemään suuria investointeja opiskelunsa tannuksien tukemtseksi.
16658:
16659: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16660:
16661: Vappu Säilynoja Esko Helle Kalevi Kivistö
16662: 1984 vp. 1797
16663:
16664: Raha-asia-aloite n:o 1665
16665:
16666:
16667:
16668:
16669: Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta erikoissairaan-
16670: hoidon käyttökustannusten valtionosuuksiin
16671:
16672:
16673: Eduskunnalle
16674:
16675: Lääkintöhallitus eslttt omassa ehdotuksessaan kappaletta. Valtion vuoden 1985 talousarvioesi-
16676: sairaalalaitokseen 1 000 uutta virkaa vuonna 1985. tyksessä uusia virkoja ehdotetaan perustettavaksi
16677: Hallitus on karsinut ehdotuksen lähes puoleen 506 kappaleta.
16678: vahvistaessaan sosiaali- ja terveydenhuollon )- Henkilöstörakenteen tasapainoisen kehittämi-
16679: vuotissuunnitelman ja laatiessaan sen pohjalta sen ja todellisen tarpeen tyydyttämiseksi on syytä
16680: valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksensä lisätä virkojen perustamismäärä lääkintöhallituk-
16681: kyseiset kohdat. sen ehdottamaan 1 000 kappaleeseen. Esitämme-
16682: Jokainen palvelujen käyttäjä tietää, että lisä- kin 490 viran lisäperustamista verrattuna hallituk-
16683: henkilöstön tarve sairaaloissa on todellinen. Vuo- sen ehdotukseen.
16684: sien mittaan tapahtunut työajan lyheneminen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16685: suurelta osin jäänyt korvaamatta lisähenkilöstöllä. taen,
16686: Hallituksen karsinta on kohdistunut etenkin
16687: hoito- ja muuhun henkilöstöön; lääkärien virkoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16688: esitetään perustettavaksi lähes lääkintöhallituksen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16689: ehdottama määrä. 33.79.30 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
16690: 5-vuotissuunnitelmassa erikoissairaanhoidon vir- erzkoissairaanhoidon käyttökustannusten
16691: koja on esitetty perustettavaksi vuonna 1985 510 valtionosuuteen kunnille.
16692:
16693: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
16694:
16695: Vappu Säilynoja Esko Helle Arvo Kemppainen
16696: Ensio Laine Mikko Kuoppa Juhani Vähäkangas
16697: Pekka Leppänen Terho Pursiainen Sten Söderström
16698: Matti Kautto
16699:
16700:
16701:
16702:
16703: 226 4284003504
16704: 1798 1984 vp.
16705:
16706: Raha-asia-aloite n:o 1666
16707:
16708:
16709:
16710:
16711: Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta erikoissairaan-
16712: hoidon perustamiskustannusten valtionosuuksiin
16713:
16714:
16715: Eduskunnalle
16716:
16717: Valtakunnallinen suunnitelma sosiaalihuollon 5-vuotissuunnitelmassa vähentänyt aiemmin lu-
16718: ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina 1984 paamiaan rahoja. Budjettiesityksessä on kyseiseen
16719: -1988, jonka hallitus hyväksyi 19. 9. 1983, edel- tarkoitukseen esitetty vain 36 mmk.
16720: lyttää, että vuonna 1985 myönnetään valtion- Tästä johtuen on vuodeksi 1985 luvatut Tam-
16721: osuuksina erikoissairaanhoidon perustamiskustan- pereen yliopistollisen keskussairaalan rakentamis-
16722: nuksiin 55 mmk. hankkeet siirretty seuraaviksi vuosiksi.
16723: Kyseisessä suunnitelmassa on lueteltuna ne Hallituksen aikaisempien lupausten täyttämi-
16724: hankkeet, joiden rakentaminen alkaa vuonna nen edellyttää 23 mmk:n lisäystä momentille.
16725: 1985. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16726: Lääkintöhallitus teki keväällä 1984 kyseisen taen,
16727: suunnitelman mukaisen esityksen uuden viisivuo-
16728: tissuunnitelman ensimmäiseksi vuodeksi. Raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16729: nuskustannusten nousun johdosta kyseinen sum- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
16730: ma on lääkintöhallituksen esityksessä 59 mmk. 33.79.31 lisäyksenä· 23 000 000 markkaa
16731: Hallitus on kuitenkin vuoden 1985 tulo- ja me- erikoissairaanhoidon perustamiskustan-
16732: noarvioesityksessään samoin kuin vahvistamassaan nusten valtionosuuksiin kunnzlle.
16733:
16734: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
16735:
16736: Vappu Säilynoja Esko Helle Arvo Kemppainen
16737: Ensio Laine Mikko Kuoppa Pekka Leppänen
16738: Terho Pursiainen Sten Söderström Matti Kautto
16739: 1984 vp. 1799
16740:
16741: Raha-asia-aloite n:o 1667
16742:
16743:
16744:
16745:
16746: Särkijärvi ym.: Korotetun määtärahan osoittamisesta korkeakoulujen
16747: kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi
16748:
16749:
16750: Eduskunnalle
16751:
16752: Korkeakoulujen ja yliopistojen harjoittama 4,9%. Tätnä ei riitä takaamaan korkeakouluille ja
16753: kansainvälinen kanssakäyminen on Suomen tie- yliopistoille riittäviä edellytyksiä kansainvälisen
16754: teen kehittymisen keskeisiä edellytyksiä. Varat tä- toiminnan kehittämiseen eikä edesauta opiskeli-
16755: hän toimintaan otetaan valtion tulo- ja menoar- joiden ulkomaanharjoittelun kehittymistä.
16756: vion momentilta 29.10. 50 (Apurahat). Momentin Tästä syystä ehdotamme,
16757: määrärahoista maksetaan apurahojen lisäksi har-
16758: joittelusihteerien palkkoja teknillisillä korkea- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16759: kouluilla ja opiskelijoiden ulkomaanharjoittelun 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16760: matka-apurahoja. 29.10.50 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
16761: Momentille esitetään 4,3 miljoonan markan käytettäväksi ensisijaisesti korkeakoulujen
16762: määrärahaa, joka on 0,2 miljoonaa markkaa suu- ja yliopistojen kansainvälisen toiminnan
16763: rempi kuin vuonna 1984. Kasvua on siis vain kehittämiseen.
16764:
16765: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16766:
16767: Jouni J. Särkijärvi Sirpa Pietikäinen
16768: 1800 1984 vp.
16769:
16770: Raha-asia-aloite n:o 1668
16771:
16772:
16773:
16774:
16775: Särkijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen teknilliselle
16776: korkeakoululle tutkimusvälineiden ja kaluston hankkimiseen
16777:
16778:
16779: Eduskunnalle
16780:
16781: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1985 määrärahan pudottamiselle TTKK:n osalta ei ole
16782: hallitus esittää opetusministeriön hallinnonalalle olemassa asiallisia perusteita, tulee esitys korjata
16783: momentille 29.10. 70 125 000 000 mk:n määrära- siten, että TTKK:n määrärahan kasvu on yhtä
16784: haa. Kasvua edellisestä tulo- ja menoarviosta on suuri kuin toisten teknillisten korkeakoulujen.
16785: 15,7 %. Esityksen linjaa on pidettävä oikeansuun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16786: taisena, mutta korkeakoulujen vanhentuneen lai- taen,
16787: tekannan huomioon ottaen riittämättömänä.
16788: Momentin perusteluosassa esitetään kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16789: Tampereen teknilliselle korkeakoululle suuruu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16790: deltaan 7 100 000 mk:n määrärahaa, jossa edelli- 29.10. 70 lisäyksenä 2 700 000 markkaa
16791: sestä tulo- ja menoarviosta on laskua 15,5 % Tampereen teknzllisen korkeakoulun käyt-
16792: (vuonna 1984 määräraha oli 8 400 000 mk). Koska töön osoitettuun määrärahaan.
16793:
16794: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16795:
16796: Jouni J. Särkijärvi Sirpa Pietikäinen
16797: 1984 vp. 1801
16798:
16799: Raha-asia-aloite n:o 1669
16800:
16801:
16802:
16803:
16804: Särkijärvi: Koeotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan perus-
16805: osan korottamiseen
16806:
16807:
16808: Eduskunnalle
16809:
16810: Hallituksen esityksessä eduskunnalle opintotu- semänkymmentäluvun alkupuolella. Tuen enim-
16811: kea koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE mäismäärissä ei ole otettu huomioon opiskelun
16812: n:o 12111971 vp.) todetaan seuraavaa: muuttumisen aiheuttamia tarpeita. Esimerkiksi
16813: "Mitä laajemmiksi ja monipuolisemmiksi kou- korkeakoulujen tutkinnonuudistuksen toteutta-
16814: lutuspalvelut kehittyvät, sitä keskeisemmäksi minen ei aiheuttanut opintotuen kehittämistä.
16815: muodostuu toiminta koulunkäynnin taloudellis- Opintotuen tasoa on pidetty yllä pääasiassa opin-
16816: ten edellytysten turvaamiseksi. Tavoitteena tulee tolainaosuutta korottamalla, jolloin opintoraho-
16817: olla opintososiaalisten olosuhteiden kehittäminen jen reaaliarvo on alentunut huomattavasti enem-
16818: siten, että kaikilla on mahdollisuus sosiaalisis- män kuin koko opintotuen reaaliarvo.
16819: ta, taloudellisista ja alueellisista tekijöistä riip- Tilastokeskuksen tutkimuksen (KO 1983:7)
16820: pumatta kouluttaa itsensä sekä yksilön että mukaan hankittava koulutustaso riippuu jo van-
16821: yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella hempien sosiaalisesta asemasta ja koulutustasosta.
16822: tavalla.'' Voidaan siis olettaa, että opiskelemaan hakeutu-
16823: ''Esitettyjen tavoitteiden toteuttaminen edel- miseen vaikuttaa monia muitakin syitä kuin opin-
16824: lyttää selkeän lainsäädännöllisen perustan luomis- totuen taso. Kuitenkaan opintotuen taso ei saisi
16825: ta kokonaisvaltaisen opintotukijärjestelmän ja olla esteenä opintielle hakeutumiseen, jos nuori
16826: opintotuen sisällön asteittaiseksi kehittämiseksi si- haluaa hankkia itselleen vanhempiaan paremman
16827: ten, että opintotuki antaa yksilölle mahdollisuu- koulutuksen. Tärkein sosiaalista liikkuvuutta yllä-
16828: den ammatinvalintaan eikä saata häntä valitse- pitävä tekijä yhteiskunnassa on edelleen koulu-
16829: maan ansiotyöhön menoa ammattitaidottomana. tuksen hankkiminen.
16830: Kokonaisvaltainen opintotukijärjestelmä merkit- Tutkimusten ja selvitysten mukaan opintotuen
16831: see oppivelvollisuuskoulun jälkeen opintojaan jat- suurin ongelma on tuen riittämättömyys, opinto-
16832: kavien henkilöiden opiskeluaikaisen toimeentu- tuen enimmäismäärienkin varassa on miltei mah-
16833: lon turvaamista mahdollisimman keskitetysti yh- dotonta opiskella täysiä lukuvuosia. Ongelmaa on
16834: den yhtenäisen opintotukilain nojalla.'' kärjistänyt opiskelutahdin kiristyminen. Velkaan-
16835: Opintotuen tavoitteina voidaan edelleen pi- tuminen ja lasten elatuksesta aiheutuvat rasit-
16836: tää: teet ovat merkittävästi vähentäneet tuen riittä-
16837: 1. Opiskeluedellytysten parantaminen yhteis- vyyttä.
16838: kunnan koulutustavoitteiden saavuttamiseksi vä- Opintotukilaki lähtee ajatuksesta, että opinto-
16839: hentämällä alueellisten ja taloudellisten taustate- tukea myönnetään vähävaraisten opiskelijoiden
16840: kijöiden vaikutusta peruskoulun jälkeiseen koulu- opiskelun tukemiseen, jolloin poistamalla talou-
16841: tukseen hakeutumisessa, dellisia opiskeluesteitä voidaan saavuttaa yleisesti
16842: 2. Opiskeluajan toimeentulokustannusten kat- hyväksyttyjä koulutuspoliittisia tavoitteita. Kui-
16843: taminen erilaisten opintotukimuotojen avulla, tenkin viimeaikainen keskustelu on keskittynyt
16844: 3. Vanhemmille lasten koulutuksesta aiheutu- kysymykseen opintotuen tarveharkinnasta. Opin-
16845: vien kustannusten vähentäminen. totuen pääasiallisena tehtävänä on nähty olevan
16846: Opintotuen tavoitteiden toteutumista on hai- nuorison itsenäistymiskehityksen turvaaminen.
16847: tannut tuen rcaaliarvon aleneminen, joka on py- Samalla on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että
16848: sähtynyt viime vuosina, mutta tuen taso on jäänyt opintotuen enimmäismäärien varassa tulisi pystyä
16849: noin 10 % alhaisemmaksi kuin mitä tuki oli seit- opiskelemaan koko lukuvuosi.
16850: 1802 1984 vp. - RA n:o 1669
16851:
16852:
16853: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29.39.55 lisäyksenä' 127 000 000 markkaa
16854: taen, käytettäväksi opintorahan perusosan ko-
16855: rottamiseen 330 markkaan opiskelukuu-
16856: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden kautta kohden 1 påi'vå'stå' heinäkuuta 1985 ·
16857: 1985 tulo- ja menoarvioon momentille lukien.
16858:
16859: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16860:
16861: Jouni J. Särkijärvi
16862: 1984 vp. 1803
16863:
16864: Raha-asia-aloite n:o 1670
16865:
16866:
16867:
16868:
16869: Särkijärvi: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan asu-
16870: mislisän muuttamiseen ympärivuotiseksi eräissä tapauksissa
16871:
16872:
16873: Eduskunnalle
16874:
16875: Opiskelijoille myönnetään opintorahan yhtey- kunnalla. Vaikka opiskelija onnistuisikin vuokraa-
16876: dessä asumislisää opiskelukuukausilta, pääsään- maan opiskelija-asuntonsa pois kesäajaksi, hänellä
16877: töisesti yhdeksältä kuukaudelta vuodessa. Kesä- on kuitenkin asumismenoja työntekemispaikka-
16878: ajalta asumislisää myönnetään muun opintotuen kunnan asunnosta.
16879: yhteydessä, jos opiskelija opiskelee myös kesäkuu- Asumislisää saa 28 000 opiskelija-asunnossa
16880: kaudet. asuvaa.
16881: Lapsiperheiden asumistukea sekä kansaneläke- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16882: lain nojalla myönnettävää asumistukea myönne- taen,
16883: tään ympärivuotisesti. Tähän nähden on merkit-
16884: tävä epäkohta, että opiskelijat eivät saa tukea asu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16885: miseensa kesäajalle, vaikka suuri osa opiskelijoista 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16886: joutuu maksamaan vuokraa kesäajalta, erityisesti 29.39.55 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
16887: opiskelija-asunnoista. opiskelija-asunnoissa asuvien opiskelijoi-
16888: Huomattava osa opiskelijoista joutuu maksa- den asumislisän muuttamiseen ympäri-
16889: maan kesäajalta vuokraa kahdesta asunnosta, kos- vuotiseksi 1 päivästä keså"kuuta 1985 lu-
16890: ka harjoittelupaikat eivät sijaitse opiskelupaikka- kien.
16891:
16892: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16893:
16894: Jouni J ..Särkijärvi
16895: 1804 1984 vp.
16896:
16897: Raha-asia-aloite n:o 1671
16898:
16899:
16900:
16901:
16902: Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
16903: päivärahojen korottamiseksi
16904:
16905:
16906: Eduskunnalle
16907:
16908: Hallitus esittää varusmiesten päivärahojen ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16909: rotusta 1. 10. 1985 lukien 1 markalla. Tämä ai- taen,
16910: heuttaisi lisämenoja varusmiesten päivärahojen
16911: osalta budjettiin 2, 5 miljoonaa markkaa. Koska että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16912: päivärahojen jälkeenjääneisyys on pitkään todet- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16913: tu ja tunnustettu valtionhallinnossa, tulisi varus- 27.14.02lisäyksenä 5 000 000 markkaa va-
16914: miesten päivärahoja selvästi nopeammin korottaa. rusmiesten päivärahojen korottamiseksi
16915: Tällä hetkellä päivärahojen reaaliarvo jopa lähen- hallt'tuksen esittämän 1 markan sijasta 3
16916: telee laskua. Päivärahoja tulisi korottaa vähintään markalla.
16917: 3 markalla, mikä merkitsisi lisämenoja noin 5 mil-
16918: joonaa markkaa.
16919:
16920: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
16921:
16922: Sten Söderström Esko Helle
16923: Ensio Laine Matti Kautto
16924: Esko-Juhani Tennilä
16925: 1984 rd. 1805
16926:
16927: Finansmotion nr 1672
16928:
16929:
16930:
16931:
16932: Söderström m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för inrättande av en
16933: professur i fredsfostran vid pedagogiska fakulteten vid Åbo·
16934: Akademi
16935:
16936:
16937: Tili Riksdagen
16938:
16939: Den andra finlandssvenska fredskonferensen i Lärarutbildningen saknar idag praktiskt taget
16940: maj 1982 i Vasa efterlyste bl.a. högre lärartjäns- helt information och behandling av fredsfrågor
16941: ter i frågor som gäller fred. varför en professur i fredsfostran kan anses vara
16942: Pedagogiska Fakulteten vid Åbo Akademi i mycket angelägen vid Pedagogiska Fakulteten i
16943: Vasa utbildar lärare för hela Svenskfinland och Vasa.
16944: därför vore det naturligt att just tili lärarutbild- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
16945: ningen foga lärartjänster i frågor som gäller fred. samt
16946: Fredsforskning, fredsfostran, krigshotets inverkan
16947: på barn mm. kunde vara temata som fogades att Riksdagen i statsförslaget for år
16948: samman med denna professur kring viiken i ett 1985 på momentet 29.10.01 upptar
16949: senare skede en institution kunde byggas upp 200 000 mark /ör inrättande av en pro/es-
16950: som handhade olika uppgifter som gällde freds- sur i fredsfqstran vzd pedagogiska fokul-
16951: arbetet. teten vid Abo Akademi i Vasa.
16952:
16953: Helsingfors den 28 september 1984
16954:
16955: Sten Söderström Håkan Nordman Gunnar Jansson
16956:
16957:
16958:
16959:
16960: 227 4284003504
16961: 1806 1984 vp.
16962:
16963: Raha-asia-aloite n:o 1672 Suomennos
16964:
16965:
16966:
16967:
16968: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhankasvatuksen pro-
16969: fessorin viran perustamiseen Åbo Akademi -nimiseen korkeakou-
16970: luun
16971:
16972:
16973: Eduskunnalle
16974:
16975: Toukokuussa 1982 Vaasassa pidetty toinen Opettajien koulutuksesta puuttuu tällä hetkel-
16976: suomenruotsalainen rauhankonferenssi esitti lä käytännöllisesti katsoen kokonaan rauhankysy-
16977: mm. vaatimuksen tasoltaan korkeiden rauhaa myksiä koskeva tiedottaminen ja niiden käsittely,
16978: koskevien opettajanvirkojen perustamisesta. minkä johdosta rauhankasvatuksen professorin
16979: Vaasassa sijaitseva Åbo Akademin kasvatus- viran perustamista Vaasan kasvatustieteelliseen
16980: opillinen tiedekunta kouluttaa opettajia koko tiedekuntaan voidaan pitää hyvin tärkeänä.
16981: Suomea varten ja tästä syystä olisi luonnollista, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16982: että juuri opettajien koulutukseen liitettäisiin nioittavasti,
16983: koulutus rauhaa koskevien kysymysten opettajien
16984: virkoihin. Rauhantutkimus, rauhankasvatus, so- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16985: danuhan vaikutus lapsiin jne. voisivat olla yhteen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
16986: liitettävissä olevia aiheita tähän professorin vir- 29.10. 01 200 000 markkaa Abo Akade-
16987: kaan, jonka yhteyteen myöhemmin voitaisiin min Vaasan kasvatustieteelliseen tiede-
16988: perustaa erilaisia rauhankasvatukseen liittyviä kuntaan perostettavaa rauhankasvatuksen
16989: tehtäviä hoitava laitos. professorin virkaa varten.
16990:
16991: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
16992:
16993: Sten Söderström Håkan Nordman Gunnar Jansson
16994: 1984 rd. 1807
16995:
16996: Finansmotion nr 1673
16997:
16998:
16999:
17000:
17001: Söderström m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för bibliotekens
17002: driftskostnader
17003:
17004:
17005: Tili Riksdagen
17006:
17007: Regeringen har för avsikt att införa nya be- 1 byggnadskostnaderna igen ämnar regeringen ta
17008: stämmelser över hur statsandelarna bl.a. för bib- i bruk det s.k. "långa momentet" vilket redan
17009: lioteken i framtiden skall fastställas. Statsandels- tillämpas i samband med byggandet av grund-
17010: procenten hotar sjunka med tiotals procent såvi- skolor. Denna lösning överflyttar i praktiken
17011: da den nu planerade lagstiftningen genomförs. nästan hela byggnadskostnaden på kommunen.
17012: Detta skulle betyda oerhörda svårigheter för Båda förslagen är förkastliga och borde inte
17013: biblioteken både då det gäller driftskostnader omfattas av riksdagen.
17014: och byggnadskostnader.
17015: 1 regeringens förslag ingår nedskärningar både Utgående från ovanstående föreslår underteck-
17016: då det gäller driftskostnaderna och byggnadskost- nade,
17017: naderna. Av driftskostnaderna ämnar regeringen
17018: förutom den ändrade statsandelsprocenten låta att Riksdagen i statsförslaget /ör år
17019: bli att betala 25 miljoner i statsandelar 1985. 1985 på momentet 29.56.30 i tillägg
17020: Dessa skulle utbetalas 1986 och 1987. Dettaisin upptar 25 000 000 mark för bibliotekens
17021: tur leder tili ökade svårigheter för kommunerna. driftskostnader.
17022:
17023: Helsingfors den 27 september 1984
17024:
17025: Sten Söderström Ensio Laine Matti Kautto
17026: 1808 1984 vp.
17027:
17028: Raha-asia-aloite n:o 1673 Suomennos
17029:
17030:
17031:
17032:
17033: Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjastojen
17034: käyttökustannuksiin
17035:
17036:
17037: Eduskunnalle
17038:
17039: Hallituksen aikomuksena on antaa uudet mää- vaikeuksia. Rakennuskustannusten kohdalla hal-
17040: räykset. siitä, miten valtionosuudet mm. kirjas- litus aikoo ottaa käyttöön ns. ''pitkän momen-
17041: toille tullaan vahvistamaan. Valtionosuuden pro- tin'', jota jo sovelletaan peruskoulu ja rakennetta-
17042: senttimäärä uhkaa pienetä kymmenillä prosen- essa. Tämä ratkaisu siirtää käytännössä melkein
17043: teilla, jos nyt suunniteltu lainsäädäntö pannaan koko rakennuskustannukset kunnalle.
17044: täytäntöön. Tämä merkitsisi suunnattomia vai- Molemmat ehdotukset ovat tuomittavia eikä
17045: keuksia kirjastoille sekä niiden käyttö- että raken- eduskunnan tulisi niitä hyväksyä.
17046: nuskustannusten kannalta.
17047: Hallituksen esitykseen sisältyy sekä käyttö- että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17048: rakennuskustannuksiin kohdistuvia leikkauksia. nioittaen,
17049: Käyttökustannusten osalta hallitus aikoo, muu-
17050: tettuaan valtionosuuden prosenttimäärää, myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17051: jättää maksamatta vuoden 1985 valtionosuuksia 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17052: 25 miljoonaa markkaa. Nämä maksettaisiin vuo- 29.56.30 lisäyksenä· 25 000 000 markkaa
17053: sina 1986 ja 1987. Tämä vuorostaan lisää kuntien kirjastojen käyttökustannuksia varten.
17054:
17055: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
17056:
17057: Sten Söderström Ensio Laine Matti Kautto
17058: 1984 rd. 1809
17059:
17060: Finansmotion nr 1674
17061:
17062:
17063:
17064:
17065: Söderström m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för bibliotekens
17066: byggnadskostnader
17067:
17068:
17069: Tili Riksdagen
17070:
17071: Regeringen har för avsikt att införa nya be- 1 byggnadskostnaderna igen ämnar regeringen ta
17072: stämmelser över hur statsandelarna bl.a. för bib- i bruk det s.k. "långa momentet" vilket redan
17073: lioteken i framtiden skall fastställas. Statsandels- tillämpas i samband med byggandet av grund-
17074: procenten hotar sjunka med tiotals procent såvi- skolor. Denna lösning överflyttar i praktiken
17075: da den nu planerade lagstiftningen genomförs. nästan hela byggnadskostnaden på kommunen.
17076: Detta skulle betyda oerhörda svårigheter för Båda förslagen är förkastliga och borde inte
17077: biblioteken både då det gäller driftskostnader omfattas av riksdagen.
17078: och byggnadskostnader.
17079: 1 regeringens förslag ingår nedskärningar både Utgående från ovanstående föreslår underteck-
17080: då det gäller driftskostnaderna och byggnadskost- nade,
17081: naderna. Av driftskostnaderna ämnar regeringen
17082: förutom den ändrade statsandelsprocenten låta att Riksdagen i statsförslaget för år
17083: bli att be~ala 25 miljoner i statsandelar 1985. 1985 på momentet 29.56.31 upptar ett
17084: Dessa skulle utbetalas 1986 och 1987. Dettaisin tilläggsanslag på 10 000 000 mark för
17085: tur leder tili ökade svårigheter för kommunerna. bibliotekens byggnadskostnader.
17086:
17087: Helsingfors den 27 september 1984
17088:
17089: Sten Söderström Matti Kautto Ensio Laine
17090: 1810 1984 vp.
17091:
17092: Raha-asia-aloite n:o 1674 Suomennos
17093:
17094:
17095:
17096:
17097: Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjastojen
17098: rakentamiskustannuksiin
17099:
17100:
17101: Eduskunnalle
17102:
17103: Hallituksen aikomuksena on antaa uudet mää- vaikeuksia. Rakennuskustannusten kohdalla hal-
17104: räykset siitä, miten valtionosuudet mm. kirjas- litus aikoo ottaa käyttöön ns. "pitkän momen-
17105: toille tullaan vahvistamaan. Valtionosuuden pro- tin' ', jota jo sovelletaan peruskoulu ja rakennetta-
17106: senttimäärä uhkaa pienetä kymmenillä prosen- essa. Tämä ratkaisu siirtää käytännössä melkein
17107: teilla, jos nyt suunnniteltu lainsäädäntö pannaan koko rakennuskustannukset kunnille.
17108: täytäntöön. Tämä merkitsisi suunnattomia vai- Molemmat ehdotukset ovat tuomittavia eikä
17109: keuksia kirjastoille sekä niiden käyttö- että raken- eduskunnan tulisi niitä hyväksyä.
17110: nuskustannusten kannalta.
17111: Hallituksen esitykseen sisältyy sekä käyttö- että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17112: rakennuskustannuksiin kohdistuvia leikkauksia. nioittaen,
17113: Käyttökustannusten osalta hallitus aikoo, muu-
17114: tettuaan valtionosuuden prosenttimäärää, myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17115: jättää maksamatta vuoden 1985 valtionosuuksia 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17116: 25 miljoonaa markkaa. Nämä maksettaisiin vuo- 29.56.31 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
17117: sina 1986 ja 1987. Tämä vuorostaan lisää kuntien kir.iasto.ien rakennuskustannuksia varten.
17118:
17119: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
17120:
17121: Sten Söderström Matti Kautto Ensio Laine
17122: 1984 vp. 1811
17123:
17124: Raha-asia-aloite n:o 1675
17125:
17126:
17127:
17128:
17129: Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten
17130: ammattikoulujen käyttökustannuksiin
17131:
17132:
17133: Eduskunnalle
17134:
17135: SKDL:n eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17136: lähtee pyrkimyksestä muuttaa työllisyyslakia niin, taen,
17137: että kaikille alle 25-vuotiaille nuorille tulisi järjes-
17138: tää työtä tai koulutusta vähintään vuodeksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17139: Tämä edellyttää kunnallisten ammattikoulujen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17140: koulutuspaikkojen lisäämistä sekä eräiden kun- 29.71.30 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
17141: nallisten ammattikoulujen laajentamista ja perus- kunnallisten ammattikoulujen käyttökus-
17142: korjausta. tannusten valtionosuutena.
17143:
17144: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17145:
17146: Sten Söderström Ensio Laine
17147: Matti Kautto Esko-Juhani Tennilä
17148: 1812 1984 vp.
17149:
17150: Raha-asia-aloite n:o 1676
17151:
17152:
17153:
17154:
17155: Söderström ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten
17156: ammattikoulujen perustamiskustannuksiin
17157:
17158:
17159: Eduskunnalle
17160:
17161: SKDL:n eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17162: lähtee pyrkimyksestä muuttaa työllisyyslakia niin, taen,
17163: että kaikille alle 25-vuotiaille nuorille tulisi järjes-
17164: tää työtä tai koulutusta vähintään vuodeksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17165: Tämä edellyttää kunnallisten ammattikoulujen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17166: koulutuspaikkojen lisäämistä sekä eräiden kun- 29. 71.33 lisiiyksenå· 50 000 000 markkaa
17167: nallisten ammattikoulujen laajentamista ja perus- kunnallisten ammattikoulujen perustamis-
17168: korjausta. kustannusten valtionosuutena.
17169:
17170: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17171:
17172: Sten Söderström Ensio Laine
17173: Matti Kautto Esko-Juhani Tennilä
17174: 1984 vp. 1813
17175:
17176: Raha-asia-aloite n:o 1677
17177:
17178:
17179:
17180:
17181: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan kaupunginteat-
17182: terin peruskorjausta varten
17183:
17184:
17185: Eduskunnalle
17186:
17187: Vaasan kaupungissa toimii kaksi ammattiteat- Tällä hetkellä peruskorjauksen arvioiduiksi
17188: teria, joille molemmille on myönnetty alueteatte- kustannuksiksi on määritelty 50 miljoonaa mark-
17189: rioikeudet ja tehtävät. Ruotsinkielinen Vasa- kaa. Tähän kuuluisi valtion osuus, jonka varaami-
17190: teater toimii suhteellisen tyydyttävissä tiloissa, seksi valtion tulisi menoarviovuodelle 1985 osoit-
17191: mutta suomenkielinen Vaasan kaupunginteatteri taa rahaa.
17192: on jo pitkään odottanut peruskorjausmäärärahoja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17193: niin valtiolta kuin kunnaltakin. taen,
17194: Suomenkielisen teatterin tilat ovat tällä hetkel-
17195: lä erittäin epäasianmukaiset, sosiaalitilat ja näyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17196: telijöiden tilat ovat huonot ja peruskorjauksen tar- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17197: peessa. Lisäksi pieni näyttämötila puuttuu koko- 29.90.52 5 000000 markkaa Vaasan kau-
17198: naan. Avustavan henkilökunnan niin sosiaaliset kuin punginteatterin rakennuksen peruskor-
17199: työskentelytilat ovat äärettömän puutteelliset. jausta varten.
17200:
17201: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
17202:
17203: Sten Söderström Håkan Nordman Juho Koivisto
17204:
17205:
17206:
17207:
17208: 228 4284003504
17209: 1814 1984 vp.
17210:
17211: Raha-asia-aloite n:o 1678
17212:
17213:
17214:
17215:
17216: Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta harrastaja-
17217: teattereiden toiminnan tukemiseksi ja näyttämötaiteelliseen
17218: harrastustoimintaan
17219:
17220:
17221:
17222: Eduskunnalle
17223:
17224: Suomi on kansainvälisesti erittäin tunnettu kor- On jouduttu tilanteeseen, jossa kaikki liitot ovat
17225: keatasoisesta ja vilkkaasta teatteriharrastuksesta. toimineet resurssiensa ylärajoilla, mieluummin ne
17226: Harrastajateatteritoimintaa harjoittavat liitot ovat ylittäen kuin alittaen.
17227: omalta osaltaan tukeneet näyttämöitä arvokkaalla Mikäli hallituksen ehdotus toteutuu, merkitsee
17228: tavalla niiden pyrkiessä vakiinnuttamaan toimin- se käytännössä ylitsepääsemättömiä vaikeuksia:
17229: taansa, kohentamaan taiteellista tasoaan ja laajen- kaikkien liittojen taloudelle, henkilöstön supista-
17230: tamaan asteikkoaan pystyäkseen yhä vaativam- mista ja liittojen tarjoamien palvelujen olennaista
17231: piin tehtäviin. Harrastajateatterien Yhteistoimi- heikentymistä, mistä puolestaan on seurauksena
17232: kunta on suomalaisten harrastajateatterijärjestö- maamme harrastajateatteritoiminnan huomattava
17233: jen yhteistyöelin pohjoismaisissa ja kansainvälisis- taantuminen. Kuitenkin olemme tilanteessa, jol-
17234: sä kysymyksissä. loin nyt hyvin virinnyt ja tasollisesti kohentunut
17235: Hallitus on esittänyt vuoden 1985 tulo- ja me- harrastajateatteri tarvitsee huomattavasti entistä
17236: noarvioon näyttämötaiteelliseen harrastustoimin- enemmän taloudellista tukea edetäkseen ja kye-
17237: taan 2 500 000 mk ja harrastajateattereille 700 000 täkseen saavuttamaan yhä useampia harrastajia
17238: mk. teknistyneen tiedonvälityksen ja viihteen vastapai-
17239: Suomalaiset harrastajateatteritoimintaa harjoit- nona.
17240: tavat liitot Centralförbundet för Svenska Teater- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17241: amatörer i Finland r.f., Finlands Svenska Ung- nioittaen,
17242: domsförbund r .f., Suomen Harrastajateatteriliitto
17243: r.y. ja Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. ovat vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17244: si vuoden jälkeen joutuneet tilanteeseen, jossa 1985 tulo- ja menoaroioon momentzfle
17245: pitkäjännitteinen suunnittelu on ollut käytännöl- 29.90.52 lisäyksenä 800 000. markkaa har-
17246: lisesti katsoen mahdotonta määrärahapolitiikan rastajateattereiden toiminnan tukemiseen
17247: epävarmuuden vuoksi. Samanaikaisesti kaikkien ja näyttämötaiteelliseen ha"astustoimin-
17248: liittojen jäsenkentässä toiminnan laajuus ja taso taan.
17249: ovat kohonneet liittojen ponnistelujen ansiosta.
17250:
17251: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
17252:
17253: Sten Söderström Ensio Laine
17254: Matti Kautto Esko-Juhani Tennilä
17255: 1984 vp. 1815
17256:
17257: Raha-asia-aloite n:o 1679
17258:
17259:
17260:
17261:
17262: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden tuotannol-
17263: lisen yhteistoiminnan käynnistysavustuksiin
17264:
17265:
17266: Eduskunnalle
17267:
17268: Maatilalaissa on omaksuttu periaate, että maa- dollistetaan myös maataloudessa siinyminen viisi-
17269: tilojen välisen tuotannollisen yhteistoiminnan päiväiseen työviikkoon, 8 tunnin työpäivään ja
17270: edistämiseksi voidaan myöntää halpakorkoisia vuosilomiin.
17271: luottoja samoin edellytyksin kuin yksityisille vilje- Laajempimittainen tilojen välinen tuotannolli-
17272: lijöille. Tämän säännöksen täytäntöönpanoa vii- nen yhteistoiminta ei kuitenkaan käynnisty ilman
17273: vyteltiin. Kun vihdoin asetus annettiin, jätettiin erityistoimia. Syynä on alkupääomien puute. Täs-
17274: yhteiskoneet halpakorkoisen lainoituksen ulko- tä syystä maatilojen välisen tuotannollisen yhteis-
17275: puolelle. työn edistämiseksi on otettava käyttöön käynnis-
17276: Tilojen välisestä tuotannollisesta yhteistoimin- tysavustukset. Samalla tulee laajentaa halpakor-
17277: nasta ovat entistä enemmän kiinnostuneet itse vil- koisen valtion luoton saaminen myös yhteiskonei-
17278: jelijät. On nähty, että tuotantokustannuksia voi- ta koskevaksi.
17279: daan tuntuvasti alentaa tuotannollisen yhteistoi- Tuotannollisen yhteistoiminnan käynnistys-
17280: minnan avulla. Varsinkin pienviljelmien on suo- avustusmääräraha voisi olla aluksi 35 miljoonaa
17281: rastaan mahdotonta hankkia kaikkia maatalous- markkaa. Vastaava summa voitaisiin vähentää
17282: koneita. Eikä se ole edes järkevää, sillä eräiden ko- esim. kesannointipalkkiojärjestelmästä.
17283: neiden käyttöaika on vain muutama päivä vuodes- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
17284: sa. Näin on mm. leikkuupuimureiden, perunan- nioittaen,
17285: nosto-, kylvö- ja maanmuokkauskoneiden suh-
17286: teen. Tilojen välisen yhteistoiminnan avulla voi- että Eduskunta ottais.i valtion vuoden
17287: daan konekustannuksia alentaa tuntuvasti. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 30.33
17288: Maassamme on myönteisiä kokemuksia yhtei- uudelle momentille 35 000 000 markkaa
17289: sistä navetoista, kuivaamoista, kotitarvemyllyistä maatalouden tuotannollisen yhteistoimin-
17290: jne. Tilojen välisen yhteistoiminnan avulla mah- nan käynnistysavustuksia varten.
17291:
17292: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17293:
17294: Sten Söderström Matti Kautto Esko-Juhani Tennilä
17295: 1816 1984 vp.
17296:
17297: Raha-asia-aloite n:o 1680
17298:
17299:
17300:
17301:
17302: Söderström ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kalan hinta-
17303: tukeen
17304:
17305:
17306: Eduskunnalle
17307:
17308: Silakan kalastajille myönnetyn hintatuen mää- taan rehusilakasta 69 penniä kilolta. Rysäkalastaja
17309: räraha on viime vuosien tulo- ja menoarvioissa ol- saa Pohjanmaalla pyyntikaudella normaalisti n.
17310: lut erittäin niukka. Rahat ovat tavallisesti loppu- 20 000 kg silakkaa. Pyyntikauden muuna aikana
17311: neet puolen vuoden kuluttua ja sitä paitsi hinta- kalastajien on pakko saada toimeentulonsa siian
17312: tuen maksaminen on pahasti viivästynyt. Esim. kalastuksesta. Jotta ammattikalastajien toimeen-
17313: vuoden 1982 hintatuen kalastajat saivat vasta syys- tulomahdollisuudet turvattaisiin, tulisi hintatuki
17314: kuussa 1983. kaksinkertaistaa ja maksaa suoraan kalastajille vii-
17315: Nykyinen hintatukijärjestelmä on tarkoitettu vytyksettä heidän toimittamistaan silakoista.
17316: vähävaraisimmille kalastajille. Tästä huolimatta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17317: suurin osa rahoista on mennyt jalostusteollisuu- taen,
17318: delle kalastajien jäädessä ilman. Ruotsinkielisellä
17319: Pohjanmaalla tilanne on erityisen hankala, koska että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17320: täällä ei ole mitään kalanjalostusteollisuutta ja ka- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17321: lastajien on tästä syystä pakko myydä lähes koko 30.37.42 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
17322: saaliinsa turkistarhaajille. Vuonna 1983 makse- kalan hintatukea varten.
17323:
17324: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17325:
17326: Sten Söderström llåkan Nordman
17327: Ensio Laine Matti Kautto
17328: Esko-Juhani Tennilä
17329: 1984 vp. 1817
17330:
17331: Raha-asia-aloite n:o 1681
17332:
17333:
17334:
17335:
17336: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Vaasan ja Kokkolan tiepii-
17337: rien teiden peruskorjaus- ja kunnostustöitä varten
17338:
17339:
17340: Eduskunnalle
17341:
17342: Kokkolan ja Vaasan tiepiirien peruskorjaus- ja pistumaan niin heikoksi, ettei peruskorjaus enää
17343: kunnossapitomäärärahat ovat viimeisten viiden onnistu.
17344: vuoden aikana nopeasti laskeneet. Tämä on johta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17345: nut teiden kunnon heikkenemiseen, peruskor- taen,
17346: jaustöiden siirtymiseen ja monissa hankkeissa vain
17347: pienten pintakorjausten tekemiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17348: Jotta teiden kunto ei nykyisestään enää heikke- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17349: nisi, tulisi tiemäärärahoja tuntuvasti lisätä. Tämä 31.24.14 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
17350: on myös koko kansantalouden kannalta edullisin Vaasan ja Kokkolan tiepiirien teiden kun-
17351: ratkaisu, koska muutoin teiden kunto pääsee ra- nossapitoon ja peruskorjaukseen.
17352:
17353: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17354:
17355: Sten Söderström
17356: 1818 1984 vp.
17357:
17358: Raha-asia-aloite n:o 1682
17359:
17360:
17361:
17362:
17363: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Alskatin ja Raippaluodon vä-
17364: lisen kiinteän tieyhteyden suunnitteluun
17365:
17366:
17367: Eduskunnalle
17368:
17369: Raippaluodon saariston asukkaat ovat aina ol- tu, lienee paikallaan ensin varata määräraha kiin-
17370: leet eristettyinä mantereesta, koska kiinteää tieyh- teän tieyhteyden suunnitteluun ja siihen, mikä
17371: teyttä ei ole. Kiinteä tieyhteys voisi antaa saaristo- vaikutus sillä mahdollisesti saattaisi olla veden laa-
17372: laisille työmahdollisuuksia heidän kotiseudullaan, tuun ja kalastukseen, ja sen jälkeen myöntää mää-
17373: parempia palveluja jne. Kun mantereen ja Raip- räraha sopivan sillan rakentamista varten.
17374: paluodon väliset liikenneyhteydet jo kauan on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17375: hoidettu lauttaliikenteellä, vaatimukset kiinteän taen,
17376: yhteyden saamiseksi ovat tulleet yhä ajankohtai-
17377: semmiksi ja tie- ja vesirakennuspiirin edustajat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17378: ovat myös tutustuneet tilanteeseen. Sitä paitsi tu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17379: levat lauttaliikenteen huolto- ja ylläpitokustan- 31.24. 77 lisäyksenä 300 000 markkaa Al-
17380: nukset ajan oloon kalliimmiksi kuin sillan raken- skatin ja Raippaluodon välisen kiinteän
17381: taminen. tieyhteyden selvitys- ja suunnittelutyötä
17382: Koska suunnittelu toistaiseksi on vasta aloitet- varten.
17383:
17384: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17385:
17386: Sten Söderström
17387: 1984 vp. 1819
17388:
17389: Raha-asia-aloite n:o 1683
17390:
17391:
17392:
17393:
17394: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan peruskor-
17395: jausta varten
17396:
17397:
17398: Eduskunnalle
17399:
17400: Etelä-Pohjanmaan rautatieyhteyksien eräänä teyksien kehittämiseksi radan peruskorjaus olisi
17401: tärkeänä osana on Suupohjan (Seinäjoen-Kaskis- erityisen tärkeää. Peruskorjauksen, johon kuuluisi
17402: ten) rataosuus. Tämä rata, joka nykyisin palvelee kiskotuksen muutos 30 kg:sta 40 kg: aan, penkko-
17403: tavarakuljetuksia, on viimeisten kymmenen vuo- jen vahvistus ja ratapöllien uusiminen, on arvioitu
17404: den aikana mennyt huonoon kuntoon. Peruspa- maksavan noin 100 miljoonaa markkaa. Kiskotuk-
17405: rannusmäärärahoja on myönnetty niukasti jos ol- sen uusiminen loisi mahdollisuuden myös uudes-
17406: lenkaan ja edessä on lähivuosina joko kokonaan taan aloittaa rataosuudella henkilöliikenne.
17407: radan sulkeminen tai perusteellinen peruskorjaus. Edellä olevan perusteella ehdotan,
17408: Tärkeät teollisuuskeskukset kuten Kurikka, Kau-
17409: hajoki, Teuva ja Kaskinen tarvitsevat kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17410: halpaa ja varmaa kuljetusväylää, rautatietä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17411: Rautatien kuljetusmäärät ovat viime vuosina 31.90.78 lisäyksenä 20000000 markkaa
17412: liikkuneet n. 350 000 tonnin nurkilla. Edelleen Seinäjoen-Kaskisten eli Suupohjan rau-
17413: radanvarressa asuu n. 100 000 ihmistä, joiden yh- tatien peruskorjausta varten.
17414:
17415: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17416:
17417: Sten Söderström
17418: 1820 1984 vp.
17419:
17420: Raha-asia-aloite n:o 1684
17421:
17422:
17423:
17424:
17425: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta turkisalan teollistami-
17426: seen
17427:
17428:
17429: Eduskunnalle
17430:
17431: Maassamme to1m11 erittäin mittava turkistuo- toimii ulkomailla ennen kaikkea siksi, että koti-
17432: tanto. Sen ongelmana on kuitenkin alhainen ja- maasta puuttuu ammattitaitoinen henkilökunta
17433: lostusaste. Maamme turkisnahkavienti on mitta- ja sen lisäksi suuria taloudellisia sijoituksia ei tur-
17434: vaa ja sen tuotot ovat vuosina 1978-79 olleet kistoimintaan toistaiseksi ole Suomessa sijoitettu.
17435: noin 900 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi val- Mikäli kaikki Suomessa tuotetut turkiseläinten
17436: miiden turkisten vienti on ollut noin 50 miljoonaa nahat jalostettaisiin valmiiksi turkeiksi, voitaisiin
17437: markkaa. suoraan työllistää turkisten muokkauksessa, levit-
17438: Kaiken kaikkiaan maassamme on noin 4 000 tämisessä (bodie-valmistus) sekä turkisten valmis-
17439: turkistarhaa, jotka pääasiallisesti ovat perhetarho- telussa ja viimeistelyssä kaiken kaikkiaan noin
17440: ja ja joita hoitavat yksittäiset perheet. Täten tur- 6 500 ihmistä (turkistutkimus, M-konsultointi).
17441: kistarhaus on ensisijaisesti pienyritystoimintaa ja Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että turkisten
17442: erittäin työvoimavaltaista. Turkistarhaustoiminta käsittely ja viimeistelytyö on hyvin työvoimaval-
17443: on koonnut ympärilleen myös laajan alihankinta- taista ja monivaiheista. Suomen tuotantoraken-
17444: teollisuuden, josta eläinhäkkien ja rehutraktorien teen muuttamiseksi olisikin toivottavaa, että val-
17445: tuotannon voi mainita esimerkkinä. Lisäksi voi- tio ryhtyisi toimenpiteisiin raakaturkisten edel-
17446: daan todeta, että kalastuksenkin kannalta turkis- leen jalostamiseksi. Tämä olisi omiaan monipuo-
17447: tarhaus on erittäin tärkeätä. Kaikki rehukalahan ni- listamaan maamme tuotantorakennetta ja myös-
17448: mittäin on tänä päivänä turkistarhauksen käytössä. kin voimakkaasti työllistämään. Turkisteollisuu-
17449: Maamme asema turkisten tuotannossa on todel- dessa avautuvat todella mittavat mahdollisuudet.
17450: la merkittävä, mutta toisaalta turkisten jalostuk- Turkistarhaajat eivät pienyrittäjinä pysty sijoit-
17451: sessa maamme on jälkeen jäänyt kehitysmaa. Eräi- tamaan suuria pääomia jalostustoimintaan. Siksi
17452: den selvitysten mukaan, joissa myöskin kauppa- ja valtion tulisi perustaa turkisjalostusyhtiö.
17453: teollisuusministeriö on ollut mukana, todettiin, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17454: että maamme tuottaa noin 20 % minkinnahoista
17455: ja jopa 50 % siniketunnahoista koko maailmassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17456: Nämä turkikset myydään kansainvälisillä huuto- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
17457: kaupoilla ja menevät ostajamaihin jalostettaviksi, uudelle momentille 5 000 000 markkaa
17458: ja täten koko jalostusvaihe siirtyy ulkomaille mer- valtionyhtiön perustamiseksi turkisjalos-
17459: kittävänä työllistävänä seikkana. Turkisjalostus tusta varten.
17460:
17461: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17462:
17463: Sten Söderström Ensio Laine
17464: 1984 vp. 1821
17465:
17466: Raha-asia-aloite n:o 1685
17467:
17468:
17469:
17470:
17471: Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjan-
17472: maan keskussairaalan perustaruiskustannuksia varten
17473:
17474:
17475: Eduskunnalle
17476:
17477: Etelä-Pohjanmaan keskussairaala on viimetsta markkaa, joiden kattamiseksi keskussairaala on
17478: rakennettuja keskussairaaloitamme. Vuosina joutunut ottamaan pankkilainaa.
17479: 1973-83 on miltei koko sairaala uusittu ja tästä Valtion tulisi pikaisesti korjata tämä Etelä-
17480: koituneet valtionosuudet ovat nousseet lähes 292 Pohjanmaan keskussairaalan kestämättömäksi
17481: miljoonaan markkaan. Näistä lakisääteisistä val- muodostunut tilanne, esimerkiksi varaamaHa vuo-
17482: tionosuuksista valtio on jättänyt maksamatta n. 29 den 1985 tulo- ja menoarvioon 15 miljoonaa
17483: miljoonaa markkaa, joiden kattamiseksi kuntain- markkaa sekä vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon
17484: liitto on joutunut ottamaan pankkilainaa. 14 miljoonaa markkaa.
17485: Edelleen vuoden 1984 valtionosuuksien ennak- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17486: kojen siirto on Etelä-Pohjanmaan keskussairaalas-
17487: sa aiheuttanut n. 7-8 miljoonan markan vajeen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17488: Tämän johdosta keskussairaalan korkomenot ovat 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17489: 3-4 miljoonaa markkaa vuodessa. Epäselvää on, 33. 76.31 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
17490: tuleeko valtio hyväksymään mainitut korkomenot Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan perus-
17491: valtionosuuteen oikeuttaviksi. tamiskustannusten maksamiseksi.
17492: Tällä hetkellä on siis Etelä-Pohjanmaan keskus-
17493: sairaalalla valtiolta saatavia 36-3 7 miljoonaa
17494:
17495: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17496:
17497: Sten Söderström Ensio Laine Juho Koivisto
17498:
17499:
17500:
17501:
17502: 229 4284003504
17503: 1822 1984 vp.
17504:
17505: Raha-asia-aloite n:o 1686
17506:
17507:
17508:
17509:
17510: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Mesikodin sotainvalidien sai-
17511: raskodin perustamista varten
17512:
17513:
17514: Eduskunnalle
17515:
17516: Ähtärin kunnassa on laadittu suunnitelma tus n. 15 miljoonaa markkaa voitaisiin turvata vv.
17517: 76-paikkaisen sairaskodin rakentamiseksi sotain- 1985-89.
17518: validien kuntoutusta ja laitoshoitoa varten. Suun- Ähtäri on lisäksi voimakasta työttömyysaluetta,
17519: nitelma on pyritty tekemään ns. Kajaksen työryh- mikä sekin puhuu sairaskodin rakentamisen puo-
17520: män suunnitelman mukaiseksi. Työryhmä mm. lesta.
17521: esittää, että nykyisten n. 300 sotainvalidien kun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17522: toutuspaikkojen sijasta maassamme tarvittaisiin taen,
17523: lähivuosina n. 1 000 paikkaa. Työryhmä on edel-
17524: leen esittänyt, että vuosittain paikkoja rakennet- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17525: taisiin n. 150 paikkaa. Nykyisistä 7 hoitolaitokses- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17526: ta mikään ei sijaitse Vaasan läänissä. 33.95.50 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
17527: Ähtärin kunnassa on valmius rakennuttaa ao. Mesikodin sotainvalzdien sairaskodin ra-
17528: laitos, mikäli Raha-automaattiyhdistyksen rahoi- kentamiseksi Ähtäriin.
17529:
17530: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17531:
17532: Sten Söderström
17533: 1~84 vp. 1823
17534:
17535: Raha-asia-aloite n:o 1687
17536:
17537:
17538:
17539:
17540: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristösaasteiden ja
17541: -vaikutusten tutkimiseen ja normien kehittämiseen ympäristön-
17542: suojelua vanen
17543:
17544: Eduskunnalle
17545:
17546: Ympäristönsuojeluun suunnatut tutkimusmää- Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityk-
17547: rärahat ovat vuosikausia olleet maassamme erit- sessä ei ole huomioitu ympäristön pilaantumiseen
17548: täin vähäiset. Etenkin tutkimustyö eri ympäristö- liittyviä vaaratekijöitä.
17549: normien aikaansaamiseksi on ollut mitätöntä, Metsäojituksen aiheuttamia haittoja kasvilli-
17550: miltei olematonta. suudelle ja pohjavesimuutoksia ei ole tutkittu. Li-
17551: Esim. puunjalostusteollisuuden aiheuttamat säksi seuranta vesistöjärjestelytöiden osalta on mil-
17552: vahingot vesistöillemme ovat jääneet perusteelli- tei olematonta. Ilmansuojeluun ja käyttöveden
17553: sesti tutkimatta, ja edelleen puunjalostusteolli- tutkimukseen suunnatut varat ovat täysin riittä-
17554: suus saa miltei vapaasti tyhjentää jätevetensä mättömät. Eräiden tutkijoiden mukaan ilmantut-
17555: luonnonkauniita alueita tuhoten. Pietarsaaressa kimusta tarvittaisiin tarkemmin yli 40:ssä maam-
17556: esim. Oy Wilh. Schauman Ab on jo 1930-luvulta me kaupungissa.
17557: saakka poikkeusluvalla pilannut Larsmon luon- Turpeen teollisen käytön aiheuttamat haitat
17558: nonkauniin saariston. ovat myös melko laajasti tutkimatta.
17559: Maassamme tarvitaan tutkimustyötä saasteiden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17560: aiheuttamien epäkohtien selvittämiseksi sekä nor-
17561: mien aikaansaamiseksi ennen kaikkea teollisuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17562: delle, joka tänä päivänä pilaa ympäristömme niin 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17563: ilman kuin vedet. 35.10.25 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
17564: Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon va- ympäristösaasteiden ja -vaikutusten tutki-
17565: ratut määrärahat eivät riitä alkuunkaan kattamaan miseen ja normien kehittämiseen ympäris-
17566: tarkemman tutkimuksen alullepanoa. tönsuojelua varten.
17567:
17568: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17569:
17570: Sten Söderström Ensio Laine
17571: Matti Kautto Esko-Juhani Tennilä
17572: 1824 1984 rd.
17573:
17574: Finansmotion nr 1688
17575:
17576:
17577:
17578:
17579: Söderström m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för anskaffning av
17580: oljebekämpningsutrustning tili Kvarken-området
17581:
17582:
17583: Tili Riksdagen
17584:
17585: Fraktfartyget Eiras grundstötning i Kvarken vi- annan oljebekämpningsutrustning behövs i Kvar-
17586: sade med all tydlighet hur bristfällig vår oljebe- ken.
17587: kämpningsutrustning i Kvarken-området är. Eris- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
17588: ten på bommar och speciellt oljebekämpningsfar- samt,
17589: tyg kunde då konstateras.
17590: Regeringen föreslår för anskaffning av oljebe- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1985
17591: kämpningsutrustning endast 1 000 000 mark. på momentet 35.26. 70 i tzllägg upptar
17592: Med denna summa kan inte ens den utrustning 20 000 000 mark för anskaffning av ol-
17593: som förstördes av Eira-katastrofen ersättas. jebekämpningsutrustning och båtar tzll
17594: För Kvarken-området borde ett större och några Kvarken-området.
17595: mindre oljebekämpningsfartyg anskaffas. Också
17596:
17597: Helsingfors den 28 september 1984
17598:
17599: Sten Söderström Ensio Laine
17600: 1984 vp. 1825
17601:
17602: Raha-asia-aloite n:o 1688 Suomennos
17603:
17604:
17605:
17606:
17607: Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta öljyntorjun-
17608: takaluston hankintaan Merenkurkun aluetta varten
17609:
17610:
17611: Eduskunnalle
17612:
17613: Rahtilaiva Eiran karilleajo Merenkurkussa osoit- rempi ja pari pienempää öljyntorjunta-alusta. Li-
17614: ti kaikessa alastomuudessaan, miten puutteelli- säksi tulisi muuta öljyntorjuntakalustoa lisätä.
17615: nen öljyntorjuntakalustomme Merenkurkussa on. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17616: Puutetta oli torjuntapuomeista ja erityisesti taen,
17617: öljyntorjunta-aluksista. Hallitus esittää öljyntor-
17618: juntakaluston hankintaa varten 1 000 000 mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17619: kaa. Tällä summalla ei voida edes niitä kalustome- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17620: netyksiä korvata, joita Eira-katastrofin yhteydessä 35.26. 70 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
17621: tuhoutui. öljyntorjuntakaluston ja -alusten hankin-
17622: Merenkurkun alueelle tulisi hankkia yksi suu- taa varten Merenkurkun alueelle.
17623:
17624: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17625:
17626: Sten Söderström Ensio Laine
17627: 1826 1984 vp.
17628:
17629: Raha-asia-aloite n:o 1689
17630:
17631:
17632:
17633:
17634: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta panssariprikaatin koulutus-
17635: henkilöstön lisäämiseksi
17636:
17637:
17638: Eduskunnalle
17639:
17640: Puolustusvoimien henkilökunta joutuu varsin lä erilaiset komennukset, kurssit, päivystys ym. si-
17641: paljon tekemään ylitöitä, mikä pääasiallisesti ai- tovat aina osan henkilökuntaa muualle.
17642: heutuu siitä, että henkilöstöä on vähän yhä kasva- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17643: viin tehtäviin verrattuna. Erityisesti panssaripri- taen,
17644: kaatin yksiköissä on ylitöitä jouduttu teettämään
17645: runsaasti. Näin tilanne oli varsinkin 1980-luvun että" Eduskunta ottazsi valtion vuoden
17646: alussa. Nyttemmin ylitöitä on onnistuttu siltä ta- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17647: solta tosin vähentämään, mutta ylitöiden osuus 27.12. 01 1 000 000 markkaa kahdeksan
17648: on jatkuvasti hyvin korkea. Vaikka henkilökuntaa uuden toimiupseerin toimen perustami-
17649: olisikin lähes kirjavahvuus, eivät kaikki kuiten- seksi panssariprikaatzin.
17650: kaan ole jatkuvasti käytettävissä koulutukseen, sil-
17651:
17652: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
17653:
17654: Hannu Tenhiälä
17655: 1984 vp. 1827
17656:
17657: Raha-asia-aloite n:o 1690
17658:
17659:
17660:
17661:
17662: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta panssarivaunukoulutuksessa
17663: tarvittavien simulaattorien hankintaa varten
17664:
17665:
17666:
17667: Eduskunnalle
17668:
17669: Maavoimiemme puolustuskyvyn kehittämisessä mahdolliselta. Lisäksi se sitoo runsaasti kouluttajia
17670: yhdeksi painopistealueeksi on asetettu panssari- ja vaatii paljon aikaa. Koulutusta olisikin kehitet-
17671: torjunnan parantaminen ja joukkojen käsiaseis- tävä siten, että vaunukoulutuksessa käytettäisiin
17672: tuksen uudenaikaistaminen. Painopistealueiden hyväksi simulaattoreita, joiden hankintahinta täl-
17673: näin painottuessa ovat varsinaisen panssarivaunu- lä hetkellä on noin 1 Mmk/ kpl.
17674: koulutuksen eräät epäkohdat jääneet vähemmälle Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17675: huomiolle. Toisaalta kuitenkin hyvin tiedetään, taen,
17676: että panssarivaunun torjunnassa tärkeän osan
17677: muodostaa panssarivaunujen oma torjunta. Tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17678: män vuoksi panssarivaunukoulutukseen olisi kiin- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
17679: nitettävä entistä enemmän huomiota. Nykyinen 27.25.16 2 000 000 markkaa kahden
17680: koulutustapa, jossa vaunumiehistöä koulutetaan panssarivaunukoulutuksessa käytettävän
17681: ahtaan panssarivaunun sisällä pienissä ryhmissä simulaattorin hankkimista varten.
17682: 2-3 varusmiestä kerrallaan, ei tunnu parhaalta
17683:
17684: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
17685:
17686: Hannu Tenhiälä
17687: 1828 1984 vp.
17688:
17689: Raha-asia-aloite n:o 1691
17690:
17691:
17692:
17693:
17694: Tenhiälä: Korotetun määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan va-
17695: ruskunnan uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen
17696:
17697:
17698: Eduskunnalle
17699:
17700: Hämeenlinnan ja Parolan joukko-osastot sijait- toimii heikoissa tiloissa, JOissa mm. työsuojelun
17701: sevat neljässä paikassa, Poltinahon, Linnan, Suo- asettamia vaatimuksia ei voida täyttää. Joukko-
17702: men ja Parolan kasarmialueilla. Jokaisella kasar- osaston autotallit sijaitsevat n. 2 km:n päässä Pol-
17703: mialueella joudutaan erikseen ylläpitämään ruo- tinahon kasarmialueella ja ovat varsin heikkokun-
17704: kalaa, sotilaskotia, sairaalaa ja varus- ym. varasto- toisia entisiä hevostalleja.
17705: ja. Tästä on aiheutunut ylimääräisiä kiinteistö- ja Jääkäripatteriston alaisena toimii Linnan kasar-
17706: henkilöstökustannuksia. milla 30-paikkainen Hämeenlinnan varuskunta-
17707: Varuskunnan laajuuden sekä heikkokuntoisten sairaala, jota käyttävät patteriston lisäksi kaupun-
17708: rakennusten suuren määrän vuoksi eivät myönne- kiin sijoitetut joukot ja esikuntien ja laitoksien
17709: tyt määrärahat ole riittäneet kiinteistöjen kaikkiin henkilöstö. Sairaala sijaitsee vanhassa puuraken-
17710: korjauksiin ja kunnossapitoon. Niinpä Linnan ka- nuksessa ja sen toimitilat ovat epäkäytännölliset ja
17711: sarmialueen rakennukset ovat ikänsä takia osittain puutteelliset.
17712: puutteellisia ja epäkäytännöllisiä. Varusmiesten Suomen ja Linnan kasarmialueiden rakennuk-
17713: majoitustilat ovat talvisaikaan niin kylmät ja ve- silla on merkittävä kulttuuri- ja rakennushistorial-
17714: roiset, että varusmiehet ovat joutuneet käyttä- linen arvo, mistä syystä ne tulee säilyttää ja kun-
17715: mään öisin omia makuupussejaan. Kasarmiraken- nostaa. Erityisen tärkeää on aloittaa Linnan kasar-
17716: nusten sosiaalitilat ovat ahtaat ja riittämättömät, mialueen korjaustyöt.
17717: samoin luokka- ja varastotilat. Jääkäripatteriston Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17718: hallinnassa oleviin kiinteistöihin ei ole suunnitel- taen,
17719: tu tai tehty suurempia korjauksia, kun tiedetään,
17720: että joukko-osasto ehkä vuosikymmenen puolessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17721: välissä siirtyy Parolannummelle. Patteriston esi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17722: kunnan tilat ovat epäkäytännölliset ja koko raken- 27.27. 74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa Hä-.
17723: nuksen osalta peruskorjauksen tarpeessa. Ruokala meenlinnan varuskunnan rakennustöihin.
17724:
17725: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
17726:
17727: Hannu Tenhiälä
17728: 1984 vp. 1829
17729:
17730: Raha-asia-aloite n:o 1692
17731:
17732:
17733:
17734:
17735: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta kirjastoauton hankkimiseksi
17736: Kalvoiaan
17737:
17738:
17739: Eduskunnalle
17740:
17741: Kalvolan kunnassa on toiminut pitkään kirjas- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17742: toauto, joka tällä hetkellä vanhana ja käyttökel- taen,
17743: vottomana ei pysty suorittamaan kirjastoauton
17744: tehtäviä ja on jouduttu poistamaan. Kalvola on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17745: haja-asutusaluetta, jossa hyvin paljon ihmisiä 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17746: asuu kuntakeskuksen Iittalan ulkopuolella, ja täs- 29.56.31 200 000 markkaa kirjastoauton
17747: tä syystä heille pitäisi tarjota samat palvelut kuin hankkimiseksi Kaivalan kuntaan.
17748: tähän asti on ollut kirjastoauton kautta.
17749:
17750: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
17751:
17752: Hannu Tenhiälä
17753:
17754:
17755:
17756:
17757: 230 4284003)04
17758: 1830 1984 vp.
17759:
17760: Raha-asia-aloite n:o 1693
17761:
17762:
17763:
17764:
17765: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Lepaan maatalouskoulun
17766: uudisrakennuksen rakentamiseen
17767:
17768:
17769: Eduskunnalle
17770:
17771: Lepaan puutarhaoppilaitoksen yhteydessä toi- yhteistilat, jotka totmtstvat samalla oppilaiden
17772: mii maatalousoppilaitos sekä koulutila. Yhä suu- kahvitiloina. Tällä hetkellä jo maatalouskoulun
17773: rempi kiinnostus maatalousopetusta kohtaan on oppilaista lähes 20 joutuu asumaan erillään puu-
17774: vaikuttanut siihen, että Lepaan maatalousoppilai- tarhaoppilaitoksen yhteydessä, jonne on matkaa
17775: tokselle ja koulutilalle on pyrkimässä yhä enem- enemmän kuin kilometri.
17776: män nuoria. Koulutilalle itselleen on asetettu yh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17777: teiskunnan taholta suuriakin velvoitteita. Ope- taen,
17778: tuksen suhteen on tilanne se, että Lepaan maata-
17779: lousoppilaitos ja koulutila eivät pysty tällä hetkel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17780: lä riittävästi ottamaan oppilaita ja takaamaan hei- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17781: dän viihtyisää opiskeluympäristöään. Tämän vuok- 29.63.74 500000 markkaa Lepaan maa-
17782: si on tärkeätä, että Lepaan maatalouskoulun välit- talouskoulun uudisrakennuksen rakenta-
17783: tömään yhteyteen voidaan saada asuntolaraken- mista varten.
17784: nus, joka tiloiltaan olisi 24-32 oppilaalle, sekä
17785:
17786: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
17787:
17788: Hannu Tenhiälä
17789: 1984 vp. 1831
17790:
17791: Raha-asia-aloite n:o 1694
17792:
17793:
17794:
17795:
17796: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Lepaan koulutilan luokka- ja
17797: varastorakennuksen rakentamiseen
17798:
17799:
17800: Eduskunnalle
17801:
17802: Lepaan koulutilan kehittäminen nykyaikaisella tannukset ulkona säilytettävien koneiden ja lait-
17803: tavalla palvelemaan maataloutta edellyttää, että teiden osalta nousevat huomattavasti kalliimmiksi
17804: myös opetusolosuhteita parannetaan. Tämän kuin sellaisten koneiden ja laitteiden, joita voi-
17805: vuoksi Lepaan koulutilan yhteyteen tulee saada daan säilyttää sisätiloissa.
17806: luokka puutyötiloja varten ja traktoritalli, joissa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17807: olisi lämmitettävää tilaa noin 300 m 2 , mistä luok- taen,
17808: katilojen osuus noin 70 m 2 ja puutyötiloja noin
17809: 120 m 2 • Niin ikään tarvitaan kylmää varastotilaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17810: koneita ja kalustoa varten, koska nykyisin joudu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17811: taan pitämään osa kalustosta ulkosalla. Tämä ei 29. 63. 74 500 000 markkaa Lepaan kou-
17812: tietenkään ole hyväksi sellaiselle kalustolle, jota lutilan luokka- ja varastorakennuksen ra-
17813: käytetään opetustarkoituksessa. Niin ikään kus- kentamista varten.
17814:
17815: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
17816:
17817: Hannu Tenhiälä
17818: 1832 1984 vp.
17819:
17820: Raha-asia-aloite n:o 1695
17821:
17822:
17823:
17824:
17825: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Frederika Wetterhoffin koti-
17826: teollisuusopiston tekstiilikokoelmaa varten
17827:
17828:
17829: Eduskunnalle
17830:
17831: Frederika Wetterhoffin kotiteollisuusopettaja- tekstiilikokoelma sekä erilaisia piirroksia, malleja
17832: opisto on perustettu v. 1885, ja opettajakoulutus ja näytteitä entisajan käsi- ja pienteollisuudesta.
17833: aloitettiin siellä v. 1890. Opiston perustajan Fre- Kokoelmien ylläpito, järjestäminen ja luetteloimi
17834: derika Wetterhoffin jälkeen oppilaitos siirtyi sää- sekä myös näytteillepano edellyttää, että opistolle
17835: tiön hallintaan v. 1905 ja v. 1976 valtion hal- voidaan osoittaa erityinen määräraha tekstiiliko-
17836: tuun. Opisto täyttää siten ensi vuonna 100 koelman ylläpitoon ja muun arvokkaan aineiston
17837: vuotta. hoitoon.
17838: Opiston tehtävänä on kouluttaa opettajia lähin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17839: nä kotiteollisuusoppilaitoksiin ja muihin aikuis- taen,
17840: opetuksen tehtäviin sekä johto- ja muita toimi-
17841: henkilöitä koti-, käsi- ja pienteollisuuden alojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17842: eriasteisiin koulutusammatteihin sekä edelleen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
17843: järjestää näiden alojen jatko-, täydennys- ja eri- 29.80.29 100 000 markkaa Frederika
17844: koiskursseja. Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopis-
17845: Opistolla on vuosien mittaan opettajien ansios- ton tekstizlikokoelman ylläpitoon ja muun
17846: ta syntynyt kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokas arvokkaan aineiston hoitoon.
17847:
17848: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
17849:
17850: Hannu Tenhiälä
17851: 1984 vp. 1833
17852:
17853: Raha-asia-aloite n:o 1696
17854:
17855:
17856:
17857:
17858: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta turkiseläintutkimuksen te-
17859: hostamiseen
17860:
17861:
17862: Eduskunnalle
17863:
17864: Turkiseläinkasvatus on viime vuosikymmeninä MTTK:n kotieläinosastoilla ei kuitenkaan ole
17865: kehittynyt maassamme merkittäväksi vientielin- henkilövoimavaroja edes suunnittelemaan ko.
17866: keinoksi, jonka kansainvälisen kilpailukyvyn var- toimintoja, saati sitten toteuttamaan tarpeel-
17867: mistamiseksi on välttämätöntä harjoittaa tutki- lisiksi nähdyt alan tutkimukset. Vastuun otta-
17868: mus- ja koetoimintaa sekä ruokinnan että eläinai- minen eläinainesta ja ruokintaa koskevista tut-
17869: neksen osalta. Valtion toimesta tapahtuva tutki- kimuksista edellyttää vähintään yhden nykyaikai-
17870: mus tällä alalla on kuitenkin ollut varsin vähäistä. set tutkimusmenetelmät tuntevan ja turkiseläin-
17871: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen kuulu- kasvatukseen perehtyneen tutkijan saamista kum-
17872: van koetarhan valmistuttua Kannukseen v. 1983 mallekin kotieläinosastolle sekä näille kummalle-
17873: on saatu jonkinlaiset ulkoiset puitteet tutkimus- kin tutkimusapulaista. Samalla olisi ryhdyttävä
17874: työn suorittamiselle. toimenpiteisiin geenipankki- ja koetarhan perus-
17875: Koska turkistarhaus nykyisessä muodossaan on tamiseksi myös Jokioisiin tarkempia tutkimuksia
17876: verrattavissa muuhun kotieläintuotantoon, kuu- varten ja tutkijoiden ammattitaidon säilyttämi-
17877: luu se luonteensa mukaisesti maataloustutki- seksi.
17878: muksen piiriin. Sen vuoksi hallituksen esitykseen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17879: valtion menoarvioksi vuodelle 1985 sisältyy ehdo-.
17880: tus turkiseläintuotantotutkimuksen siirtämisek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17881: si RKTI:sta maatalouden tutkimuskeskuksen 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
17882: (MTTK) alaisuuteen. Siirto merkitsee Kannuksen 30. 72.01 246 000 markkaa kahden van-
17883: koetarhan ainoan tutkijan ja kolmen avustavan hemman tutkijan ja kahden tutkimusmes-
17884: henkilön sekä 420 000 mk:n tutkimus- ja kulutus- tarin työsuhteisten toimien perustamiseksi
17885: menojen siirtämistä sellaisinaan luvusta 30.38 lu- maatalouden tutkimuskeskukseen.
17886: kuun 30.70.
17887:
17888: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
17889:
17890: Hannu Tenhiälä Henrik Westerlund Einari Nieminen
17891: Matti Maijala Lea Savolainen Pentti Poutaneo
17892: 1834 1984 vp.
17893:
17894: Raha-asia-aloite n:o 1697
17895:
17896:
17897:
17898:
17899: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta jäteöljyn hyödyntämiseksi
17900:
17901:
17902:
17903: Eduskunnalle
17904:
17905: Valtion virastoissa ja laitoksissa kertyvä käytetty voiteluainehuollon toimintavarmuutta kansainvä-
17906: voiteluöljy on muodostunut pääosin Valtionrauta- lisissä kriisitilanteissa.
17907: teiden, tie- ja vesirakennuslaitoksen, posti- ja tele- Vuonna 1979 perustetun, Riihimäen kaupun-
17908: laitoksen, merenkulkuhallituksen, puolustuslai- kiin sijoitetun Suomen Ongelmäjäte Oy:n suun-
17909: toksen ja ilmailuhallituksen eri toimipaikoissa. Jä- nitelmiin kuuluu muun ongelmajätteen käsitte-
17910: teöljyn varastointi, myynti tai muu luovuttami- lyn ohella myös jäteöljyn regenerointilinjan perus-
17911: nen sekä myös jäteöljyn käyttö valtion virastoissa taminen. Tätä varten on selvitystyö ollut jo jonkin
17912: ja laitoksissa on ollut selkeiden ohjeiden puuttu- aikaa käynnissä. Regenerointitoiminnan osalta lai-
17913: misen takia kirjavaa. Kertynyt öljyjäte on useim- toksella on tavoitteena luoda koko maan kattava
17914: miten myyty yksityisille keräilijöille edelleen myy- järjestelmä. Erityisesti jäteöljyn kuljetuksen ja va-
17915: täväksi, myyty suoraan käytettäväksi lämmön rastoinnin osalta tämä lienee toteutettavissa mah-
17916: tuottamiseen esim. kauppapuutarhoissa, annettu dollisimman alhaisin kustannuksin, koska laitok-
17917: ilmaiseksi, poltettu omissa tai muiden valtion lai- sen organisaatio tulee joka tapauksessa muiden
17918: tosten lämpökeskuksissa tai käytetty muutoin ongelmajätteiden käsittelyä varten kattamaan ko-
17919: omassa toiminnassa kuten esim. ilmailuhallinnos- ko maan. Kun vielä otetaan huomioon laitoksen
17920: sa lentoasemien paloharjoituksissa. laaja omistuspohja, sijainti sekä regenerointitoi-
17921: Suomen tuontiraaka-aineriippuvuus aiheuttaa minnastakin syntyvien jätteiden käsittelymahdol-
17922: ongelmia ja epävarmuustekijöitä. Tätä riippu- lisuudet samassa laitoksessa, näyttäisi Suomen
17923: vuutta on voiteluöljyjen osalta mahdollista vähen- Ongelmajäte Oy:llä olevan hyvät edellytykset laa-
17924: tää öljyn uudelleenkierrätyksellä. Eräissä maissa jamittaisen, kansantalouteen monella tavalla
17925: on tässä toiminnassa jo päästy 15-20 prosentin myönteisesti vaikuttavan regenerointitoiminnan
17926: osuuteen käytössä olevista voiteluöljyistä. Tämä harjoittamiseen.
17927: on ollut mahdollista erimuotoisin valtion tukitoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17928: menpitein. taen,
17929: Koko maan jäteöljykertymä ylittää nykyisellään
17930: sen rajan, jonka perusteella regenerointitoiminta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17931: on pitkällä tähtäyksellä vallitsevan käsityksen mu- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 32.55
17932: kaan myös taloudellisesti kannattavaa toimintaa. uudelle momentille 5 000 000 markkaa jå"-
17933: Myönteisten työllisyysvaikutusten ohella regene- teöljyn hyödyntämistä edistävien toimen-
17934: rointitoiminnalla olisi myös mahdollista parantaa piteiden edistämiseksi.
17935:
17936: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
17937:
17938: Hannu Tenhiälä
17939: 1984 vp. 1835
17940:
17941: Raha-asia-aloite n:o 1698
17942:
17943:
17944:
17945:
17946: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta MBD-lasten hoitoon ja kun-
17947: toutukseen
17948:
17949:
17950: Eduskunnalle
17951:
17952: MBD-termi on ollut käytössä lääketieteessä vas- MBD-lasten kuntoutuksessa ja hoidossa esiintyy
17953: ta parikymmentä vuotta ja suomennettuna se puutteita lähinnä lasten päivähoidossa ja invalidi-
17954: merkitsee ''vähäinen aivotoiminnan poikkea- huollossa. Niinpä tällä hetkellä ei ole koko maan
17955: vuus''. kattavaa tietoa siitä, kuinka monta MBD-lasta
17956: Tarkkoja tilastollisia tietoja oireen esiintymises- meillä on päivähoidossa. Koska MBD-oireyhtymä
17957: tä maassamme ei ole. Lisäksi oireisto on varsin on neurologineo sairaus, se mahdollistaa invalidi-
17958: monimuotoinen ja eriasteinen. Suomessa on esi- huoltona annettavan kuntoutuksen. Kuntoutuk-
17959: tetty arvioita, että alle 15-vuotiaista lapsista, joita sena tulevat lähinnä kysymykseen erilaiset terapiat
17960: on n. 950 000, 1-3 % potee MBD-oireita, mutta sekä omaisten ohjaus ja neuvonta. Ongelmana on
17961: tiedossa ei ole, kuinka monella lapsella on lieväas- ollut se, ettei sopivia terapiamahdollisuuksia ole
17962: teinen ja kuinka monella vaikea-asteinen vamma. ollut saatavilla ja että invalidihuoltona vanhem-
17963: Lisävaikeutena on se, että MBD-oire saattaa tulla mille annettu sopeutumisvalmennus on käytän-
17964: esiin vasta niinkin myöhään kun kouluiässä. nössä puuttunut täysin.
17965: MBD-oireyhtymän diagnoosi perustuu pitkä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17966: jänteiseen lapsen kehityksen seurantaan ja tunte- taen,
17967: mukseen. Hyvin toimiva ja kattava äitiys- ja las-
17968: tenneuvolaverkko on näin ollen avainasemassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17969: Lääkintöhallituksen jo v. 1974 antamissa ohjeissa 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.32
17970: lastenneuvolatoiminnan tehostamisesta terveys- uudelle momentzlle 1 000 000 markkaa
17971: keskuksissa on erityisesti kiinnitetty huomiota MED-Iasten hoitoa ja koulutusta varten.
17972: MBD-oireyhtymän toteamiseen.
17973:
17974: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
17975:
17976: Hannu Tenhiälä
17977: 1836 1984 vp.
17978:
17979: Raha-asia-aloite n:o 1699
17980:
17981:
17982:
17983:
17984: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Hausjärven terveyskeskuksen
17985: vuodeosaston ja vanhainkodin rakentamiseen
17986:
17987:
17988: Eduskunnalle
17989:
17990: Hausjärvellä on jo pitkään ollut hankkeilla uusi näiden rakennustyöt saataisiin alulle mahdolli-
17991: vanhainkoti ja terveyskeskuksen vuodeosasto. simman nopeasti.
17992: Suunnitelmien mukaan nämä on tarkoitus raken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17993: taa toistensa yhteyteen Oittiin. Tavoitteena on ol- taen,
17994: lut aloittaa rakentaminen ensi vuoden aikana.
17995: Vanhainkoti on rakennettu vuosisadan vaihteessa ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17996: ja on erittäin epäkäytännöllinen ja täten arka mil- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17997: le tahansa katastrofille. Sekä terveyskeskuksen 33.78.31 1 000 000 markkaa Hausjärven
17998: vuodeosastolle että vanhainkotiin on olemassa jo terveyskeskuksen vuodeosaston ja vanhain-
17999: pitkiä jonoja. Tästä syystä olisi tarpeellista, että kodin rakentamista varten.
18000:
18001: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
18002:
18003: Hannu Tenhiälä
18004: 1984 vp. 1837
18005:
18006: Raha-asia-aloite n:o 1700
18007:
18008:
18009:
18010:
18011: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta syöpäsairauksien hoitoon tar-
18012: vittavien sädehoitolaitteistojen hankintaa varten
18013:
18014:
18015: Eduskunnalle
18016:
18017: Suomen Syöpäyhdistys ry:n syöpärekisteriin ke- vän voimakkaaseen kytkeytymiseen elinikään.
18018: räämien tietojen mukaan Suomessa esiintyy vuo- Syövän yleisyyden kasvun yksi keskeisimmistä seli-
18019: sittain n. 13 000 uutta syöpätapausta. Vuonna tystekijöistä liittyykin väestön ikärakenteen voi-
18020: 1979 syöpään sairastuneista oli 6 955 miehiä ja makkaisiin muutoksiin ja painottumiseen van-
18021: 6 879 naisia. Samana vuonna syöpäsairauksiin huusikäistä väestöä kohti.
18022: kuoli 4 890 miestä ja 4 191 naista, yhteensä n. Viime vuosina on julkisuudessa usein kiinnitet-
18023: 21 % kaikista tauteihin kuolleista. ty huomiota syövän hoidossa tarvittavan laitteis-
18024: Laadittujen ennusteiden mukaan on voitu ton huonokuntoisuuteen ja puutteellisuuksiin.
18025: osoittaa, että väestön ikärakenteen kehityksen Samoin on tuotu esiin myös se, ettei opetusvirkoja
18026: myötä syöpään sairastuneiden luku tulee lisäänty- ole yliopistollisissa keskussairaaloissa riittävästi.
18027: mään jatkuvasti huolimatta siitä, ettei kokonais- Epäkohtana on tullut usein esiin lisäksi se, että
18028: väestö lisäänny sanottavasti. Teollistuneissa maissa eräillä alueilla on hoitohenkilökunnan puutteen
18029: arvioidaan keskimäärin joka neljännen kansalai- vuoksi jouduttu syöpäpotilaita ohjaamaan hoi-
18030: sen sairastuvan jossain elämänsä vaiheessa syöpään. toon hyvinkin pitkien matkojen päähän.
18031: Sydän- ja verisuonitautien jälkeen syövän hoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18032: toon käytetään sairaanhoitolaitosten voimavaroja taen,
18033: tällä hetkellä eniten. Näiden voimavarojen käy-
18034: tössä on olennaista se, että sairaanhoitolaitoksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18035: hoidetaan runsaasti sellaisia syöpäpotilaita, jotka 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18036: eivät olisi välttämättömästi laitoshoidon tarpees- 33.79.33 JO 000 000 markkaa sädehoito-
18037: sa. Toinen erityisen merkittävä sairaanhoitolaitos- laitteistojen hankkimiseksi yliopistolliszi'n
18038: ta kuormittava tekijä syövän hoidossa liittyy syö- keskussairaaloihin.
18039:
18040: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
18041:
18042: Hannu Tenhiälä
18043:
18044:
18045:
18046:
18047: 231 4284003504
18048: 1838 1984 vp.
18049:
18050: Raha-asia-aloite n:o 1701
18051:
18052:
18053:
18054: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lääninvankilan rakennustöiden
18055: aloittamiseksi Tervolassa
18056:
18057: Eduskunnalle
18058:
18059: Oikeusministeriön työryhmä on esittänyt syk- si, että Tervolan kunta kuuluu valtioneuvoston
18060: syllä 1978 neljän uuden lääninvankilan rakenta- päätöksellä kehitysalueiden !-vyöhykkeen lisätuki-
18061: mista. Yksi uusista lääninvankiloista tulisi Lapin alueeseen, tarvitaan Tervolan kunnan elinkeino-
18062: lääniin. Lapin lääniin rakennettava lääninvankila elämän voimistamiseksi ja työpaikkojen luomisek-
18063: helpottaisi nykyisin koko Pohjois-Suomea palvele- si myös muita valtiovallan toimenpiteitä. Tällaise-
18064: van Oulun lääninvankilan tilanahtautta, johon na Lapin lääniä tasapuolisesti kehittävänä toimen-
18065: myös valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet piteenä tulisi kyseeseen Lapin lääninvankilan si-
18066: huomiota. Valtiontilintarkastajien mukaan Ou- joittaminen Tervolan kuntaan.
18067: lun lääninvankilan käyttö on ollut ajoittain jopa Perusteluina Lapin lääninvankilan sijoittami-
18068: yli 100-prosenttista. Aivan viime aikoina Oulun seksi Tervolaan voidaan esittää
18069: lääninvankilan vankiluku on ollut jopa yli 100, - liikenteelliset tekijät
18070: kun vankipaikkoja on ainoastaan 96. Hyvistä liikenneyhteyksistä voidaan mamtta
18071: Oikeusministeriön työryhmän mukaan läänin- Tervolan kautta kulkeva Kemijoen länsipuolineo
18072: vankiloita sijoitettaessa on perusteltua ottaa huo- valtatie n:o 4 ja Kemijoen itäpuolineo maantie.
18073: mioon liikenteelliset tekijät ja väestön painopiste- Lisäksi Tervolaila on hyvä rautatieliikenneyhtey-
18074: alueet, koska tutkimavankien säilyttäminen edel- det ja kunnassa sijaitsee yksityinen pienlentokent-
18075: lyttä~ xhteyksiä tuomioistuimiin ja muihin viran- tä.
18076: omatslln. - sijainti Lapin läänin väestön painopiste-
18077: Edellä mainituista syistä ja koska laitosten haja- alueella
18078: sijoittamisella on lisäksi huomattava aluepoliitti- Tervola sijaitsee Lapin läänin väestöllisessä pai-
18079: nen merkitys niiden työllistäessä paikkakuntalai- nopisteessä ja huomattava osa Lapin väestöstä
18080: sia, on painavat ja perustellut syyt sijoittaa Lapin asuu kohtuullisella etäisyydellä Tervolasta.
18081: lääninvankila Tervolan kuntaan. - lyhyet etäisyydet tuomioistuinpaikkakun-
18082: Tervola on ollut voimakas maatalouspitäjä. nille, joista Lapissa merkittävimmät ovat Rovanie-
18083: Maa- ja mestätalouden työllistävän merkityksen mi, Tornio ja Kemi
18084: vähentyessä ei ole voitu luoda muissa elinkeinoissa - sijainnista johtuen vangeilla on mahdolli-
18085: riittävästi työpaikkoja, joten seurauksena on ollut suus yhteydenpitoon omaisiin, työpaikkoihin ja
18086: voimakas tappiollinen väestön muuttoliike ja suu- ~<;>tipaikkakunnan sosiaali- ja muihin viranomai-
18087: ri työttömyys. Runsaan kymmenen vuoden aikana sun
18088: Tervolan väkiluku on pienentynyt kolmanneksella - yläaste ja useat keskiasteen oppilaitokset
18089: henkikirjoitetun väkiluvun ollessa 1. 1. 1979 tarjoavat lääninvankilan henkilökunnalle koulu-
18090: 4 850 henkilöä. Viime vuosien aikana Tervolan tusmahdollisuuksia
18091: kunta on kuulunut Lapin vaikeimpiin työttömyys- - terveysaseman avohoito- ja sairasosastojen
18092: kuntiin. Vuonna 1979 työttömyysaste kunnassa palvelut.
18093: oli keskimäärin 19,3 %, mikä merkitsee sitä, että Edellä olevan perusteella ehdotan,
18094: talvikuukausina työttömänä oli yli 20 % työikäi-
18095: sestä väestöstä. Vastaavana ajanjaksona koko lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18096: nin ja läänin maataiskuntien työttömyys oli huo- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18097: mattavasti pienempi. 25.50. 74 5 000 000 markkaa lääninvan-
18098: Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja työ- kzlan rakennustöiden aloittamiseen Tervo-
18099: paikkojen lisääminen on välttämätöntä. Sen lisäk- lan kunnassa.
18100:
18101: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
18102:
18103: Esko-Juhani Tennilä
18104: 1984 vp. 1839
18105:
18106: Raha-asia-aloite n:o 1702
18107:
18108:
18109:
18110:
18111: Tenni!ä: Määrärahan osoittamisesta Kemin Hepolan koulun rakenta-
18112: miseen
18113:
18114:
18115: Eduskunnalle
18116:
18117: Kemin kaupungin Hepolan alueelle tarvitaan Ehdotankin,
18118: välttämättä koulu. Veitsiluodon, Rytikarin ja He-
18119: polan alueiden lapsia varten on tällä alueella käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18120: tössä vain Rytikarin vanha ja huonokuntoinen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18121: koulurakennus, ja suuri määrä oppilaita joudu- 29.46.34 JO 000 000 markkaa Kemin
18122: taankin kuljettamaan keskustaan lähes kymme- Repolan koulun rakentamisen aloittami-
18123: nen kilometrin päähän. seen.
18124:
18125: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18126:
18127: Esko-Juhani Tennilä
18128: 1840 1984 vp.
18129:
18130: Raha-asia-aloite n:o 1703
18131:
18132:
18133:
18134:
18135: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen Lapinrinteen kou-
18136: lun rakennustöiden aloittamiseen
18137:
18138:
18139: Eduskunnalle
18140:
18141: Rovaniemellä nopeasti kasvaneelta Lapinrin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18142: teen alueelta puuttuu kokonaan koulu. Lapset 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18143: joutuvat käymään koulussa kilometrien päässä 29.46.34 JO 000 000 markkaa Rovanie-
18144: keskustassa, mistä aiheutuu monenlaisia ongel- men Lapinrinteen koulun rakennustöiden
18145: mia. Lapinrinteen koulun rakentaminen tuleekin aloittamiseen.
18146: saada käyntiin välittömästi ja siksi ehdotankin,
18147:
18148: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18149:
18150: Esko-Juhani Tennilä
18151: 1984 vp. 1841
18152:
18153: Raha-asia-aloite n:o 1704
18154:
18155:
18156:
18157:
18158: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Tornion uimahallin rakentami-
18159: seen
18160:
18161:
18162: Eduskunnalle
18163:
18164: Tornion kaupungissa kokevat kaupunkilaiset välttämättä oman uimahalliosa ja siksi ehdotan-
18165: puutteeksi sen, ettei kaupungissa ole uimahallia. kin,
18166: Tätä puutetta korvaa osittain, mutta vain osittain
18167: se, että osa torniolaisista voi käyttää Haaparannan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18168: uimahallia. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18169: Uimahallit ovat maassamme erittäin tarpeellisia 29.91.50 JO 000 000 markkaa Tornion
18170: kuntoilu- ja virkistyspaikkoja. Torniokin tarvitsee uimahallin rakentamiseen.
18171:
18172: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
18173:
18174: Esko-Juhani Tennilä
18175: 1842 1984 vp.
18176:
18177: Raha-asia-aloite n:o 1705
18178:
18179:
18180:
18181:
18182: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lohiportaiden rakentamiseksi
18183: Kemijokeen
18184:
18185:
18186: Eduskunnalle
18187:
18188: Kemijoki olisi voitu säilyttää lohijokena voima- ole vieläkään myöhäistä ryhtyä toimenpltelslln
18189: laitoksista huolimatta rakentamalla lohiportaita. Kemijoen palauttamiseksi lohijoeksi. Tämä edel-
18190: Esimerkkiä olisi voitu ottaa vaikkapa Murmanskin lyttää istutustoimia, mutta myös lohiportaiden ra-
18191: alueelta, jossa Ala-Tuloman voimalaitoksen yh- kentamista. Siksi ehdotankin,
18192: teyteen rakennettu lohiportaikko on toiminut hy-
18193: vin vuodesta 193 7 lähtien. Kemijokea rakentaneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18194: yhtiöt olivat kuitenkin haluttomia turvaamaan lo- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18195: hen nousun ja niin arvokas kala hävitettiin. 30.40. 77 20 000 000 markkaa lohiportai-
18196: Asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei den rakentamiseksi Kemzjokeen.
18197:
18198: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18199:
18200: Esko-Juhani Tennilä
18201: 1984 vp. 1843
18202:
18203: Raha-asia-aloite n:o 1706
18204:
18205:
18206:
18207:
18208: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Ounasjokiyhdistys ry:lle Ounas-
18209: joen ja Ounasjokivarren kehittämissuunnitelmien tekemiseen
18210:
18211:
18212: Eduskunnalle
18213:
18214: Ounasjoki on suojattu voimalaitosrakentamisel- omatoimisesti. Tämä on vaatinut suuria taloudel-
18215: ta eduskunnan säätämällä lailla. Tämä laki on lisia uhrauksia erityisesti Ounasjokiyhdistys ry:n
18216: luonut hyvän perustan Ounasjokivarren elinkei- aktivisteilta.
18217: nojen kehittämiselle ja Ounasjoen kalakantojen Olisikin välttämätöntä, että valtio avustaisi Ou-
18218: parantamiselle. nasjokiyhdistystä rahallisesti sen toimiessa jokivar-
18219: Ounasjokivarren asukkaat kävivät kamppailua ten asukkaiden puolesta ja laatiessa Ounasjokivar-
18220: jokensa puolesta sähköyhtiötä vastaan Ounasjo- ren ja Ounasjoen kehittämissuunnitelmaa.
18221: kiyhdistyksen johdolla. Ounasjokiyhdistys on jat- Tällä perusteella ehdotan,
18222: kanut Ounasjoki-lain säätämisen jälkeen työtään
18223: keskittyen nyt Ounasjokivarren ja Ounasjoen ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18224: hittämiseen. Yhdistys on laatinut suunnitelmia ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18225: tehnyt esityksiä siitä, miten jokivartta ja jokea tu- 30.99.41 50 000 markkaa avustukseksi
18226: lee kehittää. Ounasjokiyhdistys ry:lle Ounasjoen ja
18227: Ounasjokiyhdistyksen toiminta ja esitykset hei- Ounasjokivarren kehittämissuunnitelmien
18228: jastelevat aidosti jokivarren asukkaiden näkemyk- laatimiseen.
18229: siä. Toiminta on ollut laajaa ja se on rahoitettu
18230:
18231: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18232:
18233: Esko-Juhani Tennilä
18234: 1844 1984 vp.
18235:
18236: Raha-asia-aloite n:o 1707
18237:
18238:
18239:
18240:
18241: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Pahtavuoman kuparikaivoksen
18242: rakentamiseen
18243:
18244:
18245: Eduskunnalle
18246:
18247: Kittilän kunnan Pahtavuoman alueelta on löy- taa Norjan puolella Kautokeinossa. Tämän kai-
18248: detty arvokas kupariesiintymä. Outokumpu Oy voshankkeen työpaikat eivät tule suomalaisille.
18249: on suorittanut alueella tutkimuksia ja Lapissa Edellä olevan perusteella ehdotan,
18250: odotetaankin kaivostoiminnan välitöntä käynnis-
18251: tämistä, jotta vaikea työttömyys lievenisi. Pahta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18252: vuoman kuparikaivoksen avaamista pidetään La- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18253: pissa perusteltuna myös siksi, että Outokumpu 32.50.41 20 000 000 markkaa Pahtavuo-
18254: Oy on käynnistämässä parhaillaan kaivostoimin- man kupankaivoksen rakentamiseen.
18255:
18256: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
18257:
18258: Esko-Juhani Tennilä
18259: 1984 vp. 1845
18260:
18261: Raha-asia-aloite n:o 1708
18262:
18263:
18264:
18265:
18266: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi Sokiin
18267: kaivostoiminnan kannattavuudesta
18268:
18269:
18270: Eduskunnalle
18271:
18272: Sokiin kaivoksen avaamista on siirretty liiketa- Yksi mahdollisuus Sokiin tuotteiden kuljetta-
18273: loudellisiin laskelmiin vedoten. Kuitenkaan ei ole miseen on rautatien rakentaminen Neuvostoliit-
18274: suoritettu täsmällisiä laskelmia Sokiin kannatta- toon, jossa lähin rautatieasema on Kovdorissa 40
18275: vuudesta siinä tapauksessa, että Sokli toteutettai- kilometrin päässä Soklista; liittyihän Kostamus-
18276: siin yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa. hankkeeseenkin rajan yli rakennettu rautatie.
18277: Neuvostoliitto on jo osallistunut suurella pa- Suoritettavissa selvityksissä ja laskelmissa tulee
18278: noksella Sokiin malmiesiintymän tutkimiseen se- huomioida myös mahdollisuus hankkia Soklissa
18279: kä rikastuskokeisiin. Suomen ja Neuvostoliiton tarvittava sähkö Neuvostoliiton puolelta.
18280: pitkän ajanjakson taloudellisessa yhteistyöohjel- Edellä olevan perusteella ehdotan,
18281: massa mainitaan fosforimineraalirikastamo mah-
18282: dollisena Suomen alueella toteutettavana yhteise- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18283: nä rakennuskohteena. Neuvostoliiton ulkomaan- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18284: kauppaministeri Nikolai Patolitshev on julkisuu- 32.50.41 1 000 000 markkaa selvitysten ja
18285: dessa kertonut Neuvostoliiton olevan kiinostunut laskelmien suorittamiseksi Sokiin kannat-
18286: laajan lannoitekaupan kehittämisestä Suomen tavuudesta siinä tapauksessa, että Sokli
18287: kanssa, jolloin Suomen viennin pohjana olisivat toteutetaan yhteistyössä Neuvostoliiton
18288: Suomen omat fosfaattiraaka-ainelähteet. kanssa.
18289:
18290: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18291:
18292: Esko-Juhani Tennilä
18293:
18294:
18295:
18296:
18297: 232 4284003504
18298: 1846 1984 vp.
18299:
18300: Raha-asia-aloite n:o 1709
18301:
18302:
18303:
18304:
18305: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kemi Oy:n osakepääoman ko-
18306: rottamiseen paperikoneen hankkimista varten
18307:
18308:
18309: Eduskunnalle
18310:
18311: Kemi Oy joutui muutama vuosi sitten niin suu- liikkeelle ja tehtävä omalta osaltaan päätös paperi-
18312: riin vaikeuksiin, että uhkaamassa oli jopa kon- koneen osalta ja korotettava Kemi Oy:n osakepää-
18313: kurssi ja siten työpaikkojen menettäminen. Tä- omaa 50 miljoonalla markalla. Mikäli Metsäliitto
18314: män estämiseksi joukkoliikkeen voimakkaan toi- kieltäytyy vastaavista päätöksistä, yhtiön osake-
18315: minnan myötä yhtiön tervehdyttämiseksi sovittiin kanta on siirrettävä kokonaisuudessaan valtion
18316: joukosta ratkaisuja, joilla tilannetta parannettai- omistukseen yhtiön kehityksen ja siten työpaikko-
18317: snn. jen turvaamiseksi.
18318: Kemi Oy:n vaikeuksien perussyynä on ollut ja Edellä olevan perusteella ehdotan,
18319: on matala jalostusaste. Niinpä osakkaiden kesken
18320: onkin sovittu jalostusasteen nostamisesta rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18321: malla paperikone. Päätökset asiasta ovat hyvin sel- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18322: keät, mutta toimeenpano on viivästynyt. Epämää- 32.50.88 50 000 000 markkaa Kemi
18323: räinen tila jatkuu edelleenkin. Oy:n osakepääoman korottamiseen pape-
18324: Kemi Oy:n osakkeista valtio omistaa puolet ja rikoneen hankkimiseksi.
18325: Metsäliitto puolet. Valtiovallan onkin lähdettävä
18326:
18327: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
18328:
18329: Esko-Juhani Tennilä
18330: 1984 vp. 1847
18331:
18332: Raha-asia-aloite n:o 1710
18333:
18334:
18335:
18336:
18337: Tennilä: Korotetun määrärahan osoittamisesta työrajoitteisten työl-
18338: listämiseen valtion erityiskohteisiin
18339:
18340:
18341: Eduskunnalle
18342:
18343: Työrajoitteisten työvoimapalvelun määrärahoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18344: saadaan käyttää työrajoitteisten henkilöiden työl- 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
18345: listämiseen valtionhallintoon, kuntiin, kuntain- 34. 30. 02 alamomentille 1 lisäyksenä
18346: liittoihin, yrityksiin ja yhteisöihin. 15 000 000 markkaa työrajoitteisten työllis-
18347: Hallituksen määrärahaesitys ei ole riittävä ja tiimiseksi valtion erityiskohteistin
18348: siksi esitän siihen korotusta.
18349: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18350: taen,
18351:
18352: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
18353:
18354: Esko:Juhani Tennilä
18355: 1848 1984 vp.
18356:
18357: Raha-asia-aloite n:o 1711
18358:
18359:
18360:
18361:
18362: Tennilä: Korotetun määrärahan osoittamisesta työrajoitteisten työl-
18363: listämiseen
18364:
18365:
18366: Eduskunnalle
18367:
18368: Viitaten raha-asia-aloitteeseen, jossa esitetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18369: lisäystä momentille 34.30.02, ja siinä ilmeneviin 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18370: yleisiin perusteluihin, on perusteltua osoittaa työ- 34.30.62 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
18371: rajoitteisten työhön sijoittamiseen vastaavasti 20 työrajoitteisten työhön stj'oittamiseen.
18372: milj. mk enemmän kuin mitä hallitus esittää.
18373: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18374: taen,
18375:
18376: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
18377:
18378: Esko-Juhani Tennilä
18379: 1984 vp. 1849
18380:
18381: Raha-asia-aloite n:o 1712
18382:
18383:
18384:
18385:
18386: Tennilä: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtion työtehtäviin
18387:
18388:
18389:
18390:
18391: Eduskunnalle
18392:
18393: Budjetin momentin 34.50.02 alamomentin 1 pitää saada myös kunnollinen palkka. Puolipäivä-
18394: määrärahaa saadaan käyttää lähinnä nuorten tai töissä palkka jää kertakaikkiaan riittämättömäksi.
18395: pitkäaikaisesti työttömien työntekijöiden palkkaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18396: miseen valtion virastoihin ja laitoksiin työttömyy- taen,
18397: den lievittämiseksi. Hallitus esittää budjettiesityk-
18398: sessään, että yhä suurempi osa tämän momentin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18399: määrärahoilla palkattavista olisi vain osa-aikaisesti 1984 tulo- ja menoarvioon momentin
18400: työskenteleviä. SKDL:n eduskuntaryhmä ei voi 34.50.02 alamomentille 1 lisäyksenä
18401: hyväksyä kokoaikaisesti palkattavien määrän vä- 50 000 000 markkaa valtion työtehtäviä
18402: hentämistä ja osa-aikatyön lisäämistä, koska työstä varten.
18403:
18404: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
18405:
18406: Esko-Juhani Tennilä
18407: 1850 1984 vp.
18408:
18409: Raha-asia-aloite n:o 1713
18410:
18411:
18412:
18413:
18414: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnalliseen
18415: työllistämistukeen
18416:
18417:
18418: Eduskunnalle
18419:
18420: Työttömyyden vaikutukset nuoriin ihmisiin keen. Kokopäiväisyys uusien työpaikkojen luomi-
18421: voivat olla erittäin kielteiset. Taloudellisten vai- sessa on välttämätöntä siksi, että nuorten on saata-
18422: keuksien lisäksi työttömyys aiheuttaa näköalatto- va työstään myös kunnollinen palkka.
18423: muutta ja turhautuneisuutta ja voi johtaa elä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18424: mänuskon menettämiseen. Siksi jokaiselle nuorel-
18425: le onkin turvattava mahdollisuus koulutukseen ja ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18426: sitten työpaikkaan. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18427: Jotta kaikki alle 2 )-vuotiaat nuoret voidaan 34.50. 61 lisäyksenä 150 000 000 markkaa
18428: työllistää ja nimenomaisesti kokopäiväisesti, tarvi- kunnalliseen työllistämistukeen.
18429: taan lisää varoja myös kunnalliseen työllistämistu-
18430:
18431: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18432:
18433: Esko-Juhani Tennilä Timo Laaksonen
18434: Seppo Toiviainen Marjatta Stenius-Kaukonen
18435: Ensio Laine
18436: 1984 vp. 1851
18437:
18438: Raha-asia-aloite n:o 1714
18439:
18440:
18441:
18442:
18443: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sijoitusmenoina
18444: työllisyyden turvaamiseksi
18445:
18446:
18447: Eduskunnalle
18448:
18449: Suurtyöttömyyden jatkuminen korkeasuhdan- nen on johtanut myös siihen, että eri alueiden vä-
18450: teen aikana johtuu suurelta osin hallituksen toi- liset erot työttömyyden osalta ovat kasvaneet.
18451: menpiteistä, joilla valtion työllistämistoimia on Maassamme on alueita, joilla työttömyys on pa-
18452: vähennetty. Tätä valtion työllisyystoimien heiken- hentunut entisestäänkin, ja tähän vaikuttaa juuri
18453: tämisen linjaa hallitus noudattaa myös esitykses- valtion työllistävien toimien supistaminen.
18454: sään vuoden 1985 valtion tulo- ja menoarvioksi. SKDL:n eduskuntaryhmä pitää välttämättömä-
18455: Niinpä sijoitusmenoihin työllisyyden turvaami- nä tehokkaita toimia työttömyyden vähentämi-
18456: seksi eli niin sanotulle pitkälle momentille esite- seksi. Koska työkohteita välittömästi avattavaksi
18457: tään nyt vain 400 miljoonan markan määrärahaa, on olemassa, ehdotammekin,
18458: kun tämän vuoden varsinaisessa budjetissa määrä-
18459: raha on ollut 450 miljoonaa markkaa, minkä li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18460: säksi lisäbudjetissa tarkoitukseen on osoitettu 77 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18461: miljoonaa markkaa. Vuonna 1983 sijoitusmenot 34.50. 77 lisäyksenä 215 000 000 markkaa
18462: työttömyyden vähentämiseksi olivat yhteensä 689 käytettäväksi työttömien työllistämiseen
18463: miljoonaa markkaa. avaamalla kzi'reellisesti uusia työkohteita
18464: Valtion työllistämistoimien jyrkkä supistami- erityisesti vaikeimmzlla työttömyysaluezlla.
18465:
18466: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
18467:
18468: Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa Pekka Leppänen
18469: Sten Söderström Arvo Kemppainen Juhani Vähäkangas
18470: Niilo Koskenniemi Pentti Liedes
18471: 1852 1984 vp.
18472:
18473: Raha-asia-aloite n:o 1715
18474:
18475:
18476:
18477:
18478: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen rakentamiseksi
18479: Lapin lääniin
18480:
18481:
18482: Eduskunnalle
18483:
18484: Vuokra-asunnoista on myös Lapissa huutava myös todella suuri tarve uusien työpaikkojen saa-
18485: puute. Vuokra-asuntotilanteen paljastaa se, että miseen ja tiedossahan on, että jokainen työllistet-
18486: kun jossakin kunnassa valmistuu vuokratalo, haki- ty rakennustyöläinen merkitsee myös merkittäviä
18487: joita on usein jopa monikymmenkertainen määrä välillisiä työllisyysvaikutuksia.
18488: tarjolla oleviin vuokra-asuntoihin verrattuna. Edellä olevan perusteella ehdotankin,
18489: Vuokra-asuntoja on siis saatava lisää niin Lapin
18490: taajamiin kuin myös maaseutualueillekin. Perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18491: teltua on osoittaa Lapille erityismääräraha vuokra- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18492: asuntojen rakentamiseen siksi, että Lapin osuudet 35.45.83 30 000 000 markkaa 600 uu-
18493: valtion asuntorahoista ovat suhteellisesti vähenty- den vuokra-asunnon rakentamiseksi Lapin
18494: neet. Lapissa on suurtyöttömyydestä johtuen lääniin.
18495:
18496: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18497:
18498: Esko-Juhani Tennilä
18499: 1984 vp. 1853
18500:
18501: Raha-asia-aloite n:o 1716
18502:
18503:
18504:
18505:
18506: Tiuri: Määrärahan osoittamisesta Helsingin teknillisen oppilaitok-
18507: sen lisärakennuksen suunnitteluun
18508:
18509:
18510: Eduskunnalle
18511:
18512: Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa oli Helsin- nitteluun. Siitä voidaan osa käyttää tarvittaessa
18513: gin teknillisen oppilaitoksen lisärakennuksen myös lisärakennuksen suunnitteluun, joten lisä-
18514: suunnitteluun varattu lisämäärärahaa 400 000 määrärahan tarve on 200 000 mk.
18515: markkaa. Lisärakennukseen on suunniteltu mm. Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit-
18516: automaatiotekniikan ja digitaalitekniikan labora- taen,
18517: torioita, jotka ovat välttämättömiä nykyaikaisen
18518: sähkötekniikan opetuksen kannalta. Koska lisära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18519: kennuksen saaminen on välttämätöntä opetuksen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18520: saamiseksi ajan tasalle, on suunnittelumääräraha 29. 76. 74 200 000 markkaa Helsingin
18521: edelleen saatava tulo- ja menoarvioon. Vuodelle teknillisen oppilaitoksen lisärakennuksen
18522: 1985 on esitetty määrärahaa saneerauksen suun- suunnitteluun.
18523:
18524: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18525:
18526: Martti Tiuri
18527:
18528:
18529:
18530:
18531: 233 4284003504
18532: 1854 1984 vp.
18533:
18534: Raha-asia-aloite n:o 1717
18535:
18536:
18537:
18538:
18539: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta Helsingin metron jatkora-
18540: kentamiseen
18541:
18542:
18543: Eduskunnalle
18544:
18545: Helsingin metroliikenteen kehittäminen on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18546: asia, joka ei koske pelkästään helsinkiläisiä, vaan taen,
18547: se on koko pääkaupunkiseutua koskeva ja jopa
18548: valtakunnallinen kysymys. Metro on sitä toimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18549: vampi ja edullisempi, mitä pitemmäksi sen reitti 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 31. 99
18550: voidaan nykyisestään laajentaa. Helsingin metroa uudelle momentille 10 000 000 markkaa
18551: pitäisi valtion tuella pidentää toisaalta Vuosaareen Helsingin metroliikenteen laajentami-
18552: ja toisaalta Espoon suuntaan. seen.
18553:
18554: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18555:
18556: Seppo Toiviainen
18557: 1984 vp. 1855
18558:
18559: Raha-asia-aloite n:o 1718
18560:
18561:
18562:
18563:
18564: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta maakaasun käyttöönoton
18565: aloittamiseksi Helsingissä
18566:
18567:
18568: Eduskunnalle
18569:
18570: Helsingin energiavaihtoehdoista käydyssä kotitalouksissa pitäisi toteuttaa mahdollisimman
18571: kamppailussa ovat asettuneet vastakkain hiilivaih- nopeasti.
18572: toehto ja maakaasuvaihtoehto. Hiilivaihtoehdon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18573: mukaan toimiminen tuo mukanaan rikkisaasteet, taen,
18574: maakasu on saasteeton ja kokonaistaloudellisesti
18575: edullinen vaihtoehto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18576: Pääkaupungin ympäristöongelmista pahin on 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 32.55
18577: ilman saastuminen. Vaikutukset tuntuvat ennen uudelle momentille 5 000 000 markkaa
18578: kaikkea Helsingin itäisissä osissa. Maakaasun käyt- maakaasun käyttöönoton aloittamiseksi
18579: töönotto energiantuotannossa, teollisuudessa ja Helsingissä.
18580:
18581: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18582:
18583: Seppo Toiviainen
18584: 1856 1984 vp.
18585:
18586: Raha-asia-aloite n:o 1719
18587:
18588:
18589:
18590:
18591: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta vanhustentalojen ja vanhus-
18592: ten palvelutalojen rakentamiseen Helsingissä
18593:
18594:
18595: Eduskunnalle
18596:
18597: Helsingin asukkaista huomattava osa on eläke- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18598: läisiä ja vanhuksia. Heidän määränsä on suurempi taen,
18599: kuin maan muissa osissa. Nämä eläkeläiset ja van-
18600: hukset kokevat suuria asunto- ja toimeentulo-on- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18601: gelmia, samoin kuin elämisen laatuun yleensä liit- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.45
18602: tyviä vaikeuksia. uudelle momenti//e 10 000 000 markkaa
18603: Erityisesti tarvittaisiin lisää vanhusten asunto- ja vanhustentalojen ja vanhusten palveluta-
18604: palvelu taloja. lojen rakentamiseksi Helsinkiin.
18605:
18606: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18607:
18608: Seppo Toiviainen
18609: 1984 vp. 1857
18610:
18611: Raha-asia-aloite n:o 1720
18612:
18613:
18614:
18615:
18616: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta kuntoutussihteerien palkkaa-
18617: miseen terveyskeskuksiin
18618:
18619:
18620: Eduskunnalle
18621:
18622: Vuoden 1984 alusta voimaan tullut VALTA- tussihteerien virkoja, joita vuonna 1985 pitäisi pe-
18623: VA-uudistus on merkinnyt lääkinnällisen kuntou- rustaa 107 ja vuonna 1986 106. Vuoden 1985 virat
18624: tuksen osalta sitä, että kunnille, niiden terveyskes- tulisi perustaa Etelä-Suomen terveyskeskuksiin,
18625: kuksille ja kuntainliittojen sairaaloille on tullut joissa tilanne on vaikein, ja vuoden 1986 virat
18626: päävastuu lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämi- muualle maahan. Hankkeen kokonaiskustannuk-
18627: sestä. siksi muodostuisi vuonna 1985 11 556 000 mk.
18628: Kulumassa olevan vuoden kokemukset osoitta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18629: vat, että lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämi- taen,
18630: sessä on ilmennyt useita puutteita: kuntoutus-
18631: suunnitelmien laatiminen on alkanut hitaasti, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18632: alunperin budjetoidut määrärahat ovat loppuneet 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18633: kesken ja maksuvastuuta on siirrelty taholta ja ta- 33.78.30 lisäyksenä 6 000 000 markkaa val-
18634: solta toiselle. tion osuutena kuntoutussihteerien palk-
18635: Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen pa- kaamiseksi terveyskeskuksiin.
18636: rantamiseksi tarvitaan terveyskeskuksiin kuntou-
18637:
18638: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
18639:
18640: Seppo Toiviainen
18641: 1858 1984 vp.
18642:
18643: Raha-asia-aloite n:o 1721
18644:
18645:
18646:
18647:
18648: Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta ns. Suomenselkä-alueen kehit-
18649: tämiseen
18650:
18651:
18652: Eduskunnalle
18653:
18654: Suomenselän kehittämistyötä on tehty toimi- joen, Isojoen, Kauhajoen, Evijärven, Lappajär-
18655: kunta- ja työryhmätyöskentelynä muutaman vuo- ven, Vimpelin, Kortesjärven, Kuortaneen, Soi-
18656: den ajan. Kehittämistyössä ovat luonnonmaantie- nin, Lehtimäen, Alajärven ja Ähtärin kunnat. Li-
18657: teelliset tekijät olleet määräävänä tekijänä, kun säksi ainakin Ylistaro kuuluu kehittyneisyysedel-
18658: Suomenselän alueen rajoja on määritelty. lytyksiltään samaan luokkaan.
18659: Suomenselkä-toimikunta esitti toissa keväänä Sittemmin onkin kyetty erilaisin keinoin vai-
18660: valtioneuvostolle, että kun kehittämistoimenpi- kuttamaan myönteisesti Suomenselkä-kuntien ke-
18661: teitä Suomenselällä sovelletaan, tarkoitetaan koh- hittämiseen esim. ottamalla huomioon kuntien
18662: dealueella lähinnä luonnonmaantieteellistä Suo- kehittyneisyyserot asuntotuotantomäärärahojen
18663: menselkää, mutta myös sellaisia tähän alueeseen jaossa.
18664: välittömästi liittyviä kuntia, joiden olot, kehittä- Mainitut kunnat kärsivät kuitenkin edelleen
18665: mistarve ja kehittämismahdollisuudet ovat rinnas- mm. raskaasta työttömyydestä ja ovat monin eri
18666: tettavissa luonnonmaantieteellisen Suomenselän tavoin kehittymisedellytyksiltään heikossa asemas-
18667: heikosti kehittyneisiin kuntiin. Lähes saman sisäl- sa. Sen vuoksi tuntuu yllättävältä, että valtioneu-
18668: töisen aluejakoehdotuksen teki myös valtioneu- voston taholta on ilmoitettu Suomenselkä-projektin
18669: voston periaatepäätöstä asiasta valmistellut työ- lopettamisesta. Kun projektin valmistelutyöhön
18670: ryhmä toissa vuoden loppukeväällä. on uhrattu runsaasti aikaa ja varoja mm. valtion
18671: Valtioneuvosto päätyi kuitenkin 10.7.1980 keskushallinnossa, ei ilmoitus tunnu myöskään
18672: Suomenselkää koskevassa periaatepäätöksessään hallinnollisesti eikä taloudellisesti perustellulta.
18673: esittämään verraten yksiselitteistä tukitoimenpi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
18674: teiden kohdentamisaluetta, kuitenkin siten, että
18675: eri hallinnonaloilla pyritään toteuttamaan toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18676: menpiteet alueen kuntien ongelmien vaikeusaste 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 26. 98
18677: huomioon ottaen. uudelle momentzlle 500 000 markkaa ns.
18678: Suomenselkä-projektiin ovat kuuluneet Etelä- Suomenselkä-alueen kehittämiseen liitty-
18679: Pohjanmaalta Jalasjärven, Peräseinäjoen, Kari- vään tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
18680:
18681: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
18682:
18683: Juhani Tuomaala
18684: 1984 vp. 1859
18685:
18686: Raha-asia-aloite n:o 1722
18687:
18688:
18689:
18690:
18691: Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Ilmajoen lento·
18692: kentän kehittämiseen
18693:
18694:
18695: Eduskunnalle
18696:
18697: Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan lentokent- päällystämään. Lisäksi parhaillaan on rakenteilla
18698: täpalvelut ovat edelleen hyvin puutteelliset. Var- halli lentokoneiden säilytystä varten. Kentän pi-
18699: sinkin Seinäjoen talousalueen tarpeet ovat tässä dentäminen, laitteiden hankinta ja muut kehittä-
18700: suhteessa jääneet hoitamatta alueen kauppakama- mistoimet vaativat kuitenkin vielä runsaasti varo-
18701: rin, maakuntaliiton ja monien muiden yhteisöjen Ja.
18702: vuosia kestäneistä ponnisteluista huolimatta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
18703: Rengonharjun lentokenttäsäätiön kunnat, var- taen,
18704: sinkin Ilmajoen kunta, ovat käyttäneet huomatta-
18705: via varoja Rengonharjulle rakennetun lentokentän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18706: kehittämiseen, jonka tarkoitus on palvella koko 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18707: suomenkielistä Etelä-Pohjanmaata, lähinnä Sei- 31. 47. 77 900 000 markkaa Rengonharjun
18708: näjoen talousaluetta. lentokentän kehittämiseksi.
18709: Rengonharjun kentän saatua valtiolta tukea
18710: kentän parantamiseen on sen turvin kenttä kyetty
18711:
18712: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
18713:
18714: Juhani Tuomaala
18715: 1860 1984 vp.
18716:
18717: Raha-asia-aloite n:o 1723
18718:
18719:
18720:
18721:
18722: Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan korjaa-
18723: miseen
18724:
18725:
18726: Eduskunnalle
18727:
18728: Etelä-Pohjanmaalla ns. Suupohjan radalla Sei- järkevää hoitaa myös radan turvallisuuden kohen-
18729: näjoelta Ilmajoen, Kurikan, Kauhajoen ja Teuvan nustyöt.
18730: läpi Kaskisiin kuljetetaan lähinnä Metsä-Botnialle Suurin määrärahatarve on kuitenkin itse radan
18731: vuosittain n. 20 000 tonnia klooria. Kloorivaunuja peruskorj aamisessa. Se lienee yhteensä 110-120
18732: kulkee radalla yleensä kolme kertaa viikossa; välil- mmk. Kun rata on, paitsi sen varrella sijaitsevien
18733: lä kuormana on rikkidioksidia. yritysten, myös yhteiskunnan kannalta välttämä-
18734: Koska kloori herkästi räjähtävänä, erittäin vaa- tön, on sen keskeytynyt korjaaminen saatava vii-
18735: rallisena kemikaalina voi saattaa vaaraan radan pymättä jatkumaan.
18736: varrella sijaitsevia taajamia asukkaineen, on Suu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
18737: pohjan radan kuljetusten turvallisuutta kiireelli- vasti,
18738: sesti parannettava.
18739: On myös huomattava, että kloarintorjunnassa että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18740: tarvittavia suojaimia, suuria tehoruiskuja ja muu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18741: ta kalustoa voidaan käyttää edellä mainitun ohella 31. 90. 78 10 000 000 markan määrärahan
18742: muihinkin tarkoituksiin. Suupohjan radan korjaamiseen.
18743: Kun lisäksi Suupohjan radan korjaus- ja paran-
18744: nustyöt on saatu alkuun, on samassa yhteydessä
18745:
18746: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
18747:
18748: Juhani Tuomaala
18749: 1984 vp. 1861
18750:
18751: Raha-asia-aloite n:o 1724
18752:
18753:
18754:
18755:
18756: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalevalan 150-vuotislau-
18757: lujuhlien järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin
18758:
18759:
18760: Eduskunnalle
18761:
18762: Kalevalan 150-vuotisjuhlavuoden päätapahtu- opetusministeriö tuo laulujuhlille Suomeen kut-
18763: ma, Kalevalan 150-vuotislaulujuhlat järjestetään sumansa Kalevalan kääntäjien ja kuvittajien dele-
18764: Joensuussa 15.-22.6.1985. Järjestelyistä vastaa gaation. Niinikään ulkoministeriön toimesta ta-
18765: Joensuun kaupungin alainen organisaatio, Joen- pahtuva ulkomaisten lehtien edustajien vierailu
18766: suun Laulujuhlat. Kalevalan synty liittyy erotta- kohdistuu kesällä 1985 Joensuuhun. Laulujuhlat
18767: mattomasti suomalaisen kulttuurin syntyyn ja ke- eivät siis ole paikallinen tapahtuma vaan Joensuu
18768: hitykseen. Niinpä Laulujuhlilla ei ainoastaan juh- kantaa Kalevalan 150-vuotislaulujuhlia järjestäes-
18769: lita ainutlaatuista kirjallista tuoteta, vaan koko sään kansallista vastuuta.
18770: suomalaista kulttuuria ja luovaa työtä. Ohjelmas- Kalevalan 150-vuotislaulujuhlien käyttötalous-
18771: sa lomittuvat kansanperinne ja kalevalainen pe- menot ovat 5,8 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi
18772: rinne ulkomaiseen perinneainekseen ja kansanpe- valtakunnalliseksi kesäjuhlakeskukseksi rakennet-
18773: rinteestä vaikutteita saaneeseen korkeakulttuu- tavan laulu- ja kesäjuhlakeskuksen kustannusarvio
18774: riin. Kaikki tämä yhdistyy aitoon kansanjuhlan on 5, 1 miljoonaa markkaa. Joensuun kaupunki on
18775: henkeen ja tarjotaan yleisölle yli neljänäkymme- anonut Laulujuhlien käyttömenoihin 1,2 miljoo-
18776: nenä konserttina, tapahtumina, taidenäyttelyinä, nan markan ja kesäjuhlakeskukseen 1 miljoonan
18777: filmisarjoina sekä muuna ohjelmana. Ohjelmaan markan valtionavustusta. Valtion vuoden 1985
18778: kuuluu myös tieteellinen osuus yhdessä Joensuun tulo- ja menoarvioon Kalevalan !50-vuotisjuhlaa
18779: yliopiston kanssa. varten varattu summa on liian pieni jo ajatellen
18780: Juhlaa varten Joensuun Laulujuhlat on tilannut Joensuun Laulujuhlien käyttötaloutta koskevaa
18781: oopperan, viisi kuoroteosta ja baletin. Joensuu- 1,2 miljoonan markan avustusanomusta.
18782: hun valmistuu keväällä 1985 kesä- ja laulujuhla- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18783: keskus, jonka laulurinteeseen mahtuu 10 000 lau- taen,
18784: lajaa ja soittajaa ja yleisökentälle 25 000 kuulijaa.
18785: Niinikään kaupunkiin valmistuu samana keväänä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18786: Joensuun yliopiston ja Joensuun kaupungin yh- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18787: teistyönä konserttisali kuudellesadalle kuulijalle. 29.99.23 1200 000 markkaa käytettäväksi
18788: Laulujuhlat on Suomessa järjestettävistä tapah- Kalevalan 150-vuotislaulujuhlien käyttö-
18789: tumista Kalevalan 150-vuotisjuhlavuoden näy- menoihin.
18790: teikkuna maailmalle. Suunnitelmien mukaan
18791:
18792: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18793:
18794: Jouko Tuovinen Eeva Turunen Reino Jyrkilä
18795: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Lea Sutinen
18796: Lauha Männistö Mauri Pekkarinen
18797:
18798:
18799:
18800:
18801: 234 4284003504
18802: 1862 1984 vp.
18803:
18804: Raha-asia-aloite n:o 1725
18805:
18806:
18807:
18808:
18809: Tuovinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta vähävaraisille
18810: kunnille paikallisteiden aiheuttamiin menoihin
18811:
18812:
18813: Eduskunnalle
18814:
18815: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18816: esitetty 2 000 000 markan määräraha käytettäväksi taen,
18817: valtionapuna, erityisesti vähävaraisille kunnille
18818: tielain perusteella määrättyjen paikallisteiden te- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18819: kemisestä ja kunnossapidosta aiheutuvien kustan- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18820: nusosuuksien alentamiseen. Tarpeeseen nähden 31.24.31 lisäyksenä 2 000 000 markkaa vä-
18821: määräraha on riittämätön. Jo kustannusten nousu hävaraiszlle kunnzlle paikallisteiden ai-
18822: ja avustushakemusten lisääntyminen vaatisivat heuttamiin menoihin.
18823: huomattavan lisämäärärahan ottamista valtion
18824: budjettiin.
18825:
18826: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18827:
18828: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Reino Karpola
18829: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Lea Sutinen
18830: 1984 vp. 1863
18831:
18832: Raha-asia-aloite n:o 1726
18833:
18834:
18835:
18836:
18837: Tuovinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta yksityisten tei-
18838: den kunnossapitoon
18839:
18840:
18841: Eduskunnalle
18842:
18843: Hallitus esittää 63 000 000 markan määrärahaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18844: yksityisistä teistä annetun lain mukaisiin valtion- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18845: apuihin. Kustannustason nousun ja teiden mää- 31.24.50 lisäyksenä 5 000 000 markkaa yk-
18846: rän lisääntymisen vuoksi määräraha on liian pieni. sityisteiden kunnossapitoon.
18847: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18848: taen,
18849:
18850: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18851:
18852: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Reino Karpola
18853: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Lea Sutinen
18854: 1864 1984 vp.
18855:
18856: Raha-asia-aloite n:o 1727
18857:
18858:
18859:
18860:
18861: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Käsämän-Sotkuman
18862: maantien parantamiseen
18863:
18864:
18865: Eduskunnalle
18866:
18867: Käsämän-Sotkuman maantie n:o 8031 on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18868: suorin yhteys tultaessa Varkauden tai Savonlinnan taen,
18869: suunnasta Polvijärvelle. Nykyisen tien heikon
18870: kunnon johdosta liikenne edellä mainituista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18871: suunnista Polvijärvelle vaikeutuu, joudutaan 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18872: käyttämään kiertotietä, ja näin Polvijärven kun- 31.24. 77 1 000 000 markan määrärahan
18873: nan liikenteellinen ja matkailullinen asema kärsii. Käsämän-Sotkuman maantien n:o 8031
18874: Tästä syystä Käsämän-Sotkuman maantien pa- rakenteen parantamiseksi.
18875: rantaminen olisi erittäin välttämätön. Samalla se
18876: toimisi merkittävänä työllisyyskohteena parannus-
18877: työn toteuttamisaikana.
18878:
18879: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18880:
18881: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Reino Karpola
18882: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Lea Sutinen
18883: 1984 vp. 1865
18884:
18885: Raha-asia-aloite n:o 1728
18886:
18887:
18888:
18889:
18890: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselkäyttöisen kisko-
18891: autokaluston hankkimiseksi Valtionrautateille
18892:
18893:
18894: Eduskunnalle
18895:
18896: Rautatiehallituksen toiminta- ja taloussuunni- supistuksista ja harkita mahdollisuuksia joukkolii-
18897: telmassa esitetään henkilöpaikallisliikennettä su- kenteen, erityisesti raideliikenteen lisäämiseksi.
18898: pistettavaksi vuosittain. Kun perusteluna käyte- Päähuomio paikallisliikenteen jatkon osalta tu-
18899: tään nykyisen kiskoautokaluston ikää ja suunnitel- lee kiinnittää tässä liikenteessä käytettävän kalus-
18900: maan perustuvaa poistumaa, edellyttää henkilö- ton hankintaan sekä periaatepäätöksen saamiseksi
18901: paikallisliikenteen jatko kaukojuniin varatun vau- siitä, missä laajuudessa Valtionrautatiet tulevat
18902: nukaluston käyttöä dieselvetovoimaa hyväksikäyt- hoitamaan henkilöpaikallisliikennettä muualla
18903: täen. Kaluston käyttökustannukset lasketaan kui- kuin Helsingin lähiympäristössä. Mikäli paikallis-
18904: tenkin käytettävän kaluston mukaisesti täysimää- liikennettä, joka joissakin tapauksissa on myös
18905: räisinä. Tämä merkitsee nykyiseen Dm-kalustoon kaukojunien jatkoliikennettä, hoidetaan myös
18906: nähden vähintään kaksinkertaisia kuljetuskustan- muualla kuin Helsingin lähiympäristössä, tulee
18907: nuksia. uuden korvaavan paikallisliikenteeseen soveltuvan
18908: Nykyisessä tilanteessa jouduttaneen yhteiskun- kaluston hankinta aloittaa kiireellisesti ja saada
18909: tapoliittisista ja kansantaloudellisista syistä joh- sen valmistus alkamaan lähivuosina.
18910: tuen aikaisempia suunnitelmia tarkistamaan. Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityk-
18911: Polttoaineiden hinnannousu on liikennepolitii- sessä ei Valtionrautateiden vetokaluston ja vau-
18912: kassakin muodostunut niin keskeiseksi tekijäksi, nuston hankintaa ja valmistusta koskevalle mo-
18913: että koko kuljetusjärjestelmäämme on pakko tar- mentille ole ehdotettu määrärahaa dieselkäyttöi-
18914: kastella sekä yhteiskuntapoliittisesta että kansan- sen kiskoautokaluston hankintaan tarpeista huoli-
18915: taloudellisesta näkökulmasta. matta.
18916: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tie- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18917: liikennelaboratorion suorittamien eri liikenne- taen,
18918: muotojen energiankulutuksen vertailun perus-
18919: teella voidaan todeta, että tutkimuksen valossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18920: rautateiden edullisuus niin henkilöliikenteen hoi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18921: tajana kuin tavaroiden kuljettajanakin on kiistatta 31.90. 73 15 000 000 markan määrärahan
18922: maakuljetuksista paras vaihtoehto. Tähän perus- dieselkäyttöisen kiskoautokaluston hank-
18923: tuen tulisi luopua rautateiden paikallisliikenteen kimtseksi Valtionrautatetlle.
18924:
18925: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18926:
18927: Jouko Tuovinen Matti Kuusio Pentti Lahti-Nuuttila
18928: Tuulikki Hämäläinen Kari Urpilainen Pertti Hietala
18929: Maija Rajantie Kerttu Törnqvist Kari Rajamäki
18930: Timo Roos
18931: 1866 1984 vp.
18932:
18933: Raha-asia-aloite n:o 1729
18934:
18935:
18936:
18937:
18938: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun rautatieaseman
18939: tavaraterminaalin rakentamiseen
18940:
18941:
18942: Eduskunnalle
18943:
18944: Joensuun rautatieaseman tavaraterminaali on jo jatkuvasti lisääntyvät kappaletavaravaunut sitä eh-
18945: useita kymmeniä vuosia vanha, joten se ei täytä li- dottomasti vaatisivat. Myös asiakassuhteet termi-
18946: sääntyvän kappaletavaraliikenteen aiheuttamia naalin epäkäytännöllisyydestä johtuen saattavat
18947: vaatimuksia. Terminaalin pienuudesta ja epäkäy- vaarantua.
18948: tännöllisyydestä on monenlaista haittaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18949: Mm. tavaroita rikkoontuu luvattoman paljon taen,
18950: koneellisesti tapahtuvassa purkauksessa, kuor-
18951: mauksessa ja siirroissa. Myös työturvallisuus on että Eduskunta ottaisi val#on vuoden
18952: vaarassa trukkien liikkuessa edestakaisin kapeilla 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18953: laitureilla ja käytävissä. 31. 90. 74 4 000 000 markan määrärahan
18954: Ratapihahenkilökunnalle aiheutuu myös yli- Valtionrautateiden Joensuun rautatiease-
18955: määräistä vaihtotyötä, koska nykyiselle terminaa- man tavaraterminaalin rakentamiseksi.
18956: lille ei voida enää lisätä purkausraiteita, vaikka
18957:
18958: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18959:
18960: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Reino Karpola
18961: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Lea Sutinen
18962: 1984 vp. 1867
18963:
18964: Raha-asia-aloite n:o 1730
18965:
18966:
18967:
18968:
18969: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisestaJoemuun aseman järjeste·
18970: lyratapihan rakentamiseen
18971:
18972:
18973: Eduskunnalle
18974:
18975: Joensuun rautatieaseman järjestelyratapiha on järjestelyratapiha on rakennettava mahdollisim-
18976: jo kauan osoittautunut aivan liian ahtaaksi ja epä- man pikaisesti.
18977: käytännölliseksi jatkuvasti kasvavaa tavaraliiken- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
18978: nettä palvelemaan. nioittavasti,
18979: Muun muassa Suomen ja Neuvostoliiton rauta-
18980: tieliikenne on voimakkaasti kasvanut vuodesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18981: toiseen ja sama kehitys näyttää jatkuvan. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
18982: Myös öljyn hinnan nopea nousu on lisännyt 31. 90. 78 10 000 000 markan määrärahan
18983: VR:ntavarakuljetuksia voimakkaasti. Näistä, sekä Valtionrautateiden Joensuun aseman jär-
18984: Imatralta lähivuosina Joensuuhun ulottuvasta ra- jestelyratapihan rakentamiseksi.
18985: tojen sähköistämisestä johtuen Joensuun aseman
18986:
18987: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
18988:
18989: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Reino Karpola
18990: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Lea Sutinen
18991: 1868 1984 vp.
18992:
18993: Raha-asia-aloite n:o 1731
18994:
18995:
18996:
18997: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan elinkei-
18998: notoiminnan tukemiseen
18999:
19000:
19001: Eduskunnalle
19002:
19003: Pohjois-Karjala on syqamen kehitysaluelääni, si. Maakunnan luonnonvarojen jalostuksessa on
19004: joka on perinteisesti ollut raaka-aineiden tuotan- muutoinkin koettu kipeitä takaiskuja. Malmivaro-
19005: toaluetta. Elinkeinorakenteen, tulotason, asumis- jen ehtyminen uhkaa lopettaa kaivostoiminnan
19006: tason ja muiden alueellista kehittyneisyyttä ku- kokonaan. Maatilatalouden rajoitustoimet ovat
19007: vaavien tunnuslukujen perusteella Pohjois-Karjala samaan aikaan katkaisemassa maakunnan aluera-
19008: on maamme jälkeenjääneimpiä alueita. Pohjois- kenteelle ja raaka-ainehuoliolle erittäin tärkeät
19009: Karjalan edellytykset tuotantorakenteensa moni- maatalouden kehittämishankkeet sekä pysäyttä-
19010: puolistamiseen ja väestönsä elintason kohottami- mässä lähes kokonaan maatilatalouden tulevai-
19011: seen ovat 1970-luvulla parantuneet. Alueen omat suuden kannalta välttämättömän sukupolven-
19012: rahoituspääomat eivät kuitenkaan riitä 1980-lu- vaihdoksen.
19013: vun uusien ja suurien haasteiden edessä. Toisaalta Pohjois-Karjalan läänissä on viime
19014: Ilman erityistoimia läänin väestökehitys on ikä- vuosina pyritty voimakkaaseen omatoimiseen ke-
19015: rakenteellisista syistä kääntymässä jälleen tappiol- hittämistyöhön. Lääniin on perustettu äskettäin
19016: liseksi jo 1980-luvun lopulla. Erityisen synkkää tu- oma kehitysyhtiö ilman valtion varoja, tehty pää-
19017: levaisuutta väestöennusteet lupaavat läänin itä- ja tös tietoteknologiakeskuksen perustamisesta ja
19018: pohjoisosien haja-asutusalueille, syrjäisimmät ky- Joensuun yliopisto on yhdessä työvoimapiirin ja
19019: lät ovat autioitumassa. Työikäisen väestön van- läänin kuntien kanssa käynnistänyt yrittäjäkoulu-
19020: hentuminen ja eläkeläisten osuuden voimakas tuksen. Kunnat ovat pyrkineet myös voimakkaasti
19021: kasvu ovat ajamassa kunnallistalouden kriisiin kehittämään liitännäiselinkeinojaan perinteisen
19022: monen kunnan osalta. maatalouden tueksi ja palkanneet tätä varten eri
19023: Elinkeinoelämän kehittämistoimista huolimat- alojen neuvontahenkilökuntaa. Nämä kehittämis-
19024: ta Pohjois-Karjalan työllisyystilanne on vaikeim- toimet on rahoitettu pääasiallisesti kuntien omin
19025: pia maassamme. Tulevinakaan vuosina työttö- var01n.
19026: myys ei näytä hellittävän, vaan saattaa pahimmas- Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityk-
19027: sa tapauksessa johtaa ainakin nuoren työvoiman sessä on erikseen huomioitu Lapin läänin vaikeu-
19028: osalta uuteen muuttoaaltoon. det varaamalla alueen kehittämiseen erillinen 30
19029: Pohjois-Karjalan yrityselämän keskeisiä ongel- mmk:n määräraha. Vähintään yhtä vaikean kehi-
19030: mia on se, että läänin yritystoiminnan tärkeimpiä tysalueläänin, Pohjois-Karjalan, kehittäminen oli-
19031: aloja johdetaan ulkoapäin. Ulkopuolinen omistus si ehdottomasti huomioitava samalla tavalla.
19032: on useilla aloilla viime vuosina lisääntynyt. Näin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19033: huomattava osa luonnonvarojen tuotosta vuotaa taen,
19034: alueen ulkopuolelle eikä hyödytä täysimääräisesti
19035: maakunnan omaa elinkeinoelämää. Läänin eräi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19036: den tuotantolaitosten lopettamiset ja toiminta- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19037: vaikeudet ovat merkinneet jalostustyöpaikkojen 32.51.49 10 000 000 markan määrärahan
19038: 1970-luvulla vallinneen ripeän kasvun pysähty- Pohjois-Karjalan lääninhallituksen käytet-
19039: mistä. täväksi valtioneuvoston määräämin perus-
19040: Myös pienten ja keskisuurten yritysten perusta- tein Pohjois-Karjalan elinkeinotoiminnan
19041: minen ja laajentaminen on osoittautunut nykyisin tukemiseen.
19042: aluepoliittisin tukitoimenpitein yhä vaikeammak-
19043: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
19044:
19045: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Reino Karpola
19046: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
19047: 1984 vp. 1869
19048:
19049: Raha-asia-aloite n:o 1732
19050:
19051:
19052:
19053:
19054: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta haja-asutus-
19055: alueiden vähittäiskaupan investointiavustuksiin
19056:
19057:
19058: Eduskunnalle
19059:
19060: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen toi- velut on haettava asutuskeskuksista. Mikäli vähit-
19061: minnan loppuminen on viime vuosina ollut varsin täiskaupan investointien tukemiseen ei saada riit-
19062: yleistä johtuen ylläpitokustannusten jatkuvasta tävästi valtion varoja, tulevat kauppakuolemat
19063: noususta ja ostokykyisen väestön muuttamisesta edelleen jatkumaan.
19064: pois paikkakunnalta. Kaupan lisärasitteena ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19065: olleet myös työsuojelu- ja terveysviranomaisten tavasti,
19066: asettamat velvoitteet, jotka osaltaan ovat vaikutta-
19067: neet kaupan lopettamiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19068: Kaupan palvelujen loppuminen varsinkin maa- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
19069: seudulla merkitsee ainakin vanhuksille pakko- 32.61.41 lisäyksenä 5 000 000 markan
19070: muuttoa asutustaajamiin. Myös muille ihmisille määrärahan vähittäiskaupan investointien
19071: se merkitsee lisääntyviä kuluja, koska kaupan pal- tukemiseen haja-asutusaluezlla.
19072:
19073: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
19074:
19075: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Reino Karpola
19076: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Lea Sutinen
19077:
19078:
19079:
19080:
19081: 235 4284003504
19082: 1870 1984 vp.
19083:
19084: Raha-asia-aloite n:o 1733
19085:
19086:
19087:
19088:
19089: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta haja-asutus-
19090: alueiden kauppapalvelujen saavutettavuuden turvaamiseksi
19091:
19092:
19093: Eduskunnalle
19094:
19095: Hallitus esittää valtion vuoden 1985 tulo- ja kuljetuksissa on haja-asutusalueiden asukkaille
19096: menoarvioesityksessään käytettäväksi 4 200 000 välttämätöntä. Muutoin kustannukset nousevat
19097: markkaa haja-asutusalueiden vähittäiskaupan kohtuuttoman korkeiksi.
19098: kiinteiden myymälöiden ja myymäläautojen toi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
19099: mintatukeen sekä tavaroiden kotiinkuljetustu- nioittaen,
19100: keen.
19101: Kyseinen rahasumma on aivan liian pieni tur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19102: vaamaan haja-asutusalueiden kaupan palvelut 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19103: kaikkein syrjäisimmillä asutusalueilla. Onhan 32.61.42 lisäyksenä 1000000 markan
19104: mm. Pohjois-Karjalassa alueita, joissa lähimmät mäå'rå'rahan haja-asutusalueiden kauppa-
19105: kaupan palvelut ovat kolmenkymmenen kilomet- palvelujen saavutettavuuden turvaamisek-
19106: rin päässä. Tällöin kaupan saama tuki tavaroiden SI.
19107:
19108:
19109: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
19110:
19111: Jouko Tuovinen Reino Karpola Eeva Turunen
19112: Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä Lea Sutinen
19113: 1984 vp. 1871
19114:
19115: Raha-asia-aloite n:o 1734
19116:
19117:
19118:
19119:
19120: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisella työllistämis-
19121: tuella työllistettyjen sosiaalihuollossa työskentelevien vakinaista-
19122: miseksi
19123:
19124: Eduskunnalle
19125:
19126: Sosiaalihuollossa on kunnallisella työllistämis- 34.50.61 kunnallisella työllistämistuella työllis-
19127: tuella työllistetty yli 3 000 henkilöä. Pääosa heistä tettyjen palkkauksesta aiheutuneet kustannukset.
19128: suorittaa sosiaalihuoltoon vakinaisesti kuuluvia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19129: tehtäviä. Tehtävien vakinaistamisesta eli vastaa- nioittaen,
19130: vien virkojen ja toimien perustamisesta valtion-
19131: osuuteen oikeuttavina sosiaalihuollon virkoina ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19132: valtiolle aiheudu olennaisia lisäkustannuksia. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
19133: Vuonna 1985 ehdotetaan perustettavaksi 300 vir- 33.32.30 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
19134: kaa tai tointa kunnallisella työllistämistuella pal- valtionosuutena kunnzlle sosiaalipalvelu-
19135: katun henkilöstön vakinaistamiseksi sosiaalihuol- jen käyttökustannuksista kunnallisella
19136: lon tehtäviin. Tämän määrärahan hyväksymisel- työllistämistuella työllistettyjen vakinaista-
19137: lä voitaisiin vastaavasti vähentää momentilta miseksi sosiaalihuollossa.
19138:
19139: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
19140:
19141: Jouko Tuovinen Kerttu Törnqvist Aarno von Bell
19142: Jukka Mikkola Kaisa Raatikainen Jussi Ranta
19143: Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen Mikko Rönnholm
19144: Pertti Hietala Lea Savolainen Paavo Lipponen
19145: Kari Urpilainen Markus Aaltonen Timo Roos
19146: Lea Sutinen Mauri Pekkarinen Heimo Linna
19147: Matti Viljanen
19148: 1872 1984 vp.
19149:
19150: Raha-asia-aloite n:o 1735
19151:
19152:
19153:
19154:
19155: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta projektipäälliköiden palk-
19156: kaamiseksi Outokumpuun ja Pyhäselkään alueellisten kehittä-
19157: misprojektien vetäjiksi
19158:
19159: Eduskunnalle
19160:
19161: Viime aikoina ovat elinkeinoelämän kehittämi- Edellä mainituista syistä ovat Outokumpu ja
19162: nen ja työllisyystilanne muodostuneet yhä vai- Pyhäselkä tehneet perustellut esitykset työvoima-
19163: keammiksi niissä Pohjois-Karjalan kunnissa, joissa ministeriölle projektipäälliköiden palkkaamiseksi
19164: kaivostoiminta on loppumassa tai joissa muuten johtamaan ko. perustettuja kehittämisprojekteja.
19165: on tapahtunut teollisten työpaikkojen tuntuvia Projektipäälliköt olisivat määräaikaisia.
19166: menetyksiä. Kaivostoiminnan loppuminen koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19167: distuu pahiten Outokummun kaupunkiin, joka taen,
19168: tämän vuosikymmenen loppuun mennessä tulee
19169: menettämään 800 kaivostoiminnan työpaikkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19170: Pyhäselän Hammaslahden kaivoksen toiminnan 1985 tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
19171: loppuessa vuonna 1985 vähenee kunnasta noin määrärahan projektipäälliköiden palkkaa-
19172: 120 työpaikkaa. miseksi Outokumpuun ja Pyhäselkään.
19173:
19174: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
19175:
19176: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Reino Karpola
19177: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Lea Sutinen
19178: 1984 vp. 1873
19179:
19180: Raha-asia-aloite n:o 1736
19181:
19182:
19183:
19184:
19185: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdyskuntajätteiden lajit·
19186: telun ja hyötykäytön koelaitoksen rakentamiseksi Joensuuhun
19187:
19188:
19189: Eduskunnalle
19190:
19191: Jätteiden hyötykäytön edistämiseksi tarvitaan toon, nam saatavat tulot osittain kompensoivat
19192: maassamme voimakkaita valtiovallan toimenpitei- kasvavia menoja.
19193: tä sekä tutkimuksen että käytännön toimenpitei- Joensuun kaupunki on neuvotellut sisäasiain-
19194: den rahoituksen suhteen. Maassamme tarvitaan ministeriön, VTT:n ja Kaupunkiliiton kanssa yh-
19195: eräitä koe- ja mallilaitoksia, joiden avulla jättei- dyskuntajätteiden lajittelun ja hyötykäytön koe-
19196: den hyötykäyttö saadaan alkuun ja samalla voi- laitoksen aikaansaamiseksi maahamme. Joensuuta
19197: daan vähentää myöhempiä virheinvestointeja. Ta- on pidetty sopivana koelaitoksen paikkana sekä
19198: lousjätteiden erottelussa on valittavana kaksi eri kaupungin koon että muiden olosuhteiden puo-
19199: tietä: erottelu tapahtuu jo keittiössä ja talouksien lesta.
19200: jätesäiliöissä tai erottelu suoritetaan kaatopaikalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19201: Keittiössä tapahtuva erottelu osoittautunee asen- taen,
19202: teista ja valvontavaikeuksista sekä myös tilakysy-
19203: myksistä johtuen vaikeaksi. Keskitetty kaatopai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19204: kalla tapahtuva erottelu lienee tulevaisuudessa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19205: pääasiallisesti kysymykseen tuleva vaihtoehto. 35.10.65 12000000 markan määrärahan
19206: Tällöin kaatopaikan ylläpitokustannukset kohoa- yhdyskuntajättezden lajittelun ja hyöty-
19207: vat Ruotsissa tehtyjen selvitysten mukaan 3-5- käytön koelaitoksen rakentamiseksi Joen-
19208: kertaisiksi perinteiseen kaatopaikan hoitoon ver- suuhun.
19209: rattuna. Mikäli lajiteltu jäte saadaan hyötykäyt-
19210:
19211: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
19212:
19213: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä
19214: Reino Karpola Eeva Turunen
19215: Lea Sutinen
19216: 1874 1984 vp.
19217:
19218: Raha-asia-aloite n:o 1737
19219:
19220:
19221:
19222:
19223: Turpeinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylioppilaiden terveyden-
19224: hoitosäätiön Helsingin terveystalon vuokramenoihin
19225:
19226:
19227: Eduskunnalle
19228:
19229: Opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa Yli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19230: oppilaiden terveydenhoitosäätiö. Terveydenhoito- taen,
19231: säätiön tuotoista tulee 40,3 % opiskelijoilta ter-
19232: veydenhoitomaksuina. Opintovuonna 1983-84 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19233: maksun suuruus on 130 mk. Opiskelijoiden mak- 1985 tulo- ja menoarvioon 2 200 000
19234: samista terveydenhoitomaksuista 11,3 mk kuluu markkaa avustuksena Ylioppzlaiden ter-
19235: Helsingin terveydenhoitoaseman vuokraan. Mikä- veydenhoitosäätiön Helsingin terveystalon
19236: li Helsingin yksikön vuokra maksettaisiin valtion vuokramaksuihin.
19237: varoista tämä keventäisi huomattavasti opiskelijoi-
19238: den maksamaa rahoitusosuutta.
19239:
19240: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
19241:
19242: Pirkko Turpeinen Marja-Liisa Salminen Heli Astala
19243: Sten Söderström Esko Helle Arvo Kemppainen
19244: Matti Kautto Marjatta Stenius-Kaukonen
19245: 1984 vp. 1875
19246: Raha-asia-aloite n:o 1738
19247:
19248:
19249:
19250:
19251: Turpeinen ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- Ja telelaitoksen
19252: Helsingin autovarikon rakentamiseen
19253:
19254:
19255: Eduskunnalle
19256:
19257: Posti- ja telelaitoksen Helsingin autovarikko- kyisen tilanteen jatkumista pitää huolestuttavana
19258: hanke on ollut vireillä jo 1940-luvun lopulta saak- kustannusmielessäkin tarkasteltuna. Toimintojen
19259: ka edeten varsin hitaasti. keskittämiseen verrattuna laitokselle koituu ny-
19260: Toimintaa on keskitetty Helsingin Pasilaan, jos- kyisen käytännön mukaan tappiota noin 3 miljoo-
19261: sa toimii laitoksen suurin postin lajittelukeskus. naa mk/vuosi.
19262: Toimintoja Helsingissä alettiin keskittää Pasi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19263: laan 1970-luvulla, jolloin tarkoituksena oli myös taen,
19264: autovarikon rakentaminen samalle tontille. Auto-
19265: varikonkin maanrakennustyöt valmistuivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19266: 15. 4. 1980, mutta tarvittavia määrärahojen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
19267: myöntamtsta ja rakentamislupaa on siirretty 31.94.74 5 000 000 markkaa posti- ja
19268: "suhdannepoliittisin perustein". telelaitoksen Helsingin autovankan ra-
19269: Posti- ja telelaitoksen kannalta voidaan ny- kennustyön aloittamiseksi.
19270:
19271: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
19272:
19273: Pirkko Turpeinen Marja-Liisa Salminen Heli Astala
19274: Marjatta Stenius-Kaukonen Seppo Toiviainen Pentti Liedes
19275: 1876 1984 vp.
19276:
19277: Raha-asia-aloite n:o 1739
19278:
19279:
19280:
19281:
19282: Turunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion Joen-
19283: suun virastotalon laajennukseen
19284:
19285:
19286: Eduskunnalle
19287:
19288: Joensuun virastotalon laajennukseen on vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19289: 1984 myönnetty 1 )00 000 markkaa ja vuoden taen,
19290: 1
19291: 198) budjetissa ehdotetaan kohteeseen )00 000
19292: 1
19293:
19294: markkaa. Kyseisillä varoilla ei rakentamaan päästä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19295: vielä ensi vuonnakaan. Virastotalo on osoittautu- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
19296: nut tiloiltaan riittämättömäksi. Itä-Suomen kar- 28. 64. 76/isäyksenä 4 500 000 markkaa val-
19297: tastoyksikkö tarvitsee kipeästi ja kiireesti toimiti- tion Joensuun virastotalon laajennukseen.
19298: loja, sillä se sijaitsee nyt kalliissa vuokratiloissa.
19299:
19300: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
19301:
19302: Eeva Turunen Lea Sutinen Reino Jyrkilä
19303: Jouko Tuovinen Reino Karpola Kerttu Törnqvist
19304: 1984 vp. 1877
19305:
19306: Raha-asia-aloite n:o 1740
19307:
19308:
19309:
19310:
19311: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun yliopiston kasva-
19312: tussosiologian yliassistentin viran perustamiseen
19313:
19314:
19315: Eduskunnalle
19316:
19317: Joensuun yliopiston vuoden 1985 budjettiesi- keakoulun opetusta on jouduttu eväämään. Ellei
19318: tyksessä oli 1. sijaluvulla kasvatussosiologian ylias- yliassistentuuria saada, on uhkana opiskelijoiden
19319: sistentin virka. Jo vuoden 1982 esityksessä se oli si- opiskelumahdollisuuksien rajoittaminen.
19320: jalla 3. Yliopiston omat edustukselliset hallinto- Kasvatussosiologia on kansainvälisesti vakiintu-
19321: elimet pitivät siis virkaa hyvin kiireellisenä. Se ei nut opetus- ja tutkimusala, ja se on Suomessa-
19322: kuitenkaan sisälly hallituksen antamaan budjet- kin laajeneva ala. Joensuussa on toistaiseksi
19323: tiesitykseen. Asiantila herättää kysymyksen: Kuka alan ainoa oppituoli, ja siten laitoksesta voisi
19324: tuntee yliopiston tarpeet paremmin kuin yliopisto muodostua myös valtakunnallisen yhteistyön kes-
19325: itse? kus.
19326: Sosiologian opetus on kärsinyt henkilöstöva- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19327: jauksesta. Luentoja on korvattu kirjoilla. Syventä- taen,
19328: vistä opinnoista on säännöllisesti kyetty järjestä-
19329: mään vain seminaari. Lehtori joutuu opettamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19330: kursseja, joita muualla opettaa professori. Kasva- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19331: tusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen 29.10.01 120 000 markkaa Joensuun yli-
19332: koulutusohjelman opetuksen järjestämisessä on opiston kasvatussosiologian yliassistentin
19333: ollut vaikeuksia. Kansalaisopistojen avoimen kor- viran perustamista varten.
19334:
19335: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
19336:
19337: Eeva Turunen Lea Sutinen Reino Jyrkilä
19338: Jouko Tuovinen Reino Karpola Kerttu Törnqvist
19339:
19340:
19341:
19342:
19343: 236 4284003504
19344: 1878 1984 vp.
19345:
19346: Raha-asia-aloite n:o 1741
19347:
19348:
19349:
19350:
19351: Turunen ym.: Määrärahojen osoittamisesta Kansallisen Sivistysliiton
19352: toiminnan tukemiseen
19353:
19354:
19355: Eduskunnalle
19356:
19357: Kansallisen Sivistysliiton Opintokeskus on donapurahat loppuun jo kuluvan vuoden touko-
19358: aloittanut toimintansa 1. 7. 1982. Opintokeskuk- kuun alussa, mikä osoittaa kasvavan toiminnan
19359: selle on myönnetty kaikkiaan viisi ( 5) valtionavun laajuutta.
19360: alaista tointa, mikä on 2,6% maamme kymme- Porvarillisen järjestökentän aktivoituminen jär-
19361: nen opintokeskuksen henkilömäärästä. Kansalli- jestöllisen sivistystyön alueella osoittaa merkittä-
19362: sen Sivistysliiton Opintokeskuksen henkilöstö- vää koulutuskysyntää, johon vastaaminen on osal-
19363: määrä on osoittautunut toiminnan laajuuteen taan myös valtion vastuulla.
19364: nähden täysin riittämättömäksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19365: Voimakkaasti kasvavana uutena sivistysjärjestö- taen,
19366: nä Kansallinen Sivistysliitto on jatkuvasti tekemi-
19367: sissä uudelle opintokeskukselle ominaisten eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19368: koisongelmien kanssa. Koulutustoimintaan liitty- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19369: vä materiaalituotanto ja jäsenjärjestöjen toimi- 29.57.55 400 000 markkaa viiden uuden
19370: henkilöiden koulutus, joihin ei ole mahdollis- toimen perustamiseen helpottamaan Kan-
19371: ta saada opintokeskuslain perusteella valtion- saiHsen Sivistyslziton Opintokeskuksen toi-
19372: apua, asettavat nuorelle järjestölle valtavat haas- mihenkilövajausta sekä momentzlle
19373: teet. 29.57.54 eniNsen 500 000 markkaa Kan-
19374: Luentojen ja ohjaajakoulutustilaisuuksien osal- saiHsen Sivistysliiton toiminnan tukemi-
19375: ta on opintokeskus käyttänyt vuoden 1984 vai- seen.
19376:
19377: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
19378:
19379: Eeva Turunen Aino Pohjanoksa likka Suominen
19380: 1984 vp. 1879
19381:
19382: Raha-asia-aloite n:o 1742
19383:
19384:
19385:
19386:
19387: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistysliiton
19388: Opintokeskuksen atk-laitteiden rahoittamiseen
19389:
19390:
19391: Eduskunnalle
19392:
19393: Kansallisen Sivistysliiton Opintokeskus on saa- luentotilaisuutta ja yli 40 opinto-ohjaajakoulu-
19394: nut toimiluvan vuonna 1982. tustilaisuutta. Luentojen ja ohjaajakoulutustilai-
19395: Opintokeskukselle on myönnetty viisi (5) val- suuksien osalta valtionapurahat on käytetty lop-
19396: tionavun alaista tointa, mikä on 2,6 % maamme puun jo kuluvan vuoden toukokuun alussa, mikä
19397: kymmenen opintokeskuksen henkilömäärästä. osoittaa toiminnan laajuutta.
19398: Henkilöstömäärä on osoittautunut toiminnan laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19399: juuteen nähden täysin riittämättömäksi. taen,
19400: Erilaisten kouluhallituksen vaatimien raport-
19401: tien laatiminen ja kirjanpidon hoitaminen ma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19402: nuaalisesti vie kohtuuttoman suuren osan työajas- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19403: ta. Kyseiset toiminnot voidaan hoitaa atk:IIa no- 29.57.54 150 000 markkaa Kansallisen
19404: peasti ja luotettavasti. Sivistys/titon Opintokeskuksen atk-laittei-
19405: Tänä vuonna Kansallisen Sivistysliiton Opinto- den hankinnasta aiheutuvien kustannus-
19406: keskus on jo järjestänyt 372 kurssia, yli kolmesataa ten maksamiseen.
19407:
19408: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
19409:
19410: Eeva Turunen Aino Pohjanoksa Ilkka Suominen
19411: 1880 1984 vp.
19412:
19413: Raha-asia-aloite n:o 1743
19414:
19415:
19416:
19417:
19418: Turunen ym.: Määrärahan OsoittamisestaJoensuun lentokentän kii-
19419: toteiden parantamiseen
19420:
19421:
19422: Eduskunnalle
19423:
19424: Joensuun lentokentän kiitotien pituus ja liuk- taisen kiitotien päällysteen puuttumisesta. Poikit-
19425: kaus ovat sade- ja tuuliolosuhteissa aiheuttaneet taiskiitotien rakentaminen parantaisi myös pien-
19426: lentovuorojen peruutuksia ja tilapäisratkaisuja ten matkustajakoneiden laskeutumismahdolli-
19427: kuljetusten järjestämiseksi. Pääkiitotien jatkami- suuksia tuuliolosuhteiden niin vaatiessa.
19428: nen poistaisi jatkossa lopullisesti sään vaikutukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19429: matkustajaliikenteen hoitamiseen. taen,
19430: Joensuun lentokenttä on yksi maamme vilk-
19431: kaimmista pienkonekentistä. Ilmailuharrastus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19432: laajaa ja monipuolista. Ilmailukerho osallistuu 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19433: mm. jatkuvaan pelastustoimintaan Pohjois-Kar- 31. 47.77 1 000 000 markkaa Joensuun
19434: jalassa. Toiminta on varsin kallista, ja kalliimmak- lentokentän poikittaiskiitotien rakentami-
19435: si sen tekevät vielä kaluston ylimääräiset kunnos- seen ja pääkiitotien jatkamiseen.
19436: tusmenot, jotka johtuvat käytössä olevan poikit-
19437:
19438: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
19439:
19440: Eeva Turunen Lea Sutinen Reino Jyrkilä
19441: Jouko Tuovinen Reino Karpola Kerttu Törnqvist
19442: 1984 vp. 1881
19443:
19444: Raha-asia-aloite n:o 1744
19445:
19446:
19447:
19448:
19449: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Taideteollisen korkea-
19450: koulun koulutuskeskuksen sivutoimipisteen käynnistämiseen
19451: Kuopiossa
19452:
19453:
19454: Eduskunnalle
19455:
19456: Itä-Suomen alueella on pienta Ja keskisuurta toilijoille ulottaen enemmän taideteollisen
19457: teollisuutta, joka tarvitsee kilpailukykynsä lisää- alan suunnittelupalveluja koko Itä-Suomen
19458: miseksi taideteollisen alan ruotesuunnittelupalve- alueelle.
19459: luksia. Näitä palveluksia voidaan tehostaa anta- . ~dellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19460: malla olemassa oleville taiteilijoille, muotoilijoille niOittaen,
19461: ja suunnittelijoille lisäkoulutusta jo annetun pe-
19462: ruskoulutuksen ja saadun ammattikokemuksen li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19463: säksi. 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 29.35
19464: Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuk- uudelle momentille 200 000 markkaa Tai-
19465: sen sivutoimipisteen perustaminen Kuopioon deteollisen korkeakoulun koulutuskeskuk-
19466: edistäisi työpaikkojen syntymistä taideteollisille sen sivutoimipisteen käynnistämiseen
19467: aloille ja loisi tämän lisäksi työtilaisuuksia muo- Kuopiossa.
19468:
19469: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
19470:
19471: Marja-Liisa Tykkyläinen Osmo Vepsäläinen
19472: Kari Rajamäki Lauha Männistö
19473: 1882 1984 vp.
19474:
19475: Raha-asia-aloite n:o 1745
19476:
19477:
19478:
19479:
19480: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistysliiton
19481: kulttuuritoiminnan kehittämiseen
19482:
19483:
19484: Eduskunnalle
19485:
19486: Kansansivistysjärjestöillä on tärkeä tehtävä kult- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19487: tuuriharrastusten virittäjänä. Valtakunnallisissa si- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
19488: vistysjärjestöissä kulttuuritoimintaa järjestävät 29.57.54 500 000 markkaa Työväen Si-
19489: keskusjärjestöjen lisäksi myös paikalliset opinto- vistysliiton kulttuuritoiminnan kehittämi-
19490: järjestöt. Näiden tukemiseen ei nykyisin ole käy- seen.
19491: tettävissä riittävästi varoja.
19492: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19493: taen,
19494:
19495: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
19496:
19497: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos Tuula Paavilainen
19498: Markus Aaltonen Kari Rajamäki Pentti Lahti-Nuuttila
19499: 1984 vp. 1883
19500:
19501: Raha-asia-aloite n:o 1746
19502:
19503:
19504:
19505:
19506: Tykkyläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämötai-
19507: tedlista harrastustoimintaa varten
19508:
19509:
19510: Eduskunnalle
19511:
19512: Maamme harrastajateatteritoiminta on jatku- eastajateatteritoiminnan lamaantumista ja tason
19513: vasti kasvanut. Mm. Työväen Näyttämöiden Lii- voimakasta laskua paikkakunnilla, joilla on oltu
19514: ton piirissä toimii tällä hetkellä 170 aktiivista har- riippuvaisia ohjaaja- ja kouluttajatyövoiman saan-
19515: rastajateatteria. Osoituksena tästä aktiivisuudesta nista Työväen Näyttämöiden Liitosta.
19516: ja korkeasta taiteellisesta tasosta voidaan mainita Tällä hetkellä liitto tarvitsisi lisää henkilökun-
19517: Mikkelin Työväen Näyttämöpäivät, Lasten ja taa pystyäkseen suoriutumaan kaikkein välttämät-
19518: nuorten teatteripäivät Oulussa, TNL:n teatterei- tömimmistä jäsenteattereiden ohjaustarpeesta.
19519: den osallistuminen Seinäjoen Harrastajateatteri- Liitto painottaa harrastajatoiminnassaan vuonna
19520: kesään ja valtakunnallinen, vuosittainen Työväen 1985 ohjaajakoulutusta ja julkaisutoimintaa sekä
19521: Teatterisunnuntai -tapahtuma. Työväen Teatteri- ottaa huomioon kirjailija Minna Canthin näytel-
19522: sunnuntai järjestettiin ensimmäisen kerran syksyl- mien 100-vuotisjuhlavuoden. Ohjaajakoulutuk-
19523: lä 1983 ja siihen osallistui useita kymmeniä sessa otetaan huomioon erityisesti lasten ja nuor-
19524: TNL:n jäsenteattereita eri puolilta Suomea. ten teatteritoiminnan vahvistaminen.
19525: Hallitus esittää ehdotuksessaan vuoden 1985 Hallituksen esitys merkitsisi kehityksen voima-
19526: tulo- ja menoarviossa näyttämötaiteelliseen har- kasta pysähtymistä. Voimakas aikuisteatteri tarvit-
19527: rastustoimintaan 2 500 000 markkaa. Määrärahan see vireän lasten ja nuorten toiminnan rinnal-
19528: hyväksyminen hallituksen esittämässä muodossa leen.
19529: merkitsisi harrastajateatterijärjestöille, erityisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19530: Työväen Näyttämöiden Liitolle, toiminnan ja pal- taen,
19531: velujen supistamista tuntuvasti. Liiton harrastaja-
19532: teatteritoimintaa ei nimittäin tueta millään muil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19533: la määrärahoilla, vaan se on täysin riippuvainen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19534: eduskunnan harrastajateatterityöhön osoittamista 29.90.52 lisäyksenä 3 700 000 markkaa,
19535: määrärahoista. josta osoitetaan Työväen Näyttämöiden
19536: Hallituksen esitys merkitsisi toteutuessaan har- Lzitolle 1 800 000 markkaa.
19537:
19538: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
19539:
19540: Marja-Liisa Tyk.kyläinen Kari Rajamäki
19541: 1884 1984 vp.
19542:
19543: Raha-asia-aloite n:o 1747
19544:
19545:
19546:
19547:
19548: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Teatterisun-
19549: nuntai -tapahtuman koulutus- ja tiedotustoimintaan
19550:
19551:
19552: Eduskunnalle
19553:
19554: Maassamme vietetaan toista valtakunnallista senä on saada ammattiyhdistysliikkeen jäsenistö
19555: Työväen Teatterisunnuntaita 18 päivänä marras- osallistumaan työväennäyttämöiden toimintaan
19556: kuuta 1984. Päivän aikana kerrotaan monimuo- sekä itse harrastamaila teatterityötä että tulemaHa
19557: toisin tapahtumin työväestön rikkaasta teatteripe- katsomaan toisten harrastustoimintaa.
19558: rinteestä ja sen elävästä nykypäivästä. Tapahtuma Työväen Näyttämöiden Liittoon kuuluu 170
19559: järjestetään vuosittain marraskuun kolmantena harrastajanäyttämöä. Työväen Teatterisunnun-
19560: sunnuntaina ja siihen osallistuvat Työväen Näyt- tain toivotaan omalta osaltaan lisäävän paikka-
19561: tämöiden Liiton TNL:n jäsennäyttämöt. kunnan väestön, päätöksentekijöiden ja teatteri-
19562: Työväen Teatterisunnuntain ohjelmaan kuuluu laisten välistä vuorovaikutusta.
19563: näyttämökohtaisesti keskustelutilaisuuksia, semi- TNL ei ole saanut mitään erillistä avustusta
19564: naarej:~,, näyttämön tilanteeseen liittyviä kursse- Työväen Teatterisunnuntain järjestämiseksi. Ta-
19565: ja, perinteisiä iltamia, esiintymisiä laitoksissa, loudelliset mahdollisuudet tapahtuman kehittä-
19566: näyttelyitä, avointen ovien päiviä, avoimia harjoi- miseen ja laajentamiseen ovat Työväen Näyttä-
19567: tuksia ja tietenkin esityksiä. Valtakunnallinen möiden Liiton taloudellisen tilanteen huomioon
19568: päätapahtuma järjestetään vuosittain eri puolilla ottaen huonot.
19569: Suomea yhteistyössä jonkin jäsenteatterin kanssa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19570: Työväen Teatterisunnuntaista on tarkoitus toimit-
19571: taa tiedotuspaketti, jota näyttämöt voivat hyödyn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19572: tää omassa toiminnassaan. Tänä vuonna pääta- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19573: pahtuma järjestetään Salon Teatterissa. 29.90.52 200000 markkaa Työväen
19574: Yhteistyökumppanina päivän järejstelyissä toi- Teatterisunnuntai -tapahtuman valtakun-
19575: mii SAK:lainen ammattiyhdistysliike. Pyrkimyk- nalliseen koulutus- ja tiedotustoimintaan.
19576:
19577: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
19578:
19579: Marja-Liisa Tykkyläinen Tuula Paavilainen Mikko Elo
19580: Aarno von Bell Timo Roos Kari Rajamäki
19581: Pentti Lahti-Nuuttila
19582: 1984 vp. 1885
19583:
19584: Raha-asia-aloite n:o 1748
19585:
19586:
19587:
19588:
19589: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Länsimäen-Lampe-
19590: rilan-Hirvimäen ja Lamperilan-Särkisen tien parantamiseen
19591:
19592:
19593: Eduskunnalle
19594:
19595: Kuopion läänin maantiestö on suurelta osin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19596: heikkokuntoista ja päällystämättömiä tieosuuksia taen,
19597: on paljon.
19598: Tämä koskee mm. tieyhteyttä Länsimäki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19599: Lamperila-Hirvimäki ja Lamperila-Särkinen, 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19600: joka on kokonaan päällystämättä. Tämä pitkään 31.24. 77 2500000 markkaa Lämimäen-
19601: odotettu ja välttämätön hanke maksaa kokonai- Lampenlan-Hirvimäen ja Lampenlan-
19602: suudessaan arvioiden mukaan 6,6 miljoonaa Särkisen tien perusparannuksen aloittami-
19603: markkaa ja hankkeen aloittamiseen pitäisi päästä seen.
19604: pikaisesti. Budjettiin tulisikin lisätä määräraha
19605: hankkeen aloittamista varten.
19606:
19607: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
19608:
19609: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki
19610:
19611:
19612:
19613:
19614: 237 4284003504
19615: 1886 1984 vp.
19616:
19617: Raha-asia-aloite n:o 1749
19618:
19619:
19620:
19621:
19622: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilomantsin pääkirjaston
19623: rakentamisen aloittamiseen
19624:
19625:
19626: Eduskunnalle
19627:
19628: Pohjois-Karjalan läänissä Ilomantsin kunnan ja lainaa 428 000 markkaa. Kunnalla on kaikki
19629: pääkirjasto toimii tällä hetkellä peruskoulun ala- valmiudet aloittaa kirjaston osalta rakennustyöt
19630: asteen yhteydessä olevissa erittäin ahtaissa noin heti kun varmuus valtion rahoituksesta saadaan.
19631: 160 m 2 :n tiloissa. Kunnan asukasluku edellyttäisi Ilomantsin kunta on tehnyt virastotaloa rakenta-
19632: kirjaston kooksi noin 660 m 2 • Kirkonkylän asukas- vaa urakoitsijao Perusyhtymä Oy:o kanssa esisopi-
19633: luvun kaksiokertaistuttua koulutilojen rakentamis- muksen, jonka sisältö on pääosin seuraava.
19634: ajankohdao 1960-luvuo alun jälkeen ala-aste tar- Perusyhtymä sitoutuu rakentamaan kirjaston
19635: vitsisi välttämättä kirjaston tilat oman käyttöönsä. Ilomantsin kunnalle kiinteään urakkahintaan
19636: Paikan päällä on pidetty katselmus ja tehty lää- 3 545 000 markkaa. Urakkahinta on voimassa siinä
19637: ninhallituksen toimesta rakennustarpeen tutki- tapauksessa, että rakennustyö voidaan aloittaa
19638: mus, jossa uusi kirjasto on todettu tarpeelliseksi ja 30.6.1984 mennessä. Mikäli rakentaminen aloite-
19639: kiireellisesti toteutettavaksi. Kouluhallitus on hy- taan 1. 7.1984-30.6.1985 välisenä aikana on
19640: väksynyt 12. 5. 1983 toteuttamisosan 1 vaiheen. urakkahinta 3 820 000 markkaa. Mikäli aloittami-
19641: Kunta on hakenut kuluvalle vuodelle opetusmi- nen siirtyy 30.6.1985 jälkeen tapahtuvaksi rau-
19642: nisteriöltä rakentamislupaa, jota ei kuitenkaan ra- keaa esisopimus. Esisopimuksessa on myöskin
19643: han puutteen takia ole myönnetty. sovittu siitä, että Perusyhtymä voi rakentaa kirjas-
19644: Uuden kirjaston suunnitelmat on laatinut Ark- ton ja kunta maksaa, kun saa valtion rahoituksen.
19645: kitehtitoimisto E. Helasvuo. Suunnittelun eri vai- Kirjaston kokonaiskustannukset muodostuvat si-
19646: heissa on oltu yhteydessä kouluhallitukseen ja to- ten, että urakkahintaan lisätään liittymismaksuioa
19647: teuttamisosao II vaiheen edellyttämät suunnitel- ja rakentamiskuluioa noin 225 000 markkaa.
19648: mat ovat valmiina jatkokäsittelyä varten. Ilomantsin kunnan kirjasto kannattaisi toteut-
19649: Tehtyjen suunnitelmien mukaan rakennettava taa samanaikaisesti muiden virastojen rakentamis-
19650: kirjasto sijoittuu kunnan ja valtion virastoraken- ten kanssa, koska virastojen kanssa yhteinen tontti
19651: nusten kanssa samalle tontille ja valmistuttuaan saadaan samalla siistittyä ja rakennettua loppuun.
19652: koko hanke muodostaa modernin ja toimivan pal- Kun käytetään virastojen kanssa samaa työmaatu-
19653: velukeskuksen. kikohtaa, nostureita, työnjohtoa ym., saadaan
19654: Kunta on talousarviossaan ja lähivuosien to- urakkahinta varsin kohtuulliseksi.
19655: teuttamisohjelmassaao varautunut siihen, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19656: kirjasto rakennetaan virastorakennuksen rakenta- nioittavasti,
19657: misen yhteydessä. Valtion rahoitus kirjastoon nor-
19658: maalihinnasta Ilomantsissa on 98 prosenttia, josta ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19659: valtion osuus on 85 prosenttia ja laina 13 prosent- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
19660: tia. 29.56.31 1 400 000 markan suuruisen
19661: Kunta on hakenut kirjastoon valtionapua työlli- määrärahan Ilomantsin kunnan pääkirjas-
19662: syysvaroista vuodelle 1984 1 400 000 markkaa ton rakentamisen aloittamiseen.
19663: (aloitusrahaa) sekä opetusministeriön osuuteoa
19664: vuodelle 1985 valtionosuutta 1400 000 markkaa
19665:
19666: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
19667:
19668: Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä Reino Karpola
19669: Eeva Turunen Jouko Tuovinen Lea Sutinen
19670: 1984 vp. 1887
19671:
19672: Raha-asia-aloite n:o 1750
19673:
19674:
19675:
19676:
19677: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan amma-
19678: tillisen kurssikeskuksen Lieksan kurssiosaston laajennushankkei-
19679: den toteuttamiseen
19680:
19681: Eduskunnalle
19682:
19683: Pohjois-Karjalan ammatillisen kurssikeskuksen syystilanteen huomioon ottaen työvoimapiiri tu-
19684: Lieksan kurssiosasto toimii tällä hetkellä Lieksassa kee hanketta.
19685: oppilasmääräänsä nähden huomattavasti alimitoi- Myös valtion työllistämisohjelmassa on varattu
19686: tetuissa tiloissa, minkä johdosta kurssiosaston laa- hankkeeseen 300 000 markan suuruinen suunnit-
19687: jentaminen on tullut ajankohtaiseksi. telumääräraha. Koska suunnitelma valmistui tou-
19688: Ammattikurssikeskus on laatinut hankkeesta kokuussa 1984, tulisi rakentaminen voida aloittaa
19689: perustamissuunnitelman, joka on jätetty ammat- mahdollisimman pian.
19690: tikasvatushallitukselle. Hankkeen kustannusarvio Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19691: on 8 milj. markkaa. Kaupunki on lahjoittanut nioittavasti,
19692: laajennusta varten määräalan. Kurssikeskuksen
19693: laajentaminen on välttämätöntä myös siitä syystä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19694: että tällä hetkellä väliaikaisissa tiloissa Lieksassa 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
19695: toimiva Valtimon metsäkonekoulun osasto on 29.85.31 8 000 000 markan suuruisen
19696: aiottu sijoittaa nyt suunnitteilla olevan kurssikes- määrärahan Pohjois-Karjalan ammatillisen
19697: kuksen laajennusosaan. Kurssikeskuksen ja metsä- kurssikeskuksen Lieksan kurssiosaston laa-
19698: konekoulun kipeän tilantarpeen ja vaikean työlli- jennushankkeiden toteuttamista varten.
19699:
19700: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
19701:
19702: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Eeva Turunen
19703: Reino Jyrkilä Jouko Tuovinen Lea Sutinen
19704: 1888 1984 vp.
19705:
19706: Raha-asia-aloite n:o 1751
19707:
19708:
19709:
19710:
19711: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan autokatsastus-
19712: konttorin rakentamisen suunnitteluun ja käynnistämiseen
19713:
19714:
19715: Eduskunnalle
19716:
19717: Lieksan katsastuskonttori to1m11 tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19718: Lieksan kaupungilta vuokratuissa tiloissa kaupun- taen,
19719: gin keskusvaraston ja varikon alueella.
19720: Nykyiset konttorin ulkotilat (pysäköintipaikat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19721: ja ajoalueet) ovat varasto- ja varikkoympäristöstä 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19722: johtuen ahtaat ja epäkäytännölliset. 31.40. 74 500 000 markkaa Lieksan au-
19723: Katsastuskonttoria varren on varattu tontti tokatsastuskonttorin rakennustöiden suun-
19724: Lieksan teollisuuskylästä. nztteluun ja käynnistämiseen.
19725:
19726: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
19727:
19728: Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä Reino Karpola
19729: Eeva Turunen Jouko Tuovinen Lea Sutinen
19730: 1984 vp. 1889
19731:
19732: Raha-asia-aloite n:o 1752
19733:
19734:
19735:
19736:
19737: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta autokatsastuskonttorin
19738: suunnitteluun Outokumpuun
19739:
19740:
19741: Eduskunnalle
19742:
19743: Outokummussa on aina vuoteen 1979 saakka tokumpulaisten Joensuuhun tekemistä katsastus-
19744: autojen katsastusta suoritettu Joensuun autokat- matkoista aiheutuisi ylimääräisiä kuluja seuraa-
19745: sastuskonttorin toimesta. Tämän jälkeen Outo- vasti:
19746: kumpulaiset ovat joutuneet katsastuttamaan au- Matkakustannukset
19747: tonsa lähinnä Joensuussa. Outokumpu ja sen naa- 4 250 x 100 km x 1,00 mk/km 425 000 mk
19748: purikunnat Polvijärvi ja Liperi, Heinävesi (Mikke- Katsastusmatkaan käytettävä kokonaisaika
19749: lin lääni) sekä Kaavi ja Tuusniemi (Kuopion lää- Joensuussa 4h
19750: ni) muodostavat sellaisen alueen, josta muualle Outokummussa 1 h
19751: tehtävät katsastuskäynnit aiheuttavat ajanhukkaa
19752: ja kustannuksia autonomistajille. Erotus' 3 hx4250x20 mk/h 255000mk
19753: Mikäli Outokummussa olisi katsastusasema,
19754: Katsastuskäyntien ylimääräiset kus-
19755: sinne tulisi lähiympäristö mukaanluettuna katsas-
19756: tannukset vuodessa yhteensä 680 000 mk
19757: tukseen ajoneuvoja yhteensä 6 335 kpl. Kunnit-
19758: tain ajoneuvot jakaantuvat seuraavasti: Edellä esitetyn perusteella voidaan arvioida, et-
19759: tä Outokumpu lähiympäristöineen joutuu maksa-
19760: Outokumpu autoja 3 088 kpl maan katsastuskäynneistä ylimääräisiä kustannuk-
19761: perävaunuja 322 kpl 3 410 kpl sia noin 1 milj. markkaa vuodessa.
19762: autoja 1 757 kpl Siksi olisi tärkeää saada Outokumpuun oma
19763: Polvijärvi
19764: perävaunuja 168 kpl 1 925 kpl katsastuskonttori.
19765: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19766: Liperi (Viinijärvi), Tuusniemi, tavasti,
19767: Kaavi (arvio) 1 000 kpl
19768: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19769: Katsastettuja ajoneuvoja yhteensä 6 335 kpl 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19770: Kun otetaan huomioon, että katsastuksessa hy- 31. 40. 74 5 00 000 määrärahan Outo-
19771: lätään ensimmäisellä katsastuskerralla noin 2 5 % , kummun autokatsastuskonttorin sunnitte-
19772: saadaan katsastuskertojen lukumääräksi noin lua varten.
19773: 7 900, josta Outokummun osalle tulee 4 250. Ou-
19774:
19775: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
19776:
19777: Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä Reino Karpola
19778: Jouko Tuovinen Lea Sutinen
19779: 1890 1984 vp.
19780:
19781: Raha-asia-aloite n:o 1753
19782:
19783:
19784:
19785:
19786: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n Panka-
19787: kosken tehtaan korkotukeen
19788:
19789:
19790: Eduskunnalle
19791:
19792: Pankakosken kartonkitehtaan uudistustöiden Toimintaan sidotun pääoman korot ovat yli 20
19793: rahoittaminen tehtiin mahdolliseksi lailla 836177. Mmk vuodessa ja ne ovat jääneet edellä esitettyjen
19794: Keskeisinä perusteluina lakia säädettäessä olivat: tappioiden lisäksi kattamatta. Käyttökatteen
19795: - tehdas oli loppuun ajettu, vaihtoehtoina lo- (v. 1983 12,5 %, v. 1984 noin 14%) tulisi olla
19796: pettaminen tai uusiminen noin 10 % nykyistä korkeampi, ennen kuin kaikki
19797: - yhtiö ei nähnyt uusimista omin avuin mah- pääomakulut pystyttäisiin kattamaan.
19798: dolliseksi, koska laadittu yhtiön rahoitusmahdol- Pankakosken tehtaat ovat edelleen, niin kuin
19799: lisuudet ylittävä investointiohjelma ei riittänyt te- uudistusprojektia suunniteltaessa ja korkotukila-
19800: kemään tehdasta liiketaloudellisesti kannattavaksi kia säädettäessä on nähty, rasituksena koko yhtiön
19801: - paikkakunnan työllisyyden hoidon kannalta taloudelle. Kapasiteetin käyttöastetta, tuotevali-
19802: tehtaan työpaikkojen säilyttäminen oli välttämä- koimaa ja sisäistä tehokkuutta voidaan parantaa
19803: töntä. Tehtaan sulkeminen olisi merkinnyt koko vähitellen, mutta se vaatii jatkuvaa ja pitkäiänteis-
19804: Pankakosken taajaman loppua. tä ponnistelua koko henkilöstöltä. Epävarmuus
19805: Uudistusprojekti ei olisi toteutunut ilman lain tehtaan toiminnan jatkumisesta aiheuttaa levotto-
19806: 836/77 lupaamaa korkotukea. muutta henkilöstön keskuudessa eikä ole omiaan
19807: Projektin toteutunut rahankäyttö ja tuloskehi- luomaan yrityshenkistä ilmapiiriä, jota parhaa-
19808: tys on ollut seuraava: seen mahdolliseen tulokseen pääseminen edellyt-
19809: - investoinnin rahankäyttö oli 197 Mmk eli täisi. Tehtaan kehittämisprojektin tukeminen täy-
19810: 55 Mmk suunniteltua enemmän. Tärkein syy yli- simääräisesti säädetyn lain suomien mahdolli-
19811: tykseen aiheutui siitä, että vanhoja koneistoja ei suuksien puitteissa on tässä tilanteessa ensiarvoi-
19812: voitu käyttää hyödyksi niin laajasti kuin oli suun- sen tärkeää. Työttömyysaste Lieksassa on tällä het-
19813: niteltu, mm. molempien kartonkikoneiden kui- kellä n. 14,8 %. Pankakosken tehtaan n. 500 työ-
19814: vatusosat jouduttiin uusimaan lähes kokonaan, paikkaa edustavat noin neljäsosaa Lieksan teolli-
19815: kun vanhat kuivatussylinterit eivät läpäisseet pai- sista työpaikoista, joten myös alueen työllisyysti-
19816: neastiatarkastusta. lanteen kannalta on tehtaan työpaikkojen säilyttä-
19817: - Kartonkikoneiden tuotannossa on suunni- minen välttämätöntä.
19818: teltu 75 000 t/a taso saavutettu. Työn tuottavuus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19819: t/henkilö/vuosi on kaksinkertaistunut. Taloudel- nioittavasti,
19820: linen tulos ei kuitenkaan ole ollut riittävä. Tuotto
19821: ennen korkokustannuksia on ollut seuraava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19822: (Mmk): 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19823: 32.51. 45 8 700 000 markan määrärahan
19824: 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 Enso-Gutzeit Oy:n Pankakosken tehtaan
19825: -13,1 -22,2 -25,3 -20,3 -14,0 -7,3 -0,3 korkotukea varten.
19826:
19827: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
19828:
19829: Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä Eeva Turunen
19830: Reino Karpola Jouko Tuovinen Lea Sutinen
19831: 1984 vp. 1891
19832:
19833: Raha-asia-aloite n:o 1754
19834:
19835:
19836:
19837:
19838: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten avohuollon ke-
19839: hittämistä koskevan kokeiluprojektin toteuttamiseksi Joensuussa
19840:
19841:
19842: Eduskunnalle
19843:
19844: Joensuun kaupunki on ryhtynyt toimiin van- Projektissa on tarkoitus selvittää omaisten ja va-
19845: husten avohuollon tehostamiseksi. paaehtoisten järjestelmällistä käyttömahdollisuut-
19846: Kaupunki on nimennyt työryhmän syksyllä ta vanhustenhuollossa niin, että vanhukset voivat
19847: 1983 selvittämään vanhusten palvelujen tehosta- mahdollisimman pitkään säilyttää omatoimisuu-
19848: mista. Työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja tu- tensa ja kuntoutua kotioloihin.
19849: loksena on laaja raportti erilaisten vanhusten pal- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19850: velujen kehittämiseksi. Työryhmä esittää mm. ko- nioittavasti,
19851: keiltavaksi avohuollossa olevien vanhusten häly-
19852: tysjärjestelmää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19853: Työryhmän tarkoituksena on jatkaa työtään ja 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19854: etsiä uusia menetelmiä avohuollon palvelujen te- 33.30.22 200 000 markan määrärahan
19855: hostamiseksi. vanhusten avohuollon kehittämistä koske-
19856: Työryhmän tarkoituksena on käynnistää tutki- van kokeiluprojektin toteuttamiseksi]oen-
19857: musprojekti yhteistyössä Joensuun kaupungin, suun kaupungissa.
19858: läänin sosiaali- ja terveysosaston ja Joensuun ja
19859: Kuopion yliopistojen kanssa.
19860:
19861: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
19862:
19863: Kerttu Törnqvist Aarno von Bell Jouko Tuovinen
19864: 1892 1984 vp.
19865:
19866: Raha-asia-aloite n:o 1755
19867:
19868:
19869:
19870:
19871: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille tai kuntainliitoil-
19872: le virkistysalueiden perustamiseen
19873:
19874:
19875:
19876: Eduskunnalle
19877:
19878: Luonnon yleiskäyttöoikeudella eli jokamiehen- sä voidaan osittain turvata perustamalla ulkoilun
19879: oikeudella on keskeinen merkitys ulkoilussa ja palvelu- ja tukialueita sekä ulkoilureittejä, joissa
19880: muussa luonnon virkistyskäytössä. Jokamiehenoi- jokamiehenoikeudella tapahtuva ulkoilu toteu-
19881: keus sisältää periaatteessa verraten laajan oikeu- tuu. Erityisesti taajamien läheisyydessä sijaitsevat
19882: den liikkua ja oleskella sekä tilapäisesti leiriytyä alueet, joihin kohdistuu huomattavaa ulkoilupai-
19883: toisen omistamilla luonnontilaisilla maa- ja vesi- netta, on kuitenkin hankittava pääsääntöisesti yh-
19884: alueilla. Ulkoiluun soveltuvia alueita on maas- teiskunnan omistukseen, kuten mm. virkistys-
19885: samme, kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena, aluekomitea on mietinnössään todennut (Komi-
19886: runsaasti. Rakentamisen ja muun maankäytön teanmietintö 1973:143).
19887: seurauksena ulkoiluun soveltuvat alueet ovat kui- Seutukaavaliittojen laajamittainen virkistys- ja
19888: tenkin nopeasti vähentymässä etenkin Etelä- suojelualueita koskeva suunnittelutyö on valmis-
19889: Suomen taajamissa ja niiden lähiympäristössä. tumisvaiheessa. Valtaosa seutukaavaliittojen vir-
19890: Etäisyydet taajamista luonnontilaisille alueille kistys- ja suojeluvaihekaavoista on tällä hetkellä
19891: kasvavat. Tämä heikentää etenkin yksityisautoa joko vahvistettu tai vahvistamisvaiheessa. Vahvis-
19892: omistamauoman väestön ulkoilumahdollisuuksia. tettuihin kaavoihin sisältyvät aluevaraukset on py-
19893: Työelämän ja vapaa-ajan muutokset vaikuttavat rittävä toteuttamaan. Ensisijaisesti tulisi toteuttaa
19894: osaltaan siihen, että ulkoilun ja yleensäkin liikun- taajamien läheisyydessä sijaitsevat alueet, jotka on
19895: nan osuus saa yhä tärkeämmän sijan kansalaisten hankittava yhteiskunnan omistukseen. Päävastuu
19896: vapaa-ajan harrastuksissa. Ulkoilumahdollisuuk- hankinnasta kuuluu kunnille. Virkistysalueva-
19897: sien parantamiseksi tarvitaan etenkin ulkoilun rausten toteuttaminen vaatii kuitenkin myös val-
19898: painealueilla erilaatuisia palveluja, kuten leväh- tion tukitoimia.
19899: dys- ja majoitustiloja sekä jätehuollon järjestämis- Sisäasiainministeriö tukee tällä hetkellä valta-
19900: tä. Ulkoilusta ympäristölle aiheutuvien mahdol- kunnallisesti merkitystä omaavien ulkoilureittien
19901: listen haitta- ja häiriötekijöiden vähentämiseksi perustamista kunnissa. Ensi vuoden aikana olisi-
19902: liikkumista on ohjattava siihen parhaiten sovel- kin myönnettävä valtionavustusta harkinnan mu-
19903: tuville paikoille rakentamalla ulkoilureittejä ja kaan kunnille sellaisten vahvistetun seutukaavan
19904: -teitä. mukaisten virkistysalueiden toteuttamiseen, joilla
19905: Ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen ja pa- on seudullista tai valtakunnallista merkitystä.
19906: rantaminen sekä ympäristönsuojelun näkökohtien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19907: riittävä huomioon ottaminen luonnon virkistys- taen,
19908: käytössä edellyttävät ulkoilun erityisalueiden
19909: hankkimista ja rakentamista tarpeellisessa laajuu- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19910: dessa. Virkistysalueilla pyritään siihen, että kaikil- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 35.15
19911: la kansalaisilla olisi asuinpaikasta riippumatta uudelle momentzlle 3 000 000 markkaa
19912: mahdollisimman tasavertaiset ulkoilumahdolli- avustuksina kunnzlle tai kuntainlzitozlle
19913: suudet. seudulle tai valtakunnalle merkityksellis-
19914: Tarvittavien alueiden säilyminen ulkoilukäytös- ten virkistysalueiden toteuttamista varten.
19915:
19916: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
19917:
19918: Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä Reino Karpola
19919: Eeva Turunen Jouko Tuovinen Lea Sutinen
19920: 1984 vp. 1893
19921:
19922: Raha-asia-aloite n:o 1756
19923:
19924:
19925:
19926:
19927: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta aluearkkitehtikokeiluun
19928: Ylä-Karjalan kunnissa
19929:
19930:
19931: Eduskunnalle
19932:
19933: Nurmeksen kaupunki hakee Ylä-Karjalan kun- Karjalan kuntien alueella on kaksi perusparannus-
19934: tia, Nurmeksen kaupunkia sekä Juuan ja Valti- kokeilualuetta. Lisäksi alueella on runsaasti perus-
19935: mon kuntia aluearkkitehtikokeilun piiriin. Arkki- korjaustoimintaa ja maaseudun rakentamisen oh-
19936: tehdin sijaintikuntana tulisi olemaan Nurmeksen jausta.
19937: kaupunki. Aluearkkitehtikokeilua valvovan työ- Tämän lisäksi Ylä-Karjalan kuntien kaavoitusti-
19938: ryhmän mietinnön ( 31. 3. 1984) ehdon.ksissa läh- lanteen parantaminen vaatii lisäresursseja päätök-
19939: detään toiminnan vakinaistamisesta ja asteittaises- senteon ja kuntalaisten avustamiseksi.
19940: ta laajentamisesta vuoden 1986 alusta. Ylä-Karja- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19941: lan kunnat toivovat aluearkkitehtitoiminnan taen,
19942: käynnistyvän alueellaan jo vuoden 1985 alusta.
19943: Ylä-Karjalan talousalueeseen kuuluu runsaat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19944: 23 000 asukasta. Koko alueen kehittämistä 1985 tulo- ja menoarvioon 110 000 mark-
19945: ympäristö- ja kaavoituskysymyksissä haittaa, paitsi kaa aluearkkitehtikokezlun käynnistämi-
19946: taloudelliset resurssit, myös asiantuntijapula. Ylä- seksi Ylä-Karjalan kunnissa.
19947:
19948: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
19949:
19950: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
19951: Reino Jyrkilä Lea Sutinen
19952:
19953:
19954:
19955:
19956: 238 4284003504
19957: 1894 1984 vp.
19958:
19959: Raha-asia-aloite n:o 1757
19960:
19961:
19962:
19963:
19964: Uosukainen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Kalevalan
19965: juhlavuoden järjestämiseen
19966:
19967:
19968: Eduskunnalle
19969:
19970: Vuonna 1985 kansalliseepoksemme Kalevalan lujuhlien tapaan upean juhlavuoden huipentu-
19971: ilmestymisestä on kulunut 150 vuotta. Juhlavuo- maa, edellyttäisivät jo yksinään yli miljoonan
19972: den viettoon on esitetty budjettivaroja, mutta nii- markan tukea.
19973: den varassa suunnitelmat jäävät puolitiehen, vaik- Kalevalan juhlavuoden tukeminen edellyttää li-
19974: ka valtaosa työstä tehtäisiin- ja tehdäänkin- il- sää varoja budjettiin. Niiden myöntäminen osoit-
19975: maiseksi, innostuksen varassa. taisi, että Suomen eduskunta osaa tukea kansallis-
19976: Juhlavuotta on kaavailtu niin Suomessa kuin ta identiteettiä ja rikastuttaa sekä oman maan että
19977: ulkomailla vaikuttavaksi, elämän makuiseksi, tai- ihmiskunnan kulttuuria. Kalevala on maassamme
19978: teiden ja tieteiden väliseksi kulttuurikokonaisuu- ollut olennainen itsetunnon vahvistaja niin
19979: deksi. Siihen kuuluu laajalti juhlia, konsertteja, yhteisö- kuin yksilötasolla. Kolmen miljoonan
19980: näyttelyitä, symposiumeja ja kongresseja, jotka markan lisämäärärahan myöntäminen osoittaisi
19981: käsittelevät kuvataiteita, kansanperinnettä, mu- merkittävää kultturitajua ja -tahtoa.
19982: siikkia, kotiteollisuutta, teatteria, tanssitaidetta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19983: lausumaa, radio- ja televisioproduktioita jne. taen,
19984: Kalevalan juhlavuoden toimikunnalta on anot-
19985: tu pelkästään kotimaisiin hankkeisiin noin 8, 7 että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19986: miljoonan markan arvosta tukea; anojia on noin 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
19987: 150, hankkeita noin 250. Joensuun laulujuhlat, 29.99.231t'så'yksenä'3 000 000 markkaa Ka-
19988: joista on suunniteltu vuoden 1935 Sortavalan lau- levalan juhlavuoden jä'rjestä'miseen.
19989:
19990: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
19991:
19992: Riitta Uosukainen Tapio Holvitie Pertti Salolainen
19993: Timo Roos Juhani Alaranta Liisa Jaakonsaari
19994: Antti Kalliomäki Pirjo Ala-Kapee Tytti Isohookana-Asunmaa
19995: Mikko Elo Heli Astala Jouni J. Särkijärvi
19996: Tauno Valo Toivo T. Pohjala Liisa Hilpelä
19997: Elsi Hetemäki-Olander Ulla Puolanne Tuulikki Petäjäniemi
19998: Matti Viljanen Juho Koivisto Tuure Junnila
19999: Eva-Riitta Siitonen Pirjo Rusanen Sampsa Aaltio
20000: Ilkka Suominen Ilkka Kanerva Aila Jokinen
20001: Pekka Löyttyniemi Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa
20002: Ben Zyskowicz Helge Saarikoski Matti Lahtinen
20003: Kimmo Sasi Eeva Turunen Mauri Miettinen
20004: Anna-Kaarina Louvo Kaarina Dromberg Lea Kärhä
20005: Riitta Jouppila
20006: 1984 vp. 1895
20007:
20008: Raha-asia-aloite n:o 1758
20009:
20010:
20011:
20012:
20013: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran kaupungin mu-
20014: siikkikoulun saattamiseksi lakisääteisen valtionosuuden piiriin
20015:
20016:
20017: Eduskunnalle
20018:
20019: Imatran kaupungissa toimiva Imatran kaupun- ei ole päässyt lakisääteisen valtionavun purun.
20020: gin musiikkikoulu (entinen Imatran Orkesteri- Yhtä lailla merkille pantavaa on Imatran kaupun-
20021: koulu 1945-1952 ja Imatran musiikkiopisto gin erittäin kireä kunnallistaloudellinen tilanne.
20022: 1952-1981) on toiminut monipuolisesti ja tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20023: teellisia tuloksia saavuttaen paikkakunnan mu- taen,
20024: siikkielämän hyväksi. Kauttaaltaan on taidehal-
20025: linnon eri portaissa tunnustettu, että Imatran että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20026: kaupungin musiikkikoulu täyttää ne edellytykset, 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20027: jotka vaaditaan musiikkikoulun pääsemiseksi laki- 29.90.54 lisäyksenä 500 000 markkaa
20028: sääteisen valtionosuuden piiriin. Imatran kaupungin muszi"kkikoulun saat-
20029: Huomattavaa on, että kyseessä on maan viiden- tamiseksi lakisääteisen valtionosuuden pzi·-
20030: neksi vanhin musiikkioppilaitos, joka kuitenkaan nzn.
20031:
20032: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20033:
20034: Riitta Uosukainen Heikki Kokko
20035: Riitta Jouppila Sinikka Hurskainen-Leppänen
20036: 1896 1984 vp.
20037:
20038: Raha-asia-aloite n:o 1759
20039:
20040:
20041:
20042:
20043: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Taavetin ja Haminan
20044: välisen maantieyhteyden parantamiseksi
20045:
20046:
20047: Eduskunnalle
20048:
20049: Kymen läänissä on laajalti pantu merkille, ettei Sekä Haminan satama että Kotkan satama ovat
20050: Taavetin ja Haminan välinen maantieyhteys vas- tuonnin ja viennin kannalta merkittävät kansanta-
20051: taa liikenteen asettamia vaatimuksia. Kyseinen loudellisesti. Kun myös tulevaisuudessa suurin osa
20052: maantie, joka yhdistää mm. Saimaan alueen teol- viennistämme tapahtuu meritse ja kun Saimaan
20053: lisuuden kuljetukset satamiin, vaatii selviä paran- alueella sijaitseva teollisuus on pääasiallisesti vien-
20054: nuksia. titeollisuutta, on Taavetin ja Haminan välisen
20055: Taavetin ja Haminan välinen noin 50 kilomet- tien parantaminen suorastaan välttämätöntä. Tien
20056: rin pituinen tie on vilkkaasti liikennöity, suo- suunnittelun pikainen käynnistäminen koetaan
20057: rastaan valtatien tapaan. Autoista suuri osa on erittäin tärkeäksi ja perustelluksi.
20058: raskaan liikenteen kalustoa, ja tämä tieyhteys on- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20059: kin yksi merkittävimmistä raskaan liikenteen väy- taen,
20060: listä maassamme. Tie on kuitenkin kapea, mäki-
20061: nen ja mutkainen ja keväisin useiden viikkojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20062: ajan routainen. Tien puutteiden takia raskas lii- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
20063: kenne ei ole voinut toteuttaa muilla teillä mah- 31. 24. 77 lisiiyksenä 1 000 000 markkaa
20064: dollisia taloudellisia ja energiaa säästäviä toi- Taavetin ja Haminan välisen tien suunnit-
20065: mta. telua varten tieyhteyden parantamiseksi.
20066:
20067: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20068:
20069: Riitta Uosukainen Anna-Kaarina Louvo Heikki Kokko
20070: Riitta Jouppila Jussi Ranta Sinikka Hurskainen-Leppänen
20071: 1984 vp. 1897
20072:
20073: Raha-asia-aloite n:o 1760
20074:
20075:
20076:
20077:
20078: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Simolan tiejärjestelyjen
20079: (paikallistie n:o 14811) toteuttamiseksi
20080:
20081:
20082: Eduskunnalle
20083:
20084: Lappeenrannan kaupungissa Simolan tiejärjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20085: telyjä on suunniteltu niin pitkälle, että töiden taen,
20086: aloittaminen olisi mahdollista ja mielekästä.
20087: Rautatiesiltaan liittyvien vaikeiden tiejärjestely- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20088: jen, jotka koskevat maantietä n:o 3872 ja ennen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20089: muuta Rikkiiän paikallistietä (paikallistie n:o 31.24. 77 lisäyksenä 1 500 000 markkaa Si-
20090: 14811), suorittaminen olisi paikallaan jo vuonna molan tiejärjestelyjen (pazkallistie n:o
20091: 1985, joten kyseisen vuoden budjettiin olisi saata- 14811) toteuttamiseksi ja töiden aloittami-
20092: va 1, 5 miljoonan markan määräraha töiden aloit- seksi vuonna 1985.
20093: tamiseksi.
20094:
20095: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20096:
20097: Riitta Uosukainen Heikki Kokko
20098: Jussi Ranta Riitta Jouppila
20099: Sinikka Hurskainen-Leppänen
20100: 1898 1984 vp.
20101:
20102: Raha-asia-aloite n:o 1761
20103:
20104:
20105:
20106:
20107: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisestaJäppilänniemen paikal-
20108: listien n:o 14870 rakentamis- ja parantamistyöhön
20109:
20110:
20111: Eduskunnalle
20112:
20113: Imatran kaupungissa sijaitseva Jäppilänniemen lousarvioon otettaisiin määräraha rakentamis- ja
20114: paikallistie (n:o 14870) on osoittautunut erittäin parantamistöiden aloittamiseksi suunnitelmien
20115: huonokuntoiseksi. Tien käyttäjille, muiden asuk- mukaan.
20116: kaiden ohella Jäppilänniemen rajavartioasemalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20117: työskenteleville ja asuville, on tullut liikenneon- taen,
20118: gelmia toistuvasti. Onkin myönteistä, että tien
20119: perusparannussuunnitelmien laadintaan on ryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20120: dytty. 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
20121: Imatran alueen vaikean työllisyystilanteen ja 31. 24. 77 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
20122: Jäppiläntietä käyttämään joutuvien edun vuoksi jåpptlå"tmiemen paikallistien (n:o 14870)
20123: olisi erittäin suotavaa, että jo vuodeksi 1985 ta- kunnostukseen.
20124:
20125: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20126:
20127: Riitta Uosukainen Heikki Kokko
20128: Riitta Jouppila Sinikka Hurskainen-Leppänen
20129: 1984 vp. 1899
20130:
20131: Raha-asia-aloite n:o 1762
20132:
20133:
20134:
20135:
20136: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden
20137: seurausvaikutusten lieventämiseen
20138:
20139:
20140: Eduskunnalle
20141:
20142: Nuorten yhteiskuntatakuujärjestelmä on laa- lekkään toiminnan piiriin. Monet ovat aktivointi-
20143: jennettu koskemaan koko maata. Yhteiskuntata- leirien myötä löytäneet itselleen elämänikäisen
20144: kuu on merkittävä askel nuorten työttömyyson- harrastuksen ao. järjestöjen parista. Leirien luon-
20145: gelman ratkaisemisessa. Nuorten työttömyyttä ei teeseen on työn ohella kuulunut myös yhteiskun-
20146: kuitenkaan onnistuta kokonaan poistamaan. nallisten asioiden, ennen kaikkea työttömyyden
20147: Nuorisojärjestöt ja kuntien nuorisolautakunnat syiden pohdinta ja selvittely.
20148: ovat järjestäneet nuorille työttömille ja kesätyötä Ei ole myöskään vailla vähäistä merkitystä se,
20149: vaille oleville aktivointileirejä. Leirien rahoitus on että työleirikohteet ovat olleet järjestäjille tärkei-
20150: järjestetty valtion budjetissa momentilla 29.91.61 tä; toisin sanoen osallistujille mielekkäitä. Näiden
20151: (Nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lieven- kohteiden määrä on kokemusten myötä lisäänty-
20152: täminen). Vuonna 1983 tähän tarkoitukseen oli nyt koko ajan.
20153: osoitettu kolme miljoonaa markkaa, mutta kulu- Järjestetyt leirit ovat olleet kaikille työttömille
20154: valle vuodelle eduskunta ei myöntänyt määrära- nuorille ja kesätyötä vailla oleville avoimia ja pää-
20155: hoja tähän tarkoitukseen. osa nuorista on tullut leireille työvoimatoimisto-
20156: Aktivoiorileirejä järjestettiin vuoden 1983 aika- jen välityksellä.
20157: na seuraavasti: Lukuisat kunnat ja järjestöt ovat suunnitelleet
20158: Nuorisolautakunnat vastaavien leirien järjestämistä myös ensi kesänä.
20159: 152 kuntaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20160: 3 200 osallistujaa taen,
20161: Nuorisojärjestöt
20162: 26 järjestöä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20163: 44 kohdetta 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20164: 829 osallistujaa. 29.91.61 3 000 000 markkaa nuorisotyöt-
20165: Yhteensä siis noin 4 000 nuorta työtöntä tai ke- tömyyden seurausvaikutusten lieventämi-
20166: sätyötä vailla olevaa pääsi vähintään viikoksi mie- seen.
20167:
20168: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20169:
20170: Kari Urpilainen Anna-Liisa Piipari
20171: Jouko Tuovinen Pekka Starast
20172: Sinikka Hurskainen-Leppänen
20173: 1900 1984 vp.
20174:
20175: Raha-asia-aloite n:o 1763
20176:
20177:
20178:
20179:
20180: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Jokelan tien peruspa-
20181: rantamiseksi Yli-Lestiitä Reisjärvelle
20182:
20183:
20184: Eduskunnalle
20185:
20186: Keskipohjalaisesta Lestijärven kunnan Yli- toimenpiteisiin. Hanke ei ole tällä hetkellä TVL:n
20187: Lestin kylästä johtaa naapurikuntaan Reisjärvelle Keski-Pohjanmaan piirin voimassa olevassa viisi-
20188: ns. Jokelan tie. Tie muodostaa varsin tärkeän yh- vuotissuunnitelmassa. Näin siis siitä huolimåtta,
20189: dystien alueen väestön päivittäisessä elämässä. että todellista tarvetta on tien kunnostamiseksi.
20190: Tien tunnustettu huono kunto vaikeuttaa sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20191: käyttöä, minkä vuoksi liikennemäärät ovat laske- taen,
20192: neet. Luontaista painetta tien käytön lisäämiseksi
20193: on olemassa, kunhan se vain olisi liikennöitävässä ettd Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20194: kunnossa. 1985 tulo- ja menoarvioon momenti//e
20195: Jo pitkään on viranomaisten taholta annettu 31. 24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa pe-
20196: ymmärtää, että tie on perusparannuksen tarpees- rusparannustöiden aloittamiseksi ns. Joke-
20197: sa. Silti ei käytännössä ole ryhdytty tien parannus- lan tiellä Y/i-Lestiltå" Reisjärvelle.
20198:
20199: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20200:
20201: Kari Urpilainen Pekka Starast Sinikka Hurskainen-Leppänen
20202: 1984 vp. 1901
20203:
20204: Raha-asia-aloite n:o 1764
20205:
20206:
20207:
20208:
20209: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden rata-
20210: osaston tilapäisen työvoiman palkkaamiseksi pysyväisluontoisesti
20211:
20212:
20213: Eduskunnalle
20214:
20215: Valtionrautateillä rataosasto työllistää noin taisiin osoittaa nykyisten investointi- ja työllisyys-
20216: 4 000 työntekijää. Näistä osa, noin 2 600, on ns. määrärahojen sijaan suoraan palkkausmomentil-
20217: vakinaisia työntekijöitä. Muu osa työntekijöistä on ta. Vastaava säästö saadaan aikaan siis investointi-
20218: tilapäistä työvoimaa. Näiden työntekijöiden osal- määrärahoissa.
20219: ta tilapäisyyttä on jatkunut muutaman kuukau- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioitta-
20220: den tai enintään vuoden piruisin määräaikaisin vasti,
20221: työsuhtein useiden vuosien ajan. Tilanne johtaa
20222: siihen, että työntekijät ovat jatkuvassa epävar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20223: muudessa työn jatkumiseen nähden ja jäävät 1985 tulo- ja menoarvioon momentin
20224: eräiltä osin vaille vakinaiselle työntekijälle kuulu- 31.90.01 alamomentille 2 42 000 000
20225: via etuuksia. . markan lisämäärärahan, jonka puitteissa
20226: Rataosasto voisi vakinaistaa nykyisen noin 2 600 nykyisiä ttlapäisessä työsuhteessa olevia
20227: henkilön lisäksi noin 600 henkilöä. Tämän mää- henktlöitå. voitaisiin vakinaistaa noin 600
20228: rän vakinaistaminen ei itse asiassa aiheuta muita henkilöä.
20229: muutoksia kuin sen, että palkkausmäärärahat voi-
20230:
20231: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
20232:
20233: Kari Urpilainen Jouko Tuovinen Pekka Starast
20234: Sirpa Pietikäinen Lea Savolainen Sinikka H urskainen-Leppänen
20235:
20236:
20237:
20238:
20239: 239 4284003504
20240: 1902 1984 vp.
20241:
20242: Raha-asia-aloite n:o 1765
20243:
20244:
20245:
20246:
20247: Vainio ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kehitysapuun eri-
20248: tyisesti kotimaisina elintarvikkeina
20249:
20250:
20251: Eduskunnalle
20252:
20253: Suomessa on mahdollista kasvattaa saasteetto- Käyttökelpoisin ja nopeasti toteutettava muoto
20254: rnia ja puhtaita elintarvikkeita, mikä avaa uusia on Suomen kehitysavun lisääminen elintarvikkei-
20255: näkymiä elintarvikkeiden viennille. Tämä merkit- na, koska maailmassa on suunnaton puute hyvistä
20256: see sitä, että meidän on estettävä saasteiden leviä- elintarvikkeista, joita köyhät maat eivät pysty va-
20257: minen viljelyksille, jotta tulevaisuudessa voimme luutalla ostamaan.
20258: tarjota saasteettornia tuotteita. Lisää tulevaisuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20259: den mahdollisuuksia avaa biodynaaminen eli nioittavasti,
20260: luonnonmukainen viljely. Tällaisia maatalous-
20261: tuotteita voidaan viedä jopa vanhoihin maatalous- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20262: maihin, joissa ei ole omia mahdollisuuksia laajaan 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20263: biodynaamiseen ja saasteettomaan viljelyyn. 24. 30. 66 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
20264: Maailman koko väestön elintarvikehuollosta on Suomen kehitysavun lisäämiseksi en"tyises-
20265: maapallon kaikkien kansojen tunnettava yhteis- ti kotimaisin elintarvikkein.
20266: vastuunsa, siksi pakettipelloista on luovuttava ja
20267: otettava maatalousmaata lisääntyvästi käyttöön.
20268:
20269: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20270:
20271: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20272: 1984 vp. 1903
20273:
20274: Raha-asia-aloite n:o 176()
20275:
20276:
20277:
20278:
20279: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten maksettaviksi
20280: lankeavien ulosottopalkkioiden suorittamiseen valtion varoista
20281:
20282:
20283: Eduskunnalle
20284:
20285: Vähävaraiset kansalaiset joutuvat maassamme rästimaksujen perinnän yhteydessä menevät per-
20286: useasti maksamaan raskaan korvauksen siitä, että heenhuoltajalta perintäkulujen kohtuuttomuuk-
20287: heiltä pakkoperimisen kautta peritään veroja ja siin ne varat, jotka tarvittaisiin jokapäiväiseen toi-
20288: maksuja. Perintäkulut ovat maassamme vyöryneet meentuloon.
20289: yli äyräittensä. Niistä on muodostunut nylkyriko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20290: ron kiskontaan verrattava keino, jota mm. valtio- taen,
20291: valta käyttää säälittä vähävaraisinta yhteiskunnan
20292: jäsentä kohtaan. Silloin kun on kysymyksessä to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20293: della vähävarainen kansalainen, ei ole oikein, että 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 25.47
20294: häntä riistetään kohtuuttoman korkeilla ulosotto- uudelle momentzlle 500 000 markkaa vä-
20295: kuluilla. Tällaisissa tapauksissa on kulut korvatta- hävaraisten maksettaviksi lankeavien ulos-
20296: va valtion varoista. Ellei näin tehdä, joutuvat ottopalkkioiden maksamiseksi valtion va-
20297: useasti mm. lapset ja sairaat kärsimään siitä, että roista.
20298:
20299: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
20300:
20301: Mikko Vainio Veikko Vennamo Pentti Kettunen
20302: Reino Jyrkilä Martti Ratu Urho Pohto
20303: Lea Mäkipää Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti
20304: Ulla Lehtinen
20305: 1904 1984 vp.
20306:
20307: Raha-asia-aloite n:o 1767
20308:
20309:
20310:
20311:
20312: Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taloudellisten ri-
20313: kosten tutkijavoimien lisäämiseksi
20314:
20315:
20316: Eduskunnalle
20317:
20318: Taloudellisten rikosten tutkijavoimia on maas- ta arvoista, olisi taloudellisten rikosten selvittelyyn
20319: samme aivan liian vähän. Niinpä jo nyt ilmitullei- perehtyneitä tutkijavoimia kiireesti lisättävä niin,
20320: den taloudellisten rikosjuttujen tutkiminen kestää etteivät rötösherrat pääse kuin koirat veräjästä ja
20321: nykyisillä tutkijavoimilla useita vuosia, vaikka yh- ettei tavallinen kansalainen joudu heidän rikok-
20322: tään uutta taloudellista rikosjuttua ei tulisi tutkit- siaan kustantamaaan.
20323: tavaksi. Eikä suinkaan voida kuvitella, ettei talou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20324: dellisia rikoksia enää olisi paljastumatta ja ettei taen,
20325: näitä rikoksia enää tehtäisi. Nykyinen tilanne joh-
20326: taa auttamattomasti siihen, että osa taloudellisista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20327: rikoksista vanhenee tutkijavoimien puutteen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20328: vuoksi. 26.75.01 lisäyksenä 5 000 000 markkaa ta-
20329: Koska taloudellisissa rikoksissa on kysymys pait- loudellisten rikosten tutkzjavoimien lisää-
20330: si moraalisista arvoista myös suurista taloudellisis- miseksi.
20331:
20332: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20333:
20334: Mikko Vainio Veikko Vennamo Pentti Kettunen
20335: Reino Jyrkilä Martti Ratu Urho Pohto
20336: Lea Mäkipää Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti
20337: Ulla Lehtinen
20338: 1984 vp. 1905
20339:
20340: Raha-asia-aloite n:o 1768
20341:
20342:
20343:
20344:
20345: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille kunnal-
20346: lisen maksurasituksen huojentamiseksi
20347:
20348:
20349: Eduskunnalle
20350:
20351: Eduskunta on viime vuosina säätänyt monenlai- SMP katsoo, että valtiovallan on osallistuttava
20352: sia kunnallisia maksuja, jotka alkavat tulla yhä huomattavalla osalla katumaksun ym. tällaisten
20353: enemmän voimaan ja täten nostavat muutoinkin rasitusten suorittamiseen semminkin, kun valtio
20354: yliraskaita asumisen kustannuksia. Tällaisia mak- perii kuljetustoimen alalta enemmän veroja kuin
20355: suja ovat katumaksu, vesimaksu, jätevesimaksu, se maksaa tie- ja katukustannuksia.
20356: jätteiden poistomaksu jne. Vain SMP on eduskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20357: nassa vastustanut tällaista veroriistoa. taen,
20358: Kaikki nämä erilaiset maksut korottavat asumi-
20359: sen kustannuksia ja vuokria monasti kohtuutto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20360: masti. Lisäkorotus voi olla asunnon neliömetriltä 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20361: useita markoja. Tilanne on siis kestämätön. 26.97.30 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
20362: Kaikki tämä johtuu siitä, että valtiovalta on siir- käytettäväksi avustuksina kunnille kunnal-
20363: tänyt sille kuuluvia velvoituksia kuntien kannetta- lisen katu- ym. maksurasituksen alentami-
20364: vaksi. Tämä ei ole oikein. Jos tällaista yhteiskun- seen tai poistamiseen niissä tapauksissa,
20365: nallisen elämämme vinoqtumista jatketaan, niin joissa nämä maksut kohtuuttomasti rasit-
20366: se ennemmin tai myöhemmin johtaa koko vapaan tavat pienomistusta, pienituloisia ja vuok-
20367: yhteiskuntajärjestelmämme luhistumiseen. ralaisia.
20368:
20369: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20370:
20371: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20372: 1906 1984 vp.
20373:
20374: Raha-asia-aloite n:o 1769
20375:
20376:
20377:
20378:
20379: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen puoluetuen mak-
20380: samisen estämiseen tähtäävän selvityksen aikaansaamiseksi
20381:
20382:
20383: Eduskunnalle
20384:
20385: Kunnallista puoluetukea on toteutettu eri Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20386: muodoissa, vaikka kunnallinen puoluetuki on taen,
20387: voimassa olevan lain vastaistakin. Kuitenkin lakia
20388: on kunnioitettava ja noudatettava. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20389: Olisi siis kiireellisesti selvitettävä kaikki ne ta- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 26. 99
20390: paukset, joissa muodossa tai toisessa lainvastaista uudelle momentille 300 000 markan ar-
20391: kunnallista puoluetukea valtapuolueiden tahdos- viomäärärahan sen seikan selvittämiseksi,
20392: ta eri kunnissa toteutetaan. Tämän jälkeen tämä missä kunnissa maksetaan muodossa tai
20393: laittomuus voidaan poistaa ja laittomasti makse- toisessa laitonta ja rappeuttavaa puoluetu-
20394: tut kuntalaisten veromarkat säästää muihin todel- kea tällaisen veronmaksa;ien varojen lain-
20395: lisiin tarkoituksiin. vastaisen käytön estämiseksi.
20396:
20397: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20398:
20399: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20400: 1984 vp. 1907
20401:
20402: Raha-asia-aloite n:o 1770
20403:
20404:
20405:
20406:
20407: Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lahden varuskun-
20408: nan rakennusten peruskorjaukseen
20409:
20410:
20411: Eduskunnalle
20412:
20413: Lahden varuskunnan kehittämisohjelma uudis- tulo- ja menoarviossa samoin kuin koko KTS-
20414: rakennuksineen ja peruskorjauksineen laahaa kaudella Lahden varuskunnan määrärahat mitoi-
20415: useita vuosia aikataulusta jäljessä. Tämä jälkeen- tetaan todellisten kehittämistarpeiden mukaisesti
20416: jääneisyys on rakentamismäärärahojen niukkuu- sekä täysimääräisesti.
20417: den vuoksi lisääntynyt. Nykyisellä KTS-kaudella Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20418: ei rakennuskantaa voida saattaa edes tyydyttävälle taen,
20419: tasolle, jollei määrärahoja voida huomattavasti
20420: nostaa. Varuskunta investointitarpeineen on edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20421: leenkin ainoa valtion laajempi toimipiste koko 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20422: maakunnan alueella. Tästä syystä valtion inves- 27.27. 74 lisäyksenä 400 000 markkaa Lah-
20423: tointien tasapainottaminen maakuntien kesken den varuskunnan asuin-, kasarmi- ja varas-
20424: edellyttää ehdottomasti, että valtion vuoden 1985 torakennusten peruskorjaukseen.
20425:
20426: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20427:
20428: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20429: 1908 1984 vp.
20430:
20431: Raha-asia-aloite n:o 1771
20432:
20433:
20434:
20435:
20436: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Nastolan virastota-
20437: lon rakennussuunnittelun käynnistämiseksi
20438:
20439:
20440: Eduskunnalle
20441:
20442: Nastola on Lahden kainalossa, kuitenkin Nasto- Nastola teollisuusvaltaisena kuntana tarvitsee
20443: lan keskuspalveluja käyttää tällä hetkellä noin myös oman vakinaisen työvoimatoimiston sekä
20444: 15 000 asukasta. Asukkaat joutuvat hakemaan toimipisteen. Ammattikurssitoiminta ja suojatyö-
20445: valtion palvelut pääasiassa Lahdesta, johon Nasto- keskustoiminta lisäävät em. toimipisteen tarvetta.
20446: lasta tulee keskimäärin parikymmentä kilometriä. Myös kansaneläkelaitoksen ja verotoimiston toi-
20447: Keskikokoisen kaupungin läheisyydessä olevan mitilat tulisi sijoittaa Nastolan keskustaan.
20448: teollistuneena kuntana tarvitsee Nastola välttä- Edellä mainitut tarpeet huomioon ottaen kunta
20449: mättä omat toimitilat myös poliiseille. Tästä kun- voi osoittaa virastotaloa varten rakennuspaikan
20450: tien yhteisenä esityksenä on Hollolan nimismies- keskusta-alueelta.
20451: piirin jakaminen Hollolan ja Nastolan nimismies- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20452: piireiksi. taen,
20453: Myös posti toimii jo nykyisellään suhteettoman
20454: ahtaissa tiloissa, ja myöhemmin sen tilan tarve että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20455: kasvaa ainakin kaksinkertaiseksi tiloihin verrattuna. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20456: Myös sairauspalvelujen jakelu on välttämätöntä 28.64.74 lisäyksenä 500 000 markkaa val-
20457: saada pysyvästi oman kunnan keskustaan. Ter- tion Nastolan virastotalon rakennussuun-
20458: veyskeskuksen valmistuminen on lisännyt sairaus- nittelun käynnistämiseksi.
20459: vakuutustoimiston palvelujen käyttöä enenevässä
20460: määnn.
20461:
20462: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20463:
20464: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20465: 1984 vp. 1909
20466:
20467: Raha-asia-aloite n:o 1772
20468:
20469:
20470:
20471:
20472: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan Anianpellon ala-
20473: asteen koulun suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen
20474:
20475:
20476: Eduskunnalle
20477:
20478: Kuntien koulutusta palvelevien rakennushank- 6 000 000 markkaa, josta valtion osuutta lainoina
20479: keiden kiireellisyys tuntuu olevan ratkaistu yleen- ja avustuksina on noin 3 500 000 markkaa.
20480: sä muilla perusteilla kuin tarpeella. Riittämättö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20481: mät työttömyysprosentit ja aluepolitiikka ovat hi- taen,
20482: dastaneet peruskoulu-uudistukselle välttämättö-
20483: miä koulurakennusten rakentamisia esimerkkinä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20484: Asikkala. Asikkalan kuntakeskuksen väestömäärä 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20485: on erittäin voimakkaasti noussut ja tarve uusiin 29.46.341isäyksenä 500 000 markkaa Astk-
20486: koulutiloihin on todella välttämätön. Asikkalan kalan Anianpellon ala-asteen koulun
20487: Anianpellon ala-asteen rakentamiseen on kun- suunnitteluun ja rakentamisen aloittami-
20488: nalla valmius jo täksi vuodeksi. Aloittamislupaa seen.
20489: kuitenkin odotetaan. Kustannusarvio on noin
20490:
20491: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20492:
20493: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20494:
20495:
20496:
20497:
20498: 240 4284003504
20499: 1910 1984 vp.
20500:
20501: Raha-asia-aloite n:o 1773
20502:
20503:
20504:
20505:
20506: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurhilan ala-asteen sanee-
20507: raukseen
20508:
20509:
20510: Eduskunnalle
20511:
20512: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireellisyy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20513: den ratkaisevana perusteena tulee olla koulutus- taen,
20514: tarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukaiseen
20515: opetukseen ja opiskelutiloihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20516: Työttömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20517: täysin toinen asia. Nämä seikat ovat liikaa vaikut- 29.46.34 Hsäyksenä 62 000 markkaa Kur-
20518: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- hzlan ala-asteen saneeraukseen.
20519: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistukselle
20520: välttämättömien koulurakennusten rakentamista
20521: mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
20522:
20523: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20524:
20525: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20526: 1984 vp. 1911
20527:
20528: Raha-asia-aloite n:o 1774
20529:
20530:
20531:
20532:
20533: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Nastolan Kanervan koulun
20534: rakentamiseen
20535:
20536:
20537: Eduskunnalle
20538:
20539: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireellisyy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20540: den ratkaisevana perusteena tulee olla koulutus- taen,
20541: tarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukaiseen
20542: opetukseen ja opiskelutiloihin. että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20543: Työttömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20544: täysin toinen asia. Nämä seikat ovat liikaa vaikut- 29.46.34 lisäyksenä 250 000 markkaa Nas-
20545: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- tolan Kanervan koulun rakentamiseen.
20546: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistukselle
20547: välttämättömien koulurakennusten rakentamista
20548: mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
20549:
20550: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20551:
20552: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20553: 1912 1984 vp.
20554:
20555: Raha-asia-aloite n:o 1775
20556:
20557:
20558:
20559:
20560: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Nastolan Viilähteen koulun
20561: rakennustöihin
20562:
20563:
20564: Eduskunnalle
20565:
20566: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireellisyy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20567: den ratkaisevana perusteena tulee olla koulutus- taen,
20568: tarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukaiseen
20569: opetukseen ja opiskelutiloihin. että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20570: Työttömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
20571: täysin toinen asia. Nämä seikat ovat liikaa vaikut- 29.46.34 lisäyksenä 1600000 markkaa
20572: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- Nastolan Viiiähteen koulun rakennustyö-
20573: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistukselle hön.
20574: välttämättömien koulurakennusten rakentamista
20575: mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
20576:
20577: Helsingissä 27 päivänä syyskuu ta 1984
20578:
20579: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20580: 1984 vp. 1913
20581:
20582: Raha-asia-aloite n:o 1776
20583:
20584:
20585:
20586:
20587: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen kirkonkylän ala-
20588: asteen rakennustöihin
20589:
20590:
20591: Eduskunnalle
20592:
20593: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireellisyy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20594: den ratkaisevana perusteena tulee olla koulutus- taen,
20595: tarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukaiseen
20596: opetukseen ja opiskelutiloihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20597: Työttömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20598: täysin toinen asia. Nämä seikat ovat liikaa vaikut- 29.46.341isäyksenä 1 885 000 markkaa Pa-
20599: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- dasjoen kirkonkylän ala-asteen rakennus-
20600: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistukselle töihin.
20601: välttämättömien koulurakennusten rakentamista
20602: mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
20603:
20604: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20605:
20606: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20607: 1914 1984 vp.
20608:
20609: Raha-asia-aloite n:o 1777
20610:
20611:
20612:
20613:
20614: Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lahden taide- ja
20615: käsiteollisuusoppilaitoksen lisärakennus- ja muutostöihin
20616:
20617:
20618: Eduskunnalle
20619:
20620: Keskiasteen koulutuksen uudistaminen on li- listaisi mm. kultaseppäkoulun siirtymisen samaan
20621: sännyt painetta Lahden taide- ja käsiteollisuusop- rakennukseen.
20622: pilaitoksen toisen vaiheen rakentamiseen. Myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20623: nykyisten tilojan tarkoituksenmukainen käyttö taen,
20624: vaatii lisärakentamista.
20625: Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20626: lisärakennus- ja muutostyöt ovat kustannuksiltaan 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
20627: hieman yli 30 000 000 markkaa. Valtion KTS- 29.80. 74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
20628: luonnoksen mukaan rakentaminen ajoittuisi vuo- Lahden taide- ja käsiteollisuusoppzfaitok-
20629: sille 1985-87. Hanketta on rahoitettu aiemmissa sen lisärakennus-ja muutostöihin.
20630: valtion tulo- ja menoarvioissa. Laajennus mahdol-
20631:
20632: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20633:
20634: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20635: 1984 vp. 1915
20636:
20637: Raha-asia-aloite n:o 1778
20638:
20639:
20640:
20641:
20642: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan sairaanhoito-
20643: oppilaitoksen koulurakennuksen suunnitteluun
20644:
20645:
20646: Eduskunnalle
20647:
20648: Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitos on erit- toiminta- ja taloussuunnitelmissa on esitetty mää-
20649: täin ahtaissa tiloissa. Oppilaitos on joutunut ha- rärahaa vuodelle 1984 oppilaitoksen suunnittelua
20650: jauttamaan toimitilansa erittäin moneen eri toi- varten.
20651: mipisteeseen. Terveydenhuollon palvelupisteiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20652: henkilökunnan kouluttamiseksi tarvittaisiin ki- taen,
20653: peästi riittävät, nykyaikaisia vaatimuksia vastaavat
20654: opetustilat. Valtiontilintarkastajat ovat myös kiin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20655: nittäneet huomiota Hämeenlinnan sairaanhoito- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20656: oppilaitoksen tilojen tarpeellisuuteen. Hämeen- 29.83.74 lisäyksenä 800 000 markkaa Hä-
20657: linnan sairaanhoito-oppilaitos on toiminut jo lä- meenlinnan sairaanhoito-opptlaitoksen
20658: hes parikymmentä vuotta ahtaissa, tilapäisissä se- suunnittelua varten.
20659: kä hajautetuissa tiloissa. Valtion hallinnonalojen
20660:
20661: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20662:
20663: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20664: 1916 1984 vp.
20665:
20666: Raha-asia-aloite n:o 1779
20667:
20668:
20669:
20670:
20671: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Urajärven kartanomuseon
20672: kunnostamiseksi
20673:
20674:
20675: Eduskunnalle
20676:
20677: Asikkalan kunnassa sijaitseva Urajärven karta- kaan avustaisi museovirastoa kartanoon liittyvissä
20678: nomuseo on Suomen muinaismuistoyhdistyksen kysymyksissä, mikäli museovirasto ottaa vastatak-
20679: omistuksessa, mutta yhdistyksellä ei ole varoja seen sen hoidosta.
20680: museotoiminnan ylläpitämiseksi. Asian ratkaise- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20681: miseksi on esitetty useita eri vaihtoehtoja. Olisi taen,
20682: erittäin toivottavaa, että museoviraston ja maa-
20683: kuntamuseon toimesta saataisiin mahdollisimman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20684: pian toteutettua ratkaisu, jonka perusteella olisi 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20685: mahdollista turvata Urajärven kartanomuseon saa- 29.90.52 lisäyksenå"100000 markkaa Ura-
20686: minen avoimeksi yleisölle jo kesällä 1985. Toivot- järven kartanomuseon saattamiseksi ylei-
20687: tavaa olisi, että valtio osallistuisi kustannuksiin sön käyttöön ja ihazltavaksi jo vuonna
20688: jotta maakuntamuseo mahdollisuuksiensa mu- 1985.
20689:
20690: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20691:
20692: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20693: 1984 vp. 1917
20694:
20695: Raha-asia-aloite n:o 1780
20696:
20697:
20698:
20699:
20700: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Hollolan monitoimitalon ra-
20701: kentamiseksi
20702:
20703:
20704: Eduskunnalle
20705:
20706: Nuoriso- ja urheilutilojen rakentaminen Päijät- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20707: Hämeessä on ollut erittäin hidasta. SMP tähden- taen,
20708: tää, että Lahden urheilukeskus tai valtakunnalliset
20709: urheiluopistot Vierumäellä ja Padasjoella taka- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20710: vuosien uusinvestointeineen eivät saa olla paikal- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20711: listen liikuntatilojen lykkäämisen perusteena. Lii- 29.91.50 lisäyksenä yhteensä 1900000
20712: kuntaa palvelevia monitoimitiloja tarvitaan erityi- markkaa, josta Hollolan monitoimitalon
20713: sesti kuntakeskusten suurten kouluyksiköiden yh- uimahalliosan valtionavustuksena 1 200 000
20714: teydessä. Hollolan Salpakankaan monitoimitila- markkaa ja nuorisotzlaosan rakennusavus-
20715: hanke käsittää sekä uimahallin että nuorisotilat. tuksena 700 000 markkaa.
20716:
20717: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20718:
20719: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20720:
20721:
20722:
20723:
20724: 241 4284003504
20725: 1918 1984 vp.
20726:
20727: Raha-asia-aloite n:o 1781
20728:
20729:
20730:
20731:
20732: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Päijänteen kalatalouden
20733: elvyttämiseen
20734:
20735:
20736: Eduskunnalle
20737:
20738: Luonnonvarojen hyödyntäminen on tavan- valvontaa vesipiirien suoritettavaksi, joka on likaa-
20739: omaisesti merkinnyt ympäristön muutoksia ja se jaan verrattuna puolueeton elin. Jos ei tehtävästä
20740: on tapahtunut rakentamisena sekä tuotannon että koituvia kustannuksia määrätä likaajalle, tulee ve-
20741: työllisyyden hyväksi. Yhteiskunnan arvostusten sipiirien toimintaedellytyksiä lisätä budjettiteitse.
20742: muuttuessa rakentamista suosivasta näkemykses- Eri painostusryhmät esittävät, että säännöstely-
20743: tä ympäristöystävälliseksi on avainkysymykseksi päätös tarkistetaan vastaamaan tasapuolisesti eri
20744: muodostunut kuinka rakentamisesta, tuotannosta yhteiskuntapoliittisia perustuotannon, kalatalou-
20745: tms. ympäristölle ja ihmisille koituvat haitat kor- den, virkistyksen, matkailun, voimatalouden jne.
20746: vataan. Tämä kysymys kiinnostaa Päijät-Hämeen kehitystavoitteita. Kymijoen juoksutuskapasitee-
20747: väkeä, jonka kanta on edelleen se, että Päijänteen tin lisäämistä on myös kiirehdittävä mm. nopeut-
20748: säännöstelyhaitoista ei voimataloudelta saada riit- tamalla vireillä olevan kanavoinoin suunnittelua
20749: tävää korvausta. Vastaavanlainen tilanne on ikä- ja Kalkkisten kosken pysyvää rauhoittamista nyky-
20750: västi toistumassa Metsä-Botnian kohdalla, sillä ve- tilaansa vastaavaksi.
20751: sioikeuden päätös osoittaa näkemystä, että saastu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20752: mishaittoja syntyisi vain tietyn ajan kuluessa ja taen,
20753: vain tietyillä etäisyyksillä tuotantolaitoksesta. Itä-
20754: Suomen vesioikeudelle jättämässään kannanotos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20755: sa myös maakuntaliitto korostaa, että korvausjär- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20756: jestelmän tulee olla jatkuva ja korvauksen todetun 30.37.41 lisäyksenä 500 000 markkaa Päi-
20757: haitan mukainen. Haittoja ei voida edes ennakoi- jänteen kalatalouden elvyttämiseen tähän-
20758: da vain osaa Päijänteestä koskevaksi. Kalastuskun- astisten korvausten jälkeenjääneisyyden
20759: nat ovat esittäneet sekä jätevesien tarkkailua että osoittamiseksi ja poistamiseksi.
20760:
20761: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20762:
20763: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20764: 1984 vp. 1919
20765:
20766: Raha-asia-aloite n:o 1782
20767:
20768:
20769:
20770:
20771: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimiseksi vaa-
20772: rallisten aineiden poistamisesta elintarviketuotannosta ja saas-
20773: teenomien elintarvikkeiden tuotannon toteuttamisesta
20774:
20775: Eduskunnalle
20776:
20777: Selvästi syöpä leviää maassamme aina vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20778: enemmän siitä syystä, että elintarvikkeita on käsi· 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 30.70
20779: telty vaarallisilla aineilla. uudelle momentzile 300 000 markkaa sen
20780: Kuitenkin kotimainen elintarviketuotantomme sezkan kiireellisesti selvittämiseksi, millä
20781: voidaan turvata ilman, että toteutetaan elintarvik- tavoin elintarvzketuotannostamme voi-
20782: keiden myrkyttämisen linjaa samalla myös syöpää daan poistaa vaaralliset aineet ja toteuttaa
20783: viljelijöiden keskuuteen levittäen. maassamme saasteettomien elintarvzkkei-
20784: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- den tuotanto ja käyttö sekä kulutta;ien et-
20785: taen, tä viljelzjöiden etujen mukaisesti.
20786:
20787:
20788: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20789:
20790: Mikko Vainio Veikko Vennamo Pentti Kettunen
20791: Reino Jyrkilä Martti Ratu Urho Pohto
20792: Lea Mäkipää Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti
20793: Ulla Lehtinen
20794: 1920 1984 vp.
20795:
20796: Raha-asia-aloite n:o 1783
20797:
20798:
20799:
20800:
20801: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen katumaksujen
20802: valtionavustukseen
20803:
20804:
20805: Eduskunnalle
20806:
20807: Katumaksulaki on pahasti epäonnistunut ja on- mattavasti, että ainakin omakoti- ja pientaloasuk-
20808: tuva sekä lisää asumiskustannuksia kauttaaltaan kaitten ylikorkeita rasituksia voitaisiin alentaa ja
20809: voimakkaasti. Tämän vuoksi SMP:n käsityksen vapauttaa sotiemme veteraanit ja invalidit sekä
20810: mukaan katumaksulaki tulisi kumota ja vapauttaa eläkeläiset tästä maksusta.
20811: asukkaat katumaksuvelvollisuudesta, kuten katu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20812: maksulakia tehtäessä annettiin ymmärtää. nioittavasti,
20813: Mikäli katumaksua ei saada kumotuksi, on val-
20814: tion ainakin voimakkaasti osallistuttava katumak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20815: suihin omalla osuudellaan. Tämä on välttämätön- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20816: tä jo siksi, että valtio kerää itselleen miljardien 31.24.35 lisäyksenä 5 000 000 markkaa yli-
20817: markkojen ylijäämän liikenteen maksamista ve- mäåråiseksi avustukseksi kunmlle valtion-
20818: roista ja maksuista. Heti ensi vaiheessa tulisi rahaa osuuden korottamtseksi katurasituskustan-
20819: katumaksujen valtionosuoksiin osoittaa niin huo- nukstssa.
20820:
20821: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20822:
20823: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti
20824: Vieno Eklund Ulla Lehtinen
20825: 1984 vp. 1921
20826:
20827: Raha-asia-aloite n:o 1784
20828:
20829:
20830:
20831:
20832: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden eteläisen sisääntulo-
20833: tien suunnittelemiseksi
20834:
20835:
20836: Eduskunnalle
20837:
20838: Lahden ohitustiesuunnitelmaan kuuluva eteläi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20839: nen sisääntuloväylä tulisi toteuttaa vuosina 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20840: 1985-86. Vasta tämän jälkeen saataisiin liikenne 31.24. 77lisäyksenä 600000 markkaa Lah-
20841: joustavasti ohjatuksi kaupungin ohi. den eteläisen sisääntulotien suunnitelmien
20842: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- laatimiseksi ja rakentamisen aloittamisek-
20843: taen, SI.
20844:
20845:
20846:
20847: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20848:
20849: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20850: 1922 1984 vp.
20851:
20852: Raha-asia-aloite n:o 1785
20853:
20854:
20855:
20856:
20857: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkylän ja Kymen läänin
20858: rajan välisen tien suunnitteluun ja rakentamiseen
20859:
20860:
20861:
20862: Eduskunnalle
20863:
20864: Valtatie n:o 12 valmistuu vuonna 1984 välillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20865: Villähde-Nastolan kirkonkylä ja samanaikaisesti 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20866: valmistuu myös Uudenkylän ohitus. Tämän jäl- 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa tie-
20867: keen jää edelleen käyttöön vanha tieosuus Nasto- hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen
20868: lan kirkonkylästä Uuteenkylään, joka tulee ruuh- välzflä Uusikylä-Kymen läänin raja.
20869: kauttamaan liikenteen. Samoin jää rakentamatta
20870: tieosuus Uudestakylästä Kymen läänin rajalle.
20871: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20872: taen,
20873:
20874: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20875:
20876: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20877: 1984 vp. 1923
20878:
20879: Raha-asia-aloite n:o 1786
20880:
20881:
20882:
20883:
20884: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Orimattilan tien
20885: perusparantamiseksi välillä Renkomäki-Orimattilan raja
20886:
20887:
20888: Eduskunnalle
20889:
20890: Lahden-Orimattilan tien perusparantaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20891: tulisi aloittaa Hämeen piirin puolella samanaikai- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20892: sesti Uudenmaan piirin kanssa. Se on ajoittunut 31.24. 77 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
20893: hankkeen aloittamiseksi vuonna 1985. Lahden-Orimattzlan tien perusparanta-
20894: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- miseen välzllä Renkomäki-Orimattzlan
20895: taen, ra;a.
20896:
20897: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20898:
20899: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20900: 1924 1984 vp.
20901:
20902: Raha-asia-aloite n:o 1787
20903:
20904:
20905:
20906:
20907: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Kopsuon tien rakennustöi-
20908: den aloittamiseen Asikkalassa
20909:
20910:
20911: Eduskunnalle
20912:
20913: Suomessa ei liene niin mutkaista eikä niin mä- nolla tieosuudella ei ole vielä suurempia liikenne-
20914: kistä tietä kuin Asikkalassa nk. Kopsuon tie, joka vahinkoja tapahtunut. Tiesuunnitelman laatimi-
20915: yhdistää kuntakeskukseen Vääksyn ja Kalkkisten seksi nykyisiä tarpeita silmällä pitäen olisi välittö-
20916: taajaman. Tämä heikkokuntoinen tie on Kalkkis- mästi ryhdyttävä tien rakennustöihin.
20917: ten alueen asukkaiden ainoa tieyhteys, joka on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20918: heille elintärkeä. Sen lisäksi, että tien varrella on taen,
20919: kymmeniä talouksia, Kopsuon tien liikenne vil-
20920: kastuu erityisesti kesäkausina sen vuoksi, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20921: alueella on erittäin runsaasti kesäloma-asutusta. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
20922: Tiellä tapahtuva moottoriliikenne sekä jalankulki- 31. 24. 77 lisäyksenä 5 00 000 markkaa Kap-
20923: joiden ja pyöräilijöiden turvallisuus edellyttävät suon tien suunnittelun ja rakennustöiden
20924: pikaisia toimenpiteitä tien parantamiseksi. Tun- aloittamiseen.
20925: tuukin melkein käsittämättömältä, että näin huo-
20926:
20927: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20928:
20929: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20930: 1984 vp. 1925
20931:
20932: Raha-asia-aloite n:o 1788
20933:
20934:
20935:
20936:
20937: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen läänin Kosken kir-
20938: konkylän sisääntuloteiden liittymän suunnitteluun
20939:
20940:
20941: Eduskunnalle
20942:
20943: Kosken Hl. kirkonkylän sisääntuloteiden liitty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20944: mät valtatieltä n:o 12 ovat hyvin puutteelliset ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20945: tämän vuoksi vaaralliset. Liittymistä puuttuvat 31.24: 77 lisäyksenä 300 000 markkaa lzit-
20946: kääntymiskaistat ja ne ovat ilman valaistusta. Nä- tymän suunnitteluun ja rakentamisen al-
20947: kyvyys etenkin Lahden suuntaan on erittäin heik- kutoteuttamiselle Hämeen läänin Kosken
20948: ko. Kunnan toimesta on valmistunut kirkonkylän kirkonkylässä sisääntuloteihin.
20949: kevyen liikenteen rakentamissuunnitelma, jonka
20950: kustannusarvio on 2,1 miljoonaa markkaa.
20951: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20952: taen,
20953:
20954: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20955:
20956: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20957:
20958:
20959:
20960:
20961: 242 4284003504
20962: 1926 1984 vp.
20963:
20964: Raha-asia-aloite n:o 1789
20965:
20966:
20967:
20968:
20969: Vainio ym.: ·Määrärahan osoittamisesta Pulkkilanharjun Käkisalmen
20970: sillan suunnitteluun
20971:
20972:
20973: Eduskunnalle
20974:
20975: Pulkkilanharjulla (Asikkala) sijaitseva liiken- myös mahdollistaisi laiva- ja purjeveneliikenteen
20976: teellisesti kapea Käkisalmen silta tultaisiin 1VH:n sillan kautta.
20977: suunnitelman mukaan purkamaan ja korvaamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20978: matalalla 4 m:n sillalla. Mikäli tämä suunnitelma taen,
20979: toteutuu, loppuisi laiva- ja purjeveneliikenne sil-
20980: lan kautta. Allekirjoittaneiden mielestä tulisi en- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20981: sisijaisesti tutkia nykyisen sillan leventämismah- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
20982: dollisuus, koska nykyisen sillan säilyttäminen on 31.24. 77 lisäyksenä 300 000 markan alku-
20983: maisemallisten näkökohtien ja veneilijöiden kan- määrärahan tutkimuksiin Pulkkilanharjun
20984: nalta hyvin tärkeä. Mikäli leventäminen ei ole Käkisalmen stflan rakentamiseksi siten, et-
20985: mahdollista, tulisi rakentaa uusi korkea silta. Kol- tä se palvelisi yhteiskunnan tarpeita mah-
20986: mantena, edellisiä huonompana vaihtoehtona pi- dollisimman hyvin.
20987: dämme matalan läppäsillan rakentamista, joka
20988:
20989: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
20990:
20991: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
20992: 1984 vp. 1927
20993:
20994: Raha-asia-aloite n:o 1790
20995:
20996:
20997:
20998:
20999: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi paikallislehtien
21000: toiminnan turvaamiseen
21001:
21002:
21003: Eduskunnalle
21004:
21005: Paikallislehtien kuljetuskustannukset ovat jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21006: kuvasti nousseet. Tämä vaarantaa maassamme va- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21007: paan paikallisen tieodotustoiminnan. SMP ei voi 31.55.42 lisäyksenä 1500000 markkaa
21008: hyväksyä sitä, että raskailla rasituksilla puolueeton avustuksiksi paikallislehtien toiminnan
21009: tiedotustoiminta nujerretaan ja Suomen kansa turvaamiseen maassamme.
21010: saatetaan yksisilmäisen ja pimentävän tiedotustoi-
21011: minnan aivopesun alaiseksi.
21012: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21013: taen,
21014:
21015: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21016:
21017: Mikko Vainio Veikko Vennamo Pentti Kettunen
21018: Reino Jyrkilä Martti Ratu Urho Pohto
21019: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Ulla Lehtinen
21020: Lea Mäkipää
21021: 1928 1984 vp.
21022:
21023: Raha-asia-aloite n:o 1791
21024:
21025:
21026:
21027:
21028: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden postitalon muutos-
21029: töiden suorittamiseen
21030:
21031:
21032: Eduskunnalle
21033:
21034: Lahden postitalon henkilökunta joutuu työs- että töiden käynnistäminen olisi mahdollista jo
21035: kentelemään erittäin vaikeissa olosuhteissa. Jo vuonna 1984. Muutostyöllä olisi myöskin merkit-
21036: vuosia ovat lupaukset olleet vireillä, että postita- tävä työllisyysvaikutus, koska muutostyöt yleensä
21037: lon korjaustöihin ryhdyttäisiin. Henkilökunta on ovat työllistäviä verrattuna uudisrakennuksiin.
21038: vuosikausia yrittänyt saada aikaan parannusta mo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21039: nimuotoisilla painostus- ja informaatiokierroksil- taen,
21040: la, mutta mikään ei ole auttanut.
21041: Postitalon muutostöiden kustannusarvio on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21042: noin 7 miljoonaa markkaa. Myös hankkeen perus- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21043: tamissuunnitelma oli vahvistettava keväällä. Työ- 31.94.74 1500000 markkaa Lahden
21044: suunnitelmat muutokseen ovat jo niin pitkällä, postitalon muutostöitä varten.
21045:
21046: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21047:
21048: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
21049: 1984 vp. 1929
21050:
21051: Raha-asia-aloite n:o 1792
21052:
21053:
21054:
21055:
21056: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avustuksena
21057: katumaksua varten eläkeläisille ja pienituloisille oman kodin
21058: omistajille
21059:
21060: Eduskunnalle
21061:
21062: Katumaksulain nojalla perittävät katumaksut kuin on jo laajalti toteutettu talonpojan tappolin-
21063: ovat laajalti väärämielisiä ja kohtuuttomia. Kui- jan avulla maaseudulla pienviljelyksen suhteen.
21064: tenkaan hallitus ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin jo- Omakotitalot ja omistetut kodit on pelastettava
21065: ko tämän väärämielisen katumaksulain kumoami- rahan mahdin ja yhteiskunnan mahdin puristuk-
21066: seksi tai sen säännösten saattamiseksi oikeuden- sesta.
21067: mukaisiksi ja kohtuullisiksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21068: Katumaksulain seurauksena ovat omakotitalo- taen,
21069: jen omistajat ja muut pienituloiset oman asunnon
21070: omistajat ja eläkeläiset joutumassa ylivoimaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21071: taloudellisiin vaikeuksiin, semminkin kun pien- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
21072: omistukseen on kohdistettu ja kohdistetaan aina 31.99.52 3 000 000 markkaa ylimääräi-
21073: vain lisää kunnallisia maksuja ja velvoituksia. senä avustuksena käytettäväksi katumak-
21074: SMP ei hyväksy lähinnä maamme asutuskes- sun kokonaan tai osittain suon"ttamiseksi
21075: kuksissa suurten puolueiden toimesta aloitettua eläkeläisille ja muille pienituloiszlle oma-
21076: hyökkäystä pienomistuksen murtamiseksi, niin kotitalon ja omistetun kodin omistajille.
21077:
21078: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21079:
21080: Mikko Vainio Veikko Vennamo Pentti Kettunen
21081: Reino Jyrkilä Martti Ratu Urho Pohto
21082: Lea Mäkipää Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti
21083: Ulla Lehtinen
21084: 1930 1984 vp.
21085:
21086: Raha-asia-aloite n:o 1793
21087:
21088:
21089:
21090:
21091: Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta patenttihakemus-
21092: ten käsittelyn nopeuttamiseksi
21093:
21094:
21095: Eduskunnalle
21096:
21097: Suomessa tehdään varsin runsaasti erilaisia kek- patentti- ja rekisterihallituksen omilla toimenpi-
21098: sintöjä. Patenttihakemukset kuitenkin kestävät teillä.
21099: kohtuuttoman kauan. Tämän takia keksintöjen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21100: hyödyntäminen viivästyy ja usein keksinnöt siirty- nioittavasti,
21101: vät hyödynnettäviksi ulkomaille.
21102: Suomella ei voi olla varaa laiminlyödä keksijöi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21103: den asemaa ja jättää keksintöjä hyödyntämättä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21104: Asia on erittäin kiireellinen. Aivovuotoa ei pidä 32.32.01 lisäyksenä 200 000 markkaa kek-
21105: väheksyä. sintöjen patenttihakemusten käsittelyn
21106: Patenttihakemusten käsittely ei ole hallituksen nopeuttamiseksi.
21107: lupauksista huolimatta ratkaisevasti nopeutunut
21108:
21109: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21110:
21111: Mikko Vainio Veikko Vennamo Pentti Kettunen
21112: Reino Jyrkilä Martti Ratu Urho Pohto
21113: Lea Mäkipää Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti
21114: Ulla Lehtinen
21115: 1984 vp. 1931
21116:
21117: Raha-asia-aloite n:o 1794
21118:
21119:
21120:
21121:
21122: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Lopella sijaitsevan geologian
21123: tutkimuskeskuksen toiminnan tehostamiseen lisäämällä sinne
21124: asianomaisen alan työntekijöitä
21125:
21126: Eduskunnalle
21127:
21128: Lopella sijaitsee geologian tutkimuskeskuksen keuttaa, vaan sille tulisi varata nopea ja esteetön
21129: työvälinevarasto ja korjaamo sekä tutkimustulos- työsken telemismahdollisuus.
21130: ten tarkastus, lajittelu ja taltiointi. Alueella sijait- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21131: sevat rakennukset sallisivat nykyistä tehokkaam- taen,
21132: man työskentelyn, jota nyt rajoittaa henkilöstöpu-
21133: la. Tällöin asiat ruuhkaantuvat ja näin viivästyvät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21134: On esitetty, että laitoksen henkilökuntaa tulisi li- 1985 tulo- ja menoarvioon momenti//e
21135: sätä. Kun otamme huomioon sen, että geologiset 32.40.01 lisäyksenä 500 000 markkaa Lo-
21136: tutkimukset muodostuvat entistä tärkeämmiksi pella szjaitsevan geologian tutkimuskes-
21137: malmivarojemme selvittelyssä ja maaperämme kuksen toiminnan tehostamiseen lisäämäl-
21138: saastumisen tarkkailussa, ei tätä työtä saisi vai- lä sinne asianomaisen alan työntekijöitä.
21139:
21140: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21141:
21142: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
21143: 1932 1984 vp.
21144:
21145: Raha-asia-aloite n:o 1795
21146:
21147:
21148:
21149:
21150: Vainio ym.: Korotemo määrärahan osoittamisesta pienyritysten pe-
21151: rustamisen neuvontapalvelujen kehittämiseen
21152:
21153:
21154: Eduskunnalle
21155:
21156: Pienyritysten lukumäärä on Suomessa eri syistä Kauppa- ja teollisuusministeriön taholta on to-
21157: huolestuttavasti noususuhdameesta huolimatta dettu, että kauppa- ja teollisuusministeriön alaiset
21158: jopa laskenut. teollisuuspiirit harjoittavat neuvonta- ja koulutus-
21159: Tulevaisuuden yhteiskunnassa, kun suurteolli- toimintaa, joka on suunnattu jo toimivien yritys-
21160: sella puolella työpaikkojen määrä koko ajan vähe- ten johtohenkilöiden lisäksi myös uusien yritysten
21161: nee, on löydettävä aivan uusia mahdollisuuksia perustamista aikoville, sekä että kunnalliset elin-
21162: työpaikkojen luomiseen. Tällöin nimenomaan keinoasiamiehet, joiden palkkaukseen myönne-
21163: erilaiset uusimuotoiset pienyritykset ovat erittäin tään valtionosuutta ja -avustusta, antavat neuvoja
21164: kannatettavia, koska niissä syntyy työpaikkoja pie- uusien yritysten perustamiseen liittyvissä kysy-
21165: nellä pääomalla ja ne ovat nopeasti uusiin olosuh- myksissä.
21166: teisiin mukautuvia. Tällaisia työpaikkoja pienyri- Tulo- ja menoarviossa on teollisuuspiirien hen-
21167: tysten kautta ei kuitenkaan synny ilman asianmu- kilöstöä vuosittain jonkin verran lisätty. Kauppa-
21168: kaista perustamisneuvontaa, koska nykyaikainen ja teollisuusministeriön toimenpiteet eivät kuiten-
21169: lakien ja säädösten viidakko estää tavallista ihmis- kaan ole johtaneet toivottuun lopputulokseen eli
21170: tä ryhtymästä yrittäjäksi, jos hän ei jostakin saa yritysten määrän olennaiseen kasvuun.
21171: asianmukaista tietoa yritysten perustamismahdol- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21172: lisuuksista ja yritysideoista. Tällaisen toiminnan nioittavasti,
21173: edistäminen olisi yhteiskunnan kannalta kaikkein
21174: halvinta työllistämistä. Hyvänä esimerkkinä ko. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21175: koulutuksesta on Lahdessa toimiva Helsingin yli- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21176: opiston alainen sivupiste, joka on saanut yritys- 32.50.47 lisäyksenä' 1 000 000 markkaa
21177: koulutuksenaan erittäin tehokkaita ja kauaskan- pienyritysten perustamisen neuvontatyön
21178: toisia tuloksia. laajamittaiseen kehittämiseen.
21179:
21180: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21181:
21182: Mikko Vainio Pentti Kettunen
21183: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
21184: 1984 vp. 1933
21185:
21186: Raha-asia-aloite n:o 1796
21187:
21188:
21189:
21190:
21191: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta energiametsien luomiseen ja
21192: hyväksikäyttöön
21193:
21194:
21195: Eduskunnalle
21196:
21197: Maassamme on lyhytnäköisesti ajauduttu lähes ta kokonaisenergian käytössä kolmessa vuodessa
21198: kokonaan ulkomaisesta energiapolttoaineesta riip- 20 o/o:iin.
21199: puvaisiksi. SMP:n varoituksista huolimatta koti- Laadittavassa energiaohjelmassa tulee moni-
21200: maisen energian käytön edistäminen on edelleen puolisesti ottaa huomioon puun käyttö energia-
21201: puutteellista. Öljyä korvaavaa energiaa ei ole saa- raaka-aineena unohtamatta tulevaisuuden ener-
21202: tu riittävästi käyttöön. Myöskään ulkomaiseen giametsiä.
21203: energiaraaka-aineeseen perustuva ydinvoima ei Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21204: ole oikea ratkaisu lisäenergian saamiselle. nioittavasti,
21205: Nyt on viimeinen hetki ryhtyä todella tehok-
21206: kaasti kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin koti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21207: maisen energian osuuden ratkaisevaksi nosta- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21208: miseksi. SMP katsoo, että on laadittava kiireelli- 32.55.40 lisäyksenä 800 000 markkaa ener-
21209: sesti ilman byrokratiaa uusi koko maatamme kä- giametsien suunnitelmalliseen luomiseen
21210: sittävä energiaohjelma, jonka toteuttamisen avul- ja hyväksikäyttöön.
21211: la asteittain nostetaan kotimaisen energian osuut-
21212:
21213: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21214:
21215: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
21216:
21217:
21218:
21219:
21220: 243 4284003504
21221: 1934 1984 vp.
21222:
21223: Raha-asia-aloite n:o 1797
21224:
21225:
21226:
21227:
21228: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta vähittäiskauppojen tukitoi-
21229: menpiteiksi haja-asutus- ja kehitysalueilla
21230:
21231:
21232: Eduskunnalle
21233:
21234: Vähittäiskaupan vaikeudet ennen kaikkea haja- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21235: asutus- ja kehitysalueilla ovat suuret. Ne ovat kas- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21236: vamaan päin ja kauppakuolemat jatkuvat. Näin 32.61.42 lt"säyksenä 1 000 000 markkaa vä-
21237: palvelu heikkenee. hittåiskauppajlirjestöjen sopiviksi ja tehok-
21238: On selvää, että asiantilaan on kiireellisesti saa- kaiksi katsomiksi tuk#oimenpiteiksi haja-
21239: tava todellinen korjaus. asutus- ja kehitysaluetila szjaitseville kau-
21240: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- poille.
21241: taen,
21242:
21243: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21244:
21245: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
21246: 1984 vp. 1935
21247:
21248: Raha-asia-aloite n:o 1798
21249:
21250:
21251:
21252:
21253: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden sairauskulu-
21254: jen korvaamiskokeiluun sairausvakuutusvaroista Lahdessa
21255:
21256:
21257: Eduskunnalle
21258:
21259: Sairausvakuutuslain puutteet ovat johtaneet dostavat syöpälääkkeet noin 2 prosenttia kustan-
21260: nurinkurisuuksiin syöpäsairaiden kulujen kor- nuksista.
21261: vauksissa. Myöskin kunnat ovat jo ottaneet erilai- Kysymys yhteiskunnan osallistumisesta potilaan
21262: sia kantoja syöpäpotilaiden kulujen korvauksissa. hoitokustannuksiin SMP:n mielestä on sekä eetti-
21263: Esimerkkinä voisi mainita, että jos sairastut syö- nen että käytännöllinen kysymys. Näitä asioita
21264: pään Vantaalla, saat kaupungilta taloudellista tu- pohtiessa nousevat väkisin esille seuraavat kysy-
21265: kea hoitokuluihin, jos sairastut syöpään Helsingis- mykset ja kannanotot: Syöpäsairaudet kuuluvat
21266: sä, et saa kaupungilta ropoakaan - ellet mene so- vakavimpiin sairauksiin. Ilman hoitoa on prog-
21267: siaalihuoltoon. noosi toivoton ja kuolema tulee suhteellisen ly-
21268: Moni kunta varmasti tukisi syöpäpotilaitaan, hyessä ajassa. Hoidolla voidaan pelastaa 113, 113
21269: mutta lakiteknisesti se tuntuu olevan erittäin vai- saa lievitystä ja lisäaikaa. Hoidon inhimillinen
21270: keaa. Esimerkkinä kuntien toiminnasta tässäkin välttämättömyys on ilmeinen ottaen huomioon
21271: Kurikan tilintarkastajat valittivat valtuuston pää- yllä mainitut seikat. Kukaan potilas tai omainen
21272: töksestä Vaasan lääninoikeuteen, joka yhtyi valit- ei jätä eikä voida edellyttää jättävän, tarttumatta
21273: tajien kantaan. Lääninoikeuden mielestä syöpäku- tähän oljenkorteen, maksoi mitä maksoi. Syöpä-
21274: lujen maksaminen ei kuulu kunnallislain tarkoit- potilaiden kohderyhmä on kuitenkin suhteellisen
21275: tamaan kunnan toimialaan. pieni SV:n kokonaiskustannuksiin nähden, ja ra-
21276: Lakien ristiriitaisuus ja epävarmuus siitä, onko hat ovat järjestettävissä sisäisin järjestelyin. Tasa-
21277: kunnilla oikeutta korvata joitakin lääkkeitä tai vertaisuuteen pitää pyrkiä ei vain pykälien, vaan
21278: hoitoja, on sekava. Pitäisi ehdottomasti valtioval- myöskin seurausten suhteen. Tällä hetkellä on
21279: lan puuttua asiaan ja valtiovallan toimesta korjata kyllä SV-korvauksen epäoikeudenmukaisuus räi-
21280: näin raskas virhe. keintä juuri syöpäpotilaiden kohdalla, koska sai-
21281: Sytostaattihoito (solumyrkyt) kuuluu satapro- rauden vakavuus, potilaan pelko ja kärsimys ja
21282: senttisesti SV-palautuksen piiriin vain noin 6-7 hoidon pois jäämisen kohtalokkuus ovat erityisen
21283: syöpälajin kohdalla, muiden (25-30) kohdalla suuret samalla kun kustannukset ovat kaikista sai-
21284: annetaan vain tavanomainen 50 prosentin palau- rausryhmistä suurimpia.
21285: tus. Koska lääkkeet ovat niin kalliit, on tämä 50 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21286: prosentin omavastuuosa useimmille potilaille taen,
21287: melkein ylipääsemättömän kallista,. noin 700-
21288: 2 000 markan arvoja on esitetty kuukaudessa ku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21289: luviksi. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21290: Syöpäpotilaita on tiettävästi elossa noin 67 000. 33.18.60 200000 markkaa syöpäpotilai-
21291: Näistä saa noin 113 ilmaislääkityksen SV:n piiris- den sairauskulujen ottamiseksi sairausva-
21292: tä. Loppuosan lääkekulut olisivat noin 25 miljoo- kuutuksen piiriin kokezluna Lahdessa.
21293: naa markkaa vuodessa. Myydyistä lääkkeistä muo-
21294:
21295: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21296:
21297: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
21298: 1936 1984 vp.
21299:
21300: Raha-asia-aloite n:o 1799
21301:
21302:
21303:
21304:
21305: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi ylimääräisiin
21306: eläkkeisiin vapaaehtoista ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä
21307: varten
21308:
21309: Eduskunnalle
21310:
21311: Kaikki ovat sitä mieltä, että on mieletöntä pitää maassamme erityisesti raskaassa työssä olleita aja-
21312: nuorisaamme rappeuttavassa työn ja toimeentu- tellen.
21313: lon puutteessa, mutta samanaikaisesti sairaat ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21314: vanhat joutuvat käymään pakkotyössä, koska he taen,
21315: eivät vielä ole saavuttaneet riittävää eläkeikää.
21316: Kaiken kukkuraksi tämän seurauksena suurin osa että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21317: eläkkeeseen oikeutetuista ei pääse koskaan nautti- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 33.19
21318: maan eläkevuosista, vaikka ovat tätä varten säästä- uudelle momentille 5 000 000 markkaa
21319: neet rahaa yhteiskunnan haltuun vuodesta vuo- kåytettå"våksi ylimå"åråi'seen elå"kkeeseen
21320: teen. Nämäkin heidän rahansa uppoavat yhteis- vapaaehtoz'sta ennenaikaz'selle eläkkeelle
21321: kunnan pohjattomaan pussiin. siirtymz'stä varten, ennen kaikkea raskaassa
21322: SMP:n mielestä on todella kiireellisesti toteu- kuluttavassa työsså" olleille.
21323: tettava vapaaehtoinen eläkeikärajan alentaminen
21324:
21325: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21326:
21327: Mikko Vainio Veikko Vennamo Pentti Kettunen
21328: Reino Jyrkilä Martti Ratu Urho Pohto
21329: Lea Mäkipää Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti
21330: Ulla Lehtinen
21331: 1984 vp. 1937
21332:
21333: Raha-asia-aloite n:o 1800
21334:
21335:
21336:
21337:
21338: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen eläkekorvauksen
21339: suorittamiseksi siirtoväen ja rintamasotilaiden asutus- ja jälleen-
21340: rakennustehtävissä työskennelleille
21341:
21342: Eduskunnalle
21343:
21344: Toisen maailmansodan jälkeen siirtoväen ja rin- rangaistu sotiemme veteraaneja isänmaamme
21345: tamasotilaiden asutustehtävissä ja jälleenraken- pelastamisesta.
21346: nustehtävissä työskennelleet ovat eläkeasioissa Asiantilaan olisi siis kiireellisesti saatava lopulta
21347: joutuneet räikeän syrjinnän ja kohtuuttomuuden korjaus.
21348: alaisiksi. Monikaan ei ole näistä raskaista työvuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21349: sista saanut minkäänlaista eläkettä, ja vain har- taen,
21350: voissa poikkeustapauksissa on näistä vuosista
21351: myönnetty edes ylimääräistä eläkettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21352: SMP ja allekirjoittaneet olemme monia eri tei- den 1985 tulo- ja menoarvioon luvun
21353: tä, ei vähiten eduskunnan kautta, yrittäneet saada 33.19 uudelle momentille 2 000 000
21354: asiaan korjausta aikaan. Mutta kylmyyden ja vä- markkaa asianmukaisen ylimääräisen elä-
21355: linpitämättömyyden seinä on ollut vastassa. kekorvauksen maksamiseksi toisen maatf-
21356: Tuntuu aivan siltä, että elintärkeässä jälleenra- mansodan jälkeen siirtoväen ja rintamaso-
21357: kennustyössä mukana olleita rangaistaan tästä tilaiden asutus- ja jälleenrakennustehtävis-
21358: isänmaallisesta työstänsä, niin kuin on syrjitty ja sä työskennelleille.
21359:
21360: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21361:
21362: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
21363: 1938 1984 vp.
21364:
21365: Raha-asia-aloite n:o 1801
21366:
21367:
21368:
21369:
21370: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten, vanhusten ja
21371: kroonikkopotilaiden kotihoidon korvaamiseen kokeiluna Lahdes-
21372: sa
21373:
21374: Eduskunnalle
21375:
21376: Vammaisten, vanhusten ja kroonikkopotilaiden pitäisi kehittää kotihoitoa maksamalla hoitokor-
21377: laitospaikkoihin jooottaminen on tosiasia ainakin vausta sellaisesta kotihoidossa hoidettavasta, joka
21378: useissa kaupungeissa. Laitospaikkojen tarve tulee lääkärinlausunnon mukaan olisi laitoshoidon tar-
21379: vuosi vuodelta lisääntymään. Uusia laitoksia ei eh- peessa. Kokeilu on jo alkanut ja on tuottanut
21380: ditä rakentaa tarvetta vastaavasti. Kotiavustajatoi- erinomaisia tuloksia, sekä säästää kunnan ja val-
21381: minta ja kotisairaanhoito ovat huomattava apu tion varoja sairaalapaikkojen vapautuessa. Kokei-
21382: avohuollossa, mutta ne eivät kata sellaista hoidon lua ei missään tapauksessa saisi keskeyttää.
21383: tarvetta, jossa hoidettava vaatii jatkuvaa valvon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21384: taa. Tutkimusten mukaan useimmat hoidettavat taen,
21385: haluaisivat olla kotihoidossa, joka on mielekääm-
21386: pää sekä monin verroin taloudellisempaa laitos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21387: hoitoon verrattuna. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
21388: Nykyään monet perheet ovat hoitaneet vuosi- 33.32.30 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
21389: kausia kroonikkopotilasta tai vammaista kotona il- vammaisten, vanhusten ja kroonikkopoti-
21390: man pienintäkään korvausta. laiden kotihoidon korvaamisen koketluun
21391: Koska laitospaikkojen puute tulee jatkumaan, Lahdessa.
21392:
21393: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21394:
21395: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
21396: 1984 vp. 1939
21397:
21398: Raha-asia-aloite n:o 1802
21399:
21400:
21401:
21402:
21403: Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta invalidien ja vam-
21404: maisten suojatyöpaikkojen lisäämiseksi
21405:
21406:
21407: Eduskunnalle
21408:
21409: Invalidit ja vammaiset tarvitsevat yhteiskunnan osallistua täysipainoisesti yhteiskuntamme raken-
21410: järjestämiä työpaikkoja. Näitä työpaikkoja ei tällä tamiseen. Kehittyneen yhteiskunnan omatunto
21411: hetkellä ole riittävästi. edellyttää myös tällaisten työpaikkojen riittävää
21412: Invaliidihuoltolain ja kehitysvammaisten huol- järjestämistä.
21413: tolain tarkoittamia suojatyöpaikkoja tarvittaisiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21414: lähes joka kunnassa. Näiden molempien lakien nioittavasti,
21415: mukaiset suojatyöpaikat tulisi järjestää joustavasti
21416: niin, että samassa työpaikassa työskentelevät kehi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21417: ! tysvammaiset ja invalidit voisivat joustavasti osal- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
21418: 1 listua työhön. 33.32.30 lisäyksenä 1 000 000 markkaa in-
21419: · Tällaisten työpaikkojen luominen on erityisen validien ja vammaisten suojatyöpaikkojen
21420: hyvää työllistämistä, kun vammaiset voivat näin lisäämiseksi.
21421:
21422: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21423:
21424: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
21425: 1940 1984 vp.
21426:
21427: Raha-asia-aloite n:o 1803
21428:
21429:
21430:
21431:
21432: Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuo-
21433: silomajärjestelmän kustannuksiin
21434:
21435:
21436: Eduskunnalle
21437:
21438: Koska pienyrittäjät ovat yhteiskunnan kannalta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21439: erittäin tärkeitä työllistäjinä ja tuottajina, on myös nioittavasti,
21440: heidän asioitaan ajettava. Heidän vuosilomara-
21441: hansa siitä huolimatta, että vain hyvin rajoitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21442: osa yrittäjistä on pienyrittäjien vuosilomajärjestel- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
21443: män piirissä, on joka vuosi loppunut kesken ja 33.57.42 lisäyksenä 2 000 000 markkaa,
21444: monet ovat jääneet täysin ilman hyvin ansaitse- jotta jokainen vuostlomajärjestelmän pii-
21445: maansa lomarahaa. riin kuuluva pienyrittäjä saisi lomarahansa.
21446:
21447: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
21448:
21449: Mikko Vainio Pentti Kettunen Lea Mäkipää
21450: Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund Ulla Lehtinen
21451: 1984 vp. 1941
21452:
21453: Raha-asia-aloite n:o 1804
21454:
21455:
21456:
21457:
21458: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta syväsädehoidon vanhentuneiden
21459: laitteiden uusimiseen keskussairaaloissa
21460:
21461:
21462: Eduskunnalle
21463:
21464: Selvityksen mukaan on koko maan sädehoitotilan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21465: ne katastrofaalinen. Laitteet ovat vanhentuneita ja 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21466: syöpä leviää. 33.78.30 lisäyksenä 2 000 000 markkaa mui-
21467: Kysymyksessä eivät kuitenkaan ole suuret rahat, den saatavilla olevien varojen kanssa syväsä-
21468: mutta sitä vastoin kyllä välinpitämättömyys elämästä dehoidon vanhentuneiden laitteiden kiireel-
21469: ja kärsivistä ihmisistä. liseen uusimiseen nimenomaan keskussairaa-
21470: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- loissa syöpäsairaiden elämän pelastamiseksi.
21471: taen,
21472:
21473: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21474:
21475: Mikko Vainio Pentti Kettunen
21476: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
21477: Vieno Eklund
21478:
21479:
21480:
21481:
21482: 244 4284003504
21483: 1942 1984 vp.
21484:
21485: Raha-asia-aloite n:o 1805
21486:
21487:
21488:
21489:
21490: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta psoriasispotilaiden avohoitover-
21491: kon luomiseksi
21492:
21493:
21494: Eduskunnalle
21495:
21496: Maahamme tulisi luoda tehokas avohoitoverkko Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunnioit-
21497: psoriasisihotautipotilaiden pysyttämiseksi työkuntoi- tavasti,
21498: sina. Myös sairausvakuutussäännöksiä olisi muutet-
21499: tava siten, että taudin hoidossa käytettävät lääkkeet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21500: tulisivat kokonaan korvattaviksi. Myös potilaiden 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21501: käyttämä ruoka on erikoisruokavalioon kuuluvaa ja 33. 79.30 500 000 markkaa psoriasisiho-
21502: tavallista ruokaa kalliimpaa, joten siitäkin on poti- tautipotzlaiden avohoitoverkon luomiseen.
21503: laalle ylimääräisiä kuluja.
21504: Maassamme on noin 100 000 jatkuvaa hoitoa tar-
21505: vitsevaa psoriaatikkoa.
21506:
21507: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21508:
21509: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
21510: 1984 vp. 1943
21511:
21512: Raha-asia-aloite n:o 1806
21513:
21514:
21515:
21516:
21517: Vainio ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraa-
21518: nien kuntoutustoimintaan
21519:
21520:
21521: Eduskunnalle
21522:
21523: Maamme yli 300 000 rintamasotilastunnuksen sen palvelujen tarve lisääntyy enttam nopeasti.
21524: ja yli 30 000 rintamapalvelustunnuksen haltijasta Rintamaveteraaneista yhä useampi tarvitsisi näitä
21525: vain pieni murto-osa on saanut osakseen laitospal- palveluita. Kotimaassa on viime vuosina kuntou-
21526: veluita. tuslaitosten määrä tuntuvasti lisääntynyt sekä par-
21527: Fysikaalisella kuntoutuksella on tutkimuksen haillaan rakenteilla olevien laitosten valmistuttua
21528: mukaan voitu auttaa rintamaveteraaneja niissä toiminnan tuntuvaan lisäämiseen on olemassa
21529: vaivoissa ja sairauksissa, joista he eniten kärsivät edellytykset.
21530: eli tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Hoitoon Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21531: liittyvillä terveystarkastuksilla on myös tärkeä taen,
21532: merkitys monien piilevien sairauksien ja terveys-
21533: riskien toteamisessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21534: On valitettavaa, että lain edellyttämiin avohoi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
21535: don palveluihin ei ole voitu osoittaa määrärahaa 33.84.561isäyksenä5 000 000 markkaa val-
21536: lainkaan kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa. tionapuun rintamaveteraanien kuntoutus-
21537: Iän karttuessa terveydenhuollon ja kuntoutuk- toimintaan.
21538:
21539: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21540:
21541: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
21542: 1944 1984 vp.
21543:
21544: Raha-asia-aloite n:o 1807
21545:
21546:
21547:
21548:
21549: Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ns. Rinteen mal-
21550: lin mukaisen työllistämiskokeilun laajentamiseen Etelä-Hämeen
21551: alueella
21552:
21553: Eduskunnalle
21554:
21555: Ns. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työllis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21556: tämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21557: seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että 34.50.44 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
21558: Rinteen mallin mukainen työllistäminen on myös työllisyysvaroista ns. Rinteen mallin mu-
21559: valtiontaloudellisesti kannattavaa. Myös inhimilli- kaisen työllistämiskokeilun laajentamiseen
21560: nen näkökulma vaatii erityisen huomion kiinnit- Etelä-Hämeen alueella.
21561: tämistä pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen.
21562: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21563: taen,
21564:
21565: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21566:
21567: Mikko Vainio Pentti Kettunen
21568: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
21569: Vieno Eklund
21570: 1984 vp. 1945
21571:
21572: Raha-asia-aloite n:o 1808
21573:
21574:
21575:
21576:
21577: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömien ja nuorten työllis-
21578: tämiseksi poropaliskuntien kanssa ravinnon keräämiseksi porojen
21579: talviravinnoksi
21580:
21581: Eduskunnalle
21582:
21583: Maassamme on vuosikausia vallinnut suuri ja seen, josta täten saataisiin poroille talviravintoa.
21584: laajamittainen työttömyys, josta näyttää tulleen Tähän luonnonravinnon keruuseen voitaisiin erit-
21585: pysyvä ilmiö ainakin niin kauan kuin kansanrinta- täin hyvin käyttää mm. työttömiä opiskelijoita ke-
21586: mapuolueet ovat olleet hallitusvastuussa. Kuiten- säiseen aikaan. Nykyinen nuoriso on luontoystä-
21587: kaan työttömyyttä ei tarvitsisi ylläpitää maassam- vällistä, haluaa mielellään olla luonnossa ja suosii
21588: me, jos terveitä ja tehokkaita keinoja käytettäisiin muutenkin ns. pehmeää teknologiaa. Täten juuri
21589: sen lieventämiseksi ja poistamiseksi. Suomen kesällä tapahtuva luonnonravinnon keruu olisi
21590: Maaseudun Puolue on vuosien mittaan esittänyt mitä sopivinta työtä työttömille nuorille.
21591: lukuisia ja yhä taas uusia keinoja työttömyyden Kentällä ollaan toistuvasti sitä mieltä, nimittäin
21592: poistamiseksi. SMP:n kansanedustajat ovat saa- poronhoitajien piirissä, että kesällä olisi tehostet-
21593: neet laajoilla puhekierroksilla ja evästysmatkoil- tava lehdesten ja luonnonheinän sekä kortteiden
21594: laan sekä laajan henkilökohtaisen kosketuksen keruuta porojen talviruokintaa varten sekä siten
21595: kautta Suomen kansalta eri puolilta maata erittäin tarjota mielekästä ja terveellistä kesätyötä erityi-
21596: hyviä ja varteenotettavia uusia keinoja työttömyy- sesti työttömille nuorille. Eduskunnan olisi vauh-
21597: den poistamiseksi. Yksi tällainen työttömyyden ditettava tätä asiaa ja tehtävä tältä osin lisäys bud-
21598: poistamisen keino poronhoitoalueella Pohjois- jettiin.
21599: Suomessa olisi se, että porojen talviruokintaa var- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21600: ten järjestettäisiin luonnonrehun kerääminen taen,
21601: työllisyysvaroilla. Juuri porotalouden piiristä löy-
21602: tyisi työtä mm. kesätyöttömille nuorille. Kun po- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21603: rojen talvilaitumet ovat paljolti eri puolilla poron- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
21604: hoitoaluetta ehtyneet, on poromiesten täytynyt 34.50. 61 lisäyksenä 500 000 markkaa yh-
21605: kesällä ryhtyä tekemään poroille heinää ja leikkaa- dessä muiden työllisyysvarojen lisäksi työt-
21606: maan lehdeksiä talvikauden sisäruokintaa varten. tömien ja nuorten työllistämiseksi siten,
21607: Erityisesti eteläisellä poronhoitoalueella, mm. että heille järjestetään kesäisin yhdessä po-
21608: Oulun läänissä, on esitetty, että valtiovallan olisi ropaliskuntien kanssa lehdesten, korttei-
21609: käytettävä työttömyysvaroja kesällä tapahtuvaan den ja muun luonnonheinän keruuta po-
21610: lehdesten, kortteiden ja luonnonheinän keruu- rojen talviravinnoksi.
21611:
21612: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21613:
21614: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
21615: 1946 1984 vp.
21616:
21617: Raha-asia-aloite n:o 1809
21618:
21619:
21620:
21621:
21622: Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta jätteiden hyödyn-
21623: tämisen edistämiseksi
21624:
21625:
21626: Eduskunnalle
21627:
21628: Energian hinta nousee jatkuvasti. Toisaalta min. Kummassakin maassa on paperin tuotanto
21629: raaka-aineiden saanti vaikeutuu. Tästä on aiheu- suunnilleen yhtä suuri, 7-8 miljoonaa tonnia
21630: tunut kaikissa teollisuusmaissa kiinnostus yhdys- vuodessa. Jätepaperia kerättiin vuonna 1981
21631: kunta- ja teollisuusjätteiden entistä tarkempaan Ruotsissa noin 650 000 tonnia mutta Suomessa
21632: palauttamiseen tuotantoon. Valitettavasti Suo- vain 216 000 tonnia.
21633: messa on jätteiden keruun osalta vielä paljon lai- Jätepaperin ja muunkin käyttökelpoisen jätteen
21634: minlyöntejä. keruun tehostaminen vaatii hyötyynsä verrattuna
21635: Maassamme kertyy jätteitä vuosittain noin 1,6 suhteellisen vähän varoja. Siksi myös Suomessa
21636: miljoonaa tonnia. Tästä kerätään talteen vain olisi ryhdyttävä kiireesti toimiin jätteiden keruun
21637: noin puoli miljoonaa tonnia. Siten kaatopaikalle tehostamiseksi. Kysymys olisi lähinnä eräistä val-
21638: joutuu koko määrästä suurin osa. Talteen otetun takunnallisista ja alueellisista organisaatiouudis-
21639: jätteen arvoksi on laskettu vuodessa lähes 300 mil- tuksista. Tähän tarvittaisiin myös valtion taloudel-
21640: joonaa markkaa. Summa voitaisiin nostaa jopa lista tukea.
21641: miljardiin markkaan, jos keruuta riittävästi tehos- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21642: tettaisiin. nioittavasti,
21643: Jätteiden uudelleenkäyttöön onkin jo nykyisin
21644: olemassa hyvät mahdollisuudet. Lajittelumenetel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21645: mät ovat parantuneet ja niitä pitäisi yhä edelleen 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21646: kehittää, jotta teollisuus pystyisi raaka-ainetta 35.1 0. 63 lisäyksenä 5 00 000 markkaa jät-
21647: käyttämään entistä edullisemmin. teiden talteenoton tehostamiseksi maas-
21648: Ruotsi hoitaa jäteasiansa paljon Suomea parem- samme.
21649:
21650: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21651:
21652: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
21653: 1984 vp. 1947
21654:
21655: Raha-asia-aloite n:o 1810
21656:
21657:
21658:
21659:
21660: Vainio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asun-
21661: tojen omapääomaosuuteen
21662:
21663:
21664: Eduskunnalle
21665:
21666: Opiskelijat ja heidän järjestönsä ovat viime vuo- rahoittaneet toimintansa lähes yksinomaan velka-
21667: sina useita kertoja ilmaisseet huolestumisensa pääoman turvin.
21668: opiskelija-asuntojen riittämättömyydestä ja kor- Ratkaisuja on tehtävä pian. Eräs valtakunnalli-
21669: keista vuokrista. Vuoden 1981 keväällä 5 256 Hel- nen lehti totesi aravavuokrajärjestelmästä kirjoit-
21670: singin seudun opiskelija-asuntosäätiön asukasta ja taessaan: ''Viime vuosien aikana aravatalojen
21671: 15 oppilaskuntaa allekirjoitti adressin, jossa esitet- vuokrataso on usein noussut yli valtioneuvoston
21672: tiin välittömiä toimia vuokrien nousun estämisek- määrittelemän kohtuutason. Järjestelmää, jolla
21673: si. Adressi luovutettiin mm. eduskuntaryhmille. aravavuokrat määräytyvät, on sanottu aikapom-
21674: Sen jälkeen ovat HOAS:in vuokrat nousseet yli 3 miksi. Eri kustannustekijät tikittävät yhä kor-
21675: mk/ m 2 • Vuokrat olivat keväällä keskimäärin keampia lukemia vuokriin: Laina-aikojen lyhene-
21676: 17,07 mk/m 2 /kk. Eräissä asuntoloissa on selvästi minen 70-luvun alussa, koron korotukset, hoito-
21677: ylitetty valtioneuvoston vuokrataso-ohjeen vuok- menojen kasvu, energiakriisi, sähkön ja veden kal-
21678: rataso. listuminen''. Opiskelijoiden osalta voidaan sa-
21679: Kehitys on ollut samantyyppinen muissakin noa, ettei ole yhteiskunnan edun eikä sen koulu-
21680: opiskelija-asuntoyhteisöissä eri puolilla maata. tustavoitteiden mukaista maksattaa kohtuuttomia
21681: Asumistuen ja -lisän nostaminen ei ole riittänyt vuokria köyhillä opiskelijoilla. Kestämätön tilan-
21682: korvaamaan vuokrien kohoamisesta opiskelijoille ne on johtanut vuokranmaksun viivästyslakkoihin
21683: aiheutuneita menetyksiä. Opiskelijoiden asumis- eräissä HOAS:in asuntoloissa vuoden 1982 syksyl-
21684: kustannukset ovat nousseet huomattavasti vuoden lä.
21685: 1977 tasosta, jolloin asumisen osuus opiskelijoi- Opiskelija-asumisen ongelmien ratkaisukeinoja
21686: den kokonaismenoista oli 15 % Valtion opintotu- ovat mm. laina-aikojen pidentäminen, koron
21687: kikeskuksen (VOTK) selvityksen mukaan. Erityi- alentaminen ja asuntotuotannon lisääminen. On-
21688: sen huono tilanne on sillä suurella opiskelijajou- gelmien kestävä ratkaiseminen vaatii opiskelija-
21689: kolla, joka ei saa mitään vuokratukea johtuen ah- asumisen ottamista yhteiskunnan hoidettavaksi.
21690: taista ja tulkinnanvaraisista säännöistä (esim. van- Tämä voi tapahtua asteittain seuraavasti:
21691: hempien tulot ja omaisuus huomioidaan). Maini- - lopettamalla tontinvuokrien perintä valtion
21692: tun ryhmän asumiskustannukset saattavat olla jo- tonteilla olevilta opiskelija-asuntoloilta ja vaikut-
21693: pa 40-50% kokonaismenoista. tamalla siihen, että kunnat tekevät samoin,
21694: Yhteiskunnallinen kehitys on johtanut opiske- - nostamalla asumislisän ja -tuen markka-
21695: lun merkityksen jatkuvaan lisääntymiseen. Opis- määriä ja laajentamalla saajien joukkoa sekä ulot-
21696: kelu ei ole enää "harvojen huvi". Yhteiskunnan tamalla asumislisä koskemaan myös kesäaikaa,
21697: etu vaatii luomaan opiskelulle kunnolliset edelly- - asettamalla valtion työryhmä, johon myös
21698: tykset. Opiskelija-asuntoja täytyy tuottaa riittäväs- asukkaat saavat edustuksen, tekemään kohtuulli-
21699: ti. Asuntojen tulee olla kohtuuhintaisia ja raken- sessa ajassa esitys opiskelija-asumisen siirtämisestä
21700: teeltaan opiskeluun sopivia (esim. äänieristykseen yhteiskunnan hoidettavaksi,
21701: tulee kiinnittää erityistä huomiota). - antamalla opiskelija-asuntojen tuotantoon
21702: Opiskelija-asuntojen vuokrat ylittävät jo kor- valtion varoista omapääomaa 10 % hankinta-
21703: kean aravavuokratason 1-5 mk/m 2 • Tämä joh- arvosta takautuvasti koskien myös jo olemassa ole-
21704: tuu siitä, että suurin osa opiskelija-asunnoista on vaa tuotantoa.
21705: tuotettu 1970-luvulla laina-aikojen lyhentämisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21706: jälkeen ja siitä, että opiskelija-asuntoyhteisöt ovat nioittavasti,
21707: 1948 1984 vp. - RA n:o 1810
21708:
21709:
21710: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35.45.51 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
21711: 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle opiskelzj"a-asuntojen omapääomaan.
21712:
21713: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21714:
21715: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
21716: 1984 vp. 1949
21717: Raha-asia-aloite n:o 1811
21718:
21719:
21720:
21721:
21722: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksen suorittamiseksi
21723: vuokralaisille kohtuuttoman vuokratason huojentamiseksi
21724:
21725:
21726: Eduskunnalle
21727:
21728: Asumisen kustannukset ovat maassamme jo tällä tavoin kohtuuttomasti kiskoma lisävero on
21729: pieni- ja keskipaikkaisen elämisentasoon verrattu- suurta vääryyttä.
21730: na kohtuuttoman suuret. Tämä johtuu valtioval- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21731: lan rakentamiseen ja asumiseen kohdistamasta taen,
21732: kohtuunomista veroista, joita SMP on koko ole-
21733: massaolonsa ajan vaatinut poistettavaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21734: On samoin kohtuutonta, että vuokralainen ei 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45
21735: saa suorittaa vuokranmaksuistaan minkäänlaista uudelle momentille 10 000 000 markkaa
21736: verojen vähennystä. Tämä on johtamassa monet käytettäväksi sen summan maksamiseksi
21737: vuokralaiset umpikujaan ja joka tapauksessa vuok- avustuksena asunnon vuokralaiselle, jonka
21738: rakustannukset näin muodostavat kohtuuttoman hän joutuu kohtuuttomasti maksamaan
21739: suuren osan kaikista tuloista. Ei edes asumistuki valtion ja kunnan veroina, kun vuokran
21740: poista tätä vääryyden tilaa. vähennysoikeutta verotuksessa ei ole ole-
21741: Asiantilaan on siis saatava kiireellinen korjaus. massa.
21742: Joka tapauksessa valtion ja kunnan vuokralaiselta
21743:
21744: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
21745:
21746: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Vieno Eklund
21747:
21748:
21749:
21750:
21751: 245 4284003504
21752: 1950 1984 vp.
21753:
21754: Raha-asia-aloite n:o 1812
21755:
21756:
21757:
21758:
21759: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun prikaatin Vuosan-
21760: gan harjoitusalueen II vaiheen rakentamiseen
21761:
21762:
21763: Eduskunnalle
21764:
21765: Kostamuksen rakentamisen päätyttyä pahenee lan majoitusrakennus, talouskeskus, räjähdysaine-
21766: Kuhmon kunnan työttömyystilanne erittäin vai- varasto).
21767: keaksi. Työttömyysaste on tällä hetkellä 18,5 %, yh- Suunnitelmat ovat valmiit. Kustannusarvio on
21768: teensä 1 055 työtöntä, joista rakennusalan työttömiä 6, 5 Mmk ja työllistävä vaikutus n. 700 miestyö-
21769: on 159, mutta näiden määrä kohoaa huomattavasti kuukautta.
21770: Kostamuksen töiden vähentyessä ensi talven aikana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21771: Vuosangan ampuma-alue sijaitsee Kuhmossa taen,
21772: metsähallituksen puolustusministeriön käyttöön
21773: luovuttamalla alueella. Sitä käytetään sekä varsi- että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21774: naisten varusmiesten että yhä lisääntyvässä määrin 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
21775: reserviläisten koulutukseen liittyvänä taisteluam- 27.27.74 lisäyksenä· 2 200 000 markkaa
21776: muntojen suorituspaikkana. Alueen ongelmana Kainuun pnkaatin Vuosangan harjoitus-
21777: ovat puuttuvat rakennukset (autohuoltola, johto- alueen II vaiheen rakentamiseen.
21778:
21779: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
21780:
21781: Sakari Valli Aarno von Bell Hannu Kemppainen
21782: 1984 vp. 1951
21783:
21784: Raha-asia-aloite n:o 1813
21785:
21786:
21787:
21788:
21789: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisen opiston perustami-
21790: seksi Kajaaniin
21791:
21792:
21793: Eduskunnalle
21794:
21795: Kainuun keskiasteen koulutuksen ongelmana elämä saisi uutta vauhtia. Koulutusrakennetta
21796: on yhä opistoasteisten aloituspaikkojen riittämät- muuttamalla voidaan estää Kainuun korkeiden
21797: tömyys. Kainuussa ei ole lainkaan opistotasoista työttömyyslukujen nousua.
21798: teknistä koulutusta. Kainuun keskusammattikou- Linjan aloittaminen vaatii yhden uuden viran,
21799: lusta ja Kajaanin teknillisestä koulusta ei ole mah- yliopettajan viran perustamisen (C 56) 1. 8. 1985
21800: dollisuutta jatkaa alan opistotason opiskelua Kai- alkaen. Muilta osin voidaan tukeutua teknillisen
21801: nuussa. koulun henkilökuntaan
21802: Valtioneuvoston hyväksymässä Kostamuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21803: jälkihoito-ohjelmassa on esitetty teknillisen opis- taen,
21804: ton perustamista Kajaaniin nykyisen teknillisen
21805: koulun yhteyteen. Kajaanissa on viime vuosien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21806: aikana syntynyt useita sähkötekniikan työpaikko- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
21807: ja, jotka tarvitsevat pitkälle koulutettuja työnteki- 29. 76.01 200 000 markkaa Kainuun tek-
21808: jöitä. Siten Kainuun monipuolistuva elinkeino- nzllisen opiston perustamiseen.
21809:
21810: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
21811:
21812: Sakari Valli Hannu Kemppainen Aarno von Bell
21813: 1952 1984 vp.
21814:
21815: Raha-asia-aloite n:o 1814
21816:
21817:
21818:
21819:
21820: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin kotiteollisuuskoulun
21821: III vaiheen rakentamiseen
21822:
21823:
21824: Eduskunnalle
21825:
21826: Kajaanin kotiteollisuuskoulu on alansa ainoa osuus on 40 % ja korkotukilainan samoin 40 % eli
21827: oppilaitos Kainuussa, mutta oppilaita tulee myös yhteensä 5 680 000 mk.
21828: muilta talousalueilta. Koulu sai uuden koulura- Hankkeen perustamis- ja toteuttamisohjelma-
21829: kennuksen muutama vuosi sitten. Keskiasteen asiakirjat on palautettu 18. 5. 1984 opetusminis-
21830: koulutussuunnitelman mukaan koulua kehitetään teriöstä ammattikasvatushallitukselle, koska nii-
21831: opistoasteiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamisek- den puolesta vahvistus vaatii työvoimaministeriön
21832: si on saatava lisää opetustilaa puutyö-, kudonta- ja rahoitusratkaisua.
21833: ompeluosaston laajentamiseksi. Lisärakennus si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21834: sältyy ammattikasvatushallituksen vuosien 1985- taen,
21835: 88 KTS:aan siten, että valtionavustus tulisi työvoi-
21836: maministeriön työllisyysvaroista. Laajennus on että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21837: 1 395 m 2 ja sen kustannusarvio on 6 750 000 mk. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21838: Muutostöiden kustannusarvio on 350 000 mk, jo- 29.82.531isäyksenä 2 300 000 markkaa Ka-
21839: ten kokonaiskustannuksiksi kalusteet mukaan jaanin kotiteollisuuskoulun II! vaiheen ra-
21840: luettuna tulee n. 7, 5 mmk. Valtionavustuksen kentamiseen.
21841:
21842: Helsingissä 2 5 päivänä syyskuuta 1984
21843:
21844: Sakari Valli Aarno von Bell
21845: Hannu Kemppainen Arvo Kemppainen
21846: 1984 vp. 1953
21847:
21848: Raha-asia-aloite n:o 1815
21849:
21850:
21851:
21852:
21853: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta puutarhaneuvojaa viran pe-
21854: rustamiseen Kainuun maatalouskeskukseen
21855:
21856:
21857: Eduskunnalle
21858:
21859: Kainuussa marJOJen, vihannesten, puutarha- tarhaviljely on yksi mahdollisuus. Saasteetto-
21860: tuotteiden ja kukkien viljely on vielä käynnistys- muus, pitkät kuljetusmatkat ja mahdollinen vien-
21861: vaiheessa, joten omavaraisuus on myös vähäinen. ti Kostamukseen puoltavat puutarhaneuvonnan
21862: Tuotteita myyntiin toimittavia yli 200 m 2 :n kas- aloittamista Kainuussa.
21863: vihuoneita on vain parikymmentä. Alan ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21864: hittymistä Kainuussa on hidastanut puutteelli- taen,
21865: nen neuvonta, sillä lähin konsulentti on Oulus-
21866: sa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21867: Maidon tuotannon supistuessa myös Kainuussa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21868: on Kainuun maatalouskeskuksen toimesta aktiivi- 30.30.47 90 000 markkaa Puutarhaneu-
21869: sesti ryhdytty etsimään maatiloille sivuelinkeino- vojan viran perustamiseksi Kainuun maa-
21870: ja, jotka mahdollistaisivat tilan jatkamisen. Puu- talouskeskukseen.
21871:
21872: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
21873:
21874: Sakari Valli Hannu Kemppainen Aarno von Bell
21875: 1954 1984 rd.
21876:
21877: Finansmotion nr 1816
21878:
21879:
21880:
21881:
21882: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för en sjukvårdslärar-
21883: befattning vid Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut
21884:
21885:
21886:
21887: Tili Riksdagen
21888:
21889: Sedan hösten 1983 utbildas de svenska sjuk- Helsingforssvenska sjukvårdsinstitut har tili yr-
21890: vårdsledarna vid Helsingfors universitet. kesutbildningsstyrelsen anhållit om att få anordna
21891: Det av medicinalstyrelsen uträknade årliga be- administrativ utbildning vilket dock ej varit möj-
21892: hovet av nya sjukvårdsledare är etthundrasextio ligt p.g.a. att medel ej reserverats i budgeten för
21893: (160) varav 8 svenskspråkiga (5 % ). Vid Helsing- utbildningen (bilaga).
21894: fors universitet studerar för närvarande 5 stude- Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut anser att
21895: rande vid den svenskspråkiga linjen. Dessa stude- denna utbildning bör anordnas snarast möjligt
21896: rande avlägger hälsovårdskandidatexamen tidigast och att ett anslag för tillfällig sjukvårdslärarbefatt-
21897: 1987. Det är i detta skede osäkert omalla kommer ning medtas i budgeten för år 1985, löneklass
21898: att göra ämnesval som berättigar tili sjukvårdsle- C 44 + 2 med 5 ålderstillägg
21899: darkompetens. I praktiken betyder detta att högst 12 X 7 085 = . . . . . . . . . . . · · · · · 85 020,00
21900: 4 svenskspråkiga sjukvårdsledare utdimitteras un- Semesterpenning ........... . 5 101,00
21901: der tiden 30.5.1984-30.5.1987 mot av medici- SSA 7,65% ............... . 6 895,00
21902: nalstyrelsen beräknat årligt behov omfattande 8
21903: (sammanlagt 24). 97 016,00
21904: Det finns i dag ett stort behov av sjukvårdsleda- samt motsvarande medel även i budgeten för år
21905: re i Svensk-Finland. Sjukvårdsledaren är nyckel- 1986. Föreläsararvoden kan användas ifrån ordi-
21906: personen inom vårdarbetet och behövs speciellt i narie budgeten.
21907: dag för organisering av primärhälsovården och På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
21908: åldringsvården. samt
21909: Då utbildningen vid Helsingfors universitet in-
21910: leddes indrogs sjukvårdslärarbefattningen för att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
21911: administrativ utbildning, viiken vi haft sedan på moment 29. 83.01 upptar JOO 000 mark
21912: 1972. Vid Helsingforssvenska sjukvårdsinstitut är för tzl/fällig sjukvårdsfå·rarbefattning vid
21913: fortfarande 7 studerande inskrivna vid den admi- Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut.
21914: nistrativa linjen. Därtill är 2 studerande absen-
21915: tieanmälda.
21916:
21917: Helsingfors den 26 september 1984
21918:
21919: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Boris Renlund
21920: Håkan Nordman Håkan Malm Sten Söderström
21921: Ole Norrback Pär Stenbäck
21922: 1984 vp. 1955
21923:
21924: Raha-asia-aloite n:o 1816 Suomennos
21925:
21926:
21927:
21928:
21929: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoidon opet-
21930: tajan toimen perustamiseksi Helsingin ruotsinkieliseen sairaan-
21931: hoito-opistoon
21932:
21933: Eduskunnalle
21934:
21935: Syksystä 1983 lähtien on ruotsinkielisiä sairaan- Helsingin ruotsinkielinen sairaanhoito-opisto
21936: hoidon ohjaajia koulutettu Helsingin yliopistos- on pyytänyt ammattikasvatushallitukselta lupaa
21937: sa. saada järjestää hallinnollista opetusta, mikä kui-
21938: Lääkintöhallituksen arvion muka'an uusien sai- tenkaan ei ole ollut mahdollista, koska opetusta
21939: raanhoidon ohjaajien vuotuinen tarve on satakuu- varten ei ole varoja otettu tulo- ja menoarvioon
21940: sikymmentä (160), joista 8 ruotsinkielistä (5 % ). (liite).
21941: Helsingin yliopistossa on ruotsinkielisellä linjalla Helsingin ruotsinkielinen sairaanhoito-opisto
21942: tällä hetkellä 5 opiskelijaa. Nämä opiskelijat suo- katsoo, että tämä opetus tulisi järjestää mahdolli-
21943: rittavat terveydenhoidon kandidaatin tutkinnon simman pian ja että määräraha tilapäistä sairaan-
21944: aikaisintaan vuonna 1987. Tässä vaiheessa on epä- hoidon opettajan virkaa varten otettaisiin vuoden
21945: varmaa, valitsevatko he kaikki sellaisen aineyhdis- 1985 tulo- ja menoarvioon, palkkaluokka C 44 + 2
21946: telmän, joka oikeuttaa sairaanhoidon ohjaajan pä- sekä 5 ikälisää
21947: tevyyteen. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että 12 X 7 085 = . . . . . . . . . . . · · · · · 85 020,00
21948: korkeintaan 4 ruotsinkielistä sairaanhoidon ohjaa- lomakorvaus = . . . . . . . . . . . . . . 5 101,00
21949: jaa valmistuu 30. 5. 1984-30. 5. 1987 välisenä sotu = .................... . 6 895,00
21950: aikana vuosittaisen tarpeen ollessa lääkintöhalli- 97 016,00
21951: tuksen arvion mukaan 8 (yhteensä 24). sekä vastaava määräraha vuoden 1986 tulo- ja me-
21952: Suomen ruotsinkielisen alueen sairaanhoidon noarvioon. Luennoitsijoiden palkkiot voidaan ot-
21953: ohjaajien tarve on tällä hetkellä erittäin suuri. Sai- taa varsinaisesta tulo- ja menoarviosta.
21954: raanhoidon ohjaaja on hoitotyön avainhenkilö ja Ed~llä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21955: häntä tarvitaan nyt erityisesti perusterveydenhoi- tavasti,
21956: don ja vanhusten hoidon järjestämiseksi.
21957: Kun koulutus Helsingin yliopistossa aloitet- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21958: tiin, poistettiin hallinnollisen koulutuksen sai- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21959: raanhoidon opettajan virka, joka oli ollut vuo- 29.83.01 100000 markkaa tzlapäistä sai-
21960: desta 1977 lähtien. Helsingin siraanhoito-opiston raanhoidon opettajan virkaa varten Helsin-
21961: hallinnollisella linjalla on vielä 7 opiskelijaa. Tä- gin ruotsinkieliseen sairaanhoito-opistoon.
21962: män lisäksi on poissaoleviksi ilmoitettu 2 opiskeli-
21963: jaa.
21964:
21965: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
21966:
21967: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Boris Renlund
21968: Håkan Nordman Håkan Malm Sten Söderström
21969: Ole Norrback Pär Stenbäck
21970: 1956 1984 rd.
21971:
21972: Finansmotion nr 1817
21973:
21974:
21975:
21976:
21977: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för Lilla Teaterns
21978: verksamhet
21979:
21980:
21981: Tili Riksdagen
21982:
21983: Lilla Teatern i Helsingfors är en av våra mest gen. För att Lilla Teatern tili fullo skall kunna
21984: mångsidiga teatrar, som också försöker sig på nya, fortsätta med sin mångsidiga verksamhet, krävs
21985: mer eller mindre experimentella försök inom tea- det också utökade statsanslag.
21986: tervärlden. Det ställer höga krav inte minst vad de På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
21987: personella resurserna beträffar. samt
21988: Lilla Teatern har också konsekvent gått ut med
21989: en repertoar såväl på svenska som på finska, och att Riksdagen i statsförs/aget för år 1985
21990: på ett förtjänstfullt sätt bidragit tili att kontakter- på momentet 29.90.52 i tillägg upptar
21991: na över språkgränsen ökat. 1 000 000 mark /ör Lilla Teaterns verk-
21992: Det här är fakta som kanske inte alltid tillräck- samhet.
21993: ligt beaktats vid fördelningen av de statliga bidra-
21994:
21995: Helsingfors den 26 september 1984
21996:
21997: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Boris Renlund
21998: Ole Norrback Pär Stenbäck Pertti Salolainen
21999: Håkan Nordman Sten Söderström Henrik Westerlund
22000: Håkan Malm
22001: 1984 vp. 1957
22002:
22003: Raha-asia-aloite n:o 1817 Suomennos
22004:
22005:
22006:
22007:
22008: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Lilla Teatern -nimisen
22009: teatterin toiminnan tukemiseen
22010:
22011:
22012: Eduskunnalle
22013:
22014: Helsingissä sijaitseva Lilla Teatern on eräs kaik- Teatern voisi täysipainoisesti jatkaa monipuolista
22015: kein monipuolisimpia teattereitamme, joka myös toimintaansa, tarvitaan myös valtionavun lisää-
22016: tekee kokeiluja teatterimaailman epäsovinnaisilla mistä.
22017: alueilla. Tämä asettaa varsinkin henkilökunnalle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22018: suuret vaatimukset. tavasti,
22019: Lilla Teatern on myös johdonmukaisesti esittä-
22020: nyt sekä ruotsin- että suomenkielisiä ohjelmia ja ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22021: vaikuttanut ansiokkaasti kielirajan ylittävien yh- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22022: teyksien lisääntymiseen. 29.90.52 1000000 markkaa Lzlla Tea-
22023: Näitä tosiasioita ei ehkä aina ole tarpeeksi otet- tern -nimisen teatterin toimintaa varten.
22024: tu huomioon valtionapua jaettaessa. Jotta Lilla
22025:
22026: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
22027:
22028: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Boris Renlund
22029: Ole Norrback Pär Stenbäck Pertti Salolainen
22030: Håkan Nordman Sten Söderström Henrik Westerlund
22031: Håkan Malm
22032:
22033:
22034:
22035:
22036: 246 4284003504
22037: 1958 1984 rd.
22038:
22039: Finansmotion nr 1818
22040:
22041:
22042:
22043:
22044: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag till organisationen
22045: ''Läkare mot kärnvapen'' för deltagande i det internationella
22046: arbetet
22047:
22048: Till Riksdagen
22049:
22050: Riksdagen beviljade för år 1984 ett anslag till På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22051: organisationen ''Läkare mot kärnvapenkrig'' ett samt
22052: anslag om 430 000 mark i bidrag för genomföran-
22053: de av den stora internationella kongress, som or- att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
22054: ganisationen höll i Helsingfors under året. på momentet 29.99.50 upptar 50 000
22055: Organisationens internationella arbete fortsät- mark i understöd tili organisationen ''Lä-
22056: ter, och för att vi från Finlands sida skall kunna kare mot kärnvapen '' för deltagande i det
22057: delta i de årliga internationella kongresserna och internationella arbetet.
22058: i arbetet i övrigt, behöver organisationen medel
22059: och understöd.
22060:
22061: Helsingfors den 26 september 1984
22062:
22063: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Elisabeth Rehn
22064: Ole Norrback Håkan Nordman Håkan Malm
22065: Sten Söderström Henrik Westerlund Pär Stenbäck
22066: 1984 vp. 1959
22067:
22068: Raha-asia-aloite n:o 1818 Suomennos
22069:
22070:
22071:
22072:
22073: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta "Lääkärit ydinsotaa
22074: vastaan" -järjestön kansainväliseen työhön
22075:
22076:
22077: Eduskunnalle
22078:
22079: Eduskunta otti vuoden 1984 tulo- ja menoar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22080: vioon lääkärien ydinsotaa vastustavalle järjestölle tavasti,
22081: 430 000 markkaa saman vuoden aikana Helsingis-
22082: sä pidettyä suurta kansainvälistä kongressia var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22083: ten. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22084: Järjestön kansainvälinen työ jatkuu, ja jotta me 29.99.50 50 000 markkaa lääkän.en ydin-
22085: voisimme Suomen puolesta osallistua vuosittain sotaa vastustavalle järjestölle sen kansain-
22086: pidettäviin kansainvälisiin kongresseihin ja muu- väliseen työhön osallistumista varten.
22087: hun työhön, järjestö tarvitsee varoja ja tukea.
22088:
22089: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
22090:
22091: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Elisabeth Rehn
22092: Ole Norrback Håkan Nordman Håkan Malm
22093: Sten Söderström Henrik Westerlund Pär Stenbäck
22094: 1960 1984 rd.
22095:
22096: Finansmotion nr 1819
22097:
22098:
22099:
22100:
22101: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för en ellinje Nötö-
22102: Borstö-Utö
22103:
22104:
22105: Tili Riksdagen
22106: I Finland finns fortfarande en del områden, På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22107: som inte har tillgång tili elektrisk ström. samt
22108: Ett av dessa områden är delar av Åbolands syd-
22109: västra skärgård. I avsikt att underlätta den bofasta att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
22110: befolkningens villkor i detta område, liksom även på momentet 32.55.41 upptar 500 000
22111: tjänstemän (sjöbevakning, militär) för vilka ar- mark för elektnfiering av linjen Nötö-
22112: betsförhållandena skulle underlättas om elström Borstö-Utö i Abolands skärgård.
22113: finns, föreslås att budgetmedel måtte anslås för
22114: att elektrifiera öar med bofast befolkning på lin-
22115: jen Nötö, Borstö, Utö.
22116:
22117: Helsingfors den 26 september 1984
22118:
22119: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Elisabeth Rehn
22120: Håkan Nordman Sten Söderström Henrik Westerlund
22121: Ole Norrback Pär Stenbäck
22122: 1984 vp. 1961
22123: Raha-asia-aloite n:o 1819 Suomennos
22124:
22125:
22126:
22127:
22128: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta sähkölinjan rakenta-
22129: miseen välille Nötö-Borstö-Utö
22130:
22131:
22132: Eduskunnalle
22133:
22134: Suomessa on edelleen alueita, joilla ei ole säh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22135: köä. tavasti,
22136: Eräs näistä alueista on Turunmaan lounainen
22137: saaristo. Tällä alueella pysyvästi asuvan väestön sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22138: moin kuin virkamiesten (merivartioston, armei- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22139: jan) elinehtojen helpottamiseksi, joiden työolo- 32.55.41 500 000 markkaa Turunmaan
22140: suhteet kevenisivät sähkön saannin myötä ehdo- saariston suunnan Nötö-Borstö-Utö
22141: tamme, että tulo- ja menoarvioon otettaisiin mää- sähköistämiseksi.
22142: räraha pysyvästi asutetrujen saarten sähköistämi-
22143: seksi linjalle Nötö, Borstö, Utö.
22144:
22145: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
22146:
22147: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Elisabeth Rehn
22148: Håkan Nordman Sten Söderström Henrik Westerlund
22149: Ole Norrback Pär Stenbäck
22150: 1962 1984 vp.
22151:
22152: Raha-asia-aloite n:o 1820
22153:
22154:
22155:
22156:
22157: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta PKU-potilaan erikois-
22158: dieetin korvaamiseen
22159:
22160:
22161: Eduskunnalle
22162:
22163: Fenylketonuria (PKU) on yksi tunnetuimmista sottu aiheelliseksi. Myöskin on jäänyt täysin järjes-
22164: synnynnäisistä aineenvaihduntasairauksista. Se on tämättä PKU-potilaiden dieettihoidon korvatta-
22165: ensinnäkin määrällisesti suhteellisen yleinen; vuus.
22166: esiintyvyys vaihtelee yleensä 1:6 000-1:19 000. Suomen tiettävästi ainoa PKU-potilas on siirty-
22167: Ruotsissa esiintyvyys on 1:38 000 ja Neuvostolii- nyt vastikään hoitoomme toisesta keskussairaala-
22168: tossa tiettävästi samaa luokkaa kuin länsimaissa. piiristä. Tällä hetkellä hänen fenylalaniini-vapaa
22169: Toiseksi PKU on ensimmäinen aineenvaihdunta- ravintovalmisteensa (MILUPA PKU2) tulee mak-
22170: tauti, jonka aiheuttama vajaamielisyys on onnis- samaan apteekin kautta toimitettuna 3 264,30 mk
22171: tuttu estämään dieettihoidolla. Maissa, joissa suo- kuukaudessa. MILUPA-ravinteen lisäksi perheelle
22172: ritetaan vastasyntyneiden seulontatutkimuksia, tulee huomattavasti lisäkustannuksia myös muista
22173: on PKU katsottu kilpirauhasen vajaatoiminnan kliinisistä ravintovalmisteista, joita lapsen hoidos-
22174: ohella itsestään selvästi seulonnan arvoiseksi tau- sa joudutaan käyttämään. PKU-lapselle annettava
22175: diksi. Varhaisen seulonnan avulla on tautitapauk- erityinen ravintovalmiste on lääkkeeseen rinnas-
22176: set pystytty tunnistamaan ja aloittamaan varhain tettava dieettivalmiste. Dieettihoidolla voidaan
22177: fenylalaniiniton dieetti. Ajoissa aloitetulla ja hy- estää poikkeava aineenvaihdunta, joka ilman hoi-
22178: vin valvotulla hoidolla on PKU-potilaiden menes- toa johtaisi vääjäämättä vaikeaan henkiseen jäl-
22179: tyminen hyvin vertailukelpoista terveen väestön keenjääneisyyteen ja todennäköiseen laitoshoi-
22180: kanssa. PKU-potilaiden hoidossa käytettävät eri- toon, josta aiheutuisi yhteiskunnalle n. 100 000
22181: koiset proteiinivalmisteet, joista fenylalaniini on markan vuosittainen kustannus. Dieettikustannus
22182: poistettu, ovat yleensä suhteellisen kalliita ja on kohtuuton PKU:ta sairastavanlapsen vanhem-
22183: useissa maissa ravintovalmisteet jaetaan potilaille pien maksettavaksi. Mielestämme pitäisi myös
22184: joko korvauksetta tai potilaat saavat hyvän avus- Suomessa saada PKU-lasten dieetin korvattavuus
22185: tuksen ravintokustannusten peittämiseksi. hoidetuksi.
22186: Yksi suomalaisen tautiperinnön erikoislaatui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22187: suuksista on se, että PKU on Suomessa lähes tun- taen,
22188: tematon tauti. Vuonna 1968 suoritetussa tutki-
22189: muksessa todettiin maasta löydetyn vain kolme tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22190: tä tautia sairastavaa potilasta ja tämän tutkimuk- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22191: sen jälkeen on huolellisesta diagnostisesta seulon- 33.15.50 100 000 markkaa PKU-potilaan
22192: nasta huolimatta löytynyt vain yksi potilas. Suo- erikoisdieetin korvattavuutta varten.
22193: messa ei vastasyntyneitten PKU-seulontaa ole kat-
22194:
22195: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
22196:
22197: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Kari Rajamäki
22198: Pär Stenbäck Elisabeth Rehn Håkan Nordman
22199: Håkan Malm Sten Söderström Henrik Westerlund
22200: 1984 rd. 1963
22201:
22202: Finansmotion nr 1821
22203:
22204:
22205:
22206:
22207: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av höjt anslag som understöd
22208: tili sjukt barns föräldrar för förlust av arbetsinkomst med an-
22209: ledning av barnets sjukdom
22210:
22211: Tili Riksdagen
22212:
22213: Regeringen föreslår i budgeten att anslaget un- måtte få samma storlek som i 1984 års budget,
22214: der moment 33.15. 53 V nderstöd tili sjukt barns dvs. 13 000 000 mk.
22215: föräldrar för förlust av förvärvsinkomst med an- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22216: ledning av barnets rehabilitering elier sjukvård, samt
22217: skali sänkas med 9 000 000 mk.
22218: Orsaken tili att årets anslag inte använts fulit att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
22219: ut, är att informationen inte gått ut tili föräldrar- på momentet 33.15.53 i tzflägg upptar
22220: na i tiliräcklig omfattning. Ansökningar om me- 9 000 000 mark för understöd tili sjukt
22221: del ur detta moment har därför inte gjorts i den barns föräldrar för förlust av förvärvsin-
22222: utsträckning som behovet skulie förutsätta. komst med anledning av barnets rehabzfi-
22223: Därför föreslår undertecknade, att anslaget tering eller sjukvård.
22224:
22225: Helsingfors den 26 september 1984
22226:
22227: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Kari Rajamäki
22228: Ole Norrback Elisabeth Rehn Håkan Nordman
22229: Håkan Malm Henrik Westerlund Pär Stenbäck
22230: Sten Söderström
22231: 1964 1984 vp.
22232:
22233: Raha-asia-aloite n:o 1821 Suomennos
22234:
22235:
22236:
22237:
22238: Wasz-Höckert ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta sairaan
22239: lapsen sairaanhoidosta vanhemmille aiheutuvaan ansionmene-
22240: tykseen
22241:
22242: Eduskunnalle
22243:
22244: Hallitus ehdottaa tulo- ja menoarvioesitykses- siin yhtä suurena kuin vuoden 1984 tulo- ja me-
22245: sään että momentin 33.15.53, joka tarkoittaa noarviossa, eli 13 000 000 markkaa.
22246: avustusta sairaan lapsen kuntoutuksesta tai sai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22247: raanhoidosta lapsen vanhemmille aiheutuvaan tavasti,
22248: ansiomenetykseen, määrärahaa vähennetään
22249: 9 000 000 markalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22250: Syynä siihen, ettei kuluvan vuoden määrärahaa 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
22251: ole kokonaan käytetty on se, että tieto ei ole riittä- 33.15.53 lisäyksenä 9 000 000 markkaa
22252: vässä määrin tavoittanut vanhempia. Anomuksia avustukseksi sairaan lapsen kuntoutuksesta
22253: tätä momenttia koskevien varojen saamiseksi ei tai sairaanhoidosta lapsen vanhemmzfle ai-
22254: tästä syystä ole tehty tarpeellisessa määrin. Tämän heutuvaan ansionmenetykseen.
22255: johdosta ehdotamme, että määräraha osoitettai-
22256:
22257: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
22258:
22259: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Kari Rajamäki
22260: Ole Norrback Elisabeth Rehn Håkan Nordman
22261: Håkan Malm Henrik Westerlund Pär Stenbäck
22262: Sten Söderström
22263: 1984 vp. 1965
22264: Raha-asia-aloite n:o 1822
22265:
22266:
22267:
22268:
22269: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta virtaussytometrin
22270: hankkimiseksi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Meilah-
22271: den sairaalaan
22272:
22273: Eduskunnalle
22274:
22275: Virtaussytometri on laite, jonka avulla suspen- suuksia. Samoin imukudossyövissä, lymfoomissa,
22276: siossa olevat solut voidaan erilaisten merkkiomi- on tärkeätä tunnistaa mahdollisimman tarkasti
22277: naisuuksien perusteella laskea ja lajitella yksitellen pahanlaatuisen solun tyyppi, koska hoidon valinta
22278: suurella nopeudella. Tällaisia ominaisuuksia ovat ja ennuste ovat oleellisesti solutyypistä riippuvai-
22279: mm. solujen DNA-pitoisuus (DNA = desoksiri- sia. Myös monien muiden pahanlaatuisten kas-
22280: bonukleiinihappo, kromosomien rakennusaine) vainten diagnosoinnissa ja hoidon suunnittelussa
22281: sekä pintarakenteet. Pintarakenteet voidaan tun- sekä seurannassa on virtaussytometristä hyötyä.
22282: nistaa niitä vastaan kehitetyillä vasta-aineilla, joi- Niin ikään immunologisen järjestelmän toi-
22283: hin on liitetty fluorisoiva osa solun tunnistamisek- minnan tutkiminen on tärkeätä erityisesti potilail-
22284: st. la, jotka ovat tavanomaista alttiimpia infektioille,
22285: Virtaussytometrien käyttöalue on laaja. Niillä joko perinnöllisistä syistä tai muusta taudista joh-
22286: on merkitystä erityisesti pahanlaatuisten kasvai- tuen. Tällöin on analysoitava eri immunologisten
22287: mien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa sekä' solujen määriä veressä, imukudoksessa, luuyti-
22288: immunologisissa tutkimuksissa. Varsinkin pahan- messä jne., ja tämä voidaan parhaiten tehdä vir-
22289: laatuisissa veritaudeissa niistä on suurta hyötyä. taussytometrin avulla.
22290: Akuutin leukemian hoitoa valittaessa on leuke- Virtaussytometria kuuluu olennaisena osana
22291: mian tarkka luokittelu tärkeää, koska eri leuke- tutkimuksen ja hoidon suunnitteluun useimmissa
22292: miatyypeissä hoito on erilainen. Leukemiasolut johtavissa, veritauteja hoitavissa sairaaloissa mm.
22293: ovat usein rakenteeltaan hyvin poikkeavia, ja ta- Yhdysvalloissa ja Euroopassa, jopa muissa Poh-
22294: vanomaisilla keinoilla, lähinnä valomikroskopian joismaissakin. Samoin se on ehdoton edellytys
22295: avulla, tehty luokitus on usein epäluotettava. Vir- eturivissä pysymiseksi veritautien tutkimustyössä.
22296: taussytometrilla voidaan solut analysoida moni- Laitteen hankintahinta on noin 1 350 000
22297: puolisesti ja tehokkaasti ja käyttää paljon suurem- markkaa.
22298: pia solumääriä kuin muutoin olisi mahdollista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22299: Laitteen avulla saavutetun tarkemman diagnostii- taen,
22300: kan on syytä uskoa vaikuttavan suotuisasti hoito-
22301: tuloksiin ja ennusteeseen. Tutkimustulokset viit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22302: taavat myös siihen, että laitteen avulla on mah- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22303: dollista tähänastista paremmin seurata hoidon te- 33.79.33 1 350 000 markan måärärahan
22304: hoa ja todeta taudin uusiutuminen varhaisem- virtaussytometrin hankkimista varten
22305: massa vaiheessa, mikä parantaa hoitomahdolli- HYKS:n Mezlahden sairaalaan.
22306:
22307: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
22308:
22309: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Kari Rajamäki
22310: Elisabeth Rehn Håkan Nordman Håkan Malm
22311: Sten Söderström Henrik Westerlund Ole Norrback
22312: Pär Stenbäck
22313:
22314:
22315:
22316:
22317: 247 4284003504
22318: 1966 1984 vp.
22319:
22320: Raha-asia-aloite n:o 1823
22321:
22322:
22323:
22324:
22325: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta erityisjärjestelyjä varten
22326: ns. köyhien kuntien valtionosuuksien loppuerien maksamiseksi
22327: ajallaan
22328:
22329: Eduskunnalle
22330:
22331: Valtion ja kuntien keskusjärjestöjen kesken al- Maksuvalmiustilanne on selvästi heikkenemässä
22332: lekirjoitetussa järjestelyasiakirjassa on sovittu siitä, useimmissa pienkunnissa.
22333: että kunnille tulevien valtionavustuksien ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
22334: -osuuksien loppuerien maksatusta siirretään vuon- oittaen,
22335: na 1985 vuosille 1986 ja 1987 enintään 600 mmk.
22336: Järjestelyasiakirjan mukaan kuitenkin selvitetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22337: mahdollisuudet maksaa loppuerät kuntakohtai- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22338: sesti erityistapauksissa. 26.97.30 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
22339: Monet kunnat ovat joutuneet turvautumaan ns. järjestelyasiakirjassa tarkoitettuja kunta-
22340: korkeakorkoiseen lainarahaan, mitä voidaan pitää kohtaisia erityisjär;estelmiä varten ns. köy-
22341: epäterveenä ilmiönä. Lisäksi entistä enemmän hzlle kunnzlle tulevien valtionavustuksien
22342: kunnille ollaan tarjoamassa normaaliehtoisen lai- ja -osuuksien loppuerien maksamiseksi
22343: nan sijasta korkeakorkoista lainaa. ajallaan.
22344:
22345: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
22346:
22347: Osmo Vepsäläinen Kari Rajamäki Lauha Männistö
22348: 1984 vp. 1967
22349:
22350: Raha-asia-aloite n:o 1824
22351:
22352:
22353:
22354:
22355: Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta Saimaan hyljekannan hoi-
22356: toon ja saimaanhylkeen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen
22357:
22358:
22359: Eduskunnalle
22360:
22361: Tulo- ja menoarvioesityksessä on momentin toksen kalantutkimusosaston Itä-Suomen kalan-
22362: 30.35.41 (Luonnonvaraisten eläinten aiheutta- viljelylaitos.
22363: mien vahinkojen korvaaminen) alamomentille 3 Samalla kun tässä esitetty uusi momentti ja sille
22364: esitetty 350 000 markkaa, josta saadaan käyttää ehdotettu määräraha hyväksytään, voidaan vastaa-
22365: enintään 50 000 markkaa tilapäisluonteisen hen- vasti poistaa momentin 30.35.41 samaa tarkoitta-
22366: kilöstön palkkioihin. Esitys merkitsee 50 000 mar- va 3 alamomentti.
22367: kan lisäystä. Momentin 650 000 markasta voitaisiin enintään
22368: Maailman luonnonsäätiön Suomen rahasto kat- 300 000 markkaa käyttää tilapäisluonteisen henki-
22369: soo, että nykyisestä alamomentista tulisi muodos- löstön palkkoihin.
22370: taa erillinen momenttinsa ja korottaa määräraha Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22371: 650 000 markkaan, jolloin myös palkkausmahdol- taen,
22372: lisuutta tulisi laventaa. Säätiön Suomen rahaston
22373: saimaanhyljetyöryhmä katsoo, että saimaanhylje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22374: kannan suojelun ja hoidon vaatimat kustannukset 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22375: ovat tavoitteen merkittävyyteen nähden kohtuul- 30.35.41 650 000 markkaa Saimaan hylje-
22376: liset. Työtä varten on olemassa valmiina kattava ja kannan hoitoon ja saimaanhylkeen aiheut-
22377: tehokas organisaatio, johon kuuluvat mm. Joen- tamien vahinkojen korjaamiseen.
22378: suun yliopiston biologian laitos, Mikkelin läänin-
22379: hallitus, sekä Riista- ja Kalatalouden tutkimuslai-
22380:
22381: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
22382:
22383: Osmo Vepsäläinen
22384: 1968 1984 vp.
22385:
22386: Raha-asia-aloite n:o 1825
22387:
22388:
22389:
22390:
22391: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
22392: län rakentamiseksi valtatielle n:o 5 välillä Varkaus-Leppävirta
22393:
22394:
22395: Eduskunnalle
22396:
22397: Valtatie n:o 5 on valtaväylänä liikenteellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22398: vilkas ja kevyelle liikenteelle suorastaan vaaralli- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22399: nen välillä Varkaus-Leppävirta. Tieltä puuttuu 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markan
22400: erillinen kevyen liikenteen väylä, mikä lisää on- määrärahan kevyen lzikenteen väylän ra-
22401: nettomuusriskejä. kentamiseksi valtatielle n:o 5 välzllä Var-
22402: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- kaus-Leppävirta kevyen liikenteen turval-
22403: taen, lisuuden ja palvelutason parantamiseksi.
22404:
22405: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
22406:
22407: Osmo Vepsäläinen Kari Rajamäki
22408: 1984 vp. 1969
22409:
22410: Raha-asia-aloite n:o 1826
22411:
22412:
22413:
22414:
22415: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden-Sorsakos-
22416: ken tien rakentamiseksi
22417:
22418:
22419: Eduskunnalle
22420:
22421: Varkauden-Sorsakosken tien rakentamisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22422: viivästyminen on jo pitkään ollut esteenä Leppä- nioittaen,
22423: virran kuntaan kuuluvan Sorsakosken taajaman
22424: asukkaille työssäkäymisessä ja asioimisessa Var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22425: kauden suuntaan. Se on myös hankaloittanut Sor- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22426: sakaskeila sijaitsevien Oy Hackman Ab:n tuotan- 31.24. 77 lisäyksenä JO 000 000 markan
22427: tolaitosten toimituksia. Tien rakentaminen on määrärahan Varkauden-Sorsakosken tien
22428: niin Varkauden kaupungin, Leppävirran kunnan rakentamiseksi.
22429: kuin Sorsakosken taajaman ja Oy Hackman Ab:n
22430: etujen mukainen.
22431:
22432: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
22433:
22434: Osmo Vepsäläinen Kari Rajamäki
22435: 1970 1984 vp.
22436:
22437: Raha-asia-aloite n:o 1827
22438:
22439:
22440:
22441:
22442: Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan teletoiminta-
22443: keskuksen rakennustöiden aloittamiseen
22444:
22445:
22446: Eduskunnalle
22447:
22448: Savonlinnan teletoimintakeskuksen rakentami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22449: nen on telelaitoksen toiminnan kannalta erittäin 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22450: tarpeellinen ja paikalliset työllisyysnäkökohdat 31.94.74 8 000 000 markkaa Savonlin-
22451: huomioon ottaen perusteltu. nan teletoimintakeskuksen rakennustöi-
22452: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, den aloittamiseen.
22453:
22454: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
22455:
22456: Osmo Vepsäläinen
22457: 1984 vp. 1971
22458:
22459: Raha-asia-aloite n:o 1828
22460:
22461:
22462:
22463:
22464: Vepsäläinen: Koeotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiin yh-
22465: dyskuntien vedenhankinta- ja viemäröintitoimenpiteisiin
22466:
22467:
22468: Eduskunnalle
22469:
22470: Varsinkin pääomaköyhissä kehitysalueiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22471: kunnissa on vielä paljon tekemättä tarpeellisia ve- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22472: denhankinta- ja viemäröintitöitä, jotka olisivat 35.25. 31 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
22473: erityisen tarpeellisia myös näiden alueiden työlli- yhdyskuntien vedenhankinta- ja viemä-
22474: syyden hoidon kannalta. röintitoimenpiteiden avustukszin.
22475: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
22476:
22477: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
22478:
22479: Osmo Vepsäläinen
22480: 1972 1984 vp.
22481:
22482: Raha-asia-aloite n:o 1829
22483:
22484:
22485:
22486:
22487: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksella
22488: Keski-Suomen opistolle
22489:
22490:
22491: Eduskunnalle
22492:
22493: Keski-Suomen opisto on joutunut hajautta- tointi on suoritettu, niin velan suuruus on yli 3
22494: maan opetuksen jo pitemmän aikaa useampaan miljoonaa markkaa.
22495: hajalla oleviin luokkatiloihin, jotka ovat erittäin Kirjasto- ja opetustilan kustannusarvio on
22496: käymättömiä, samoin kirjasto on ahdas ja kaikin 2 100 000 markkaa.
22497: puolin puutteellinen. Näiden tilojen uusiminen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22498: on ollut pitemmän aikaa opiston suunnitelmissa,
22499: mutta heikko talous on kuitenkin ollut aina estee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22500: nä. Nyt opiston johto on katsonut välttämättö- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22501: myydeksi rakentaa uusi kirjasto- ja luokkaraken- 29.57.52 lisäyksenä 500 000 markkaa ra-
22502: nus. Opistolla on nyt velkaa noin 1,) miljoonaa kennusavustuksena Keski-Suomen opis-
22503: markkaa, mutta ennen kuin yllä mainittu inves- tolle.
22504:
22505: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
22506:
22507: Paavo Vesterinen Pekka Leppänen Matti Lahtinen
22508: Pirkko Ikonen Helena Pesola Mauri Pekkarinen
22509: Tuula Paavilainen
22510: 1984 vp. 1973
22511:
22512: Raha-asia-aloite n:o 1830
22513:
22514:
22515:
22516:
22517: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nevalan-Kintauksen ja
22518: Kuikan-Uuraisten maantien perusparantamiseen
22519:
22520:
22521: Eduskunnalle
22522:
22523: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin tienpi- (3,2 km, kustannukset 1,6 milj. mk). Tieosuudel-
22524: don toimenpideohjelmassa vuosille 1982-88 on la on erittäin huonossa kunnossa oleva öljysora-
22525: merkitty maantien n:o 625 Kintaus-Uurainen päällyste eikä tietä pystytä kunnossapitotoimenpi-
22526: tien rakenteen ja suuntauksen parantaminen ja tein korjaamaan. Kyseistä kautta kulkee Uuraisten
22527: päällystäminen toteutettavaksi vuosina 1987-88. kunnan tärkein tieyhteys Jyväskylään. Lisäksi tietä
22528: Tien pituus on 27 km, josta puolet on Uuraisten käyttää mm. Tikkakosken varuskunta.
22529: kunnan ja loput Petäjäveden ja Jyväskylän maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22530: laiskunnan kuntien alueella. Kustannusarvio on taen,
22531: ohjelman mukaan 13,5 milj. mk.
22532: Kyseinen tie sorapäällysteisenä on huonokun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22533: toinen ja etenkin kelirikkaaikaan erittäin heikosti 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22534: liikennöitävissä, ja mm. Keski-Suomen turvepiiril- 31.24.77 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
22535: lä on tuotannossa Petäjävedellä Palosuon turve- käytettäväksi maantien n:o 625 (Nevala-
22536: työmaa, jonka kuljetuksiin tätä tietä käytetään. Kintaus) perusparantamiseen ja maantien
22537: Samoin em. toimenpideohjelmassa on ajoitettu n:o 630 (Kuikka-Uuraisten kunnan raja)
22538: vuoteen 1985 maantien n:o 630 (Kuikka- tieosuuden perusparantamiseen.
22539: Uuraisten kunnan raja) rakenteen parantaminen
22540:
22541: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
22542:
22543: Paavo Vesterinen Mauri Pekkarinen
22544: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
22545:
22546:
22547:
22548:
22549: 248 4284003504
22550: 1974 1984 vp.
22551:
22552: Raha-asia-aloite n:o 1831
22553:
22554:
22555:
22556:
22557: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Päijänteen
22558: kanavan rakentamiseen
22559:
22560:
22561: Eduskunnalle
22562:
22563: Sisävesiliikenteen merkittävimmistä rakennus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22564: kohteista on Keiteleen-Päijänteen kanava. Tämä taen,
22565: kanava toisi Keski-Suomen ylikuormitetuille teille
22566: puutavarakuljetusten osalta huomattavaa keven- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22567: nystä puutavaran siirtyessä autokuljetuksesta uit- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
22568: toon. Järvimatkailulle kanava antaisi merkittäväs- 31.27. 77 liså'yksenä 1 700000 markkaa
22569: ti uusia mahdollisuuksia. Kun Metsäliiton Ääne- Keiteleen-Päzj'änteen kanavan rakennus-
22570: kosken rakennustyöt loppuvat, antaisi kana- töiden aloittamiseen.
22571: van rakentaminen luontevasti työmahdollisuuksia
22572: Äänekosken alueelle.
22573:
22574: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
22575:
22576: Paavo Vesterinen Mauri Pekkarinen
22577: Tuula Paavilainen Matti Maijala
22578: Sakari Knuuttila
22579: 1984 vp. 1975
22580:
22581: Raha-asia-aloite n:o 1832
22582:
22583:
22584:
22585:
22586: Vesterinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vaikeavam-
22587: maisille sotainvalideille maksettavan elinkoron omaiskorotuksen
22588: määrän nostamiseksi
22589:
22590: Eduskunnalle
22591:
22592: Sotavammasta invalidille aiheutuvan yleisen Sosiaali- ja terveysministeriön asettama vuoden
22593: haitanjajatkuvan vajavuuden korvauksena suori- 1984 sotilasvammatyöryhmä on 30.3.1984 jättä-
22594: tetaan sotilasvammalain nojalla elinkorkoa. Elin- mässään osamietinnössä katsonut, että vaikeavam-
22595: korko maksetaan sotilasvammalain 9 §: n mukaan maisten sotainvalidien kotihoidon tukijärjestel-
22596: korotettuna mm. sille, jonka elätettävänä on hä- mää tulisi tehostaa. Työryhmä on ehdottanut val-
22597: nen aviovaimoosa ja 17 vuotta nuorempia lapsia tion vuoden 1985 tulo- ja menoarvion yhteydessä
22598: 30 prosentilla ensimmäiseltä ja 20 prosentilla jo- sotilasvammalakia muutettavaksi mm. siten, että
22599: kaiselta seuraavalta omaiselta. omaiskorotus maksettaisiin 60 prosentin mukaise-
22600: Sotavammaisten keski-iän noustua jo lähes 68 na ensimmäiseltä omaiselta invalidille, jonka työ-
22601: vuoteen edellyttää avohuollossa selviytyminen eri- kyvyttömyysaste on vahvistettu vähintään 80 pro-
22602: tyisesti vaikeimmin vammaisten osalta jatkuvasti sentiksi. Työryhmä on arvioinut, että kyseisestä
22603: saatavissa olevaa apua ja tukea. Useimmat sotain- lainmuutoksesta aiheutuisi lisäkustannuksia yh-
22604: validit saavat tällaisen kotioloissa päivittäisissä toi- teensä 10 miljoonaa markkaa 1985. Rintamavete-
22605: minnoissakin tarvitsemansa avun ja hoidon omai- raaniasiain neuvottelukunta on osaltaan yhtynyt
22606: siltaan, tavallisimmin puolisoltaan. kyseiseen esitykseen.
22607: Vaikeavammaisten invalidien aviopuolisot ovat Samanaikaisesti tämän raha-asia-aloitteen kans-
22608: monissa tapauksissa olosuhteiden pakosta joutu- sa on eduskunnalle jätetty vastaavan sisältöinen
22609: neet joko heti miehensä vammautumisen tai sai- lakialoite.
22610: rastumisen tapahduttua tai sitten myöhemmin Edellä olevan perusteella ja jättämäämme laki-
22611: jäämään kotiin hoitamaan miestään. Tämän aloitteeseen viitaten ehdotamme,
22612: vuoksi he ovat usein jääneet vaille työeläketurvaa
22613: joutuen elämään joko pääasiassa tai pelkästään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22614: miehensä sotilasvammalakiin perustuvien kor- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22615: vausten varassa. Näin ollen perheen toimeentulo 33.22.50 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
22616: on molempien puolisoiden ikääntymisen myötä käytettäväksi vaikeavammaiszlle sotainvali-
22617: entisestään vaikeutunut. Kun vaikeasti vammai- dezlle suoritettavan elinkoron omaiskoro-
22618: sen invalidin hoidosta aiheutuu monenlaisia ''yli- tuksen määrän nostamiseen ensimmäiseltä
22619: määräisiä'' kustannuksia, on sekä yhteiskunnan omaiselta 60 prosenttiin.
22620: samoin kuin vammaisenkin etujen mukaista tukea
22621: tällaista perhettä, niin että laitoshoitoon joutu-
22622: mista voidaan mahdollisuuksien mukaan välttää.
22623:
22624: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
22625:
22626: Paavo Vesterinen Lea Sutinen
22627: Sakari Knuuttila Väinö Raudaskoski
22628: Pirjo Rusanen
22629: 1976 1984 rd.
22630:
22631: Finansmotion nr 1833
22632:
22633:
22634:
22635:
22636: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för utbyggnad av Eke-
22637: näs forstinstitut
22638:
22639:
22640: Tili Riksdagen
22641:
22642: Ekenäs forstinstitut som är vårt lands äldsta fysik, kemi, träteknologi, maskinlära och ekologi,
22643: svenskspråkiga forstläroanstalt arbetar i dag under ett bibliotek, kartritningsutrymme, grupparbets-
22644: svåra förhållanden på grund av utrymmesbrist. utrymme och utrymme för inomhus arbetsövning-
22645: Skolan är idag tili följd av utrymmesbristen splitt- ar. Utöver detta finns ännu akuta behov av kans-
22646: rad på två orter, Björknäs och Pojo. Totalt för- liutrymme, förrådsutrymme, befolkningsskydd,
22647: fogar skolan idag över 108 elevplatser, med ut- arbetsutrymme för elevföreningen samt fritidsut-
22648: bildningslinjer för såväl skogsarbetare som forst- rymme för eleverna.
22649: tekniker. Dessa brister betyder ett utbyggnadsbehov på
22650: Den nuvarande ytrymmesbristen som endast ca 2 500m 2 tili en beräknad kostnad på ca 10 milj.
22651: kan korrigeras med en utbyggnad av skolan är i mark. Detta utbyggnadsprojekt finns upptaget i
22652: korthet följande: yrkesutbildningsstyrelsens mellanlånga pian.
22653: - De tillbudsstående utrymmena fyller endast Inga garantier finns dock för att inte ytterligare
22654: elementära behov och är allt annat än ändamåls- framskjutning kan ske.
22655: enliga. Nuvarande inhyrda utrymmen fyller inte Med hänvisning tili att undervisningssituatio-
22656: ens behjälpligt de krav man bör ställa på undervis- nen vid Ekenäs forstinstitut måste anses som myc-
22657: nings- och inkvarteringsutrymmen. ket otillfredsställande föreslås vördsamt,
22658: - Kursavdelningen saknar helt undervisnings-
22659: och inkvarteringsutrymmen. att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
22660: - Kök, matsal och därtill hörande serviceut- på moment 29. 72.74 (Husbyggen) upptar
22661: rymmen är helt underdimensionerade. ett anslag om 1 000 000 mark för vidtagan-
22662: - Lärare, hushålls- och kanslipersonal är utan de av erforderliga åtgärder för att de inle-
22663: sociala utrymmen. dande arbetena för en utbyggnad av Eke-
22664: Vidare skulle undervisningen kräva ett audito- näs forstinstitut kan påbörjas.
22665: rium, 5 st. föreläsningssalar, ett laboratorium för
22666:
22667: Helsingfors den 27 september 1984
22668:
22669: Henrik Westerlund Håkan Malm Gunnar Jansson
22670: Ole Norrback Håkan Nordman Elisabeth Rehn
22671: 1984 vp. 1977
22672:
22673: Raha-asia-aloite n:o 1833 Suomennos
22674:
22675:
22676:
22677:
22678: Westerlund. ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammisaaren metsä-
22679: opiston laajennustöiden aloittamiseen
22680:
22681:
22682: Eduskunnalle
22683:
22684: Tammisaaren metsäopisto, joka on maamme koneopin ja ekologian laboratoriot, kirjaston, kar-
22685: vanhin ruotsinkielinen metsäoppilaitos, toimii tanpiirtämistilat, ryhmätyötilat ja tilat sisällä ta-
22686: tällä hetkellä varsin tukalissa oloissa tilanahtauden pahtuvaa työharjoittelua varten. Tämän lisäksi
22687: vuoksi. Tilanahtauden vuoksi koulu on tällä het- tarvittaisiin pikaisesti kansliahuone, varastohuo-
22688: kellä hajautunut kahdelle paikkakunnalle, Björk- ne, väestönsuoja, oppilasyhdistyksen työtilat sekä
22689: näsiin ja Pohjaan. Koulussa on tätä nykyä tilaa yli oppilaiden vapaa-ajan tilat.
22690: 108 oppilaalle, ja koulutus käsittää sekä metsä- Nämä puutteet merkitsevät n. 2 500 m 2 :n laa-
22691: työntekijän että metsäteknikon linjat. jennustarvetta, jonka kustannusarvio on n. 10
22692: Tämänhetkinen tilanpuute, joka on korjattavis- miljoonaa markkaa. Tämä laajennussuunnitelma
22693: sa ainoastaan laajentamalla koulua, on seuraavan- sisältyy nyt ammattikasvatushallituksen keskipit-
22694: lainen: kään ohjelmaan. Mitään takeita siitä, ettei lyk-
22695: - Käytettävissä olevat tilat täyttävät ainoas- kääntymistä saata tapahtua, ei kuitenkaan ole.
22696: taan perustavaa laatua olevat tarpeet eivätkä ne Viitaten siihen, että opetustilannetta Tammi-
22697: suinkaan ole tarkoitustaan vastaavia. Nykyiset saaren metsäopistossa on pidettävä erittäin epä-
22698: vuokratilat eivät edes auttavasti täytä opetukselle tyydyttävänä, ehdotamme kunnioittaen,
22699: ja majoitukselle asetettavia vaatimuksia.
22700: - Kurssiosastolta puuttuvat opetus- ja majoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22701: tustilat kokonaan. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22702: - Keittiö, ruokasali ja niihin liittyvät palvelu- 29. 72.74 (Talonrakennukset) 1 000 000
22703: tilat ovat aivan liian pienet. markan määrärahan tarpeellisia toimenpi-
22704: - Opettajilla, talous- ja kansliahenkilökun- teitå. varten, jotta Tammisaaren metsäopis-
22705: nalla ei ole sosiaalitiloja. ton laajennuksen valmistelutyöt voitaisiin
22706: Opetus tarvitsisi lisäksi yhden auditorion, 5 aloittaa.
22707: luentosalia, fysiikan~ kemian, puuteknologian,
22708:
22709: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
22710:
22711: Henrik Westerlund Håkan Malm Gunnar Jansson
22712: Ole Norrback Håkan Nordman Elisabeth Rehn
22713: 1978 1984 rd.
22714:
22715: Finansmotion nr 1834
22716:
22717:
22718:
22719:
22720: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag till stöd för Föreningen
22721: Sommarmusik i Västnyland
22722:
22723:
22724: Till Riksdagen
22725:
22726: Föreningen Sommarmusik i Västnylands mål- speciellt gitarrfestivalen, viiken enligt sakkunniga
22727: sättning är att befrämja musikverksamheten i nått hög internationell klass.
22728: Västnyland. Detta gör föreningen genom att Föreningen finansierar sin verksamhet huvud-
22729: anordna konserter, bedriva informationsverksam- sakligen genom offentliga understöd samt
22730: het och stöda musikundervisning. Arbetet sköts reklam- och biljettintäkter. Budgeten för år 1984
22731: huvudsakligen på frivillig väg. balanserar på 218 000 mk. Det offentliga under-
22732: Föreningen inledde sin verksamhet år 1983 ge- stödet har dock tillsvidare varit otillräckligt och fö-
22733: nom att på olika håll i Västnyland anordna sam- reningens verksamhet för år 1984 kommer att visa
22734: manlagt sju konserter med klassisk musik. Under ett underskott på ca 30 000 mk. För att trygga ut-
22735: sommaren 1984 har föreningens verksamhet ut- vecklingen av "Karis Musikfestspel" och "Nor-
22736: vidgats till att omfatta dels ''Karis Musikfest- diska gitarrfestivalen'' vore det utomordentligt
22737: spel'', (innefattande huvudsakligen kammarmu- viktigt att föreningens ekonomi kunde stabilise-
22738: sik) och dels ''1 Nordiska gitarrfestivalen'', (inne- ras.
22739: fattande klassisk gitarr). Föreningen har dessutom På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22740: varit medarrangör i en musikkurs respektive en samt
22741: mästarkurs för gitarrister.
22742: Inom nämnda konsertserier höll föreningen un- att Regen"ngen i statsförslaget för år
22743: der sommaren 1984 sammanlagt 18 konserter. 1985 på momentet 29.90.52 upptar 30 000
22744: Antalet åhörare överskrider 2 000. Enligt sam- markför Föreningen Sommarmuszk i Väst-
22745: stämmiga kritikerröster har konsertserierna hållit nyland rfs verksamhet.
22746: en hög konstnärlig nivå. Denna bedömning gäller
22747:
22748: Helsingfors den 28 september 1984
22749:
22750: Henrik Westerlund Ole Norrback
22751: Håkan Nordman Elisabeth Rehn
22752: Marjatta Väänänen
22753: 1984 vp. 1979
22754:
22755: Raha-asia-aloite n:o 1834 Suomennos
22756:
22757:
22758:
22759:
22760: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Föreningen Sommar-
22761: musik i Västnyland -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen
22762:
22763:
22764: Eduskunnalle
22765:
22766: Länsi-Uudellamaalla tormrvan Föreningen juhlaa, jonka taso asiantuntijoiden mukaan oli
22767: Sommarmusik i Västnyland -nimisen yhdistyksen kansainvälistä luokkaa.
22768: tarkoituksena on edistää Länsi-Uudenmaan mu- Yhdistyksen toiminta rahoitetaan pääasiassa
22769: siikkitoimintaa. Yhdistys tekee tätä työtä järjestä- julkisin varoin sekä mainos- ja pääsylipputuloin.
22770: mällä konsertteja, harjoittamalla tiedotustoimin- Vuoden 1984 tulo- ja menoarvion loppusumma
22771: taa ja tukemalla musiikin opetusta. Työtä tehdään on 218 000 markkaa. Julkinen tuki on kuitenkin
22772: pääasiassa vapaaehtoisin voimin. toistaiseksi ollut riittämätön ja yhdistyksen vuo-
22773: Yhdistys aloitti toimintansa vuonna 1983 järjes- den 1984 toiminta tulee osoittamaan 30 000 mar-
22774: tämällä yhteensä seitsemän klassisen musiikin kan alijäämää. Musiikkitapahtumien "Karis Mu-
22775: konserttia eri puolilla Länsi-Uuttamaata. Kesällä sikspel" ja "Nordiska gitarrfestivalen" kehityk-
22776: 1984 yhdistyksen toiminta on laajentunut ja käsit- sen turvaamiseksi olisi erittäin tärkeätä saada yh-
22777: tää yksiköt "Karis Musikfestspel" (pääasiassa ka- distyksen talous tasapainoon.
22778: marimusiikkia) sekä "Nordiska gitarrfestivalen" Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22779: (klassista kitaramusiikkia). Yhdistys on sitä paitsi tavasti,
22780: ollut järjestämässä musiikkikurssia ja kitaransoi-
22781: ton mestarikurssia. että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22782: Yhdistyksen edellä mainittujen konserttien sar- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22783: ja käsitti kesällä 1984 yhteensä 18 konserttia. 29.90.52 30 000 markkaa Föreningen
22784: Kuulijoita oli yli 2 000. Kriitikot ovat yksimieli- Sommarmuszk i Västnyland -nimisen yh-
22785: sesti pitäneet konserttisarjaa taiteellisesti korkea- distyksen toimintaa varten.
22786: tasoisena. Tämä arvostelu koskee erityisesti kitara-
22787:
22788: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
22789:
22790: Henrik Westerlund Ole Norrback
22791: Håkan Nordman Elisabeth Rehn
22792: Marjatta Väänänen
22793: 1980 1984 rd.
22794:
22795: Finansmotion nr 1835
22796:
22797:
22798:
22799:
22800: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för reparationer inom
22801: Postbackens backstuguområde i Borgå landskommun
22802:
22803:
22804: Tili Riksdagen
22805:
22806: Postbackens Garantiförening i Borgå landskom- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22807: mun upprätthåller Postbackens backstuguområde samt
22808: i Illby, Borgå landskommun. att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
22809: Området består av en för Finland unik, genuin på momentet 29.94.50 upptar 50000
22810: backstugumiljö, som härstammar från medlet av mark för reparationer och renovering av
22811: 1700-talet. byggnader inom Postbackens backstu-
22812: Avsikten är att bevara denpa miljö och byggna- guområde i !1/by, Borgå landskommun.
22813: derna i ursprungligt skick. Arligen utförs repara-
22814: tioner och renovering av byggnader på området i
22815: enlighet med Museiverkets direktiv.
22816:
22817: Helsingfors den 28 september 1984
22818:
22819: Henrik Westerlund Ole Norrback
22820: Håkan Nordman Elisabeth Rehn
22821: 1984 vp. 1981
22822:
22823: Raha-asia-aloite n:o 1835 Suomennos
22824:
22825:
22826:
22827:
22828: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Postbackenin mäkitupa-
22829: alueen korjaamiseen Porvoon maalaiskunnassa
22830:
22831:
22832: Eduskunnalle
22833:
22834: Porvoon maalaiskunnassa sijaitseva Postbackens Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22835: Garantiförening -niminen yhdistys ylläpitää Por- tavasti,
22836: voon maalaiskunnan Ilolan Postimäen mäkitupa-
22837: aluetta. Alue on Suomessa ainutlaatuinen, aito että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22838: mäkitupa-alue, joka on peräisin 1700-luvun puo- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22839: livälistä. 29.94.50 50 000 markkaa Postbackenin
22840: Tarkoitus on säilyttää tämä ympäristö ja raken- mäkitupa-alueella szjaitsevien rakennusten
22841: nukset niiden alkuperäisessä kunnossaan. Vuosit- uudistamistöihin ja korjauksiin.
22842: tain suoritetaan alueen rakennusten korjauksia ja
22843: uudistustöitä museoviraston ohjeiden mukaan.
22844:
22845: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
22846:
22847: Henrik Westerlund Ole Norrback
22848: Håkan Nordman Elisabeth Rehn
22849:
22850:
22851:
22852:
22853: 249 4284003504
22854: 1982 1984 rd.
22855:
22856: Finansmotion nr 1836
22857:
22858:
22859:
22860:
22861: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för regleringsprojektet
22862: Björnträsk-Lill- och Stor-Lennox
22863:
22864:
22865: Tili Riksdagen
22866:
22867: Björnträsket med LiU- och Stor-Lennox vatten- det fyrdubbla. Dessa ovan nämnda värden torde
22868: regleringsprojekt i Sjundeå och Kyrkslätt kom- dock med tanke på att uppskattningen gjordes för
22869: muner borde med det snaraste regleras enligt de 2 år sedan förhöjas med 15-20 %. Markbelop-
22870: föreliggande planerna. pet, som skulle motsvara främjandet av rekrea-
22871: Avsikten med projektet är att minska översväm- tionsmöjligheterna, har man inte kunnat upp-
22872: ningar inom vattendraget, iståndsätta sjöar och skatta.
22873: förbättra möjligheterna att använda dem för re- Vattenlagsenlig syneförrättning slutfördes re-
22874: kreation. Enligt pianeroa kommer man att sänka dan år 1978 och tili vattenrätten riktade anmärk-
22875: översvämningsnivån med 0,5-0,7 m. De lägsta ningar samt bemötande gjordes år 1979. Den slut-
22876: vattenståndsnivåerna under somrarna höjs med i liga tillståndsresolutionen är redan klar.
22877: medeltal 0,2 m i syfte att främja sjöarnas istånd- Ur miljösynpunkt förbättras situationen avse-
22878: sättande och användning för rekreation. värt genom en reglering, då de stora variationerna
22879: Kostnadsförslaget för projektet är ca 600 000 i vattennivån på detta sätt kan undvikas. För
22880: mk, varav andelen för rensning och dämnings- jordbruket i bygden har regleringen stor betydel-
22881: konstruktioner utgör ca 450 000 mk samt för ut- se, nu försvårar förekomsten av ett rikligt flödvat-
22882: dikning 40 000 mk. Avsikten är att förverkliga ten en ändamålsenlig jordbruksdrift.
22883: projektet inom ramen för statens vattendragsarbe- Med hänvisning tili det ovanstående föreslås
22884: ten. vördsamt,
22885: Nyttoområdet, som erhålles genom skydd mot
22886: översvämningar, är 315 ha. I detta tai ingår för- att Riksdagen i 1985 års statsförslag på
22887: utom lant- och skogsbruksområden även 41 tom- moment 30.40. 77 (Vattendragsarbeten)
22888: ter avsedda närmast för semesterbebyggelse. Nyt- upptar 200 000 mark för inledandet av
22889: tao av skyddet mot översvämningar beräknas utgå Björnträsk-Li/1- och Stor-Lennox vatten-
22890: med 1 040 000 mk då åkermarkens gängse pris regleringsprojekt inom Sjundeå och Kyrk-
22891: uppskattas tili 15 000 mk/ ha och tomtpriserna tili slätt kommuner.
22892:
22893: Helsingfors den 2 september 1984
22894:
22895: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen
22896: 1984 vp. 1983
22897:
22898: Raha-asia-aloite n:o 1836 Suomennos
22899:
22900:
22901:
22902:
22903: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Björnträsk-Lill- och
22904: Stor-Lennox -nimisen säännöstelyhankkeen toteuttamiseen
22905:
22906:
22907: Eduskunnalle
22908:
22909: Siuntion ja Kirkkonummen kunnissa sijaitsevan Näitä arvoja tulisi kuitenkin korottaa 15-20 %,
22910: Björnträskin säännöstely siihen liittyvine Lill- ja koska arvio tehtiin kaksi vuotta sitten. Virkistys-
22911: Stor-Lennoxin vedensäännöstelyhankkeineen tuli- käytön edistämisestä aiheutuvan hyödyn markka-
22912: si toteutua mitä pikimmin valmiina olevien suun- määrää ei ole voitu arvioida.
22913: nitelmien mukaisesti. Vesilain mukainen katselmus suoritettiin lop-
22914: Hankkeen tarkoituksena on vesistön tulvien puun vuonna 1978 ja vesioikeudelle osoitetut
22915: vähentäminen, järvien kunnostaminen ja niiden muistutukset ja vastineet käsiteltiin vuonna 1979.
22916: virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen. Lopullinen lupapäätös lienee jo valmis.
22917: Suunnitelmien mukaisesti tullaan tulvarajaa alen- Ympäristön kannalta tilanne paranee säännös-
22918: tamaan 0,5-0,7 m. Alimpia kesävedenkorkeuk- telyn kautta huomattavasti, kun suuret veden kor-
22919: sia korotetaan keskimäärin 0,2 m järvien kuntoon keuden vaihtelut voidaan sen avulla välttää. Seu-
22920: saattamisen edistämiseksi ja niiden käyttämiseksi dun maanviljelylle säännöstelyllä on huomattava
22921: virkistystarkoituksiin. merkitys; tällä hetkellä veden runsas tulviminen
22922: Hankkeen kustannusarvio on 600 000 markkaa, vaikeuttaa tarkoituksenmukaista maatalouden
22923: josta perkaustöiden ja patorakenteiden osuus on harjoittamista.
22924: n. 450 000 markkaa ja ojituksen osuus 40 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22925: markkaa. Tarkoituksena on toteuttaa hanke val- tavasti,
22926: tion vesistötöiden puitteissa.
22927: Hyötyalue, joka syntyy rakentamalla suoja tul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22928: via vastaan, on 315 ha. Tähän lukuun sisältyy 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22929: maa- ja metsätalousalueiden lisäksi myös 41 tont- 30.40.77 (Vesistötyöt) 200 000 markkaa
22930: tia, jotka on lähinnä tarkoitettu loma-asutukseen. Björnträsk-Lz/1- och Stor-Lennox -nimi-
22931: Tulvasuojan hyöty arvioidaan 1 040 000 markaksi sen vedensäännöstelyhankkeen töiden
22932: kun peltomaan käypänä hintana pidetään 15 000 aloittamiseksi Siuntion ja Kirkkonummen
22933: markkaa/ ha ja tonttien hintaa nelinkertaisena. kuntien alueella.
22934:
22935: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
22936:
22937: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen
22938: 1984 1984 rd.
22939:
22940: Finansmotion nr 1837
22941:
22942:
22943:
22944:
22945: Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för anläggande av Lovisa
22946: omfartsväg
22947:
22948:
22949: Till Riksdagen
22950:
22951: Redanunder åren 1963-66 undersöktes riksvä- Den genom Lovisa dirigerade allt tyngre och
22952: gens Helsingfors-Fredrikshamn förbi Lovisa för- livligare trafiken utgör, förutom att den är skadlig
22953: bättringsplan. Till detta vägförbättringsprojekt för gamla hus, också en mycket stor trafikfara.
22954: hörde Lovisa stads omfartsväg, som anknyter sig Då man dessutom tar i beaktande Mannerheim-
22955: till riksväg nr 7, stadens infartsvägar värsterifrån med gatans, som betjänar genomfartstrafiken, relativt
22956: broar och österifrån samt förbindelsevägen till Val· branta lutning och den lokala hastighetsbegräns-
22957: kom hamn och vägen, som leder till Lappträsk. ningen, blir genomfartstrafiken såväl tidsmässigt
22958: År 1973 blev förbindelsevägen till Valkom färdig, som på grund av energiförbrukningen national-
22959: den västliga infartsvägen med broar och vägen norr- ekonomiskt ofördelaktig.
22960: ut i riktning mot Lappträsk. Däremot avstod man Då man undersökt Lovisa omfartsvägs verk-
22961: från att bygga den redan planerade och viktigaste, ningar, har man försökt utreda trafikmängderna
22962: dvs. stadens omfartsväg, fastän Lovisa och Pernå på infartsvägarna till Lovisa och härtill skilja åt
22963: korumun redan hade fällt skog i och för att underlät- den trafik som stannar i Lovisa och den som kör
22964: ta vägbyggnadsarbetena. Man uppgav att orsaken igenom staden. I utredningen har man använt sig
22965: härtill var att den kommande motorvägen Helsing- av beräkningar utförda år 1974, den av ingenjör-
22966: fors-Kotka skulle fungera som omfartsväg. byrån Viatek år 1970 utförda vägundersökningen
22967: Eftersom dessa vägplaner numera avsevärt för- inom ramen för Nylands vägnät och den år 1973
22968: ändrats och byggs enligt helt andra sträckningslin- av Östra Nylands regionplaneförbund utförda tra-
22969: jer, som inte ens kommer att tangera Lovisa stad, fikundersökningen. Resultaten finns i tabellen.
22970: kan självfallet omfartsvägen kring Lovisa inte me- Vid uppskattningen av genomfartstrafiken har
22971: ra uppskjutas. Trafiken genom Lovisa växer man använt sig av Nylands vägnätsundersökning,
22972: enormt, som av föreliggande uppgifter framgår. enligt vilken av trafiken i riktning öster-väster
22973: Riksväg nr 7 eller E3 betjänar som känt förutom 74 % går genom staden och av den från Lappträsk
22974: trafiken mellan orterna också den alltjämt växan- stannar 85 % i staden.
22975: de internationella trafiken.
22976:
22977: Tabe/1 förv. personbilsenheter och dess utveckling
22978: 1974 1975 1980 1985 1990 2000
22979: västra infarten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 5 100 5 500 7 200 9000 11000 13 400
22980: Östra infarten ............................. 4 500 5 000 7 000 9000 10000 11 500
22981: Lappträsk-Lovisa .......................... 1900 1 900 2 100 2 300 2 600 3100
22982: genomfart: öst-väst riktning ................ 3 600 3 900 5 300 6 700 7 800 9 200
22983: genomfart: Lappträsk riktning ............... 300 300 300 300 400 500
22984: Tillsammans .............................. 3 900 4 200 5 600 7 000 8 200 9 700
22985: I Lovisa stannar:
22986: öst-väst riktning .......................... 1 300 1400 1 800 2 300 2 700 3 500
22987: Lappträsk riktning ......................... 1600 1600 1800 2 000 2 300 2 600
22988: T illsammans . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 900 3 000 3 600 4 300 5 000 6100
22989: Därtill bör observeras att ovan nämnda riktväFden numera visat sig vara klart underdimensionerade.
22990: 1984 rd. - FM nr 1837 1985
22991:
22992: Om förverkligandet av projektet ytterligare Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås
22993: uppskjuts medför detta förutom betydande olä- vördsamt,
22994: genheter oskäliga kostnader för en stad av Lovisas
22995: storlek. Av föreliggande utredningar framgår även att Riksdagen i statsforslaget /ör år 1985
22996: att förverkligandet av projektet vore väl motiverat på moment 31.24. 77 upptar ett tzllägg om
22997: även ur nationalekonomisk synpunkt. 1 000 000 mark för påbörjandet av om-
22998: fortsvägen förbi Lovisa stad
22999:
23000: Helsingfors den 27 september 1984
23001:
23002: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Marjatta Väänänen
23003: 1986 1984 vp.
23004:
23005: Raha-asia-aloite n:o 1837 Suomennos
23006:
23007:
23008:
23009:
23010: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Loviisan ohikulkutien
23011: rakentamiseen
23012:
23013:
23014: Eduskunnalle
23015:
23016: Jo vuosina 1963-1966 tutkittiin Helsingin- välistä liikennettä myös jatkuvasti kasvavaa kan-
23017: Haminan Loviisan ohi kulkevan kantatien paran- sainvälistä liikennettä.
23018: tamista. Tähän tiesuunnitelmaan kuului Loviisan Loviisan kaupungin kautta ohjautuva yhä ras-
23019: kaupungin ohitustie, joka liittyy kantatiehen n:o kaampi ja vilkkaampi liikenne muodostaa, paitsi
23020: 7, kaupunkiin lännestä tulevat tiet siltoineen ja että se on vanhojen talojen kannalta haitallinen,
23021: idästä päin tulevat tiet sekä Valkon satamaan vie- myös huomattavan liikenteellisen vaaran. Kun
23022: vä yhteystie ja Lapinjärvelle vievä tie. vielä otetaan huomioon kauttakulkuliikennettä
23023: Valkon yhteystie tuli valmiiksi vuonna 1973, sa- palvelevan Mannerheimintien suhteellisen suuri
23024: moin kuin läntinen tulotie siltoineen sekä pohjoi- kaltevuus sekä paikallinen nopeusrajoitus, kautta-
23025: seen Lapinjärven suuntaan vievä tie. Sitä vastoin kulkuliikenne muodostuu sekä ajankäytön että
23026: luovuttiin rakentamasta jo suunniteltua ja tär- kansantalouden kannalta epäedulliseksi.
23027: keintä eli kaupungin ohitustietä, vaikka Loviisan Tutkittaessa Loviisan kauttakulkuliikenteen
23028: kaupunki ja Pernajan kunta jo olivat kaataneet vaikutuksia on yritetty selvittää Loviisaan tulevien
23029: metsää tien rakentamistöiden helpottamiseksi. teiden liikenteen määrä ja tällä tavoin erottaa siitä
23030: Syyksi tähän ilmoitettiin, että tuleva Helsingin- Loviisaan jäävien ja edelleen matkaa jatkavien ajo-
23031: Kotkan moottoritie tulisi toimimaan ohitustienä. nevojen määrät toisistaan. Tutkimuksissa on käy-
23032: Koska näitä tiesuunnitelmia nyttemmin on tetty vuoden 1974 arvioita, insinööritoimisto Via-
23033: huomattavasti muutettu ja niitä toteutetaan nou- tekin vuonna 1970 suorittamaa tietutkimusta Uu-
23034: dattaen aivan toisia tiesuuntia, jotka eivät edes tu- denmaan tieverkon puitteissa ja Itä-Uudenmaan
23035: le sivuamaan Loviisan kaupunkia, ei Loviisan ohi- seutukaavaliiton vuonna 1973 suorittamaa tietut-
23036: tustie luonnollisestikaan saa olla riippuvainen kimusta. Tulokset ilmenevät taulukosta.
23037: näin epävarmoista suuntavalinnoista, eikä tätä tie- Arvioitaessa kauttakulkuliikennettä on käytetty
23038: suunnitelmaa voida enää lykätä. Loviisan kautta Uudenmaan tieverkkotutkimusta, jonka mukaan
23039: tapahtuva liikenne kasvaa suunnattomasti, kuten liikenteestä itä-länsisuunnassa kulkee 74 % kau-
23040: oheisista tiedoista käy ilmi. Kantatie n:o 7 eli E 3 pungin läpi ja Lapinjärven suunnalta tulevasta
23041: palvelee, kuten tunnettua, paitsi paikkakuntien 85 % jää kaupunkiin.
23042:
23043:
23044:
23045: Taulukko henktlöautoista ja niiden määrien kehityksestä:
23046:
23047: 1974 1975 1980 1985 1990 2000
23048: läntinen tuloväylä .......................... 5 100 5 500 7 200 9 000 11000 13 400
23049: itäinen tuloväylä ........................... 4 500 5 000 7 000 9 000 10 000 11 500
23050: Lapinjärvi-Loviisa ......................... 1900 1900 2 100 2 300 2 600 3 100
23051: kauttakulku: itä-länsisuunta ................ 3 600 3 900 5 300 6 700 7 800 9 200
23052: kauttakulku: Lapinjärven suunta . . . . . . . . . . . . . 300 300 300 300 400 500
23053:
23054: yhteensä •• 0 ••• 0 •••••••••• 0 ••••••••••••••• 3 900 4 200 5 600 7 000 8 200 9 700
23055: 1984 vp. - RA n:o 1837 1987
23056:
23057: Loviisaan jää: 1974 1975 1980 1985 1990 2000
23058: itä-länsisuunta ........................... 1 300 1400 1800 2 300 2 700 3 500
23059: Lapinjärven suunta ......................... 1600 1600 1800 2 000 2 300 2 600
23060:
23061: yhteensä 0 ••••••• 0 ••••• 0 •••••••••••••••••• 2 900 3 000 3 600 4 300 5 000 6 100
23062:
23063: Tämän lisäksi on todettava, että yllämainitut arvionumerot ovat osoittautuneet selvästi alimitoitetuiksi.
23064:
23065: Jos hankkeen toteuttamista edelleen lykätään, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23066: aiheutuu siitä Loviisan kokoiselle kaupungille taen,
23067: huomattavien haittojen lisäksi myös kohtuutto-
23068: mia kustannuksia. Käytettävistä selvityksistä käy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23069: myös ilmi, että projektin toteuttaminen olisi hy- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
23070: vin perusteltavissa myös kansantaloudelliselta 31. 24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23071: kannalta. Loviisan ohzkulkutien töiden aloittamista
23072: varten.
23073:
23074: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
23075:
23076: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Marjatta Väänänen
23077: 1988 1984 rd.
23078:
23079: Finansmotion nr 1838
23080:
23081:
23082:
23083:
23084: Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag tili lnvalidförbundet för
23085: översättning av informationsmaterial om invaliditet
23086:
23087:
23088: Tili Riksdagen
23089:
23090: Handikapp på grund av sjukdom eller olycksfali diaserier. Även inom organisationen behövs stän-
23091: stälier stora krav på anpassning på den handikap- digt informationsmaterial för att stärka medlems-
23092: pade. 1 denna situation har den handikappade föreningarnas möjlighet att verka för handikappa-
23093: och hans anhöriga ett stort behov av information de.
23094: om följderna av handikapp liksom om samhäliets Såsom tvåspråkig organisation önskar lnvalid-
23095: servicemöjligheter. Informationen från sjukhus, förbundet vända sig även tili den finlandssvenska
23096: rehabiliteringsanstalter och de sociala myndighe- befolkningen.
23097: terna är tillsvidare otiliräcklig. Vid sidan om di- Förbundet har tolv medlemsföreningar inom
23098: rekt personlig information är det synnerligen vik- det svenska bosättningsområdet med ca 1 000
23099: tigt att erbjuda handikappade skriftligt informa- svenskspråkiga medlemmar. Många av dem kan ta
23100: tionsmaterial, som kan studeras hemma och an- del endast av svenskt materia!. För att kunna be-
23101: litas under en längre tid. tjäna sina svenska medlemmar liksom den fin-
23102: Även den stora allmänheten och personalen landssvenska befolkningen överhuvudtaget har
23103: t.ex. inom undervisning, hälso- och sjukvård be- lnvalidförbundet inom ramen för sina ekonomis-
23104: höver upplysning om vad olika former av handi- ka möjligheter översatt finskt informationsmate-
23105: kapp innebär. Sådan upplysning är en av förut- rial tili svenska. För en privat organisation är de
23106: sättningarna för att attityderna tili handikapp stora kostnaderna för översättning dock ofta ett
23107: skali förändras i positiv riktning. Det internatio- hinder för att kunna ge den svenskspråkiga be-
23108: nelia handikappåret har aktiverat många kretsar i folkningen fullgod service. Det finns därför ett
23109: vårt samhälle tili att ta upp frågor i anknytning tili ständigt behov av flera svenska översättningar och
23110: handikapp. Handikapporganisationerna har där- utökat svenskt informationsmaterial.
23111: med upplevt en stark efterfrågan på informations- Med hänvisning tili föregående föreslår vi hög-
23112: material såsom broschyrer, artiklar och diabilder aktningsfuli t,
23113: med text.
23114: Invalidförbundet strävar tili att tillgodose beho- att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
23115: vet av information om handikapp både för handi- upptar ett anslag på 40 000 mark för att
23116: kappade själva och för allmänheten. Förbundet användas av Invalidförbundet r.f för att
23117: har under de senaste åren bl.a. publicerat en del översätta informationsmaterial i anknyt-
23118: småskrifter om handikapp, broschyrer med infor- ning tili handikapp tili svenska.
23119: mation om invalidvård och rehabilitering samt
23120:
23121: Helsingfors den 27 september 1984
23122:
23123: Henrik Westerlund Ole Norrback
23124: Håkan Malm Pär Stenbäck
23125: Gunnar Jansson
23126: 1984 vp. 1989
23127:
23128: Raha-asia-aloite n:o 1838 Suomennos
23129:
23130:
23131:
23132:
23133: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle vammai-
23134: suutta koskevan tiedotusmateriaalin kääntämiseksi ruotsiksi
23135:
23136:
23137: Eduskunnalle
23138:
23139: Sairaudesta tai onnettomuudesta aiheutunut ja kuntouttamisesta sekä diasarjoja. Myös järjestön
23140: vammaisuus asettaa vammaisen sopeutumiselle puitteissa tarvitaan jatkuvasti tiedotusmateriaalia
23141: suuret vaatimukset. Näissä olosuhteissa tarvit- jäsenyhdistysten mahdollisuuksien parantamiseksi
23142: sevat sekä vammainen että hänen omaisensa vammaisten hyväksi työskenneltäessä.
23143: paljon tietoa vammaisuuden seurauksista samoin Kaksikielisenä järjestönä Invalidiliitto haluaa
23144: kuin yhteiskunnan mahdollisuuksista palvella myös kohdistaaa toimintansa maamme ruotsin-
23145: vammaisia. Tiedottaminen, joka tapahtuu sai- kieliseen väestöön. Liitolla on kaksitoista jäsenjär-
23146: raaloissa, kuntoutuslaitoksissa ja sosiaaliviran- jestöä ruotsinkielisellä asutusalueella ja näiden
23147: omaisten taholta, on toistaiseksi riittämätönä. järjestöjen ruotsinkielisiä jäseniä on n. 1 000 hen-
23148: Henkilökohtaisen tiedottamisen ohella on mitä kilöä. Useat heistä pystyvät saamaan tietonsa vain
23149: tärkeintä tarjota vammaiselle kirjallista tiedotus- ruotsinkielisestä materiaalista. Voidakseen palvel-
23150: materiaalia, jota voidaan käyttää kotona pitkän la ruotsinkielisiä jäseniään samoin kuin maamme
23151: ajan kuluessa. ruotsinkielistä väestöä yleensäkin Invalidiliitto on
23152: Myös suuri yleisö ja esim. opetustoimen, tervey- taloudellisten mahdollisuuksiensa puitteissa kään-
23153: denhoidon ja sairaanhoidon alojen henkilökunta tänyt suomenkielistä tiedotusmateriaalia ruotsik-
23154: tarvitsee tietoja erilaisesta vammaisuudesta. Tämä si. Yksityiselle järjestölle tämä merkitsee huomat-
23155: tiedotus on eräänä edellytyksenä sille, että asen- tavaa käännöstyöstä aiheutuvaa kuluerää ja on
23156: teet vammaisia kohtaan muuttuisivat myöntei- usein esteenä sille, että ruotsinkieliselle väestön-
23157: semmiksi. Kansainvälinen vammaisten vuosi on osalle voitaisiin antaa moitteetonta palvelua. Täs-
23158: aktivoinut yhteiskuntamme monia piirejä otta- tä syystä tarvitaan jatkuvasti lisää ruotsinkielisiä
23159: maan puheeksi vammaisuuteen liittyviä kysymyk- käännöksiä ruotsinkielisen tiedotusmateriaalin li-
23160: siä. Vammaisten järjestöihin on tällöin kohdistu- säämiseksi.
23161: nut ankaraa painetta tiedotusmateriaalin, kuten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23162: esitteiden, artikkeleiden ja tekstitettyjen diaku- tavasti,
23163: vien kysynnän muodossa.
23164: Invalidiliitto pyrkii tyydyttämään vammaisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23165: koskevaa tiedottamisen tarvetta sen koskiessa 1985 tulo- ja menoarvioon 40 000 markkaa
23166: vammaista itseään ja yleisöä. Liitto on viime vuo- Invalidzliitto r.y:lle kå'ytettäväksi vammai-
23167: sina mm. julkaissut eräitä pienehköjä kirjoitelmia suuteen liittyvän tiedotusmatenaalin
23168: vammaisuudesta sekä esitteitä invalidien hoidosta kääntämiseksi ruotsiksi.
23169:
23170: Helsingissä 27 päivänä syyskuta 1984
23171:
23172: Henrik Westerlund Ole Norrback
23173: Håkan Malm Pär Stenbäck
23174: Gunnar Jansson
23175:
23176:
23177:
23178:
23179: 250 4284003504
23180: 1990 1984 vp.
23181:
23182: Raha-asia-aloite n:o 1839
23183:
23184:
23185:
23186:
23187: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena Etelä-
23188: Pohjanmaan opistolle
23189:
23190:
23191: Eduskunnalle
23192:
23193: Etelä-Pohjanmaan opistossa Ilmajoella on suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23194: ritettu viime vuosina laajoja rakennushankkeita. taen,
23195: Rakentamisesta johtuneita pitkäaikaisia lainoja
23196: opistolla on jäljellä runsaat 1 423 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23197: Vuonna 1985 eräämyy lainojen lyhennyksiä 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23198: 409 742 markkaa ja korkoja n. 130 000 markkaa, 29.57.52 300 000 markkaa Etelä-
23199: yhteensä siis n. 540 000 markkaa. Varsinkin vuo- Pohjanmaan opistolle rakennushankkei-
23200: den 1985 maaliskuussa ja syyskuussa on lainojen den aiheuttamien lainojen lyhentämiseen
23201: hoito opistolle ylivoimaista. Kuitenkaan ei valtion ja korkojen maksamiseen.
23202: ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä ehdote-
23203: ta Etelä-Pohjanmaan opistolle rakennusavustusta
23204: myönnettäväksi.
23205:
23206: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23207:
23208: Jukka Vihriälä Juho Koivisto
23209: Pentti Mäki-Hakola Urho Pohto
23210: 1984 vp. 1991
23211:
23212: Raha-asia-aloite n:o 1840
23213:
23214:
23215:
23216:
23217: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta koulutussuunnittelijan
23218: palkkaamiseksi Lappajärven ammattikoulun turkisalan koulutuk-
23219: sen kehittämistä varten
23220:
23221: Eduskunnalle
23222:
23223: Lappajärven ammattikoulussa toimii väliaikais- kuus ja jo tietynasteinen valmius laajentaa turkis-
23224: koulutuksena 1-vuotinen turkisompelulinja. Ot- ompelukoulutus nykyisestä !-vuotisesta joko 2- tai
23225: taen huomioon Vaasan läänin suuren osuuden 3-vuotiseksi. Jotta koulutus saataisiin alusta al-
23226: turkisten tuotannosta ja tästä muodostuvan suu- kaen täysitehoiseksi ja mahdollisimman pikaisesti
23227: ren mahdollisuuden nostaa turkisten jalostusastet- laajennettua, olisi ammattikasvatushallituksen
23228: ta ja sitä kautta maamme valuuttatuloja, olisi erit- palkattava koulutussuunnittelija kehittämään
23229: täin tärkeää kehittää turkisalan koulutusta. Näin Lappajärvellä laajennettavaa turkisalan koulutusta
23230: myös siitä syystä, että varsinaisessa turkisten tuo- varten.
23231: tannossa ei liene enää kovinkaan suuria tuotannon Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23232: lisäämismahdollisuuksia, koska mm. turkisrehun taen,
23233: saatavuuden rajat ovat hyvin lähellä nykykäyttöä.
23234: Lappajärvi sijaitsee keskellä suomenkielistä tur- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23235: kistuotantoaluetta, jolla työtilaisuuksista on huo- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23236: mattavaa puutetta. Lisäksi Lappajärvi Suomensel- 29.71.30 lisäyksenä 80 000 markkaa Lap-
23237: kään kuuluvana on monissa eri yhteyksissä todettu pajärven ammattikoulun turkisalan koulu-
23238: kehitykseltään jälkeen jääneeksi. tuksen kehittämisen suunnittelemiseksi ja
23239: Lappajärven ammattikoulussa on suuri haluk- toteuttamiseksi vuonna 1985.
23240:
23241: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
23242:
23243: Jukka Vihriälä Aapo Saari Urho Pohto
23244: 1992 1984 vp.
23245:
23246: Raha-asia-aloite n:o 1841
23247:
23248:
23249:
23250:
23251: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven nuorisoseuranta-
23252: lon entisöintiin
23253:
23254:
23255: Eduskunnalle
23256:
23257: Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema ensim- Talon peruskorjaus vaatii kaiken kaikkiaan n.
23258: mäinen kokonainen rakennus, Alajärven nuoriso- 800 000 markkaa. Summalla voidaan turvata Ala-
23259: seuran talo, tuhoutui pahoin tulipalossa 16. 6. järvellä olevan harvinaisen Aalto-keskukseen kuu-
23260: 1983. Nuorisoseura päätti välittömästi korjauttaa luvan vanhimman rakennuksen yhtäjaksoineo
23261: talon alkuperäiseen kuntoon ja käyttöön. kunnostus. Rakennustyöt ovat parhaillaan käyn-
23262: Aallon arkkitehtitoimisto laati puuttuvat pii- nissä.
23263: rustukset ja valvoo korjaustyön. Korjauksen alus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23264: tava kustannusarvio on 1100 000 markkaa, josta taen,
23265: vakuutus korvaa 360 000 markkaa.
23266: Suurin osa rahoituksesta on vielä tälläkin het- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23267: kellä auki. Vakuutussummaa jouduttiin käyttä- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
23268: mään syksyllä 1983 talon purkutöihin, koska talo 29.99.51 lisäyksenä· JOO 000 markkaa Ala-
23269: piti saada suojatuksi ennen talven tuloa. järven nuorisoseurantalon entisöintiin.
23270:
23271: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23272:
23273: Jukka Vihriälä Aapo Saari Urho Pohto
23274: 1984 vp. 1993
23275:
23276: Raha-asia-aloite n:o 1842
23277:
23278:
23279:
23280:
23281: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta perunanviljelykonsulentin
23282: palkkaamiseksi Etelä-Pohjanmaan maatalouskeskukseen
23283:
23284:
23285: Eduskunnalle
23286:
23287: Perunanviljely on 1970-luvulla keskittynyt voi- rologi oman toimensa ohella. Maatalouskeskuk-
23288: makkaasti Etelä-Pohjanmaalle. Vuosina 1966-70 seen tarvittaisiin kipeästi perunanviljelykonsulen-
23289: maakunnan peruna-ala oli keskimäärin 9 500 ha tin vakanssi, jonka hoitaja voisi päätoimisesti kes-
23290: eli 15, 1 % koko maan peruna-alasta. Sato oli vas- kittyä perunanviljelyn neuvontaan.
23291: taavasti 15,9% valtakunnan kokonaissadosta. Perunanviljelykonsulentin palkkamenot sosiaa-
23292: Kuluvana vuonna Etelä-Pohjanmaalla viljellään likuluineen ovat noin 100 000 mk ja matkakulut
23293: perunaa maatilahallituksen tilaston mukaan 30 000 mk vuodessa. Valtion rahoituksen osuus
23294: 11100 ha:lla, mikä on 24,5 % koko maan viljely- (79 %) edellyttäisi 90 000 markan määrärahan
23295: alasta. Maakunnan perunasato-osuus on useana vuodessa.
23296: vuonna ollut n. 30 % valtakunnan kokonaissados- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23297: ta. taen,
23298: Kuluttajien keskeiseksi vaatimukseksi on nous-
23299: sut perunan laadun parantaminen. Laatuun voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23300: daan merkittävästi vaikuttaa viljely- ja varastointi- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23301: tekniikan neuvonnalla. Neuvontapalveluiden ky- 30.30.40 lisäyksenä 90 000 markkaa peru-
23302: syntä onkin lisääntynyt voimakkaasti viljelyn eri- nanviljelykonsulentin vakanssin perusta-
23303: koistumisen myötä. Tällä hetkellä Etelä-Pohjan- miseksi Etelä-Pohjanmaan maatalouskes-
23304: maan maatalouskeskuksessa perunanviljelyneu- kukseen.
23305: vontaa hoitaa pääasiallisesti Peräseinäjoen piiriag-
23306:
23307: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23308:
23309: Jukka Vihriälä Juho Koivisto
23310: Aapo Saari Urho Pohto
23311: Pentti Mäki-Hakola
23312: 1994 1984 vp.
23313:
23314: Raha-asia-aloite n:o 1843
23315:
23316:
23317:
23318:
23319: Vihriälä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta 4H-neuvojien
23320: palkkaamiseksi
23321:
23322:
23323: Eduskunnalle
23324:
23325: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on edel- tuoton lisäksi syntyy runsaasti koulutusimpulsseja
23326: leenkin suhteellisen suuri nuorisotyöttömyys, jo- ja varsinaisia neuvonnallisia tuloksia, on toiminta
23327: hon kaikkien teollistuneiden valtioiden on pakko valtiontalouden kannalta tarkasteltuna varsin pe-
23328: löytää ratkaisuja. Automaation lisääntyessä ei lie- rusteltua. Erityisesti 4H-nuoret on saatu ennakko-
23329: ne kovin ilmeistä, että teollisuus pystyisi ainakaan luulottomina osallistumaan uusimuotoisiin kokei-
23330: pitemmällä aikavälillä lisäämään suhteellista luihin, joita ovat esim. metsien moninaiskäyttö,
23331: osuuttaan käytettävissä olevasta työvoimasta. Pal- energiametsät, biologinen viljely, luontotuottei-
23332: veluelinkeinojen joustovara saattaa olla jossain den muu talteenotto vain muutamia luettelomai-
23333: määrin suurempi. Toisaalta on kansakunnan tasa- sesti mainitaksemme. Syvällisemmät 4H-järjestön
23334: suhtaisen kehittämisen kannalta välttämätöntä, yritystoiminnalliset tulokset ovat löydettävissä
23335: että perustuotannossa voidaan pysyttää riittävä ja marjojen ja vihannesten sopimusviljelytuotannos-
23336: ammattitaitoinen osa työvoimasta. Tämän vuosi- ta sekä metsätalouden sektorilta. Vähäarvoista ei
23337: kymmenen aikana joudutaan luonnonvarojamme ole käytännön työsuoritusten välityksellä saadut
23338: tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti, myös ympäris- ammattivirikkeet ja tuntuma elinkeinoelämään.
23339: töpolitiikan kannalta. Perinteiset alkutuotannon Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden koe-
23340: alat elintarvike- ja puuntuotanto on turvattava tellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjestö tun-
23341: riittävällä työvoimalla. tenut velvollisuudekseen ulottaa palvelujaan myös
23342: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lievennet- sinne. Vastaanotto on poikkeuksetta ollut suopea,
23343: ty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä liihinnä mikä perustunee järjestön toiminnan painopis-
23344: palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan avustuk- teen sijoittamiseen käytännön alojen neuvontaan
23345: sen turvin. Liian vähälle huomiolle on jäänyt sekä hyödylliseen työhön ohjaamiseen. Joutilai-
23346: nuorten työpanoksen suuntaaminen tuotannolli- suus on huonoin vaihtoehto lisääntyneen vapaa-
23347: seen toimintaan, jolloin nuori itsekin voi kokea ajan tai työttömien päivien viettoon.
23348: työnsä mielekkääksi. Nuorten työkasvatuksen pa- Ottamalla valtion vuoden 1985 tulo- ja me-
23349: rissa jo yli 50 vuotta toiminut 4H-järjestö on noarvioon lisäyksenä 935 500 markan määrärahan
23350: useaan otteeseen esittänyt, että sen kehittämät voidaan varojen turvin perustaa yhteensä 14 neu-
23351: menetelmät nuorten työllistämiseksi tulisi ottaa vojan virkaa niihin kuntiin, jotka ovat ilmoitta-
23352: nyt entistä tarkemmin käyttöön. Tähän tarjoutuu neet valmiutensa osallistua kunnan omalla rahoi-
23353: mahdollisuus ulottamalla toiminta niihinkin kun- tuksella osaan neuvojan palkkauskustannuksista.
23354: tiin, joissa sitä vielä ei ole. Saadut kokemukset Nuoria työllistyisi 4H-kerhoissa arvioiden ja aikai-
23355: osoittavat, että yksi koulutettu 4H-neuvoja voi semmin saatujen kokemusten perusteella noin
23356: ohjata n. 250 nuorta järjestäen heille mahdolli- 3 500-4 000 nuorta. Nuorten tuotannollisen toi-
23357: suuksia osallistua tuotannolliseen toimintaan ja mmnan kokonaistuotoksi voidaan arvioida
23358: ansaita itse rahaa. Vuoden 1983 tilinpäätöstieto- 1 800 000 markkaa ja nettotuotoksi nom
23359: jen mukaan yksi 4H-neuvoja aikaansai keskimää- 1 100 000 markkaa.
23360: rin 129 000 markan kerholaisten yritystoiminnan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
23361: bruttotuoton. Tästä tuotosta suoranainen työpalk- taen,
23362: ka nuorison käteen oli yhteensä 78 800 markkaa,
23363: joka tuotto on yli kaksinkertainen verrattuna sijoi-
23364: tettuun valtionapuun. Kun tämän taloudellisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23365: 1984 vp. - RA n:o 1843 1995
23366:
23367: 1985 tulo- ja menoarvioon momentin 935 500 markkaa 14 uuden 4H-neuvojan
23368: 30.30.46 alamomentzlle 1 lisäyksenä toimen perustamiseksi.
23369: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
23370:
23371: Jukka Vihriälä Hannu Kemppainen Timo Kietäväinen
23372: Aarno von Bell Marja-Liisa Tykkyläinen Juho Koivisto
23373: Riitta Uosukainen Esko Almgren Sirkka-Liisa Anttila
23374: Esko Aho Helvi Koskinen Aapo Saari
23375: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja Pirkko Ikonen
23376: Urho Pohto Markus Aaltonen Seppo Pelttari
23377: Håkan Malm Henrik Westerlund
23378: 1996 1984 vp.
23379:
23380: Raha-asia-aloite n:o 1844
23381:
23382:
23383:
23384:
23385: Vihriälä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta tärkkelystuotan-
23386: non tukemiseen
23387:
23388:
23389: Eduskunnalle
23390:
23391: Tärkkelystä käytetään maassamme noin 120 syksyn kuluessa 5 milj. kilon korotus. Tuettujen
23392: milj. kg vuodessa. Tästä määrästä tuonti kattaa määrien lisäksi on perunatärkkelystä käytetty v.
23393: noin puolet. Pääasialliset käyttöalueet ovat puun- 1983 n. 15 milj. kg elintarviketeollisuudessa jako-
23394: jalostusteollisuus, siirappi- ja makeuttajateolli- titalouksissa.
23395: suus sekä lihanjalostusteollisuus kuin myös perin- Perunan markkinakatsaustyöryhmä arvioi sadon
23396: teinen kotitalouskäyttö. Tärkkelyksen kokonais- kuluvana vuonna nousevan 220-230 milj. ki-
23397: käytön arvioidaan edelleen kasvavan siten, että v. loon. Keskimääräistä saamaprosenttia käyttäen
23398: 1990 tärkkelyksen käyttö nousisi 190 milj. kiloon. muodostuu kotimaisen perunatärkkelyksen mää-
23399: Kotimaista tärkkelystuotantoa on säädelty vuo- räksi lähes 40 milj. kg. Valtion tuella tästä määräs-
23400: desta 1983 lähtien erityisellä lailla. Lain mukaan tä olisi markkinoitava kotimaisiin käyttötarkoituk-
23401: tuetaan vuositasolla tietty määrä perunatärkkelys- siin 21 milj. kg, mikä edellyttää 5 milj. kilon li-
23402: tä sekä viljatärkkelystä. Laissa on säädetty tuetta- säystä vahvistettuun kiintiöön. Hallituksen tulo-
23403: vaksi enintään 18 milj. kg perunatärkkelystä ja 4 ja menoarvioesityksessä vuodelle 1985 tarkoituk-
23404: milj. kg viljatärkkelystä. Poikkeuksellisen hyvän seen on varattu 9 miljoonaa markkaa vähemmän
23405: perunasadon johdosta valtioneuvosto voi korottaa kuin kuluvana vuonna.
23406: viimeistään marraskuun 15. päivään mennessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23407: valtion tuella markkinoitavan perunatärkkelyksen taen,
23408: määrää.
23409: Valtion tuella on tänä vuonna vahvistettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23410: markkinoitavaksi 16 milj. kg perunatärkkelystä. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23411: Viime vuonna vastaava määrä oli lain sallima 30.31.47 lisäyksenä 9000000 markkaa
23412: enimmäismäärä 18 milj. kg, johon saatiin lisäksi tärkkelystuotannon tukemiseen.
23413:
23414: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
23415:
23416: Jukka Vihriälä Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
23417: Matti Maijala Tytti Isohookana-Asunmaa Aapo Saari
23418: Urho Pohto
23419: 1984 vp. 1997
23420:
23421: Raha-asia-aloite n:o 1845
23422:
23423:
23424:
23425:
23426: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan maatilavarastoinnin
23427: lisäämiseen
23428:
23429:
23430: Eduskunnalle
23431:
23432: Viljan tuotannon ylittäessä kulutuksen on hittää siten, että maatiloilla varastoitaisiin viljan
23433: maassamme jouduttu varastointiongelmien eteen. varastointipolitiikan tavoitteena olevat 150 milj.
23434: Valtion ja kaupan keskusliikkeiden varastotilat kiloa satovuoden 1984/85 kuluessa.
23435: ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Huomiota Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23436: tulisikin niin muodoin kiinnittää maatilavaras- taen,
23437: toinnin edistämiseen.
23438: Satovuonna 1983184 on maatiloilla ollut var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23439: muusvarastoja 23 milj. kilolle leipäviljaa. Nyt 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 30.34
23440: määrää on lisätty vielä 20 milj. kilolla rehuviljaa uudelle momenti//e 7 500 000 markkaa vil-
23441: satovuodelle 198418 5. jan maatrlavarastoinnin lisäämiseen.
23442: Maatilavarastointia tulee lisätä ja edelleen ke-
23443:
23444: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23445:
23446: Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila
23447: Heikki Kokko Henrik Westerlund Håkan Malm
23448: Hannu Tenhiälä Aapo Saari
23449:
23450:
23451:
23452:
23453: 251 4284003504
23454: 1998 1984 vp.
23455:
23456: Raha-asia-aloite n:o 1846
23457:
23458:
23459:
23460:
23461: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jalasjärven kirkonkylän tul-
23462: vasuojelutöihin
23463:
23464:
23465: Eduskunnalle
23466:
23467: Kevään 1984 tulvat koettelivat pahoin Jalasjär- Ellei varoja voida sisällyttää vielä syksyn 1984li-
23468: ven kirkonkylän alueella olevia rakennuksia ja ai- sätyöohjelmaan, on hankkeen toteuttamisella heti
23469: heuttivat laajaa vahinkoa. Rakennuksille aiheutu- vuoden 1985 alussa kiire. Tätä varten tulisi vuo-
23470: neet vahingot olivat 5,8 miljoonaa markkaa ja ir- den 1985 tulo- ja menoarviossa osoittaa riittävät
23471: tainta omaisuutta vahingoittui 0,5 miljoonan määrärahat.
23472: markan arvosta. Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
23473: Vaasan vesipiiri on esittänyt, että jo syksyn 1984 taen,
23474: toiseen lisätyöohjelmaan varattaisiin tarvittavat
23475: määrärahat rakennettujen alueiden tulvasuojelu- että Eduskunta ottaisi valtt'on vuoden
23476: töitä varten. Hankkeen rakennuskustannukset 1985 tulo- ja menoarvioon momentt'lle
23477: ovat 3, 7 miljoonaa markkaa. Tällä turvattaisiin se, 30.40. 77 lz'säyksenä 3 700 000 markkaa Ja-
23478: että kevään 1984 suurtulvassa vahingoittuneet ra- lasjärven kirkonkylän alueen tulvasuojelu-
23479: kennukset eivät voi uudelleen joutua samanlaisen töihin.
23480: tulvan vahingoittamiksi.
23481:
23482: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23483:
23484: Jukka Vihriälä Markus Aaltonen Juho Koivisto
23485: Urho Pohto Pentti Mäki-Hakola Aapo Saari
23486: 1984 vp. 1999
23487:
23488: Raha-asia-aloite n:o 1847
23489:
23490:
23491:
23492:
23493: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Maatalouden tutkimuskes-
23494: kuksen geenipankkineuvoston sihteerin palkkaamiseksi
23495:
23496:
23497: Eduskunnalle
23498:
23499: Mahdollisuudet mukauttaa eläinainesta erilai- Suositellen osittain elävien eläinten, osittain pa-
23500: siin tarpeisiin riippuvat aikojen kuluessa synty- kastesperman tai -alkioiden säilyttämistä. Se kat-
23501: neestä perinnöllisestä vaihtelusta. Arvostelumene- soi, että muodostettavat geenivarastot ja elävät
23502: telmien kehittyminen, keinosiemennys, sperman säilytyspopulaatiot tarvitsevat hallinnon, jota var-
23503: pakastus ym. tekijät ovat mahdollistaneet nopean ten olisi perustettava asiantuntijoista ja hallintovi-
23504: edistymisen jalostuksessa, mutta toisaalta johta- ranomaisista koostuva kotieläinten geenipankki-
23505: neet yhdenmukaistumiseen ja geenien häviämis- neuvosto. Tämän tehtävänä olisi hahmotella
23506: vaaraan, jonka seurauksena mukautuminen uu- asiaan liittyvä lainsäädäntö, luoda geenipankkeja,
23507: siin tarpeisiin vaikeutuu. Kohtalokkaiden geeni- ylläpitää ja täydentää niitä, päättää aineksen käy-
23508: häviöiden torjumiseksi on eri puolilla maailmaa töstä, seurata ulkopuolista perintöainesta ja säily-
23509: ryhdytty talletustoimiin paitsi biologis-taloudelli- tysmenetelmien kehitystä sekä huolehtia menoar-
23510: sista myös kulttuurihistoriallisista ja tieteellisistä vioesitysten tekemisestä, tiedotustoiminnasta ja
23511: syistä. kansainvälisten yhteyksien hoidosta. Toimikunta
23512: Pohjoismaiden Ministerineuvoston v. 1980 toi- katsoi myös, että neuvosto tarvitsee palkatun hen-
23513: mintansa aloittanut työryhmä ehdotti keväällä kilön koordinoimaan ja suunnittelemaan neuvos-
23514: 1981 jäsenmaiden maatalousministeriöille, että ton tehtäviä.
23515: nämä selvityttäisivät eläingeenivarojen uhanalai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23516: suudet ja keinot uhkien torjumiseksi maissaan. taen,
23517: Maa- ja metsätalousministeriö asetti 17. 3. 1982
23518: toimikunnan, joka jätti mietintönsä 30. 12. 1983. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23519: Kaikkien muidenkin Pohjoismaiden vastaavat sel- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
23520: vitykset valmistuivat huhtikuuhun 1984 mennes- 30. 70.01 lisäyksenä 100 000 markkaa Maa-
23521: sä. talouden tutkimuskeskuksen kotieläinja-
23522: Suomen kotieläinten geeniainestoimikunta teki lostusosastolle geenipankkineuvoston sih-
23523: ehdotuksia nautojen, hevosten, sikojen, lampai- teerin paikkaamista sekä toiminnan vaati-
23524: den, vuohien, kanojen ja turkiseläinten osalta, mia matka- ja muita menoja varten.
23525:
23526: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
23527:
23528: Jukka Vihriälä Matti Maijala Aapo Saari
23529: Seppo Pelttari Hannu Kemppainen Einari Nieminen
23530: 2000 1984 vp.
23531:
23532: Raha-asia-aloite n:o 1848
23533:
23534:
23535:
23536:
23537: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselän alueelle ra-
23538: kennettavan pohjois-eteläsuuntaisen valtatien suunnitteluun
23539:
23540:
23541: Eduskunnalle
23542:
23543: Pohjois-etelä·suuntaan ei Suomenselällä ole sien puutetta Suomenselällä. Luontevaa olisi, jos
23544: mitään yhtenäistä valtakunnanosien välistä maan- Oulun suunnasta voitaisiin rakentaa uusi tieyhteys
23545: tieyhteyttä. Niinpä Suomenselkä, joka Oulun lää- Tampereen suuntaan. Vaasan läänin alueella tä-
23546: nistä työntyy Vaasan ja Keski-Suomen läänien m~ tieyhteys kulkisi verrattain lähellä läänin-
23547: raja-alueiden kautta ns. Lapin sormena aina raJaa.
23548: Pohjois-Hämeeseen ja Pohjois-Satakuntaan, on- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23549: kin kehittyneisyydessään jäänyt ympäröiviä aluei- taen,
23550: ta selvästi jälkeen. Kuvaavaa tämän noin 200 000
23551: asukkaan alueen kehityksen jälkeenjääneisyydelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23552: onkin se, että alueen veroäyrimäärä on vain noin 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23553: 314 koko maan kehitysalueiden 1 vyöhykkeen tu- 31. 24. 77 lisåyksenå· 100 000 markan mää-
23554: lotasosta. 1 kehitysaluevyöhykkeeseen kuuluu lä- rärahan Suomenselän pohjois-etelä-suun-
23555: hinnä Pohjois- ja Itä-Suomen heikoimmat alueet. taisen valtatien suunnittelun aloittamiseksi
23556: Yhtenä kehityksen kaikkein merkittävimpänä vuonna 1985.
23557: esteenä on pidetty merkittävien liikenneyhteyk-
23558:
23559: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23560:
23561: Jukka Vihriälä Esko Aho Aapo Saari
23562: 1984 vp. 2001
23563:
23564: Raha-asia-aloite n:o 1849
23565:
23566:
23567:
23568:
23569: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Dagsmarkin-Isojoen tien
23570: parantamiseen
23571:
23572:
23573: Eduskunnalle
23574:
23575: Isojoen-Lapväärtin maantie n:o 664 on hyvin mk. Isojoen kunnan kannalta on tärkeää, että tämä
23576: merkittävä Isojoelle. Tämän maantien kautta kulkee tiehanke voitaisiin toteuttaa jo vuosina 1986-88.
23577: puutavaraliikenne Metsäliiton teollisuus Isojoen sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23578: halta Metsä-Botnialle Kaskisiin. Tie on nykyisellään taen,
23579: hyvin mutkainen ja kapea.
23580: Tiehanke on suunniteltu tehtäväksi vaiheittain. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23581: Ensimmäinen vaihe Lapväärtti-Dagsmark on mer- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23582: kitty ensi vuoden talousarvioon. Tänä vuonna val- 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
23583: mistui jo tiehankkeeseen liittyvä silta Dagsmarkissa. maantien parantamiseen vältllä Dagsmark
23584: Väli Dagsmark-Isojoki pituudeltaan 24,5 km on -Isojoki.
23585: TVL:n toimenpideohjelmassa ajoitettu vuosille
23586: 1988-90. Hankkeen kustannusarvio on 16 200 000
23587:
23588: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23589:
23590: Jukka Vihriälä Helge Saarikoski Urho Pohto
23591: 2002 1984 vp.
23592:
23593: Raha-asia-aloite n:o 1850
23594:
23595:
23596:
23597:
23598: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Koskueen-Ylivallin tien
23599: parantamiseen
23600:
23601:
23602: Eduskunnalle
23603:
23604: Maantie n:o 6921, Koskue-Alavalli, on heik- Suunnitelman toteuduttua tien liikennöitävyys
23605: kokuntoinen ja mutkainen soratie. Välillä paranee ja pölyhaitat pienenevät.
23606: Koskue-Ylivalli turvekuljetukset ovat lisäänty- Tien kokonaiskustannukset ovat 6 859 300 mk,
23607: neet runsaasti. Ylivalliin on rakennettu turpeen josta 663 000 mk on lunastus- ja korvauskustan-
23608: varastoalue sekä lastausta varten sivuraide. Tien nuksia.
23609: kunto ei kestä nykyistä liikennettä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23610: Tie on tarkoitus kunnostaa vaaka- ja pystygeo- taen,
23611: metriaa parantamalla sekä rakennekerroksia vah-
23612: vistamalla. Tien leveydeksi on suunniteltu 1,9 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23613: km:n matkalle valtatieltä Ylivalliin päin 8,5 m, 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23614: jolloin kevyelle liikenteelle jää 1,25 m leveät pien- 31.24.77 lisäyksenä 2000000 markkaa
23615: tareet. Loppuosalle tien leveydeksi tulee 7 m. Ko- Koskueen- Ylivallin maantien parantami-
23616: ko välille päällysteeksi tulee öljysora. seen.
23617:
23618: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23619:
23620: Jukka Vihriälä Aapo Saari
23621: Juho Koivisto Urho Pohto
23622: 1984 vp. 2003
23623:
23624: Raha-asia-aloite n:o 1851
23625:
23626:
23627:
23628:
23629: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden sääpalvelun
23630: kehittämiseen
23631:
23632:
23633: Eduskunnalle
23634:
23635: Maatalouden sääpalvelun kehittämisprojekti nassa, samoin kasvinsuojelutoimenpiteiden ajan-
23636: käynnistyi maaliskuussa 1981. Hämeen läänin kohdan valinnassa, hallan torjunnassa jne. Sääpal-
23637: maatalouskeskuksen alueella toteutettiin pieni- velu tulisi saattaa kokeilusta pysyväksi käytännöksi
23638: muotoista sääpalvelukokeilua kasvukaudella 1982 kattamaan koko maa.
23639: ja sitä laajennettiin kasvukaudella 1983 koko Hä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23640: meen läänin alueella. Kokeilua jatkettiin edelleen taen,
23641: kesällä 1984.
23642: Maatalouden sääpalvelulla on tarkoitus paran- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23643: taa sääpalvelua alueellisesti tarkemmaksi kuin 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
23644: aiemmin ja neuvoa viljelijöitä kasvukaudenaikai- 31.50.29 lisäyksenä 500 000 markkaa maa-
23645: siin toimenpiteisiin. Sääpalvelusta on hyötyä vilje- talouden sääpalvelun kehittämiseen.
23646: lijöille mm. oikean sadonkorjuuajankohdan valio-
23647:
23648: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23649:
23650: Jukka Vihriälä Heikki Kokko
23651: Aapo Saari Hannele Pokka
23652: 2004 1984 vp.
23653:
23654: Raha-asia-aloite n:o 1852
23655:
23656:
23657:
23658:
23659: Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen ener-
23660: gian investointiavustuksiin
23661:
23662:
23663: Eduskunnalle
23664:
23665: Voimassa oleva valtakunnallinen energiaohjel- edellisvuoteen oli 5 miljoonaa markkaa. Hallituk-
23666: ma sisältää selvän tahdonilmaisun kotimaisen sen esityksessä valtion tulo- ja menoarvioksi vuo-
23667: energian lisäämiseen maamme energiahuollossa. delle 1985 määrärahat on supistettu vielä tästäkin
23668: Valtiovallan tukitoimenpiteet ovat kuitenkin vii- puoleen eli 30 miljoonaan markkaan. Investointi-
23669: me vuosina suosineet yksipuolisesti tuontiener- avustuksia ei käytännössä myönnetä tällä hetkellä
23670: giaa. Ulkomaisen energian tuki on paisunut sellai- juuri ollenkaan.
23671: siin mittoihin, että siitä on tullut todellinen este Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23672: kotimaisen energian käytön lisäämiselle. taen,
23673: Samanaikaisesti kotimaisen energian käytön
23674: edistämiseen tarkoitettuja tukimäärärahoja on su- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23675: pistettu. Investointiavustuksiin kotimaisen ener- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23676: gian tuotannon ja energiansäästön edistämiseen 32.55.40 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
23677: on kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa myön- kotimaisen energian investointiavustuk-
23678: netty 60 miljoonaa markkaa, missä vähennystä sun.
23679:
23680: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
23681:
23682: Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen Kalevi Mattila
23683: Urho Pohto Väinö Raudaskoski Matti Maijala
23684: Reino Jyrkilä Tytti lsohookana-Asunmaa Aapo Saari
23685: 1984 vp. 2005
23686:
23687: Raha-asia-aloite n:o 1853
23688:
23689:
23690:
23691:
23692: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen Seudun Invalidit
23693: ry:lle kerhotilojen lainojen hoitokuluihin
23694:
23695:
23696: Eduskunnalle
23697:
23698: Seinäjoen Seudun Invalidit ry on Seinäjoen, erilaisia keräyksiä ja kampanjoita. Yhdistyksen
23699: Nurmon, Ilmajoen ja Peräseinäjoen alueella toi- pääomaa on kartutettu sijoittamalla kerättyjä va-
23700: miva vammaisjärjestö. Yhdistyksen toiminnan roja osakkeisiin. Näin on saatu alkupääoma ny-
23701: tarkoituksena on tehdä tunnetuksi invalidien kyisten tilojen hankkimiseksi. Lainaa tähän tarvit-
23702: asiaa, auttaa jäsenistöä invaliditeettia koskevien tiin 150 000 markkaa.
23703: asioiden hoitamisessa sekä järjestää jäsenistölle Pitkällä tähtäyksellä olisi tarpeellista luoda pe-
23704: virkistysmahdollisuuksia. Toimintaansa se harjoit- ruskorjausmäärärahajärjestelmä vammaisjärjestöjä
23705: taa yhteistyössä muiden vammaisjärjestöjen kans- varten. Tällä voitaisiin kattaa toimisto- ja kerho-
23706: sa. huoneiden sekä kesäkotien korjaus-, laajennus- ja
23707: Voidakseen palvella jäseniään entistä parem- lainanhoitokulut. Toisena vaihtoehtona voitaisiin
23708: min Seinäjoen Seudun Invalidit ry on hankkinut selvittää, voitaisiinko poistaa leimavero vammais-
23709: Seinäjoelta kerhohuoneen, joka on rakennettu lii- järjestöjen kiinteistö- ja osakekauppojen yhteydes-
23710: kuntaesteettömäksi. Näin jäsenistölle voidaan tar- sä, mikäli tilat palvelevat suoraan jäsenistöä.
23711: jota tilat, jotka soveltuvat heidän käyttöönsä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23712: kokous-, kurssi- ja harrastustilaisuuksissa. Tiloissa taen,
23713: on toimisto, joka palvelee jäsenistöä kerran viikos-
23714: sa, mutta palvelut pyritään saamaan jokapäiväi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23715: siksi palkkaamalla toimistonhoitaja. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
23716: Järjestö on tähän saakka rahoittanut toimintan- 33.33.51lisäyksenä 50 000 markkaa Seinä-
23717: sa vapaaehtoisella työllä. Tässä on käytetty osittain joen Seudun Invalidit ry:lle kerhottlojen
23718: perinteisiä varainhankinnan muotoja, mutta myös lainojen hoitokuluihin.
23719:
23720: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23721:
23722: Jukka Vihriälä Markus Aaltonen Pentti Mäki-Hakola
23723:
23724:
23725:
23726:
23727: 252 4284003504
23728: 2006 1984 vp.
23729:
23730: Raha-asia-aloit~ n:o 1854
23731:
23732:
23733:
23734:
23735: Vihriälä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien
23736: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
23737:
23738:
23739: Eduskunnalle
23740:
23741: Laissa pienyrittäjien vuosilomasta (4081 77) on Pienyrittäjät ja muut omaa työtään tekevät ovat
23742: säädetty oikeudesta vuosilomaan. Muiden edelly- perinteisestikin olleet muita huonommassa ase-
23743: tysten lisäksi on säädetty, ettei pienyrittäjän vii- massa niin sosiaaliturvan kuin sosiaalipalvelujen-
23744: meksi toimitetussa verotuksessa vahvistettu vero- kin suhteen. Vähimmäisedellytys tasa-arvon suun-
23745: tettava tulo ylitä valtioneuvoston vuosittain vah- taan pääsemiseksi muiden väestöryhmien kanssa
23746: vistaman enimmäisvuosilomatulon määrää. olisi turvata pienyrittäjille ne edut, jotka jo ole-
23747: Pienyrittäjät ovat olleet valmiita käyttämään massa oleva lainsäädäntö antaa.
23748: oikeuttaan vuosilomaan varsin runsaasti. Valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23749: kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa tarkoituk- taen,
23750: seen varatut 16,5 milj. markkaa eivät ole riittäneet
23751: kattamaan tarvetta esim. Etelä-Pohjanmaalla. Tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23752: mä on johtanut siihen, etteivät kaikki, jotka tulo- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
23753: rajojensa puolesta ovat oikeutettuja vuosilomaan, 33.57.42 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
23754: ole käytännössä sitä saaneet. Hallituksen tulo- ja pienyrittäjien vuoszlomajärjestelmän kus-
23755: menoarvioesityksessä vuodelle 1985 varoja on li- tannukszin.
23756: sätty vain 1,4 milj. markkaa.
23757:
23758: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
23759:
23760: Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen Matti Maijala
23761: Tytti Isohookana-Asunmaa Aapo Saari Urho Pohto
23762: 1984 vp. 2007
23763:
23764: Raha-asia-aloite n:o 1855
23765:
23766:
23767:
23768:
23769: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Forssan kirjastorakennuksen ra-
23770: kentamiseen
23771:
23772:
23773: Eduskunnalle
23774:
23775: Hämeen lääni on toistuvasti jäänyt ilman suh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23776: teellista osuuttaan jaettaessa valtionosuuksia kir- taen,
23777: jastojen rakentamiseen. Niinpä mm. Forssassa kir-
23778: jasto toimii puutteellisissa ja ahtaissa tiloissa, jot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23779: ka eivät vastaa nykyajan vaatimuksia. Hämeen 1985 tulo- ;"a menoarvioon momentzlle
23780: lääninhallitus on asettanut Forssan kirjaston ra- 29.56.31 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
23781: kentamisen aivan kärkipäähän kiireellisyysjärjes- Forssan kirjastorakennuksen rakentami-
23782: tyksessä. seen.
23783:
23784: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
23785:
23786: Iiro Viinanen
23787: 2008 1984 vp.
23788:
23789: Raha-asia-aloite n:o 1856
23790:
23791:
23792:
23793:
23794: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Hausjärven terveyskeskus-van-
23795: hainkodin rakentamiseen
23796:
23797:
23798: Eduskunnalle
23799:
23800: Hausjärvelle on jo vuosikausia ollut suunnitteil- kaan anna tähän mahdollisuutta, ja näin ollen
23801: la vanhainkodin rakentaminen, sillä erittäin van- Hausjärven kunta on erittäin suurissa vaikeuksissa
23802: hat ja puutteelliset tilat ovat lisäksi paikkamääräl- etenkin vanhushuollon suhteen.
23803: tään täysin riittämättömät. Koska samanaikaisesti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23804: on ollut vireillä terveyskeskuksen rakentaminen, taen,
23805: päädyttiin läänin ja valtion viranomaisten kanssa
23806: ratkaisuun, jossa kokeiluluonteisesti molemmat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23807: laitokset päätettiin rakentaa yhteishankkeena saa- 1985 tulo- ja menoarvioon momenti/le
23808: vutettavien käyttökustannussäästöjen vuoksi. Lu- 33.78.31 lisåyksenå· 5 000 000 markkaa
23809: pauksia saatiinkin siitä, että hanke voitaisiin käyn- terveyskeskus-vanhainkodin valtionosuu-
23810: nistää jo vuonna 1985. Budjettiesitys ei kuiten- teen.
23811:
23812: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
23813:
23814: Iiro Viinanen
23815: 1984 vp. 2009
23816:
23817: Raha-asia-aloite n:o 1857
23818:
23819:
23820:
23821:
23822: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesivehmaan lentokentän
23823: kehittämiseksi
23824:
23825:
23826: Eduskunnalle
23827:
23828: Vesivehmaan lentokentän keskeisen sijainnin tien päällys. Kuluvalle vuodelle on myönnetty
23829: johdosta on Päijät-Hämeessä keskitytty sen kehit- avustusta 50 000 mk. Kuitenkin kentän kehittä-
23830: tämiseen maakunnan keskuskenttänä, jonka pal- minen pääasiassa kuntien avustusten ja lainojen
23831: veluksia useimmat kunnat voivat käyttää hyväk- varassa on hyvin hidasta. Toisaalta kehittämispai-
23832: seen. ne on kova: Maakunnasta puuttuu kevytliikenne-
23833: Kentän edelleen kehittämiseksi on suunniteltu kenttä ja liikenne on varsin vilkas. Parannuskoh-
23834: rullaus- ja seisonta-alueiden rakentaminen sekä teet ovat paikoitus- ja koekäyttöalueiden rullaus-
23835: kiitotien jatkaminen ja sen päällysteen leventämi- teiden ja pääkiitotien päällystäminen sekä NDP-
23836: nen ja kentän varustaminen mittarilentokelpoi- majakan siirtäminen.
23837: seksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23838: Kentän kehittämistoimenpiteiden kustannuk- taen,
23839: set ovat noin 0,5 milj. markkaa.
23840: Päijät-Häme on ainoana maakuntana lentolii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23841: kenteen tyhjiö. Yli 200 000 asukkaan alue ei ole 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
23842: reittiliikenteen piirissä. Sen "pääkenttä" Vesi- 31.47.4IIisäyksenä500000markkaa Vesi-
23843: vehmaa on saanut avustuksia 1970-luvulla yhteen- vehmaan lentokentän kehittämiseen.
23844: sä 180 000 mk, kohteina kiitotievalot ja pääkiito-
23845:
23846: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
23847:
23848: Matti Viljanen Hannu Tenhiälä
23849: 2010 1984 vp.
23850:
23851: Raha-asia-aloite n:o 1858
23852:
23853:
23854:
23855:
23856: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta tiepalvelujärjestöjen ennal-
23857: taehkäisevään vapaaehtoiseen liikenneturvallisuustyöhön
23858:
23859:
23860: Eduskunnalle
23861:
23862: Tiepalvelutoiminta perustuu vapaaehtoiseen Tiepalvelutoiminnan tehokkaan päivystyksen
23863: työhön, jota suorittaa kuusi järjestöä: Autoliitto luomiseksi ja liikenneturvallisuuden edistämiseksi
23864: ry:n tiepalvelu, Helsingin tiepalvelukerho ry, ehdotamme tiepalvelujärjestöjen toiminnan tuke-
23865: Rahtarit ry:n tiepalvelujaos, FHRA:n tiepal- miseen 600 000 markan määrärahaa ensi vuoden
23866: velujaos, Suomen tiepalvelumiesliitto ry ja Suo- tulo- ja menoarvioon.
23867: men tiepalvelumiehet STM ry. Toiminta vaatii Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23868: kuitenkin taloudellisia voimavaroja, mm. kou- taen,
23869: lutukseen, polttoainehankintoihin, radiopuhe-
23870: limiin ja niiden käyttömaksuihin, viestintälait- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23871: teisiin, ensiapu-, raivaus- sekä alkusammutus- 1985 tulo- ja menoarvioon momenttfle
23872: kalustohankintoihin ja työkaluihin. Toistaisek- 31.99.40 lisäyksenä 600 000 markkaa tie-
23873: si toiminnalla ei ole pysyvää taloudellista tu- palvelujärjestöjen ennaltaehkäisevään va-
23874: kea. paaehtoiseen liikenneturvallisuustyöhön.
23875:
23876: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
23877:
23878: Matti Viljanen Tapio Holvitie
23879: 1984 vp. 2011
23880:
23881: Raha-asia-aloite n:o 1859
23882:
23883:
23884:
23885:
23886: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta leirikeskuksen rakenta-
23887: miseksi Pattijoen Mikonkariin
23888:
23889:
23890: Eduskunnalle
23891:
23892: Pattijoen kunnalla on valmis suunnitelma leiri- peellinen leirikeskus voitaisiin aloittaa ensi vuo-
23893: keskuksen rakentamiseksi Mikonkariin. Oulun den aikana.
23894: läänin nuorisolautakunta on asettanut kohteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23895: kolmannelle tilalle kiireellisyysjärjestyksessä. taen,
23896: Leirikeskus palvelisi kunnan ja seurakunnan ja
23897: eri järjestöjen tarpeita. Se on suunniteltu kesä- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23898: talvikäyttöä varten. Majoitustilaa tulee 40 hengel- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
23899: le. Leirikeskus voisi palvella myös alueellisesti laa- 29. 91.51 1 700 000 markkaa Pattijoen
23900: jempaakin aluetta. Mikonkariin rakennettavaa lein"keskusta
23901: Edellä olevaan viitaten esitämme, että kustan- varten.
23902: nusarvioitaan n. 1, 7 milj. markkaa maksava tar-
23903:
23904: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
23905:
23906: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Juhani Alaranta
23907: 2012 1984 vp.
23908:
23909: Raha-asia-aloite n:o 1860
23910:
23911:
23912:
23913:
23914: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 88 paran-
23915: tamisen aloittamista varten välillä Raahe-Pulkkila
23916:
23917:
23918: Eduskunnalle
23919:
23920: Kantatie n:o 88 muodostaa tärkeän tieyhtey- nen päästetään, sitä kalliimmaksi tien parantami-
23921: den Eurooppa 4 -valtatieltä Pulkkilasta rantatie nen aikanaan tulee. Siksi on välttämätöntä todella
23922: 8:lle Raaheen ja ennen muuta Rautaruukki Oy:n tarpeelliseksi koetun kantatien n:o 88 parantami-
23923: tehtaille malminkuljetusta, tarvike- ym. kuljetus- nen laadittujen suunnitelmien mukaan jo tässä
23924: ta tapahtuu merkittäväitä osin juuri tätä kantatie- vaiheessa. Huomattavaa on myös se, että Rauta-
23925: tä myöten. Raahen kaupungille ja sen lisääntyväl- ruukki Oy:llä on tehtaansa Pulkkilassa, Oulaisissa
23926: le väestömäärälle ja myös lähikuntien asukkaiden ja Ylivieskassa. Päivittäin tapahtuvat yhteydet
23927: työssäkulku- ja palveluliikennettä varten kyseinen näiden välillä tapahtuvat valtaosin kantatien n:o
23928: kantatie on niin ikään välttämätön. 88 kautta. Sen lisäksi muu elinkeinoelämä luon-
23929: Kantatien n:o 88 kunto on tällä hetkellä suures- nollisesti käyttää tätä tieyhteyttä päivittäisiin tar-
23930: ta ja raskaasta liikennemäärästä johtuen heikko. peisiinsa. Kantatie n:o 88 on tuiki tarpeellinen koko
23931: Tien parantaminen on näin välttämätöntä edellä Oulun lääninkin vastaisen kehityksen kannalta.
23932: mainituista syistä johtuen. Niukoista tierakennus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23933: määrärahoista johtuen ei po. kantatien kunnosta- taen,
23934: mista nykyaikaiseksi ja kantatieltä edellyttävälle
23935: tasolle ole ollut mahdollista sijoittaa tienpidon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23936: toimenpidesuunnitelmiin lähivuosille. Ottaen 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
23937: huomioon kuitenkin sen, että po. tietä joka ta- 31.24. 77 lisåyksenå· 1 000 000 markkaa
23938: pauksessa rasitetaan jopa lisääntyvillä liikenne- Oulun tie- ja vesirakennuspiirin kohdalle
23939: määrillä, on nähtävissä tien kunnon yhä nopeam- kantatien n:o 88 parantamisen aloittamis-
23940: pi rappeutuminen. Mitä pitemmälle rappeutumi- ta varten välzllä Raahe-Pulkkzla.
23941:
23942: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
23943:
23944: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Arvo Kemppainen
23945: Juhani Alaranta Liisa Jaakonsaari Hannu Kemppainen
23946: Tytti Isohookana-Asunmaa
23947: 1984 vp. 2013
23948: Raha-asia-aloite n:o 1861
23949:
23950:
23951:
23952:
23953: Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Etelänkylän
23954: paikallistien kunnostamiseen Pyhäjoella
23955:
23956:
23957: Eduskunnalle
23958:
23959: Pyhäjoen kunnan Etelänkylän alueella on vuo- Tie- ja vesirakennushallituksen Keski-Pohjan-
23960: sia ollut vireillä paikallistietä n:o 18138 koskeva maan piirillä on valmius hoitaa asia kuntoon mi-
23961: korjaushanke. Kyseessä olevan oikaisukohteen ja käli sille osoitetaan määrärahat.
23962: valtatien n:o 8 väliin jää kunnostamatta määrära- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23963: hojen puuttumisen tähden noin 1, 1 kilometrin taen,
23964: mittainen tieosuus.
23965: Tämän tien varrella sijaitsee runsaasti asutusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23966: ja viljelyksiä. Tie toimii myös muun liikenteen, 1985 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23967: mm. useitten päivittäisten linja-autovuorojen 31.24.77 lisäyksenä 400 000 markkaa Ete-
23968: syöttöyhteytenä kyseiseltä kylältä valtatielle n:o 8. länkylän paikallistien kunnostamiseen Py-
23969: Hankkeen kustannusarvio on 400 000 markkaa. häjoella.
23970:
23971: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
23972:
23973: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Juhani Alaranta
23974:
23975:
23976:
23977:
23978: 253 4284003504
23979: 2014 1984 vp.
23980:
23981: Raha-asia-aloite n:o 1862
23982:
23983:
23984:
23985:
23986: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtopään-Turulan
23987: paikallistien parantamiseksi Oulaisissa
23988:
23989:
23990: Eduskunnalle
23991:
23992: Oulaisten kaupungissa Piipsjärven vesittämisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23993: - työ tehtiin vesihallituksen toimesta - jälkeen taen,
23994: on omakotiasutus entistä enemmän laajentunut
23995: Piipsjärven kylälle, jonne kaupunki on laatinut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23996: myös osayleiskaavan. Kaupunki on rakentanut 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23997: järven rannalle myös yleisen uimarannan ja vene- 31. 24. 77 85 0 000 markan määrärahan
23998: laiturin. Tämän lisäksi kylällä sijaitsee kaupungin Lehtopään-Turulan paikallistien n:o
23999: hiihtomaja. Näiden syiden vuoksi on tien käyttö 18313 parantamiseksi Oulaisten kaupun-
24000: voimakkaasti laajentunut, eikä tien kunto nykyi- gzssa.
24001: sellään vastaa sille asetettavia vaatimuksia.
24002:
24003: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
24004:
24005: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Juhani Alaranta
24006: 1984 vp. 2015
24007:
24008: Raha-asia-aloite n:o 1863
24009:
24010:
24011:
24012:
24013: Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta postilaitok-
24014: sen henkilökuntarakenteen kehittämiseksi tarvittaviin järjeste-
24015: lyihin
24016:
24017:
24018: Eduskunnalle
24019:
24020: Postivirkamiesten ja postimiesten palkkauspe- kpl ja vuosittain suorittaa ammattitutkinnon noin
24021: rusteiden selvittelytoimikunta esitti v. 1977 jättä- 100 postinkantajaa.
24022: mässään mietinnössä mm., ettei postimieskurssin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24023: suorittanutta henkilöä, jolta edellytetään alan teo- taen,
24024: reettista hallitsemista, tule pitää postinkantajan
24025: vakanssilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24026: Kuluvan vuoden valtion virkaluettelon mukaan 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
24027: ylimääräisiä postinkantajan toimia on yhteensä 31. 94. 01 lisäyksenä 200 000 markkaa sa-
24028: 299 kpl. Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa niitä dan ylimääräisen postimiehen A4 toimen
24029: esitetään lakkautettavaksi 50 kpl, joten jäljelle jää perustamiseksijolloin vastaavasti voitaisiin
24030: vielä 249 kpl, 1. 6. 1983 tilanteen mukaan posti- lakkauttaa sata ylimääräisen postinkanta-
24031: mieskurssin suorittaneita postinkantajia oli 157 jan A 2 tointa.
24032:
24033: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
24034:
24035: Juhani Vähäkangas Esko-Juhani Tennilä Arvo Kemppainen
24036: 2016 1984 vp.
24037:
24038: Raha-asia-aloite n:o 1864
24039:
24040:
24041:
24042:
24043: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja telelaitoksen
24044: pysyvästi linjaliikenteessä toimivien autonkuljettajien aseman
24045: parantamiseksi
24046:
24047: Eduskunnalle
24048:
24049: Posti- ja telelaitoksen auto- ja varastoalan hen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24050: kilöstön virkarakennetta ja määrää käsitelleen työ- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
24051: ryhmän 16. 12. 1977 jättämään muistioon sisältyi 31.94.01 150 000 markkaa 35 p postiau-
24052: ehdotus niiden postitoimen autonkuljettajien, tonkuljettajanA 7 ja 85 y postiautonkul-
24053: jotka toimivat pysyvästi linjaliikenteessä, muutta- jettajanA 7 toimen perustamiseksi, jolloin
24054: misesta postiautonkuljettajan toimiksi. Muutok- vastaavasti voitaisiin lakkauttaa 35 p au-
24055: sella parannettaisiin pysyvästi linjaliikenteessä tonkuljettajan A 6 ja 85 y autonkuljettajan
24056: toimivien autonkuljettajien asemaa. A 6 tointa. -
24057: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24058: taen,
24059:
24060: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
24061:
24062: Juhani Vähäkangas Esko-Juhani Tennilä Arvo Kemppainen
24063: 1984 vp. 2017
24064:
24065: Raha-asia-aloite n:o 1865
24066:
24067:
24068:
24069:
24070: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta luotsiaseman rakenta-
24071: miseksi Raaheen
24072:
24073:
24074: Eduskunnalle
24075:
24076: Raahen nykyinen luotsiasema toimii jakautu- asianmukaisten tilojen rakentamista välttämättö-
24077: neena kahteen osaan, osan ollessa n. 5 kilometrin mänä.
24078: päässä satamasta kaupungilta vuokratussa asun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24079: nossa ja osan Rautaruukilta vuokratussa tilassa Sa- taen,
24080: tamakankaalla.
24081: Päivystys- ja majoitustilat ovat erillään n. 3 kilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24082: metrin päässä toisistaan. 1985 tulo- ;"a menoarvioon momentzlle
24083: Uuden luotsiaseman rakentamisen on arvioitu 32.10.74 lisäyksenä 1500000 markkaa
24084: maksavan n. 1, 5 miljoonaa markkaa. luotsiaseman rakentamiseen Raahen kau-
24085: Liikenteen runsaan määrän vuoksi pidämme punkiin.
24086:
24087: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
24088:
24089: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Juhani Alaranta
24090: 2018 1984 vp.
24091:
24092: Raha-asia-aloite n:o 1866
24093:
24094:
24095:
24096:
24097: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen aluesairaalan ja
24098: terveyskeskuksen kuntainliitolle rikkidioksidin vaikutuksesta
24099: Raahen seudun metsiin tehtävää tutkimusta varten
24100:
24101: Eduskunnalle
24102:
24103: Metsäntutkimuslaitos on esittänyt Raahen alue- ti happamoitumisen aiheuttamat vaikutukset sekä
24104: sairaalan ja terveyskeskuksen kuntainliitolle tutki- hajujen ja pölyjen ympäristön viihtyvyydelle ai-
24105: mussuunnitelman, jonka perusteella tehtäisiin heuttamat haitat. Lisäksi on todettu happamoitu-
24106: tarkka selvitys rikkidioksidin vaikutuksista Raahen misen olevan vakava uhka metsän kasvulle ja sen
24107: seudun metsiin. Kyseistä tutkimusta on pidettävä kautta puun tuotannolle, metsäteollisuudelle sekä
24108: erittäin tärkeänä osin jo havaittavissa olevien rik- välillisesti koko kansantaloudellemme.
24109: kipäästöjen aiheuttamien ja yhä lisääntyvien on- Alussa mainitun tutkimuksen tekemiseen Raa-
24110: gelmien vuoksi. Tutkimuksella tulee olemaan ei hen seudulla on olemassa vankka perusta. Toisaal-
24111: vain valtakunnallista vaan myös kansainvälistä ta kuitenkin tutkimuksesta aiheutuvia kustannuk-
24112: merkitystä ja siksi valtion osallistuminen tutki- sia ei ole oikein sälyttää pelkästään em. kuntainlii-
24113: mushankkeeseen on välttämätöntä. Raahen kau- ton ja sitä kautta kuntainliiton jäsenkuntien mak-
24114: punki on suunnitellut Rautaruukin ympäristön settaviksi. Kustannukset nousevat runsaaseen 0, 5
24115: osayleiskaavan laajan metsityssuunnitelman, jon- milj. markkaan alustavien suunnitelmien mu-
24116: ka onnistuminen on kiinni ·merkittäviltä osiltaan kaan.
24117: em. tutkimuksesta ja sen tuloksista sekä näistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24118: johtuvista käytännön toimista rikkipäästöjen vä- taen,
24119: hentämiseksi. ·
24120: Ilman laadun parantamiseen voidaan päästä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24121: vain tarkkojen ja tosiasioihin perustuvien tutki- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
24122: mustietojen pohjalta. Tähän saakka tehdyin selvi- 35.10.371isäyksenä 500 000 markkaa avus-
24123: tyksin on voitu havaita eri puolilla maata ilman tuksena Raahen aluesairaalan ja terveyskes-
24124: epäpuhtauksien aiheuttavan haittaa ihmisen ter- kuksen kuntainliitolle rikkidioksidin vai-
24125: veydelle, muulle luonnolle ja ympäristön viihtyi- kutuksesta Raahen seudun metsiin tehtä-
24126: syydelle. Yleiseen tietoisuuteen on tullut erityises- vää tutkimusta varten.
24127:
24128: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
24129:
24130: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Arvo Kemppainen
24131: Aarno von Bell Pentti Kettunen Juhani Alaranta
24132: Liisa Jaakonsaari Tytti Isohookana-Asunmaa
24133: 1984 vp. 2019
24134:
24135: Raha-asia-aloite n:o 1867
24136:
24137:
24138:
24139:
24140: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä asumistu-
24141: kena asumiskustannusten alentamiseksi
24142:
24143:
24144: Eduskunnalle
24145:
24146: Valtion lainoittaman asuntotuotannon alene- meno-osuuksia olisi kauttaaltaan alennettava tun-
24147: misesta aiheutuvaan asuntopoliittiseen kriisiin tuvasti ja erityisesti yhden hengen ruokakuntien
24148: liittyy kysymys asumiseen kohdistuvan tukipolitii- omavastuuosuutta olisi alennettava.
24149: kan epäsolidaarisuudesta, joka näkyy erityisesti Myös asumistuen rcaaliarvon säilyttäminen
24150: pienituloisimmille väestöryhmille tarkoitetun asu- edellyttää määrärahan korottamista varsinkin nyt,
24151: mistuen saannin rajoittuneisuutena, jopa vaikeu- kun hallitus on tehnyt päätöksen asuntolainakor-
24152: tumisena. kojen huomattavasta korottamisesta. Ellei päätös-
24153: Asumistuen saannin kriteerit on asetettu niin tä peruoteta ja korkotasoa alenneta, se johtaa
24154: ahtaiksi, että tuensaajien määrä ei ole voinut li- etenkin aravavuokra-asunnoissa asumismenojen
24155: sääntyä tarvetta vastaavalla tavalla ja asumismeno- huomattavaan nousuun.
24156: määrät ovat jääneet korkeiksi. Pienituloisimmalla Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24157: viidenneksellä asumismenot ovat keskimäärin
24158: 20-25 prosentin luokkaa, jopa yksittäisissä ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24159: pauksissa paljon tätäkin korkeammat. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
24160: Koska asumistuki kohdemuu muita tukimuo- 35.45.54 lisäyksenä JOO 000 000 markkaa
24161: toja sosiaalisemmin, tulisi sen määrää lisätä. Sa- ylimääräiseksi avustukseksi asumistuen ko-
24162: malla olisi huolehdittava tuensaajien piirin laajen- rottamiseen, asumistuen saa;i"en piirin laa-
24163: tamisesta mm. saattamalla kaksihenkiset lapsetto- jentamiseen, asumistuen reaaliarvon säi-
24164: mat perheet asumistukijärjestelmän piiriin myös lyttämiseen ja asumismenojen kohtuulli-
24165: kahden naimisissaolovuoden jälkeen. Asumis- suuden turvaamiseen.
24166:
24167: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24168:
24169: Juhani Vähäkangas Pekka Leppänen Niilo Koskenniemi
24170: Esko-Juhani Tennilä Arvo Kemppainen Lauha Männistö
24171: Matti Kautto Esko Helle Mikko Kuoppa
24172: 2020 1984 vp.
24173:
24174: Raha-asia-aloite n:o 1868
24175:
24176:
24177:
24178:
24179: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisestaYK:nNaisten Kehitysra-
24180: hasto, Suomen Yhdistys - Finska Riksföreningen för FN:s
24181: Utvecklingsfond för Kvinnor ry:n toiminnan tukemiseen
24182:
24183: Eduskunnalle
24184:
24185: YK:nNaisten Kehitysrahasto, Suomen Yhdis- kohteita varten (v. 1984 25 000 mk) ja projekti-
24186: tys - Finska Riksföreningen för FN: s U tvecklings- määrärahaa, joka toimitetaan YK:lle vähentämät-
24187: fond för Kvinnor ry perustettiin vuoden 1981 hel- tömänä käytettäväksi Sahelin alueella Afrikassa
24188: mikuussa maailman ensimmäisenä kansallisena toimivaa tulisijojen parantamisohjelmaa varten
24189: yhdistyksenä tukemaanYK:npääsihteerin alaisen (v. 1984 100 000 mk).
24190: YK:n Naisten Vuosikymmenen Vapaaehtoisen Ulkoasiainministeriön esityksistä huolimatta
24191: Rahaston välityksellä kaikkein köyhimpien kehi- yhdistys ei ole saanut valtion tulo- ja menoarviossa
24192: tysmaiden naisten omatoimisia pyrkimyksiä muiden vastaavassa asemassa olevien yhdistysten
24193: omien ja perheittensä elinolojen parantamiseen tavoin valtion apua momentilta 24.99. 50.
24194: maaseudulla ja kaupunkien vähätuloisten keskuu- Suomen yhdistyksen toiminta on YK:ssa mai-
24195: dessa. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan tiedotuk- nittu esimerkkinä muita kansallisia yhdistyksiä
24196: sen ja varainhankinnan avulla. perustettaessa ja tarkoituksena on esittää YK:n
24197: Toiminnan tuloksia osoittaa jatkuva jäsenistön Naisten Vuosikymmenen päätöskonferenssissa
24198: kasvu, työn laajeneminen valtakunnalliseksi toi- heinäkuussa 1985 sen kokemuksiin perustuva toi-
24199: mimaverkostoksi ja vuosittain kasvava taloudelli- mintamalli teollisuusmaiden naisten yhteistyöstä
24200: nen tulos. Yhdistyksellä on tällä hetkellä 34 jäsen- kehitysmaiden naisten kanssa ruohonjuuritasolla.
24201: yhdistystä ja 1700 yksityistä jäsentä. Paikallistai- Toimintamallin onnistuminen riippuu suuresti
24202: mikuntia on 17, vähintään yksi joka läänissä, ja käytettävissä olevista varoista sen edellyttämien
24203: uusia on perusteilla. Vuonna 1983 yhdistys mak- välttämättömien kustannusten suorittamiseen.
24204: soi edellä mainittuun YK:n rahastoon 49 051 dol- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti ehdo-
24205: laria eli 270 000 mk. tamme,
24206: Toiminta tapahtuu vapaaehtoisin voimin, mut-
24207: ta yhä laajenevan työkentän jatkuva palveleminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24208: edellyttää toimintakeskuksen ylläpitoa ja jatkuvaa 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
24209: yhteydenpitoa paikallistaimikuntiin eri puolilla 24.99.50 lisäyksenä YK:n Naisten Kehi-
24210: Suomea. tysrahastolle annettavana valtionapuna
24211: Yhdistys on saanut valtiolta kehitysyhteistyö- 15 0 000 markkaa.
24212: määrärahoista tiedotusmäärärahaa rajoitettuja
24213:
24214: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24215:
24216: Marjatta Väänänen Lea Sutinen
24217: Elisabeth Rehn Elsi Hetemäki-Olander
24218: 1984 vp. 2021
24219:
24220: Raha-asia-aloite n:o 1869
24221:
24222:
24223:
24224:
24225: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan lääninhalli-
24226: tukselle läänin ja sen kuntien kehittämisprojekteihin
24227:
24228:
24229: Eduskunnalle
24230:
24231: Valtion ja kuntien keinot eri alueiden kehittä- rahalla voitaisiin projektiluontoisin toimin paran-
24232: miseen ovat nykyisen aluepoliittisen lainsäädän- taa sekä elinkeinorakenteeltaan yksipuolisten
24233: nön keinoin riittämättömät. Lääninhallituksen maaseutukuntien että taantuvien teollisuuspaik-
24234: keinoja alueensa kehittämiseen tulisi sen vuoksi li- kakuntien kehitysmahdollisuuksia. Määrärahaan
24235: sätä. voitaisiin myöhemmin sisällyttää nykyiset erityis-
24236: Jo käyttöön otetut toimintamuodot, Lapin alueprojektit sekä maaseudun työpaikkatukiko-
24237: pienyritystoiminnan tukemiskokeilu, maaseudun keilu.
24238: työpaikkatukikokeilu ja erityisaluetoimenpiteet Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24239: ovat osoittautuneet kohdealueiden kannalta taen,
24240: myönteisiksi toimenpiteiksi.
24241: Etelä-Suomelle ominainen kehityspiirre on van- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24242: hojen teollisuuspaikkakuntien taantuminen. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
24243: Myös Uudellamaalla on tällaisia kuntia, joiden 26. 05.26 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
24244: teollisuuden työpaikkamäärä on jo vähentynyt ja Uudenmaan lääninhallitukselle läänin ja
24245: on edelleen vähentymässä huolestuttavasti. sen kuntien kehittämisprojekteihin.
24246: Läänin olojen kehittämiseen varattavalla määrä-
24247:
24248: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24249:
24250: Marjatta Väänänen Pirjo Ala-Kapee Elsi Hetemäki-Olander
24251: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Arja Alho
24252: Kaarina Dromberg
24253:
24254:
24255:
24256:
24257: 254 4284003504
24258: 2022 1984 vp.
24259:
24260: Raha-asia-aloite n:o 1870
24261:
24262:
24263:
24264:
24265: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaseudun Sivistysliitolle
24266: annettavaan erityisavustukseen
24267:
24268:
24269: Eduskunnalle
24270:
24271: Maaseuduen Sivistysliitto perustettiin vuonna ton toiminta on jakautunut kahteen pääsektoriin,
24272: 1952 eri maaseutuhenkisten sivistysjärjestöjen yh- jotka ovat yhä laajeneva aikuiskasvatustyö ja aktii-
24273: dyssiteeksi. Liiton tehtävänä on edistää maaseu- vinen kulttuuritoiminta.
24274: dun koulutus- ja kulttuuripyrintöjä sekä tarjota ja Liitto tarvitsee tukea keskustoimistonsa toimin-
24275: kehittää omaleimaisia sivistys- ja kulttuuripalvelu- nallisten valmiuksien parantamiseen sekä maa-
24276: ja etenkin haja-asutusalueilla, joilla palvelut usein kunnissa tehtävään aikuiskasvatus- ja sivistystyö-
24277: ovat vähäisiä. Liitto vaikutti 1950-luvulla voimak- hön ja kansalaisten omaehtoisen harrastus- ja
24278: kaasti mm. maakuntien korkeakoulujen perusta- kulttuuritoiminnan aktivoimiseen.
24279: miseen, kirjastoverkoston luomiseen ja nuorison Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24280: ammattikoulutuksen kehittämiseen. taen,
24281: Maaseudun Sivistysliiton toiminta on tältä poh-
24282: jalta kasvanut myöskin merkittäväksi alueelliseksi ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24283: organisaatioksi siten, että liitolla on aluekeskuksia 1985 tulo- ja menoarvioon momentzfle
24284: kymmenessä eri läänissä. 29.57.54 lisäyksenä 500 000 markkaa en·-
24285: Kansansivistysjärjestönä Maaseudun Sivistyslii- tyisavustuksena Maaseudun Sivistyslzitolle.
24286:
24287: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
24288:
24289: Marjatta Väänänen Lea Sutinen Tytti Isohookana-Asunmaa
24290: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Mauri Pekkarinen
24291: Hannu Tenhiälä Aapo Saari Heikki Kokko
24292: Mauno Manninen
24293: 1984 vp. 2023
24294:
24295: Raha-asia-aloite n:o 1871
24296:
24297:
24298:
24299:
24300: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän maatalousop-
24301: pilaitoksen oppilasasuntolan suunnitteluun
24302:
24303:
24304: Eduskunnalle
24305:
24306: Mäntsälän maatalousoppilaitoksella on suhteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24307: lisen hyvät mahdollisuudet opettajavoimien ja ra- 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
24308: kennuskannan sekä koneistuksen osalta toimia ny- 29.63.74 lisäyksenä 500000 markkaa
24309: kyisin nykyajan maataloudellisen opetuksen anta- Mäntsälän maatalousoppilaitoksen oppi-
24310: jana. Ongelman muodostaa kuitenkin oppilas- lasasuntolan suunnitteluun.
24311: asuntola. Tilat ovat riittämättömät.
24312: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24313: taen,
24314:
24315: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
24316:
24317: Marjatta Väänänen Pirjo Ala-Kapee
24318: Elisabeth Rehn Elsi Hetemäki-Olander
24319: Henrik Westerlund
24320: 2024 1984 vp.
24321:
24322: Raha-asia-aloite n:o 1872
24323:
24324:
24325:
24326:
24327: Väänänen ym,: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen
24328: elokuvan tuotantotukeen
24329:
24330:
24331: Eduskunnalle
24332:
24333: Käynnissä oleva mediapoliittinen murros luo hemminkään merkittävä asema rakenteiden jo va-
24334: elokuvan kannalta täysin uuden tilanteen. Uudet kiinnuttua olennaisesti vaikeutuvat.
24335: jakelukanavat - video, kaapeli ja satelliitti - Vaativasta tulevaisuudenkuvasta huolimatta
24336: kansainvälisesti painottuneine tarjontoineen aset- hallituksen esitykseen valtion tulo- ja menoarviok-
24337: tavat kotimaisen elokuvatuotannon tarpeelle si vuodelle 1985 ei sisälly parannusta kotimaisen
24338: uudet lähtökohdat. Eräissä Euroopan maissa oh- elokuvatuotannon rahoituksellisiin edellytyksiin
24339: jelmatarjonnan lasketaan 80-luvun aikana yli esitetyn määrärahan sisältäessä vain 1,2 mmk: n eli
24340: kymmenkertaistuvan. Tarjonnassa elokuvan mer- vajaan 8 prosenttiyksikön kasvun. Toimintaedel-
24341: kitys on keskeinen ja kotimaisen elokuvatuotan- lytyksiä ei ole myöskään edellisten budjettivuo-
24342: non tehtävä sen piirissä kulttuuripoliittisesti tär- sien aikana pystytty ratkaisevasti korjaamaan, sillä
24343: keä. vuodelle 1983 kasvu oli 2 mmk ja vuodelle 1984
24344: Suomessa kotimaisen elokuvan asema mediapo- enää vain 1 mmk.
24345: liittisessa tulevaisuudenkuvassa ratkaistaan nyt kä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24346: sillä olevina vuosina. Vain ylläpitämällä hallitusti taen,
24347: kasvavaa kansallista elokuvatuotantoa päästään
24348: määrällisten tavoitteiden ohella laadullisesti kor- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24349: keatasoiseen lopputulokseen. Ellei kotimaisen 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24350: elokuvatuotannon tarpeisiin nyt investoida, jo va- 29.90.52 lisäyksenä 3 000 000 markkaa ko-
24351: kavissa vaikeuksissa oleva toiminta kohtalokkaasti timaisen elokuvan tuotantotukeen.
24352: tyrehtyy ja sen mahdollisuudet saavuttaa myö-
24353:
24354: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
24355:
24356: Marjatta Väänänen Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
24357: Elsi Hetemäki-Olander Elisabeth Rehn Arja Alho
24358: 1984 vp. 2025
24359:
24360: Raha-asia-aloite n:o 1873
24361:
24362:
24363:
24364:
24365: Väänänen ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta harkinnanva-
24366: raista ja lakisääteistä valtionapua saaville musiikkioppilaitoksille
24367:
24368:
24369: Eduskunnalle
24370:
24371: Maamme musiikkioppilaitosten valtionapu on vajaan 200 kunnan alueella. Osa oppilaitoksista
24372: hallituksen esityksen mukaan tarkoitus kattaa ottaa yksittäisiä oppilaita toimikuntansa ulkopuo-
24373: vuonna 1985 suurimmalta osalta veikkausvoitto- lisista kunnista. Näin ollen noin 300 kuntaa on
24374: varoista. Vain 1 miljoonaa markkaa on varattu val- edelleen varsinaisen musiikkiopetustoiminnan
24375: tion budjettivaroja tarkoitukseen. Kehitys on vi- ulkopuolella. Musikaalista lahjakkuutta jää
24376: noutunut, koska tämänlaatuiset opetusmenot siten huomattavasti vaille haluamaansa ope-
24377: kuuluvat varsinaisen budjettirahoituksen piiriin ja tusta.
24378: koska mm. vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa Erittäin vaikea on ns. harkinnanvaraista valtion-
24379: valtionosuus oli 5 miljoonaa markkaa. apua saavien oppilaitosten asema. Ne joutuvat ke-
24380: Paitsi että musiikkioppilaitosten valtionapuke- räämään suuren osan kustannuksista muulla ta-
24381: hitykselle toimenpide merkitsee melkoista taka- voin valtionavun vähäisyyden vuoksi.
24382: askelta, on musiikkiopetus vaarautumassa muu- Musiikinopetuksella on suuri merkitys maan
24383: tenkin paikoilleen. Musiikkioppilaitosten val- kulttuurille. Paitsi että osa nuorisosta saa sitä
24384: tionavut vaihtelevat tulo- ja menoarviossa nytkin kautta itselleen elinikäisen ammatin, musiikki saa
24385: vain 30-5 5 prosentin välillä, kun esimerkiksi siten asiantuntevan yleisön ja suuri osa oppilaista
24386: kansalais- ja työväenopistojen valtion tuki on 70 elinikäisen myönteisen harrastuksen.
24387: prosenttia, mihin syrjäseutujen kansalais- ja työ- Harkittaessa musiikkioppilaitosten toiminnan
24388: väenopistot saavat vielä 15 prosentin lisämäärära- kehittämistä tulisi ennen kaikkea pyrkiä autta-
24389: han. maan harkinnanvaraista tukea saavien musiikki-
24390: Valtakunnallisesti katsoen suuri epäkohta on oppilaitosten asemaa ja lisäämään valtion tukea
24391: myös se, että lakisääteisyyden piiriin ei edelleen- saaville musiikkioppilaitoksille määrärahaa uusien
24392: kään ole tulo- ja menoarviossa lisätty uusia mu- oppilaiden vastaanottamista varten.
24393: siikkioppilaitoksia eikä oppilaspaikkoja. Näin ol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24394: len valtiovalta rajoittaa musikaalisesti lahjakkaan taen,
24395: nuorison pääsyä musiikkiopintojen piiriin. Lah-
24396: jakkaiksi todetuista pyrkijäistä on keskimäärin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24397: voitu ottaa oppilaiksi vain 40 prosenttia, mutta 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
24398: eräin paikoin vain alle 20 prosenttia. Musiikkiop- 29.90.54 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
24399: pilaitoksissa opiskelee nyt 35 000 oppilasta, kun harkinnanvaraista valtionapua saaville mu-
24400: kansalais- ja työväenopistot joutuvat jo vastaanot- szi"kkioppzlaz"tokszlle sekä 4 000 000 mark-
24401: tamaan yhtä suuren määrän musiikinopiskelijoi ta. kaa lakisääteisen valtionavun piiriin kuu-
24402: Nykyiset musiikkioppilaitokset jakavat opetusta luville musiz"kkioppzlaitokszlle.
24403:
24404: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1984
24405:
24406: Marjatta Väänänen Lea Sutinen
24407: Mauri Pekkarinen Elsi Hetemäki-Olander
24408: Elisabeth Rehn
24409: 2026 1984 vp.
24410:
24411: Raha-asia-aloite n:o 1874
24412:
24413:
24414:
24415:
24416: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikkioppi-
24417: laitosten ja musiikin keskiasteen ammatillisen koulutuksen val-
24418: tionapuun
24419:
24420:
24421: Eduskunnalle
24422:
24423: Musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta an- Siitä huolimatta, että lain säännöksiin on mah-
24424: netun lain (147 /68, muutos 1076/75) kolmannen dollistettu konservatorioasteen koulutukseen
24425: fykälän ensimmäisessä momentissa säädetään, et- myönnettäväksi valtionosuus korkeammankin
24426: / tä valtionosuus on 20-60 % lain neljännessä py- prosenttiperusteen mukaan kuin laissa on muun
24427: kälässä tarkoitetuista käyttökustannuksista. Val- musiikkioppilaitostoiminnan osalta enimmäis-
24428: tionosuusprosenttiluvun määrää vuosittain ope- määräksi (60 %) säädetty, konservatoriot ovat saa-
24429: tusministeriö. neet vain 55 % :n mukaisen valtionosuuden.
24430: Kyseisen lain kolmannen pykälän toinen mo- Kun otetaan huomioon se, että eläkekustan-
24431: mentti kuuluu seuraavasti: nusosuudet lain 382169 kuudennen pykälän toi-
24432: ''Oppilaitoksen sellaiseen osastoon kohdistuvat sen momentin säännöstä sovellettaessa muodostu-
24433: palkkausmenot, jossa annetaan, sen mukaan kuin vat kohtuuttoman suuriksi 20-60 % :n perus-
24434: asetuksella säädetään, vähintään konservatorioas- teella valtionosuutta saaville yksityisille musiikki-
24435: teen opetusta tai jonka päästötutkinto tuottaa kel- oppilaitoksille (vuodesta 1984 alkaen valtionosuu-
24436: poisuuden julkiseen virkaan tai toimeen, voidaan desta vähennetään ja tilitetään valtiokoottorille
24437: korvata suuremmaltakin osalta kuin 1 momentissa eläkekustannusosuutena 15 % oppilaitosten palk-
24438: on säädetty. " kamenoista), todellinen konservatorioidea val-
24439: Valtionosuudet ja -avustukset musiikkioppilai- tionosuuden kattavuus on vain n. 40% kuluista,
24440: toksille osoitetaan kahdelta menokohdalta, veik- vaikka valtionosuusperusteeksi onkin vahvistettu
24441: kauksen voittovaroista taiteen tukemiseen 55%.
24442: (29.90.52) sekä menokohdalta "musiikkioppilai- Jokaisesta konservatorioidea opettajankoulutus-
24443: tosten ja musiikin keskiasteen ammatillisen kou- ja orkesterimuusikkolinjoilla opiskelevasta oppi-
24444: lutuksen valtionapu" (29.90.54). laasta aiheutuu nykyisin palkkamenoja 16 000-
24445: Valtionapumäärärahojen kehitys on viime vuo- 17 000 mk vuodessa. Valtionosuuden ollessa 55 %
24446: sina ollut seuraava: ja yksityisen konservatorion valtionosuudesta vä-
24447: hennettäessä eläkekustannusosuutena 15 % palk-
24448: Vuosi Veikkauksen voit- Musiikkioppilaitosten kamenoista jää oppilaitoksen omistajayhteisön
24449: tovarat taiteen ja musiikin keskiasteen
24450: tukemiseen ammatillisen koulu-
24451: harteille n. 10 000 mk:n rahoitusosuus saadun
24452: (29.90.52) tuksen valtionapu valtionosuuden lisäksi kutakin oppilasta kohti.
24453: milj. mk (29.90.54) milj. mk Musiikkikoulussa ja musiikkiopistossa opiskelevan
24454: 1982 40 3 osalta vastaava summa on 2 000-3 000 mk oppi-
24455: 1983 47 + 3 7 laitoksen valtionosuusperusteesta riippuen.
24456: 1984 50 5 On perusteltua edellyttää, että valtio kantaa
24457: 1985 (esitys) 61 1 päävastuun myös musiikkialan ammattikoulutuk-
24458: sesta aiheutuvista kuluista, kuten se yleensäkin
24459: Maamme seitsemässä konservatoriossa annetaan kantaa päävastuun valtakunnallisesta ammatti-
24460: laissa tarkoitettua julkiseen virkaan/ toimeen kel- koulutuksesta. On lisäksi huomattava, että kon-
24461: poisuuden tuottavaa koulutusta (musiikkioppilai- servatoriossa annettavaa musiikkialan ammatti-
24462: tosten opettajankoulutusta, alimman asteen kant- koulutusta ollaan parhaillaan järjestämässä viralli-
24463: torikoulutusta ja sotilassoittajakoulutusta) sekä sen keskiasteen koulutusjärjestelmän mukaiseksi,
24464: muuta musiikkialan ammattikoulutusta (orkeste- · jolloin koulutus tulee monipuolistumaan (yleissi-
24465: rimuusikkokoulutusta jne). vistävät oppiaineet), mikä puolestaan aiheuttaa
24466: 1984 vp. - RA n:o 1874 2027
24467:
24468: lisärasitteita oppilaitosten omistajayhteisöille. Tä- musiikkioppilaitoskoulutuksesta. Korotus tulisi
24469: män johdosta konservatorioiden valtionosuuspe- _toteuttaa esim. vaiheittain siten, että vuonna
24470: rusteita ammattikoulutukseen kohdistuvien kulu- 1985 kyseinen valtionosuusperuste nostettaisiin
24471: jen osalta tulee tuntuvasti korottaa, jotta tästä 70 % :ksi. Keskiasteen uudistuksen lopullisen to-
24472: koulutuksesta ei aiheutuisi omistajayhteisöille teutumisen yhteydessä valtionosuusperuste tulisi
24473: suurempia oppilaskohtaisia kuluja kuin muusta nostaa 90 % :ksi palkkamenojen osalta.
24474:
24475: Laskelma määrärahan korotustarpeesta:
24476: Palkkamenot konservatorioiden ammattikoulutuslinjojen oppilaista (yht. 550)
24477: vuonna 1985 550 x 16 000 mk ........................................ . 8 800 000 mk
24478: Valtionosuus {70 % 8 800 000 mk:sta) .................................... . 6 160 000 mk
24479: Valtionosuudesta vähennetään eläkekustannusosuus {15% 8 800 000 mk:sta) ... . 1320 000 mk
24480: Oppilaitokselle suoritetaan vaitionosuurena yhteensä ........................ . 4840000 mk
24481: Valtionosuuden yli jäävä rahoitus ........................................ . 3 960000 mk
24482:
24483: Koska menokohdille 29.90.52 ja 29.90.54 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24484: esityksessä osoitetut varat eivät sisällä mahdolli- taen,
24485: suutta valtionosuusperusteiden tarkistamiseen
24486: ja koska nykyisten valtionosuusperusteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24487: {55 %) mukaan konservatorioiden ammatti- 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24488: koulutuksen aiheuttamiin kuluihin tarvittaisiin 29.90.54 lisäyksenä 1 320 000 markkaa
24489: valtionosuutta 4 840 000 mk, määrärahan li- musiikkioppzlaitosten ja muszikin keskias-
24490: säystarve on 6160 000-4 840 000 = 1 320 000 teen ammatzllisen koulutuksen valtion-
24491: mk. apuun.
24492:
24493: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24494:
24495: Marjatta Väänänen Elisabeth Rehn Seppo Pelttari
24496: 2028 1984 vp.
24497:
24498: Raha-asia-aloite n:o 1875
24499:
24500:
24501:
24502:
24503: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan koeaseman
24504: perustamiseksi ja Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämiseksi
24505: Mäntsälään
24506:
24507: Eduskunnalle
24508:
24509: Maamme vaihtelevien ja vaikeitten sääolosuh- sen palvelujen käyttäjien piirissä korostettu myös
24510: teitten vuoksi tarvitaan väestön elintarvikehuollon sitä, että laitoksen tulee sijaita paitsi lähellä sie-
24511: turvaamiseksi ja leipäviljojen varmuusvarastojen mentuotantoaluetta ja siemenkunnostuskeskusta,
24512: asteittaiseksi aikaansaamiseksi käyttöön kaikki se myös kohtuullisen lähellä tärkeintä siementen
24513: tuotantopohja, mitä ns. vilja-Suomi peltojen oi- maahantuontisatamaa, Helsinkiä sekä kohtuulli-
24514: kein suunniteltu ja toteutettu viljelytuotanto voi sella yhteysetäisyydellä laitoksen kannalta tärkei-
24515: tehdä mahdolliseksi. Tämä merkitsee muiden ete- siin virastoihin, maatilahallitukseen ja maa- ja
24516: läisten viljamaakuntien ohella myös Uudenmaan metsätalousministeriöön.
24517: peltojen ja kasvintuotantoedellytysten ohjelmoi- Keskellä Uuttamaata sijaitseva Mäntsälän kunta
24518: tua hyväksikäyttöä. täyttää kaikissa suhteissa edellytykset sekä koease-
24519: Uusimaa poikkeaa muista keskeisistä viljanvilje- man että Valtion siementarkastuslaitoksen sopi-
24520: lymaakunnista siinä, että sieltä puuttuu Maata- vaksi sijoituspaikkakunnaksi. Laitokset olisi mah-
24521: louden Tutkimuskeskuksen koelaitosten Tikkuri- dollista ja tarkoituksenmukaista sijoittaa toistensa
24522: lasta siirtymisen jälkeen kokonaan oma maakun- viereen ja vuorovaikutusyhteyteen niin, että voi-
24523: nallinen kasvinviljelyn valtion koeasema. mavarojen käytössä olisi mahdollista päästä järke-
24524: Uudenmaan osuutta maamme tarvitseman lei- vään ja säästöjä aikaansaavaan yhteistoimintaan.
24525: päviljan, siementen ja vaativien erikoiskasvien vil- Mäntsälän kunta on kunnanhallituksensa ja
24526: jelyssä on tarpeen nykyisestään huomattavastikin kunnanvaltuustoosa yksimielisin esityksin ja pää-
24527: lisätä jättämällä mm. rehuviljojen viljeleminen töksin tehnyt voimassa olevan esityksen Valtion
24528: nykyistä enemmän pohjoiseropien maakuntien siementarkastuslaitoksen ja Uudenmaan koease-
24529: tehtäväksi. Jotta tutkimus- ja neuvontaorganisaa- man sijoittamisesta Mäntsälän kunnan alueelle ja
24530: tioiden yhteistoimin osattaisiin asiallisin perustein tarjouksen luovuttaa korvauksetta molempien
24531: neuvoa Uudenmaan viljelijöitä oikean lajikkeiston näiden yhteisesti tarvitsemat tontti-, koeviljely-
24532: ja viljelytekniikan valintaan sekä peltojen kasvin- ym. alueet tarvittavine kunnallistekniikkoineen,
24533: tuotannon monipuolistamiseen, tarvitaan myös tieyhteyksineen jne.
24534: tähän maakuntaan oma kasvinviljelykoeasema, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24535: jolla valtion koetoimintaorganisaatioon kuuluva- taen,
24536: na tulisi olemaan edellytyksiä tällaiseen haasteelli-
24537: seen toimintatavoitteeseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24538: Valtion siementarkastuslaitoksen toimivuuden 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24539: parantamiseksi ja turvaamiseksi on sen todettu 30.12.74 300000 markkaa Uudenmaan
24540: tarvitsevan nykyistä sopivamman sijoituspaikan, koeaseman perustamista ja Valtion sie-
24541: missä itse toimintakeskus laboratorioineen ja vält- mentarkastuslaitoksen szjoittamista varten
24542: tämättömine koekenttäalueineen voidaan sijoittaa Mäntsälän kuntaan.
24543: toistensa lähiyhteyteen. Samalla on sekä laitoksen
24544: omassa, läheisen valtionhallinnon ja myös laitok-
24545:
24546: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1984
24547:
24548: Marjatta Väänänen Henrik Westerlund
24549: 1984 vp. 2029
24550:
24551: Raha-asia-aloite n:o 1876
24552:
24553:
24554:
24555:
24556: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 173 perus-
24557: parantamiseen välillä Artjärvi-Kinnari-läänin raja
24558:
24559:
24560: Eduskunnalle
24561:
24562: Uudenmaan läänissä on mt n:o 173, Artjärvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24563: Kinnari-läänin raja, erittäin huonokuntoinen. 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24564: Läänin tienpidon suunnitelmassa parannustyön 31.24. 77 lisäyksenä 200 000 markkaa
24565: jatkuminen on ajoitettu kuitenkin vasta vuodelle maantien n:o 173 perusparantamiseen vä-
24566: 1986. !tllä Artjärvi-Kinnari-läänin raja.
24567: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24568: taen,
24569:
24570: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
24571:
24572: Marjatta Väänänen Pirjo Ala-Kapee Elisabeth Rehn
24573: Elsi Hetemäki-Olander Arja Alho Kaarina Dromberg
24574: Henrik Westerlund
24575:
24576:
24577:
24578:
24579: 255 4284003504
24580: 2030 1984 vp.
24581:
24582: Raha-asia-aloite n:o 1877
24583:
24584:
24585:
24586:
24587: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään-Läyliäisten
24588: tien peruskorjaukseen
24589:
24590:
24591: Eduskunnalle
24592:
24593: Uudenmaan ja Hämeen läänin rajalla sijaitseva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24594: Hyvinkään-Kytäjän-Läyliäisten tien (n:o 136) 1985 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24595: osuus on Lopen kunnan rajalta Läyliäisiin erittäin 31. 24. 77 lisäyksenä 200 000 markkaa
24596: huonokuntoinen. Uudistetuista esityksistä huoli- Hyvinkään-Läyliäisten tien peruskorjauk-
24597: matta sen perusparantamiseen ei ole ryhdytty. seen osuudella Lopen raja-Läyliäinen.
24598: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24599: taen,
24600:
24601: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
24602:
24603: Marjatta Väänänen Einari Nieminen Elisabeth Rehn
24604: Hannu Tenhiälä Pirjo Ala-Kapee Elsi Hetemäki-Olander
24605: Arja Alho Kaarina Dromberg Henrik Westerlund
24606: 1984 vp. 2031
24607:
24608: Raha-asia-aloite n:o 1878
24609:
24610:
24611:
24612:
24613: Väänänen ym.~ Määrärahan osoittamisesta avustuksena Nuorisosää-
24614: tiölle Herttoniemen Nuorisohotellin lainojen hoitamiseen
24615:
24616:
24617: Eduskunnalle
24618:
24619: Nuorisosäätiön ylläpitämä Kiinteistö Oy Hert- saunan, sähkön, lämpimän veden ja siivouspal-
24620: toniemen Nuorisohotelli -asuntola on toiminut velut.
24621: noin 10 vuotta. Hotelli on tarkoitettu työssäkäy- Asukkaat koostuvat huomattavalta osalta nuo-
24622: ville tai päätoimisesti opiskeleville nuorille ja siel- rista työelämänsä aloittavista henkilöistä. Sen
24623: lä on vuodepaikkoja n. 340. vuoksi myös palvelut tulisi pitää hinnaltaan mah-
24624: Nuorisohotelli on osoittautunut hyväksi ja tar- dollimman alhaalla. Nuorisohotellin toimintoja
24625: peelliseksi ensiasunnoksi niille, jotka ovat joutu- on pyritty kehittämään siten, että vältyttäisiin
24626: neet työnhakuun tai opiskelemaan pääkaupunki- suurilta vuokrankorotuksilta.
24627: seudulle. Toiminta-aikanaan Nuorisohotelli on Nuorisohotellin lainojen korkojen maksaminen
24628: vastaanottanut jo tuhansia nuoria. Vakiintuminen ja lyhentäminen, korjaukset, vapaa-ajanpalveluk-
24629: työelämään herättää nuorissa myöskin tarpeen set asukkaille ja yleensä koko toiminta vaatisi ra-
24630: hankkia vakituinen asunto. Parin asumisvuoden hoitusta, jolla ei ole vaikutusta vuokrakustannuk-
24631: jälkeen ja perheen perustamisen myötä on Nuori- sun.
24632: sohotellissa Nuorisosäätiön toimesta avustettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24633: nuoria hankkimaan väljempiä asuntoja lähinnä taen,
24634: Helsingin kaupungin kautta.
24635: Nuorisohotellissa on sekä työsuhdeasuntoja että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24636: myös Nuorisosäätiön kautta otettuja asukkaita. 1985 tulo- ja menoarvioon momentille
24637: Talo on jatkuvasti täynnä ja jonossa on runsaasti 33.41.56 500 000 markkaa avustuksena
24638: nuoria. Yhtiön toiminta perustuu palvelevaan nuonsosäätiölle Kti'ntetstö Oy Herttonie-
24639: vuokratarjontaan. Varsinaisen huoneen lisäksi men Nuonsohotelli -asuntolan lainojen ly-
24640: asukkaat saavat vuokrahintaan liinavaatteet, hentämistä ja korkojen maksamzsta varten.
24641:
24642: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
24643:
24644: Marjatta Väänänen Lea Sutinen
24645: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
24646: 2032 1984 vp.
24647:
24648: Raha-asia-aloite n:o 1879
24649:
24650:
24651:
24652:
24653: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Asukasliitto ry:n toi-
24654: minnan tukemiseen
24655:
24656:
24657: Eduskunnalle
24658:
24659: Asukasliitto r. y. on kaikkien asukkaiden, sekä varoja tätä työtä tekevien henkilöiden palkkauk-
24660: omassa asunnossaan asuvien että vuokralaisten, seen.
24661: valtakunnallinen asunto-, ympäristö- ja aluepo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24662: liittinen etujärjestö. Sen perustana ovat paikalliset taen,
24663: asukasyhdistykset.
24664: Tehtäväänsä Asukasliitto r.y. toteuttaa mm. ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24665: harjoittamalla laajaa neuvonta- ja valistustyötä 1985 tulo- ja menoarvioon momentzile
24666: asumisen ja asuinympäristön ongelmissa. Kuiten- 35.45.52lisäyksenä 300 000 markkaa Asu-
24667: kaan järjestöllä ei tällä hetkellä ole riittävästi kasliitto r.y:n toiminnan tukemiseen.
24668:
24669: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
24670:
24671: Marjatta Väänänen Lea Sutinen Kalevi Mattila
24672: Mauri Pekkarinen Hannu Tenhiälä Mauno Manninen
24673: 1984 rd. 2033
24674:
24675: Finansmotion nr 1880
24676:
24677:
24678:
24679:
24680: Zilliacus: Om anvisande av anslag för planering av perrongtak vid
24681: Statsjärnvägarnas centralstation i Helsingfors
24682:
24683:
24684: Tili Riksdagen
24685:
24686: Trots att Eliel Saarinens arkitektoniska mäster- att få denna olägenhet med det snaraste korri-
24687: verk Statsjärnvägarnas centralstation i Helsingfors gerad.
24688: har ett världsomspännande gott rykte, häftar där- Hänvisande tili ovan anförda föreslås
24689: vid dock ett alivarligt funktionelit fel. Vår cen-
24690: tralstation torde nämligen vara västvärldens enda att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
24691: stationsbyggnad som har oövertäckta perronger under kapitel 31.90 på ett nytt moment
24692: som utlämnar resenärerna tili väderlekens besvär- upptar 100 000 mark för planering av per-
24693: ligheter. I ett land med så bistra väderleksför- rongtäckningsbygge vid Statsjärnvägarnas
24694: hålianden som vårt vore det av stor betydelse Helsingfors centralstation.
24695:
24696: Helsingdors den 21 september 1984
24697:
24698: Jutta Zilliacus
24699: 2034 1984 vp.
24700:
24701: Raha-asia-aloite n:o 1880 Suomennos
24702:
24703:
24704:
24705:
24706: Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta laiturikatosten rakentamiseen
24707: Helsingin rautatieasemalla
24708:
24709:
24710: Eduskunnalle
24711:
24712: Huolimatta siitä, että Eliel Saarisen mestari- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
24713: teos, Helsingin rautatieasema, on maineeltaan vasti,
24714: maailmankuulu, siinä on kuitenkin toiminnalli-
24715: nen vika. Keskusasemamme lienee länsimaailman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24716: ainoa asemarakennus, jonka laitureita ei ole katet- 1985 tulo- ja menoarvioon luvun 31. 90
24717: tu. Tämä jättää matkustajat sään armoille. Maas- uudelle momentzlle 100 000 markkaa Hel-
24718: sa, jonka ilmasto-olosuhteet ovat niinkin ankarat singin rautatieaseman Iaiturikatosten
24719: kuin meillä, olisi tärkeätä, että tämä epäkohta suunnittelua varten.
24720: korjattaisiin mahdollisimman pian.
24721:
24722: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
24723:
24724: Jutta Zilliacus
24725: 1984 rd. 2035
24726:
24727: Finansmotion nr 1881
24728:
24729:
24730:
24731:
24732: Zilliacus: Om anvisande av anslag för bostadsbygge tili förmån för
24733: utbildad vårdpersonal inom Helsingfors stads vårdsektor
24734:
24735:
24736: Tili Riksdagen
24737:
24738: I Iandets huvudstad Helsingfors råder det stor utbildade vårdpersonalen skäliga bostäder vore
24739: brist på utbildad vårdpersonal på samtliga vård- alitså ett steg i rätt riktning att försöka råda bot på
24740: sektorer. Ett hinder i vägen för urveckligen är den den katastrofala situationen inom huvudstadens
24741: svåra bostadssituationen, varför personalen efter sjukvårds-, öppenvårds- och dagvårdssektor.
24742: utbildningen i huvudstadens olika utbildnings- Hänvisande tili ovan anförda föreslår jag
24743: institutioner inte kan ta emot de tjänster som er-
24744: bjuds dem utan ser sig tvungna att flytta tilihaka att Riksdagen i statsförslaget för år 1985
24745: tili hemkommunen elier t.o.m. utanför Iandets upptar 10 000 000 mark för bostadsbygge
24746: gränser. Detta bör betraktas som såväl en natio- tzll formån för utbzldad vårdpersonal inom
24747: nalekonomisk som mänsklig förlust. Att kunna Helsingfors stads vårdsektor.
24748: erbjuda den tili huvudstaden inflyttade och här
24749:
24750: Helsingfors den 21 september 1984
24751:
24752: Jutta Zilliacus
24753: 2036 1984 vp.
24754:
24755: Raha-asia-aloite n:o 1881 Suomennos
24756:
24757:
24758:
24759:
24760: Zilliacus: Määrärahan osoittamisesta asuntojen rakentamiseen kou-
24761: lutetulle hoitohenkilökunnalle Helsingissä
24762:
24763:
24764: Eduskunnalle
24765:
24766: Maamme pääkaupungissa Helsingissä on tuntu- tohenkilökunnalle, millä vortarsun yrmaa pa-
24767: va puute joka alan koulutetusta hoitohenkilökun- rantaa pääkaupungin sairaanhoito-, avohoito- ja
24768: nasta. Kehityksen esteenä on vaikea asuntotilan- päivähoitosektoreilla vallitsevaa katastrofaalista ti-
24769: ne, minkä johdosta henkilökunta pääkaupungin lannetta.
24770: eri oppilaitoksissa saamansa koulutuksen jälkeen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24771: ei voi ottaa vastaan heille tarjottuja toimia, vaan taen,
24772: heidän on pakko muuttaa takaisin kotikuntiinsa
24773: tai jopa maan rajojen ulkopuolelle. Tätä on pidet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24774: tävä sekä kansantaloudellisena että inhimillisenä 1985 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
24775: tappiona. Askel oikeaan suuntaan olisi kohtuullis- markkaa Helsigin kaupungin huoltosekto-
24776: ten asuntojen tarjoaminen pääkaupunkiin muut- rin hoitohenkilökunnalle rakennettavia
24777: taneille ja täällä koulutuksensa saaneelle hoi- asuntoja varten.
24778:
24779: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
24780:
24781: Jutta Zilliacus
24782:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025